Sydän-Hämeen Lehti 06.08.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

alv. . ? ? ? ?Ð Ä ? oo?Ù ? Ä Ð ?o??j Ä ? ? Ä ? ? j Ä Ð ? ?ç ? ç Ä ??? ? ? ? j ? ç ø þ °? Î j Þ ¶ j ? j Ð j ? ? Lukijalta: Suomi antaa liikaa tasoitusta s. 36?37 Siikasaaren aarteenetsijä löysi Eino Leinon s. Sebastien Ogier ei työkiireiltään ehtinyt vilkuttelemaan kameralle. Ralli tuli lähelle Kuhmalahdella laskettiin, että kova kuski ajaa Päijälän erikoiskokeen alussa vajaan puolitoista kilometriä hieman yli 40 sekunnissa; hitaammat ehtivät samaan kohtaan vasta sekunteja myöhemmin. Liehuntien varren asukkaat ja mökkiläiset seurasivat Suomen MM-rallia aitiopaikoilta. sis. 35. 16 Valot, kamera, seuraava potilas! s. 24?25 Kiitos valinnastani Vuoden rautajärveläiseksi. tellervo kotamäki s. 19 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. s. s. vuosikerta | Numero 32 | Irtonumero 3 . 10 ? Kyliltä: Anteeksi, onko järvessäni iilimato. | www.shl.fi Keskiviikko 6.8.2014 Missä päin Pälkäne kasvaa? s. 7?9 Kiinnostuneita riitti Päijälän erikoiskokeella reitin varrelle myös virallisten katselualueiden ulkopuolella
Onneksi ilma oli tyyntynyt. Mutta maanantaiaamuna pelotti, kun piti polkupyörällä kirkolle töihin, ja ukkonen riehui ihan päällä. Siihen alkoi tottua niin, Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Kunta on kaavoittanut Harhalaa, Epaalaa ja Kuulialaa, mutta tontteja onkin myyty taajaman toiselta puolelta Uusi-Mälkilästä. Kasvusuunta on ymmärrettävä. Kangasalan rajan tuntumassa ollaan lähellä Tamperetta. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Sellaisille löytyy kysyntää, koska muut kunnat eivät niitä tarjoa. T oisaalta Harhalan kaava on osoittanut, että yksityismaiden kaavoittamisessa on riskinsä. Ei olisi mummo tässä murisemassa, jos olisi kohdalle osunut. Mikä on Sappeessa ollut ukkostiheys tänä kesänä. Saatille sankari ei pyrkinyt, joten yksin sai pyöräillä viimeisen valssin jälkeen kotiin. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Ukkosen uhkaa Tänä kesänä on taas alkanut pelottaa nuo ukonilmat, joita on riittänyt. Tontteja on myyty vain sitä tahtia kuin maanomistajien lapset ja sukulaiset ovat halunneet Harhalaan rakentaa. Epaalassa kunta ei jäänyt odottamaan, tuoko kaava muuttajia. No olihan tietysti vähän heinäseivästä matalampi, polkupyörällä ajaessaankin. Samaisella mummon kotikylällä oli kolmekymmentäluvulla kolme nuorta miestä kuollut salamaniskuun. Eikö pitäisi paneutua markkinointiin ja myydä ensin vanhat tontit? Taloustilanne ja välittäjien viestit kertovat siitä, että vajaan 7000 asukkaan kunnalla ei ole keinoja pistää seisahtunutta asunto- ja tonttikauppaa liikkeelle. Kukkia triathlon-kisassa alkoi jyristä vasta loppuvaiheessa, jolloin ainakin uintiosuudet oli suoritettu. Tällä hetkellä entistä harvemmat luottavat tulevaisuuteen niin, että uskaltavat lähteä asunnon ostoon tai rakentamaan. tommi.liljedahl@shl.fi Tonttikauppa seisoo T oista miljoonaa niellyt Rajalanniemen laajennusalue makaa Kukkian rannalla suurelta osin rakentamattomana. Pälkäneen keskustaan suurin toivein kaavoitetulta Lomakodin alueelta kävi kaupaksi vain yksi tontti. Kunnan paraatipaikatkaan eivät käy kaupaksi, mutta luottamushenkilöt keskittyvät kaavoittamaan uutta asuinaluetta Roholaan ja hankkimaan lisää maata, jotta myyntiin saataisiin myös yritystontteja. Tai kun pantiin heiniä seipäälle ja yritettiin saada luoko pelastetuksi, ennen kuin rankkasade alkaa. Nykyään tuskin lehmiä lypsetään ulkona, eikä kukaan kohta muista, mikä se sellainen heinäseiväs on. Valkoisia paalirivejä on pelloilla nähty. Monesti myös kotieläimet ovat joutuneet kärsimään ukkosista. Kaavoitetulle alueelle vedettiin valmiiksi vesijohdot ja Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. viemärit, ja seuraavaksi meinattiin alkaa laajentaa koulua, että kaikkien muuttajien lapset mahtuvat opiskelemaan. Kohta koulu alkaa olla uhattuna, sillä uusia muuttajia on tullut odotettua vähemmän. Yhtäkkiä viereisellä pellolla iski salama heinäseipääseen, joka syttyi palamaan. Ympärille levittäytyvät upeat kulttuurimaisemat. Uusi-Mälkilän vilkkaimmat rakennusvuodet ovat kuitenkin takana, sillä uusille taloille lupia ei enää irtoa, vaan alueelle on laadittava kaava. Uudisasukkaat todistavat, että haja-asutusalueille kannattaa kaavoittaa riittävän väljästi riittävän suuria tontteja. Kohta paloi jo toinen ja kolmaskin. Läheltä piti. Kyläkoulu lakkautettiin, ja oppilaat ajetaan maanantaista alkaen Kostialle. K eskustaa ympäröivien kylien tulevaisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Niin että jos lopettaisi turhan suremisen. Runsaspuustoisessa taajamassa. Ja tällä ikää! Mymmeli Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Ne, jotka uskaltavat, voivat tehdä hyviä kauppoja, sillä tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Pälkäneellä 6.8.2014 Sivukylien tyhjenemiseen ei ole keksitty lääkettä. Siksi hinnat ovat laskussa ja tinkimisen varaa riittää. Kun talous on tiukalla, niin parin tonnin tontit Aitoon Pukkivuoresta käyvät paremmin kaupaksi kuin 70 000 euron arvopaikka Lomakodin alueelta tai 135 000 euron rantatontti Rajalanniemestä. V iime vuosina Pälkäneen kasvu on keskittynyt keskustojen ympäristön haja-asu- tusalueille. Sydän-Hämeen Lehti Ei olisi mummo tässä murisemassa, jos olisi kohdalle osunut. ettei juuri pelännyt, vaikka kerrankin oltiin lauantaitansseissa lavalla ja ukkosrytinä päällä. Sähkötkin temppuilivat. Silloin salama surmasi kolme laitumella olevaa lehmää. Tämä tapahtui Rautajärven suunnalla, Äikkäänselän tienoilla. Joskus viisikymmenluvun lopulla oli rankka ukkoskesä. Välillä jo melkein luuli, ettei nykyisen tekniikan aikana tarvitse paljon välittää, jytisi tai ei. Kun eivät tule sähköjohdot tolpasta seinään, eikä pistorasioista suihki tulta niin kuin meidän nuoruudessa. Ei esiinny edes isommin sähkökatkoja näillä main. Tänä kesänä ovat olleet vaarassa erityisesti golfinpelaajat. Vaan siitä viis, tärkeintä oli päästä unelmien sankarin käsivarsille tangon pyörteisiin. Sivukylien vanhenemiseen ja tyhjenemiseen Pälkäneelläkään ei ole keksitty lääkettä. Muistuu mieleen tapaus noin neljänkymmenen vuoden takaa. Muutakin väkeä oli heinänteossa, mutta he eivät ehtineet suojaan, ja pelastuivat. Olivat heinäpellolla, kun ukkonen ja rankkasade alkoivat. Menivät suojaan latoon, ja latoon iski salama. Ne vetävät asukkaita sitä tahtia kun maata vain on tarjolla. Ehkä on vaikka mitä ukkosenjohdattimia asennettu katsomoitten suojaksi. Vaan näyttelijöitä käy sääliksi. Mummo haeskeli tietoa ukkosen vaarallisuudesta ja jotakin löysi: ?Salama iskee aukealla paikalla olevaan taloon keskimäärin kerran viidessäsadassa vuodessa.? Ehkä todennäköisyys kuolla salamaniskuun on pienempi kuin autokolarin uhriksi joutuminen. Kirkastusjuhlat taisivat sujua ihan ukkositta. Ei ole aina helppoa kesäteattereissakaan, kun ukkonen osuu kohdalle. 2 Keskiviikko 6.8.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Aikaansaavien ja omatoimisten kylien oma markkinointi ja kehitystyö kehitystä ei ole pystynyt pysäyttämään. tulipalo. Kun me olimme nuoria, niin silloin pelkäsi kovasti, jos oli ukkosta ilmassa ja piti mennä lypsylle aukealle laitumelle. Kun ovat isoja aukeita ne kentät. Kymmenet vuodet golfia harrastanut lankomies kertoi, että kentällä soi heti hälytys ukkosen uhatessa, jotta tiedetään lähteä turvaan. Vaan entä, jos iskeekin ?kuin salama kirkkaalta taivaalta?, kuten nyt kävi? Tyhmää mummoa mietityttää se, kuinka suuressa vaarassa on pelastusmiehistö rientäessään paikalle, kun salamanisku on tehnyt tuhoa, ja riehuu vaikkapa . Asiasta puhuttiin vielä seuraavillakin vuosikymmenillä, vaikka siinä välissä oli monta muuta nuorta miestä menehtynyt sodassa. Tuskin kaikki kesätapahtumat ovat nykyäänkään aivan vaarattomia, jos raju ukkonen osuu kohdalle
010 2372120 Mukana on lisäksi tienpitoon liittyvien materiaalien sekä suunnittelu- ja hallinnointipalvelujen tarjoajia. Keskusaukio 2, Kangasala Puh. Puutarhapaviljonki TERVETULOA! www.kangasalankadentaitajat.fi T:mi Annikki Westman www.fiina.fi SILMÄLÄÄKÄRIT Yksityistien osakas? Kuulutko tienhoitokuntaan? Katso ZZZ WLHQKRLWR ¿ HELENA BRAGGE LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIK.LÄÄKÄRI Tienhoito.. Kahvikammari . Kana- ja makkarakorit AVOINNA PÄIVITTÄIN KELLO 10-19 Tervetuloa! Sydän-Hämeen Lehden Näköislehden löydät osoitteesta shl.fi/nakoislehdet Kahvila-Ravintola Sammonkulma toivottaa sinut tervetulleeksi! ¤????????Ö????ÖÖ?????ÖÖ?ÖÖ???Ö? ?Ö?????Ö?ÖÖ?? RUOKAA Lasten pomppulinna LÄHI Tarjouksessa Supernalle Penttilän Tilan Tuotemaistiaisia tuotekassi sis. EN Arvontaa ST T TI LÄN KEITTIÖ chorizomakkaraa, Puffet pöytä katettuna tortillaa, perunasalaattia, klo 11-16, sis. on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima urakoitsijahakemisto. 18:-) * Mies ja kitara -musisointia klo 12 alkaen $,722 _???????????Ö??????????? ??????????_??????ß?ß?????????????ß??ß? ?? % Ð Ù ç Ä ??j ? ?? Ù Ä ? ? ??? Ä Ä Ù ? Ä ? ?ooÞ ??Ä Ä ? ?j Ä Þ j ?ð ?þ ¥þ ?? ð ´? ç ? ç Ä ??? ? ? ? j ?? ? ? þ ç ø þ °? Î j Þ ¶ j ? j Ð j ? ??? $ Ä ø ø ç Ã Î Ä ? ç Í ? Þ ?? j ? Í j ??Í j ?Ð j Í Ä ? ? ?? Q ? ?ê? ? ±Ã ?? Ã ?? Ã ?¥Ã ?Í j ?ã Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ´? ?Ù ?? ?ø Ä ?? ? ? Á ? ø ø ? ? ?? ð ? Ã ?ð ð Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ? ? ?Ù ?? ?ø Ä ?? ? ? Á ? ø ø ? ? ?? F ç Í j ? ? ±Ã ?? Ã ?? Ã ?¥Ã ?Í j ?ã Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ´? ?Ù ?? ?ø j Ð Ð ç Þ Á ? Ä ??ç ? ? ð ? Ã ?ð ð Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ? ? ?Ù ?? ?Î ? ? Ð j Þ ?? êÞ ?ê?ú ? ? Î o?ã Ã ? ? ç ?Ä j j ??Ù ? ê? ?Î ? ? Ð j Þ ?? êÞ ?êû ? Ä PENTTILÄ P * * * * * Kulman päivät la 9.8. ?????????????????Ö????? Tarjoamme: * Porsaan kassler BBQ-kastikkeessa * Kinkku-pekonipasta * Kananuudelikeitto * Pariiisinperunat * Lapsille nakkeja ja lihapullia * Kakkubufee 10:- 50 ensimmäiselle asiakkaalle maistuva Mallasleipämme veloituksetta! Kaikkien kävijöiden kesken arvomme 300 euron arvoisen paljun käyttöösi viikonlopuksi sekä 80 euron arvoisen Fantasiakakkulahjakortin! 7-hengen Metsämarjakääre (laktoositon) 10:- 5:- www.orivedenleipomo.fi www.facebook.com/OrivedenLeipomo Kahvila-Ravintola Sammonkulma Palvelemme: MA-PE 8-19 . Hot wings . 0400 202 229. 041-575 6804 Kangasalan Lepokoti, Ruutanantie 26 ELOKUUN OSTOSLISTA: - Mansikoita ja vadelmia MaissiMustikoita ja lakkaa labyrintti Vihanneksia ja leivonnaisia avoinna! Kahvia ja jäätelöä SUTTISEN TILA Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. SU U 11-18 . j Ä Î Ä Ð Ð ? ?ç ? j Ð Ð Ä ? ?? Í Ä Ð Ð ? ?Í j ? ?j j Þ ?ç ? j Ð Ð Ä ? ?? Í j ø j Ð Î Ä Þ ?ç ?Í j ?Í ç Î j Ä ? ? Þ ? ? j ? Í j Þ ?Î ç Ð Ù ? Ð Ð ? ?ø j ? Á j j Ð Ð ? ?Î Ä ? j Ä Ð Ä Í j Ð Ð ? ?Í j ? ?j j Þ ?Ù ? ê? ? $ Ä ø ø ç Ã Ù Ä ?j Ð Ä ?? ? Q ç Ä Ù Ä ?? Ä Í j Þ ?? Á ?o? o??Á ç Ä ?j ? j ??. UÃ ? ¥?Í j ?. j Þ ¶ j ? j Ð j Þ ?. Ä ? j þ ? ? ? ?. Pizza slice . Jatkuvasti vaihtuva näyttely . Sivustolta löydät Pirkanmaan alueen ammattilaiset yksityisteiden hoitoon: - kaivutöihin - murskeenajoon - lanaukseen - vesakon niittoon jne. MATTI PARTANEN lääket. Kahvion herkut mm. lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! . Vinttipuoti . kakkubufeen perunarieskaa (norm. tri ja silmätautien erik.lääkäri LIISA PAAKKALA silmätautien erik.lääkäri Ajanvaraukset p. Maissilabyrintti . 010 2372120 Ma-pe 9-17 Kesälauantaisin sulj. l 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkonliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Löydä tiekuntasi kartalta: www.tienhoito.? P. Perjantaisin motoristikahvio klo 23 asti. 0XWNDW VXRULNVL KDQNH ZZZ PHWVDNHVNXV ¿ Sydän-Hämeen Lehti myös verkossa! PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa: . 11.8.-31.8. ma-to 10-17, pe 10-19 la 10-16, su 11-19 Mukavuutta, jota ilman on mahdoton elää: EMMA-ihmehousut, paljon värejä ja useita pituuksia. Uusia MAC farkkuja ruskeana! Marjabaari . LA 9-19 . Keskiviikko 6.8.2014 . (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna tämän viikon: ma?pe 9-19, la 9-16, su 11-19 Av. ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 VAPAA PÄÄSY! . Tiistain jatkoaukioloaika klo 21 asti . Jäätelökioski Keppihevosrata . Sydän-Hämeen Lehti KESÄPUOTI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 12-18 31.8.2014 asti p. Takojantie 2, Pälkäne, Av
Puhelimitse (03) 539 9800 Koulutielle: Maanantaina palataan pulpettien äärelle Kirkonkylän koulun salaojitus uusiksi Luopioinen Kirkonkylän koulun pihapiiri on ehostunut kesän aikana. Kirjasto on saanut seiniinsä uuden maalipinnan, ja samalla uusittiin pehmenneitä hirsiä. Myös koulun piha on myllätty uusiksi samalla, kun salaojitus uusittiin. 4 Keskiviikko 6.8.2014 uutiset . On osoittautunut, että ilmastointijärjestelmä on uusittava kokonaan. Nyt pyritään järjestämään yöksi läpiveto, jotta kivitalo viilenisi aamuksi, Halonen suunnittelee. Helteet pitää ottaa huomioon erityisesti liikuntatunneilla. . Aika harva kylä pystyy tarjoamaan saman. Luopioisten Kirkonkylän koulun pihassa on kesän aikana tehty remonttia kosteusvaurioiden estämiseksi. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . rehtorina toimii talon sisältä valittuna lehtori Mirva Hirmukallio, jolla on pätevyys rehtorinvirkaan. lin tyytyväisiä. Luokat ovat helteiden jäljiltä kuumia Pitkä hellejakso on kuumentanut koulurakennukset, ja tiedossa on hikisiä päiviä, kun luokkiin pyrähtää reilut 20 oppilasta. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Sokkelin ympärille vaihdettiin uudet maamassat ja pihan vanha kellari purettiin pois. . Onneksi helteisiin on jo totuttu. Nykyinen ilmanvaihdon kapasiteetti ei riitä 75-minuuttisten oppituntien aikana. Koululla toimii esikoulu, jonka ansiosta esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on saumatonta. Sen räystäslipat olivat sopivasti oppilaiden otsan korkeudella. Apulaisrehtorina jatkaa Tarja Mikkola. Puolitoista vuotta sitten rehtoriksi valittu Jouni Piippo valittiin keväällä Loviisan seudun ruotsinkielisen yläasteen rehtoriksi. Sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo, että rehtorinvirka pannaan hakuun ensi vuoden puolella. Juotavaa on oltava tarjolla, kun lähdetään esimerkiksi paahteiselle urheilukentälle. Koulujen lukuvuosi 2014?2015 Pälkäneen ja Kangasalan koulujen työajat: Lukuvuosi alkaa 11.8. Kevätlukukausi alkaa 7.1. Syysloma 13.?19.10. Talviloma 23.2.?1.3. Syyslukukausi päättyy 20.12. Lukuvuosi päättyy 30.5.2015. Ongelma on erityisen suuri syksyn ja kevään lämpiminä aikoina, Mauri Nest kertoo. Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion tiloja käyttää koulupäivien aikana maksimissaan lähes 300 ihmistä. Toistaiseksi koulussa käytetään pahimmissa paikoissa Rehtori Jouni Piippo ehti jakaa ylioppilastodistukset Pälkäneen lukiossa kahtena keväänä. erillisiä ilmanpuhdistimia. Tavoitteena on, että uusi viranhaltija pääsee tarttumaan työhön syyslukukauden 2015 alussa. . Keväällä koulun tiloissa tehtiin vielä tutkimuksia, joten tilanne oli silloin joiltakin osin epäselvä. Keittiökin jatkaa toistaiseksi koululla, kun ruokaselvityksessä otettiin aikalisä. Laitikkalasta Kirkonkylän koululle siirtynyt Anttila on hehkuttanut monessa yhteydessä Luopioisten koulupuitteita. . Yleensä ikkunat avataan päivällä ja suljetaan yöllä. Puretun kellarin paikalle aseteltujen kivien lomaan on tarkoitus tehdä kukkaistutuksia. Yhteiskoulu ja lukio: Rehtorin virka pannaan hakuun ensi vuonna Uusi rehtori remmiin vasta ensi syksynä pälkäne Pälkäneen yhteiskouluun ja lukioon ei etsitä vielä vakituista rehtoria, vaan lukuvuosi 2014? 2015 hoidetaan sijaisvoimin. Vs. Se olisi ollut paljon hankalampi tilanne, jos helteet olisivat alkaneet vasta silloin, kun lähdetään kouluun, Kostian koulun rehtori Sari Halonen sanoo. Koulurakennus tuuletetaan ja jäähdytetään öisin, kun ilma viilenee. . 0-kerroksen tilat on suljettu, ja myös ilmastointi niistä on suljettu, niin että mahdollisia haitallisia aineksia ei pääse kulkeutumaan ilmastointikanavien kautta muualle sisäilmaan. Pohjakerroksen remontista ja uuden ilmastointijärjestel- män rakentamisesta tehdään uudet tarjouspyynnöt, joten kuluu aikaa, ennen kuin varsinainen remontti päästään toteuttamaan. . Ympäristö on rauhallinen, ja kävelymatkan päästä löytyy kaikki mitä voi toivoa: kirjasto, liikuntahalli, koris-, sählyja tenniskentät, nurmikenttä, frisbeegolfrata, urheilukenttä ja uimaranta. Jouni Piippo irtisanoutui vasta kesäkuussa, joten uuden rehtorin hakuprosessi olisi joka tapauksessa siirtynyt pitkälle tähän lukuvuoteen, Nest perustelee. Ilmastointiremontti siirtyy Koulurakennuksen pohjakerros pysyy edelleen poissa käytöstä. Onneksi kukaan ei ehtinyt juosta siihen päätään auki, rehtori Antti Anttila sanoo. Hän odottaa, että edessä on seesteinen lukuvuosi ilman suurempia muutoksia. . Sul- väliaikainen kaksiluokkainen Nestin mukaan käyttäjät ovat jetun kerroksen luokat korvaa rakennus, joka on iltaisin myös olleet väistötilaan kaikin puoväistötila eli pihaan pystytetty Valkeakoski-opiston käytössä. Talvella pihassa on kaukalo ja ladut lähtevät ovelta
Laitikkalan koululaiset siirtyvät Harhalan ja Kostian kouluille. Kyläkouluilta tulevat oppilaat mahtuvat hyvin Kostialle ja Harhalaan. Myös koulukyydit on suunniteltu ja sovittu. . Sen toinen ehdotus oli elämyslukio, joka pyrkisi houkuttelemaan uusia opiskelijoita erikoistumalla ja tarjoamalla lukion ohessa erilaisia osatutkintoja. Lukiokeskustelun yhteydessä on havaittu, että yläaste ja lukio ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi tietotekniikkaluokka voidaan ottaa tavalliseksi opetustilaksi, sillä nykykouluilla koneet ovat siirtyneet luokkiin, rehtori Sari Halonen sanoo. Kostian koululla jatkuu joustava alkuopetus. Aiemmin osa alaluokista oli yhdysluokkia. Uuden luokan käyttöön otetaan entinen musiikkiluokka. . Nykyisin kaikki lukion opettajat opettavat myös ylä- Reaaliaineisiin pienryhmät siirtymäkaudeksi pälkäne Kostian koulun yläluokille järjestetään alkavaksi lukuvuodeksi pienryhmiä reaaliaineisiin. Poikkeusjärjestelyä tarvitaan, koska Laitikkalan ja Harhalan kouluilta tulevat viitos- ja kuutosluokkalaiset ovat jo edellisvuosina lukeneet alkavan vuoden sisällöt. Yhdysluokilla käytetään vuorovuosin ylemmän luokan kirjoja, jotta kaikil- Väistötiojen luokat kuljetetiin paikoilleen valmiina elementteinä viime syksynä. Verkostoitumista ehdotti myös kesäkuussa esityksensä jättänyt lukion kehittämistyöryhmä. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Ykkös- ja kakkosluokan välillä tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä, Halonen sanoo. joka tapauksessa, jatkoi lukio Pälkäneellä tai ei. . Oppilasmäärä on kasvussa, vaikka koululta keväällä lähteneiden ikäluokkakin oli iso. . Meillä on vieläkin pelivaraa. Pääosin luokissa on alle 20 oppilasta, joissain Kostian ryhmissä vähän yli 20, sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo. Kostian koululla on edellisvuosinakin ollut kolme rinnakkaisluokkaa viitosella. Viitosluokalle tulee enemmän oppilaita, kos- Uusia oppilaita ei synny tarpeeksi Kuluva vuosi on jäämässä notkahdukseksi vauvatilastoissa. Vanhan Pälkäneen puolella syntyy tämän vuoden aikana 33 vauvaa. Viime vuonna opiskelijoita oli 74, nyt 78. Kirkonkylän koululle Luopioisiin tulee kymmenen uutta koululaista ja Harhalan koululle yhdeksän. Kuntakeskuksessa muuttoliike voi kuitenkin korjata ennusteita nopeastikin: kun muutama lapsiperhe muuttaa paikkakunnalle, oppilaita kertyykin enemmän kuin on laskettu. pälkäne Pälkäneen alakouluverkosto harveni keväällä kahdella, kun Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautettiin. Epaalan oppilaat aloittavat maanantaina Kostian koululla. Tilanne saattaa vielä elää, sillä syksyllä voi vielä tulla uusia opiskelijoita. Toisaalta myös Pälkäneen lukiolle valittuja voi vielä siirtyä muualle, sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo. Epävarmuus lukion kohtalosta ei näy opiskelijamäärissä. Pälkäneen lukiota suuremmatkin koulut ovat vaakalaudalla, sillä suunnitelmien mukaan jatkossa lukion ylläpitäjältä vaadittaisiin vähintään 500 opiskelijan yksikkökokoa. Lukiokysymystä pohditaan Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa tehtävän kuntaliitosselvityksen yhteydessä. Jos lukio lakkauttaisiin, pätevien opettajien saaminen yläasteelle olisi vaikeampaa. Sivistystoimenjohtaja Mauri Nestin mukaan Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion ilmanvaihto ja alakerta on remontoitava ka kyläkoulujen oppilaat siirtyvät silloin keskustan koululle. Epaalasta tulevien uusien oppilaiden vuoksi myös kakkoselle tulee tänä syksynä kolme rinnakkaisluokkaa. Väistötila on edelleen käytössä. Ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina. Pälkäneen keskustasta saatiin myyntiin kauan kaivattuja tontteja, mutta vain yksi Lomakodin tonteista on mennyt kaupaksi. Kesän aikana tonttikauppa on käynyt paremmin Aitoossa: Pukkivuoresta on myyty lyhyellä aikaa kaksi omakotitonttia. Niiden valttina on edullinen hinta: tontit kaupataan euron neliöhinnalla. Muuttoliikkeen pitäisi korjata myös Luopioisten ja Rautajärven syntyvyyslukuja, jotta kouluilla riittäisi muutaman vuoden päästä oppilaita. Ennen kouluja vauvakato heijastuu päivähoitoon. Lukion tulevaisuus esillä kuntaliitosneuvotteluissa Pälkäneen lukiolla aloittaa elokuun alun tietojen mukaan maanantaina 29 uutta opiskelijaa. Kostialla ekaluokkalaisia aloittaa kaksi luokallista eli 36 oppilasta. Uusia aitoolaisia syntyy kolme. Luopioisten ja Rautajärven alueelle vauvoja on syntynyt yhteensä vain kaksi. Ja se voi myös jäädä paikalleen, sillä kunnalla on mahdollisuus lunastaa rakennus omakseen. le luokille ei tarvitse opettaa reaaliaineita erikseen: joka toinen vuosi viitosluokkalaiset lukevat ympäristötiedossa ja historiassa ensin kuutosen kirjat, ja suorittavat viitosen osuuden vasta kuudennella yhdessä seuraavan vuoden viitosten kanssa. Epaalasta siirtyville oppilaille erityisjärjestelyitä ei tarvita, sillä he ovat opiskelleet reaaliaineita eri rytmillä kuin Harhalan ja Laitikkalan koululaiset. Sää Torstaina +25 Sahalahti +26 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +25 +26 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +26 +25 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +24 +24 Pälkäne Luopioinen +27 Sahalahti +27 Kangasala +27 +26 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Tänä syksynä ei muodosteta yhdysluokkia, vaan koululle tulee kaksi ykköstä ja kolme kakkosluokkaa. . Jos lukiot halutaan säilyttää, niiden taakse on muodostettava ylläpitäjäryhmä. Aitoon ja Rautajärven kouluilla ekaluok- kalaisia aloittaa kuusi. Tulevien vuosien oppilasennusteiden mukaan Aitoon ja Kirkonkylän koulujen alaluokat pysyvät vajaan 20 oppilaan kokoisina, sillä seuraavina vuosina ekaluokkalaisia aloittaa hieman alle kymmenen. Rautajärven ja Harhalan kouluilla uusien koululaisten määrä pienenee tulevina vuosi- na pienimmillään muutamaan oppilaaseen. Myös Kostian koulun oppilasennusteissa on melko suuria vuotuisia eroja. Ilman muuttoliikettä ekaluokkalaisia kertyisi koko kunnassa vuonna 2021 vain 40. Neuvolan tietojen mukaan tulevan vuoden näkymät ovat hieman valoisammat, sillä sekä Aitooseen että Luopioisten ja Rautajärven alueelle syntyy alkuvuonna kaksi vauvaa. Taloudellisesti takkuiset ajat ovat vähentäneet muuttoliikettä ja tonttikauppaa. Ne ovat palvelleet koulua hyvin. asteella. Keskiviikko 6.8.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 5 Oppilasmäärä: Kyläkoulut uhkaavat pienentyä Lakkautettujen koulujen oppilaille riittää tilaa Kostialla 67 ekaluokkalaista lähtee koulutielle pälkäne Pälkäneellä lähtee maanantaina koulutielle 67 uutta ekaluokkalaista
Vanha himaniittiputki petti Myllärintiellä, jonka tuntumassa uusitaan parhaillaan putkia. . Tuli ei päässyt nousemaan puiden latvoihin, vaan eteni maata pitkin polttaen pintakasvillisuuden perusteellisesti. . Vesi tekee omat reittinsä ja tulee ylös mistä tulee. Meidän kannalta on hyvä, että haku on jo keväällä, jotta oppilaat pääsevät etukäteen tutustumaan kouluun, Elisa Torvinen sanoo. Jälkisammutus oli Ansavuoren maastossa vielä käynnissä maanantaina aamupäivällä. Maastopalo: Syttyikö tuli salamasta vai savukkeesta? Pari hehtaaria metsää kärähti Laitikkala Ansavuoren metsäautotien varrella paloi sunnuntai-iltana noin kaksi hehtaaria metsää. Kulolentokoneesta havaittuun paloon hälytettiin iltakahdeksan maissa useita pelastusyksiköitä Onkkaalasta, Aitoosta, Salmentakaa ja Valkeakoskelta. Palomiehet saivat hikoilla sammutustöissä aamuyön puolelle asti, sillä rutikuiva metsän- pohja vaati suuret määrät vettä sammuakseen lopullisesti. Maanantaiaamuna palopaikalle vaihdettiin Rautajärven VPK huolehtimaan jälkisammutuksesta. Paloalueella kasvaa vankkaa kuusi-mäntysekametsää. 6 Keskiviikko 6.8.2014 uutiset . Putkistossa saattaa olla ilmaa, mutta se ei ole vaarallista. Parhaillaan kaivettavia uusia putkia ei ole vielä kytketty vesijohtoverkostoon. Sahantien ja Myllärintien vanhat himaniittiputket uusitaan, koska ne ovat pettäneet monena talvena kireimmillä pakkasilla. Vuoto havaittiin, kun paineet katosivat ja keskustassa jäätiin maanantaina aamulla ilman vettä. Vuotokohdan löytäminen ja etenkin putkien sulkeminen sen ympärillä vei kuitenkin aikansa. . Pettänyt putki kuuluu parhaillaan uusittavaan osuuteen. Muutamaa viikkoa myöhemmin se olisi korvattu uudella, Vierikka harmittelee huonoa tuuria. Sulut eivät pitäneet Kaivurit tekivät maanantaina töitä Sahantiellä vajaa sata metriä vuotopaikan alapuolella. Salamaa tai jonkun metsässä liikkuneen tupakointia epäiltiin syyksi. Puissa ei kuitenkaan näkynyt merkkejä salaman iskusta, eikä paloalueen ympäristössä näkynyt mustikoitakaan marjastajia houkuttamassa, joten vahingon aiheuttaja saattaa jäädä mysteeriksi. shl Jarmo Salonen Vesikatko: Vedenottamo ja vesitorni suljettiin Myllärintien putkirikon korjaustöiden ajaksi Uusittava putki petti hieman liian aikaisin pälkäne Koko vanhan Pälkäneen alueella jäätiin maanantaina ilman vettä putkirikon vuoksi. Eikä tällaisella helteellä voi määräänsä enempää laskea vettä virtaan, sillä pohjavettä muodostuu vain rajallinen määrä, Vierikka sanoo. Kun Kinnalan vedenottamo hiljeni, reilut kolme tuhatta vesijohtoon liittynyttä pälkäneläistä jäi ilman vettä. Paikalla on palokunnan säiliöauto. shl Tommi Liljedahl. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Vakuutus on kunnossa, mutta vahingon määrää on vaikea arvioida, kun ei tiedä, kuinka paljon kuumuus on puita vaurioittanut, isäntä mietiskeli. Palon aiheuttajasta ei vielä maanantaiaamuna ollut varmuutta. Luopioisten verkoston alueella vesi juoksi normaalisti, sillä Aitoon ja Luopioisten vedenottamot toimivat normaalisti. Putket saatiin korjattua illalla, ja kahdeksan aikoihin paineet palasivat koko verkostoon. . Harri Vierikka pitää mahdollisena, että toisen ääripään sääilmiö eli pitkä hellejakso aiheutti tämänkertaisen rikon. Putki on saattanut vuotaa jo sunnuntaista alkaen. Laajensimme sulkualuetta vähitellen, kunnes lopulta päätimme, että vesitorni ja vedenottamo laitetaan kokonaan kiinni. Meillä olisi mennyt kaikki aika toimivan sulun etsimiseen. Putkirikko ei johtunut kaivutöistä. Myös vesinäytteen bakteriologiset tulokset ovat hyvät. Suositus Liutussa uimisen välttämisestä on voimassa toistaiseksi. Vesikatkoista kyllä tiedotetaan etukäteen, kun työt etenevät siihen vaiheeseen, Vierikka lupaa. Kunta järjesti maanantaisen vesikatkon ajaksi vedenjakelupisteen S-Marketille. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Puusto harvennettiin vii- tisen vuotta sitten, eikä kasvamaan jätettyjen runkojen alaosissa ollut onneksi juurikaan oksia. Kymppiluokan tarvetta vähentää se, että peruskoulunsa päättävät saavat lähtöpisteitä, joiden turvin on helpompi päästä suoraan jatko-opintoihin. Siksi ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävien yhdeksäsluokkalaisten määrä on pienentynyt, Anna Tapion koulun rehtori Elisa Torvinen sanoo. Ajatusta ammattikympistä ei kuitenkaan haudattu Anna Tapion koululla. . Kun vuotokohta oli löydetty, lähimmät sulut eivät pitäneetkään. Meillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen, sillä olemme maan ainoa koulu, jolla on lupa sekä perus- että ammattiopetuksen antamiseen, Torvinen sanoo. Hän uskoo, että hakijoita kertyy enemmän, kun ammattikymppiä ehditään markkinoida paremmin. . Epidemian syyn selvittely jatkuu, sillä Liutun uimarannan vedestä otetuista näytteis- tä ei ole pystytty todentamaan noro- ja adenovirusta. Veden laadussa ei kuitenkaan ole vikaa, mutta vettä kannattaa laskea hetken aikaa, jotta se kirkastuu, Vierikka sanoo. Vanhat ja pitämättömät sulut hankaloittavat myös Sahantien ja Myllärintien putkien uusimista. Maanrakentajalla ei ollut tapahtuneeseen osaa eikä arpaa, vaan putki vain sattui pettämään pahimmalla hetkellä, vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Harri Vierikka sanoo. Maanantaina oli kesän kuu- mimpia päiviä, ja siksi veden kulutuskin oli kovaa. . Liitostöiden ajaksi vesi on katkaistava aiemmin suunniteltua laajemmalta alueelta. . Muuten palo olisi voinut levitä moninkertaiseksi, huokaili metsän omistaja Juhani Hiissa jälkisammutusta seuraillessaan. . Lisäksi vedessä voi havaita kosmeettista haittaa eli samentumista. Muille uimarannoille ei ole annettu vastaavanlaisia suosituksia. Ilmoitukset Kangasalan uimarannoilla sairastumisista voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen terveystarkastajat@kangasala.fi. Ammatti kympille liian vähän hakijoita aitoo Anna Tapion koululle suunniteltu kymppiluokka ei kerännyt riittävästi oppilaita. Ammattikymppi peruttiin alkavan lukuvuoden osalta, koska hakijoita oli vain viisi. . Puhelimitse (03) 539 9800 Liutussa uimista ei suositella Kangasala Liutun uimarannassa uimista ei edelleenkään suositella. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan terveysvalvonta ovat saaneet ilmoituksia uimareiden sairastumisista Kaukajärvessä uimisen jälkeen, ja uimaveden laadun epäillään heikentyneen
Epaalankin väkiluku on kasvanut neljänneksellä (199:stä 249:ään). Vuodesta 2008 alkaen Pälkäneen nopeimmin rakentuva kolkka on ollut Uusi-Mälkilä, joka kasvaa keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Lukuvuoden aikana on viisi lauantaityöpäivää. Väki vähenee kylissä, mutta taajamat Onkkaala, Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä vetävät uusia asukkaita. Luopioisten kirkonkylällä kasvukäyrä on tosin taittunut kuntaliitoksen ja Regon konkurssin jälkeen. Lisäksi ne tuovat ruotsin alakoululle. Esi- ja perusopetuksen uudet opetussuunnitel- mat vähentävät taitoaineiden opetusta, mutta lisäävät valinnaisaineita. Sitä ennen tavallista viikonloppua pidempiä lepotaukoja tarjoavat kuitenkin syysloma 13.?17. Kauempaa saapuvien koulukyydit maksavat huoltajat. Anna Tapion koulu on yksityiskoulu, jossa suoritetaan peruskoulun 7.?9. Pirkanmaan kouluissa koulunkäynnin aloittaa lähes 5730 oppilasta, mikä on noin 200 oppilasta viime syksyä enemmän. Niiden lisäksi lauantaina järjestetään myyjäispäivä ja pari vanhempaintilaisuutta. Uudistukset työllistävät kouluilla Nopealla aikataululla voimaan tullut oppilashuoltolain uudistus on teettänyt töitä kouluilla. toukokuuta. Sydän-Hämeen Lehti 7 450 uutta koululaista opintielle Kangasalla Kangasalla koulumaailmaan totuttelun aloittaa ensi viikolla 450 ensimmäisen luokan oppilasta ja noin 430 esikoululaista. Tilastot todistavat, että Pälkäneellä on kolme kehittyvää taajamaa: Onkkaala, Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä. Talouden matokuurin vuoksi uusia opettajanvirkoja on alkavalle syksylle perustettu nihkeästi, mutta ryhmäkokoja on pystytty pienentämään valtion tukemien resurssiopettajien avulla. Iltapäiväkerhotoiminnan tarvitsijoiden määrän kasvun vuoksi kaikille ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaille ei ole tänä syksynä pystytty tarjoamaan kerhopaikkaa. . luokkien lisäksi ammatillisia opintoja. Pääosa oppilaista asustaa sisäoppilaitoksessa ja käy kotipaikkakunnillaan vain viikonloppuisin. Yhtenäiskouluun siirtyneistä kunnista hakeudutaan entistä harvemmin Anna Tapion koululle. Sen sijaan etenkin kunnan itäosan vanhusvoittoiset kylät menettävät väkeä. . helmikuuta. Ensimmäisen luokan aloittavia koululaisia on Pirkanmaalla ensi viikolla enemmän kuin viime vuonna. Ykkösluokkalaisia on tänä syksynä enemmän kuin Kangasalla ainoastaan Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä. Alakoulujen oppilailla koulu alkaa maanantaina 11.8. Myttäälä, Epaala, Iltasmäki ja UusiMälkilä kasvavat keskustan mukana. Silloin alue kasvoi keskimäärin 2,3 prosentilla vuodessa. Kun peruspalvelut pidetään kunnossa, taajamiin alkaa väestöhyöky heti kun ajat vain kohenevat. Laesterä on varma, että kolmeen taajamaan riittää edelleen tulijoita . Talot jäävät usein kesäasunnoiksi tai tyhjilleen, kun iäkkäät asukkaat muuttavat keskustan palveluiden äärelle. Kolme taajamaa vetää väkeä . Moni muuttaa viehättävään täyden palvelun kylään eläkepäivien viettoon, vaikka Luopioisissa kaivattaisiin lapsiperheitä: tänä vuonna kirkonkylän ja Rautajärven alueelle on syntynyt yhteensä vain kaksi vauvaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nopeimmin on kasvanut Kenraalinkiven alue. Pälkäneelle vakanssit on perustettu jo ennen lainmuutosta, ja tukipalvelut ovat myös osoittautuneet tarpeellisiksi. Alkavan lukuvuoden aikana kouluilla valmistaudutaan opetussuunnitelmien uudistukseen. Ekaluokkalaisten määrä on hieman suurempi kuin edellisvuosina, jolloin opintielle on astellut noin 430?440 uutta koululaista. Myös tietotekniikan opetusta ja jopa ohjelmointia pyritään lisäämään alakoulusta alkaen. Yksityiset maanomistajat ovat myyneet Kangasalan rajan tuntumasta väljiä tontteja, jotka ovat kiinnostaneet muun muassa hevos- ja koiraihmisiä. Myös Luopioisten kirkonkylää ympäröivällä maaseudulla ja Salmentakana kasvu- vauhti on viime vuosina ollut suhteellisesti kovempi kuin taajamissa. Itsenäisen Luopioisen aikaan kylän väkiluku lisääntyi keskimäärin prosentin vuodessa. ja Onkkaalan tontit viedään käsistä. tasan yhdeksältä. Vuosituhannen alussa kirkonkylä kasvoi keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Tilanne on tiukentunut, mutta vaihtelee koulukohtaisesti, kertoo opetuskoordinaattori Marja Mattila. Kangasalla koululaisten 188 koulupäivän mittainen lukuvuosi päättyy ensi keväänä lauantaina 30. Vuodesta 2008 alkoi pula-aika. Ykkösluokkia aloittaa tänä syksynä jokaisessa kangasalalaiskoulussa, joista suurimmat ovat noin 500-oppilaiset Suoraman ja vammaisopetuksestakin huolehtiva Vatialan koulu. ja kevätjuhlaa lauantaina 30.5.. Taksikuljetukset on järjestetty maanantaista lähtien. Lähes sata uutta seiskaluokkalaista aloittaa Anna Tapion koululla Anna Tapion koululla aloittaa maanantaina neljä 22?23 oppilaan uutta seiskaluokkaa. Uusista annatapiolaisista noin neljännes on Luopioisten suunnalta. Se on hyydyttänyt rakentamisen sekä tontti- ja asuntokaupan kaikissa taajamissa. Joulujuhlaa vietetään lauantaina 20.12. Salmentaan alueelle elinvoimaa tuo ympärivuotiseksi matkailualueeksi muuttunut Sappee. Aitoon kasvu on jatkunut tasaisena. Yhtenäiskoulussa ei ole harppausta alakoulusta yläkouluun, vaan koulussa noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa kolmannesta yhdeksänteen luokkaan saakka. Anna Tapiokin aloittaa maanantaina Aiemmin Anna Tapion koulu alkoi ennen muita peruskouluja, sillä sisäoppilaitoksen lukuvuosi kestää 210 päivää. Tavallisissa peruskouluissa ja Anna Tapion koulun lähioppi- lailla kouluvuosi on 190 päivän mittainen. Nykyisin Anna Tapion koululaisetkin opiskelevat koululla 190 päivää, sillä työelämään tutustumisjaksot hoidetaan loma-ajalla. Anna Tapion koulu alkaa Pälkäneen muiden koulujen tapaan maanantaina 11.8.. Syyslomaviikkoa vietetään 13. lokakuuta alkaen. Esimerkiksi Laitikkalassa ja Rautajärvellä tonttimarkkinoinnin eteen tehty työ ei valitettavasti näy asukasluvussa. Myös kunnan pitää miettiä, mitä markkinoidaan, Laesterä sanoo. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Viimeisinä vuosina nousu on taittunut, kun tontit on myyty ja rakennettu. Prosentuaalisesti vielä vauhdikkaampaa kasvu on keskustaa ympäröivällä maaseudulla. Sivukylillä ikärakenne on vanhusvoittoinen. Lukion oppilailla kouluvuosi alkaa kello 10. Sairaustapauksissa on syytä olla yhteydessä koulun rehtoriin koulupäivän aikana. Kangasalla bussilla kouluun tulevat oppilaat pääsevät kouluun ensimmäisenä päivänä ilman lippua, mutta paluumatkalla lippu on leimattava kaksi kertaa. Kunnan pienimmät koulut ovat parinkymmenen oppilaan Vilpeilän ohella muut kyläkoulut Raikku, Kautiala, Lahdenkulma ja Pohja. Koululaisia varten kunnassa työskentelee kolme koulupsykologia ja kolme koulukuraattoria. Kouluilla on kaksi vuotta aikaa valmistautua muutokseen, sillä uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016. Väkiluvun muutokset Pälkäneellä (asukasta) Eniten kasvaneet Eniten kuihtuneet Vuodet 2001?2012 Kenraalinkivi 203 Epaala 50 Aitoon taajama 48 Kirkonmäki 33 Kirkonkylän taajama 31 Myttäälä 30 Vuodet 2001-2012 Rautajärvi; haja-as. -69 Kyynärö-Ämmätsä -39 Padankoski -29 Sappee -26 Aitoo; haja-asutus -24 Kukkola -22 Kuohijoki -22 Salmentaka -19 Laitikkala -15 Puutikkala-Matinoja -13 Vuodet 2008-2012 Kenraalinkivi 23 Uusi-Mälkilä 22 Aitoon Taajama 11 Kirkonkylä; haja-as. 11 Iltasmäki 8 Salmentaka 7 Vuodet 2008-2012 Kirkonkylän taajama -77 Rautajärvi; haja-as -40 Kirkonmäki -35 Kukkola -16 Puutikkala-Matinoja -13 Padankoski -11 Myttäälä -10 Epaala -10 Selänsivu -9 Sappee -7 Lähde: Tilastokeskus Asukasluku: Pälkäne kasvaa tällä hetkellä taajamia ympäröiville haja-asutusalueille Kylät kuihtuvat, taajamat odottavat parempia aikoja pälkäne Pälkäneen väkiluku on laskenut viidessä vuodessa lähes 250 asukkaalla. lokakuuta, joululoma 21.12.?4.1. ja talviloma 23.?27. Uusi laki rajaa tarkasti, ketkä saavat olla mukana, kun oppilaan tilannetta pohditaan. Aiemmin oppilashuoltotyöryhmä on saattanut käsitellä samalla kokoonpanolla useiden oppilaiden asioita. Uuden lain mukaan joka kunnasta pitää löytyä kuraattori ja koulupsykologi. Poikkeuksen tähän tekevät Kautialan, Lahdenkulman, Raikun, Sariolan ja Vilpeilän koulut, joissa koulutyötä käynnistellään jo kello 8.30. Pohjan koululla lukuvuosi alkaa kello 8.50 ja Havisevan koululla kello 9.30. Yläkouluilla Sariolan koulun 8.- ja 9.-luokkien oppilaita odotetaan kouluun kello 9.20 ja 7.-luokan oppilaita kello 8.30. Pikkolan 8.?9.-luokkien oppilaat aloittavat koulunsa kello 8.50 ja 7.-luokkien oppilaat kello 11. Rakentaminen keskittyi vuosituhannen alkuun. Yhteensä lähikouluoppilaita on 60. Koulu kustantaa lähikouluoppilaiden koulumatkat. Vuodesta 2008 väki on vähentynyt samaa tahtia. Rajalanniemi ei ole tuonut toivottua piristystä, vaan Kukkian rantamaisemiin nousevan asuinalueen tonteista suuri osa on edelleen myymättä. Ne vetävät väkeä, vaikka koko kunnan asukasluku on viime vuodet ollut laskussa, alueelliset asukaslukutiedot Tilastokeskukselta hankkinut kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo. Viime vuosien notkahdus asukaslukutilastoissa johtuu enemmänkin Euroopan ja maailman taloustaantumasta kuin tonttipulasta tai markkinoinnin puutteesta. . Padankosken asukasluku on pienentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen yli kolmanneksella ja Kuohijoen yli neljänneksellä. Rautajärven haja-asutusalueiden ja Sappeen väkiluku on pienentynyt yli viidenneksellä. Keskiviikko 6.8.2014 . Paa- volanharjun asuinalueen ansiosta se on saanut reilut 200 uutta asukasta. Pitkäjärven koululla 8.- ja 9.-luokkien oppilaiden koulu alkaa kello 10 ja 7.-luokan oppilailla jo kello 9. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Kankahaisten asukasluku on puolitoistakertaistanut (40 asukasta vuonna 2001 ja 60 vuonna 2012). Viime vuosina Aitoo on menettänyt muutaman asukkaan vuodessa. Pukkivuoren tonttikauppa on kuitenkin taas viriämässä: kesällä alueelta myytiin lyhyessä ajassa pari tonttia. Väki vähenee vauhdikkaimmin Kukkiaa ympäröivissä pikkukylissä
Meillä oli jo silloin viisi tai kuusi koiraa. Sen väkiluku nousi 109:stä 131:een . Sopivia kohteita oli vähän tarjolla. Reilun kahden hehtaarin tontilla riittää tilaa myös hevosille ja koirille.. Puhelimitse (03) 539 9800 AsukAsluvun muutos 2001?2006 (% vuodessa) asukasluVun muutos 2008?2012 (% vuodessa) Rautajärvi; haja-asutus ?1,7 % Rautajärvi; haja-asutus ?3,8 % Kyynärö-Ämmätsä ?2,3 % Salmentaka ?1,6 % Kyynärö-Ämmätsä ?0,9 % Salmentaka 0,8 % Rautajärven taajama 0,6 % Sappee ?1,3 % Uusi-Mälkilä 0,2 % Myttäälä 1,3 % Sappee ?1,6 % Uusi-Mälkilä 5,0 % Epaala 3,8 % Pälkäne 1,2 % Kirkonmäki 0,3 % Kukkola ?1,2 % Myttäälä ?1,2 % Kirkonkylän taajama 2,7 % Selänsivu 3,1 % Kirkonkylä; haja-asutus 1,1 % Aitoon taajama 1,0 % Kenraalinkivi 2,3 % luoPioinen 0,2 % Epaala ?1,0 % Vanha Pälkäne ?0,2 % Kirkonmäki ?0,8 % Padankoski ?4,1 % Kukkola ?2,5 % Kirkonkylän taajama ?2,7 % Selänsivu ?2,0 % Aitoon taajama 0,6 % Kenraalinkivi 0,4 % Aitoo; haja-asutus ?0,5 % Kirkonkylä; haja-asutus 1,5 % Vanha luoPioinen ?1,5 % Padankoski ?4,5 % Aitoo; haja-asutus ?0,9 % Kankahainen ?2,6 % Kankahainen 10,5 % Iltasmäki 2,9 % Äimälä 0,0 % Rautajärven taajama ?0,9 % Kuohijoki ?3,9 % Äimälä ?0,2 % Iltasmäki 0,6 % Kuohijoki ?1,6 % Puutikkala-Matinoja ?2,4 % Puutikkala-Matinoja ?0,1 % Vuolijoki 0,0 % Vuolijoki 0,9 % Laitikkala 0,6 % Laitikkala ?0,9 % Pälkäneen ja Luopioisten väkiluku kasvoi vuosituhannen alussa sivukyliä lukuun ottamatta (kuva ylhäällä vasemmalla). Kasvu on keskittynyt taajamia ympäröiville haja-asutusalueille (kuva ylhäällä oikealla). Rakentaminen: Uusi-Mälkilä on Pälkäneen nopeimmin kasvavaa seutua Asukasluvun muutos 2001 2006 2009 2012 erotus Salmentaka Sappee Kirkonmäki Kenraalinkivi Kankahainen Iltasmäki Äimälä Uusi-Mälkilä Myttäälä Laitikkala Vuolijoki Kukkola Epaala Selänsivu Aitoo taajama Aitoo; haja-as. Kirkonkylä taaj. Kirkonk; haja-as. Rautajärvi taaj. Rautaj.; haja-as. Kyynärö-Ämmät. Padankoski Kuohijoki Puutikkala Tuntematon Vanha Pälkäne Vanha Luop. Uusi Pälkäne Koko Pälkäne muutos %/v 248 126 1094 1248 40 319 116 108 174 278 23 166 199 98 228 118 1110 1394 61 366 116 109 185 266 24 156 237 113 226 110 1153 1443 58 352 129 110 206 256 22 162 257 112 229 100 1127 1451 60 344 123 131 204 263 22 144 249 104 -19 -26 33 203 20 25 7 23 30 -15 -1 -22 50 6 -0,7 -1,9 0,3 1,5 4,5 0,7 0,5 1,9 1,6 -0,5 -0,4 -1,2 2,3 0,6 398 193 602 188 172 294 208 79 82 136 36 417 188 684 198 177 269 184 63 66 135 31 455 174 689 193 172 251 185 59 62 134 42 446 169 633 198 162 225 169 50 60 123 52 48 -24 31 10 -10 -69 -39 -29 -22 -13 16 1,1 -1,1 0,5 0,5 -0,5 -2,1 -1,7 -3,3 -2,4 -0,9 4,0 4237 2352 6589 6625 4483 2381 6864 6895 4596 2374 6970 7012 4551 2235 6786 6838 314 -117 197 213 0,7 -0,5 0,3 0,3 Asukasluvun suhteellinen muutos (%) Eniten kasvaneet 2008?2012 Uusi-Mälkilä 20,2 Kirkonkylä; haja-as. 5,9 Salmentaka 3,2 Aitoon Taajama 2,5 Iltasmäki 2,4 Laitikkala 2,3 Kenraalinkivi 1,6 2001?2012 Kankahainen 50,0 Epaala 25,1 Uusi-Mälkilä 21,3 Myttäälä 17,2 Kenraalinkivi 16,3 Aitoon taajama 12,1 Iltasmäki 7,8 Lähde: tilastokeskus Eniten kuihtuneet 2008?2012 Padankoski -18,0 Rautajärvi; haja-asutus -15,1 Kirkonkylän taajama -10,8 Kankahainen -10,4 Kukkola -10,0 Puutikkala-Matinoja -9,6 Selänsivu -8,0 Sappee -6,5 Kuohijoki -6,3 Myttäälä -4,7 2001?2012 Padankoski -36,7 Kuohijoki -26,8 Rautajärvi; haja-asutus -23,5 Sappee -20,6 Kyynärö-Ämmätsä -18,8 Kukkola -13,3 Aitoo; Haja-asutus -12,4 Puutikkala-Matinoja -9,6 Salmentaka -7,7 Rautajärven taajama -5,8 Väljyys ja rauha houkuttavat Maalla halutaan ympärille tilaa ja rauhaa. Oikeastaan muuta ei tarvinnut muuttaa, Mika Korppi sanoo. Vaikka tontti on haja-asutusalueella, kunnan vesi saatiin läheltä. Esimerkiksi lapsiperheet haluavat kuitenkin lähelle palveluita ja harrastuksia. Tämä näkyy viime vuosien kasvuluvuissa: Pälkäneen nopeimmin kasvavia seutuja ovat Onkkaalan keskustaa ympäröivät haja-asutusalueet. Suhteellisesti eniten vuosina 2008?2012 kasvoi Uusi-Mälkilä. Huomasin, että tontin päälle suunniteltiin oikorataa. Kaupat peruuntuivat, ja talo sovitettiin pienin muutoksin uudelle tontille Pälkäneen Uusi-Mälkilään. . eli kasvuprosentti oli 20,2 ja vuotuinen kasvutahti yli viisi prosenttia. Tulijoita olisi enemmänkin. Lupia ei tahdo enää irrota, sillä kunta edellyttää alueelle yleiskaavaa, joka varmistaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Pälkäneen keskustan ympä- ristön muille kasvusuunnille kaavat on jo laadittu. 1100 neliön tontti oli lähellä Tampereen rajaa. Putket kulkevat vierestä, sillä Kinnalan vedenottamo on tien toisella puolella. Myös lumitöissä pääsee kohtuullisella vaivalla, sillä vierestä kulkee hyvällä hoidolla oleva maantie. Kulkuyhteydet hyvät . 8 Keskiviikko 6.8.2014 uutiset . Vuoden 2008 jälkeen taantuma on tehnyt asunnonostajat ja rakentajat varovaiseksi. Talon suunnitelmat ja piirrokset olivat jo valmiit, kun nettiä selaillut Kristiina Korppi sattui ELYkeskuksen sivuille. . Saatiin vuokratallissa Ruutanassa ollut polle omalle pihalle. Harrastusten keskittäminen Sara ja Mila Ahonen sekä Mika ja Kristiina Korppi viihtyvät Uusi-Mälkilässä. Mutta tarjontaa on vähän, sillä maalaiskunnat myyvät samanlaisia tuhannen neliön perustontteja kuin kaupungit ja kehyskunnatkin. Väljiä haja-asutusalueen tontteja voi löytää syrjäkulmilta. Tässä oli alun perin kaavailtu kahta tonttia, mutta luvat järjestyivät vain yhdelle talolle, Kristiina Korppi esittelee reilun kahden hehtaarin tonttia. Jatkotontti sopi hyvin perheelle. . Mika ja Kristiina Korpin takapihalla on toistakymmentä koiraa ja laitumella käyskentelee pari hevosta. . Harhalan kaava ei tuonut odotettua piristysruisketta, koska maanomistajat ovat myyneet tontteja maltillisesti. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Vessa ja pääovi vaihtoivat paikkaa. Vielä vaikeampi on löytää tilavaa haja-asutusalueen tonttia, sillä kunnat kauppaavat vain pieniä taajamatontteja. Sopiva paikka löytyi lopulta Lempäälästä. Vaikkei niiden kanssa ollut erityisempiä ongelmia, niin kyllä eläinten kanssa joutuu kuitenkin olemaan taajamassa varpaillaan. Siksi lähdimme hakemaan väljempiä vesiä. Kolmilapsinen perhe alkoi etsiä Tampereen seudulta vanhaa maatilaa. Myös Epaalan ja Kuulialan kaava tuli tilastojen mukaan tarpeeseen, sillä tulijoita riittää: vuosituhannen jälkeen Epaalan väkiluku on kasvanut 50 asukkaalla eli 25 prosentilla. Tilaa lemmikeille Uusi-Mälkilän uudisasutus on noussut pääosin Uusi-Mälkiläntien ja Niittytien varsille. Uusista taloista vain harvat näkyvät vanhan Lahdentien ohikulkijoille. Onkkaalantien ja UusiMälkiläntien risteyksessä on nähtävissä yksi syy, joka saa hakeutumaan maalaismaisemaan. Asuimme Kangasalla pari vuotta pienessä ja vanhassa omakotitalossa
Tästä on yllättävänkin hyvät julkiset yhteydet. Muuttokynnystä madalsi se, että monet palvelut pysyivät Kangasalla: esimerkiksi lääkärit ja oikomishoidot hoituvat edelleen Kangasalla, Kristiina Korppi sanoo, Mika Korppi kävi Helsingissä töissä, kun perhe haeskeli uutta asuinpaikkaa. Tästä on viisi kilometriä kiekolle. Heitä kannattaa Kuuttisen mielestä tavoitella, sillä etelästä tulevalle Pälkäneen hintataso on edullinen. . Ajattelimme, että miksi emme voisi ottaa eläimiä myös hoitoon, kun olemme omien lemmikkien vuoksi aina paikalla. Tällä kertaa edessä on vilkas kesäviikonloppu, ja tarha täynnä tuttavien koiria. Sydän-Hämeen Lehti 9 Maarit ja Petri Myllyniemi pitävät siitä, että ympärillä on tilaa, eikä naapurin seinä. omalle tontille säästää sekä talleille kulkemiseen kuluvaa aikaa että tallipaikkaan uppoavaa rahaa. Talo saatiin syksyllä 2012 siihen jamaan, että perhe saattoi muuttaa Pälkäneelle. . Tuossa pellon laidalla käy iltaisin kauriita ja aamuisin töihin lähtiessä näkyy monesti kettuja. Toisinaan tehdään niinkin, että ilmoitetaan jo etukäteen, että kohde on myynnissä vain kuukauden. Jos sinä aikana ei tärppää, niin sitten se laitetaan vuokralle, Kuuttinen kertoo. Asunnon vuokralle laittaminen edellyttää rahoituslaitoksen suostumusta. Asuntokaupan seisova tilanne näkyy muun muassa lapsiperheiden käyttäytymisessä. Kun perhe kasvaa, isompaan asuntoon ei vaihdeta yhtä helposti. Halukkuutta asunnon myyn- talosta ja muuttaa palveluiden pariin. Tytöt nousevat aamuisin tien päästä koulutaksiin, Maarit Myllyniemi esittelee. Vaikkei Uusi-Mälkilässä olla kaukana keskustasta, ympärillä on aivan eri lailla tilaa olla ja elää. Tällaisen maalaismaiseman keskellä eivät tule työasiat mieleen; ne jäävät pikitielle, Petri Myllyniemi sanoo. Maarit Myllyniemen vaalimalla puolen hehtaarin ton- tilla on hoidetut istutukset ja nurmikko. Myynti pois ja vuokralle. Asunnosta ei välttämättä saa samaa mitä siitä on muutama vuosi sitten maksanut. Kauppaa syntyy. Mutta eihän omakotitalon ole edes tarkoitus koskaan tulla täysin valmiiksi, Petri Myllyniemi nauraa. Vain pyörätie puuttuu Myllyniemet kuulivat reilu neljä vuotta sitten kautta rantain, että yksityisellä maanomistajalla olisi myynnissä maata Uusi-Mälkikässä. Jos ei ole esimerkiksi paikkakunnalta muuton tai elämäntilanteen muutoksen vuoksi pakko myydä, niin ehkä kannattaa odottaa, Kuuttinen sanoo. Kiinteistönvälittäjä elää siitä, että asuntoja tulee myyntiin. Mutta nyt Kodit On Oy:n yrittäjä on antanut monille poikkeuksellisen neuvon. . eli nyt on ostajan markkinat, Kuuttinen sanoo. menien tuhansien eurojen voiton, kun pistivät pirtin muutaman vuoden päästä myyntiin. Toisestakin hartiapankkitalosta saattoi vielä tehdä hyvän tilin, mutta nyt onkin tullut raja vastaan, Päivi Kuuttinen sanoo. Hän on myynyt monta Pälkäneen kohdetta pääkaupunkiseudulta ja Hämeenlinnan ympäristöstä tulleelle ostajalle. Kiinteistön arvo putoaa nopeasti, jos talo jää ränsistymään ja pihat rehottamaan, Päivi Kuuttinen sanoo. Pälkäneen keskustassakin on Hartiapankkilaiset ollut hetken aikaa ylitarjontaa toivat ylitarjontaa omakotitaloista. Pälkäneen sivukylien väki . Loppukesän aikana valmistuu puro, joka lorisee istutusten lomassa. . Aina muuttokuorma ei pysähdy Luopioisiin tai Pälkäneelle, vaan jatkaa isompaan taajamaan. Kaikki nuoret maallemuuttajatkaan eivät viihdy kauaa kylissä kovin kauaa. . Kunta myi edullisia tontvanhenee. Ikääntyvät haluavat teja Paavolanharjusta. Täällä ei tarvitse katsella naapuria, mies esittelee terassilta aukeavaa maalaismaisemaa. . Muutama ostaja oli paikalla vielä aiemmin, mutta Myllyniemet pääsivät ensimmäisten joukossa valitsemaan tontin. . Joutsenia käveli pihassa ja hanhia voi tiirailla pellolla. Koska tarjontaa on niin paljon, ei kaikille taloille riitä kysyntää . Perhe ihastui maalaismaisemaan ja rauhaan. Kaupat tehtiin hehtaarin tontista. Myllyniemet hakivat poikkeusluvat ja myivät toisen puoliskon. Juuri viikko sitten myin Laitikkalasta pienen talon vapaa-ajan viettopaikaksi. 13- ja 8-vuotiaat tytöt Ira ja Vilma voivat harjoitella omalla tontilla puutarhatraktorin ja mönkijän kanssa. . Olisimme jo silloin halunneet rakentaa sivummalle, mutta sivukulmilta ei löytynyt tonttia, Maarit Myllyniemi sanoo. Petri Myllyniemen mielestä Paavolanharju pilattiin, kun tonteista kaavoitettiin liian pieniä. . Kotinurkissa toimii myös eläinhoitola. . Talo valmistui vuonna 2011. . Kyliin jää autioituvia tupia. Eikö nekin kannattaisi laittaa vaikka vuokralle. Pälkäneellä on normaalisti myynnissä yhteensä 20?30 asuntoa. Nyt on turha lähteä kokei- lemaan kepillä jäätä ja hakemaan huippuhintaa. Ainoa miinus on, ettei maantien laitaan ole saatu pyörätietä. Esimerkiksi Tampereelle pääsee joustavasti bussilla etenkin kouluaikaan, kun vuoroja on enemmän, Mika Korppi kehuu. Asettuminen on muutenkin sujunut mutkattomasti. Nykyisin Kristiina Korppi pyörittää Uusi-Mälkilästä käsin eläintarvikkeiden nettikauppaa. Täällä voi tehdä sellaisen aidan kuin haluaa, eikä tarvitse hakea kaikkeen lupia ja naapurin suostumusta. Mutta jos myyntiaika tahtoo venyä, vuokra-asunnoille löytyy aina kysyntää. Uudisasukkaat haluavat, että maisema pysyy väljänä. . Talot ovat seinä seinässä kiinni. Etukäteen ei voi tietää, mikä menee kaupaksi ja mikä ei. Siksi hyvät kulkuyhteydet olivat tärkeä kriteeri. . Keskiviikko 6.8.2014 . Jos ei halua tinkiä hinnasta, kannattaa odottaa, että ajat normalisoituvat. . Pälkäne on valovoimainen paikka, ja sijainti on aivan mahtava. shl Tommi Liljedahl. Kangasalla tilanne on ihan samanlainen: normaalikierron mukaan kohteita on 170?180, mutta nyt myynnissä on 650 asuntoa. Jotkut kiinteistönvälittäjät ovat jo ilmoittaneet, etteivät he ota kaikkia kohteita myyntiin. . Tielle ei uskalla päästää lapsia pyörän kanssa, sillä siinä ajetaan älyttömän kovaa, Petri Myllyniemi sanoo. Häntä ei yhtään haittaa, vaikkei Uusi-Mälkilään enää myönnettäisi uusia lupia. Se olisi ehkä kolmen päivän homma, kun tekisi kaiken valmiiksi. Sinne luopua työllistävästä omakoti- talon rakentaneet tekivät kymtiin vähentää se, että harva on valmis myymään tappiolla ? vaikka asunnonvaihtaja voisi selvitä pienemmällä välirahalla, kun hinnat ovat laskussa. . Nyt on pitkään ollut kaupan nelisenkymmentä kohdetta, ja tällä hetkellä niitä on 65. Ja kun palaa töistä kotiin väsyneenä ja stressaantuneena, niin terassilla saa kulkea vapaasti kalsareisillaan, pitkin Suomea suuria pihattonavettoja rakentava Petri Myllyniemi sanoo. Päivi Kuuttinen: Asuntoja myynnissä kolme kertaa normaalitilannetta enemmän ?Myynti pois ja vuokralle? Toistaky mmentä v uotta asuntoja ja mökkejä SydänHämeessä myyny t Päivi Kuuttinen tietää, etteivät viime vuodet ole olleet alalla normaalit. . Koirien lisäksi Korpit hoitavat kissoja ja jyrsijöitä. Työasiat jäävät pikitielle Maarit Myllyniemi oli kahdeksan vuotta sitten aamulla varhain jonottamassa, kun Paavolanharjun tontit tulivat myyntiin
Huippu-urheilunkin pohjatyö tehdään seuratasolta ja koulujen liikuntatunneilta, jos näille vain annettaisiin mahdollisuudet lahjakkuuksien löytämiseen ja jos vain kaikki liikunnanopettajat olisivat asiassa mukana. Sitä kautta löydetään lahjakkuudet ja heidät voidaan saattaa määrätietoisen harjoittelun pariin. Vaikka vaikeatahan se on edelleenkin. Sininen taivaan kansi valkoisine pilvineen kuvastaa jumalallista puhtautta. Tuulen havina puiden oksissa lintujen viserryksen kanssa kertoo korviimme elämän tarkoituksen. Jäi perunankeittovedet laskematta maanantaiaamuna, kun raanasta ei tullut vettä. Pälkäneen vesilaitoksen nettisivuilla kerrottiin, että Aitoon vedenottamon huoltotyöt aiheuttivat 18.6. 10 Keskiviikko 6.8.2014 lukijalta . kaikeksi onneksi . aina löytyi joku poikkeusyksilö, joka kykeni hyvin saavutuksiin kansainvälisissäkin kisoissa. Ja mikä onkaan sen terveellisempää ja hauskempaa kuin kilpaileminen! Sehän alkaa ja sujuu jo pikkupojilta ihan luonnostaan, jos sen vain sallitaan kehittyä ja leikkimieliseen kisaamiseen annetaan monipuoliset mahdollisuudet. kello 12?16 vesikatkoksen Aitoon, Yksi elämän tarkoitus on, että olisimme äärettömän kiitollisia Jumalan kätten töistä. Emme ole sattumalta maailmassa, vaan maailma on hienosti suunniteltu. Juhani Vuorinen Sappeen, Salmentaan seudulla. Niiden tuloksille ei olisi hurrattu edes 70?80 vuotta sitten. Taisto Mäki juoksi 1939 5000 metriä aikaan 14.08,8 ja olisi tuolla ajalla voittanut mestaruuden 2014! Kulttuuri nappaa veikkausvoittovaroista urheilua suuremman osuuden, vaikka koko veikkaaminen on saanut alkunsa urheilun puolelta. Nyt paras syntyperältään suomalainen sai ajan 14.24,02. Eikä paljon hurraamista ole 1500 metrin tuloksissakaan, vaikka juoksu olikin taktikointia, sillä vuoden 1924 Paavo Nurmi olisi voittanut kisan kevyesti ajallaan 3.52,6. Erityisesti yleisurheilu on saatava uudelleen kansainvälisessä vertailussa samalla tasolle, jolla olimme urheilumme mahtivuosina 1920?76. Paul Tiililä seniorikansalainen. Nyt mestaruus voitettiin erittäin keskinkertaisella tuloksella 3.55,27. Parhaat naisjuoksijatkin olisivat pysyneet suomalaisten nykymiesten matkassa hyvin. Suomessa oli vielä sodan jälkeisinä ensimmäisinä vuosikymmeninä jäljellä tervettä kilpailuhenkeä ja näyttämisen halua, mutta sitten jo 70-luvun loppupuolella mielialoihin ja käytäntöihin alkoi vaikuttaa vasemmiston paasaama tasaarvoisuus ja yhdenvertaisuus. Kaikenlainen kilpailu ja kilpailuhenkisyys oli pannassa, kouluissa ei saanut enää liikunnassa kilpailla ja vaadittiin jopa numeroarvostelunkin poistamista, etteivät huonompia numeroita saavat masentuisi, loukkaantuisi tai syrjäytyisi. Näin mentiin vailla kunnon kilpailua pitkälle 2000-luvulle. Suomalainen yleisurheilu koki täydellisen laman, vaikka . peleillä. Mutta mitä nyt olisi tehtävä. Nyt on vasemmistossa muotia huutaa kulttuuriin puolesta, koska siellä ei ole tervettä kilpailua vaan monimutkaisia suosikkijärjestelmiä ja taiteen ?vapautta?, mikä vapaus on tosin johtanut jopa vastenmielisiin ilmiöihin. Siihen on kuitenkin menty, että kulttuuri nappaa veikkausvoittovaroista urheilua suuremman osuuden, vaikka Kirjoittaja on huolissaan suomalaisen huippuurheilun tilasta. koko veikkaaminen on saanut alkunsa urheilun puolelta, tulosten veikkaamisesta, ja vasta myöhemmin täydentynyt lotolla yms. Informatiivista. Kotikokki Urheilun hukatut vuosikymmenet Mitä suomalaiselle kestävyysjuoksulle on tapahtunut 1970-luvun jälkeen. ?Työmaalla olevassa infotaulussa lisätietoja vesikatkojen ajoista?, kunta lupasi lehti-ilmoituksessaan. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kumma vesikatkos Kummallista, kun vesikat- Ilman autoa on mummekos järjestetään pahimman leitten vaikea hakea vettä helteen aikana, jolloin van- jonkin marketin pihalta. huksien olisi juotava päivän Janoinen mittaan litrakaupalla vettä. Sinulle Mymmeli On mahtavaa lukea SydänKuka sinä oletkin, jatka Hämeen Lehdestä kirjoitta- kirjoittamista, sillä sen sinä miasi kolumneja. Tämä kysymys tulee väistämättä esille, kun katsoo SM-kilpailujen eli Kalevan kisojen 1500 ja 5000 metrin tuloksia. Pystyn sa- osaat. mastumaan tekstiisi oman Sirpa Salminen entisen ja hieman nykyisenOnkkaalasta kin elämäni kautta. Nimimerkki Kotikokki ehti hermostua Pälkäneen kunnan tiedottamiseen arveltuaan vesikatkon syynä olleen aiemmin ilmoitetun vesijohtoremontin. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Myöhemmin paljastui, että kyseessä ei ollutkaan sama vesikatko. Kauneutta etsimässä Vesikatko Jumala päätti luoda maan kauniiksi. Ja mukana myös kotikuntansa urheiluseurojen toiminnassa aktiivisina neuvojina ja valmentajina. Valitettavasti opettajienkin toiminnassa ammattiyhdistystyö on ohittanut kutsumushenkisyyden ja monet liikunnanopettajatkin tekevät vain tuntinsa ja se on sitten siinä. Onneksi ajan henki on vähitellen muuttumassa ja lahjakkaat nuoret urheilijat pääsevät nykyisin melko helposti systemaattiseen valmennukseen, jos oma tahto ja kyvyt vain riittävät. Urheiluun on kuitenkin edelleen satsattava lisää niin varoja kuin ennen kaikkea henkistä tukea, myötämielisyyttä menestymistä ja huipulle pyrkimistä kohti. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Pälkäneen keskustan puolitoista kuukautta myöhemmin kuivanneesta katkoksesta ei kerrottu mitään. Jos sattui vielä olemaan parin viikon takainen lehti tallella, niin siitä löytyi kuulutus, jossa kerrottiin Sahantien ja Myllärintien vesijohtoremontista. Sen mukaan työt aiheuttavat vesikatkoja Onkkaalantien ja Koulutien välillä. ?Työmaalla olevassa infotaulussa lisätietoja vesikatkojen ajoista?, ilmoituksessa luvattiin. Piti siis lähteä työmaalle tarkistamaan, kauanko veden paluuta pitää odottaa. ?Vesikatko?, luki tien laitaan ruuvatussa taulussa
Kalkatus, kikatus kuuluu kauas kartanolta. Kuluu kuukausia kaksi. Kantarellit kasvaneet kivikkoiselle kumpareelle, kallionkiven koloihin. Vanha sananlasku sanoo, ettei kannettu vesi tahdo kaivossa pysyä. Vai olisiko mahdotonta kotona vielä kerran Kirjoittaja ei pitänyt näkemästään koulun pelikentällä ja sen läheisyydessä. käydä läpi, mihin roskat tulisi tin lopulta maksaa? Oppi ojassa laittaa ja kuka sotkemisen lys- Kolumni Talkoilla Talkoohengen uskottiin jääneen lähes kokonaan 1900-luvulle. Kiitoskyynel kulmiltani kierähtää, Hyvätapaisten nuorten myytti romuttuu kertoo korkeimmalle kuninkaalle kiitokseni kotimaasta, kalliista kotikonnuista kylämme. Käpysillä koristelen kukkapenkin kivikot. Viikonloppuisin linja-autot kuljettivat tanssijoita pitkien matkojen takaa. Sunnuntaina ja joskus arkenakin pelattiin bingoa, katseltiin elokuvia, urheiltiin, harrastettiin jotakin jne. Järjestysmiehet, lipunmyynti, kanttiinitoiminta ja muu asiaan liittyvä hoidettiin talkoilla. Tämän lehden yleisönosastossa valiteltiin taannoin talkoohengen katoamista Pälkäneellä ja pohdiskeltiin syytä, miksi yhteisöllisyyttä löytyy Luopioisista. Tähän olen jäävi mitään lausumaan. Kiiruhtaen kuljemme keskelle korpea. Ketterästi keltaisen kultaviljan keräämme koreihin kuusikulmaisiin. Vapaapalokunnan vuosijuhlaa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1882. Heinät tehtiin yhdellä pellolla ensin ja toisella sen jälkeen, jos poudat sallivat. Sotien jälkeen puuttui monesta pirtistä isäntä tai hän palasi rintamalta vammautuneena. Koko Suomi nousi yhteisin voimin olosuhteisiin nähden tavattoman nopeasti. Sotakorvaukset maksettiin ajallaan. Sama tapa ajatella ja toimia valtasi vapaapalokunnat, urheiluseurat ja lukuisat järjestöt sekä yhdistykset. Raskaiden aikojen jälkeen kansa tarvitsi myös viihdettä sekä mahdollisuuksia harrastaa. Ylimääräistä rahaa ei ollut. Rakennustarpeet saatiin suurimmaksi osaksi lahjoituksina. Tai sitten muistelee, miten tuonkin huoltokopin tilalla sijaitsi mittava seurantalo. Elämä sykki. Kunnei kontio komea korvesta kimppuuni kävisi. Kaksinkerroin kiiruummin kulkuni käy kohti kotikultaa. Kovin kauniina kohoaa, keltaisena koti komeilee. Kuuset kätki kuitenkin kaikki kauniit kukat. Kohta kiiruhdan kohti kotia. Kokoamme kaikki kaikkivaltiaan kasvattamat karmiininpunaiset karpalot. Keräämme koppaan katajaiseen, kylmin, kohmeisin käsin. Kankein koivin kuljemme kotiin kultaiseen, kalliiseen. Kupsahdetaan kivelle, kunnes kunto kohenee. Palokunnan-, seuranja työväentaloja sekä tanssilavoja nostettiin entisten lisäksi uusia. Keitän kahvit kavereille. Kannan kukkia kahvipöydän koristeeksi. Karjalasta tulleille evakoille piti saada kattoa pään päälle. Kaiku kertaa kukunnat. Kumarrun, kerään kuivat kukat kasveistani, kompostiin kannan. Keskiviikko 6.8.2014 . En uskalla tähän nimetä toimeliaita ihmisiä, sillä varmuudella joku tärkeä unohtuisi. Yksi kantavimmista voimista siirtyi Yläkerran talkoomieheksi kirkastusjuhlasunnuntaina 6.7.2014. Palkka otetaan keikoilta. Ulkomaan eläviä voidaan saada asevelihintaan, mikäli heille osuu esiintyminen muualle Eurooppaan säällisen välimatkan päähän. Omia juomia ja ruokia ei saa viedä huvialueelle. Korkeintaan ovat oppineet kyselyissä valehtelemaan juovansa, polttavansa ja riehuvansa vähemmän kui aiemmin. Aluehallintoviranomaisten suopea tulkinta päättyi näiltä osin lopullisesti viimeisenä tänä kesänä myös Järvenpään puistobluesissa. Nykyajan ihminen ei enää lähde moneksi yöksi telttaan hyttysten syötäväksi palele- Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaa-ajanasukas ja Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. maan tai hikoilemaan. Kattoon naputeltiin uudet päreet yhdessä tietäen vuoron joskus koittavan omassa talossa. Kettu, kiero kaveri, katsoo kallella kypärin kulkuani kevyttä. Käsi kädessä kuljemme keittiöön kotoiseen, kahvikullan keitäntään. Kuuma kahvi karkottaa kehoistamme kylmyyden, koivistamme kankeuden. E.L. Olipa Suoraman koulun pihamaan uudella monitoimikentällä siivo sunnuntaiaamuna. Roskat eivät olleet löytäneet tietään puolitäysiin roskiksiin, vaan kamaa oli hujan hajan ympäri pihaa rikkinäisistä cd-levyistä ja olutpulloista lähtien. Positiivisesti ajatteleva voi olla sitä mieltä, että ehkä paikalla olleet eivät vaan olleet vielä ehtineet aamusta siivoamaan jälkiään. Ihailla silti pitää toimeliaisuutta, millä erilaisia tapahtumia ja yhteistä hyvää syntyy kirkonkylällä sekä muualla asuintaajamissa. Kirkkaimpana juhlitaan vuosittain Aitoossa. Sydän-Hämeen Lehti 11 Kertomus keväästä Kuljen kauniissa keväisessä koivikossa. Palkaksi riitti hyvä ruoka ja jossakin loppukaronkan sahti. Syitä löytyi monia. Uutta viljelys- maata raivattiin onnettomilla koneilla. Halkoja tekivät kaikki, joilla saha ja kirves pysyivät kädessä. Me ihmiset olemme erkaantuneet vaarallisella tavalla toisistamme. Rahaa tuntui piisaavan ostopalveluihin. Yhdessä tekeminen ruokapalkalla ei kiinnostanut. Omia lapsia ja vanhempia, työkavereita sekä ystäviä toki auteltiin ja autetaan edelleen. Monesti jää ainoaksi mahdollisuudeksi turvata vanhuksen arvokas ja turvallinen loppusuora hoitamalla häntä omin voimin sekä varoin. Muutto- ja remonttiapuja kaivataan. VPK tekee kovalla riskillä vuoden toimintarahat haalimalla maamme vetovoimaisimmat artistit aina paikalle. Eikä ole unohdettu perinteitä marsseineen ja palkitsemisineen. Kukkuroilleen kokoamme kaksi, kolme korillista, kaksin käsin kahmien kaikki komeat kantarellit. Kiiruhtaen kannamme kotiin komeat kopat keltaiset. Kai kuukausia kaksi, kolme, kun karpalot kasvaa keskelle kanervien, karhunsammalten. Kerkeästi kuljemme korpeen kylmään. Mielelläänhän sitä toimeen ryhtyy. Hienoista kirjoista, vaikkapa Täällä pohjantähden alla, saamme lukea mainioita kuvauksia yhteisistä urakoista. Torpat nousivat peltotilkkujen reunoille. Kastelen kertaalleen kaikki kauniit kukkani, kuivuuden karkotan. Kutsun kaverit kylästä katsomaan kukkiani kauniita. Kyläkuolema estetään vain yrittämällä yhdessä. Sopii hyvin tähän asiakokonaisuuteen. Jotenkin luonnollisesti pitäisi yhdessä tekeminen tapahtua. Täytyy päästä nukkumaan kunnolliseen sänkyyn, aamiainen kerätään hotellin noutopöydästä tai aamuvirkuin nousee sen laittamaan lomamökin tai kodin keittiöön. Keinuun käyn kiikkumaan, katsellen, kuunnellen kesäkukkien kasvantaa. Kaukana kukkuu käki kymmeniä kertoja. Ja hyvähän se oli, että kentän puolella roskia ei kamalasti ollut, mitä nyt vähän lasia. Alan kumminkin uskoa, että joka puolella toitotettu totuus hyvätapaisista nykynuorista ei pidä paikkaansa. Vuosituhannen vaihduttua elimme valmiissa maailmassa. Hyvin varustettu asuntoauto vielä jotenkin kelpaa majapaikaksi. Aitoon Kirkastusjuhlat on erinomainen esimerkki virkeänä elävästä talkoohengestä. Minä katselen laiskuuttani ja töissä kyllästymiseen asti varsinaista riekkumista nähneenä ihaillen sivusta. Kirkkaripaidan saan nykyään "postiennakolla" välillä jopa mökille perille toimitettuna. Toivottavasti jaksatte painaa myös tulevaisuudessa! Vuodet vaihtuvat ja sukupolvet. Omaa napaamme jaksamme tuijotella miettimättä miten muilla menee. Pakon edessä nöyrrymme mekin. Kakut, kerman, kääretortun kannan kera kahvipannun. Kahvi kielenkannat kirvoittaa. Järjestelmä mahdollisti näin nimekkäiden artistien tulon esiintymään. Viime vuosina aate on alkanut vähitellen nousta uudelleen. Samoin näivettyminen. Joitakin poikkeuksia esiintyy. Vanhoja laajennettiin ja kunnostettiin. Hän tekee siellä timpurin hommia. Jussi-Pekka Lämsä. Äänitteet eivät enää harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta juuri myy. Netin kautta ostettu musiikki ei senttejä artistille juuri kartuta. Ihmiset tunsivat ja tiesivät toisensa. Nyt maaseudulla ajellessa mieli muuttuu alakuloiseksi raunioita tai ränsistyneitä isoja taloja katsellessa. Monet sukunimet eivät luopioislaisten talkoolaisten joukosta häviä mihinkään, vaikka henkilöt muuttuvat nuoremmiksi. Tai sitten on siirrytty muihin aineisiin. Kalliiksi tulee tämäkin kenttä, jos siivoamista varten kunta joutuu varta vasten palkkaamaan jonkun. Kuulen käen kukunnan kaukaa; kertoo kesän kauniin koittaneen. Käyskentelen kankahalla, keskellä kanervien kauniiden. Katson kuinka kiuru kohoaa korkeuteen; kirkkaalla kutsunnalla kaverinsa kokoaa. Kuoron komean kehittelevät, kiitokseksi, kunniaksi kaitsijalle korkeimmalle. Kuljen keskelle korpehen, kuusikkoon komeaan, kerätäkseni käpyjä keltaiseen korihin, kannettavaksi kotihin, kukkamaan kivikkojen keventäjäksi. Kukkiakin kaipailen. Konsepti toimii, kun eletään ajassa mukana. Hiljattain kuuntelin radioohjelmaa, jossa pohdiskeltiin festareiden kuihtumista. Katan kupit kultareunat, kauniisti koristelen kahviliinoilla kauniilla
534 2771, 050-339 2582 P. 03 537 0095 Palvelemme ma-pe 8.30-17, la 10-13 Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-16 http://www.sahalahdenapteekki.fi/ Valviran rekisteröimä naprapaatti (amk) KATJA LIND KANGASALAN APTEEKKI Keskusaukio 2, 36200 Kangasala, puh. ????. katja.lind@napraka.fi www.matinterveyspalvelu.com . Hermoratahieronta . ?????. Miten sitten olisi mahdollista jäähdyttää asunto miellyttävään lämpötilaan käyttämättä sähköä? Räystäitä ja lippoja Tehokkain keino pitää asunto viileänä kesäisin on ennakointi jo rakennusvaiheessa. Talon passiivinen jäähdytys voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisin räystäin tai lipoin, jotka estävät auringonpaisteen pääsyn sisälle eikä sisälämpötila nouse liian korkeaksi. Valmiin talon ikkunoihin on mahdollista asentaa jälkikäteen säädettävät markiisit tai kaihtimet, joita on saatavana eri muotoisina erilaisiin ikkunoihin. Aurinkosuojayhdistyksen Vesa Anttila suosittelee harkitsemaan liikkuvia aurinkosuojaimia myös uutta taloa rakennettaessa. Nämä ratkaisut ovat lähes sähköttömiä ja säätyvät automaattisesti sopivaan asentoon sisätiloissa olevan lämpötilaanturin antamien tietojen mukaisesti, jolloin auringon valoa voidaan hyödyntää tarvittaessa osana valaistusta ja lämmitystä. Anttilan mukaan aurinkosuojaus on tehokkainta ikkunan ulkopuolelle asennettuna. Liikkuvia aurinkosuojaimia käytettäessä ikkunoihin ei tarvitse asentaa selektiivipintaa. Hyvää Oloa! Vielä on kesää jäljellä! Kaikki loput aurinkosuojatuotteet -20% norm. ???????????????????????? ma-pe 9-19, la 9-16, su 11-15 ???????????????????????? Kesäaukioloajat 9.6. Klassinen hieronta . ?. Kalvojen ja kaihtimien yhteisvaikutus nimittäin kerää lämpöä ja ikkunasta tulee käytännöllisesti katsoen patteri. Myös viihtyisyyttä lisäävät tontilla kasvavat lehtipuut auttavat kesäajan varjostuksessa, kun lehtipeite muodostaa luonnollisen aurinkosuojan. Tuulettaminen kannattaa tehdä varjon puolelta ja mahdollisuuksien mukaan viileään yöaikaan, jolloin se tarjoaa Energianeuvontapalvelu Rane pyörii pääasiassa kolmen hengen enemmän helpotusta kuumil- voimin, vaikka toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. Mikä Rane? le jaksoille. YKSITYISLÄÄKÄRI KIR. Miellyttävä sisälämpötila on kesälläkin alle 23 astetta, mutta sähkökäyttöiset ilmastointilaitteet kuluttavat melko paljon energiaa. 010 322 2811 D???. 010 235 2350 MEDITALO Artturintie 2, Kangasala arkisin 8.30-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu Avaamme arkisin aiemmin! Meiltä nyt tehokas suoja voimakasta hikoilua vastaan: STOP 24 STRONG! Isoniementie 1, 36420 Sahalahti Puh. hinnoista. Tuotteita rajoitettu erä. Myös ikkunoiden väliin asennettuna kaihtimet päästävät tarvittaessa valoa ja lämpöä sisälle, mutta ovat suojassa sääolosuhteilta. Sisätiloissa suljetut kaihtimet pystyvät torjumaan sisätilojen lämpötilojen nousua kesällä. ma-pe 9-19, la 9-16, su 11-15 Kaularangan tai niskan Olkapäiden alueen Ylä- tai alaraajoen Rintarangan tai lapojen alueen Alaselän tai lannerangan ongelmat Torikatu 1 (Kangasalan lääkintävoimistelu) Kangasala www.napraka.fi Ajanvaraus p. alk. Puh. 0400 635263 . 12 Keskiviikko 6.8.2014 . 03 376 3222 Rautajärventie 14, 36840 Pohja Puh. 044 555 8224. Kannattaa kuitenkin huomioida, että osan sähkökäyttöisestä valaistuksesta voi korvata luonnonvalolla, eikä siihen tarvitse kuluttaa sähköä. Huomioi materiaalit Huonetilan puolelle asennettujen kaihtimien kanssa Aurinkosuojayhdistys suosittelee kiinnittämään huomiota erityisesti materiaalien ja värien valintaan. Vaaleilla pinnoilla on mahdollista heijastaa auringonsäteily takaisin ulos, jolloin sisätila ei lämpiä yhtä paljon. Pystysuorat screenkaihtimet ovat perinteisiä sälekaihtimia tehokkaampi ratkaisu, sillä niiden muodostama heijastuspinta on yhtenäisempi. Ikkunoihin voi asentaa myös aurinkosuojakalvot, mutta tällöin ei pidä käyttää sisäpuolisia kaihtimia. Sydän-Hämeen Lehti 12 tekijät Energianeuvontapalvelu Rane neuvoo: Miten voin jäähdyttää kesällä asuntoa ilman sähköä? Liikkuvat aurinkosuojaimet ovat hyvä vaihtoehto Kesäisin on hyvä aika nauttia auringosta, mutta ikkunoista sisään pääsevä auringon valo ja lämpö saattavat nostaa asunnon sisälämpötilan tukalan kuumaksi. Personal Trainer Mustapellonpolku 3, Pälkäne matti.kettunen@kotiportti.fi . ?. ????. JA THX-VERISUONIKIR.EL LT RAINER ZEITLIN P
(03) 377 3447 Maanrakennus/ muut konetyöt Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Roineenkatu 12, Valkeakoski Shl.f ? S y ehti ? dän -H Kankaita ja ompelutarvikkeita P. 010-239 0880, FAX. www.tv-hugg.com Traktorin varaosat PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. 0400 737 546 Hä m VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU l.f ? S y d änHä Rautajärven Rakennustarvike Shl.f . Teräväpiirtotekniikat . Keskiviikko 6.8.2014 . 0400 556 638 Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja nL ee * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut RISTO RIKKONEN m Hippeläinen Erikoishammasteknikko Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 p. Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. viemärijärjestelmät - PITOPALVELU www.aleksinlkv.net ma-pe 10-17, la 10-14 Kaivinkone- ja traktorityöt TV-DIGIHUOLTO Hannele Haataja, p. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Asiakaslähtöisesti jo 30 v. . Sydän- i . (03) 379 2940 . 8-18, la 9-14, p. 040-5876139 Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. P. 8-17, p. P. (03) 379 0333 Antenniasennuksia. 0400-404 425 www.kangas-riitta.fi 040 5013240 Pitopalvelut Ellintie 6, Kangasala P. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kiinteistönvälitystä p. Sh eht www.rrt.fi n ? hti Le nL ee Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Missä sinä, siellä Sydis! äm MEILTÄ! a st a r a P ! a st i ll a k i pa 2013 hannele.haataja@morilea.fi . SydänLehti Hä me e Puutavarat www.kangasalankirjakauppa.fi Jari Ahola plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet e en Kirjakaupat PALVELEMME: esim. Alueen hyvä tuntemus . Myös viikonloppuisin Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna Avoinna: ark. 03-377 3530, ma-pe 9-17, kesälauantait sulj. Tampereentie 1, p. (03) 377 1140 Avoinna: ark. Uusin tekniikka . 045-1331 221, 045-1331 222 www.morilea.fi l Morilea Oy Pohjantie 295. 040 184 8317 PARHAAT ANTENNIRATKAISUT 0400 833822 RENGASMYYNTI Viemäripalvelu Hammasteknikot . TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Asianajotoimistot Autoilu Merkillisen reilu. - AKUT VT Juho Juusela 040-4517899 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Jätehuoltoa Kirjanpitotoimistot Rautajärven KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Pienet tehoantennit
Perinteisen kyläpajan rakentaminen on ollut pitkään haaveenani. Vaikka Sydän-Häme on pullollaan kesätapahtumia, niin pajojen avajaistilaisuuksia järjestetään harvakseltaan. Haltian kylän monitoiminen perinteiden vaalija Tapio Körhämö tarjosi sellaisenkin harvinaisuuden sankalle vierasjoukolle elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Körhämö tunnetaan laajalti kotikylänsä ulkopuolellakin Haltian Wanhojen Moottoriwehkeiden, moottorisahamuseon ja monen muun asian parissa puuhailevana aktiivina. Nyt mies toteutti jälleen yhden haaveensa rakentamalla pihapiiriinsä pajan. Kalustoa Ämmätsän kylältä . Tuli ilmi, että Marjatta Aakkulan tilalla Ämmätsässä on vanhoja pajan työkaluja. Pääsimme sopimukseen ja pajassani on Aakkulalta peräisin olevia välineitä muun muassa alasin ja käsin veivattava pylväsporakone. Itse pajarakennuksen Körhämö rakensi alusta loppuun itse, mitä nyt poikansa Jani Körhämö silloin tällöin autteli kahta miestä vaativissa vaiheissa. Oven saranatkin on tehty omassa verstaassa, mutta oven lukko on vanha kyläsepän takoma. Marjatta Aakkula oli luonnollisesti itseoikeutettuna kunniavieraana avajaisissa. . Niinpä avajaisiin oli kutsuttu myös kaksi taontaammattilaista testaamaan uutta pajaa ja näyttämään yleisölle, miten rauta osaavissa käsissä muotoutuu. Luopioisissa Taontapaja Tulikoiraa vaimonsa kanssa pyörittävä Leo Ratinen ja taiteilijanimellä Elmo esiintyvä seppämestari opettivat myös halukkaille aloittelijoille sepän työn alkeita. Innokkaita takojia olikin ajoittain jonoksi asti ja itse taottuja rautanauloja syntyi. Laajempaa kaupallista tuotantoa Körhämö ei pajassaan aio käynnistää, vaan taontatöitä syntyy lähinnä omaksi ja tuttavien iloksi. jarmo salonen Eeva Hänninen pääsi kokeilemaan taontaa seppämesteri Leo Ratisen valvonnassa. Isäntä itse . 14 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Perinne: Tapio Körhämön uusi aluevaltaus Haltialle valmistui kyläsepän paja haltia Uusia perinteisen kyläsepän pajoja ei kovin usein rakenneta. Paja on ollut vuosikymmeniä käyttämättömänä ja olen mielissäni, kun sepän välineille löytyi uusi, hyvä koti. Metallityöt verissä Körhämölle metallityöt ovat tuttuja vanhastaan, sillä hänellä on ollut jo pitkään verstas, jossa on modernimmilla vehkeillä syntynyt alihankintaa muun muassa Soukkio Oy:n työkoneisiin. Perinnepajassa hän pääsee nyt työstämään ahjossa hehkuvaksi kuumennettua rautaa alasimen päällä takoen. Ihan mestarisluokkaan mies ei itseään vielä seppänä nosta. Hän teki aikoinaan sepän töitä ja muistan, kun olin pikkutyttönä hänen apulaisenaan puhaltamassa palkeilla ilmaa ahjoon, jossa työstettäviä rautoja kuumitettiin, Aakkula nostalgisoi. . Oikealla karkaisuastia, jonka vedellä valmis esine jäähdytetään.. Taustalla vasemmalla hehkuu ahjo, jonka kuumuudessa rauta lämmitetään työstettäväksi. Paja on meillä isäni jäljiltä. Tapio Körhämö naulaa tekemässä. Parisen vuotta sitten aloin häneltä kyselemään, olisivatko tavarat ostettavissa, Körhämö muistelee hankkeen alkuvaiheita.
koko perheelle! a p p Pbaetalar! M a tt i I sä kestotilaajan lapsi Äiti kestotilaaja L i l li kestotilaajan lapsi kestotilaajan puoliso K a l le kestotilaajan lapsi Sydän-Hämeen Lehden paperilehden kestotilaajana saat maksutta lisätä 4 perheenjäsentä käyttämään lehden verkkopalveluita: näköislehteä arkistoineen + shl-sivustoa. » shl.fi/perhe Etkö ole vielä kestotilaaja? i sesi kestoks Muuta tilauk eluun a tilaajapalv it o s , ti h le a ?15). tai tila (arkisin klo 9 03 539 980 0 Sydän-Hämeen Lehti. Keskiviikko 6.8.2014 . Sydän-Hämeen Lehti Kestotilauksen hintaan kuuluvat verkkopalvelut
Yhdistyksen mukaan suunnitelmissa on mahdollisesti viikoittaisen saunavuoron aloittaminen ja avantopumpun hankinta. Aiemmin kehitysajatuksina on väläytelty myös muun muassa frisbeegolf-rataa. Syksyn ja talven aikana rantaa ja laituria kunnostavat sekä kunta että AiKa ry. Vanha, käytöstä poistuva vanerinen pukuhuone siirretään ja kunnostetaan Kouvalanjärven rantaan. 020 720 9240 \ORMDUYL#NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ Lankap. 14.6.-16.8. Urjala Peltorinteentie 10, p. Myös beach-volley-kenttä laitetaan Lähes sukupuuttoon Kolme kangasalalaista poi- satunnaisesti Ahvenanmaalta kuitenkin uusi havainto Tukaa lähestyi Sydän-Hämeen ja yhdestä lammesta Tammi- run seudulta. 03 546 0660 ma-ke, pe 9.30-17, to ja la sulj. Remontti- IKKUNAT Ikkunasto Oy p. 8,35 snt/min+7,02 snt/min (alv24%), Matkap. 8,35 snt/min+17,17 snt/min (alv24%) ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW À ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW À Muista myös Forssa Sortohaanraitti, p. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä .27,,1 -$ 0g.,//( Vuodesta 1996 lähtien olemme valmistaneet kalusteita asiakkaiden toiveiden ja mittojen mukaan omilla tehtaillamme Pirkanmaalla. V I S I ON KEITTIÖT Meiltä löydät kaikki kalusteet kotiin ja mökille! KEITTIÖT KOMEROT WC-KALUSTEET KODINHOITOHUONEKALUSTEET VAIHTO-OVET myös erikoismitoilla Valittavanasi monta hienoa ovimallia maalattuna tai kalvopinnalla. Tilauksesta myös puu- ja viiluovet sekä laminaattiovet. Runkoväreinä monta uutta kuosia tai tutut värit. Valmistamme myös LIUKUOVET TILANJAKO-OVET V I S I ON LIUKUOVET * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä * nopeat toimitukset Liukuovissa rajattomat mahdollisuudet. Omat tehtaamme takaavat nopeat toimitusajat. Meiltä myös erilaisia VETIMIÄ, ALTAITA, MEKANISMEJA, valo- ja koristeLISTOJA. Paljon upeita LAMINAATTITASOJA, sahaamme ne puolestasi. * monipuolinen mallisto * tukkuhinnat * valmistus omilla tehtailla * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille Ota mitat mukaan ja tule luoksemme palveltavaksi! Löydät meidät Ylöjärveltä, Teollisuustie 4:stä. Pirkanmaan DUN OD Olemme avoinna myös heinäkuun! KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 YLÖJÄRVI, p. 9.30-17, la sulj. Grillikatos maalataan samaan väriin kuin uusi sauna ja tulisija uusitaan. Lisäksi rannan puustoa aiotaan harventaa hiekkarannasta, ja kunta järjestää uimarannalle ensi talven aikana uuden suodatinkankaan, jonka päälle ajetaan uutta hiekkaa. Viime vuonna tuli vainnosta Turun seudulla on lehti tehdä juttua iilimadoista ja siitä, voiko niihin törmätä Verijuotikas Sydän-Hämeen järvissä. Lehdestä tiedettiin kertoa, että iilimato eli verijuotikas Verijuotikas eli kansanomaiselta nimeltään iilimato on lähes hävinnyt Suomesta. (Hirudo medicinalis) on verta imevä juotikaslaji. 0400 332 333, Urjalantie 101, 31760 Urjala Muutoksia: Siirrettyjen Kankahuvien jälkeen Kanka Kyläyhdistys ja kun sopimukseen ???uusi Aitoo Kankahuven rantaan valmistuneen rakennuksen käytöstä, hoidosta ja vuokrauksesta on tehty huoltosopimus Pälkäneen kunnan ja Aitoon ja Kaukkalan kyläyhdistyksen eli AiKa ry:n välillä. Pälkäneen kunta huolehtii kiinteistössä rakennuksen ja rannan ylläpitokuluista, kuten sähkö-, lämpö- ja vakuutusmaksuista, pihan tasauksesta ja nurmikoiden leikkauksesta. Kunta vastaa myös kohteen korjauksista, veden laadusta sekä vene- ja laituripaikkojen vuokraamisesta. Kyläyhdistys AiKa ry puolestaan vastaa rakennuskiinteistön ylläpidos- ta, siivouksesta, valvonnasta ja puuceen sekä grillikodan hoidosta. Se on Tarkemmat tiedot selviväriltään harmaa ja pitkittäisjuovainen. tettiin ottamalla yhteyttä Antiikin ajoista lähtien verijuotikasta on käytetty Pirkanmaan Ely-keskuksen Vesa-Pekka Heikkilään. Vesa-Pekka Heikkilä, törmääkö iilimatoon vielä Suomessa? . 16 Keskiviikko 6.8.2014 .DOXVWHHW RPLOWD WHKWDLOWD . Edellisestä haLehteä kysyäkseen, voisiko saaressa. Verijuotikkaiden avulla elimistöstä on poistettu verta, jonka on ajateltu muuttuneen haitalliseksi sairauden seurauksena. Antiikin aikana verijuotikkaiden avulla ihmiskehosta pyrittiin imemään pois ?mustaa melankolista verta?. juotikkailla ei ole suvutonta lisääntymistä eikä uusiutumiskykyä.. 03 433 4280 ark. Kyläyhdistyksen kontolla on myös kohteen vuokraaminen. AiKa ry:n toiveissa on saada saunasta uusi kokous-, juhla- ja ajanviettopaikka etenkin alle 30 hengen pienryhmille. Hyvää hoitoa ja monikäyttöisyyttä haluavan kunnan tavoitteena on, että se saisi kaikki kohteen käyttökulut peitetyiksi vuokrauksesta saatavilla tuloilla. Kyläyhdistyksen tavoitteena on, että rakennus palvelisi mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa. 24.5.-26.7. Hämeenlinna Eino Leinon katu 17, p. 9.30-17, la sulj. 03 616 4004 ark. Iilimadoksi kutsuttua, verta imevää verijuotikasta on tavattu viime vuosina vain lääkinnällisiin tarkoituksiin
Ystäväni Orivedeltä kertoi kasvia kasvaneen Siitamassa ojan pohjalla kymmenisen vuotta sitten, mutta nyt hänellä ei ole ainuttakaan kasvupaikkaa tiedossa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa lähettää valokuva sähköpostilla tai pyytää katsomaan. Kysymys: Mikä on Suomen yleisin orkidea? Tuomo vastaa : Tämä kysymys tuli mieleeni muutaman vuoden takaa, kun keskustelimme kasvien yleisyydestä ja vastaus sopinee tähän lehtoneidonvaipan Valkoinen kukka on kuin valon väläys hämärässä metsässä. Kukkimattomat yövilkat tunnistaa vahamaisista lehti ruusukkeista sammalen päällä. Lehtoneidonvaipan kukat ovat lyhytikäisiä ja usein sen näkeekin siemenvaiheessa. jatkoksi. Suomesta tavataan yli kolmekymmentä Orchidaceaeheimon lajia, joista suuri osa on hyvin harvinaisia. Kyse on siis melko harvinaisesta kasvista. Mielenkiinnon ja tiedonkin vuoksi olisi hyvä, jos lukijat ilmoittaisivat vaikka minulle löydöistään, tästä kasvista kun ei voi erehtyä. On siis erittäin epätodennäköistä, että mainitulla alueella olisi verijuotikkaita. kea, hieman kellertävä ja selästä kirjavakuvioinen. Meille ovat tulleet tutuiksi perhosorkideat sukulaisineen markettien ja kukkakauppojen hyllyiltä. Ne on jalostettu luonnonkasveista, mutta tehty samalla hedelmättömiksi. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi. Nimikisan voittaja valitaan Kankahuveilla järjestettävässä yleisöäänestyksessä. Rannan kokoontumis- ja kerhotilat ovat kokonaiskooltaan yli 140-neliöiset. Keskiviikko 6.8.2014 . -messujen yhteyteen. Messuyleisölle järjestetään tuolloin mahdollisuus tutustua uuteen rakennukseen, ja illalla laitetaan myös sauna lämpiämään. AiKa ry on päättänyt julistaa nimikilpailun uudesta saunarakennuksesta. Meillä yleisimmät, kuten maariankämmekkä, eivät vielä ole saaneet pysyvää suojaa, mutta harvapa niitä menee noukkimaan. Viime vuosikymmenien aikana omasta mielestäni useat Hämeessä kasvavat kämmekät ovat vähentyneet tai niiden kasvupaikat ovat tuhoutuneet. Kankahuvit oli tarkoitus järjestää tulevana viikonloppuna 8.8., mutta juhlat on siirretty elokuun loppuun, 30.8. Nämä kaksi iilimatoa sekoitetaan hyvin usein keskenään. Iilimadon häviämisen syynä on ollut muun muassa vesien saastuminen, niiden erittäin runsas keräily aikanaan kuppaustarkoituksiin ja karjan rantalaiduntamisen merkittävä väheneminen. Honkalassa pidettävien ?Vapaalla Pälkäneellä. Jutun kasvikuvat: Tuomo Kuitunen Rantametsän kaunis kukka Kysymys: Mikä kaunis kukka kukkii meidän rantametsässä? Tuomo vastaa: Kysyjän lähettämässä kuvassa komeilee lehtoneidonvaippa. Jostain syystä täällä Luopioisissa näin onkin. Kasvi on löytänyt kasvupaikkansa saarista ja rannoilta usein savipitoiselta entiseltä pellolta, joka on istutettu koivulle vuosia sitten. Olen löytänyt sitä runsaasti Puutikkalan ja Holjan väliltä, Kukkian saarista, Koivulahdelta ja myös Käenniemen ja Rautajärven alueelta. Paikalla sijainnut entinen huoltorakennus, josta oli kunnostettu kylätupa terasseineen, tuhoutui huhtikuussa 2010 tulipalossa. Uuden rakennuksen vuokrataksan arvioidaan asettuvan samalle tasolle kuin Vohlisaaressa. kuollut iilimato kulunut noin 80 vuotta. Tämä kasvi vaatii kuitenkin aivan oman ympäristönsä ja sitä onkin sen vuoksi löydetty vain muutamalta paikkakunnalta Pohjois-Karjalasta ja Kuusamosta. Kysyjät ovat lähes poikkeuksetta törmänneet kasviin rannan läheisyydessä. Nimiehdotukset palautetaan AiKa ry:lle Vapaalla Pälkäneellä -messujen yhteydessä. Nimensä se lienee saanut valkoisesta kukkatähkästä, joka on kuin valon välähdys muuten pimeässä metsässä näin keskikesällä. Kartoituksessa se on tullut Luopioisista vastaan liki kaikista tekemistäni ruuduista eikä vain yhdestä kohtaa vaan joskus jopa neliömetrin laajuisena kasvustona. Sitäkin uhkaavat metsätyöt, sillä auringonpaahteessa se ei menesty. Yövilkka jää usein huomaamatta, koska se on pieni alle kaksikymmentä senttiä korkea eikä se aina kuki. Muistuttaisin vielä, että verijuotikkaita ei täällä sisämaassa enää olekaan. Mihin verijuotikkaat ovat kadonneet? Pidätkö iilimatoa inhottavana eläimenä? Paljonko verijuotikas kykenee imemään verta? Yksi verijuotikas imee verta noin15 grammaa.15 grammallaverta verijuotikas kykenee elämään vuoden. shl krista kaitasuo Kysy Tuomolta kasveista Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kukan väri saattaa vaihdella lähes vihreästä purppuranpunaiseen. Eräs kysyjä pohti, onko hän löytänyt huippuharvinaisen tummaneidonvaipan, kun kukka oli niin värikäs. Näin ne saattavat kukkia kuukausitolkulla saamatta mitään aikaan, kun taas luonnonorkideat kasvattavat siemenensä valmiiksi muutamassa viikossa. Kun lehtoneidonvaipan kukkaa katsoo läheltä, huomaa siinä samanlaisia muotoja kuin monella kaupan orkideallakin. Verijuotikas on rus- Ehkä hieman inhottavana, mutta en vaarallisena. Koska suot ovat muuttuneet pelloiksi ja metsiksi, ei maariankämmekkä ehkä olekaan enää meidän yleisin orkideamme, vaikka niin tekisi mieli sanoa, kun katsoo koko maan vuosikymmenien tilastoja. Ainakin Hämeessä sitä yleisempi on pieni yövilkka, joka kasvaa varjoisissa kuusimetsissä paksun sammalkerroksen päällä. Pari tietoa tuli myös Jouttenselän rannalta Aitoosta. Vanhan Pälkäneen puolelta löytöjä on lähinnä Hausalon suunnalta ja Tykölänjärveltä. Kangasalalta ei minulla eikä käyttämässäni rekisterissä ole Lehtoneidonvaipan kukan väri voi vaihdella vihreästä purppuranpunaiseen. yhtään löytöä tiedossa. Sekin kukkii paraikaa. EU:n alueella kaikki orkideat ovat rauhoitettuja. Sydän-Hämeen Lehti 17 Pian käyttökunnossa. Kankahuven rannan uusi sauna- ja kokoontumis tila aukeaa yleisölle elokuun lopun vapaa-ajan messuilla. ahuven rannassa alkaa uusi aika nta ista ?tiloista kuntoon nurmialueiden kunnostamisen yhteydessä. Elokuun aikana kyläyhdistys aikoo talkoilla vielä ainakin laituria ja grillikotaa kuntoon. Nimikilpailu ja tutustuminen Juuri valmistuneen tilan varustaminen ja kalustaminen ovat parhaillaan käynnissä. Silloin kannattaakin etsiä mustikoita poimiessaan sen vihreitä vahamaisia lehtiruusukkeita.. Tästä kasvista on tullut useampiakin kysymyksiä ehkä sen vuoksi, että se on juuri nyt lopettelemassa kukintaansa ja kookkaana näyttävänä kasvina tulee helposti huomatuksi. Lehtoneidonvaippa on näitä kotoisia orkideoitamme, vaikka kasvikirjoissa lukeekin proosallisesti kämmekkä. Tämä nimi tulee joidenkin heimon kasvien kämmentä muistuttavasta juurakosta. Orchidaceae-heimo on yksi suurimmista kasviheimoista maapallolla. Verijuotikashan tarvitsee verta lisääntyäkseen. Verijuotikkaan lähisukulainen ja sitä yleisempi hevosjuotikas on verijuotikasta tummempi, pienempi eikä ime verta
Delfiineitä ei ole tarkoi- tettu elämään pienissä betonialtaissa. Facebookin kautta olen myös löytänyt samanhenkisiä kavereita. . Eläinsuojeluaihesella sivullani minulla on tällä hetkellä 2440kaveria. Ihmiset vs. eläimet Virta-Vesanen tietää, että eläinten oikeuksista puhuminen ärsyttää joitakin ihmisiä. Suuri asia sen sijaan oli, ettemme mummin kanssa saaneet vaskitsaa enää pelastetuksi. nissä on värikkäitä mekkoja ja tunikoita, sekä eläinaiheisia toppeja. . Siksi on tehtävä valintoja. Virta-Vesanen korostaa, ettei hän kannata minkäänlaista aggressiivista toimintaa tai julkista parjaamista. . Itse kannatan delfinaarion hidasta alasajoa. Pääasiassa myynlinnut eläimet ihmisten sijaan. . Delfinaariossa niillä ei luonnollisesti ole tähän mahdollisuutta. Virta-Vesanen on myös nähnyt kuvia delfiinien altaista, joissa niitä pidetään muina kuin esiintymisaikoina. Häneltä on elämänsä aikana kyselty lukuisia kertoja, miksi hän on va- minä?. ? Silloin tajusin, että minun on kehitettävä jokin muukin auttamisen muoto. Syntyi vaatteita ja koruja myyvä Nettikirppis, jonka tuotot lahjoitetaan lyhentämättömänä eläinsuojeluyhdistyksille. . Ajattelin, että minulle sillä ei olisi mitään tarjottavaa, Virta-Vesanen sanoo. Nykyään Virta-Vesasella on kolme Facebook-tiliä. Se säikkyy, jos kättä kohottaa liian nopeasti. Viski on edelleen kovin arka. Apuaan ei voi antaa kaikille. Ullakon seinien raoista sisiliskot pääsivät halutessaan takaisin vapauteen. Olen huono kerjäämään. Siksi ajattelin, että olisi mukava, jos auttavat ihmiset saisivat itselleenkin vastineeksi jotakin. Vaatteita saa myös sopimuksen Laukussa verinen mukaan käydä sovittamass koVaatelahjoituksia vaskitsa tikirppikselläni. Monilla eläinsuojelun pariin kaivataan Nettikirppiksen vaatteet tuajautuneilla ihmisillä tuntuu ?Jonkun pitäisi tehdä jotakin levat lahjoituksena ulkomaisilolevan samankaltainen lap- ja ymmärsin, että se joku olen ta ystäviltä. Aika nopeasti ne ullakolta katosivatkin, Virta-Vesanen muistelee. Erittäin hyvin Virta-Vesanen muistaa erään lapsuuden mummolareissun. Hän oli juuri saanut lahjaksi kauniin, vitivalkoisen käsilaukun. Laukun pilaantuminen oli pieni asia. Olin varma, että Facebookiin en ainakaan liity. Minä pesen ja silitän vaatteet, eli lahjoittajan ei tarvitse sitä tehdä. Lahjoitukset kohteineen julkistetaan sivustolla kuukausittain. Erään kerran hän salakuljetti kotinsa ullakolle kymmenen sisiliskoa. . Järjestö toimii ruohonjuuritasolla, ja sen pääasiallisia toimintakohteita ovat turkistarhaus, tehotuotanto, eläinkokeet sekä eläinten käyttö viihteen välineinä, kuten sirkuksissa ja delfinaarioissa. Tällä hetkellä Virta-Vesanen on jäsenenä järjestössä, ja tukee sen toimintaa Facebookiiin perustamansa Nettikirppis Animal -nimisen hyväntekeväisyysyhteisön kautta. . Se olallaan tyttö odotti bussia, joka veisi hänen mummin luo. Ennen bussin saapumista hän huomasi maassa verisen vaskitsan, joka oli todennäköisesti jäänyt polkupyörän alle. Lisäksi eläimet ovat täysin puolustuskyvyttömiä ihmisiä vastaan. Puolitoista vuotta sitten huomasin, etten saa laskujani maksettua, kun kaikki varani hupenevat eläinsuojeluun, Virta-Vesanen naurahtaa. Kuvissa altaiden vesi oli likaista, ja sosiaalisina eläiminä tunnetut delfiinit on eristetty toistaan. . Perillä hän huomasi, että vaskitsan veri oli värjännyt laukun punaiseksi. . Hetkeäkään epäröimättä Virta-Vesanen poimi vaskitsan käteensä ja laittoi sen käsilaukkuun. Käydessäni keskusteluja eläinten kohtelusta ja eläinsuojelusta haluan olla rauhallinen ja diplomaattinen. Nelisen vuotta sitten aloin ymmärtää, että sosiaalisilla medioilla on parhaillaan ihmisen tietoisuutta ja tietoa lisäävä rooli. Se on motto, jota VirtaVesanen on seurannut 20-vuotiaasta lähtien. 1990-luvulla Virta-Vesanen oli mukana vastikään perustetun Oikeutta eläimille -järjestön toiminnassa. Muutaman kymmenen kilometrin säteellä pääsen hakemaan vaatteet. Sen sijaan VirtaVesanen toivoisi saavansa vaatelahjoituksia. . Avustettavia yhdistyksiä ja järjestöjä ovat muun muassa Animalia, WWF, SEY, Ric O´Barry Dolphin Project, katukoirat (Romania, Espanja yms.) ja Kissojen Suojelu Valaat ja delfiinit lähel Tuija Virta-Vesanen ei kategorisoi eläimiä tärkeisiin tai ei tärkeisiin, vaan kaikki eläimet muurahaisista norsuihin ovat huolenpidon arvoisia. Silti hänenkin on ollut pakko valita eläimet, joiden suojeluun hän voimavaransa keskittää. . Yksi ihminen ei voi auttaa kaikkia eläimiä, joten minä olen valinnut autettavakseni katukoirat, sudet, hylätyt kissat, valaat ja delfiinit. Virta-Vesanen esittelee kuvia Pacific Whale Foundationin kautta adoptoimastaan Splashnimisestä valaasta ja Pa ´ anidelfiinistä. Delfiineistä Virta-Vesaselle tuli sydämen asia 1980-luvulla, kun hän vieraili Särkänniemen delfinaariossa. . Ihmisillä on kuitenkin enemmän puolustajia kuin eläimillä. Häntä muun muassa puistattaa Färsaare-. Vihamielisyydestä ei näissä asioissa ole mitään hyötyä. Kansalaistottelemattomuutta Virta-Vesanen ymmärtää, ja hyväksyy sen silloin, kun se ei vahingoita eläimiä eikä ihmisiä. Itse hän ei kuitenkaan osallistuisi edes pieniin laittomuuksiin. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Some tekee hyvää Kangasalalainen Tuija Virta-Vesanen ymmärsi muutama vuosi sitten, ettei sosiaalinen media ole pelkästään pahasta. Tätä nykyä hän ylläpitää Facebook-kirpputoria, jonka tuotto lahjoitetaan eläinsuojelujärjestöille. Tuija Virta-Vesasen Viski-koira on Romaniasta. Luonnossa delfiinit uivat keskimäärin 8 kilometrintuntivauhdilla useita kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa. Sitä, ettei delfiineitä enää pistetä lisääntymään. Valaiden tilanteesta VirtaVesasella olisi monta tarinaa kerrottavanaan. Viski löytyi pentujensa kanssa Ukrain todennäköisesti hylätty, kun sen on huomattu olevan tiineenä. Kangasala Sosiaalisia medioita parjataan paljon näinä päivinä: pelätään, että ihmiset kadottavat arkiset viestintätaitonsa ja lopulta koko otteensa ?todellisuuteen?. Suurin piirtein samoilla linjoilla oli aikoinaan kangasalalainen Tuija Virta-Vesanen. . Kesävaatteet ovat käyneet hyvin kaupaksi. Talvella on mennyt huonommin. Lahjoituksia nettikirppis ei ota vastaan, sillä ne vaativat keräysluvan. Olen aina ollut lainkuuliainen ihminen. 18 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Minä välitän yhtä lailla myös ihmisistä. Varsinkin vanhusten asiat ovat minulle tärkeitä. Yksi on henkilökohtainen tili, toista hän pitää eläinsuojeluaiheisia keskusteluja varten ja kolmas sivusto on hyväntekeväisyysyhteisö, jonka kautta VirtaVesanen kerää rahaa eläinsuojeluun. . Ymmärrän kuitenkin, miksi esimerkiksi tehotuotantolaitosten oloista on tärkeää jakaa videoita ja kuvamateriaalia. suus: kotiin raahataan kaikki lähimaaston raajarikot eläimet ja eläinten kärsimykset tunkeutuvat alati ajatuksiin ja uniin. Virta-Vesanen tunnistaa itsensä kuvauksesta
Se on KISU ry. Virta-Vesanen ei tahdo Nettikirppis Animalin henkilöityvän itseensä. . Joskus kun joku potilas on tullut koko perheensä kanssa tänne, on ollut vähän mahduttamista, Ketopaikka nauraa. Kangasalan kandia ei kuitenkaan kamera ole häirinnyt. . Väkivallan aikana valas kuolee hitaasti verenhukkaan. Kanadassa puolestaan lahdataan hakkaamalla kuutteja, minkä jälkeen niiden turkeista tehdään vaatteita. . Päivien rytmit vaihtelevat paljon, eikä päivät ole samanlaisia. Kesään on mahtunut monenlaisia tilanteita, mutta vaikeimman tilanteen Heikki Kansanaho kohtasi jo ensimmäisenä päivänään. Potilaalle piti antaa polveen injektio, minkä Kansanaho koki tulikasteena. Kandien kuvaaminen aloitettiin huhtikuussa, mutta Sarja kasvaa uuteen suuntaan Kansanaho ei ollut seurannut sarjan ensimmäistä tuotantokautta. Kohtauksia potilaiden kanssa ei näytellä. . Hänen ensimmäiset työkokemuksensa terveyskeskuslääkärinä nimittäin kuvattiin televisioon. Tampereen yliopistossa lääkäriksi opiskeleva Kansanaho on yksi Ylen Kandit ?sarjan toisen tuotantokauden päähenkilöistä. Tänä kesänä Kangasalan terveyskeskuksen huoneessa 13 on ollut välillä hiukan ahdasta. Kun sarjan kuvauksia on tehty, on huoneessa ollut potilaan ja lääkärin lisäksi myös kaksihenkinen kuvausryhmä. Ylen asiaohjelmien toimittaja Piia Ketopaikka sekä kuvaaja Kari Alentola ovat kuitenkin pyrkineet olemaan niin näkymättömiä ja huomaamattomia kuin mahdollista. . Jos potilaan kanssa tilanne menee ohi, niin se menee. Emme pyydä uusimaan vaikkapa paidan riisumista. Keskiviikko 6.8.2014 . Mitä varmempi tilanteessa itse on, sitä vähemmän kameraa ajattelee. Sarjassa sukelletaan töiden lisäksi myös kandidaattien persooniin ja Kansanahoa seurattiin esimerkiksi juhannuksen vietossa. työpaikkasarjat, joissa ollaan vuoroin seurattu tullin henkilökuntaa, välillä puolestaan poliiseja ja palomiehiä. Ohjelmien avulla voidaan purkaa tai jopa ruokkia ammattikohtaisia stereotypioita ja myyttejä. Nyt on lääkäreiden vuoro, sillä Kandit -sarja on oiva tilaisuus päästä kurkkaamaan lääkärin vakavan ammattiminän taakse. . En kaipaa kehuja toiminnastani enkä ole sädekehä pään päällä kulkeva pyhimys. Eläinten auttaminen on yksinkertaisesti aina ollut minulle luontainen elämäntapa. SHL Krista Kaitasuo llä sydäntä lainen tapa järjestää valaiden lahtaamisesta yhteisöllistä viihdettä, johon tullaan perheen voimin. . Valaat ajetaan veneillä pyynnille varattuun lahteen, minkä jälkeen niitä aletaan hakata20 senttimetriäpitkillä puukoilla. Toisaalta taas kun on tullut kiinnostavia juttuja vastaan, olisin toivonut kameran olevankin kuvaamassa, kertoo Kansanaho. sillä ovesta voi tulla sisään mitä vain, Ketopaikka tuumaa. Terveyskeskuksissa lääkärillä nimittäin on edessään eri ikäisiä ja erilaisista vaivoista kärsiviä potilaita. Hakkaamalla pyritään katkaisemaan valaan selkäydin ja aivoihin menevät verisuonet. Hän ei lähtenyt sarjaan suin päin, vaan kiinnostui osallistumaan parin viikon hauduttelun jälkeen. . Kandidaatteja seuraamalla päästään näkemään se, että lääkärikin epäröi, sanoo Kansanaho. SHL Senni Luttinen. Tässä on luonhetket. nolliset ainekset draamaan, kävelykohtaukset ja se symbolinen takin heitto pesukoriin, juttelee Piia Ketopaikka. Vaikka tämän kaltaisia pieniä suunniteltuja kohtauksia kuvataankin, niin sarja on sävyltään dokumentaarinen. Niiden kuuleminen on aina yhtä hirveää, Virta-Vesanen huokaa. Harva meistä joutuu samanlaiseen tilanteeseen kuin Heikki Kansanaho . Mietin, että jos jonkun pitää osallistua niin miksen minä sitten, hän kertoo. Kuvaukset mahdollistuivat, kun myös Kangasalan terveyskeskus oli myöntyväinen. Kangasalan lisäksi sarjaa on tänä kesänä kuvattu myös KauHeikki hajoella ja Tampereella. KansanaTällä tuotantokaudella on hon kesä haluttu kasvattaa sarjaa uuteen suuntaan ja uutuutena olikin Kangasalan terveyskesmyös vanhainkodissa kuvaakuksessa minen Tampereen Koukkuon päättyniemessä. mäisillään. Draamaa sarjaan tuo se tosi asia, että kandidaatit ovat en- Samalla kusimmäistä kesäänsä terveys- vataan Kandit-sarjan keskuksissa töissä. toisen tuo? Terveyskeskusmaailma on varmasti jännittävä paikka tantokauden viimeiset kesäkandille. Heikkiä voimme pyytää toistamaan Todellisuutta kävelyitä tai puheitaan, jos selparhaimmillaan laiseen on aikaa, kertoo Keto? Mitä sulla on perjantaina, paikka. tiedätkö onko kakkukahveja? Nykyisin suomalaisten suoOtetaan silloin vielä viimeiset situimpia realitysarjoja ovat sarjaa on kuvattu eniten kesäheinäkuussa. Kansanaho on huomannut suhtautuvansa kameraan toisina päivinä eri tavoin. Kiireessä on voinut olla sellainen olo, että voi harmi kun tuo kamera edelleen kuvaa. Sydän-Hämeen Lehti 19 Kandit: Ylen Kandit -sarjan toista tuotantokautta kuvattiin Kangasalla Ensimmäinen kesä terveyskeskuksessa Kangasala nan ja Romanian rajalta. Heikkihän tässä tekee työtään. Näitä tarinoita eri puolilla maailmaa tapahtuvista eläinten kaltoin kohteluista on ääretön määrä
kesäkuuta 1944. Pahinta oli kylmyys. Juhannuksen aika vuonna 1944 oli poikkeuksellisen kolea ja sateinen. Eero Ekman oli silloin 16-vuotias nuorukainen, kotoisin Muolaan pitäjän Soittolan kylästä, Väärämäen kulmalta. Kaksi päivää myöhemmin hän oli koditon pakolainen tien päällä matkalla tuntemattomaan. Vasta heinäkuun alussa Ekmanille selvisi matkan pää: sillä kertaa se oli Pälkäne. Hän oli yksi niistä noin 450 000 suomalaisesta, jotka menettivät kotinsa ja kotiseutunsa Suomen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Ei silloin tiedetty, mitä tulee tapahtumaan, Ekman kertoo. Saman tien oli kuitenkin ruvettava pakkaamaan. Ei meil sellast paniikkii ol ensinkää silloin lähties. Mutta ennen pitkään tultiin sieltä käskemään eteenpäin. Alun perin soittolaisten piti ylittää Vuoksi Antreassa Kuukaupin siltaa pitkin, mutta siitä ei päästetty läpi siviilejä. Sieltä tyneetkään. Aamulehden uutisen mukaan Tampereen korkeudella juhannusyönä oli vain puolitoista astetta lämmintä. . Satoi lunta, Eero Ekman kertoo. Sade kasteli vaatteet ja tuuli puhalsi niiden läpi. Ei auttanut muu kuin valita eteläisempi reitti ja suunnata kohti Lappeenrantaa. Paperipussi suojasi yökylmältä Neljä hevosta veti tavarakuormia, ja niissä saivat kyytiä myös väsyneimmät matkalaiset, mutta useimpien matka taittui jalan tai polkupyörällä. Karjan kuljettaminen vaikeutti ja hidasti muutenkin raskasta matkantekoa. Isälle oman kylän väki ja kyläläisten yhteenkuuluvuus oli aina tärkeintä, ei niinkään se, mitä sukua kukin oli kenellekin, Leena Korppoo kertoo. Vanhimmat Soittolasta lähtijät olivat yli kuudenkymmenen, nuorin kaksivuotias. Jalkamatka Selänpään rautatieasemalle kesti lähes kolme viikkoa, sillä päätiet oli varattu sotilasliikenteelle, ja sivuteitä pitkin kierrellen matkaa kertyi moninkertainen määrä. Ensin suunnattiin pohjoiseen päin ja jäätiin Moiniemen vankileiriin venäläisvangeilta tyhjiksi jääneisiin parakkeihin odottamaan, jos vihollinen sittenkin saataisiin työnnettyä takaisin päin ja päästäisiin palaamaan kotikylään. Eero Ekman, hänen isänsä, äitinsä, isosiskonsa Salme ja pikkusiskonsa Aino olivat myös niiden karjalaisten joukossa, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan ja äskettäin kylvettyjen peltojensa äärestä jatkosodan ankarinta tulimyrskyä. Soittola sijaitsi pitäjän eteläosassa Vuotjärven pohjoisrannalla lähellä Kivennavan rajaa. Nykyinen Kannaksen kartta ei tunne autioksi jäänyttä Soittolan kylää, mutta entisen kantatie 63:n varrella sijaitseva Väärämäki, Podgorje, löytyy yhä kartasta. Kesäpälkäneläisen Leena Korppoon isä Lauri Kantee oli samaa sukua kuin Ekman ja kotoisin samasta kylästä. Hän on kirjoittanut omista ja muiden Soittolan kyläläisten sotakokemuksista kolme kirjaa, joista uusin, vuonna 1991 ilmestynyt Suomen surut soittelee, kuvaa viimeistä loppujen lopuksi Pälkäneen Iltasmäkeen johtavaa evakkomatkaa. Kirjoittaja itse esiintyy teoksessaan Juslais Heikkinä, nuorena rintamasotilaana, mutta hänen pikkuserkkupoikansa on kirjassakin Eero. Aktiivinen eläkeläinen, rakennusurakoitsijana työuransa tehnyt Eero Ekman asuu nykyään Helena-vaimonsa kanssa Loimaalla. Siinä mökissä ol kamari ja tupa. Meitä ol toista kymmentä, mutta ihan rinnakkain ko lattial maattii niin kyl mahuttii, Ekman kertoo. . Kiitollisuus heitä kohtaan on säilynyt 70 vuotta laimentumatta. Kerran eräs Elias-niminen mies pyysi koko kylän väen mökkiinsä nukkumaan ja lämmitti heille saunankin. 20 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Sotilasliikenne vilkastui äkkiä tuntuvasti, ja osa teistä suljettiin kokonaan siviililiikenteeltä. Idästä saapui Kivennavalta lähteneitä pakolaisia lehmineen ja tavarakuormineen. Soittolassa ymmärrettiin, että lähtö oli edessä, mutta tilanne ei alkuun kovin pahasti säikäyttänyt. ?Yhes männää jos männää. Toisaalta oli niitä, jotka auttoivat enemmän kuin olisivat oikein pys- Soittolan kyläläisten evakkoreitti kulki kotipitäjästä ensin Antreaaan, jalkaisin Selänpään asemalle asti, mistä junakyyti toi Parolaan. Se oli melkoinen yllätyslahja: päästiin peseytymään lämpimällä vedellä ja oikeaan ihmisasuntoon yöksi. . Oli löydettävä sopivat levähdys- ja lypsypaikat, ja keksittävä, miten ylimääräinen maito saatiin parhaiten käyttöön. Soittolaiset yöpyivät matkan varrella milloin missäkin: ladoissa, navettojen parvilla tai tien varressa metsän suojassa. Joku keksi, että paperiset säkit, joissa säilytettiin karjan lisärehuksi tarkoitettua selluloosaa, olivat lämpimiä makuupusseja. Niissä nukuttiin maassa suuren kuusen suojassa silloin, kun muuta paikkaa ei ollut. Kylän viljelyspäällikkö, Leena Korppoon isoisä, organisoi yhteislähdön. Heinäkuun alussa hän vieraili Pälkäneellä sukulaisten luona herättelemässä 70 vuoden takaisia muistoja. Koko kylä yhtä matkaa Koska Soittola sijaitsi päätien varrella, kasvava liikehdintä alkukesällä 1944 tuntui heti kyläläisten elämässä. oli ajatus, josta ei tingitty. . Silloin oli samanlainen juhannus kuin tänä vuonna. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Eero Ekman ja Leena Korppoo tutkivat sota-aikaisia lehtileikkeitä Nuijantalon Lotta-huoneessa. Yrjö Ekman ja lapset Eero ja Salme 16.6.1929. Pakolaiset: Sotakesänä 1944 16-vuotias Eero Ekman vaelsi pakolaisvirran mukana Karjalasta kohti länttä Tien varteen jäi usko paluuse pälkäne Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9. Erityisesti pitkän ja hitaasti etenevän lehmäkaravaanin pelättiin kiinnittävän liikaa vihollisen huomiota. Evakkoja oli liikkeellä jatkuvana virtana, eikä tienvarsien taloissa aina riittänyt halua auttaa. Siitä asti, kun takaisinvallattuun Karjalaan oli palattu, oli ollut samanlaista: lentokoneet pörräsivät, Kronstadtin tukikohta jyrisi yötä päivää, ammuntaa ja räjäytyksiä kuului kotinurkille.
Se ol sellast aikaa, et kaikest ol huutava puute. Jalkaisin on tätä tietä monta kertaa paukutettu, Eero Ekman toteaa, kun ajetaan vanhaa Kantokyläntietä Iltasmäkeä kohti. Ja on hänellä siitä muitakin muistoja. Eeron isä oli kerran ostanut Alvettulasta ?romuhevosen?, huonokuntoisen kaakin, jolla ei ollut muuta tekoa kuin myydä se lahtiautoon. Se matka saatiin taitetuksi yhdessä päivässä. Koululla oli vastassa Pälkäneen lottia, jotka tarjosivat velliä ja muuta syötävää. . Noin kymmenen vuotta myöhemmin alkoi perheen viimeinen evakkomatka Soittolasta Hämeeseen. een Junamatka kesti vuorokauden, ja Parolasta piti pikimmiten jatkaa Pälkäneelle Iltasmäen eli nykyiselle Harhalan koululle, mistä evakkoja ohjattiin majapaikkoihinsa. Pienimmät ja vaivaisimmat pääsivät autokyytiin, mutta toisten piti kuljettaa lehmät ja kulkea viimeiset 40 kilometriä jalan. Eero ei saanut sitä pystyyn vaikka kuinka yritti, ja niin oli mentävä hakemaan apua lähitalosta. . Lehmät jäi tuonne sivumpaan, ei ne sieltä jaksaneet karata, ko nekkii juur ol Parolast saakka kävelleet, muistelee Eero Ekman Harhalan koulun portailla. Karja lastattiin avovaunuihin siten, että lehmät kytkettiin vaunun päätyihin. Pojan tehtäväksi tuli kuljettaa hevonen kirkonkylän keskustaan Tuotannon kaupalle, josta auto sen hakisi. Sellane Nikkilän rouva otti meijät vastaan, se ol vissiin niiden johtaja, Ekman muistaa. Osa soittolalaisista jäi koululle yöksi, mutta Ekmanien ja muutamien muiden lopullinen sijoituspaikka oli vain parin kilometrin päässä Närin kartanossa, joten he pääsivät kotiutumaan vielä samana iltana. Kartanon rouva Laila Näri tarjosi tulokorvikkeet ja ohjasi uupuneet vieraat heille varattuihin huoneisiin. . Siinä oli oma hella, mutta vesi piti kantaa sisään ja ulos. Jo toista kertaa piti yhtäkkisen lähdön jälkeen sopeutua vieraan seudun oloihin, ja kävihän se koti-ikävästä huolimatta. . Oli pakko alkaa suunnitella uutta elämää. Ekmaneista oli vähällä tulla pysyvästi pälkäneläisiä. Hevosmiesten oli ajettava perille asti, sillä hevosia ja rat- taita ei otettu junaan. Nuoret pojat keksivät oman tavan päästä sateensuojaan. . Närin isäntä olisi mielellään luovuttanut heille maitaan, mutta perheen äiti ei halunnut jäädä paikkakunnalle, jossa ei asuisi yhtään vanhoja tuttuja. Pälkäneen aikaa kesti vain noin vuoden verran, ja sen jälkeen perhe muutti Soittolan kyläläisten lopulliseen sijoituspaikkaan Ypäjälle, missä he olivat jo talvisodan aikana asuneet. Monen savotan talvi Talvi 1944?1945 oli kaikille työteliäs, ja nuoret tutustuivat nopeasti paikkakuntaan. . Kollolanharjulla hän työskenteli soranottotyö- maalla, jossa soraa kuljetettiin Harhalan salmelle ja lastattiin siellä proomuihin Valkeakoskelle vietäväksi. Harhalan kylä tuli tutuksi mutta niin tuli kirkonkyläkin. Nuijantalolla toimi väliaikainen sairaala, jonne Eeron isosisko Salme pääsi aputytöksi. . Siellä oli vastassa kartanon työnjohtaja tai mikä hää mahtoi olla, sellainen ripeä mies. Se huusi että ?tulkaas nyt nostamaan pojan hevonen!. Tiellä oli ohut kerros vastasatanutta lunta, ja miten ollakaan, Kankaisten kartanon lähellä tien käänteessä huonokuntoinen hevonen lipesi, kaatui ja jäi tielle makaamaan. Ryömittii lankkujen alle vaunun päätyyn, Ekman kertoo. Melkein pälkäneläisiksi Eero Ekman muistaa, että Närin kartano oli hänen silmissään vaikuttava kokonaisuus suurine terasseineen ja kivipylväineen, ulkorakennukset olivat komeat ja hyvässä kunnossa. Kun siitä ei päässyt, jatkettiin Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Pälkäneelle suurin osa joukosta matkasi lehmien kanssa kävellen. Iltasmäen kautta Näriin Oli helpotus, kun vihdoin tultiin Selänpäähän, mistä pääsi siirtolaisia kuljettavaan junaan. Soittolalaisten oli määrä jatkaa Hattulaan Parolan asemalle, mistä heidät ohjattaisiin eteenpäin. - Tähän justiin myö silloin tultiin. Kyl myö siihe hyväst mahuttii. Sydän-Hämeen Lehti 21 Isä, äiti, mummo ja lapset Salme ja Eero 1930-luvulla . Mie olin silloin mukana mones savotas, Eero Ekman muistaa. Hän oli tukinuittohommissa ja Karhunsalon saaressa metsätöissä. Kovast hää ol ystävälline meil, niiko kaikki siel Näris. Meillä ol kaike aikaa hyvät välit talonväkeen, Ekman sanoo. missä piti ylittää Kuukaupin silta. Ekmanin viisihenkinen perhe sai aluksi kartanon yläkerrasta käyttöönsä entisen pehtorin huoneen. päivä toi Moskovan välirauhan ehdot kansan tietoon, ja sen jälkeen tiedettiin, että Kannakselle ei enää olisi paluuta. Kesäkuussa toiveikkaasti tienvarteen ajetut työkoneet ja kotiinpaluuta odottamaan kätketyt tavarat jäivät sille tielle. Piti olla tyytyväinen, ko saatiin niinki hyvät olot, ja ihmiset ol mukavii, ei riitoi tult ensinkää, Ekman muistelee. Syyskuun 19. Me mentii lankkukuormaan sil taval, että tallattiin puskureihe päälle ja kiivettiin toiseen vaunuun. Ihmiset matkustivat samassa vaunussa keskellä, paitsi vanhukset ja pienimmät lapset äiteineen, jotka otettiin henkilövaunuihin. Keskiviikko 6.8.2014 . Nuori Eero oli jo taitava hevosmies ja aikuisten miesten tavoin tietoinen siitä, että hevonen kävi melkein miehen mitasta. Lahtihevonen sidottiin kärryjen perään ja Eero lähti ajamaan Onkkaalaan. Kyl hävetti, ko miul ol niin huono hevonen, Eero Ekman nauraa. SHL Ulla Siren
Näin kunta selvisi yksillä järjestelyillä ja ostettavaa riitti innokkaille asiakkaille sentään joksikin aikaa. Myytäviä ei ollut hinnoiteltu yksittäin hintalapuilla, vaan yleisimmistä tavaroista oli hintalista ulko-oven pielessä, missä Hyvästit kyläkoululle kunnan hallintokoordinaattori Olisi voinut helposti kuvitella, Aleksi Saukkoriipi hoiteli ka- että tunnelma myyjäisissä var- Käsityöopettajan mallikaappi sai uuden kodin Anna Sepponen-Lavikan luota. sinkin laitikkalalaisten osalta olisi ollut hyvinkin apea. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Koulun vintiltä löytyi paljon aarteita vuosikymmenten varrelta. Myyjäiset: Aarteet ja muistot tekivät kauppansa Kansakouluhistoriaa myytiin Laitikkalassa Laitikkala söörin virkaa. Saukkoriipi olikin ajoittain helisemässä kiireidensä kanssa, kun joutui yksin ottamaan maksuja vastaan, määrittelemään tavaroiden hintoja ja vastailemaan monenlaisiin kyselyihin. Varsinkin koulun vinttikerrokseen oli varastoitu todellisia keräilijän aarteita, kuten poljettava puusorvi, urkuharmoni ja kahden istuttavia pulpetteja. Niihin ilmestyi hyvin nopeasti ?Myyty?-kyltit. 22 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Kenties kesäinen auringonpaistekin auttoi asiaa. . Ulkoseinällä oleva kellokin näytti pysähtyneen. Kyläläisten 20 vuotta kestänyt taistelu koulunsa säilyttämiseksi päättyi viimein tappioon ja opetus koululla loppui keväällä kunnan säästötoimien ja oppilasmäärän laskun seurauksena. Saman kohtalon kokivat Epaalan kylän asukkaat. Lauantaina näytti, että surutyö koulun menettämisestä oli jo pääosin tehty. Tunnelma on ollut pääosin iloinen ja aurinkoinen. Tavaroiden hinnoittelu oli varsin ostajaystävällinen. Kunnan tavoitteena oli ensisijaisesti löytää esineille uudet omistajat eikä niinkään kartuttaa kassaa. Pulpetteja, tuoleja, opetuskarttarullia, oppikirjoja, höyläpenkkejä ja kaikkea muuta, mitä maalaiskoululle vain voi vuosikymmenten kuluessa kertyä, kannettiin hiki otsalla autoihin jo kymmeneltä, jolloin myynnin oli määrä vasta alkaa. Kenties pienellä aavistuslähdöllä käynnistynyt Laitikkalan ja Epaalan koulujen irtaimiston myyntitapahtuma oli yleisömenestys. Onnekkailla ja nopeilla ostajilla riitti päänvaivaa, miten saada ruuhkassa pujoteltua isot esineet alas kapeita rappuja pitkin. Kaupankäynti jatkui iltapäivän puolelle, mutta ruuhka helpotti selvästi jo yhdentoista maissa. Sen näki jo myyntipaikkaa, Laitikkalan koulurakennusta lähestyessä autojen määrästä ja koulutietä valuvasta ihmisvirrasta. Molempien lopetettujen koulujen tavarat oli viisaasti koottu yhteen paikkaan. Myrtyneitä ilmeitä ei ihmisten kasvoilla juuri näkynyt. Onneksi Laitikkalaan jää yhteiset kokoontumistilat, vaikka koulu myydäänkin, valoi Saukkoriipi tulevaisuuden uskoa aktiiviselle kylälle. Tuplapulpeteilla on kysyntää. Jarmo Salonen Pekka Rahijärvi hankki pulpetin lasten koululeikkejä varten.. Olihan moni heistä lapsuutensa koululla jäähyväiskäynnillä ennen rakennuksen siirtymistä uudelle omistajalle
Samoilla sijoilla on hurjasteltu samanlaisella vempaimella ainakin pari sataa vuotta. Sivusta vauhdit eivät näytä kovin hurjilta, eikä keinu kovin korkealta. Mutta monella ensikertalaisella meinaa mennä ensimmäisillä kierroksilla sisu kaulaan. Linnanmäen vanhan vuoristoradan tapaan jännittää sekä rakennelman kestävyys että vauhti. Vaikka reilun kuuden metrin korkeudessa kuinka todistelee, että puurakenteet ovat kestäneet vuosikymmenet painavampiakin keinujia, silti pelottaa, että puola pettää juuri nyt. Ei pelottanut, yhdeksänvuotias Toivo Saarinen väittää. Epaalasta saapunut keinuja koki kyläkeinun vauhdit ensimmäistä kertaa. . Sekä näyttelyn että keinujaisten avulla Kukkolan kesäasukas haluaa puhaltaa henkeä parisataavuotiseen kyläkeinuperinteeseen. Kukkolan nykyinen keinu rakennettiin vanhan mallin mukaan vuonna 1987. Ja juuri kun vauhteihin alkaa tottua, käännetään suuntaa, ja kyyti tuntuu entistä hurjemmalta. Kokemattoman keinujan jalat tärisevät vielä hetken aikaa maassakin. . Särkänniemen MotoGee kulkee kovempaa, hän vertaa. Keinu herätti myös vanhoja muistoja. Kyläkeinun vauhdeista polttaripäivä jatkui mökille grillaamaan. Keinuttajilla on avaimet kahleisiin Idean Kukkolassa lauantaisista keinujaisista keksi Leena Uhrman-Laine, joka kokosi Pälkäneen pääkirjasto Arkissa elokuun puoliväliin saakka esillä olevan näyttelyn kyläkeinukuvista. Keinun mukana pyörivästä puolasta ei voi pitää kiinni, mutta kun ristii kädet yhteen sen ympärille, putoava ei mätkähdä maahan, vaan jää käsistään roikkumaan. Vajaan kolmen viikon päästä avioliiton satamaan uiva kankaanpääläinen Mari Kukola istuu pinkit helmat heiluen ja kruunu päässään keinun kyytiin ja ristii kätensä. Aikanaan hurjapäät eivät istuneet keinussa, vaan sillä mentiin riipaten. Riippausta lauantaina esitellyt Juha Syrjä Henriikka Malkamäki (yläkuvassa etualalla), Mari Kukola ja Mervi Mäki (alakuvassa vasemmalla) näytti, miten keinujat saattoi- poikkesivat kyläkeinulle osana polttaripäivän ohjelmaa. vat potkia itse lisää vauhtia, kun he roikkuivat puolassa käsillä. Toisinaan kävi niin, että kyydissä roikkunut hyppäsi varoittamatta kyydistä pois. Silloin keinuun jäänyt sinkoutui vaarallisella vauhdilla alas. Joskus keinulle kokoontuneet nuoret tekivät myös pieniä käytännön kepposia. Jos keinumaan on tulossa sopiva ryhmä, niin kesäaikaan keinuttaja kyllä löytyy, kun kyselee muutama päivä etukäteen, Riitta Syrjä lupaa. Huoltajien suostumuksella kyytiin pääsevät myös alle 18-vuotiaat. Pienenä ei ensimmäisillä kerroilla uskaltanut kuin puoliväliin, Rajamäellä asustava Matleena Syrjä muistelee. Kokenut keinuja on usein paikalla, kun kylän keinuttajat avaavat lukot. Avaimenhaltijat osaavat neuvoa keinun turvalliseen käyttöön ja antaa sopivat vauhdit. . Muun muassa Rautajärvellä oli samoilla mitoilla tehty kyläkeinu. Kukkolalaiset pohtivat, että mukavasti väkeä vetäneitä keinujaisia voisi jatkaa myös tulevina kesinä. shl Tommi Liljedahl Leena UhrmanLaine (kuva vasemmalla) kokosi kyläkeinukuvista näyttelyn pääkirjasto Arkkiin ja ideoi keinujaispäivän Kukkolaan. Kyytiin pääsee kerralla neljä suunnilleen samanpainoista keinujaa. Keinuvierailusta kannattaa sopia muutamaa päivää etukäteen jonkun keinuttajan kanssa: Juha Syrjä 0400 834 554 Riitta Syrjä 040 576 9054 Kimmo Uhrman 050 500 2404 Taru Uhrman 040 451 0757 Elina Rautio 0400 938 816 Juha Syrjä esittelee, miten kyläkeinussa riipataan.. Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä Keinujaiset: Monet ensikertalaiset kokeilivat kyläkeinun kyytiä Kädet ristiin ja keinumaan kukkola Kyläkeinu ei ole erityisen uskonnollinen perinne, mutta kaikki keinujat ristivät kiltisti kätensä, kun keinuttajat neuvovat, miten kyydissä pysyy turvallisesti. Ja kun keinu pyöritetään kunnon vauhteihin, Gvoimat koettelevat mukavasti Kukkolan kyläkeinu Keinu on turvallisuussyistä lukittuna, mutta keinuttajat voivat avata sen sopiville ryhmille. vatsanpohjaa. Alkuun kyydissä jököttää kauhusta kankeana. Keinuttajat kääntävät keinua niin, että tuleva morsian kohoaa reilun kuuden metrin korkeuteen, ja muu polttariseurue pääsee kyytiin. Vastapäiselle paikalle asettuva sahalahtelainen Mervi Mäki keksi paikallislehdestä, että kyläkeinulla järjestyisi ikimuistoinen kohde kaverin polttaripäivään. Kukkolalaisille ja kylän kesäasukkaille keinu on tuttu, sillä kesäaikaan siinä hurjastellaan lähes viikoittain. . Vaarallisuuden vuoksi asetettujen kahleiden vuoksi perinne uhkaa rapautua. Lauantaina monet kävijät kiipesivät keinun kyytiin ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi jättivät kaveri korkeuksiin killumaan. Keinulla muisteltiin, että Kukkolasta haettiin aikanaan mallia muihinkin kyliin. Lisäksi keinuun kiipeää helsinkiläinen Henriikka Malkamäki. Kamerat laulavat, kun rystyset valkoisena kiinni pitävä kolmikko saa kunnon vauhdit. Ennen kyläkeinulla vietettyä piknikhetkeä he ovat ehtineet jo käydä Hervannassa puistojumpassa ja Pälkäneen Pakanrannassa uimassa. Keskiviikko 6.8.2014 . Keinujaisissa nuorimmat hurjapäät olivat viisivuotiaita. Keinu tykkää, että sillä keinutaan Lauantaina liikkeelle työnnetty keinu nitisee ja natisee alkuun uhkaavasti, kunnes lämpenee ja puun valitus vaimenee. Ensimmäisenä kyytiin asettuneet kyläläiset näyttävät, miten keinu toimii
Lisäksi Juurakon Huldan Erkki Kaukonen Muodonmuutoksia ry:stä osasi odottaa, että Eino Leino -symposium kiinnostaisi yleisöä. Ahosaarelta on siis kuljettu varsin kauas. ajan Kukkian itseoikeutettu Eino Leino -hahmo, joka piti Ahosaaren tapahtumat elävinä yleisön muistissa. Ojalehto oli niin eläytynyt runoilijan rooliin, että ystävät hankkivat hänelle 50-vuotislahjaksi aidonnäköisen Leinoasun viittoineen ja hattuineen päivineen. Yli 200 kuulijaa oli silti hänellekin yllätys. tarinasta tehtiin Yhdysvalloissa elokuva Farmarin tytär, jonka pääosasta näyttelijä Loretta Young sai Oscar-palkinnon. Ahosaarelta on siis kuljettu varsin kauas, Pertti Haapala totesi. Mutta Kukkian saarissa kävi kesävieraita muillakin kuin Wuolijoen perheellä. . 24 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Näin historiaan tulee lisää kerroksia, kun paikoille ja asioille löydetään merkityksiä, Haapala tiivisti. Sota yhdisti ja erotti Ulkoministeri, valtiotieteen tohtori Erkki Tuomioja, Hella Wuolijoen tyttärenpoika, käsitteli omassa osuudessaan Hella Wuolijoen ja Eino Lei-. W. Rangell, joka toimi jatkosodan aikana Suomen pääministerinä, sai kerran vieraakseen natsiSaksan vaikutusvaltaisimpiin hahmoihin kuuluneen SS- ja Gestapo-päällikkö Heinrich Himmlerin , joka opetteli muun muassa soutamaan Kukkialla, Haapala kertoi. Himmlerin piti Suomen-vierailullaan auttaa ratkaisemaan Suomen juutalaisongelma, mutta koska suomalaisten mielestä sellaista ei ollut olemassa, asia jäi sikseen. Samaan seurueeseen kuului Helsingin yliopiston rehtori Kaarlo Linkola, jonka poika Pentti on myöhemmin tehnyt Kukkiaa toisella tavoin tunnetuksi. . Jos hän olisi ollut täällä, hän olisi varmasti iloinnut suuresti, Kopra totesi. Antti Ojalehto menehtyi vakavaan sairauteen toukokuussa 2013. Pienen saaren suuri historia Eino Leinon ajan maisema on yhä tallella Kukkialla. Saarella olevien puiden iästä näkee, että ne ovat osittain samoja kuin Leinon aikaan. Voin myös pyytää vieraita istumaan samalla laudalla Eino Leinon kanssa, kuvaili Ahosaaren nykyinen asukas, professori Pertti Haapala. Hän totesi, että Ahosaarella on suuri historia siihen nähden, että se on vain järvessä oleva kivikasa, jolla kukaan ei ole koskaan vakituisesti asunut. Se on vain noin hehtaarin suuruinen eikä sille nykysäädösten mukaan saisi enää edes rakennuslupaa. Leinon Kukkia-vierailu rönsyili taiteessa ja kirjallisuudessa moneen suuntaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Runoilijan kesä: Muodonmuutoksia ry:n järjestämän Eino Leino -sym Ahosaarelta kohti Luopioinen . suunnitteli mahdollisesti järjestävänsä symposiumin Mikkolan Navetalla, mutta tila päätettiin viisaasti vaihtaa suurempaan. On vaikea arvioida, mikä tila lopulta olisi riittänyt, sillä arvovaltainen puhujakolmikko, ulkoministeri Erkki Tuomioja, Tampereen yliopiston vararehtori Pertti Haapala ja Finlandia-palkittu kirjailija Hannu Mäkelä keräsivät niin runsaslukuisen yleisön, että Seuratalon sali oli täynnä jo puolta tuntia ennen tilaisuuden alkua. Lopulta täynnä olivat myös eteinen ja kahvio, ja pihamaalla risteili väkeä, jonka oli päätettävä, jäädäkö kuuntelemaan avoimine ikkunoiden taakse vain ahtautuako seisomapaikalle ulkoeteiseen. Myös väliaika jätettiin pitämättä, koska se olisi näin suurella väellä ollut liian hankalaa, kuten tilaisuuden juontaja toiminut tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen totesi. Proosasta tuli runoutta Päivälleen sata vuotta aikaisemmin, lauantaina elokuun 2. päivänä vuonna 1914 Suomessa elettiin pelon ja pakokauhun hetkiä, sillä Saksa oli edellisenä päivänä julistanut sodan Venäjälle . Yksi heistä oli Kukkian Kulkurit ry:n Heikki Kopra, joka muisteli Kukkian kuuluisia Eino Leino -soutuja ja niiden edesmennyttä isää, Antti Ojalehtoa. Luopioisissa syntynyt ja kotiseutunsa historian läpikotoisin tuntenut Ojalehto eli Anttoo oli soutujen ja nyky- Lisäksi Juurakon Huldan tarinasta tehtiin Yhdysvalloissa elokuva Farmarin tytär. suurvaltasota oli syttynyt Euroopassa ja Suomi oli sotaa käyvän valtion osa. Helsingin rautatieasemalle syntyi tungos, kun ihmiset pyrkivät pois kaupungista, pakenivat, vaikka eivät olleet varmoja, mitä kaikkea piti paeta. Samassa tungoksessa Hella Wuolijoki paimensi Eino Leinoa junaan, joka veisi heidät Hämeeseen asti. Matkan määränpäänä oli Kukkian Ahosaari, Wuolijoen veljesten rakas kalasaari ja piilopaikka maailman melskeeltä, missä Sulo Wuolijoki jo odotti vaimoaan ja ystäväänsä. Hekin pakenivat, eivät kuitenkaan sotaa vaan ryyppyputkea, joka oli kesän mittaan romahduttanut Leinon kunnon surkeaksi. Tarmokas nuori Hella-rouva oli yrittänyt auttaa runoilijaa Helsingissä, mutta oli mahdotonta rajoittaa juomista Kämpin, Kappelin ja muiden keitaiden vaikutuspiirissä. Leinon Ahosaaren kesän satavuotismuiston kunniaksi järjestettävää tilaisuutta ehdittiin suunnitella Anttoon kanssa, mutta näkemään hän ei sitä ehtinyt. Tarvittiin tehokkaampi katkaisuhoito, kerta kaikkiaan eristys. Hieman rähjäinen ja rasittava matka maalle junalla, hevos- kyydillä ja vihdoin soutamalla oli alkuna Leinon ja Kukkian kohtaamiselle, hetken raitistumisen tuomille elämyksille, Elämän koreus -runokokoelman synnylle ja ennen kaikkea selittämättömälle myyttiselle kokemukselle, joka jatkuvasti kiehtoo jälkimaailmaa. puhuin silloin Tarja Halosen kanssa, vitsaili kirjailija Hannu Mäkelä, yksi kolmesta Eino Leino -symposiumin asiantuntijapuhujasta lauantaina Luopioisten Seuratalolla. Vielä keväällä Muodonmuutoksia ry. Piikalikasta tuli Hella Wuolijoen näytelmän Juurakon Hulda päähenkilön esikuva ja Leinon runoelma Kalamiehet sai virikkeensä Pennan hahmosta. . Halukkaat saivat kuitenkin käydä kertomassa aiheeseen liittyviä kokemuksiaan. Nun- nakivet, Leijonakivi ja monet muut Leinon ja Wuolijokien kirjoituksissaan mainitsemat paikat ovat tunnistettavia, vaikka sen ajan rakennuksista on vain joitakin jäänteitä. . Vain kerran aikaisemmin olen esiintynyt tilaisuudessa, jossa yleisöä on enemmän kuin tiloihin mahtui. Mutta se ei johtunut minusta . Proosallinen alku synnytti melkoisen kulttuuriperinnön. Wuolijoen pariskunta ja Eino Leino olisivat varmasti ällistyneet, jos olisivat arvanneet, että tasan sata vuotta heidän Kukkialle tulonsa jälkeen ennätysyleisö täyttäisi Seuratalon viimeisenkin nurkan kuullakseen lisää tästä alun perin julkisuudelta kätketystä elämänvaiheesta. Soutujen Leinon muistoksi Koska kuulijakunta ei olisi millään keinolla mahtunut yhteen tilaan, symposiumissa ei voitu järjestää varsinaista yleisökeskustelua. Sen lisäksi, että heistä itsestään kirjoitettiin, tapahtumien pohjalta syntyi täysin kuvitteellista kirjallisuutta. Esimerkkinä Haapala kertoi, miten Ahosaarella vietti kesää Wuolijoen pariskunnan ja Leinon lisäksi kaksi muuta henkilöä: piikalikka, jonka nimeä kukaan ei muista, sekä kalarenki Penna. Asu ehti ilahduttaa monina vuosina sekä yleisöä että Anttoota itseään. . Hauhon nimismies J
Se palkinto tuli runoista, vahingossa, Mäkelä väitti. Hänen suhteensa Leinoon alkoi muodostua paljon varhemmin, huomaamatta, Kukkian laineilla ja kivikoissa oman suvun mökkirannassa Siikasaaressa aivan lähellä Ahosaarta. . Tiedetään, että Hella Wuolijoki ihaili Leinoa ja ihastui helposti itseään vanhempiin miehiin. Eino Leino on sanonut, että lapsuudessaan ihminen on kuin ?tuore terva, kuin kirjoittamaton paperi, johon tarttuu kaikki?. Hella ei piitannut ideologiasta, jos ihmiset muuten olivat hänestä mielenkiintoisia, Erkki Tuomioja sanoi. Sisällissodan jälkiselvittelyissä Sulo Wuolijoki joutui Isosaaren vankileirille, ja samaan aikaan Leino julkaisi romaanin reportaasiromaanin Helsingin valloitus, jossa hän ilmaisi tulleensa kohdelluksi valkoisena rikollisena eräänä ystäväperheessä. Tämä loukkasi syvästi Hellaa, samoin se, että Leino ei monien muiden ystävien tavoin yrittänytkään auttaa häntä tai Suloa tämän vankeusaikana. Leino puolestaan häälyi. Hänoli pelännyt punaista terroria ja koki valkoisten voiton suurena vapautuksena ja helpotuksena. Tutkin, kiipeilin, soutelin ja seikkailin siellä, mutta en minä Leinoa etsinyt vaan aarteita, Mäkelä kertoi. Eino Leinon läsnäolo tuntui silloinkin Kukkialla. Mäkelän ystäväperheellä oli esimerkiksi sauna, joka oli rakennettu Ahosaaren saunan hirsistä. . mutta mitään ratkaisevaa muutosta Ahosaaren aika ei tuonut. Leinon ja Hella Wuolijoen ystävyys jatkui vielä vuosia, Pertti Haapala ja muut puhujat saivat esiintyä kirjaimellisesti yleisön ympäriöiminä, kun kuulijoita istui jopa näyttämön reunalla. mutta Suomen poliittinen tilanne viilensi heidän välejään, uutta Ahosaaren kesää ei suunnitelmista huolimatta tullut, eikä Eino Leinon toive omasta kesäpaikasta Kukkialla toteutunut. Lopullisen välirikon sai aikaan vuoden 1918 sota. Wuolijoet olivat vasemmistolaisia, mutta aikaisemmin politiikka ei ollut hallinnut heidän suhdettaan Leinoon. . Keskiviikko 6.8.2014 . Siinä iässä Kukkian maisema jätti piirtonsa minuun. Sydän-Hämeen Lehti 25 posiumin yleisö täytti Seuratalon ulkoeteisetkin maailmaa Anna-Mari Henriksson-Helmikkala sai Ulkoministeri Erkki Tuomiojalta nimikirjoituksen Häivähdys punaista -teokseen. non erikoislaatuista suhdetta, joka tiivistyi ja hajosi maailmansodan kuohuessa ympärillä. . Toisaalta hän sodan jälkeen yritti ajaa yleistä armahdusta ja sovintoa sodan osapuolten välille. . Hellan taholta hän sai heidän viimeisen kerran tavatessaan korkeintaan osittaisen anteeksiannon, Tuo- mioja kertoi. Piirtoja Leinosta lapsuudessa Hannu Mäkelän romaanin Mestari Ahosaarta käsittelevässä luvussa saarelle saapuu pahasti vieroitusoireista kärsivä hytisevä, hikoileva ja huonovointinen Leino, ei suinkaan maisemasta haltioitunut runoilija. Heidän suhteensa oli moniulotteinen ja dialektinen, Erkki Tuomioja määritteli. Sulo Wuolijoki, joka toimi kan sanedustajana ja sen jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sihteerinä, ja kuului siis Suomen poliittiseen eliittiin, kuului myös Leinon läheiseen ystäväpiiriin. . Rakkaussuhteesta hänen ja Leinon välillä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. Vasta vähitellen hänen sielunsa ja ruumiinsa avautuu raittiille ja luonnonläheiselle elämälle. Mäkelä kuvaa Ahosaaren jaksossa paljon Leinon aistikokemuksia, mikä ei ole ihme, koska hän on tuntenut Kukkian kesät kirjaimellisesti omissa nahoissaan. Herra Huun isä ja Suomen tunnetuimpiin, tuotteliaimpiin ja palkituimpiin kirjailijoihin kuuluva Hannu Mäkelä on saanut Eino Leinon palkinnon jo vuonna 1982. Sillä ei sinänsä ole mitään tekemistä hänen Leino-kiinnostuksensa kanssa. . Tämä kostea ja iloinen ystävyys koetteli Hellan kärsivällisyyttä erityisesti kesällä 1914, jolloin Leinolla oli tavallistakin vaikeampi vaihe, Tuomioja kertoi. Avioliitto Aino Kajanuksen kanssa oli karilla, ja Euroopan poliittinen tilanne oli vähintään yhtä ahdistava kuin Leinon oma rahatilanne. Olen saunonut samassa saunassa, jonka hirret ovat nähneet Leinon ja Wuolijoet saunomassa, Mäkelä totesi. Hänen lapsuuteensa kuului taitava kalamies Tamperi, josta tuli hänen mielikuvissaan Wuolijokien kalarenki ja saunanlämmittäjä Pennan inkarnaatio. Sitä paitsi hänen äitinsä oli nähnyt Eino Leinon oikein kasvotusten, niiannut tälle pikkutyttönä Kajaanissa. Isoveli, 15 vuotta vanhempi, taas lausui mielellään Leinon runoja, vaikka ei muuten harrastanutkaan erityisemmin korkeakirjallisuutta. Kaikesta siitä alkoi kutoutua ymmärrys suuren runoilijan elämästä, joka taas tuotti aikanaan romaanin. Hella Wuolijen toimenpiteet auttoivat väliaikaisesti runoilijaa tervehdyttämään elämäntapojaan, ja hän pääsi jälleen kunnolla kiinni työntekoon . Sen varsinainen tapahtuma-aika on Leinon elämän viimeiset päivät mutta sisältönä runoilijan koko elämä. SHL Ulla Siren Erkki Tuomioja palkittiin vuonna 2006 Tieto-Finlandia -palkinnolla teoksestaan Häivähdys punaista, joka on Hella Wuolijoen ja tämän sisaren Salme Pekkalan kaksoiselämäkerta ja tutkimus sisarusten poliittisesta toiminnasta ja suhteesta Euroopan sosialistisiin verkostoihin.
Laulajien lopettaessa yleisöstä kuului vain henkäys: "Ihanaa, aivan ihanaa". Soilat-yhtyeeseen kuuluva Arja Nuuttila jatkoi vielä ihania esityksiä soittamalla viululla haikean sävellyksen Kehtolaulu Armas Järnefeltiltä. Pertti Haapala siteerasi Wuolijoen muistelmia: . Veneet otti vastaan Luopiosten seurakunnan kanttori Johanna Lemmetyinen ja Luopioisten kirkkokuoro. Rannasta siirryttiin kirkkokahveille ja viettämään kirkastussunnuntain messua Kukkia, veneet ja aamut Luopioisten kirkkoon. Kirkastussunnuntain juhlapuMikkelinmäellä heen piti professori Pertti HaaLeinon taitajia pala. Minä sain Kukkian kasteen ja minusta tuli Kukkian ja Hämeen tytär, opin Kukkian kielen, rytmin ja tavat. Virtasen jälkeen päästiin ensimmäisen Eino Leino -aiheisen ohjelmanumeron pariin, kun Luopioisten Marttojen runopiiriläinen Helena Saarinen lausui Eino Leinon teoksesta Hymyilevä Apollootteita. Soilat-lauluyhtye esitti juhlassa kaksi laulua, Nocturnen ja Pilvisen päivän . Siinä minä synnyin suomalaiseksi ja vieraannuin maasta, josta olin tullut. Tule kotiin, Leino Pertti Haapala kertoi, kuinka kuvaillen Kukkian maisemia Hella Wuolijoki myös houkutteli ystäviään viettämään kesää saareen vuonna 1914. . Virtanen soitti kappaleen Hipsutusta, jonka on säveltänyt Minna Raskinen. Viime viikonloppuna saattoi jälleen nähdä, kuinka puiset joutsenet suhahtelivat pitkin Kukkiajärven pintaa, sillä varhain sunnuntaiaamuna kirkkoveneet Ahti II Puutikkalasta, Aallotar Kuohijoelta ja Kukkian Kulkuri Luopioisista lähtivät viistämään Kukkian selkää. Veneet järvelle veti viikonlopun perinteinen Kirkastussunnuntain Kotiseutujuhla Luopioisissa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kirkastussunnuntai: Kotiseutujuhlan puheessaan professori Pertti Haapala valotti arkea ja juhlaa Aho Hella Wuolijoki on ??Kuk ja Eino Leino Kukkian Luopioinen Professori Pertti Haapala piti sunnuntain juhlapuheen Mikkelinmäellä. Kukkia-Seuran puheenjohtaja Erkki Toivari. Kotiseutujuhlassa palattiin kesän Eino Leino -teemaa noudattaen Kukkian Ahosaareen ja sadan vuoden takaisiin tunnelmiin. Kello yhdeksältä arvokkaat veden kulkijat saapuivat Luopioisten uimarantaan. eli linmäen museoalueella, jossa saaren, joka oli Wuolijokien ja Kirkastussunnuntain Kotiseu- heidän vieraidensa kesänviettotujuhlan tervehdyssanat lausui paikka sata vuotta sitten. Professori Haapala kertoi, miten Hella Wuolijoesta, Hauholle naitetusta virolaistytöstä, tuli sielultaan suomalainen. kappaleet on sävelletty Eino Leinon runoista. ?Minä kerroin Leinolle Kukkiasta, kirkkoveneistä ja sunnuntaiaamuista, miten ne aina olivat niin hiljaisia, ja pyhiä ja puhtaita, ikään kuin järvi ja saaret kaikki istuisivat Jumalan omassa suuressa kirkossa...?. Eino Leino innostui Hella Wuolijoen kuvauksista ja elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1914, hän oli lähtövalmiina Helsingin rautatieasemalla, mikä tuli Pertti Haapalan mukaan hivenen yllätyksenä Sulo ja Hella Wuolijoelle. Haapala kertoi Hella Wuo-. Sunnuntain juhlan juonsi Johanna Järvinen. Eveliina Virtasen kaunis ja mystinen kanteleensoitto aloitti juhlan esitykset. Ensin Hella Wuolijoki pelkäsi Kukkian aaltoja ja Hevossalmen kallioita, mutta jo ensimmäinen aamu-uinti muutti hänen asenteensa. Haapala on Kukkiajärven Kotiseutujuhla jatkui Mikke- Ahosaaren kesäasukas . Päivään huumoria ja riemua toi perinteinen Mikkelinmäen kesäkilpailu, jossa Tellervo Kotamäki testasi, kuinka hyvin yleisö tuntee paikallisia sananparsia. Sata vuotta sitten kirkkoveneet olivat Kukkiajärvellä jokasunnuntainen kaunistus. Tehtävässä ensimmäistä kertaa toiminut Lemmetyinen palkittiin Ahti-veneen tuomilla kukilla. 26 kyliltä Keskiviikko 6.8.2014
Kukkian Ahosaarikin oli sata vuotta sitten maailmansodan kynnyksellä taiteilijoiden suojapaikka, mutta vain hetken aikaa. Pertti Haapala kuitenkin painotti, että kesäidyllit eivät ole kuplia maailmassa, vaan myös ne rakentavat todellisuutta. . Kassit osoittautuvat liian painaviksi kantaa ja vien ne kätköön Sammonkulman läheiseen metsikköön. Keskiviikko 6.8.2014 . määrä turisteja. Hanna Helmikkala palauttaa minun kassini. Aitoon Martat tekevät seuraavan Tallinnan matkan lauantaina 23. Kätkön palaan noutamaan Corollalla, mutta kasseja en kuitenkaan pura heti. Sunnuntaina Martti soittaa, että Super Alkon tuliaiskassit Televisiotorniin pääsi ovat vaihtuneet. Edelleen Ahosaaressa myös saunotaan joka päivä . Tuosta autosta on tullut pissat ulos!? Janne Helmikkala kertoo, että tulli ei tutki bussin matkatavaratilassa olevia kassin sisään pakattuja Super Alkon tuliaisia. Jos ei tunne "pientä maailmaa" ja sen arkea, ei ymmärrä miten suuri maailma vaikuttaa. Ei tarvitse olla luopioislainen ymmärtääkseen maailmaa, mutta maailmaa ymmärtää paremmin, jos tuntee myös tämän paikan. Ja arvostaa myös. shl Irene Riihimäki Kirjoittaja osallistui Aitoon Marttojen Viron-retkelle. Matkakertomus: Seikkailu Aitoon Marttojen Tallinnan matkalla Tornis viibimise aeg 1h Olin alkukesästä mukana Aitoon Marttojen ja Marttien Tallinnan päivämatkalla. Matkalla Super Alkoon kolmipyöräinen polkupyörä riksataksi porhaltaa risteykseen vaarallisesti lähes autojen vauhtia. Virolaisen auton konepelti on auki ja kadulla on vesilammikko. lähelle sataa metriä! Eesti Draamateater teatterin talo on komea. Huomaan olevani eksyksissä. Kävelen samaa reittiä takaisin. Ravintolasta aukeaa ovi ulkopuolella olevalle tasanteelle. Huipulla tuulee ja lakki uhkaa lentää päästä. Paluumatkan bussikuskin vaihtokolikot ovat pakasterasiassa. ? tornissa saa viipyä tunnin ajan. Tallinnan keskusta näkyy hyvin ilman kiikaria. Bussi on saapunut päätepysäkille. Tallinnan televisiotorni Alkon kassit vaihtuivat Toinen kohde on Pirita kaupunginosassa sijaitseva televisiotorni. Televisiotornin pääsylippuja myyvä tyttö kertoo, että televisiotorniin voidaan kerrallaan päästää vain rajoitettu määrä turisteja kerrallaan. Tuosta suuremmasta maailmasta pitää myös olla kiinnostunut, ja siitä pitää tietää ja siinä pitää elää. Keskiaikaisten kirkkojen suippokärkiset tornit kohoavat korkeuksiin . Usein ajatellaan, että kotiseutu on yksi ja sama paikka, jossa on kasvanut, ja on sitä arvokkaampi, mitä kauemmin on asunut samalla paikalla. pikad aluspüksid. Ilmeisesti tällä halutaan varmistaa, että näköalatasanne ja ravintola eivät romahda alas. Leino myös kirjoitti ahkerasti saaressa, ja kesän aikana syntyi suurin osa teoksesta Elämän koreus, joka ilmestyi vuonna 1915. Hella Wuolijoen mukaan hänestä oli tullut Kukkian tytär ja Leinosta puolestaan Kukkian peikko, jolle saaret kuiskivat: "Tule kotiin". Arki ja juhla Ahosaaressa Entä minkälaista on viettää kesiä legendaarisessa Ahosaaressa tänä päivänä. Martti käy kerrallaan vain rajoitettu hakemassa oman kassinsa. jo perinteen vuoksi . Sydän-Hämeen Lehti 27 osaaressa kkian tytär peikko lijoen kirjoittavan muistelmissaan, kuinka Leino lausui hänelle runoja Ahosaaren rantakivellä. Janne Helmikkala vitsailee ?Ipe, nyt sinun autonasentajan taidoillesi olisi käyttöä. Tämä on kaunis ajatus, mutta ehkä myös hieman nurkkakuntaista. Professori Haapala haluaa muistuttaa, että kesäidyllien ulkopuolella on olemassa suurempi maailma, joka on aivan yhtä todellinen kuin kauniit maisemat, jotka kesäpäivinä lankeavat eteemme. . Ilmeisesti jäähdyttäjä on rikkoontunut ja jäähdytysnesteet ovat valuneet ulos. Kesä oli hyväksi Leinolle, hän reipastui ja raitistui ja liehitteli emäntäänsä. Olot olivat sata vuotta sitten hyvin samanlaiset. Saan ilmaiseksi Tallinnan kartan sekä opastelehtisiä. Suunnistan kohti Viru hotellia eri reittiä. Kassa kertoo olevansa suomalainen. Paluumatkalla Hämeenlinnan jälkeen vilkaisen bussin lämpömittaria ja hämmästyn: Lämpötila on vain viisi astetta! Jään kyydistä Sammonkulmalla liian aikaisin, sillä bussi jatkaa matkaa kylän kautta. Luen innokkaasti lehtiä, enkä seuraa liikennettä. Pilvisen sään vuoksi en onnistu bongaamaan Helsingin torneja edes kiikarilla. Ravintolassa juon kahvit korkeammalla paikalla kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on nerokas kiertotie kiertää uusi tullaussääntö! Super Alkossa on tosi paljon asiakkaita. Eksymistä vanhassa kaupungissa Kirkastussunnuntain Kotiseutujuhla päätettiin laulamalla Hämäläisten laulu, josta luonnollisesti laulettiin kaikki seitsemän säkeistöä. Bussi jatkaa Ülemisten ostoskeskukseen. Palella ei kuitenkaan tarvitse, sillä vaikka almanakan mukaan pitäisi olla kesä, jalassani on pitkät alushousut . Lipussa lukee ?Tornis viibimise aeg 1h. Kaikki muut matkustajat ovat poistuneet bussista. ja kylpyammeena on järvi, kuten Leinokin sanoi. Helena Saarinen tulkitsi Eino Leinon teosta Hymyilevä Apollo. "Kotiseutu on korvien välissä" Puheen ja samalla juhlan loppupuolella Pertti Haapala pohti vielä kotiseudun olemusta. . Saaren arkeen kuuluvat kunnallistekniikan puute, pätkivä nettiyhteys, pitkä matka kauppaan ja usein huono sää. elokuuta, jolloin tutustutaan porukalla vanhaan kaupunkiin. Jukka Ollikkala. Miltä tuntuu astella Eino Leinon kulkemilla poluilla tai istua samoilla rantakallioilla kuin Hella Wuolijoki ja katsella Ahdin, Aallottaren ja Kukkian Kulkurin kiitoa vetten päällä? Vastaaminen tähän kysymykseen on Pertti Haapalan mukaan helppoa: toisinaan se tuntuu aivan tavalliselta, toisinaan juhlalliselta. Havahdun bussikuskin vironkieliseen sotilaalliseen karjaisuun, jota en ymmärrä. Minä seikkailen yksin. Ensimmäinen kohde on vanhassa kaupungissa sijaitseva Tallinnan turismi-infokeskus. Viru-kadun risteyksessä molemmin puolin katua kohoaa erittäin paksuseinäinen kivitorni. Kyseessä on ilmeisesti keskiaikainen tulli- tai vartioportti. Suurin osa vanhan kaupungin kaduista on kävelykatuja. Tallinnan turisti-infokeskuksessa palveleva mies puhuu sujuvaa suomea
Tehdään yhdessä illalla-piiri srk-talollaklo 17-20. PERHEET: Kesäperhekerhot srktalon alapihan leikkipuistossa klo 10-12 ti 12.8, 19.8, 26.8 ja 2.9. 9.sunnuntai helluntaista Totuus ja harha Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. klo 18 Uotilan rantasaunalla, Halkohaavantie Repo, Tamminen Kastettu: Armi Ilona Aaltomaa, Saga Maria Isokallio, Topias Viljam Korhonen, Sisu Juhani Saarinen Kuulutettu: Sakari Johannes Filpus ja Tiina Maria Vilhelmiina Tuominen, Eero Tuomas Ojanen ja Henna Katariina Nastolin Vihitty: Marko Pauli Mikael Isokallio ja Sina Maria Huotari, Jussi-Pekka Olavi Hämäläinen ja Kati Anna-Maria Teelmäki, Janne Juhani Saaranen ja Iida Karoliina Waldén, Sara Ester Hannele Lehtinen ja Matias Otto Hakasalo (Helsinki) Kuollut: Anna Liisa Kaarina Ojanen 93 v. Nuotiokahvit. www.kangasalanseurakunta.? SEURAKUNTAVAALIT 2014¤ EHDOKASASETTELUA KOSKEVA KUULUTUS Pälkäneen seurakunnassa toimitetaan kirkkolain (KL) 23 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti 9.11.2014 seurakuntavaalit, jossa vuoden 2015 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi valitaan 19 jäsentä kirkkovaltuustoon. KL:n 23 luvun 2 §:n ja 3 §:n mukaan vaalikelpoinen seurakunnan edellä mainittuun on ehdokas, 1) joka viimeistään 15.9.2014 on merkitty tämän seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi, 2) joka on kon?rmoitu viimeistään 15.9.2014 mennessä, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014 3) joka on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, 4) joka ei ole vajaavaltainen 5) joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen, 6) joka ei ole tämän seurakunnan viranhaltija tai työsopimussuhteessa oleva työntekijä. Kastettu: Miitta Ella Lahtinen, Onkkaalasta. Avioliittoon vihitty: Mikko Juhani Tuominen ja Katri Johanna Rohola, Messukylän srk:sta Avioliittoon siunattu: Teemu Tapani Hallikainen ja Kirsi Maria Vat- Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja liitteineen mainittua vaalia varten on toimitettava 15.9.2014 kello 16.00 mennessä kirkkoherranvirastoon, joka on avoinna Luopioisten seurakuntakeskuksessa Pereentie 1, Luopioinen maanantaisin ja torstaisin klo 10-14 ja Pälkäneen Pappilassa Pappilantie 29, Pälkäne tiistaisin 10-17 ja perjantaisin 10-14 sekä 15.9.2014 kello 10-16.00. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kankaristo, Lemmetyinen. Su 10.8. Jumalanpalvelus Seitsyen leirikeskuksessa klo 11, Vesto, Lemmetyinen, Myttäälä-Huhtioinen-Seitsye-Hirvo-diakoniatoimikunta. Messu kirkossa klo 10, Helvi Jousmäki, Lemmetyinen. YHTEINEN TOIMINTA Ke 6.8. Kirkkomehut kirkon eteisessä. Su 17.8. Opastus Pihtilammentien alusta. Su 10.8. Kirkkokahvit. Su 10.8. 040 309 8000. (Kirkkokäsikirja) Kanttori Johanna Lemmetyinen on aloittanut työnsä, p. Ulla Haili laulaa vanhempiensa Rebekka ja Konsta Jylhän lauluja. Tervetuloa! Meitin pikku-siukku 50 Onnea! Toivottaa isosiukku, isoveikat ja muu peräväki.. Pälkäneen Pappilassa osoite on: Pappilantie 29, 36600 PÄLKÄNE. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjoja liitteineen on saatavana kirkkoherranvirastossa ja seurakuntatoimistossa. Pälkäneellä 1.8.2014 Pälkäneen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Jari Kemppainen tulainen, Harjun srk:sta Kuollut: Helvi Aleksandra Jokinen 98 v., Selänsivusta. Ilmoittautumiset Kangasalan srk kirkkoherranvirastoon p. saakka. Myös Pälkäneeltä voi lähteä mukaan. Kouluun lähtevien siunaaminen klo 18 kirkossa, Kankaristo, Lemmetyinen, Lepistö, Nissilä, Kirkkomehut srk-talolla. Su 17.8. Rautajärveltä Kolehdit: 3.8. klo 15 Hilkka ja Turkka Aaltosella, Pikonlinnantie 164 KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 13.8. Metsäkirkko Laipassa Pihtilammella klo 18, Vesto, Lemmetyinen. 040 7120566. Seurakuntapastori Juha Kankariston tavoittaa numerosta 040 7120 564. Marko Sagulin, Päivi Segerroos, Tarja Sillanpää. Sunnuntai 10.8.2014 Pyhän aihe: ?Totuus ja harha? klo 10 Kon?rmaatiomessu Kangasalan kirkossa (Kesäpäivän ripari). Marja Hyssy, Mari Metsävainio, Janne Kyrönlahti. klo 14 Messu Vehkajärven kirkossa. Torikahvio klo 10-13 lähetyksen hyväksi. Ma 11.8. Ulla Terva, Lemmetyinen. klo 18 Hyvän sanoman ilta Lähetystori pe 13-17, la 10-14 PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG YHTEISLAULUJEN ILTA Kuhmalahden kotiseutumuseolla torstaina 7.8. Opastus Pihtilammentien alusta. Su 10.8. Yhdessä Sanan Ääressä srkkeskuksessa klo 11. RIPPIKOULU: 3-rippikoulun kon?rmaatiokuvat postitetaan kuvan tilanneille lähiviikkojen aikana. Inkerin evankelisluterilaiselle kirkolle Kazanin kirk- koprojektiin 668,96 e, kiitos! 10.8. Opiskelijoiden ja koululaisten parissa tehtävään työhön Suomen Evankelisluterilaisen Opiskelija- ja Koululaislähetyksen kautta järjestön 50-vuotisjuhlavuotena. Keskustie 5, 36600 Pälkäne Ke 6.8. Matinojan kylästä. klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Pekka Siiskonen, kitara AAMURUKOUSTUOKIOT keskiviikkoisin klo 8.30-8.50 Kangasalan kirkossa PIHASEURAT Ke 13.8. Torikahvio klo 10-13diakonian hyväksi. Sij. sis. Jatkossa kokoonnutaan aina parittomilla viikoilla. PIHASEURAT Su 10.8. (Sahalahti), Maria Johanna Nieminen 91 v. Heikki Repo, Tarja Sillanpää. Kolehti: Opiskelijoiden ja koululaisten parissa tehtävään työhön, Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ry. Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna ti-pe klo 10-14 Myllystenpohjantie 2 Su 10.8. Kuka tahansa leirillä ollut voi myös pyytää sähköpostilinkin nettikansioon sähköpostilla: janne.vesto@evl.? Su 10.8. klo 18. Lauluihin johdattelevat Tanja ja Kusti Vuorinen. Messu kirkossa klo 10, Kankaristo, Huomo. MUU TOIMINTA: Ke 6.8. Salme Tellervo Haulo 65v. (Sahalahti), Antti Ilmari Ollila 89 v., Johannes Moilanen 89 v., Eila Marjatta Vanhala 88 v., Tarja Marja-Liisa Pussinen 70 v. Ajankohtaista verkossa . pääsylippu, kahvit, lounas ja matkat. Kouluun lähtevien siunaus kirkossa klo 18. Apostolin kyydissä -ilta Havisevan rukoushuoneella klo 18.30. klo 19 Rukousilta Su 10.8. Kahvit lähetystyön hyväksi. MUUTA: Ke 6.8. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen. ?Herra, meidän Jumalamme, joka Hengelläsi valaiset pimeytemme. Sinä näet, kuinka helposti kuljemme harhaan. Anna meille taito erottaa oikea ja väärä, totuus ja valhe, niin että eläisimme sinun tahtosi mukaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden Aamen?. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 6.8. Hinta 40?. Tervetuloa kaikki ekaluokkalaiset! Ke 13.8. Koulunsa aloittavien siunaamistilaisuus Kangasalan kirkossa klo 18. Tehdään yhdessä -piirisrk-talolla klo 10-14. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 6.8. Janne Vesto 040 7120563. Jumalanpalvelukset Kangasalla Lauantai 9.8. klo 10 Kon?rmaatiomessu Kangasalan kirkossa (Pyysalo 7 ?ripari). Molemmissa kirkoissa klo 18 kouluun lähtevien siunaus. Kangasalan srk tekee naisten retken Vivamoon, katsomaan Kalastajat näytelmää la 9.8. Rukouspiiri klo 17.30 srk-talolla. Ke 13.8. Raamattupiiri Padankodalla klo 17. To 7.8. Seurat klo 14 Sappeessa Hannulassa, Antero Honkkila, Janne Vesto, Paula Eloranta. Metsäkirkko Pihtilammella klo 18, Vesto, Lemmetyinen. Nuotiokahvit. 28 Keskiviikko 6.8.2014 . Hilja Maria Virtanen 87 v. Pastori Heikki Repo on siirtynyt Kangasalan seurakuntaan. Kirkkoherra Jari Kemppainen vuosilomalla 2.9
Laitteesta maksettava reilun 300 euron kuukausihinta sisältää 3000 mustavalkoista ja 1000 väritulostetta kuukaudessa. Jeesus vakuuttaa että Taivaan Isä tietää mitä me tarvitsemme. Aina Jumalan apu ei kuitenkaan tule sillä tavalla kuin olettaisi. kello 18. Noin puolituntisen tilaisuuden jälkeen juodaan kirkkomehut. Kuvan huvittavuus kumpuaa kertomuksesta, jota se kuvaa. Vanhassa testamentissa kerrotaan, kuinka Jumala vei Elian milloin minnekin vaikeuksien keskelle. Seurakunta on myös varannut pienen lahjan kaikille uusille ekaluokkalaisille. lolla keskiviikkona 13.8. Nauramaan . Sydän-Hämeen Lehti sana 29 Sydämellinen kiitos kaikille teille Leo Väinö Antero OJAA muistaneille ja suruumme osaa ottaneille. Anja, Terttu, Heikki ja Hannu perheineen Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. Jupakan esitutkinta on valmistunut, mutta syyttäjä ei ole vielä tarttunut jättimäiseen aineistoon. Seurakunta myy 4 rantatonttia Seurakunta myy neljä Kukkian Haltianselän rantatonttia. Tervetuloa vaikka koko perheen voimin, lähetyssihteeri Paula Eloranta sanoo. Piirissä aletaan jo puuhata jouluaskarteluja varten, joten uudet ideat ovat tervetulleita. Kopiokonemurheet jatkuvat Rakas äiti ja mummu Salme Tellervo HAULO ka kuningas syytti häntä kansan epäonnesta. Tarjousten perusteella myytävistä 0,34 . 17.4.2013 Lammi Kulje mummo kerallamme, voimanlähteenä lähellä. Sävelinä sielussamme, elämämme enkelinä. ?Aava-Muilia. Silloin kun vastoinkäymiset ottavat kunnolla päähän, on helpompi ottaa vastaan Rakkaamme Saima Saara AHONEN o.s. Uhkana ovat paljon suuremmat kopiokonelaskut takavuosilta, sillä seurakunta pyrkii lakimiehen avustuksella minimoimaan kopiokonehuijauksesta aiheutuneet vahingot. kello 17?20. . Kirkkoherranvirastolle hankittiin neljän vuoden sopimuksella vihkoja tulostava ja fakseja vastaanottava kone. 106 000 euron hintaa. Hirviniemen ranta on kaislikkoinen, ja ranta voi kaivata ruoppausta. Hokajärvi * 30.8.1948 . Kaikkien tonttien kohdalla ruoppaukselle ei vält- tämättä saa lupaa, sillä kahden tontin edustalla kasvaa suojeltavaa ormiota. Aurinkoisella rannalla sijaitseville tonteille rakennettiin viime talvena tie, ja sen sorastus hoidetaan lähiaikoina. Seurakunnan viidennestäkin Hirviniemen tontista voi jättää tarjouksen. kaivaten Minna, Jarno ja Samuel Riikka ja Ville Sanna sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Pälkäneen seurakunnan kopiokonemurheet jatkuvat. Pappilassa jäätiin kesällä ilman kopiokonetta, kun salama rikkoi käytössä olleen monitoimilaitteen. Piirissä voi pienen askartelun lomassa kahvitella ja vaihtaa kuulumisia. Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään seurakuntata- kaa Pälkäneen ja Luopioisten kirkossa 10.8. Viinipuu ja apostolit puolestaan muistuttavat siitä sukupolvien ketjusta, joka on saanut iloita Jumalan pelastustyöstä. Kolmannen ikonin olen laittanut pöydälleni muistuttamaan Jumalan huumorista ja huolenpidosta. Ikoni tarttui mukaani pienestä kreikkalaisesta putiikista siksi, että se sai minut nauramaan. Hänellä on homma hanskassa, vaikka minun hanskani ovat toisinaan hukassa. Ja korpin rinnalla on sitä paitsi paljon mukavampi kraakkua kurjuutta. Miten kävi Elialle ja korpeille. Laine * 19.7.1920 Luopioinen . 0,42 hehtaarin mökkitonteista tavoitellaan 85 000 . Lopulta purokin kui- vui, ja Elian oli pakko jatkaa matkaa uusille seuduille. Sielläkin Jumala kuitenkin piti huolta sekä Elian hengestä että ruumiista. Kerran Elia piilotteli erämaassa, kos- o.s. Mutta ei. Elian ruokahuollosta vastasivat korpit, nuo ankeat pahanilmanlinnut. Vuorisaarnassa Jeesus lupaa, että Jumala pitää huolta niin linnuista, kedon kukista kuin meistä ihmisistä. Pahimmillaan seurakunta joutuisi maksamaan satoja tuhansia euroja haamukoneista, joita sen käytössä ei ole edes ollut. Jos se ei mene kaupaksi, seurakunta jättää sen omaan käyttöönsä. Tonttiin kuuluu saari ja saunamökki, jonne pääsee pitkospuita pitkin. Elia joi vettä purosta ja sai leipää ja lihaa korpeilta, joita Jumala oli käskenyt tuomaan Elialle ruokaa. Hullunkurinen tehtävä haaskalinnuille! Jumala olisi voinut käyttää tehtävään kyyhkysiä, rauhan lintuja, jotka niin usein lentelevät Raamatun lehdillä. Rantatonttien myyntiä hoitaa Oiva Vierikka Metsänhoitoyhdistys Roineesta. 377 3200, 377 3680 tai 0400 776 606 Palvelemme myös PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA os. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille Luopioisten Hautaustoimisto Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Surun kohdatessa HAUTAUSTOIMISTO Murrtoniemi Murtoniemi Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, 36200 Kangasala. Sisäänkäynti parkkialueen puolelta. P. Keskiviikko 6.8.2014 . Tonteista pyydetään tarjouksia syyskuun alkuun mennessä.. ikoni! Ikonissa on synkkäilmeinen profeetta Elia ja musta korppi, jolla on leipäpala suussaan. 22.7.2014 Kaipauksella Minna Jukka, Riitta, Janika ja Arttu Mika Tapio Sukulaiset ja ystävät Vaan ylitse kaikkien kyynelten tuhat muistoa meitä lohduttaa. Ne tallessa päivien menneiden - tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa. Siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. leivänkannikka korpilta kuin mannaa taivaasta. Harmaana päivänä mustanpuhuva korppi tuntuu paljon myötätuntoisemmalta kuin hempeä kyyhkynen. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Onkkaalantie 71, Pälkäne Voimaksi viikolle Huumoria ja huolenpitoa Työpöydälläni on kolme ikonia. Toisinaan korppia ei edes ymmärrä Jumalan kädenojennukseksi. Kun tekisi mieli valittaa Jumalalle, jään tuijottamaan työpöytäni korppia ja Eliaa. Kyllä Jumala jotenkin auttaa tässäkin tilanteessa. Oikeastaan korppi on oivallinen valinta ruokakuskiksi. Koska sellainen Jumala meillä on. Huolehtiva mutta huumorintajuinen. Hanna Koli seurakuntapastori Kangasalan seurakunta Kouluun lähteville siunauskirkko Lähetyksen iltapiiri valmistelee jo joulua Pälkäneellä ja Luopioisissa järjestetään sunnuntaina kouluun lähtevien siunauskirkko. Koululaisten lisäksi heidän perheensä, kumminsa ja isovanhempansa on kutsuttu jumalanpalvelukseen, joka al- Lähetyksen tehdään yhdessä -iltapiiri kokoontuu Pälkäneen seurakuntatalolla kerran kuukaudessa. Ensimmäinen niistä kuvaa kaikkivaltiasta Kristusta. Toisessa on viinipuu, jonka keskellä on Kristus ja oksilla apostolit. Ensimmäinen ikoni muistuttaa siitä, että kaiken keskiössä on Kristus
Aikaisemmin vanhainkodissa työskennellessään hän kuuli paljon veteraanien ja lottien kokemuksia. . Sen järjesteänjä olivat Pälkäneen Suomalainen Nuija ry., Keltainen Talo ja Pälkäneen kulttuuritoimi. selle lotalle. Vuonna 1920 perustettu Naisten maanpuolustusjärjestö, joka oli vielä kolmikymmenluvulla vahvasti sidoksissa Suojeluskuntiin ja valkoiseen porvarilliseen ideologiaan, avautui talvisodan lähetessä yhtäkkiä uudella tavalla suomalaisille naisille. Isänmaan hätä yhdisti sekä miehet taisteluhaudoissa että naiset sidonta- ja muonituspaikoilla, sankarivainajien arkkujen ääressä ja kaikessa muussa, mitä yhtäkkiä piti osata ja jaksaa hoitaa. Sodan aikana lottiin liittyi paljon myös vasemmistolaisia naisia, ja kaikki tekivät sen mitä voimallaan pystyivät. puhelin (03) 539 9800. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen ja Marketta Vaismaa juonsivat Lotta-päivän ohjelman. Hovi juonsi yhdessä Lasse Lehtisen kanssa alkukesällä TV1:ssä esitetyn neliosaisen tv-dokumentin Hengen asein, joka käsitteli viihdettä ja sotapropagandaa Suomen viime sotien aikana. Johannes Vähäsarja kuvaa töissään kärsimystä ja sen lievittäjiä. Oli helpotus tehdä konkreettista työtä hädässä olevan isänmaan suojelemiseksi eikä jäädä sivustakatsojaksi tai vain auttaa itseään. Samoin iloa nostattivat pelastumisen kokemukset ja se, että ylipäätään kuoleman läheisyydessä elossa olemisen riemu on voimakkaampi kuin muuten. Verta, kuolemaa, kauhunhetkiä ja itsensä sairaaksi raatamista ne olivat, mutta se ei ihmetyttänyt tutkijaa eikä kuulijoita. Näen, että näissä tilanteissa on yleensä takana nainen, joka tekee, auttaa ja lohduttaa, Vähäsarja kertoi. Illan juonsivat sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä kulttuurituottaja Marketta Vaismaa. Puhujina olivat kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Peltokorpi ja toimittaja Pirkko-Liisa Ollila. Musiikkia sekä tietoa sota-ajan musiikista esitti suomalaisen kevyen musiikin todellinen tietäjävelho Seppo Hovi ja lausuntaa Anna Kankila. Lähes viisituntiseksi venynyt ohjelmallinen ilta päättyi Jonna Järnefeltin ja Jukka Leppilammen konserttiin sekä Putoavia tähtiä -äänimaisemaan, joka suunnitelmista poiketen esitettiin Nuijantalossa eikä Syrjänharjun vesitorinilla. Teemapäivän aluksi avattiin taiteilija Johannes Vähäsarjan näyttely Valkeat harsot. Vähäsarja on ensihoitajana työskentelevä erikoissairaanhoitaja, jolle kriisitilanteet ja niihin liittyvä ahdistus ovat tuttu näky. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Missä. Millaista on katsoa kaatuneiden ruumiita kuljettavia kuorma-autoja, joiden laitoja on korotettu, jotta kaikki mahtuisivat. Tai mitä on horjua voimiensa äärirajoilla tiuhaan toistuneiden verenluovutusten takia, ja silti nähdä nuorten poikien kuolevan paareille tai kenttäsairaalaan avun viipyessä liian kauan. Muun muassa sellaisista kokemuksista tiesi kertoa Lotta-päivänä Kaisa-Maria Peltokorpi, joka on tutkinut väitöskirjassaan rintamalla olleiden lottien kokemuksia. Mitä. Kaikki nuoret tytöt eivät osanneet lähtiessään hahmottaa sotaa ja sen todellisuutta kokonaisuutena, ja toisaalta kirjallisuus ja elokuvat ruokkivat mielikuvia sodan romanttisesta puolesta. Mitä nykypäivän lotta tekisi? Alustuksia seuranneessa keskustelussa nousi esiin kysymys,. Oli viimeisiä hetkiä tehdä rintamalottien haastatteluja. Lotta-päivä: Pälkäneen Nuijantalo palasi yhteen historiansa vaiheeseen kun kokonainen ilta omistettiin sotien Kaikki mitä voimallasi tehdyksi saat Pälkäne Nuijantalossa, joka sotien aikana toimi pälkäneläisen lottatyön keskuksensa, vietettiin lauantaina koko iltapäivän ja illan pituista Lotta-päivää. Paljon muusta he eivät voineetkaan Isänmaan hätä ammentaa, sillä resurssit olivat yhdisti naiset niukat. ?Tee kaikki mitä voimallasi . . Lotta-päivän yleisö sai nauttia Laitikkalassa kesiään viettävän Seppo Hovin (kuva oikealla) rautaisesta ammattitaidosta sekä muusikkona että musiikin asiantuntijana. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Lottien salatut kyyneleet on helppo ymmärtää, ei niinkään naurua ja onnentunnetta. . Kaisa-Maria Peltokorpi (kuva oikealla) keräsi väitöskirjaansa varten ainutlaatuista aineistoa. 30 Keskiviikko 6.8.2014 tulossa ja menossa . Monet lotat, esimerkiksi kirjailija Kyllikki Villa, ovat kertoneet, millaisen euforisen onnentunteen saattoi kokea ankaran pommituksen jälkeen, kun tajusi selvinneensä kaikesta. Silloin teki mieli juhlia, vaikkapa paistaa lättyjä ja syödä niitä hillon kanssa. Lottien kertomukset paljastavat myös nuorten jännityksenkaipuun ja halun päästä seikkailemaan samanikäisten kanssa. Itsekin yllätyin siitä, miten paljon naurua ja iloisia kokemuksia lotilla oli kerrottavanaan kaiken kauhun keskellä, Peltokorpi kertoi. Hänen mukaansa iloa synnytti yksinkertaisesti se, että lotat tiesivät työnsä välttämättömyyden. Lottien monipuolinen tehdyksi saat?, kuului järjestön kouluttautuminen ja varusteiyksinkertainen ohje suomalai- den hankinta ennen sotaa oli yksi tärkeä tekijä selviytymisessä, mutta silti työmäärä ja viiden sotavuoden vaatimukset olivat sellaiset, ettei kukaan osannut niitä ennakoida, toinen päivän puhujista, PirkkoLiisa Ollila totesi. Elossa olemisen riemua Miltä tuntuu nähdä, kun koti lentää palasiksi silmien edessä
Nyt en oikein tiedä, mitä laskea. Esitys kuitenkin muistuttaa, että työn ja sodan lisäksi oli olemassa muutakin: tähän mielettömään kontekstiin kuuluvat myös nuoren naisen unelmat ja haaveet. Välillä unelmat kuitenkin ammutaan armottomasti alas, ja silloin lasketaan putoavia tähtiä. . Järjen avulla emme voi päästä tiettyä pistettä syvemmälle, mutta tunteissa voimme päästä aivan loppuun asti. Tässä Anna Kankila näkee myös Lotta-päivän ja Putovia tähtiä-esityksen ytimen. . Maailman kriisialueilla tarvittaisiin juuri tällä hetkellä kipeästi naisia, jotka osallistuisivat kriisinhallintatehtäviin olemalla paikallisten naisten tukena. Rintamalle on lähtenyt rakas Antti, jonka kanssa on jo leikkimielellä suunniteltu tulevien lasten nimiä. Naiset tarvitsisivat avukseen tavallisia lämpimiä, kuuntelevia naisia, Ollila muistutti. shl Ulla Siren Lotan arki ja nuoren naisen unelmat Putovia tähtiä -esitykseen ravistelevan kontrastin tuovat lotan arjesta ja rutiineista kertovat videot, joita vasten asettuvat sodan järjettömät kauheudet. Näistä ajoista olen lukenut ja kuullut paljon. Keskiviikko 6.8.2014 . Pakolaisleireillä ja muissa poikkeusolosuhteissa elävien naisten on vaikea puhua ongelmistaan miespuolisille rauhanturvaajille, jotka tulevat vieraasta kulttuurista ja uskonnosta. Kaikkien olisi hyvä saada jonkinlainen maanpuolustuskoulutus. Lisäksi Nuijansalin lavan puitteet mahdollistivat sen, että yleisö saattoi seurata, kuinka pelko, odotus ja huoli heittivät varjojaan nuoren naisen kasvoille, ja miten ilo ja rakkaus pyyhki ne taas puhtaiksi. kokemuksiin oli helppoa, sillä siinä auttoivat muuttumattomat seikat: . Naisia pitäisi saada lisää myös upseerikoulutukseen, koska heidän johtajuudestaan on etuja: he tuovat sotilaalliseen toimintaan naisten johtamistyylin, itse armeijan käynyt ja johtajakoulutuksen saanut Peltokorpi muistutti. Hänen mukaansa nuorilla naisilla on liian stereotyyppi- nen kuva siitä, mitä aseellisen palveluksen suorittamiseen vaaditaan. Alman kauneimman nuoruuden keskelle on syttynyt sota. Alman mietteet ja pohdinnat ovat omaa käsialaani, Vaismaa kuvailee Putoavia tähtiä -esityksen syntyprosessia. . Realistista ja kannustavaa informaatiota tarvittaisiin nykyistä selvästi enemmän. Toimittaja Pirkko-Liisa Ollilalla, joka on koonnut ja julkaissut kirjana Kangasalan lottien kokemuksia, oli asiaan toinen näkökulma. . Ja lisäksi Marketta Vaismaan teksti on vain älyttömän hyvä. Lewis Carrollia lainaten voin sanoa, että teksti osuu suoraan sydämeen ja sytyttää sen tuleen nostaen savun silmiin. Syventyminen Marketta Vaismaan teokseen laittoi Anna Kankilan pohtimaan myös sitä, kuinka hyvin menneisyyden tapahtumat ja kokemukset voidaan tavoittaa. . Käytin apuna autenttisia tekstinpätkiä Lottien käsikirjoista ja tietokirjoista. Näin kotikuntani uuEilen, nyt ja sin silmin; täällähän on kaikki tulevaisuudessa mahdollista ja me voidaan se Anna Kankilan mukaan eläy- tehdä, yhdessä! shl Irene Riihimäki tyminen nuoren Alma-lotan Putoavia tähtiä -äänimaisema Käsikirjoitus, tuottaja: Marketta Vaismaa Alma-lotta: Anna Valpuri Kankila Videon ääninäyttely: Mika Eerola Äänitys: Jussi Pyysalo Valot, äänet, projisointi: Teemu Kauppinen Putoavia tähtiä -äänimaisemaesityksessä lotan arki ja nuoren naisen unelmat kietoutuivat ravisuttavalla tavalla yhteen.. Keskustelu lottien kouluttamisesta tyrehtyi alkuunsa järjestön johtajan, Fanni Luukkosen tiukkaan vastustukseen. Aseellinen koulutus olisi tuonut lotille itselleen turvaa, vaikka he eivät olisi osallistuneet taisteluihin, Kaisa-Maria Peltokorpi arveli. Lotat oli määrätty pysymään vähintään 10 kilometrin säteellä poissa etulinjasta, mutta käytännössä tämä ei toteutunut, ja lottia kaatui ja haavoittui myös etulinjan taisteluissa. . Alma havaitsee, kuinka hän on yhä elossa, korkealla maisemassa, mutta ilman putoamisen pelkoa. Lottien käsikirjat ja Vaismaan käsiala Esityksen loputtua Nuijansalin eturivistä löytyy helpottunut nainen, Putoavia tähtiä -esityksen ja koko Lotta-päivän käsikirjoittaja Marketta Vaismaa on luonut jotain sellaista, joka on liikuttanut ihmisten sydämiä. . Minä aina laskin käen kukunnoista, että kuinka monta päivää ennen kuin Antti tulee takaisin. Kun tapahtumista tulee historiaa, niistä häviää usein ne pienet yksityiskohdat, jotka juuri tekevät ihmiselämästä kauniin ja kipeän. Kokonaisuudessaan Lottapäivä oli upea juhla, joka muistutti myös siitä, ettei tarvitse olla yksin vahva, vaikka siihen meitä joka suunnalta kehotetaankin. Mutta käki sen kuin kukkuu, ei saa kunnolla nukutuksikaan, Alma toteaa ihmeissään ja murheissaan. Alman päivät ilmavalvontatornissa osoittavat myös sen, kuinka kaikista kauheista hetkistä huolimatta, luonto jatkaa elonkehäänsä: käki ei lopeta kukkumista, vaikka Alman rakkain tähti olisikin pudonnut. Olisi ollut hienoa pitää esitys Syrjänharjussa, jossa ilmavalvonta tapahtui, mutta täällä Nuijansalissa saatiin video, valot ja musiikki toimivasti osaksi esitystä, Marketta Vaismaa kertoi. Äänet, video ja valot loivatkin upean kehikon Anna Kankilan tulkinnalle. Näyttelijäopiskelija Anna Kankilan ollessa tekstin tulkitsijana maisemat Syrjänharjusta ja lotan sielunelämästä, piirtyivät katsojien mieliin riipaisevan elävänä. Putoavia tähtiä -esityksessä kutoutuivat lotan arjen tosiasiat nuoren naisen unelmiin. Esitys kulki Anna Kankilan monologin johdattamana kertoen tarinaa Almasta, joka on ilmavalvontalottana Pälkäneen Syrjänharjussa. . Sydän-Hämeen Lehti 31 Lotta-päivän päättänyt Putoavia tähtiä -esitys osui suoraan sydämeen Lotta-päivän syvenevään yöhön johdatti Marketta Vaismaan kirjoittama äänimaisemateos Putoavia tähtiä. Esitys kaihersi videon, äänen ja kirpaisevan tekstin avulla esille samoja tunteita, joita lotta saattoi kokea korkealla ilmavalvontatornissa Syrjänharjussa 70 vuotta sitten. Syrjänharjun maisemista ja äänistä Alma imee elinvoimaa. Avain, jolla voi päästä sisään tuohon aikaan, on tunnemaailma. Keski-Pohjanmaan naiset olisivat halunneet aseistautua ja lähettivät marsalkka Mannerheimille asiasta kirjallisen ehdotuksen, mutta ylipäällikkö ei lämmennyt ajatukselle, vaan katsoi, että huoltotöissä on naisille tarpeeksi tekemistä. Vuonna 1944 sotilasresurssit alkoivat kuitenkin Suomessa hiipua niin, että jopa Luukkosen on tingittävä periaatteestaan. Mielestäni on hyvä tietää tapahtumien faktat, mutta sodan aikaisia tapahtumia ei voi täysin järjellä käsittää. Tunteilla tavoittaa vanhat ajat Anna Kankilalle on selvää, mikä on se keino, jolla voimme ymmärtää jotain menneistä päivistä: . Alman päivät kuluvat yksin valvontatornissa, odottaen jonkin sellaisen ilmestyvän taivaalle, mitä ei ikinä haluaisi nähdä, Anna Kankila kuvailee Putoavia tähtiä -teoksen päähenkilön Alman tilannetta. Anna Kankila välitti koskettavasti sen, minkälaisia olivat Alma-lotan päivät yksin valvontatornissa. ajan lottakokemuksille millaista maanpuolustustyötä naisilta odotetaan nykypäivän Suomessa, missä naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Lotta Svärd ei ollut aseistettu organisaatio. Pieni osa, parisataa lottaa sai silloin aseellisen koulutuksen ja muodosti niin sanotun valonheitinpatterin. Sitä ennen moni lotta joutui kuitenkin selviytymään kranaattitulen ja kiväärinluotien keskellä. . Eläytyminen Alman, nuoren rakastuneen naisen elämään kaikkine ailahteluineen, oli helppoa, sillä ihmisten tunteet ovat universaaleja ja ajasta riippumattomia
klo 18 alkaen. ? Kuhmalahden Kisa. Sisustus . Yhteislauluilta 9.8. 0400896 606 ryhmäaikana. ? Pälkäneen Eläkeläisten kerhon Seitsyen retkipäivä to 14.8. klo 17-19 Äimälän kartalla. Radat 5, 3 ja 1,5 km. SydänHämeen rastit ke 6.8. Ma 11.8. Ohjaajien ja johtokunnan perinteinen tapaaminen ti 12.8. Hirvimiesten haasteammunta Ilmoilassa 9.8. Aikatauluista ilmoitetaan. klo 18 Kirkonkylän seurakuntakodilla Tapulinmäellä. klo 18 Pitkässä Sepässä. Seuranmestaruuslajeina pitkät juoksumatkat (sarjasta riippuen 600-2000 m). alk. Lounas . Kentällä on lisäksi ongintaa ja muuta ohjelmaa. Kokouksia Rautajärven osakaskunnan Pälkäneen metsästysseura ry. vuosikokous Elotähkässä la 23.8.2014 kello 13. Johtokunta kokoontuu klo 12.30. 0400951878. ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit. Ke 6.8. naisten kesäsauna Seitsyen leirikeskuksen rantasaunalla klo 18 alkaen. Ilm. Erkki Kolu 050 521 1605. ? Kukkian maatalousnaiset. Saunailta Helkalla ti 12.8. klo 18. ? Sotainvalidien Kangasalan osasto. 8.20. Matkalta otetaan kyytiin. Ilmoitt. Autossa on vielä tilaa. Veikko Ahvenainen 85-juhlakonsertti 20.9. Lähtö Mäntylän tallilta klo 8, Vatialan kautta linja-autoasemalle, josta lähtö viim. alkaen Perhekahvila Pirtillä (Keskustie 1) klo 9-12. ? Luja-Lukon yleisurheilu. Sarjakisat Onkkaalan kentällä to 7.8. klo 10 alkaen. Kahvitellaan, saunotaan, grillataan! Perinteiset nyyttikestit. Mukavaa yhdessäoloa, keittoa ja päiväkahvit tarjolla. Bussiaikataulu: Helmikkalan talli 9, Taustin pysäkkien kautta Pälkäneen torille, jossa 9.10. Tied. Fredrikan päivät Wetterhoffilla Hämeenlinnassa ja kävelyretki Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. klo 17.30 alk. 03 5691 7100. Opiston toimisto palvelee viikosta 33 lähtien ti ja to klo 13.30-17.00, Keskustie 5. Huveja ONEMOORPOIS! Irtopää - Reunion tour PE 8.8. KLO 21 alkaen Puh. 32 Keskiviikko 6.8.2014 . Lisätietoa Olavi Toivio, 040-566 6942. ? SPR Kuhmalahti. Su 10-21 Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa Sukella puhtoiseen Kuohuun. Kuohu on taas avoinna! Vesijumpat alkavat 11.8. Onkkaalan VPK:n vuosijuhlassa naisosastoa avustaneiden talkoolaisten saunailta paloasemalla pe 15.8. syyskesän tapahtumia ja vaihdetaan kuulumisia. ? Laitikkalan eräveikot. Pienoishirvi- ja haulikkoammunnat 8.8. Ks. ohjelma: www.palkane. senioriyhdistys.fi ? Pälkäneen Luja-Lukko, suunnistus. tää t räväy OSS R B I L U HA -02:n . Osaston jäsenten, puolisojäsenten ja leskien kesäretki särän syöntiin Lemille 20.8. klo 11, viimeisen kyläkahvilan yhteydessä. ? Luopioisten Vasemmistoliitto ry. Hirvenammunnan seuraottelu Itä-Kangasalan Eräveikkoja vastaan 14.8. klo 17 Kankaanlukon ampumaradalla. Tervetuloa! Keittiöltä: Bearnaisebroileria Kukka- ja lahjapuolella paljon sisustustuotteita 10,00 -50% Liekki buffet joka päivä klo 11-17 8. La 9. Su 10.8. Muksujuoksut alle kouluikäisille urheilukentällä klo 15, ilm. Kimppakyydein torilta klo 9.45. ? Iharinkosken Kyläyhdistys ry. Matkalla tutustutaan Lemin historiaan ja taistelupaikkoihin oppaan johdolla. maanantaisin klo 1921, Kutojank. Kahvila . voi ti 12.8. ke 13.8. Pe 8.8. Kausi aloitetaan syyskuussa. A-oikeudet Avoinna 31.8. Risteilylle Baltic Princess -laivalla Turusta Tukholmaan 23.-24.9. Niittyläntie 175, Kuohijoki. Ke 6.8. Beach Party lapsiperheille Pakanrannalla klo 12-15, pihapelejä, leikkituokio, muskarituokio. klo 12. ? Kangasalan Naisvoimistelijat. 0500 636241. peruutus. ? Sahalahti-Seura ry. A-oikeudet ? Pälkäneen AA-ryhmä. Kok. Johtokunta Kesäkokous 8.8.2014 kello 18 majalla, käsitellään sääntömääräiset asiat Johtokunta Opistopalsta Lukuvuoden 2014?2015 ohjelmaesite tulee jokaiseen talouteen viikolla 32 postin tuomana. Voit ilmoittautua kursseille internetissä www.valkea- koski.fi/valkeakoski-opisto tai puhelimitse p. ?SenSortinSaluunassa. klo 18. Kankaisten pysäkkien kautta Hämeenlinnaan. klo 14 Helsingissä Finlandia talossa. Kuljetusta tarvitsevat, yhteys 13.8. mennessä Arjaan, p. Kuhmalahden avantouinnin kok. Lisäksi: Sauna lämpöisenä 15- (oma pyyhe mukaan), grillausta, kahvia, wanha grammari soi, haitarimusiikkia, ym. lisätied. toisessa autossa vielä tilaa. Suvipäivä kunnansaunalla to 14.8. klo 12 alkaen. kello 15 alkavaan tapahtumaan voi ilmoittautua puoli tuntia aiemmin. Yhteiskuljetus. 03-5365400 . asti: Ma-To 8.30-21 Pe 8.30-24 La 8.30-02 . Muut lajit jaoston kotisivuilta. ? Haltian kylätoimikunta. Kaikille avoin kirpputori su 10.8. Opastus Valkeakoskentieltä (nro 307). ? Kukkian Kädentaitajat. Kokoonnutaan Makasiinille palaveriin to 7.8. asti p. Puskapelimannien konsertti Rajalan kämpällä su 10.8. klo 14. ? Pälkäneen Metsästysseura. alkaa 14.30, kahvio, makkaraa, ongintaa. 2 B, p. Tilaisuus avoin kaikille. Muista ilmoittaa myös mahd. Muksujuoksuissa on sarjat vain alle kouluikäisille. Sitä vanhemmat miehittävät kentän laidat kannustusjoukoissa. Sunnuntaina 10.8. Ilm. Suunnitellaan keskiaikatapahtumaa, MiniMarkkinoita ym. Harhala 9.15, Laitikkala 9.20. Myös tukijäsenet mukaan. Marjatta Tiitola 040 8221057. ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry. klo 17 Häkkisen Hannun johdolla. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: ma, ti, to, pe 6-21, ke 13-21, la ja su 10-18. Sisäänpääsy 75 min. 040-7268044 Av: ma-to klo 9-19, pe-la 9-21 (-02), su 12-18 . Kesäkahvio avoinna Iharin Myllytorpalla klo 18-20. ? MLL Pälkäne. p. klo 17. 040 5641259 Riitta Mukkulainen. ? Onkkaalan VPK:n naisosasto. Jumpat alkaa ma 25.8. Kohota Kuntoa Kuohussa UUSI liikuntaohjelma käynnistyy 13.8. Lounasta on tarjolla nyt myös keskiviikkoisin. Tervetuloa! Järjestöt Aada Joenranta heittäytyy maaliin viimevuotisissa Muksujuoksuissa. Muksut pinkovat sunnuntaina Pälkäne Kesän tunnelmallisimmat kisat käydään sunnuntaina Pälkäneen urheilukentällä, kun MLL järjestää perinteiset muksujuoksut. Alle kouluikäisten kisoissa juostavat matkat on suhteutettu pinkojien kokoon. ennen sulkemista Huvit Aulangon puistometsässä to 7.8. www.ravintolaliekki.fi Tapahtumailtoina -02:n ...ja ainoa!. Yksivuotiaat juoksevat 10 metriä, kaksivuotiaat 20 metriä ja niin edelleen
Keskiviikko 6.8.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 33 tulossa ja menossa Kesäseurat Sappeessa sappee teessa Kirkkovenetie 20. Kaukaisin puhujavieras on Sunnuntaina 10.8. Hidastan aikaa ja ihmette- len, ympäristön hälyt ja ajantaju katoavat. Näkymät- tömästä hipaisusta voi seurata vahva kokemus, joka ei sanoja tarvitse. Kuva: Seppo Aura. Oikaisu Viikon takaisessa lehdessä mainittiin virheellisesti, ettei Pernvestarilla ollut myynnissä perunaa. Muistoilla on kuvan syntyyn vähintään yhtä iso vaikutus kuin sillä, mitä kulloinkin silmillään näkee. . kello 14 pelimannit pistävät parastaan Rajalan kämpällä Laipanmaassa. Mykkä kosketus: Kulttuurijohtaja luottaa intuitioon kuvatessaan Taina Sahlanderin valokuvia Pikonlinnassa kangasala Pikonlinnassa Galleria Villa Armaassa on elokuun ajan esillä Kangasala kulttuurijohtaja Taina Sahlanderin valokuvia. Hetki on minun eikä kukaan voi sitä varastaa. Huumaannun sellaisten onnekkaiden sattumien löytämisestä, joita en tiennyt etsiväni. Hän pyrkii vangitsemaan hetken merkityksellisyyttä ja löytämään kauneutta yksinkertaisista, ehkä vähäpätöisenäkin pidetyistä asioista. Yleisön suosikiksi on kävijäpalautteen perusteella noussut Paula Blåfieldin "pupusekakuoro", jonka on määrä esiintyä lauantaina yhdessä pelimannien kanssa. Sunnuntaina 10.8. kello rovasti Antero Honkkila 14 vietetään kesäseuroja Ylöjärveltä . Mykkä kosketus -näyttely oli viime kesänä ensimmäistä kertaa esillä Luopioisten taidekesässä Mikkolan navetalla. Lisäksi vuosina 2009?2013 otetut kuvat ovat aiemmin olleet esillä Seinäjoen pääkirjastossa ja Mäntän kaupunginkirjastossa. Mykkä kosketus on Sahlanderin ensimmäinen valokuvanäyttely. En yleensä suunnittele kuvan ottamista, vaan kuuntelen senhetkistä tunnetta ja kuvaan intuitiooni luottaen. naapurissa Sappeen Hannulassa osoit- Kuhmalahdella hyvinkin tuttu ja muillekin radion hartauksista. Paikallisesta seurakunnasta mukana ovat Janne Vesto ja Paula Eloranta. Ulla Haili laulaa vanhempiensa Rebekka ja Konsta Jylhän lauluja. Muusta musiikista vastaa Johanna Lemmetyinen Johanna Lemmetyinen. laulun ja säestysten myötä. Kahvit ja teet juodaan aluksi, vapaaehtoinen kahviraha menee seurakunnan lähetyksen nimikkokohteisiin. Taina Sahlanderin Mykkä kosketus -valokuvanäyttely on esillä Pikonlinnassa elokuun loppuun saakka. Pelimanneja liikkeellä sahalahti kuhmalahti Ensi viikonloppuna Sahalahden kulmilla voi bongata pelimanneja, kun joukko kansanmuusikoita eri puolilta Suomea kokoontuu perinteisille Pakkalan puskapelimannipäiville. Kaiken kansan hyväntuulista musiikkia on tarjolla yleisöllekin lauantaina 9.8. kello 14.30 Kuhmalahden Taidepappilassa, jonka "Eläimellistä menoa" -kesänäyttely päättyy seuraavana päivänä. Taidepappilan näyttelyn on nähnyt noin 1200 silmäparia; alkukesän sateinen kausi ja viime aikojen helteet heijastuvat kävijämäärään. En pyri dokumentoimaan luontoa, vaan löytämään sellaisia kiinnostavia muotoja ja rakenteita, jotka johdattavat katsojan ehkä ristiriitaisiinkin tunnekokemuksiin: lapsuuden muistoihin, vanhoihin kotipaikkoihin, elämän rajallisuuteen, mieleen porautuneisiin äänimaisemiin, siihen vahvaan herkkyyteen joka löytyy meistä kaikista. Valokuvaus on Sahlanderille ennen kaikkea hetkeen pysähtymistä ja täydellistä keskittymistä. . Kuvauskohteena toimii usein luonto, mutta kuvat eivät ole varsinaisia luontokuvia. . Näyttelyn Mykkä kosketus -nimi viittaa juuri tuollaiseen elämykseen. Mykkä kosketus Taina Sahlanderin valokuvia 6.8.?31.8. Pikonlinnassa Galleria Villa Armas (Armas Branderin katu 8, Kangasala) avoinna ke?pe klo 16?19 ja la? su klo 12?18 Survo Pupusekakuoro esiintyy lauantaina Kuhmalahden Taidepappilassa yhdessä Puskapelimannien kanssa. Kansanmuusikot kokoontuvat ensi viikonloppuna Pakkalaan ja esiintyvät sunnuntaina Laipanmaassa. Pälkäneläistä perunaa Kostian koululla kauppasivat kuitenkin Aspilan, Hemilän ja Simolan tilat. Ristikko 314 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?15 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin 1 ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä 2 ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. 3 vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #353-89880. Ristikon 313 ratkaisu A B C D E 1 8 10 7 5 14 44 2 12 13 11 6 15 57 3 2 4 3 1 9 19 22 27 21 12 38 #353-89880 Vaikeusaste 30 A B C D E 7 12 44 6 57 9 22 27 21 12 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 38 19 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.
Bändit haluavat tulla tänne, koska täällä on mukava soittaa, vaikka ilmaiseksi soitetaan, Ja mitä bändejä! versio punkbändi Ramonesin Somebody Put Something In my Drink -biisistä sai aikaan kun- non jorausta. Missä. puhelin (03) 539 9800. . Eihän tämmöistä meininkiä ole missään! kuului taas yleisön joukosta useasti. Seitsemän eri tyylin esiintyjää viritti tunnelmaa ja sai eri-ikäiset ihmiset tanssimaan lattia tutisten. Festivaalin polkaisi vetävästi käyntiin yläkerran stagella cover-bändi VHG. Tavoite saavutettiin ja mentiin vielä reilusti ylikin. Aika oli myös juhlistaa Passionin 45-vuotista uraa. Festivaalin yhteydessä nähtiin myös Passion-yhtyeen Pertti Syrjäsen taidenäyttely. Vuonna 2011 taiteen opiskelun aloittaneen Syrjäsen näyttelyn Tavoitesumma kuvat kertovat Passion-yhtyylitettiin eestä: soitosta, susiveljeydestä Crazy Maman jälkeen oli aika ja ilosta ja surusta. vielä kiivetä yläkerran hikisille lauteille loppuhuipennukseen. Maria Ilonen August Rock 2014 päättyi sii- pyörähdyksiin ei ollut tilaa. The Menin vetävän setin jälkeen yläkerran stagella aloitti kuohijokelainen metallibändi Distained. Kovin suuriin Paikallinen Distained huolehti illan metallikiintiöstä. hen mistä kaikki aikanaan alkoikin eli bändiin nimeltä Passion. August Rockin tämän vuoden tavoitteena oli saada kaikkien aikojen kokonaislahjoitussumma lastenpsykiatrian klinikalle nousemaan 30 000 euroon. Kun The Men kysyy Do You Wanna DanTomi Talpio sanoi. ce, porukka todellakin tahtoi Ruuhkaa tanssia. Etelä-Pohjanmaalta August Klubi oli niin täynnä, että Rockiin oli tullut asenteella ulos ja sisään päästäkseen jousoittava Rocote, jonka cover- tui jonottamaan. Tupa oli tupaten täynnä ja tunnelma katossa. . Bändin keikalla ei ahdistanut, vaikka heiltä onkin ilmestynyt EP nimeltä Ahdistuksen ABC. Rocotteen jälkeen siirryttiin taas alakerran klubille, jossa klubin isäntä Aslak Christianssonkin astui lavalle, kun duo The Men esiintyi. Sen keikalla päästiin tukanheilutuksen makuun ja viimeistään jo kuopatun metallibändi Sentencedin coveri Cross My Heart pisti kuulijoihin liikettä. Metallipläjäyksen jälkeen klubilla Crazy Mama and the Sidekicks ärjyi aggressiivisen energisesti yleisön taas joraamaan. August Rock 2014 huipentui Passionin 45-vuotiskeikkaan.. August Rockissa jo useita kertoja esiintynyt Pesola esitti pääosin omia kappaleitaan mies ja kitara-kokoonpanolla. Bändit haluavat tänne Pia ja Tomi Talpio Tampereelta sekä Mari Alakoski Hämeen- linnasta olivat tulleet festareille ystäviensä Sasu ja Tini Haapasen mökin kautta. . Sydän-Hämeen Lehti 34 August Rock: 15. Myös Tini ja Sasu olivat siellä ja kutsuivat sitten meidät tänne mökilleen rapujuhlille ja näille festareille, Pia Talpio iloitsi. Crazy Mama and The SideSidekicks villitsivät festivaaliyleisön villiin tanssiin. VHG rokkasi vaikuttavasti August Rockin käyntiin. Pia Talpio kehui festivaalin meininkiä mielettömäksi ja miljöötä ihanaksi. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Mitä. Ensimmäisen bändin laulajan ääni oli kuin Neil Youngilla, hän hehkutti VHG:tä. Festivaalin koko tuotto menee tälläkin kertaa TAYS:in lastenpsykiatrisen klinikan hyväksi. . Tomin bändi Primo Grande oli eilen soittamassa Suvirannassa ja olimme pyytäneet sinne paljon ystäviä. Neljäkymmentä vuotta lähes alkuperäiskokoonpanossa soittanut bändi irrotti edelleen jalat lattiasta. VHG:n jälkeen alakerran klubilla tunnelmaa rauhoitti Jaakko Pesola . 34 Keskiviikko 6.8.2014 tulossa ja menossa Kuka. hyväntekeväisyysfestari ylitti kirkkaasti tavoitteensa Mielettömällä meiningillä hyvään tarkoitukseen kuoHIJOKI Viidennentoista kerran Kuohijoen Kylä-Mukkulan Aslak and The Eskimos -klubilla järjestetty hyväntekeväisyysfestivaali August Rock ei pettänyt tälläkään kertaa. Siis täydelliset festivaalit. . Ja mitä bändejä! Tini Haapanen lisäsi.
Vaikka oma oppilas voittaisikin, niin ei kyllä harmita. Vuoden kylän lisäksi markkinoilla ratkesi moni muukin asia, sillä päivän aikana palkittiin myös Vuoden Maaseutuhenkilö, Maaseudun tiennäyttäjä ja paikallisia merkkihenkilöitä. Sydän-Hämeen Lehti 35 tulossa ja menossa Pinsiö palkittiin Vuoden Pirkanmaan kyläksi 2014. Lisäksi markkinoiden yhteydessä selvisi, kuka edustaa Luopioisten Sahtiseuraa sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskisoissa Espoon Lepolammella ensi lauantaina. Ehdotuksia Pirkanmaan vuoden kyläksi tuli runsaasti: tänä vuonna Pirkanmaan Vuoden kylä -kilpailuun osallistui 15 kylää. siitä todisteena myös toimittaja pääsi tuomarin pöytään arviomaan neljän osallistujan sahteja. Vaikka sisältö mukeissa oli samaa . Sahti on suomalainen perinnejuoma ja sitä valmistamalla pidetään kansanperinnettä yllä. niin kaikki juomat olivat jo ulkonäöllisesti erilaisia: millä oli punertavan ruskea sävy ja mikä taas kellersi valoa vasten. Maku oli kaikissa juomissa hyvä vaihdellen makeammasta hivenen happamampaan. Kisan juontaja Jaakko Herrala julisti voittajaksi kisan ensikertalaisen Jari Hangen. Luopioisten Sahtiseuraa lauantaina edustamaan lähtee kuitenkin toiseksi kisassa tullut Juha Mäkinen, koska Hanki on estynyt osallistumaan kilpailuun. Vaikka kilpailumatka jääkin välistä, ei voittajaa juuri harmittanut. Keskiviikko 6.8.2014 . Sahdinvalmistus ei onneksi ole hiipumaan päin, vaan se on jopa hivenen kasvussa. Sydän-Hämeessä sahdinvalmistus on erityisesti voimissaan, sillä Luopioisten Sahtiseura on Suomen suurin sahtiseura. Sahdin tekoa oppimassa Luopioisten Sahtiseurassa sahtikulttuuria esitellään ilomielin . Lisäksi kylälle vuoden aikana muuttaneet palkittiin. Palkintojen ja mainintojen jälkeen seurasi vielä uusi koitoksen hetki, kun kisattiin siitä, kuka pääsee edustamaan Luopioisten Sahtiseuraa sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailuissa Espoon Lepolammella ensi lauantaina. Suomalainen perinnejuoma Sahtiin ja sen valmistukseen markkinoilla oli tutustuttamassa Luopioisten Sahtiseuran puheenjohtaja Risto Vierikka. . Sahti oli jo aikaisemminkin tuttu juoma, äitini valmisti kotona usein sahtia, mutta siltikin aloittaessani kävin läpi kaikki mahdolliset mokat, opin virheiden kautta, hän naurahtaa. Kokeilut ja erehdykset kannatti käydä läpi, sillä sahdin tekemisen salat paljastuivat keitos kerrallaan. Voittajakyläksi nousi kolmen kunnan alueella sijaitseva Pinsiön kylä, jossa on ollut kylätoimintaa jo yli sata vuotta. Pinsiön kylä sijaitsee Hä- meenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kuntien alueella. Pinsiöläiset saivat lahjaksi rautajärveläisiltä kuokan ja kaksitoista paria työrukkasia. Valinnat: Lauantaisilla markkinoilla selvisi monta tittelinsaajaa Rautajärvellä julkistettiin uudeksi vuoden kyläksi Pinsiö RAUTAJÄRVI Rautajärvi oli mallikkaasti Pirkanmaan vuoden kylä 2013, mutta viime lauantaina oli aika siirtää kunniakas titteli eteenpäin. Näin sahtikilpailun tuomareita oli yhteensä seitsemän, jotta tuloksesta ei varmasti olisi epäselvyyksiä. Pöydälle laskettiin neljä mukia täynnä perinteistä suomalaista suodattamatonta olutta eli sahtia. Vuodesta 2011 lähtien Kuisma on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n kylien liiketoiminta-asiamiehenä. Erkki Järvenpää Kovesjoen kylästä Parkanosta palkittiin vuoden Maaseudun tiennäyt- täjänä. paras palkinto voittajalle onkin uusi sahtisatsi. Illalla Rautajärvellä tanssittiin vielä markkinatanssit, joissa musiikista vastasi tangokuningas Teuvo Oinas Kiintotähtiorkesterin kera. shl Irene Riihimäki. Sijainti kolmen kunnan alueella on aiheuttanut sen, ettei Pinsiössä katsota kuntalaisuutta, vaan tunne pinsiöläisyydestä sitoo kyläläisiä vahvasti yhteen. Riitialan kylä Ikaalisista sai Pirkanmaan Vuoden kylä -kilpailussa kunniamaininnan. Henkilö ja tiennäyttäjä Vuoden Maaseutuhenkilö on Juha Kuisma Lempäälästä. Kuisma on aktiivinen kylien ja maaseudun puolestapuhuja, joka tunnetaan muun muassa tietokirjoistaan ja kolumneistaan esimerkiksi Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa. Kuisma on toiminut myös pääministerin erityisavustajana vuosina 1993?1995. Kovesjoen kylätoimintaan Järvenpää lähti mukaan jo 1970-luvun puolivälissä ollen mukana toiminnassa kunnioitettavan 40 vuoden ajan. Se on vain hieno juttu, kun näkee, kuinka perinne saa jatkoa. sahti koos- tuu ohrasta, rukiista, katajasta, vedestä ja joskus myös humalasta . Ennen sahti on ollut juoma, jota on juotu ristiäisistä hautajaisiin, sitä on juotu pelloilla töissä ja pyhinä kirkoissa, hän kuvailee suomalaisen juoman historiaa. Vierikka itse alkoi valmistaa sahtia säännöllisesti vuodesta 1992 alkaen. . Kisaan sai kuka tahansa ehdottaa mitä tahansa kylää, ja ehdotuksia tuli sekä yhdistyksiltä että yksityisiltä ihmisiltä. Voittajan palkinto, kahdenkymmenen kilon ohramallassäkki, nostettiin iloisesti olalle . Nyt Vierikka onkin vetänyt useita sahdinvalmistuskursseja, ja monet päivän kilpailijoista ovatkin Vierikan omia oppilaita. . Yhä vuosikymmenten ahkeran osallistumisen jälkeenkin hän jaksaa innostaa mukaan kylän toimintaan. Uusia ja vanhoja kyläläisiä Koko Pirkanmaan kattaneen palkitsemisen jälkeen keskityttiin markkinoilla vielä itse rautajärveläisiin. Vuoden vauva Rautajärvellä on Helmi Mäkinen ja Vuoden rautajärveläisenä palkittiin Tellervo Kotamäki
Viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana olleet ?Nelivetomiehet. Kun reitti oli aamun yhden vedon . Rallin MM-sarjaa johtava Sebastien Ogier kiihdytti ensimmäisenä matkaan Volkswagenillaan parikymmentä yli kymmenen, ja minuutin välein hänen peräänsä ampaisivat muut maailman huiput. Suomen MM-rallin voittoa sunnuntaina juhlinut Volkswagen-kuljettaja Jari-Matti Lat- vala oli nopein kuski Päijälän 23-kilometrisellä pätkällä, joka ajettiin päivän aikana kahdesti: ensin erikoiskokeena kuusi ja myöhemmin erikoiskokeena kymmenen. Nelivetomiehet kisasivat myös Päijälässä, jossa nopeimmaksi osoittautui Mika Rampanen. Hänen keskeytettyään tekniseen vikaan nelivetomiesten kokonaiskisan voittoa sai tuulettaa Ilkka Kariste. Kaksivetoisten Vetomiehissä Kangasalan Urheiluautoilijoiden Jaska Nuorala joutui jättämään kisan kesken. myötä tullut tutuksi ja nuotit kohdilleen, vauhti kiihtyi tuntuvasti. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Kaksi näistä kirjattiin Päijälän pätkällä. Kisan valtias Latvala nopein myös Päijälässä ralliautoilu Koko rallimaailman katseet kohdistuivat perjantaina aamupäivällä Kuhmalahdelle, kun Liehuntieltä Kuhmoisten puolelle ulottunut Päijälän erikoiskoe tuli ajovuoroon Suomen MM-rallissa. Ensimmäistä kauttaan ajava Suninen ehti lisäksi kaataa autonsa kertaalleen, mutta voitti silti WRC3-luokan.. 36 Keskiviikko 6.8.2014 urheilu . ja edellisviikonlopun tutustumisen . Ralli päättyi hänen osaltaan harmilliseen ulosajoon viimeisellä Leustun erikoiskokeella kolmannelta sijalta. Teemu Suninen ja J-P Jauhiainen joutuivat suunnittelemattomaan renkaanvaihtoon Nuottajärventien kohdalla. Apua oli tarjolla, mutta kaksikko suoriutui hommasta ripeästi. EK 6 (23,38 km): 1) Jari-Matti Latvala 10:52.3, 2) Sebastien Ogier 10:52.7, 3) Kris Meeke 10:54.4, 4) Hayden Paddon 10:57.0, 5) Mads Østberg 10:58.3, 6) Mikko Hirvonen 10:59.4, 7) Andreas Mikkelsen 11:01.9, 8) Elfyn Evans 11:06.3, 9) Thierry Neuville 11:11.6, 10) Martin Prokop 11:16.4, 11) Ott Tänak, 12) Henning Solberg 11:24.3, 13) Karl Kruuda 11:32.1, 14) Jari Ketomaa 11:34.6, 15) Eyvind Brynildsen 11:39.1, 16) Craig Breen 11:39.2, 17) Sebastien Chardonnet 11:41.3, 18) Yazeed Al Rajhi 11:47.2, 19) Juho Hänninen 12:01.7, 20) Michal Solowow 12:03.8. EK 10 (23,38 km): 1) JariMatti Latvala 10:38.3 2) Kris Meeke 10:40.3, 3) Mads Østberg 10:40.7, 4) Sebastien Ogier 10:42.3, 5) Andreas Mikkelsen 10:45.0, 6) Juho Hänninen 10:46.5, 7) Elfyn Evans 10:52.2, 8) Hayden Paddon 10:52.4, 9) Mikko Hirvonen 10:54.8, 10) Martin Prokop 11:05.9, 11) Craig Breen 11:07.9, 12) Sebastien Chardonnet 11:19.2, 13) Jari Ketomaa 11:25.3, 14) Eyvind Brynildsen 11:26.4, 15) Karl Kruuda 11:32.4, 16) Valeriy Gorban 11:43.9, 17) Teemu Asunmaa 11:51.5, 18) Teemu Suninen 11:54.7, 19) Yazeed Al Rajhi 11:57.9, 20) Yuriy Protasov 12:03.8. Nelivetomiehet: 1) Mika Rampanen 12:16.6, 2) Jarkko Hosike +10.1, 3) Tuomo Hassinen +26.1, 4) Tero Röyhkiö +28.8, 5) Miikka Salonen +31.0, 6) Ilkka Kariste +43.8, 7) Jari Tuuri +48.8, 8) Tomi Weurlander +1:03.8, 9) Aki Sandberg +1:09.1, 10) Marko Malinen +1:09.6, 11) Timo Pitkäniemi +1:16.7, 12) Juhani Mantsinen +1:32.6, 13) Pasi Pyrhönen +1:39.4, 14) Jussi Iivari +1:52.8. Nuorala keskeytti Vetomiehissä Neste Oil Rallyn oheisohjelmana ajettiin tänäkin vuonna Vetomies-ralli, joka sai alkunsa jo kymmenen vuotta sitten. Kisassa oli mukana omat luokkansa niin nelivetoautoille kuin kansallisen F-ryhmän säännön mukaisille kaksivetoautoillekin. puhelimeen (03) 539 9800 Volkswagenilla kaasutellut Jari-Matti Latvala nappasi pohja-ajan kaikkiaan 14 erikoiskokeella Suomen MM-rallissa. Latvala kellotti nopeimman ajan molemmilla kerroilla. Rallimiesten ammattitaito ratin takana tuli esiin iltapäivällä jälkimmäisellä ajokerralla. Aiempaa rohkeamman kaasun käytön huomasivat myös katsojat, joiden ohi autot viuhahtivat huomattavasti nopeammin ja soraa terävämmin lennättäen kuin aiemmin. Osa painoi yli äärirajojen jo ensimmäisellä ajokerralla; Juho Hänninen käänsi Hyundainsa katolleen, mutta katsojat auttoivat auton renkailleen ja takaisin matkaan. Sisuuntunut Hänninen painoi toisella yrityksellä kuudenneksi kovinta vauhtia ja nosti itsensä lopulta lopputuloksissa kuudenneksi Mikko Hirvosen kantaan. Neste Oil Rally, Päijälä 1.8.-14. Esimerkiksi Latvala ja rallissa kolmanneksi sijoittunut Citroenin Kris Meeke pudottivat aamui- sesta ajastaan neljätoista sekuntia. kilpailivat MM-rallin reitillä kahtena päivänä ja ?Vetomiehet. kaksivetoisilla autoillaan yhtenä päivänä
Taustalla Rally Hall of Famen edustaja Petri Niemenmaa. maailmassa. Niinpä nimitykset kunniagalleriaan tekee kansainvälinen valiokunta, jonka jäseninä toimivat AKK:n kunniapuheen- johtaja Kari O. Keskiviikko 6.8.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 37 Tulos: Poliisi jakoi rallipäivinä liki 140 sakkoa ja 30 ajokieltoa ?Leppoisa tunnelma? Poliisi luonnehti viime viikonlopun MM-rallin tunnelmaa leppoisaksi. Yhtenä tekijänä tälle poliisi piti kisajärjestäjän hyvää reittisuunnittelua, jonka vuoksi katsojien ei tarvinnut erikoiskokeiden välillä siirtyillä jatkuvasti pitkiä matkoja. Leppoisasta luonteesta huolimatta poliisi joutui kuitenkin mätkäisemään sakkoja vajaalle 140 kuljettajalle. Huomiota kiinnitettiin etenkin erikoiskoeosuuksien siirtymäreittien varrelle. Tiesulkujen saaminen valmiiksi pikkuteille ennen aamukahdeksaa edellytti paikalle lähtöä jo varhain aamuyöllä ? ja todellista talkoohenkeä. Juho Hänninen heitti autonsa katolleen Päijälän erikoiskokeella niin, että matkaa oli välillä taitettava ilman tuulilasia. Aiempien vuosien holtitonta alkoholinkäyttöä ja riehumista ei juuri nähty, ja pahoilta ruuhkilta sekä liikenneonnettomuuksilta vältyttiin runsaista ajoneuvomääristä huolimatta. Uudet ja vanhat naapurit tekivät tien varrella rohkeasti tuttavuutta. Karl Kruudan auton ulkoasu oli yksi eniten huomiota keränneistä. Vatanen esiteltiin rallin lähtökorokkeella yleisölle legendaarisena Jyväskylän voittajana ja uutena Rally Hall of Famen jäsenenä. Esittelyn jälkeen lajilegenda kävi kunniagallerian osastolla allekirjoittamassa oman kunniataulunsa. Kortti takavarikoitiin lähes 30 autoilijalta. Rattijuopumuksia ei poliisin mukaan kuitenkaan tullut vastaan enempää kuin muinakaan viikonloppuina. Perjantaina, jolloin kisakaravaani pyörähti Sydän-Hämeessä, poliisi antoi sakkoja noin 70 kuskille ja määräsi lisäksi ajokieltoa 13 autoilijalle. Vauhdissakaan ei ollut moittimista. Jälkimmäisellä ajokerralla vauhti oli kuskeilla niin hurjaa, että autojen kiitäessä ohi maalausten analysointi oli pakko unohtaa. Vatasen Hall of Fame-valintaa juhlittiin lähdössä Suomen ensimmäisen virallisen rallin maailmanmestarin Ari Vatasen valintaa kansainväliseen Rally Hall of Fame -kunniagalleriaan juhlittiin Jyväskylässä Suomen rallin startin alla. myös sen jälkeen, kun oli toipunut Argentiinassa vuonna 1985 sattuneesta hengenvaarallisesta onnettomuudesta. Vatanen muistetaan erityisesti Pariisi?Dakar-rallin kestomenestyjänä. Vatanen nimettiin kunniagalleriaan tänä keväänä yhdessä Stig Blomqvistin ja David Richardsin kanssa. Aiemmin rallitähtien galleriaan on ehditty nimittää muun muassa Erik Carlsson, Paddy Hopkirk, Rauno Aaltonen, Timo Mäkinen, Hannu Mikkola, Carlos Sainz ja Tommi Mäkinen. Ari Vatasen poika Max oli mukana Suomen MM-rallissa. Fordilla kisannut nuorempi Vatanen ajoi maaliin sijalla 29.. Rally Hall of Fameen nimetään vain uransa jo lopettaneita tähtiä, mutta he voivat olla muullakin tavoin lajin parissa kunnostautuneita kuin kuljettajina tai kartanlukijoina. Ari Vatanen voitti Britannian rallisarjan heti Fordin suo- jatiksi päästyään 1976, mutta ensimmäisen MM-tason voiton hän saavutti vuoden 1980 Akropolis Rallissa. Seuraavana vuonna Vatanen voitti yksityisen tiimin suojissa maailmanmestaruuden Fordilla. Tässä kohdin kaikki näyttää tyylikkäältä. Vaikka rallikuskit istuvat kartturin kanssa muulta maailmalta suljetussa menopelissä, rallissa on myös sosiaalinen puolensa. Räi- keimmissä ylinopeustapauksissa autoilijoilla oli vauhtia tuplaten nopeusrajoituksen verran esimerkiksi 60 kilometrin ja 80 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella. Perjantaina sakotettujen joukossa oli neljä rallikuskia, joilla kaasujalka oli erikoiskokeelta toiselle vievällä siirtymäosuudella raskaampi kuin nopeusrajoitus olisi sallinut. Ylitykset olivat kuitenkin sen verran pieniä, että yhdellekään kisakuskeista ei tarvinnut määrätä ajokieltoa. Poliisi varautui ralliin lisäämällä miehitystä rallin ajaksi erityisesti liikenteenvalvonnan puolella. Sohlberg, rallin MM-sarjan manageri Michele Mouton, FIA:n varapuheenjohtaja Morrie Chandler, toimittaja Martin Holmes ja Suomen Urheilumuseosäätiön johtaja Pekka Honkanen. Poliisin mukaan ihmiset noudattivat sääntöjä hyvin ja suurimmilta ylilyönneiltä vältyttiin. Osastolla oli esillä tarkka kopio hänen maailmanmestaruusautostaan, vuosimallia 1981 olevasta Ford Escort RS 1800:sta. Rally Hall of Fame on Kangasalla sijaitsevan auto- ja tieliikenteen erikoismuseon Mobilian ja Autourheilun kotimaisen lajiliiton AKK-Motorsport ry:n yhteishanke. Hankkeen suomalaisesta taustasta huolimatta toimintaa ohjaamaan on haluttu periaate, jonka mukaan gallerian tulee puolueettomasti kuvastaa saavutuksia rallin saralla koko MOBILIA / MARTTI PILTZ Ari Vatanen allekirjoittaa Rally Hall of Fameen sijoitettavan kunniataulunsa. Lisäksi hän voitti useita osakilpailuja
elokuuta kello 17 Taustialan pallokentällä Vilpeilän koulun lähistöllä. FC Työttömät keräsi 14 pistettä ja ehätti 13 pistettä keränneen Liutun Lavan edelle seitsemänneksi. Neljä parasta joukkuetta jatkaa kauttaan pudotuspeleissä ja muut pääsevät keskittymään harjoitteluun ensi kesää silmällä pitäen. Tamma oli avausmatkalla tukkoinen, Tomi Saarinen myönsi. . Jätin ne kuitenkin tekemättä, koska helteet ovat olleet viime aikoina melkoiset. Vaikka avausmatka ei mennytkään odotusten mukaises- ti, Vislakka oli kuitenkin vielä varsin hyvissä asemissa seppelettä ajatellen. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Varmaa on se, että kuski vaihtuu tuohon starttiin. Voiton korjasi selkäjuoksun saanut Saaga S. . Finaalissa nähdään siis tänä vuonna pitkästä aikaa ainakin yksi uusi joukkue, kun AC Straikkers jäi ratkaisuotteluiden ulkopuolelle. Sunnuntaina 10.8. Katsomoon on vapaa pääsy. Ratkaisun hetket edessä Sahalahdella jalkapallo Sahalahden jalkapallosarja on ratkaisupelejä vaille valmis. Runkosarja saatiin päätökseen elokuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja runkosarjan voiton vei perinteikäs ja mestaruutta puolustava Tenukepit 32 pisteellä. Olisi pitänyt valita tammalle takarivi päätösmatkalle. Myös Hopihopin tähtäimessä on Turun finaalikierros. . Toisen päivän mittelöissä hän olisi toivonut ohjastaja Mika Forssilta parempia ajosuorituksia. . Keulaan päässyt kakkossuosikki Saaga S antoi Vislakalle keulapaikan suosiolla noin kierros ennen maalia, kun sahalahtelaistamma jyskytti eteenpäin. Suhteellisen normaalin oloisesta matkavauhdista huolimatta, ainakin kauden päätapahtumaksi, Vislakka taipui 2100 metrin avauskisassa neloseksi. En kerta kaikkiaan ymmärrä Mikan sunnuntain ajoja. Hän on toistaiseksi jäähyllä hevosteni suhteen, Saarinen räväytti. Mielenkiintoinen kysymys onkin: kuka hevosta ajaa seuraavaksi? . Tässä vaiheessa saa ampujana olla myös sama henkilö. Finaali pelataan sunnuntaina 17. Porista pärähti tällä kertaa kokonaiskilpailun kuudes sija. Tamma näytti kyllä radalla ihan tuttuun malliin menohalujaan, mutta siitäkin huolimatta parhaat palkinnot menivät muille valjakoille. ja kakkonen. Rajulla päätösmatkalla Hopihopi keskeytti juoksun. . Minun olisi pitänyt ajaa sillä terävemmät viimeistelyharjoitukset. Otteluaika on kaksi kertaa 25 minuuttia, ja erien välissä on viiden minuutin tauko. Edelle ehtivät tallikaveri Hopihopi ja voittoon puolestaan Mokomani. Ajettavina luokkina ovat kaikki pienemmät luokat eli cadet, micro95, raket95 ja KF6. (Kuva: Ilkka Nisula) Kuninkuusravit: Ohjastaja höntyili ennakkosuosikin maitohapoille Vislakka hakee revanssia ensi vuonna Joensuusta Hevosurheilu Sahalahtelaistamma Vislakka ja sen valmentaja Tomi Saarinen joutuivat pettymään Porin Kuninkuusraveissa. Tasaisessa keskikastissa TPV oli neljäs 24 pisteellä, Atalan liiga viides 23 pisteellä ja edelliskesien finaalijoukkue AC Straikkers kuudes 22 pisteellä. Saaga S laukkasi hiukan ennen maalilinjaa ja menetti näin pelin kokonaiskilpailua ajatellen. Mailinkin jälkeen tilanne oli vielä täysin mahdollinen seppeleen suhteen. Sitten tapahtui jotain hyvin mielenkiintoista. Vislakan ohjastaja Mika Forss ryhtyi ajamaan tammaa kuin viimeistä päivää. Jos tämänkään jälkeen ei ratkaisua synny, niin rangaistuspotkuja jatketaan pareittain äkkikuolemaperiaatteella. Tarkoituksena on ajaa siellä 80 000 euroa tienanneiden lähdössä. Kuningattareksi seppelöitiin tänä vuonna kilpailun ensikertalainen Mokomani ja kuninkaaksi puolestaan ?Siuntion jukuripää? Köppinen. Kuningatarkilpailun avausmatkalla kaikki sujui ja soljui aluksi niin kuin pitikin. Eroa oli kärjessä keikkuneeseen Saaga S:ään 1,2 sekuntia. Kuskille sapiskaa Toisen kilpailupäivän eli sunnuntain ja kokonaiskilpailun toinen osamatka maili alkoi lupaavissa merkeissä. Myös kolmen tonnin alkurevitys oli käsittämätön juttu. Vaikka Mika Forss on ajanut paljon startteja Vislakalla, ainakaan aivan lähiaikoina hän ei ohjasta tammaa. . puhelimeen (03) 539 9800 Lentolassa suuri karting-kilpailu karting Lentolan kartingradalla ajetaan Kangasalla ensi lauantaina ja sunnuntaina Lentola karting -kilpailu. Pronssimitalien kohtalo ratkotaan jo kello 16. Eläkeläissuunnistajilla vahva ote SM-kisoissa suunnistus joukkue sijoittui hopealle. Joukkue oli myös koottu syEläkeliiton Sydänhämeen dänhämäläisistä. suunnistajat olivat mukana SM-kisoissa Lohjalla 30.?31. Mika ei aja hevosta Turussa. alkavissa pudotuspeleissä kello 16 kohtaavat ensin Tenukepit ja TPV, ja heti sen jälkeen kello 17 ottavat yhteen Goodman Club ja CSKA Mordor. Sydänhämeen yhD 60: 1) Maaria Ritasalo Kadistyksellä oli kisoissa pirkan- lanti 30.22, 7) Marjatta Lahdenmaalaisittain vahva edustus, niemi Sydänhäme 55.44. sillä yhdistyksestä 12 suunD 65: 1) Pirjo Kurppa Masku nistajaa osallistui kilpailuihin, 27.53, 6) Mirja-Liisa Sulander kun koko Pirkanmaan piiristä Sydänhäme 39.36. H 65: 1) Seppo Hämäläinen oli yhteensä 14 suunnistajaa. Kauhajoki 37.53, 5) Heikki LahKeskiviikkona kisattiin denniemi Sydänhäme 44.22. henkilökohtaisilla matkoilla. H 75: 1) Pertti Salminen Suomenmestaruuden voitti Hämeenlinna 27,53, 2) Rauno 55-vuotiaiden naisten sarjassa Hakala Pirkanmaa 32,59. Suvi Pitkänen Sydänhämeestä. H 80: 1) Eero Liski Salo 36.39, 75-vuotiaiden miesten sarjassa 4) Eino Hytönen Pirkanmaa sydänhämäläisistä Rauno Ha- 48.26. Piirien välinen viesti. Mailin toisella puolikkaalla hän ajoi tamman aivan maitohapoille. Alkumatkan vauhti oli niin käsittämättömän kovaa. Jos hevonen on normaali, menemme Turun T75-finaalikierrokselle reilun parin viikon kuluttua. Joensuu on mielessä. Niinpä täyden tuhannen väliajaksi kellotettiin 21,5, josta toisen puolikkaan Vislakka rymisteli luonnollisesti vieläkin kovempaa. Edellä mainittu kostautui loppusuoralla, ja Vislakka kangistui kolmanneksi. Vislakka tuli hakemaan keulapaikkaa 500 metrin juoksun jälkeen. Piikki irtosi varmasti, kun keulassa juoksi tallikaveri Hopihopi. Kun Vislakka pääsi keulaan, tilanne vaikutti olevan hyvin hallinnassa myös kokonaiskilpailua ajatellen. Eivät Vislakan luokka ja kapasiteetti ole mihinkään kadonneet, Tomi Saarinen kiteytti. Sahalahden toinen tamma, Annamari Sipilän valmentama Hopihopi saalisti kilpailussa sijoitukset 11. Täytyy nyt katsoa. Voisiko uusi kuljettaja olla Jämsän nuori ohjastajakomeetta Hannu Torvinen? . 38 Keskiviikko 6.8.2014 urheilu . Jos varsinainen peliaika päättyy tasan, ammutaan rangaistuspotkut viiden eri pelaajan voimin. A-sarja: kala sijoittui hopealle. 1) Varsinais-Suomi 1.21.36, 3) Torstain viestikisaan PirPirkanmaa (Heikki Lahdenniekanmaan piiri sai mukaan kak- mi, Heikki Sulander, Mirja-Liisa si joukkuetta, jotka oli koottu Sulander) 1.32.40. Sydänhämeen yhdistyksestä. B-sarja: 1) Eteläsavo 1.16.09, A-sarjan kilpailussa joukkue si- 2) Pirkanmaa (Olli Alanissi, joittui tiukassa kisassa pronssil- Marketta Lahdenniemi, Pentti le ja B-sarjassakin Pirkanmaan Jokinen) 1.44.27. Tomi Saarisen valmentama Vislakka (vas.) ja Katri Avotien omistama Hopihopi tähtäävät seuraavaksi Turun T75-kierrokselle. Lauantaina mukana on myös noin kaksikymmentä aikuisharrastajaa Raket 120 -luokan autoilla. Tapahtuma alkaa molempina päivinä harjoittelulla aamuyhdeksältä ja päättyy finaaleihin noin kello 18. Jos hevonen palautuu normaalisti, suuntaamme tälläkin Turkuun. shl Jari-Pekka Korvola. Uudemmat sarjajoukkueet Goodman Club ja CSKA Mordor jakoivat toisen sijan 27 pisteellä, mutta Goodman Club sijoittui toiseksi sääntöjen mukaisesti keskinäisen ottelun pistekertymän perusteella. Vislakan etukäteen vahvimmalla matkalla eli 3100 metrillä mahdollisuudet kariutuivat jälleen raskaaseen vauhdinjakoon. Vislakka haki väkisin keulapaikan Y llin Kylliniltä 21,5-vauhtisessa avauksessa. Kierros jäljellä Jarmo Saarelan ohjastama Sekottaja prässäsi piikin pois Vislakalta ja piti paikkansa maaliin asti. Vaikka Mika Forss heitti Vislakan vielä kuolemanpaikalle, sen eväät oli tällä kertaa syöty. Vislakka taipui päätösmatkalla takajoukkoihin kymmenenneksi ja oli siis kokonaiskilpailun kuutonen. Tomi Saarinen otti avausmatkan taipumisen omalle kontolleen. Tuloksia: D 55: 1) Suvi Pitkänen Sydänhäme 32.06. heinäkuuta. Kisa kokoaa yhteen yli sata 7?13-vuotiasta kuljettajanalkua. Hannu tai Kylliäisen Tommi, Saarinen vastasi lopulta kysymykseen uudesta ajurista. Joka tapauksessa Porin pettymykset on nyt unohdettu ja Vislakalla tähdätään ensi vuoden Kuninkuusraveihin Joensuuhun. . Kilpailu on osanottajamäärältään Suomen suurin kilpailu tänä vuonna. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Mielestäni Hietasen Hannu teki aivan oikein, kun keskeytti hevosellani päätösmatkalla, vaikka se merkitsi kokonaiskilpailusta putoamista
ym. RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. Kuula 1) Kanerva Kinnunen 4.66, 2) Helena Laurila 4.54. Moukari 1) Helena Laurila 9.99. T9 100 m 1) Veera Vallius 16,8, 2) Reena Tassberg 18,4, 2) Sonja Harjuntausta 18,4. Monta myyjää, paljon tavaraa. 040-852 2323 Vuokralle tarjotaan Vuokrataan 3h+k+s, 83m2 Pälkäne kyttäläntie. 760/kk vapautuu 1.9 Puh. Korkeus 1) Kinnunen 100. Korkeus 1) Reena Tassberg 39 ilmoituksia Sekalaisia Tehdastie 2, 36600 PÄLKÄNE . raskaskone.com Korjaamo Jukka Saarinen 0400 601 353 Nostotilaukset Vesa Uotila 044 758 9668 Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset Sanomalehteen voi aina luottaa. lähde: TNS Gallup 2012 Keskiviikko 6.8.2014 SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. 2,5 kg moukari 1) Maaru Tassberg 15.35, 2) Reeta Tassberg 14.60. T13 100 m 1) Anette Salo 19,9. Korkeus 1) Salo 95. Pallo 1) Ninni Bährend 8.53, 2) Naimi Lähteenmäki 5.54. T5 40 m 1) Tiia Joenranta 9,6. Pituus 1) Joenranta 125. Pallo 1) Joenranta 4.90. 9560, 3) Joni Haataja 3160, 4) Jaukkari/Heinonen 3040, 5) Pasi Nurmi 1900, 6) Järvinen/Leh- tinen 1320, 7) Sievola/Tuokko 1260. (03) 311 67260 ma?pe 8?11 p. (03) 5655 4023 vkl ja juhlapyhinä klo 8?12 p. 1) Ahola/Tammisalo PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT 1.5.2014 ALKAEN Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi 5.68. Laakso 10.48, 2) Niko Harjuntausta 7.20. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. Korkeus 1) Laakso 90. 040 5283998 PÄLKÄNEEN KOTI- JA MÖKKIHUOLTO Rakennusalan ammattilainen Jari Rämö p. (03) 5655 4025 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, p. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . Poniratsastusta. 0400283883 ULKOMAALAUKSET Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. päivänä elokuuta 2014 kello 18.00. Kokouskutsu ja esityslista ovat nähtävänä 8.8.2014 alkaen Kangasalan kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internetsivuilla osoitteessa www.kangasala.?. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kangasalan kunnanvirastossa, os. P7 40 m 1) Veikko Vallius 9,1. Sydän-Hämeen Lehti urheilu Suunnistus Sydän-Hämeen rastit 30.7. Aitoossa Maisenjärven kartalla. Ratamestari Pentti Järvinen. Osallistujia 49. A-rata 5 km 1) Petri Ketola 43.09, 2) Jarkko Ala-Louvesniemi 43.33, 3) Hannu Kortetjärvi 47.19, 4) Jorma Varkila 47.48, 5) Eero Tuomaala 49.03, 6) Varpu Aho 49.13, 7) Kalle Vaismaa 49.30, 8) Pekka Jokinen 50.14, 9) Pekka Kannus 50.15, 10) Juha Jokela 50.43, 11) Miina Kanko 51.55, 12) Teppo Lehtonen 53.10, 13) Ruut Kanko 57.11, 14) Kari Papinsaari 1.02.07, 15) Pertti Salminen 1.07.10, 16) Soja Mellavuo 1.07.52, 17) Juho Höysniemi 1.08.01, 18) Seppo Ilveskoski 1.09.22, 19) Heimo Lahti 1.10.05) Ilman aikaa: Sirpa Papinsaari, Pekka Ruutikainen, Seppo Hakala. B-rata 3 km 1) Matti Mikkolainen 33.09, 2) Tero Tiitola 34.21, 3) Ari Nurminen 35.37, 4) Arja Nurminen 38.28, 5) Mari Tuomaala 41.23, 6) Heikki Kyttälä 41.58, 7) Antero Niemi 45.17, 8) Mirja Mikkolainen 46.23, 9) Pirkko Virtanen 55.32, 10) Pekka Heikkilä 55.55, 11) Simo Salminen 56.51, 12) Aki Salminen 58.09, 13) Erik Naulapää 1.00.40, 14) Olli Poikolainen 1.02.10, 15) Matti Tiiva 1.09.31, 16) Matti Rantanen 1.11.12, 17) Pauliina Seppälä 1.21.15, 18) Jaakko Uronen 1.33.18, 19) Outi Härkälä 1.43.48, 20) Terhi Isosuo 1.44.01, 21) Taina Ahmala 1.44.09) Ilman aikaa: Anna-Mari Helminen, Heini Puomila, Raili Numminen, Sara Tuomaala, Jenni Kortetjärvi. C-rata 1,5 km 1) Onni Kinnunen 58.42. Yleisurheilu Sahalahden YleisurheiluTeamin kuudennet sarjakilpailut saatiin käydä polttavan helteisessä kesäsäässä, joten moni vietti aikaansa uimarannalla. 0500 626 377 90, 1) Veera Vallius 90, 3) Iida Joenranta 80, 4) Sonja Harjuntausta 80. . Hydrauliikkaletkut ja -liittimet . 300 m Laakso 90,6. Kuula 1) Salo 3.32. T11 100 m 1) Kanerva Kinnunen 17,5. Kunnantie 1, perjantaina 22. 040 8780858 ULKOMAALAUKSET puusta kivipintaan, myös vesikatot / vesikattoremontit. IT-Team Ky, puh. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. PIHAKIRPPIS la 9.8.-su 10.8. päivänä elokuuta 2014. Raimo Kouhia Kangasala 6.8.2014 valtuuston puheenjohtaja puh. klo 10-15 Iharintie 189, Kangasala. 045 131 5357 Myydään jariramo@gmail.com Rakennusalan työt ammattilaiselta. VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET Ammattitaidolla ja kokemuksella Hyödynnä kotitalousvähennyksesi Pituus 1) Naimi Lähteenmäki 170, 2) Ninni Bährend 127. Pakkalan urheilukentällä 23. Pituus 1) Vallius 188. Pallo 1) Vallius 9.64. T15 300 m 1) Maaru Tassberg 66,9, 2) Reeta Tassberg 73,3. Pituus 1) Maaru Tassberg 344, 2) Reeta Tassberg 222. askosaari.? Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti pieneläinpäivystys (03) 5654 4777 suureläinpäivystys (03) 5654 4700 KANGASALAN VALTUUSTO kokoontuu Kiinteistö Oy Säästökeskuksessa sijaitsevassa kokoushuoneistossa, os. Kiekko 1) Maaru Tassberg 16.18. maatalouskoneet, autot. Metalli- ja koneistustyöt Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? Myydään 4 rantatonttia, Luopioinen, Kukkian Haltianselkä, Hirviniemi. Tarjoukset 1.9.2014 mennessä. Lisätiedot: Oiva Vierikka 040 5803 144. www.metsatilat.fi Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne. 040-810 2850 Halutaan vuokrata Eläkeläis pariskunta haluaa vuokrata vaatimattoman mökin kukkialta.Vuosivuokra. puh. Raskaan kaluston huollot ja korjaukset . heinäkuuta järjestetyissä kilpailuissa oli mukana 16 urheilijaa. P11 100 m 1) Juho Laakso 19,5. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . 2) Matti Kallioinen PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄÄTERVEYSASEMALLA PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Työsuorituksia P9 100 m 1) Niko Harjuntausta 20,6, 1) Elias Laakso 20,6. Keskusaukio 2 D, Kangasala, maanantaina 18. Kiekko 1) Veera Vallius 7.44, 2) Sonja Harjuntausta 7.29, 3) Reena Tassberg 6.72. T7 40 m 1) Naimi Lähteenmäki 9,8, 2) Ninni Bährend 11,6. arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä Ostetaan Rakennustyö Pertti Anttila Reeta Tassberg (kuvassa) kilpaili 15-vuotiaissa tytöissä Maaru Tassbergin kanssa. ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Kangasalan kunta tiedottaa . 300 m Laakso 72,7. 255 6677 . peltityöt. NOSTOT JÄREÄLLÄ NOSTURILLA ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Nosturiauto 108 tm nosturilla Taloelementtien nostot Erikoiskuljetukset Ongelmapuiden kaadot Henkilökori Veneiden nostot ja kuljetukset Erikoiskuljetukset Piharakennusten siirrot Teollisuusmuutot Yms. Soita ja kysy lisää! Muita palveluitamme esim. . Mökkien rakentaminen ja remontointi Kalastus 12340 pist. Minimi 1000 kiloa, myös vanhat akut. Noudetaan paikan päältä puh. Puffetti. ym. Suurin kala: Ahola/Tammisalo 5480 g hauki. KYMPPIPAIKKA . Kuula 1) Laakso Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Ostetaan metalliromua esim. Sauna- ja huoneistoremontit . 300 m u) Sonja Harjuntausta 74,4, u) Veera Vallius 75,9, u) Reena Tassberg 81,0. Kiekko 1) Elias Karinkiertäjien uistelutreffit Kukkialla
Erikoistarjouksia! Vesihyasinttikalusteista, polyrottinkikalusteista, esim. 4,92 % (sis. Avoinna to 10-18 ja la 10-14 Myös tuotteita koirille ja kissoille Katso uudistetut sivut www.owasdesign.fi asiakaspalvelu@owasdesign.fi +358 40 584 7155 (Soita tähän nroon halutessasi Teollisuustie 3, REGOhalli tapaamisen erikseen) Fin 36760 Luopioinen Tervetuloa, terveisin Teijo Kuiri TIMANTTEJA KOTIKYLÄSTÄ Sydän-Hämeen Lehti HYVÄN UUTISEN MERKKI Hyvä uutinen saa hymyilemään. Lounas . 40 . Hyviä asioita tapahtuu joka päivä, ja huonoistakin kertomalla voi syntyä tulevaisuudessa hyvää. Olemme mukana tekemässä töitä sen eteen, että hyvää kerrottavaa olisi jatkossa entistä enemmän. a j a a l i Kestot Saat edut näyttämällä *Etukorttisi. SHL Elokuun kestotilaajan etu: Kahvi ja pulla 2,50? Jatka lukemista. . Ei jälleenmyyjille. Pirteä Pöllö-sarja! Pälkäneen Apteekki MAPPI M A4 A 2 KPL ((á 1,90) KIERREVIHKO A5/150 kova kansi KIERREVIHKO A5/80 KIERREVIHKO A4/80 LYIJYKYNÄ 3KPL/PKT+KUMI PENAALI MAPPI A4 2,50 2,95 2,50 3,90 4,90 KIRJOITUSSETTI 7-osainen PENAALI/PUSSUKKA KULMALUKKOKANSIO A4 RENGASKANSIO A4 Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Sydän-Hämeen Lehti Avoinna ark. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. valaisimet, sohvasetit ym. Väl. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki TARVITSETKO KIVIAINEKSIA? Vuortenharjuun Kuhmalahdelle on avattu uusi kiviainesten ottopaikka. . palk. 9?20, la 9?18, su 12?17 21% 3,- Säästä 40 cm*5 m 5,90 1,90 1,90 20% 2,- ästä KONTAKTI- Sä 2,50 MUOVI 2,- ((2,50) (2 50). Myös hyvistä uutisista on tärkeä kertoa, koskivatpa ne sitten yksittäistä ihmistä, omaa paikkakuntaa tai koko Suomea. Saatavissa erilaisia seulottuja ja murskattuja lajikkeita. Myös noudot sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Puh. Sisustus . www.ravintolaliekki.fi Koulutielle! Ko Ä.FaIlaiselle parhaat TÄSvaS lle suom Lasten VERKKAHOUSUJA liikku akunnallisesti! lt a v t lu e lv a p is ll paika 90-130 0 cm c Säästä 14% 5990 (6,90) (6 6,9 6, Lasten Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset VERKKAPUKUJA tarjoukset, sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi. 03-5365400 . Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! Lataa Tässä.fi kännykkääsi ja katso paikalliset tarjoukset! 90-130 cm Säästä ! ERÄ Säästä Siili COLLEGEPUSEROITA 9 60% 90 12% 1390 (15,90) ((24,90) (2 4,90 4, 90) ZZZ OR\WRWH[ ¿ Tarjoukset voimassa ssa 10.8.2014 saakka tai n niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. 040-455 1070, 03-654 7457 Pihajalokivet graniittilaatat, betonilaatat, akaasiapuulaatat, komposiittilaatat ja laudat TULE JA TUTUSTU. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 6.8.2014 KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. ALE JATKUU -30 %- -55 % Kauppa käynyt tosi hyvin mutta vielä on tavaraa jäljellä. Kahvila . Se kertoo ilosta ja onnistumisesta. 10?18, la 9?14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark