Suomenmaa 9.6.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / KESÄKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Koulut eivät voi yksin tehdä kaikkea Kirjat Raja Karjalaan on jälleen kiinni Lihatilalta eduskuntaan Timo Mehtälä haluaa palauttaa nuorten tuottajien uskon maatalouteen Keskustanaisten johtoon kolme ehdokasta Keskusta
2023. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Ruotsi juhlii monarkiaa Suomen suhde rakkaaseen naapuriin elää murroskauttaan s. 18 9.6
37. Kuuntelija ja viestinviejä Millaisen puoluesihteerin keskusta tarvitsee. s. 34 Hiihtokerho Keskustan pitää puhua ympäristöstä, Outi Lankia paaluttaa s. 22 Nyt on aika tehdä ne päätökset, joilla startup-yritysten kasvu ja sitä kautta kertyvät tulot varmistetaan. Riikka Pakarinen s. Tekoälyyn liittyy uhkakuvia, mutta sääntelystä ei juuri puhuta s. 11 Kuka olet. 30 Ilmiöt Suomenmaan Tonnikerhon viimeinen kausi on ohi s
Pääkirjoitus Uusi alku vaatii aikaa ja hermoja Vallan vuodet ovat kuluttaneet keskustaa raskaalla kädellä. Miksi puolueen viesti ei mene perille. Puheet keskustan järjestökoneiston ylivertaisuudesta voi unohtaa. Luvut ovat karuja. UUSI ALKU on keskustalle mahdollisuus. Irtautuminen pitkän hallitusvastuun kahleista ja siirtyminen oppositioasentoon ottaa oman aikansa. UUSI ALKU edellyttää raatorehellistä analyysia puolueen toiminnasta ja tilasta. Vallan vuodet ovat kuluttaneet keskustaa raskaalla kädellä. Miksi puolueen mielikuva äänestäjien keskuudessa on niin heikko. Sen kilpailijat ovat meille näyttäneet. Ne eivät selittelemällä muuksi muutu. Vaalitulos ei valehtele. Samalla on hyväksyttävä, että nopeita muutoksia tai kannatusharppauksia ei ole lähiaikoina luvassa. Muutos vaatii aikaa ja hermoja. Miksi puolueen vetovoima on hiipunut. 23 vuoden aikana puolue on ollut oppositiossa vain kerran, vuosina 2011?2015. Tappio pakottaa puolueväen siirtymään epämukavuusalueelle ja kysymään vaikeita kysymyksiä. Puolue tarvitsee uuden alun. Ja ri La uk ka ne n. Työ on arvokasta ja tärkeää, mutta sen avulla ei tavoiteta uusia äänestäjiä sosiaalisen median ja internetin aikakaudella. Siitä on jäljellä vain haalea muisto. Vaalituloksen perusteella ainoa oikea johtopäätös on, että puolueen hallituspolitiikka ei ole ollut äänestäjien mieleen. Se oli keskustan kannalta historiallisen huono. Oppositiossa keskustalla on tähän työhön onneksi riittävästi aikaa. Keskustan tuska ei kuitenkaan voivottelemalla muuksi muutu. Puolueen kannatus on lähes puolittunut kahden eduskuntakauden aikana, ja sen seurauksena kansanedustajien määrä on tippunut alle puoleen. Pikavoittoja ei ole luvassa. Se pakottaa puolueväen pohtimaan avoimesti uusia toimintatapoja ja vaikuttamiskeinoja. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 9.6.2023 K eskusta on kantanut poliittista vastuuta lähes koko 2000-luvun ajan. Nykytilanne ei tyydytä puolueen kannattajia eikä johtoa. Samoin uuden kannatuspohjan rakentaminen. Se on selvä. Ja mikä tärkeintä, mitkä ovat ne keinot, joilla keskusta nousee takaisin jaloilleen ja uskottavaksi poliittiseksi vaihtoehdoksi. Ankaraa vaalityötä tekee harvalukuinen aktiivisten joukko, joka ikääntyy kovaa vauhtia. Hallituksen vihervasemmistolainen leima tarttui keskustaan lujasti, eikä puolue ei päässyt tästä leimasta eroon, vaikka kuinka yritti
Poissa on myös Suomen Nato-suhteen ja jäsenyysoption loputon vatkaaminen. Mutta voisiko vaaleissa pulpahtaa pintaan vielä joku merkittävä jokeriteema. Vastaavaa kansankarnevaalia ja lemmikkieläinten ja garderobien esittelyä kuin joskus aiemmin ei välttämättä nähdä, kun ehdokkailta tivataan vastauksia Euroopan kohtalonkysymyksiin. PRESIDENTINVAALEJA on tunnetusti kahta lajia. Niinistön seuraaja ei välttämättä tapaa Vladimir Putinia koskaan, ja ehkä hyvä niin. 5 ALKANUT kesä on tasavallan huipulla toisenlainen kuin ennen. Vuonna 2012 Niinistön suosio oli kuitenkin jo sitä luokkaa, että valinta oli jo etukäteen käytännössä selvä. ”Aidosti” paikka on ollut siis auki tällä vuosituhannella vasta kaksi kertaa, vuosina 2000 ja 2012. Tammi-helmikuun pakkasilla kansa päättää kuitenkin, kuka Naantalissa tulevat vuodet kesiään viettää. Suoran kansanvaalin aikakaudella istuva presidentti on ehdolle lähtiessään aina äänestetty jatkoon. NÄILLÄ raameilla siis mennään. Ennen suhteiden hoito Venäjään oli presidentin tehtävän pyhintä ydintä, nyt kanssakäyminen itänaapurin kanssa rajoittuu passintarkastuksiin ja konsulipalveluihin. Ilman perustuslain ”kekkospykälää” elokuussa 75 vuotta täyttävä Niinistö kuittaisi niin halutessaan kolmannen kauden heittämällä, luultavasti yhdellä kierroksella. Luvattoman pitkäksi venynyt kursailujahkailuja kyttäysvaihe päättynee tosin pakostakin pian. Sellaiseksi voisi nousta esimerkiksi niin sanottu jälkisuomettumisen aika: miksi Putinin Venäjän kanssa yritettiin elää kuin YYA-kaudella ja miksi turvallisuuspoliittisia johtopäätöksiä vitkuteltiin ja arkailtiin. Ja vähän muustakin. Toisenlaiset vaalit Pekka Pohjolainen Toimittajalta. Presidentti Sauli Niinistö ja tohtori Jenni Haukio eivät vietä sitä enää Kultarannassa presidentin kesäresidenssin suurremontin vuoksi. Eduskuntavaaleissa valettu tanakahko poliittinen vastakkainasettelu voi kärjistää myös presidentinvaalien tunnelmaa. Nyt tarvitaan kuitenkin työn jatkaja, eikä tarjokkaita ole vielä ollut ruuhkaksi asti. Kiusallista kuvastoa ehdokkaiden nenän eteen ladottavaksi kyllä riittää – Hanhikiven surullisenkuuluisasta ydinvoimalasta tyhjillään ränsistyvään Pasilan areenaan ja Venäjän outoon Ahvenanmaan-konsulaattiin. Vaalit ovat muutenkin kattaukseltaan aivan erilaiset kuin aiemmin. Ehkäpä. Nyt puhutaan siitä, mitä Natossa tehdään ja miten suhteita hoidetaan Atlantin taakse, isännöipä Valkoista taloa jatkossa Joe Biden, Donald Trump tai joku muu. Nyt tilanne on aivan toinen, eikä yhtä selkeää ennakkosuosikkia ole. Ainakin yleisöltä Kultaranta on suljettu vielä seuraavankin kesän. Tälle hetkittäin jo virinneelle jälkipyykille presidentinvaalit saattavat tarjota sopivan alustan. Uutta on ensinnäkin Venäjä-suhteen dramaattinen muutos. Lokaämpäri voi heilua, mikä voi toisaalta luoda tilaa maltilliseen, rakentavaan keskusteluun kykeneville ehdokkaille taustaryhmineen. Kolmanneksi vaalien luonnetta vakavoittaa Euroopan turvallisuustilanne ja Ukrainassa käytävä sota. Niitä, joissa istuva presidentti on ehdolla ja niitä, joissa ei ole
Vaikeaa on monilta osin kokoomuksen ja perussuomalaistenkin kesken. Nämä ovat kaikkien aikojen salamyhkäisimmät hallitusneuvottelut. Perussuomalaisia ärsytti myös tiettävästi se, että hallitusneuvotteluihin äärimmäisen huolellisesti valmistautunut kokoomus latoi työryhmissä nenien alle jatkuvasti valmiita pohjapapereita kuitattavaksi. 6 Ajassa Sanottua 9.6.2023 PEKKA POHJOLAINEN PETTERI ORPON (kok.) neljän puolueen oikeistohallituksen ohjelman rakentamisesta ei odotettu helppoa rastia, eikä siitä sellaista myöskään tullut. SIITÄ , millaisia vääntöjä Säätytalon uumenissa on käyty, on vuotanut julkisuuteen tietoa hyvin vähän. Sitä ennen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sotki Orpon nuotit vaatimalla muiden työryhmien työn keskeyttämistä isoimpien kiistojen ratkomiseksi. Grönroos perusteli ulosmarssiaan maahanmuuttopolitiikan liian lepsuilla tavoitteilla. Kaikkonen palaa puolustusministeriksi maaliskuussa Em m i Ko rh on en / Le hti ku va , Ve sa M oila in en / Le hti ku va Lopputulemana saattaa olla kemialtaan jotain Marinin hallituksen tapaista.. Perussuomalaisten ja RKP:n kiistat varsinkin maahanmuuttoja ilmastopolitiikassa kärjistyivät toukokuun viimeisenä viikonloppuna niin, että papereita piti käyttää kesken neuvottelujen RKP:n eduskuntaryhmässä. Se ei ole se tapa, johon me olemme tottuneet. Orpon oikeistohallitukselle on veikkailtu jo lyhyttä ikää, mutta ainakaan RKP sitä tuskin kaataa. Mieluumminhan sitä olisi jossain muualla, mutta ei oikein ole hirveästi halukkaita, ei ole junassa ketään, joka haluaisi ottaa sen paikan. Marinin riitainen hallituskin kesti ulkoisten kriisien paineistamana vaaleihin asti, vaikka keskusta voi punavihreän politiikan puristuksessa pitkin matkaa huonosti. Tähän saakka nähdyn perusteella Orpon kokoonpanosta tuskin tulee yhteen hiileen puhaltavaa hallitusta, sen verran kaukana sen ääripäät eli liberaali RKP ja kansalliskonservatiivinen perussuomalaiset ovat arvomaailmaltaan toisistaan. Arvomaailmat törmäyskurssilla Unto Hämäläinen Ylen A-studiossa Me emme tiedä tämän kuukauden tapahtumista oikeastaan yhtään mitään. LOPPUTULEMANA saattaa olla sisäiseltä kemialtaan jotain Marinin hallituksen tapaista. Eva Biaudet Demokraatissa Anna-Maja Henriksson Ilta-Sanomille Ei tietenkään herätä luottamusta, että kaksi puoluetta käy keskenään neuvotteluja, tulee keskenään yhteisymmärrykseen ja yrittää sitten saada meitä sen hyväksymään. Jotain kireästä ilmapiiristä kertoo se, että RKP:n nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle ja perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Simo Grönroos jättivät hallitusneuvottelut kesken. Siinä mielessä on vähän haaste. Ståhle ilmoitti syyksi sen, ettei tekeillä oleva ohjelma vastaa enää hänen puolueensa tavoitteita
Pauliina Maukosta kisaan esittää keskustan Keski-Suomen piiri. Saarniala työskentelee tällä hetkellä isännöintialalla yksikön päällikkönä sekä esihenkilönä. Nykyinen puoluesihteeri Riikka Pirkkalai nen on ilmoittanut luopuvansa tehtävästä. 7 Ajassa Sanottua 9.6.2023 Puoluesihteerikisassa kaksi nimeä PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTAN puoluesihteerikisaan on kesäkuun alkuun mennessä ilmoittautunut kaksi nimeä: Ajatuspaja Alkion tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen ja espoolainen keskusta-aktiivi Tea Saarniala. Riikka Purra medialle Säätytalolla Kaikki syyt olla menemättä hallitukseen ovat tekosyitä ja puutteellista taitoa neuvotella. KESKUSTAN Ähtärin kuntayhdistys on puolestaan esittänyt puoluesihteerin tehtävään vaasalaista, ähtäriläislähtöistä Aleksi Koivistoa. Esimerkiksi toukokuun viimeisellä viikolla ohjelmassa oli yksi ainoa täysistunto. Säästöjä kohdistetaan lähes kaikkeen puolueen toimintaan, keskustaopiskelijoiden puolueelta saamaa avustusta lukuun ottamatta. Puoluetoimiston henkilöstömäärä vähenee yhdellä henkilöllä. Saarniala on koulutukseltaan johtava ammatti-isännöitsijä ja kirjanpitäjä. Sen esityslistalla oli vain yksi asia, tekninen korjaus lakiin tuomioistuinmaksulain muuttamisesta. Maukonen on myös Joutsan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Mutta samalla pelätään, että vaihtoehto on huonompi. Meillä on ollut monessa asiassa nielemistä. Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtajana työskentelevä Koivisto on kertonut harkitsevansa asiaa ja ilmoittavansa kantansa kesäkuun aikana. Ei ole luottoa, että keskustan ei on ei. Lisäksi puoluetoimiston työntekijät lomautetaan kolmeksi viikoksi loppuvuoden kuluessa ja henkilöstöllä on mahdollisuus tarttua vapaaehtoisiin työsopimuksen päättämissopimuksiin. Siksi ihmettelen tätä ajatusta, että tämä on vain RKP:lle ikävä asia. Paremman puutteessa edustajat puhuivat kuitenkin puoli tuntia, pääosin oikeuslaitoksen yleisestä tilasta ja rahoituksesta. Hän on toiminut muun muassa keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajana, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen erityisavustajana sekä keskustanaisten pääsihteerinä. Heleää ja poutaista toukokuuta seuraa kuitenkin turbulentti ja tuulinen kesäkuu. Pauliina Maukonen. Timo Soini blogissaan PEKKA POHJOLAINEN TOUKOKUU ja hallitusneuvottelut hiljensivät Eduskuntatalon lähes täydellisesti. Kuin taivaan lahjana eduskuntaan kiikutettiin kuitenkin kaksi kansalaisaloitetta dieselin käyttövoimaveron poistamisesta ja polttoaineveron alentamisesta. Hän siirtyi kokoomuksesta keskustaan viime kesänä. Kuluvan vuoden osalta se tarkoittaa noin 950 000 euron säästöjä. KESKUSTAN saama puoluetuki tippui eduskuntavaalitappion takia vuositasolla yli 1,4 miljoonaa euroa. Puolueella ei ole tarvetta aloittaa erillisiä muutosneuvotteluita. Puoluetoimisto säästökuurille LAURI HEIKKILÄ KESKUSTA toimeenpanee vuoden 2023 säästöohjelmaansa myös puoluetoimiston henkilöstöön kohdistuvilla säästöillä. Säätytalon neuvotteluja ryydittämään tarkoitetut aloitteet pelastivat ohjelmallisesti kesäkuun ensimmäisen istunnon. Tea Saarniala oli huhtikuun eduskuntavaaleissa keskustan ehdokkaana Uudellamaalla. Ensi vuoden rahoituksen kohdentamisesta päättää keskustan syksyllä kokoontuva puoluevaltuusto.. Keskustan uusi puoluesihteeri valitaan 23. Kun uusi hallitus saa rivinsä kokoon ja ohjelmansa kiikutettua eduskuntaan, ei politiikan penkkiurheilijoiden popkornikattiloissa poksahtelu hetkeen lopu. Tyyntä myrskyn edellä Kimmo Grönlund Helsingin Sanomissa Varmasti vaikeaa on. Kuka haluaa Suomeen onnetonta sinipunaista korsettia (kokoomuksen ja sosialistien hallitusta). Tea Saarniala. syyskuuta pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa Turussa
UUDEN ohjesäännön mukaan puoluehallitukselle voidaan tehdä ehdotuksia esivaalissa mukana oleviksi henkilöiksi. Helsinki Pride kertoi sulkevansa keskustan ja kokoomuksen pois yhteistyökumppaneistaan vedoten puolueiden äänestyskäyttäytymiseen translain uudistuksen yhteydessä. RISTO LUODONPÄÄ JO TOISTAKYMMENTÄ keskustapiiriä on esittänyt Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin nimittämistä keskustan presidenttiehdokkaaksi. heinäkuuta kello 16 mennessä. La uri H eik kin en / Va ltio ne uv os to n ka ns lia Olli Rehnin ehdokkuus presidentinvaaleissa on saanut laajaa kannatusta keskustan riveissä, mutta virallista ilmoitusta ehdokkuudesta odotellaan vielä. Esitykset mahdollisista esivaaliehdokkaista tulee jättää puoluehallitukselle 31. Laajaa kritiikkiä herättäneen päätöksen jälkeen Helsinki Pride tiedotti uusista kumppanuuksista keskustanuorten, keskustaopiskelijoiden ja kokoomuslaisen Kansallisen Sateenkaariryhmän kanssa. PRIDE-PÄÄTÖS KOHAUTTI. Älypuhelinten käyttökielto koulupäivien aikana nousi hetkeksi poliittisen keskustelun kärkeen, kun STT kertoi asian olevan esillä hallitusneuvotteluissa. Rehnin ehdokkuudelle sataa tukea. Mikäli esivaalin järjestämiseen päädytään, niin aikaa sen järjestämiseen jää vielä seitsemän-kahdeksan viikkoa”, Iso-Aho sanoo. syyskuuta järjestettävä keskustan ylimääräinen puoluekokous. Perussuomalaiset on esittänyt, että puhelimet pysyisivät poissa käytöstä kouluissa myös oppituntien ulkopuolella. Puoluehallitus kokoontuu sen pohjalta päättämään mahdollisen esivaalin järjestämisestä 3. EU:ssa on tulossa voimaan asetus, joka estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tulon EUmarkkinoille. Keskustan vaalikoordinaattorin Juha Iso-Ahon mukaan esivaalin järjestäminen ei ole automaatio. ”Puoluehallituksen esityksestä ei ole minun muistini mukaan poikettu ainakaan neljäänkymmeneen vuoteen.” Keskustan piirijärjestöiltä tai paikallisyhdistyksiltä ei tähän mennessä ole tullut muita esityksiä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Rehn kertoi huhtikuussa Suomenmaalle tekevänsä päätöksen ehdokkuudestaan kesän aikana. ”Keskustan säännöt antavat puoluehallitukselle mahdollisuuden esivaalin järjestämiseen. Asiasta päättää Turussa 23. JÄRJENVASTAINEN ASETUS. Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen kertoi toukokuussa, ettei hän ole käytettävissä keskustan esivaalissa. Asetuksen tulkitaan koskevan myös naudanlihaa, jos metsää on hävitetty sen tuotantoon liittyvien rakennusten tieltä. Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) pitää tulkintaa järjenvastaisena. Vaalikoordinaattorin mukaan puoluehallituksen kokous on ehdokasasettelun kannalta kuitenkin ratkaisevassa asemassa. Koulujen järjestyssäännöissä voidaan nykyäänkin kieltää kännykän käyttö oppitunneilla. Asia on noussut ajankohtaiseksi puoluevaltuuston huhtikuussa tekemän presidentinvaalien esivaalin ohjesäännön muutoksen vuoksi. Suomi on pyytänyt asiasta lisää tulkintaohjeita EU:lta. Aiemman ohjesäännön mukaan esivaalikriteerien täyttämiseen riitti yhden piirijärjestön tai kymmenen paikallisyhdistyksen tuki. elokuuta. 8 9.6.2023 A n n i R ee n p ä ä / L eh ti k u va T i m o J a a k on ah o / Le hti k u v a Ro ni R ek o m aa / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KOULUIHIN KÄNNYKKÄKIELTO. VARSINAINEN päätösvalta keskustan presidenttiehdokkaan asettamisesta on viime kädessä aina puoluekokouksella. Jotta henkilö voidaan ottaa mukaan esivaaliin, tulee hänestä olla kolmen piirijärjestön tai kahdenkymmenen perusjärjestön eli paikallisyhdistyksen yleisten kokousten esitykset sekä ehdokasehdokkaan kirjallinen suostumus. Presidenttiehdokkaasta järjestetään neuvoa-antava esivaali, mikäli elokuun alussa kokoontuva puoluehallitus näin päättää
Edullinen, vihreä ja määrältään runsas sähkö tulevat olemaan suuri mahdollisuutemme. Tuulivoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden eteen on myös alan itsensä tehtävä nykyistä enemmän. Ennen muuta kuluttamamme sähkö on lähes 90-prosenttisesti päästötöntä. Mutta, kun aina ei tuule! Eipä niin. Keskeisin syy tilanteen kohenemiseen on Suomen oman sähköntuotantokapasiteetin lisääntyminen. Ilman niitä ala ei olisi lähtenyt kasvuun. Ja se on puhdasta vihreää sähköä. Se on otettava huomioon etenkin nykyisessä maailmantilanteessa, jolloin riskit Ukrainan sodan eskaloitumiselle ovat mahdollisia. Leskelä muistuttaa, että sähkön hintakriisi johtui ennen kaikkea maakaasun hinnoista. Sähkön kulutus on viime vuosiin saakka ollut Suomessa koko EU:n suurinta. Mutta siihen suuntaan kuljemme vauhdilla. Samanlaiseen huoleen ei ole syytä, vakuuttaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä Suomenmaalle. Kiitos erityisesti Saksan valtavien julkisten panostusten, tuulivoimasta on tullut kilpailukykyinen. H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Ajassa. Esimerkiksi teollisuusmaa Saksan kulutus on vain noin kymmenkertainen, vaikka maan väkiluku on lähes seitsemäntoistakertainen Suomeen verrattuna. Vuoden 2010 suuri energiapaketti oli rohkea lajissaan. Kun sähköntuotantoa on riittävästi, ovat myös hinnat halvemmat. Kaasulle on myös ehditty kehittää korvaavia energiamuotoja. ”Monet fundamentit näyttävät siltä, että ensi talvesta tulee paljon edellistä helpompi. Mutta miltä näyttää ensi talvi. Bioenergia on ollut ottanut paikkansa. Merenpohjassa oleviin energiayhteyksiin voi tulla iskuja, kuten olemme nähneet. Parille ydinvoimalaitoksellekin myönnettiin lupa. Oma sähköntuotanto helpottaa myös muualta Euroopasta tulevia hintaheijastuksia. Bioja tuulienergian lisäämiselle tuli omat tukijärjestelmät. Myös hintoja ennustavat futuurit ovat tällä hetkellä alhaiset”, Leskelä pohtii. Toki kylmällä ilmastolla ja pitkillä etäisyyksillä on merkitystä. SUURIN asia Suomen energiakuvassa on päästöttömän ja edullisen sähkön lisääntymisessä. Päästötöntä ja suuren tuotannon edullisina tunteina tuulisähköä tulevat tarvitsemaan muun muassa vetyteollisuus, ja muut sähkön varastoimista tarkoittavat ratkaisut. MYÖS Euroopassa tilanne on parantunut. Mutta jos ei tule mitään isoja geopoliittisia yllätyksiä, tilanne on aika hyvä.” Onko ensi talvena taas edessä raju sähkökriisi. Se ei tarvitse enää tukea. Ja Suomesta sitä kohta saa. 9.6.2023 9 SUOMESTA on tulossa sähkön suurmaa monella mittarilla mitaten. Leskelän mukaan sähkön hintaan ja riittävyyteen vaikuttavat ennusteet näyttävät tässä vaiheessa huomattavasti paremmilta kuin vuosi sitten. Jukka Leskelä. Tällä hetkellä Euroopan maakaasuvarastojen täyttöaste näyttää Leskelän mukaan hyvältä suhteessa vuoden takaiseen. Onko silloin taas edessä uusi sähkön hintakriisi. Ei siis ole sattuma, että miljardi-investoinneilleen sijoittumispaikkaa hakevat suuret yritykset tähyävät nyt Suomeen. Ydinvoiman kävi, kuten kävi. Olkiluoto III:n jälkeenkään emme ole kuitenkaan aivan omavaraisia. Olkiluoto 3 on alkanut pyöriä markkinaehtoisesti ja tuulivoimaa on ehtinyt tulla vuoden aikana lisää. TUULIVOIMAN asennettu teho on jo tänään 5?6 gigawattia, vuoteen 2030 mennessä mahdollisesti jo yli 20 gigawattia. Energian riittäävyyskin herätti laajaa huolta. Tuulivoiman vauhdittamisesta tuli suuri menestys. Tärkein syy Suomen suuriin lukuihin on teollinen rakenteemme. Leskelä kuitenkin muistuttaa, että aina voi tapahtua jotain yllättävää. ”Kaikkea voi tapahtua. Koko Suomen sähköntuotanto kasvaa valtavasti. Sillä on suuri merkitys. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Suomesta sähkön suurmaa Täällä Bryssel SAMULI VÄNTTILÄ SUOMALAISET joutuivat kuluneena talvena totuttelemaan sähkön korkeisiin hintoihin. Sitä piti korkealla Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen Ukrainan sodan vuoksi
Kalliita kilometrejä eikä saa edes paljousalennusta. VOITTEKO ILMOITTAA SUORAAN, ETTÄ TÄHÄN KEINOPALETTIIN KUULUU MYÖS EPÄSUOSITTU DIESELIN KÄYTTÖVOIMAVERO. Veroa on kuitenkin huojennettu suhteessa dieselin energiasisältöön ja tämä huojennus kerätään yksityisautoilijoilta vuosittaisena käyttövoimaverona takaisin. 4. Fossiilista irtautuminen on välttämätöntä, ja juuri ennakoitavuuden takia suunnitelma tarvitaan ajoissa. Sen poisto pelkällään olisi sekä ilmastolle haitallinen että verotusta vinouttava toimi. Hyvä tiestö ja sen kunnossapito ovat olennainen osa tulevaisuuden liikennettä Suomessa. MILLAINEN ON VIHREIDEN LIIKENNEVISIO JA MITEN TAVOITTEISIIN PÄÄSTÄÄN. Suomenmaa haastoi keskusteluun asiaa esittäneen keskustan Mika Lintilän ja kannassaan epäselkeiden vihreiden Atte Harjanteen. Hyvänä uutisena sähköautojen tarjonta on parantunut vauhdilla. Biopolttoaineita voisi suosia niin, että niiden veroa alennettaisiin tuntuvasti. Parafiinistä dieseliä siis suosittiin verotuksessa, koska sen pienhiukkaspäästöt ovat vähäisempiä. 10 9.6.2023 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Dieselin käyttövoimaverosta luopumiseen on ollut painetta polttoaineen hinnan noustua bensiinin hinnan yli. VUONNA 2006 VIHREÄT LINJASI KÄYTTÖVOIMAVERON LOPETTAMISESTA DIESELIN TEHOKKUUDEN TAKIA. Verotuksessa dieselin pienhiukkaspäästöt otettiin aikaisemmin huomioon niin sanotun parafiinisen dieselin verotuella. Mika Lintilä Marinin hallituksen elinkeinoministeri Ja ri La uk ka ne n. 1. Yhä suurempi osa dieselistä on nykyään parafiinistä, joten dieselin päästöt ovat näin ollen vuosien mittaan laskeneet. FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN YRITYSJA VEROTUKIEN ALASAJOSTA VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TULEE VIHREIDEN MUKAAN LUODA SUUNNITELMA. Paremmilla raideyhteyksillä ja pyöräteillä vähennetään autoilun tarvetta. Samalla olisi perusteltua luopua käyttövoimaverosta sekä alentaa biopolttoaineiden verotusta, jolloin muutos ei nostaisi yksityisautoilijoiden dieselin veroa, päinvastoin. Tulevaisuuden liikenne nojaa yhä enemmän omavaraisesti tuotettuun energiaan, niin kotimaiseen puhtaaseen sähköön kuin biopolttoaineisiinkin. MILLAINEN VEROKOKONAISUUS LIIKENNEPOLTTOAINEILLE OLISI JÄRKEVÄ JA ILMASTOYSTÄVÄLLINEN. EIKÖ TÄMÄ KURJISTA YRITYSTEN TILANNETTA. Paras keino taklata energiaköyhyyttä olisi pienituloisille osuva energiaraha. Monen arjessa auto on silti jatkossakin tarpeen, ja siksi siirtymää päästöttömiin käyttövoimiin on syytä kannustaa verotuksella ja tehokkaasti kohdennetuilla tuilla. MIKSI MIELI MUUTTUI. Pidän hyvänä järjestelmää, jossa biopolttoaineita verotetaan nykyisenkaltaisesti kevyemmin kuin fossiilisia polttoaineita. Tärkeintä on ennakoitava ja reilun kilpailun varmistava toimintaympäristö, jonka pitää tietysti olla myös sekä ekologisesti että julkistaloudellisesti kestävällä pohjalla. 3. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on koko ilmastourakan ydinkysymys, ja parantaa samalla huoltovarmuutta ja turvallisuutta. 2. MILLAINEN ON KESKUSTAN VISIO TULEVAISUUDEN LIIKENTEESTÄ. Kiire ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa on vain kasvanut, Venäjän hyökkäys Ukrainaan on alleviivannut entisestään tarvetta irtautua tuontifossiilisista, kestävän biomassan rajallisuus tunnetaan paremmin ja opittiinpa tässä välissä myös autoteollisuuden huijanneen dieselin päästöissä. Atte Harjanne Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Iiris Flin kk ilä Shutterstock 1. Nykyisten tehottomien ja haitallisten tukien poisto toisi talouteen liikkumavaraa tehokkaampiin investointitukiin tai työn ja yrittämisen verotuksen keventämiseen yleisemmin. Verotuestakin on luovuttu. EIKÖ PIENHIUKKASIA PÄÄSTÄVÄSTÄ DIESELISTÄ PITÄISI OHJATA NIMENOMAAN POIS EIKÄ KAAVAILLA VEROHELPOTUKSIA. Verotus olisi kevyempää esimerkiksi silloin, kun julkista liikennettä ei ole saatavissa. ONKO DIESELVEROSTA LUOPUMINEN JÄRKEVÄ TOIMI, JOS SE ON VAIN VASTAUS TILAPÄISEEN MARKKINAHÄIRIÖÖN. Nykyisessä verorakenteessa se on siksi perusteltu osa palettia. Vihreiden visio on, että tulevaisuudessa liikenne on sujuvaa, kohtuuhintaista, turvallista ja päästötöntä, ihan paikasta riippumatta. Pitemmällä aikavälillä myös kilometriperusteista verotusta täytyisi kehittää. Mikä on dieselveron kohtalo. VIHREÄT HALUAA KOROTTAA FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN VEROJA “KUN AKUUTTI ELINKUSTANNUSKRIISI VÄISTYY”. Dieselissä on enemmän energiaa kuin samassa litramäärässä bensiiniä, joten sitä verotetaan lähtökohtaisesti Suomessa litraa kohden enemmän kuin bensiiniä. 4. Ero saisi kuitenkin olla vieläkin suurempi kuin nykyisessä järjestelmässä. 2. 3. Näin oli aikaisemmin. Mielestäni olisi järkevää siirtyä malliin, jossa ammattidiesel olisi oman huojennuksen piirissä. Samaan aikaan täytyy varmistaa, että pitkien etäisyyksien maassa kaikilla on edellytyksen oman auton käyttöön kohtuullisilla kuluilla. Ei. Käyttövoimaveron perustelu tulee dieselin alemmasta verotuksesta, jolla on pyritty tukemaan logistiikka-alaa
Suomeen syntyy uutta teollisuutta, jonka osalta ympäristönsuojeluun liittyvää sääntelyä puuttuu. Puolue on koettava vetovoimaiseksi. OLET TOINEN PORVOON VAIN KAHDESTA KESKUSTAVALTUUTETUSTA. Hän haluaa nostaa puolueen profiilia ympäristöasioissa. Tarvitaan uusia tekijöitä toimintaan ja paikallisesti kiinnostavia ehdokkaita listoille. Kaupunkiluonto on tärkeää ja viheralueet asutuksen lomassa. Mitä ovat järkivihreät ratkaisut vaikka Saaristomeren rehevöitymiseen. Puoluevaltuuston jäsenyys on tavoiteltu vaikuttamisen paikka ja jäsenet ovat aktiivisia tekijöitä. OLET KUNNOSTAUTUNUT MYÖS ITÄMERI-KANSALAISAKTIVISTINA. Vesimiestä sanotaan rohkeaksi ja idearikkaaksi. Luonto merkitsee paljon ja viihdyn niin metsässä kuin rannikollakin. OLET HOROSKOOPILTASI VESIMIES. Outi Lankia Outia Lankia toimii keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana. MITÄ KESKUSTAN PITÄÄ MIELESTÄSI TEHDÄ, JOTTA LUOTTAMUS VOITETAAN MYÖS VAIKEILLA KANNATUSALUEILLA. Olen jossain määrin omien polkujen kulkija.. Uskallan tarttua uusiin asioihin enkä pelkää tuntemattomalle alueelle menemistä. SIKSIKÖ OLET NIIN INNOSTUNUT VESISTÖASIOISTA. Viimeisen päälle vesinainen MILLAISENA NÄET PUOLUEVALTUUSTON ROOLIN KESKUSTASSA. 9.6.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu USA:n ex-kenraalilta synkkä varoitus jättiläisten sodasta – "Tältä näyttää epäonnistunut pelote" (24.5.2023) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Uiminen oli parasta. Keskustan pitää kertoa selkeästi omat keinonsa esimerkiksi luontokadon torjumiseen ja vesien suojeluun. Keskusta on ollut vihreän siirtymän investointien vauhdittaja, joten puolue voisi ottaa roolia ja avata keskustelua monipuolisesti eri ympäristövaikutuksista. Perennapenkkien hoitaminen vie ajatukset pois työstä. Kotipihalla tykkään puutarhatöistä ja olen muuttanut osan nurmikosta niityksi. Olen viettänyt lapsuuteni Suvasveden ja Koliman rannoilla. MITÄ YMPÄRISTÖ JA LUONTO SINULLE MERKITSEVÄT. Vaikutan aktiivisesti sen puolesta, että akkumateriaalitehtaiden jätevesiä ei olisi mahdollista laskea puhdistamatta Itämereen. Puoluevaltuuston osaamista puolueen kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän. Itse erityisesti vaikutan siihen, että poliittisessa valiokunnassa työskentely koetaan mielekkääksi ja jäsenten mielipiteet näkyvät puoluevaltuuston kannanotoissa. MIHIN SUUNTAAN KESKUSTAN PITÄISI VIEDÄ YMPÄRISTÖPOLITIIKKAANSA. Puolueen avausten osalta tulee pohtia sitä, kuinka ne puhuttelevat Salpausselän eteläpuolella asuvia
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kompastui hiekkasäkkiin osallistuessaan ilmavoimien valmistujaisseremoniaan Coloradossa. Sadat serbimielenosoittajat kantoivat valtavaa Serbian lippua Zvecanin kaupungissa Kosovon pohjoisosassa protestoidessaan viimeaikaisia albaanipormestarien nimityksiä. Ilmavoimien henkilöstö avusti presidentin takaisin jaloilleen. Velkakattoa on määrä nostaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.. 12 9.6.2023 S trin ge r / AF P / L e h tik u v a Br en d an S m ia lo w sk i / A F P / L e h tik uva S er gei Su p ins k y / AF P / L eh t iku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VIHREÄ KANAALI. ISKUJA KIOVAAN. Venäjä on syyttänyt Ukrainaa myös Moskovaan kohdistuneista lennokki-iskuista. Kolmekymmentä Nato-johtoisen Kfor-operaation rauhanturvaajaa loukkaantui yhteenotossa mielenosoittajien kanssa. Venetsiassa hämmästeltiin toissa viikonloppuna, miksi kaupungin pääkanaalin vesi oli yllättäen muuttunut neonvihreäksi. Sotilasliitto Nato ilmoitti viime viikolla lähettävänsä lisäjoukkoja Kosovoon jännitteiden vähentämiseksi. Lennokkien joukossa on ollut risteilyohjuksia ja iranilaisvalmisteisia Shahedlennokkeja. Stringer / AFP / Lehtikuva JÄNNITTEITÄ KOSOVOSSA. Ennen kaatumistaan Biden oli saanut ison poliittisen voiton, kun Yhdysvaltain kongressi hyväksyi velkakaton nostamista koskevan sopimuksen. BIDEN VOITTI JA KOMPUROI. Päivää myöhemmin mysteeri ratkesi: viranomaisten mukaan veden värjäytymisen oli aiheuttanut fluoreseiini; myrkytön aine, jota käytetään jätevesiverkostojen tarkkailuun. Iskujen on epäilty liittyvän siihen, että Venäjä yrittäisi heikentää Ukrainan ilmapuolustusta ennen sen suunnittelemaa vastahyökkäystä. Venäjä on jatkanut yöllisiä lennokkiiskujaan Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan
Sveitsin tiiviit naapurisuhteet Heini Utunen Geneve, Sveitsi heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen. MYÖS energiaja liikennealojen yhteistyö naapurimaiden kanssa on tiivistä. Saksa, Ranska, Italia ja Itävalta ovat EU-jäseniä, toisin kuin Sveitsi. Kun Ranska tai Saksa pelaavat kansainvälisiä jalkapallo-otteluita, voi olla varma, että Sveitsin kannatus on vastassa olevan joukkueen puolella. Maita yhdistävät samanlaiset linjaukset niin ihmisoikeuksissa, humanitaarisissa kuin demokratian kysymyksissäkin. Kauppa näihin neljään maahan on kuitenkin merkittävää, jopa 70 prosenttia maan kaupankäynnistä, josta suurin osa Saksan kanssa. 9.6.2023 13 RAUHAN PÄÄKAUPUNKI NAAPURUUSSUHTEET ovat Sveitsille niin rakkaita kuin sopivalla tavalla kisailunkin aihe Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Ranskan ja Saksan kanssa. Sveitsin tappiota Saksalle jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa voi henkisellä tasolla verrata Suomen häviöön Ruotsille. Sveitsin saksa tosin eroaa standardisaksasta, jota puhuu noin kymmenisen prosenttia maan saksaa puhuvista. Vuoria, pankkeja, Sveitsin frangit käytössä, tietullitarratkin vaikuttavat saaneen inspiraationsa Sveitsistä. Heistä suurin osa on maahanmuuttajia Saksasta tai Itävallasta. Naapurit ovat jättäneet Sveitsiin kieliperinnön, niin ranskan, italian kuin saksan kielen. Kaupallinen yhteistyö rajamaakuntien Saksan Baden-Württembergin ja Bavarian sekä Italian Lombardian kanssa on erityisen tiivistä, vuositasolla noin 90 miljardia. Kirkkaalla säällä voi Säntiksen Alppihuipulta koillis-Sveitsistä katsella Sveitsiä ja sen kaikkia viittä naapuria näköalatasanteelta – ja nähdä paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Kaikista ulkomaalaisista naapurimaista kotoisin on jopa 70 prosenttia maahanmuuttajista, joita helpottaa tietysti yhteinen kieli eri puolilla Sveitsiä. Sveitsin väestöstä reilu neljännes on ulkomaalaisia, joista italialaiset ovat suurin ryhmä jo 1950-luvulta lähtien. LIECHTENSTEIN vaikuttaa ohiajavalle helposti ihan kuin Sveitsin kantonilta. Nämä Etelä-Saksan ja Pohjois-Italian maakunnat ovat kilpailukykyisimpiä alueita Euroopassa ja hyödyttävät Sveitsiä. Sveitsi on ollut useiden naapureidensa miehittämä: Ranskan, Itävallan ja ajanlaskun alun Rooman. Maiden välillä on useita vanhoja vakuutusja muita sopimuksia pitelemässä vahvaa yhteyttä yllä. Näistä isoista naapureista kaikki paitsi Itävalta ovat myös G7-jäseniä. Yhteistyötä, tutkimusta ja innovaatioalaa kehitetään myös yhdessä yli rajojen ja esimerkiksi yliopistoyhteistyö samaa kieltä puhuvien yliopistojen kanssa naapurimaissa on tiivistä. Vertaukseksi koko Sveitsin kaupankäynnin arvo Yhdysvaltojen kanssa on 60 miljardia ja kaikkien Afrikan maiden kanssa 74 miljardia. Maita sitoo yhteen Alppien ketju, ja erityistä kisaa Sveitsi käy Itävallan ja Ranskan kanssa talvija alppituristeista
Mihinkähän niitä maatilalla tarvitaan. ”Kukaan ei pysty yksin ottamaan isoa vaalipiiriä haltuunsa. Alkamassa ovat kevään kiireisimmät viikot, ja valtiopäivämieskin on aloittanut aamun anivarhain pellolla karhi traktorin perässä. Nyt 30 vuotta myöhemmin entinen rappiotila on yksi Suomen suurimmista karjatiloista. Vieraiden taivastellessa maisemia Mehtälä Heli-vaimoineen tulee keltaisen talon ovelle kutsumaan sisään. ”Määrätietoisen”, vastaa Heli-vaimokin kysyttäessä, millaisen miehen rinnalla hän on kulkenut 37 vuotta. Leski ja tytär olivat yrittäneet luotsata tilaa, mutta se oli päässyt huonoon kuntoon. Mehtälä ei ole koskaan ollut muka. Kuvaan sopii hyvin, että mies nousi liki tuntemattomuudesta eduskuntaan ensi yrittämällä keskustalle kaikkien aikojen kehnoimmissa vaaleissa. ”Se oli edellytys, jotta ylipäätään uskalsin lähteä ehdolle. Pelloilta kuuluu traktoreiden jyrinä. Se on tarjonnut suojaisan turvan suurperheelle, jonka lapsista iso osa on jo kasvanut aikuisiksi. Aika lailla nollasta lähdettiin. Ja voiko tuossa tosiaan olla pinottuna jääkiekkokaukalon laitoja. Sattumalta silmiin osui lehti-ilmoitus pitkään myynnissä olleesta tilasta Haapaveden Kytökylällä. Kansanedustajaksi ei kannata pyrkiä, jos taustat eivät ole kunnossa.” Mehtälä on yhdenlainen self-made man. Kevät oli kylmä, mutta nyt aurinko paistaa ja pääskyset metelöivät enemmän kuin tuoreen kansanedustajan Timo Mehtälän tilan 1 300 sonnimullikkaa. Mehtälät päättivät, että siinä on heidän tuleva kotinsa ja yrityksensä. ”Löytyi sentään minullekin traktori, vaikka vähän sitä piti anella”, isäntä myhäilee. Talon isäntä oli kuollut onnettomuudessa. Suuren maatilan laajalla pihamaalla on silmänkantamattomiin traktoreita, maatalouskoneita, siemenja apulantapusseja. Mehtälä voi kurvata tiistaiaamuisin turvallisin mielin etelään. Nivalalainen maatalon poika opiskeli agrologiksi, toimi maataloussihteerinä sekä maaja metsätalousaineiden opettajana yläja keskiasteella. 14 9.6.2023 Timo Mehtälä nosti perheineen entisen rappiotilan yhdeksi maan suurimmista karjatiloista. Kevään vaaleissa hän pääsi eduskuntaan ensi yrittämällä. ”Olen käytännön tekijämies”, Mehtälä itse lisää. ”Se ei olisi onnistunut ilman tukiryhmää ja perheen tukea”, Mehtälä toppuuttelee ja pitää pitkän puheen tukijoukkojen merkityksestä. Puolestapuhujilla, toreilla makkaraa paistavilla, tilaisuuksien järjestäjillä, kampanjatuotteiden markkinoijilla, somevastaavilla on valtava rooli.” Se pitää varmasti paikkansa, mutta harva pomppaa kansanedustajaksi ilman minkäänlaista poliittista kokemusta vajaan vuoden kampanjoinnilla, vaikka olisi minkälainen tukitiimi. Alun perin 1900-luvun alussa rakennettu, kummitustaloksi rapistunut päärakennus on remontoitu uuteen uskoon vanhaa kunnioittaen. TIMO MEHTÄLÄ vaikuttaa mieheltä, joka puskee tavoitteisiinsa kuin kasvattamansa sonnit esteistä välittämättä silloin, kun kokee sen oikeaksi. Tilalla työskentelee neljä omaa poikaa, ja nyt kiireaikana työntekijöitä on yhteensä kahdeksan. Koko ajan hän vaimoineen kuitenkin haaveili omasta maatilasta. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: SAARA SAVUSALO Henkilö Tekijämies ja uudet urakat J ärjestyksessä toinen kesäpäivä heilimöi Haapaveden Kytökylällä
