Sydän-Hämeen Lehti 04.12.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

16 Tulitaiteilija Tintti Mikkosen esitys oli Kangasalan joulunavauksen sähäkimmästä päästä ja kuului eittämättä osastoon ?Tätä ei kannata yrittää kotona?. Nyt sytytämme kynttilän Pakko se on uskoa, että joulu on lähellä . alv. s. 15 Shindo nollaa pään s. 21. 8 ? Tulossa: Myrsky tai ilotulitus.......... sen verran monessa paikassa vietettiin joulukauden avausta viime viikonloppuna. / puhelu + 0,1704 . 010 254 1501 *Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ?/ puhelu + 0,0595 ?/min (alv 23 %). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 . vuosikerta | Numero 52 | Irtonumero 3 . sis. Lue lisää uuden keskittäjän eduista osoitteessa op.?/oho p. | www.shl.fi Keskiviikko 4.12.2013 Sosiaalipalvelut siirtyvät, kenttätyö jää s. 13 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. 14-15, 29 Suomen uusi aamu nähtiin Pälkäneellä s. / min (alv 23 %) ? Lukijalta: Keskiajan hengellisistä lauluista s. 4-5 Ideoitani saa vapaasti varastaa. virpi yli-vakkuri s. s
Kemiaa opiskellut Virtanen kehitti AIV-rehun, josta hänet palkittiin vuonna 1945 Nobelin palkinnolla. Koulutus tuotti urheilun tapaan menestystarinoita: opiskelun avulla K Pälkäneellä 4.12.2013 Opiskelun ja urheilun avulla köhistä ja vaatimattomista oloista saattoi harpata hienoihin saavutuksiin ja menestykseen. köyhistä ja vaatimattomista oloista saattoi harpata hienoihin saavutuksiin ja menestykseen. Koulu on omaksunut saman linjan. Helsinki. antaa lausuntoja Suomen talouden vaikeuksista. Sdp:n puheenjohtaja ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Jutta Urpilainen: Kahden prosenttiyksikön kannatuksen lisäys kansanedustaja Eero Lehden omistamalta Taloustutkimukselta. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen : Helsingin ylipormestarin kaulakäätyjen lisäksi Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vallan merkkien lainaaminen hänelle jouluaattona, mutta sillä ehdolla, että ne palautetaan heti Uuden vuoden puheen jälkeen. Merja Ailus: Katto autoon. Talvi tulee. Ei avaudu ovi Sydän-Hämeen Lehti Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm seuraavaankaan virkaan, jos naishakija nähdään avoautossa. Onhan maailman johtavista teollisuusmaistakin käyty hakemassa Suomesta mallia koulun kehittämiseen. eikkojen Pisa-tulosten vuoksi asiantuntijoita on haastettu pohtimaan koulun tilaa. Ratissa. Laura Räty: Viikate. He ovat keskittyneet yhteiskunnan muutokseen ja tarjonneet lääkkeeksi koulujärjestelmän hienosäätöjä. Järjestelmien sijaan katseet kannattaisi suunnata koululaiseen. Oppiminen edellyttää työntekoa. Tämä on suurin syy siihen, että Suomi on ennakkotietojen mukaan putoamassa johtavien koulumaiden listalta. Lista perustuu yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa mittaavaan Pisa-tutkimukseen. Verottaja: Kateutta karsiva ohjelma, joka kertoo syksyisin, kuinka paljon kukin on maksanut edellisenä vuonna veroja. shl Martti Huhtamäki Hintoihin lisätään alv. Pitkän patikkamatkan taittamiseen menee autollakin puolitoista tuntia. 2 Keskiviikko 4.12.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Suomen menestystarina alkoi siitä, että koulu ra- S kennettiin koko kansaa, eikä vain hyvien perheiden vesoja varten. Suomalaiskoulu ei ole erottunut muista maista siinä, miten meillä tuotetaan huippuyksilöitä, vaan siinä, miten kaikille pystytään antamaan perustaidot. On tärkeää pitää heikoimmista huolta, mutta kaikkien rimaa ei pitäisi asettaa heidän mukaansa. Nyt on käymässä niin, että koulut muuttuvat päivähoitopaikoiksi. Opettajista on tullut pellejä, jotka koettavat keksiä kivaa tekemistä, että kaikki saataisiin huomennakin koolle. nnen harrastuksissa tavoiteltiin kehitystä ja menestystä, nyt tärkeintä on, että lapset pysyvät poissa pahanteosta. Yksi kolmesta eloon jääneestä ojasta oli Artturi Ilmari Virtanen. Jos ei tehdä töitä, ei tapahdu oppimista. Työntekoa tarvitaan oppilaan pulpetissa ja kotona, ei ministeriössä, kunnan koulutoimessa tai opettajanhuoneessa. Nyt on käymässä niin, että oikeuksiaan vaativat, mutta velvollisuutensa laistavat eurooppalaisvätykset jäävät jalkoihin, kun kehittyvät maat porskuttavat eteenpäin. H Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Suomalaisurheilijat rohmusivat silloin kolmanneksi eniten olympiamitaleita. Suomi juostiin maailmankartalle, ja juoksijoitaan ihailleet suomalaiset saivat myös lapsensa juoksemaan. Noina hiljentymisen hetkinä ei tarvitse lä suomalainen koulu on löytynyt kerta toisensa jälkeen mitalisijoilta. Meillä on innostuttu jopa kuvittelemaan, että koulutusvienti voisi olla yksi tulevaisuuden menestystuotteita. Helsingin kahden miljardin euron sote -yksikössä leikkauksia ei pystytä tekemään lääkärin saksilla. Sydän-Hämeen Lehti Myöskään eläimiä ei ollut synnytyssalissa, ei edes härkiä. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Hapoelin puheenjohtajan Ami Sheleffin kanssa sen kerran koin. Ratzinger ei ole kuka tahansa kirjailija ja tiedemies. Hän on katolisen kirkon edellinen, järjestyksessä 265:s paavi, Benedictus XVI. Uudelle, vasta vuoden hallinneelle Frasciscukselle tehtiin kallis kepponen. Muistomitaliin oli kaiverrettu Jesus-sanan sijasta Lesus. Jos siihen olisi kaiverrettu Lexus, japanilaiset olisivat ostaneet koko valtavan erän. Meidän Luteeruksen oppia silloin tällöin noudattavien tai pakanain ei ainakaan vielä tarvitse siirtää jouluaattoa eikä lahjojen jakoa johonkin uuteen ajankohtaan. Tavanomaisten kovien ja pehmeitten pakettien lisäksi suosiossa ovat myös mielihyvää tuottavat uudenlaiset lahjat. Tässä muutama vihje: Tasavallan presidentti ja rouva Niinistö: Oma avain Presidentin linnan porttiin ja pääoveen, jotta he voisivat käydä vilkaisemassa miltä Tarja Halosen lähtiessään kokonaan muoviin pakkaaman talon sisätiloissa näyttää. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo . Se on ollut Suomen ylpeydenaihe, sil- E Ei härkiä, ei kaukaloa Helsingin Pyhän Henrikin aukiolla on hiljaista. tommi.liljedahl@shl.fi Oppiminen vaatii työtä S uomi oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten ajan urheilun suurvalta. Tärkeään kysymykseen tavoittelemani vastaus on toistaiseksi saamatta. Kun saksalaisen kirjailijan Joseph Ratzingerin miljoonalevikkiin nousseen teoksen kolmas ja viimeinen painos kertoi, ettei Jeesus syntynytkään omana, luulemallamme syntymäpäivänä, oikea päivämäärä olisi hyvä saada selville. Ratzinger kertoo, että tuo Raamatussa mainittu Betlehemin tähti ei syttynytkään tähän asti luultuna aikana. Se syttyi jo 6?7 vuotta aikaisemmin, jolloin Jupiterin ja Saturnuksen lentoradat osuivat maasta katsoen samalle viivalle. . Roomalaisen kirkon ovi on kiinni. Mäntyniemeen Niinistöt sen sijaan saivat tutustua ensimmäisen kerran melko pian valinnan jälkeen. Pääministeri Jyrki Katainen: Kymmenen kerran jooga-kurssi. Joulu lähestyy. Kilpakentillä koettiin toinen menestysbuumi 1970-luvulta alkaen. Esimerkki ja uurastuksesta odottava palkinto ovat innostaneet uudet sukupolvet paiskimaan töitä saavutusten eteen myös muissa perinnelajeissa, muun muassa painissa ja keihäänheitossa. öyhä ja isätön rautatieläinen ja helsinkiläisperheen palvelijatar saivat 1800-luvun lopulla Helsingissä seitsemän poikaa, joista neljä haudattiin ennen ensimmäistä ikävuottaan. Tällaiset esimerkit kannustivat suomalaisia opiskelemaan. uomi oli kehitysmaa, kun sivistysintoilijat keksivät, että jukuripäiden kaaliin pitää paukuttaa tietoa
3 kpl/talous pkt kg -10 % -47 % ilman korttia 18,90/kg Voimassa 3.?5.12.2013 Forssan 17,93/kg, ilman korttia 2,99/pkt (19,93/kg) Voima Voimassa 2.-31.12. Natur Peruna-, punajuurija italiansalaatit Täysmehut 1l 400 g 149 400 3 rs tlk -21 % -13 % Voimassa 2.-31.12. 3,73/kg, ilman korttia 1,89/rs (4,73/kg) 1,33/l, yksittäin ja ilman korttia 1,55/tlk (1,55/l) Voimassa 2.-31.12. Tarjoukset voimassa ke-to 4.-5.12. JÄRVIKANSA Keskitie, 36760 LUOPIOINEN, puh. klo 9-16! Itsenäisyyspäivänä apteekit suljettu. Rautajärventie 14, 36840 Pohja Puh. 11,30) 8,00 Muista myös Pälkäneen Apteekin valmiit joululahjapakkaukset tai lahjakortti. Helli lähimmäistäsi apteekin joululahjalla ! Nogasin 100 kaps . Tehokas entsyymivalmiste joka ehkäisee vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. (norm. SALAATTI Itsenäisyyspäivänä perjantaina myymälät suljettu! JUHLA MOKKA KAHVI 500 g 2 - myös tummapaahto 79 pkt (5,58/kg) raj. Hyviä asioita tapahtuu joka päivä, ja huonoistakin kertomalla voi syntyä tulevaisuudessa hyvää. Kotikäynnit myös muina päivinä ? Ajanvaraus 040 7230 995 tai jalkahoito@kotonasi.com Toivottu joululahja - lahjakortti jalkahoitoon Tiedustele vaihtoehtoja ja tarjouksia Hyvä uutinen saa hymyilemään. 49,22) Jatka lukemista. Maaseutumyymälä Kesänmaku Devisol Strong 50ug 120 tabl. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Hyvää Itsenäisyyspäivää 6.12. 1 50 . www.palkaneenapteekki.fi Sydän-Hämeen Lehti KATAJAN LIHA 15,50 Arthrobalans Plus 120 tabl. Se kertoo ilosta ja onnistumisesta. Myös hyvistä uutisista on tärkeä kertoa, koskivatpa ne sitten yksittäistä ihmistä, omaa paikkakuntaa tai koko Suomea. 020 757 9199. HUNAJAMELONI Brasilia/kg Cosmopolitan pkt/kg . 10-15, su 8.12. 10-18. 9-18, la 9-13 . 20,33 ) Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 3 rs/talous 900 g-1 kg, rajoitus 2 kpl/talous. Oltermanni juustot 599 399 rs kpl -14 % -42 % Voimassa 3.?5.12.2013 7,98/kg, ilman korttia 6,95/rs (13,90/kg) HK 5,99-6,66/kg, ilman korttia 6,99/kpl (6,99-7,77/kg) Naudan takuumurea sisä- tai paahtopaisti Graavi- ja kylmäsavukirjolohi?leesiivut 995 269 Voimassa 2.-31.12. 150 g n. 010 320 8910 mikko.salmia@k-market.com Avoinna: ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-18 TERVETULOA!. 03-5381 014 myymälä, 5381 024 Kataja TERVETULOA HERKKUOSTOKSILLE VIIKONLOPPUISIN! YLIKYPSÄ TUPPIKINKKU MAALAISSYLTTY 12 90 9 90 15 YLIKYPSÄ RASVATON KINKKU 75 kg 4 PUOLIKAS POSSUA - paloiteltuna - tilauksesta 85 kg kg kg . klo 12-14 Haaviston Parvigalleriassa, Saarikylientie 888 Avoinna arkisin PÄLKÄNEEN APTEEKKI klo 9-18 Avainasiakastarjouksia joulukuussa Tervetuloa! Multivita Plus 200 tabl. Suomen suosituin monivitamiini päivittäiseen käyttöön. 24,18) 36,50 19,00 Tarkista muut avainasiakastarjoukset www.palkaneenapteekki.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. 03-5361383 margit.tuomola@k-market.com Avoinna: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN VEHMAINEN Kangasalantie 120, 33730 Tampere puh. 2 pkt/tal. Espanja/250 g (6,00 kg) Snellman Aito karjalanpaisti Valio 500 g, raj. (norm. 03 537 0095 Isoniementie 1, 36420 Sahalahti Puh. Fax. Sydän-Hämeen Lehti Perinteinen Saarikylien JOULUTORI La 7.12. (norm. 03 376 3222 Palvelemme ma-pe 9-16 Palvelemme ma-pe 8.30-17, la 10-13 www.sahalahdenapteekki.fi Jalkahoitaja Tiina Toivonen-Lanne VASTAANOTTO POHJAN PIKAPARTURIN TILOISSA ma 16.12.2013, ma 13.1.2014, ma 17.2.2014 . 25,34) 18,90 Tervetuloa Kuhmalahden sivuapteekille JOULUKAHVILLE ti 10.12. 12-18, ma-to suljettu. Aqualan Duo 200 g Kevyt, hyvin imeytyvä perusvoide, sisältää runsaasti ihoa kosteuttavaa glyserolia. Olemme mukana tekemässä töitä sen eteen, että hyvää kerrottavaa olisi jatkossa entistä enemmän. www.katajanlihaoy.? Unnaanmäentie 2, LAITIKKALA P. Heikkilän ja Mouhijärven juustoja VARAA HETI OMASI! JOULUKINKUT, -KALKKUNAT, -LAATIKOT ym. 020 757 9191 . (norm. Omasta leivintuvasta lämpöiset leivät ja pullat . 1 kg, palapakattu, alkuperämaa Suomi, raj. Itsenäisyyspäivänä suljettu. La 7.12. Keskiviikko 4.12.2013 . jouluherkut tilauksesta meiltä! Palvelemme 22.12.2013 asti: pe 10-18, la 10-15, su 12-18, ma-to sulj. HUOM! To 5.12. Vahva D-vitamiini lisääntyneeseen D-vitamiinitarpeeseen yli 11-vuotiaille. (norm. PERSIMON Espanja/kg . Monipuolisesti rakennusaineita kuluville nivelille ja rustoille, sisältää glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia. Keskustie 5, Pälkäne. Avoinna ark
Henkilökunta onkin miettinyt uusia toimintatapoja, joilla kiireettömään hoitoon pääsyssä saavutettaisiin tavoiteltu alle kymmenen vuorokauden hoitoonpääsyaika. Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella on syksyn aikana otettu käyttöön myös sähköinen ajanvaraus. tammikuuta välillä. Hän toivoo, että tilanne saadaan tasapainotettua heti alkuvuodesta, ettei jo kertaalleen lyhentynyt jono venähdä uudelleen. Kaikki vapaat ajat eivät ole kuitenkaan tarjolla internetissä. Röntgenkuvauksiin lääkärin lähetteellä saa varattua ajan vain internetin kautta, muuten Kuntalaisille on joulun ja uudenvuoden välillä tarjolla vain niin sanottua kiireellistä eli röntgenissä kuvataan ilmoit- päivystyshoitoa Kangasalan pääterveyskeskusasemalla ja Pälkäneen terveysasemalla. Sivuterveysasematkin ovat tuolloin suljettuina. tautumisjärjestyksessä.. Jos muutoksia asiakkaille koituu, niistä myös erikseen heille ilmoitetaan. . esimerkiksi tulotaso . Lisäksi samalla ajanjaksolla on kuntalaisille tarjolla vain niin sanottua kiireellistä hoitoa pääterveyskeskusasemalla, Pälkäneen terveysasemalla ja Oriveden terveyskeskuksessa. Tämä johtuu siitä, ettei lääkäreille ja hoitajille säästötalkoiden vuoksi palkata loppuvuodesta sijaisia. Koska kiireettömiä vastaanottoaikoja ei ole saatavilla jouluviikolla eikä joulun jälkeisellä viikolla, vapaita aikoja voi joutua odottamaan pidempään kuin syksyn aikana. tosin pälkäneläisen toimistosihteerin lähettäminä. Pälkäneellä asiointi kunnanviraston sosiaalitoimistoon muuttuu vuodenvaihteessa, kun asiointia varten otetaan käyttöön aiemmin suljettuna ollut sivuovi. Hallinnon muutoksia Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä Maippi Kiiski ja kotihoidon ohjaaja Marika Nikkilä siirtävät vuodenvaihteessa toimistonsa Pälkäneeltä Kangasalan Myllystenpohjantielle. Kiiski on työskennellyt jo kuluvana syksynä parina päivänä viikossa Kangasalla, Nikkilä puolestaan tulee näkymään Pälkäneellä jatkossakin osana kotihoidon tiimityötä. joulukuuta ja 1. Kaikki vanhat päätökset ja maksut ovat voimassa siihen asti, jos jokin . kotihoidon ohjaaja Marika Nikkilä puhelinnumerossa 0400 946 222 gasalan perhetyön ohjaajan Anna-Maija Syrjän kautta. Lastensuojeluilmoitus? Uusi perhetyöntekijä Annika Virka-aikana kello 8?16 puhelinnumeroon 050 3848803, Lukula-Niemi aloitti työnsä virka-ajan ulkopuolella yleisen hätänumeron 112 kautta Pälkäneellä joulukuun alussa. mutta niin sanottu kenttätyö jatkuu pääosin vanhaan malliin. Puhelimitse (03) 539 9800 Vuodenvaihde Pälkäneellä: Sosiaalityö, kotihoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut siirtyvät Kangasalan kunnan hoidettaviksi Palvelun pitäisi pelata, vaikka taustat muuttuvat pälkäne tehdyt vanhuspalvelujen asiakasmaksupäätökset siirretään Pälkäneen sosiaali- ja terveyssamansisältöisinä ja suuruisina palvelut siirtyvät vuodenvaihKangasalan tietokantaan. teessa kokonaisuudessaan Pälkäneläisten asioita hoiKangasalan hoteisiin. Pälkäneen palvelut ovat jatkossa Hoitopaikan tarve vanhusten asumispalveluissa ja laitoshoidossa? myös kangasalalaisten käytösSosiaalityöntekijä Salla Laiho puhelinnumerossa 050 5509742 sä, ja päinvastoin. Kotiin tarvittava perhetyön Kotiin annettavat palvelut? apu kulkee ensi vuonna KanVs. 4 Keskiviikko 4.12.2013 uutiset . Terveyskeskuksessa ei ole haluttu lähteä jakamaan tammikuun aikoja etukäteen, jotteivät alkuvuoden kaikki ajat olisi menneet jo ennen joulua. Uusia aikoja vapautuu varattavaksi noin neljän viikon päähän, eli tammikuun ajat ovat varattavissa itsenäisyyspäivän jälkeen. Terveyskeskuksen johtavan ylilääkärin Sari Mäkisen mukaan henkilöstö yrittää venyä tarjoamaan niin paljon vastaanottoaikoja kuin suinkin mahdollista. Jatkossa ryhmiin ja palveluihin pääsy edellyttää lähetettä, mutta käytäntö kosKuka vastaa? kee vain uusia asiakkaita. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Kuntatavat jatkossakin tutut kasvot, laisille muutos ei näy niin suujotka tavoittaa pääosin tuttujen ressa määrin kuin hieman yli puhelinnumeroiden takaa. satapäiselle työntekijäjoukolle, Tuetun asumispalvelun joka siirtyy Kangasalan kunnan Haaparinne ja tehostetun asupalvelukseen. mispalvelun Mikkola jatkavat Osalla työntekijöistä toimisosana Kuntoutumiskeskus ton paikka vaihtuu Kangasalle, Pälkänettä. Kangasalan kunnan kotisivujen kautta saa varattua aikoja sairaanhoitajan vastaanotolle ja neuvoloihin terveydenhoitajan vastaanotolle Pälkäneen ja Kangasalan kuntien alueella, mutta molempiin saa varattua aikoja myös puhelimitse. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kiiski Jouluna vain päivystykseen Terveyskeskus: Runsaan viikon sulku sivuterveysasemilla, pääterveysasemilla ei säästösyistä palkata sijaisia Kangasalan kunnan säästöohjelma heijastuu loppuvuodesta terveyspalvelujen saatavuuteen Pälkäneellä, Luopioisissa ja Kangasalla Sahalahtea ja Kuhmalahtea myöten. Kangasalan kaikki sivuterveysasemat, Luopioisten terveysasema ja Juupajoen terveysasema ovat suljettuina joulun aikaan 23. muuttuu ja asiasta tulee uusi päätös, korostaa vanhustyön johtaja Liisa Ihalainen. Esimerkiksi Pälkäneellä Näkyvä muutos on luonnollisesti se, että laskut tulevat pälkäneläisille Kangasalan vaakunalla koristellussa kirjekuoressa
Näen päinvastoin positiivisena, että tekemässä on iso ammattilaisten joukko. Pikkuasioita on säädettävänä vielä miljoona, johtava sosiaalityöntekijä Kirsi Toikka myöntää. Lakisääteisen tasavertaisuuden nimissä palvelujen hintoja ja kriteerejä tullaan säätämään yhdenmukaisiksi. Sunnuntai-iltana vailla sähköjä oli Elenian mukaan Pälkäneellä runsas 2500 Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys vastaa numerosta 112 sekä Kangasalla että Pälkäneellä, mutta virka-aikana molemmat hoitavat itse oman päivystyksensä. ja voi levitä samalla uutena toimintamuotona Kangasalle. Liisa Ihalainen jatkaa vanhustyön johtajana Pälkäneellä ja Kirsi Toikka puolestaan johtavana Harjutuulessa, Kuuselassa ja Kukkiakodossa ei ole luvassa ja Kangasalla liki 6000 yhtiön asiakasta. Suurin osa vioista saatiin korjattua illan aikana, mutta vielä maanantaina aamulla ilman sähköjä joutui kärvistelemään muutamia kymmeniä kotitalouksia. den määrä kasvoi. Nuorten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Pirkanmaalla edelleen, ja myös yli 50-vuotiaita sekä pitkäaikaistyöttömiä oli vuodentakaiseen verrattuna enemmän. Maakunnan työttömyys oli samalla tasolla kuin lokakuun lopussa viimeksi vuoden 2000 helmikuussa. Avoimien työpaikkojen määrä oli lokakuussa kuitenkin suurempi kuin viime vuonna, ja koko vuoden aikana avoimia työpaikkoja on ollut viimevuotista enemmän. Tapauskohtaisesti tämä saattaa nostaa tai laskea pälkäneläisten maksuja nykyiseen verrattuna. Sosiaalipalvelujen asiakastietojärjestelmän vaihdos Kangasalan kanssa yhtenäiseen Effica-ohjelmaan hidastanee asiointia alkuvuonna, vaikka henkilöstö pääseekin perehtymään uuteen jo loppuvuodesta. Myös toimeentulotuen maksatus, jonka Kangasala hoitaa Nordean kautta, voi viivästyttää tuen siirtymistä tilille. sosiaalityöntekijänä. Toikka toimii paitsi sosiaalityöntekijöiden myös perhetyöntekijöiden lähiesimiehenä. muutoksia, joskin päätös palveluista tehdään jatkossa Kangasalla. Kaikki kiinteistöt jäävät jatkossakin Pälkäneen omistukseen, mutta kunta vuokraa ne Kangasalan käyttöön. Pälkäneellä ja Kangasalla seurattiin lokakuussa maakunnallista ja valtakunnallista työttömyyskehitystä. Kouluilla tapahtuva perhetyö jatkuu Pälkäneellä . Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa avoinna yli 2000 työpaikkaa, ja kaikkiaan kuukauden aikana haussa oli noin 5000 työpaikkaa. Samalla noustiin myös yli elokuisesta 10,6 prosentista. pikkukouluilla työskentelee Hanna Hinkka . Valmistelutöitä on Pälkäneen ja Kangasalan välillä tehty tiiviisti viime keväästä lähtien. Työntekijät suhtautuvat muutoksiin luottavaisesti, kun ammatilliseen tukeen on aiempaa suuremmat mahdollisuudet. Perusturvajohtaja Janita Koiviston mukaan nyt on keskitytty akuuteimpiin asioihin, joten monien asioiden sorvaaminen jää vielä ensi vuodelle. . Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 4.12.2013 5 Muutoksia on jo tehty Sähkölinjat olivat taas koetuksella Sosiaalityössä on jo ehditty tehdä muutoksia. Työntekijöistä osa tekee aikuissosiaalityötä ja osa työskentelee lapsiperheiden parissa; käytäntöjä Pälkäneellä ja Kangasalla yhdenmukaistettiin aiemmin syksyllä. Projektia päätettiin Pälkäneellä Väärä suunta: Työttömyysaste Pälkäneellä 10,8 prosenttiin ja Kangasalla 10,3 prosenttiin kuitenkin aikaistaa vuodella, kun muodostettu terveydenhuollon yhteistoiminta-alue hajosi ennen aikojaan. Pälkäneellä kiireellisissä asioissa vastaa jo nyt uusi numero 050 3848803. Jatkossa muutoksia on luvassa esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden puhelinpäivystykseen. pyörii jatkossakin nykyiseen tapaan Reija Siitosen kautta. Vammaispalveluissa on paljon sellaisia pitkäkestoisia asiakkuuksia, joissa toimistolla asioidaan harvoin. Eniten avoimia paikkoja oli kaupallisessa työssä, palvelutyössä kuljetusja liikennetyössä sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla. Sää Torstaina -1 Sahalahti -1 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti -1 Pälkäne -1 -3 Sahalahti -3 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti -2 Luopioinen Pälkäne -2 -5 Sahalahti -5 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti -5 Luopioinen Pälkäne -5 -10 Sahalahti -11 Kangasala -10 Luopioinen Pälkäne -10 Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Hänen toimenkuvaansa tulee kuulumaan vanhusten omaishoidon tuen lisäksi yleinen neuvonta vanhuspalveluihin liittyen. ei itse näe siirtymistään pois Pälkäneeltä dramaattisena asiakkaiden kannalta. . Pälkäneen työttömyysaste nousi 10,8 prosenttiin edelliskuisesta 10,1 prosentista. Kangasalla työttömyysaste nousi syyskuun 10,2 prosentista lokakuussa 10,3 prosenttiin eli samalle tasolle kuin elokuussa. Vähiten työtä vailla olevia oli Pirkanmaalla lokakuun lopulla Sastamalassa ja Punkalaitumella, joissa molemmissa työttömyysaste jäi alle yhdeksän prosentin. Maakunnan korkein työttömyysaste oli Tampereen 15,7 prosenttia. Lisäksi Nokialla ylittyi 13 prosentin rajapyykki. Koko Pirkanmaalla työttömyysaste nousi 13,1 prosenttiin ja koko maassa 11,1 prosenttiin. Sekä lomautettujen että työttömien työnhakijoi- shl Jani Oksanen Esimerkiksi nämä jatkavat ennallaan Pirtin toiminta . Hakemuksia saa jätettyä Pälkäneen kunnanvirastolle joka arkipäivä kello 9?11, jolloin palvelusihteerikin on puhelimitse tavoitettavissa. Työttömyys kääntyi nousuun Vanhuspalveluihin perustetaan uusi vakanssi, joka on yhteinen Kangasalan ja Pälkäneen kanssa. Tuula Lehto jatkaa aikuissosiaalityöntekijänä ja lapsiperheiden sosiaalityöntekijänä työskentelevät Sanna Kankaanpää ja Katja Tiippana. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). kuten Ikäpiste, Mukulaari ja Mammakahvila . Heidän puhelinnumeronsa säilyvät ennallaan myös vuodenvaihteen jälkeen. Osk ar i k si nimet y n myrskyn puhurit aiheuttivat sähköyhtiöiden vikapartioille kosolti työtä sunnuntaina myös Sydän-Hämeessä. Tärkeintä tässä eivät ole koneet tai se, kumpi tekee mitäkin, hän arvioi. Perusturvajohtaja Janita Koivistoa on kaavailtu siirrettäväksi Pälkäneen kunnan hallintojohtajaksi, joka hoitaisi sosiaali- ja terveyspuolen tilaaja-asioita ja jolla olisi läsnäolo-oikeus Kangasalan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin. Pälkäneen oman perusturvalautakunnan toiminta todennäköisesti loppuu, ja pälkäneläisille raivataan kaksi paikkaa Kangasalan sosiaali- ja terveyslautakunnasta. Hallinnollisia ja esimiesmuutoksia on edessä ja jo tehtynä toki muitakin, mutta kuntalaisille ne eivät juuri näy. Säätöä jatketaan Muutoksiin on ehditty valmistautua sikäli hyvissä ajoin, että Paras-laki linjasi jo vuosia sitten sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisen saman organisaation alle tapahtuvaksi vuoteen 2015 mennessä. . Kangasalla vallitseva käytäntö puhelinajoista maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 12?13 rantautuu Pälkäneelle, jotta asiakasvastaanottoaikoja saadaan lisättyä. Sekä Luopioisissa että Pälkäneellä sosiaalipalveluihin pääsee ajanvarauksella joko palvelusihteerin tai sosiaalityöntekijöiden puhelinajan kautta
Suuryritysten kanssa vaarana on kunnan joutuminen monopoliaseman myötä sanelupolitiikan kohteeksi. ?Hävitty? tarjouskilpailukin voi antaa hyödyllistä tietoa oman toi- minnan kehittämiseen. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Tulokset ja perustelut ovat kuitenkin julkista tietoa, ja niitä tutkimalla voimme yhdessä miettiä miten parannamme tarjouksia jatkosta, Koskinen evästää. Hän toivoo kuntien myös Pirkanmaan Yrittäjien hankinta-asiamies Markus Koskinen seuraa mielenkiinnolla, miten pikkukoulujen palveluiden kilpailutus etenee.. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Koen, että tässä aidosti haetaan paikallisia yrityksiä mukaan. Nykyisellä liittyjämäärällä liittymiskustannuksiksi on laskettu noin 11 000 euroa, mutta kuituverkkoa selvittävä Ekanet-hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä uumoilee mukaan lähtevien ihmisten ja yritysten määrän kasvavan vielä tuntuvasti. Kaivurit voisivat olla hommissa kesällä 2015. Hän uskoo sen ja rahoituskuvioiden selviämisen laskevan liittymishintaa selvästi. Kangasalla alustava reitti on 285-kilometrinen ja rakennuskustannukset arviolta 3,9 miljoonaa euroa. Mäkelä uskoo, että valokuituverkko voisi hyvin saavuttaa Pirkanmaalla kaikkiaan 70 000 liittyjän rajapyykin. Tämä on hyvä avaus, jota yrittäjätkin arvostavat. Odotan mielenkiinnolla, millainen lopputulos tästä saadaan, Koskinen miettii. Hänen kokemustensa mukaan kilpailutuksen kautta tehtävien hankintojen pilkkominen pieniin osiin, kuten Kangasalla nyt kaavaillaan viiden pikkukoulun ateria-, siivous- ja kiinteistöhuollossa tehtäväksi, ei ole vielä ollut kovin yleistä. Kunnalla voi olla hyvinkin kriittinen suhtautuminen suuriin yrityksiin, mutta silti usein juuri hinta on se, joka painaa. Osa yrittäjistä ei edes tiedä, mikä on hankintakanava Hilma tai ole muutenkaan perillä kilpailutuksesta. Liiallista paikallisten pienyritysten suosimista voidaan puolestaan joutua puimaan markkinaoikeudessa ja pahimmillaan korjailemaan väliaikaisratkaisuilla ja uudella kilpailutuksella. . Tässä on paljon ristiriitaisuuksia. Samalla, kun kunnissa pyritään aiempaa lähemmäs kuntalaisia, kunnat ovat siirtymässä tulosjohtamisesta verkostohallintaan ja itse tekevästä toimi- jasta sopimusten haltijaksi ja ostajaksi. Yrittäjille tämä avaa uusia ovia - jos niitä vain osataan hyödyntää. . Pitäisi valita halvin, mutta toisaalta paikallista. Heillä on siinä kumminkin eräänlainen paine onnistua. 6 Keskiviikko 4.12.2013 uutiset . Parin kuukauden päästä asiassa ollaan kuitenkin jo viisaampia, arvelee Pälkäneen kunnan tietohal- Kilpailutus: Kohteiden pilkkomisella halutaan aktivoida pienyrittäjiä Kangasalan seudulla Hankinta-asiamies pitää hyvänä avauksena sahalahti, kangasala Pirkanmaan Yrittäjien hankinta-asiamies Markus Koskinen pitää Kangasalan kunnan halukkuutta paikallisten yrittäjien huomioimiseen esimerkillisenä liikkeenä. . Lopullinen suunnittelu päästään kuitenkin tekemään vasta lupa-asioiden, rahoituskuvioiden ja lopullisten liittyjämäärien ratkettua. . Joku saattaa myös miettiä asiaa, mutta toimittaa paperit puutteellisena viime hetkillä ja kun ei tule valituksi, toteaa, ettei mennyt läpi ja ettei enää koskaan kannata koettaa uudestaan. Hankintalain mukaisesti läpi vietävä hankintaprosessi vaatii molemmin puolin byrokraattista paperityötä, mutta Koskinen lohduttaa rutiinin auttavan yrittäjää siinä missä yrittäjäjärjestönkin. Lisäksi Sappeeseen on luonnosteltu eräänlaista pilottialuetta, jonka toteutusperi- aatetta voisi soveltaa vaikkapa omakotitalo- tai yritysalueilla. Kangasalla halukkaita liittyjiä on tullut tähän mennessä kolmisensataa. Sitovia ilmoittautumisia ei hankkeen tiimoilta ole voitu ottaa, koska varsinaista toteuttavaa organisaatiota ei ole vielä olemassa. . Hankintalakihan ei sinänsä velvoita ottamaan huomioon paikallisia yrittäjiä, vaan paikalliset kilpailuolosuhteet, Koskinen muistuttaa. Kaavailut ulkopuolisista toimijoista tulevat hankintaasiamiehen arvion mukaan yleistymään jatkossa, vaikka ulkoistamisessa on kunnan kannalta riskejäkin. Suurin haaste on juuri rahoituskanavan löytäminen. Tarkoituksena on, ettei rakentamista tarvitsisi toteuttaa kuntien lainarahalla, vaan esimerkiksi kuntien lainatakaukset riittäisivät, Mäkelä ennakoi. Toteutusta varten voitaisiin vaikkapa perustaa kuntien omistama osakeyhtiö. Esimerkiksi Kankaanpäässä ollaan jo paria askelta pidemmällä kuin Pirkanmaalla: siellä esiselvitys saatiin valmiiksi vuonna 2009 ja nyt ollaan etenemässä osakeyhtiömuotoisen kehittämisyhtiön kautta varsinaiseen toteutukseen. Vuoteen 2015 ulottuvan valta- kunnallisen Laajakaista 2015 -hankkeen rahoituksen turvin ei Pirkanmaalla kuitenkaan ehditä toteutukseen asti. Tämänhetkisten suunnitelmien pitäisi saapua kuntiin kevättalvella. Puhelimitse (03) 539 9800 Ekanet: Selvitysvaihe päättyy ja katseita halutaan siirtää toteutukseen Valokuitupäätökset lähestyvät pälkäne,kangasala Alustava reittisuunnitelma nopeiden tietoliikenneyhteyksien valokuituverkon vetämiseksi Pälkäneelle ja Kangasalle on saatu valmiiksi. Pälkäneelle piirretty reitti on pituudeltaan 293 kilometriä, ja sen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 4,1 miljoonaa euroa. Toisaalta tiedetään, ettei paikallisilta yrittäjiltä saa huonoa laatua. Lähinnä näin on tehty kuntien teknisen puolen hankinnoissa. . Kiinnostus valokuituverkkoa kohtaan on selvitysvaiheen aikana kasvanut Sydän-Hämeessäkin. Pälkäneellä liittymishalukkuutensa ilmaisseiden määrä on kasvanut selvityshankkeen alkuvaiheiden vajaasta kymmenestä tämänhetkiseen yli 350:een
Jokaisessa kohteessa kiinteistönhuollon hoitaminen on vielä irrallaan ateria- ja siivouspalveluista. Kilpailutuksen järjestäminen alueittain on tehty perustelluin syin. Tilaisuudessa oli paikalla joitakin suurten yritysten edustajia ja noin tuplaten pienempiä paikallisia toimijoita. Koskinen uskoo, että tilaisuudesta olisi ollut mahdollista saada nähtyä enemmän irti; esittelemällä lähitulevaisuuden Vielä kehitettävää ?kilpailutuskalenteriaan. Samalla olisi mahdollista saada odotettua enemmän ja sisällöltään parempia tarjouksia, mikä olisi myös kunnan ja lopulta myös kuntalaisten etu. . Lisäksi paperitöissä halutaan päästää yrittäjät niin helpolla kuin se kilpailutuspykälien rajoissa on mahdollista. Vielä pelkkien suurten firmojen osallistumista enemmän kuntaa voi askarruttaa tilanne, jossa tarjouksia tulee vain osaan kohteista ja nekin kunnan kannalta taloudellisesti huonoja. yritysten liikevaihdoille, henkilömäärille tai työntekijöiden pohjakoulutukselle ei olla määräämässä kohtuuttomia rajoja. Vastassa voi pahimmillaan olla sopimusviidakko tai kustannuksiltaan nykyistä kalliimpi ratkaisu. . Mielelläni näkisin hakijoiden joukossa myös esimerkiksi usean paikallisen yrityksen poolin, se olisi tosi hieno juttu, hän arvelee. Hallintojohtaja Jonna Sillman-Solan mukaan kilpailutuksessa halutaan pitää osallistumiskynnys matalana kaikille yrityksille . Näin tarjoukset tuotaisiin entistä lähemmäs pienyrittäjiä - sinne, minne valtaosa työpaikoista kuitenkin syntyy. shl Jani Oksanen nasta lumisohjoisella tiellä ja heittelehtimisen jälkeen auto pyörähti vastaantulevien kaistan kautta ojanreunaan. Suistumiskohdalla oli tien reunassa kallioleikkauksia, joihin osuessaan auto vahingoittui. Kirjastossa aukiolomuutoksia Kuhmalahdella Kuhmalahden lähikirjaston aukioloajat muuttuvat vuodenvaihteessa. Kirjaston viikoittainen aukioloaika lyhenee neljällä tunnilla. Syynä supistukseen on kunnan kirjasto- ja kulttuuripalvelujen mukaan vaikea työvoimatilanne erityisesti silloin, kun jompikumpi kirjaston työntekijöistä on vuosilomalla tai sairauslomalla. Keskiviikko 4.12.2013 . Valokuitu nähdään järkevänä vaihtoehtona tilanteessa, jossa mobiiliyhteyksien rinnalla ei ole vielä muunlaista valmista toimivaa rakennetta. Pelkän mobiililaajakaistaverkon riittävyydestä on puolestaan viritelty keskustelua erityisesti viimeaikaisten myrskyjen jälkeen, ja Ekanetin Mäkelä uskoo toimintavarmuuden voivan olla käypä peruste rahoitusta valokuituhankkeelle mietittäessä. Vaikka päätökset asiasta ovat vielä edessä, varaudutaan Pälkäneelläkin jo nyt valokuituverkon rakentumiseen. Aukioloajat ovat voimassa ympäri vuoden, ja aattopäivinä kirjasto on auki kello 9?15. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi muutokset viime viikolla. Kuhmalahden kirjaston aukioloaikoja rukattiin, ja uudet aukioloajat astuvat voimaan vuoden alussa. Toivotaan, että yrittäjien ja kuntien yhteistyötä saadaan entisestään tiivistettyä. julkaisevan avoimesti niitä hankintoja, jotka eivät ylitä lain määrittelemiä niin sanottuja kynnysarvoja. kunta Kangasalan kunta esitteli kil- olisi voinut saada houkuteltua pailutussuunnitelmiaan avoi- enemmän yrittäjiä paikalle ja samalla jaettua tietoutta hankinta-asioista. Me tiedämme oman nykyisen tuotantohintamme, mutta mitä tehdä jos johonkin kohteeseen tulee vain yksi tarjous, joka on tuplasti omaa hintaamme kalliimpi. paikallisella yrittäjällä on kasvonsa vahvasti pelissä . Toki esimerkiksi sijaisjärjestelyt ovat pienissä yrityksissä asia, joka kuntaakin kiinnostaa. Tämä on eräänlainen yh- teinen oppimisprosessi, elinkeinojohtaja tuumaa. Aiemmin Kangasalla on ulkoistettu lukion palveluita sen toimiessa vanhassa toimipisteessä, mutta näin suuressa mittakaavassa ei ole oltu liikkeellä. Kunnassa on tiedostettu, että kilpailutus voi kääntyä pelkkien suurten yritysten esiinmarssiksi. Kirjaston ollessa auki kello 12?20 kahtena päivänä viikossa työpäivät voivat venyä liian pitkiksi, eikä kunnan tiukentunut sijaiskäytäntö toisaalta anna enää myöten sijaisen hankkimiseen vuosilomien ja pidempien sairauslomien ajaksi. Uusista aukioloajoista on neuvoteltu Itellan kanssa, koska kirjastossa hoidetaan postin palvelupistettä. Jatkossa kirjasto on avoinna maanantaisin ja torstaisin kello 13?19, tiistaisin ja perjantaisin kello 9?15 ja keskiviikkoisin kello 12?15. Elinkeinojohtaja Silván tietää, että ainakaan motivaatiossa pienet paikalliset yritykset eivät kuitenkaan jää jälkeen isommilleen . Sydän-Hämeen Lehti 7 Kuhmalahdentiellä ulosajo, ei henkilövahinkoja Kuhmalahdentiellä Heinihuhdintien kohdalla sattuneessa henkilöauton ulosajossa vältyttiin henkilövahingoilta. Aiemmin syksyllä Sahalahden lähikirjaston aukioloaikaa lisättiin. shl jani oksanen Kunnalla uskoa paikallisiin yrityksiin . Esimerkiksi Lomakodin alueella laitettiin kunnallistekniikan ra- kentamisen yhteydessä samalla kaapelia varten putket maahan. Näin maata ei tarvitse kääntää uudelleen, jos valokuitusuunnitelmat etenevät lähivuosina toteutukseen asti. messa tilaisuudessa, jossa myös Koskinen oli mukana. Lahdenkulman, Vilpeilän, Kautialan ja Raikun koulujen lisäksi omana kohteenaan on kokonaisuus, johon kuuluvat Tursolan koulu ja päiväkoti, Havisevan koulu, Aseman monitoimitalo ja kir- jastoauto Konsta. Viime viikon keskiviikkona iltapäivällä noin kello 15 aikaan auto suistui tieltä, kun menopeli karkasi kuljettajan hallin- Ekanet-hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä ja Pälkäneen kunnan tietohallintopäällikkö Harri Pinola ovat selvitelleet jo jonkin aikaa valokuidun vetämisen mahdollisuuksia Pälkäneelle. Tämänhetkinen valokuitukaapelin reittisuunnitelma näyttää tältä. lintopäällikkö Harri Pinola. Pinola pitää valokuituhanketta Pälkäneen kunnan kannalta ehdottoman tarpeellisena. Jos suunnitteluun on käytettävissä tarpeeksi aikaa, paikallisuus voidaan huomioida. Toisaalta virkamies voi sanoa, ettei se ole mahdollista koska sitä aikaa ei ole. Näin tavoitellaan hyötyä sekä kunnalle että yrittäjille: entistä useammilla yrityksillä arvellaan olevan paremmat mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen pienten kohteiden kuin suuren kokonaisuuden kautta, ja kunta luonnollisesti toivoo näin saavansa mahdollisimman paljon tarjouksia, joista valita. . Uskon, että paikallista voimaa kyllä löytyy. Laki julkisista hankinnoista on sellainen, että hankinta pitäisi viedä loppuun asti, vaikka maalaisjärjellä ajatellen kunnan kannalta kalliimman sopimuksen hyväksymisessä ei olisi mieltä. Kunnanhallituksen liiketoimintajaostossa onkin jo pohdittu, miten kunta voisi välttää ajautumisen nykyistä kalliimpaan järjestelyyn. Uskoa suunnitelmien onnistuneelle toteutukselle antaa se, että esimerkiksi Kuhmalahdella paikallisia yrityksiä lähti aikoinaan aktiivisesti mukaan vastaavanlaisessa tilanteessa.. Yrittäjiä taas helpottaisi saada hyvissä ajoin tietoa kunnan kaavailemista hankinnoista. Kunnan virkamiesten, yrittäjien ja poliittisten päättäjien yhteispelillä Koskinen näkee keskeisen merkityksen, jos paikalliset tekijät halutaan tosissaan ottaa huomioon kilpailutuksessa. Eri asia sitten on, miten kilpailutusajankohta ja kohteet osuvat kunkin yrittäjän tämänhetkiseen tilanteeseen, miettii elinkeinojohtaja Lasse Silván. Kangasalan kunta valmistelee ateria-, siivous- ja kiinteistönhuoltopalvelujen kilpailutusta usealla pikkukoululla
Martin Luther käänsi Raamatun saksaksi ja loi samalla saksankielen. Vanhassa luterilaisuudessa saarnaa edelsi tavallisestikin Pyhän Hengen avuksi huutaminen. Vuonna 1702 julkaistiin virsikirjaa varten yksiääninen sävelmistö nimellä Yxi Tarpeellinen Nuotti-Kirja. Oikein pisti vihaksi, sillä tämäkin on osa pyöreän pöydän neuvoston vuonna 1765 laatimaa suunnitelmaa. Virret ovat näin luoneet vankan pohjan yleisesti hengellisiin lauluihin. Leena Kuikka. Vanhimmaksi suomalaiseksi virreksi sanotaan Henrikistä kertovaa latinankielistä hymniä. Kristinusko levisi ensin Länsi-Suomeen. Se lisättiin suomalaiseen virsikirjaan, ja sitä on laulettu 1700-luvulta asti, niin Ruotsin kuin Suomenkin koulujen päättäjäisissä. Säkeistöjä sen ajan virsissä oli paljon, jopa 20. Lukutaidon lisääntyessä virsikirjasta tuli kansankirja. Sieltä kannot nostettiin kymmenkunta vuotta sitten. Hemminki oli lahjakas runoilija, niinpä 19 virttä on hänen tekemiään. Myös niin sanotut suuret keskiajan klassisen musiikin säveltäjät kuten Bach ja Händel, sävelsivät hengellisiä lauluja ja virsiä. Myös Raamatun eri kertomuksista käytettiin myös virsien aiheina. Samaan aikaan uhrataan Suomen kansaa ja vanhuksilta viedään tukia. Leo Nurmi Kerppola, Kangasala Jos hoidossa on huomautettavaa, palaute kannattaa ohjata henkilökunnalle, osastonhoitajalle tai laitoshoidon johtajalle. sovittamista ja miettimistä, ja omaisten ja asiakkaan asiantuntemus ja yhteistyö on tärkeää. Joskus keskeneräinen tai kiireellisempi tilanne pitää hoitaa ensin. Mittavin käännöstyö oli Uuden testamentin suomennos vuodelta 1548. Näin syntyi myös suomenkieli Mikael Agricolan toimesta. Ensimmäisen suomalaisen virsikirjan teki vuonna 1540 syntynyt Jacobus Petri Finno ( Jaakko Pietarinpoika Suomalainen). Myöhemmin myös Venäjän suunnasta, mutta se ei saavuttanut suomalaisia niin hyvin kun lännestä tuleva. Turkuun ja Viipuriin perustettiin 1200?1400-luvuilla luostareita, joiden yhteydessä oli kouluja. Siitä saa esimakua Lahdentien toisella puolella. Se haluaa sekoittaa kansakunnat, jotta niitä olisi helppo hallita. Globalisaatio ja yksi maailmanvalta on ollut tavoitteena siitä alkaen. Päätösvalta siirtyy Arkadianmäeltä EU:hun ja lopulta globaaleille päättäjille, kuten pyöreän pöydän neuvosto haluaakin. Miksi Suomen pitää ottaa pakolaisia Afrikan maista. Yhtenä toimintamuotona on jalkeilla olo tai istuminen muiden joukossa. Ne on jo kärrätty pois, jotta uusia taimia päästään istuttamaan heti keväällä, eikä heinittyminen viivästytä puiden kasvuun lähtöä. Kuvattu hakkuuaukea on muutaman vuoden päästä kovasti toisennäköinen. Näin lukutaidottomatkin oppivat Jumalan sanaa. Virsikirjaan otettiin myös ensimmäinen lastenvirsi, joka tehtiin 1600-luvulla. Saman konnaporukan suunnitelmien mukai- sesti Suomessa pakotetaan kuntia yhteen. Siinä oli kuitenkin paljon virheitä ja seuraava nuotein painettu sävelmistö julkaistiin vuonna 1850. Käsinkirjoitetuista nuottikokoelmista tunnetuin oli tehty muun muassa Kangasalla vuonna 1623. Mahdolliset henkilökunnan epäasialliset kannanotot eivät ole missään tapauksessa luvallisia. Avunpyyntöihin pyritään vastaamaan välittömästi. Samalla päätettiin, että suomenkielinen virsikirjakin täytyy uudistaa. Raamattu-, sekä psalmi- ja evankeliumivirsien osuus kasvoi runsaasti. Hengellinen Laulukirja sisältää Finnon suomentaman Lutherin tekemän Jumala ompi linnamme virren. Vuonna 1605 ilmestyi toinen virsikirja, jonka toimitti Turun lähellä Maskun seurakunnan kirkkoherra Hemminki Henrikinpoika Maskulainen. Uuteen virsikirjaan tuli 141 virttä lisää, eli 242 virttä. Merkittävin Wittenbergissä Martin Lutherin aikaan opiskellut suomalainen oli Mikael Agricola, joka vietti siellä vuodet 1536?1539. Melodian väljyys antoi myös seurakuntalaisille mahdollisuuden vapaaseen rytmitykseen ja varsinkin kirkon herätysliikkeille tyypilliseen ?niekutteluun?. Aikaisemmin kirkoissa olivat laulaneet vain kuorolaiset. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Jaakko (Jacobus) Finno suomensi sen vähän myöhemmin. Yksityiskohtaista vastausta ei lehdessä voi antaa, ja sen vuoksi toivomme, että ottaisitte vielä yhteyttä osastolle ja tilanteet selvitettäisiin. Vanhainkodissa noudatetaan kuntouttavan hoitotyön periaatteita, jossa keskeisenä ovat asiakkaan yksilölliset voimavarat, niiden hyödyntäminen ja mahdollinen lisääminen päivittäisten toimintojen myötä. Samoin lisääntyivät ruoka- sekä aamu- ja iltavirret. Suurin osa virsistä oli käännösvirsiä. Korvakuulolta veisanneille kanttoreille alettiin asettaa vaatimuksia. Laulun kohentamiseksi palkattiin myös lukkareille apulaisia. Seurakunta saattoi veisata niin antaumuksella, että saarnavirren lisäksi se lauloi spontaanisti 2 tai 3 virttä lisää. Ruoka- ja välipalojen ajoitus, määrä ja laatu on pyritty laatimaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä keittiön kanssa. Riittävä nesteensaanti turvataan. Hoitojen yhteydessä syntyneitä luunmurtumia ei ole tapahtunut vanhainkodin intervallijaksoilla. Henkilökunta on ammattitaitoista ja sitoutunut hyvään hoitoon, ja on harmi, että yksittäiset tapaukset ovat antaneet kuvan, että näin ei olisi. Jos hoidossa tai kohtelussa on kiitoksen aihetta, moittimista tai huomautettavaa, paras ja nopein tapa hyvään lopputulokseen, on välitön palaute suoraan henkilökunnalle, osastonhoitajalle tai laitoshoidon johtajalle. Satu Järvenpää Kangasalan kunnan vs. laitoshoidon johtaja Sinikka Särkkä Kangasalan sosiaalijohtaja Keskiajan hengellisiä lauluja Pienen Suomen jouduttua Ruotsin ja Venäjän valtataistelun kohteeksi 1700-luvun alussa Pälkäneellä käytiin Kostiavirran taistelu. Kirkkoveisuun lisäksi sitä käytettiin kotihartaudessa. Seurakunnan laulutaitoon ja -tapaan alettiin kiinnittää huomiota 1700-luvulla. Nuotit olivat silloin yksirivistöisiä. Virsiteksti ei käynyt yleensä yksiin painetun sävelmän kanssa, mikä pakotti kanttorin muutenkin sovittamaan virsisävelmiä. Tavoitteena on kuitenkin välitön toiminta ja asiakkaan auttaminen ajallaan. Ravitsemukseen liittyviin asioihin kiinnitetään huomiota. Finnon virsikirja ei ollut jonkun jo olemassa ol- leen virsikirjan käännös, vaan se on koottu useista lähteistä. Osa virsikirjan 101virsistä on Finnon itsensä kirjoittamia. Muutamia käännöksiä hän sai Agricolan teoksista sekä muista kirjoista. Opiskelijapojat toimivat laulajina messuissa ja rukoushetkissä. Ei kuntaliitosten todellinen syy ole säästöt, vaan ihmisten hallitseminen. Tuttu Suvivirsi tehtiin Ruotsissa vuonna 1692. Ensimmäinen suomalainen virsikirja lienee painettu vuonna 1583. Kirja myytiin nopeasti loppuun, eikä siitä todennäköisesti koskaan otettu toista painosta. 8 Keskiviikko 4.12.2013 lukijalta . Nykyisessä virsikirjassa on 29 Hemmingin virttä. Vuonna 1621 myös Viipurin piispa Olavi Elimaeus julkaisi virsikirjan. Hän toimitti sittemmin suomeksi useita kirjoja, muun muassa vuonna 1544 rukouskirjan, jossa julkaistiin ensimmäisen kerran suomenkielisiä virsiä painettuna. Agricola käänsi monia virsiä saksasta suomeksi ja kirjoitti niitä itsekin. Finno piti muun muassa virsikirjaa tarpeellisena kirjana, rukouskirjan ja katekismuksen ohella. Luther keksi ajatuksen seurakunnan yhteislaulusta. Eikö Afrikan maiden auttaminen kuuluisi maille, jotka vuosisatojen ajan ryöstivät Afrikkaa ja veivät sieltä ihmisiä orjiksi? Yksi pakolainen maksaa 1500 euroa kuukaudessa. Liian pitkiä jaksoja tietenkin vältetään. Henkilökohtaisten nostovaljaiden sovittaminen erilaisiin nostureihin vaatii yhteen on käyty tuhoamassa lehtijutun jälkeen? Jos kirjoittaja paheksuu kantokasoja, niin hän on myöhässä. Keskiaikaista aineistoa on säilynyt käsin kirjoitettuina kokoelmina. Sen toi englantilainen piispa Henrik yhdessä kuningas Erikin kanssa. Tarkasteluni pohjana olen käyttänyt Helluntaiherätyksessä Hengellisiä Lauluja-kirjaa, joka sisältää paljon vanhoja virsiä. Kristinusko ja ensimmäiset hengelliset laulut sekä virret tulivat suomeen vuonna 1155 Suomen ollessa Ruotsin vallan alla. Siihen voi tutustua internetissä hakusanalla ?Vuoden 1701 virsikirja?. Lähes kaikista psalmeista tehtiin virsiä, joita oli 81. Sama virsi voitiin laulaa jopa naapuriseurakunnassa täysin eri tavoilla. Joitakin osia kirjasta on säilynyt. Mielenkiintoni heräsi, mitä hengellisiä lauluja laulettiin 300 vuotta sitten. Mitä isompiin kaupunkeihin ihmiset kootaan, sitä vähemmän heillä on vaikutusvaltaa. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lukuohjeet majava- ja kantokasakirjoitukseen Kangasalan vanhushuolto arvostaa vanhusta Vihjaileva majavakirjoitus (SHL 27.11.) ei oikein auennut minulle eikä muille lukijoille. Majavat ovat Rautajärvellä, kuvan kantokasat Lahdentien varressa Kankaanmaalla. Eikö kirjoittaja uskalla paljastaa suoraan, että Rautajärven majavapato (SHL 30.10.) Vastine Heli Laakson mielipidekirjoitukseen Eikö vanhuksilla ole mitään arvoa (SydänHämeen Lehti 20.11.). Kangasalan vanhushuolto arvostaa vanhuksia, ja tavoitteemme on hyvä hoito ja asiakkaan kuuleminen. Olemme pahoillamme, että teillä on huonoja kokemuksia omaisenne hoidosta. ja myöhemmin vanha virsikirja. Vuosien saatossa osa Finnon virsistä on karsiutunut, mutta nykyisessä virsikirjassa Finnon virsiä on vielä jäljellä 35. Hän sai Ruotsin kuninkaalta tehtäväksi kääntää muutamia tarpeellisia kirjoja suomeksi. Ruotsissa oli 1690-luvun alussa pantu alulle virsikirjan uudistaminen. Joskus virrenveisuusta syntyi kilpailuja, kuka laulaa parhaiten. Kouluissa opetettiin kirkkolauluja. Bach sävelsi muun muassa tunnetun Matteus-passion, joka pohjautuu Raamatun tekstiin Kristuksen kärsimyksestä. Helluntaiherätys tuli Suomeen noin 100 vuotta sitten ja oma laulukirja ?Helluntailauluja. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Nyt paikalla kasvaa mallitaimikko. Tiedonantaja Kansakuntien sekoittaminen keskittää päätösvaltaa Uutisissa kerrottiin, että Tampere ottaa taas 50 kiintiöpakolaista. Useat tällaiset laulut jäivät elämään perinteenä, joita ilmaistaan toisintoina eri paikkakuntien nimen mukaan, esimerkiksi toisinto Nivalasta ja muilta paikkakunnilta. Yleensä virsiä sanoitti ja sävelsi papisto: lisäksi virsien sanoja tekivät ja käänsivät myös muun muassa Elias Lönroth ja monet muut sen ajan kirjailijat. Luther kirjoitti 1500-luvulla useita virsiä, josta tunnetuin on Jumala ompi linnamme. Tämä virsikirja oli toisella tavalla virallinen kuin aiemmat, koska se tehtiin ruotsin kuninkaan nimenomaisesta määräyksestä. Vuonna 1701 ilmestynyt virsikirja tunnettiin nimellä:? Uusi Suomenkielinen Wirsikirja. ilmestyi vuonna 1912. Sen kokosi Gerhard Smidt. Myöhemmin ilmestyi ?Herramme tulee ?laulukirja, ja nyt käytössä olevasta Hegellisestä Laulukirjasta lauletaan muun muassa Vapaakirkossa ja Pelastusarmeijassa. Hengellinen Laulukirja sisältää paljon virsiä. Finnon kääntämiä virsiä oli 60, suurin osa oli ruotsista, kymmenkunta saksasta ja muutamia latinasata käännettyjä. Sen ajan virsikirjassa oli vahva raamatullinen ja opetuksellinen aines. He ansaitsivat opiskelurahoja kiertämällä kesäisin maaseudulla kesäisin laulamassa palkkiota vastaan. Nykyäänkin joulunaikana esitettävä ?Tiernapojat ?on lähtöisin 1600-luvulla. Kirkkolauluun liittyviä dokumentteja on säilynyt aina 1100-luvulta saakka
(03) 379 2940 . 8-17, p. Keskiviikko 4.12.2013 . www.tv-hugg.com ! a st i ll a k i a p sta Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto nen Ilmaielinh u p onta! neuv www.kangasalankirjakauppa.fi Kangasala, Tampereentie 1 Hinauspalvelut vasti Jousta luona. n a a k k asia taisin Myös il ppuisin. lo n o k ja vii Para. 0400-404 425 l.f . Sydän- Lehti e en Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU 2013 p. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN ALAN AMMATTILAISET Hammasteknikot Erikoishammasteknikko Kotimainen, yksityinen ja edullinen RISTO RIKKONEN Määräaikaiskatsastukset Roineenkatu 12, Valkeakoski Hä me e . 010-239 0880, FAX. 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Optikot Kopinkulman Optiikka P. Sh eht Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala n ? hti Le nL ee Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. Syd änHä Markus Huttunen Pitopalvelut Hä m äm Kiinteistönvälitystä Shl.f . Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kirjakaupat Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T . 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! ma-pe 10-18, la 10-14 Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. Kauppakirjat . (03) 379 0008 www.kangasalanautokatsastus.? www.morilea.fi Morilea Oy Kaihtimet www.aleksinlkv.net Kirjanpitotoimistot Merkillisen reilu. KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Avoinna: ark. (03) 379 0333 RENGASMYYNTI Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Sy ehti ? dän -H katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari nL ee -17 9 E P A M Hammasteknikot m Autoilu PITOPALVELU Hannele Haataja, p. 8-18, la 9-14, p. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut Ellintie 6, Kangasala P. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin P. Sydän- i . 0400 556 638 AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. KALERVO INGALSUO Shl.f . (03) 358 6911 Silmälääkärit Tarja Maaranen ja Irene Niemeläinen Optikko Hanna Saikku-Salo Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Viemäripalvelut Rautajärven Viemäripalvelu p. Testamentit ym. Keskusaukio 2, p. (03) 377 3447 ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN PALVELEMME: P. 040-5876139 hannele.haataja@morilea.fi Puh
päivä vuonna 1713. Ruotsalaisarmeija on toukokuusta asti vetäytynyt sisämaahan päin hyökkäävien venäläisten edestä. Kenraalimajuri Carl Gustaf Armfeldt on saapunut Hattulaan Mierolan kylään, joka saattaisi sopia jopa jonkinmoiseksi taistelupaikaksi, mutta ei ole kovin hyvä siihen tarkoitukseen. Armfeldt onkin pysähtynyt Mierolaan lähinnä kokoamaan jalkaväen joukkoja ja aikoo jatkaa matkaa pohjoista kohti . 10 Keskiviikko 4.12.2013 V I S I ON V I S I ON KEITTIÖT LIUKUOVET . Osa sijoitetaan muihin vartiointia kaipaaviin vesistökohtiin pitkin nykyistä Pirkanmaata. Venäläiset saapuvat perässä ja taistelu alkaa 3.10. Rykmenttejä siirretään Pälkäneen Kostianvirralle mutta ei kaikkia käytettävissä olevia joukkoja. Hän mainitsee että vain Pälkäneellä ja Tammerkoskella on kunnolliset puolustuskelpoiset kohdat, ja toteaa, että jos apujoukot eivät ehdi ajoissa, hänen on pakko peräytyä Pälkäneelle ja yrittää viivyttää vihollista siellä. Kostianvirran taistelun tapahtumat eivät jätä Tapio Korppoota rauhaan. Uusi painos Kostianvirta -kirjasta Kostianvirran taistelu -kirjaa on vielä saatavissa. Pälkäneläisten kiinnostus yllätti kustantajat ja siksi suomenkielinen Alksei Blandovin kirja loppui heti julkaisupäivänä heinäkuussa. Uutta toista painosta on kuitenkin nyt saatavilla ja sitä voi tilata sähköpostitse tapio.korppoo@kolumbus.fi Urjalan KEITTIÖKALUSTETUKKU S , Peltorinteentie 10, 31760 Urjala, PD NH WR WR MD OD VXOM Remontti- IKKUNAT Ikkunasto Oy S , Urjalantie 101, 31760 Urjala Keittiöoviremontti päivässä! 0400 231 888 www.uus-ovi.fi Tässä kuoressa Armfeldtin kirje lähti Hattulan Mierolasta. Armfeldt odottaa apua Noin viikon kuluttua kirjeen kirjoittamisesta tapahtuu niin kuin Armfeldt on suunnitellut, vaikka hänen upseerinsakaan eivät osanneet siihen varautua. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%), Matkap. hyökkäävät Mallasveden yli Mälkilään ja yllättävät siten ruotsalaisjoukot rintaman takaa, syynä nopeaan luovuttamiseen ja pakoon saattaa olla se, että Armfeldt haluaa säästää miehiään seuraavaa taistelua varten. Mutta jossain on tapahtunut jotain outoa. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%) Hämeenlinnan KEITTIÖKALUSTETUKKU S , Eino Leinon katu 17, 13110 Hämeenlinna, PD WL SH OD On syyskuun 19. Euroopassa toista kymmentä vuotta riehuneen suuren Pohjan sodan kuohu iskee jo Suomeen asti, mutta yhtään taistelua ei ole vielä käyty Suomen maaperällä. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Kostianvirta 1713: Carl Gustaf Armfeldtin kirje Miksi et tullut apu pälkäne keittiöt, komerot, irto-ovet, khh-ryhmät, wc-kalusteet Kaikki kodin kalusteet edullisesti TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ! Ota mitat mukaan ja poikkea mukavien ja asiantuntevien myyjiemme juttusille! Myös liukuovet ja tilanjako-ovet! LOPDLQHQ VXXQQLWWHOXSDOYHOX P\\PlOlVVl QRSHDW WRLPLWXVDMDW PRQLSXROLQHQ PDOOLVWR WXNNXKLQQDW HL RVWRUDMRLWXNVLD P\|V MlOOHHQP\\MLOOH YDOPLVWXV RPLOOD WHKWDLOOD ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW ¿ Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy S , Teollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi, DUN ± OD ± Lankap. Ilmeisesti ylipäällikkö Armfeldt on silloinkin uskonut, että von Fersen on apujoukkoineen jossain lähellä, ehkä lähestymässä jo Tamperetta, jossa vielä käytäisiin suurempi ja voimiltaan tasapuolisempi kamppailu. Kun venäläiset 6.10. pitää löytää parempi paikka, jossa venäläisarmeijan voisi pysäyttää. Harva tietää tarkasti, millaista sotataktiikkaa Suomen joukkojen ylipäällikkyyden äskettäin vastaanottanut mies suunnittelee. se (tieto avusta) on otettu meidän kaikkien puolelta nöyrästi ja ilolla vastaan sellaisena onnena, että koko sydämestä toivomme teidän kreivilliselle ylhäisyydellenne kaikkein parasta hyvää, iloa ja hyvinvointia?, hän kirjoittaa. Hän neuvoo von Ferseniä nousemaan maihin Turun seudulla, missä ei ole tällä hetkellä venäläisiä. Von Fersenin apu-. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjettä esimiehelleen, marsalkka, valtaneuvos Reinhold Johan von Fersenille Tukholmaan. Armfeldt on helpottunut ja iloinen, sillä vajaat kaksi viikkoa sitten von Ferseniltä on saapunut kirje, jossa marsalkka lupaa saapua Suomeen ja tuoda mukanaan 9000?10000 miehen vahvuisen apujoukon. Sillä sekä ennestään käytettävissä olevalla runsaan 7000 miehen armeijalla on mahdollista pysäyttää venäläisten hyökkäys, koska miesvahvuudessa heidät ohitetaan. ?
Paikkakunta, jonne joukkojenkuljetus voisi parhaiten saapua näyttää epäilemättä olevan Turku, josta vihollinen on vetäytynyt, ja joukkojen yhtyminen voisi sitten tapahtua siellä, missä teidän ylhäisyytenne parhaaksi näkee. Jos vihollinen voimineen saapuu sitä ennen tänne, pakottaa heikkoutemme minut peräytymään Pälkäneen kapeikkoon, mutta jos vihollinen vetäytyykin Viipurin puolelle, on minun seurattava sitä estääkseni sen levittäytymisen. Jos vihollinen jättää tukikohdan Helsinkiin, joutuu suuri osa maata sen hyökkäysretkien kohteeksi, se saa sataman ja kiinteän jalansijan maassa ja pystyy niin halutessaan kokoamaan uudet voimat. Vihollinen voi tuoda ulkomailta laivoilla tarvikkeita ja pakottaa meidät kuluttamaan omaa maatamme. Kaiken lisäksi vihollisen karkottamiseen ei ole saatavilla tarvittavaa tykistöä, kuten Teidän kreivillinen korkeutenne nöyrimmästä ehdotuksestamme huomaa. Tätä koskevat vangeilta ja tiedustelijoilta saadut tiedot vihollisen tilanteesta sekä aikeista lienee herra kenraaliluutnantti Lybecker teidän kreivilliselle korkeudellenne selostanut. Missä on tapahtunut väärinkäsitys? . päivä tätä kuuta mielihyväkseni, ja se on otettu meidän kaikkien puolelta nöyrästi ja ilolla vastaan sellaisena onnena, että koko sydämestä toivomme teidän kreivilliselle ylhäisyydellenne kaikkein parasta hyvää, iloa ja hyvinvointia. Nöyrimmin noudatan teidän korkea-arvoisen kreivillisyytenne käskyjä, ja saatan tietoonne, 1: Mitä tulee tässä maassa oleviin puolustuskapeikkoihin, Helsingin ja Turun välillä maantiet ylittävät lukemattomia jokia ja puroja, joita voisi käyttää puolustukseen, mutta ne kaikki sijaitsevat sellaisissa paikoissa, että ne voidaan helposti kiertää tai ohittaa suurempia teitä myöten, sillä edellä mainittujen kaupunkien välillä on lukuisia kulkukelpoisia teitä ja lisäksi teitä johtaa Hämeenlinnaan. Helsingistä Hämeeseen on lyhin tie Hämeenlinnaan, jonka varrella Turkhaudan kylässä on kapeikko, joka ei sekään ole kovin edullinen. päivänä syyskuuta 1713 nöyrin palvelijanne Carl Armfeldt (Alkuperäisen kirjeen translitterointi Sture Norberg) Carl Gustaf Armfeldtin (yllä) allekirjoitus:. No. Miksi ylipäätään ryhdyttiin taistelemaan toivottomalla alivoimalla. Pitäisi selvittää, onko von Fersenin Armfeldtille kirjoittama kirje tallessa, samoin tutkia sodanjohdon muuta kirjeenvaihtoa, Tapio Korppoo pohtii. Veljekset Korppoon Kostianvirran taistelua koskevat tutkimukset eivät siis ehkä päättyneetkään tähän vuoteen. Niiden joukosta löytyi dokumentti, joka saattaa vastata siihen kysymykseen, joka eniten askarruttaa Kostianvirran tapahtumista kiinnostuneita. Kukaan ei ole tähän mennessä pystynyt selittämään, miksi Carl Gustaf Armfeldt toimii Pälkäneellä niin kuin toimi. Miksi kaikkia joukkoja ei keskitetty Kostianvirralle, vaikka se oli valittu puolustuspaikak- si. Keskiviikko 4.12.2013 . Miksi lännempänä Tammerkoskella oli niin paljon ruotsalaisia? Selitykseksi on tarjottu muun muassa sitä, että sotilaiden taistelumoraali alkoi höltyä, kun joukot vain perääntyivät kuukaudesta toiseen. vaikka ehkä on parempi olla sanomatta, että ei koskaan? shl Ulla Siren Armfeldtin kirje Tapio Korppoon suomennoksena Jalosukuinen herra kreivi, Kuninkaan Neuvos ja yliasemestari, suosiollinen Herra: Että Teidän kreivillinen korkeaarvoisuutenne on vaivautunut tulemaan tähän maahan hoitamaan sekä sotilas- että siviilihallintoa, korjaamaan vahinkoja ja siirtämään 9 á 10.000 miestä tälle puolelle maata, en ole kuullut kuninkaalliselta senaatilta, vaan teidän kreivillisyytenne armosta on 4. Ja sitä, että jossain venäläiset oli pakko yrittää pysäyttää. Hänellä oli varmasti täysi syy uskoa, että apua oli tulossa, koska hänen esimiehensä oli hänelle henkilökohtaisesti sen luvannut, Tapio Korppoo toteaa. Aleksei Blandovkin löysi Pietarin arkistoista useita vankikuulusteluja, joiden mukaan Tukholmasta odotettiin vahvistuksia . Ensin mainittu on noin 5 peninkulmaa Hämeenlinnan yläpuolella ja jälkimmäinen noin 8 peninkulmaa, molemmat Pohjanmaalle johtavan tien varressa. 2: Selostus joukkojen tämänhetkisestä vahvuudesta on oheisessa liitteessä. 3: Mitä tulee meidän ja vihollisen joukkoihin, olen huollon ja myllyjen vähyyden takia peräytynyt edellä mainituista kapeikoista ja joutunut asettumaan Hämeenlinnan seudulle. Mutta vihollisen joukot ovat nyt Helsingissä, kuten tiedustelijat ovat minulle kertoneet ja lisäksi vankien tiedot vahvistavat ne yhtäpitäviksi, kuten oheinen liite näyttää. venäjäksi niistä käytettiin ranskankielistä sotilastermiä secours. Korppoo sanoo, että koska Kostianvirran taistelu oli Armfeldtin kannalta viivytystaktiikkaa, oli täysin järkevää sijoittaa joukkoja muuallekin pysäyttämään mahdollisesti eteneviä venäläisiä, ja sellaisiin suuntiin, joista apujoukot tulisivat. Tammerkoskelle rakennettiin tosissaan varustuksia. On nähty, että Armfeldt taisteli kunniakkaasti vaikka tiesi, ettei tappiota voinut välttää. Kirje viittaa toisenlaiseen mahdollisuuteen. Marsalkka Reinhold Johan von Fersen. Akvarelli Pirjo Kukkonen Syntyi Tallinnassa vuonna 1646 ja kuoli Tukholmassa vuonna 1716. Ruotsin armeijan palveluksessa vuodesta 1675 kuolemaansa asti, osallistui useihin sotiin ulkomailla ja palveli lopulta suuren Pohjan sodan aikana Ruotsin armeijan ylipäällikkönä. Toimi myös Västerbottenin läänin ja Hallanin läänin maaherrana sekä aivan viimeisinä elinvuosinaan 1715?1716 Ruotsin hovioikeuden presidenttinä. Puoliso vapaaherratar Anna Sofia von Ungern-Sternberg. Kaksi lasta, tytär Dorotea ja poika Hans, josta tuli myös Ruotsin hovioikeuden presidentti. Kirjeenvaihto odottaa tutkijaa . Meidän kiinnostuksemme ja kunnianhimomme ylettyi oikeastaan vain taistelun vaiheiden selvittämiseen. Emme ole historiantutkijoita emmekä ole ajatelleet jatkaa tätä . Tammerkoskella ei taistella, venäläisille jää tie auki Pohjanmaalle asti. Vasta jälkeenpäin Armfeldt tajuaa rakentaneensa taistelutaktiikkansa sellaisten voimien varaan, joita ei ollut olemassakaan. Kauan kaivattu vastaus Kesäpälkäneläiset veljekset Seppo ja Tapio Korppoo julkaisivat kesällä ideoimansa, suomentamansa ja kustantamansa kirjan Kostianvirran taistelu, jonka on kirjoittanut nuori venäläinen historiantutkija Aleksei Blandov. Armfeldtin Mierolassa kirjoittama kirje osui sattumalta jälkeenpäin Tapio Korppoon käsiin. . Vastapuoli taas taisteli erittäin taitavasti, ja on oikeastaan ihme, että se pystyttiin pysäyttämään useammaksi päiväksi. Toistaiseksi jää arvoitukseksi, miksi luvattu apujoukko ei tullut. Eräs toinen tie tänne tulee Porvoosta, jossa ei ole puolustuskelpoista kohtaa ennen Vitsiälää Hauhon pitäjässä. Siten muita suojaa tarjoavia kohtia ei ole kuin Pälkäneellä ja Tammerkoskella. Aleksei Blandov onnistui löytämään Fedor Apraksinin raportin, ja itse jäljitin Armfeldtin raporttia, joka sitten löytyikin Ruotsin valtionarkistosta, Tapio Korppoo kertoo. Mukana seurasi jäljennöksiä myös muusta Armfeldtin kirjeenvaihdosta ennen ja varsinkin jälkeen taistelun. Halusimme selvittää julkaisussamme nimenomaan taistelun tapahtumien kulun ja etsiä käsiimme molempien päälliköiden raportit, jotka he ovat antaneet taistelun jälkeen. Sydän-Hämeen Lehti 11 esimiehelleen selittää tappiota mutta herättää uusia kysymyksiä Reinhold Johan von Fersen un, marsalkka von Fersen? joukko ei milloinkaan ilmesty Pälkäneelle, Tampereelle, eikä koko Suomeen. Nyt ei ole tehtävissä muuta kuin odottaa, mitä lähitulevaisuus tuo mukanaan. Muilta osin sulkeudun Teidän kreivillisen korkeutenne alamaisuuteen ja suosioon, ollen Teidän kreivillisen korkeutenne käytettävissä. Mierolan kylässä 19. Mitä jos nyt ollaankin vasta tarinan alussa? Korppoo suhtautuu toiveisiin hillitsevästi. . Kirje vahvistaa kyllä käsitystä, että Armfeldt oli taitava sotapäällikkö, eikä tappio ollut hänen syynsä
Grafon koristelemaa posliinia . Paikallisten kädentaitajien tuotteita, esimerkiksi joulukoris- teita, lasitöitä, liinoja, poppanaa, mattoja, havu- ja kuivakukkatöitä, joulukortteja ym. . Lanttu- ja porkkanalaatikkoa . klo 10-17 . asti, jonka jälkeen suljemme sydäntalven ajaksi ja avaamme viimeistään 22.2.2014. Tervetuloa! Vehoniemenharjuntie 92, KANGASALA . Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! YRITTÄJÄ, mainosta näyttävästi Tässä.fi:ssä! Paperilehden kestotilaaja: Tilausmaksusi sisältää näköislehden lukuoikeuden. Nappaa kiinni edustasi! Soita tilaajapalveluun 03 539 9800 jo tänään! sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. Anssi Kukkonen Sydän-Hämeen Lehdestä kertoo lisää, puh. Riisipuuroa ja väskynäsoppaa päivittäin 6.-15.12. 050 365 7023. Kaalipiirakkaa . Motoristin joulupuuro 7.12. Pienoismalleja isoille ja pienille pojille . 12 Keskiviikko 4.12.2013 RENKAAT JA ÖLJYT VAIHTOON! OSALLISTU KILPAILUUN Ä.FaIlaiselle TÄSvaS lle suom Nyt kannattaa tulla Kangasalan Euromasterille: liikku alvelut parhaat paikallisp ti! - valtakunnallises ÖLJYNVAIHDOT EDULLISESTI! PALVELEMME KAIKISSA RENGASASIOISSA PYÖRÄNKULMIEN SÄÄDÖT NYKYAIKAISIN 3D-LAITTEIN Voita Meiltä myös raskaan kaluston renkaat. (0400) 882 786 . Sinappia . Leikkokakkuja . (03) 376 7795 . Kahvion oman joulupuodin tuotteita . Villasukkia . Imellettyä perunalaatikkoa . klo 10-15 . Karamellikuusia . Villasukkia Vehoniemen Automuseo ja kahvio avoinna päivittäin klo 10-17 15.12. klo 16.00 alkaen 30.11.-15.12. Leilan lelukaupan valikoimat laajimmillaan . Valkosuklaa- ja rommikakkuja . klo 10-16 . Lusikkaleipiä . POP POP-höyryhinaajan rakennussarjoja . Erikoisruokavalioleivonnaisia . Puh. 044-3477402 JOKA PÄIVÄ Sydän-Hämeen Lehti VEHONIEMEN JOULUPUOTI www.automuseo.com Vehoniemen Joulumyyjäiset Vehoniemen Joulupuoti 7.-8.12. Kysy lisää! Sony SmartWatch Bluetooth -kello, arvo 100 e Palvelemme: Palvelemme ma-pe 8-17, la 9-14 ma-pe 8-17,suljettu la 10-14 Kesälauantait KANGASALA Artturintie 4 puh. Piparkakkutaloja, pipareita . Sydän-Hämeen Lehti A M M AT T I N A R E N K A AT www.shl.fi/ kilpailut Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset tarjoukset, Vaihtamalla paranee? Vaihda paperilehtesi edulliseen, nykyaikaiseen, ekologiseen ja mukanasi vaikka maailman ääriin kulkevaan näköislehteen. shl.fi Sydän-Hämeen Lehti Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi
Shindo sopii kaikille, joi- kuvat: Vesa Airio / Visual Tailors den pää on täynnä arjen ja työn kierroksia ja suoritettuja nelut ja ?harjaukset. Stressin aiheuttamat jännitystilat kertyvät ja heijastuvat usein paitsi päähän, myös selkään, käsivarsiin ja jalkoihin. Varsinkin miehillä tukkoisuudet tuntuvat usein jaloissa . Keskiviikko 4.12.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä Eroon ylikierroksista Shindo-hoitaja Satu Makkonen: Shindo on yksinkertainen hoito- ja venyttelymenetelmä, joka vähentää kehon jännityksiä ja kuormittuneisuutta Kangasala Olen niitä ihmisiä, jotka eivät luonnostaan osaa rentoutua. Pää on jatkuvasti täynnä aikatauluja ja ranskalaisia viivoja tekemättömistä asioista. On tarintainen?. Shindossa venytykset teh- venytyksessä rentoutumista. kehostaan ja eri alueiden jänni- suun kautta kaiken ärtymyk- helpommin. Lue lisää: www.rentoutushoiVenyttely tapahtuu Istun leveässä haara-asennos- teinen menetelmä, vaikka totta Kun Makkonen käy kehoani vät vähemmän jalkojaan. tai selässä. kai shindossakin otetaan huo- läpi kyynärvarrella, jalkapohjal- hin hoidettavani on 89-vuotias. On ihana ajatus, että leppoisat ja helpot pienet hoitohetket löytäisivät kotien arkeen, Makko- Selän hoitoa tuetulla leveällä kyynärvarrella. tehostavat dettava tulee tietoiseksi omasta saakka. Samalla hoi- aallot leviävän varpaan päihin Shindotaidot kotiinviemisiksi 15 vuotta hyvinvoinnin alalla yrittäjänä toiminut Satu Makkonen muutti Kangasalle neljä vuotta sitten. kuuntelee painalluksien avulla tani, tuntuvat rentoutumisen olleensa aiemmin ?venytysvas- Myös keholle itse tehtävät pai- hoidettavan kehoa. Väliin saan huokaista tavan varvashoidon jälkeen ja suorittamattomia asioita. on sydämellinen, toista kunni- hartioitani jalkaterillään. Ilona on remontoinut tilat pilates-tunteja ja fysioterapiaa varten uuteen uskoon aivan upeasti. Tällä hetkellä Makkonen suunnittelee ryhtyvänsä ohjaamaan neljän tunnin mittaisia parishindo-minikursseja, joiden aikana tutustutaan tapoihin hoitaa kotioloissa kumppanin tai ystävän harti- oita, varpaita ja selkää omaa kehoa rasittamatta. . Miehet purkavat jännityksiä esimerkiksi lähtemällä lenkille, kun naiset taas puhuvat tai tekevät jotakin käsillään, Makkonen kuvailee. Parhaimmillaan shindo-hoidon aikana tuntuu, että aika pysähtyy ja voi olla hetken omassa Shindohoitaja Satu Makkosen mukaan jalkapohja on monipuolinen hoitoväline, jota voi käyttää hyvin kevyesti tai tarpeen mukaan siirtää sille reilummin painoa. Naisilla vastaavia paikkoja ovat rintakehän alue ja niska-hartia-seutu. . klo 15-19. hoidon lisäksi itse tai ryhmässä nen painelee kevyesti kylkeäni, Hoidossa ja venytyksessä on olo, kuin hän piirtäisi kehoani lapsen rauhoittuvan ja nukahshl Krista Kaitasuo tehtävät venytykset. Perusasenne shindossa lattialla ja Makkonen painaltaa Hetken kuluttua tuntuu kuin naviin. venyttely tapahtuisi itsestään. Makko- mioon kehon ja mielen yhteys. Paljon on mielessäni pyörinyt myös ajatus kolmen sukupolven kurssista, jossa eri-ikäiset voivat rapsutella toistensa selkää ja hoitaa varpaita. Jalkaterän ja varrentouttavaa käydä hetkeksi pittystiloista, Makkonen kertoo. källeen ja saada esimerkiksi jal- dään kuitenkin ilman pinnistesen ja turhan tunnekuorman paiden hoitaminen tuntuukin Hoito tehdään vaatteiden pois itsestäni. koja lämmittävä ja pään alueen lyjä ja suorittamista. Näin siitäkin huolimatta, vaikkei tekemisiä niin kauheasti olisikaan. Shindo-hoitaja ja koulutettu hieroja Satu Makkonen tuntee hyvin tämän stressiherkän nykyihmistyypin. . Pilates-pajalla pikkujoulutunnelShindoon kuuluu rentoutus- Kyljessä kiristää heti. Hoitamiylikierroksia tasoittava hoito, on tukiotteilla ja painalluksilla, Sydämellinen Niin ikään varpaiden läpikäy- sa, Makkonen sanoo. Pilates-paja Kangasalan kesjoita hoitaja tekee venytysten ai- perusasenne seen käytetään kämmentä, le- minen tuntuu mukavalta. Makkonen sanoo. kana venyttelijän kehon kireille Kaiken kaikkiaan shindo tun- veää kyynärvartta ja erityisesti . la ja kämmenellä, minulle tulee Moni äiti on myös kertonut missa 17.12. Nykyaikana pää on täynnä kaikenlaista sälää. Hoitaja hän käy läpi kallonpohjan aluetharrastanut Makkonen kertoo enemmän rentoudun ja venyn. Tapasimme ja tuntui heti, että henkilökemiat ja yksilöllisen asiakastyön arvot osui- vat hyvin yhteen. Etenkin työelämässä ollaan hyvin pääorientoituneita. Suuri apu oleva erityisesti lasten suosiosläpi futon-patjalla. Kun Telinevoimistelua aikoinaan Mitä syvempään hengitän, sitä oittava ja tilaa antava. Jalkojen hoito sopii hyvin kustassa osoitteessa Liisantie 2 tuu olevan varsin kehopainot- jalkapohjaa. alueille. myös ikäihmisille, jotka käyttä- B. Van- dot.fi, www.ilosi.fi Avoimet ovet itsestään sa ja kallistan kehoani sivulle. Sivun rauhassa latautumassa. . Venyttely ja ohjaa minua niin kutsutulla mukana aina koko ihminen, ei näkyviin. perustuu kuuteen perusveny- tukiotteella venytyksen suun- vain yksittäinen lihas tai meriÄärimmäisen rentouttavalta tykseen, jotka liittyvät kehon taan. diaani. tuntuu, kun makaan selälläni meridiaaneihin, eli energiaka. Pitkään hän kävi pääasiassa Helsingissä ja Espoossa tekemässä hoitoja vanhoille asiakkailleen. Hoito-otteet tehdään rauhallisesti painellen vaatteiden päältä. nen hymyilee.. Hiljan hän kuitenkin löysi Kangasalta tilat shindohoidoille, shindoryhmille ja hieronnalle. Makkonen käveli keskus- tassa, kun hän huomasi Tsadvaateliikkeen tiloissa pidettävän Pilates-tunteja. Hän otti heti yhteyttä tilojen nykyiseen omistajaan fysioterapeutti Ilona Siitoseen, ja tiedusteli olisiko hän kiinnostunut saamaan vuokralaisen.
Joulun päähenkilö ehti hyvissä ajoin juhlistamaan tapahtumia sekä koululle että Mikkolan navetalle. Muutkin henkilöt löysivät kiitettävästi tiensä jouluisiin, lämminhenkisiin tapahtumiin, vaikka Oskari-myrskyä enteillyt sää oli kaikkea muuta kuin lämminhenkinen. Koulun väen tarjoilema tukeva hernekeitto notkisti ulkoilmassa kangistuneet leukaperät, puhumattakaan musiikkikahvilan antimista, joita kauniisti pukeutunut ja kohtelias henkilökunta asiakkaiden pöytiin toimitti. Alakerran joulupukin pa- jassa vielä valmisteltiin viimeisiä puisia poroja, kun yläkerran myyjäishuoneessa jo kävi kauppa kiivaimmillaan. Myyjien vakuuttelut kaupan sujumisesta oli helppo uskoa myyntipöytiin vilkaisemalla. Etenkin jouluiset leivonnaiset olivat huvenneet pöydiltä ripeään tahtiin. Kaikki halukkaat eivät millään mahtuneet luokkaan, jossa arpajaisten palkintoja arvottiin. Puurot, glögit, kahvit ja piparit katosivat vikkelästi parempiin suihin. Valojen sytyttäminen torille pystytettyyn kuuseen huipensi koululaisten päivän hienolla tavalla. Jatkot navetalla Päivän tapahtumat oli viisaasti porrastettu niin, että koulun hiljetessä Mikkolan navetalla alkoi tapahtua. Hyvin haudutettu riisipuuro varsinkin oli niin makoisaa, että sitä olisi mennyt vaikka toinenkin suuri kattilallinen. Kukkian kädentaitajien myyjäispöytien ympärillä kävi melkoinen kuhina. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kohta syttyy! Luopioisten koulun väki matkalla sytyttämään valoja torikuuseen. Joulua käynnisteltiin koululla ja navetalla Luopioinen Luopioisten lauantaisessa joulunavauksessa voitiin helpottuneina todeta, että joulupukki on ainakin kiertueensa alkupäivinä pysynyt hyvin tiukassa aikataulussaan. Mahtava palkintopöytä valloitti jo lähes puolet luokan alasta, ja rehtori Antti Anttila sai huudella äänensä käheäksi voittajien nimiä. Ei haitannut, vaikka kaikki eivät kuuloetäisyydelle päässeetkään. -huudahdukset varmistivat, että palkinnot löysivät ottajansa. Puolen päivän jälkeen koulun väki järjestäytyi pihamaal- le komeaksi kulkueeksi ja lähti opettaja Elina Pehkosen johdolla joululauluja laulaen kohti toria. Hyväksi lopuksi Rehtori Antti Anttilalla riitti arvottavaa. kajautettiin vielä yhteislaulut. shl Jarmo Salonen Knihti, kuningas Herodes ja muut tiernapojat saapuivat Rautajärven itäisiltä mailta.. Joulupöytään ja lahjapakettiin pantavaa niillä tosiaan riittikin aina kuivakakuista posliiniesineisiin. Rautajärven kylän ja koulun tervehdys joulunavaukseen tuli tiernapoikien muodossa. Musiikillisen annin täydensivät lauluesitykset, joita tarjoili Marja-Liisa Suomalainen sekä yksinään että Outi Nummen kanssa. Näin kukin saattoi halutessaan nauttia molempien annista täysin sie- Annika Soukkio nyppi Mikkolan navetan askartelupuuhissa takertunutta liimaa sormistaan. mauksin. Ja hyvin riitti väkeä navetallekin. ?Se on mun sisko!?tai ?Se on mun vaari!. 14 Keskiviikko 4.12.2013 kyliltä
Lehden uudistuksista ylivoimaisesti eniten palautetta on poikinut televisio-ohjelmien pois pudottaminen. saakka. Keskiviikko 4.12.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 15 kyliltä Joulunavaus: Pälkäneläiset tapasivat tuttuja glögi- ja kahvimukien äärellä Joulun tunnelma rantautui iloisen mielen ostosraitille pälkäne Iloisen mielen ostosraitti heräsi perjantaina syysunestaan. Jouluvalot, -koristeet ja -tulet värittivät Pälkäneen joulunavausta, ja ihmiset kiertelivät kiireettä keskustan liikkeissä hörppimässä glögiä, maistelemassa pipareita ja tapaamassa tuttuja. La 8.30-14 13:- Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. Puh. 4-5 h, 2 kpl/pkt Lumentyönnin Fiskars Ulkotuli Finnmari Paloaika n. Vielä suurempi muutos on tapahtunut netissä ja mobiilissa. Tuorein uudistus on tässä. fi -mobiilipalvelu, jonka käyttöönotossa Sydän-Häme kuuluu edelläkävijöihin. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.). Täytekakuilla juhlistettiin menestystä Paikallislehtikilpailussa, jonka ainoa tuplapalkittu Sydän-Hämeen Lehti oli. Lehden nettisivut nimettiin vuoden nettipalveluksi ja paperilehti arvioitiin sarjassaan kolmanneksi parhaaksi. Kerran viikossa ilmestyvien lehtien sarjassa oli mukana 31 lehteä eri puolilta maata. Palkintoja on edeltänyt perusteellinen lehtiremontti. Kahdesti viikossa ilmestynyt lehti muuttui alkuvuodesta kerran viikossa jaettavaksi viikkolehdeksi. Lehti ja yli 130 sydänhämäläisyrittäjää tuottavat palveluun paikallista sisältöä. Sadat tuhannet käyttäjät ovat ladanneet luureihinsa palvelun, joka kertoo lähiseudun palvelut, tapahtumat ja uutiset kaikkialla maassa. Joulunavauskahveilla muisteltiin enemmän menneitä kuin odotettiin tulevia uutuuksia. 0207 630 840 PÄLKÄNE www.rautia.fi (Matkapuh. pälkäneläisyrittäjien lahjoittama joulukori. Yrittäjien joulunavausriennot jatkuvat perjantaina, kun itsenäisyyspäivän iltaa juhlistetaan ilotulituksella. 8.30-17 . Lehden rakenne ja ulkoasu pistettiin uusiksi ja sivukoko pienentyi eurotabloidista tabloidiin. Myös korvatunturin väkeä vilisi päivän aikana eri puolilla Pälkänettä. Yritykset olivat somistaneet perjantaiksi joulupuunsa, joista asiakkaat voivat äänestää suosikkiaan maanantaihin 16.12. Sitä kritisoitiin vielä juhlakakun Vanhat ja tulevat lukijat tapasivat Sydän-Hämeen Lehden joulunavauskahveilla. äärelläkin. Talveen ja jouluun parhaat tuotteet Pälkäneen Rautiasta! Makita DDF456RFJ3 LUMILINKO MTD Optima ME61 Ryobi RCDI802 akkuporakonesarja 18 V akkuporakone, 3x3ah 13 mm istukka, 106-osainen akku, 13 mm istukkatarvikesarja muovilaukussa Huippuammattilaistyökalu edulliseen hintaan -Sähköstartti -Työvalo -Työleveys 61 cm 149:- 329:- 995:- Makita DK1817 akkukonesarja 99,90:- 199:- Sähkösaha Makita UC4020 1800 W, laippa 16?, laadukas sähkösaha huippuedulliseen hintaan Ulkotuli Finnmari Paloaika n. Äänestäjien kesken arvotaan perjantaina 20.12. Urheilukentällä kello 18 alkavassa tapahtumassa palkitaan myös Vuoden Pälkäneläinen 2013 ja suoritetaan kinkkuarvonta äänestäjien kesken. Viime vuonna ilotulitus siirrettiin myrskyn vuoksi itsenäisyyspäiväksi. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. 8 h 19,90:- Höyrysilitysrauta Zanussi ZDB1650 Ergorapido ZB2901 varsi-imuri 99:- 145020 alumiinivarsi, (34,90) 26,90:- Höyrypuhdistin Kärcher SC1050 129:- Koko 4, eri värejä Myös muut koot varastosta astosta stost 10:- /5 pkt 4,95 /4 kpl 24,90:- 13,50:- 399:- Potkukelkka Esla Sähkövakain Zanussi ZHM1250 80 ledin valoketju 1,5 ah+ 4 ah akku, akkuporakone, akkupyörösaha, akkupuukkosaha, lamppu Makita DF330DWE akkuporakone Iskevä ruuvinväännin, akkuporakone, 2 x akku, 18W, 1,3A (299:-) 79:- Ryobi RK184 akkutyökalusarja 18 V FFinn-Lumor lled-kynttelikkö 77-osainen 119:AUKIOLOAJAT: . Mikäli perjantaiksi povattu myrsky toteutuu, raketit ammutaan myöhemmin ilmoitettavana päivänä. Lehti tarjosi kakkukahvit Sydän-Hämeen Lehden joulunavauskahvit olivat tavallista juhlallisemmat. Ark
Molempien näyttelyiden työt Heikkilä on maalannut musteella, pigmenteillä, guassilla ja akryylivärillä. Siinä mielessä tällaiselle maaseudulla sijaitsevalle pienelle kotigallerialle tuntuu olevan kysyntää. Yli-Vakkurin kuvataide- ja kivitöiden lisäksi joulupuodissa myydään esimerkiksi pälkäneläisen Pirjo Lahtisen kasvivärjättyjä kudontatöitä. Muista tuotteista mainittakoon kangasalalaisen Hunajapilven mehiläisvahakynttilät ja tuohukset ja rautajärveläisen Olli Mutasen pihkasalva. Onpa myynnissä myös hartiahuiveja, lasituotteita, tuoksusaippuoita, erilaisia koruja sekä muutamia omakustannekirjoja ja kortteja. Elämässä oli tyhjä aukko kuri löysi taidekoulun, jossa hän lopulta opiskeli kolme vuotta. Aitous, luonnonlähei- syys ja maanläheisyys ovat niitä asioita, joita ihminen kaipaa. Maalaukset ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja yhteiskunnallisia. Amassa Heikkilältä oli esillä suurempi kokonaisuus, joka toimi myös yhtenä installaationa. . Miten ajatus käytännössä tulee esille töissäsi? Filosofi Ville Lähde kirjoittaa ?luonnollistetusta totuudesta. Hyväksyn. En kuitenkaan ole sen henkinen ihminen, että olisin kokenut marmorin omaksi materiaalikseni. Ajattelin jo tuolloin, että suomalaista kiveä sen olla pitää. Kun Yli-Vakkurit palasivat Suomeen, hankkitui Virpi Yli-Vakkuri vuodeksi opiskelemaan kivialaa. Tutuiksi tulivat taiteen tekemisen eri alat maalaamisesta kuvanveistoon ja betonin työstämiseen. Kiveä koulussa ei kuitenkaan käsitelty. Haluan kotigallerian pitämisellä rohkaista käsityöntekijöitä vastaavaan toimintaan. eli totuuskäsityksistä, jotka eivät varsinaisesti pohjaa tieteelliseen kriittiseen tutkimukseen, vaan ne ovat ennemminkin kulttuurissa esiintyviä sokeita uskomuksia. Itse olen havahtunut huomaamaan maapallon resurssien niukkuuden ja niiden käytön ja jakamisen aiheuttamat kasvavat ongelmat. Aika raavasta hommaa tuo kivenveistäminen on. Kyllä kuntosalilla pitäisi ryhtyä käymään säännöllisesti, jos haluaa pysyä työkykyisenä, taiteilijahymyilee. Virpi Yli-Vakkuri löysi kiven veistosmateriaalina vuosia sitten asuessaan Sveitsissä, jossa hänen miehensä oli työkomennuksella. . Oloni oli ryy- 18. Muutaman vuoden Sveitsissä asumisen jälkeen minulle tuli olo, että elämässäni oli Joulupuoti avoinna 29.11. tyhjä aukko, joka oikein huusi . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Esillä Kiasmassa: ottaa luonnon h ?Taiteil Virpi Yli-Vakkurin kotigalleriassa on myynnissä muun muassa pälkäneläisen Pirjo Lahtisen kasvivärjättyjä kudontatöitä. Kiinnostuin valtavasti hänen työnkuvastaan. Teoksissani yritän tuoda siihen liittyviä kokemuksiani näkyväksi. Galleria Aman sivuilla sanotaan, että "työskentelysi lähtökohtana on ihmisen olemassaolo kasvavien ympäristökatastrofien planeetalla?. Osoite: Niskavuorentie 405 tynyt, ja kaipasin mielekästä 36600 Pälkäne. tekemistä. shl krista kaitasuo Samoihin aikoihin Yli-Vak- Pälkäneellä syntyneen ja nuoruutensa viettäneen kuvataiteilija Alma Heikkilän taidetta on parhaillaan esillä nykytaiteenmuseo Kiasman kokoelmanäyttelyssä. Hartiahuivin on tehnyt Luopioisissa asuva Anneli Jaanhold. Pakoon hässäköitä Joulutunnelma: Virpi Yli-Vakkuri perusti kotigalleriansa oheen joulupuodin Vuolijoki Vuolijoella asuvan kuvanveistäjä ja kuvataiteilija Virpi Yli-Vakkurin verstaalla suuri neliömäinen kivi odottaa työstämistään. Kivi on kokeva pian muodonmuutoksen, kun Yli-Vakkuri etsii sen sisältä espanjalaisen vesikoiran. . Toiminnastamme saa vapaasti varastaa ideoita rikastamaan kyläyrittäjyyttä, taiteilija lupaa. Yli-Vakkuri on huomannut, että nykyaikana ihmisiä kiehtovat paikat, joissa pääsee pakoon ?kaikenmaailman hässäköitä ja pölinöitä.? . Teosten koko on minulle aina jollakin lailla merkityksellinen. Mietin usein teosten suhdetta katsojan fysiikkaan. Teoksissani on myös erittäin pieniä yksityiskohtia sekä kiiltoeroja, jolloin niitä on aika vaikeaa esittää valokuvin. Osassa teoksista käytän kangasta, joka on läpikuultavaa ja hyvin sileää, Heikkilä kertoo. Kiasman ?Kiasma Hitts? -kokoelmanäyttelyssä Heikkilältä on kaksi maalausta. Toinen on hankittu Kiasman kokoelmaan Heikkilän edellisestä yksityisnäyttelystä, ja toisen Heikkilä on lainannut museolle. . Monet kuluttavat suuria osia päivistään katsomalla erilaisia näyttöjä. Sen sijaan koulun kuvanveistonopettaja teki itse veistoksia marmorista ja alabasterista. . Kiasman teoksissa olen kuvannut erilaisia laitteiden näyttöjä. Minusta on realistista tunnustaa ongelmat, ja se mahdottomuus, jolle tämän hetkinen kulutuksemme pohjaa. 16 Keskiviikko 4.12.2013 kyliltä . 22.12.2013 pe . Pitää löytää kovan kiven sisältä pehmeys, joka kuvaa juuri tuota koirarotua, Yli-Vakkuri miettii. Koiratyö on tilaustyö, eikä niitä ole myynnissä Yli-Vakkurin kotigallerian joulupuodissa. Sen sijaan my y n- nissä on pienempiä kivitöitä, kuten kivisiä tuohusjalkoja ja erilaisia kivialusia. Nykyihminen kaipaa rauhaa Yli-Vakkuri tietää, että Suomesta löytyy paljon lahjakkaita käsityöntekijöitä, jotka eivät kuitenkaan koe oloaan kotoisaksi markkinoidessaan tuotteitaan. Tämä onkin yksi syy, miksi hän halusi perustaa kotigalleriansa AteljeeGalleria Virpin ja Orbin oheen kesäksi aittapuodin ja nyt ensimmäistä kertaa joulupuodin, jossa myydään eri alojen taiteilijoiden käsitöitä. . su kello 13? täyttämistään. Siellä tutuiksi tulivat rälläkät, timanttiporat ja paineilmaiskuvasarat. . Tehtävä ei ole helpoimmasta päästä, sillä espanjalaisella vesikoiralla on aikamoisen pörröinen turkki. Viikko sitten puolestaan päättyi yksityisnäyttely helsinkiläisessä Galleria Amassa
Sivu 8 www.luomura.com ISSN 2323-5241 Sisältö Pääkirjoitus: Kuka korjaa rakennusalan valuviat?.................2 Jenny Turunen: Kotina merikontti..........................................2 Panu Kaila: Haluammeko asua termospullossa?...............2?3 Anna-Liisa Tarvainen: Heponiemen mummonmökki............4 Susanna Elmnäinen: Luonnollista yhdessäoloa Fiskarsissa.4 Katariina Entonen: Iso-Puolalan uusi aika.............................5 Harri Metsälä: Rakennuskulttuurikeskus opastaa korjaajia jo työmaavaiheessa.................................................................5 Ville Koivisto: Low-Tech liputtaa helpon teknologian puolesta....................................................5 Mikko Tuononen: Luomura ry . ............................12 Marja Salmenmäki: Savirappausosaamista rakennusalan koulutukseen...................................................12 Erja Tamminen: Säteilevät asuinympäristöt.........................13 Asumisterveysliitto opastaa ja nostaa esille epäkohtia......13 Laura Unnaslahti: Terveyttä tukevat tai tuhoavat talot........13 Mikko Tuononen: Vihreä Keskus . Olemme pienimuotoisesti mukana myös kansainvälisessä toiminnassa esimerkiksi hankkeiden ja vierailujen kautta. Juha Kuisma: Kylä on yhdessä tekemistä.............................6 Hilkka Vihinen: Suomi kestävien hajautettujen ratkaisujen laboratorioksi.........................................................7 Heikki Hyytiäinen: Tulisija on hyvän asunnon sydän.............8 Raini Kiukas: Jätevesijärjestelmät kuntoon............................8 Hannes Tuohiniitty: Kotien uusiutuva energia on jo täällä....9 Raini Kiukas: Huussi tähyää sisätiloihin.................................9 Teuvo Ranki: Savi on monikäyttöinen rakennusaine...........10 Kati Juola-Alanen: Olkipaalikoti katsoo aurinkoon..............10 Rauli Lautkankare: Ruokokatot yleistyvät . sadan raja rikki ensi kesänä................................................11 Minna Kuusela: Ekologinen keittiö syntyy puusta................11 Mikko Tuononen: Uusi Luomura-keskus.............................11 Kristiina Mäntynen: Fengshuita pohjoissavolaisessa maalaistalossa......................................12 Jenny Turunen: Mitä on permakulttuuri. yhteisökylä ja biodynaaminen maatila Vesilahdella......................................15 Terhikki Sahari: Heinolan maatilayhteisö Mäntsälässä.......15. LET- teemojen lisäksi osana tyyliämme on ollut kokonaisvaltaisuus ja innovatiivisuus. Terve Talo Terveellisen rakentamisen ja ekologisen asumisen lehti 2013 Pia Lindmanin olkipaalitalon suunnittelun lähtökohtia olivat muun muassa luonnonmukaisuus, myrkyttömyys, persoonallisuus sekä pitkäikäisyys. Talo avautuu etelään, ja hyödyntää tehokkaasti passiivista aurinkoenergiaa. Sivu 10 Luonnonmukainen ja ekologinen koti Rakennusperinteen ystävät ry on saanut hallintaansa IsoPuolalan historialliset talot Puolalanpuistossa Turussa. Sivu 5 Rakennusperinteen ystävät muuttavat Iso-Puolalaan Puhdasta lämpöä puusta Hyvin suunniteltu puu lämmitys on helppo ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää ja luoda tunnelmaa kotiin. Luomuran kummikohde Karibialla...........................................................13 Mia Saloranta: Suomen ekokylät....................................14?15 Emilia Näri: Loviisan Edesby . kylä niittyjen ja peltojen ympäröimänä...........................................14 Kai Vaara: Katajamäen yhteisö Vilppulassa.........................14 Mia Saloranta: Livonsaaren yhteisökylä Naantalissa...........14 Jenny Turunen: Tampereen Annikki....................................14 Mia Saloranta: Kangasalan Yhteiskylä.................................15 Ira Hellsten: Kurjen tila . reilut 10 vuotta tietoa, tapahtumia, messuja, näyttelyitä..............................................6 Vuosien mittaan Luomura ry on järjestetänyt monia erilaisia teemaan liittyviä luentoja ja tapahtumia pienistä aivoriihistä yli sadan osallistujan seminaaripäiviin
Ja kuten aina: Lämmin kiitos kaikille tämän lehden pyyteettömille kirjoittajille. Kotina merikontti Ajatus metallilaatikossa asumisesta tuntuu useimmille meistä vieraalta. Monissa Rakennusteollilaatua tarkasteltapauksissa se on taessa on syytä suudessa vesihöysulkenut veden ryllä tarkoitetaan katsoa menneiseinän sisäpuolelle.. Kuva: Panu Kaila Haluamm kuin se tiivistyy Arkkitehti Panu Höyrynsulkumuovin Kailan mielestä vedeksi jollekin tehtävänä on sulkea pinnalle. rakentamisen vesi seinän ulko puolelle. Se on kuivaa ja nä- läntti, se on imenyt veden itkymätöntä, eikä kastele ennen seensä ja on siis hengittävä. Silti materiaali voi olla Kailan mukaan keskeisimmät lähes ilma- eli höyrytiivis, kuten syyt ongelmiin löytyvät hen- ilmansulkupaperi, hirsi tai laugittämättömistä materiaaleista, ta. roiskauttamalla sen päälle vettä. Tosiasiassa vesihöyry on kaasu- Jos materiaaliin syntyy märkä maista vettä. juuri tätä kaasusyyteen, sillä maista, kuivaa sieltä voidaan vettä. Erittäin mielelläni kuulen ajatuksianne tästä raha-asiasta. Uskon, että olisi paitsi yksilön, myös koko systeemin etu jos saatavilla olisi enemmän tietotaitoa luonnonmukaisista, ekologisista ja terveellisistä vaihtoehdoista. Ei ole, sillä niiden kennusmateriaalia kutsutaan nestemäisen veden läpäisevyys hengittäväksi, jos se pystyy lä- ei ole sama. päisemään ilmaa ja muita kaasuja mutta ei nestemäistä vettä. Pitäisikö alkaa kilpailla oman verkostomme kanssa ja myydä tuotteita? Onko oma bisnes kehitystyön ehto. ?Sen jälkeen on mahdollista, että haemme jatkoaikaa. Tiiviin ilmansulkupaperin joiden käyttö on arkipäivää höyrynläpäisevyys on samaa luokkaa kuin höyrynsulkumuoteollisessa rakentamisessa. Ilmanläpäisevyys ja veden- vin. Miten ihmeessä rahoittaa tällaista puolueetonta kehitys- ja tiedotustoimintaa. Jorma kuvaa merikontissa asumista. Jenny Turunen Lisätietoa: www.elamantahden.fi Duokoti oli esillä Hyvinkään asunto messuilla. Sen turvin mm. Samalla olisi tärkeää saada tarjolle enemmän kotimaisia ja myös paikallisvärien sävyttämiä vaih- toehtoja peruskodeiksi . TERVE TALO 2013 2 m.tuononen@kolumbus.fi Pääkirjoitus Kuka korjaa rakennusalan valuviat? Mikko Tuononen Kun lukee päivälehtiä, huomaa että rakennusalalla ei ole kaikki kohdallaan. Monipuolista on myös LUOMURA-yhdistyksemme tähänastinen toiminta, ja värikkäältä näyttävät tulevaisuuden ideat, mutta? ?mutta talous. 60-luvun jälkeen siirryttiin rakentamaan asia kuin reikäisyys, vaan sillä erilaisista levyistä ja muoveista, tarkoitetaan materiaalin kykyä taloja alettiin perustaa maanva- käsitellä nestemäistä vettä. raiselle laatalle, eristää mineraa- Hengittävä materiaali kykenee livilloilla ja sisäilmaa hallita ko- sitomaan vettä itseensä ja luovuttamaan sitä pois ilmankosneellisella ilmanvaihdolla. teuden vaihteluiden mukaan. Hengittävä eli vettä läpäisevä Hengittävyys on materiaali läpäisee aina myös vedenkäsittelykykyä höyryä. Tällaisia reiällisiä liseen rakentamiseen. Ennen 60-lukua talot ra- mutta hengittämättömiä matekennettiin luonnonmukaisista riaaleja ovat esimerkiksi latekmateriaaleista ja ilmanvaihto simaali tai telttakangas. Hengittävyys ei siis ole sama toimi painovoimalla. ehkä kauemmaksikin myytäväksi? Kiitos YTR / TEM:n tuesta tiedonlevittämiseen. monet maaseutuumme liittyvät vaikuttajat saavat tämän julkaisun työpöydälleen. ?Olemme testanneet merikonttia lähes puolet huonommalla eristyksellä samassa paikassa kaksi vuotta?, Jorma kertoo. ?Olemme kutsuneet konttia sososiaalikontiksi, sillä eristeiden lisäksi siinä on testattu erilaisia tekniikoita kompostoivine käymälöineen?. Merikonttikodit tarjoavat Jorman mukaan monia mahdollisuuksia, joita Suomessa ei tähän mennessä ole osattu hyödyntää. Merikonteista on mahdollista koota nopeasti ja edullisesti asuntoja esimerkiksi opiskelijoille tai asunnottomille ja niitä voisi käyttää tilapäisasuntoina esimerkiksi remonttien aikana. Jorma on myös usein törmännyt toiveeseen talviasuttavista siirtolapuutarhamökeistä. Konteista voisi löytyä siihenkin ratkaisu. Jorman ja Päivin Duokodilla on tilapäinen viiden vuoden rakennuslupa. Pienillä pätkärahoituksilla velat kasvavat, ja pitkäkestoisempiin, isompiin hankerahoituksiin on pienen järjestön vaikeaa yltää. Hengittävät Eräs syy sekaannukseen on tapa, jolla puhutaan vesihöy- sisäpinnat rystä. ne ovat Luomuran nykyisen työ- kentän nimittäjiä. Koko asunto on avointa tilaa lukuun ottamatta kylpyhuonetta, wc:tä ja teknistä tilaa, jotka on erotettu erillisiksi tiloiksi kiinteillä seinillä. Konttikoti on mahdollista liittää kunnallistekniikkaan, mutta se ei vaadi sitä, sillä käyttövesi voidaan tuoda säiliöön ja jätevesi kerätä omaan säiliöönsä. Duokoti on eristetty kauttaaltaan noin 20 senttimetrin paksuisella SPU-eristeellä. Jos. Vastaavasti höyrynsululoppia paljon. 1960-luvulla tapahtui suoma- la tarkoitetaan kaasumaisen laisessa rakentamisessa suuri veden sulkua. Höyryä läpäisevät materiaakäänne, kun käsityövaltaisesta rakentamisesta siirryttiin teol- lit eivät kuitenkaan välttämättä läpäise vettä. Lämmityksestä huolehtii lämmön talteenotto, säteilylämmittimet, varaava Nunnauunin injektoritakka sekä ilmalämpöpumppu. Merikontissa riittää lämpöä Suomen talvessakin. Myös hankkeissa vaaditun 10?25 prosentin omavastuun hankkiminen rahana on miltei mahdotonta. Käytöstä poistuneiden merikonttien mahdollisuudet nopeana ja edullisena tapana rakentaa koteja on kuitenkin huomattu eri puolilla maailmaa. Käyttämättömiä kontteja kertyy kaikkiin maihin, joissa tuontia on enemmän kuin vientiä. Myös pysyvän rakennusluvan hakeminen on harkinnassa?, Jorma kertoo. Duokoti oli esillä Hyvinkään asuntomessuilla ja on nyt siirretty pariskunnan tontille Tuusulaan. ISSN 2323-5241 Vesi imeytyy hengittävään tapettiin ja jää pisaraksi hengittämättömän pinnalle. Kuva: Mikko Tuononen. Terve Talo 2013 Julkaisija Luonnonmukaisen rakentamisen keskus, LUOMURA ry c/o Laiduntie 1, 36760 Luopioinen www.luomura.com Toimituskunta Toimitussihteeri Jenny Turunen jthturunen@gmail.com Harri Metsälä Päätoimittaja Mikko Tuononen harri.metsala@luukku.com m.tuononen@kolumbus.fi, 040 535 9417 salmenmaki@hotmail.com Marja Salmenmäki Mia Saloranta m.s.saloranta@gmail.com Ulkoasu Tommi Liljedahl tommi.liljedahl@shl.fi Painopaikka Alma Manu Oy, 2013 TerveTalo -lehti on terveellisen, ekologisen ja luonnonmukaisen rakentamisen ja asumisen äänenkannattaja. Lehdessä esitetyt ajatukset ovat jokaisen kirjoittajan mielipiteitä, eivätkä välttämättä vastaa Luomura Ry:n linjaa. ?Me asumme aivan loistavasti!. Konttien käyttäminen asumiseen on olemassa olevan materiaalin luovaa käyttöä. Esimerkiksi Amsterdamissa on kymmenen kuusikerroksista opiskelija-asuntoina toimivaa kerrostaloa, jotka on koottu merikonteista. Suomessa otettiin kesällä käyttöön ensimmäinen merikonteista koottu asunto. Liika kiire ja laadusta tinkiminen ovat arkipäivää, homekoulut ja lisääntyvät yliherkkyydet kertovat että ?jotain pitäis tehdä?. Monet ovat sitä mieltä että kyllä bisnes itse hoitaa tarvittavat suunnankorjaukset. Luonnonmukaisuus, ekologisuus, terveellisyys, innovatiivisuus, kokonaisvaltaisuus, tunnelmallisuus; kaikkea tätä voitte löytää lehdestämme . Arkikielessä vesihöyry Rakennusmateriaalin hengittäon sitä, mitä nousee saunan vyyden voi testata kotikonstilla kiukaalta löylyä heitettäessä. Usein kuuleekin ihmeteltäläpäisevyys sekoitetaan usein vän, eikö ole sama kumpaa seitoisiinsa, ja rakennetta tai ra- nään laittaa. Jorma Soinin ja Päivi Strandenin Duokodiksi kutsuttu konttiasunto muodostuu kahdesta kontista ja sen pinta-ala on 50 neliömetriä. Asunnosta löytyvät kaikki mukavuudet sekä varaava takka
Sen sijaan kellarin lattiassa vahaa ei kannata käyttää. Noin vuonna 1960 rantautui Suomeen tuhoisa innovaatio, muovipintatapetti. Kosteusongelma muodostuu taloon pikkuhiljaa. Vedellä on ketterä selkä Panu Kaila kävi alku vuodesta Pälkäneellä Luomuran vie raana luennoi massa pientalo rakentamisen paremmasta tulevaisuu desta. kykynä käsitellä nestemäistä vettä. Vesivuoto on silti mineraalivillarakenteelle tuhoisa. Lämpö talteen Nykyiset lämmöneristysnormit jättävät huomiotta erään tärkeän ominaisuuden eristemateriaaleissa. Kuva: Panu Kaila Altaalla ja katolla varustettu suihkukaappi pitää lattian kuivana ja vähentää asunnon kosteuskuormaa. Taustalla tällaisessa kylpyhuonesuunnitteluissa vaikuttaa ajatus pihasaunasta, jossa vesi valuu lattian läpi ja lämpö kuivaa loput. Tällaisia rakoja voi syntyä myös hyvin rakennetussa talossa, jos rakenteet liikkuvat hieman. Vanhoissa taloissa löytyy Kailan mukaan lähes aina hometta märkätiloista ja hän peräänkuuluttaakin järjenkäyttöä märkätilojen rakentamisessa. Toisin sanoen: ei kaadeta vettä lattialle talon sisällä! On sekä kosteuden hallinnan että asumismukavuuden kannalta huonoa suunnittelua, että vettä suihkutetaan kylpyhuoneessa suoraan lattialle. Kun höyryä on eristeessä runsaasti ja lämpötila laskee, höyry tiivistyy nestemäiseksi vedeksi. Luonnonkuitueristeet ovat rakenteeltaan onttoja ja vesi hajautuu kuitujen sisälle. Muovipinnoitusta kehutaan hengittäväksi, koska se on reikäistä, mutta tässä toistuu virheellinen käsitys hengittävyydestä. Hengittävät eristeet Suomessa käytettyjä perinteisiä hengittäviä eristemateriaaleja ovat purut, kutterilastu ja sahajauho. Paljasta puuta ei sisäpinnoissa kannata käsitellä hengittävyyden tuhoavilla aineilla, kuten lakalla tai muovimaalilla. Altaalla ja katolla varustettu suihkukaappi pitää lattian kuivana ja vähentää asunnon kosteuskuormaa. Moderni rakenne on toipumiskyvytön Vanhoissa puutaloissa kosteusongelmat ovat usein rajallisia ja paikallisia ja ne ovat korjattavissa. Mineraalieristeissä vesi ei pääse kuidun sisälle vaan jää sen pintaan. Luonnonkuitu kykenee ottamaan vettä sisäänsä huomattavasti enemmän kuin mineraalieristeet ja säilyttämään samalla lämmöneristyskykynsä. Mineraalieristeet eivät kuitenkaan yksinään aiheuta kosteusongelmia. Moderneissa, monimutkaisissa rakenteissa vaurioiden korjaaminen on usein vaikeampaa. Nykytekniikka toimii Kailan mukaan teoriassa, ei elämässä. Hyvä esimerkki on höyrynsul- kumuovi, jonka tehtävänä teoriassa on sulkea vesi seinän ulkopuolelle, mutta hyvin monissa tapauksissa se onkin sulkenut veden seinän sisäpuolelle. Kun riskialttiiden materiaalien lisäksi taloihin lisätään paljon tekniikkaa, tilanne muuttuu entistä vaikeammin hallittavaksi. Kuva: Panu Kaila eko asua termospullossa? vesi jää pisaroiksi pinnalle, materiaali ei ole hengittävä. Paljas puu tasaa sisäilmankosteutta erinomaisesti. TERVE TALO 2013 3 Luonnonkuitueristeessä (vasemmalla) vesi hajautuu kuitujen sisälle. Mineraalieristeissä (oikealla) vesi ei pääse kuidun sisälle vaan jää sen pintaan. Esimerkiksi nykyisiin täytepohjiin vaaditaan lämmittimiä ja kuivaimia, koska ne eivät muuten tuuletu kunnolla. Jos talo sen sijaan rakennetaan vanhaan malliin kunnolla irti maasta, alustan tuuletus ei voi mennä epäkuntoon. Useimmiten vesi tunkeutuu eristeeseen kaasumaisena eli höyrynä. Kuva: Panu Kaila Perinteinen punamultamaali hengittää. Sahajauho ja sammal ovat eristysarvoltaan noin puolet nykyisistä puukuituvilloista, eli niitä pitää olla kaksinkertainen kerros. Myös eristemateriaaleissa hengittävyys ilmenee eristeen sisään. Lämpöpumppua ei koskaan saa käyttää jäähdytykseen, jos talossa on höyrynsulku. Perussääntö on, että jos höyrynsulkumuovia välttämättä haluaa käyttää, sen pitää aina olla lämpimällä puolella seinää. Jos helteisellä ilmalla jäähdyttää rakennusta ilmalämpöpumpulla, silloin lämmin puoli onkin ulkona ja viileä puoli talon sisällä. on Kailan mukaan siinä, että kukaan ei tienaa sillä, koska se ei voi mennä epäkuntoon eikä näin ollen tarvitse huoltoa. Painovoimaista ilmanvaihtoa vastustetaan Kailan mielestä siksi, että se tuottaa rakennusalalle niin huonosti. Tyypillinen tänä päivänä rakennettu talo on ikuinen rahanlähde rakennusalalle ja rahareikä asukkaalle, koska sitä pitää jatkuvasti huoltaa ja päivittää. Jenny Turunen. Nykyään lähes kaikki markkinoilla olevat tapetit ovat muovipinnoitettuja. Eristeitä arvioidaan ainoastaan eristysarvon eli lämmön läpäisyn mukaan, mutta sen varastointi unohtuu. Esimerkiksi tiili on esitysarvon perusteella huono seinärakenne mutta se varastoi lämpöä hyvin. Uusissa lämmöneristysnormeissa otetaan jo hieman huomioon puun kykyä varastoida lämpöä, ja hirsirakenteelle myönnetään eristysarvon suhteen pienemmät vaatimukset kuin monesta aineesta koostuvalle kerrosseinälle. Vetoisuuden torjuminen on oleellista asumismukavuuden ja energian säästön kannalta. Eristeen paksuus ei pelasta tilannetta vetoisessa talossa. Talojen pitää olla riittävän ilmatiiviitä, mutta vesitiiviitä ne eivät saa olla. Kaila painottaakin, että ilmatiiviyden saavuttamiseksi ei pidä käyttää höyrynsulkumuovia vaan ilmansulkupaperia. Ilmalämpöpumppu onkin homepumppu Ilmalämpöpumppu höyrynsulullisessa talossa voi ajan saatossa aiheuttaa vakavia vaurioita. Nykyään on saatavilla myös puukuitueristettä useilla eri nimillä sekä pellavaeristettä. Höyrynsulkumuovi jää silloin väärälle puolelle. Kostea helle tulee seinän sisään eristeen läpi ja pisaroituu muovin ulkopintaan eli eristeen Rakenteessa ei tarvitse olla suurtakaan rakoa, että vesi pääsee rakenteen sisälle, ja altistaa sen homeen synnylle. Tällaisen yksinkertaisen ja toimivan rakenteen ?vika. Kylpyhuoneessa tilanne on eri. Sammal on hyvä eriste, jos se on tiivistä. Hengittäviä sisämaaleja ovat esimerkiksi liimamaalit ja liima+vernissamaalit. Suomessa on tuhansia taloja, joissa on mineraalivillaa 100 mimmimetriä seinissä ja katossa, mutta niissä ei ole kosteusongelmia, sillä niissä ei ole myöskään höyrynsulkumuoveja. Vanhoissa hyvin rakennetuissa taloissa rakenteet hoitavat monta tehtävää, joita nykyrakennuksissa joudutaan hallitsemaan koneilla. Rahalla maailma pyörii Kailan mukaan nykyrakentamisessa keskeinen ongelma on rakennusteollisuuden johdolla tapahtuva rakentamisen teknistyminen ja monimutkaistuminen, joka myös nostaa rakentamisen hintaa. Myös öljymaali muuttuu hengittäväksi muutamassa vuodessa. Lattioihin käytettävä vaha ei ole hengittävä pintakäsittelyaine mutta kerrosten välisessä lattiassa ongelmaa ei aiheudu, jos lattia pääsee kuivumaan alaspäin
Yläkertaan kulkijan johdattaisi tumma violetinsininen, joka vaihtuisi vaaleaan lilaan, ja siellä lempeän roosan sävyn kautta päästäisiin rauhalliseen vinttikamariin. Yllätys odotti jo ensimmäisel- lä siveltimenvedolla. Tietoa laseerauksesta: http://lazurebylogsdon.com, www.lazure.com. Seinissä käytetty haltex-levy ei millään suostunut ottamaan vastaan tarjoamiani värejä, kunnes sekoitin ne värittömään pohjamaaliin, jota käytetään tummien maalien sekoituspohjana. Sen jälkeen kaikki sujui hienosti, mutta pohjamaalin takia lopputulos ei ollut niin läpikuultava kuin pelkkää liimaa sideaineena käytettäessä olisi ollut. Haasteellisin oli viisi metriä korkean olohuoneen maalaus. Kun mietin sen sävyjä, katseeni vangitsi pihalla eri väreissä kukkivat kurjenpolvet, joita myös Sirkka oli tuonut sisälle vaasiin. Myös naapurihuoneista näkyvät värit vaikuttavat kokonaisuuteen. Eteinen ottaa vastaan lämpimästi Neuvottelut väreistä Sirkan kanssa olivat hauskoja, hänellä oli hyviä mielipiteitä ja täysi luottamus aikaansaannoksiini. Suunnittelimme, kuinka kapea eteiskäytävä ottaisi tulijat vastaan valoisin ja lämpimin sävyin: kullankeltaista ja puhdasta vaaleapunaista. Hankkeen sai liikkeelle joitettiin jyrkästi laskeutuvan haave pihalle muuratusta lei- rinteen sisään, jossa ne hyötyvinuunista, jossa voisi valmis- vät ympäröivän maan tasaisesta lämpötilasta läpi vuoden. taa pizzaa. Leivinuunin äärellä häärääKuisti, leivinuuni ja keittiö miseen liittyy kuitenkin nälkää rakennetaan saumattomaksi tärkeämpi tarve, eli tarve yh- kokonaisuudeksi samaan tadessä puuhasteluun, kertovat soon pihan ja puutarhan kansJouko ja Terttu. Ikkunoiden karmit, ovet, nurkkalaudat, sekä verannan kaiteet saivat raikkaan valkoisen asun. Kun talo oli muuten maalattu, valkoinen ulko-ovi tuntui kovin vaatimattoman näköisel- tä. Materiaalin luonnollisten ominaisuuksien johdosta saviseinä sitoo ja luovuttaa lämpöä ja kosteutta pitäen sisäilman miellyttävänä. 5. piakkoin siis 400 vuotta! Anna-Liisa Tarvainen Taideterapeutti MA Lisätietoa: www.iloataideterapialla.com. Maavarainen, eristämätön lattia pitää kellarin lämpötilan sopivan viileänä ympäri vuoden. Susanna Elmnäinen BA (Hons) Architecture Lisätietoa: 050 573 0359 selmnainen@gmail.com Heponiemen mummonmökki Ystäväni Sirkka ja Kalervo jäivät eläkkeelle pari vuotta sitten isännöityään Rekolan biodynaamista tilaa Kangasalla melkein 40 vuotta. Irrottautuminen vanhoista kuvioista konkretisoitui rakentamalla uusi talo irti vanhasta päärakennuksesta. Tuloilma lämpenee maan sisällä kulkevissa putkissa. 2. Nyt makuuhuoneessa sinisen ja turkoosin eri vivahteet tuudittavat illalla uneen ja työhuoneessa vaalean kullan-oranssin sävyt tarjoavat siellä viipyvälle valoisan ja lempeän tunnelman. Talon ulkomaalauksen konsultiksi oli pyydetty taiteilija Virpi Kinnusta ja hänen avullaan valittiin perussävyksi vaa- lea vanamonpunainen ja vähän tummempi kanervanpunainen korostukseksi ikkunan smyygilautoihin ja terassin oven smyygiin. Viileä ilma laskeutuu painovoiman johdosta takaisin viherhuoneeseen uudelleen lämmitettäväksi. 4. On hyvä ottaa huomioon, paljonko valoa tulee tilaan, onko siellä enemmän luonnon- kuin sähkövaloa. Huomion arvoista on myös, mihin aikaan päivästä tilaa enimmäkseen käytetään ? vuorokauden eri aikoina värit muuttuvat valon myötä. katse uusiin laatuihin pitkän rupeaman jälkeen maatöissä ja leipomossa?, totesi Sirkka hymyillen. Muissa huoneissa seinämateriaalina on tekstiilipintainen haltex-levy, jonka saattoi maalata ilman pohjamaalin tukea valuttamistekniikalla, väreissä sideaineena vain liima. Tämä on talo, jossa on hyvä asua, mutta täällä on myös hyvä pitää seminaareja, työryhmien kokouksia ja juhlia. Ja muutaman vuoden päästä onkin todella juhlaan aihetta: tila on ollut Rekolan suvulla vuodesta 1619 alkaen . Pizzan valmis- sa. Mäen päällä, puiden lomassa seisoo nyt mummonmökki. Talon on suunnitellut arkkitehti Pertti Toivari ja se on muunnelma hänen kehittelemästään Nykyaikaisesta Mummonmökistä. Sirkan kanssa ideoimme sen siniseksi: nyt näkee heti, mistä mennään sisään! Sirkka ja Kalervo ovat mukana monenlaisessa yhteisöllisessä työssä. Etelänsuuntainen lasitettu tus on hidasta ja siihen liittyy porras nousee rakennuksen monia vaiheita, joihin jokainen viertä yhdistäen tilat toisiinsa. perheenjäsen tai ystävä voi osal- Valoisa porras toimii samalla viherkasvatustilana. listua halutessaan. Ympäristöystävällisestä arkArkkitehtitoimisto Teuvo Rankin suunnittelema uusi kitehtuurista kiinnostuneille rakennus paitsi mahdollistaa Joukolle ja Tertulle oli tärkeää, saumattoman liikuskelun puu- että uusi rakennus sulautuu tarhan, uunin ja keittiön välillä, ympäristöönsä, ja että sen lämmitys ja ilmanvaihto kuluttaimyös majoittaa vieraat. Hyötykasveista innostuneet sivat mahdollisimman vähän rakennuttajat toivoivat lisäksi energiaa. Koko tilan katto ja kannatinpilarit oli alun perin maalattu okralla. Nämä keinot yhdessä reilusti eristetyn seinärakenteen kanssa tasaavat sisälämpötilan vaihteluja läpi vuoden, ja vähentävät rakennuksen energiankulutusta. Korkean, noppamaisen rakennuksen ilmanvaihto on pääasiassa painovoimainen. Pienet yksityiskohdat varmistavat asumismukavuuden: jokaisessa tilassa on vähintään yksi hyttysverkolla varustettu ikkuna, josta tilan voi tarvittaessa helposti tuulettaa. Puuverhoiltu, osittain viherkattoinen rakennus istuu ympäröivään luontoon. Visuaalisen hyödyn lisäksi viherkatolla on eettinen merkitys: sen tehtävä on korvata rakennuksen pintaalan syrjäyttämää metsänpohjaa ja ekosysteemiä. Murretut puna-sini-violetit ja keltaiset luovat lempeän soinnin kahdesta vastaväristä. Iloisen värinen sisäänkäynti kutsuu kylään. aika . TERVE TALO 2013 4 Luonnollista yhdessäoloa Fiskarsissa Etelään suunnattu asuintilojen ja portaan välinen seinä on rakennettu 1000 kg/m³ saviharkoista. Maan alle tilavaa kylmäJouko Vesalairakennetuissa nen ja Terttu Pelkomeroa ja ruoputkissa raitis kakellaria, sekä likka rakennuttuloilma lämpenee tai pientä viherkastavat tontilleen viilenee vuodenajasta vatustilaa. Tuloksena on läpikuultava, säteilevä väri, koska valo pystyy läpäisemään nämä ohuet kerrokset. Laseeraustekniikan perustana on luoda vaikutelma, että väri on ikään kuin tilassa eikä pelkästään seinäpinnassa. Värit valitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan: työtiloihin lämpimiä aktivoivia värejä, makuuhuoneeseen rauhoittavia sekä olohuoneeseen rentoutumiseen ja voimien lataamiseen auttavia sävyjä. Ja siitä se lähti . Käytetty, huono sisäilma poistuu painovoimaisesti huoneen yläosassa sijaitsevan poistoilmaventtiilin kautta. 6. Etelään suuntautuval- Esimerkki rakennuksen toimintaperiaatteesta kylmällä ilmalla: 1. Talon on rakentanut Rakennusliike Pellervo-talot Oy. Sirkka ja Kalervo pyysivät minua maalaamaan talonsa sisältä laseeraustekniikalla. Nyt nämä murretut puna-sini-violetit ja murretut keltaiset luovat lempeän soinnin kahdesta vastaväristä. Nämä vastavärit ruokkivat henkisiä pyrkimyksiä ja tahtovat irrottaa fyysisestä ulottuvuudesta. Otin haasteen vastaan innostuneena. Laseeraustekniikassa värikerrokset valmistetaan melkein yhtä ohuiksi kuin vesivärit, sisältäen vettä, sideainetta ja pigmenttiä. Viileä pientalon, joka riippuen? ruokakellari ja kätkee sisäänsä paljon suuria ajatekniset tilat situksia. ?Nyt onkin tämän le katon lappeelle on mahdollisuus sijoittaa aurinkopaneeleja käyttöveden lämmittämistä varten. nyt Kurjenpolvi-olohuoneen seinät ovat kukan terälehtien eri sävyisiä: järvelle antava ikkunaseinä on tumman punavioletti, parven alla vaalea roosa ja iso takaseinä siltä väliltä. Olohuoneen jatkona oleva keittiöosasto sai lämmintä okraa ja oranssia sovitettuna kalusteisiin. Tämän annetaan kuivua ja sen jälkeen lisätään toinen kerros. Lopullinen värisävy saadaan käyttämällä eri sävyjä useina kerroksina. Värikerros työstetään valkoiselle pinnalle käyttäen suuria siveltimiä. Aurinko lämmittää ilmaa portaikon viherhuoneessa, josta lämmennyt raitis ilma johdetaan asuintilaan. 3. Kivijalka sai tumman grafiitinharmaan ilmeen ja terassin lattia tumman läpikuultavan harmaan sävyn. Maalausprosessin kuluessa talon ilmettä haluttiin elävöittää maalaamalla terassin seinä kanervan ja vanamon välisävyllä. Tämä väri sai lempinimen ?possu?. Energiankulutuksen minimointi on pyritty huomioimaan jo rakennuksen sijoitus- ja suunnitteluvaiheessa. Etelään suunnattu asuintilojen ja portaan välinen seinä on rakennettu 1000 kg/m³ saviharkoista, jotka varaavat tehokkaasti lasitetun portaikon läpi paistavan auringon lämpöä. Sisäilman lämpötilan laskiessa esimerkiksi kylmänä syksyisenä yönä seinä luovuttaa varastoimansa lämmön huoneeseen. Raitis tuloilma lämpenee tai viilenee vuodenajasta riippuen maan alle rakennetuissa putkissa ennen kuin se johdetaan sisätiloihin
Myös talon lämmöneristystä ja ilmatiiveyttä joudutaan parantamaan. Energiatehokkuutta on parannettava Korjaustyön periaatteina pidetään edelleen säästävää korjausta ja turhan työn ja tarpeettomien laitteiden välttämistä. Tätäkin osaa kunnostustyöstä tullaan seuraamaan hankkeen nettisivulla. Puuosia on vaihdettu säästävän korjaamisen periaatteella, jolloin vain tuhoutuneet osat uusitaan ja muilta osin kunnostetaan. Huonosti eristetyn vanhan talon kyseessä ollen (kuten Uittoyhdistyksen talo) on varsin luontevaa parantaa vaipan eristystä ja tiiveyttä. Tekniikka voi olla tarvittaessa yksinkertaistakin. Barcelonassa asuvan belgialaisen De Deckerin Low-Tech Magazine on verkkojulkaisu, joka käsittelee matalaa teknologiaa laidasta laitaan. Siksi talon kunnostushanke toimii samalla jo osana keskuksen neuvonta- ja opetustyötä. Tyhjillään olleen talon kiireisimmät korjauskohteet ovat yleensä vuotavat katot ja alimpia hirsiä uhkaava koholle noussut pihamaa sekä liian lähellä rakennusta oleva kasvillisuus. Asetuksen mukaan rakennuslupaa vaativan korjaus- tai muutostyön kohteena olevan vanhan rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava jollakin kolmesta valinnaisesta tavasta. Ensimmäisenä työnä puretaan pienemmän rakennuksen hapertunut savupiippu, puhdistetaan vanhat tiilet ja muurataan uudelleen paikalleen, jotta talon hienot kakluunit saadaan käyttöön. Päärakennuksen dokumentointi- ja kuntokartoitustyöt aloitellaan keväällä, ja tulevia kunnostustöitä tehdään muun muassa kurssi- ja talkoovoimin. Yhdistys vuokraa tiloja jatkossa näyttely- ja kokouskäyttöön. Varsinkin kerrostaloissa ja muissa uudemmissa rakennuksissa saatetaan haluta välttää julkisivu- ja kattoremonttia. Osa tiloista vuokrataan alan toimijoille työhuoneiksi ja toimistotiloiksi. Ensi keväänä yhdistys saa isommat tilat päärakennuksesta. Kuva: Pekka Pärnä. Iso-Puolalan uusi aika Rakennusperinteen Ystävät ry on pitkien neuvottelujen jälkeen saanut hallintaansa Turussa, Puolalanpuiston arvoalueella sijaitsevat Iso-Puolalan historialliset talot. Iso-Puolalan talo piharakennuksineen on seissyt Puolalanmäen kallioilla jo 1700-luvulta lähtien. Pitkän aikavälin haave on, että Iso-Puolalasta tulisi tuttu paikka lähialueen asukkaille sekä myös kauem- pana asuville vanhojen talojen ystäville. Tulevan kolmen vuoden ajan yhdistys kerää tiiviisti varoja rakennusten kauppasumman maksamiseen, jonka jälkeen Iso-Puolalan hallintaoikeus muuttuu viralliseksi omistusoikeudeksi. Yhdistyksen perustoiminta, kuten julkaisujen ja Tuumalehden tekeminen sekä retkien ja kurssien järjestäminen, jatkuu totuttuun tapaan. Talossa ei ole ollut keskuslämmitystä eikä märkätiloja, pesulla on käyty saunassa ja ulkohuussit ovat palvelleet piharakennuksessa. Osa talon uuneista kunnostetaan käyttökuntoon, mutta varsinaisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen on suuri askel niin valintaprosessina kuin investointinakin. Aiheina ovat muun muassa lihasvoimalla toimivat koneet, energiantuotanto, kulkuneuvot, rakentaminen, ruoan säilöminen ja eko- teknologiaan liittyvät myytit. Vuonna 2007 perustettu lehti lähtee ajatuksesta, että mitä yksinkertaisempaa tekniikka on, sitä helpompi sitä on hallita. Yksinkertaisuus tuo mukanaan monikäyttöisyyden: tavallinenkin ihminen ilman insinöörikoulutusta voi käyttää ja soveltaa tekniikkaa omassa arjessaan. Vaikka moni perustekniikka tai -periaate, kuten vesimoottori tai vinssi, on keksitty jo ajat sitten, uusi tieto ja nykyaikaiset materiaalit tuovat vanhoihin ajatuksiin eloa. Hanketta on dokumentoitu tarkasti ja eri korjausvaiheista on videoita ja artikkeleita hankkeen internetsivulla trkk.fi. Yli satavuotias Uittoyhdistyksen talo on välttynyt suurilta muutoksilta monivaiheisesta historiastaan huolimatta. Talon ilme ja henki on hyvin alkuperäinen ja harmoninen. Sellaisena talo on myös oivallinen esimerkki vanhan talon kunnostuksen ongelmakentästä ja haasteista. TERVE TALO 2013 5 Rakennuskulttuurikeskus opastaa korjaajia jo työmaavaiheessa Rakennusperinteen Ystävien toimitilat sijaitsevat vielä IsoPuolalan sivuasuin rakennuksessa. Tuloksena on uusia mielenkiintoisia sovelluksia, kuten sähkömoottoriavusteinen kolmipyöräinen velomobiili, jonka nopeus on samaa luokkaa kuin sähköautoilla mutta hyötysuhde huomattavasti parempi. Ja kun tekniikka on helppoa ja käsiteltävissä, sitä voi muuttaa ja kehittää edelleen. Niinpä tässäkin hankkeessa aloitettiin ulkovaipan kunnostuksella. Kolmiorimahuopakatto uusittiin, kuistien lahonneet alahirret vaihdettiin, kasvillisuutta raivattiin ja pihamaata muotoiltiin, kunnostettiin ikkunat ja julkisivu maalattiin. Parin tuhannen henkilön yhdistys toivoo, että Iso-Puolalan talojen kunnostus lisää kiinnostusta yhdistystä kohtaan ja tuo uusia jäseniä. Pispalassa sijaitseva entinen Uittoyhdistyksen talo muuntuu rakennuskulttuurikeskukseksi. Keskuksen tarkoituksena on opastaa ja tukea vanhan rakennuskannan korjausta ja kunnossapitoa. Jo rakennusvaiheessa talolla on ollut lukuisia yleisötapahtumia, neuvontapäiviä ja opastusta. Silloin kannattaa ottaa työn alle ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät ja valita jompikumpi energiatehokkuustarkasteluista suunnittelun pohjaksi. Harri Metsälä Kirjoittaja on saha lahtelainen arkkitehti Lisätietoa: www.trkk.fi Uittomiesten talo muuttuu rakennuskulttuurikeskukseksi. Kuva: Mikko Tuononen Katariina Entonen Lisätietoa: www.tuuma.net Low-Tech liputtaa helpon teknologian puolesta Kris De Deckerillä on visio. Kaikkiin ihmisen kohtaamiin ongelmiin ei välttämättä tarvita ultramodernia hi-techratkaisua. Tällöin saadaan talon tunnelma säilymään ja samalla säästetään luontoa ja rahaa. Seuraavaksi on tarkoitus siirtyä kunnostamaan talon sisäpintoja ja teknisiä järjestelmiä. Nämä ovat rakennuksen vaipan parempi eristäminen, teknisten järjestelmien uudistaminen energiatehokkaammiksi tai rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen pienentäminen. Rakennuksen omistaja saa siis päättää, minkälaiseen energiakorjaukseen ryhtyy. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että talon ulkonäkö ja rakennustaiteellinen arvo säilyvät. Myös kosteustekninen toiminta pitää varmistaa. Silloin tekniikka on myös hauskaa. Ville Koivisto Lisätietoa: www.lowtechmagazine.com. Tulipalojen kuritettua pihapiiriä useaan otteeseen tilasta oli 1900-luvun alussa jäljellä enää päärakennus ja sivuasuinrakennus, jossa yhdistys on vuokralaisen ominaisuudessa toiminut jo yli kymmenen vuotta. Tuleva vuosi aloittaa uuden aikakauden sekä taloille että yhdistykselle, kun toimitilat siirtyvät päärakennukseen ja Kris De Decker kävi Luomuran vieraana Luopioisissa kesällä 2013. Kuva: Mikko Tuononen. kunnostustoimet saadaan alulle. Tehtävät valinnat ja niiden perustelut ovat siten kaikkien samassa tilanteessa olevien nähtävissä. Koska Uittoyhdistyksen talo on tehty asuinrakennukseksi, tarvitaan sen uuteen käyttöön muuttamiselle rakennuslupa. Tämän vuoden syyskuusta alkaen on kaiken rakennuslupaa vaativan korjausrakentamisen noudatettava uutta energiatehokkuusasetusta (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden paranta- misesta muutos- ja korjaustöissä)
Näin nimenomaan ja missä yhteyksissä ottaa osaa lapsille syntyy kokemus kylän yhteisyydestä ja siitä, että se on kylän yhteisiin rientoihin. mukavaa yhdessä oloa. Kylän yhteisöllisyys tarvitsee Ensitöikseen ei pidä paikan yhdessäololle, kylän yhryhtyä opettamaan teiselle olohuoneelle eli kylätaKylä ottaa myös uuden ihmisen lolle. esim. Riittää kun toimii ole tällainen kateuden ja naapu- vanhan ohjeen mukaan: aina on rikyttäämisen yhteisö. Jos tarkoitus on saada rakennusalalla aikaan isompaa muutosta ekologiseen suuntaan, niin kaikkia tarvitaan. Luonnonmukaisuutta arvostavan perheen mallitaloksi suunniteltu ja Luopioisiin rakennettu Villa Marjala toimii yksinkertaisten perusratkaisujen esittelijänä. Toisiaan lähellä olevat talot eivät tee kylää, vaan kylä muodostuu ihmisistä ja heidän välisistä suhteistaan. Maaseudun kehittämisrahaa on Leader-ryhmien kautta tarjolla taas vuoden 2015 alussa. Niillä on ehkä parhaiten näkynyt yhteistyökenttämme monipuolisuus : pienistä järjestöistä ja yhden miehen pajoista isoihin yrityksiin. Kanssakäymisessä otetaan hienovaraisesti huomioon, että olemme tekemisissä huomennakin. Kylässä pätee vastavuoroisuuden etiikka. Ekoateljeen tunnusmerkkejä ovat jykevä puurunko, olkipaalieristys seinissä, katossa pääasiassa turvesilppua, sisäseinät savirapattuja ja paneloituja ja ulkona savi-kalkkirappaukset. TerveTalo näyttely toimi Luopioisten tiloissa vuodesta 2004 ja osoittautui hyväksi tavaksi näyttää konkreettisemmin malleja . Kuva: Mikko Tuononen. Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Suomen kylätoiminta ry. Mikä oli toisen talon omistuksessa, ei voinut olla toisen käytössä. LET-rakentamisen vastaanotto julkisuudessa on nyt aivan toista kuin ennen vuosituhannen vaihdetta. Luomura on saanut tukea rakentamisen LET-periaatteista tiedottamiseen muun muassa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:ltä. Ekoateljeen rakentaminen Jollaksessa ESR- rahoitteisen työvoimakoulutuksen työharjoitteluna antoi lähtösysäyksen Luomura ry:n perustamiselle. On aktivoituminen syntyy koke- kylätoimikunnallakin julkiset muksesta, että meitä, kylää säännöt ja hyväksyttävät tilit. subjektina, on kohdeltu väärin. Luonnonmukainen, ekologinen ja terveellinen rakentaminen ja asuminen. Sitä ei vastusta kukaan ja sen puolesta ovat kaikki. Kylässä jokainen on jotakin, hänellä on nimi, kasvot, historia. TERVE TALO 2013 6 LUOMURA ry Luomura ry aloitti toimintansa Helsingissä Luonnonmukaisen rakentamisen ESR-työvoimakoulutushankkeen jatkona reilu 10 vuotta sitten. Hankkeen työkohteena oli puurunkoisen, olkipaalieristeisen ja savi/ kalkki rapatun Ekoateljeen rakentaminen. Silloin . Kylätalo on ja vastavuoroisuuden kautta. Näin syntyy moni niistä joista runsaat 3000 on järjessurullisista tarinoista, joissa täytynyt rekisteröidyksi kyjoku kertoo lehdessä, miten ah- läyhdistykseksi. Koska korkein hyvä ja vaurauden lähde oli kasvullista viljelymaata, oli tuota hyvää rajallinen määrä. Kyläyhdistyksen havaitsee pystyvänsä vaikutta- voima on siinä, että se edustaa maan asioihin kylän hyväksi. Rossipohja, hengittävät rakenteet, vähäkemikaalisuus, puulämmitys energiatehokkaalla vähäpäästöisellä tulisijalla sekä erillinen sauna viherhuoneen takana ovat Villa Marjalan piirteitä. www.luomura.com tieto/taitopaketti netissä Juha Kuisma puhui rakentamisen talonpoikaisperinteestä Oksalan perinnepäivillä kesällä 2013. Mitä työkaluja kyläläisillä on tarttua oman kylän kehittämiseen? Suomen Kylätoiminta ry:n sivuilta löytyy muun muassa lomakemuotoisen kyläsuunnitelman malli, siitä pelkistetty kylän liiketoiminta-analyysin malli, kylätoimijan talouspakki sekä Kylien liiketoimintaopas, jossa on esimerkkejä siitä, miten maan eri puolilla olevat kylät ovat onnistuneesti ratkoneet kehityshaasteitaan. On nimittäin kannustava havainto, että jokainen kylän kannalta vaikea asia on jo kertaalleen jossain kylässä ratkaistu! Tervetalo -messuja on toteutettu seitsemät. Joskus törmää ajatukseen kylätoimikunnista, dasmielisiä maalaiset ovat. Mikä saa ihmisen toimimaan jotka olisivat jotenkin vapaamkylän hyväksi. myös selkeä talkootyön kohde Mutta jos tulija ryhtyy opetta- ja sellaisena voimistaa kyläyhmaan muulle kylälle, millainen distyksen sosiaalista voimaa. Suomessa on 4000 kylää, on hyvä kylä, on selkkaus valmis. toiminta ja yhteistyökumppanit ovat olleet värikkäitä, ja vuosien mittaan on opittu, oivallettu ja puurrettu paljon. Yhtenä tiivistyksenä teemoista, joiden parissa Luomurassa on työskennelty, on syntynyt LET-konsepti . Kadehtiva tumissa, joihin suhtautuminen Toisiaan lähellä tulolle ei ole rajoitti maan roholevat talot eivät tee kylää, vaan kylä kynnystä ja joismuamista, yllytti muodostuu ihmisistä sa et voi tulla vieraanvaraisuuja heidän välisistä vastentahtoisesti teen ja ylläpiti suhteistaan.? valituksi johonkyläläisten tasakin aikaa vievään arvoa. Nykyaikainen kylä ei enää tehtävään. Juhlissa ovat sä kylän ulkopuolella ja kukin mukana kaikki, nuorimmat asukas voi valita, millä tavalla lapsetkin. Kysymys ei ole kyläläisten moraalisesta etevyydestä, vaan pienen, alueellisesti rajatun yhteisön funktionaalisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Kylässä vallitsee kokemus yhteisestä kohtalosta. tiedonetsijöille. Ellei ole, ei toiminta ole deOn syntynyt kylän ?me?, joka mokraattista. Jos joku menestyy, hänen menestyksensä koituu koko kylän hyväksi. Tämä johtaa naapuriapuun, talkootoimintaan ja kylän tietoiseen kehittämiseen. Maatalousvaltaisen ajan kylissä oli taipumusta naapurikateuteen. Kylätoimintaan tarpeetonta romantiikkaa. Kylällä on yhteiset maantieteelliset intressit, asukkaiden kannalta yhteiset olosuhteet hallaa myöten, ja se on samojen historiallisten voimien alainen. Yhden kyläläisen epäonni on pois koko kylältä. hengittäviä seinärakenteita . Näyttelyssä oli myös laajalti alan yritysten ja järjestöjen esitteitä helpottamassa asiakkaiden tuotevalintoja. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, jonka työhön osallistuu yli 500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista. YTR:n tavoitteena on edistää maaseudun hyvin- vointia. YTR sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Yhteistyöjärjestelyllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää EU-osarahoitteisia ohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä. Luomura ry on saanut YTR:stä tukea tiedotustyöhönsä. Lisätietoa: www.maaseutupolitiikka.fi/ytr Kylä on yhdessä tekemistä Amerikkalaisen sanonnan mukaan mummo ja marjapiirakka ovat lämpimiä asioita, joita kukaan ei voi vastustaa. Suomalainen kylätoimintaliike lisää näihin lämpimiin asioihin kylän. ja sen jälkeen . Kun autat pulassa olevaa kyläläistä, tiedät itse tulevasi joskus autetuksi. Hyvä kiertää kylän sisällä eikä valu köyhdyttävällä tavalla ulos alueelta. Hyvin toimiva pia ja aidommin yhteisöllisiä naapuriapu ei vielä mobilisaa- kuin kyläyhdistykset. Yleensä se on remontoitu omakseen, jos ihminen itse liit- ja varusteltu monipuoliseen tyy kylän yhteisöön eri toimien käyttöön sopivaksi. koko kylää ja kokoukseen voi Kerran toimintaan lähtenyt oi- tulla kuka tahansa. Olisi hyvä, että kyläyhdistykvaltaa sen palkitsevaksi arvoksi itsessään ja jatkaa kyläyhdistyk- sen puheenjohtajuus vaihtuu sovittujen sääntöjen mukaan. sen eri tehtävissä. Kylätoiminnan ydin on juh- Kun edelliset puheenjohtajat lissa, talkoissa ja kesätapah- pysyvät toiminnassa polttamat- ta itseään loppuun, vahvistuu yhdistys yhteisestä osaamisesta. Kun tosissaan tai leikillään puhutaan ?kyläpäälliköstä?, kannattaa kuunnella sanan kantamaa latausta. Ammatit mentävä jos kutsutaan, kun kerovat erilaistuneet, pääosa tu- ran joku on nähnyt vaivaa juhloista hankitaan käymällä töis- lan järjestääkseen. Tarvitsemme enemmän hyviä puheenjohtajia ja vähemmän vuosikymmeniä asemassaan olevia kyläpäälliköitä. Läheiset talot eivät tee kylää Entä voimmeko kuvitella kylää ilman yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, kylätoimintaa? Emme voi, sillä tuollainen yhteisö ei ole yhteisö eikä se ole kyläkään. Tämä on tiota tuota
yli puoluerajojen . Asumattomien neliökilometriruutujen määrä kasvaa maassamme hyvin hitaasti. Pysyvä asutus on Suomessa keskittynyt, mutta samalla asuttu alue on laajentunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. 010 320 3480 hortex@hortex.fi WWW.MERKURPANKKI.NET. Sen mukaan hyvä taloudellinen suoriutuminen liittyy vahvasti hyvään saavutettavuuteen ja väestön keskittymiseen kaupunkikeskuksiin. Maaseutumaisuudesta ja myös muita kehuonosta saaJos huomioon vutettavuudesta otetaan myös vapaa- hitysteitä. Edellä mainihuolimatta suuajan asutus, on asuttujen alueiden tun kaltaisten alurin osa suomalaimäärä kasvanut eiden aluekehitys sista asuu keskivuoden 1980 jälkeen perustuu itsenäistasoa paremmin yli kymmenellä ten maaseutualusuoriutuvilla tai prosentilla.? eiden potentikasvavilla alueilaalille ja niihin la. selkeää linjausta alueiden- ja Näin ollen Suomen maantiede maankäytöstä. pakottaa ottamaan huomioon Maaseudun maankäytön tulee olla johdonmukaista ja maaseudulla pitää edistää sellaisia ajantasaisia ratkaisuja ja uusimpia rakennus- ym. Tila ei ole Suomessa niukka hyödyke, ellei siitä tehdä sellaista estämällä väljästi rakentaminen. Tämä edellyttää maan- ja alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja palvelujen johdonmukaista kehittämistä yhdessä maaseudulla (pysyvästi tai osa-aikaisesti) asuvien ja toimivien kanssa. Tällä hetkellä sekä maaseudulla asumiselle ja uusien elinkeinojen perustamiselle annetaan mahdollisuuksia maankäytön suunnittelulla vain satunnaisesti ja puutteellisesti. Rakentamiselle asetetaan ehtoja, jotka pakottavat maaseudulle rakentavan toimimaan ei-innovatiivisesti ja teknistä toimivuutta ajatellen vanhakantaisesti. Se on toteutettavissa ilman, että luovutaan siitä, mikä on Suomessa ainutkertaista: maaseutu turvallisena, aktiivista elämää tukevana ja sosiaalista eheyttä edistävänä toimintaympäristönä. Sekä asuminen että kaupungit ovat pieniä ja liian elinkeinot ovat maaseudulla etäällä toisistaan ja niiden väli- muutoksessa, ja edellyttävät set maaseutualueet ovat laajoja. voi olla pysyvää tai osa-aikaista, Kaupungit eivät kuitenkaan yhä useammin monipaikkaista. voi kaikilla alueilla riittää koko Maaseutu on myös tärkeä alueen veturiksi. Olemme osanneet asua laajaa maatamme. Väljä asuminen on Etenkin EU:ssa mutta myös kansallisesti aluekehityksen hyvinvoinnin lähde valtavirta-ajattelu jäsentää to- Tilastojen valossa suomalaiset dellisuutta siitä lähtökohdasta, ovat maaseudulla ensi sijassa että kaupungit ovat aluekehi- asumisen vuoksi. TERVE TALO 2013 7 YTR . Näin on esi- työnteon ja yrittämisen paikmerkiksi Itä-Suomessa, missä kana. Kuva: Mikko Tuononen. Väljä asuminen on Suomessa merkittävä koetun hyvinvoinnin lähde. Väl- jään tilaan siis hakeudutaan asumaan joko vakinaisesti tai osa-aikaisesti, ja se on merkittävä hyvinvoinnin lähde. Asutuksen tiivistys herättää vastustusta MTT Taloustutkimuksen Sitran Maamerkit -ohjelmalle tekemä Maaseutubarometri (2011) osoitti, että valtaosa suomalaisista . Kuva Krossekärrin ekokylästä Ruotsista. teknologioita, jotka ottavat huomioon maaseudun erityisluonteen. Väljä asuminen on Suomessa merkittävä koetun hyvinvoinnin lähde. vastustaa asutuksen tiivistämistä tai niin kutsuttua eheyttämistä. Maaseutualueiden merkityksen on ennakoitu lisääntyvän tulevaisuudessa sekä yritystoiminnan alueina että pysyvän tai vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Hajautettuun ekologiseen maaseutuasumiseen ja -rakentamiseen suunnattu työ vahvistaa sekä kansalaisten hyvinvointia että yrityksiä ja elinkeinoja. Hilkka Vihinen Maaseutupolitiikan professori, MTT Tule mukaan yleishyödylliseen pankkitoimintaan. JÄRVIRUOKOMATOT & ?LEVYT RAKENTAMISEEN maahantuoja: HORTEX OY Sienitie 44 / 00760 Helsinki puh. Tämä on osoitus siitä, että maaseudullamme soveltuvalle toimintatavalle. on tähän asti ollut sekä ymmär- Kyseeseen tulevat esimerkiksi rystä että talouden, hallinnon ja hajautettu energiantuotanto, kansalaisyhteiskunnan raken- hajautettu luonnonvaratalous, teita ja käytäntöjä, jotka ovat monipaikkainen asuminen ja toiminnallaan mahdollistaneet ekologisesti kestävä rakentahyvän taloudellisen suoriutu- minen. misen. yhteistyötä maaseudun hyväksi Ruotsissa yhteisöllinen asuminen maaseudulla on yleisempää kuin Suomessa. Esimerkiksi energia-, vesi- ja jätevesiratkaisuissa edellytetään keskitettyjä verkkoja silloinkin, kun rakentajalla olisi taitoa ja halua panostaa hajautettuun, ekologisesti kehittyneempään ratkaisuun. Suomen maaseutu voisi toimia kansainvälisestikin merkittävänä ?elävänä laboratoriona?, jossa kehitetäisiin ekologista hajautettua asumista ja siihen liittyvää rakentamista. Molemmat edellyttävät toimivaa infrastruktuuria. Kun suomalaisen maaseudun taloudellista suoriutumista verrataan muuhun Eurooppaan, havaitaan, ettei Suomessa päde eurooppalainen aluekehityksen pääsääntö. Asuminen tyksen ensisijaisia moottoreita. Asutus ohenee ja asumattomat neliökilometriruudut liikkuvat ajan kuluessa paikasta toiseen. Kun asutuissa neliökilometriruuduissa otetaan huomioon myös vapaa-ajan asutus, on asuttujen alueiden määrä kasvanut vuoden 1980 jälkeen yli kymmenellä prosentilla. Kuva: Mikko Tuononen. Suomi kestävien hajautettujen ratkaisujen laboratorioksi Suhteessa useimpiin muihin maihin Suomessa on paljon tilaa asukasmäärään suhteutettuna. Niissä harvoissa maissa, joissa suhde on samantyyppinen, asutus on keskittynyt ja suuret alueet ovat asumattomia. Nämä asumattomat alueet ovat esimerkiksi autiomaata (kuten Australiassa) tai niiden autioitumista on aktiivisesti edistetty harjoitetulla elinkeino- ja aluepolitiikalla (kuten PohjoisRuotsissa). Näistä maista poiketen lähes koko Suomi on asuttu
Jätevedet tarvitsevat aina kunnan rakennusvalvonnasta päätöksen ennen kaivurin tai suodattamon tuloa tontille. Jätevesien käsittelyä omakotitalossa ei tarvitse tehdä, jos omistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myöhemmin voi olla mahdotonta toteuttaa sitä parasta ratkaisua. Aluksi määritellään, miten tulisijaa tullaan käyttämään, selvitetään lämmitystehon tarve ja sitten suunnitellaan tulisija vastaamaan sitä. Ympärivuotiseen eli vakiolämpöiseen asuntoon on ehdottomasti paras ratkaisu tasaista lämpöä tuottava massiivinen tulisija. Monessa kodissa onkin jouduttu suunnittelua muuttamaan jopa kyllästymiseen asti. Jätevesien laatu ja puhdistusvaatimus Ranta-alueet jäävät yleensä osuuskuntien ja muiden yhteisten vesihuollon suunnitelmien ulkopuolelle, joten mökin jätevesien käsittelyn parantaminen jää omistajan vastuulle. Kun hakee toimenpidelupaa jätevesien käsittelyn muutokseen, voi hakea samalla luvalla muitakin korjauksia. Sen sijaan kaikki kiinteät Lisää tietoa saa alan teolliosat, kuten ulkoseinien sisäpin- suudelta ja Suomalaiset Tulinat lämpenevät. sijat ry:n sivuilta: www.tulisijat. Lämpösäteilyn vuoksi voi- tv. Puita voidaan sijoittaa myös kahden ei tule säilyttää tulisijan yhteytai kolmen huoneen väliin, jol- teen tehdyssä koloissa terveysloin se lämmittää tilaa jonne riskin vuoksi. suuluukku aukeaa enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Suunnittelun Savupiippu sijoitetaan tulisijan viereen. Biomassasta voi tehdä lämpöä ja sähköä eri tekniikoilla. Lähde Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Jätevesien laatu eli jätevesien sisältämien ravinteiden määrä ratkaisee käsittelyn tarpeen. Vesivessa tuottaa syömämme ruuan sisältämät ravinteet veteen sekoitettuna lisättynä suoliston bakteereilla. Tästä kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi Jean Pain -metodiin. Aurinko ja tuuli osana Tuulella ja auringolla tuotettu sähkö voidaan käyttää joko vesivaraajassa vastuksen lämmitykseen tai kiinteistösähkön tarpeeseen. Aurinkoenergian etuna on hyvin automaattinen ja vähän työtä vaativa järjestelmä. Jos suunnittelet saavasi merkittävästi sähköä tuulesta, kannattaa ensin tehdä tuulimittaus. Asetus ei myöskään vaadi vähäisten jätevesien käsittelyä, kun korkeintaan kylmä vesi tulee putkea pitkin sisälle. Vesivessa ratkaisee Asetuksen puhdistuksen tiukka vaatimustaso on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla ja perustaso mustalla katkoviivalla. Lämmön hinta itse tehdyillä klapeilla on lähes nolla, ostoklapeilla 7 snt/kWh, pelletillä 6 snt/kWh ja hakkeella 4 snt/kWh. Puupolttoaineissa ilmastopäästöjä syntyy niiden valmistamisesta ja kuljetuksesta. Pientaloihin on kuitenkin nykyään tarjolla lukuisia erilaisia uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Puuenergia vastaa pari ydinvoimalaa 80 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta uusiutuvasta energiasta tulee puusta. Paneelien käyttöikä on vähintään 25 vuotta, tosin tuotto laskee loppua kohti hieman. Tuulienergian järkevyys riippuu oleellisesti siitä kuinka hyvin sijoituspaikassa tuulee. Klapeilla, hakkeella ja pelletillä tuotetaan jo 15 TWh eli kahden ydinvoimalayksikön sähkön tuotannon verran lämpöä. Sieltä löytyvät myös käyttödaan asunnon sisälämpötilaa ohjeet. laskea asteen verran ilman vaiHeikki Hyytiäinen kutusta asumismukavuuteen. Kotien uusiutuva e Aurinko on kaiken uusiutuvan energian lähde. Aivan alussa on myös hyvä päättää, minkälainen tulisija rakennukseen tehdään. Aurinkoa voi käyttää tuottamalla sähköä aurinkopaneeleilla tai lämmittämällä aurinkokeräimissä vettä. Lämpöpumput ottavat sähkön avulla maasta, ilmasta tai vedestä auringon energiaa. Aurinko on osallisena myös tuulienergian syntymisessä ja kaikki biomassan käyttömuodot ovat auringon epäsuoraa hyödyntämistä. Suomessa käytetystä energiasta noin 70 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla tai ydinenergialla. Vieläkään ei tunnu oikeaa tietoa olevan tarpeeksi. Viemäriverkostojen ulkopuolella asuvat ja toimivat ovat joutuneet miettimään jätevesikaivojensa kuntoa ja toimivuutta. Kuntien vesihuoltoalueiden kehittämissuunnitelmat eivät aina ole ajan tasalla eivätkä vesiosuuskunnat ole lähteneet liikkeelle suunnitelmien mukaisesti. Kesämökin vaihtolämpöisiin olosuhteisiin sopii nopeaa lämpöä tuottava kevyempi tulisija, syksyllä ja keväällä sielläkin kaivataan tasaisempaa lämpöä. Tärkeää on huomioida asukkaitten käyttötottumukset. Mittareita voit vuokrata laitemyyjiltä. Täytyy muistaa, että tuulivoimaloita täytyy huoltaa vuosittain, jotta ne kestävät. yhteistyötä maaseudun hyväksi Suuluukun edessä on lämmin sektori. Tuli on kuin pieni pala aurinkoa asunnossa. Suomessa lähes kaikkiin taloihin tulee ainakin yksi tulisija, ja siksi myös puun käytön suunnittelu on tärkeä asia. Puulämmityksen parhaat ominaisuudet toteutuvat, jos se on mukana aivan asunnon suunnittelun alkuvaiheista asti. Nopeaa vai varaavaa lämpöä? Kun asunnon suunnittelu aloitetaan, on tietysti määriteltävä omat toiveet ja tarpeet. Jens Otto Abrahamsen, DK Tulisija on hyvän asunnon sydän Pientalon suunnittelun tavoitteena on aina hyvä asunto. Asukkaan kannalta on tärkeää, että asunnossa viihdytään. Muurattu, varaava tulisija muodostaa kodin luontevan, lämpimän keskipisteen. Se on kuin pyörällä ajo: kun kerran oppii, niin aina taitaa. Myös muurattu piippu lämmittää Asukkaalla on usein varma mielipide tulisijan ulkoasus- Tämä merkitsee ta, ja silloin se LVI-, sähkö- ja täydentää sisusrakennesuunnittelijat viiden prosentin tuksen kokonaisäästöä lämmiovat aina mukana, mutta tyskuluissa. suutta. puulämmityksen Tulisijan sijoisuunnitteluun on tus on yleensä Puun erikoistunut vain ollut vaikeaa varastointi harva.? sekä asukkaalle Asunnon suunettä rakennuksen nittelun osatekijä suunnittelijalle. Usein tulisija on eräänlainen on myös polttoaineen kulku tukaappi, joka on sijoitettu oles- lisijan luo ja tuhkan kulku ulos. Samalla on suunniteltava kelutiloihin. Samalla arvioidaan asukkaitten valmiutta hyödyntää bioenergiaa. Vuosia kestäneiden keskustelujen ja lukuisten ohje- ja neuvontalehtisten jälkeen voi kysyä, olisiko tulos ollut parempi, jos niihin käytetyt rahat olisi ohjattu suoraan kunnostamien avustami- seen. Investointikustannus on pientalojen omakäyttöön 1000?5000 euroa. 1000 W aurinkopaneelia tuottaa Etelä-Suomessa oikein suunnat- tuna noin 850 kWh vuodessa. Aurinkokeräimien takaisinmaksuaika on noin 5?10 vuotta ja aurinkopaneeleiden 15?20 vuotta. Tulisijan vaikutus asunnon viihtyisyyteen on puuvarasto, vuosikäytön mukuitenkin suuri ja sen eteen on kainen tuuletettu liiteri ja tuuhyvä varata lämmin alue ren- likaapin kaltainen pieni lämmin komero parin kolmen päivän toutumista varten. Edullisinta on sijoittaa tuli- puumäärälle. Tämä komero on ehdottosija savupiippuineen asunnon keskelle mahdollisimman suu- masti oltava ulostuulettuva reen tilaan, jolloin suuri osa homevaaran vuoksi. Toinen vaihtoehto lämpimälasunnosta on suoraan tulisijan le varastolle voisi olla asuintivaikutuspiirissä. Tilat joiden lämpötila voi loissa sijaitseva puulaatikko, olla viileämpi, sijoitetaan kau- joka on liitetty asunnon ilmasemmaksi tulisijasta. Kiinteistökohtaisesta lämmityksessä puupolttoaineiden osuus on noin 25 prosenttia. Varaavien tulisijojen lisäksi klapia ja pellettiä voi käyttää kamiinoissa, puhallintakoissa sekä vesikiertoon yhdistetyissä takoissa. Yksi välimuoto on kompostissa syntyvän hitaan palamisen tuottaman lämmön talteenotto. Hiilidioksidia syntyy 10?40 g/kWh. Perinteisen puun polton lisäksi kannattaa muistaa myös muut tavat käyttää biomassaa pientalojen energiantuotannossa. Puuta voidaan kaasuttaa puukaasuksi ja monenlaista biomassaa voidaan mädättää biokaasuksi. Osalla myllyistä tosin kestoikä voi olla riittävällä huollolla jopa 40 vuotta, joten investointi on todellakin satsaus tulevaisuuteen. Aurinkolämmön ja -sähkön sekä tuulivoiman ympäristövaikutukset aiheutuvat laitteiden tuotannon aikaisista päästöistä. Niiden tuottamiseen vaadittu materiaalien louhinta sekä tuotannon aiheuttamat päästöt on kompensoitu noin vuodessa. Lämpöpumppujen käytössä Jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmien kunnostus etenee hiljalleen kohti siirtymäajan päättymistä maaliskuussa 2016. Kiinnostus kunnostamiseen vaihtelee kunnittain samoin kuin nykyisten jätevesijärjestelmien malli ja toimivuus. Haketta voi pientaloissa käyttää keskuslämmityskattiloissa. Puulämmitysratkaisut ovat melko edullisia ja takaisinmak- suaika vanhaan fossiilienergialla toimivaan järjestelmään verrattuna on useimmiten 2?6 vuotta. Muurattu piippu on kiireet erinomainen lämmöntalteenot- Rakennuksen pääsuunnittelija tolaite, se lämmittää osaltaan ei usein ehdi kiinnittää riittävästi huomiota puulämmitykmyös toista kerrosta. sen suunnitteluun. Asunnon muille erityisaluTerveellistä eille on suunnittelijansa, LVI-, lämpöä sähkö- ja rakennesuunnittelijat Muurattu tulisija tuottaa läm- ovat aina mukana kuvioissa. pöä kahdella tavalla. Sekä Tulisija lämmittää ilmaa vain hyvä asunto. vähän. Ellei myllyssä ole rasvaputkistoa, joutuu myllyn kaatamaan tai nousemaan ylös nosturilla. Jos pientuulivoimalan käyttöajaksi lasketaan 25 vuotta, sillä tuotetun sähkön hinta nousee tällä hetkellä yli nykyisen sähkön hinnan. Hankintaperuste ei kuitenkaan voi silloin olla sähkölaskun pienentäminen. Tämä ei tarkoita sitä, ettei tuulimyllyä kannattaisi hyvätuuliselle paikalle hankkia. Mukaan tulevat vielä lääkejäämät ja hormonit. Vaikka seos vaikuttaa epämiellyttävältä, samat ravinteet auttavat kasveja kasvamaan ja tuottamaan hedelmää.. TERVE TALO 2013 8 YTR . Tulisija toinnin poistokanavaan. Pilkkeitten Sen sijaan puulämmityksen palaessa tulee luukun lasin läpi suunnitteluun on erikoistunut voimakas säteily, joka ulottuu vain harva. aina neljän metrin päähän. Siksi puulämmityksen suunMuuratun tulisijan kuoren nittelun aloitteet ja valvonta jääkautta tulee lämpösäteilyä koko vät yleensä asukkaalle. vuorokauden, jopa kahden vuoMutta asukkaalle jää sitten rokauden ajan. myös ilo ja nautintokin. Puulämmityksen päivittäinen käyttö on helppoa
TERVE TALO 2013 9
TERVE TALO 2013 10 YTR . Rakenteiden ulkopuolella kulkevat sähkövedot toteutetaan ympäristöystävällisellä ja paloturvallisella ProtecSystemin halogeenivapaalla putkitusjärjestelmällä. Ikkunat teetettiin puuseppä Petri Stenbergillä Karjaalla, jotta niiden osat saatiin käsiteltyä Kunnan viranomaiset suhtautuivat suunnitelmiimme ja työhömme tarkasti ja asianmukaisesti. Päälle tullut lautaverhous on suojannut savea sateelta. Yläpohjissa palonarkojen turve- ja sammaleristeiden päälle on yleensä laitettu kerros saven ja hiekan sekoitusta. Näin rakennuksen pinnoissa on kauttaaltaan päällimmäisenä ruoko tai olki, jotka toimivat ihanteellisena kiinnityspintana savi- ja kalkkirappauksille. Ilmansulkupaperi ja savi toimivat yhdessä ilmansulkuna. Yläpohjaa kannattavat puiset palkit, jotka tukeutuvat puiseen pilari-palkkirunkoon. Muoveja ei rakennuksessa ole käytetty kuin sähkövedoissa. Venttiilit parantavat huoneiston energialuokitusta. Viranomaisyhteistyö Rakennuksen kolme seinää ovat kantavaa olkipaalirakennetta. Rakenteet Rakennus on pilariperusteinen tuulettuvalla alapohjalla. Savea on perinteisesti käytetty estämään vesien pääsyä perustuksiin. Tällöin rakennuksen ympärille juntataan perustuksista poispäin viettävä noin 10 senttimetrin sa- vikerros, joka peitetään maalla. Tämä tapa on edelleenkin käyttökelpoinen. Savella voidaan myös tiivistää esimerkiksi vanhan kivijalan ja rakennusta kohti viettävän kallion välinen sauma. Teuvo Ranki rakennusarkkitehti Lisätietoa: www.saviry.fi Massiivisavesta rakennettu savirakentamisen koulutuskeskus Mecklenburgissa Saksassa. Kuva: Mikko Tuononen. Ruokokatot yleistyvät Tietoisuus siitä, että katon voi kattaa järviruo?olla, kasvaa vuosi vuodelta. Kesällä käyttövettä lämmittävät myös aurinkokeräimet. Toinen tulisija on rakettiuuni, jonka lämpimät kaasut kierrätetään massiiviseen muuraukseen, joka lämmittää kylpyammeen sekä kosteiden tilojen lattian. luonnonmukaisesti pellavaöljymaalilla. Piippujen ympärille rakennettiin puiset kotelot, jotka tiivistettiin savirappauksella ja kotelo täytettiin hiekka-savimassalla. Tällä saadaan estettyä kuivumisen aikainen liiallinen kutistuminen ja halkeilu. Savi antoi mahdollisuuden huomioida asumisterveyteen, ekologisuuteen ja omaehtoiseen rakentamiseen liittyviä seikkoja. Keski-Euroopasta ammennettiin tietoa uusista rakentamistavoista. Heti projektin luonnosvaiheessa kävimme esittelemässä työn ja sen tavoitteet rakennustarkastajille. Hirsiseinien ulkopintoja on voitu myös tiivistää savilaastilla tuulta vastaan. Hyvällä yhteistyöllä erityissuunnittelijoiden kanssa saimme viranomaiset vakuuttuneeksi talon toimivuudesta ja energiatehokkuudesta. Yleensä käytettävissä oleva savi on kuitenkin melko puhdasta, jolloin saveen sekoitetaan soraa. Olkipaalin koko on 540 x 2000 x 800 millimetriä. Haastavinta on toteuttaa rakentaminen luonnonmukaisesti täyttäen sille asetetut vaatimukset ja selviytyä materiaaliviidakosta järkevillä valinnoilla. Luonnonenergiaa Pia Lindmanin kodin suunnittelun lähtökohtia olivat luonnonmukaisuus ja myrkyttömyys, rakentamisen ja korjaamisen loogisuus, persoonallisuus, pitkäikäisyys, rakennusalue sekä rakennuksen tilankäytön vaatimukset. Tavoitteena oli hengittävä, painovoimaisella ilmanvaihdol- la toimiva olkipaalirakenteinen rakennus. Massa juntataan muotteihin 5?10 senttimetrin kerroksina, joiden väliin asetellaan kanervia lujittamaan seinää. Ikkuna- ja oviaukot tehdään tukevista lankuista ja asetetaan paikoilleen, kun seinä on noussut sopivaan korkeuteen. Savesta on rakennettu esimerkiksi talleja, navettoja, kouluja, sairaaloita ja asuintaloja. Kevytsavi rakentaminen 1900-luvun loppupuolella Suo- messa heräsi jälleen kiinnostus savirakentamiseen. Katteeksi voi siis laittaa muutakin kuin peltiä, tiiltä tai bitumihuopaa. Tunnelmallaan ruokokatto päihittää muut mennen tullen. Ruokokaton alla on kotoisaa ja kattomateriaali synnyttää keskustelua aivan varmasti. Pilareiden ja runkorakenteiden väliin laitettiin koivun tuohta estämään kosteuden siirtymistä puisiin alusrakenteisiin. Rakennuksen kolme seinää ovat kantavaa olkipaalirakennetta. Aluskatteeksi sinkkikaton alle päädyttiin tekemään ohut bitumihuopakerros, koska rakennus täytyi saada lokakuussa säältä suojaan. Ikkunoihin sijoitettiin DirAirin tuloilmaventtiilejä. Menetelmässä rakennetaan paksut seinät (noin 40?70 senttimetriä) muottia apuna käyttäen. Kuivuttuaan seinistä tulee niin lujat, että niiden varaan voidaan rakentaa yläpohjan ja vesikaton rakenteet. yhteistyötä maaseudun hyväksi Savi on monikäyttöinen rakennusaine Savirakentaminen on ollut ihmiskunnalle tuttua ikimuistoisista ajoista lähtien. Aukotukset suunniteltiin siten, että paalirakentaminen oli helppoa. Isoilla ikkunoilla varustettu etelän julkisivu on puurakenteinen ja eristetty selluvillalla. Seinän ulkopintaan liitettiin ruokomatot. Rakennuslupa saatiin ja rakennustyömaata on seurattu mielenkiinnolla. Talon on suunnitellut arkkitehti Kati Juola-Alanen ja toteuttanut The Natural Building Company Oy. Kati Juola-Alanen Lisätietoa:www.naturalbuilding.fi. Niissäkin kattoa ja jokainen niistä antaa maissa sataa, tulee ja vihmoo ja hyvin persoonallisen ilmeen katot kestävät kymmeniä vuo- rakennukselle. sia, jotkut jopa sata vuotta. Niin sanottu kevytsavitekniikka madalsi savirakentamisen kynnystä. Suuressa osassa maapalloa savirakentamisen perinne ja osaaminen on tälläkin hetkellä normaalia rakentamisen käytäntöä. Suomessa merkittävin savirakennusten rakentamiskausi painottuu viimeisen noin parin sadan vuoden ajalle. Tekniikassa saven kanssa sekoitetaan kevyempää ja eristävämpää materiaalia, esimerkiksi olkea, hamppusilppua, puuhaketta tai vaahtolasirakeita. Usein epäillään, voiko ruokokate pitää Ruokokatto on näyttävä ja tunnelmallinen. Hollannissa, vettä, pysyykö min, koska Tanskassa ja se kiinni tuulella, kylmä ilma ja Englannissa sadat lumi eivät ole palaako se heltuhannet ruokokatot posti tai onko se rasite ruokokatovat kestäneet pitkäikäinen? teelle. sadetta ja tuulta jopa HollannisSuomessa on sata vuotta.? sa, Tanskassa ja tällä hetkellä noin 90 ruokoEnglannissa on yhteensä lähes 400 000 ruokokattoa. UsOlen nähnyt hyvin hienoja kon, että Suomessa ruokokate konesaumattuja peltikattoja ja tulee kestämään vielä parem- arvokkaita kuparikattoja, mutta Olkipaalikoti katsoo aurinkoon Luonnonmukainen rakentaminen kohtaa uusia haasteita energiansäästövaatimusten myötä. Nykyinen energia-arvon laskentatapa ei huomioi luonnonmukaisen rakentamisen etuja ja tapoja, esimerkiksi passiivisen auringonlämmön hyödyntämistä. Suurimpia haasteita ovat kosteuden kulun hallinta paksuissa seinärakenteissa, rakenteen yläpito ja korjaus. Erillistä kantavaa puurunkoa ei tarvita. Seinät tehdään suoraan hiekkapitoisesta savesta, jos sellaista onnistutaan löytämään. Rakennuksessa halutaan elää yksinkertaista elämää puulämmityksellä ja vähäisellä veden ja sähkön käytöllä. Rakennus hyödyntää passiivisen auringonlämmön, sillä matalalta paistavat syksyn ja kevään auringonsäteet pääsevät lämmittämään rakennusta etelään suunnattujen ikkunoiden läpi. Kesän ylilämpenemistä estää lämmönkerääjäksi ja sisätilojen varjostajaksi suunniteltu kasvihuone. Päälämmönlähteenä on puu. Rakennuksessa on iso muuri, missä on varaava takka, leivinuuni sekä hella. Muuriin on liitetty lämpövaraajat, jotka lämmittävät käyttöveden. Tällöin seinien lämmöneristävyyttä saadaan parannettua. Massasta voidaan muotin avulla valaa seiniä tai tehdä harkkoja, joista niiden kuivuttua muurataan seiniä. Kevytsavitekniikassa tarvitaan kantava puurunko, jonka sisään valu tai harkkomuuraus tehdään. Muu saven käyttö rakennuksissa Savella on eri olomuodoissaan ominaisuuksia, jotka tekevät siitä käyttökelpoisen materiaalin tavanomaisessa rakentamisessakin. Vanhoissa hirsirakennuksissa savirappauksilla on tiivistetty ja tasoitettu seinien sisäpintoja. Kuivattua ja murskattua savea on toisinaan käytetty myös lämmöneristeenä alapohjissa. Kuiva savi näyttäisi antavan puurakenteille ja orgaanisille lämmöneristeille suojaa pai- koissa, joissa ilman kosteus nousee suureksi tai kosteuden kondensoitumisen riskiä ei pystytä täysin eliminoimaan. Kostea, lihava savi toimii myös vesieristeenä. Vanhimmat Suomen säilyneet savirakennukset ovat yli 200-vuotiaita. Massiivisavi rakentaminen Savirakennuksia on Suomessa tehty pääasiassa niin sanotulla massiivisavitekniikalla
Pitkä historia: Suomen ensimmäinen kesänäyttelypaikka. Omia ja muilta löydettyjä ideoita on monia, ohessa muutamia vieraillusta kohteista. Puupinta kestää kulutusta ja vanhenee kauniisti. Keittiön puumateriaalin valinnassa on hyvä miettiä, mikä puulaji sopii minnekin. Tilankäyttö: yksinkertaisissa parakkimallisissa auloissa puolilämmintä näyttelytilaa. www.virpiyli-vakkuri.com Urpolan Kartanon majoitus- ja ravintolatoimintojen yhteyteen on vuosien myötä kasvanut mielenkiintoinen kokonaisuus: Viikinkisauna . Vanhan maalaistalon pihapiirissä on kotigalleria, aittapuoti ja kesäkahvila sekä kivityöateljee. Valttina monipuolisuus: Tukiaisen ateljee töineen, vierailevat taiteilijat, kahvio, vuokrattavaa tilaa, yleinen savusauna joka viikko. sadan raja rikki ensi kesänä mikään niistä ei anna niin hienoa tunnetta kuin ruokokatto. Ruoko taipuu näyttäviin yksityiskohtiin jiireissä tai vaikka katosta seinäpinnaksi. Itse suosisin harjarakenteen ja ikkunoiden pellityksiin kuparia, jolla saa viimeisteltyä rakennuksen ilmeen. Kuva: TTS. hyvä esteettinen suunnittelu kestää aikaa paremmin. Puiset keittiökaapit voi kierrättää elinkaarensa loppupäässä energiaksi. www.lastu.fi Ekologisen keittiön varsinainen suunnitteluohje arkkitehdeille, puusepänverstaille ja muille keittiön suunnittelusta kiinnostuneille valmistuu ensi kevään aikana. Ekologinen keittiö -hanke on osa Puurikastamo -hankekokonaisuutta. Lisäksi keskuksen yhteydessä olisi tilaa muutamille omakotimallitaloille. Maallemuuttajien värikästä luovuutta. Ulkonäöllä on suuri vaikutus ekologiseen arvoon; Työtehoseuran kehittämä ekologisen keittiön malli on valmistettu puusta. Kodin pintojen tulee olla helposti siivottavia, säilytystilojen riittäviä ja asumisen toimintojen sujuvia. Kun keittiö toimii hyvin, asukkaalla ei ole tarvetta remontointiin eikä uuden keittiön hankintaan. Lisää vastaavia tulee kotisivuillemme. . värikäs tilkkuteemaan erikoistunut liike, Urpolan Kutomo . Työtason pinnoilta vaaditaan kulutuskestävyyttä, ja niihin sopii kovempi ja tasalaatuisempi puulaji, esimerkiksi koivu, tai hyvällä pintakäsittelyllä tammi tai saarni. Pomoottori ry:n kautta saadun Leader- rahoituksen turvin hahmotellaan nyt eri vaihtoehtoja keskuksen perustamiseksi. Toiveena olisi saada jotain pysyvämpää vuokratilojen sijaan. Kehitys-, koulutus- ja tiedotustoiminnan lisäksi mietinnässä on teemaan liittyvän tietotaidon ja materiaalien myynti osana keskuksen toimintaa. teemana käsinkudotut matot sekä Taideyhdistys Itu, joka järjestää taidenäyttelyjä ja -tapahtumia. Keittiömateriaalina pitkäikäinen ja helposti huollettava kotimainen puu on ekologisin. Tapahtumia, lasten kesäleirejä, kerho- ja näyttelytoimintaa, Aikuiskoulutusinfoa opettajille ja rakennusalan ammattilaisille. Hanke saa rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastolta. Minna Kuusela projektipäällikkö, TTS Lisätietoa: www.puurikastamo. fi. Ekologisen keittiön tekniikan on oltava mahdollisimman energiatehokas. Kierrätys on myös tärkeä osa keittiöajattelua. metsän kasvatuksesta ja materiaalin kuljetuksesta tuotteen purkamiseen ja materiaalin hävittämiseen. Tätä helpottamaan on hankkeessa valmistunut Puisen keittiön hoito-opas. Taidekeskus Purnu Orivedellä. Keskuksessa olisi tilaa järjestää Luomuran koulutuksia ja luentoja, pitää yllä jatkuvaa näyttelytoimintaa, toimittaa lehteä, toteuttaa koerakentamista, ja miksei myös järjestää Terve Talo -messuja. www.purnu.fi Porin rakennuskulttuuritalo Toivo on Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus, josta saa vanhojen puurakennusten korjausneuvontaa ja tietoa perinteisestä rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista. Puisen keittiön hoito-opas: www.tts.fi/kauppa Ateljee-Galleria Virpi & Orbi sijaitsee hämäläisessä perinnemaisemassa Pälkäneellä Vuolijoen kylässä. Ruokokattoja on tehty perinteiseen ja nykyaikaiseen tyyliin ja sekä jyrkkiin että loiviin kattoihin. Tänä kesänä on useampia satoja kattoneliöitä katettu ruoko- katteelle epätyypillisen loiviin kattoihin, joissa kattokulma on ollut vain noin 14 astetta. Rakennuksen ilme muuttuu hurjasti, kun vanhan pellin päälle laittaa 30 senttiä paksun kerroksen ruokoa ja painopuut siihen päälle! Tällä konstilla saa vaikka vanhaan piharakennukseen uutta arvokkuutta. Suomeen kaivataan uusia ruokoyrittäjiä, jotta suunnitelmallinen ruovikoiden leikkuu saadaan käyntiin ja kotimaisia ruokonippuja ja -levyjä tulisi rautakauppoihin ja puutarhamyymälöihin. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia puutuotteita. Leikkimökin tai pihavajan katon voi itsekin tehdä harjoitustyönä, mutta omakotitalon katto kannattaa jättää ammattimiesten hommaksi. Asennusniksit voi opetella ruokokaton asennusvideosta tai oppaista, joita laadittiin Turun ammattikorkeakoulun vetämän COFREEN -hankkeen aikana. Myös virallinen RT-ohjekortti laadittiin hankkeen aikana ja se julkaistaan marraskuussa 2013. Rauli Lautkankare Lisätietoa: www.cofreen.eu www.ruokorakennus.fi Ekologinen keittiö syntyy puusta Työtehoseurassa (TTS) on käynnissä Ekologinen keittiö -tutkimushanke, jonka tuloksena syntyy ekologisen, puurakenteisen keittiön kokonaiskonsepti ja kaksi toteutettua mallikeittiötä. Keittiö on suunniteltu suunnitteluyhteistyöryhmässä, jossa oli mukana asiantuntijoita muun muassa Aalto-yliopistosta ja Marttaliitosta. Kierrätysinnokkuuteen vaikuttaa oleellisesti jäteastioiden määrä keittiössä. Uudenlainen kierrätyskaappi, jossa on tilaa 7?8 jätejakeelle, kuuluu osana ekologiseen keittiökalustekokonaisuuteen. Hyvällä hoidolla puurakenteinen keittiö pysyy kauniina ja kestää pitkään. Suunnittelussa korostetaan toimivuutta, kestävyyttä ja energiatehokkuutta sekä materiaalien elinkaarta. Keittiön ekologisen arvon laskemisessa on otettava huomioon kalusteen koko elinkaari . TERVE TALO 2013 11 www.maaseutupolitiikka.fi/ytr Uusi Luomurakeskus Höyrylinna Paraisilla on rakennettu kevytsavitekniikalla. Kuva: Mikko Tuononen. Luomurassa on vähitellen kypsynyt ajatus omasta ?keskuksesta? Tampereen työssäkäyntialueella. Myös asiasta innostuneita kattomestareita tarvitaan, jottei aina tarvitse etsiä sopivia kattoasentajia ulkomailta. Miten ruoko sitten asennetaan katteeksi. pölkkysavitekniikalla rakennettu sauna ja tupakokonaisuus, Tilkkutex . Toivossa on myös korjaustarvikemyymälä. www.pori.fi/toivo Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu on värikäs taidekoulu ja rakennusalan toimintakeskus Lapinlahdella. www.urpolankartano.fi Euroopan maa seudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Kaapistojen runkoihin sopii pehmeämpikin puulaji, kuten mänty tai kuusi. Mallikeittiöissä on runkomateriaalina vaneri, ja ovet ovat koivuviilupintaista rimalevyä. Toimivuus on kestävässä keittiösuunnittelussa oleellinen lähtökohta. Kattomestari on kattomestari, mutta käsistään näppärä oppii asentamisen muutamia nippuja katolle tasattuaan
Sieltä avautuu myös järvinäköala. Ekologiset materiaalit Talosta tuli hirsirakenteinen ja sen toimitti Tervolassa toimiva Vaaran Aihkitalot Oy. Mikolle tärkeä valintaperuste oli hirren laatu. sisäänkäynti, jonka kautta päästään kodinhoitohuoneeseen ja sisäsaunaan. Osittain lasitettu kuisti toimii kesäaikaan ruokailutilana. TERVE TALO 2013 12 Savirappausosaamista rakennusalan koulutukseen TTS:n pintakäsittelyn kouluttaja Hanne Kenttämies ja Eesti Maaülikoolin projektipäällikkö Sirje Keskküla innostuneina Eestin pilottityöpajassa. Viljelyn tapauksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kitkemisen ja kastelun tarve vähenee, kun maankäyttö ja kasvillisuus suunnitellaan sellaiseksi, että ei-toivottujen kasvien elintila jää pieneksi ja sadevesi varastoituu maaperään mahdollisimman hyvin. Tuholaistorjunnan ja lannoituksen tarvetta vähennetään istuttamalla kasvit toistensa kasvua tukeviin ryhmiin. permaculture) tulee englannin sanoista permanent (agri)culture eli pysyvä viljely/kulttuuri. Käsitteen kehittivät australialaiset Bill Mollison ja David Holmgren 1970-luvulla. Suomeksi permakulttuuria on kutsuttu muun muassa pysyväiskulttuuriksi ja ikiviljelyksi, mutta vakiintunutta suomenkielistä termiä ei permakulttuurin rinnalle ole syntynyt. Yhden jäte on toisen resurssi Kuten sanat permanent, pysyvä ja iki kertovat, permakulttuurin käsitys kestävyydestä on vaativa: tavoitteena on suunnitella sellaisia ihmiselämää tukevia järjestelmiä (ruoantuotantoa, asumista, taloutta, koulutusta, kulttuuria jne.) jotka voivat periaatteessa toimia ikuisesti. Kuten ihmisen koskemattomissa ekosysteemeissä, niin myös ihmisen elinympäristöissä todella kestävä systeemi uusintaa itse itsensä, eikä sitä ole pakko muuttaa esimerkiksi resurssien loppumisen tai ympäristön kulumisen takia. Permakulttuuriajattelun mukaan kestävään järjestelmään ei ole tarvetta tuoda jatkuvasti ulkopuolelta uusia resursseja, kuten lannoitteita tai lainattua rahaa. Hyvin toimiva kestävä systeemi ei tuota jätettä, vaan yhden toiminnon jäte on toisen resurssi. Huolellisella suunnittelulla voidaan vähentää ylläpitoon tarvittavan työn määrää. Rakennusten suunnittelussa permakulttuurin Kanat huolehtivat pintamaan kuohkeuttamisesta ja tuholaistorjunnasta. Kuva: Flickr. periaatteita hyödyntämällä voidaan parantaa asuinympäristön toimivuutta, järjestää monipuolisia toimintoja pieneen tilaan sekä säästää energiaa. Omaa talouttaan voi ohjata permakulttuurin periaatteiden mukaan sellaiseen suuntaan, jossa se ei ole riippuvainen vain yhdestä tulonlähteestä. Eurooppalainen ECVET -järjestelmä varmistaa ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtoa niin, että tutkinnot hyväksytään kaikissa EU-maissa. Päädyimme rakennettuun päärakennukseen yksikerroksiseen taloon, jonka oli pesiytynyt home. Käyntini Pohjaratkaisussa on muistujälkeen tutkin Rantalan tule- mia perinteisestä parituvasta. valle päärakennukselle useita Pääovi on talon keskellä ja teleerilaisia suuntavaihtoehtoja visiotila ja tupakeittiö sen mokäyttäen fengshuin menetelmiä. Ruotsissa, Saksassa tai Englannissa. Ekorakentamista on tulossa rakennusalan ammattikoulutukseen! Kaksivuotinen hanke jatkuu 30.9.2014 asti. Marja Salmenmäki TTS Talonrakennus NCPP:n projektipäällikkö www.northernclay.eu Fengshuita pohjoissavolaisessa maalaistalossa Kiinalaiset ovat käyttäneet fengshuin moninaisia menetelmiä vuosituhansien ajan. Tavoitteena heillä on ollut tuoda sen avulla elämään turvallisuutta ja hyvinvointia. Fengshuissa on menetelmiä, joiden avulla pyritään tavoittamaan paikan henki, eli genius loci, kuten länsimaiset arkkitehdit asian ilmaisevat. Fengshuin kompassimenetelmät antavat tulkitsijalleen eräänlaisen magneettikuvan siitä, millainen tilan tuntu mihinkin suuntaan rakennetussa talossa olisi ja miten se saataisiin viritettyä suotuisaksi. Paikan henkeä ja energiakaavioita Yrittäjä ja henkilöstövalmentaja Mikko Kokkonen asuu sukutilallaan Kuopion Kurkiharjussa, Rantalan tilalla. Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet. Vihreä sivistysliitto, 2012 Chiara Lombardini-Riipinen ja Olli Riipinen: Aikidoa luonnon kanssa. Viljelyyn liittyvät permakulttuurin menetelmät ovat tuttuja monista muistakin luonnonmukaisen ruoantuotannon systeemeistä. Tuloksena on myös ohjeet ammatilliseen opetukseen sekä savirappauskoulutuksen toteuttamiseen eri kohderyhmille. Northern Clay Plaster -projektin tuloksena on aineisto ja osaamista kouluttajille ja koulutettaville. Vanhastaan tiedetään, että kaikkia munia ei kannata panna samaa koriin ja että jätteen tuottaminen on haaskuuta. Permakulttuurin kiehtovuus on siinä, että se kokoaa yhteen joukon perustavaa laatua olevia kestävän elämäntavan periaatteita ja johtaa niistä käytännöllisiä menetelmiä, joita voi soveltaa elämän eri osaalueilla. Savirappauksen ammattitutkinnon voi jo nyt suorittaa osasuoritusten kautta eri puolilla Eurooppaa. Pian voit aloittaa opinnot myös Suomessa, ja jos kiinnostut, jatkaa opiskelua esim. Hankkeessa Eesti, Ruotsi ja Suomi koostavat eri EU-maissa kehitettyä savirappauksen koulutusaineistoa rakennusalan ammattikoulutuksen käyttöön. Nyt talo oli oleskelutiloihin saatiin runsaaspäätetty sairastuneena, pienenä ti avaruutta käyttämällä saksija muutenkin nykytarpeisiin so- ristikoita. veltumattomana purkaa. Paikalla käynti ja maiseman Perinteisen havainnointi fyysisillä aisteilla on aina kaiken arkkitehtisuun- parituvan henkeä nittelun lähtökohta. Aurinko paistaa kuistille sopivasti aamiais- ja lounasaikaan. lemmin puolin. Hirsien välissä on eristeenä pellavaa ja yläpoh- Pohjaratkaisussa on muistumia perinteisestä parituvasta. jassa selluvillaa. Muovimateriaalit on jätetty pois ja se takaa talon hengittävyyden. Kuva: Mikko Tuononen Työtehoseura ry (TTS) on tutkimus- ja koulutuslaitos, jossa yli 7000 opiskelijaa saa vuosittain ammatillista koulutusta. TTS vetää kansainvälistä savirappauksen koulutushanketta, Northern Clay Plaster -projektia (NCPP). Permakulttuurisuunnittelu lähtee aina liikkeelle kyseessä olevan paikan ja tilanteen huolellisesta tarkkailusta ja analysoinnista. Kestävän elämän tavan periaatteita Permakulttuuri liitetään yleensä viljelyyn ja puutarhanhoitoon, mutta sen periaatteita voi soveltaa monilla muillakin elämän osa-alueilla. Partnerit rahoittavat projektista 25 prosenttia. Hankkeessa tuotetaan savirappauksen koulutusaineistosta Eestiin, Ruotsiin ja Suomeen mukautetut versiot, joissa otetaan huomioon pohjoiset ilmasto- ja kulttuuriolot. Talo sijoitlaista talkkunaa. Sain yhteydenoton Ranta- tui lopulta kalliokumpareen lasta kesällä 2006. Makuuhuoneet Energiakaavioita vertailemalla ja Mikon työhuone ovat rivissä karsin pois mahdottomimmat talon takaosassa. versiot ja jäljelle jäi kaksi. Hirret ovat pohjoisen hitaasti kasvanutta puuta eli aihkia. Maalämpöpumppu on niin sanottu yhdistelmäpumppu, joka ottaa talteen myös uunien hukkalämmön. Kristiina Mäntynen Lisätietoa: www.fengshui.fi www.fengshui-arkkitehti.fi Mitä on permakulttuuri? Permakulttuuri on ekologisen suunnittelun menetelmä, jota voidaan hyödyntää muun muassa asuinympäristöjen ja ruoantuotannon suunnittelussa. Permakulttuurin lähtökohtana on tarkkailla miten luonnon prosessit toimivat ja suunnitella ihmisen toimintaympäristöjä luonnon toimintatapoja hyödyntäen ja vahvistaen. Permakulttuuriajattelun taustalla on neljä eettistä periaatetta: Huolenpito maasta, huolenpito ihmisistä, kasvun/ kulutuksen sääntely sekä tuotosten reilu jako. Permakulttuuri (engl. Tavoitteena on synnyttää järjestelmiä, joiden osien välillä on mahdollisimman paljon kytkentöjä. Näin systeemin jokainen osa on usean muun osan tukema, eikä häiriö yhden osa-alueen toiminnassa romahduta koko systeemiä. Mikä permakulttuurissa sitten on uutta. Vihreä sivistys- ja opintokeskus Visio, 1998. http://pohjoinenpermakulttuuri. wordpress.com. Niihin Rakennuksen edessä on luonnostelin kolme pohjaratkai- niin sanottu paraatipiha, jonka suuntaan oleskelutilat avautuvat. Eestistä siihen osallistuvat Eestin maayliopiston maatalousrakentamisen laitos Tartossa ja pieni virolainen savirakennusaineiden valmistaja Saviukumaja OÜ Põlvassa. Ruotsalainen hankepartneri on Göteborgin yliopiston ra- kennusperinteen laitos Mariestadissa. Mukana on tietysti myös Luomura ry. Suomesta hankkeessa ovat mukana Työtehoseura ja Luonnonmukaisen Rakentamisen Keskus. Hän pyörittää ?Fengshui sua. naapurissa asuvan tuo elämään Keskusteluveljensä kanssa yriturvallisuutta ja jen myötä toinen tysvalmennukseen hyvinvointia.? suuntavaihtoehto keskittyvää yritystä karsiutui pois ja sekä tuottaa tilalla sukuperinnettä jatkaen savo- päädyimme nykyiseen rakennuspaikkaan. 1950-luvulla luoteisreunaan. Talo lämpenee pellosta saatavalla maalämmöllä sekä omasta metsästä saatavalla puulla. Pitkulaisessa talossa on kaksi uunia, joista keittiön puoleista leivinuunia lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin. Aineiston on eri EU-projekteissaan koonnut kansainvälinen Savirakentamisen Koulutuskeskus Mecklenburgissa Saksassa. Hankkeen rahoittaa Euroopan komissio elinikäisen oppimisen Leonardo da Vinci -ohjelman kautta. Vanhan navetan ja kanalan puoleisessa päädyssä on talouspiha, jonka puolella on kurasisäänkäynti. Katetun kuistin puolella on ?puhdas. Netistä löytyy paljon englanninkielistä materiaalia permakulttuurista. Jenny Turunen Lähteet ja lisätietoa: Riikka Kaihovaara: Riippumaton puutarha
Ne ovat tuottaneet terveysongelmia joillekin herkimmille yksilöille. Kiinteän laadukkaan tietoliikenneyhteyden kautta voimme siis huomioida varovaisuusperiaatteen, kuten Ranskan säteilyviranomainen tuoreessa raportissaan. Myös sähkö- ja vesimittareiden etäluenta on mahdollista. Siihen sairastuu puolet hometaloille altistuneista. Parantavaa hoitoa ei ole. Yhteiskunta ei auta sairastuneita, sillä Suomessa sairaudella ei ole diagnoosinumeroa, toisin kuin monessa muussa maassa (esimerkiksi Japani T65.9, Saksa ja Itävalta T78.4). Joissakin työpaikoissa hajusteiden käyttöä on rajoitettu, sillä ne aiheuttavat paljon oireita. Näin asuinympäristössä vältytään etäluentajärjestelmän ympärisäteileviltä keskitinantenneilta, jotka lähettävät tietoa muutaman kotitalouden osalta lähimmän matkapuhelinmaston kautta sähköyhtiölle. Kunnat tukevat Ranskassa vaaditaan lisäk- taloudellisesti näitä hankkeita. si, että mittauskampanjoiden Valokuitu on kiistatta osa kestäavulla parannetaan käsitystä vää kehitystä. Toinen tapa olisi kuljettaa rungot rajakaupunkien konesahoille. Gonzales, Maria, Sami ja Lotta toimivat painoina kun Espiritu naulaa Isonrummun kalvoa tiukalle. Parissa viikossa on rumpu valmis uskonnollisiin ja muihinkin juhliin.. Valokennettava niin, että se kattaa kuidun voi vetää kerrostaloja95 prosenttia Manner-Suomen komosta kaikkiin huoneisiin. väestöstä kolmen vuoden ku- Pistokkeen kautta saa internetluessa ja 97 prosenttia viiden yhteyden ilman modeemia. Koska lähes kaikissa modeevuoden kuluessa?, Yleisradio meissa on nykyisin langaton kertoi 30.10.2013. Radiotaajuuksien mittauk- toiminto oletusarvona, on tälsista ympäristössämme ei ole lainen suora Ethernet-yhteys vähiten käyttäjää altistava. Herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja ja kouluja, pyritään suojelemaan. Alle sadan metrin päässä voimajohdosta olevat asunnot lunastetaan. Suomalainen Rio de Pasos . Niiden avulla kymmenettuhannet yliherkät voisivat saada takaisin mahdollisuuden elää normaalia elämää ja toiset kymmenettuhannet eivät koskaan sairastuisi. ANSES siirtokapasiteetti, se on häiriöilmaisi huolensa erityisesti tön, kuluttaa vähän energiaa, 4G-järjestelmän laajamittaisen eikä siihen liitetä mitään selkäyttöönoton vaikutuksista, laisia terveysvaikutusepäilyjä, koska järjestelmä lisää väestön joista edellä oli viitteitä. altistumista mikroaalloille. Uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa kuitu tulee pakolliseksi ensi vuodesta alkaen. Valokuitu on Putkiremontin yhteydessä kestävää kehitystä kuitu voidaan ottaa käyttöön ?Suomessa 4G-verkko on ra- vanhoissakin kohteissa. on eniten langatradiotaajuisille verkoille. Olisiko tässä Suomen uusi terveys- ja vientivaltti? Laura Unnaslahti Lisätietoa: laura@unnaslahti. com, www.hajusteyliherkkyys. com. Asuin- sata vuotta?, kommentoi Nisse ympäristön merkittävimmät Husberg Helsingissä järjestesäteilylähteet kartoitetaan, ja tyssä seminaarissa elokuussa lisäksi selvitetään, millä tekni- 2012. sillä keinoilla säteilyn tehotiheValokuidulla on suuri tiedonyksiä voidaan laskea. Hyvälle asuinympäristölle on perustelut ja jokainen voi halutessaan pyrkiä toimimaan omakohtaisesti asian parhaaksi. Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen Lisätietoa: www.suomensyh.fi www.sahkoailmassa.fi Hannah Lapinlahdelta aloitti kauan suunnitellun keramiikkakerhon kylän naisille. Luomuran kummikohde Karibialla Rio Limpio on noin 3000 asukkaan pieni kylä Dominikaanisen Tasavallan vuoristossa lähellä Haitin rajaa. Puuttuu vain kaiteen tervaus karibianmännystä itse poltetulla tervalla sekä kalkitukset seinien rappauksiin. Terveyttä tukevat tai tuhoavat talot Japanissa Chibassa on chemiless town eli vähäkemikaalipäästöinen kylä. Askelten virta -yhdistys tukee paikallisia kehitysaskeleita ja Luomura on ottanut paikallisen Vihreän Keskuksen kummikohteekseen. Vihreä Keskus on eräänlainen perusasioiden oppimiskeskus, jota riolimpiolaiset ja suomalaiset kehittävät yhdessä. Lauta ei laadussa paljon häviä konesahatulle, mutta tämä paikallinen hitaampi systeemi jättää kaikki tuotot palkkoina kylään. Maailman terveysjärjestö WHO on aiemmin 2002 luokitellut pientaajuiset magneettikentät (yli 0,4 µT) mahdollisesti syöpävaaralliseksi lapsille. Ranskan terveysviranomainen, ANSES, julkaisi lokakuun puolivälissä katsauksen langattoman teknologian terveysvaikutuksista ja otti kantaa asuinympäristön altisteisiin: ?Ottaen huomioon teknologian laajamittaisen käyttöönoton, ANSES kehottaa väestöä, eritoten lapsia ja kännykän suurSuomessa juuri Ranskassa alle kuluttajia, rajoitsadan metrin päässä käyty keskustevoimajohdosta olevat lua, vaikka meillä tamaan altistusta asunnot lunastetaan.. Chicho, Gonzales ja Confesor ihailemassa kättensä jälkeä. Oireet häviävät vähitellen raittiissa ilmassa. Suomessa lähes 40 000 ihmistä on menettänyt työ- tai opiskelupaikkansa kemikaaliyliherkkyyden takia ja noin 20 000 ihmistä on sen vuoksi pysyvästi työkyvyttöminä. Vielä useammalla sairaus vaikeuttaa arjesta selviämistä. Varsinkin sopivan asunnon löytäminen on haastavaa, ja osa sairastuneista joutuu yöpymään ulkona. on rakennettu vähäpäästöisistä materiaaleista ja sisustettu niin, että sisäilman kemikaalien määrät ovat todella pienet. Projektissa useat eri tieteenalat (muun muassa lääketiede ja insinööritieteet) yhdistävät osaamisensa tavoitteenaan tulevien sukupolvien terveys. Kansainvälisissä tutkimuksissa on raportoitu jo kohdussa sairastumisia. Kemikaaliyliherkkyys on vakava, krooninen ja fyysinen sairaus, jossa jo pienet määrät hengitysilman kemikaaleja ai- heuttavat niin vaikeita oireita, että henkilö ei pysty jatkamaan tilassa olemista tai työskentelyä. Taudille tyypillisiä ovat neurologiset oireet (esimerkiksi voimakas päänsärky), hengitystie-, iho- ja limakalvo-oireet (esimerkiksi vakavat hengitysvaikeudet ja sietämätön kutina), ruuansulatuselimistön oireet (esimerkiksi pahoinvointi), verenkiertohäiriöt sekä monet yleisoireet (esimerkiksi valtava uupumus). Tuloksena on rakennuksia, joiden sisäilma tukee ihmisten terveyttä. Suomea voidaan pitää monin paikoin Chiban chemiless-kylän vastakohtana: muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan merkittävästi kosteusvaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa tiloja käyttää jatkuvasti lähes 300 000 ihmistä. Päivittäin jopa 94 000 peruskoululaista altistuu homekoulujen päästöille. Langattomia modeemeita on vältettävä, mikäli halutaan panostaa sähköympäristöön. Valokuidun kautta saa käyttöönsä kiinteän puhelimen, joka on suositeltava erityisesti lapsiperheissä. Erityisen nopeasti lisääntyy kemikaaliyliherkkyys. Japanin ?Chemiless Town?: www.waset.org/journals/waset/ v30/v30-212.pdf Justeerisahausta eli laudan halkaisua käsipelillä. Sen rakennukset . TERVE TALO 2013 13 Säteilevät asuinympäristöt Ottakaamme oppia Ranskasta. Ranskassa valtioneuvosto on hyväksynyt toimenpiteet, joilla vähennetään väestön altistumista matalataajuisille sähkömagneettisille kentille, joita voimajohdot synnyttävät. Ja toivottavasti näin saatiin pari työpaikkaa synnytettyä. Vihreä Keskus . asuintalot, koulu, kirjasto ja sairaala . Lisäksi televisiolähetysten vastaanottamiseen on mahdollista. ?Valokuitu kestää väestön altistumisesta. Lisäksi sen voi saada muista kemikaaleista, joko voimakkaan tai pitkäkestoisen altistuksen myötä. Yhä nuoremmat ikäluokat sairastuvat. Insinööripoikaystävä Sami rakentaa uunia ja ennen vuodenvaihdetta on tarkoitus polttaa ensimmäinen uunillinen pieniä taideteoksia. Yli 200 rakennusaineen ja sisustusmateriaalien päästöt mitattiin, ja vain vähäpäästöisimmät kelpuutettiin jatkoon. Kohderyhminä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, joille on kasaantunut merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia ylitsepääsettämättömiä vaikeuksia Yhdistys nostaa esille epäkohtia ja välittää niistä tietoa kansalaisille, materiaalinvalmistajille, rakentajille ja rakennuttajille, viranomaisille, poliittisille päättäjille, tutkimuslaitoksille, järjestöille ja alan asiantuntijoille sekä tekee esityksiä eri instansseille epäkohtien poistamiseksi. Yhdistys järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, koulu- tus- ja kurssitoimintaa, osallistuu julkiseen keskusteluun tiedotusvälineissä, laatii ohjeita eri asianosaisille ja järjestää tuki- ja tiedotustoimintaa asukkaille sekä lähestyy kirjelmin ja käynnein valtion ja kuntien luottamushenkilöitä. Lisätietoa: www.asumisterveysliitto.fi Taiteellisenpuoleinen puukaide Vihreän Keskuksen uudessa maisemamökissä. Valtioneuvosto pitää uskottavana, että nämä sähkömagneettiset kentät lisäävät lapsuuden leukemiariskiä, vaikka tieteellinen näyttö ei ole varmaa. Altistuksen vähentämiseksi kansalaisia on päätetty informoida riskeistä. Voimalinjat pyritään vetämään sellaisia reittejä, joilla ei ole paljon asuntoja. Hyviä tunnelmakuvia paikallisesta elämästä, luonnosta ja monipuolisesta yhteistyöstämme löytää sivuilta www.riolimpio.info. Mikko Tuononen Asumisterveysliitto opastaa ja nostaa esille epäkohtia Asumisterveysliitto AsTe ry toimii terveellisen ja turvallisen asumisen ja asuinympäristön sekä hyvän rakennustavan, kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen kulttuurin edistämiseksi. Yhdistyksen toiminnan keskeinen painopiste on home- ja kosteusvaurioiden ennaltaeh- käiseminen ja asumisterveysongelmista kärsivien opastaminen. Teemme vuosittain 2?4 viikon työlomamatkan sinne. Lisäksi tulevat kotien, työpaikkojen ja oleskelutilojen kosteusvaurio- ja muut kemikaalipäästöt. Kemikaaliyliherkkyys vie työkyvyn Osa ihmisistä on jo sairastunut sisäilman kemikaaleista pahoin, ja muut ovat vaarassa. Todellinen ratkaisu olisivat terveelliset ja vähäpäästöiset sisätilat, joiden käytössä pyrittäisin säilyttämään vähäkemikaalisuus. Painotomia verkkoja tamme erityisesti maailmassa. matkapuhelimille altistumista, Suomessakin kansalaiset voimutta myös kokonaisvaltaista, vat vaikuttaa asuinympäristöiantennien säteilyn aiheuttaman hinsä perustamalla valokuitualtistuksen huomioimista.? osuuskuntia
Yksityis-. Kaikille on tärkeätä sosiaalinen kestävyys, yhteisöllisyys, vaikka sitä toteutetaan eri tavoin. Idyllisen ympäristön lisäksi Isnäs on vi- vaikeuttavat yhteisöjen perustamista ja olemassa oloa. joita voidaan luonnehtia ekokyliksi. Ekokylän määritelmä ei ole vakiintunut. jestetään juhlia ja yhteisruokaiKorttelin piharakennukseen luja. rakennettiin paljon yhteisiä tiYhteiskäytössä olevassa vieloja, joissa syntyy tilaisuuksia rashuoneessa yövieraat voivat luontevaan päivittäiseen yhtei- majoittua omassa rauhassaan. söllisyyteen. Tontteja on kaikkiaan 42, kooltaan 1700?2300 neliömetriä. perusteilla, rakenteilla tai jo monia elämänvaiheita kokeneita . Olennaista on myös yhteys läheiseen 80 hehtaarin vanhana metsänä suojeltuun Elämänmäkeen. Paikka on toiminut viime vuosisadan alkupuolella osana tuolloin kansainvälisestikin tunnettua Elämänmäen luontais- ja hermoparantolaa, jonka perintö heijastuu myös yhdistyksen tarkoituksessa ?edistää kaikenikäisten ihmisten henkistä tasapainoa, luovuutta, terveitä elämäntapoja ja yhteisöllisyyttä sekä omaehtoisuutta vahvistavaa yhteisöllistä kulttuuria?. Katajamäki on myös toteuttanut kehitysyhteistyötoimintaa erityisesti parannusperintöihin liittyen Intiassa. Annikilla asuu tällä hetkellä 55 asukasta 23 omistus- ja vuokra-asunnossa. 15 tontista myytyjä on kuusi ja alueen toinen talo valmistuu kesäksi 2014. Rakennusoikeutta on 20 prosenttia tontin pinta-alasta. Kyläläiset valitsevat itselleen sopivan asumismuodon: Omakotitalon rakentaja saa paljon tilaa puutarhalle, yhteisöasu- jalle 2000 neliömetrin tontin 400 m2:n rakennusoikeus riittää kahden tai kolmenkin talouden tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä Edesbystä muodostuu monimuotoinen, asukkaidensa valintojen värittämä kylä, jota yhdistää ennen kaikkea rakkaus perinteiseen kulttuurimaisemaan ja -asumismuotoon. Yhdeksän talon paikkaa on vielä rakentamatta. Kylässä asuu vakituisesti lähes 20 aikuista, lapsia on kymmenkunta. Paikalla on myös vieraillut runsaasti alkuperäiskulttuurien edustajia eri puolilta maailmaa. Katajamäellä harjoitetaan pienimuotoista puutarhan- ja mehiläisten hoitoa sekä runsasta metsäantimien keräilyä, villivihannesten hapattamista yms. Vieraita otetaan vastaan erikseen sopien (katajamaeki@gmail. com) erityisesti talkootarpeisiin. Nettisivut ovat valmisteilla. Kai Vaara Annikki eli Annikinkadun puutalokortteli on kaupunkiyhteisö, joka sijaitsee Tampereen keskustan kupeessa Tammelan kaupunginosassa. Metsäiseen maastoon on rakennettu kymmenen erilaista asuintaloa ja meren rantaan yhteinen savusauna. Vanhempi omakotitalo toimii yhteistilana, vuokra-asuntona ja leipomona. Asuinrakennuksia on 3?5, joista kolme on myös rakenteilla. Useat taloudet tuottavat itse sähkönsä tuulimyllyllä tai aurinkopaneeleilla, ja jotkut pärjäävät ilman vesijohtoa. Alue toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on käynnissä. Tapahtumia järjestetään jonkin verran edelleen, mutta nyt painopiste on enemmän talkoissa. julkaistaan kolme käsikirjaa ekoyhteisöille. Ekokylät nähdään yhtenä mahdollisuutena maaseudun elinvoiman kehittämisessä. SKEY on mukana kansainvälisissä verkostoissa ja hankkeissa. Maata on noin kahdeksan hehtaaria. Katajamäki on toiminut hakevoim Mia Saloranta SKEY ry:n puheenjohtaja tapahtuma- ja kokoontumispaikkana käynnistymisestään vuonna 1993 aina yhteistalon paloon asti vuoden 2010 lopulla. Ne ilmestyvät suomeksi osoitteeseen balticecovillages.eu/fi. Tänä vuonna päättyy Itämeren maiden yhteinen hanke, jossa mm. Vanha koulu kylän naapurissa ostettiin äskettäin yhteisölle, se mahdollistaa uusia toimintoja. Tavoitteena on myös kertoa ekokylistä ja niiden merkityksestä yhteiskunnassa sekä käsitellä haasteita, jotka Kylä niittyjen ja peltojen ympäröimänä Labbyn biodynaamiselle maatilalle kaavoitettu Edesby sijaitsee itäisellä Uudellamaalla, Loviisan merellisessä Isnäsissä. Pernajanlahden luonnonkauniiseen rantaan on matkaa noin 2,5 kilometriä. Väliaikaisasukkaina on kansainvälisiä vapaaehtoistyöntekijöitä ja kesävierailijoita, jotka pystyttävät alueelle tiipiinsä ja jurttansa. Yhteisöstä löytyy luomuviljelijä, luomuleiväntekijä, hirsiveistäjä, satulaseppä, kupparikansanparantaja, kustantamo sekä osuuskuntamuotoinen Livonsaaren osuuspuutarha. Rakennuksissa näkyy kokeilunhalu ja luonnon arvostaminen: perinteisten hirsitalojen lisäksi löytyy muun muassa monenlaista savirakentamista sekä olkea ja ruokoa. Edesby on lähtökohtaisesti ekologinen paikka asumiseen: etelään ja lounaaseen viettävillä tonteilla on loistava mahdollisuus hyödyntää muun muassa passiivista aurinkoenergiaa. Edesbyn uusi kylä rakentuu keskiaikaisen kylän muinaisjäännösalueen viereen. TERVE TALO 2013 14 Suomen ekokylät Suomessa on toistakymmentä yhteisöä . Kuva: Mikko Tuononen. Katajamäen yhteisö Vilppulassa Katajamäen yhteisö sijaitsee Elämänjärven ja Elämänmäen suojelualueen tuntumassa Vilppulassa, pohjoisella Pirkanmaalla. Yhteisössä on noin kymmenen asukasta. Asukkaiden ikähaarukka ulottuu yksivuotiaasta eläkeläisiin. Kortteli on rakennettu vuosina 1907?1909 ja se on viimeinen asuttu umpipihainen puutalokortteli Tampereella. Korttelin säilymisestä käytiin kovaa taistelua 1990-luvun alusta alkaen ja vuonna 2010 korttelin nykyiset omistajat ostivat sen Tampereen kaupungilta ja perustivat As Oy Tampereen Annikin. Vähäinen kuluttami- Tampereen Annikki Katajamäen maisemissa on aikaisemmin toiminut Elämänmäen luontais- ja hermoparantola. Kansainvälisen ekokyläverkoston (Global Ecovillage Network) mukaan ekokylä on asukkaiden yhteistyössä suunnittelema asuinyhteisö, jossa tavoitteena on kokonaisvaltainen kestävyys, mikä tarkoittaa sekä taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen että kulttuurisen kestävyyden huomioon ottamista. Ekokylät ovat kukin omanlaisiaan, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy paljon. Yhteistyötä kehitetään erityisesti Itämeren ympäristössä. Yhteyksiä luomalla välitetään hyväksi koettuja käytäntöjä yhteisöjen avuksi. Osa kutsuukin itseään yhteisökyliksi. Taloudellista kestävyyttä tavoitellaan muun muassa omalla ruuan ja energian tuotannolla, mutta Suomen yhteisöissä korkea omavaraisuus on enimmäkseen vielä haave. Kulttuurinen kestävyys näkyy esimerkiksi perinteisten suomalaisten taitojen ja tapojen arvostuksena samalla kun haetaan kansainvälisiä vaikutteita. Ekologisissa käytännöissä ja teknologioissa, kuten luonnonmukaisessa rakentamisessa ja jätevedenkäsittelyssä, energian säästössä, ravinteiden ja materiaalien kierrättämisessä, luomuviljelyssä ja kulutuksen kohtuullistamisessa ekokylät ovat edelläkävijöitä. Eko- ja yhteisökylien verkosto SKEY Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry eli SKEY toimii ekoja yhteisökylien verkostona. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea yhteisöjen muodostumista ja kehittymistä. Huonokuntoiseen Annikki on pieni kylä keskellä kaupunkia kortteliin tehtiin täydellinen peruskorjaus, jossa asunnot kunnostettiin vanhaa kunnioittaen. Uusi verkosto on Baltic Ecovillage Network: balticecovillagenetwork.wordpress.com. Lisätietoa: rihmasto.fi/skey Edesbyn kylässä on kaikkiaan 42 ekorakentamiseen varattua tonttia. reä kylä, jossa tekemistä riittää ympäri vuoden. Emilia Näri Lisätietoa: www.labby.fi Livonsaaren yhte Vuonna 2005 perustettu Livonsaaren yhteisökylä sijaitsee Naantalissa, noin 35 kilometrin päässä Turusta. Yhteiskäytössä ovat kylän torialue, sekä lasten leikkipuistoksi kaavoitettu, valoisa luontoalue pellon ja tonttien tuntumassa. Alueelle laaditut rakennustapaohjeet ohjaavat terveeseen ja maisemaan istuvaan rakentamiseen. Pihasauna lämpiää Yhteisten tilojen avulla asukoko korttelin väelle kahdesti minen laajentuu oman kodin viikossa ja kerhohuoneella jär- seinien ulkopuolelle. Kylään kuuluu myös peltoa, kasvimaita ja kotieläinten tiloja. Lisäksi työn alla on kolme yhteisrakennuskohdetta. Muita rakennuksia ja rakennelmia on 13
TERVE TALO 2013 15 Kangasalan Yhteiskylä Kangasalan Yhteiskylän yhteinen mala lämmittää kaikki yhdeksän taloa. Kuva: Mia Saloranta. Kangasalan Yhteiskylä sijaitsee maalaismaisemassa, neljän kilometrin päässä Kangasalan keskustasta. Monet työskentelevät kotona sijaitsevissa työtiloissa. Kylässä on yksi yhteistalo, jossa on hakkeella toimiva lämpökeskus ja tila harrastuksia ja kokouksia varten. Jos pysyvä asuminen kiinnostaa, voi tutustumisen jälkeen hakea osakkuutta, ja lunastettuaan osakeyhtiön osakkeet, saa rakentaa talonsa vuokratontille. Nettisivulla voit liittyä sähköpostilistalle, jolla tiedotetaan Livonsaaren yhteisökylän tapahtumista. Mia Saloranta Lisätietoa: yhteisokyla.net Livonsaaressa on rakennettu muun muassa olkipaalielementeistä. Kukin asukas on yhtiön tasaveroinen omistaja ja vuokraa yhtiöltä rakennuspaikan, jolle rakentaa oman talonsa. Viljelijäperhe omistaa vanhan päärakennuksen ja vuokraa peltoja yhtiöltä. Kyläalueeseen kuuluu 1,9 hehtaaria rakennusaluetta ja kaksi hehtaaria peltoa. Kiinteistöyhtiö, jossa kaikki taloudet ovat osakkeenomistajina, on vuokrannut alueen kunnalta. Kiinteistöyhtiö vuokraa edelleen rakennuspaikat osakkeenomistajille. suosien lähiruokaa, terveitä elämäntapoja ja yhteisöllisyyttä. Tällä hetkellä yhteisöön kuuluu kaksi puutarhayrittäjää, rakentamisen ensi vuonna aloittava senioripariskunta, eläköityvät viljelijät sekä pian tilalle muuttava uusi viljelijäperhe. Ensimmäiselle senioritalolle on haettu rakennuslupaa ja suunnitteilla on myös kasvihuoneen rakennus. Asukkaat sopivat yhdessä rakentamisen suuntaviivoista, tavoitteena mahdollisimman ekologiset ratkaisut ja kylän yhtenäinen ilme. Turhaa kaivamista ja maaston muokkausta on pyritty välttämään. Talot on rakennettu luonnonmukaisista ja terveellisistä materiaaleista, ja kierrätystarvikkeita on hyödynnetty. Kuva: Mikko Tuononen. Kuva: Suvi Lehtonen Keudan luomupuutarhuriopiskelijat Heinolan tilan pellolla. Heinolan maatilayhteisö Heinolan tila on biodynaaminen demeter-tila, joka sijaitsee eteläisessä Mäntsälässä, Uudellamaalla, noin reilun 50 kilometrin päässä Helsingistä. Tilan omistaa Biodynaamisen viljelyn säätiö, ja tilaa hallinnoi Heinolan maatilayhteisö. Tarkoituksena on kehittää tilaa maatilayhteisöksi, jossa asutaan ja viljellään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti . asukkaiden kasvimaita ja yhteinen jätevedenkäsittelyjärjestelmä. Yhteiskylän rakentaminen alkoi vuonna 1997, asuintaloja on yhdeksän, viimeisin valmistui vuonna 2004. Puutarhassa viljellään monipuolisesti erilaisia vihanneksia ja juureksia. Muijaniityn ruokaosuuskunta aloitti toimintansa keväällä 2013. Tällä hetkellä perheitä on mukana kuusi ja rakennuspaikkoja on vapaana kolme. Kurjen tila Oy on kiinteistöyhtiö, joka omistaa koko tilan maa-alueet ja yhteiskäytössä olevat rakennukset. Kuva: Mikko Tuononen. ja maatila kuuluvat saumattomasti yhteen ja tukevat toinen toisiaan. Toistaiseksi tilalla on vain yksi asuinraken- nus, mutta suunnitelmissa on rakentaa niitä mahdollisimman pian lisää. Olennaisessa osassa tilalla on biodynaamisen maatilakokonaisuuden ylläpito. Yhdessä ostetaan tuulisähköä. Yhteisestä infrasta huolehditaan talkoilla tai jaetuilla vuoroilla. Tällä hetkellä kylässä asuu 14 aikuista ja 18 lasta tai nuorta. Tapahtumista tiedotetaan nettisivuilla. Terhikki Sahari Lisätietoa: www.heinolantila. wordpress.com, heinolanmaatila@gmail.com. Kurjen tila yhteisökylä ja bio dynaaminen maatila a. Juhliin osallistuvat myös yhteisön naapurit sekä muut tuttavat. Yhteisökylään voi tulla tutustumaan sovitusti. Tilalla on kiinnostusta myös green care -toimintaan. Tilalla on tällä hetkellä pieni emolehmäkarja ja hevosia, pian on tulossa myös lampaita. Tilalla järjestetään vuosittain keväällä ?Kylvetään tulevaisuutta. Maatilan koko on 18 hehtaaria. Kesäisin yhteislounas kiertää talosta toiseen. Kuva: Simo Ollila. ten asuinneliöiden tarve pienenee, kun esimerkiksi suihkulle, pesukoneelle tai yövieraille ei tarvitse olla tilaa jokaisessa asunnossa. Naapuriapu ja yhdessä tekeminen ovat Annikilla voimissaan. Kun joku joskus myy taloaan, hän myy samalla osuutta koko maatilasta, sillä rakennuspaikkoja ei lohkota. Intensiivistä rakentamisen vaihetta kestää vielä muutamia vuosia ja yhteisöllisyys hakee samalla muotoaan. Kurjen ekokyläyhdistys ry luotiin taustaorganisaatioiksi sosiaaliselle ja kulttuuriselle työllemme ja se isännöi vapaaehtoistyöprojektejamme ja nukketeatterivierailuja sekä järjestää kesäkahvilatoimintaa. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää monipuolinen elävä tilakokonaisuus, joka mahdollis- taa myös työllistymisen kylässä esimerkiksi hoivapalvelujen ja ekomatkailun parissa. Tilalla voi sopimuksesta vierailla ympäri vuoden. Kylän tiivis rakenne mahdollistaa yhteisen infrastruktuurin: lämpökeskuksen ja jätevedenpuh- distamon. Historia on tilalla vahvasti läsnä ja uudisrakentaminen pyritään toteuttamaan vanhaa miljöötä kunnioittaen. Tilalla on rakennusoikeutta kahdeksalle ekotalolle vanhan tilakeskuksen kupeessa. Kesällä meillä on lauantaisin kesätori ja kahvila ja elämä muutenkin vilkkaampaa kuin talvella. Ira Hellsten Lisätietoa: www.kurjentila.fi. Korttelin sisäpihalla harjoitetaan pienimuotoista kaupunkiviljelyä. Kaikissa kodeissa on sisäkuivakäymälät, ja virtsa kerätään keskitetysti lannoitteeksi. Yhteisökylä Kurjen tilan ja Luomuran yhteinen savirakennustapahtuma kesällä 2013. Korttelissa järjestetään yleisötapahtumia, esimerkiksi joulumarkkinat ja Annikin Runofestivaali. Jenny Turunen Lisätietoa: www.annikinkatu.net Kurjen tila sijaitsee Vesilahdella 35 kilometrin päässä Tampereelta. Luomuelintarvikkeita ja ympäristöystävällisiä pesuaineita ostetaan kimpassa, ja kyytejä järjestellään autoilun vähentämiseksi. Ekologisten periaatteiden lisäksi kyläläisille on tärkeää iloinen yhdessä tekeminen. Pellolla on mm. Yhteiskylässä ei järjestä yleisötapahtumia, mutta ryhmät voivat sopia tutustumisvierailuista: gepetto@ gepetto.fi. Mia Saloranta Lisätietoa: www.yhteiskyla.net eisökylä nen on kaikille yhteistä. Yhteisöllisyys toteutuu esimerkiksi monenlaisena naapuriapuna. -tapahtuma, ja syksyllä satojuhla
Uudisrakennukset, korjauskohteet Rakennussuunnittelua katse katossa, jalat lattialla Uuden Ajan Mummonmökit Ay Mikkolan Navetta, Keskitie 5, 36760 Luopioinen Uuden Ajan Mummonmökit Ay . Miksi kannattaa jauhaa vain kerralla tarvittava määrä? LAADUKASTA SUOMALAISTA GRANIITTIA www.energian.net suoraan valmistajalta . Portintolpat ENERGIANSÄÄSTÖ OY Puh. Syd SydänLehti Hä me e ? hti Le nL ee n m nL ee Shl.f . Nykyaikaiset maaseudun pienomakotitalot . ja Helsinki 22.3.2014 info@asumisterveysliitto.fi puh. Rappukivet katuihin ja pihoihin . orvo.toyryla@pp.inet.fi Onko asumisterveys ongelmasi? Suomen Fengshui ry:n 20-vuotiskiertue Kysy meiltä, etsitään ratkaisu yhdessä. Luentopaikkakunnat: Tampere 18.1., Kuopio 25.1., Turku 1.2., Jyväskylä 8.3., Oulu 15.3. 0400-873 313, www.perttitoivari.fi . www.iitingraniitti.fi . Sh eht VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU l.f . Talousrakennukset, maatilarakennukset . 0400 809 095 . Vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen Pertti Toivari Ari Toivari www.fengshui.fi/kiertue.htm Kaivokatu 5?7, 18100 Heinola Asumisterveyden edistämiseksi vuodesta 1993. 0400-873 313 040-5950164 Enemmän sisältöä vähemmillä neliöillä www.mummonmokki.fi ILMALÄMMITIN Harmaa: 45/35/35/15 (tai K=45) Oranssi:0/45/90/0 Kauppahuone Lampila Oy jouko.lampila@lampila.fi 0400 609 233 Rapatessa roiskuu! Mestarinpuolikas on erikoistunut vanhojen rakennuksien korjaamiseen ja ekologiseen rakentamiseen. AURINKOENERGIAA! SELLUVILLAA 13050_LAMPILA-TerveTalo.indd 1 22.11.2013 19.17 » Savirakentaminen » Uunien muuraukset lisäeristeeksi ja uudisrakennukseen yläpohjiin, lattioihin ja seiniin 13 e/15 kg/sk ja maalaukset Kysy tarjous puhallettuna » Konservointi puh. Sy ehti ? dän -H KOTITALOUSVÄHENNYS. (03) 877 5410 www.asumisterveysliitto.fi Arkkitehtuuritoimisto Pertti Toivari Mäkelänkatu 62 A, 00520 Helsinki p. Sydän- Hä m e en äm änHä 2013 i . 050 528 3527 teemu.kuivalainen@mestarinpuolikas.fi Sydän-Hämeen Lehti -palkittua paikallista sisältöä Paikallislehtikilpailun 2013 kultaa verkkosivusarjassa pronssia kerran viikossa ilmestyvien paperilehtien sarjassa shl.fi -sivusto seuraa Sydän-Hämeen arkea joka päivä aamusta iltaan. Miksi vilja säilyy jyvinä? . Reuna-, nupu- ja noppakivet . yli 3000 elämänmakuista tarinaa vuodessa. shl.fi -sivusto ja näköislehti ovat kestotilaajalle maksuttomia. Shl.f . 019 338 164 0500-316119 P. TERVE TALO 2013 16 RANIITTI OY IITIN G ORVO TÖYRYLÄ . Ekologiset ja energiataloudelliset ratkaisut . Pienille perheille, pariskunnille ja yksin asuville . Sivustolla julkaistaan 250 paikallista juttua kuukaudessa . 040 321 0682 » Restaurointi sellueristys@gmail.com Palveluistamme lisää mestarinpuolikas.fi Teemu Kuivalainen konservaattori AMK, artenomi AMK Vanha Valtatie 59, 80230 Joensuu p. Kaupunkiasuntojen korjaukset . Pientalot, vapaa-ajanrakennukset
Silloin hieman pelotti kunnan pienuus ja syrjäisyys. Nyt Kainuun kokemuksien jälkeen paikka ei enää tunnukaan lainkaan syrjäiseltä. Koen, että olen onnekas, koska olen saanut asua erilaisissa ympäristöissä ja olen nähnyt monenlaista. Se, että vanhempani toimivat maanviljelijöinä, on ehkäpä helpottanut kykyäni omaksua taitelijan ammatti. Taiteen kokeminen ei ole aina miellyttävää, usein se on jopa vaativaa. Minusta on tärkeää että on molempia. Kun olen viettänyt aikaa Kainuussa ja olen maalta kotoisin, mietin usein mitä esimerkiksi naapurimme Paljakanvaaralta näkee katsoessaan teostani. Yritän luoda tekniikan ja muun kautta mahdollisuuksia katsoa ja nauttia teoksista sellaisenaan ilman viittauksellisuutta. Toisinaan tuntuu, että taiteen vaikeus on vain puheessa esiintyvä myytti. Taidetta pitää kuitenkin ensin katsoa ja pohtia ennen kuin sitä voi kritisoida. Mikä on suhteesi Pälkäneeseen? Olen syntynyt ja kasvanut Pälkäneellä, lukion jälkeen lähdin Kuvataideakatemiaan ja muutin Helsinkiin. Taidettani en kuitenkaan nessä kaksiossa, käytämme käytä esimerkiksi tiedottami- ekosähköä ja olen kasvissyöjä. Vietän noin puolet ajastani sen tai politiikan välineenä. Hyrynsalmella MustarindasMiten luontoarvot ovat sa, siellä olemme kehittäneet tulleet sinulle tärkeiksi. Lisäksi olemme olleet aktiivisia erilaisissa alueellisissa asioissa Kainuussa, kuten mukana kehittämässä biokaasuun liittyvää toimintaa, luontomatkailun kehittämistä ja vanhojen metsien suojelua... Kirjailijoilta vaaditaan nykyaikana jatkuvaa näkyvyy ttä, mediaosaamista ja räväkkää persoonaa. Toiset teokset ovat taas helpommin lähestyttävissä. On itseensä viittaavaa elitististä taidetta, joka ei aukea helposti niille, joilla ei ole asiaan liittyvää harrastuneisuutta. Alussa etsimme sopivaa paikkaa luonnon määräänsä kauempaa. Alma Heikkilän maalaukset ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja yhteiskunnallisia. muun muassa energiaratkaiKoen, että huoleni ympäristös- suja kohti omavaraista enertä on realismia. Monia resurs- giajärjestelmää. seja maapallolla on ylikäytetty ja se tuottaa jatkuvasti erilaisia Miten perustamasi Mustarinda-seura ongelmia. On suuria ongelmia, esimer- toimii? kiksi fossiilisten polttoaineiden Yhdistyksellä on talo Paljaylikäyttö ja siitä johtuva ilmas- kanvaaran laella Hyrynsaltonmuutos. Jäsenistöllämme oli jaettu halu käsitellä ympäristöön ja ihmisen toimintaan liittyviä asioita huolellisesti ja syvällisesti ajan kanssa. Mustarinda -talossa toimii taiteilija- ja tutkijaresidenssi, jonne voi hakea kerran vuodessa. Keskiviikko 4.12.2013 . Järjestämme seminaareja ja tapahtumia Kainuussa, muualla Suomessa ja ulkomailla. Toivoisin, että teoksia voisi lähestyä erillisinä eikä niinkään miettiä nykytaidetta yhtenä ja samana massana. Toisaalta on olemassa myös huonoa, tärkeilevää ja yhdentekevää taidetta. Taiteen avulla voidaan pyörällä, junalla tai bussilla. Euroopan sisälläkin matkussiirtää ajatuksellisia raja-aitoja ja löytää uutta, vaikka se ei tan junilla. Monesti hän käsittelee teoksissaan ympäristökysymyksiä, erityisesti ihmisen roolia luonnon tuhoajana. lähellä, sitten löysimme läheisen luonnonpuiston, joka osoittautui aivan uniikiksi. Häneltä sain paljon tukea ja minut otettiin mukaan aikuisten kuvataidekursseille jo nuorena. Pälkäneelle palaan aina mielelläni varsinkin ruoka-aikaan tai silloin kun savusauna lämpiää. shl Krista Kaitasuo. Taide toimii eri tasoilla. Kuten maanviljelijä myös taitelija on aikalailla yksin työnsä kanssa ja lopulta vastaa kaikesta itse. Lapsena kiinnostuin piirtämisestä ja maalaamisesta osittain siksi, ettei tarjolla ollut paljoakaan harrastuksia. Minulla oli myös hyvä kuvaamataidon opettaja ElseMaria Laukkanen. Jos kaikki suhtautuisivat ammattiinsa kuin siihen joidenkin rahoittajien paineesta toivotaan, ei mitään elävää jäisi jäljelle. Taiteilijoilla on velvollisuus pohtia kriittisesti yhteiskuntaa ja siinä vallitsevia ajatuksia. Räväkkyys voikin olla vain sitä, että ei toimi näennäisten lainalaisuuksien mukaan. Itse en suhtaudu työhöni siten, että yrittäisin tehdä itseni tunnetuksi. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä : Pälkäneläislähtöinen kuvataiteilija Alma Heikkilä huomioon sekä taiteessaan että arjessa lija on vapaa, mutta kriittinen henkilö? muutoksen tarpeen ja toimin Minusta näiden asioiden sen pohjalta. pohdinta, ja tiedon pohjalta toimiminen, ei kuulu ainoasVoiko taiteella taan luonnosta kiinnostuneilmuuttaa maailmaa? le ja siitä nauttiville henkilöille, Kaikesta yhteiskunnallises- vaan kaikille. Olemme opettaneet muun muassa Aalto-yliopistossa ja Taideyliopistossa. Julkaisemme myös vuosittaista lehteä. tuksia toimillani on. Vaaditaanko samoja asioita kuvataiteilijalta, jotta hänen taiteensa pääsisi esille? Kaikenlaista voidaan vaatia. Itse muistuttaisin, että esimerkiksi kuvataitelijat ja kirjailijat luovat ja pitävät osaltaan yllä suomalaista kulttuuria. Mahdolliset ymta arvonmuodostuksesta ja päristön ongelmat koskettavat päätöksistä käydään jatkuvaa laajuudessaan jokaista. keskustelua. Monia materiaale- mella. Uutta tietoa, nä kökulmia ja liikehdintää syntyy Miten itse otat luonnon eri alojen, kuten myös taiteen, huomioon arjessasi? kautta. En hanki Taiteessa on mahdollista uutena vaatteita, astioita, huotuoda sellaisia asioita esille, nekaluja tai muita vastaavia. joita ei voi tai pysty politiikan Pyrin hoitamaan kaikki työ- ja tai tutkimuksen kautta käsitte- vapaa-ajan matkani kotimaassa lemään. Olen käynyt monien taidetta harrastamattomien henkilöiden kanssa erittäin syvällisiä ja laajoja keskusteluja teoksista, joista jopa itse alkuun mietin, että avautuuko tämä kaikille. Taiteilijan rooli on olla Harkitsen aina millaisia vaikuvapaa, mutta kriittinen henkilö. Lisäksi talolla on vuosittainen näyttely sekä erilaisia kursseja ja tapahtumia. Mannerten välisen aina näyttäytyisi kaikille välit- lennon olen sallinut itselleni viiden vuoden välein. tömästi. Asun puolisoni kanssa pieOlen yhteiskunnallinen henkilö. Mustarindan toiminnat ja ja luonnonantimia ei ole tällä ovat hiljalleen muodostuneet kulutuksen tasolla saatavissa ja laajentuneet. Koulun loppumisen jälkeen olin hyvin paljon Pälkäneellä ja suunnittelin työskenteleväni siellä vanhempieni maatilalla. Uskon, että vaikka sattuma, tuuri ja sopivat ihmissuhteet vaikuttavat menestykseen, on taiteen laadulla kuitenkin pitkällä aikajänteellä se tärkein merkitys. Miksi nykytaide tuntuu olevan monille niin vaikeaa käsittää, tai jopa hyväksyä? Alma Heikkilä ja hänen puolisonsa Antti Majava ovat molemmat saaneet koulutuksensa Kuvataideakatemiassa Helsingissä Taide ja viihde ovat eri asioita
Ostimme vielä hienoja tulitikkurasioita. Jos emme muutoin tapaa, niin ainakin kerta vuoteen täällä Kontulassa. Simo Salmelan mukaan lähti limpun lisäksi pussillinen pullia. . Aina kun tulen tänne myyjäisiin, niin suunnistan Hilkan myyntitiskin luokse. Tapahtuma oli Pälkäneen seurakunnan ad- järjestäjille kokopäiväinen venttimyyjäiset aloittivat seu- urakka, mutta suuri yleisö- Jouluksi pitää saada kotona leivottua. 18 Keskiviikko 4.12.2013 kyliltä . Vuonna 2015 kymmenkunta siihen kuuluvaa partiolaista on lähdössä jamboreelle Japaniin, tytöt avasivat mainostekstiä. Myynnissä olleiden lämmittävien käsitöiden valmistamiseen oli värvätty niin mummot, kummit kuin äiditkin. Tuotto kahviosta Kontulan joulumyyjäisiä järjestävät vuorollaan sahalahtelaiset yhdistykset. Tänäkin vuonna tuo Perkiön omin käsin leipoma herkullinen tuote sujahti Salmelan ostoskassiin Kontulan joulumyyjäisissä. . Tänä vuonna vetovastuu oli partiolaisilla, Sahalahden Sinisusilla. . Pöytävarausmaksut menevät kokolailla Kontulan vuokran maksamiseen, Pasanen lisäsi. Maija Nieminen-Pessi Partiolaisten pöydässä oli myynnissä piparkakkukotia ja piparkakkulaavuja. Tekijä sanoi, että ne ovat sen verran suuria, ettei niitä tule otettua taskuun takan reunalta. Salissa kiertäneet kaupustelijat, Sariolan koulun kuudesluokkalaisten leirikoulurahastoa kartuttaneet oppilaat myivät Valavaaroille vielä kuivakakun. . Muuta täältä tuskin tulee ostettua, isä suunnitteli. Kiertäviä kauppiaita Elisa ja Kari Valavaaran kassi oli ostoskierroksen jäljiltä huomattavasti täydempi. . Myyjäisten järjestäjille tuottoa kertyy kahvion puolelta. Leipäpöydässä kävi vilske vielä puoli tuntia myyjäisten alkamisen jälkeen. menestys riemastutti kaikkia asianosaisia. Lähetys- ja diakoniapiirien yhteisissä myyjäisissä pöydät täytetään tavallisesti joululeivonnaisilla, kakuilla, limpuilla ja pikkuleivillä sekä perinteisillä käsitöillä kuten sukilla, liinoilla, tontuilla ja seimen hahmoilla, mutta sekaan sujahtaa aina pieniä yllätyksiä. Tälläkin kertaa yleisönsä tunteva myyjäisväki oli varmistanut, että ihmiset saivat ne piimälimput ja villasukat, joita he tulivat etsimään. Nyt olemme vähän myöhään liikkeellä, mutta onneksi limppuja oli vielä jäljellä, tyytyväinen vakiasiakas huokasi. . Olen sen vuosikaudet ostanut, mikään muu ei kelpaa, Elisa Valavaara nauroi. . Wolfgang on partioryhmän nimi. Leipää syödään heti, mutta osa pullista menee armeijaa käyvän pojan matkassa metsäreissulle. Täällä on lintujen ruokintaautomaatti, pari joulukorttia, tyrnimarmeladia ja partiolaisten joulukalenteri. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kontulan joulumyyjäiset: Koti- leipurien ja kädentaitajien markkinat Salmelan perhe syö Hilkka Perkiön leipomaa adventtilimppua Sahalahti Simo Salmelan perheessä nautitaan adventtiaikana Hilkka Perkiön leipomasta piimälimpusta. Me olemme vanhoja työkavereita. Leivän ostaminen on pitkä perinne. Mukaan lähti yhdistyksiä ja yksityisiä myyjiä, paikallisia ja naapurikuntalaisia, pöytävaraukset vastaanottanut Margit Pasanen tiesi. . Yllätyksiä saattoi taas poimia esimerkiksi tuoksuvista pannunalusista, miniatyyrisukkien varsista ja pupun tai kissan korvien suojasta. shl ulla siren Miniatyyrivillasukka lämmittää enemmän kuin uskoisikaan.. Pöytävarauksia tuli yhteen- sä 25, pari vähemmän viime vuoteen verrattuna. Niitä esittelevät Reetta Kosonen (vasemmalla) ja Kristiina Vuorinen. Jouluyllätyksiä sukanvarressa ja pannunalusessa Pälkäne rakunnan joulunodotuksen lauantaina. Me myymme kynttilöitä, kortteja, leivonnaisia ja sytykeruusuja, Evita Viitanen luetteli. Reetta Kososen ja Kristiina Vuorisen emännöimässä partiolaisten pöydässä mainosteksti vetosi auttamaan Wolfgang Elisa ja Kari Valavaara ostivat sunnuntaisista Kontulan myyjäisistä muiden muassa kuivakakun ja joulukalenterin. Japaniin.
Myös kaalipiirakkaa on myynnissä, kun asiakkaat ovat sitä niin vaatineet, vaikkei se mikään perinteinen joululeivonnainen olekaan. 15.12 jälkeen automuseo sulkee ovensa sydäntalven ajaksi, ja avaa ovensa uudelleen viimeistään 22. Museolta myynnissä on oman joulupuodin tuotteita, esimerkiksi joulukonvehdeista tehtyjä karamellikuusia. Avustajakoiria vaikeavammaisille Molempina joulumyyjäispäivinä museolla pääsee tapamaan naisten Lions Club Kangasala Kuussalon avustajakoiraprojektissa mukana olevaa Merja Riihistä. päivästä lähtien joulukuun puoliväliin saakka. Itsenäisyyspäivänä kello 14 automuseon näyttelytilassa kon- sertoivat nuoret Jenna ja Melissa Riihinen (piano ja laulu). Heidän esittämänään kuullaan muun muassa Jukka Kuoppa- mäen Sininen ja valkoinen. Joulumyyjäisiä museolla vietetään 7. joulukuuta kello 11. Leikkokakuista mainittakoon arabialainen maustekakku. Kuva: Timo Porthan / Invalidiliiton arkisto vuoden. Myynnissä on muun muassa grafon koristelemaa posliinia, Leilan lelukaupan tuotteita sekä paikallisilta kädentaitajilta käsitöitä aina joulukoristeista ja lasitöistä havu- ja poppanatöihin. Keskiviikko 4.12.2013 kyliltä . Valittavana on erivärisiä ja erimallisia kiviä, ja lapsi saa vapaasti valita vaikka mustan kiven, jos hän on vaikka päivän aikana ollut surullinen, Raitio kertoo. Esirukouksia ja laululeikkejä Jumalanpalveluksen nimi Aarrearkkumessu johtaa juurensa alttarin eteen sijoitetusta ar- Anu Raitio pystyttää rukoustaulunäyttelyn ensi sunnuntaiksi. kusta, josta löytyy joka kerta erilainen jumalanpalveluksen teemaan liittyvä aarre. Viimeksi aarrearkun sisällä oli toinen, pienempi aarrearkku, jonka sisällä oli peili. . joulukuuta saakka. . Toivomme pääsevämme tavoitteeseemme, Riihinen kertoo. 12 vuotta toiminut LC Kangasala Kuussalo kerää avustuksia lipaskeräyksenä, myyjäisissä ja arpajaisina. Vuorollaan jokainen seurakunnan iltapäiväkerho myös esittää muutaman laulun. Syön sitä läpi Avustajakoira auttaa käyttäjältä kengän pois jalasta. Esirukoukset ovat aivan ihania, inhimillisiä ja maanläheisiä. Myös Pälkäneen Lios Clubin kanssa on myyty sinappia, jonka tuotto on mennyt projektiin. shl Krista Kaitasuo. . Ensi sunnuntaina lauluvuoro on Tapulintuvan iltapäiväkerholla. Lapset saavat esimerkiksi kukin viedä alttarille rukouskiven, joka kuvastaa heidän päivän tunnelmaansa. Lapset rukoilevat muun muassa perheenjäsentensä, isovanhempiensa ja lemmikkieläintensä puolesta. Toivotaan, että äiti ja isä pysyisivät terveinä, ja että jo kuolleilla eläimillä olisi taivaassa hyvä olla, Raitio kertoo. Messun jälkeen siirrytään ruokailemaan seurakuntatalolle, jossa lapsille on luvassa puuhasteltavaa, esimerkiksi askartelua. Oman näköisensä rukoustaulut Sunnuntaina messussa kävijät pääsevät myös kokemaan kirkossa ainutlaatuisen näyttelyn, kun kirkon seinällä nähdään yli 130 iltapäiväkerholaisten taiteilemaa rukoustaulua. Jokainen taulu on oman näköisensä, sillä kukin lapsi on saanut suunnitella ja toteuttaa taulunsa itsenäisesti. Siksipä Suutarinen onkin päättänyt tarjota motoristeille 7. Viimeksi Aarrearkkumessussa oli mukana yli 180 ihmistä. Lasten rukoustaulut ovat esillä kirkossa 16. Perunalaatikko on lemparaikaa joululaatikonteko- pilaatikkoni. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lasten kirkko: Kangasalan kirkossa sunnuntaina järjestettävässä lasten jumalanpalveluksessa nähdään myös iltapäiväkerholaisten rukoustaulunäyttely Suurin aarre löytyi peiliin katsomalla Iltapäiväkerholaiset saivat vapaat kädet rukoustaulujen tekemiseen. Kangasala Ensi sunnuntaina Kangasalan kirkossa järjestettävä lasten oma jumalanpalvelus, eli ?Aarrearkkumessu?, on tehty kaikin puolin juuri lapsille sopivaksi. Kangasalan seurakunnan lapsityönohjaaja Anu Raitio kertoo, että esimerkiksi saarnat esitetään näytelmän tai kuvaelman keinoin. Siihen katsomalla lapsi näki mitä suurimman aarteen, Raitio hymyilee. Jokaiseen jumalanpalvelukseen kuuluu paljon musiikkia, esimerkiksi lauluja ja laululeikkejä. Tauluihin on kirjoitettu ja maalattu erilaisia rukouksia ja kuvia, ja ne ovat värikkäitä ja persoonallisesti koristeltuja. . Hänen käsissään valmistuvat imelletyt peruna-, Vehoniemen automuseon porkkana- ja lanttulaatikot. emäntä Leila Suutarinen on . joulukuuta saakka, eli tauluihin pääsee tutustumaan vielä 15. Esimerkiksi piparitaloja saa gluteenittomana versiona. Ilmaiseksi puuron saavat moottoripyörällä pihaan saapuneet, muut joutuvat pulittamaan puurosta muutaman euron. Riisipuuroa ja väskynäsoppaa (sekahedelmäsoppaa) on myynnissä 6. Reilun tunnin kestävän messun jälkeen ruokaillaan kirkonkylän seurakuntatalolla. shl Krista Kaitasuo Joulun aika alkaa Vehoniemen automuseolla Vehoniemi hommissa. Muutoinkin kirkossa saa liikkua vapaammin kuin normaalisti jumalanpalveluksissa. . päivänä Lasten kauneimmat joululaulut -konsertissa. Lasten jumalanpalvelus Kangasalan kirkossa sunnuntaina 8. 8. joulukuuta kello 10?15. Teen sen vanhalla hämäläisellä reseptillä, joka on peruja äidiltäni, Suutarinen kertoo. Laatikot tulevat museolle myyntiin raakapakasteina, jotta ne säilyttävät rakenteensa. Laatikoita ja muita joulusyötäviä, kuten piparkakkutaloja, pipareita, sinappia, leikkokakkuja ja lusikkaleipiä, myydään Vehoniemen Joulupuodissa 15. Ja totta kai jumalanpalvelukseen saavat tulla muutkin kuin lapset, Raitio muistuttaa. . helmikuuta. Karamellikuusia ja havutöitä Automuseolla säännöllisesti vierailevat motoristit surevat automuseon ovien sulkeutumista. Niin ikään lapset suunnittelevat iltapäiväkerhossa valmiiksi esirukouksia, joita he lukevat kirkossa ääneen. . Teemme myös erikoisruokavalioleivonnaisia. joulukuuta kello 16 alkaen joulupuuroa. Yhdistys myy paikan päällä villasukkia, joiden tuotto menee vuosina 2013 ja 2014 toteutettavaan projektiin, joka kerää varoja avustuskoiran hankintaan Invalidiliiton käyttöön. - Tavoitteenamme on kerätä 20 000 euroa, jolla saamme yhden koiran hankituksi
Sen edeltäjä oli palanut tuhkaksi tuhopolton seurauksena jo vuonna 1806, joten seurakunnalla oli kiire päästä väliaikaisista tiloista uuteen pyhäkköönsä. . Totta kai, ilman muuta! Tämä on meille hyvin tärkeää, Tuomo Nisula vakuutti. Hän toimi Ämmätsän koulun opettajana vuodesta 1961 vuoteen 1975, ja kuten hän itse sanoo, sydän jäi Luopioi- siin, vaikka kotipaikka vaihtui Kangasalaan. Kirkon juhla oli Nisuloille erityisen merkittävä myös siksi, sillä Luopioisten kirkko on heidän vihkikirkkonsa. Arvokas, koskettava juhlamessu herätti paljon muistoja. . Tuhannet askeleet ovat kulkeneet näistä ovista. Tämä kirkko on piirtänyt jäljen niihinkin, jotka ovat katselleet sitä vain ulkoapäin, Matti Repo muistutti. Hän aloitti saarnansa kyselemällä, kuinka kaukaa kukin Tuomo ja Leena Nisula ja Marjatta Koskenvesa tutkivat Luopioisten entisen kanttorin Toimi Ahvenjärven lähettämää onnitteluadressia. paikalla olija saattoi kirkon muistaa: 10, 20 tai 50 vuoden takaa. Luopioisten kirkkokuoro, kanttori Alpo Roikola ja viulisti Arja Nuuttila vastasivat messun musiikista. Montakaan penkkiriviä ei jäänyt tyhjäksi, kun seurakuntalaiset kokoontuivat juhlimaan kirkkoaan, tapaamaan hiippakunnan paimenta ja aloittamaan adventtiaikaa Hoosianna-hymnillä. Kristuksen kirkastuksen kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1813. Seurakunta ei lakkaa ole- masta, vaikka se liittyy naapuriinsa. 20 Keskiviikko 4.12.2013 kyliltä . Kirkko on ollut ihmisten uskoa suojaava koti. Se elää ja toimii kuten ennenkin, vaikka hallinnolliset kuviot muuttuvat, Matti Repo sanoi messun jälkeen. Sydän jäi Luopioisiin Juhlamessun jälkeen väki täytti seurakuntakeskuksen juhlasalin niin tarkoin, että viimeisinä kahvipöydän ääreen ehtineiden piti jo etsiskellä tuolia. Kahvin jälkeen olivat vuorossa tervehdykset ja onnittelut, ja niiden lomassa esiintyivät lapsikuoro Seulaset ja laulu- ryhmä Soilat. Se oli vielä vähän keskeneräinen mutta käyttövalmis kuitenkin. Joukossa oli joku sellainenkin, joka muisti kirkossakäyntinsä 80 vuotta sitten. Komea mutta samalla lämminhenkinen messu teki vaikutuksen juhlakansaan, ja piispa puolestaan huomasi kohtaavansa Luopioisissa ehjän ja elinvoimaisen seurakunnan. Hän totesi, että piispan on hyvä muistaa myös hiippakuntansa pienimpiä, varsinkin kun kappeliseurakuntien määrä on taas kasvamassa. . Uskonto on maailman kulttuureissa keskeisellä sijalla, elämän ytimessä. Juhlan juonsi kirkkoherra Jari Kemppainen. Leena ja Tuomo Nisula ovat uskollisia kesäluopioislaisia ja uskollista yleisöä pienissäkin Luopioisten tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kirkon 200-vuotisjuhlaan he halusivat ehdottomasti osallistua alusta loppuun. . He ovat ensimmäinen pari, jonka kirkkoherra Aaro Hurskainen siinä kirkossa vihki. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kulkue saapuu suntio Eija Heikkisen johdolla. Kynttilän kantajina ovat nuoret Eveliina Virtanen ja Amanda Laksola. Kirkon juhla: Piispa Matti Repo ja Hoosianna-hymni juhlistivat Luopioisten kirkon 200-vuotispäivän Uskon turvaksi rakennettu luopioinen Seurakunta säilyttää voimansa Kirkkovuosi aloitettiin Luopioisissa tällä kertaa tavallista juhlavammin, kun Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo toimitti Kristuksen kirkastuksen kirkon 200-vuotisjuhlamessun viime sunnuntaina. Häntä avustivat kappalainen Janne Vesto , diakoni Päivi Giren, kirkkoherra Jari Kemppainen, pastori Heikki Repo sekä Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen. Lukemattomat ovat ne, jotka on kannettu tänne elämänsä aamuna tai sen päätyttyä. Hyvänen aika, minähän muistan kirkon jo 50 vuoden takaa, vaikka en sitä äsken kirkossa hoksannut! Koulusta tultiin joka syksy lukuvuoden alkajaisjumalanpalvelukseen Isä ja poika, piispa Matti Repo ja ja seurakuntapastori Heikki Repo, ehtivät kahvipöytään jälkijoukossa.
Päätökseksi lauluryhmä Soilat esitti Marjatta Koskenvesan sanoittaman ja Petri Laaksosen säveltämän laulun Jeesus rannalla. shl Ulla Siren Lyyli-lotta kutoi Suomelle kirkkaan huomenen Ryijy: Lotta-aatteesta syntyi isänmaallinen käsityöperinne, joka eli kultakauttaan 1930-luvulla pälkäne 1930-luvulla kansalliset aatteet nostivat päätään koko Euroopassa eikä nuori itsenäinen Suomi jäänyt paitsi ajan vaikutteita. Hän ihaili erityisesti sen kirkkaita värejä, jotka aika on nyt haalistanut. . Sekavien olojen vuoksi Luopioisten kirkon rakentaminen viivästyi, kun rovastilla oli niin paljon muuta tekemistä. Hän ehkä näki Suomen tulevaisuuden ajankohdan hallitsevien aatteiden mukaisesti säteilevänä, vahvana ja haavoittumattomana. Sellaista siitä ei tullut, mutta ryijyn viesti puhutteli pitkien ja vaikeiden sotavuosien jälkeen, vaikkakin varmasti toisella tavoin kuin nuori Lyyli Siukola oli kutoessaan ajatellut. Viestin tulkitsi eräs sotilashenkilö, joka vieraili Lyylin ? josta oli jo tullut rouva Peltonen . Sommittelutaitoa ja taitteellista silmää Lyyli-lotalla on ollut riittämiin, ja käsityöalan ammattilainen hän oli, sillä hän oli käynyt Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston Hämeenlinnassa. shl Ulla Siren Siinä on muun muassa Lotta Svärd -järjestön tunnus, sama kuin lottaneulassa: sininen swastika eli hakaristi ja sen sakaroiden välissä hopeiset tai harmaat heraldiset ruusut. Koko juhlan ajan seurakuntasalissa pyörinyt kirkon vaiheista kertova diasarja paljasti muun muassa sen, millaisissa olosuhteissa sitä on aikojen saatossa remontoitu. . Sydän-Hämeen Lehti 21 heti ensimmäisellä tai toisella kouluviikolla, Tuomo Nisula huomasi yhtäkkiä. Kiitos sitkeydestäsi, Ivar Wallenius Onnittelupuheissa toistui usein ajatus siitä, että kirkko on kaikkina aikoina ollut avoin, yhteinen ja vastaanottava. He ovat tehneet työtä suorastaan henkensä uhalla mutta saaneet varjeluksen muualta turvakseen, niin että mitään pahaa ei sattunut, Juhani Järvinen arveli. Hän toivoi, että nykyiset ja tulevat sukupolvet jaksaisivat yhtä sitkeästi tehdä työtä säilyttääkseen kirkon. Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton onnittelut toi Aulis Salonen, ja myös entisistä seurakunnan työntekijöistä monet olivat lähettäneet tervehdykset, jotka luettiin juhlassa. Suomen uusi aamu. Siitä jäi epävirallinen nimitys ryijylle, sillä kutojan itsensä ei tiedetä antaneen teokselleen nimeä. Aamu koittaa sittenkin Lyyli Peltosen ryijystä voisi päätellä, että siihen on kudottu vankan elämänkokemuksen tuomaa ja tiukkaan puristunutta isänmaallisuutta ja lottaaatetta, mutta niin asia ei ole. Lyyli Siukola oli ryijyä kutoes- Lyyli Peltosen veljentytär Liisa Muhonen muistaa ryijyn saan vasta 26-vuotias. Teos on nuoren neidon lapsuudestaan. Pälkäneläinen uniikki lottaryijy ?Suomen uusi aamu. Wallenius-sukua edusti juhlassa Risto Wallenius, jonka isoisän isoisän isän veli oli kuuluisa rovasti Ivar. Rovasti Wallenius oli teologian tohtori ja valtiopäivämies, joka muun muassa oli siviili- ja talousvaliokunnan jäsen Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809, kun Suomi oli vasta irrotettu Ruotsista ja liitetty Venäjään. . Isänmaallinen innostus liehui järjestöjen lippuina, ja näkyi ja kuului harjoituksina, juhlina, kilpailuina ja iltamina ympäri Suomennientä. Pälkäneelläkin Suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestö keräsivät runsaan joukon jäseniä, ja toiminta oli monipuolista ja näkyvää. Vuonna 1934 lotta Lyyli Sofia Siukola Pohjalahdesta kutoi ryijyksi unelmat Suomen tulevaisuudesta itse piirtämänsä mallin mukaan ja värjäsi itse kaikki tarvitsemansa nukkalangat. Sota-aikana oli tapana, että sotilaat ja lotat käyttivät vihkiasuina virkapukujaan.. Sen kuva-aiheet ovat kuitenkin tyypillisiä lottaryijyille. Hänen veljentyttärensä Liisa Muhonen muistaa ryijyn lapsuudestaan. Varsinkin lottatunnuksin koristettuja pieniä ryijyjä kudottiin paljon. Pälkäneen lotillakin on ollut sellainen kokoontumistilassaan Nuijalla. Muun muassa Martta-Liitto opasti lottaryijyjen kudontaan, ja martoilla oli usein omistuksessaan kangaspuut, joissa ryijyn kutominen oli mahdollista . Keskiviikko 4.12.2013 . Aikanaan isot alueet ovat jakautuneet ja nyt mennään taas toiseen suuntaan. Tärkeintähän ei ole se, minkä seurakunnan hallinnon alainen kirkko on, vaan se, että siellä on kävijöitä, hän muistutti. Luopioisten kirkon rakennuttaja Ivar Wallenius oli Vanhasen virkaveli kahden vuosisadan takaa, Hauhon kirkkoherra, jota sanotaan rakennuttaja-rovastiksi. Ryijyyn on kuvattu myös ruusuja ilman swastika-aihetta, minkä Kinnunen arvelee viittaavan pikkulottiin, sillä pikkulottamerkissä on hopeisen heraldisen ruusun keskellä siniseksi emaloitu ympyrä. Kuusenhavut ja havuköynnös viittaavat sisällissodan valkoisten joukkojen tunnukseen, joka siirtyi sitten suojeluskuntamerkkeihin. 1994) hääkuvassaan Pauli Peltosen isoon ryijyyn, ja Lotta Svärd kanssa. Olin itse silloin pieni tyttö, ja ryijy oli minusta komea, kun siinä oli Suomen liput ja kaikki, hän muistelee. palavan isänmaallisen innon synnyttämä. Tässä näkyy Suomen kuohuttava murros. Peltonen on kutonut ryijyynsä myös kaksi varsinaista suojeluskuntamerkkiä, valkopunaisen ja valkomustan. Valkopunainen on Etelä- ja Pohjois-Hämeen sekä Jyväskylän suojeluskuntapiirin merkki, valkomusta taas Kymenlaakson. Joulu-Lotta -lehti on julkaissut vuonna 1932 mallin ja ohjeen ?Suomen Lotta. oli syksyllä nähtävänä Ikäpisteessä Maanpuolustusnaisten kahvitusvuorolla. Lottaryijyt olivat muotia -lehden numero 14 samalta vuodelta kertoo puolestaan ryijystä, jonka Sippolan lotat ovat kutoneet muistoksi toiselle paikkakunnalle muuttavalle puheenjohtajalleen Elmire Salmelle. Hänelle oli kuitenkin hyvin tärkeää saada Luopioisiin hyvä ja kaunis kirkko, Risto Wallenius kertoi. Pälkäneen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Järvinen kiitteli onnittelusanoissaan kirkon rakentajia ja kunnossapitäjiä. Tädin ryijy jäi minulle mieleen erityisesti serkkuni ristiäisistä 1940-luvulta. Vieras katsoi ryijyä ja totesi: . Molemmissa ryijyissä on käytetty samantyyppisiä kuva-aiheita kuin Lyyli Peltosen ryijyssä: havunoksia, järjestön tunnuksia, hakaristejä ja suojeluskuntapiirien merkkejä. Auringonnousu ja liput sen sijaan ovat ilmeisesti kokonaan tekijän omaa sommitelmaa. Kaisa Kinnusen mukaan lottaryijyjen kutominen oli eri- tyisen suosittua 1930-luvulla, jolloin aate oli voimissaan ja rauhanajan harrastustoiminnassa siihen oli aikaa. Luopioisten seurakunta on kokenut kahden vuosisadan aikana monta muutosta, mutta itse kirkko on säilynyt yhteisenä hengellisenä kotina. Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen toi päivänsankarille entisen emäseurakunnan tervehdyksen. . jokaisen kotonahan ei sellaisia voinut olla. Museoamanuenssi Kaisa Kinnunen Lottamuseosta vahvistaa, että Lyyli Peltosen ryijy on varmasti tekijänsä itse suunnittelema malli. perheen kodissa sotien päätyttyä. -nimiseen Lyyli Sofia Siukola (1908
Hänetkin otimme mukaan nauttimaan tunnelmasta pienen alkuhämmingin jälkeen. Tämän yllättävän tapahtuman jälkeen oli vuorossa kaikille tuttu maakuntalaulu Hämäläisten laulu, jonka lauloimme yhdessä. Uusi yhdistys emännöi maatalousnäyttelyä Aitoon maa- ja kotitalousseuran sihteeri Marja-Terttu Vekuna oli laatinut historiikin. Seuraavassa on koottuna esitelmän pääkohdat. Marja-Terttu Vekuna luki aluksi pöytäkirjan perustamiskokouksesta. Ruokakursseja järjestetään edelleen. Syksyllä käymme paistamassa makkaraa kylän eri laavuilla tai kodilla. Keväisin on vuorossa aina joku puutarhakurssi ja kesällä teemme perinteisen kesäretken. Pirkanmaan kotitalousnaisten Suvipäiville osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Kokoonnumme yhteen myös erilaisten teemailtojen parissa. Aitoon maamiesseuraan perustettiin sisarosasto 11.12.1953 ja sen nimeksi tuli Aitoon maatalousnaiset. Voittanut Aitoon Maa- ja kotitalousseura vietti 60-vuotisjuhlia pari viikkoa ennen merkkipäivää. joukkue pääsi seuraavalle kierrokselle. Vuonna 1999 oli vuorossa Emäntien Eko-teko -kilpailu. Matti ja Arja Ruljan tilalle tehtiin vanhanaikainen riukuaita ja vanha maitolaituri maalattiin punamultamaalilla. Tähän vaikutti paljon ravintolanpito VPK:n iltamissa ja muissa tapahtumissa sekä näistä töistä saadut työtunnit ja pisteet. Taidossa talonpito -kilpailuja järjestettiin yleisesti 1960, -70 ja -80 luvuilla. Jäseniä yhdistyksessämme on nykyään noin 50. Aitoon maatalousnaiset ovat osallistuneet 60 vuoden aikana lähes kaikkeen mahdolliseen toimintaan. Milloin on pyydetty apua muonitukseen, milloin raha-apua eri yhdistyksille. Kun osastomme perustettiin, niin maailma oli vähän toisenlainen. Tehtävät olivat tiedollisia sekä kädentaidollisia. Osastomme jäsen Aino Rulja valittiin 1980-luvun alkuvuosina Pirkanmaan joukkueeseen, joka tuli toiseksi valtakunnallisessa kilpailussa. Pöytäkirjoissa on myös merkintä vuodelta 1987, jolloin Aitoon maatalousnaiset osallistuivat tietokilpailuun naapuripitäjien naisosastoja vastaan. Tämä työsuhde oli yleensä melko lyhyt, koska tytöt järjestään siirtyivät aina varsinaisiksi emänniksi, osa Aitooseenkin. Vuonna 1966 järjestettiin silloisella Aitoon kotitalouskeskikoululla ja Joroisissa ensimmäiset lomaemäntäkurssit. Lomittajatyöstä täytyi kuitenkin luopua rahavaikeuksien takia. Talonpito- ja ekoteko -kilpailuissa menestystä Aitoon maatalousnaiset osallistuivat moniin naisosastojen kilpailuihin. Tästä saimme Ekoteko palkinnon ja 500 markan rahapalkinnon. Erilaisten näyttelyitten järjestämiseen osallistuimme aktiivisesti. Tällaisen tapahtuman läpiviemiseen ja onnistumiseen tarvittiin paikallisten maamiesseuraväen tukea ja osaamista. Mittava neuvontatyö ja monipuolinen järjestötoiminta ansaitsee tulla paremmin näkyväksi. Kolmelle jäsenelle tunnustuspalkinto Kaunisääninen Päivi Kososen juhlisti Aitoon Maa- ja Kotitalousseura 60-vuotisjuhlaa kahdella laululla. Mukaan oli kutsuttu myös Kukkian koti- ja maatalousnaiset. Onnitteluiden jälkeen sujuvasanainen juontaja Eila Merontausta lausui Jukka Parkkisen runon Kertomus siitä, kuinka lehmä perusti osuusmeijerin. Humoristinen runo kuvaa hyvin ajan muuttumista maaseudulla ja pienten meijerien lakkauttamista. Luopioisissa oli tuolloin kolme maamiesseuraa Luopioinen, Puutikkala ja Aitoo sekä näillä omat naisosastonsa. Vuonna 1963 oli Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä ilmoitus emännän-etulaisen paikasta Aitoon Maatalousnaisten palvelukseen. Vuonna 1964 saimme omaksemme kiertopalkinnon sarjassa alle 60 jäsentä. Nuoria jäseniä kaivattaisiin lisää yhdistykseemme. Valtakunnallisesti Maa- ja kotitalousnaiset täyttävät tänä vuonna 80 vuotta. Tulossa on Kirsti Mannisen kokoama Omat Avaimet -kirja, joka esittelee nykyisen neuvontatyön juuria ja kehitystä 1730-luvulta alkaen ja kertoo naisten sosiaalisen aseman muutoksista ja erilaisista yhteistyön muodoista. Mukaan haastettiin myös pitäjän muita järjestöjä. Osastomme kerää eniten varoja astioiden vuokraamisesta sekä jäsenmaksuista. Perustamisvuonna jäseniä liittyi uuteen yhdistykseen 20, seuraavana vuonna heitä oli jo 48. Toiminta lähti vireästi käyntiin. Luopioinen Tuottaa ja Palvelee -näyttelyissä Honkalassa Aitoon maatalousnaisilla oli omat osastonsa ja lisäksi alkuaikoina he hoitivat myös ravintolan pidon. Lähiseuduilla pidetyissä maatalousnäyttelyissä olimme mukana monta kertaa. Hän esitti Timo Koivusalon säveltämän ja vaimonsa sanoittaman Jotain jää elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa sekä paikallisin voimin tehdyn Säynäjärven Heinäpesä. Sen on säveltänyt Katriina Roikola ja sanoittanut Marjatta Koskenvesa. Musiikkiesityksen jälkeen ohjelman juontaja Eila Me-. Erilaiset ruoka- ja ravintokurssit sekä valistustyö kuuluivat yhdistyksen toimintaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. 60 vuotta: Aitoon maa- ja kotitalousseura juhli Aitoon koulutuskeskuksessa Aitojen asioiden puolesta Aitoo Kuulakkaana ja aurinkoisena marraskuun lauantaina juhlaväki kokoontui Aitoon koulutuskeskuksen Lyylintuvalle viettämään seuran 60-vuotissyntymäpäiviä. Silloin kerättiin rahaa lapsihalvauspotilaitten hyväksi, torjuttiin lapamatoja ja kiinnitettiin huomiota pesupaikkojen siisteyteen. 22 Keskiviikko 4.12.2013 kyliltä . Työt ja tehtävät ovat vaihdelleet vuosien mittaan aina silloisen tarpeen mukaan. Se edellytti ensimmäistä sijaa myös kahtena edellisenä vuonna. Viime vuosina olemme kokkailleet yhdessä Kukkian koti- ja maatalousnaisten kanssa. Vetäjänä toimii Eila Merontausta. Teatteriretkiä teemme yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Maa- ja kotitalousseuran toimintamuodot ovat siis tänä päivänä hyvinkin erilaisia entisaikoihin verrattuna, mutta yhdessäoloa, harrastamista ja raha-apua tarvitaan aina. Nykyisestä Aitoon maa- ja kotitalousseuran toiminnasta kerrottiin myös. Samoin retket ja muu virkistystoiminta toivat vaihtelua arkeen. Maamiesseura ja maatalousnaiset yhdistyivät 1990 Aitoon maamiesseura ja Aitoon maatalousnaiset yhdistettiin Aitoon maa- ja kotitalousseuraksi 21.11.1990. Aktiivisimmin toimivat vesijumppaajat, jotka kerran viikossa käyvät Aitoon Koulutuskeskuksen allasosastolla pulikoimassa. Juhlan alku oli muutenkin humoristinen, sillä hyvään juhlaan kuuluu tietysti niin sanottu kuokkavieras. Tämä oli nimenomaan Taidossa Talonpito -kilpailun karsintatapahtuma. Ensimmäisenä vuonna osallistuttiin varjostin-, nahkatyö- ja umpiomiskursseille. Seuraavana kesänä eli 1954 järjestettiin Luopioisissa, Rautajärvellä Luopioisten?Kuhmalahden neuvontakunnan ja Hämeen?Satakunnan maatalousviljelysseuran toimesta maatalousnäyttely. Saman vuoden toukokuun puolivälissä otettiin toimeen ensimmäinen lomaemäntä
Tuon monesti näytteil- mittaan pulpunnut niin, et- kurssitin itseäni viikonloppuile nämä ensimmäiset työni, tei tekijä läheskään kaikkia sin ja loma-aikoina. että muutkin näkevät, kuin- töitään muistaisi, jos niitä ei Posliinityöt pysyivät sivuka hirveitä ne ovat. Säännöllistä tuloa Viime lauantaina Sipetas- maan olen maalannut kuk- tarjosivat Kangasala-opisto sa 40-vuotistaiteilijajuhlaan- kia, Katri Viitanen esittelee ja Tampereen työväenopisto, sa viettäneen Katri Viitasen 40-vuotisjuhlassa yllään joissa molemmissa Katri Viiaivan ensimmäinen työ on ollutta, vanhoista farkuista tanen toimi opettajana palkposliininen pannunalunen, ompelemaansa vaatetta. katyöstä poisjäännin jälkeen. hyvin palvellut ja käytössä Asukokonaisuutta täyden- Hän antoi myös yksityistuntekulunut esine, mistä kertoo sivät itse tehty hattu, paita, ja posliininmaalauksen opetsen mustunut pohja ja ker- rannekoru ja ruusukorvako- tajana. taalleen haljennut kansi. rut, kaikki kauniisti toisiinsa Kun opettajan työt jäivät, . Muilta lautasilta en pysynyt pääaiheena, vaikka maalauksen kisällitutkinnon suostunut puuroa syömään, olen myös maalannut kan- vuonna 1992, mestarituthän kertoo lapsuusmuistoi- kaalle, puulle ja lasille. kinnon vuoro oli seuraavana hinsa palaten. . Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä rontausta lausui Eeva Kilven runon Nukkumaan menessä. Tämän runon voisi jokainen meistä lausua iltaisin itselleen. Osaston puheenjohtaja Irja Niemi ja varapuheenjohtaja Raija Viukari jakoivat tunnustuspalkinnon yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä entiselle puheenjohtajalle Arja Ruljalle. Muut palkittavat Tuula Niutanen ja Sinikka Kangasniemi eivät olleet paikalla. Toisenlaiseen muistamiseen liittyi seuraavaksi esitetty yhteislaulu Maa on niin kaunis. Sen jälkeen vietimme hiljaisen hetken poisnukkuneiden osastomme jäsenien muistoksi. Ruokalahja tehty ajatuksella rosmariinin oksan. Piparit ja karkit kannattaa pakata koviin rasioihin, jotta ne eivät mene rikki. Käsitöistä innostunut voi virkata, kutoa tai ommella pussukan lahjakääröksi ja käyttää koristeluun nappeja tai jopa vanhoja rintakoruja. Kakut voi tehdä suoraan annosvuokiin ja pakata lahjaksi vuoan kera. Se voi olla matkoilla löydetty paikallinen, erikoinen mauste tai juoma. Kotimaassa voi hankkia pientuottajien erikoisherkkuja; esimerkiksi paikallisen juustolan juustoja tai viinitilan viinejä. Perinteisen suklaan sijasta voisi tänä vuonna laittaa pakettiin vaikkapa talkkunasuklaata tai herkullista kotimaista hunajaa tai laadukkaista puuroryynejä. Pöydällä oli esillä myös ideoita kauniista lahjapakkauksista. Saimme mukaamme reseptivihkosen, josta löytyy paljon ohjeita ruokalahjoja varten. Juhlaan oli koottu valokuvia menneiltä vuosilta sekä vanhoja yhdistyksen toiminnasta kertovia pöytäkirjoja. Kuvassa päivän merkkihenkilö esittelee ensimmäisiä töitään Markku ja Riitta Kanaselle. 40-vuotistaiteilijajuhla: Katri Viitanen toi Sipetaan esille opettavaisia esimerkkejä alkuvuosilta Pannunalusen maalaaminen ensimmäinen posliinityö tehty. Tilaisuuden lopuksi joimme kahvia ja maistelimme herkullisia pöydän antimia. Iltapäivän esitelmän aihe oli jouluinen, sillä 60-vuotissyntymäpäivät olivat samalla yhdistyksen pikkujoulut. Aivan ihana paikka, aivan ihanat ihmiset. . Lahjan mukaan on hyvä laittaa aineosaluettelo ja kertoa missä ja miten sitä tulee säilyttää ja miten kauan se säilyy ja milloin se on tehty. Säilykkeitä valmistaessa erilaiset lasipurkit ovat kauniita. Purkin, korin, kulhon tai tarjoiluvadin voi kietaista sellofaaniin tai kauniiseen pellavaliinaan ja sitoa kiinni narulla. Naruina voi käyttää paperinarua, pitsinauhaa tai vanhaa poppanakudetta, joihin voi mielikuvituksen innoittamana pujottaa helmiä, nappeja, kilikelloja tai muita koristeita. Naruun tai nauhaan voi kiin- Päivi Kosonen lauloi kaksi nittää myös kanelitangon tai laulua. Sipetassa pidetyissä Katri Viitasen 40-vuotistaiteilijajuhlissa kävi runsaasti vieraita. Maalaus- olisi taltioituna kuvina pak- toimisena harrastuksena toisjälkikin noin epätarkkaa, suihin albumeihin ja viime takymmentä vuotta, kunnes hän taivastelee ja nostaa vuosina sähköisiin tiedos- hän vuonna 1987 jättäytyi malliksi esille pojalle maa- toihin. pois omien sanojensa mukaan Ensirakkaus posliiniin on oikeista töistä. laamansa Peppi-lautasen. Äitiä lautanen muistuttaa kestänyt ja vahvistunut, sii. Yksi mieleenpainuvimmista innoittajista on ollut Matti-veljen äidille kirjoittama runo, jonka pohjalta taiteilija maalasi lautaseen valkovuokkoja. Siivet ja juuret -sarjaa hän rakensi kymmenen vuoden ajan. . Sipeta kutsui. Kangasala . Kotitalous- ja yritysneuvoja Outi Penttilän esitys Ruokalahja ? maistuva tuliainen sai meidät virittymään pikkuhiljaa joulun tunnelmiin. Joulun lähestyessä mietimme taas sopivia lahjoja sukulaisille, ystäville ja tutuille. Maalasin vanhojen työtapojen mukaan, niin kuin ennen kotona tehtiin, mukeja, lautasia ja kannuja, hän kertoo kokonaisuuden synnystä. Käsitöiden ystäville Katri Viitanen myyntipöytineen on tuttu näky Kangasalan ja Luopioisten kesätoreilta jo monen vuoden ajalta. Posliini on koko ajan Viitanen suoritti posliini. Sen jälkeen olen saanut alkuaikojen hioutumatto- täkin huolimatta, että mui- tehdä tätä, Viitanen sanoo masta käden jäljestä, poika takin ihania materiaaleja on viitaten näytteille tuotuihin Jari Viitaselle astia tuo mie- tullut kokeiltua. esineisiin ja albumeihin. leen tunteita. . Ruokalahja on hyvä nimenomaan sellaiselle, jolla on jo kaikkea tai hänelle, jolla ei ole aikaa tehdä herkkuja itse. Itse tehty ruokalahja on persoonallinen tapa muistaa Marja-Terttu Vekuna lahjan saajaa. Nyt on tekeillä joulutonttuja, joulumuoreja ja kynttilänjalkoja, kaikki posliinista. Kesät torilla Luopioisissa Katri Viitasen luovuuden lähteestä on ollut ja on yhä mistä ammentaa. Kangasala-opistossa sävy sävyyn soinnutettuina. Samanhenkistä seuraa tarjoavat myös toiminta Kangasalan kädentaitajissa sekä Kukkian kädentaitajissa. Maija Nieminen-Pessi. Keskiviikko 4.12.2013 . Mitäpä jos tänä jouluna kokeilisit maistuvaa sinihomejuustosinappia tai kesäkurpitsa-suklaakakkua? Aina ruokalahjan ei tarvitse olla itse tehty. Keiju Eräpuu oli sil- Oppilaana loin meillä opettajana, tekijä ja opettajana Pitkän rupeaman posliinin muistaa. Uusi harrastus kiskaisi mumaalaajana tehnyt Katri Vii kaansa niin, että Katri Viitatanen suhtautuu ankaran kriittisesti sitä nuorta Kat- Posliini pysynyt nen kävi neljän vuoden ajan ria kohtaan, joka valmisti ykkössijalla hakemassa oppia Kangasalaalkuaikojen työnsä 40 vuot- Pannunalunen avasi taitei- opistossa. lijasuonen, joka on vuosien ta sitten. . Se on valmistettu ajatuksella ja se on juuri hänelle tarkoitettu. Joulun ajan tyypillisin ruokalahja on sinappia tai maustekakku. Hain oppia yksityisesti ja . Tämän liivimekon hel- vuonna. Reseptinkin voi kirjoittaa lahjan mukaan. Ruokalahjan voi pakata monin eri tavoin, mutta tuotteen säilyvyys pakkauksessa tulee aina varmistaa. Ulla houkutteli minut tänne. Kuivat kakut ja piirakat voi asetella folio- tai koristepaperilla päällystetylle pahviselle alustalle ja sen jälkeen kietaista herkkujen ympärille sellofaanin tai sopivan kokoisen kinkkupaistopussin. Kaunis rusetti ja muutama aiheeseen sopiva koriste ja kaunis pakkaus on valmis. Outi Penttilä toi mukanaan maistiaisina tomaattimarmeladia ja ruiskeksejä sekä suklaamakkaraa
Seppeleenlasku sankarihaudoille. klo 18 Kirkonkylän srk-kodissa Hanukka-juhla. Seppo Jarva. Musiikki: Sirpa Koskinen, Hanna-Riikka Rissa, Seppo Lappalainen, Mariam Men. OPERAATIO MOOSES Ke 4.12. Lehto, Kyrönlahti, kirkkokuoro, partiolaiset. Perhekerho klo 10, Puurojuhla. Vierellä kulkijat klo 13 Mikkolakodilla. Seppeleenlasku Su 8.12. Kiitos. klo 11 Kangasalan kirkossa. Viitala, Vuorinen. Kolehdit: Pe 6.12. 8.12. Ks. Lasten kauneimmat joululaulut kirkossa klo 11, Seulaset, Vesto, Roikola, Giren. klo 19-21 Liuksialan Kartanon kappelilla Ajankohtaista verkossa . Miestenpiirin joulujuhla Puutikkalassa Heikki Koivistolla klo 18, Koivistonkuja 34, Vesto, Roikola, Olli Kaskelma. Jouluhartaus päiväkeskuksessa klo 13, Giren. JOULUN TÄHTI Kauneimmat joululaulut Puutikkalassa Saksalan Isosaaressa klo 18, Vesto, Roikola. To 12.12 Olopäivien joulujuhla klo 10 srk-keskuksessa. 2. Messun yhteydessä iltapäiväkerhojen rukoustaulunäyttely. PUER NATUS IN BETHLEHEM Su 8.12. Nestori Johannes Virtanen, Tommolasta. Musiikista vastaavat Iina Keskinen ja Aleksi Mäkelä kerholaisineen sekä bändi. ILOSANOMAILTOJEN JOULULUHLA JOULUTULET Ke 4.12. klo 18 Suoraman srk-keskuksessa Pekka Laukkarinen -trio; Pekka Laukkarinen, Matti Laitinen, Leevi Helo. Vapaa pääsy. AARREARKKUMESSU Su 8.12. Kouluikäiset: Tyttöjen ja poikien joulunodotusjuhla klo 18 srk-talolla. 2. Lasten musiikkikasvatuksen tukemiseen valtakunnallisen VirsiVisan kautta, Suomen Ev.-lut. Ohjelma 10 eur. Seppeleenlasku sankarihaudoille jumalanpalveluksen jälkeen. klo 10 Sanajumalanpalvelus Kuhmalahden kirkossa. klo 11.30 Pentosalissa. 2. Puurojuhla, pikkupaketti mukaan. Tehkää tie Kuninkaalle. Giren, Vesto, Roikola ja yllätysesiintyjä. Klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 18, Roikola, Vesto, puhe Namibianlähetti Marja Hankela. MUUTA: To 5.12 Perhekerho klo 9.30 Aitoon Pysäkillä, kauden viimeinen kerho. 12:35-40. Ke 11.12. Kunnianosoitukset sankarihaudoilla: Vehkajärvi klo 9, Kuhmalahti jumalanpalveluksen jälkeen. Yhteiskristillinen nuorten aikuisten ilta klo 18 Pälkäneen Kastettu: Oiva Otonpoika Norokorpi, Onkkaalasta. Naisten kohtauspaikka klo 18 Välimaalla, Toivontie 2 A 6. Ke 11.12. klo 18 Viraston kokoushuoneessa Tuula Lehto; Luuk. 24 Keskiviikko 4.12.2013 . Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Vesto, Roikola, kirkkokuoro. joulukonsertti klo 18. Su 15.12. Olopäivien joulujuhla klo 10 srk-talossa. ?Joulunvalo ikuinen?. Juha Metsäperän joulukonsertti kirkossa klo 18. klo 18.30 Suoraman srk-keskuksessa Perinteiset Pe 13.12. Lähetyspiiri klo 14 Seurahuoneella. Ma 9.12. Sillanpää, Agitato-kuoro, Viitala. SAARNAKAHVILA KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 8.12. Sotaleskien ja sotaorpojen hengelliseen toimintaan, Kaatuneitten Omaisten Liitto ry LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Pe 6.12. klo 18 Seurahuoneella Marko Sagulin; Matt. Ei jumalanpalvelusta Luopioisissa. Veteraanien keskuudessa tehtävään hengelliseen työhön, Veteraanivastuu ry. www.kangasalanseurakunta.?. Juttutupa klo 12 Seurahuoneella. Ihalainen, Huomo, Kangasalan mieslaulajat, partiolaiset. Kunnianosoitus sankarihaudalla jumalanpalveluksen jälkeen. klo 10 Sanajumalanpalvelus Sahalahden kirkossa. Valkeakosken Musiikkiopiston joulukonsertti klo 18 srk-talossa. Ti 10.12. Viitala, Sillanpää. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Pe 6.12. Luopioisten Yrittäjät ja kappeliseurakunta. Koko perheen konsertti To 5.12. Kokkikerho klo 17 srk-keskuksella. Ma 9.12. Mukana Tapulintuvan iltapäiväkerholaiset. Itsenäisyyspäivän juhla n. klo 10-14. SAHALAHDELLA Ke 11.12. Valkeakoski-opiston joulukonsertti klo 19 srk-talossa. To 5.12 Kauneimmat joululaulut klo 13 Palvelutalo Kanervassa. Ma 9.12. Messu klo 10 kirkossa. Kemppainen,Repo Tuija Mattila, Talouspäällikkö Kristel Muru-Tanilan tehtävään siunaaminen. MUU TOIMINTA: Ke 4.12. Jussi Valtteri Siikakoski, Tampereen Messukylän seurakunnasta. Avioliittoon kuulutetaan: Aleksi Henrik Tuominen ja Mira Eveliina Karejoki, Onkkaalasta. Avioliittoon vihitty: Jussi Arvid Siikakoski ja Laura Marjaana Mäkinen, Tampereen Messukylän seurakunnasta. Surun kohdatessa HAUTAUSTOIMISTO Murtoniemi Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, 36200 Kangasala P. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Kemppainen, Repo, Huomo, Pälkäneen laulumiehet. Pauliina Fred, Sunniva Fagerlund, Hanna Haapamäki ja Hanna Kangasniemi. pikkupaketti mukaan Hebrealaisten tanssien tunti klo 18 srk-talolla. Ke 11.12. Teppo Lampela, kontratenori. Kerhojen joulujuhla, mehua, glögiä ja pipareita kirkon eteisessä. adventtisunnuntai Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Suo Isä tänne Jeesuksen, se hetki lähenee Jumalanpalvelukset Kangasalla Itsenäisyyspäivä, perjantai 6.12.2013 ?Kiitos isänmaasta? klo 10 Sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. klo 11-14 Seurahuoneella lähetystyön hyväksi. Perjantaina tarjolla myös gluteenittomia tuotteita. Poikkea kahvilla ja myyjäisissä. To 5.12. Kunnan järjestämä itsenäisyyspäiväjuhla Aitoon Honkalassa. Su 8.12. Lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi Suomen Lähetysseuran kautta 1206,62. 377 3200, 377 3680 tai 0400 776 606 Palvelemme myös PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA os. Lehto, Kyrönlahti. klo 11 Aarrearkkumessu Kangasalan kirkossa. klo 11 Lasten joululaulukirkko Pentosalissa. Järj. Onkkaalantie 71, Pälkäne katukappelilla. Kuollut: Leena Irmeli Vuorinen 61v, Lammin srk:sta. Kolehdit: 1.12. Adventtisunnuntai. Seurakuntien Lapsityön Keskus. KANGASALA Kastettu: Luka Johannes Ihalainen, Juuso Matias Lepola, Rene Juhani Joonatan Mäkinen, Jimi Matias Sairiala (Karvia), Väinö Tapio Valve. Kuulutettu: Jukka Heikki Lehtonen ja Silja Birgitta Marjaana Korhonen, Olli Tapio Marttila ja Jenni Anniina Ronni, Riku Matias Kirkkomäki ja Saija Kristiina Salminen Jarno Ossi Puustinen ja Jaana Maarit Pönkkä , Christer Lauri Michael Kunttu ja Johanna Tuulikki Miettinen PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. 11:11-19 / Joh. Joululounas. Pikkupaketti mukaan. To 12.12. Diakonian kyläkerhon joulujuhla klo 12 Ranta-Einolassa. Tiedoksi: Seurakunnan virastot palvelevat to 5.12. Kauneimmat joululaulut klo 15 Vehkajärven entisellä koululla. 1:35-37. -lasten musikaaliesitys To 12.12. Su 8.12. klo 15 Havisevan rukoushuoneella ja Vehkajärven entisellä koululla Kristittyjen yhteinen ISRAEL-ILTA Ma 9.12. Kauneimmat joululaulut Padankosken Sarkasissa klo 18. Su 8.12. adventtisunnuntai 8.12.2013 ?Kuninkaasi tulee kunniassa? klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. Myös sotaveteraanit tervetuloa joululounaalle! Jouluhartaus päiväkeskuksessa klo 13, Vesto, Roikola. Ma 16.12. Kauneimmat joululaulut klo 13 Harjutuulessa ja klo 14 Kostiakodissa. Ke 11.12. Vapaa pääsy! Kuva: Ville Paul Paasimaa TUOREITA LEIVONNAISIA, KÄSITÖITÄ JA ARPOJA YHTEINEN TOIMINTA: Ma 9.12 Kirkkovaltuuston kokous klo 19 Luopioisten seurakuntakes- kuksessa. To 12.12. klo 17.30 Kirkonkylän srk-kodissa Kahvitarjoilu klo 17 Tapulintuvalla. Adventtisunnuntai. Kuninkaasi tulee kunniassa. Perhejumalanpalvelus klo 11 kirkossa, Repo, Huomo, Lapsikuoro, perhe- ja päiväkerhojen joulujuhla. Su 15.12. 3. klo 18 Kangasalan kirkossa Nokkahuiluyhtye Bravaden kaunis kokonaisuus joulunajan renessanssija barokkimusiikkia. Naisten ja lasten Raamis klo 18.30 Pysäkillä. Ti 10.12 Pysäkkikahvio klo 14-16 (seuraavan kerran 7.1.) Kauneimmat joululaulut Pysäkillä klo 19, Roikola, kirkkokuorolaisia. Ke 11.12 Perhekerho klo 9.30 srk-keskuksessa. Hiljaa hiipii joukko varpahillaan Sahalahden kappelin joulujuhlaan klo 18 srk-talolle. Lasten laulua, joulun sana, joulupuuroa ja joulupukki. KUHMAHDELLA Su 8.12. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Ti-pe 10.-13.12. 6.12. Veteraanien keskuudessa tehtävään hengelliseen työhön Veteraanivastuu ry:n kautta
Nuorten lauluryhmä ym. laulaa ja laulattaa, lopuksi tarjoilua. www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA . Pikemminkin toistetaan tuttuja ja helposti arvattavia asioita. Esitys nojaa enemmänkin hellyttäviin kohtauksiin ja kauniisiin lauluihin kuin talvisodansodan traagisuuteen. Loppu on onnellinen, kun isä pitkän odotuksen, pelon ja epätoivon jälkeen viimein ilmestyy jouluna kotiin, mutta se on yksittäisen perheen eikä kansakunnan kokemus. shl Ulla Siren Joululaulujen ilta aloittaa joulun ajan Katukappelissa Pälkäneen Helluntaiseurakunnan Katukappelissa valmistaudutaan jo kolmanteen jouluun omissa tiloissa (entinen KELA) Pälkäneen Keskustiellä. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Rakkaamme Leena Irmeli VUORINEN * 31. Puh. 12. puhdistus-kultaus ym. joululauluilta, Martti Kuikka Lähetystori la 10-14 muistoa ja otitte osaa suruumme. Lapset perheineen KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. 8.11.2013 Hämeenlinna Ota mukaasi Jeesus sinne, missä taivas jo valaistuu. Sinun mukanas taivahilla, vain huoleni unohtuu. Kiittäen ja kaivaten Äiti Leo ja Paula Minna, Jarkko, Laura ja Ville Mirko ja Marko sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Kiitos osanotosta suruumme. Rakkaamme Kosti Juhani HAKANEN * 22. tä ja joulumusiikkiäänitteitä. Illan nimenä on Tule rakkaus Myyjäisissä voi myös kuunihmisrintaan Martti Korpi- nella joulumusiikkia, maistellahden sanoittaman ja Juhani la glögiä ja pipareita sekä tehdä Pohjanmiehen säveltämän löytöjä Lähetystorilla. tiedämme, sun hyvä olla on. Kaivaten Pirkko Tiina ja Jukka Mari, Mika ja Emma Mika Kati Satu ja Kari Heidi ja Juha muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. He lauloivat ja lausuivat sotajoulun kipeät ja kauniit muistot yleisön sydämiin: vasemmalta säestäjä Dóra Lucács, näyttelijä Anu Raipia, Idalilja Raipia, Aku Sajakorpi, Mauri Niemi ja käsikirjoittaja Panu Raipia. Kirkkokonsertti: Jouluna 1939 kaikki tunteet nousivat syvältä Pääsikö isä kotiin? Pälkäne Marraskuun viimeisellä viikolla Pälkäneen kirkossa kuultiin uusintaesityksenä draamallinen kirkkokonsertti Joulu 39, jonka viimevuotinen Pälkäneen ensiesitys jäi monien katsojien mieleen. Panu Raipian käsikirjoittama draama tukee konserttia, joka muodostuu tuttuakin tutummista isänmaan ja joulun lauluista. Käsikirjoituksen pohjana ovat erään pälkäneläisen soti- laan talvisodasta kotiin kirjoittamat kirjeet, mutta käsikirjoittaja on muokannut niistä perhetarinan, jonka keskiössä on nuori aviopari (Aku Sajakorpi ja Anu Raipia) ja heidän Maija-tyttärensä (Idalilija Raipia). Draamaa kuljetetaan paljon äidin ja tyttären kokemusten kautta. Nuorimmat esiintyjät ovat yksivuotiaita. . Keskiviikko 4.12.2013 . Muskariryhmiä on kolme. 3.1952 Luopioinen . hautakivet, kaiverrukset . Nuorimpien ryhmä esittää laulun Tonttu lähti matkaan, paljastaa Pälkäneen toimipisteen opettaja Pauliina Kello- niemi. Mukana on tuttuun tapaan soittajia vasta-alkajista jo pitkällä opinnoissaan oleviin. Soitinjakaumakin on mukana, kun mukaan on saatu pianisteja, viulisteja, kantelisteja sekä sellon että kitaran soittajia. Konsertissa esiintyvät myös musiikin perusteiden ryhmät. Ryhmäläiset ovat yhdessä sovittaneet tutun kappaleen " jänöjussin mäenlasku" uuteen uskoon ja se on saanut nimekseen "kameli snoukkaa". . Kylmissään seisovan sotilaan laulama Mä vartiossa seison nostattaa kuulijoillekin kylmät väreet selkään. Juoni etenee paitsi kirjeiden, myös radio- ja sanomalehtiuutisten avulla, mutta mitään eri- tyistä uutta sotakokemuksista ei saada irti. Idalilija Raipia on hellyttävä mollamaijoineen ja monoineen, ja lapsen näkökulma onkin tärkeä, kun äkkiä yllättänyt sota asettaa lapset ja aikuiset tavallaan samalle vii- valle: kaikki ovat peloissaan, hämmentyneitä, turvaa vailla ja kaikenlaisten uusien vaatimusten edessä. Mauri Niemen esittämä Jumala ompi linnamme on komea alku esitykselle sen jälkeen, kun talvisodan ensimmäisten hälytyssireenien ulvonta on vaimennut. 0400-975277 JOULUMYYJÄISET Pe itsenäisyyspäivänä klo 12-13:30, leivonnaisia ym. 25.10.2013 Hämeenlinnassa Hetkenä päivän hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Ovat kätesi ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. On hiljaisuus ja suru sanaton mut. Leivonnaisten mään lähetystyöhön Aasiassa. lisäksi myytävänä on arpoja ja Koko perheen joulujuhlassa joulupakettiin sopivia tuottei- sunnuntaina 15.12. Sydän-Hämeen Lehti sana 25 Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte äitimme Aino Kaarina ALHOSEN Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ke klo 18 Rukousilta Su klo 16 ?Tule rakkaus ihmisrintaan. Kyseessä on todellakin hyvin vapaa sovitus, sillä kappaleen sanoituskin on kokonaan pistetty uusiksi. kello 18.. arpajaiset, kahvitarjoilua. JOULULAULUJEN ILTA Su klo 18. Neljäntenä adventtisunnuntaina iltapäivällä Katukappelissa hiljennytään jouluhartauteen. Yksivuotiaat valtaavat lavan opiston konsertissa Valkeakosken musiikkiopiston Pälkäneen toimipisteen konsertti kajahtaa ilmoille ensi maanantaina 9. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . koriste-, sekä muut pronssituotteet . Itsekään en ole uutta sovitusta vielä kuullut, ja odotankin innolla sen kuulemista, Kelloniemi sanoo. Konserttiin on vapaa pääsy. Joulukonsertti Pälkäneen seurakuntatalolla 9. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . Osa Läjoululaulun mukaan. hetystorin ja myyjäisten tuoJoulumyyjäiset pidetään lau- tosta menee seurakunnan tekeantaina 14.12.. . metallikirjaimet, metallilaatat . Ohjelmassa kuullaan myös joulumuisteloita, runoja sekä joulun Sanaa. lauletaan vanhoja tuttuja joululauluja sekä nähdään lasten ja aikuisten esittämä joulukuvaelma, joka kertoo joulun todellisesta sanomasta eli Jeesuksen syntymästä. Joulukuu on tärkeää aikaa katukappelilaisille, koska jouluna vietetään Jeesuksen syntymäjuhlaa. Katukappelin joulunaika alkaa sunnuntaina 8.12. pidettä- västä joululaulujen illasta, jossa ta, kuten itse tehtyjä kynttilöikappelin lauluryhmä esiintyy. entisöintityöt . joulukuuta kello 18.00 Pälkäneen seurakuntatalolla. Konsertin avaavat Pälkäneen muskariryhmät esittämällä jouluisia lauluja. 3.1933 Lahdessa
äkilliseen, vain muutamia päiviä kestäneeseen sairauteen. Se kai oli hänen melskettä vierovalle luonteelleen sopivin paikka. Nyt opettaja Hakanen on lähtenyt. Alhaalla. Mutta pihalla kasvoi ruusuja ja omenapuita, ja perheeseen syntyi parin vuoden välein kaksi tytärtä, Tiina ja Satu. Kosti Hakanen 1933?2013 Seuraava koti saatiin opettaja-asuntolasta aivan koulun vierestä, mutta haaveena oli päästä asumaan omaan taloon, ja se valmistuikin Tommolaan vuonna 1969. Ensi vuonna teille opettaa kuvaamataitoa taitelija Hakanen. Se kuulosti melkein pelottavalta. Tosin syksyllä oli vastassa koulun kaikkein vähimmin pelottava opettaja, mutta taiteilija Kosti Hakanen oli. Hänen oma elämänsä jatkuu hänen taiteessaan, ja se jatkuu myös niissä kulttuuriperinteissä, joita hän kehitti Pälkäneelle. Kuvissa, jotka Kosti Haka- sesta on otettu 80-vuotiaana, hän näyttää juuri siltä, miltä hän näytti 1970-luvulla Keskuspiirin ala-asteen johtajaopettajana. Pahaa sanaa hänellä ei ollut sanottavana koskaan eikä kenestäkään. Lapset eivät koskaan kuulleet kotona isän kiroavan eivätkä oppilaat nähneet opettaja Hakasen suuttuvan. Kosti Hakanen eteni elämässä selkeää ja järkevää tietä. Ennen isänsä kuolemaa hän oli ehtinyt käydä pari luokkaa Hämeenlinnan lyseota, ja muutettuaan Lopen kunnan kirjanpitäjänä toimineen Saimi-siskonsa luo asumaan, hän jatkoi keskikoulun loppuun Riihimäellä. 17-vuotiaana hän lähti vapaaehtoisena armeijaan, Kauhavan Lentosotakouluun lentokonemekaanikon koulutukseen. Hänen lempiaiheitaan olivat puut . Hakaset harrastivat vapaaaikoinaan paljon matkailua ja monenlaista kulttuuria, mutta mökille palattiin aina hengittämään rauhaa. Kosti Hakanen toimi Keskuskansakoulun, peruskouluuudistuksen jälkeen Keskuspiirin ala-asteen johtajaopettajana parikymmentä vuotta, siihen asti, kunnes perhe muutti Hämeenlinnaan. Ehkä hänen pohdiskeleva ja hiljainen luonteensa oli kypsynyt muita aikaisemmin, koska elämä oli alkanut kurittaa niin varhain. Kosti Juhani Hakanen syntyi Lahdessa, mutta kun hän oli 7-vuotias, perhe muutti Hämeenlinnaan. Hän oli aktiivinen ja asiantunteva kotiseutumies, mikä näkyi opetuksessakin monin tavoin. Kesäpälkäneläinen hän oli loppuun asti. Mutta Kosti oli uskollinen omalle tyylilleen. Häntä on mahdoton ajatella vanhuksena, eikä hänestä henkisesti sellaista koskaan tullutkaan. Kosti Hakanen menehtyi 25.10. Siellä hän oli juurtunut Pälkäneelle. Hämeenlinnan aika ja eläkevuodet siellä saivat Kosti Hakasen toteuttamaan sen, mistä hän nuorena oli haaveillut ? aloittamaan taiteilijanuran. Hän alkoi luoda puureliefejä ja -veistoksia, joiden materiaalina olivat purettujen latojen harmaaksi patinoituneet tai aikanaan punamullalla sivellyt seinälaudat. Hänhän oli Pälkäne-Seuran luovimpia ja aktiivisimpia voimia, kunnanvaltuutettu, kunnan ensimmäinen taideasiamies, Vanhankirkon suojelija kauan ennen suojeluyhdistyksen aikaa. Hänen ansiostaan Kostianvirran taisteluhautoihin rakennettiin hirsirekonstruktiot ja espanjalaiset ratsut, hän valokuvasi ja laati yhdessä opettaja- Kosti Hakanen: Hylätty temppeli. toverinsa Jorma Niemen kanssa kaksi Pälkäne-kuvateosta ja toimitti vuorollaan Pälkäneen Joulu -lehteä. Ainakin itse opin hänen kauttaan ymmärtämään, mitä tarkoittaa luovuus. Hänen nopea lähtönsä oli järkytys perheelle ja ystäville, mutta hänelle itselleen portti uuteen aikaan aukeni helposti ja tuskattomasti. Puuteoksia jäi verstaalle keskentekoisina, ikään kuin niiden vaatimaton ja mietteliäs veistäjä olisi vain astunut askelta syvemmälle metsään ja jäänyt puidensa katveeseen rauhassa jatkamaan työtään. Opettaja Hakanen oli sen ansainnut. shl Ulla Siren. Jonka vikkelä tekstaus sai liidun naksumaan hauskasti taulun pintaan ja joka ei koskaan korottanut ääntään luokassa. Sen ajan aikuiset muistavat innokkaan nuoren kotiseutumiehen, kunnallispoliitikon ja johtajaopettajan, joka lähti ennakkoluulottomasti kehittämään pienen Pälkäneen matkailua ja kulttuurielämää. Miehen, joka lauloi, piirsi, veisti, valokuvasi ja rakensi, mutta teki sen kaiken hiljaa ja huomaamatta. En tosin muista että opettaja Hakanen, kuten siihen aikaan sanottiin, olisi käyttänyt juuri sitä sanaa. hänen Kosti Hakanen Hämeenlinnan kodissaan. käsiensä kautta kauan sitten kuolleet ja ihmisen tarpeisiin muokatut puut heräsivät eloon metsinä, oksina, käpyinä, yksittäisinä puina tai maisemina. Hän piti näyttelyjä useilla paikkakunnilla joko yksin tai yhdessä keskimmäisen tyttärensä kanssa. Mutta hän johdatti oivallukseen, että kuvat syntyvät ensin ajatuksista ja sitten vasta käsistä. Kaikki Kosti Hakasen entiset oppilaat muistavat varmasti opettajan, joka kuvitti melkein kaiken kertomansa nopein ja taitavin vedoin. 26 Keskiviikko 4.12.2013 . Sillä välin oli syntynyt kolmaskin tyttö, kuopus Heidi. Laitikkaan Ilmoilan rannalle oli rakennettu kesämökki jo vuonna 1965. Kosti tapasi siellä tulevan puolisonsa Pirkko Hindströmin, joka oli hänkin kesätöissä. Suloinen tyttö oli luonteeltaan vilkas, sydämellinen ja vähän räiskähteleväkin, joten häntä ei pitänyt olla vaikea lähestyä. Sisäisessä postissa saapui tytölle kirje ruskeassa kuoressa. Vuosina 1954?1958 hän suoritti kansakoulunopettajan tutkinnon Heinolan seminaarissa. Vuosi 1958 oli Kosti Hakasen elämässä käänteentekevä. Hän oli suorittanut tutkintonsa ja lähettänyt työpaikkahakemuksia muutamiin kouluihin. Pälkäne-nimisestä maalaiskunnasta vastattiin että hänet oli valittu opettajanvirkaan Keskuskansakouluun. Paikka oli hänelle niin tuntematon, että sen tarkka sijainti piti tarkistaa kartasta, mutta tärkeä tavoite oli joka tapauksessa saavutettu. Vielä ratkaisevampi käänne tapahtui samana kesänä Helsingissä, kesätyöpaikassa Imatran Voimassa. Pirkko Hakanen valittiin silloin kaupungin pääkirjanpitäjäksi, ja Kosti puolestaan oli aina hyvin kiintynyt lapsuutensa kotikaupunkiin. Hän sai parin vuoden kuluttua vakituisen viran Vuorentaan ala-asteelta, missä hän opetti eläkeikään asti. Pälkäneläisten on vaikea mieltää, että Kosti Hakanen olisi koskaan ollut mitään muuta kuin pälkäneläinen. Se sisälsi kolme sanaa: Tavataanko? Missä. Hän eli poikkeuksellisen raskaan lapsuuden, sillä hän menetti äitinsä kymmenvuotiaana, veljensä siitä kolmen vuoden päästä ja siitä taas kuukauden kuluttua isän. 13-vuotiaana hänellä ei ollut jäljellä muita kuin aikuinen sisar, joka onneksi otti huolehtiakseen pikkuveljestään ja tämän koulutuksesta. Sen, mitä vanhemmat ehtivät antaa pojalleen, on joka tapauksessa täytynyt olla hyvää. Kosti Hakanen oli miellyttävä vaatimaton ihminen, mutta samaan aikaan tarmokas ja aikaansaapa, ja aina valmis auttamaan muita. Sydän-Hämeen Lehti sana Muistokirjoitus Opettaja Hakanen on lähtenyt Alakoulunopettajani Eila Ylinen kertoi neljännen luokan keväällä: . Hakanen antautui puunveistoon niin kokonaisvaltaisesti, että ne ihmiset jotka ovat tutustuneet häneen vasta eläkeläisenä, pitävät häntä ensisijaisesti taiteilijana. Kosti Hakanen on todennut eräässä lehtihaastattelussa, että puut ovat lähes ikuisia, koska ne voivat jatkaa elämäänsä esineissä vielä kuolemansa jälkeen. Milloin? Pirkko kirjoitti vastaukset täsmällisesti siihen mitä kysyttiin: Miksei. Hänet saatettiin viimeiselle matkalleen marraskuun viimeisenä päivänä Hämeenlinnassa. 1950-luvulla Heinolan opettajaseminaarissa otetuissa kuvissa Kosti Hakanen seisoo takarivissä ja hieman erillään muista, ikään kuin askelen mitan erilaisena. Sillä vuosikymmenellä ei ollut aivan tavallista, että nuorella parilla oli kesämökki varsinkaan aikaisemmin kuin omistusasunto, mutta mökistä tulikin sitten kaikkien heidän kesiensä unelmapaikka. Työajan jälkeen. Siinä vaiheessa kaikki ratkaisevin oli jo sanottu. Pari kihlautui seuraavana vuonna ja vihittiin vuonna 1960, jolloin Kosti Hakanen valittiin Keskuskansakoulun johtajaopettajaksi vain kahden työvuoden jälkeen. Nuoren parin ensimmäinen Pälkäneen koti sijaitsi pienessä Taurasen mökissä, jossa ei komeiltu mukavuuksilla eikä asuinpinta-alaa ollut kuin 32 neliötä. Laitikkalan mökki merkitsi hänelle sitä, mitä se oli ollut alusta asti: rauhaa, luonnon läheisyyttä ja aikaa perheelle ja itselle
Puer Natus in Bethlehem -konsertti soi sunnuntaina 8. Lähde: Wikipedia Suomen kaikkien aikojen menestynein hävittäjälentäjä Jorma Sarvanto. Yhtye toimii aktiivisesti myös lastenkulttuurin saralla konsertoimalla mukaansatempaavalla Hajamielinen säveltäjä ystävineen esityksellä kouluissa kautta maan. Kvartetilla on tänä vuonna ollut työn alla ensilevy "Reflections of the past and present". Bravade esiintyy Kangasalan kirkossa sunnuntaina.. säveltäjäniminä esimerkiksi Giovanni Pierluigi da Palestrina, J. Kvartetti on myös opiskellut muun muassa maailmankuulun Flanders Recorder Quartetin perustajajäsenen Han Tolin yksityisopetuksessa. Bravaden esittelee kuulijoilleen nokkahuilumusiikin laajaa kirjoa. Kuuden koneen kertapudottamisen lisäksi hän saavutti talvisodassa toisenkin ennätyksen, jota hän ei koskaan tullut itse tietämään. Missä. On syntynyt maailmanennätys, jota kukaan ei ole tähän päivään mennessäkään rikkonut. Kun Sarvanto laskeutuu ja hänen koneensa tutkitaan, siitä kirjanlehdet palaen pois muo- löytyy 23 luodinjälkeä. dostelmasta, lentäjä itse on muistellut näkyä. Viimeistä edellinen kone Sotilasura oli ei ole yhtä helppo uhri kuin suurin haave muut, mutta lopulta sekin pu- Jorma Kalevi Sarvanto (1912? toaa. Sarvanto havainnoi niitä tarkasti ja tekee samalla Jorma Sarvannon poika kapteeni evp. Monipuolisesta ohjelmistosta löytyy musiikkia keskiajalta nykypäivään . Bravaden muusikot ovat opiskelleet vanhaa musiikkia SibeliusAkatemiassa ja Stadiassa, Hollannin ja Saksan musiikkikorkeakouluissa sekä useilla mestarikursseilla. Siviilioloissa historialliseen voittoon. Toiset kääntyivät kuin luontoa ja valokuvausta, ja oli monipuolinen ja taitava urheilija, muun muassa SM-tason uimari. Hänen poikansa, kapteeni evp. Hän astui palvelukseen Porin rykmenttiin, suoritti Ilmavoimien reserviupseerikurssin ja valmistui vuonna 1937 Ilmavoimien 19. Suo- hän harrasti muun muassa putoavat. Hän saavutti nimittäin 10 pudotusta ensimmäisenä kaikista toisen maailmansodan hävittäjälentäjistä, mutta asia on selvinnyt vasta myöhemmin, kun kaikkia käytettävissä olevia lähdetietoja on voitu vertailla. Sarvanto osallistui myös jatkosotaan, jossa hän lensi Brewster-hävittäjiä, kunnes hänet siirrettiin ilmavoimien esikuntaan ja useihin muihin arvostettuihin tehtäviin. Lähde: Wikipedia. nopean suunnitelman. Hän nousee viholliskoneiden tasolle vasta 500 metriä niiden takana. Sodan jälkeen hän jatkoi työtään ilmavoimien palveluksessa, muun muassa sotilasasiamiehenä Lontoossa, ja viimeiseksi Karjalan Lennoston komentajana, mistä hän jäi eläkkeelle 48-vuotiaana. Jorma Sarvanto ehti aloittaa vielä siviiliuran Inkeroisten PYP-pankin johtajana, mutta hän menehtyi vaikeaan sairauteen jo kolme vuotta myöhemmin, 51-vuotiaana. shl Ulla Siren Nokkahuiluyhtye Bravade soittaa vanhaa joulumusiikkia Kangasala Nokkahuiluyhtye Bravade ? Pauliina Fred, Sunniva Fagerlund, Hanna Haapamäki ja Hanna Kangasniemi . Hän siirtyy muodostelman vastakkaiselle laidalle ja ampuu hurmiossa, riemastuneena menestyksestään. Hän on päättänyt tuhota koko laivueen. Kolme konetta putoaa nopeasti. päivänä 1940 aamuinen pilvipeite on väistynyt Etelä-Suomen yltä keskipäivään mennessä. Ilmaan jää vain yksi kone, 1963) on Suomen kaikkien Sarvanto yrittää saada senkin, aikojen menestynein taistelulentäjä, hävittäjä-ässä, jonka mutta luodit ovat loppuneet. Yhden lentäjän taistelu seit- urotyöt tunnetaan yhä laajasti semää vastaan on päättynyt maailmallakin. Pekka Sarvanto kertoi isästään Pälkäneen Reserviupseerikerhon tupaillassa viime viikolla. Mitä. joulukuuta kello 18. Keskiviikko 4.12.2013 . Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa Kuka. ja kontratenori Teppo Lampela esittävät joulun ajan renessanssi- ja barokkimusiikkia Kangasalan kirkossa. Punertava talviaurinko paistaa matalalta ja häikäisee seitsemää Neuvostoliiton armeijan hävittäjälentäjää, niin että he eivät havaitse yksinäistä konetta, joka lentää alapuolelta ohi heidän laivueensa. Loppiaispäivän aamuna oli ollut huono lentosää, mutta koska tietoja vihollisen mahdollisesta lähestymisestä oli alkanut kuulua, suomalaiskoneita nousi Utista ilmaan. Luutnantti Jorma Sarvantokin lensi aamulla kaksi tiedustelulentoa, mutta 300?400 metrin korkeudessa oleva pilvikerros heikensi näkyvyyttä. Kello 11.55 alkoi Savon radan varresta tulla tietoja, että idästä oli lähestymässä seitsemän viholliskoneen laivue. Kaksi lentopartiota nousi ilmaan, mutta jostakin syystä Sarvannon Fokker D.XXI -koneen moottori ei saanut tarpeeksi kierroksia, ja hän joutui nousemaan yksin erillään muista. Kun se huomattiin, kentältä lähti kolmas partio hänen peräänsä avuksi, mutta Sarvanto oli ehtinyt lentää jo niin pitkälle, etteivät muut tavoittaneet häntä ajoissa. Yksi vastaan seitsemän Koneet lentävät hyvin lähellä toisiaan, kolme kiilassa ja niiden vieressä neljä melkein rivissä. Konserttiin on vapaa pääsy. Erityisesti renessanssinokkahuiluihin perehtynyt nokkahuilukvartetti aloitti toimintansa vuonna 2004. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Pekka Sarvanto kertoi isästään Pälkäneen Reserviupseerikerhon tupaillassa. Tällaisilla Fokker D.XXIhävittäjillä Jorma Sarvanto lensi talvisodassa. Bach, Henry Purcell, Henrik Marstrander, Lotta Wennäkoski ja Tomi Räisänen. Tarvitsee vain kääntää kone, niin hänellä ainutlaatuinen takaa-ajoasema. Päästyään lähemmäs vihollislaivuetta hän päättää, että vasen siipikone putoaa ensin. Välillä tulee säikähdys: oma kone rävähtää ylimääräisesti, siihen on osunut! Sarvanto suuntaa luotisuihkun kohti kahta ensimmäistä uhriaan ja pudottaa hetkessä molemmat. Fokkerissa on neljä konekivääriä, mutta niitä ei voi suunnata erikseen, vaan kohteeseen on tähdättävä konetta siirtämällä. Sarvanto näkee, että koneet malainen luutnantti on noin neljässä minuutissa pudottanut kuusi vihollisen konetta. kadettikurssilta, kurssinsa priimuksena. Talvisodassa Sarvanto palveli Lentolaivue 24:n neljännessä lentueessa. Esitelmätilaisuus oli avoin kaikille kiinnostuneille. Jorma Sarvanto on syntynyt Turussa, mutta hänellä on osaksi hämäläiset juuret. Sarvannon suku on lähtöisin Ruovedeltä, ja Jorma Sarvannon isä, vaatturimestari Kaarle Sarvanto teki osan elämäntyöstään Tampereella. Sarvanto valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta vuonna 1933 ja lähti heti rakentamaan haaveilemaansa sotilasuraa. S. puhelin (03) 539 9800. 27 Ennätysten mies: Pälkäneen Reserviupseerikerhon tupaillassa tutustuttiin talvisodan suureen ilmasotasankariin Hävittäjä-ässän kuumimmat neljä minuuttia pälkäne Tammikuun 6
Ilm. Mitä. Missä. Tervetuloa kauempaakin! Vuolijoen VPK Pe ja la klo 21-02 KARAOKE! - Kunniamerkit Erinomainen lounas ma-la 11-15, su 12-16 Pälkäneen ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA Aitoon Honkalassa 6.12.2013 10.00 Jumalanpalvelus Luopioisten kirkossa 10.00 Jumalanpalvelus Pälkäneen kirkossa Huomionosoitukset sankarihautausmailla. Kuljetukset molemmilta kirkoilta Aitoon Honkalaan. 11.30 lähtien kahvitarjoilu Honkalassa 12.30 Itsenäisyyspäiväjuhla Tervetulosanat, kunnanhallituksen pj. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta. tunnin lenkille jouluisessa 19. Lähtö jos sää sallii. Bussiaiyhdistys. 03-534 2491 TO 5.12. LA 7.12. Hauskaa ohjelmaa ja asussa kävellen tai juosten. tanssit. Lopuksi Pian johdolla ? Voi Hyvin -hanke. ja ilm. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 4.12.2013 tulossa ja menossa Allasosasto on suljettu Itsenäisyyspäivänä 6.12. Suljemme 5.12. ja Mikan aikuisten jatkuu. temppukerho. Valtuustoryhmä kokoontuu klo 17.30 Glögitarjoilu Tervetuloa. Valkeakoski-opisto tiedottaa: Valkeakoski-opiston joulukonsertti ke 4.12.13 klo 19.00 Pälkäneen seurakuntatalolla. Alussa ohjelmaa, luona Kangasalla, Heponiemm. Jokaisella kokoontumiskerralla on jokin teema tai aihe. Vertaiskehonhuoltoa salissa 19ryhmä (diabetes/AVH/sy19.30. perinteiklo 14.50, josta harjun yli seen aikaan. Kuljetus juhlapäivän tilaisuuksiin, Sahalahti-Kangasala-Nokia. seppeleenlaskuihin (VehMuutama lippu jäljellä, kajärvi klo 9 ) ja Pennossa soittele Ritva 0400-835565. jumalanpalveluksen jälkeen Kevään matka Kuntoutusklo 11. Joulu? Vuolijoen VPK. edeltävänä päivänä klo 16 mennessä p. Pälkäne HarOnkkaalantietä torille klo jutuuli pelit vielä to 19.12, 15, edelleen Onkkaalantietä jonka jälkeen joulutauko ja Kankahaisiin ja Lahdentietä jatketaan 2.1. Ilorantaan. ? Kuhmalahden Kisa. klo n. Tulppaanimatka. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Joulutapaaminen ke 11.12. klo 16-19 Silmukellarilla. Jouluruokailu Ikinuorten kanssa ke 18.12. 28 . TANSSITAAN KLO 21 ALK. TAHDISSA KARAOKE POPTEEKIN JOULULOUNAS TO 12.12. Esko Lahtinen . ja tusnaiset. Puurojuhla, erillinen ilmoittautuminen.Ryhmä on kaikille avoin. 050 5627 927/Reija. Kokouksen jälkeen Kontulassa ma 9.12. Tervetuloa uudet ja vanhat kävijät keskustelemaan kahvikupposen ääreen. Myös lapsiparkki Mukulaarijatkaa toimintaansa perjantaisin klo 9-12 Pirtillä. Esiintyjinä ovat yksinlaulajat ja pianistit. Vapaa pääsy! Ohjaus Mari Vuorijärvi ja säestys HannaMaarit Kohtamäki Lautakunnat Pälkäneen kunta. mennessä Erkki Kolu 050 5211605. ? Kuhmalahden sotavete- kalla 19.-22.12. klo 9-14. raanit puolisoineen, lesket Nokian teatterissa musikaali ja kannattajajäsenet. klo 14. ? Kukkian Kädentaitajat. Vapaa pääsy. kerta oli 1.12. KLO 18-20, ILLALLA PIKKUJOULUTANSSIT TANSSITAAN Musiikkia: Aimo Kokkola Pohjalahti Boys Tervetuloa! Kunniamerkit Muista myös pitopalvelumme! Weljekset Wilgrenin TAHDISSA Pälkäneen kunta, kulttuuritoimi Tervetuloa! SISUSTUSPUOLELTA: Elokuvat Pälkäneen kulttuuritoimi www.filmipyora.fi . KyyTied. 040 551 8424 PÄLKÄNE, Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13 Kauniit joulukortit, kynttilät, lyhdyt, Runebergin Makeistukun joulu makeiset, joulukukat ja paljon kivoja lahjaideoita! Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-To 9-18 ...ja ainoa! Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Näyttelyteema voim. klo 12 Aitoon koulutuskeskuksessa. Tied. Tervehdyssanat, sotaveteraaniyhdistyksen pj. Ohjelmallinen lisät.:hannanevalainen@ kahvituokio Kostiakodissa hotmail.com, 0503524184. to 5.12. 040-7217736 tai ? Aitoon maa-ja kotitalousHannulle 040-7248194. seura 60 v. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Luopioinen 29.11.2013 Hallitus Kantokylän osakaskunnan sääntöjen määräämä vuosikokous pidetään Kari Myllyniemellä ke 18.12.2013 klo 18 (Uutanankärki 27). Pälkäneen MMS:n Syrjänharjun naisosaston syyskokous pidetään ke 18.12. Ajoreitti ja aikataulu: Lähtö su 8.12. Kuhmalahti 6.10, Sahalahti 6.25, Luopioinen 7.00, Aitoo 7.10, Sammonkulma 7.25, Pälkäne linja-auto as.7.30. klo 18, mukana pelastakaalapset.fi/jouluravitsemusterapeutti Jatta juoksu. klo 16 alk. Kahvitarjoilu. ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys. Ensi viik. vielä kaikki jumpat, paitsi ei ? MLL Luopioisten yhdistys järjestää retken Reetan. Osal"Myrskyluodon Maija" listumme runsain joukoin su 26.1. ennen sulkemista Huveja Sekalaisia Itsenäisyyspäivän juhla Kuhmalahdella 6.12.2013 Klo 9.00 Kunniakäynti Vehkajärven sankarihaudalla Klo 10.00 Jumalanpalvelus Kuhmalahden kirkossa Kunniakäynti Kuhmalahden sankarihaudalla Klo 11.15 Kahvit ja juhla Pentosalissa . www.ravintolaliekki.fi . Kevätkausi ? Kangasalan Sitoutumattoalkaa loppiaisen jälkeen. mat Eläkeläiset. ilmaiseksi. 8221057. Bussiaikataulu:Kyynärö ? Sahalahti-Seura ry. 13.15, Rautajärvi 13.20, Metsänväen joulu Rajalan Luopioinen 13.30, Aitoo kämpällä ke 11.12. Musiikkiesityksiä Tervetuloa! . klo 18.00 su 8.12. Joulukuun teemat: 5.12. Liikuntaleikkejä, 12.12. Sisustus . Ritvalle 0400ditystarpeen ilmetessä soita 835565. Eskolle p. tarjoaa 10.12. ? Pälkäneen kansalliset seAitoon Pysäkillä täytekakniorit. Mukulaari on avointa päivähoitoa kotona oleville yli 2-vuotiaille lapsille. Hoitoon on ilmoittauduttava ennakkoon viim. klo 15.30 Pälkäneen Keskustan 8? Opistopalsta syyskokous ma 16.12. To 5.12. ja ilm. Matkalta mukaan kun ilmoitat pysäkin Erkki 050 5211605. A-oikeudet Pe-La 9-23 Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n Kokouksia pe 6.12. Amsterdamiin, ilm. 10.12. Marjatta Tiitola 040 linen, alle 3 v. Kahvila . klo 18 Anne Mattilalla Kangasalla, Heponiementie 54. Kylpylämatka Viimsiin. puhelin (03) 539 9800. Kuntosali on avoinna normaalisti. Aikuisten ja lasten uimakoulut sekä vauvauinnit ovat nyt haussa. Lisätiedot www-sivuilta. Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. klo 12 alkaen. ? Pälkäneen Hengitysyhdistys ry. klo 18.00. Sisäänpääsy päättyy klo 16.45. Järjestöt ? Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys. klo 15. Juhlapuhe, tietokirjailija Jorma Marttala . klo 19. * Hauskaa ohjelmaa * Pukki ja puuroa * Tanssit orkesterin tahdissa Liput 8 e / lapset ilmaiseksi. Perusturva. Perhetyön ylläpitämä Mammakahvila kokoontuu torstaisin klo 9-11 perhekeskus Pirtillä (Keskustie 1). klo 18.30 OP-Pälkäne kokoustiloissa. Askartelua, 19.12. SEKÄ PE 20.12. Pikkujoulu buffet LA 14.12. Bocciapelit jatkukataulu: Luopioinen klo vat seuraavasti: Luopioisten 14.30, Helmikkalan tallit liikuntahalli 13.1. Vilpeilän koulun oppimentie 54 ke 18.12. Laitamme paikat kuntoon keskiviikkona 18.12. Viimeiset jumpat Koiramäen Jouluun la tänä vuonna pe 13.12. 14.12.Retki on maksulTied. Tule laulamaan joululauluja Sappeen koululle su 8.12. Päivätanssit ja joulujuhla Sahalahden ? Syrjänharjun maatalousnaiset. Vuoden viimeinen jäsen-kahvi-tapaaminen Tällä kertaa Urheilukentän urheilukopissa ke 11.12. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-21, ke klo 13-21, la-su klo 10-18 Sisäänpääsy 75 min. 03-5365400 . Tämän vuoden viimeinen Mukulaari on 20.12.2013. Rakennusliitto ry:n osasto 455 ry Pälkäne Syyskokous torstaina 12.12.2013 klo 18.00 Pälkäneen Onkkaalan urheilukentän huoltorakennuksessa (u-kopilla). Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen 9 §:n mukaisesti syyskokoukselle kuuluvat asiat mm. päätetään ammattiosaston toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2014 sekä valitaan osastolle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö. Osasto 455 ry:n hallitus Luopioisten Vanhustentaloyhdistys r.y:n VUOSIKOKOUS pidetään vanhustentalojen kerhohuoneessa kirkonkylässä maanantaina 16.12.2013 klo 15.00. Ilmoita itsesi mukaan dänsairaat) Pälkäneen Pirtilja maksa tukisumma www. lä ma 9.12. Pikkujoulu ti 10.12. kukahvit klo 14-16. Ilorannassa. klo 18, 13.45 ja Pälkäne 14. Eero Laesterä Juhlapuhe, dosentti Matti Rimpelä Lausuntaa, Pyry Vaismaa Juonto, Kirsi Urkko Aukioloajat: Ma-ti 10-20, ke-to 10-22, pe 10-, la 11-, su 12-21. P. klo 15. Piano- ja viulusäestys. Joulutapahtuma Yhdistysnur- 28 Kuka. klo 18. laat esiintyvät. Pikkupaketti mukaan. ? Kangasalan Naisvoimiste? Kaukkalan Ratsastajat lijat. jumpat PikHoitohevosilta to 5.12. kolassa norm., myös Reetan klo 18-20. Kaikille juoksu su 8.12. Päiväjuhla Pentokeskus Pärnu, 20.-25.4. salissa tämän jälkeen. klo 17.00 su 8.12. Pieni paketti ? Eläkeliiton Sydänhämeen pukinkonttiin. Kahvakuulailun ja Puhkala vastaamassa rav. liikuntaleikkikoulun viim. kysymyksiin. Joululauluja, Särkänniemestä klo 18. -tarinoita, -puuroa. Mukaan mahtuu bussil? Pälkäneen Maanpuoluslinen porukkaa. Kokoonnuavoin pikkujoulu Vuolijoen taan Pentosalilla klo 18, siitä VPK:n talolla la 14.12. Lounas . Maamme Kuhmalahden Sotaveteraanit ry., Kappeliseurakunta, Kotiseutuyhdistys Kaikille avoin PIKKUJOULU Vuolijoen VPK:n talolla la 14.12. klo jatkamme jouluisissa 12-15.45, soittaa Keijo merkeissä Anne Mattilan Nieminen. klo 18.00 8? la 7.12. Pipperikaffit ja turpakäräjät. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Ritvalle 12.12. mennessä 0400-835565. Olemme mukana joulumyyjäisissä Kangasalan Pirtillä la 14.12
hirvipeijaisia, kuten viiKuhmalahden Metsästys- me viikon lehdessä (SHL seuran 60-vuotisjuhlia, ei 27.11.) mainittiin. Survo Ristikko 280 Ristikko on täytettävä luvuilla 1-12 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy 1 ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä 2 ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. 3 vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #343-91936. Ristikon 279 ratkaisu A B C D 1 13 10 15 16 54 2 5 3 7 8 23 27 3 11 9 12 14 46 34 4 2 1 4 6 13 31 23 38 44 #343-91936 Vaikeusaste 10 A B 7 C D 3 8 17 20 33 9 16 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Tulitaiteilija Tintti Mikkonen valaisi pimenevää iltaa . Sydän-Hämeen Lehti 29 tulossa ja menossa Juha Metsäperän joulukonsertti kotikirkossa sunnuntaina Joulunalustapahtumat jatkuvat Luopioisissa sunnuntai-iltana, kun Luopioisten Yrittäjät ja kappeliseurakunta järjestävät joulukonsertin Luopioisten kirkossa. Illan esiintyjänä on suosittu laulaja Juha Metsäperä, jota voidaan varmaan tituleerata paikkakunnan omaksi pojaksi, sillä hän on yksi niistä monista entisistä kaupunkilaisista, jotka ovat löytäneet Kukkia-järven ympäristön kauniit ja rauhalliset maisemat ja ihastuneet niihin niin paljon, että ovat muuttaneet tänne vakituisesti asumaan. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Tulemalla kokouksiin voi jokainen vaikuttaa hallitusvalintoihin sekä lähtemällä itse mukaan. joulukuusen valot sytytettiin tosin ilman tulia. Joulupukki kuunteli herkällä korvalla nuorten ja vanhojen joulutoiveita. Juha Metsäperä esiintyy Luopioisten kirkossa sunnuntaina. Netistä Yrittäjille uusi hallitus Eipähän monenkaan yhdistyksen hallituksiin niin kovaa tunkua ole varsinkaan puheenjohtajaksi. Keskiviikko 4.12.2013 . Jälkikäteen ei va- lintoihin enää voi vaikuttaa. Yrittäjät tekevät pitkiä päiviä yrityksissään eikä paljon vapaitakaan ole ja minusta on hienoa, että jaksavat vielä ottaa vastaan vapaaaikanaan luottamustoimia yrittäjyyden edistämiseksi. Oikaisu Touhulassa vietettiin 23.11. Juhan kohdalla taakse jäänyt kaupunki oli Oulu ja nykyinen asuinpaikka Puutikkalan kylä. Juhan kanssa konsertissa musisoivat Marko Pekkarinen (basso/akustinen kitara), Samuli Mäkelä (lyömäsoittimet) sekä Jere Venäläinen (koskettimet). Joulunvalo ikuinen ? Juha Metsäperän joulukonsertti Luopioisten kirkossa toisena adventtina 8.12. kello 18. Kuusen valot syttyivät joulun avauksen merkiksi Joulukuusen valojen loisteessa torilla kävi melkoinen kuhina. Kangasala Toista kertaa järjestetty Kangasalan joulunavaus veti runsaasti väkeä keskustan torialueelle ? ero viimevuotiseen oli yleisömäärässä huomattava, mutta niin oli myös vallinneessa säätilassa. Keskustan yritykset pitivät ovensa avoinna tavallista pidempään, ja torimyyjien lisäk- Tulitaiteilija Tintti Mikkonen. si torin kulmalle oli rakentunut erillinen koululuokkien ja käsityöläisten myyjäiskortteli. Illan aikana arvottiin palkintoja, kuultiin elävää joulumusiikkia ja saatiin haastateltua muun muassa Joulupukki ja Kangasalan uusi kunnanjohtaja Oskari Auvinen
Cross-osion jälkeen jatketaan freestyle-hengessä: laskijat pääsevät testaamaan ylilaskettavia suoria ja aaltomaisia pressejä. Freestyle-osion jälkeen vuorossa on noin sata metriä pitkä pujottelurata, jonka varrella on toistakymmentä pehmustettua pujotteluporttia. Myös harrastajan kunnon suhteen hän asettaa riman matalalle. Lapin maisemissa pyöränsä kanssa poseeraava Teemu Järvenpää aktivoi pyöräilijöitä yhteistyöhön. . Sääennusteiden mukaan lumetusta voidaan tehostaa loppuviikkoon mennessä. Mikäli kelit pysyvät suotuisina, Sappeen kaikki 12 rinnettä saadaan auki jouluun mennessä. Sappeen tämän kauden uutuus on Lasten Alppiseikkailu. Suurimmaksi osaksi metsään sijoittuva lasten reitti tuo esille eri alppilajeja. Puolen kilometrin mittainen reitti alkaa crossradalla, joka sisältää kallistettuja kurveja ja aaltolatuja. Tapahtumien ilmoittautumiset alkavat näihin aikoihin ja aikai- nen ilmoittautuja säästää euroja. Seuran puheenjohtaja Eero Laesterä toivottaa pyöräilijät tervetulleeksi seuran siipien suojaan. . Tarkoitus on madaltaa kynnystä harrastuksen aloittamiseen ja laajentamiseen. Moni saattaa kaivata rohkaisua vaikkapa metsäpoluille lähtemiseen tai kisoihin osallistumiseen. 30 Keskiviikko 4.12.2013 urheilu . Jos yhteislenkkejä tehdään, ei niillä ketään liian hurjalla vauhdilla pelotella. Sappee on palkittu vuoden hiihtokeskuksena 1996 ja 2010 sekä kotimaan matkailuyrityksenä vuonna 2012. Sappee avaa ensimmäiset 3?5 rinnettä joulukuun puolivälissä. -ilmiö on tullut tutuksi myös kotoisilta lenkkipoluilta ja maanteiltä. Pikku hiljaa aktiivien mielissä on alkanut itää ajatus jonkinlaisesta yhteistoiminnasta. Nyt tuo ajatus on muuttumassa käytännön toimiksi, kun aitoolainen Teemu Järvenpää on kutsunut fillariväkeä koolle Kostian Kievariin tiistaina 10.12. kello 17.30. . sähköpostiin toimitus@shl.fi . kello 9. Itsenäisyyspäivän ansiosta tuleva viikonloppu on kolmen päivän mittainen. Jonkinlainen järjestäytyminen on kuitenkin monien käytännön asioiden vuoksi järkevää. Harrastajat ovat selvittäneet mahdollisuutta liittyä Pälkäneen Luja-Lukkoon. puhelimeen (03) 539 9800 Pyöräilyharrastajat kokoontuvat ideariiheen Porukkahenki: Fillariporukka tiivistää yhteistoimintaa Pyöräily Sydänhämäläiset pyöräilyharrastajat ovat alan tapahtumia kierrellessään tavanneet yllättävän usein tuttuja ihmisiä. kello 17.30 Jarmo Salonen Lasten Alppiseikkailu: Värivalot tuovat uudenlaista lumoa lasketteluun Sappeen laskettelukausi alkaa joulukuun puolivälissä Laskettelu Sappeen laskettelukausi käynnistyy joulukuun puolivälissä. Rinteisiin pääsee lauantaina 14.12. Tarvittaessa voidaan vaikka perustaa pyöräilijöille uusi jaosto, Laesterä lupaa. Kokoontuminen kaikille pyöräilystä kiinnostuneille Pälkäneen Kostian Kievarissa tiistaina 10.12. ?Ai, sinäkin harrastat polkupyöräilyä!. Sen jälkeen lämpötila on välillä noussut plussan puolelle, ja silloin ei lunta synny. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Meitä kiinnostaa, onko halukkuutta vaikkapa porukkalenkkeihin tai yhteiskyyteihin kisamatkoilla. Järvenpää toivottaa kokoontumiseen tervetulleeksi niin maasto-, maantie-, enduro- kuin alamäkipyöräilijätkin. Erityisesti hän toivoo nuoria mukaan. . Vaihtuvat värivaloteemat luovat laskijoille täysin uudenlaisia elämyksiä. Lasten Alppiseikkailu toteuttaa Sappeen mottoa: tehdään kunnolla tai sitten ei ollenkaan. Laatua arvostavat sekä kävijät että hiihtokeskus- ja matkailualan asiantuntijat. Kaluston hankkimisessa ja huollossakin kokeneempien neuvot voivat olla tarpeen. Järvenpää vakuuttaa, että pyörän hankintaa suunnittelevalle järjestyy kalustoa kokeiltavaksi. Senkin puolesta voi rohkeasti lähteä mukaan, ja onhan ryhmässä ajaminen turvallisempaakin kuin yksinään. Vaikka talvi on vasta alkamassa, ovat pyöräilijöiden ajatukset jo ensi kesässä. Ainakin toinen mokoma on tiedossa sellaisia, jotka harrastelevat yksinään, Järvenpää kertoo. . Alkukauden lumetus on ollut sen verran katkonaista, ettei rinteitä saada kuntoon vielä tämän viikon aikana. Lumitykit käynnistyivät sunnuntaina 24. marraskuuta. Meitä on sellainen noin kymmenen hengen porukka, joka on viime vuodet kulkenut porukalla pyöräilytapahtumissa. Maantielle mennään polkemaan muun muassa Pirkan pyöräilyyn. Alppiseikkailu päättyy pehmustetuista kaarista rakennettuun syöksylaskutun- neliin. Uusi rinne valaistaan värikkäillä ledivaloilla. Porukkaan mahtuu hyvin täydennystä. Omia tapahtumia ei ainakaan toistaiseksi ole suunnit- teilla. Pälkäneläisiä on lähdössä maastopyöräilemään ainakin Tahkolle, Syötteelle ja Jämille, mahdollisesti loppusyksystä myös Viron Haanjaan 100 kilometrin ajoon. Loputkin rinteet pyritään saamaan kuntoon jouluun mennessä.. Ajateltiin pyytää väkeä hyvin epäviralliseen ideapalaveriin ja selvittää, minkälaisia toiveita heillä olisi harrastuksensa tiimoilta. Salibandy ja ko- ripallo ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä hyvää tuoreet voimat voivat seuralle tehdä. Uudet lajit ovat tervetulleita seuraan
Lauantaina oli jostain syysAlatalon mukaan joukkue pe- tä sellainen ?yksi päivä toimis. Mukavaa, että saadaan Pieksämäki heti uudestaan vastaan ja mahdollisuus revanssiin. -asenne, emmekä ole niin motivaatiopuheita pitää, muis- ottelunsa. hyvä joukkue että voisimme telee LP Kangasalan valmentaja Tuomas Alatalo hetkiä ennen sunnuntaisen Liiga-Ploki ottelun alkua. Alla oli edellispäivänä Pieksämäki Volleytä vastaan pelattu viisieräinen peli, jonka kangasalalaisjoukkue oli lopulta hävinnyt erin 3?2 (25?22, 23?25, 22?25, 25?20, 15?13). Euro-otteluita seuranneessa Pieksämäki-pelissä LP ei ollut lähteä yhteenkään peliin takki auki. Aloimme heti alusta asti pelata ja otimme ohjat. Tiedossa oli, että vastassa on kokenut joukkue, joka ei tee virheitä ja vaikeuksia voi tulla, jos asenne ei ole kohdillaan. Vastustaja pelasi hyvin omaa peliään, me juutuimme pelaamaan enemmän heidän kuin meidän tasolla, ruoti Luja-Lukon valmentaja Petri Hildén ottelun jälkeen. Hän näki kolmannen erän numeroiden mairitttelevan kotijoukkuetta: oma peli ei vaihdoista huolimatta juuri kohentunut, mutta vastustaja teki aiempaa enemmän virheitä. Pälkäneläisten vastaanottopeli yskähteli koko pelin ajan, vaikka libero Joni Sokka hoitikin tonttinsa kelvollisesti. Tambet Kruusimaata lukuun ottamatta kukaan ei suoranaisesti syttynyt loistamaan syöttöruudussakaan, mutta suurin onni Luja-Lukolle oli Pasi Heinosen erinomaisena jatkunut lyöntivire. Ei tarvinnut kauheasti mitään lasi jopa kauden heikoimman tolla. Joukkue matkustaa nimittäin seuraavaksi Porin Lentiksen vieraaksi. Porilaiset eivät ole tähän mennessä vakuuttaneet, mutta pälkäneläiset ovat viime pelinsä jälkeen toivottavasti oppineet oikean asenteen merkityksen. Asenteen muuttaminen kohdilleen ja oikean latauksen löytäminen kesken ottelun ei Pälkäneen Luja-Lukko ei saanut itsestään parasta irti vuoden viimeisessä kotipelissään, vaan jäi ihmettelemään vastustajan otteita. Kyllä muiden on silloin pak- panoon lähiaikoina, mutta toLisäksi viime pelissä Luja- ko terävöityä, Hildén painottaa. Kahden huippupelaajan joukkueelta vaikuttava OrPo saattaa kohdata vaikeuksia kauden aikana, jos sen täsmävahvistuksista jompikumpi tai molemmat puuttuvat kokoonpanosta jossakin pelissä. . sekä ennen kaikkea kohdillaan olevan asenteen . Ja niinhän se on urheilussa, että jos on kaikkensa antanut niin voi hyvillä mielin katsoa itseään peilistä ja lähteä kehittämään itseään edelleen. Erityisesti Tiia-Mari Sieväsen liberopeli ja Nicole Koolhaasin pirteät otteet antavat luvan odottaa paljon tulevissa liigapeleissä. Kangasalalaisille saattoi jäädä ottelun jälkeen mieleen unkarilaisjoukkueen valmentajan lausahdus, jossa hän piti jatkopaikkaa hienona palkintona kaksi vuotta yhdessä olleelle joukkueelle. LP Kangasalan kokoonpa- no on saatu nykymuottiinsa vasta joitakin kuukausia sitten. Nykyiseen permanenttiin katsellaan edelleen vahvistuksia. Aikaa on tammikuun lopun siirtorajan umpeutumiseen asti.. Liigataivalkin jatkui tappiolla ennen kuin LiigaPloki kaatui. saatiin yksi piste. Olkoon se ilonaihe, että sellaisella pelillä Tuuletuksen paikka. valmentaja . Notkahduksia lukuun ottamattahan pelasimme ihan hyvin. Yle-75 taipui kolmossarjan ottelussa erin 3?0 (25?23, 25?21, 25? 19) ja näin Luja-Lukko otti voiton myös syksyn viimeisestä kotiottelustaan. . Ei se pelaaminen ollut koko ajan sillä vaadittavalla tasolla. LP Kangasala onnistui ajoittain myös Challenge cupin otteluissa, mutta jäi vaille voittoa. Sydän-Hämeen Lehti 31 urheilu Nihkeys: Luja-Lukko otti kolme pistettä, vaikka oma peli ei rullannut Asennevamma ei estänyt voittoa lentopallo Pälkäneen Luja-Lukon lentopallojoukkue näytti vilkaisseen sarjataulukkoa ennen viimeistä kotiotteluaan . Hakkuri oli LujaLukon ja kentän kiistaton kuningas, vaikka syöttöruutuun asteleminen olikin Heinoselle tällä kertaa myrkkyä. Asenne tuo pisteitä Voitto nosti hiljalleen viime aikoina asemiaan kohennelleen Luja-Lukon sarjassa jo toiseksi. Kärjessä jatkaa OrPo, jolle pälkäneläiset kärsivät kirvelevän 3?2-vierastappion. Tappioton OrPo on asettanut tavoitteekseen ykkössijan eli nousun kakkossarjaan, mutta Luja-Lukko pyrkii roikkumaan tiiviisti orivesiläisten kintereillä. varsinkin, kun viikonlopun peliin ei tarvitse lähteä kauas. Toisen erän puolivälissä tuli paha notkahdus ja erä hä- vittiin, toinen notkahdus tuli kolmannen erän loppuun ja jatkopaikka meni sitten siinä, hän summasi. Valmentaja oli kuitenkin tyytyväinen joukkueen yrittämiseen ja asenteeseen. . Pitää meidänkin samalla voittaa omat pelimme, LujaLukon Hildén muistuttaa jossittelun eri puolista. Jos Luja-Lukko kerää voittoja ja OrPo kompuroi, tiedossa on varsin herkullinen lähtökohta joukkueiden kohtaamiselle Pälkäneellä kevätkaudella. Liian pitkälle ei Luja-Lukko voi kuitenkaan nyt tähyillä, vaikka katse onkin siirrettävä fyysisesti kauas. Toivottavasti se piste on jossakin vaiheessa hyödyllinen, Alatalo ruotii Pieksämäen reissua. Vajaa vuorokausi myöhemmin Liiga-Plokia vastaan Pitkäjärvellä asenne oli kuitenkin toinen. Hyvän syöttöpelin ja toimivan vastaanoton . sen verran nihkeitä olivat pelaajien otteet kentällä. Jotenkin päästiin kuitenkin viiteen erään. Asennevamma näyttäytyi erityisesti erien aluissa, mutta sen verran pälkäneläisjoukkueelta löytyi tasoa ja rutiinia, että se kampesi vastustajansa väkisin kumoon. Laitetaan sellainen hullunkiilto silmiin ja yritetään olla erityisesti erien lopussa kovia, niin otetaan voitto kotiin, valmentaja Alatalo ennakoi. shl Jani Oksanen Hyvä peli löytyi vain ajoittain Ennen Challenge cupin kotipeliä LP Kangasalan valmentaja Tuomas Alatalo arveli, että hyvällä pelillä unkarilainen Vasas Obuda Budapest on kaadettavissa. Vierasjoukkue otti kuitenkin jatkopaikan cupissa haettuaan Pitkäjärveltä 1?3 (25?21, 17? 25, 20?25, 23?25) -voiton. Alatalo oli pelin jälkeen edelleen sitä mieltä, että hyvällä pelillä ottelu olisi ollut voitettavissa. . turvin LP Kangasala palasi voittokantaan LiigaPlokin kustannuksella luvuin 3?0 (25?18, 25?22, 25?23). . Joukkue emännöi Pieksämäkeä lauantaina Pitkäjärvellä. . Keskiviikko 4.12.2013 . dennäköisimmin paluu menee Lukkoa kannatellut hakkuri Joukkueen monivuotinen ensi vuoden puolelle. Heinonen joutunee jättämään luottomies Ville Mattila on pashl Jani Oksanen laamassa pälkäneläiskokoonPorin-reissun väliin. Voitto: LP Kangasala jatkoi europelien jälkeen liigatappiolla, mutta käänsi kurssin vielä samana viikonloppuna Tulihan se sieltä lentopallo parhaimmillaan . Pasi Heinonen (vasemmalla) pystyi kuitenkin pitämään tasonsa. onnistu helpolla. . Ei se pelinä ollut mikään ihmeellinen, mutta asenne oli kunnossa ja saimme kolme pistettä, valmentaja Alatalo summaa. Johtotähtinä kangasalalaisilla sunnuntaina olivat Tiia-Mari Sievänen ja Kayla Jeter. Jälleen Pieksämäki Tiukan kolmen pelin viikon rypistyksen jälkeen LP pääsee jälleen totuttelemaan rauhallisempaan viikkorytmiin. Kangasalalaisjoukkue pelaa tällä viikolla vain yhden ottelun, mikä antaa mahdollisuuden keskittyä viime aikoja enemmän myös harjoittelemiseen
Jyväskyläläiset herättelivät pälkäneläispuolustusta heti ensihetkillä: pieni nukahdus kostautui komeana kutina ylänurkkaan. Kärsivällisesti pyöritetty oma peli alkoi tuottaa tulosta ja jäähyjä vastustajalle. Pälkäneläisten aktiivisuus hyökkäyslevypalloissa tarjosi tilaisuuden nostaa helppoja pisteitä korin alta. puhelimeen (03) 539 9800 Voittoputki jatkui: Pälkäneen E-pojat kukistivat Mäntän Urheilijat ja Happeen SB Luja jatkaa puhtaalla pelillä haastajasarjan kärjessä salibandy vin ja vastustaja pääsi iskemään vain yhden ylivoimamaalin. Myös erinomaisesti pelanneella Luja-vahti Pessi Varvaksella oli näppinsä välissä. Hetken aikaa Luja pääsi pyörittämään kolmella viittä vastaan. Pälkäneen 10?11-vuotiaat salibandyjuniorit jatkavat puhtaalla pelillä salibandyn haastajasarjan kärjessä. Alivoimaharjoitukset onnistuivat hy- Mikko Motin (2 maalia ja 3 syöttöä) oli tehokkain, kun SB Lujan E-pojat kukistivat Mäntän. Viimeiseen erään lähdettäessä Luja oli karannut jo 6?1 johtoon. Sen jälkeen nokialaiset luovuttivat. Myös pälkäneläiset meinasivat lähteä mukaan seisoskeluun, mutta pienen herättelyn jälkeen juoksu alkoi taas maistua myös puolustussuuntaan. Nokian kaatajana kunnostautui 24 pistettä heittänyt Lauri Siiro. Pälkäneen minipoikien pitää voittaa vähintään yksi syksyn kolmesta ottelusta selvitäkseen kevääksi ylempään loppusarjaan, jossa tarjolla on kovempia ja kehittävämpiä pelejä. Minipojat isännöivät sunnuntaina kotiturnausta Pälkäneen yhteiskoululla. Syksyllä aluesarjataipaleensa E-junioreiden alimmalta sarjatasolta aloittanut SB Luja kukisti avausturnauksessaan Luja-Lukko Areenalla Kyröskosken KyPon ja Sastamalan RoPon. Joukkuepeli ei kuitenkaan ole sujunut toivotulla tavalla. Nokialla sunnuntaina pelatuissa otteluissa joukkuepeli toimi ensimmäistä kertaa täydet 40 minuuttia molemmissa otteluissa. MäntU 10?2 Sarjatilanne: SB Luja 4 4 0 0 45?11 8 YPA 4 4 0 0 41?14 8 O2JKL 4 4 0 0 32?17 8 MuurY 4 3 0 1 29?17 6 Steelers 4 0 2 2 23?31 2 MäntU 4 1 0 3 16?35 2 Happee 4 0 1 3 16?31 1 KyPo 4 0 1 3 14?42 1 RoPo 4 0 0 4 21?39 0 Minipojat: BC Nokia ja RaPy kaatuivat hallitusti Joukkuepeli palkittiin koripallo Pä l k ä n e e n L u j a -L u k o n 10?11-vuotiaille koripallojunnuille on kertynyt alkukauden aikana turhia tappioita minipoikien kakkosdivisioonassa. Pälkäneläisten riveistä on löytynyt ottelusta toiseen taitavammat pelaajat. Vielä pisteitäkin arvokkaampia olivat vapauttavat syötöt, joita pelaaja toisensa jälkeen jakeli toisilleen. Nuoremmasta ikäluokassa lainattujen mikropoikavahvistuksien Lauri Siiron ja Oskari Ketolan esimerkillinen työ puolustuspäässä palkittiin runsailla peliminuuteilla. Pienen hengähdystauon jälkeen Luja-Lukko kohtasi BC Nokian, joka oli lokakuisessa kohtaamisessa niukasti parempi. LujaLukko vei avausjakson selvästi 19?6 ja piti tamperelaiset lähes nollilla toisen jakson ajan. Koko joukkueen puolustuspeli toimi, eikä vastustaja tehnyt yhdelläkään jaksolla kymmentä pistettä. Happee 12?2 SB Luja . Lopulta Lukko vei ottelun lukemin 66?21. Eniten pisteitä pussitti Roope Kankaanpää (20). Luja-Lukosta sen sijaan löytyi onnistujia laajalla rintamalla. Alussa puolustimme pehmeästi ja nokialaiset pääsivät korille aivan liian helposti. Hän poimi muun muassa rankkarin. Luja sai pelin uomiinsa, kun peluutusta tiivistettiin hetkeksi toisessa erässä. Kaksikko sai muutkin mukaan, ja ennen ensimmäistä taukoa Pälkäne siirtyi 16?22 johtoon. . Kolmannen erän pälkäneläiset veivät näytöstyyliin ja koko ottelun 10?2. Mäntän kaatajina kunnostautuivat Mikko Motin (2+3), Aleksi Järvi (3+0), Roni Marttila (2+0), Niko Järvinen (1+1) ja Krista Siukola (0+2). Turnauspäivän päätteeksi SB Luja kohtasi Happeen. Vastustaja ei pääse nopeisiin vastahyökkäyksiin, kun laitahyökkääjät prässäävät aktiivisesti ja pelaajien etäisyydet pysyvät kunnossa. E-junioreiden haastajasarja SB Luja . Lauantaina pälkäneläisten jalkoihin jäivät Janakkalassa Mäntän Urheilijat ja Happee Jyväskylästä. Ensimmäisessä ottelussa kohdattiin parin kentällisen voimin liikkeellä ollut Mänttä. Avausturnauksen tapaan ottelu alkoi Lujan osalta hermostuneissa merkeissä. Lopulta lukemiksi kaunisteltiin 12?2. Kotijoukkueen pelit alkavat kello 10 ja 19. Minitytöt pelaavat sunnuntaina yhteiskoululla kello 11.30 Pirkkalan Viriä vastaan ja kello 17.30 Loimaan Korikonkareita vastaan. Minipojat, II divisioona Pyrintö 6 6 0 395-187 12 BC Nokia 8 5 3 428-367 10 PäLuLu 7 4 3 392-298 8 Pyrin -03 5 3 2 243-274 6 RaPy 7 1 6 195-394 2 BC Nokia 7 1 6 267-400 2 Roope Kankaanpää oli minipoikien tehomies Raholan Pyrkivän kaadossa.. Palloa liikutellaan poikittain, sillä kaukolaukaukset veskarit poimivat helposti, jos edessä ei ole maskia. Myös puolustus on pitänyt hyvin. Tuhoisimmin Happeen maalilla häärivät Aleksi Järvi (5+1), Arttu Marttila (3+0), Niko Järvinen (1+2) ja Jaanus Ploompuu (1+1). Kolme erilaista kentällistä SB Lujan ei kannata vielä haaveilla kevään nousukarsinnoista, sillä neljässä ensimmäisessä ottelussa kukistetut joukkueet majailevat kaikki lohkon hännillä. Joulukuun puolivälissä Sastamalassa pelattavassa turnauksessa joukkueen taidot joutuvat tositestiin, kun vastaan asettuu toinen tappioton joukkue, YPA Ylöjärveltä. Tähän saakka Luja on pärjännyt monipuolisuudellaan: joukkueesta löytyy sopiva sekoitus vauhtia ja taitoa. Lisäksi joukkueella vei hetken aikaa totutella tasapuolisen tarkkaan tuomarilinjaan. Avauserässä ja toisen erän alussa Lujan pelurit kuluttivat neljään otteeseen jäähypenkkiä. Alkuminuuttien jälkeen pääsimme juoksemaan paljon nopeita hyökkäyksiä organisoitumatonta puolustusta vastaan, valmentaja Otto Juutinen sanoo. Toisen jakson Luja-Lukko vei näytöstyyliin 2?21. Tässä auttaa se, että kentällisten peli-idea on kirkastunut. Myös kentällisillä on hieman erilainen pelitapa, ja tämä on tuottanut vastustajille suuria ongelmia. Pälkäneläiset kukistivat Raholan Pyrkivän ja BC Nokian mustan joukkueen, jolle Luja-Lukko hävisi kauden avausturnauksessa niukasti. Päivän teemana oli huolellisuus puolustuksessa ja pelirohkeus hyökkäyspäässä. Ensimmäisenä Luja-Lukon pelureista heräsivät Lauri Siiro ja Mikko Laine. Lujalla ei ole ykkös- ja kakkoskentällisiä, vaan kaikki kentät pystyvät painamaan pelin vastustajan päätyyn omilla vahvuuksillaan. Neljässä ottelussa mätetyt 45 osumaa kertovat siitä, ettei maalinteko tuota joukkueelle ongelmia. 32 Keskiviikko 4.12.2013 urheilu . Nokialla ottelu alkoi vieraiden kannalta synkästi. Parin minuutin jälkeen Nokia oli karannut 10?2 johtoon. Vaikeista alkuhetkistä toivuttiin nopeasti. Tämä näkyi myös kenttätapahtumissa ja tulostaululla. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Pelaajat toteuttivat taktiikkaa kiitettävästi, ja pelit pysyivät pälkäneläisten hallinnassa. Raholaa vastaan tasoeron tehtiin selväksi kahden ensimmäisen jakson aikana. Osa jäähyistä oli turhia, sillä pilli soi muun muassa väärän vaihdon jälkeen, kun Lujalla oli liikaa pelaajia kentällä. sähköpostiin toimitus@shl.fi
Aitoo taekwon-do isännöi keväällä vastaavanlaista värivyökisaa Pälkäneen yhteiskoululla. Nääshalli Cup 24.11. 1) Tuomas Porkkala, TamTKD, 2) Joni Ala-Kapee, TKD Center, 3) Saska Grön- dahl, Aitoo. Akusti Naulapää otti veljensä Eliaksen kanssa näytösottelun pronssia Nääshalli Cupissa.. kello 18 alkaen. Paradoksaalista kyllä, joukossa ei lopulta ollut mukana ainuttakaan juoksukoululaista, vaan ryhmä koostui lähinnä Luopioisten maratoonareiden aktiiveista. Joulujuoksun ideana on, Joulujuoksussa taitetaan kymmenen kilometrin lenkki jouluisissa varusteissa. että kukin osallistuja maksaa etukäteen 20 euron osallistumismaksun, joka käytetään Pelastakaa lapset ry:n tukiperhetoimintaan. Yhden kaksikymppisen turvin joku lapsi saa viettää päivän tukiperheen parissa. Tukiperhettä jonottamassa on kaikkiaan 912 lasta, minkä merkiksi kaikilla juoksijoilla on juuri tuo luku tulostettuna ?kilpailunumerokseen?. Juoksumatkaksi suositellaan kymmentä kilometriä ja juoksijoiden toivotaan pukeutuvan jouluisesti. Haltian lenkkiä kiertänyt joukkio sai muilta kulkijoilta ansaitsemaansa huomiota ja hilpeyttä . Tässä lajissa tarvitaan treeniä ja tuhansia toistoja, jotta oikeanväriset liput alkavat nousta suorituksen päätteeksi. Nääshalli Cup päätti taekwondon harrastajien kisakauden tältä vuodelta. ojaanajoilta kuitenkin kaiketi vältyttiin. Pukki- ja tonttuosasto ei pitänyt turhaa kiirettä, vaan matkaa taitettiin leppoisassa joulun hengessä. Suunnilleen puolivälissä matkaajia odotti mieluisa yllätys, kun Mervi ja Tapio Körhä- mö olivat järjestäneet glögi- ja piparkakkutarjoilun talonsa kohdalle. Jussi Rulja kiitteli juoksijoita osallistumisesta lasten auttamiseen ja arveli tempauksen tuoneen juoksuharrastukselle myönteistä huomiota. Mutta mitä muuta kuuluu liikunta-alan yrittäjälle nyt, kun kanootit on nostettu talviteloille? . 1) Aino-Reetta Väänänen / Petri Tuovinen, HY TKD, 2) Alina Tiits / Heidi Sahlberg, Hosin Sul, 3) Akusti Naulapää / Elias Naulapää, Aitoo. Ottelu miehet 5?1 gup, alle 70 kg. Keskiviikko 4.12.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 33 urheilu Kuuraparrat hyvänteossa joulujuoksu Liikuntayrittäjä Jussi Ruljan hiljattain vetämässä juoksukoulussa virisi ajatus osallistua Pelastakaa lapset ry:n ideoimaan joulujuoksukampanjaan. Tai itse asiassahan koko juoksun idea on peräisin aitoolaisten Anssi Kukkosen ja Irma Puttosen ideapankista. 1) Kristiina Kaskinen, Aitoo, 2) Heidi Rintala, ITSF, 3) Juuli Keränen, Tornio. Ottelu miehet 9?6 gup, yli 85 kg. Oliver Davidssonin käsi nostettiin alle 70-kiloisten pronssiottelun päätteeksi. Sinivöinen Jan Salmi kilpaili voimamurskauksessa. No, joka tapauksessa juoksukoulun oppilaat innostivat vetäjäänsä haastamaan mukaan muitakin juoksijoita. Rulja teki työtä käskettyä ja ensimmäisenä adventtisunnuntaina saapui Luopioisten keskustaan kymmenkunta enemmän tai vähemmän jouluiseen asuun sonnustautunutta hölkkääjää. 1) Anthony Nguyen, Tor- nio, 2) Klaus Vainikainen, Espoo, 3) Aleksi Koski, Aitoo. Ottelu naiset 5?1 gup, alle 56 kg. Tampere. Näytösottelu naiset ja miehet 6?1 gup. Menetystä ei irronnut, kun potkut osuivat vääriin kohtiin, eivätkä laudat hajonneet. Aukusti Naulapää oli mukana myös liikesarjoissa. Lähtö tapahtuu Pentosalilta, jossa on lenkin päälle lihashuoltoa Pia Rauhalahden johdolla. shl Jarmo Salonen Luopioisten joulujuoksijat. Hyväntekeväisyys tempaukseen voi osallistua itsekseen tai erillisissä juoksutapahtumissa. Haltialle oli järjestetty glögitarjoilu joulujuoksijoille. Värivöiden kisa: Aitoolaiset keräsivät pronssimitaleita Nääshalli Cupista Kristiina Kaskinen voitti ottelunsa taekwondo Alle 56-kiloisten sarjassa otellut Kristiina Kaskinen otti Aitoo Taekwon-don ainoan voiton Tampereella viikko sitten käydyissä värivöiden kisoissa. Kaskinen osallistui myös liikesarjakilpailuun, mutta siinä ei menestystä tällä kertaa irronnut. Ahkerasti treenannut Kaskinen on Anna Tapion koulun yhdeksäsluokkalaisia, joten hänestä ei tule Aitoon kestomenestyjää, vaan keväällä on edessä paluu kotikonnuille ja seuran vaihto. Aitoon Taekwon-don edustajista Saska Gröndahl, Akusti Naulapää, Elias Naulapää, Oliver Davidsson ja Aleksi Koski palasivat Nääshalli Cupista pronssimitalin kanssa. Saska Gröndahlilla olisi ollut ottelussa mahdollisuuksia kirkkaampaankin mitaliin, mutta edelliskisojen tapaan hermoilu pilasi ensimmäisen matsin. Syksyn juoksukoulu sai lupaavan vastaanoton ja niitä jatketaan taas kesäaikaan, kenties myös Pälkäneen kirkonkylällä. Maratonkoulu jatkuu vielä kesäkuuhun, jolloin kaikkien osallistujien tavoitteena siintää Forssan suvi-illan maraton. Kuhmalahden Kisa järjestää Joulujuoksun sunnuntaina 8.12. Liikkeistä puuttui kuitenkin muiden aitoolaisten tapaan terävyyttä ja näyttävyyttä. 1) Janne Manninen, Black Eagle Tampere, 2) Markus Amberla, HY TKD, 3) Oliver Davidsson, Aitoo. Ottelu miehet 5?1 gup, alle 57 kg. Sen jälkeen hän hoiti loput ottelut ja pokkasi yli 85-kiloisten sarjassa pronssia. Näytösottelun pronssimitaleista kilpailtiin aitoolaisten kesken. Punavöisten Akusti ja Elias Naulapään ennalta harjoittelema näytösottelu arvosteltiin sinivöisten Aleksi Kosken ja Oliver Davidssonin ohjelmaa paremmaksi. Aleksi Koski kukisti 57-kiloisten pronssiottelussa Elias Naulapään
-palkinnon, joka jaettiin ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Seuraavaan kauteen Pälkäneellä lähdetään samanlaisilla tavoitteilla kuin tähänkin kauteen. 34 Keskiviikko 4.12.2013 urheilu . Tärkeät tapahtumat ovat Sydän-Hämeen rastien lisäksi lasten suunnistuskoulu sekä Jukolan viesti Kuopiossa. Sitä ennen suunnistusnastarit jäähtyvät hetken naulassa. Kuitenkaan rastilippujen etsimisessä ei tarvitse tulla taukoa, sillä hiihtosuunnistuskausi on parhaillaan alkamassa. Kalle Vaismaa Saari selvitti tiensä mestaruuskisoihin Uinti Kangasalalainen Amanda Saari selvitti tiensä uinnin ikäkausimestaruuskilpailuihin kahdella matkalla. Jokinen on itsekin aktiivisuunnistaja ja tuttu näky niin iltarasteilla kuin suunnistuskilpailuissa. Lisäksi kaikki Kostian ja Laitikkalan koulu- laiset pääsivät tutustumaan suunnistukseen entistä syvemmin, kun kouluilla järjestettiin syksyllä suunnistustapahtuma, totesi suunnistuskoulun vastaava Petri Ketola vetäessään yhteen kulunutta kautta. Suunnistuskoulun myötä pälkäneläisiä lapsia on enenevässä määrin nähty kansallisissa suunnistuskisoissa. Aluemestaruuskilpailuihin saatiin myös yksi junioreiden viestijoukkue kymmenvuotiaiden tyttöjen sarjaan. Jukolan ja Venlojen viestit Luja-Lukon suunnistusjaoston puheenjohtaja Hannu Kortetjärvi (oikealla) ojentaa Pekka Jokiselle Vuoden suunnistaja -tunnustuksen. järjestettiin kesäkuussa Jäm- viestissä oli kolme seitsemän- laista. sässä, jonne Pälkäneeltä saa- henkistä miesjoukkuetta, joisKesällä järjestettiin Sydäntiin neljä joukkuetta. puhelimeen (03) 539 9800 Suunnistuskauden päättäjäiset: Perheiden suunnistusharrastus on kasvussa Pälkäneellä Pekka Jokinen valittiin vuoden suunnistajaksi Suunnistus Pälkäneellä on kasvamassa joukko tulevaisuuden Jukolan ja Venlojen viestien kävijöitä. Suunnistusharrastus on lisääntynyt erityisesti lasten parissa viime vuosien aikana, mikä sai yhden erityismaininnan Luja-Lukon suunnistuskauden päättäjäisissä sunnuntaina 1. joulukuuta. . Tampereen Työväen Uimareita edustava Saari kilpailee Hämeenlinnassa joulukuun puolivälissä 13-vuotiaiden tyttöjen 100 metrin vapaa- ja rintauintikisassa. Ikäkausimestaruuskilpailujen osanottajat karsittiin seitsemässä aluekilpailussa. Henkilökohtaisten matkojen lisäksi Saari ankkuroi seuransa 15-vuotiaiden tyttöjen vapaauintiviestin pronssille. Amanda Saari nousi viime kauden päätteeksi uinnin nuorisomaajoukkueeseen. Keskimäärin iltarasteilla juoksi joka viikko 67 suunnistuksen harrastajaa. Pieneksi seuraksi Luja-Lukon järjestämillä rasteilla on melkoisesti kävijöitä. tilaan, kun kunkin lajin 16 parasta kelpuutetaan finaaleihin. Hämeenlinnan aluekisassa Saari oli kakkonen Lahden Ella Saarikon (1.00,90) jälkeen. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Kesän suunnistuskoulussa oli 53 lasta, joista suurin osa oli 5?7-vuotiaita. Hämeenlinnan altaassa nopeampia olivat Lahden Essi-Maria Lillman (1.14,83) ja Nokian Kristiina Haapala (1.21,50). Koko maan tilastossa Saaren aika riitti vasta 18. 100 metrin rintauinnissa sijoitus oli kolmas ajalla 1.21,83. Hän on syksyn aikana ollut mukana ensimmäisillä leireillä ja ulkomaan kisoissa. Amanda Saari (oikealla) tavoittelee ikäkausimestaruuskisoissa mitaleita kahdella matkalla.. Pälkäneen lisäksi heitä tulee viikoittain myös ympäristökunnista ja Tampereelta. . Iltarasteille hän myös tulostaa viikoittain kaikki kartat. Näistä ansioista Kortetjärvi ojensi Jokiselle ?Vuoden suunnistaja. Olemme pohtineet syitä, miksi Sydän-Hämeen rastit ovat niinkin suosittuja. Selvästi yksi syy ovat laadukkaat kartat, kertoi suunnistusjaoston puheenjohtaja Hannu Kortetjärvi. Pälkäneellä on hieno tilan- Paikalla olleille suunnistuskoululaisille jaettiin kunniakirjat. ne, sillä kunnassa on ammattitaitoinen kartoittaja Pekka Jokinen, joka on talkootyöllä piirtänyt karttoja monesta eri maastokohteesta ympäri Pälkänettä ja naapurikuntia. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Jukolan sa juoksi peräti viisi ensikerta- Hämeen rastit 19 kertaa, ja niissä oli kävijöitä yhteensä 1270. Loppukilpailupaikka järjestyi, kun kaksi edellä ollutta uimaria peruutti osanottonsa rintauintiin. 100 metrin vapaauinnissa Saaren ei tarvinnut jännittää peruutuspaikkoja, sillä Hämeenlinnan karsintakisas- sa syntynyt aika 1.01,61 oli karsintojen seitsemänneksi nopein. Saari kilpaili Hämeenlinnassa
(03) 5655 4025 Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Katso paikalliset videot jo tänään! Sydän-Hämeen Lehti Päivystysvastaanotto: JOKA PÄIVÄ Valtakunnallisiin aluekilpailuihin, joita järjestettiin 23.?24.11. seitsemällä eri paikkakunnalla samaan aikaan, osallistui yhtensä 2124 uimaria 90 eri uimaseurasta. Valtakunnallinen osallistujamäärä tekee viikonlopun koitoksesta Suomen suurimman uintiurheilutapahtuman. Suurin kilpailukohtainen osanottajamäärä oli EteläSuomi 1 -alueen aluekilpailu Helsingissä, jossa 419 uimaria teki 1718 kisastarttia. Eniten kisastartteja oli kuitenkin Hämeen ja Kaakkois- Suomen aluekilpailuissa, jossa 380 uimaria teki 1832 kisastarttia Hämeenlinnan uimahallissa. Aluekilpailuissa kisaavat 10?15-vuotiaat tytöt ja 11?16-vuotiaat pojat. Aluekilpailujen lisäksi 12?15-vuotiaille tytöille ja 13?16-vuotiaille pojille järjestetään vielä joulukuussa varsinaiset Ikäkausimestaruusuinnit Hämeenlinnassa 13.?15. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Halutaan vuokrata Myydään Halutaan vuokrata työntekijällemme Myydään Aitoon keskustassa oleva yksiö tai kaksio 1.1.2014 alkaen. Jari Kemppainen p. (03) 3116 7394 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ma?pe 8?11 p. 040 741 0551 / neisto, 4h, k, kkh, 0400 637 987 Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. UKK:n II-ryhmän vastuuvalmentaja Riku Mattila (vasemmalla), Susanna Ellonen, Elina Karinkanta, Ella Varis, Annika Karinkanta, Pinja Penttilä, Minea Bogdanoff ja I-ryhmän valmentaja Anu Siltanen olivat täysillä mukana, kun ikäkausimestaruuksia ratkottiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti. Vuokra 950?/kk. neellä paritalohuo- Puh. 255 6677 www.askosaari.fi Sekalaisia Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. (03) 5655 4000 UUSI TAPA KOKEA PAIKALLISUUTISET shl.fi/videot shl.fi KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p. Kunnallinen vesi- ja viemäri. Tontilla lisäksi aitta ja kivinavetta. Tied. 2800 neliön tontilla. Talossa on 3h+k+sauna. peltityöt. YLI 60 KOKOVAIHTOEHTOA! Kysy ja soita 0500-661 807 RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY otpelli.? Myös Bridgestone, Firestone, Nokian, Goodyear, Pirelli ym... Keskuojank. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. isannointi@trogen.? PYYDÄ ! S TARJOU P. alkaen. Hinta 5-40 ?/kpl Pekka Vuorinen Onkkaalantie 147 p. 040-7120572, Pälkäneen seurakunta UKK:n uimareilla hyvä vauhti aluekilpailuissa uinti YÖPÄIVYSTYS HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS Annika Karinkanta (T13 100m perhosuinti ajalla 1:07.12; T13 200m perhosuinti ajalla 2:37.88; T13 100 vapaauinti ajalla 1:03.31), Elina Karinkanta (T13 100m perhosuinti ajalla 1:11.51; T13 400m sekauinti ajalla 5:43.57; T13 200m perhosuinti ajalla 2:47.93), Jesse Nieminen (P14 400m sekauinti ajalla 5:33.67), Pinja Penttilä (T12 100m rintauinti ajalla 1:26.27), Ella Varis (T15 400m sekauinti ajalla 5:27.73; T15 100m rintauinti ajalla 1:18.60; T15 200m rintauinti ajalla 2:50.02; T15 200m sekauinti ajalla 2:33.50). ISOHKO OMAKOTITALO Talo on hirsirakenteinen ja rakennettu 1900 luvun alussa. Talo on lautavuorattu ja sijaitsee n. puhelimitse iltaisin kello 18- 20 numerosta 0400 832105. VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET TODELLISTA KIERRÄTYSTÄ! KOTIMAISET UUSIONASTARENKAAT 175/65-14 248,- 195/65-15 258,205/55-16 328,- 205/60-16 348,225/45-17 428,- 195/70-15 C 298,- ym. Keskiviikko 4.12.2013 . Niihin pääsevät mukaan aluekilpailujen perusteella kunkin ikäsarjan 16 parasta uimaria ja kahdeksan parasta viestijoukkuetta lajeittain. Nuorimmissa ikäluokissa kilpailut olivat suoria loppukilpailuja, ja aluekilpailujen tulokset kootaan valtakunnallisiksi. Uimaseura Kangasalan Kuohun uimareista loppukilpailuihin Hämeen ja Kaakkois-Suomen aluekilpailuista selvitti tiensä seitsemän uimaria: Minea Bogdanoff (T12 100m vapaauinti ajal la 1:06.35; T12 400m vapaauinti ajalla 4:56.64; T12 100m Selkäuinti ajalla 1:14.95; T15 200m sekauinti ajalla 2:45.25), Susanna Ellonen (T14 400m sekauinti ajalla 5:39.69; T14 800m vapaauinti ajalla 10:08.28), Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. 11 SARANKULMA, p. 040-3524850 VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. 041 507 5714 www.trogen.fi KYMPPIPAIKKA Vuokrataan Pälkä- s. Sydän-Hämeen Lehti urheilu 35 ilmoituksia KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. 040-7120562 tai Kristel Muru-Tanila p. 03-6336 575 Työsuorituksia ISÄNNÖINTI Trogen Jari Trogen IAT . 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne JOULUKUUSIA MYYTÄVÄNÄ 12.12. (03) 5655 4023 pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. joulukuuta
2vrk. 64% 1,- Säästä Lotus Soft Embo WC-PAPERI 16 rll ÖLJYKYNTTILÄ NENÄLIINAT ,3 80 kpl/pkt (1,35) 18% Säästä 5 KPL 3 PKT (á 0,80) Individual Colgate Max White One KOVANAAMA BASIC KO K PAISTINPANNUT PA P 15% 10,Säästä 90 (Ei mustat pullot) 15% 10,Säästä 14% Säästä 23% 1 ULKOULKO KOTULI TUL I kuutamolla (á 5,95) 7-haarainen 26 ja 28cm 2 2 KPL 24% 9,- Säästä (6,90) Esim: kahvikuppi (6,50) NYT 5,20! Säästä 14% 90 (11,90) (19,90) NYT 13,93! 3,- Säästä 5 90 -30% 38% Itsenäisyyspäivän kynttilät Säästä 2 kpl/pkt. 34cl. Ei jjälleenmyyjille. älle eenmy myy yyj yjille. Emil&Ida 20% (á 0,49) Myymälä suljettu itsenäisyyspäivänä 6.12. 2,- HUOM! Joulun ajan aukioloajat! Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. Kirkas 90 1. PÖYTÄKYNTTILÄ 60x100mm 21% 2 KPL (á 1,30) (Paloaika n 10h) 1,- Present KYNTTELIKKÖ SUKLAAKONVEHTEJA 300g 5 90 (6,90) 500 ml -20% Säästä 9 3 PKT (á 3,95) (11,11/kg) OSIS HIUSKIINTEET ARCTICA -SARJA ENKELI- ja TONTTU KONVEHTI 290g 23% (12,90) (19,80/L) 2,- 3 PKT (á 3,95) (5,34/kg) 3 ULKOTULI minikuu 2 kpl/pkt. (Paloaika n. KRUUNUKYNTTILÄ 5kpl/pkt, valk. 2 PKT (á 1,90) 21% Säästä 2 PKT (á 1,90) 3,- 3. 4-5h) 16% Säästä 2,- Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 10?18, la 9?14 HAMMASHARJAT HAMMASTAHNA 75ml Säästä -20% Esim. 28cm 2 (2 (25,90) NY NYT 20,72! (3,29) (20,00/L) /L) 54% 150 (2,79)) Pun ja valk. 36 Keskiviikko 4.12.2013 . ANTIIKKIKYNTTILÄ 9 16% Lempi LASI Värit voivat vaihdella myymälöittäin. (12,90) Säästä (8,90) KIVI TUIKKUJA Säästä 11% 50% 95 Tarjoukset voimassa 8.12.2013 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. kana. kan ka na. Sydän-Hämeen Lehti Aina edullinen! Naisten pehmoinen 7-veljestä NEULELANGAT ERÄ CORALFLEECE TAKKI ! Yksiväriset. Paloaika n. 9?20, la 9?18, su 12?18 Säästä 5% jopa 2 1,- Säästä /pkt Lotus Nessu Lo NENÄLIINAT N 75kpl/pkt (1,20) 75 Tykkää meistä Facebookissa! www.loytotex.fi (6,50) (0,36 /rll) 9% 590. 150g YÖPAITOJA Musta naisille 53% Säästä 7 90 Kuosit vaihtelevat myymälöittäin (16,90) 19 11% Säästä 750 42% Säästä 95 2 KPL (á 4,25) (34,90) Thinsulate POROKUVIO LAPASET Säästä 3 95 Miehille erilaisia a Miesten COLLEGEHUPPAREITA TA tai -TAKKEJA JA A KERRASTO 100% puuvillaa Säästä 8 14% 50 Säästä (4,95) 25% 14 (9,90) ERÄ! 90 Kodikas LUREX KAITALIINA 40x150cm Säästä (19,90) 90) RAITA VILLAHAALARI 5 Emil&Ida Emil&Ida Teddyvuorinen (11,90) KYPÄRÄHUPPU RUKKANEN Puuvilla KAULURI Villa Kodikas 90-130cm Helmallinen ISTUINTYYNY (Raitakuosien värit vaihtelevat koottain) Säästä 40x40cm 23% 22 90 Säästä (29,90) 7 90 7 28cm 2kpl/pkt 2