s. 26
Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 3.8.2016
PÄLKÄNE & KANGASALA | 88. vuosikerta | Numero 31 | Irtonumero 3 . 9-17, la 9-13.
Huom! elokuun la suljettu. alv. sis. <DDD> <D>.<M>.<YYYY>
. 34
Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset.
Myös punamultamaalaukset.
Myös homepesut.
Kot.väh.kelp.
Puh. | www.shl.fi
PUOLITIMME HINTOJA!
2
/
1
:
ä
t
s
i
m
h
y
r
e
t
o
u
t
Ä
T
I
E
N
I
S
i
r
e
E
a
A
j
J
o
t
H
s
A
i
L
o
stai
,
r
p
8.
.
o
A
t
4
J
i
n
n
O
o
ne
sta
i
j
r
L
ä
l
o
t
L
m
E
m
va
Pa
i
a
s
K
a
n
r
A,
Seu
en e
J
U
KO R
d
9!
u
1
a
k
9
kuu olo klo
a
k
Jo
ki
u
a
y
t
nnet
pide
Tervetuloa
tekemään löytöjä!
KELLOSEPÄNLIIKE KORPOLA
80 v www.korpola.fi
Liikkeessämme kelloseppä
Liisantie 2, KANGASALA P. 10
Ilmainen arviointi.
? Urheilu: Haltia oli Aki
Niemen mieleen.... 046-930 4323
Mylly
jauhoi
rokkia
moneen
makuun
s. (03) 377 1172
Avoinna ark. s. Sydän-Hämeen Lehti
ULKOMAALAUKSET
? Kyliltä: Laulu houkutteli
Japanista asti...
sama tilanne kuin naapurissa Kangasalla keskusta-alueen
PÄLKÄNEELLÄ
3.8.2016
Parasta
mahdollista
markkinointia
kunnalle taitavat
kuitenkin
olla toimintaympäristöönsä
tyytyväiset
asukkaat ja
yritykset.
kehittämisen kanssa.
Kunnallinen päätöksenteko on
kuitenkin jouhevoitumassa, eikä jo
mietittyjen arkisten vetovoimatekijöiden lisäksi mikään estä ottamasta
mukaan uusia eksoottisia elementtejä ja jo näpeissä olevia vahvuuksia. Lisäksi Lentolan
karting-rata ja muutamankin suomalaisen F1-kuskin linkittyminen
Kangasalle antavat vahvasti leimansa. Joutuisikohan
sitten paljon lääkäreitäkin
työttömyyskortistoon. Tuotantokustannukset laskevat, ja pystytään
kilpailemaan hinnoilla. Eikö siihenkin pysäyttämiseen voitaisi kehittää jonkinlaista
etätoimintapysäytyspoliisia?
MYMMELI
Tuottaja:
Päivi Martikainen
044 7557 215
paivi.martikainen@shl.fi
ILMOITUSHINNAT
etusivu...............1,54 ?/pmm
takasivu.............1,18 ?/pmm
ennen tekstiä..1,07 ?/pmm
tekstissä............1,07 ?/pmm
tekstin jälk........1,07 ?/pmm
kuolinilm..........1,12 ?/pmm
värilisä................0,29 ?/pmm
Pienin ilmoituskoko
1 x 30 mm
Hintoihin lisätään
alv. Kuulemma
sellainen tulee marraskuussa koekäyttöön Tampereellekin, Hervantaan. Kun eliniänodote koko ajan kasvaa,
niin kuinkahan pitkään tässä itse kukin joutuu robottihoidossa loppuvuosiaan
elämään.
Onkohan kohta niin, ettei
koneilla hoidu vain vanhuksen ruokkiminen ja siisteyden ylläpito, vaan tulee
myös sellaisia vempaimia,
jotka osaavat aika kivasti
jutella ajankohtaisista kuulumisista?
Ehkäpä lähiaikoina tehdään robottivoimin sairaaloissa pikku leikkauksiakin.
Jospa kohta umpisuolet,
sappikivet ja muut sellaiset
hoituisivat konekirurgien
toimesta. Ehkä
myöhemmin on valmiita
tieverkostoja, joilla robotit
risteilevät nokkelasti. melko samantasoisia
nisäkkäitä.
Hiljattain lehdissä kerrottiin,
että esimerkiksi siat viedään
pikkuisina halvempiin maihin
kasvamaan. 2
KESKIVIIKKO 3.8.2016
PÄÄKIRJOITUS
Perustettu 14.9.1929
Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Viime
aikoina on puhuttu näistä
robottibusseista, joissa ei
ole kuljettajaa. Miten pitkällä kehitystyössä ja etumatkalla muihin
Pälkäne voisikaan olla, jos projektia
olisi lähdetty toteuttamaan jo vuosia sitten . mukaan)
Päätoimittaja:
Tommi Liljedahl
050 3010 291
tommi.liljedahl@shl.fi
Toimittaja:
Jani Oksanen
044 7557 213
jani.oksanen@shl.fi
Yritysasiakkaat:
Anssi Kukkonen
044 3477 402
anssi.kukkonen@shl.fi
Koneet ihmisten tilalle
Vanha ihminen väliin hätääntyy siitä, miten tämä
maailma muuttuu. Nykyään lemmikkieläimet on korotettu ihmisen
tasolle, mutta siat ja lehmät eivät ehkä paljon yksilökohtaista
taputtelua saa. Silloinhan me tyttöset kohtelimme Mansikkeja ja Helunoita
yhtä lempeästi kuin Mustia tai
Mirriä. Siinä pyssyhommassa kun tuppaa
tulemaan ruumiita, eikä
kuulustelussa saada sitten
enää paljon selville teon
taustoja.
Yksinkertainen mummo on unettomina öinään
miettinyt myös sitä, että
onko kuinkakin vaarallista, kun poliisi ajaa takaa
jotakin ajokortitonta tai
humalaista hurjastelijaa.
Kahtasataa mennään yleisillä väylillä. tommi.liljedahl@shl.fi
Erilaisia vahvuuksia
M
Kunnat ovat . alkaneet viime vuosina
kilpailla yhä innokkaammin uusista
asukkaista ja yrityksistä.
Huomiota arvellaan saatavan
erottumalla muista, ja ainakin
joissakin kunnissa on jo päästy pisteeseen, jossa yrittää pitää, vaikka
erottautumisen keinot jäisivätkin
kyseenalaisiksi ja joudutaan turvaamaan voimasanoihin.
P
älkäneellä on haluttu profiloitua vapaa-ajan kunnaksi,
mikä jo pelkän epäselvän
sote-uudistuksen vaikutusten
vuoksi on järkevää. Saavatkohan ?sisarukset. Ovat siis
yhtä palvelukykyisiä kuin
Luopioisten Linjan elävät
bussikuskit.
. Ehkä
ne osaavat lukea matkustajien ajatuksiakin. Kunnassa on
haluttu huomioida vapaa-ajan asukkaat esimerkiksi uutta rakennusjärjestystä myöten. Esimerkiksi Pälkäneellä alkaa
muun hyvän ohella olla vahvasti
kokemusta televisiosarjojen ja
nykyisin myös elokuvien kuvauspaikkana ja sitä kautta yhteyksiä
alan ihmisiin.
K
angasala puolestaan voisi ottaa erikoistumisessaan mallia vajaan 7000
asukkaan Iitin kunnasta, jonne
MotoGP-moottoripyöräsarjan ?
mahdollisesti jopa F1-sarjan . Ei tarvitsisi entiseen
tapaan ampuma-aseitten
kanssa hillua. sentään
matkustaa ulkomaille yhdessä?
Kun tämä teknisen älykkyyden konetoiminta kehittyy kehittymistään, niin mummoa
on ihmetyttänyt yksi asia, joka
on viime aikoina aiheuttanut
vaaroja, vammoja ja kuolemaa. Jossakin kerrottiin, että yhdeksän hengen
bussissa olisi kuitenkin yksi
ihminen ?talon puolesta?
tarkkailemassa, että homma
hoituu.
Kumma juttu! Ei vanha ymmärrä, mitä järkeä
touhussa on, mutta ehkä
se on vain jonkin uuden
kehityksen alkuaskel. Sydän-Hämeen Lehti
tämään sellaisia kaukoohjattavia laitteita, joilla
saataisiin hirmutekojen
tekijä poliisin toimesta
tietokoneohjelmoiduiksi
ja etäämmältä rauhoitetuiksi. ei
vain hienojen mielikuvien tai ison
näkyvyyden kautta.
Sen sijaan, että paikallislehti täyttyy negatiivisista uutisista tai valittavista yleisönosastokirjoituksesta,
parasta mahdollista markkinointia
kunnalle taitavat olla toimintaympäristöönsä tyytyväiset asukkaat ja
yritykset.
Mummon murinat
Siitähän on jo pitkään puhuttu, että vanhuksia hoitamaan kehitellään kaikenlaisia laitteita, jotka korvaavat
ihmisen. Kuitenkin nuo
kaikki lienevät ?ajatusmaailmaltaan. Oikein pelottaa
oma tulevaisuus. Tai
jospa heitä tarvittaisiin yhä
uusien menetelmien kehitte-
Eikö ole
onnistettu
kehittämään
sellaisia kaukoohjattavia
laitteita, joilla
poliisi saisi
hirmutekojen
tekijän
tietokoneohjelmoiduiksi
ja etäämmältä
rauhoitetuiksi?
lyyn. osakilpailun myötä kääntyy lähivuosina satojen miljoonien tv-katsojien
ja monikymmentuhatpäisenä paikalle saapuvan yleisön huomio.
Eväitä moottoriurheilukunnaksi
kesäpäivän pitäjällä on, sijaitseehan
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäneen ja Kangasalan
paikallislehti.
Ilmestyy keskiviikkoisin.
kunnassa valtakunnallinen auto- ja
tieliikennemuseo Mobilia ralligallerioineen, jota tukevat kunnan
alueella tänäkin vuonna ajettavat
useat rallikilpailut. Kun on tapahtunut näitä kaikenlaisia hyökkäyksiä,
niin eikö ole onnistettu kehit-
Sähköpostiosoitteet:
toimitus@shl.fi
ilmoitukset@shl.fi
tilaukset@shl.fi
Kotisivu: www.shl.fi
Puhelin: 03 539 9800
Tilaajapalvelu (ark.
klo 9?15) 03 539 9800
Alma Manu
Jakelupäivystys (ark.
klo 6?11) 0800 96675
Postiosoite:
PL 16, 36601 PÄLKÄNE
Käyntiosoite:
Onkkaalantie 58
Avoinna: ma?ke klo 9?16
(to?pe sop. 24 %
TILAUSHINNAT (kotimaa)
Täystilaus 12 kk........87,50 ?
Täystilaus 6 kk...........46,75 ?
Täystilaus 3 kk...........25,00 ?
Hinnat sisältävät 10 % alv.
Lehden vastuu ilmoituksen
virheestä, väärästä julkaisu
päivästä tai poisjäännistä
on kaikissa tapauksissa
enintään ilmoituksen hinta.
Välitämme ilmoituksia
maamme kaikkiin sanoma
lehtiin niiden omilla
ilmoitushinnoilla.
Levikki:
4 950 kpl (LT 2014)
shl.fi:
8500 kävijää viikossa
Toimitusjohtaja:
Olli Sirén, 050 5169 145
olli.siren@shl.fi
Alma Manu Oy, 2016. olosuhteiden pakostakin . Siinä moni teräväpäinen
alan taitaja saisi lopputyönsä
tai väitöskirjansa tehdyksi,
kenties.
Tuotantoeläinten hoitami-
nen on nykyään aivan erilaista
kuin meidän nuoruudessa. Helsingin vaiheilla ovat jo vähän
hankkineet tämän sortin
kokemusta. Jos linjaus moottoriurheilukunnasta olisi tehty jo aiemmin, kunta
olisi kenties halunnut pitää tiukemmin kiinni esimerkiksi ammattikoululta karanneesta autolinjasta.
J
ärkevimmin kunta kuitenkin
hoitaa markkinointinsa tekemällä asiat fiksusti lähellä
lusikkamunkit
ja valkosuklaakakut
odottavat Sinua!
Kekesähui la
vit -40 %
PLATINUM- paketit alk. 03-376 7795 . Tarjoukset
Niko Lindholm
LVI-asentaja
. ma-pe 10-18, la 9-14
. ma-pe 9-17, la 9-14
Tule ja näe tilaihmeet, modulisohvat, monikäyttöruoka- ja kahviryhmät,
aurinkotuolit sekä RST keinut. Saneeraukset
Tmi LVI-Lindholm www.lvi-lindholm.fi
. otot
DESIGN
Teollisuustie 1, REGOhalli
Fin 36760 Luopioinen
040-5847155
MAHLIANKATU 2, 37600 VALKEAKOSKI | WWW.ST-AUTOKESKUS.FI | 020 769 1340. Pöytiä ja
tuoleja myös erikseen.
sis. Kesäkioski
Pälkäneen Urheilu ja Kalastus
Facebook
Rauduskoivunkuja 2, 36600 Pälkäne
Onkkaalantie 71, puh. Aliurakointi
. Maissilabyrintti - Vinttipuoti . Sydän-Hämeen Lehti
VAPAA PÄÄSY!
IHANIA
UUTUUKSIA
ELOKUULLE
19
O 10IN KL sti
Ä
T
T
I
a
IV
klo 23
NA PÄ
AVOIN erjantaisirnauksella
P
sääva
aan
aistam
Tule m ehoniemen
V
uutta jäätelöä!
omaa
Jatkuvasti vaihtuva näyttely
Kahvion herkut mm. Pizza slice
. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Nyt vesihyasinttivalaisimet syksyyn!
7 900?
AJ: 223TKM -03
mb c 200 CDI AUT.
a/C, DIESEL, SUOMI-AUTO
voimassa 3.8.-13.8.2016
Kesä jatkuu....
ALE JATKUU 30-60 %
- KAIKKI VAIHTOAUTOT VAIN 1,95% KOROLLA!
- RAHOITUKSET JOPA ILMAN KÄSIRAHAA!
- EI MUITA KULUJA!
- EDELLYTTÄÄ MYÖNTEISEN LUOTTOPÄÄTÖKSEN
FALCK TIETURVA VUODEKSI
VELOITUKSETTA!
Kestävät ja huolettomat polyrottinkikalusteet monessa eri
värissä, suunniteltu Suomen ankariin olosuhteisiin!
OWAS KALUSTEILLA voit kalustaa aivan kaikki.
Markkinoiden paras design, kestävyys ja monikäyttöisyys.
Kauppa käy - tule heti
hakemaan omasi laajasta
valikoimasta. Uudiskohteet
040-550 7096
. Mökkiputkitukset
Marjabaari . Av. alv
Muista myös lemmikkieläimien pedit ja
ruokailu
Suoraan
maahantuojan
OUTLET myymälästä,
Suomen laajin
mallivalikoima!
OWAS
www.owasdesign.fi
Kotiinkuljetus tarvittaessa! Ti-ke-to-pe 10-17 ja la 10-15,
su-ma suljettu
Muina aikoina yht. Hot wings . 03-5342045. . Kvv - Työnjohto
. Mahtava määrä akaasia- ja komposiittilaattoja,
hyllyjä ym. Puh: 0207 969480
Ihania
Gabs-lau värikkäitä
kkuja -3
0%
myynti@kotihalytin.. (03) 538 1019, www.suttinen.fi
Avoinna:
Ma-pe 9-19
La 9-16, Su 11-19
Tarkista tilapuodin tapahtumat netistä
T:mi Annikki Westman
P. 0400 202 229. Kana- ja makkarakorit
. Pienremontit
. Hampurilaisateriat
Vehoniemenharjuntie 92, Kangasala
P. 449,PLATINUM- paketit alk. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi
Av. Viemäröinnit
niko@lvi-lindholm.fi
Paikalla kun sovitaan
. www.automuseo.com
sa yksi
Ota kaksi mak
Ota yhteyttä:
Ota yhteyttä:
myynti@kotihalytin.?
. ym. Puh: 0207 969480
Helkama ja Crescent
POLKUPYÖRÄTvähintään
Ovh.
%
0
-2
Lauantaina 6.8.
poikkeuksellisesti
liike suljettu
Fiina
www.kotihalytin.fi
www.kotihalytin.fi
sen
Sutti säys
ö
kesäp .8.
6
Ilmaiseksi kurkkujen ostajalle
3.
(niin kauan kuin tavaraa riittää)
ÄMPÄRI!!!
Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne
puh. Kahvikammari . 449,-
Kesäpoistoja jo
alennetuista!
Tervetuloa!
PIKKUSUOLAISIA
ANNOKSIA
Muun muassa:
Alueilla,
joilla ei liikennettä ole, riittää
40 sentin salko 15 sentin lipulla tai vähintään 15 sentin
korkuinen koho. Paikalliset valvojat voivat toimia joko yhden
tai useamman osakaskunnan
alueella.
Valtio tukee rahallisesti kalastuksen valvontaa, mutta
ihan mustanaan ei ?kalapoliiseja. Pyydyksissä pitää näkyä myös kalastajan tai
ravustajan nimi ja yhteystiedot.
Paikallisen luvan lisäksi
kaikkien 18?64 -vuotiaiden
kalastajien tai ravustajien tarvitsee maksaa myös 39 euron
suuruinen vuosittainen kalastonhoitomaksu. Aitoon
puolella ei juuri pyydyksiä
näy, joten suuntaamme pohjoispuolelle Sappeen alueelle.
Syrjänen ajaa Arvelan neuvojen mukaan turvallisia, kivettömiä reittejä pitkin kohti lipuilla
merkittyä verkkojataa. Heistä
kumpikaan ei ole suorittanut
kalastuksenvalvojan tutkintoa,
mutta paikallisiakin valvojia
alueella on, joten kalavesien
valvonta ei ole pelkästään Syrjäsen varassa. Olen Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvoja ja teen valvontatyötä
pääasiassa isoilla järvillä kalastusalueiden tai osakaskuntien
tilaamana ostopalveluna. selvittelemään
aiempaa riitaa.
Poliisin mukaan vangittu
ampui yhtä kolmikosta rintaan luvattomalla käsiaseella,
Mopokolari Kuhmalahdella
Poliisi tutkii Kuhmalahdella
maanantai-iltana sattunutta
mopokolaria liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Poliisi sai ilmoituksen kahden
mopoilijan välisestä törmäyksestä Myllyojantiellä hieman
ennen iltayhdeksää.
Poliisin mukaan 15-vuotias
poika oli ajanut mopoa Myllyojantietä Pohjan suunnasta
ja ajo-oikeudeton 14-vuotias
poika rekisteröimätöntä mopoa vastakkaisesta suunnasta.
Mutkassa he olivat törmänneet toisiinsa, jolloin vanhempi mopoilija loukkasi kättään
ja nuorempi jalkaansa.
Kuljettajien lisäksi myös
mopot kärsivät vaurioita rytäkässä.
ja luodista saanut kuljetettiin
sairaalaan vakavia vammoja
saaneena.
Poliisi ei ole löytänyt viitteitä
siitä, että mieskolmikolla olisi
Poliisin mukaan tapauksen
ollut mukanaan aseita.
Ampujaksi epäilty otettiin tutkinta on loppusuoralla ja
kiinni muutama tunti ampu- asia edennee käräjäoikeuteen
misen jälkeen, ja hän on siitä syyskuussa.
lähtien ollut poliisin huomassa.
Murtovaras kolaroi autonsa
Tampereen Lakalaivassa sijaitsevaan autoliikkeeseen
iskeneiden murtovarkaiden
viemä musta Audi A7-henkilöauto ilmestyi Kangasalan
Vatialaan tiistain ja keskiviikon
välisenä yönä.
Pahoin kolaroitu auto jäi
Seunalankujalle, josta vaalea
mies lähti puolen yön aikaan
Vatialantien suuntaan.
Havaintoja ja vihjeitä Audin
(rekisteritunnus KNL-665)
liikkeistä voi ilmoittaa numeroon 0800 90022. Hän pysäyttää veneen lipun viereen, ja
tarkastus voi alkaa.
Pälkäneveden kaltaisilla
järvillä niillä alueilla, joilla on
vesiliikennettä, on pyydykset
merkittävä vähintään 1,2 met-
riä vedenpinnan yläpuolelle
ulottuvilla saloilla, joissa on 20
senttiä kanttiinsa oleva neliön
mallinen lippu. Vankka
alumiinivene sen sijaan on vesillä kuin kotonaan.
Jouttesselän peräosa jakautuu Aitoon ja Sappeen osakaskuntien alueisiin. Puhelimitse (03) 539 9800
Kalastuksen valvoja: Erkki Syrjänen kiertää
Pirkanmaan järviä
Rikkeet
vähenevät
vuosi vuodelta
PÄLKÄNE
Pälkänevesi välkehtii keskikesän auringossa, kun kalastuksenvalvoja Erkki Syrjäsen
alumiinivene irtoaa Kankahuvenlahden laiturista ja suunnistaa Jouttesselän laineille.
Syrjänen on kierrellyt järven
Onkkaalan puoleista päätä jo
aamupäivän yhdessä Heikki
Arvelan ja Ahti Tuomisen
kanssa.
Iltapäivän puolella kolmikko
on poikennut Aitoon Kankahuven rannan kioskikahvioon
kahvitauolle, ja samalla poimitaan myös toimittajan hetkeksi
kyytiin.
Kolmikko ei ole huvikseen
veneilemässä, vaan tarkastamassa kalanpyydysten ja niiden
merkintöjen lainmukaisuutta.
Syrjänen on porukasta eniten
ammattilainen. Niinä päivinä, kun
ei ole valvontatöitä, ajelen saunalauttoja Pyhäjärvellä. Nyt
on meneillään kolmen päivän
valvontajakso Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen tilaamana, kertoo Syrjänen jo ennen järvelle lähtöä
kahvion terassilla.
Sappeelainen Arvela ja kukkolalainen Tuominen ovat
mukana kalastusalueen edustajina ja paikalliset vedet hyvin tuntevina oppaina. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Pelkällä kalastonhoitomaksulla saa myös
virvelöidä tai uistella yhdellä
vavalla koko maassa lukuun
ottamatta vaelluskalavesistöjen
virta- ja koskialueita, kalastuskieltoalueita, erityiskohteita ja
Ahvenanmaata.
Ongintaan ja pilkintään ei
tarvita minkäänlaisia lupia eikä
maksuja.
Vakavat rikkeet
vähissä
Tässä tapauksessa sekä pyydysten merkintä että luvat
ovat kunnossa. Tuominen kiinnittää
merkkisalkoon vielä muovisen
liuskan, josta kalastaja näkee,
että pyydykset on tarkastettu
ja hyviksi havaittu.
Syrjäsellä on mukanaan
tablettitietokone, johon hän
naputtelee tiedot valvontakäynnistä. 4
KESKIVIIKKO 3.8.2016
UUTISET
. Tietoja kaivataan myös Asentajankadulla
ja myöhemmin Seunalankujalla mahdollisesti havaitun
tekijän liikkeistä illan ja yön
aikana.
Tapahtunutta tutkitaan
törkeänä varkautena. Uisteluveneiden lupa-asiat
ovatkin lähes poikkeuksetta
kunnossa, vahvistaa myös Syrjänen.
Kunnollinen merkintä
tärkeää
Vaikka mantereella ja suojaisalla Kankahuvenlahdella on
lähes tyyntä, käy selällä sen verran tuuli, ettei siellä kaikkein
heppoisimmalla soutupaatilla
mielikseen veneilisi. Autoliikemurron yhteydessä oli vahingoitettu myös muita autoja.. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Rapumerran
kohon pitää olla vähintään 5
senttiä korkea.
Tässä tapauksessa lippu salkoineen ovat asianmukaiset
ja heijastinkin löytyy. Koneella oleva ohjelma ja gps-laite tallentavat ja
paikantavat tapahtuman, joka
Ampuminen johti
pälkäneläismiehen vangitsemiseen
PÄLKÄNE
neellä.
Vangitseminen liittyy kePoliisi on vanginnut 55-vuoti- säkuiseen tapaukseen, jossa
aan pälkäneläismiehen epäil- kolmen miehen seurue saapui
tynä tapon yrityksestä Pälkä- miehen asunnolle Onkkaalassa
lauantaina 18.6. Hän kiertää
kesäisin lähes päätoimisesti
Pirkanmaan isoilla järvillä.
. Näyttää olevan muikkuverkon merkit tälle vuodelle ja
kalastajan yhteystiedotkin ovat
näkyvillä, toteaa Arvela.
Seisovilla pyydyksillä kuten
verkoilla tai katiskalla pyytävä
tai useammalla vavalla kalastava sekä ravustaja tarvitsee aina
vesialueen omistajan luvan,
tässä tapauksessa Sappeen
osakaskunnan pyydysmerkit,
jotka on kiinnitettävä pyydysten yhteyteen. Kesäkausi menee pitkälti näissä
merkeissä. Salossa pitää
olla lisäksi vähintään 2 sentin
levyinen heijastin. Tämän
on huomannut myös kahvioon
kupilliselle poikennut Aleksi
Vaara.
. silti järvillä parveile. Olen kolunnut näitä vesiä
uisteluveneellä melkoisesti,
mutta koskaan ei ole vielä lupia kyselty, myhäilee Vaara,
jolla luvat ovat kuulemma silti
aina kunnossa.
. Arvela
ja Tuominen tarkistavat vielä
salkoon kiinnitetyn pyydysmerkin.
. Kalastonhoitomaksun maksamista ei voida
tarkistaa, koska kalastaja ei ole
paikalla
Yhtäkään kalastajaa
emme kierroksella kohtaa.
Miehet ovat yhtä mieltä, että täkäläiset kalastajat ovat tunnollisia lupa- ja merkintäasioissa.
. tehdyt taajuusmuutokset; Luopioisissa
ruskehtavia, punertavia, oranssinkeltaisia tai kellertäviä.
Väri vaihtelee itiöiden kypsyysasteesta, veden väristä sekä
vedessä olevista muista hiukkasista riippuen.
Veteen joutuessaan itiöiden
ympärille muodostuu ohut
hyytelömäinen vaippa, johon
tarttuu helposti leviä, vesiselkärangattomien ja hyönteisten
kuoria tai vesikasvinkappaleita.
Jopa satojen metrien pituiset
itiölautat hajoavat muutamassa päivässä.
11 havaintopisteellä eri puolilla
Pirkanmaata.
Kangasalan Kirkkojärven
lisäksi runsaasti sinilevää oli
Pyhäjärvellä Pirkkalassa. Myös Mallasvedellä Pälkäneen Pakanrannassa ja Kukkialla Luopioisten
uimarannassa havaittiin vähän
sinilevää.
Kaikkiaan sinilevää esiintyi
ja hyvin nuori romaninainen. 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm). Oikein hyvä työkalu, joka
pitää tiedot varmasti ajan tasalla, eikä tarvitse naputella jälkikäteen iltamyöhään raportteja,
kehuu Syrjänen.
Matka jatkuu ja saaren rantoja kiikaroiva Syrjänen havaitsee
pienen kohon kellumassa.
. Kymmenkunta vuotta olen
täällä valvontaa tehnyt ja parempaan päin on menty koko
ajan. Pahoihin rikkeisiin ei juuri törmää ja huomautettavaakin
on vuosi vuodelta vähemmän,
Syrjänen kiittelee.
kohdellaan paikallisen käytännön mukaan joko huomauttamalla tai takavarikolla. Räikeistä lakirikkomuksista pyydys takavarikoidaan.
Paikallisten sääntöjen rikkojaa
rikkoon. Tästä
pitivät uimareiden lisäksi myös
sinilevät.
Kangasalan Kirkkojärven
sinileväkukinnot olivat viime
viikolla runsaita. Ennen tankkausta
kolmikko oli haalinut autotallista mukaansa kaksi
Dolmar-merkkistä moottorisahaa, kulmahiomakoneen, lenkkiavainsarjaan,
paineilmakompressorin ja
parkkirahalompakon, jossa
oli pieni summa rahaa.
Tummansinisen Volvon
rekisterinumero on FER282.Rytäkän jälkeen öljyä
vuotanut auto jatkoi matkaansa Ponsantietä pitkin
Oriveden suuntaan, eikä
varkaita tavoitettu. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. illan suussa
kotiin palannut vanha isäntä yllätti kutsumattomia
vieraita Mutikontien varren
maatilan polttoainesäiliöltä.
Kuuden aikoihin polttoöljyä pumpanneet varkaat
yrittivät ajaa karkuun, mutta juuttuivat porrasperäisellä Volvo V80-henkilöautolla
kiinni.
Isäntä yritti pysäyttää varkaat, mutta nämä kaasuttelivat häntä päin. Sydän-Hämeen Lehti
5
Isäntä roikkui konepellillä tavattuaan
varkaat itse teosta
Tiistaina 26.7. Matalin
työttömyysaste oli Punkalaitumen 10,8 prosenttia.
Huoltotyöt
pimentävät
televisioita
lauttoja veden pinnalla. Jos
pyydyksestä löytyy puhelinnumero, voidaan ottaa heti yhteys
ja tarkistaa, onko esimerkiksi
pyydysmerkki tippunut. Parinkymmenen viime vuoden
keskiarvoon verrattuna sinilevää oli viikolla 30 tavanomaista
enemmän.
täytelähetin toimii Lahden
päälähetysaseman alaisuudessa.
Suoraan Lahteen antenninsa suunnanneiden oli haettava huoltotöiden jälkeen
televisiokanavat uudelleen.
Sen sijaan Luopioisten täytelähettimen kanavapaikat
pysyivät ennallaan, joten
kanavia ei kannattanut ryhtyä hakemaan uudelleen,
vaikka televisiokuva saattoi
muutostöiden aikaan pätkiä
maksimissaan seitsemän
tuntia.
Sää
Torstaina
+17
Sahalahti
+17
Kangasala
Perjantaina
Kuhmalahti
+17
+17
Pälkäne
Luopioinen
+20
Sahalahti
+20
Kangasala
Lauantaina
Kuhmalahti
+21
+21
Pälkäne
Luopioinen
+19
Sahalahti
+19
Kangasala
Sunnuntaina
Kuhmalahti
+19
+19
Pälkäne
Luopioinen
+21
Sahalahti
+20
Kangasala
+20
+20
Pälkäne
Selkeää
Puolipilvistä
Vesikuuroja
Pilvistä
Ukkosta
Lumisadetta
Kuhmalahti
Luopioinen
Palveleva meteorologi puh. Tyypillinen mökkiläisen
katiskan koho, hän naurahtaa,
kun päästään lähemmäksi.
Lähempi tarkastelu osoittaa,
että pyydysmerkki on asianmukainen, mutta yhteystiedot
puuttuvat ja merkkikoho on
alimittainen. Tuulilasin
pyyhkimestä kiinni pitänyt
mies raahautui konepellillä
hetken matkaa, kunnes pudottautui irti.
Varasseurueeseen kuului
kaksi nuorta romanimiestä
Heikki Arvela jättää katiskanomistajalle huomautuksen puutteista.
Erkki Syrjälä tekee
säännöllisesti valvontakäyntejä
myös Sydän-Hämeen
vesistöissä.
välitetään edelleen ely-keskukseen, kalastusalueelle ja riketapauksissa poliisille.
. elokuuta.
Huoltotyöstä ennakoidaan
aiheutuvan enintään yhden
tunnin katkos tv-lähetyksiin
aamuyhdeksän ja iltapäiväkolmen välisenä aikana.
Luopioisissa televisiot
pimenivät paikoin myös
viime viikolla.
Syynä olivat Lahdessa
26.7?28.7. Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan
kyse on kuitenkin vaarattomista kuusen suopursuruosteen
itiölautoista.
Lämpimät ja sateiset jaksot
sekä suuri ilmankosteus ovat
edesauttaneet kuusen suopursuruostesienen itiöiden
kypsymistä.
Sateet ja niiden aiheuttamat
Suopursuruosteen
valunnat voivat kuljettaa pinitiölauttoja
nalla kelluvat itiöt kauas lähtöSinilevän lisäksi uimarit ovat paikalta.
säikähtäneet ruosteenruskeita
Ruostesienen itiölautat ovat
Digitan huoltotyöt Luopioisten lähetysasemalla
vaikuttavat televisiolähetyksiin Pälkäneen alueella
keskiviikkona 3. Näin
vältytään turhilta takavarikoinneilta, Syrjänen selvittää.
Pieniä puutteita löytyy joistakin muistakin tarkistettavista
pyydyksistä, mutta ei mitään,
mikä antaisi aihetta takava-
Työllisyydessä
tasatilanne
Sydän-Hämeessä
Sekä Pälkäneellä että Kangasalla kirjattiin työttömyysasteeksi kesäkuun
lopussa 12,6 prosenttia.
Pirkanmaan Ely-keskuksen
JARMO SALONEN
Sinilevä lisääntyi
lämpimissä vesissä
PÄLKÄNE, KANGASALA
Heinäkuun lopun helteet nostivat pintavesien lämpöä jopa
monta astetta päivässä. Katiskan omistaja
saa pyydykseensä erilaisia huomautusliuskoja, mutta välttyy
kuitenkin pyydyksen takavarikoinnilta.
. Havaintoja ja vinkkejä tekijöistä ja
auton liikkeistä voi ilmoittaa numeroon 0800 90022.
mukaan huolestuttavimmat
lukemat olivat Tampereen
19,3 prosenttia
on tällöin jo täysi kesä!
Vaan mikä on: näin keväällä
myös ihmisen täyttää kaipuu
ja kevään taittuessa kesään
kuin pakon edessä taipuu.
Saa todeta: jälleen on kesä uus
ja kevät meni jo ohi,
ja se rinnan kipu ja kaipaus
sitä muille ei kertoa tohi.
Joku vois vain pilkaten
naurahtaa;
on sullakin kuvitukset!
?Iso ihminen: tee sinä
työtäs vaan
jätä moiset haihatukset!?
Mutta tiedän; on
sukulaissieluja
moni tuntee samoin
kuin minä
taas kevät ja kesä kun
mennyt on
olet tuhlannut vuoden
myös sinä!
Tämä lauluni ehkä nyt
haikeena soi
kuin sävy olis surujen summa
vaan minkäs sielunsa värille voi
alla pinnan, jos on se tumma.
Tätä sieluni laulua hyräilen
tahdon muuttaa sen
iloisemmaksi,
kun nään, että joka pesällä
taas jälleen on lintuja kaksi.
Ota sinäkin lahjana kaikki se,
mitä kesä voi sulle antaa
ja lintusten lailla laulellen
voit kiitoksen Luojalles kantaa.
Sillä jälleen todeta voimme sen
tämä kesä on ainutkertainen,
ja kun mennyt se on, se on ohi
sitä unohtaa sinun ei sovi.
Viime päivien ukkosrintamat ovat luoneet häkellyttäviä kontrasteja myös iltaruskotaivaalle, kuten tässä Lasse Rajamäen Roineella 30.7. Sydän-Hämeen Lehti
LUKIJALTA
sähköposti: toimitus@shl.fi . 6
KESKIVIIKKO 3.8.2016
. ottamassa kuvassa.
Heinäkuun
aurinko laski
Kesäinen
maalaismaisema
Heinäkuu tarjosi kuvaaja Eero Mäki-Mantilalle parastaan perjantaina.
Maalaismaisemaan ihastui uimareissullaan Jarkko.
AILI VUORINEN
Eila Merontausta lausui sisarensa
Aili Vuorisen Laulu kesälle -runon
Luopioisten kotiseutujuhlassa
Mikkelinmäellä.. puhelin: (03) 539 9800
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Lukutaito
Ukkosrintaman maalaamaa taidetta
Koska koirat eivät osaa lukea tai
ymmärrä liikennemerkkejä, olisi
se rannoilla omistajan tehtävä.
HAU KIVA PAITSI RANNALLA
Laulu
kesälle
Jos laulun kesälle tekisin taas
ja uusille aamuille kevään
joka ainoa aamu sen
uutena nään
kun lintujen lauluhun herään.
Tää viserrys niin ylenpalttinen
se alkaa jo huhtikuulla
ja tullessa viimein toukokuun
ne laulaa jo sadalla suulla.
Sen jälkeen ne hiukan
hengähtää
on puoliso saatu ja pesä
ja poikaset kohta jo kuoriutuu
. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne
Sydän-Hämeen Lehti
ALAN AMMATTILAISET
Pitopalvelut
Hinauspalvelut
Autoilu
Paikallista palvelua Lentolassa
KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY
Henkilö- ja
pakettiautot
Myös raskas
kalusto
Tallenna puhelimeesi
Puh. www.fixus.fi
Paikallislehtien
VERKKOKISAN
VOITTAJA
2015
l.f . moottoreiden ja vaihteistojen korjaukset
(03) 5356 100 | www.kolari-special.fi
Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen
Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Maanrakennustyöt
Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala
mingalsuo@yahoo.com, www.mkingalsuo.fi
kokoproteesit . Sydä
n-H
ä
PALVELEMME
8-17
Kiinteistönvälitystä
Hä
m
m
hyvää
rengaspalvelua
(03) 377
3177 PALVELEMME
shl.f . päästömittaus
Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17
www.morilea.fi
Morilea Oy
PITOPALVELU
Hannele Haataja, p. Taloushallinnon palvelut ?
Maanrakennus/
muut konetyöt
p. www.tv-hugg.com. 03 3773 177 VIERESSÄ
KANGASALANTIE
921,
. 03 377 ja
1140
KANGASALAN
(03) 379
PALVELEMME
Merkillisen
hyvää huoltoja korjaamopalvelua
KANGASALAN
(03)
3790333
0333
PALVELEMME
HELI RÄMÖ
Pekkarinen
DigiHeikki Heikki
Kuhmalahti
Merkillisen hyvät
osat- ja huollot!
KANGASALAN
(03)
3771140
1140
PALVELEMME
Merkillisen
KANGASALAN hyvää
(03) 377 varaosapalvelua
PALVELEMME
KANGASALAN
(03)
377 1140
arkisin
8-18
8-18
KANGASALAN
(03) 377 1140 arkisin
PALVELEMME
lauantaina
9-14
lauantaina
arkisin9-14
8-18
lauantaina 9-14
PARHAAT
ANTENNIRATKAISUT
. 040 723 9571
Pohja
ee
Merkillisen
hyvää varaosapalvelua
Merkillisen
hyvää varaosapalvelua
Merkillisen hyvää varaosapalvelua
Merkillisen
hyvää
huoltoMerkillisen
huoltojakorjaamopalvelua
korjaamopalvelua
avoinna ark.hyvää
8-18,
la 9-14,
p. 8-17, p. www.fixus.fi
Rengasasennus
ja myynti
KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . 4G/LTE
-häiriösuotimet . Audio + videolaitteet
. sh
eht
avoinna
ark. korjaukset
Yrittäjäntie 8
36600 Pälkäne
p. Uusin tekniikka . nelipyöräsuuntaukset . Traktori- ja
pienkonehuollot
. 044 304 0414
VARAOSIA
www.kirjanpitomattila.com
Hammasteknikot
MK Ingalsuo Ay
040 347 7402
KÄYTETTYJÄ JA UUSIA
Kirjanpitotoimistot
Myllystenpohjantie 2, Kangasala
PUH. Teräväpiirtotekniikat . varaosat
. Alueen hyvä tuntemus
. 9-14
0400-404 425
fix
KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . Antenniasennukset + tarvikkeet
Ellintie 6, Kangasala
P. Ilmastointihuollot ja
pakokaasutestit
. (03) 379 2940 . Pienet tehoantennit
. 045 1331 222
YLI 300 ERI
TRAKTORIMALLIIN
www.purkupojat.com
. Sydän-
i . määräaikaishuollot . ilmastointihuollot
. 040-5876139
hannele.haataja@morilea.fi
0400 78 68 00
Siivoustyöt
Hinaus 24h Siiki & Karhu Oy
www.hinaus24h.fi
Asianajotoimistot
Merkillisen reilu.
Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti
Korjaamo 0440 684 521
korjaamokultapelto@gmail.com
Merkillisen reilu.
Merkillisen reilu.
0400 833822
KANGASALAN
Rengasasennus ja myynti
(03) 377 3177 PALVELEMME
Kiinteistönvälittäjä, LKV
arkisin Julkinen
8-17 kaupanvahvistaja
i
f
.
lauantaina
s
u
p. 8-17,
laKATSASTUSASEMAN
9-14, p. 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. katsastuskorjaukset
. shl.f . 010-239 0880
Varaa
ilmoitustilasi
alan
ammattihakemistosta
Traktorin varaosat
www.aleksinlkv.fi
www.aleksinlkv.net
Korjaamme henkilö- ja pakettiautot!
Puh. TV:t + digiboxit
. pohjaukset . päästömittaus + OBD 69 e
MAK + dieselpäästömittaus
69 e
MAK + bens. Lentolantie 12, 36220 Kangasala.
Määräaikaiskatsastus
Jälkitarkastus
laaja
Jälkitarkastus
suppea
40 e
20 e
14 e
57 e
MAK + bens. Autohuollot
. www.fixus.fi
SydänHä
me
ehti
L
een
Merkillisen
hyvää rengaspalvelua
Kangasalantie
921, katsastusaseman
vieressä
Markus Huttunen
KANGASALANTIE
921,
KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Syd
ehti
änHä
arkisin 8-17
n
e
Merkillisen
ja korjaamopalvelua
KANGASALANhyvää
(03) 379 huolto0333 PALVELEMME
nL
ee
0400 - 499752
AA Juho Juusela
040-4517899
Parasta
!
a
st
i
ll
a
k
i
pa
nL
PALVELEMME
arkisin 8-18
AA Timo Portaanpää
lauantaina 9-14
arkisin
8-17
arkisin
8-17
. Boch vikadiagnoosi
Rakennusten purkutyöt,
uusien pohjarakentaminen.
Vesi/viemäri- ja sähkökaivuut.
Jari Ahola, 040 5013240
tmijariahola@gmail.com
www.maanrakennusjariahola.fi
Tv- ja digilaite-elektroniikkaa, huoltoa
TV-DIGIHUOL TO
. jakohihnan vaihdot
. Kanavamuutoskorjaukset
Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti
asennettuna, kotiin tuotuna ja
käyttöopastettuna
Hydrauliikkaletkut ja liittimet
Merkillisen reilu.
0500 846 709 / 24/7 h
KODINHOITOTYÖT
Antenniasennukset
m
. www.fixus.fi
Rengasasennus
ja myynti
lauantaina 9-14
?
hti
Le
. Renkaat ja rengastyöt
. 03hyvää
379 0333 rengaspalvelua
Merkillisen
KANGASALAN
(03) 379 0333
Merkillisen
KANGASALAN
arkisin
KANGASALAN
(03) 377
3177 arkisin
Merkillisen hyvää
rengaspalvelua
PALVELEMME
8-17
lauantaina
arkisin9-14
8-17
KANGASALAN
(03) 377 3177
PALVELEMME
Rengasasennus ja myynti
lauantaina
9-14
arkisin
8-17
avoinna ark
8
KESKIVIIKKO 3.8.2016
KYLILTÄ
. Liekö Suomi sanonut jotain ihmisoikeuksista, Keskinen arvelee.
Sikatilojen harveneminen
uhkaa Suomen ruoantuotannon omavaraisuutta, ja siitä
Keskinenkin on huolissaan.
Ruoantuotannon pitäisi olla
Reijo Keskisen sikalassa kasvaa kerrallaan 800 sikaa.
mitoitettu kotimaiseen tarpeeseen nähden, ylituotantokaan
ei ole hyväksi.
Yksi iso riski sikaloille on
afrikkalainen sikarutto. Ohran lisäksi siat syövät ST1:n etanolin
valmistuksesta ja Koskenkorvan tärkkelystehtailta jääviä liemiä ja ostorehuna hankittavaa
kuivatiivistettä.
. Maaseudun tulevaisuus on. Sitä ennen hän
oli töissä tilalla, sillä isä ei paljoa ehtinyt tilan askareisiin raviharrastukseltaan.
Keskisen sikala on valmistunut vuonna 1977 ja sikoja kasvatettiin tilalla jo sitä aiemmin
vanhassa navetassa. Ruokinta-automaatti valmistaa ruoan viisi kertaa päivässä ja lisää joukkoon sopivasti vettä, Keskinen selostaa.
Pellot tuottavat sioille ruokaa, ja vastaavasti sikojen lanta
käytetään pelloilla lannoitteeksi. Tautia ei ole koskaan tavattu Suomessa, mutta lähialueille se on
levinnyt viime vuosien aikana.
Tautiin ei ole lääkitystä, ja se
johtaa yleensä aina eläimen
kuolemaan. Jonkin verran lantaa
Keskinen ajaa myös muiden
pelloille. Jos
siinä olisi edes 20 senttiä lisää,
se pitäisi tiloja elinkelpoisina,
muttei vielä tuntuisi lihatiskillä
asioivan kukkarossa, Keskinen
sanoo.
Myös Kiinan markkinoilta odotetaan kasvua, mutta
myynti sinne ei ole lähtenyt
vetämään.
. Kyllä tässä hyvälle rengille
olisi töitä, muttei näillä tuottajahinnoilla pysty palkkaamaan,
mies harmittelee.
Eläinten olot
tarkassa valvonnassa
Siat vipeltävät karsinoissaan
vilkkaasti, kun Reijo Keskinen
heittelee niille sanomalehtiä.
Aika pian lehdet ovat silppuna
lattialla ja innokkaat kärsät tonkivat niitä kilpaa.
. Omaa metsää
löytyy 140 hehtaaria.
. Peltotöiden ja sikojen
lisäksi Keskisen töihin kuuluu
metsänhoitoa. Tauti leviää hyvin helposti, joten sen torjunta on tärke-
ää, Keskinen kertoo.
Työpaikka
kotitilalta
Reijo Keskinen jäi kotitilalleen isännäksi, kun kaksi veljeä
Reijo Keskinen toivoo, että Suomi pysyy omavaraisena ruoantuotannossaan. Meillä on aina ollut sopimus HK Scanin kanssa, tosin
firman nimi on muuttunut
monta kertaa matkan varrella.
Meiltä siat lähtevät Forssan
teurastamolle, Keskinen kertoo.
Sikojen lähdettyä sikala
pestään huolella, ja se kuivuu
ennen seuraavan possuerän
saapumista. Keskinen kuitenkin
pitää tuotantoaan vielä kannattavana.
. Pienihän tämä yksikkö on,
pohjanmaalaiset kutsuvat tätä
4H-kerhotoiminnaksi, Keskinen naureskelee.
Keskisen sikala on kuitenkin
sopivan kokoinen hoidettavaksi yksin peltotöiden ohella.
Isoimmissa sikaloissa eläimiä
on tuhansia.
Sydän-Hämeessä tilojen
määrä on vähentynyt puoleen
aiemmasta, sillä tuottajan sianlihasta saama hinta on pudonnut Venäjän kaupan tyrehtymisen ja Saksan ylituotannon
myötä. Alun perin
sikala rakennettiin tuhannelle
sialle, mutta kymmenen vuotta myöhemmin rakennettu
automaattinen ruokintajärjestelmä kaukaloineen on vienyt
tilaa sen verran, että kerrallaan
kasvatettavien sikojen määrä
on vähentynyt parilla sadalla.
Possut tulevat tilalle kymmenen viikon ikäisinä ja kasvavat
tavoitepainoonsa 120-kiloisiksi 80?110 vuorokaudessa.
Nopeimmin kasvaneet lähtevät
keräilykuljetukseen vähitellen
aiemmin ja loput yhdellä kertaa.
. Muut eläimet tai
ihmiset eivät tautiin sairastu.
. Possut tulevat eri
kasvattamoista muun muassa
Padasjoelta ja Hankasalmelta.
HK Scan hoitaa niiden hankinnan.
Keskinen kasvattaa suurimman osan sikojen tarvitsemasta ohrasta tilan omilla pelloilla,
joita on 60 hehtaaria. Tuottajahintojen lasku on ajanut monet sikatilat
lopettamaan toimintansa kokonaan.
ja sisko lähtivät omille teilleen.
Maatilateknikon koulutuksen
Lepaalla ja Lahdessa suorittanut mies otti vastuun tilasta
vuonna 2001. Nyt sianlihasta maksetaan
tuottajalle 99 senttiä kilolta. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Possut pulskistuvat Salmentakana
SALMENTAKA
Vilske käy karsinoissa, kun
ruokinta-automaatti jakaa
ruoan kaukaloihin ja possut
hakevat paikkaansa rivissä.
Reijo Keskisen sikalassa eläimet
kasvavat kymmenen yksilön
karsinoissa, kaikkiaan tilalla
on 800 sikaa.
Illan mittaan saunan lämmittäjä soutaa väliä kymmenkunta kertaa, Valli arvioi.
Paitsi paikallisia ja kesäasukkaita, saunaan tuodaan myös
ulkomaiset vieraat. Se tuo tuotantoon lisää tehoa, sillä silloin
sikoja voidaan kasvattaa ahtaammin.
. Eihän sellaisen
kanssa voi pärjätä hintakilpailussa, mies harmittelee.
Viimeisin vaatimus byrokraateilta on ollut lantaritilöiden uusiminen tiheämmiksi.
. Saksassa lihanleikkaajalle maksetaan tuntuvasti
vähemmän kuin Suomessa,
jolloin lihan hintakin on
edullisempi. Joka päivä täytyy oppia
jotain, muutoin viljelijä putoaa kärryiltä, Keskinen painottaa.
Tuottajille nykyisin niin
tärkeitä paperitöitä hoitaa Liisa-vaimo, jolla on myös pitkä
kokemus sikatilan hoidosta.
Oman sikalansa hän tyhjensi
tammikuussa.
. Näitä tilanteita tulee MARJA-LIISA SUOMALAINEN
Rantaelämää Rajalansaaressa. Kuivaava siilo on ihan
ehdoton, se toimii kuivurina
ja varastona samalla kertaa.
Työssä tarvitaan paitsi
investointeja myös jatkuvaa
uuden oppimista.
. Kuva: Seppo Kääriäinen.
kalta on opaste rantaan. Tämä vähän teettää isännällä lisätöitä,
Keskinen kertoo.
Mukana
vaikuttamassa
eteen vähän turhan usein,
Keskinen sanoo.
Näkemyksellinen mies on
ollut mukana vaikuttamassa.
Maaliskuussa hän osallistui
tuottajien traktorimarssiin
Helsingissä.
. Stressaantuessaan sika
puree toisen häntää ja bakteerit pääsevät haavojen kautta
selkäytimeen. Kävijämäärä on suurimmillaan aina heinäkuussa,
viimeksikin paikalla oli nelisenkymmentä saunojaa, Mikkolan Navetan savusaunavastaava Mirjami Valli kertoo.
Savusauna on kooltaan
pienehkö ja lauteille mahtuu
kerrallaan sujuvasti viisi tai
kuusi henkilöä. Elokuun hämärtyvät illat
tuovat oman tunnelmansa saunomiseen, Valli kertoo.
MARJA-LIISA SUOMALAINEN. Olin mukana Italiaan
suuntautuneella tutustumismatkalla ja sikäläisissä
sikaloissa virikkeitä ei sioille
annettu. Suomessa sitä
ei sallita. Ilman Liisaa olisin kyllä
pulassa, ilman häntä en pärjäisi, Keskinen kehuu vaimoaan.
Eläinten olojen lisäksi Reijo
Keskinen nostaa lihan hintakeskusteluun myös teurastamojen käytännöt eri maissa.
. Nuotion
ääressä he pääsevät helposti
juttusille muiden kanssa ja kokemus suomalaisesta kesäillasta järven rannalla on ainutlaatuinen.
. Olen pienestä asti kasvanut tähän työhön, Keskinen
kertoo.
Sikalassa hän käy vähintään kaksi kertaa päivässä.
Häiriötilanteista tulee ilmoitus kännykkään, mutta
näitä sattuu hyvin harvoin.
Tuottajan työssä on oma vapautensa, mutta virheitä ei
sallita. Näin ne
pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään
eli tonkimista.
. Nyt siat tykkäävät makoilla niiden päällä ja tekevät
tarpeensa muualle. Silti kaikki halukkaat pääsevät löylyihin ja
ruuhkaa syntyy harvoin. Keski-Euroopassa
saparoiden typistäminen on
tavanomaista. Noutopiste
sijaitsee Rajalanniemen kärjessä, Niementien parkkipai-
Viime viikolla saunamajurina toiminut Jouko Lindroos ohjaa
väkeä veneisiin. Saunamaksu on
aikuisilta viisi euroa.
. Selityksenä oli, että
riittää, kun materiaalit ovat
varastossa, Keskinen naureskelee.
Toinen sikojen hyvinvointiin liittyvä asia on saparoiden
typistäminen. Ensi vuonna hiehoja tulee neljä, koska ELY-keskus
määrää niin, Keskinen kertoo.
Metsälaidun rajoittuu
järveen, mutta aitaukseen
jaetaan päivittäin vettä myös
vesijohdolla.
Aina
jotain uutta
Reijo Keskisen työpäivät venyvät helposti 12-tuntisiksi,
mutta mies ei valita.
. Sydän-Hämeen Lehti
9
KYLILTÄ
parasta, siinä kun ei ole niittejä, Keskinen kertoo.
Hänen äitinsä puhdetöihin
kuuluu niittien irrottaminen
muista sanomalehdistä.
Lehtien lisäksi siat saavat
virikkeekseen turvetta, sahanpurua ja heinää. Vihtaa meillä käytetään
lähinnä antamaan tuoksua,
sillä vihtominen tuottaa melkoisia nokijälkiä saunojiin,
Valli naureskelee.
Peseytymistä varten saunan
sivustalla on alue, jossa peseytyminen tapahtuu vatien
ja kuupan avulla järvivedellä.
Suurin osa kuitenkin huuhtoo
hikensä järvessä käydessään.
Kulloinenkin saunanlämmittäjä toimii myös venetaksin soutajana. Perinnebiotooppia hoitaa kaksi Ahlmanilta tullutta
hiehoa.
. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Kuva:
Seppo Kääriäinen.
Osa saunojista tulee saareen
omalla veneellä tai kajakilla.
. Kuva: Seppo Kääriäinen.
Rajalansaaren sauna
kasvattaa suosiotaan
LUOPIOINEN
Rajalansaaren savusaunasta
alkaa muodostua käsite, osa
pälkäneläisyyttä. Tunnelmaa tuomassa
saunassa on myös koivuvihta.
. Melkein joka kerta on mukana joitain ulkomaalaisia, joita tuodaan kokemaan suomalaista eksotiikkaa, Valli kertoo.
Rajalansaaren sauna lämpiää vielä kaikkina elokuun keskiviikkoina. Luopioisten
kirkonkyläläisten talkootyönä
kesäkeskiviikkoisin lämmittämä sauna kerää viikottain
kymmeniä saunojia nauttimaan löylyistä, Kukkiassa
uimisesta, hyvästä seurasta ja
leppoisasta tunnelmasta.
. Taksi
lähtee Rajalansaaresta niemen
kärkeen aina, kun siellä nähdään ihmisiä heiluttamassa
kyytiin pyrkimisen merkiksi.
Eväät ovat
tärkeitä myös
espanjalaisille.
Saaressa on nähty
tänäkin kesänä
kansainvälistä
väkeä, saaresta
on muodostunut
kohde, jota
mielellään
näytetään
ulkomaisille
vieraille. On hieno hetki, kun saa
hyvälaatuiset siat lähtemään
ja on onnistunut kasvatuksessa, Keskinen kertoo.
Hyvä sikala on toiminut
pian neljä vuosikymmentä,
mutta investointeja tarvitaan tilalla säännöllisesti.
Uusimpana hankintana Keskisellä on suomalaista tuotantoa oleva Valtra-traktori,
joka tuli tilalle yleiskäyttöön
peltotöihin. Edellinen suuri
investointi oli kuivaava viljasiilo, jonka on ollut käytössä
nyt neljä vuotta.
. Meiltä vaaditaan enemmän ja samalla markkinoille
tuodaan huonommissa oloissa antibioottien avulla kasvatettua lihaa. Hän on
Pälkäneen ympäristölautakunnan jäsen, ja meneillään
on jo kolmas kausi lautakunnassa.
Ympäristöasioita hoidetaan myös omalla tilalla, jossa
on viiden hehtaarin metsälaidun. Meillä työntekijöiden asema on niin vahva,
että he pystyvät mielenilmauksillaan horjuttamaan koko
tuotantoketjun toimintaa,
Keskinen kertoo.
Jos tehtaalla järjestetään
seisokki, eläimet jatkavat
kasvamistaan sikalojen tietyn
kokoisille eläimille määritellyissä tiloissa, mikä aiheuttaa
ongelmia niiden hyvinvoinnille ja kustannuksia tuottajalle. Erillisiä
naisten ja miesten vuoroja ei
ole, vaan saunassa löylytellään
sulassa sovussa uimapuvut
päällä. Tällaisessa tapauksessa sika on menetetty,
Keskinen selittää.
Suomessa häntien pureskelu vältetään tarjoamalla sioille
riittävästi tilaa.
Keskinen ei halua heikentää
suomalaisten sikojen hyvinvointia, vaan hän perustelee
näkemyksillään suomalaisen
ruoantuotannon laatua.
. Vastaavasti emakkosikalat joutuvat pulaan, kun
porsaita ei saada kasvatussikaloihin.
. Saunomisaika on pitkä, iltakuudesta kymmeneen. Saimme ymmärrystä ja
olimme marssilla kuin rocktähtiä, kun väki vilkutti meille Mannerheimintien varrella, Keskinen hymyilee.
Keskinen on mukana myös
kunnallispolitiikassa. Työn tulos palkitsee.
Hieman myöhemmin
Fukuokan vieraat jo ennestään tunteva Heikki Mäenpää toivotti heidät tervetulleeksi Kangasalle.
japanilainen toimittajaryhmä
päätti Suomen reissullaan löytää laulun tarinaa valottaneen
miehen.
. Parlamentaarikoilla on paljon valtaa, jos
halutaan viritellä muun muassa kauppaa ja turismia, Heikki
Mäenpää sanoo.
Fukuokan parlamentaarikoiden perjantaista Vehoniemen visiittiä isännöivät Kangasalan kunnanvaltuuston
puheenjohtaja Raimo Kouhia
ja kunnanjohtaja Oskari Auvinen . Vaikka kuva on kaunis,
se ei vedä vertoja todelliselle
näkymälle.
Mäenpää kertoo, että toisella
puolella siintää Längelmävesi ja
edessä kimaltelee Roine aivan
kuten Pirkanmaan maakuntalaulussa, josta kajautetaan
miehen johdolla ensimmäinen säkeistö. Vierailuun
osallistui 12 jäsentä Fukuokan
prefektuurin 86-jäsenisestä
parlamentista.
Viiden miljoonan asukkaan
Fukuoka on väkiluvultaan
Suomen kokoinen. Alueet
Suhteita
lähentyivät toisiaan, kun Finrakentamassa
nair avasi keväällä Suomesta
Viime viikolla Fukuokan pre- suoran lentoyhteyden Fufektuurin parlamentaarikot kuokaan.
pääsivät paikan päälle ihastele. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Maakuntalaulu avasi kanavia
Kesäpäivä
Kangasalla:
Fukuokan
parlamentaarikot pääsivät
ihailemaan
Roineen
armaisia
aaltoja
KANGASALA
. Japanin
kansallistaiteilija Kaii Higashiyama sattui matkoillaan kuulemaan laulun, johon hän ihastui
kovasti. Kesäpäivä Kangasalla on
Japanissa kuuluisa kappale.
Suomen maisemat ja luonto
kiinnostavat ja puhuttelevat
japanilaisia muutenkin, Heikki
Mäenpää sanoo.
maan järvien selkiä lahtineen.
Suomen ja Fukuokan välistä
yhteistyötä tiivistävän reissun
Tampereen seudun osuus alkoi Vehoniemen näkötornista
ja automuseolta. 126 miljoonan asukkaan
Japani on maailman kolmanneksi suurin markkinatalous.
Se jakautuu prefektuureiksi, joiden johdossa olevien
parlamentaarikkojen kautta
saadaan suorimmat kanavat
muun muassa elinkeinoelämän päättäjiin. Paikalla olivat myös
Linkosuon leipomoa johtava
Jarmo Talasrinne Tampereen
Kauppakamarista ja Visit
Vieraat ojensivat Raimo Kouhialle muiston Fukuokasta.
Tampereen toimitusjohtajana
aloittava Perttu Pesä.
Kouhia kehui tervehdyssanoissaan kasvavaa ja kehittyvää Tampereen seutua hyväksi
paikaksi asua ja yrittää.
. 10
KESKIVIIKKO 3.8.2016
KYLILTÄ
. Kangasala tunnetaan
luonnonkauneudestaan, harjuistaan ja vesistään. Viime viikolla
Suomeen saapuneet parlamentaarikot ovat avainasemassa, jos halutaan vahvistaa
elinkeinoelämän, kulttuurin,
koulutuksen ja matkailun yhteyksiä.
. Japanin päässä halutaan
Leila Suutarinen esitteli Vehoniemen Automuseota Fukuokan parlamentaarikoille.
aktiivisesti rakentaa suhteita
Suomeen, Heikki Mäenpää
kertoo.
Yhteistyötä viritellään monella tasolla. Laipanmaa tarjoaa luonnonrauhaa ja
erämaita aivan suurkaupungin
kupeessa. Japanilaisvieraat
taputtavat ja hihkuvat bravoota,
sillä kappale on heillekin tuttu.
Mäenpäästä on tullut tärkeä
sillanrakentaja Suomen ja Japanin välillä, ja Kesäpäivä Kangasalla -kappaleella oli aikanaan
tärkeä rooli kanavien avaajana.
Kulttuurin monitoimimies
Mäenpää oli tehnyt kappaleesta vuonna 2003 mittavan
monimediateoksen. Kangasalan yli tuhat
aktiivista yritystä tarjoavat
mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön, valtuuston
puheenjohtaja esitteli kuntaa
japanilaisvieraille.. Meillä on peili järvenä, kangasalalainen Heikki Mäenpää
esittelee Roineen tyyntä pintaa Vehoniemen näkötorniin
kiivenneille japanilaisvieraille.
Yksi Fukuokan prefektuurin parlamentaarikoista kaivaa esiin Kangasalan kunnan
lahjoittaman kirjan, jonka
kannessa komeilee sama maisema
Tam- nainen ja erittäin arvostettu
pereella tutustuttiin muun keisarillinen suosituskirja,
muassa Tammervoimaan, jonka hän sai tuotantojensa anTampereen Teknilliseen yli- siosta seitsemän vuotta sitten.
opistoon ja Tampereen taideParhaillaan Mäenpää tuottaa
museon Muumilaaksoon.
Fukuokassa lokakuussa avautuvaa Suomi-näyttelyä. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Tapahtumassa viihtyi väkeä
raoke-nimikkeen mukaisesti vauvasta vaariin.
laulu raikasi niin esilaulajien
Suomipopin laulajiin lukeutuivat tänä vuonna Jaakko
kuin yleisönkin voimin.
Kuulijakunta sai nauttia Sorrela, Päivi Kosonen, Minna
musiikin lisäksi todellisesta Liljedahl, Oona Tuomioja, Noosuvi-illan kauneudesta. basso,
Eetu Järvinen . koskettimet, Pekka Mikkola . Hän
yhteyshenkilönä toiminut on viihtynyt huuliharppua
Heikki Mäenpää kertoo.
soittelevan Nuuskamuikkusen
Hän kertoi vieraille, että roolissa 1980-luvulla säveltäVehoniemen Automuseo on mästään Kuka lohduttaisi Nyykävijäluvuiltaan Tampereen tiä -teatterikappaleesta alkaen.
seudun suurin yksityinen
matkailukohde ja Kangasalla
sijaitsee yksi Euroopan mer- Suomi-näyttelyn
kittävimmistä vanhojen auto- oheen vastavierailu
jen näyttelykokonaisuuksista. rummut) säestä-
hyvä istua kuuntelemaan ja
tapailemaan tuttuja melodioita. Laajas
sa tapahtumakokonaisuudessa
Luontosuhdetta
ovat mukana muun muassa
kunnioitetaan
Kansallismuseo, Ateneum, DeSuomalaisten ja japanilaisten signmuseo ja Muumimuseo.
sanotaan olevan tietynlaisia
Näyttelyn yhteyteen rakensielunkumppaneita. Heikki tuu luontevasti vastavierailu,
Mäenpään mielestä väite ei jossa voidaan jatkaa yhteistyösuhteiden solmimista.
ole tuulesta temmattu.
. Suomalaisilla on paljon Myös Suomeen on saapumassa
yhteistä japanilaisten kanssa. Sydän-Hämeen Lehti
11
Japaniin
Vieraita kiinnostivat myös Japanilaiset ovat erittäin viehättyneitä luonnosta ja siitä,
järvien kalat ja kesämökit.
miten suomalaiset elävät lä
hellä luontoa.
Vehoniemen
Vieraat osasivat kertoa, että
maisemia
Suomessa on 190 000 järveä ja
Japanilaisvieraat saapuivat Ve- saman verran pieniä ja suuria
honiemeen vanhan tien kaut- saaria. Muumilaakson hovimuutikkalaan saavuttaessa halti- sikko Heikki Mäenpäällä on
oissaan, Kangasalan vierailun siinäkin oma osuutensa. lisää delegaatioita Fukuokasta.
Minusta yksi taustalla vaikuttava yhdistävä tekijä on
SHL TOMMI LILJEDAHL
luontoon liittyvä kunnioitus.
Pauliina Jaakkola oli yksi Suomipopin laulajista. Kuvat: Tommi Liljedahl.
Virran varrella veisattiin
Kostianvirta komeili koko
kauneudessaan, kun 29.7.
järjestetty Suomipoppia suviillassa maalasi äänimaiseman
tutuin sävelmin. Heikki Mäenpää ja Jarmo TaMaisteltavakseen japanilaiset lasrinne olivat japanilaisviesaivat Leila Suutarisen klas- raille jo ennestään tuttuja, sillä
sikkoja, 1920-luvun reseptillä kaksikko on käynyt Fukuokastehtyjä munkkeja sekä valko- sa virittelemässä yhteistyötä.
suklaakakkua, jossa ovat mu. Au- ra Rosberg, Eveliina Virtanen,
rinko porotti ja nurmelle oli Vera Suutari, Petri Tuomioja,
mänä taittuivat kappaleet Juha
Tapion Sitkeästä sydämestä
Hectorin Lauraan. Reitin teen opiskelleet, että Tampemaisemat olivat kauneimmil- reen seutu edustaa kauneinta
laan, sillä vanhan Lahdentien Suomea.
pientareita ei ole niitetty, vaan
. He olivat myös etukäta ja Pälkäneen poikki. Vaikka vierailu on lyhyt,
ketokukat loistivat värikkäinä. kitara, Arto Karppinen . Laulajien erityyppiset
äänet loivat bändin ja yleisön
säestämänä omaleimaisen ja
virkistävän kokonaisuuden.
Tapahtuma oli Pälkäneen näköinen: kaunis ja kompakti,
ja sopi Kostianvirran kylkeen
täydellisesti.
HENRIIKKA HINTIKKA. haluamme tutustua kauniiseen
. Me emme välttämättä luontoon.
huomaa maisemia ja luontoa
Myös Muumi-rakkaus yhympärillämme, mutta kan- distää suomalaisia ja japanilaisainväliset vieraat ovat jo Lai- sia. Kontaktit ovat tärkeitä:
kana kaikki tunnetut ja tunte- asiat hoituvat mutkattomasti
mattomat kalorit.
sen jälkeen kun on päästy vaihVehoniemen jälkeen vieraat tamaan käyntikortteja päättätutustuivat Kangasala-taloon jien kesken, kulttuuriviennin
ja sen näyttelyihin. Esillä oli ja brändäämisen asiantuntija
sopivasti japanilaisen Kiyomi Heikki Mäenpää sanoo.
Sanefujin valokuvia ja kirOvia Japanissa avaa harvijaston Japani-näyttely. kitara, Miika
Tuomioja . Kimppaka-
Vera
Suutari.
Petri Tuomioja (vasemmalla).
Jaakko
Sorrela.
Vierailu Vehoniemen näkötornille.
Eveliina
Virtanen.
Elina Järvinen ja Pauliina Jaakkola. Suomipopbändin (Petri Tuomioja
Jokaiseen laitalautaan tarvitaan jatkos, sillä nyt rakenteilla on 4,5-metrinen vene,
Vaihe vaiheelta
Pasi kertoo.
Kaikki alkoi verstaan valmisJatkoksen teossa vanerien
reunat höylätään viistoiksi ja
liimataan yhteen. Olen ajanut tänne Tampereelta kerran viikossa ja
olemme tehneet töitä pikkuhiljaa, Pasi kertoo.
Pasi on kuvannut projektia
vaihe vaiheelta ja suunnitteilla on tallentaa isän opit
monistemuotoiseksi valokuvaoppaaksi.
telusta ja työpöydän rakentamisesta. Veneen teossa on paljon
juttuja, jotka eivät ole itsestään
selviä, Perttu kertoo.
Pasi, joka on koulutukseltaan puuseppäartesaani,
nyökkää vieressä. Lisäksi
hän on rakentanut Länsi-Grönlannin kajakin kansalaisopiston
kurssilla. Yksi Elsan edeltäjistä,
vuonna 1966 valmistunut käenniemeläinen, on edelleen MARJA-LIISA SUOMALAINEN
Haasteellisinta
veneen
rakentamisessa
oli alimpien
laitalautojen
taivuttaminen
paikoilleen.
Veneen laidan
paikalleen
sovittamisessa
käytetään apuna
puristimia.. Vene rakennettiin
Mikkolan Navetan alakerrassa, josta Perttu vuokrasi tilan.
Huhtikuussa meneillään
oli jo viidennen laitalaudan työstö. Tämä projekti oli
kuitenkin erityinen, sillä nyt
tarkoituksena oli siirtää suvun
veneenrakennusperinnettä
seuraavalle sukupolvelle. Myös
veneen tappi tehdään puusta, vaikka paljon veneissä
käytetään myös kaupallisia
tappeja. Yksi vene
on ollut tasaperäinen moottorivene. Keula
sai ensimatkalle koristeekseen
kauniin kukkaseppeleen.
Pohjanperä on rakentanut
veneitä ennenkin, Elsa on hänen viides veneensä. Puuvene vaatii toki huoltoa, nämä tulee tervata tarvittaessa, Perttu kertoo.
Pohjanperän venei ssä
kölipuu sekä keula- ja perävannas tehdään massiivimäntylankusta. 12
KESKIVIIKKO 3.8.2016
KYLILTÄ
. Laidan materiaalina on venevaneri, joka
on valmistettu männystä.
. Haastavinta oli ensimmäisten laitojen laitto ja taivutus tarvittavaan muotoon,
Perttu kertoo.
Hänen mukaansa työvaiheen olisi voinut hyvin tehdä
helpomminkin ilman, että
sillä olisi vaikutusta lopputulokseen.
. Tuhdot eli
veneen penkit valmistetaan
niin ikään männystä. Lähiseudulla ei ole puuveneen tekijöitä, mutta kysyntää olisi, hän toteaa.
Perttu olisi valmis siirtämään osaamistaan nuoremmille, jos innokas oppipoika
ja -tyttö löytyisi.
. Isä ja poika
ovat rakentaneet venettä vaihe vaiheelta vuoden alusta
lähtien kerran viikossa ja Pasi
on ollut mukana jokaisessa
Elsa-veneen ensisoudulla olivat mukana veneen rakentajat Pasi ja Perttu Pohjanperä sekä veneen kaimaksensa kastanut Elsa Pohjanperä.
erilaisessa vaiheessa.
. Nimesi olkoon Elsa, tyttö
sanoi reippaasti ja paljasti pellavapyyhkeellä peitetyt nimitekstit veneen keulasta. Elsa
rakentui yhdessä pojan, Pasi
Pohjanperän kanssa.
Perinteen siirtoa
kevään ajan
Pertun eno Erkki Käenniemi oli
ammatiltaan veneenrakentaja.
Lisäksi hän teki muitakin puusepäntöitä. Nimen veneelle
antoi 9-vuotias Elsa Pohjanperä, jonka kaima isoisä Perttu
Pohjanperän rakentamasta veneestä tuli.
. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Elsa laskettiin vesille
Katso lisää kuvia Digilästä
LUOPIOINEN
Aurinkoinen sää siivitti Elsa-veneen kastajaisia ja vesillelaskua
perjantaina. Liitokset
syntyvät tekijöiden mukaan
nopeasti.
. Seuraavassa projektissa
osaan ottaa näitä huomioon,
kun vaiheet ovat nyt tuoreessa
muistissa, mies suunnittelee.
Ensimmäisen laitapari
kiinnitettiin kölilankkuun
messinkiruuveilla kun taas
seuraavat laudat naputetaan
toisiinsa kuparinauloilla.
Puuvene kestää
Elsa Pohjanperä kastoi veneen kaimaksensa.
käytössä ja hyvässä kunnossa
Pertun naapurilla.
. Vannerautaa on nykyisin
vaikea saada mistään, Perttu
harmittelee ja kertoo, että ennen sitä myytiin metritavarana kaikissa rautakaupoissa.
Pohjaraudoitus puuttui Elsasta vielä ensisoudulla.
Jokainen Elsan
laitalauta
rakennettiin
kahdesta
venevanerisoirosta,
joiden reunat
höylättiin
ennen yhteen
liittämistä.
Höyläämässä
Pasi
Pohjanperä.
Tekijälle olisi töitä
Perttu Pohjanperän mielestä
puuveneen rakentaja saisi hyvinkin leipänsä työllään.
. On minua kysytty kansalaisopistoonkin kurssin vetäjäksi, mutta siinä on liian iso
työ ja vastuu ja pitäisi olla isot
tilat, hän estelee.
Perttu Pohjanperän rakentamista veneistä kolme on ollut
malliltaan käenniemeläisiä,
kuten on myös Elsa. Airot Pohjanperät
valmistavat kuusesta.
Veneen pohjapuu raudoitetaan galvanoidulla vanneraudalla, jotta vene kestäisi
paremmin pohjakosketusta
rantautuessa.
. Perttu vietti nuoruudessaan pari kesää enonsa
verstaalla Käenniemessä Rautajärvellä ja oppi veneenteossa
tarvittavat taidot.
KESKIVIIKKO 3.8.2016
. 9-15)
X
Kyllä kiitos!
Tilaan Sydän-Hämeen Lehden ja tiedän,
mitä kesässä tapahtuu!
3 kk 20 e
LEHDEN TILAAJA/MAKSAJA
Nimi
Sydän-Hämeen
Lehti maksaa
tilauksen
postimaksun.
Osoite
Postinumero
Postitoimipaikka
TÄYSTILAUS: Paperilehti + digilehti
Puh.
* ) Jatkuva tilaus, laskutus voimassa olevan hinnaston
mukaan 3 kk välein, kunnes tilaus perutaan.
Tahdon tilauksen alkavan ____ / ____ 2016
Viimeinen mahdollinen alkamispäivä 31.8.2016.
Sähköposti, johon digilehden lukuohjeet lähetetään
Allekirjoitus
Tarjous on voimassa 31.8.2016 mennessä alkaviin, kotimaan tilauksiin. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin.
Info: 37500
Tunnus 5008700
00003 VASTAUSLÄHETYS. 03 539 9800/ tilausasiat (ark. Sydän-Hämeen Lehti
s
u
o
j
r
a
t
ä
s
e
K
3
!
?
0
2
n
i
a
v
k
k
Saat
kaiken tämän:
PAPERILEHTI
joka keskiviikko
DIGILEHTI
(ilmestyy jo tiistai-iltaisin klo 20)
- Lue tietokoneella, tabletilla
tai älypuhelimella
- Sisältää myös digilehtien
arkiston
LEHDEN
VERKKOSIVUSTO
e
Lu
missä vaa
n!
DIGILEHTI
ilman paperilehteä
paikallisia uutisia ja
tapahtumia päivittäin
6 e/kk
- Lue tietokoneella, tabletilla tai
älypuhelimella
Tilaa: shl.fi/tilaa
Lue lisää: digilä.fi
Tilaa verkossa: shl.fi/tilaa
Soita: 03 539 9800
Sähköposti: tilaukset@shl.fi
!
Postita kuponki, lähetä sähköpostia: tilaukset@shl.fi, soita puh
Pitää tuntea ihmiset niin Tiililä kertoo.
Hän ei hypähtänyt suoraan
hyvin, että tietää, miten he
Paul Tiililällä oli eläkevuosille
kuntavaalien ehdokaslistalle,
vaan hoiti ensin muita tehtäviä
nuorisolautakunnan ja kulttuurilautakunnan jäsenenä
sekä kansalaisopiston johtokunnassa.
. Ja se on äärettömän mielenkiintoista työtä,
hän pohtii.
Rikkaruohot saavat pikaisen lähdön kukkapenkistä, kun Rauni Tiililä panee toimeksi. Minusta ajateltaisiin
vain, että nyt se tulee tänne
neuvomaan nuorempia, hän
nauraa.
Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja 2002-06, puheenjohtaja 2007-08, sihteeri
2012-16
Mieluiten
face to face
opettaja Rauni Tiililän nimi
on pälkäneläisille tuttu niin
monesta eri yhteydestä, että
harva enää muistaa hänen tulleen aikanaan paikkakunnalle
muukalaisena, työpaikan perässä.
Yli puoli elämää
Viime sunnuntaina, heinäpälkäneläisenä
kuun viimeisenä päivänä, TiiTekstiilityön lehtori, erityis- lilä täytti 70 vuotta. Yhteisten asioiden hoito on kokonaisvaltaista vastuunkantoa,
jossa tarvitaan monenlaisia
tekijöitä, hän sanoo.
Tavasen töykeys
kylmäsi
Rauni Tiililä valittiin Pälkäneen kunnanvaltuustoon vuoden 1993 vaaleissa. Välissä oli tiukka vuosikymmen
. Tavasen puolelta tultiin niin ylimielisellä
asenteella että oikein kylmäsi,
Rauni Tiililä kertoo.
Hänellä on pitkä kokemus
neuvotteluista ja hankalista
kysymyksistä. Minä tulin kuntapolitiikvieläkään tiedä, mikä on lop- kaan kansallispuvun kautta,
putulos. Olin mukana siihen aikaan, kun Tavasea oltiin perustamassa. En tiedä, pelätäänkö ny- lan piirissä. tulivat lamavuodet ja Tavase.
. Joka tapauksessa hän nauraa.
muutos koskettaa jokaisen
Ensimmäisenä keväänään
elämää tavalla tai toisella. On oli siihen aikaan aktiivinen
vaikea etsiä ehdokkaita, jos ei kunnallispoliitikko, ja hän alkoi kannustaa minua mukaan,
tiedä, mitä etsii.
. Paikallinen hallinto Kostian koulua.
on muuttumassa eikä kukaan
. Rikkaruohoja on lennellyt aikanaan myös kuntapolitiikan penkeistä. Hän jätti
valtuutetun tehtävät eläkeiän
lähestyessä vuonna 2004. Silti Pälkäneellä hän alkoi opettaa
se ei tunnu herättävän ihmisiä kudontaa kansalaisopistossa
riittävästi.
sekä Onkkaalan että Laitikka. Sitä yh- kansallispuvun suunnitelmat
teisten asioiden hoito vaatii. Jokaisen sukupolven pitäisi kantaa oma
vastuunsa yhteisten asioiden
hoidossa. oli juuri saatu tehtyä, ja ensimJos lähtee mukaan, pitää hoi- mäiset hamekankaat kudottiin
taa hommansa, Rauni Tiililä ja puvut ommeltiin opiston
sanoo.
ryhmissä.
Hän arvelee syyksi sitäkin, . Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Yhteisten asioiden näkijä
70 vuotta:
Rauni Tiililä
kuntapoliitikon
tiellä on kahlattu
läpi lamavuosien,
koulukiistojen
ja Tavasen
PÄLKÄNE
Jos Rauni Tiililä saisi toivoa itselleen 70-vuotislahjan, hän ehkä
toivoisi ison joukon ihmisiä
pyrkimään mukaan Pälkäneen
kuntapolitiikkaan.
Pitkän linjan paikallinen
vaikuttaja on huolissaan siitä,
että yhteisissä asioissa ihmisiä
näyttäisi kiinnostavan enemmän niiden arvostelu kuin
hoitaminen.
. Saamme
yhteiskunnalta paljon ilmaista
pääomaa, josta pitäisi maksaa
jotain takaisinkin, hän sanoo.
Hän ei silti aio enää itse lähteä mukaan politiikkaan.
. Sähköinen ver- kautta tutuiksi. Matti Simola
kosto on tiheä mutta ohut. En halua tehdä mitään että Facebook olisi face to face,
puolinaisesti. 1990-luvulla. - Äiti jo
opetti minulle, että kaikella pitää olla paikkansa ja kaikki paikallaan, hän sanoo.
Pälkäneen Kokoomuksen puheenjohtaja1997-2000
hänen elämästään on kulunut
tavalla tai toisella Pälkäneen
asioita hoidellen.
Paikalliseen politiikkaan
hän tuli aikoinaan mukaan,
koska pyydettiin . 14
KESKIVIIKKO 3.8.2016
KYLILTÄ
. Näkyi kyllä heti,
ettei siitä tule mitään paikallisten kanssa . sellaisella on loppujen lopuksi
aika vähän merkitystä pienessä
kunnassa. Silloin Pälkäneen
kyään sitoutumista. ilman
suurta aatteen paloa mutta
yhteiskunnallisista asioista
innostuneena.
. Nykyään monet puolueet
valittavat, että on vaikea löytää
ehdokkaita. Enemmän tarvitaan
järkeä ja ymmärrystä siitä, miten juuri meidän asiamme
pitäisi hoitaa. Siihen aikaan, kun
itse olin mukana, listat olivat
aina täynnä, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että kuntalaisen tehtävä on antaa tietämyksensä ja taitonsa kunnan
hyväksi.
. Siksi meillä täytyy olla
myös velvollisuuksia. Ei mukaan tarvitse lähteä
puoluepolitiikka edellä . Ei ole tärkeintä pyrkiä heti valtuustoon eikä
välttämättä koskaan. Matti ja Tuula Simolalle ja
että ihmisten välinen yhtey- heidän pikkupojilleen tehtiin
denpito on pintapuolisempaa mallipuvut, ja tulimme sitä
kuin ennen. Annan mielelläni tilaa
nuoremmille. Jos ottaa jonkin hän sanoo.
tehtävän hoitaakseen, se pitää
hoitaa kunnolla, hän sanoo
Kansallispuvun
tiukasti.
Tosin kului vain joitakin kautta politiikkaan
vuosia, kun hän huomasi joh- Rauni Tiililä muutti Pälkätavansa Pälkäneen Vanhankir- neelle vuonna 1978 silloin
kon suojeluyhdistystä, mutta vielä Reinekari-nimisenä.
se olikin jo toinen tarina.
Hän tuli erityisopettajaksi ja
Nykyään kuntapolitiikassa koulunjohtajaksi Onkkaalan
ratkottavat kysymykset ovat kouluun, joka on nykyään osa
vaikeita. Minusta olisi parempi,
paljon muita suunnitelmia.
. 2004,
luottamustoimia useissa lautakunnissa ja johtokunnissa
Pälkäneen seudun soroptimistiklubin presidentti
2008-2010, sihteeri 2015-2017
Soroptimistien Suomen Unionin laajentamistoimikunnan
jäsen 2014-2018
Rauni Tiililä korostaa kaikessa velvollisuuden täyttämistä.
Häntä itseään ei kiinnostanut
politiikassa menestys vaan työ.
Hän luopui aikanaan valtuustoehdokkuudesta siksi, että
hänellä ja hänen miehellään asioista ajattelevat ja mitkä
heidän todelliset vahvuutensa ovat. Yli puolet
Rauni Tiililä
syntynyt 31.7.1946 Paimiossa
ylioppilas Paimion yhteiskoulu 1966
käsityönopettajan tutkinto, Helsinki 1971
Aitoon kotitalouskeskikoulun rehtori 1985-1988
Yläasteen tekstiilityön lehtori (Tammerkosken koulu)
1991 ? 2006
kankaankudonnan tuntiopettajaPälkäneen seudun
kansalaisopisto
Pälkäneen kunnanvaltuutettu 1993 . Sillä tavoin on hyvä aloittaa, tulla harjoittelemaan ja
katselemaan asioita päättäjän
näkökulmasta. Minä ajattelen asian niin,
että meillä suomalaisilla on
valtavan paljon oikeuksia, joita emme aina itsekään huomaa
KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Sinisalo
on saanut Suomen parhaasta
tieteis- tai fantasianovellista
myönnettävän Atorox-palkinnon seitsemän kertaa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen entinen kansanedustaja, Suomen ja koko maailman
ensimmäinen naispuolinen
puolustusministeri Elisabeth Rehn on tullut aktii-
Uutiset
vipoliitikon uran jälkeen
tunnetuksi maailmalla liikkuvana ihmisoikeustaistelijana.
Nuijantalolla nähdään
myös Johanna Sinisalon
& Hannu Mänttärin Tiskivuoro - sarjakuva-albumin
ruuduista koottu näyttely
(28.7.-20.8.). Hän on ollut
pitkään mukana vuorotellen
varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja sihteerinä ja
profiloitunut vahvasti rauniokirkkoon ja sen pelastamiseen.
. Eihän sillä tavalla aleta
neuvotella, että hei, me nyt
tultiin tänne, ettekä te maalaiset mitään mistään tiedä.
Heräsi jopa epäily, että esitettiinkö kaikki asiat Tavasen taholta aivan rehellisesti, Tiililä
muistelee.
Pälkäneestä
tuli koti
. Suuri yleisö tuntee
Johanna Sinisalon kenties
parhaiten hänen Finlandiapalkinnon saaneesta esikoisromaanistaan Ennen päivänlaskua ei voi (2000). Edellisen
kerran kokoonnuttiin Kangasalla vuonna 1996.
Lataa ja asenna Digilä-sovellus
maksutta sovelluskaupasta.
2. Sydän-Hämeen Lehti
hän toimi koululautakunnan
puheenjohtajana juuri silloin,
kunnat joutuivat laman takia
säästökuurille, ja leikkauksista käytiin pitkiä kiistoja.
Myöhemmin Vanhankirkon
suojeluyhdistyksen puheenjohtajana asioita piti selvitellä
monen eri tahon kanssa vuorotellen ja yhtä aikaa.
Neljä vuotta hän johti
Pälkäneen Kokoomusta, ja
kaiken aikaa hänellä oli luottamustehtäviä kunnan hallintoelimissä.
Tavasen suhteen hänen
alkuarvionsa osui erityisen
oikeaan, niin kuin aika on
näyttänyt.
. Uudistuminen on paikallaan . Yksi on Tiililän mukaan jo osaksi menetetty, ikävä kyllä.
. elokuuta
Kangasalla. haluan antaa tehtävät
nuorempien hoitoon. Vuonna
2009 julkaistussa teoksessa
Hurmio. ASENNA APP
KANGASALA
Pirkanmaan alueen maa- ja
kotitalousnaisten Suvipäivä järjestetään 7. elokuuta. En minä enää lähtisi minnekään, kuulun tänne nyt,
vaikka olenkin juuriltani varsinaissuomalainen, hän sanoo.
Pälkäneellä etsitään nyt vetovoimatekijöitä, joilla väkeä
saadaan kuntaan. Hän on ollut
vakiovieraana Timo Harakan
juontamassa eri aiheita käsittelevässä kirjallisuusohjelmasarjassa 10 kirjaa. Suvipäivän teema on tänä vuonna "Naisen
elämää- Suvipäivä 60 vuotta".
Tapahtuma alkaa kello 9
kahvituksella Kirkonkylän
seurakuntakodilla.
Kello 10 Kangasalan kirkossa pidettävän messun
jälkeen Kaarina Maununtytär esittelee kirkkoa, jonka
yhteydessä käydään sankarihaudalla.
Sankarihaudan jälkeen
siirrytään ruokailemaan
juhlapaikkaan Suoraman
seurakuntakeskuk sel le.
Puolitoistatuntinen juhlaohjelma alkaa kello 13.30.
Lopuksi on juhlakahvit.
Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Kangasalan
Maaseutuseura naisosas-
toineen ja R audanmaan
Maatiaisnaiset yhteistyössä
Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Pirkanmaan
piiritoimiston kanssa.
Maa-ja kotitalousnaisten
Suvipäivää on järjestetty
jo vuodesta 1956 alkaen
eri puolilla Pirkanmaata.
Vuonna 1956 kokoonnuttiin Pälkäneellä Aitoon
emäntäkoululla. Tilaisuuden juontaa Eero Laesterä, ja
tapahtuman järjestäjänä toimii Pälkäneen Suomalainen
Nuija ry.
Elisabeth Rehnin
näkemyksiä
nykynaisen asemasta
kuulee Nuijantalolla
19. Tekijät ovat
19. Kuva:
Frankie Fouganthin.
Suvipäivä juhlistaa naista
mat
m
i
s
i
a
ht utiset
o
k
n
a
j
A kallisu ovellus
pai mobiilis
a
» Lata
Lataa appi ja lue
vaikka mökillä!
1. Oireet, hoito, ennaltaehkäisy. En olisi lopettanut pikkukouluja, jos minulta olisi
kysytty. En olisi vastustanut liittymistä Kangasalaan,
mutta kun kerran on päätetty
mennä itsenäisesti eteenpäin,
niin toivon, että sitä työtä
tehdään täysillä, Rauni Tiililä
sanoo.
Hän ei aikanaan tullut Pälkäneelle jäädäkseen, mutta
paikkakunnalle kiinnittäviä
tekijöitä tuli eteen nipuittain.
Rauni ja Paul Tiililän yhteinen
elämä on jatkunut pian kolmekymmentä vuotta, ja kun kunnallispolitiikan vuodet jäivät
taakse, tulivat Vanhakirkko ja
soroptimistit.
. -tapahtuma on lähtölaukaus Suomen satavuotisjuhlavuoteen, jota koskevassa
keskustelussa on ihmetelty,
mihin naiset ovat hävinneet
juhlavuoden teemoista.
Tilaisuuden alustuspuheenvuoron pitäjäksi on
kutsuttu kirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen.
Kirjojen lisäksi Kortelainen
on kirjoittanut esseitä ja
artikkeleita taidehistoriallisiin julkaisuihin, kirjoihin
ja näyttelyluetteloihin sekä
kolumneja aikakaus- ja sanomalehtiin. Nykyajan lapset ovat
levottomampia kuin ennen,
ja heille pieni ja turvallinen
kouluympäristö olisi tarpeen.
Ja aika turhaa on ajatella, että
kyliin saataisiin merkittävästi
uusia asukkaita ilman kouluja,
hän pohtii.
Ensi vuoden alussa päättyy yksi aikakausi, kun Rauni
Tiililä jättää Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen hallituksen. elokuuta paikalla kertomassa sarjakuvan vaiheista
ja aiheista, joista ensimmäiset ovat ilmestyneet jo
1980-luvulla.
Miehiäkään tilaisuudessa
ei ole unohdettu, sillä illan
päätteeksi esiintyy Dave
Lindholm.
Keskustelua johdattelee
Pälkäneen kulttuurituottaja
Marketta Vaismaa. Mutta
haukkana aion kyllä seurata,
mitä kirkolla tapahtuu, hän
lupaa.
SHL ULLA SIREN
Missä on
nykynaisen paikka?
PÄLKÄNE
Pälkäneen Nuijantalolla 19.
elokuuta järjestettävä Naisen
paikka. YLLÄTY
Paljon uutta sisältöä joka
päivä ja uusi digilehti aina
tiistai-iltaisin klo 20.. Kortelainen tuo
lukijan eteen monenlaisia,
eri aikakausilla eläneitä potilaita, jotka ovat sairastuneet
hurmioon.
Kortelaisen lisäksi teemasta keskustelemaan ovat
lupautuneet Elisabeth Rehn
sekä kirjailija Johanna Sinisalo. Pälkäne on hyvä paikka asua.
Itse olen saanut täällä kaiken,
mitä tarvitsen
Joten täällä se ei ole
ollut ja toivottavasti ei olekaan
mikään suuri riesa.
Mitä sitten on järven pinnalla, kun vesi muuttaa väriään.
Alkukesästä veden pinnalla
oli runsaasti keltaista väriä. Joskus olen
Kuusen neulasissa näkyy syyskesällä pieniä rakkomaisia
kasvannaisia. kuullut selityksen, että vesi on
Keväällä havupuiden kukkiessa vesien pinnalle saattaa kertyä männyn siitepölyä suuriksi
ruskeankeltaisiksi lautoiksi.
Leväkasvustot voivat olla puuromaisia saostumia rantavedessä. Vastauksena voin sanoa,
ettei se aina helppoa olekaan.
Olen kerännyt ja lähettänyt
näytteitä Helsinkiin piensieninä, mutta saanut takaisin
vastauksen, että kyseessä onkin hyönteisten aikaansaama
värivirhe tai muu muunnos
lehden rakenteessa. Öljymäisyys
saattaa johtua veden pieneliötoiminnasta ja vesikasvien
lahoamisesta. Tuota aikaa
edeltävinä vuosina vesi lensi
palopaikoilla käsikäyttöisistä
ruiskuista. Yleensä ilmiö
näkyy osittain rehevöityneissä
vesistöissä. Tänä
vuonna sinilevää on kehittynyt
etenkin rannikolla meriveteen.
Sisämaasta on löydetty myös
useita järviä, joissa levää on.
Itse en ole sitä löytänyt täältä
Sydän-Hämeestä häiritsevästi.
Kangasalan Kirkkojärvestä on
ilmoitettu levähavaitoja, jotka
itsekin totesin ohi ajaessani.
Luopioisissa olen nähnyt sinilevää vain pienissä ravinteisissa järvissä, viimeksi muutama
vuosi sitten Puutikkalan Kyläjärvessä. Ne aiheuttaa piensieni nimeltään suopursuruoste. 16
KESKIVIIKKO 3.8.2016
KYLILTÄ
. Niitä hankittiin eri
kylille säilytettäviksi kylien
pumppukopeissa eli ruuttahuoneissa.
Kuhmalahden VPK:lla on
tapana pitää vuotuinen vanhan kaluston esittelytuokio
näyttely- ja kalustohallissa.
Olavi Toivion vetämässä tämän kesän esittelyssä Matti
Niemen huomio kiinnittyi
juuri tuohon käsikäyttöiseen
paloruiskuun.
?Olin 1950-luvulla mukana
palokuntanuorissa Kangasalla.
Silloin harjoittelimme tuollaisella vastakkain pumpattavalla
ruiskulla Vesijärven rannassa,
Niemi viittaa seinätelineelle
nostettuun sammutusvälineeseen.
?Siitä tulee mieleen pumppuresiina rautateiltä, hänen
vaimonsa Marja-Liisa Niemi
lisää.
Keskustelu kiertyy siihen,
miten paljon nykyään moottorivoima helpottaa tulipalojen sammuttamista. Kaikki ei kuitenkaan ole myrkyllisiä sinileviä.
Nimestään huolimatta sinilevä on vihreää ja kehittyäkseen massamaiseksi täytyy
ilman olla lämmin, veden
ravintopitoinen ja muidenkin
olosuhteiden suotuisat. Tällöin itiömassaa kertyy myös vesien pinnalle. Ruoste ei ole vaarallista.
Usein vedessä on myös öljymäistä kiiltoa, varsinkin ruosteen joukossa. Ennen
esimerkiksi vesi piti kantaa käsikäyttöisen ruiskun säiliöön
ämpäreillä käsipelillä.
Talviolosuhteet ja kova pakkanen ovat aina tuoneet sammutustehtäviin lisähaasteita.
Palokaluston esittelytilaisuu-
teen osallistunut sahalahtelainen Erkki Vesanen muistaa,
miten hankalaa oli sammuttaa
navettapaloa yli 20 asteen pakkasessa.
?Vesi tuppasi jäätymään
koko ajan. Suotuisissa olosuhteissa
muodostuu sitten veden värin muuttavia puuromaisia
kasvustoja. Syyttely on turhaa,
sillä sateenkaaren väreissä
kimmeltävä vesi ei välttämättä
ole saastunutta. Sienen ensimmäinen vaihe elää kuusella
ja toinen sekä kolmas vaihe
suopursulla. Siitäpä virisikin kysely,
miten ne sitten erottaa toisistaan. Levät ovat kasveja ja se
lisääntyvät hyvinkin nopeasti. Ruoste
on näitä piensieniä ja loppukesästä se värjää paitsi vesiä niin
varsinaisesti kuusten neulasia
oranssinruskeiksi. Kun pari viikkoa sitten
oli kyse hyönteisten kasvien lehdille aikaansaamista
äkämistä, kerroin, että näitä
äkämiä ei sovi sotkea lehdillä
oleviin piensieniin, sienitauteihin. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Kysy Tuomolta kasveista
Vesien värimaailma
Viime kesänä kirjoitin yhden
jutun kasvien sienitaudeista.
Asia tuntuu olevan sen verran
mielenkiintoinen, että aiheeseen on syytä palata uudelleen. Se taas on
peräisin melko varmasti suopursuruosteen itiöistä. Sillehän ei tietenkään voi mitään, ettei tällaisiin
värittyneisiin vesiin tee mieli
mennä uimaan, vaikka sinileväkasvustoista ei kyse olekaan.
TUOMO KUITUNEN
Vanha sammutuskalusto veresti muistoja
KUHMALAHTI
Kuhmalahdelle hankittiin tulipalojen sammuttajien avuksi
ensimmäinen moottoripumppu vuonna 1949. Mikroskoopilla asian voi varmentaa, mutta
ei se aina ole helppoa sittenkään.
Näin loppukesästä kysellään myös sinilevän perään, se
kun on myrkyllinen ja usein
esillä tiedotusvälineissä. Pakkalanjärveltä oli
navetalle matkaa useampi sata
metriä, Vesanen kertoo vuosikymmenten takaisesta asiasta.
MAIJA NIEMINEN-PESSI
Olavi Toivio (toinen oikealla)
esitteli Marja-Liisa ja Matti
Niemelle sekä Erkki Vesaselle
palokalustoa.
Kysy Tuomolta -palstalla
kasviharrastaja ja
Luopioisten kasviston
ylläpitäjä Tuomo Kuitunen
vastaa lukijoiden kasveja
koskeviin kysymyksiin.
Kysymyksiä voi lähettää
osoitteeseen info@
luopioistenkasvisto.fi.. Se
on pääasiassa havupuiden siitepölyä ja sellaisenaan vaaratonta, joskin epämiellyttävää
ja mädäntyessään haisevaa.
Tällä hetkellä rantaan ajautuu
ruskehtavaa massaa tai kalvomaista saostumaa. Tämä lisääntyy
loppukesästä. Ihmettelen, kuka sellaiseen edes
miettii menevänsä uimaan.
silloin saastunutta. Sieltä itiöt sitten
lentävät uudestaan kuusen
vuosikasvaimiin seuraavaa
vuotta varten. On epäilty,
että joku on pessyt rannalla
autonsa tai heittänyt jäteöljyt
veteen. Kun
veden pinnalla kelluu jotain
värillistä, niin epäillään sinilevää. Hyönteisen aiheuttama muutos
on usein pallomainen kas-
vannainen, lehden solukossa
kulkeva käytävä tai tosiaankin
värivirhe lehdellä tai rullalle
kääritty lehti
Niin kävi myös 70-vuotisjuhlassa.
Läskisoosia aamukahdeksalta
Metsätyömiesten muonittamisesta Rajalassa vastasi
kämppäemäntä. Yhtiö kantaa oman vastuunsa kämpästä, jos tämä
aktiivisuus säilyy, Brander
lupasi.
MAIJA NIEMINEN-PESSI
Anja Halonen hoitaa Rajalassa kämppäemännyyttä.
Rajalan kämpällä pidettävät tilaisuudet vetävät aina runsaasti
osallistujia. Katosta
keeksi.
roikkui miesten vaatteita, kun
ne eivät kaikki mahtuneet kuivaushuoneeseen.
Sisäilma
Antti Toivolalla oli jaettasavusta sakeana
vana muisto Toltti-Kallesta,
Timo Niemisen ensimmäinen Rajalan ensimmäisestä kämpmuistikuva Rajalan kämpästä päisännästä, jonka vastuulla
ajoittuu sen rakentamista seu- oli saunan lämmitys pari kerraavaan vuoteen tai vuoteen taa viikossa. Juhlaan omistajan tervehdyksen tuonut
metsäjohtaja Sauli Brander
kehui sitä toimintamallia,
millä Rajalan kämppä saatiin pelastettua sen tyhjilleen
jäämisen jälkeen.
?Paras malli kämpän säilyttämiselle on, kun yhtiö
yhdistää voimansa paikallisten ihmisten kanssa.
?Rajalan ympärillä on ehdottomasti aktiivisin porukka. Tuon
ajan herkkuja, appelsiineja, saatiin Ylisen kaupasta Sappeesta.
Emännän työpäivä alkoi
varhaisella ylösnousemisella
aamupuolikuudelta, jolloin
kahvinkeitto oli saatava vireille.
?Aamulla kahdeksalta täytyi olla valmiina läskisoosit
ja puurot. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Toltti oli samalla
1948, jolloin hän kävi katso- eräänlainen Nestori Hanhikosmassa, miltä uusi rakennus ken kasvatti-isä.
näyttää.
?Toltti toi heinäseipäällisen
?Iso, vaalea rakennus, ympä- patjan täytteeksi. Hän viestitti
juhlaväelle myös kämpän
viimeisen asukkaan, Nestori
Hanhikosken toivomuksen.
?Pitäkää pojat huolta
Rajalasta, Hanhikoski oli
elämänsä lopulla sanonut
häntä sairaalaan katsomaan
tulleelle Risto Keskiselle.
Keskinen on omalta osaltaan toivomusta toteuttanut.
Hänen erityistä merkitystään kämpän säilyttämisessä korosti puheessaan myös
Timo Kivimaa.
Rajalalla aktiivisin
tukiryhmä
Rajalan kämpän rakensivat
Sahalahden Tursolan miehet
kevään ja kesän 1946 aikana. Sairastumisensa takia juhlasta poissa
ollut Keskinen kiitteli terveisten kautta kämpän kunnostustöissä mukana olleita
talkoolaisia. Rakennuksen yhteiseen
majoitustilaan valmistui
yöpymistilat 24 miehelle.
Kun metsätyökoneiden
yleistymisen seurauksena
käsityövoiman tarve väheni, niin myös kämpän elämä
hiipui 1960-luvun alkuun
tultaessa.
?K ä m p pä j ä i s i l l o i n
harjoittelijoiden tilapäisasumukseksi ja Nestori
Hankikosken kodiksi, juhlatilaisuutta juontanut Markku
Rauhalahti kertasi historiaa.
Hanhikoski asui kämpällä
Laipan erakkona 2000-luvun alkuun saakka. Illalla vielä
kahvit, Rantanen kuvasi tavallista päivän kulkua.
Myös Rantasen Maire-tytär
asui kämpällä kyseisellä talvikaudella.
?Auttelin äitiä, tiskasin.
Opettelin kutomaan, Maire
Hartikkala kertoi kuusivuotiaan, sittemmin talven aikana
seitsemän täyttäneen tytön
toimista.
?Vein isälle kahvia metsälle
päiväsaikaan, hiihtelin metsissä, hän lisäsi.
Tyyne Rantanen kehuu
kämpässä majoittuneita miehiä
mukaviksi. Edelleen UPM- Pirkka-Hämeen Jätkäperinne -ryhmä esiintyi juhlassa.
Kymmenellä on omistuksessaan noin sata kämppää
koko maassa. Toltille tuli sen jälkeen
miehet polttivat siellä. Kes- kiire, kämpässä asunut Toivola Äiti ja tytär, Tyyne Rantanen ja Maire Hartikkala, muistelivat
kiuunin vieressä oli valjaita kertoi.
Rajalassa oloaikaansa.. Yksi heistä jopa toi
pikkukissan Mairelle viihdyk- ja länkiä kuivamassa. Hänestä huolehti vuosien ajan
luopioislainen Erkki Murto,
joka juhlassa kuvasi olleensa
Nestorin kanssa kuin paita ja
peppu.
Rajalan kämppää omistaa
metsäyhtiö UPM-Kymmene, jonka edeltäjä Yhtyneet
Paperitehtaat rakennutti
kämpän. Heinä alristö valkoisenaan lastuja.
koikin kahista ja sieltä luikersi
?Sisällä oli valtava savu, kun käärme. Sydän-Hämeen Lehti
17
KYLILTÄ
Hyvinvoinnin luojien elävä muistomerkki
Rajalan kämppä 70 vuotta: Tapahtumat keräävät ihmisiä yhteen
LAIPANMAA
Keskellä Laippaa sijaitseva
Rajalan kämppä valmistui
metsätyömiesten asunnoksi
vuonna 1946. Tätä tointa
hoiti talvikaudella 1954-55
Tyyne Rantanen, joka muisteli
laittaneensa miehille tavallista,
sen aikaista ruokaa keitoista ja
laatikoista kastikkeisiin. Sen rakentaminen sijoittuu aikaan,
jolloin Suomen miehet ja
naiset siirtyivät sodan töistä rauhan töihin nostamaan
maata puujaloille.
?Rajalan kämppä on Suomen hyvinvoinnin luojien
muistomerkki, arvorakennusta vuokraavan SahalahtiSeuran puheenjohtaja Seppo
Rinne luonnehti kämpän
70-vuotisjuhlissa viime sunnuntaina.
Kämppä on samalla myös
hyvin elävä muistomerkki.
Kerta toisensa jälkeen siellä pidettävät tilaisuudet,
kuten yhteislauluhetket ja
jumalanpalvelukset, vetävät
runsaasti ihmisiä yhteen.
Kymmenisen vuotta sitten
loppuun saatettu, talkoilla
hoidettu kämpän kunnostustyö ei ole siten mennyt
hukkaan.
Rajalan kämpästä huolehtii kämppätoimikunta.
Kämppäemäntänä toimii
Anja Halonen ja ?isäntänä
Risto Keskinen. Pimeän tullen, kun
miehet palasivat töistä, piti olla
taas ruoka valmiina
Kahvipuffetin tuloilla kerättiin varoja parhaillaan
käynnissä olevaan Salimäen
ulkomuseon päärakennuksen
peruskorjaukseen.
Uhrimännylle seuraaja
Viime talvena myrskyn vahingoittamana kaadetun uhrimännyn kappaleet makaavat
vielä maassa, mutta kotiseutuseuran väki on päättänyt tehdä
kunniaa päivänsä päättäneelle
muinaismuistolle ja nimetä sille
seuraajan.
Siten esi-isätkin menettelivät,
kun vanhasta uhripuusta oli luovuttava . Kuvan omistaa Hely Saarinen.
käneläisen urheiluinnon ja harrastuksen ennen näkemättömiin
mittoihin.
Olympiakesän museopäivän
esitelmän piti Sipilän tytär Hely
Saarinen, joka kertoi isänsä elämästä sanoin ja kuvin.
Museoluokka oli tupaten
täynnä väkeä kuulemassa, miten Vimmun Mustalan torpassa
syntynyt ja Mälkilän Sipilän talossa varttunut poika alkoi juosta
kotipaikkakuntaansa maailmankartalle . Vaikka
uhrimännylle ei nykyään ole
käytännöllistä tarvetta, uuden
puun valitsemisella halutaan
korostaa museoalueen erityistä
historiallista arvoa ja muistuttaa
kaikista sieltä aikojen mittaan
kadonneista muinaismuistoista.
Tontilla pulpunneet seitsemän uhrilähdettä täytettiin
1920-luvulla, kun tontille ryhdyttiin rakentamaan kansakoulutaloa. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Museopäivä
täynnään
kylätarinoita
Pälkäne-Seura: Myttäälän museoalueella
on ollut heinäkuussa ennätysmäärin kävijöitä
PÄLKÄNE
Myttäälän entisen koulun pihalta viime talvena kaadetulle
uhrimännylle on käynyt kuten
monelle todelliselle maailmanhistorian suuruudelle . se on alkanut kiinnostaa suurta yleisöä
vasta kuolemansa jälkeen.
Museolla on koettu heinäkuun aukiolopäivinä ennätysmäinen yleisöryntäys, ja moni
on tullut erityisesti ihmettelemään uhripuun paikkaa.
Pälkäne-Seuran museokesä huipentui kotiseutuviikon
keskiviikkona Museopäivään,
jolloin lehtori Hannu Uotila oli
kertomassa männyn tarinaa
ja museoluokka oli avoinna
yleisölle. aluksi leikin varjolla
paljasjaloin tai saappaat jalassa,
kunnes harjoittelu muuttui määrätietoiseksi ja urheiluvarusteet
asianmukaisiksi.
Väinö Sipilä syntyi jouluaattona 1897. Metsikössä kasvaa myös harvinaisen
vanha ja kookas metsälehmus,
jolle Pälkäne-Seura aikoo hakea
rauhoitusmerkinnän.
Myös erillisen suojelun hakemista koko alueelle harkitaan,
vaikka muinaismuistoalueena se
on jo lain mukaan rauhoitettu.
. vanhempien lisäksi häntä kasvatti kova työ
pelloilla ja metsässä.
Oppi ei mennyt hukkaan,
sillä urheilu-uran jälkeen Väinö
Sipilästä tuli pystyvä ja ahkera
maatalon isäntä.
Maailmanluokan urheilijaa
hänestä luultavasti ei olisi tullut,
ellei hänen oma kiinnostuksensa
Hely Saarisen kuvakertomus isänsä e
museoluokan täyteen kuulijoita.. 18
KESKIVIIKKO 3.8.2016
KYLILTÄ
. Sen lisäksi että
Sipilä itse oli yleensä suvereeni
voittaja, hän toi maailmanluokan urheilijoita kilpailemaan
kotiseudulleen ja nostatti päl-
Nuori Väinö Sipilä. Hän oli perheen seitsemäs vesa ja vasta pikkulapsi, kun
hänen isänsä osti Mälkilän Sipilän ja muutti perheineen sinne.
Poika kasvoi kuten muutkin aikansa maalaislapset . Suojelumerkintä korostaisi
paikan arvoa ja tekisi nykyistä
selvemmäksi, mitä siellä voi
tehdä ja mitä ei, pohtii PälkäneSeuran puheenjohtaja AnnaMari Henriksson-Helmikkala.
Hannu Uotila (vasemmalla) ja Jaakko Simola arvioivat uutta uhrimäntyehdokasta.
Museopäivän kahvipuffettia ho
(vasemmalla). Samalla hävitettiin puita
ja kiviä, jotka muistuttivat muinaisesta uhrilehdosta ja polttokalmistosta.
Uhrilehdosta on edelleen jäljellä ikivanha männikkö. Terttu Kortetjärv
Kylätarinat kartalla.
Mies, joka sai Paavo Nurmenkin na
Lähipäivinä alkavien Rio de
Janeiron olympialaisten ympärillä kohistaan parhaillaan,
mutta 1920-luvulla Pälkäneellä saatiin ensi kertaa kohista
omasta olympiaedustajasta.
Silloin Suomen joukkueen riveissä marssi paikallinen juoksijasuuruus Väinö Sipilä, joka
muun muassa Pariisin olympialaisissa vuonna 1924 oli 10 000
metrin juoksussa neljäs.
Samojen kisojen maastojuoksussa hän olisi ollut Suomen kultamitalijoukkueessa,
ellei koko kisa olisi muodostunut urheilijoiden painajaiseksi.
Hirmuhelle kaatoi juoksijoita
niin, että 39 lähteneestä vain
15 pääsi maaliin. Sipilä taisteli
kunnes pyörtyi ja heräsi pariisilaisessa sairaalassa.
Kauniista juoksutyylistään
tunnetuksi tullut Väinö Sipilä oli yksi Suomen parhaista
juoksijoista koko 1920-luvun
ajan. Hänen nimiinsä kirjattiin
useita pitkien juoksumatkojen
maailmanennätyksiä ja arvokisavoittoja, mutta hän ei väheksynyt myöskään paikallisia ja
piiritason kisoja. valittiin uusi, mielellään mahdollisimman läheltä
ja edellisen kaltainen
Suolakalaa on
usein pöydässä lisänä. armeijasta,
on kylvämässä viljaa pelloille,
jotka ovat kylän ulkopuolella.
Pienen tytön maailma on
nyt turvallinen, koska isäkin
on kotona. tyttö kokee turvallisuutta ja hyväksytyksi tulemista. Hänen pitkä koulu- ja
opettajanuransa sai alkunsa Myttäälän kansakoulun pihalta. Päätettyään uransa
Sipilä omisti miestä korkeamman kaapillisen pokaaleja
ja mitaleja, mutta pohjimmaltaan hän ei ollut koskaan lähtenyt radalle pelkästään niiden
toivossa.
. Kuka
hoitaa tyttöä. Pikkupiika liittyy
seuraan, juo kahveeta hänkin
ja syö rievää.
Kahvin jälkeen hän aloittaa
päivän työt. Pikkupiika
juoksee toimittamassa asioita
naapureihin kuin posteljooni.
Tai hän pitää jyväsäkin suuta
aitassa, kun miehet laittavat
myllykuormaa valmiiksi.
Päivän pääruoka syödään
pirtin pitkän pöydän ääressä
puolilta päivin. Sydän-Hämeen Lehti
19
Pienen tytön kesäpäivä
oiti Pirjo-Margit Lehtinen
vi osti kahvit ennen esitelmää.
auramaan
ja lahjakkuutensa olisi ollut väkevää, että se puolivahingossa
veti häntä kohti huippua.
Saarinen kuvaili, miten
Väinön harjoittelu alkoi Toivo Heikki -veljen kanssa ensin
leikkimielellä, mutta tiivistyi
sitten valmennetuksi harjoitteluksi. Yleisin arkiruoka on joku soppa, liha-,
Vanhaa Mälkilää 1930-luvun lopussa. sitten navetta,
aitat, sauna. Jos on
leipomis-, pyykinpesu- tai
mankelointipäivä, menee hän
aina niihin töihin avuksi.
Kymmenen aikaan juodaan
kymmenkahveet ja syödään
ehkä myös puuroa.
Touhua riittää . On myös puutetta
työntekijöistä, sillä kaikilla
on itsellään paljon uudisrakentamista.
Joulut vietettiin aluksi äidin
suvun luona toisessa pitäjässä. Pikkupiian töihin
kuuluu lattioiden lakaisu ja
jatkuva tiskaaminen. pienessä komerossa . Aika
kuluu mukavasti ja turvallisesti
aikuisten joukossa äitiä odotellessa.
Äidin kulkuväline oli polkupyörä . Ruokajuoma on tavallisesti kotona
tehty kalja ja piimä, maitoa ei
joka aterialla ole. pikkupiika on 16-vuotias.
Hän herää ?kommuutihuoneessaan. Liekit nousevat kohti taivasta, aurinko
peittyy? Tyttö katsoo tuota
näkyä naapuritalon pihasta,
hän on kiivennyt karjaportin
päälle.
Tyttö muistaa kauhun ja
hädän lisäksi oudon juhlavan,
suuren tunteen. Tyttö istuu
muiden mukana ja tuntee
kuuluvansa suureen hyvien
ihmisten piiriin.
Uusi koti vanhan puretun
tilalle rakentuu hitaasti . Tyttö kuulee serkun kauhistuneen, pelokkaan
itkun ja näkee ympärillään
outoja ihmisiä, jotka tuntuvat
juoksevan edestakaisin kantaen kodin tavaroita ja ämpäreitä, joista roiskuu vettä.
Hän näkee valtavat oranssinkirjavat liekit, savu kirvelee
silmiä. Latorykelmä palaa,
kipunoita lentää talon katolle, talo palaa. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Äiti ja isä eivät ole
nyt kotona. Isä juoksi omaksi ilokseen
ja muiden iloksi, Hely Saarinen tiivisti.
Urheilijana, maanviljelijänä,
Mälkilän VPK:n päällikkönä,
rintamalla vänrikkinä, Pälkäneen Lukon tukipylväänä ja
kaikissa mahdollisissa muissa toimissaan Väinö Sipilä
tunnettiin erityisesti yhdestä ominaisuudestaan: hän oli
aina hyväntuulinen, huumorintajuinen ja ystävällinen.
Hänen ystävänsä ja joukkuetoverinsa Paavo Nurmi
puolestaan oli tunnetusti totinen mies, mutta Väinö Sipilän seurassa tapahtui sekin
ihme, että Nurmi hymyili.
SHL ULLA SIREN
elämänvaiheista houkutteli
On lämmin, kuiva, tuulinen
sää. Kuvan omistaa Aili
Huhtinen.. Koti palaa,
mutta tyttö ei yksin omaan
itke ja pelkää, vaan. täti,
joka samalla puuhaa jotain saunan luona. Samoin käy ruokailtaessa naapurin pirtin pitkän
pöydän ääressä. On kuudes päivä kesäkuuta vuonna 1944. Postipirttiin kaikki kylän
posti tuodaan isossa säkissä, ja
sieltä saa jokainen käydä määräaikana hakemassa omansa.
Paljon leluja tytöllä ei ole,
mutta onhan vanhaa sanomalehtipaperia, jota hän innokkaana opettelee repimään. Vällyt
ovat edelleen tytön lempipeitteitä.
kala- tai hernekeitto, tai perunat ja soosi. on
edelleen puute rakennusaineista . Ulkona
oli kova pakkanen eikä ainoasta tulisijasta tahtonut riittää
lämpöä. tilattua tavaraa saa
odottaa. Eletään vuotta 1936
. Sitten veden hakuun:
ämpärit kummassakin kädessä ja useamman kerran, sillä
vesisaavi keittiössä on suuri ja
vettä tarvitaan päivän mittaan
paljon.
Emäntä herää myös ja
keittää talon tyttären kanssa
omat kahveet pienellä kuparipannulla. Hän hakee puita
liiteristä useamman sylillisen
keittiöön ja kamarien uunin
eteen. - Tämä koulu ja sen opettajat tekivät
minusta opettajan, hän sanoo.
olla siinä.
Isä joutui lähtemään viikon
päästä palosta Kannakselle.
Tytöt jäivät äidin kanssa kotiin,
joka oli muuttunut tuhkan,
lasinsirpaleiden ja vääntyneiden rautojen maastoksi.
Vielä lämpimässä tuhkassa
oli mukava kävellä paljain
jaloin, kunnes astui lasin sir-
paleeseen tai naulaan ja tunsi
kivun.
Aikanaan isä palasi sodasta ja koti rakennettiin uudestaan.
tangossa heiluen. Suomessa eletään vielä asemasodan
aikaa, mutta Neuvostoliiton
suurhyökkäyksen alku Kannaksella on enää muutaman
päivän päässä.
On keskipäivä aurinkoa
tulvillaan, uusi ruoho kutittaa
pienen nelivuotiaan tytön jalkoja, ja tuuli temmeltää hänen
hiuksissaan leikin lomassa.
Tyttö on kotipihallaan Ainialassa, maalaistalon rakennusten keskellä.
Tyttö leikkii vuotta nuoremman serkkutytön kanssa
ja heitä ?katsoo perään. Leipänä on
varikoinen: perunalimpun
kaltainen imelletty ruisleipä,
setsuuri eli maustettu limppu
tai kova katossa leipävartaassa
kuivamassa ollut reikäleipä.
Työt jatkuvat ja iltapäiväkahveet juodaan, silloin on
yleensä kahvin kanssa nisua
tai korppuja kastettavana.
Ilta-ateriana on hyvin usein
talkkunaa, suolakalaa ja muttia, joka on ohrajauhoista ja
vedestä tehty, suolalla maustettu survos.
Illan viimeisinä töinään
Pikkupiian pitää tarkistaa
keittiön yleinen siisteys. Äiti on vahvasti läsnä.
Tyttö kasvaa. Hän ihailee isän
asepukua, joka on pirtin naulakossa, ja kiiltäviä saappaita
lattialla.
Sitten. Tyttö muistaa äidin
aina olleen menossa jonnekin
rivakasti polkien, kassi pyörän-
Pikkupiian arkipäivä
On talvinen arkipäivä Mälkilän Ainialassa, missä Pikkupiika on työntekoa opettelemassa. Oikealla Ainialan vanha
päärakennus, Pikkupiian palveluspaikka. väsy-
Naapurin tyttö
Vuonna 1946 Ainialan naapurissa Raatikalla pidettiin äsken
syntyneen tyttövauvan ristiäiset samassa tilaisuudessa, jossa
lapsen äkillisesti kuollut isä siunattiin maan lepoon. Naapurin täti ?
lapsi jätetään kotia vastapäätä
sijaitsevan Postipirtin lattialle
leikkeihinsä aikuisten ?silmän
alle?. Kesäisin tyttö nostaa vieläkin äidin vanhan
polkupyörän kesäkotina olevan
kotitalonsa pihakoivuun nojaamaan. Äiti keksi keinon ?
haettiin vanhoja vällyjä alle
ja ylle, ja niin tarjettiin. niin kerrotaan . Kahvi ja pulla
maistuivat . kahvin tuoksuun
ja kuulee miesten puheensorinan pirtistä. Isäntä siellä talon poikien kanssa juo aamukahveeta. Häntä
ei saada helposti alas portilta . Tyttö viihtyy aikuisten seurassa työskentelyä seuraten. Oli mukava tavata tätejä
ja serkkuja mutta kotijoulua
myös kaipasi. Jos
Emäntä antaa luvan, hän voi nyt talonväki vetäytyy nukpiipahtaa kotimökissään noin kumaan illalla kahdeksalta,
puolen kilometrin päässä äitiä viimeistään yhdeksältä.
tervehtimässä.
Aili Huhtinen
Arkipäivä päättyy . Tapahtuu jotain, joka on hänelle vieläkin
täysin käsittämätöntä ja jotenkin kaksitahoista. Suurena tapahtumana lapsen maailmassa on
Naapurin Emäntä, joka tuo
kahvit työntekijöille pellolle.
Kaikki istuvat silloin alas
ojan reunalle. Sitten päätettiin
viettää joulu kotona. Äiti on kauppa-asioilla kirkonkylässä ja isä, joka
on ?toukolomalla. . Syntymä
ja kuolema kohtasivat odottamatta.
Äiti jäi yksin kasvattamaan
lasta ja ylläpitämään maalaistaloa.
Äidin pitää ehtiä talon töihin
ja asioille kirkonkylään. on kuin
hän olisi jähmettynyt tuon
näyn edessä ja olisi halunnut
Mälkilän tyttöjen tarinoita kirjoitti kasvatustieteen tohtori Aili Huhtinen. Äiti käy myös
naapuritalossa töissä ja ottaa
tytön mukaan kasvimaalle,
heinäpellolle, puintitöihin ja
perunan nostoon.
Samanikäisiä leikkikavereita
ei kovin paljoa ole
Oman seurakunnan nuorisotoiminnalle.
Pälkäneen Hautaustoimisto
Onkkaalantie 63 . Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen.
Su 14.8. Marja Hyssy, Mikko Wennström
(saarna), Jussi Tamminen. Sydän-Hämeen Lehti
SANA
.
PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤
JUMALANPALVELUKSET
Ke 3.8. Torikahvio srk-talossa
klo 10 -13 diakonian hyväksi.
Ke 10.8. Matti Huomo, urut.
Ke 10.8. Lähetyskirppiksellä
srk-keskuksen
alakerrassa
avoimet ovet klo 9-15. Marjo Ihalainen, Auni Kaipia, Matti Huomo.
klo 10 messu Kuhmalahden kirkossa. Mukana Marja
Hyssy ja Jussi Tamminen.
TENNISTURNAUS
La 13.8. Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisten
kirkkopyhä. Ilmoittautumiset
turnaukseen: 050 3202453/Heikki.
LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤
JUMALANPALVELUKSET:
Su 7.8. Yhteislaulutilaisuus
klo 14 Salmentakana, Leena ja
Ari Peltosella, Salmentaantie 587,
Ritva Huomo ja Jari Kemppainen,
diakoniapiiri, sateella Salmentaan lavalla
Jumalanpalvelukset
Kangasalla
Kahvila Seurahuone
Itsensä tutkiminen
NUORTEN
REINOLA-ILTA
Pe 5.8. saakka
ma, ke 9-14 ja to 10-17.
Myllystenpohjantie 2
Ke 10.8.
Kirkkonäytelmä
klo 19 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla, Pyhä Laurentius,
Teatteri Beta ja Lauluyhtye
Koko Nainen
Su 14.8. Päivystys ma ja to klo 9-10.
Tulen tarvittaessa paikalle viidessä minuutissa.
Luopioisten Hautaustoimisto
Keskitie 15
Erkki Toivari 040-361 4304 . Messu klo10 kirkossa.
Jari Kemppainen, Ritva Huomo.
Muut tapahtumat
Ke 3.8. Peruselintarvikkeita: kahvia, sokeria, makaroonia, aamupuuroa, riisiä yms.
Käsidesiä ja mattoja.
To 11.8. ei ole jumalanpalvelusta
Luopioisissa.
Ma 8.8. Pihla Matilda
Justiina Kannel, Aitoosta.
Avioliittoon
kuulutetaan:
Niko Antero Lindholm ja Jonna Mari Peltoniemi, Taustialasta.
Avioliittoon vihitty: Ville Juhani Puntanen ja Anniina Hannele Salminen, Nokian seurakunnasta.
Kuollut: Aune Henriika Heitto
96 v., Kyynäröltä. saakka mape 11-16, su klo 11.30-14.
Lomalla: Johanna Lemmetyinen
1.8-1.9, Janne Vesto 1.-18.8.
Lahjoitukset voi tuoda torikahvioaikana Pälkäneen seurakuntatalolle, muuna aikana Pälkäneen pappilaan 25.8. klo 18.30 Ranta-Einolassa.
KESÄKONSERTTI
Seurakunnan olohuone ja kahvila
avoinna kesä-elokuussa
ma-to klo 10?14.
Myllystenpohjantie 2
?Viululla ja pianolla?
PIHASEURAT
To 11.8. Jussi Främling, piano.
Kastettu: Amélie Eila Yvette Fabre, Jimi Olavi Iisakki Haapsaari, Aatu Juhani
Lahti, Sebastian Tapio Juhani Lehtonen (Tampere), Veera Lyydia Loponen,
Luna Lahja Inkeri Oittinen (Tampere), Iisa Elviira Romo, Lauri Sisu Antero
Sinisalo, Julius Juhani Mikael Tiainen, Peetu Kaspar Tolvila, Viljo Elmeri Vuori
Kuulutettu: Sami Petteri Haapanen ja Katri Anniina Kotala
Vihitty: Sampsa Sebastian Sallomy ja Rebekka Tyyne Jasmin Vähätörmä
Kuollut: Helvi Maria Hannola 91 v., Sirkku Saara Kivikytö 80 v. Kouluun lähtevien siunaaminen Luopioisten kirkossa
klo 18, Kemppainen, Huomo. klo 19 Kangasalan kirkossa.
Kreeta-Julia Heikkilä, viulu ja
Roope Gröndahl, piano.
Ke 3.8. Luopioinen:
Oman seurakunnan nuorisotoiminnalle: 553,26?. Kirkkomehut srk-talolla.
Ke 10.8. Giren, Nissilä. klo 10 alkaen tennisturnaus lähetyksen hyväksi.
Turnauspaikkana Hinkka-Iivosen
pihan tenniskenttä Liuksialassa
(Tähkätie 54). Kirkkomehut ja kahvit
eteisessä.
Su 14.8. mennessä.
KESKIPÄIVÄN
MUSIIKKITUOKIO
Keskiviikkoisin klo 12-12.30
Kangasalan kirkossa
Ke 3.8. Raiskion
torppa: Lähetystyölle Viron
Tartossa Evankelisen lähetysliiton kautta 320,61?. Kirkkokahvit messun jälkeen.
Kolehti: Mwika Mamat, ystävyysseurakuntatyö Mwikassa Tansaniassa.
Seurakunnan virastot avoinna
kesän ajan 31.8. Seppo Kouhia 050-512 5554
Veli-Matti Kankaanpää, 045-121 4069 . 18.30 Kuohenmaalla
Uotilan rantasaunalla (Halkohaavantie 230). (Sahalahti),
Anneli Kirsti Sinikka Uotila 75 v. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Jari Kemppainen
Su 7.8. torikahvio klo 10-13
srk-talolla lähetyksen hyväksi,
arpajaiset Pilistveren hyväksi.
Lanka- ja palkintolahjoituksia
voi tuoda srk-talolle torikah-
Su 7.8. Reijo Tapio
Kulovuori 68v., Kankahaisista.
Kolehdit: 31.7. Seppo Kouhia 050-512 5554
Sahalahden Hautauspalvelu
Sahalahden Kukkakauppa 050-3022113
Seppo Kouhia 050-512 5554
Surun kohdatessa
HAUTAUSTOIMISTO
www.palkaneenseurakunta.fi
Murtoniemi
Avoinna arkisin 9.00-16.30
Päivystys ympäri vuorokauden
Ellintie 2, 36200 Kangasala.
Sisäänkäynti parkkialueen puolelta.
P. (Sahalahti), Päivi Anne Nurminen 49 v.
Ajankohtaista verkossa . Medelplanin muistopäivä klo 17 Kukkolassa, Juhanassa, Konkintie 45,
kirjailija Sisko Latvus, Jari
Kemppainen
12. Kouluun lähtevien
siunaus klo 18 Pälkäneen kirkossa, Jari Kemppainen, Ritva
Huomo, Senni Nissilä, Marja
Lepistö. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, Giren.
Tiekirkko: Luopioisten kirkko
toimii tiekirkkona 7.8. KIITOS:
7.8. 20
KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Tervetuloa ostoksille, talkoilemaan ja
kahvittelemaan! Avoinna myös
la klo 10-13.
8 L, 10 L, 12 L kattiloita, pannuja,
pieniä käsipyyhkeitä, iso vedenkeitin, kahvitermoksia. Hautausmaakierros klo
14 Tommolan hautausmaalla,
Jaakko Simola
Su 14.8. Onkkaalantie 71, Pälkäne. 18.30 Aaltosilla
(Pikonlinnantie 164).
To 11.8. Konfirmaatiomessu,
3-rippikoulu klo 10 Pälkäneen
kirkossa, Juha Kankaristo, Ritva
Huomo, Senni Nissilä, Jari Kemppainen
vioon tai soittaa Papulle puh.
0415074134.
Ti 9.8. 18.30 Ranta-Einolassa.
Mukana Marjo Ihalainen ja
Jussi Tamminen.
To 4.8. 377 3200 tai 0400 776 606
www.hautaustoimistomurtoniemi.fi
toimisto@hautaustoimistomurtoniemi.fi
Palvelemme myös
PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA
os. Iltamessu kirkossa klo
18, Kemppainen, Huomo.
YHTEISET:
Pilistveren ystävyysseurakuntaan
kerätään kahvikuppeja, haarukoita, veitsiä, lusikoita, kauhoja, muovisia kylmäsäilytykseen isompia
kannella laatikoita, mehukannuja,
MUUT TILAISUUDET:
Pe 5.8. Sunnuntai
helluntaista
Sunnuntai 7.8.2016 ?Itsensä tutkiminen?
klo 10 messu Kangasalan kirkossa. www.kangasalanseurakunta.fi
Kastettu: Jooa Eelis Aaron
Helin, Aitoosta. Pälkäne: Pyhän Mikaelin kirkkoraunion
kunnostamiseen
Pälkäneen
vanhan kirkon suojeluyhdistykselle 530,27?
Vesi on puhtauden lähde, josta ikään kuin
tarttuu meihin puhtautta. Ohjelmassa maalailua, muskarituokio, piha- omat eväät ja halutessaan omia
päivästä ennen koulujen alkua tyihin. Edullisesti.
Jukka Partanen 0400 470 844
jukka.partanen@pph.inet.fi
Hyvä tartunta
S. Aina on tarvetta
nuotiolle, sen lämmittäville
liekeille ja pehmeälle loimulle. Eikä sydämemme saisi
ottaa oppia siitä rakkaudesta,
joka on ikuista, esimerkkiä
täydellisestä hyvyydestä eikä
kokemusta armosta: Jumalan
rakkaudesta.
SANNA VIRTA
KESÄNUORISOTYÖNOHJAAJA. Puh. Ruumiimme ei selviydy ilman
vettä ja tulta, eikä sielumme
saa sitä ravintoa, mitä se kaipaa ja tarvitsee, jos emme hakeudu Jumalan läheisyyteen.
Ilman hyvää tartuntaa sielumme lika ei koskaan tulisi
Samalla tavalla kuin tarvit- pestyksi, tai hengen vilu lop-
puisi. elokuuta kello 17 Kukkolassa osoitteessa Konkintie 45.
Puhujavieraana on kirjailija
Sisko Latvus ja hartauden pitää kirkkoherra Jari Kemppainen.
Pälkäneen puuaapisen tekijän, kirjanpainaja ja kuvanveistäjä Daniel Medelplan
syntyi Turussa 1657, mutta
syntymäpäivää ei tiedetä. Mukaan voi ottaa säävaraus.
Truba-X esiintyy Lounarissa
muassa Leewingseissa . Se on kehom-
me luonnollinen tila. Tai ehkä paremmin
sanottuna millaisiksi Jumala
tahtoo meidän tulevan. Ki- kielisiä tuttuja kappalei- Suomi-pop. Musiikista huolehtii Enso Kusetti.
Vanhanajan Maalaismarkkinat
järjestää Tyrvännön urheilijat
ry. Markkinapaikka on Uskilan lava, joka sijaitsee noin
15 kilometriä Valkeakosken
keskustasta Pälkäneelle päin
osoitteessa Liekosillantie 10.
Markkina-aika on kello 10?16.
Medelplanin muistopäivässä
vierailee Sisko Latvus
Kiitos
osallistumisesta
Juhlapäiväämme
- Kiitos muistamisista!
Luopioisten
Ratsastuskeskus
20v.
KUKKOLA
Daniel Medelplanin muistopäivää vietetään sunnuntaina
7. Se
on yksinkertainen vertaus, ja
silti samaan aikaan se onnistuu kiteyttämään jotain hyvin
hämmästyttävää Jumalasta,
Hänen läsnäolonsa vaikutuksista, sekä ihmisestä. Yhtä lailla esille
Perjantai-iltana elokuun 5. 13.30. Vapaasti
lyhennettynä se menee näin:
Kun tahdot tulla puhtaaksi, etsiydy paikkaan, jossa on
vettä.
Kun tahdot tulla lämpimäksi, hakeudu tulen äärelle.
Kun tahdot tulla rakastavammaksi ja kasvaa hyvyydessä, etsiydy lähelle Jumalaa.
Ihmisen ruumis ei pidä
itse itseänsä puhtaana. elokuuta kuisille ja lapsille, muun muassa kepparirata. Hän
kuoli iäkkäänä loisukkona Pälkäneen Taurialan Näppilässä,
ja muistopäivän ajankohta on
valittu hänen kuolinaikansa
perusteella.
Daniel Medelplanin hautaamispäiväksi on merkitty
18. elokuuta 1737. Lounarissa Trubaduuri-X:ää, Joni Valkeejärvi.
Lempäälästä tuleva herra taran kanssa hän esittää niin ta. elokuuta Vanhanhan maalaismarkkinoita.
Markkinoilla on myynnissä
tuoretta lähiruokaa: lampaanlihaa, hirvikeittoa, rapuja, kalaa
ja hunajaa. KLO 19 SANAN JA RUKOUKSEN ILTA SEPPO
VIRTANEN.
KESÄJUHLAT TANHUAN LEIRIKESKUKSESSA
KUHMOISISSA SU 14.8. Paikalle saa-
puu myös muun muassa Vanhan Savotan kämppäkauppa ja
Tapsan metsätyömuseo. klo 11 Ehtoollisjuhla, Matti Kuikka,
Katukappelin houseband, koululaisten
siunaaminen
Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14
Lähetystorilla kesävaatteiden ale!
PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG
PERUNKIRJOITUKSET
Myös avioehtosopimukset, ositukset,
perinnönjaot, testamentit.
Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ja se
vasta hyvä tartunta onkin!
Ilman näitä hyviä tartuntoja
emme voi hyvin. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta
Su 7.8. Kalseat kesäpäivät
ovat hyvä esimerkki siitä,
ettei lämpömittarin tarvitse
olla edes ennätyslukemissa miinuksella, kun palelu
jo yllättää. Jos, ja
toivottavasti kun haluamme
tulla puhtaiksi tarvitsemme
vettä, jolla voimme pestä lian
pois iholtamme. Vaikka eläisimme miten siististi
tahansa ja pitäisimme kaikin
voimin likaa loitolla kodistamme, emme voi välttyä
siltä, että kehomme likaa
itse itsensä. KLO 11 EHTOOLLISJUHLA JARI AHONEN YM.
TI 9.8. Lewis esittää kirjassaan
Tätä on kristinusko ajatuksen hyvästä tartunnasta. Se
on hyvä tartunta.
Ihmistä ei valitettavasti ole rakennettu niinkään, että oman
ruumiimme lämpö olisi aina
riittävä, olosuhteista riippumatta. Kehomme,
mielemme ja sielumme vaativat hyvää tartuntaa. Takakonttikirppik-
selle pääsee tekemään löytöjä,
ja kahviosta saa kahvin lisäksi
grillimakkaraa ja lättyjä sekä
kylmiä juomia. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Hautapaikka on Pyhän Mikaelin kirkon
pihassa.
Muistopäivää vietetään elokuussa Daniel Medelplanin
museon omistajien ja ylläpi-
täjien, Arja ja Heikki Liutan Medelplanin Taurialan asumus
kotona lähellä paikkaa, jossa on sijainnut.
Voimaksi viikolle
KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA
Rautajärventie 21. ALKAEN RUOKAILULLA
KLO 13:30
www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi
Keskustie 5, 36600 Pälkäne
Ke 3.8. 0400-975277
SU 7.8. Sydän-Hämeen Lehti
SANA
21
Pakanrannalla otetaan ilo irti kesästä
PÄLKÄNE
nauttimaan viimeisestä loma- MLL:n järjestämiin Beach Par- kello 10.30 . Tapahtuma pidetään Pa- on mukavaa yhteistoimintaa ai- pelejä ja ratsastusseura PR-88:n pihapelejä.Tapahtumassa on
Lapset ja vanhemmat pääsevät kunnan perhetyön ja Pälkäneen kanrannalla tiistaina 9. Musiikkityylinä herra tulee iskelmää, reggaeta kuin
päivänä perinteisen tietovisan jonka salaperäisen taiteilijälkeen kuullaan Eräjärven janimen taakse kätkeytyy X on ollut mukana muun suomalaisia kuin muunkin X:llä ovat ovat rock, pop ja souliakin.
Uskilassa lauantai kuluu markkinahumussa
Valkeakosken Uskilassa lähellä
Pälkäneen rajaa vietetään ensi
lauantaina 6. Kylmään ruumiiseemme
tarttuu liekistä lämpöä, joka
saa vilun väistymään tieltään.
Se on hyvä tartunta.
semme tulta ja vettä, tarvitsemme Jumalaa ja Hänen
läheisyydessään oleilua.
Jumalan läheisyydestä tarttuu meihin Jumalan lämpöä ja puhtautta, rakkautta,
hyvyyttä, armollisuutta ja
kaikkea sitä, mitä emme
ole luonnostamme, mutta
mitä Jumala tahtoo meidän
olevan
Sydän-Hämeen Lehti
Kuka. Lauolivat kansanlut on sanoittanut Anna-Mari
laulumessun
Kaskinen ja kansansävelmät
soittimia.
sovittanut Kaija Eerola.
Soittajina kirkko
metsät, puut ja linnut, kuun ja
tähdet, auringon, alkaa Kan-
kuoron edessä
ovat Kaisa Aalto
(vasemmalla) ja
Ulla Terva.
raan kansan suusta, Kemppainen muistutti.
Lauluja tulkitsi liikkein
tanssitaiteilija Jaakko Simola.
Kolehdin ja kirkkokahvien
tuotolla tuettiin Vanhankirkon korjaustöitä. Sanat näyttävät ansaitsemme.
aina suojana, sanotaan puolestaan Päivän laulussa, joka
lauletaan samalla sävelmällä
kuin Kotimaani ompi Suomi.
Pälkäne-päivän messu Vanhassakirkossa oli tällä kertaa
kansanlaulumessu, jossa
säestyssoittimina olivat viulu,
harmonikka ja nokkahuilu.
Useimmat sävelmät olivat jo
Viulu ja
alakoulussa opittuja, vaikkaharmonikka
kaan ei uskontotunnilla. puhelin (03) 539 9800.
Tanssitaiteilija, kirkkovaltuutettu Jaakko Simola tulkitsi laulut kauniillla liikkeillä.
Katso lisää kuvia Digilästä
Hengellinen laulu on lähtöisin kansan suusta
Kansanlaulukirkko: Viulu soi, harmonikka soi, ja sävelmistä löytyvät lapsoset kotihaassa ja metsäniityn orvokit
PÄLKÄNE
jossa kaikki musiikki perustuu suomalaiseen kansanlauluperinteeseen. Missä. Avuton EU ottaa merimatkasta hengissä selvinneet vieraat jalomielisesti
vastaan, vaikka vain pieni osa
heistä pakenee todellista hätää.
Vaarallisten ja tarpeettomien
merimatkojen estäminen jo
lähtösatamissa on toistaisek-
si epäonnistunut. Meidänkin kesäisestä tu-
kikohdastamme Pälkäneveden
itärannalta sadan kilometrin
säteellä erilaisten kesätapahtumien kirjo tarjoaa lähes tuhat
teatteria, julkista juhlaa, urheilutapahtumaa ja markkinaa.
Eikä tähän laskelmaan mukaan
tarvitse lukea edes Helsinkiä,
Turkua, Poria, Jyväskylää, Savonlinnaa eikä Kotkaa PohjoisSuomesta puhumattakaan.
Nyt kun. Vain puhetta Jumala halusi lyhentää, Jari Kemppainen totesi, kun ainoa heikko
sateenpoikanen osui juuri
hänen saarnansa keskelle.
SHL ULLA SIREN
Kolumni
Saunomistauko
Formula-ykkösissä on kuukauden mittainen tauko. Olet
joka kaiken tehnyt on, maat ja nustuslaulu. Siellä soivat Carmenin
sävelet.
Olikin virkistävää irtautua
Suomen helteestä ja saunasta
sekä panna puolipiste jo nautittujen kesätapahtumien ketjuun.
Suomi on kieltämättä kesän
maa. Mitä. Milloin?
Sähköposti toimitus@shl.fi . Suomen pankkijärjestelmä on selvittänyt eurooppalaiset kuntotestinsä paremmin
kuin asiakkaansa.
Täällä Italiassa muutkin
kuin pankkien huolet sen sijaan kasvavat. Se muistuttaa, että kristillisen viestin voi
paitsi sanoa, myös laulaa toisin kuin tavallisesti tehdään.
. Yhteen musiikkityyliin ei pidäkään jämähtää.
Mutta jo Martti Lutherin ajatus oli, että hengellisen musiikin pitää pohjautua tarpeeksi
vahvasti kansanmusiikkiin,
jotta se on kaikelle kansalle
tuttua, kirkkoherra Jari Kemppainen kertoi.
Hengellinen musiikki ei
kristinuskon varhaisina aikoiSen voi laulaa toisin na ollut missään tapauksessa
Kansanlaulukirkko on vaih- taidemusiikkia.
toehtoinen jumalanpalvelus,
. Euroopan vanhin
autokanta uudistuu eikä polttoaineidenkaan hinta ole noussut
pilviin. 22
KESKIVIIKKO 3.8.2016
TULOSSA JA MENOSSA
Kansallispuvut juhlistivat Pälkäne-päivän kansanlaulumessua.
Eila Tiililän (vasemmalla) yllä on Pälkäneen puku.
. Jumalan sanaa sanoitetaan aina uudelleen lauluiksi,
jotka sävelletään eri aikoina
eri tavoin. Sen sijaan
Vanhan testamentin tarinoiden syntyseuduilla erityisesti
Aleppo on muodostumassa
suurimmaksi hautausmaaksi
sitten maailmansotien raaimpien taistelupaikkojen.
Onnellisimpia nälkään nääntyvistä aleppolaisista ovatkin
he, jotka ovat jo kuolleet.
MARTTI HUHTAMÄKI. Lämmin
ja puolipilvinen sää suosi
lopulta messun viettoa katottomassa kesäkirkossa, vaikka
pieni epävarmuustekijä liikkui taivaalla. ensimmäisen kerran
56 kuukauteen makrotaloutemme ja työllisyytemme on saatu
loivaan myötämäkeen, myös
pienet pyörät pyörivät kiihtyvällä tahdilla. Nettiennusteen
uhkaus ukonilmasta toteutui
kuitenkin vasta iltapäivällä.
. Jälleen
Uskon Isään taivaalliseen, sanlaulukirkon uskontun- teydestä tuttu Arvon mekin uuteen aamuun kannoit. Rio
de Janeiron kesäolympialaiset
ja Kimi Räikkösen häät täyttävät aukon.
Olenkin jo valmiina odottamassa hääparia Firenzessä.
Koska kutsukortti on ilmeisesti kadonnut johonkin, joudun ainoastaan toivottamaan
onnea tälle uudelle yritykselle
näin kirjeitse. Venepakolaisia
uitetaan Afrikasta viikoittain
tuhatmäärin. Hoosiannakin lähti suo-
Tämän päivän meille annoit.
tavalliselta virsitekstiltä, mutta sävelmä onkin muusta yh- Siitä kiitän, Jumala. Tästä syystä pie-
ni syntymäpäiväseurueemme
joutuu tyytymään Firenzen
katottoman temppelin sijasta
katottomaan stadioniin Veronassa
Olen aina halunnut tarttua
aiheisiin, joista ollaan hiljaa,
Snellman kertoo.
Monilla kirjoillaan Snellman
on saanut herätetyksi keskustelua ja muutamissa tapauksissa
Marketta Vaismaa (vasemmalla) ja Anja Snellman olivat tyytyväisiä onnistuneen tilaisuuden jälkeen.
hän on ollut aihepiiriensä
kanssa aikaansa edellä. Snellman on myös asunut
erilaisissa kulttuureissa Intiassa
ja Kreetan saarella.
Monet Snellmanin teoksista
käsittelevät arkoja tai vaiettuja
aihepiirejä. Antautuminen ilmes- yksinäisyys on suomalaisille
tyi vuonna 2015.
kansantauti.
. Kirja on myös
kuvaus vanhusten kohtelusta
sairaaloissa. Tällöin
kirjan maailmasta on tullut todellisuutta myöhemmin.
Snellman vaihtaa aihepiiriä
kirjasta toiseen.
. kävi täällä,
julkaistiin 35 vuotta sitten. Esillä oli
Snellmanin kirjoja sekä kirjallisuusterapiaa käsitteleviä
kirjoja. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Hän
haluaa viljellä rikasta kieltä romaaneissaan ja runoissaan ja
keksii tarvittaessa uusia sanoja,
jos sopivaa ei vielä ole suomen
kielessä tarjolla.
. Kolmas näyttelykokoelma koostui kirjailijaa
itseään käsittelevästä aineistosta.
- Olen koonnut Kirjatelttatapahtumaa varten näyttelyn
aiheesta ja henkilöstä vuosit-
tain nyt yli kymmenen vuoden ajan, Majala kertoo.
Anja Snellmanin tuotantoa, henkilöä ja kirjallisuusterapiaa koskeva näyttely on
esillä ainakin kesän loppuun
saakka Laitikkalan lainausasemalla, joka on avoinna
keskiviikkoisin klo 17-19.
- Suurin osa näyttelyn kir-
joista on lainattavissa, osa
selattavissa lainausasemalla,
Majala kertoo.
MARJA-LIISA SUOMALAINEN. Kirjailijasta itsestään
esikoisromaanin menestys teki
tunnetun yhdessä yössä.
. Kirjassa myös sivutaan alueen
elämään paljon vaikuttanutta
pakolaisten virtaa.
Snellman painottaa.
Pitkien kirjoitusten lukeminen on vähentynyt ja sitä
vastaan Snellman haluaa kapinoida. Sydän-Hämeen Lehti
2332
TULOSSA JA MENOSSA
Kirjalla voi vaikuttaa
LAITIKKALA
Laitikkalan kirjateltta täyttyi
kuulijoista tänäkin vuonna.
Esiintyjänä oli Anja Snellman,
yksi suosituimmista suomalaisista naiskirjailijoista. Pystyn keskittymään asi- ja lopulta lähtee kättään heiakkaisiini, kun olen ensin tyh- lauttaen jatkamaan elämäänjentänyt itseni kirjoittamalla, sä, Snellman kuvaa työnsä
hän kertoo.
mielekkyyttä.
Kirjanäyttely Anja Snellmanin tuotannosta,
henkilöstä ja kirjallisuusterapiasta
Ennen kirjateltta-tapahtumaa
osallistujat pääsivät tutustumaan kirjastovirkailija
Ritva Majalan Laitikkalan
lainausasemalle kokoamaan
kirjanäyttelyyn. Siihen asti ymmärtää ja auttaa ihmisiä.
työnimikkeenä on terapeutti. On hyvin palkitseva tunpupäivän hän toimii psykote- ne, kun asiakas tulee vastaanrapeuttina.
otolle laskostettuna haamuna
. En halua jäädä toistamaan
samaa kieltä tai tarinaa, hän
sanoo.
Uusin romaani Lähestyminen kertoo Välimerestä. Ymmärsin vasta muutama
vuosi sitten eräässä seminaarissa, että minua vaivannut
vihlova yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne johtuu
erityisherkkyydestäni eikä
lasisesta lapsuudestani, Snell-
man kertoo.
Työssään terapeuttina
Snellman kirjoitti aiheen Snellman on havainnut, että
kirjaksi. Seuraavat kaksi vuotta
olivat rankkaa, mutta ihanaa
aikaa, Snellman muistelee.
Kirjoja
eri maailmoista
Anja Snellman on tähän mennessä kirjoittanut 25 romaania, kolme runokokoelmaa
sekä näytelmiä, kuunnelmia ja
elokuvakäsikirjoituksia. On paljon ihmisiä, jotka
eivät kuulu mihinkään heiYksinäisyyttä
moon tai laumaan, eikä kuvastaan
kaan huomaa heidän olemasAnja Snellman sai psykote- saoloaan, hän kertoo.
rapeutin opintonsa valmiikSnellmanilla on selvästi kutsi kaksi vuotta sitten. Hän on kirjoittanut
muun muassa vanhusten kohtelusta sairaaloissa, läheisen
masennuksesta, teini-ikäisten
nettikäyttäytymisestä, naisiin
kohdistuvasta väkivallasta,
nuoren somalinaisen vapaudenkaipuusta, alkoholistivanhemman vaikutuksesta elämään ja erityisherkkyydestä.
. Kokemus
tää kirjallisuutta paljon myös auttaa ymmärtämään toista
uudessa työssään.
ihmistä ja toimimaan tukena
Päivänsä Snellman jakaa tämän etsiessä itseensä uutta
niin, että aamupäivästä ilta- voimaa.
päivään hän kirjoittaa ja lop. Kirjailija
kertoi tapahtumassa työstään,
teoksistaan ja elämästään.
Snellmanin ensimmäinen
romaani, Sonja O. Kirjailija kertoo haluavansa sijoittaa
teoksensa erilaisiin ympäristöihin. Sanataide on tärkeää vastamyrkkyä kielen köyhtymiselle,
Osa Anja Snellmanin teoksista on fiktiota, osassa on
mukana enemmänkin omaelämänkerrallista aineistoa.
Snellman kertoi Kirjatelttatapahtumassa myös teoksistaan, joissa hän on erityisesti
kertonut oman elämänsä kokemuksista.
. Opintojen kautta
löytyi ratkaisuja myös oman
elämän kipuihin.
. Hän sumus paitsi herättää keskusodottaa Valviralta toimilupaa telua ja kertoa tarinoita myös
tulevana syksynä. Huolitädin leimaa
hän kuitenkin haluaa välttää
ja pyrkii mieluummin ratkaisukeskeisyyteen.
. Hän pitää oman elämänsä
Jo yliopistoaikanaan psykolo- kolhuja ja naarmuja tärkeigiaa opiskellut kirjailija käyt- nä työvälineinään. Ihon aika -kirjan kirjoitin
äitini kuoleman jälkeen, Snellman kertoo.
Vuonna 1992 ilmestynyt
teos kertoo äidin ja tyttären
suhteesta ja siitä, miten tytär
hoitaa äitiään. Perehtyäkseen teostensa
maailmoihin hän on tutustunut perusteellisesti muun muassa villieläinlääkärin työhön
Korkeasaaressa sekä biokemian laitokseen Helsingin yliopistolla. Minua kiehtoo ajatus kirjoittaa multimediakirja, jossa
tekstien lomassa olisi videoita
johdattamassa ihmisiä syvemmälle aiheeseen, Snellman
suunnittelee.
Taidetta
sanoilla
Mukana
omaa elämää
Snellman korostaa puheessaan
sanataiteen merkitystä. Läheisen menetys antoi
myös sysäyksen opiskella psykoterapiaa. Kirjailija työsti teostaan seitsemän
vuoden ajan opiskellessaan yliopistossa, joten uran kirjailijana voidaan katsoa jatkuneen jo
yli neljä vuosikymmentä.
- Pitkä kirjoitusprosessi toimi hyvänä koulutuksena kirjailijan ammattiin, Snellman
toteaa puheessaan.
Esikoiskirjasta on tullut
kulttikirja ja nuoriso lukee sitä
edelleen. Teos oli Snellmanin läpimurto käännöskirjallisuuteen.
Toinen Snellmanin henkilökohtaista menetystä, siskon
kuolemaa, käsitellyt kirja on
Pääoma, joka ilmestyi vuonna
2010
Ke 14.9. Retkiohjelma klo
10.00 lähtö Kangasalan linja-autoasemalta klo
11.30 Kartanolounas Juhlatallin Kurki-salissa klo 12.30 Opastettu Kartanokierros klo 13.30 omaa aikaa esim. Rooleissa laulavat näyttelijät Pentti Helin, Jari
Ahola, Petra Karjalainen, Vesa Kietäväinen, Mika Honkanen,
Eriikka Väliahde, Eeva-Riitta Salo, Jyrki Mänttäri, Samuli Muje,
Severi Saarinen, Jari Leppänen, lisäksi ensemple ja kansanmusiikkiorkesteri. Musiikin säveltänyt
Sari Kaasinen. Hinta 40 e/ hlö sis. Ilmoittautumiset Erkki
Kolu 050 521 1605
Pälkäneen seniorit ry
Nuorisoseura ry. Käveltävä reitti on 7
km. 9.00 - 12.00 Pirtti, Keskustie 1. Ke 3.8.2016 klo.19.00 Miinan
Monttu - kesäteatteri Hausjärvellä. Pe 5.8. Vastuullinen
matkanjärj. asti.
VESI KERTOO -ESITYS. Kahvibuffet väliajalla cocktailtyylisesti teatterilautasilta.
Voit valita pelkän konsertin (38 e) tai konsertin ja väliaikatarjoilun (47 e). kahvitella /
tutustua kartanon pihapiiriin n. La 13.8. Yö laivassa. 20.00 Luikalan
Työväentalo. 9.00 - 12.00 Harhalan silta. Raili Rannikon
Kesän kukista kuurankukkiin, on esillä Navettakalleriassa 3.8. 10.00 16.00 Hämeenlinna, Vanajaveden rantareitti. Sydän-Hämeen rastit ke 3.8. Su 7.8. 0500 734 962 /
Oksjoki.
Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto
Rakennusliiton Pälkäneen osasto
Taivaantulet. Lauri Joosepinpoika Arran
muistelukirja Tolellista ja uskomusta julkistetaan
hänen 130-vuotispäivänään. Vesi Kertoo Leena
Häkkinen, Päivi Järvinen ja Timo Väänänen Tervetuloa, vapaa pääsy.
Luikala-Pohjalahti-Salmentaka Kyläyhdistys ry
Kesätorin päättäjäistanssit. 040 5705773
Opistopalsta
Tervetuloa tutustumaan
ja ilmoittautumaan teatteri-ilmaisun kouluun ke 10.8. Heleena 040 7448028 / heleena.toikka@gmail.com
Luopioisten Sahtiseura ry
Teatterimatka Tampereen teatteriin. 12.00 - 14.30 Luikalan Työväentalo. Helsinki-Tallinna-Helsinki. Kuljetus sisältyy hintaan. - To 1.9.
Lehmirannan lomakeskus Salossa. Kaikille avoin. La 15.10.
16.30 - 23.55. Ota
omat eväät, uikkarit ja saunavarusteet mukaan. Myllystenpohjantie 1, 36200 Kangasala. Ti 9.8. Kaikki palkitaan. La 13.8. Aamiaistarjoilu 2 e/perhe.
Pälkäneen seniorit ry
Kävelyretki kaupunkipuistoon. Sitovat ilmoittautumiset Katrille 1.10 mennessä p
0405115263 tai luopioistensahtiseura(at)hotmail.com Tervetuloa mukaan hauskaan teatterimatkaan.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
PITKÄJÄRVELTÄ... Lähtö
klo 10.00 torilta omilla autoilla/kimppakyydein.
Paluu takaisin viim. Pe 5.8. To 4.8. Esityskappale, Näytelmä, joka menee pieleen. Eräpäivä ja viimeinen
ilmoittautuminen 16.9.2016. aikataulu: Mäntylän tallilta
9.15. Aineiston
sisällölle tai laadulle ei ole asetettu mitään rajoituksia, kiinnostuksen kohteita ovat niin kalansaaliit, luonnonilmiöt kuin
kiehtovat tarinatkin. klo 18 Heikkilän mäessä.
Rekola-kodon asukkaiden ulkoilutus. 10.8. Terveisin osaston
Luopioisten Vasemmistoliitto ry
PERINTEINEN YHTEISLAULUILTA. Lisätietoa ja ilmoittautuminen (ilmoita myös erityisruokavalio) Pekka Tammisalo p. 10.00 - 15.30 Linja-auto. Ilm. Padasjoen sahtiseuran auto ajaa Rautajärven kautta ja pysähtyy
Itäkeskuksen pysäkillä klo 9.40, josta halukkaat
pääsevät mukaan. Kahvio, makkaraa, ongintaa, poniratsastusta. Pe 5.8. Kesätauon jälkeen ulkoilutus alkaa jälleen.
MLL Pälkäne
MUKSUJUOKSUT. Myyjät
paikalle jo klo 14. Opastus
Luopioistentieltä (322).
Laitikkala
Su 7.8. 17.00 - 19.00 Sappee. Kaija Turuselle
0405283436 tai kaija.turunen@pp3.inet.fi 30.8. Ilmoittautumiset
ja mahdolliset muut pysäkit Juha Mäkiselle perjantai-iltaan
mennessä, p. Myynnissä Luikalan, Pohjalahden ja
Salmentaan kyläkirja (hinta 40 euroa) sekä arpoja
illan päättäjäistanssien arpajaisiin.
10-vuotisjuhla-risteily Tallinnaan. Saunamaksu 5 e. Su 25.9. Yleisurheilun
viikkokilpailut torstaisin klo 18 alkaen. 10m, 2v. Tietoja Pitkäjärven historiasta
kerätään tallennettavaksi ja kunnostustoimien
suunnittelun taustatiedoksi. Ilmoittautuminen klo 17.30-17.50. 22.00 Mikkolan
Navetta / Luhtiaitta. Pe 5.8. klo 18.00 - 21.30 RAJALANSAAREN SAVUSAUNA. Tervetuloa osaston perinteisiin kalakilpailuihin! Parhaat
palkitaan! Makkaraa ja juotavaa. Jos hallussasi/muistoissasi on menneiltä vuosilta tietoja, valokuvia tai tarinoita,
jotka tavalla tai toisella liittyvät Pitkäjärveen, sen luontoon,
ympäristöön tai elämään sen rannoilla, ota yhteyttä. p. Soittaa Pekka
Hilden. Ilm. Tervetuloa!
Sahalahti-Seura
Kotiseutuilta. Pe 5.8. 14.30
Tampereen Teatteri. Kirjaa esittelee sen
toimittaja Kari Elkelä ja ympäristökierroksen vetää Simo Arra.
Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry
Päivätanssit. Retkipäivä aliups. Eräpäivä
ja viimeinen ilmoittautumispäivä 24.8. Georg Otsin rakastettuja lauluja
tulkitsevat Hannu Lehtonen, Amadeus Lundberg
ja Teemu Roivainen Juha Tikan orkesterin säestämänä. mennessä Sirpalle, 040 7326264 tai Riitalle 050 5944450
Muuttuvat laulut - Georg Ots. Ti 30.8. Laivalla esiintyy mm.
Tangokuningas 2015 Aki Samuli. Hillittömän hauska komediauutus. Tervetuloa mukavaan
porukkaan mukaan!
MLL Pälkäne
PERHEKAHVILA. Reitti alkaa Linnankasarmialueelta. 18.00 Pyynikin Kesäteatteri.
Retkelle lähdön aikataulu on seuraavanlainen:
Pohjan tori klo 16.10, Kuhmalahti kk. Torikahvio aukeaa klo 12.00 ja torimyynti alkaa
klo 13.00. To 4.8.
15.00. 18.00 Onkkaalan urheilukenttä, Koulutie 3, Pälkäne. 16.20.
Pälkäneen Luja-Lukko Yleisurheilu
Yu-viikkokilpailut. Vesi Kertoo Leena Häkkinen,
Päivi Järvinen ja Timo Väänänen Tervetuloa, vapaa pääsy.
Luopioisten Sahtiseura ry
Matka sahdinvalmistuksen SM-kisaan. Paluu kilpailun päätyttyä. 24
KESKIVIIKKO 3.8.2016
. La 6.8. Linjaauto mukana Tallinnassa. Vaihtoehtoisesti voi
kävellä lyhyemmän reitin Matti Kivistön opastuksella kasarmin
- linnan - rannan alueella. Ikaalisten Matkatoimisto. Tervetuloa kesäkahvilaan Iharin Myllytorpalle.
Mikkolan Navetta
VESI KERTOO -ESITYS. mennessä. Luikalan, Pohjalahden ja Salmentaan
kyläkirja Älähän hättäile julkaistaan. PERÄKONTTIKIRPPIS parkkipaikalla. 0400 631898 /
harkonen.paula@gmail.com
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
KILPAKOSIJAT, Teatteriretki TampereenTyöväenTeatteriin. Mahdollisuus tutustua myös Militariamuseoon. Lippu 8 euroa, kahvitarjoilu, arpajaiset.
Tervetuloa!
Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket
ja tukihenkilöt. Sauna lämmin klo
16.00! Klo 17.00 aloitetaan laulu! Laulun lomassa
grillataan ja kahvitellaan. To 4.8. Aineistoa voidaan
hyödyntää myös julkaisuissa. Ja
tietenkin myös eväät ja kaverit ! Rajalanniemestä (
Kesäkehräntien P-alue, polku alas rantaan ) soutuvenekuljetus.
Pälkäneen Reserviupseerit ja Aliupseerit
ke 3.8 klo 18 harjoitusammunnat jatkuvat.
Pälkäneen radalla, tervetuloa mukaan, kerhojen
pistoolit ja ilmakko, (kuulosuojaimet, kerhojen
patruunoista pieni korvaus)
Pälkäneen Luja-Lukko suunnistus
Sydän-Hämeen rastit. Sateen sattuessa pelataan kahvibingoa.
Luikala-Pohjalahti-Salmentaka Kyläyhdistys ry
Kyläkirjan julkaisutilaisuus. Lisätietoja ja lajiohjelma Pälkäneen Luja-Lukon Yleisurheilun sivuilta http://www.
palkaneenluja-lukko.net/yleisurheilu/. Kirjaa
myyvät myös killan hallituksen jäsenet.
Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry
Aikataulu Lehmirannan matkalle. 18.00
Kangasala-talo. Nuorisoseura tarjoaa bussikyydin ja
iloisen seuran! Lähtö Onkkaala, tori klo.17.10, Kaitamo klo.17.25,
Laitikkala Kesänmaku klo.17.30. Ilm. Matkan hinta 30 e/hlö,
maksetaan autossa. 03 56917100, www.valkeakoski.fi/valkeakoski-opisto. Sastamalan Ellivuoreen. Luhtiaitoissa 6.8 asti esillä
kuvia, runoja, ääniteoksia, installaatioita ja musiikkia sisältävä Vesi kertoo -näyttely / Leena Häkkinen, Päivi
Järvinen ja Timo Väänänen. Viestit ja yhteydenottopyynnöt mieluiten
sähköpostilla: viestit@palkaneenpitkajarvi.fi
Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kilta ry
Koulumuistot kirjana. lääk.asema ja Löytötex 9.15, Kangasalan
tietä Jalmarin koto 9.25, l-asema
9.30, Alatie 9.35. Tervetuloa !
Pälkäneen Hengitysyhdistys ry
BOCCIA-PELI. Risteily Baltic
Queen-laivalla Tallinnaan. La 6.8.
9.40. Hinta 52 euroa, sisältää teatterin, väliaikatarjoilun ja matkat. klo
16-17.30, Pälkäneen yhteiskoulu, Koulutie 13
*************************************************
Huom! Ilmoittautuminen käynnissä kansalaisopiston kursseille p. Liput 58 e/hlö sis lipun ja kuljetuksen.
Odotuksena 30 hlöä. 3.9. 18.00 Arran vanha pirtti,
Keljontie 65 Sahalahti. - To
15.9. 18.00 - 20.00 Iharin Myllytorppa. klo 16. Sydän-Hämeen Lehti
TULEVAT
Mikkolan Navetta
Mikkolan Navetta
LUOPIOISTEN TAIDEKESÄ 2016. Ke 3.8. 17.00 - 19.00 Rautajärvi, Koulun
piha-alue / kylän raitti. Ilmoittautumiset ja tiedustelut
AM Aho p.0405886085 Tervetuloa!
Eläkeliiton Kangasalan yhdistys
Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry
hallitus.
Rakennusliiton Pälkäneen osasto 455:n kalakilpailu. Su 7.8. 16.00
Niittyläntie 175, Kuohijoki. majalle Hon-
kaniemeen ti 9.8. Ilmoittautuminen alkaa klo
14.30. Tervetuloa leikkimään ja tapaamaan
muita lapsiperheitä oman aikataulun mukaan.
Perhekahvila on auki joka maanantai klo 9-12 15.8.
alkaen. 15.00 Urheilukenttä.
Sarjat alle kouluikäisille (2009-2015 syntyneet):
1v. 12.00 - 15.45 Pälkäneen Vilpolassa, Onkkaalan VPK:n lavalla. Ei paikkavarauksia eikä- maksuja.
Iharin Myllytorppa
Kesäkahvila. Ke 3.8. 17.00 Luikalan
Työväentalo. Tuo
myyntipöytä tullessasi tai myy suoraan auton
perästä. LA Pohjasta 16.30 jatkaen ÄmmätsäKyynärö- Rautajärvi-Luopioinen-Aitoo-Sammonkulma-Pälkäneen LA-asema-K-ala-Suorama-vanhaa tietäTRe:lle,
jossa ollaan n.18.30. 0400336354
Luikala-Pohjalahti-Salmentaka Kyläyhdistys ry
Kesätori. klo 17-19 Sappeevuoren kartalla. Kuljetusta tarvitsevat ilm. Pienoishirviammunta.
RAJALANSAAREN SAVUSAUNA
YLEISÖSAUNA. Ti 16.8. Radat 5, 3 ja 1,5 km. klo 12, 14 ja 18
Mikkolan Navetta / Luhtiaitta. Aikataulu matkaan lähtöön on seuraava:Kyynärö 8.30, Rautajärvi
8.35, Pohja 8.45, Kuhmalahti 8.55, Sahalahti 9.05,
Luopioinen 9.35, Aitoo 9.45, Pälkäne linja-autoasema 10.00.
Tiedustelut Erkki Kolu 050 521 1605
Tampereen Diabetesyhdistys ry
Kangasalan diabeteskerho/Retki Laukon kartanoon. Ilosia aikoja
Mielensäpahoittaja - näytelmä. Ke 19.10. Autossa on vielä tilaa. Liput 13 e + väliaikatarjoilut 4 e. Tervetuloa ostoksille ja
myymään omia tuotteita - tai ihan mitä vain. klo 14.30 paluumatka alkaa
Matkan hinta on 40 e (matka, ruokailu ja opastettu kierros)
Sitovat ilmoittautumiset pe 12.8. Ma 15.8. 16.00 - 18.00 Saariolla. Pelataan bocciaa, seurustellaan ja suunnitellaan
syksyn ohjelmaa. 20m jne. La 6.8. Kesäkauden päättäjäiset: tanssia,
kahvia ja arpajaiset, tervetuloa!
Laitikkalan eräveikot. La 3.9. Killan helmikuussa julkaisema Oi ihana Irma -kirja eli koulumuistoja
Pälkäneen yhteiskoulusta on myynnissä killan
verkkosivulla (pykkilta.nettisivu.org) sekä Aito
Säästöpankin konttoreissa Onkkaalassa ja Luopioisissa. Tilaisuudessa
kirjoja myynnissä, hinta 40 euroa.
Rautajärvi
Iltatori. Matkakulut suoraan
kuljettajalle. Paula p. Ei paikkamaksua. La 6.8. 040
5773293 Tuula Nikkilä p. Kuljetus lähtee Kyynäröltä. Pe 30.9. Mahdolliset väliaika kahvit varattavissa
lisähintaan. matkat satamaan,
B2-hytin laivalla ja linja-autokuljetuksen Tallinnassa sekä aamupalan, kun matkan maksaa 10.8. Neljän pirkanmaalaisen taiteilijan
Helena Perkiön, Heidi Piipon, Maija Tepon ja Leena Vainion
muodostaman Baren Baren -ryhmän Lähellä -näyttely on esillä
Jyvämakasiinissa 20.8. Museon yhteydessä ravintola, jossa halukkaat voivat
omakustanteisesti nauttia lounaan/kahvit. mennessä.
Tuotto ohjataan Pitkäjärven kunnostukseen.
Pälkäneen seniorit ry
Näytelmä joka menee pieleen. Riehakas kansanmusiikkinäytelmä Kilpakosijat, Maiju Lassilan teoksen
pohjalta käsikirjoittanut Tommi Auvinen. 19.00 Tampereen työväenteatterin päänäyttämö. Ajalla 10.-23.8.
maksettuun matkaan ei sisälly aamupalaa.Varaa siis nopeasti!
Maksettaessa mainittava sana JUHLARISTEILY
Su 10-21
Tapahtumailtoina -02:n
Ns Teatteri Tuulia
esittää Heikki Luoman
KAIKKI MULLE HETI
Kangasalan Kesäteatterissa Kisarannassa klo 18
ensi-ilta 2.8.2016
3.8., 4.8., 5.8., 6.8. Päivätansseissa klo 13-17
RAIJA TÖRMÄLÄ, PISPALAN SÄLLI & SINIRYTMI
#ronnikesa2016
Puh 040 7565 280
Kukka- ja lahjapuolelta:
. Johtokunta kokoontuu klo 17:00. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Viehättävä kokonaismiljöö maisema- ja
vesipuistoineen avautuu elämyksenä myös vähemmän taiteesta kiinnostuneelle. Tutustuimme tilan myymälätuotteisiin ja 4
hehtaarin puutarhaan. Sitä siivitti kaunis ilta ja Pihlajaveden
tyyni pinta. klo 12- 17
Puutikkalan Puodin
pihalla tapahtuu:
Pälkäneen seniorit ry
TERASSITANSSIT
ja suomut olivat aika erikoiset. klo 20.00
Risto Nygvist &
Heikki Keskitalo Team
Kokouksia
Su 7.8. Rantasalmella kohteemme oli Hakoapajan Aikhikylä, Suomen suurin uppopuukylä. Tori klo 12-16
Narva Big Band . Teatterikahvio ja katettu katsomo
Varaa lippusi marjaliisa.rantala@saunalahti.fi
tai p. Pappilaravintola Kenkäverossa nautimme lähiruokabuffeen.
Kenkäveron kuulu puutarha antoi yrtit lounaspöytään ja elämyksen mieliimme. Lounas . Esa
on 30 vuotta nostanut uppopuita viereisen Hietajärven pohjasta. ja 7.8.
Ohjaus Pirkko Syvänne
. Siitä tuli matkamme ehdoton kohokohta, anteeksi vaan ooppera. klo 20-02
Liput 14?
MARIA TYYSTER
& Top Secret
Väliaikamusiikit: Dj Pasi
Ke 3.8. Keski-Euroopassa samanmallisia karppeja ongitaan
yhtä mittaa, mutta tämän väri
AUKIOLOAJAT
8.8.-31.8.:
Ma-To 8.30-18
Pe-La 8.30-23 . A-oikeudet
Kesäkokous
19.8.2016
klo 18:00 Mustakorven
ampumaradalla. Vedentaustan kylätoimikunta
Narvan markkinakenttä . Kiitos ihana Saimaan seutu!
Huvit
le. www.ravintolaliekki.fi
KOKOUS!
Huvit
KE 3.8
KAIJA LUSTILA LIPUT 15,-
t
Bilee
yn!
pysty
LA 6.8 SIKAJUHLAT
JOHANNA DEBRECZENI
JA JOUNI KERONEN
LIPUT 15,-
Ilmoita
Sydän-Hämeen
Lehdessä
Vitsiälänraitti 124 HAUHO
Ilmoita
Sydän-Hämeen
Lehdessä!
La 6.8. Pitopalvelu . Kahvia, pullaa,
makkaraa, pyttäriä, olutta ja virvokkeita
Tanssit klo 20 Jukka Keskitalo orkestereineen
Väliajalla buffetti.
Vapaa pääsy
Pöytäpaikkojen varaus narvanmarkkinat@netti.fi
tai 040 737 4712 / Hilkka
Narvan ?TÄHTI. Musiikkia Esko Lehtonen n. klo 13-15
AUKIOLOAJAT:
Honkalantie
2, Aitoo
PARTURI-KAMPAAMO
Nestekaasua
myytävänä
ark
8-19
T:mi KaarinaPeKoski
8-24 (02)
Tervetuloa!
Mukana mm.
. Fredrikson esiintyy jälleen
8.9. Itse asiassa se oli kesäretki Saimaan seudulle 25.-26.7.
Kaikki kohteemme olivat kesäluontoon sijoittuneita. hyviä ostoksia pikku kaupastamme
koko päivän.
p. La klo 12-19
Uusi mukaansa tempaava ravintolaohjelma
lajeina golf, tennis, keilaus ILLAN PARAS PALKITAAN
SYKSYN
Lounas arkisin 11 - 13
La 11-24 (02)
Su SULJETTU
Keittiön tarjous:
Possun grillipihvi
maustevoilla,
ranskalaiset ja salaatti
- grilliruokia
- jäätelöä
- listaruokia
- A-oikeudet
- nettipiste
- screeni
Lauantaina 6.8.
Musiikista vastaa
Leevi &
the Leavings
tribuutti
bändi -02:een
12:-
Paljon sisustus- ja
lahjaideoita
Leikko- ja
ruukkukukat,
kukka-asetelmat ym.
AVOINNA
JOKA PÄIVÄ
9-17
Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Perinnetöitä . Taisipa moni maistaa vielä Saimaan
muikkuja yöpalakseen. Tarkempi tarkastelu osoitti,
että kyse onkin suutarista.
. NS. Johtokunta
taidenäyttelyn
viimeinen päivä
Pihan grillistä omaa nimikko grillimakkaraamme: taidetta esillä
kiviPuotin pahetta
navetassamme.
. Taidekeskus Salmelan näyttelyä ei voi
sivuuttaa. Olavinlinnan jyhkeiden muurien
suojassa ooppera on aina ainutlaatuinen elämys.
Jalmari Torikka tähditti hienosti pääosan.
Itse puitteet ja kaunis ympäristö luovat juhlatunnelman. Käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. 050-5470090
Nettipiste
Kuhmalahden
Metsästysseura ry
. Sisustus . Kuuluisa Tertin ruusu,
ikuisesti punasteleva neitokainen jäi vielä ostamatta. Laulattajana Hannu Eskola
Kangasalan Mieslaulajien
iskuryhmän kera.
Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita!
Järjestää: Ahjärveläisten kannatusyhdistys
LATOTANSSIT
la 6.8. La
Kuplettitaiteilija, stand-up koomikko
?Iso J. klo 20-02
Liput 18. Kahvila . Hakopuut ovat tutkimuksissa
osoittautuneet todella vanhoiksi, sillä Aikhituvan
nuorimmatkin hirret ovat noin 1 000 vuoden ikäisiä ja vanhimmat jopa yli 4 000-vuotiaita. Sitten selvisi, että kyse on
suutarista, jonka en tiennyt
kasvavan noin suureksi.
Harhalassa katiskaan uineella suutarilla oli painoa kilon verran.
Esa Heiskasen ja Mari Ruskelan elämäntyö. Pensasmustikkaa Puutikkalasta/ Kirmulan tila
Kirpputori
. Ylä-Narvantie 108
Perinnepäivä ja maalaistori
Toukarin terassi
Lauantaina 13.8.2016 . Sydän-Hämeen Lehti
TUOREIMMAT
25
TULOSSA JA MENOSSA
Iso suutari katiskassa
Pälkäneläinen Pentti Hallila
päivitteli, että Mallasvedestäkin nousee karppeja, kun katiskaan oli Harhalassa uinut
noin kilon painoinen vonka-
Seniorit Savonlinnan oopperajuhlilla 25.-26.7.
Seniorit 40-vuotisjuhlamatkalla Savonlinnan
oopperajuhlilla Pälkäneen seniorit ry vieraili
Olavinlinnassa katsomassa oopperaa Don Giovanni. Pellavatuotteita / Sisutuspaja, Marjut Jokinen
Hämeenlinnasta
. 0400-846968
Yhteislaulutilaisuus
tiistaina 9.8 klo 18.00
Ahjärventalolla,
Vesijärventie 13 Kangasala
. 03-5365400 . Tuoreita ihania vihanneksia Pälkäneeltä
on paikalla
ym. Tampereen kauppahallin Juustosopin
juustoauto, myynnissä runsaasti herkullisia juustoja
. Flying Brewery /Raimo Toivio
Taiteilija Päivi
Peltosen
Lemon ja Granberry Radler, sekä Lager
Huvit
la 6.8. Sitten hän johdattelee joukkomme
avotulelta nostetun riistapadan ääreen.
Tertin kartanon lasipaviljongissa kuulimme
taas emäntää, Pepita Pylkkästä, joka kahvittelun lomassa kertoi tilan 120 vuoden historiasta. kahvi ja pulla
Torstaina 4.8. Kahvia ja pullaa, virvokkeita baarin puolelta
Taiteilija Päivi
. Se on uskomaton
TAPAHTUMIA
1.9. Näistä
Esa on rakentanut yhteensä 2000 neliön tilat.
Mari-emäntä luo väkevällä kerronnallaan esiin
mystisen tarinan, jota kuuntelemme henkeään
pidätellen. klo 20 Aholan ladolla
Kaanaantie 535, Kuhmalahti
Musiikista vastaa
Yön Lyhdyt
Puffetti, arvontaa, ym.
Vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu
Järj. (Ei vapaalippuja)
Helmenkalastajat
POPEDA
KORMUS Pasi Kivimäki & N.Y.T.
LIPUT 10?, sis. Puutarhakin
voi olla taidetta
Juhlasiihen malliin, että Haaviston vuoden kunniaksi bändi pääsi
pihapiiri alkaa täyttyä kuuli- näin palaamaan alkuperäiseen
joista jo lähes ääriään myöden, kotilatoonsa . Milloin?
Sähköposti toimitus@shl.fi . 26
KESKIVIIKKO 3.8.2016
TULOSSA JA MENOSSA
. Osansa
kunniasta saivat illan työmiehet Sakari ja Mikko Löytty ja
entinen Hurriganes-kitaristi
Janne Louhivuori, joka pääsi
näyttämään kykyjään myös
soolokitaristina.
Osa ihmisistä tuntui yllättyvän, kun soitto loppui jo puoli
kymmeneltä, mutta kyllä kolme ja puoli tuntia musiikkia
lähes tauotta on sunnuntaiiltaan ihan riittävä annos.
Nyt pääsivät lapsetkin, joita
paikalla oli runsaasti, ajoissa
nukkumaan.
Ja soittajat saunaan ja Roineen aaltoihin.
JARMO SALONEN
Lato-orkesteri
avasi
Heinämäen kulttuuritalon
SAARIKYLÄT
Herra
Heinämäen
lato-orkesteri
esiintyi
sunnuntaina
?kotiladossaan?.
. Missä. Kulttuuritalo on avattu,
Heikki Haavisto avasi koruttomaan tapaansa Heinämäen
kulttuuritalon . Tänä vuonna
paikalle saapui kaikkien Heikkien lisäksi Pihla Heikintytär,
joka esiintyi edellisenä iltana
myös Valkeakosken Työväen
Musiikkitapahtuman uusien
lauluntekijöiden festivaalilla.
Akustisen kitaransa säestyksellä esiintyvä nuori nainen
esittää omia slaavilaisvaikut-
teisia folk-kappaleitaan. Lauantaina Haavisto asteli esiintymislavalmeni kaikki ja sunnuntainakin le, ja näin etukäteen hehkutettu
jäi vain muutama kauhallinen, neljän Heikin superkokoonpajoten hyvin kävi väkeä molem- no oli valmis.
pina päivinä, Pirjo Veckman
Heikit esittivät Salon varta
kiittelee.
vasten tätä keikkaa varten riiErityistä arvokkuutta Mylly- mittelemän Heikki Bluesin.
päivien 40-vuotisjuhlaan antoi
?Tätä biisiä ei voi esittää
Vuoden Hämeteko ?kunnia- muuten kuin muiden Heikkikirja, jonka Hämeen heimo- en ympäröimänä, valisti Salo
SAARIKYLÄT
Heikit Haavisto (vasemmalla) ja Salo tulkitsevat Heikki Bluesia.
kuulijoita.
Vaikka Haavisto oli aiemmin laulanut vain yhden
bluesin, hän sai blueskaavasta
hyvin kiinni pienen totuttelun
jälkeen. Komeasti kitaroinut konkari heitti
kesäiltaan setillisen vankkaa
bluesrockia.
Myllyrockin ensikertalainen Heikki Hela sai kunnian
päättää tämänvuotiset karkelot. puhelin (03) 539 9800.
Myllyrockista eivät Heikit lopu!
Katso lisää kuvia
Digilästä
Saarikylät: Kuhinaa ja kunnianosoituksia Haaviston tilalla
liitto myönsi Haaviston tilalle
hämäläisen kulttuuriperinteen
vaalimisesta. osoittautui Aitoon legendaarista rokkiliiteriäkin joustavammaksi.
SHL TOMMI LILJEDAHL. Blues on puuvillapeltojen musiikkia ja tyyliin sopivasti Haavisto oli pukeutunut
uuteen, vaaleasta puuvillasta
. Hela, jonka Silvennoinen
Osaa festariyleisöstä kiinnosta Haaviston kanojen ruokkiminen
enemmän kuin musiikki.
huumorimielessä tittelöi ?naurettavaksi poppariksi?, näytti
viihdyttäjän kykyjään esittämällä tunnetuimpia pop-hittejään, Uneton yö etunenässä,
parilla uutuudella ja lainakappaleella höystettynä. joka muuten
samoin kuin tienvarret festari- samassa yhteydessä ristittiin
vieraiden autoista.
Kulttuuritaloksi . Tänä vuonna itse, joka lauloi muutamia tuttarjonnasta löytyi ainakin tuja, muun muassa oman bäntalon kuuluisaa ruispuuroa, dinsä Miljoonasateen tuotankädentaitajien tuotteita, taide- nosta poimittuja helmiä.
näyttelyä, vanhoja työkoneita Seuraavassa vaiheessa Salo
ja työnäytöksiä.
kutsui lavalle itsensä seuraksi
Talon omista rukiista teh- muutaman muunkin Heikin.
ty ruispuuro on hyvä mittari Heikki Silvennoinen ja HeikMyllypäivien suosiosta kuna- ki Hela saapuivat kitaroineen
kin vuonna.
säestämään illan kenties odo?Puuroa keitetään molempi- tetuinta Heikkiä. Kunniakirjan otti
Pilvet olivat pyyhkiytyneet vastaan itseoikeutetusti tilan
taivaalta, kun Heikki Salo ju- isäntä Heikki Haavisto.
listi kuudetta kertaa soitetun
Myllyrockin alkaneeksi sunnuntaina iltakuuden tietämis- Heikkien
sä. Paikalla kuiskittiin
jopa parinkin valovoimaisen
ja erityisen näyttävän naisartistin saapumisesta?
Peruskokoonpano palautti
väen perusasioiden pariin,
kun Heikeistä saarikyläläisille
perin tuttu bluesmaestro Silvennoinen astui vuorollaan
bändin keulakuvaksi. Illan raikuvimmat
aplodit tulivat ansaitusti Haavistolle.
Yhtä soittoa kolme
ja puoli tuntia
Myllyrockin esiintyjähankintaa hoitava Heikki Salo tuo
yleisön eteen tunnettujen nimien ohella mielellään myös
uusia kasvoja. tai kulttuuriladon.
Saarikyliin Haaviston tilan
heinäladon paikalle avattu
kulttuuritalo pitää sisällään
erikoisuuden.
. Mitä. Itse Heikki
na päivinä 80 litraa. vai oliko se
?Välillä pelottaa, että ylei- sittenkin Kulttuuriladoksi?
söä tulee jonain vuonna niin Muutamaa tuntia myöhempaljon, että sitä ei saada mah- min samainen Heikki Salo
tumaan mihinkään, sanoo johdatteli Myllyrockin lavalle
tapahtumaa järjestävä Pirjo ensimmäisen kokoonpanon,
Veckman puoliksi leikillään.
jonka jäsenistä kolme pysytVeckman kantaa yhdessä telikin siellä lähes koko illan.
isänsä Heikki Haaviston ja Veljekset Mikko (basso) ja Samuun perheen kanssa pää- kari (rummut) Löytty yhdessä
vastuuta tapahtuman järjes- Janne Louhivuoren (kitara)
telyistä. tarkemmin sanoen aivinasta . Saarikylien oma festivaali 4H-kerho
näytti lämpimässä suvi-illassa Lapset saivat nauttia omasta
taas ainutlaatuisen välittömyy- suosikkibändistään jo suntensä ja rennon luonteensa.
nuntaina päivällä, kun Heikki
Sana leppoisasta Mylly- Salon luotsaama Herra Heinärockista näyttää kiirineen lä- mäen Lato-orkesteri soitti keihitienoille ja kauemmaksikin kan Haaviston ladossa. ommeltuun komeaan
pukuun. Sydän-Hämeen Lehti
Kuka. Myllyrock on yksi kanssa muodostivat jykevän ja
osa viikonlopun ajan kestäviä varmaotteisen peruskombon,
Myllypäiviä, joita on tilalla joka loi illan mittaan tukevan
järjestetty jo 40 vuoden ajan. Tässä ei ole nousevaa,
vaan laskeva lattia, Herra
Heinämäen lato-orkesteria
johtava Heikki Salo esitteli.
R a kente i d en l u j u u tta
testattiin heti avajaisissa.
?Tramboliinilattia. Kauniiden laulujen nautittavuutta
häiritsivät jonkin verran kuuluvuusongelmat.
Estradilla käväisi myös
laulava Lihamestari Tarmo
antamassa maistiaisia siitä,
mitä ensi vuonna Myllyrockiin lupautunut töölöläisen K-kaupan lihamestari
aikoo vuoden päästä esittää.
Promoottori Salo kertoi tehneensä navetan vintille sijoitetussa takahuoneessa muitakin esiintyjähankintoja ensi
vuodeksi. pohjan kaikille solisteille, jotka
Niillä pääsee näkemään ja ko- sitä tarvitsivat.
kemaan musikanttien ohella
Ensimmäinen solisti oli Salo
monenlaista
kello 12, 14 ja 18.
Näyttely on osa laajaa Pohjoinen vesi-kokonaisuutta.
Neljän pirkanmaalaisen
taiteilijan Helena Perkiön,
Heidi Piipon, Maija Tepon
ja Leena Vainion muodostaman Baren Baren -ryhmän
Lähellä -näyttely on esillä
Jyvämakasiinissa 20.8. Pukua ja lakkia
säilytetään Lottahuoneessa
Nuijalla ja ne omistaa Pälkäneen Maanpuolustusnaiset.
Leila Strengell oli lotta-aktiivi,
joka osallistui muun muassa
ilmavalvontatyöhön, hoiti
haavoittuneita ja oli huolehtimassa evakkojen sijoittamises-
ta. Kukkiin keskittyvät hänen Navettak alleriaan tuomansa työtkin.
Kesän kukista kuurankukkiin.
-näyttely on avoinna 3.8.-3.9.
tiistaista lauantaihin kello 1018.
Lotatkin etsivät laulujen luontopolkuja
Katso lisää kuvia Digilästä
Vuoden
ympäri: Luonto soi monella
äänellä, kun eri
sukupolvien
laulumuistot
yhtyivät Lottalaulajaisissa
PÄLKÄNE
Lottalaulajaisissa liitettiin
tällä kertaa yhteen kaksi
erityistä lohdun ja voimien tuojaa, laulu ja luonto.
Luonto soi tunnetusti musiikissa loppumattoman
monin erilaisin äänin, joista
laulajat poimivat omiin mielialoihinsa ja tarpeisiinsa sopivimmat.
Pälkäne-viikon helteisenä
tiistai-iltana Nuijantalossa
kierreltiin luonnossa sekä
vuodenaikojen että maakuntien mukaan. Hernesoppaa tehtiin ja
milloin mitäkin. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Taitei-
lijat Leena Häkkinen, Päivi
Jär vinen ja Timo Väänänen esittelevät näyttelyään
tulevana v iikonloppuna.
Esityksiä on neljä: perjantaina 5.8. Hän toimi myös ahkerasti
yhdistyksen organisaatiossa
ja joutui aikanaan hoitamaan
myös sen pikaiseen lopettamiseen liittyviä tehtäviä.
Elämäntyönsä Strengell teki
pankkialalla.
massa ja kaikkea semmoista,
hän kertoi.
Lottalaulajaisetkin olivat
Huhtiselle ennestään tutut,
mutta jokavuotinen kävijä hän
ei ole ollut.
. Näyttelyn nimi on Kesän
kukista kuurankukkiin.
Rannikko on alkuperäiseltä ammatiltaan puutarhuri
ja työskentelee seurakunnan vahtimestarina. asti.
Ruoveteläinen Raili Rannikko on vastikään ripustanut työnsä Navettakalleriaan. Laulu kuului lottaharrastukseen kuorojen ja
iltamaohjelmien kautta, mutta
sotilaiden tapaan laulu kulki
mukana myös kentällä.
. Nyt nuo saivat puhuttua
minut mukaan. Olipa laulujen teemaksi valittu mikä tahansa, sotaajan muistot pysyvät mukana.
Entinen lotta Sirkka Huhtinen on Nuijalla tutussa työympäristössä.
Lottalaulajaiset ovat muun
muassa Pirkanmaan lottaperinne ry:n vuotuinen kesäretkikohde. Hän on
kouluttanut itseään määrätietoisesti kansalais-ja työväenopistojen kursseilla sekä
muilla taidekursseilla.
Luonto on lähellä Rannikon sydäntä, ja erityi-
sesti kukkia hän kuvaa
mielellään. . Tutuksi tämä
paikka silloin tuli, täällä kokoonnuttiin ja jaettiin töitä.
Minä olin maatöissä viljaa
korjaamassa ja hautoja hoita-
Pälkäneläislotan puku palasi kotiin
Tamperelainen Kristiina Ulmanen on isänsä Pentti Pääkkönen kanssa lahjoittanut
Pälkäneelle tunnetun paikallisen lotan Leila Strengellin
alkuperäinen lottapuvun,
joka on löytynyt sukulais-
ten selvitellessä jäämistöjä.
Puku esiteltiin yleisölle
Lottalaulajaisissa juontaja Kirsti Uotilan yllä. Laulujen
joukossa oli tuttuja ja osalle aivan tuntemattomiakin
koululauluja . Mikäs täällä on ollessa!
Kyllä minä vielä lähtisin mukaan hommiinkin, jos vaan jaksaisin, pian 95 vuotta täyttävä
Huhtinen naureskeli.
SHL ULLA SIREN. Siitä on
kai rauhoittavaa, kun ihmiset hiljentyvät
seuraamaan ja kuuntelemaan jotakin, arveli
Fidelin emäntä, helsinkiläinen Pälkäneellä
kesiään viettävä Heli-Maria Vuolle.
Laulu kulki
lotan mukana
Pälkäneen Maanpuolustusnaisten Lottalaulajaiset ovat paitsi
suuren yleisönsuosion saavuttanut yhteislaulutapahtuma,
myös kunnianosoitus vuonna
1944 lakkautetun Lotta Svärd
-järjestön ja erityisesti Pälkäneen
lottien työlle. hän vitsaili
viitaten nuorempiin sukulai-
Leila
Strengellin
lottapuku sopii
täsmälleen
Kirsti Uotilan
ylle.
siinsa.
Mutta vakavasti puhuen, olihan laulajaisissa mukavaa.
. yksi ponnekkaimmin lauletuista oli Rati
riti ralla, vaikka sen tunnelmat liikkuvat kaukana ympäröivästä reaalitodellisuudesta.
Polun laulujen luontoon
oli viitoittanut Kirsti Uotila
ja polulla pysymisessä avusti esilaulajana toiminut Korsukööri sekä kanttori Matti
Huomo harmonikkoineen.
Kesäpälkäneläinen Chihuahua Fidel pitää
konserteista ja on käynyt muun muassa
Kangasalan Lepokodilla katsomassa
kesäteatteria. Luhtiaitoissa on esillä kuvia, runoja, ääniteoksia, installaatioita ja musiikkia sisältävä
Vesi kertoo -näyttely. kello 22, lauantaina 6.8. Lahjoitukseen kuuluu myös
lottalakki. laulamalla
saattoi esimerkiksi tehdä mielikuvitusmaailman sen rakkaan ihmisen luo, joka oli jossakin kaukana, totesi varapuheenjohtaja
Aili Huhtinen kiitossanoissaan
yhdistyksen puolesta.
Lottalaulajaisissa erityisiä
kunniavieraita ovat tietenkin
lotat. Se auttoi joskus
kestämään melkein mahdottomilta tuntuvia tehtäviä ja lohdutti vapaa-aikana . Sydän-Hämeen Lehti
27
TULOSSA JA MENOSSA
Luopioisten taidekesä tarjoaa viimeisiään
LUOPIOINEN
Luopioisten taidekesän tarjontaan ehtii tutustua vielä
tämän viikon ajan. Lotat ovat kertoneet, että
keskellä raskasta työtä he saattoivat laulua hyräilemällä pitää
itsensä rytmissä. Lottalaulajaisissa Fidel nautti
musiikista kaikessa rauhassa. Pälkäneellä nuoruutensa
elänyt Sirkka Huhtinen muisteli, miten hänen lottavuosinaan
laitettiin ruokaa Pälkäneen läpi
kulkeville sotilaille.
28
KESKIVIIKKO 3.8.2016
shl.fi
60 ?
. Tervetuloa!
Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi
20 . 0400-234 005
MYFASCIA-HOITO
MyFascia hoidossa voi poistaa kipuja, ratkaista
toimintahäiriöitä sekä rentouttaa
Newision Oy Kangasalla, Ellintie 6.
www.newision.fi
LEIJONA SÄHKÖSKOOTTERI
Muista hankkia hienot kestävät polyrottinkikalusteet
kesän juhliin!
1990 ?
Skand Leijonalla ajat 15 tai 25 km/h ilman ajokorttia,
myös kävely- ja pyöräteillä!
Tilaa esite: 02-480 9060 tai www.leijonaskootterit.fi
TIETOTEKNIIKKAA KAIKKIIN
TARPEISIIN!
Yksilöllistä räätälöintiä laatukomponenteista.
Mikroporras, puh. ti-la
Surffaa www.shl.fi/tilaukset
NAUTI ISTUVISTA LIIVEISTÄ
EDULLINEN JA TUNNELMALLINEN
JUHLAPAIKKA!
KAIKEN MAAILMAN KULJETUKSET
Rautahovi, Rautajärvi
Kuljetusliike Timo Tuominen
Puh. Sydän-Hämeen Lehti
-parhaat tarjoukset paikallisilta -
TERVETULOA HOITAMAAN ITSESI
KUNTOON!
SISUSTUS- JA MAINOSSUUNNITTELUA
www.matinterveyspalvelu.com puh. 03 3770 217
APUA TIETOKONEPULMIIN
KESTÄVÄT POLYROTTINKIKALUSTEET
MONIKÄYTTÖISET RUOKARYHMÄT
TÄYSTILAUS 3 KK
03 33926900
Owas Design, Luopioinen Regohalli
av. 040-577 9425
Sisustus- ja mainossuunnittelua sekä stailausta
yksityisille ja yrityksille. 044-555 8224
Pälkäne puh. Tule ja katso!
LAAJA VALIKOIMA LIIVEJÄ myös URHEILU, IMETYS ja
PROTEESILIIVIT
TULE HAKEMAAN KESÄ KOTIISI
MEILTÄ!
1,40 ?
HERKULLINEN KEITTOLOUNAS
Maukas keittolounas joka ma-pe klo 10-15
Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi
6,50 ?. 03-5361423
Erika Pohjola, 040-547 1389
info@designpohjola.fi
Heikkisen Puutarha
Ansaritie 10, puh. 03-534 3395
Luopioinen puh. Kysy tarjous!
3?
Perjantai on LEIPÄPÄIVÄ! Hae Onnenkengästä uunituore
leipä heti aamulla!
Kahvila Onnenkenkä
Onkkaalantie 68, Pälkäne
HYVÄT MUNKIT!
Meillä leivotaan joka päivä. ti-la
Owas Design, Luopioinen Regohalli
av. (25 ?)
Paperilehti, digilehti ja sähköiset arkistot tarjoushintaan!
Tuominen vie mennessään ja tuo tullessaan!
Rautajärven Rautahovi
Kaikki tiedot osoitteesta www.rautahovi.fi.
Fiina,Takojantie 2 Pälkäne puh.0400 202229
www.fiina.fi.
UUNITUORE LEIPÄ
Kukat, mansikat, vihannekset...
Heikkisen Puutarhalta, Sahalahdesta
Jemma ja Julieta, monikäyttöiset muunneltavat
ruokaryhmä
Kysy lisää!
Koivurinteen issikat
koivurinteenissikat.wordpress.com. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Sydän-Hämeen Lehti
shl.fi
LUSIKKAMUNKKI & KAHVI
Perinteiset herkut 1920-luvun reseptillä! Tule
maistamaan!
Vehoniemen Automuseo
www.automuseo.com/
4,50 ?
-parhaat tarjoukset paikallisilta -
KESÄKSI KIVAA TEKEMISTÄ!
Melontaa, paintballIa sekä muuta kivaa kesätekemistä!
www.ruljanssi.fi
040-592 7623
VAPAA PÄÄSY!
Tervetuloa vaihtuvaan näyttelyymme! Automuseo on
avoinna joka päivä.
Vehoniemen Automuseo
www.automuseo.com/
ISSIKKAPÄIVÄT JA
RATSASTUSLEIRIT
Alk, 95 ?
Kesäpäivä ratsastaen, grillaten ja hevosia uittaen 95 ?.
Lastenleirit 120 ?
Lisätietoa,
pikapelejä ja
ratkaisuesimerkkejä
osoitteessa www.
survo.fi.. LuPoSan sihteerin Tarja
Saarenheimo-Penttilän kanssa
on opittu monta digitaalisen
Survo-ristikko 410
Ristikon 409 ratkaisu
#443-86030 Vaikeusaste 30
A
1
B
14
2
3
C
D
4
5
15
4
3
44
51
26
37
. puhelin (03) 539 9800.
Pohjois-Pälkäneen kylien vaiheet
kansien välissä
Älähän hättäile: Luikalan, Pohjalahden ja Salmentaan kyläkirja
julkistetaan perjantaina
PÄLKÄNE
Riitta Puisto on kuvannut perhosia eri puolilla
maapalloa.
Galleriassa lentää
perhosia
Elokuussa Galleria Art Villa
Armaksessa on esillä valokuvia Pälkäneeltä kotoisin
olevalta valokuvauksen
harrastaja Riitta Puistolta.
Puiston erikoisalaa ovat
perhoset. Pirttiin poikennutta vierasta, tuttua tai tuntematonta,
ei toimitettu pois, vaan usein
kiehautettiin kahvit ja juteltiin
Survo
Sydän-Hämeen Lehden viime numerossa (30/2016)
artikkelissa Kansallispukujen väriloistoa kerrottiin
virheellistä tietoa Sääksmäen kansallispuvuista. Älähän hättäile -niminen
teos julkistetaan perjantaina
5.8. Sydän-Hämeen Lehti
KESKIVIIKKO 3.8.2016
TULOSSA JA MENOSSA
30
Kuka. kello 17 Luikalan työväentalolla.
Salmentaka-Luikala -kyläyhdistys ryhtyi puhumaan kyläkirjan laatimisesta 1980-luvun
lopulla, ja vuonna 2000 mukaan tuli myös Pohjalahti. Kuvassa
vasemmalla olevan Elina Peltosen yllä on Sääksmäen
juhlapuku ja oikealla Tiina Keinon yllä arkipuku. elokuuta kello 11
alkaen. istahdahan sinä, minä viritän tulen
hellaan ja keitän porokahvit,
eihän kiire ollut kummallakaan, kylään poikenneella tutulla tai kahvinkeittäjällä.
Nimi on myös herättänyt
joillakin ajatuksen, että vanhan kahvinporon päälle lisättäisiin vettä. Milloin?
Sähköposti toimitus@shl.fi . minä pistän vettä poron
päälle!
Nimi kuvastaa sitä vieraanvaraisuutta ja ehkä myös verkkaisuutta, mitä kahvinkeitto
Yli 400-sivuinen
Luikalan,
Pohjalahden
ja Salmentaan
kyläkirja
julkistetaan
perjantaina.
aikoinaan on ollut. Kun kansikuvaksi
valikoitui Luikalasta Onkkaalaan johtava jäätie, nimeksi
hahmottui Älähän hättäile,
. S.Mustonen www.survo.fi/ristikot
Survo-ristikko
on luopioislaisen
Seppo Mustosen
kehittämä
matemaattinen
peli. Kylänäkymiin ja
tapahtumiin tutustumisen
jälkeen matka jatkuu jalkai-
sin kohti Kantolan kartanoa,
missä tilan nykyinen asukasPauliina Seppälä toimii oppaana kartanoa koskevissa
asioissa.
Matkalla voi esittää kysymyksiä ja kommentteja.
Kotiseutuhenkisen, maksuttoman tilaisuuden järjestää
Kukkia-Seura ry yhteistyössä kylän toimijoiden kanssa.
Oikaisu
Yli 16 vuoden ajan työstetty
Luikalan, Pohjalahden ja Salmentaan kyläkirja on valmistunut. Missä. Haastatteluissa ei tullut
esille minkäänlaista pröystäilyä. Jo
silloin myytiin arpoja ja jaettiin
tilillepanolomakkeita tulevan
kyläkirjan rahoittamiseksi.
Hanke kuitenkin jäi muiden
kiireiden jalkoihin . Sekin ajatus istuu
hyvin, sillä kylien vaiheissa
on koettu pula-aika, yleinen
niukkuus, köyhyys ja koettelemukset.
On myös osattu olla säästäväisiä. Perhosia Puisto
on käynyt kuvaamassa eri
puolilla maapalloa.
Pirkkalan kuvataiteilijoista esillä ovat Riitta
Mäkelä akvarelleillaan ja
akryylitöillään sekä Kirsti
Sutinen öljyväritöillään.
Mäkelä ja Sutinen ovat
molemmat käyneet Pirkkalan aikuisille suunnatun
kuvataidekoulun sekä osallistuneet useisiin alan koulutuksiin ja jyrytettyihin
näyttelyihin.
Sutisen, Mäkelän ja Puiston näyttelyn avajaisia vietettiin eilen 2. Kierros alkaa kylän
risteyksestä, jossa paikalliset
asiantuntijat esittelevät Rautajärven ja Kantolan kylien
historiaa. Mitä. Pukujen
erilaisuus ei johdu vähitellen tapahtuneesta muutoksesta,
vaan Sääksmäelle on alun perin suunniteltu kaksi erilaista
naistenpukua.
Ristikko on täytettävä luvuilla 1-16 siten, ett ä
niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista
esiintyy ristikossa vain kerran.
Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta
ehkä helpoiten se onnistuu ns. Yli 400
-sivuisen kirjan tyylikkään ulkoasun ja taiton suunnitteli ja teki
ammattilainen, taiteen maisteri
Solange Ruz-Pahkasalo.
Kyläkirjaa myydään Luikalan Työväentalolla perjantaina
kello 17alkavassa julkistamistilaisuudessa ja lauantaina Luikalan Kylätorilla. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla http://www.survo.fi/
swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #44386030.
tekniikan tuomaa uutta asiaa,
Arja Pahkasalo sanoo.
Lisänsä kirjaan toivat Pohjalahdentien varren tilat ja asumukset, jotka kuuluvat Epaalan
ja Huntilan kyliin. . ja saattoi
tulla rimakauhukin, olisihan
nivottava yhteen kolmen kylän
tapahtumia.
Keväällä 2015 toimeen
tarttui Salmentakaa syntyisin
oleva Arja Pahkasalo, jolle äitinsä kertomat talojen nimet
ja henkilöt olivat jollakin lailla
olemassa, vailla todellista hahmoa tai tarkkaa tietoa. Tuula Joki ja Seija Toijala
(kirjassa tyttönimellään Nikkanen) toimittivat runsaasti kuvia.
Antti Salonen teki piirrokset ja
monet lähettivät kuvia omista
kokoelmistaan.
Kirjatoimikunnan jäseniltä
Katariina Järviseltä, Tauno Saariolta, Juha Salmiselta ja etenkin
Sirja Urkolta on paljon materiaalia.
. Kyläkirja sivuaa
myös Luikalan likkojen käsityöharrastusta, ja työväentalolla
on sopivasti myös käsitöiden
myyntinäyttely.
tovi.
Paljon kuvia
ja piirroksia
Kyläkirjan ensimmäisen kappaleen on kirjoittanut Petri Sihvonen. 30
. Eli kysymys
on hieman kolmea kylää laajemmasta kokonaisuudesta. Mukana on kipeitä
muistelmia, mutta myös huumoria.
Kirjoittajien toiveena oli
tuoda sukujen ja asumusten
kautta esille Luikalan, Pohjalahden ja Salmentaan kulttuuria ja henkilöiden välistä
vuorovaikutusta sekä tietoja
omankin suvun vaiheista.
Kyläkirjan nimeä hahmoteltiin pitkään. Vuonna
2000 kerätty aineisto, haastattelut ja muu materiaali on nyt
saatu yksiin kansiin.
Minä pistän vettä
poron päälle
Älähän hättäile -kirjan kertomukset käsittelevät kylien
vaiheita. elokuuta.
Kotiseutukierros
Rautajärvellä
Vuosittainen Kukkian seudun kotiseutukierros järjestetään Rautajärvellä lauantaina 6. S.Mustonen www.survo.fi/ristikot
B
C
D
27
1
10
12
6
11
39
51
2
5
8
2
7
22
3
3
9
1
4
17
18
29
9
22
21
15
A
Lea - Riitta - Vappu,
retroa & vähän uudenmpaakin
on nähtävissä elokuun loppuun asti Pälkäneen pääkirjasto Arkissa lehtienlukusalin
aukioloaikoina.
Taideteollisen
kasvatteja
Kaikki kolme kotikylän tyttöä ovat saman oppilaitoksen,
Taideteollisen korkeakoulun,
kasvatteja vaikka eri linjoilta.
Palkittu keramiikkataiteilija
Lea Klemola on aikanaan lähtenyt maailmalle Äimälän kylästä. Se leikkaa
kärjen liialta itsekriittisyydeltä,
kun niiden ei tarvitse olla valmiita, hän selittää.
Lean, Riitan ja Vapun näyttelyssä eri aikakausina, eri
tekniikoilla ja eri syistä valmistuneet työt näyttävät yhtäkkiä
samaan tilaan tuotuina ikään
kuin asettuvan yhdeksi ja keskustelevan toistensa kanssa.
Näyttelyn värimaailma vaikuttaa tarkoin harkitulta.
. Ei, emme me kovinkaan
perusteellisesti sovitelleet tätä
etukäteen. se erityisesti tekee heistä
taiteilijasiskoja.
Heitä yhdistää sekin, että he
ovat asuinpaikkansa mukaan
helsinkiläisiä. Viime aikoina hän
kertoo innostuneensa erityisesti
dreijauksesta, siten ovat syntyneet näyttelyn uusimmat työt.
Vappuliisa Hakalehto, omaa
sukua Kukko on kuvataideopettaja ja taide- ja kulttuurimatkaopas, jonka kotikylä on
Laitikkala. Ura nousi lentoon
vuonna 1958 arkisesti kansakoulunopettajan työstä ja
Valkeakosken työväenopiston
maalauskurssista.
. Hänen
kylänsä on Iltasmäki.
Vappuliisa Hakalehto ja Lea
Klemola luonnehtivat kolmatta siskoa äärimmäisen herkäksi
ja joskus jopa itsekritiikin kahlehtimaksi taiteilijaksi.
Värilä-Hokkanen on saavuttanut kukka-aiheisissa
akvarelleissaan äärimmäisen
keveyden ja erikoisen koskettavuuden; hänen kasviensa
muodot ja värit tuovat jostakin syystä mieleen japanilaiset
haiku-runot. Hän keksii
ja kokeilee mielellään erilaisia
tekniikoita, joilla toteuttaa visionsa. Tai eihän minusta loppujen lopuksikaan taiteilijaa tullut vaan taiteen opettaja, mutta
olen kyllä kokenut omankin
työni sovelletuksi taiteeksi. Läheskään aina ei polton
jälkeen tule sitä, mitä olen hakenut, hän myöntää.
Klemolan taide on harmonista, hillittyä ja rauhallisen puhuttelevaa. He ovat sisimmässään aitoja pälkäneläisiä,
monien vuosisatojen mittaisin
vanhojen talonpoikaissukujen
juurin seutuun kiinnittyneitä.
Siksi he halusivat rakentaa
yhteisen näyttelyn, kotikylän
tyttöjen näyttelyn Pälkäneelle.
Pieni taidenäyttely keramiikkaa, kukka-akvarelleja ja rakennusaiheita. Värejä täytyy hakea joskus
kauankin ennen kuin toivottu
tulos syntyy.
. niiden tekemisestä hän nauttii. Käärepapereita, kortteja,
pieniä muistoja . Hän on kolmikon ainoa,
joka on jo pitkään toiminut
pelkästään ammattitaiteilijana.
. Sydän-Hämeen Lehti
TULOSSA JA MENOSSA
Harmoniaa ilman sanoja
Taiteilijaystävyys:
Arkin elokuun
taidenäyttelyn
pystytti kolme
kotikylän tyttöä
Videot
PÄLKÄNE
He ovat Lea, Riitta ja Vappu,
saman maan, pellon ja veden
lapsia, kotoisin kolmesta Pälkäneen kylästä, jotka sijaitsevat kolmiossa pitäjän eteläisellä puolella. Meillä olisi ollut valittavaksi Riitan viimeisteltyjä maalauksia, mutta halusimme juuri
nämä. Ne ovat niin aitoa Riittaa. YLLÄTY
Paljon uutta sisältöä joka
päivä ja uusi digilehti aina
tiistai-iltaisin klo 20.. Emmekä ole yrittäneet selittää tätä edes itsellemme, Lea Klemola torjuu.
Taiteilijasiskot ovat kaiketi
sitten tulkinneet maailmaa
jollakin määrittelemättömällä
yhteisellä kielellä, jonka avulla
heidän töidensä välille syntyy
harmonia, sanoittakin.
SHL ULLA SIREN
Lataa appi ja lue
vaikka mökillä!
1. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Koska hän itse ei
päässyt mukaan pystyttämään
näyttelyä, taiteilijasiskot tekivät
valinnan hänen puolestaan.
Vappuliisa Hakalehto esittelee kolmea työtä, joista yksi on
valmis kehystetty taideteos ja
kaksi muuta ohuelle käärepaperille maalattuja vain lasin alle
asetettuja töitä.
. Niissä on tuulahdus Eurooppaa,
Hakalehdolle rakasta Italiaa,
vaikka varhaisimmat nuoruudentyöt esittävät suomalaisia
talonpoikaisrakennuksia.
Terälehtiä
käärepaperilla
Kotikylän tyttöjen teosten
perusteella voisi nopeasti tehdä kärjistetyn päätelmän, että
Vappu olisi joukon räiskähtelevin, Lea tyynin ja harkitsevin ja
Riitta herkin ja haurain.
Riitta Värilä-Hokkanen on
akvarellisti ja koristetaiteen
ammattilainen, ja hän on myös
opettanut kuvataidetta. ASENNA APP
Lataa ja asenna Digilä-sovellus
maksutta sovelluskaupasta.
2. Silti he eivät halua, että heitä nimitetään kesäpälkäneläisiksi. Aika harva olisi varmaan
tehnyt semmoisen ratkaisun,
että vaihtaa vakituisen opettajantyön tähän, mutta minä nyt
Vappuliisa Hakalehdon
työ on tuliainen yhdeltä
lukemattomista Italianmatkoista.
Vappuliisa Hakalehto (vasemmalla), Lea Klemola ja Riitta Värilä-Hokkanen ovat niin läheisiä, että
kolmikosta puuttuvakin on aina läsnä, kuten kuvassa Riitta Värilä-Hokkanen maalauksissaan.
vain tein niin, enkä ole sitä katunut, hän sanoo.
Keramiikka on vaikea laji,
mutta Klemola kertoo, että sen
erikoisuus kiehtoo. Siellä kurssilla kauan sitten minulle
joka tapauksessa selvisi, että täl-
Yksityiskohta Riitta VäriläHokkasen akvarellista
käärepaperille.
ut
t
u
j
o
e
vid ovellus
t
a
m
Uusimaa mobiilis
» Lat
Lea Klemola, vaaseja, keramiikkaa.
lä alalla on niin kova veto, etten
voi sitä vastustaa, hän kertoo.
Yhteiseen näyttelyyn hän
tuli rakennusaiheisilla töillä, eri
aikakausilta olevilla ja erilaisin
tekniikoin toteutetuilla. Heidän välillään
on yhteys, jonka avulla he ymmärtävät toisiaan puhumattakin
Sydän-Hämeen Lehti. 32
KESKIVIIKKO 3.8.2016
Jälkimmäisellä ajokerralla tiukimmin
pani hanttiin Jari-Matti Latvala,
joka jäi britille vain 0,1 sekuntia. Latvalaa vauhdikkaammin Päijälän erikoiskokeet ajoi Meeken lisäksi myös
virolainen Ott Tänak. Latvalan aikaparannus
Päijälässä oli vielä Meekeäkin
suurempi; suomalainen toi
Volkswageninsa Liehuntien
alkupäässä sijainneen maaliviivan yli iltapäivällä jopa
15 sekuntia ripeämmin kuin
aamulla. Kangasalan Kuhmalahden
ja Kuhmoisten . Kun isä
harrastaa, äidit ovat lasten
kanssa ja toisin päin. Muksujuoksut pingotaan perinteisin menoin
. Päijälän erikoiskoe
ajettiin lauantaina kahdesti,
erikoiskokeina 14 ja 18. Tunnelmaa riitti, kun sisarukset,
vanhemmat ja sukulaiset hurrasivat kentän pikkupinkojille.
Muksujuoksujen ?päämatka. Numeron voivat vetää rintaansa niin paikalliset,
kesäasukkaat kuin naapurikuntienkin pikkujuoksijat. Nyt kaikki
saavat tehdä ja harrastaa yhdessä, Pälkäneen Muksujuoksujen
äiti Teija Kouhia selvitti uuden
tapahtuman ideaa 19 vuotta
sitten.
Heti ensimmäinen tapahtuma keräsi urheilukentälle lähes
sata alle kouluikäistä juoksijaa.
Ratojen laidan kannatusjoukot
olivat vielä sankemmat. Hurja
vauhti näkyi myös Päijälässä,
kun ranskalainen Eric Camilli
kieputti Fordinsa aamupäivällä
ilkeännäköisesti romuksi.
Vauhti ja onnistuneet järjestelyt ovat kuitenkin olleet paitsi
katsojien myös rallin MMsarjan promoottorin, WRC
Kris Meeke oli Päijälän ja koko Suomen MM-rallin valtias.
juoksevat 10 metriä, kaksivuotiaat 20 metriä ja niin edelleen. Juoksua
ja palkintojenjakoa odotellessa
riittää tekemistä, sillä paikalla
on kahvio, grilli, ongintaa ja
poniratsastusta.
Vilpolan parkkipaikalla on
Muksujuoksupäivänä maksuton peräkonttikirppis. Aika 10.36,5 oli Päijälässä päivän nopein. on yksivuotiaiden kym-
menen metriä. Kaikki
osanottajat palkitaan mitalilla.
Ilmoittautuminen alkaa
puoli tuntia aiemmin. Ensimmäisten
Muksujuoksujen avausmatkan
voitti Jere Kouhia. Myyjien
tulee olla paikalla kello 14.
Katso lisää kuvia Digilästä
Päijälän erikoiskokeen lähitienoon asukkaat ja mökkiläiset pääsivät seuraamaan MM-rallia poikkeuksellisen läheltä.
Promoter GmbH:n, mieleen tiin kahden vuoden jatkosopi- välisten autokuntien lisäksi iso läpi myös kansalliset veto- ja
. rajapintoja
nuolleella Päijälän pätkällä
lauantaina, kun MM-rallisarjan
Suomen osakilpailun osallistujat karauttivat paikalle peltilehmillään. Sydän-Hämeen Lehti
33
URHEILU
20. Sarjoja löytyy kaikille
alle kouluikäisille eli vuosina
2009?2016 syntyneille tytöille
ja pojille. Ilmoittautuminen alkaa kello 14.30.
Juhlakisa noudattaa perinteistä kaavaa: yksivuotiaat
Päijälässä painettiin taas
kaasu pohjassa
RALLI
Kunta- ja maakuntarajat sekä
pakoputket paukkuivat ja tiet
ja autot saivat tuimaa kyytiä
Pirkanmaan ja Keski-Suomen
. Kahden
vedon yhteisaika oli Tänakilla
2,6 sekuntia Latvalaa parempi.
Huikeaan vauhtiin päässyt
Meeke onnistui sunnuntain
ajoittaisesta johtopaikan varmistelusta huolimatta parantamaan Latvalan viime
vuonna Suomen MM-rallissa
tekemää nopeusennätystä;
Meeken keskinopeus oli nyt
126,6 kilometriä tunnissa.
Samalla tilastot komistuivat
suomalaisittain mieluisasti:
rallihistorian kymmenestä keskinopeudeltaan kovimmasta
MM-rallista peräti yhdeksän
on nyt ajettu Suomessa. Suomen rallin jatkamisesta mus viime viikolla.
liuta kotimaisia ratinkääntäjiä, nelivetomiehet omissa sarPäijälässä nähtiin kansain- kun reitin ajoivat kertaalleen joissaan.
osana MM-rallisarjaa solmit-
Neste Rally Finland on vaativa sekä autoa kuljettaville että kalustolle; jälkimmäinen joutuu aina
koetukselle ensimmäisen virheistä.. Se nähdään sunnuntaina 7.
elokuuta kello 15 alkaen, kun
Muksujuoksut järjestetään 20.
kerran Onkkaalan urheilukentällä sunnuntaina. Reitti
kulki päinvastaiseen suuntaan
kuin viime vuosina on ollut
tapana.
Komentoa piti tänä vuonna
niin Päijälässä kuin koko Neste-rallissakin britti Kris Meeke.
Citroenilla ajanut Meeke kurvasi 23,5-kilometrisen erikoiskokeen lauantaiaamuna aikaan
10.48,4 ja paransi aikaansa
vielä iltapäivällä, jolloin sama
reitti taittui 12 sekuntia nopeammin. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. Sarjan muita
juoksijoita olivat muun muassa musiikin parissa sittemmin
kunnostautuneet Arto Vehviläinen ja Aukusti Koivisto sekä
kiekkokaukaloihin päätynyt
Markus Viitanen.
Keitä asettuu tänä vuonna
viivalle ja mitä heistä kasvaa
parissakymmenessä vuodessa. Yleensähän lapset kyyditään
omiin harrastuksiin ja vanhemmat hajoavat omiinsa
Miehistä lyhyen
reitin juoksi vain Timo Heikkilä hyvällä ajalla 22:54.
Parhaimmillaan metsäjuoksuun on osallistunut reilu
parisenkymmentä kilpailijaa.
Tapahtuma saa kuitenkin säilyä erilaisena, pienenä ja sympaattisena juoksutapahtumana, jolla ei tehdä bisnestä vaan
pääasiana on liikunta ja rento
meno. Yritetään pikkuhiljaa kasvaa tapahtumana mutta mitään
isoa tästä ei tarvitse tullakaan.
Viisikymmentä osallistujaa
olisi jo vähän liikaa, Ivan Luck
sanoi.
Aki Niemi nappasi ykkössijan edellisten vuosien tapaan, tällä
kertaa pidemmällä reitillä.
Tapahtumaa pyörittää koko
Luckin perhe. Reitillä on hyvä profiili.
Kilpailun jälkeen pitääkin tuntua siltä, että on kilpaillut, tapahtuman järjestäjä Ivan Luck
tuumi.
Sahalahtelaiset veljekset
Juho ja Matti Höysniemi eivät asettaneet sen kummempia
tavoitteita, lähinnä kertoivat kisaavansa veljesmestaruudesta.
. Kakkoseksi juoksi
Ville Kinnunen ja kolmannelle sijalle ylsi Jani Körhämö.
Naisten pitkän matkan nopein
oli Hannele Kinnunen ja lyhyen reitin pinkoi nopeimmin
Jaana Ketola. Matkaan päästiin
lähtemään aurinkoisessa säässä
joka ei vielä aamukymmeneltä
tuntunut liian kuumalta. 34
KESKIVIIKKO 3.8.2016
URHEILU
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . puhelimeen (03) 539 9800
Pieni ja sympaattinen juoksutapahtuma
Haltian
metsäjuoksu:
Neljännen
kerran
järjestetyssä
tapahtumassa
pingottiin
aurinkoisessa
säässä
JUOKSU
Kolmetoista juoksijaa pinkaisi
lauantaina matkaan Haltian
torpalta aamukymmeneltä.
Neljättä kertaa järjestetyssä
Haltian metsäjuoksussa nopeudesta metsäreitillä kisattiin
lyhyemmällä 4,8 kilometrin ja
pidemmällä 9.6 kilometrin
matkalla. Haltia on hieno kylä ja
tämä on hieno tapahtuma,
toista kertaa osallistunut ja veljeksistä tällä kertaa nopeampi
Matti Höysniemi sanoi.
Aki Niemi jälleen
kärjessä
Vaihtelevasti eri vuosina lyhyempää ja pidempää matkaa
juossut, kaikkina aiempinakin
vuosina ykkössijan napannut
. Reitti on melko rankka ja
etenkin viimeinen ylämäki oli
monen kisaajan mielestä todella kova.
. Hiki
tosin virtasi siitä huolimatta. Ivan Luckin vaimo Sanna Teivaala-Luck huolehti kahvilasta Haltian torpalla
ja heidän poikansa vastasivat
reitin huoltopisteistä.
Tulokset: Miehet 9.6 km: 1)
Aki Niemi 39:05, 2) Ville Kinnunen 40:55, 3) Jani Körhämö
42:08, 4) Matti Höysniemi
42:46, 5) Petri Ketola 44:30,
6) Juho Höysniemi 50:45, 7)
Anssi Kukkonen 52:11, 8) Vessu Arjovuo 56:38
Miehet 4.8 km: 1) Timo
Heikkilä 22:54
Naiset 9.6 km: 1) Hannele
Kinnunen 48:40, 2) Aino Hokkanen 49:02
Naiset 4.8 km:1) Jaana Ketola 26:39, 2) Marjaana Myötäri 33:25
MARIA ILONEN
Sahalahtelaiset Juho ja Matti Höysniemi lähtivät
metsälenkille kisaamaan ennen kaikkea veljesmestaruudesta.
Sarjojensa parhaat palkittiin reilulla ruisleivällä.
Yleisurheilu
KU68:n viikkokisa 3 Kyötikkälän urheilukeskuksessa
28.7.
P7 100 m: (-0,3): 1) Juho Salli-
nen KangKi 18,97, 2) Aleksi Mäntylä KangU 20,04, 3) Juuso Häyhä
KangU 22,34, 4) Topi Lemponen
KangU 22,37, 5) Otto Yli-Kuha
KangU 22,66.
P7 Kuula: 1) Juho Sallinen KangKi 6,47, 2) Otto Yli-Kuha KangU
4,22, 3) Topi Lemponen KangU
4,06, 4) Juuso Häyhä KangU 2,85.
P8 100 m: (-0,4): 1) Miro Puntala KangU 17,66, 2) Leo Nieminen
KangU 17,71, 3) Oliver Raimovaara KangU 18,09, 4) Severi Sahinoja
KangU 18,42.
P8 Keihäs: 1) Miro Puntala
KangU 14,09, 2) Severi Sahinoja
KangU 12,31.
P9 100 m: (-0,2): 1) Elias Niemi KangU 16,45, 2) Jaakko Veijola
HämeenlTa 16,85, 3) Eeli Ala-Lahti
KangU 18,59, 4) Atte Perämäki
KangU 21,03.
P9 Keihäs: 1) Jaakko Veijola HämeenlTa 14,51, 2) Eeli Ala-Lahti
KangU 10,80, 3) Atte Perämäki
KangU 9,29, 4) Elias Niemi KangU 7,09.
P11 300 m: 1) Vili Kailajärvi
KangU 49,14, 2) Konsta Manninen VehmU 49,72, 3) Eetu Kailajärvi KangU 52,59, 4) Tatu Järvinen
KangU 53,40, 5) Valtteri Kiekara
KangU 53,41.
P11 60 m aj: (+0,9): 1) Konsta
Manninen VehmU 10,77, 2) Tatu
Järvinen KangU 11,67, 3) Eemil
Kulmala VehmU 12,58, Valtteri
Kiekara KangU DNS.
P11 Keihäs: 1) Martti Lahtinen
IkurinVi 25,26, 2) Eero Sallinen
KangKi 24,10, 3) Konsta Manninen VehmU 22,81, 4) Tatu Järvinen
KangU 15,47, 5) Valtteri Kiekara
KangU 13,51, 6) Eemil Kulmala
VehmU 11,98, Vili Kailajärvi KangU DNS, Eetu Kailajärvi KangU
DNS.
P13 300 m: 1) Topi Rönni
TampPy 47,61, 2) Aapo Harala
KangU 48,72, 3) Niklas Erholtz
KangU 49,14.
P13 60 m aj: (NWND): 1) Topi
Rönni TampPy 10,56, 2) Aapo Harala KangU 12,14, 3) Vikke Savola
TampPy 13,21, Ilari Hurskainen
PälkLL DNS.
P13 Kiekko: 1) Topi Rönni
TampPy 32,81, 2) Vikke Savola
TampPy 29,21, 3) Jaakko Köntti
KangU 24,44, 4) Niklas Erholtz
KangU 15,31, Ilari Hurskainen
PälkLL DNS, Kilpailun ulkopuolella: Suvi Savolainen KangU 29,13,
Konsta Manninen VehmU 15,20.
P15 300 m: 1) Ossi Klapuri KangU 43,16, 2) Juho Uusitalo KangU
45,36.
P15 100 m aj: (+0,3): 1) Okko
Savola TampPy 16,16.
P15 Moukari: 1) Okko Savola
TampPy 30,57.
P6 100 m: (+0,4): 1) Joel Kaskelma KangU 22,95, 2) Eino Liuha
KangU 23,09, 3) Daniel Bernardes
KangU 23,22, 4) Roope Vahvelainen KangU 24,33, 5) Eeli Ihalainen
KangU 25,89, 6) Julius Saario KangU 27,36.
P6 Kuula: 1) Joel Kaskelma
KangU 4,23, 2) Daniel Bernardes
KangU 3,98, 3) Eino Liuha KangU
3,54, 4) Roope Vahvelainen KangU
3,29, 5) Eeli Ihalainen KangU 3,03,
6) Julius Saario KangU 2,33.. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Juoksijoita tuntuu riittävän lähiseuduilla.
. Sydän-Hämeen Lehti
Metsäjuoksun järjestäjä Ivan Luck lähetti juoksijat matkaan Haltian torpalta.
Aki Niemi vei odotetusti myös
tänä vuonna pidemmän matkan voiton
Poikkeavat alkamisajat: Raikun, Sariolan ja Vilpeilän koulun
oppilaat klo 8.30, Pohjan koulun oppilaat kello 8.50 ja Havisevan koulun
oppilaat klo 9.15.
7.?9. Kohdenro 7688417.
Puh. Traktori
hytillä tai ilman, viallinenkin tai kiinteistökone. Erä 1: 1) Emmi
Savenius VehmU 51,78, 2) Inka
Peltola VehmU 52,81, 3) Emilia
Erholz KangU 54,89, 4) Melissa
Myllymäki KangU 55,69, 5) Viivi
Manninen VehmU 59,62, Erä 2: 1)
Iida Kastarinen TampPy 52,54, 2)
Matilda Saltbacka VehmU 53,59, 3)
Sofia Rinne LahdA 54,35, 4) Amanda Saltbacka VehmU 55,90, 5) Siiri
Sahinoja KangU 59,11.
T11 60 m aj: (+0,4): 1) Emmi
Savenius VehmU 11,40, 2) Emilia
Erholz KangU 12,04, 3) Anni Pullinen KangU 12,69, 4) Ilona Verho
KangKi 13,34, 5) Siiri Sahinoja
KangU 14,17, Aada Mantere KangU DNS.
T11 Keihäs: 1) Iiris Veijola
HämeenlTa 23,91, 2) Matilda
Saltbacka VehmU 16,06, 3) Emmi
Savenius VehmU 14,02, 4) Emilia
Erholz KangU 13,76, 5) Amanda
Saltbacka VehmU 13,75, 6) Siiri
Sahinoja KangU 13,33, 7) Melissa
Myllymäki KangU 12,99, 8) Ilona
Verho KangKi 10,90, 9) Anni Pullinen KangU 10,30.
T13 300 m: 1) Ella Ala-Lahti
KangU 49,32, 2) Silja Lamminmäki KangU 50,64, 3) Heini Mäenpää
KangU 53,99, Suvi Savolainen KangU DNS, Helmi Heikkilä KangU
DNS, Sanni-Ilona Heikkilä KangU
DNS.
T13 60 m aj: (+0,5): 1) Silja
Lamminmäki KangU 11,25, 2) Ella
Ala-Lahti KangU 11,31, 3) Heini
Mäenpää KangU 11,88, 4) Helmi
Heikkilä KangU 12,03, Sanni-Ilona
Heikkilä KangU DNS.
T13 Kiekko: 1) Suvi Savolainen
KangU 32,35, 2) Ella Ala-Lahti
KangU 25,89, 3) Silja Lamminmäki KangU 22,64, 4) Heini Mäenpää
KangU 19,55, 5) Tanja Kekki KangU 19,52, 6) Helmi Heikkilä KangU 15,18, 7) Sanni-Ilona Heikkilä
KangU 13,46, Moona Mäkelä HämeenlTa NM.
T15 300 m: 1) Milla Ala-Lahti
KangU 46,79, 2) Virpi Nikkilä
KangU 49,83, 3) Salla Lamminmäki KangU 50,00, 4) Venla Harala
KangU 50,09.
T15 80 m aj: (+1,0): 1) Vera
Töppärä UrjU 13,81, 2) Milla AlaLahti KangU 15,44, 3) Salla Lamminmäki KangU 17,39.
T15 Moukari: 1) Riikka Kataja UrjU 44,46, 2) Vera Töppärä
UrjU 36,91, 3) Kira Töppärä UrjU
35,50, 4) Salla Lamminmäki KangU 28,46, 5) Virpi Nikkilä KangU
20,55, 6) Milla Ala-Lahti KangU
18,80, 7) Meri Helenius KangU
17,97.
N17 300 m: 1) Iida Uusitalo
KangU 49,81.
N17 Moukari: 1) Olivia Saarinen
NokU 37,56.
T6 100 m: (NWND): 1) Iina
Puntala KangU 21,50, 2) Ronja
Päivärinta KangU 23,32, 3) Selina Raimovaara KangU 24,01, 4)
Enna Räsänen KangU 26,14, 5)
Alexandra Saario KangU 27,76, Julia Salminen KangU DNS, Roosa
Nieminen KangU DNS.
T6 Kuula: 1) Iina Puntala KangU 3,48, 2) Alexandra Saario KangU 2,60, 3) Enna Räsänen KangU
2,33, 4) Selina Raimovaara KangU
2,25, Julia Salminen KangU DNS.
Kangasalan kunta tiedottaa
KANGASALAN KUNNAN KOULUJEN
ALKAMINEN 2016-2017
Lukuvuoden 2016-2017 koulutyö alkaa Kangasalan kunnan perusopetusta antavissa kouluissa ja lukiossa torstaina 11.8.2016.
Eri koulumuotojen oppilaat ilmoittautuvat seuraavasti:
1.?6. 255 6677 . Venevalkama ja
Kukkiajärvi n. 235 000?. Yläkerr.
huone 20m2, kellarikerr. 250m. Jarruhuollot
Ilmastointihuollot . luokkien oppilaat ilmoittautuvat seuraavasti: Pikkolan koulun
8.?9. Pikaöljynvaihdot
Motormaster JP
Tehdastie 2, 36600 Pälkäne
Puh. Sopii vaikka
isommallekin perheelle. T 1730m2. 4,96 % (sis. Rak.
1990. puh.0402475851
SEKALAISTA.
Matkailuautossa vapaita
viikkoja/päiviä
elosyyskuussa. luokan oppilaat klo
9.00 ja Sariolan koulun 8.-9.-luokkien oppilaat klo 9.20 ja 7. Jatkavat opiskelijat (2, 3, ja 4 v.) saapuvat kouluun klo 10.00.
Opiskelijat, jotka koulun alkamispäivänä eivät voi saapua kouluun
sairauden tai muun hyväksytyn esteen vuoksi, on ilmoitettava asianomaisen koulun rehtorille torstaina 11.8.2016.
Koulujen alkaminen
Pälkäneen kunnan koulut alkavat keskiviikkona
10.8.2016
Aitoon koulu klo 9:15
Harhalan koulu klo 8:30
Kostian koulu klo 8:20
Luopioisten kirkonkylän koulu klo 8:45
Rautajärven koulu klo 8:30
Pälkäneen yhteiskoulu ja lukio klo 8:20
Aitoon lainausasema
Aitoon lainausaseman aukioloaika on poikkeuksellinen tiistaina 9.8.2016. 7,5 hehtaari. 0400 482 225 / Erkki J. Isoissa
hirsihuviloissamme
myös vapaita päiviä.
muotilomat.fi P. KESKIVIIKKO 3.8.2016
. 0400
835 465.
Sydän-Hämeen Lehti
Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi
Autoasi-korjaamoyrittäjä
on sanojensa mittainen.
Autoasi Pälkäne
Määräaikaishuollot . www.askosaari.fi. Yhdeydenotot. alv:n)
tai sopimuksen mukaan.
Puh. At./var./ak. luokkien oppilaat ilmoittautuvat asuinpaikkansa alueen koulussa klo 9.00. 040
8341223 peltoamyynissa@gmail.com
OSTETAAN. Lainausasema on silloin
avoinna klo 13?17.
Kirjastotoimenjohtaja
palkane.fi
Kangasala 1.8.2016
Sivistyskeskus
Vuokralle tarjotaan
KYMPPIPAIKKA
MYYDÄÄN.
Hyvää
peltomaata Pälkäneellä n. -luokkien oppilaat klo 10.00 ja 7.- luokkien oppilaat klo 9.00, Pitkäjärven koulun 8.-9.-luokkien oppilaat klo 10.00 ja 7. Vilén
KESÄRENKAAT VARASTOSTA!
KAIKKI HINTALUOKAT
EDULLISESTI
GOODYEAR, NOKIAN, SAVA,
BRIDGESTONE, FIRESTONE, LANDSAIL,
KOTIMAISET UUSIORENKAAT YM...
MYÖS ERIKOISVANTEET JA ALAN TYÖT
RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY
Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere
p. 040 838 8816
Palvelemme a-pe klo 8-17
autoasi.fi
Kunnat
Myydään
TOIMITILOJA
Pälkäneeltä!
Useissa eri
kohteissa, useisiin
eri käyttötarkoituksiin,
10-1700 m2.
Euro Nikte Oy
Puh. 03-6336 575, 0400-205 063
Luopioinen 4mh+oh+k+takkah.
+2wc+psh+s, 160m2. 255 6677
www.askosaari.fi
Jukka Sartesuo
LKV kiinteistönvälittäjä
julkinen kaupanvahvistaja
Kiinteistönvälitystoimisto
Oy
Orioninkatu 5B, Riihimäki
Ellin Warasto
Vanhojen tavaroiden
osto & myynti.
Ellintie 1, 36200 Kangasala
0400-571 151
www.ellinwarasto.net
VALMISBETONIA
LAMMILTA
Auto-/kuljetuspumpuilla
sekä ränni-autoilla
Koskisen Betoni Oy
Häkyläntie 5, 16900 LAMMI,
myynti puh. palk. 0400-514 937
uunituoretta
MUSTAAMAKKARAA
tiistai klo 15- (?18)
torstai klo 9- (?18)
Sahalahden VPK
Tervetuloa!
KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN!
KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT
Sekalaisia
KOVA KYSYNTÄ
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
Myyn mökit, talot, tilat, tontit,
pihapiirit ammattitaidolla.
Väl. Myös lemmikki mukaan. ask.h.
ym. Rengastyöt
Sähkötyöt . Lepotie 6.
Hp. 0400 486 386
www.sartesuo.fi
175/65-14 158,195/65-15 198,225/45-17 278,-
185/65-15 178,205/55-16 228,195/70-15C 228,-
YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA!
MYÖS UUDET BRIDGESTONE, NOKIAN,
GOODYEAR, FIRESTONE, YM...
RENGASMYYNTI
ASKOSAARI OY
KESKUOJANKATU 11, SARANKULMA
TAMPERE P. puh. Sydän-Hämeen Lehti
35
ILMOITUKSIA
T7 100 m: (+0,4): 1) Nia Autio KangU 19,66, 2) Anni Junnola
KangU 23,12, 3) Milja Hölli KangU
23,56.
T7 Kuula: 1) Anni Junnola KangU 4,45, 2) Milja Hölli KangU 4,00,
3) Nia Autio KangU 2,10.
T8 100 m: (-0,2): 1) Cecilia Hirvelä KangU 17,64, 2) Eve Savola
TampPy 18,39, 3) Eeva Ukkonen
KangU 20,09, 4) Vera Nieminen
KangU 21,29, 5) Suvi Ervasti KangU 21,59, 6) Elisa Kaskelma KangU 21,88, 7) Eeva Mäenpää KangU
22,07.
T8 Kuula: 1) Eeva Ukkonen
KangU 4,91, 2) Cecilia Hirvelä
KangU 4,89, 3) Eve Savola TampPy 3,59, 4) Vera Nieminen KangU
3,48, 5) Elisa Kaskelma KangU
3,16, 6) Suvi Ervasti KangU 3,12.
T9 100 m: (+0,6): 1) Jenni
Väänänen HämeenlTa 16,00, 2)
Inka Peltola VehmU 16,65, 3) Viivi
Manninen VehmU 17,18, 4) Emma
Korpi KangU 17,38, 5) Vilma Liuha
KangU 21,39.
T9 Kuula: 1) Jenni Väänänen
HämeenlTa 5,92, 2) Iida Kastarinen TampPy 5,83, 3) Emma Korpi
KangU 5,07, 4) Inka Peltola VehmU
4,30, 5) Viivi Manninen VehmU
4,02, 6) Vilma Liuha KangU 3,20,
Iiris Ijäs KangKi DNS, Amanda Saarinen KangU DNS, Helmi Soikkeli
KangU DNS.
T11 300 m: 1) Emmi Savenius
VehmU 51,78, 2) Iida Kastarinen
TampPy 52,54, 3) Inka Peltola
VehmU 52,81, 4) Matilda Saltbacka
VehmU 53,59, 5) Sofia Rinne LahdA 54,35, 6) Emilia Erholz KangU
54,89, 7) Melissa Myllymäki KangU 55,69, 8) Amanda Saltbacka
VehmU 59,90, 9) Siiri Sahinoja
KangU 59,11, 10) Viivi Manninen
VehmU 59,62. luokan oppilaat klo 8.30.
Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat ilmoittautuvat kello 9.00
lisätiedot)
Tähän yrityksen nimi
tuote (+hinta) yht. 10?18, la 9?14,
SU SULJETTU
ISO PULLO!
Tarjoukset voimassa 3.-9.8.2016 tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. 6 ?
(norm. lisätiedot)
1.
2.
Lataa ilmainen
Digilä-sovellus
älypuhelimeesi
sovelluskaupasta.
3.
Avaa sovellus
ja kirjaudu
sisään.*
! uut
a
j
a ja mt
a
l
i
t ongitt ovan
s
y
a
ö
ä
up säll ilm .
t
k
i
i
i
He ikki etoubiilitsössämsaksua
Klikkaa Kupongitosioon ja näytä
kuponkia kaupan
kassalla!
*Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, saat ne osoitteesta digila.fi/aloita
Kupongit näkyvät vain tilaajille kirjautumisen jälkeen.
Huomioi etukuponkien määrä-/aikarajoitukset.
Koulutielle!
Naisten
ERÄ!
Säästä
7
ERÄ!
Erilaisia lasten
TUNIKA
VERKKAHOUSUJA
50%
Säästä
5
KULMALUKKOKANSIO A4
RENGASKANSIO A4
45 cm*5 m
795
PENAALEJA
(9,95)
5,15%
(5,95)
(29,95)
Repuissa hyvät
selkätuet sekä
olkaimet!
2,(2,50)
Kannelliset
SÄILYTYSLAATIKOT
32L
14L
23%
Säästä
15,-
2 KPL
(á 11,90)
47L
(á 6,50)
Säästä
37%
(15,90)
MUURARIN
KÄSITYÖLANKA
120m, paksuus 1,5mm
rejä!
Paljon vä
Paljon erilaisia
KOULUREPPUJA!
alkaen 19,95
250
Valikoima
vaihtelee
myymälöittäin!
SUIHKUSAIPPUA
KOVAKANSIVIHOT
16%
Säästä
A5, 150 sivua
Tarhareput
alkaen
12,95
36%
Säästä
10,- 10,-
2 KPL
3
PUSERO
33%
Säästä
95
20%
Säästä
95
Naisten sifonki
Säästä
2KPL/5,-
pahvia (á 2,95)
KONTAKTIMUOVI
19
2KPL/3,-
(á 1,95)
20%
Säästä
puuvilla/elastan
3,95
22*11cm
25%
130-170cm
LEGGARIT
PENAALI
(7,95)
ERÄ!
2KPL/5,-
kova kansi (á 2,95)
FARKKUSARJA
95
(15,95)
Naisten
KIERREVIHKO A5/150
Suosittu
90-130cm
95
m äy sä
k li
Ka
2,-
500ml (2,95)
Säästä
1
33%
95
(2,40)
3,90/L
Valikoima vaihtelee myymälöittäin!
Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE
Avoinna ark. 6 ?
Kupongit
löydät
Digilästä!
(norm. hinta yms. Sydän-Hämeen Lehti
it
g
n
o
p
u
k
u
t
e
n
ja
a
a
il
Sydän-Hämeen Lehden t
Kesäisiä etukuponkeja
tilaajillemme . Ei jälleenmyyjille.
Alasenkuja 1,
Suorama, KANGASALA
Avoinna ark. 9?20, la 9?18, SU 11?17
Suomalainen
perheyritys
vuodesta 1979
www.loytotex.fi
AINA EDULLINEN. 36
KESKIVIIKKO 3.8.2016
. lataa Digilä ja
hyödynnä etusi!
Saat edun, kun
näytät etukuponkia
älypuhelimestasi
kaupan kassalla.
Viikon etukupongit:
Tähän yrityksen nimi
tuote (+hinta) yht. hinta yms