"Kotieläintuottajien tilanne on erityisen vaikea.". 9.6.2023 15 Timo Mehtälää huolestuttaa, jaksavatko nuoret tuottajat jatkaa nykyisessä asenneilmastosta
Että jos en mene läpi, käyn ulkosaunassa ja jatkan aamulla entisestä.” Perheenisän ja tilan isännän siirtyminen arkiviikoiksi eduskuntaan on iso muutos, mutta siihen sopeudutaan pala kerrallaan. ”Ajattelin, että käy niin kuin on tarkoitettu. Somealustoilla on myös helppo puskea vaikka puhdasta valetta, ja se menee läpi. ”On paljon asioita, joihin voi vaikuttaa, kun iskee oikeassa paikassa. Ilta ei tuonut mukanaan yllätyksiä. Kasvokkain sellainen ei onnistuisi.” Yksi kansanedustajan tärkeimmistä tehtävistä someöyhöttämisen sijaan on Mehtälän mielestä pysyä hereillä. Olen halunnut tehdä työni kunnolla enkä toisaalta ole hinkunut tehtäviin, joita en pysty asianmukaisesti hoitamaan.” Puolue on sentään ollut aina selvillä. Tulipa mikä tulos hyvänsä, hommat tilalla jatkuvat. Onneksi vanhimpia lapsia perheineen asuu lähellä. Jos kotona tulisi hätä, apu olisi käden ulottuvilla. Ei voi olla varma, ennen kuin äänet on laskettu.” ”Meidän kampanjaa kehuttiin muidenkin taholta fiksuksi ja asialliseksi. Sellaista oli meno Pohjois-Pohjanmaalle yleisesti, vaikka joillakin ryhmillä saattoi vähän lähteä keulimaan”, hän muotoilee. Eduskunnan vapaaehtoisesti jättänyt Juha Pylväs taas on pitkään ollut Mehtälän tilan rehu-urakoitsija. Valtakunnan politiikkaa on saanut katsella läheltäkin. Hänen somevastaavanaan toimi Vantaalla asuva tytär, joka hoiti isän sometilejä vauvansa päiväja yöunien aikana. Esimerkiksi maatalousyrittäjyyden saastuttaneelle byrokratialle on voitava tehdä jotain”, Mehtälä sanoo. Ehkä eniten isää on kaivannut perheen kuopus, 7-vuotias Down-poika. Timo Mehtälä nosti perheineen vanhan rappiotilan uuteen kukoistukseen. ”Kukaan ei voi olla joka alan asiantuntija. ”Hän aina kyselee, että missä se isäMehtälä on ja pitää aika lujilla, kun tulen perjantai-iltana kotiin”, Mehtälä kertoo. ”Mollaaminen on ikävää, varsinkin, kun se tulee ihmisiltä, joita ei edes tunne. Alkuun kotoa lähteminen on tuntunut Mehtälästä vähän ”jopelolta”. KAMPANJOINNIN ja politikoinnin siirtyminen someen ei Mehtälää miellytä, mutta mukana on oltava. Seurata, mitä milloinkin ollaan päättämässä ja ottaa selvää, miten tietty ratkaisu vaikuttaisi kansalaisten elämään. Mehtälän pirtissä on jokaisten vaalien alla järjestetty keskustan ehdokkaiden tupailtoja. Tämä edellyttää hyviä verkostoja, joissa on ihmisiä erilaisista taustoista. Mehtälä suhtautui luonteelleen ominaisesti rauhallisesti. "Ilman perheen tukea en olisi voinut kuvitellakaan lähteväni ehdolle", Timo Mehtälä sanoo vierellään Heli-vaimo.. ”Semmoinen tunne oli kentillä”, kansanedustaja itsekin myötäilee, mutta jatkaa sitten: ”Toisaalta äänestäjä on epäluotettava. ”Kyllä minä tiesin, että läpi se menee”, Heli-vaimo hymyilee. VAALI-ILTANA Mehtälän valvojaisissa oli pari sataa henkeä mutta levollinen tunnelma. ”Se ei olisi aiemmin ollut mahdollista ison perheen ja yrityksen vuoksi. 16 9.6.2023 na esimerkiksi kuntapolitiikassa, vaikka monesti on pyydetty, eduskuntavaaleihinkin ensimmäisen kerran jo 12 vuotta sitten. Irvistelijöiden asiattomuuksien siivoamisessa oli oma hommansa, ja oli onni saada remmiin ihminen, joka tietää, mitä ehdokas ajattelee. Kansanedustajan on oltava valmis kuuntelemaan kentän ihmisiä.” Mehtälän sydäntä lähellä ovat paitsi maaja metsätalouden sekä yrittäjien asiat myös lapsiperheet ja erityislapset. Mehtälän siskon mies on nimittäin nivalalainen ex-kansanedustaja Pekka Vilkuna, ja Heli-vaimon pappa oli pitkäaikainen keskustaedustaja Väinö Raudaskoski. Osa tuntui tekevän vaalityötä verenmaku suussa. Myös kansalaisilla on hereillä olon velvollisuus, jotta he osaavat viestittää edustajilleen arjen tietoa
Isä pestasi esimerkiksi opettajaksi opiskelevan tyttären kesäksi peltohommiin ja lupasi maksaa enemmän kuin kilpaileva työnantaja. ”Ollaan aktiivista väkeä. Ensin juostiin porukalla puolimaraton tai kymppi, osa suoritti matkan polkupyörillä. Avustaja soittaa. Nyt olisi tärkeää palauttaa nuorten tuottajien usko maatalouden kannattavuuteen.” Erityisen vaikeana hän pitää kotieläintuottajien tilannetta. ”Ei tarvi lähteä kuskaamaan kylille”, Mehtälä toteaa itsestään selvänä asiana. Ja lopuksi selviää syy jääkiekkokaukalon laidoillekin. Pian on aika ryhtyä orientoitumaan Helsingin työmaalle lähtöön. Kesällä samoilla sijoilla taotaan tennispalloja. Pirtissä seinäkello raksuttaa vanhojen hirsien peittämällä seinällä. 9.6.2023 17 LÄHDEMME tekemään kierroksen navetoille. Perheessä vaikuttaa vallitsevan huumorin sävyttämä ilmapiiri. ”Se on tarkempaa hommaa kuin ihmisten syöminen”, Mehtälä sanoo. Viimeksi mainittu huolestuttaakin Mehtälää. ”Käsittämätöntä. Helivaimo ehättää vastaamaan: ”Tyytyväisiä ovat, kun isä ei ole sekoittamassa.” Mehtälä myhäilee. Puuta ei saa kaataa navetan alta, mutta tuulimyllyjen ja voimalinjojen alta saa. Sitten istuttiin herkkupöytään juhlimaan. Jaksavatko nuoret jatkaa. Palataan lähtöpisteeseen. Isossa perheessä jokainen on tottunut ottamaan paikkansa ja tekemään osansa talon töistä. Miten käy maatalouden tulevaisuudessa. Tämä perinne vakiintui korona-aikana. "Nämä nykyiset traktorinkopit ovat kuin lentokoneen ohjaamoja", hän virnistää.. Pohjois-Pohjamaalla taas iso osa viljellyistä pelloista on turvemaata. Tekijämiehellä on asiassa kuin asiassa lyhyt työmatka: tuumasta toimeen. Riittääkö pöytiin kotimaista murkinaa. Elämä suurperheessä on rikasta”, Mehtälä sanoo. Valtava tila toimii kuin tehdas. Pitää kysäistä, miltä tuntuu, kun isä otti ja liukeni eduskuntaan, jätti nuorison urakoimaan. Mehtälän verenpainetta nostattavat tällä hetkellä erityisesti puheet metsäkadosta ja metsien ennallistamisesta. Äitienpäivänä lähes koko 15-päinen katras kokoontui perheineen Kytökylälle. Esimerkiksi ruokaa kuluu päivässä 32 000 kiloa, ja joka muru on tarkkaan koneellisesti analysoitu. Jos ottaa jonkun ulkopuolisen, sillä on pitkän aikaa sormi suussa”, hän perustelee ylpeyttä äänessään. Navetanrakentajaa uhkaavat kovat sanktiot ja lihanmyyntikiellot. Kaikkialla on silmiin pistävän siistiä. Ettei pellolle traktoreiden perään katsovan Mehtälän silmissä vilahtaisi ripaus haikeutta, joka vaihtuu hetkessä päättäväisyyteen: ”Haluan antaa oman osaamiseni yhteiskunnan käyttöön.” Maanantaiaamuna Timo Mehtälä ehti pellolle karhi perässään. Jos maidon, lihan ja kananmunien tuotanto loppuu, olemme Suomessa huutavassa hukassa”, Mehtälä pauhaa kilpaa isännän tulosta riemastuneiden sonniensa mylvinnän kanssa. Jos niitä aletaan ennallistaa, mihin pistät siementä. Yksi pojista tulee pellolta syömään. Tupa henkii entisaikaista rauhaa. Eihän siinä ole järkeä. Mehtälän takapihalla on joka talvi jäkiskenttä, jolla oman nuorison lisäksi pelaavat myös naapureiden tulevaisuuden toivot. ”Nämä ovat tässä kasvaneet ja oppineet kaikkiin hommiin. Kannattaako se. KIERROS on tehty. ”Kotieläintila tarvitsee yhtä kovat luvat kuin Pyhäjoen ydinvoimala
18 To by M elv ille / Le hti ku va. Carl XVI Gustaf tyttärensä kruununprinsessa Victorian kanssa Englannin kuningas Charles III:n ja kuningatar Camillan kruunajaisissa. Carl XVI Gustaf eli "Kalle-Kustaa" on ollut Ruotsin kuninkaana 50 vuotta
Carl XVI Gustaf on ollut kuninkaana 50 vuotta, Tukholman Kaupungintalo täyttää sata ja Kuninkaallinen ooppera 250 vuotta. Victoriankuningattaruuden myötä moni asia voi jäädä lopullisesti menneisyyteen, ja myös rakkaiden naapurimaiden suhde on murroksessa. Se on ensimmäinen sana, joka tulee hakematta mieleen Ruotsin Kuninkaanlinnan Aarrekammiossa Tukholmassa. KOKO siinä osassa Kuninkaanlinnaa, joka on yleisölle avoinna, näkyy vuosisatojen kertymää. TEKSTI: SUSANNA LUIKKU. Näyttely tuo toisaalta esiin myös sen, kuinka vähän valtaa ”jumalisen vallan” perijöiksi ja arvostelun yläpuolella oleviksi julistetuilla majesteeteilla, etenkin naisilla, oli omaan elämäänsä. Kaarle Kustaan ja Silvian häissä kuninkaan puolella alttaria ollut kruunu on muiden ohella näytteillä punaisella samettialustallaan Aarrekammiossa. Länsinaapurissa juhlitaan tänä vuonna montaa asiaa. Vielä nykyään on kirjoittamaton sääntö, että sekä Ruotsin että Suomen demokraattisesti valitut valtionjohtajat tekevät ensimmäisen ulkomaanvierailunsa juuri naapurimaahan. Ruotsin kuninkaallisia voi pitää seremoniallisena ja huvittavanakin jäänteenä menneisyydestä, mutta ”Kalle-Kustaa”, kuningatar Silvia ja heidän jälkeläisensä ovat osa myös suomalaisten historiaan liittyvää jatkumoa. Esimerkiksi avioliittojärjestelyt aloitettiin katsomalla kartasta, mikä olisi valtakunnalle edullisinta. Viimeinen Ruotsissa kruunua käyttänyt hallitsija oli Bernadotte-suvun ensimmäinen jäsen, Ruotsia ja Norjaa hallinnut kuningas Kaarle XIV Juhana (1763?1844). Linnan asukkaat, muoti, asenteet ja sisustus kantavat historiaa mukanaan. Hovien vallansiirron ja siihen liittyvien koukeroiden äärimmäisen tarkasta ja pitkäkestoisesta protokollasta nähtiin tuore esimerkki, kun prinssi Charles kruunattiin vihdoin Englannin kuninkaaksi. 1870-luvulta kuninkaan vuonna 1907 kuolemaan asti hallinneet Oskar II ja Sofia ovat viimeinen hallitsijapari, joille järjestettiin Ruotsissa kruunajaiset. Pitkäaikaisen prosessin alku on historiallisesti epäselvä, mutta sen katsotaan alkaneen viimeistään 1500-luvulla ja päättyneen lopullisesti Suomen sodan seurauksena 17. Ruotsin hallitsijat kohtelivat Suomea kaltoin etenkin suurvalta-ajan mukaisen ajattelun ”alusmaana”, mutta he myös perustivat maahan useita kaupunkeja, rakennuttivat linnoja ja kehittivät hallintoa. Nykyisin kruunut otetaan esiin kuninkaallisissa häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa, mutta kenenkään päähän Ruotsissa kruunua ei enää aseteta. Vallan merkkeinä ovat toimineet arvokkuutta korostavan kruunun lisäksi esimerkiksi viitta, miekka, valtikka, omena ja valtakunnan avain. Heidän jälkeensä koettaneet levottomat ajat sotineen ja suoranaisine nälänhätineen saivat kuninkaalliset välttämään kansan ärsyttämistä näkyvällä ylellisyydellä. syyskuuta vuonna 1809. MENNEIDEN hallitsijapolvien muotokuvien yhdennäköisyys vaikkapa prinssi Carl Philipiin on hämmentävä. Monen kieli-, opetusja kulttuuri-instituution juuret ovat Ruotsin vallan ajassa. Sitten alettiin etsiä sen alueen hovista iältään ja perimältään Ruotsi-Suomen kruunupäät Ruotsi-Suomen kruunupäät Ruotsin kuninkaallisten ja hallinnon historia on myös Suomen historiaa. Näytteillä on valtava määrä kimallusta, samettia, timantteja, kultaa ja erilaisia arvon ja vallan merkkejä, joilla Ruotsia ja sen alaisuudessa eri aikoina olleita alueita hallinneet kuninkaalliset ovat osoittaneet valtaansa. 9.6.2023 19 Reportaasi Ä hky. Ruotsi-Suomen vallan ajaksi kutsutaan ajanjaksoa, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Omenaa (tai maapalloa) pidetään osoituksena jumalisesta vallasta, avainta puolestaan kuninkaan mahdollisuudesta sulkea valtakunnan ovet vihollisilta ja avata ne ystäville. Tuolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjälle, ja Suomesta tuli autonominen osa sen keisarikuntaa
Eugen pysyi myös naimattomana aikana, jolloin kuninkaalliset perilliset yleensä solmivat suvuille sopivia avioliittoja. Kaupungintalo vihittiin käyttöön juhannusaattona vuonna 1923. Ruotsin hovi on jo pitkään ollut puhtaasti edustuksellinen instituutio, ja myös sen jäsenten vaikeuksista on kerrottu julkisesti. Rappuset, joita Nobel-vieraat laskeutuvat saliin, tuntuvat sileiltä jalkojen alla. Tämän kehityksen keulakuvana voi pitää tulevaa kuningatarta Victoriaa. Aiemmin julkisuuspaineista ja anoreksiasta kärsinyt esikoinen on ilmoittanut kunnioittavansa perinteitä. Aitoruotsalaiseen tapaan tila on minkä tahansa yhteisön tai säätiön vuokrattavissa. MONARKIAA paremmin Ruotsi on pitkään tunnettu demokratian, parlamentarismin ja tasa-arvon edelläkävijänä. Nykyisen hallitsijaparin jälkeiset ovat itsekin pyrkineet arkipäiväistämään instituutiota ja tuomaan sitä lähemmäs tasavallan arkipäivää. Jo vuonna 2019 kuningas vapautti Victorian kahden nuoremman sisaruksen lapset kaikista kuninkaallisista velvollisuuksista. Kaupunginhallituksen äänestyshuone toki henkii lähes kirkkomaista juhlallisuutta, mutta niin satunnainen kävijä voi ajatella Eduskuntatalonkin salista. Vuonna 2023 Ruotsin ja Suomen suhde on monella tapaa murroksessa. Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivät enää saa hovin ylläpitoa, mutta kuningashuonetta koskevat opiskeluja työrajoitukset eivät liioin koske heitä. Jo mainittujen Oskar II:n ja Sofian nuorin poika kulki aikakauden ja asemansa huomioon ottaen monilla tavoilla omia teitään. Siellä pidettiin myös vuonna 1986 murhatun pääministerin Olof Palmen hautajaiset. Satavuotisjuhliaan viettävän Kaupungintalon suunnittelukilpailun voittanut Ragnar Östberg oli aikansa eurooppalainen kosmopoliitti, joka rakasti kansallisromantiikan ja Kustaa Vaasan ajan ohella renessanssin ja Italian kulttuurija arkkitehtuurikuvastoa. Se näkyy Kaupungintalon linnamaisuudessa, piazzamaisissa sisäpihoissa ja runsaissa yksityiskohdissa – sekä aikalaisia pöyristyttäneissä kohonneissa kustannuksissa ja venyneessä rakennusaikataulussa. Tunnetuin näkymä Kaupungintalolta lienee Sininen Halli (Blå Hallen), jossa järjestetään Nobel-päivälliset. Tarinan mukaan arkkitehti Östberg juoksutti sukulaisiaan ja tuttaviaan useita kertoja niitä edestakaisin, jotta askelväleihin saataisiin mahdollisimman optimaalinen leveys ja korkeus iltapuvuissaan askeltaville daameille. Yleisesti kuitenkin arvellaan, että hän haluaa lapsilleen ja tuleville sukupolville normaalimpaa elämää kuin mitä hänen vanhempansa ovat eläneet, aiemmista hovin jäsenistä puhumattakaan. Mitään kevyttä työtä rakentaminen ei ollut: 3000 tiiltä kannettiin sisään ihmistyövoimalla, ja sama pätee lattiamateriaaliin, Kolmårdenin marmoriin. Se on myös asia, jota ruotsalaiset itse pitävät mielellään esillä. KAUPUNGINTALON Kultainen Sali (Gyllene Sallen) tuo entistä enemmän mieleen kirkollisen tilan tai taidenäyttelyn. Kirkkaaseen auringonpaisteeseen linnan pihalle astuessa tekee jostain syystä mieli vetää syvään raitista ilmaa. Linnanrauhaa valvovat seremoniallisten tykkien ohella vartiomiehet, jotka seisovat vahdissa Suomen presidentinlinnan edustan tapaan. Syvä sinisyys tuo mieleen merellisyyden, mikä oli arkkitehdin tarkoituskin. Se ei ole ihme: sisään holvi-ikkunoista siivilöityvä keväinen valo osuu takaseinän valtavaan freskoon, jonka tekijä oli Ruotsin prinssi, tunnustettuna taidemaalarinakin tunnettu Eugen (1845?1947). Käyttäytymissäännöt ovat luonnollisesti muuttuneet aikoja saatossa, ja kuninkaallisten todellinen valta on kadonnut. Hän opiskeli taidekouluissa Pariisissa, maalasi läpi elämänsä ja tuki erilaisia kulttuurihankkeita. Kuninkaan lapsenlapset saavat silti pitää tittelinsä ja paikkansa kruununperimyksessä. Tuukka Ervasti Tuukka Ervasti. Kaupunginisät olivat luonnollisesti mielissään saadessaan kuninkaallisen taiKaupungintalon Sinisen Hallin haluttiin heijastavan meren välkettä. 20 9.6.2023 sopivia puolisoehdokkaita. Kun natsit nousivat valtaan Saksassa, prinssi vastusti heitä näkyvästi ja auttoi juutalaisia sekä muita poliittisia pakolaisia. Mutta koska talo tehtiin hallintoa varten ja on yhä siinä käytössä, historian kerrosten ja ovien takana on neljä kerrosta toimistotiloja. Kuninkaanlinnan Aarrekammiossa näkyvät menneen vallan merkit. Aarrekammiossa on näytteillä myös näyttäviä hääpukuja, kastemekkoja ja vauvanvaatteita – ja minikokoinen poliisipuku, jossa kuningas Kaarle Kustaa leikki innoissaan lapsena
Ruotsin ja Suomen yhteydessä on nyt myös Nato-ulottuvuus. Kylmän sodan aikana pohjoismainen yhteistyö oli yksi Suomen keino osoittaa kuuluvansa länteen YYA-sopimuksesta ja Neuvostoliiton painostuksesta huolimatta. Vuonna 2023 suhde on monella tapaa murroksessa, ja samalla ehkä läheisempi kuin koskaan. Prinssi Eugen testamenttasi suuren taidekokoelmansa valtioille, ja hänen kotipaikkansa Waldemarsudde Djurgårdenin saarella on yleisölle avoin taidemuseo. EU-jäsenyys tiivisti yhteistyötä joka taholla, myös sotilaallisesti. Monarkialla ei ole valtaa, mutta Ruotsissa instituutiota ei juuri kritisoidakaan. Tuukka Ervasti Tuukka Ervasti Tuukka Ervasti Cla ud io Pre sc ia ni / AF P / Le hti ku va Ke nz o Trib ou illa rd / AF P / Le hti ku va. Näitä rappuja askeltavat muun muassa Nobel-vieraat. Aikalaiskertomusten mukaan prinssi kyllä repi laskun ja tokaisi, ettei hän rahaa tarvitse – lasku oli vain muistutus siitä, että taiteella ja sen tekijöiden työllä on arvonsa. Linnanpihalla on vuorovaihto, ja poistuva vartiomies iskee pikaisesti virnistäen silmää. 9.6.2023 21 Kaupungintalon Kultainen Sali on nimensä veroinen. RUOTSIN ja Suomen keskinäinen suhde on muuttunut vuosisatojen ja -kymmenten aikana moneen kertaan, mutta naapuruus on ja pysyy. Enemmän ja vähemmän tosissaan kamppailua on käyty urheilun, kulttuurin ja viihteen saroilla. Lähihistoriassa suomalaistuntoja ovat värittäneet muun muassa sotalapsien lähettäminen länsinaapuriin, maiden aiempi elintasoero sekä 1960ja 70-lukujen suuri siirtolaisaalto lieveilmiöineen. Kulttuurivaihtoa tämäkin. SuomenR uotsia aiemmin toteutunut Nato-jäsenyys, suurempi ulkopoliittinen aktiivisuus, Ahvenanmaan kysymys ja koko Venäjän aggression myötä mullistunut turvallisuuspoliittinen tilanne ovat osaltaan saaneet ruotsalaiset kiinnostumaan uudella tavalla samalla kertaa tutusta ja ”oudosta” naapuristaan. teentekijän, mutta asema ei vastoin heidän luulojaan estänyt Eugenia lähettämästä työstä laskua
Ja ri La uk ka ne n. 22 9.6.2023 Riikka Pirkkalainen on toiminut keskustan puoluesihteerinä viimeiset viisi vuotta
”Siinä pitää johtaa puoluetoimistoa, motivoida piiritoimistojen työntekijöitä sekä luoda innostusta ja osoittaa kiitosta lukuisille omalla ajallaan puoluetyötä tekeville ihmisille.” Puoluesihteerillä pitää olla myös kykyä ja rohkeutta kanavoida poliittisesti jakavia kysymyksiä puolueen sisälle. Mutta jos puoluesihteeri haluaa saada itselleen vahvan valtuutuksen, niin pitää myös esittää arvio niistä syistä, miksi keskusta on tässä tilanteessa.” Avain tehtävässä onnistumiseen on Perttulan mukaan sujuva yhteistyö muun puoluejohdon kanssa. 9.6.2023 23 TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Keskusta saa uuden puoluesihteerin syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa. ”Eteenpäin pitää tietysti katsoa. Tietynlainen paksunahkaisuus, mutta myös hyvä itsetunto kuuluvat Perttulan mukaan puoluesihteerin tärkeimpiin ominaisuuksiin. Keskusta Organisaattori ja ukkosenjohdat n " E i se Esko Ahokaan itse sinne kansan haukuttavaksi halunnut mennä. Moitteita tuli paljon ja puhuja saattoi purkaa pahaa oloaan. Pekka Perttula. ”Pitää tuntea toimintakulttuuri. Perttula harmittelee, että puolueessa on viimeisen vuosikymmenen aikana hyydytetty kriittistä keskustelua. ”Jos sitä rohkeutta ei ole, ei ole myöskään kiinnostavaa suurta ja poliittista keskustaa”, hän muistuttaa. M ari a Se pp älä. Koko puoluejohdolla pitää olla yhtenevä käsitys puolueen tehtävästä. ”Opin EU-jäsenyyden alkutaipaleella sen, että kuuntelu vie asioita paljon eteenpäin. Lähetti usein paikalle nuoren puoluesihteerin vähän niin kuin ukkosenjohdattimeksi.” Keskustan puoluesihteerinä 1994– 1997 toimineen Pekka Perttulan kommentti kuvaa osuvasti yhtä niistä lukuisista toimenkuvista, joista yli satavuotisen kansanliikkeen yksi keskeinen avaintoimija pääsee osalliseksi. Suomenmaa kysyi puoluesihteeri Riikka Pirkkalaiselta ja hänen edeltäjiltään, millaista osaamista tehtävään vaaditaan. Lopputulemana hän saattoi kuitenkin päätyä siihen, että surkea puolue, mutta silti paras kaikista.” KESKUSTAN puoluesihteeriys on Perttulan omalla työuralla selkeästi vaativin johtamistehtävä
Seppo Kääriäinen. Elävä vuorovaikutus, yhteydenpito ja tupaillat ovat edelleen tärkeitä kohtaamispaikkoja, eikä niitä voi noin vain korvata.” Lankia pitää tulevan puoluesihteerin roolia yhteishengen ja toimintakyvyn vaalimisen kannalta ratkaisevana tekijänä. Mutta täytyy muistaa, että puoluesihteeri ja puheenjohtaja ovat aina se tärkein työpari aikakausista riippumatta. Lankia myöntää, ettei tunne puoluetoimiston nykyistä toimintakulttuuria tarpeeksi hyvin, mutta uskoo kannatuslukujen kertovan totuuden keskustan alakulosta. ”Jokainen ehdokas pitää läpivalaista tarkasti. Nykyään konsulttina työskentelevä mies muistelee jo Urho Kekkosen neuvoneen aikanaan keskustaväkeä pysymään yhtenäisenä. Samalla puoluesihteeristä on tullut enemmän puolue-eliitin ja herrojen juoksupoika. ”Kun tulin aikanaan Joensuussa mukaan toimintaan, niin paikallisyhdistykset ja kunnallisjärjestöt kokoontuivat sen takia, että saatiin vietyä omaa viestiä eteenpäin. Vuosikymmenet keskustan menoa seurannut veteraani kaipaa puoluetoimiston vetovastuuseen vahvaa järjestökentän tuntevaa toimijaa. Työtaakkaa voisi Laanisen mukaan vähentää myös laittamalla keskustan organisaatiorakennetta reippaasti uusiksi. Ihmiset eivät enää edes tiedä, miksi jäsenmaksua pitäisi maksaa, jos sille ei saa mitään vastinetta. Jokainen tekee sitä omalla tavallaan. ”Kyllä se vaatii vähintään ihmemiestä tai -naista, että homman pystyisi täydellisesti hallitsemaan”, hän myöntää. Sen yhteistyön onnistuminen heijastuu koko puoluekentän hierarkiaan”, Kääriäinen huomauttaa. ”Identiteetti on puolueelta nyt hieman hukassa. Se rooli kaipaa kyllä muutosta”, hän pamauttaa. 24 9.6.2023 Vain silloin puoluesihteerillä on tarpeeksi vahva mandaatti johtaa puolueen toimintaa.” KOKO 1980-luvun puoluesihteerinä vaikuttanut Seppo Kääriäinen nostaa puoluesihteerin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sopivuuden tehtävään ja yhteistyökyvyn joka suuntaan. KORHOSEN jälkeen pestiin valittu Timo Laaninen muistuttaa, että uuden puoluesihteerin on pystyttävä hyppäämään välittömästi vaalivankkureiden vetäjäksi. Ja ri La uk ka ne n Ja ak ko M art ika in en Ve sa M oila in en / Le hti ku va. Jarmo Korhonen. Kyseessä on kuitenkin puolueen menestyksen ja yhtenäisyyden kannalta tärkein luottamushenkilö”, Korhonen korostaa. ”Kun puoluetta pitäisi johtaa alhaalta ylöspäin, niin nyt se on päinvastoin. Sen kääntämisessä uudella puoluesihteerillä on melkoisesti työsarkaa. ”Puoluesihteeriys on aina henkilökysymys. Puoluesihteerin pitää yhdessä puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja eduskuntaryhmän kanssa pystyä linjaamaan, miten se vahva keskustalainen yhteisöllisyys voitaisiin saada takaisin ja toimimaan puolueen hyväksi.” Kääriäinen toivoo, että ennen uuden puoluesihteerin valintaa tehtävästä käytäisiin vilkasta keskustelua myös puolueen sisällä ja erilaisissa tapahtumissa. Nyt sitten ihmetellään, että keskusta ei saa omaa viestiään perille, kun se viesti ei kulje edes puolueen sisällä oikeaan suuntaan”, Korhonen huomauttaa. ”Nykyinen kehitys ei houkuttele kenttäväkeä järjestötyöhön vaan pönkittää entisestään puolue-eliitin valtaa. Eero Lankia. Vain sillä tavalla ehdokkaat tulevat kunnolla tutuiksi ja paras heistä saadaan valittua.” EERO LANKIA valittiin 2000-luvun alussa väliaikaiseksi puoluesihteeriksi, mutta hän hankki järjestökokemuksellaan melko nopeasti kannatuksen myös pysyvälle puoluesihteeriydelle. ”Tehtävää itse hoitaessani koin olevani suorassa vastuussa jäsenille, suora viestintuoja kaikkiin puolue-elimiin ja yhtä lailla puoluejohdon viestinviejä kentälle.” JARMO KORHONEN toimi keskustan puoluesihteerinä pääministerivuosina 2006–2010. Yhdentoista prosentin huitteissa laahaava kannatus on Korhosen mukaan suoraa seurausta tästä ”vallankeikauksesta”. ”Presidentinvaalit odottavat jo ensi tammikuussa. ”Vähintä mitä voisi tehdä olisi muuttaa puolueen piirit vaalipiirijakoa vastaaviksi”, keskustakonkari ehdottaa. Samoin tehtiin myöhemmin täällä Etelä-Pohjanmaalla. ”Jostainhan se kielii, että puolueen viestiä ja toimintaa ei mielletä enää omaksi. Korhosen mielestä keskustan toimintakulttuuri on kääntynyt täysin päälaelleen siitä, mitä sen alkiolaisen kansanliikkeen perinteisiin nojaavana edustajana pitäisi olla. Kentän tuntemus pitää olla jo valmiiksi hallussa.” Laaninen pitää keskustan puoluesihteerin nykyistä tehtäväkenttää välillä jopa liiankin laajana kokonaisuutena
Sa ara Sa vu sa lo Ja ri La uk ka ne n. ”Olen yrittänyt tehdä työni aina positiivisuuden kautta. Puhumattakaan siitä, että sen tekisi puoluehallitus”, Jarmo Korhonen puolestaan lataa. Vuonna 2018 asia eteni puoluekokousaloitteeksi asti saamatta kuitenkaan laajempaa kannatusta. Toteutuessaan se merkitsisi puoluesihteerin asemaan periaatteellista heikennystä. ”Joku on yleensä paremmin perillä talouskysymyksistä ja toinen hallitsee puolueohjelman tavoitteet. Riikka Pirkkalaisen mielestä puoluesihteerin tehtävä säilyttää parhaiten itsenäisyytensä, kun valinnan tekee nykyiseen tapaan puoluekokous. “Tämä on ollut hyvin antoisaa ja opettavaista aikaa mutta myönnän kyllä, että muutaman päivän voisin poiskin vaihtaa.” Puoluejohdon ja puoluetoimiston sisäinen vastuunjako on Pirkkalaisen mukaan avainasia uuden puoluesihteerin onnistumisen taustalla. Toukokuun alussa pitkäaikainen keskustavaikuttaja Antti Hietaniemi esitti Suomenmaan haastattelussa puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselta puoluevaltuustolle. Keskustan seuraava puoluesihteeri valitaan Turun ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa. ”Kyllähän se absurdi ajatus ja melkoinen meriselitys on, että nämä eduskuntavaalit pelkästään TikTok-osaamisen puutteeseen keskustan osalta kaatuivat”, hän huomauttaa. ”Tätä on yritetty ennenkin. KESKUSTAN puoluesihteerin valintatapa on noussut aika ajoin keskusteluun. Mitään äkkinäisiä tai radikaaleja muutoksia hän ei lähtisi toimenkuvaan tekemään. 9.6.2023 25 PUOLUESIHTEERIN tehtävät syksyllä jättävä Riikka Pirkkalainen ei allekirjoita väitettä, että juuri keskustan puoluesihteeri läkähtyisi ylivoimaisen tehtävätaakan alle. Timo Laaninen. Hän ei olisi enää samalla tavalla laajan jäsenkentän luottamusmies”, Lankia huomauttaa. ”Esimerkit muista puolueista eivät tue sitä, että valinnan siirtämisellä muille elimille olisi mitään perusteltua hyötyä.” Vähintä mitä voisi tehdä olisi muuttaa puolueen piirit vaalipiirijakoa vastaaviksi. Pekka Perttula epäilee muiden tavoin, että puoluesihteerin rooli muuttuisi liikaa uuden valintatavan myötä. Samoilla linjoilla on Eero Lankia. ”Kyllä keskustan kaltaisessa kansanliikkeessä tarvitaan enemmän toiminnanjohtajaa kuin toimitusjohtajaa”, hän arvelee. Vaikka olen tykännyt työstä koko viiden vuoden ajan, niin toki aina on mukana semmoinen pieni riittämättömyyden tunne. ”Valta puolueessa keskittyisi entistä pienemmälle piirille, jos valinta siirrettäisiin puoluevaltuustolle. Yksikään tähän juttuun haastatelluista ex-puoluesihteereistä ei ole valmis kannattamaan ajatusta. Kyse on kuitenkin ajankäytöstä, ja se pitää vain hyväksyä, ettei itse pysty tietämään kaikkea tai olemaan ihan joka paikassa henkilökohtaisesti läsnä”, hän toteaa. ”Koko keskustelu on siinä mielessä ihan turha, että ei puoluekokous tule valtaansa luovuttamaan”, Timo Laaninen kiteyttää. Ei puoluesihteerin tarvitse koko ajan olla kaikesta tietoinen, mutta yhdessä näitä sitten sparrataan”, Pirkkalainen toteaa. Paljon porua herättänyt keskustan viestintäosaaminen ei hänen mukaansa ratkea sillä, että puoluetoimiston työntekijät ja varsinkaan puoluesihteeri valittaisiin sometai TikTok-taitojen perusteella
Karjalan Liitto keskittyi sotien jälkeen siirtokarjalaisten elämän edellytysten turvaamiseen. 26 9.6.2023 Kirjat KUN vuonna 1940 perustettu Karjalan Liitto ryhtyi 80-vuotisjuhliensa lähestyessä suunnittelemaan historiikkinsa kirjoituttamista, kukaan tuskin arvasi, kuinka ajankohtainen teos tulisi ilmestyessään olemaan. Liitto neuvoi jäseniään korvaushakemusten tekemisessä ja kannusti valittamaan mielestään liian alhaisiksi jääneistä korvaussummista. Pakkolunastuksetkin sallinut pika-asutuslaki tuli voimaan kesäkuussa 1940. Yhtymäkohdat ovat kiistattomat, sillä ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan yhtä kiireellä kuin karjalaiset aikoinaan ja vieläpä saman vihollisen takia. Historiikin mukaan liitolla oli vaikutusta muun muassa siihen, mihin siirtokarjalaisia asutettiin. Teksti säilyy silti selkeänä ja esille nousee asioita, joita ei ole huomioitu liiton aiemmin ilmestyneissä historiikeissa. JATKOSODAN aikana suurin osa siirtokarjalaisista palasi kotikonnuilleen, mutta kesällä 1944 Karjalasta oli taas lähdettävä. Pika-asutuslain korvannut uusi maanhankintalaki hyväksyttiin toukokuussa 1944. Ra un o H yv äri ne n / kir ja n ku vit us ta Karjala menetettiin taas. Karjalan Liiton mielestä uusien tilojen olosuhteiden tuli täsmätä entisiin asuinalueisiin, ja sen vaatimuksesta tiloja ei perustettu juurikaan Oulua pohjoisemmaksi. ”Lisäkorvauslaki oli pitkälti Karjalan Liiton periksiantamattomuuden tulos, joka kruunasi samalla liiton lähes kaksikymmenvuotisen olemassaolon”, Tikka kirjoittaa. Kodittomiksi jääneiden asutustoiminta eteni nopeasti, sillä pika-asutuslain nojalla aiemmin muodostetut tilat voitiin ottaa käyttöön välittömästi. KARJALAN LIITON HISTORIIKIN KIRJOITTAJAKSI valitulla tohtori Katja Tikalla oli siis monta vaihetta ja vuosikymmentä setvittävänään teoksessaan. Uudessa korvauslaissa huomioitiin inflaatio ja korot. Huhtikuun lopussa ilmestynyt Politiikkaa ja piirakkaterapiaa – Karjalan Liitto 1940– 2020 on tasokas järjestöhistoriikki ja mielenkiintoista luettavaa niin liiton aktiiveille kuin vähemmän aiheesta tietävillekin. Karjalan Liiton tärkein vaatimus jatkosodan jälkeen oli se, että siirtoväki saisi rajan taakse jääneestä omaisuudestaan täydet korvaukset. Perustajat olivat arvovaltaista väkeä, sillä liiton ensimmäisessä hallituksessa istui kuusi kansanedustajaa ja yksi ministeri. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan jäädytti Suomesta kaiken itärajan ylitse tapahtuneen matkailun ja yhteistyön. Tikan mukaan liitto perustettiin viime hetkellä, jotta se ehti vaikuttamaan sodan jälkeen kiireellä valmisteltuun lainsäädäntöön. Kirja ei rullaa puuduttavasti vuosikymmenestä toiseen, vaan Tikka on jakanut sisällön teemallisiin kokonaisuuksiin. Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä hyökkäys Ukrainaan teki luovutetusta Karjalasta kiinnostavan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän selviää haasteesta hienosti. Edunvalvontatyö huipentui huhtikuussa 1955 hyväksyttyyn lisäkorvauslakiin, jolla parannettiin alkuperäisen korvauslain perusteella maksettuja korvauksia. Neuvostoliiton luhistumisesta alkanut Karjalan Liiton vilkas kanssakäynti Venäjän Karjalaan on tällä hetkellä enää muisto, yksi osa liiton pitkää historiaa. KARJALAN LIITTO perustettiin huhtikuussa 1940 Neuvostoliiton valtaamilta alueilta pakenemaan joutuneiden siirtokarjalaisten äänitorveksi. Korvauksia oli maksettu jo talvisodankin jälkeen, mutta ne olivat olleet markkamääräisiä ja niiden reaaliarvot olivat romahtaneet. Vihdoin Karjalassa käymään päässeet evakot kiirehtivät pellon poikki kotiin Sortavalan Kuokkaniemessä kesällä 1991. Neuvostoliiton luhistuttua Karjalassa päästiin käymään, mutta nyt raja on jälleen kiinni
Kirjan haastattelut on tehty ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa. Esimerkiksi elokuussa 1945 huhut palautuksesta liikkuivat siirtokarjalaisten keskuudessa niin vahvoina, että Laatokan maanviljelysseura järjesti varmana pidetyn asian tiimoilta useita kokouksia. Kir ja n ku vit us ta SA -ku va / kir ja n ku vit us ta Liiton toimintamuodoksi vakiintui jo varhain kirjelmien toimittaminen valtiojohdolle.. Vunukoita juhlissa 1970-luvulla. Karjalan Liitto varoitteli toiveajattelusta jopa lehti-ilmoituksilla, mutta painosti päättäjiä kulissien takana. Traagiset asiat siirrettiin sivut ja keskityttiin toimintaan. Esimerkiksi karjalaissyntyiset Juho Niukkanen ja Johannes Virolainen olivat toiminnassa mukana alusta asti. Mielenkiintoisin osa kirjaa on alaluku, joka liittyy Karjalan palauttamisesta käytyyn keskusteluun. Tikan mukaan johtajisto pyrki asiassa Kekkosen puheille ”miltei pakkomielteisesti”. Karjalaiset kesäjuhlat ovat edelleen Karjalan Liiton päätapahtuma. Neuvostoliiton luhistuttua yhteyttä otettiin sekä Mauno Koivistoon että Martti Ahtisaareen. SKS, 439 s. ”Teidän suurin toiveenne on sama kuin minun”, Kekkonen viestitti liitolle presidentiksi noustuaan. KARJALAN LIITON historiikki perustuu pääosin kirjallisiin arkistolähteisiin. Kasvatustieteiden tohtori Hellä Neuvonen-Seppänen, itsekin evakkoäidin tytär, selvittää väitöskirjaansa perustuvassa teoksessaan sitä, miten evakkous näkyy toisen polven siirtokarjalaisten elämässä. . Nyt Markkukin lienee jo ehtinyt purkamaan laukkunsa. Ihmisiä ja karjaa pakenee Karjalan kannakselta kesällä 1944. ”Miun matkalaukku onkin yleensä siinä ovensuussa, enkä mie koskaan kerkee tyhjentää sitä”, Suomessa Karjalaa ja Karjalassa Suomea ikävöivä mies kertoi. Liitto edisti erityisesti maaseutuväestön asemaa ja monet aktiiveista olivat myös Maalaisliiton jäseniä. Myös Viipurin vaalipiiristä eduskuntaan valittu Urho Kekkonen oli siirtokarjalaisten suuresti arvostama. TIKKA käsittelee historiikissa laajasti myös Karjalan Liiton kulttuuritoimintaa. Valtionapua saava liitto ei halunnut vaarantaa olemassaoloaan palautusjärjestöksi leimautumalla, vaan suuntasi energiansa kotiseutumatkoihin ja luovutetussa Karjalassa tapahtuneeseen lähialueyhteistyön. Johtotason keskittyessä edunvalvontaan kulttuuritarjonnasta huolehtivat aluksi alajärjestöt, joita siirtokarjalaiset perustivat satamäärin uusille asuinpaikkakunnilleen. 1990-luvun lopulla johto omaksui palautuskeskusteluun maltillisen linjan. Hellä Neuvonen-Seppänen: Evakkojen perilliset. Käännekohta nähtiin keväällä 1967, kun Kekkonen kieltäytyi ottamasta karjalaisten kirjelmää vastaan. 9.6.2023 27 TIKKA kiittelee Karjalan Liiton johtajistoa maltin säilyttämisestä sekasortoisina aikoina. Liiton toimintamuodoksi vakiintui jo varhain kirjelmien toimittaminen valtiojohdolle. Mikkeliläinen Markku oli käynyt 25 vuoden aikana isänsä entisessä kotipitäjässä Raudussa yli kolmesataa kertaa. Kiihkeimmin paluusta haaveiltiin heti jatkosodan jälkeen, Stalinin kuolemasta alkaneina suojasään vuosina ja viimeisimmän kerran 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua. Koivisto suhtautui haaveisiin penseästi ja viipurilaissyntyinen Ahtisaarikin varovaisesti. Osa liiton jäsenistöstä oli hänen mielestään puhunut Karjalan palautuksesta sopimattomasti ja lisäksi liiton johtoon oli valittu presidentin vastustajanaan pitämä Urho Kähönen. Toinen kevään Karjala-uutuuskirja Evakkojen perilliset sen sijaan antaa äänen siirtokarjalaisille ja erityisesti heidän lapsilleen. Kun vanhempi haikaili menetettyä kotiaan, lapsestakin tuntui, että jossain muualla olisi parempi olla. MYÖHEMMIN liitto otti myös julkisesti kantaa palautuksen puolesta. ANNUKKA KAARELA Katja Tikka: Politiikkaa ja piirakkaterapiaa – Karjalan Liitto 1940– 2020. Gaudeamus, 255 s. Neuvonen-Seppänen havaitsi tutkimuksessaan, että juurettomuuden tunne periytyi usein evakkovanhemmilta näiden lapsille. Päättäjät suhtautuivat karjalaislähetystöihin aluksi myötämielisesti. . Keitä me olemme, minne me kuulumme
