6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 27 / 9.8.2019 / 4,80 € Olavi PaavOlainen näki tOtuuden rusentuvan suvi Mäkeläinen luOPuu PuheenjOhtajuudesta Ajassa Kirjat Vieraskolumni keskustalaisten On aika katsOa Peiliin Lisää tehoa! keskustan On Puristettava kaikki hevOsvOiMat käyttöön, hilkka keMPPi sanOO
2 9.8.2019 sisältö 9.8. 2019 Lasten kotihoito oli arvovalinta Varhaiskasvatusta suosivat asenteet harmittavat Roberta Fabritiusta s. 14
24 Pentti Myllys tippui tähystystornista s. 9.8.2019 3 Menestyäksemme tarvitsemme itsetuntomme takaisin. Hannakaisa Heikkinen s. 37 Tietoa pinnan alta Kaivaukset paljastavat jäänteitä vuosisatojen takaisesta elämästä s. 30 Ilmiöt Elämä Keskustan nousu vaatii kovaa työtä, keskustelua ja uudistuksia s. 10 Politiikka. Niin kollektiivisesti puolueena kuin yksilötasolla. 34 Kesätapahtumat pyörivät talkoovoimin s
Vanhat rasitteet ja ongelmat on putsattava pöydältä ennen kuin puolue voi ottaa askeleen eteenpäin. On jopa kysytty, onko poliittisten vastustajien vuosikymmeniä sitten tekemä ennustus auringonlaskun puolueesta sittenkin toteutumassa. Uusi puheenjohtaja tarvitsee koko kentän täyden tuen. Puolueväen on soudettava samaan suuntaan. Ei siis ihme, että keskustan tulevaisuus kaihertaa kannattajien mieliä. Mikään ei takaa, että vanha kaava toistuu automaattisesti. Samoja rakennuspuita tarvitaan myös tällä kertaa. Huoli keskustan tulevaisuudesta ei ole turha. Kansanliikkeen olemukseen kuuluu vireä ja avoin keskustelu. Olotilaa evät ole helpottaneet yhtään kesän aikana julkaistut puoluegallupit. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 9.8.2019 K eskusta on – jälleen kerran – tiukan paikan edessä. Erilaisille mielipiteille ja näkemyksille on annettava tilaa, ja niitä on kyettävä myös sietämään. Jokaisen nousun takana on ollut erilainen tarina. Ilman syvempää ja itsekriittistä poliittista ruodintaa uutta alkua on vaikea rakentaa. Ilman yhteistä tahtotilaa puolueen itseluottamuksen palauttaminen on äärimmäisen hankalaa. Kokemukset entisistä kriiseistä ja nousuista helpottavat puolueväen tuskaa. Tällä kertaa tilanne on toinen. Niiden perusteella keskustan kannatus on hiipunut entisestään kevään vaaleista. Sitä tarvitaan myös tällä kertaa. Teemat, joihin äänestäjät ovat voineet samaistua. Viimeksi keskusta on ollut vastaavassa tilanteessa vuonna 1987. Tätä perinnettä ei saa hukata. Lähihistorian aikana keskusta on pystynyt nousemaan kanveesista useampaan otteeseen takaisin maan suurimmaksi puolueeksi. Neljässä vuodessa kannatuksesta on kadonnut noin 10 prosenttiyksikköä. Puolue tarvitsee uuden alun, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Vanhojen kokemusten varaan uutta nousua ei kuitenkaan voi rakentaa. Puoluevaikuttajat varoittavat tämän lehden laajassa keskustaa käsittelevässä artikkelissa odottamasta, että puoluejohtajan vaihtuminen ratkaisee automaattisesti kaikki ongelmat. Puolueen pitää löytää uusi suunta hallituksesta käsin. Keskusta tarvitsee uuden alun Pääkirjoitus Jokaisen nousun takana on ollut erilainen tarina. Keskustassa on perinteisesti ollut kannattajien suhteen katto korkealla ja seinät leveällä. M ari a Se pp älä. Asioista pitää pystyttävä keskustelemaan puolueen sisällä avoimesti. Varoituksen sana on paikallaan. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Kouvolassa joko Antti Kaikkonen tai Katri Kulmuni. Tarina, jonka avulla keskusta on löytänyt omat juurensa ja poliittisen agendan. Keskusta valitsee syyskuun alussa uuden puheenjohtajan Juha Sipilän tilalle. Keskustaväen odotukset uutta puheenjohtajaa kohtaan ovat erittäin suuret. Keskusta on rakentanut uutta alkua yleensä oppositiosta käsin. Eduskuntavaalien vaatimaton tulos sekä hämmentää että surettaa puolueen kannattajia
JokainEn haluaa kokea itsensä merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa. Meri Alaranta-Saukko. Asennemuutosta kaivataan ennen muuta työmarkkinoille. Harva nuori halua ajatella itseään eläkeläisenä. olohuonEEn sohvalla istuva poikani kuunteli hiljaa puhetulvaani, nousi ylös, tassutteli aamupalalle ja sanoi: – Taijan alakaa polliisiksi. Yleensä ensin maksetaan määräaikaista kuntoutustukea. Kuvittelepa, että olisit opintojasi päättävä nuori ja sinua kehotettaisiin hakemaan eläkettä. 9.8.2019 5 Toimittajalta On typerää heittää osatyökykyisten potentiaali hukkaan Eräänä aamuna 7-vuotiaamme venytteli tuvan sohvalla unia jäsenistään ja huokaisi: – Mietin taas koko illan, miksi oikein oon olemassa. Kymmenessä vuodessa heidän määränsä on kasvanut viidenneksellä, eikä trendi osoita hiipumisen merkkejä. Vajaatyökykyisten sysääminen eläkkeelle tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Se olisi yksi keino saada työmarkkinoille edes osa potentiaalista, joka nyt heitetään hukkaan, ja päästä lähemmäksi 75 prosentin työllisyystavoitetta. Ajattelua pitäisi ohjata siihen suuntaan, että lähes jokainen pystyy tekemään jotakin työtä ja yhdessä etsimme paikan tästä maailmasta. Voiko olla, että eläkepäätöksillä pohjustetaan itsensä toteuttavia ”Ei minusta kuitenkaan oo mihinkään” -profetioita. Sanottaisiin, että se on helpoin tapa, kun työllistyminen on epävarmaa. Taustalla on oikea ajatus siitä, että tavalla tai toisella työkyvytön nuori saa perusturvan eikä tipahda tyhjän päälle. Iso kysymys, jota miljoonat ovat miettineet halki maailmanhistorian. Minulla oli heti monta vastausta, joista tärkeimpänä se, että hän tuottaa valtavasti iloa vanhemmilleen ja suurelle joukolle muita ihmisiä. työElämään tarvitaan joustoja muillekin kuin pienten lasten vanhemmille; lyhennettyä työpäivää, vajaata työviikkoa, yksilöllisiä urapolkuja, toimivaa palkkatukijärjestelmää. Siellä pitäisi nähdä osatyökykyinen mahdollisuutena, ei uhkana. Vajaatyökykyisten palkkaamisesta aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa pelkäävien rekrytoijien turvallisuudentunnetta on paras vahvistaa rahalla. Surullisinta on, että yksilötasolla se tarkoittaa pahimmillaan elämänikäistä osattomuutta ja syrjäytymistä. Se on ainaki tärkiää työtä. Siksi Harakan ehdotus on hyvä. Elämä sinänsä on itseisarvo, mutta monelle työ luo vahvan tunteen omasta tarpeellisuudesta. Työ merkitsee rahan lisäksi monia muita asioita: työkavereita, elämänsisältöä, sitä merkityksellisyyden tunnetta. Siitä huolimatta yhä useampi 20–34-vuotias ”nauttii” Suomessa täyttä kansaneläkettä. Erään laskelman mukaan nuori eläkeläinen rokottaa valtion kukkaroa 1,5 miljoonaa euroa menetettynä työpanoksena. Se on myös YK:n ihmisoikeussopimuksen jokaiselle takaama perusoikeus. Myös alle 20-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on moninkertaistunut. Riemuitsisitko mahdollisuudesta ottaa rennosti. ilahduinkin kovasti työministeri Timo Harakan (sd.) esityksestä suosia julkisissa hankinnoissa osaja vajaatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Hälyttävän harva tosin palaa sen jälkeen työelämään, vaikka moni haluaisi. Vakuutin, että hänen elämällään on varma syy ja tarkoituksia, joita emme vielä edes osaa kuvitella. Vai lamaantuisitko. Samaan aikaan palkkatuen käyttö erityisesti nuorten osalta on romahtanut. Varsin usein hän nimittäin paljastuu ahkeraksi ja motivoituneeksi uurastajaksi rajoitteestaan huolimatta
Nyt ilmassa vain heittoja sieltä ja täältä sekä kuvia vihaisista taksisedistä. Vastakkainasettelulla voi saada pikavoittoja, mutta kestävää kannatusta tai hyvää Suomea sillä ei rakennetta, Kaikkonen toteaa. – Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, Kaikkonen toteaa. Kyllä katsoisin myös valiokuntaprosessia. Sekä Antti Kaikkonen että Katri Kulmuni tarttuivat haasteeseen. Arvoliberaali–arvokonservatiivi-jakoa koskevaan teemaan molemmat toteavat, että keskustaan pitää mahtua erilaisia näkemyksiä, vakaumuksia ja arvoja. Keskusta voi olla iso kansaliike vain moniarvoisena. – Linjan pitää olla tiukka mutta oikeudenmukainen, ja sen pitää myös näyttää siltä, Kaikkonen sanoo. Asiantuntijakuuleminen on laajaa. Miten se näin meni. PakolaisPoliittisEsta linjasta ehdokkaat antavat myös yhdensuuntaisia lausuntoja. Kaikki vastaukset voi lukea Suomenmaan verkkosivuilta www.suomenmaa.fi. – Emme halua kaupunginosien eriarvoistuvan. – Sen pitää olla suomalaista elämäntapaa kunnioittava, hätää kärsiviä auttava, mutta järjestelmää väärinkäyttäviin tiukasti suhtautuva, Kulmuni kirjoittaa. Ajassa Sanottua 6 9.8.2019 Epäonnistunut taksilaki osoittaa, kuinka sopivaa sääntelyä tarvitaan auttamaan ja tukemaan tavallisia ihmisiä, ja erityisesti heikompia. Liisa Hyssälä Twitterissä Minuakin kiinnostaisi kiihkoton analysointi, mikä ja miksi meni pieleen. – Keskustaa yhdistävät asiat yritteliäisyys, sivistys, vähävaraisista huolehtiminen ja sopusointu luonnon kanssa ovat kaikkia kiinnostavia teemoja. Kulmuni huomauttaa, että keskusta voi olla iso kansaliike vain moniarvoisena. kEskustan tulevaisuuden kannalta merkittävä on kysymys, miten puolue saadaan menestymään myös kaupungeissa. – Ajatuksemme ihmisyydestä, työnteon, yrittämisen ja itsensä kehittämisen arvostamisesta toimivat niin maalla kuin kaupungeissa, hän toteaa. Keskustalaista aluepolitiikkaa tarvitaan Kulmunin mukaan myös kaupunkien sisällä. Ehdokkaat eivät tekisi keskustasta leimallisesti ainoaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen edunvalvojaa. – Keskusta on koko Suomen puolue. Vastausten perusteella kandidaattien välille ei saa revityksi suuria linjaeroja. Kulmuninkin mukaan keskustalla on paljon annettavaa kaupunkilaisille. Kaikkosen mielestä keskustan on puskettava eteenpäin omaa linjaansa. Eeva Vesterinen Twitterissä Kulmuni ja Kaikkonen vastasivat Vanhasen vaalikoneeseen Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Pekka Puska Twitterissä Meri AlArAntA-SAukko Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) julkaisi Suomenmaan blogissa vaalikoneensa keskustan puheenjohtajuutta havitteleville. Jaakko Martikainen Maria Seppälä. Mitä pitää korjata. – Meidän tulee olla ylpeitä koko Suomesta, myös hienosta pääkaupungistamme, Kulmuni sanoo
Päätös ei ollut helppo, mutta tuntui lopulta oikealta. Ylipainoisia maassamme on peräti 2,5 miljoonaa. – Tästä on esimerkkinä aterioiden lautasmallin iskostaminen suomalaisten ruokapöytiin ja tupakoinnin merkittävä vähentyminen. Päätavoitteena Mäkeläisellä on ollut kasvattaa keskustanuorten poliittista vaikutusvaltaa ja viedä sen agendaa eteenpäin. Tässä hän kokee myös onnistuneensa, vaikka isossa järjestössä suunnanmuutokset tapahtuvatkin hitaasti. – Ylipainoa voi ehkäistä hillitsemällä alkoholin ja sokeristen juomien sekä makeisten käyttöä. Toinen vähintään yhtä tärkeä lääke oululaisedustajan mukaan on liikunta. Siihen mahtuivat kolmet vaalit, ja keskusta ehtii pitää toisen puoluekokouksenkin. – Nuorilla pitää olla rohkeutta kirittää puoluetta eteenpäin ja nostaa asioita esiin räväkälläkin tavalla. – Yleistynyt lihavuus on aihe, josta on puhuttu liian vähän, toteaa keskustan tuore kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Alma Onali Helsingin Sanomissa Ongelma ei ole ainoastaan Yhdysvalloissa, vaan panoksia valvontaan pitää laittaa muissakin valtioissa, joissa äärioikeistolaista ideologiaa noudattavia viharikoksia on tehty. Useampi kuin joka neljäs suomalainen aikuinen luokitellaan lihavaksi. – Hallitusohjelmassa on monia hyviä päätöksiä lisätä lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä. uuSi puheenjohtaja keskustanuorille valitaan lokakuussa Savonlinnassa pidettävässä liittokokouksessa. Mika Aaltola Yle Uutisille ”Lihavuudesta puhutaan liian vähän” Risto Luodonpää SuomalaiSet ovat tänä päivänä keskimäärin lihavampia kuin koskaan aikaisemmin. Ajassa Sanottua 9.8.2019 7 Yhdysvalloissa kuoli viikon aikana 32 ihmistä terrorismiin. Jokainen päivä on ollut erilainen. Simon Elo Twitterissä Useat joukkoampumistapaukset osoittavat, että muukalaisvihan normalisointi ja äärioikeiston näkökulmien sulautuminen yleisesti hyväksyttyyn puheeseen voi johtaa ääritekoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan lihavuus on enenevässä määrin myös lasten ja nuorten ongelma. – Toivon, että tulee paljon ja monipuolisia ehdokkaita. Uimahallien ja kuntosalien maksujen tulisi olla niin matalia, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa. MeRi ALARAntA-sAukko KeSKuStanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen ei aio pyrkiä jatkokaudelle. – Olen monta vuotta antanut nuorisopolitiikalle kaikkeni. laihduttaminen on monesti vaikeaa, minkä takia ennaltaehkäisy on keskeistä ylipainon torjunnassa. Nyt on pakko keskittyä opiskeluihin. Vihaa lietsotaan ja sanat johtavat tekoihin. Tulin siihen tulokseen, että annan tilaa seuraavalle. Vuoteen 2015 mennessä ylipainoisten osuus tytöistä oli yli kolminkertaistunut ja pojista lähes viisinkertaistunut, jos vertailuna käytetään 1970-luvun nuoria. mäKeläiSen kausi puheenjohtajana osui poliittisesti värikkääseen saumaan. Toivon, että viestimme otetaan vakavasti. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokuntaan kuuluvan Aittakummun mielestä yhteiskunta voi omalta osaltaan vaikuttaa kansalaisten elintapoihin. Lännen on nyt suhtauduttava äärioikeistolaiseen terrorismiin yhtä vakavasti kuin ääri-islamistiseen. Päällimmäinen syy ovat kesken olevat opinnot Tampereen yliopistossa. Suvi Mäkeläinen väistyy keskustanuorten puheenjohtajan paikalta Jaakko Martikainen. Kotien ohella kouluilla ja varusmieskoulutuksella on myös suuri merkitys lasten ja nuorten innostamisessa. Kaksi vuotta on yhdelle ihmiselle sopiva aika, Mäkeläinen sanoo. Ihmisiä olisi myös hyvä kannustaa suosimaan terveellistä ja edullista kotimaista ruokaa, Aittakumpu toteaa. – Tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Mäkeläinen halusi ilmoittaa väistymisestään hyvissä ajoin, jotta asiasta kiinnostuneet pääsevät pohtimaan kisaan lähtemistä. Geeniperimä altistaa lihomiselle, mutta tutkimusten mukaan lihomisen syy ei ole perimässä vaan ympäristössä ja elintavoissa. – Olen kesän miettinyt asioita ja harkinnut jatkoa. Olen päässyt seuraamaan ja tekemään mielenkiintoisia asioita
– Kaikkiaan laulu kertoo sisukkaasta eteenpäin menemisestä. Laulussa puhutaan viljavista rannoista, Suomen sydämeen menevistä virroista ja meren myrskyistä. henkilöä. Laulu kertoo työteliäästä maakunnasta Purjehtiminen on verrattain turvallinen tapa veneillä, sillä kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu purjehtijoille vain harvoin. Kälviä on nykyään osa Kokkolaa. Silloin Kokkolassa oli keskustanuorten liittokokous, joka aloitettiin juhlallisesti Keski-Pohjanmaan laululla. – Täällä on totuttu tekemään töitä ja ahkerasti rakentamaan aluetta. Uusi polvi on aina jatkanut edellisten tekemää työtä ja vastannut yhä uusiin haasteisiin. KesKi-POhjanmaan laulu täyttää tänä vuonna yhdeksänkymmentä vuotta. Kas siitä soinnun saa tää Keski-Pohjanmaa. Myöhemmin puoluekokouksen lippumarssilla lauloimme sitä Keski-Pohjanmaan rivistössä kymmeniä kertoja peräjälkeen, niin silloin viimeistään laulu tuli tutuksi. – Ei sitä laulettu koulussa, juhlissa eikä missään. Ulkomaanvientikin tulee mieleen, samoin kuin se, että pieni Keski-Pohjanmaa on tarvinnut aina myös muuta Suomea. Pietilän mielestä laulun sanat kuvaavat hyvin sekä keskipohjalaista luonnetta että maakunnan maisemia. Toisaalta ihmiset kokevat olevansa ensisijaisesti omasta kylästä tai kunnasta ennemmin kuin maakunnasta. Ajassa maakuntalaulu | Keski-Pohjanmaa Näät, kuinka rannat viljavat on virtain kahta puolta ja kylät suuret kansoineen, mi maasta pitää huolta, mi tuttu meren myrskyisen ja hallan hyisen, katehen. Keskustalaiset varmaan harrastavat maakuntalauluja muita hanakammin. 8 9.8.2019 Lauri HeikkiLä Oliver Pietilä kuuli kotimaakuntansa maakuntalaulun ensimmäistä kertaa vasta 16-vuotiaana. Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. Viime vuonna Suomessa veneilyonnettomuuksissa kuoli Viime viikolla kaksi purjeveneessä ollutta henkilöä kuoli moottoriveneen ja purjeveneen kolaroidessa Airistolla. Itsekin koen olevani ensisijaisesti Käläviältä, niin kuin se meilläpäin lausutaan, kälviäläinen Pietilä sanoo. – Maakunta on sopivan kompakti ja siksi yhtenäinen. Työtä ei tehdä siksi, että sillä voi pröystäillä kaverille, vaan sen tähden, että saadaan asioita aikaan. Sen sävelsi ja sanoitti maakuntajuhlia varten naapurimaakuntalainen Oskari Metsola Kalajoelta vuonna 1929. – Joet ja meri ovat olleet tärkeitä kaupankäynnin ja maatalouden kannalta. Yhteistyötä on kyetty tekemään. Oliver Pietilä Lä hd e: Tr afi co m. laulun tuntemattomuus johtuu Pietilän mukaan siitä, että keskipohjalainen identiteetti toisaalta näkyy heikosti, toisaalta on vaatimattomuutta korostava
– Kyllä voi. Kuluttujana jokainen voi suosia kotimaista ruokaa, mikä on kestävin ja laadukkain valinta. Sopimuksesta on kirjoitettu sävyyn, jonka mukaan se olisi tulossa pian voimaan. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Mihin kaikkeen tunnistautumiseen henkilökorttia yleisimmin käytetään. Näin ei ole, sillä edessä on vuosia kestävä lainopillinen tarkistus. Henkilökorttien määrä ylitti miljoonan Suoraan kysyen Risto Luodonpää vuodenvaihteessa voimaan tuli lakimuutos, jonka mukaan pelkkä ajokortti ei käy enää henkilötodistuksena vahvaa sähköistä tunnistamisvälinettä vaadittaessa. Toisaalta uusia markkinoita avautuu suomalaisellekin maito-, juusto ja makeisteollisuudelle. Kun sen pitää mukanaan lompakossa tai puhelimen kannessa, niin henkilöllisyystodistus on aina mukana. Se vastaa noin neljännestä maailman bruttokansantuotteesta. Kyse on EU:n historian suurimmasta kauppasopimuksesta, jolla on mittavat vaikutukset myös Suomen vientiteollisuuteen ja maatalouteen. Mitä lakimuutos käytännössä tarkoittaa ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut alkuvuoden aikana, ylitarkastaja Mika Hansson Poliisihallituksesta. Vasta sitten sopimus siirtyy EU-maiden hyväksyttäväksi, ja lopuksi Euroopan parlamentin äänestykseen. Sopimuksen myötä on syntymässä 780 miljoonan asukkaan vapaakauppa-alue. Määrät alkoivat nousta viime vuoden marraskuussa ja ne ovat jatkuneet korkeina aivan näihin päiviin asti. Vahinkoa kärsineille tuottajille on maksettava asianmukainen korvaus ja ruuan alkuperämerkintöjä sekä jäljitettävyyttä on kiristettävä. Pohjoismaissa ei tarvitse olla virallista matkustusasiakirjaa, mutta henkilöllisyys ja kansalaisuus on pystyttävä näyttämään. Viranomaisille ja päättäjille jää tässä valtava vastuu. Sen myötä eteläamerikkalaisen naudanlihan tuontikiintiötä ollaan kasvattamassa jopa 99 miljoonaan kiloon. Sen seurauksena kolmella neljästä Suomen kansalaisesta (4,2 miljoonaa) on jo poliisin myöntämä passi tai henkilökortti. Henkilökortti on kätevä nimenomaan siinä mielessä, että se käy aina joka paikkaan. Mikä ihmeen Mercosur. Olen itselläni pitänyt voimassa henkilökorttia vuodesta 1999 ja siitä lähtien olen matkustanut EU:n sisällä henkilökortilla. Esimerkiksi ajokortissa kansalaisuustietoa ei ole, joten Pohjoismaissa liikkuessakin on passi tai henkilökortti helpoin tapa varmistaa ongelmaton matkan teko.. 9.8.2019 9 Täällä Bryssel 20 vuotta kestäneet EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay) väliset kauppaneuvottelut saatiin päätökseen kesäkuun lopussa. Teen päätökseni vasta, kun kattava vaikutusarvio on tehty. sopimus on herättänyt runsaasti epäilyjä varsinkin maataloustuottajien keskuudessa, eikä syyttä. Voimassa olevien henkilökorttien määrässä ylitettiin juuri miljoonan raja. Kasvu on ruuhkauttanut poliisin lupapisteitä, ja asiaan on reagoitu resursseja lisäämällä. Myös passeja on haettu jonkin verran aiempaa enemmän, mutta vaikutus on kohdistunut ehdottomasti henkilökortteihin. Minulta on kysytty, miten aion asiassa äänestää. Voiko henkilökortilla korvata matkustaessa myös passin. Viime vuonna EU vei Mercosur-maihin 43 miljardin euron edestä tuotteita. – Tästä ei ole mitään tilastotietoa saatavilla. Tarkkaan ottaen henkilökortti käy matkustusasiakirjana 32 maassa. Sopimuksen osalta toivoa antaa se, että tuontituotteiden on noudatettava eurooppalaisia tuotantosääntöjä ja elintarviketurvallisuusstandardeja. Sopimuksen avulla EU luo syvemmät suhteet suuriin kehittyviin maihin ja talouksiin, joihin kauppasotaa käyvät USA ja Kiina pyrkivät vaikuttamaan. – Poliisille lakimuutos on näkynyt ennen kaikkea erittäin voimakkaana henkilökorttien myöntämisen kasvuna. Olen huolissani erityisesti elintarviketurvallisuuden tasosta Mercosur-maissa. Mikäli sopimus saatetaan voimaan, on pidettävä huolta, että tuontivalvonta on äärimmäisen tiukkaa ja etteivät kasvavat lihatonnit päädy Eurooppaan kertarysäyksellä markkinoita vääristäen
10 9.8.2019 Keskusta Murensiko keskustan kannatuksen hallituspolitiikka, puolueen linjan hämärtyminen, järjestötoiminnan hiipuminen vai yleiseurooppalainen ilmapiiri. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko. Auringonlasku vai uusi sarastus. Niin tai näin, tappiomielialaa ei kannata keskustaajattelijoiden mielestä lietsoa, vaan puolueelle on etsittävä uusi reitti kohti auringonnousua
Monessa mukana ollut keskusta-aktiivi Ossi Martikainenkin lyö kylmää vettä haaveilijoiden niskaan. KaiKKi eivät ole yhtä luottavaisia. – Miksi ei tehty korjausliikkeitä heti, kun touhu alkoi mennä pieleen. – Nyt aika moni kokee tulleensa syrjäytetyksi. Tästä todistaa Hietaniemen mukaan jo sekin, ettei vaalivoittaja rohjennut lähteä yrittämään hallitusta ilman keskustaa. Keskustalle peukuttavien määrä on tipahtanut reilussa neljässä vuodessa liki kymmenellä prosenttiyksiköllä. – Maalaisliitto-keskusta ja demarit ovat aina olleet yhdessä asialla, kun Suomessa on tehty kauaskantoisia ratkaisuja. Se ei ole hyvä dynamiikalle, Hyssälä sanoo. KesKustelun puutteen lisäksi puoluetta on moitittu linjan heikkoudesta. Tämä pitää käydä läpi, hän sanoo painokkaasti. – Ajatus siitä, että tästä vain aletaan purjehtia kohti myönteisempää kannatusta, ei ole realistinen. 9.8.2019 11 KesKustalla ei mene lujaa. Hyssälän mielestä suurin selitys on siinä, että viime vaalikaudella keskustan eturivin poliitikot unohtivat hoitavansa palvelutehtävää. Niitä olivat aluepolitiikan unohtaminen, sote-uudistuksen ajautuminen umpikujaan sekä jääminen alakynteen ilmastokeskustelussa. Muuten näkökulma jää kapeaksi. – Niissä puidaan vaikeita poliittisia kysymyksiä asioista perillä olevien, omien ihmisten kanssa. Pitkään eri tehtävissä keskustassa toimineen Jussi Yli-Lahden mielestä syöksy johtui kuitenkin pikemmin ulkoisista tekijöistä. – Keskusta nousee taas suurimmaksi puolueeksi, mutta työtä se vaatii, vakuuttaa puoluehallituksen ja työvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Antti Hietaniemi. Onko nyt mennyt liian akateemiseksi, Hyssälä kysyy. Keskusta tulee vielä suurimmaksi puolueeksi. Gallup-luvut pysyvät matalalla viikosta toiseen. Voittajat saavat paistatella menestyksen valokeilassa, häviäjät nuolla haavojaan sen varjoissa. Meidän viestimme ei ole aikaan sidottu. Tällaisiksi hän mainitsee kansaa jakaneen poliittisen aseman syntymisen, vaalikauden loppupuolella yltyneen ulkomaalaiskeskustelun ja ilmastopolitiikan ylilyönnit. Lääkärinä Hyssälä määrää puolueelle syvällistä terapiaa. Mutta ei automaattisesti. Yli-Lahti luettelee liudan omatekoisiakin virheitä. Tyypillisesti vaaleissa toteutunut kannatus heijastuu mittauksissa jonkin aikaa vaalien jälkeenkin. ennen Kuin mietitään, millaista remonttia keskusta kaipaa, on syytä pohtia syitä puolueen alennustilaan. Myös ex-ministeri ja kansanedustaja Eeva Kuuskoski huomauttaa, että keskustan kannatus ei parane automaattisesti mystisten syklien kautta. Hyssälän mukaan jäsenistö ei hyväksy ongelmien lakaisemista maton alle. Tilastojen valossa tilanne ei ole niin lohduton kuin äkkiseltään voisi päätellä. Monen keskustalaisen lomanviettoa on kuitenkin varjostanut huoli puolueen tulevaisuudesta: onko vuosikymmeniä ennustettu auringonlasku viimein alkanut. Aikaisemmin maakuntien kepulaisia sitoutettiin myös erilaisiin puolueen työryhmiin. – Tämä on välivaihe. Hän peräänkuuluttaa myös kansanomaisuutta. Pitää katsoa suoraan silmiin kipeitä asioita ja käsitellä ne, vaikka niitä olisi vaikea kohdata. He paneutuivat sitä kautta muuhunkin tekemiseen. samanlaista optimismia edustaa pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja Kelan eläköitynyt pääjohtaja Liisa Hyssälä. – Keskustan perusarvot ja aatteelliset lähtökohdat ovat sellaiset, että puoluetta on tarvittu koko Suomen historian ajan ja tarvitaan eteenpäinkin. ei, miKäli keskustassa pitkään toimineita aktiiveja on uskominen. Antti Hietaniemi Liisa Hyssälä Eero Lankia Eeva Kuuskoski. – On vastattava puhelimeen ja sähköposteihin. – Aika isoja remontteja pitää tehdä, että tästä selvitään, molemmat sanovat. – On analysoitava tarkkaan, miten tähän on tultu. Hänen mielestään tilannetta dramatisoidaan turhaan. – Sellaisesta keskustalaisuus on aiemmin ponnistanut. Se unohtui monelta ministeriltä viime kaudella, hän napauttaa. Expuoluesihteeri ja kansanedustaja Eero Lankia pelkää, että pudotus keskustan suosiossa voi olla pysyvämpääkin. Hyssälä puhuu ventilointiryhmistä. Tarvitaan laajoja verkostoja, joiden kautta kuullaan erilaisten ihmisten näkemyksiä
– Pitäisi olla kokemusta muustakin kuin politiikan tekemisestä, hän sanoo. Keskustan nilkkaan kolahti Yli-Lahden mielestä myös asetelma, jossa vastakkain olivat porvarihallitus sekä vihervasemmiston oppositio ja ay-liike. – Vastausta on turha etsiä puolueen ulkopuolelta. – Sisäinen keskustelu on poliittisen liikkeen voima. Se luo luottamusta niissä ihmisissä, joiden mielestä koko maasta on pidettävä huolta, Lankia huomauttaa. – On kirkastettava linjaamme. Gallupit kyllä paranevat onnistuneen politiikan ja brändäyksen seurauksena. Mäkeläinen toivoo myös, ettei keskityttäisi liikaa tuijottamaan gallupeita, vellomaan virheissä ja nokittelemaan toinen toisiaan. Yksi selitYs keskustan suosion laskuun on monen mielestä laiskistunut järjestötoiminta. Keskustan pitää tarjota sellainen. Haastateltavat korostavat, että on mentävä syvemmälle ja päättynyttä hallituskautta kauemmaksi. Luotetaan liikaa sähköiseen tiedonvälitykseen ja väen mukanaoloon sitä kautta, Lankia sanoo. Vaikka hallituksen politiikka paransi monien alueiden työllisyyttä, useilla väestöä menettävillä alueilla toivottiin keskustalta vahvempaa aluepoliittista otetta. He inä 20 15 Sy ys 20 15 Ma rra s 20 15 Ta mm i 20 16 Ma ali s 20 16 To uk o 20 16 He inä 20 16 Sy ys 20 16 Ma rra s 20 16 Ta mm i 20 17 Ma ali s 20 17 To uk o 20 17 To uk o 20 17 He inä 20 17 Sy ys 20 17 Lo ka 20 17 Jo ulu 20 17 He lm i 20 18 Hu ht i 20 18 Ke sä 20 18 Elo 20 18 Lo ka 20 18 Jo ulu 20 18 He lm i 20 19 Ma ali s 20 19 % 05 % 10 % 15 % 20 % 25 % Eduskuntavaalit 2015 Kuntavaalit 2017 Keskustan kannatus Taloustutkimuksen mukaan. Julistetaan köyhän asiaa, hajautusta ja sivistystä. – Keskustan olisi ollut helppo asettua Jan Vapaavuoren ajaman suurkaupunkipolitiikan vastavoimaksi. – Nyt olemme hallituksessa vastoin vaalituloksen osviittaa kritisoimassa edellisen kauden päätöksiä, joita itse olimme tekemässä. – Keskusta jäi opposition ja median jyrän alle, hän toteaa. 12 9.8.2019 Suurimpana toiminnallisena epäonnistumisena Yli-Lahti pitää viestinnän heikkoutta. Viime vaalikauden suurimpana ongelmana hänkin pitää keskustelun puutetta. Raskas hallituskausi selittää paljon, mutta se ei ole ainoa syy. Hänen mielestään aatteen keskiössä ovat köyhän asia, alueellinen tasa-arvo ja lähidemokratia. – Keskustalla on tuhannen taalan paikka asemoida itsensä uudelleen ja selittää olemassaolonsa tarkoitus kansalaisille. Pidemmän aikaa on ollut vaikea löytää keskustan ydinasioita. Keskustalaisten on pystyttävä määrittelemään se itse. Kuuskoski pitää huolestuttavan myös sitä, jos poliitikoilta katoaa yhteys moninaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. keskustanuoRten Suvi Mäkeläinen komppaa konkaria. Kohtalokkaana konkarit pitävät aatteellisen identiteetin hämärtymistä yhdistettynä toiminnalliseen vajeeseen. – Saamme Helsingistä ja etelän keskuksista sitä vahvemman kannatuksen, mitä uskottavammin hoidamme maakuntien asioita. – Ihmiset eivät enää kokoonnu asioiden ääreen. Hänen mielestään tärkeintä on nyt pohtia, mikä on keskustan tehtävä. Politiikassa ei ole totuutta vaan vaihtoehtoja. Mutta sitä ei haluttu tehdä, Yli-Lahti harmittelee. Sellaisia, jotka kaikki aikaansa seuraavat osaisivat liittää keskustaan. – Sloganit ovat tarpeen, mutta samalla on tiedettävä, mitä ne tarkoittavat keskustalaisille. Ilmastokeskustelussa keskustan järkivihreys litistyi ääripäiden, perussuomalaisten ja vihreiden väliin. Puolueen imago on Mäkeläisen mielestä hukassa eikä ole ihme, että ihmisillä on sekava käsitys siitä, mitä puolue tekee ja haluaa. Myös Kuuskoski on pettynyt siihen, että keskustan politiikasta on tullut slogan-politiikkaa. Käytännön teoilla ja tavoitteilla pitäisi kyetä todistamaan, millainen puolue keskusta on, Lankia sanoo. – Aatteellinen olemus ei ole enää tunnistettavissa entiseen malliin. Pakkolait, aktiivimalli ja irtisanomisten helpottaminen pk-yrityksissä syvensivät kahtiajakoa
– Se kannattaisi jättää sivummalle ja ryhtyä puhumaan pragmaattisesti asioista, jotka ovat ihmisille tärkeitä. – Pannaan se käytäntöön. Puolue pitää ottaa välineeksi maan asioiden hoitamiseen, Martikainen filosofoi. – Tuhansia talkootunteja menee pelkästään organisaation ylläpitämiseen. Kuuskoski varoittaa, ettei keskusta voi menestyä pelkkänä vaalityön organisaationa. Kuntavaaleissa keskustan pitää palata ryminällä isojen puolueiden sarjaan. Erityisen tärkeää olisi saada nuoret innostumaan keskustan toiminnasta. Uusi periaateohjelma on Hietaniemen mukaan erinomainen yhteenveto siitä, mitä keskusta on. Yksittäisiä toimijoita on turha osoitella sormella eikä keskustan arvojakaan tarvitse ruveta uudistamaan. Myös Suvi Mäkeläinen maalaa toivon näköaloja. Näin ei ole. Viestin pitäisi lisäksi kulkea puolueessa luontevasti ylösja alaspäin, hän sanoo. Maailmanlopun meininkiin ei ole syytä. Tässä tilanteessa keskustan pitäisi kyetä olemaan riittävän kiinnostava ja tarjota aitoja mahdollisuuksia keskustella ajankohtaisista politiikan kysymyksistä ja vaihtoehdoista. Kuuskoski kertoo olevansa suorastaan hämmästynyt siitä, miten heiveröiseksi järjestötoiminta on käynyt eri puolilla Suomea. – Keskustalla on valtava potentiaali. Hänen mukaansa keskustaväki kallistuu vasemmisto-oikeistoakselilla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan. JärJestötyötä läheltä pitkään seurannut Martikainen toteaa, että paikallistasolla on kyllä paljon ahkeria toimijoita, mutta he ovat jääneet ajastaan jälkeen. Olennaista on, että ihmiset paikallistasolla tuntisivat voivansa vaikuttaa keskustan kautta. Jo ehdokkaat voivat toimia paikallistasolla kouriintuntuvana aistittavissa olevan palautteen kanavina, Martikainen sanoo. Olivatpa syyt mitkä hyvänsä, keskustan heikosta tilasta on otettava yhteinen vastuu, Hietaniemi korostaa. – Monet ovat turhautuneet. Se on nähty 2000-luvun vaaleissa. – Tämä areena kannattaa käyttää hyväksi ja keskustelu virvoittaa keskustaa katsomaan uuteen suuntaan. puheenJOhtaJavaalilta ja sitä edeltävältä kampanjakierrokselta odotetaan paljon, vaikka tilanne ei pelkästään sillä paranekaan. – Ihmisten on päästävä osallisiksi, siihen keskusta nojaa. Jopa jäsenet jättivät äänestämättä kokiessaan, ettei heidän viestinsä mene läpi. – Neljä vuotta on keskitytty maan asioiden hoitamiseen ja luotu itse sellaista kuvaa, että maan ja puolueen asioista huolehtiminen ovat kaksi eri asiaa. Kansanliikkeen sisällä on eri tavalla ajattelevia ryhmiä, mutta ne kaikki voivat keskustan kautta toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Edellisestä sellaisesta on hänen mukaansa jo 20 vuotta aikaa. Huomiota on kiinnitettävä myös politiikan sisältöihin ja yleiseen asenteeseen. Jos se meistä on kiinni, keskustan loppu ei ole lähelläkään, Ossi Martikainen painottaa. Pitäisi saada toiminta palvelemaan keskustan perimmäistä tarkoitusta, hän lataa. – Ihmisten pitäisi edelleen kokoontua asioiden ääreen nokakkain, muodostaa kantoja ja ryhtyä toimenpiteisiin. Jopa jäsenet jättivät äänestämättä kokiessaan, ettei heidän viestinsä mene läpi, hän sanoo. – Elintason nousun myötä ihmisillä on mahdollisuus harrastaa monenlaisia asioita ja kilpailu vapaa-ajasta on kovaa. Liberaali-konservatiivijako alkaa olla aikansa elänyt. Oli se sitten aatteellista keskustelua, uuden hengen puhaltamista järjestötoimintaan, vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä perustasolle tai identiteetin kirkastamista, töihin on ryhdyttävä heti. – Peruslinjaukset ovat hyvät ja ihmisarvoa kunnioittavat. Jussi Yli-Lahti Ossi Martikainen Suvi Mäkeläinen. Jotta tilanne kohentuisi, tarvitaan Martikaisen mielestä koko keskustakentän läpäisevää koulutusta. Meiltä ei ajeta pois ketään ”väärän” mielipiteen vuoksi. Mäkeläinen toivoo, että keskustelu vähitellen voimistuu ja erot ehdokkaiden välillä selkiytyvät. – Odottelu ei auta. – Puolue saa sitä kautta kasvot ja äänen. Mäkeläinen kysyy. 9.8.2019 13 Kohtalonkysymys Lankian mukaan on, miten keskustaan saadaan palautettua kansanliikemuotoinen toiminta. – Voisiko keskusta olla edistyksen puolue myös järjestötoiminnan uudistamisessa. Nuorilla on intoa ja tulevaisuuden uskoa
14 9.8.2019 Ilmiöt Kotiäiti Kotiäiti – ja ylpeä siitä TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen
Esimerkiksi hän nostaa viime kaudella julkaistussa keskustan perhepaketissa esitetyn kotihoidontuen porrastuksen lapsen kahden ikävuoden kohdalla. Lasten kotihoitoa aliarvioidaan Suomessa, kahdeksan lapsen äiti Roberta Fabritius kokee. Nuori äiti seurasi sivusta, kuinka kotiäidit antoivat näkyvän lakkovaroituksen protestoidakseen alhaisia äitiyspäivärahoja ja kotihoidontukea. – Vanhemmuutta pitäisi voida toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Hän toivoo keskustalta avausta kotihoidontuen kehittämiseen nykyistä paremmaksi. Hän luultavasti eroaisi puolueesta, jos se haluaisi heikentää mahdollisuuksia hoitaa lapsia kotona. – Iso juttu siinä oli se viesti, että vanhempien pitäisi mennä aikaisemmin palkkatyöhön, Fabritius tulkitsee. JoKa toinen suomalainen lapsi syntyy Väestöliiton perhebarometrin mukaan perheeseen, jossa on tai tulee olemaan vähintään kolme lasta. 9.8.2019 15 KesKustalle yksi hallitukseen menon kynnyskysymyksistä oli se, että kotihoidontukea ei saa heikentää. Mäntsälän kunnanvaltuustossa vaikuttava Fabritius katsoo, että keskusta-aatteessa ihmisiin luotetaan, eikä lasten ohjaaminen päivähoitoon olisi aatteen mukaista. Roberta Fabritius on nyt järjestön puheenjohtaja. Hänen mielestään on tärkeää, että poliittisissa päätöksissä huomioidaan erikokoiset perheet. Samoihin aikoihin vuonna 2001 syntyi puoluepoliittisesti sitoutumaton Lapsiperheiden Etujärjestö, jonka yhtenä päätavoitteena on ”auttaa vanhempia täyttämään tehtävänsä lastensa ensisijaisina kasvattajina”. Monilapsisten perheiden vanhemmat vastaavat siis isosta osasta koko maan syntyvyydestä. Fabritius ja hänen miehensä Jarno Fabritius saivat esikoisensa 17-vuotiaina. Sitä on aika monesta suunnasta yritetty rajoittaa. Hän on luonnollisestikin tyytyväinen siihen, ettei kotihoidontukea keskustan ansiosta heikennetä tässä hallituksessa. Fabritiuksen mielestä keskustan linja perhepolitiikassa on kuitenkin ollut ”yllättävän horjuva”. Kahdeksan lapsen äidille Roberta Fabritiukselle, 34, asia on oikeastaan kynnyskysymys hänen jäsenyydelleen keskustassa. – Jos keskusta leikkaisi kotihoidontukea, se ei olisi enää sama puolue, johon liityin, Fabritius sanoo perheen omakotitalon keittiössä. Valinnanvapaus lastenhoidossa on hänelle keskustalaista perhepolitiikkaa parhaimmillaan
