Sydän-Hämeen Lehti 05.02.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

34 Talvilehti Sydän-Hämeen Lehti talviteema 2014 Kangasalan Seudun Osuuspankki maksoi omistajajäsenilleen 1.113.000 euroa Op-Bonuksia vuonna 2013! | 86. vuosikerta | Pälkäne & Kangasala | www.shl.fi Keskiviikko 5.2.2014 Uusi Uusi SAPPEE SKI DAYS Liity Sinäkin omistajajäseneksemme. ? Uutiset: Maalämmön rakentamista uhataan rajoittaa Pälkäneellä.....s. 6 ? Elokuva: Uusi Kummeli vilisee hahmoja ja vierailevia tähtiä.........s
Tuore lausunto paljastaa, että nyt myös maalämpö on pannassa Kostianvirran pohjoispuolella. Lämmitysvaihtoehdot käyvät vähiin, kun Tavasen vuoksi öljysäiliöt kaivatetaan ylös ja maalämpö kielletään. Kun on tehnyt laivamyymälässä vähän kauppaa, tulevat kuitin mukana vapaaliput seuraavalle ostosretkelle. Yrittäjien on otettava jatkoajat, sillä kahden jälkeen yöllä asiakkaiden jano jostakin syystä yltyy mahdottomasti. Sydän-Hämeen Lehti perhepakkauksissa autonsa peräkonttiin tai vetäen huterilla kärryillä alukseen. Koskenkorva maksaa tasan puolet siitä, mitä Alkossa. Maan omat votkapuolilitraset irtoavat neljällä eurolla. Vahvat oluet, siiderit ja lonkerot kustantavat kolmanneksen suomalaisen marketin keskarin listahintaan verrattuna. Keskustan alla olevaa vettä ei Tavasen lisäksi tarvitse kukaan muu, koska sen laatu ei täytä nykyvaatimuksia. ELY-keskus on häätämässä pohjavesialueelta Aapiskukon bensamittareita ja -säiliöitä. Tai jalattomaksi itsensä ryypännyttä kolmikymppistä raavasta miestä työntää järjestyksenvalvoja pyörätuolissa. Tutkijan pätevyyttä ei liioin vaadita, kun tietää verotulojen vaeltavan kotimaastamme ulos. Julkisuudessa esitetty tuontijuomien määrän vähäisyys kokonaiskulutuksesta kummastuttaa huonollakin rätinkipäällä varustettua. Yhä useampi alus on liputettu Viroon. Henkilökunta opettelee puhumaan suomea. En osaa neuvoa, miten purjeet pitäisi näiltä osin reivata toiseen malliin. En kuitenkaan pidä itseäni kovin suurena syntisenä, vaikka käyn kerran vuodessa vapaapäivänä aalloilla syömässä ravintolassa hyvää ruokaa edulliseen hintaan. Poikkean myös ostoksilla vastarannalla. Vaikka investointi on kallis, maalämpö maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin. Pohjavesialueeseen ja Tavaseen vetoava ELY-keskus kuitenkin vastustaa maalämmön rakentamista Taustiin. älkäneellä kapinoidaan Tavasea vastaan sen tuomien haittojen ja rajoitusten vuoksi. Pitäisi toisaalta rajoittaa kansalaisten juomista ja samalla kartuttaa valtion kassaa. Ei tarvitse palata kuin neljä vuosikymmentä taaksepäin havaitakseen tilanteen kellahtaneen vallan toiseksi. Liikkeet olivat tuolloin melkein kaikki palvelutiskein varustettuja, valintamyymälät tekivät vasta tuloaan. Väkevää viinaa sai kerrallaan enintään neljä pulloa, joista kaksi piti olla värillistä. Puunkaan puhtaudesta ei enää uskalla olla varma, kun ydinvoimalobbarit ovat keksineet ryhtyä vainoamaan piipusta nousevia pienhiukkasia. Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. tommi.liljedahl@shl.fi Lämmitys käy hankalaksi S ienikirja ei tunne Syrjänharjussa ja Isokankaalla esiintyviä Tavasen tatteja. Ne ovat vajaan metrin korkeuteen maanpinnasta kohoavia metalliputkia, joiden päähän kiinnitetty suojahattu. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaaajanasukas ja Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Helsingin matkustajasa- tamien kautta kulkee vuosittain yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Vapun, juhannuksen, joulun ja vuodenvaihteen alla jonot kiemurtelivat sisätiloista joskus etäälle ulos. Vaikka keskiolutta myytiin maitokaupoissa, kantoi kansa korikaupalla kallista A-olutta monopolimyymälästä. Kävin 31.12.2013 noin kello 16 hakemassa viinipakkauksen Foorumin viinakaupasta. Tekopohjavesilaitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin suunnitteleva vedenhankintayhtiö seuraa näyteputkien kautta pohjaveden korkeutta ja laatua. Yhtiölle annettiin maanomistajien vastustuksesta huolimatta lupa porata putkensa syvälle maan uumeniin. Työpaikkojen kahvihuoneissa lojuu pöydällä ilmaisia matkakuponkeja. Viinarallin totutusajon voi aloittaa syömällä täydellisen buffet-lounaan viihtyisässä ravintolassa merimaisemia ihaillen aluksen juuri päästyä liikkeelle. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Eteläinen naapurimaamme on lähellä. Matka sinne kestää saman verran kuin Tampereelle tai Turkuun. Selvää on, ettei tulli kykene vähäisillä voimavaroillaan pontevasti hommaan puuttumaan. Laivat voisivat ajaa lujempaa, mutta polttoainetta menisi enemmän ja kansa ennättäisi ostaa vähemmän. Meitä sellaisia on kymmeniätuhansia, jotka jaksavat halutessaan kävellä rantaan. Junalla kolkuttelee Seinäjoelta tai Jyväskylästä parhaimmillaan kolmessa tunnissa pääkaupunkiin. Kansipaikalla pääsee arkena Eestiin kymmenellä eurolla. 2 Keskiviikko 5.2.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Laatukonjakkia on tarjolla litran pulloissa hintalapulla, jolla kotomaassa saa korkeintaan puolikkaan lekan samaa juomaa. Vain murto-osa suuntaa reissunsa muualle kuin Viroon. Kaksi tuoppia keskiolutta helsinkiläisessä ravintolassa = 24 tölkkiä A-olutta saman kaupungin rantaan kiinnittyvässä risteilijässä. Kapakoihin mennään yhä myöhemmin ja entistä enemmän valmiiksi nauttineena. Ravintoloitsijat valittavat kovasta verotuksesta ja muista kohonneista kustannuksista sekä lupapuoleen liittyvästä vaivannäöstä. Hinta on huikeat 24 euroa sisältäen rajoittamattomasti viiniä ja olutta. Laivojen omissa myymälöissä on aina tarjouksia, jotka yltävät Tallinnan rannalla olevien kauppojen tasolle. Suurkuluttaja noutaa juomansa maista nostaen ne Sydän-Hämeen Lehti Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Viinaralli Alkon tehtävä on hankala. Halvin täysi lasti koostui kahdesta pöytäviinasta ja parista yhden tähden jallusta. Kaupat pantiin ajoissa kiinni. Haitat alkavat jo konkretisoitua, vaikka itse laitoksen toteutuminen on entistä epävarmempaa, koska jopa ympäristöviranomaiset katsovat, että järviveden imeytys vaarantaisi ja tuhoaisi Natura-alueita. P Tavasen vesihankkeen vuoksi koko Pälkäneen keskustasta ollaan tekemässä pohjavesialuetta. Valikoima on kattava. Vuosien tutkijakoulutuksen voi tässä asiassa korvata risteilemällä kerran vuodessa tai suuntaamalla kävelyretken vaikkapa Länsisataman matkustajaterminaaliin. Huvittavaa on, kun maastamme viedään mahdottomat määrät täällä valmistet- Näyttää surulliselta, kun eläkeläis mummon kuuden laatikon olutkärry karkaa matkustaja putken alamäessä. tuja alkoholijuomia vajaan sadan kilometrin päähän ja tuodaan ne sitten takaisin. Melko monella henkilökohtainen ?omaan käyttöön? tarkoitettu lasti on hirmuinen. Lisäkseni teki valintoja kaksi ihmistä. Varsinkin tammikuussa näytti ravintoloissa melko hiljaiselta. Kuljetusautoa voi vaihtaa tai sitten ajella eri laivoilla muutaman kerran vuodessa. Matkalaiset käyttäytyvät lähes sataprosenttisesti mallikelpoisesti. Iltauutisilla olen kotona. shl Jussi-Pekka Lämsä ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Laatikkoviinit löytyvät vähintään puolta edullisemmin makasiinikaupan hyllystä. Pari tuhatta ei ole prosentuaalisesti paljon kymmenestä miljoonasta. Surulliselta näyttää, kun eläkeläismummon kuuden laatikon olutkärry karkaa matkustajaputken alamäessä omille teilleen. Poliitikkojen rajoitussuunnitelmat huolestuttavat. . Nyt myös maanomistaja haluaisi kairata tontilleen samanlaisen putken, jotta hän saisi lämpöpumpulla maasta lämmitysenergiaa taloonsa. Öljyn ja sähkön hinta ovat Pälkäneellä 5.2.2014 Tavasen vuoksi öljysäiliöt kaivatetaan ylös ja maalämpö kielletään. nousseet sellaista tahtia, että maalämmöstä on tullut houkutteleva vaihtoehto
Korut . Perukirjat . 0400 202 229. Liivit, myös imetys- ja proteesiliivit . Avioehtosopimukset . Lahjakirjat . Edunvalvontavaltakirjat Turvallinen huristelu on nyt edullista! -50% Toimitusjohtaja Esa Jokinen toimii julkisena kaupanvahvistajana puh. Kauppakirjat . Edun saa yksityiskäyttöisiin henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Huivit HELENA BRAGGE LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIK.LÄÄKÄRI MEKKOJA lääket. Paikallinen LUOPIOISTEN Osuuspankki Tarjoamme Pohjolan uusille etuasiakkaille 50 prosentin alennuksen ensimmäisen vuoden vapaaehtoisen autovakuutuksen maksusta*. Keskittämällä sekä pankki- että vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut! * Etu koskee toisesta yhtiöstä siirtyviä autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä. 60 ? Yli 50 % suomalaisista lukee sekä painettua että digitaalista sanomalehteä. Reitti: Kangasala, Sahalahti, Kuhmalahti, Pohja, Rautajärvi, Luopioinen, Aitoo, Pälkäne. Bussi mukana Tallinnassa! Tilausliikenne/Matkatoimisto TUOVINEN Avoinna ti-pe klo 8-15 Puh: (03) 342 0433 www.v-htuovinen.com Onko sinulla tarvetta lainopillisille palveluille? Laadimme asiantuntemuksella: . Takojantie 2, Pälkäne Palvelemme ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Keskusaukio 2, Kangasala Puh. 010 2372120 T:mi Annikki Westman www.fiina.fi P. 36810 Kuhmalahti info@verhoomoekholm.fi TALLINNA Edulliset ostokset! Tampereen Hakametsän Jäähallin Jättikirppis Helmitarjouksena 2 kpl myyntipöytiä hintaan 29 ?. Yksi pöytä 19 ?. Tervetuloa myymään tai tekemään huippuostoksia. www.jaahallinkirppis.fi 0400 698 539 molempi parempi. Lähde: KMT 2012. PÄIVÄMATKA 8.3. Olet etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia vähintään kolmesta eri tuoteryhmästä esimerkiksi koti-, liikenne- ja autovakuutus. Tarjous voimassa 31.8.2014 saakka.. tri ja silmätautien erik.lääkäri Fiina LIISA PAAKKALA silmätautien erik.lääkäri Lunta ttuvassa, uvassa, remppa a luvassa? Jo alennetuista YHDEN 2 HINNALLA! -50% MATTI PARTANEN Ajanvaraukset p. 040-5487200. Ps. Sydän-Hämeen Lehti Uusia mekkoja, neuleita, tunikoita SILMÄLÄÄKÄRIT . Laukut . 010 2372120 Älä odota, a, että katto päästää lumet lum met tupaan! Ma-pe 9-17, la 9-13 t UUSI KATT KATTO TO JOPA 2 PÄIVÄSS PÄIVÄSSÄ SÄ t PIENEMPII KOSTEUSRISKI PAKKASEL PAKKASELLA LLA t KOKO REM REMONTTI MONTTI TA TALVELLA ALVELLLA EDULLISEM EDULLISEMMIN MMIN t KATSO LIS LISÄÄ SÄÄ LAATUREM LAATUREMONTTI.FI MONTTI.FFI 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkonliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min 0400 170 113 Kuhmalahdentie 46 . 03-469 9100, sähköposti: etunimi.sukunimi@op.? Itsenäinen . Asut arkeen ja juhlaan . Keskiviikko 5.2.2014 . Testamentit . Voit käyttää Op-Bonuksia pankin notariaattipalkkioiden maksuun puh
Siksi on ihan ymmärrettävää, että moni varasi hiihtolomaviikoksi etelän matkan, eikä laskettelulomaa. Rinteissä riittäisi hyvin lunta ainakin vappuun saakka. Puhelimitse (03) 539 9800 Jouko Poukkanen: Osa alkukauden menetyksistä voidaan kiriä kiinni, jos hiihtolomakelit ovat hyvät Kausi uhkaa jäädä lyhyeksi Sappee . Innokkaimmat laskijat viihtyvät uudessa rinteessä aamusta iltaan. Lapsille ja aloittelijoille alun perin suunniteltu rinne kiinnostaa kaikenikäisiä ja -tasoisia laskijoita, sillä metsän siimeksessä mutkitteleva mäki tarjoaa uudenlaisia elämyksiä. Viime viikonloppuna majoitus oli loppuunmyyty ja päiväkävijöitäkin oli taas liikkeellä normaalitalven tapaan. Myös tuleva viikonloppu on majoituksen osalta loppuunmyyty, Poukkanen kertoo. Sen sijaan hiihtolomiksi löytyy vielä mökkejä tai hotellihuoneita. . Rinteeseen tuotiin hauskoja portteja, reilejä ja lajinomaista tekemistä. Illan hämärtyessä rinne muuttuu mielikuvitusta ruokkivaksi seikkailuksi, sillä värivalot valaisevat lumiset puut lumoavalla tavalla. Alppiseikkailu on koko perheen rata Rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurusen mukaan seikkailuradan ovat löytäneet lastenrinteissä alkeita harjoitelleiden lasten lisäksi myös isommat lapset ja vanhemmat; vasta reilun viikon avoinna olleesta radasta on muodostunut perheiden yhteinen lasku- ja harjoittelupaikka. . Se alkaa tutustutaan hauskalla ja cross-hengessä kaarineen ja vauhdikkaalla tavalla erilaisiin kumpuineen, jatkuu freestylealppilajeihin. Alkutalvesta näytti, ettei talvea tule ollenkaan. Sen ansiosta sesonki voi jatkua tavallista pidempään. 4 Keskiviikko 5.2.2014 uutiset . Alppiseikkailu on otettu erittäin hyvin vastaan ja vilske on jatkunut avajaispäivän jälkeenkin, Puurunen myhäilee. Noin 500-metrinen rata yhSappeen Alppiseikkailussa distelee eri alppilajeja. Mutta jos hiihtolomaksi sattuu vesisateita tai paukkupakkasia, niin tästä tulee taloudellisesti heikko kausi, Sappeen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen sanoo. Talvi saatiin joulukuun puolivälissä hyvin liikkeelle. Uusi rinne on tyylisenä muutaman pressin suunniteltu aloittavaille ylitse ja pehmustettujen pujotlaskijoille, joten turvallisuuteen telukeppien ohi päättyäkseen on kiinnitetty erityistä syöksylaskutunneliin kaarien huomiota. läpi.. Rinne esittelee vauhdikkaalla, mutta turvallisella tavalla erilaisia alppilajeja. Myös muissa hiihtokeskuksissa on havaittu, ettei lasketteluelämykseksi enää riitä tasaiseen rinteeseen tehty mäki. Uusia rinteitä on rakennettu esimerkiksi Lapin lumoa esittelevien hahmojen varaan. Sappeessa lähestymistapa oli erilainen. Joulun ja välipäivien sesonki lässähti vesisateiden myötä. Ihmisten mielissä laskettelukausi loppuu kuitenkin viimeistään pääsiäisenä. . Onneksi pääsiäinen on tänä vuonna myöhään. Sappeen neljä rinnettä olivat olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa, mutta liikkeellä oli lähinnä kausikorttilaisia ja ajoissa majoituspakettinsa varanneita lomailijoita. Vilinä palasi Sappeeseen lumien ja pakkasten myötä. . Ne keväiset päivät ovat yleensä kaikkein hienoimpia laskettelukelejä, ja yöpakkasten ansiosta rinteetkin ovat silloin mahtavassa kunnossa, Poukkanen sanoo. Alppiseikkailu kiehtoo kaikenikäisiä laskijoita Sappee Sappeen tämän kauden uutuus Alppiseikkailu on osoittautumassa hitiksi. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Jos tärkeimmiksi sesonkiviikoiksi saadaan sopivia pikkupakkasia, niin osa alkutalven myynninmenetyksestä voidaan vielä paikata. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi
Sappeessa liikkuu tänä talvena viimevuotista enemmän Ski Patrol -koulutuksen käyneitä eli niin sanottuja rinnepoliiseja. On näitä tällaisia talvia ollut aikaisemminkin, mutta näin pitkää ja pitkälle jatkuvaa lämmintä jaksoa ei juuri ole ollut, ihmettelee Sappeen rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen. Nyt tilanne Sappeessa on normaali; kaikki suorituspaikat ja rinteet on saatu käyttöön. Ennen sään lämpenemis- Sappeen viimeiset hyppyrit ja suorituspaikat saatiin valmiiksi helmikuun vaihteessa. He antavat meille tä joulukuussa osa rinteistä ehdittiin jo avata. Valvojien koulutukseen kuuluu muun muassa matkailualan turvallisuuspassin ja ensiapukurssin suorittaminen sekä rinneturvallisuuteen ja -käyttäytymiseen perehtyminen. Jos rinteeseen on lähdössä ensimmäisiä kertoja, rinnesääntöihin ja turvallisuusasioihin voi tutustua etukäteen Sappeen verkkosivuilla. Nykyisellään hinta on kolmessa ja puolessa eurossa per tunti. Puurunen sanookin olevansa tyytyväinen, että 30 hehtaarin ala saatiin lumetettua kuntoon vain 19 vuorokaudessa. palautetta asioista ja me sitten katsomme, miten niihin tulisi reagoida. Ski Patrol nähtiin Sappeessa viime talvena ensimmäistä kertaa hiihtokeskusyhdistyksen pilottikokeilun myötä. Onneksi tällaisia tilanteita tulee hyvin harvoin, sanoo rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen. Valvojat eivät kiinnitä huomiota vain asiakkaiden käyttäytymiseen ja ohjaamiseen, vaan myös itse matkailukeskuksen toimintaan. . Luonnonlumilla pääsi hiihtämään alkutalvesta vain hetken, kunnes pitkä vesisadejakso sulatti ladut. Tammikuun puolivälin jälkeen hiihtäjät pääsivät järvien jäille. Sen sijaan Sappeen isolle latukoneelle lunta on vieläkin liian vähän. . Nyt matkailukeskuksessa toivotaan hyviä kelejä lopputalveksi. Sappee. Tänä vuonna siihen ei enää ryhdytty rinteiden lumetusurakan päätteeksi. . Jo avatut rinteet pystyttiin pitämään auki sääolojen heikentymisestä huolimatta pienellä ponnistelulla. . Keskiviikko 5.2.2014 . Rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen sanoo muutoksen takana olevan asiakkaiden toiveet. . Maanantaina pohjia tamppailtiin ensimmäisen kerran. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Sen turvin tasaiselle alustalle saadaan tampattua moottorikelkoilla latupohjat. Tässä on menty ääripäästä toiseen. Sydän-Hämeen Lehti 5 Talvet eivät ole veljiä keskenään: Peräkkäisinä talvina päinvastaiset kelit Ski Patrol valvoo ja opastaa Ääripäästä toiseen Viime talvena Sappeen matkailukeskuksessa päästiin avaamaan kausi itsenäisyyspäivän tienoilla ja kaikki rinteet olivat auki vuodenvaihteessa. Tarvittaessa he puuttuvat näkemiinsä epäkohtiin. . Asiakkaiden joukossa laudoin tai suksin liikkuvan Ski Patrol -väen tunnistaa liiveistä, ja valvojien tehtävänä on seurata rinne- ja hissikäyttäytymistä. Helmi-maaliskuu on vilkkainta aikaa majoituspuolella ja näimme tärkeänä, että asiakkaat pääsevät laskemaan mahdollisimman paljon. Pidennetystä laskumahdollisuudesta perjantaisin on ollut iloa etenkin niille mökkiläisille, jotka saapuvat paikalle myöhään perjantaina ja pääsevät rinteeseen näin jo saman illan aikana. Koko rinnealue ei ole perjantain myöhäisiltoina avoinna, mutta asiakkaiden käytössä ovat kysytyimmät rinteet hissin tuntumassa. Myös 1990-luvun klassikon eli Kymppitiistain suosio kestää. Myös paikan päällä on jaossa tietoa esimerkiksi opasteiden ja lehtisten kautta. Myös Ski Patrol -väkeä voi nykäistä hihasta, jos jokin asia askarruttaa. Ladut kaipaavat vielä lisää lunta Talven hiihtokausi jää lyhyeksi. Tänä talvena etenemistahti on ollut toinen. . itse asiassa sen verran hyvin, että jatkoaikaa laajennettiin tälle talvelle aiemmasta. Samalla ladun viereen syntyi sileä jääbaana retkiluistelijoille ja jalankulkijoille. Tammi-helmikuun vaihteen lumisade toi maahan muutaman sentin pakkaslunta. Kausi on jo niin pitkällä, että kaikki energia käytettiin rinteissä, eikä henkilöstöstä ruvettu enää repimään latujen lumetukseen. Edellisvuosina hiihtokausi päättyi keväisillä jääladuilla. Tänä laduille lähdettiin jäiden kautta. Sää Torstaina -5 Sahalahti -5 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti -5 Pälkäne -5 -1 Sahalahti -1 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti -0 Luopioinen Pälkäne +0 -0 Sahalahti -1 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti -0 Luopioinen Pälkäne -0 +1 Sahalahti +1 Kangasala +1 Luopioinen Pälkäne +1 Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Yhtenä päätehtävänä on turvallisuuden kehittäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Vielä viime talvena perjantainen rinteiden myöhäisaukiolo oli rajattu kolmelle hiihtolomaviikolle, mutta nyt jatkoaika ulottuu helmikuun alusta maaliskuun loppuun asti. Sinne saatiin latuja, kun mönkijöillä ja pikkutraktoreilla ensin aurattiin ohut lumikerros kasalle. Kymppitiistai otettiin käyttöön, kun hiihtokeskuksessa haluttiin tarjota mahdollisuus kokeilla laskettelua tavallista halvempaan hintaan ja toisaalta saada rinteisiin vilskettä normaalisti hiljaisempana päivänä. Perusteet Kymppitiistain pyö- rittämiselle eivät ole vuosien varrella kadonneet, ja erityisesti lähiseudun asukkaiden ja opiskelijoiden suosimat tiistait ovat yhä suosittuja rinnepäiviä. Puurunen lupaakin, että Kymppitiistai pysyy kalenterissa myös jatkossa. Aikoinaan nimi juontui kymmenen markan tuntimaksusta. Hiihtolomien aikaan Kymppitiistait ovat kuitenkin tauolla. Jouko Poukkanen sanoo. Joinain vuosina Sappeessa on levitetty laduille tykkilunta. Toivotaan, että loppuviikosta tulisi sen verran lisää lunta, että ladut saataisiin vihdoin hiihtokuntoon, Sappeen toimitusjohtaja Jatkoajan ansiosta viikonlopuksi Sappeeseen saapuvat ehtivät perjantai-iltana paremmin rinteeseen. Jatkoaika jatkuu aiempaa pidempään Sappee Muutamia vuosia käytössä ollut jatkoaika eli pidennetty lasketteluaika elää ja voi hyvin Sappeessa . Lumipatjan paksuuteen piti kiinnittää huomiota, ja jonkin verran jouduimme ajamaan rinteisiin lisävahvuutta suljettuina olleiden rinteiden lumista. Talven alkaessa tämän vuoden puolella rinteiden kanssa jouduttiin kuitenkin aloittamaan melko lailla nollatilanteesta
Tykkään eniten kesästä. Asuinalueen asukkaita on kohdeltava tasapuolisesti: jos yhteen hankkeeseen annetaan myönteinen lausunto, muidenkin tulisi sellainen saada. . Saman alueen kiinteistönomistajat eivät kuitenkaan saa lupaa lämmönkeräysputkille. Kemikaalit ovat riski Taustiala sijaitsee Syrjänharjulla suunnitellun Tavaseimeytysalueen tuntumassa. Maalämpöputkistojen rakentaminen on alueella arvokasta, sillä ne on porattava paksun sorakerroksen läpi kallioon ja suojattava koko matkalta. Vesa Hyvärinen sanoo, että valvontaviranomaisen on lausuntoja antaessaan otettava huomioon nykyiset ja tulevat hankkeet. Varsinkin tällaiset epätavalliset talvet . Syynä on Tavasetekopohjavesilaitos sekä pohjavesialue, jota ELY-keskus on laajentamassa Kostianvirtaan saakka. Tavase-hankkeen vastustajat ovat pitkään ennustaneet, että maanalaisten öljysäiliöiden lisäksi Pälkäneellä tullaan kieltämään myös maalämpöpumpun keräysputket. Nyt on ELY-keskukselta on saatu ensimmäinen lausunto, jossa se katsoo, ettei Taustin asuinalueella sijaitsevan omakotitalon pihaan saa rakentaa 180 metriä syvää maalämpökaivoa. Taustiala on pohjavesialuetta. ELY-keskus muistuttaa lausunnossaan myös, että alueella on vireillä Tavasen lupahakemus vedenhankintaa varten. . Syntynyt silloin. kuin jos sataa räntää ja on harmaata. Silla, Kangasala . Puhelimitse (03) 539 9800 ELY-keskuksen lausunto: Maalämpökaivo ei sovi Tavasen naapuriin Pohjavesialueelle ei haluta maalämpöä Pälkäne Pälkäneen keskustan pohjoispuoliskolla on vaikea saada lupaa maalämmön rakentamiseen. Olen iloinen ja touhukas vuodenajasta riippumatta! Pidän lumesta, sinivuokoista ja keskikesän lämmöstä. Loskassa ja rännässäkin olen aina valmis lenkille. Tarvitsen lämmintä ilmaa ollakseni trampoliinilla. Maalämpö on järkevä energiaratkaisu, ja hankkeita on paljon vireillä. Talvella se on vaikeampaa. meä söi energiaa. Siellä rakennusjärjestykseen suunnitellaan rajauksia pohjavesialueista, joilla maalämpöputkille ei myönnetä toimenpidelupaa. . Jokainen ymmärtää, ettei tiheästi rakennetulla pohjavesialueella voi olla paria sataa lämmönkeräyskaivoa. Mutta jossain reuna-alueilla maalämpö voisi ehkä onnistuakin. ELY-keskus pitää hyvänä Tampereen mallia. Olen kesän Pidän lumisista talvista. 6 Keskiviikko 5.2.2014 uutiset . Pohjavesialueella pyritään olemaan erityisen varovaisia. Lämpöä keräävät kemikaalit ovat riski pohjavesialueella. ELY-keskuksen valvontapäällikkö Tuija Sievi-Korte kertoo, että maalämpöhankkeiden ohjeistusta on tarkennettu, kun hankkeet ovat yleistyneet. Vahingoiltakaan ei ole vältytty. Lämmönsiirtonesteitä on löytynyt naapurin juomakaivoista, ja Nummelassa lämmönkeruuputkistoja jouduttiin purkamaan, kun niiden rakentaminen sekoitti pilaantuneita pohjavesiä. shl tommi liljedahl Katukysely Vaikuttavatko vuodenajat mielialaasi? Jussi Suutari, Pälkäne Maria Uotila, Pälkäne Asla Suutari, Pälkäne . Se on ELY-keskuksenkin toive, että kunta noudattaa yhtenäistä linjaa lupapäätöksissään, eikä joka hankkeeseen pyydettäisi ELY-keskuksen lausuntoa. Pälkäneen ympäristölautakunta puolestaan kehottaa kaikkia Taustin ja muiden pohjavesialueiden kiinteistönomistajia pyytämään maalämpöhankkeistaan lausuntoa Pirkanmaan ELY-keskuksesta tai hakemaan niille vesilain mukaista lupaa Länsi-Suomen aluehallintovirastosta. Maalämmön keräämistä varten porataan kallioon saakka ulottuva putki. Tykkään hyppiä vaikuttavat mielialoihini. Ei ole kiva luistella lapsi. Teidän ihmisten kannattaisi ottaa mallia meistä borderterriereistä. Lupaviranomaisen on otettava huomioon, että tällainen vedenhankintaan liittyvä hanke on käsiteltävänä, ylitarkastaja Vesa Hyvärinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo. Yhtenäinen linja Vesa Hyvärisen mielestä ELYkeskuksen lausuntoa ei pitäisi tulkita niin, että maalämpö on kokonaan poissuljettu vaihtoehto pohjavesialueella. . Se on valitettavaa, ettei se sovellu pohjavesialueen ydinalueelle. Kyllä. Pälkäneen lausunto ei poikkea mitenkään linjasta. Talvet ovat synkkiä, silloin olen joskus ala. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Jos vaikka parin sadan talon asuinalueella myönnetään ensim- mäisille hankkeille luvat, niin myöhemmin rajaa olisi vaikea vetää. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Meidän mielenterveytemme kestää säässä kuin säässä.. Pitkään jatkunut pi- kuloinen. Tavase on kairannut kymmeniä vastaavia putkia Pälkäneen ja Kangasalan pohjavesialueille (kuvassa havaintoputken kairausta Taustialassa). Monien muiden suomalaisten todella iloinen. tapaan kesä on lempivuodenaikani
tai ?Veltsu?, kuten hän itse sanoi . Ei se sata euroa kuukaudessa ole teidän palkoillanne merkittävä juttu, mutta sillä on todella iso merkitys kun puhutaan köyhistä ihmisistä, Kari Vuorenpää kertoi kansanedustajille. Anna Kontula (vas) näki köyhyysongelman ratkaisuna tasapainottamisen: hyvätuloisten ja pääomaveroverotuksen kiristämisen. . Jos tuo oli hallituksen puheenvuoro, niin minä olen kohta oppositiossa, hymähti Arto Satonen (kok). Kansanedustajien työstä puolestaan kävi ilmi, että työpäivät venyvät usein 12-tuntisiksi, mutta toisaalta kokousten ja muiden välissä voi ehtiä käymään vaikkapa uimassa. Osalla kansanedustajista on kokouksia ulkomaita myöten. . Lisäksi Laesterä toimii selvittäjänä Ylivieskan, Oulaisen, Alavieskan ja Haapaveden sekä Inarin ja Utsjoen liitoshankkeissa. Niistä suurimmat ovat kahdeksan Keski-Uusimaan kunnan, seitsemän Itä-Uusimaan kunnan ja kuuden Lahden seudun kunnan kuntajakoselvitykset. Sydän-Hämeen Lehti 7 ?Pertti Niemisen nimipäivät . . Ruoveden ja Vesilahden kunnissa on Laesterän johdolla käynnissä talouden tasapainotus. Kuntataloudesta väitöskirjansa tehnyt hallintotieteiden tohtori on maan johtavia kuntatalouden ja -hallinnon asiantuntijoita. Hän johtaa Pälkäneen kunnanhallitusta. Henkilöauton kuski kävi tarkistuttamassa vammansa. Ulosajo Keskitiellä Villellä (kuva ylhäällä) ja muilla oppilailla oli runsaasti kysymyksiä Pertti Veltto Virtaselle (kuva vasemmalla ylhäällä), Anna Kontulalle (kuva vasemmalla keskellä) sekä Arto Pirttilahdelle, Oras Tynkkyselle (kuva vasemmalla) ja muille päättäjille Aitoon koulutuskeskuksessa. Luopioinen. Uskon, että kaikki kansanedustajat tekevät paljon töitä, arvioi Oras Tynkkynen (vihr). Keskustelutilaisuuden aluksi kukitettiin paitsi hiljattain Kuntaliiton kultaisella ansiomerkillä palkittu hallituksen jäsen Jarkko Pihkala myös Riku Seppälä, jonka ideasta tilaisuus oli lähtenyt liikkeelle. . sehän on Dingo, kun Pertti Nieminen on Neumann! hän hymähteli. Lopputuloksena hän näki joka tapauksessa hyvänä kaikki ne bändit, joissa on mukana nimi ja juhlapäivä . Lisäksi selvisi, että 60-vuotiaan kangasalalaismiehen auton ajoneuvovero oli maksamatta.. Keskiviikko 5.2.2014 . Virtanen kehotti oman musiikkitaustansa ja Kovasikajuttu- elokuvan innostamana Aitoon koulutuskeskuksen opiskelijoita taistelemaan vaikeuksia vastaan luovuudella ja vaikkapa bändien perustamisella. Yleisö korjasi avuliaasti Virtasen pienen kömmähdyksen, kun innostunut kansanedustaja muisti väärin Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen nimen. Virtasta tuntui itseäänkin huvittavan bändistä käyttämänsä nimi. . esimerkiksi Kari Heinosen itsenäisyyspäivä. Persoonallinen Virtanen oli yksi osallistuja Aitoon koulutuskeskuksessa järjestetyssä keskustelutuokiossa, joka vietiin läpi arvovaltaisella jou- kolla. Paikalla oli kaikkiaan puolenkymmentä pirkanmaalaista kansanedustajaa, jotka osallistuivat paneelikeskusteluun yhdessä Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n Kari Vuorenpään, Me itse ry:n Sami Korhosen ja vanhempia edustavan Leena Jokipakan kanssa. Kansanedustajista mukana olivat Arto Satonen, Hanna Tainio, Oras Tynkkynen, Arto Pirttilahti ja Virtanen. Koulutuskeskuksen Seppo Rinne oli tyytyväinen, että paikalle saatiin niin paljon pirkanmaalaisia kansanedustajia. . Ajattelimme, että yksi voisi tulla, kun kansanedustajat kuitenkin ovat aika kiireisiä. Kaikki kuitenkin vastasivat pyyntöön ja loput lupasivat tulla myöhemmin. Köyhyyttä ja työntekoa Puhuttiin paneelissa bändien perustamissuunnitelmien ohessa muustakin. Vammaisten tasa-arvoisuudessa nähtiin yhä parantamisen varaa. Esimerkiksi koulutus- ja työasiat olisi saatava nykyistä paremmalle tolalle, ja esimerkiksi avotyön tulisi olla nykyistä paremmin palkattua tai portti oikeaan palkkatyöhön. Erityisesti Sami Korhosen omakohtaiset kokemukset toivottavasti avasivat kansanedustajille monia käytännön seikkoja ja vievät asioita eteenpäin. . sehän on muuten Dingo? aitoo Pertti ?Veltto. Jos pelkällä takuueläkkeellä pitää tulla toimeen ja haluaa elää aktiivista elämää, kehitysvammaisten joukossa on Suomessa köyhyyttä. Pertti Niemisen nimipäivät. Pälkäneläinen kuntakonsultti Eero Laesterä aloittaa Seinäjoen ja Jalasjärven kuntajakoselvittäjänä. Pohjanmaalla on tarkoitus edetä vauhdilla: Laesterä ja toiseksi selvittäjäksi jo aiemmin valittu Janne Antikainen laativat selvityksen helmikuun loppuun mennessä, ja kuntaliitos on tarkoitus toteuttaa jo vuodenvaihteessa. Laesterä toimii parhaillaan selvittäjänä viidessä muussakin kuntaliitoshankkeessa. Henkilöauto vaurioitui törmäyksessä ja kuljettajan vointi tarkistettiin terveyskeskuksessa. Sanomalehdet ja niiden nettisivut ovat viikon aikana monella tavalla mukana opetuksessa. Tämän vuoksi Sydän-Hämeen Lehden nettisivusto on viikon ajan muidenkin kuin rekisteröityneiden käyttäjien vapaasti luettavissa. Normaalisti www.shl. fi -sivuston lukeminen maksaa euron viikossa. Nettipalvelu sisältyy myös kestotilaukseen: tilaajapalveluun rekisteröidyttyään lehden lukijat voivat lukea nettiä ilman lisämaksua. shl.fi -sivusto sisältää lähes 5000 paikallista juttua, 16 000 valokuvaa ja pari sataa videota viimeisen vajaan kahden vuoden ajalta. Sivusto palkittiin syksyllä paikallislehtikilpailussa Vuoden paikallisena verkkopalveluna. 29 kuntaa tekee liitosselvitystä Eero Laesterän johdolla Pälkäne. Isommilta vahingoilta vältyttiin Keskitiellä sattuneessa ulosajossa tiistaiaamuna. Parikymppinen nainen menetti autonsa hallinnan mutkassa, minkä seurauksena auto suistui tieltä ja törmäsi puihin tien reunassa. Poliisin mukaan tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Kuski kännissä, autovero rästissä Poliisipartio puhallutti viime keskiviikkona Pikonlinnantiellä Kangasalla henkilöauton kuljettajan, joka puhalsi alkometriin 0,74 promillea. Hän muistutti minua eduskunnan juhlavuodesta ja ehdotti, että kutsutaan joku kansanedustaja paikalle, Seppo Rinne taustoitti. Myös aikaansaavan oppilaskunnan puheenjohtaja Santeri Verlinna palkittiin ansaitusti raikuvin aplodein. Tilaisuuden alkuun kuvatulla oppilaitoksen esittelyvideolla selvisi myös se, miten itse leivotut pizzat mahtoivat riittää aiemmin samalla viikolla. shl Jani Oksanen shl.fi vapaasti luettavissa koulujen Sanomalehtiviikolla Kouluissa vietetään parhaillaan Sanomalehtiviikkoa
Sydän-Hämeen Lehti niille, jotka sen häiriötilanteiden ja kriisien tullen turvaavat. Suomalainen asevelvollisuus korostaa yhteisiin arvoihin perustuvaa yhteistoimintaa hyvinvointimme takaamiseksi. Se kehittää halua pitää huolta kaikista suomalaisista tilanteissa, joissa erilaiset katastrofit uhkaavat repiä yhteiskuntaa eriarvoisiin osiin. Yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden eri tuottajaroolien ymmärtämiseksi myös tarvitaan konkreettista ja osallistuvaa koulutusta. Laajimmillaan se toteutuu asevelvollisuuden kautta puolelle kansasta. soitto linja-autoyhtiöön siis. Ensin puhelimeen ei vastatKukkian jäähän syntyi komeita Jääkukkia on paljon, ja tu, mutta jo puolen minuutin Pertti Salminen jääkukkia, kun järvi jäätyi tam- isoimmat ovat halkaisijaltaan päästä Luopioisten Linjalta Kenraalimajuri res, valt.tri mikuun puolivälissä poikkeuk- kymmensenttisiä. soitettiin takaisin, ja ystävälliEero Karanoja nen miesääni selitti pahoitelKyynärö sellisissa olosuhteissa. len, että en ihan ehtinyt vastaamaan. Selvisi, että korttia ei ollut palautettu yhtiön toimistoon, mutta sitä luvattiin etsiä vielä linja-autosta. Ensimmäinen mahdollinen paikka kortille oli Luopioisten Linjan aamubussi . 8 Keskiviikko 5.2.2014 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Näyttää, että oman voiton tavoittelu ja yhden asian liikehdintä saavat huomion kokonaisuuden tarkastelun sijasta. yhteiskunnan turvallisuuden osa Vanha kuva Julkisessa keskustelussa turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyviä asioita käsitellään usein vain yhdestä näkökulmasta ja unohdetaan osa asiassa vaikuttavista tekijöistä. Sota on tietysti äärimmäinen katastrofi, mutta meillä on jo esimerkkejä asevelvollisten tuomasta avusta muunlaisiinkin uhkatilanteisiin. Asevelvolliskoulutuksessa saadut tiedot, taidot ja ymmärrys lujittavat yhteistä arvopohjaa ja valmiutta toimia suomalaisten hyväksi vaikeissakin tilanteissa. Vanhemmiltamme ei enää saada tietoa. Kaija ja Timo Aho Lukijan kuva Mökkiläisen ottama kuva jääkukista Kukkia-järven jäällä 18.1.. Kiitos Luopioisten Linjalle Koululaisemme oli pudottanut matkakorttinsa jonnekin oppilaitoksen ja kotipaikkakunnan välille, joten sen perään oli ruvettava kyselemään. Varusmieskoulutuksen ja myöhempien harjoitusten antama kokemus on havainnollisempi kuin koululaitoksen opetuksessa saatu, vaikka silläkin on tärkeä roolinsa asevelvollisten peruskoulutuksena ja asevelvollisuudesta vapaiden lähes ainoana mahdollisuutena saada laajaa tietoa yhteisestä turvallisuudestamme. Löytyisikö kuvasta lisätietoa? Pakkalan osuuskauppa, jossa vaimoni isä Martti Käyhkö sekä veljensä Reino perheineen asuivat 40?50 -luvun vaihteessa. Parin tunnin kuluttua puhelin soi taas . Raamin sisällä sotilaallinen maanpuolustus on puolustusvoimalain tekstein sovitettu palvelemaan maan itsenäisyyden ohella kansalaisten olojen turvaamista. Puolustusvoimien kakkostehtävä tukee muita viranomaisia näiden tehtävissä, keskeisimpinä poliisi- ja pelastustoimet. Puolustusvoimauudistus ottaa huomioon kakkostehtävän asettamat vaatimukset. Maakuntakohtaisten paikallisjoukkojen suunnitellaan osal- Luimme Sydän-Hämeen Lehdestä Kosti Tuomisen kirjoittamaa Pakkalan historiaa (SHL 11.9.). Sen innoittamana kaivoimme esiin vanhan valokuvan lähes 80 vuoden takaa. Yhtiölle emme tuottaneet muuta kuin vaivaa, mutta palkaksi saimme parasta mahdollista palvelua! Tarpeeksi kiitoksia on vaikea keksiä, mutta ainakin voimme hyvällä omallatunnolla kehua Luopioisten Linjaa, missä vain mahdollista. Kukkia kukkii Helpottunut perhe Mielipide tekstiviestillä Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) MIELIPIDE (väli) teksti ja yhteystiedot. Viestin hinta on 0,50 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkkiä.. He pitivät myös sepänpajaa piharakennuksessa. Olisimme kiitollisia, jos jollakin olisi lisää tietoa kuvasta ja saisimme jotain selvyyttä asiasta. Suomessa onkin kaiketi parempi käyttää käsitettä suomalainen asevelvollisuus, kunhan samalla ymmärretään sen monet tärkeät ulottuvuudet. Suomen kokoisessa maassa koko palveluskelpoisen miesikäpolven kouluttaminen on ehdoton edellytys ja halvin menetelmä uskottavien ja laajan alueen turvaamiseen tarvittavien sotilaallisten voimien tuottamiseen. Siinä on Pakkalan kauppa 1937. Isäni serkku Alma Leivo oli tuolloin myymälänhoitajana kyseisessä kaupassa. Samalla tulee jaetuksi vastuuta turvallisuudestamme Lukijan sarjakuva Sarjakuvan piirtäjä: Roope Rihkajärvi, Pälkäneen yhteiskoulun 7B . Kysymys on koko yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kehittämisestä. Kannanotoissa tämä usein unohdetaan ja puolustusvoimista nähdään vain sodankäynti- ja kansainväliset rauhanturvaamistehtävät. Yleinen asevelvollisuus on käsitteenä hämärtymässä. Monessa maassa sellaisen sanotaan olemassa, mutta siihen koulutuksen saavien määrä kansasta on vähäinen. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Asevelvollisuus . Kokonaisvaltaisempi yhteiskunnan kehittämisajattelu olisi paikallaan. Yhteiskunnan kaikki alat käsittävä kokonaismaanpuolustus ja tuore yhteiskunnan turvallisuusstrategia elintärkeiden toimintojen turvaamisineen ovat hyvä kehikko tarkastella kansalaisten elinolojen turvaamista kaikissa tilannevaihtoehdoissa. Ihmeellinen sattuma, jos tämä on myös listuvan tähän turvallisuuden tukitehtävään. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . auto oli pengottu ja kortti löydetty. Seuraavana aamuna se matkasi turvallisesti kuljettajan huostassa koululaisen kotipysäkille, missä kortti ja omistaja kohtasivat. Huolimaton koululainen sai enemmän apua kuin ansaitsi, ja koko perhe pääsi ärsyttävästä harmista yhdellä puhelinsoitolla
Sh eht . Sydän- nL ee Ajanvaraukset: p. P. (03) 379 0333 - AKUT Hammasteknikot RENGASMYYNTI Erikoishammasteknikko RISTO RIKKONEN AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 P. S y d ä n-H ä ?????? ????? . 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . 010-239 0880, FAX. lumenauraus Jari Ahola 040 5013240 Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Kirjakaupat Traktorin varaosat TV-DIGIHUOLTO www.kangas-riitta.fi Keskusaukio 2, p. Keskiviikko 5.2.2014 . (03) 377 1140 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14, p. 8-17, p. 03-377 3530, ma-pe 9-17, la 10-14 ma-pe 10-18, la 10-14 PALVELEMME: www.kangasalankirjakauppa.fi - Kiinteistönvälitystä Hä me e . 044 306 5769, (03) 377 3672 Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja n ? hti Le l.f . 0400-404 425 Shl.f . 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Avoinna: ark. Sydän- Lehti 2013 äm e en www.aleksinlkv.net Hä m VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU Shl.f . Sy ehti ? dän -H Keskusaukio 2, Kangasala p. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut Kankaita ja ompelutarvikkeita Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kaihtimet Maanrakennus/ muut konetyöt Kaivinkone- ja traktorityöt esim. (03) 377 3447 Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. . 0400 556 638 VT Juho Juusela 040-4517899 Roineenkatu 12, Valkeakoski OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Jätehuoltoa Kirjanpitotoimistot Rautajärven KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Viemäripalvelu p. Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. ?????????? 36600 Pälkäne. 045-1331 221, 045-1331 222 i . TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu Hammasteknikot Asianajotoimistot Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari Merkillisen reilu. KALERVO INGALSUO Vastaanotto sopimuksen mukaan. P
(03) 379 2940 . www.tv-hugg.com Markus Huttunen IHANAT HOIDOT, LAADUKKAAT TUOTTEET . Ulla Kauhanen PURKUPOJAT OY nL ee Ulla Elina Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita Ellintie 6, Kangasala P. " "
PURETTUJA VARAOSIA plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet m Kauneudenhoito Missä sinä, siellä Sydis! a st a Par ! a st i ll a paik
KARAOKE PE 28.2. . Sydän-Hämeen Lehti HYVÄN RUOAN YSTÄVILLE: * A´la carte annoksia * Pitäjän parasta pizzaa * Aidot, oikeat Hot Wingsit * A´la carte annoksia * Tilausruokailut ryhmille Coverbändi ASPEST ilmoita joukkueesi mukaan! OLYMPIALAISTEN KISASTUDIO AUKEAA PE 14.2. . Kuninkaankatu 17, Tampere (Kävelykatu) . Mäentakusenkatu 1, Tampere (Linnainmaan Citymarket) . Kangasalantie 36, Tampere (Kaukajärven MC donaldsin talo ) . Ma-to 12-23 , pe-la 12-03, su 12-23 Keittiömme palvelee arkisin klo 22 asti. Viikonloppuisin, pe & la, yöruokaa klo 02.00 asti. Löydät meidät myös Seuraa ilmoitteluamme! Tervetuloa kahvittelemaan ja tutustumaan tuotteisiimme! * Laadukkaat leipomotuotteet yli 30 v. 03-3763168. 10 Keskiviikko 5.2.2014 VIIKONLOPUN VAUHTI-ILLOISSA: * Teematapahtumia * Live-bändejä moneen makuun * Karaokea * Hyvää seuraa La 22.2. Kisäpäivän ohjelmiston löydät facebookista! Tervetuloa viihtymään! LA 1.3. Katusählyturnaus, Entistäkin viihtyisämpi olohuone.... P. Kuohunharjuntie 26, Kangasala . Pohjoiskaari 2, Orivesi Muistathan ystävää! -Ystävänpäivä pe 14.2. Tällä kupongilla KAHVI & LASKIAISPULLA 3? KUPONKI VOIMASSA ORIVEDEN LEIPOMON KAHVILOISSA 5.2-4.3.2014 www.orivedenleipomo.fi. ammattitaidolla * Fantasiakakut toiveidesi mukaan * Loisteliaat hääkakut * Paljon sesonkituotteita Löydät meidät myös Facebookissa Palvelemme sinua:
Sappeen rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen kuitenkin vakuuttaa huollon olevan merkityksellistä molemmille laskijatyypille. . Aktiivisen ulkoilmapäivän päätteeksi on hienoa loikoilla tähtitaivaan alla upeasti valaistun porealtaan lämmössä. . Sydän-Hämeen Lehti 11 kyliltä Ski in -alue: Kunnallistekniikkaa aletaan rakentaa uuteen kortteliin Etuovella laskettelurinne, takaovella golfkenttä Sappee Sk i in -al ue Sappeessa parhaillaan rakennettava ski in -alue sijaitsee tulevan golfkentän reunalla. Poukkanen on toiveikas, että korkein hallintooikeus hyväksyy kaavan. . Kun Sappeen kaava (kuvassa) toteutuu, viereen tulee myös kylpylä (numero 1 kartalla). Sappeeseen täksi talveksi valmistuneet mökit ovat tulleet tositarpeeseen. Se ei ole omiaan kohottamaan laskunautintoa. . Kaavaprosessia on viety eteenpäin valvovan viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Valituksen tuoma viivästys ei haittaa Sappeen kehittämistä, kun Euroopan taloustilanne on vähentänyt vapaa-ajan sijoituskohteiden kysyntää. . Niiden varauskirjat ovat täyttyneet nopeasti. Uudet mökit ovat ulkopuolisten rakentamia ja rakennuttamia. Asiakkaat kokevat, että Sappeen loma on altaan ansiosta entistä hohdokkaampi. Kyllähän lajista saa huolletuilla välineillä enemmän irti, ja tietysti välineet pysyvät paremmassa kunnossa.. Kantit tylsyvät, pohja kuluu tai tulee ruostekukkasia. Välineille olisi hyvä tehdä perushuolto kerran vuodessa, eikä voitelua voi oikeastaan tehdä liikaa, hän arvioi. Kun kitka puree voitelematonta pohjaa, pinta kärsii ja luisto katoaa. Sen mökkien ovelta on parhaimmillaan 15 metrin matka uuteen Alppiseikkailu -rinteeseen. Alueen kahdessa ensimmäisessä korttelissa on vapaana vielä kaksi tonttia. Näkymästä saa esimakua samassa maastossa nykyisin kulkevalla frisbeegolfradalla. Golfkentistä on laadittu kaavaa varten karkeat suunnitelmat ja mitoitukset. Tonttikauppa oli hiljaista syksyllä ja alkutalvesta. Mutta kun maahan saatiin valkoista, moni alkoi visioida omaa mökkiä tai hyvätuottoista vuokrakohdetta, Sappeen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen sanoo. Tällä hetkellä tontteja myydään ski in -alueelta. Allas tarjoaa lomaan pientä luksusta, Sappeen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen sanoo. Rohkaiseva asiakaspalaute pistää pohtimaan lisäaltaiden hankintaa. . Golfkenttä ja kylpylä ovat niin isoja hankkeita, että ne vaativat vielä tarkempaa suunnittelua. Erityisesti aurinkoiset muutaman pakkasasteen lauantait ovat niitä päiviä, jolloin väki saattaa lähteä sankoinkin joukoin liikkeelle. Keskiviikko 5.2.2014 . Juuri sitä me haluamme, että asiakas viihtyy ja tulee uudestaan. Amerikkalaisia Beachcomber ulkoporeammeita tuo maahan pälkäneläisen Olli Pölläsen yritys Can Am Trade. Ulkoporeamme on kesät talvet kylpyvalmis heti, kun kansi avataan. . Myös etelärinteen tontit sijaitsevat suunnitellun golfkentän tuntumassa. shl tommi liljedahl Verkko kauppaan aurinkoisena päivänä Sappeen matkailukeskus on panostanut verkkokauppansa eli webshopin kehittämiseen. Verkko-ostosten tekeminen alkaa olla tuttua useimmille asiakkaille. Meillä riittää nykytarpeeseen riittävästi tontteja, Poukkanen sanoo. Matkailualueen lisäksi myös yksityiset maanomistajat kauppaavat tontteja Sappeenvuoren tien varresta. Ennen rakentamista käymme perusteellisesti läpi, millaisella mallilla kokonaisuutta lähdetään viemään eteenpäin, Poukkanen toppuuttelee. Sappeenvuoren rinteille rakennettavalta golfkentältä tulee aukeamaan upeat maisemat Pälkänevedelle. Jos lipun malttaa ladata kotona ennen lähtöä, pääsee perillä lippujonon sijaan suoraan rinteeseen. Välineiden huolto lisää nautintoa Aktiiviharrastaja mieltää välinehuollon tärkeäksi, mutta satunnainen mäessä kävijä ei asiaa tule välttämättä ajatelleeksi. Tarkempi suunnittelu alkaa, jos kaava saa lainvoiman. Kaavasta on valittanut yksittäinen kiinteistönomistaja, jonka mökin naapuriin kylpylä rakennettaisiin. Poreammeella varustetuilla mökeillä on kysyntää. Yleensä omistaja varaa mökin omaan käyttöönsä muutamaksi viikoksi vuodessa ja antaa sen lopuksi aikaa Sappeen vuokravälitykseen. Keväällä käynnistyy muutama rakennushanke, mutta varsinaisesta rakennusbuumista ei vielä Sappeenvuorella voida puhua. . Verkkokaupan käyttäjämäärä onkin kasvussa. Ihmisiä on myös pyritty halvemmilla hinnoilla ohjaamaan verkkokauppaan, jotta jonot lippuluukuilla jäisivät mahdollisimman pieniksi. Seuraavaksi kunnallistekniikkaa aletaan rakentaa uuteen kortteliin, joka tulee entistä lähemmäs alapuolella välkehtivää Iso-Arajärveä. Sappeen uuteen kaavaan sisältyvä golfkenttä lisää alueen tonttien arvoa entisestään. Rinteen mökit reunustavat viheriötä, jonka rakentaminen voidaan aloittaa, jos kaavavalitus kaatuu. Lisävaruste: Ulkoporeallas näkyy mökin varauskirjassa Arjen yläpuolelle Sappee Kahdeksan ensimmäistä Sappeen mökkiä sai täksi talveksi pihalleen ulkoporeammeen. Ylelliset Beachcomber-altaat ovat saaneet innostuneen vastaanoton
12 Keskiviikko 5.2.2014 . Sydän-Hämeen Lehti Tiedossa erinomaisen hyvää meininkiä ja Suomen parhaat esiintyjät! Älä synkisty - Kirkastu!
Keskiviikko 5.2.2014 . Olen matkailualalla työs- pakkasilla ero ulkoilman ja sen kennellessäni nähnyt sen, mi- lämpötilan välillä on huikea, hin usean tahon yhteisomista- mikä tekee kokemuksesta ai- Saunan löylyissä istuessa voi katsella metsäisiä maisemia. Ulkoporealtaan lämpötila on talvella noin 40 astetta. Tyypillistä koko alueelle on Lundströmin mukaan se, että mökkejä vuokrataan vuorokausiksi, ei useinkaan koko viikoksi. Oman rauhan ja tilan tarve korostuvat lomilla muuten kiireisen arjen keskellä. Talon takana virtaa puro. Vierestä alkaa Natura-alue metsineen. Hyppy vuokramökin omistajaksi oli luonteva jatkumo muulle uralle. Villa Rinnesappeeta ei tosin parane kutsua varsinaisesti mökiksi, sillä se on nimensä mukaisesti villa tai huvila, ei mikään vaatimaton mökki. Tilaa on 119 neliötä, ja asuntoon mahtuu majoittumaan mukavasti kymmenen henkeä. . Metsän läheisyys on kova juttu etenkin ulkomaalaisille. Ulkomaisten vieraiden varalta Rinnesappeesta löytyvät Mietitty ohjepumaskat myös englannin pohjaratkaisu ja venäjän kielellä. Patrik Lundströmillä ei tätä ennen ollut Sappeeseen sen kummempia siteitä, se oli vain Poreissa yksi matkailukeskus muiden pakkasen keskellä joukossa. Silti lähimpään rinteeseen ei ole kuin parikymmentä metriä, ja hiihtolatu menee aivan talon takaa. . Häneen teki vaiku- Sokerina pohjalla Rinnesaptuksen se, että paikka on yh- peessa on lämmitetty ulkopoden tahon ylläpitämä ja hyvin reallas. Purjeveneitäkin vuokraava Lundström uskoo kokemustensa pohjalta, että kun talo on viimeisen päälle hyvin hoidettu, myös vuokraajat kohtelevat sitä hellin käsin. Vivikka Monto Mieli lepää metsäisiä maisemia katsellessa.. Pääsääntöisesti Sappeen matkailukeskus hoitaa varaukset, mutta villaa voi kysyä myös suoraan omistajalta. Muutoin paikka aika lailla pyörittää itse itseään. Näin isoa pöytää ei löytynyt valmiina, vaan Patrik Lundström joutui teettämään sen. Rauhan kaipuu Metsä vastaa kuten sinne huudetaan Rinnesappee sijaitsee rauhallisella mutta silti keskeisellä paikalla Sappeen matkailukeskuksessa. Kuluttajien vaatimukset nousevat jatkuvasti. Pohjaa suunnittelulle mies sai aikoinaan suorittamistaan arkkitehtiopinnoista, vaikka ne eivät tutkintoon asti johtaneetkaan. Halusin tehdä väljän talon yhteen tasoon. Mutta kaipasin tähän väljyyttä ja avaruutta, Lundström sanoo. Keittiön ja ison olohuoneen lisäksi talossa on kolme makuuhuonetta ja makuualkovi. Vuodesohva tarjoaa vielä kaksi lisämakuupaikkaa. juus voi pahimmillaan johtaa. Pidän täällä siitä, että alueen toiminnot on keskitetty yhteen paikkaan. Juuri luonnon läheisyys lumosi Patrik Lundströmin. Taloon haluttiin kaikki mahdolliset mukavuudet. Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä Rinnesappee tarjoaa luksusta luonnon keskellä sappee Kaikki alkoi hetken mielijohteesta kaksi vuotta sitten. Lundström arvelee, että jatkossa riittää, kun hän käy huoltamassa paikkoja kerran kuukaudessa. Rinnesappee on ollut vuokralla sen verran lyhyen aikaa, että taloon ei ole vielä tullut vuokralaisten jäljiltä mitään vahinkoja. Siivous sekä lumen luonti pihasta tulee ostopalveluna. Sen lämpötila on talvella noin 40 astetta, joten kovilla hoidettu. . Täällä on saatu aikaan toimiva konsepti, joka on toiminut pitkään. Lundströmillä meni vuosi miettiessä sopivaa talomallia. Talo tehtiin lopulta valmispaketista mutta niin, että siihen tehtiin Lundsrömin haluamat muutokset. Lundström haluaa tarjota luksusta luonnon keskellä. . Kustannustehokkainta olisi ollut tehdä kaksitasoinen talo, ja tämä onkin ainoa yksitasoinen mökki alueella. Patrik Lundström oli Sappeessa hiihtolomallaan ja huomasi, että alueella on tontti myytävänä. Kahden viikon päästä hän oli tontin omistaja ja alkoi suunnitella sille rakennusta, jonka laittaisi vuokralle. Kaarinassa asuva Lundström on työskennellyt koko ikänsä matkailualalla, aikoinaan Silja Linen palveluksessa ja sittemmin yrittäjänä Marisailyrityksessä, joka muun muassa vuokraa purjeveneitä. Pihasta on suunniteltu sellainen, että esimerkiksi ruohonleikkuuta ei tarvita. Hänellä löytyy silti näkemystä alalle. nutlaatuisen. Altaan käyttö varataan vuokrauksen yhteydessä erikseen, mutta Lundströmin mukaan tähän asti lähes jokainen on halunnut sen käyttöönsä, vaikka siitä tulee lisämaksu. Rinnesappeeta kysyvät vuokralle usein kaksi perhettä yhdessä tai erilaiset ryhmät. Villan keittiön iso pöytä mahdollistaa koko porukan ruokailun samaan aikaan saman pöydän ääressä
850 miljoona ihmistä näkee Suuriksi ongelmiksi hän ninälkää. Uutiset ovat synkkiä ja ihmiset ovat huolissaan siitä, miten ihmiskunnan ja maapallon käy. Ihmiset eivät ole valmiita hirveän radikaaleihin muutoksiin elämässään ja elintasossaan. Minä uskon vakaasti, että ympäristön tila voi kohentua, vaikka energiankulutuksemme säilyisi ennallaan. Eliölajien sukupuuttomeää muun muassa väestöntahti on pienessä ajassa kiihdykasvun, ylikulutuksen, ilmastetty tuhatkertaiseksi. Jos tämän asian eteen puolestaan haluaa tehdä mahdollisimman paljon, voi uusia asuntonsa energiajärjestelmän ympäristöä säästävämmäksi. . Uskon, että se on hyvinkin mahdollista. toiminut aiemmin mm. Tällaisia asioita ei kai saisi sanoa ääneen, mutta niin se vain on, että 99 prosenttia maailman ihmisistä on tarpeettomia maapallon ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, Sivonen totesi. Perttu Pohjanperän mukaan ihmisten olisi opeteltava tulemaan vähemmällä toimeen. Omassa ar jessamme Pieni maailmanpelastusopas: Eurovaaliehdokas Oras Tynkkynen on sitä mieltä, että maapallon ja ihmiskunnan tilaa voi parantaa ilman radikaaleja muutoksia elintottumuksissamme voimme tehdä sellaisia pieniä asioita kuin kohentaa energiatehokkuutta, karsia turhaa roinaa, äänestää kukkarolla ja kasvattaa kasvisten osuutta lautasellamme. Tynkkynen ei siis oikeastaan pakota meitä luopumaan mistään: esimerkiksi lentämistä olisi hyvä hillitä ja kasvisten käyttöä lisätä pitämällä yksi kasvisruokapäivä viikossa. Kirjan mukaan voimme itse valita, haluammeko tehdä maailman eteen vain vähän, vähän enemmän vai mahdollisimman paljon. Tuolloin hänen oli tarkoitus kiertää Pirkanmaan kuntia jalkapatikassa. Muut saisivat lämmintä kättä. . Onko meillä korkean elintason mailla oikeutta riistää näiltä mailta niiden hyvinvointia. valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja Vihreiden varapuheenjohtajana koulutukselta yhteiskuntatieteiden maisteri kotoisin Jyväskylästä. Siksi kaikkien ehdotettujen ratkaisuiden on oltava sellaisia, että enemmistö voi ne hyväksyä. Nummi kysyi. Tynkkynen näytti ymmärtävän esiinnousseet näkökulmat. Hän kuitenkin muistutti, että edustuksellisessa demokratiassa mikään ratkaisu ei mene läpi ilman enemmistön kannatusta. . Teoksessa Tynkkynen esittelee kymmenen mielestään maailman pahinta ongelmaa ja niiden ratkaisua. Idea teokseen sai alkunsa Tynkkysen jutellessa maailman tilasta kansalaisten kanssa. . Ei se ole mitenkään mahdollista. Outi Nummi sen sijaan muistutti valtioista, jotka ovat vasta nyt pääsemässä elintason makuun. . 14 kyliltä Keskiviikko 5.2.2014 . Alkoholi tokriisin, köyhyyden, eläinten tappaa vuodessa maapallolta hyväksikäytön ja syrjinnän. puolen Suomen verran ihmiRatkaisuksi hän tarjoilee verosiä. tusta, kasvisruokaa, kansainväMaapallon suurista ongel- Ongelmat ja niiden listä yhteistyötä, perustuloa ja mista huolimatta vihreiden ratkaisut perhesuunnittelua. eduskuntaryhmän puheen- Tynkkynen vieraili viime . Meidän suurin ongelmamme on nimenomaan tämä älyttömiin paisunut maapallon ihmismäärä. Suomeen Sivonen ottaisi käyttöön perhesuunnittelunmallin, jossa valtio jakaisi lapsilisiä ja muita perheen perustamiseen liittyviä tukia vain niille perheille, joissa olisi vain yksi lapsi. Jalat menivät kuitenkin huonoon kuntoon kolmen päivän kävelyn jälkeen, ja lääkäri käski Tynkkysen lopettaa. Eurovaaliehdok k aak si asettunut kansanedustaja aikoo tehdä vaalikampanjaa Soraääniä yleisön joukosta Yleisö ei niellyt purematta Tynkkysen hillittyä linjaa. Esimerkiksi Martti Sivonen piti käsittämättömänä ja absurdina ajatusta, että ympäristön tila voisi kohentua ihmisen elintason säilyessä nykyisellään. . Tarkoitus on päästä vaaleissa läpi. Itse asiassa kaikista synkistä uutisista huolimatta ihmiskunta voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Olemme rauhanomaisempia, terveempiä, koulutetumpia ja ruokitumpia kuin milloinkaan elontaipaleemme aikana, Tynkkynen toteaa. Toivon sanomaa Tynkkynen korostaa myös viime kesänä ilmestyneessä teoksessaan Pieni maailmanpelastusopas. Esimerkiksi energiatehokkuutta voi parantaa vähentämällä saunomista. Kiertäessäni erilaisia tilaisuuksia olen huomannut, että ihmiset kaipaavat ratkaisuja pessimismin ja ainaisen surkuttelun sijaan. torstaina Pälkäneen Vihreät ry:n vieraana Luopioisten Mikkolan Navetan Pytingissä esittelemässä Pientä maailmanpelastusopasta. Niin se vain on. Siksi on tehtävä sekin vähä, johon ollaan valmiita. shl Krista Kaitasuo Oras Tynkkynen tamperelainen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja keväällä kävelemisen sijaan sähköautolla. . Maailmanparantamisesta on tehty kirjoja, mutta teos, joka esittäisi kokonaiskuvan maailman ongelmista ja niiden ratkaisuista on puuttunut. Aivan ensimmäiseksi meidän tulisi vaihtaa fossiiliset energialähteet uusiutuvaan energiaan. Sähköautolla eurovaaleihin Viimeksi kansanedustaja Oras Tynkkynen nähtiin Pälkäneellä reilu kaksi vuotta sitten kansanedustajaehdokkaan roolissa. Mukana on myös neuvoja siitä, miten meistä jokainen voi kohentaa maapallon ja ihmiskunnan tilaa omassa arjessaan. . SelLuopioinen laiseen suureen tehtävään minä tällä kirjalla lähdin, Tynkkynen Ihmisiä kidutetaan 150 maasselittää. sa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. ?Maailman voi pelastaa vaikka talouskasvu kiihtyisi? johtaja Oras Tynkkynen on toiveikas.
AVOINNA: MA-PE 9-17. Keskiviikko 5.2.2014 . 03-6751190, gsm 0400-744 283 matti.rantti@mattirantti.fi, www.mattirantti.fi . 800 g vac, Saksa Lounas 6.90 Muista lounaspassi! Joka 10:s ruoka ilmainen, joka 5:s puoleen hintaan. HYVÄÄ Ä YST TÄVÄNPÄIVÄ ÄÄ KAIIKILLE E LUKIJO OIL LLE E TOIIVOO O tanko kg Loput joulukinkut 2,99 kg Ma-pe 7-21, la 7-18 Sydän-Hämeen Lehti SAHRAMI su 12-18 Isoniementie 1, Sahalahti, 03-376 3371 TALVEN LAATUMERKIT HAUHOLTA UUTUUS NYT MEILLÄ! Stihl MS261 C-M 50 cm3 699 ? ?Moottorisahojen aatelia? Metsurin turvavarustepaketti 220? Sis. Kotimaisen metsurintakin ja avoturvahaalarit sekä metsurin kypärän ja tu tu turvasaappaat Älä ostasahaa tai raivuria, ennen kuin käyt kysymässä ä tarjouksen meiltä! 649 Stihl MS241 C Kun vaadit sahaltasi parasta! HÖYRYPAINEPESURI Stihl RE581 ? Älä osta lumilinkoa, ennen kuin käyt kysymässä tarjouksen meiltä! 2490 Cub Cadet 528 HD SWE ? Stihl FS460 Ammattisaha Husqvarna 560 XPG RAIVAUSSAHA 895 899 ? TV:t, digiboxit ja antenniasennukset Stihl FS260 Pakkausviallisia kodinkoneita on jälleen tarjolla ? Stihl MS201 Erittäin helppo ja kevyt käynnistää! 699 ? RAIVAUSSAHA 620 STIHLIN UUSI AKKUSAHA MSA 160C MEILTÄ! ? Askel tulevaisuuteen, mullistava kolmivaihejärjestelmä Meiltä löydät Kodinkoneet edullisesti T Tule hakemaan kodinkoneita kotiintuotuna huippuedullisesti, mm: Meiltä saat sahoja ja raivureita, jotka myös nainen saa käyntiin! Ruohonleikkureiden / sahojen täystalvihuolto. Meiltä kaikki varaosat! PESUKONEITA, TISKAREITA, HELLOJA, JÄÄKAAPPEJA YM... Leikkikuja 2, Hauho, p. Sydän-Hämeen Lehti Torstaina 6.2. Anna ystävällesi lahjaksi Perjantaina 7.2. ERÄ! POUTTU PORSAAN KERMAMARINOITU KASSLER PAISTI Sydän-Hämeen Lehti Näköislehden 2,99 2 kg/tal. maksutta kuukauden ajaksi. kg ERÄ! Leivon Arinarievä 0,99 Lähetä tilauksesi osoitteessa www.shl.fi/ystava 2/tal. PAULIG JUHLAMOKKA KAHVI 500 g 2,79 1,49 2 pkt/talous pkt ERÄ! Broilerin paistisuikale 300 g 3 rs/tal. kpl rs 1,99 19,95 Torstai ja Perjantai Toimi pian, tarjous on voimassa vain rajoitetun ajan! Hk sipulitee- ja lauantaimakkara 700 g Naudan PIHVIKARJAN SISÄFILEE n
Varoitan kameramies- ?Varmaankin viiletän siellä vuorilla, ja vedämme piuhoja ja valmistelemme?, ennakoi viime viikolla Jenna Syrjynen tämän viikon keskiviikon puuhakseen. tä ja ohjaajaa lähestyvästä hiihtäjästä tai jos ladulla tapahtuu jotakin dramaattista, Syrjynen selvittää. Vantaan SM-hiihdot olivat Syrjyselle eräänlainen kenraaliharjoitus tulevia olympialaisia varten. Siitäkin hänellä tosin on jo käytännön kokemusta esimerkiksi Nenäpäivän ja Tartu mikkiin -ohjelman myötä. . Muissa maissa varoittajia ei televisioinneissa käytetä, joten olympialaisissa heitä työskentelee vain kou- kassa, ja muut varoittajat ovat sellaisia viisikymppisiä herrallinen. rasmiehiä. Vaikka esimerkiksi taklauksia ei leikata suoraan kuvaan, niitä ajetaan myöhemmin hidastuksina tv:lle ja tulostaululle. Haastatteluissa joudun seisomaan laatikon päällä, koska olen sen verran lyhyt . ovat juuri niitä perusteita, assa käytävillä liikkuvia faneja joiden päälle on hyvä rakentaa. ja pelaajien alkulämmittelyä. . Jääkiekon MM-kisoja olin katsonut telkkarista ja tiesin, mikä on jäähy ja paitsio, Syrjynen nauraa. Tulikaste sujui sen verran hyvin, että kuvausvastaava pyysi nuorta kuvaajaa viime talvena Rukalle varoittajan hommiin. Varoittaminenkin hoitui niin vakuuttavasti, että paikka Ylen ?olympiajoukkueeseen. ja ?kyl- haastattelun lisäksi muun mulä. 16 Keskiviikko 5.2.2014 . Majoitumme vuorille kauas kaupungista yhdessä poru- maalit ovat kulmakameran tärkein asia. Ilmaus ?on tullut valituksi olympialaisiin. Hän saatäyttävä Syrjynen itse luottaa puu hallille pari tuntia ennen sekä matkan että työtehtävien ottelun alkua, vetää sinisen onnistuvan hyvin, vaikka ve- kuvaajatakin päälleen, valmisnäjän kielitaito kattaakin tällä telee haastattelunurkan, käy hetkellä vain kolme sanaa. Kyllähän reissu hieman luksi. . Olemme Sotshissa yli kolme viikkoa, mikä on oli mahtava ja itsekin onnispisin aika, jonka olen ollut ul- tuin. Se vain tuntui omalta, tuore media-assistentti toteaa. Opiskelupaikka aukesi pääsykokeiden jälkeen, ja opintojen työharjoitteluihin hän palasi Ylelle saadakseen jalkaansa oven väliin tulevaisuutta ajatellen . Olen siellä ladun varressa ja minulla on edessäni kello ja kaikki niin sanotusti tärkeät hiihtäjät listattuna. aukesi. Sittemmin Syrjynen on ehtinyt toimia varoittajana myös esimerkiksi yleisurheilukisojen televisioinneissa, kuten viimekesäisissä nuorten EM-kisoissa. Mikä varoittaja? Ei . Syrjysen Neloskulman ennakkotietojen mukaan läm- sinitakki pötila on lähempänä nollaa kuin Syrjysen voi aistia innostuneen kahtakymmentä pakkasastetta. kahvilla ja kuvaa ennen ottelua Toisaalta ?kiitos?, ?ei. on hänen mukaansa ehkä hieman liioitteleva, mutta niin asia kuitenkin on. Ei se kuitenkaan oikein ollut minua varten. shl Jani Oksanen. tai asenne, kuten hän itse sanoo. Sydän-Hämeen Lehdessä aikoinaan työelämään tutustunut Syrjynen suoritti myöhemmin toisen TET-jaksonsa Ylellä, jossa innostui kuvaamisesta ja kuuli Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun audiovisuaalisesta linjasta. . kahden laatikon, jos haastateltavana on Atte Pentikäinen. 197-senttisen Pentikäisen lisäksi muutkin pelaajat pääsevät välillä huokaisemaan vaihtopenkille, mutta kuvaaja työskentelee tauotta myös silloin, kun pelikello ei käy. . Yleltä tutut kameramiehet toimivat tv-kuvaajina jääkiekkoliigan peleissä Tampereen Hakametsässä ja kysyivät Syrjystä mukaan viime kauden alussa. . Varoittajien avulla saadaan hyvin esiin tarinallisuutta ja draaman kaari, kun seurataan niitä tiettyjä hiihtäjiä. Se on mielestäni hyvä juttu. Syrjynen ei ole ainoa, jonka mielestä varoittajien käyttö tuo hiihdon televisiointiin lisäarvoa. Siellä suurelta dramatiikalta vältyttiin, ja aikaa jäi talviauringosta nauttimiselle ja jänisten bongaamiselle. Pälkäneläiskuvaaja on suunnannut jo katsettaan opiskelujen toiselle vuodelle, jolloin hän kaavailee erikoistuvansa kuvaamiseen; erityisesti monikameratuotanto kiinnostaa. En itsekään aluksi tiennyt, mikä varoittaja on. Yritän kertoa tilanteen mahdollisimman lyhyesti ja selkeästi, esimerkiksi ?Johaug on letkan kolmantena, punaisessa puvussa?. Parinkymmenen asteen pakkasessa porhaltavia hiihtäjiä katsoja saattaa välillä sääliä. Läpi kisan paikallaan metsässä värjöttelevää ja näkymätöntä työtä tekevää varoittajaa kohtaan suuri yleisö ei kuitenkaan huomaa tuntea sympatiaa. . Kamera- ja valomies ovat niitä töitä, joita haluaisin tehdä. Moni opiskelukaveri sanoo haluavansa vain ohjata, mutta itse haluaisin vain laittaa piuhan kiinni kameraan ja kuvata, Yleltä vakityötä tulevaisuudessa havitteleva Syrjynen tuumaa. Päivät kuluvat opiskellessa ja illat sekä viikonloput jäähallilla, joten vapaa-aikaa ei ole mielin määrin. Urheilu pysyy kuitenkin linssin toisella puolella. . Varoittaja on kuvausryhmän silmät metsässä. varoittamisen ja kuvaamisen Ratakartta Ylen ryhmällä ohessa myös jääkiekosta; haron ollut ennakkoon tiedossa, va tamperelaiskiekkofanikaan mutta sen ja lahjaksi saadun jaksaa riehaantua pimeän venäjän sanakirjan lisäksi Syr- syksyn Ilves?Saipa-ottelusta, jynen ei ole valmistautunut mutta Syrjynen hehkuttaa viikomennukseen mitenkään mesyksyistä ottelua parhaaksi kokemakseen jääkiekko-ottepoikkeuksellisesti. . Olin koulussa, kun sain soiton. Huhtikuussa 20 vuotta tuna oikealla puolella. varoittaja ei hiihtokisassa ole henkilö, joka huutaa suomalaishiihtäjälle ladun varressa norjalaisen tulevan takaa kovaa vauhtia. . Toivottavasti saadaan kivat varoitusaika kisat ja Suomelle mitaleita, itse Lämmin pukeutuminen on odotan hienoja kokemuksia ja hiihdossa varoittajalle ymmär- uuden oppimista. rettävästi tärkeää, mutta Sot shissa ladun varrella ei pitäisi joutua palelemaan. Se oli hieno komailla. Osa sukulaisista on ilmaissut tunne. Pälkäneläiskuvaaja työskenhuolensa Venäjän-matkasta, etenkin venäläisyhtiön ko- telee neloskulmauksessa, joka neella tehtävästä siirtymäosuu- sijaitsee vaihtoaitioista katsotdesta. Joskus vain kaikki loksahtaa kohdilleen. Kun hiihtäjä syöksähtää näkösälle, varoittajan on kuitenkin oltava valmiina. . En ollut koskaan aikaisemmin käynyt jäähallissa ennen sitä. Muut katselivat sitä ihmeissään, hän muistelee. Poikkeuksellisen työpestin takana oli hyvien verkostojen lisäksi ennen kaikkea Syrjysen osaaminen . Hypin ja pompin ja huusin, että minä lähden olympialaisiin. Koko ajan pyrimme tarjoamaan käyttökelpoista materiaalia, vaikkapa sitten valmentajasta vaihtopenkillä tai pelaajasta, joka ei ehtinyt kiekkoon pitkä kiekko -tilanteessa. Keskittyminen pysyy kyllä yllä, mutta päästä päähän aaltoileva peli, jossa ei tule maaleja eikä taklauksia, voi olla aika uuvuttava. Puoli seitsemältä alkavista arki-illan peleistä Syrjynen pääsee lähtemään kotiin noin yhdeksän maissa eli varsin pian ottelun päätyttyä. . Teoriaa on enemmän kuin edellisessä opinahjossa Tredussa, ja oppilastyönä on talven mittaan toteutettu lyhytelokuvia. Valokuvauksesta innostuneella nuorella naisella kamera kulkee silti tuolloinkin tiiviisti mukana. Itse asiassa Syrjysen valinta oli jo varmistunut ennen kuin yhtään suomalaista urheilijaa oli nimetty olympiajoukkueeseen. . Peli oli hieno, fiilis hallissa jännittää. Ei se lopulta mikään kauhean pitkä iltapuhde ole, pari?kolme kertaa viikossa Hakametsään suuntaava Syrjynen arvioi. Mieluummin ladun sivussa Syrjynen opiskelee tällä hetkel- lä medianomiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Yritin viime talvena hiihtää ensi kertaa ala-asteen jälkeen, kun katselin kisoissa miten helponnäköisesti hiihtäjät menivät. Ottelussa taklaukset ja . nyt kutsuvat olympialaiset Silmät metsässä Pälkäneläistä Jenna Syrjystä naurattaa. Päätin, että minusta tulee kameramies. ja se kannatti. Sydän-Hämeen Lehti 16 tekijät Varoittaja: Sotshiin lähtevä Jenna Syrjynen meni ensimmäiseen jääkiekko-otteluunsa suoraan kuvaajaksi . Olympialaisten kansainvälisistä lähetyksistä juuri maastohiihto annettiin Ylen hoidettavaksi. Tunnen oloni sen puolesta hyvinkin turvallisekKolmen viikon si
/ KG Tarjous voimassa 3.02.-9.02.2014 NESTE AAPISKUKKO * VALTATIE 12, PÄLKÄNE * P.03-534 3075, aapiskukko@aapiskukko.. * AVOINNA 24 H * WWW.AAPISKUKKO.FI Merkillisen reilu. Merkillisen hyvää varaosapalvelua KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 Merkillisen hyvää huolto- ja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 379 0333 PALVELEMME arkisin 8-17 Merkillisen hyvää rengaspalvelua KANGASALAN Rengasasennus ja myynti (03) 377 3177 PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 +!.'!3!,!.4)% . Sydän-Hämeen Lehti IRTOKARKIT Tällä kupongilla lla 7,90 . Keskiviikko 5.2.2014
+!43!3453!3%-!.6)%2%33½sWWW lXUS l
Meidän porukasta kaikki ovat suksimiehiä. Vapaalaskijat hakevat ni- laskusta, Hinkkala muistelee. menomaan rinteitä, joissa puu terilunta riittää. Samaan seuraa perässä, Leppälä arvioi. koneeseen nousivat kangasaSesonki ajoittuu suunnillalainen Ilkka Järviö ja pälkän- leen samoille kuukausille kuin eläislähtöinen Peter Zeitlin. Muuten kiipeily olisi turhan rankkaa ja aikaa vievää. Koluttuaan pohjoismaisten tuntu- reiden rinteet moneen kertaan, haaskaannu sopivia laskukelejä he ovat suunnanneet suksensa odotellessa, vaan suksille pääkaukaisempiin mäkiin. see joka päivä, kehuu Hinkkala. Samoja havaintoja on tehty ympäri palloa ja harrastajamääOlympialaisiin rät Japanin rinteillä ovat kasvumaastoihin suunnassa. Tammikuun alussa matka. Sakella ja minulla on telemark-sukset , Ilkka ja Petteri laskevat alppisuksilla. Kaikilla on sellainen sidemalli, jossa kantapää pääsee nouse- maan ja ylämäkeen hiihto on mahdollista, Leppälä kuvailee välinevalintoja. -Suksiin kiinnitetään nousujen ajaksi karvapohjat, jotka estävät taaksepäin lipsumisen, täydentää Hinkkala. Ylhäällä hyödynnetään harjanteita, kun siirrytään hyviin laskupaikkoihin. Eniten vapaalaskijoita vesuuntana oli . HoiHakuban alueella, jossa aikoi- detuilla rinteillä kausi kestää naan kilpailtiin myös olympia- maaliskuun loppuun, mutta laisten alppilajit. Laudalla laskevat joutuvat turvautumaan aina jalkapatikkaan. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Pilvien yläpuolella Ilkka Järviö. Vapaa vain on umpihanki Suurin osa liikuntaa harrastavista tarvitsee kalliilla rakennetut ja hoidetut suorituspaikat. Erityisesti väärtti. näyttivät tykkäävän kumpare. Kun hissilinjat päättyvät, nousua jatketaan omatoimisesti, joko suksilla tai kävellen. 18 kyliltä Keskiviikko 5.2.2014 . Suomessakin. Pohjoismaiset vapaa lasku jatkuu vuorten hiihtolajit suksittiin nekin lähi- ylärinteillä myöhempäänkin. seudulla. Vapaalaskijat japanilaisilla -Kylillä oli vieläkin olympi- vuorilla ovat pääasiassa tuarenkaita näkyvillä, joskin hie- risteja, suurimpina ryhminä man haalistuneen näköisinä, skandinaavit ja australialaiset. Hinkkala kuvailee näkymiä. Paikallinen väki suosii hoidetPitkä lento Tokioon ja300 tuja rinteitä. kilometrinjatkoyhteys bussil?Reissullemme osui joku la majapaikkaan oli miesten sikäläinen pyhäpäivä ja väkeä mielestä vaivansa ja hintansa oli paljon liikkeellä. Vuoden vaihtuMajoituspaikkana toimi Hap- essa kausi on vasta aluillaan, po One ?niminen pikkukylä vilkastuen kevättä kohti. Voi luottaa karvoilla ja jalkaisin siihen, etteivät lomapäivät . Paikoitellen on jäisiä ja vähälumisiakin koh- Joenuoman partaalla Ilkka Järviö (vasemmalla), Peter Zeitlin ja Marko Leppälä.. Japani ja siellä kuudentois- Kalliovuoret Amerikan manteta vuoden takaiset Naganon reella sekä Alpit, mutta Japani olympiamaastot. Lajin käsikirjassa se määritellään näin: ?Vapaalasku on harjoite, jossa lasketaan vapaavalintainen reitti lumilaudalla tai suksilla. Laskutapa ja -tyyli on vapaa.? Pälkäneen Aitoossa asuva Leppälä ja Kuhmalahden Puntarissa kotitilaansa pitävä Hinkkala ovat umpihankilaskettelussa jo konkareita. jo toista kertaa tävät Brittiläinen Kolumbia ja . Pitää olla leveät, höylätyt hiihtoladut, tampatut laskettelurinteet tai huippulaittein, peilein ja mieluisalla musiikilla varustellut kuntosalit. On myös niitä, jotka ovat toista maata. Siinä mielessä Japani on ehkä varmin paikka Korkeuksiin hissillä, koko maailmassa. He hiihtävät omat latunsa umpihankeen, vaeltavat jalan tiettömissä erämaissa tai kiipeävät vuorelle ja laskevat alas piirtäen suksillaan tai laudallaan reittinsä neitseellisen lumen pintaan. Kaverukset Sakari Hinkkala ja Marko Leppälä kuuluvat jälkimmäiseen ihmistyyppiin. Kyllä he muidenkin kulkemia reittejä liikkumiseensa kelpuuttavat, mutta välillä pitää päästä paikkoihin, joissa ei toisten tekemiä jälkiä tapaa. Kaksikon harrastaman lajin nimi on vapaalasku. Kaikkein kovapäisimmille vapaalaskijoille sikäläiset rinteet saattavat olla helppoja. Meille ne sopivat, koska pyrimme välttämään turhia riskejä. Ihan täyttä extremeä meidän touhut ei ole. Vapaalaskijat hyödyntävät vuorille noustessaan myös hiihtohissejä
Sitten sitä huomasi itsekin ettei tämä ole mahdotonta, kuusi vuotta talvipyöräilyä aktiivisesti harrastanut Juha Gylling kuvailee. 38-vuotiaalle Gyllingille kertyy ajokilometrejä talvesta riippuen noin 1000?2000 kilometriä. Seitsemältä aamupalalle, kahdeksalta mäkeen, ja iltakasilta oltiinkin jo valmiita petiin. Jos korkeintaan yhdet happy hour -oluet majapaikassa siemaistiin, valottaa Hinkkala after ski ?meininkiä. Sormetkaan eivät kuulemma krampanneet puikoilla syödessä enää niin pahasti kuin edelliskerralla. Tyytyväisyys reissuun kuvastuu molemmista miehistä. Idän auringossa päästiin paistattelemaan, joskin lumisateitakin kohdalle osui. Nollakelin ja 15 pakkasasteen välillä liikkuneet lämpötilat eivät pohjoisen miehiä pelotelleet. . Keskiviikko 5.2.2014 . täytyy seurata ja tehdä jo majapaikassa ratkaisut, millaisiin maastoihin voi lähteä, Leppälä opastaa. -Jos sataa puoli metriä uutta lunta, sen pitää antaa asettua muutama päivä aukeilla ja Kaupin Kanuunoiden riveissä pyöräilevä Gylling ei pelkää jäätä eikä lunta, sillä talvipyöräily on turvallista. Vapaalaskijat hyödyntävät maaston muotoja löytääkseen sopivan vaativia ja vaihtelevia laskulinjoja. Jotkut pitävät nyppylöiltä hyppimisestä, toiset taas rauhallisemmista linjoista. Lumivyöry on totinen paikka Vuoristossa, jyrkillä rinteillä seikkaillessa on vaarojakin aina tarjolla. Neljä henkeä on sopiva ryhmä. Kun lunta on paksulti, lumivyöryt saattavat yllättää kokeneenkin. Vyöryn vangiksi jääminen on usein kohtalokasta, joten niihin suhtaudutaan vakavasti. -?Lumihistoriaa. Kulttuurianti rajoittuu majapaikan ruokakulttuuriin tutustumiseen. Jarmo Salonen Talvipyöräilijän yksi unelmabaana löytyy järvenjäältä . Kun pyöräily alkaa sujua, voi siirtyä reiteille missä koiranulkoiluttajat menevät, sillä meidän harrastaminen reissulla oli. Jyrkimmät kohdat on noustava aina jalan. Kun hyvä laskupaikka saavutetaan, alkaa nautinnollisin osuus. Aika kokonaisvaltaista jyrkillä paikoilla. Autoilijat eivätkä ihmiset eivät ole tottunut talvella ajatukseen, että nyt tuolla menee se pyörä. Kun panostaa varusteisiin, niin tästä hommasta nauttii, Gylling kiteyttää. Hanna Parviainen. Kaveriin on voitava luottaa Kun ollaan kauas matkustettu täydellisesti! harrastuksen takia, ei hum puukiin juurikaan tuhlata aikaa. Puuterimaista pakkaslunta saa olla metrikin, varsinkin jyrkissä kohdissa pystyy vielä laskemaan sellaisessa, Leppälä määrittelee. Kaverukset päätyvät pitämään puolen metrin irtolumen paksuutta ihanteellisena. ne kävelytiet pysyvät hyvässä kunnossa. On hyvä muistaa myös, että talvipyöräily on kesäpyöräilyä raskaampaa, sillä kelit ovat haasteellisempia ja vaikuttavat suoritukseen. . On myös ensiarvoisen tärkeää, että aina pyöräiltäessä ovat päässä kypärä, varusteissa heijastimet ja valot edessä ja takana, Gylling korostaa. Paljon hienoja pyöräilypolkuja Gylling opastaa, että vasta-alkajan on turvallisinta aloittaa talvipyöräileminen pyöräteiltä. Kangasalla kulkee hienoja polkuja muun muassa, kun menee Vesaniemestä kohti Huutijärven uimarantaa harjun pohjoispuolelta, ja kun Kirkolta lähtee Ranta-Koivistoon sitä luontopolkua, mikä menee rantaa myöden pohjoispuolelle. Riippuen tietysti millainen keli on ja minkälainen lumivastus on. Peruslenkkini pituus on noin 15?50 kilometriä ja pyöräilen tunnista kolmeen tuntiin. Kesällä se on luontevampaa ajatella niin. Tällaisella matkalla sopiva porukka on ykkösjuttu. Syksy tuli ja lumi tuli maahan, mutta se pyöräily jäi päälle. Kun on pyörän tangossa, ei pidä olettaa liikaa, että kyllähän toi minut nyt näkee. Silloin haeskellaan puustoisia ja loivempia rinteitä, joissa lumivyöryn riski on vähäisempi. -Pelastuminen perustuu kaveriapuun, joten pahoista paikoista lasketaan yksi kerrallaan ja kurun pohjalle laskeneen pitää siirtyä nopeasti turvalliseen paikkaan. Itselläni on ollut vain takaraivossa ne lapsuusajan toppatakit ja se järkyttävä hien määrä. Eikö se jo haittaa laskemista? . Se vaan jäi päälle. Korkeimmillaan mäkimiesten lähtöpaikat olivat2300 metrinkorkeudella merenpinnasta, ja kun majapaikka oli700 metrissä, tuli pisimmille laskuille mittaa melkoisesti. Hän kuvailee, että pyörällä ajaminen talvella on sama asia kuin autolla ajaminen. Lumi, jää ja pimeys tuovat omat haasteensa. . Tosi hienoja polkuja kulkee myös, kun pyöräilee Pälkäneen suuntaan reittiä Mobilia, Vehoniemi, Aapiskukko. Gylling ajaa maastopyörällä ja suosittelee sitä myös aloittelijalle, koska se on helppo ja huoltovapaampi pyörä ja siihen löytyy monia eri levyisiä nastarenkaita. . Me pelataan mahdollisimman varman päälle turhia riskejä välttäen. Entäpä, jos upottavaa lunta on metritolkulla. Kaikki eivät saa olla yhtä aikaa vaaralle alttiina, tähdentää Hinkkala varovaisuutta. . Hänelle talvipyöräily on enimmäkseen kuntoilua, mutta siinä on myös hänen omien sanojensa mukaan ripaus elämäntapaakin. . Tärkeää on, että tullaan keskenään toimeen ja että tavoitteet sekä taitotaso ovat samanlaiset, kiteyttää Hinkkala onnistumisen After ski = edellytykset. unta palloon . Sydän-Hämeen Lehti 19 Talvipyöräily: Kangasalalainen Juha Gylling kulkee pyörällä kesät, talvet Pyöräilyn huuma vei mennessään kangasala . Ajan myös työmatkojani pyörällä. Tampereen pyöräilyseura Marko Leppälä ja Sakari Hinkkala. tia, joissa pääsee liikkumaan kävellen. Nykyajan urheiluvarusteetkin mahdollistavat tämän
Kotikäynnit . 534 2771, 050-339 2582 Luopioisten Fysikaalinen hoitolaitos, puh. 03-534 3395 . Personal Trainer Mustapellonpolku 3, Pälkäne matti.kettunen@kotiportti.fi . Intialainen päähieronta . Kalevalainen jäsenkorjaus Karjalainen Ke?o Puh. Akupunktio . Perinteinen hieronta . Fysioterapia . 03 537 0095 http://www.sahalahdenapteekki.fi/ Tervetuloa palveltavaksi Fysioterapia Jarkko Savenius www.savenius.net niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat! Pälkäne - aromaterapiahoidot - stressiniskahoidot - aromalymfa - aromakasvohoidot - korvakynttilähoidot - koliikkihieronnat - vyöhyketerapia . Lahjakortit YKSITYISLÄÄKÄRI KIR. 03 377 6600, www.kangasalanapteekki.? Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su 10-15. Sydän-Hämeen Lehti Hyvää Oloa! Akupunktio . klo 9-14 Keskitie 17, puh. 040-5466390 Ämmätsäntie 74, Pohja Hieronta auttaa! Mervin LIHASHUOLTAMO Mervi Mäki, koulutettu hieroja/ urheiluhieroja Puh 044 3222 419, Tursolantie 459, Sahalahti ä ystävä Muista ortilla! lahjak www.lihashuoltamo.fi P. JA THX-VERISUONIKIR.EL LT RAINER ZEITLIN P. 010 235 2350 MEDITALO Artturintie 2, Kangasala arkisin 8.30-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu Avaamme arkisin aiemmin! Tervetuloa palvelevaan LÄHIAPTEEKKIIN! Luopioisten Apteekki Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-13 www.matinterveyspalvelu.com . Pureté Thermale, Neovadiol- ja Nutriextra-tuotesarjojen tuotteita poislukien Aqualiaa Thermal - huulivoiteen, Nutriextrakäsivoiteen ja Nutriextra-huulivoiteen. Keskusaukio 2, 36200 Kangasala puh. Hermoratahieronta . Hieronta . 0400 633 226 Lautsian lomakeskus, Hauho Kuohuntie 8, Kangasala PÄLKÄNEEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koulutie 3 (VPK:n talo), Pälkäne, p. Fysioterapia . Shiatsu . Lahjakortit Puh: 0505358544 Yrittäjätalo, Sahalahti Aromaterapeutti Virpi Knaapi Puh. Puh. Kalevalainen jäsenkorjaus . 03-524 2200 www.luopioistenapteekki.fi Kangasalan Apteekki IHANTEELLINEN TALVI-IHON HOITO Osta kaksi Vichy -tuotetta*, saat VINTAGERASIAN kaupan päälle *Tarjous koskee Aqualia Thermal, Nutrilogie-. Klassinen hieronta . 044 555 8224 kesälauantaisin 1.6.-31.8. Akupunktio . 03 376 3222 Palvelemme ma-pe 8.30-17, la 10-13 Palvelemme ma-pe 9-16 Rautajärventie 14, 36840 Pohja Puh. Vyöhyketerapia . Hieronta . 20 Keskiviikko 5.2.2014 . 03-5361423 / 044-2818910 Isoniementie 1, 36420 Sahalahti Puh
Loppu on herran hallussa. shl tommi liljedahl. En tiedä onko se kaukokatseisuutta vai hyvää tuuria. Vuonna 1992 aloitimme neljällä lumitykillä. Ei hyppyreille ennen tarvittu kerrostalon kokoisia alastuloja, Jouko Poukkanen sanoo. Toimitusjohtaja on säilyttänyt näppituntuman käytännön lumetustyöhön, sillä hän viihtyy itsekin rinnekoneen ohjaimissa. . Jos olisimme ahnehtineet ja yrittäneet saada heti aluksi mahdollisimman paljon rinteitä auki, lumi olisi loppunut pitkän vesisadejakson aikana, toimitusjohtaja Jouko Poukkanen sanoo. Sappee keskitti lumetuskapasiteetin muutamaan rinteeseen. Nyt kehuja satelee entistä upeammista hyppyreistä. Miten Sappee onnistui pelaamaan korttinsa oikein alkutalven omituisten kelien aikaan. . Vaikka jokainen lumetukseen käytetty päivä lyhensi kautta entisestään, suorituspaikkojen rakentamisessa ei hätiköity. . Keskiviikko 5.2.2014 . Mutta pelkät laitteet eivät riitä, tarvitaan myös osaava ja motivoitunut henkilöstö. Poukkanen nauttii siitä, että pääsee itsekin elämään rinnekoneessa kiihkeät viikot, kun talven suorituspaikkoja rakennetaan. Mutta me teimmekin entistä isommalla lumella aiempaa paremmat ja toimivammat, Poukkanen kehuu. Maltti on jälleen palkittu. Joulukuun puolivälissä kautensa aloittaneet laskijat olivat tyytyväisiä, kun kerralla avattiin monta rinnettä. Tällaisena talvena olisi suuri kiusaus säästää lumetuksessa ja tehdä minimalliset hyppyrit. Olisimme voineet avata viikkoa aiemmin ihan kohtuulliset suorituspaikat. periaatetta. Ohjenuora osoittautui toimivaksi myös tämän talven rinteitä lumetettaessa ja hyppyreitä rakennettaessa. . Joka vuosi tehdään vähän isompaa ja paremmin. Etenkin paljon lunta tarvitsevien hyppyreiden ja muiden suorituspaikkojen valmistuminen jäi poikkeuksellisen myöhäiseen. Me on tehty kaiki se mitä pystytään. Ehkä aika ja ikä ovat opettaneet, ettei suunnitelmia kannata muuttaa joka päivä tuoreimpien sääennusteiden mukaan. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Sappee on panostanut lumetuskalustoon. Viiden rinteen lumetus vei silloin parhaimmillaan kaksi ja puoli kuukautta. Tämän talven lumet tehtiin kahdessa ja puolessa viikossa, vaikka tarvittavan lumen määrä on kasvanut vähintään viisinkertaiseksi. Joulun viettäjät kiittelivät, etteivät rinnepäivät peruuntuneet. Kun pakkaskelit vihdoin alkoivat, talven lumet tykitettiin kahdessa ja puolessa viikossa. Sen jälkeen ei voi kuin toivoa, että säät olisivat suotuisat ja väki löytäisi rinteisiin. . Lumitykkien keskellä ja pakkasviimassa aistii aitoa tekemisen meininkiä. . Niihin saatiin niin vahvasti lunta, että kerros riitti joulun, uudenvuoden ja loppi- aisen ajaksi. Lippuluukuilla ei ollut jonoa, kun vettä satoi lähes tauotta. Ennen rinnekoneella ajeltiin yöaikaan, nyt lumetuskaudella pyörii kaksi konetta ympäri vuorokauden. Tänä vuonna kaikki saatiin valmiiksi vasta helmikuun taitteessa. Tällä alalla ollaan olosuhteiden armoilla, ja silloin ei hätäily ja hermoilu auta. Lumen tarve kasvaa Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen viihtyy itsekin rinne- ja latukoneen ratissa. . Sen sijaan kausikorttilaiset ja majoituksen etukäteen varanneet suomalaiset ja venäläiset joulunviettäjät olivat kiitollisia, kun rinteisiin pääsi lohduttomasta kelistä huolimatta. Kun pakkaskelit palasivat tammikuun puolivälissä, lumetus aloitettiin käytännössä alusta. Parikymmentä vuotta sitten vastaava urakka vei kaksi ja puoli kuukautta. Lumetus: Hyppyreitä ja muita suorituspaikkoja parannellaan vuosi vuodelta Talven lumet tehtiin puoleentoista kertaan Sappee Sappeessa on noudatettu reilun parinkymmenen vuoden ajan ?se mitä tehdään, tehdään kunnolla. Ratin takana sen huomaa itsekin, miten lumen vahvuus kasvaa ja kallistukset ovat aina vähän edellisvuotta isompia. Entistä isommat rinnerakennelmat ovat edellyttäneet satsausta lumetuskapasiteettiin
39,50) Ravitseva NON STOP -NAAMIO (s.ovh. 7(59(78/2$ 80 v Palvelemme to 6.2. klo 9-19 FINmekko KELLOSEPÄNLIIKE KORPOLA Kuohunharjuntie 21, Kla, p. klo 10-17 LAUANTAINA 8.2. klo 9.30-19.00 kävijöiden kesken arvomme 2 kpl 50. 29,00) 50 JÄTTIPUHDISTUKSET ja KASVOVEDET kpl 400 ml (arvo 56,-) Annukka Lintulahti, p. 010 237 2120 Toimittaja, tv-persoona KATJA STÅHL KATJA Laadukkaat silmälasit tekevät sinusta SINUT. 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. . 2 . 6 a n i a t rs o t a u n e Si m m e l e Palv ! n a a k s i e s a t il HUOM! TO 6.2. PIDENNETTY AUKIOLO klo 19 asti! Kevätuutuuksia saapunut! LÖY TÖJÄ PUOLEEN HINTAAN! JATKUU... Mallistosta poistuvia koruja ja kelloja JOPA PUOLEEN HINTAAN! $53$-$,6(7 . 5?) TORSTAINA 6.2. (03) 377 4064, 050 533 0128 ma-ke, pe 10-17, to 12-17, la 10-13 www.sipeta.net Ei parkkimaksuja, eikä ruuhkia! smoy KAIKISTA LINSSEISTÄ . klo 14-19 KATRI VIITANEN esittelee POSLIININMAALAUSTA. SIPETA Ulla Sipilä Kangasalantie 1067, Kangasala P. 9.30-17.30, la 10-14 www.nyssakka.com Ystävänpäiväksi Ystä Ys ttävänpäiväksi np 14.2. Tule ja askartele lahjaksi koru: (alk. Sydän-Hämeen Lehti. (03) 542 5650 ma-pe 9-17, la 9-14 Liisantie 2, Kangasala, p. (03) 377 2628. Avoinna ark. lahjakortteja! a! Tervetulo Palvelemme arkisin 9.30-17.30, lauantaisin 9.30-14.00 Kuohunharjuntie 31, Kangasala, p. (03) 377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala Aukioloajat: ma?pe 10?17, la 10-13 ZZZ NDQJDVDODQNHPLNDOLR ¿ Evitassa nyt Kevään väriloistoa Tule, tutustu ja ihastu! e! lvial -50% Ta -70% Talviale! Torstaina 6.2. 34,25) Suositut 22 2900 00 BB-VOITEET (s.ovh. klo 10-16 Kaikenikäiset tervetuloa! TORSTAINA 6.2. klo 14-19 PERJANTAINA 7.2. 22 Keskiviikko 5.2.2014 -25 % Tarjous on voimassa kaikissa Synsam-liikkeissä 28.2.2014 asti. Katjan suosikit: Soita ja varaa aika näöntutkimukseen tai tule käymään! Kangasala: KANGASALAN OPTIIKKA SYNSAM, Keskusaukio 2, puh. (03) 377 1196 www.evitastyle.? TORSTAINA 6.2. PALVELEMME 9.30-19.00 Sisustus- ja lahjatavarakauppa Keskusaukio 2, puh. (03) 377 1172 ZZZ HNDQJDVDOD ¿ NRUSROD $UNLVLQ OD Kosteusköyhälle, karhealle, kiristävälle, punoittavalle talvi-iholle tehokkaat Aquasourse-tuotteet tarjoushinnoin! Esim. KOSTEUSVOITEET 31 2600 50 ml (seka-, normaali-, kuiva- tai erittäin kuiva iho) (s.ovh
Hän edustaa vielä sitä joukkoa, joille jumppahetki alun perin suunniteltiin: sotaveteraaneja. Heino on edelleen virkeä sekä henkisesti että fyysisesti. Hän asuu kotonaan Padankoskella ja jaksaa hyvin hoitaa arkiaskareet. Pahin kiusa on yksinäisyys. . Täällä ei ole tärkeintä se, pystyykö tekemään jokaisen liikeeen, vaan se, että ylipäätään liikkuu, hän sanoo. Aarne Heino, 90, saa polvet hyvin taipumaan. Yhdistys on lähellä lälle pitkä matka. Nykyään henki on yhteiskunnassa sellainen, että laitetaan koneet ja laitteet ikäihmisten avuksi, missä vain pystytään. Yleensä vanhukselle on kaikkein tärkeintä se, että ihmiskontaktit säilyvät, hän pohtii. Paikalla ei ole tällä kertaa muita sotaveteraaneja kuin Heino, mutta muutama leski kyllä . Jos liike tekee kipeää, se jätetään väliin. Niihin ajatuksiin kiteytyy seniorijumpan filosofia, selittää ryhmän ohjaaja Leila Pahkamäki. . Näen meidän porukan joka viikko, sanoo 90-vuotias Aarne Heino. ja lisäksi on veteraanityön veteraaneja kuten Saara Järvinen, joka ehti toimia yhdistyksen naisjaoston puheenjohtajana kaikkiaan 29 vuotta. Osa alkuvuosien jumppaajista on jo nukkunut pois ja osalta sairaus estää kevyenkin jumpan. Tilalle on tullut muita, joille rauhallinen liikunta ja yhdessäolo sopivat. . Niinhän se on, että veteraanien joukko harvenee. Sitten taas jatketaan jumppaamista. Tähän osallistuu väkeä, joka ei enää jaksa käydä esimerkiksi kuntosalilla, Leila Pahkamäki kertoo. Hän ohjaa tuolijumppaa muuallakin ja lisäksi senioriikäisten tanssia. . Leila Pahkamäki ohjasi sitä alusta asti. Kukin tekee mitä pystyy, pääasia että tekee. Jotkut meistä käyvät muissakin liikuntaryhmissä tai esimerkiksi uimassa, mutta minulle riittää tämä. On tärkeää olla kahvihetki, että saadaan vaihtaa rauhassa kuulumiset! hän sanoo. Leila Pahkamäki ohjaa tuolijumpparyhmiä sekä seniorien tanssiryhmää. Erityisesti painotan tasapainoa ja koordinaatiokykyä ylläpitäviä liikkeitä, hän sanoo. Tässä jumpassa ei kiirehditä. Aikaa voimisteluun jää puolitoista tuntia, kun alusta nipistetään puoli tuntia kahvi- ja seurustelutuokioon. . Välillä pidämme taukoja, laulamme ja huilaamme. Nyt on hapset harmahana mutta mieli virkeänä, sanotaan Luopioisten Sotaveteraanit ry:n jumppatunnin alkulaulussa. Harmaahapsia tuolijumppaajat ovat mutta erilaiset venytykset, taivutukset ja heittoliikkeet sujuvat silti mallikkaasti voimistelupäivänä Luopioisten yhdistysnurkalla. Suurin osa ryhmäläisistä on 80?90 -vuotiaita. Aktiivista väkeä tarvittaisiin nyt paljon, että vanheneva väki pääsisi osallistumaan toimintaan, Timo Ailio pohtii. shl Ulla Siren. Jonkun jalka nousee tuolilla istuen vaakasuoraan, toisen vain muutaman asteen kulmaan. Meillä Luopioisten yhdistyksessä on vielä 29 veteraania naiset ja miehet yhteenlaskettuna, ja vähän toista sataa kannattajajäsentä. Autan aina kun voin, että jestämisessä on miettimistä. Sotaveteraaniyhdistyksen pu- ihmiset voisivat osallistua Padankoskelta on kirkonky- Aarne Heinon toi tällä kertaa heenjohtaja Timo Ailio. tähän. . Viime keväänä hän sairasti jonkin aikaa, mutta syksyllä oltiin taas valmiit jatkamaan. . Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä Senioriliikunta: Luopioisten Sotaveteraaniyhdistyksen liikuntatuokio on yhdessä olemisen juhlaa Jumpataan ilman kiirettä luopioinen . Sellainen henki meillä täällä on, että tehdään voimien mukaan, mutta ei anneta periksi, Pahkamäki selittää. Käsivarsien venytysliikkeessä on vauhtia. Joku tarvitsee avukseen kepin tai kaksi, toinen liikkuu avustajan kanssa. Edessä Marjatta Nurminen, 91, näyttää mallia nuoremmille. Torjutaan yksinäisyyttä . Keskiviikko 5.2.2014 . Sillä ei ole väliä, kuinka ketterästi liikkuu, pääasia, että liikkuu. Kyytien jär- Yhdistysnurkalle Luopioisten . Aikanaan vedin taukojumppaa työpaikalla, joten minulla on tästä kokemusta jo pitkältä ajalta. Joskus menee päiviä niin, että en näe ketään ihmistä. Ruokakuski käy kolmesti viikossa, hän kertoo. Keskiviikkoiltapäivät tuovat viikkoon kaikkea sitä, mitä muina päivinä on vähän. Keväällä 92 vuotta täyttävä Marjatta Nurminen on samaa mieltä. Hyvä ryhti ja kirkas katse kertovat, että mieli on pysynyt vireänä vaikka ikävuosia on kertynyt kunnioitettavan paljon. Nurminen toteaa, että voimistelu piristää, mutta vielä varmemmin sen tekee seura. . Kaikkein parasta tässä on se, että ollaan yhdessä. Joskus veteraanit osallistuivat maksulliseen voimisteluryhmään, mutta sitten aloimme ajatella, että kyllä me varmaan osaamme nämä liikkeet itsekin tehdä, hän kertoo. Oma ryhmä perustettiin noin neljä vuotta sitten
Neljästä kuuteen kertaa kossa. saunassa ja avannossa saman . Vohmaittaa, ei tarvitse tuutulau- lisaaressa sauna lämpiää kerluja laulaa. ran viikossa näin maanantaiAvanto antaa paitsi hyvät iltaisin, hyvä, kun on tämä yöunet, niin myös hyvän mahdollisuus. voinnin. Muutimme takaisin juuillan aikana. Matti-puoliso on jo vikkelänä miehenä ehtinyt käydä kertaalleen pulahtamassa avannossa. Hyinen allas ei ole suuren suuri, siksi lauteet täyttänyt joukko menee järveen kahdessa erässä. Koko vaksi apteekiksi. vuosi maksaa vain 50 euroa, . 24 kyliltä Keskiviikko 5.2.2014 . Sen jälkeen al- rillemme tänne Luopioisiin kaa olla aika lutunen olo. Täällä Luopioimestaruuskisoissa sissa ollessamme emme ole Tellervo ja Matti Kotamäki enää käyneet kisoissa. Maija Nieminen-Pessi ovat talviuimareina jo van-. Monesti vielä kieriskelemme lumessa avannon jälkeen. Aika pirteinä olemme Tampereen vuosina avanpysyneet. Lokakuulla aloitetaan ja Kotamäki kehu avantoa hal- jatketaan huhtikuulle. Ensi vuon- soihinkin. na 80. . Ulko-ovi käy, sisään työntyy niitä, jotka ehtivät paikalle jo heti neljältä, jolloin avantouimarien harrastusvuoro alkaa. Vaihdetaan tervehdyksiä ja kuulumisia. Tähän harrastukseen heidät koukutti edes kovassa pakkasessa. vävyn isä, jonka houkuttele mana isäntä uskaltautui enTuutulauluja simmäisen kerran avantoon ei tarvita aika tarkalleen 16 vuotta Osalle talviuimareita riittää, sitten. Suotta ei Tellervo . Täällä on samanhenkistä seuraa. Olimme jokusena vuon na SM-kisoissa ja kerran myös MM-kisoissa. Minä täytin viime touinti veti mukaansa niin, vuonna 70 vuotta ja minkäs että Kotamäet innostuivat ikäinen sinä Matti olet, kun lähtemään lajin mestaruuskiolet -35 syntynyt. Eivät ole flunssat kiusan- on halpa harrastus. neet. Se oli TampeMukana reen aikaa. Siellä Kotamäet eivät tyydy niin Kaupinojan sauna ja avanto vähään. kutsuivat monena iltana vii. Nauretaan. . Huumorinkukka kukkii saunan lauteilla ja avannossa, Kotamäen pariskunta kuvaa ilois- ta joukkoa. Verannalla tarkenee uimapuvussa Hetken saunassa lämmiteltyään Tellervo Kotamäki lähtee astelemaan polkua pitkin alas Kukkian rantaan. Hyvä porukka. Uni seitsemän vuotta sitten. keenkin Tampereella. Nyt on hyvä ilma, kun on näin kylmä, Tellervo Kotamäki kehuu kahdenkympin korvissa paukkuvaa kirpeää pakkasta. Kotamäki vetää avantouintitossuja jalkoihinsa Vohlisaaren rantasaunan hieman koleassa tuvassa, huomauttaa jalkineiden kovassa käytössä jo kuluneista kärjistä ja etsii varustekassista päähänsä puuvillaisen pipon. Päähine pysyy paikallaan saunassakin, löylyt kun ovat välillä niin kipakoita, että korvalehdet voisivat kärähtää ilman suojaa. Mies, Matti Kotamäki , valmistautuu jokamaanantaiselle saunomis- ja uintirupeamalle miesten pukuhuoneena toimivassa rantasaunan keittiössä. Kukin tekee, miten hyvältä tuntuu, Tellervo Kotamäki huomauttaa. . Vaimo seurasi perässä kun käyvät saunan kautta melkein vuotta myöhemmin. kerran avannossa ja pulahtaKotamäet asuivat tuolloin misen jälkeen vielä lämmit- ja vielä monet vuodet sen jältelemässä saunan löylyissä. Nyt se ei onnistu, hän viittaa melkein paljaana olevaan maahan. Hyinen kylpy saa veren kiertämään niin vilkkaasti, että uimarit voivat helposti jäädä toviksi istumaan verannalle ennen saunaan menoa. Ei tule uimapuvussa kylmä hoja konkareita. Kokeneet avantouimarit eivät arastele, eivät kauhistele, vaan laskeutuvat laiturilta veteen hätiköimättä ja uivat rauhallisesti muutamia vetoja. . Sukellusta ei suositella, vaikka olen minä itse ollut joskus sukkeluksissa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tellervo Kotamäki kehuu avantouinnin pitävän flunssat loitolla. Avanto on halpa apteekki Luopioinen Talviuinti on Tellervo ja Matti Kotamäen yhteinen harrastus.
Sydän-Hämeen Lehti 25 kyliltä Koukussa pilkkiin Rautajärvi Alkutalven säät ovat venytelleet pilkkimiesten ja -naisten pinnoja oikein kunnolla. vai juuri sen takia ? Kukkian Koukku ei tällä kertaa järjestä mittelöihin yhteiskyytiä. Mutanen on osallistumisestaan kahden vaiheilla. . Timppa houkutteli minut täkäläiseen kalastusseuraan Kukkian Koukkuun, jonka jäsenenä olen ollut siitä lähtien, yli 20 vuotta. Kukkian Koukku perustettiin vuonna 1985 pilkki- ja onkiseuraksi, ja sellainen se on ollut siitä lähtien. Ennen se oli kuin erämaajärvi, mutta sitten Metsähallitus myi rantansa mökkitonteiksi. Metsäjärvillä tykkään myös käydä ongella. Talvella pilkitään neljät ah- venpilkit ja keväällä vielä haukipilkki, jos jäätilanne sallii. Vaikka rauha se on mennyt Äikkäältäkin. Mutanen ei moiseen ole lähtenyt mukaan. . Olen minä silti siellä nähnyt monesti kotkankin vaanimassa verkkokalastajien jättämiä sulkavia ruuakseen. . Suurin osa jäsenistä käy ainakin joissakin kilpailuissa vuosittain. Tuomisen Leksan kanssa käyn useasti ongella, samoin Lähdeahon Yrjön. Meidän vanhempien äijien ?nuuskakerho. Vasta pari kertaa olen käynyt pilkillä näillä jäillä. Näin vanhemmiten niille kulkeminen tuppaa vain olemaan turhan hankalaa paksun lumen aikaan. Jäättömänä aikana tulee kalastettua verkoilla ja kesäongella. . Välillä reissussa on oltu pari päivää, kun kohteena on ollut vaikkapa Inari tai Kajaani. . Kesällä on kahdet mato-onkikisat ja yhdet venepilkkikilpailut, Mutanen kertoo. . Kalapaikkoja piti löytää, vaikka siellä ne olivat aina kauka- Komeat pokaalit ja SM-kisojen hihamerkkikokoelma kielivät Olli Mutasen pitkäaikaisesta harrastuksesta. Kukkian Äikkäänselkä on Olli Mutaselle tuttua ahvenapajaa. na, ja meren jäällekin pääsi vasta myöhään talvella. Se on semmoista terapiaa ? vaikka mukavahan on saada kalaakin aina välillä. Keskiviikko 5.2.2014 . ehtii aina lähtemään, kun ei työesteitä ole. Veteraaneille on sovittu helpotukseksi, että saadaan käyttää potkukelkkaa järvellä. Sekä talvi- että kesäkisat käydään cup-kilpailuina, joiden parhaan yhteistuloksen saanut saa kiertopalkintoon nimensä. . Joillakin se on vakavaa, mutta meillä menee harrastelun puolelle. Ahvenia tulee yleensä, mutta joskus tärähtää haukikin kiinni. lämpimämmillä kevätilmoilla joskus surviaisen, vaikka niiden kanssa on joskus tuulessa aika ähräämistä. Pilkkiongintaa saatetaan pitää yksinäisenä puuhana. Tärkeintä on, että sen varjolla tulee eläkeläisenkin lähdettyä ulos. Aika kireää pakkasta piti, mutta pilkkimieshän ei keliä pelkää, pälkäneläismies toteaa, kun istumme kahvikupillisella kahvila Elotähkän pöydässä. . Toissapäivänä viimeksi, silloin tuli jo aika mukavasti pieniä ahvenia. Saaliskalojen pienuus ei Mutasta haittaa, koska ne ovat vain osa talvionginnan viehätyksestä . Kerrostalossa ahdisti, mutta täällä on lääniä, kun ulos astuu. Luonto saa viihtymään. Rivitalossa asui naapurina Timo Siira, toinen innokas kalamies. . Syöttitoukkia tietysti käytän, talvella kärpäsen ja Mutanen on syntyperäinen rautajärveläinen, vaikka asuikin välillä vuosia työn ja perheen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Kalastuskärpänen ei hellittänyt otettaan kaupungissakaan. . Meillä on semmoinen tapa, että kisapaikkaa ei tiedetä etukäteen, vaan vasta lähtiessä sovitaan, mille järvelle mennään. Joskus on käyty Padasjoen Vesijaolla, joskus Sahalahdella. Useimmiten kyllä tässä lähivesillä. . Varsinkin elo-syyskuussa, kun on paras ahvenen ongintaaika. Olli Mutaselle kalakaverit ovat kuitenkin tärkeä osa harrastusta. . Ja hauskaa pidetään siinä ohessa. Tänä vuonna ei sydänhämäläisten tarvitse lähteä päiväkausiksi kotoa, sillä SM-kilpailut pidetään Hauholla Ilmoilanselällä. Kisakeskus on Lautsian Lomakeskuksessa ja kilpailualue on osittain Pälkäneen puolella. Siitä huolimatta . Joskus on oltu liikkeellä linja-autolla, joskus taas pienemmillä kulkupeleillä. Aika perinteisillä vehkeillä minä kalastan, ihan Honkkarista hankituilla. Sain viime vuonna ensimmäisen kiinnityksen pilkkipokaaliin, eikä siinä näkynyt kenenkään muunkaan nimeä useampaan kertaan olevan. Vaikka ei näitä tietysti sopisi kaikille paljastaa, mies virnuilee. Kalassa ympäri vuoden Kotiseudulle ja Kukkian Koukkuun Nykyajalle tyypillisesti pilkkimisestäkin on tullut joillekin välineurheilua. Niiltä saattaa saada komeita ahvenia. Se on onkihommissa niin tuurissaan, kenellä milloinkin on herkimmät kädet. SM-pilkinnät naapurissa Kukkian Koukku on järjestänyt vuosittain retken pilkkionginnan SM-kisoihin. Joulukuun vesisateet sulattivat jo kerran jäätyneet järvet pikemminkin uisteluun kuin talviongintaan soveliaiksi. kalahommissa. Kun niihin kerran kiinni tarttuu, on ikänsä koukussa! Jarmo Salonen SM-Pilkki 2014 Lauantaina 8.3.2014 Hämeenlinnassa Hauhon Ilmoilanselällä Kilpailukeskuksena Lautsian Lomakeskus. Joskus käytiin kaverin kanssa töiden jälkeen pimeässä kokemassa madekoukkuja täällä Rautajärvellä. Veri veti Mutasen takaisin synnyinseudulle, ensin Luopioisiin rivitaloon ja lopulta kunnostamaansa kotitaloon Kortteenpohjantien varrelle. . Riippuu siitä, minkälaiset kulkukelit silloin on järvellä. Saattaa tulla lähdetyksi. Sellaista se on . Vasta viimeisten kolmen viikon aikana on nypyttelijöitä alkanut näkyä uudelleen jäätyneillä apajilla. Tammikuun puolivälin paikkeilla pääsi rautajärveläinen Olli Mutanenkin kairaamaan ensimmäiset onkireikänsä tälle talvelle Kukkian jäähän. . Mukavia reissuja, vaikka meidän seurassa ei niin totisia pilkkijöitä ole, että oltaisiin kärkisijoista taisteltu. Jäsenmäärä on neljänkymmenen hujakoilla, ja toiminnan runkona ovat jäsenten väliset kalakilpailut. . Äikkäänselän venerannassa meillä on tukikohtana ?Rantakasino?, johon muurattiin porukalla oikein tulisija, jossa paistellaan makkaraa.
Innokkaimmat laskivat verkkojaan jo viikko sitten, vaikka järvi oli ollut vasta reilun viikon jäätyneenä, hän laskeskelee. Samaa vahvistivat viikon takaiset havainnot potku- kelkkaretkeltä Pälkäneveden Jouttesselältä. Useimmat uittavat narun jään alle jousikäyttöisellä uittolaudalla, mutta minä tykkään tästä perinteisestä riukumenetelmästä. Virtanen sitoo narun riu?un molempiin päihin ja alkaa ujuttamaan sitä jään alle. Turvavälineet on syytä pitää mukana ja ilmoittaa kotiväelle, mihin suuntaan on lähdössä ja koska on tulossa kotiin. toon ja Längelmäveden eteläosalle. Roineen osakaskunnan luvat ovat ostettavissa kalapassi.fi -verkkokaupan kautta. Verkkokaupasta voi helposti lunastaa kesää varten myös Pirkanmaan Kalapassi -viehekalastusluvat. Potkutellessa näkyi kolme verkkoja laskevaa ryhmää ja ainakin viidet jo aiemmin lasketut pyydykset. Vaikuttaa siltä, ettei talviverkkojen pitoa voida vielä laskea kadonneiden kansanperinteiden joukkoon. Tarmo Virtanen on kotoisin Haltian kylältä ja asuu nykyisin järven toisella rannalla Luopioisten kirkonkylällä. Hän kalasteli samoilla vesillä jo pikkupoikana isänsä kanssa. Mieleen on jäänyt tapaus, kun iso hauki oli tarttunut talvella iskukoukkuun. . Pikkupojasta se oli aika kolean tuntuista. Pyydykset vireeseen Virtanen on käynyt edellispäivänä jäällä tekemässä hieman esivalmisteluja. Virtasen kanssa vetämään kalavehkeillä lastattua ahkiota Haltianselän jäälle. Tarkoituksena on laskea kalaverkot pyytämään saalista. Järvellä häärää toinenkin porukka. Hauki iski hampaansa rukkaseen ja näin kala saatiin kiskottua jäälle. Vesialueen lupien lisäksi jokaisen 18?64-vuotiaan kalastajan tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu (24 euroa vuodessa tai seitsemän euroa viikossa). Pilkintä ja onginta ovat edelleen kokonaan maksuttomia, jokamiehenoikeuksiin perustuvia kalastusmuotoja. Roineen osakaskunta on ensimmäisiä kalastus- ja ravustuslupien verkkokauppamyyntiin lähteneitä osa-. Tuolloin ei ollut vielä keksitty nostokoukkuja, joten isä työnsi pihkaisella metsurinrukkasella verhotun kätensä avan- toon. Lohkareesta näkee jään vahvuuden olevan vähän yli 20 senttiä. Seuraavaksi selviää, miksi olemme raahanneet mukanamme kolmea noin neljän Pyydykset vetämään. Riuku vedetään toisella narulla takaisin lähtöavannolle ja jäälle. Talviverkkojen virittelyssä on monta työvaihetta. metrin mittaista puurimaa. Virtanen liittää rimat päittäin toisiinsa, jolloin niistä muodostuu yli kymmenen metriä pitkä uittoriuku. . Kun riuku on kokonaan vedessä, kairataan reikä sen kauimmaisen pään kohdalle. Hieman vaikeasti selitettävien narukikkojen avulla riuku, ja naru sen mukana, on pian uitettu 60 metrin päähän lähtöavannosta. Taas kairataan reikä riu?un kärjen kohdalle, koukataan naru ylös rautalankakoukun avulla ja irrotetaan naru riu?usta. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 5.2.2014 kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Jäätyneen avannon aukaisu on hikistä hommaa pakkasessakin. Talvikalastus: Tarmo Virtanen uittaa verkot jään alle perinteisellä riukumenetelmällä Lähiruokaa jään alta Haltia Pakkanen nipistelee kipakasti poskipäitä, kun sunnuntaisena iltapäivänä lähdemme Tarmo ?Tarppi. Näyttävät olevan jo kokemassa verkkojaan. Vaalean salon etenemistä on helppo seurata kirkkaan, lumettoman jään läpi. Toinen naru, jolla verkko vedetään veteen, on nyt jään alla 60 metrin päässä toisistaan olevien avantojen välillä. Virtasen vakituinen verk- Talvikalastus lähtenyt hyvin käyntiin Kalastusluvat: Netistä kalastusluvat ostanut ei tarvitse pyydysmerkkejä päässyt hyvään vauhtiin. Huonon alkutalven jälkeen jäät ovat vahvistuneet ja talvikalastuskaudesta näyttäisi tulevan hyvä, ainakin kelien puolesta. Saaliit ovat olleet myös hyviä: kuha ja hauki ovat käyneet hyvin pyydyksiin ja mateen kutuaika on parhaimmillaan. Talvi saapui vihdoin myös Pir- Jäillä liikkuessa kannattaa kanmaalle ja talvikalastus on aina muistaa varovaisuus. Hän on sahannut jääsahalla nelikulmaisen avannon, josta verkot lasketaan ja koetaan. Irronneen jäälohkareen hän on keplotellut jollain konstilla jäälle. Virtanen arvelee, että saman harrastuksen parissa, joskin jo pidemmälle ehtineenä. . Joki- kia kalastusluvat Pirkanmaan vesille kätevästi www.kalapassi.fi -verkkokaupan kautta. Luvanmyyntinsä verkkokaupassa ovat aloittaneet useat kalastusalueet, muutamat koski- ja virtakalastuskohteet sekä uutena ryhmänä osakasNetistä luvat saa kunnat. silloin kun haluaa Sydän-Hämeessä netistä voi Talvikalastajakin voi nyt hank- ostaa luvat Roineelle, Kaivanen, purojen ja ojien suualueilla ja kaislikoissa tulee liikkua varoen. 26
Maksettuaan Päivi Pyyvaara. Matei- melkoisesti. ta tulee silloin tällöin, mutta . Olen talvisen järven hiljaisuudessa kehitellyt aiheesta sloganin, joka kuuluu ?Lähiruokaa hiljaiselta Haltianselältä?. ostoksensa kalastaja saa selaimeensa kuitin ja kalastusluvan eli ?Kalapassin?, joka toimitetaan lisäksi sähköpostilla asiakkaan antamaan osoitteeseen PDF- ja kuvatiedostoina. Ravustusluvan ostajalle verkkokauppa lähettää vastaavasti ?Rapupassin?. Pyydyslupia lunastaneelle verkkokauppa toimittaa kuitin mukana sähköiset pyydysmerkit, jotka on varustettuna kalastajan nimi- ja yhteystiedoilla . Loppuvaiheessa narua saa kiskoa jo melkein tosissaan. Kun verkot ovat järvessä ja painoilla on varmistettu, etteivät päätynarut jäädy jäähän kiinni, peitetään iso avanto puuvahvisteisella styrox-kannella. Keskiviikko 5.2.2014 . Vastaavat merkit voi myös tilata verkkokaupasta lupatilauksen yhteydessä, jolloin ne toimitetaan postin kautta valmiiksi säänkestävälle synteettiselle paperille tulostettuna. Verkkokaupan ylläpitäjä on Pirkanmaan kalatalouskeskus, jolla on neljännesvuosisadan mittainen kokemus keskitetystä kalastuslupien myynnistä. Tässä on sopiva rinnepaikka, jossa kalat liikkuvat. Myös osakaskunnan työmäärä vähenee ja tiedot luvanostaneista ovat reaaliajassa myös osakaskunnan valvojien käytettävissä. Toistaiseksi osakaskuntien luvat ovat ostettavissa myös perinteisistä luvanmyyntipisteistä. Verkkokaupasta luvan ostaneen kalastajat tarvitsee kalastuslain mukaan laittaa pyydyksiin vain nimensä ja yhteystietonsa. Ihan hyvältähän tämä ensimmäisen kuhani verkolla näyttää, myhäilee kalamies sain vasta viime talvena. Onpas komeita, lihavia siikoja. Mielelläni lähden kalaan vähän nälkäisenä, että on oikein kova hinku kalojen perään. Haukia tulee etenkin tä. Pyrin kyllä käymään kahdesti, koska joskus kala ehtii kuolla verkkoon viikon aikana. Syvyyttä on rannan puoleisessa päässä seitsemän ja syvemmässä päässä noin 13 metriä. Siika on minulle mieluisin Kiirehdimme vetonarun saaliskala. Näin ne säilyvät hengissä ja huipputuoreina kotiin asti. Jostain haukia irrotellessaan. Ilme kertoo kuitenkin, että vielä parempaa on tulossa. Ensimmäinen siika nousee heti haukien perään. Lasketaan kaksi verkkoa peräkkäin, syvempään päähän kolme metriä korkea ja matalaan päähän 1,8-metrinen. Itse verkkojen lasku käy kahteen mieheen jouhevasti: verkon pää vain naruun kiinni ja Virtanen päästää verkkoa isolta avannolta samaan tahtiin kuin toimittaja kelaa narua toisella avannolla. Uskon, että jotain saadaan, kun tullaan ensimmäisen kerran kokemaan, Virtanen hehkuttaa. Sovimme, että se ensimmäi- syystä myös isot ahvenet välttelevät minun verkkojani. nen kerta on torstaina. Avanto on jäätynyt kannen allakin noin kymmenen sentin Torstai vahvuudelta. Heti kärkeen nousee näkykeväämmällä paljon. Kyllä selvästi joku potkii, kääntyy puhe mahdolliseen ei tullut turha reissu, Virtanen saaliiseen. tulkitsee signaaleja. . Siikoja nousee lisää, ja kun molemmat verkot on koettu, sätkii jäällä kymmenkunta komeaa siikaa, kaksi haukea ja mausteena yksi lahnanläpyskä. Virtanen ottaa vettä mukanaan tuomaansa astiaan ja laittaa kalat veteen. Lupien hankkiminen ei ole enää vaikeaa, vaan luvanosto käy verkkokaupasta 2010-luvun malliin kätevästi vaikka kotisohvalta tablettitietokoneella. shl Jarmo Salonen Hauki on mestari sekoittamaan verkkoa. kaskuntia. Sen takia käytän kiinni verkon toiseen päähän ja silmäkooltaan 45?50 -millisiä Virtanen alkaa nostaa pyydysverkkoja. Nyt on Haltianselkä anteliaalla päällä. Virtanen jatkaa verkon nostamista. Verkkomyyntiin päätettiin siirtyä, koska se on nykyaikainen, vaivaton ja asiakaslähtöinen tapa niin luvan antajan kuin kalastajankin kannalta. Luvat ovat lunastettavissa 24/7 eli silloin kun kalastaja itse haluaa ja vesille alkaa tehdä mieli. Lahnat ville hyvän kokoinen hauki ja ovat useimmiten pieniä lappu- perään toinen samanmoinen. sia, vaikka olen kerran saanut Ne ovat sekoittaneet verkkoa lähes viisikiloisenkin. nämä tiedot on kalastuslain mukaisesti laitettava aina seisoviin pyydyksiin. Kalastaja voi tulostaa pyydysmerkit paperille, laminoida ne ja käyttää niitä pyydyksissään. Kun jää on rikottoivoa täynnä tu, päästään tunnustelemaan, Kun tallustelemme torstaina tuntuuko verkossa liikettä. toista kertaa verkkopaikalle, . Tämä on kalaveden tuoton talteen ottoa. Talvikalastuksessa on hyvänä puolena, että riittää, kun pyydykset käy kokemassa kerran viikossa. Ja kohta toinen, kolmaskin. . Molemmissa päissä ovat merkkirisut paikoillaan ja heijastimet varoittamassa pimeällä liikkuvia. Tuoreina ne päätyvät myös kalamiehen perheen ruokapöytään. . Muualta luvan lunastaneen tulee edelleen laittaa pyydyksiinsä luvanoston yhteydessä saamansa pyydysmerkit. Luvanosto ponnisti nykyaikaan Kalapassin verkkokaupassa luvanosto hoituu verkkopankkitunnuksilla. Sydän-Hämeen Lehti 27 kopaikka on saaren kärjeltä suoraan järven keskustaa kohti. . Minä pyydystän kaloja ruuaksi, en pelkästään huvikseni. Kullekin kalastajaryhmälle (omistajaosakkaat, kylässä asuvat, ulkopuoliset jne.) on verkkokaupassa helposti löytyvä oma kanavansa. Hän ei kuitenkaan nosta sitä ylös vedestä, koska se jäätyisi saman tien, vaan kurkkii avantoon ja väittää kyllä näkevänsä, jos verkon alareunassa on kaloja. Ja kyllä niitä onkin. Virtanen kiinnittää merkkirisuun vielä lupamerkit ja lapun, josta löytyvät hänen yhteystietonsa.
Huoli saimaannorpista ehtii jo levitä koko valtakuntaan: miten käy kuuttien, jos ei tule jäätä eikä lunta? Puolessa välissä kuukautta iskevät kovat äkkipakkaset. Muutamassa päivässä elohopea painuu -15 asteeseen ja sen alapuolelle. On hyvin mahdollista, että joku joutuu vaihtamaan pesää. Myyräkanta on tällä hetkellä runsas, ja muutenkin pikkujyrsijöitä on paljon liikkeellä. Niiden on vaikea löytää suojapaikkaa, kun maa on jäässä eikä ole lunta. Näin ollen. Hetkessä ollaan jo 20 pakkasasteen kylmemmällä puolella, ja kylmyys jatkuu viikosta toiseen. Villit kuusipeurat elävät lähinnä Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella, mutta ilmeisesti lauha alkutalvi on saanut jokusen yksilön siirtymään pohjoisemmas. Villisikakaan ei kuulu Suomen alkuperäiseen faunaan, mutta niitä on levinnyt maahan jonkin verran Venäjältä ja Virosta. Varsinkin voimakkaassa valossa kasvaneita puita kuoli pystyyn, hän selittää. Tänä talvena havupuilla tai muilla luonnonkasveilla ei pitäisi olla erityistä hätää. Kun kostean kelin jälkeen tulee nopeasti pakkaset ja lumipyry, säätila voi jäädyttää puiden oksat ja silmut siten, että esimerkiksi metsätiaisten on vaikea saada ruokaa, Helin kertoo. Hän toteaa, että ravinto on linnuille elinehto. Viimeiset karhuhavainnot alueella on tehty lokakuussa, mutta se ei tarkoita, ettei satunnainen yksilö voisi olla Sydän-Hämeen metsissäkin liikkeellä keskellä talvea. . Sudet käyttävät usein kulkureitteinä järvien jäitä. Maata peittää muutama sentti kevyttä pakkaslunta, jonka saa pois vaikka puhaltamalla. Vasta helmikuun alussa sataa reippaammin lunta. Ihmisiä huolettaa, miten luonto selviää oudosta talvesta. Paleltuvatko kasvit ja eläinten poikaset? Jäätyminen suojaa juuristoja Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen sihteeri Esa Kalska rauhoittelee, että luonnonkasvien kannalta pakkanen tuli oikeaan aikaan. Kanalinnut eivät kykene tällöin menemään suojaan kieppiin. Kuva Heikki ja Kalle Syrjä. Pedoista kärsimään joutuu talviunta nukkuva karhu, sillä karhujen pesät eivät ole saaneet tarpeellista lumisuojaa. Pesät saattavat olla liian vetisiä tai kylmiä. Koskaan ennen sinä aikana, kun minä olen ollut yhdistyksen toiminnassa mukana, täällä ei ole havaittu kuusipeuraa, Salminen ihmettelee. Kuusipeura ei ole alkukantainen suomalainen hirvieläin, vaan se on levinnyt luontoon istutuksen kautta. Uutisissa kerrotaan karhuista, jotka heräävät kesken talviunien, kun pesät täyttyvät vedellä. Kieppihän antaa suojaa petoja ja pakkasta vastaan. Monet muutkin linnut hyödyntävät kieppejä kuten urpiaiset ja punatulkut, hän selittää. Äkillinen pakastuminen voi myös tuottaa pikkulinnuille ruokahuolia. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Luonto: Asiantuntijoiden mukaan kasvit ja eläimet selviävät, vaikka sää oikuttelee Outo talvi... vai sittenkin ihan tavallinen? sydän-häme Loppusyksyllä sataa vettä viikkokausia ja lämpötila pysyttelee plussan puolella. Helin Pirkanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä kertoo, että vähäluminen talvi tuottaa eniten vaikeuksia kanalinnuille. . Lämmin syksy saattoi kyllä aiheuttaa sen, että jotkut syyskukintaa yrittäneet kasvit eivät kuki keväällä. Väillä lumi valkaisee maiseman, mutta vain hetkeksi. Joulukuussa pakkaset eivät saa aikaan juuri muuta kuin sitkeää jäätä pikkuteille. Nyt kun järvet olivat pitkään sulina, ne eivät ole olleet tavalliseen tapaan liikkeellä, hän selittää. Kanalinnuilla on vaikeaa Puheenjohtaja Jukka T. Jouluaattona sataa, joulupäivänä sataa, uudenvuodenaattona sataa. Tapaninpäivänä on pouta ja silloin kerätään suppilovahveroita ja ihmetellään kukkivia kukkia ja vihertäviä silmuja. Monet pikkulinnut pysyttelevät metsissä, koska ravintoa on sieltä helppo löytää. Tammikuun alussa sataa edelleen. Ensin tuli ylenpalttisesti vettä ja sitten paksu lumikerros suoraan sulaan maahan, jolloin juuristot tukehtuivat. Märkä maa ehti kuivua ja routa painua riittävän syvälle suojatakseen juuristot ennen kuin lumikerros ehti päälle. . Ruokintapaikoilla niitä käy vähemmän kuin tavallisesti, mikä kertoo, että ne löytävät tarpeeksi syötävää metsästä ja esimerkiksi oraspelloilta, Sal- minen kertoo. Erikoinen talvi on sen sijaan tuonut alueelle erikoisia vierailijoita. Pälkäneen, Sahalahden ja Kuhmalahden välillä on tehty useita villisikahavaintoja, ja Onkkaalan ja Kukkolan väliä on kulkenut kuusipeura. . 28 Keskiviikko 5.2.2014 kyliltä . Näillä näkymin kukat kukkivat ja lehdet puhkeavat ensi keväänä samalla tavoin kuin aina ennenkin, Kalska toteaa. Villisika ja kuusipeura kyläilevät Pälkäneen ja Luopioisten Riistanhoitoyhdistys ry:n toiminnanohjaaja Jari Salminen kertoo, että talvi ei ole ollut riistaeläimille ollenkaan paha. . Jari Salminen arvelee, että lämpö ja helppo ravinto ovat houkutelleet nekin liikkumaan tavallista vilkkaammin. Tavallisesti ne pysyttelevät talvisin jonkin ruokintapaikan lähettyviltä. Ilves herkuttelee metsässä Tämä kuusipeurayksilö on kuljeskellut Pälkäneellä Onkkaalan ja Kukkolan välillä. Pieniä saaliseläimiä on tarjolla yllin kyllin. Pienet linnut tarvitset ravintoa 2?3 kertaa oman painonsa päivän aikana, joten lyhyet talvipäivät asettavat tälle aika suuret haasteet. . Viime talvi oli varsinkin havupuiden kannalta paljon tuhoisampi kuin tämä. Niille lumikerroksen paksuus ei ole niin tärkeä asia kuin se, että vesisateet, pakkaset ja lumet tulevat oikeassa järjestyksessä. . Puhtaanapito on lauhana talvena erityisen tärkeää. odottamatonta. . Karhu tekee usein pesän esimerkiksi sopivan juurakon suojaan ja katteena on vain risuja. Maa on roudaton ja niin vettynyt, että askelten alla litisee. Saalieläimistä myös jäniksille riittää hyvin syötävää, kun lumi ei peitä matalalla kasvavia versoja ja oksia. . Isot järvet jäätyvät Pirkanmaalla tammikuun keskipaikkeilla. Itse näin syksyllä muun muassa kukkivan rentukan, ja jotkut puutarhakasvit ovat myös kukkineet tai tehneet lehtiä syyspimeillä, Kalska kertoo. Hänen mukaansa sellaiset erityisesti puutarhakasvien osat, joihin on tullut lehtiä ja kukkia juuri ennen pakkasia, voivat paleltua, koska ne eivät ehdi valmistautua kylmään. Luonnonkasvit selviytyvät yleensä hyvin, ja niin varmasti käy nytkin, ellei lopputalven säässä tapahdu mitään täysin Lintujen talviruokintapaikat on syytä puhdistaa säännöllisesti. Ne yksilöt, jotka ovat rakentaneet avopesän ja luottaneet lumen antamaan suojaan, ovat kylmän armoilla ja niiden pian syntyvät pennut hengenvaarassa. Se kertoo, että ilves löytää metsästä tarpeeksi ravintoa eikä pyri asutuksen lähelle, Salminen toteaa. Viimeiset susihavainnot Pälkäneen ja Luopioisten alueella on tehty loka- ja marraskuussa. Alueella ei ole pysyvää susikantaa, mutta Salmisen mukaan talven mittaan tehdään yleensä pari kolme läpimenohavaintoa. Näillä lumilla ei ole tehty vielä yhtäkään. . Useat linnut kestävät hyvin kylmyyttä, jos vain on riittävästi ravintoa tarjolla. Havupuu yhteyttää koko ajan talvellakin ja kestää hyvin kovaa pakkasta, mutta sellaisissa oloissa kuin viime talvena sen normaali aineenvaihdunta estyy. Ilveshavaintoja alueelta on tehty paljon mutta pihahavaintoja tammikuuksi poikkeuksellisen vähän. Normaalitalvena lumi antaa tarvittavan lämmön, Salminen kertoo. Ilveksillä ja ketuilla on ollut tähän asti hyvät oltavat. On normaalia, että talvien kesto, lämpötilat ja lumen määrä vaihtelevat vuodesta toiseen, joten luonto kestää paljon ja osaa hoitaa itsensä. Myyrien määrä on ollut noususuunnassa
Paras aika laskennalle olisi ollut joulu- tammikuussa, mutta se nyt ei ollut mahdollista. Pitkään ei kannata enää yrittää, sillä pentueet hajaantuvat. Ellei laskenta pian onnistu, se täytyy siirtää ensi talveen, Jari Salminen harmittelee. shl Ulla Sirén . Kuva Anssi Kukkonen. järripeippoja ja punarintoja on havaittu talvehtimassa. Helinin mukaan Pirkanmaalla näitä lajeja on havaittu kuitenkin tänä talvena yllättävän vähän. . Monen lintulajin soidin on varhaistunut. Tämä johtuu muun muassa heikosta koivun siemensadosta. Havainnot on koonnut puheenjohtaja Jukka T. Tyypillinen tällainen laji on mustarastas, mutta myös peippoja, Tammikuun kantarellisatoa Laipanmaassa. Se näkyy muun muassa ruokinnalla käyvien lintujen määrässä ja lajeissakin. Helin Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä. Tammikuun puolivälissä pakkanen muutti harmaan maiseman talviseksi. on odotettavissa lukuisasti pöllöjen pesintöjä. Mutta vaikuttaako lumen vähyys ja pakkasten tulo myyräkannan vahvuuteen, eli mikä todellisuudessa on se myyrätilanne sitten pöllöjen pesintäaikaan ja poikasten kasvuaikaan. Esimerkiksi mustarastaita ilmoiteltiin vähän ruokinnoilta, kunnes lunta tuli ja pakkaset alkoivat. Lauhat talvet ja lintujen talviruokkiminen ovat vahvistaneet joidenkin lajien kantoja selvästi, esimerkiksi harmaapäätikan ja sinitiaisen. Ruokinta vaikuttaa osaltaan myös siihen, että entistä useampia lajeja jää yrittämään talvehtimista Suomeen. Helin kertoo. Toinen laji, joka aloittaa soidintamisen varhain on lehtopöllö. Tämä johtuu osaltaan lämpimistä keleistä. Esimerkiksi mustarastaat alkoivat laulaa jo joulukuussa, samoin tiaiset, Jukka T. Tänä keväänä on mahdollista kuulla hiiripöllöjen soidinta ja hiiripöllöjä saattaa jäädä pesimäänkin. Lauhat kosteat talviset kelit edistävät erilaisten lintujen sairauksien kuten esimerkiksi salmonellan leviämistä, hän muistuttaa. Sinänsä linnuille on edullista jäädä talvehtimaan eikä lähteä muutolle, koska se rasittaa lintua ja aiheuttaa vaaroja kuten metsästys. Lehtopöllö saattaa aloittaa pesintänsäkin jo tammihelmikuussa. Tosin ne pesivät tavallisestikin tammiIlveshavaintoja on tehty tänä talvena runsaasti Pälkäneen ja Kangasalan alueella, mutta helmikuussa. shl Ulla Sirén kotipihoissa iso kissa on vieraillut tavallista harvemmin.. Kun pyry jatkui lauantaiiltaan asti, ilvekset eivät olisi ehtineet jättää tarpeeksi jälkiä. . Laulujoutsenet viivyttelevät Pirkanmaalla niin pitkään kuin järvet pysyvät sulina ja jokusia laulujoutsenia talvehtiikin Pirkanmaalla joka talvi. Yleensä vesilinnut lähtevät kyllä Pirkanmaalta aika säännöllisesti keleistä riippumatta Helin kertoo. Varhain soitimelle Metsämiehet auttavat ilveslaskennassa Suomen riistakeskus ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos toteuttavat parhaillaan ilveslaskentaa koko Suomen alueella. Erillislaskennalla saadaan ilvesten määrästä tarkempi arvio kuin yksittäisten ilmoitettujen ilveshavaintojen perusteella. Maastolaskennoissa olennaisen tärkeitä ovat vapaaehtoiset metsästäjät, joita laskentaan on osallistunut useita tuhansia niissä osissa maata, joissa laskenta on suoritettu. Laskenta perustuu ilvesten jättämiin jälkiin, joten lumi on siinä keskeinen elementti. Jälkien perusteella lasketaan ilvespentueet, joiden avulla arvioidaan ilvesyksilöiden kokonaismäärä. Pohjois-Hämeen alueella laskenta on tarkoitus tehdä tänä talvena, mutta huono lumitilanne on viivästyttänyt sitä. Laskentaa suunniteltiin helmikuun ensimmäiseen sunnuntaihin, mutta sen esti puo- lestaan liian myöhään satanut lumi. Helin kehottaa huolehtimaan erityisen tarkasti lintujen ruokintapaikkojen puhtaudesta. . Tietenkin kovasti äitynyt talvi pakkasineen muuttaa asetelmaa rajusti. Helinin mukaan pitkään lämpiminä jatkuneet kelit ja lumeton alkutalvi pitivät linnut hajallaan metsissä. Lintujen pesintöjen onnistumiseen voi sitten vaikuttaa hyvinkin haitallisesti se, jos tulee kova talvi yllättäen pesinnän alkamisen jälkeen. Helin kertoo että sinisorsienkin on havaittu paritelleen lämpimien säiden vuoksi keskellä talvea ja kesykyyhkyjen eli pulujen pesintä on jo täydessä käynnissä. Ampuhaukasta on pari havaintoa. Ampuhaukkoja jää joka talvi muutamia talvehtimaan Pirkanmaalle. Kuikka havaittiin tammikuun alkupuolella havaittiin Kangasalan Pelisalmessa. Lokkeja ja laulujoutsenia näkyi yleisesti siihen asti, kun järvet jäätyivät. Lehtopöllön soidinta kuultiin Pälkäneellä uuden vuoden päivänä. Tilhet, räkättirastaat ja taviokuurnat ovat olleet vähissä, koska ne ovat marjalintuja, ja marjoja oli vähän. Vihervarpusia ja urpiaisia on ollut aika vähän. Merikot- kia jää nykyisin joka vuosi talvehtimaan Pirkanmaalle kalastajien perkuujätteiden innoittamina. Merikotkia näkee nykyisin kiertelevänä lähes koko vuoden Pirkanmaan alueella. Hiiripöllön pesintä Pirkanmaalla on aina harvinainen tapahtuma. Koskikarat ovat tulleet ja kerääntyneet sulana pysyviin koskipaikkoihin. Esimerkiksi Pälkäneen Puutikkalassa on havaittu 3 koskikaran kerääntymä. Merikotkia on kierrellyt pitkin suurien järvien selkiä ja rantoja. Sydän-Hämeen Lehti 29 On normaalia, että talvien kesto, lämpötilat ja lumen määrä vaihtelevat vuodesta toiseen, joten luonto kestää paljon. ESa kalska Talven lintuhavaintoja Pälkäneellä ja Kangasalla Valkoselkätikka on havaittu Kangasalla. Hiiripöllöjä on havaittu syksyllä ja alkutalvesta noin 25, ja hiiripöllöjä on jäänyt myös talvehtimaan talvireviireille. Mitään hälyttäviä tietoja tältä osin ei kuitenkaan ole kuulunut, Helin pohtii. Ruokintapaikka puhtaaksi Jukka T. Keskiviikko 5.2.2014 . Jos lintu jää Pirkanmaalle talvehtimaan ja löytää riittävästi hyvää ruokaa, se voi vallata hyvän pesimäreviirin, ja lintu on muutoinkin paremmassa kunnossa kuin juuri muuttomatkalta saapuneet lajitoverinsa
Uunineduspellit . 040-5409305 jokela@raktekkukkia.inet.fi Sydän-Hämeen Lehti Kiinteistö- ja Tilitoimisto Sydän-Häme Sahantie 14, 36600 Pälkäne Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi. RAKENNUSTYÖT . 03-534 2052 HUOMIOI KOTITALOUSVÄHENNYSMAHDOLLISUUS! Veikko Jokela P. mennessä osoitteella ilmoitukset@shl.? . REMONTIT . Laitathan lähettämääsi sähköpostiin myös yhteystietosi, kiitos. Sydän-Hämeen Lehti . Asiakkaan toiveet tilauksen mukaan Materiaalina sinkitty ja värillinen pelti, kupari, messinki, ruostumaton teräs - myös harjattu, alumiini - myös jyvälevy ja turkkilevy . 040-509 6368, kspelti@ks-pelti.fi Jari Teronen . Puh. MAANRAKENNUSTYÖT . ilmoituksen koko 40x50 . 040 715 4120 Kest TMI KARI MYLLYNIEMI en . Sydän-Hämeen Lehti rtti: MobiiliEtuko www.kiviahonkaivin.com RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI AMMATTITAIDOLLA TOIVEIDESI MUKAISESTI Tilaa viesti numeroon 1719 JaniKULJETUSLIIKE H. 0400 547 492 . Ilmastointiosat . Tukevat tikkaat, kestävät kulkusillat, lujat lumiesteet . 25 vuoddolla ai ammattit Uutanankärki 27, 36600 Pälkäne, 0400-936638 38 Kaikki maanrakennusalan työt Sorat, murskeet, täytemaat Seulottua multaa 050 5277 509/Ville Tikander KAIV otUilUaTajYaÖ T Saat edut näyttämällä Etukorttisi. . Liesikuvut . Pätevöitynyt erillisen energiatodistuksen antaja (PETA) isannointi@sydanhame.fi www.sydanhame.fi Puh. 345 2787 www.rakennuspalveluhirmukallio.fi Ystävänpäivän kestotilaajan etu: Muista Ystävää..... ??????????? Ilmoituksella lehdessämme keskiviikkona 12.2. Lähetä teksti (sekä kuva) ma 10.2. Pälkäne Lähetä teksti (väli) KORTTI. L J.VieSHstiValkama 5 ?. n hinta on 0,2 t: Hannele J-T. shl.fi Erkki L. Piipunjuuret . Tekninen isännöitsijä (ITS - TEK) . Listat 6,3 m:n koneella . www.saaris-sahko.com Varastomyynti osoitteessa Takojantie 1. Ilmastointiasennukset, säädöt ja mittaukset . Sähkötyöt Peltikuja 9, Suinula. P. Katto- ja seinäpro?ilit Tutustu ja tartu tilaisuuteen! Lindab-piste Sadevesijärjestelmät, maneesit, hallit! ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA . 30 Keskiviikko 5.2.2014 Tilaustyöt Kattoturvatuotteet . Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! Lataa Tässä.fi kännykkääsi ja katso paikalliset tarjoukset! Puh. SORAT JA MURSKEET ?Tammikuun VAIHTOLAVAKULJETUKSET kestotilaaja-arvonnassa ?yllätyspaketin JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT voittivat . 045 131 5357 jariramo@gmail.com Rakennusalan työt ammattilaiselta. Ammattitaidolla ja kokemuksella Hyödynnä kotitalousvähennyksesi Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset tarjoukset, sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. ISÄNNÖINTIPALVELUA . 1/kestotilaaja - Kaikkiin sähkötöihin, kaikkiin koteihin - Ikkunat ja ovet ???????????? SAARIS SÄHKÖ OY Pyydä tarjous: Raikka Hakamäki 0800 160306 ??????????????????????? Ä.FaIlaiselle parhaat TÄSvaS lle suom liikku nallisesti! n u k a lt a v t lu e lv paikallispa PÄLKÄNEEN KOTI- JA MÖKKIHUOLTO Rakennusalan ammattilainen Jari Rämö p. Kannus tilausohjee aailma. Katso tarkat stotilaajan-m 0400 231 606 /tilausasiat/ke www. MÖKKITALKKARI Toimivat KS-kerroskompostorit KS-kerroskompostorikäymälät . Isännöitsijä (ITS) . Laitikkala 1: Onnittelut voittajille! Kirvesmies Tom Hirmukallio 044
Oli niin runsaasti kaikkea muuta tekemistä. Sävellyksetkin ovat Anssin heiniä, mutta Maria on ollut mukana sovitustyössä aktiivisesti. Akustista kitaraa on parissa kappaleessa mukana tuomassa sävyjä. Vai olisiko pelkkä urbaani legenda, tiedä häntä. Kahden musikantin yhteenliittymä onkin jo toinen juttu. Toistaiseksi paremmin kuvataiteilijoina tunnettujen sahalahtelaisten Anssi 8000:n ja Maria Stereon duo meinasi liittyä jo kartalta poistuneiden bändien porukkaan muutama vuosi sitten. Takana oli niin rock-faneilta kuin musakriitikoiltakin ylistyksiä kerännyt Duel-albumi ja nippu mukavasti sujuneita keikkoja. Uusia äänityksiä piti alkaa tehdä, mutta paljonhan sitä aina pitäisi. . Anssi sai taannoin yhden työn Joensuuhun, mutta julkisella sektorilla on kyllä kaikkiaan kierretty rahahanat niin tiukasti kiinni, että huh-huh. Esimerkiksi museoiden määrärahoja on supistettu kovasti. Me olemme pysyneet leivässä, kun Anssilla on ollut jonkin verran opetustöitäkin ja itse olen toisinaan tehnyt lastenhoitokeikkaa kunnan palveluksessa, Maria kertoilee. Vuoden kohokohdaksi kuvataidepuolella pariskunnalle kohonnee taannoin Ruotsin Uumajassa avattuun kitaramuseoon tilattu näyttely. Ihan kaikkia ei oikein pysty livenä vetämään, kun loppuisi kädet kesken, Anssi naurahtaa. Stereo 8000 ?levyn virallinen julkaisukeikka on Helsingissä Bar Loosessa ensi viikon lauantaina. Sekin soolo onnistui ihan mukavasti, tosin siitä tuli hieman turhan pitkä, Anssi puntaroi. Anssi itse on sanoittanut osan biiseistä, osa on sarjakuvataiteilija-muusikko Ville Pirisen kynäilemää tekstiä. Tarjolla on pitkälti samanhenkistä garagerockia kuin vuonna 2008 ilmestyneellä Duelilla. . Kun Shoeshine Boy ?biisiin soitin huuliharppuosuutta, aloin jo miettiä, eikö täältä lähdetä pois lainkaan, Maria kertailee levytyssessiota. . Ja minulta sellaista isompaa fanikuvakollaasia. Muilta osin on vielä auki, mitä töitämme sinne viemme, Maria mainitsee. . Olen ylpeä työmäärästä, joka levyn eteen tehtiin kotona. Studiohommissa vierähti sitten vain runsas viikko. Lisänä melskeessä kummittelevat vielä Marian 1960- ja 1970-luvun suosikit aina Led Zeppelinistä lähtien. . Hänellä on tulossa kesällä Tampereelle Rajatilaan yksityisnäyttely, ja yksityisille asiakkaille on mennyt häneltä kaupaksi suht mukavasti taidetta viime aikoina. Maria nyökkää, mutta muistuttaa samaan syssyyn, että vastaavasti julkiset hankinnat ovat nykyisin todella vähissä. . Jo ylihuomenna perjantaina duo rockaa Tampereella O?Connollsissa ja maaliskuun 15. Tein koko viime kesän suurta Pontiac-aiheista veistosta. Anssi ei malta kitaransa kanssa pelkän punkin puolella pysyä. Pop-vaikutteita koitettiin pitää aisoissa. päivänä keikkapaikkana Tampereella on Telakka. Rahahanat tiukassa Poikkitaiteellisessa perheessä puuhataan tänäkin vuonna toki myös kuvanveiston, piirustusten, maalausten ja lyhytelokuvien parissa. Anssi on myös halunnut sisällyttää sinne tänne viitteitä 1990-luvun skeittipunkja grunge-tyyleistä Offspringista ja Green Daysta Nirvanaan saakka. Kaksikko roudaa sinne taidettaan toukokuussa muutamaksi kuukaudeksi. . Pariskunta vie teoksiaan esille myös Ruotsin puolelle. ton julkistamisen. Meille oli juuri syntynyt lapsi, teimme melko ahkerasti kuvataidetta eikä biisintekoon ollut kipinää, Heinosen pariskunnan feminiini osapuoli Maria muistelee. . Myös Maria laulaa, ja instrumentteinaan ovat urku, bassourku, shakerit ja huuliharppu. . Keskiviikko 5.2.2014 . Tavallaan bändi hajotettiin mutta perustettiin kyllä jo samana päivänä uudestaan. Keikkoja on jo tiedossa muutama, ja ainakin seitsemän biisiä uudelta levyltä on nyt mukana ohjelmistossa. Hieman rockimpaa lähdettiin nyt tekemään. Näin kuitenkin kävi radiotoimittaja-kirjailijamuusikko Ari Peltosen vuosia sitten pyörittämälle Paska-yhtyeelle, joka hajosi orkesterin ainoan jäsenen mukaan musiikillisiin erimielisyyksiin. Jossakin kohti kuuluu rautalankasoundejakin. Kaksikko katsoo, että tuottajaäänittäjän mieltymys 1980-luvun new waveen ja post punkiin yhdistyy levyllä soittajien Dead Moon . Ars Fennica ?palkinto onnistuneine näyttelyineen on mennyttä aikaa, eikä luovuudenpuuskia ole vara odotella hamaan tulevaisuuteen. . Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Stereo 8000: Sahalahtelaispariskunta julkaisee levyn ja vie taideteoksiaan Uumajaan Anssi ja Maria rockaavat pian kitaramuseossa Sahalahti Yhden henkilön muodostamaa bändiä luulisi olevan vaikea hajottaa. ja The White Stripes ?diggailuihin. Syyskuussa minulla on näyttely Tampereella Himmelblaussa, ja Helsinkiin kokoan loppuvuodesta jonkinlaisen yksityisnäyttelyn. Myös Raumalle on tiedossa jotakin, Anssi kertoo. . Toki kun tekijät ovat samat ja tuottaja on sama, niin eipä se ero nyt valtavaksi muodostunut, Maria toteaa. Anssin mielestä avioparin kotonaan tekemät demoäänitykset olivat soinniltaan varsin punkhenkisiä, mutta osa raakuudesta lähti kälppimään studiotyöskentelyn aikana. . Nyt on työn alla animaatioleffa, joka valmistuu ensi vuonna. Ja tietysti soitamme siellä keikankin, Anssi lisää. Kari Saarinen. Tosin silloin tehtiinkin töitä aamupäivästä aamuyölle. Marialta on valmistunut sekä piirustuksia että esimerkiksi posliiniesineistä muodostettuja kokonaisuuksia. Nimi muuttui ja on nyt Stereo 8000. Eikä meille missään vaiheessa musiikin esittämisestä kokonaista välivuotta tullut, Anssi jatkaa. Perheen tytär Hertta on nyt nelivuotias, ja Anssin kolmisen vuotta sitten saaman Ars Fennica -palkinnon tuomat tyrskytkin ovat jo aikoja sitten tyyntyneet. Helmikuu 2014 näkeekin Stereo 8000 -yhtyeen uuden pitkäsoi- Vuosi 2014 tuo Anssi 8000:lle ja Maria Stereolle sekä soittokeikkoja että taidenäyttelyitä. Anssi saattaa tuoda Pontiac-työnsäkin sinne, ja puhetta on ollut, että häneltä tulisi yksi kitarapedaaliaiheinenkin teos. Se on ensimmäinen vain kahdestaan kasaamamme yhteisnäyttely. Toisaalta se on hyvä, koska itse sitä ihan turhan helposti rakastuu niihin versioihin, joita kotona on pitkään väännetty. Ja onhan lopputulos tässäkin tapauksessa kuuntelijaystävällisempi kuin jos kaikki olisi viety loppuun asti samalla meiningillä, jolla teimme demot. Live-setti uudistuu Tässä kuussa ilmestyy Stereo 8000 -bändinimeä kantava albumi. Yksinkertaisesti Stereo 8000 ? nimeä kantavalla levyllä Anssi hoitaa totuttuun tapaan kitaroinnin ja rumpukompin sekä osan laulusuorituksista
Toiset taas eivät oikein pidä mustasta märkäpuvustani eivätkä siitä, että joudun korottamaan hieman ääntäni liikettä selostaessani. Kenties koko vauvauinnin kohokohta on sukeltaminen. Alkavien vauvojen ryhmässä. Tämä on meidän perheen yhteinen harrastus. Esimerkiksi Eetun lempilelu on keltainen pallo, jonka perään hän hetkessä pyrkii säntäämään. Toisinaan Väisänen ?lainaa? jonkun pienistä uimareista näyttääkseen jonkin liikkeen. . Kävimme vauvauinnin alkeisryhmän. Lämpimän kostea ilma höykähtää iholle, ja ympärille voisi hyvin kuvitella lentelemään kiiltävän värikkäitä kolibreja mango- ja passionhedelmäpuiden ympärillä. Poika läpsyttelee innoissaan vettä ja ojentelee välillä käsiään kohti isäänsä Olli Eräpaloa. . Mahtavan mukava yhdessäolotuokio, vanhemmat kertovat. Eetu on tietenkin harrastuksen keskipiste. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tiia Hirvelän ja Olli Eräpalon Eetu-poika on todellinen vesipeto. Laulun alkutahdit kuultuaan kuudenkuukauden ikäinen Eetu alkaa hihkua äitinsä Tiia Hirvelän sylissä. 32 kyliltä Keskiviikko 5.2.2014 . Jo heti ensimmäisestä kerrasta lähtien poika oli yhtä naurua ja ilon kiljahduksia. Vauvauinnissa vesi lämmitetään 32 asteeseen, kun se normaalisti on monitoimialtaassa 30 astetta. Perhe asuu Tampereella, mutta haluaa käydä Kuohussa paikan puhtauden, valoisuuden ja lapsiystävällisyyden vuoksi. Kotona kylpyamme kävi liian pieneksi, kun poika intoutui sen verran voimakkaasti polskimaan ja pärisyttämään. . Harrastus sai alkunsa pojan ratkiriemukkaaksi käyneestä innostuksesta vettä kohtaan. Tunnin aikana opetellaan perusasentoja ja -otteita, sukelletaan, puhalletaan veteen, tasapainoillaan ja harjoitellaan vesiturvallisuutta sekä tietenkin leikitään. Kuohun vauvauinnit (aloittavat ja jatkavat vauvat) järjestetään lauantaisin 7?10 välillä ennen uimahallin virallista avaamisaikaa. Vesi solisee altaassa, ja liplattaa altaan reunojen yli paljaille varpaille. Alkamassa on vauvauinti. Sitä varten altaan veden lämmittäminen ja puhdistaminen on aloitettu jo edellisenä päivänä. . Tämä ei ole halvin mahdollinen harrastus, mutta pakko tänne on tulla, kun poika niin kauheasti nauttii, Tiia hymyilee. Eetu köpsähtää selälleen, ja äiti alkaa kuljetella häntä pitkin veden pintaa. Vauvauinnin ajaksi allas on varattu vain vauvoille ja heidän perheilleen. Tämä siitä syystä, että vauvoja uitettaessa veden tulee olla mahdollisimman puhdasta, vauva- ja perheuinninohjaaja Kaisa Väisänen kertoo. Pelkkiä ilonkiljahduksia ?Minä polskutan, minä polskutan, minä pols pols polskutan.? Puoli tuntia kestävä vauvauinti alkaa ja päättyy yhteisellä lauluhetkellä, joka virittää vauvat tunnin alkamiseen ja loppumiseen. Niin rennonnäköisenä Eetu veden päällä kelluu, että näyttää kuin hänen allaan olisi näkymätön uimapatja. Kun vauva sukeltaa Kaisa Väisänen ohjaa tuntia näyttäen liikkeitä nuken avulla. Edellisen yön altaassa kiertää vedenpuhdistusjärjestelmä, jotta vesi olisi mahdollisimman puhdasta. Vesi on Eetun elementti Eetu sukeltaa kohti isäänsä Olli Eräpaloa. Uimahalli Kuohu: Vauvauinnissa kasvetaan veden ystäviksi Kangasala Suurin osa vauvoista viihtyy vedessä. Vauva- ja perheuinnin tavoitteet on perheen yhteinen iloinen leikkihetki luo sosiaalista kanssakäymistä perheiden välillä saa lapsen nauttimaan vedessä olosta ja tekee hänestä veden ystävän edesauttaa (myöhäisempää) uimataidon oppimista ja kehittää lapsen motoriikkaa Ulkona mittari näyttää lähes 20:ta astetta pakkasta, mutta uimahalli Kuohun monitoimialtaalla tunnelma on trooppinen. Poika nostaa varpaat ilmaan ja tarttuu niihin sormilla. Monet lapsista ovat innoissaan saadessaan huomiota vieraalta tädiltä
Kuohussa ei ole kuitenkaan sattunut yhden yhtä vahinkoa. Iloista 3-6 ?vuotiaiden liikkujien menoa vauhditti vetävä lastenlaulumusiikki. Koulussa on tapana antaa läksyjä, niin myös liikuntaleikkikoulussa. Sukellusten määrä ja kesto rajoitetaan vauvan ikäkuukausien mukaan, niin että esimerkiksi viisikuinen vauva saa sukeltaa viisi kertaa. . Väsyminen puolestaan voi aiheuttaa kiukku- tai itkureaktion. Vetäjillä on erilaisia osaamisalueita, vahvan tanssitaustansa pohjalta omanlaiset tunnit vetänyt Laura Mantere kertoo. . Ryh Maija Nieminen-Pessi mässä on suhteellisen saman- Kelluessa korvat ovat pinnan alla. Valmistaudu vauvauintiin osallistukaa molemmat vanhemmat lapsen kylvettämiseen kotona kylvetä lasta kotona samaan kellonaikaan kun oma uintiaikanne on väsynyttä ja nälkäistä lasta ei kylvetetä laita paljon vettä ammeeseen veden lämpötila lasketaan asteittain 37:sta 32:een asteeseen kylvetä leikinomaisesti ja juttele vaihtelevalla äänensävyllä vaihda vauvan asentoa usein, pidä koko vartalo vedessä kaikissa asennoissa (selkäasennossa korvat veden alla) Seuraa johtajaa -leikki alkaa. Täällä pääsee liikkumaan, tere lisää. vaikka Jasper muutenkin me nee kuin elohiiri, pojan äiti Monipuolinen Sanna-Mari Ruoho nauraa. ohjelma veti Myös Anna Jousimies käy Kuhmalahden Kisa on järjestä- ensimmäistä kauttaan liikunnyt lasten liikuntaleikkikoulua taleikkikoulua. jo niin pitkään, että ensimmäi. En minä tunnille alusta. osallistu, mutta leikin täällä, . Monipuolinen ohjelma, se Sara sanoi. sai tuomaan pojan tänne. Lapset ovat tykänneet, kun on monia vetäjiä. Nämä Liikkaritunneilla käy 3-6 -vuotiaita lapsia. tunnit, kuten myös kauden päättäjäisiin koottava telinerata, aktivoivat mukaan myös pienten liikkujien vanhempia. Tuntien vetäjinä ahkeroi joukko innokkaita liikuttajia, mikä näkyy samalla liikkarien sisällössä. . Töpseli-hippa, seuraa johtajaa, leijonaa mä metsästän, x-hippa, reipas osallistujajoukko luettelee Laura Mantereen vetämän ohjelman parhaimpia paloja. Kaiken hauskuuden kruunasi se, että liikunnallisissa leikeissä sai, luvan ja kehotuksen kanssa, juosta sydämen kyllyydestä ympäri suurta Pentosalia. Uloste sisältää bakteereja, ja sen leviäminen altaaseen päättää vauvauinnin siltä päivältä. . Jään iskän kanssa kahaloitti liikkarin tämän vuoden vakuulaan. Keskiviikko 5.2.2014 . Laura Mantere etsii siihen sopivaa musiikkia.. Se on aika luonnollista, sillä uintiaika on lyhyt ja vauvat ovat niin keskittyneitä pulikointiin, Väisänen sanoo. shl Krista Kaitasuo Liikkarissa kaikki on kivaa Kuhmalahti Kun lapset kertovat, mikä on ollut kivaa juuri päättyneessä liikkarissa, liikuntaleikkikoulussa, niin listattua tulee koko lailla kaikki tuntiin mahtuneet jutut. . Sukellusrefleksin avulla lapsi oppii pidättämään aktiivisesti hengitystä veden alla jo ennen refleksin normaalia katoamista. Tämä on hyvä systeemi, pääsevät kokeilemaan erilaisia juttuja. Toimiva käytäntö myös vetäjien kannalta, kun yhden ihmisen ei tarvitse sitoutua koko kaudeksi, Tampereelta käsin oman osuutensa hoitava Man- ikäisiä lapsia, heistä saa seuraa. . Sukeltaessaan liian kauan vauva väsyy liikaa. Sydän-Hämeen Lehti 33 kyliltä sukeltamista treenataan kastamalla vauvan päätä veteen. Joskus käy niin, että kun yksi itkee, muut puhkeavat sympatiaitkuun. Siksi vauvan viemistä pois altaasta suositellaan, jos itku ei ota laantuakseen. Vauvauinnissa vauvan tulee käyttää uimavaippoja kakkavahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Jatkavien ryhmässä päämääränä on saada vauva sukeltamaan omaehtoisesti. Tällöin vauva pannaan istumaan altaan reunalle, ja kannustetaan häntä kaatumaan kohti vastaanottavia käsiä. . Anna tykkää tästä kovasti, set tunneilla käyneet ovat jo tyttärensä harrastustunnin suyläkouluikäisiä. Loppupiirissä tunnin päätteeksi Laura Mantere jakoi lapsille tehtäviä, joiden suorittamisesta on luvassa seuraavalla kerralla kiva tarra. Tunnit vetäjien näköisiä Kaisa Väisänen opastaa vauvauintia nukkea apuna käyttäen. Toistakymmentä leikkiikäistä lasta kokoontuu tällä kevätkaudella yhteensä 13 kertaa Kuhmalahden Kisan järjestämään liikkariin. Ohjelmassa on jo pidetyn musiikkiliikunnan lisäksi palloilua ja kehonhallintaa. Säiden niin salliessa kokeillaan talviurheilulajeista hiihtoa ja luistelua. Ensi syksynä jumista seurannut Janne Jousikun pyörähtää käyntiin jo mies kertoi. kymmenes yhtäjaksoinen toiSara Hokan sunnuntai-ilta mintakausi. Pentosalissa jatkui vielä liikkaNeljävuotias Jasper Ruoho, rin jälkeen. yksi ryhmän kolmesta pojasta, . Kun tämä toistetaan, vauva ehdollistuu sukeltamiseen sen verran vahvasti, että hän on vedessä suurin piirtein heti kun pylly hieman koskettaa altaan reunaa, Väisänen hymyilee. Vauvan sukelluttamisessa hyödynnetään luontaista sukellusrefleksiä
Aika usein olemme bändin tiin armollisimmaksi kuvata kanssa soittaneet valmiin eloelokuva yksi tarina kerrallaan kuvan päälle, mutta nyt se teheikä tarinaa lennosta vaihtaen. tiin palapelinä. Lavastusta, puvustusta ja kuvauspaikkoja mietittiin tarkkaan, ja joissakin kohteissa päädyttiin esimerkiksi ?liian uusia. Luulen vähän, . Kanki kivessä?. vaikka ne ovatkin suuritöisempiä kuin sarjat. Kahilainen arvelee, että elokuvan todellisen menestyksen näkee vasta muutaman vuoden kuluttua. Kahilainen ja Silvennoinen rauhoittelevat faneja; tarkoituksena ei ole ollut työstää viimeistä Kummeli-elokuvaa. . ovia vaihtamaan oikeanlaisiksi. Lisäksi pelattiin erilaisilla värimäärityksillä, ja jälkikäteen tietokoneella siivottiin kuvasta pois tienvarsien nykyaikaisia muovitolppia ynnä muita. . Kyllähän mekin silloin 1994 kesäkiertueen jälkeen ajattelimme, että pitäisikö antaa tämän vain olla. Tässä on kuitenkin seurattu sitä fiilistä, mikä ryhmällä on ollut ja tehty elokuvia . Olikohan se nyt viides jäähyväiskiertue, joka Dannyl- lakin hiljattain oli. Kuudesta eri tarinasta raakattiin osa pois, valittiin niiden järjestys ja sitten kirjoitimme sen normaalin 10?12 versiota, kertaa Timo Kahilainen. Urkukorjaaja Arvo Hakalan tarinasta tekijät olivat ehtineet jo kaavailla omaa pitkää elokuvaansa, osin siksi että jälkeen pudottiin aika puhki sänkyyn, Kahilainen myöntää. Elokuva kuvattiin Pirkanmaalla, osin Kangasalla. Toki tässä aina tehdään sikäli viimeistä leffaa, että seuraavasta ei ole mitään tietoa, Kahilainen sanoo. Silvennoinen sanoo työnimen paitsi nostattaneen motivaatiota rankkoina kuvauspäivinä myös olevan parodiallinen viittaus moniin nykypäivän ilmiöihin. . Koska isoimpien roolien dille rokkiriffejä ja Kahilainen Hela, Silvennoinen ja Kahilaihahmotteli elokuvan muuta nen olivat eri hahmoina mukamusiikkimaailmaa. na jokaisessa tarinassa, todet. Pitäähän miehen 20 vuoden välein episodielokuva tehdä, Kahilainen kuvaa naurahtaen koomikkoryhmän tuntemuksia. Vielä kerran pojat? Roomalaisittain nimetty Kummeli V kertoo kyseessä olevan viides Kummeli-elokuva. Työnimenä sillä olivat kuitenkin Kummeli . Viiden tähden klassikoiksi nostetut voivat painua unholaan, kriitikoiden yhden tähden sylkykupit saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä ja muuttua kulttielokuvaksi. . Sai siinä Hessu vähän aikaa harjoitella rumpujen soittoa ja minä myös kitaraa. Nyt ?panomies Hakala. Kuva: Malla Hukkanen. ?Pitäähän miehen 20 vuoden välein episodielokuva tehdä? Kummeli V: Kauhua, komediaa, ajankuvaa, musiikkia ja zirkoniumia Kummeli V on Heikki Silvennoisen, Timo Kahilaisen, Heikki Helan, Heikki Vihisen ja Aleksi Mäkelän yhteistyön hedelmä, jota kypsyteltiin pitkään piilossa suurelta yleisöltä. Pian nähtävillä olevaan muotoonsa tuota hedelmää alettiin muovata pari vuotta sitten, mutta vuosien varrella yhteistyötä Mäkelän kanssa ehdittiin viritellä jo pitkällekin. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Rikollisneron mieli luomisprosessissa. Jouni (Timo Kahilainen) visioi, miten kyläkauppa ryöstetään. Kaverit puolestaan ihmettelevät, mikä on amishi... 34 kyliltä Keskiviikko 5.2.2014 . Viimeistä päivää ja Kummeli . Ajankuvan luominen on aina haaste. Vielä kerran pojat. ja tällä kertaa osapuolten aikataulut sopivat yhteen. Vaikka käsikirjoitusta tehtiin uudella tavalla ja ohjaajaksi pestattiin uusi mies, Kummeli V syntyi muuten leffanteon perusrungon mukaisesti. . Emme me semmoisia miettineet. Kertaalleen valmiiksi saatu käsikirjoitus ei kuitenkaan koskaan edennyt tuotantoon asti, ja yhteistyö jäi Mäkelän bussikuskin rooliin Kummeli Kultakuume -elokuvassa. Nyt käsikirjoitusryhmästä muodostettiin kolmen hengen ryhmä, johon kuuluivat Kahilainen, Vihinen ja Silvennoinen, ja heti projektin alkuvaiheissa Kummeli-ryhmä kiikaroi jälleen Mäkelän suuntaan . komediasta, yhden tarinan 1960-luvun tunnelman saavuttamisen eteen nähtiin paljon vaivaa. Halusimme tehdä sen sellaisella pieteetillä, että sitä vähän ihmeteltiinkin. ?David?s on fire!? Se oli kuitenkin meille tärkeää, Neljän elokuvan kuvaaminen Kahilainen kertoo. yhden elokuvan aikana oli vaaSilvennoinen hioi leffan bäntivaa. Siihen vaikuttaa paitsi millainen se aikakausi on oikeasti ollut myös se, millaista ihmiset ajattelevat sen olleen. Mielikuvillahan siinä pelataan, Kahilainen pohtii. Musiikkimiehille oli totta kai tärkeää, että elokuvan musiikki toimii ja soittokohtaukset ovat mahdollisimman aitoja. Oman vaikeuskertoimensa musiikkikohtauksiin toi se, että kosketinsoittaja Kahilainen veivasi elokuvassa kitaraa ja blueskitaristi Silvennoinen esitti rumputaiteilija Monkki Mähöstä. . Kyllä joka päivä kuvausten että ohjaaja Mäkelä ei olisi itse käyttänyt niin paljon musiikkia elokuvassa, Silvennoinen arvioi. Niin komea ääni kuin entisellä Catwalk-jäsenellä Heikki Vihisellä onkin, sai hän elokuvan Cobra-bändin vokalistina lauluäänensä Jarkko Aholalta. Ahola kuuluu esimerkiksi leffan kappaleessa ?David?s on fire?, joka elokuvassa sai inspiraationsa tosielämän tapahtumista. Kuulumisen lisäksi valkoVille Myllyrinne esittää ohjaajaa, joka työstää elokuvaa ?Excalibur kankaalla myös näkyy iso joukIV . Aika on se kovin kriitikko, Kahilainen näkee. Klassikot jäävät elämään. Sen Kummeli-ryhmä, jos kuka, tietää. shl jani oksanen Kummeli V Viides Kummeli-elokuva Ohjaus Aleksi Mäkelä Käsikirjoitus Timo Kahilainen, Heikki Silvennoinen ja Heikki Vihinen Pääosissa Heikki Hela, Timo Kahilainen, Heikki Silvennoinen ja Heikki Vihinen Mukana myös muun muassa Aake Kalliala, Kari Hietalahti, Jussi Vatanen, Iina Kuustonen, Jukka Rasila, Heikki Kinnunen, Tom Pöysti, Ville Myllyrinne, Kai Lehtinen ja Seela Sella Tuotanto Nummela Filmi Oy ja Porkkana Ryhmä Oy. sai kuitenkin luvan tyytyä yhteiseen elokuvaan Monkki Mähösen, Erkki Sysimetsän, John Excaliburin ja Jounin kanssa. . Kuva: Malla Hukkanen. ko vierailevia tähtiä. niin urkujen valmistus kuin korjauskin on ollut kotikylällä Kangasalla tuttua puuhaa. Vaikka kyse on ?vain
Kummeli V -elokuvaa voi sanoa leffabongarin unelmaksi; sen verran paljon elokuvallisia viittauksia se sisältää. Edellä mainitutkin olivat vain ilmeisimpiä omaan mieleeni juolahtaneita viitteitä. Itse tykkään elää siinä hetkessä ja olla silmät ja korvat avoinna ehdotuksille, Mäkelä kuvailee. . Näin puhdasta komediaa en ole ennen tehnyt, vaikka huumoria on tehty aikaisemminkin, sanoo ohjaaja Aleksi Mäkelä. Uusi Kummeli-elokuva erottuu kieltämättä ohjaajan ansioluettelossa, jolta löytyvät esimerkiksi Häjyt, Pahat pojat ja Vares. Välillä pitää tehdä jotain erilaista. Siinä olisi löydettävä tuotteen kannalta paras vaihtoehto. Samalla yhdisteltiin sellaista heinälato-suomifilmiä ja lännenelokuvaa?, hän perustelee. van ensi-ilta jännittää. . Kotimaisia elokuvia pyörii nykyisin teattereissa paljon enemmän kuin takavuosina, joten mikään itsestäänselvyys tavoitteen saavuttaminen ei ole. . auringonlaskun ratsastajat, Heikki käsikirjoitti ja minä ohjasin. kertova osuus on elokuvan hauskinta antia. Kuva: Malla Hukkanen. väksymisestä sellaisena kuin ovat on juuri tämän porukan lausumana vetoava. Elokuviin liittyy aina paljon henkistä ja taloudellista painetta, hän myöntää. Hän uskoo Kummeli V:n menestyksen kannalta olevan ratkaisevaa, miten dvd-levyiltä ja internetistä Kummelinsa ammentanut nuori sukupolvi innostuu Kummelista elokuvateatterissa. Silloin tutustuin niihin muihinkin veijareihin. . Ihania naisia rannalla, ynnä muita elokuviin liitettävissä olevia kuvakulmia ja repliikkejä. Toisaalta sen on oppinut, että kun elokuva on valmis, niin ei sille enää mitään mahda. Lisäjännityksen aihetta ohjaajalle antaa se, että kyseessä on hänen uuden tuotantoyhtiönsä ensimmäinen tuotos ? ja samalla viimeinen elokuvaKokenuttakin projekti ainakin muutamaan voi jännittää vuoteen. Mäkelän mukaan tekijät tavoittelevat edellisten elokuvien katsojamääriä, eli noin 200 000 katsojaa. hän elää?. shl jani oksanen ?Olihan se aikamoinen eläintarha? Virkistävää vaihtelua: Uuden Kummeli-elokuvan ohjanneen Aleksi Mäkelän suosikki on panomiehen tarina . Kummelin jälkeen Mäkelä on kokenut elokuva- Mäkelä on keskittymässä pamies, mutta silti uuden eloku- riksi vuodeksi tv-sarjatöihin. nittelisi, vasta kuvauspaikalla se tuotos kuitenkin valmistuu. Niinpä suunta voi vaihtua, vaikka yhteisesti olisikin asiat tarkasti suunniteltu. Vaikka miten asioita suun- Elokuvan eri tarinoista kertomus naisiinmenevästä urkukorjaajasta oli ohjaaja Aleksi Mäkelän oma suosikki. Huumori meillä oli hyvin samanlaista, Mäkelä hymähtää. Hän toi kuvauksiin kuva-, ääni- ja valo-osaamista luottokuvaajansa ja teknisen ryhmän myötä pääkaupunkiseudulta, kun taas tuotanto- ja lavastuspuoli hoidettiin pirkanmaalaisvoimin. Ohjaajan kokemuksen voisi arvioida olleen suureksi hyödyksi, kun yhden elokuvan sisälle rakennettiin neljä . Tässä tultiin tuomaan jotain uutta valmiiseen Kummeli-brändiin. Pelkkä virkistävän poikkeuksen hakeminen ei kuitenkaan saanut Mäkelää hyppäämään Kummeli V:n ohjaajan pallille. . Tämä on hyvin erilainen tapaus kuin aikaisemmat elokuvani. Vihisen, Timo Kahilaisen ja Heikki Silvennoisen . ?Siinä sai käyttää perinteisempää kerrontaa, mitä olen harvemmin tehnyt. Pehmeänpuoleisen päätöksen ohessa elokuva tuo muutenkin perinteisiin Kummeli-kuvioihin lisää syvyyttä, jopa herkkyyttä. Vastapunnuksena on aiempaa näkyvämpi toiminnallisuus, jota sci-fi-osiossa on ollut toteuttamassa Iron Sky -elokuvassakin olleita tekijöitä. Onhan elokuvassa toistuvasti sitä piereskelyä, virtsaamista ja kovaa kiroamista. Lisäksi oli aika raskasta, kun yhden elokuvan sisälle tehtiin neljä eri genreä. Suomi-elokuva vaihtui sci-fiin yhdessä yössä, ja joka päivä tuli uusia hahmoja, joista ei välillä ollut mitään hajua. Ei se jännitys siitä mihinkään lähde, jos on kerran ollut ramppikuumetta. Pikkupoikien tavoin käyttäytyvät aikamiespojat huvittavat ja hellyttävät samaan aikaan. Heidän vastuksesta toiseen kompasteleva tarinansa nivoutuu yhteen kolmen muun kertomuksen kanssa. ja kokonaan oma osansa on elo- kuvan tarina, jossa kyläkaupan ryöstöön haetaan ideoita tunnetuista toimintaelokuvista. Juuri tuo pikkukylän maalaispoikien ?prätkäjengistä. Ohjaaja Aleksi Mäkelän ja Kummelin yhteistyössä haettu elokuvallisuus näyttää jo tämän puolesta toteutuneen. Käsikirjoittaja-näyttelijä Timo Kahilaisen mukaan osa heitoista on tarkoituksellisia, jotkut tahattomia, mutta yhtä kaikki löydettävää riittää . Yksi niistä kertoo onnellisessa suhteessa olevien Tomin ja Stinan elämän ajautumisesta pimeille kauhun raiteille, kun Tomi pyytää vanhan bändikaverinsa Monkki Mähösen remonttihommiin vaimon perintöhu- vilalle. Ei tehty perinteistä ?Aleksi Mäkelä -elokuvaa. elokuvaa. Mäkelä kuitenkin muistuttaa, että myös Kummeli-väki on kokenutta leffantekijäporukkaa; joukko on tehnyt elokuvia suunnilleen yhtä kauan kuin Mäkeläkin, mutta harvakseltaan. Kokemus olikin kuvauksissa valttia. . luona, kaikki oli vielä alkutekijöissään. Koossa oli vain kasa tarinoita, joita Kahilaisen mukaan vietiin eteenpäin niin sanotulla leirinuotiomenetelmällä: tarinoita kerrottiin eteenpäin suullisesti ja syvennettiin ennen kynään tarttumista. Siitä tilkkutäkistä se lähti. . 1980-luvun lopun Chevy Chase -elokuvan nimeä ja uuden Kummeli-elokuvan erästä repliikkiä lainaten: ?Kummeli . Toinen kertoo lopulta varsin koskettavan tarinan uskomattomasta naistenmiehestä, maata kiertävästä urkukorjaajasta Arvo Hakalasta, jonka edesottamuksia seuraa Kohuposti-lehden toimittaja Erkki ?Likasanko. Episodimaisuus tuonee elokuvalle vielä ensinäkemän jälkeen lisää antoisia katsontakertoja. Lopun sanoma kaikkien hy- ?Here?s Monkki!. Kummeli V:ssä voi nähdä paljon elokuvallisia viittauksia. Bändi nimeltä Cobra. vaan Kummeli-elokuvaa, jonka ohjaa Aleksi Mäkelä. Tämä oli erilainen myös siksi, että se oli yhteistyöelokuva, jossa monella oli asioihin veto- oikeus. Elokuvallisuutta ja toimintaa Mäkelän toivottiin tuovan projektiin elokuvallisuutta, toimintaakin. . oikeastaan viisi . Toisaalta senkin voi nähdä elokuvallise- na yleisviittauksena kotimaista elokuvaa kohtaan, ja samalla tavalla jatketaan aiempien Kummeli-elokuvien hyväksi havaittua linjausta siitä, että kotimaisessa elokuvassa kuuluu näkyä ainakin yhdet paljaat rinnat. Yhtä lailla filmissä kulkevat rinnakkain 1960- ja 2010luku, ja ainakin lehtimaailmaa koskevilta osiltaan molemmat ajankuvat näyttävät hyvinkin uskottavilta. Uutuus todistaa Kummelin voivan hyvin vielä 2010-luvullakin, ja kiinnostus elokuvaan vaikuttaa ainakin omassa kaveripiirissäni olevan ennakkoon suurta. Vierailevia näyttelijöitäkin oli hirvittävästi, eikä mitään ehditty heidän kanssaan isommin harjoitella. Olihan se aikamoinen eläintarha, mutta piti kyllä homman mielenkiintoisena ja hauskana. Eivät kuvauspaikat silkkaa kaaosta silti olleet, sillä kaikki oli suunniteltu hyvinkin pitkälle valmiiksi. . Yhtä tärkeää on, että Kummeleiden tv-ajan kasvatit ja brändin hengen tuntevat aktivoituvat lähtemään liikkeelle. Kolmas tarina kertoo sci-fi-elokuva Excalibur IV:n kuvauksista, jotka jälkijuhlineen eivät mene aivan suunnitelmien mukaan. Tarinoiden nivoutuminen yhteen ei ole ehkä yhtä saumattoman ällistyttävä kuin Hollywood-spektaakkeleissa, mutta langat saadaan solmittua kyllä yhteen. Näitä myös saatiin. . Kuvaukset vedettiin läpi noin 30 päivässä, joten kaikkien oli onnistuttava aika nopeasti. Sysimetsä. Sydän-Hämeen Lehti 35 Arvio Elokuva täynnä elokuvaa Hyvinkin suora lainaus Syvä joki -elokuvasta. Tähän on laittanut kaksi vuotta elämästään, joten tuleehan siitä vähän orpo olo, jos ketään ei kiinnosta. erityisesti sen johtajasta Jounista . Vuosien varrella on usein puhuttu yhteisestä elokuvasta, ja nyt sattui käymään niin, että kalenterissa oli molemmilla osapuolilla sopivasti tyhjää, hän taustoittaa. Kun Mäkelä käväisi ensi kertaa Kangasalla käsikirjoittajien . Keskiviikko 5.2.2014 . Sitä ei edes tarvitse miettiä, millaisia arvosteluja me saamme. shl jani oksanen. Teimme vuonna 1993 Vihisen Heikin kanssa elokuvan Esa ja Vesa
Ihminen löytyy joko kivijalkakonttorista tai puhelimen tai verkon ulottuvista. Ahonen muistuttaa, että 1990-luvulla uskoteltiin vakavasti käteisen rahan poistuvan käytöstä. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Toimitusjohtaja Pirkko Ahonen uskoo, että suomalaiset haluavat säilyttää moni-ilmeisen pankkisektorin. Päivänselvää on, että vastaanottajat eivät olisi onnistuneet säästöpankkien konttoreiden haltuunotossa koetulla tavalla, jos asiakaspinnasta olisi viety tutut asiakaspalvelijat, Pirkko Ahonen miettii. Hänen mukaansa kannattaisi kunnioittaa vaikeassa hetkessä vastuulliseen työhönsä sitoutuneita ammattilaisia ja osoittaa kiitos esimerkiksi yhteisöllisesti. Säästöpankkien paikallisuus toteutuu maakunnalli suudessa. ny tyytyväisiä asiakkaita. Pirkko Ahonen vetoaa historiaan ja muistuttaa, että jokainen aika tarvitsee omat halkopinojen päiden parsijansa. Toimiala synnyttää uusia ammatteja Hiljan kansakunta ällisteli pirkko ahonen pitkää luetteloa, joka listasi Aika ei ollut valmis finanssitavaratalolle Pirkko Ahonen muistuttaa, että suuri yleisö reagoi myös taannoisiin Sampo Pankin aikeisiin rakentaa Suomeen finanssitavaratalo. Säästöpankkisektorin uudelleen järjesteleminen vei Ahosen Sampo Pankin leipiin. . Niin kauan kuin pankit pitävät kiinni luotettavuudestaan, suuri yleisö noteeraa toimialan tärkeäksi instituutioksi, Pirkko Ahonen sanoo. Hän viittaa tutkimuksiin, joissa kuluttajat nostavat kerta toisensa jälkeen luottamuksen pankkisektorin tärkeimmäksi ominaisuudeksi. . Toki tietotekniikka kehittyy ja tuo uusia mahdollisuuksia, mutta asiantuntijuus ja palveluherkkyys säilyvät ihmisillä. . Säästöpankkien paikallisuus toteutuu maakunnallisuudessa, Pirkko Ahonen tarkentaa. Hän huomauttaa, että säästöpankkileirissä on itsenäisiä toimijoita, jotka saattavat profiloitua liikepankkityyppisiksi vaihtoehdoiksi. Matti Pulkkinen. Vahvan vision turvin yritettiin ohjata kansalaisten käyttäytymistä. Kahden viime vuosikymmenen tapahtumat todistavat, että ihmisten arvoja ei voi ylhäältä määrätä ja että asiakkaat eivät suostu hyväksymään vain isoja toimijoita. Ahosen mukaan indikaatio osoittaa, että pienet paikalliset pankit ovat raivanneet varsin paljon elintilaa. Säästöpankkilaiset estivät kaaoksen Kun Suomen Säästöpankki oli jaettu kilpailijoille, vastaanottajarahalaitosten johtajat marssivat konttoreihin ja osoittivat, kuka on isäntä talossa. . Puheet olivat varmasti tarkoitushakuisia, hän suomii. . OP-Pohjola käyttää voimakkaasti ohjausta. Toimien kohteena olisi voinut olla yhtä hyvin KOP eli Kansallis-Osake-Pankki, Ahonen sanoo. Musta torstai Suomalaiset pysähtyivät lokakuisena torstaina vuonna 1993, kun Suomen Pankki otti Suomen Säästöpankin haltuunsa ja pilkkoi sen terveet osat eri paikkakunnilla kilpailijoille. Eilen tiistaina 50 vuotta täyttänyt Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen työskenteli myrskyn riehuessa Kalajokilaaksoon levittäytyneen Keski-Pohjanmaan Säästöpankin pääkonttorissa Ylivieskassa. Pankkisektoria rajusti riepotelleissa tapahtumissa toimialalta hävisi merkittävästi työpaikkoja, eivätkä rahalaitokset olleet pitkään aikaan suosittuja työnantajia. Pirkko Ahonen kertoo, että hän työvuosiltaan nuorena pankkilaisena jaksoi uskoa alan nousuun ja kukoistukseen. Säästöpankkilainen on vakuuttunut siitä, että 1990-luvun pankkikriisin täyttä totuutta ei ole käsitelty julkisuudessa. . Pitkät urat tehneet pankkitoimihenkilöt kokivat, että he ovat täysin tollukoita, Pirkko Ahonen kuvailee monessa toimipaikassa vallinnutta tunnelmaa. Hänen mukaansa säästöpankkilaiset jaksoivat turbulenssissa, koska suuri osa asiakkaista reagoi kannustaen ja tuoden pieniä muistamisia. . En usko vielä tänäkään päivänä, että kolikot ja setelit tyystin häviävät. Säästöpankkilainen tunnistaa signaaleja, joiden mukaan nuoret viihtyvät työssä rahalaitoksissa. . Kannanotoilla myös perusteltiin vahvan säästöpankkisektorin pyyhkäisemistä kartalta, Ahonen uskoo. Hän on vakuuttunut siitäkin, että venäläinen ruletti kohdistui lopulta Suomen Säästöpankin hävittämiseen. . Kärkeä ei kolkuttele esimerkiksi palveluiden hinta. Säästöpankeista tulee maakunnallisia Paikallisuus on ollut kautta vuosikymmenten juuri säästöpankkiketjun valttikortti. Ikaalisten ja Luopioisten säästöpankeista syntyneen Aito Säästöpankin toimitusjohtaja näkee ryhmän tulevaisuuden fuusioissa. . Viime vuodet hän on luotsannut voimakkaasti kehittyvää pankkia, joka toimii yhdeksän kunnan alueella. Toimitusjohtaja Pirkko Ahonen: Taannoinen säästöpankin pilkkominen oli tarkoitushakuinen Asiakkaat eivät suostu vain isoihin Vahvan säästöpankkisektorin silpominen kilpailijoille 1990-luvun pankkikriisissä odottaa vielä loppukirjoitusta. Näin uskoo pirkanmaalaisen Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen, joka toimi mustaksi torstaiksi nimettynä lokakuisena päivänä vuonna 1993 Keski-Pohjanmaan Säästöpankissa Ylivieskassa. . Yhtä hyvin toimien kohteena olisi voinut olla KOP eli Kansallis-Osake-Pankki. Pirkko Ahonen on vakuuttunut siitä, että kansalaiset oppivat paljonkin yhden toimijan laudalta lyömisestä sekä tämän joutumisesta vieraan pankin asiakkaaksi. . 36 Keskiviikko 5.2.2014 kyliltä . Uskon, että pakon tuntuisesta maailmasta ei loppujen lopuksi syn- lähitulevaisuudessa häviäviä ammatteja. Pirkko Ahonen on vakuuttunut siitä, että ihmistyö säilyy muodossa tai toisessa pankkisektorilla. . Senkin aika vielä koittaa. Ahonen muistaa hyvin, miten asiantuntijat vakuuttivat jokaisessa uutislähetyksessä, että Suomeen jää vain kaksi pankkileiriä. . Kuten tutkimukset osoittavat, nuoret hakeutuvat toimialoille, joissa on hyvin etenemismahdollisuuksia. Luottamus pitää instituutiona . Aito Säästöpankin veturi eli Suomen taloushistorian rankimman kriisin 1990-luvulla Keski-Pohjanmaalla. Sen finanssitavaratalosuunnitelma ei saanut tarpeeksi tuulta siipiensä alle, joten odotukset eivät täyttyneet. Tuolloin aika ei ollut kypsä palvelut yhden sateenvarjon alle tuovalle toimijalle, hän miettii. Pankkisektori on seurannut tarkasti OP-Pohjola-ryhmän levittäytymistä sekä paisumista.
Etenkin medioita aihe tuntuu kiinnostavan. . Kun asia oli kirjattu lakiin, suhtautui vakuutusyhtiökin ideaan entistä suopeammin. Keskiviikko 5.2.2014 . Se ihmetyttää senkin vuoksi, että Soukkiolla on tähän konekin valmiiksi Ari Järvisen hiekoitushiekat ovat toistaiseksi säästyneet varastossa. kehitettynä. Eläkepäiville vetäytyneeltä Valkamalta menetelmästä tulee edelleen kyselyjä. Tietääkseni ei ole sattunut vakavia loukkaantumisia. Otsikoissa komeiltiin muun muassa sadan tonnin talojen, mummonmökkien ja kaivopussien ansiosta. Kiinnostusta . Toivari syötti ehdotuksensa kunnanrakennusmestari Asko Valkamalle, joka peräänantamattomalla tavallaan nujersi ideaa kampittaneen byrokratian ja osittainen hiekoitus otettiin koeluontoisesti käyttöön. . ehkä vähän positiivista hilpeyttäkin . mom, voimaantulo 1.11.2005). herättivät myös potkukelkkailijoille jätetyt hiekoittamattomat kaistat kevyen liikenteen väylillä. Ajatus kelkkakaistoista syntyi Ari Toivarin ideasammossa, joka on suoltanut roppakaupalla mainioita ajatuksia maaseututaajaman elävöittämiseksi. (Laki kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta 3 §, 5. Erilainen hiekoitustyyli ei tyssännyt siihenkään, että auraus- ja hiekoitusurakka meni kilpailutuksessa Destialle ja paikalliset yrittäjät hoitavat omia osuuksiaan kunnan väylistä Destian aliurakoitsijoina ainakin seuraavat viisi vuotta. Sen sijaan kuluva talvi ei ole ollut kelkkailijan kulta-aikaa. Joulukuun alun lyhyttä pakkasjaksoa lukuun ottamatta auraus- ja hiekoituskalusto on saanut lojua tallissa. Joskus kuulee moitteita siitä, että hiekan levitys ei ole mennyt aivan nappiin, vaan sitä on karannut myös kelkkailijoiden puolelle. Nyt miehellä on käytössä paikallisen Soukkio Oy:n räätälöimä laite, jolla homma sujuu. . Hiekoitan kaikki kirkonkylän kevyen liikenteen väylät niin, että toinen puolisko jätetään ilman hiekkaa. Rautajärvellä toimin samalla tavalla, Järvinen selvittää. Osittaista hiekoitusta tehdään myös Aitoon taajamassa, mutta siellä työn hoitaa toinen urakoija. Tapaa esitettiin kuntalaisadressilla jokunen vuosi sitten myös Pälkäneen kuntakeskukseen Onkkaalaan, mutta tekninen lautakunta otti ehdotukseen kielteisen kannan. Kelkkakaistat ovat lisänneet potkureiden käyttöä selvästi. Niillä kulkevat kätevästi niin senioreiden kauppakassit kuin koululaisten reput ja urheiluvälineetkin. Ari Järvinen uskoo, että tämäkin talvi ehtii vielä muuttamaan tapansa. Jarmo Salonen Ote lakitekstistä Kunta voi päättää, jos liikenteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa, että määrätty katu tai kadun osa pidetään talvella kunnossa vain osittain taikka että määrätyllä kadulla tai kadun osalla ei torjuta liukkautta, jotta sitä voidaan käyttää kelkalla kulkemiseen. Tietääkseni vain muutamassa muussa kunnassa, joista yksi on muistaakseni Kerimäki, on otettu tapa käyttöön. Aloitin lumityöt vuonna 1996, enkä muista yhtään näin lumetonta alkutalvea. Hiljattainkin minua haastateltiin Ylläksen hiihtokeskuksessa ilmestyvään Kuukkeli-lehteen, kertoo Valkama ja esittelee lehteä. Lehtijutusta ilmenee, että toimittaja on innostunut asiasta, mutta sikäläisen ELY-keskuksen edustaja tyrmää idean vastuukysymyksiin vedoten. . Hiekkasäiliö on jaettu leveyssuunnassa kahtia ja pystyn hytistä nappia painamalla sulkemaan jommankumman puoliskon. Väylän toisen puolen liukkaudestahan varoitetaan näkyvästi liikennemerkein ja asukkaat ovat jo tottuneet käytäntöön. . Liukkauden torjumatta jättämisestä on ilmoitettava. Tämä tuntuu erikoiselta, kun takana on kolme peräkkäistä hyvinkin lumista talvea, myös auraushommia tekevä Järvinen kummastelee. Keskimäärin aurauskertoja kertyy vähintään kymmenen talvea kohti. Sydän-Hämeen Lehti 37 kyliltä Mitä kuuluu potkukelkkakaistoille? Luopioinen Luopioisten kunta ansaitsi viimeisten elinvuosiensa aikana valtakunnallista julkisuutta useistakin ennakkoluulottomista innovaatioistaan. Näin saan haluamani puolen väylästä jäämään hiekatta, hän kehuu laitettaan. Järvinen kummastelee, miksi maaseututaajamat eivät ole laajemmin ottaneet osittaista hiekoitusta käyttöön, vaikka laki antaa siihen tienpitäjälle mahdollisuuden. . Alkuun sitä tehtiin kokeiluna, mutta pian laki muuttui ja osittainen hiekoitus tuli mahdolliseksi ilman erityislupia. Kelkkoja näkee viikonloppuisin myös kyläbaarien edustoilla. Kun sitten asiaa koskeva laki tuli sopivasti uudistusvaiheeseen, onnistuimme ujuttamaan uuteen lakitekstiin maininnan siitä, että osa kulkuväylästä voidaan kunnan päätöksellä jättää hiekoittamatta, Valkama muistelee. . Tammikuu on lopussa ja aurauspäiviä on kertynyt tähän mennessä yksi ainoa. Teetimme selvyyden vuoksi oikein Toivarin Arin suunnittelemat liikennemerkitkin, joilla osittaisesta liukkauden torjunnasta tiedotetaan kevytväylien päissä. Järvinen hiekoittaa osittain Urakoitsija Ari Järvinen on vastannut Luopioisten kirkonkylän kevytväylien osittaisesta hiekoituksesta vuodesta 2003 alkaen, eli alusta asti. . Lumettomilla ja jäättömillä teillä ei kelkkakaan kulje. . Ei ole viitsinyt lukea, mitä laissa sanotaan, Valkama toteaa. Lumettomana talvena kelkka ei luista Luopioisissa kuitenkin potkutellaan tyytyväisinä. Hiekattomilla tien osilla liukuvat taaperoikäisten pulkatkin paremmin. Ari Järvisen hoidossa on kevyen liikenteen baanaa Luopioisissa seitsemän kilometriä ja Rautajärvellä pari kilometriä. Hän ei ole kuullut, että hiekasta vapailla kaistoilla olisi sattunut vakavia kaatumisia. . Yleensä syynä on lumiaura, joka tuppaa lumen lisäksi siirtelemään myös hiekanmuruja. Niihin kelkka saattaa töksähdellä, Järvinen harmittelee. Soukkio kehitti koneen Kelkkakaistat ideoinut Ari Toivari suunnitteli niille myös liikennemerkit. Puolet väylästä jää kelkkailukelpoiseksi varta vasten suunnitellulla levittimellä. Alkuvuosina Järvinen viritteli traktorikäyttöiseen hiekoittimeensa käsipelissä säädettävän ohjainlevyn, jonka avulla osittainen hiekoitus sujui kömpelösti, eikä työn tulos ollut aina riittävän hyvä
Niinpä hän varasi ajan lääkäriin. Anna ja Juha tutkittiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lapsettomuusklinikalla. Jos nainen on alle 35-vuotias, vajaa puolet pareista tarvitsee vain yhden munasolukeräyksen saadakseen lapsen. Kunnallisella puolella hoitoja annettiin kolme, mutta yksikään alkioista ei alkanut kehittyä sikiöksi Annan kohdussa. Oli aika siirtyä yksityiselle puolelle. Tuntui, että istuimme aina vain kotona. Minulla oli kiire ja annoin numeron, koska sillä tavalla pääsin lähtemään nopeammin, Anna naurahtaa. Anna ei koskaan ajatellut, että Juha oikeasti soittaisi hänelle. Hän muistaa kuinka tumma, vihreäsilmäinen mies lähestyi häntä, kun hän oli eteisessä pukemassa takkia ylleen. . Kun lähdin kavereiden kanssa ulos, halusin ajatella kaikkea muuta kuin sitä asiaa, Anna sanoo. Vanhainkodilla tuolloin työskennellyt Anna salasi asian työpaikallaankin. . Ajattelin, että hyvää joulua nyt taas sitten, Juha sanoo. . En halunnut, että ajatus lapsettomuudesta olisi ollut aina läsnä. Juha kysyi, voisiko hän saada puhelinnumeroni. Se oli absurdia, sillä jo työni puolesta uskon vertaistukeen ja vaikeista asioista ääneen puhumiseen. Siitä huolimatta totuin työvuorojen siirtämiseen mitä kummallisimmilla syillä. En osannut määritellä tarkemmin, mikä se jokin oli, mutta se oli jotakin niin mielenkiintoista, että minun oli pakko saada tutustua häneen paremmin. Annalla oli kiire kotiin. Nautin kyllä tauosta, jolloin ylimääräiset hormoniannokset eivät kiristäneet pinnaa ja saaneet tunteita pintaan. Käsillä oleva alkio oli viimeinen toivomme, viimeinen oljenkortemme, kuten lääkäri meille totesi, Juha muistelee kuusi vuotta myöhemmin. Anna pystyy yhä elävästi palauttamaan mieleensä hetken, jolloin hän teki raskaustestin. Jouluun oli vain muutama päivä aikaa, ja hän ajatteli, että positiivinen raskaustesti olisi paras joululahja mitä hän koskaan tulisi saamaan. Raskaustestin tulos oli negatiivinen. . Syy lapsettomuuteen selvisi nopeasti: Annan munasolut olivat heikkolaatuisia, ovulaatio ei tapahtunut niin kuin olisi pitänyt, ja lisäksi hänellä todettiin endometrioosia ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymää. Mutta koska he olivat nuoria, lääkärin mukaan lapsen saaminen olisi kuitenkin mah- Syksyllä syntyneen Ilmin ristiäisissä koko perhe, eli Eevi, äiti Anna, isä Juha ja Oiva. Eevi ja rakas pikkusisko Ilmi. dollista. Hoito alkoi kevyesti hormonitableteilla. Jos olisin tiennyt, mitä kaikkea meillä olisi edessä, olisin ryhtynyt lastenhankintaan aikaisemmin. Vaikka toisaalta turha näitä asioita on alkaa jossittelemaan. Syy selvisi nopeasti Yleensä lapsettomuustutkimuksiin suositellaan tulemaan, kun raskaaksi tuloa on yritetty tuloksetta vuoden verran. Mäkelät olivat yrittäneet lasta vasta kahdeksan kuukautta, mutta Annan intuitio sanoi, että normaalikeinoin he eivät tulisi lasta saamaan. Hormonihoidoista seurasi myös pahoinvointia ja väsymistä, minkä syitä jouduin selittelemään. Halusin vapauttaa Juhan Tuloksettomien inseminaatiohoitojen jälkeen siirryttiin koeputkihedelmöitykseen. Siinä munarakkuloiden kasvua edistetään ihon alle pistoksina annettavan hormonin avulla. Sen jälkeen munasolut otetaan talteen ja hedelmöitetään pestyillä siittiöillä. Se oli raskaustesti, jota oli edeltänyt Väestöliiton lääkärin sanat viimeisestä oljenkorresta. Edellinen koeputkihedelmöitys ei ollut johtanut raskauteen, ja edessä olisi viimeinen hoito. . Tosin silloin kun olin kaikkein epätoivoisimmillani minulle tuli olo, että haluan vapauttaa Juhan tästä kaikesta. Juha pudistelee päätään. Testi oli sinetöinyt sen. Mielenkiintoinen tyttö Oli vuosi 1997, kun Anna ja Juha kohtasivat toisensa ensi kerran yhteisen tuttavansa kotibileissä. Ihme kyllä, emme riidelleet paljoa hoitojen aikana. Lapsiasia oli kuitenkin koko ajan alitajunnassa. Hänelle ei tullut mieleenkään jättää Annaa. . Elimme hoidosta toiseen. Elämä kaventui lapsenhankinnan ympärille. Näistä kehittyneistä alkioista yksi tai kaksi siirretään kohtuun. Nopeasti molemmille valkeni, että toisessa oli potentiaalia pidempiaikaiseen suhteeseen. Parin vuoden seurustelun jälkeen mentiin kihloihin. Anna alkoi puhua lapsihaaveestaan melko pian, mutta Juhalla ajatukseen tottumiseen meni kauemmin. . En osaa selittää mistä oloni johtui, mutta tiesin sen samalla tavalla intuitiivisesti kuin alun perin senkin, ettemme saisi lasta ilman ulkopuolista apua. Niinpä Anna teki toisen testin. Oloni oli erilainen kuin aikaisempien negatiivisten testien kohdalla. Epäonnistumisen tunne ei tuntunut niin vahvana. En halunnut lasta kenen tahansa kanssa, vaan rakastamani naisen kanssa. Kun ne eivät auttaneet, siirryttiin inseminaatiohoitoon, jossa liikkuvat siittiöt erotetaan erityisellä pesumenetelmällä siemennesteestä ja ruiskutetaan kohtuonteloon munasolun irtoamisen aikana. Näitä hoitoja tehtiin yksi per kuukausi, puolen vuoden ajan. . Väestöliiton puolella tehtäisiin kaksi koeputkihedelmöitystä, ja jos ne eivät saisi Annaa raskaaksi, olisi aika miettiä muita keinoja. Hoitojen henkisestä ja fyysisestä raskaudesta huolimatta kummallekaan ei tullut koskaan mieleen luopua toivosta ja jättää hoitoja kesken. . En osaa sanoa, mikä siinä asiassa pisti vastaan. Sen sijaan minä tunsin ja tiesin, että testi ei tällä kertaa pitänyt paikkaansa. Tunsin. Aiemmat harrastukseni musiikki ja biljardinpeluu jäivät, Juha kuvailee. Sen sijaan inseminaatiohoitojakson jälkeinen pakollinen monen kuukauden tauko oli hyvää aikaa. Ja kolmannen. Se ei vaan voinut olla totta, Anna huokaisee ja jää tuijottamaan olohuoneen lattialla lojuvaa kimaltelevin paljetein koristeltua pientä kenkää. Juha muistaa katselleensa Annaa ja miettineensä, kuinka syvissä vesissä vaimo mahtoi sillä hetkellä päänsä sisällä ajelehtia. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lapsettomuushoidot: Juha ja Anna Mäkelä yrittivät lasta yli neljä vuotta. Vaikeuksien vuoksi Juha päätti luovuttaa sukusolujaan saman asian kanssa kamppaileville. Viimeinen mahdollisuus Kangasala Se oli viimeinen oljenkorsi. Siitä eivät mahdollisuudet enää paranisi. Siitä huolimatta Juha ja Anna Mäkelän lapsettomuudesta eivät tienneet muut kuin Annan äiti ja paras ystävä Kirsi sekä Juhan paras ystävä Tommi. . Ihmisen, kenen kanssa olen ollut puolet elämästäni. Vuosien taistelu vei voimia Tämä ei voi olla totta. Se oli ajatus, joka kuusi vuotta sitten toistui Annan päässä hänen katsoessaan raskaustestiä, joka näytti negatiivista tulosta. Jos raskaus ei nyt alkaisi, kannattaisi pariskunnan ryhtyä pohtimaan lahjoitetun sukusolun käyttöä tai adoptiota. Viimeisestä koeputkihedelmöityksestä oli saatu talteen kaksi hyvälaatuista alkiota. Niistä toinen oli jo käytetty ? tuloksetta. . En voinut uskoa, että se oli totta. Anna ja Juha valitsivat yksityisen puolen hoitopaikoista Väestöliiton lapsettomuusklinikan, koska se oli halvin. Ei tullut oloa, että heitetään nyt Juhan kanssa läpyt, että jee, asia hoidettu. Anna oli tuolloin 17-vuotias, Juha kolme vuotta vanhempi. Juha istuskeli kaverinsa kanssa juttelemassa sohvalla, mutta tarkkaili samalla punertavatukkaista, mielenkiintoisen oloista nuorta naista. . Tuntui, että lapsettomuus olisi tuntunut kahta kauheammalta, jos kaikki tutut olisivat tienneet siitä. Käytiin torilla ja uimassa, keskityttiin parisuhteeseen ja elämän parhaisiin, kevyisiin ja onnellisiin puoliin. . Me emme koskaan tulisi saamaan yhteistä lasta. Molempiin piirtyi selvä, raskauteen viittaava viiva. Vaikka Anna tiesi aivan varmasti olevansa raskaana, olo oli epätodellinen, eikä Anna hyppinyt onnesta kattoon. . Lapsi ei ollut itseisarvo. Mutta Juha soitti. Siitä alkoi pitkä seurusteluaika, jona istuskeltiin toreilla, syötiin jäätelöä, käytiin uimassa ja käveltiin kaupungilla. Toisaalta kuitenkin elin jo tulevassa, odotin koeputkihedelmöitystä kuin kuuta nousevaa, koska vain silloin saattaisin tulla raskaaksi, Anna sanoo. Nykyään lapsettomuus on paljon tapetilla, eikä se ole enää sellainen tabu kuin mitä se joskus on ollut. 38 Keskiviikko 5.2.2014 kyliltä . Tai emme ainakaan lasta, joka olisi meidän lihaamme ja vertamme. Juha ja Anna Mäkelä olivat yrittäneet yli neljä vuotta, kun lääkäri totesi viimeisen alkionsiirron olevan edessä. Koeputkihedelmöityksiä oli kokeiltu jo niin monta kertaa, että tilastollinen todennäköisyys tulla raskaaksi oli äärimmäisen pieni. Lisäksi hoidot alkoivat olla haitaksi Annan terveydelle. Muistan ajatelleeni, että tuossa tytössä on jotakin, josta haluan saada selvän. Se ei ollut epätoivoa, kun ajattelin, että raskaustestin tulos ei voinut olla totta
Hänellä on vaalea, polkkamallinen tukka, ja isänsä vihreät silmät. Keskiviikko 5.2.2014 . Pikemminkin minulla on tuntosarvet koko ajan korostetun koholla. Tarkkailen, millaisia ihmisiä edessäni on, mitä he haluavat, ja varsinkin mitä he eivät halua. shl Krista Kaitasuo Isä on se, joka opettaa oikean ja väärän Hieman Eevin syntymän jälkeen, päätti Juha Mäkelä kantaa kortensa kekoon lapsettomuudesta kärsivien pariskuntien auttamisessa. Hän soitti tamperelaiseen hedelmöitysklinikka Ovumiaan saadakseen enemmän tietoa sukusolujen luovuttamisen käytännöstä. . Ovumiassa todella tiedettiin, millaisista asioista lahjoittamista pohtivat miehet haluavat saada selvän. Eniten Mäkelää mietityttivät sukusolujen lahjoittamisen eettiset puolet. Yksi tuttava heitti Juhalle, että eikö hänellä ole tarpeeksi mieskuntoa saattaa minua raskaaksi. Mäkelät muistuttavat, ettei toisten lapsettomuuden syytä voi koskaan tietää. . Hän oli kyllä tietoinen, että hedelmöityshoitolain mukaan yhden luovuttajan sukusoluja voidaan käyttää viiden naisen hoitoon, ja ettei luovuttajalla ole oikeuksia eikä velvollisuuksia syntyvän lapsen vanhemmuuteen. Itse asiassa se olikin yksi suurimmista syistä, miksi halusin luovuttaa sukusoluja. Lapset ovat aina ihmeellisiä ja arvokkaita, jokainen omana itsenään. . Toinen puoli, se suurempi puoli, syntyy kasvatuksesta, läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta. . hän tiesi, että lahjoitettujen sukusolujen avulla syntyneillä lapsilla on täysi-ikäisinä oikeus saada tietää lahjoittajan henkilöllisyys. . Sitä en kuitenkaan osaa tässä vaiheessa sanoa, mi- ten reagoisin, jos joku tulisi kysymään, haluaisinko tavata biologisen lapseni. On epäreilua ja tunnetyhmää ruveta tuputtamaan toisille omia halujaan ja arvomaailmojaan, Juha toteaa. Eritoten Ilmiä Anna on esitellyt vieraille ihmisille hyvin varovaisesti. . Yhtäkkiä meillä oli kaksi pientä lasta, joiden kanssa elimme melkoisessa arjen myllerryksessä. Viime syyskuussa puolestaan syntyi Ilmi, tyttö, joka ei tee itsestään suurta numeroa. Hän istuu äitinsä sylissä vakava ilme kasvoillaan, näyttää painavan mieleensä jokaisen ympärillään tapahtuvan asian. Vaikka Eevi syntyi suurella työllä ja vaivalla, eivät Mäkelät pidä tyttöä muita lapsiaan suurempana aarteena. . Siksi raskauden jälkeinen ehkäisyvalistuskin jätettiin Mäkelöiden kohdalla väliin. Anna ja Juha hyväksyivät tilanteen täysin. Lapsettomia ihmisiä kohdatessani en todellakaan ole sillä meiningillä, että hengittelepäs tästä nyt tätä ihanaa vauvanhajua, jotta saadaan sinullekin vauvakuume. Mää kuulin mistä te puhuitte, Eevi toteaa kesken leikkien. Hänellä olisi oikeus saada tietää, onko hänen sukusoluillaan tehdyistä hoidoista syntynyt lasta. Hän ei kuitenkaan ole ainakaan vielä päättänyt ottaa asiasta selvää. Eevi ei ole meille mikään ?Ihmetyttö?, ihminen ylitse muiden, Anna toteaa. Sanotaan, että ihminen jalos- tuu ja alkaa arvostaa elämäänsä enemmän käytyään läpi vaikeita asioita. Tarmokas tyttö on sosiaalinen, mutta kaipaa tarhapäivän jälkeen omaa aikaa. Ranskanbulldoggi Urho seuraa leikkejä sivusta, ja yrittää tuon tuosta varastaa pikkuruisia pet shop -leluja Eevin käsistä. . Suurin asia, jonka Anna kertoo pitkän prosessin aikana oppineensa, on kuitenkin se, ettei hän tyrkytä äitiyden auvoa jokaiselle vastaantulijalle. . Muistan, ettei minun tarvinnut kysyä juuri yhtäkään mieltäni askarruttavaa kysymystä, kun niihin kaikkiin oli jo vastattu. Ja voihan olla, että hän saa tietää sen muutenkin . Hänen huultensa yläpuolelle piirtyvät hassunkuriset valkoiset viikset.. Siinä koliikkisen lapsen kanssa elellessä mietittiin, että tätäkö me lähes viisi vuotta odotimme, Juha nauraa. Eevin piti jäädä Mäkelöiden ainoaksi lapseksi. Toista jalkaa koristaa vaaleanpunainen prinsessakenkä, jonka toinen pari on unohtunut olohuoneeseen. Kauan odotettu ja yritetty lapsi, terve lapsi, joka on vanhempiensa sanojen mukaan aktiivinen, kiltti ja rauhallinen. Arki saapui nopeasti perhee- seen. Sen näkee sitten, Mäkelä sanoo ja kutsuu Eeviä syömään. On makaronilaatikkopäivä, ja tunnin kuluttua alkavat Eevin tanssitreenit. Lääkärin mukaan toinen raskaus olisi epätodennäköinen. Oman lapsettomuustaisteluni aikana jouduin tottumaan ihmisiin, jotka tunkivat vauvojaan syliini ?vauvakuumeen herättämiseksi?. Oiva oli todellinen yllärivauva, sanan varsinaisessa mer- kityksessä. Kun tämä laki tuli voimaan, lahjoittajien määrä väheni. Juha Mäkelä tietää, että jonain päivänä hänen ovensa takana saattaa seistä henkilö, joka ilmoittaa olevansa hänen biologinen lapsensa. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhemmuudesta vain toinen puoli on biologiaa. Jos tällainen tilanne tulee eteen, olen valmis uuteen lahjoitukseen. ja varsinkin sen . Ja toisaalta, eiväthän kaikki edes halua lapsia. Mäkelään nimittäin ollaan yhteydessä, jos hänen sukusoluistaan syntyneelle lapselle halutaan sisarus. . Sydän-Hämeen Lehti 39 kyliltä Kolmenpäivän ikäinen Eevi isänsä Juha Mäkelän sylissä. tietenkin iloa, mutta vuosien odottelu ja taistelu oli vienyt voimia, ja tunteet olivat kiinnittyneet pitkään hoitoprosessiin. Silti Anna ei pelännyt esimerkiksi keskenmenoa, jota suurin osa lapsettomuudesta kärsineistä pelkää lopulta raskaaksi tultuaan. Ihanaa vauvanhajua Viisivuotias Eevi pulisee itsekseen huoneessaan. Isä on se, joka ohjaa lasta ajamaan pyörällä ja opettaa sen, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Juha Mäkelä elää päivän kerrallaan. Te puhuitte siitä, kun lääkäri auttoi äitiä saamaan mut, Eevi toteaa ja ryhtyy esittelemään lääkärilaukkua, jonka sisällä on pieni stetoskooppi ja laastarirasia. Eevi syntyi elokuussa vuonna 2008. Eevi kärsi ensimmäisen puoli vuotta koliikista, mikä oli vanhemmille haastavaa aikaa. . Yksi lapsi riittäisi heille hyvin. Kun Eevi oli viisikuinen, Anna huomasi olevansa raskaana. . Senkin . Mäkelöillä isä on se, joka vie tytön kerran viikossa tanssimaan. Eevi kurottaa pöydältä maitolasin, juo pitkään. Tai sitten he utelivat tuon tuosta, miksei meillä jo ollut lasta, vaikka olimme olleet niin kauan yhdessä
Olisin halunnut lapsena ratsastaa ja olla hevosten kanssa tekemisissä. Hevonen käyttäytyy erilailla omassa pilttuussaan tai maneesissa. Sen myötä KauRat pystyy järjestämään lapsille ja nuorille kerhoja, joita vetää hevos- ja ratsastusalan ammattilainen. Itselleni ratsastaminen rentoutumista onkin mitä parhain rentoutuKaukkalan Ratsastajien halli- misen keino. Katso lisää Kaukkalan Ratsastuksen jäsen Kati Laatikainen on huomannut, että suurilla tajista ja hevoskerhoista: http:// talleilla ratsastusharrastaminen www.luopioistenratsastuskespainottuu ratsastukseen hevos- kus.com/ taitojen opettelemisen jäädessä shl Krista Kaitasuo vähäisiksi.. Se lisää itsetuntoa. Seuratukea riittää myös harrastusstipendeihin, jotka kevään mittaan jaetaan sellaisten perheiden lapsille, joilla ei muuten olisi mahdollista ratsastusharrastukseen. Tuen saajista päättää Pälkäneen kunta. Seura suunnittelee myös uutta perheliikuntamuotoa, ratsastusmaastoa. Ratsastustuntien aikana hevosen käytöksestä ei ehdi oppia kaikkea. Taluttajina toimivat vapaaehtoiset, hevosten kanssa puuhailemaan tottuneet ratsastajat. Anni käy tallilla monta kertaa viikossa. Kun hevonen rentoutuu Kun suurin osa irtokarvoista on harjattu pyörösukalla irti Vesorillasta, tarttuu Anni piikkisukaan, joka parantaa hevosen verenkiertoa. Seuran hallituksen jäsen Anne Ahosen mukaan seuran tärkein tehtävä on lasten ja nuorten ratsastusharrastuksen tukeminen ja vaaliminen. KauRat ry sai viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea. kuin taiteilija, joka on juuri saamassa kiinni jostakin elämää suuremmasta ideasta. . On myös hauska katsella hevosten elämää ja vertailla sitä mielessään ihmisten elämään, Ahonen sanoo. Ahonen piti erityisesti siitä tallikerhosta, jolloin yövyttiin maneesituvassa. . Aikaisempaa kokemusta hevosista tai ratsastuksesta vaadita. Olen niin iloinen että se on juuri mi- nun hoitoheppani. Anni ratsastaa kerran viikossa. Sen lisäksi hän käy tallilla torstaiiltaisin hoitohevosillassa ja joka toisen viikon lauantaina järjestettävissä talli- ja heppakerhoissa. Annin äidin Virpi Pennasen mukaan talli on Annin toinen koti . Esimerkiksi tallikerhossa pääsee tekemään tallipuuhia, ja siinä samalla voi seurailla hevosten olemista. Ratsastamisessa sekin on hauskaa, että lapset voivat olla joissakin asioissa vanhempiaan pidemmällä ja täten neuvoa vanhempiaan. ja hänen itsensäkin, sillä Annin esimerkkiä seuraten hän alkoi ratsastaa nelisen vuotta sitten. . Ratsastaessa on pakko keskittyä hetkeen. Sitä todella unohtaa kaiken Täyttä muun. Vesorilla näyttää tuijottelevan jonnekin kaukaisuuteen . Rentoutuneen ja jännittyneen hevosen erottaa siitä, että rentoutuneen hevosen kaula on pitkä ja pää matalalla. Meillä kävi todella paljon pieniä ratsastajia. Nykymaailmassa ei ole liikaa asioita, joihin vanhemmat ja lapset voivat molemmat ottaa osaa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Hevoskerhoissa opiskellaan hevosen mieltä Uusi ratsastusseura: Keväällä 2013 perustettu ratsastusseura Kaukkalan Ratsastajat ry kannustaa aikuisia ja lapsia harrastamaan yhdessä Luopioinen Luopioisten ratsastuskeskuksen hevonen, Vesorilla nimeltään, nautiskelee pilttuussaan pyörösukan hellivän hierovista liikkeistä turkillaan. Joillakin lapsilla oli isovanhemmatkin mukana, Ahonen kertoo. Luopioisten ratsastuskeskuksen omistaja ja masterratsastuksenopettaja Marissa Henttisen mukaan liian harva harrastus on sellainen, jossa koko perhe voi olla mukana. . Ratsastusmaastoon hevosen selkään pääsevät sekä lapset että vanhemmat. Sitä täytyy olla samaan aikaan tietoisena hevosesta, muista ratsastajista, itsestään hevosen selässä ja ratsastuksen opettajan ohjeista. 40 Keskiviikko 5.2.2014 kyliltä . Se on tosi rauhallinen. Veljeni oli kuitenkin todella allerginen, joten jouduin KauRatin hevoskerhoissa panostetaan hevosen hoitoon. Bettina Ahonen ja Vipikkä. valitsemaan muita harrastuksia, Pennanen kertoo. Sporttikorttia ja maastoratsastusta Hoitohevosillat ja muut kerhot ratsastuskeskuksella järjestää keväällä 2013 perustettu ratsastusseura Kaukkalan Ratsastajat ry (KauRat). Jännittynyt hevonen sen sijaan pitää päätä ylhäällä, sen nenänsieraimet ovat suuret ja korvat pystyssä, Anni selittää. Tällaisten tietojen omaksuminen onkin yksi syy sille, miksei Anni tyydy pelkkään ratsastamiseen, vaan ottaa osaa jokaiseen Kaukkalan Ratsastajien järjestämään hevoskerhoon. . Tunnin päätteeksi hevoset hoidetaan porukalla siitä huolimatta, vaikka jonkun hevonen jatkaisi vielä seuraavalle tunnille. Laatikainen kehuu ratsastusharrastusta myös hyvänä tietoisuustaitojen opettelemisen paikkana. . Silmät lurpsuvat eikä suomenhevostamman karvakaan näytä värähtävän. Hoitohevostaan harjaava 8-vuotias Anni Pennanen on sitä mieltä, että Vesorilla on koko tallin kiltein ja pitkämielisin hevonen. . Oli hauska nähdä, mitä tallilla tehdään iltaisin ja aamuisin. Jos kävisin vain ratsastamassa, en tietäisi niistä jutuista mitään. Aivan innoissaan Ahonen on pian alkavasta hoitohevosillasta, jonka aiheena on näyttelykäyttäytyminen. Näyttelytietouden ja hevosen esittämisen treenaaminen huipentuu keväällä järjestettäviin leikkimielisiin näyttelyihin, johon kurssilaiset saavat kutsua haluamiaan vieraita. . Paikan päälle tultiin usein koko perheen kera. On tärkeää toimia hevosten kanssa eri tilanteissa, jotta niiden tunnetiloja oppii tulkitsemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Itse tykkään puuhailla hevosten kanssa myös ratsastustuntien ulkopuolella, Laatikainen sanoo. Luopioisten ratsastuskeskuksessa tunneille tullaan reilusti ennen varsinaisen tunnin alkamista, jotta hevosen ehtii laittamaan kuntoon. Näitä kerhoja seura tarjosi viime syksynä myös eka- ja tokaluokkalaisille sporttikorttikampanjassa. . Hoitohevosilloissa olen oppinut kengittämistä, klippaamista ja hevosten häntien letittämistä. Samoilla linjoilla on myös 11-vuotias Bettina Ahonen, joka käy tallilla jopa neljänä päivänä viikossa.
Äidin Karjalaan liittyvien tarinoiden keskuudessa Martti Kortemaakin vietti lapsuutensa. . Roskiin nuo olisivat joutuneet, jollen se olisi ollut minä jolle ne päätyivät. Kun mietin piirakkateoksia, jos jonkinlaista muuta karja- jalaisuus lienee voittaneen hämuistin äkkiä kirjan kuvat, jois- laisuuteen, toiseen maailman- mäläisyyden taistelussa tämän sa huivipäinen nainen leipoo sotaan ja nykypäivään liittyvää miehen sielusta. karjalanpiirakoita. Onpa hän käyttänyt com. En tiedä oliko sattumaa vai johdatusta, että minulta oli päässyt viimeisestä paistoerästä lipsahtamaan yksi karjalanpiirakka yli laidan. Martti oppi muistamaan lähes jokai- jaan Kortemaan kotigalleriasta Kortemaa kun ei ole niitä kaikKangasalan keskustasta löytyy kein hiljaisimpia miehiä. Keskiviikko 5.2.2014 . Joka tapauksessa sinne se oli jäänyt tekeytymään uunin perälle. Sieltä se muumioitunut karjalanpiirakka sitten seuraavalla kerralla naisvoimin minulle kiikutettiin nähtäväksi, Kortemaa kertaa tapahtumien kulkua. Yllätykset jatkuivat, kun Kortemaan eteen tuotiin seuraavalla kerralla kuivunut perunapiirakka. . En koskaan kyllästynyt äidin tarinoihin. Mielelläni minä juttelen -teos. Jotakin kuitenkin. Pikkuhiljaa piirakat kuitenkin alkoivat jutella Kortemaan alitajunnalle. Sen siSe on helppo uskoa. Hänen positiivi?Vasta kun tunnet juuresi, tun- suutensakin on säilynyt entiselnet itsesi.? lään, Kortemaa toteaa. Lause on Martti Kortemaan Kortemaan suvun naiset ovat elämän motto, jonka kautta todellisia tarinankertojia. Sanon aina kävijöille, että palata takaisin rakentamaan se samaan aikaan varaisivat ainakin puolitoista uudelleen. Satukirjoja tutummaksi Kortuntia aikaa esittelyyn, sillä suu temaalle tuli lapsena Karjalasta rimmalla osalla teoksistani on kertova Karjala muistojen maa Kotigalleriassa tarina. Sydän-Hämeen Lehti 41 kyliltä Taiteilijan pääkoppa loi taidetta muumioituneista piirakoista Arjen luovuus: Martti Kortemaan teosten juuret ovat Karjalassa Kangasala Oli siinä varmasti ystävillä ihmettelemistä, kun he vierailusta toiseen näkivät kuivuneet piirakat Martti Kortemaan olohuoneen hyllyllä. Gallerian Kortemaa kuvailee. teema on Nostalgiaa, sotaa, rauhaa ja rakkautta. Karjalassa Martti onkin käyvielä tässä vaiheessa tiennyt, mitä niistä tekisin. Karsen kuvan. . Karjalanpiirakka ja perunapiirakka ehtivät oleilla keväästä jouluun Kortemaan kotona Hervannassa, ennen kuin taiteilija keksi mitä niille piti tehdä. Puolitoista vuotta sitten Kortemaa liittyi Kivennavan ahjärveläisten kyläyhdistykseen, ja ryhtyi paistamaan karjalanpiirakoita yhdistyksen tilaisuuksissa Ahjärveläisten talolla Kangasalla. . Eräiden onkin tarvittu. Olotila alkoi varpaiden päästä ja jatkui päähän. Muistan yhä elävästi tarinat Kannilanjoen tukinuitosta ja siltatansseista, joita äiti kuvaili hyvin rehevästi ja aistivoimaisesti. Tunsin täydellisen täyttymyksen tunteen. Karjalaiset ihmiset voivat tunnustuspalkinnon mestarillisista lumiveistostöistään itkeä ja nauraa samaan aikaan. sekä kädentaidoista kertovista muista taiteellisista Karjalasta on kotoisin sanonta luomuksista ?Ilo pintaan vaik syän märkä esitteli vuonna 2011 MTV3:n kymppiuutisten loppukenis.. Se oli yhdistelmä fyysistä kihelmöintiä ja liikuttumista, Martti Kortemaan kotigalleriassa on esillä 105 teosta. Siihen joissakin teoksissaan myös avoinna sopimuksen mukaan. hän liitti pikkuhiljaa kaikenlais- Karjalasta löytämiään hylsyjä, shl Krista Kaitasuo ta Karjalaan ja Kivennapaan kranaatin sirpaleita, piikkilanliittyvää materiaalia, kuten palan pellavakangasta, vyönsoljen sekä piirakkapulikan. Martti Kortemaa Karjalaisuus merkitsee Kortemaalle paljon. Tosin en Martti Kortemaa ja piirakkataulut. hän on oppinut hahmottamaan itseään, elämäänsä ja läheistensä elämää. Kortemaan äiti on Karjalan evakkoja, kotoisin Muolaasta Ala-Kuusaan Torkkelien kylästä. Sitä hän pienen pojan sotataidetta töistä ja niiden materiaaleista käsillään selaili sen verran tiu- Piirakkateokset päätyivät lopul- kaiken minkä tiedän. haan, että hän sielunsa silmin ta Ahjärveläisten taloon. Ajattelin, että tässä täytyy nyt olla manan majoille menneet ahjärveläiset piirakantekijät muistuttamassa meitä evakkojen jälkeläisiä karjalaisesta piirakkaperinteestä, Kortemaa hymyilee. Jo seuraavassa hetkessä Kortemaa oli livauttanut piirakat taskuihinsa. . Äidillä on parempi muisti Paluu juurille kuin minulla. Mieleen putkahteli monia karjalaisuuteen liittyviä ajatuksia, jotka lopulta jalostuivat ideoiksi lopullisista taideteoksista. Sellaista iloitsemisen taitoa kaestettä, lusikan varsia ja reKarjalankannaksella varmasti pun irtohihnan paloja. Taideteosten Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijat ry:n jäsen materiaalin lisäksi se edustaa mielentilaa. sai vuonna tamperelaisen Auno ja Mauri Riutun säätiön . Se kuvaa hyvin tuntemieni vennyksessä lumesta tekemäänsä panssarivaunua karjalaisten ihmisten mielenlaatua. nyt säännöllisesti sukulaisten kanssa vuoden 1995 jälkeen. Mielenkiintoisia ja jännittäviäkin reissuja on kertynyt parisenkymmentä.. Vaikea on ku- töiden materiaalina on lähes vitella, miten nykyinen mate- 200 vuotta vanhoja Kangasalan riaan kiintynyt sukupolvi sel- kirkon kattopaanuja. Kotigalleriassa kävijää kohtaa viäisi siitä, että koti tuhotaan toistamiseen, ja aina vain pitää todellinen elämys. Itkua ja naurua . Kotigalleria Ainontiellä on via vaatekaapin hyllyjä. Ne kuvat taidetta. Kortemaan taidetta näkee koKortemaan päämateriaalit sitten uhrasin toiseen teokseen. Teosten taustana Kortemaa ovat keramiikka, puu ja piik- tisivulta www.marttikortemaa. käytti 1960-luvulta peräisin ole- kilanka. Niitä tarinoita olen kertonut myös omille lapsilleni, jotka ovat myös hyvin kiinnostuneita karjalaisista sukujuuristaan. Kun Kortemaa 1990-luvulla matkusti ensi kertaa Karjalaan, hänestä tuntui kuin hän olisi tullut kotiin. . Torkkel) asuu Rekola-kodissa, mutta hänen mielensä on täysin läsnä tässä päivässä. . Tätä nykyä 97-vuotias Sylvi Kortemaa (os
Mihin suuntaan kylää halutaan kehittää . Rautajärven tulevaisuutta mietittiin viime torstaina Rautahovissa pidetyssä kyläillassa, johon osallistui nelisenkymmentä suunnittelijaa. Yhteisen aivoriihen tuloksista syntyy Rautajärven kylän kyläsuunnitelma, joka samalla toimii kylän markkinointiesitteenä ja kannanottona kuntaan. Kirjaan ylös nämä kaikki illassa esille tulleet asiat. Tämä on ulkoilmahommaa, mutta 15 asteen pakkasessa ei kovin monia luistimia kerralla teroiteta, koska sormet jäätyvät, Salminen toteaa. Luistinten teroittamiseen tarvitaan oikeat välineet ja taito. Taitavissa käsissä yksi luistinpari ei kauan viivy. . Lunta ei kuulunut vieläkään, mutta tulihan edes jäätä! . Eivät ilkeä an hyväksi. uudet asukkaat olla osallistu Maija Nieminen-Pessi matta, kun kylällä seuraavan Talkoopäivä uusille asukkaille Kyläasiamies Marja Vehnämaa kehotti antamaan nuorisotilojen kunnostuksen käyttäjille itselleen. . Heikkouksia taas ovat esimerkiksi senioritalon puuttuminen ja syrjäinen sijainti. Mahdollisuuksina nähtiin yhteisöllisyys, tonttimaan riittävyys ja paluumuuttajat. Koulun sulkeminen, väen väheneminen ja kuntaliitokset koettiin uhkina. Viiden vuoden päästä kylällä unelmoitiin olevan uusia taloja, kaksinkertaistunut asukasmäärä, toimiva internet ja valmis kyläkaava. koopäivä. Toinen suksiasiakasryhmä ovat pohjoiseen lomailemaan lähtijät, mutta kaiken kaikkiaan suksikauppa on ollut hiljaista. Suojukset säästävät luistinta Satunnaiselle luistelijalle riittää, että luistimet teroitetaan kerran talvessa, mutta useita kertoja viikossa käytössä olevat luistimet kannattaa teroittaa kahdesti tai kolmesti kauden aikana edellyttäen, että niitä on hoidettu ja säilytetty oikein. Muussa tapauksessa teroitustarve lisääntyy. Jari Salminen muistuttaa, että uudet luistimet pitää muistaa teroittaa. . Sellaiset tilat, mitkä nuoret ovat saaneet itse laittaa, ovat onnistuneet tosi hyvin. Niitä ei ole rikottu. Tämän jälkeen kokoonnumme pienemmällä porukalla ja päätämme, mitkä asiat tulevat valmiiseen esitteeseen, Vehnämaa kuvasi työn edistymistä. Omatoimisuus elää kylällä Kyläasiamies jakoi illan osallistujat neljään ryhmään, jotka vuorollaan miettivät ja kirjasivat Rautajärven niin parhaita asioita kuin vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksiakin. Luistimia on kysytty kovasti, ja sellaiset retkiluistimetkin myytiin kaikki loppuun, jotka ovat pari vuotta lojuneet varastossa, Salminen nauraa. Hän huomauttaa, että tekojää pidentää luistelukautta syksystä mutta ei juurikaan keväästä. Paljon muuta talviurheilua ei koko alkutalven aikana voinutkaan harrastaa, joten jäällä on pysytty tiiviisti, Jari Salminen kertoo. Hänelle on kiikutettu luistimia tasaiseen tahtiin, mutta tammikuun lopulla teroituskauteen syntyi uusi piikki, kun luistinradat ja retkiluistelupaikat vihdoin voitiin ottaa käyttöön. Nämä kolme ja tässä tärkeysjärjestyksessä ovat ne asiat, mitä Rautajärven vaki- ja vapaa-ajanasukkaat haluavat kylällään tulevina vuosina kehittää. Kolmen kärjen takana hajaääniä saivat muiden muassa kylätalkkari, kulttuuripolku ja ekokylä. Muuten kassissa toisiaan vasten hankaavat terät tylsyttävät toisensa ennätysajassa. shl Ulla Siren Kyläläiset pohtivat aivoriihessä Rautajärven tulevaisuutta Kyläläistä kuullaan: Urheiluhalli, nuorisotila ja iltatori ykköstoiveita Rautajärvi Rautahovista urheiluhalli, nuorisotila koulun luistelukentän viereen, iltatori. Kehitettävät hankkeet valikoituivat kyläläisten ja mökkiläisten kirjaamien ehdotusten pohjalta. Muutama veto, viimeistely käsipelillä ja sitten onkin valmista. Listalle pääsivät muiden muassa myös hyvä yhteishenki, talkoot ja vapaa pukeutuminen. Kylän vahvuuksina mainittiin hyvät ihmiset, omatoimisuus ja monet toimivat yhdistykset. Se on hieno ter- kerran talkoillaan jonkin asivetulotoivotus. Kotikonstein ei kannata yrittää, ellei omista molempia, sillä amatöörin yrityksissä luistimet menevät helposti pilalle. Jäästä tuli latujen korvike Teroituskausi alkoi Pälkäneen Urheilussa ja Kalastuksessa keskellä syksyn vesisateita, kiitos Haanloukkaan tekojään. . Tekojään ansiosta luistelukausi on ollut hyvä. Yhdessä työpisteessä unelmoitiin siitä, millainen kylä on viiden vuoden päästä ja toisessa pohdittiin, mitä ideoita voisi työstää kylällä toiminnaksi saakka. Rautajärven parhaiksi asioiksi mainittiin kaikki kylän tärkeät palvelut Itäkeskuksesta kouluun, ryhmikseen ja matonpesupaikkaan. Suoraan tehtaan jäljiltä olevilla luistimilla ei tee mitään, vaan jäälle pitää lähteä teroituksen kautta jäälle, hän sanoo. Yksinkertainen mutta tärkeä neuvo luistinten huoltajalta niiden käyttäjille on: käyttäkää terissä suojuksia. Katos kaukalon päällä pidentäisi kautta keväällä ja vähentäisi talvella lumen auraustarvetta, Salminen arvelee. Suksipuolella kysyntä on Jari Salminen on saanut tänä talvena viettää paljon aikaa liikkeensä takapihalla luistinten teroituspuuhassa. vastaavasti ollut harvanlaista. Joku viisas on silti laitattanut suksensa kuntoon ollakseen valmiina heti, kun jonnekin aukeaa latu. Näitä asioita pohdittiin antoi hyvän vinkin. . 42 Keskiviikko 5.2.2014 kyliltä . Työ etenee illan vetäneen Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaan johdolla. . Aurinko sulattaa jo kevättalvella jäätä niin tehokkaasti päältä päin, ettei pohjasta tulevat kylmä riitä. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Talviulkoilu: Kun suksi ei kulje, luistinten teroittajalla riittää työtä Kipinää teriin Pälkäne Kipinäsuihku lentää kuin pienestä ilotulitteesta, kun Jari Salminen surauttaa teroituskoneella luistimen terää Pälkäneen Urheilun ja Kalastuksen takapihalla. Jos vanhemmat ovat olleet maalaamassa ja tekemässä, niin silloin ei ole niinkään onnistuttu. Uusien asukkaidenkin vastaanottamiseen Vehnämaa Mitkä ovat Rautajärven kylän vahvuuksia ja heikkouksia . Kone tekee terään ohuen uran, jota ei paljaalla silmällä helposti edes erota. Lahjoittakaa heille tal- Rautahovissa pidetyssä kyläillassa.
Bachia, Vivaldia, Händeliä, von Paradisia ja Bullia kuultiin kahdella Stradivarin mallin mukaan rakennetulla soittimella ja urkusäestyksellä. Sen jälkeen Matti Huomo siirtyi pianon äärelle ja Vuoristo soitti Toivo Kuulan Sanattoman laulun ja Armas Järnefeltin Berceusen viululla numero kolme. Viulunrakentajamestarit puolestaan tekevät soittimia, joiden ääni kulkee suoraan selkäytimeen. Luopioisten seurakuntakeskuksen sunnuntaina täyttäneen konsertin tähtiä eivät olleet viulisti tai häntä säestänyt pianisti, vaan viulut rakentanut Jaakko Mäkelä. Viulisti Simo Vuoristo teki konserttia varten suururakan ja valitsi luopioislaisen mestarin soittimista kuhunkin kappaleeseen parhaiten sopivat soittimet. Kolmonen, täydennetään takapenkistä varmalla äänellä. Viulisti Simo Vuoristo on kysynyt yleisöltä, millä soittimilla he haluaisivat kuulla ylimääräiseksi ohjelmanumeroksi säästetyn Schubertin Ave Marian. Kuulijat olivat otettuja illasta, joka sopi hyvin Luopioisten meininkiin. Tällaistahan tämä on täällä maalaispitäjissä. Guarnerin mallin mukaan tehty soitin poikkeaa sekä ulkonäöltään että soinniltaan konsertin muista soittimista, joiden esikuvana on toiminut Stradivarius. Suomalaissäveltäjien jälkeen kuultiin vielä Fioccon, Desplanesin, Massenetin ja Veracinin teoksia kahdella Stradivari-mallin mukaisella viululla. Soittimet kiinnostivat Joulukuussa 70 vuoden rajapyykin saavuttanut Jaakko Mäkelä tarjosi konsertin päätteeksi kahvit. Kahvijono jäi kuitenkin lyhyeksi, koska yleisö piiritti viulunrakentajan ja illan aikana kuullut soittimet. Mäkelä sai tehdä selkoa viulumalleista, niiden valmistusmenetelmistä ja käytetyistä puuaineksista. . Palkittiin Cremonassa vuonna 1997 parhaasta käsityöstä ja vuonna 2000 parhaasta äänestä. Pariisin vuoden 1999 kilpailussa kakkostila alttoviululla. Voittanut kolmesti Suomen Viulunrakentajien kilpailun. Opettanut viulunrakentajia Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, Espoon työväenmuseossa ja Tampereen ammattioppilaitoksessa.. Tästä tuoreimmasta viulusta ei vielä tiedä millainen siitä tulee. Minä osaan ainoastaan ottaa viulusta ääniä. Kakkonen, huutaa etuosan kuulija. . Keskiviikko 5.2.2014 . Se on ihan eri asia kuin soittaminen, vaa- timaton viulunrakentaja väittää. Poikkeuksellinen viulukonsertti houkutti väkeä myös naapuripitäjistä ja kaupungista. Yleisö pistää taiteilijan suunnitelmat uusiksi, ja hänen pitää virittää kolmosviulu uusiksi, ennen kuin voi aloittaa illan päätösnumeron. Tätä ennen Vuoristo ja häntä urkujen sekä pianon äärellä säestävä Matti Huomo ovat johdatelleet kuulijoita viulumusiikin aikamatkalla 1700-luvulta nykypäivään. Kultakin aikakaudelta on poimittu mukaan hienoimmat helmet. Valtaosassa maata seurakunnalla on pitäjän parhaat tai ainoat konserttitilat ja soittajat. Luopioisten seurakuntakeskuksen sali osoittautui loistavaksi konserttisaliksi, ja Kangasalan johtava kanttori Matti Huomo jäi turhaan pianonsa ja urkunsa taakse. Ensi sunnuntaina kello 16 alkaen Vuoristo ja Huomo esittävät viulumusiikin helmiä Kangasalan kirkossa. shl Tommi Liljedahl Jaakko Mäkelä Joulukuussa 70 vuotta täyttänyt luopioislainen viulunrakentaja. Sijoittunut kahdesti toiseksi maailman arvostetuimmassa viulunrakentajakilpailussa, joka järjestetään Italian Cremonassa kolmen vuoden välein. Se soi hieman pidättyvämmin kuin Stradivarin mallin mukaan rakennetut soittimet. Ero korostuu, kun viulisti suorittaa säkeistöjen välissä nopean soittimenvaihdon. Viulu numero kakkonen muuttaa kauniin klassikon vieläkin sielukkaammaksi. Säveltäjämestarit osasi- Konsertin päätteeksi kukitettiin soittajien lisäksi illan tähti, viulunrakentaja Jaakko Mäkelä. Illan aikana kuultiin viittä Kukkian rannalla syntynyttä viulua. vat tehdä kappaleita, joita ei kuunnella korvilla, vaan sielulla. Soittimetkin pitää tehdä itse, jos mielii järjestää konsertteja. Konsertti korosti myös seurakuntien merkitystä musiikin ja kulttuurin vaalijana. Sydän-Hämeen Lehti 43 kyliltä Konsertti: Jaakko Mäkelän viuluja esitellyt Simo Vuoristo suoritti soittimenvaihdon jopa säkeistöjen välissä Huutoäänestys huipensi viulukonsertin Luopioinen . Soitin kypsyy soittajan käsissä; hän väsyttää materiaalin mieleisekseen, Jaakko Mäkelä perustelee syksyllä valmistuneen viulun sointia, joka on rakentajan mukaan vielä keskeneräinen. Soitin odottaa hyllyssä soittajaa. . Ne on esitetty viidellä erilaisella viululla, jotka ovat saaneet konsertin aikana numerot. Simo Vuoristo aloittaa Ave Marian Guarnerin mallin mukaan tehdyllä numero kolmosella
Messu klo 13 srk-keskuksessa. Perhekirkko klo 11 srktalolla, Repo, Huomo, Lapsikuoro, Isko. Su 16.2 Messu klo 10 Tommolan hautausmaan kappelissa, Repo, Kankaristo, Huomo, Caritas MUU TOIMINTA Pe 7.2. Diakonian kyläkerho klo 12 Lahdenkulman koululla. KUHMALAHDELLA Ke 12.2. perhesähly klo 16.30 Kostian koululla ti 11.2. tyttökerho klo 15 Pälkäneen srk-talolla to 6.2. Perhekerho klo 9.30 Srk-keskus, valokuvaus pe 7.2. 19:27-30. ILOSANOMAILTA Ke 12.2. Koli, Huomo. klo 10 Sanajumalanpalvelus Vehkajärven entisellä koululla. Her nesoppaa, makkaraa, kahvit, arpa jaiset. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. VIP-leirit hiihtolomalla: ma-ke 24.-26.2. klo 18 Seurahuoneella Kahvikupin äärellä keskustelua Marja Hyssyn kanssa tulevan pyhän tekstistä Matt. Uskovien tulee sen tähden antaa Jumalan sanan vaikuttaa. Perhekerho klo 10 Srktalo, valokuvaus Ke 12.2. klo 16 konsertti Kangasalan kirkossa Simo Vuoristo, viulu Matti Huomo, urut/piano Solistin soittimena on kangasalalaisen viulunrakentajan Kalevi Raitian rakentama viulu. Konsertin kestäessä kuullaan esittely soittimesta, sen ominaisuuksista ja "luonteesta". Ohjelma 10 ?. Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna ti - pe klo 10-14 Myllystenpohjantie 2 Ma 10.2. kokkikerho klo 17 Luopioisten srk-keskuksella to 6.2. kokkikerho klo 14.30 Pälkäneen srk-talolla ti 11.2. klo 14 Seurahuoneella Kaukajärven lähetyspiiri vierailee. Mukana Kirsti Kirjavainen. Kastettu: Sampo Eelis Raekunnas, Jasmin Taika-Kukka Saikkonen, Aapo Matti Johannes Salo Kuollut: Viljo Heikki Jokitalo 94 v., Kerttu Saara Aliina Lahti 86 v. Perhekerho klo 10-11.30 Aitoon Pysäkki Vierellä kulkijat klo 13 Tyynelässä Kokkikerho klo 17.00 Srk-keskus Ke 12.12. klo 18.30 Suoraman srk-keskuksessa ?Ylivertainen armo? Hannu Karvonen, Leena Eerola, Jarmo Ojanperä LÄHETYSPIIRI To 13.2. 514,60. Viitala, Kyrönlahti. klo 16 Keidasmessu Suoraman srk-keskuksessa. Kolehdit: Tampereen hiippakunnan kasvatustyölle. KEIDASMESSU Su 9.2. Näin he kestävät toistensa heikkouksia odottaessaan Jumalan korjuuaikaa. PERHEIDEN ULKOILUPÄIVÄ JA HIIHTOKISATLuopioisten urheilu kentällä su 16.2. Laulunopettaja, näyttelijä, Pilistveren nuorten kuoron johtaja Ele Millistfer ja Ulle Millistfer KINKERIT käynnistyy. 44 Keskiviikko 5.2.2014 . tyttökerho klo 15 Pälkäneen srk-talolla Kuollut: Tauno Kalevi Heiskanen 88 v. Kirkonkoto klo 11 Pentosalissa. Kolehdit: 19.1. Yhteisvastuukeräykselle, koti- Kahdenlainen kylvö Jeesus kertoo vertauksen kylväjästä, joka kylvää hyvän siemenen peltoonsa. Mutta myös hänen vastustajansa kylvää siemenensä. Kummankin kylvämä siemen kasvattaa oman satonsa, mutta ihminen ei kykene aina arvioimaan, missä kulkee Jumalan ja pahan valtakunnan raja. 040 712 0560 Seurakunnan kotisivut: www.palkaneenseurakunta.? maisena kohteena saattohoitopalvelujen tehostaminen sekä ulkomaisena kohteena Guatemalassa alkuperäiskansojen parissa tehtävän ihmisoikeustyön tukeminen Kirkkopalvelut ry:n kautta. klo 19 Ilosanoman ilta Kuhmoisissa Toritie 44. www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi HAUTAUSTOIMISTOT Luopioinen, Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Pälkäne, Onkkaalantie 63 Johanna Laukkanen 040-820 3030 (Kahvila Onnenkenkä) Seppo Kouhia 050-512 5554 Jumalanpalvelukset Kangasalla Sunnuntai 9.2.2014 Pyhän aihe: ?Kahdenlainen kylvö? klo 10 Sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. Vasta Jumala tekee oikean erottelun aikojen lopulla. Messu klo 10 Vesto, Mattila YHTEINEN TOIMINTA: To 13.2. ILMOITTAUTUMISET kirkkoherranvirastoon puh. Kristittyjen yhteyden edistämiseen 328 ?, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry ja 26.1. Katastro?työhön 1133,40 ?, SLS ry. SAARNAKAHVILA Ke 5.2. www.kangasalanseurakunta.? Surun kohdatessa HAUTAUSTOIMISTO Murrtoniemi Murtoniemi Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, 36200 Kangasala. Sisäänkäynti parkkialueen puolelta. P. Keidas-ilta Pälkäneen katukappelilla klo 18. Kerhot tytöille ja pojille: to 6.2. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ Jumalanpalvelukset Su 9.2. klo 18 Seurahuoneella Hannu Uusmies opettaa Apostolien teoista. SAARNAKAHVILA Ke 12.2. Aitoosta. klo 16 Suoraman srk-keskuksessa Lepoa ja yhdessäoloa, Sanaa, rukousta ja musiikkia, ehtoollinen. lk, 18?. 15.1.2014 Syvästi kaivaten Lapset Lapsenlapset Lapsenlapsenlapset Siskot perheineen Muut sukulaiset ja ystävät K12 oks a va Jäi muisto niin kaunis ja kallis meille, hyvän sydämen siunaus elon teille. Kädet rakkaat vuoksemme uurastaneet, lepoon hiljaiseen ovat vaipuneet. Sinä ansaitset kiitoksen kauneimman, ikilevon pyhän ja rauhaisan. Rakkaamme on siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ti klo 13 Päiväpiiri Ke klo 18 Rukousilta Pe klo 18 Mix-ilta Kangasala (lähtö Kappelilta klo 17.30) Su klo 16 Hyvän sanoman ilta Lähetystori pe 13-17, la 10-14 Rautajärventie 21. Puh. klo 11 MUISTOJEN LAULUJA, yhteislaulutilaisuus. puuhakerho klo 18 Epaalan koululla to 13.2. lk, 23. VIP 2 pienet eli 1.-3. VIP 1 isot eli 4.6. 9:38-41 . NAISTEN KOHTAUSPAIKKA Ma 10.2. klo 13-16 Sahalahden srk-talossa Naisille ja tytöille (9-99v). Liikuntaan sopiva vaatetus ja sisäkengät. Ti 11.2. Irja Kyllikki Kuparinen 85v., Epaalasta. Diakonian kyläkerho klo 13 Havisevan rukoushuoneella. Ti 11.2. (Kuhmalahti), Uuno Veikko Sulo Immonen 70 v., Pentti Eemil Palttala 69 v., Jukka Mikael Kiviranta 43 v. Ajankohtaista verkossa . Pirkko Liisa Rekolainen 79v., Luopioisista. Kolehdit: 2.2. Kostiakodinkerho klo 14 Ma 10.2. Taimi * 8.3.1928 . Aiheena Arjen kristillisyys Su 9.2. Lapsille pyhäkoulu. VIULUMUSIIKIN HIGHLIGHTS! Su 9.2. klo 18-19.30 Suoraman srk-keskuksen takkahuoneella Marjatta Vuorinen ÄIJÄRAAMIS Ti 11.2. 0400-975277 Su 9.2. askartelukerho klo 17 Aitoon Pysäkillä Muu toiminta To 6.2. Vesto, Huomo, 3-Rippikoulu osallistuu ja kokoontuu klo 11.30 srk-keskuksessa Su 16.2. 377 3200, 377 3680 tai 0400 776 606 Palvelemme myös PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA os. Puhe; Jorma Saukkonen Ti 11.2. ke-to 26.-27.2. Kalle Olavi Salminen 80v., Vahdermetsästä. Kirkonkoto klo 10 Vatialan srk-kodissa. SAHALAHDELLA ISRAELILAISEN TANSSIN PÄIVÄ Su 9.2. klo 11 alkaen. Kaikki hiihtäjät palkitaan. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. To 13.2. Onkkaalantie 71, Pälkäne. Kiitos. 9.2 Hiippakunnan kasvatustyölle. KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rakkaamme Irja Kyllikki KUPARINEN o.s. Kirkonkoto klo 10 kirkonkylän srk-kodissa. To 13.2. Vuolijoella klo 15 Pent tilässä, Niskavuorentie 401. Su 16.2 Äimälä-Ruotsila klo 13 Veijalaisella, Äimäläntie 1025 LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ Jumalanpalvelukset Su 9.2. Torikahvio klo 10-13 srk-talolla diakonian hyväksi.To- rikahvion aikana ART20-taidenäyttely Kenialaisten aidsorpojen hyväksi. Pe 14.2 Rauhanyhdistyksen lähetysseurat klo 19 srk-talolla. Su 16.2 Konsertti klo 18 srktalolla. Tehdään yhdessä srktalolla klo 10-14 Rukouspiiri klo 17.30 srk-talossa. Ti 11.2. klo 18 Seurahuoneella Kahvikupin äärellä keskustelua Hanna Kolin kanssa tulevan pyhän tekstistä Mark
Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin, tosin ajankohta olisi ehkä kesän korvalla ollut otollisempi uusille otoksille. Luontokuvat ovat edelleen tervetulleita, vaikka varsinainen kilpailuaika onkin ohi. Kannattaa siis kulkea herkin katsein ja kamera valmiina keväthangilla ja tulevana kesänä. Eri vuodenajat ovat jokaisen valokuvakokoelman rikkaus, joten jokainen voi osallistua niin halutessaan luontokeskuksen rakentumiseen. Kisaan osallistui 19 valokuvaajaa reilulla 80 kuvalla. Luontokuvakilpailun raatiin kuuluivat kuvataiteilija Marjut Heiniö, biologi Outi Nummi sekä Valokuvakeskus Nykyajan toiminnanjohtaja Irma Putto- nen. Tarjolla on muun muassa hernekeittoa, makkaraa nuotiolla itse paistaen, lettuja ja tunnetusti maanmainioita karjalanpiirakoita. Kulttuuria on myös esillä. Historiallinen evakkolapsiaihetta esittelevä näyttely ?Mihi myö männää . Kuva riittää entiseen tapaan erityi- viimevuotisilta makkaratulilta. Talvirieha sunnuntaina 9.2. Myyn- tikokoelmaan on lahjoittanut teoksiaan 180 taiteilijaa yli 30 maasta. Puuhaa Talvirieha kokoaa perheet jälleen sunnuntaina Äijälään. lapsen evakkotaival. klo 18 Navettakalleriassa, Keskitie 5, Luopioinen. Näyttely on avoinna tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin kello 10?14 ajalla maaliskuun loppuun saakka. Luontokuvakilpailussa etsittiin kuvia muun muassa Laipasta. Liljan Jäämerenkäytävä sai Mobilia-palkinnon kangasala Kenialaisen Asumbin kaupungin lapsia. Vuoden 2014 tieliikennehistorian Mobilia-palkinto on myönnetty teokselle Jääme- Torikahvion taidekauppa tukee AIDS-orpoja Pälkäne Seurakuntatalolla myydään keskiviikkona 12.2. ennen tulevaa sunnuntaita ei lumi olisi riittänyt talvisiin rientoihin ja pulkkamäkeen. Sunnuntaina 9.2. kello 12? 16 vietettävästä talviriehasta on tullut perheiden suosikkitapahtuma. Uutuutena on Tapahtumaan kuuluvat lasten kuin aikuistenkin ulrastitettu luontopolku. ruokaherkut kruunaavat niin koilupäivän. Kuinka lähiseudun ihmiset kokevat Laipan erämaiden, Kukkian järviluonnon ja Kurkisuon monet kasvot, mitä heidän kameransa löytää niistä? Perjantaina 7.2. kello 12?16 Kangasalan Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälässä (Liuksialankuja 33). Kauko Äikäs . Viitisenkymmentä kuvaa on myös arvioitu, kuinkas muuten, ja eri sarjojen palkinnot jaetaan avajaistilaisuudessa. Mikkolan Navetan järjestämässä valokuvakilpailussa haluttiin tavoittaa innokkaita paikallisia luontokuvaajia ja saada tulevaan Luontokeskus Ormioon hyviä kuvia. tammikuuta. Voittajan valitsi lautakunta, Vuoden 2014 Mobiliapalkinnon saanut Erkki Lilja Rovaniemeltä. jonka puheenjohtajana toimi filosofian tohtori Marko Tikka. Tieliikennehistorian Mobilia-palkinto voidaan myöntää tutkijalle, tutkijaryhmälle, opiskelijalle, toimittajalle, tai muulle henkilölle, joka on julkaissut tieliikenteen alalta historiakirjan, tutkimuksen, opinnäytetyön, dokumenttiohjelman, CD-rom -ohjelman tai muun paperi- tai sähköisessä muodossa julkaistun teoksen. Mobilia-palkinnot 2004 Jari Kurkinen 2006 Tapani Mauranen 2008 Kimmo Antila 2010 Eeva Korsisaari 2012 Lehtonen, Laitinen, Rajasalo 2014 Erkki Lilja Äijälän talviriehan ohjelma sovitettiin vähälumisiin oloihin kangasala sesti lapsille. Suomessa näyttely on poikennut Rengossa ja Hämeenlinnassa. Maryn Kindergardeniin. Asumbi on 10 000 asukkaan kaupunki läntisessä Keniassa Victoriajärven rannalla. Alueella asuu paljon orpoja, jotka ovat menettäneet vanhempansa AIDS:n vuoksi. Yli puolella alueen väestöstä on HIV tai AIDS. Art20 -näyttely kiertää maailmaa jo 19. Sydän-Hämeen Lehteä edustivat päätoimittaja Tommi Liljedahl ja luontotoimittaja Jarmo Salonen. Valokuvakilpailun satoa -näyttelyn avajaiset perjantaina 7.2. Keskiviikko 5.2.2014 . Parhaina vuosina jopa 400 osallistujaa on nauttinut talven riemuista Äijälän huurteisten puiden katveessa. Kangasalan Karjalaseuran järjestämän talviriehan ulkoohjelma on sovitettu vähälumisiin olosuhteisiin. Suomen näyttelyiden järjestäjänä toimii Eurooppalainen kulttuuriyhdistys yhdessä seurakuntien kanssa. KIITOS! Aidosti paikallinen Sukulaiset ja ystävät. Kirsi Sydän-Hämeen Lehti renkäytävä . Torikahvion yhteydessä kello 10?13 kaupattavat teokset on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa. Art20 -näyttelyn kaikki teokset ovat 20 x 20 senttimetrin kokoisia ja maksavat saman verran. taidetta kenialaisen Asumbin orpojen hyväksi. kertaa. Teoksista saatu tuotto menee lyhentämättömänä Asumbiin St. Kirjan kirjoittaja Erkki Lilja on pit- kän linjan tieliikennehistorian tuntija, joka teki työuransa Tielaitoksella suunnittelijana. Vuonna 1939 syntynyt Tikka on erikoistunut Lapin tieliikennehistorian tutkimiseen. Liljan teos on helposti lähestyttävä yleiskatsaus rauta- ja maantiehankkeisiin Suomen alueelta Jäämeren rannalle. Palkintolautakunnan mukaan kirjoittaja on syvällisesti paneutunut aiheeseen. Sydän-Hämeen Lehti 45 tulossa ja menossa Luontokuvanäyttely avautuu perjantaina luopioinen Mikkolan Navetalle suunnitteilla oleva Luontokeskus Ormio esittelee helmi?maaliskuun ajan valokuvakilpailun satoa. Viimeisin palkinto jaettiin säätiön vuosipäivänä 30. Kirjallisuus on pääosin tuoretta ja sitä on käytetty luovasti. kello 18 avautuu Navettakalleriassa valokuvanäyttely, jossa esittäytyy luontoaiheisen valokuvakilpailun parhaimmisto. on näyttelytilassa maksutta nähtävissä. Viime kesänä yli tuhat osallistujaa keränneen Evakkovaellus -tapahtuman DVD:kin on saatu myyntiin. Karjalaisen Kulttuurikeskus Äijälän perinteisestä talviriehasta tuli tänä vuonna uuden lumen juhla . Pälkäneelle saapuva näyttely on nähty aiemmin muun muassa Saksassa, Puolassa, Italiassa, Unkarissa, Slovakiassa, Bosnia-Herzegovinassa, Ranskassa ja Hollannissa. Arkistotyötä ei ole kaihdettu. Mobilia-säätiö jakaa joka toinen vuosi 4000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobiliapalkinnon. Näyttelyllä ei ole erikseen teemaa, vaan kukin taiteilija on voinut vapaasti ilmaista itseään ja lahjoittaa myytäväksi korkeintaan kolme teostaan. Jokaisessa näyttelyssä voi tutustua laajalla rintamalla tekijöiden henkilökohtaiseen taiteellisuuteen, joka nousee heidän kulttuurisesta taustastaan. Pohjois-Suomen rata- ja tiehankkeiden historia, näkijöitä - tekijöitä - kulkijoita - salaisia suunnitelmia
12kg / 75? - Agrimarket - Ala-Kaarre Oy - Kuhmalahden SPR - Kangasalan Seudun OP ke klo 13-21, la-su klo 10-18 Sisäänpääsy 75 min. Karaoke La 1.3. Karaoke Legenda kilpailu Pe 4.4. ennen sulkemista Seuraava uimakoulujen haku alkaa 10.2. su 16.2.2014 klo 17 Kuhmalahti, Pentosali . Hälytysosaston näytös klo 12.15 . Missä. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Varaa kokouksiin ja juhliin Kuohun kabinetti tai Kuohun Sali. Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-21, Elokuvat Maija Hapuoja esittää Heikki Sarmannon sävellyksiä suomalaisiin runoihin (Leino, Hellaakoski, Pohjanpää, Saarikoski). Huveja Pälkäneen kulttuuritoimi www.filmipyora.fi . 46 Keskiviikko 5.2.2014 tulossa ja menossa Tule Kuohun iloiseen vesijumpparyhmään! Ajat www-sivuilta. Sarmanto & Hapuoja Nyt Kuohusta saa lounasta myös lauantaisin klo 11-14.30! Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . JiiPee Artist esittää mm. Masa&Tepi Show, luvassa myös paljon muita hahmoja La 24.5. Naisosaston buffet, arpajaiset & tuotemyynti . Pasi Vainioperä Ke 30.4. (ovelta ennen konserttia). S Tervetuloa! Kangasalan kirjasto- ja kulttuuripalvelut K16 ??????????????? LA 8.2. 040-7268044 Av: ma-to klo 9-16, pe-la 9-21 (tapahtumaillat -02), su sulj. Keittiöltä: LEHTIPIHVI -ranskalaiset, salaattia 10? Kukka- ja lahja puoti joka päivä klo 9-17 Tarjous: 2 x tulppaninippu yht 10? Keskitie K esk kitie 14, 14 LUOPIOINEN LUOPIOINEN 03 536 5400 Tapahtumailtoina -02:n asti! AVOINNA: Ma-To 8.30-18, Pe-la 8.30-23, Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n asti!. Jukka Törmä Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Lounas - Kahvila - Sisustus - A-oikeudet Aitoon Honkala Honkalassa tanssitaan! La 8.2. A-oikeudet Puh. Meidän Pojat - taattua tanssimusaa To 17.4. Iivonen: Mukana tapahtumassa: Sammuttimien tarkistus - Poliisit klo 11?13 (hälytysvaraus) - Hinausautot Raimo Moisio Oy ja myynti. 46 Kuka. Karaoke Pe 18.4. klo 16.30 8? ti 11.2. . Opastettu alkusammutus . klo 20-01 ÄSSÄT Järj. puhelin (03) 539 9800. Legendaarinen duo -PÄIVÄ KUHMALAHDEN PALOASEMALLA . Sydän-Hämeen Lehti ma 10.2. 040 551 8424 PÄLKÄNE, Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13 Liput 15 . Aitoon VPK A-oikeudet Liput 12 ? Pe 7.2. klo 18.30 ke 12.2. Vappu-bileet NMT La 17.5. Karaoke La 22.3. Karaoke ke 28.5. keiton lisäksi juoman, leivän ja kahvin . Nuoriso-osaston näytös klo 11.15 . klo 18.30 ti 11.2. Finnhits - ilta La 8.3. KLO 11-14 ARSKA-sammutin 2kg / 30. Karaoke la 31.5. Irtopää klo 21 Loppuilta suomirockia! KEITTOLOUNAS Midnight Express 6,50 ma-pe klo 10-> . Pirkanmaan pelastuslaitokselta paikalla palotarkastaja IK-Asennus A. 6kg / 40? . sis. Palokunnan toiminnan esittely . klo 18.30 8? t e e l i B ! n y y t pys Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä La 22.2. Mitä
Tervetuloa tutustumaan kaikille ikäihmisille avoimeen toimintaan! Pälkäneen kunta, kirjasto: Onkkaala: klo 16.30 Pälkäneen tori > Kankahaisten kautta, matkalta pääsee mukaan, 16.45 Aitoon Siwan pysäkki. p.040 755 4231/Lilja. Järjestöpalsta: Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) JÄRJESTÖT (väli) teksti. Viestin hinta on 0,25 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkkiä. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä.. Korotetaan hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ikärajoja 68 vuoteen. Lisäosuuksia koskevaa sääntömääräystä muutetaan siten, että lisäosuuksien antaminen päättyy ja että lisäosuudet voidaan hakemuksesta muuntaa tuotto-osuuksiksi. . 26.2. mennessä p. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta Lautakunnat Kangasalan kunta. Osana tuotto-osuuksien käyttöönottoa lisätään sääntöihin tuottoosuuksia koskeva lunastuspykälä. . klo 19 TTT:n näytökseen Mielensäpahoittaja ja poika. Hallituksen tutustuminen puheenjohtajan remonttityömaahan Rajalantie 21 8.2. klo 8.30. Keskiviikko 5.2.2014 . Tule katsomaan mitä käsitöiden harrastajien kätköistä on löytynyt. Tuottoosuuksien antamisesta jäsenille päättää hallitus. Lisäksi tehdään lainsäädännön muutoksesta ja muista sääntömuutoksista johtuvia tarkennuksia sekä erinäisiä teknisluonteisia korjauksia sääntöihin. Kokousasiakirjat Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ja hallituksen ehdotus sääntömuutoksista ovat jäsenten nähtävänä 24.02.2014 alkaen pankin pääkonttorissa osoitteessa Keskitie 15 36760 Luopioinen. Luottokantavakuuttamista koskeva sääntömääräys poistetaan. . Retki Tampereen Työväen Teatteriin, Addams Familyyn pe 28.3., varaukset viim. 040-7012902 tai 040-5017721. Pilkkikilpailut su 9.2. Otetaan käyttöön uusi osuuslaji nimeltään Tuotto-osuudet, joita voidaan antaa osuuspankin jäsenille. Ohjelmaa erityisesti lapsille kelistä riippumatta. Ruokaherkkuja. Lisäksi asiakirjat ovat jäsenten nähtävinä pankin Internet-verkkosivuilla www.op.?/luopioisten osuuspankki. Pälkäneellä 16. Ilm. 24.2.mennessä p. tammikuuta 2014 Hallitus Järjestöt ? Pälkäneen AA-ryhmä. Kok. Jäsenen oikeudet tuottava osuuslaji muutetaan nimikkeeltään jäsenosuudeksi. . Paikalla toiminnanjohtaja. Tervetuloa! KOKOUS! Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä! KUTSU VARSINAISEEN OSUUSKUNNAN KOKOUKSEEN Luopioisten Osuuspankin jäsenet kutsutaan osuuspankin varsinaiseen osuuskunnan kokoukseen, joka pidetään tiistaina 11.03.2014 klo 18.00 alkaen Luopioisten Osuuspankin toimitalossa osoitteessa Keskitie 15, 36760 Luopioinen. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30 Osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat: 1 Osuuspankin sääntöjen 13 §:ssä varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle määrätyt asiat. 2 Päätetään sääntömuutoksesta. Kuljetuksen hinta 3 euroa suunta. Pääkirjasto Arkissa poistokirjamyyntiä 5.2. klo 10. Kokoontumispäivät ovat pe 21.3. Yleisöluento: Miten pidän huolta jaloistani. Sydän-Hämeen Lehti 47 tulossa ja menossa Kokouksia Kantolan Metsästäjät ry:n vuosikokous perjantaina 14.2. klo 18 ja siitä eteenpäin aina parittomien viikkojen tiistaisin 22.4. Osuuskunnan kokousta koskevaa sääntömääräystä muutetaan siten, että kokoukseen ei saa osallistua postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. . Kokouksen alussa kahvit. Kahvit tarjolla koko päivän vapaaehtoisen maksun hinnalla. kunnantalolla Pytingissä Voi Hyvin -hankkeen tiloissa. Uudet ja vanhat jäsenet mukaan! Kahvitarjoilu! ? Eläkeläisyhdistysten neuvottelukunta. alk. Kurssien ideointia yhdessä osallistujien kanssa Tilaisuudessa ovat paikalla Pälkäneen osastonjohtaja Marketta Vaismaa ja suunnittelijaopettaja Tarja Kiuru. Tervetuloa. Ehdota kurssia Valkeakoski-opiston ohjelmaan! Odotamme kurssiehdotuksianne työvuoden 2014-2015 opetusohjelmaa varten. Tee ehdotus kotisivujemme kautta www.valkeakoski.fi/ valkeakoski-opisto tai sähköpostilla valkeakoski-opisto@ valkeakoski.fi tai p. vielä paikkoja. Ohjelmaa ja arpajaiset. ? Haltian kylä. Liikuntatoimi. Pilkkikilpailut, 10 isointa ahventa, samalla cup 1, su 9.2. Saarenmaalle 24.-27.6. vielä paikkoja, p. 040-7693482. ? Luopioisten Sotaveteraanit ry. Lähtö klo 20.00 Sappeesta, paluu takaisin samaa reittiä. Tarjolla mehua ja makkaraa. ? Aitoon Martat ry. Tied. klo 8.30 K-Sahramin eteen. ? Riistahaltiat. Kuljetus Rautajärvi-LuopioinenAitoo-Onkkaala. ? Klan Eläkkeensaajat. Tanssit Pirtillä ma 10.2. klo 12, soittaa Pekka Hildén. ? Pälkäneen Karjalaiset kokoontuu Pälkäneen Osuuspankin kerhuohuoneella ma 10.2. Haltian pilkkikilpailu su 9.2. Tilintarkastajaa koskeva ikäraja poistetaan. Hallitus esittää, että pankin sääntöjä muutetaan seuraavasti: Sääntömuutoksen pääasiallinen sisältö: . 03 5691 7100. Ystävänviikkoa vietetään 10.-16.2.2014 Valkeakoski-opistossa. Aikuisten kursseilla opiskelevat voivat viikon aikana tuoda ystävänsä tutustumaan opisto-opiskeluun. Kokouksia Luopioisten Sotainvalidien vuosikokous pidetään maanantaina 17.2.2014 Luopioisten Osuuspankin kokoushuoneessa alkaen klo 13.00. 050 569 9610/Pirkko. SAPPEEN 10-TIISTAI ?kuljetus 11.2 Bussin aikataulu ja reitti, Opistopalsta 3298201 MITÄ KURSSEJA TARJOLLE LUOPIOISIIN . Vertaistuki- ja keskusteluryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen kokoontuu Mikkolan navetan kokoustilassa, Keskitie 5, Luopioinen, ma 10.2. Laskiaistapahtuma 27.2. Tervetuloa! Luopioisten Ikäpiste aloittaa toimintansa ke 12.2. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenen kelpoisuutta koskevia määräyksiä muutetaan siten, että toiminta osuuspankin ja sen konsernin palveluksessa sekä luottamustehtävissä otetaan laajemmin huomioon. . www.yhdessatekemisenynteisot. blogspot.com. MITEN PIDÄN HUOLTA JALOISTANI Keskiviikko 12.2.2014 klo 18-19.30, Mikkolan Navetta, Keskitie 5, Luopioinen. Luennoimassa osastonylilääkäri, PSHP Jorma Lahtela. Yhteistyössä Voi Hyvin -hanke / Tampereen Diabetesyhdistys. Luennot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia tilaisuuksia. Jumppa klo 10, minkä jälkeen musiikin taitaja Enni laulaa ja laulattaa kitaran säestyksellä. Kurssi sopii vasta-alkajille ja värjäystä kokeilleille. Käsityökahvila kokoontuu Aitoon Pysäkillä 11.2. Osoite: Liuksialankuja 33. Kokoont. kodalla. ? Pirkanmaan Muistiyhdistys ry, Sydän-Hämeen alaosasto. Jorma Lahtela, osastonylilääkäri, TAYS. Ke 12.2 klo 18 Mikkolan Navetta, Keskitie 5, Luopioinen. ? Kukkian Koukku. klo 17. ? Kangasalan sitoutumattomat eläkeläiset. Härmän matka 14.-16.3. Pälkäneen Ikäpiste avoinna 11.2. klo 9-13. klo 18 alkaen Rautajärven paloasemalla. Pälkäneen mms:n Syrjänharjun naisosaston vuosikokous ke 19.2.2014 klo 18.00 Lea Hollolla. Teatteriretki 12.3. Jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamista koskevat määräykset yhtenäistetään ja sisällytetään samaan sääntökohtaan. . Valkeakoski-opiston toiminta Pälkäneellä, kurssien suunnittelun periaatteet . Kaapit on siivottu ja valmiit tuotteet sekä tarvikkeet asetellaan näytille, pikkurahallakin voi sunnuntaina tehdä hyvän hankinnan. maanantaisin klo 1921, Kutojank. klo 18.30. ? Kangasalan Karjalaseura. Su 9.2. Ti 18.2. klo 18-20 piirakkakurssi miehille ("äijäkurssi"). klo 18-20 kaikille avoin piirakkakurssi. ja 4.4. klo 17.30-21 sekä su 23.3. ja 6.4. klo 9-15. Opettaja Kirsi Tahkola, kurssin hinta 40 ?. Jos et vielä ole käsityöihmisiä, tapahtumaan kannattaa poiketa myös Kukkian kädentaitajien kahvion vuoksi. Väriä elämään! ?värjäyskurssi alkaa Kostian koululla to 6.3. alkaen helmikuun loppuun asti kirjaston aukioloaikoina. Mukaan niin uudet kuin vanhatkin kävijät, käsitöiden teko ei ole pakollista, mukaan voi tulla vaikka kahville. ? Voi Hyvin -hanke. To 20.2. Rahastus 17.2. Kontulassa. klo 12-16 Talvirieha-tapahtuma Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälässä. klo 14 Luopioisten ent. Ryhmä järjestetään yhteistyössä Pirkanmaan Muistiyhdistyksen ja Tampereen Diabetesyhdistyksen Voi Hyvin -hankkeen kanssa. ? Luopioisten Martat. Kaikkien jäsenten kevätkokoontuminen srk-keskuksessa 9.2. 040 335 7001. Käsillätekijäin ystävänpäivä 9.2.2014 klo 12-16 Pälkäneen yhteiskoulun ruokalassa. 050 353 8520. ? Luopioisten diabeteskerho kokoontuu ke 5.2. Lisäksi hallituksen kaikkien jäsenten kuuluminen muun liikeyrityksen hallintoon edellyttäisi hallituksen suostumusta. . Ylijäämän jakamista koskevaa sääntömääräystä muutetaan vastaavaksi osuuspankin varojenjakoa ja vakavaraisuutta koskevaa sääntelyä sekä muuta pankkisääntelyä. Koron maksuajankohtaa koskeva sääntömääräys yhtenäistetään siten, että korko maksetaan 6 kuukauden kuluessa ylijäämää koskevasta päätöksestä. . klo 1013 Yhdistysnurkalla. Käsitellään sääntöjen 5 § mukaiset vuosikokousasiat. Rusakkojahti 8.2. 0400896 606 ryhmäaikana. ? Aitoon koulun vanhempainryhmä. asti. Ilmoittautumiset netissä www.valkeakoski. fi/valkeakoski-opisto tai puh. 2 B, p. klo 18. ja ilm. Osuuspankin toimialaa koskevaa sääntömääräystä muutetaan sanamuodoltaan sijoituspalvelulakia vastaavaksi. . Kokoontuminen Rautahovilla klo 9.30. ? Sahakalat. klo 11 Kuohenmaan koululla. Värjättyjä kankaita voit käyttää vaatetukseen, sisustukseen, tilkkutöihin ym. klo 12. menn. Ennakkoilmoittautuminen 6.2.2014 mennessä tarjoilun vuoksi. Tulethan sinäkin vaikuttamaan kurssitarjontaan! YHTEYS-Yhdessä tekemisen yhteisöt -hankkeen tavoitteena on elinikäisen oppimisen edistäminen, tiedonhankinnan taitojen kehittäminen ja aktiiviseen kansalaistoimintaan kannustaminen. AVOIN OPISTOFOORUMI Tiistai 18.2.2014 klo 18.00 -20.15, Mikkolan Navetta, Keskitie 5 Luopioinen tarjoilu klo 17.30 alkaen. . Ilmoittautumiset kursseille Vilma Kilpiölle 11.2. alk. Muutetaan sääntömääräystä varojen jakamisesta osuuspankin purkautuessa siten, että sääntökohdassa määrätään tuotto-osuuksien yhtäläisestä etuoikeudesta jäsenosuuksien kanssa. . alkaa jo klo 10. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. Kahvit 11.30. Jäsenen siirtyessä toisen OP-Pohjola-ryhmän osuuspankin jäseneksi, nopeutettua palautusta koskeva sääntömääräys korvataan omien osuuksien hankkimista koskevalla määräyksellä. . Ke 19.2. Kokoontuminen Körhämön rannassa. klo 18-20 kaikille avoin piirakkakurssi. Kaikki piirakkakurssit Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälässä. klo 14-15.30. Muutetaan hallinto- ja toimihenkilöiden kuulumista toisen liikeyrityksen hallintoon koskevaa sääntömääräystä siten, että samalla toimialalla toimivan kilpailevan liikeyritykseen hallintoon kuuluminen on kiellettyä kaikilta hallintohenkilöiltä. Kokoont. Ala-aulan vaihtopöytään voi tuoda käsitöihin liittyviä tarvikkeita, valmiita tuotteita ja kirjallisuutta, sekä ottaa ilmaiseksi mukaansa tekemänsä löydön. Hallitus klo 18, kok. klo 18.30-21. Kurssilla opitaan reaktiivivärjäyksen perusteet ja erilaisia kuviointitapoja. Värjäämme puuvilla-, pellava- ja silkkikankaita tai uutta väriä kaipaavia vanhoja vaatteita. Ystävänpäivän juhla Suoraman seurakuntakodilla 14.2
Missä. Mieleen ovat jääneet esimerkiksi reissut Via Balticaa pitkin Unkariin sekä vuokra-autolla Islantiin geysirien äärelle. Parasta karavaanarielämässä on se, että siinä pääsee täysin irti arjen kuvioista, sanovat Jani ja Katja Saarinen kuin yhdestä suusta. Lammilla asuvalla perheellä on ollut kausipaikka Sappeesta kahdeksan vuoden ajan. Heidän asuntovaununsa pitää siellä majaa talvisin, ja sinne perhe suuntaa lähes joka viikonloppu. Yrittäjäisän ja terveydenhoitoalalla työskentelevän äidin arki on hektistä. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Siellä perhe juhlisti Katjan 40-vuotissyntymäpäiviä kolme vuotta sitten. Eloa tiiviisti mutta sovussa Mutta palataan kuumien lähteiden ääreltä takaisin Sappeeseen, jossa Saariset viettivät aikaansa tapansa mukaan myös viime viikonloppuna. Nykytekniikan ansiosta asuntovaunu oli saatu laitettua jo etukäteen lämpenemään, jotta Jani ja Katja sekä tyttäret Julia (16) ja Sofia (11) pääsivät majoittumaan mukavasti. Kun viikonlopun viettää asuntovaunussa majaillen, eivät mieltä valtaa tekemättömät työt, joita kotona aina riittää jokaisella. Kuvassa vasemmalta Katja, Susanna, Sofia, Julia ja Jani. Sofia eli kotoisemmin Sohvi tykkää sekä laskettelusta että lumilautailusta. Julia, Susanna Lammia, Jani, Sofia ja Katja valmiina rinteeseen.. Niin Sappeessa kuin muuallakin tapaa ihmisiä ympäri Suomea ja maailmaa. Myös perheyhteys on tiivistä, kun majoitutaan neljän hengen voimin noin kymmenen neliön tilassa. . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Vanhempien sängyllä istuksii perheen Wilma-koira. Tilavan pöydän ympärille mahtuu kerralla koko poppoo. Tämä vaatii toimiakseen tietyt säännöt. 48 Keskiviikko 5.2.2014 tulossa ja menossa . Riittää kun huolehtii siitä, että saa perheelle ruoan pöytään ja miettii, mitä kivaa tänään tekisi. Aikoinaan Saariset arpoivat jämsäläisen Himoksen ja Sappeen välillä, kumpaan he haluaisivat kausipaikan. Syksyllä täällä on hyvät sienimetsät, Katja sanoo. Sappeen omistajat ovat tulleet Saarisille tutuiksi, joten kehittämisehdotuksia ja muuta palautetta on helppo antaa heille suoraan. Tällä kertaa mukana reissussa oli myös Sofian kaveri Susanna Lammia. Karavaanarielämässä perhettä kiehtoo sen sosiaalinen luonne. Lammilta on Sappeeseen vain 40 minuutin ajomatka, joten perhe päätyi siihen. Emme muuten ehdi juuri urheilla, mutta täällä harrastamme kaikenlaista. Sappeessa on erilaisia toimikuntia, jotka järjestävät monenmoista ohjelmaa. Kaikki eivät esimerkiksi voi olla samaan aikaan vaihtamassa päälleen lasketteluvaatteita. Myös Sappeen monipuoliset palvelut painoivat vaakakupissa, vaikka Himoksella onkin vähän isompia laskettelurinteitä. Saarisilla on lähes 25 vuoden kokemus karavaanarielämästä. He ovat kolunneet ristiin rastiin niin Suomea kuin muutakin Eurooppaa. Mitä. puhelin (03) 539 9800. Karavaanarielämässä pääsee irti Sappee Asuntovaunun tila jatkuu myös sen ulkopuolelle teltan ansiosta. . Saariset eivät ole lähteneet mukaan toimikuntiin mutta auttavat näitä mahdollisuuksiensa mukaan. Sosiaalista elämää Tytöt Julia ja Sofia ovat kulke- Sappee-viikonloppuihin kuuluu laskettelu olennaisena osana. Sofia johtaa tässä joukkoa. Asuntovaunussa on pedit kuudelle hengelle. Mutta ei meille juurikaan tule kärhämiä, kun jokainen tietää kuinka toimia, Jani Saarinen tuumii. Sappeeta perhe kehuu sen monipuolisista palveluista. Laskettelun lisäksi he muun muassa hiihtävät, käyvät kävelyllä, pelaavat frisbeegolfia ja ratsastavat.
Heikki Luoman käsikirjoittama ja Jukka Mäkisen ohjaama neljän komediasarjan kokonaisuus on nähty televisiossa jo useita kertoja, mutta sen suosio on aina yhtä vankkumaton. Yhden Tähden hotellin Ansaa esittää tamperelainen freelance-näyttelijä Kirsi Nurminen, jonka maalaiskomedi- oiden ystävät tuntevat fiksuna kahvilapitäjänä, Tuulia Turpeisena. maaliskuuta lavalle sen sijaan tanssahtelee Vain elämää -sarjassakin esiintynyt Jukka Poika. Aikuisempaa makua puolestaan tyydyttää Jorma Kääriäinen ja Yhden tähden orkesteri, joka musisoi Huipussa 22. maaliskuuta. Keikka promoaa 25. kesäkuuta ensi-iltansa saavaa Yhden tähden hotelli -kesäteatteria, jonka päätähtenä nähdään ja kuullaan itseään Jorma Kääriäistä. Jollei jostakin innostu näiden tähtien karismasta, voi omaa lavasäteilyään mennä kokeilemaan Vohveli-ravintolan perjantai-iltojen karaokeen. Kello 20?00.30 auki olevaan karaokeen on vapaa pääsy. . Mutta myös Ansan roolissa nähdään tähti, joka loistaa hyvinkin kirkkaana ainakin niiden silmissä, jotka rakastavat TV2:n Maalaiskomedioita. Tapahtumapaikkana on hotelli Ansanhovi, jossa juuri sinä iltana esiintyy harvinainen artistivieras. Tähtiartistina on Jorma Kääriäinen jota esittää ilmielävä Jorma Kääriäinen. Asuntovaunu on talvisin Sappeessa, mutta kesäisin sillä reissataan ahkerasti. Julia alkaa olla jo siinä iässä, että hän kaipaisi niin Sappeeseen kuin muille reissuille mukaan samanikäistä kaveria. Muissa rooleissa esiintyvät Mikko Rantaniva, Manu Havisalmi, Anette Ekholm ja Lotta Ansakorpi. Ansanhovi on pieni hotelli, ei ihan Ilvesten ja Tammerien tasoinen mutta ei missään nimessä ankea. Kumpikin tyttö harrastaa niin laskettelua kuin lumilautailuakin. Asuntovaunussa on kaikki mukavuudet, jotka kymmenen neliön tilaan voi kuvitella saatavan. Vain sauna ja suihku puuttuvat, mutta se ei ole Sappeessa ongelma. Lauantai-illan kruunaa saunottelu matkailukeskuksen saunassa yhdessä uusien ja vanhojen ystävien kanssa. Mikäpä siinä ollessa. shl Vivikka Monto Cheek teki historiaa olemalla ensimmäinen tapahtumakeskus Huipun loppuun myynyt artisti. Toinen stara, J. Sydän-Hämeen Lehti 49 tulossa ja menossa arjesta Lauantaina Sappeessa esiintyvästä Cheekistä tuli ensimmäinen artisti, joka myi myös Huipun etukäteen täyteen. neet mukana reissuilla muutaman kuukauden ikäisistä asti. helmikuuta lavan valtaa Cheek, joka sai kunnian olla ensimmäinen tapahtumakeskus Huipun loppuun myynyt artisti. . Karjalainen on moniaalle pyydetty muusikko. . maaliskuuta pitkäaikaista suosiotaan testailee Yö-yhtye. 21. päivä Huippuun saapuvasta J. 22. 8. Näin ennaltaehkäisemme suurten jonojen syntymistä narikkaan. Karjalaista ja karaokea Silvan iloitsee myös 28. Karjalaisesta. Kansansuosion saavuttaneita artisteja on tulossa Huippuun muitakin. Eihän sitä tiedä, vaikka tämä olisi hänen uransa viimeisiä keikkoja. En usko, että hän tulee mitään vuosien uraa enää tekemään, Silvan toteaa pitkän tauon jälkeen lavoille palanneesta J. Suosituimpina iltoina paikka on täpötäynnä karavaanareita ja mökkiläisiä, mutta kyllä sinne aivan varmasti vielä muutama kyläläinenkin mahtuu, Silvan vakuuttaa. shl Krista Kaitasuo Kääriäinen esittää Kääriäistä kesäteatterissa Yhden Tähden Hotelli: Ansa on tuttu kasvo TV2:n maalaiskomedioista Yhden Tähden Hotelli on Heikki Vihisen käsikirjoittama ja oh- Jorma Kääriäinen esittää itseään kesäteatterissa. jaama musiikkikomedia, joka on luotu alusta asti Sappeen kesäteatteria varten. Ihan stadionkeikkojen nopeudella keikkaa ei myyty loppuun, mutta kolmen viikon aikana kuitenkin, Sappeen rinneravintolat Oy:n toimitusjohtaja Juha Silvan kertoo. Vaikka Cheek on ensimmäinen Huipun loppuun myynyt artisti, tulee Popeda silti pitämään kiinni kultasijastaan Huipun yleisöennätyksen tekijänä. . On hienoa saada niin upean ja pitkän uran tehnyt muusikko vihdoin tänne meillekin. Keskiviikko 5.2.2014 . Mitä heille tapahtuu Ansan hotellissa ja tähtiartistin laulujen viihdyttäessä heitä? Musiikkikomedian kotimainen kantaesitys on ensiillassa Sappeen Kesäteatterissa 25.6.2014.. Tarina kertoo, miten käy kahden pariskunnan, jotka pysähtyvät Yhden Tähden Hotelliin samana iltana, erilaisissa elämäntilanteissa ja avioliittonsa eri vaiheissa. Karjalainen, nousee lavalle tämän kuun viimeisenä päivänä. Huippu täynnä tähtiä Sappee Tapahtumakeskus Huipussa nähdään lopputalven aikana monia musiikkitaivaan kirkkaimpia tähtiä. Ansanhovi lämpö ja viihtyisyys ovat pitkälti lähtöisin hotellinpitäjän, Ansan rempseydestä ja tarmokkuu- desta. helmikuuta kuullaan Stigiä, ja 15. Sofia sen sijaan saa uusia kavereita kädenkäänteessä. Käytännössä Cheekin keikkailtana meille mahtuisi enemmänkin väkeä, mutta halusimme pitää yleisömäärän sillä tavalla järkevänä, että yleisöllä olisi mahdollisimman hyvä olla, eikä baaritiskillekään kertyisi vallan hirveää jonoa. Huipusta pyydetään, että juhlakansa muistaisi ottaa mukaansa lipun ja narikkarahaa valmiiksi. . Ensimmäistä kertaa Huippuun saapuva J. Karjalaisesta
Talvijuoksu on turvallista siinä missä juoksu kesälläkin, kun on talvikelien mukaiset varusteet ja juoksutavat. Erityisesti akillesjänteet kannattaa suojata hyvin esimerkiksi säärystimillä. Muista juoda. Talvella ei yleensä janota, mutta pakkassää vaatii juotavaa siinä missä plussakelitkin. Kesätossuilla voi mennä, jos juoksee hyvillä alustoilla, jotka ovat hiekoitettu. Ole näkyvä ja näe itse. Käytä otsavaloa ja heijastinliiviä. Itse olen juossut peruskuntolenkkiä -41 asteen pakkasessa, mutta haluan korostaa, että tämä koskee vain terveitä ihmisiä, Juuti sanoo. kassa alusta asti mukana ollut 55-vuotias Päivi Naumanen kuvailee. Yhteislenkki juostaan joka keskiviikko, ja lähtö on illalla puoli seitsemän aikaan Smarketin pihasta. Täytyy reiluuden nimissä sanoa näin talvisaikaan, että porukan kilometrivauhti on noin kuusi ja puoli minuuttia kilometrille. Mitä. Juuti. . Laita myös liikkuviin osiin käsiin ja jalkoihin heijastimet. Talvijuoksijan vinkit kokosi Tampereen Maratonklubin kangasalalainen puheenjohtaja Petri S. Aina siellä siis joku on. Porukan juoksureitit ovat vaihtelevia, ja niistä päätetään yhdessä ennen matkaan lähtöä. Suunnitelmat voivat kuitenkin vaihtua lenkin edetessä. . Yhteislenkki on kaikille avoin. . Naumanen kertoo, että lenkin kesto on noin puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. . Esimerkiksi jos ulkona on 20 astetta pakkasta, pukeudu niin, että olisit ulkona parin pakkasasteen tienoilla. Yhteislenkin juoksureitit ovat vaihtelevia, ja niistä päätetään yhdessä ennen matkaan lähtöä. Suojaa kylmänarat paikat hyvin. Jokaisella on omat kylmänarat paikkansa ja ne löytyvät vain juoksemalla. Yritetään pitää vauhtia sellaisena kevyenä, mutta riippuu paljon juoksijasta, mikä on kevyttä kenellekin. Ketään ei tietenkään jätetä, ja jos joku ei meinaa jaksaa, niin aina joku jää kaveriksi. Juoksussa ei ole mitään pakkasrajoja tai säärajoja, kun kyse on terveestä ihmisestä. Juuri ennen lenkille lähtöä lenkkivaatteet päällä on hyvä juoda kaksi lasillista vettä. Kiinnitä kenkiin erityistä huomiota. Turvallisuuden takia on hyvä käyttää nastalenkkareita, varsinkin jos juoksee pimeällä. Yksi kiva lenkki on Saarenmaantien lenkki, jossa juostaan Kangasalantien laitaa Pitkäjärven kannakselle Liuttuun ja sieltä mennään Kaukajärven eteläpuolta pitkin Ruskoo kohti, ja sieltä sitten Saarenmaan uutta pyörätietä takaisin päin. Kaiken kaikkiaan 91 maratonia juossut Naumanen kertoo, että yhteislenkin lomassa käsitellään ennen kaikkea myös kaiken maailman asioita ja laitetaan maan ja kunnan asiat järjestykseen. Joskus lenkkipolulla jopa väitellään kiivaastikin pieni pilke silmäkulmassa. shl Hanna Parviainen. 50 Keskiviikko 5.2.2014 tulossa ja menossa . Viime vuonna juoksimme keskiviikkona joulupäivänä ja uudenvuodenpäivänä, joka osui myös keskiviikolle. Jotkut ovat käyneet kaikki nämä vuodet, mutta mukana on myös sellaisia, jotka käyvät joskus ja tulevat parin vuoden päästä uudestaan. Nämä kaikki vuodet ovat menneet sillä tavalla, että olkoon mikä juhlapyhä tahansa keskiviikkona, niin me lähdemme juoksemaan. Aika useasti on uusia. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Kangasalla meillä on se hyvä puoli, että täältä löytyy hirveän paljon lenkkivaihtoehtoja. Missä. Talvella, kylmissä olosuhteissa se on tosin hieman hankalaa, jos joku on hirveän paljon hitaampi kuin muut, Naumanen kertoo. Parasta hänen mielestä yhteislenkissä on se, että porukalla on kiva mennä niille lenkkipoluille, mihin ei ehkä yksin talven pimeässä välttämättä menisi juoksemaan. . puhelin (03) 539 9800. Talvijuoksun hyviä puolia ovat kauniit maisemat. Kangasalla juostu 15 vuotta yhteislenkkejä kangasala Mikäli kauppareissu osuu keskiviikkoiltana puoli seitsemän aikaan Kangasalan S-markettiin, pihalla vastassa on joka viikko reipas juoksuporukka. Tampereen Maratonklubin järjestämälle yhteislenkille on kokoonnuttu Kangasalla vuodesta 1999 lähtien. Sinne on hyvin avoin tulla, yhteislenkkiporu- Talvijuoksijan muistilista Pue päälle tuulelta suojaavat juoksuvaatteet. Juoksuvaatteita valitessa perussääntönä on, että jos juoksee niin, että pikkuisen hengästyy, se lisää 15?20 astetta lämpöä. Yhteislenkkiporukassa on hyvin monenlaisia ihmisiä juoksemassa, niin naisia kuin miehiä. Se ei ole mikään sisäänpäin lämpiävä porukka
Sydän-Hämeen Lehti 51 tulossa ja menossa Hanna Sky jäi kärkikolmikosta Lauantaisen finaalin voittajaksi ja Suomen täpale ei sijoittunut Uuden män vuoden edustajaksi Musiikin Kilpailun finaa- Eurovision laulukilpailuun lissa kolmen kärkeen. selvisi Softengine. Sahalahtelaislähtöisen Hanna Skyn Hope-kap- Potkukelkkaformulat kisaavat Luopioisissa Lumen ja pakkasten odottelu mutkisti monien talvitapahtumien suunnittelua. Tapahtumia ei uskallettu merkitä kalentereihin, kun pakkaset alkoivat vasta tammikuun puolivälissä. Latujen ja liukumäkien tekoon saatiin riittävästi lunta vasta helmikuun puolella. Kylien ja yhdistysten talvitapahtumat keskittyvät perinteisesti hiihtolomien tienoille sekä maaliskuun kevättalvisille viikonlopuille. helmikuuta. Kisa-areena on tuttu: rata aurataan Rautajärven edustalle Vuohiniemen jäälle. Rautajärven jääratapiitvei tunnetaan tunaripiireissä. Vuoden kaato/ stuntman -palkinnon sai viime vuonna Jani Ryttyläinen. Jasmi Tano palkittiin erityisesti sitkeydestä. . Mutta mopojen kanssa pitäisi ehtiä tehdä muutakin kuin herätellä käyntiin, Hietala sanoo. Jääratapiitvei on kokonaisvaltainen talvitapahtuma. Ihmiset tulevat naureskelemaan, kun isot äijät kaatuilevat mopoilla liukkaalla jäällä. Viime vuosina vierailijat ovat putsan- neet palkintopöydän, Raimo Hietala sanoo. Osasyynä tähän on tapahtuman laajalle levinnyt maine. . Automaattiluokkaa hallitsi Petri Salo ja Original-luokkaa Kalle Aaltonen Hauholta. Ohjelmassa myös napakelkka, pulkkamäki ja muita oheistapahtumia. Mikkolan Navetta on Luopioisten entisellä kunnantalolla ja sen vierellä kivinavetalla toimiva tapahtuma- ja kulttuurikeskus. Sisällä näyttelytiloissa on nähtävissä muun muassa luontokuvakilpailun antia sekä vanhoja gramofoneja ja putkiradioita. Potkukelkkaformuloiden kisa alkaa aika-ajoilla. Snowfun on ohjelmaa tulvillaan Monia tapahtumia mainostetaan lausahduksella ?jokaiselle jotakin?, mutta Pitkäjärven koululla pidettävän Snowfun-talvitapahtuman pitäisi myös lunastaa lauseen asettamat odotukset. Lauantaina 15.2. järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen koira-ajelua, moottorikelkkaesittelyä, dj:n, luistelua, tankotanssia, lumisählyä ja -jalkapalloa sekä pulkkamäen. Lisäksi paikalla nähdään esimerkiksi trial-ajonäytös, The Voice Kids -laulajien Tuulin ja Allin lauluesitys, Pikkuteatterin traileri Robin Hoodista, käyttökoirayhdistyksen toko-näytös ja Kangasalan Naisvoimistelijoiden jumppaa. Perheen pienimpiä ja palomieshenkisiä varten paikalle on pyydetty myös paloauto, ja 200 ensimmäiselle saapujalle on varattu hernekeittoa. Keskiviikko 5.2.2014 . Kisapaikalla riittää ihasteltavaa, Survo Ristikon 287 ratkaisu Ristikko 288 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?16 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #443-34528. sillä Jouni Laurimaa sahaa joka talveksi jäästä upean jääveistospuiston. Ensimmäinen tapahtumaruuhka ajoittuu Hämeen hiihtolomia edeltävälle viikonlopulle, jolloin järjestetään muun muassa Luopioisten ja Rautajärven talven huipennus. Rautajärvellä kisaillaan lauantaina 22. Mopojen lisäksi jäällä kisaillaan potkukelkoilla. Paikalla on makkaranpaistomahdollisuus ja viereisessä nuorisotilassa, Veturissa, myydään muun muassa kahvia, mehua ja munkkeja. Koko perheelle tarkoitettu maksuton tapahtuma alkaa kello 13 ja päättyy kello 16. Sen järjestävät yhteistyössä Kangasalan kunnan vapaa-aikapalvelut ja lähiseudun yritykset ja järjestöt. Tapahtuma järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran. Sen soittajat saapuvat Padasjoen ja Hämeenlinnan suunnalta. Jääratapiitvein takana on viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt luopioislainen pappatunturikerho Helevetin tunarit. Jääratapiitvein lisäksi se järjestää vuosittain pullinkikisan, jossa pappatuntureilla kiskotaan mahdollisimman raskasta taakkaa tractor pullingin tapaan. Mopoharrastajat järjestävät myös kokoontumisajoja. Naisten sarjan voittoa puolustaa urjalalainen Laura Ranki. Tunareilta kaivattaisiin ryhtiliikettä, jotta pokaaleita jäisi myös omalle kylälle. Sen ohessa kisaan on vaikea valmistautua täysillä. . Mikkolan Navetalla kisaillaan samana päivänä kevyemmällä kalustolla, sillä kello 11 alkavan Talvikirmauksen kohokohtiin kuuluu perinteinen potkukelkkojen formulakisa. Tuolloin paikkana oli Pikkolan kenttä ja tapahtumassa kävi noin 300 kävijää. Hevosvoimat ovat valloillaan, kun peltitankkimopot kaasuttavat liukkaalle radalle. Helevetin tunarit: Jääratapiitvei herättää perinnemopot talviunesta Pappatunturit liukastelevat jääradalla rautajärvi Moottoriurheilun ystävät sanovat olevansa vauhdin ystäviä. Mutta oikeasti formulakisojen katsoja toivoo salaa, että joku ajaisi seinään oman katsomon kohdalla. Rallikokemus on täydellinen, jos pääsee näkemään, kun joku kaataa autonsa. Pappatuntureiden jääratapiitveissä vahingoniloa ei tarvitse peitellä. . helmikuuta pappatuntureilla Helevetin tunareiden jääratapiitveissä. Kun iso ukko on turvallaan niin että jää notkahtaa, niin väkihän hekottaa niin että takahampaat näkyy, Raimo Hietala sanoo. Sydän-Hämeen omaleimaisimpiin talvitapahtumiin lukeutuva jääratapiitvei kaasutellaan yhdeksättä kertaa lauantaina 22. Koneet polkaistaan käyntiin puolilta päivin, ja ruuhkien välttämiseksi paikalle kannattaa tulla ajoissa ennen sitä. Viime vuonna jääratapiivein yleisöennätys pistettiin uusiksi sekä jäällä että illan after race -bileissä. Kelekkakunkku-kisassa on sekä lasten että aikuisten sarjat. Purtavaa ja lämmikettä saa kisagrillistä ja kahviosta. Illalla yhdeksän jälkeen EloTähkässä alkavat after race -jytkeet, joissa esiintyy Midnight Express. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Väki luulee, että meillä on niin kova taso, ettei tänne kannata lähteä keskeneräisellä kalustolla. Järjestävän seuran kehnoa menestystä selittää myös se, että Helevetin tunareista monet kantavat vastuuta tapahtuman järjestelyistä. Kesän ajokauden avaa pääsiäisen munat siniseksi -ajo. #443-34528 Vaikeusaste 10 A 1 B C 9 50 2 5 3 A B C D E 1 14 8 9 15 10 56 2 5 1 2 11 3 22 3 12 4 6 13 7 42 31 13 17 39 20 D 29 12 40 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 4 20 38 2 10 24 54 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 17 Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Myös kilpailijoita oli enemmän kuin koskaan aiemmin: mopoja asettui viivalle yhteensä 43. Viritettyjen pelien kuninkuusluokan voitti Jussi Peltonen Ylöjärveltä. Tai ei mopolla ajoon oikeastaan tarvitse valmistautua, sillä se on kuin pyörällä ajo: ei taito mihinkään lähde, kun sen on kerran kloppipoikana oppinut
Lämpösaappaat . 3. 1991 ja autotalli /verstas, varasto ja puuliiteri. 105.000 . 03-5342045 Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14 0400-404425 . Kairanterien teroituspalvelu . Myynti . Lähetä sähköpostia: tilaukset@shl.fi . 1956, rantasauna rv. 38.000?. Pälkäne, Lastenlinna RT 65 m2, 3h+k+s V. Kalastusvälineet . 2011 remontoitu päätyhuoneisto. 17, Tre KANGASALA Artturintie 4 puh. 0500 231 562 Arkisin 10-18 lauantaisin 9-13 Kalastustarvikkeiden ja urheiluvälineiden ERIKOISLIIKE . putkisto, vesikate ja ikkunat. Myös la klo 10-14. ym. MEILTÄ MYÖS: . 18. Pälkäne, Kuuliala, Okt 148 m2, rantat. Tietokoneet . 0400-199208, Kalevan Puistot. Huolto . Luistimien teroitus Pälkäne, Puutikkala, RT 60 m2, 2 h+k+s Muuta idylliseen maalaiskylään tai hanki loma-asunnoksi. 145.000?. ovh:sta -50% . Autolle lämpöpaikka. Nahkurintie 17 as. Hienot ulkoilumaastot, puhtaat Kukkian rannat ja venepaikka. Isoja koivuja, Terijoen salavia, koristepensaita, nurmialuetta, pelikenttä ja peltoalaa puutarhalle! Mh. 5710 m2 Tilaisuus Pälkäneen kulttuurimaisemissa! Okt, rv. ym. Hyvä kunto, terassi. Asennus Elisa ja Saunalahti GSM- ja laajakaistaliittymät Mm. Mukava puuhamaa aikuisille ja lapsille. Keskitie. Mh. Luistimet . Hiihtovälineet . Asevelitie 12 as. 9-15) . Kalaverkot . Fax: 03 3392 6901 newision@newision.fi . 52 Keskiviikko 5.2.2014 36 vuotta ppaa ukau huonekalgasalla! Kan VARASTON LOPPUUNMYYNTI Alasenkuja 1, Suorama. Tilausehdot: www.shl.fi, Info. Tilaajapalvelu puh. Soita 03 539 9800 (ark. Sydän-Hämeen Lehti Jahti & Vahti -KOIRANRUOAT RENKAAT JA ÖLJYT VAIHTOON! Nyt kannattaa tulla Kangasalan Euromasterille: ÖLJYNVAIHDOT EDULLISESTI! PALVELEMME KAIKISSA RENGASASIOISSA Ja paljon muita kohteita: www.aleksinlkv.net PYÖRÄNKULMIEN SÄÄDÖT NYKYAIKAISIN 3D-LAITTEIN VUOKRATAAN: Pälkäne, Keskusta 3 h+k+kph + lasitettu parv. Katettu iso terassi. Taloyhtiössä uusittu mm. 03 5399800 tai www.shl.fi/tilaajapalvelu. Postinumero ja -toimipaikka Puh. Sydän-Hämeen Lehti Syntymävuosi. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: TILAA_SHL_tarjoustunnus_nimesi ja osoitteesi. Esimerkkiviesti: TILAA SHL 114K TIMO TILAAJA MÄKIKATU2 36600 PÄLKÄNE. Viestin hinta 0,25 ?. 19,50? 15? Kyllä kiitos! LEHDEN LAHJOITTAJA/ MAKSAJA: Sukunimi Etunimi Tilaan Sydän-Hämeen Lehden Vastaanottaja maksaa postimaksun Lähiosoite Kestotilaus 3 kk 19,50 Tarjoustunnus 114K Postinumero ja -toimipaikka Määräaikainen 3 kk 32,00 (40,00) Puh. Syntymävuosi Tarjoustunnus 114M Sähköpostiosoite Luen lehden mieluummin netissä ja tilaan Sydän-Hämeen Näköislehden 3 kk 15,00 Allekirjoitus Tarjoustunnus 114N LAHJALEHDEN SAAJA: Sukunimi Etunimi Info: 37500 Tunnus 5008700 00003 VASTAUSLÄHETYS Lähiosoite Tarjous on voimassa 28.2.2014 saakka ja koskee vain Suomeen tulevia tilauksia sekä talouksia, joihin lehti ei vielä tule tilattuna. Lehden tilaushinnat sisältävät arvonlisäveroa 10 % ja digituotteet 24 %. Vuokra 650. Heti vapaa! Mh. + vesi ja sähkö! Meiltä myös raskaan kaluston renkaat. (0400) 882 786 Ark. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Mh. 59.000?. Pälkäne, Luopioinen, loma-asunto/tontti Onnela ja Estonia -nimiset tilat, = 1800 m2. Rantatontti 5710 m2, rantaviivaa n. Laminaattilattiat, seinäpinnat tapetti ja maali. klo 10-17. USB-, HDMI-, verkkokaapelit joka lähtöön! Meiltä sähköiset laitteet tupakoitsijoille! e m m e s k u o j r a t Ta l v i Kestotilaus 3 kk Näköislehti 3 kk Määräaikainen 3 kk 32? (40 ?) NÄIN TILAAT . www.newision.fi A M M AT T I N A R E N K A AT AHISTAAKO ATK? MEILTÄ KAAPELIT JA PIUHAT . Ellintie 6, 36200 Kangasala Puh: 03 3392 6900 . Postita kuponki. . Oheislaitteet . 50 metriä. Kysy lisää! Palvelemme: Palvelemme ma-pe 8-17, la 9-14 ma-pe 8-17, la 10-14 Onkkaalantie 71 puh. Vanhat idylliset rakennukset; Öhrinmamman mökki, Lindenin mökki, sauna ja puuliiteri, sähköt, kaivo
Kirjastossa saamme elämyksiä ja tietoa, tasavertaisesti, Auvinen muistutti ja toivotti kävijät tervetulleiksi upeaan kirjastoon. Nykyaikaiset 600 neliön tilat ainutlaatuisessa miljöössä muodostavatkin kirjastosta hienon kuntalaisten olohuoneen. Korjaamosta tuli lainaamo Kulttuurijohtaja Taina Sahlander kertoi, miltä tuntui katsella VR:n entisen veturikorjaamon tiloja pari vuotta sitten. ? Heräsi pieni epäusko: voiko hämärästä, sokkeloisesta ja tunkkaisesta tilasta tosiaankin tulla valoisa, ilmava ja viihtyisä kirjasto, Sahlander muisteli. Kiitokset menivät paitsi rakentajille, myös kirjaston henkilökunnalle. Alkuperäisteoksen The Stones on suomentanut Teemu Kaskinen, ja Terän esityksen ohjaa Kivet ohjaa kangasalalainen teatterintekijä ja kirjailija Janne Salminen. Näyttelijät Mika Eerola ja Ville Orttenvuori esittävät sekä teinipoikien että kahden poliisin roolit. shl Ulla Siren. Tapahtuu jotakin peruuttamatonta. Kirjastovirkailija Kristiina Collinista ja kirjastonjohtaja Stenmanista kun on tullut varsinaisia muuttamisen asiantuntijoita. ja mukaan voi lähteä vaikka puvustusväen tueksi, jos ei heti arvaa hypätä päärooliin. Osallistujilta vaaditaan vain sitoutumista harjoituksiin, tilalle luvataan antaa hauskoja hetkiä. Kello 18 alkavassa kokoontumisessa kyläteatteri tarjoaa mukaan lähteville Kaikki joukolla näyttelemään. pullat. Kyläteatterin käynnistämiseen liittyvissä mieltä askarruttavissa asioissa voi myös olla yhteyksissä Päivi Härkälään 040-5150643. joukko neljännen luokan oppilaita. Näytös alkaa molempina päivinä kello 18, ja torstaina ensi-illan jälkeen paikalla on myös poliisi, jonka kanssa katsojilla on mahdollisuus keskustella näytelmän herättämistä ajatuksista. Seuraavat teatteriesitykset ovat huhtikuun alussa Tampereella Komediateatterissa, mutta näytelmän kiertueversiota voi tilata helmi- huhtikuun aikana esimerkiksi yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Tom Lycosin ja Stefo Nantsoun kirjoittama näytelmä perustuu australialaisiin tositapahtumiin. ?Ihanaa, kun olette tulleet takaisin?, on ollut kävijöiden pääviesti, Stenman summaa. Varsinaisten avajaisten houkuttimena toimi musiikkipitoinen ohjelma puheineen. Iltaa hauskuttivat Veijo Sopan (Mona Ratalahti) muhkeiden viiksien välistä möristyt juonnot. Sydän-Hämeen Lehti 53 tulossa ja menossa Veturikorjaamo muuttui kirjavaksi Avajaiset: Vatialan kirjasto palasi keskelle Nattaria Vatiala Viimeistään viime torstain avajaiset paljastivat, kuinka tärkeä oma kirjasto onkaan. Käsittelyssä on tällä kertaa palanen kirjastonjohtajan uikkareita. lun on säveltänyt kuoronjohtaja, opettaja Terhi Niinimaa. Koomikko sinkautteli kirjallisuusviittauksia aina Harry Potterista Stieg Larssonin dekkareihin. Vatialan kirjaston parin vuoden evakko Lentolassa ja lopulta laitoksen sulkeminen kokonaan neljäksi kuukaudeksi nostatti kaipuuta. Niinpä uuden kirjaston avajaisiin pakkautui arviolta 250 juhlijaa taaperoista täti-ihmisiin ja virkamiehistä miehenalkuihin. Loppiaisen jälkeen avatussa kirjastossa on vierailtu tiuhaan myös arkena. Keihin kaikkiin isku sattuu ja voiko kipu milloinkaan lievittyä? Kulttuuriosuuskunta Terän tuottama nuorisonäytelmä Kivet osoittaa katsojia kysymyksillä, joihin ei ole olemassa itsestään selviä vastauksia. Kivet puhuttelee nuoria keskeltä nuorten maailman mustinta osaa, mutta se ravistelee myös vanhempia. Alaikäisten tekemät rikokset ovat jokaisen yhteiskunnan arkipäivää, mutta mitä sitten, kun pahin osuu omalle kohdalle? Kivet saa ensi-iltansa Pitkäjärven koululla torstaina 6.2. Mika Eerola (vasemmalla) ja Ville Orttenvuori esittävät teinipoikia, joiden riehuminen muuttaa koko elämän painajaiseksi. Ennakkotiedoista poiketen perjantaina 7.2. Stenmanin kauneuden tajulle oli käyttöä myös tilojen sisustussuunnittelussa. Paikallista osaamista esitteli Vatialan koulun kuoro, joka lauloi muun muassa kappaleen Kirjojen kiehtova maailma. Niinpä joukkoon ovat tervetulleita myös lapset ja nuoret . on samassa paikassa toinen esitys. Pettymys oli suuri, kun hänen lausumansa runon vaikutukset jäivät vaisuiksi. Tuore kunnanjohtaja Oskari Auvinenkaan ei Sopan tempuista kauhistunut, vaan nautti silminnähden esityksistä ja eriikäisten kuntalaisten ilosta. . Kirjasto on tärkein maksuton kulttuuripalvelu ? ja melkein jokaisen saavutettavissa. Kirjastot ovat hienoja matalan kynnyksen kulttuuritaloja. Nella Hinkkala ilmoitti käyvänsä kirjastossa joka päivä, ja Sanni Rapolta loppuvat kohta kirjat hyllystä. . Miten 15- ja 17-vuotiaat selviävät tekonsa seurauksista, pitäisikö heitä ymmärtää. Keskiviikko 5.2.2014 . Soppa uhosi myös heittävänsä sellaista korkeakulttuurista settiä, että heikompia hirvittää. Niinimaa oli varsin innoissaan kirjaston tarjoamista mahdollisuuksista. ? Hienoa, miten tila toimii myös erilaisissa tilaisuuksissa, kuoroaan pianolla säestänyt Niinimaa totesi. Kirjastopalveluiden raskaan sarjan kuluttajiksi ilmoittautui Kyläteatteria herätellään Ruususen unesta Rautajärvi Rautajärven kyläteatteri on päässyt nukahtamaan Ruususen uneen, mutta nyt kylällä on tarkoitus saada uljaita prinssejä ja prinsessoja herättämään se uudelleen kukoistukseensa. Kaikkien, joita vähänkään kiinnostaa näytteleminen, toivotaan kerääntyvän Kahvila-ravintola Elotähkään ystävänpäivänä perjantaina 14.2. kello 18. Kyläteatterin näytelmä valitaan yhdessä sen mukaan, millaista väkeä saadaan kokoon. Lau- Veijo Soppa eli koomikko Mona Ratalahti nauratti lapsia ja aikuisia. Kirjastonjohtaja Raija Stenmanin mukaan kävijöitä on ollut lähes tuhat henkeä viikoittain. . Parasta on, että sohva on aivan nuortenkirjojen lähellä, Rapo ilmoitti ja aiheutti naurunremakan kavereiden keskuudessa. Anu Ritvanen Vatialan kirjasto perustettiin vuonna 1982. joutui siirtymään päiväkodin laajennuksen tieltä 2011. sijaitsee nyt Pitkäjärven koulun vieressä 600 m2 kahdessa kerroksessa tilaa myös tapahtumille ja näyttelyille on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10?15, tiistaisin ja torstaisin klo 13?19 sekä perjantaisin ja aattopäivinä klo 12?15. Pelottavan tosi näytelmä Pälkäne Kahden teinipojan leikillä harjoittama ilkivalta muuttuu karmaisevaksi todellisuudeksi, kun yksi kivi osuu kohteeseensa liian tarkasti. Sanoitus on saman koulun Arja Määtän käsialaa
Pukari (Eetu Julin), Pate (Jyry Kortelainen), Samppa (Aki Laiho), Ella ja kaverit 2 . Toinen näytös on vuorossa hän ei tarvitse osata mitään. Suunnitelma aiheuttaa on- Anna-Leena Härkösen ro- keskiviikkoiltana. gelmia, sillä opettaja ei siitä in- maaniin perustuvan leffan ovat Seuraavalla esityskierroknostu ja päinvastoin uhkaa jät- käsikirjoittaneet Heikki Paavi- sella Filmipyörä on ottamassa tää kaikki oppilaat luokalle, jos lainen ja Samuli Valkama, joka ohjelmistoonsa uuden Risto toimi myös ohjaajana. nämä eivät osaa kertotaulua. Räppääjä -elokuvan, uunituoAvioliitosta, pitkästä suh- reen Kummelin ja MandelaNäistä lähtökohdista rakentuu elokuva Ella ja kaverit teesta ja aikuisten välisestä elokuvan. 2 . ta. Ella ystävineen päät- Ei kiitos korkeammalElokuvan ikärajaa nostettää auttaa Patea, ja ongelma la ikärajalla tiin 16:een sen saatua jo ensiaiotaan ratkaista tekemällä Pa- Kiertue-elokuvateatteri Filmi- iltansa. Timo Parvelan kirjaan perustuvassa ja Parvelan itse käsikirjoittamassa elokuvassa ovat mukana aiemmasta Ella-elokuvasta tutut lapset. kello 11?14. Kuhmalahden 112-päivästä on tullut koko perheen talvitapahtuma, jossa riittää nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Sekä hälytys- että nuorisoosasto esittelevät päivän aikana taitojaan käytännössä. Nuoriso-osaston näytös alkaa kello 11.15, ja vanhempi kaarti aloittaa tuntia myöhemmin. Naisosasto myy kävijöille kodin turvallisuustuotteita kuten palovaroittimia ja sammutuspeitteitä. Missä. helmikuukohutun Ei kiitos -elokuvan. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Poliisit ovat lupautuneet paikalle kello 11?13, mutta keikkaa saattaa pukata eli poliisit ovat liikkeellä hälytysvarauksella. Paikalla ovat myös Hinausautot Raimo Moisio Oy, Agrimarket, Kuhmalahden SPR sekä Kangasalan Seudun Osuuspankin edustaja. Aseman ovet ovat avoinna 8.2. 54 Keskiviikko 5.2.2014 tulossa ja menossa . 040-5965728 www.tarmolahikauppias.? SÄHKÖTÖIDEN JA SÄHKÖTARVIKKEIDEN YRITYS RAUTAJÄRVELLÄ - Sähköasennukset ja tarvikkeet 19 vuoden kokemuksella Heinäjärventie 39, 36910 Rautajärvi Puh: 040-9100022 email: sahkopalveluseise@hotmail.com. sis. Pälkäneellä ensi-ilta testa rokkitähti . Paterock Ella (Freja Teijonsalo), Tiina (Aura Mikkonen), Hanna (Emilia veivataan Pälkäneen teatteris- Paasonen). Vielä ehtii näkemään lukion musikaalin Pälkäneen lukion musiikki- etteivät viimeiset meinanneet nen yleisönäytös järjestetään näytelmä keräsi kaksi viikkoa mahtua yhteiskoulun audito- auditoriossa keskiviikkona 5.2. sitten niin paljon kuulijoita, rioon. Iivonen. Perinteiseen tapaan myynnissä on myös arpoja, kahvia, mehua ja pullaa. Opastettuun alkusammutukseen toivotaan yleisöstä innokkaita tutustujia. Arjen turvallisuutta pystyy jokainen kehittämään ja pitämään yllä loppujen lopuksi melko yksinkertaisilla taidoilla ja välineillä. Pirkanmaan pelastuslaitokselta paikalla on tapahtuman ajan palotarkastaja vastaamassa paloturvallisuuteen ja palotarkastuksiin liittyviin kysymyksiin. Kuhmalahti ja Sahalahti ovat palotarkastusten omaval- vontavuorossa vuonna 2015. Tuolloin jaettavaan pientalon paloturvallisuusoppaaseen ja omavalvontalomakkeeseen on mahdollista tutustua jo lauantaisessa 112-päivässä. Sammuttimia myy ja huoltaa tuttu yhteistyökumppani IK-Asennus A. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Mitä. rokkitähden- pyörä tuo Pälkäneelle myös on tiistai-iltana 11. puhelin (03) 539 9800. Ella ja kaverit teatterilla Jaana Tulokas sammutti kuin vanha tekijä Kuhmalahden viimevuotisessa 112-päivässä. Pälkäne sa maanantaina ja tiistaina 10. 040-7268044 Av: ma-to klo 9-16, pe-la 9-21 (tapahtumaillat -02), su sulj. RAUTAJÄRVEN KYLÄKAUPPA RAUTAJÄRVENTIE 5 36910 RAUTAJÄRVI, P. keiton lisäksi juoman, leivän ja kahvin Tervetuloa palvelevaan Kyläkauppaan! . Musiikkinäytelmän toi- kello 18 alkaen. 112-päivä: Talvisessa tapahtumapäivässä riittää lauantaina nähtävää ja koettavaa koko perheelle Kuhmalahden VPK avaa paloaseman ovet kuhmalahti Kuhmalahden VPK järjestää perinteisen 112-tapahtumapäivän koko VPK:n voimin lauantaina. Lauantaimakeiset myy Ala-Kaarre Oy. Pälkäneen Itäkeskus Rautajärvellä palvelee! KEITTOLOUNAS 6,50 ma-pe klo 10-> . kanssakäymisestä kertovan elokuvan pääosissa ovat Anu ja 11. helmikuuta. Kakkosluokkalaisen Ellan Sinisalo, Ville Virtanen ja Kai luokkakaveri Pate ei osaa kerVaine. totaulua. A-oikeudet Puh. Aikuisista mukaan ovat päässeet muun muassa Eero Milonoff opettajan roolissa, Armi Toivanen koulun rehtorina, Pirkka-Pekka Petelius levyyhtiön armottomana pomona ja historiallisista tuotannoista, kuten Viikingit-sarjasta, tuttu Jouko Ahola. Ohjaaja Marko Mäkilaakso on palkittu musiikkivideo-ohjaaja ja ohjannut aiemmin myös Paterockin tyypit, eli Ella ja kaverit: Tuukka (Artturi Auvinen), elokuvan War of the Dead. Paterock
Kuvien yhteyteen on koottu tarinoita ja ajatuksia, eskarit ja viskarit ovat tamjoita syntyi avaruusraketteja mikuun aikana paneutuneet suunniteltaessa ja askarrelta- avaruuteen. nelleet avaruuskulkupelejä. Teemakuukauden satoa Myös avaruusalusten suunnitelmat jalostuivat matkan koottiin näyttelyn. Eli historiviskarit, eli esikoululaiset ja vii- assa dinosaurusten aikaan ja sivuotiaat askartelevat avaruus- luonnontieteissä avaruuteen. Viirikukon Kilpukoiden raketteja. Ruutuja hypellessään oppineet samalla laskemaan kympistä takaperin. teen suomalais- ja pälkäneläis- Anttoni Pors (edessä vasemmalla), Senni Merimaa, Elina Räväsmäki, Sara Romu ja Onni Kinnunen olivat mukana alukset. avaruusprojektissa. . 10, 9, 8, 7?, Senni Meri maa suorittaa lähtölaskennan Päiväkodin väki avaruusseikkailuun. Se tapahtuu numerolappu- kutsuvieraina jen päällä hypähdellen. Tytöt ovat piirtäneet planeettaAlusten kylkeen ei liimattu teoksia ja pojat tehtailleet lisää tähtilippuja, vaan siniristejä, avaruuden kulkupelejä. shl Tommi Liljedahl Tytöt varustivat rakettinsa lintujen ruokakupeilla, pojat aseilla. sillä lapset lähettävät avaruu-. Eskarit ja viskarit ovat minen ja maalaaminen saivat piirtäneet planeettoja ja raken- Koululaiset rakensivat myös avaruudessa tarvittavia kulkupelejä. mielikuvituksen liikkeelle. Keskiviikko 5.2.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 55 tulossa ja menossa Onni Kinnunen teki planeetoiden joukkoon kotiplaneetta maan. Sara Romu tähyilee kaukoputkella Suomen tähtitaivasta. Näyttely: Viirikukon päiväkodissa pääsi tutustumaan raketteihin ja planeettoihin Eskarit ja viskarit avaruutta valloittamassa Pälkäne Eskarit ja viskarit nimesivät aluksensa Uranukseksi, Avaruussukkulaksi, Suomen raketiksi ja Ix:ksi. Senni Merimaa esittelee lähtölaskennan. Päiväkodilla on luettu teemaa sivuavia kirjoja ja essa. Teksteistä päätellen avaruus- kuunneltu siihen liittyvää mualusten leikkaaminen, liimaa- siikkia. Jos lapsilta itseltään relle. Kuvissa Viirikukon päiväko- kysyttäisiin, matkattaisiin suodin Kilpukka-ryhmän eskarit ja raan kohokohtiin. Avaruustunnelma kruunattiin valoilla varrella. Poikavaltaisissa porukoissa ja musiikilla. Perjantaina järjestettiin kutaluksia varusteltiin monenlaisten vastuksien ja vihollis- suvierastilaisuus, jossa päiväten varalta aseilla, sillä poikien kodin lapset ja aikuiset pääsivät mielestä avaruuden valloitus katsomaan raketteja, ihastelemaan piirroksia ja kokeilemaan on taistelua. Tytöt viimeistelivät pahvisis- lasten kaukoputkea, jonka läpi ta hedelmälaatikoista rakenne- pystyi katsomaan Suomen tähtut alukset lintujen ja muiden titaivasta. Avaruusteema on innostueläinten ruokintalautasilla ja -laitteilla, sillä kuka nyt avaruu- nut myös omiin projekteihin. teen lähtisi ilman lemmikkiä. Laput Historian ja luonnontieteiden johdattelevat valokuvien ää- kouluopetus etenee läheltä kauas
helmikuuta. Vuodenvaihteessa Ollila sai ensimmäisenä suomalaisena kutsun arvostettuun X Gamesiin. Kisa huipentuu lauantaina laskettaviin välieriin ja loppukilpailuun. Voittaja palkitaan 5000 eurolla ja AFP-pisteillä. Puitteet riittävät tapahtumien järjestämiseen ilman erityisiä muutostöitäkin. . puhelimeen (03) 539 9800 Antti Ollila on voittanut Sappeen Finnish Openin kahtena vuonna peräkkäin. Iltajameja varten tarvitaan erillinen suorituspaikka, rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen kertoo. Sen sijaan esimerkiksi helmikuun toisen viikonlopun Audi Alpine Ski Tour viedään läpi ilman minkäänlaisia muutostöitä. helmikuuta. Seitsemänneksi Finnish Open Sappeessa 14.? sijoittunut Ollila huomasi, että 15.2. Kilpailut eivät lamauta Sappeeta Sappeessa kisataan talven aikana useita huipputason kilpailuja. Kisaa varten on varattu yksi rinne, joten kilpailu ei juuri hidasta muiden laskijoiden menoa Sappeessa. Muutenkaan talven kisat eivät seisauta matkailukeskuksen laskettelutoimintaa. Finnish Open on ainoita kisoja, joissa Sappee on itse vahvasti mukana. Kosti Puurusen mukaan pujottelukisat näkee hyvin sekä hissistä että rinteen puolivälin kohdalta. Sappeen viime vuoden kärkikaksikko Antti Ollila ja Otso Räisänen edustavat Suomea Sotshissa. Kansainväliset haastajat jäävät yleensä kauas heidän taaksensa. Suomen Sotshin-joukkue kertoo siitä, minkätasoisia laskijoita Sappeessa nähdään: slopestylen nelihenkisestä joukkueesta kolme oli viime vuonna mukana Sappeen kisassa. Sappeen Finnish Openin kahtena viime vuonna voittanut Antti Ollila vakuutti vielä vuosi sitten Sappeessa poikenneelle Urheiluruudulle, etteivät olympialaiset kiinnosta, vaan hän haluaa laskea ilman sääntöjä, rajoituksia ja olympiarenkaiden kahleita. Suomalaisten penkkiurheilijoiden onneksi Ollila muutti mieltään, sillä rovaniemeläinen kuuluu mitalisuosikkeihin, kun slopestylen ensimmäiset olympiamitalit ratkotaan Sotshissa torstaina 13. Karsinnat lasketaan perjantaina 14.2.. Finnish Open Slope Style on oikeastaan ainoa tapahtuma, jota varten paikkoja pitää pikkuisen muokata. 56 urheilu Keskiviikko 5.2.2014 . Muutoin tapahtumat eivät kuormita Sappeen työntekijöitä vaan ne ovat pääsääntöisesti ulkopuolisen kisajärjestäjien hoidossa, joskin matkailukeskuksen väki on lupautunut antamaan apua joissakin asioissa. Jos laskettelun ohessa haluaa lähteä katsomaan jotakin meneillään olevaa kisaa, on siihenkin pyritty tarjoamaan mahdollisimman hyvät puitteet. Slopestyle on näyttävä laji, sillä hurjapäät pyörivät volttejaan ja kierteitään korkealla ilmassa. Aspenin kisa osoitti, että laji on taas viime talven jälkeen viety uudelle tasolle: hyppyreissä nähtiin ensimmäistä kertaa triploja eli temppuja joissa mennään kolme kertaa pään kautta ympäri. Tänä vuonna rovaniemeläinen ei pääse puolustamaan voittoaan, sillä edellispäivänä lasketaan Sotshin talvikisojen slopestyle. Finnish Open: Suomen olympiajoukkueen neljästä laskijasta kolme kilpaili vuosi sitten Sappeessa Sappeen voittaja vaihtuu olympialaisten vuoksi Sappee hihassa on oltava ainakin yksi lisätemppu, mikäli hän mielii menestyä olympialaisissa. Sotshin olympiahyppyreissä nähdään myös Sappeen viimevuotisen kisan kakkonen Otso Räisänen sekä Aleksi Patja, joka vuosi sitten jätettiin Finnish Openissa kuudenneksi. Suomen neljäs olympiaedustaja Lauri Kievari oli ainoa, joka ei viime vuonna ollut Sappeessa mukana. Olympialaisten vuoksi Sappeen Finnish Openiin saadaan uusi kärkikaksikko, mutta kisan taso ei silti juurikaan laske. Lajissa riittää kovia suomalaislaskijoita, uusia nimiä sekä paikallisia haastajia. Freestyleväen talven kohokohta järjestetään 14.?15. Vuodesta 2009 alkaen laskettu kilpailu kerää maan kärkinimet esittelemään taitojaan näyttävissä hyppyreissä. Kokenut Kalle Leinonen oli viime vuonna kolmas.. Vauhdikkuutta lisää se, että kaksipäisillä twintip-suksilla hyppyreihin ja kaiteille voidaan laskea myös takaperin. Lauantai-iltana kilpailijat esittelevät iltavaloissa Huipun edustan jam-sessiossa hurjimpia temppujaan, joita ei välttämättä vielä nähdä kisalaskuissa. Sappeen rinteillä helmikuun puolivälissä laskettava Finnish Open on suomalaisten slopestyle -suksitaitureiden kauden päätapahtuma. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . FIS-pisteistä Sappeessa ei viimevuotiseen tapaan kilpailla. Kilpailu kerää katsojia ja kuvaajia rinteiden varsille
Kestävyysjuoksu on hieno juttu. . luonnonmukaisuus on tulevaisuuden valttia myös juoksussa. Aloita paljasjalkajuoksu varoen ja ihan pikkuriikkisillä lenkeillä. . Jos hankit Vibram Five Fingers -kengät, varaudu siihen, että varpaiden välit ovat täynnä kasvillisuutta. . Kauriit tykkäävät juosta pienillä metsäteillä. . Paljain jaloin tämä on mahdotonta. Kirjasta innostuneena aloitin paljasjalkajuoksuni reippaan rehvakkaasti: painelin pitkin Aitoon urheilukentän nurmikkoa paljain jaloin, hankin mitä pikimmin Vibram Five Fingers- ja Merrell Trailglove -paljasjalkakengät ja tein sekä niillä että paljain jaloin reteitä juoksulenkkejä Aitoon metsäpoluilla. Sain pikaopetuksen, kun pohkeeni menivät pari viikkoa ennen maratonia täysin jumiin: jaloille ja keholle täytyy antaa aikaa totutella uuteen toimintaympäristöön. Siinäkin ajassa ehtii palelluttaa varpaansa. . Mitä hittoa? Työkaverini eivät tienneet asiasta mitään, mutta muistinpa sitten, kuinka Tero A. Luopioisista oli hehkuttanut ilmiömäisiä kenkiään, jotka talvellakin tuntuvat jalassa lämpimiltä ja samalla siltä, kuin kävelisi paljain jaloin. Eli siis talvipaljasjalkakengistä. Pysyitkö mukana. Sydän-Hämeen Lehti 57 Blogista Paljasjalkajuoksua talvella?! Pujottelukisan järjestäjät toivovat pakkaskeliä, jotta ylimääräisiltä lanaustalkoilta säästyttäisiin. Audi Alpine Ski Tour: 14?16-vuotiaat pujottelulupaukset kilpailevat Urjanrinteessä Alppihiihdon tulevaisuus Sappeessa viikonloppuna Sappee Sappeeseen odotetaan viikonloppuna yli 200 nuorta laskijaa, kun pujottelun Audi Alpine Ski Tour vierailee ensimmäistä kertaa eteläisessä Suomessa. . tuntuma maahan on ihan kuin paljain jaloin menisi, paitsi etteivät pikkukivet ja muut jalkapohjaan satu. Normaalit juoksukengät sisältävät kaikenlaisia pehmusteita ja liikeratoja muokkaavia elementtäjä hyvinkin paljon, nämä minimalistikengät taas eivät. Selkeimmin eron peruslenkkareiden ja minimalistikenkien välillä huomaa kengän kannan korotuksessa: peruskenkien kanta on yleensä n. Niinpä niillä voi mainiosti juosta myös asfaltilla (joka juoksualustana on myrkkyä jaloille). Pakkohan niitä talvipaljasjalkakenkiä oli kokeilla. Totta se Tero A. Ikinä ennen ei ole laskettu näin alhaalla. Toistaiseksi eteläisin kisapaikka on ollut Himos, Sappeen osakilpailua järjestävä Mika Ranta Tampereen Slalomseurasta sanoo. Alppihiihtoväen on tehtävä pientä asennemuokkausta, jotta pohjoisen laskijat saadaan uskomaan, että etelässäkin pystytään kilpailemaan. . Lisäksi ensimmäisellä kierroksella sijoille 31?35 sijoittuneet pääsevät toisen kierroksen päätteeksi rinteeseen. Urjanrinteeseen tehdään uu- Audi Alpine Ski Tour Sappeessa det radat molempien kisapäi- 8.?9.2. Parin viimeisen vuoden aikana juoksijapiireissä on kohistu kahdesta asiasta: paljasjalka- ja polkujuoksusta. Näiden kummankin suosio on kasvanut huimasti, ja tavallaan puhutaankin saman asian kahdesta ilmenemismuodosta . Luvassa on ihanteelliset olosuhteet eli pikkupakkasta. Suojakeli tai lumisade teettäisi rinneporukalle lisätyötä, sillä silloin rinteitä joudutaan lanailemaan. Audi Alpine Ski Tourin laskijat pääsevät perjantaina tutustumaan Sappeen kisarinteeseen. Urjanrinteeseen merkitään päivän ajaksi kaksi rataa, ja seurat voivat varata treenivuoroja kello 10?15. Lauantaina ja sunnuntaina lasketaan erilliset pujottelukilpailut. Vaiva oli pitkäikäinen ja sitkeä, vaati kortisonipiikitystä ja kuukausien juoksutaukoa eikä siltikään tahtonut lähteä. Pari vuotta sen kanssa kaiken kaikkiaan meni, mutta nyt taitaa vaiva olla poistunut. A jatus luomummasta juoksusta jäi kuitenkin itämään, ja sittemmin olenkin käyttänyt lenkeilläni pääasiassa Niken Free Run -kenkiä, jotka ovat jonkinlainen paljasjalkakenkien ja modernien juoksukenkien välimuoto. Audi -kiertueella taso on kuitenkin aivan toista kuin aluekisoissa. Minä olen muutaman aktiivin kanssa tehnyt töitä marraskuusta alkaen, kun Ski Sport Finlandin kilpailutoimikunta ilmoitti, että kisat on myönnetty meille. Nämä paljasjalkakengät (heh, mikä ristiriita sanassa itsessään) ovat kenkiä, joiden tehtävänä on vain ja ainoastaan suojata jalan ihoa iskuilta, kolhuilta, viilloilta jne. 550 metriä pitkässä Urjanrinteessä on korkeuseroa 120 metriä. Uutta kannattaa aina kokeilla. . Ensimmäisen kierroksen 30 parasta laskevat iltapäivän toisella kierroksella käännetyssä järjestyksessä aivan kuten maailmancupissakin. Toivottavasti sääennuste pitäisi. Vuosikymmeniä kestänyt jalkaterän pienten lihasten käyttämättömyys kostautui. Opetukset eivät jääneet siihen: tulehdus iski akillesjänteeseen. Keskiviikko 5.2.2014 . Kaikki etelän ja KeskiSuomen nuoret laskijat eivät reissaa pohjoisen kisoihin, vaan laskevat aluecupin kisoja. . Etelän laskijalle on tosi kova saavutus, jos laskee Audi-kiertueella kymmenen parhaan joukkoon, Ranta sanoo. Radassa 50?60 porttia vien molemmille kierroksille. 50?60 portin radat merkitsevät ennalta valitut seurojen edustajat. Sappeessa viikonloppuna laskettava pujottelukisa on poikkeuksellinen rutistus Tampereen Slalomseuralle. . Lainaa Tero A:lta kenkiä. shl Anssi Kukkonen Blogikirjoitus löytyy osoitteesta anssik. keskustelu. shl.fi. sentin korkeammalla kuin kengän päkiäosa. Minimalistikengät taas ovat tasaiset eli tätä ns. Kiertue koluaa pääosin pohjoisen rinteissä. droppia ei ole. Tämä kaikki tuli mieleeni, kun eräänä aamuna töihin tullessani löysin tuoliltani muovipussin, jonka sisällä oli kenkäpari. Ja yllätys, yllätys: paljasjalkajuoksua voi harrastaa myös talvella! Täytyy hieman avata tuota paljasjalkajuoksun käsitettä: välttämättä se ei tarkoita, että juostaan paljain jaloin, vaan kyse on myös ns. Niiden karsintakisa alkaa molempina päivinä kello 9.30. minimalististen paljasjalkakenkien käyttämisestä. Niiden droppi on vain 0,5 senttiä, mutta pohja joustaa jalan alla jonkin verran. Hyvä. Tässä vaiheessa on hyvä tunnustaa, että minulla on paljasjalkajuoksuhistoriani. Katso vaikka blogin yläpalkin kuvaa: paljain jaloin siellä vedetään Aitoon Syrjänharjussa. Luin pari vuotta sitten Christopher McDougallin kirjan ?Syntynyt juoksemaan. Esimerkkinä tästä juoksijoiden siirtyminen kantapääaskellukseen, jolloin jalka tulee kantapää edellä maahan. Emme juuri mitään. . Viikonloppuna omaa talkooporukkaa on mukana reilut 50 henkeä, Mika Ranta kertoo. Ski Sport Finland järjestää Sappeeseen kisaviikonlopuksi palkinnot, lääkärit ja teknisen delegaation, joka vastaa muun muassa turvallisuudesta ja kisan läpiviemisestä. . puhui . (suosittelen, voin vaikka lainata tarvittaessa). Kirjan päätarina kertoo meksikolaisista Tarahumaraintiaaneista, jotka juoksevat harrastuksekseen käsittämättömän mittaisia ultrajuoksuja lähes olemattomin varustein. Se riittäisi jopa nuorten suurpujotteluun, mutta nyt lasketaan ainoastaan pujottelukisat, Ranta kertoo. Kolmen viikon välein järjestettäviä Audi Alpine Ski Tourin osakilpailuja kiertävät maan parhaat 14?16-vuotiaat laskijat. Jos juoksee talvella ilman kenkiä, riittää lehdenhaku parin sadan metrin päästä mainiosti. Kenkinään heillä oli autonrenkaiden paloista tehdyt pienet läpsyttimet, ja kirjan kertomassa ultrajuoksukilpailussa he päihittivät Amerikan (ja maailman?) parhaat ultrajuoksijat. McDougallin kirjan mukaan teknologia on tehnyt juoksijoille pelkkää hallaa: joustavat juoksukengät altistavat juoksijoiden jalat entistä useammin rasitusvammoille, sillä kengät muokkaavat askellusta ja liikeratoja huonompaan suuntaan. Poluilla on todella nasta juosta. . tuntuu oudolta ja huimaavalta, kun hanki yhtäkkiä kestääkin lumikenkien alla. Metsätiellä oli juossut toinenkin luomujuoksija, sillä lajille tyypilliseen tapaan oli metsäkauris pistäytynyt juoksemassa hyvän kuntoilumatkan tiellä. Mitä tästä opimme? . Varsinkin talvella tuo tuntuu huikealta, kun samaan aikaan jalat ovat kengissä ihan lämpimät! Vähän samanlaista maailmanavautumista kuin lumikengillä kävely ensimmäistä kertaa
Suurin tähti on maailman parhaana jalkapalloilijana palkittu Cristiano Ronaldo. Suomi on tuottanut viime vuosina jääkiekkokaukaloihin silmiinpistävän paljon huippu- maalivahteja. Nykyisin arvostetaan myös nopeutta: komposiittituote ei tarvitse maalausta tai pintakäsittelyä, vaan pinta syntyy samalla kertaa, Vuorio sanoo. Karvapohjasuksia valmistetaan samalla komposiittilinjalla kuin retkiluistimiakin. Kuituna voidaan käyttää lasi-, hiili- tai vaikka tekstiilikuitua. Tiitola alkoi valmistaa yhdessä vävypoikansa Miika Vuorion kanssa retkiluistimia hevostallin takahuoneessa. Heidän perustamansa OAC Finland sai lentävän lähdön, sillä talvi 2008 oli vähäluminen, ja luistimet menivät kuin kuumille kiville. Tiitolan paranneltu retkiluistinmalli oli malliltaan aiempaa matalampi. Etsimme valmistajaa sekä Baltian maista että Kiinasta. Sinne upposi paljon rahaa, mutta mitään valmista ei syntynyt. Talviurheiluvälineet saattoivat tulla Kiinasta puoli vuotta myöhässä, eikä sesonkituote oikein käy kaupaksi juhannuksena. Hänellä on aikaa ottaa leveä haara-asento ja asettaa kiekko siniviivalle. Hetken aikaa pyöreän kiekon kulmaa haettuaan puolustaja kohottaa mailansa ja suorittaa seisovilta jaloilta laukauksen kohti maalia. Tätä suoritusta hän harjoittelee päivästä toiseen vain sipsit, karkit ja energiajuomat eväänään. Tänä vuonna se täyttyi 2400 näytteilleasettajasta, jotka tulivat kymmenistä eri maista. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Talvilehdessä on nähty Tiitola Punamultalukossa esittelemässä perinnelaji telemarkia ja sen moderneja välineitä sekä auraamassa ja kiitämässä Saarikylien retkiluistelurataa. Lehdessä on kerrottu Tiitolan palkituista retkiluistinmalleista ja hänen kehittämistään uusista karvapohjasuksista. Kyse ei ole aiheiden puutteesta, vaan siitä, että Saarikylien ideasampo tuottaa lakkaamatta uusia tuotteita talviliikuntaan. Minulla on sellainen kutina, että karvapohjasuksista ollaan kiinnostuneita muun muassa Japanin markkinoilla. Myös itärajan takana riittää lunta ja erämaita. Kangasalalainen AnttiJussi Tiitola on ollut mukana vielä kuusi vuotta pidempään, sillä ensimmäisinä vuosina ISPO-messujen edeltäjät pidettiin Wiesbadenissa. Münchenin messuhalli on monta kertaa Helsingin messukeskusta suurempi. Tänä vuonna hän matkusti Saksaan uuden ?karvapohjasuksimalliston. Hänellä on kymmeniä urheiluvälinepatentteja, joilla on suojattu muun muassa jääkiekkomailojen, suksien ja jal- Seisova puolustaja Pieni maa ei voi olla hyvä kaikessa. Messuvieraita kävi reilut 80 000, vaikka sisälle ei päästetä tavallisia kuluttajia, vaan muun muassa tukku- ja jälleenmyyjiä. Puolen vuosisadan aikana Antti-Jussi Tiitola on esitellyt ISPO-messuilla lukemattomia erilaisia suksia, mailoja, luistimia ja muita talviliikuntavälineitä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Seuroissa keskityttiin laitalinkin ja -hyökkääjän ominaisuuksiin, ennen kaikkea nopeuteen ja ohittamiseen; temppuihin joiden avulla hyökkääjä pääsee puolustajasta ohi. Tällaisen yksittäisen vahvuuden varaan voidaan rakentaa koko maan jalkapallon nousu, sillä maalitilanteiden luominen edellyttää nykyjalkapallossa sitä, että hyökkäys- alueella päästään puolustajasta ohi. puhelimeen (03) 539 9800 Antti-Jussi Tiitola: Saarikylien ideasampo on ollut 50 vuotta peräkkäin maailman suurimmilla talviurheiluvälinemessuilla Karvapohja risteyttää lumikengän ja Kangasala Maailman suurimmat talviurheiluvälinemessut on järjestetty Münchenissä vuodesta 1970 alkaen. Omat tuotteet täydentävät sopivasti toisiaan, sillä runsaslumisina talvina menee karvapohjasuksia ja vähälumisina talvina retkiluistimia, Miika Vuorio sanoo. Lisää väkeä tuotantoon OAC Tech valmistaa omien tuotteiden lisäksi komposiittituotteita myös alihankintana. Ensimmäiset ulkopuolisille valmistetut tuotteet ovat nekin olleet urheiluvälineitä: meloja ja rullasuksia. Kuitujen liimaaminen mahdollistaa erilaisten materiaalien yhdistämisen, ja samalla linjalla voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. . Sydän-Hämeen Talvilehti menee vielä pidemmälle, sillä sen sivuilla esiintyy jokseenkin joka vuosi sama henkilö. Kun halutaan kertoa talvisesta liikunnasta ja vapaa-ajasta, käännytään vuosi toisensa jälkeen Antti-Jussi Tiitolan puoleen. Räjähtävä suoritus edellyttää täydellistä palautusta. Oikea rytmitys opitaan isommilta pelaajilta. Tiitolan alkuperäisenä ideana oli madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä: ?liukuvaa lumikenkää. Parin vuoden aikana niitä on syntynyt kahden miehen voimin vajaat tuhat paria. . Venäjällä arvostetaan äijämäisiä harrastuksia, ja metsästyksessä ja kalastuksessa karvapohjasuksi on parhaimmillaan. Titan-mailoja myytiin 15 miljoonaa Titanin suksi- ja mailatehtaan vuonna 1966 vuonna perustanut Antti-Jussi Tiitola on ollut Karhu-Titanin kehitysjohtajana perustamassa suksi- ja mailatehdasta Kanadaan sekä lenkkitossutehdasta Etelä-Koreaan. Tähän saakka kilpalaskijat ovat kiinnittäneet suksen pohjaan nousun ajaksi pitokarvan, joka nypätään ylhäällä pois ennen laskuun lähtöä. Retkiluistin toi takaisin alalle jäällä. Nyt tällä voi lähteä vaikka hiihtoladulle, mies vakuuttaa. Kolme vuotta sitten malli palkittiin maailman suurimmilla talviurheiluvälinemessuilla, Münchenin ISPO:ssa. Uusien innovaatioiden sarjan palkinto levitti maailmalle myös tietoa uudesta lajista, Nordic skatingista. Vuosikymmenet urheiluvälinebisneksessä mukana ollut Antti-Jussi Tiitola ehti vetäytyä alalta, kunnes retkiluistimien tuotekehitys ja valmistus toi hänet takaisin. Tiitola risteytti luistimen ja suksen retkiluistimeksi. Monoon kiinnitettävällä pit- Lumettomana käteräisellä luistimella pärjää talvena luistellaan hieman epätasaisillakin järven Alun perin Antti-Jussi Tiito- lan ei ollut tarkoitus aloittaa luistin- ja suksituotantoa Suomessa. . Irtonainen kantapää tehosti luistelupotkua ja mullisti lopulta myös pikaluistelun: ennätykset menivät uusiksi, kun lajissa siirryttiin klapsluistimiin. Tiitola myi kehittämänsä retkiluistimet ruotsalaisvalmistajalle. Kun epäiltiin, ettei se toimisi lumisella alustalla, Tiitola lisäsi kylkiin samaa materiaalia jota käytetään suksen pohjissa. . 58 Keskiviikko 5.2.2014 urheilu . Esimerkiksi nykymuotoinen retkiluistelu sai alkunsa, kun hän Maailmanennätys, jota ei rikota koskaan Naisten- ja miestenlehdissä toistuvat vuodesta toiseen samat aiheet. kanssa. Kar vapohjasukset ovat kangasalalaisen OAC Finland Oy:n tuore innovaatio. Telemark-suksesta on tehty hieman jalkava, jolloin sen keskiosa osuu lumeen vain silloin, kun kaikki paino on sen päällä. Suksen keskiosaan on liimattu karvaista materiaalia, joka pitää lumella pitopohjan tapaan. Liukuva lumikenkä eli karvapohjasuksi Lukemattomia erikoisulkoiluvälineitä kehittänyt Antti-Jussi Tiitola on tullut vuosikymmenten aikana luoneeksi myös kokonaan uusia lajeja. Tästä kertoo myös se, että mies oli vastikään 51. Väitetään, että Portugalin jalkapalloliitto olisi takavuosina valinnut painopistealueekseen laitapelaamisen. Parhaillaan rekrytoidaan uutta väkeä, sillä tuotanto tulee työllistämään viisi henkilöä. Komposiittituotteita valmistaa ja kehittää OAC Tech. OAC Sport keskittyy urheiluvälineiden myyntiin ja maahantuontiin. kertaa mukana maailman suurimmilla talviurheiluvälinemessuilla Saksassa. Panokset on pistetty aivan uuteen pelaajatyyppiin, seisovaan puolustajaan. Jääkiekkoa sanotaan maailman nopeimmaksi joukkuepeliksi, mutta ympärillä kiitävien kiekkotaitureiden keskellä seisova puolustaja osaa jäädyttää kaoottisen pelitilanteen kuin Matrix-elokuvan Neo. Voisi siis uskoa, että meillä on valittu vahvuudeksi maalivahtien kasvattaminen. Nyt kiekkokaukalolla vaikuttaa siltä, että Suomesta ollaan tekemässä puolustajien luvattua maata. Se tuo Suomeen maailman johtavan valmistajan vuorikiipeilyvälineitä sekä telemark- ja vapaalaskusuksia. Sen rinnalla yritys kehittää ja markkinoi omia välineitä, kuten retkiluistimia ja karvapohjasuksia. . Myös laadussa oli toivomisen varaa. Muutama vuosi sitten komposiittilinja aloitti Lentolan teollisuusalueella Kangasalla. Tammikuussa yritys muutti isompiin tiloihin. Kentän muilla osa-alueilla riittää perussuoritus: että pallo pysyy omalla joukkueella ja että pallollista vastustajaa prässätään, eikä hän pääse kääntymään vaaralliseen suuntaan. Viime vuosina maailman parhaat ja arvokkaimmat laitapelaajat ovat olleet portugalilaisia. Niinpä viiden vuoden karanteeniajan jälkeen Tiitola alkoi kehitellä paranneltua komposiittiluistinta. Komposiittiteknologia perustuu kuituihin ja sideaineisiin. Kyse on maailmanennätyksestä, jota kukaan ei koskaan riko. reilut 20 vuotta sitten kiinnitti monot pitkiin luistimenteriin ja lähti sauvat kädessä jäälle. Myös lumikengän ja suksen parhaita puolia yhdistävä karvapohjasuksi muuttaa hiihtämistä. Kaukalossa luotetaan 5?5?45?2:een: viisi laukausta viidessä minuutissa ja sitten 45 minuutin ja kahden. Ostaja ei kuitenkaan kehittänyt ja markkinoinut luistimia. Kysyntää on enemmän. Siksi muutamme isompiin tiloihin ja palkkaamme lisää väkeä, Antti-Jussi Tiitola sanoo. Tulevaksi talveksi uudenlaisia suksia on tarkoitus valmistaa jo 2500 paria. . Tämä on jokaisen kotiäidin ja pilkkimiehen suksi, sillä se toimii myös epätasaisessa maastossa ja umpihangessa, Tiitola esittelee leveää mallia. Hän suosittelee sukseen monitoimisidettä, johon sopivat pilkkisaappaat, buutsit tai mitkä tahansa kengät. Maailmalla karvapohjasuksesta innostuivat ensimmäisenä Alppien, Pohjois-Amerikan ja Japanin isojen rinteiden vapaalaskijat, jotka kapuavat puoli päivää ylös ja laskevat sitten koskemattomia rinteitä vauhdilla alas. Lajissa on alettu myös kilpailla. ei tarvitse voidella, ja maastoon voi sauvoa suoraan kotiovelta.
Kyläkaukalossa pitää pelata lämpimikseen. Pelien syntyminen vaatii riittävän määrän väkeä. Seisova puolustaja ei alkuun pysy pystyssä ilman mailan tai laidan tukea, mutta sinnikkäästi hän töpöttää siniviivalle ja aloittaa laukaisuharjoitukset. Hieman isompana hän ei pääse sen vertaa liikkeelle, että saisi kiekkoa haltuun, jos se sattuu liukumaan hieman lavan ohi. Mutta siniviivalla seistessä se ei haittaa. Hän tietää kokemuksesta, mihin suuntaan ei ainakaan kannata lähteä, Vuorio sanoo. Tiitola puolestaan nauttii siitä, että pääsee auttamaan seuraavaa sukupolvea vauhtiin. . Siksi kyläkaukalolle kokoontuu monen ikäistä väkeä omalta ja naapurikyliltä. Pienemmät palavat halusta päästä mukaan isompien peleihin. Kylien kentillä ei ole lämmintä koppia, johon voi vetäytyä korjailemaan lavan erkkaa viiden minuutin välein. Diplomi-insinööri ajautuu hiihto- ja luistinlenkeillään miettimään, miten elämystä ja välineitä voisi vielä parantaa. Tiitolan lyömätön klassikkotuote on punainen Titankiekkomaila. Meillä oli esimerkiksi ongelmia uretaaniytimen kanssa. "Nakun" suhteilla meille järjestyi visiitti maailman johtavan valmistajan tuotekehitysyksikköön. Yli 35 vuoden elinkaari on urheiluvälineissä poikkeuksellinen, Tiitola sanoo. Mailan suuri oivallus oli lavan alalaidan muovi, jonka ansiosta se ei kulunut säleiksi. Lasikuituvahvisteisen mailan muutkin ominaisuudet olivat kohdallaan, ja muun muassa NHL-legenda Wayne Gretsky pelasi Titanilla 11 vuotta. Muut yrittivät kopioida Titanin rakennetta, mutta valmistaja voitti kaksikin patenttiriitaa. Nykyisin kaukaloissa on siirrytty komposiittimailaan. Antti-Jussi Tiitola kehitti sellaisen jo vuonna 1984. . Niinpä pikkupelimiehet saapuvat kaukalolle pari tuntia ennen muita ja opettelevat urheiluruudun hidastuksista ja nettivideoista näkemänsä temput, joilla kaukalossa pärjää. Alkuun he purevat hammasta, kun joku nopeampi ja vahvempi vie kerta toisensa jälkeen kiekon lavasta. Viimeiset mailat ostettiin vuodenvaihteen aikaan. Keskiviikko 5.2.2014 . Vuonna 1976 markkinoille tullutta mailaa myytiin viidellä vuosikymmenellä yhteensä 15 miljoonaa kappaletta. . Nyt sielläkin tapahtuu sellaista, että kun koolla on tarpeeksi kavereita, tehdään jaot ja aletaan pelata. shl Tommi Liljedahl. Ote mailasta on sellainen, että se soveltuu lyöntilaukaukseen, ei syöttöön, eikä varsinkaan sen vastaanottamiseen. Kaikissa palloilulajeissa perustaitojen ydin on pelivälineen kesyttäminen ja pelitaitojen perusta pelivälineen pitäminen omalla joukkueella. Seisova puolustaja sen sijaan keskittyy luopumaan kiekosta mahdollisimman nopeasti ja ampumaan kauas pois. Seisovia puolustajia kasvaa ennen kaikkea keskustojen kaukaloista, joissa huoltoon tarvittavat sipsi- ja limuhyllyt ovat lähellä. Sydän-Hämeen Lehti 59 urheilu suksen Antti-Jussi Tiitola esittelee liukuvaa lumikenkää eli karvapohjasuksea. kineiden uusia keksintöjä. Eläkepäivillään Tiitola on kehittänyt komposiittiteknologiaa Montrealin mailatehtaalla. Vielä 77-vuotiaanakin hänellä on tuotekehitys kaiken aikaa päällä. OAC Finland on hyvä esimerkki pienyrityksestä, joka panostaa alusta alkaen vientiin. Ja seuraavana talvena he hyörivät isompien ympärillä niin, ettei tiedä mihin kääntyisi. Seisovien puolustajien kasvatustyö on vaarassa, sillä pihapelien maailma on rantautumassa myös keskustan kentille. En minä varmaan ainakaan jarrumies ole, vaan rohkaisen ottamaan riskejä. shl Tommi Liljedahl Kolumni tölkin tauko pukuhuoneessa. Jos tenniksen pelaaja erikoistuisi samalla tavalla yksittäiseen suoritukseen, hän seisoisi syöttöruudun keskellä, heittäisi pallon kerta toisensa jälkeen ilmaan ja iskisi sen verkon toiselle puolelle. Hän luottaisi siihen, että oikeassa pelissä oma syöttö tai vastustajan syötön palautus onnistuu, ja pienen pallorallin jälkeen hän pystyy pelaamaan vastustajan ulos pelistä niin, että voi kerta toisensa jälkeen tintata ratkaisulyönnin kenttään seisovilta jaloilta ja vastapalloon. Kylien kentillä ei ole lämmintä koppia, johon voi vetäytyä korjailemaan lavan erkkaa viiden minuutin välein. Vanhan liiton puolustajat olivat kovakätisiä ja modernit kiekkotaiturit pehmeäkätisiä. Uuden ajan seisovat puolustajat ovat suorastaan kädettömiä. Uusi pelaajatyyppi keskittyy vahvuuksiinsa. Aika ei ollut vielä kypsä. Hinta oli niin kova, ettei yksittäinen suomalaisvalmistaja voinut saada uutuustuotetta markkinoilla läpi. Tiitola aukoo ovia maailmalla Suomi ei pärjää sillä, että myymme tavaraa toisillemme. Yritysten pitää päästä maailmalle. Ovia maailmalle avaa Antti-Jussi Tiitola, jolle on vuosikymmenten aikana kertynyt valtava määrä kontakteja. Yhteyksistä on ollut hyötyä myös tuotekehityksessä. . Tavallisesti parin miehen aloittelevaa firmaa olisi kehotettu olemaan yhteydessä maahantuojan edustajaan, Miika Vuorio mainitsee esimerkkinä. Vuosikymmenten varrella Tiitola on saatellut lukemat- tomia tuotteita tuotantoon. Tämä kokemus on säästänyt sekä aikaa että rahaa.
Kun aikuiset äijät vetävät leikkejä täysillä, niin kasiluokkalaisen- kin on helppo heittäytyä hauskanpitoon. Yhteiskoululaiset jakaantuvat pienten alkulämmittelyiden jälkeen kolmeen ryhmään ja ryhtyvät kurvailemaan, tasapainoilemaan, liukumaan ja hinaamaan toisiaan. Pari sataa luistelijaa ja yrittävät tehdä perässä heidän temppujaan. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Alkujäykkyydestä ei ole tietoakaan. Tosiasiassa kaikki etenee minuuttiaikataululla ja kymmenien tilaisuuksien tuomalla rutiinilla. 15. Kiitosta, kehua ja tsemppausta tulee monen viikon annos. Vähän väliä palkinnoksi jaetaan sponsorikarkkeja. Pienet vinkit annetaan vaivihkaa luistelun lomassa: potku suuntautuu oikein, kun paino ei ole luistimen kärjellä vaan keskiosalla. Kädet nousevat pienestä vinkistä ilmaan . Halukkaat voivat kokeilla pika- tai retkiluistimia, mutta niitä ei tyrkytetä eikä mainosteta mitenkään. Vetäjät eivät kierrä neuvomassa oikeaa luisteluasentoa tai korjaamassa käsien kulmaa, vaan luottavat esimerkin ja kannustuksen voimaan. Kunnat maksavat luisteluliitolle tempauksesta, joka kokoaa jäälle päivällä koululaiset ja illalla perheet. Pälkäneen urheilukentän iloisessa ilmapiirissä on helppo ymmärtää, miksi kunnat irrottavat niukoista liikuntamäärärahoistaan rahaa tällaisiin tapahtumiin. Lajit sopivat kaikenikisille: pienten on helpompi pujahtaa riman alta limbopaikalla ja tanssikisassa arvostetaan enemmän asennetta kuin koreografiaa ja akrobatiaa. 60 Keskiviikko 5.2.2014 urheilu . Musiikki voimistuu ja värivalot syttyvät. Lapsista on hauskaa, kun vanhemmatkin lähtevät yhdessä liikkeelle. Kunnon meininkiä Onkkaalan urheilukenttä tihkuu pikaluisteluperinteitä ja Ice Skating Tour on luisteluliiton asialla. Hokkarikisassa viivalle asettuu kerralla iso joukko luistelijoita, ja kaikki palkitaan maalissa voittajina. Illan päätteeksi kenttä pimenee. Limboamisessa tai jäätanssissa on kuitenkin vaikea kilpailla verissä päin. He eivät halua hukata hetkeäkään, sillä koko ajan hauskempaa tekemistä tuntuu löytyvän sitä mukaan kun edellisistä selvitään. Vauhdikas tunti on pian päättymässä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Vetäjä nostattaa fiilistä ja saa porukan pomppimaan, huutamaan ja heittämään lapasiaan ilmaan. Silloin Lappiin saatiin toista metriä lunta, vaikka etelässä leikattiin vielä ruohoa. Talven aikana kiertue poikkeaa 55 paikkakunnalla. Vetäjät heittävät herjaa ja johdattelevat tunnin kulkua spontaanin oloisesti. Alkaa illan huipentava jäädisko tähtitaivaan alla. Luistelijoita on liikutettu, innostettu ja viihdytetty kaikin mahdollisin keinoin. Enää ei oikeastaan puutu kuin ilotulitus. Mutta pienten luistintanssijoiden mielestä tulee jotain vielä hauskempaa: karkkisade. . Eeeeiii jäädä kotiin ju- mittaan, luistelijat hoilaavat Robin-hitin tahtiin pimeällä kentällä, pakkasillassa vilkkuvien valojen loisteessa. shl Tommi Liljedahl Tunnelmaa nostattavat listahitit soivat. Luistelutempauksessa sekuntikellot pysyvät piilossa, ja luistimilla viiletetään löysissä collegehousuissa, eikä tiukassa pikaluistelupuvussa. ihan kuin suosikkiartistin keikalla. Pikkukiitu- Ice Skating Tourin koulutun- Ice Skating Tour pysähtyi keskiviikkona Pälkäneen urheilukentällä ja torstaina Kangasalla rit ihastelevat isompien vauhtia neilla luistelijoita ei laiteta pa- Suoraman kentällä.. Ilmassa on liikunnan riemua, jota tämänikäisten joukossa harvemmin esiintyy. Mitähän tapahtuu, kun paikalle lompsii lauma kasiluokkalaisia. Rento meininki tarttuu yhteiskoulun seiskaluokkalaisiin. Kun kuntoluistelijat ovat saamassa puolituntisen urakkansa päätökseen, punaposkisille ja iloisille luistelijoille tähdennetään säännöllisen kuntoilun merkitystä: tällainen puolen tunnin päivittäinen liikunta-annos pitää ihmisen terveenä. remmuusjärjestykseen, mutta silti jokainen yrittää täysillä. Illan ohjelmaan kuuluu joitain leikkimielisiä kisailuja. puhelimeen (03) 539 9800 Luistelutempaus innostaa koko kunnan luistimille. Pipot höyryten Luistelu Tämä ei taitaisi koulun jumppatunnilla onnistua: yläasteikäiset luistelevat ilman mailoja, leikkivät, kisailevat ja tanssivat luistimilla yksin tai parin kanssa. Pälkäneen urheilukentällä pauhaa poppi ja Ice Skating Tourin vetäjät pistävät itseään täysillä likoon. Perinteisin menetelmin ei saataisi paria sataa pälkäneläistä puolen tunnin kuntoluisteluun 15 asteen pakkasessa ja viimassa. On vaikuttava näky, kun pari sataa eri-ikäistä luistelijaa lähtee Kaikki voittavat kiertämään kenttää. kertaa maata kiertävä Ice Skating Tour starttasi marraskuussa tekojääpaikkakunnilta ja Ice Skating Tourin koulutunneilla kaikki voittavat. pohjoisen kentiltä. Veltostuuko olemus ja palaako EVVK-ilme kasvoille, kun toiset ovat näkemässä? Mitä vielä! Yleisö innostaa seiskat loppukiriin, kunnes he liukuvat pipot höyryten kaakaolle. Vetäjät eivät anna energiatason kentällä laskea, vaan johdattavat kahdeksasluokkalaiset saman tien liikkeelle
Monesti menee yli puolet höpöttämiseen, mikä on tosi tärkeätä, Männistö kertoo. . Jos minulla olisi huomio ja valta ja olisin diktaattori, sanoisin Kangasalan kunnalle, että antakaa ilmaiset kausikortit kuntosalille kaikille, jotka jäävät eläkkeelle. Ehtona se että he käyttävät sitä korttia. Siinä mennään hyvin systemaattisesti. Ennen kaikkea me harjoittelemme maltilla. Hän juoksi vuonna 2008 viimeisen maratoninsa, joka oli järjestyksessään 80:s. Passari Maria Tuominen, hakkuri Roslandy Acosta, keskitorjuja Nicole Koolhaas ja libero Sievänen saivat seurakseen LP Viestin Noora Kososen ja Kaisa Jokisen sekä HPK:n Anna Borichevan. shl Jani Oksanen Voima-Veikot Männistö ja Juutinen: Kuntosalilla haetaan voimaa penkkipunnerruksen SM-kisoihin Voimanosto Ikää yhteensä 143 vuotta, tangossa rautaa parhaimmillaan yhteensä 237,5 kiloa, paljon huumoria, tähtäimessä ensi syksyn veteraanien klassisen penkkipunnerruksen Suomen mestaruuskilpailut. Mutta kyllä tässä se on parasta, kun huomaa jokapäiväisessä elämässä, että tämä ei ole mennyt turhaan. Sydän-Hämeen Lehti 61 urheilu Mestaruusliiga: LP Kangasala venytti voittoputkensa jo seitsemään otteluun LP Kangasala kestää jo paineet lentopallo LP Kangasala pehmitti viikonloppuna Pieksämäki Volleyn kotikentällään ja venytti voittoputkensa lentopallon Mestaruusliigassa jo seitsemään otteluun. Hyvin olimme kuskin paikalla. Me harjoittelemme kerralla noin tunnista puoleentoista tuntiin, ja sitten jos höpöttää, niin menee kauemmin. Meillä on hyvin järkevä ja johdonmukainen harjoitusohjelma, jonka on laatinut Tampereen Voimanostajien ohjaaja Teemu Ahtiainen. Jos paikat eivät mene rikki, niin me osallistumme syksyllä SM-kisoihin, Männistö kertoo. . Lauantaisin heillä on oman seuran Tampereen VoiPenkkipunnerruksen manostajien yhteisharjoitus SM-kisoja kohti Nekalassa. Veikot harjoittelevat kolmesta . Me emme nosta tuhatta kiloa joka päivä niin että verisuonet pimahtaa, Veikko Juutinen selventää. Männistö tuli voimanoston Veikko Männistö ja Veikko Juutinen löysivät vasta vanhoilla päivillään salille. pariin maratonin kautta. Se on yksi sarjan parhaista joukkueista. LP:n Alatalon mukaan joukkueessa keskitytään vielä runkosarjan lopulla tiukkaan harjoitteluun ennen kevään ratkaisupelejä. Tiiamari Sievänen palkittiin LP Kangasalan parhaana pelaajana. Mestaruusliigan tammikuun liigatähdistöstä LP Kangasala valtasi neljä paikkaa. Pieksämäki kaatui selkein lukemin 3?0 (25?19, 25?10, 25?11), minkä johdosta joukkueiden valmentajien mielialassa oli melkoisesti eroa. . Kaikki yrittivät parhaansa, mutta Kangasala oli tosi hyvä tänään. Tällä hetkellä 93 kilon luokassa kilpailevan Männistön ennätys on 112,5 kiloa ja alle 105-kiloisissa kilpailevan Juutisen ennätys on 125 kiloa. . Keskiviikko 5.2.2014 . Ensimmäisen erän puolustuspeli oli kyllä aika kamalaa, LP Kangasalan luotsi Tuomas Alatalo tuumasi. Seitsemäs putkeen. Sen jälkeen edessä on tiukka treenijakso ennen runkosarjan viimeisiä otteluita. Vierailijoiden valmentaja Viktor Circenko huokaili jouk- kueen terveys- tai pikemminkin sairaustilannetta. . Joukkue on kasvanut ja oppinut käsittelemään tällaisia pelejä, joihin lähdemme ehkä jopa ennakkosuosikkina. Se on halvempaa, kun maksaa muita oheiskuluja mitä rupeaa tulemaan, Juutinen lisää. Hanna Parviainen. Arkisin minä menen salilneljään kertaa viikossa. Suomen vanhin kilpaileva voimanostaja, jolla on voimassaoleva Suomen Voimanostoliiton kilpailulisenssi, on tällä hetkellä iältään 80 vuotta. . Juutinen omaa monipuolista urheilutaustaa nuoruudesta asti, joidenka loukkaantumisien seurauksena tuli polviongelmia ja muun muassa pallopelien peluu kiel- dän kotisalina toimii Kangasalan Kuohun Kuntokeskus lettiin. Linja. Hei- le aamusta kahdeksan aikoihin ja tuo Juutinen tulee yhdeksän, kymmenen aikoihin. Painoja me nostamme noin 20?130 kiloa, mutta en ajattele sen tuloksen (voimanoston) pohjalta vaan sen tuloksen pohjalta etten jää sohvan nurkkaan istumaan. Pyrin harjoittamaan kaikkia lihasryhmiä, koska jos on hyvä lihaksisto, on myös hyvä luusto, Juutinen kertoo. Tällä hetkellä energinen kaksikko harjoittelee pilke silmäkulmassa ensi syksyn veteraanien klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoihin. Juutinen kertoo, että viime syksynä mestaruus voitettiin 107 kilolla. Näistä ovat voima-Veikot tehty. Kun jalat alkoivat oireilla muutamia vuosia taaksepäin juoksussa, tenniksessä ja lentopallon peluussa, piti kangasalalaisten 73-vuotiaan Veikko Männistön ja 70-vuotiaan Veikko Juutisen löytää korvaava liikuntaharrastus tilalle. Kuntosalikavereiden yllyttämänä tilalle löytyi voimanosto. Pian heille molemmille selvisi, että voimanosto on turvallinen laji harrastaa ja tämän vuoksi sitä voi harrastaa erittäin pitkään
62 Keskiviikko 5.2.2014 urheilu . Yhteistyöseura suositteli minua Kisa-Eaglesin puheenjohtajalle, kävin pari kertaa juttelemassa seuran edustajien kanssa ja aika nopeasti pääsin sitten aloittamaan työt. Hyviä muistoja Kisa-Eaglesista ulkomailla mukanaan kantanut Aalto työskenteli seurassa viimeksi vajaat kym- menen vuotta sitten ja olikin heilua. Haluan olla kehittämässä pelaajat haluavat tulla seuraan. seuraa ja kangasalalaista jääur Junioritoiminta etusijalla Innokas valmennuspäällikkö pyrkii myös itse olemaan joukkueiden kanssa mahdollisimman paljon jäällä, varsinkin nuorempien junioreiden kanssa. Jos ero on iso, kannattaa siirtyä. Niin, että ei menisi monta vuotta siihen, että kaikki ikäluokat olisivat täynnä. Koko ajan tavoitteena on tarjota isojen seurojen naapurissa mahdollisimman laadukasta juniorityötä. Olosuhteet kunnossa Akseli Aalto on Kangasalan Kisa-Eaglesin valmennuspäällikkö. On toki huono asia, että lapset eivät ole päässeet ulos liikkumaan, mutta meille tämä on näkynyt vain positiivisella tavalla. Täältä löytyy myös jokaiselle joukkueelle kuivauskoppeja, joihin pelaajat voivat jättää varusteensa. Uskomme tämän helpottavan myös vanhempien työtä lasten kuljettelussa. Normaalia lämpimämpi talvi ja pitkään kestänyt ulkojäiden puuttuminen on Aallon mu- Pitää tehdä pelaajien kanssa yhteistyötä, että he voivat harrastaa muutakin. akseli aalto kaan vaikuttanut seuraan pelkästään positiivisella tavalla. . Puitteet ovat erinomaiset. Pitää vain pitää huoli, että valmennus ja muu toiminta on yhtä laadukasta. Jäähallin kaukalo koki kesällä uudistuksen. On ollut kyllä todella hyvä systeemi. Uusi entistä pienempi kenttä on kerännyt paljon kiitoksia ja kehuja. . Pystymme myös hallin sisällä tekemään jonkun verran oheisharjoittelua sekä tarjoamaan jokaiselle joukkueelle vakiovuorot. Myös peliaika pitää ottaa huomioon: jos täällä on luvassa huomattavasti enemmän peliaikaa, saattaa kehittymistä tapahtua hieman alemmallakin sarjatasolla. Muuten he olisivat todennäköisesti vain pelailleet talven ulkona. Yhteistyötä Ilveksen kanssa Kisa-Eagles on tamperelaisen suurseura Ilves Ry:n yhteistyöseura. Esimerkiksi joulun aikana yhteen meidän joukkueeseemme tuli kaikkiaan kahdeksan uutta pelaajaa. Haluaisin nähdä, että keskitymme siihen mihin voimme keskittyä, eli tulevaisuuden tekemiseen. Edustus linjaa omat tavoitteensa ja siihen en puutu. Kuva: Anniina Hentinen. Jäähallin riittävyys ja muut olosuhteet jääkiekkoseuran toiminnalle ovat yhä kysymysmerkki joissakin seuroissa, mutta Aalto kuitenkin vakuuttaa että Kangasalla näin ei ole. . Valmennus on hyvää joka joukkueessa. Seuran tulevaisuuden tavoitteen Aalto näkee nimenomaan junioripuolella. Haluan kehittää urheiinnokas näkemään, mikä on lutoiminnan niin hyväksi kuin se vain on mahdollista kehittää. seuran tila nykypäivänä. Minkäänlaisia tulostavoit teita Aalto ei kuitenkaan halua Urheilutoimintaa nimetä. kehittämässä . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Halli on erinomainen. Olen saanut paljon positiivista palautetta uudesta kaukalosta. Ilveksellä on taitovalmentaja, joka yhteistyön ansiosta käy joskus myös Kisa-Eaglesin nuorten harjoituksissa. . Ison yhteistyöseuran apu näkyy konkreettisimmin pelaajasiirroissa, kun pelaajat saavat vapaan liikkuvuuden seurojen välillä. Vaikka isompaan seuraan siirtyminen toki on jossain kohtaa välttämätöntä ammattilaisiksi haluaville, ei löydy yhtä oikeaa vastausta siihen, missä iässä siirto pitäisi tehdä. . Hän kuitenkin kertoo päätöksen olleen omalta osaltaan helppo ja yhteisymmärryksen syntyneen nopeasti. . Tehtävään valikoitui viime vuosina Itävallassa ja Heinolassa toiminut kiekkomies Akseli Aalto. Oman valmennusuransa aikanaan juurikin Kisa-Eaglesissa aloittanut Aalto on palannut takaisin pitkältä kierrokseltaan iloisin mielin. Töitä lähinnä juniorien kasvattajana tunnetussa seurassa riittää, niin urheilujohtamisen kuin hallinnollistenkin asioiden tiimoilta. Aktiivisesti Suomesta töitä hakenut Aalto ei itsekään tarkkaan tiedä, miten hänen valintaprosessinsa eteni. Vaikka hän ei toki usein ehdi käymään, niin pystyy tuomaan uusia asioita päivittäiseen harjoitteluun. Kallis harrastus vaatii veronsa Jääkiekon isot kustannukset herättävät aina keskustelua me-. Pitää toki pyrkiä voittaValmennuspäällikön työnku- maan otteluita, ja jos joukkuvaan kuuluu kokonaisvaltainen eemme pääsevät hyviin sarurheilutoiminnasta vastaami- joihin, on se aina positiivista. nen. Tärkein asia on kuitenkin tarMyös hallinnollisia asioita jota laadukasta toimintaa lapkuitenkin riittää esimerkiksi sille ja nuorille sekä osaavaa ja Jääkiekkoliittoon yhteydenpi- ammattitaitoista valmennusta. dossa sekä harjoittelun ja peli- Olen tyytyväinen, kunhan toivuorojen järjestämisessä. minta on niin laadukasta, että . Olen kyllä päivittäin tekemisissä joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. Vaikka harrastajien määrä tuntuu hieman vähentyneen kymmenen vuoden takaisesta, uskoo Aalto edelleen voimakkaasti paikallisten junioreiden tasoon. . C-junioreista alaspäin on isoja ryhmiä ja toiminta on todella laadukasta. puhelimeen (03) 539 9800 Tulevaisuuden pohjaa rakentamassa Hallissa: Tulevaisuus on nuorissa myös Kisa-Eaglesin uuden valmennuspäällikön mielestä jääkiekko Kangasalan Kisa-Eagles nimesi syksyllä itsellensä uuden valmennuspäällikön. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Tärkeintä olisi päästä pelaamaan oikealla sarjatasolla, jossa on samantasoisia vastustajia. Jääkiekkoliitto on nimennyt 25 taitovalmentajaa, jotka on palkattu seuroihin jääkiekon MM-kotikisojen tuotoilla. Tavoitteena on rakentaa uudestaan hyvä pohja toiminnalle. . Kun ulkojäille ei päässyt, liittyivät he seuratoimintaan. Aallon työnkuvaan kuuluvatkin lähinnä juniorijoukkueet, sillä seuran edustusjoukkue toimii pitkälti itsenäisesti. . Se pitää punnita sen mukaan, mikä on pelaajan sarjataso täällä ja mikä se olisi Tampereella isoissa seuroissa
Isänsä kanssa Kangasalan uimahallin kahvioon saapuneen Annika Karinkannan silmät loistavat viikon viimeisestä treenipäivästä huolimatta. . Pitää tehdä pelaajien kanssa yhteistyötä, että he voivat harrastaa muutakin. Oppia Itävallasta Viime vuosina Aalto on nähnyt erilaisia toimintatapoja niin valmentamisessa kuin seurajohtamisessakin. Kustannuksia koitamme minimoida jäävuoroilla ja toimihenkiöiden talkootuella. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen, mutta aina se tietysti joillakin jää rahasta kiinni. Aalto haluaisi, että pelaajat pystyisivät mahdollisimman pitkään harrastamaan liikuntaa . Ovathan kustannukset aika hurjat, ja asia on aina tapetilla. Täällä lähes jokainen vanhempi on omasta mielestään parempi kuin valmentaja. Siellä taas valmentajaa kunnioitettiin paljon enemmän ja sai paremman työrauhan. Aalto näkee suomalaisessa seurajohtamisessa parantamisen varaa, mutta ei ole huolissaan tilanteesta. . Oli ihmisenä iso juttu lähteä kolmeksi vuodeksi Itävaltaan, opin uutta kulttuuria ja siellä sai keskittyä enemmän urheilupuoleen ja sen kehittämiseen. Me saamme kaikkien aineiden opettajilta listan tehtävistä mitä pitää tehdä. Urheilun ohessa tammikuussa 14 vuotta täyttänyt perhosuimari käy Hatanpään urheiluyläastetta. Koulunkäynti 14 tunnin treeniviikon ohessa ei ole mestarille rasite. Käymme yhdessä läpi Annikan viikkorytmiä. Niin kiva päästä taas treenaamaan, Annika sanoo innoissaan istuessaan kahvilan pöytään. Kuohu on Annikan toinen koti, sillä hän tarttuu uimahallin ulko-oven kahvaan kuusi kertaa viikossa. Joulukuussa hän ui seuralle historian ensimmäiset ikäkausimestaruusmitalit. On sunnuntai. Mukana 13 pilkkijää.. Annikalle tämä kaikki tuntuu helpolta, sillä hän ei löydä kouluaineista mitään, mikä ei sujuisi. Intohimoisena uintitreenaajana hän on oppinut, että jos jotain haluaa niin sen eteen pitää tehdä töitä. . Nykyään nousevana trendinä on se, että nuoret tekevät lajivalinnan jo todella aikaisessa vaiheessa. Kotona hän on yhdeksään mennessä ja sen jälkeen hän tekee koulutehtävät. Niinä päivinä, kun on harjoitukset, tuntuu, että koulukin menee silloin paremmin. Suosimme tässä seurassa sitä, että harrastetaan mahdollisimman pitkälle niin monta lajia kuin mahdollista. Aalto toteaa, että jäävuorot ovat Kangasalla aivan Pirkanmaan kalleinta tasoa, mutta ei halua sanoa jääkiekkoa vain rikkaitten harrastukseksi. . Mutta tämä ei ole mahdollista nyt, eikä tule kustannusten takia varmaan koskaan olemaankaan. Keskiviikko 5.2.2014 . Nyt toinen mitali on yöpöydällä ja toinen koulupöydällä. Koulurintamalla Annikalla on tänä keväänä uusia haasteita, sillä hän lähtee ensimmäistä kertaa harjoitusleirille Espanjaan. Heikompaa voisi hirvittää, mutta nuori uimari on kokenut tiiviin harjoitusrytmin ainoastaan tukevan koulunkäyntiä. . Tiistaina meillä on vapaapäivä ja silloin on vaikeampi keskittyä koulutehtäviin. Seiskaluokan viime syksyllä aloittaneen Annikan koulupäivät ovat noin kuusituntisia. Sen jälkeen hän matkaa kotiin Pirkkalaan, haukkaa välipalaa ja suuntaan illaksi Kangasalan uimahallille. Jos se olisi mahdollista, niin jokaisessa seurassa tulisi olla päätoiminen juniorivalmentaja. Nuoret 1) Sievola Oskari 210g. myös muita lajeja kuin jääkiekkoa. Niitä pitää siellä tehdä sitten joka päivä ettei jää muista jälkeen. Hanna Parviainen Annika Karinkanta otti joulun alla Uimaseura Kangasalan Kuohun historian ensimmäiset mitalit ikäkausimestaruusuinneista. Karinkanta voitti 13-vuotiaiden tyttöjen sadan metrin perhosuinnin ja sijoittui 200 metrin perhosuinnissa toiseksi. Kalastus Karinkiertäjien Ahvenpilkki Auraanpohjanlahdella: 1) Rii- hiranta Tauno 2190g, 2) Lehtelä Tomi 2040g, 3) Aronen Janne 1510g, 4) Peltola Ville 1370g, 5) Sievola Teemu ja Heino Ta- pio 1270g, 7) Joensuu Tommi 990g ja 8) Hämäläinen Antero 820g. Harjoitusleirin ajaksi ovat jo selvät sävelet koulun suhteen. . Aikaisen erikoistumisen Aalto haluaisi jatkossa vähentyvän. . Se tuntui tosi hienolta. Oli tiukka kisa, mutta tiesin ennen starttia, että mitaleihin oli mahdollisuus. Pitäisi pelata paljon erilaisia pelejä ja harrastaa monipuolista liikuntaa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Vaikka pelaajien taitotaso on Itävallassa Suomea matalampi, on valmentajan työ hänen mukaansa siellä suuremmassa arvossa. . Parasta uimisessa on minun mielestäni se, että kun tekee paljon töitä jonkun asian eteen ja sitten saa siitä kiitosta. Annika ui viime vuoden joulukuussa omilla ennätysajoillaan perhosuinnin sadan metrin ikäkausimestariksi ajalla 1.06.29 ja 200 metrin hopeamitalistiksi ajalla 2.35.05. . Sydän-Hämeen Lehti 63 Treenit tuovat energiaa koulunkäyntiin diassa sekä vanhempien keskuudessa. On kuitenkin myös paljon ihmisiä, jotka hoitavat asiansa hyvin ja joilla on aito halua kehittää seurojen toimintaa. Tuomas Raatikainen uinti Uimaseura Kangasalan Kuohu sai riveihinsä viime syksynä pirkkalaisen uimarin Annika Karinkannan. Kyllä Suomessa jossakin määrin amatöörit johtavat ammattilaisia
Lunta tulee, autot ovat jumissa tasaisellakin, edessä syttyi juuri taksi palamaan ja meidän bussikin juuttui mäkeen. Empire State Buildingiin ei kannattanut mennä, eikä Battery Parkista katsomaan Vapaudenpatsasta. Kävimme kuitenkin ohjelman mukaan Air and spacemuseumissa, mikä itse asiassa oli lentotukialus Intrepid, jossa oli lentokoneita, avaruuskapseleita ja muuta ilmailukatsottavaa. Lisäksi siellä oli aito avaruussukkula Enterprise. Istumme bussissa jatkuvasti pahenevassa liikennekaaoksessa. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Lauantaina SB Luja kukisti toisen tappiottoman joukkueen, Jyväskylän O2:n. Kärkikamppailun ja koko Palokan turnauksen avainpelaaja oli Arttu Marttila. Kukaan ei kysynyt kertaakaan: Milloin ollaan perillä? Pääsimme hotellille klo 21 ja suoraan 3 tuntia odottaneeseen ruokapöytään. Pojat kestivät janon, nälän ja muut tarpeet hienosti. Pakki purki suoraan Aleksi Järven lapaan, joka toimitti pelivälineen ylänurkkaan ennen kuin O2-veskari ehti ojennella raajojaan. Matka tehtiin seurayhteistyössä Ilveksen kanssa. Bussimme oli mennyt ensin väärään osoitteeseen ja tuli noin 40 minuuttia myöhässä Kangasalan hallille. Pääsimme kuitenkin hyvin matkaan ja bussi oli matkustamoa myöden täynnä tavaraa. Pian kone lähtee? Nykissä!! Lento laskeutui vartin verran myöhässä JFK:n lentokentälle. Isäntäorganisaatiomme New Islanders oli järjestänyt meille oman linjan, tunnetusti tiukan USA:n maahantulotarkastuksen läpi. Mutta Happee pistikin tiukasti hanttiin avauserässä. Ensimmäiset turnauksensa voittanut joukkue menetti kärkipaikan joulun alla, kun se nuhjasi 3?3 tasapelin Ylöjärven kanssa. YPa-tasapeli on SB Lujan ainoa pistemenetys, sillä joulutauon jälkeen joukkue on voittanut kaikki kuusi otteluaan. Joukkueen kummisetänä toimii New Yorkissa asuva Ilveksen pääomistaja Vincent Manngard. Alla autenttinen blogikirjoitus, jota päivitettiin matkan edetessä. Maanantai 20.1.2014 Lentokentällä... Toivottavasti vastoinkäymiset olivat tässä. Nyt lähdemme bus- nut mennä. Onneksi vasemmalta tullut taksi ehti väistämään ja kävelijäkin juuri hyppäsi sivuun, viime hetkellä. Matkaa on jäljellä mahdollisesti vielä tunteja, ja nyt olemme matkanneet 1,5 tuntia ja bussi meinaa jäädä joka minuutti kiinni. Takaisin hotellilla 6 tuntia myöhemmin Lyhyt päivitys tilanteesta... Noin 30 km matka Manhattanilta hotellille Long Islandille kesti lumimyrskyn ja vaihdelaatikon/kytkimen reistailun vuoksi 6 tuntia. Aikaero Suomen ja New Yorkin välillä on 7 tuntia. Sydän-Hämeen Lehti la. Osa pelaajista kuvitteli, että sarjataulukon ja edellispelien ansiosta Jyväskylä on valmiiksi voitettu. 4?3 maali jäi ottelun voitto-osumaksi. Kärkikamppailun makean voiton takuumiehiin lukeutui ratkaisijoiden lisäksi myös Pessi Varvas, joka oli SB Lujan maalissa ilmiömäinen. SB Lujan E-juniorit ovat jo tähän mennessä ylittäneet kaudelle asetetut odotukset. Jos joukkue hoitaa hiihtolomien jälkeen Luopioisissa pelattavassa kotiturnauksessa Keskiviikko 22.1.2014 silla kohti hotellia, jonne matka kestää tunnista kahteen ruuhkasta riippuen. Ilta Long Islandilla Ensimmäinen ilta Long Islandilla meni ensin hotellin asettautumiseen, jonka jälkeen iltapala, eli hampurilaisannos juomalla, nautittiin MarriottinChampions-baarissa. Jouduimme peruuttamaan Nykin ruuhkassa 2nd Avenueta pari korttelia ja ottamaan vauhtia ylämäkeen. Arttu Marttilan neljä osumaa katkaisivat vastustajien selkärangan ja saivat muutkin Luja-pelaajat nousemaan lähemmäs omaa tasoaan. Turnauksen toisessa ottelussa lohkon kärkijoukkue Jyväskylän O2 tarjosi shokkihoitoa avausminuuteilla. 30 kilometriä ja kaksi tuntia. Nyt matkaa olemme taittaneet n. Samaan aikaan kuulimme, että Moskovan kentälle jääneet kiinalaiset vastustajamme olivat tulleet hotellille. Hänen kaksi osumaansa nostivat SB Lujapelaajien itseluottamusta ja toivat joukkueen mukaan peliin. Jyväskylän pyöritys päättyi, kun pälkäneläispuolustus sai heidän ison ja taitavan kapteeninsa kuriin. Pälkäneläiset joutuivat vielä avauserässä takaa-ajajiksi, mutta Niko Järvinen nosti Lujan avauserän lopulla tasoihin. Maalittoman toisen erän jälkeen tunnelma kaukalossa. Pääsimme ulos kentältä alle tunnissa, mikä on todella nopeasti, kun meitä on noin 45 henkilöä. Ilta päättyi paikallista aikaa klo 10 aikaan, ja toivomme että pojat nukkuisivat edes kuuteen aamulla. Siinä olisi heikommalta hermo voi- Ensimmäinen pelipäivä Tänään pojat pääsevät tositoimiin, kun turnauspelit alkavat. 64 Keskiviikko 5.2.2014 urheilu Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Japanilaiset ovat myös jo maassa, mutta heidän bussinsa on joutunut peltikolariin henkilöauton kanssa, joten heidän matkansa saattaa kestää vielä kauemmin kuin meidän. Lumisateessa Manhattanille... Tiistai valkeni kirkkaana vielä aamiaisen aikaan klo 6.30, mutta jo klo 8 taivas oli mennyt kokonaan pilveen. Bussi poimi meidät hotellilta määränpäänä Manhattan. Kun bussi sitten saatiin ryömitettyä mäkeä ylös, joutui kuski ajamaan punaisia päin. Lumisade alkoi Long Islandilla vain vartti matkaanlähdön jälkeen. Peli oli vanhentunut vasta reilut kaksi minuuttia, ja jyväskyläläiset olivat jo kahden maalin karkumatkalla. Arttu Marttila otti jälleen avaimet käteensä. Se olisi Suomi1?Japani -ottelussa maalinteossa Eetu Hirvonen ja Tuukka Mäntymäki. klo 13 Suomen aikaa. Arttu Marttila herätteli SB Lujan Haastajasarjan kärkikamppailu: Pälkäneläiset kukistivat Jyväskylän O2:n salibandy Syksyllä aluesarjaan lähteneet Pälkäneen 10?11-vuotiaat salibandyjuniorit nousivat viikonloppuna takaisin haastajasarjan kärkeen. Hänen herättelyään tarvittiin heti aamun avauspelissä Happeeta vastaan. Myös pelit pelataan Ilveksen paita päällä. puhelimeen (03) 539 9800 Tiistai 21.1.2014 Kisa-Eaglesin joukkue lumisateessa New Yorkin Times Squarella. Kisa-Eagles lumimyrskyssä ja mitalisateessa New Yorkissa Matkalla: Junioreilla ikimuistoinen Amerikan-reissu jääkiekko Jo useana vuonna Kangasalan Kisa-Eaglesin 12-vuotiaiden joukkue on saanut kutsun New York Islandersin järjestämään kiekkoturnaukseen, The Lighthouse Tournamentiin. Tammikuun 20. Eilen oli vielä arvoitus mitä tapahtuu - japanilaisista ja sen laidoilla alkoi nousta. Tasatilanteessa molemmat joukkueet pelasivat tarkasti ja yrittivät iskeä vastustajan virheisiin. Reilut viisi minuuttia ennen päätössummeria Niko Järvinen juoksi pitkän avauksen päätteeksi pomppupallon perään ja pakotti Jyväskylän puolustajan hätäratkaisuun. päivä Finnair nousi siivilleen mukanaan nuoria kiekkopoikia sekä yhtä jännittyneitä vanhempia suuntana JFK:n lentokenttä New Yorkissa. Tämä projekti alkoi noin 18 kuukautta sitten matkan suunnittelulla ja varainkeruul- . Jouduimme seisomaan ruuhkassa lähes kaksi tuntia. Matka-aikataulummekin on vähän muuttunut huonon kelin vuoksi. Manhattan lumimyrskyssä Niinhän siinä sitten kävi että New Yorkin peitti alleen kunnon lumimyrsky
Sydän-Hämeen Lehti 65 ei kuulunut mitään ja kiinalaiset olivat Moskovassa jumissa lentojen perumisen myötä. Kyllä eilen tuli nähtyä, miksi tämä kaupunki on talvesta ihan sekaisin. meille tultiin aamiaisella kerEnnen sitä oli kuitenkin yllä- tomaan, kuinka meidän pojat tysohjelma, kun tänään Nas- osaavat käyttäytyä fiksusti. Eilen pelatuissa välierissä kävi hyvin. Eli finaalista lauantaina tuli Suomen paikallispeli. Illalla pääsimme sitten samalle areenalle, Nassau Colisseumille, katsomaan NY Islandersin NHL-peliä. Ottelu olitiukka sekä vaiherikas. Toiseksi, Islandersin edustajat viestittivät aivan samaa. Meillä kotona eilinen keli ei olisi aiheuttanut kovinkaan kummoista hämminkiä, mutta täällä tapahtumia riitti. Kuulimme, että kiinalaiset olivat päässeet perille ja japanilaisetkin matkalla pienen peltikolarin ajaneina. Poika on hengail- ja matkaamme bussilla kohti lut koko viikon meidän poiki- Kangasalaa. Koneen pitäisi lähteä turnausvideo. Saimme siitä klo 17.45 ja olla Helsingissä klo 9 aikaan aamulla. kopion mukaankin. Lisäksi suomalaiset halusivat Keskiviikko 28.1.2014 kiittää ja muistaa pientä, iloista kiinalaispoikaa luovuttamalla Kotimaassa jälleen Ikimuistoisen matkan viihänelle Ilveksen pelipaidan, johon kaikki pojat laittoivat meinen etappi on juuri alkanut nimmarin. Jännä peli päättyi vasta rankkareilla Bluesin voittoon 4?3. SB Luja 1?5 1+0, Mikko Motin 1+0, Roni Mikko Motin 3+0, Arttu Marttila 0+1, Eemeli Niemi Marttila 0+3, Roni Marttila 0+1, Kosti Jaakkola 0+1 1+0, Aleksi Järvi 1+0, Pessi O2JKL - SB Luja 3?4 Varvas 0+1, Rami Ristiharju Arttu Marttila 2+0, Niko 0+1 Järvinen 1+1, Aleksi Järvi 1+0, Arttu Marttila näytti esimerkkiä ja herätti koko joukkueen. Steelers-BS - SB Luja 0?7 Krista Siukola 0+1. Vastassa oli Pittsburgh Penguins, jossa pelaa suomalaisista Jussi Jokinen ja Olli Määttä, joka tekikin maalin. Kyllä show ja tunnelma oli aikalailla toista kuin Hakametsässä... Kaikki sujui moen kanssa ja oppinut suomea lemmilla lentokentillä ongelhäkellyttävän hyvin. Islandersin väki laittoi kiinalaiset ja japanilaiset samaan bussiin, joten saimme heidän bussinsa. Ensimmäiseksi kävimme Rockefeller Centerin huipulla 230 metrin ja 67. Hieman oli alkujännitystä näkyvissä, mutta muutaman maalin jälkeen peli jo jonkin verran vapautui. Istuimme bussiin, mutta pian kuljettaja poistui bussista. Itse asiassa ne olivat seremoniaharjoituksia iltapäivän NHL-peliin. Pojat luistelivat kuvion jäällä Suomen lipun kanssa, odottelivat ja luistelivat taas. Lounaan jälkeen olikin aika siirtyä jäähallin katsomoon NHL-peliin Islanders? St.Louis Blues peliin. Suomi1 oli valkoinen ja Suomi2 mustissa. Valkoiset menivät toisen erän puolivälissä johtoon 4?1, ja ottelu näytti menevän valkoisille. Pelin edetessä painopiste siirtyi USA:n kenttäpäätyyn. Lopputulos 13?0 Suomelle kuvaa tasoeroa luistelussa. Myös Kiinan molemmat joukkueet voittivat molemmissa peleissä USA:n joukkueet, joten Suomi ja Kiina kohtaavat molemmissa välierissä. Voitoilla mennään loppuotteluun ja tappiosta on tyydyttävä pronssipeliin. Kuitenkin mustat nousivat 4?5-voittoon. vaihtovirhe, jossa valkoisilla oli yhtä aikaa 7 kenttäpelaajaa. Voitosta ja kakkossija huolimatta Kisan/Ilveksen joukkue on yksi joukkue. Pelit siis toteutuvat suunnitelmien mukaan! En tiedä, mutta bussiretkeily ei taida olla tämän porukan juttu. Ilves-Japani Eka peli pelattu ja pojat nappasivat hienon 10?3-voiton. Penguins voitti 6-4. Keskiviikko 5.2.2014 . Odottelemme juuri hotellin aulassa, että bussimme tulee hakemaan meidät JFK:n katsottiin Islandersin tekemä kentälle. Bravuuri mitta ja porukka on kokolailla hereillä. Tilaisuudessa tarjoiltiin illallinen, jonka aikana Tiistai 27.1.2014 Lähtö Kaikki päättyy aikanaan. Pitkältäkin matkalta palataan kotiin ja tänään Lighthouseturnauksen joukkueemme lähtee kotiin. Wang, joka onnitteli voittajia. hyvityksenä finaalitappiolle. Jäähallilla tuli vietettyä 11 tuntia, jonka jälkeen iltapala maistui, eikä unikaan ollut kaukana. sia. Suomi 1 voitti tiukan pelin jälkeen Kiina Quiquiharin 6?3 ja eteni loppuotteluun. Hetkeä myöhemmin bussi sammui ja matkanjohtajamme Timo Virolainen kuulutti: poistutaan kaikki bussista, tämä bussi hajosi hotellin pihaan. Pääsimme nopeasti Manhattanille, kun vaihdoimme bus- Tuukka Rask nimikirjoituksia jakamassa. Roni Marttila 2+1, Arttu Jaanus Ploompuu 0+1, Kristian Numminen 0+1, Kosti Marttila 2+0, Niko Järvinen Jaakkola 0+1, Roope Haili 0+1 2+0, Aleksi Järvi 0+2, Niilo Paasio 1+0, Mikko Motin 0+1, SB Luja . Pilvenpiirtäjästä tulon jälkeen pojat ja muutamat aikuiset luistelivat Rockefeller Plazalla. Ennen oikeaa NHL-peliä pojat luistelivat lipun kanssa 17000 katsojan edessä Colliseumilla. Siellä Suomi kuulutettiin loppuottelun tuplafinalistiksi. Pojat pelasivat oman turna- Lighthouse-turnauksen loppubanketissa tyylikäs Suomen joukkue lahjoitti kansainvälisen ystävyyden nimissä sympaattiselle kiinalaispojalle, Duanille, signeeratun pelipaidan. uksen loppuottelun samalla areenalla vain reilu tunti NHLpelin jälkeen. Aamuohjelma alkoi klo 10, kun siirryimme Nassau Colliseumille harjoituksiin. Nyt lounaalle ja suihkuun, jonka jälkeen vuorossa on toisen peliryhmän ottelu. Keskiviikon peleistä voitot Toisen joukkueen peli Westchesteriä (USA) vastaan alkoi kankeasti kuten ykkösenkin, mutta vauhtiin päästiin nopeasti. MäntU 15?3 Arttu Marttila 2+3, Henriikka Järvi 2+1, Roni Marttila 2+0, Julius Vainikka 2+0, Mikko Motin 1+1, Eemeli Niemi 1+1, Niko Järvinen 2+1, Rami Ristiharju 1+0, Aleksi Järvi 1+0, Wiljami Heikkilä 1+0, Kiinan Harbinin joukkueen 14?6, vaikka peliä edettiin lähes tasatilanteessa puolitoista erää. kerroksen tasolle. Suomi 2 voitti keskikastiin kuuluvat MuurY:n ja RoPo:n, se ratkaisee sarjavoiton maaliskuun lopussa Janakkalassa pelattavassa päätösturnauksessa. :-) Ja jo aamulla kävimme katsomassa hallilla Islandersin aamujäitä ja pojat pääsivät juttelemaan pelaajien kanssa ja keräilemään nimmareita. Käyttäytymisraporttia Hotellin johto on kehunut suomalaispoikien käytöstä ja toivottanut tervetulleeksi uudelleenkin. Samaa mainintaa ei tullut esimerkiksi kiinalaispojille. SB Luja ja O2JKL kohtaavat toistamiseen sen päätteeksi. SB Lujan alkuvuoden aluesarjapelit SB Luja . Lisätään vielä, että pojat näyttävät hyvältä uusissa vaatteissaan ja edustavat hyvin Kangasalaa, Ilvestä, Suomea ja Eurooppaa. Lauantai 25.1.2014 Voitto kotiin, useammassa lajissa! Taas oli pitkä ja kiekontäyteinen päivä. Mieltä ei tappiojoukkueessakaan osoitettu ensimmäisen viiden minuutin jälkeen. Ottelun jälkeen alkoi taitokisa, jossa lajeina oli nopeus, kiekonkäsittely ja rankkarit. Suomen valkoiset veivät rankkarikisan ylivoimaisesti . Ottelun kukkasena oli ?lievä. Pelit pelataan huomenna iltapäivällä. Perjantai 24.1.2014 Pikakatsaus torstain tapahtumista Täällä hotelilla oli vierasverkko nurin, joten emme ole päässeet nettiin vuorokauteen - tässä yhteenveto eilisen tapahtumista. Steelers 9?3 Roope Haili 0+1 Niko Järvinen 2+3, Aleksi SB Luja . Voimme varmasti oli: "mitä jäbä duunaa". kaikki olla samaa mieltä siitä, Maanantai 27.1.2014 että matka oli upea kokemus, Tuukka Rask! ja pojat ottivat mukaan kirkTänään maanantaina on oh- kaimmat mitalit. jelmassa on Iceworks eli NYI:n Vielä viimeisenä aamunakin harjoitushalliin tutustuminen. On sau Colliseumilla vieraspeliä hienoa näin vanhemman näköpelaavan Boston Bruinsin kulmasta saada tällaista palaumaalivahti Tuukka Rask tuli tetta näinkin pitkällä matkalla. hotellin aulaan jakamaan pojilOllaan ylpeitä meidän pole nimikirjoituksia ja ottamaan jista! yhteiskuvia poikien kanssa. Tekstit: Kimmo Mäntymäki Tuukka on valittu myös Suo- ja Anu Lahti Kuvat: Tapani Moisala ja men maajoukkueeseen Sot?in Janne Pirilä Olympialaisiin. Sunnuntai 26.1.2014 Bussimatkailu ei ole meidän juttu Täällä on sunnuntaiaamu ja meidän oli tarkoitus lähteä Manhattanille Rockefeller Centeriin. Happee 11?5 Järvi 3+1, Roni Marttila 2+0, Arttu Marttila 4+0, Jaanus Mikko Motin 1+0, Arttu Marttila 0+1, Eemeli Niemi 0+1, Ploompuu 0+3, Aki Ala-Lahti 2+0, Aleksi Järvi 2+0, Niko Henriikka Järvi 0+1 Järvinen 1+1, Wiljami Heikkilä YPA . Tilaisuudessa puhui muun muassa New York Islandersin omistaja Charles B. Pojat käyttäytyivät melko hienosti, kun taas Kiinan pojat poistettiin jäältä riehumisen ja hurjastelun vuoksi. Loppugaala Sunnuntai-ilta päättyi juhlavasti, kun kaikki joukkueet kokoontuivat hotellimme Grand ballroomiin