Linnan juhlien kättelyssäkin hän yrittää huomioida jokaisen vieraan ystävällisellä henkilökohtaisella kommentilla. Joskus se meni läpi niin hyvin, että juttukumppani saattoi ihastella ”samanlaista koiraa kuin presidentillä”. YKSITYISYYDEN menetyksestä huolimatta Haukio kirjoittaa presidentin puolison roolin olleen hänelle suuri ilo ja kunnia. Kerran pimeänä syysiltana vastaan tullut nainen pysäytti kaksikon ja kertoi nähneensä unta Haukion tulevasta Linnan juhlien puvusta. VUONNA 2009 Sauli Niinistön kanssa avioitunut tohtori Jenni Haukio kertoo vuosistaan presidentin puolisona toukokuun lopussa ilmestyneessä kirjassaan Sinun tähtesi täällä. Haukio kertoo työskennelleensä puolisona niiden asioiden parissa, joihin hänellä oli jo aiemmin läheinen suhde. Haukio kertoo tuoreessa kirjassaan halunneensa koiraa ulkoiluttaessaan välillä salata henkilöllisyytensä vastaantulijoilta. Haukio kertoo kirjassa kirjoittavansa kaikki puheensa itse. Se esiteltiin muille koiranomistajille Aksuna, mutta todellisuudessa se oli Lennu, presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion lemmikki. Kirjan perusteella Haukio on hoitanut roolinsa äärimmäisen tunnollisesti. Silloin hän puhutteli Lennua vanhempiensa vitsillä keksimällä peitenimellä. Vaikka ihmiset ovat Haukion mukaan yleensä hyväntahtoisia ja hyväkäytöksisiä, on välillä ollut uuvuttavaa tulla kohdatuksi kaikkialla presidentin puolisona. Perinteistä tapakulttuuria arvostava Haukio antaa itsestään hillityn, mutta ystävällisen vaikutelman. ”Tuollaiset tilanteet häkellyttävät edelleen”, Haukio myöntää. Tohtori Jenni Haukio on nauttinut isänmaan palvelemisesta, mutta ei jatkuvasta julkisuudesta Presidentin puolisokin on ollut Suomella töissä Kirjat Ja ri La uk ka ne n. 28 9.6.2023 HELSINGIN Meilahdessa liikkui takavuosina peitenimeä käyttänyt bostoninterrieri. Tärkeimmiksi teemoiksi kirjassa nousevat kirjallisuus, lapset ja nuoret, eläintensuojelu sekä erityisesti sotaveteraanit ja lotat. ANNUKKA KAARELA Jenni Haukio: Sinun tähtesi täällä. Kipeimmin Haukio olisi kaivannut yksityisyyttä helmikuussa 2018 Aaro-poikansa syntymän jälkeen. Kirja paljastaa, ettei jatkuvan huomion ja mediajulkisuuden keskellä eläminen ole ollut yksityisyyttä suuresti arvostavalle Haukiolle helppoa. Toisinaan taas muut ulkoilijat tunnistivat Haukion ja Lennun ennen kuin mitään ehdittiin sanoa. Kaunokirjallisuussitaatteja on tekstissä niin paljon, että ne menettävät jo tehoaan. Lennusta tuli Niinistön ensimmäisen presidenttikauden aikana sen luokan superjulkkis, että jokainen suomalainen osasi yhdistää sen nimen presidenttipariin. HAUKIO keskittyy kirjassaan toimintaansa presidentin puolisona. Otava, 304 s. Perhe-elämästään hän ei kerro edelleenkään mitään, eikä hänen tarvitsekaan. Myös hänen siviilityönsä Turun kirjamessujen ohjelmajohtajana antoi siihen mahdollisuuden. Aiemmin kolme runokokoelmaa julkaisseen Haukion kirjoitustyyli on juhlava. Lukijan mieltä sykähdyttää se, kuinka suuresti Haukio tuntuu arvostavan tasavallan presidentin puolisona kokemiaan hetkiä. Hänet tunnistetaan kaikkialla, ja moni haluaa myös tulla juttusille. Hän on puolisona halunnut vaalia presidenttiinstituution arvokkuutta ja kaihtanut räväkkää esiintymistä. ”Presidentinlinnan ovista en ole kertaakaan astunut sisälle ymmärtämättä, kuinka ainutlaatuiseen historialliseen jatkumoon saankaan liittyä”, hän kirjoittaa. Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Hän kirjoittaa kauniisti siitä, kuinka heillä Niinistön kanssa on ollut etuoikeus tavata ja osoittaa kunnioitusta veteraanija lottasukupolven viimeisille edustajille. Hänellä olisi halutessaan ollut vapaus olla osallistumatta edustustehtäviin, sillä presidentin puolison asemaa ei Suomessa määritellä laissa. HAUKIO korostaa presidentin puolison roolin olevan isänmaallinen luottamustehtävä, jonka parissa hän on päässyt osaksi lukuisista historiallisista tapahtumista. Haukio koki silti tärkeäksi jatkaa perinnettä, kuten suurin osa hänen edeltäjistäänkin oli tehnyt. Hän kertoo oppineensa jo sudenpentuna partiossa, että jos ei ole mitään muuta kuin kielteistä sanottavaa, on parasta olla hiljaa. Hän on osallistunut Niinistön rinnalla tai yksin lukemattomiin tilaisuuksiin, pitänyt satoja puheita, suojellut hankkeita, vastanottanut vieraita ja suunnitellut juhlia. Naistenklinikalla oli kuitenkin jatkuvasti paikalla median edustajia, joten Haukio pysytteli koko sairaalassaoloajan huoneessaan
Politiikan kielessä ovat yleistyneet tunteista puhuminen ja tunteisiin vetoaminen. ”Näyttää siltä, että 2000-luvulla perinteisesti hyväksi koetun maun rajoja rikotaan eduskunnassa ehkä entistä tarkoitushakuisemmin. ”Voi ajatella, että siinä jäljitellään politiikasta tuttua puhetapaa: sanotaan asiantuntevalla rintaäänellä jotain pätevän oloista, mutta oikeastaan sanottu on konkreettiselta sisällöltään tyhjää täynnä. Niiden kautta kansalaisille syntyy mielikuvia siitä, millainen poliitikko on kyseessä, ja jopa siitä, millaista politiikkaa henkilö harjoittaa. Ohjelman jokaisessa jaksossa valitaan kuuntelijoiden lähettämistä ehdotuksista päivänpolitiikan sana. Ehdotuksia on kertynyt ohjelman 10-vuotisen historian aikana lähes 6000. ”Uuden vuosituhannen nopeatempoisessa viestintätodellisuudessa jokainen ääneen lausuttu sana voi levitä kulovalkean tavoin kaikkialle. Viis faktoista, kunhan on kiva fiilis!” HEIKKISEN ja Pajusen kirja on politiikan seuraajalle oikea herkkupala. Kaksikko juontaa Ylen Politiikkaradion suosittua Puheet päreiksi -ohjelmaa, johon kirjakin osittain perustuu. Lähes jokaisen poliitikon puheessa kuuluu nykyisin arkikielisyyttä tai murretta. Heikkinen ja Pajunen huomauttavat, että internetin ja sosiaalisen median aikakaudella sanojen valta on voimakkaampi kuin koskaan. Konkareista taitavana kielenkäyttäjänä nousee esiin Seppo Kääriäinen, tuoreemmista kasvoista Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä. Sen sai kokea esimerkiksi Sori siitä -tokaisullaan historiaan jäänyt Alexander Stubb. Teos, 560 s. Valitut sanat voivat olla poliitikolle kohtalokkaita: niiden avulla joko noustaan valtaan tai menetetään mahdollisuudet. Äijäfeministi Antti Rinteenkään osakkeita tuskin nosti vappusatasesta ja chillailusta puhuminen. Miten sanoilla vaikutetaan yhteiskunnassa. Lausahdus oli sen verran osuva, että se jäi elämään. Fraasi nousi esiin vuonna 2019 Töllin jättäessä eduskunnan, ja nyt kielentutkija Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen ovat valinneet sen kirjansa nimeksi. Kirja osoittaa, että keskustan poliitikot ovat kantaneet vähintäänkin kortensa suomalaisen politiikan kielen rikastajina. Joskus joku astuu myös lain väärälle puolelle tietoisena siitä, että kansanedustajan asemassa rikosseuraamuksia ei välttämättä tule.” Tyypillistä ajalle on myös tutkitun tiedon väheksyminen. Kirjassaan Heikkinen ja Pajunen käsittelevät sekä valittuja että valituiksi jäämättömiä päivänpolitiikan sanoja. He ovat käyttäneet teoksen aineistoina myös Twitter-keskusteluja, media-arkistoja, sanakirjoja ja eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja. 2000luvun politiikan sanat päreiksi. Kirjat Helmi vai sammakko. HEIKKISEN ja Pajusen mukaan sanavalinnat ovat politiikan ydintä. Kirjailijat yltyvät mielenkiintoisiin pohdintoihin esimerkiksi siitä, miksi poliitikot puhuvat nykyisin niin paljon erilaisista paketeista ja miksi loikka viittaa politiikassa yleensä johonkin myönteiseen, mutta humppa kielteiseen. Jokainen kansalainen on potentiaalinen viestinlevittäjä.” KIELEN ammattilaisten mukaan politiikan kielenkäyttö on 2000-luvulla aiempaa vapautuneempaa. Heikkisen ja Pajusen esittelemä politiikan sanojen kirjo on laaja ja kuvaa hyvin 2000-luvun ilmiöitä. 9.6.2023 29 ”SIITÄ on lähdettävä, että tähän on tultu.” Keskustan entinen kansanedustaja Tapani Tölli muistetaan paitsi sote-uudistuksen eteen tekemästään väsymättömästä työstä, myös blogiinsa vuonna 2008 kirjoittamastaan nerokkaasta toteamuksesta. Suosituimmat ehdotetut sanat ovat olleet sote, Nato ja korona, mutta kirjo on laaja aina Brexitistä boomeriin ja hölynpölystä öyhöttämiseen. Myös Juha Sipilän insinöörikieltä ja Kempeleen murretta yhdistävä persoonallinen puheenparsi saa kirjassa pääosin kiitosta. Mistä muusta voi lähteä kuin siitä, missä ollaan?” HEIKKINEN ja Pajunen tarkastelevat toukokuussa ilmestyneessä kirjassaan 2000-luvun politiikan kieltä. Erityisen huolissaan Heikkinen ja Pajunen ovat jatkuvasti voimistuvasta vihan lietsonnasta. Heikkisen ja Pajusen mukaan aforismia muistuttava virke on kiehtovalla tavalla yleispätevä ja sitä kautta humoristinenkin. ”Elämme yhteiskunnassa, jossa totuutta tärkeämpää on usein tunnelma, tietoa tärkeämpää vaikutelma. Uutuuskirjan mukaan poliitikon kohtaloksi voi koitua se, mitä hänen suustaan pääsee ”Tämä on se keskeinen pihvi, jonka edessä olemme polvillamme.” Krista Kiuru koronatestauksesta Annika Saarikko hyvinvointialueista ”Laskea voi monella tavalla, mutta virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”. Entä onko vallan kieli muuttunut verrattuna 1900-lukuun. ANNUKKA KAARELA Vesa Heikkinen ja Tapio Pajunen: Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Se nostaa esiin 2000-luvun politiikan mehukkaimmat sanat ja lohkaisut – myös ne, jotka sanojat mieluummin unohtaisivat. Alexander Stubb laskuvirheestään SD P An n i Reenpä ä / Lehtik uv a ”Sano vaikka kukkaruukuksi, mutta kyseessä on maakunta.” Ja r i L a uk ka nen
TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVITUS: SHUTTERSTOCK. Voisiko huolestuttaviin uhkakuviin puuttua sääntelyllä. 30 9.6.2023 Ilmiöt Radikaali mullistus Tekoäly on kehittynyt hämmästyttävän nopeasti, eikä kukaan tiedä, mitä vaikutuksia se aiheuttaa tulevaisuudessa
Järviseltä ilmestyy elokuussa kirja tekoälystä. ”Tekoälyn avulla on helpompi huijata ihmisiä. “Ihmisiä huolettaa eniten oma taloudellinen turvallisuus, se, voiko tekoäly korvata minut ja minun työpanokseni. ChatGPT ei esimerkiksi kerro lähteitään, mistä se tietonsa hankkii. Mutta kuinka merkittäviä, sitä voidaan vain arvailla. Esimerkiksi erilaisten raporttien kirjoittamisen hoitanee jatkossa tekoäly. Meillä ymmärrys vaikuttamisyrityksistä on kouluja kirjastolaitoksen vuoksi Katkelma Chat GPT:n antamasta vastauksesta sille esitettyyn kysymykseen.. 9.6.2023 31 J oko kokeilit. Mutta se ei ole asiassa olennaisinta. Järvisen mukaan erittäin iso uhka tulee olemaan disinformaation eli vääristetyn tiedon levittämisen helppous. Vastauksissa ja teksteissä näkyy paljon haparointia. Sillä voidaan tuottaa aiempaa helpommin sisältöä, joka ei ole totta. UHKIA tekoälyyn liittyy muutenkin. Oikeastaan Suomi on monia muita paremmassa asemassa. Kun lähteet eivät ole tiedossa, käyttäjän on vaikea selvittää, mikä on totta ja mikä ei. ”Kehitys on ollut niin nopeaa, ettei mikään yhteiskunta ole ehtinyt siihen vielä juurikaan reagoida tai valmistautua. Hämmästelyä on riittänyt siitä, kuinka nopeasti tekoäly kykenee tuottamaan erilaisia tekstejä, antamaan vastauksia kysymyksiin, kääntämään tekstiä eri kielille tai luomaan koodia. Muutoksia tulee, se on Järvisen mukaan selvää. Yksi selkeimpiä muutoksen kohteita lienee työ. YHTEISKUNTA on varautunut melko huonosti tekoälyn nopeaan kehittymiseen, sanoo tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen. Jokaisen olisi hyvä pohtia, mikä omassa ammatissa on sellainen ydin, jota tekoäly ei voi helposti korvata”, Järvinen pohtii. Se on merkittävä ero perinteisiin hakukonepalveluihin, joissa tiedonhakija voi itse valita, mitä tarjottuja lähteitä hän klikkaa auki. Tähän kysymykseen on saattanut törmätä kuluneena keväänä melkein missä vain. Hämmästyttävintä on nopeus, jolla tekoäly on kehittynyt. Kyse on tekoälysovelluksesta, tarkemmin sanoen OpenAi -yhtiön ChatGPT:stä. Siitä on puhuttu niin uimahallien saunoissa, kahviloissa kuin työpaikkojen lounastauoillakin. Ihmisten kyky vastata disinformaatioon tulee olemaan koetuksella”, Järvinen summaa. Suurin osa ihmisistä tuskin jaksaa nähdä sen selvittämiseen liiemmälti vaivaa. Tai jos tieto suunnilleen olisikin totta, kuinka paljon siinä on liian suoria yleistyksiä. Suomelle antaa suojaa se, että olemme pieni kielialue ja jo valmiiksi hyvin korkean teknologian maa.” Varautumisen tekee erityisen haastavaksi se, että kukaan ei vielä tiedä, millaisia vaikutuksia tekoälyn kehittymisellä tulee olemaan. Tekoälyn avulla koneet voivat oppia tekemään monia sellaisia asioita, joita tähän saakka on voinut tehdä vain ihminen. Täydellinen ChatGPT ei toki vielä ole. Muun muassa. Jos vauhti on samanlainen jatkossakin, mihin keinoäly kykenee muutaman vuoden päästä. Järvinen korostaa, ettei heikko varautuminen liity vain Suomeen vaan yhteiskuntiin ylipäätään. Järvinen arvelee, että uhattuna ovat sellaiset työnkuvat, joihin sisältyy paljon rutiininomaisia tehtäviä. Häntä on kuultu usein julkisuudessa tietotekniikkaan ja tietoturvaan liittyvissä asioissa. ”Tässäkin korostan, että Suomella on etumatkaa suhteessa moniin muihin. Tekoälyä on helppo myös puijata. Tiedosta tulee entistä epäluotettavampaa
Niiden piti olla tulevaisuuden juttu, mutta läpimurtoa sillä saralla ei ole kuulunut tai näkynyt. Videokuvaa ja ääntä muokkaamalla ihminen voidaan myös laittaa sanomaan asioita, joita hän ei ole oikeasti koskaan sanonut. Pahinta tässä on se, että kaiken tuon voi jo nyt tehdä melko helposti. Kuinka helppoa se on jatkossa ja millaisia vaikutuksia siitä seuraa”, Järvinen kysyy. Generatiivinen tekoäly perustuu siihen, että kone voi oppia asioita. Oppiiko se jossain vaiheessa niin hyvin ja paljon, että tekoäly karkaa täysin ihmisen hallinnasta. Siitä on jo joitakin esimerkkejä muun muassa Yhdysvalloista. ”En vertaisi sitä vielä esimerkiksi nettiin. Järvisen mukaan vielä ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka mullistava tekoäly tulee olemaan. Katkelma Chat GPT:n antamasta vastauksesta sille esitettyyn kysymykseen.. TEKOÄLYN on sanottu mullistavan valtavasti ihmiskunnan todellisuutta ja historiaa. Järvinen huomauttaa, että tekoälyä on käytetty laajasti jo pitkään. Merkkejä sen mahdollisuuksista on paljon, mutta samalla tavalla kohistiin kymmenisen vuotta sitten esimerkiksi ilman kuskia liikkuvista autoista. Pelkällä kasvokuvalla voidaan luoda uskottavan näköinen pornovideo, jossa ihminen näyttää harrastavan seksiä, vaikkei todellisuudessa olisi niin koskaan tehnytkään. Asiantuntijoiden parissa puhutaan uhkakuvasta nimeltä supertekoäly, joka voisi pahimmillaan kääntyä ihmistä ja ihmiskuntaa vastaan. Videoita väärentelemällä voi aiheuttaa poliitikoille mutta myös tavallisille kansalaisille mittavaa harmia. Se on eräänlainen pahuuden huipentumaa muistuttava uhkakuva. Nyt nähty ChatGPT:n kaltaisen generatiivisen tekoälyn esiinmarssi on ollut hämmästyttävän nopea, mutta Järvisen mukaan vielä ei ole kuitenkaan keksitty tekoälylle niin hyödyllisiä tehtäviä, että se oikeasti muuttaisi ihmisten ajankäyttöä, toimintaa ja työntekoa. Järvisen mukaan supertekoälyn Ainoa tie voisi olla globaali keskustelu yhteisistä eettisistä periaatteista. Vielä emme tiedä, jääkö Chat GPT vain yhdeksi jättiloikaksi vai tuleeko sen jälkeen jotain muuta, joka muuttaa kaiken niin kuin esimerkiksi internet teki.” OMA LUKUNSA tekoälyyn liittyvissä keskusteluissa on se, kuinka pitkälle keinotekoinen äly voi kehittyä. ”Se on erittäin huolestuttavaa. 32 9.6.2023 hyvällä tasolla”, hän lisää. Sitä on verrattu muun muassa internetin, kännyköiden, sähkön tai höyrykoneen keksimiseen. Tällä hetkellä tekoälyn avulla pystytään vääristelemään helposti myös videoita. Esimerkiksi kaikkien tuntema arkinen Google hyödyntää taustalla tekoälyä valitessaan hakijalle sekunneissa tietoa erilaisten todennäköisyyksien perusteella
Sellaista keskustelua ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Linjauksia on kuitenkin turha etsiä kaikilta hallitusneuvotteluihin osallistuvilta puolueilta. Myös EU:sta irrottautunut Britannia pyrkii manner-Eurooppaa vapaampaan sääntelyyn. Sääntelyn pitää kokoomuksen mielestä tapahtua ehdottomasti EU-tasolla, ei kansallisesti. Ne ovat filosofisia kysymyksiä, joita insinöörivetoinen tiede ei ole tottunut pohtimaan.” Järvinen arvelee, että tekoälyn kehittyminen kohti entistä laajempaa tietoisuutta tulee herättämään laajaa huolta ja eettistä pohdintaa samaan tapaan kuin vaikkapa ilmastonmuutos herättää tällä hetkellä. Hän kuitenkin korostaa, että lyhyellä tähtäimellä sellaisen kehittyminen ei ole mahdollista. Kokoomuksen maaliskuussa julkaistussa tietoja teknologiapoliittisessa ohjelmassa korostetaan koneoppivien järjestelmien ja tekoälyteknologian mahdollisuuksia yrityksille. Sivuun se jäisi myös tekoälyyn liittyvistä taloudellisista mahdollisuuksista. Saattaa syntyä kansalaisliikkeitä ja aktivistiryhmiä, jotka pyrkivät estämään tekoälyn kehittämisen liian pitkälle. ”Tekoälyn eettisiin haasteisiin vastaamiseksi on muistettava, että teknologian tulee aina olla vain väline ja ihmiset päättävät päämäärät ja ohjaavat toimintaa. Sääntelyäkin kuitenkin tarvitaan, kokoomus näkee. Hän toivoo, että hallitusneuvotteluissa tehdään tekoälyyn liittyviä linjauksia. Ainoastaan kokoomus vastasi. Puhutaan koko ihmiskuntaa koskevista asioista.” PITÄISIKÖ tekoälyn kehittymistä sitten säädellä jo etukäteen. Ne tulevat koskemaan myös Suomea. Keskustan ohjelmassa korostetaan, että puolueen lähtökohta on kuitenkin ihmisyysaate. Maaliskuussa useat kansainväliset huippuasiantuntijat julkaisivat avoimen kirjeen, jossa he kertoivat tekoälyn kehittymiseen liittyvistä huolestuttavista riskeistä. Tekoälyn on kyettävä viestimään millä perusteilla se tekee ratkaisunsa ja mahdollistaa kaikissa tilanteissa ihmisohjauksen”, linjauksessa summataan. 9.6.2023 33 kaltaisia uhkakuvia tulee uskaltaa pohtia. Milloin ollaan siinä tilanteessa, ettei ihminen voi erottaa, onko hän tekemisissä aidon tietoisuuden vai keinotekoisen tietoisuuden kanssa. Kehityksessä on syytä olla mukana. EU:lla on todellinen riski jäädä kehityksessä muiden jalkoihin. Siinä tekoäly nähdään hyödyllisenä välineenä muun muassa erilaisten palvelukokonaisuuksien luomisessa. Selkeitä linjauksia ei myöskään löydy perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisten ohjelmista. Suomen eduskuntavaaleissa tekoälystä ei kuitenkaan puhuttu lainkaan. Pääasiassa ne voisivat olla panostuksia siihen, että täällä voitaisiin tehdä kansainvälisesti tasokasta tekoälyyn liittyvää tutkimusja kehittämistyötä. ”Kuinka pitkälle tekoälyn tietoisuutta voidaan kehittää. Paljon riippuu siitä, millaiseen suuntaan tekoälyn kehittäminen sallitaan. Tekoäly mainitaan keskustan tietoyhteiskuntalinjauksessa, joka on tehty vuonna 2018. Tekoälyn kehittämisen supervallat ovat Kiina ja Yhdysvallat, jotka tuskin rajoittavat tekoälyn kehittämistä. Päätöksentekoa pitäisi olla nyt, ja se on ennen kaikkea tulevan hallituksen vastuulla. ”En tiedä, käykö näin, mutta mahdollista sellainenkin on. Mikseivät poliitikot herää. Kiina ja Yhdysvallat tuskin alkavat yhteistyöhön sääntelyssä, kun tekoälyyn liittyy niin paljon kansallisia, kaupallisia ja sotilaallisia intressejä.” Katkelma Chat GPT:n antamasta vastauksesta sille esitettyyn kysymykseen.. Tekoäly kuitenkin on jo täällä. Euroopan unionissa valmistellaan tekoälyn käyttöön liittyvää sääntelyä. Suomenmaa kysyi tätä juttua varten tekoälyyn tai tekoälyn sääntelyyn liittyviä näkemyksiä kokoomukselta, perussuomalaisilta, RKP:ltä ja kristillisdemokraateilta. Se pitää puolueen mielestä tehdä “fiksulla tavalla” eli niin, ettei markkinoita sotketa tarpeettomasti tai heikennetä kilpailukykyä. Puheenjohtajatenteissä ei taidettu käyttää ainoatakaan tekoälyä koskevaa puheenvuoroa. ”Ainoa tie voisi olla globaali keskustelu yhteisistä eettisistä periaatteista, kuten vaikkapa biologian alalla on tehty. He ehdottivat puolen vuoden mittaista taukoa kehitystyöhön. Sääntelyn osalta Suomen kokoisella maalla ei ole juuri paukkuja puuttua isoon kuvaan. Järvisen mukaan siinä piilee iso sudenkuoppa. Tärkeä linjaus, mutta konkretiaa siinä ei ole. JÄRVISEN mukaan puolueilla ja poliittisilla päättäjillä on niukasti mahdollisuuksia säädellä tekoälyn kehittymistä