Sitä Fabritius sanoo miettineensä usein. – Totta kai, siellä on ihana ilma. FAbritiUS sanoo arvostavansa kotihoidon tuomaa rauhaa. Ansiosidonnaisen isyysvapaan pidentäminenkään ei ole Fabritiuksen mielestä oikea suunta perheiden erilaisten tilanteiden vuoksi. Ansiosidonnaisen kauden pidentäminen palvelee niitä, jotka ovat olleet töissä. Suunnittelijana Reworks Oy:ssä nykyisin toimivalla Jarnolla oli jo tuolloin oma yritys mobiilipelien ja sovellusten parissa. joissa hoitajamitoitusta kierretään. Perhe ehti asua muutaman vuoden Rovaniemellä, missä syntyi kaksi ”korkeakoululasta”. Mäntsälä ui juuri vastavirtaan ja tuki lasten kotihoitoa korottamalla kotihoidontuen kuntalisää. Iltapäivällä alkaa oma tohinansa, kun koululaiset palaavat kotiin. Lapsiperheiden Etujärjestön sivuilla hän kertoo työskentelevänsä esiopetukseen valmentavan moni-ikäisryhmän opettajana, toisin sanoen kotiäitinä. Jos tasaraha olisi esimerkiksi 600 euroa, perhe voisi laittaa summan joko lapsen varhaiskasvatukseen tai kotihoitoon. Vanhemmat maksavat siitä vain pienen osan, kunta loput. – Minimiäitiyspäiväraha on tosi pieni. Katraan vanhempi puolisko eli Matilda, 11, Oliver, 13, Josefina, 16 ja Aurora, 17 ovat omissa menoissaan. Oulussa lapsia syntyi kolme lisää. Fabritius pitäisi parhaana ratkaisuna Lapsiperheiden Etujärjestön tasarahamallia, jossa yhteiskunnan tuki kaikille lastenhoitomuodoille olisi yhtä suuri. Fabritiukselle myönnettävät kotihoidontuet ja kuntalisät kolmesta pienimmästä lapsesta tekevät hänelle yhteensä 758,52 euron kuukausitulot. Perheen isä suoritti toisen asteen tutkinnon oppisopimuksella ja teki töitä. Yhden päiväkotipaikan todellinen kustannus on hieman alle tai reilusti yli tuhat euroa kuukaudessa, lapsen iästä ja kunnasta riippuen. Hän halusi jatkaa opintojaan ja saikin paikan Lapin yliopistosta, missä politiikkatieteiden opinnot ovat yhä kesken. Ei missään nimessä sellaisia ihmisiä, joilla on vaihtelevia elämäntilanteita. – Voidaanko me mennä pihalle, Melissa kysyy. – Pystyn antamaan jokaiselle lapselle aikaa päivän mittaan. Pienet käyvät seurakunnan kerhossa askartelemassa ja leikkimässä pari kertaa viikossa, muuten äiti ja lapset ulkoilevat tai touhuilevat sisällä fiiliksen mukaan. Lapset ovat niin pienen hetken pieniä. USA:SSA syntyneen ja 6-vuotiaaksi saakka kasvaneen Fabritiuksen tie ylioppilaaksi ei mennyt ihan perinteistä reittiä. On tosi hyviä päiväkoteja, mutta on myös niitä,. – He ovat kasvaneet nopeasti. Sitä maksetaan nyt alle 3-vuotiaasta lapsesta 150 euroa ja alle kouluikäisistä sisaruksista 70 euroa kuukaudessa. KUUden lapsen vanhemmat päättivät yksissä tuumin, että Roberta laittaa opintonsa tauolle ja keskittyy lasten hoitoon. – Vaihdoimme lastenhoitovuoroja lennosta, Roberta Fabritius muistelee. PAlKKAtyöStä saatavan korvauksen pitäisi olla aika iso, jotta yhteiskunnalle olisi taloudellisesti kannattavaa viedä suurperheen kaikki lapset päiväkotiin. Esikoisen synnyttyä Helsingissä perhe päätti muuttaa sukulaisten lähelle Ouluun, missä Fabritius suoritti iltalukion lastenhoidon ohella. – Kunhan lasten hoitaja olisi joku muu kuin oma äiti. – Meille oli arvovalinta, että halusimme hoitaa lapsemme kotona, Roberta Fabritius kertoo. Aamupäivisin hän keskittyy pienempiin lapsiin. Isabella, 2, Adalmina, 4, Melissa, 6 ja Amanda, 9, leikkivät kesäisenä aamupäivänä kotona. lyhyen ansiotyöhistoriansa vuoksi Fabritius ei ole päässyt nauttimaan ansiosidonnaisista vanhempainrahakausista. Jos kävisin töissä, aikaa jäisi vain muutama tunti illassa. Roberta Fabritius on hoitanut lapsensa pääosin kotona esikouluikään saakka. Hän sanoo näkevänsä valinnan arvon entistä selvemmin isompia lapsiaan katsoessaan, ”yhteiskunnan erilaisista viesteistä ja sävyistä huolimatta”. – Siinä ajatellaan ehkä työssäkäyviä vanhempia, joilla on kaksi lasta. Roberta Fabritius on hoitanut lapsensa pääosin kotona esikouluikään saakka. – Kaikki lastenhoidon tukiin käytettävät rahat jaettaisiin tasa-arvoisesti perheiden kesken. 16 9.8.2019 Fabritiukset ovat yksi näistä suurperheistä. Perhe muutti Jarnon töiden perässä Mäntsälään, missä syntyi vielä kaksi kuopusta. Kolmen lapsen perhepäivähoitajana tienaisi huomattavasti enemmän, hän naurahtaa. Hän kokee, ettei heidän kaltaisiaan perheitä juurikaan ajatella perhevapaita uudistettaessa. Onhan teillä aurinkorasvaa ja vettä, siellä on tosi kuuma, äiti vastaa
Olen tosi huolissani, että ollaan menty tähän suuntaan. – Hyvä, että sekin peruuntui. Fabritius muistuttaa, että kotihoidossa olevat lapset osallistuvat usein kunnan tai seurakunnan kerhoihin, missä tarjotaan niin ikään varhaiskasvatusta. – Sitten katsomme tarkkaan, millaiseen päiväkotiin lapset menevät ja otetaanko heidät siellä yksilöllisesti huomioon. Syksyllä 2013 hän osoitti mieltä Senaatintorilla, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus uhkasi kiintiöidä kotihoidontuen puoliksi äidille ja isälle. Fabritius ihmettelee yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa varhaiskasvatukseen halutaan yhä vain lisää lapsia. FabriTius myöntää, ettei hänellä ole täyttä luottoa päiväkoteja kohtaan, vaikka muutama heidän lapsistaan onkin viettänyt niissä muutaman hyvin menneen vuoden hänen opiskeluaikanaan. Hän on vakuuttunut siitä, että yhä useammat isät innostuvat isyysvapaista, jos kotona tehtävän työn arvostus nousee yhteiskunnassa. PienTen lasten kotihoidontuen puolesta taistelu on Fabritiukselle jo tuttua. Hänen mielestään päiväkotiin ohjaamisen ei pitäisi olla ainoa oikea vastaus myöskään silloin, jos kotihoidossa olevalla lapsella on kehityspulmia. OECD:n raportin mukaan suomalaiset isät viettävät kouluikäisten lasten kanssa jo enemmän aikaa kuin äidit. – Ennemminkin pitäisi panostaa laatuun, jotta päiväkodeissa jo olevat lapset voisi jättää sinne turvallisin mielin. – Tiedän monia nuoria vanhempia, joille on jo iskostunut ajatus, että oma vanhemmuus ei riitä. Tutkimustulos ei herätä ihmetystä Fabritiuksen perheessä. Fabritius kavahtaa tuoreen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan neuvolapalveluista aiotaan kehittää väylä varhaiskasvatukseen. – Isän rooli kasvaa lasten mukana, Roberta Fabritius sanoo. Fabritiuksen perheessä isä ei ole yrittäjänä voinut pitää pitkiä isyysvapaita. Fabritius haluaa itsekin saada lähitulevaisuudessa opintonsa loppuun ja astua palkkatyöelämään. – Lapsella ja vanhemmalla pitäisi silloin olla oikeus saada ohjausta ammattilaisilta, Fabritius ehdottaa. Roberta Fabritius sanoo miehensä osallistuneen silti aina aktiivisesti lastenhoitoon. – Kotihoitoa ajetaan nyt voimakkaasti nurkkaan, joten miksi isätkään haluaisivat jäädä kotiin. Hän katsoo huolissaan etenkin päiväkotien ryhmäkokoja. Torjuntavoittoja on tullut muutamia, tämä on pitkää taistelua. 9.8.2019 17 Tärkeää Fabritiukselle olisi ennen muuta se, ettei yhteiskunta arvottaisi varhaiskasvatusta kotihoitoa paremmaksi. Hän kokee, että Suomessa lasten kotihoitoa aliarvoidaan eikä sen merkitystä nähdä. Joka toinen suomalainen lapsi syntyy perheeseen, jossa on tai tulee olemaan vähintään kolme lasta.. – Tiedän, että on tosi hyviä päiväkoteja, mutta on myös niitä, joissa hoitajamitoitusta kierretään
Koonnut: samuli vänttilä. 18 9.8.2019 Maailman kuvat Rähinä päällä. Väkivaltaisiksi äityneet mielenosoitukset ovat jumiuttaneet pahoin kaupunkia. Nyt poistettu asetus on estänyt maanomistuksen muilta kuin muslimienemmistöisen Kashmirin asukkailta. Johaugin aika on Norjan mestaruuskisojen ennätys, ja hän olisi voittanut sillä kirkkaasti myös Kalevan kisoissa. Aseman menettämisen on pelätty heikentävän muslimien asemaa alueella. joukkoampumistEn saRja. Verisin ammuskelu tapahtui Texasin El Pasossa ostoskeskuksessa. Nainen sytytti kynttilän ammuskelun uhrien muistolle Daytonissa Ohiossa Yhdysvalloissa. Tulos käynnisti spekulaatiot, että voisiko Johaug kilpailla ensi kesänä yleisurheilun EM-kisoissa. Poliisit ja mielenosoittajat ottivat useita kertoja yhteen Hongkongissa Kiinassa. Intian hallitus on presidentin asetuksella poistanut Kashmirin erityisalueen aseman. Norjan hiihdon supernimi Therese Johaug voitti sunnuntaina Norjan yleisurheilun mestaruuskilpailussa Hamarissa 10 000 metrin juoksun ajalla 32.20,87. Toimillaan Intia pyrkii saamaan tiukemman otteen rauhattomasta alueesta. hiihtäjästä juoksijaksi. Maassa tehtiin viikonlopun aikana yhteensä kolme tuhoisaa joukkoampumista, joissa kuoli yhteensä 30 ihmistä. ERityisasEma pois. Laki olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen ihmisten siirron Manner-Kiinaan. Mielenosoitukset alkoivat muutama kuukausi sitten luovutuslain vastustamisesta
15 miljoonan asukkaan Pohjois-Englanti, mukaan lukien suuret entiset teollisuuskaupungit, on viime vuosikymmeninä sekä jäänyt jälkeen yleisestä talouskehityksestä että kärsinyt investointien puutteesta ja muuttoliikkeestä Lontooseen ja Kaakkois-Englantiin. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Pohjoinen voimanpesä Englannille Kohti brexitiä. Pääministeri Johnsonin yhtenä uutena ehdotuksena on parantaa liikenneyhteyksiä Manchesterin ja Leedsin välillä, jotka sijaitsevat 70 kilometrin päässä toisistaan, mutta junamatka ylikuormittuneissa ja vanhan kaluston junissa kestää lähes tunnin. VIItEEn pohjoisen kaupunkiin on jo perustettu pormestarin virat, joille siirrettiin keskushallinnolta valtuuksia muun muassa eräiden menojen painopisteiden asettamiseen. M25:n lisäksi toinen kuuluisa jakoraja kulkee Eteläja Pohjois-Englannin kesken. Pohjoisen voimanpesän alueen kaupungit ovat pitkälti perinteisesti työväenpuolueen vahvoja alueita, mutta konservatiivipuoluekin niitä tavoittelee, joten kyynikot saattavatkin pitää hankkeen uudelleen lämmittelyä vaaleihin valmistautumisena. Laajemmassa mittakaavassa tavoitteena on tarjota nopea junayhteys, niin kutsuttu HS3, pohjoisen tärkeimpien solmupisteiden välille. Monissa Euroopan maissa pääkaupungin ulkopuoliset isot kaupungit menestyvät hyvin ja pystyvät kilpailemaan pääkaupungin kanssa. Pohjoisen kaupunkeja, kuten Liverpool, Manchester, Leeds, Sheffield ja Hull, erottavat lyhyet maantieteelliset etäisyydet, mutta huonojen liikenneyhteyksien vuoksi ne ovat toisistaan eristyneitä. Täällä sen sijaan Lontoon ja muun maan välinen kuilu on suurempi – Englannissa esimerkiksi seitsemällä kahdeksasta Lontoon ulkopuolisella kaupungilla on maan keskiarvoa pienempi BKT. Pohjoiseen perustettiin myös kaupunkien yhteinen liikennevirasto kehittämään liikenneinfrastuktuuria. Missä sen raja tarkkaan ottaen menee, riippuu hieman kysymyksestä, mutta tunnetuimmat Pohjois-Englannin kaupungit ovat Manchester, Liverpool, Leeds, Sheffield ja Newcastle nämä lienevät tuttuja ainakin jalkapallon ystäville. Alun perin hanke käynnistettiin viisi vuotta sitten silloisen valtiovarainministeri George Osbornen johdolla. 9.8.2019 19 EtElän ja pohjoisen erot puhuttavat täällä Englannissakin. Pohjoinen voimanpesä -aloitteen tarkoituksena olikin edistää paitsi taloudellista kasvua, myös muodostaa yhteinen strategia kaupunkien välille, sen sijaan että ne kilpailisivat keskenään. Ison-BrItannIan uuden pääministerin Boris Johnsonin yksi ensimmäisistä politiikkalinjauksista, Brexitin lisäksi, olikin aluepolitiikan saralta, niin kutsutun ”pohjoisen voimanpesän” aloitteen uudelleen käyntiin laittaminen. Kehäkolmosen sijaan täällä on M25moottoritie, joka sopivasti kiertää Lontoon ympäri
20 9.8.2019 H en ki lö TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jari Laukkanen ei olisi uskonut päätyvänsä politiikkaan
– Häme on toki osittain kasvukolmion sisällä, mutta ongelmana on se, että monesti vain kolmion kärkiä kehitetään ja jäämme siitä syrjään. 9.8.2019 21 ovat kulkeneet Hilkka Kempin matkassa lapsesta saakka. – Lukioiässä ajattelin, ettei minusta koskaan tule poliitikkoa, sillä poliitikot vain puhuvat. – Paljon sitä toki ajattelee, että pitäisi riittää kaikkeen ja olla kaikessa mukana. Koen kuitenkin vastuuta sekä Päijätettä Kanta-Hämeen asioista ja se myös innostaa ja antaa sisua puoluetyönkin kehittämiseen. Luonnonvarataloudella ja matkailulla on huikeat mahdollisuudet täällä, Kemppi näkee. Vahvuudet ovat läheinen sijainti pääkaupunkiseutuun nähden ja mielettömän hieno luonto. KesKusta koki Hämeen vaalipiirissä karvaan tappion kevään eduskuntavaaleissa. Taideharrastus teki hänestä kuvataiteen opettajan ja hevosharrastus vei kilpa-areenoille saakka. RaKKaimmat haRRastuKset Kansanedustaja ja kuvataideopettaja Hilkka Kemppi toisi taidetta ja kulttuuria muillekin politiikan sektoreille, niin soteen kuin koulutuspolitiikkaankin.. Puolue tippui kolmesta kansanedustajasta yhteen, eli ensikertalainen Kemppiin. Se tuntui jotenkin väärältä, varsinkin kun Hämeessä on paljon tarvetta matkailualan osaajille. Nyt kun hän ainoana keskustalaisena edustaa kahden maakunnan vaalipiiriä, tuo se enemmän painetta työhön. Toki pitää olla itselleen sikäli armollinen, ettei yksi edustaja voi tehdä kolmen edustajan työtä. Politiikkaan tuore keskustan kansanedustaja ei olisi uskonut päätyvänsä. Ehkä sysäys vaikuttaa yhteiskunnassa laajemminkin tuli opiskelijakunnasta, kun matkailun restonomilinjamme Forssassa päätettiin lakkauttaa
– Vääksyn yhteiskoulun lukion ensimmäinen vuosikurssi oli kokonaisuudessaan paikalla ja olivat kyllä todella fiksuja nuoria. – Maabrändin ja aluebrändien nostaminen vaatii kansallisia käsiä, samoin politiikalla voidaan kaikilla tasoilla tukea esimerkiksi kaavoitusratkaisuja ja yritysten uudistumista. Jos sote ei valmistu, eikä rahoitusta tule, ollaan todella kinkkisessä tilanteessa, eikä palveluita voida toteuttaa. Hänen mukaansa olisi tärkeää, ettei alalla oltaisi riippuvaisia vain muutamista sesongeista. Kesäisessä Asikkalassa Päijänteen rannalla on helppo uskoa, että järvimatkailulla on tulevaisuutensa. Kansanedustajanakin hän haluaa jatkaa nuorten yhteiskunnallista kasvatusta. Sote-uudistuksessa on Kempin mukaan kyse muustakin kuin vain sosiaalija terveyspalveluista. Päijät-Hämeessä kunnat ovat jo luovuttaneet kuntayhtymälle vastuunsa. – Silloin tein ensimmäisen lupaukseni kansanedustajana ja toteutinkin sen pian. Hotellipuolella Kemppi on toteuttanut elämyspalveluita, ollut Lapin matkailussa kelkkaoppaana ja porosafareilla ja päässyt myös joulupukin tontun vastuulliseen tehtävään. Puoluepolitiikkaan Kemppi lähti opiskelijajärjestöpohjalta ja koulutusasioiden keskeltä. Talousvaliokunnan varajäsenenä Kemppi pääsee myös matkailuasioihin kiinni. keMppi toimii Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja on ollut Päijät-Hämeen maakunnan tasolla tekemässä sotea. Toinen valiokunta on ensikertalaisille harvinainen perustuslakivaliokunta. Vanhusten päivätoiminnasta esimerkiksi on leikattu liikaa, Kemppi harmittelee. – Sotekokonaisuutta ei voi tehdä erillisenä muista sektoreista. – Taiteen ja kulttuurin roolia hyvinvointipalveluissa ja esimerkiksi kuntoutuksessa pitäisi miettiä, sillä kulttuurilla on kiistaton vaikutus kuntoutumiseen ja mielenterveyteen. 22 9.8.2019 Matkailun ammattilainen Kemppi toivoo, että elinkeinoministeri kiinnittäisi aiempaa enemmän huomiota myös järvimatkailuun. Tällä hetkellä koulutuksen haasteena ovat nuorten hyvinKeskusta elää moninaisuudestaan ja keskustelevasta kentästään. Kempin matkaan tarttui laatikollinen mansikoita.. Vääksyn tori on etenkin kesäisin virkeä paikka. Taiteen maisteri Kempillä on kuvataiteen lisäksi pätevyys yhteiskuntaopin opettamiseen. Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton hallitusjäsenyydet takanaan Kempistä tuli Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja vuodeksi 2015. Tekivät hyviä ja tiukkoja kysymyksiä, onneksi osasin jotenkin vastailla, Kemppi hymyilee. Alalla hän on touhunnut jos jotakin useamman vuoden ajan. koulutuspolitiikan Kemppi nimeää itselleen tärkeimmäksi politiikan alueeksi. Samana vuonna hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan ja tuli valituksi myös keskustanuorten puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle. Järjestöt eivät voi toimia kunnista irrallaan, kunnat tarvitsevat yrityksiä ja hyvinvointi on muutakin kuin lääkehoitoa. Eduskunnassa hän on asioiden äärellä sivistysvaliokunnan jäsenenä. – Jos sotea ei saada eteenpäin, meiltä loppuvat rahat. – Sotevalmistelijana tein asiantuntijatehtävissä tiedolla johtamisen kokonaisuutta Päijät-Hämeen liitolle. Ensimmäinen kouluryhmä kävi Kempin vieraana jo tämän ensimmäisellä kansanedustajaviikolla. – Koen olevani nimenomaan alkiolainen keskustalainen. Nyt odotan innolla, että Suomen sotemallia saadaan vietyä eteenpäin, tietysti keskustalaisilla arvoilla höystettynä. Moni matkailuelinkeino toimii esimerkiksi maaja metsätalouden kanssa rinnakkain. Kunnissa ja maakunnassa odotukset soten suhteen ovat hänen mukaansa korkealla. Lupasin ottaa heille Snapchatiin videota eduskunnan Pater Noster -hissistä, jonne vain eduskunnassa työskentelevät pääsevät, ja näin sitten tein. Sivistysja koulutuspolitiikka on minulle todella tärkeää ja Santeri Alkion sivistysihanteet kyllä osuivat ja upposivat
Kuka muu muka veisi puoluetta samalla tavalla eteenpäin. Kotoa on tarttunut matkaan myös tuntuva ripaus karjalaista luonnetta. Ne kertovat ajasta, jolloin on eletty ja ajateltu eri tavalla kuin nykyisin.. Kun koko kenttä ajattelee aivoillaan ja sydämellään, voimat saadaan käyttöön ja uuden nousun avaimet löytyvät varmasti, Kemppi luottaa. Haastattelua edeltävänä päivänä Asikkalassa järjestettiin jokavuotinen mobilistipäivä, johon Kemppikin osallistui vuoden 1975 Datsun 100A -autollaan melkein tuhannen muun kulkupelin mukana. Näihin kysymyksiin poliitikkojenkin on osattava vastata. EräoPPaanakin toiminut Kemppi kertoo luonnon olleen aina tärkeä osa elämäänsä. Kilparatsastus on nyt saanut jäädä kansanedustajan työn tieltä, mutta harrastuksesta Kemppi ei luovu. Hänen vanhempansa ovat aloittaneet Asikkalan mobilistipäivät vuosituhannen alussa tuttavaperheen kanssa. Hevosharrastus on aina liikkunut mukana samalla kun Kemppi itse on muuttanut. Paitsi kaikkea muuta jo mainittua, Hilkka Kemppi on myös mobilisti. – Vanhat autot muistuttavat siitä, että aika menee eteenpäin. Alkujaan luulin, että en ole poliitikkosuvusta, mutta ensimmäisten eduskuntavaalieni aikaan sain sitten kuulla, että isoisä olikin vaikuttanut Asikkalan valtuustossa keskustan listalla. – Tämä puolue hengittää juuristaan. Autoja hevosharrastajana Kemppi kokee keskustan tarvitsevan lisää hevosvoimia. Mobilismin Kemppi kertoo tarttuneen matkaan kotoa. Eduskunnan hevosystäväinseuran hallitukseenkin hän pääsi heti. Kemppi kysyy. Yhteisötaidetta olen päässyt tekemään paljon, ihan kansainvälisissäkin projekteissa. – Keskustaopiskelijat ja -nuoret opettivat paljon keskustasta ja keskustalaisuudesta. – Ehkä se näkyy eloisuudessa ja kipakkuudessa, jotka eivät ole perinteisesti hämäläisiä luonteenpiirteitä, Kemppi naurahtaa. alkiolainen keskustalainen. Samoin taiteeseen kannustettiin aina kotona. – Taide on ollut aina keino itsensä toteuttamiseen. – Isoisä, jota en koskaan saanut tavata, tuli Asikkalaan Karjalasta. Pitää muistaa kunnioittaa sitä, että muut ovat syntyneet eri aikana kuin itse ja siksi näkemyksetkin ovat ehkä erilaisia, aina aikansa lapsia. 9.8.2019 23 voinnin kysymykset ja nuorten miesten ja poikien putoaminen koulutuspolkujen ulkopuolelle. Kempin Datsun on alunperin hänen isänsä hankkima. Ehkäpä luonteeni ja innostus politiikkaan kumpuaa jotenkin jo hänen ajoistaan. Olen tehnyt erilaista taidetta kuin äiti, mutta hän on aina kannustanut ja tsempannut. Koen olevani nimenomaan Oma vuoden 1975 Datsun ja muutkin vanhat autot opettavat Kempin mukaan paljon. Tärkeää on myös, että nuorkeskusta pysyy piikkinä puolueen lihassa. Siinä kyllä näki, että keskusta elää moninaisuudestaan ja keskustelevasta kentästään. Aina kun on vapaata, hän lähtee mielellään metsään lenkille yksin tai hevosen kanssa
24 9.8.2019 Reportaasi teksti: tomi oravainen kuvat: jari Laukkanen Menneisyyden palapelin äärellä EKM Pienoismallin kuva on Espoon Mankbyn kylästä, ja jutussa oleva kylä on Sipoon Massby.
9.8.2019 25 An dre as Bu reu s Su ec iu s / W ikim ed ia Keskiaikaisen ihmisen arjesta tiedetään edelleen kovin vähän. Suomessa oli tuolloin kuusi kaupunkia, joihin kauppa keskittyi. Lisäksi oli lukuisia kyläalueita, joita kaikkia ei edelleenkään tunneta. Museovirasto tutkii, voisiko savi kätkeä palasia kylän elämästä yli 500 vuoden takaa.. Massby oli yksi Sipoon monista keskiaikaisista kylistä
Aina kun arkeologi jotain kaivaa, silloin hän myös tuhoaa sen kohteen. – 1700-luvulta olevan kartan mukaan talot ovat Massbyssä ryhmittyneet riviksi. Sen sijaan apurahalla kustannettavat tutkimuskaivaukset ovat harvinaisempia. Keskiaikaisen kylän jäänteiden etsiminen jatkuu. Maasta on löytynyt viime vuosisadalta lapio ja savitiilien paloja, mutta ei merkkejä keskiajan elämästä tai taloista. 26 9.8.2019 ajanssin palan nurkassa näkyy vähän lasitettua pintaa. Olemme Sipoossa Söderkullan liepeillä Museoviraston koekaivauksella, jossa selvitetään, löytyykö alueelta jäännöksiä keskiaikaisesta Massbyn kylästä. Fajanssista on tehty lautasia, soppakulhoja ja vateja, hän jatkaa. Fajanssi alkoi yleistyä Suomessa 1700-luvulla.. Sipoo on laatimassa alueelle kaavaa, ja Museovirasto on siksi tutkimassa, löytyykö alueelta merkkejä keskiaikaisesta kylästä. Pintakerroksen alta on paljastunut tiilitehtaan perustuksia. Kulttuurikerrokseksi arkeologit kutsuvat maakerrosta, josta löytyy merkkejä ihmisen toiminnasta, kuten esimerkiksi tallautunutta maata, luita, vanhoja esineitä tai rakennusten jäänteitä. Veroluettelot ovat ensimmäisiä säännönmukaisia asiakirjoja. UrakOitsija Juha Kulmalan kaivuri kaivaa maahan koeojaa arkeologien osoittamaan kohtaan. Väisänen osoittaa kauempaa kohtaa lähempänä Sipoonjokea: – Tuossa oli pieni kohta, missä oli säilynyt kulttuurikerrosta, mutta se on vain pieni ala peltokerroksen pohjaa, joten se ei kerro varsinaisen kylän asutuksesta. – Tiilitehdas on ollut samalla alueella vuosina 1880–1950. Tässä on Stor Massby, ja tuolla toisella puolella Sipoonjokea on Lill Massby. Onko kylä sitten keskiajallakin ollut rivikylänä, siitä ei ole tietoa. Monestakaan kylästä ei ole olemassa vanhempia kirjallisia lähteitä. Tuon montun kohdalta on otettu savea, mikä on voinut tuhota alkuperäistä kylää, Väisänen arvioi. Väisäsen mukaan arkeologiset kaivaukset painottuvat tällaisiin pelastuskaivauksiin tai nykyisellä nimellä toimeksiantokaivauksiin. – Vuodelta 1530 olevien ensimmäisten veroluetteloiden mukaan koko Massbyssä oli yhdeksän tilaa. Tällä paikalla tiedetään kuitenkin asutun jo keskiajan lopulla 1400-luvulla. – Tutkimuskaivauksella saadaan lisää tietoa, mutta jos kohde ei ole vaarassa tuhoutua, on mietittävä, milloin tutkimuksella saatava tieto on niin arvokasta, että kohde kannattaa tuhota. Tiilitehtaan paikalle heinikkoon on kaivettu kaksi pitkää koeojaa. – Se voi olla esimerkiksi pala lautasta. Varmaa tietoa saadaan vain kaivamalla, ja silloinkin vain, jos keskiaikainen kulttuurikerros on säilynyt koskemattomana. Fajanssi, eli lasitettu keramiikka, alkoi yleistyä Suomessa 1700-luvulla. Vanhojen karttojen ja maakerroksen tarkastelun perusteella löytöpaikassa on ollut peltoa. Tehtaankin jäänteet ovat kadonneet horsmien ja heinien alle. Arkeologi Tuija Väisänen näyttää palan löytyneen eilen koekaivausten toisena päivänä heinien ja horsman peittämästä maasta. Nämä vanhat kartat ovat niin summittaisia, eikä voi sanoa, ovatko talon paikat samat kuin karttaan on merkitty. Vielä 1600-luvulla se oli Pohjolassa luksusta, valaisee Väisänen. Tutkimuksia tehdään, kun kaavoitetaan tai suunnitellaan rakentamista alueelle, jossa tiedetään olevan muinaisjäännöksiä. Väisäsen kollega Heli Lehto neuvoo kaivinkonekuskia kaivamaan uutta koeojaa heinikkoon. Aina kun arkeologi jotain kaivaa, silloin hän myös tuhoaa sen kohteen
– Tämä on ruotsalaista uudisasutusaluetta, jonne on muuttanut väkeä rautakauden lopussa tai keskiajan alussa 1200-luvulla. Uudisasukkaat ovat ottaneet käyttöön viljelemätöntä maata. Väisänen kertoo, että tutkijat olettavat alueella olleen vanhaa hämäläistä asutusta, josta kertovat karttojen Tavastby-nimet. Joenpenkassa seisoisi venevajoja. Massby on sijainnut elinvoimaisella alueella myös keskiajalla. 9.8.2019 27 Käytännössä kaikki tiedonmurut Massbystä ovat peräisin vanhoista asiakirjoista ja keskiaikaa koskevasta yleisestä tutkimuksesta. – Ilmeisesti kaikki on mennyt rauhallisesti, vaikka ei vaikuta siltä, että koko rannikko olisi autioitunut. Sipoonjoki on helpottanut liikkumista ja tienoon savimaat ovat olleet Suomen mittapuussa hyviä viljelymaita. Talorivin takana Sipoonjokeen viettävällä rinnepellolla voisi kasvaa ruista, ohraa, hernettä, kaalia ja ehkä kauraa sekä naurista. – Tämä on oletus. Vaatii hivenen mielikuvitusta loihtia tuulessa taipuvien koiranputkien tilalle sateen syömää kylätietä ja sen reunoille vaikkapa kymmentä harmaata hirsisalvostaloa ulkorakennuksineen. Maaseutuasuminen ei tarkoita, että olisi ollut köyhää, muistuttaa Väisänen. Luonto on muovannut Massbyn keskiaikaisen kylän ja tiilitehtaan paikasta vehreän punkkiparatiisin. Miksi sitten hämäläisväestö vetäytyi sisämaahan. Jos lähdetään kaivamaan, saattaa tulla yllätyksiä. Ja tulos voi ollakin, että täällähän on ollut vaikkapa tuontitavaraa. Maanviljelyn lisäksi elantoa on saatu myös kalastuksella sekä mahdollisesti pienestä kaupankäynnistä. Tuija Väisänen ja Heli Lehto etsivät Sipoossa merkkejä keskiaikaisesta kylästä.. Suomenkielistä väestöä on jostain syystä muuttanut sisämaahan ja uudisasukkaille on ollut elintilaa. Keskiajan lopulla Massbyssä on voinut asua satakunta ihmistä, arvioi Väisänen
Kirjalliset lähteet eivät kerro, paljonko Suomen kamaralla asui tuolloin ihmisiä. Asukasluku kasvoi kohti uuden ajan alkua. Uudisasukkaiden muuton jälkeen Sipoonjoen kylien suojaksi rakennettiin Sibbesborg. Maininnat keskittyvät pääasiassa Etelä-Suomen rannikolle. – Tutkimuksellisesti ihanteellisin olisi laaja, häiriintymätön alue, josta löytyisi useita talon paikkoja ja kaikki kulttuurikerrokset. Mutta mikä olisi arkeologin näkökulmasta unelmalöytö. Tutkijat ovat alkaneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana syynätä myös kyliä. Vanhimmat säännönmukaiset asiakirjat eli veroluettelot ovat 1500-luvulta. Tässä tulee teorioita nykyään aika tiheään tahtiin, ja varmaan totuus löytyy jostain sieltä välistä. Väisänen kertoo, että keskiaikaisen kulttuurikerroksen oppii tunnistamaan, mutta sen selittäminen maallikolle ei ole niin helppoa. – Arkeologit himoitsevat isoja kokonaisuuksia, sillä niistä saa eniten tietoa. Yksittäinen esine on kiva, yksittäinen rakennus on parempi kuin yksittäinen esine, mutta mitä laajemman kokonaisuuden saa, sitä paremmin saa tietoa kylän kehityksestä. Kaivurin uusin koeoja päättyy pienien koivujen väliin. Mahdollisten kyläpaikkojen maastoa on arvioitu löytöjen varalta, mutta vain harvassa paikassa on tehty kaivauksia. Ehkä kuningas halusi saada rannikon tiukempaan otteeseen. Tuolloin täällä oli kuusi kaupunkia: Turku, Ulvila, Porvoo, Rauma, Naantali sekä Viipuri. Se, mistä kaivataan lisää tietoa, on arkipäivän elämä keskiajalla. SuomeSSa keskiaika ajoittuu 1200-luvun lopulta 1500-luvun alkupuolelle. Niiden joukossa on ollut siellä täällä suomalaiskyliä. Espoossa ja Vantaalla on muutamia kylätontteja, jotka on saatu 2000-luvulla tutkittua hyvin. Se vain näyttää ja kuulostaa erilaiselta: – Jos tässä olisi palanut kerros ja sen alla tiilen murua ja tiivistä, tallautunutta kerrosta, puuhöttöä puulattiasta ja kiviä perustuksista. Tässä tuoreimmassakin kaivannossa näkyy tiilitehtaan perustuksia. – Aika harvasta kylästä löytyy asiakirjamainintoja keskiajalta. Sitten vielä jos olisi niin iso projekti, että rakennuttaja haluaisi tutkituttaa sen kaiken, mutta usein kaivetaan vain pieni alue. Väisänen lisää, että viimeisimmän tutkimustiedon perusteella näyttäisi, että enemmistö etelärannikon kylistä on ollut ruotsinkielisiä. Vai onko ollut niin huonoja vuosia, että elantoa on pitänyt hakea kauempaa. Toinen syy voi olla verotus – ehkä on haluttu raivata peltoa kauempaa. 28 9.8.2019 – Yksi syy voi olla rannikon rauhattomuus. Tai jos on Heli Lehdon etsimät keskiaikaisen asutuksen jäänteet ovat saattaneet sekoittua tiilitehtaan perustuksiin.. Jos monessa lähteessä mainitaan kylästä 1500-luvulla, on todennäköistä, että se on ollut olemassa jo keskiajalla. Väisänen sanoo, että satatuhatta ihmistä voisi suuruusluokkana olla oikeansuuntainen arvaus. Keskiaikaisia kyliä onkin pyritty jäljittämään vanhojen karttojen ja myöhempien asiakirjamainintojen avulla
Arkeologian kannalta on eduksi, että ihmiset viskasivat rikkoutuneet astiat ja jätteensä pihan perälle. Mahdolliset jäänteet ovat tuhoutuneet läheisen tien alle tai tiilitehtaan perustuksiin. – Parhaiten ajoittavia löytöjä ovat kolikot. Massbyssäkin se olisi mahdollista – ilman tiilitehdasta. Ehkä jokin kolikko, nahkakengän tai keramiikan pala on päätynyt kylän paikalta kaivetun saven seassa tiilen sisään. 9.8.2019 29 luonnontilainen hiekkamaa, ja sieltä alta rupeaa tulemaan tummaa tallautunutta, värjäytynyttä maakerrosta, missä on hiilipilkkua ja tiilimurua ja rupeaa pomppimaan esineitä, hän kuvailee. – Käytännössä tutkituissa kyläkohteissa on säilynyt kiviperustuksia, kivisiä osia, uunin perustuksia ja palanutta savea. Tuolloin jatkettaisiin kaivamista lapiolla ja kaivauslastalla ja alue dokumentoitaisiin ja kuvattaisiin. Kolmen koekaivauspäivän jälkeen tulos on selvä. Niistä tietää, että nyt ollaan keskiajassa. Tuolloin lasi oli Pohjolassa ylellisyyttä. Jos kylän paikka olisi autioitunut ja jäänyt luonnontilaan, keskiaikainenkin kulttuurikerros voisi löytyä pian pintamullan alta 10–15 sentin syvyydestä. Suo tai tiivis savimaa sen sijaan voi parhaillaan kätkeä sisäänsä arkeologin aarreaitan. Hiekkamaassa säilyvät Väisäsen mukaan vain keramiikka ja lasi ja osin metalli, kun taas orgaaninen aines kuten puu ja luut käytännössä katoavat. Merkit Massbyn keskiaikaisesta kylästä ovat kadonneet. KulttuuriKerroKsen ajoittamisessa auttavat aikakaudelle tyypilliset esineet, esimerkiksi 1700-luvulla näitä olivat liitupiiput, joiden leimoista selviää niiden valmistusajankohta. Ja seuraavassa kulttuurikerroksessa voisikin paljastua palasia keskiajalta. Nyt ne ovat löydettävissä, jos vain maaperä on säilymisen kannalta otollista. – Kun kaivetaan syvemmälle ja liitupiiput loppuvat, tiedetään, että ollaan 1600-luvun alussa tai 1500-luvulla. Väisänen kertoo, että jos lasia löytyisi keskiajan kulttuurikerroksesta, se olisi merkki talon vauraudesta tai vihjaisi kylässä olleesta kauppapaikasta. n Arkeologian kannalta on eduksi, että ihmiset viskasivat jätteensä pihan perälle.. Hiiltyneenä maa ja puu säilyy paremmin, mutta aika huonosti sitäkin on säilynyt. Kivisavikeramiikasta voi tehdä ajoitusta, että tämä voisi olla keskiaikaa, samoin lasiesineestä. Keskiajalla yleisiä rahoja olivat ohuet ja pienet brakteaatit
– Talkooväki huolehtii käytännössä kaikesta: lipunmyynnistä, järjestyksenvalvonnasta, aluesiivouksesta, anniskelusta, kioskista, keittiöstä ja pysäköinninopastuksesta, lisäksi nuorimmille on tarjolla pullojenkeräystä, Aitoon VPK:n puheenjohtaja Erkki Hyöki kertoo. Vastuutahona toimii Aitoon vapaaehtoinen palokunta ry ja kirkastusjuhlat järjestetään yleensä heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna lauantaista maanantaihin. Jokavuotiset kirkastusjuhlat järjestetään käytännössä kokonaan talkoovoimin. 30 9.8.2019 Ilmiöt Ensin ollaan pikkulapsena mukana katsomassa, sitten ehkä pulloja keräämässä, sitten yhä vastuullisemmissa tehtävissä, mutta joka vuosi talkooporukassa, Aitoon kirkastusjuhlien talkooväki kertoo. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jari Laukkanen Ei tapahtumaa ilman talkoolaisia Monet kesätapahtumat pyörivät talkoovoimin. Vahvuutena paikalliset pitävät tapahtuman yhdistävyyttä. – TurkulaisET aina väittävät, että heillä on Suomen vanhin rock-festari. Ammattiapua pitää palkata vain muutamiin vaativampiin äänihommiin ja järjestyksenvalvonnan johtotehtäviin. Aitoon kylälle hän kertoo kirkastusjuhlilla eli ”kirkkareilla” olevan valtava merkitys. – On ollut kaksi urheiluseuraa ja kaksi osuuskauppaa, kaksi kaikkea, mutta yksi palokunta, Pihkala kiteyttää. – Juhlat ovat kyllä jokavuotinen piristysruiske ja aitoolaisten ylpeydenaihe. – Aitoossa on sellainen sanaton sopimus, että VPK-hommissa ei puhuta uskontoa ja politiikkaa. Aktiivinen vapaapalokunta saa aitoolaiset puhaltamaan yhteen hiileen ja järjestämään festivaalin käytännössä täysin talkootyönä joka vuosi. lukuisissa kesätapahtumissa talkoolaiset näyttelevät keskeistä roolia, jota ilman tapahtumia ei ehkä saataisi järjestettyä. Palokunta taas on yhdistänyt kaikkia, Riina Marttila kertoo. Shuttersto ck. Eteläisellä Pirkanmaalla Pälkäneellä järjestettävä Aitoon kirkastusjuhlat on alkanut palokunnan juhlana vuonna 1882 ja pitänyt pintansa Suomirock-festarina. Suomen vanhin rock-festari Aitoon kirkastusjuhlat on pitänyt pintansa talkoolaisten ansiosta liki 140 vuotta. – Tällaisessa maalaiskylässä, jossa on ollut myös teollisuutta, on ollut poliittisesti aika jakautunutta. Tänäänkin piti taas käydä somessa korjaamassa väärää käsitystä, Hanna Keino naurahtaa. Hyöki on itsekin palokunnan kasvatti ja toiminut sen puheenjohtajana jo useamman vuoden. Tuli on kaikille samanlainen kaveri, torppa ja kartano palavat samalla tavalla, Jarkko Pihkala kuvailee. Tänä kesänä festareita oli järjestämässä viitisen sataa talkoolaista kylässä, jossa asuu noin viisisataa ihmistä
Mikko Motin on jo 15-vuotiaana päässyt aluesiivoajien esimiehen tehtävään. He tekevät tapahtuman töistä noin 95 prosenttia. – Viime vuonna tulin tänne kirkkareiden lauantaipäivänä suoraan palokuntaleiriltä. Motin pääsi kantamaan palokunnan lippua. – Marssi on kyllä se hienoin perinne, Hanna Keino sanoo. Päävastuullinen urheiluseura oli tänä vuonna suunnistusseura Kangasalan SK, mutta muidenkin kangasalaisten urheiluseurojen kanssa tehtiin talkoosopimuksia. Jarkko Pihkala, Hanna Keino, Riina Marttila ja Mikko Motin ovat olleet mukana kirkastustouhuissa melkein konttausiästä asti. – Ei tämä muuten olisi kestänyt 130 vuotta. – Alusta asti meiltä on oltu mukana ja viidettä sukupolvea jo viedään, Marttila laskee. Palokuntalaisuudella on kirkastuksessa ja aitoolaisuudessa keskeinen rooli. – 40 senttiä piti sahata tangosta pois, että saatiin sopiva pituus, hän virnistää. Tänä vuonna Kangasalle saatiin 2200 talkoolaista. He kun ovat tottuneet kiertämään isompia festareita, Keino kertoo. Maailman suurin viestisuunnistuskilpailu kiertää joka vuosi eri paikkakunnilla ympäri maan, mutta talkoolaisia löytyy Jukolaankin joka kerta. VPK:n puheenjohtaja Erkki Hyökin mukaan kirkastusjuhlat ovat paitsi palokunnalle, myös koko Aitoon kylälle ja Pälkäneen kunnalle valtava piristysruiske. – Jotain erikoisosaamista pitää aina ostaa ulkopuolelta. – Esiintyjätkin täällä oikein ihmettelevät, että järjestetäänkö täällä kaikki talkoovoimin. Paljon riippuu siitäkin, minkälaista osaamista paikallisen urheiluseuran talkoolaisista löytyy. Pälkäneen kunnanrajan pohjoispuolella Kangasalla järjestettiin kesäkuussa tämänvuotinen Jukolan viesti. Vanhojen ei melkein mitään tarvitsekaan tehdä, kun nuoret ovat niin innokkaita, Pihkala nauraa. Talkoolaiset uskovat, että kirkastusjuhlat ovat pitäneet pintansa, koska juhlat ovat yhdistäneet aitoolaisia sukupolvesta toiseen ja uudet talkoolaispolvet ovat aina halunneet järjestää tapahtuman. Paitsi festari-illat, kirkastukseen kuuluu myös sunnuntaipäivän palokunnan marssi soittokuntineen. VPK:n perinteikäs juhlatalo kunnostettiin isolla rahalla viime vuosikymmenellä ja tämän vuoden tuloksella voisimme jo maksaa koko velan pois. Hän kuuluu pieneen joukkoon, joka on mukana kirkastusjuhlien tehtävissä ympäri vuoden. Samoin viikko ennen tapahtumaa ja joitain päiviä sen jälkeen Motin on tiukasti tehtävissään kiinni. Ensimmäiseksi sanottiin, että koko viikko on sinua kaivattu, enää et sinne mene! Enkä tänä vuonna mennytkään, Motin naurahtaa. Hyvä henki koetaan joka vuosi ja sukupolvi sukupolvelta.. 9.8.2019 31 Taloudellinen merkitys on suuri sekä kylälle että palokunnalle. Marttilalla ja Keinolla on tänäkin vuonna omat lapset mukana. – Tänä vuonna oltiin taas marssimassa, Riina Marttila kertoo. Pääsihteeri Antti Rantalan mukaan talkoolaisten määrä pyörii vuosittain kahden tuhannen paikkeilla. kaikille neljälle talkoolaiselle kirkastuksesta on jäänyt vuosien varrelta mukavia muistoja, mutta oleellista on, että sama hyvä henki koetaan joka vuosi ja sukupolvi sukupolvelta. Yhdeksän kymmenestä talkoolaisesta tulee aina lähialueilta, yleensä paikkakunnan omasta urheiluseurasta. – Tapahtuma oli onnistunut, sää suosi ja suunnistajien määrässä mitattuna teimme tänä vuonna osallistujaennätyksen, Rantala kertoo
Parhaissa elämänsä voimissaan hän oli ennen kaikkea uuden etsijä. Hän ei kuitenkaan ehtinyt kirjoittaa kirjaa, sillä alkoi talvisota ja Neuvostoliitto yritti vyöryä Suomeen. Olennainen osa miehen persoonaa oli levottomuus. Olen kynttilä, joka palaa kahdesta päästä, mies luonnehti olemustaan vuonna 1947. Hän oli innostunut aikansa tuoreista taidesuunnista. Matkakirjassaan hän samaan aikaan eläytyy natsien puoluepäivien massatapahtumaan kuin rock-konserttiin, mutta ymmärtää samalla Hitlerin puheiden potaskan. – Sanelen kaikki teokseni, koska osaan keskittyä vain kävellessäni. Paavolaisen esseeteokset ovat säilyttäneet kiehtovuuteensa. Propagandassa kuva toimii parhaiten, siksi kirjoja poltetaan. Hän oli likinäköinen, mutta hänestä otettuihin lehtikuviin tai Väinö Kunnaksen maalaamaan muotokuvaan eivät rillit sopineet. Kuva sopii paremmin propagandaan ja sillä on helpompi valehdella. 32 9.8.2019 MaailManMatkaaja , kirjailija, kriitikko sekä synkkä yksinpuhelija. Paavolainen kokee, että koko länsimainen totuuden käsite on romuttumassa diktaattorien muunnellessa sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Sota-aikana hän työskenteli Päämajan tiedotusosastolla, joten hänellä oli pääsy niin tuoreen tiedon lähteille kuin se oli tuon ajan Suomessa mahdollista. Paavolainen pystyi matkustelemaan ja hän luki ulkomaisia lehtiä. Paavolainen loisti myös aikansa julkkiksena, dandyna. Paavolainen pohtii kirjan kohtaloa Berliinin kirjarovioiden jälkeen. Paavolainen kirjoitti teoksensa nopeasti ja loistaa niissä pikemminkin eläytyvänä aikalaiskokijana kuin lähdeteoksia luovasti käyttävänä pedanttina tutkijana. Paavolainen halusi aistia, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt. Tutkija Ville Laamasen sekä professori H.K. Antikvariaateissa miehen kootut teokset ovat edelleen korkeissa hinnoissa, kun monen muun aikalaiskirjailijan kohtalona on ollut päätyä pölyttymään alelaareihin. Hän oli vakuuttunut elävänsä suurien mullistusten aikaa ja tässä hän aisti oikein. Valehtelu ja vääristely on valitettavan ajankohtaista nytkin, kun johtomiehet eri puolilla maailmaa käyttävät sosiaalista mediaa, ihmisten tietämättömyyttä seOlavi Paavolainen suri jo 1930-luvulla sitä, kuinka totuuden käsite ruhjoutui diktaattorien muunnellessa sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Levottoman etsijän esseitä Kirjat teksti: tomi oravainen. Olavi Paavolaisesta (1903–1964) löytyi monta puolta ja kulmaa. MaailManMatkaaja perusteli teoksiaan ja matkojaan suomalaisten tietämättömyydellä maailman tapahtumista. Siksi edellä olevaa määreluetteloa olisi voinut jatkaa vielä paljon pidemmälle. Hän kirjoitti kuvataiteesta, kirjallisuudesta, lausuntataiteesta, teatterista sekä elokuvista. Paavolainen oli varma, että Saksa ja Neuvostoliitto sotisivat vielä keskenään ja hän matkustikin vuonna 1939 Neuvostoliittoon kokemaan, mitä siellä vastaavasti on tapahtumassa. Riikosen toimittamaan teokseen on koottu Paavolaisen esseitä ja kritiikkejä vuosilta 1922–1950. Teos Olavi Paavolainen – Elämme uutta luovaa aikaa valottaa osaltaan sitä, mikä Paavolaisessa edelleen kiehtoo. Vuonna 1936 Paavolainen matkusti Saksaan ja kirjoitti kokemuksistaan teoksen: Kolmannen valtakunnan vieraana. Tekstit avaavat kiintoisia näkymiä ajan henkeen ja samalla todistavat Paavolaisen lahjakkuuden kirjoittajana. Kirjaan on koottu lisäksi Paavolaisen lyhyitä matkakertomuksia sekä tekstejä menetetystä Karjalasta. Teoksen kirjallisuusaiheisista teksteistä pelottavan ajankohtaiseksi nousee Paavolaisen ennustus: kuva surmaa kirjan
Kentässä ja kasarmissa sama ulkopuolinen ”tukkijätkän” näkökulma onkin Paavolaisesta rasite ja näin peruste teoksen kehnoudelle. Olavi Paavolainen Syntyi syyskuussa 1903 Kivennavalla Kuului 1920-luvulla keskeisimpiin Tulenkantajiin Kirjoittanut muun muassa teokset: Nykyaikaa etsimässä (1929) Kolmannen valtakunnan vieraana (1936) Synkkä yksinpuhelu 1 ja 2. kä henkistä laiskuutta hyväkseen. 9.8.2019 33 Pelottavan ajankohtaiseksi nousee Paavolaisen ennustus: kuva surmaa kirjan. Syvenevä alkoholismi varjosti jo miehen elämää, ja Paavolainen kuoli Helsingissä heinäkuussa 1964. Paavolainen kiittelee tekijäkaksikkoa teknillisestä kekseliäisyydestä ja elokuvan nopeasta temposta, joka käytti turisteja Heinävesi–Leppävirta laivareitillä, Viipurin pyöreässä tornissa, Olavinlinnassa sekä Ivalossa. KivennaPalainen Paavolainen kantoi koti-ikävää elämänsä loppuun. Karjalanpoika kirjoittaa muun muassa Terijoesta, Kivennavasta, Tolvajärvestä ja lopuksi Viipurista. Kirjan teksteissä erityistä huomiota saa arkkitehti Uno Ullbergin vasta valmistunut Viipurin taidemuseo, jonka Paavolainen nostaa ”rakenteellisena maisemana” Suomen ykkösnähtävyydeksi. Kokoelman päättävät talvisodan jälkeen kirjoitetut Karjala-tekstit, joita maustaa kaipuu ja kaiho. Ville Laamanen ja H.K. – Olen sekä isän että äidin puolelta sataprosenttinen karjalainen – tyypillisen sodanedellisen virkamiesperheen nuorin poika, hän kirjoitti. Esseitä ja arvosteluja 1922–1950. Riikonen. Jatkosodan jälkeen Kivennapa oli lopullisesti menetetty ja Synkkä yksinpuhelu liian monella suulla lytätty. Surullinen ylilyönti oli hänen saamansa parjaus Synkästä yksinpuhelusta, joka päätti miehen kirjallisen uran. Keulakuva siirtyi taka-alalle, keskitti lopun energiansa Radioteatterin johtamiseen ja teki siitä koko kansan teatterin. Kiinnostavaa on lukea Paavolaisen ajatuksia ulkoministeriön ”matkailupropagandafimistä” Suomi kutsuu, jonka tekivät Heikki Aho ja Björn Soldan vuonna 1932. Paavolainen viittaa Georges Duhameliin ja muistuttaa: henkinen ponnistus on tuskallista, väsyttävää, täynnä yllätyksiä ja rasittaa erikoisesti hermoja. Kohteet ovat yhä samat, vain Viipuri on mennyttä. Modernin kokijana elokuva kuului Paavolaisen aiheisiin. Kuvataiteessa kohteiksi on valikoitunut muun muassa Väinö Kunnas ja Akseli Gallen-Kallela. Niistä yksi oli Pentti Haanpään Kentän ja kasarmin teilaus kritiikissä. Paavolainen oli aiemmin kiitellyt Haanpään esikoisteosta Maantietä pitkin. Teos 624 s. Olavi Paavolainen: Elämme uutta luovaa aikaa. Tuolloin hän ylisti, kuinka tekijä on vain parikymppinen tukkijätkä. Päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941–1944 (1946) Radioteatterin päällikkö 1947–1964 Kuoli Helsingissä heinäkuussa 1964 Ku va Su om en Ku va leh de stä 41 /19 37. Paavolaisen elämäkerran kirjoittanut professori Riikonen arvioi, ettei Suomi ollut vielä valmis katselemaan sota-aikaa kriittisesti. Kuvataide, arkkitehtuuri sekä tanssitaide olivat hänelle luontevia arvioinnin kohteita. Paavolainen oli visuaalinen havainnoija ja se näkyy hänen teksteissään. Osumia Paavolaiselle sattui kuitenkin enemmän ja hän oli tärkeä ateljeekriitikko monelle kirjailijalle. Paavolainen pyrki olemaan uuden ajan ja ajatusten eturintamassa ja haksahti luonnollisesti väärin arviointeihinkin. Paavolainen ei itsekään säästynyt kohtuuttomalta kritiikiltä. Tanssitaiteessa Paavolainen ihailee Maggie Gripenbergiä. Toim
Jos on, Myllys vaihtaa muistikortit ja tutkii ”saaliin” tietokoneella. Metsätien Myllys pyrkii pitämään lanaamalla ja hiekoittamalla siinä herkkyydessä, että eläinten jäljet näkyvät mahdollisimman hyvin. – Jopa käärmeen luikertelu tien yli näkyy. Aamuisin Myllys lähtee vaimonsa Raijan kanssa sauvakävelylle. Riistakamera antaa hyvän saaliin Päivi Vento. eiPä olisi Myllys arvannut, miten kiinnostavan harrastuksen hän sai itselleen, kun asensi ensimmäisen riistakameransa vuonna 2009. Myllyksen tietokoneella riistakameroiden taltioimissa pätkissä ja valokuvissa lajien kirjoa on karhuista metsäkanalintuihin. Luonto ihmeineen on äärellään itärajalla Rautjärven Kangaskoskella asuvalla Myllyksellä. 34 9.8.2019 Pentti Myllys on koko ikänsä harrastanut metsästystä ja riistanhoitoa. – Olen tunnistanut kuvista kolmekymmentä eri eläinlajia. Vanhemmiten harrastus on laajentunut, ja myös taiteellinen puoli on astunut kuvioihin mukaan. Nyt kameroita on kolme metsäautotien varrella aivan Venäjän rajan tuntumassa. – Viime talvena pantailves jolkotteli meidän pihan läpi, mies kertoo vieläkin ihmetellen. Ja joskus ei tarvitse kuin katsoa ulos olohuoneen ikkunasta. TeksTi: Päivi venTo Elämä Rautjärveläisellä Pentti Myllyksellä on useita tunteja luontodokumenttia lähimetsästä Luontoihmisenä eläinhahmot ovat Pentti Myllykselle luontaisia moottorisahaveiston aiheita. He käyvät katsomassa, onko tien pinnalla kuljettu yön aikana
– Tähystystornit joutuivat kulmakunnalla syyniin, Myllys näkee onnettomuuden myönteiset seuraukset. Tilaisuus tuli myöhemmin, karhu kaatui ja sen jälkeen Myllys on metsästänyt karhuja vain porukassa. – Halusin sen metsästyskokemuksen, sain sen ja se riitti minulle. Rakenteet pettivät ja mies putosi selälleen maahan kannon viereen. Hän teki huolellista pohjatyötä jälkiä tarkkaillen. Eläimet tottuivat peiliin nopeasti, mutta ensireaktiot vaihtelivat. Pe ntt i M ylly s, riis ta ka m era. Ristiselkä oli viikkoja arka ja mustelmilla, kilpirauhanen revähti. Se pudotti saaliin maahan ja läähätti aivan riistakameran edessä, Myllys kertoo innostuneena. Viime syksyn karhujahdissa saalis oli juuri ammuttu ja passissa ollut Myllys laskeutui viisi metriä korkeasta tähystystornista alas. Keväällä 2017 Myllys vei ison peilin yhden kameran luokse. Seitsemän vuotta sitten Luston Metsäpäiviltä ostettu leppäpöllö antoi kipinän taiteiluun. Mies jopa kyttäsi kaksi yötä iltaja aamulypsyjen välit läheisellä heinäladolla, torkkui pilkkihaalari yllään heinäpaalien päällä, mutta karhu piti paussia liikkeissään. Mäyrä nousee pelottomasti peiliä vasten seisomaan. – Viime syksynä taltioitui supikoiraa hampaissaan roikuttava ahma. Jos hän olisi pudonnut kannon päälle, kuka tietää miten olisi käynyt. Karhun nylkeminen sai odottaa, kun metsästysporukka odotti Myllyksen seurana ambulanssia. Veistettyjen pöllöjen levinneisyys onkin hyvä Myllyksen tuttavapiirissä ja lähiseudulla, mutta onpahan yksi pöllöistä lentänyt napapiirille asti ja komeilee nyt baarin seinällä. Tänä vuonna ei ole syntynyt kuin kuutisenkymmentä. Viime vuonna Ylen uutisissa nähtiin Myllykseltä saatu pätkä, jossa karhu tulee uudestaan peilin luokse ja päättää kaataa sen maahan. Mäyrälle se aiheutti tarpeen merkata maata metrin välein. Ilves köyristelee kuvalleen kissamaisesti. Moottorisahaveiston harrastus näkyy Myllyksen pihalla. Enimmäkseen syntyy pöllöjä ja karhuja. Menneinä aikoina otsoja sai käydä metsästämään, myös yksin, ja Myllys päätti kaataa karhun syksyllä 1998. Olen tunnistanut kuvista kolmekymmentä eri eläinlajia. – Alussa tein satoja pöllöveistoksia vuodessa, nyt into on laantunut. Se syöksyy peiliä päin ja pitää kovaa meteliä, kunnes poistuu itsekin kuusikkoon. Paikalle osunut karhuemo komentaa pennut metsään nähtyään oman kuvansa peilistä. Tämä pätkä näytettiin kesäkuussa MTV:n kymppiuutisten loppukevennyksenä. Karhun jäljen Myllys näki ensimmäisen kerran omalla pellolla vuonna 1975. 9.8.2019 35 Joskus vaiva palkitaan ruhtinaallisesti
Apollon tietäjät jäävät odottamaan vastaehdokas Antti Kaikkosen vastinetta. Vielä ikävämmässä tilanteessa ovat ne maahanmuuttajat, jotka eivät puhu uuden asuinmaansa kieltä kovinkaan hyvin. Hän on ”suorittanut hirvikortin ja arvostaa perinteistä metsästyskulttuuria”. Kirkonkirjat nimittäin ”kertovat tarinaa pienestä, mutta sitkeästä suvusta, joka on yli 500 vuotta asuttanut, viljellyt ja varjellut samaa maankolkkaa”. Tekstin mukaan Kulmuni on osoittanut erilaisissa harrastuksissa ”huomattavaa lahjakkuutta”. Heitäkin on, vaikka prosenttiosuus kaikista maahanmuuttajista onkin erittäin pieni. Kulmunin esivanhempien kaltaisten talonpoikaisemäntien ”uupumattomaan työhön, heidän keinuttamiinsa kehtoihin ja navettapoluille vuodatettuihin kyyneliin rakentui Suomen hyvinvoinnin perusta”. Uskonasioihin Kulmuni ei poliitikkona halua ottaa kantaa, mutta kirjoittaja huomauttaa hänen osallistuneen ”säännöllisesti puolueen kokousten yhteydessä pidettäviin jumalanpalveluksiin ja hartaushetkiin”. Katri Kulmuni, mahtiemäntien jälkeläinen TeksTi: samuli Nissilä. Katri Kulmunin tiimi tekee ehdokkaansa erinomaisuuden esittelystä suorastaan oman taiteenlajinsa tukijalehdessään, johon nimettömäksi jäävä kirjoittaja on rustannut Kulmunista yli 20-sivuisen elämäkerran. Apollon Tietäjät 36 9.8.2019 KesKustan puheenjohtajakisan tiivistyessä ehdokkaiden taustajoukot kehuvat kilvan kandidaattejaan. YhteisKunnallisen ilmapiirin kärjistyminen kautta koko Euroopan on johtanut siihen, että moni maahanmuuttaja kokee tulevansa syrjityksi. Vaikuttavasta sukuhistoriastaan huolimatta Katri Kulmuni ei kuitenkaan jää esiäitiensä varjoon. Kirjoitus alkaa kuvauksella siitä, kuinka päiväkodin hoitajat olivat etukäteen huolissaan pikku-Katrin pärjäämisestä päivähoidossa. Osasiko pikku-Antti käyttää haarukkaa jo kolmivuotiaana. Kaikista tukalin asema lienee niillä vajaakielitaitoisilla maahanmuuttajilla, jotka on tuomittu seksuaalirikoksesta. Epäilykset loppuivat ensimmäisen hoitopäivän ruokailuhetkenä, kun Kulmuni ihmetteli, missä veitsi ja haarukka ovat. Tämän jälkeen kirjoittaja siirtyy kuvaamaan Kulmunin suvun vaiheita 1700-luvulta nykypäivään, eikä lukijalle jää epäselväksi, että Kulmuni on ”melkoisten mahtiemäntien jälkeläinen”. Onko Kaikkonen jaksanut herätä sunnuntaiaamuisin ajoissa kokouspenkkiin. Mitenhän ne mahtavat siellä Brysselissä suhtautua Teuvo Hakkaraiseen (ps.). Isommillekin lapsille oli nimittäin katettu ainoastaan lusikat, kun ajateltiin, etteivät veitset ja haarukat sopineet ”vielä heidänkään kehitystasolleen”. Uurastivatko hänen esi-isänsä kaskiviljelmillä vai tervahaudoissa. Tietysti myös ”maanpuolustustyötä Katri arvostaa ja kunnioittaa sotaveteraanien ja lottien uhrauksia”
Minä olen ylpeä siitä, mihin väistyvä puolueemme puheenjohtaja pystyi. Niin kollektiivisesti puolueena kuin yksilötasolla. Jokaisella kirjoituksella on oma taustamotiivinsa, joskus näkyvämpi, toisinaan enemmän piiloon jäävä. Muitakin tunteita herää, varsinkin kun lukee kannanottoja ja mielipiteitä, joita eri toimijat puolueemme tilasta kirjoittavat. Tilanteemme herättää monenlaisia tunteita, eikä huoli ole niistä pienin. Huono on ”herraonnemme”, jos kerta toisensa jälkeen onnistumme sellaisen joukon valitsemaan, että kuuloluu tai omatunto kovettuvat heti valinnan jälkeen. Politiikan uutisten aiheet tuntuvat välillä kovin tekemällä tehdyiltä ja heppoisilta, arkielämästä etääntyneille. Lähimenneisyydestä kannattaa ottaa se oppi, että emme odota, että uusi puheenjohtaja yksin tuo valon ja raivaa tien menestykseen. Odotammeko ladun aukaisijaa. Se on liian suuri risti yhdelle ihmiselle ja muutoinkin ontto ajatus. Kaikesta repimisestä ja henkilöön ja myös läheisiin menevästä mustamaalaamisesta huolimatta Juha Sipilä jaksoi uskoa tavoitteeseensa laittaa Suomen talous kuntoon. Puoluehan koostuu yksilöistä. 9.8.2019 37 Puheenvuoro Olen tarkoituksella ottanut heinäkuussa etäisyyttä uutisiin ja pintapöhinään. Keskusta olemme me kaikki. Toimittajat reteinä cowboyna, keskustan kenttäväki kuin hajallaan oleva karjalauma. Henkisesti ja/tai omilla valinnoillaan itse itsensä keskustan kaapin päälle sijoittaneiden kommenteissa on usein vähintään piilokirjoituksella toteamus, että ahdinkomme syy on puolueemme puolueeliitin kovakorvaisuus ja haluttomuus keskusteluun. JOissakin kannanotoissa todetaan, että syy nykytilaamme ovat Sipilän hallituksen teot. Ison osan aivotyöstä on vienyt keskustan tilan pohtiminen. Jokainen osaltamme olemme vastuussa siitä, minne latu tehdään ja millaisia voiteita suksen pohjaan valitaan – ja millaisella palolla ladulle lähdetään. Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä joukkoa tarkoitetaan, kun puhutaan puolue-eliitistä. MenestyäkseMMe tarvitsemme itsetuntomme takaisin. Miten köyhän asiaa hoidetaan kestävästi, jos vaalilupaukset rahoitetaan ottamalla lisää velkaa. Köyhän asia ja oikea alkiolaisuus on unohdettu, ja siksi kansa on kääntänyt meille selkänsä. Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Onhan tätä viimeistä auringonlaskua ennustettu kuusikymmentä vuotta. Miten sellaiseen taloudenpitoon suhteutuu arvomme ylisukupolvisesta vastuunkannosta. Monilla politiikan toimittajiksi itseään tituleeraavilla tyylilaji on katastrofihakuisuus: vihdoin se toteutuu, keskusta ajetaan viimeiseen auringonlaskuun. Mitä tapahtuu, jos Suomen peräsimessä on liian usein pääministeri ja puolue, joka pohjaa tekonsa sille, mistä arvelee saavan kansan suosion eikä sille, mikä turvaa Isänmaamme tulevaisuuden. Navetan fyysinen arki ilonaiheineen ja suruineen antaa ajattelulle hyvän kehikon. Onko tällaisen julistaja miettinyt asiaa loppuun. Ihmemies, jonka sitkeyden arvon mekin voisimme nähdä, mutta ainakin jälkipolvet tulevat tunnustamaan. Valitsemme puolueellemme uuden puheenjohtajan kuukauden kuluttua. Mitä avoimen ja perusteellisen keskustelun kaipaukseen tulee, niin hassua on, että usein tällaisen keskustelun toivoja ei itse pysty tuottamaan edes siemenvettä tuolle keskustelulle. Puoluejohtoa, puoluehallitusta, puoluevaltuustoa vai eduskuntaryhmäämme
Ehdotankin, että hautaamme syyttelyt ja sotakirveet ja katsomme ensi vuonna keskustelemalla Vantaalla, mikä oikein on perustulon keskustalainen malli. Keskustalaista ei sen sijaan ole sellaisen järjestelmän rakentaminen, joka mahdollistaa sen, että terve ihminen pakoilee työtä, mutta nostaa mielellään perustuloa. Kiertelin lomareissullamme lastenlasteni kanssa eläinpuistoissa. Siellä ei näy eläimiä kuin kuvissa häkkienreunalla, paikka on ahdas teennäinen rahankeruupaikka. Muutenkin tarmokas ja äänekäs esiintyminen on eduksi. Teen varmaankin majesteettirikoksen, mutta perustulokysymys on oiva näyte siitä, että keskustan puoluekokousmenoa olisi uudistettava radikaalisti. Niihin siellä varmaan panosteKunnon eläinpuisto se olla pitää Olen itsekin ollut aikanaan ”vastikkeettoman perustulon” kannalla. Työ voi olla monenlaista: toisen palveluksessa, yrittäjänä, kotona. Minulle keskusta on kansanliike. Niistä itse kukin voi valita kiinnostavimmat. Yleensä hyväksymme veronmaksumme tason, kun ymmärrämme, että verot menevät hyviin tarkoituksiin. Se ei ollut silloin realismia. Suomalainen yhteiskunta pysyy kuitenkin pystyssä vain työtä tekemällä. Oli masentavaa katsella lapsia, kun he eivät nähneetkään Korkeasaaressa kuin metsähiiren, kaksi kamelia ja riikinkukot. On vedottu siihen, että ”vastikkeeton perustulo” on puoluekokouksen päätös. Minua häiritsee tavattomasti uusi aatesuunta, jonka mukaan ihmisellä on oikeus olla ”ideologisesti työtön”. Paljon useampi saisi sanoa mielipiteensä. Siihen nyt siis oikein opastetaan. ”Vastikkeeton perustulo” palvelisi tätä ideologiaa. Menimme myös Ähtäriin, ja täytyy sanoa, että nyt eläinpuisto oli nimensä veroinen hyvä paikka. Siksi sen teoria jäi vähälle keskustelulle. jonka keskeisiä arvoja ovat työnteko ja ahkeruus työssä. Olen muuttanut mieltäni. Laivaristeilyt ovat hyvä malli. Juha Mauno Pukkila. Mitä useampi on töissä, sitä enemmän saamme aikaan. Tämä hyväksyttävyys kärsii, jos joudumme elättämään terveitä, työkykyisiä ihmisiä uunin pankolle. Kun vertaa Korkeasaarta esimerkiksi Ähtärin tai Kiteen eläinpuistoihin, niin Korkeasaari on aivan onneton paikka eläinpuistona. Olkaamme iloisia siitä, että tärkeät ensiaskeleet perustulon kokeilemiseksi otettiin Juha Sipilän hallituksen toimilla. Uskon, että nämä keskustelut antaisivat puoluevaltuustolle ja puoluehallitukselle enemmän aineistoa päätöksentekoa varten kuin nykyiset, lyhimmillään minuutin puheenvuorot kaiken maailman aiheista puoluekokouksen pöntöstä. Puoluekokouksesta voitaisiin puhdistaa pois pääsääntöisesti kaikki muu päätöksenteko paitsi valinnat ja sääntömääräiset asiat. Kyse on myös verojen maksamisen hyväksyttävyydestä. Idea tuntui oikealta: universaali etuus kaikille, joka kuitenkin – toisin kuin lapsilisät – verotetaan pois niiltä, joilla on muutenkin toimeentuloa. Mutta kun mennään eläinpuistoon, pitäisi siellä nähdä eläimiäkin. Verotus on Suomessa kireänsorttista. Kaikki eivät pysty työhön, mutta heidän elämänsä voidaan turvata, kun suuri enemmistö hoitaa velvollisuutensa. On siellä toki hyvät ravintolapalvelut ja jäätelökioskit. Sen sijaan puoluekokous voitaisiin muuttaa eräänlaiseksi keskustapolitiikan ”Suomi Areenaksi” Porin tai Ruotsin Almedalenin tapaan. 38 9.8.2019 Mielipiteet TäyTyy sanoa, että Korkeasaari on mennyttä aikaa. Asioita voitaisiin silloin syventää eri tavalla kuin nykyisessä yleiskeskustelussa, joka seilaa taivaan ja maan välillä. Jokainen vähänkin pidempään mukana ollut tietää, että puoluekokousta voi manipuloida. Olen itsekin joutunut ajattelemaan uudestaan, minkälainen perustulo on alkiolainen, keskusta-aatteen mukainen. SikSi on väärin moittia Juha Sipilää tai puoluehallitusta siitä, että keskustan perustulokantaa on ajettu oikeille, keskustalaisille raiteille. Mikä tärkeintä, siellä näki eläimiä. Takavuosina tavoite ”vastikkeettomasta perustulosta” oli monelle iskulause, utopinen päämäärä. Perustulokysymykseen tulisi etsiä keskustalaista kantaa Mutta mitä paremmat mahdollisuudet on laiskotella, sitä enemmän laiskotellaan. On ”Työstäkieltäytyjäliitto”, on ”Työstä kieltäytyjän käsikirja” – ja vaatimuksena ”vastikkeetonta rahaa kaikille”, kuten Yle uutisoi. Sitä enemmän meillä on verotuloja, joilla voimme maksaa terveydenja sairaanhoitoa, koulutusta, tulonsiirtoja ja vaikka perustuloa. Realismia perustulosta on tehty vasta nyt. Risteilyille on rakennettu poliittisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia eri aihepiireistä. Samalla huomaamme, kuinka ajat ovat muuttuneet. Reijo Laamanen Savonlinna pi ihmeitä. Jos äänestys saadaan vielä sunnuntaiaamuun, muutama sata aktiivia saa lätaankin enemmän. Siirryimme Kiteelle, ja siellähän oli eläinpuistossa eläimiä ja lapsetkin nauttivat, koska näkivät oikeita eläviä eläimiä. Sitä perustuloa rahoittavat pienituloisimmatkin ihmiset ainakin arvonlisäverojen kautta. Totesimme, ettei Korkeasaareen kannata mennä, jos haluaa nimenomaan mennä katsomaan eläimiä. Niin pitäisi tehdä puoluekokouksessakin
Rohkeus arvostella muiden puolueiden tekemisiä ja puolustaa omia tekoja on kateissa. Puun juuret ja kannot jäävät nykyisin pääosin maatumaan hiilinieluksi. Mauri Moilanen Oulu karkottaa loputkin kannattajat tällaisella toiminnalla. Metsät ovat hyvin moninaisia, monipuolisia. Miksi sitä ei tehty julkisesti aikaisemmin. Tämä aktiivisesti politiikassa toimivien porukka potkii omaa joukkoa nilkkaan ja Helppo se on nyt haukkua On vaikea ymmärtää useiden tutkijoiden ja mediassa muutenkin yleisesti esitettyä mielipidettä, että metsien hakkuut ja metsänhoito pienentäisivät hiilinielua. Minun silmääni ja myös hiilinielua miellyttää enemmän kasvava ja uusiintuva metsä. Se on toki arvostuskysymys. Hänen ajatellaan yksin nostavan kannatuksen ”tuonelan suosta”. Kun metsää hakataan, sinne tulee heti tilaa uudelle kasvulle. Niiden muotoa ja kokoa pitäisi edelleen säädellä ja vaihdella monimuotoisuuden ja mosaiikkimaisuuden edistämiseksi. Sahatavara rakentamiseen, ja kaikki muu viimeistä lastua ja sahanpurua myöten korvaa fossiilista raaka-ainetta. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Suomi on käyttänyt metsiään jo vuosisatoja näin hyväksi. Ei pidä antaa kunniaa toisille omista hyvitä teoista vaan ylpeänä tuoda ne julki. Virheitä on tehty ja niistä pitää oppia. Metsän hoitotapaa voidaan toki edelleen kehittää ja muuttaa, jos ja kun uusia arvostuksia metsälle annetaan. Niitä pitää korjata nyt, kun keskusta on hallituksessa. Monet ihailevat vanhaa metsää. Hiilinielua on jo kauan siirretty pois metsästä pitkäaikaiseen käyttöön. Jos metsiin ei saisi koskea, meidän pitäisi päättää, miten kaikkien elintasoa lasketaan. Ja uusia käyttötarkoituksia löytyy. Mitä pelättiin. Päätehakkuualat ovat Suomen yksityismetsissä niiden omistajarakenteen takia pieniä. Kun metsää hakataan, sinne tulee heti tilaa uudelle kasvulle.. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 9.8.2019 39 KesKustelut keskustan tulevan puheenjohtajan roolista tuntuvat olevan sellaisia, että hänestä odotetaan puolueelle sateentekijää. Sen voi varmaan jokainen metsässä liikkuja, esimerkiksi suunnistaja, huomata. Hannu Kemppainen Kajaani Hakkuut eivät pienennä hiilinielua Oikeanlaisella politiikalla saadaan ihmiset näkemään, että juuri keskustan politiikka on sitä, mitä suurin osa suomalaisista haluaa. Hiilinielu, metsän kasvu on siirretty pois ja näin on saatu – ja saadaan edelleen – uusi hiilinielu. Hiilinielun kannalta puuston uusiintumisesta on kannettava eniten huolta, ei niinkään puuston hajoamisesta ja maatumisesta. Ilman hoidettuja peltoja ihmiskunnasta voisi selvitä hengissä ehkä kymmenesosa, keräilytaloudella. Puupelto, monipuolisesti hoidettu metsä, pitää ymmärtää myönteisenä käsitteenä. Sen tehoa ja arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta pitää arvioida pidemmällä aikajänteellä. suOmeen on 150 vuoden aikana kehitetty nykyinen metsänhoitomenetelmä, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu hyvin onnistuneeksi. Vanhallekin annan toki myös arvon. Ehkä pysyvimmät tällaiset hiilinielut ovat Amsterdamin ja muiden Hollannin kaupunkien paalutuksissa. Puu tuottaa elinikänsä aikana kariketta lehvästönsä ja varisevien neulasten avulla hiilinieluksi vähintään runkokasvunsa verran. Kasvihuoneilmiön takia fossiilisen alkuperän korvaamisen olettaisi olevan tärkeintä. Nykyistä puheenjohtajaa Juha Sipilää arvostellaan aika kovin sanoin. Suomalaisten nykyisestä ja vuosisadan aikakana kehitetystä hyvinvoinnista jättiosa on tehty ja tehdään edelleen metsätaloudella. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Kasvatetussa metsässä kohta kasvaa uusi juuristo, jälleen uudeksi hiilinieluksi yhdessä muun aluskasvuston kanssa. Varmalta näyttää, että jatkuvan kasvatuksen menetelmä, harsintahakkuu, ei onnistu kaikissa metsätyypeissä. Metsänhoidon ansiosta. Lahopuun jättäminen ja lisääminen on otettu metsänhoito-ohjeistukseen vasta äskettäin. Kahta samanlaista rastipaikkaa ei ole. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Puuraaka-aineen käyttöä ja tehoa on toki kehitettävä ja kehitetään jatkuvasti. Nopeassa kasvuvaiheessa oleva puusto tuottaa tätä nopeimmin. KaiKKi nykyisin metsästä hakattava ja poisvietävä tavara tulee hyötykäyttöön. Jos oma joukko hylkää luopuvan puheenjohtajan ja arvostelee jälkijättöisesti hänen ajamaansa politiikkaa, jolla Suomi saatiin nostettua ja jossa itse oltiin mukana, niin se on muille puolueille kultaakin kalliimpi apu hankkia uusia jäseniä keskustan riveistä. Metsän biomassa on lisääntynyt, ja kestävän hakkuun mahdollisuus on nyt suurempaa kuin koskaan ennen
Pentti Paloniemi Vaasa Keskustan on otettava opikseen minä olen erittäin kiitollinen, että keskustalaiset nuoret heräävät nyt puolustamaan itsenäistä Suomea, sillä sitähän se politiikka valtakunnan tasolla loppujen lopuksi on. Sanotaan myös, että keskustelua ei pidä käydä julkisesti, vaan omien kesken jossakin pikkuhuoneessa. Keskustan pitää kerätä ääniä koko kansan joukosta, puolueen jäsenten äänet eivät riitä. Vaalitappiota on selitelty, että ”ihmiset eivät ymmärtäneet, kun oli pakko tehdä kovia päätöksiä, että talous saadaan kuntoon”. Myös maataloustyö on nykyään verrattavissa palkkatyöhön, koska se ei ole enää mitenkään vapaata itsenäistä yrittämistä vaan valvottua ja paljolti yhteiskunnan rahoittamaa. Ensimmäisen ilmaisee Ritva Hauhia. Me tiedämme, että suurin osa palkkatyötä tekevistä kansalaisista kuuluu johonkin ammattiliittoon. Nyt todistamme, että näin on käynyt. Veronkiertoa ei yritetty tilkitä. Tämän hetken hallitustilanne on paras esimerkki. Hän sanoo, että keskustan alamäki lähti kahnauksesta ay-liikkeen kanssa: ”Nokkapokka ayväen kanssa! Siitä lähti Sipilän ja sitä kautta keskustan alamäki”. Kun vastakkain on leivän menetys ja hallituksen, keskustavetoisenkin, suurituloisten verottomuutta tai vähäveroisuutta suosiva politiikka, niin hallitus häviää aina viimeistään vaaleissa ay-väelle. Tämä ei kuitenkaan riitä selitykseksi. Keskustan nousua auttavat korjaavat toimenpiteet ovat seuraavat: ammattiliitot otetaan politiikan kumppaneiksi, julkista keskustelua puolueen nykytilasta ja sen korjaamisesta suositaan ja edistetään, verotuksen painopistettä siirretään oikeudenmukaisempaan suuntaan, eli otetaan sieltä missä on liikaa, eikä oteta sieltä, missä ei ole edes elämisen tarpeita. Keskusta koki kevään eduskuntavaaleissa suurimman vaalitappionsa, mutta siitä huolimatta puolue vedettiin hallitusvastuuseen. Heimo Linna sotaveteraani, entinen kansanedustaja, entinen maaja metsätalousministeri (kesk.) Katri Kulmuni keskustan puheenjohtajaksi Kritiikkiä ja keskustelua pitää saada aikaan keskustan uuden nousun mahdollistamiseksi.. Voimakas keskusta on kaikissa tilanteissa varmin Suomen itsenäisyyden turva. Tämä epäoikeudenmukaisuus on selvästi yksi iso syy keskustan kannatuksen romahtamiseen. Kaksi keskustaa suurempaa puoluetta jäi oppositioon. Niin ei saa olla, vaan kritiikkiä ja keskustelua pitää saada aikaan keskustan uuden nousun mahdollistamiseksi Sipilän hallituksen loppuajan 11 prosentin kannatuksen tasolta. Iältään nuorena Kulmunilla on parhaat mahdollisuudet tuoda puolueeseen vielä uusia kannattajia ja nuorten uskoa siihen, että nuorillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen. 40 9.8.2019 Mielipiteet SuomenmaaSSa (12.7.2019) oli kaksi merkittävää kannanottoa, jotka kaikkien keskustan nousua ajavien tulee ottaa huomioon. ToiSen kannanoton samassa lehdessä esitti Janne Kaisanlahti vieraskolumnissaan. Kun Kulmuni ilmoittautui puheenjohtajakisaan, hän paljasti samalla niin paljon sellaisia taustatekijöitä, että hänellä on kaikki mahdollisuudet palauttaa keskustalainen kansanliike juurilleen. Siis kriittisen keskustelun tukahduttaminen keskustan tappioiden sarjan oikeista syistä on ollut jonkin vaikuttajatahon tavoite. MTK on myös ammattiliitto. Myös keskustan kannattajista suurin osa tekee työtä jonkin työnantajan palkollisena. Valtion talouden paikkaamiseksi rahat otettiin keskija pienipalkkaisilta, mutta miljoonatuloiset ja jotkin lähes veroa maksamattomat yritykset jätettiin edelleen verottamatta, puhumattakaan, että niiden veroja olisi lisätty. Olen erittäin kiitollinen, että elinkeinoministeri Katri Kulmuni on lähtenyt tavoittelemaan keskustan puheenjohtajuutta. Hän on pettynyt siihen, miten vähän keskustelua puolueen tilasta, aatteesta ja keskustaliikkeen suunnasta on eduskuntavaalien jälkeen käyty. Me sotaveteraanit jouduimme alaikäisinä ase kädessä puolustamaan Suomen itsenäisyyttä vihollisia vastaan. Minä haluan vedota kaikkiin politiikasta kiinnostuneisiin nuoriin, että keskusta on ohjelmaltaan sellainen puolue, jota Suomi tarvitsee kaikissa olosuhteissa. Keskustan pitää siirtyä ammattiliittojen vastustajista niiden kumppaniksi. minä seuraan politiikkaa jatkuvasti tarkasti. Minä toivon, että syyskuun ylimääräinen puoluekokous valitsee Katri Kulmunin ylivoimaisella enemmistöllä keskustan uudeksi puheenjohtajaksi, sillä hänellä on mahdollisuus nostaa keskusta yleisestä alennustilasta takaisin johtavaksi puolueeksi. omana pointtinani lisään edellisiin, että kansa kokee Sipilän hallituksen taakan jakamisen epäoikeudenmukaiseksi
Antti on köyhän asialla, ymmärtää sivistyksen, koko maan aluepolitiikan ja perinteiden päälle. Timo Korhonen Sotkamo Suomalaisen kasvatusja koulutusjärjestelmän pitää taata kaikille oikeus oppimiseen ja kasvuun. Alan henkilökunta uhraa heille aikansa, muut hiihtävät perässä. Siellä vaalitaan ihmisen kasvua ihmiseksi. Kannatan Antti Kaikkosta keskustan johtoon. Hän on ratkaisukeskeinen ja uskaltaa tehdä päätöksiä. Tehtäväni on ollut mitä arvokkain. Vanhempien palatessa töihin myös päiväkoteihin kannellaan puolihorteessa olevia lapsia, joilla on kesäkello päällä. He näkevät hiljaisen Maijan ja pelokkaan Matin. Samoin esimerkiksi luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat puolittuneet muutamien vuosien aikana. Öitään kukkuva ja puolilta päiviltä heräävä teini on välillä rasittava näky eivätkä vanhempien omatkaan sisäiset kellot kilkata virka-aikaa. Päiväkodeissa ja kouluissa suurimman huomion saavat vain ani harvat. Sen tytön tai pojan, jolla näyttäisi kaikki olevan ok, sen, joka laskee ihan hyvin matikkaa tai muistaa käydä koulua. Tällä hetkellä se ei sitä ole. Hän on pitkällä keskusta-urallaan oppinut ymmärtämään keskustalaisten ajatusmaailmaa, aatetta ja erilaisia lähtökohtia. Opettajat rakentavat heille yksilölliset polut, tien kauniiseen inkluusioon, niitylle muiden kanssa. He repivät selkänahastaan aikaa niille, jotka eivät sitä osaa pyytää. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana Antti teki vakuuttavaa työtä vaikeissakin tilanteissa. Se on tarkoittanut sitä, että opettajat rustaavat henkilökohtaisia oppimisja kasvatusuunnitelmia, jossa jokaisen yksilölliset piirteet ja tukitoimet tulevat huomioiduksi. Heidän ansioitaan on pitkään ollut se, että eturintama pitää. Opettajien ja kasvattajien ajan vievät ne, jotka huutavat kovimmin. Ei Alkion aatetta tarvitse mihinkään muuttaa. me viime vaalikaudella Kaikkosen johtamassa eduskuntaryhmässä olleet tiedämme, että hän ottaa ihmiset huomioon ja osaa luoda yhteishenkeä. Asenteellakin on väliä. Ei aina tarvitse olla särmää elämää. Koulut alkavat ja perheissä palataan arjen päiväjärjestykseen. Lopetetaan siis vouhotus jokaisen oikeudesta tallata omia latujaan. Sitä kokemusta ja rosoisuutta, jota ilman poliittinen johtajuus on vaikeaa. Elämä ei ole yhden ihmisen show. He katsovat näytelmää, jossa heillä ei ole roolia. kaSvatuSja opetusalalla tapahtuu myös paljon kaunista. Kokemus näkyy. Ennen kaikkea hänellä on sydämen sivistystä ja herkkyyttä pienen ihmisen murheille. Sellaista se kesä on, ei siinä mitään pahaa ole. Huolellisen pohdinnan jälkeen olen päätynyt kannattamaan Antti Kaikkosta. Monet vanhemmat pitävät sitä hyvänä asiana. Tämä edellyttää syvää ymmärrystä yhteiskunnasta, hänen on oltava erittäin yhteistyökykyinen, välitettävä keskustaväestä ja tunnettava politiikan lisäksi myös järjestötyö. Muiden lasten ja nuorten yksilöllisyyttä ei kysy kukaan. Kaikkonen johtoon kokemuksella, asenteella ja aatteella elokuu . Sekä varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen että toisen asteen puolella on pitkään menty ajatuksella, että lapsen ja nuoren kasvatusja koulutuspolku pitää olla yksilöllisesti rakennettua. Aate on tärkein. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ja nyt ministerinä. olen töiden puolesta 20 vuoden ajan availlut koulujen ovia, mutta kansanedustajatyön myötä sen tekevät muut. Päiväkoteihin ja kouluihin saapuu jokaisen äidin ja isän ainutkertainen lapsi. Omalta osaltaan puheenjohtajan on kyettävä viemään keskusta yhteiskunnan keskeiseksi vaikuttajaksi – aina. näin ei todellisuudessa käy. Sen takaavat taitavat ruohonjuuritason toimijat. Hän on kapteeni, joka kokoaa ja johon voi luottaa. Vaikeimmissakin tilanteissa hän on rakentava ja eteenpäin katsova. Elämä ei ole yhden ihmisen show kaikkonen on toiminut muun muassa kunnanvaltuutettuna vuodesta 1996, keskustanuorten puheenjohtajana kaksi kautta, oman keskustapiirinsä puheenjohtajana viisi vuotta, kansanedustajana vuodesta 2003, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tällaista asennetta tarvitsemme. He pyörivät järjestelmässä, jossa heidän yksilöllisyydelleen ei ole aikaa. He sopeutuvat jatkuviin opetussuunnitelmamuutoksiin, joita yhteiskunta heille tuputtaa. Sen hintana on ollut myös opettajien uupuminen, joka on valitettavan tuttu ilmiö. Esimerkiksi 20 oppilaan ryhmässä kaikkia pitäisi opettaa eri tavoin. Yksilöllisyydestä on tullut mantra, joka on tehnyt väärästä oikean ja yksilöstä yhteisön kuninkaan.. Pasi Kivisaari kansanedustaja (kesk) Seinäjoki Lähtökohta on vähintäänkin haastava. Näitä ovat esimerkiksi riittävästi perkelettä toisteleva lapsi tai sietämättömästi häiritsevä nuori. YkSilölliSYYden valikoiva korostaminen on käytännössä johtanut suomalaisen kasvatusja koulutusjärjestelmän suurimpaan ongelmaan. Kansanliikkeemme tarvitsee karismaattista, kokenutta, johtamiskykynsä todistanutta, oikealla asenteella ja aatteella varustettua puheenjohtajaa. Kokemusta haluan korostaa, en vain poliittista kokemusta, vaan myös syvää elämän kokemusta. Vaativia tehtäviä hoitaessaan Kaikkonen on osoittanut yhteistyökykynsä ja kykynsä johtaa. Valta on huutajilla, jotka vievät huomion. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 9.8.2019 41 Suomen Keskusta hakee uutta puheenjohtajaa luotsaamaan puoluetta 2020-luvulle. Päiväkodeissa ja kouluissa ollaan tekemisissä kenties suurimman ihmiskunnan tavoitteen kanssa. Kaikkonen ymmärtää puoluetyön arjen paikallistasolta, piireistä, puoluehallituksesta ja eduskunnasta. He pyörivät järjestelmässä, jossa mennään muiden ehdoilla. Sen ongelman nimi on epätasa-arvoisuus. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Hommat hoidetaan, huumoriakin riittää
pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Tervetuloa! Keskusta osallistuu to 29.–la 31.8.2019 järjestettävään Turun Eurooppa-foorumiin. Piiritoimisto on suljettuna henkilöstön lomien johdosta 24.6.– 16.8. klo 16.30 Säästöpankin kokoustiloissa. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Keskustan Varsinais-Suomen piirin kirkkopyhä su 25.8.2019. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Turun Keskustan järjestötyöntekijä Petri Nyström 050 564 8747, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Paikka: Loimaan Kalikka, Valtatie 204, Yläne (Pyhäjärven rannalla, matkalla opasteita). Hän väläyttää, että käsityöt voisivat helpottaa mielenterveysongelmaisia ja yksinäisiä. Myrskylän kunnallisjärjestön syyskokous pidetään ma 2.9. Mukana ke Esko Kiviranta. Pusulan paikallisyhdistys toivottaa jäseniään ja muita kunnallisjärjestön jäseniä perheineen tervetulleeksi kesäiseen illanviettoon Ilotun leirikeskukseen Ilotuntie 61 Höynölä ti 20.8.2019 klo 17.30 lähtien. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset allergiat sekä otatko kinkkuvai juustosämpylän. Tapahtuma on avoin kaikille eikä osallistujilta vaadita puolueen jäsenyyttä. Riitta Rainio oli ommellut aiemmin itselleen Kaukolan puvun. Saara Rainion mies on mukana politiikassa. Aika: pe 23.8. Normaalien sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi täydennämme henkilöilmoituksemme Kouvolan puoluekokoukseen. Keskustaveteraanit. Sitovat ilmoittautumiset 6.9. Reitti: Laitila (6:30, linja-autoasema) Mynämäki (6:55, pikavuoropysäkki) Nousiainen (7:05, Lemuntien ramppi) Masku (7:10, Seikeläntien ramppi ) Raisio (7:30, kaupungintalon pysäkki/ ent. 040 356 5599. Mikäli haluat auttaa tapahtuman onnistumisessa Keskustan osalta, ota yhteyttä: Petri Nyström, puh. Kirkkokahvien yhteydessä keskustelua ajankohtaisista asioista sekä kuulemme prinsessa Colette Roton a cappella laulua. klo 10–17 ja la 31.8. Esityslistalla ensi vuoden henkilövalinnat sekä puoluekokousedustajien valinta Kouvolaan. Tapahtumanjärjestäjät saavat juomia ja välipalaa järjestäjien puolesta, sekä 10% alennusta lounaasta ja illallisesta lähiravintolasta. Eurooppa-tori on avoinna yleisölle to 29.–pe 30.8. klo 10. Alueelta löytyy tekemistä koko perheelle uimisesta ja tikanheitosta aina tiukkaan poliittiseen keskusteluun asti. Alastaro Golf -golfkeskuksessa. Hinnat: 1hlö A-hytti 33€/hlö, 2hlö A-hytti 28€, 1hlö B-hytti 30€, 2hlö B-hytti 26,50€, 1hlö pikkuB 28€. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit Mikaelin seurakuntakodilla. Rainiot kertovat, että puku on ommeltu erityisesti keskustan tapahtumia varten. Matkan hinta on 30 euroa/hlö, sisältäen sämpylän ja kahvin/teen taukopaikalla Ykköspesällä. Keskustellaan ajankohtaisista asioista. Liturgina toimii Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. 050 564 8747 tai turku@keskusta.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. com) tai Sirpalle (puh. alastarogolf.fi/kilpailut/kilpailut/) Ei lahjoja. Anopin ja miniän suhdetta projekti on lähentänyt. Esittelypisteemme on Eurooppa-torilla, Turun pääkirjaston sisäpihalla (Linnankatu 2, 20100 Turku). Saara on iloinen siitä, että Riitta on nauttinut puvun teosta, eikä työ ole ollut hänelle liian stressaava. Laurille (puh. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua, ja Sinä olet sydämellisesti tervetullut! Keskustan Yläneen paikallisyhdistyksen ensimmäinen tupailta torstaina 29.8 klo 19.00 Jytilässä (Heinikyläntie 14). Auraviihteen pysäkki) Turku (7:45, linja-autoaseman tilauslaituri) (Paimio, jos tarpeen; tilausajolaituri) Salo (8:30, ABC Piihovi) Kouvola. Tapahtuman laulu ja musiikkitarjonnasta vastaavat kanttorit Marko Hakanpää ja Silvia Koski, musiikkievankelista Jippu sekä Juha Aavikko. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Piiritoimiston osoite: RauhankaKansallispuvun syntymäpäivää vietettiin 5.8., ja sen kunniaksi kansallispukuja tuuletettiin ympäri maata elokuun alussa. Kirkkopyhän saarnan pitää Malmin seurakunnan projektipappi, entinen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. Toivotamme kaikki tervetulleeksi syysristeilylle ma 23.9. Oikein lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille! Voit ottaa yhteyttä kesällä järjestötyöntekijä Petri Nyströmiin turku@keskusta.fi puh. klo 10–15. – Tämmöiset tempaukset ovat mukavia, kansallispuvuissa pitäisi mennä enemmän ihmisten ilmoille näkösälle ja rohkeasti juhliin, Saara Rainio sanoo. Laiva on Viking Amorella, lähtö satamasta klo 8.45. fi. 0440 622 266). 050 564 8747 tai piirin puheenjohtaja Satu Simeliukseen puh. riiTTa rainio teki puvun osaksi ammattilaisen opettamana. Sisältää buffetlounaan ruokajuomineen, pullakahvit sekä omaa ja laivan ohjelmaa. Paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Puvun tekeminen oli Riitta Rainiolle erittäin terapeuttista. klo 18 alkaen. Oulussa merkkipäivää juhlittiin jo viime lauantaina. 050 564 8747, tai spostilla: turku@keskusta.fi. – Kursseilla voi olla toisten kanssa yhdessä ja tehdä käsillään, hän tiivistää. klo 17 Säästöpankin kokoustilassa. Tarjolla kahvia ja pullaa. – Oli aika mielenkiintoinen projekti, kankaankudonta on jännittävää, Riitta Rainio kertoo. Olavi70 GOLF Open perjantaina 9.8. TeksTi ja kuva: Olga Oinas-Panuma Kansallispuvun tekeminen oli kuin terapiaa Riitta Rainio teki miniälleen Saara Rainiolle Tornionlaakson kansallispuvun.. Keskustan Varsinais-Suomen piirin kirkkopyhä järjestetään Turun Mikaelin kirkossa su 25.8. Saara Rainion puvun hän sai kutoa kankaista saakka itse, koska Tornionlaakson puvun kankaita ei saa valmiina. Tuuletustapahtumissa keskustellaan puvuista, esitellään niitä ja nautitaan toisten seurasta. Sauna lämpimänä! Myrskylän Keskustan paikallisyhdistysten (Myrskylän py, PakilaKankkilan py, Latvasyrjän py) syyskokoukset pidetään ma 2.9. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Piiri järjestää kuljetuksen Kouvolaan puoluekokoukseen la 7.9. Muistathan liittää ilmoittautumiseen mukaan puhelinnumerosi sekä kyytiinnousupaikkasi, kiitos. Hän toivoo, että kunnat tukisivat kansalaisopistoja enemmän, sillä rahanpuutteen ja opiskelijapulan takia monet kurssit peruuntuvat. Vierailijana V-S Piirin pj Satu Simelius. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Petri Nyström puh. Keskustassa tapahtuu 42 9.8.2019 Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. 0400 864 604 lauri.palmunen@gmail. Torniolaisen Saara Rainion Tornionlaakson kansallispuku oli valmistunut juhannukseksi, anoppi Riitta Rainio oli tehnyt sitä syksystä saakka. menn. Muistaa voi niin haluttaessa tukemalla Suomen Maatalousmuseo Sarkaan avautuvaa hienoa RUOKAMUSEOTA museon tilille FI87 5238 0520 0020 59 (Viestikenttään merkintä ”Ruokamuseo”.) Kaikki ovat tervetulleita! Olavi Ala-Nissilä Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien yhdessä järjestämä Suomen Keskusta r.p:n puheenjohtajaehdokkaiden tentti. (Lisätietoja ja ilmoittautuminen, ks. Maksu matkasta 6.9
Kokouskyyti ylimääräiseen puoluekokoukseen Kouvolassa. Tarjolla iltapalaa ja mahdollisuus saunomiseen Längelmäveden äärellä. 50 € meno–paluu (hinta voi vaihdella lähtijöiden määrän mukaan). Kokous avataan 26.10. Ohjelmassa myös musiikkia ja muuta mukavaa. Kansanedustaja Hilkka Kemppi mukana klo 10–12. klo 10. Viitoitus Kantolantieltä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kristiinalle 9.8. klo 22. 050-4127094 tai s-posti mirja. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. mennessä oman kunnallisjärjestösi puheenjohtajalle tai piiriin (050 428 2074 tai kainuu@keskusta.fi). Tervetuloa Kymenlaakson Keskustanaiset! Ilmoittaudu tarjoilujen takia Mirjalle p. Olet tervetullut mukaan tilaisuuteen! Ilmoittautumiset 2.8.2019 mennessä sähköpostilla: maija.kirvesoja@ elisanet.fi tai tekstiviestillä numeroon 0408418482. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Linja-auto lähtee Kajaanista 6.9.2019 klo 14, yöpyminen Kuusankoskella hotelli Sommelossa. Perinteinen rantakalatapahtuma la 10.8. Kahvitarjoilu! Tervetuloa. Orimattila, Keskustan teltta Orimattilan elomarkkinoilla su 11.8. paukkeri@gmail.com (ilmoittautuminen: nimi, syntymä-aika, pituus, puhelinnumero ja sähköposti (alle 18-vuotiaalta huoltajan) sekä mahdollinen erityisruokavalio). Lukemisiin! Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Tervetuloa mukaan! Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. klo 12–14 Kuhankosken ex-erityisammattikoulun saunalla, os. Teatterimatka la 12.10. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Reitti 1: Kinnula tai Pihtipudas (lähtöpaikka riippuu siitä kummasta enemmän lähtijöitä) – Viitasaari – Hirvaskankaan Abc – Kanavuoren Abc – Joutsa – Kouvola. klo 14.30 Tampereelle musikaaliin Notre Damen kellonsoittaja. Arpajaiset ja kahvitarjoilu. 044 312 2982. Mahdollisuus uimiseen ja saunaan (varaa oma pyyhe mukaan). 040 721 0636. 044 7514 256, e-mail. p. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 26.9. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Tervetuloa! Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. klo 18. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Matkan hinta ruokailuineen 95 €. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Kahvija makkaratarjoilu. klo 18.00. julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kokouksessa käsitellään myös Keskustanuorten koulutuspoliittinen linjapaperi sekä muut hallituksen esittämät asiat. Tilaisuudessa suunnitellaan ja kehitetään Kangasalan Keskustan toimintaa ja tuleviin kuntaym. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Piiri pidättää oikeuden tehdä muutoksia reittiin ja/tai perua kuljetukset mikäli lähtijämäärä jää liian pieneksi. Tierustelut ja ilimoottautumiset tutuun tapaan Merjalle: rintamaki.merja@gmail.com tai 0400 338 418 (mieluiten tekstari). Illan ohjelmassa ovat mukana Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen kevyessä aatekeskustelussa. Kaikille yhteinen illanvietto klo 17–21 Salusjärven leirikeskuksella, Salusjärventie 110. Linja-auto lähtee Kajaanin Matkakeskukselta (rautatieasema) klo 8.00, paluu n. klo 17 alkaen Marjatan päivän illan Kunnalan Marja ja Matkailussa (Järventaustantie 159, Sippola). lonka@kouvola.fi Puheenjohtajaehdokkaiden kenttäkierros Kymenlaaksossa torstaina 22.8. Paikalla puolueen vpj Hannakaisa Heikkinen ja ke Joonas Könttä. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. 15.8. Matkustamme aamun sarastaessa ja paluu heti kokouksen päätyttyä eli päivän reissu ilman yöpymistä. Lisäksi valitsemme kv-sihteerin liittokokouksien 2019–2021 välille. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Miehikkälä, kunnallisjärjestön perinteinen rantailta Säästöpirtillä torstaina 29.8. Ilmoittautua voit jo nyt Marja Nirkkoselle, puh. Kaikki tervetulleita. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. 442 Kantolantie, Kuhankoski, Laukaa. Kimppakyytiä tarjolla ylimääräiseen puoluekokoukseen Kouvolaan 7.9. Bussikuljetuksen hinta on n. Tule tapaamaan kaupunginvaltuutettuja. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Reitti 2: Kyyjärvi – Karstula – Keuruu – Jyväskylä (Keljo?) – Muurame – Jämsä – Kuhmoinen – Vääksy – Kouvola. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Etelä-Savo Keskustan Etelä-Savon piiri. Lisäksi valitaan liittohallitukseen viisi varsinaista jäsentä kaudelle 2020–2021 ja kaksi varajäsentä kaudelle 2020. Esitys jatkaa Tampereen Teatterin upeiden musiikkituotantojen sarjaa. Illan aikana kesäistä tarjoilua, arpajaiset ja pientä ohjelmaa. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405895709, pilvi.karkela@gmail.com. Lisäksi kokous käsittelee asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Ollaan yhteydessä. Riistakatu 15 Iisalmi. krs. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.7. Piiritoimisto on suljettuna henkilöstön lomien johdosta 17.6.– 2.8. Pohjois-Savon Keskusta järjestää kokoukseen maksullisen bussikuljetuksen joka kulkee reitillä Kiuruvesi-IisalmiKuopio-Varkaus-Kouvola. Juontajana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Mennään bussilla Kouvolaan! Pirkanmaan Keskustanaiset järjestävät bussikuljetuksen Kouvolan ylimääräiseen puoluekokoukseen 7.9. klo 18 Kouvolassa Kouvolankylän VPK:n talolla (Palovartijantie 5). 044 369 9603. maki-valkkila@keskusta.fi. Oikein lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille! Nautitaan luonnosta ja yhteisöllisyydestä! Palaamme bussista paikan varanneille elokuun alussa. 21.8. Lapsille puuhaa pihalla. Kainuu Kajaanin Vesaiset ja Vesaisten Kainuun piiri järjestävät retken Power Parkiin Alahärmään lauantaina 10.8.2019. Suomenmaan perjantaina 6.9. Keskustelua vauhdittaa kaksi kirjaa: Anne Mattssonin Sylvi Kekkosen elämänkerta ja Johanna Venhon Ensimmäinen nainen – Sylvin tarina Kekkosen rinnalla. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Porin Keskusta matkaa bussilla puoluekokoukseen Kouvolaan la 7.9. Matkasta lisätietoja ja ilmoittautumiset Jaana.Kvist@keskusta.fi/0440817373. Keskustanaiset Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. Paikkana Lahden mieskuoron tila, Hämeenkatu 21 (sisäpiha). Kahvitarjoilu klo 17.30. sundberg@keskustanuoret.fi.. 040 556 7262, kristiina. www.keskusta.fi/perapohjola. Voimme lähteä Keski-Suomesta kahdella bussilla, mikäli ne saadaan tarpeeksi täyteen, jottei piirille tule tappiota. Sääntömääräinen liittokokous 26.–27.10. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Käsittelyssä uusien sääntöjen mukaisten puoluekokousedustajien valinta sekä muut esille tulevat asiat. Tervetuloa tenttaamaan ja tutustumaan ehdokkaisiin! Kahvitarjoilu. Matkan hinta 35 e/hlö. Avoinna sopimuksen mukaan. Kaikki tervetulleita mukaan – myös toisista piireistä matkan varrelta. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Orimattilan salusilta, ke. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa valitaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2019–2021. Tule mukaan! Keskustan ylimääräinen puoluekokous lauantaina 7.9.2019 Kouvolassa. Tarkka aikataulu ilmoitetaan lähempänä. Kokouksessa mukana piirin puheenjohtaja Jaana Keskitalo. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Kokouksessa valitaan Keskustalle uusi puheenjohtaja. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. tu 11, 13100 Hämeenlinna. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Bussien noutoajat tarkentuvat kun saamme tarkempaa tietoa puoluekokouksen ohjelmasta ja sen aikataulusta. Esityslistalla sääntömääräiset asiat & ylimääräiseen puoluekokoukseen liittyvät valinnat. mennessä: kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi tai puh 040-556 7262. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj AnneMaria Perttula, p. Ohjelmassa saunaa, uimista, kahvittelua ja keskustelua. 041 443 2092. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. pidettävään ylimääräiseen puoluekokoukseen. Avoinna klo 9–15. Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. Iloinen illanvietto Kangasalan Keskustan jäsenille ja keskustahenkisille toimijoille Ranta-Einolassa, Ranta-Einolantie 20, 9.8.2019 klo 18 alkaen. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Antti Grönlundille osoitteeseen: antti.gronlund@keskustanuoret.fi. Piiri. Kerro viestissä myös mahdollinen erityisruokavalio. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 21.8. Sen jännittävät ja mukaansatempaavat tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin, ja se pohjautuu Victor Hugon romaaniin. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla porinkeskusta@porinkeskusta.fi. Mukana Keskustan puheenjohtajaksi ehdolla olevat Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni. Paikalla Keskustan valtuutettuja ja kansanedustaja Hilkka Kemppi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10. Keskustan Tampereen paikallisyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ke 14.8.2019 klo 18 piiritoimisto Apilassa. 9.8.2019 43 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Matkan hinta on 40 € sisältäen kevyen aamupalan bussissa menomatkalla. vaaleihin valmistautumista toiminnallisin menetelmin. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Paluukyyti lähtee heti puoluekokouksen jälkeen Kajaaniin. Rantasauna lämmin klo 17–18. Piiri järjestää tarvittaessa bussikuljetuksia Kouvolassa 7.9. klo 13.30 Keskustan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Perjantaisin julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Piiri esittää kaksi bussireittiä, joihin pyydämme sitovia ilmoittautumisia piiritoimistolle osoitteeseen: keski-suomi@keskusta.fi. www.fb.com/perapohjola. Puheenjohtajatilaisuus, to. Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla la 31.8 klo 18 Lapinlahdella Alapitkän nuorisoseurantalolla. Kouvola, Hirvelän keskustanaiset järjestää torstaina 15.8. Tervetuloa tunnelmalliseen elokuiseen illanviettoon! Lähde mukaan puoluekokoukseen la 7.9 Kouvolaan. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Ilmoittautuminen, hintatiedustelut ja lisätiedot sähköpostilla tero. Pyhtää, Keskustan Pyhtään kuntayhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous tiistaina 13.8.2019 klo 18.00 Pyhtään kirjaston monitoimitilassa(Huutjärventie 30). Reitti: Pori (vanha linja-autoasema) Ulvila (Helsingintie) Harjavalta (Helsingintie) Kokemäki (Helsingintie) Huittinen Forssa Riihimäki Lahti – Kouvola. inkeri. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 13 mennessä. Laukaa. Lähtö Porista ja ennen esitystä mahdollisuus ruokailla teatterilla. Tampere. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella, Savonniemenkatu 6. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto
Mikä vuosi: Harri Holkerista tuli pääministeri ja Matti Ahteesta eduskunnan puhemies; Erich Honecker vieraili ensimmäisenä Itä-Saksan päämiehenä Länsi-Saksassa; evankelista Billy Graham keräsi Suomen vierailullaan lähes 200 000 kuulijaa; Seppo Rädyn keihäskulta jäi Suomen ainoaksi mitaliksi yleisurheilun MM-kisoissa Roomassa. 3. Lahdessa Kuninkuusravit, Lappeenrannassa Kalevan Kisat ja Keski-Suomessa Jyväskylän MM-ralli! Eikä siinä vielä kaikki. Tietotesti ??. Missä Suomen maakunnassa nuo kaksi vuosittain pidetään. ”Politiikan Lumi ja Pyry” nimesi paikallislehti Ähtärinseudun Uutisnuotta kaksi politiikan todellista legendaa, kun nämä kevään yhteisellä eurovaalikiertueellaan tekivät vierailun Lumesta ja Pyrystä kuuluisaan Ähtäriin. 4. Kuka ja milloin. 2. 2000 laulun tekijä, muusikko Jukka Kuoppamäki piti 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertin 25. He kaikki kolme täyttävät lähiaikoina vuosia. 8. 7. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 6.9.2019 Paljonko Dannylla on mittarissa. Mistä vuodesta on kyse. 6. Ristijärvellä pidettiin Veisuuvestivaali ja Ärjässä oli Taidefestivaali. Monessako Aasian maassa on hyväksytty samaa sukupuolta olevien avioliitot: 0, 1, 3, 6. 1) Kai nuu : Ris tijä rvi kun ta kes kel lä maa kun taa , Ärjä saa ri Oul ujä rve ssä , Kaj aan iss a, 2) Eer o Hei näl uom a, SD P ja Mau ri Pek kar ine n, kes kus ta, 3) 202 6, 4) Hel sin ki 200 0, Tur ku 201 1, 5) The odo re Roo sev elt 190 6, Ven äjä n-J apa nin sod an rau han sop im us, var mis ti Jap ani n val taase man Kor eas sa ja lop ett i Ven äjä n yliv alta pyr kim yks et Man tsu ria ssa ja Kor eas sa, 6) Kat ri-H ele na 17.8 . Kaksi suomalaiskaupunkia on aiemmin ollut Euroopan kulttuuripääkaupunki. Portsmouthin (New Hampshire, USA) rauhansopimuksessa. Innokkaimmat presidentti Donald Trumpin kannattajat vaativat 2018 Nobelin rauhanpalkintoa Trumpille lupaavasti alkaneiden Pohjois-Korea -kosiskelujen innoittamina. Viime viikonloppu oli Suomessa vilkas. 7) 1: Tai wan , lak i voi maa n 5/2 019 , 8) milj oon a milj oon aa, 9) 198 7, 10) riis i, veh nä, mai ssi . 10. 74 vuo tta , Kuo ppa mäk i 1.9 . Paljonko on mittareissa. Siis: ketkä kaksi. Mitkä kolme ovat maailman eniten viljellyt viljat. Yksi aiempi Yhdysvaltain presidentti on jo saanut Nobelin rauhanpalkinnon liittyen Koreaan. . 9. 44 9.8.2019 6 9 5 3 5 1 4 3 2 7 2 3 5 8 1 3 6 3 8 1 8 1 2 4 7 6 2 1 2 6 9 5 7 4 8 3 5 7 8 1 4 3 2 6 9 4 3 9 8 6 2 5 1 7 9 5 4 7 1 6 8 3 2 3 6 7 2 8 4 9 5 1 2 8 1 5 3 9 6 7 4 7 4 3 6 9 8 1 2 5 8 1 2 4 7 5 3 9 6 6 9 5 3 2 1 7 4 8 4 8 6 8 6 5 1 2 2 3 7 2 8 3 5 4 6 1 1 7 5 8 4 9 5 2 7 9 4 8 6 1 3 9 3 8 6 2 1 7 4 5 6 1 4 7 3 5 9 2 8 4 9 2 1 8 6 5 3 7 7 6 1 3 5 2 8 9 4 3 8 5 4 7 9 2 6 1 1 7 9 5 6 4 3 8 2 8 4 3 2 9 7 1 5 6 2 5 6 8 1 3 4 7 9 6 9 5 3 5 1 4 3 2 7 2 3 5 8 1 3 6 3 8 1 8 1 2 4 7 6 2 1 2 6 9 5 7 4 8 3 5 7 8 1 4 3 2 6 9 4 3 9 8 6 2 5 1 7 9 5 4 7 1 6 8 3 2 3 6 7 2 8 4 9 5 1 2 8 1 5 3 9 6 7 4 7 4 3 6 9 8 1 2 5 8 1 2 4 7 5 3 9 6 6 9 5 3 2 1 7 4 8 4 8 6 8 6 5 1 2 2 3 7 2 8 3 5 4 6 1 1 7 5 8 4 9 5 2 7 9 4 8 6 1 3 9 3 8 6 2 1 7 4 5 6 1 4 7 3 5 9 2 8 4 9 2 1 8 6 5 3 7 7 6 1 3 5 2 8 9 4 3 8 5 4 7 9 2 6 1 1 7 9 5 6 4 3 8 2 8 4 3 2 9 7 1 5 6 2 5 6 8 1 3 4 7 9 1. 5. Ainakin Oulu, Savonlinna ja Tampere aikovat hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, kun se seuraavan kerran valitaan Suomesta. Sekä ”Lumi” että ”Pyry” myös valittiin EU-parlamenttiin. 9. heinäkuuta ja oli kutsunut mukaan myös ikätoverinsa ja laulujensa laulajat Katri-Helenan ja Dannyn. Mitkä. Vihje: Yhdysvallat toimi välittäjänä ns. 77 vuo tta , Dan ny 24. M aiju To rvin en. 77 vuo tta. Montako miljoonaa on biljoona
9.8.2019 45 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Nyt nähdään, miten käy. Ilman keskustaa politiikasta puuttuu jotakin, vähän kuin ruuasta suola, pippuri, etikka tai öljy. Jatkossa voi yrittää tehdä paremmin. Pohdin jo kymmenkunta vuotta sitten, voisiko kepu olla joskus hallituksen kakkospuolue kohtuullisella kannatuksella, kohtuullisilla tappioilla. K-linjalla voittoihin pirjo kontio vieraskolumni. Asiat, jotka työvuosina nostattivat toimittajan pulssia, ovat ihanan etäällä. Ymmärrän hyvin, että tappiot harmittavat paljon töitä tehneitä keskustavaikuttajia. Olemme todella kehittyneet toistemme sättimisessä. Parasta keskustassa on aina ollut se, että puolueessa on aitoa tahtoa koko Suomen rakentamiseen. Jospa nyt malttaisimme hetken. PerikePulaiSta vaalitappioissa rypemistä en enää jaksaisi. Tehty mitä tehty. Virkistävää! Annetaan porukalle mahdollisuus. Annetaan poliitikollekin työrauha eikä raivostuta jokaisesta pikkuasiasta. Opetellaan sietämään näitä lähes täydellisiä, inhimillisine puutteineen. Jospa me kaikki katsoisimme ensin peiliin. Nykyisin media kyllä hoitaa ”syyllisten” kivittämisen. Tätä perintöä ei kannata hukata. Ärsyynnyitkö tyypin iästä, puolisosta, pankkitilistä, menneisyydestä vai harrastuksista. Sanavalmis somesissi joka miettii, miten saisi vähäteltyä uutta puheenjohtajaa. Sattumaa tai ei, kaikkien keskustajohtajaksi tyrkyllä olevien tai johtoon veikkailtavien sukunimi alkaa K-kirjaimella. Keskustalaisissa on särmää ja sitkoa, draamaa ja tunnetta. Keskustaan kun jää kivasti koukkuun. Harmitusta ei kuitenkaan kannata liioitella. Kova työ hallituksessa on paljon parempi vaihtoehto kuin käpertyminen kuukausiksi tappioanalyysien tekemiseen. keSkuStan puheenjohtajakampanjoihin kuuluu kaipaus suuresta muutoksesta, suuresta johtajasta. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja, joka jaksaa intoilla ravihevosista. Keskustalaisten apua ei tässä enää tarvita. Kun samoissa kokouksissa pyörivät niin liberaalit kuin konservatiivit, saa oppitunnin suvaitsevaisuudesta. Puolue yllätti itsensä ja kannattajansa menemällä hallitukseen. täydelliStä ehdokasta ei keskustan johtajakisassa ole eikä tule. Muuten voi käydä niin, että valta siirtyy roboteille. Se on hyvä alku. Katskooko pelistä kaikkeen tyytymätön vihanlietsoja. Keskustaa tulee seurattua muita puolueita tarkemmin. 46 9.8.2019 Seuraan politiikkaa nykyisin kotisohvalta. Ajatukseni tyrmättiin
tämän ”uutisen” kommenttisivustot olivat ennalta-arvattavaa kuraa. olin hölmistynyt, ajoin kotiin pintakaasulla, ettei mennyt jo bensoissa tappiolle. raha on puhunut, ruoka ei ole. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. päivämäärä ei muka sopinut tai sitten täytyi ihan sanoa, että meillä on ruokaa kotonakin. jotenkin siitä tulee aina vaivautunut olo, vaikka olisi asian päältäkin liikkeellä (siis ei ”liikenteessä”). rahan edestä olen puhunut kodeissa ja puutarhoissa. Häät, polttarit, synttärit. muutaman tonnin hinnalla telkkarista tuttu ihminen tulee ja kehuu päivänsankarin ja mikä parasta, otetaan yhteisselfiet. olen kuunnellut työnantajan maksamia jalkapallovalmentajia. kohteliaan epäkohteliaan määrätietoisesti niitä pyyntöjä torpedoin. ja sittenhän olisi Tami, omG, no thanks! Jari Nenonen Tyhjää puhetta Kauan sitten kiersin tupailtoja, joita järjestettiin, aivan oikein, tuvissa.. mutta aina se huijarisyndrooma, mitä minä teen täällä ihmisten kodissa mekastamassa. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat maria SeppäLä 044 7370 386 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Sehän menee, jos on edes jotenkin tuttuja, mutta kornia on mennä jonkin lahjaksi tilaamana täysin vieraan ihmisen juhliin ”hauskuuttamaan”. julkkiksia saa kuulemma puhumaan yksityistilaisuuksiinkin. tämä skene (nuoriso, onko oikein, kun setä sanoo skene?) ei ole aivan tuntematonta minullekaan. tosin tottakin, maksuliikenteen pitäisi kulkea toiseen suuntaan, jos taloon tulisi Riku Rantala ja perässä aasilla ratsastava siipimies. olen ollut ”kyllä maksetaan” -keikalla. kävelin autolle, emäntä perässä, se maksu! tuikkasi neljäkymmentä euroa armeliaasti kouraani, vähän bensarahaa. ja tietenkin häissä. niin yleensä soittaa puuhakas rouva, meillä olisi juhlat, niin olisi kiva, kun tulisit vaikka sellaisen vartin jutun vetämään, saat tietenkin ruuat ja kakkukahvit. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. veivasin tuntemattomille ihmisille mölinäni, jonka jälkeen olin ilmaa. osin siksi, että pahasti sanomisen (kirjoittamisen) ovat ottaneet elämäntehtäväkseen yhdys sana vaikeuksista kärsivät trollaajat. Yleensä osaavat valmentaa, eivät puhua. Yhteinen aatteen palo tasoitti tietä pitkätukalle. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 9.8.2019 47 Pienimuotoisia somekohuja syntyy päivittäin. Joskus kauan sitten kiersin tupailtoja, joita järjestettiin, aivan oikein, tuvissa. en kysynyt, että pitääkö vielä ilmapuntarikin tuoda lahjaksi. olen puhunut ihmisten kodeissa. niihin aikoihin kun suuret ikäluokat täyttivät viisikymppisiään, olin paljon esillä alueellisesti parinkin radion kautta
Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehden