Sydän-Hämeen Lehti 06.02.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

(hinnat sis. s. 8 ? Tulossa: Käsitöitä Pälkäneellä s. ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 ?/puhelu+ 0,17 ?/min. alv. Osana verkkoa Ronja Bährend (vasemmalla), Anni Kantola ja Milla Parkkola. Kinkerit koulussa Sahalahdella perinteisten kinkereiden tilalla on tänä talvena pidetty erilaisia teemakinkereitä. 23 Sanomalehtiviikko täydessä käynnissä s. vuosikerta | Numero 9 | Irtonumero 3 . 19 Valitse omasi! Aloittelijalle 4 kiloa, raavaalle 48 kiloa s. 29. | www.shl.fi Keskiviikko 6.2.2013 Kunnat empivät, Tavase jatkaa s. alv). Yhdessä hyvä tulee. ? Lukijalta: Kunnan tiedottamisesta s. sis. Liity Sinäkin omistajajäseneksemme Liity Sinäkin Kangasalan Seudun Osuuspankki maksoi omistajajäseyli kaksi miljoonaa euroa neksemme OP-Bonuksia vuosina 2012 ja 2011! Kysy lisää puh. 6 Nykyisin nettisivutkin tehdään netissä Pekka Kauppinen s. 010 254 1501. Puhelut 010-numeroihin maksavat kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 ?/ puhelu + 0,07 ?/min. 13 Vilpeilän koulukinkereillä kudottu iso verkko havainnollisti, miten oma toiminta vaikuttaa aina muihin. 19 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85
2 Keskiviikko 6.2.2013 Pääkirjoitus . Karmein sivujuonne oli miljoonien juutalaisten tuhoaminen. Natsien rotuopissa geenit ja syntyperä ratkaisivat sen, millainen ihminen oli. tai sitten se on jollakin tavalla ajatellut puolestani. Minua fiksumpana. Jani Oksanen Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Mikko Heinonen 044 3477 411 mikko.heinonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Jos vastaamisen edellyttämää tekniikkaa ei olisi erikseen neuvottu, minua ei saisi pu- helimella kiinni vieläkään. Soittaminen sujuu, mutta yhteystietojen tallentamista sekä tekstiviestin tai puhelun kohteen valitsemista Yhteystieto-listasta harjoitellaan edelleen. Viestejä kirjoittaessa arviolta joka neljäs kirjain menee väärin, paitsi jos touhuun oikein keskittyy ja käyttää toteutukseen hitaasti kahta kättä. Sitten loppuukin sopivasti akku. Jos siis joskus minuun on vaikea saada puhelimella yhteyttä, ei kannata hermostua. Ellei akku ole ollut lopussa, luultavasti olen kyllä yrittänyt vastata, mutta puhelimeni ei ole älynnyt tekemisiäni . Auto oli jättänyt hänet tienvarteen talven kylmimpänä aamuna, ja jossakin vaiheessa päivää yritin kysellä yksinkertaista ?Onko kaikki kunnossa?. Meillä Suomessa tämä kehitys on vielä alkutekijöissään, ja siksi törmäämme toisinaan rasistisiin ilmiöihin. N iitä kannattaisi tarkastella siltä pohjalta, ajattelemmeko natsien tapaan, että ihminen on ohjelmoitu geeneihin. Vai uskommeko pohjoismaisen hyvinvointivaltion tapaan, että ympäristö muokkaa ihmisestä sen mitä hän on. J os vannomme pelkkien geenien nimiin, voimme haudata sivistysvaltion ja lopettaa koulutukseen panostamisen, sillä jokaiselle on tiedossa syntyperän mukainen paikka yhteiskunnassa. Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Oikeastaan väärään numeroon päätyneitä viestejä kertyi neljä, koska varmuuden vuoksi kyseinen viesti tuli lähetettyä ryhmälähetyksenä neljään väärään numeroon. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen 044 7557 214 kristiina.helminen@shl.fi Älytön puhelin Samsung GTII-S19100. Kuulostaa uudenkarhealta urheiluautolta tai hullun tiedemiehen nimeämältä tuomiopäivän laitteelta. Vaikkei kyseessä ole kumpikaan edellä mainituista, on arvioista jälkimmäinen paljon lähempänä totuutta. Kädessäni on uusi kosketusnäytöllinen puhelin, jota joku on väittänyt älypuhelimeksi, mutta tuosta kolmikirjaimisesta sanasta ei parin kuukauden käytön aikana ole näkynyt merkkejä. tommi.liljedahl@shl.fi Uskommeko geenien voimaan? Sydän-Hämeen Lehti ikakauslehdet ja sanomalehtien teemasivut ovat viime päivinä täyttyneet natsi-Saksasta kertovilla jutuilla. Syynä on se, että kuun vaihteessa tuli kuluneeksi 80 vuotta Adolf Hitlerin valtaan astumisesta. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi A H än sai reilussa kymmenessä vuodessa aikaan valtavaa tuhoa koko Euroopassa. Yhden lähettämäni virheettömän viestin vastapainoksi yksi viesti on ampaissut matkaan tyhjänä ja toinen täydellisen väärään numeroon. Edes loppuun livahtaneet kirosanat eivät men- neet oikein, hekverti sebtään. Itseäni tilanne ärsytti, mutta viestin vastaanottaneen kollegan kolhittu hyväntuulisuus nosti uudelleen päätään. Eräänlainen työvoitto siis. Puhelimen paras ominaisuus onkin se, että kovakalloisinkin viestittelijä jättää auton ratissa näpyttelyn, koska siitä ei yksinkertaisesti tule mitään. ei anneta selitystä sille, mitä mistäkin valikosta painaminen aiheuttaa. Soittaminen ja puheluihin vastaaminen. Pohjoismaalainen hyvinvointivaltio ja Suomen sotien jälkeinen nousu perustuu päinvastaiseen ajatukseen: kasvuympäristö ja koulutus ratkaisee Pälkäneellä 6.2.2013 Uskommeko pohjoismaisen hyvinvointivaltion tapaan, että ympäristö muokkaa ihmisestä sen mitä hän on? sen, millaiseksi ihminen kehittyy. Meillä on ajateltu, että jokaisella on taustaan katsomatta oikeus opiskella ja edetä elämässään. Näin on saatu käyttöön pienen kansan parhaat voimat. M aahanmuutto ei ole onnistunut mutkitta missään maailmankolkassa. Sydän-Hämeen Lehti Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Tässä puhelimessa ne ovat aivan oma maailmansa. Jo tähän mennessä olen kuitenkin oppinut sen, että älypuhelin on sellainen laite, jolla voi tehdä jollakin tavalla vähän kaikkea, mutta ei mitään hyvin. yritin muotoilla kysymyksen selväksi suomeksi neljä kertaa samassa viestissä, mutta en onnistunut kertaakaan. Tekstiviestien edelleenlähetyksen ja liitteen, kuten kuvan, tallentamisen opin juuri parin Ei mikään ihme, jos nuoriso on vähentänyt tekstareiden lähettelyään viime aikoina. kuukauden jälkeen. Ei mikään ihme, jos nuoriso on vähentänyt tekstareiden lähettelyään viime aikoina. Älykkyydestä en tiedä, mutta tilannetajua puhelimella oli sillä kertaa, kun pelastimme yhdessä kollegan kehnon päivän. -kysymystä tekstiviestillä. Nimenomaan yritin . Kunnes armollisesti loppuu akku. Tekstiviestit. Ja liikenneturvallisuus kohenee. Netin selaaminen toki onnistuu, periaatteessa. Käytännössä latausajat ovat raivostuttavan pitkiä ja määränpäähän navigointi on hankalaa, koska sormella kuvaruudun kokoa säätäessä ja näky- mää liikuttaessa onnistuu helposti painamaan linkkejä, joihin ei alkuunkaan pitänyt koskea. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 692 kpl (LT 2010) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Ajansäästöä ei tule, vain hermot menevät, joten parempi antaa olla. Myös Suomessa esimerkiksi karjalaisten asuttaminen aiheutti sotien jälkeen yhteentörmäyksiä ja kitkaa. Jälkikäteen voidaan kuitenkin tunnustaa, että moni paikkakunta sai piristysruiskeen, kun kylään saatiin uutta verta. Sama on tapahtunut isommassa mitassa monissa sellaisissa yhteiskunnissa, joihin on sulautunut jo pidempään muualta muuttaneita aineksia. Missään ? edes ohjekirjassa
All rights reserved. a s s o t a K ! ä k i E ? et: h e i m reikä ä in jä nt ssä o m e r Laatu tto 2 päivä uusi ka vella. l a t s ö . . Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen ETUKORTTI Lataa Sydän-Hämeen ETUKORTTI matkapuhelimeesi. Sydän-H ämeen Lehti Keskiviikko 6.2.2013 Syd än -H äm ee nL eh ti i Leht een äm n-H Sydä Perjantaina 8.2. Tervetuloa KULTAKAURAN maistiaisiin! KULTAKAURA 1 50 pkt Suosittu 100% ruisreikäleipä 2 00 kpl Laskiaistiistaina 12.2. Kahvi & laskiaispulla 2 00 110 vuotta Säästöpankkitoimintaa Luopioisissa Juhlan kunniaksi täytekakkukahvit Aito Säästöpankin Luopioisten konttorilla ystävänpäivänä 14.2.2013. Pannu kuumana koko päivän. Sydämellisesti tervetuloa! Tapahtuman järjestävät Luopioisten Säästöpankkisäätiö ja Aito Säästöpankki. Meiltä myös Uotilan limput edullisesti! Uotilan leipomo Oy Kahvio-myymälä Limpputie 5, Iltasmäki Avoinna ma-pe 8-15 Lehti Sydän-Hämeen Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. www.uotilan.fi Angry Birds is a trademark of Rovio Entertainment Ltd. Copyright 2009-2013 Rovio Entertainment Ltd. my t 5FIPLBT
OPQ t 5FIPLBT
OPQFB t QFB FEVMMJOFO t 5BSWJLLFFU LBUPMMF t t 5BSWJLLFFU LBUP PMMF OPTUVSJMMB t :LLÚTMBBUVB t t :LLÚTMBBUVB LÊSLJBJLBBO t WVPEFO t t WVPEFO BTFOOVTUBLVV Soita j ja pyydä pyy maksuton arvio remontista! remo ontista! ! Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.?/angrybirds Toimialueet: Helsinki t Tampere t Tampere t Turku t Turku t Oulu t Oulu KANGASALAN SEUDUN Osuuspankki LUOPIOISTEN Osuuspankki
Odotuksia suuresta salista ei pystytty lopulta lunastamaan; seuroille esitetty arvio 150 000 euroa suuremmasta hintalapusta ja arkkitehtuuriin sopimattomuudesta painoi lopulta seurojen toiveita enemmän. Paitsi seuroilla myös liikunnanopettajilla oli toiveissa nykyistä suurempi liikuntasali. teutettu tiukalla mitoituksella. Liikuntasalin koko oheistiloineen on tietoinen valinta, muistuttaa kunnan rakennuspäällikkö Arja Lehto. Hänen mukaansa salin koosta keskusteltiin liiketoimintajaostossa ja kunnanhallituksessa, kun hankkeen hankesuunnitelma ja myöhemmän vaiheen suunnitelmia hyväksyttiin. Koko lukiorakennus on to- kommentti on tullut liittyen Seurat kokivat parhaaksi noin 700-neliöisen salin, jonka olisi saanut jaettua kahtia kahdeksi Pitkäjärven salin lohkojen kokoiseksi tilaksi. Silloin kuitenkin päädyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan liikuntasali 400 neliömetrin kokoisena. . Yksittäinen negatiivinen . Puhelimitse (03) 539 9800 Lukion liikuntatila: Liian pieni vai harkitusti oikean kokoinen? Ilojen ja murheiden sali kangasala . Hänen piti tulla töihin vasta perjantaina, Uusi-Rasi kertoo. Lahdentien ja Sammonkulman risteyksen Pälkäneellä torstaina tukkineen linja-auton kuljettaja ajoi tukevassa humalassa. Tällöin saliin olisi mahtunut kaksi lentopallokenttää ja täysimittainen koripallokenttä. . Kunnalla on monia investointeja, joten tilat, joita rakennetaan, tulee olla tehokkaassa käytössä kaiken aikaa. Liikuntasali on mitoitettu koulukäyttöön, iltakäyttäjille on toteutettu oma varastotila. Poliisin palvelu- tarpeita jatkossakin. Kunta on myös valmis neuvottelemaan poliisiaseman tilaratkaisuista Pirkanmaan poliisilaitoksen tarpeiden mukaisesti ja hakemaan ratkaisua toimitilakustannusten pitämiseen kohtuullisina. Kehittämisluonnoksesta pyysi lausuntoa sisäasiainministeriön poliisiosasto, jonka valtakunnallinen hanketyöryhmä valmistelee poliisin hallintorakenneuudistusta. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu ?kysynnän huomioiva, asiakaspalvelun muutoksiin sopeutuva, tehokas ja taloudellinen poliisin toimipiste- ja asiakaspalveluverkosto?. Toimipisteverkosto tulee kokemaan muutoksia, ja tavoitteena on pyörittää toimintaa poliisiasemien lisäksi yhteis- palvelupisteillä. Kangasalan poliisiaseman osalta suunnitelmissa todetaan ?alueen toimintoja ja tilaratkaisuja kehitettävän pitkällä aikavälillä?. Lausuntopyyntöön otti kantaa kunnanhallitus.. Loppuvaiheessa satakin neliötä lisää tilaa nykyiseen olisi mahdollistanut edes täysimittaisen koripallokentän ja riittävät sivualueet, KU-68:n koripallojaoston Simo Hietaniemi laskeskelee. Koulukäytössä lukion liikuntaryhmissä ei ihmeitä puuhata tilassa, jossa sählypeliin riittää kuudesta kahdeksaan pelaajaa. Parin yhtäaikaisen remontin vuoksi salitilanteen hankalaksi kokevien seurojen mielestä koulujen, seurojen ja kunnan keskinäinen viestintä ja kemia koetaan kaikesta huolimatta toimivaksi. liikuntavälinevaraston kokoon ja tavaroiden siellä olemiseen, hän kertoo. Sillman-Sola pitää eriskummallisena epäilyjä siitä, että liikuntasali jätettiin liian pieneksi, jotta pitkään kaavaillulle yksityiselle liikuntahallille jäisi kunnon toimintaedellytykset. . Bussissa ei ollut onnettomuushetkellä matkustajia. Ajokaista Sammonkulman risteyksestä Lahdentielle päin oli tapahtuneen jälkeen suljettuna, ja poliisi ohjasi liikennettä toista ajokaistaa pitkin. Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Linja-autoa kul- jettanut mies puhalsi poliisin alkometriin tulokseksi yli 1,3 milligrammaa litrassa, mikä vastaa yli 2,6 promillea. Poliisin mukaan miehen ohjaama linja-auto oli ajautunut Lahdentiellä useita kertoja myös vastaantulevien kaistalle. Kääntyessään Lahdentieltä oikealle Tehdastielle linja-auto suistui ajoradalta keskikorokkeelle törmäten stop-merkkiin sekä liikenteenjakajaa osoittavaan liikennemerkkiin. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Salien pienuudesta puhu- mälle eli lukiolaisille koulu ei kuitenkaan tarjoa pelkkää murhetta. Tästä viikosta alkaen tarjolla on poikkeuksellisia onnistumisen elämyksiä, kun ylioppilaskirjoitukset käynnistyvät perjantaina. Kirjoituksiin . Onnettomuus sattui Kaarina Maununtyttären tiellä, joitakin kilometrejä Kangasalta Valkeakosken suuntaan. Kangasala. 4 Keskiviikko 6.2.2013 uutiset . Kunnan mielestä nykyistä poliisin toimipistettä tulee kuitenkin kehittää palvelemaan alueen asukkaiden aamupäivällä sattuneessa ulosajossa Kangasalla loukkaantui kaksi ihmistä. Kirjoituksiin valmistauvalmistautumista dutaan ihan hyvällä mielellä, Tärkeimmälle käyttäjäryh- kertoo rehtori Teuvo Ropo. taan jokaisen kohteen kohdalla niin kauan, kunnes riittävän lähellä on kansainväliset mitat täyttävä kaiken palvelun kattava urheilukeskus, hän arvelee. Kolaribussin kuski oli liikkeellä omin päin Onnettomuus: Humalassa ajanut kuski aiheutti vaaratilanteita ennen matkanteon keskeytymistä pälkäne Viime viikon torstaina Lahdentiellä Pälkäneellä kolaroineen linja-auton kuljettaja ei ollut työvuorossa. Eli harrastuskäyttö on mahdollista ja toivottavaakin, Lehto sanoo. Hallintojohtaja Jonna Sillman-Solan korviin kantautunut palaute lukiosta ja sen salista on ollut pääsääntöisesti Tarkoituksellisen positiivista. tiukka mitoitus . Tilausliikenne Are Oy:n toimitusjohtajan Reijo Uusi-Rasin mukaan kuski oli ottanut auton käyttöönsä omin päin. . Viime lauantaina verkon kehittämisluonnoksessa ei ollut huomautettavaa Kangasalan kunnan näkökulmasta. Toimitusjohtaja UusiRasin mukaan kuljettajan työt työnantajalla päättyivät viime viikon episodiin. Linja-auton tie päättyi Pälkäneellä liikenteenjakajaan. Kaksi loukkaantui Kangasala pitää kiinni poliisiasemasta Kangasala. Toivottavasti Kyötikkälään kaavailtuun uuteen liikuntahalliin otetaan suunnitteluun mukaan urheiluseuroja, myös siihen lopulliseen suunnitteluryhmään, toivoo kangasalalaisen seuran KU-68:n Reijo Hermanfors. Hänen mielestään yhteistyötä olisi helppo viedä eteenpäin esimerkiksi jo toimivan urheiluseurojen yhteistyöelimen kautta. Hermanforsilla, kuten osalla muustakin kangasalalaisesta urheiluväestä, on vielä tuoreessa muistissa uuden lukion liikuntasalin rakentamisen käänteet
Keskiviikko 6.2.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 5 Reunamerkintä Vuokrauskäytäntöjen muutoksista tilaisuus Jos viestintä ei toimikaan Lukion liikuntasali näkee viikoittain paljon eri lajeja ja urheiluseuroja. Järjestelyt on jo aloitettu ja pulpetit viritelty valmiiksi. Sosiaali- ja terveystoimi ovat siirtymässä lähivuosina Kangasalan kunnan hoidettavaksi niin sanotulla isäntäkuntamallilla, ja erikoissairaanhoidon osalta puolestaan Pälkäne on mukana tilaajarenkaassa Tampereen kehyskuntien kanssa. Koivisto on työskennellyt perusturvajohtajana Pälkäneellä vuodesta 2009 lähtien seuroille ja yhdistyksille. Muutoksia on puolustettu muun muassa kustannusten läpinäkyvyyden lisäämisellä ja kunnan yhdistyksille tarjoaman tuen korostamisella. Pelisäännöt ja hinnoittelut ovat laaja-alaisia; ne koskevat esimerkiksi liikuntasaleja, ulkokenttiä, auditorioita, nuorisotiloja, juhlatiloja, leirikeskuksia, saunoja ja virastojen sekä kirjastojen kokoustiloja. ja suorittaa parhaillaan johtamisen erikoisammattitutkintoa. Urheiluväki olisi luultavasti mielellään siirtänyt hankkeen aloitusta keväälle niin, että salin kiinnioloaika olisi saatu minimoitua. Salipula ei olisi ehkä räjähtänyt käsiin aivan niin pahasti, ja lukion salikin olisi säästynyt kimmastuneilta kommenteilta. Toivottavasti tulevan yhtenäiskoulun ja liikuntahallin kanssa kaikki osapuolet ovat ymmärryksen antennit ojossa. Kangasala. helmikuuta kello 17?18 Kangasalan valtuustosalissa. Aihe herätti viime vuonna kipakkaa keskustelua valtuustossa, kun hinnoittelumuutosten pelättiin vain lisäävän byrokratiaa kunnan sisällä ja tuovan vaikeuksia Roholan suunnitelmat ryhmän voimalla Alustavaksi pohjaksi voitaisiin ottaa vaikka jokin näistä? Pälkäne . Tonttien luovutusaikatauluista ja hinnoitteluperiaatteista sovitaan maanomistajien kanssa erikseen. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan ainakin luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys sekä liikenteellinen selvitys. Asian tiimoilta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 6. Äänestykseen kelpuutettiin mukaan kaikki teknisen johtajan virkaa hakeneet. Neljän kuukauden koeajalla aloittava Vesava sai 22 ääntä, Sandelin neljä ja ?Matti Vesala? yhden. Perusturvajohtajan esimiestehtäviä aiotaan siirtää muun muassa kamreerille ja kehittämispäällikölle. Kunnan vuok- rattavien vapaa-aikatilojen hinnoitteluun ja vuokrauskäytäntöihin on tulossa muutoksia. Suunnittelussa huomioidaan myös se, että Lahdentielle näkyvän alueen vaikutus maisemaan on suuri. Valtuusto päätti viime keväänä alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja hyväksyi tarvittavat aieso- Valtuusto: Lisää henkilövalintoja Pälkäneellä Matti Vesava tekniseksi johtajaksi pälkäne Insinööri Matti Vesava on valittu Hanna-Kaisa Lahtisalmen seuraajaksi Pälkäneen kunnan tekniseksi johtajaksi. Valinta tehtiin valtuustossa lopulta suljetun lippuäänestyksen perusteella, kun hallituksen tekemän, Vesavan pestaamista puoltavan esityksen rinnalle nostettiin valtuustossa Jukka Sandelinin valitseminen virkaan. Lahdentien, Pälkänevedentien ja Kostianvirran välisen uuden pientaloalueen suunnitteluun etsitään tuoretta näkökulmaa Pälkäneellä. Suunnittelussa halutaan tukeutua asukas- ja käyttäjäkokemuksiin: suunnittelun tueksi ollaan perustamassa erillistä kymmenhenkistä suunnitteluryhmää. Kun pysäköintiä ryhdyttiin sitten valvomaan, se tehtiin lätkäisemällä sakkolaput mopoautojen tuulilaseihin, ei ottamalla ensin yhteyttä lukiolle ja ohjeistamalla. Samoin tiedotusyhteys oli jollakin tavalla poikki ylioppilaskirjoitusten järjestelyissä. Oppilasmäärä nousi jo heti uusiin tiloihin siirtymisen jälkeen vajaalla 30:lla. Tämänhetkiset lukiolaiset elävät parhaillaan kevään kiinnostavimpia aikoja: kirjoitusten ensilaukausten jälkeen ensi viikolla ovat vuorossa niin penkkarit kuin vanhojentanssitkin. shl Jani Oksanen Uusi lukio on kärsinyt kasvukivuista: urheilu- ja liikuntaväki on pitänyt liikuntasalia liian pienenä, kuntalaiset auditoriota liian hienona ja pysäköintijärjestelyissä on erityisesti oppilaiden kannalta ollut toivomisen varaa. Pysäköintijärjestelyistä lautakunnassa puhuttiin jo lukion kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä, mutta viesti ei kulkenut käytäntöön asti. Ryhmän jäseniksi toivotaan erityisesti lapsiperheitä ja tulevalle alueelle muuttamista suunnittelevia. Päämääränä on väljän ja maaseutumaisen asuntoalueen rakentaminen. Keskeinen periaate näissä on, että kunta ostaa maanomistajilta niin sanotun raakamaan ja kaavoittaa alueen kustannuksellaan yhdessä sovittavin periaattein. jälkimmäinen vieläpä niin, että projekti aloitettiin syksyllä juuri sisäliikuntakauden kynnyksellä. Viimeksi mainittu kuitenkin hylättiin, koska kyseisen nimistä ehdokasta ei ollut hakijalistassa. Valtuusto päätti myös lakkauttaa hallintojohtajan viran. Hallintojohtajalle kuuluneet tehtävät siirretään nykyisen perusturvajohtajan Janita Koiviston hoidettaviksi. Kunnassa alettiin miettiä virkojen uudelleenjärjesteltyä, koska nykyinen hallintojohtaja Maija-Riitta Mäkitalo siirtyy pois Pälkäneeltä maaliskuun alussa ja perusturvajohtajan tehtäviä olisi jouduttu joka tapauksessa miettimään lähivuosina. Hankkeen tiimoilta tullaan järjestämään myös yleisötilaisuuksia. Roholan suunnitteluryhmään voi ilmoittautua arkkitehti Helena Väisäselle puhelinnumeroon 040 5576 086. Sää Torstaina -3 Sahalahti -2 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti -1 Pälkäne -2 -3 Sahalahti -3 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti -3 Luopioinen Pälkäne -2 -5 Sahalahti -5 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti -5 Luopioinen Pälkäne -5 -6 Sahalahti -5 Kangasala Selkeää -5 Luopioinen Pälkäne -5 Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Virkajärjestelyt saattavat saada jatkoa, kun kunnassa selvitellään, miten vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikön avoimeksi jäävää paikkaa täytetään. Lisäksi Pälkäneen valtuusto on nimennyt edustajakseen Pirkanmaan liiton edustajainkokoukseen Timo Ailion ja hänen varalleen Jarkko Pihkalan. pimukset. Kirjoittajia on tänä keväänä noin 115, mutta rehtori Ropon mukaan tulevina vuosina määrä luultavasti hieman kasvaa. Lukiossa on nyt noin 380 opiskelijaa, mutta kokonaismäärä vakiintunee hieman yli neljänsadan. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Ainakin osa liikuntaseuroista oli siinä uskossa, että uusi tilava auditorio riittää tilaksi kirjoitusten järjestämiseen. Niinpä tieto liikuntasalin käytön rajoittamisesta kirjoitusten ajaksi tuli yllätyksenä, vaikka lukiolla tiedettiin jo alun perin, ettei auditorio sovellu ylioppilaskirjoitusten pitopaikaksi. Myöskään liikuntasalin suunnittelussa tieto ei näytä välittyneen suunnittelupöydän yhdeltä puolelta toiselle. Liikuntaseurat kaipasivat toimintansa kautta mielekkäämpää, saatua suurempaa salia, kun kunta taas halusi pitää kustannuksia kurissa. Näkemyksiä ei mitä ilmeisimmin saatu nivottua yhteen kovinkaan tyydyttävästi. Iso katkos tiedonjakelussa sattui myös siinä, kun vanhan lukion salin poistuessa käytöstä vietiin samaan aikaan eteenpäin Suoraman koulun salin sulkenutta remonttia ja vielä päälle Pikkolan urheilutalon kunnostus . Kaavoituksen aikana on mahdollista antaa palautetta jo nähtäville olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman lisäksi myöhemmin laadittavista kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta
Björkqvistin vuonna 1933 laatiman testamentin osoittamista varoista. 1000 euroa musiikkileirien järjestämiseen. Hanna Kronqvist 5000 euroa Sibelius-levyn julkaisemiseen Kangasalla ja äänittämiseen Kangasalan kirkossa vuonna Apurahoja taiteen 2013 sekä laadukkaan klassitukemiseen: sen konsertin tai konserttisarKangasalan Soittokunta ry jan toteuttaminen Kangasalle. ritasapaino ja endoteliinijärjestelmä kokeellisessa munuaisten vajaatoiminnassa: vaikutukset kudostason reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmään.. Emme saaneet kaikkea merkkiainetta kiinni, mutta meillä on käsitys siitä, mihin se virtasi. Tampere oli valmis maksamaan 3,5 miljoonan euron osuutensa. Osakepääoman korotus raukesi, kun Valkeakoski, Kangasala ja Akaa eivät antaneet yhtiölle lisää rahaa. Haetulla viidellä miljoonalla eurolla olisi saatu hoidettua Vehoniemenharjun lisätutkimukset ja lupaprosessi. Lupa myönnettiin käytäntarkoitus maksaa pois veden- nössä haetussa muodossa ja myyntituloilla. lisäksi saimme töiden aloitus luvan. Yhtiö olisi pärjännyt siihen saakka kunnes varsinainen rakentaminen alkaa. Akaa on tehnyt ainoastaan ehdolli- sen rahoituspäätöksen: kunta lähtee rahoittamaan Tavasea, jos sille vettä toimittava Valkeakoskikin on mukana. Petri Jokela suhtautuu varauksellisesti raflaaviin lehtiotsikoihin. Viikonloppuna Aamulehti kertoi suurimman osakkaan Tampereen laittavan Tavasen jäihin, kun lupaprosessi on ohi. Toimitusjohtajalle ei ole kerrottu osakasmuutoksista, Jokela kommentoi. Lehdet ovat uutisoineet Kangasalan ja Valkeakosken lisäksi myös Akaan eroavan Tavasesta. . Puhelimitse (03) 539 9800 Tekopohjavesihanke: Toimitusjohtaja Petri Jokela ei ole saanut uusia ohjeita eikä tietoa osakasmuutoksista Tavase jatkaa suunnitellusti Valkeakosken valtuusto päätti viime vuonna, että kaupunki eroaa tekopohjavesiyhtiö Tavasesta. . Lainat on . Valkeakosken rakennettavaksi jäävät putket Vanhan Pälkäneentien laidasta alkaen. 6 Keskiviikko 6.2.2013 uutiset . Lisäksi kunnilta ja muilta viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Aluehallintovirasto voi pitää ennen asian käsittelyä myös katselmuksen ja tutustua hankkeeseen paikan päällä. . Merkkiaineiden lisäksi loppupäätelmään vaikuttivat muun muassa maatutkaluotaukset, kairaustulokset, harjun rakenneanalyysi, kalliopinnan tulkinta sekä pohjavesipintojen seuranta imeytyskokeiden yhteydessä. Valkeak Valkeakosken kaupunginvaltuusto myönsi marraskuussa rahat Tyryn vesilaitoksen saneeraukseen. Pääluvan lisäksi tarvitaan rakennuslupia muun muassa siirtopumppaa- molle ja muille rakennuksille. Rakennusluvat myöntää kunta. Aluehallintokeskukselle kesäkuussa jätetty lupahakemus käsittää Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin suunnitellut toiminnot. Laitoksen hinnaksi on arvioitu 57 miljoonaa euroa. Kun osakepääoman korotus kariutui, yhtiölle on haettu ra- hoitusta pienemmissä erissä. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Suunnitelmat laaditaan tänä vuonna ja rakentamaan on tarkoitus ryhtyä ensi vuonna. Rahoituspäätös tarkoittaa sitä, ettei kaupunki enää odota tekopohjavettä. . On tarkoituksenmukaista tehdä kaikki putket kerralla. Tavase voi rakentaa harjualueen putkiosuudet ja laskuttaa työt kunnilta, toimitusjohtaja Petri Jokela sanoo. Tampereen suunnan kuntien maksettavaksi tulisi noin 4,5 miljoonaa euroa laitosalueen johtolinjoja. Se on ihan normaalikäytäntö, että asioista kysytään lisää tietoa. Jokela kertoo, että aluehallintovirastolle on toimitettu joitain tutkimusraportteja. . Tampereen kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2011 yksimielisesti, että Tavasehanketta jatketaan yleissuun- nitelman mukaisesti. Vedenhankintayhtiö toivoo saavansa luvan Roineen veden ottamiseen ja imeyttämiseen Syrjänharjussa ja Vehoniemenharjussa. Lupahakemukseen on pyydetty Tavaselta täydennyksiä. . Odottelemme kuitenkin rauhassa lumien sulamista, PetTavase tarvitsee rahaa muun ri Jokela sanoo. muassa Vehoniemenharjun Pälkäneen puolella lisätutlisätutkimuksiin. Käyttäjäkunnat ottavat Tavasen tuottamaa vettä sitä tahtia kuin tarvitsee ja maksavat myös pumppauskustannukset, Petri Jokela linjaa. Luvanhaku- ja rakennusvai- heessa Tavase vastaa putkista pidemmälle. Rahas- 2013 kustannuksiin. Käsittelytekniikkaa parannetaan ja vedenottoputki viedään Rahastosta reilu 39 000 euroa tieteelle, taiteelle ja opiskeluun Kangasalan kunta jakoi Björkqvistin rahaston apurahat ja stipendit tiistaina Kangasalan pääkirjastossa. Sen sijaan Tampere on hakenut muilta osakaskunnilta takauksia omistusosuuden suhteessa, Petri Jokela sanoo. Tavasesta eroon pyrkivät Kangasala, Valkeakoski ja Akaa eivät ole suostuneet takaamaan lisävastuita, ja siksi takauskierros on edelleen kesken. Tavase toimii lainarahalla siihen saakka kunnes laitos alkaa tuottaa vettä. Väitöskirjan aihe ?Esi- ja alkuopetuksen tulevaisuus: kohti yhteistä ja yhteisöllistä oppimista, kasvatusta ja opetusta. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Pälkäneen ja Kangasalan kuntalaiset ja muut asianosaiset pääsevät siinä vaiheessa kertomaan mielipiteensä. Kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren mukaan Akaa on edelleen Tavasen osakas. Luvasta on lisesta optimoinnista: esimervalitettu ja aluehallintoviraston kiksi mihin imeytyskaivot töiden aloittamiselle on haettu kannattaa tehdä ja tuleeko niitä täytäntöönpanokieltoa. kaksi vai kolme. Vesilaitoksen san Kangasalla ei tehdä merkkiainekokeita. Lisätutkimuksille viivytä lupaprosessia. saatiin marraskuussa aluehal. Liitimme niistä osan lupahakemukseen ja listasimme loput, jotta lupaviranomainen voi pyytää tarvitsemansa. Petri Jokela uskoo, että lupahakemus tulee nähtäville talven tai kevään aikana. . Uskoisin, että lopullinen lupapäätös saadaan tämän vuoden aikana. Jos osakaskuntien kanssa niin sovitaan, yhtiö rakentaa putket Tampereen suuntaan Hiedanperänlahden rantaan saakka. Rakentamisesta päätetään erikseen sen jälkeen kun lupapäätös on lainvoimainen. Toimitusjohtaja Petri Jokelan mielestä on itsestään selvää, että kymmenien miljoonien eurojen hankkeen toteuttamisesta päätetään vasta, kun lopulliset lupaehdot ovat tiedossa. Tavase hakee lupia myös kuntien siirtolinjoille harjussa Tavasen pääperiaatteena on, että vedenhankintayhtiö rakentaa laitoksen ja osakaskunnat siirtolinjat, joiden kautta vesi pumpataan käyttäjäkuntiin. Yhtiön ja sen osakaskuntien välinen raja kulkee lupaprosessin aikaan eri paikassa kuin laitoksen rakennus- ja tuotantovaiheessa. Jos laitos rakennetaan, vedenhankintayhtiön tuottama tekopohjavesi muuttuu kuntien vedeksi Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun vedenottokaivoissa. . Lainaa olisi voitu hakea myös pankista, mutta nyt on käytetty Tampereen kaupungin konsernipankkia. Kyse on teknis-taloudellintoviraston lupa. Se osoittaa, ettei lupaviranomainen näe tutkimuksissa Kangasalan lisätutkimusluvista valitus riskiä. Petri Jokela sanoo, ettei niillä ollut Pälkäneenkään tutkimuksissa niin suurta osaa kuin kriitikot ovat antaneet ymmärtää. . Nyt lähdetään kohentamaan pintavesilaitosta. Merkkiainekokeet onnistuivat hyvin. Raportteja on melkoinen määrä. Saimme päävirtaussuunnan selville. Kangasalla tutkipienemmässä mittakaavassa mukset palvelevat Tavasen samoja tutkimuksia kuin Päl- omia tarpeita, joten ne eivät käneelläkin. Apurahoja ja stipendejä haki määräaikaan mennessä yhteensä 34 henkilöä. Björkqvist-rahasto on Kangasalan kunnan hallinnoima erityiskatteinen rahasto, jonka tarkoituksena on tukea sivistys-, opetus- ja kulttuurityötä Kangasalan kunnassa. Juttu perustui apulaispormestari Pekka Salmen (sd) kommentteihin. Tavase Oy ei ole saanut osakkeenomistajilta uusia päätöksiä, joten yhtiötä viedään eteenpäin entiseen malliin. . Apurahoina ja stipendeinä jaettiin yhteensä 39 400 euroa, josta 11 400 euroa jaettiin tieteen tukemiseen, 18 000 taiteen tukemiseen ja 10 000 opiske- lustipendeihin. Täydennyspyynnöt ovat hakijan kannalta positiivinen asia: lupahakemuksen käsittely on vauhdissa. Lainoille ei ole vaadittu Tavasen takauksia, koska kaupunki luottaa omaan yhtiöönsä. Yhtiölle ei ole ilmoitettu, että Valkeakoski olisi eronnut, Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela sanoo. Myös Kangasala on päättänyt käynnistää neuvottelut eroamisesta. . Kangasa- kimuksia edellytti lupaviranlan puolella aiotaan tehdä omainen. Kangasalan suuntaan putket on jo rakennettu Raikun vesilaitokselta. Tavase hakee kerralla luvat kaikille harjualueen putkille, myös kunnille kuuluville siirtolinjoille. Valkeakosken suunnan kuntien lasku olisi 2,9 miljoonaa euroa ja Kangasalan 0,3 miljoonaa euroa. Lupahakemus tulossa nähtäville Tavase hakee parhaillaan tekopohjavesilaitokselle lupaa aluehallintovirastolta. Samaan kaivantoon saattaa tulla jopa kolme putkea: yksi vie Roineen vettä imeytyskentille, toinen tuo tekopohjavettä siirtopumppaamolle ja kolmas johtaa kohti veden käyttäjiä Tampereella ja Valkeakoskella. . Pallo on nyt aluehallintovirastolla. Rahoitusta haetaan pienemmissä erissä Tavasen rahoitus pyrittiin reilu vuosi sitten turvaamaan osakepääoman korotuksella. Yhteisen Apurahoja tiedon rakentamisen prosessit. tieteen tukemiseen: Suvi Törmänen 5400 euroa Laura Rantavuori 6000 euroa väitöskirjan tekemiseen. Väiväitöskirjan tekemisen vuoden töskirjan aihe ?Kalsium-fosfo- ton peruspääoma on muodostettu Fr
Se asia on kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden hoidossa ja etenee omia polkujaan. Helpoimmin Tavasesta pääsisi eroon, jos osakkeille löytyisi ostaja. Muita osakkaita ovat Lempäälä (2,3 %) ja Vesilahti (0,8 %). Pälkäne ei ole yhtiön osakas. Kun sellaisia ei ole ilmaantunut, kuntien pitää sopia asiasta keskenään. Valkeakosken vesilaitosremontilla pyritään parantamaan juomaveden laatua etenkin kesäaikaan. Vedenotto on tarkoitus siirtää Mallasvedelle syvänteisiin. Ne ovat Pälkäneen puolella, sillä kunnanraja kulkee aivan Valkeakosken keskustan tuntumassa Heritynniemen edustalla. Pälkäne tuskin vastustaisi vedenottoputken jatkamista Susanna Majuri 3000 euroa. Suomessa ja ulkomailla tapahtuviin taideprojekteihin. Matti-Juhani Orpana 2000 euroa muusikon työhön liittyvän soittimen hankintaan. Työryhmä Jukka-Pekka Rotko ja Aulis Aarnio 5000 euroa näytelmän kirjoittamiseen Jal- mari Finnen ja hänen luomansa Kiljusen perheen elämästä sekä kirjoittamisen vaatiman arkistotyöskentelyn aiheuttamiin kustannuksiin. Pauliina Vallisto 2000 euroa tulevien näyttelyiden kehystysja materiaalikustannuksiin. kunnanrajan yli, sillä Valkeakosken ansiosta 15-vuotinen Tavasen vastainen sota näyttää päättyvän. Myös vesilaitoksen saneerauksen rahoituksesta on käytävä neuvotteluita naapureiden kanssa. Se on rakentamassa vesijohtoja Iittalan kautta Toijalaan, ja jatkossa Toijala ottaa pääosan vedestään Hämeenlinnasta. shl Tommi Liljedahl Matilda Halttunen 500 euroa laitehankintoihin (elektroakustinen kitara varusteineen) Kristian Isotalo 1500 euroa matka- ja ylläpitokustannuksiin ?Etiopia . ei ratkota kuntatalouden ongelmia tai rahoiteta investointeja. Se on kuitenkin alku, ja itse asiassa jatkoa aiemmin tehdylle arvolistaukselle kunnan kiinteistöomistusten tärkeydestä. Nyt käsiteltyjen niin sa- haastatteluaineiston keruumatkan matkustus- ja elämiskustannuksiin Sarajevossa. Sami Majamäki 1000 euroa diplomikonsertin valmistamisesta aiheutuviin kuluihin. Mari Mäkiö 1000 euroa valokuvataiteen maisteriopintojen opinnäytetyön taiteellisen nottujen ykköskorin kohteiden lisäksi kunnassa on listattuna kakkos- ja kolmoskorin myyntikohteita. Niiden käsittelyajankohdasta ei ole tietoa. Vetoomus Vehkajärveltä ?Kylätalon myynti tappaisi kylän?, toteavat Vehkajärven entisen koulun käyttäjät Kangasalan kunnanhallitukselle toimittamassaan kannanotossa. Vehkajärven entinen koulu on kylän ainoa ympärivuotisessa käytössä oleva kokoontumistila. ?Vehkajärven asukkaat ovat saaneet laajaa tunnustusta monipuolisten kulttuuripalveluiden tuottajina. Koulua käyttävät Vehkajärven kylätoimikunta, Vehkajärven Marttayhdistys, Vehkajärven Nuorisoseura, Rukoushuonekunta, Kuhmalahden kappeliseurakunta, Vehkajärven Näytelmäpiiri, Kylätaidetoimikunta sekä yksityisten tilaisuuksien järjestäjät. Kunta vastustaa hanketta, koska se toisi haittoja ja rajoituksia kuntakeskukseen ja vaarantaisi muun muassa Keiniänrannan tervalepikon. eeraus: Vedenottopaikka saattaa tulla Pälkäneen puolelle koski hylkäsi tekopohjaveden syvemmälle, Valkeakosken vesihuoltoinsinööri Raimo Leppänen sanoo. Hän ei osaa sanoa, missä vaiheessa Tavasen eroamisneuvottelut ovat. . Valtiolta ei ole luvassa tukea laitosrakentamiseen, sillä avustusta saa vain putkien rakentamiseen. Valkeakoskella on naapureiden kanssa sopimus veden toimittamisesta. Opiskelustipendit: Outi Brusila 1000 euroa Saksassa tapahtuvan työharjoittelun aiheuttamiin kustannuksiin. Aaro Haavisto 1000 euroa Sibelius-Akatemian opintoja varten välttämättömien soittimien hankintaan. . poistuvat ylläpitokustannuksetkin huomioiden . Talousjohtaja Saarisen mukaan kiinteistöjen myynnillä tai vuokrauksella . suomalaisten opettajaopiskelijoiden silmin -dokumenttia varten. Kaisa Laitila 1000 euroa Myytävän omaisuuden arvosta ei tietoa Lista: Kiinteistöjen myynnistä neuvotellaan tapauskohtaisesti Kangasalan kunnanhallituksen tuore päätös, jolla listattiin kunnan myytävää omaisuutta, ei tuo kohteita saman tien myyntitiskille. Talousjohtaja Seppo Saarinen tarkentaa päätöksen merkitsevän sitä, että kyseiset kohteet on mahdollista myydä. Jos jokin kohde päätetään laittaa myyntiin, siitä pyydetään ensin hinta-arvio kiinteistövälittäjältä, minkä jälkeen talousjohtajan tekemä viranhaltijapäätös menee vielä kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Osa kohteista myytäneen kiinteistövälittäjän kautta, osa suoraan kunnasta. Jokainen kohde käsitellään Saarisen mukaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi suurten navettakiinteistöjen tonttien osalta on mietinnässä, lohkotaanko tonteilta navetat erikseen. Kylätalojen osalta aiotaan kyläyhdistysten kanssa neuvotella ensin ostohalukkuudesta, sitten pitkäaikaisen vuokrasopimuksen mahdollisuudesta. . Kesäisin siellä toimii suosittu kesäkahvila näyttelyineen?, seitsemän yhdistyksen ja ryhmän edustajat kirjoittavat vetoomuksessaan. Yhdistysväki muistuttaa, että koulu on rakennettu ja remontoitu talkoilla. ?3.1.-82 tapahtuneen tulipalon jälkeen kyläläiset päättivät välittömästi talkoovoimin saneerata hirsirunkoisen rakennuksen uudelleen kyläläisten käyttöön. Myöskään Akaa (7,6 %) ei ole myöntänyt yhtiölle lisärahoitusta. Jos näillä ei päästä eteenpäin, kohde tuotaneen uudestaan kunnanhallitukseen. Koska kohteet hinnoitellaan yksi kerrallaan, ei tarkkoja laskelmia siitä, minkä arvoinen paketti kunnan kannalta olisi kyseessä jos kaikki kohteet saadaan myytyä, vielä ole. Keskiviikko 6.2.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 5 Tavase Oy Vedenhankintayhtiö, joka aikoo tuottaa tekopohjavettä Tampereen ja Valkeakosken seudun tarpeisiin. Tekopohjavesi valmistettaisiin Pälkäneen Syrjänharjussa ja Kangasalan Vehoniemenharjussa. Harjuun sadetettaisiin sekä imeytettäisiin kaivojen ja altaiden kautta Roineen järvivettä. Harjun uumenissa tekopohjavedeksi muuttunut vesi pumpattaisiin osakaskuntiin. Tavasen pääosakas on 69,5 % yhtiöstä omistava Tampere. Toiseksi suurin osakas (12,5 %) Valkeakoski ja neljänneksi suurin osakas Kangasala (7,3 %) ovat eroamassa yhtiöstä. 63 talkoolaista työpanoksellaan tai/ja rahalahjoituksellaan osallistui toteutukseen?, kannanotossa todetaan. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet kylätoimikunta, kylätaidetoimikunta, rukoushuonekunta, nuorisoseura, näytelmäpiiri, digipiiri ja marttayhdistys. osion teosten toteutuskustannuksiin. Minna Niemi 1500 euroa matkustus- ja ylläpitokustannuksien kattamiseen Etiopiassa. Kukka Rantanen 1500 euroa opinnäytetyön materiaalikustannuksiin.. Akaan tarvitsema vesimäärä tulee todennäköisesti pienenemään, sillä kunta ulkoisti vesilaitostoimintansa Hämeenlinnan Seudun Vedelle. Toimitamme Lempäälään pari tuhatta kuutiota päivässä eli noin 60 prosenttia heidän käyttämästään vedestä
Etenkin muiden koirien suhteen. Englanti kansainyhteisöineen julisti Suomelle sodan itsenäisyyspäivänämme 6.12.1941, mikä minusta oli varsinaista twittuilua Winston Churchillin taholta, vaikka WC pyytelikin tekoaan anteeksi Mannerheimilta, ?En minä, mutta Josef Vissarionovitsh?. Ranska taas oli itse miehitettynä käytännöllisesti katsottuna koko jatkosodan ajan, eikä siten päässyt kisaan mukaan. Olihan jatkosotakuvioissa silti outoa porukkaa mukana: Pariisin rauhansopimuksen Suomen kanssa allekirjoittivat muun muassa Tsekkoslovakia ja Uusi-Seelanti, lähinaapurimme?! Meidän kannaltamme on kyllä parempi, että kiwit kivittävät kiwejä kiweillä, eikä meitä suomalaisia. Hannu Uusikartano Lukijan kuva Sinä tulit Sunny oli pentuna onneton, arka. Nyt lehdessä oli vain nettiosoite, josta asia- listan voi käydä katsomassa. Kuinkahan moni käy sivuilla? Ainakin itselläni jää tieto hakematta netistä, toimitukseen soittanut Jukka Laurila sanoo. Hän toivoi, että kuntalaisia pyrittäisiin edelleen innostaa seuraamaan valtuuston kokouksia ja päätettävistä asioista kerrottaisiin etukäteen myös lehdessä. . ?... loppusuoralla Neuvostoliiton lisäksi vihollisiamme olivat myös Yhdysvallat, Englanti että Ranska.? Minulle opetettiin hieman toisin. Ei oikein osannut, uskaltanut hakeutua emon, Lipen, nisille. Pentua nostelin, nostelimme ?imu-etäisyydelle? usein. Pääsin seisonnalta ampumaankin, osuin huonosti, kukko jäi henkiin ojan jäälle, syystä tai toisesta ei kuitenkaan päässyt lentoon. Koira lähestyi sitä. Siihen pitää Jos sinäkin kulkija polkujen 18.14 Pälkäneen Laipanmaas- taiten valmistautua. ja latujen Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) ymmärrät edes hiukan tari- sa karhun, joka oli editseni Oopperaan lähtiessäni sijoitan MIELIPIDE (väli) teksti ja yhteystiedot. kuulokojeeni huolellisesti ylittämässä Hirvijärven tietä. noita hirsien, Viestin hinta on 0,50 ?. Minun ja karhun välinen yöpöydän laatikkoon. niin istahda hetkeksi ja rauetäisyys oli sellaiset runsaat hoitu kuunnellen. Viestiin mahtuu enintään 160 merkkiä. Mietelmä on pälkäneläisen Mielestäni tätä tunnelmaa 20 metriä. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten Ehdin kaivaa kameran esiin, Pertti Laesterän vuonna 2011 kannattaa tavoittaa! operaattoreiden liittymillä. mutten saanut otettua valoku- julkaistusta Mustat lampaat vaa, sillä tilanne kesti ainoas- -kirjasta. Antti Nikkinen taan 5?6 sekuntia.) Periyttäjän, Don von Hunenstein, Tonnin , isäntä kutsui meidät fasaanijahtiin. Sunny syttyi kyllä heti kun hajulle pääsi. Pälkäneen kokoomus teki valtuustokauden alkajaisiksi aloitteen avoimemmasta tiedottamisesta ja asioiden valmistelusta. 8 Keskiviikko 6.2.2013 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . (eteen), siellähän lintujen pitäisi olla! Ja koiran niitä vainuamassa! Vilkaisin koiran suuntaan ja hämmästyksekseni näin sillä olevan isohko lintu suussaan! Muutin äkkiä ?ETE. Painui vain arkana maahan kun sanoin ?nouda?, pelkäsi varmaan suuttumustani. Ymmärsin vihdoin kouluttaa Sunnyn noutoon leikin kautta, palloilla ja muilla vastaavilla. Luontainen seisoja se oli kyllä, vainusi kohteen kaukaa. Eikä uskaltanut sitten käskystäkään edetä! Poikkesi tässä suhteessa täysin emästään joka oli hieman liiankin rohkea, eteni liian lähelle, karkuutti saaliin, ja sen jälkeen ryntäsi äänen kanssa perään. Ensimmäinen jahti Lukijan runo Vanha laavu Koltson kanssa kohdattiin On tuossa vanha laavu kupeella kallion, se suojapaikan kulkijoille monesti suonut on. Kuka rakenteli sen paikalKoin elämyksen melkoisen, leen aikanaan, kun karvaturkin karhumaitiedon lie jo aika vienyt musen kanaan. metsän tiellä kohtasin. Vaeltajaa monta on nähnyt Katsoi mua se vain tuhahse, vaiti heitä kuunnellut, iloja ja suruja ihmisten ym- taen matkaansa puiden sekaan märtänyt ja tarinat harmaiden hirsiensä jatkaen. Jälkensä vaikka yhä tiellä rakoihin kätkenyt. On kokenut se uhon öykkä- näen, seuraamaan en sitä lähderien ja metelin möykkääjien, on pinnoissaan piirtoja ja kään, sydämeni hakkaa, hengäsviiltoja ymmärtämättömien. tyn kun tilanteen mä ymmärKaiken tuon on se kestänyt rän: käsittäen; suurta tuskaa teot nuokin Kohdata sain kuninkaan, ovat särkyneen ihmisen. korpiemme valtiaan. Laavu yksinään sitkeästi vasHarva koltson nähdä saa tustaa aikaa, kun vapaana se vaeltaa. joka seinää vääntää ja kattoa Kesti tilanne tuo vain het- Jarkko kuvasi tilhen talvisissa puuhissaan. kallistaa, vielä sielu sen puhdas on ja kisen, mutt. Lumen voi vain harjata pois sen päältä. käskyn ?NOUDA. käskyksi! Sunny toi minulle kiltisti lämpimän koppelon! Oli jäänyt suuhun. Kertoessani tapauksesta oli epäusko vallalla: ?haavikko?, ?raanakko. Liukas se ei ole ollut kosluonteisesti käyttöön otettu kaan. ruohomatto on kestänyt aikaa ja säävaihteluita oikein hyvin nyt jo kolme vuotta. Avoimuus unohtui Uutta historiantulkintaa valtuustoilmoituksesta . Vähän ajan päästä näin sivusilmällä koiran liikkuvan hieman takanani, sivullani. Komensin vähän ärtyneenä ?ETE. ?oisko kanahaukan. Kukko teki nokkaisuliikkeen, koira peräytyi ja sanoi ?WUF!?. Tämä toistui pari kertaa, sitten Sunny otti vauhtia ja iski lintuun jotta höyhenet pölisi! Koira irrotti käskystäni hyvin. Sunny oli voinut pahoin autossa ja sen jälkeen ei ollut nousta autoon millään. Asia muuttui täysin tämän ensimmäisen jahdin jälkeen. Mielellään pomppasi autoon, mahtaiskos päästä taas jahtiin! Arka oli. Ihmisistä piti kyllä. Ampumaton koppelo Kuljimme kerran metsässä Junttikankaan maisemissa Pyhäsalmella. Käytäntö näyttää muuttuvan päinvastaiseen suuntaan. Suosittelen, hän kertoi. Koiramme Sunny Soittajan mukaan kokeilu. koskaan sitä unohtaa sisu lannistumaton. Saavun yhä uudelleen luo voi en. laavun sen, rauhoitun ja tulet edustalMustat lampaat Antti Nikkinen leen sytyttelen, liekkeihin katselen ja hirsien Mielipide tekstiviestillä Ei taide-elämykseen pidä kuisketta kuuntelen. (Kohtasin 16.5.2012 kello syöksyä suin päin. Huopa jäätyy, mutta tämä ei. Neuvostoliitto nyt on selvä juttu, mutta USA ei ollut sodassa kanssamme, vaan suhtautui Suomeen varsin myötä- mielisesti. Kuulin isojen lintujen lähtevän jostain sivultani. Sydän-Hämeen Lehti Martti Huhtamäki toteaa kirjoituksessaan ?Mustaa valkoiselle?, (SHL 31.1.) mm. Laitoimme rakentamaamme luiskaan päälle ruohoma- ton, jonka kiinnitimme listoilla reunoihin. Kunhan inisi, kollotti. Noutohommat eivät olleet luonnistua alkuunkaan, ainakaan siten kuten olin emän opettanut. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Aiemmin valtuustokokousten lehti-ilmoituksessa kerrottiin pääasiat, joista valtuusto päättää. puhelin: (03) 53 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ruohomatto auttaa luiskassa Toimituksen Luuriin soitti Mikkolan Navetalta alkanutta luiskakeskustelua seurannut Onnistuneesti kokeillut, joka kehotti kaikkia luiskan liukkau- den kanssa kamppailevia kipaisemaan ostoksille lähimpään rautakauppaan.
Rinteitä kyllä. Tämä toistui muuliike oli nopea ja suuhunhan taman kerran. Noutojakin oli. Kerran meidät hälytettiin paikalle. Muuttui hakkuuaukeaksi. Sata, sataviisikymmentä metriä kuljettiin. Usutin koiraa edelleni. Sunny haukahti muutaman kerran. Toivo virisi. Keskiviikko 6.2.2013 . Ei suostu etenemään millään! Minä kiersin närettä kuvitellen metson kuitenkin haavoittuneen ja lymyävän näreen alla. PAM! Lintu lähti lentoon! Ammuin toisenkin putken perään vaikka olinkin varma jo ensimmäisen osuneen. Lähdin jäljittämään metson lentosuuntaan. Alkuun tahtoi tulla luokseni jos ei heti löytänyt. En varmaan koskaan ole tuntenut päässeeni lähemmäksi Luojaani kuin siellä. Sen minkä pystyi kivuiltaan. niin kuin ne mielessäni nimesin. Voi sitä riemua! Juoksua ja hyppimistä! Ja kenties sitten kun itse jätän maallisen vaelluksen, olisitte kaikki minua vastassa. Saisimme kaikki nauttia luonnosta, sen antimista. Päädyin nukutukseen. Lääkäri antoi ensimmäisen nukutuspiikin koiralle. Yleisöä jonkun verran. Mitäs Sunny, kappas, vääntää läjät kehään. Eikä etene ennen juoksi Sunnyn puolelta auton kun tulin viereen. Eteni varovasti viisi, kymmealta pois. Nuorena koirana Sunnyn nen metriä. Ja sama peli! Naksutteli, pudottautui, putosi, ja koira kiinni, toi minulle. Olisiko ollut jo poikasia? Mitään syytä en ole keksinyt oravien suuhun joutumiseen, kenties houkuttelivat vain petoa pois pesänsä läheisyydestä. Hömelö Itse en ole koskaan perustanut koiranäyttelyistä. Ja näkymiä. Riekkojakin oli. Kestäisikö Sunny leikkauksen ja siitä toipumisen? Lääkäri ei suoraan voi suositella, päätös on minun, mutta kyllä lääkärin mielipide on luettavissa rivien välistä. En lähde viemään Sunnyä pieneläinklinikalle. Jospa se siitä rauhoittuisi. Läähätys jatkuu, valittaakin välillä, pyrkii jatkuvasti ulos, pienet hädät tekeekin. Tullaan maanantaille. Läähätys väheni, loppui. Pitää varustautua sopivilla taluttimilla (ohuet), harjoitella (omaa) askellusta ja niin edelleen. Sunnyn ollessa nuori päätin kuitenkin, että onhan se vietävä juniorinäyttelyyn, kun se kuulemma on hyvä ja tapana ties miksi, en jaksa muistaa. No, siellä odottelemme oikein ulkomaan tuomaria. En ehtinyt edes kieltää. Orava puri ilmeisesti Sunnyä huuleen, koira vähän ulisi, ei kuitenkaan irrottanut. Sinnehän se poljettua noin kymmenen jäi, puukko. Koira salamana kiinni. Kunnes oksensi lattialle sievän kasan jonka keskeltä pilkotti jotain tummaa. Jopa pyyt, isommista linnuista puhumattakaan. Sunny oli enemmänkin rouhija. Eikä suostu etenemään millään. Antibiootit eivät kuulemma auta, ehkä pari vähän helpompaa päivää olisi luvassa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi leikkaus, kohdun poisto. Sinänsä mahdollinen, mutta koiran iän huomioon ottaen ei ehkä niin varteenotettava vaihtoehto. Kerron kysyttäessä vaivan, saan ajan ja jo puhelimessa arvauksen. Kuulostaa kuulemma kohtutulehdukselta. Koira on nukkunut edellisen yön jaloissani. Soitan eläinlääkärille. Ei minkään valtakunnan hirvikärpäsiä, ei valtaojia. Uskonkin koiran päässeen yllättämään tiheikössä koppelopoikueen (lintujen lähtöäänet) jolloin yksi oli päästänyt Sunnyn liian lähelle tiheikössä eikä päässyt lentoon muiden tavoin ja koira oli saanut sen kiinni! Jäniksiä Metsäjänis kiinnosti kovin Sunnyä. No, jos noin 4,7 kilon metsoa voi jumalattomaksi sanoa. Nuolee itseään jatkuvasti. Jonkun matkaa kuljettuani kuulin ison linnun lentoonlähdön etumaastosta. Koira oli hiljaa, ilmeisesti seisoi vielä metson lähtöhajuja. Onnettomuudekseen lintu nousi nuoreen kuuseen aivan päälleni. Lisäksi Sunny kun on aika roteva tyttö tämä ulkomaan guru katseltuaan rakennetta puhuu uroskoirasta! Pärähtelijä Sunny piti tapanaan pennusta lähtien osoittaa riemuaan säntäämällä täyteen vauhtiin. Juoksemalla ympyrää pienellä takapihalla tai vaikka mökin Sunny. ympäri. Koira läähättää kovin, kipuja. Jumalaton metso suussa! Rinnassa läikähti lämpimästi. Timo oli ampunut jänistä, epäili osuneensa, jänistä ei kuitenkaan löytynyt. Usutin koiraa jäljelle opastuksella ?nouda!. Kyllä se vanha homenokka oli. Oravat Kiinteistönhoitoa Pälkäneellä. Vuokramökkimme ullakolle oli ilmeisesti pesimässä oravia. Rapistelivat ja naksuttelivat siellä. 7.1.2013 keväällä, lähdit talvella? tappama?. Näin ei ollut. Hoitopöydällä maatessaan koira painoi päänsä vatsaani vasten sitä koko ajan silitellessäni. Milloin missäkin. Täyttä vauhtia. Paino pääteltiin erään eläinten täyttäjän kanssa punnittuani jäljelle jääneet osat suolistuksen jälkeen. Ja kaksi jo syntyessään kuollutta velipoikaa, ?Eka ja Veka. Hengitys kulki vielä. Johanna, lääkäri, lähti hakemaan jotain. Ja minä ikionnellinen! Useat olivat myös teeripääsisi taas jahtiin! noudot Pyhäsalmen palkisilla. Utsjoki Tammisaarelta Utsjoelle oli jahtitapahtumia Sunnyn kanssa. Sanoin sille: ?Muistele metsoja, metsäkeikkoja?. Sitten, aivan yllättäen orava putosi, pudottautui pihanurmelle ilman mitään ulkoista syytä. Lähinnä Rikun, mutta myös minun. Asia tuli yleensä ilmi siten, että koira käveli levottomana ympäriinsä ja kaikuvasti kumisi ?ump, ump, ump?. Koira niitä kyttäsi. Kerran ulkona käydessämme huomasin oravan seinällä. Niin huomasi Sunnykin. Orava naksutteli koiralle vihapäissään. Häntäänsä heiluttaen. Jatkoin koiran kehottelua. Viimein näin sen lähellä minua, raahaten jänistä suussaan. Aika isohan se aikuinen jänis on pikkumunsterin suussa! Seisontajänis Yhtenä päivänä pääsin ampumaan metsoa, ohi, lähdin kuitenkin perään koska lintu ei tuntunut etenevän kauas. Metso lähti muutaman kerran edestämme puusta. Vihdoin näin Sunnyn seisovan tiukasti erään kuusen näreen alle. Pääsimme lopulta lääkäriin ja diagnoosi varmistui ultra-äänen avulla. Ennuste oli huono. Eikä se ollut saaliista kiinni. Se hiljaisuus. Muutaman kymmenen, ehkä sadan metrin edettyään kuulin koiran aloittavan haukun joka eteni metsässä. Arvasin jäniksen löytyneen ja etenevän koiran edessä. En nähnyt koiraa, huusin vain ?mene, nouda?. Eroahdistus vaivasi koiraa vanhaksi asti. kai laskettava! Oman sairauteni jälkeen olin Nopea liike paljon kotona koiran seurana. Olimme majoittuneet Risti- Jos kaupassa käynti vaikka järven metsästysmajalle, mo- venyi, saattoi eteisen lattialla lemmat koirat, Lippe ja Sunny odottaa paluutamme kasa pamukana. Ajo hiljeni, arvelin jäniksen pysähtyneen ja koiran seisovan sitä. Jatkoin kehotteluani. Vaivaiskoivikko se jäi! Saman tien slurps, nielai- loppui ja yhtäkkiä huomasin suliike, häntä vain vilahti mat- kolme riekkoa seisomassa aikalla pikkumunsterin mahaan! van aukealla. Olivat kulkeneet koiran Koira varmaan pelkäsi minun edellä vaivaiskoivikon läpi. ottavan siltä herkun pois! Kaksi niistä jäi saaliiksemme. Ettei pääsisi ylpistymään, Kulkija on pakko tunnustaa, että suoKuljin ennen koiran kanssa listettuani riekot työnsin puuaika paljon metsässä. Näin vilahdukselta peria, revitty kirja, mitä milkun päästäinen vilahti auton loinkin. alle. Kaksi- Pyhäsalmella Yrjönkankaalla kymmentä. Siellä Sunny otti tiukan paa uhkaa, seisovaa Lippeä, seisonnan. Vuotaa hivenen. Päivä on sunnuntai. Sukka! Joskus vain Metso Kuljin kaksin koiran kanssa nelostien länsipuolella Pyhäsalmella. Sitten näin sen! Jänis! Iso aikuinen metsäjänis kuusen alla! Koira seisoi noin viidentoista metrin päässä hievahtamatta. Utsjoki jäi mieleen. Ja kakoi ?kräh, kräh, krääkäh.. Ainoastaan yläselästä oli repeytynyt nahka, koiran hampaan jälki ja jalka poikki. Jäin kahden koiran kanssa. Sunny lähti jäljelle, eteni vauhdikkaasti, minä perässä ei niinkään vauhdikkaasti. Maasto huononi koko ajan. Vihdoin onnistumisten tuoma hyvän olon tunne toi paremman noutajan esiin. Koiran kuolema Tammikuun kuudes päivä vuonna 2013. Oli ajoja, myös seisontoja jänikselle. Sunny seisoi kuten myöhemmin ilmeni kahta teertä. Taitaa olla vieläkin kilometriä päivässä yli viikon mättäässä. Eikä Sata. Ja vauhdilla! Tuntui että oli se koirakin etene. Onneksi Timo oli lähettyaika puhki iltasella kun sen jalkoja hieroskelin. Ei vaivoja eikä sairauksia. Kiitos kaikesta Sunny, kiitos ennen kaikkea siitä että tulit elämään elämäsi kanssamme sitä rikastuttaen. Jarmo Leskinen. Etsi kunnes löysi. Saattoi tuoda riistan hengissä minulle. Vain minä ja koira. Upeaa? Piti vain jaksaa polkea maastoa, ja kyllähän silloin jaksettiin! Sukan syöjä Sunny oli, etenkin pentuna, kovasti mieltynyt sukkiin. Viisikymmentä. Metsä hiljeni. Sydän-Hämeen Lehti 9 39 9800 23.4.2000 . Ääneti. Marianne antoi ilmiölle nimen sanomalla, ?taas se pärähti? Rouhija Emänsä, Lippe, oli hyvä, tarkka, kärsivällinen pehmeäsuinen noutaja. Aiheuttaa jonkun verran hilpeyttä katsojissa, myös minussa. Siinä kaikki mitä ajattelen tästä touhusta tuumaa koira, minä myös. Linnussa ei ollut näkyviä vammoja, haukan kynnen jälkiä tms. Varmistin pois. Jos vaikka lintu on tullut näillä paikkeilla maahan ja jatkanut juosten. Jatkoin vaivalloisesti eteenpäin kehotellen koiraa: ?Nou- da, nouda?. Vihdoin huomasin koiran tulevan luokseni. Päätin ampua jäniksen kuitenkin, PAM, ?nouda!? Jo syntyi koiraan vipinää, oli oppinut yhdistämään laukauksen riistan saamiseen. Vähäsen raahaamiseksihan se meni, mutta noudoksi se oli osa sukkaa. Teeret ilmaan. Lähdin tiheikköön koiarmias jos laiton kengät jalkaan raa kohti. koira ampumaan. Toinen tyttö-teeristä jäi saapystyyn ja katsoi toiveikkaasti minua häntä heiluen, josko liiksemme. Laskin kon mättääseen, jotta koira ei joskus että umpimetsää tuli siihen satuttaisi. Karigasniemellä. ajan pelkästään Pyhäsalmen keikoilla. Paljonkohan koira kulki sa- Teeri maan aikaan päivässä. Alussa saattoi fasaani tai vaikkapa pyy muistuttaa enemmän pitsaa kuin lintua. Aina piti vähän jyystää, purra saalista. Löysi kyllä saaliin kun oppi olemaan kärsivällinen. Minä sydän pamppaillen nostin aseen. Ei metsäautoteitä. Koirat myös, ainakin Lip pe havaitsi liikkeen. Lippe alkoi seisoa auton alle, Riekot Sunny toisella puolen autoa, Utsjoen matkalla kerran kävimme Karigasniemellä jahvähän ihmeissään. Päästäinen päätti paeta isom- dissa. Paksulta kuulosti ääneni. Nieleskellä piti, raavaan miehen? Voi kuinka haluaisinkaan uskoa ?autuaampiin metsästysmaihin?, että Sunnyä olisi vastassa Lippe-emä. Mutta auta villä. ?Kaverit? siellä vaan toisiaan palkitsee, epäilin. Ja epäilen yhä. Viimein jänöltä ilmeisesti petti hermo. Ajo alkoi uudelleen. En ollut päässyt tiheikössä lähellekään tapahtumia, huusin vain pää punaisena ?nouda?. Kuulin jäniksen parkaisevan, ajattelin että nyt se jäi suuhun. Puri oravan hengiltä, toi minulle, en kauheasti kehunut ettei leimautuisi oraviin. Ehkä noin tunnin kuluttua toinen orava mökin toisessa päädyssä. ?PAIesimerkiksi vain autolla tai KALLA?! Koira pysähtyi, Timo pääsi pihan perällä käydäkseni, jo pomppasi ?puolikuollut
Lisäksi tilalla asui myös muuta väkeä, sillä 1900-luvun alussa siellä toimi orpokoti ja koulu. Kun Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen sulkivat rajan ja katkaisivat siteet Venäjälle, siirtyi luostari Suomen ortodoksisen kirkon alaisuuteen. Sotaa pakoon Marraskuussa 1939 alkanut talvisota muutti nunnien elämän täydellisesti. Lintulan luostari on pohjoismaiden ainoa ortodoksinen naisluostari. RAINE RAITIO. Muutamat noviisit jättivätkin luostarin ankaran ja puutteellista elämän vuoksi. Jotkut halusivat kokeilla siipiään perheellisinä, vapaina luostarin säännöistä. Osa paikkakunnalle sijoitetuista kivennapalaisista oli venäjänkielisiä ja he olivat suurimmaksi osaksi uskonnoltaan ortodokseja. Luostarin päivittäiseen elämään kuului jumalanpalvelus, joka syksyllä 1940 laaditun kuvauksen mukaan kesti pitkään. ?Illalla kellon viiteen tullessa sitöitä ja paistoivat tilauksesta limppuja sekä kävivät lähiseudun taloissa töissä saaden hieman rahaa luostarin kassaan. He olivat mukana heinätöissä ja kauranleikkuulla sekä nostamassa perunaa. Osa heistä majoitettiin ensiksi Kuhmalahdelle Vehkajärven Lepoonin ?pappilaan. Majoitustilana toimi AlaHinkkalan tilan toinen noin 30 metriä pitkä, seitsemän huonetta käsittänyt päärakennus. Nunnien lisäksi luostariväen joukkoon kuului myös yksi mies, pappi Illirik. Siitä lähtien se on toiminut Palokin kylässä noin 15 kilometrin päässä Uudesta Valamosta. Asukkaat olivat miltei kokonaan Venäjältä siirtyneitä sisaria. Luostari alkoi toipua kohtaamastaan iskusta vasta 1980-luvulla. Kesällä 1946 Lintulan luostari muutti uutteen paikkaan Heinävedelle. Elämä luostarissa oli työntäyteistä ja vaatimatonta. Neronov ja hänen puolisonsa Larisa Aleksejevna lahjoittivat luostaria varten osan omistamastaan maatilasta. Luostarin toiminnan katsotaan virallisesti alkaneen vuonna 1895, jolloin arkkipiispa Antoni vihki käyttöön Neronovien rakennuttaman Pyhän Kolminaisuuden kirkon. Ala-Hinkkalan päärakennuksen suurin huone, sali, varattiin kirkoksi. Uteliaiden paikkakuntalaisten lisäksi jumalanpalveluksissa kävi myös muita siirtolaisia. Tuolloin perustettiin myös Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisyhteisö, joka muutettiin virallisesti luostariksi vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Luostarin tärkein toimeentulolähde oli karja- ja puutarhatuotteiden myynti. Tämän tästä tumma joukko polvistuu, taivuttaen päänsä lattiaan saakka. 10 Keskiviikko 6.2.2013 kyliltä . Luostari joutui lähtemään evakkoon ja sen asukkaat siirrettiin sodan jaloista aluksi Joroisten Maavedelle. Joroisista luostari siirrettiin talvisotajoulun jälkeen naapuripitäjään Juvalle ja melko pian edelleen Luhankaan. Sodan sytyttyä luostari joutui siirtymään Sisä-Suomeen ja se toimi talvisodan päätyttyä Kuhmalahden Vehkapuntarin kylässä kuuden vuoden ajan. Nunnien hoitama maatila Lintulan luostari sai alkunsa 1890-luvulla, kun salaneuvos Feodor Petrovit. Pappi heilauttaa kullatuissa vitjoissa riippuvaa suitsutusastiaa, uhrisavu leviää huumaavana hämäläisen maalaistalon saliin, ja nunnien kuoro helähtää lauluun.? Päivisin nunnat tekivät kä- Jatkosodan myötä kävi selväksi, ettei Lintulan sisarilla ollut enää mahdollisuutta palata vanhaan luostariin. Kun paluu entiseen paikkaan sulkeutui, alettiin etsiä lähiseudulta sopivaa taloa luostarin uudeksi sijoituspaikaksi. Eräänä vaihtoehtona oli Kangasalan Tiihalan kylässä sijaitseva Häkärän talo. Iältään luostarilaiset olivat noin 20?90 -vuotiaita. Useimmat heistä olivat Venäjän sisäosissa syntyneitä täysin suomen kieltä osaamattomia ummikoita. Karjalaisia ja suomalaisia joukossa oli vain muutama. Uudet tulijat herättivät Kuhmalahdella aluksi ihmetystä, mutta vähitellen heihin totuttiin ja heidän sydämellisyytensä kerrotaan voittaneen kaikkien myötätunnon puolelleen. Sota esti paluun entiseen paikkaan Jumalanpalveluksia ja arkista työtä Elämä yritettiin järjestää Kuhmalahdella mahdollisimman samankaltaiseksi kuin mitä se oli ollut Lintulassa. ja osa Vehkapuntarin Ala-Hinkkalaan. Myöhemmin heidät kaikki siirrettiin Vehkapuntarin kylään. Samalla he ystävystyivät kyläläisten kanssa ja murtautuivat ulos tavanomaisesta, perinteisestä suljetusta luostarikehästään. Ravinnon saannin turvaamiseksi heillä oli myös oma kasvitarha ja perunamaa. Tä- Raine Raitio mäkään sijoituspaikka ei muodostunut pitkäaikaiseksi, vaan matka jatkui Kuhmalahdelle toukokuun lopulla 1940. Nunnat joutuivat pakenemaan nopeasti sodan jaloista ja lähes koko luostarin omaisuus jäi Karjalaan. Mukaan otettiin vain ruokaa, jumalanpalvelusten toimittamista varten alttaripöydän vakiovarusteisiin kuuluva antiminssiliina, vaatimaton ehtoolliskalusto, yksinkertainen papin puku ja ?Jerusalemin Jumalan Äidin ikoni?. Uuden luostaripaikan valinta suoritettiin lopulta arpomalla kahden tarjolla olleen maatilan välillä. Arvonnan tuloksena oli Heinäveden Palokin kylä. Sodan aikana ja sen jälkeen luostarin väkiluku aleni hiljalleen. Kaikki muu omaisuus, luostarin arkisto ja esineistö jäivät odottamaan pikaista paluuta. Noin neljänkymmenen luostarilaisen asuttamisessa oli aluksi hankaluuksia. Keskellä lattiaa oleva pitkä pöytä on peitetty kirjavalla liinalla, sen päällä on asetettu tulipunainen verka, jolla lepää kullattu pyhä risti ja hopeakantinen Raamattu. Peremmällä huonetta on pieni pöytä, jonka yläpuolella riippuu Neitsyt Marian ja Pojan kuvat, ja näiden edessä selkä huoneeseen päin seisoo loistavasti kirjailtuun punaiseen viittaan puettu vanha pappi. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Elämää nunnaluostarissa: Lintulan ortodoksinen nunnaluostari toimi Kuhmalahden Vehkapuntarin kylässä kuuden vuoden ajan Mustakaapuiset tulijat herättivät aluksi ihmetystä Kuhmalahti Oman erityisryhmänsä toisen maailmansodan aikaisten karjalaisten siirtolaisten joukossa muodosti Lintulan ortodoksinen nunnaluostari. Ennen talvisotaa luostari sijaitsi Karjalan kannaksella, Kivennavan pitäjän Lintulan kylässä, noin viisi kilometriä valtakunnan rajalta. Lisäksi luostarin asukkaat marjastivat ja sienestivät sekä kalastivat yhdessä Ala-Hinkkalan talon isäntäväen kanssa. Luostarin olemassaolosta Kuhmalahdella on muistona ortodoksiristi, jossa on neljän, vuonna 1943 kuolleen nunnan nimi. alkaa suuressa salissa yhteinen hartaus. Valkea tukka valuu harteille, harmaa parta ulottuu pitkälle, rinnalle saakka [?] Särkyneellä äänellä käy vanha pappi resitoimaan, kirkkaasti kirkkolauluun yhtyvät nunnat. Kuhmalahdelta lähdettäessä sen jäsenmäärä oli noin 30 henkilöä, joista monet olivat jo iäkkäitä. Sota-aika ja sen tuoma siirtolaisuus oli muodostua luostarille kohtalokkaaksi. Siirtolaisaikana osa luostarin nuoremmista asukkaista lähti pois ja moni vanhemmista kuoli evakkomatkalla. Elämä niin sanottujen tavallisten ihmisten läheisyydessä asetti myös heille vakavia haasteita
Mattotyöt P. Taloushallinnon palvelut ? kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kierratysmetallilife.fi . 010-239 0880, FAX. P. kuljetuspalvelut SOITA 044 3366490 . 040-588 0642 tai 03-543 3159 Tervetuloa! Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. remontit . (03) 377 3447 Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 040 184 8317 Hippeläinen www.kangas-riitta.fi VIIALASSA p. keittiökalusteet . liukuovijärjestelmät . wc/kodinhoitotilojen kalusteet . Sydän-Hämeen Lehti PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA? Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Hammasteknikot Asianajotoimistot Keittiökalusteita Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari KALERVO INGALSUO Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. Keskiviikko 6.2.2013 . 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Jätehuoltoa Rautajärven Viemäripalvelu p. 0400-497743 MYÖS RENKAAT JA AKUT Meiltä myös roskalavojen vuokrausta! Nosto-ja purkutyöt, koneen kuljetukset ym. 045-1331 221, 045-1331 222 palvelut.shl.fi. 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Noudamme - ostamme kaikki metalliromut Kiinteistönvälitystä Markus Huttunen Kari Lahtinen Parketti- ja puulattioiden hionta, lakkaus ja värjäys . 0400 737 546 Traktorin varaosat PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. sauna/pesuhuone- ym. romulife@gmail.com www.aleksinlkv.net Kirjanpitotoimistot Ota yhteyttä! 040 7469617 tai RISTO RIKKONEN Kirjakaupat TETEKA . 0400-404 425 a st i ll a k Pai n! a a ll i m m i a h par PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 www.kangasalankirjakauppa.fi Puutavarat Lattiapäällysteasentaja LATTIAPÄÄLLYSTEASENTAJA ROMULIFE Keskusaukio 2, p. Pienet erät 0440 523751 Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. rakennustyöt www.kuhmoinen-keittiot.fi Kirpputoreja KIRPPUTORI PARKKI ammattitaidolla am mma matt ttitai ttit tt it ta aido dolla doll lla suunnittelusta ll suunnittelus suun su s uun unni nni it tt t telus u asennukseen Erikoishammasteknikko * Lokakaivojen tyhjennykset Kankaita ja ompelutarvikkeita RAKENNUSHUOLTO Pekka Peltonen MEILTÄ! Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Rautajärven Puu kari.lahtinen5@saunalahti.fi Hyödynnä kotitalousvähennys! Pohjantie 295 Puh. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . 03-377 3530, ma-pe 9-17, la 10-14 Metallinkierrätystä P
Tilaukset vain ennakkomaksulla, joko tekstiviestillä tai käteismaksuna. seurassa maksutta) » S-Etukortilla 10 ? (ei kerrytä bonusta tai maksutapaetua) » Opisk. 03 5399 800 tai www.shl.fi, Tilaajapalvelu. Lue Sydän-Hämeen Lehti ja tiedät mistä kylillä puhutaan!. ivä Ystävätilaus tekstiviestillä npä ä v ä t s Y 1 kk 10 e (norm. Tilausehdot: www.shl.fi, Info. 10E SHL YSTÄVÄ Yrjö Ystävä Talvitie 2 36420 Sahalahti. Tiina Tilaaja Lehtikatu 1 36600 Pälkäne. , Tilaa nyt ana olet muk :n iPad 2s sa! arvonna Arvo 400 e. Ystävätilaus toimistolla Tee tilaus toimistolla ja maksa käteisellä. Avoinna ma-ke 9-16. Sydän-Hämeen Lehti lähes puoleen tilaushintaan Ystävänpäivän kunniaksi! Kerro ystävällesi tilauksesta etukäteen. Tilauksesi osallistuu iPadin arvontaan. Sydän-Hämeen Lehti Tilaa Sydän-Hämeen Lehti kuukaudeksi ystävälle. 14.2. Edun tarjoaa Asta Rakentaja -messujen yhteistyökumppanina toimiva Kodin Terra Kolmenkulma. 8.?10.2.2013 Tampereen Messuja Urheilukeskus QF o t MB o su 10?17 Kodin Terra Kolmenkulmasta Yhteistyössä: Netissä lisää: www.astarakentaja.fi Ilmainen parkkipaikka ja bussikuljetus messuille lauantaina ja sunnuntaina Tarkemmat aikataulut: www.astarakentaja.fi/bussit Samalla lipulla samaan aikaan Tarjous on voimassa 7.2.2013 klo 24.00 saakka ja koskee vain Suomeen tulevia tilauksia sekä talouksia, joihin lehti ei vielä tule tilattuna. klo 9-15. Pääsyliput ovelta » Aikuiset 12 ? (alle 15 v aik. Kysy lisää! Palvelemme ma-pe 8-17, la 9-14 Palvelemme: Kesälauantait suljettu ma-pe 8-17, la 10-14 (norm. iPad tarjoaa mahtavan tavan surffata netissä, lukea sähköpostia sekä katsella valokuvia ja videoita. Kaikkien ajalla 1.2.-30.4.2013 uuden maksullisen tilauksen tehneiden kesken arvotaan em. Tilausehdot: www.shl.fi, Info. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 12 Keskiviikko 6.2.2013 . (0400) 882 786 Tarjous voimassa 24 h A M M AT T I N A R E N K A AT Tilaa tekstiviestillä Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: TILAA (väli) SHL (väli) 24H nimi ja osoite. Esim. Viestin hinta 0,25 e. Tilaa sähköpostilla tilaukset@shl.fi. Tilaa puhelimella pe?su 8.?10.2. Asta Rakentaja -messuilla mm. Uudistettu TuoteTalo, Harjakaisen ja Piisisen remonttishow, ilmaista koulutusta pientalorakentajille, Jorma Piisisen työnäytökset, Energianeuvontapiste, tietoiskuja asumisen energiatehokkuudesta ja paneelikeskustelu, jonka aiheena home- ja kosteusongelmat. 03 5399 800 ark. Tilaajapalvelu: puh. palkinto. Arvonnan säännöt: shl.fi, Tilausasiat, Kilpailut ja arvonnat. Tarjous on voimassa tilauksiin, joiden jakelu alkaa 24.2.2013 mennessä ja koskee vain Suomeen tulevia tilauksia sekä talouksia, joihin lehti ei vielä tule tilattuna. TILAA SHL 24H Matti Meikäläinen Lehtikatu 1 36600 Pälkäne. Voittaja julkaistaan 7.5.2013 Sydän-Hämeen Lehdessä ja shl.fi -sivustolla. Kestotilaajat osallistuvat automaattisesti kaikkiin arvontoihin. HITTITUOTE ARVONNASSA! Apple iPad 2 16 GB Wi-Fi -multimedialaite, musta. Ohuempi, kevyempi, nopeampi. etu normaalihintaisesta pääsylipusta. Lehden tilaushinnat sisältävät arvonlisäveroa 10 % ja digituotteet 24 %. / Eläkeläiset 10 ? (vain voimassa olevalla kortilla) Liki 300 näytteilleasettajaa, mm. 48 talopakettitoimijaa 19 ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumpputoimijaa 23 maalämpötoimijaa 10 aurinkolämpötoimijaa 23 keittiöalan toimijaa 24 ovi- tai ikkunatoimijaa 15 sauna- tai kiuastoimijaa ... 17,50 e) Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: 10E_SHL_YSTÄVÄ_Ystävän nimi ja osoite sekä oma nimesi ja osoitteesi. Viestin hinta 10 e, maksat samalla kätevästi tilausmaksun. Esim. Lehden tilaushinnat sisältävät arvonlisäveroa 10 % ja digituotteet 24 %. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. ja paljon muuta! 2? S-Etukortilla 2 . Tilaajapalvelu: puh. 38,00 e) KANGASALA Artturintie 4 puh. 03 5399 800 tai www.shl.fi, Tilaajapalvelu. RENKAAT JA ÖLJYT VAIHTOON! Nyt kannattaa tulla Kangasalan Euromasterille: Tilaa Sydän-Hämeen Lehti nyt. ÖLJYNVAIHDOT EDULLISESTI! Toimi pian! PALVELEMME KAIKISSA RENGASASIOISSA 3 kk 20 e PYÖRÄNKULMIEN SÄÄDÖT NYKYAIKAISIN 3D-LAITTEIN Meiltä myös raskaan kaluston renkaat
Juttu, kuva ja videon pätkä julkaistiin saman tien nettisivuilla (www.shl.fi) ja mobiilissa (m.shl.fi). Kameroiden lisäksi on kiinnostuttu muustakin digitekniikasta. Nykyisin uuden kännykän tai kameran ostaja saa tehdä töitä, ettei laite jaa joka otosta netin yhteisö- ja pilvipalveluihin. Siksi illan aikana kurkistettiin myös sivujen kulisseihin ja paikan päältä tehtiin eri kanaville pieni uutinen. Ja oli huomattavasti mukavampi soittaa muiden kanssa kuin itsekseen. Vehkajärven digipiiri toimii vähän samassa hengessä. Nykytekniikan opit laitetaan avoimesti jakoon. Jakamiselle on aivan uudenlaiset perusteet: tekniikka kehittyy sellaista tahtia, ettei kukaan tahdo pysyä yksin mukana. Uudessa älypuhelimessa ja siihen vapaasti ladattavissa ohjelmissa on enemmän ominaisuuksia kuin käyttäjä koskaan tietää. Yksi järjesteli langatonta verkkoa mokkulan ja tukiaseman kautta, toiset jakoivat verkon kännyköiden kautta. Digipiirin väki raportoi Vehkajärvipyöräilyn etenemisestä lähes reaaliaikaisesti netissä. Verkot ovat tulleet olennaiseksi osaksi vempaimia. Kännykkäkameroiden valokuvat ja videot alkavat olla hämmästyttävää laatua. Jopa niiden optiikka on kohentunut niin, että niillä saa parempaa jälkeä kuin muutaman vuoden takaisilla pokkareilla ja videokameroilla. Verkon kautta digipiirinkin tuotokset leviävät entistä nopeammin ja entistä laajemmalle. Kyseessä ei ollut mikään ohimennen kuvattu pikaotos, vaan hienosti editoitu ja selostettu raportti loppiaisena vietetystä Vehkajärven puurojuhlasta. Vehkajärveläiset näyttivät jo viime kesänä, että Kuhmalahden perukoilla eletään aallonharjalla, kun uutta tekniikkaa otetaan käyttöön. Keskiviikko 6.2.2013 . Foorumina toimii muutaman viikon välein kokoontuva digipiiri. Viime perjantaisessa kokoontumisessa entisellä koululla tutustuttiin median maailmaan. Oppeja vaihtamalla kaikki hyötyvät. Vinkkejä vaihtamalla kaikki saavat vempaimista enemmän iloa irti. Osaamista ei kannata pihtailla. Perinteisen median vallanneesta paniikista kertoo se, miten lehdet ja televisiokanavat haukkuvat toisiaan. Tosiasiassa ne molemmat ovat samassa veneessä. Perinteinen media on saanut aivan uudenlaisen haastajan, kun puolet maailman asukkaista tekee kilpailijalle maksutta töitä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien paperilehti keskittyy avaamaan uutisten taustoja. Juuri nyt tapahtuvat uutiset luetaan ja kuullaan paperilehteä nopeammista sähköisistä kanavista. Netin etuna on nopeuden lisäksi se, että siellä voidaan julkaista sellaista sisältöä, jota ei voi painaa paperilehteen. Vehkis-TV:n seuraava lähetys tulee tien päältä: digipiiri aikoo kuvata hiihtolomien alla pitsejä Raumalla. Vehkajärven pitsi-innostus liittyy näytelmäpiirin ensi kesän esitykseen Arsenikkia ja vanhaa pitsiä. Nettisivut uudelle julkaisualustalle Sydän-Hämeen joillain kulmilla nettiyhteyden hitaus rajoittaa uuden tekniikan käyttöönottoa. Vehkajärvellä on löytynyt valonkantajia, ja kylälle on saatu nopeasti toimivat yhteydet. Kylällä otettiin kärkijoukoissa käyttöön vanhassa NMT-verkossa toimiva langaton laajakaista. Kun entiselle koululle vedettiin kiinteät yhteydet, ne jaettiin avoimen langattoman verkon kautta kylälle. Nyt entisen koulun tukiasema on hiljennyt, ja digipiirin alkajaisiksi piti viritellä toimiva nettiyhteys. Meillä on varttunut aikuiseksi ensimmäinen ikäluokka, joka ei ole oppinut lukemaan lehteä, vaan Facebookia, Tommi Liljedahl kuvasi uutta tilannetta. Sydän-Hämeen Lehti uskoo, että netin kautta menetetytkin lukijat saadaan huolella tehdyn paikallistiedon lukijoiksi, eikä maailmankuva perustu pelkästään iltapäivälehtien sensaatio-otsikoihin ja sirpaletietoon sekä keskustelupalstojen vainoharhaisiin salaliittoteorioihin. Perinteisen paperilehden lukijat tuskin siirtyvät kokonaan nettiin, mutta monet seuraavat jo nykyisin molempia kanavia. Kuhmalahden kylistä löytyi aikanaan hämmästyttävää osaamista, vaikka etäisyydet olivat pitkät ja kulkuyhteydet kehnot. Paperilehteen tapaamisesta raportoitaisiin myöhemmin laajemmin. Samanlainen kehitys on käynnissä muissakin medioissa. Sen ansiosta Vehkajärvi on maailman kartalla aivan eri tavalla kuin moni muu samankokoinen kylä. Digipiirin kokoontumisilla on myös yksi erityisarvo, jota kannattaisi yrittää monistaa muissakin kylissä. Yhdistävä tekeminen kerää kyläläisiä ja vapaa-ajan asukkaita yhteen ympäri vuoden. shl Tommi Liljedahl Vehkajärven nettisivuja uudistetaan Pekka Kauppisen johdolla.. Videokuvauskalustona toimivat älypuhelimet. Uudet opit laitetaan jakoon Vehkajärveläinen osaaminen perustuu siihen, että uudet opit laitetaan kylällä jakoon. Vehkajärven entisellä koululla pohdittiin myös median mullistusta. Digipiiri: Vehkajärvellä perehdyttiin tekniikkaan ja mediamaailman mullistukseen Kurkistus median kulisseihin Itsenäisyyspäivän aattona avautuneeseen Sydän-Hämeen Netti-tv:hen ilmestyi tammikuun alussa ensimmäinen lukijavideo. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. 13 Reunamerkintä Vinkkien vaihto kannattaa Digipiiri tutustui Sydän-Hämeen Lehteen erilaisilla vempaimilla. Ja tunnetusti paras tapa oppia on se kun opettaa toisille. Vehkajärven digipiiri syntyi, kun kuvakenno korvasi filmin kameroissa. Nykyaikaisella älypuhelimella tämä sisältö aukeaa myös luuriin. Digipiiriläiset eivät jääneet Pekkaa pahemmaksi: illan aikana kuvattu ja editoitu viisiminuuttinen video pistettiin netissä julki heti seuraavana päivänä. Näin myös mukana kannetuilla tietokoneilla päästiin nettiin. Illan päätteeksi luotiin silmäys kylän uusiin kotisivuihin. Niitä luodaan samalla tekniikalla, jolla shl.fi -sivustokin on toteutettu. . Nykyään nettisivutkin tehdään netissä. Uudet sisällöntuottajat ovat tulleet vahvasti myös paikallislehtien tontille, sillä ne raportoivat kaikkein läheisimmistä ja kiinnostavimmista asioista. . Yksilön osaamisesta tuli koko yhteisön ilo. Esimerkiksi soitto- ja soitinrakennustaidon kehittyminen perustui siihen, että oppeja siirrettiin määrätietoisesti eteenpäin. Tiiviissä yhteisössä arvokasta osaamista ei yritetty varjella harvojen etuoikeutena. Jokaisella riittää annettavaa ja ammennettavaa. Sydän-Hämeen Lehden päätoimittaja Tommi Liljedahl esitteli samana päivänä virallisesti avautunutta Sydän-Hämeen Mobiilia, jonka ansiosta paikallisuutiset voi lukea paperilehden ja netin lisäksi myös puhelimesta. Joillain digipiiriläisillä net- tisivut jo ahkerammassa käytössä kuin paperilehti. Netistä voi katsella esimerkiksi kuvagallerioita ja videoita. Ja tässä on oikeastaan kyse blogisivustosta, Pekka Kauppinen esitteli WordPress -julkaisualustaa. Sydän-Hämeen Lehdessä järjestelmän päälle on kehitetty nettiputki, jonka ansiosta juttujen paperi-, netti- ja mobiiliver- siot syntyvät samalla vaivalla. Nettiputki on siirtänyt lehdenteon pilvipalveluihin: kaikki materiaali kootaan verkkoon, jossa lehdentekijät ja sivuston käyttäjät voivat hyödyntää sitä jatkossakin. Perinteinen media ajautui paniikkiin Digipiirissä ei keskitytty pelkkään tekniikkaan, vaan samalla pohdittiin myös median murrosta
Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Anna Kontula kirjoitti kirjan Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta keskellä arjen kiireitä. Kaikki kiinnostukseni kohteet usko ja uskonnot mukaan lukien ovat olleet sellaisia, joiden takana oleva toiminnan logiikka on ollut minulle vieras, ja siksi olen halunnut sitä lähteä tutkimaan, Kontula sanoo. Tärkeistä asioista on puhuttava Kirjan nimellä Kontula viit- taa Ludwig Wittgensteinin kuuluisaan päätelmään, jonka mukaan "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava". . Kirkolla on monta roolia. Poimin teoksista näkemyksiä, jotka veivät omaa ajatteluani eteenpäin. Usein tuli kirjoitettua keittiön pöydän ääressä ja nosteltua jalkoja lasten pallopelien tieltä. Sitten pyrin kirjoittamaan nämä oivallukseni kielelle, joka tavoittaisi mahdollisimman monet. Kirkko elämyspalveluna Kontula mainitsee teoksen olevan siinä mielessä poliittinen, että se ottaa ainakin rivien välistä kantaa luterilaisen kirkon nykyongelmiin. Luterilaisen kirkon ongel- ma kirjailijan mukaan on se, ettei Jumalasta enää uskalleta puhua suoraan. . Toinen ongelma on, ettei pitkille hitaille projekteille enää anneta aikaa. 14 Keskiviikko 6.2.2013 kyliltä . Tekniikka ympärillämme kehittyy nopeaan tahtiin, mutta inhimillinen kehitys ja sisäinen maailmamme ei pysy sen vauhdissa. Siksi sille olisi annettava tietoisesti enemmän aikaa. . Ajallemme on tyypillistä, että järjen ulkopuolella olevat asiat herättävät ihmisissä turvattomuuden tunteita. . Ei minulla mitään sitä vastaan olisi, jos joskus tulisi päivä jolloin voisin kirjoittaa jossakin kartanossa ylhäisessä yksinäisyydessä niin, että ainoa keskeytys olisi kun joku toisi minulle teetä tarjottimella, Anna Kontula unelmoi. Tabut: Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti kirjan uskosta Mistä ei voi puhua Kangasala . Hyvä esimerkki tällaisesta kielen saavuttamattomissa olevasta asiasta on hengellinen usko. Kontula mainitsee apofaattisen teologian. Kontula kysyy. Anna Kontula vieraili viime viikon perjantaina Kangasalan pääkirjastossa kertomassa teoksestaan: Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta. shl Krista Kaitasuo. Siksi en halunnut kirjoittaa puhdasta asiatekstiä. Ennen teoksen kirjoittamista Kontula tutustui monen vuoden ajan kristilliseen traditioon pohjaavaan teologiseen kirjallisuuteen. . Minulla on kolme lasta. Mielestäni rationaalisen ajattelun nostaminen yli kaiken muun on nykymaailman suurimpia ongelmia. . Työelämässä käydään kaiken maailman kehityskeskusteluja. Mutta uskon hengellinen ulottuvuus on ainoa, jota ei voi hoitaa maallisin toimin. Jos pastoritkaan eivät enää uskalla puhua Jumalasta ja Jeesuksesta, kirkko uhkaa muuttua elämyspalveluiden tuottajaksi muiden vastaavien rinnalle. Kontulan mukaan luterilainen kirkko pyrkii kalastelemaan jäseniä maallisin keinoin: on metallimessuja ja muuta ?trendikästä?. . Itse halusin välttää kaikenlaista julistamista, Kontula sanoo. Teoksessa uskonnon mieltä ja merkitystä pohditaan kahden eri-ikäisen naisen intiimin keskustelun kautta. Kontula pyrki dialogimuodolla antamaan tilaa lukijan omille oivalluksille. . Teologisessa kirjallisuudessa usein suuri auktoriteetti kertoo näkökulmansa, joka lukijan on nieltävä pureskelematta. Miksi emme kävisi samanlaisia keskusteluja omassa elämässämme. Minua on aina kiinnostanut päästä selvyyteen itselleni vieraista asioista, ilmiöistä ja ihmisistä, vasemmistoliiton kansanedustaja, tutkija ja kirjailija Anna Kontula toteaa. Tästä näkökulmasta katsottuna Kontulan uskoa ja uskontoa käsittelevä teos Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta ei ole Kontulalle poikkeuksellinen teema, vaikka niin voisi aluksi luulla. Aikaisemmissa teoksissaan Kontula on käsitellyt muun muassa prostituutiota, harmaata taloutta ja siirtolaisuutta. . Minkä tahansa väitelauseen sanomme Jumalasta, tulemme aina valehdelleeksi. Lukija voi asettua kum- man tahansa puhujan puolelle tai olla asettumatta. Genreä voisi varmaankin kutsua asiapitoiseksi fiktioksi. Sen mukaan, jos Jumala on olemassa, on hän jotakin sellaista, jota emme koskaan kykene kielemme ja kokemuksemme kautta tavoittamaan. . Ihmisen elämä on täynnä asioita, joihin ei pääse käsiksi kielen kautta. Ihmiset sisäistävät asiat syvemmin, kun saavat lähestyä niitä samaan aikaan älyllisesti ja tunteellisesti. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että jos kirkko haluaa jäädä eloon, on sen palattava juurilleen ja alettava puhua arastelematta Jumalasta. Kontulan mukaan nykyihmisen pitäisi muutoinkin uskaltaa lähestyä ja pohtia asioita, jotka eivät taivu ymmärrettäviksi pelkän älyn keinoin. . Apofaattisen teologian mukaan tietomme Jumalasta on pirstaleista ja epävarmaa, emmekä koskaan voi puhua Jumalasta tosilausein. Mutta miksi sitten kirjoittaa kirja aiheesta, josta ei voi oikeastaan sanoa mitään? Tässä kohtaa Kontula nostaa esille kirkkoisä Augustinuksen (354?430), jonka mukaan olemassa on toki asioita, joista ei voi puhua, mutta jotka ovat niin tärkeitä, että niistä on yritettävä puhua. . Olen Augustinuksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että tärkeistä asioista on kerta kaikkiaan yritettävä puhua. Siksi tein tämän kirjan. Lukijalle tilaa ajatella Kontula ei asetu teoksessaan musta-valkoisesti yhden tietyn näkökulman kannalle.
Vierailujen ohjelma koostuukin aina spontaanisti sen mukaan, keitä vapaaehtoisista sattuu paikalla olemaan. Ryhmässä on helppo ja mukava tehdä näitä vierailuja, meillä on hyvä yhteishenki, joka antaa voimia ja huumorikin kukoistaa aina. Monella Vierellä kulkijalla on lisäksi omissa kodeissaan asuvia ystävävanhuksia, joiden luona he käyvät vierailemassa yksin tai pareittainkin. Vierellä kulkijalta ei vaadita laulu- ja soittotaitoa tai muuta erityislahjakkuutta, riittää että on halu kulkea lähimmäisen rinnalla, jakaa pala elämää, kohdata toinen ihminen tasavertaisena ihmisenä. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen seurakunta ¤ Pälkäneen seurakunnan ja Luopioisten kappeliseurakunnan tiedotuslehti 1/2013 Juhlaa ja arkea K ädessäsi on Pälkäneen seurakunnan tiedotuslehti, joka ilmestyy jatkossa kahdesti vuodessa. Myös suuri osa seurakunnan elämästä on sitä. Keskiviikko 6.2.2013 . Tämän vuoden toinen numero jaetaan Sydän-hämeenlehden välissä alkusyksystä. Sen aiheena on muun muassa lasten ja nuorten toiminta. K uluva vuosi on paikkakunnalla kahden suuren juhlan vuosi. Luotettavuus, ystävällisyys ja avoimuus ovat hyviä luonteenpiirteitä niin ystävälle kuin Vierellä kulkijallekin. Niitä on listattu kevään toimintakalenteriin. Janne Vesto Vierellä kulkijat piristävät arkipäivää Luopioisten kappeliseurakunnassa on toiminut kolmisen vuotta vapaaehtoisten Vierellä kulkijat -ryhmä. Tästä jää itsellekin todella hyvä mieli. ?Minnekäs mennään ensi viikolla??, Asta Ahonen, Irma Jäppi ja Tellervo Kotamäki tutkivat Vierellä kulkijoiden kalentereitaan.. Yhdessä tuttujen laulujen laulaminen kuuluu aina ohjelmistoon, mutta silloin kun viulisti ja haitarinsoittaja ovat ehtineet mukaan, musiikki rai- kuu sitäkin enemmän. Toisina kertoina jutellaan ajankohtaisista asioista tai muistellaan menneitä, joskus leikitään, jumpataan ja pelaillaan tai vaikka luetaan runoja. Tämän lehden toisena aiheena on Yhteisvastuu-keräys, joka haastaa meitä katsomaan ympärillemme ja pitämään huolta toisista. A rjen keskellä tarvitsemme myös voimanlähteitä ja tankkauspisteitä. Vierellä kulkijat vierailevat joka torstai vuorollaan Kukkiakodon ja Haaparinteen eri osastoilla sekä Vohlisaarentien vanhustentalojen kerhohuoneella tuomassa iloa ja virkistystä vanhuksille ja kuntoutujille. Vierellä kulkijoita on tällä hetkellä noin tusinan verran ja taitoja ja lahjakkuuksia löytyy moneen lähtöön. Parasta tässä vapaaehtoistyössä on se aito ilo ja kiitollisuus, myönteinen palaute, jota asukkaat, omaiset ja talojen työntekijät toiminnastamme antavat, toteavat Irma Jäppi, Tellervo Kotamäki ja Asta Ahonen, kolme aktiivista Vierellä kulkijaa. . Yhteisten ohjelmatuokioiden lisäksi Vierellä kulkijat käyvät tapaamassa huoneissaan niitäkin vanhuksia, jotka eivät yhteisiin tilaisuuksiin jaksa tulla mukaan. . Meidät kristityt on kutsuttu elämään arjessa, huomaamaan toisten tarpeet, toimimaan arkienkeleinä. Luopioisten kirkon 200-vuotisjuhlan lisäksi juhlitaan Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlaa, jonka järjestelyissä seurakunta on myös mukana. S uurin osa elämästä on kuitenkin arkea. Vierellä kulkijat haluavatkin rohkaista, kannustaa ja kutsua uusia jäseniä mukaan porukkaansa:
Kaikki voimat keskitetään estämään tulen leviäminen lähitaloihin. Kun seurakuntalaiset kokoontuvat aamulla jumalanpalvelukseen, heitä kohtaa kammottava näky. Leipäsunnuntaina 10. / puh+pvm) Keräyslupa 2020/2012/2493, voimassa 3.9.201231.8.2013, koko Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 3.9.2011. Keräyslupa ÅLR 2012/6163, voimassa 1.9.2012-31.8.2013, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 14.8.2012. Varat käytetään diakoniatyöhön Suomessa ja kehitysmaissa. Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia 30 vuoden kuluttua lähes kolmannes suomalaisista on yli 65-vuotiaita ja vanhusten määrä kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna. tuho Kesä 1806 oli Luopioisissa hyvä. Tosin nämä yöt ovat tarjonneet myös erityisiä elämyksiä. Jos uni ei ole heti tullut, musikaalinen suntio on voinut laulaa ja soittaa pianoa tyhjässä kirkkosalissa katsellen, kuinka ilta-aurinko valaisee alttaritaulua. Kirkkokahville naapuriin Yhteisvastuuteemaa toteutetaan seurakunnassamme tänä vuonna myös tekoina, ei vain puheina ja rahankeruuna. / puh+pvm) 0600 1 7020 (20,12 . Kirkko ei ole kuitenkaan vain rakennus. 300 000 eli kolmasosa tämän päivän vanhuksista kertoo kärsivänsä yksinäisyydestä. ym. TERVETULOA ! Tuotto Vanhusten Yksinäisyyden Torjuntaan Yhteisvastuukeräyksen kautta Järjestää: MLL, LC, Seurakunta NORDEA FI16 2089 1800 0067 75 POHJOLA-PANKKI FI14 5000 0120 2362 28 SAMPO FI81 8000 1600 0516 51 Saaja: Yhteisvastuukeräys Viitenro: 302517 Käyttämällä viitenumeroa lisäät Pälkäneen seurakunnan Yhteisvastuukannatusta. VOIT LAHJOITTAA MYÖS PUHELIMELLA SOITA 0600 1 7010 (10,18 . Haastamme kaikkia seurakuntalaisia muistamaan lähipiirin vanhuk- sia vierailemalla, soittamalla tai vaikka lähettämällä postikortin tuomaan iloa yksinäiseen arkeen. Helpotamme ja rohkaisemme kyläilyä ?Kirkkokahville naapuriin. He myös kannustavat vanhusten läheisiä osallistumaan aktiivisesti koko kyläyhteisön kehittämiseen. Kylien vastuuhenkilöjä koulutetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ihmisten elämää helpottavia rakennushankkeita kuten teitä, kaivoja, vesivarastoja ja puuta säästäviä liesiä sekä käyttämään uudenlaisia viljelymenetelmiä ja riisilajikkeita. Kylissä järjestetään myös kansalais- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä opetetaan ihmisiä varautumaan katastrofeihin, kuten ilmastonmuutoksen myötä pahentuneeseen kuivuuteen tai hallitsemattomiin tulviin. Yhteisvastuukeräys käynnistää etsivän vanhustyön projektin, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, sel- vitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Nuori lukkari Lampen vietti häitään heinäkuussa ja paikalla oli paljon herrasväkeä. Sen ymmärtämiseen auttaa, jos kirkkoon sisään tuleva kirkkovieras katsahtaa ylöspäin, kohti kirkon kattoa ja sitä kiertäviä parruja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Luopioisten kir Luopioisten kappeliseurakunnan elämää värittää tänä vuonna kirkon 200-vuotisjuhlat, jotka aloitettiin jo ensimmäisenä adventtina. -tempauksella. Vuonna 1735 rakennettu punainen kirkko oli hiljattain kunnostettu ja kirkkopihaa ympäröi uusi kiviaita. Joka kolmas yli 60-vuotias kambod?alainen elättääkin vähintään yhtä lasta. Se on Jumalan läsnäolon paikka, sanan ja sakramenttien koti. Kukaan ei tiennyt, että kaikilla luopioislaisilla oli edessään seurakunnan suurin järkytys ja suurin tehtävä. Mikkelinpäivää vasten yöllä mielisairas mies hakee läheisen talon ulkorakennuksesta olkia ja sytyttää tapulin palamaan. Karua kertomaa on, että joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen päättää lopettaa elämänsä oman käden kautta. Suomessa etsitään koteihinsa jääneitä vanhuksia Vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksestä saadut varat käytetään vanhusten auttamiseen. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 6.2.2013 Pälkäneen seurakunta ¤ LAHJOITA! PERHEIDEN ULKOILUPÄIVÄ JA HIIHTOKISAT Sunnuntaina 17.2.2013 kello 12 alkaen Luopioisten Kirkonkylän Urheilukentällä Ohjelmassa: pulkkamäki; omat pulkat ja sukset mukaan! hiihtokilpailut; kaikki palkitaan, sarjoja kaikenikäisille arpajaiset makkaranpaistoa hernesoppaa kahvit mehua ja pullaa ?kolikkopilkki. Juuri mitään ei ole tehtävissä. Eläkejärjestelmää tai vanhusten tukipalveluja ei ole. Selviytyäkseen joka päiväisestä arjestaan, vanhusten on työskenneltävä elämänsä viime metreille saakka, kunnostaan ja voimistaan välittämättä. Moni vanhus huolehtii yksin myös lastenlapsistaan, joiden vanhemmat ovat lähteneet siirtotyöläisiksi tai kuolleet. Kappalainen Henric Savenius toimittaa jumalanpalveluksen savuavien raunioiden vieressä. elämän tarkoitus ja arvo tuntuvat kadonneen. Hanke toteutui lopulta vuonna 1890, yli 40 vuoden harkinnan jälkeen. Kanttori oli merkittävä kirkkomuusikko Elämäntyönsä Helsingin Nikolainkirkon (nykyinen Tuomiokirkko) kanttorina tehnyt Hymander oli yksi vuosisatansa merkittävimmistä kirkkomuusikoista Suomessa. Hän oli säveltäjä, sovittaja ja pedagogi, joka opetti tuleville papeille kirkkolaulua ja käänsi hengellistä musiikkia suomeksi. Nykyisessä virsikirjassa on seitsemän virttä, joiden taustatiedoista ?Kaikkien Pyhien kirkon. Tällöin oman selviytymisensä lisäksi vanhushuoltaja on vastuussa lastenlastensa ravinnonsaannista, terveydestä ja koulunkäynnistä. Keräysvaroin rahoitetun hankkeen työntekijät vierailevat kylissä lähes päivittäin tapaamassa heikoimmassa asemassa olevia kyläläisiä. Ei tarvitse siis miettiä, mitä veisi tuliaisiksi ja mitä sanoisi, kun voi kertoa, että pappi käski tulla käymään ja lähetti lämpimiä terveisiä. Onnea matkaan! Tunnetko ketkä istuvat sitikan takapenkillä. helmikuuta) vietetään juhlavuoden toista päätapahtumaa, Hymanderin messua, joka noudattelee Luopioisissa vuonna 1831 syntyneen Johan August Gottlieb Hymanderin (1831?1896) laatimaa jumalanpalvelusjärjestystä. Komean ristimänimen saanut J.A. He käyvät myös vanhusten luona, keskustelevat heidän kanssaan ja raportoivat vanhusten ongelmista ja terveydentilan heikkenemisestä kylän päällikölle. Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni iäkäs ihminen jää tahtomattaan vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee, eikä ulos pääse enää ilman apua. Esimerkiksi lähikauppojen ja -liikenteen, apteekkien ja ruokajakelupisteiden työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vinkata havaitsemastaan heikko-osaisesta vanhuksesta. G. Sää suosi heinäntekoa. (Kuva: Sakari Salo 2012). Tulevana sunnuntaina (10. Pian syttyy myös kirkon katto. Siellä saa nähdä enkelihahmoja, jotka ikään kuin välittävät sanoja Jumalalta?. Hymander vietti Luopioisissa vain lapsuutensa, mutta yhteys kotipitäjään säilyi koko elämän ajan: Hän toimi muun muassa asiantuntijana, kun Luopioisten kirkkoon hankittiin urkuja ?pitkän kaavan mukaan?. Kolmessa tunnissa kirkko ja tapuli palavat maan tasalle. 16 . talkooväen leipomien tuliaispullien kera. Kahviakin saa mukaan omaan termospulloon. Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkeaan ikäistensä kanssa. Apuna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto, joka koostuu ihmisistä, jotka kohtavaat vanhuksia arkisissa tilanteissa. Jumalanpalveluksen jälkeen pidetyn pitäjänkokouksen pöytäkirjaan on merkitty, että ?tuli vielä lie- Otteita kirkon juhlakirjasta: ?Ulkoapäin kaunis ja sopusuhtainen, sisältä lämpimän kotoisa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Kambodz?assa rakennetaan parempaa arkea Yhteisvastuun vuoden 2013 ulkomaisena esimerkkikohteena on Kambod?a, jossa keräysvaroin tuetaan syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Erityisesti nostetaan esille kambod?alaisvanhusten arkea, jota kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa. Kambod?assa lapset ovat perinteisesti pitäneet huolta ikääntyvistä vanhemmistaan. Jos lapsia tai lähisukulaisia ei ole, vanhusten asema on hyvin heikko. Eristyksiin jäänyt vanhus kokee suurta inhimillistä kärsimystä . maaliskuuta jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta lähetetään kirkkokahville ?naapuriin. (Olli Kaskelma). ??Kirkon hälytysjärjestelmän vikahälytysten vuoksi Leila on joskus viettänyt kokonaisia öitä kirkossa nukkuen sakastissa. Sellainen on Luopioisten kirkko monien mielissä
piirustukset saadaan nopeasti. Ensimmäinen yritys tehdään jo kevättalvella 1807, mutta se Tällaiset tavalliselle kirkkokansalle vieraat näyt kuten urkuparven näkymä sakastin ovelta katsoen tai kirkon ikkunoiden verhoutuminen talviaamujen sineen ennen messua - kertovat, että kirkko on erilainen suntion silmin?. Pienimuotoisen kuvakirjan ideasta juhlakirjaksi kasvaneeseen kirjaan on koottu välähdyksiä Kristuksen kirkas- tuksen kirkon kahden vuosisadan ajalta. Kirjassa on eri henkilöt myös kirjoittavat siitä, mitä kirkko heille merkitsee. neljänkertaisilla taitteilla, mutta kuitenkin riittävän suuri ja varsin keveä polkea?? (J.A.G. Seuraavan vuoden adventtina vielä keskeneräinen kirkko vihitään käyttöön. (Leila Hertzbergin haastattelusta) ??Urkuihin on asetettu varta vasten rakennettu klaveeripöytä, joka on sijoitettu urkujen eteen siten että soittaja istuu soittaes- kaatuu kiistaan urakan hinnasta. Seuraavaksi esteeksi tulee Suomen sota 1808?1809, jonka tuloksena Suomi siirtyy osaksi Venäjää. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen seurakunta kon juhlavuosi Tunnetko kotikirkkosi? löytyy Hymanderin nimi. . Hauhon kirkkoherra Ivar Walleniuksen tarmokkuudella . Myös kirkon paikasta väännetään kättä. Rakennustyöt päästään lopulta aloittamaan kesällä 1812 ruoveteläisen kirkonrakentajan Matti Åkergrenin johdolla. Myös varsinaista kirkkoa ryhdytään suunnittelemaan heti. 1890) 1. 8. 2. 9. 3. kehti haudoissa?. 10. 4. 11. 5. 12. 6. 13. 7. 1. 2. 5. 3. 6. 8. 11. Entä keitä on tässä kuvassa ja mistä on kysymys? (Kuva: Pertti Haataja) ¤ ! Keskiviikko 6.2.2013 9. 12. 4. 7. 10. 13.. Mutta kummasta kirkosta ja mistä paikasta kukin kuva on. Vastauksia voi palauttaa helmi? maaliskuun aikana Pälkäneen ja Luopioisten kirkoissa oleviin laatikoihin. ja hyvillä suhteilla Tukholmaan . Saarnatuoliin nousee entinen Luopioisten ja Sahalahden yhteinen pappi, nykyinen Oriveden kirkkoherra Mika Tapiolinna. Messun jälkeen julkaistaan Luopioisten kappelineuvoston suunnittelema ja kokoama kirkon juhlakirja. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi Luopioisten kirkon juhlakirjaa ja kolme Pieni Pala taivasta -CD-levyä. (Kuvat otti suntio Eija Heikkinen). Nimi: Puhelin: Tunnetko kotikirkkosi -kuvakilpailu Merkitse viivalle, mitä kuva esittää ja mistä kirkosta kuva on. Kirjan hinta on 25 euroa. Seuraavat kuvat on otettu Luopioisten ja Pälkäneen kirkoista. Kirjan ensimmäinen painos on vain 50 kappaletta, mutta kirjasta saadaan nopeasti uusia painoksia kysynnän mukaan, lupaa kappalainen Janne Vesto. Luopioisten kirkko 200 vuotta -kirjaa voi ostaa Luopioisten kirkon sakastista ja Luopioisten seurakuntatoimistosta laskiaisesta alkaen. Voit myös vastata erilliselle paperille. Väliaikainen ja uusi kirkko Tilapäinen pyhäkkö, niin kutsuttu ?Lautakirkko?, rakennetaan muutamassa viikossa laudoista ja tuhkan seasta kerätyistä nauloista. Niinpä Luopioisissa ollaan edelleen hyvin ylpeitä oman seurakunnan pojasta, ja häntä muistetaan erityisesti valoisaa virttä 265 Jeesus armon soi veisattaessa. Laskiaisen messussa Hymanderin virsiä lauletaan kanttori Alpo Roikolan ja Luopioisten kirkkokuoron johdolla. Vihjeeksi sen verran, että toisesta kirkosta on yksi kuva enemmän kuin toisesta. On, näet, vaan yksi niin kutsuttu ?makasiinipalje. Hymander Luopioisten uusista uruista Hämeen Sanomissa syksyllä v. Pieni Luopioisten kirkonkylä on saanut komean ja kauniin pyhäkön.. Janne Vesto saan kasvot seurakuntaan päin, joka juuri onkin varsin mukavaa ja tarpeellista. Erityisen huomion ansaitsee näiden urkujen palkeet, joita en ole tähän asti vielä saanut nähdä muualla kuin vasta täällä ensikerran. Lyhyiden kirjoitusten lisäksi kirjassa on 45 valokuvaa, joita ovat kirjaa varten ottaneet muun muassa Tomi Niemi, Elina Ahlqvist, Alpo Roikola ja Janne Vesto.
Ke 6.2. Pe 29.3. Ma 25?ke 27.3. Su 28.4. klo 10?13 Torikahvio srk-talolla diakonian hyväksi. . klo 19 Tuhkakeskiviikon messu hautausmaan kappelissa. Su 24.2. Kaatuneitten muistopäivän Seppeleenlasku. . Tehdään Yhdessä-piiri Seitsyessä. . Sydänhämeen sukututkijat. . Su 5.5. klo 10 Messu kirkossa, Repo, saarna Turkka Aaltonen, Huomo, Marianne Jaakkola, isoset . Su 10.3. Ti 30.4. klo 11 Perhejumalanpalvelus srk-talolla, Katja Verho, Huomo, Lapsikuoro. . Su 28.4. Kuohijoen Yli-Kipparissa klo 13, Kankaanperäntie 64. . Ke 17.4. Saarna Seppo Rinne, Vesto , Roikola. . klo 10 Messu, Repo, Roikola. . Ke 29.5. Su 19.5. Olopäivät Luopioisissa torstaisin 24.2., 21.3. klo 10 Laskiaissunnuntain messu kirkossa, Repo, Huomo, 3-rippikoulu. . Su 3.3. Ke 20.2. Su 14.4. ja 18.4. klo 10 Messu kirkossa, Repo, Huomo, Marianne Jaakkola, 3-rippikoulu, vanhemmat ja kummit. . To 9.5. Saarna Marko Pihlajamaa Sanansaattajista, Vesto, Roikola, Luopipoisten yrittäjät. Kemppainen, Tuija Mattila. Su 24.2. Kajantilan-Miemolan-Lemmittylän Esko Viukarilla klo 13, Kajantilantanhua 3. Luopioisten-Haltian-Säynäjärven kinkerit pidetään Erkki Vierikalla ja Kouvalan-Kaukkalan Aitoon Pysäkillä (Päivämäärät selviävät myöhemmin). Säännöllinen toiminta: . klo 10 Messu kirkossa. klo 10?13 Torikahvio srk-talolla diakonian hyväksi. . To 18.4. Su 26.5. klo 10?13 Torikahvio srk-talolla lähetyksen hyväksi. . Harhala-Kaitamo-Kollola-Kantokylä-RuokolaArajärvi klo 18.30 Järvisellä, Kaitamontie 16. . Su 14.4. klo 14 Kuorojen kevätkonsertti srk-keskuksessa, kirkkokuoro, Seulaset, Roikola, Vesto. Ma 11.3. Äitienpäivälounas Lindholmien työn hyväksi klo 12.30. . Antti Nikkisellä, Sappeentie 890. . klo 10?13 Vapputorikahvio srk-talolla lähetyksen hyväksi. . Ke 13.3. Ke 15.5. Padankosken Kytölässä Timo Koivuniemellä, Kyynäröntie 636. . klo 10 Messu, Vesto, Tuija Mattila. . Ma 4.3. Miestenpiiri 25.2, 18.3, 22.5. klo 10 Jumalanpalvelus kappelissa, Vesto, Roikola. . Ke 15.5. klo 10 Jumalanpalvelus. . klo 10 Messu kirkossa, Vesto, Gideonit. . Su 24.3. To 28.3. Ohveno-Sappee klo 13. klo 10 Helatorstain messu kirkossa, Repo, Huomo, Marianne Jaakkola, isosten tehtävään siunaaminen. . Su 12.5. Kirkkokahvit ja 1-rippikoulun vanhempaintilaisuus srk-keskuksessa. . Ma 18.2. klo 10 Messu, Vesto, Roikola. . klo 10?13 Torikahvio srk-talolla, diakonian hyväksi. . klo 19 Messu kirkossa. . To 4.4. Luikala klo 18.30 Mäenpäällä, Pirtsaarentie 22. . Kerho Vohlisaarentien Vanhustentalon kerhohuoneella 14.2., 14.3, 11.4. Su 14.4?ti 16.4 klo 18 Raamattupäivät srk-talolla, Turkka Aaltonen ym. . klo 19 Kiirastorstain messu kirkossa, Kemppainen, Repo, Huomo, Caritas. . ja 16.5. Su 21.4. Su 5.5. Sydän-Hämeen Lehti PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA¤ TOIMINTAKALENTERI KEVÄT 2013 . klo 18 Äitien virkistysilta Seitsyessä. . klo 10?13 Torikahvio srk-talolla diakonian hyväksi. . klo 10?13 Torikahvio srk-talolla Pilistveren ystävyysseurakunnan hyväksi. . klo 18 Iltajumalapalvelus srk-talolla, Repo, Roikola. . Su 17.2. klo 18.30 Raamattuluento srk-talolla, Roomalaiskirje 1, pastori Pekka Keränen Kansanlähetyksestä. . Pastori Ilkka Rytilahti. . Ma 1.4. Su 10.3. Salmentaka klo 18.30 Salolla,Salmentaantie 425. . Ma 18.3.?ti 19.3. klo 10?16 Tehdään Yhdessä-piiri srk-talolla. . Laskiaistiistaina hernesoppaa Luopioisten srkkeskuksella, Martat. . Kukkola-Tauriala-Töyräniemi-Oksala-VimmuSelänsivu-Mieliä klo 13 Pyhänpohtialla (Markku ja Taina Aspila) Töyräniementie 74. . Su 7.4. Su 3.3. Su 3.3. klo 18 Pääsiäiäisvaellus aikuisille ja illan sana kirkossa. klo 13 Ristinjuhla Laitikkalan koululla. . Marko Pihlajamaa alustaa aiheesta ?Yrittäjän jaksaminen ja terveys?. . klo 10 Messu kirkossa tai kappelissa, Kemppainen, Huomo, kirkkokuoro. . Ti 12.2. Su 10.3. Ke 10.4. Su 10.3. klo 14 Ehtoollisenvietto Kukkiakodossa. . Su 7.4. Pe 29.3. Vuoden 1953 rippikoululaisten tapaaminen. KAPPELISEURAKUNNAN KINKERIT: . Su 7.4. Äimälä-Ruotsila klo 18.30 Maiju Lassilalla, Äimäntie 961. . Jaana Mäki-Mantila, Janne Vesto. . To 21.3. Kantolan-Rautajärven Sakari Jauhiaisella klo 13, Haaparannantie 33. . Su 24.2. Huntila-Pohjalahti klo 18.30 Kymäläisellä, Jussilantie 10. . Kirkkokahvit srk-keskuksessa. Ma 8.4. klo 10?13 Torikahvio srk-talossa diakonian hyväksi. . Naisten ja lasten Raamis parittomien viikkojen ma klo 18.30 Aitoon Pysäkillä. . klo 11 Perhejumalanpalvelus kirkossa, Kemppainen, Huomo, Lapsikuoro. . Ma 11.2. Ke 20.3. klo 10 Messu kirkossa, Kaskelma, Roikola. . To 21.2. Su 10.2. klo 18.30 Raamattuluento srk-talolla, Roomalaiskirje 3, Pekka Keränen. . klo 18 Päiväkerhojen kevätjuhlat srk-talossa. . Laitikkala klo 18 Katajalla, Kyllönsuu, Hepolahdentie 60 . Su 17.3. Mälkilä-Tausti-Lovensalo klo 14 Eerolalla, Onkkaalantie 590. Säännöllisesti kokoontuvat: Perhekerho tiistaisin klo 10 srk-talolla Rukouspiiri tiistaisin klo 17.30 srk-talolla LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ . Su 17.2 klo 12 Hiihtojumalanpalvelus Aivujärven laavulla, Kostian Kahlaajat, Kemppainen, Aimo Kokkola. . klo 18.30 Yleisöluento Luopioisten kirkon vaiheista srk-keskuksessa, Esko Koskenvesa, Järj. Ke 22.5. Ti 12.2. To 18.4. klo 11 Jumalanpalvelus. klo 10?13 Torikahvio srk-talolla lähetyksen hyväksi. . klo 18 Punaisen veisukirjan lauluilta Aitoon pysäkillä, Vesto. . Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa, Pälkäneen Lions Clubin kirkkopyhä, Kemppainen, saarna Arvi Tunkelo, Huomo. . Su 19.5. klo 10 alkaen . klo 10?13 Torikahvio srk-talolla lähetyksen hyväksi. . klo 18 Uusien lastenvirsien lauluilta srk-talolla Yhteisvatuukeräyksen hyväksi, Lapsikuoro, Huomo. . Su 17.3. Puutikkalan kinkerit Heikki Koivistolla klo 18, Koivistonkuja 34. . Pitkäperjantai 29.3. klo 10?13 Laskiaistiistain torikahvio Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, hernesoppaa. . Ke 24.4. Ma 4.3. klo 10 Messu kirkossa. . Kiirastorstai 28.3. Ke 27.2. Su 17.3. klo 18 iltamessu srk-talolla tai kappelissa, Repo, Roikola. . klo 10 Olopäivä Luopioisten srk-keskuksessa. . klo 10 Messu kirkossa. klo 10 Messu kirkossa tai kappelissa, Kemppainen, Tuija Mattila. . Su 21.4. klo 18, Vesto. . Su 31.3. Ke 13.3. Kiirastorstai 28.3. klo 11 Perhekirkko ja kerhojen kevätjuhla. . klo 10?16 Tehdään Yhdessä -piiri kokoontuu srk-talolla valmistelemaan pääsiäismyyjäisiä. . Mukana Vierellä kulkijat. Tervetuloa mukaan!. klo 10?13 Torikahvio srk-talolla lähetyksen hyväksi . Saarna Mika Tapiolinna, Vesto, Kemppainen, Roikola, Kirkkokuoro. . Su 17.3. klo 11 Perhekirkko, Vesto, Roikola, Seulaset. . klo 10 Koko seurakunnan yhteinen olopäivä Luopioisten srk-keskuksessa. Aitoon perhekerho torstaisin klo 9.30?11.30 Aitoon Pysäkillä. . Su 10.2. klo 10 Hymanderin messu kirkossa. klo 9.30?13 Olopäivä srk-talolla. . Su 17.2. Kemppainen, Huomo. . Maanantaitupa maanantaisin klo 13?15; kahviseuraa ja vertaistukea päihteettömään elämään pyrkiville Luopioisten srk-keskuksen alakerrassa. . klo 10?13 Torikahvio srk-talolla lähetyksen hyväksi. KINKERIT: aiheena kotikirkko . klo 10?13 Tasaus-torikahvio ja pääsiäismyyjäiset srk-talolla lähetyksen hyväksi. . klo 12 Perheiden ulkoilutapahtuma ja hiihtokisat alkaen Luopioisten urheilukentällä yhteistyössä Mll:n ja Luopioisten Lionsien kanssa. . Ei jumalanpalvelusta. . Luopioisten perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30?12 srk-keskuksen alakerrassa. . Su 12.5. ja 6.5. Ke 13.2. Ke 27.3. klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa Kemppainen, Repo, kirkkokuoro. . klo 18.30 Sanan ja musiikin ilta kirkossa, (kirkkoherra Jari Kemppainen 50-v) . Su 24.3. La 30.3 klo 23 Pääsiäisyön messu kirkossa, Kemppainen, Repo, Huomo. . klo 10 Helluntain messu kirkossa, Vesto, Roikola, reserviläiset. Su 17.2. Tuhkaristillä merkitseminen. Ma 25.2. klo 9.30?13 Olopäivät srk-talolla. . klo 10 Valtakunnallisen sotaveteraaniviikon jumalanpalvelus kirkossa, Kemppainen, Huomo, Caritas. . Pe 22.2. Pe 8.2. Yhteisvastuuvieras Tarja Vilkman kertoo Kambozsasta. . Paastonaika alkaa. Ma 25.3. kun verho vedetään sivuun -lento srk-talossa UUDEKSI MINÄ TEEN KAIKEN:VIIMEISISTÄ TAISTELUISTA SUUREEN JUHLAAN. klo 10 Messu, Kemppainen, Tuija Mattila. . To 23.5. Ke 6.3. Su 24.2. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa. klo 10 Messu kirkossa. klo 10 Helluntain messu kirkossa, Repo, Huomo, 2-rippikoulu, vanhemmat ja kummit. . Huhtioinen- Hirvo-Myttäälä Seitsye klo 18 Mäki-Mantilalla, Seitsyentie 98 . klo 10 Pääsiäisen messu kirkossa. . klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa. . Ke 7.5. Kyynärön-Ämmätsän-Vahdermetsän Mika Kurkijoella klo 15, Kurkijoentie 37. . Su 26.5. Ke 20.3. Su 24.3. To 9.5. klo 18.30 Raamattuluento srk-talolla, Roomalaiskirje 2, pastori Pekka Keränen. . klo 18.30 Johanneksen ilmestys . Su 10.2. klo 11 Perhemessu srk-talolla, Repo, Huomo. . Ke 3.4. Naisten Raamattupiiri srk-keskuksessa noin joka toinen torstai klo 11, Marjatta Koskenvesa. . Pääsiäisvaellus päiväkoti- ja koululaisryhmille kirkossa. . 18 Keskiviikko 6.2.2013
Kylillä asuu vanhempia ihmisiä, jotka eivät jaksa osallistua. Jokaisella on tehtävänsä ja paikkansa. Toimittajat ja uutiskuvaajat vierailevat viikon aikana kouluissa kertomassa työstään.. Tilalle ovat tulleet teemakinkerit. Virsi- ja soppakinkerit on jo pidetty. Nuorisotyönohjaaja Katja Kohonen levittää luokkaan 9 isoa hedelmän kuvaa, joihin on kirjoitettu asioita ja ominaisuuksia itsehillinnästä uskollisuuteen. . Monet sen aikaiset virret olivat vielä vaikeatajuisia, Kyrönlahti kuvaa tehtävän työläyttä. Nykyisin koulukinkerit ovat Janne Kyrönlahden käsityksen mukaan todella harvinaisia tilaisuuksia. Itse hän muistaa työuransa aikana olleensa yksillä koulukinkereillä Tampereella. Toiminnallista opetusta Vilpeilän koulukinkereillä Raamattuopetusta annetaan toiminnallisten tuokioiden avulla. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat kirjoittavat lehteen omia tarinoita ja eskarilaisilta lehteen tulee muun muassa piirroksia. Koulun vanhimmat eli kolmannen ja neljännen luokan oppilaat tekevät ihka oikeita lehtijuttuja kuvineen kaikkineen. Aiheita on laidasta laitaan: lehteen on luvassa juttua esimerkiksi koululle perustetusta hyönteishotellista, koulun yhteisistä retkistä sekä koulun omasta presidentistä. Apunaan oppilailla on opettajien lisäksi allekirjoittanut, joka pääsee ohjaamaan ja auttamaan oppilaita projektissa. Maanantaina alkanut Sanomalehtiviikko on Suomen laajin mediakasvatustapahtuma. Pitopaikkojakin on pudonnut järjestelyrenkaista pois. . Raamatusta täytyi opetella pitkät pätkät ja myös virsikirjasta. Riippuu siitä, millainen vastaanotto niillä on. Sanan nälkä ei katoa Sahalahdella on lähdetty uudistamaan kinkerikulttuuria käytännön tarpeesta. Kodeissa pidettävät kinkerit ovat lakanneet vetämästä kyläläisiä entisen veroisesti. Sen lapset, runsas parikymmentä 1-4 ?luokkalaista, veisaavat komeasti, samoin kuin Janne Kyrönlahden opettamat uudet aamuvirret 535 ja 540. . Kun toimimme hyvillä tavoilla, niin siitä on hyviä seuraamuksia. Vilpeilässä lapset opettajineen osallistuivat koulukinkereille viime perjantaina. Tulossa on vielä ainakin laavukinkerit, mahdollisesti myös pirttikinkerit, jos niille löytyy järjestäjä. . Huono käytös taas saa paljon pahaa aikaan, Katja Kohonen opettaa. . Nyt kudotaan verkkoa, Tuula-pappi ilmoittaa ja heittää lankakerän eteenpäin. Lopulta kaikki oppilaat ovat kieputettuina osaksi yhteistä kudelmaa. . Sanomalehtiviikko on Sanomalehtien Liiton ja sen kaikkien jäsenlehtien yhteinen tävää Mediataitoviikkoa. Mediataitoviikon tarkoituksena on herättää keskustelua lapsen oikeuksista ja velvollisuuksista internetissä. Mediataitoviikkoa koordinoi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus. Viikon toteutukseen osallistuu lukuisia mediakasvatukMeneillään myös sen alalla toimivia järjestöjä, mediataitoviikko yrityksiä ja julkisen sektorin Sanomalehtiviikon kanssa sa- toimijoita. maan aikaan vietetään myös SHL Kristiina Helminen ensimmäistä kertaa järjestethanke, jonka aikana sadattuhannet lapset, nuoret ja heidän opettajansa hyödyntävät sanomalehtiä opetuksessa. Sanomalehtiviikkoa vietetään jo yhdeksättätoista kertaa. Kun teet jotakin, se vaikuttaa muihin, Tuula Lehto sanoo ja vahvistaa asian vetämällä verkon säiettä kireämmälle. SHL Maija Nieminen-Pessi Mediakasvatus: Sanomalehtiviikkoa vietetään tällä viikolla Raikun koululaiset kokoavat omaa lehteä Raikku Raikun kyläkoulussa Kangasalla kootaan Sanomalehtiviikon aikana koulun omaa lehteä. Kolmos-nelosluokan oppilaat Juuli Syrjä (seisomassa), Saara Heiskanen, Inka Kohola ja Totti Silvennoinen työn touhussa. Raikun koulussa Kangasalla kootaan tällä viikolla koulun omaa lehteä. Kaikki me olemme Jumalan luomaa maailmaa, ihmiset ja eläimet, tarpeellisia toisillemme. Toisaalta kinkereitä ei jakseta järjestää. Hengellisen sanoma kaipuu ei ole kadonnut minnekään, kappalainen huomauttaa. Ison verkon kudontaa. Emmi Höysniemi heittää kerän Lauri Mäkiselle. Hyviä veisaajia Vilpeilän koulukinkerit avataan vanhalla tutulla virrellä Totuuden henki. Tehän laulatte hyvin, Tuulapappi syystäkin kehuu koululaisia, joiden olisi luullut harjoitelleen virsiä etukäteen. Virsien opettamisen lomassa kanttori intoutuu muistelemaan omia koulukinkerikokemuksiaan. . Kohdennetaan ja tiivistetään, kappeliseurakunnan kappalainen Tuula Lehto kuvaa uutta toimintatapaa. Siitä, vakiinnuttavatko teemakinkerit paikkansa pysyvänä käytäntönä, Lehto ei sano vielä mitään varmaa. . Kuhmalahden kylillä pidetään tänä vuonna vain kolmet kinkerit, Tuula Lehto tietää. Teemakinkereitä voidaan pitää perinteisten kinkereiden päivitettynä muotona. . Keskiviikko 6.2.2013 . Perinteiset kinkerit toimintamuotona eivät enää palvelleet seurakuntalaisia. . Minä luen 9 kertomusta. Menette aina kunkin kertomuksen jälkeen sen hedelmän luokse, minkä tekstin ajatte- lette kuvastavan kertomuksen sanomaa, Kohonen ohjeistaa. Toimintatuokio nivoutuu Raamatun opetukseen hengen hedelmistä. . Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Kinkerimuutos: Teemakinkerit kyläkokoontumisten tilalle Vilpeilässä pidettiin koulukinkerit Sahalahti Sahalahden kappeliseurakunnassa ei tänä talvena pidetä perinteisiä kinkereitä, joille kylien väkeä kokoontuu kulloinkin järjestelyvuorossa olevaan taloon. Piti osata läksyt kuin vettä vaan. Joudumme moniin erilaisiin tilanteisiin, joissa pitää valita, mitä tehdä
Paaso) jutteli päivät pääksytyksin ruohonleikkureista, autonvaihtamisesta ja muista miehisiksi mielletyistä aiheista. Vaikken olekaan mikään supermalli vartaloltani, olen ollut Evelacen alusvaatemallina gaalassa esiintymässä 300 ihmiselle. Kuva: Ari Nordström. on uusimpia lintulautavieraitamme. Huolestuin jossakin vaiheessa ?mantalkingistani?. En millään saanut rintaliivejä kestämään, vaikka testasin todella monet eri merkit. Lisäksi olkaimilla oli tapana valahtaa alas. Pienin koko on 65 A, suurin puolestaan 130 I, ja monista malleista löytyy koko K:hon asti, Vilpas kertoo. Sinut kropan kanssa Parasta työssä Vilppaan mukaan on, kun pystyy vaikuttamaan ihmisen minäkuvaan. . On oltava tarkka rajoista ja rooleista, oltava tarpeeksi lunki, jotta ihmiset rauhoittuvat tilanteessa. 20 kyliltä Keskiviikko 6.2.2013 . Evelacella erilaisia rintaliivimalleja löytyy noin 70. (vitsikäs ja viitseliäs) itseään kuvailema nainen kertoo päätyneensä myymään Evelacen alusasuja osittain vitsistä. . Minulla on esimerkiksi asiakkaana ihana nainen, joka uskoi, ettei hänelle löydy liivejä, koska lasten saaminen oli muokannut hänen vartaloaan. . Tavallisimmat lajit olivat edellisvuosien tapaan talitiainen (96 % pihoista), sinitiainen (86 %) ja harakka (59 %). Kaikkiaan Pihabongauksessa ilmoitettiin 95 lintulajia. Harvinaisimpia talvilintuja olivat Paraisten Utön kettusirkku sekä Pirkanmaalla talvehtiva kurki. Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Vähissä olivat sen sijaan keltasirkut. Runsaimman lajin kärkisijaa tavallisesti pitänyt keltasirkku oli nyt kolmantena. miesten kanssa touhuamisen rinnalle, mutta pian huomasin, että työ on niin mukavaa, että sitä haluaa tehdä enemmän. Kahdeksan vuoden kokemus Toisaalta, ei kyseessä silkka vitsi ollut, sillä Vilppaalla itsellään on takanaan kahdeksan vuoden omakohtainen kokemus Evelacen alusasuista. . Osaan jo aika nopeasti sanoa asiakkaalle, millainen malli hänelle saattaisi sopia. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Yrittäjyys: Johanna Vilpas ryhtyi alusvaatekauppiaaksi kyllästyttyään juttelemaan päivät autojen toiminnoista Nainen, kanna itsesi ylpeästi Vielä kaksi ja puoli vuotta sitten kangasalalainen Johanna Vilpas (ent. Evelacea kokeiltuani ongelma katosi. . Ikävä kyllä on monia naisia, jotka eivät ole sinuja kroppansa kanssa. Insinööriksi kouluttautunut Vilpas toimi nimittäin kuljetusyrityksen esimiehenä, ja hänellä oli lähes 30 miespuolista alaista. . Se oli todellinen itsensävoittamistilanne ja tajusin vieläkin selvemmin, että kuka tahansa voi kantaa itsensä ylpeästi, Vilpas toteaa. shl Krista Kaitasuo Urpiainen yllätti pihabongarit BirdLife Suomen tammikuun lopussa järjestämän Pihabongauksen runsain laji oli yllättäen urpiainen. Myyjäksi alettuani olen huomannut, että muutaman sentin ero leikkauksessa tai olkaimen kiinnityskohdassa on ratkaiseva siinä, miten liivi istuu, Vilpas sanoo. Alusvaatemyyjällä täytyy olla tietynlaista herkkyyttä, sillä työssä mennään kirjaimellisesti ihmisen iholle. . Se on oppinut käymään ruokintapaikoilla vasta runsaat parikymmentä vuotta sitten. BirdLife julkaisee lopulliset tulokset sekä alueellisia yhteenvetoja helmikuun lopulla. Pihabongauksessa tarkkailtiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla.. Minulla oli tuttuja, jotka toimivat Evelacen jälleenmyyjinä. Kaiken lisäksi hän halusi ottaa itsestään kuvan ja lähettää miehelleen. Ennen Evelacea minulla oli rintaliivien kanssa se ongelma, että muutamassa viikossa kaarituet tunkivat kankaan lävitse ja jouduin ompelemaan niitä takaisin tai ostamaan uudet liivit. Vilppaan mukaan naiset eivät aina välttämättä hahmota, kuinka erilaisia he saattavat olla. . On erilaista olkainta ja väriä, erilaisia toppauksia, kankaita ja yksityiskohtia, joten aika todennäköisesti valikoimasta löytyy jokaiselle jotakin. Sen määrät vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen. Tavallista runsaampia lajeja olivat myös punatulkku, peippo ja järripeippo. Heidän kutsuillaan oli aina todella mukavaa. Kun löysimme hänelle liivit, hän katsoi itseään peilistä ja totesi: ?Tässä olen minä, se entinen minä.. Jossakin vaiheessa he heittivät, että ryhdy sinäkin Johanna myymään rintaliivejä, niin pääset vihdoin puhumaan naisten kanssa. ?Alun perin otinkin homman vähän niin kuin ?piristykseksi. Keltasirkun tavanomaista pienempi määrä saattaa selittyä sillä, että osa keltasirkuista ruokailee vielä syksyllä puimatta jääneillä pelloilla. Toiseksi runsain laji oli talitiainen. Putiikkiin pääsee katsastamaan rintaliivejä ajanvarauksella. Tuli olo, että pitäisi päästä välillä juttelemaan naistenkin kanssa, etten jonakin aamuna huomaisi vaihtaneeni kokonaan sukupuolta, Vilpas hymyilee. ?Vitseliääksi. Alustavien tulosten mukaan peräti joka kuudes Pihabongauksessa havaittu lintu oli urpiainen, vaikka useimpina talvina se ei ole ollut kymmenen runsaimman lajin joukossa. Peippoihin kuuluva, noin sinitiaisen kokoinen urpiainen Urpiainen oli tämänvuotisen Pihabongauksen runsain laji. Hänessä tapahtunut muutos oli huikea, Johannan Putiikki muutti Aakkulantieltä Katajatielle. Minulla on se ?hyvä puoli?, etten itse ole mikään mallimittainen, eikä ihmisille tule oloa että nyt se tuossa arvostelee minua. Rintaliivejä valittaessa on otettava monta asiaa huomioon. Putiikin lisäksi Vilpas esittelee alusasuja kotikutsuilla, tapahtumissa ja työpaikoilla. Mallistosta löytyy myös miesten ja lasten alusvaatteita. vieläkin tulee kylmiä väreitä kun ajattelen miten hieno hetki se oli, Vilpas hymyilee. Vilppaan mukaan itsetunnon ei pitäisi syntyä siitä, millainen ihminen fyysisesti on, vaan siitä, miten hän tähän olemiseensa suhtautuu.
Läänintaiteilijat valitaan yleensä 1?7 vuoden määräajaksi kerrallaan. Suomessa läänintaiteilijoina työskentelee kaikkiaan nelisenkymmentä henkilöä. Pirkanmaalla heitä on kolme: elokuvataiteen lisäksi maakunnassa on musiikin ja katutaiteen läänintaiteilija. . Toivon, että myös katsojat saavat kurkistaa ihmisenä olemiseen samassa hengessä eli avoimesti tarkkaillen ja hyväksyen ihmiset epäloogisina olentoina, joiden arjen toimintaa ei useinkaan ohjaa järki vaan primitiivisemmät reaktiot ja tunteet kuten pelko, hyväksytyksi tulemisen tarve sekä tarve kuulua johonkin ryhmään. Kangasalla asuva Tuija Halttunen on tehnyt yli 20 dokumenttielokuvaa. Työni on hyvin vapaata. Järjestän esimerkiksi erilaisia koulutuksia ja kursseja taiteilijoille. Omat asenteet ja arvotkin pitäisi pystyä häivyttämään lopputuloksesta pois niin hyvin kuin mahdollista, jotta teos olisi mahdollisimman totuudenmukainen, Halttunen miettii. Pirkanmaan läänintaiteilija Tuija Halttunen on työskennellyt vuodesta 2010 asti elokuvataiteen läänintaiteilijana Pirkanmaalla. Siitä ei pääse mihinkään, että dokumentti on vaikea taiteenlaji. Dokumenttielokuva vei mukanaan, vaikka luulin opiskelujeni alussa suuntautuvani fiktiopuolelle. Hyvän dokumenttiohjaajan piirteitä ovat Halttusen mukaan uteliaisuus ihmisiä ja maailmaa kohtaan, empatiakyky, rohkeus tarttua tilanteisiin, ihmisen kunnioitus, sitkeys sekä kyky kuunnella ja tarkkailla. . esitetään televisiossa helmikuun puolessa välissä Pelkällä perkeleellä ei pitkälle pötkitä MADE OY Kangasala En voi elää ilman sinua, en voi elää sinun kanssasi. Tämän päivän maailma on iso kylä, jossa naapureiksemme saattaa yhtä hyvin pöllähtää pohjoisen putkimies kuin afgaanikenraali, eikä pelkällä perkeleellä pitkälle pötkitä, Halttunen tiivistää. Halttusen kuvaama ja ohjaama dokumenttielokuva Naapurit esitetään Yleisradion Dokumenttiprojektissa 18. helmikuuta. Keskiviikko 6.2.2013 . Nykyään Suomessa ei riitä, että huudan perkele, kun naapurimiehen veistämä lastu kulkee virtaa pitkin alas omaan rantaan. Dokumenttiohjaajan on sopeuduttava tilanteeseen kuin tilanteeseen ja pysyttävä avoimena. Naapurit kertoo ylöjärveläisen vuokrataloyhtiön elämästä. Todellisuutta ei pidä lähteä muokkaamaan omien käsitystensä mukaan, vaan antaa tilanteiden kehittyä omalla painollaan, hän mainitsee. Keski-Suomesta kotoisin olevasta Halttusesta piti alun perin tulla toimittaja, mutta vuoden mittainen opiskelu kansalaisopiston toimittajalinjalla osoitti, että ala ei ole häntä varten. Kansalaisopistovuoden jälkeen nainen haki Taideteolliseen korkeakouluun ohjaajaja käsikirjoittajalinjalle. Siinä tuli perustettua perhe ja tehtyä jo yksi lapsikin, ennen kuin päätin 28-vuotiaana hakea Tampereelle taiteen ja viestinnän oppilaitokseen. Koulun ovet aukenivat, ja Halttunen pääsi opiskelemaan elokuva-alaa, joka tuntui olevan sydäntä lähinnä. Kuitenkin elokuvan myötä minulle avautui uusi, suomalaiselle ehkä vieraskin mahdollisuus: asioista voi keskustella ja niitä voi sovitella, Halttunen lisää. Dokumentaristi kiinnostui aiheesta kuultuaan radiosta jutun naapurisovittelusta. Alun perin tarkoitus oli kuvata kantasuomalaisten välisiä naapurisuhteita, mutta kuvauspaikan valinnan myötä huomio kiinnittyi juuri suomalaisten ja maahanmuuttajien suhteisiin. Halttunen on tehnyt uransa aikana yli kaksikymmentä dokumenttielokuvaa. Lisäksi järjestän erilaisia yleisötapahtumia, joissa teemme alaamme tutuksi yleisölle, Halttunen kertoo. SHL Kristiina Helminen Naapurit Ohjaus Tuija Halttunen Kuvaus Tuija Halttunen Leikkaus Riitta Poikselkä Äänisuunnittelu Janne Laine Musiikki Ilkka Heinonen Tuottaja Ulla Simonen. Sitä vievät eteenpäin keskustelut ja arjen pienet tilanteet. Hän kertoo oppineensa työprosessin aikana ainakin sen, että asioista kannattaa puhua, ei vaieta. . Dokumentti on henkilövetoinen. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Dokumenttielokuva: Tuija Halttusen ?Naapurit. Liian usein meissä kuplii pinnan alla perisuomalainen halu murahtaa ja mulkoilla vierasta näkyä pihapiirissämme. . Romanttiseen rakkauteen liitetty sanonta pätee yhtä hyvin myös elämään naapureittemme kanssa. . Hänen lopputyönsä, Halttusen omista vanhemmista kertova Taivas ja maa palkittiin Risto Jarva -palkinnolla vuonna 1996. . Taloyhtiöön alkoi kymmenen vuotta sitten ilmestyä oudon näköisiä ihmisiä outoine tapoineen. Sisään otettiin vain kaksi opiskelijaa. Halttunen jäi varasijalle. . Elokuvaa tehdessäni tunsin kurkistaneeni perusasioihin: oman reviirin puo- lustamiseen, ihmissuhteiden vaikeuteen sekä murrosvaiheeseen, jossa kantasuomalainen tällä hetkellä asuu maahanmuuttajien astuessa omaan pihapiiriin. Tästä masentuneena ja kokemattomana sitten ajattelin, ettei ala ehkä olekaan minua varten. Hän työskentelee elokuvataiteen läänintaiteilijana Pirkanmaalla. Vaikea taiteenlaji Halttunen kuvasi Naapureita kahden vuoden ajan. Hän toteaa, että parasta niiden teossa on juuri yllätyksellisyys: todellisuus ei ikinä vastaa käsikirjoitusta. . Yhteensä lähes neljän vuoden elokuvan tekemisen jälkeen en ole yhtään viisaampi: mulkoilen yhä naapuriani, joka mielestäni toimii väärin ja olen varma, että aiheutan hänelle samanlaisia kiukun hetkiä omalla käytökselläni. Olemme sosiaalisia eläimiä ja tarvitsemme naapuriamme ja toisia ihmisiä tullaksemme ihmisiksi, kangasalalainen dokumentaristi Tuija Halttunen näkee. Asian ymmärtäminen ei kuitenkaan tee yhteiselosta yhtään sen helpompaa. Totuudessa pysyminen on haasteellista, kun jo pelkät kuvausvälineet saattavat muuttaa kuvattavien käyttäytymistä jonkin verran. Läänintaiteilijoiden tehtävänä on edistää alueensa taiteilijoiden asemaa. Oma roolini oli yrittää olla täysin tarkkailevassa roolissa, Halttunen sanoo. Naapurit-dokumentin keskeiset henkilöt, taloyhtiön talotoimikunnan puheenjohtaja Pekka ja taloyhtiön asukas Omar juttelemassa. Dokumentin keskipisteenä oleva kerrostaloyhtiö koostuu muutamasta kerrostalosta. Pekka, taloyhtiön talotoimikunnan puheenjohtaja, paimentaa asukkaiden yhteisöä. Muita henkilöitä ovat Omar, somaliperheen isä, taloyhtiön lukuisat muut eri kansallisuuksia edustavat asukkaat sekä taloissa työtehtävissä vieraileva Timo, Suomen Pakolaisavun KOTILO-projektin sovittelija. . Monikulttuurinen Suomi peilautuu yhteisön arjen pienissä suruissa ja iloissa: miten toimitaan pihalla, mistä tulee oudon ruoan haju, miten toimitaan kun naapurilla on suru?
Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Iltapala. Puhutaan erilaisuudesta SYNTTÄRIT 9.-10.2.2013! 120 vuotta pyhäkouluja ja kerhoja. Lauantaina 9.2. 19.2 mennessä diakoni Johanna Raitaselle p. Laskiaissoppaa ja -pullia Jumalanpalvelukset Kangasalla SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. klo 19 Rukousilta Kirppariale pe 13-17, la10-14 KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21 Puh. MLL, Leijonat ja srk. kun verho vedetään sivuun klo 18.30 Luentosarja seurakuntatalossa. Salmentaka klo 18.30 Salolla, Salmentaantie 425. PYHÄKOULU: Su 10.2. 10.2. Luopioisten kirkon 200-v juhlavuoden kuluihin. Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta Sunnuntai 10.2.2013, Laskiaissunnuntai ?Jumalan rakkauden uhritie? klo 11 Aarrearkkumessu Kangasalan kirkkossa. Kirkonkoto klo 10 srktalossa, mukana Hanna Pelto. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 10.2. Avoin perhekerho klo 9-11.30 Pentosalissa päiväkerhon kanssa. Sana ja rukous klo 19.00. KANGASALA Kastettu: Matilda Aarla Amelia Iivonen. Synttärikakkua syömässä myös yllätysjuhlijat! Tervetuloa mukaan! klo 10 Perhejumalanpalvelus ja lähetyksen laskiaistapahtuma Sahalahden srk-talolla. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET Su 10.2. To 14.2. klo 13.30 Maijalan palvelutalon kinkerit, Akanakuja 2 Ti 12.2. Diakonian Juttutupa klo 12 Seurahuoneella. Kyynärön-ÄmmätsänVahdermetsän Mika Kurkijoella klo YHTEINEN TOIMINTA Varhaisnuoret: LEIRIT SEITSYESSÄ: VIP 1 ma-ke 25.-27.2. Diakonian kyläkerho klo 13 Ranta-Einolassa. To 14.2. Naisten Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 11. Vanhustentalojen kerho Vohlisaarentien kerhohuoneella klo 13: soppatarjoilu, järj. klo 18 Seurahuoneella. Hymanderin järjestyksen mukaan. klo 18 Kangasalan kirkossa Marjo Ihalainen, Matti Huomo, Kirkkokuoro SANOMIEN SAUNALLA To 14.2. Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Kirkonkoto klo 11 Pentosalissa. JUMALA ON -luentosarja 3/4 Ke 13.2. 15.30 Pyysalon toimintakeskuksessa. Tampereen hiippakunnan kasvatustyölle 389,80 ?. SAHALAHDELLA Ti 12.2. Tehdään yhdessä klo 10-16 srk-talolla. Johanneksen ilmestys . Ti 12.2. luokkalaisille. Ilmoittautuminen virastoon 15.2. mennessä p. Luca Juhani Matias Rantanen. Olga Amanda Spets. Vihitty: Juha Jaakko Lauronen ja Kristiina Anneli Bister. Kuollut: Tyyne Maria Pessi 94 v. Messu srk-keskuksessa klo 10, Repo, Roikola. MUU TOIMINTA: To 7.2. Emmi Kristiina Pasanen. juhlintaa koko perheelle klo 14 alk. Padankosken Kytölässä Timo Koivuniemellä, Kyynäröntie 636. Su 17.3. Linja-auto kulkee Kangasalantietä ja matkan varrella olevilta pysäkeiltä pääsee kyytiin. klo 18-20 Suoraman srkkeskuksessa Ilkka Rytilahden aiheena: ?Usko mitä tahansa? HERNEKEITTOA JA LASKIAISPULLIA Laskiaistiistaina 12.2. Seurahuoneella lähetystyön hyväksi 5 . Seppo Kouhia 050-512 5554 Arkut - kuljetukset 15, Kurkijoentie 37. Ma 4.3. klo 18.30 Majaalahti, Heimo ja Tuula Talli, Riihiniityntie 43 Ti 12.2. 1.-3. Lehtola, Sunell, Säämäki, Toivola. Lounas- ja synttärikakkutarjoilu perhekirkon jälkeen kirkonkylän srk-kodissa. Pe 8.2. sähly klo 16.30-17.30 Kostian koulu. Luopioisten seurakuntatoimisto suljettu, kirkkoherranvirasto palvelee Pälkäneellä Pappilassa, Pappilantie 29 klo 10-14. Kolehdit: 3.2 Yhteisvastuukeräykselle 241,86. Tuotto Yhteisvastuu-keräykselle. Ma 11.2. Tilausajo: Vatialan srk-koti klo 8.40 ja kirkon pysäkki noin klo 9.00. 22 Keskiviikko 6.2.2013 . Päivätilaisuus klo 11.00. Ti 12.2. Teuvo Juhani Antero Vainikka 64 v. Tuotto YHTEISVASTUU -keräykseen. Perhekerho klo 10 Ulkoilua seurakuntatalon alapihalla, kahvit ja laskiaispullat klo 10. Rukouspiiri klo 17.30 srk-talolla. KINKERIT: Pe 8.2. Kantolan-Rautajärven Sakari Jauhiaisella klo 13, Haaparannantie 33. Su 24.3. klo 18.30 Keso-Suomatka-Vihtiälä, Timo ja Jaana Rönö, Kesontie 58 IKÄIHMISTEN LEIRIPÄIVÄ Ma 25.2. 4.-6. klo 18 alk. Miesten kesken KS:n saunalla Myllystenpohjantie 2 Sauna, Sanaa ja pizzapalaa klo 19 ?Isät ja lapset? Vieraana ?Ipe. Retkijumalanpalvelus klo 12 Aivujärven laavulla, Kostian Kahlaajat, Kemppainen. Iltajumalanpalvelus klo 18 srktalolla, Repo, Roikola. Muu toiminta To 7.2. Nelli Beata Helena Kokkonen. Riihimäki, Kyrönlahti, Kohonen. klo 10 Messu Kuhmalahden Pentosalissa. Suoraman srk-keskuksessa - raamattubarbit klo 14 ja 15 - musacornerissa laulua nonstoppina - pihassa laskiaispulkkailua Sunnuntaina 10.2. kokkikerho klo 14.30-16 Pälkäneen srk-talo. Synttärikakkua syömässä myös yllätysjuhlijat! Tervetuloa mukaan! KINKERIT KIERTÄVÄT Vuoden aihe: Usko arkeen Ti 12.2. tyttis klo 15-16 Pälkäneen srk-talo. Kiitos. Vierelläkulkijat ja Aitoon SPR. KINKERIT: To 21.2. lut. 040 309 8043. Ajankohtaista verkossa . Aarrearkkumessu klo 11 Kangasalan kirkossa. Lounas- ja synttärikakkutarjoilu perhekirkon jälkeen kirkonkylän srk-kodissa. Ella Ilona Perkiö. Puutikkalan kinkerit Heikki Koivistolla klo 18, Koivistonkuja 34. Su 3.3. Viitala, Huomo. Pyhän kolehdit: Länsi-Japanin Ev. RuotsilaÄimälä klo 18.30 Maiju Lassilalla, Äimäläntie 961. Su 10.2. Tuhkakeskiviikosta alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. 040 712 0560 (nume- roon ei voi lähettää tekstiviestejä). Lisätietoja Marianne Jaakkola p. 040 712 0570 Nuoret: To 7.2. Valokuvaus (huom. päivä). Ke 13.2. klo 18.30 Sappeen koululla tunti Raamatun äärellä. Ma 11.2. klo 18.30 Raudanmaa-Mutikko- Kaukalahti, Ranta-Einolassa, Ranta- Einolantie 20 To 14.2. Elmeri Aleksanteri Leinonen. Perhekerho srk-keskuksessa klo 9.30, Ritva-kanttorin musiikkihetki. To 14.2. www.kangasalanseurakunta.? Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Pe 8.2. Kohtaamispaikka klo 12 Pentosalissa. Ti 12.2. 040-0975277 Tervetuloa! Su 10.2. Perhekerho Aitoon Pysäkillä klo 9.30. klo13-14 seurakuntatalon alakerrassa Varhaisnuoret: To 7.2. Naisten kohtauspaikka klo 18 Suoraman srk-keskuksessa. Diakonian kyläkerho klo 13 Havisevan rukoushuoneella. Ke 13.2. La 9.2. Lähetyspiiri klo 14 Seurahuoneella. TIEDOKSI: 20.1. Tuhkakeskiviikon messu klo 19 Tommolan hautausmaan kappelissa, Kemppainen, Huomo. Tuhkaristillä merkitseminen Su 17.2. Sirpa Hellevi Moisio 58 v. Lämmin Kiitos Rakkaamme Heikki Sipilän muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. Kirsti ja Lapset perheineen. UUDEKSI MINÄ TEEN KAIKEN:VIIMEISISTÄ TAISTELUISTA SUUREEN JUHLAAN, pastori Ilkka Rytilahti. Ti 12.2. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. klo 9 Rukousaamu klo 17.30 Mix-ilta K:ala Su 10.2. luokkalaisille VIP 2 ke-to 27.-28.2. Messua vietetään Luopioisissa syntyneen kirkkomuusikon J.A.G. 7 e. Raketti klo 17-19 Pälkäneen srk-talo. Naisten ja lasten raamis klo 18.30 Aitoon Pysäkillä. Ti 12.2. Elli Annikki Ranta 87 v. Maija Kaarina Virta 81 v. klo 9.30 . Vierelläkulkijat Haaparinteessä klo 13. Ma 11.2. Hymanderin messu kirkossa klo 10. tyttis klo 15-16 ja poikakerho klo 17-18 Pälkäneen srk-talo. Laskiaissununnuntai Nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. (Sahalahti). Kuohijoen Yli-Kipparissa klo 13, Kankaanperäntie 64. Su. Kajantilan-MiemolanLemmittylän Esko Viukarilla klo 13, Kajantilantanhua 3. Su 17.2. Kuhmalahdelta ja Sahalahdelta tuleville järjestetään erillinen kuljetus. Ilm. Häppeninki klo 18 Pälkäneen srk-talo. Kastettu: Lucas Mikael Paloniitty, Laitikkalasta. Kuollut: Mikko Sakari Nousiainen 58 v., Asevelikylästä. LUOPIOISTEN HAUTAUSTOIMISTO Keskitie 15, Luopioinen Erkki Toivari 040-361 4304 . Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Ruoka ja kahvit 10 e, kuljetuksen hinta 5 . Laskiaistiistain torikahvio srk-talossa klo 10-13. Hernekeittoa, laskiaispullia . Kirkon 200v.juhlakirjan julkistaminen. Su 17.2. Perheiden ulkoilutapahtuma ja hiihtokisat klo 12 Luopioisten urheilukentällä. Järj. Kirkon pienten seurakuntien työn tukemiseen Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. Ma 11.2. Vettenranta PIENTEN ALKUJEN PARISUHDEILTA Pe 15.2. klo 16 Sinua rakastetaan laulaja-evankelista Matti ja Leila Moilanen Ke 13.2. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA KUHMALAHDELLA Ma 11.2. Paastoaika alkaa. Saarna Mika Tapiolinna, Vesto, Kemppainen, Koskenvesa, Roikola, kirkkokuoro. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi klo 11-13 srk-keskuksessa, Martat. Ke 13.2. Perhekerho Aitoon Pysäkillä klo 9.30. 7.4. Messu klo 10 kirkossa, Repo, Huomo, 3-rippikoulu Ke 13.2. annos . Kahvila avoinna klo 10-14. TUHKAMESSU Ke 13.2
Tanssimusiikin takaa Meidän Pojat, joka oli myös edellisellä kerralla tahdittamassa menoa. Tilaisuus alkaa kello 19 ruokailulla. Sinne voi poiketa sunnuntaikävelyn tauolla kahville ja ihailla näppäriä käsiä, sillä myyntipöytien takana luodaan koko ajan uutta. Päivä on tarkoitettu jokaiselle käsillä tehdyn ystävälle, olipa asianharrastaja tai ei. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Joku toinen saattaa etsiskellä verhoja vaikkapa kesämökille ja ilahtua löydöstä. Yhteiskoulun ala-aulassa sijaitsevaan vaihtopöytään voi tuoda itselleen tarpeetonta tavaraa ja ottaa tilalle jotakin, mistä on hyötyä. Jos esimerkiksi edellisen asunnon ikkunaverhot täyttävät turhaan kaapin nurkkaa, ne kannattaa tuoda vaihtopöydälle. Illalliskortteja saa Aitoon Kauppayhtiöstä ja Siwasta, Luopioisten Osuuspankista ja K-Market Järvikansasta sekä Rautajärvellä Kahvila-Ravintola Elotähkästä. Vaihtopöydälle kelpaavat myös käsityötarvikkeet, vanhat käsityölehdet, langanloput ja tilkut. Tiililä palkittiin taidekilpailussa Pälkäne Tallinnan päiväostosmatkat Eckerö Line/ Ms Finlandia la 30.3., 27.4. oli taidekilpailussa erikoispaltoinen kilpaikinnon. lussa mukana Tiililälle myönnettiin Preolleista Tiililän mio Arte Laguna -taidekiltöistä. Keskiviikko 6.2.2013 . Yksilölliset ystävänpäiväkortit ja pikkulahjat voi hankkia sieltä, jos ei itse välitä näpertelystä. Valkeakoski-opisto ja Kukkian Kädentaitajat ovat jo useana vuotena yhdistäneet ne Käsillätekijäin ystävänpäiväksi, joka kokoaa kädentaitajat ja käsitöiden ystävät ja ihailijat yhteiseen iltapäivään. Ensi sunnuntaina, 10.2. Onkkaalantie 71, Pälkäne Survo Ristikko 237 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?16 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo. fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #443-7820. #443-7820 Vaikeusaste 20 A B C 1 2 D 10 8 4 A B C D 17 32 31 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 1 5 12 10 7 34 49 2 4 11 9 6 30 18 12 4 56 39 30 14 3 Ristikon 236 ratkaisu 3 1 8 3 2 14 10 31 22 15 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Tanssimaan päästään ennen yhdeksää. Tilaisuuteen myydään vain ennakkolippuja. kello 12?16 Pälkäneen yhteiskoululla on taas tarjolla käsityötä monessa muodossa: tuotteita ostettavaksi ja tekniikoita itse kokeiltavaksi, on vaihtopöytä, työnäytöksiä ja Kukkian Kädentaitajien kahvio. Pöydät ovat täynnä ideoita, joita voi napsia ja kehitellä mie- lensä mukaan. Pälkäneen yhteiskoulun pöytien äärellä voi tehdä myös todellisia löytöjä. Käsillätekijäin ystävänpäivä: Osta, vaihda, ihastele, ongi ideoita ja kokeile itse Saksittua Tampereelle tullut muuttaja tienasi keskimäärin 5200 euroa vähemmän vuodessa kuin Tampereelta kehyskuntaan tai muualle lähtenyt muuttaja. Ja aina voi tulla sillä mielellä, että innostuisinko kokeilemaan jotain uutta! Käsityön harrastajat löytävät ystävänpäivätapahtumasta sekä uusia että tuttuja hyväksi havaittuja materiaaleja. 377 3200, 377 3680 tai 0400 776 606 Palvelemme myös PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA os. helmikuuta hyvän ruuan ja tanssimusiikin kera. Kehys kuntien voittokulkua kuvasi Kangasalan kehitys: 2000-luvun alussa kaupungissa oli runsaat 22000 asukasta, nyt lähes 30000. (Helsingin Sanomat) Toipuminen on hankalampaa joka leikkauksen jälkeen. Joka päivä pitäisi löytää tsemppiä nousta ylös kahdeksalta ja jumpata tunti. (kolmannesta tekolonkkaleikkauksesta toipuva kangasalalainen Raini Kiukas Helsingin Sanomissa) Suntion pääasialliset tehtäväkokonaisuudet: kirkollisiin tilaisuuksien yleisjärjestely ja valmistelu, kuten liputukset, äänentoisto; sakraalitilan valmistaminen tilaisuuden luonteen ja kirkkovuoden ajankohdan mukaisesti; huolehtiminen tilojen lukituksista ja hälytyksistä; kiinteistöjen huoltoja ja siivoustyötä; hautausmaan ja ulkoalueiden siistiminen; hautojen kunnostaminen; viheralueiden hoitaminen; kasvien istutus, kastelu ja hoitaminen. (Pälkäneen kirkkoneuvoston esityslista) Kaikille käsillä tehdyn ystäville Pälkäne Kuten tunnettua, käsityöt ja ystävät sopivat mainiosti yhteen. Sydän-Hämeen Lehti 23 tulossa ja menossa Kaamosta kaatamaan Aitoo Aitoon VPK järjestää Honkalan Diskossa illallistanssit 16. Kankaalpailussa yhden kuukauden le tulostettu asumisoikeus taiteilijaresidenstietokonesissä Pekingissä. taideteos on Paul Tiililä on itseoppinut kooltaan 60 kuvataiteilija, joka aloitti taikertaa 90 sentteen tekemisen vasta 60-vuotimetriä. tiaana. Hän tekee nykyisin lähes yksinomaan tietokonetaidet- menevät kaupaksi, mutta tälPälkäneläiselle Paul Tiililälle kansainvälisiltä taidepiireiltä ta, digital artia. laiset työt palkitaan ulkomail- on tärkeämpää saada tunnus- kuin menestyä maisema- tai . Illalliskortteja saa myös Kari Keinolta (0400657700) ja Hannu Järviseltä (0400-408189) sekä osoitteesta info@aitoo.fi. Kädentaitajien ystävänpäivää vietetään Pälkäneellä neljättä kertaa. ja 25.5.2013 Hinta 60 eur/hlö Uusi upea Viking Grace! Miniristeily Turusta hiihtolomalla! 27.-28.2.2013 Hinta alk 35 eur/B4 Tiedustelut ja varaukset 9.2.1943 Onnittelut siskolle! Helmikkala Ky 0400 636 121 / Hanna Pälkäneläinen Paul Tiililä on ?Sodan ja rauvoittanut kansainvälisessä han välitila. Suomessa kukkataulut la, Tiililä näkee. tusta ja positiivista kritiikkiä kukkamaalarina Suomessa. Sisarukset onnittelee! Surun kohdatessa HAUTAUSTOIMISTO Murtoniemi Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, 36200 Kangasala P. Paikalliset käsityöläiset esittäytyvät isolla joukolla. Innostu uuteen Käsillätekijäin ystävänpäivä on paljon enemmän kuin myyntitapahtuma
Työpajassa videota siirretään tietokoneelle ja editoidaan sitä Adobe Pre- 24 Kuka. Maksu käteisellä linja-autossa. ja to 7.2. Isokankaan hiihtoreiteillä ja maastossa järjestetään hiihtosuunnistuskilpailut 9.-10.2. Hiihtoa suositellaan välttämään Isokankaan reiteillä lauantaina klo 12-15 ja sunnuntaina klo 11-14. Järjestöpalsta tekstiviestillä Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) JÄRJESTÖT (väli) teksti. Hinta on 0,25 ?. Ilmoittautumiset 7.2. mennessä Paula Härköselle p. Sekalaisia 0400631898 tai sähköpostilla harkonen.paula@gmail.com. Ikäpiste avoinna ensi ti 12.02.2013 klo 09.00 . (klo 22 saakka) / 8. Lippu + kuljetus 40 e. Missä. (klo 22 jälkeen) Lautakunnat Pälkäneen kunta, Kulttuuritoimi: Hämeenlinnan Verkatehtaan Vanaja-salissa Jukka Kuoppamäen 70-vuotisjuhlakonsertti Kotiinpaluu torstaina 14.3. puhelin (03) 539 9800. Opistopalsta Huveja Kokouksia Valkeakoski-opisto tiedottaa: miere Elements 10 ohjelmalla, lopuksi aineistosta tehdään DVD. 13.00. Jumppa klo 10.00, jonka jälkeen Martat opastavat virkkaamaan isoäidin neliöitä. Auto lähtee klo 17 Kyynäröltä ajaen Aitoon Siwan pysäkin kautta ja on n. Liikuntatoimi. Viestiin mahtuu enintään 160 merkkiä. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä.. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Hallitus kokoontuu klo 18.30. Tervetuloa! Hallitus t Bilee yn! pysty Laitikkalan Eräveikot VUOSIKOKOUS Su 17.2.2013 klo 19.00 seurantalolla. Johtokunta LIPUT: 6. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen Karjalaiset r.y:n sääntömääräinen vuosikokous Kangasalan seudun Osuuspankin Pälkäneen kokoustilassa to 14.2.2013 klo 19.00. 24 Keskiviikko 6.2.2013 tulossa ja menossa Pälkäneen kirjastolla kokoontuu digitointityöpaja ke 6.2. Paikkoja vielä jäljellä. Työpajan hinta on 15 euroa. klo 16.4519.00. klo 19. Konsertin kesto 2h 15 min väliaikoineen. 17.30 Pälkäneen torilla, josta lähtö Hämeenlinnaan. 03 5691 7100. . Mitä. Ilmoittautumiset p. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi
Vatialassa ei jumppia,salivuorot peruttu. Sisustus . Hernesoppaa ja laskiaispullia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Luopioisten seurakuntakeskuksella ti 12.2. klo 11?13. ? Sahalahden Vapaaehtoistyö ry. Näytillä vanhoja moottorisahoja . sammutuspeitteitä, palovaroittimia, arpoja . Lounas . A-oikeudet ILLALLISTANSSIT PE 16.2. mennessä. ? Luomura Ry /Terve Talo. Aiotko rakentaa tai remontoida. 6kg / 40e . Altaaseen sopii vielä.Kysy. koululla. Esiintyy Kusti, Tanja ja Viljo Vuorinen. Pakkasraja -20 astetta. Yhteysh. IK-Asennus A. klo 10-14 Kangasalla Roineella pumppaamon rannassa. Opastus Valkeakoskentieltä. Torstaikerho 7.2. klo 10 OP:n kok.tiloissa, Kuohunharjuntie 26, VTT Reijo Kauppilan alustus aiheesta Ikäihmisen osa. Tarinatupa 13.2. Metrilakumyyjän kojusta launtaimakeiset . Duunituote- työvaatteiden esittely ja myynti . klo 11-13. ? MLL Pälkäne. Linja-auton aikataulu 17.2. Sahalahden Silmujumpan 25-vuotisjuhlia vietetään ti 12.2. Tupailta ti 12.2. klo 18 yhdistysnurkassa Keskitie 5 A, Luopioinen. Vaihdamme kuulumisia ja suunnittelemme tulevaa toimintaa. Iivonen- sammuttimien tarkistus ja myynti . Omat eväät mukaan. Pe 8.2. Ke 13.2. 12kg / 70e Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä KAHVILA-RAVINTOLA ELOTÄHKÄ K ARAOKE PE 8.2. Panu Kaila Rönnviikin viinitilalla luennoimas- sa ja keskustelemassa la 9.2. Helena Villenius p. Pirkanmaan pelastuslaitoksen uusi valistusauto . Koko perheen suosittu laskiaistapahtuma seurakuntatalon pihalla su 10.2. illallispöydän ja tanssilipun. Tanssittajana Meidän Pojat Illallinen alk. Kahvila . Lisät. Jäsenille hiihtoretki Pälkäneveden laduilla ma 11.2. Yleiset pilkkikisat ti 12.2. klo 21?02 . Kokoontuminen Pälkäneen torilla klo 8.30. ? Vehkajärven martat. Konsertti su 10.2. Laskiaismäenlasku ti 12.2. Tarjolla makkaraa ja nokipannukahvia. ? MLL Sahalahti. ei jumppia uudella lukiolla.Salivuorot peruttu yo-kirj. Iivonen: Sammuttimien tarkistus ja myynti! ARSKA-sammutin 2kg / 30e . Perheiden ulkoilutapahtuma ja hiihtokisat Luopioisten urheilukentällä su 17.2. 03-5365400 Pe-La 9-23 Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n asti!. 4. sarjakisa su 10.2. alkaen klo 16 srk-keskuksessa. Huom! päivämäärä. Lähtö torilta 8.30 ja paluu n. Perhekahvila Pirtissä ma 9-12. Laskiaistapahtuma su 10.2. klo 11.30. Kahvittelu alkaa jo klo 11. Hallitus kokoontuu jo klo 10.30. ? Sydän-Hämeen Sukututkijat ry. Tied. sihteeri Teija 0408437137 ? SPR:n Aitoon osasto. Hallitus kokoontuu su 10.2. Laaja levystö! Puh. Juttutuvalla vierailevat Kangasalan SPR -ystävät. ? Pälkäneen Pilkkijät ry. Kahviakin on tarjolla. ? Luopioisten martat. urheilukentällä klo 15-17. Vapaa pääsy. ? Pälkäneen Martat ry. Liukuilkaa Leenan luokse Seitsyentie 384 ti 12.2. Näytillä Vehkajärven digipiirin valokuvia Kuhmalahdesta . klo 15 Toivontie 1, Silmukellari, aiheena ystävyys. VPK:n museotavaroiden kokoelma on kasvanut viime vuodesta! TAPAHTUMASSA MUKANA: . Riitta, p. 050-5944450. KLO 11-14 . viim. klo 10 alkavan jumpan jälkeen klo 11 Silmukellarilla ei päivystystä, eikä keppijumppaa 20.2. ? Kangasalan Naisvoimistelijat. Vanhustyönjohtaja Liisa Ihalainen ja kotihoidon ohj. takia. Su 10.2. 050 325 1604. LOUNASBUFFET joka päivä KUKKA-JA LAHJAklo 11-15 MYYMÄLÄSTÄ Laskiaistarjous KAUNIITA SU 10.2.-TI 12.2. Täytetty laskiais- LYHTYJÄ -50% pulla + kuuma RUNEBERGIN kaakao MAKEISTUKUN 5,00 Tulossa: La 16.2. Karaoke Legenda UUTUUKSIA SAAPUNUT! AVOINNA JOKA PÄIVÄ 9-17 Tervetuloa! Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-to 9-18 . Vietetään mukavaa iltaa ystävänpäivän merkeissä. ? Pälkäneen Hengitysyhdistys. Testaa taitosi ja opi uutta opastetulla rastiradalla! . Viialan teatteriin: Nattari klo 15.00, Löytötex klo 15.10, Herttua klo 15.15, Alatie klo 15.25, linja-autoasema klo 15.30, Kuohenmaa n. klo 15.50. ? Pälkäneen Eläkeläisten kerho kokoontuu paloasemalla to 7.2. Srk-talolla pe 22.2. Uimiset alkavat Harjutuulessa Ma 11.2-13 klo 17. Honkalan discossa Illalliskortti 25 e sis. ilm. Hiihtolomaretki Heurekaan pe 1.3. klo 14 Vehkajärven ent. KUHMALAHDEN PALOASEMALLA LA 9.2. 19. Ruokailu omatoimisesti. Heurekassa on ravintola ja paikka omien eväiden syöntiin. pe 15.2. Kangasalan Osuuspankki Tervetuloa! IK-Asennus A. Ratasaaressa myös makkaranpaistomahdollisuus. klo 19, tanssit klo 21. HUOM! Vain ennakkoliput: Aitoon Kauppayhtiö, Aitoon Siwa, Luopioisten OP, K-Market Järvikansa, Kahvila-ravintola EloTähkä tai puhelimitse Kari Keino 0400-657700, Hannu Järvinen 0400-408189, sähköpostilla info@aitoo.fi. Järjestöt ? Haltian kylätoimikunta. Laskiaisen perinteinen pulkkamäki su 10.2. 040-7268044 Av: ma-to klo 9-20, pe-la 9-22, su 12-20 . klo 12 alkaen, yhteisvastuukeräyksen hyväksi. ? Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistys. Pienpetokilpailun saalisilmoitukset johtokunnan jäsenille tai Urheilu ja kalastukseen 11.2. Naisosaston buffetista maukkaat munkkikahvit- ja mehut . p. Marjatta Tiitola 040 8221057. ? Kangasalan Eläkkeensaajat / Kalakerho. klo 18.30 Tervamäen pulkkamäessä. Mehutarjoilu, nuotio ja omat makkarat mukaan. Pysäköinti Kesänmaun parkkipaikalla. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Myynnissä mm. Sun Lahti-harj. Kirkkoharjun koululla: klo 13.30-15 Metsätytöt,klo 15-16.15 Pohjolan nuoret, klo 16.20-17.30 Louhettaret. Sit. klo 14 alustukset vanhusten palvelujen nykytilanteesta. Miia Salomäki kertovat otsikolla: "Ikääntyminen on parasta aikaa Pälkäneellä". Kahvitarjoilu. ? Luopioisten MLL, Leijonat ja seurakunta. Uimisen yhteydessä kokoontuminen kah- vituksen kera. Ilm. klo 14 Haltian torpalla. WeMec- hitsaustarvikkeiden myynti ja esittely . Kutsusta poiketen kevätkokoontuminen 10.2. klo 18.30. klo 13-15.30. A-oikeudet ...ja ainoa! Keskitie 14, LUOPIOINEN p. (ei pakollinen) Facebookissa tai: keskus@luomura.com. Lisätietoja: www.luomura. com. ? Laitikkalan Maa- ja kotitalousseura. Pe 8.2. Lähtö Pappilanrannasta klo13. Reittien pituudet noin 6 km tai 13 km. 045 677 0765 tai sari.klemetti(a)gmail.com. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. Kuhmalahden SPR- yhdistyksen toiminnan esittely ja arpajaiset . klo 17 Aitoon Pysäkillä. ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit
Varsin suo- positiivista palautetta on tul- Reija Siitosen mukaan moni Pirtillä kävijä toivoi uutta uunia. lut myös siitä, että muualta muuttaneet äidit pääsevät tutustumaan paikkakuntalaisiin tällaisten ryhmien avulla, Siitonen sanoo. Vauvaa odottaville perheille Pirtillä järjestetään vuoden aikana kaksi Haikarailtaa, joissa esitellään muun muassa kunnan perhetyötä, seurakunnan toimintaa ja nimilakia. Kolmen tunnin lapsiparkki tarjoaa vanhemmalle hengähdystauon, jonka aikana voi hoitaa käytännön asioita tai ihan vain rentoutua. Päiväaikaan Pirtti on pääsääntöisesti varattu kunnan toimihenkilöiden järjestämään toimintaan, mutta ilta-aikaan Pirttiä voi varata järjestöt ja muutkin tahot, Siitonen muistuttaa. shl Krista Kaitasuo. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Myynnissä on sammutusvälineitä. Päivä on innostanut myös uusia jäseniä mukaan palokuntaan. puhelin (03) 539 9800. 25 112-päivä Kuhmalahdella: Ville Vierikka pelasti vanhan nokkapumpun uusiokäyttöön Palokunta esittelee ruiskukärryä Kuhmalahtelainen Ville Vierikka pelasti talteen vanhan nokkapumpun, kun palokunnan entistä sammutusautoa oltiin myymässä. Pääasiassa huomiot ovat olleet yhtenäisiä. Näiden havaintojen pohjalta tammikuinen remontti sitten tehtiin, kertoo kunnan perhetyöntekijä Reija Siitonen. Pääasiassa Pirtin ryhmien toimintaa häiritsi tilojen ahtaus. Toisinaan se oikein pursuili lapsia, Siitonen sanoo. Ikäpisteen tiistainen tuolijumppakin kuntoillaan nyt huomattavasti entistä tilavammin ja leppeämmin, kun kaikki jumppaajat mahtuvat tuolei- Toimintaa laidasta laitaan neen samaan rinkiin. Siitonen itse ohjaa perhekes kuksella Mammakahvilaa ja Muonapuoli ensisynnyttäjille suunnattua kuntoon WilhelMiina-ryhmää. Keittiön toimivuutta puolesWilhelMiina-r yhmässä taan on parannettu muun mu- keskustellaan muun muassa assa lisäsaarekkeella, joka tuo äitiydestä, sen herättämistä kaappeineen ja pöytineen li- tunteista ja elämänmuutoksissätilaa kokkailulle. Mutta toivotaan, ettei sitä koskaan tarvita tositoimissa, Vierikka sanoo. Vierikan rakentamaa ruiskukärryä esitellään lauantaina, kun Kuhmalahden VPK viettää perinteistä 112-päivää. Nykyisin harjoitusajat pitää sovittaa muihin harrastuksiin, koska tarjontaa alkaa olla niin paljon. Mukulaarin kaksi ohjaajaa pystyy vastaamaan maksimissaan kahdeksasta lapsesta. Viime vuonna taisi olla kaksi aamua, kun Mukulaarissa oli hoidossa alle maksimimäärä tenavia. Avoimen päivähoidon ja perhetyön yhteistyössä järjestämää tukipalvelua saavat käyttää kaikki kuntalaiset. . Missä. Kärryssä on myös asianmukaiset valot ja vilkut. . Lisäksi esillä on Vehkajärven digipiirin Kuhmalahti-kuvia ja vanhoja moottorisahoja. Punaisella autolla riittää vetovoimaa 112-päivää vietetään Kuhmalahdella lauantaina 9.2. kello 11?14. Olen ilokseni huomannut, toruokaan, ja pakastimeen saa että ryhmäläiset ovat alkaneet pullat ja muut leivonnaiset, jos tavata toisiaan ryhmän ulkojoltakin ryhmältä sattuu jää- puolella. Käyttöä varten kärry on rakennettu. Pirtin kahden vuoden olemassaolon aikana on sadellut yhtä ja toista ajatusta siitä, miten Pirttiä voisi kunnostaa toimivammaksi. Saarekkeen ta sekä loruillaan, äiti?vauvalisäksi uusi uuni ja jääkaappi- jumpataan ja musisoidaan. pakastin parantavat keittiön Ryhmässä käy myös vierailijoitoimivuutta. ta puhumassa erilaisista äitiy. Kunnon uunia toivottiin teen ja lastenhoitoon liittyvistä pitkään. Nyt Pirtin käyttäjien asioista. ei enää tarvitse turvautua nou. Hälytysosastossa on parikymmentä jäsentä, joista puolet osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja hälytyksiin. Mutta se on vain myönteinen ongelma, että nuorilla riittää tekemistä, Ville Vierikka sanoo. shl Tommi Liljedahl 112-päivää vietetään Kuhmalahdella lauantaina 9.2.. Remontoitu Pirtti avartui Pälkäne sittuja ovat MLL:n järjestämä maanantainen perhekahvila ja tiistainen ikäpiste. Kolmen lapsen äitinä tiedän, että seinät saattavat toisinaan kaatua päälle, vaikkei mitään suurempia ongelmia perheellä olisikaan, Siitonen toteaa. . Keskiviikko 6.2.2013 . Nälkä kasvoi syödessä. Pumpun ympärille kertyi kilkkeitä niin, että painoa on nyt tuhat kiloa, eikä viisimetrinen kärry liiku enää millä tahansa autolla, Vierikka nauraa. Ruiskukärry alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Kaksi kertaa koekäytetty kärry on täysin itsenäinen yksikkö. Yhtäjaksoisesti jo 14 vuoden ajan järjestetystä tapahtumasta on tullut koko kulmakunnan yhteinen talvitempaus, joka vetää monenikäisiä kävijöitä. 112-päivän ohjelma on pitkälti perinteinen, sillä punaisilla autoilla riittää aina vetovoimaa. Tällä hetkellä Kuhmalahden VPK on hyvissä kantimissa. Mitä. Ikäpistehuone ja lasten leikkihuone sijaitsivat seinän takana oleskelutilasta eristettyinä. Remontissa seinät kaadettiin, ja huoneista tehtiin osa laajempaa tilaa. . Paljon löytyykin paljon. Ja tila oli muutenkin todella pieni. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa Kuka. Varsinkin erillinen lasten leikkihuone oli hankala, kun lapsia ei pystynyt pitämään silmällä. Kuhmalahden pelastajat lähtevät vuosittain noin 30?40 hälytykseen. Myös palokunnan tulevaisuus on turvattu, sillä harjoituksissa käy vajaat kymmenen 7?16-vuotiasta nuorta. . Myös perjantaiaamun lapsiparkki Mukulaari on lähes aina täynnä. . Tietsik- karyhmässä kehitysvammaiset nuoret tutustuvat tietokoneen käyttöön, pitävät levyraateja ja askartelevat. Omat ryhmänsä on myös muun muassa omaishoitajille ja mielenterveyskuntoutujille. . Tapahtumapäivän yhteydessä järjestetään kilpailu, jossa kärrylle haetaan osuvaa nimeä. . Vähän on vitsailtu, että mihinkähän päin tallia pitää jatkaa, kun se alkaa taas olla täynnä pumppua, venettä ja mönkijää, Vierikka sanoo. Ruiskukärr yn lisäksi lauantaina nähdään perinteisempääkin palokunta- Pirtin remontissa kaatui muun muassa pari seinää. Perhetyöntekijä Reija Siitonen kertoi, että Pirtin kävijämäärä nousi tuhannella kävijällä vuodesta 2011 vuoteen 2012. kalustoa: muun muassa sammutus-, säiliö- ja miehistöauto. Paloauton nokalla pumppua käytti auton moottori. Palokuntalaiset esittelevät päivän aikana toimintaansa ja haastavat myös kävijät testaamaan alkusammutus- ja ensiaputaitojaan rastiradalla. Nyt voimanlähteenä on puimurin vanha moottori. Moottori hyrähtää käyntiin omalla akulla ja diesel kulkee omassa polttoainesäiliössä. Miehen tarkoituksena oli tehdä siitä siirrettävä pumppu, jonka vetäisi vaikka mönkijällä palopaikalle. . Lapsen saa tuoda tänne ilman mitään erityishuolia. Yksikin aamupäivä mään ylimääräistä purtavaa. porukka äitejä vaunuineen tuli Erilaisia ryhmiä Pirtiltä minua kylällä vastaan. Seuraava Haikarailta järjestetään 20. helmikuuta. Toimintaa Pirtiltä löytyy paljon muillekin kuin äideille, lapsille ja ikäihmisille
Voisin kiteyttää asian niin, että ennen käytimme ?2D-hoitoa. Ismo Niemi vastaanottaa asiakkaita Luopioisissa ja Auli Niemi sekä Jukka Heinilä Pälkäneellä. teippaus. Aika usein joitain tuloksia syntyy noin viiden käyntikerran jälkeen. Terveyskeskuksen kautta tulee kuitenkin suurin osa meitä työllistävistä asiakkaista, hän toteaa. Koripallossa tiiviisti mukana Niemet asuvat edelleen Kangasalla. Yhteistyö on sujunut hyvin molempiin suuntiin. Päätökseen vaikutti varmasti osaltaan se, että pelasin aktiivisesti koripalloa Tampereen Pyrinnössä, ja meillä oli kovat tavoitteet. Urapäätös on vuosien varrella kuitenkin osoittautunut oikeaksi. Ismo Niemi kuitenkin näkee, että fysioterapian kanssa on toisin. . Päähommani on kuitenkin varmistaa, että kentälle saadaan mahdollisimman monta pelikykyistä miestä, Ismo Niemi tuumaa. Työ ja koripallo vievät valtaosan Ismo Niemen ajasta, mutta aikaa jää kuitenkin myös pilkkimiseen ja tenniksen pelaamiseen. Pakkasmittari näytti parin kolmen viikon ajan joka päivä 20?25 asteen lukemia. Tämä paikka onkin ollut ihanteellinen, sillä tässä on hyvin vähän rappusia ja asiakkaiden on helppo kulkea sisään ja ulos, Auli Niemi toteaa. Vuonna 1984 Pälkäneen Fysikaaliselle Hoitolaitokselle avattiin toimipiste myös Luopioisiin. Teippi ikään kuin nostaa ihoa ja sen alaisia kudoksia, jolloin kipukohdan aineenvaihdunnalle ja hermotukselle annetaan tilaa työskennellä oikein, Ismo Niemi selventää. Selkein ero perinteiseen teippaukseen on se, että siinä missä perinteinen teippi stabiloi ja lisää kudokseen kohdistuvaa painetta, kinesioteippi aktivoi ja vähentää ihoon ja sen alaisiin kudoksiin kohdistuvaa painetta. . Nykyiset fysioterapiassa annettavat laitehoidot ovat lähinnä ultraääni- ja sähköhoitoja erilaisiin kiputiloihin. Ja sisältäähän fysioterapia paljon tavallaan Kinesioteippi myös liikunnanopettajan työtä, tekee tuloaan Ismo Niemi miettii. Kuntoutuksen uusimpia suunFysioterapeutin täytyy hytauksia Suomessa on kinesio- väksyä se tosiasia, että kaikkia ei voi auttaa. eli venytystä ja painamista. Nyt käytössä on ?3D-hoito?, kun mukana on kinesioteipin ansiosta myös noste, Ismo Niemi sanoo. Tuloksia viiden kerran jälkeen Ismo Niemi kiinnostui fysioterapiasta jo lukioaikanaan. Hän oli haaveillut myös liikunnanopettajan ammatista. Hän saikin opiskelupaikat sekä Jyväskylän liikuntatieteellisestä tiedekunnasta että lääkintävoimistelulinjalta Tampereen sairaanhoitajaoppilaitoksesta. Nuori mies valitsi opiskelun Tampereella. Jos näin ei käy, täytyy miettiä huolellisesti, missä vika. Ismo Niemi valmensi pitkään eri-ikäisiä koripallojunioreita ja kehitysjoukkueita. Jos näin ei käy, täytyy miettiä huolellisesti, missä vika, Ismo Niemi sanoo. Ismo Niemi on ollut tyytyväinen yrittämiseen juuri Pälkäneellä. 1990-luvun puolivälissä se siirtyi nykyiselle paikalleen VPK:n taloon. . Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa Fysioterapia: Pälkäneen Fysikaalinen Hoitolaitos juhli kolmekymppisiään Vähemmän laitteita, enemmän käsityötä Pälkäne Helmikuun alussa vuonna 1983 oli kovat pakkaset. Niemet siirtyivät yrittäjiksi, kun fysikaalinen hoitolaitos tuli myyntiin Kanervan muuttaessa pois paikkakunnalta. Syrjänharjulta yritys muutti vanhaan Säästöpankin taloon Onkkaalaan. Aika usein joitain tuloksia syntyy noin viiden käyntikerran jälkeen. Tuolloin kouluista myös vähennettiin liikuntatunteja, mikä ei oikein ollut mieleeni. 26 Keskiviikko 6.2.2013 . Suomessa kinesioteippausta on tehty aktiivisesti muutaman vuoden ajan. Kinesioteippi on joustavaa, elastista ja hengittävää teippiä. Se on yhtä paksu ja elastinen kuin ihon pintakerros eli se jäljittelee ihmisen omaa ihoa. Teippi teipataan eri tavoin ja tekniikoin eri vaivoihin. Tarkoituksena on aktivoida passiivisia kudoksia ja tukea kudoksen paranemisprosessia. . Niemet olivat juuri ostaneet Pälkäneen Fysikaalisen Hoitolaitoksen sen edelliseltä omistajalta ja kulkivat autollaan Kangasalta Pälkäneelle päivittäin. . Ammattitaitoa on myös se, että näkee nopeasti, jos joku asiakas kuuluu ennemminkin neurologin, ortopedin tai muun lääkärin vastaanotolle kuin fysioterapeutin pakeille. . Heillä on kolme lasta, jotka asuvat jo omillaan. Tykkään työskennellä ihmisten kanssa, ja on hienoa, kun näkee työnsä tulokset asiakkaan kuntoutuessa. Teippaamisen edut keksittiin Japanissa jo vuonna 1973, mutta maailmalla kinesioteippaaminen on yleistynyt vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös lapsista nuorin on opiskellut fysioterapeutiksi. Ismo Niemi pelasi viimeiset koripallopelinsä vuonna 1987. Nykyään näitä laitteita ei juuri käytetä, vaan työ on enimmäkseen käsityötä sekä asiakkaan ohjausta, neuvomista ja aktivointia, Ismo Niemi sanoo. Pälkäneen Fysikaalinen Hoitolaitos palveli asiakkaita aluksi Syrjänharjulla entisen terveysaseman tiloissa. Laitehoidot ovat vähentyneet selvästi. Hän . Ismo ja Auli Niemen Toyota Corolla oli tuolloin lujilla. Yrityksen perusti 1980-luvun alussa Marjatta Kanerva. Nykyisin mies Pälkäneen Fysikaalinen Hoitolaitos palvelee asiakkaita sekä Pälkäneen toimii Pyrinnön miesten ko- ottavat vastaan Auli Niemi ja Jukka Heinilä. ripallojoukkueen valmentajakaksikon apurina. . Se oli kylmää kyytiä, mutta auto jaksoi pelittää hyvin. Saimmepa ainakin ikimuistoisen startin toiminnallemme, Niemen fysioterapeuttipariskunta nauraa nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Kolmenkymmenen vuoden aikana moni muu ala on teknistynyt ja tullut laitteista ja koneista entistä riippuvaisemmaksi. Sen jälkeen hän on ollut tiiviisti mukana Pyrinnön koripallotoiminnan taustoissa ja valmennuksessa. Täytyy ymmärtää ?luovuttaa?, jos kuntoutus ei tuo tuloksia jonkun asiakkaan kohdalla. Hän antaa tunnustusta sekä Pälkäneen että Luopioisten terveyskeskusten lääkärien kuntoutusmyönteisestä asenteesta. . Urani alkuaikoina lääkärit vielä määräsivät esimerkiksi kaularangan ja selkärangan venytyshoitoja, jotka tehtiin yksinomaan laitteilla. Oman aikansa ottaa myös Nokialla sijaitsevan kesämökin ylläpito. SHL Kristiina Helminen - Fysioterapia on pitkälti käsityötä, Ismo Niemi sanoo. Kinesioteipin materiaali jäjittelee ihmisen omaa ihoa.. Lääkintävoimistelijan ammattinimike muuttui parikymmentä vuotta sitten fysioterapeutiksi.
Valmis- teluja on tehty paljon, ja siksi katse on joka aamu taivaalla. Runsaasti paikallisia nuoria on osallistunut tapahtuman suunnitteluun ja muun muassa hyppyrireilin tekoon. Tällä kertaa ei tuntunut juuri missään. Ottelu alkoi tasaisena palloja ja heitti ja molemmat joukkueet puo- tärkeitä pisteitä Salon Vilpasta lustivat tarkasti. No, jos sää ei salli, niin meille ainakin jää runsaasti munkkeja ja snack-pusseja, jotka pari yritystä on lahjoit- tanut jaettavaksi ensimmäisille sadoille tulijoille, naurahtavat päävastuun tapahtumasta kantaneet vapaa-aikaohjaajat Katri Eerola ja Heli Eskelinen. Lisätietoa tapahtumasta löytyy internetistä osoitteesta www.kangasala.fi/vapaa-aikapalvelut. Pälkäneen mikrotytöt: Ensimmäisestä sarjaturnauksesta kaksi voittoa Peli kulki avausotteluissa Koripallo n keskustassa että Luopioisissa. Myös Luja-Lukko . Vilpas 22?14 Sara Tuhola (8), Kati Ahola (6), Ida Östring (4), Emmi Rautanen (4), Ronja Kallioinen (4), Emma Kihlström (2) ja Katri Sihto (2) pääsivät pisteiden makuun heti ensimmäisessä sarjapelissä. Toisessa pelissä vastaan tuli kotijoukkue Salon Vilpas, joka pelasi syyskaudella alueen ykkösdivisioonaa, siellä kuitenkaan menestymättä. Joukkue oli saanut ykkösdivisioonapeleistä pelirutiinia, joten tiedossa oli avausottelua selvästi kovempi vastus. Salon joukkue oli vakoillut tarkasti Pälkäneen peliä ja osasi asettaa ratkaisupelaaja Aino Valkeapää napsi levy Hanna Hirvosen erikoisvartiointiin. Pidämme kädet ristissä, jotta talvi pitäisi otteessaan vielä tapahtuma-aikaan. Vesa Tuholan suojatit löivät Uudenkaupungin Korihait ylivoimaisen esityksen jälkeen ja kukistivat myös kotijoukkue Vilppaan tiukemmassa ottelussa. Päivän ensimmäisessä pelissä vastassa oli Korihait. Pitkä pelimatka oli oudokseltaan kangistanut tytöt ja alku oli tahmea. Maksuttomassa tapahtumassa voi esimerkiksi ajella reellä, pelata hankipalloa tai vaikkapa kokeilla lumiken- kiä musiikin tahdissa. SnowFunin järjestää Kangasalan kunnan vapaa-aikapalvelut yhdessä paikallisten nuorten, järjestöjen ja yritysten kanssa. . No. Hänen mukaansa teippaus vaikuttaa siten, että se antaa tulehtuneelle kohdalla lisää tilaa toimia: nostaessaan lihaksia ympäröiviä kudoksia korkeammalle pääsee veri virtaamaan tulehtuneessa kohdassa helpommin ja tulehdusoireet helpottavat. Perinteisellä tyylillä hiihtäessä alkaa viimeistään kymmenen kilometrin kohdalla akilles huutaa siihen malliin, ettei Aitoon mainiota kuntorataa voi määräänsä enempää kiertää. Tällä kertaa se ei mennyt ihan niin. Uudella lumella nanogripsukset eivät luistaneet käytännössä lainkaan, niinpä jouduin koko ajan etenemään vuorotyönnöllä. Ihan noin vain. Mitä hittoa (sanoi Pecos Bill)? Puolen tunnin päästä kipua ei tuntunut ollenkaan. Hyökkäyspelin suurin maininta menee Ida Östringille, joka pelasi koko ottelun menestyksekkäästi pelinrakentajana. Luja-Lukosta korinteossa onnistuivat Hanna Hirvonen (8), Sara Tuhola (6), Aino Valkeapää (4), Ronja Kallioinen (2) ja Ida Östring (2). Loistostartin sarjaan saaneet pälkäneläiset jatkavat sarjapisteiden saalistusta lauantaina 9.2. Peli alkoi kuitenkin pian aueta ja samalla kävi selväksi, ettei Korihailla ole mitään mahdollisuutta haastaa pälkäneläistyttöjä. Tämä tuntuu yleensä myös akillesjänteessä, sillä jokaisella potkulla joutuu sekin rasitukselle. Korinteko oli vastaan. todella vaikeaa ja sen eteen Minityttöpeleissäkin kyntensä näyttänyt Hanna Hirvonen oli liian vaikea pideltävä Uudenkaupungin ja Salon mikrotytöille.. Yleensä joka askeleella tuntuva kipu alkoi hälvetä. 56?3 päättyneen Mikrotyttöjen 2. Myös Sara Tuholan pari hienoa heittoa sujahti korisukan läpi varmistaen tiukan, mutta ansaitun 22?14 voiton Luja-Lukon tytöille. Valmentaja oli erittäin tyytyväinen koko joukkueen puolustuspelaamiseen. Kun lähdin akilles ja pohje teipattuna tallustelemaan takaisin työpaikalleni, tunsin jotain outoa. Akilleksessa tuntui pientä jomotusta, mutta se ei ollut mitään normaalikivun rinnalla. Olen myyty. Ismo Niemi kertoi Pälkäneen Fysikaalisen Hoitolaitoksen juhlakahvien yhteydessä, että teippauksia käytetään hyvinkin moninaisiin vaivoihin. Tässä vaiheessa avauduin Niemelle akillesvaivoistani. Ismohan ehdotti välittömästi kinesioteippausta kroonista akillestulehdustani helpottamaan. Ismo sai uuden vakioasiakkaan. Keskiviikko 6.2.2013 . Ja leikkausukaasin. Heti kotiin tullessani lähdin hiihtämään. Loput kolme jaksoa Pälkäne piti oman pään puhtaana, joten vastustaja ei enempää pisteitä tehtaillut. Luja-Lukko sen sijaan pääsi hyvillä pallonriistoilla nopeisiin läpiajoihin, joista nostettiin koreja Hanna Hirvosen johdolla. Valmentajalla oli helppo työ peluuttaa tyttöjä tasaisesti ja kaikki saivat mukavasti peliaikaa, mikä on tärkeää jatkoa ajatellen. Normaalisti teippaus pysyy paikallaan vajaan viikon verran, ja hyvä puoli siinä on, että se vaikuttaa kipukohtaan koko ajan. Korihait 56?3 Hirvonen (26 pistettä). divisioona pelin tehopelaaja oli Hanna Luja-Lukko . Sain käsityksen, että se oli oiva keino virheellisten liikeratojen muokkaamiseen oikeiksi ja lihasten liiallisen venymisen rajoittamiseksi. Siis häh, voiko tämä olla näin helppoa ja loogista? Tätähän täytyi kokeilla! Siispä Ismon pöydälle ja jalat teippaukseen. Ihme tapahtui. Ismo Niemen lisäksi asiakkaita Blogista Ihmeitä tapahtuu, ainakin kinesioteippauksella Viime vuonna luin Juoksijalehdestä artikkelin kinesioteippauksesta, ja kiinnostustahan se herätti jo silloin. Sydän-Hämeen Lehti 27 urheilu SnowFun-tapahtuma Kangasalla talvitapahtuma Pikkolan kentällä Kangasalla vietetään SnowFun-tapahtumaa lauantaina 16. Ensimmäinen jakso kirjattiin LujaLukolle 14?3. Käsitykseni oli puutteellinen. Eli kun teippi on paikoillaan, ei akillesjänne enää haittaa. Mahtavaa! Aitoon Nylkky joutui tekemään töitä oikein hartiavoimin. Pelin edetessä Pälkäneen tytöt saivat toimitettua palloa melko hyvin Hannalle korin alle, mutta viimeistely oli kovassa puristuksessa vaikeaa. Vasta syksyllä pelaamisen aloittanut Aino Valkeapää haki muutaman hyvän hyökkäyspään levypallon ja heitti kaksi tärkeää koria pelin loppupuolella. helmikuuta kello 13?17. Ja tähän olin sentään saanut kolme kertaa kortisonipiikkiä. kotiturnauksessa. Aamulla kello 10 kohdataan Pirkkalan Viri ja kello 15 BC Nokia. Minityttöjen menestys ja hyvät harjoituspelit innostivat myös Luja-Lukon mikrotytöt mukaan sarjapeleihin. Kakkosdivisioonataival alkoi voitokkaasti Salossa. Sain hiihtää ilman kipua! Yleensä kotiin tullessani laitan kipukohtaan kylmäpakkauksen turvotusta laskemaan, mutta nyt niin ei täytynytkään tehdä
Heti avausjak- tui kotijoukkue Turun NMKY. Luja-Lukko . Pystymme Iiro Asikainen Avausvastustaja Ura oli Luja- nen ruotii. kyllä parempaan, valmentaja Luja-Lukon minipojat: Puolustus petti, hyökkäyspeli kulki ajoittain Palautus maan pinnalle vakuuttaa. Hänen mielestään Pälkäne oli molemmissa otteluissa taitavampi joukkue. . Hyökkäyspäässä onnistuttiin paikka paikoin. Juutinen pitää päivän ilonaiheena mikropoikavahvistusten Justus Lehtolan ja Eemeli Niemen ennakkoluulotonta peliä. Minipojat 2. Kotijoukkueen pelaamista varjosti kuitenkin se, että virhetili alkoi uhkaavasti täyttyä. Päätösjaksolle lähdettiin Korihaiden kahden pisteen johdossa. Lopussa kotijoukkue kaunisteli hieman lukuja ja tappio kirjattiin 63?49. Kirvelevästä tappiosta huolimatta Kimmo Ketola näkee pelissä paljon hyvää. . Puolustus oli tässäkin pesitten isäntäjoukkue Turun huolimattomuus näkyi tulos- lissä heikkoa avausturnaukNMKY kaatoi Luja-Lukon. taululta lopussa, Otto Juuti- seen verrattuna. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Forssa vei kolmannen jakson 33?8. Kolmannella jaksolla FoKoPo ratkaisi ottelun tukkimalla Yhteiskoulun pienen kentän paikkapuolustuksella. Forssan Koripojat ja Uudenkaupungin Korihait olivat kuitenkin vahvempia, ja pälkäneläiset jatkavat edelleen nollakerhossa. Avausottelussa kohdattu FoKoPo vei syksyn ottelussa Luja-Lukkoa miten halusi. Oma pelimme sekä hyökkäys- että puolustuspäässä alkaa näyttää siltä mitä on harjoiteltu. Kaaduimme heikkoon puolustuspelaamiseen. Neljäs jakso oli tasaista vääntöä, kun vieraat palasivat miespuolustukseen. Ensin Kaarinan Ura sa pelissä olisi pitänyt. Sydän-Hämeen Lehti 28 C-poikien ykkösdivisioona: Koviin peleihin tarvitaan vielä tasaisuutta Uusikaupunki ja Salo liian kovia Koripallo Pälkäneen Luja-Lukon C-poikien ykkösdivisioonajoukkue jahtasi kauden avausvoittoa viikonloppuna Yhteiskoulun kotiturnauksessa. 28 Keskiviikko 6.2.2013 urheilu Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Hyök- koivat tippua kyydistä. kukisti pälkäneläiset selvästi, käyspäästä puuttui liikettä ja . Pojat eivät olleet valmiita us palautti joukkueen maan puolustamaan niin kuin kovas- vauhtia, pälkäneläispojat alpinnalla. Forssa vei ottelun selvästi 39?83. Toiseen peliin vastaan tuli Korihait, jonka kanssa LujaLukko kävi tiukan taistelun joulun alla. Nyt pälkäneläiset pitivät vastustajan tiukemmilla, eikä Forssa päässyt juurikaan vaihtamaan kakkosmiehistöä kentälle. Puoliajalla kotijoukkue oli tappiolla 17?33. divisioona Luja-Lukko . Roope Taipaleelle ja Heikki Kivistölle ei merkitty pisteitä. Toisessa pelissä vastaan asetKoripallo Lukon tapaan voittanut ensimC-poikien ykkösdivisioona mäiset pelinsä. Nyt kotijoukkue otti lentävän lähdön ja karkasi hetkessä 17?5 johtoon. koista pallo pomppi ohi. alussa onnistua. Turussa pelattu toinen turnaKun kotijoukkue sai peliin . Vieraat upottivat jakson alkuhetkillä kuusi pistettä, ja Luja-Lukko ajoi eroa kiinni riskillä. Puolustuksen riskit kostautuivat, ja Korihait karkasi helppojen korien turvin 20 pisteen päähän. Seuraavaksi otteisiin on saatava tasaisuutta, jotta Pälkäneen minipoikien voittokulku ei jatkunut Turun turnauksessa. huonoina hetkinä erot eivät repeäisi liian suuriksi. Luja-Lukon pistemiehiä olivat Erkki Ojala 12/20, Iiro Asikainen 15/9, Eetu Murtomäki 6/14, Jesse Malinen 2/4, Ilmari Siiro 3/2 ja Eetu Rautanen 1/-. Aikalisän jälkeen Korihait ryhdistäytyi ja sai kurottua eron kiinni. Toinen jakso oli tasainen ja koreja tehtiin vuorotahtiin. Puoliajalla ottelu oli tasan. Myös kolmas jakso jatkui tasaisena. Korihait 63?49 lentävän lähdön koripallon sar- juoksivat Pälkäneen ohi miten aloittanut juuri lajin parissa, japeleihin, kun kevätkaudeksi halusivat. osa on pelannut jo pari vuotta. kakkosdivisioonaan lähetenyt Luja-Lukon heitot eivät Peli alkoi sekalaisissa merkeisjoukkue voitti avausottelun- uponneet ja helpoistakin pai- sä, eikä kumpikaan meinannut sa tammikuun puolivälissä. FoKoPo 39?83 Luja-Lukon minipojat saivat son alkajaisiksi kaarinalaiset Osa turkulaispelaajista on Luja-Lukko . Ura 25?75 Luja-Lukko . puhelimeen (03) 539 9800 . TuNMKY 20?65 Pikaluistelu Pälkäneen Luja-Lukon luistelun viikkokisat 13.1.2013. (P) nimen perässä tarkoittaa pikaluistimilla luisteltua tulosta. T5 50 m / 50 m Alisa Lehtelä 19.3 / 15.4, Joanna Tukiainen 15.1 / 15.1, Enni Niemi 18.6 /21.0. T7 300 m / 500 m 1) Karoliina Pukszta 1.10,2 /2.04,0, 2) Silja Tukiainen 1.10,8 / 2.11,8, 3) Caro Nousiainen 1.18,7 / 2.16,6, 4) Peppi Paulin 1.24,7 / 2.29,0, 5) Heta Tainio 2.20,3 / 3.45,8. P7 300 m / 500 m 1) Valtteri Piekkari 1.19,9 / 2.14,2. T 9 300 m / 500 m 1) Siina Kanerva (P) 1.03,9 / 1.32,0, 2) Julia Piekkari 1.07,0 / 2.01,3. P 9 300 m / 500 m 1) Mikko Motin 1.00,0 / 1.50,5, 2) Severi Huhtala 1.08,2 / 1.53,2, 3) Olli Piekkari 1.17,7 / 2.01,3. T 11 300 m / 500 m 1) Saara Makkonen (P) 58.0 / 1.43,6. P 11 300 m / 500 m 1) Henri Tikka 47.0 / 1.20,9, 2) Eetu Wahlberg 1.00,4 / 1.45,9, 3) Oskari Makkonen 1.00,8 / 1.52,0. T 13 300 m / 500 m 1) Amanda Saari (P) 35.2 / 1.03,9, 2) Senna Kanerva (P) 45.5 / 1.20,9, 3) Natalia Szumska (P) 58.0 / 1.22,3, 4) Milla Motin 52.7 / 1.36,5, 5) Iina Hurskainen 1.05,8. P 13 300 m 1) Eetu Salo 45,0, 2) Miika Huotari 45,2, 3) Joonas Tarvainen 50,5., P 13 500 m 1) Miika Huotari 1.25,2, 2) Eetu Salo 1.33,0.. Pälkäneen Luja-lukon luistelun viikkokisat 20.1.2013. T 5 50 m / 50 m Alisa Lehtelä 18.33 /17.0, Enni Niemi 22.45 / 20.1, Joanna Tukiainen 26.70 / 20.4. T 7 300 m / 500 m 1) Iida Koppana 1.07,6 / 1.57,5, 2) Silja Tukiainen 1.10,7 / 2.06.5, 3) Karolina Pukszta 1.13,1 / 2.11,4, 4) Caro Nousiainen 1.18,2 / 2.26,2. P 7 300 m /500 m 1) Elmeri Salo 1.04,7 / 1.49,3. T 9 300 m / 500 m 1) Siina Kanerva (P) 52.8 / 1.29,4, 2) Aino Valkeapää 1.04,8 / 2.03,6, 3) Eveliina Salo 1.17,9 / 2.20,9, 4) Kati Ahoua 1.29,2 / 2.35,6. T 11 300 m /500 m 1) Saara Makkonen (P) 1.00,9 / 1.53,1, 2) Iina Hurskainen 1.07,7 / -. P 11 300 m / 500 m 1) Henri Tikka 47.5 / 1.19,0, 2) Mikko Laine 51.0 / 1.31,6, 3) Eetu Wahlberg 53.0 / 1.45,0, 4) Oskari Makkonen 1.02,5 / 1.51,4, 5) Ilari Hurskainen 1.04,1 / 1.55,4. T 13v 300 m / 500 m 1) Amanda Saari (P) 36.1 / -, 2) Senna Kanerva (P) 48.0 / 1.14,2, 3) Natalia Szumska (P) 48.6 / 1.20,2. P 13 300 m /500 m 1) Miika Huotari 48.4 / 1.34,0, 2) Eetu Salo 50.6 / 1.38,2.. P 17 300 m / 500 m 1) Akseli Kiviniemi 44.8 / 1.28,2, 2) Patrik Kiviniemi 47.6 / 1.35,3. Pälkäneen Luja-Lukon luistelun viikkokisat 27.1.2013. T 5 50 m / 50 m Alisa Lehtelä 14.6 / 14.0, Joanna Tukiainen 14.0 / 13.0, Sofia Salminen 52.0 / 34.5, Sonja Tuhola 21.01 / 20.1, Taimi Raivio 39.00 / 28.8. T 7 300 m /500 m 1) Silja Tukiainen 1.02,0 / 3) Silja Tukiainen 2.15, 4, 2) Karolina Pukszta 1.13,0 / 2) Karolina Pukszta 2.14,0, 3) Seela Kanerva 1.19,7 / 1) Seela Kanerva 2.13,8, 4) Katariina Siukola 1.48,4 / -, 5) Enni Niemi 1.51,7 / -. P 7 300 m /500 m 1) Valtteri Piekkari 1.25,3 / 2.16,9. T 9 300 m/ 500 m 1) Siina Kanerva (P) 52.0 / 1.28,2, 2) Julia Piekkari 1.03,6 / 1.58,3, 3) Sara Tuhola 1.09,6 / -. P 9 300 m / 500 m 1) Olli Piekkari 1.09,7 / 2.09,2. T 11 300 m / 500 m 1) Saara Makkonen (P) 1.01,1 / 1.41,2, 2) Iina Hurskanen 1.07,0 / -. P 11 300 m / 500 m 1) henri Tikka 46.6 / 1.19,3, 2) Oskari Makkonen 58.2 / 1.46,2, 3) ilari Hurskainen 59.4 / 1.50.5. T 13v 300 m/ 500 m 1) Amanda Saari (P) 37.2 / 1.04,5, 2) Senna Kanerva 43.3 / 1.14,6, 3) Natalia Szumska 47.3 / 1.28,6. Miehet 500 m 1) Tero Tikka 1.21,8. 7-vuotiaiden sarjan Karolina Pukszta ja Caro Nousiainen kanttaavat kurviin.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat naisia, mikä tuntuu erikoiselta, koska kahvakuula mielletään usein kamppailu- ja voimailulajien oheisharjoitukseksi. . Saarinen neuvoo, että sopiva yhden treenikerran kesto on 10 minuuttia verryttelyä, 40 minuuttia kuulailua ja 10 minuuttia loppuvenyttelyä. Mutta kuulalla voi tehdä myös pikatreenin, esimerkiksi 10 minuuttia yhtä tai paria liikettä. . Sydän-Hämeen Lehti urheilu Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Tarkoitukseni on jatkaa harjoittelua itsenäisesti kotona, mutta se käy helpommin, kun joku näyttää ensin liikkeet. Suosittelen, että aloittelija edes kerran käy ohjaajan kanssa katsastamassa liikkeet, ettei ala tehdä niitä väärin. Tulijoita olisi varmasti, jos vain ohjaaja löytyisi, Kati Tikka uskoo. shl Ulla Siren. Kurssi oli hyvä ja monipuolinen. Keskiviikko 6.2.2013 . Valmistetaan nivelet siihen, että kohta tulee treeniä, tui useimpien muiden tavoin ensimmäistä kertaa kahvaKari Saarinen huikkaa. Peruskurssi kestää kaksi ja kuulakurssille, mutta kuulan puoli tuntia, joten edessä on hän oli jo hankkinut omaksi. Kati Tikka osallistui ensimmäistä kertaa kahvakuulakurssille. Työterveyshoitajan työssään hän on tutustunut lajiin ja päätellyt, että se sopii hyvin muun kuntoilun sekä ratsastusharrastuksen oheen. . Se koulii erityisesti keskivartalon lihaksia eli tätä ihmisen runkoa, Saarinen selvittää. Opi oikea tekniikka Luopioisista kotoisin oleva freelance-toimittaja Kari Saarinen, 45, on harrastanut kamppailulajeja yli 20 vuotta. Hänen ohjauksessaan alkoivat muun muassa suositut taekwondo-kurssit Luopioisissa. Kahvakuulaharrastaja hänestä tuli puoli vahingossa. . Kivaa mutta tosi rankkaa, oppineeksi virheellisen tek- Kati Tikka kommentoi ensimmäisellä harjoitustauolla. niikan. Jälkeenpäin hän totesi, että Ennen kuulaharjoituksia lämmitetään ja venytellään li- tehokas treeni tuntuu lihaksishakset ja pyöritellään niveliä. Kävin pari viikonloppukurssia ja otin kahvakuulan mukaan omaan harjoitteluohjelmaani, hän kertoo. Puolitoista vuotta sitten häntä pyydettiin pitämään kahvakuulaharjoituksia nykyisessä Kahvakuula Rautakuula, jossa on kahva, paino yleisimmin 4?48 kg Alkuperältään venäläinen harjoitusväline Erityisesti painonnoston ja kamppailulajien oheisharjoitus Harjoittelu lisää voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja tasapainoa Koulii varsinkin keskivartalon lihaksia, helpottaa niska? hartia -alueen kireyttä Sopii sekä yhteisharjoituksiin että kotitreeniin kotikaupungissaan Ylöjärvellä. Nykyisin hän ohjaa siellä kolmea vakituista harjoitusryhmää ja käy kysynnän mukaan pitämässä kursseja muilla paikkakunnilla. Peruskurssilla hän opettaa 15 liikettä, joista opetellaan muodostamaan sarjoja. Ne eivät kuitenkaan korvaa ohjaajan opastusta. . Kädet vain kannattelevat kuulaa, voima tulee vartalosta, ohjaaja neuvoo. Kahden käden heilautusta seuraa Yhden käden etuheiluri, jossa vartalo kiertyy voimakkaasti. Ohjaaja neuvoo, että liian kevyellä ei kannata Lihaksissa tuntuu aloittaa. puhelimeen (03) 539 9800 Peruskurssilaiset löysivät nopeasti lennokkaan rytmin. 29 Kahvakuulakurssin ohjaaja Kari Saarinen näyttää mallia. Kahvakuula: Peruskurssin 15 liikkeellä pääsee kiinni tehokkaaseen harjoitteluun Kuulailu koulii keskivartaloa onkkaala Urheiluväline nimeltä kahvakuula alkoi yleistyä Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Itse asiassa kahvakuulailu on ikivanha venäläinen voimailuharjoitus, joka on kokenut uuden tulemisen ja vallannut tilaa sekä kilpaurheilijoiden että kuntoilijoiden treeniohjelmasta. Helpolla ei pääse, lihasvoimaa mitataan selvällä raudalla. Viime lauantaina Kari Saarisen ohjaama, Pälkäneen liikuntatoimen järjestämä kahvakuulan peruskurssi houkutteli Kostian koulun liikuntasaliin reilut parikymmentä kuntoilijaa. Sekin on parempi kuin ei mitään, jos on kiire ja haluaa silti vähän harjoitusta, Saarinen sanoo. Ensimmäiseksi kurssilla opetellaan Kahden käden etuheiluri, jossa kuulaa heilutetaan vartalon voimalla jalkojen välistä ylös rinnan kohdalle. . Harjoittelua ja sarjojen tekemistä voi niillä eväillä jatkaa hyvin kotonakin. Kahvakuulan käyttöä voi opetella kirjojen avulla ja You Tubessa on tarjolla paljon kahvakuulatreeniä esitteleviä videoita. Silloin tulee helposti . Ilman ohjaajan apua en olisi tiennytkään kaikkea, joten koulutus oli tosiaan tärkeä, hän kiitteli. Kurssilaisten joukossa virisi toiveita jatkuvan kahvakuularyhmän saamisesta Pälkäneelle. . Kuula on painava ja väärä tekniikka voi aiheuttaa haittaa, Kari Saarinen sanoo. pitkä harjoittelu. Kolmisen vuotta sitten sain kahvakuulailun alkeisoppia yhdeltä kaverilta ja arvelin, että se olisi hyvä lisätreeni. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Kahvakuula sopii loistavas- ti esimerkiksi yleisurheilijoille mutta on yhtä hyvin joka miehen ja naisen kuntoilulaji. Sen jälkeen tarvitaan jo vedenhörppäystauko. Hiki tulee hetkessä Aikaa ei ole kulunut vielä Osalla kurssin osanottajista on puolta tuntiakaan, mutta hiki oma kuula mukana, toiset va- alkaa nousta pintaan. likoivat kuntoiluvälineen salin seinustalta. sa useita päiviä. Pälkäneläinen Tikka osallis