Suomenmaan printtilehti lakkaa ilmestymästä vuodenvaihteessa, joten kulunut kausi jää tonnikerhon viimeiseksi ainakin tässä muodossaan. 34 9.6.2023 TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KAUDELLA 2022–2023 kerholaiset liikkuivat seuraavan määrän kilometrejä: Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 1811, Ahtiainen Pertti Joensuu 709, Airaksinen Janne Lapinlahti 2420, Aitto-oja Timo Pyhäntä 1200, Ala-Nissilä Tiina Rusko 1359, Antila Aapo Turku 1153, Auvinen Helena Enonkoski 989, Granqvist Mervi Järvenpää 1267, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 1166, Haapakoski Ari Siikajoki 1172, Haavisto Jouko Rauma 468, Hannula Timo Rovaniemi 845, Hara-Lindström Eeva Espoo 1352, Haukipuro Kyösti Helsinki 1325, Haukipuro Teemu Haapavesi 1081, Heikkilä Marja Laitila 1213, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla 1084, Heikkilä Tarja Salla 1083, Heikkilä Veli Salla 1084, Heikkinen Esa Tampere 1172, Heikkinen Urpo Kempele 1200, Heinänen Markku Ruokolahti 1100, Hekkala Ilmari Suomussalmi 1130, Hekkala Raija Suomussalmi 1300, Hettula Ilpo Kempele 2002, Holmström Sauli Taivalkoski 995, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1259, Huhtalo Kaisu Rovaniemi 1082, Huhtanen Elisa Pori 1321, Huhtanen Tapio Pori 1199, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 381, Hämäläinen Eino Pieksämäki 1080, Hänninen Asko Kannonkoski 1840, Härkönen Niilo Kajaani 1710, Ingerttilä Pentti Muhos 2255, Jokelainen Alpo Kajaani 1187, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 450, Jokitalo Annastiina Espoo 1144, Jokitalo Irja Kiuruvesi 1000, Jokitalo Matti Kiuruvesi 1458, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1566, Jormalainen Pirkko Siikalatva 801, Jumisko Anja Taivalkoski 1871, Juntunen Jouko Kemi 640, Jurva Hannu Oulu 1405, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 1357, Kaarela Annukka Oulu 876, Kaartinen Leena Lahti 1308, Kananen Mauri Viitasaari 1245, Kantola Jukka Tyrnävä 394, Karjalainen Aarne Vaala 2560, Karsikas Antti Haapavesi 1086, Karsikas Hanna Kärsämäki 1220, Kasurinen Veikko Oulu 1365, Kattilakoski Eero Kaustinen 1701, Kattilakoski Simo Kokkola 1545, Kellokoski Toini Oulu 960, Kemppainen Hannu Kajaani 964, Kemppainen Ilkka Oulu 1632, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 1544, Kemppainen Tiina Oulu 2741, Kemppainen Timo Reisjärvi 2848, Keränen Meeri Vaala 704, Keskikallio Raimo Kemi 1110, Kivioja Heikki Vaala 1161, Kiviranta Ritva Oulainen 890, Koistinen Riikka Rovaniemi 810, Kolari Terttu Tuusniemi 1012, Kolmonen Jukka Oulu 1253, Konka Reino Kouvola 1216, Kontiola Lasse Rovaniemi 886, Konttajärvi Salli Pello 2088, Konttajärvi Sari Pello 1001, Korkatti Arja Porvoo 1670, Korkatti Juhani Porvoo 1928, Korpela Juhani Oulu 1326, Korvuo Markku Suomussalmi 1371, Koskela Arno Kankaanpää 670, Koskela Paavo Oulu 307, Koskela Reko Oulu 589, Kotisaari Kirsi Raahe 1015, Kuha Tuomo Oulu 927, Kuittinen Matti Tohmajärvi 1000, Kukkonen Anne Oulu 1246, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 1785, Kyllönen Mirja Kärsämäki 1090, Kyllönen Ville Kärsämäki 1250, Kylmäniemi Eija Keminmaa 1002, Kylänpää Jouni Eurajoki 732, Kärkkäinen Marjatta Oulu 1120, Kärkkäinen Tuomo Oulu 1606, Kömi Kirsti Huittinen 762, Lahti Vesa Siikajoki 525, Laiho Kari Laitila 1333, Laiho Venla Laitila 2122, Laine Timo Laitila 1135, Lamminsivu Susanna Laitila 1800, Lantto Ossi Helsinki 1053, Lehtoaho Marjaana Kangasala 2175, Lehtoaho Olli Kuusamo 1555, Lehtoaho Vilho Kangasala 3165, Lehtonen Anja Suonenjoki 1342, Leinonen Jouni Raahe 1238, Leppänen Eeva Laukaa 1823, Leskelä Esko Kuusamo 947, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 1627, Luukka Elina Padasjoki 556, Luukka Paavo Padasjoki 280, Lähdemäki Tarja Säkylä 1020, Lämsä Kalevi Oulu 2131, Lääkkö Antti Lumijoki 915, Markkanen Jouko Suonenjoki 1331, Mattila Jussi Oulu 820, Mauno Taas taittui Taas taittui tonni jos tonni jos toinenkin toinenkin SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin kerholaisten marraskuussa alkanut hikinen urakka tuli päätökseensä vappuaattona. Koronavuosien jälkeen jotkut kerholaiset taittoivat osan matkasta lämpimissä olosuhteissa. Kiitos kaikille vuosien varrella mukana olleille ja tuhansia kilometrejä jatkossakin! Aarne Mäkelä, Oulu Heikki Kivioja, Vaala Sinikka-Anneli Heikkilä, Salla. Kilometrejä käveltiin ja juostiin ainakin Kanarialla, Floridassa ja Israelissa. Kevättalvi yllätti tällä kertaa kerholaiset myönteisesti, sillä hiihtokelit jatkuivat lähes koko maassa pitkään. Niinpä huhtikuun hangilta kerättiin vielä mukavia kilometrimääriä
LOUNAIS-SUOMEN talvi alkoi aikaisin, mutta oli oikukas. Marja-Liisa ja Timo Kemppainen, Reisjärvi HIIHTÄMINEN ei lopu, mutta kerhossa mukanaolo on antanut potkua lähteä lenkille. Harmittaa, kun sen toiminta päättyy. Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja tuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä sähköpostilla kerho@ suomenmaa.fi tai puhelimitse 044 7370 377. Tuhansia kilometrejä on tullut hiihdettyä ja tuskinpa suksia laitetaan nurkkaan ensi talvenakaan, vaikka ikä lisääntyy taas syksyllä vuodella. 9.6.2023 35 Juha Pukkila 1015, Mauno Sisko Pukkila 1105, Mero Soile Tammela 580, Messala Matti Saarijärvi 790, Mettälä Heikki Loimaa 1640, Miilukangas Sari Raahe 2350, Moilanen Kaija Lapinlahti 600, Moilanen Mikko Puolanka 432, Moilanen Tuulikki Puolanka 1030, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2014, Murtoperä Martti Haapavesi 1880, Mutanen Jouni Naantali 1000, Myllykoski Ahti Siikalatva 1320, Myllylahti Elma Haapajärvi 835, Myllylahti Matti Haapajärvi 1440, Mäkelä Aarne Oulu 1117, Mänttäri Maire Hattula 1169, Mänttäri Tuomo Hattula 1130, Määttä Jenni Vantaa 1096, Määttä Kalle 650 Liminka, Määttälä Marjatta Kokkola 1120, Määttä Pauli Kempele 380, Määttä Ulla-Maija Kempele 370, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1020, Niinisalo Vaito Kerava 1006, Nissilä Kirsi Oulu 3053, Nummela Olavi Turku 1606, Oikarainen Tapio Oulu 1013, Ojala Katri Oulu 1070, Ojala Olavi Kempele 1003, Ollikainen Reijo Oulu 1624, Paananen Pekka Raahe 1698, Paananen Taina Ruokolahti 1049, Palola Juhani Puolanka 2225, Partanen Ari Sulkava 1068, Partanen Jukka Sulkava 1550, Pehkonen Leena-Maija Nivala 1070, Peltokangas Teijo Toholampi 2689, Peltoniemi Risto Kuusamo 1121, Penttilä Martti Oulu 1208, Pietilä Kauno Uusikaupunki 312, Piilonen Pentti Äänekoski 417, Pitkälä Eila Haapavesi 1053, Pohjamo Samuli Oulu 1112, Pohjus Juhani Janakkala 350, Pylväs MarjaLiisa Oulu 3625, Pyylampi Antti Vantaa 600, Ranta Pirjo Siikajoki 1016, Rantanen Reino Raahe 1020, Rasinkangas Sirpa Kempele 1000, Rauhansalo Kauko Savonlinna 1860, Rautio Eero Oulu 1020, Rekinen Atte Kuopio 1162, Riepula Anne Ii 1240, Rundgren Anita Kolari 1276, Rundgren Mikko Kolari 1596, Runola Kaapo Mynämäki 920, Ruottinen Maarit Pudasjärvi 847, Räisänen Juho Taivalkoski 1863, Rämö Kaisa Tammela 1008, Saarimaa Toivo Vaala 2645, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1430 , Sallinen Maija Sulkava 2321, Salonen Vilho Koski Tl 1060, Sankilampi Pertti Kempele 2045, Setälä Matti Heinola 1045, Simonen Kauko Sulkava 1142, Siniluoto Marika Raahe 2266, Sipola Anne Pyhäjoki 793, Sipola Leena Flyinge Ruotsi 594, Sipola Riitta Raahe 224, Sipola Timo Kaarina 452 , Soronen Laila Utajärvi 671, Soronen Pekka Ii 1011, Suni Veli-Pekka Säkylä 719, Suomela Raimo Ii 1140, Taivalkoski Eija Taivalkoski 1308, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 1250, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 1020, Talala Reijo Pudasjärvi 729, Tieva Raimo Oulu 575, Tornberg Marketta Kuusamo 1089, Tornberg Ville-Joonas Rovaniemi 2314 , Trög Sakari Rovaniemi 1045, Trög Tuula Rovaniemi 1252, Tuohinto Esko Raahe 2654, Tuovinen Heidi Lapinlahti 1017, Turtinen Sipe Ii 1036, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 920, Tölli Joel Pyhäntä 1044, Vaara Jukka Rovaniemi 1745, Valjus Ate Valtimo 1209, Valjus Erkki Nurmes 800, Valjus Helvi Valtimo 353, Valjus Oiva Sotkamo 1621, Valkonen Heikki Espoo 1000, Vehniäinen Eero Salo 1105, Vesterinen Helena Lahti 606, Vesterinen Perttu Lahti 606, Virranta Kari Lapinlahti 1315, Virranta Raili Lapinlahti 1050, Virtanen Keijo Tammela 1035, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 1201, Vuorio Osmo Kuopio 1340, Vähäsöyrinki Paula Nivala 100, Vähäsöyrinki Simo Nivala 777, Väyrynen Paavo Siikajoki 625, Ylikotila Arto Lappeenranta 1200, Ylikulju Aki Liminka 1652, Ylikulju Aulis Raahe 1528, Ylikulju Ismo Muhos 1204, Ylimartimo Eila Simo 1804, Ylimäki Juho-Matti Sievi 248, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 1102, Yrjänä Petteri Siikajoki 1249. Piti herätä 18 perättäisenä aamuna kello 5–6 ja lähteä loistaville aamupakkasladuille. Jouni Mutanen, Naantali TEIN lupauksen lähipiirille, että lahjoitan euron per kilometri yli tonnin menevästä yhteismäärästä Pelastakaa lapset ry:lle Ukrainassa tapahtuvaan toimintaan eli 238 euroa. Kiitos ja kumarrus tälle ryhmälle, joka jää historiaan. Talven viimeiset reilut 20 kilometriä hiihtelin Kallaveden jäällä. treeni johtivat viime kesänä yllättäen yleisurheilun EM-kisoihin. Laji 20 km kilpakävely. Kari ja Venla Laiho, Laitila OLETTE olleet tärkeällä ja vaikuttavalla asialla säästäen valtakunnan sairauskuluja lähes neljännesvuosisadan ajan. Eila Ylimartimo, Simo KIITÄMME kovasti kerhosta, jossa olemme saaneet olla mukana. Simo Kattilakoski, Kokkola KIITOS että Suomenmaa on ollut kannustamassa liikuntaan tämän kerhon välityksellä. Maaliskuun lopun reilut lumisateet ja pääsiäisen vietto Pohjois-Savon maisemissa pelastivat tilanteen. Kuntoiluintomme jatkuu siitä huolimatta, niin kauan kuin terveyttä riittää! Ate ja Helvi Valjus, Valtimo Kaisu Huhtalo, Rovaniemi Tarja Heikkilä, Salla Janne Airaksinen, Lapinlahti. Siitä suuri kiitos teille. Kerho on ollut hyvä kaamosmasennuksen torjunnassa. Jouni Leinonen, Raahe MINULLE tuli kamala loppukirin rutistus. Olavi Ojala, Kempele KIITOS! Kaikki hyvä päättyy aikanaan… Venlan kerhokilometrit ym
Edes hetkeksi. Rehnin kannattaisi olla arkisella työmatkallaan hajamielinen ja Suomen Pankin sijaan marssiakin kadun toiselle puolelle Säätytalolle. Ryti ja Koivisto tulivat Suomen Pankin pääjohtajan paikalta ensin pääministereiksi ja siltä paikalta kumpikin nousi presidentiksi. Vihreä siirtymä ei välttämättä olekaan erityisen onnistunut käännös EU:n Green Dealille. Jos hallituksen muodostaminen takkuilee, miksei Rehn voisi ottaa ohjia isännän ottein vähän niin kuin varkain Petteri Orpon ohi. Asfaltoituja polkuja ja vaikeimpiin nousuihin hissejä. Mutta jos tuo toteutuukin. Maisemienkin pitää olla maksetun rahan arvoisia jokaisella reitillä. Tällaista todella on selvitetty hallitusneuvotteluissa, mutta ympäristöministeriö tyrmäsi ajatuksen taustoituksessaan neuvottelijoille. Ehkä siinä olisi pääministeriyttä sen verran, että se riittää presidenttiyteen. Yksi asia vain erottaa Rehniä ja kahta pankkiiripresidenttiä eli Risto Rytiä ja Mauno Koivistoa. Sinimusta siirtymä TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ Apollon tietäjät. OLLI REHNIN presidenttiehdokkuudelle on loppukevään aikana satanut tukea keskustapiireiltä ympäri Suomen. 36 9.6.2023 HUFVUDSTADSBLADET tiesi kertoa kesken Säätytalon neuvottelujen kitkerimpien vaiheiden, että hallitusohjelmassa ei mainittaisi paljon puhuttua vihreää siirtymää lainkaan. Rooseveltin historialliseen New Deal -talousohjelmaan, jolla nostettiin Yhdysvallat lamasta julkisin investoinnein. Ovatpa termiä nikotelleet jotkut keskustalaisetkin, joiden mielestä koko vihreä-sanaa ei pitäisi enää käyttää – vaikka se on sentään puolueen oma väri. Ja mitä palveluita maksullisiin kansallispuistoihin voisi vaatia. Suomen Pankin pääjohtajana Rehn on vahvoissa asemissa. Mitähän maksaa lipuntarkastajien kävelyttäminen kansallispuistoissa. Onko Suomen tilanne todella niin huono, että rahat pitää kaivaa epätoivoisimmistakin kivenkoloista. Persuretoriikkaan vihreä siirtymä ei joka tapauksessa taida enää oikein istua, vaikka se propagandakäyttöön ja kaikenlaisen vääristelyn välineeksi vuosikaudet kelpasikin. APOLLON TIETÄJÄ ei ainakaan muista, milloin joku olisi vakavissaan ehdottanut kansallispuistojen muuttamista maksullisiksi. Onhan siltä paikalta noustu presidentiksi ennenkin. Persut kun ovat kaupitelleet omana vaihtoehtonaan ”sinivalkoista siirtymää” – joka taitaa tosin olla sisällöltään pikemminkin sinimusta. RKP:n Anna-Maja Henriksson kiisti asian hieman epäsuorasti puuskahtamalla, että ”tämä ei nyt ole sanaleikkiä, mitä me täällä tehdään”. Termi viittaa Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Apollon tietäjä odottaakin mielenkiinnolla, miten ilmastopolitiikka hallitusohjelmassa sanoitetaan. Ja aitaa viereen kolme plus kolme kilometriä, ettei kukaan maksamaton lurjus kierrä porttia. Eli luontoreitille ei voisi vain mennä, vaan pitäisi ostaa jokin lippu ja laittaa se lipunlukulaitteeseen, joka sitten päästää lipun haltijan metallisesta ovesta kansallispuiston kivikkoiselle polulle. Pelkkä metsäluonnon monimuotoisuus ei enää riitä
Tarvitsemme kipeästi uusia innovaatioita ja kasvutarinoita. Riikka Pakarinen keskustan varapuheenjohtaja toimitusjohtaja, Suomen startup-yhteisö Kasvun eväitä startupeista Puheenvuoro. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa viennistämme tulee sadan yrityksen tekemänä. Suomen startup-yhteisössä olemme arvioineet, että vuoteen 2030 mennessä startupit muodostavat Suomen talouden uuden, metsäja metalliteollisuuden kokoisen tai niitä suuremman kivijalan. Iso mahdollisuus luoda tätä uutta kasvua on suomalaisissa startup-yrityksissä. Nyt on aika tehdä ne konkreettiset päätökset, joilla startup-yritysten kasvu ja sitä kautta kertyvät tulot yhteiskunnalle varmistetaan. On laskettu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme jopa 50?100 uutta tutkijaa lisää, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa ja lisäresurssit hyödyntää. Tarvitsemme yrityksiimme huippuosaajia Suomesta, mutta myös ulkomailta. Näillä selkeillä hallitusohjelmakirjauksilla kasvuyrittäjyys ja startupit ovat vahvempi talouden kivijalka suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan takaamiseksi. Maastamuuton osalta sen sijaan ei näyttäisi olevan linkkiä. On oltava maailman paras. Kilpailu on globaalia, Suomi ei voi olla kisassa ihan hyvä. Erityisosaajien työlupien osalta ja D-viisumin käyttöönoton myötä itse työlupaprosessi sujuu nopeasti. SUURIN pullonkaula kasvulle on osaavan työvoiman saaminen. Tämä palvelulupaus pitää sisällään työluvan, pankkitilin avaamisen, puolison työllistymisen sekä tarvittaessa englanninkielisen koulupaikan lapselle. Hallitusohjelmaan on kirjattava takuu kahden viikon palvelulupauksesta tänne tulevalle erityisosaaja-statuksen omaavalle työntekijälle. RAHOITUKSEN osalta Business Finlandin startup-rahoitusta tulee tehostaa ja ilmastorahaston kautta pitää ohjata isompi rahoitus climate-firmoihin. Yritykset, joilla on parhaat osaajat, voittavat markkinoilla. Ensi vaiheen keskustelut hallitusohjelmaneuvotteluissa lupaavat tämän osalta hyvää. Digija väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden hanke tulisi myös viedä maaliin ja uudistuksen ambitiotasoa tulisi vahvistaa siten, että se oikeasti mahdollistaisi pankkipalvelujen nopeamman avaamisen. Kyselyjemme mukaan Suomen korkeahko verotus ei ole startup-yrityksille varsinainen kasvun este. Yksi iso ratkaistava asia liittyy talouteen ja kasvuun. Avainhenkilöverotusta voitaisiin pidentää nykyisestä neljästä vuodesta seitsemään vuoteen, kuten se on Tanskassa. Tämä avainhenkilöverotuksen kehittäminen on perusteltua vain siksi, että erityisosaamisen työvoimasta on niin kova globaali kilpailu. Koordinaatiovastuu voitaisiin rakentaa esimerkiksi Migriin. Lisäresurssit eivät auta, jos tekijät puuttuvat. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Erityisryhmien (kovatuloiset palkkatyöläiset, joiden osaaminen ei ole paikkaan sidottu + innovaattorit) osalta verokannustimilla näyttäisi olevan merkitys maahanmuuton osalta. 9.6.2023 37 HALLITUSNEUVOTTELUT ovat käynnissä. Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit yrittävät löytää yhteisen linjan tulevaan hallitusohjelmaan. Kolmantena asiakokonaisuutena haluamme nostaa esiin verotuksen. Tämän rinnalla on huolehdittava siitä, että meillä riittää tutkijoita. Nämä olisi hyvä saada yhden luukun alle. Lisäksi kiinteää veroprosenttia voisi alentaa hieman nykyisestä. Kasvua syntyy yritystemme viennistä. 1?5 henkilöä, joilla on alan kovin osaaminen, voivat ratkaista pelin. Tulevan hallituksen on laitettava parlamentaarisen T&K-työryhmän raportti täytäntöön. TOINEN tärkeä kirjaus liittyy tutkimukseen ja kehitykseen
Kaikkien poliittisten linjausten tulee tukea ihmisten sujuvaa ja turvallista arkea. Nyt hän saa haastajikseen Minna Leinosen sekä järjestön nykyisen varapuheenjohtajan Päivi Mononen-Mikkilän. Kannustetaan jokaista kehittymään ja kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Perhe: Markus-puoliso ja viisi teini-ikäistä lasta. Kahta varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelevat Tuija Leivo-Rintakorpi ja Maritta Mynttinen. Miksi keskusta tarvitsee naisjärjestön. Mieluisa työ ja opiskelu tulee varmistaa kaikille asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. 2. 4. Edistetään verkostotoimintaa ja piirien välistä yhteistyötä. Järjestötyön merkitystä täytyy vahvistaa. M in na Le in on en TEKSTI: PAULIINA POHJALA. Keskustan oven tulee olla avoinna kaikille. Mikä on tärkein asia keskustanaisten toiminnassa juuri nyt. Tämä tulee tehdä vuoropuhelun kautta yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Vahvistetaan osallisuutta, jolla kitketään syrjäytyneisyyttä. kesäkuuta. Keskustanaiset edistää naisten ja lasten asemaa ja erityisesti heidän elämäänsä liittyviä teemoja tasaarvon puolesta puhuen ja tehden. Mieluisin kesälomakohde: Koti Nuasjärven rannalla Kajaanissa. 3. Huomioidaan ne, jotka eivät omin avuin selviä. 2. Keskustanaisten toiminnassa on keskityttävä turvaamaan naisten taloustilanne merkityksellisen toiminnan varmistamiseksi. Vahvistetaan keskustanaisten toimintaa ja verkostoitumista keskustaa täydentävänä ja vahvistavana voimana. 1. Miksi juuri sinun pitäisi olla keskustanaisten puheenjohtaja. 38 9.6.2023 Sari Palmu on johtanut keskustanaisia kuluneen kaksivuotiskauden ajan. Keskusta Keskustanaisilla kisa Porissa 1. Kannustetaan mukaan uusia, erilaisia naisia toiminnan ja tekemisen kautta. 3. ”Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös tekoja”, sanoi Miina Sillanpää. Millaista politiikkaa keskustan pitää tehdä tällä vaalikaudella. 4. Minna Leinonen: Oven tulee olla avoinna kaikille Minna Leinonen, sosionomi (AMK), sosiaalialan yrittäjä Paikkakunta: Kajaani. Keskusta tarvitsee keskustanaisia huiman nousun varmistamiseen. Keskustanaiset valitsee puheenjohtajiston edustajakokouksessaan Porissa 10.–11. Haluan olla aidolla intohimolla ja sinnikkäällä voimalla tekemässä töitä kaikkien yhteiskunnan jäsenten parhaaksi, osallisuutta vahvistaen ja tasa-arvoa edistäen. Varapuheenjohtaja Marjut Lehtonen ei hae jatkoa pestilleen. Keskustanaiset täydentää ja vahvistaa puolueen asemaa yhteiskunnassa – keskustalaisiin arvoihin pohjautuen, monipuolisen toiminnan kautta
Olen kokenut järjestötoimija mutta laajasti verkottunut myös muualle yhteiskuntaan, mikä on suuri etu. Kannustamme ja koulutamme naisia lähtemään mukaan politiikkaan. Keskustanaisten tulee olla kokoava voima ja vahva tuki naisille. Se ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan järjestön on oltava puolueen tärkein asiantuntija tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioissa. 4. Minun visiossani keskustanaiset on myös tulevaisuuden naisvaikuttajien kykyhautomo. Jos minut valitaan jatkokaudelle, kukaan ei enää kyseenalaista tarpeellisuuttamme. Olen rohkea, uskottava ja energinen. Raivaan tietä naisille tehtäviin niin puolueessa kuin työelämässä. Yleispuolueidentiteetti on saatava takaisin. Paikallistoiminta on saatava uuteen kukoistukseen kiinnostavilla teemoilla ja matalan kynnyksen tilaisuuksilla, koska kiireiset ihmiset eivät enää jaksa innostua sääntömääräisistä kokouksista. Mieluisin kesälomakohde: Kesällä on ihana päästä veden äärelle mökkilomalle. Keskustanaisten rahoituksen lisäleikkaukset on estettävä, ja puolueelle on vakuutettava, miksi meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan! 4. 3. 1. Sitoudun tekemään työtä keskustanaisten toiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden puolesta. Perhe: Aviomies Timo Mikkilä ja kissa Juho Niukkanen. 2. Minulla on laajat yhteistyöverkostot, joita haluan käyttää järjestömme puolesta. Olen muutosjohtaja, ja pitkällä työurallani yritysmaailmassa oppinut arvostamaan ketteryyttä, ennakointia ja asiakaslähtöisyyttä byrokratian sijasta. Järjestämme matalan kynnyksen toimintaa, joihin kaikkien on helppo tulla. naisiin, perheisiin ja hyvinvointiyhteiskuntaamme liittyvien epäkohtien poistamiseksi. Naisjärjestö täydentää ja vahvistaa parhaimmillaan koko puoluetta. Tarjoamme vertaistukea ja verkostoitumista. Isoja kaupunkeja ja maaseutua ei saa asettaa vastakkain. Teemme työtä yleisten poliittisten asioiden lisäksi mm. Keskustanaisten piirit tarvitsevat tukea ja työkaluja toimintaan. Järjestön voima on toiminnan paikallisuudessa, mutta toisin toimintaan valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, jolla voidaan houkutella uusia jäseniä. Olemme voimavara puolueelle, teemme työtä ja taistelemme asioiden ja tavoitteiden puolesta. Mieluisin kesälomakohde: Suomessa Oulu, muutoin Pohjois-Italia. Se ve ri Pe ura Ja ri La uk ka ne n. On oltava rohkea ja aloitteellinen kaikissa tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioissa. Keskustan täytyy tehdä aktiivista oppositiopolitiikkaa. Keskellä kulkeminen on brändättävä uudelleen niin, että se nähdään varteenotettavana vaihtoehtona. Hallintoa on kevennettävä. yo, hallitusammattilainen (HHJ), viestintäyrittäjä Paikkakunta: Helsinki. Keskustan on nostettava toiminnassaan ihminen ja arjen sujuvuus, työvoiman riittävyys sekä työssäjaksaminen entistä enemmän keskiöön. Tulevien kuukausien aikana on varmistettava toiminnan rahoitus yhteistyössä puolueen kanssa. Perhe: Aviomies Eero, lapset Iida ja Matias. 9.6.2023 39 Sari Palmu: Järjestötyö on sydämeni asia 1. Suomalaisista enemmistö on viime kädessä tolkun, maltin ja kohtuullisuuden kannattajia ja äärisuuntia vierastavia. Naistoiminnan kautta esimerkiksi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneet maahanmuuttajanaiset voivat löytää itselleen poliittisen kodin. Keskustanaisten toimintaa on uudistettava. On puhuttava voimakkaasti alueiden, elinkeinojen, maatalouden, huoltovarmuuden ja puolustuksen puolesta. Sari Palmu, erikoissairaanhoitaja, maatalousyrittäjä Paikkakunta: Alajärvi. Päivi Mononen-Mikkilä: Keskustanaisista naisvaikuttajien kykyhautomo Päivi Mononen-Mikkilä, oik. Järjestötyö on itselleni sydämen asia, haluan tukea naisten piirejä haastavassa tilanteessa. 3. Hallituksen hyviä esityksiä voimme tukea, mutta kerromme ponnekkaasti kantamme asioista, joita emme voi hyväksyä. Viestintää on parannettava, yhä useammat kanavat on otettava käyttöön. 2. Valittamisen ja peräpeiliin tuijottamisen sijasta katse on luotava tulevaisuuteen. Meidän on löydettävä asiat, jotka yhdistävät meitä eivätkä erota
Blokkerit estävät vastustajan jammeria ohittamasta heitä ja saamasta pisteitä. Nyt kesällä seuralla on Ouluhallilla viikossa kaksi vuoroa ja pyrin osallistumaan näihin luistelutreeneihin 1–2 kertaa viikossa. Jokaiseen jamiin joukkueet asettavat kentälle yhteensä 5 pelaajaa: yhden tähtimyssyisen jammerin ja 4 blokkeria. Treeneissä on tosi kannustava ja turvallinen ilmapiiri, jossa pystyy harjoittelemaan uusia asioita omaan tahtiin. Ensimmäisellä kerralla opettelimme, miten suojat puetaan päälle, miten luistellaan, kuinka pitää tasapaino, miten kaatua turvallisesti ja miten jarruttaa. Roller Derbyssä kontaktia otetaan muun muassa puskemalla tai taklaamalla vastustajaa. Treenien aikana puhelin jää pukukoppiin ja kahden tunnin ajan saa hikoilla mukavassa porukassa ilman, että työtai politiikka-asiat häiritsevät.” Eevasisko Mehtätalo on keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja. Roller Derby on Eevasisko Mehtätalon mukaan raskas, mutta palkitseva laji. Muistan, että ensimmäisellä kerralla olin ihan poikki: jo pelkkä rullien päällä seisominen sattui joka lihakseen! Kurssin edetessä harjoittelimme enemmän luistelutekniikkaa ja itse Roller Derbyn sääntöjä. Roller Derby on täyskontaktilaji, jota pelataan Quad-luistimilla. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan.Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Käyn treeneissä yleensä 1–2 kertaa viikossa. Lajissa luistellaan ovaalinmuotoisella radalla vastapäivään. ALKEISKURSSIN edetessä aloimme harjoitella myös kontaktin ottamista. 40 9.6.2023 Ee va sis ko M eh tä ta l o Täyskontaktilajissa hurmaavat voima ja vauhti LAURI HEIKKILÄ “ALOIN harrastaa Roller Derbyä (joukkuerullaluistelua) syksyllä 2022 Oulu Roller Derbyn (ORD) järjestämällä alkeiskurssilla. Mielestäni kontaktipelaaminen on Roller Derbyssä kaikkein hauskinta ja palkitsevinta. Lisäksi aion rullaluistella ensi kertaa ulkona kesän aikana. Pelaajilla on luistinten lisäksi yllään kypärä, hammas-, polvi-, kyynärja rannesuojat. Roller Derbyssä parasta on se, että joka treenissä oppii jotain uutta ja saa haastaa itsensä. Kurssi alkoi nimensä mukaan ihan alkeista. Eevasisko Mehtätalo Pe tra Ta ka m äk i Ee va sis ko M eh tä ta lo. Roller Derby-peli koostuu jameista, jotka kestävät maksimissaan 2 minuuttia. Pelatessa koen, että olen voimakas ja minäkin pystyn harrastamaan raskasta liikuntaa viikoittain. Kentällä jammerin tehtävä on päästä vastapuolen blokkerien ohitse ja kerätä pisteitä
Korjausliike keskustaan Petri Roininen haluaa vahvistaa uutta puoluettaan yrittäjäpolitiikassa TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Em m i Ko rh on en / Le hti ku va Eurovaaliehdokkuus kiinnostaa Petri Roinista.. Yrityksille pitää kuitenkin luoda edellytykset liiketoimintaan. ”Tilanne vaatii rohkeita toimia ja keskustalla on mahdollisuus uusiutuessaan tuottaa niitä ja tehdä erittäin kiinnostavaa oppositiopolitiikkaa.” Roininen liittyy sekä puolueen talouspoliittisen työryhmän ja 2010-uudistustyöryhmän jäseneksi että Helsingin keskustapiirin toimintaan. Neljässä vaalipiirissä ehdokkaita asettanut Korjausliike sai eduskuntavaaleissa 0,2 prosenttia annetuista äänistä. ”Jos esimerkiksi kysytään, kumpi voittaa kilpailun vihreän teknologian osalta, Yhdysvallat, joka tarjoaa verohelpotuksia yrityksille ja yrittäjille vai EU, joka kerää veroja ja lisää tukiaisia, niin on ihan selvää, että Yhdysvallat voittaa sen.” Roininen sanoo seuraavansa huolissaan myös EU:n kehityssuuntaa ennallistamisasetuksineen, metsästrategioineen ja hiilinielulaskelmineen. ROININEN pitää väistämättömänä, että myös yli puolet kansanedustajistaan viime vuosien vaaleissa menettäneen keskustan pitää ryhtyä tekemään jotakin toisella tavalla ja tulevaisuuteen suunnaten. Roinisen mielestä Suomelle riittää esimerkiksi EU-tasoinen hiilineutraaliustavoite. “Korjausliikkeessä oli innostuneita ihmisiä, mutta meidän resurssimme olivat hieman vaatimattomat”, Roininen myöntää. Mutta onko kokenut yritysjohtaja siirtymässä vain kriisipuolueesta toiseen. “Siihen on tietysti neljä vuotta aikaa ja monta asiaa ehtii tapahtua, mutta voin sanoa, että se kiinnostaa.” KESKUSTAN kannatus on viime vuosina laskenut dramaattisesti varsinkin yrittäjien keskuudessa. ”Periaatteessa toki voi näinkin ajatella. Vaaliliitto jäi ilman paikkaa. Roininen sai itse Helsingissä Korjausliikkeen, keskustan ja kristillisdemokraattien solmimassa vaaliliitossa 623 ääntä. 9.6.2023 41 Keskusta KESÄKUUSSA katkeaa yksi poliittisen lähihistorian rönsyistä, kun perussuomalaisista kuusi vuotta sitten irtaantuneiden sinisten seuraajapuolue Korjausliike lopettaa toimintansa. Kansallisen intressin vahvistaminen EUpolitiikassa on tosi tärkeää”, hän painottaa. Aletaan puhua kohta jo miljardeista, kymmenistäkin miljardeista. Roininen myöntää, että ehdokkuus kiinnostaa, kuten myös ehdolle asettuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa. PALJON puhuttua vihreää siirtymää Roininen pitää yrityksille isona mahdollisuutena, jonka siivellä kansalaisia ei kuitenkaan pidä hänen mielestään kurittaa liikaa. Roininen huomauttaa, että Suomi on menossa nyt ”tosi vaikeaan asentoon”. Keskusta on jo pyytänyt Roinista ehdolle vuoden päästä pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Suomen Yrittäjien gallupissa viime marraskuussa keskustan kannatus oli vain kuusi prosenttia. ”Jossain sanoin, että tässä on nyt joku pielessä, kun meillä menee koko ajan omiin näissä EU-asioissa, ihan koko ajan. ”Osaltani toivon, että voisin tuoda sellaista ajattelua, sellaista puheenpartta ja sellaisia ideoita keskusteluun, joilla keskusta voisi uudestaan löytää vahvan roolin yrittäjäkentässä.” Kiinteistöbisneksessä toimivan Investors Housen toimitusjohtaja muistuttaa taustaltaan paljon Juha Sipilää, joka tuli politiikkaan myös diplomi-insinöörin, yrittäjän ja toimitusjohtajan taustalla. Mutta itse ajattelen sillä tavoin, että olen siirtymässä puolueeseen, jolla on vahva tausta, vahva koneisto, vahva tunnettuus ja jossa on myös innostuneita ihmisiä”, Roininen perustelee. Kansallista intressiä pitää hänen mielestään pystyä valvomaan aiempaa paremmin. Puoluetta viime vuodet johtanut Petri Roininen siirtää nyt poliittisen kotinsa keskustaan. Roininen sanoo tietävänsä, että Sipilän tuoma politiikka sai vastakaikua monessa suunnassa. ”Mutta samaa ei pidä toistaa, aika on toinen ja kilpailevat puolueet ovat toisia, meidän on löydettävä uudestaan semmoisia teemoja, jotka istuvat tähän päivään.” Samalla on Roinisen mukaan käytävä läpi, mitä hyvää noissa ajoissa oli ja mitä ehkä taas ei, ja miten asioita sovitetaan tähän päivään
”Keskustan tulevaisuus on siinä, että se on keskellä. ”Oli se aikamoista, ympärivuorokautista työtä. Väestön ikärakenne on tällä hetkellä suurin ongelmamme.” Lähellä Rönkön sydäntä on myös kotihoidontukijärjestelmä. Oma halu ja itsemääräämisoikeus kuuluvat myös vanhoille.” Vaikka Rönkkö tuntee vanhuuden välillä painavan itseäänkin, hän jaksaa silti seurata tiiviisti yhteiskunnan tapahtumia. Häntä harmittaa esimerkiksi ruuan arvonlisäverokanta Suomessa. ”Jatkuvalla kuntouttamisella on rajansa. Keskustalaisuus on kulkenut Rönkön mukana halki elämän. ”On tärkeää, että perheillä on mahdollisuus hoitaa itse omat lapsensa. ”Olen kovin pahoillani, ettei keskusta ottanut kantaa sen alentamiseksi, kun EU siihen vuosi sitten antoi mahdollisuuden. Tarvitaan Lex Kallio II. Suurin osa meistä makaa elämästään pari viimeistä vuotta toisten hoidettavana. Rönköllä on omakohtaista kokemusta edesmenneen puolisonsa omaishoitajuudesta. ”Yhteiskunta ei saa hylätä ikäihmisiään”, Rönkkö korostaa. Rönkölle maailma ei näyttäydy mustavalkoisena. PITKÄN LINJAN keskustavaikuttaja uskaltaa katsoa myös omaisten suuntaan. ”Keskusta on sovittelija ääripäiden välillä. 42 9.6.2023 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: VESA LINNANMÄKI Keskustan tulevaisuus on keskellä ”NYT ON uuden sovintopuheenvuoron aika. Lasten saaminen ja kasvattaminen ovat hänen mukaansa kaiken elämän perusta. Otetaan se hyvä, mitä vasemmistossa on, ja se hyvä, mitä oikeistossa on, ja yhdistetään ne. Se oli sellaista rumbaa.” Rönkkö tietää, miten tiukassa saumassa moni omaishoitaja tälläkin hetkellä on. Luottamustoimia on kertynyt muun muassa kuntapolitiikassa ja viimeksi Kuopion vanhusneuvostossa. Tärkeää on miettiä, mitä me voimme tehdä yhteiskunnan hyväksi, elää rauhassa ja lisätä kaikkien hyvinvointia.” VÄESTÖPOLITIIKKA on ollut aina lähellä Rönkön sydäntä. Koti ei aina ole paras ja turvallinen paikka. Tarvittaessa hän ottaa yhteyttä päättäjiin ja evästää heitä tekemään hyviä ratkaisuja. Rönkkö huomauttaa, että esimerkiksi vaikeasti muistisairaiden on päästävä hoivaan. Jos tuemme kodin ulkopuolista hoitoa, on oikeudenmukaista tukea myös kotona tapahtuvaa hoitoa.” Seniorikansalaisena Rönkkö on huolissaan myös hoivatyön tilanteesta. Tulee aika, jolloin on saatava olla rauhassa. Hänen mielestään läheisten on mietittävä, miten he voisivat olla avuksi. ”Olisi tärkeää, että hoivatyö miellettäisiin arvokkaaksi ja tuottavaksi työksi.” Rönkkö muistuttaa, että harva täältä lähtee saappaat jalassa. Ruoka on perustarvike, jota kaikki tarvitsevat ja jonka hinta on noussut kohtuuttomasti.” Rönkkö uskoo, ettei keskustan loru ole vielä läheskään lopussa, vaikka välillä kynnetään alamaissa. Ne ovat tärkeitä kaikille suomalaisille.” Kuopiolaisen keskustavaikuttajan Marjatta Rönkön mielestä perheiden hyvinvoinnin pitäisi olla politiikassa kaiken lähtökohta.. Meidän ei pidä erotella, ovatko he kantaväestöä vai muualta tulleita.” Näin painokkaasti toteaa kuopiolainen Marjatta Rönkkö, 85. Kun laitospaikkoja vähennetään, yhä useampi joutuu jaksamaan voimiensa äärirajoilla. Ikäihmisten kotihoidon korostamisessa on puolensa, mutta sillä on myös rajansa. Kotiavustajat auttoivat iltaisin ja välillä sain mieheni intervallijaksolle. Pidetään esillä perheiden ja oman ruoantuotannon arvoa. Siksi keskitien kulkeminen on tuntunut luontevalta. ”Rakennamme omaa ruumisarkkuamme, jos väestö ei uusiudu. ”Tarvitaan vuoropuhelua erilaisia uskontoja ja näkemyksiä edustavien ihmisten välillä”, hän lisää. Suomessa on ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä ja kehittää elinkeinoja, rakastaa tätä maata. Sen siemen kylvettiin kotona, ja lisää vahvuutta aate sai hänen kulkiessaan kunnankätilönä maaseudun perheissä ja toimiessaan myöhemmin terveydenhoitajana eri-ikäisille. ”On huonoa kansalaiskasvatusta, jos nuorempi polvi jättää ikäihmisensä kokonaan yhteiskunnan armoille.” Yksi ongelma Rönkön mielestä on se, että nuoremmat eivät ymmärrä, miltä tuntuu olla vanha. Hän on toiminut aktiivisesti yhteiskuntapoliittisessa ja väestöpoliittisessa järjestössä. Siihen liittyy hitautta ja väsymystä
9.6.2023 43 Olisi tärkeää, että hoivatyö miellettäisiin arvokkaaksi ja tuottavaksi työksi. Kätilönä ja terveydenhoitajana uransa tehnyt Marjatta Rönkkö on vaikuttanut aktiivisesti muun muassa keskustan sosiaalija terveyspoliittisessa seurassa.
Pahinta on se, että näin ei olisi tarvinnut käydä. Vaatimus maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä ja kokoomuksen tavoite työvoimapulan ratkaisemisesta ovat vaativa pähkinä purtavaksi muista ristiriitaisista lupauksista puhumattakaan. Koronavuodet ja edelleen jatkuva Ukrainan sota tekivät kuluneesta hallituskaudesta erityisen raskaan. Viimeksi perussuomalaisten kantti mureni. Mielenkiintoista on, että vaikka keskustalaiset europarlamentaarikot ovat ainoina olleet johdonmukaisesti puolustamassa suomalaista maaja metsätaloutta EU:ssa, syytti oppositio kuluneella vaalikaudella kerta toisensa jälkeen EU:n tekemistä päätöksistä ja valmistelemista asioista, kuten hiilinieluista ja ennallistamisasetuksesta keskustaa. Annetut lupaukset on muistettava hallitusohjelmaa laadittaessa unohtamatta myöskään kokoomuksen antamaa lupausta siitä, että veroja ei koroteta ja perussuomalaisten lupausta, että polttoaineveroa tullaan laskemaan. Ja Orpolle käy samoin. Ensimmäinen reaktioni oli tuohtua, koska tapahtuma on minulle ja lukuisille muille sateenkaareville keskustalaisille tärkeä tilaisuus näyttää olevansa ylpeästi kaikkien sateenkaari-ihmisten puolella, vaikka puolueessa on myös konservatiivisempia voimia vallassa. Vain Esko Aho ja Juha Sipilä kykenivät käynnistämään edes jonkinlaisen korjaavan kehityksen, mutta äänestäjien ja hallituskumppanien selkäranka ei kestänyt. Hallitukset eivät tähän kykene. Tarvitsemme yhteiskunnassamme edelleen toistemme ymmärtämisen ja yhteistyökyvyn vahvistamista. Velkaa on nyt lähes 30 000 euroa asukasta kohden. Toivon puolueelta myös peiliin katsomista tämän päätöksen edessä. Petteri Salmijärvi puheenjohtaja, keskustan Lapin piiri Olli Rainio puheenjohtaja, keskustan Peräpohjolan piiri MAANANTAINA 22.5.2023 sain tietooni, että Helsinki Prideyhteisö oli tehnyt päätöksen estää Helsingin Keskustan pääsyn viralliseksi yhteistyökumppanikseen keväisen translakiäänestyksen perusteella. Periaate jokaisen ihmisen arvokkuudesta on minulle keskustalaisena horjumaton. Suurin pitkän ajan syy tälle kehitykselle on keskittäminen, jota on harjoitettu mantrana, jonkinlaisena de factona. Hallitusyhteistyö ei myöskään kaikilta osin vastannut perinteistä punamultayhteistyötä, jossa kaikki hallituskumppanit ovat sitoutuneet sosiaalisen vastuukannon lisäksi myös vastuulliseen taloudenpitoon. KOKOOMUKSELLA ja perussuomalaisilla on nyt näytön paikka. Joonatan Laine puheenjohtaja, Helsingin Keskustanuoret; hallituksen jäsen, Seta ry. Oppositio syytti hallitusta ja eritoten keskustaa yhtäältä tuhlaamisesta ja toisaalta siitä, että rahaa ei ole jaettu tarpeeksi. Keskusta kunnioittaa vaalitulosta ja siirtyy kahdeksan vuoden hallitusvastuun jälkeen oppositioon. Ennen kaikkea olen kuitenkin päätöksestä surullinen. Eikä kannata puhua koronaveloista niin kuin Purra tekee. Seurauksena ovat olleet valtavan kalliit asunnot, infrat ynnä muut. Olen surullinen siitä, että ulkopuolelle jäävät ne, jotka ovat yrittäneet omissa viiteryhmissään sisältä käsin muuttaa yhteiskuntaa. Matti Tuominen Keskusta mahtuu takaisin Helsinki Prideen, kun on siihen valmis Minne menet, Suomi-laiva?. Julkisen sektorin edunvalvojien pitää nyt ehdottomasti jäädyttää julkiset palkat ja jopa pienentää niitä. Me keskustalaiset Helsingissä ja muualla Suomessa jatkamme vankkumatonta työtämme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta jatkossakin, päätöksestä huolimatta. Kritiikki on lievästi sanottuna ristiriitaista. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja samanarvoisia. Samalla omaisuusarvot ovat muualla romahtaneet. Se on aiheuttanut valtaisan hallitsemattoman tulonsiirron muutamalle kaupungille, joihin on sitten muuttanut ihmisiä. SUOMI on mennyt kauan katastrofaaliseen suuntaan, ja meno jatkuu. MIELIPITEET 44 9.6.2023 On tullut aika lunastaa lupaukset VAALIT voittaneiden kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenjohtajat Petteri Orpo ja Riikka Purra pyrkivät muodostamaan hallituksen yhdessä RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Kun ei olisi ollut kokoomus–demariakselin keskittämisvimmaa. Tämän seurauksena julkisen sektorin palkat ovat nousseet kestämättömälle tasolle, jota ei enää avoin sektori kykene rahoittamaan. Tämä kaikki on rakennettu yhä suuremmilla veloilla, joihin ei olisi ollut varaa. Pelkään, että tämä päätös ei johda muuhun kuin vastakkainasetteluun. Lopputulos nähdään valtionvelkana, jota on melkein 150 miljardia euroa
Vähämäki, Ville 4927 16663,750 kansanedustaja, diplomi-insinööri, Oulu 13. Tapani Luoma Kouvola Moni haluaa lukea puolueen uutiset paperilehdestä Tiedoksipano Oulun vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 2 päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen. Kettunen, Tuomas 7264 65558,000 kansanedustaja, agrologi (AMK), Kuhmo 3. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi puoluevaltuuston kokouksessa, että mittelö pahinta poliittista vastustajaa (perussuomalaiset) vastaan on vasta alussa. Kyllönen, Merja 5317 12351,000 kansanedustaja, bioanalyytikko, Suomussalmi Kansanedustajan paikan joutuessa avoimeksi, tulee numeroiden 1, 5,8,12 ja 14 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Rasinkangas, Merja, ylikonstaapeli, koulupoliisi, Oulu, numeroiden 2,6,9,13 ja 16 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Nikula, Lauri, vanhempi rikoskonstaapeli, nettipoliisi, Oulu, numeroiden 3,10 ja 17 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Koho, Paavo, lääkäri, Oulu, numeroiden 4 ja 11 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Heiskanen, Miina-Anniina, ekonomi, tanssinopettaja (AMK) Oulu, numeroiden 7 ja 18 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Jokelainen, Jessi, filosofian maisteri, aineenopettaja, Oulu, ja numeron 15 kohdalla mainitun kansanedustajan tilalle Vikeväkorva, Susa, varhaiskasvatuksen opettaja, Oulu. Sarkkinen Hanna 6758 24702,000 sosiaalija terveysministeri, kansanedustaja, Oulu 8. Vaalilain 101 ja 102 §:n nojalla tästä päätöksestä saa valittaa PohjoisSuomen hallinto-oikeudelle (os. Nyt on kyse puolueen lehdestä. Sehän on sama kuin katkaisisi puolueelta selkärangan. Tuppurainen Tytti 12272 35997,000 kansanedustaja, ministeri, Oulu 5. Mehtälä Timo 5497 16389,500 yrittäjä, agrologi, Haapavesi 14. Keskustan johto haluaa nimittäin lakkauttaa puolueen pää-äänenkannattajan Suomenmaan paperilehden ilmestymisen. Polvinen, Mikko 4291 13331,600 insinööri (YAMK), Kuhmo 15. Miksi keskusta ei pysty samaan. Perussuomalaiset ottivat viime vaalien alla miljoonapainoksen omasta lehdestään ja jakoivat sitä äänestäjien koteihin. Talvitie Mari-Leena 5573 19614,000 ympäristötekniikan diplomi-insinööri, kansanedustaja, Oulu 11. Puolueen johdolla on nyt miettimisen paikka. Mutta miten puolueen kannattajat saavat tietoa ja ovat yhteydessä puolueeseen ilman omaa lehteä. Torikatu 34-40, 90100 Oulu, sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi) 14 päivän kuluessa tästä päivästä lukien. Miksi keskustan johto väenväkisin yrittää toimillaan karkottaa kannattajia puolueesta. Oulussa huhtikuun 5 päivänä 2023 Vaalipiirilautakunnan puolesta Mika Penttilä Unto Lehtonen puheenjohtaja sihteeri. Kaikilla ei ole tietokonetta ja vaikka olisikin, moni haluaa lukea viimeisimmät puolueen uutiset juuri paperilehdestä (ei digiversiosta). Hiltunen Pia 3426 17998,500 luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri, Oulu 12. Kangas, Antti 5566 22218,333 maatalousyrittäjä, Sievi 9. Mattila, Hanna-Leena 6405 21852,667 kansanedustaja, lehtori, Raahe 10. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 9.6.2023 45 TOIVON , että keskustan johtopoliitikot käyttäisivät joskus päätöksissään sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Aittakumpu, Pekka 7240 32779,000 kansanedustaja, pastori, Oulu 7. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Pitko, Jenni 3699 13156,000 kansanedustaja, arkkitehti, Oulu 16. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Simula, Jenna 9481 33327,500 kansanedustaja, tradenomi, Oulu 6. Kyse on kuulemma rahapulasta (yli puoli miljoonaa euroa). Tynkkynen, Sebastian 17378 66655,000 kansanedustaja, Oulu 2. Oinas-Panuma, Olga 5173 13111,600 toimittaja, humanististen tieteiden kandidaatti, Pudasjärvi 17. Heikkinen, Janne 6452 39228,000 yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja, Oulu 4. Seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Äänimäärä Vertausluku 1. Hänninen, Juha 5251 13076,000 teologian maisteri, majuri evp, Oulu 18. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia
Tervetuloa! Suomen Keskustanaisten hallitus. Nyt on uudelleenrakennuksen aika puolueessamme, ja hyviä linjoja tarvitaan. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Keskusta on vuonna 2027 pääministeripuolue. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. mennessä Keskustanaisten internetsivuilla: www.keskustanaiset.fi olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Ajattelen, että keskusta on jokaisessa hallitusvastuussaan pystynyt ajamaan keskustalaisia asioita. Keskustanaisten alueelliset yhteystiedot ja tapahtumat ks. Säilytetään toimivat linjaukset ja tehdään yhdessä uusia rohkeita linjauksia. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. tenhunen@keskustanuoret.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@ keskusta.fi, +358408379867. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Minä itse arvostan sitä, että me aidosti välitämme ihmisistä, taloudesta ja luonnosta. Keskustanaiset päättävät kokouksessaan poliittisesta ja järjestöllisestä ohjelmasta, käsittelevät jäsenyhdistystensä aloitteita sekä valitsevat puheenjohtajiston seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@keskusta.fi. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@ keskustanuoret.fi Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Olemmehan sillanrakentajapuolue, joka peräänkuuluttaa yhteistyötä eri puolueiden kanssa. Siihen me kaikki tiedämme vastauksen. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Virkistyshotelli Yyterissä (Sipintie 1, 28840 Pori). Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. pykälää ja vaatia edustajakokoukseen ennakkoilmoittautumista. Tatu Pernu keskustaopiskelijoiden hallituksen jäsen Miksi olen keskustalainen. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Suomen Keskustanaiset ry:n 39. Työ on kovaa ja työtä riittää, vaan kyllähän me näytetään koko Suomelle, mihin keskusta kykenee. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. varsinainen edustajakokous järjestetään läsnäolokokouksena 10.–11.6. Minä olen eri mieltä. Nähdään kansalaisia ja kuunnellaan heitä. Peräpeiliin ei kumminkaan kannata liikaa katsoa. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Tällä hetkellä mukana olevat keskustalaiset ydinkannattajat kyllä tietävät hyvät perusarvot, joita melkein kaikki ihmiset Suomessa kannattavat. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. piirit. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. wahlsten@keskustanuoret.fi. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Etelä-Hämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Kokousasiakirjat julkaistaan myös Suomen Keskustanaisten internetsivuilla. Ajat muuttuvat, ja niin on meidänkin muututtava pysyäksemme kyydissä mukana. soini@keskustanuoret.fi. fi, +358408379867. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@ sovatek.fi. Huoltoasemilla kuuluu moitetta ”vasemmistohallituksen” tukemisesta. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. Tervetuloa poikkeamaan!. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. 46 Keskustassa tapahtuu 9.6.2023 Puheenvuoro MONI IHMINEN miettii, mihin keskusta on mennyt ja mitä se tekee. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. varsinaisen edustajakokouksen kokousasiakirjat jaetaan kokouspaikalla. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Edustajakokousviikonloppu käynnistyy la klo 10.15 hartaudella Keski-Porin kirkossa. Tavalliset Suomen kansalaiset kyllä näitä arvostavat. Poliittisen suunnittelijan toimivapaan sijainen Tilda Karhumaa 050 49 1011, tilda.karhumaa@ keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. No todellakin! Keskusta näyttäytyy kaikille yhteistyökykyisenä puolueena. Niiden ympärille aletaan rakentaa linjoja. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. ON TÄRKEÄÄ kuunnella kaiken ikäisiä ydinkannattajia, mutta myös ei-keskustalaisia, entisiä keskustalaisia ja keskustalaisille läheisiä ihmisiä, joilla ei vielä ole puoluekirjaa minnekään. Keskusta on mennyt erilaisiin hallituksiin mukaan, niin kuin puolueellamme on tapana ollut. Meillä on hyvä porukka kasassa. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@ gmail.com. Varsinainen kokous alkaa klo 13 Virkistyshotelli Yyterissä. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. krs), 40100 Jyväskylä. Edustajakokoukseen on ilmoittauduttava pe 26.5. Meillä on ollut punamultahallitus, joka on toiminut kohtalaisesti aiemminkin historian aikana. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset. krs, 87100 Kajaani. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila @gmail.com. MONI MIETTII , kannattaako keskustassa pysyä mukana. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 39. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Loppujen lopuksi erittäin harva puolue pystyy sisällyttämään nämä kolme tärkeää asiaa omaan ideologiaansa. krs), Lappeenranta. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Puolueessa on malttia ja järkeä, niin kuin yleensä keskustalaisissa puolueissa on. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi. piirit. Keskustanaisten hallitus on päättänyt noudattaa sääntöjen 11. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665, jaana.viilo@vesaiset.fi. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa
47 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. Mukana myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva Kalli. 9.6.2023 Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. ISOHOOKANA-ASUNMAA odottaa keskustan 1980-luvun historiaa käsittelevää kuudetta osaa mielenkiinnolla. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Tervetuloa! Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. klo 9.30–16.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvottelutiloissa, Rauman Lapissa (Savulaaksontie 121). Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Keskustan Auran kuntayhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään su 11.6. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@ hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. Aatetta ja asiaa, tunnetta ja tunnelmaa. Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla (Vanhankirkontie 383). Ohjelmassa on mm. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta. Klo 16.30 Tilaisuus päättyy. Vesaiset mukana kaikille avoimessa lastentapahtumassa su 18.6. Klo 10.15 Puoluejohdon puheenvuoro ja vaalianalyysi, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Aura. klo 18 Auran vanhustentalon kerhohuoneessa. Viking Glorylla. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. museojohtaja Lauri Viinikkalan ja Olavin toimesta tiivis museon esittely ja keskustelua aiheesta ”Suomalaisen ruoan historia”. syyskuuta. Ruoka, erillinen kahvi ja kokoustilavuokra 18 €/hlö. Huomiothan, että lounas on omakustanteinen, 15 euroa, ja maksetaan paikan päällä. mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. mennessä Sirpa Raikon tilille FI41 5316 0850 0055 78. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Keskustan historiasarjan viides osa julkaistiin vuonna 2006. ”Kirjasta käy ilmi, miten keskusta sopeutui Urho Kekkosen jälkeiseen uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin ja tilanteeseen. tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat puoluekokousedustajien täydentäminen ja piirihallituksen kokoonpanon täydentäminen. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu mukaan viimeistään to 8.6. osoitteeseen satakunta@keskusta.fi, kerro myös mahdollinen ruokavaliosi. Klo 11.00 Aatteesta teoiksi ja toiminnaksi. Katajisto on aiemmin tutkinut muun muassa 1700-luvun talonpoikia, 1800luvun alun eliitin suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista ja kunnallispolitiikkaa itsenäistymisen ajan alussa. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus opastettuun kierrokseen museon näyttelyissä (8 €/hlö), johon ilmoittautuminen etukäteen. Klo 13.00 Lounas, omakustanteinen 15 euroa, maksetaan paikan päällä. Tervetuloa koko perheen tapahtumaan! Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Klo 14.00 Keskustan järjestötyön tulevaisuus -työpaja, järjestökehittäjä Suvi Louhelainen. Klo 16.15 Päivän päätös ja yhteenveto. Ylimääräinen yleinen kokous la 10.6. Tervetuloa! Sitovat ilmoittautumiset kesäkokoontumiseen ja museokierrokseen to 9.6. fi. Tarkoitus on, että kirja olisi puoluekokouksessa myynnissä”, Isohookana-Asunmaa sanoo. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Keskustan historiasarjan kuudes osa valmistuu syksyksi Pe tra Pö yliö. Keskustan tulevaisuustyöpaja Satakunta la 17.6. klo 10–16 Parkanon puntilla (Niementie 10, Parkano). Klo 10.30 ilmoittautuminen ja tikkakisa. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Puoluekokous järjestetään Turussa 23. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Miten Keskustan aatteen ja arvojen pitäisi näkyä politiikassamme, puolueen paikallisessa toiminnassa ja ihmisten arkipäivässä. N. Klo 12.30–14.30 tilaisuus Museon Riihessä. fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin järjestösihteeri Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Klo 11.30 ruokailu Museon uudistuneessa ravintolassa. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta. ”Kirja on loppusuoralla, ja tavoitteena on julkaista se ennen puoluekokousta. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Kokouspäivänä teemme Keskustanuorten perinteisen kesäretken tutustuen Okufestiin Outokummussa. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@ keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri ry. klo 17.30 Kosilkan Kahvila (Kummunkatu 2, Outokumpu). Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Lähtö Joensuusta klo 12 jälkeen, ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle p. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Klo 10.00 Tervetuloa & päivän ohjelma, järjestökehittäjä Suvi Louhelainen. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. KATARIINA LANKINEN KESKUSTAN historiasarjan kuudes osa on valmistumassa ennen syyskuussa järjestettävää ylimääräistä puoluekokousta, kertoo puolueen historiatoimikunnan puheenjohtaja, tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa Suomenmaalle. Klo 9.30 Kahvit. Hintaja hyttitiedustelut sekä ilmoittautumiset viimeistään pe 8.9. Tämähän oli keskustassa Paavo Väyrysen ja Seppo Kääriäisen johtamaa aikaa, joten kyse on siltäkin osin kiinnostavasta ajanjaksosta.” Isohookana-Asunmaan kirjoittama keskustan historiasarjan viides osa käsitteli Virolaisen aikaa ja päättyi vuoteen 1981. Kesäkokoontuminen to 15.6. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. 050 303 0456 tai pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. klo 15.00 kahvit. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Syysristeily on ti 3.10. Maksu matkasta 8.9. Kuudetta osaa kirjoittaa filosofian tohtori Kati Katajisto, joka on kirjoittanut myös keskustajohtaja Johannes Virolaisen elämäkerran Verraton Virolainen (2017)
Paljonko on vanha pituusmitta vaaksa. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mihin kasvojen osaan voi tehdä microblading-toimenpiteen. 4. Paavo Lipponen on syntynyt Lapissa. Vas tau kse t: 1) Pel los sa, 2) nel jä (ta uti , sot a, näl änh ätä , kuo lem a), 3) Olg a Oin asPan um a, 4) Sot aro maa ni, 5) lev ite tyn käm men en peu kal on ja etu sor men väl i, 6) Ran ska ssa , 7) kul mak arv oih in, 8) vuo den 202 2 tan gok uni nka alli sia , 9) 195 5, 10) SD P:h en. Mihin puolueeseen “työmies” Matti Putkonen kuului ennen perussuomalaisia. Montako ilmestyskirjan ratsastajaa esiintyy Raamatussa. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Kuka on nykyisen eduskunnan nuorin kansanedustaja. Ketä ovat Heta Halonen ja Keijo Hietikko. 5. Ja ri La uk ka ne n 1. Missä Euroopan valtiossa on eniten ydinvoimaloita, lähes yhtä paljon kuin muualla Euroopassa yhteensä. 6. 10. 2. Missä kunnassa. Millä nimellä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sensuroimaton versio julkaistiin vuonna 2000. 48 9.6.2023 7 8 4 3 5 6 7 8 6 2 9 7 8 4 6 9 5 9 3 4 6 9 4 8 7 5 1 2 8 2 8 7 4 1 3 5 9 6 9 1 6 8 5 2 7 4 3 4 3 5 6 7 9 1 8 2 6 2 9 5 8 1 3 7 4 8 4 3 2 6 7 9 1 5 7 5 1 9 3 4 2 6 8 1 9 2 3 4 6 8 5 7 5 7 4 1 2 8 6 3 9 3 6 8 7 9 5 4 2 1 6 2 5 4 4 8 7 8 5 1 3 4 2 9 6 5 8 7 9 4 7 5 4 1 2 6 9 1 7 9 6 2 3 5 8 4 5 2 4 8 1 9 6 7 3 3 6 8 7 5 4 9 2 1 6 1 3 5 4 2 8 9 7 9 4 2 1 7 8 3 6 5 8 5 7 9 3 6 1 4 2 4 3 6 2 9 5 7 1 8 7 9 5 4 8 1 2 3 6 2 8 1 3 6 7 4 5 9 7 8 4 3 5 6 7 8 6 2 9 7 8 4 6 9 5 9 3 4 6 9 4 8 7 5 1 2 8 2 8 7 4 1 3 5 9 6 9 1 6 8 5 2 7 4 3 4 3 5 6 7 9 1 8 2 6 2 9 5 8 1 3 7 4 8 4 3 2 6 7 9 1 5 7 5 1 9 3 4 2 6 8 1 9 2 3 4 6 8 5 7 5 7 4 1 2 8 6 3 9 3 6 8 7 9 5 4 2 1 6 2 5 4 4 8 7 8 5 1 3 4 2 9 6 5 8 7 9 4 7 5 4 1 2 6 9 1 7 9 6 2 3 5 8 4 5 2 4 8 1 9 6 7 3 3 6 8 7 5 4 9 2 1 6 1 3 5 4 2 8 9 7 9 4 2 1 7 8 3 6 5 8 5 7 9 3 6 1 4 2 4 3 6 2 9 5 7 1 8 7 9 5 4 8 1 2 3 6 2 8 1 3 6 7 4 5 9 Tietotesti Missä Lapin kunnassa Paavo Lipponen on syntynyt. 3. Minä vuonna Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi, 1945, 1955 vai 1965. 9. 8. 7
9.6.2023 49 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen totesi hienossa avauspuheessaan, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden on oltava yhteiskuntapolitiikan keskiössä. Lähes sadan opettajan joukko – kentän ihmisten koulukomitea – esitti käytännöllisiä, koulun arjesta kumpuavia toimenpiteitä peruskoulun pelastamiseksi. Meidän keski-ikäisten ja varttuneempien polvien vastuulla on puolestaan kantaa tämän päivän päätöksillä oma osamme sukupolvisopimuksen toteutumisesta. Oppimistulosten heikkeneminen on laajasti jaettu huoli. On juhlahetki. Kestävän kasvun eväitä tarvitaan myös sen tähden, että tulevat polvet perivät vahvan julkisen talouden, jonka turvin hyvinvointipalveluista ja koulutuksesta pystytään jatkossakin huolehtimaan. Niitä yhdistää perusasioihin keskittyminen ja rauhan antaminen oppimiselle, kännykkäparkeista lähtien. Ylioppilas vuosimallia 1981 onnittelee teitä sydämellisesti – tulevaisuus on teidän. Kyse on sukupolvisopimuksesta, jossa varttuneiden ja vuorollaan nousevien polvien on kunkin tehtävä osansa. Osaamista ja oivalluksia tarvitaan myös ihmiskunnan suurimpien haasteiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, pysäyttämiseen. Järjestimme äskettäin seminaarin Suomen Pankin ja Suomen Ylioppilaskuntien liiton yhteistyönä. Lukemaan kannustaminen joka kodissa olisi nyt kullanarvoinen selustatuki opetuksen ammattilaisille. Oman äidinkielen osaamisen arvoa korostavat myös yliopistojen uudet, tervetulleet linjaukset opiskelijavalintojen perusteista. Tänään tilanne ei ole enää näin yksinkertainen. Vahvoja kansallisia vientivetureita ja alueiden monipuolista yritystoimintaa ei synny ilman panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vahvoja kansallisia vientivetureita ja alueiden monipuolista yritystoimintaa ei synny ilman panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Moni nuori saa näinä päivinä päättötodistuksensa, valmistuu ammattiin tai saa tutkinnon. Niiden laiminlyönti johtaa näivettymiseen. Sen ydin luodaan peruskoulussa, jossa kaikki ei nyt ole hyvin. Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan yksi tärkeä mittari onkin, onko yhteiskunta – Leinosta lainaten – reilu ja kestävä tuleville sukupolville. SIVISTYSPÄÄOMA on myös talouden elinvoiman tekijä. Kirjoittaja on Suomen Pankin pääjohtaja. Kahden ällän, liikkumisen ja lukemisen, lisääminen lasten arjessa ehkäisisi monta tulevaisuuden ongelmaa. Reilu sukupolvisopimus Olli Rehn vieraskolumni. Koulut eivät kuitenkaan voi yksin tehdä kaikkea. Kannan syvää huolta erityisesti poikien lukutaidosta. KAIKEN PERUSTA on sivistyspääoma. Osa tätä työtä on vaalia sivistyspääomaa ja sitä, että nuoret saavat riittävät eväät kohdata tulevaisuuden hyvin henkisin ja muin eväin, osaavina ja avarasti maailmaa katsovina kansalaisina. Taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävä tulevaisuus vaatii nyt erityisen vahvaa ja näkemyksellistä yhteiskuntapolitiikkaa. 50 9.6.2023 TÄHÄN ASTI olemme Suomessa tottuneet siihen, että aina seuraava sukupolvi on edeltäjäänsä paremmin koulutettu ja lapset ovat voineet nauttia vanhempiaan paremmasta elintasosta. Helsingin Sanomat toi hiljattain artikkelissaan arvokkaalla tavalla opettajien äänen keskusteluun
Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Arska lähtee vuotavalla purkillaan yhdessä parin muun kummituksen kanssa Viroon, viinan hakuun. Ehkä jonkin edesmenneen matkailukeisarin ei tarvinnut välittää parkkisakoista, lompakossa oli hetkellisesti pitoa. Eduskunta niitä lakeja säätää ja ruuvaa. 9.6.2023 51 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Kun vuoden satonäkymistä tehdään televisiouutispätkiä yhtä satavarmasti kuin kesätoimittaja mansikkahintakartoitusta, niin jo seuraavana aamuna demarikahvilassa marmatetaan. Kyllä se on helppoa, helpompaa kuin bingossa tai olutsohvalla tupakointi. SUOMALAISEEN kateellisuuteen viitaten annan ohjeen maatalousväestölle. Viisi päiväsakkoa! Kivat tulot, pinkka kunnossa. Jos päiväsakko olisi kaikille se kuusi euroa, niin rikkaat porsastelisivat, muka. Mutta miltä pohjalta. Korkeimman oikeuden ”kohtuullistamisen” jälkeen hänelle jäi maksettavaa vain 58 310 (siis liki kuusikymmentätuhatta) euroa. Tai ajattelenpa ensin sen, että kuka on se lainlaatija. SUOMALAINEN pääomasijoittaja unohti passin kotiin Viroon suuntautuneella veneilyreissulla. Siellä vaan kiiltävillä traktoreilla ja puimureilla ajetaan, on stereot ja tietokoneet, tukiaisilla kaikki! Kiiltävät peltikatot rakennuksissa ja lehmätkin kone lypsää. Kuuluu saada rangaistus ja saakin, sen korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen sementoiman määrän, viisi päiväsakkoa. Varmaankin siirretään hintoihin, kun kaljalaatikot ja vodkamäyräkoirat myydään asiakkaille, jotka ovat tuijottaneet jo tovin meren selälle, suu odotuksesta napsaen. Parkkisakkolaput olivat jopa osa menestyksen markkinointia. Kateellisuuspykälä sinne kuitenkin usein laitetaan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Ei ole passia mukana, ehkä ei ollenkaan. Ei kukaan nykyisin varta vasten kerää tasahintaisia parkkisakkoja itselleen, ei vaikka olisi varaa. Päiväsakon suuruuden määräytyminen voi olla fiksua, tiettyyn rajaan. Se on näillä Kela-sotureilla kuusi euroa päivä, kolmenkympin velotus. Liatkaa ja kuratkaa tuotantovälineenne. Ampukaa vaikka, mutta kaikki laista päättävät eivät edes ymmärrä mitä päättävät. Entäs Arska. Mutta paha silmä katsoo kateellisena, miksi pitää olla kaksi autoa talossa, mikä on, ettei yksi pakettiauto riitä. Veikkaisin, että lakivirkamiesten aivoitusten perusteella. Jari Nenonen Kateellisuuspykälät Pakina Liatkaa ja kuratkaa tuotantovälineenne.. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 203 2640 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 LAINLAATIJAN ajatus on voinut olla hyvä. Maalla on bussi kulkenut viimeksi markka-aikaan
Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Heinäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 14.7.2023 Vuorenmaan tilalta voi tankata biokaasua auton tankkiin Jätteestä polttoaineeksi H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE