Sydän-Hämeen Lehti 04.09.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

7 s. alv). ? Lukijalta: Pitäisikö Pälkäneen lukiosta keskustella. ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 ?/puhelu+0,17 ?/min. s. vuosikerta | Numero 39 | Irtonumero 3 . 32 Juhlat limusiinin kyydissä s. 15 Parkour oli suosiossa. Piha kannustaa liikkumaan Kirkkoharjun koulun uusitun pihan avajaispäivä omistettiin urheilulle. Pikkolan palapelissä on korkea ikäsuositus s. | www.shl.fi Keskiviikko 4.9.2013 Pälkäne pitää kiinni putsariavustuksista s. alv. 6 Tonttu on empaattinen kaveri. anja wähling s. s. 010 254 1501. Puhelut 010-numeroihin maksavat kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 ?/puhelu + 0,07 ?/min. 12. sis. 22 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. (hinnat sis. Liity Sinäkin omistajajäseneksemme Kangasalan Seudun Osuuspankki maksoi yli kaksi miljoonaa euroa OP-Bonuksia vuosina 2012 ja 2011! Kysy lisää puh. 9 ? Tulossa: Nälkäpäivä .......
Neljässä vuodessa kriisitietoisuus on kasvanut, ja jokainen tiesi jo vuosi sitten ehdolle ryhtyessään, että edessä on ikäviä päätöksiä. Neljä vuotta sitten vanhat kuntarajat vaikeuttivat paketin rakentamista. Hehän ovat tottuneita vierailijoita?. ?Ennen poistumistani teen Kirjoittaja teille kevyen liharuuan rapuon lehtimies jen jälkeen. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 4.9.2013 Kopioi sitaatti ja liitä paikalleen ilman muotoilua entiset kunta- ja kylärajat voitaisiin unohtaa ja välttämättömät säästöt tehdä. M iljoonasäästöjä ei saada aikaan ilman kipeitä ratkaisuja. Hyvää rapuiltaa joka tapauksessa?. Näin ahtaalla pidetään kansalliskirjailijaa. Martti Huhtamäki Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Lopulta valtuusto ei halunnut lopettaa edes niitä, jotka olisi saatu valtuustossa läpi. Nyt yritetään uudelleen, josko . Ja onhan Hyökistäkin tullut äskettäin kapteeni?. ?Ei teitä ketään enää seuraavassa sodassa tarvita?. ?Toivotaan niin?. ?Et sitten rupea sitä kirjaasi liikaa esittelemään. Lukion oppilasmäärä on puolittunut muutamassa vuodessa, mutta kulut ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Sisäilmaongelmista kärsineellä koululla pitäisi ryhtyä isoihin remontteihin. Älä taas särje ilmanlähtöpumppua?. ?Pyrin varomaan?. ?Toivottavasti paikat ovat palattuani yhtä hyvässä kunnossa kuin lähtiessäni?. ?Uskon niin?. ?Se ei ole mikään uskon asia. Pian tulee ?Sydä. Tämän ansiosta paketti läpäisi ensimmäisen testinsä, viikonlopun valtuustoseminaarin. Päättäjät eivät kyseenalaistaneet säästötarvetta tai yrittäneet siirtää omalle hallinnonalalle sälytettyjä säästöjä muualle. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. tommi.liljedahl@shl.fi Säästöpaketin ensitesti P älkäneen valtuustokausi alkoi neljä vuotta sitten säästöpaketin laatimisella. Samoin nyt. Tällä kertaa lautakunnat otettiin mukaan säästöpaketin kasaamiseen heti alkumetreillä, joskin kiireisellä aikataululla. Niistä päätettäessä olisi hyvä tietää, tarvitaanko tiloja myös lukiolaisille. P älkäne ei ole ainoa kunta, joka tekee kovia säästöjä. Pälkäneen tilanne alkaa kuitenkin muistuttaa kymmenen vuoden takaista Kuhmalahtea. Suuren osan palveluista tuottavat naapurikunnat ja kuntayhtymät. Siksi kunnan liikkumavara kapenee kaiken aikaa. Pälkäne ei ole suuren kuntaremontin ytimessä, vaan tällä hetkellä valtiovalta näkee suuremmaksi ongelmaksi kehyskunnat, jotka imevät elinvoimaa keskuskaupungeista. Jos Tampere nielaisee Kangasalan, tilanne ei ole ohi Pälkäneenkään osalta. Urjalassa vilkuillaan jo Pälkäneen suuntaan, sillä se toisi tarvittavat asukkaat, jotta eteläisen Pirkanmaan uusi kaupunki yltäisi tavoiteltavaan 50 000 asukkaan väestöpohjaan. Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Saunan voi lämmittää niillä huonommilla puilla. Nyt Sydän-Hämeen Lehti ?Et sitten rupea sitä kirjaasi liikaa esittelemään.? on aikaa kaksi tuntia heidän tuloonsa?. ?Oliko se aseveli-ilta sinun keksimäsi. Olethan sinä riittävän monta kertaa Puolassa käynyt ja tunnet heidän hygieniansa?. ?Pihan voisit kertaalleen haravoida kävyistä ja lehdistä. Viitsitkö heittää nuo ?Tietenkin?. men asialla?. kalalta haisevat kamppeesi ?Anna sen Karpon olla. Tuohon verannan lasipöytään sopii mainiosti kuusi, mutta seitsemäs on liikaa?. ?Kokkolan Aimo tulee myöhässä eikä vie muutenkaan liikaa tilaa?. ?Jussi vie sitä enemmän?. ?Tuokohan Arvi Lindillä oma lakana, entä Seppo Ahdilla ja Sulkavan Esalla??. ?Varmaankin. On helppo ennustaa, että eniten peistä väännetään jälleen kyläkouluista. Neljä vuotta sitten kylät eivät ajautuneet toisiaan vastaan, vaan löysivät toisensa ja puolustivat yhdessä kyläkouluja. Kyläkoulusota päättyi pattitilanteeseen, koska säästöjä olisi pitänyt tehdä tasapuolisesti vanhan kunnanrajan molemmin puolin. Jäätelön kanssa et Aitoo? saa tarjota puolalaisia pakasHelsinki. temarjoja?. ?Miksi?? ?No mieti vähän. 2 Keskiviikko 4.9.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Ahtaalla pidetään ?Älä nyt tartu siihen kauko?Anteeksi, anteeksi?. vajaan?. säätimeen. Seppokin on kirjoittanut jo monta kirjaa?. ?Totta puhut, mutta on tämä jo minunkin kolmas?. ?Niistä edellisistä on jo pian kolmekymmentä vuotta?. ?Tuntemattomasta sotilaasta on yli viisikymmentä vuotta?. ?No ymmärrän leikkiä, mutta älä vaan koskaan etkä missään vertaa itseäsi Väinö Linnaan?. ?En tietenkään? ?No nyt lähden Helsinkiin alta pois. Nyt on vaikeampi rakentaa tällaisia rintamalinjoja. Viime valtuustokaudella suljettiin ainoastaan Salmentaan koulu. Sen oppilaat ovat nykyisin tyytyväisiä Kostian ja Epaalan oppilaita. Lisäksi Luopioisten yläasteen oppilaat siirtyivät naapurissa olevalle Anna Tapion koululle. Säästöpaketissa ei oteta vielä kantaa kuumimpaan koulukysymykseen. Se on nimittäin hiukan lapsellinen tuollaisten yli-ikäisten kokoontumisen aiheena?. ?Myönnetään, myönnetään, mutta parempaakaan en keksinyt
Kotimainen C- ja Bepanthen eye silmätipat 20 x 0,5 ml Kuiville, 8,00 11,50 14,80 D-vitamiini vastustuskyvyn lisäämiseen. 9,50) 7,30 Tarkista muut avainasiakastarjoukset www.palkaneenapteekki.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki Juoksukoulu alkaen 9.9.2013 Maratonkoulu alkaen 27.9.2013 . 14,18 ) 15,50 10,50 kpl Nuku paremmin Melarest 30 tabl. Tunikoita . Liivejä Fiina La 7.9. 03-5370028, 0400 727 493 RAUTAJÄRVENTIE 5 36910 RAUTAJÄRVI, P. palk. 10,27) ärtyneille ja väsyneille silmille. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. 0400 202 229 Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Maksuttomat yleisöluennot Miten pidän huolta selästäni? Kimmo Vihtonen, Selkäortopedi, PSHP Keskiviikko 11.9.2013 klo 18 Paikka: Kuhmalahden VPK, Taidetie 2, Kuhmalahti Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen (Kuhmalahden VPK) Miten pidän huolta muististani? Jyrki Rintala, Geriatrian erikoislääkäri, Terveystalo Torstai 12.9.2013 klo 18 Paikka: Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo . Sydän-Hämeen Lehti FOUR REASONS laadukas KOTIVÄRISARJA nyt meiltä! ?/kpl Parturipäivystys kesäaikana 12 LASTENVAATEJA LELUKIRPPIS VAIN tiistaisin klo 10-15 Parturi-kampaamo Marietta Tervetuloa! Uutta Uutta Uutta Pikkolan koulu Finnentie 40, Kangasala La 7.9.2013 KLO 9-12 www.mll.?/kangasala Tervetuloa! Isoniementie 1, Sahalahti. 4,92 % (sis. Puh. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min 1,99 Vaasan Maukas Täysjyväruisnäkkileipä 500 g (5,18/kg) Snellman Voileipäkinkku 300 g (8,97/kg) 2,67 2,59 ApetitKotimainen Peruna & Uunijuures 750 g (2,65/kg) Eldorado Ananas mehussa 3 prk pala, murska, viipaleet 227/137-140 g 1,99 2,00 Findus Alaskanseiti 400 g (6,73/kg) Royal suklaapatukat 3 kpl 42 g (15,38/kg) 2,69 2,00 POHJAN KYLÄKAUPPA RAUTAJÄRVEN KYLÄKAUPPA Ma 9-18, Ti 8-18, Ke 9-18, To 9-18, Pe 9-18, La 9-16, Su 11-14 MA-TO 9-18, PE 9-19, LA 9-16, SU suljettu RAUTAJÄRVENTIE 14 36840 POHJA, P. 020 757 9199 Keskustie 5, Pälkäne. Jakkuja . 040 596 5728 www.tarmolahikauppias.fi Voimassa 2.9.-29.9.2013. 14,62) Minisun D3-vitamiini 20 ug 200 tabl. Villivadelman tai mangon makuinen, (norm.18,83) Kaupan päälle Anti-spot geelipuikko, arvo 6,60 Sebamed Face & Body Olive pesuneste 1000 ml Refill. Kaupan päälle anti-spot geelipuikko, (norm. (03) 3763731 Av.: ti - pe 10-17,la sop. 12,87 . 22,23) Sebamed Clear Face tuotteet Puhdistusvaahto 150 ml, Kuorinta 150 ml, mattavoide 50 ml. Mekkoja . hanke / Tampereen Diabetesyhdistys ry ja Pirkanmaan Muistiyhdistys Pytingin valtuustosalissa Keskitie 3, Luopioinen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Yhteistyössä mukana: Pirkanmaan AVH-yhdistys, Pirkanmaan munuais- ja maksayhdistys ?PirMu, Pälkäneen Hengitysyhdistys, Valkeakoski-opisto Ilmoittautuminen: 040 592 7623 www.ruljanssi.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Avoinna arkisin klo 9-18 Avainasiakastarjouksia syyskuussa Tarmo kauppa palvelee Valio PROfeel proteiinirahkat 175 g (5,66/kg) Eldorado Juustohampurilainen 2x150 g (6,63/kg) 0,99 Minisun Defence 60 purutabl. Avoinna ark. Appelsiinin makuinen, (norm. Keskiviikko 4.9.2013 . liike suljettu, palvelen su 8.9. Farkkuja . 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Neuleita . Oliiviöljyä sisältävä kosteutta vaaliva pesuneste koko keholle, (norm. Kotimainen melatoniinia sisältävä ravintolisä, (norm. P. Tilaisuuden avaa Pekka Laine, Muistiliiton kunniapuheenjohtaja Puoli tuntia ennen ohjelman alkua sekä ohjelman jälkeen voi tutustua Muistiyhdistyksen työntekijöiden opastamana muistisairauden ennaltaehkäisyyn sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Järjestäjänä: Voi Hyvin . Sopii myös piilolinssien käyttäjille, (norm. Fax. mukaan, ma suljettu Uutuus! MAC farkut! KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. 020 757 9191 . klo 12-17 T:mi Annikki Westman Ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14
Runsaasta levästä kärsi edellisviikkojen tapaan Kangasalan Kirkkojärvi. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja voyhdistelmä ja henkilöauto, jonka kuljettaja sai surmansa. Raskaassa lastissa ollut rekka suistui tieltä ja sen kuljettaja loukkaantui vakavasti. Henki oli sellainen, että edessä on pian kuntaliitos, jos emme pysty itse tekemään kipeitä ratkaisuja, Arasalo sanoo. . Haastattelu- ryhmään on nimetty valtuustoryhmien puheenjohtajat, valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Ne pystyivät silti puristamaan esityksensä kuunvaihteen valtuustosemi- naariin mennessä. Lopullisesti säästöpaketista päätetään viimeistään joulukuun budjettivaltuustossa. Koulujen lakkautus edellyttää koulujen kuulemista. Aitoon yläkouluopetus siirrettiin Anna Tapion koululle ja Salmentaan koulu lakkautettiin, kun oppilasmäärä laski liian pieneksi. Sen sijaan suunniteltu kyläkouluremontti jäi tekemättä. Nyt tarvittavaa pottia ei saada kasaan ilman pikkukoulujen karsimista. Lakkautettavien koulujen vakinaisille opettajillekin löytyy töitä, sillä kyläkoulujen karsimiseen on varauduttu sijaisuuksilla ja määräaikaisuuksilla. Valtuustoseminaarissa pureksitut säästöt ovat mukana valmistumassa olevassa budjettiraamissa. Sivistyslautakunta esittää, että Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautettaisiin tämän lukuvuoden jälkeen. Lisäksi Rautajärven koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi ja Luopioisten kirkonkylän koulu mahdollisesti kolmeopettajaiseksi. Lukion oppilasmäärä on puolittunut muutamassa vuodessa. Lisäksi henkilöstöä pidetään ajan tasalla, kun säästöpakettia valmistellaan. Yt-neuvotteluissa ei ole tiedossa irtisanomisia eikä lomautuksia. Lautakunnille kerrottiin edessä olevista säästötalkoista vasta heinäkuun lopussa. Puheenjohtajana toimii valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia ja varapuheenjohtajana kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen. Sihteereinä toimivat kehitysjohtaja Jarmo Kivineva ja henkilöstöjohtaja Eija TetriLähde. Uudesta kunnanjohtajasta pyritään saamaan valtuuston päätös lokakuun kokouksessa. Kuolonkolari Lahdentiellä Sinilevää yhä Pälkäneellä ja Kangasalla Lahdentiellä maanantai-iltana sattuneessa liikenneonnettomuudessa on menehtynyt ainakin yksi ihminen. Ranta-Koiviston ja Lentolan liittymien välisellä tieosuudella törmäsivät noin kuuden aikaan puoliperävaunullinen ajoneu- Vain yhdessä Pirkanmaan Elykeskuksen leväseurantapaikalla on havaittu runsaasti sinilevää tällä viikolla. Veropäätös lykätään mahdollisimman myöhäiseen, jotta ehdimme saada paremman käsityksen tämän vuoden verotulokertymästä, Arasalo sanoo. Veropäätökset pidetään Lopulta 20 haki kunnanjohtajaksi Haku päällä: Valinta luultavasti jo loppuvuodesta kangasala Kangasalan kunnanjohtajan pestiä tavoittelee 20 hakijaa. Hakijat ovat hallintotieteiden kandidaatti Jukka Alasentie, diplomi-insinööri Timo Antikainen, hallintotieteiden maisteri Ritva Asula-Myllynen, yhteiskuntatieteiden maisteri Oskari Auvinen, valtiotieteiden tohtori Matti Helin, hallintotieteiden maisteri Anne Heusala, kauppatieteiden maisteri Kimmo Hietala, kauppatieteen ylioppilas Rai- mo Laaksonen, filosofian maisteri Ari Loppi, oikeustieteiden maisteri Marita Lähteenmäki, diplomi-insinööri Tapani Mattila, hallintotieteitä lukenut Matti Mäkelä, hallintotieteiden maisteri Päivi Nurminen, hallintotieteiden maisteri Heikki Nykänen, hallintotieteiden maisteri Jussi Pilviö ja hallintotieteiden maisteri Vesa Rantala. Hakijoista neljä ei halua nimeään julkistettavan. Hakijoita haastatellaan syyskuun aikana. Olen erittäin tyytyväinen päättäjien vastuuntuntoon ja yksituumaisuuteen. Kunta aikoo leikata menojaan miljoonan verran. Pieni pelko oli siitä, ettei asioita saada eteenpäin. marraskuuta, kun valtuusto päättää ensi vuoden tuloveroprosentista ja kiinteistöverosta. . Säästöt koettelevat kaikkia toimialoja, mutta potkuja tai lomautuslappuja ei jaella. Säästöpakettia alettiin kursia kokoon heinäkuun lopussa. Talouden tasapainosta vastaava kunnanhallitus jakoi silloin säästötavoitteen lautakuntien kesken. Sitä ei olla tässä vaiheessa lakkauttamassa, vaan lukion kehittämistyöryhmä valmistelee oman esityksensä ensi kevääseen mennessä. Pakettia valmisteltu hyvässä hengessä Kunnanjohtaja Esko Arasalo kiittelee, että lautakunnat ovat ottaneet tehtävän tosissaan. Lautakunnissa käytiin paljon keskustelua, mutta esitykset olivat käytännössä yksimielisiä. Sama henki jatkui myös viikonlopun valtuustoseminaarissa, joka ei paneutunut tavanomaiseen tapaan raamibudjettiin, vaan säästöpakettiin. . Laitoshoidossa säästäminen on tietynlaista nuorallatanssia: kun yhdessä paikassa säästetään, pitää panostaa ja rakentaa toiseen paikkaan, Esko Arasalo kuvaa. Perusturvan säästöjä rakennetaan yhdessä Kangasalan kanssa, sillä se ottaa ensi vuodesta alkaen hoitaakseen myös Pälkäneen perusturvan. Kaksi koulua lakkautuslistalla Sivistystoimen koulusäästöt jäivät neljän vuoden takaisessa säästöpaketissa tavoiteltua pienemmiksi. haetaan suurimmista ja eniten rahaa käyttävistä hallintokunnista, sivistystoimesta ja perusturvasta. Edellisen säästöpaketin yhteydessä neljä vuotta sitten laitettiin uusiksi vanhustenhuoltoa. Valtuusto ja kunnanhallitus uusiutuivat täksi kaudeksi voimakkaasti. Suurimmat säästöt ? yhteensä 0,7 miljoonaa euroa . Onnettomuus ja siihen liittyvät pelastustyöt puurouttivat Lahdentien liikenteen koko illan ajaksi. ympäristökeskus sai myös muutaman yleisöhavainnon sinilevistä kuluvalla viikolla. Toinen näistä oli runsas levähavainto Pälkäneen Mallasvedellä Pakanrannassa. Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittiin yhdessätoista seurantapaikassa . Laitoshoitoa pyritään edelleen keventämään. . Myös Pälkäneellä on edessään tiukka säästökuuri. Luopioisten vanhainkoti muutettiin palveluasunnoiksi, jolloin kunnan kustannukset pienenevät. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kunnanhallituksessa säästöpaketin valmistelusta ei ole äänestetty kertaakaan, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok) sanoo. Veroista päätetään erikseen Säästöpakettia on valmisteltu kiireisellä aikataululla. muun muassa Kangasalan Vesijärvellä, Valkeakosken Vanajavedellä Sääksmäen sillan luona ja Oriveden Oriselällä. Suomen ympäristökeskuk- sen koordinoima valtakunnallinen leväseuranta jatkuu havaintopaikoilla syyskuun loppuun saakka. Ajankohtaisen levätilanteen voi tarkistaa Järviwiki-verkkopalvelusta.. 4 Keskiviikko 4.9.2013 uutiset . Lautakunnat saattavat syksyn aikana vielä täsmentää säästöesityksiään, mutta kokonaisuuden pitäisi olla kasassa 7. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Puhelimitse (03) 539 9800 Valtuustoseminaari: Pälkäneen päättäjiltä löytyi kriisitietoisuutta Säästöpaketti tuntuu kaikilla toimialoilla pälkäne Sekä yritys- että kuntauudistukset kertovat päivittäin irtisanomisista, lomautuksista ja supistuksista. Mutta porukka on ollut päinvastoin varsin yksituu- Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, kunnanjohtaja Esko Arasalo ja valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko kertovat säästöpaketin rakentuneen hyvässä hengessä, vaikka kipeitäkin ratkaisuja voi olla edessä. maista ja kriisitietoista
Hallitus katsoo myös, että koska lapsia hoidetaan kotona eri puolilla kuntaa ja päiväkotiinvestointeja on karsittu tule- vilta vuosilta, kuntalisällä ei ole vaikutuksia investointeihin. Aloite palautui kunnanhallitukselle, kun asian valtuustokäsittelyssä tapahtui menettelyvirhe. Asian käsittelyssä kuntaa konsultoineen Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan näkemyksen mukaan kuntalisän käyttöönotosta päättää kuitenkin valtuusto, ei esimerkiksi kasvatus- ja opetuslautakunta. Karhuhavainnoista huolimatta Salmisen mukaan ihmisten ei tarvitse rajoittaa liikkumisiaan. . Asiaa ehdotettiin ja kannatettiin palautettavaksi kunnanhallitukselle, mutta äänestystä ei suoritettu. Karhu aivan varmasti väistää ihmistä. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Ei meillä ole menovaan tulo-ongelma, Eero Laesterä sanoo. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa tuloihin ovat kuitenkin rajalliset, ja siksi rakenteet käydään taas läpi. Niinpä kunnan henkilöstön lisäksi myös kuntalaiset joutuvat kantamaan osansa säästöistä kiristyvinä veroina ja heikkenevinä palveluina. ?Ei meno- vaan tulo-ongelma? Nyt haettavat miljoonan euron säästöt eivät johdu niinkään menojen kasvusta, vaan tulojen pienenemisestä. Rakennushankkeen toteutuksesta aiotaan päättää erikseen. Suunnitelmia tarkennetaan esimerkiksi uudella kustannusarviolla, joka kattaa piha-alueen maanrakennustyöt ja aidoituksen. Alakoulun muuttamisessa päiväkodiksi on takana järjestely, jossa alakoulu aiemmin muutti entisen Epaalan koulu lakkautetaan syksystä 2014 alkaen. Sydän-Hämeen Lehti 5 Sivistyslautakunnan säästöjä Alakoulun muutos päiväkodiksi jatkuu Aitoossa Laitikkalan koulu lakkautetaan syksystä 2014 alkaen. Todennäköistä on, että verotusta joudutaan kiristämään jo ensi vuodelle. Lisäksi taloudellisesti huonot ajat näkyvät verokertymässä, joka ei kasva toivotulla tavalla. . Samalla Aitoon esiopetus siirtyi alakoululta entiselle yläasteelle. elokuuta. Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Jari Salmisen mukaan karhuhavaintoja tulee silloin tällöin. . Suurin yksittäinen syy on valtionosuuk- sien pieneneminen. Päiväkodille nähdään tarvetta, koska 12 lapsen Pukkivuoren ryhmäperhepäiväkoti on ollut viime vuosina ruuhkainen. Kannattaa kuitenkin tehdä liikkumisensa tiettäväksi esimerkiksi juttelemalla, tai ottamalla mukaan helisevä kello. Sää Torstaina +18 Sahalahti +18 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +19 +19 Pälkäne Luopioinen +18 Sahalahti +19 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +19 +19 Pälkäne Luopioinen +21 Sahalahti +21 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +21 +20 Pälkäne Luopioinen +17 Sahalahti +17 Kangasala +17 +17 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Yleishallinnosta yritetään vielä löytää säästöjä eläköitymis- ja henkilöstöjärjestelyin. Mutta tämän jälkeen keskusLisäksi tehostetaan muun mu- hallinto on aivan minimissä, assa työllistämistä, jotta kun- Eero Laesterä sanoo. shl tommi liljedahl nan sakkomaksut pienenevät. Aitoon läjä oli todennäköisesti riistakameran kuvaaman karhun Aitoossa torstaiaamuna 29. elokuuta havaittu karhun ulosteläjä on mitä todennäköisimmin peräisin karhulta, jonka riistakamera kuvasi 18. Viime vuonna havaintoja tuli pitkin kesää Aitoosta ja sen ympäristöseudulta. Tänä vuonna havaintoja on ollut paljon vähemmän, Salminen kertoo. Hallitus nihkeänä, valtuusto päättänee Kangasala-lisästä kangasala Kuntalisän maksaminen on kunnalle harkinnanvarainen perheiden taloudellinen tuki, jonka käyttöönottoon tässä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia. Esimerkiksi tekninen toimi pyörii jo minimiresurssein ja vapaaaikalautakunnan on hankala Kirjastoilla otetaan löytää säästöjä jo ennestään käyttöön lainaus- ja mitättömistä määrärahoista. palautusautomaattiKeskushallinnon kulujakin on järjestelmä. vaikea karsia ilman että kunnantalo halvaantuu. . Parissa vuodessa valtionosuudet ovat kutistuneet niin paljon, että aukon kattaminen edellyttäisi tuloveron kiristämistä kolmella prosenttiyksiköllä. Mukana Luopioisten kirjaston ja Aitoon lainausaseman aukioloaikoja supistetaan ja aineiston päällekkäistä hankintaa vähennetään. ovat kaikki toimialat, joskin joka saralta ei voida tavoitella yhtä suuria säästöjä. Kyseessä on kaiken lisäksi arka karhu, joka ei paljon tykkää näyttäytyä. Kattiloiden kansia ei siis tarvitse metsäreissuillaan ruveta paukuttelemaan. . Näin päätyi linjaamaan Kangasalan kunnanhallitus, joka sai käsiteltäväkseen valtuustoaloitteen Kangasala-lisän palauttamisesta. Pälkäneellä on ollut hyvä menokuri. 1.?4. luokkien oppilaat siirtyvät Harhalan kouluun ja 5.?6. luokan oppilaat Kostialle. Valmistelua Aitoon alakoulun tilojen muuttamiseksi päiväkodiksi jatketaan vielä selvityksin. Oppilaat siirtyvät Kostian koululle. Rautajärven koulu muuttuu 2-opettajaiseksi syksystä 2014 alkaen. Luopioisten kirkonkylän koulu muutetaan mahdollisesti 3-opettajaiseksi. Oppilaita siirrettäisiin Aitoon kouluun. yläasteen tyhjiksi jääneisiin tiloihin. Lisäksi lasten määrän lasketaan tulevaisuudessakin olevan sellainen, että runsas 20-paikkainen päiväkoti täyttyisi, ja myös esikoululaisilla on tarvetta aamu- ja iltapäivähoidolle. Tuulimyllyn ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan, kun Hermannin päiväkodin laajennus valmistuu. erillään säästöpaketista. Keskiviikko 4.9.2013
Kunta on maksanut 1,1?1,2 miljoonaa euroa, että saisimme 700 000 euron liitosavustuksen valtiolta. Se on viimeinen takaportti, johon saakka jatkoaikaa voidaan lain mukaan myöntää. Arasalo muistutti, että Pälkäneen vastuuta vesien puhtaudesta lisää se, että Valkeakoski ottaa juomavetensä Mallasvedestä, johon Pälkäne laskee jätevetensä. Kyllä urakoitsijat tietävät realiteetit eli että kunnalla ei ole vaihtoehtoja, Tero Ahlqvist kommentoi. Heikki Rönni puolestaan uskoi, että nykyisessä taloustilanteessa muutkin rakentajat pystyisivät aloittamaan työt ripeästi. Puhdistamon uudelta tontilta on jo kaadettu puut. Rakennustyöt viivästyivät, koska rakennuslupa kaatui hallintooikeudessa. Myös putsari varmasti joskus tulee. Mutta mikä on varasuunnitelma siltä varalta, että valitus meneekin läpi, Ahlqvist kysyi. Puolet avustuksesta on jo maksettu Kunnanjohtaja Esko Arasalo ja Rainer Zeitlin (kok) muistuttivat, että rahaa ja investointiavustustakin tärkeämpi asia on vesien puhtaus. ja suunnittelupöydällä jo paljon pidem- Puhdistamoremontti: Työt aloitetaan riskillä, jottei kunta menetä 0,7 miljoonan euron valtionavustusta Pälkäne luottaa Urpilaisen suopeuteen pälkäne Pälkäne aloittaa Tommolan jätevedenpuhdistamon rakentamisen, vaikka rakennuslupa ei ole vielä lainvoimainen, koska naapuri on hakenut korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa. Kunta uhkaa menettää kuntaliitoksen yhteydessä puhdistamoremonttiin myönnetyn 718 000 euron investointiavustuksen, jos hanke ei käynnisty tänä vuonna. Kunnan johto kävi valtiovarainministeriössä neuvottelemassa rahoituksen varmistamisesta. Puhelimitse (03) 539 9800 Vaihtoehtoja: Kymmenien miljoonien eurojen investointien suunnittelualueella kaikki vaikuttaa kaikkeen Terveyskeskuspäätös purkaa Pikkolan palapelin kangasala Pikkolan alueelle ei Kangasalla tullut uimahallia eikä kaavaillun liikuntapuiston rakentaminen ole edennyt vuosiin. Uuden lukion valmistuttua alkanut pysähtyneisyyden tila on kuitenkin näennäinen, sillä alueelle on viime ajat laadittu toinen toistaan moniulotteisempia suunnitelmia. Rakentamisella on oikeasti kiire. Tämä laajentaisi palapelin sommittelun myös keskusta-alueelle. Liikennejärjestelyjä on Pikkolassa luvassa, vaikka keskusterveysasema jäisikin nykysijoilleen . Millaisilla järjestelyillä rakentaminen Pikkolan paikoin kostealle maalle olisi mahdollista. myös palveluiden kannalta . Sen saaminen edellyttää, että tänä vuonna rakennetaan avustusta vastaavalla summalla ja että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) on pälkäneläisille suopea. . Miten Tero Ahlqvist (ps) ja Heikki paljon olisi pitänyt maksaa Rönni (kesk) katsoivat, että lisää, jotta urakkasopimukset kustelussa on välillä viisasteltu, että ei se raha mihinkään siellä happane. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . 6 Keskiviikko 4.9.2013 uutiset . Emme enää ehdi tähän aikatauluun. Jos kunta jäisi odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, puhdistamo ei välttämättä valmistuisi edes vuoden 2016 loppuun mennessä. Pitäisikö vanha terveyskeskus purkaa ja hyödyntää tontti asuinrakentamiseen, vai soveltuisiko se kenties vanhusten palveluasunnoiksi kun vanhainkotitoimintaa ajetaan alas? Millaisia vaikutuksia ympäristöönsä . Miten nykyiset tilat taipuisivat käyttöön vielä parinkymmenen vuoden päästä. ja nykytiloissaan myös rankkaa peruskorjausta. Parhaillaan selvitetäänkin nykyisten tilojen laajentamisen ja remontoinnin lisäksi kokonaan uusien tilojen rakentamista Pikkolaan. . Uuden rakennusluvan mukaisesti laitos rakennetaan kalliomaisemaan noin 70 metrin päähän rannasta. Pälkäne on viimeinen vuoden 2007 liitoskunnista, joka ei ole käyttänyt avustustaan. Pälkäneellä puhdistamokes- kunta on ministeriön lisäksi myös urakoitsijoiden armoilla. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Ratkaisevin pala on tällä hetkellä terveyskeskuksen, joka kaipaa lisää tilaa . Kunta ehti puolitoista vuotta sitten tehdä rakentajien kanssa urakkasopimukset. Nyt investointiavustus on valtionvarainministeriön hyväntahtoisuudesta kiinni, ja siksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen esittelytekstikin oli laadittu niin, että ministeriö voi viedä asiaa eteenpäin. olisi päästy tekemään puhtaalta pöydältä, Rönni kysyi. Timo Ailio (sd) vakuutti teknisen lautakunnan selvittäneen, että nykyisten urakoitsijoiden kanssa kannattaa jatkaa: puhdistamourakkaan pystyviä isoja toimijoita ei ole montaa, ja hanke viivästyisi entisestään, jos tekijät vaihtuisivat. . Mutta nyt se oli aidosti menossa. Rakentajille on maksettu korvausta, mutta sopimuksia ei ole purettu, vaan samat urakoitsijat hoitavat työt. Nyt urakoitsijoille on makAvustus maksaa settu jo 300 000 euroa siitä, tuplaten ettei tapahdu mitään. Tai oikeastaan jo mennyt, sillä ensi vuoden budjettiin rahaa ei ole enää merkitty, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok) sanoo. Hänen mukaansa ministeriön esittelijät ovat joutuneet joka vuosi selvittämään valtiontalouden tarkastusvirastolle, miksei Pälkäneen rahaa ole käytetty. Valkeakoski remontoi Tyrynlahden vedenottamon, koska kaupunki on luopumassa Tavasetekopohjavesihankkeesta, joka toisi haittoja ja rajoituksia Pälkäneen keskustaan. Kunnanjohtaja korosti, että puhdistamon pattitilanteesta. Siitä, onko se tuo vai tuo vaihtoehto, pallo lähtee Pikkolan suunnittelussa toden teolla vierimään, uskoo kunnan kehitysjohtaja Jarmo Kivineva. Terveyskeskus Keskusterveysaseman molempien vaihtoehtojen heikkoudet ja vahvuudet hintalappuineen on määrä saada paperille lokakuun loppuun mennessä. Ratkaistavia kysymyksiä on kustannusarvioiden ohessa paljon. Nyt avustus ammutaan kallioon ja saamme sileän tontin. Nykyisen lupapäätöksen mukaan töiden pitää olla tekni- sesti valmiita kesäkuun lopussa 2014 ja uuden puhdistamon toiminnassa ensi vuoden loppuun mennessä. eri vaihtoehdoilla on? Molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa pyritään valmistautumaan siihen, että työt voitaisiin tehdä kahdessa osassa. Jos terveyskeskus pysyy nykysijoillaan, joudutaan myös Vatialan terveysasemaa laajentamaan tuntuvasti Lammin- Valtuusto myönsi elokuussa Pikkolan maankäyttövaihtoehtojen selvittämiseen 50 000 euron lisämäärärahan, joskin äänestyksen jälkeen. Päätös syntyi äänin 48?2, yhden ollessa poissa. Pikkolan selvitysrahaa vastaan olivat vasemmistoliiton Seppo Talli ja Jorma Mäntylä, jotka näkivät pienessä rahoituksessa olevan piilossa periaatteellisen hyväksynnän suurille hankkeille. rahkan tulevan asuinalueen ihmisten palvelemiseksi. Pälkäneen vanha puhdistamo vetelee viimeisiään ja ympäristöluvalle saatu jatkoaika umpeutuu ensi kesänä. . Tero Ahlqvist toivoi, ettei kallion louhimisesta koituisi samanlaista lisälaskua kuin Rajalanniemessä. . siitä pitää huolen uusi ammattikoulu, joka ei millään taivu nykyisten tielin- jausten mukaisiksi. Ammattikoulu Keskusterveysasema voi olla palapelin keskeisin muuttuja, mutta myös uusi ammattikoulu on mittava hanke . Kolmen miljoonan euron urakan hinta on noussut 840 000 eurolla, koska puhdistamo pitää viedä hankalampaan paikkaan kallion päälle ja rakennuskustannukset ovat muutenkin nousseet. Heikki Rönni epäili, että rakentajat ovat palaveeranneet keskenään ja päättäneet hilata hintojaan ylöspäin. . Pikkolaan ollaan sijoittamassa lähivuosina uutta ammattikoulua, mutta myös uusi jalkapallokenttä, liikuntahalli ja uusimpana tarjokkaana keskusterveysasema ovat tyrkyllä alueelle. Kyseessä on suunnittelupalapeli, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos sijoituspaikaksi tulisi Pikkola, saman katon alle haluttaisiin maksimaalisen toiminnallisen hyödyn saamiseksi myös esimerkiksi perheneuvola ja mielenterveyspalvelut, jotka nykyisellään ovat ripoteltuina eri puolille kirkonkylää
Seurakuntaa uhkaa lähes miljoonan euron lasku, jos se joutuu maksamaan petollisten sopimusten mukaisen korvauksen haamukoneista. Pälkäneen seurakuntaa laskutettiin ja yritetään edelleen laskuttaa ylihintaa 11 kopiokoneesta, vaikka oikeasti niitä oli käytössä neljä. Seurakunnan lisäksi kopiokonepetoksen uhriksi joutuivat muun muassa luonnonsuojelupiiri, Iittalan naivistisäätiö, muistiyhdistys sekä Hämeenlinnan kaupungin yksiköitä ja yhtiöitä.. Kunta sai Puhdistamoremontin vii- ottaa käyttöön. Tontilta on jo raivattu puut. vasta tekemä valitus. Jos naapurin valitus menee läpi, kunta menettää koko avustuksen ja joutuu lisäksi maksamaan korvauksia ainakin urakoitsijoille. Pälkäneen puhdistamoremonttia on valmisteltu jo yli viisi vuotta. Yksittäisten tonttien lopulliset hinnat määrittelee kunnanhallitus saatuaan OP Kiinteistökeskuksen hinta-arviot. Onkkaalan keskustassa sijaitsevalle Lomakodin alueelle tulee 11 omakotitonttia, joten niistä tavoitellaan yhteensä 550 000 euron hintaa. Seurakunnan taloudellinen tilanne jatkuu tiukkana, koska vanheneva kiinteistökantaa vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Oman uhkansa taloudenpitoon tuo kopiokonejupakka. Oman mausteensa suunnitteluun tuo välillä väläytelty Lahdentien nelikaistaisuus. . Siihen varatut rahat siirrettiin Lomakodin alueelle, jonka tonteilla on kovempi kysyntä. Lähimmäs Mallasveden rantaa tulevien arvotonttien hinta asettuu 40 000 ja 70 000 euron välille, sähkölinjan tuntumassa olevat taustatontit myydään 20 000-35 000 euron hinnalla. Pikkolan alueesta tehdään koko ajan erilaisia maankäyttöluonnoksia, jotka elävät varsin paljon tässä vaiheessa, sanoo hallintojohtaja Jonna SillmanSola. Juhanankartano Lähimpänä toteutusta Pikkolan eri hankkeista on kehitysvammaisille tarkoitettu asumisyksikkö, Juhanankartano. 15 asukkaalle tarkoitetun talon rakennustyöt ovat käynnistymässä vielä tänä syksynä. Kirkkoneuvosto esittää, että veroprosentti pidetään ennallaan myös ensi vuonna. Taloustaantuma on pienentänyt verokertymää, mutta tällä tietoa kirkollisverotuotto toteutuu tänä vuonna budjetin mukaisena. Mitä tarvittaisiin esimerkiksi vuonna 2030 tai jopa 2040. Luonnosteltu koko on suunnilleen sama kuin nykyisen keskusterveysaseman ja jonkin verran pienempi kuin ammattikoulun tämänhetkisten tilojen. pyritään pääsemään pienimmän riesan tietä. Sitä pohdintaa kehitysjohtaja Kivineva toivoo kunnassa käytävän laajemminkin varsin pikaisesti. Pohdinta on yhtä hankalaa kuin tilojen ennakoiva suunnittelukin. . He muuttavat itsenäisesti asumaan omiin asuntoihinsa. Talossa on ympärivuorokautinen henkilökunta, ohjaajia ja hoitajia, Särkkä kertoo. Talo nousee nykyisen kehitysvammahuollon asumisyksikön eli Kaarinankotien lähelle. Pikkolaan on kaavoitettu myös useita muita asuntokortteleita. shl Jani Oksanen Uusi puhdistamo rakennetaan nykyisen yläpuolelle. Jos rakennustöitä ei saada pikaisesti käyntiin, kunta joutuu palauttamaan jo maksetun tukisumman. Hän uskoi, ettei korkein hallinto-oikeus ole asettamassa täytäntöönpanokieltoa puhdistamon rakentamiselle. . Kivineva kysyy. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun käyttöön tulevan rakennuksen suunnittelun ja rakennuttamisen hoitaa Tampereen tilakeskus. Tavoitteena on, että kaavamuutos ja suunnittelu saataisiin hoidettua vuoden 2015 aikana ja rakennusprojekti saataisiin käyntiin vuoden 2016 alussa. Huutijärven toimipiste jäisi siten tyhjilleen vuonna 2017, jonka syksyllä lukuvuosi alkaisi uusissa tiloissa. Liikuntapuisto mällä kuin uusi terveyskeskus. Alustava tilaohjelma on laadittu noin 7000 neliömetrin kokoiselle rakennukselle. Lisäksi saostushelpotuksia kohtuuttomana västymisen vuoksi Sappeesta kaivolietettä ajetaan muualle pidettyyn typenpoistovaati- Aitoon kautta Pälkäneelle puhdistettavaksi. shl Tommi Liljedahl mukseen. vedettyä viemäriä ei ole voitu Lomakodin tonttien keskihinta on 50 000 euroa Pälkäne myy Lomakodin tontit 50 000 euron keskihinnalla. Sydän-Hämeen Lehti 7 uutiset Myös se vaikuttaa, millaisia opiskelulinjoja kunta pyrkii koululle saamaan. Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen mukaan liikuntapuiston piirustusten pariin ollaan palaamassa aivan lähiaikoina. Tekonurmikentän paikkaan vaikuttavat terveyskeskuksen ja ammattikoulun sijoittuminen, ja tenniskenttiä havitellaan yhä siirrettäväksi tennishallin kupeeseen. Yhdistymisavustus, verotulojen täydennysavustus ja rahoitustulot paikkasivat seurakunnan taloutta väliaikaisesti, mutta enää niistä ei ole apua. Valtuusto päätti maaliskuussa, että hanke voidaan käynnistää valituslupahakemuksesta huolimatta. Kantri ry on myös jo puoltanut Leader-rahoitusta Kangasalan skeittiparkille. Myös kiekkokaukalolle pitäisi löytää paikka Pikkolasta. Finnentien ja Lahdentien välimaastoon kaavoitettu yksityinen liikuntahalli odottaa yhä toteutumistaan, mutta kulkee edelleen suunnitelmissa mukana. Keskiviikko 4.9.2013 . Majaran pellolle kunnallistekniikka rakennetaan ensi vuonna. Lomakodin alueen vesija viemärijohdot sekä kaavatiet rakentaa Maanrakennus J.Jönkkäri Oy. Molemmista kohteista saatiin kolme tarjousta. Rampilta pääsee Ranta-Koivistossa Pitkään työn alla olleet Lahdentien liittymät Kangasalan Ranta-Koivistossa ovat nyt autoilijoiden käytettävissä. Pälkäneen suuntaan avautuvien ramppien alueilla tehdään vielä tällä viikolla viimeistely- ja työmään purkutöitä. Kirkollisveroprosentti aiotaan pitää ennallaan Pälkäneen kirkkoneuvosto esittää, että seurakunta jatkaisi nykyisellä kirkollisveroprosentilla. Seurakunnan jäsenien palkkatuloista kerättävä kirkollisvero nousi Pälkäneellä ja laski Luopioisissa 1,7 prosenttiin, kun seurakunnat yhdistyivät kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2007. Viime vuosina seurakunta on tehnyt alijäämäisiä tilinpäätöksiä, sillä kulut ovat kasvaneet tuloja nopeammin. Alueesta maksettiin Tampereen kaupungille 230 000 euroa ja kunnallistekniikan rakentaminen nielee 256 000 euroa. Kunnanvaltuusto myönsi hankkeeseen lisää rahaa, sillä budjetissa vesi- ja viemärijohtojen sekä kaavateiden rakentamiseen oli varattu ainoastaan 80 000 euroa. Tänä vuonna piti rakentaa kunnallistekniikka myös Majaran pellon alueelle. Sekä Lomakodin että Majaran pellon alueen kunnallistekniikkaurakoista pyydettiin tarjousta seitsemältä tekijältä. Yhteiskäyttöä on ruokahuollon lisäksi lähdetty miettimään auditorion, liikuntasalin ja yksittäisten aineluokkien kuten kemian luokkatilojen kautta. Jo kertaalleen lähtökuoppiin päässeestä, mutta odotushuoneeseen liputetusta liikuntapuistoajatuksestakaan ei ole kaiken keskellä luovuttu. Alkuun hanketta viivytti kunnan ympäristölu- Luonnos tarkentuu, kun mahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöön lukion ja yläkoulun kanssa varmistuvat. YHKotien rakennuttama hanke on saanut ARA:n rahoitusta, ja sen on määrä valmistua ensi syksynä. Kunta vuokraa tilat YH-Kodeilta ja edelleen asukkaille. Sosiaalijohtaja Sinikka Särkän mukaan asukkaat tulevat kotoa ja Ylisen kuntoutuslaitoksesta. Kohde ei kuitenkaan ole ?asuntola?. . Tulevina vuosina voidaan saada tuloja Haltianselän rantatonteista, joita päästään myymään, kun tie rantaan valmistuu. Menojen kasvua on pyritty hillitsemään muun muassa kiinteistöistä luopumalla. Seurakunta on myynyt Kyörin pirtin Vuolijoelta. Täksi vuodeksi kirkollisveroprosentti nostettiin 1,8:aan. Olemme saattaneet eri vaiheet korkeimman hallinto-oikeuden tietoon ja pyytäneet kiirehtimään asian käsittelyä. Kunta on saanut puolet 718 000 euron investointiavustuksesta
Tilaisuuksia on vielä monta jäljellä, joten asian harrastus jatkuu! Ihmettelen hieman sitä, että tappiota juhlitaan kuin voittoa konsanaan. käy metsä ympärillä, mutt. Niin ehkä talvella, mutta kesällä vähintään tuhat. Miettikää hyvät pälkäneläiset, eihän tämmöistä voi hyväksyä. Ulf Victorzon V-Zon Oy, Aitoo Kostianvirran taistelu Jahtitulilla Päätteeks. viihtyisää on yhä jahtiystävillä. Päättyy kaikki hyvä, kuten uuden miehen ?sarvipotti?, niinpä nuotio jo hiiltyvä, mi. Suomessahan on harvoin voittoa juhlittu varsinkaan sotatantereella. Urheilussakin riittää kunniakas hopeatila. Historian tekee mielenkiintoiseksi se, että aikalaistietoa on vähän muistiin merkitty eli jos kun tai sitten ei. Kirjoituksen lähdekirjana on ollut Isänmaan Kirja osa IX, Maamme väkiluku ja väestön kasvu eri aikoina. Häiriköintiä uimahallissa Alusta alkaen Kangasalan Kuohussa käyneenä olen joutunut toteamaan ikävän tosiasian, enkä yksin minä, vaan useampi asiakas. Ja tuo häirikkökäytös näyttää pahenevan vuosi vuodelta. Nimittäin nk. harventaneet, vaan ennen Kostian sotaa oli myös rutto, joka ?raapairi. 8 Keskiviikko 4.9.2013 lukijalta . Kyseisellä tieosuudella leipänsä tienaa moni taksi, bussi ja ambulanssi. Tämän olemme saaneet todeta monista asiaan liittyvistä kirjoituksista ja monissa Kostia-tilaisuuksissa. Jos historian opettajan tuomat tiedot menivät osin ohi korvien, niin nyt on jälki-istunnon eli kertauksen paikka, sillä kertaushan on opintojen äiti. Työttömyys, köyhyys, tulonjako ja vastaavat asiat ovat nykyisin riesanamme?! Hymyillään, kun tavataan tulevissa tapahtumissa ja ehkä jonkinlainen kiitoskin on jo paikallaan vaikka tapahtumille ei ole pistettä vielä laitettukaan. Muistiin merkitsi Nestorin pk, Matti P.s. jahtipäivän syksyisen hirviveikkojen pirteän joukon reppuineen saa vieraakseen Siperian tulipaikka ikiaikainen. Ukot piirittävät tervasroihun komean, vääntäytyvät ääreen tulen hehkuvan. Sen parhaan paikan vallannut on itselleen, Väiski, tulentekijä ja vanhin jahtiseurueen, makkaraa viiltelee hän jo paistotikussaan. ?Heh?, tarinankertoja tuo armoitettu, naurahtaen nostaa makkaransa ylle liekkien ja kallistaen hiukan lakkiaan alkaa kertomuksen jahtipoluilta takaa vuosikymmenten. Nuoremmat legendaa nyt kuulla sai, miten ennen kaadettiin hirvet suuret, koirat oivat luodoistansa ketut ulos toi, miten ammuttiin alas sorsaparvet huimat, jänöjussit valkoturkit jälkeen ajon tuiman usein saaliinakin kotiin kannettiin. Tarinoita kuullaan myös kertojien muiden, tuli lämmittää ja madaltuu pino nuotiopuiden. Hämärtyy jo ilta, kas, pimeäks. Ne ajavat tietä kymmeniä kertoja joka päivä. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . altaassa olevien sekaan ja toisinaan heidän päälleenkin kylmäaltaassa pujahduksen jälkeen. Joskus taas sukelletaan suoraan porepaikkoihin välittämättä muista altaassa olijoista. Näiden varsin nuorten häirikköjen käytös on kestään ja mistään piittaamaton. Jos joku uskaltaa huomauttaa kohteliaastikin kielletystä hyppimisestä, niin aikuinen kuin aikuinen saa päälleen silmittömän herjaryöpyn ja muun häirinnän. Monasti uinninvalvojat tuntuvat olevan voimattomia hyvin provokatiivisesti käyttäytyvien häirikköjen suhteen. Kerran kävi sääliksi, kun joku ehkä alta kymmenvuotias poika ei päästänyt puoleen tuntiin iäkästä invalidia porepaikkaan. Mitä tuon ikäiset edes tekevät muuta kuin pahaa ja turhaa terapia-altaassa? Melkein sattunut hukkumistapaus tapahtui nuorelle, ei vanhalle. Laitettakoon Kuohuun ilman aikuisen mukanaoloa alaikärajaksi vähintäin 12 vuotta ja monitoimialtaaseen pääsyn iäksi minimissään 15 vuotta, voisi tuo rajoitus olla myös 18. Juuri Kuohussa esiintyy, enemmän kuin muualla Pirkanmaalla, muutakin epätoivottavaa käytöstä. Liian monen pikkuhäirikön uintikerta Kuohussa alkaa heti pukukoppien järjettömällä paiskomisella ja eläimellisellä huutamisella ja karjumisella. Uinnin jälkeen heitellään märkiä uikkareita pitkin ja poikin. Jos metelöinnistä saa selvän,niin mitäs muuta häiriköt huutavat ilmi kuin sairaita nk. Mutta kummasti alempi nopeusrajoitus jäi pysyvästi. alapääjuttuja. Pesutiloissa havaitsee, että osa häiriköi ruiskuttamalla suihkuletkuista tulevaa vettä ilman tarkoitusta, mutta haittaa tehden sinne tänne. On ikävää löytää lokerikkoihin jättämänsä pyyhkeen jne. Kun etenevän sotajoukon jalkoihin jääneet siviilit rupesivat kapinoimaan sotilailta saamaansa kohtelua vastaa, niin kuningas käski tappaa kaikki ihmiset (siviilit) ja polttaa kylät! Tämä kuningashan jäi muutamaksi vuodeksi kylään Ottomaanien (turkkilaiset) luokse ja palasi kotiin, kun oli kyläillyt liian kauan ja todettiin non grata persoonaksi isäntien taholta! Mitä tapahtui sitten Suomen maakunnassa ennen Kostian taisteluita. (yön) puolta. Historia kertoo myös suomalaisille niistä tapahtumista, joita taistelun todellinen voittaja teki vuosien saatossa. allasta nimitetään terapia-altaaksi. Varsin suosittua on sukellella suin päin ja jatkuvasti ao. Niin tapahtuu myös Luopioisten ja Rautajärven välillä, jos nopeusrajoitus lasketaan kahdeksasta kympis- tä kuuteen kymppiin. Me veronmaksajat maksamme ELY-keskuksen väen palkan joka kuukausi. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Lisäksi tilaisuudet tuovat revisioitua eli päivitettyä tietoa kyseisestä tapahtumista. monitoimialtaassa ala-asteikäiset häiriköt tekevät kylpykokemuksesta liian usein vähemmän miellyttävän. Kerta kerralta samaiset häiriköt, jotka juoksentelevat sinne tänne uimahallissa käyvät vähän väliä hyppimässä kielletysti mistään ja vaaroista välittämättä monitoimialtaaseen, Nokialla ko. Sen aiheutti nälkä, rutto ja kyseinen sota. Ja myös rakennusmestarit, sairaanhoitajat ja Pälkäneen työntekijät? Eli mitä maksaa. Ajan noin 400?600 kilometriä päivässä. Kaiken huippuna Sammallahti vihjaa, että tien korjauksen sijaan voidaan tilapäisesti alentaa nopeusrajoitusta. Aitoon ja Pälkäneen välin satasen nopeusrajoitus lasket- tiin kesällä 2011 väliaikaisesti kahdeksaan kymppiin. Sammallahti mainitsee, että vuonna 1997 Pohjan ja Rautajärven välillä kulki 470 autoa vuorokaudes- sa. Täytyy ajassa pakittaa 1600-luvun lopulla olleisiin nälkävuosiin, joita oli monta peräkkäin. Mikä oli sodan ja sen seurausten osuus? Olisiko sota, ehkä käyty Kyllönjoella, jos luontoäiti ei olisi muokannut vähän aikaisemmin Kostian maisemia? Samat vaivat on kohdattu myöhemminkin, muuta eri järjestyksessä, kuten noin sata vuotta myöhemmin nälkä, sota ja espanjantauti. Kostian taisteluista on kulu- nut se noin kolmesataa vuotta. Mitä ovat ne tämän päivän ?rutot?? Elämmekö ihan oikeasti demokraattisessa länsimaisessa sivistys- ja oikeusvaltiossa, jossa on moraalisesti ja etnisesti oikea arvomaailma, sen arvioikoon jokainen tykönänsä. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Väliaikaiset nopeusrajoitukset tuppaavat jäädä pysyviksi ELY-keskuksen suunnittelupäällikkö Juha Sammallahti lupaa (SHL 28.8.) korjata vain pahimpia reikiä Luopioisten, Rautajärven ja Pohjan tieltä. Mies voisi nousta kyytiin joku työpäivä. Lähdekirja kertoo, että Suomen hieman alle Urheilussakin riittää kunniakas hopeatila. puolen miljoonan väkimäärä laski sataviisikymmentä vuotta sitten olevalle tasolle! Luvuissa on mukana Käkisalmen ja Wiipurin läänit. koko kansaa ?tasapulisesti?. Tunnen kyllä Voiton, hän juhlii sitä yleensä aamutunneille asti, joka on jo seuraavan päivän 15.2. lämpöään meille hohti, jäähtyessään lähettelee kotiin yhden illan ystäviään, oivia jahtiveikkoja noita, emäntiään hellimään. Antti Nikkinen (Runo syntyi 1970- luvun lopun ja 1980-luvun hirvijahtien valokuvia katsellessani ja nuotiohetkiä muistellessani.) Kyseisestä taistelusta ja sen huipennuksen H-hetkestä on kulunut noin kolmesataa vuotta. Uhrien määristä ja muista vahingonteoista tuskin kukaan tietää edes suuntaa antavia arvioita! Tätä jatkui monia vuosia, mutta mikä olisi ollut historiamme, jos Venäläiset olisivat jääneet ?kylään. kuivat tavarat läpimärkinä. Ja vain muutaman häirikön takia. Ajattelin hankkia sarjalippuppuja Kuohuun, mutta nyt ajatus ei ota oikein innostaakseen. Häiriköinnin on loputtava tai ainakin merkittävästi vähennyttävä ennen kuin kannattaa lisätä käyntikertojaan Kuohuun. Jos ei muuten, niin uudet ikärajat etenkin terapia-altaan käyttöön. Sitten kylmävesialtaan ja terapia-altaan voisi metalliaitauksen lisäksi erottaa ylimääräisellä verkolla. Samoin hyppimistä estävät verkot myös kolmen niska- ja selkähierontalaitteen yläpuolelle. Kylpijä. Tilastot (kirjat) kertovat, että Suomessa oli viidensadan vuoden aikana ollut sata nälkävuotta, jotka koskivat lähinnä köyhintä ja sairainta osaa, sekä pieniä lapsia, sillä olihan Suomi silloin Euroopan köyhintä ja sikiävämpää kansaa. Nälkävuodet eivät tulleet ?tasajaolla. pidemmäksi aikaa, kuten tekivät Suomen sodan jälkeen? Oliko edellä mainittujen tapahtumien syy tai seuraus se, että eräs Ruotsin kuningas yritti mennä Moskovaan avoimella paluulipulla. vaan kuten nytkin lamat usean vuoden perättäisinä jaksoina, niin silloin ja myöhemmätkin nälkävuodet. Kyseiset nälkävuodet eivät yksin maan asukkaiden ?rivejä
Kotiin palasimme juhannusyönä ja kansainväliselle Vantaan kentälle tulvahti samalla puolialastomia eteläEuroopasta tulleita suomalaisia rantasandaalit jalassa hakemaan matkatavaroita hihnalta. Me vähän ihmettelimme tätä kaiken muodollisuuden Laamoja, unohtanutta villiä joukkoa, alpakoita kun Perussa koululaisetkin Titicaca-järvelle mentäessä olivat univormuissa ja riveissä, näimme villit laamat ja alpakat missä heitä näimmekin. aroheinää syömässä ylätasanSoile Marjatta Aakkula, golla. Isoja koneita ei näkynyt missään. Huipulla muuan kavereistani sai pyörrytyskohtauksen. Taiteilijalle joka teki muun muassa Kalevi Sorsan muistomerkin ja SDP:n puoluetoimiston reliefin. Hänenkö henkilömuseonsa tarvitsee kipeämmin rahoitusta kuin vanhus- ja vammaispalvelu Kangasalla. Tähän olisi hyvä saada vastaukset myös valtuuston puheenjohtajalta Raimo Kouhialta ja kunnanhallituksen varapuheenjohtajalta Hanna Laineelta. Ryhmäpuheenjohtaja Pekka A. Hakemuksessa kunnanhallitus totesi, että ?Kangasalla on viime vuosina kuollut muutamia henkilöitä perillisittä ja kunta on hakenut vainajien omaisuutta sosiaalisiin käyttötarkoituksiin, lähinnä vanhus- ja vammaispalveluihin liittyviin tarkoituksiin. Kouluja sentään oli tasaisesti kylissä ja talot olivat kaikki aika vaatimattomia. Siellä jos missä luulisi opetustunnin olevan kallis. Lukion ylläpitäminen ei ole mikään pakko kunnalle, peruskoulun on. Hän sanoi, että aimaraa puhuvat ihmiset ovat leveäkasvoisia ja pyöreänenäisiä tyyppejä, joita asuu kaupungin toisella puolella. tiedoksi, että kahden perillisittä kuolleen henkilön omaisuus luovutetaan kunnalle. Pyysin erästä vartijaa auttamaan häntä, kun itsekin olin heikossa kunnossa ohuen ilman takia, ja hänet talutettiin sitten alas bussin lähtöpaikalle. Kunta haki perillisittä kuolleiden henkilöiden omaisuutta kunnalle. Palasin kotiin juhannuksena. Lima sijaitsee Tyynen valtameren rannalla ja laskeutuminen kentälle meren yltä ei pelottanut, vaikka Andien vuoriston yllä olisi ollut ihmeteltävä, kuinka jostain löytyisi niin tasainen paikka, että siellä olisi lentokenttä. Ensimmäisinä päivinä kävimme turistibussilla etelässä Piscossa, Icassa ja aavikon pikkukaupungeissa. Hoito oli hyvää ja tehokasta. Amerikkalaisessa koulussa saimme seurata opetusta. Perillä meillä oli kyömynenäinen ketsuan kieltä osaava opas, joka osasi myös englantia espanjan lisäksi. Jokilaaksossa oli idyllinen rata joten junassa oli tunnelmaa. Itse temppelialueella kävimme tyhjissä hautakammioissa, ihailimme rakennelmia ja kulttiviljan viljelyyn rakennettuja penkereitä. Monet perheet valitsevat asuinpaikkansa ensi sijassa sen perusteella, että lähellä on pieni ja turvallinen koulu. Parasta olisi, jos ei tarvitsisi lopettaa mitään koulua, mutta jos jotain on pakko, miksi aloitetaan alakouluista? Ihmettelijä. Ensimmäisinä lakkautuslistalla ovat taas pienet mutta hyvin toimivat kyläkoulut. Sydän-Hämeen Lehti 9 Kääpäorakas vai vaahterankääpä? vaahterankääpä. Jos Timo Salosen vaahterassa sesti kääpäorakas. Jos taas alapinnalla on pillikasvaneella sienellä on piikit Urho Mäkirinta alapinnalla, on se todennäköi- kerros, on se todennäköisesti Mitä liikkui mielessä Iltasmäessä? Iltasmäen Kulmatien jätepisteellä näkyivät elokuun lopulla kesän jäljet. Mitäköhän tavaroiden tuojan mielessä on oikein ollut? Ihmettelijä Testamenttivarat Pyykkö -museolle, eivätkä sosiaalisiin tarkoituksiin Pirkko-Liisa Ollila toivoi suvaitsevaisuutta ja paheksui sitä, miten Kimmo Pyykköä käsitellään kulttuuritalokeskustelussa (KS 23.8.). Kunnanhallitukselle annettiin 26.8. Sitten lensimme Juliacasta takaisin Limaan Andien yli. Limassa perehdyimme vielä arkeologisiin kaivauksiin Auringon temppelin luona tutuksi tulleen oppaamme johdolla. Pitkät päivät ja perusteelliset selostukset maan ihmeellisestä menneisyydestä väsyttivät, vaikka olivatkin mielenkiintoisia. Keskiviikko 4.9.2013 . Näinköhän vainajatkin olisivat halunneet omaisuutensa käytettäväksi? Heini Niklas-Salminen Miksi lukion lopettamisesta ei keskustella? Pälkäneellä sivistyslautakunta haluaa säästää lopettamalla kouluja. Puhuttiin asukkaita olevan kohta puoli miljonaa. Nousu yli3000 metrinkorkeuteen ei sujunut ongelmitta. Ensimmäisenä iltana vietiin sairaalaan nuori migreenipotilas. Kauraa ja ohraa oli pelloilla pystyssä, sitä korjattiin kai tarvittaessa. Omaisuus käytetään Mitäköhän tavaroiden tuojan mielessä on oikein ollut? ?Kangasalle rakennettavan kulttuuritalon ja Kimmo Pyykkö-museon toiminnan edistämiseen sekä kyseisten tilojen varustamiseen liittyviin hankintoihin.? Lukija kirjoittaa Olin siellä minäkin Pälkäneläinen matematiikan lehtori Vuorinen kirjoitti tekemästään Perun matkasta niin perusteellisen selostuksen, että minä puolestani voin vain kertoa, että Suomen espanjanopettajat ry järjesti tämänvuotisen opintomatkan jäsenilleen Peruun. Seuraavana päivänä minäkin sairastuin ja oksentelin. Lääkäri tutki ja totesi, että se on vuoristotautia ja määräsi punkiin turistibussilla lumihuippuisten vuorten ohi. Niinpä pääsin yhden vuorokauden päästä takaisin jatkamaan matkaa. Machu Pichulle menimme isänpäivän aamuna kello kuuden jälkeen takseilla, junalla ja linja-autolla. Matka vuorilla olevassa maalaismaisemassa oli mielenkiintoinen. Voihan olla olemassa hyvät perustelut tehdä tällaisia ratkaisuja, mutta miksi niitä ei kerrota kuntalaisille. Ei haeta enää jäämistöjä vanhus- ja vammaispalveluiden käyttöön vaan Kimmo Pyykkö-museon toiminnan edistämiseen sekä tilojen varusteluun. Kimmo Pyykkö, jolla on muun muassa oma lomasaari Helsingin edustalla ja asuu Helsingin Kaskisaaressa Kimi Räikkösen talon naapurissa. Esittäkää vertailu! 16-vuotiaat ovat paljon valmiimpia kulkemaan pitkiä koulumatkoja kuin 7-vuotiaat. Kangasalle ollaan juuri rakentamassa kulttuuritaloa ja Kimmo Pyykkö -museota, joten olisi tarkoituksenmukaista hakea omaisuutta kulttuuriseen käyttötarkoitukseen.? Tätäkö meidän pitäisi suvaita Pirkko-Liisa Ollila. Sen sijaan lukio, jonka oppilasmäärä on lehtitiedon mukaan enää noin 70, halutaan säilyttää. Vierailimme kahdella intiaanisaarella tutustumassa heidän elämäänsä. Matkalla Juliacan kentälle poikkesimme vielä yhden kulttipaikan äärellä, missä oli hautojen jäänteitä. Cusco oli suurempi kaupunki kuin luulin, vanha keskusta oli laaksossa mutta rinteille oli rakennettu paljon uusia taloja. Kun edelleen podin hengitysvaikeuksia, suostuin jo hänen pyyntöönsä mennä sairaalaan happihoitoon ja tiputukseen yms. Kimmo Pyykkö, jonka Uusi Aika reliefiä SDP osti 50 kopiota kerralla ja joista jokaisesta Pyykkö sai yli 1700 euroa, taiteilija joka on tehnyt vastaavat vaalitukityöt myös Koivistolle. Siellä kulkee junia mutta kieltenopettaja me matkasimme Punon kaulääkettä. Lensin muiden mukana 9-paikkaisessa pikkukoneessa Timo Salosen kuvaama Sahalahden kääpä mietityttää yhä. Nascan viivoja katsomassa. Näimme monta museota, keitaan dyynit ja loppumattomat hiekka-aavikot sekä guanosaaren linnut ja merileijonat. Matka Machu Pichuun Limassa on yli 10 miljoonaa asukasta ja asuimme aika hyvinvoivalla alueella (Miraflores). Missä on keskustelu siitä, paljonko lukio maksaa kunnalle. Hotellissa näimme TV:stä etupäässä kauheita uutisia rikoksista, joita selvitettiin. Kurjuus tuli epäsuorasti esiin. Ohjelmassa oli kolmen päivän tutustuminen yhteiskuntaan ja kulttuuriin yhden yliopiston luennoilla. Kielikoulutusta nähtiin yksityiskoulussa, missä saimme keskustella opettajien kanssa ja nähdä heidän käytössään olevan laitteiston. Cuscoon ja Machu Pichulle lähdimme aamulla kello viisi hotellista. Lähdin 7. kesäkuuta 21 muun osallistujan kanssa Helsingistä ensin Amsterdamiin ja sieltä sitten Limaan. Perun talvi merkitsi sitä, että meillä oli vähän sukkia ja takkeja mukanamme, jottemme olisi palelleet, kun yöt voivat viileitä. Päivällä oli 16?23 astetta. Olin mukana kaavailemassa matkaa jo viime vuonna ja säästin osaltani pari sataa euroa joka kuukausi voidakseni toteuttaa suunnitelmani käydä tutustumassa niin monesta yhteydestä, muun muassa Vargas Llosan kirjoista ja aikaisemmista tuttavuussuhteistani, tuttuihin asioihin. Lahti jo sosiaalisessa mediassa näytti hymynaamaa kyseiselle päätökselle. Menevätkö priorisoinnit nyt oikein
Kemi, Kaakinen 16.9. Turku, Optinäkö 8.10. Sopimuksen kokonaisarvoksi on arvioitu jopa useita miljoonia euroja. Toimitusjohtaja Panu Suhonen on luonnollisesti erittäin tyytyväinen sopimukseen pääsemisestä. . Turku, Optikko Rahkonen 4.9. Helsinki, Kamppi 3.9. 050-3834234 Kehykset: Carrera JAAKON TOP 3 -SUOSIKIT NAISILLE: smoy Selin & Synsam TYYLIKIERTUE Tule ja anna Jaakon suositella silmälaseja, jotka sopivat juuri Sinulle. JAAKKO JAAKON TOP 3 -SUOSIKIT MIEHILLE: KAIKISSA SYNSAM-LIIKKEISSÄ LINSSEISTÄ -25 % Vuoden koroton ja kuluton maksuaika silmälaseille. Tarjous on voimassa 30.9.2013 asti. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Laadukkaat silmälasit tekevät sinusta SINUT. KANGASALA: KANGASALAN OPTIIKKA SYNSAM Keskusaukio 2, puh. Yrityksen tuotantotilat ja pääkonttori sijaitsevat Kangasalan Lentolassa ja sivutoimipiste Vantaalla. Suunnitteilla on toimistotilalaajennus, joka aiotaan toteuttaa vielä tänä vuonna. Koko maan laajuisesti urakoiva yritys työllistää suoraan yli 20 työntekijää, minkä lisäksi sen toimitusketjuun kuuluu paljon alihankkijoita. Liikenneviraston rautatieasemien opasteita koskevat vaatimusmääritykset ovat erittäin tarkat, mutta Neonpoint Oy läpäisi tehdaskatselmuksen ensimmäisellä kerralla. Tarkastuksessa katselmoitiin tuotantoprosessi, kaikkien opastetyyppien rakenteet ja valaistus vaatimusten täyttyminen kirkkauden ja valontasaisuuden osalta. Kuvassa Liikenneviraston ylitarkastaja Kimmo Turunen (oikealla) ja Neonpoint Oy:n toimitusjohtaja Panu Suhonen tehdastarkastuksen päätteeksi. RENKAAT SYKSYYN KANGASALAN EUROMASTERILTA! KESÄRENKAAT VARASTOSTA ALENNETTUUN SYYSHINTAAN TALVIRENKAAT ENNAKKO-OSTAJILLE EDULLISEMMIN RENGASSARJAN OSTAJILLE PYÖRIEN SUUNTAUKSEN TARKASVELOITETAAN ERIKSEEN TUS KAUPAN PÄÄLLE ELO-SYYSKUUN AJAN (SUUNTAUS JOS SIIHEN ON TARVETTA) Tarjoukset voimassa syyskuun loppuun asti, koskee henkilöautoja. Meiltä myös kaikki raskaan kaluston renkaat. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lentolasta: Rautatieasemien opasteita koskeva sopimus on kangasalalaisyritykselle arvokas Neonpoint ja Liikennevirasto sopimukseen Liikennevirasto on solminut kangasalalaisen Neonpoint Oy:n kanssa puitesopimuksen rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmän staattisten opasteiden toimittamisesta. Sopimus kattaa uusien rautatieasemien . Sopimus takaa koko yrityksen perustyöllisyyden nykyisen kaltaisina vaikeina aikoina ja se onkin sopimuksessa merkittävä asia toimittaessa valomainos- ja opastemarkkinoiden kaltaisella epävakaalla Syyskuun tarjoukset: Rengasratsiat alkavat! Ohjauskulmien Meillä mahtavat tarkastus ja syystarjoukset kesärenkaista esim: etuaurauksen säätö 50 ? Kumho KH17 175/65-14, 280,Kumho KH17 185/54-15, 300,Kumho KH17 195/65-15, 320,Kumho KH17 205/55-16, 380,Hinnat sis. Aikataulukaapit ovat huurtumisen estävillä lämmittimillä varustettuja ja niihin on suunniteltu energiaa säästävä ohjausautomatiikka. Sopimus on kaksivuotinen ja sisältää kahden vuoden jatko-option. Nummela, Optikko Nyman. 010 237 2120 Maailmanvalloittaja, muotitoimittaja JAAKKO SELIN LITE BÄTTRE. 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. 30.8. Lahti, Optiminäkö 12.9. Tampere, Optikko Tulonen 26.9. kuten kehäradan asemien . Jyväskylä, Optikulma 19.9. vaihtotyön + suodatin) 10? IT´S MORE THAN JUST OIL. /l (Volkswagen, Seat, Audi ja Skoda pitkillä huoltoväleillä 15 ?/l) sektorilla. Tornio, Kaakinen 17.9. 10 Keskiviikko 4.9.2013 kyliltä . Helsinki, Itäkeskus 25.9. Helsinki, Erottaja 13.9. Tuusula, Hyrylän Optiikka 24.9. Kangasalan Optiikka 2.10. alleasennuksen kierrätysmaksuineen. MOOTTORIÖLJYVAIHDOT: Castrol Magnatec C3 (sis. Sopimus antaa myös hyvän turvan yrityksen kehittämiselle ja toiminnan laajentamiselle. Yli 30 vuotta alalla toiminut Neonpoint Oy on yksi Suomen johtavista valomainos- ja opastetoimittajista. Oulu, Optimus 9.9. ja vanhojen asemien uusimista vaativien opasteiden toimitukset ja asennukset. Näitä opasteita ovat erilaiset valaisemattomat opasteet ja led-valaistut opasteet ja aikataulukaapit. Led-valaistukset toteutetaan energiataloudellisilla teholedeillä. Hyvinkää, Willa 4.10. Kysy lisää ! www.luopioistenautohuolto.fi Palvelemme ma-pe 8-17, la 10-14 LUOPIOISTEN AUTOHUOLTO (elokuussa la suljettu) Alinantie 1, Luopioinen Puh
010-239 0880, FAX. 8-17, p. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. (03) 379 2940 . 045 131 5357 jariramo@gmail.com Rakennusalan työt ammattilaiselta. Ammattitaidolla ja kokemuksella Hyödynnä kotitalousvähennyksesi Ellintie 6, Kangasala P. 0400 556 638 * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut RENGASMYYNTI Kankaita ja ompelutarvikkeita RISTO RIKKONEN Traktorin varaosat PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. 03-377 3530, ma-pe 9-17, la 10-14 Roineenkatu 12, Valkeakoski Hammasteknikot AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 www.kangas-riitta.fi P. 040-588 0642 tai 03-543 3159 Tervetuloa! TETEKA ista ll a k i n! Pa a a ll i m m i a h r pa Soita ilmoituksesi Alan Ammattilaisiin! 044 3477 402. 045-1331 221, 045-1331 222 Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Siivouspalvelut Toimistosiivoukset Taloyhtiösiivoukset Kotiapu MU Palvelut Mirja Uotila p. 040-773 8779 Rakentaminen ja remontointi PÄLKÄNEEN KOTI- JA MÖKKIHUOLTO Rakennusalan ammattilainen Jari Rämö p. Mattotyöt P. Keskiviikko 4.9.2013 . P. (03) 377 3447 PALVELEMME: Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Rautajärven Puu Pohjantie 295 Puh. 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Puutavarat MEILTÄ! Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. 0400-497743 kari.lahtinen@ppc.inet.fi Hyödynnä kotitalousvähennys! Kirpputorit Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari KALERVO INGALSUO Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. 040 184 8317 Hippeläinen Avoinna: ark. 0400 737 546 ma-pe 10-18, la 10-14 www.kangasalankirjakauppa.fi Kirjanpitotoimistot Kiinteistönvälitystä KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Markus Huttunen Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 8-18, la 9-14, p. (03) 379 0333 - AKUT AA Markku Raimi 0400 - 335130 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Kirjakaupat Keskusaukio 2, p. TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu Asianajotoimistot Hammasteknikot Jätehuoltoa Erikoishammasteknikko Rautajärven Merkillisen reilu. Viemäripalvelu p. (03) 377 1140 Avoinna: ark. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.aleksinlkv.net Lattiapäällysteasentaja LATTIAPÄÄLLYSTEASENTAJA Kari Lahtinen Parketti- ja puulattioiden hionta, lakkaus ja värjäys . www.tv-hugg.com KIRPPUTORI PARKKI VIIALASSA p. Sydän-Hämeen Lehti PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. 0400-404 425
Taskuntonginta ja kasvomaalaus ilahdutti etenkin pienimpiä lapsia. Etualan Pasi Aaltojärvi antoi vastusta nuoremmilleen. Rikalan kanssa. Oppilaat vanhempineen nauttivat avajaisten tarjoomuksista: liikunnasta ja leivonnaisista Saa liikkua! kangasala Kirkkoharjun koulun oppilaat perheineen viettivät uuden pihan avajaisia liikunnan merkeissä. Rikos on jo vanhentunut ja osalliset alaikäisiä, joten se voidaan jakaa varoitukseksi toisillekin. Pikkumiehet innostuivat mökillä kalastuksesta, ja tuli tarve vaihtaa mato-onget virveleihin. Näissä on selvät sesongit: joskus hypitään twist-narua, toisinaan potkitaan ja heitellään pientä footbag-palloa, kumi- nen ajan. AUTON ALLE hätistelty lintu oli jo toinen tunnolleni jäänyt lokki. Lintu kohottautui siivilleen ja esitteli kulmikasta lentotaitoaan hitaasti ja varovasti perässä köröttelevän auton edellä. Pläts. Oltiin saavuttu ison tien risteykseen. Ihan nappiin ei mennyt tälläkään kertaa, sillä nauhan toisessa päässä seisova opettaja toteaa. Yksi asia näkyy liikuntapaikoilla heti. Pyydyksen naru oli kymmenkunta metriä lyhempi, eikä kukaan hoksannut pitää siitä kiinni niin pitkään, että olisi ehtinyt pysäyttää vajoamisen kohti Ahdin valtakuntaa. Teko voidaan jakaa lukijoiden kanssa, koska siihen ei sisälly tuottamuksellisuutta ja katiska on ruostunut puhki jo ajat sitten. Kalastuksessa joutuu maksamaan turhia oppirahoja, kun sukupolvien ketju on välillä päässyt katkeamaan ja uusi polvi joutuu aloittamaan harjoittelun nollilta. EDELLÄ MAINITTUJEN vastoinkäymisten jälkeen kesti kymmenkunta vuotta ennen kuin järvellä kaivattiin uusia haasteita ja isompia saaliita. Pieni apulainen oli alusta alkaen mukana verkkojen laskussa ja kokemisessa. Ja kun vapoja alettiin varustaa, hankittiin kunnon kuvat. Ensimmäisen ennenaikainen poismeno johtui orastavasta kalastusinnosta. Myös lapset, joiden harrastukset painottuvat toisenlaisiin puuhiin eikä mielessä väiky huippu-urheilijan ura. Anu Ritvanen Kolumni Oppirahoja MÖKKITIELLÄ pällisteli lokinpoikanen. Auton alle jäävät luontokappaleet osaavat varoa ihmistä, mutta eivät ihmisen keksimiä laitteita, jotka ovat harventaneet populaatiota vasta muutaman vuosikymme- pikkukalamies poimi aikansa kuluksi vedestä mehukanisterin. Seuraavalla bussipysäkillä perhe kuitenkin tarkasti, ettei autoon jäänyt höyheniä tai tahroja. TEIDEN VARRET ovat loppukesästä irvokasta katseltavaa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. 10-vuotias Markus Sulasalmi otti kaiken irti twist-rastista. Kuminauhaa pingottaa erityisopettaja Anniina Alanen. Ronja Niemi kurkottaa taskun aarteita Anne Nevalan (vasemmalla) ja Sari Stranderin valvonnassa. Liikenne sen sijaan karsii liian rohkeita ja varomattomia eläimiä. Toivottavasti peto pureskeli kaulan seudun varovasti, ettei kahdesti heitetty uistin tarttunut sen poskeen. PYYDYSKALASTUS ei alkanut sen onnellisempien tähtien alla. Pojat kävivät laskemassa katiskan järven selälle ja löysivät samalla parinkymmenen metrin syvänteen. Kenestäkään ei ollut tappamaan narun päässä huutavaa luontokappaletta, vaan lopulta siima piti katkaista. Onneksi lokki ei rääkynyt vastarannalla kovin pitkään, vaan päätyi ravintoketjun seuraavan lenkin helpoksi saaliiksi. Tämänvuotisen pesueen kasvatti oli kuin murrosikäinen ihmisuros: kooltaan aikuisen kokoinen, mutta liikkeiltään kömpelö ja käytökseltään pölhö. Lintu ei osannut väistää autoa, vaan siirtyi ojan puolelle vasta kun pysäytti auton ja hyppäsi ulos sitä hätistelemään. Juuri kun piti jatkaa matkaa, hyväkäs pomppasi takaisin tielle. Vihreät leimakortit vain rutistuvat käsissä, kun koululaiset kiitivät rastilta toiselle. Kirkkoharjun koulun vanhempainyhdistys myi leivonnaisia, paistoi vohveleita ja makkaraa jatkuvalla syötöllä. Parin tunnin kuluttua, 200 makkaraa ja useampi taikinaastia myöhemmin, vatsat ja kassalippaat notkuivat, mutta vuoat ja lautaset kantoivat enää murusia. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Outi Ojala liikkuu paikalla valkoinen stetson vilkkuen. Ohi viuhahta- nut autoilija ei tosin ehtinyt varmistua siitä. Lapset varmasti osaavat keikkua ja renkkua telineillä, mutta on hyvä saada ohjausta, miten telineissä voi ja kannattaa liikkua, Ojala perustelee. Kolmasluokkalaiset loikkivat putkelta ja telineeltä toiselle ja ottivat tuntumaa lajin saloihin Parkour-akatemian Joonas Tähtisen opastuksella. Suunnistusta harrastava Siiri Pajula heilautti itseään käsivoimin telineeltä maahan kuin vanha tekijä. . 12 Keskiviikko 4.9.2013 kyliltä . Kun tarjotaan mahdollisuudet mielekkääseen ja monipuoliseen liikkumiseen, lapset liikkuvat. Pientareilla retkottaa monenlaisia eläimiä, jotka ovat jääneet toiseksi luonnon ja auton kohtaamisessa. Yhdistys järjesti luokille myös opetusta uuden parkour-alueen käyttööön. - Kaikkia vähän jännittää uudet hurjat leikkipaikat. Tykkään telineistä ja oon oppinut pari juttua, tyttö toteaa parhaan ystävän Jessikan käsikynkässä. Erityisopettaja Anniina Alasen mukaan oppilaiden suosikkileikit vaihtelevat kausittain. . Pinja Turunen odottaa malttamattomana vuoroaan AnnikaKoulun pihan avajaisten yksi ohjelmanumero oli koululaisten ja vanhempien välinen jalkapallo-ottelu hepan ja äitinsä Heli uudella tekonurmella. Isolla uistimella ne isot kalat saadaan. Uistinpakkauksissa ei ole käyttöohjeita vasta-alkajille. Että siima kannattaisi pitää tiukalla, jotta uistin sukeltaisi pinnan alle. Pojilla nappasi heti toisella heitolla tosi komea saalis: iso lokki huusi siiman päässä uistin kurkussaan. Mitä kaupungissa kasvanut eläinten ystävä ja veneellinen lapsia sellaisessa tilanteessa osaa tehdä? Oli varmaan hupaisa näky, kun kalaseurue kauhoi vauhdilla rantaan ja lennätti perässään lokkia kuin leijaa. Henkilökunta oli järjestänyt koululaisille kaikkea mahdollista suunnistuksesta, pallon heittoon ja naruhyppelystä puujalkakävelyyn. Seurat esittelivät kori- ja lentopalloa. Pedoilla on juhlapäivät raatojen äärellä. Ahneimmat tosin kohtaavat saaliinsa kohtalon ja muuttuvat itse toisten ateriaksi. Evoluutio on vuosimiljoonien aikana karsinut lajien heikoimpia yksilöitä. Lokki ei tuntenut varoituskolmiota eikä tiellä ajanut asuntoauto osannut varoa kokematonta lentäjää. Viimeinen lento päättyi kertarysäyksellä, sillä lintu sai täysosuman. Verkonnostaja huomasi sen siinä vaiheessa, kun alettiin olla pitkän verkon toisessa päässä, ja poika oli vetänyt verkon perässään perusteelliselle solmulle. Kun selvittelee sotkuja pari tuntia, oppii myös nostamaan veneen moottorin ylös, ettei verkko kierry sen ympärille. SHL Tommi Liljedahl
Mielellään näkisin yritysten harjoittavan yhteiskuntavastuuta enemmänkin. S-ryhmän näkyvyys on hyvä, joten esimerkiksi mainospaikkojen ostamisesta logoille ei ole hyötyä. Työt aloitettiin toukokuussa ja leikkipaikat ovat olleet käytössä syyslukukauden alusta saakka. Tämäntyyppinen sponsorointi sopii yrityksen arvoihin, olemmehan pirkanmaalaisten omistaman osuuskauppa ja perheet ovat meidän asiakkaitamme, Mäki-Ullakko tiivistää. Voimakkaasti kenttää paikalle ajanut rehtori on muodostanut tilanteesta oman käsityksensä. . Ilta käynnistyikin lasten ja vanhempien jalkapallo-ottelulla. ATK-luokkaan on tehty uusi lattia ja rakenteita kuivataan ruokalassa, rehtori Timo Santamäki huomauttaa. Kangasalan kunnan tilapalveiden toimistoinsinööri Anna-Liisa Malm-Uotilan mukaan kosteus kuivatetaan pois rakenteista, jonka jälkeen ne uusitaan. Sponsorointi leviää julkisiin kohteisiin Kirkkoharjun koulun monitoimikenttä on Pirkanmaan Osuuskaupan, Suomen Palloliiton ja Kangasalan kunnan yhteistyössä rakennuttama Ässäkenttä. Koko alueen liikennejärjestelyt, rakennusten perustusten vesieristys ja salaojitus sekä kaikki leikkitelineet uusittiin perusteellisesti. Haluamme olla mukana kylän elämässä. Keskiviikko 4.9.2013 . Kunnostustöiden yhteydessä varmistui vuonna 1957 rakennetun koulun kellarikerroksen atk-luokan ja ruokalan kosteusongelmat. Kosteutta poistetaan Hometta ei ole löydetty. ulkoa ja sisältä . Tuskin olisimme areenatyyppistä tekonurmikenttä saaneet koulun pihaan ilman sponsoreita, rehtori Timo Santamäki arvelee. Harri Talonen Suomen Palloliitosta lahjoitti rehtori Timo Santamäelle jalkapalloja Ässäkentän vihkiäisitilaisuudessa. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo MäkiUllakon mukaan kenttiä on rakennettu Pirkanmaalla kuusi ja valtakunnallisesti 31 kappaletta. Kentän 30 000 euron perustamiskustannuk- set on jaettu kolmeen osaan osallistujien kesken. Vesijohtojen ja viemäreiden uusimiseen varattiin Tälle vuodelle 45 000 euron määräraha. Urakasta pyydettiin tarjousta viideltä tekijältä. Luovutusten ehtona on, että kunta käyttää tekemänsä hakemuksen mukaisesti omaisuuden Kangasalle rakennettavan kulttuuritalon ja Kimmo Pyykkö -museon toiminnan edistämiseen sekä kyseisten tilojen varustamiseen liittyviin hankintoihin. Kangasalan kunta myös vastaa pesän veloista ja maksuista, ja kunnan on luovutettava omaisuus, jos sen perimistä vaatii oikeutettu sukulainen tai testamentin saaja. Kunnalla on oikeus hakea vainajien omaisuutta Valtiokonttorille tehdyllä hakemuksella. Hakemuksessa kunnan tulee esittää jokin sosiaalinen tai kulttuurinen käyttötarkoitus omaisuudelle. Kangasalla on viime vuosina kuollut muutamia henkilöitä perillisittä, ja kunta on hakenut vainajien omaisuutta lähinnä vanhus- ja vammaispalveluihin liittyviin tarkoituksiin. Kun julkinen rahoitus on tässä tilassa, emme voi sanoa, että emme halua yritysten rahaa. Hinta saatiin pudotettua 86 800 euroon, kun tiet jätetään päällystämättä tänä vuonna. Urakoitsijaksi valittiin Maanrakennus J.Jönkkäri Oy. Putket pyritään uusimaan ennen kuin maa jäätyy.. Pieni kaupan logo ei vaikuta lapsiin tai heidän ostopäätöksiinsä, toisin kuin metrin korkuinen virvoitusjuomayhtiön logo. Sellaista en näe tervetulleena kehityksenä, Santamäki selventää. Anu Ritvanen Kuolinpesiltä rahaa kulttuuritalolle Valtiokonttori on päättänyt, että kahden perillisittä kuolleen kangasalalaisen omaisuus luovutetaan Kangasalan kunnalle. Alueelliset Osuuskaupat ja Palloliitto aikovat rakentaa kuntien kanssa yhteensä 100 kenttää, joista 31 on jo pystytetty. . Yhteensä Ässäkenttiä tulee sata muutaman vuoden sisällä. Palloliiton motiivina on edistää lasten liikkumista, mutta S-ryhmän yhteys lasten palloiluharrastuksien tukemiseen kuntien tontilla jää hämäräksi. Mieluummin olemme mukana sosiaalisessa yhteistyössä tukemassa lasten liikuntaa, Mäki-Ullakko kertoo. Liikemaailman urheilusponsoroinnista sovellettu toimintamalli vaikuttaa hämmentävältä kunnallisten koulujen yhteydessä. Perinteisten keinujen, hiekkalaatikon ja leikkitelineiden rinnalle koululaiset saivat monitoimikentän ja parkour-alueen kiipeilyä ja hyppimistä varten. Ulkoalueiden remontti hoitui pikavauhtia. Anomusten kiireellisyysjärjestyksen käsittelee Palloliitto ja se myös vastaa valinnoista. Rehtorin Timo Santamäen mukaan erityisjärjestelyt sujuivat hienosti. . Kunnat kilpailuttavat joka tapauksessa hankintansa ja me teemme aika vähän tukkumyyntiä. Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä Kirkkoharjun koulun uusi piha avattiin Kangasala Kirkkoharjun koulun uuden pihan avajaisia vietettiin torstaina. Koko ajan mietittiin yhdessä, miten piha-alue saadaan toimimaan maansiirtotöiden aikana. Erityisesti haluan kiittää urakoitsijaa erinomaisesta yhteistyöstä. Tekonurmipintaisella 21 metriä pitkällä aidatulla kentällä voi pelata niin jalka-, kori-, käsi- ja lentopalloa kuin sählyäkin. Kentän vihkiäispuhujat, rehtori, Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko, Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Harri Talonen, ja Kangasalan kunnan vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja Marko Tör- hönen, korostivat lasten kan- ojituksen ja vesieristyksen uusiminen. Päätös kenttien rakentamisesta syntyi Palloliiton kanssa ideoimalla, koska kouluilla tuntui olevan tarvetta kentille. . Mikään koulun osa ei ole Valtaosan 790 000 euron ollut käyttökiellossa missään budjetista vei koulun sala- vaiheessa. Myös lapset toimivat ohjeiden mukaan. Valmis kenttä on ollut ahkerassa käytössä myös iltaisin, Rehtori Timo Santamäki iloitsi uudesta pihasta ja sen osin lahjoituksena saadusta tekonurmikentästä. Santamäki toteaa. Palloilukenttä syntyi yhteisrahoituksella Vain Pirkanmaan Osuuskaupan ja Suomen Palloliiton yhdessä Kangasalan kunnan kanssa rakennuttamaa Ässäkenttää viimeisteltiin vielä hetki ennen avajaisia. Kellarikerroksen nustamista liikkumiseen. Nyt omaisuuden hakeminen kulttuuriseen käyttötarkoitukseen nähtiin tarkoituksenmukaisena keskustaan rakenteilla olevan kulttuuritalon ja Kimmo Pyykkö -museon vuoksi. Kunnanhallitus merkitsi Valtiokonttorin päätöksen tiedoksi tällä viikolla. Teillä vesijohdot uusiksi Pälkäne on joutunut korjailemaan jokseenkin joka talvi Myllärintien ja Sahantien katkeilleita vesijohtoja. Tarjouksen jätti kaksi urakoijaa. MäkiUllakko ei usko, että kunnat jäisivät kiitollisuuden velkaan . Kalliimpi tarjous ylitti hankkeeseen varatut määrärahat yli viisinkertaisesti, ja halvempikin oli reilut 115 000 euroa
Nykyisellään ne sopivat huonosti yhteen, pohtii liikennetekniikan tutkija Kalle Vaismaa. teelle. Toinen mittauspäivä oli arkipäivä, toinen sunnuntai. Risteyksessä liikkuu pal10 000 euroa. Sitten suunta kääntyi taas: Keski Nopeusrajoitus 40 km/h Myttääläntieltä TervalepiköntielEuroopan maissa keskustoja le ja Nopeusrajoitus 30 km/h Tervalepiköntieltä Kostianalettiin kehittää kävelijän ja virran suuntaan. pyöräilijän ehdoilla jo vuosi Ajoradan kavennus. kymmeniä sitten, eikä niistä Jalkakäytävä tien länsipuolelle, samassa yhteydessä lisää enää haluttaisi luopua, Kalle sadevesikaivoja, jotta vesi ei valu tieltä pihoihin. Vaismaa sanoo. Pälkäne ei ole ainoa paikka, Rakennetaan hidasteita. johon on jäänyt valtatieongel Onkkaalantien ja Keskustien liittymän korotus. mia. On hyväksyttävä se, että tällä lyhyellä välillä ne joutuvat ajamaan varovasti, hän sanoo. Autoliikenteelle on rakennettu hyvät väylät, valtatiet ja moottoritiet. Varsinkin lapset ovat siinä vaarassa, Kalle Vaismaa sanoo. Liian kova ajonopeus on Onkkaalantien perusongelma. . Alle 12-vuotiaat lapset saisivat joka tapauksessa pyöräillä tien molemmin puolin, koska he saavat käyttää pyöräilyyn jalkakäytävää, Kalle Vaismaa pohtii. Hidasteita avuksi Kalle Vaismaa mittasi ajonopeuksia ja liikennemääriä Onkkaalantiellä Keiniänkujan kohdalla eli Nuijantalon ja kirkon välisellä alueella viime vuoden elokuussa. Alueella, jossa korkein sallittu ajonopeus on 40 kilometriä tunnissa, korkein mitattu henkilöauton nopeus oli 71 kilometriä tunnissa. . Mallasveden puolella se voisi olla pelkkä jalkakäytävä, jos tilaa ei ole riittävästi pyöräilijöille. Jos taajama-alueella on suoria tonttiliittymiä, liikenneviraston suositus on, että nopeusrajoitus olisi 30 kilometriä tunnissa, kun Onkkaalantien pohjoispäässä sallitaan kuudenkympin nopeus, Kalle Vaismaa sanoo. Neljänkympin rajoitus alkaa taajamaporttien kohdalla. Se tarkoittaa, että nopeutta ruvetaan usein alentamaan vasta Nuijanmäellä. Mallasveden puolella ei ole koko matkalla kevyen liikenteen väylää, ajoradalla ei ole hidasteita eikä kavennuksia eikä ylipäätään mitään, mikä ohjaisi kuljettajaa hidastamaan. Tielle on suoria tonttiliittymiä Harjutuulen kohdalta koko matkan kirkolle asti. Koko alue on tiheästi asuttua ja tiellä liikkuu paljon lapsia. Kaikki Mallasveden puolella asuvat koululaiset joutuvat ylittämään vilkkaan Onkkaalantien koulumatkallaan kahdesti. . Ne olivat ottaneet sallittua nopeutta ajavan kiinni, Vaismaa kertoo. Kokonaista 20 prosenttia ajoneuvoista ajoi nopeutta, joka ylitti sallitun nopeuden yli 20 prosentilla. Siksi päätin tutkia asiaa, Vaismaa kertoo. Hänen erikoisalansa on taajamaliikenteen, erityisesti pyöräilyn ja kävelyn tutkiminen. Paikallislehden sivuilla on käyty aiheesta keskustelua, ja itse voin omasta pihastanikin havaita, että tie ei ole lapsille turvallinen. Viisikymmenluvulla alkoi autojen valtakausi. Hän päätti yrittää itse tehdä asialle jotain, ja laati omalla ajallaan parannusesityksen. . Tarvitaan hidasteita, tien kaventamista, erilaisia elementtejä, jotka visuaalisesti teelliset muutossuunnitelmat. Teitä alettiin suunnitella ensi sijassa Kalle Vaismaan parannus- ehdotukset: autoliikennettä varten. Taajamat täytyy rakentaa tatie. Pelkästään kirkon ja Nuijanmäen välillä asuu toista kymmentä korkeintaan alakouluikäistä lasta, ja vaarallisia paikkoja on toista toisensa vieressä. Nuijaa vastapäätä olevan kerrostalon pääovelta tulevat portaat suoraan ajoradalle, ja monien pihojen kohdalla tien reunassa on puita tai pensasaitoja, jotka huonontavat näkemää. . kovaa tahansa. Mittausaikoina ohi pyyhälsi kaksi täysperävaunurekkaa ja yksi linja-auto, jotka ajoivat yli 50 kilometrin tuntivauhtia. Kalle Vaismaa ei usko, että tilanne paranisi merkittävästi pelkällä nopeusrajoituksella. . Molemmat mat melu-, saaste- ja muut haikaipaisivat parannusta ollak- tat vähenevät, hän muistuttaa. relle kirkonkylä on vähitellen kasvanut. Tien korjaaminen maksaa, maan vauhtia, vaikka 30 kilose on selvä. kastella ennen kaikkea jalanVanhat tiet, Yksi liikennekuolema maksaa kulkijan ja pyöräilijän näköuusi liikenne kulmasta. 1 900 000 euroa. Onkkaalantie on entinen val. Esimerkiksi melkein Kostian koulun porkorotettu liittymä maksaisi tilla. 14 Keskiviikko 4.9.2013 kyliltä . Niitä ratkotaan parhaillaan esimerkiksi Lempäälässä, Onkkaalantien ja Kankilantien liittymän parannus. jossa on jo valmiina perusosoittavat autoilijalle, että tässä on ajettava hiljaa. Tiet ovat hakeneet seen turvallisia. . Jalankulkijat joutuvat tulemaan melkein ajoradalle asti, nähdäkseen, tuleeko autoja vai ei. Kankilantielle pääsee ajapaikkansa vuosisatoja ennen shl Ulla Siren maan Onkkaalantieltä miten kuin autoista tiedettiinkään. . Vaismaa toteaa, että hitaiden ajonopeuksien ei pitäisi taajamissa haitata kohtuuttomasti kenenkään matkantekoa, kun lyhyen matkan päässä pääsee ajamaan vähintään 80 kilometrin tuntivauhtia. . Liikenteestä jon jalan kulkevia ja pyöräileviä tullut lievä tilapäinen vamma lapsia, ja autoliikenne on entimaksaa yhteiskunnalle 50 000 sestään vilkastunut S-marketin rakentamisen jälkeen. euroa. Koko keskustan liikennettä Kahden metrin levyinen jalkakäytävä maksaisi 20 000 pitäisi Vaismaan mukaan tareuroa sadan metrin matkalla. Hän on kirjoittanut ja luennoinut aiheesta sekä kotimaassa että ulkomailla. Onkkaalantien liikenneturvallisuusselvitys on mennyt tiedoksi tekniselle lautakunnalle. Taajamassa 60 km/h Kalle Vaismaan tutkimus koskee Tervalepiköntien ja Keskustien välisen alueen liikenneturvallisuutta. Molemmilla kerroilla oli poutainen sää eikä Pälkäneellä tapahtunut mitään erityistä, mikä olisi lisännyt liikennettä. Mittaus osoitti, että kahteen satunnaisesti valittuun tuntiin mahtuu hälyttävän monta vaaratilannetta. Ennen 1970-lukua se oli ihmisiä varten, vaikka pienellä väylä kaikelle Pälkäneen kautta Ihmisen kokoista paikkakunnalla tietysti on varkulkevalle raskaalle liikenteelle, liikennettä mistettava, että autoilla pääKalle Vaismaan parannusesi- see kunnolla liikkumaan. Tästä jalankulkijan on turvatonta lähteä ylittämään tietä. Kankilantien liittymässä kohtaavat ikivanha kylänraitti, entinen valtatie ja nykyaikainen liikenne. Luulen, että ajonopeudet olisivat olleet vielä korkeampia, ellei väliin olisi sattunut hitaampia autoja, joiden perässä ajoi useita muita. Käännös on Myös Kangasala pohtii samaa loiva eikä Kankilantiellä ole mitään, mikä ohjaisi hidastakysymystä. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Esitys: Liikennetekniikan tutkija Kalle Vaismaa haluaisi tuoda Onkkaalantien liikennejärjestelyt tälle vuosituhannelle Onkkaalassa eletään kuin valtatien varressa Pälkäne Pälkäneen kirkonkylässä asutaan jatkuvasti aivan kuin valtatien varressa, vaikka pikatie Lahdesta Tampereelle rakennettiin jo 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Mutta myös vaaral- metrin nopeusrajoitus onkin. linen tie on kallis, varsinkin jos Kankilantien ylittäminen jaljotain kohtalokasta sattuu. Tien molemmilla puolilla saisi olla väylä kevyelle liiken- Kalle Vaismaan mukaan kevyen liikenteen tie olisi välttämätön Onkkaalantien molemmilla puolilla. Onkkaalantien liikenneturvallisuus laahaa huimasti jäljessä ajastaan, vaikka kevyen liikenteen väylä ja jokunen suojatie onkin rakennettu. Yksinkertaisesti sanottuna tie on erittäin vaarallinen paikka. Tilanteeseen havahtui tienvarren asukas, kolmen lapsen isä ja liikennetekniikan tutkija Kalle Vaismaa, joka työskentelee liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Tampereen teknillisessä yliopistossa. On rekoille ja linja-autoille. Tielinja Kostianvirran etelä- tyksessä puututaan myös Onk- osoitettu, että kun taajamassa puolelta Kankilantielle ja siitä kaalantien ja Kankilantien sekä on kiva liikkua jalkaisin, kävely edelleen Alikyläntielle taas on Onkkaalantien ja Keskustien lisääntyy ja autoilun aiheuttaikivanha kylänraitti, jonka var- liittymiin. Eikä kaisin tai pyörällä on todella silloin läheskään kaikkea voi vaarallista, koska kasvillisuus estää näkyvyyden, Kalle Vaiskorvata, Vaismaa muistuttaa. Hän on koonnut tutkimuk- maa sanoo. Keskustien liittymä puolesseensa taloudellisia tunnuslukuja, jotka perustuvat Lii- taan on koko Onkkaalantien kenneviraston määrittelemiin vilkkain kohta ja se sijaitsee yksikköarvoihin. Hidasteet on suunniteltava niin, että raskas liikenne voi edelleen käyttää tietä, mutta väyliä ei voi koskaan keskusta-alueella suunnitella raskaan liikenteen ehdoilla
Esimerkiksi vä- märrä, mistä tontun käyttö höltonttujen ympärillä leijuu vahva kanelin ja kardemumman tuoksu. Sydän-Hämeen Lehti 15 kyliltä Hauskoja ja auttavaisia olentoja Tontut kirjaksi: Anja Wählingin tonttujen kuvittama kirja Mökin tontut sai alkunsa skandinaavisesta uskomuksesta, jonka mukaan talojen rakentajat jäävät tontun hahmoisina vartioimaan entistä asuinaluettaan Kuisema Anja Wählingin Kuisemassa sijaitseva mökki on paikka, jossa hänen tonttuaiheiset joulukorttinsa on pääosin kuvattu. Jouluksi on tänäkin vuonna tulossa uusia kortteja, mutta sen lisäksi tontut ovat saamassa aivan uudenlaisen ympäristön, todellisen aitiopaikan . Se ei kuule, miten tontut nioittaa, jotta asukkaat vält- viedä puuroa sekä maistiaisia hienoa, että on olemassa erilaisia sipisevät ja supisevat koloissaan tyisivät vastoinkäymisiltä. nykymaailman rinnalle. Omenapuun oksat rahnuttavat . Tonttujen lisäksi tutuiksi tulivat mukaan talonhaltijana pidet- telua, riitaa eikä muutakaan Kirjan idea muuttui, ja kuvia noita-akat, peikot ja shamanisja tekstejä läheteltiin minun ja min perinne. . ? Ainakaan minun tonttuni eivät todellakaan ole mitään hömelöitä tapauksia. . Minulle itselleni kaikenlujaan. le, karjalle kuin rakennuksille- ja kortit mökkinaapurilleen lainen mielikuviin uppoaminen kin, joten sitä kohdeltiin aina Leila Raudasmaa, ja kysyi, on terapeuttista puuhaa. Tarvittava kuvamateriaali, teksti ja idea olivat jo olemassa, ja kun löysin aiheesta kiinnostuneen kustantajan, niin asia lähti etenemään vauhdilla, Wähling kertoo. Prometheus-kustantamon julkaisema Mökin tontut ei ole mikään perinteinen tonttukirja. Tonttu ei sietänyt juopot- dempi kuin aluksi kuvittelin. Syys- oli jäänyt vartioimaan asuin- jan katoaminen enteili aina tarvitsevat uskomuksia ja traditipahaa, esimerkiksi eläinten oita, jotakin pysyvää rikkonaisen tuuli tuivertaa mökin nurkissa. Joskus se on kuitenkin vaikeaa, sillä yksityiskohdissa. Se on Tonttu pidettiin hyvin, Wähling kertoo. josko tämä kiinnostuisi teke- lähes ammatti, koska tehtävänityytyväisenä Tontun uskottiin tarkkai- mään kirjaan tekstin. hän on tuotteistaa mielikuviani. Anja Wähling kertoo kirjan levan talonväen touhuja ja Wähling on tutustunut laa. Kuinka he muiden joulun aikaan tonttupuvuissaan Kirjan valokuvat on pääasial- ja lyhtyjä kantaen hiippailivat pilisesti ottanut Markku Wiik. Leila suostui heti, Wähling idean lähteneen liikkeelle puheita salaisesta paikasta, sanoo. Punaisena lankana kulkee tarina mökistä, jossa tontut pikkuhiljaa alkavat touhuta joulupuuhiaan. Pellon takana, metsän reunassa häämöttää pieni punainen mökki. Muistan, kuinka tärkeitä hahmoja ne oliTontut ylitse vat myös lapsilleni. Tosin kustannuspro- jasti suomalaiseen ja pohjoismuutamasta tonttukortista ja esimerkiksi vintiltä tai tuvas- sessista tuli lopulta paljon pi- maiseen kansanperinteeseen. haltijauskomuksesta, jonka ta. syyskuun 10. Ainakin minusta itsestäni on räystäitä.(?) Väsymys painaa liikkuvaa esi-isää tuli kun- Varsinkin jouluna tontulle piti mökkiä. Mutta nimenomaan tontut kustantajan välillä varmaankin ovat jostakin syystä suosituimtuhat kertaa. pia, ja niitä teen eniten. No en kyllä yhtään ymyrittävät pysytellä piilossa. Kuvaaminen on todellista tonttuja kunnioittava Wähling työtä siitäkin huolimatta, että on siitä, että hieman hömelösti olen ennen kuvausprojektia toimivaa tai ajattelevaa ihmistä suunnitellut kuvausympäristöt kutsutaan ?tontuksi?. Mökin tontut ?kirjassa tonttujen kerrotaan olevan olentoja, jotka valmiiksi. aluettaan. . Tonttujen lisäksi kirjassa on idyllisiä kuvia luonnosta jokaisena vuodenaikana. Idea kirjasta on muhinut mielessäni pitkään. Keskiviikko 4.9.2013 . meässä illassa, ja todellakin usSiis samainen mies, joka kuvaa koivat olevansa tonttuja, Wähmyös Wählingin tonttuaiheiset ling kertoo. joulukortit. On pakko kysyä, mitä mieltä . Olen todella tarkka . Sitä paitsi mökin tontut tiin alueen ensimmäistä asu- pahaa elämää, ja saattoi sen halutunlainen ja harmoninen. Wählingin mielestä ihmiset eivät pitäisi ajatuksesta. (?) kasta, talon rakentajaa, joka vuoksi muuttaa pois. Tuota tontun hahmossa tai asukkaiden sairastumista. jouluherkuista, jotta se pysyisi uskomuksia. päivästä eteenpäin niihin voi nimittäin törmätä kirjan sivuilla. . Se nukkuu talviuntaan. (?) Mökin tekee mieli lähteä Tonttuaiheiset kortit kuvataan pääasiassa Anja Wählingin Kuiseman mökillä. liikkeelle kivijalkojensa päältä, mutta se ei voi, koska västäräkki on jo tehnyt pesänsä harjatiilen alle. rimaailman on oltava prikulleen möyttä ilmentävänä adjektiivina kumpuaa, Wähling naurahtaa. Toki jokaisella on lupa valita tapansa suhtautua ja suunnittelevat jouluvalmiste- Tontun läsnäolon uskottiin tyytyväisenä. tuovan onnea niin talonväelWähling esitteli uskomuksen niihin. HaltiSade pieksee ikkunoita. Ne ovat hauskoja, ajattelevaisia ja auttavaisia olentoja, Wähling vakuuttaa. laisuutta vietetään 10. syyskuuta. Kirjaa saa sen jälkeen ainakin kustantajalta, Anja Wählingiltä itseltään, Luopioisten Mikkolan Navetan Pytingiltä ja Laitikkalan Katajanlihasta. Mökin tontut -kirjan julkaisuti- shl krista kaitasuo Mökin tontut -kirjan tekijät: Tarinan kirjoittaja Leila Raudasmaa: koulutukseltaan peruskoulun luokanopettaja toiminut Vantaalla Laajavuoren koulun vararehtorina ja opettanut ilmaisutaitoa yläkoululaisille motto: ?Eläköön tieteen ja taiteen yhteistyö.? Taidekäsityöläinen Anja Wähling: ammatikseen muotoillut paperimassaa koriste-esineiksi vuodesta 1995 ennen yrittäjäksi ryhtymistään työskenteli pitkään esimiestehtävissä matkailualalla suunnitellen ja markkinoiden ryhmä- ja seuramatkoja sekä hotellin palvelupaketteja Valokuvaaja Markku Wiik: uransa aikana toiminut freelancer-kuvaajana useissa suomalaisissa aikakausi- ja sanomalehdissä tällä hetkellä kuvaa Ilta-Sanomille ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisille
Jotkut testasivat vesihiihtoa tai hyppivät viisimetrisestä tornista. Kesätyöt eivät vielä olleet murrosikäisten riesana. Se oli aikamoista rumbaa. Muutin lopulta poikani kanssa Järvenpäähän ja rupesin käymään kuntosalikoulutuksia ja sen sellaista. Ensimmäinen kosketus tuleviin luokkakavereihin muodostui sellaiseksi kuin sopi odottaakin. . Omaa Hesen toimipistettä tuli vedettyä yrittäjänä Lahdessa joitakin vuosia myöhemmin. . Kavereita riitti, ja kun kännyköitä ei tietenkään vielä ollut, niin aina jätettiin jollekin sana, jos oli lähdetty sovitusta paikasta jonnekin muualle. Enjala oli muuttanut Luopi- oisiin Lahdesta peruskoulun neljännelle luokalle siirtyessään 1970-luvun loppupuoliskolla. Oli arki tai pyhä, siinä istuskeli kavereita. . 1967) asui Luopioisissa vuodet 1976-1990. Kari Saarinen . Rippikoulua kävin vanhassa seurakuntatalossa, mutta pian sen jälkeen sen tilalle rakennettiin uusi. Nuorison mielestä parhaat humpat oli tietenkin parkkipaikalla. Me Kirkonkylän kasvatit keskityimme palvomaan hiek- karannalla aurinkoa ja uimaan välillä jonkinmoisen lenkin kohti Kaijakkakiviä. Luopioinen oli melkoinen lintukoto tuohon aikaan. Kyseisellä ?kämpällä? harjoitettiin toki erittäin vapaamuotoista toimintaa isommallakin porukalla, etenkin viikonloppuisin. Kun kellari poistui käytöstä, alkoi usean vuoden mittainen jakso, jonka aikana luopioislaisnuoret kokoontuivat pääasiassa silloisen kyläbaarin seinustan puupenkillä. Ja ajeltiinhan me yhteen aikaan Peer Güntin keikalle aina, jos bändi soitti 200 kilometrin säteellä Luopioisista. Niin ajeltiin. Hän ehti asua Holjassa ja käydä Luopioisten ala-astetta hetken. 16 Keskiviikko 4.9.2013 kyliltä . Se oli nuorten tontti. Alakouluikäisenä moni oppi polskimisen alkeita paitsi uimakoulun kautta, myös siinä melskeessä, kun eräs nykyinen kansanedustaja paineli huvikseen nuorempiensa päätä vedenpinnan alle. Yläasteelle siirryttäessä oli niin rauhallisemmat kuin riehakkaammatkin vesileikit leikitty. Samoihin aikoihin vanhempieni kanssa rakennutti kuitenkin moni muukin tuolle pellolle oman kodin, ja mukuloita alkoi olla noissa nurkissa melkoinen lauma. Uimaranta oli aivan vieressä, ja kyllä siellä hellekesinä viih- dyttiinkin. Teininä alkoi veri vetää naapurikyliin, ja niihin liftattiin jonkun jo täysi-ikäiseksi varttuneen kyläläisen kyydillä. . Neljännessä osassa Minna Enjala (s. Ruuskanen) muistelee 1970-luvun Luopioista. Edellisissä osissa Jarmo Pirttiniemi muisteli Rautajärveä (SHL 28.8.), Harri Helenius Pakkalaa (SHL 14.8.) ja Helena Laaksonen Haapasaarta (SHL 7.8.). Luopioinen oli kasettisoitin mukana niin rannalla kuin teltassakin. Baarin viereisellä penkillä tai linja-autokopilla istuttiin käytännössä joka ilta. Ja suunnilleen pahinta mitä tehtiin, oli tupakointi ja omenavarkaissa käynti, Minna Enjala (s. Minut hälytettiin vanhainkodin keittiölle töihin pyhäaamuna seitsemäksi. Uimaranta raikui hellekesänä Luopioisissa Rajalantien varressa koulun eteläpuolella oli 1970-luvun puolivälissä vasta muutama omakotitalo. Keskiviikkoisin käytiin Salmentakana ja viikonloppuisin esimerkiksi Puutikkalan ja Kyynärön tanssilavoilla. Perhe asettui kohta pysyvämmin Aitooseen, mutta koulua tyttö sai käydä edelleen Luopioisissa. . Rihkasen kaupan iäkkäitä vetäjiä pojat härnäsivät aikoinaan kyselemällä, onko myynnissä pingispallonpumppuja tai mopoihin tarkoitettuja ilmanraikastimia. Tietyiksi illoiksi järjestyi harraste- ja rupattelupaikka Seuratalon pihassa olevaan rakennukseen syntyneestä nuorisotilan ja punttisalin yhdistelmästä, mutta aina se penkkikin kutsui tehokkaasti. 1968) asui Luopioisissa vuodet 1978-1986. Kirjoittaja (s. Hyvin usein Nukkumaan olin lauantai-illan reissulta päässyt neljän jälkeen, Luopioisissa vanhemmillaan ja mummullaan nykyäänkin usein vieraileva Enjala muistaa. Hän opiskeli peruskoulun jälkeen suurtalouskokiksi Hämeenlinnassa. Yläasteaikana asuimme jo Kirkonkylässä, ja sitten kuljinkin bussilla Aitooseen kouluun. Pian perhe muutti Turkuun, jossa odotti työ Hesburgerin koulutuskeskuksen päällikkönä. Vuodesta 2004 olen pyörittänyt omaa yritystä. Toimin personal trainerina ja vedän myös ryhmäliikuntatunteja. Eli menivät hieman ristiin minulla nuo systeemit, Enjala nauraa. Hän muistaa, kuinka kylänraittia hallitsi nykyisen Säästöpankin paikalla ollut vanha puutalo. Saimme kyllä asua upeassa taajamassa. Tilalle on tullut jonkinlaista käsityöläis- ja kulttuuri-imagoa, jota esimerkiksi Syksy tulee, mutta vielä toki tarkenisi mennä uimaan. Minna Enjala muistaa, että 1980-luvun alussa kesähelteillä tällä rannalla kuluivat niin päivät kuin joskus yötkin. Mikkolan navetta edustaa. Parhaat tanssit parkkipaikalla Jokakesäistä huvia 1970- ja 1980-luvulla olivat sekä Rajalansaaren nuorisoleirit että Aitoon Kirkastusjuhlat. Istuin kahden muun tytön kanssa tekstiilipuodin rappusilla, ja pojat kävivät vähän kiusaamassa. Ruuskanen) muistelee. . Kotiinkin tuli ehdittyä yleensä viimeistään aamuviideksi. Ammuskelivat pihlajanmarjoja puhallusputkilla meitä kohti. Puutalo hallitsi raittia Koulusysteemin Enjala muistaa noilta vuosilta varsin joustavaksi. Enjalalla unet jäivät ainakin kerran hyvin lyhkäisiksi. . Alakoulu toiminnassa Asukkaita vajaat 700. Minna Enjala (s. Vasemmalla näkyvän Liekki-ravintolan edeltäjä Lyhty oli alkuvuotensa saman pihapiirin länsilaidassa, ja sen seinustalla olivat nuorison suosimat istuinpenkit. . Ei ole sitä kauppaa enää. Taannoin menin uusiin naimisiin, ja asumme Hämeenlinnassa Hauhon Eteläisissä. Juurilla Viidessä Sydän-Hämeen kylässä asustanut Kari Saarinen vierailee entisissä kotikylissään vanhojen kavereidensa kanssa. Koko kylä kasvatti yksissä tuumin lapsia ja nuoria. 1970sekä 1980-luvun vaihteessa sieltä soi varsinkin rockabilly. Esimerkiksi englantilaisen Matchbox-yhtyeen kitaristin Steve Bloomfieldin soololevyn biisit raikuivat sydänhämäläisessä kesäyössä. Entisen Luopioisten kunnan keskustaajama, nykyisin Pälkänettä. Yksi päivittäistavarakauppa, muutama muu liike, ravintola ja kaksi pankkikonttoria. Myöhemmin muitakin liikkeitä on poistunut kuvioista. Sen sekä apteekkirakennuksen välistä menevän kylätien ojaa ei ollut vielä peitetty umpeen. . Liikuntaharrastukset alkoivat kehkeytyä am- matiksi. Niinpä rannalla vietettiin päivän jatkeeksi iltaa ja jopa yötä. Sitten muutamaksi tunniksi nukkumaan kotipihaan pystytettyyn telttaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Baarin vieressä oli nuorten tontti Luopioinen Luopioisten Kirkonkylässä oli 1970- ja 1980-luvun vaihteessa parin vuoden ajan kunnan vanha perunakellari paikallisen nuorisobändin treenitilana. Ruuskanen) (s. Sittemmin olivat vuorossa laboranttiopinnot Tampereella, mutta niistä Enjala siirtyi vuoden jälkeen Turkuun lukemaan elintarviketeknikoksi. Marjateollisuudesta auenneen työpaikan perässä Suomussalmelle muuttanut Enjala perusti Kainuussa perheen vuonna 1995. Myös terveyskeskus rakennettiin samoihin aikoihin, Enjala hahmottelee. Bussipysäkin ulkomuoto ja sijoituspaikka ovat toiset kuin kolme vuosikymmentä sitten, kun Minna Enjala ja muut silloiset luopioislaisteinit istuskelivat kylänraitilla
Maare- kisteri on nykyään kiinteistörekisteri. Sitä me joukolla toivomme. Palautteesta päätellen matka oli Anneli kivelä antoisa, ja opimme tuntemaan Kirjoittajaporukka tyhjine laseineen paljoine kirjoitusideoineen.. Huutijärvi ei ole yksi kylistä, sillä se on taajama tai koulupiiri, joka taasen koostuu sellaisista kylistä kuin Vääksy, Jokioinen, Nuorto, Joutsiniemi ja Kerppola. Saimme ihmetellä lukuisan odottajajoukon kanssa, miksi ovet eivät auenneet meille, vaan kirkkoon olisi päässyt vasta hieman myöhemmin. Keskiviikko 4.9.2013 . Kylätoimikunta täyttää loppuvuodesta 20 vuotta, sillä perustava kokous pidettiin koululla 27. joulukuuta 1993. Miesten edellisiltana kokoama kokko oli kuusipitoinen, mistä syystä pitkiä kipinöitä sinkoili pimenneeseen iltaan ja yöhönkin asti Timo Valkaman vahdittaviksi. Sade tuli vasta aamulla. Marjatta Pöllänen Kynäväki rouvasporukalla Helsingissä Valkeakoski-Opiston Pälkäneen luovan kirjoittamisen ryhmään kuuluvista yhdeksän kynnelle kyennyttä matkasi lauantaina 17. Hän odotti meitä Roihuvuoreen ryyppäämään kupin kuumaa kastamisten kera. Taksin kuljettajana toiminut Janne ei halunnut tulla mukaan, vaan hän haki sovittuna ajankohtana meidät paikasta toiseen. Raja nousee harjulle Ristimäentietä ja kääntyy siitä Rauhanpolulle Sarsaman tontin vierestä. Sarsama on Huutijärven kylätoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja, jonka isoisällä Karl Adlinillajälkeläisineen oli kauppa täällä 1906-70. Allekirjoittanut kärsi kisaväsymystä ja joutui ottamaan lukua sänkykamarissa. Vuokolla olisi ollut ohjelmana Itäkeskus ja teatterikin yhtenä vaihtoehtona, ties vaikka kohta olisimme löytäneet itsemme ilman passia ja hammasharjaa matkalla Helsinki-Vantaalle. Vuokko, englannin maikkana elämäntyönsä tehneenä, harrastuspohjalta matkojen vetäjänä toimivana, kertoi haluavansa viedä meidät kirjoittajat käymään hyvin tuntemaansa Lontooseen. Lämmin halaus Vuokon eteisessä saatteli meitä kaikkia kotimatkalle Pälkäneelle päin ja Laitikkalaan, Vuokon isän suvun maisemiin. Naapureita on pilvin pimein muitakin kuin hyvä ystävä Tiihala. On muun muassa Leipiä, Herttualaa ja Tursolaa. Sarsamalla on pyynnöstä jakaa monistetta, josta nämä kylänrajat käyvät selkeästi ilmi. Esimerkisi monia kiinnostava Vääksyn ja Jokioisten raja alkaa järvenrannasta, jossa kylänranta Tuttu ranta ei pelota pimeänäkään. Köydenvedossa Vääksy pärjäsi nyt paremmin kuin Jokioinen, tuomarina keskellä Timo Valkama. on Jokioisissa ja naapuri kunnanranta jo Vääksyssä. Musiikkiakin saimme kuulla katubändin esittämänä. Vuokko oli varannut meille puolitoista tuntia kestävän merilounasristeilyn, joka lähti Kauppatorin rannasta. Seppo Sarsama kertoi, että vanhan Kangasalan alueella on maarekisterikyliä peräti 68 kappaletta. Seuraavaksi suuntasimme taksin tutuksi tulleilla penkeillä istuen Roihuvuoreen Vuokon kotiin huilaamaan. Leppoisa jutustelu jatkui Vuokon kahvipöydässä. Matkalla saimme päivittää Moskovan MMkisojen suomalaismenestyksiä ja seurata auton näyttöruudusta miesten keihäänheittoa, joskin kuvayhteys ei kulkenut moottoritiellä vauhdin mukana, jonka kuljettaja hyvissä ajoin totesi. Laitikkalassa jäin Elinan kanssa pois. Seisovasta pöydästä saimme kerätä lautasillemme lounasta ja santsatakin sai. Kukin katseli Helsingin edustan maisemia mieltymyksensä mukaan ruokailun ja vapaamuotoisen keskustelun merkeissä. Runsain sade, navakan tuulen voimalla, osui laivamatkalle, eivätkä kansipaikat houkutelleet ketään meistä. Kauppatorilla laivan rantauduttua, Vuokko halusi näyttää meille seuraavaksi Temppeliaukion kirkon. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Huutijärvi ei ole kylä Lämmin ja kaunis sää kruunasi huutijärveläisten pitkien kipinöiden kokon elokuun viimeisenä iltana Vesijärven eteläkärjessä Valkamanrannassa. Väkeä piisasi rannan täydeltä, erityisesti lapsia, joiden välillä ratkaistiin kahden kylän välinen köydenvetomestaruus. Jatkossa kuljettajan vierelle vänkärin paikalle istahtanut Vuokko, Helsingin hyvin tuntevana, valisti meille matkan varrelle osuneita kaupungin nähtävyyksiä. Jäimme autosta remonttityön vuoksi hupun alle piilotetun presidentinlinnan lähistölle ja jatkoimme matkaa Vuokon johdattamana käsityöläiskojujen ohitse kädentaita- jien kauppaan. Vastauksena Vuokko kertoi pannun kyljen olevan kuumana. Vesipisaroita alkoi nakella hiljakseen meidän astuessa Doris-laivaan. Seisova pöytä Laskeuduimme kapeita portaita alas meille varatun pöydän äärelle, johon me kaikki kymmenen mahduimme ripirinnan istumaan. Mestaruus säilyy Vääksyllä ensi vuoden kesän loppuun asti, sillä Jokioinen tuli tällä kertaa toiseksi. Muitakin kyliä Huutijärvellä on yllin kyllin. Pälkäneelle jatkoi Mira, Tiina, Mari, Paula, Anu ja Kirsi. Marketta-opettajamme jäi pois toisemme entistä paremmin. Helsingissä kyydistä ja lupasi tul- Paljon jäi näkemättä, ainakin ne la Tampereen kautta Pälkäneel- paljon puhutut Helsingin herrat. le. elokuuta Kari Saarisen taksilla Helsinkiin. Kutsun esitti Helsingistä saakka ryhmässämme kynäilemässä käyvä energinen Vuokko. Matkalta Mari lähetti Vuokolle meidän naamatauluista yhteiskuvan
Sillä on niin pitkät perinteet, että kukaan meistä ei oikein muista tarkkaa perustamisvuotta, Saario hymähtää hyvin tyytyväisenä. Kesätoria pidetään lauantaisin heinäkuussa. Kampakeraamiselta ajalta peräisin oleva lieden paikka on löytynyt Luikalassa silloisesta vesirajasta?. Alue on tuolloin todettu asumiselle sopivaksi. Tori kokoaa kesäasukkaat ja paikallisväestön runsain joukoin yhteen. Tämä oli varoitus kylän asukkaille ja samalla viesti seuraavalle linnavuorelle. Tunnettuja linnavuoria ovat Mantereen linna Hämeenlinnassa, Hakoisten linnavuori, Tenhola Kalvolassa, Laurinkallio Tuuloksessa ja Rapola Valkeakoskessa. Syvä kunnioitus luonnon ihmeitä kohtaan sai meidät jatkamaan matkaamme. Iharin patoriita jatkuu Iharin uomassa vesi ei kulje. Kapea sinällään luonnonkaunis väylä näyttää alkuloiselta. Paikalla myydään itsekasvatettuja ja valmistettuja tuotteita. Kuuliala käyttää kirjassaan ?Vanhaa Pälkänettä? edellämainittua termiä, mutta puhuu myös ?järvikylistä?. Eräät asian toisin näkevät valittivat kuitenkin asiasta väittäen, että tuleva veneliikenne häiritsisi heidän kesärauhaansa. Kallio ei ole kovin korkea, Mallasveden pinnasta 50 metriä, kun esimerkiksi Syrjänharju nousee 67 metrin korkeuteen, Mustikkavuori 83 metriin, Murronmäki 85 metriin ja Sappeenvuori 111 metriin. Kohteessa on muutama jääkauden aikainen rotko, joissa on paikoin kivivallitusta sulkuna. Hän elää toivossa, että oikeuden päätös tulevana syksynä vihdoin aukaisee Iharinjoen. Iharin kylää ei ole olemassa Padolta matkalaiset siirtyvät vieressä sijaitsevalle Myllytorpalle. Tilan vuokrauksella, kahvilatoiminnalla ja yhdistyksen piirissä toimivien vapaaehtoismaksuilla saadaan toiminta rahoitettua. Tori on toimintamme selkäranka. Tanssit jatkuvat juhannuksesta elokuun alkupuolelle. Lava aloitti toimintansa vuonna 1949. Sappee vaalii sukupolvien työtä Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistyksen sihteeri Hellevi Salonen ja puheenjohtaja Taisto Hieta- Ulla-kirkkovene on 15 metriä pitkä. Tulimme seuraavaksi Vesikansan maille, Luikalaan, jossa Tauno Saario, kylän grand old man, otti meidät työväentalolla vastaan. Pääsimme suoraan PohjoisPälkäneen maa- ja kotitalousseuran emäntien herkulliseen kahvipöytään. Tauno Saario on Luikala? Pohjalahti?Salmentaan kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja. Yhdistys on kerännyt kiitosta kesätoriperinteestään, joka on jatkunut jo lähemmäs 30 vuotta. . Tien alle asennettiin valmiiksi siltarumpu, jota pitkin mahtuu soutuveneellä ja kanootilla. Myllyt piti kääntää toiseen suuntaan. Myllyt pysähtyivät lopullisesti vuonna 1830, jolloin Kaivannon kanavakannas murtui ja Pälkäneveden ja Längelmäveden pinnat tasoittuivat. Poissa ovat pankit, kaksi kauppaa ja hälisevät lapset koulun pihasta. Elämä soljuu hiljaista rataansa. Vihollisen uhatesEnsimmäinen kohteemme löy- sa muinaislinnassa sytytettiin merkkitulet. Yhdistys koostuu Monikkalan, Teljon, Kaukolan ja Paalilan asukkaista. Kyläläiset ovat talkoilla kunnostaneet vanhan Kangasalan kunnan omistaman asunnon kokoustiloikseen. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Pälkäneen seniorit vesikansan mailla P älkäneen Kansalliset Seniorit tutustuivat 28.8. Vanhaan kirkkoon oli sieltä lyhyin matka. Myöhemmin järvien laskeuduttua soudettiin kylärantaan. Kotimatkasta kehkeytyi sitten perinteen mukaan kilpasoutua. tyi Kirvun kylästä. Kir vunlinna on alavan peltomaan keskellä oleva rautakautinen (vuosi 800? 1300) kalliovuori. Se herättää lämpimiä muistoja vanhemmissa ikäluokissa. Epaala-Kuulialan, Raikun, Saarikylien Seitsyen kierrokselle kertyy mittaa reilut 30 kilometriä.? Kaikkineen on kysymys kymmenen vuoden riidasta. Eikö yksityisellä valitusoikeudella ole mitään rajaa, kysyy Pekka Marttila vielä. Tähän saatiin aluehallintoviranomaisen lupa. Väylän avaamista puuhaavaa ryhmää johtaa insinööri Pekka Marttila. Linnavuoren kaakkois-, lounais- ja länsirinteet ovat hyvin jyrkät. Linnavuoren varustuksista parhaiten ovat näkyvissä kaakkoiskulmauksen porttirakennelmat. Saari on sijainnut laajan vesireitin varrella. Kylän henkinen ja toiminnallinen keskus on työväentalo. luonnolliseen vesienkiertoon, pitkittyy vuosikausiksi vähemmistöterrorin vuoksi. Päätoimittaja Tommi Liljedahl kirjoitti tässä lehdessä noin vuosi sitten näin. Hän kertoi meille, että Iharijoen varren nykyiset asukkaat ja kesäasukkaat haluavat, että väylä on auki. Vesiyhteys on ollut Janakkalasta aina Virroille asti. Takana sijaitsivat laajat Laipan erämaat, jotka antoivat riistaa ja ehkäisivät vihollisen hyökkäykset pohjoisen suunnasta. Salmentaka elää säästöliekillä Tauno Saario esitteli bussista käsin surullisin ilmein kylän hiljaista raittia. joukolla Pälkäneveden takaisiin kauniisiin maisemiin, kylien elämään ja ja saivat sukeltaa myös alueiden historiaan. Retkemme kohteet, PohjoisPälkäneen kylät, Luikala "saarivaltakuntana" sekä Salmentaka ja Sappee mantereen puolella ovat niin sanottua "vesikansan" aluetta. W.K. Näihin tunnettuihin maamerkkeihin sisältyy kuitenkin vanhoja uskomuksia ja taikuutta. Korkeat paikat herättivät kansassa pelkoa ja kunnioitusta jotain korkeampaa voimaa kohtaan. Muinaislinnoiksi eli linnavuoriksi nimitetään vartio- tai Kirvunlinnan pakopaikkoja, joita oli helppo mystiikkaa puolustaa. Kampakeraamisen esihistorian ajalta ennen 2000 e.Kr. Vuosina 2003?2006 toteutettiin sitten heidän toimestaan Iharin maantiekannaksen aukaisu. Pitkään jatkunut työ, jolla seisova uoma palautetaan Tauno Saario kertoo Luikalan ja Salmentaan kylien elämästä. 19 hankaparia souti Onkkaalaan lähes 100 ihmistä kyydissään noin 1,5 tuntia.. Kun Ihari aikanaan avataan, Pälkäneestä tulee saari. Tämä viittaa siihen, että Kirvunlinnaa on pidetty pyhänä paikkana. Eri lähteissä esiintyy epäilyksiä linnavuoren rakennelmien synnystä. Kylässä toimii kuitenkin vireä kauppapuutarha ja metsä- ja konealan yrittäjiä löytyy. Salmentaan lava on Suomen vanhin toiminnassa oleva tanssilava. Niinpä nykyaikaan on siirtynyt sanonta vesikansasta. Liekö sanonta saanut vahvistusta siitä, että näissä kylissä rakennettiin aikojen saatossa ja vielä reilu sata vuotta sitten kirkkoveneitä, joilla väestö kesäsunnuntaisin saapui Onkkaalan rantaan, siis vesien takaa. 18 kyliltä Keskiviikko 4.9.2013 . Sillan vieressä parin metrin maavalli katkaisee veden juoksun. Mäellä on myös luola, jota pälkäneläiset perimätiedon mukaan käyttivät piilopaikkana isonvihan aikaan. Paikalta on tunnistettu myös uhrilähde. Nämä ovat heille kesän merkkitapauksia. Vesikansan kylissä vireyttä pitää yllä yhdistystoiminta. Pohjois-Pälkäneen maa- ja kotitalousseura hoiti kahvituksemme hienosti. Luikalasta löytyvät merkit Pälkäneen vanhimmasta asutuksesta. Iharinkosken Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Eero Huhtala esitteli tiloja ja yhdistyksen toimintaa. Iharin kylää ei itse asiassa ole olemassa. Näistä asioista luennoi Senioriyhdistyksen puheenjohtaja Väinö Simola. Torpan ikkunasta avautuu kaunis näkymä joelle, jonka virtaamaa kaikki odottavat, Eero Huhtala huokaisi julki kyläläisten yhteisen toiveen. Luikalassa yhteistä kylähenkeä Matkamme jatkui. Mitä on tapahtunut? Aikojen saatossa joki suljettiin, kun tie rakennettiin sen yli. on löydetty kivikautinen niin sanottu Liettennenän asuinpaikka nykyisen Katariina ja Heikki Järvisen tilalta. Katariina itse on maininnut lehtiartikkelissaan Sydän-Hämeen Lehdessä: ?Arkeologiset löydöt todistavat asumisen jo kivikauden ajoilta. Takana aukeni laaja Laipanmaa hyvänä eräseutuna eikä vihollisheimo hevin osunut tänne kolkkaan. Paikka oli silloin kaukana muusta, vesien takana turvallisesti. Kyläläiset tarttuivat tapahtumien kulkuun. Sitä isommilla paateilla Iharinjoelle ei kannata lähteä edes nyt, kun vedet hipovat ennätyskorkeuksia. Sitä vastoin pohjoispuolen loivemmilla rinteillä ei ole nähtävissä mahdollisia ihmisen tekemiä vallituksia ja siellä niitä juuri olisi tarvittu. Olihan Luikalalla, Salmentaalla ja Sappeella aikanaan kullakin kolme kirkkovenettä lähdössä sunnuntaiaamuisin kohti Savolan kallioita Kuulialassa. Sen sanotaan muiden tautien ohella parantaneen erikoisesti yskää. Niin olihan ihminen asettunut jo kivikauden kampakeraamisella ajalla asumaan Luikalan rannoille. Jotain erikoisen hyvää paitsi hyvä vesiyhteys täytyi liittyä tähän paikanvalintaan. ?Iharin kannaksen avaamiseen valmistauduttiin jo muutama vuosi sitten, kun maalaismaisemassa polveilevaa maantietä oltiin rakentamassa. Sivukylien elinvoimaisuutta ylläpidetään juuri Myllytorpan kaltaisilla tiloilla, joita asukkaat hoitavat. Kiinteistön nimi viittaa myllyihin, joita pohjoiseen Längel- mävedelle virtaava joki pyöritti. Vedet kulkivat tästä ohi Pälkänevedestä ja läpi Sarsan virrasta Roineeseen. Kun Kostianvirta puhkesi vuonna 1604, Iharin vesi alkoi virrata etelään Pälkänevettä kohti. Se on lakialueeltaan kooltaan noin 400 x 200 metriä. Kukaan ei kyseenalaistanut tekijöiden oikeuksia. Vuosien mittaan joki uhkasi umpeutua. EteläSuomen aluehallintoviraston myöntämä lupa väylän avaamiseksi on tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Pekka Marttilan ärtymys on ilmeinen. Jyrkkä porttirakennelma on vuoren muutenkin jyrkemmässä kaakkoiskulmassa, joka näkyi retkeläisille suoraan edessä. Kysymys olisi soutuveneen kokoluokkaa olevista aluksista. Kun asia oli riidanalainen, silta-aukon viereen piti rakentaa maavalli, jolla vedenkulku väliaikaisesti estetään
Voisi sanoa, että entisaika henkii kujilla. Kankahuven satama Joutteselän pohjukassa on todellinen helmi. Hän oli yhtenä rakentamassa ?Vuoreen suojaan. -tapahtumaa Hannulan talon riihipihassa. Piilossa maantieltä Oksalan ratsutilalla emme poikenneet. Koulun hallinnossa pitkän päivätyön tehnyt Pihkala totesi, että tilastollisesti huomattiin kehitysvammaisten koulutuspaikoissa olevan puutetta. Taisto Hietamäki kertoi, että Ulla on kyläläisten vaalima aarre. Se toimii nykyisin kyläyhdistyksen kokoontumispaikkana. Hän esitteli yhdessä puheenjohtajan kanssa kylän nykyistä ja vuosisataista asutuksen sijaintia. Kylän yhteiset tapahtumat järjestetään koululla ja on siellä pidetty syntymäpäiviäkin. Tässä yhteydessä tuli voimakkaasti esiin tarve säilyttää syrjäkylillä kokoontumistiloja. Kunnan käytöstä poistettuja tiloja ei suoraviivaisesti saa lakkauttaa tai myydä. Sekä Ihari että Sappee ovat menettäneet kaikki julkiset palvelunsa. Yhteishengen voimakkuutta kuvaa maankuulujen Kirkastusjuhlien järjestäminen. Tämä Ulla-vene oli päässyt kuitenkin hoitamattomana rapistumaan. Niinpä kyläyhdistys päätti vuonna 2001 kunnostaa talkoilla Ullan jälleen soutukelpoiseksi veneen satavuotispäiväksi. Niinpä Ulla jäi sinne venetalaan suojaan jatkamaan toista vuosisataansa. Kun jatkoimme kierrosta, tien varressa, lehvien suojassa osui silmiimme vanha kivinen tulisija. kylän verkkosivulla kerrotaan. Siellä on nuoriso aikanaan liehakoinut ja monet palmikot ja helmat heilahtaneet korkeuksiin. Ruuttakahvee on kyliemme yhteinen olohuone sunnuntaisin heinäkuussa kello 13?16. Tarjolla on tuoretta kahveeta, haudutettua teetä, uunituoreita leivonnaisia ja leppoisaa jutustelua kylän kuulumisista, kuvailee Hellevi hieman ylpeyttä äänessään. Hellevi Salonen on kylän monitoimiosaaja. Keskiviikko 4.9.2013 . Niinpä leikkisästi paikkakunnalla voi sanoa olevansa kotoisin Aitoosta, Laitikkalasta, Luopioisista tai Pälkäneeltä, näin aakkosjärjestyksessä. Aitoota ei voi mainita ilman Honkalaa. Hyvin hoidettu luonnonkaunis satama on oivallinen kohde veneilijöille esimerkiksi Kirkastuksena. Kylä on aina pyrkinyt olemaan itsellinen, ensin Luopioisten nyttemmin Pälkäneen helmoissa. Hallintojohtaja Marita Sarkola kertoi keskuksen opetustoiminnasta. Koulu on sisäoppilaitos, johon oppilaat tulevat maakunnasta noin sadan kilometrin säteeltä. Vanhoissa kiinteistöissä ei ole paljoakaan myyntiarvoa ja käyttökulut hoitaa yleensä kyläyhdistys, mutta käyttöarvo asukkaille on merkittävä. Ruuttahuone koulun kohdalla, tien toisella puolella on yksi Sappeen tärkeimmistä maamerkeistä. Huolella kunnostetut tilat koulukalusteineen ja -tarvikkeineen veivät muistoihin suoraan 1950-luvun kouluihin. Keskustaa hallinnoi julkinen rakennuskanta kuten Anna Tapion koulu, ala-aste sekä yrityksistä ainakin Flagmoren ja Printscorpion lipputehtaat ja Heikki Penttilän lähiruokatehdas. Asutus on pääosin sijoittunut Lemmittylän?Kankahuven alueelle. Kunnan päättäjillä pitää olla selkärankaa ja myöskin sydäntä jättää jokin kokoontumistila kyläläisille. Ilman yhtenäistä talkoohenkeä pieni kylä ja sen palokunta ei tällaiseen ponnistukseen pystyisi. Kukkolassa on keinu Taisto Hietamäki ja Hellevi Salonen esittelevät Marjatan maauunin havainnepiirustusta. mäki odottavat meitä Sappeen koululla. Koulu lakkautettiin vuonna 1978. Toisella linjalla oppilasta valmennetaan ammatilliseen koulutukseen kykeneväksi. Hän kuoli 1930, joten sitä ennen rakennus on valmistunut Sappeen kylän keskustaan, vastapäätä koulua (valmistunut 1924). . Kun tuli puutetta lukemisen opetteluun sopivista kirjoista, tilasi Pälkäneen papisto Daniel Medelplanilta oman aapisen. Medelplan kaiversi aapisen 28 sivun tekstin puulaatoille. Kylän keskustan symboli, neliaisainen keinu, on nykyisin harvinaisuus maassamme. On siellä romantiikkaakin syntynyt. Pälkäneen historia nimittäin kertoo, että ensimmäinen laivalinja alkoi liikennöidä Salmentakaa vuonna 1916. Aitoossa voi suorittaa kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon tai käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon. Se tarjoaa koulutusta hellii erityisopetusta opiskelijoille, jotka tarvitsevat Aitoon koulutuskeskuksessa opinnoissaan paljon tukea. kennettu vene oli vakituisessa käytössä vuoteen 1944 asti. Itse asiassa Ulla rakennettiin liian myöhään. Niinpä hänen johdollaan koululle haettiin erityisoppilaitoksen asemaa. Nyt laitos on kehittynyt sekä tiloiltaan että sisällöltään voitaisiinko sanoa suorastaan korvaamattomaksi kehitysvammaisten koulutuspaikkana. Koulutuskeskus on ammatillinen erityisoppilaitos. Hän kertoi tämän hetken tilanteesta ja koulun kamppailusta toiminnan rahoituksen järjestämiseksi. Koulu aloitti aikanaan Aitoon keskustassa puutarha-alan oppilaitoksena. Tiedetään, että Mälkilässä ja Epaalassa on myös ollut samantapainen keinu. ?Kukkolan kylä tuli jo vanhoina aikoina kuuluisaksi tästä erikoisesta pyöräkeinusta, joka oli pystytetty kylän keskellä olevalle tasaiselle hiekkakankaalle. Paikkaa ruvettiinkin sanomaan Keinukankaaksi. Kerkisipä joku kokeilla myös pulpettiin asettautumista. Koululla toimivat kansalaisopiston kankaankudonta- ja kitaransoittopiiri ja kirjasto on avoinna kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena keskiviikkona. Voi niitä aikoja, ajattelimme ja lähdimme ajamaan Jannen ohjauksessa kotinurkille. Muistoihin jäi vesikansan elämä. Matti Vainio. Koulutus kestää kolme vuotta. Valmentava koulutus on tarkoitettu erityisesti nuorille, jotka opiskelevat yksilöllistetyin tavoittein kehitysvamman tai laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vuoksi. Se oli käytössä ainakin 1920-luvulta 1940-luvulle asti. Näkymä sai hiljaiseksi. Emme poikenneet talossa, mutta paikallishistoriasta voimme lukea, että Ruuttahuone vihittiin käyttöön 15.9.2001. Päivi Heinonen ruiskutti vettä vanhalla paloruiskulla, joka pikkukorjausten jälkeen on entistä ehommassa kunnossa. Sappeen ruuttahuoneen rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta rakentaja tiedetään: Aleksi Heinonen. näyttäisi olevan vielä pienellä korjauksella käytettävissä tosin katos puutuu. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on tarkoitettu vaikeimmin vammaisille opiskelijoille, jotka eivät voi siirtyä suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Opettajia, ohjaajia ja työhönvalmentajia on 60, mikä kuvaa hyvin yksilöllisen ohjauksen tarvetta. Itsellinen Aitoo Jatkoimme matkaa Aitoon kylään. Rakentamisen yksilöllisyys ja pitkälle ajalle ajoittuva alueen kehitys ja puistomaisuus tekevät siitä viehättävän. Onhan se kaikille tuttu. Kylän reunassa metsikön suojassa on Kukkolan tanssilava. Sydän-Hämeen Lehti 19 oleva alue kätkee valtaosan kylän 600 asukkaasta. Viehättävä ja väljästi rakennettu alue poikkeaa edukseen monien uusien kaava-alueiden ruutumaisuudesta. Siinä isonvihan aikainen kyläelämä katkesi järkyttävästi, kun kasakat hyökkäsivät kylään, polttivat tiheästi asutun Sappeen kylän ja ajoivat väen pakosalle vuoreen niin sanottuun Jylhän kirkkoon. Nyt Hellevi ohjasi retkeläiset riihen katokseen. Vuonna 1902 ra- meitä odotti maukas lounas. Keskusta hallinnoi ja omistaa Aitoon Emäntäkoulun Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala otti meidät ystävällisesti vastaan. Kirkkoveneiden aika alkoi 1900-luvun alkupuolella olla ohi. Pyrkimyksenä on, että oppilaat pystyvät viikonloppuisin käymään kotona. Aitoon Keskuksessa on 90 oppiKoulutuskeskus lasta. Sen verran tiedetään, että ainakin 160 vuotta keinu on täällä seisonut. 1950-luvulla siitä tuli kotitalousoppilaitos ja sittemmin emäntäkoulu. Kun maatalouden merkitys työllistäjänä väheni, etsittiin laitokselle kuumeisesti uutta toimintakenttää. Havainnepiirustus niin sanotusta Marjatan maauunista sai katsojat ymmärtämään ja kunnioittamaan entisaikojen elämän karua elämänpiiriä siellä takamailla, joilla ainoa yhteys muualle oli vene ja talvella talvitiet. Siirryimme vielä venerantaan katsomaan 110-vuotiasta Ullakirkkovenettä. Siinä metsän kupeessa äiti on aikanaan perhettään huoltanut. Tuen tarpeen syitä ovat esimerkiksi kehitysvammaisuus tai laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Opintoja tuetaan tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta ja tukea opinnoissa ja päivittäisessä elämässä. Menneenä kesänä lavan toimintaa taas elvytettiin ja järjestettiin kunnon lavatansseja. Päivä alkoi kallistua iltaan ja ohitimme Daniel Medelplanin museon ja pihapiirissä olevan muistokiven Taurialassa. Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa. Sunnuntaisin se kuljetti kirkkokansaa Onkkaalaan. Ullan edeltäjistä on muistitietoa vain 1800-luvulta, vaikka veneitä on taatusti ollut sitä ennenkin. Marjaana ja Juho Vuorisen ?Marjaanan maa- tai mäkiuuni. Puheenjohtaja Taisto Hietamäki kertoo edelleen, että parhaimmillaan kirkkoveneitä oli Sappeessa kolme
Aikapankki on hieno idea: sen avulla talkoohenki voitaisiin viedä sellaisille paikkakunnille, joilta se on päässyt lopahtamaan. Kahviloita on joka paikas- sa, mutta tähän sopisi teetupa. Ja yläkerrassa olisi majoitustilaa, jota voisi kaupata peti ja puuro-idealla. Ja sille olisi tarvetta juuri maaseudulla, koska uuden polven mökkiläinen ei ehdi eikä osaa viritellä vesipumppua keväällä ja nostaa laituria syksyllä. Kesäaikaan raitin varrella on kirppareita. Ihanaa kun nyt saan tehdä kaiken ilmaiseksi, eikä enää tarvitse pyytää keneltäkään rahaa. Pirkko Syrjäselle tärkeintä on, että kyläkauppa päätyy hyvään kotiin ja uusi kauppias pääsee siivilleen. Rautajärveläinen Jukka Tähkänen käy Seppo Ahosen kanssa läpi kirjanpito-ohjelman asetuksia ja toimintaperiaatteita. Pirkko Syrjänen sanoo, että kyläkauppa-aika on ollut hänen elämänsä hienoin jakso. verokeskustelu pilasi ajatuksen heti alkuunsa. Syrjäsen talkookonttori-idea on sukua aikapankille. Nyt pidetään 15 vuoden pekkas-vapaat ja hoidetaan vuosien varrella rästiin jääneet remontit. Jos kaupan sulkisi, uuden perustaja joutuisi hankkimaan kaikki nykylainsäädännön mukaiset luvat ja laitteet. . Kaupalla voisi toimia myös pyörien ja kanoottien vuokraus- ja vaihtopiste. Majoituksen, pyörien ja kanoottien kysyntää lisää hyvään vauhtiin saatu Kukkiallehanke. Esimerkiksi osuuskunta voisi madaltaa kynnystä: kyläkaupan pitoon olisi helpompi ryhtyä, jos ympärille löytyisi monen alan osaajia. Syrjänen onkin jo hetken aikaa pitänyt tuntosarvet pystyssä ja etsinyt kaupalle jatkajaa. Pari vuotta sitten myymälään asteli nuori pari, joka sopi taustojensa, asenteensa ja elämäntilanteensa puolesta täydellisesti Puutikkalan kyläkauppiaaksi. Kaksikon into ei ollut laantunut, kun Syrjänen nyt eläkepäätöksen saatuaan soitti heille. . Moni mökkiläinen tuo vieraansa sinne aistimaan vanhan ajan kyläkauppatunnelmaa ja ohikulkijat sovittavat matkansa niin, että voivat poiketa nostalgisessa puodissa. Kuka tahansa ei voisi hypätä Pirkko Syrjäsen saappaisiin ja jatkaa yli 50-vuotista kauppaperinnettä. 20 Keskiviikko 4.9.2013 kyliltä . ryhtyvä kyläkauppias on haaveillut eräänlaisesta talkookonttorista. . Tällaisesta yhteisöstä löytyy hyvä esimerkki läheltä: Mikkolan Navetta ja sen yhteydessä avannut Pytinki ovat synnyttäneet Luopioisiin uutta yritystoimintaa Puutikkalan idylli kohenee talo kerrallaan, ja kylällä on juuri avannut kampaamo. Siitä on tietenkin pidettävä huolta, ettei talkoilla viedä leipää mökkitalkkareilta ja muilta ammatinharjoittajilta. Puutikkalan kyläkaupassa aikanaan työskennelleet Eila ja Sirkka Merontausta poikkesivat AhonSyrjässä kesäretkellään.. ?Elämäntapavälittäjäksi. Kyläkauppa kaipaa nuoria osaajia, jotta se näkyisi netissä ja facebookissa. Jatkajaa odottaisi kohtuuton byrokratia ja isot hankinnat, Pirkko Syrjänen perustelee. Siksi hän puhuu korkeintaan talviunesta, eikä kaupan sulkemisesta. Jatkajaehdokkaat hauduttelevat päätöstään AhonSyrjä on Suomen kodikkain kyläkauppa. Se on koonnut Kukkiaa ympäröivät palvelut kartoille, nettiin ja esitteisiin. Puutikkala on tärkeä etappi Kukkian kierroksella, ja kauppa kylän sydän. . Haluan jatkossakin vastaanottaa kesäasukkaat ja kertoa kaikki talven tapahtumat. Miehellä Seppo Ahosella on edelleen Puutikkalan seudulla omat asiakkaansa, joiden tietokoneet ja koneiden käyttötaidot hän pitää kunnossa. Useimmat Ahosen puoleen kääntyvät ovat omassa työssään taitavia pienyrittäjiä. Monille heistä kirjanpito ja muut tietokonehommat ovat kuitenkin kauhistus, ja siksi he arvostavat sitä, että läheltä löytyy täyden palvelun tuki, joka asentaa ohjelmat ja opastaa niiden käytössä kädestä pitäen. AhonSyrjän malli on ollut kyläkauppa ja tietokonehuolto. Pirkko Syrjäsen mielestä Puutikkalassa toimisi myös maaseudun palvelukeskus Rautajärven ?Itäkeskuksen. Vielä pitää puhua joistain yksityiskohdista, kuten hinnasta, Pirkko Syrjänen nauraa. Hän on täpinöissään nuorista ja toivoo, että kaikki loksahtaa heidän kanssaan kohdalleen. Syrjänen on jo ehtinyt lupautua kaupan kummitädiksi ja orjaksi. . Kauppa jää vain talvitauolle, Syrjänen oikaisee. . Minulta se ei suju, sillä olen lyijykynäihmisiä. Talkookonttori palvelisi mökkiläistä Vaikka Pirkko Syrjänen on katsonut kyläkaupalle jatkajaa, muutkin vaihtoehdot ovat vielä mahdollisia. tapaan. . Harmi vain, että AhonSyrjä on paitsi kyläkauppa, myös tietokonehuolto. Maaseudun pikkuaskareisiin tarvittaisiin osaavia ja monitaitoisia käsiä. . Hän tietää, että kyläkauppiaana pärjää, kun pitää kulut kohtuullisina. Nuoret osaisivat viedä kyläkaupan nettiin Pirkko Syrjänen ei ole jättämässä kylää, vaikka myymälä jää talveksi lepäämään. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. AhonSyrjä: Puutikkalan kyläkauppias Pirkko Syrjänen jää lokakuun alussa eläkkeelle Kyläkauppa vaipuu talviuneen Puutikkala Pirkko Syrjänen on huolissaan siitä, etteivät puutikkalalaiset vedä vääriä johtopäätöksiä kyläkaupan ja sen yhteydessä olevasta asunnon myyntiilmoituksesta, jonka hän on laatinut naapurissa asustavan välittäjän kanssa. Syrjäsestä tulee lokakuun alussa eläkeläinen, ja AhonSyrjä sulkee ovensa syyskuun viimeisenä päivänä. . Pirkko Syrjäsen mielestä kesävieraille voitaisiin vielä enemmän
Teen keittoja, Kerää vain ehdottoman varmasti tuntemiasi ruokasieniä. Mukaan kannattaa ottaa pieni sieniopas sekä kaveri, jolla on sienituntemusta. Näistä molemmista on apua sieniretkellä. Ota mukaan kori ja sieniveitsi. Lisäksi kauppa välitti sieniä ja marjoja tukkuliikkeelle, toimitti koululle tavaraa ja piti viikonloppuisin kioskia. kauppiaat: 1961. Herkullisuuden takia esimerkiksi herkkutatin syöminen on kuin pistäisi poskeensa vasikanlihaa. Mitkä sienet säästyvät parhaiten madoilta ja muilta tuholaisilta? Hilkka Myllärniemen mukaan sienestämisen iloa on vaikea kuvailla. Mistä tekijöistä on kiin- Korvasieni, kantarelli, musta ni, millainen torvisieni, vaalea orakas ja sienisyksy kulloinkin suppilovahvero. tulee? Sienet leviävät itiöiden avulla. Lämmintä ja kosteaa syksyä odotellessa. Pelastus: mieheni tuli juuri sienimetsästä ja saaliin mukana oli jo muutama suppilovahvero. shl Krista Kaitasuo. Pirkko Syrjänen ja Seppo Ahonen Herkkutatti. Kantarelli-herkkutatti-sekoitus. vahverotilanne? Ei oikeastaan mitään merkkejä vielä, koska satoaika on myöhäissyksy. Kyläkauppiaan urasta tuli hänelle 15-vuotinen eläkevirka. . Juusto tuli silloin tahkoissa ja jauhot säkeissä. Tämä on ollut parasta kautta elämässäni. Kaksi vaa- kallioiden väliköissä. alkunsa sienihuovastot. Valmista tai säilö sienet välittömästi poimimisen jälkeen. Älä poimi tuntemattomia sieniä. Sienestys on harrastus, jossa voi kokea todellista löytämisen iloa. Aamu alkoi sillä, että leikattiin juustot, pussitettiin jauhot ja jauhettiin lihat. Aulikki Salo (ja 1967. Nyt entinen työpaikka on eräänlainen matkailunähtävyys, jossa poiketaan vähintään kerran kesässä. shl Tommi Liljedahl Sienimetsällä kokee löytämisen iloa Hilkka Myllärniemi, risotoita, salaatteja, pitsoja, millainen sienisyksy sämpylöitä ja muita ruokia on meneillään? lihan kera, esimerkiksi jauheSyksy vaikuttaa aika hyvältä. Haperoita on ollut tarjolla jo usean viikon ajan. Kukkian lehti on pitänyt välivuosia, ja viimeinen tauko venähti kahden vuoden mittaiseksi. . Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Sienen metsästys: Aitoolainen sieniharrastaja Hilkka Myllärniemi ei eksy sienimetsälle Vihavuodesta kotoisin oleva Seija Karhunen törmäsi kauppareissulla Martti Viljaseen. Opettajasta tulikin kyläkauppias AhonSyrjän kyläkaupan eteinen on kuin lahjatavarapuoti. Myymälän hyllyjen ja kahvipakettien päällä päivystää tiikereitä, nalleja ja muita pehmoleluja. Kyläkaupan valikoimat ja somistus kertovat Pirkko Syrjäsen koulutuksesta ja entisistä työpaikoista. Leutoina syksyinä saattaa tiettyjen lajien esiintyminen jatkua tavallista pidempään. Miten sienestät? Yleensä yksin. Matti Salmi) 1988. Usein kalliorinteiden En minäkään paljasta paik- alla pienissä aukkopaikoissa. kaa, josta kymmeniä vuosia sitten löysin pieneltä alalta Miltä näyttää tämän kymmenen litraa kantarelleja! vuoden suppilo- Millaisilta paikoilta löytyy suppilovahveroita, kantarelleja ja herkkutatteja? Kantarelli viihtyy usein suurina ryhminä valoisissa koivikoissa ja sekametsissä, polkujen ja metsäteiden varrella, monesti piiloutuneena sammal- ja ruohokerroksen alle. Esimerkiksi tattien ravinnollisin osa on pillikerros. Nyt tekijäkaartiin on löytynyt uutta pontta, sillä Kukkia-seuran Esko Koskenvesan lisäksi Kukkian suojeluyhdistyksen Hannu Uusikartano on ideoinut yhteistyökuvioita. Kyläkauppa oli aikanaan talvet kiinni . Keskiviikko 4.9.2013 . Hän on oikealta ammatiltaan kudonnan ja ompelun opettaja. Ennen kyläkauppiaan uraa hän osti leluja, kirjoja, paperitavaraa ja askartelutuotteita City-Sokoksiin sekä veti Lelulaatikko-ketjua. Aiemmissa työpaikoissaan Pirkko Syrjänen on viihtynyt korkeintaan seitsemän vuotta. Puhdista sienet heti toukista, roskista ja mullasta, mutta älä poista terveitä helttoja, pillejä ja piikkejä. Ann-Maj ja Jorma Laaksonen 1999. Syrjänen odottaa malttamattomana, että hän pääsee keskittymään tähän kaikkeen muuhun. Yksi liian vähälle jäänyt asia on kotiseutulehti. Kauppa muuttui kesämyymäläksi, joka oli kiinni monta talvea. Myös Merontaustan tytär Sirkka palveli aikanaan kassan takana. Vanha sienestäjälle? sanonta ?kuin sieniä sateella? viittaa sienten suureen veden tarpeeseen. Huovastot kaipaavat menestyäkseen myös runsaasti lämpöä. Poimi sieni maasta kokonaisena. Hämmästyttävän nopeasti oppi leikkaamaan melkein grammalleen oikean määrän juustoa tai makkaraa, Merontausta kertoo. Maaltamuutto ja Vihavuoden sahan lakkautus hiljensivät kylän. Tunnen maastot, enkä ole kovin hyvä eksymään. Mitä sieniruokia teet? Nyt on tehty useita kantarellikastikkeita. Sääsuhteista johtuen saattaa sienten runsaus ja kasvuaikakin vaihdella vuodesta toiseen. Kuivan ja lämpimän kesän päättyessä puhkeavat useimmat sienilajit esiin ensimmäisten sateiden jälkeen. Mitä ohjeita antaisit Näistä pienistä soluista saavat aloittelevalle myös myrkkysieniä. Parin viikon ajan on kantarellisato ollut niin runsas, etten muista koska niitä olisi näin paljon ollut. Tatteja on löytynyt jonkin verran, samoin mustia torvisieniä, lampaankääpiä, vaaleita orakkaita ja niin edelleen. Viime päivinä on näkynyt rouskuja, kuten suosikkiani haaparouskua. lihasienipihvejä. Mistä sienistä itse pidät? Kantarelli, herkkutatti, musta torvisieni, haaparousku, kuusen herkkusieni, korvasieni ja suppilovahvero. Iloa, jota on vaikea sanoin kuvailla. Se pitää jokaisen itse kokea. Sienestäjän on hyvä tuntea rallisinta myrkkysientämme Herkkutatti esiintyy tuoreisovat valkokärpässieni ja suip- sa kuusikoissa ja sekametsissä, pumyrkkyseitikki. haka- ja laidunmailla, metsien reunamilla ja teiden varsilla. Salaavatko ihmiset Suppilovahverot ovat hyvän hyvät sieniapajansa? suojavärinsä ansiosta usein Joillakin ihmisillä on salaiset hyvin maastoutuneina tiheinä sienipaikat, joita he pitävät yk- ja laajoina ryhminä sammaleisinoikeutettuina, joille muilla sissa vanhoissa kuusivaltaisissa ei ole mitään asiaa. metsissä. Joskus myös AhonSyrjä 52-vuotias Puutikkalan kyläkauppa Rekolan talossa vuonna 1961 avannut kauppa oli silloin kylän neljäs myymälä Kaupan perustivat Artjärvellä kauppaa pitäneet Toivo ja Miina Juntunen Kyläkauppa oli aikanaan maaseudun ostoskeskus: sekatavarakaupan lisäksi saman katon alla palveli Säästöpankin konttori, kampaamo ja Matkahuolto. Tuolla oli silloin kylmäkaapit, Eila Merontausta muistelee. Hän sai Puutikkalan kyläkaupasta töitä 1970-luvun alussa, kun Aulikki ja Matti Salmi saivat lapsen. . Ainoa vaikeus on ollut siinä, että minun pitää ottaa ihmisiltä rahaa. Kyläkauppa on kylän keskus ja kyläkauppiaan arkeen kuuluu paljon muutakin kuin kaupankäyntiä
Helsinkiläisvieras keräsi kasvionsa koulua varten Evinsalosta ja kulki isäntäperheen tyttären kanssa haeskelemassa lehmiä, jotka laidunsivat saaressa. Kesävieraiden ansiosta Evinsalo oli täynnä elämää. Ja veti Evinsaloon toinenkin syy, hänen veljensä Matti. Ensin mentiin junalla Lahteen ja siitä jatkettiin kuormaautolla, jota piti välillä työntää matkalla, Viukari muistelee. Kirjoitusten jälkeen Viukari työskenteli pari vuotta vakuutusyhtiö Suomessa sekä muutaman kuukauden oikolukijana rikostutkimuskeskuksessa. Unelma lääkärin ammatista piti heittää, koska isän kuoltua siihen ei olisi ollut varaa. Niinpä Viukari pyrki Helsingin yliopistoon eläintieteelliseen tiedekuntaan. Hän päätti opiskella aineenopettajaksi ja aloitti vuonna 1946 maantiedon sekä kasvija eläintiedon opinnot. Aikanaan koulussa oli kol- me rinnakkaisluokkaa, mutta viimeisinä vuosina ei tahdottu saada yhtä luokkaa kokoon. Kun oppilaita ja opetustunteja on vähän, kouluun on vaikea löytää päteviä opettajia, Rauni Viukari harmittelee. Auton lavalla ylioppilaskirjoituksiin Rauni Viukari on paljasjalkainen helsinkiläinen. Suomalaisesta peruskoulusta käydään edelleen ottamassa oppia eri puolille maailmaa. Luopioislainen Rauni Viukari (omaa sukua Salmi) kuuluu peruskoulun pioneereihin. Hän ehti vuonna 1966 aloittaa Aitoossa kolmevuotisen kokeilukeskikoulun, kunnes Luopioisista tuli yksi kahdeksasta peruskoulun kokeilukunnasta. . Tarvitsin pussia viimeistään Oitista tai Mommilasta alkaen. Ja uimme tietysti paljon, Rauni Viukari muistelee. Hän varttui 16-vuotiaaksi nuoreksi neidiksi niiden kolmen kesän aikana, jotka perhe vietti Evinsalossa. Jopa kalusteita ja opetusvälineitä haalittiin Luopioisten lakkautetuilta kyläkouluilta. Mitään mallia ei ollut, mutta kahdeksan kokeilukoulua pitivät tiiviisti yhteyttä toistensa kanssa. Saimme kouluhallituksesta vihiä, että voisimme ruveta kokeiluperuskouluksi, Rauni Viukari muistelee. Häntä kiehtoi peruskoulussa juuri tasavertaisuus: kansakoulun jälkeen ei enää eroteltaisikaan parempia oppilaita keskikouluun ja heikompia kansalaiskouluun. Se on taannut kaikille syntyperään tai varallisuuteen katsomatta mahdollisuuden edetä niin pitkälle kuin omat kyvyt riittävät. Heistä monet asuivat täyshoidossa Evinsalossa, johon Salmenkin perhe päätyi. Kesävieraat ovat jättäneet taloon jälkensä. He elivät siellä talven ajan sotaa paossa. Viukari kirjoitti tyttönorssista ylioppilaaksi vuonna 1944. Koulu oli silloin evakossa Sysmässä, paitsi viimeisen vuoden lukiolaiset, jotka matkustivat sinne vain ylioppilaskirjoituksiin. Minulle on jäänyt mieleen se innostus, joka vallitsi sekä oppilaissa että opettajissa, Rauni Viukari muistelee. Oppilaat imivät tietoa, sillä he ymmärsivät koulutuksen merkityksen ja etuoikeutetun asemansa. Tämä näkyi koulun ilmapiirissä. . Viimeisten vuosien aikana yläaste ei ollut kunnalle ylpeydenaihe, vaan pieni ja kallis yksikkö. Seinillä on heidän maalauksiaan ja vieraskirjan ensilehdillä Larin Kyöstin kirjoittama runo. Evinsalo oli luontoa rakastavalle helsinkiläistytölle paratiisi, mutta matka sinne kaikkea muuta. Tilojen koneellistuminen tosin teki tämän huolen nopeasti turhaksi. Rauni Viukari oli 13-vuotias, kun hän saapui Kukkian kultaiseen saareen ensimmäistä kertaa loman viettoon. Yläaste aloitti Anna Tapion koululla Rauni Viukari oli vetänyt lukuvuoden 1966?1967 kokeilukeskikoulua Anna Tapion koulun vanhassa puurakennuksessa. Hän opetti kaikkia aineita musiikkia, liikuntaa ja äidinkielä lukuun ottamatta. Peruskoulukokeilu aloitettiin vuonna 1967 aivan yhtä tyhjästä. Ajatuksena oli, että sellaiset, joilla ei ole lukupäätä, saavat keskittyä käytännön aineisiin. Peruskoulussa kaikille annettiin mahdollisuus yrittää. Meidät haettiin veneellä Puutikkalasta. 1930-luvun mutkaiset soratiet olivat koettelemus matkapahoinvointiin tapuvaiselle Viukarille. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Rauni Viukari 90 vuotta: Evinsalon lomasaari toi helsinkiläistytön Kukkialle Peruskoulun pioneeri Luopioinen Peruskoulu on suurimpia suomalaisia menestystarinoita. Alkuun oli tarjolla myös keskitaso. . Eikä matkantekoa ainakaan helpottanut se, että veli söi vieressä hyvällä ruokahalulla, Viukari muistelee. Matka Evinsaloon kulki Puutikkalan kautta, sillä tie ja silta saareen valmistuivat vasta 1950-luvun lopulla. . 77 vuotta sitten ensi kerran tavannut paris- Sinitiainen on Rauni Viukarille tärkeä lintu. Ruotsin sijaan oli mahdollisuus valita kotitaloutta, teknistä työtä tai tekstiilityötä. Kukkian kultaisessa saaressa elettiin kultaista aikaa. Viukarin perheen tyttären Kyllikin kanssa ystävystynyt Rauni palasi Evinsaloon itsekseen, olihan hän Kyllikin pojan Teron kummikin. Alkuun kaikki oli sekaisin. Kun Helsinkiä pommitettiin, neljän koulun oppilaat koottiin Vanhan kirkon puistoon, Viukari muistelee. Ensimmäisten pommitusten tuhot opettivat suojautumaan. Viukari lähti äitinsä, sisarensa ja veljensä kanssa viimeisellä bussilla Pornaisiin, jossa perheellä oli kesäpaikka. Hän oli 16-vuotias, kun talvisota keskeytti opinnot. . Aitoon koululle järjestyi tilaa yläkoulua varten, kun viitos- ja kuutosluokat siirrettiin kirkonkylän koululle. Toissa vuonna Luopioisten yläaste lopetettiin ja oppilaat siirtyivät Anna Tapion koululle, jossa koulu oli 45 vuotta aiemmin alkanut. Erottelun sijaan käyttöön otettiin tasokurssit. Kielissä ja matematiikassa oli mahdollisuus lukea laajempi tai suppeampi oppimäärä. Hän teki gradunsa ortodoksisen hautausmaan sinitiaisista. Posliinimaalauksesta innostuttuaan hän maalasi sinitiaisen maljakon kylkeen.. 22 Keskiviikko 4.9.2013 kyliltä . Heidän vanhemmilleen ei ollut tarjottu samanlaista tilaisuutta porskuttaa elämässä eteenpäin. Aivan kaikki eivät peruskoulun hienoutta ymmärtäneet. Isojen talojen varakkaampi väki oli huolissaan siitä, mistä jatkossa saataisiin rengit ja piiat; kuka tekisi työt, jos kaikista koulutetaan herroja. Kesäisin ja vapaa-ajalla hän suuntasi Luopioisten Kukkialle, joka oli kymmenen vuoden aikana tullut entistä tärkeämmäksi. Kukkian kultaisen saaren kulta-aika Rauni Viukari oli 13-vuotias helsinkiläistyttö, kun hän matkusti perheensä kanssa ensi kertaa Luopioisiin kesän viettoon. Parikymmentä vuotta aiemmin Eino Leino oli raitistumassa ja sotaa paossa Kukkialla. Runoilija lomaili Ahosaaressa, joka sijaitsee Kukkian suurimman saaren Evinsalon edustalla. Monet muutkin taiteilijat olivat seuranneet Eino Leinon jalanjälkiä ja löytäneet kirkasvetisen Kukkian. Näin on hyödynnetty pienen kansakunnan parhaat voimavarat ja mahdollistettu nopea nousu hyvinvointivaltioksi. Suomi löytyy kerta toisensa jälkeen kansainvälisten kouluvertailuiden kärkisijoilta. Peruskoulun ansiosta erotumme muista maista siinä, että heikoimmatkin oppilaat saavat laajan maan joka kolkassa hyvät perustaidot. Kesävieraita asui talossa ja aitoissa. Myös matka kirjoituksiin oli hieman toisenlainen kuin nykypäivänä. . Eläkepäiviinsä eli vuoteen 1983 saakka koulua johtanut rehtori seurasi haikein mielin koulun hidasta kuihtumista. . Kokouksia riitti pitkin maata, sillä lähin kokeiluperuskoulu oli Pirkkalassa. Peruskoulu aloitti keskikoulukokeilun tapaan Anna Tapion koululla. Tuossa vieressä oli urheilukenttä, jossa me lapset urheilimme: juoksimme ja hyppäsimme korkeutta
Kukkian suojeluyhdistys perustettiin Viukarin pöydän äärellä 7. Naurahdin ja ajattelin että huh huh, siinä on pojalla suuria suunnitelmia. Mutta kun katsoin poikaa tarkemmin, tajusin, että kyllä se ihan tosissaan oli, Emilia Pajula kertoo. nen limusiini kuskinaan Petri Mustakoski odotteli torstaina Kostian koulun pihalla kyytiläisiä. Hetki kierrettiin Pälkäneen raittia, minkä jälkeen suunnattiin Kangasalle. Kangasalan keskusaukiolla pojat saivat kuskilta luvan avata kattoikkunan. . Viukari istui kolme kautta Luopioisten valtuustossa sitoutumattomana edustajana. Luopioisten Säästöpankin hallitusta hän johti tärkeässä vaiheessa. Pojat ovat jatkaneet mökkien vuokrausta, ja nyt vuokramökkejä on kaikkiaan parikymmentä. Alkuun vuokrausta hoiti Lomarengas, jolla oli hyvät yhteydet Saksaan. Kun Pälkäneellä ei ollut tyttölippukuntaa, hän perusti sellaisen. Kun Viukari kiinnostui sukututkimuksesta, hän perusti oman yhdistyksen. Ja kun Kukkian rannoilla huolestuttiin kunnan suunnitelmista vetää viemäriputki Aitoosta Luopioisiin, hän kutsui Kukkian tilasta huolestuneita koolle. Se oli hyvä elokuva. Mutta ajelu oli vielä kivempi. Siitä en saanut tosiaankaan tarpeekseni, Joonatan vakuuttaa. shl Krista Kaitasuo. Keskiviikko 4.9.2013 . Pahimmillaan piti kiertää Tampereen kautta, kun suoraan ei päässyt. Viukari asui viikot Valkeakoskella. Sitten huomasin lehdestä ilmoituksen, jossa Pälkäneelle haettiin maantiedon ja biologian opettajaa. Viukari jätti hakemuksensa viime hetkellä. . . Olisin halunnut tytötkin kutsua. Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä kunta pitää taloa edelleen. Sillan valmistuttua saattoi lähteä töihin Rauni Viukari oli lähes valmis maisteri, kun hän muutti Evinsaloon vuonna 1950. Tämä näkyi myös luokkahuoneessa, jonka välineet olivat viimeisen päälle. . Ja seuraava tasavuosi on 20, jolloin Joonatan saa jo itse maksaa ja järjestää juhlansa, Emilia Pajula nauraa. Jerry, Joonatan, Rasmus, Venni, Henri, Miro, Oskari ja Onni. . Pälkäne sen sijaan menetti oman säästöpankkinsa pankkikriisissä. Viukari oli harrastanut lapsena partiota. Myös Rauni Viukari on ehtinyt olla monessa mukana. Kun kunnan päättäjät eivät tahtoneet ymmärtää millaisia mikroskooppeja koululle tarvitaan, hän lähti valtuustoon vahtimaan koulumäärärahoja. Ensimmäiset yhdeksän vuotta hän hoiti lapsia ja kotia. Sen jälkeen nousi pari mökkiä joka vuosi. Rannat on tiiviisti rakennettu, ja mökeillä käytetään paljon enemmän vettä kuin kantoveden aikaan. Tytöt Ulla ja Leena syntyivät 1951 ja 1952, pojat Jyrki ja Ari 1957 ja 1958. Tyttäret asustavat Helsingissä, mutta molemmat pojat rakensivat kotitilan maille. Evinsaloon valmistui silta ja tie vuonna 1957. Hän valitteli, miksen hakenut ajoissa; hän oli jo ehtinyt luvata paikan Pekka Jalkaselle. Viukari aloitti opettajan uransa Valkeakoskella, johon Teivainen lähetti hänen paperinsa. Ajattelin, että on siinä sentään jo kymmenen vuotta lapsuutta tallattu. Pankkia kosiskeltiin Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankkiin, mutta Viukari ja isännistö halusivat pitää pankin itsenäisenä. Kun pälkäneläisen Joonatan Pajulan mummi kevättalvella limusiinin nähdessään tokaisi, että ?tuossa autossa olisi kiva juhlia syntymäpäiviä?, hän ei tajunnutkaan, että ajatus jäisi lapsenlapsen mieleen. Ja kun Joonatanin äiti Emilia Pajula kysyi pojaltaan loppukesällä millaiset syntymäpäivät hän haluaisi, Joonatan vastasi ykskantaan viettävänsä ne limusiinissa. . Myös tällä viikolla on edesni Viukari saapui sinne ensi ker- sä yllätysmatka, joka juhlistaa taa vuonna 1936. Rauni Viukarin maanantaista Rauni ja Matti Viukari jatkoi- 90-vuotispäivää. shl Tommi Liljedahl vat edellisen sukupolven aloitta- Joonatan Pajula malttoi astua alas limusiinin kyydistä. Kymppisynttärit limusiinissa Juhlatunnelma: Pälkäneläinen Joonatan Pajula sai tasavuosien kunniaksi kavereineen tunnin ajelun limusiinilla Pälkäne Toisinaan mummien olisi syytä varoa sanojaan. Vilkuttelin mummulle kattoikkunasta, Joonatan Vilkuttelua kertoo. tammikuuta 1996. Yhdistys sai Pekka Laineesta pontevan puheenjohtajan. Ihmettelin alkuun, mikä tällainen keisari on, mutta seuraavasta päivästä alkaen tiesin, että kyse oli tehtaan johtajasta Juuso Walldenista. Neljän Valkeakosken vuoden jälkeen Lauri Teivainen soitti ja kertoi, että hänet oli valittu Venäläiseen kouluun. Pälkäneelle tarvittiin kiireesti pätevää seuraajaa. Valkeakoski ei olisi halunnut päästää opettajaa lähtemään juuri lukuvuoden alla, mutta Viukari halusi Pälkäneelle, koska työmatka puolittuisi ja töissä pystyisi käymään kotoa käsin. Viukari opetti yhteiskoululaisille ja lukiolaisille 1960-luvun puolivälissä kolmen vuoden ajan maantietoa ja biologiaa, kunnes kotikuntaan Luopioisiin alettiin puuhata omaa koulua. maa perinnettä uudella mallilla. Tilalle ei enää otettu vieraita täyshoitoon, vaan rannoille rakennettiin mökkejä, jotka vuokrattiin aluksi viikoksi, myöhemmin vuodeksi kerrallaan. Ensimmäiset kolme mökkiä valmistuivat vuonna 1970. Sen ansiosta saaresta saattoi käydä muualla töissä. . Monista kesävieraista tuli hyviä ystäviä, ja parhaat ovat käyneet täällä jo yli 30 vuoden ajan, Viukari sanoo. Kolme kautta valtuustossa Kansankynttilät tunnetaan aktiivisina ihmisinä. Minusta alkoi tuntua, että opinnot menevät hukkaan, jos en lähde töihin. Tämän päätöksen ansiosta Luopioisissa toimii nykyisin kasvava Aito Säästöpankki. Vahtimestari esitteli minulle ensimmäisenä päivänä, että Valkeakosken keisari on ne lahjoittanut. Myös maatalous on muuttunut, ja välillä peltoja lannoitettiin turhan ronskilla kädellä, Rauni Viukari sanoo. Täyshoito mökkien Eläkepäivillään Rauni ja Matti vuokraukseksi Viukari ovat matkustelleet ahkeEvinsalo oli lomasaari, kun Rau- rasti. Evinsalon kesistä tuli kansainvälisiä, sillä Saksan lisäksi kesävieraita tuli monesta muustakin Euroopan maasta. . Ja keskusteltiin kaikesta, Joonatan havainnollistaa limusiiniajelun kulkua. Ajelun päämääränä oli Tampere, jossa pojat katsoivat elokuvan Monsterityliopisto. . Joustava rehtori järjesti lukujärjestykseen vapaapäivän keskelle viikkoa, ja Viukari pääsi käymään kotona kahdesti viikossa. 1950-luvun lopulla paperitehdaspaikkakunnalla elettiin kasvun aikaa. Sekä mökkiläiset että maatalous ovat lisänneet kuormitusta. . Tie tehdaskaupunkiin oli mutkainen ja kelirikkoaikaan karmeassa kunnossa. . Ne tuli niin kateellisiksikin. Vaikka yhdistys on saanut paljon aikaan, järvi on nuhraantunut vähitellen. Mutta sitten olisi pitänyt ottaa kaksi limusiinia, ja se olisi ollut jo vähän liikaa, Joonatan toteaa. Luokkalaiset kyytiin Pian äiti jo pohdiskeli, että jos 40- ja 50-vuotissyntymäpäiviäkin juhlitaan suuremman kaavan kautta, niin miksei kymppisynttäreitäkin voisi yhtä lailla. . Ja sitten juotiin kattoikkunasta Pommacia ja popiteltiin ja Valkoinen Lincoln-merkki- katseltiin maisemia. Pieni luokka kun Joonatanilla on, hän sai luvan kutsua limusiinikyytiin kaikki luokkansa pojat. . Yhteiskoulun rehtori Lauri Teivainen oli opiskelukaverini Helsingistä
Puh. klo 18 Raamattu- ja rukoussolu Rekolassa. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa KANGASALA PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. mennessä, puh. Olavi Kullervo Vaittinen 78 v. klo 15?17 Suoraman srk-keskuksella KIRKONKYLÄN LÄHETYSPIIRI To 12.9. Kirkkoherranvirasto suljettu. Ti 10.9. Onkkaalantie 71, Pälkäne KANGASALA Jumalanpalvelukset Kangasalla Sunnuntai 8.9.2013 ?Jumalan huolenpito? klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Eevi Mikaela Mäkinen. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, Giren, Roikola. Lähetyskirppis avoinna lauantaisin YHTEINEN TOIMINTA: To 12.9. klo 18.30 Parisuhteen vaiheet . Ks. Kahvia tarjolla. KERHOT: Päivä-ja perhekerhot alkavat viikolla 37. KUOROT: Kirkkokuoron syystoiminta alkaa ti 11.9. Konsertti kirkossa klo 15 Johanna Lemmetyisen B-kanttoriksi valmistumisen johdosta. Ks. jne. KOLEHDIT: 18.8. Niklas Olavi Kristian Määttä. klo 18-20 Kirkkokuoro Tapulinmäen srk-kodissa. To 12.9. Luvassa hiljaista musiikkia, rukoushetki klo 19 sekä mahdollisuus sielunhoitoon. Kirkossa kirjapöytä, josta mahdollisuus hankkia hiljaisuuden viljelyyn liittyvää kirjallisuutta hengellisen elämän rakentamiseen. SYKSYSTÄ KEVÄÄSEEN KESTÄVÄ 11 LUENNON SARJA ALKAA TAAS! 13.9. klo 18.30 Suoraman seurakuntakeskuksessa. Isäntäparina toimivat Helena ja Markku Lintinen. Ilmoittautumiset 11.9. Hiippakunnan läheta, Kangasalan seurakunnasta. tystyölle 313,64 ?. Hinta 2. sunnuntai helluntaista Jumalan huolenpito Jeesus sanoo: ?Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.? (Matt 6) LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 8.9. entisöintityöt . Seurakuntalaisen sana: Leena Eerola. MUU TOIMINTA: Ke 4.9. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Kastettu: Ella Maria Wilhelmiina Jussila. 8.9. klo 10 Kirkonkoto Sahalahden srk-kodissa. To 12.9. 050 5151 613. Ajankohtaista verkossa . Liisa Pura, Pirkko ja Terttu Välimäki sekä Tuula Salminen. VETERAANILENTOPALLOA Ti 13.9. Tule mukaan toimintaan! Seurakunnan virastot palvelevat kesän aikana 10.6.?3.9.2013 ma ja ke klo 9?14, to klo 10?17, ti ja pe suljettu. Ke 11.9. koriste-, sekä muut pronssituotteet . Riia Ellen Veijalainen. puhdistus-kultaus ym. Elea Aurora Kaitainen. / perhe) Aitoon Pysäkillä torstaisin klo 9.30-11.30 Vko 37 ILO OLLA YHDESSÄ Vko 38 POPSI POPSI PORKKANAA Vko 39 ENKELIN SIIPIEN SUOJAAN Vko 40 LEHDET LENTÄÄ, SYKSY JO ON Vko 41 ON KOKO MAAILMA HÄNEN KÄDESSÄÄN Vko 42 SYYSLOMA (ei kerhoja) Vko 43 PERHE ON PARAS Vko 44 VARTTIKIRKKO Vko 45 ISÄNPÄIVÄÄ Vko 46 AARTEEN ETSINTÄÄ Avioliittoon vihitty: Olli-Pekka Ju- vokki Syrjä 74v., Onkkaalasta hani Pietarinen ja Tuula Helena Vir- Kolehdit: 1.9. Minttu Emilia Kuivalainen. Cecilia Fiona Lumikki Laurila. www.kangasalanseurakunta.? 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . PohjoisSuomen tunturikappelien ja tiekirkkotoiminnan tukemiseen 248,57 ?, Kirkkohallitus ja 25.8. Leo Johannes Nieminen. klo 14?15.30 Seurahuoneella. Kokoonnumme joka toinen viikko. Viitala, Sillanpää. Keittolounas ja kotiseutujuhla Pentosalissa messun jälkeen. Kolehdit: Nuoriso- ja opiskelijatyöhön, Kansan Raamattuseuran säätiön kautta. Kotikirkko-liitteestä löydät seurakunnan syksyn 2013 toiminnan kokonaisuudessaan. Kaiken keskellä Jumala-tapahtuma. KERHOT: Päivä-ja perhekerhot alkavat viikolla 37. DIAKONIA: Päivystys srk-talolla tiistaisin klo 14.30-16 ja keskiviikkoisin klo 10-12. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 8.9. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . klo 18.30 Itsetunto . klo 18 srkkeskuksessa. Iltatilaisuus srk-talossa klo 18, ks. Hyssy, Mikkonen, Vuorinen. klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. Messu kirkossa klo 10, lit. Repo, saarna Marjatta Koskenvesa, Roikola, av: Naisten raamattupiirit. Kirkkokahvit kirkon eteisessä. Su 15.9. Sydämessä uusi laulu. 377 3200, 377 3680 tai 0400 776 606 Palvelemme myös PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA os. Vierellä kulkijat klo 13 Tyynelässä. EU-ruokakasseja jaetaan vähävaraisille päivystysaikoina, 0407120567. LÄHETYS: ?Tehdään yhdessä? - piiri Pälkäneen srk-talolla maanantaisin klo 10-16. 16. Kaikki lähetystyöstä kiinnostuneet tervetuloa! PYHÄKOULUT ALKAVAT SUNNUNTAINA 8.9. O KAVERTA IS MUKA IKIN AN! klo 11?12 Suoraman seurakuntakeskuksessa klo 11?12 Ruutanan seurakuntakodissa klo 13?15 Kuohenmaan koululla Pyhäkoulut jatkuvat syksyllä joka toinen viikko 1.12. Kirk- kokahvit kirkon eteisessä. MUUTA: To 5.9. Sahalahden kirkossa Kaipaatko aikaa selvitellä ajatuksiasi, hengähtää hetken? Tule Sahalahden kirkkoon Hiljaisuuden Iltaan. Messu klo 10 kirkossa. Kemppainen, Kaija Aittokumpu, ylistyskuoro, rukouspiiri. Kaiken keskellä Jumala-tapahtuma. La 14.9. Kaiken keskellä Jumala-tapahtuman mainos. klo 10-13. Tule Taivaan Isän huolenpitoon! HYVÄN SANOMAN MAJATALO O Su 8.9. Messu kirkossa klo 10, Kemppainen, Huomo, mus: Minna ja Jussi Pyysalo. Kirkkokahvit srk-talossa. 24 Keskiviikko 4.9.2013 . 0400-975277 Su 8.9. Lehto, Kyrönlahti. klo 10 Messu Kuhmalahden kirkossa. Seppo Kouhia 050-512 5554 Arkut - kuljetukset Surun kohdatessa Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo Murtoniemi . Akseli Waltteri Virtanen. Kuulutettu: Jorma Antero Niemi ja Pirkko Aulikki Hietamies. Kuollut: Mailis Toivikki Lindholm 87 v. Jatkuu torstaisin parittomilla viikoilla. AAMURUKOUS maanantaisin klo 9?10 Seurahuoneella. ILOSANOMAILTA Ke 11.9. metallikirjaimet, metallilaatat . hiljentymään, leikkimään, askartelemaan ja viihtymään kerhoon yhdessä lasten kanssa. Tiedustelut: Päivi Giren 040 712 0568 ja Marja Lepistö 040 712 0571 pahtumiin sekä valtakunnallisiin Isosseikkailu- ja Avain-raamattukonferenssitapahtumiin, Kansan Raamattuseuran säätiön kautta. LUOPIOISTEN HAUTAUSTOIMISTO Keskitie 15, Luopioinen Erkki Toivari 040-361 4304 . Pihla Hilda Elise Järvinen. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu HAUTAUSTOIMISTO Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, 36200 Kangasala P. Nuoriso- ja Kuollut: Lempi Rauha Elisabet MäKUHMALAHDEN opiskelijatyön järjestämiin nuorten kinen 97v., Onkkaalasta. (Sahalahti).. Jatkuen parittomien viikkojen tortaisin, seuraavan kerran 26.9. Hinta 2. Kirkkoherranvirasto suljettu. Pe 6.9. Yhteiskristillinen Nuorten aikuisten ja Aikuisten KEIDAS-ilta Katukappelilla klo 18. Ti 17.9. klo 15 srk-keskuksessa. SEURAKUNNAN PERHEKERHOT Pälkäneellä, Luopiosissa ja Aitoossa Pälkäneen seurakuntatalolla tiistaisin klo 10-12 (Keitto joka toinen viikko, alkaen 10.9. Kostiakodin kerho klo 14. Ke 11.9. klo 18 Kangasalan kirkossa isttä, Kirsi Rostamo ja Pekka Vaismaa Radio Deistä, musiikkivieraina Heidi ja Pekka Simojoki. Lasten Majatalo Tapulintuvalla. HILJAISUUDEN ILLAT ALKAVAT 12.9. hautakivet, kaiverrukset . Noa Michael Lilley. rakkaus kutsuna totta olemiseen Mukaanlähtijöiltä toivotaan säännöllistä osallistumista PAP-iltoihin. Parisuhdeilta Pälkäneen srk-talossa klo 18.30. Lapsikuoro Seulasten harjoitukset alkavat ke 11.9. Somalityön tukikeskuksen rakentamiseen Koillis-Keniassa 619,10 ?, SLEY ry. SAHALAHDELLA Ti 10.9. klo 18.30 Puhumisen ja kuuntelemisen haasteet 13.12. Iltamessu kirkossa klo 18, Vesto, Roikola, Vierelläkulkijat. Mus: Minna ja Jussi Pyysalo. klo 12.30 Kutimet heilumaan -piiri, Havisevan rukoushuoneella. asioita tärkeysjärjestykseen 15.11. Torikahvio srk-talossa klo 10-13 Pilistveren ystävyysseurakunnan hyväksi. To 5.9. Kirsti Or- ja nuorten aikuisten iltoihin ja taHELLUNTAISEURAKUNTA Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ke klo 19 Rukousilta La klo 9 Aamurukous Su klo 16 Hyvän sanoman ilta, Henna Karhu Lähetystori pe 13-17, la 10-14 Rautajärventie 21. saakka. klo 18.30 First things ?rst . klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Tervetuloa! Vko 47 LAPSENPÄIVÄN ?KAKKUKAHVIT? Vko 48 AIKAAN KYNTTILÖIDEN Vko 49 JOULUASKARTELUA Vko 50 PUUROJUHLA TERVETULOA äidit, isät, mummit, vaarit ja kummit ym. lopun alku vai alun loppu? 11.10. klo 11 Päivätilaisuus, Seppo Virtanen, ym. Ti 10.9. Torikahvio srk-talossa diakonian hyväksi klo 10-13. Pe 13.9. Kirkkokahvit srk-talossa. Su 15.9. / perhe) Luopioisten seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin klo 9.30-12 (keitto joka viikko
Sydän-Hämeen Lehti sana 25 Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Rauni Viukari 90 v. sunnuntaina 8.9. 9.9.2013 Kotiseutupäivän messu kirkossa klo 10 Pentosalissa juhlahetki klo 11.30 . 23.8.2013 Kangasala, terv.keskus * 16.9.1938 Pälkäne . 25.8.2013 Luopioinen Jää hyvästi vehmainen ranta, jää hyvästi Joutsenselkä, minä lähden luotanne täältä, kas tuolla on kumpuni santa. Olin etsijä korkean kaaren, otin asiat arvonsa mukaan, on helppo ne jäljelle jättää, jo nähdä sain rauhani saaren. Ja omani rakkahat täällä, pyhän näyn näen: näkemiin, sirut elämän, osaset kaaren ikiehjät ovat ylhäällä. Mauno J. Puh. 9.8.2013 Pälkäne Hiljeni askel elontiellä uuvuit kun sairaus voimasi vei. Nukkuos rauhassa kauneinta unta muistosi koskaan unhoitu ei. Syvästi kaivaten Osmo Kaarina ja Jenni Hannu ja Joni Seppo Esa, Marika, Topias ja Niilo Sukulaiset ja ystävät Kiittäen, kaivaten ja rakastaen Helena Päivi ja Timo perheineen Oke perheineen Matti ja Arja perheineen Teuvo perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Luopioisten kirkossa lauantaina 7.9.2013 klo 12.00. Kallio 1947 Tervetuloa tapaamaan tuttuja vuosien varrelta! Museo avoinna tilaisuuden jälkeen. Kuhmalahden Kotiseutuyhdistys Äitimme, Possulan muori Rakas puolisoni, äitimme ja mummumme Aino RULJA Kirsti Orvokki SYRJÄ o.s. Portimo * 13.3.1935 Raivola . 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA Rakkaamme Jorma Sakari Lauri MÄKELÄ * 18.6.1926 Koijärvi . Tämän jälkeen muistotilaisuus Aitoon koulutuskeskuksessa, Tulikalliontie 54. Vaikka elämänhalua ollut ois, silti vaikea sairaus uuvutti pois. Suo anteeksi itku ja kyyneleet nää, ne rakkautta on ja ikävää. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ei pieni sydän ymmärtää voi, miksi muori niin äkkiä otettiin pois. Leevi ja Oona, Janne ja Saana, Aura, Ronja ja Eemeli Kiitollisina kaivaten Eila, Seppo, Johanna ja Susanna Annamari, Anssi, Olli ja Matti Maija, Kirsti, Hannu ja Terhi perheineen Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Äitimme siunataan Luopioisten kirkossa 6.9.2013 klo 13. Muistotilaisuuden vietämme äidin toivomuksesta läheisten kesken. Ronni o.s. Kiitos kaikille äidin hoitoon osallistuneille. Seurakuntatapahtuma 13.-17.9.2013 Pälkäneellä Seurakuntatapahtuma Pälkäneellä Surun kohdatessa Hautaustoimisto Murtoniemi Perjantai 13.9. Epätoivon keskellä Jumala Iltatilaisuus Pälkäneen srk-talossa klo 18 Jari Kemppainen, Minna ja Jussi Pyysalo. Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, Kangasala. 03-377 3200 tai 0400 776 606 Lauantai 14.9. Jari Kemppainen Minna ja Jussi Pyysalo Johanna ja Annamaria Lemmetyinen Ilon keskellä Jumala Konsertti Pälkäneen kirkossa klo 15 Johanna Lemmetyisen valmistumisen merkeissä. Johanna ja Annamaria Lemmetyinen, Caritas, Pälkäneen ja Luopioisten kirkkokuorot. Sunnuntai 15.9. Kaiken keskellä Jumala Messu Pälkäneen kirkossa klo 10 Jari Kemppainen, Ritva Huomo, Minna ja Jussi Pyysalo. Kirkkokahvit srk-talolla KUHMALAHDEN KOTISEUTUPÄIVÄ HAUDAT KUNTOON Syyskuun aikana tehdyt uudet kivitilaukset alennushinnoin www.kiviliikesairanen.? Ritva Huomo Alpo Roikola Sunnuntai 15.9. Kaikesta huolimatta Jumala Iltamessu Luopioisten kirkossa klo 18 Janne Vesto, Alpo Roikola, Minna ja Jussi Pyysalo, Vierelläkulkijat. Kirkkokahvit kirkon eteisessä. Viikonlopun aikana saattaa nenääsi tuoksahtaa savu sekä kahvi... Tervetuloa silloin seurakunnan tarjoamille nokipannukahveille! Janne Vesto Vesto Janne www.hameenkyronkiviveistamo.? Arvostettua pirkanmaalaista hautakiviosaamista yli 50 vuotta Tiistai 17.9. Kiire ja työ parisuhteen kuormittajina Parisuhdeilta Pälkäneen srk-talossa klo 18.30 kahvi 18 alkaen. Anu ja Jukka Mattsson, Minna ja Jussi Pyysalo, Sari ja Janne Vesto. Lastenhoito järjestetty kerhotiloissa. A jja Jukka J kk Mattsson M Anu 6 Ê- , Ê"9 Laaja muistokivinäyttely hautaustoimiston yhteydessä. Hautakivet, lisänimikaiverrukset, entisöinnit, puhdistukset, oikaisut, kultaukset, asennukset. Puhujavieraana toimittaja Jussi Lehtonen (matkoilla) Puh. Keskiviikko 4.9.2013
Sydän-Hämeen Lehti sana Voimaksi viikolle Vielä on tilaa Vaalikeräyksen lipasvahtina katselin tavaratalon sisälle eksynyttä pikkulintua. on Pälkäneen kirkossa konsertti Ilon keskellä Jumala, jossa esiintyvät Pälkäneen ja Luopioisten kirkkokuorot, Johanna ja Annamaria Lemmetyinen, Caritas ja Pyysalot. Sunnuntain messu Pälkä- neen kirkossa kantaa koko tapahtuman nimeä: Kaiken keskellä Jumala. 9 Marttojen juhlapyhän. Ylösnousemuksellaan hän voitti synnin vallan ja vihollisista viimeisen, kuoleman. Rahoja ei enää las- kestää ja maksaa entistä enemketa pankissa, vaan kuljetetaan män. pankkien laskentakeskukseen. Luopioisten Osuuspankki ei ole lähtenyt pankkifuusioihin, vaan on pysytellyt itsenäisenä ja pitänyt päivittäiset palvelut omassa konttorissaan. Marttojen juhlapyhä Kuhmalahdella Vehkajärven Martat järjestävät sunnuntaina 15. Sana evankeliumi onkin alkujaan tarkoittanut sanomaa etulinjassa saavutetusta voitosta. Kristuksen voiton sanomaa koko kristikunta julistaa ja jakaa. Enää ei tarvitse piileskellä sillä rauha on tehty. Jotkut kyllä aikovat, sitten joskus, myöhemmin, mutta vaarana on, että jää meinaamiseksi, sillä kukaan ei tiedä aikaansa, ja etsikkoaika voi mennä ohi. Sana opettaa: Etsikää Herraa silloin kun hänet löytää voidaan, huutakaa häntä avuksi kun hän läsnä on. Yhä vielä kutsua jaetaan, ilosanomaa pelastuksesta, että häähuone tulisi täyteen mutta vielä on tilaa. Raamatun mukaan kutsu tulee erityisesti esittää sokeille, rammoille, raajarikoille, syntisille, köyhille ja kurjille - ja me olemme juuri sellaisia! Ilmestyskirjassa Herra puhuu meille kirjeessä Laodikean seurakunnalle: ?Sinä sanot: minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse, etkä tiedä että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea alaston.? Paavali varoittaa: ?Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea?. Tarvitsee vain suostua ilman mitään omaa, pudota auttajan käsiin, niin kuin se tavaratalon lintu voimien loppuessa. Jumala sanoo: Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niin kuin pilven ja sinun syntisi niin kuin sumun. kertoa Jumalan kohtaamisesta tavallisessa elämässä ja tavallisten asioiden keskellä. Lasten konsertissa laulu vei läpi vuodenaikojen, eksoottisten seikkailujen ja Nooan arkin eläinmaailman siihen totuuteen, että on hyvä olla pieni koululainen ja juuri se mikä on. Niinpä koululaisten konsertti päätettiin yksiin elämän tärkeimpiin lauluihin, Anna anteeksi- ja Kiitoslauluihin. Kohtaamisia kaikkien kanssa Kaiken keskellä Jumala on Kansan Raamattuseuran ja seurakuntien yhdessä järjestämä tapahtumakokonaisuus, jonka tarkoitus on puhutella kaikkia: lapsia, työssäkäyviä, vanhuksia, iloitsevia, surevia, perheitä ja yksinäisiä. . Niin kauan kuin se pyrähtelee hehtaarihallin kattoparruristikoiden avaruudessa, sitä ei voi auttaa. Mutta jospa se lopulta uupuneena vaipuikin maahan ja joku hellin käsin kantoi sen ulos nurmikon vehmauteen? Raamattuopettaja kertoi valtameren saarilla elävistä heimoista, jotka vielä vuosikymmenten jälkeen luulivat maailmansodan yhä jatkuvan. Enkelit lankesivat taivaassa, Adam paratiisissa, Pietari Jeesuksen seurassa. Vielä on tilaa. Sen jälkeen, kello 13, Pentosalilla on tarjolla ruispuolukkapuuroa, ohjelmaa, neuvontapiste ja kahvitarjoilu. Kello 13 tapahtumaan voi tulla suoraankin. Ohjelmaa, johon kuuluu musiikkiesityksiä, haastatteluja ja urheilunäytös, esittävät Vehkajärven Marttojen eri-ikäiset jäsenet. Parisuhdeiltaan on järjestetty lastenhoito. Yleisötapahtumien lisäksi seurakunta tarjoaa nokipannukahvia paikoissa, joissa seurakunnan työntekijöitä ei joka päivä tapaa; esimerkiksi kauppojen edustoilla keskellä työtä ja kiirettä. Kahville ja keskustelemaan voi poiketa kesken jokapäiväisten asioiden hoitamisen. shl Ulla Siren Kutsu on esitetty. v.p. Minä synnyin ihmiseksi, olen siitä iloinen, lauloi Minna Pyysalo Kostian koulun salissa, ja monta luokallista alakoululaisia yhtyi säkeeseen. Lapset seurasivat silmät pyöreinä tunnetun gospelmuusikkoparin esiintymistä, jossa musiikin lajit vaihtelivat bluesista tangoon ja säestäjänä toimineen Jussi Pyysalon päähineet karvalakista pyöräilykypärään. 26 Keskiviikko 4.9.2013 . Palaja minun tyköni niin minä lunastan sinut. Emmekö sitten me, maailmassa? Kunnian Herra tuntee kurjuutemme ja siksi tai siitä huolimatta kutsuu meitä Karitsan häihin. Kaikille avoin juhlapyhä kuuluu yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin.. Haluamme tulla keskelle elämää kohtaamaan ihmisiä sellaisina, kuin he ovat arkipäivässään, huolineen ja tavallisine asioineen, Minna Pyysalo kertoo. Hän ja hänen puolisonsa Jussi Pyysalo kiertävät mukana Länsi-Suomen tapahtumissa Kansan Raamattuseuran edustajina. Iloitkaa te taivaat, sillä Herra sen tekee. Minna Pyysalon vauhti tempaisi yleisön heti mukaan. Kohtaaminen: Kaiken keskellä Jumala -tapahtuman alkusoitto soi lapsille Arkipäivänä Jumalaa tapaamassa Pälkäne . Voittaja määrittelee rauhan ehdot. Jeesus sanoi: Minun rauhani, sen minä annan teille. Tähän luottaen kirkkokansakin ehtoollismessussa toivottaa toisilleen Kristuksen rauhaa! Hän on meidän rauhamme. Kansan Raamattuseura on evankelioimistyön palvelujärjestö, joka toimii luterilaisen kirkon piirissä. Pälkäneellä seurakuntatapahtumat alkavat perjantaina 13.9. Kaikkivaltiaan Jumalan luokse voi jo palata. Pälkäneen seurakuntatalossa iltatilaisuudella, jonka nimi on Epätoivon keskellä Jumala. Vauhti vei yleisön siinä määrin mukanaan, että käsiä nousi tiheäksi viidakoksi aina kun Minna Pyysalo heitti jonkin kysymyksen laulujen lomaan. Minna ja Jussi Pyysalon kaikille Pälkäneen alakoululaisille viime viikolla järjestetyt koulukonsertit olivat tavallaan alkusoitto monille tulossa oleville aikuisten tai koko perheen hengellisille konserteille ja seu- rakuntatapahtumille, joilla on sama tarkoitus . Koko päivän se lenteli katon rajassa. Lauantaina 14.9. Vastausta pyydetään. Sirpa MarttinenHuhdanpää seurakuntalainen Kolehtien laskeminen kestää ja maksaa Pälkäneen seurakunta selvittää, kannattaisiko käyttötilit siirtää Luopioisten Osuuspankkiin, koska isommissa pankeissa käteistilitysten käsittely on Etenkin kolikoiden laskeminen ulkoistettu. Esillä on myös Mart- tojen kädentaidon tuotoksia, Martta-aiheisia esineitä ja tuotteita. He eivät tienneet, että rauha oli tehty. Autuas vaihtokauppa on Jumalan rakkauden ihme: tuomme hänelle syntimme ja saamme lahjaksi vanhurskauden. Meidän Taivaallinen Isämme, Kuningasten Kuningas, on laittanut voittajan kunniaksi hääjuhlat ja kutsujen jakajat ovat kiertäneet Suomessakin jo liki tuhat vuotta. Jeesus meni valmistamaan tilaa, vanhurskauden valkeat juhlapuvut on varattu, armahdettu juhlakansa kulkee kohti häähuoneen ovia, mutta miksi niin moni piittaa tuosta kutsusta. Ei ymmärretä että rauha on tehty jo Golgatalla. Vapahtajamme Jeesus uhrikuolemallaan purki vihollisuuden, tie armoistuimelle avautui. Sinne ei viedä lahjoja, lahjat saadaan. Kaikki on valmista. Rauhaa ei tehty siellä heidän saarillaan, vaan kaukana Euroopassa, mutta se koski myös heitä. Nykyisinkin moni käy toivotonta taistelua vaikka ei tiedä kuka ja missä on vihollinen. Tapahtuma alkaa Kuhmalahden kirkossa kello 12 messulla. Luopioisten kirkossa järjestetään samana iltana iltamessu otsikolla Kaikesta huolimatta Jumala. Tapahtumaketjun päättää Pälkäneen seurakuntatalossa järjestettävä parisuhdeilta, jonka teemana kiire ja työ parisuhteen kuormittajina. Parisuhdeillassa ovat mukana Anu ja Jukka Mattsson sekä Sari ja Janne Vesto. Sillä oli paljon tilaa, mutta ainoa tie vapauteen olisi ollut ihan alhaalla avautuvat liukuovet
Viikoittain Radio Dei tavoittaa reilut 200 000 ihmistä, joille se haluaa kertoa evankeliumia, auttaa elämänkriiseissä eteenpäin ja murtaa muureja erilailla ajattelevien ihmisten välille. Yhteistyössä lähes sadan kristillisen yhteisön kanssa Radio Dei (98,8 MHz) avaa ikkunoita uskoon ja toimii siltana seurakuntiin, varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin. Tunteet nousivat pin- taan, koska kyläläiset kokivat, ettei heitä ole kuultu tarpeeksi, Vesa Mellavuo kiteytti pirtin ympärillä käydyn keskustelun. Valtuustossa puhutti vielä pirtin vanha irtaimisto. Valtuutetut pohtivat, voitaisiinko ostaja velvoittaa säilyttämään vanhat esineet tilalla tai voisiko inventaariotyöryhmä käydä ne vielä läpi kyläläisten kanssa. Lopulta seurakunnan päättäjät luottivat ostajan hyvään tarkoitukseen sekä rakennuksen että irtaimiston osalta. Lämmitys on ollut ylivoimaisesti kallein osa pappilan ylläpitobudjettia, sillä lämmityssähköön kuluu noin 10 000 euroa vuodessa, kovina pakkastalvina vielä useita tuhansia enemmän. . Ennen kuin ostajista oli tietoa, Tero Ahlqvist ehti tehdä aloitteen, ettei pirttiä myytäisi. Seurakunnan talouspäällikkö Kristel MuruTanila toteaa, että hidastelusta on ollut hyötyäkin, sillä sinä aikana, kun remonttia on hämäläisen verkkaisesti tuumailtu, maalämpölaitteiden ja asennuksen hinnat ovat laskeneet reippaasti. Nyt remontin kokonais- hinnaksi tulee 32 000 euroa, ja sen lisäksi tulee maksettavaksi arkeologinen tutkimus, jota ilman pappilan pihaan ei saa tehdä mitään kaivauksia. Lämmitys vaatii kaikkiaan 1,6 kilometriä johtoa, joten maata oli kaivettava isolta alalta. Arvioidut vuotuiset lämmityskustannukset ovat lämpöpumpun avulla 3567 euroa, kun suoralla sähkölämmityksellä kuluu 10200 euroa. Radio Deillä on tänä päivänä 20 taajuutta ja sen kuuluvuusalueella asuu yli neljä miljoonaa ihmistä. kello 18. Hän jätti taakseen liikenaisen elämän ja lähti etsimään uutta suuntaa raamattukouluun. Rukouksen ja paaston aikana hän sai kutsun kristillisen radion perustamiseen. Jumala varusti ja johdatti häntä niin, että vuonna 1997 Kirsi Rostamo loppujen lopuksi perusti Radio Dein. Majatalon musiikkivieraana on kanavan eniten soitettu muusikko, Pekka Simojoki, ja lapsille on samaan aikaan oma Majatalo Tapulintuvalla. Hyvän Sanoman Majatalo Kangasalan kirkossa sunnuntaina 8.9. Lahjoituksena saadussa talossa on pidetty kerran vuodessa seurat, mutta muuten sillä on ollut vähän käyttöä. Rakennukselle löytyi ostajat, jotka vaalivat vanhaa ja perinteikästä rakennusta arvoisellaan tavalla. Pälkäneen pappilan pihaalueella on löytynyt paljon mielenkiintoista ja tärkeää, joten kaikki löydöt on tutkittava tarkkaan, hän selitti. Pappilan takapiha on arkeologin kannalta mielenkiinnottomampaa mutta rakentajille helpompaa seutua kuin etupihan puisto, sillä vaikka paikka on ilmeisesti ollut asuttu rautakaudelta saakka, Pälkäneveden puoleinen alue on ollut pehmeää rakentamiskelvotonta rantamaata. Vuoteen 1604 asti vesiraja oli paljon nykyistä korkeammalla, joten senkään puolesta rannassa ei voi olla yhtä vanhoja asutuksen merkkejä kuin ylempänä. . Päivisin tarjolla on ystävällisten juontajien luotsaamaa ohjelmavirtaa, jonka musiikissa on sanomaa. Kirsi Rostamo löysi armahtavan, rakastavan Jumalan 23 vuotta sitten vaikean masennuksen jälkeen. Kustannuksiin vaikuttavat sähkön hinnan lisäksi sisälämpötila ja käyttöveden kulutus. Takapiha armahti aikataulua Kaivausta oli tutkimassa arkeologi Sami RaninenPirkanmaan maakuntamuseosta. . Jos löytyisi esimerkiksi selviä merkkejä kokonaisen rakennuksen kivijalasta, se vaatisi jo tarkat tutkimuksen ja maalämpötyömaan keskeyttämisen niiden ajaksi, Sami Raninen kertoi. Hän teki kaivantoon koekairauksia noin 1,5 metrin välein, mutta maasta löytyi lähinnä eläimen luita ja irrallisia tiilenkappaleita ja muita vanhojen rakennusten jätteitä, jotka ovat saattaneet kulkeutua mistä tahansa. . Tämä on huokoista pehmeää maata, jonka alta tulee Lehmän tai hevosen leukaluu oli viime viikolla arkeologi Sami Ranisen mielenkiintoisimpia löytöjä pappilan takapihalta. esiin kova savikerros. Aloitetta ei hyväksytty, ja Ahlqvist itsekin oli sitä kirkkovaltuustossa mieltä, että kauppa noudattaa hyvin pitkälti testamentin henkeä. . Irtaimisto jää pääsääntöisesti tilalle. Kaatuneiden muistotaulu ei sisälly kauppaan, vaan se pysyy seurakunnan omistuksessa. Maalämpöjohtoja varten tehty kaivanto kulkee huokoisessa maassa, joka on entistä rantahetteikköä. Maasta puuttuu tässä kohdassa asumisen jättämä niin sanottu kulttuurikerros, tumma kerros, jossa lika ja noki kertovat ihmisen toiminnasta, Raninen kuvaili. Pappilan pihapiirissä on tehty arkeologisia kaivauksia viimeksi vuosina 2004 ja 2006, jolloin löydettiin merkkejä keskiaikaisesta ja myös rautakautisesta asutuksesta. Keskiviikko 4.9.2013 . Siksi kaivaminen on helppoa eikä vastaan tule merkkejä muinaisesta asutuksesta, joka on sijainnut ehkä vain jokusen kymmenen metrin päässä. Säästö: Pappilan lämmityslaskun kutistamiseen tarvitaan runsas puolitoista kilometriä johtoa Tervetuloa maalämpö, arkeologin luvalla Pälkäne Kirsi Rostamo on Radio Dein perustaja. Sanoman välittäjä Majatalossa kangasala Syksyn ensimmäinen majatalo avaa ovensa sunnuntaina 8.9. Maalämmön pitäisi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin, sillä arvioidaan, että sen avulla lasku pienenisi noin 3000 euroon vuodessa. Siten remontti maksaisi itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa, kertoo kirkkoherra Jari Kemppainen. Lämmitysremonttia on harkittu seurakunnassa jo pitkään. Tarjouksia kyseltiin ja energiaavustusta haettiin pari vuotta sitten, mutta nyt päästiin vihdoin itse asiaan. Siellä kuullaan Radio Dein toimitusjohtajan ja vastaavana päätoimittajan Kirsi Rostamon kertomusta kanavan synnystä ja kasvusta helsinkiläisestä paikallisradiosta valtakunnalliseksi kanavaksi. kello 18 Kangasalan kirkossa. Sydän-Hämeen Lehti sana 27 Seurakunta myi Kyörin pirtin vuolijoki Pälkäneen kirkkovaltuusto päätti myydä Vuolijoella sijaitsevan Kyörin pirtin 43 000 eurolla. Pappila on Pälkäneellä sijainnut todennäköisesti samalla paikalla niin kauan kuin pitäjässä ylipäätään on ollut pappila. shl Ulla Siren. Majataloillat välitetään suorana lähetyksenä seurakunnan verkkosivuilla. Pälkäneen pappilassa toteutetaan loppukesän ja alkusyksyn aikana iso lämmitysremontti, kun lämmitysenergia vaihdetaan sähköstä maalämmöksi. Pappilaan on rakennettu 1930-luvulla vesikiertoinen sähkölämmitysjärjestelmä, joka on nykyään varsin kallis käyttää varsinkin, kun sähkön hinta koko ajan nousee
klo 19 VESIJUMPPA-ryhmissä on vielä tilaa. Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä! Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Matka n. Satutunnit 3 vuotta täyttäneille pääkirjasto Arkissa keskiviikkoisin klo 10 10.30. PeKouluratsastuskilpailut ja räkonttikirppis la 7.9. Mitä. 040-779 4447. 17 ja jatkuu talliyöpymi? MLL Pälkäne. Lounas . Syyskausi alkaa tänään 4.9. klo 20-01 Liput 12? Pälkäneen kulttuuritoimi www.filmipyora.fi . Kaikille avoin 14, verenpaineen mittaus retki Ahlman-opistolle ke klo 13. www.ravintolaliekki.fi . Tampereen Työväen Teatteriin retki pe 25.10. KANERVIA, PASI VAINIONPERÄ Tervetuloa! CALLUNOITA YM. PALJON UUSIA LYHTYJÄ, MARIA DROCKILAN KYNTTILÖITÄ YM. Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-To 9-18 ...ja ainoa! Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Ilm. Jumppatuokio klo 10. Lisätietoja ikäisille Kostian koululla pr-88.sporttisaitti.com klo 16-17. 9 Harjutuulen altaalla klo 17-19 Huom! vaihtunut päivä. Opettaja molemmilla kursseilla FM Ulla Laine. Myös muilla kielten kursseilla on vielä tilaa! Ilmoittaudu: www.valkeakoski.fi/ valkeakoski-opisto tai p. Kurssi soveltuu 5-6 vuotta ranskaa opiskelleille. Kurssilla harjoitellaan rennossa ilmapiirissä sekä työelämän että vapaa-ajan kielenkäyttötilanteita englanniksi. Leidien lenkki sunnuntaina 15.9.Syrjänharjussa. Tällä kerralla jutellaan jos jututtaa, nauretaan jos naurattaa ja lauletaan jos laulattaa, eli mukavaa yhdessäoloa vanhojen tuttujen ja uusien kävijöiden kesken. 040 551 8424 PÄLKÄNE, Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13 Ravintolan puolella menossa mukana Kahvila EloTähkä Järj. klo 16.30 ke 11.9. klo 16-17 heppakerho 050-573 1980 tai Pirkolle ja hoitohevosilta alkaa klo p. Marras- ja joulukuu sessä tilapuodissa sekä ilm. maanantaisin klo 1921, Kutojank. klo 11, Salosen tie). 040 356 3661. klo 18.30 8? Opistopalsta Valkeakoski-opisto tiedottaa: Vielä ehdit ilmoittautua kielikursseillemme! Mm. English@Work tiistaisin klo 17-18.30 alkaen 10.9. Pälkäneen yhteiskoululla. Muskari la 7.9. mennessä p. 0400 951878 /Arja ? MTK Luopioinen, Pälkäne: vesijumppa Koulutuskeskuksessa ti 10.9. puhelin (03) 539 9800. STARTTI KOKOUS! Pysyvään elämäntapamuutokseen käynnistyy ti 17.9. Muista ilmoittautua naisten kesäsauna Seitsyen Virpille tai Marissalle! leirikeskuksen rantasaunal? Ratsastusseura PR-88 ry. la ke 4.9. Luopioisten Sahtiseura ry WILMA ROSENQVIST MERJA LARIVAARA MARJAANA MAIJALA KONSTA MÄKELÄ 2D Dubattu! FACEBOOK.COM ACEBOOK COM/ DISNEYSUOMI ©2013 Disney/Pixar PUUTARHAPUOLELLA Keittiöstä: SYYSISTUTUKSIIN KEKKILÄN Lehtipihvi PUUTARHAMULTA 50 L/4 SÄKKIÄ Pe 6.9.-Su 8.9. 10,00 13,95 SAAPUNUT TULOSSA: LA 14.9. klo 20-02 Kangasalan Jäähalli Oy:n Jukka Hallikainen Eräjärventie 946 35220 Eräjärvi Järj. 25.9. Finnentie 38, 36200 Kangasala. klo 17-18.30 Äimälän on käytössä. 28 Keskiviikko 4.9.2013 tulossa ja menossa Kuka. Lisät. 040-7089167 tai www. anttitorma.com ? Pälkäneen AA-ryhmä. Kok. Tutustumiskierros syyskaudella seuraavasti: opiston nykypäivään ja ti 24.9. Tarkemmat tiedot ryhmistä 28.8. Sisustus . Hallituksen kok. Pälkäneen Martat . Illan aiheena aikuisen naisen hyvinvointi. ? Vilpolan rytmiryhmä. Tanssikurssit maanantaisin 9.9.-11.11. Ilm. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen kunta, kirjasto: 1.9. alkaen saliryhmä Rautajärvellä,. klo 11.30. Kahvittelun aloitamme klo 11. Tunnilla ei ole ? Sydän-Hämeen rastit ke ohjausta, mutta välineitä 4.9. Omatoiei ke 11.9. 03 5691 7100. Tapahtumailtoina -02:n Lautakunnat su 15.9.2013 Ilmoittautuminen Nuijantalolla klo 12.00-12.45 Lähtö klo 13 kuntopolun pysäköintipaikalta, alkuverryttelyä tarjoaa Tahtia Tyylillä ?liikuntapalvelut Opastetut lenkit 5 ja 8 km, mehutarjoilu Lenkin jälkeen Pälkäneen Marttojen valmistama keittolounas Nuijantalolla Jokainen ilmoittautunut on mukana liikunnallisten palkintojen arvonnassa Pälkäneen liikuntatoimi . Marja Kärpänniemi 0407773784. Retki Laippaan 14.9. Jokainen ilmoittautunut on mukana liikunnallisten palkintojen arvonnassa. Syrjänharjun patikkaretki . klo 18 Mikkolan navetan tiloissa. Heittolajien neliottelu "Iactoquattrathlon", joukkuekilpailu (kolmen hengen joukkueet, myös sekajoukkueet) Luopioisten urheilukentällä la 7.9. Lisätietoja puh. Luopioisten liikuntahallilla klo 18. ? Ollin Atleetit ja Haltian Kuulamörssärit. klo 19.00 ke 11.9. klo seuran koulumestaruus10-12 terveyskeskuksen takilpailut Hurjan Kollin kana parkkipaikalla (Toivo Tallilla su 8.9. A-oikeudet Pe-La 9-23 Su 10-18 ma 9.9. ja jäsenille kuukausitapaamiskahvitus VPK-talo 14.9. klo 19.30. ? Ollin Atleetit. Opastus tieltä 307 4-6v. Tervetuloa! Liikuntatoimi. 2 B, p. klo 18.30 ti 10.9. Ilmoittautuminen Nuijantalolla klo 12.15-12.45. Lenkille lähtö klo 13 kuntopolun pysäköintipaikalta. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Hallitus Liput 16? Elokuvat Rautajärvi Rautahovi La 7.9. Aiheena Eino Leino ja Hämäläinen idylli. 0453212548. ? Kangasalan sotaveteraa- salipäivä vaihtuu vkolla 37 ja jatkossa vuorot 13.9. alkaen joka pe klo 13-14. ? Pälkäneen Eläkeläisten kerhon syksyn ensimmäinen kokoontuminen paloasemalla to 5.9. Sydän-Hämeen Lehti . Noin klo 11-12 klo 12-14 verenpaineen lounas opetusravintola mittaus klo 13, ti 22.10. Satutätinä Tiina Kankila. Ikäpiste avoinna ti 10.9. Kuntosalivuoro jatkuu to klo 13.30-15 sihteeri avaa nit, puolisot, lesket ja ovet. tukijäsenet. lehdestä tai liikuntatoimen verkkosivulta. Lisätietoja p. Kahvila . Entiset ja uudet joukolla mukaan! ? Pälkäneen Martat ry. Syyskauden avaus Pirtillä (Keskustie 1) 10.9. Muutama paikka Hoitohevosilta siirretty vielä vapaana.Tied. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-21, ke klo 13-21, la-su klo 10-18 ?. Tied. klo 9-13. Syksyn ensimmäinen Helmikkalan talli klo 8.50 kerhokoontuminen ke 4.9. josta harjun yli Onkkaalanklo 14. klo 18.3021.30, Palvelukeskus Harjutuulen sali, Onkkaalantie 170. Tukikohta avoinna 11.9. Kerho kuntosaliryhmä miehille siirtyy Kostian koululle aloittaa to 5.9 klo 17-18.30 ti 1.10. klo 12 ? seniorit. alkaen Haanlouk? Voi hyvin -hanke. Viimeinen senä. Ohjattu kaassa klo 17-18. EräU www.ronninlava.com varsinainen YHTIÖKOKOUS & Jackpot Mia Leivo & Pequeno pidetään ti 17.9.2013 klo 17.30 jäähallilla, os. alkaen alle kouluIhari. Muutoksia kesäaukioloaikaan nähden: pääkirjaston lauantaiaukiolo klo 10 - 13, Luopioisten kirjaston torstain aukioloaika klo 14 - 17, Aitoon lainausaseman torstain aukioloaika klo 9.30 - 12.30 ja Laitikkalan lainausaseman kouluviikkojen lisäaukioloaika keskiviikko klo 11 - 12. 040 7733 minen, maksuton kunto522. Touhutunti ti Iharintie 187, Kangasala/ 17.9. ja ilm. torstailta lauantaille! La pe mennessä Jaakolle p. 7.9. Nokipannukahvia, tikkupullia, makkaraa. ennen sulkemista UIMAKOULUIHIN ja VAUVAUINTEIHIN haku käynnissä. Kahvilassa LOUNAS klo 11-15 (ei ke), lounaasta eläkeläisalennus 1 Huveja Kokouksia Lauantaina 7.9. Puffetti. Timo Niemisen johdolla. Kurssi sopii muutaman vuoden englantia opis- kelleille. Pallokerho kartalla. klo 18 alkaen. Paljon suullista harjoittelua ja keskusteluja. Kangasalan Seudun Osuuspankki . 2 km. Lähtö Rajalan kämpältä klo 10. myöhemmin. kartanoalueeseen tutus? Luopioisten diabeteskertuminen. klo 1214, ti 8.10. historiaan. alkaen palataan talvikauden aukioloaikoihin. klo 18. Bussiaikataulu: ho. toimii ulkokerhona (Pne-Vlk) Radat 5, 3 ja syyskuun loppuun asti ke 1,5 km. 28.8. Tukikohta ? Pälkäneen kansalliset avoinna ti 10.9. alkaen klo 17-18. Rautajärven kuntosalilla. Viikolla 37 pallokerho Ohjaajana Olli Käenniemi. poikkeuksellisesti ti 10.9. Ei ennakkoilm. klo 16.30 8 ? ti 10.9. Opettaja Antti Törmänen. Paikkana Luopioistielle, torilla klo 9.00, josta ten entinen kunnantalo, jatketaan edelleen KankaVoi hyvin -hankkeen tilat. histen kautta Tampereen ? Kaukkalan Ratsastajat ry. tielle. Alkuver- ryttelyä tarjoaa Tahtia Tyylillä ? liikuntapalvelut.Opastetut lenkit 5 ja 8 km mehutarjoilulla.Lenkin jälkeen tarjolla Pälkäneen Marttojen valmistama keittolounas Nuijantalolla. Sisäänpääsy 75 min. Ilmaisutaidonopettaja Oili Ruuki on illassa mukana. Kyytiä tarvitsevat soitto Raunille p. Katsottava kappale on "Prinsessa", pääroolissa Armi Toivanen. 040 5808270 tai petri.ketola@palkane.fi. Järjestöt ? Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. Su 8.9. n. Väinön lenkki sunnuntaina 22.9. kuntoradan pysäköintipaikalta. Lähtö opastetuille reiteille (5 ja 10 km) klo 9-11 välisenä aikana. Reitin varrella luontoaiheisia kysymyksiä.Osallistujille kunniakirja ja arvontapalkintoja.Eläkeläisten kuntosaliryhmät alkavat: Onkkaalan sali ma ja to klo 9-10 (aloitus ma 16.9), Luopioisten liikuntahallin sali ti ja pe klo 9-10 (aloitus ti 10.9.).Harjutuulen ja Aitoon koulutuskeskuksen allasjumppien ilmoittautuminen päättyy 9.9. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . 03-5365400 . Vierailu vierei12-14. klo 14 (merkkiammunnan jälkeen) seuraottelu: haulikko ja hirvi, Aitoon ampumaradalla. ? Pälkäneen Hengitysyhdistys ry. klo Annassa. 0400896 606 ryhmäaikana. ? Riistahaltijat ry ja Kantolan metsästäjät ry. klo 12 (ilmoittautumiset klo 11 alkaen). Puffetti. ? Luopioisten Martat ry. Runopiiri kokoontuu ti 10.9. Parfait! Ranskan jatkokurssi tiistaisin klo 18.30-20 Pälkäneen yhteiskoululla. klo 13 alk. Vesijumppa ti 17. Missä
Samat asiat kiinnostavat sekä Luopioisissa että Vihdissä. Kaksikko vei Vihtiin mukanaan uusia ideoita, joilla voidaan elävöit- tää sikäläisiä kyliä ja kehittää Vihdin kirkonkylässä toimivan Taidetalo Siirilän toimintaa. . Tiedust. Kädentaitokerho ke 25.9. Pelikahvila 14.11. Taidekahvila 5.12. klo 10.45-11.15. Raikun kyläkoulukahvilat syksy 2013 klo 9-12 5.9. Kok. menn. Videoneuvottelutekniikka ei ole enää kovin ihmeellistä eikä kallista. Aktiiviset kylät vaihtavat ideoita Vihdissä on parikymmentä kylää. 040 5900 565. Mestaruuskilpailut 14.9. Lähtö Mäntylän tallilta klo 8.45 ja totuttua reittiä Nattarin kautta laasemalle. Ilm. 040 7733 522. klo 17. ? Sahakalat. Vain näyttöjen kautta kylä voi saada huomiota ja arvostusta, Pentti Saastamoinen sanoo. Aktiiviset kylät ovat kiinnostuneita muualla hyväksi havaituista toimintamalleista. Vihdin kyläyhdistyksien yhteiselimen hallituksessa istuvat Pentti Saastamoinen ja Heikki Leino halusivat vierailla Luopioisissa kuultuaan paljon hyvää Mikkolan Navetasta. . Nettiyhteys mahdollistaisi tilaisuuksien jakamisen niin, että molemmissa paikoissa voitaisiin osallistua myös keskusteluun. Pentti Saastamoisen mielestä jakamista voitaisiin alkuun kokeilla ilman aikaavieviä hankkeita. . eläinkahvila huom! Ti 15.10. Niistä osassa kylätoiminta on varsin vilkasta. alkaen Kostian koululla. klo 14.30 ja Hopeaharjun kuntosali ti 3.9. klo 10.Ryhmiin mahtuu uusia veteraaneja, ilm. Ilm. sihteeri Pertti Soininen 0500636241. ? Kangasalan Diabeetikot. To 5.9. klo 10 OP:n kok. tiloissa, Kuohunharjuntie 26. Seppo Kääriäinen (vasemmalla) esitteli lauantaina Mikkolan Navettaa ja Pytinkiä Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry:n hallituksen jäsenille Pentti Saastamoiselle ja Heikki Leinolle. Kylätoiminta: Vihdin ja Luopioisten kyläaktiivit ideoivat uudenlaista yhteistoimintaa Mikkolan Navetan esitelmään voidaan osallistua Vihdissä Luopioinen . klo 10.30, Apilan vesijumppa alkaa ma 2.9. klo 10. Myynnissä lähiruokaa, kotileivonnaisia ja savustettua possua suoraan vartaasta! Lapsille tarjolla työpajoja, perinnetaitoja ja muuta mukavaa. ? Raikun koulu. Perhekahvila ma klo 9-12 Pirtissä. ? Yleisurheilu-Team Sahalahti Sarjakilpailut ke 4.9. klo 18 Pakkalan urheilukentällä. ? Sahalahden vapaaehtoistyö ry. Elektroniikkakahvila 3.10. ti 10.9. Matkalta pääsee kyytiin. Juttutupa Sahalahdella Rekolassa pe 13.9. Kahvittelua, seurustelua, vähän ohjelmaakin. Paikka on avoin kaikille. Juttutuvan emännät, tavataan Rekolassa 9.9. p 050 511 0031/Riitakorpi. ? Klan Eläkkeensaajat. Tanssit Pirtillä ma 9.9. Mikkolan Navetta on poikkeuksellinen koko Suomen mittakaavassa. 6-7v. Hän oli pelastamassa perinteikästä rakennusta, joka päätyi pankkikriisin jälkeen roskapankki Arsenalin realisointilistoille. Nyt entisessä apteekin talossa toimii monenlaisia kerhoja, jumppa- ja tanssiryhmiä sekä kansalaisopiston kursseja. Silloin tuli puheeksi, että meillä voisi olla toisiltamme opiksi otettavaa. Heikki Leino on Vihdin keskustassa sijaitsevan Taidetalo Siirilän puuhamies. klo 12, soittaa Yön Lyhdyt. ? Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket ja tukijäsenet. Jatkossa toimintaa voidaan monipuolistaa Mikkolan Navetalta lainatuilla ideoilla. shl Tommi Liljedahl Vohvelikahvila aukeaa Pytingissä Mikkolan Navetta ja Pytinki siirtyvät tällä viikolla talviaikatauluun, mikä tarkoittaa, että ne ovat auki tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin kello 10?14. Sama aikataulu koskee myös kunnan infopistettä Pytingissä. Pytingin suosittu kesäkahvila on tältä kesältä sulkeutunut, mutta sen tilalle tulee Aitoon koulutuskeskuksen kotitalo- usryhmäläisten Vohvelikahvila, joka tarjoaa suolaista ja makeaa herkkua viileneviin syyspäiviin. Vohvelikahvila on avoinna Pytingin kahvilatiloissa tästä viikosta alkaen joka torstai kello 10?14. Ilm. 040 7733 522. Kangasa- lan veteraanijärjestöjen yhteinen virkistyspäivä Lautsian lomakeskuksessa Hauholla ti 17.9. Syystapahtuma ja sadonkorjuutori Raikun koululla la 14.9. klo 10-13. Vuosittainen marjaretki on ke 11.9. Lähtö Sahramin pihasta klo 9. 4-6v. klo 17.30- 18.30 ja 7-9v. klo 18.45-19.45. Kuntaliitokset ja keskittymiskehitys uhkaavat kuitenkin kylien arvostusta ja aktiivisuutta. . Keskiviikko 4.9.2013 . klo 18 Ainontie 2, JHL:n tilat. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys Vesijumppa 10.9. ko 12 Apilassa. ja ilm. klo 10-16. Ei siihen taida löytyä patenttilääkettä, miten kylätoiminta pidetään vireänä. Avainasia on yhteisöllisyyden vaaliminen. Tutustuin toimintaan heinäkuussa, kun Syksy Räsänen esitelmöi navetalla. klo 11-11.45. klo 10-10.45 ja 8-11v. Itsenäisyyskahvila ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Tukikohta avoinna ti 10.9. Opiskelijat ovat harjoitelleet kahvilanpitoa uusissa tiloissa työssäoppimisjaksolla Pytingin kesäkahvila ja Piia Suhosen vastaleivotut pullat houkuttelivat kävijöitä kaiken kesää. elokuun ajan.. Torstaikerho 12.9. klo 8 K-Sahramin eteen. ? Raikun koulun vanhempainryhmä. Islanti-kahvila 31.10. Kyyti järjestyy tarvittaessa, perillä pientä purtavaa tarjolla. ? Kangasalan sotaveteraanit, puolisot, lesket ja tukihenkilöt. klo 12-14. Verenpaineen mittaus. Allasjumppa Uimahallilla alkaa ma 2.9. Sydän-Hämeen Lehti 29 tulossa ja menossa Hermannin päiväkodilla 3-4v. Se on koonnut saman katon alle monen alan toimijoita, ja yhteisö poikii ympärilleen aktiivisuutta, Pentti Saastamoinen sanoo. Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Saastamoinen vieraili lauantaina yhdessä edeltäjänsä Heikki Leinon kanssa Luopioisten Mikkolan Navetalla. Nikkarikerho la 5.10 alkaen Kostian koululla. Marjakahvila 19.9. Konkreettisena ideana nousi esiin, että voisimme jakaa toistemme kanssa esitelmiä, näytelmiä ja muuta ohjelmaa
Vehoniemi oli yksi vierailukohteista, kuten myös muun muassa ilmailumuseo Tikkakoskella sekä useat pääkaupungin nähtävyydet. Ratalegenda Teuvo LänKylässä kisasivuoren sekä motocrossari legendoilla Heikki Mikkolan luona tuli Vehoniemen pyöräkalustoa käytyä kyläilemässä. Mutta en minä autoista oikein piittaa. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Itse olen saanut sairauteni hallintaan vaihtoehtoishoidoilla. Monsterit ja Kekkonen teatterilla Pälkäne Kiertue-elokuvateatteri Filmipyörä starttaa syksyn esityksensä elokuvilla Monsterityliopistolla ja Kekkonen tulee!. Monsterit-yliopisto-animaatio on jatkoa vuonna 2011 ilmestyneelle huippusuosion saaneelle Monsterit Oy:lle. Monsterit-yliopisto on monsterikaksikko Masin ja Taren tarina. Se tappaa tunnelman. Niinpä minulla on aina jalusta käytössä, ja valotusajat venyvät joskus jopa sekuntien mittaisiksi, motukka- ja mediaveteraani mainitsee. Suomessa Starr vietti muutaman päivän. Toinen puolisko ajasta kuluu varainhankintaan joitakin vuosia sitten perustamalleni säätiölle, joka taistelee eturauhassyöpää vastaan. Tunnetuin lienee Take It to the Limit. Nykyään Starr kuitenkin kiertää maailmaa prätkän selässä ihan muista syistä. . Lisäksi lapsille on luvassa koiravaljakkoajelua ja liikennepuistoajelua polkuautoilla. Auton päivän yhteydessä järjestetään peräkontti kirpputori, jossa voi myydä tarpeettomaksi käyneitä, hyväkuntoisia tavaroita. Peter Starr oli Vehoniemen Automuseon moottoripyöräosastolla tarkkana kuin lapsi karamellikaupassa. Näistä moni on palkittu isossa maailmassa merkittävillä pysteillä. Suomen suhde itänaapuriinsa on mielenkiintoinen. Amerikassa moni luulee, että venäläiset seisoskelevat konepistoolit tanassa rajalla, mutta eihän se nyt ihan niin ole. Missä. Kotiin Yhdysvaltoihin hän palaa tämän viikon lopulla. Ei ihme, että Vehoniemen Automuseolla hän tähtäilee kamerallaan lähinnä prätkiä, ei niinkään automobiileja. . Moottoripyörät ovatkin sitten eri juttu, 1960-luvun alussa ratamoottoripyöräkisojakin ajanut Starr virnistää. Englannissa syntynyt mutta sittemmin amerikkalaistunut Starr toimi aikoinaan joitakin vuosia äänilevybisneksessä ja radioäänenä. kello 16.30. Mukana päivässä ovat muun muassa Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa, VPK Kangasala, SPR ja pelastuskoirat. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Autoliiton Pohjois-Hämeen Tiepalveluyhdistys järjestää perinteisen Auton Päivän Mobilian piha-alueella sunnuntaina 8. Pelastuskortin tarkoitus on antaa lisäeväitä pelastustyöntekijöille tilanteessa, jossa autoa joudutaan leikkaamaan auki eikä käytössä ole esimerkiksi sähköistä järjestelmää. Kortti on kaavakuva autosta, ja siitä selviää nopealla vilkaisulla muun muassa, mitkä korin osat ovat vahvistettua materiaalia ja missä sijaitsevat pelastustyöhön vaikuttavat osat. Kello 11?15 järjestettävä tapahtuma on ulkoalueella yleisölle maksuton; päivän aikana Rahtarit Liikennepuistoon on 4?12-vuotiailla lapsilla vapaa pääsy. Tiepalveluyhdistyksen osastolla voi testata näköseulalla ajonäkönsä ja VPK:n osastolla markkinoidaan pelastuskorttia. Peter Starrille kaksipyöräiset ovatkin poikkeuksellisen iso juttu. kello 16.30 ja keskiviikkona 11.9. Vielä ei ole selvillä, missä Motorcyclist Magazinen numerossa Suomi-kierrokselta koottua juttu- ja kuvamateriaalia nähdään. Kari Saarinen. Eli prätkäilen eri maissa ja kerron reissuista lehtijutuissani. Tosin rajavyöhykkeellä piti ottaa suomalaisten viranomaisten auto ajamaan edellä, että pääsin katsomaan lähempää sitä toista puoltakin. Suomesta Starrin reissu jatkui Puolaan. Elokuva alkaa siitä, kun Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkosen kerrotaan matkallaan piipahtava Allin Baariin. Puolet valveillaoloajastani . Lopetin dokumenttien tekemisen kahdeksisen vuotta sitten. Starr välttää salamavalon käyttöä viimeiseen asti, joten hän valokuvasi pyörät jalustaa apuna käyttäen ja jopa useiden sekuntien valotusajalla. Moottoripyöräily: Peter Starr kirjoittaa amerikkalaislehteen maailmanmatkoistaan Kymmenien prätkädokumenttien mies innostui museosta Vehoniemi Y li 40 dokumenttileffaa moottoripyöräilystä, etenkin kilpa-ajoista. Tänä vuonna Auton Päivän teemana on liikenneturvallisuus. Liikenneturva tuo paikalle katolleen pyörähtävän auton, jossa yleisö pääsee kokeilemaan miltä tuntuu, jos liikenteessä joutuu vastaavaa tilanteeseen. Kekkonen tulee 10.9. syyskuuta. 30 Keskiviikko 4.9.2013 tulossa ja menossa . Yhden tosin aion vielä väsätä, ja työnimenä on yksinkertaisesti Dirt Track Racing, seitsenkymppinen Starr selittää. . Sittemmin hän käsikirjoitti, ohjasi ja tuotti lukuisia motskariaiheisia tv-ohjelmia ja elokuvia. Mitä. Aivan valokuvatessaan Starr sanoo erityisesti mieleen jäi kuitenkin suoraan, millaisia fotoja hän Suomen ja Venäjän välisellä rahaluaa saada aikaiseksi. jalla pistäytyminen. käytän nykyisin kirjoittamalla ja kuvaamalla amerikkalaiseen Motorcyclist Magazineen. kello 18.30. Kekkonen tulee Pälkäneelle. . Siitä alkaa Allin valmistautuminen kyläläisten palvovan Kekkosen saapumiLampea. seen: on laihdutettava ja saaMarja Pyykön farssi Kekko- tava baari edustuskelpoiseksi. Monsterit-yliopisto suomeksi puhuttuna 2D-versiota esitetään Pälkäneen Yhteiskoulun auditoriossa maanantaina 9.9. kello 18.30, tiistaina 10.9. puhelin (03) 539 9800. Auton päivä pyhänä Kangasala. Mieliautoni on Rover Sport Coupe. En oikeastaan ikinä käytä salamaa. Aluksi parivaljakko ei voi lainkaan sietää toisiaan, mutta pikkuhiljaa heistä kasvaa mitä parhaimmat ystävykset. Masin ja Taren äänina kuullaan Antti Pääkköstä ja Jussi nen tulee! sijoittuu 1970-luvun alun Lappiin. kello 19 ja 11.9
Keskiviikko 4.9.2013 . Teltta nousee Eteläpuistoon 5.9. kesäkiertue poikkeaa yli sadalla paikkakunnalla. Pirkanmaalta karavaani jatkaa kohti pääkaupunkiseutua. Syyskuun lopusta marraskuun alkuun esitykset pyörivät Helsingissä Kaisaniemen kentällä. Kaikkiaan esityksiä kertyy lähes 250. Sirkustaiteilijoita yli 15 eri maasta 250 näytöstä yli 100 paikkakunnalla 50 kuorma- ja pakettiauton sekä peräkärryn karavaani matkaa kesän aikana 8000 kilometriä 80 työntekijää yli 15 maasta mukana kiertää muun muassa oma jätepakkaaja, generaattori, verstasauto, sauna, suihkuvaunu, pesutupa ja yli 4 kilometriä sirkuskentällä tarvittavaa sähkökaapelia 30 työntekijää kiinnittää teltan maahan 120 ankkurilla. Teltta on esitysvalmis 4 tuntia sen jälkeen kun ensimmäinen auto on saapunut sirkuskentälle ja karavaani lähtövalmis 2 tuntia esityksen jälkeen. esitykset Kangasalla ke 11.9. Kummankin tekijän töissä on käytetty useaa eri tekniikkaa sekä kankaankuvioinnissa että tilkkutöissä. Vihavuodessa on esillä muun muassa rypyttämällä tehtyjä töitä ja tilkkumaalaus Hauhon kirkosta. Näyttelyn teemaksi tuli tarina. Tarkoituksena on saada tukea muilta sairastuneilta sekä verrata omia kokemuksia ja elämäntilannetta vertaisten kanssa. Vertaistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja ryhmästä yksi henkilö toimii vastuuhenkilönä käytännön asioissa. Mukana on sirkustaiteilijoita ja muuta henkilökuntaa yli viidestätoista eri maasta. Sirkusteltan suojissa kuullaan ensi kertaa joikausta, jota esittää Antero Vuolab. klo 15.30 ja 18.30 ja Valkeakoskella to 12.9. Myös riskiryhmään kuuluvat voivat tulla mukaan. Ryhmälle on varattu tilat Pälkäneen Pir- tiltä. Siinä missä Brusila akvarellistina on sävyttänyt maalaamalla kankaitaan työhön sopivaksi, on Kauhanen työstänyt tekstiilin pintaa eri tekniikoin. Jos ei ole kaapissa sopivan väristä kangasta, niin se värjätään. Marokkolainen Messoudin perhe esittää oman ryhmäakrobatianumeronsa. Unkarilainen Zhuravel-ryhmä esittää olympiatasoisen rekkiohjelman ja Melanie Chy hämmästyttää notkeudellaan. Kireän vaijerin mestari Ramon nähdään tähtikupolin alla huikeassa tasapainonumerossa. Jännitystä ohjelmistoon tuo suomalainen varsijousitaituri Aleksi Martin ja huumoria klovnit Totti Alexis ja Jose Michael Clowns. Ensimmäinen kokoontuminen on maanantaina 16.9 kello 18, jolloin mukana on Voi Hyvin -hankkeen edustaja. Lappi on muutenkin esillä tämänvuotisessa näytöksessä, sillä Duo Eventsin illuusioesitys on täynnä Lapin taikaa. Voimaa ja taitoa maneesille tuo Monte Carlon sirkusfestivaaleilla palkittu Azzario Sisters Espanjasta. Näytöksen jälkeen rehellinen tanskalaistaskuvaras on kaikille tuttu, Kenny Quinn puolestaan tuntee yleisön taskut kuin omansa. Muutaman vuoden tauon jälkeen mukana ovat myös ihastuttavat erämaan laivat. Sirkus Finlandia on Valkeakoskella Kerhomajan kentällä. Huhtikuun alussa Karjaalta käynnistynyt ?Suomen kansal- Sirkus Finlandia 2013 lissirkuksen. Ryhmä määrittää toimintansa itse, mutta alkuun Voi Hyvin -hanke voi järjestää muun muassa keskustelua asiantuntijoiden kanssa. Värit ovat kummallekin tekijälle keskeinen elementti. Vihavuoden koskikahvilassa; avoinna elokuussa joka päivä kello 10?20 ja syyskuussa kello 12?20. 50 ajoneuvoyhdistelmän sirkuskaravaanissa (kuva vasemmalla ylhäällä) kulkee 80 työntekijää. Tilkkutöitä ja tekstiilitaidetta 24.8.?8.9. Tekijän tarina ei ole sen oikeampi kuin se minkä työtä katsova henkilö tarinassa kokee. Näyttely Tarinoita . Melanie Chy (kuva oikealla) hämmästyttää notkeudellaan ja tasapainollaan, Ignat Iganatov ohjaa kameleita. Sirkus Finlandia: Kameleita, akrobatiaa, klovneja ja taskuvaras Sirkuskaravaani saapuu Kangasalle Sonnipojat kurkistamassa navetan luukusta. Vertaistukea Pirtillä Pälkäne Pälkäneellä aloittavaan vertaistukiryhmään voivat osallistua kaikki, joita aivoverenkiertohäiriö, diabetes ja/tai sydänsairaus koskettaa. ja haukutaan hallitus. Aarno Laitinen Iltalehdessä Valmistunut Aki Kössilä on valmistunut 14.8.2013 diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta automaatiotekniikan koulutusohjelmasta. Ristikko 267 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?16 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Sydän-Hämeen Lehti 31 tulossa ja menossa Tarinoita tekstiilistä Vihavuosi Lappuliisat ja Tyykipirkot -killan kaksi tilkkuilijaa ovat koonneet näyttelyn Hauhon Vihavuoteen. 50 erikokoisen ajoneuvoyhdistelmän karavaani pysähtyy ensi viikolla Tampereella. väliseksi ajaksi. Keskiviikkona 11.9. ja 10.9. Kun yrityksen menestyksen päivinä voitot jaetaan osinkoina ja optioina niin, ettei pahan päivän varalle jää mitään, niin huonoina päivinä huudetaan valtiota avuksi uusin tukiaisin ja verohelpotuksin . vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #443-28074. #443-28074 Vaikeusaste 1300 A B C D Ristikon 266 ratkaisu A B C D E 1 13 1 12 15 14 7 13 61 2 54 2 3 9 6 1 4 23 3 24 3 5 11 10 2 8 36 20 35 30 10 25 4 45 45 38 31 22 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Päivi Kauhanen taas muokkaa teoksissaan enemmän pintoja ja tunnelmaa viitteellisesti ilmaisten. Tarinoita -näyttelyssä on esillä muutamia käyttötekstiileitä, mutta pääasiassa tekstiiliteoksia. Maliisa Brusilan teokset ovat konkreettisempia kuvauksia todellisuudesta, muistoista ja tunnelmista. Torstaina 12.9. Joskus tarina on olemassa ennen teosta, joskus tarina tulee työtä tehdessä ja toisinaan se tulee vasta valmiissa työssä. klo 18.30 Sirkustirehtööri Calle Jr on koonnut sirkusteltan suojiin monipuolisen, jännittävän, viihdyttävän ja kansainvälisen ohjelman. Kameleita ohjaa Ignat Iganatov. Ohjelman musiikista vastaa suuri sirkusorkesteri. Survo Saksittua Kun tämänkin päivän yritysjohtajat haukkuvat poliitikkoja syyllisiksi lamaan, tekisi mieli arvioida yritysjohtajien kykyjä. Syksyllä ryhmässä vierailevat edustajat hankkeessa mukana olevista yhdistyksistä, Tampereen Diabetes-, Pirkanmaan AVH-ja Kangasalan Seudun Sydänyhdistyksestä. Sirkus Finlandian tämänkesäinen parin tunnin show esitetään kahteen kertaan Kangasalla. Päiväesitys alkaa Pikkolan kentällä kello 15.30 ja iltaesitys kello 18.30. Lisätietoja ryhmästä saa Voi Hyvin -hankkeen projektityöntekijältä, Anne Halkosalolta numerosta 0451063393. Sirkus Finlandia saapuu Pirkanmaalle syyskuun vaihteessa
Luentosarja toimii rinnakkain työpajaopintojen kanssa. 32 Keskiviikko 4.9.2013 tulossa ja menossa . He tutustuivat parisen vuotta sitten ystävätoiminnan avulla ja yhteisenä kiinnostuksen kohteena on muun muassa laulaminen. Ystäväksi SPR:n kautta Opiston kurssilta saa perinne- ja korjausrakentamistietoa. Moni vanhempi henkilö kaipaa elämäänsä ihmistä, jonka kanssa voisi jutella päivän kuulumisia tai jolta saisi apua ulkoiluun tai muihin juoksevien asioiden hoitoon. eli tapahtuma jatkuu ensi viikon torstaista lauantaihin. Tähän ystävän tarpeeseen vastaavat SPR:n järjestämät Ystäväkurssit, joissa vapaaehtoiset henkilöt kouluttautuvat ystäviksi niitä kaipaaville henkilöille. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja tulee hyvästä sydämestä, ilman palkkaa. Kurssin avulla on mahdollista ryhtyä ystäväksi myös nuoremmille henkilöille, sillä työikäisilläkin voivat eri elämäntilanteet johtaa yksinäisyyteen. Ystävätoiminta voi olla myös ryhmässä toimimista, kuten ulkoilutusta vanhainkodissa. Ystäviä kaipaavat haluavat lähinnä sisältöä omaan elämäänsä ja toimintaa voi olla hyvin erilaista, tähän ystäväksi ryhtyvä voi itse vaikuttaa omilla mielenkiinnon kohteillaan. Antamalla omaa aikaa ystävälle saa myös omaan elämään toimintaa, sisältöä ja rytmiä. Usein vapaaehtoisystävät ovat eläkkeelle jääneitä ja siten pois työyhteisöstä, jolloin sosiaalinen verkosto voi kaveta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot kurssista SPR:n Luopioisten osaston Ystävätoimintakoordinaattori Raija Vaalerille puhelinnumeroon 040 419 4877. SPR: Kerääjät valmistautuvat vuoden suurimpaan operaatioon Nälkäpäivä on tulossa Operaatio Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin laajin vuosittainen keräys. Sillä kerätään varoja SPR:n katastrofirahastoon, jonne talletetut varat käytetään äkillisten onnettomuuksien, sotien, epidemioiden ja luonnonkatastrofien uhrien auttamiseen. Operaatio Nälkäpäivä järjestetään 12.?14.9. Myöhemmin on mahdollista käydä lisäksi 12 tunnin kurssi, joka antaa lisää valmiuksia toimia ystävänä taikka muussa vapaaehtoistyössä mukana. Vapaaehtoistyö tuo siihen tilalle uudenlaisen verkoston. Ystäväkurssit on suunnattu kaiken ikäisille henkilöille, jotka ovat toiminnasta kiinnostuneita. Lauantaina liikkeellä ovat aikuiset lipaskerääjät. Nälkäpäivän keräykseen voi lahjoittaa rahaa myös SPR:n nettisivuilla, ja siellä voi myös luoda oman virtuaalilippaan, johon voi kerätä avustuksia Nälkäpäivä tuo kyläkuvaan tutut punaliiviset lipaskerääjät. muilta.. Kurssilta saa paljon tietoa perinne- ja korjausrakentamisesta ja näitä tietoja voi hyödyntää omassa kohteessaan tai harjoitustyössä. Missä. Mukana SPR:n toiminnassa sekä hallituksessa hän on ollut kymmenkunta vuotta. Eläkeiässä päiviin tulee paljon vapaata aikaa, ja mikäli puolisoa tai muita läheisiä ei enää ole, voi yksinäisyys ottaa vallan. maksuttoman Ystäväkurssin Luopioisissa Mikkolan Navetalla kello 17.30?21Tämä kolmen tunnin kurssi, jonka välissä on kahvitauko, antaa perustiedot toiminnasta kiinnostuneille, ja sen jälkeen voi aloittaa ystävänä. kurssi, jolla syvennytään korjaus- ja sisustusrakentamisen tietoihin ja taitoihin taloista ikkunoihin. Opinnoissa on luentoja korjaus- ja sisustusrakentamiseen liittyen eri aihealueista sekä työpajajakso. Äkillinen katastrofi, kuten tulipalo tai liikenneonnettomuus, voi suistaa kenen tahansa elämän hetkeksi raiteiltaan. Aitoon osasto myy hernekeittoa ja leipää Aitoon Pysäkillä torstaina kello 15?17. Keittoa ja leipää voi ostaa kotiin tai syödä keittolautasellinen paikan päällä. perinteisen tonkakeräyksen Luopioisten keskustassa kauppojen edessä. Lipaskeräys jatkuu kaikkien kolmen tapahtumapäivän ajan, ja keräyslippaat viedään myös kouluille ja keskustan sekä Rautajärven ja Puutikkalan kauppoihin. Pälkäneen osasto tuo keräyslippaat kauppoihin ja pankkeihin, ja torstaina ja perjantaina koululaiset hoitavat lipaskeräystä keskustan liikkeiden edessä. Opetukseen liittyy myös käynti Antiikkiverstas Wilma Oy:ssä. Työpajajaksolla kukin voi kunnostaa esimerkiksi vanhoja ikkunoita tai ovia sekä valmistaa yksinkertaisia perinteisiä korjausrakentamiseen liittyviä yksityiskohtia kuten ikkunan koristeellinen puite. Myös pienen huonekalun entisöinti on mahdollista Aitoon koulun työtilassa. Yli 20 vuotta ystävätoiminnassa mukana ollut Raija Vaaleri (oikealla) tapaamassa Eeva Rantasta. Mitä. Kukin saa yksilöllistä ohjausta siitä, mitä ja miten kannattaa omaa taloa tai sen sisustusta huoltaa, korjata sekä parantaa kunkin tarpeista lähtien. Kokoontumisissa käydään läpi toiminnan iloja ja suruja, pidetään luentoja tai muuten vain keskustellaan yhdessä asioista. Luopioisten SPR:n osasto järjestää torstaina 19.9. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. puhelin (03) 539 9800. Rakennusten sisustaminen ja korjaaminen kannattaa Valkeakoski-opiston Pälkäneen osastossa alkaa ensi viikolla 9.9. Yhteistyössä kurssin järjestämisessä SPR:n kanssa toimii Voi hyvin -hanke. Kouluttajana toimii KirsiLeena Jaatinen, joka on toiminut kouluttajana jo neljän vuoden ajan. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Luennoijina toimivat alan ammattilaiset useista eri yrityksistä sekä museokeskus Vapriikista. Kurssilla poiketaan myös opiskelijoiden sekä yhden opettajan kotona. Suurin osa avustusvaroista menee ulkomaille, mutta niistä annetaan tarvittaessa hätäapua myös suomalaisille. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja saa perus- tietoa Punaisen Ristin vapaaehtois- ja ystävätoiminnasta sekä valmiudet toimia paikallisosaston ystäväpalvelussa. Kurssin käyminen ei velvoita tai sitouta mihinkään, joskin suurin osa kurssin käytyään löytääkin toiminnasta itselleen ystävän. Koulutuksen käyneille järjestetään koulutuksen jälkeenkin kokoontumisia muiden ystävien kesken. Pälkäneen paikallisosastot järjestävät keräyksiä, jotka tuovat taas katukuvaan tutut lipaskerääjät. Lisäksi on lipaskeräys kouluilla ja kaupoissa sekä kylän suurimmilla työpaikoilla. Luopioisten osasto järjestää lauantaina 14.9
Ryhmää ohjaa Eila Rautakoski, joka toimii myös Pälkäneen ryhmään vetäjänä. Tuikkeen vertaistukiryhmiin voivat osallistua mielenterveyskuntoutujien lisäksi heidän läheisensä, jo kuntoutuneet tai muuten asiasta kiinnostuneet. Kokoontuminen on odotettu hetki, koska siellä voi turvallisesti jakaa ilot ja surut toisten kanssa tietäen, että niitä ei kerrota ryhmän ulkopuolella. Meistä suuri osa syö ruokaa, jota hänen kehonsa Ravintovalmennus-, ei oikeasti tarvitse. liikunta- ja hyvinvointi Kukin suunnittelee kurssin palveluiden kokonai aikana itselleen sopivan ruosuus, jonka päämääränä kavalion. NutriCoachin ravitmahdollistaa hallittu, semusideologian ydin on valterveyttä edistävä ja koisesta sokerista ja jauhoista, pysyvä elämäntapa pitkälle prosessoidusta ruoasta muutos. ja transrasvoista pidättäytyminen. Pysyvä elämäntapamuuvain vähän, mutta muutokset tos, johon tähtäämme, perusnäkyvät kehon koostumuk- tuu siihen, että otamme askesessa. len kerrallaan. Saatan esimerkiksi tulostaa aihealue kerrallaan aineistoa jonkun kurssilaisen Kurssin alussa osanottajille kysymyksen pohjalta, vaikkei tehdään kehonkoostumus- se kurssin alkuperäiseen runmittaus, jossa mitataan jokai- koon kuuluisikaan. Pälkäneen Pirtillä on kokoonnuttu talvikaudella joka torstai ja kesä- heinäkuussakin joka toinen viikko. Näistä pyrimme pääsemään eroon ravintotottumuksia muuttamalla. Kurssilla tutustutaankin tarkemmin ruoansulatuksen toimintaan, ja ihmisen anatomiaan ylipäänsä. Pälkä. Kurssille ei lähdetä vaavanhoihin farkkuihin. Tulostavoitteiden sijaan Juo- ka kourassa. Kurssin punaisena lankana Näiden asioiden puolesta pu- on syömisen psykologia. Jonkin verran olemme jo kurssia suunnitelleetkin, esimerkiksi Kuohun salissa voisi hyvin pitää kehonhuoltojumppaa. Kokoontumiskerroilla vaihdetaan kuulumisia kahvikupillisen ääressä ja käsitellään erilaisia tunteita ja kokemuksia. . Täällä ei nähdä peri uskoo toimintamuutosten nälkää eikä lasketa kaloreita. ja tietoisen syömisen voimaan. Kangasalle ta on vaikea saavuttaa, jos ottaa kolmen kuukauden mittainen yhden tietyn tuloksen tavoit- kurssi rantautuu 17. Vaikka suuri osa ryhmäläi- merkiksi olla omaan inhokkisistä pudottaakin painoa, ei se ruoka-aineeseen tutustumista ole tärkein päämäärä. Kursseilla käy myös ihmisiä, joilla ei ole lainkaan ylipainoa. Pälkäneellä on jo kolme vuotta kokoontunut vastaava ryhmä, jonka toimintaan osallistuu viitisentoista henkilöä. Luopioisten ryhmä alkaa kokoontua Yhdistysnurkalla (Keskitie 5) joka toinen maanantai kello 10.00?12.00 16.9. alkaen. Työ on palkitsevaa ja mie- kohtaa vaikeita asioita, mutta tuu jotain hyvää, Eila Rauta- mistä soittamalla numeroon neen osastoon kuuluu jo yli 50 lenkiintoista, olen viihtynyt vastapainoksi iloitsemme aina koski kertoo. 040 5333504. shl Ulla Siren jäsentä ja kannatusjäsentä. hyvin nämä vuodet. Toimista, nonpudotusta ei siis tarkkailla. Tavoitteena on syödä Valmennukset perustu puhdasta, ravintorikasta suovat monipuoliseen ja malaista ruokaa. ravintorikkaaseen Kurssi soveltuu niin pairuokaan - ei pillereihin, nonpudottajille kuin kaikille jauheisiin tai muihin terveellisestä ruokavaliosta ateriankorvikkeisiin. kiinnostuneille. . Keskiviikko 4.9.2013 . Torstaisin Yhdistysnurkalla Eila Rautakoski toimii Tuikkeen vertaistukiryhmien ohjaajana monen vuoden kokemuksella. kokoontuu liikuntaryhmä. Tuikkeen suosio on yllättänyt osaston vetäjänkin. Päähuu koko NutriCoach, jossa on määrämme on saattaa ihminen tällä hetkellä töissä kymmenen tietoiseksi siitä, miksi ja mitä yrittäjää. Joillakin kokkaamalla. paino ei putoa ollenkaan tai . Kaikki liikuntakerrat räätälöidään sopiviksi kaiken tasoisille kuntoilijoille, Väisänen kertoo. Halutessaan liikunnattomilla kerroilla voi osallista Kuohun vesijumppaan, joka pidetään 17.30?18.15.. Ryhmissä yhdessä, kun jollekulle tapahHäneltä saa lisätietoja ryh- NutriCoach: Liikunta- ja ravintokurssi käynnistyy Kangasalan uimahalli Kuohussa Elämäntapamuutos ei vaadi vaakaan tuijottamista Kangasala vuoden aikana yrityksen työntekijöiden lukumäärä on tarRavinto-, liikunta- ja hyvin- koitus kasvattaa kahdeksastavointipalveluita tarjoavan Nut- kymmenestä sataan henkilöön. riCoachin ravintovalmentaja Leena Juoperi uskoo mielen Fysiologinen ja psyyken voimaan. ?Loppupeleissä se on korvi- vs. mielen nälkä en väli, missä elämäntapamuu- NutriCoachilla on kursseja tos tapahtuu. Jokainen sen raajan veden, rasvan ja kurssi on osittain osanottajienlihasmassan määrä. syyskuuta. teekseen, esimerkiksi kymme- Viikoittaiset reilun tunnin mitnen kilon painonpudotuksen taiset luennot on suunnitellut tai sen, että ensi kesänä mahtuu Juoperi itse. . Sydän-Hämeen Lehti 33 tulossa ja menossa Syksy pimenee, Tuike laajenee Mielenterveys: Luopioisiin perustetaan mielenterveys kuntoutujien vertaistukiryhmä Kangasalan Mielenterveysyhdistys ry:n Pälkäneen osasto Tuike perustaa mielenterveyskuntoutujien vertaistukiryhmän Luopioisiin. Teemme mittauksia ihan tulee rutiinia, joka nivoutuu jo sen vuoksi, että NutriCoa- arkielämäämme kuin huomaachissa tietäisimme, mitä voim- matta, Juoteri selittää kurssin me asiakkaillemme luvata, päämäärää. Luentoja ja liikuntaa Leena Juoperi. Kurssiin kuuluu myös liikuntaa. Seuraavan kolmen hän syö ja miten keho reagoi mihinkäkin ruoka-aineeseen. Tärkeää on myös tulla tietoiseksi fysiologisen ja mielen NutriCoach nälän eroista. Kuohun liikunnanohjaajat vetävät joka toisella luentokerralla noin 45 minuutin mittaisen liikuntahetken. Liikunnanohjaaja, triathlonisti Kaisa Väisänen kertoo, että ensimmäisellä tapaamiskerralla kuullaan osanottajien toiveita. . ajattelumuutoksesta ja teoista . yksilökohtaista pai- teita ja kotitehtäviä. Monet kokevat vertaistuen erittäin hyväksi asiaksi omassa jaksamisessaan, Eila Rautakoski kertoo. Tuike järjestää jäsenilleen myös muuta virkistysohjelmaa, kuten retkiä ja myyjäisiä, yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Jotkut ovat esimerkiksi saattaneet vuosia kärsiä ongelmallisesta vatsasta, tai suolistosairauksista. Joka luennolla Kurssin lopussa mitataan käsitellään eri aihealuetta ja kurssilaisten kokonaispainon- tehdään siihen liittyviä harjoitpudotus . Myös soke- riaineenvaihdunnan toiminta Juoperi sanoo. Luennoilla otetaan huomitulee tutuksi. oon kurssikävijöiden toiveet ja kysymykset. Askel ja . Sama mit- sa näköinen. taus tehdään uudelleen kurssin Kursseilla annetaan myös loppupuolella. kotitehtäviä, joka saattaa esi. Pysyvää muutos- ympäri Suomea
34 Keskiviikko 4.9.2013 urheilu . Yleinen.1) Olli Koskela KauhMK 144, 2) Jani Saarinen VMK 116, 3) Lasse Ruotsalainen Y-SMK 104, 9) Tuomas Bährend QRF 67. Veteraani Cup. Avauslähdössä kaksikko oli Tanel Reesnan ja Ilvars Skultansin jälkeen kakkonen. ATV SM-sarjan pistetilanne ennen Lappeenrannassa 17.9. Kangasalan Topi Tala kaasutteli Jussi Veräväisen kanssa toisen startin voittoon. nouse Suomen Ratsastajainliiton valtakunnalliset Nouse ratsaille -päivät järjestettiin syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tänä vuonna tapahtuman järjestäjiksi oli ilmoittautunut yli 40 tallia eri puolilta Suomea. Talleilla järjestettiin esimerkiksi hevosesittelyjä, näytöksiä, kilpailuja, seurojen ja kerhotoiminnan esittelyä ja näyttelyitä. Tänä vuonna teemana olivat hevosalan ammatit, joihin voi tutustua tapahtumissa jaettavan esitteen sekä paikalla olevien alan ammattilaisten avulla. Luopioisten Ratsastuskeskuksessa Nouse ratsaille Mönkijäkrossi: Sahalahtelainen Matti Sipilä ajoi Orimattilassa avauserän voittoon, mutta jäi toisessa startissa kakkoseksi Luopioisten Ratsastus keskus oli yksi Nouse ratsaille -päivässä mukana olleista talleista. -viikon tiimoilta järjestettiin vaihtoviikko, jolloin ratsastajat voivat tuoda ystävänsä tutustumaan lajiin. Matkaan voi lähteä kävellen, hölkäten tai juosten. Matkalla on tarjolla vähän virvoketta ja hyvää seuraa sekä naisenergiaa. Lenkin jälkeen Nuijalla on tarjolla Marttojen valmistama maittava keittolounas kaikille lenkin suorittaneille. Myös alkuverryttelyn voi hoitaa ohjatusti. Orimattilassa ero kasvoi hieman, sillä Tägström ajoi neljänneksi ja viidenneksi. Tuomas Bährendin tavoite katkasi Mönkijäkrossin SM-sarjan toinen sahalahtelaiskuski Tuomas Bährend kilpailee yleisessä sarjassa. Alkulämmittelyä antaa Tahtia Tyylillä -liikuntapalvelut. Opastettuja lenkkejä on tarjolla kaksi, joista toisella on mittaa noin viisi kilometriä ja toisella noin kahdeksan kilometriä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Sipilä voitti veteraaniluokan avauslähdön ja kaasutteli toisessa lähdössä Tägtströmin kannoilla ruutulipulle. Kaksi viimeistä osakilpailua ovat olleet melkoista rimpuilua, ja lopulta tavoitekin karkasi käsistä. . Mutta näin syksyllä ei oikein kerkiä, kun pitää pyöriä isommilla koneilla pelloilla. Mönkijäkrossin SM-sarjaa johtavalta Olli Koskelalta riittää päätösosakilpailussa osanotto mestaruuden varmistamiseen. Iisalmen ensimmäisessä startissa en päässyt ollenkaan rataan kiinni, ja sijoitus oli ynnämuiden joukossa. kello 17 Puntarin kentältä. 1) Janne Tägtström 141, 2) Matti Sipilä 134, 3) Jouni Tägström 112.. Viidentoista kilometrin matkan saa yhdistämällä nämä kaksi lenkkiä. Lyhin matka eli kolme kilometriä kulkee rauhallista maalaistietä pitkin Puntarin kentältä kirkonkylän vanhalle koululle ja takaisin. Tänä vuonna on mahdollisuus lämmitellä kahvakuulan kanssa. Lenkki liikuttaa Puntarissa Kuhmalahti Tulevana sunnuntaina järjestetään perinteinen Puntarin lenkki. Lenkille ilmoittaudutaan Nuijantalolla kello 12?12.45 ja startti tapahtuu kello 13 kuntoradan pysäköintipaikalta. Lajin aloittelija asetti ennen kautta tavoitteekseen selvitä joka lähdössä maaliin. Markku Laukka Kahden startin kolmostilat uhkaavat pudottaa Matti Sipilän veteraani cupin kakkoseksi. Sipilän saldoa rasittavat kolmostilat Alavuden avausosakilpailusta ja Iisalmen toisesta osakilpailusta. Sipilä voitti Iisalmessa ensimmäisen erän, mutta kävi toisessa startissa sen verran puskan puolella, että ehti maaliin vasta kolmantena. Viime viikonloppuna mönkijät ja sivuvaunumoottoripyörät ajoivat SM-pisteistä Orimattilassa. Neljä lähtöä kuudesta voittanut ja lopuissa kahdessa kakkoseksi kaasuttanut Koskela lähtee Lappeenrantaan turvallisen 28 pisteen eron turvin. Sarjan kakkostilasta kilpailevat Jani Saarinen ja Lasse Ruotsalainen. Orimattilassa ajettiin viikonloppuna myös sivuvaunuluokan SM-pisteistä. Viikonlop- Sipilä ei onnistunut kaventamaan piste-eroa puna Miesratsastajat kertoivat Hämeen ratsukaroliinitoiminnastaan ja valmistautumisestaan esitykseen. Puntarin lenkillä ei kilpailla numero rinnassa ja verenmaku suussa, vaan kuntoillaan mukavassa seurassa. Niinpä tilanne SMpistetaulukossa ei muuttunut miksikään: Tägström lähtee Lappeenrannan päätösosakilpailuun seitsemän pisteen etumatkan turvin, joten häneltä vaadittaisiin epäonnistumista jommassakummassa lähdössä, jotta Sipilä voisi nousta mestariksi. Kangasalan Jouni Tägström vienee luokan kolmostilan. Hän on jäänyt Sipilästä jo 22 pistettä. Omaa kuulaa ei välttämättä tarvitse, vaan kentällä on myös lainakuulia käytettävissä. Ilmoittautuminen Puntarin lenkille alkaa kello 16.45. Lenkin suorittamisen jälkeen osallistujille on järjestäjän tarjoamat mehut ja pullat. Sahalahden Matti Sipilällä on vielä pienet saumat mönkijäkrossin veteraaniluokan mestaruuteen ennen viimeistä osakilpailua. Kilpailu sarjan voitosta käydään Sipilän ja Hyvinkään Janne Tägtströmin välillä. Tägström on ajanut kaikissa kuudessa lähdössä kahden parhaan joukkoon. ajettavaa viimeistä osakilpailua. sähköpostiin toimitus@shl.fi . puhelimeen (03) 539 9800 Markku Laukka Leidit lenkille! Syksyn kuntoilukausi naisilla alkaa sunnuntaina 15.9. Leidien Lenkillä Syrjänharjun ulkoilumaastoissa. Sain jopa kolarin jälkeen raahattua pelin varikolle, ja pääsin mukaan toiseen erään. Kahdessa viimeisessä osakilpailussa jäännöspisteitä kerännyt Bährend lähtee syyskuun puolivälissä ajettavaan SM-sarjan päätösosakilpailuun yhdeksänneltä sijalta. . Reitillä on liikunnallinen ja leikkimielinen tehtävärata lapsille ja lapsen- Tuomas Bährendin tavoite päästä joka lähdössä maaliin ei toteutunut. mielisille. Hengissä on selvitty vielä toistaiseksi. Kuuden kilometrin reitti kulkee niin sanotun Kanilan lenkin ja yhdeksän kilometrin reitissä pinkaistaan Tervaniemeen asti. Treenata pitäisi, jos meinaisi ajoaan ja sijoitustaan parantaa. Toisessa startissa kolaroin ja nilkutin maaliin viimeisenä. Kolarissa oli aineksia isompaankin onnettomuuteen, mutta lopulta sekä mies että mönkijä selvisivät pintanaarmuilla. . Toisessa erässä olisin voinut päästä johonkin, mutta sitten hajosi laite. Kenellekään ei laiteta numerolappua rintaan eikä liikkujia laiteta aikojen perusteella paremmuusjärjestykseen, vaan tarkoituksena on nauttia kuntoliikunnan tuomasta hyvästä olosta. Matkavaihtoehtoja on neljä. Orimattilan kisa jatkui samoissa merkeissä: ensimmäisessä erässä päädyin turvalleni, kun raidetanko petti. Koko perheen liikuntatapahtuma on samalla Kuhmalahti-kierroksen toinen osasuoritus. Puntarin lenkki starttaa yhteislähdöllä 8.9. Nuijantalolla on myös esittelemässä toimintaansa muun muassa Matin Terveyspalvelu ja Kangasalan seudun Osuuspankki. Tapahtumassa on vapaaehtoinen osallistumismaksu, jolla katetaan tapahtuman kuluja. Kaikkien tapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan liikunnallisia palkintoja. Ratsaille . Kaikilla reiteillä on myös merkkaus Puntarin lenkillä juhlitaan myös Kuhmalahden Kisan syysliikuntakauden avausta. Kentällä pääsee tutustumaan kahvakuulailuun ohjatun yhteisharjoituksen muodossa kello 16?16.45. Molemmat lenkit kulkevat Syrjänharjussa hyväkuntoisilla poluilla
6?7 pelaajaa on lopettanut, mutta vastaavasti joukkueeseen on liittynyt kaksi 1996 syntynyttä pelaajaa, Aleksi ?Allu. yöksi, vaan palasi paikalle aikaisin aamulla. Sunnuntain ensimmäisen koitoksen vastustaja tuli Helsingistä. elokuuta järjestettyjä kisoja suosi hyvä sää. P15 10-ottelu (100 m, pituus, kuula, korkeus, 400 m, 100 m aj, kiekko, seiväs, keihäs, 1500 m) 1) Onni Salomaa P15 1491 (16,9 329 7.14 115 DNS 19,8 16.35 100 20.10 8.11,3), 2) Petri Heino M 1198 (15,0 358 7.16 125 80,6), 3) Antti Salomaa P11 1184 (18,3 272 7.60 85 1.46,5 14,6 14.28 0 17.93 DNS), 4) Tuukka Kirvesoja P11 1129 (17,7 300 4.69 75 1.42,2 13,7 13.30 120 12.40 8.05,5), 5) Jyri Heikkinen P13 757 (20,8 244 5.45 0 1.53,7 60 majmuovi:19,1 14.90 0 13.41 0). T15 10-ottelu (100 m, pituus, kuula, korkeus, 400 m, 100 m aj, kiekko, seiväs, keihäs, 1500 m) 1) Maria Vähätupa N 1917 (17,9 326 6.93 110 79,8 80 maj:17,4 15.31 240 17.01 7.01,6), 2) Maaru Tassberg T15 1839 (15,4 381 6.38 115 81,0 18,8 17.69 170 17.69 7.04,7), 3) Anni-Riina Hänninen T13 980 (17,1 238 4.19 110 93,7 60 mamuovi:15,7 11.00 0 7.56 8.46,2), 4) Marika Hoivassilta N 948 (17,6 340 7.55 120 98,0), 5) Anni Kantola T11 704 (22,4 255 4.63 90 DNS 60 majmuovi:15,3 10.40 0 7.05 11.59,7), 6) Roosa Kantola T13 565 (19,2 238 0 100 0 18,3 12.01 0 8.59 DNF), 7) Reena Tassberg T9 509 (19,9 234 3.03 85 DNS 16,5 5.30 DNS 6.22 DNS), 8) Reeta Tassberg T15 480 (19,0 158 4.60 0 1.54,2 0 9.55 0 5.69 0), 9) Viola Valkeeniemi T11 463 (19,1 270 4.17 100 DNS). Hyvätasoiset YleisurheiluTeamin mestaruuskilpailut järjestettiin 28. Pietilä ja Simo-Pekka Pitkänen. Hieno mattoalusta pelialustana, hyvät pukuhuonetilat sekä ajan tasalla ollut dj loivat hienot puitteet turneelle. SB Lujan B-poikien joukkue on hieman muuttunut viime kaudesta, jolloin 1997 syntyneet pojat pelasivat C1-ikäisissä. Ilman Hakalan upeaa taistelua ottelu olisi päättynyt jo aikaisemmin, sillä peli keskeytetään ennen täyttä peliaikaa, jos ero venähtää yli 12 maaliin. Turnaustuliaisina joukkueelle kertyi roppakaupalla oppia salibandyn lainalaisuuksista. Pelissä oli paljon hyviä elementtejä, joiden varaan on hyvä rakentaa tulevaa kautta. SB Lujan B-juniorit jatkavat pelejään aluesarjassa, jossa joukkueet eivät ole aivan samaa tasoa kuin Jyväskylän turneessa, joten ottelutkin tulevat olemaan tasaisempia kauden edetessä. Teuvo Airiainen Roope Turunen kantoi viimevuotiseen tapaan päävastuun maalinteosta. Yleisurheilu YU-Teamin kaksipäiväisissä kymmenottelukilpailuissa Pakkalan urheilukentällä oli mukana 14 urheilijaa. 21?22. Sen jälkeen nähtiin läpiajoja ja muita huippupaikkoja, mutta tasoittavaa maalia ei saatu aikaiseksi. Lopulta vastustaja rankaisi vielä kerran ja muutti tilanteeksi 4?6. ei tosin ollut vielä Palokan turnauksessa mukana seurasiirtokaranteenin vuoksi. Turnauksen ensimmäisessä pelissä vastaan asettui Happee Moses, joka koostui Lujan runkoa vuotta vanhemmista 96-syntyneistä pelaajista, joten odotettavissa oli puolustustaistelua Lujan osalta. Kaksi erää pälkäneläispojat jaksoivat taistella, mutta kolmannen erän 1?8 ?kylvetys? lopetti pelin ennen aikojaan 3?15 lukemiin. SB Lujan kaikista maaleista vastasi Roope Turunen . Neljänteenkin osumaan Roopella oli mahdollisuus, mutta normaali ?kohosharhautus? rangaistuslaukauksessa epäonnistui. Jyväskyläläiset olivat ottelussa ylivoimaisia. Palokan koulukeskuksessa. B -poikien SM-karsintaturnaus pelattiin 24.?25.8. Luja haki kavennusta ottamalla kuudennen kenttäpelaajan mukaan. elokuuta Pakkalan urheilukentällä. Kilpailemassa oli 38 urheilijaa. M kuula: 1) Petri Siira 8.10, 2) Hannu Salomaa 7.84, M keihäs: 1) Petri Heino 31.80. P15 100m: 1) Onni Salomaa 16,9, P15 pituus: 1) Onni Salomaa 294, P15 kuula: 1) Onni Salomaa 7.38, P15 kiekko: 1) Onni Salomaa 19.63. P13 100m: 1) Jami Siira 14,7, 2) Eero Viitanen 16,3, 3) Henrik Saksala 16,8, 4) Jyri Heikkinen 17,9, P13 300m: 1) Jami Siira 54,5, 2) Henrik Saksala 60,8, 3) Eero Viitanen 65,6, 4) Jyri Heikkinen 75,0, P13 korkeus: 1) Jami Siira 125, 2) Henrik Saksala 120, 3) Eero Viitanen 105, 4) Jyri Heikkinen 90, P13 kiekko: 1) Jami Siira 25.35, 2) Eero Viitanen 17.90, 3) Jyri Heikkinen 16.81, 4) Henrik Saksala 16.62. P11 100m: 1) Antti Salomaa 18,6, P11 300m: 1) Antti Salomaa 71,8, P11 korkeus: 1) Antti Salomaa 85, P11 kiekko: 1) Antti Salomaa 14.57. P9 100m: 1) Matias Saksala 18,4, 2) Juho Laakso 19,6, 3) Martti Salomaa 19,9, P9 300m: 1) Matias Saksala 78, 2) Juho Laakso eiaikaa, 3) Martti Salomaa eiaikaa, P9 pituus: 1) Matias Saksala 268, 2) Juho Laakso 259, 3) Martti Salomaa 195. P7 2-ottelu: 1) Aleksi Keskinen 2, 2) Niko Harjuntausta 5, 2) Elias Laakso 5, 4) Veikko Vallius 9, 4) Helmeri Hampaala 9, P7 40m: 1) Aleksi Keskinen 8,2, 2) Niko Harjuntausta 8,6, 3) Elias Laakso 8,9, 4) Helmeri Hampaala 9,6, 5) Veikko Vallius 10,5, P7 pituus: 1) Aleksi Keskinen 230, 2) Elias Laakso 225, 3) Niko Harjuntausta 218, 4) Veikko Vallius 139, 5) Helmeri Hampaala 134. P5 2-ottelu: 1) Verneri Hampaala 2, P5 40m: 1) Verneri Hampaala 11,1, P5 40m: 1) Verneri Hampaala 144. T15 100m: 1) Maaru Tassberg 15,5, 2) Eeva Hänninen 17,8, 3) Reeta Tassberg 19,1, T15 pituus: 1) Maaru Tassberg 347, 2) Eeva Hänninen 287, 3) Reeta Tassberg 196, T15 kuula: 1) Eeva Hänninen 6.29, 2) Maaru Tassberg 6.19, 3) Reeta Tassberg 4.69, T15 kiekko: 1) Eeva Hänninen 17.80, 2) Maaru Tassberg 17.11, 3) Reeta Tassberg 12.47. T13 100m: 1) Evita Viitanen 15,7, 2) Anni-Riina Hänninen 16,1, 3) Niina Lifländer 18,3, 4) Roosa Kantola 19,5, 5) Anette Salo 20,1, T13 300m: 1) Evita Viitanen 59,4, 2) Anni-Riina Hänninen 62,2, 3) Anette Salo 71,6, 4) Niina Lifländer 80,0, T13 korkeus: 1) Evita Viitanen 130, 2) Tuuli Tiitola 125, 3) Anni-Riina Hänninen 110, 4) Niina Lifländer 110, 5) Roosa Kantola 100, 6) Anette Salo 95, T13 kiekko: 1) Tuuli Tiitola 20.25, 2) Roosa Kantola 14.09, 3) Anni-Riina Hänninen 13.55, 4) Evita Viitanen 12.93, 5) Anette Salo 8.04, 6) Niina Lifländer 7.97. T11 100m: 1) Anni Kantola 21,0, T11 300m: 1) Anni Kantola 93,8, T11 korkeus: 1) Anni Kantola 90, T11 kiekko: 1) Anni Kantola 10.11. T9 100m: 1) Emmi Höysniemi 17,4, 2) Veera Vallius 18,8, 3) Iida Joenranta 19,1, 4) Reena Tassberg 19,3, 5) Olivia Hampaala 19,8, 6) Sonja Harjuntausta 20,8, 7) Emmi Saarela 21,0, 8) Sonja Kalliomäki 21,2, T9 300m: 1) Emmi Höysniemi 64, 2) Sonja Harjuntausta 74, 3) Veera Vallius 75, 4) Iida Joenranta 77, 5) Olivia Hampaala 77,5, 6) Reena Tassberg 77,5, 7) Sonja Kalliomäki 79, 8) Emmi Saarela 87, T9 pituus: 1) Sonja Harjuntausta 250, 2) Iida Joenranta 240, 3) Reena Tassberg 239, 4) Emmi Höysniemi 227, 5) Olivia Hampaala 219, 6) Sonja Kalliomäki 214, 7) Veera Vallius 207, 8) Emmi Saarela 200. T7 2-ottelu: 1) Alina Uskalinmäki 2, T7 40m: 1) Alina Uskalinmäki 9,0, T7 pituus: 1) Alina Uskalinmäki 192.. Avauserän jälkeen tilanne oli tasan 1?1. puolustuksen kerta toisensa jälkeen päättyen hienoihin maaleihin, joille maalivahti Lauri Hakala ei voinut mitään. Ottelusta muodostui hämeenlinnalaisten taidonnäyte, tuloksena 0?12 tappio Lujalle. Steelersin B:n edustusjoukkueen kovat ja näyttävät poikkisyötöt rikkoivat Lujan ?noppaviitos. Keskiviikko 4.9.2013 . ?Simppa. Lujan maalista vastasi jälleen Roope Turunen. Sama mies onnistui kertaalleen toisessa erässä, mutta vastustaja karkasi silti 5?2 johtoon. Päätöserässä pälkäneläiset nousivat jo maalin päähän Ilkka Saarikon ja Tapani Uotilan osumilla. Turnauksen päätteeksi selvisi, minkä tason vastukselle Luja avauspelissään hävisi: Happee Moses voitti koko karsintaturnauksen ja eteni SM-sarjaan. Päivän toisessa ottelussa vastustajana oli SC Urbans Janakkalasta. Peli noudatti samaa käsikirjoitusta aamun aikaisemman ottelun kanssa. Kaksi erää suhteellisen tasaista, mutta kolmas erä käänsi taas pelin vastustajalle. Janakkalalaiset veivät päätöserän 1?5 ja koko ottelun 5?14. Lujan maaleista vastasivat Roope Turunen, Ville Kostiainen, Aleksi Pietilä, Sipi Rulja ja Tatu Eklund Erä karkasi toisessa erässä Sunnuntaina Luja jatkoi turnausta jo aamukymmeneltä. Herätys oli varhainen, sillä joukkue ei jäänyt ?Nykäsky- lään. Kaivattuja maaleja ei kuitenkaan saatu aikaan. Joukkue esitti silti maalivahti Toni Aallon johdolla upeaa taistelua, josta ainakin paikalla olleet pelaajien äidit, ex-valmentaja sekä bussinkuljettaja nauttivat täysin siemauksin. Lisää samanlaista tulevaisuudessa pojat. Turnauksen lopuksi vastaa tuli Steelers. Erä Sininen koostui 97-syntyneistä pelureista, joten pelistä oli odotettavissa tasaisempi vääntö kuin lauantain otteluissa. Peli olikin alusta loppuun tasaväkinen ja mielenkiintoi- nen. Sydän-Hämeen Lehti 35 urheilu SB Lujan B-pojat tasonmittaus- ja opintomatkalla SB Lujan B-pojat matkasivat bussikyydillä Jyväskylään avaamaan salibandykautta 2013?2014
16- ja 17V. 36 Keskiviikko 4.9.2013 urheilu . SM-kilpailut. P15 100maj LK (+1,0): 1) Elias Ylöstalo IFSibboV 13,40, 6) Antti Herkman KU68 13,90. P15 100maj alkuerä: 1) Elias Ylöstalo IFSibboV 13,75Q, 2) Antti Herkman KU68 13,93Q. Kaisa Ilosen tuloskunto on noussut syksyn lähestyessä.. SM-kilpailut. M19 kuula LK: 1) Matti Sivonen KuivAu 19,22, 9) Risto Kauppinen KangKi 13,59. M19 kiekko LK: 1) Matti Sivonen KuivAu 54,60, 11) Risto Kauppinen KangKi 37,70 M19 moukari LK: 1) Markus Kokkonen PyhäsU 71,44, 4) Risto Kauppinen KangKi 64,12. Turku (23.?25.8.). Kalevan Kisat. M 5000m LK: 1) Lewis Korir TuUL 14.00,02, 7) Martti Siikaluoma KangKi 15.04,67. M moukari LK: 1) David Söderberg IFVom 74,08, 4) Juha Kauppinen KangKi 70,13 (66,52 70,13 68,31 X 66,57 X). M moukari karsinta: 1) Tuomas Seppänen NoormNo 69,48, 4) Juha Kauppinen KangKi 67,11, 25) Risto Kauppinen KangKi 54,02. N kiekko karsinta: 1) Katri Hirvonen JoensKa 53,33Q, 15) Kaisa Ilonen KangKi 42,21. Lappeenranta (10.?11.8.). 19-V. syyskuuta Erkki Ojala pokkasi 14-15-vuotiaiden Vaasa (25.?28.7). SM-kilpailut. M17 100m alkuerät: 1) Ville Aarnivala TampPy 11,01, 26) Markus Lassila KU68 11,85. M17 300m alkuerät: 1) Ville Aarnivala TampPy 35,83, 13) Markus Lassila KU68 37,88 M17 korkeus LK: 1) Alexei Kärkkäinen PyhäsU 204, 5) Petteri Heinonen KU68 187. M17 pituus LK: 1) Lauri Arpiainen EspTa 687/+0,8, 4) Topias Koukkula KU68 631/+0,3. M17 pituus karsinta: 1) Lauri Arpiainen EspTa 656/+0,0, 4) Topias Koukkula KU68 632/+0,3, 6) Petteri Heinonen KU68 629/+0,6. P16 300m alkuerät: 1) Philip Johansson GamlakIF 36,43, 21) Benjamin Heinonen KU68 42,27. N17 pituus karsinta: 1) Riina Jormakka KaipVi 548/+0,5, 15) Susanna Saari KU68 492/-1,3. Orimattila (23.?25.8.). 1415 v. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . sähköpostiin toimitus@shl.fi . puhelimeen (03) 539 9800 3000 350 paikallista juttua vuodessa 300 292 282 262 250 247 Juttujen määrä Sydän-Hämeen Lehdessä 2012?2013 242 238 232 250 248 229 220 350 200 190 300 150 292 282 262 250 100 248 238 220 200 50 242 250 229 247 232 190 ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Ta m m ik uu He lm ik uu M aa lis ku u Hu ht ik uu To uk ok uu Ke sä ku u He in äk uu sk uu Lo 100 Sy y El ok uu 150 0 Sydän-Hämeen Lehti 50 ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu Ta m m ik uu He lm ik uu M aa lis ku u Hu ht ik uu To uk ok uu Ke sä ku u He in äk uu Lo sk uu Juha Kauppinen ylitti 70 metriä Kalevan Kisoissa, joissa hän sijoittui neljänneksi. Sy y El ok uu 0 Kangasalalaismenest kesän SM-kisoissa Kesä alkaa kääntyä syksyksi myös yleisurheilukentillä. Ohessa kesällä kisattujen Suomenmestaruuskilpailujen tuloksia. Voittajan lisäksi mainittu kangasalalaisseuroja edustaneet kilpailijat. Sydän-Hämeen Lehti Kaikki lukeminen kehittää lapsen lukutaitoa YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8
ulkop: Iina Hurskainen 6,56, Iiris Kaukonen 6,27. Pituus 1) Senna Kanerva 352. D35 5 km 1) Mirva Nikkanen 57.25. Kilp. Keskiviikko 4.9.2013 . H6 RR 1) Tuukka Kuusi 19.27, 2) Kasper Ketola 19.54. D8 RR 1) Annukka Linnain- Yleisurheilu kolmiloikassa kaksi hopeaa SM-kisoissa Orimattilassa. tystä P15 300maj LK: 1) Jonni Blomqvist BorgåAk 39,85, 9) Antti Herkman KU68 41,98. P15 kuula LK: 1) Lauri Lindqvist SiilPo 17,40, 3) Olli Niemi KangKi 15,59 (14,28 14,59 14,91 14,61 15,10 15,59). P15 kiekko LK: 1) Roope Auvinen SjundeåIF 52,21, 3) Olli Niemi KangKi 48,01 (43,86 45,19 47,52 46,24 46,73, 48,01). P14 pituus LK: 1) Mikael Granqvist IFSibboV 578/+0,3, 6) Erkki Ojala KU68 556/+1,1. P14 kolmiloikka joukkuekilpailu: 1) LahdA 23,78, 2) KU68 22,08 (Erkki Ojala 11,88 3, VillePetteri Savolainen 10,20 21). P14 kolmiloikka LK: 1) Joska Tommola LahdA 12,54/+2,6, 2) Erkki Ojala KU68 12,05/+0,7 (11,75 11,88 X 11,78 X 12,05), 21) Ville-Petteri Savolainen KU68 10,20/-0,7 (10,20 9,77 9,65). Raahe (31.8.?1.9.). T15 100 m 1) Natalia Szumska 17,8. Mila Ketola 19.41. Sydän-Hämeen Lehti 37 urheilu Yleisurheilu Pälkäneen kunnanmestaruusyleisurheilukilpailut 29.8 Onkkaalan kentällä. T13 60 m 1) Senna Kanerva 10,0. D50 5 km 1) Suvi Pitkänen 55.38. D70 1,5 km 1) Aune Mattila 29.37. H21 5 km 1) Juha Jokela 39.18, 2) Tuomas Tikka 40.56. H35 5 km 1) Seppo Ilveskoski 41.23. H80 3 km 1) Eino Hytönen 1.29.11. TampPy 3,48, 10) Jaakko Köntti KangU 3,47. P11 Keihäs 1) Ilari Hurskainen PälkLL 25,39, 2) Ville Suoniemi KangU 22,59, 3) Mikko Laine PälkLL 19,56, 4) Verneri Ahonen VehmU 18,71. P13 60 m 1) Joel Turkka KangU 8,44, 2) Otto Uusinoka KangU 8,50, 3) Marco Ahvenlammi VehmU 8,57, 4) Niilo Klapuri KangU 8,58, 5) Riku Ahvenniemi TampPy 8,71, 6) Topi-Pekka Sipiläinen TampPy 8,83, 7) Paulus Silventoinen KangU 8,98, 8) Jami Siira YUTeam 9,19, 9) Ossi Klapuri KangU 9,49, 10) Okko Sinisalo VehmU 9,62. P13 1000 m 1) Okko Sinisalo VehmU 4.14,89, 2) Toni Lehmonen VehmU 4.20,25. P13 60 m aj 1) Otto Uusinoka KangU 10,28, 1) Niilo Klapuri KangU 10,28, 3) Juho Yli-Rajala TampPy 10,74, 4) Paulus Silventoinen KangU 12,12, 5) Toni Lehmonen VehmU 12,99. P13 Korkeus 1) Riku Ahvenniemi TampPy 148, 2) Topi-Pekka Sipiläinen TampPy 148, 3) Otto Uusinoka KangU 145, 4) Jami Siira YUTeam 130, 5) Toni Lehmonen VehmU 125. P13 Kiekko 1) Markus Alajoki VammsVoi 42,80, 2) Urho Hietaniemi VirtU 29,05, 3) Juho Yli-Rajala TampPy 27,75, 4) Marco Ahvenlammi VehmU 27,35, 5) Toni Lehmonen VehmU 21,81, 6) Niilo Klapuri KangU 19,43, 7) Veikka Heikkinen TampPy 18,78, 8) Ossi Klapuri KangU 17,30. P15 100 m 1) Sakari Järvinen TampPy 12,71, 2) Tamrat Rastas TampPy 13,25, 3) Erkki Ojala KangU 13,27, 4) VillePetteri Savolainen KangU 13,81. P15 800 m 1) Juho Heikkinen TampPy 2.21,90. P15 Korkeus 1) Sakari Järvinen TampPy 150, 2) Tamrat Rastas TampPy 145, P15 Kuula 1) Ville-Petteri Savolainen KangU 7,58. M17 100 m 1) Benjamin Heinonen KangU 13,29, 2) Antti Leonsaari KangU 13,34. M17 300 m 1) Tommi Alatörmä TampPy 40,25, 2) Benjamin Heinonen KangU 42,27, 3) Antti Leonsaari KangU 44,40. M17 Pituus 1) Henri Kangasniemi IkaalU 587, 2) Erkki Ojala KangU 512, 3) Benjamin Heinonen KangU 5,08. T9 40 m 1) Krista Manninen TampPy 7,14, 2) Helmi Heikkilä KangU 7,31, 3) Sanni-Ilona Heikkilä KangU 7,38, 4) Emilia Erholz KangU 7,39, 5) Aino Saarinen HämeenlTa 7,41, 6) Ida Kärki KangU 7,59, 7) Veera Olkkonen KangU 7,64, 8) Tanja Kekki KangU 8,01, 9) Viivi Taipale PälkLL 8,88. T9 1000 m 1) Sanni-Ilona Heikkilä KangU 4.13,31, 2) Siiri Kotanen PälkLL 4.31,56, 3) Veera Olkkonen KangU 4.43,46. T9 Pituus 1) Helmi Heikkilä KangU 3,53, 2) Krista Manninen TampPy 3,45, 3) SanniIlona Heikkilä KangU 3,36, 4) Veera Olkkonen KangU 3,20, 5) Ida Kärki KangU 3,15, 6) Aino Saarinen HämeenlTa 3,13, 7) Siiri Kotanen PälkLL 2,84, 8) Viivi Taipale PälkLL 2,36. T9 Kuula 1) Veera Olkkonen KangU 5,89, 2) Sanni-Ilona Heikkilä KangU 5,81, 3) Tanja Kekki KangU 5,60, 4) Helmi Heikkilä KangU 5,12, 5) Vilma Toivonen HämeenlTa 4,91, 6) Viivi Taipale PälkLL 4,39, 7) Krista Manninen TampPy 4,28, 8) Viivi Jokinen TampU 4,20, 9) Aino Saarinen HämeenlTa 3,66. T11 60 m 1) Enni Saarinen HämeenlTa 9,80, 2) Suvi Savolainen KangU 9,90, 3) Silja Lamminmäki KangU 10,04, 4) Siru Heikkilä KangU 10,19, 5) Sandra Kuisma VehmU 10,20, 6) Sofia Kärki KangU 10,22, 7) Johanna Painilainen KangU 10,25, 8) Heini Mäenpää KangU 10,36, 9) Anna Kangastupa KangKi 10,42, 10) Ronja Saario KangU 10,44, 11) Jenny Kangastupa KangKi 10,58. T11 1000 m 1) Hanna Laitila YlöjU 3.49,90, 2) Ella AlaLahti KangU 4.06,11, 3) Jenny Kangastupa KangKi 4.23,41. T11 60 m aj 1) Veera Uusinoka TampPy 10,17, 2) Janika Jokinen TampU 10,87, 3) Silja Toivonen HämeenlTa 11,39, 4) Enni Saarinen HämeenlTa 11,62, 5) Silja Lamminmäki KangU 11,95, 6) Kerttu Niinimäki ViialVa 12,26, 7) Hanna Laitila YlöjU 13,27, 8) Heini Mäenpää KangU 13,32, 9) Siru Heikkilä KangU 13,44. T11 Pituus 1) Veera Uusinoka TampPy 4,21, 2) Enni Saarinen HämeenlTa 4,04, 3) Silja Toivonen HämeenlTa 3,87, 4) Janika Jokinen TampU 3,69, 5) Sofia Kärki KangU 3,67, 6) Suvi Savolainen KangU 3,61, 7) Siru Heikkilä KangU 3,60, 8) Hanna Laitila YlöjU 3,54, 9) Jenny Kangastupa KangKi 3,45, 10) Heini Mäenpää KangU 3,36, 11) Ronja Saario KangU 3,27, 12) Anna Kangastupa KangKi 3,15, 13) Johanna Painilainen KangU 2,85, 14) Sandra Kuisma VehmU 2,79. T11 Keihäs 1) Suvi Savolainen KangU 24,73, 2) Veera Uusinoka TampPy 21,67, 3) Hanna Laitila YlöjU 15,55, 4) Heini Mäenpää KangU 10,71, 5) Sandra Kuisma VehmU 10,09. T13 60 m 1) Vilma Holkko IkaalU 8,65, 2) Siiri Leppänen IkaalU 8,73, 3) Pinja Heinonen KangU 8,80, 4) Amanda Saari TampPy 8,82, 5) Frida Hämäläinen TampPy 9,07, 6) Essi Pitkäranta KangU 9,15, 7) Henriikka Riihikoski VehmU 9,21, 7) Essi Knuuttila KangU 9,21, 9) Emilia Joutsi TampPy 9,31, 10) Lumi Nikkola VehmU 9,38, 11) Emma Pölkki KangU 9,39, 12) Ulrika Niemelä NokU 9,47, 13) Pinja Lehtinen ViialVa 9,51, 14) Katri Kekki KangU 9,62, 15) Suvi Saari KangU 9,68, 16) Ronja-Lotta Heinonen KangU 11,25. T13 1000 m 1) Aino Sikkinen TampPy 3.28,23, 2) Milja Rantala KangKi 3.36,46, 3) Milla Ala-Lahti KangU 3.54,60, 4) Emilia Joutsi TampPy 3.56,63, 5) Henriikka Riihikoski VehmU 4.00,79, 6) Suvi Saari KangU 4.03,58, 7) Ulrika Niemelä NokU 4.39,37. T13 60 m aj 1) Nea Karppinen LempKi 9,88, 2) Siiri Leppänen IkaalU 10,07, 3) Frida Hämäläinen TampPy 10,25, 4) Oona Hietala YlöjU 10,72, 5) Henriikka Riihikoski VehmU 10,81, 6) Aino Sikkinen TampPy 10,83, 7) Pinja Lehtinen ViialVa 10,96, 8) Marjut Lehmonen VehmU 11,78, 9) Julia Pihkanen TampPy 11,97, 10) Emma Pölkki KangU 12,25, 11) Meri Helenius KangU 14,08. T13 Kolmiloikka 1) Oona Hietala YlöjU 10,10, 2) Frida Hämäläinen TampPy 9,79, 3) Nea Karppinen LempKi 9,65, 4) Pinja Heinonen KangU 9,13, 5) Olivia Saarinen KangU 9,00, 6) Pinja Lehtinen ViialVa 8,83, 7) Julia Pihkanen TampPy 8,60, 8) Ulrika Niemelä NokU 8,54, 9) Katri Kekki KangU 8,35, 10) Emma Pölkki KangU 8,31, 11) Kerttu Niinimäki ViialVa 8,18, 12) Suvi Saari KangU 7,60, 13) Emilia Joutsi TampPy 7,46, 14) Marjut Lehmonen VehmU 7,32, 15) Meri Helenius KangU 6,73, 16) Ronja-Lotta Heinonen KangU 5,28. T13 Kiekko 1) Henriikka Riihikoski VehmU 28,24, 2) Pinja Heinonen KangU 26,90, 3) Amanda Saari TampPy 26,02, 4) Silja Toivonen HämeenlTa 23,61, 5) Pinja Lehtinen ViialVa 20,75, 6) Ulrika Niemelä NokU 20,60, 7) Julia Pihkanen TampPy 19,20, 8) Emma Pölkki KangU 17,49, 9) Suvi Saari KangU 17,37, 10) Salla Lamminmäki KangU 16,41, 11) Kerttu Niinimäki ViialVa 16,31, 12) Meri Helenius KangU 15,07, 13) Katri Kekki KangU 14,80, 14) Ronja-Lotta Heinonen KangU 13,20. T15 Pituus 1) Wilma Salo ToijVau 461, 2) Vilma Holkko IkaalU 445, 3) Siiri Leppänen IkaalU 442, 4) Milla Mäkipää YlöjU 420. T15 Kuula 1) Amanda Saari TampPy 10,34, 2) Milla Mäkipää YlöjU 9,10, 3) Wilma Salo ToijVau 8,90, 4) Henriikka Riihikoski VehmU 7,94. N17 Pituus 1) Aino Honkamäki ToijVau 4,89, 2) Susanna Saari KangU 4,74. N17 Kuula 1) Aino Honkamäki ToijVau 10,65. Suunnistus Pälkäneen kunnanmestaruussuunnistukset 21.8. Isokankaan kartalla. T12 RR 1) Nea Mattila 14.03 D16 5 km 1) Varpu Aho 44.09. D21 5 km 1) Jenni Suojoki 56.26. Kilpailun ulkopuolella: Iiris Kaukonen 9,6. 800 m 1) Senna Kanerva 3.22,8. 22-v. SM-kilpailut. M 800m LK: 1) Jaakko Laakso TampPy 1.55,49, 5) Martti Siikaluoma KangKi 1.56,77. M 1500m LK: 1) Ossi Kekki LahdA 3.55,90, 6) Martti Siikaluoma KangKi 4.03,52. N22 kuula LK: 1) Tara Tuominen UudenkKK 13.27, 4) Kaisa Ilonen KangKi 12.04. N22 kiekko LK: 1) Hanna Rintamäki IFFemman 44.93, 2) Kaisa Ilonen KangKi 43.60 (X 39.94 43.41 41.98 X 43.60). Avoimet Kyvyt Esiin kilpailut, Kyötikkälän urheilukeskus 29.8. P9 40 m 1) Topi Rönni PälkLL 6,71, 2) Arttu Rantanen KangU 7,33, 3) Julius Niemelä NokU 7,57, 4) Matias Poskiparta VehmU 7,61, 5) Janne Suoniemi KangU 7,65, 6) Totte Välkki VehmU 7,94, 7) Eemil Kulmala VehmU 8,15. P9 1000 m 1) Topi Rönni PälkLL 3.50,46, 2) Kasperi Ahonen VehmU 3.50,70. P9 Pituus 1) Topi Rönni PälkLL 4,28, 2) Matias Poskiparta VehmU 3,33, 3) Arttu Rantanen KangU 3,10, 4) Julius Niemelä NokU 3,01, 5) Totte Välkki VehmU 2,95, 6) Eemil Kulmala VehmU 2,61. P9 Kuula 1) Topi Rönni PälkLL 9,59, 2) Totte Välkki VehmU 6,65, 3) Matias Poskiparta VehmU 5,93, 4) Janne Suoniemi KangU 5,51, 5) Arttu Rantanen KangU 5,37, 6) Julius Niemelä NokU 4,19, 7) Eemil Kulmala VehmU 3,45. P11 60 m 1) Ville Suoniemi KangU 8,81, 2) Mikko Mäkipää YlöjU 9,29, 3) Verneri Ahonen VehmU 9,51, 4) Niklas Erholtz KangU 9,62, 5) Arto Laitinen VehmU 9,77, 6) Vili Olkkonen KangU 9,94, 7) Tuomas Smolander TampPy 9,96, 8) Jaakko Köntti KangU 10,04, 9) Mikko Laine PälkLL 10,06. P11 1000 m 1) Tuomas Smolander TampPy 3.57,28, 2) Vili Olkkonen KangU 3.58,22. P11 60 m aj 1) Joel Turkka KangU 10,21, 2) Ville Suoniemi KangU 10,63, 3) Mikko Laine PälkLL 11,15, 4) Mikko Mäkipää YlöjU 11,68, 5) Niklas Erholtz KangU 11,75, 6) Arto Laitinen VehmU 12,17, 7) Ilari Hurskainen PälkLL 12,44, 8) Jaakko Köntti KangU 13,03. P11 Pituus 1) Ville Suoniemi KangU 4,88, 2) Mikko Mäkipää YlöjU 4,06, 3) Verneri Ahonen VehmU 3,92, 4) Mikko Laine PälkLL 3,84, 5) Niklas Erholtz KangU 3,80, 6) Ilari Hurskainen PälkLL 3,63, 7) Jonatan Schmidlechner TampPy 3,54, 8) Vili Olkkonen KangU 3,50, 9) Tuomas Smolander. Kuula 1) Natalia Szumska 6,45. H65 3 km 1) Olli Alanissi 32.27. H40 5 km 1) Kalle Vaismaa 40.45. H55 3 km 1) Hannu Alen 56.43. Kilp. H10 RR 1) Venni Nikkanen 14.13. H12 3 km 1) Ilmari Aho 43.50. Kilpailun ulkopuo- lella: Iiris Kaukonen 341. P13 60 m 1) Micke Jyrkinen 9,2. H50 5 km 1) Hannu Kortetjärvi 35.52, 2) Antero Kortetjärvi 40.51. 800 m 1) Jyrkinen 2.55,5. Kuula 1) Jyrkinen 7,63. H14 5 km 1) Aaro Aho 30.31. Osallistujia 40. D6 RR 1) Selma Vaismaa 25.52, 2) Milla Suojoki 42.06, 3) Hanna Suojoki 42.57. H70 3 km 1) Erik Naulapää 46.25, 2) Väinö Simola 59.14. ulkop: Iiris Kaukonen 3.13,3. Kuula 1) Senna Kanerva 7,46. H75 3 km 1) Reino Stenman 1.07.52. Pituus 1) Szumska 289. maa 15.14, 2) Sini Hirvonen 15.45, 3. H8 RR 1) Petja Vaismaa 14.00, 2) Eeli Nikkanen 18.41, 3) Elias Ilveskoski 19.39. D10 RR 1) Hanna Hirvonen 11.07, 2) Katja Linnainmaa 15.01. H60 3 km 1) Pentti Ahola 35.23. H45 5 km 1) Petri Ketola 32.49, 2) Pekka Linnain- maa 40.55. D40 5 km 1) Anna-Maija Aho 57.44, 2) Pauliina Seppälä 1.03.47, 3) Sanna Lahtinen 1.40.28. Pituus 1) Jyrkinen 376. D45 5 km 1) Taru Koivisto 1,40,21
Perjantaina aikoihin . Kiekko 1) SanniIlona Heikkilä 13,00, 2) Helmi Heikkilä 12,58, 3) Veera Olkkonen 12,07, 4) Tanja Kekki 11,98, 5) Krista Manninen TampPy 11,33, 6) Meeri Yli-Äyhö 10,06. T10 1000 m 1) Silja Lamminmäki 3.56,99, 2) Ella AlaLahti 4.10,14, 3) Heini Mäenpää 4.13,12, 4) Suvi Savolainen 4.19,03, 5) Salla Hakala 4.20,02, 6) Siina Kanerva PälkLL 4.27,74. Kiekko 1) Suvi Savolainen 19,33, 2) Silja Lamminmäki 15,84, 3) Siina Kanerva PälkLL 15,32, 4) Salla Hakala 12,83, 5) Ella Ala-Lahti 12,32, 6) Heini Mäenpää 11,46. T11 Kiekko 1) Kaarina Nurminen 12,12, 2) Siru Heikkilä 10,33. T12 400 m 1) Pinja Heinonen 1.05,03, 2) Emilia Joutsi TampPy 1.11,51, 3) Hanna Kainisto 1.14,82, 4) Milla AlaLahti 1.14,85, 5) Emma Pölkki 1.15,12, 6) Suvi Saari 1.16,18, 7) Salla Lamminmäki 1.18,84, 8) Julia Pihkanen TampPy 1.23,69, 9) Meri Helenius 1.26,16, 10) Hilla Karkulahti 1.27,20. Kiekko 1) Emilia Erholtz 10,00, 2) Matilda Sarlin 8,58, 3) Jerika Ijäs 7,33, 3) Iiris Laitinen ToijVau 7,33, 5) Tuulikki Issakoff 6,97, 6) Eevi Luukkonen VehmU 6,03, 7) Vilma Pitkäranta 4,75. T9 60 m 1) Krista Manninen TampPy 10,22, 2) Helmi Heikkilä 10,35, 3) Sanni-Ilona Heikkilä 10,43, 4) Iida Kärki 10,66, 5) Veera Olkkonen 10,69, 6) Viveka Kuivalahti TampPy 10,75, 7) Meeri Yli-Äyhö 11,37, 8) Tanja Kekki 11,65. Vähän surettaa, kun kesä maalaukset Kisu-yhdistyksen on loppumassa, hän kuvasi elokojulla. kuun viimeisen päivän tunnel. Keihäs 1) Ville Suoniemi 25,14, 2) Sebastian Hirvelä 15,03, 3) Arto Laitinen VehmU 9,51. P12 400 m 1) Paulus Silventoinen 1.09,62, 2) Jami Siira YUTeam 1.11,51. Vesanen on myös harvoja pelaajia, jotka ovat pelanneet yli 500 ottelua pääsarjatasolla Suomessa. Vesanen on pelannut viime vuodet VaLePa:ssa ja IskuVolleyssa, Silpo on edustanut Iskun lisäksi myös Raision Loimua ja Kups-Volleyta. Aina tulee notkahdus, kun ollut liikkeellä. Tämä saa uuden kodin mökin rannasta Vehoniemeltä, shl Maija Nieminen-Pessi Yrjölä suunnitteli. Maajoukkuemiehet mittaavat Luja-Lukon tason lentopallo ilta, kun yhteiskoululla pelattavassa harjoitusottelussa Pälkäneen Luja-Lukolla on vastaan asettuu vanha tuttu perjantaina edessään kiintoisa kiistakumppani Lempäälän Kisa, joka saapuu Pälkäneelle Vuoden nimekkäällä kokoonpanolla. lempääläläisenäkin Joukkue marssittaa kentälpalkittu Anssi Vesanen le taitavimmat ja luultavasti on kohdannut myös pisimmät pelurit, joita maajoukkueurallaan kovia yhteiskoulun salissa on nähty vastustajia. jos koskaan. verkon toisella puolella on Yli kaksimetriset Sauli Silpo ja Anssi Vesanen ovat moPälkäneen lentopalloylpeys lemmat pelanneet kymmeniä Luja-Lukko. otteluita myös maajoukkueesKuva: Katariina Rannaste. sa. 38 Keskiviikko 4.9.2013 urheilu . Molemmat ovat urallaan juhlineet niin SM-kultaa kuin useita cupvoittojakin. Harjoitusottelun ensimmäinen syöttö läväytetään ilmaan kello 20.. lehtiä, niin kaikki tuntuu lopKissojen suojeluun keskit- puvan siihen. tyneen yhdistyksen linkittää Tytär Riina Sarkanen pitää Pohjaan sen jäsen Annika Fab- keväästä. ritius, joka hoitaa kyläkaupan . Tarja Sarkanen, kesäihminen kun on, potee siitä tapaamaan. Laatikaisen sisarukset Elina johtuvaa selvää haikeutta. ja Sara saivat poskiinsa hienot . Keihäs 1) Henri-Jussi Kurvinen TampPy 60,12, 2) Marko Valkama TampPy 54,10, 3) Markus Lassila 31,63. T6 60 m 1) Emma Korpi 12,33, 2) Oona Lahikainen 12,36, 3) Viivi Manninen TampPy 12,78, 4) Cecilia Hirvelä KangKi 13,18, 5) Selma Kärki 14,26, 6) Fanni Helasjoki 14,38, 7) Amanda Saarinen 14,67, 8) Iisa Auttila 16,03. Ihmiset minen. Ei tarvinnut mallia hakea kaukaa. Ihan mukavasti on väkeä . Keihäs 1) Jyri Röyskö 9,41, 2) Roope Saastamoinen 8,51, 3) Niilo Husu VehmU 7,58, 4) Tobias Lyden 6,33, 5) Verne Luukkonen VehmU 4,80, 6) Eeli Sahinoja 3,12. P7 60 m 1) Konsta Manninen TampPy 11,07, 2) Luukas Matihaldi 13,39. Kiekko 1) Pinja Heinonen 29,47, 2) Julia Pihkanen TampPy 19,42, 3) Emma Pölkki 18,84, 4) Salla Lamminmäki 17,10, 5) Meri Helenius 15,82, 6) Katri Kekki 15,49, 7) Suvi Saari 13,75, 8) Milla Ala-Lahti 12,11, 9) Hanna Kainisto 11,53, 10) Ronja-Lotta Heinonen 11,04, 11) Hilla Karkulahti 10,37. T13 400 m 1) Lotta Välkki VehmU 1.07,28, 2) Erika Pulkkinen 1.09,21, 3) Aino Sikkinen TampPy 1.09,67, 4) Essi Pitkäranta 1.12,49, 5) Henriikka Riihikoski VehmU 1.12,69, 6) Senna Kanerva PälkLL 1.23,98. Silloin kaikki on alussa, kirjanpitoa. luonto, kasvit, kasvaminen. Fabritius myös toimi tapahKyläkauppiaalle kesä on tuman järjestäjänä yhdessä aina kesä, kun mökkiläiset kyläkauppias Riitta Tuomisen vilkastuttavat raitin elämää ja kanssa. nostavat myyntikäyriä. . Keihäs 1) Jami Siira YUTeam 29,34, 2) Paulus Silventoinen 29,29, 3) Ossi Klapuri 17,59. P13 400 m 1) Juho Leonsaari 1.02,78, 2) Niilo Klapuri 1.07,95, 3) Eerik Nurminen 1.09,01, 4) Aleksi Jurvanen 1.11,93, 5) Veikka Heikkinen TampPy 1.16,80. Keihäs 1) Kalle Kortteinen 35,41, 2) Juho Leonsaari 33,38, 3) Eerik Nurminen 33,29, 4) Aleksi Jurvanen 26,64, 5) Niilo Klapuri 24,54. P14 Keihäs 1) Ville-Petteri Savolainen 33,52. P15 400 m 1) Niko Sarkkomaa 58,17, 2) Tommi Murtonen 1.00,18, 3) Juho Heikkinen TampPy 1.00,64, 4) Tommi Kinnunen 1.02,85. Sydän-Hämeen Lehti tekijät Yleisurheilu Kangasalan Urheilijoiden viikkokisat 27.8. Yleinen talouden taantutorisahataiteilija Markku Tuo- ma tuntuu meilläkin. Grillimakkaraa koulut alkavat, Riitta Tuomion mennyt kaupaksi, Fabritius nen mainitsi jokavuotisesta kertoi. muutoksesta. Silmäin iloa valmisti moot. Uistelutreffit Kukkialla: 1) Jaukkari/Heinonen 16020pist., 2) Lehtelä/ Sievola 10080p., 3) Järvinen/ Lehtinen 9860p., 4) Nurmi Pasi 6640p., 5) Sievola/Tuok- Näkemiin, kesä! Mökki- ja veneilykauden päätös: Pohjan kaupalla vietettiin venetsialaisia pohja . Riitti, kun katsoi peiVaikkei tulia sytytelty kesän liin, taiteilija vitsaili. viimeisen päivän kunniaksi, niin omanlaisia venetsialaisia kuitenkin vietettiin pienois- Haikeutta markkinoiden muodossa Poh- ilmassa Ajankohtaan nähden lämpimijan kyläkaupalla. Myyntikojut ja elävä mu- en säiden jatkuminen ei poista siikki tunnelman luojana ve- sitä tosiseikkaa, että syksy on tivät väkeä ostoksille ja tuttuja jo käsillä. Keihäs 1) Konsta Manninen TampPy 11,58, 2) Luukas Matihaldi 6,15. P8 60 m 1) Jere Röyskö 12,58. Keihäs 1) Jere Röyskö 8,52. P9 60 m 1) Kasperi Ahonen VehmU 10,26, 2) Daniel Hirvelä 10,33, 3) Janne Suoniemi 10,93, 4) Matias Poskiparta VehmU 10,96, 5) Totte Välkki VehmU 11,15, 6) Henri Karlsson 11,91. Keihäs 1) Topi Rönni PälkLL 30,63, 2) Janne Suoniemi 16,22, 3) Daniel Hirvelä 16,10, 4) Matias Poskiparta VehmU 15,95, 5) Kasperi Ahonen VehmU 15,84, 6) Totte Välkki VehmU 10,88, 7) Henri Karlsson 9,05. P11 1000 m 1) Ville Suoniemi 3.46,37, 2) Arto Laitinen VehmU 4.06,09, 3) Sebastian Hirvelä 4.15,26. Kiekko 1) Emma Korpi 7,81, 2) Oona Lahikainen 7,70, 3) Cecilia Hirvelä KangKi 6,60, 4) Amanda Saarinen 6,30, 5) Viivi Manninen TampPy 6,17, 6) Iisa Auttila 5,51, 7) Fanni Helasjoki 5,14, 8) Selma Kärki 4,75. T7 60 m 1) Emmi Mäkinen VehmU 10,68, 2) Siiri Sahinoja 11,52, 3) Maria Saastamoinen 11,60, 4) Muru Granholm 11,62, 5) Fanni Tuomisto 11,67, 6) Anni Pullinen 11,81, 7) Arles Rajala 12,13, 8) Elvira Lyden 12,55, 9) Seela Kanerva PälkLL 12,80, 10) Josefiina Helasjoki 13,24. Kiekko 1) Maria Saastamoinen 10,60, 2) Siiri Sahinoja 10,52, 3) Seela Kanerva PälkLL 10,41, 4) Anni Pullinen 10,31, 5) Muru Granholm 10,25, 6) Elvira Lyden 9,95, 7) Fanni Tuomisto 8,40, 8) Josefiina Helasjoki 6,90, 9) Arles Rajala 6,82. T8 60 m 1) Emilia Erholtz 10,51, 2) Matilda Sarlin 10,84, 3) Iiris Laitinen ToijVau 11,43, 4) Jerika Ijäs 12,05, 5) Eevi Luukkonen VehmU 12,50, 6) Vilma Pitkäranta 12,76, 7) Tuulikki Issakoff 12,96. Veikko Yrjölä osti hä- käyttävät rahaa harkitummin, neltä pöllön. mikä taas näkyy myynnissä. . Kyötikkälän urheilukeskuksessa. Urheilijoiden seura KangU, jos ei toisin mainittu. P6 60 m 1) Jyri Röyskö 11,54, 2) Roope Saastamoinen 13,02, 3) Niilo Husu VehmU 13,07, 4) Verne Luukkonen VehmU 13,25, 5) Tobias Lyden 14,28, 6) Eeli Sahinoja 16,34. Voisi mia lusikoidessaan kalakeittoa jäätelö päästä sulamaan, jätski- kaupan edustalla. tötterön Elinan kasvoihin tai. Kiekko 1) Henriikka Riihikoski VehmU 30,44, 2) Amanda Saari TampPy 25,07, 3) Senna Kanerva PälkLL 24,57, 4) Jonna Sainio TampPy 23,87, 5) Aino Sikkinen TampPy 20,05, 6) Essi Pitkäranta 16,45, 7) Lotta Välkki VehmU 14,83. T14 Kiekko 1) Susanna Karhumäki TampPy 28,73, 2) Milla Mäkipää YlöjU 27,26. N17 400 m 1) Katariina Kunnari TampU 1.11,57. ko 6180p., 6) Team Siikamäki 3780p., 7) Lehtelä/Rantanen 2240p., 8) Aronen/Ristiharju 2140p. Suurin kala: Järvinen/Lehtinen (7600g hauki). Pälkäneen Pilkkijät ry:n 1. venepilkkisarjan tulokset 25.8.: 1) Leskinen Raimo 5320g, 2) Mäkinen Seppo 3100g, 3) Leskinen Riikka 2760g, 4) Riihiranta Tauno 2740 g, 5) Riikonen Raimo 2440g, 6) Visala Asko, Kauttu Harri 1220g, 8) Luoma Antti 1140g. Kalastus Karinkiertäjät. Onneksi ei nyt sada. Kun alkaa tulla keltaisia teillut Taija Ripatti huomasi. Keihäs 1) Olli Niemi KangKi 47,90, 2) Tommi Kinnunen 25,14. M17 400 m 1) Teemu Visala ValkHa 57,70, 2) Liao Zhenyu 1.03,46
ei pääse treenaamaan tai pelaamaan. Myydään RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Kiitos hienoista perinnepäivistä! Oksalan tilan väki kiittää talkoolaisia, esiintyjiä, kävijöitä ja Sydän-Hämeen Lehteä. Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. 65.000. Jokirannantie 2. Tiedustelut Seppo Leuku 050 5566918. Vuokralle tarjotaan. Mh. 040-557 1036 / Antero Kortetjärvi Vuokralle tarjotaan Pälkäneen keskustassa YKSIÖ 33 m2 Heti vapaa! Tiedustelut 040-7286962 VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. 0400 644763 Työsuorituksia ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020 Vuokralle tarjotaan Tuotanto-, varasto-, harrastetilaa 150 m2 Ovet 3 x 3,5 m. Kartoitustyön aikana liikutaan lähellä asuinrakennuksia. Pahoittelemme mahdollista häiriötä. KANGASALAN VESI -LIIKELAITOS Kangasalan kunta, PL 50, 36201, 03 5655 3000, Kangasala.fi Työsuorituksia KAIVINKONE JA TRAKTORITYÖT Taija Ripatti maalasi jäätelötötterön Elina Laatikaisen poskeen. Tmi Jari J. välineiden kausisäilytykseen, os. 4 h + k + khh ja parvi. lautarakenteinen vapaa-ajan asunto, jossa tupa, mh ja keittiö. 040 5013240 tmijariahola@gmail.com arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ma?pe 8?11 p. Omakotitalo Paavolanharjussa. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Kangasalan kunta tiedottaa VESILAITOS TIEDOTTAA Kangasalan Vesi -liikelaitos suorittaa vesijohtoverkoston maastokartoituksia syksyn 2013 aikana Kuhmalahden kirkonkylän ja Pohjan kylän alueella. (03) 5655 4023 Sekalaisia Koira kouluun? ? Katso 10.9. alkavat kurssit: www.vuorilammenkoirakoulu.. Ilmalämpöpumppu, hyvä valaistus. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... Tied. ym. Veikko Yrjölä (oikealla) osti Markku Tuomisen moottorisahalla veistämän pöllön. Kirjoitukset siirtyivät Nuijalle, liikuntasalin käyttäjät kiittävät Ylioppilaskirjoitukset katkaisevat Yhteiskoulun salissa harjoittelevien pälkäneläisjoukkueiden kauden pariksi, kolmeksi viikoksi sekä syksyisin että keväisin. Syksyn tauko tulee hankalaan saumaan, sillä joukkueet ovat silloin juuri saaneet toimintansa pyörimään kesätauon jälkeen. Soita! 0400-838 832 klo 15 jälkeen. Oy Pälkäneen PR-Kiinteistöt Ab Kylmää ja lämmintä hallitilaa, lämpimiä toimistohuoneita toimistokäyttöön sekä pienvarastointitiloja autojen ym. 255 6677 . 1987 rak. 2:n auton katos ja lämmin ulkovarasto. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne Sanomalehteen voi aina luottaa lähde: TNS Gallup 2012. 0400-637 987/Matti Järvinen Myytävänä VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. Keskiviikko 4.9.2013 . Vuokra 3,25 ?/m2 + alv + energia. Ahola Puh. tai soita p. (03) 5655 4025 YÖPÄIVYSTYS Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. Ilouutinen oli suuri helpotus salin käyttäjille, jotka ehtivät jo varautua siihen, että 12.?29.9. Kevättauko puolestaan hankaloittaa sarjaohjelmien rakentamista: kotisali suljetaan, kun sarjoissa pelataan ratkaisuotteluita. Harrasteryhmien toimintaa on silloin vaikea siirtää muualle, sillä ladut ja luistinradat juuri sulaneet, mutta kentät ovat vielä jäässä. Tänä syksynä Yhteiskoululla on sen verran vähän kirjoittajia, että kirjoitukset voidaan siirtää Nuijantalolle, eikä salia tarvitse sulkea kirjoitusten vuoksi. Kantokyläntie 19, Pälkäne. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. Os. Saunarakennus, puuvaja, kesäkeittiö ja talouskellari. 03-6336 575 Vuokralle annetaan saunallinen 45 m2 YKSIÖ Kangasharjuntie 1. Vapaa heti. P. 040-7150796. Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Sydän-Hämeen Lehti SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. askosaari.? Sekalaisia Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset KYMPPIPAIKKA Pälkäneen Luopioisissa 2,5 km:n etäisyydellä kirkolta 2000 m²:n puutarhatontti 300 m:n etäisyydellä Kukkia-järven venerannasta, jossa venevalkama. Takojantie 6. Puh. (03) 3116 7394 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. Sydän-Hämeen Lehti 39 ilmoituksia KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. (03) 5655 4000 Päivystysvastaanotto: KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p
Soittamalla varmistat, alk. kangasalan.opkk@op.. 7-21, la 7-18 ja su 12-18 pälk äne PÄLKÄNEEN URHEILU JA KALASTUS Tutustu ja ihastu! "Laadukasta tietokonealan palvelua. myös yhteydenotot ja esitetilaukset! Yrittäjät ottavat henkilökohtaisesti teihin yhteyttä. Aina edullinen! Naisten Passion LIIVIMEKKO (22,90) ERÄ KYNTTILÄLYHTYJÄ TASARAHALLA! Miesten erilaisia 13% Säästä College 19 2 vrk HUPPAREITA 90 2 KPL (á 3,50) Naisten Passion College HUPPARITAKKI Säästä 20% (49,90) Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 10?18, la 9?14 5 KPL (á 0,49) 9) 1,- Sunrise RIISISUKLAA SU U 150g Säästä 2 KP KPL 17 250 SUOJAPEITE EI ITE I TE Olkaimellinen KURAHOUSU 92-128cm (19,90) n.2x3m 21% Säästä 1190 150 n. 0404 134 045, 050 3789 289 www.rm-micro.fi PÄLKÄNE rm-micro@pp.inet.fi LAHTI 12 HÄMEENLINNA 57 Fiina Niitty-Seppälän tila, Pälkänevedentie 135, 36600 Pälkäne www.niitty-seppala.com, Facebook: Niitty-Seppälän tila www.k-supermarket.fi Oma tontti. Autokatos ja varasto hinnassa mukana. 4x6m 20% 6,- Säästä (1,90) Passion College Säästä 11% 90 (17,90) Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. Yhtiövastike 2,7 euroa neliölle - edullista ja turvallista asumista uudessa kodissa! Muuttovalmiit uudiskohteet valmistuvat syys-lokakuussa 2013. ? ? ? ? ? Keskustie 4, 36600 Pälkäne Palvelemme ark. Vesikiertoinen lattialämmitys - huonekohtainen lämmönsäätö. Asfaltoidut piha-alueet, siirtonurmi takapihalla sekä valmiit kestävät puukomposiitti terassit jokaiselle asunnolle. 23.6.2010 että olemme paikalla toimistollamme osoitteessa Keskustie 5, Pälkäne. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 4.9.2013 Asunto Oy Kangasalan Asemalaituri Kaikkien KESÄPASSEIHIN . taina 8.9 n u n n u s ! Esittely rvetuloa e T . 4 1 5 klo 13.1 leimoja keränneiden ja kuponkinsa palauttaneiden kesken arvottiin 15 seudun yrityksen lahjakortit. Arvonnassa onni suosi seuraavia: Kangasala Vatiala Junatie 25, 36240 KANGASALA Raili Majuri Tuula Tiainen Liisa Keskinen Liisa Porvali Kaarina Pass ? ? ? ? ? Markku Laakso Esko Mattila Eeva Saarela Johanna Tainio Minna Ylinen ? ? ? ? ? Leena Viitanen Soile Heikkinen Helinä Löfroos Kalevi Ala-Kotila Sirkka Valli TUOREITA MAKUJA SUORAAN PELLOSTA Sydämelliset onnittelut voittajille! Vietä kesän paras päivä Pälkäneellä Niitty-Seppälän tilalla! mansikkaa - vihanneksia - kahvila - kotieläintarha polkuautorata - poniajelua - peikkoluola - lasten luontopolku PÄLKÄNEEN APTEEKKI Huollamme tietokoneet ja muut oheislaitteet sekä myymme tietoteknisiä laitteita tilausmyyntinä. Toimitamme tilatut tuotteet asiakkaalle KE ja noudamme SÄTORI! huoltoa tarvitsevat laitteet. Kaukolämpö. Tervetuloa palveltavaksi! 9-19 joka päivä klo TAMPERE 36 km PÄLKÄNE kk EN IOIN LUOP Q 1km 322 VALKEAKOSKI 307 Avoinna RM-Micro Solutions Ay Keskustie 5, PÄLKÄNE Puh. 9?20, la 9?18, su 12?17 ZZZ OR\WRWH[ ¿ 30% (á 1,79) (8,33/kg) 8 33/kg) 90 HOUSUT 18% 2,- Säästä (7,90) 10% 39 15 90 36% 5,- 5,- SORMIKKAAT T Pritex vuori Säästä 28% Säästä Lasten strets ULKOILUPUKUJA 30cm 18cm 19 Säästä LYHTY LYHTY 90 Naisten Auriel ÖLJYKYNTTILÄ Lasten KURARUKKANEN 5 Vuoreton 90 Mini TASKULAMPPU 9 led 31% Säästä 690 2,Vuorellinen (7,50) (2,90) Säästä OTSALAMPPU 19 led 28% 350 (4,90) Tarjoukset voimassa 8.9.2013 3 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Ei jälleenmyyjille. Tykkää meistä Facebookissa!. Betonirunko ja tiilivuoraus. Luotettavasti asiakasta palvellen." 24 Kangasalan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Kuohunharjuntie 26, 36200 Kangasala. P. 40 . Parveke yläkerrassa. Topi-keittiö, parkettilattiat, design wc, saunaosasto lasiseinällä, kuituvalaistus saunassa, kivilattiaa keittiössä. 010-2541510 h AapisKukko Kaikki kohteemme osoitteessa www.opkk.?/kangasala Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti. Avoinna arkisin klo 10.00-16.30 . Electrolux kodinkoneet. Isommissa asunnoissa kuraeteinen kodinhoitotilassa lapsi ja koiraperheelle! Vieressä terveysasema, bussipysäkit, alaja yläkoulu, kauppa, Kaukajärven upea uimaranta