Kyllä minä tuoton annan ihan sataprosenttisesti sitten heille, Silvan kertoi. Aiemmin järjestetyn Kuhmalahti-hölkän nimeä päätettiin vaihtaa, jotta liikuntatapahtuma houkuttelisi enemmän muitakin kuin vain juoksijoita. Kierros päättyy kevättalvella Kuhmalahti-hiihtoon, ja kaikkien kolmen tapahtuman kiertäneiden palkitsemistilaisuus pidetään keväällä. Provikkaa ei tule. Resepti oli ilmeisen toimiva, sillä osallistujamäärä yllätti järjestäjät melkoisesti. Kun sosiaali- ja terveystoimen järjestelyt oli värikkäiden vaiheiden jälkeen saatu valmiiksi, valtiovallan suunnalta kuuluukin taas ihan uutta. lokakuuta ja pelaa ensimmäisen kotiottelunsa LP Viestiä vastaan keskiviikkona 5. Viime talvena ja keväänä käydyissä neuvotteluissa ei löytynyt yhteistä hintanäkemystä, kun kunta käytti hintatarjouksensa pohjana vuonna 2009 tehtyjen kauppojen hintoja. Kunta muistuttaa, että päätös lunastusluvan hakemisesta tai sen myöntäminenkään eivät merkitse maiden ostoneuvottelujen keskeytymistä, vaan alueista on mahdollista tehdä kauppoja koko prosessin ajan. Lupaprosessin arvioidaan kestävän noin vuoden, samoin kuin varsinaisen lunastustoimituksen. Kun uusi malli oli saatu hyvälle mallille, piti palata neuvottelupöytään, koska valtio vaati myös sosiaalitoimen hoitamista isommilla yhteistoimintaalueilla. Samalla lisättiin esimerkiksi matkavaihtoehtoja, jotta kaikenikäisille ja -kuntoisille löytyisi sopiva reittivaihtoehto. Silvan oli elämänsä ensimmäistä kertaa elämässään peräkonttikirppiksellä. Kuntapäättäjillä ei ole tietoa liitossuunnitelmista eikä siitä, millaisia talousleikkauksia valtiovallan suunnalta on tulossa. Ensin terveyskeskuskuntayhtymä purettiin ja isäntäkunta Kangasala otti hoitaakseen entistä suuremman alueen terveyskeskuksen. Kunnanhallitus näki osapuolia tasavertaisesti kohtelevan lunastuksen tarkoituksenmukaiseksi, koska maavaihdot ja maankäyttösopimukset koettiin hankaliksi. Moni myyjä kertoi saapuneensa peräkonttikirppikselle ajatuksenaan päästä eroon vanhoista tavaroista. Lisäksi joukkue saa 3000 euron lisätuen, mikäli se yltää pudotuspeleihin. Hyvin raaskitaan jo luopua leluista, Jenna Rautio vakuutti. Kangasalalaisjoukkue aloittaa kautensa Kuusamossa Pallo-Karhujen vieraana 1. Vanhat sopimukset ja suunnitelmat voidaan heittää romukoppaan, sillä nyt aletaan rakentaa työssäkäyntialueisiin perustuvia suurkuntia. Essi ja Jenna Rautio olivat tätinsä Elinan mukana Sappeessa myymässä vanhoja lelujaan. Kunnanhallitus päätti lunastusluvan hakemisesta äänestyksen jälkeen äänin 83, kun Hanna Holma oli Hanna Heinosen kannattamana esittänyt luvan hakematta jättämistä ja neuvottelujen jatkamista maanomistajien kanssa. lokakuuta.
Nimenvaihdos tepsi Kuhmalahdella
Puntarin kentällä oli runsaasti liikehdintää viime sunnuntaina, kun historian ensimmäinen Puntarin Lenkki -tapahtuma keräsi paikalle lähes satapäisen osanottajajoukon. Pikkuautot meni varmaan sekunnissa, ja kyllä kynttilätkin olivat suosittuja, 11-vuotias Joonatan Silvan kertoi peräkonttikirppiksellä Sappeessa viime viikolla. Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitsevan Lamminrahkan asuntorakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuosikymmenen lopulla.
11-vuotias Joonatan Silvan oli Sappeen peräkonttikirppiksellä ensimmäistä kertaa.
Tavaraa pikkurahalla
Parhaiten kaupaksi ovat käyneet kynttilät ja pikkuautot. Sivu 1011
Lentopallojoukkue saa tukea kunnalta
Kangasalan kunnanhallitus päätti myöntää LP Kangasalan liigajoukkueelle 10 000 euroa joukkuetukea ensi kaudelle. Erillistä vuokratukea ei joukkueelle tänä vuonna myönnetä. vuosikerta Numero 70 - Torstai 8.9.2011 Irtonumero 2 sis.alv.
Kangasala hakee lunastuslupaa Lamminrahkaan
Kangasalan kunnanhallitus on päättänyt hakea ympäristöministeriöltä lunastuslupaa Lamminrahkan alueelle. Emme me täällä rikastuaksemme ole, Elina Rautio totesi. Torstai 4.1.2007
1
Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti 83. Nämä neuvottelut saivat oman lisämausteensa, kun yllättäen Orivesi irtaantuikin kimpasta, ja Tampere alkaa tuottaa sen sosiaali- ja terveyspalvelut. Ensi kaudelle LP tavoittelee 130 000 euron budjettia ja liigapaikan vakiinnuttamista. Viime vuonna LP operoi liigan pienimmällä, noin 90 000 euron kokonaisbudjetilla, kun eniten rahaa käyttänyt HPK käytti pelkkiin pelaajapalkkioihinsa 120 000 euroa. Sopimuksen mukaan joukkueen pelaajia voidaan pyytää esimerkiksi kouluille tai tilaisuuksiin kertomaan lajista. Samalla Juupajoki jäi jakojäännökseksi, jolle sen paremmin Tampere kuin Kangasalakaan ei ole halukas tarjoamaan palveluita. Suuren, 60008000 asukkaalle ja vajaalle tuhannelle työpaikalle kaavaillun alueen maanhankinta ei ole edennyt kunnan toivomalla tavalla. Sivu 15
Kuntien suuntaviitat ovat täysin hukassa
Pälkäneen ja Kangasalan kuntapäättäjät ovat muiden kiireiden keskellä saaneet neuvotella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyt moneen kertaan uusiksi. Sivut 89
Erika Kartsep (oikealla), Liisa Alanko, Sanelma Kari ja Anni Yli-Hinkkala suuntasivat kohti kirkonkylän koululla sijainnutta kääntöpaikkaa.. Kunta omistaa noin 125 hehtaaria kaikkiaan noin 280 hehtaarin alueesta ja on tarjoutunut ostamaan yksityisten maanomistajien hallussa olevat alueet. Siksi tulevaisuuden näkymät ovat poikkeuksellisen epäselvät. Lunastusluvan myöntävä ympäristöministeriö kuulee maanomistajia vielä ennen päätöksentekoaan. Puntarin Lenkki oli samalla osasuoritus Kuhmalahti-kierrokseen, joka alkoi keväällä Heimo Jaakkola -pyöräilyllä. Omien vanhojen tavaroidensa lisäksi Silvanilla oli muidenkin perheenjäsenten tavaroita myynnissä. LP Kangasalan mukaan kuntien maksama markkinointituki naisten liigajoukkueilla on ollut keskimäärin 20 00040 000 euroa
Hannu Pyykkönen: Jumalan Valtakunta minussa. Pyhäinpäivä 9.11. Luopioisissa jumalanpalvelus järjestetään sunnuntaiaamuna normaalisti kirkossa kello 10.
Tervetuloa
lohikeitolle lauantaina 8.10.11 klo 14 alkaen Aitoon Koulutuskeskukseen Tulikalliontie 54.
Mahdolliset muistamiset paikan päällä Naisten Pankille, joka antaa pienen pieniä lainoja kehitysmaiden naisille.
Helvi Jousmäki 70 v
PÄLKÄNEEN SEURAKUNNAN PERHEKERHOT
Pälkäneen srk-talossa tiistaisin klo 10-11.30
13.9. 8.11. 50 v. MUUTA: 10-14.9. NUORET: Isko to 15.9. Caritas klo 17 srktalossa. Olopäivä srk-keskuksessa klo 10. Marja-Liisa Kuitunen: "Minä tahdon herättää aamuruskon", Juha Lankinen, Roikola, Karaksela. ILMOITTAUDU: MYRSKYLEIRI 7-10v tytöille ja pojille pe 14.10. Luotta10-14.9. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA
Tiedustelut Paula Eloranta puh. rohkaise meitä sanoin ja teoin välittämään rakkauttasi ja kantamaan vastuuta koko luomakunnastasi. Pe 9.9. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme armollinen Jumala, sinun hyvyytesi ravitsee meitä joka hetki. 29.11. Ompeluseura Saija Siimeksellä klo 18.00. klo 11. Aivujärventie lähtee Pälkänevedentiestä Pälkäneen keskustasta päin tultaessa pian Niitty-Seppälän
Pe 9.9. Autojen paikoitusalueelle löydät opastekylttien perusteella VT 322:lta. Kaipia, Sillanpää, Katja Mikkola. Päiväkokous klo 11.00. 040 7120571
PERHEKIRKOT PÄLKÄNEEN KIRKOSSA 2.10. 040-0975277
Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org
Tervetuloa!
Kuhmalahti Metsäkirkko Aivujärvellä sunnuntaina jatkaa kotiseutupäiväperinnettä
Yli kymmenen vuoden ajan Kuhmalahden kotiseutuyhdistys on kutsunut kotiseudun väkeä koolle syyskuun alun sunnuntaina. ILTAKIRKKO 11.12. seurakuntapastori Juha Lankinen puh. Ti 13.9. Kuulutettu: Jani Petteri Sievola ja Sanna Katriina Hirvelä Vihitty: Jarno Tapio Mustonen ja Sanna Anniina Peippo. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. JUMALANPALVELUKSET: Su 11.9. Sana ja rukous klo 19.00.
jälkeen. 28.9. Pälkäneen kirkonmenot järjestetään sunnuntaina Aivujärven laavulla. Su 18.9. 1.11. Torstai 15.9. talouspäällikkö Sari Janhunen puh. Hinta 25 . Voutilainen, Vesto. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. 040 7120 572
KANGASALA
Kastettu: Taavi Tapani Antikainen. klo 19-21 Nuorten toimintailta Su 11.9. Mikkolan Navetalla "MAAILMAN KATOLLA HIMALAJALLA Kurkistuksia ja kokemuksia katon alle Nepaliin". klo 14 menn. 19.10. Ohjelmamaksu.
YHTEINEN TOIMINTA
klo 18. Leirille tullaan omilla kyydeillä. Näyttely avoinna la 9-14, su 11-14, ma-ke 13-15 sekä 17.30- . klo 19 Sana ja rukous
Su 11.8. Nuoriso- ja opiskelijatyölle, Kansan Raamattuseuran säätiö 256,36. Vierelläkulkijat Sointulassa klo 13.30.
KUHMALAHDEN KAPPELISEURAKUNTA
Su 11.9. Minttu Lumia Riippi. Viitala, Kyrönlahti. Historian havinaa on mukana 50 vuotta sitten ripille päässeitten kokoontuessa paikalle tuolloin. Katri Maria Helinä Kylmälä. Teneriffalla toimivan ROSA DEL DESIERTO eli Aavikonruusu- järjestön esittely, Marketta Frias, Martti Ylipää. Kirkkokahvit srk-keskuksessa. klo 17.
Luopioisissa seurakuntakeskuksen alakerrassa keskiviikkoisin klo 9.30-12
14.9. 040-7120 564, vt. Lounas. MUU TOIMINTA: To 8.9.klo 18.30 Sappeen koululla tunti Raamatun äärellä. Isänpäivä 16.11. Kaipia, Sillanpää, Katja Mikkola. Tapahtuman suunnittelu ja toteutus: Voutilaiset, Ulla-Maija Haapamäki, Seppo Rinne, Mikkolan Navetta, Luopioisten kappeliseurakunta. Lapsikuoro klo 15. Kirkonkoto klo 11 srktalossa. sitten rippikoulun käyneiden kirkkopyhä. Perhekerho alkaa srk-talossa klo 10. 27.9. 2
Torstai 8.9.2011
Pälkäneen seurakunta
Kastettu: Ahti Onni Alvari Mäkiketola Messukylän srk:sta Avioliittoon kuulutetaan: Vesa Sakari Leminen Kannelmäen seurakunnasta ja Annaleena Kalliomäki Oulunkylän seurakunnasta. TIEDOKSI: Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 19-20.45 srktalossa. Tiedustelut Sirpa Hotari p. Lisäksi apuna ovat Kostian Kahlaajat. Adventti 2.10. Ke klo 18 Tasaus 2011, Lähetysilta. Päivän tavoitteena on saada nykyisin Kuhmalahden alueella asuvia sekä entisiä kuhmalahtelaisia kuulemaan ja katsomaan näköaloja paikallisesta historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta. klo 18 Kiitos sä Luojani -konsertti kirkossa. Klo 19 Rukoushetki srk-talolla, Kemppainen, Roikola. Mikko Juhani Kylmälä ja Kaisa Hannele Toikka. Miesten saunailta klo 18 Pyysalon rantasaunalla. Torikahvio lähetyksen hyväksi klo 10-13. Joulun odotusta Tiedustelut Hanne Karaksela puh. Pälkäneen kirkossa
Kuva: Foto-Heino Valkeakoski
Avoinna arkisin 9.00-16.30
Ellintie 2, 36200 Kangasala. khranvirastoon p. Metsäkirkko on samalla eräänlainen päiväretki, sillä paikan päälle patikoidaan jalan tai poljetaan pyörällä. Ma 11.9. Mikkelinpäivä 5.10. Sitä ennen siellä on tarjolla keittolounas. Ke 14.9. P 377 3200, 377 3680 tai 0400 776 606 .. Kirkkokahvit Kirkonkulmassa. klo 13 Perhekirkko Suoraman srk-keskuksessa. 27.11. Perhekirkko klo 10 kirkossa. 12.10. Paremman avioliiton perjantai klo 18 Huutijärven srkkodissa. Iltapala. Metsäkirkkokahvit. 13.12.
Touko Virsiheimo Touko Virsiheimo
Alalla lähes 50 vuotta
Hämeen Kivituote Oy
SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. klo 18.30 elokuva vuorikiipeilystä Mount Everestillä. 040 7120569 ja Marja Lepistö puh. 15.11. ja 11.12. Tutustutaan 28.9. Metsäkirkko klo 11 Aivujärven laavulla, Kemppainen, Aimo Kokkola, Kostian Kahlaajat. Perjantai 16.9. klo 17 Pälkäneen srk-talo. PERHEKIRKOT 23.11. kuule meitä Poikasi Jeesuksen kristuksen, meidän Herramme tähden.
Sunnuntai 11.9. 040 309 8000. Kiitos! 11.9. Seurakuntatalolla alkaa juhlahetki kello 11.30. Lassi Ilmari Tammisto, 75 v.
KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21 Puh. Kello 11 alkavan metsäkirkon jälkeen juodaan metsäkirkkokahvit. Näillä tutuilla askelmerkeillä kokoonnutaan päivän viettoon 11.9. Konsertti klo 19 kirkos Mozart-soittajat. klo 18 Yltäkylläinen elämä Kappelikööri, Martti Kuikka Ke 14.9. Retki Lähetysnäyttelyyn Mikkolan navetalle, kokoonnutaan ensin srk-keskuksen alakertaan 21.9. 040 7120568
Pirkko ja Taisto Kukkamäki
vihitty 3.9. Kemppainen, Huomo, luottamushenkilöt. Sanajumalanpalvelus kirkossa klo 10, Juha Lankinen. Pyhän aihe: "Jeesus, parantajamme". Ma 12.8. 11.10. Pyhäinpäivä Isänpäivä Diakoniasta, Virpi mukana Lähetyksesta, Katja mukana A D Adventti Jouluaskartelut Varttikirkko ja joulupuuro
muistamisesta täytettyäni 50 vuotta!
Kiitos
Pauli Gröhn
Lupa auttaa.
Keräyslupa OKU 975A
Tule kerääjäksi tai lahjoita. klo 18su 16.10. Partiolippukunta Kostian Kahlaajien ja Pälkäneen seurakunnan yhdessä järjestämä metsäkirkko alkaa sunnuntaina 11.9. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Järjestää Koko kansan kirkon valtuustoryhmä. Kisailua, visailua, mukavaa yhdessäoloa ja tekemisen meininkiä. Kuollut: Impi Ihalempi Komi, 99v. Suomen Lähetysseuran tasausvieraita Nepalista, Markku Voutilainen haastattelee klo 12. 30.9. klo 12.30 Pyysalossa. Metsäkirkkoon tullaan jalan, kävelykelpoista polkua yhteen suuntaan 4km. Soita 0600-122 20 (20 euroa + pvm) FI0622191800068000 nälkäpäivä.fi
4.10. MIEHET: Ti 13.9 Miesten ilta Sääksmäen srk:n Pappilanniemessä. 040 7120 561, toimistosihteeri Sanna Rautio puh. Messu kirkossa klo 10, Esko ja Marjatta Koskenvesa, Roikola ja muita holjalaisia palvelemassa. Merkitty neljän kilometrin polkureitti laavulle lähtee parkkipaikalta, joka on Pälkänevedentien varressa. Keittolounas ja kotiseutujuhla srk-talossa messun jälkeen. Messu kirkossa klo 10. Su 18.9. Metsäkirkon sanasta vastaa Jari Kemppainen ja sävelistä Aimo Kokkola. Sauna, kahvit ja alustus " Jumalan armovalinta ", Kemppainen TYÖNTEKIJÄMUUTOKSIA JA PUHELINNUMEROITA: vs. Ti 13.8. Messu klo 10 kirkossa. Lapsikuoro klo 15.
13. ja 20.11. Polkua pitkin kuljetaan vain jalkaisin, pyöräilijöiden on poljettava Aivujärventien kautta. Laulu- ja soitinyhtye Mix´ette Nokialta. Lisätietoja Janne Kyrönlahti p. LUOPIOISTEN KIRKOSSA 30.11. Polkupyörillä liikkuvien tulee käyttää Aivujärventietä. 040 309 8082.
KANGASALAN SEURAKUNTA
SAHALAHDEN KAPPELISEURAKUNTA
Su 11.9. Suomen Lähetysseuran tasausvieraat Nepalista, Riitta-Leena ja Markku mushenkilöiden seminaaripäivä jatkuu srk-keskuksessa. Perinteisesti kirkonmenot alkavat kello 10 Kuhmalahden kirkossa. avaa silmämme näkemään lähimmäistemme hätä ja korvamme kuulemaan heidän pyyntönsä. Ke 14.9. Laura Kustaava Partala, 85 v. Kolehti: Su 4.9. Kirkonkoto klo 10-13.30 srk-talossa. Ilm. 20.9. Petteri Arasalo. 22.11. Tuttujen tapaaminen pitkästä aikaa, ja kuulumisten vaihtaminen jopa vuosien jälkeen, antaa oman mausteensa päivän kulkuun. Kimppakyyti klo 17.30 Pälkäneen torilta, To 15.9. Juhlahetkeen puhujavieraaksi saamme Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raimo Kouhian. "Avioliiton vaiheet ja rakkauden lajit". 14.12. Tervetuloa kerhoon Seitsyeen retkipäivä Enkeleistä Keskiviikkona klo 18 soppaa ja sympatiaa srk-talolla, kiva askartelu Kirsi Urkko vieraanamme Syyspuuhat, pirteyttä syksyyn Syysloma, ei kerhoa Rukous on silta... 25.10. Vesa Tapio Salmijärvi ja Terttu Liisa Loppi. Paikallinen musiikin taitaja Matti Rauhalahti johdattelee vieraita sävelten siivin kotoisiin tunnelmiin. Marja Lepistö 040 7120571. PÄIVÄKERHO: Päiväkerhot alkavat viikolla 37. 18.10. Kotiseutumuseokin on avoinna juhla jälkeen kello 13.30 asti. Perhekerho alkaa srk-keskuksessa klo 10. Luopioinen: Harlun seurakunnan kirkon rakentamiseen Venäjän Karjalassa, Lestadiolainen Uusheräys ry, Metsäkirkko: Kostian Kahlaajien partiotoiminnalle. siis ensi sunnuntaina. klo 11 7.12. Saarnanäytelmässä tyttö löytää hyvät sanat. Mikkolan Navetalla Nepal-tapahtuma, ks. Ti 13.9. 040 309 8091.
luOPIOIsten kaPPelIseurakunta
JUMALANPALVELUKSET: Su 11.9. Liturgia ja saarna Mikkonen, kanttorina Anne Nietosvaara. Ti klo 18.30 elokuva suolaviljakaravaaneista. 040 7120 560, hallintosihteeri Kristel Muru-Tanila puh. kello 11. Syysloma, ei kerhoa 2.11. yhteiset ja puffi! Ke 14.9
03-5342416 Avoinna: ma-pe 9-20 · la 9-20 · su 12-20
JÄRVENPÄÄ
Varastosta: - Piskon tikkaat - lumiesteet -kulkusillat
KUKKO MYY SIIPENSÄ NYT HOT WINGSIT KUKON KAHVILASTA!
Etu keskittäjälle:
Myös mukaan!
TERVETULOA!
Valtatie 12, 36600, PÄLKÄNE, Puhelin: (03) 534 3075
Autovakuutus Osuuspankista vuodeksi puoleen hintaan!
Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Lukutaidottomia aikuisia maailmassa aikuisia on siitä noin noin 774 miljoonaa. Kun kerran opit,onota maailmassa 774 miljoonaa. Torstai 8.9.2011
3
ROMPETORI TAMPEREELLA 9.-10.9.2011
-80% -60% -30%
ROMPETORI AUKI SEURAAVASTI: PERJANTAINA 9.9.2011 KLO 12.00 - 18.00 LAUANTAINA 10.9.2011 KLO 10.00 - 15.00
PALJON MP-VARUSTEITA JA -TARVIKKEITA MYYMÄLÄSTÄMME PILKKAHINNOIN!
TALLINNA
Paljon ostosaikaa!
2 pv Nordic Forum **** 15.-16.10. Lisäksi Osuuspankin omistajajäsenenä voit tietysti maksaa Pohjolan vakuutuksia kertyneillä OP-bonuksilla. vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. kuuluu kaikille. Kun kerran opit, ota siitä kaikki irti. Arviolta noin 72,1 Tänään 8.9. (0400) 882 786
kiittää kuluneesta kesästä! Kahvila palvelee syksyllä vain tilauksesta.
Ilmainen näöntarkastus koululaisille!
Kangasalan
Keskusaukio 2, ma-pe 9-17, la 9-13
lääket.tri. Sadevesijärjestelmät ym. Suomessa kuuluu kaikille. pantit 1,20
Viikon tarjoukset
(To-su 8.-11.9.2011)
* Meiltä myös kotiinkuljetukset edullisesti *
199 500
kpl
www.mketju.fi
Kysy myös muista remonteista:
Pasi Ojanperä 0400-821720
Verstas avoinna: ark. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Lukutaito on mahdollisuus, mutta ei itsestäänselvyys. P. Kesäkahviomme
Nähdään taas ensi kesänä!
Rönnvikin Viinitila
Se luotettavan palvelun optiikkaliike
Palvelemme ma-pe 8-17, la 9-14 KANGASALA, Artturintie 4 puh. Lukutaito Tänään 8.9. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. 0400 202 229 Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi
Tampereen Pyörä ja Mopo Oy
Rantaperkiönkatu 1 - 33900 Tampere - p. 010 254 1501
Osuuspankki
Puh. P. 8.30-17. vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. Arviolta noin 72,1 miljoonaa lasta ei koskaanonpääse kouluun. (03) 2551 160
Tänään 8.9. Lukutaito onmahdollisuus, mutta ei itsestäänselvyys. Tarjous on voimassa 28.2.2012 saakka.
Puh. Lukutaidottomia miljoonaa lasta ei koskaan lukutaito miljoonaa lasta ei koskaan pääse pääse Lukutaidottomia aikuisia on maailmassa noin 774 miljoonaa. vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. rakennuspeltityöt.
asti ortti nope i Ajok t ja varmas
Traktori Mopo Moottoripyörä Henkilöauto Kuorma-auto
HK Popsi Grillinakki ja kevyt 10 nakki 300 g
(3,30/kg) pkt
KOURUT
Toimipisteet:
Kangasala Keskusaukio 2 (03) 377 4960 Jyrki Annala 0400 627 227
II-vaihe Pimeänajon simulaattori
Tesoma Tesoman valtatie 37 (03) 345 0011 Teemu Salmesvuori 040 774 3227
Muista kotitalousvähennys!
5
alkaen lk e
00
/m
599 099
kpl
· normaalisuolainen
Olvi Kevytolo Virvoitusjuomat 1,5 l
(0,84/l) 3 plo
· hinta sis. Kangasala, Sahalahti, Kuhmalahti, Pohja, Rautajärvi, Luopioinen, Aitoo, Pälkäne.
Uutta!
· Liivejä · Neuleita · Farkkuja · Mekkoja · Laukkuja
T:mi Annikki Westman
Ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14. Kun kerran opit, ota siitä kaikki irti. Tervetuloa kysymään lisää keskittämiseduistamme!
Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas henkilöauton liikennevakuutuksen yhteydessä. Suomessa kouluun.kouluun. H; 45
Kyytiin mm. ja silmätautien erik.lääk.
SILMÄLÄÄKÄRI HELENA BRAGGE
Viinimyymälämme
Myymälä avoinna
palvelee edelleen viikonloppuisin, tervetuloa!
pe klo 10-18, la klo 10-15 ja su klo 12-18
Hämeenlinnantie 270, 36660 Laitikkala Puh. Arviolta noin 72,1 mahdollisuus, mutta ei itsestäänselvyys. 03-538 1060, 0400-737 174 www.ronnvik.com · ronnvik@ronnvik.com
NÄKÖ
Keskustie 33, ma 9 pe 17
Oriveden
Ajanvaraukset p. (03) 5361 363
LUOPIOISTEN. JAT-KA LU-KE-MIS-TA. Kysy myös muita matkoja!
Tilausliikenne/Matkatoimisto Puh: 03-342 0433 www.v-htuovinen.com
Fiina
TUOVINEN
· renkaat ja rengastyöt · öljynvaihdot · ohjauskulmien säädöt
Tuo autosi meille, me hoidamme homman - laadukkaasti ja edullisesti!
Viinimpi vaihtoehto. kuuluu kaikille. 0400 484 039/0400 821 720
Onkkaalantie 43, Pälkäne, p. (03) 377 0336 (K:ala), (03) 334 0771 (Orivesi)
- Tuoreesti Lähelläsi Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg
(4,79/kg)
Valio Voi 500 g
(3,98/kg)
www.jarvikulmanautokoulu.fi
Pälkäneen Rakennuspelti Oy
Alikyläntie 10, Pälkäne Teemme kattoremontit, piipunpellitykset. JAT-KA LU-KE-MIS-TA.
JAT-KA LU-KE-MIS-TA.
Bussi mukana matkoilla. Uutena etuasiakkaana saat Osuuspankista autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. H; 110 Päivämatka 3.12. Suomessa lukutaito lukutaito kaikki irti
Jonotilanteen korjaamiseksi on esitetty muun muassa kah-
den hammaslääkärin työsuhteen perustamista vakituisiksi varahenkilöiksi, ja tavoitteena on jonojen saaminen lain edellyttämälle tasolle ensi vuoden aikana. Eridomic on kehittänyt levyistä seinä-, katto- ja välipohjaelementtejä kerrostaloihin. ja kosteusteknisesti turvallinen, ja sillä on hyvät lämpö- ja akustiset ominaisuudet. Esimerkiksi suuhygienistin ja oikomishoitoon tarkoitettu perushammaslääkärin työsuhde on saatu täytettyä ja Orivedellekin on riittänyt pitkästä aikaa hakijoita. Ristiinliimatut CLT-puulevyt valittiin luontokeskuksen materiaaliksi jo suunnitteluvaiheessa, koska rakennuksesta halutaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava. Omistaja peruutti syksyn varaukset, mutta tavoitteena on, että mökki saataisiin uudelleen käyttöön jo vuodenvaihteessa.
Kevytpiippu oli palon jäljiltä ehjä
Palon aiheuttanut kevytpiippu on kerännyt paloviranomaisilta runsaasti kritiikkiä. Suomen luontoa esittelevän Suomen luontokeskus Haltian pääurakoitsijana toimii YIT, joka hankkii kaikki puurakenteet Eridomicilta. Mökin yksikerroksinen keskiosa on vanhaa perua. Suomen luontoa esittelevä kolmikerroksinen luontokeskus valmistuu vuoden 2013 alussa. Myös viime vuonna henkilökunnalle suositeltiin vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Stora Enson Puutuotteet -liiketoiminta-aluetta johtava Hannu Kasurinen uskoo, että urakka vahvistaa yhtiön asemaa kantavien puurakenteiden toimittajana. Ristiinliimattuihin puulevyihin perustuvan CLT-tekniikan uskotaan laittavan vauhtia myös puukerrostalojen rakentamiseen. Myös yksikerroksisen keskiosan katto ja lattia menevät remonttiin. Alkusyksystä jonossa on ollut yli 2500 kuntalaista, ja heistä lähes 1100 on odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta. CLT-levy sitoo hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja on ympäristövaikutuksiltaan päinvastainen betonirakenteeseen nähden. Rakennuksen vakuutukset olivat kunnossa, ja korjaustyöt alkavat piakkoin. Lisäksi sitä on käytetty koulutustilana ja vuokrattu viikonlopun viettoon. Rakennus on myös kustannustehokas toteuttaa, sillä kantava rakenne ja näkyviin jäävä pinta muodostuvat samasta massiivilevystä. Terveydenhuollon palvelut tilaava yhteislautakunta, johon kuuluu jäseniä jokaisesta yhteistoiminta-alueen kunnasta, merkitsi aluehallintovirastolle annettavan selvityksen tiedoksi tiistaina.
Eridomic rakentaa luontokeskus Haltian
Pälkäneläinen Eridomic rakentaa Espoon Nuuksioon 3 534 neliömetrin kokoisen luontokeskuksen. Pälkäneläinen Eridomic toimittaa rakennuksen kaikki seinä-, välipohja- ja kattoelementit. Stora Enso Puutuotteet ja sen tytäryhtiö Eridomic Oy toimittavat luontokeskus Haltiaan kaikki kellarin yläpuoliset kantavat rakenteet: ulko- ja väliseinät, välipohjat ja kattoelementit. Oikomishoidon erikoishammaslääkärin virkaa ei saatu täytettyä, minkä lisäksi oikomishoidon ylihammaslääkäri irtisanoutui toukokuussa. Pisimmillään jonot koko terveydenhuollon yhteistoimintaalueella eli Kangasalla, Pälkäneellä, Juupajoella ja Orivedellä olivat keväällä ja kesällä 2010. Kun saunaa on lämmitetty riittävän pitkään, piipun pinta on kuumentunut eristeistä huolimatta, ja säteilylämpö on sytyttänyt
Mökin päätyyn rakennettu sauna syttyi palamaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Laitikkalassa. Jos tähän päädytään, otetaan samalla mietintään Kuhmalahden, Sahalahden tai Pälkäneen hammashoitolatoi-
minnan ulkoistaminen. puurakenteet. Lisäksi hammashoitojonojen venymiseen vaikuttivat sairauslomat, joiden paikkaamiseen oli vaikeaa saada sijaisia.
Valoa tunnelin päässä
Jonotilanteen kurjistumisen taustalla on kunnan antaman selvityksen mukaan kasvanut henkilöstövaje yhteistoimintaalueella. Tuolloin arveltiin, että huomattavasti lyhenemään saadut jonot jatkavat lyhenemistään ja että jonotilanne saadaan hallintaan syksyyn mennessä. Torstai 8.9.2011
5
Saunan kevytpiippu voi kuumentua vaarallisesti
Vuokramökin sauna paloi Laitikkalassa
Vuokrakäytössä olleen huvilan saunaosasto paloi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Laitikkalassa. Suomen luontokeskus Haltiasta tulee samalla Suomen ensimmäinen julkisrakennus, joka on toteutettu CLT-puuelementtitekniikalla. Se on lisäksi ilmatiivis tehtaalla, sanoo toimitusjohtaja Timo Kukko Haltian rakennuttavasta kiinteistöyhtiö Nuuksiokeskus Oy:stä. Mökillä saunonut porukka oli pitänyt puukiuasta kuumana koko illan. Saunaosasto joudutaan rakentamaan kokonaan uudestaan. Palokunta avasi saunan ja mökin kattorakenteita, jotta palopesäkkeet saatiin sammumaan. Eridomic toimittaa kattoelementit myös Kuopioissa ensi kesänä avautuvaan 33 600 neliömetrin kokoiseen Ikea-tavarataloon. Pitkään lämmitettävissä saunoissa peltipinta voi kuumentua vaarallisesti. Jatkuva lämmitys oli saanut peltipintaisen kevytpiipun hehkumaan niin kuumana, että puurakenteet sen ympärillä syttyivät palamaan. Yksikerroksisen vanhan osan kastuneet lattiat ja katto on uusittava, mutta kaksikerroksinen uudisosa selvisi savuvahingoilla. Kolmikerroksisesta rakennuksesta tulee kellaritiloja lukuun ottamatta kokonaan puinen. Ensi vuoden alussa siellä käynnistyy uusi levyä tuottava yksikkö. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa tosin uskotaan tilanteen saamisessa hallintaan voivan mennä kaksikin vuotta. Rakenteiden tiiveys takaa energiatehokkuuden ja sitä kautta entistäkin ekologisemman lopputuloksen. Myös mökin puolella joudutaan uusimaan lattiaa ja kattoa, sillä sammutusvesi ja kuumuuden puhki polttama vesijohto kastelivat mökin rakenteita. Julkisivuille lopullisen silauksen ja luonteen antaa terva, joka liittää rakennuksen myös suomalaisen rakentamisen pidempiaikaiseen perinteeseen. Juupajoen täyttämättömään työsuhteeseen ei saatu keväällä yhtään hakijaa, ja suuhygienistin paikkoja on ollut täyttämättä sekä Juupajoella että Orivedellä. Mikäli rekrytoinnit Juupajoella eivät onnistu, harkitaan kuitenkin hammashoitopalveluiden ulkoistamista. Yhteensä toimituksen koko on 5200 neliömetriä. Katon pinta-ala on 25 000 neliömetriä.
Suomen luontokeskus Haltiaan odotetaan pariasataa tuhatta kävijää vuodessa. Jonotilannetta puinut sosiaali- ja terveyslautakunta haluaisi tarkastella tarkemmin terveyspalveluiden järjestämistä siitäkin näkökulmasta, miksi Kangasalla käytetään paljon suun terveyspalveluita kuten erillinen selvitys osoittaa. Saunojat hälyttivät paikalle palokunnan ja soittivat myös mökin omistajan paikalle. Sen toiseen päähän rakennettiin kaksikerroksinen laajennus, toiseen päähän edustava saunaosasto. Haltiassa puu on luonnollinen osa kokonaisarkkitehtuuria, jossa kestävän rakentamisen periaatteita toteutetaan kokonaisuutena. Kangasalan tekemässä selvityksessä valitellaan, ettei edes ostopalveluyrityksistä ole ollut juurikaan apua.
Täytettyjen vakanssien osalta tilannetta Kangasalla pidetään kuitenkin seudullisesti ja valtakunnallisestikin hyvänä, ja valoa näkyy muutenkin tunnelin päässä. Saunaosasto ehti palaa korjauskelvottomaksi. Asiakkaiden näkökulmasta asennusvalmiiden ja mittatarkkojen CLT-elementtien etuna on laadun ohella nopea ja kustannustehokas rakentaminen. Saunan lauteilla istunut seurue havaitsi katosta alkaneen palon puolen yön jälkeen. 11,05 miljoonaa euroa maksavan luontokeskuksen urakkasopimukset allekirjoitettiin keskiviikkona. Lasten ja nuorten terveystarkastuksia on siirretty hammashoitajille ja suuhygienisteille, ja seudullisesti on pohdittu paitsi keskinäisen yhteistyön mahdollisuuksia myös koulutusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Myönteistä kehitystä arveltiin avittavan oikojan viran ja suuhygienistin työsuhteen täyttämiset sekä erilliset "tarkastustalkoot". Myös lämpöeristeet, ovet ja ikkunat on valmiiksi kiinnitetty levyihin. Kaksiosainen laajennus selvisi savuvahingoilla. Monet sairauslomasijaisuudet jäivät myös vaille tekijöitä, vaikka kesälomasijaisia riittikin. Laitikkalassa kärähtäneellä mökillä piippu oli palon jäljiltä täysin ehjä. Tuolloin hoitoon pääsyä odotti lähes 2700 ihmistä, joista lähes 1150 oli ollut jonossa yli puoli vuotta. Pinteleen rannalla Kyllönjoen suussa sijaitseva huvila valmistui lopullisesti vasta alkuvuodesta. Mökkiä on vuokrattu pääosin viikoksi kerrallaan. Keväisen selvityksen perusteella hoitoon pääsyssä lakisääteisessä
puolen vuoden ajassa on jatkuvia ongelmia.
Toinen selvityspyyntö
Aluehallintovirasto pyysi alueen isäntäkunnalta Kangasalta selvitystä jonotilanteesta jo keväällä. CLT-levyt valmistetaan Itävallassa. Kevään ja kesän aikana tilanne kuitenkin kääntyi aiempaa huonompaan suuntaan, ja lyhenemisen sijaan jono alkoi jälleen pidentyä. Peltinen piippu on alun perin suunniteltu öljykattiloihin, joita termostaatit käyttävät lyhyissä pätkissä. Saunaosasto joudutaan rakentamaan kivijalasta alkaen uudestaan.
Hammashuollon uudelleen venyneiden jonojen purkuun voi mennä kaksi vuotta
Jani Oksanen
Hammashoitojonot ovat Kangasalla ja Pälkäneellä venähtäneet lähes ennätyksellisen pitkiksi. Myös tulospalkkauksen käyttöä halutaan selvitellä, ja kuntalaisille annettavaa terveysohjausta pyritään lisäämään. Palokunta pääsi paikalle nopeasti ja onnistui rajaamaan palon niin, ettei se levinnyt mökin puolelle. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputulos on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus, sanoo Haltian pääsuunnittelija, professori Rainer Mahlamäki Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Ostopalveluiden tai palvelusetelin käyttöönottoa harkitaan myöhemmin, jos rekrytointi ja vuokratyövoiman saanti eivät ota onnistuakseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto onkin pyytänyt selvitystä hammashuollon tilanteesta yhteistoiminta-alueella. Alun perin hammashoidon jono oli alkanut sosiaali- ja terveyskeskuksen mukaan venyä jo vuonna 2009, jolloin henkilökunnalle tarjottiin säästösyistä mahdollisuutta palkattomiin vapaisiin ja toisaalta väkeä myös lomautettiin. Suomen luontokeskus Haltia rakennetaan maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta kokonaan puusta
Se on tila, jossa käytetään kieltä. Taiteessa ei ole koskaan ollut kysymys kopioimisesta. Runouden ydin on sen tuominen jaetun ihmettelyn piiriin, että kieltä on. märtää jotain mutta joutuu aina ottamaan huomioon myös väärin ymmärtämisen mahdollisuuden. jotka eivät kuulu aluejätepisteen keräilyvalikoimaan. Klassisen kreikan aisthesis sanan estetiikka kanta viittaa sekä aistimelliseen suuntautumiseen maailmaan että harkitsevaan etäisyyteen. Taide on peliä tuttuuden ja vierauden välillä, vanhan tunnistamisen ja uuden oivalluksen välillä. Samalla se tuo tähän jonkin aivan erilaisen ja uuden elementin. Eikä makua voi olla ilman kieltä. Kieli, aistiminen ja ajattelu ovat eurooppalaisen ajattelun perinteessä toisiinsa kietoutuneita. Kaksi kaasugrilliä, tietokoneen rikottu näyttöruutu, potkulauta ym. Sitä ei tarvitse jäädä tulkitsemaan. Taidetta tuottava tietokone on väline, joka Paul Tiililän käsissä opettaa meitä kulkemaan muodon ja muodottomuuden rajaa. Pikkuelefantti tietää välittömästi, mitä ison elefantin töräys merkitsee. Hämmästymme siitä, mitä voi näkyä, katsomme itse aistimista: että näkyy. Juuri tähän perustuu se, että ihmisellä on taidetta. Silloinkin kun kuvataide on esittävää, se ei korvaa esittämäänsä asiaa. Nimittäin kaikki muut eläimet tietävät aina aivan heti, mitä toinen saman lajin edustaja tahtoo ilmaista. Paikalta löytyi tietokoneen rikkinäisen näyttöruudun lisäksi muun muassa kaksi kaasugrilliä ja potkulauta.
Kirjoittaja epäilee nuorison olleen asialla Oskarintien jätepisteellä.
Jätepiste pommin jäljiltä
5.9. Ainoastaan ihmislajin lapset joutuvat opettelemaan kielen. Välitön aistiminen ja reflektiivinen havainto ovat samanaikaisia ja tuottavat toisiaan. Tanssi panee katsojan ihmettelemään inhimillisen liikkeen rajoja: että liikutaan. Kuvataiteen lisäksi hän yhdistää töihinsä kirjoitettua kieltä. munikaatiokykyyn. Olisi varmaan paikallaan, että näidenkin pikkuenkeleiden vanhemmat paneutuisivat lastensa tekemisiin viikonvaihteessa. Sillä taidetta ei ole, ellei ole makua. Niinpä hänen töidensä kautta tulee ymmärtäneeksi, kuinka kapeasti tuota välinettä suomeksi nimetään: eikö kysymyksessä tietokoneen sijaan ole ennemminkin taidekone tai taitokone. Aikuisilta voisi odottaa jätteiden kuljettamista oikeaan paikkaan. Mutta tyhjentävää käännöstä ei tietysti ylipäänsäkään voi tehdä. Sama toistuu indoeurooppalaisissa kielissä: englannin tongue, ruotsin tungomål, ranskan la langue. Musiikki tarttuu siihen, että kuullaan, ei vain siihen, mitä kuullaan. Kuvataide tuo esille, että näkyy. Eri muodoissaan taide tuo ymmärryksen rajan esille, pakottaa ihmisen ihmettelemisen tilaan, kielellistämään outoa. Ihmiselle on siis erityistä oleminen suhteessa sekä maailmaan että toisiin ihmisiin lähtökohtaisesti ja olennaisesti ymmärryksen rajalla: hän sekä jo ym-
Arkisesti harva ihmettelee kovin paljon. tyisesti nykytaiteessa korostuu, että kohteena ei ole varsinkaan pelkästään se, mikä näkyy. Siinä määrin kuin ihminen on homo sapiens, ihminen ei ainoastaan ajattele vaan välittömästi ja yhtä lailla aistii, on lihallisesti läsnä. Taide kulkee ja siirtää tätä rajaa, näyttää mitä sen tuolla puolen on, mutta pysyy aina myös suhteessa ymmärrettävyyden rajan tämänpuoleisuuteen. Paul Tiililän töitä ja hänen työskentelyään leimaa kansainvälisyys ja toimiminen monella kielellä. Eri-
Ihmettelemisen tila on maistamisen tila. Myös latinan sapere viittaa vastaavasti kahtaalle: yhtäältä maistamiseen ja haistamiseen mutta toisaalta myös ajattelemiseen ja italian ja ranskan nykykielen johdannaisissaan myös osaamiseen ja taitamiseen. Eipä kehuja ansaitse aikuistenkaan toiminta jätteiden lajittelussa ja oikeaan osoitteeseen toimittamisessa. Nuoriso on ilmeisesti levittänyt asiaankuulumattomat jätteet jätepisteen takamaastoon. Kohtaaminen taiteen kanssa irrottaakin ihmisen arjen toisteisuudesta. Näkyvä ja sanottava eivät palaudu toisiinsa, eikä niiden välillä voi tehdä tyhjentävää käännöstä. Vanha sanonta: "Mitä isot edellä, sitä pienet kirkuen perässä" pitää tässäkin paikkansa. Turo-Kimmo Lehtonen
Italialainen filosofi Giorgio Agamben on joskus huomauttanut ihmisen olevan siinä suhteessa aivan erityinen eläin, että ihminen on kielen ulkopuolella. Suomen sanassa kieli kaikuu perustava kaksinaisuus: se viittaa sekä lihaan että kom-. Muurahaiselle tai mehiläiselle ei jää epäselväksi toisen merkit, ei myöskään koiralle tai västäräkille. Se on aina uusi asia, se tuo maailmaan jotain lisää. Mitäpä muuta voi odottaa jälkikasvulta, kun vanhemmat näyttävät esimerkillään tällaista toimintamallia. Homo sapiens, esteettinen ihminen, on maistava ja ajatteleva ihminen. Yhdessä kone ja ihminen tuovat esiin, että maailma ei ole vielä valmis, sillä siihen syntyy alati uusia muotoja, uutta aistittavaa ja maistettavaa, kielellistettävää. Hän on homo sapiens, joka osaa maistaa maailmaa tämän koneen välityksellä ja samalla myös näyttää meille muille uudella tavalla, että näkyy. Käännös on aina petos. oli Pälkäneen Oskarintien jätepiste kuin pommin jäljeltä. Vaikka taide parhaimmillaan olisi kaaoksen rajalla ja näyttäisi, miten lähellä muodottomuutta muodot ovat, pelkkään kaaokseen se ei voi ajautua muuttumatta mielettömäksi. Kieli pettää aina: ei ole yksiselitteistä makua, jonka kaikki ongelmattomasti jakaisivat, eikä ole yksiselitteistä tulkintaa maailmasta. Viimeinen asia, jonka haluaisin ottaa esiin suhteessa Paul Tiililän töihin ja taiteeseen yleisemmenkin on kysymys välineistä. Hänen uusissa töissään keskeinen väline on tietokone. Taide tekee leikkauksen, viillon tai katkoksen toistuvaan arkeen ja sille ominaiseen huomaamattomaan aistimiseen. Ihminen joka käyttää kieltä. Taide tuo esiin kielen käyttämisen kaksinaisuuden: yhtäältä asioiden välittymisen kommunikaationa, sen että ymmärrämme kyllä jonkin verran toisiamme ja maailmaa, mutta toisaalta taide myös tuo esiin inhimillisen ja aistimellisen avautumisen maailmaan, maailmaan, joka jollain tapaa jää aina kommunikaation ulkopuolelle, kääntymättä, muodottomaksi ja kaoottiseksi. S.N.
Että näkyykin!
Huomioita taiteen luonteesta
Paul Tiililän taidenäyttely, Art Kaarisilta 30.8.18.9.2011 Taide on kielikysymys. Tässä mielessä taide on ihmisen kykenemisen ja havaitsemisen rajalla. Perustava ymmärtämättömyyden mahdollisuus leimaa ihmisen suhdetta niin toisiin ihmisiin kuin koko maailmaan. 6
Torstai 8.9.2011
Pälkäneen Oskarintien jätepisteellä näytti maanantaina tältä. Kun sanotaan ihmisen olevan homo sapiens, ihmisen määritelmässä korostuu tämä sana sapere. Vain ihminen voi ihmetellä maailman olemassa olemista niin tain näin. Kun nämä kaksi kommunikaatiovälinettä, kuva ja kieli, kietoutuvat taiteessa toisiinsa, tulee samalla ilmeiseksi, että niiden välillä on kuilu
Aholan pienoismalleistakin suurin osa tulee nykyään ulkomailta sekä liikkeistä että yksityisiltä. Mies on ollut autofanaatikko polven korkuisesta saakka. Autot, autot ja autot, keräilijä kuittaa. Ja junia. Internet on avannut uudet mahdollisuudet keräilyharrastuksen laajentamiseen. Silloin tulen postipaketin kanssa tänne talliin kokoelmani keskelle, laitan hyvää musiikkia soimaan, otan lasillisen konjakkia ja ryhdyn avaamaan pakettia.
Automobiili oli superkeksintö
Ahola ei ole kovinkaan vankka ruuvien ja mutterien ystävä. Järjestelmällinen pienoismal Ferrarit ja Corvettet ovat lien keruu muodostui Aholan hienoja, mutta ihan tavallisilla lempiharrastukseksi suurin piirarkiautoilla Suomi on pysynyt tein siinä vaiheessa, kun hän oli pyörillä. Varsinaisia pienoisrautatiekokonaisuuksia hän on rakentanut kaksi. Niin kuin muitakin autoja. Pienoismalliautoja on kaikkiaan noin 5000. Siinä kaksi kangasalalaisen Markus T. Tällä hetkellä tilauksessa on toista kymmentä amerikka-
toista, joista kukaan valmistaja maailmalla ei ole käynnistänyt tuotantoa. Vaikka tämä Oy Suomi Ab suljettaisiin huomisaamuna kahdeksalta täysin, maailma ei pelastuisi. Sitä paitsi, kaukoidässä avataan jatkuvasti uusia, fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä laitoksia olemattomine suodatinjärjestelmineen. Ei sentään oikeina kulkupeleinä vaan pienoismalleina. Melko pian autoja oli jo satoja. Jossakin kohtaa nuorena miehenä nopeat naiset kiinnosti nopeiden autojen lisäksi, ja harrastus oli hiljaisempaa. Itse olen käyttänyt 2000-luvulla lentokonetta tasan kerran. Sitä tuotettiin oikeana menopelinäkin vain vuosina 1987-1993, ja yksikään pienoismallivalmistaja ei ole tehnyt sitä muuten kuin ihan pienen leikkiauton muodossa. Lincoln Zephyr V12 vuosimallia 1937 sekä Nash Ambassador vuosimallia 1952. Joitakin merkkejä ja malleja saa yhä kaupasta, joitakin vain nettihuutokaupoista. Vanhin kuminen pikkuauto on 1930-luvulta. Niinpä erottaa. Ahola käsittelee aarteitaan varoen ja hansikkaat kädessä. Juuri Matchboxit ja muut lelut muodostavat yhden osan valikoimasta. Nyt on ostettava, kun eräs valmistaja on ruvennut niitä tekemään. Niitä on ollut kovin vähän saatavissa. Oi-
Markus T. On paristokäyttöistä menijää ja paljon muuta. Ja niin kauan kuin viherpiipertäjäpoliitikotkin lentävät suihkukoneella Keski-Eurooppaan päättämään jostakin kurkun käyryydestä, voin hyvin ajaa kaiket päivät vaikka V8moottorisella autolla ja antaa sen käydä pihalla yötkin, enkä silti aiheuta niin paljon päästöjä. Kahdesti vuodessa Helsingissä järjestettävä Old Toys Swap on paljon käyttämäni ostospaikka. Ensin tulivat Matchboxin ja muiden vastaavien valmistajien tekemät leikkiautot. Elämässäni on ollut aina kolme mielenkiinnon kohdetta. Amerikkalaiset, englantilaiset ja Neuvostoliiton aikaiset autot Hankintaa ovat Aholan mielikkejä. Tummempi auto on Lincoln Zephyr, vaaleampi Nash Ambassador.
laista arkiautoa. Ahola esittelee kokoelmaansa vuosittain parille sadalle alasta kiinnostuneelle. Kotipihansa autotallissa hän säilyttää näitä yhä. Hän taltioi ja havainnollistaa ajoneuvohistoriaa pienoiskoossa, mutta myös oikea auto on miehelle tärkeä. Jos Ahola saisi nyt tilaisuuden hankkia minkä tahansa häneltä puuttuvan automallin, valinta osuisi Cadillac Allanteen. Ja kumpiakin nelipyöräisiä Aholalla on valtaisat kokoelmat. Seuraavan parin vuoden aikana pienoismallikin tiettävästi tulee tuotantoon, joten Ahola saa haluamansa. Kun 15 vuotta sitten muutin tähän taloon, keräily repesi ihan käsistä. Pitäisi lakata vääntämästä siitä, onko auto hyvä vai paha ja
myöntää se, miten se keksintönä on maailmaa muokannut, Ahola toteaa. Ja niiden yksityiskohtia ei voi olla hämmästelemättä. Mies suorastaan kiihtyy puhuessaan siitä, miten automobiili oli 1900-luvulla eniten infrastruktuuria sekä ihmisen arkea ja maailmankuvaa muokkaava innovaatio. Kokoelmassani onkin paljon suomalaisen autokannan kehitykseen liittyviä merkkejä ja malleja. Eli suurta, hiljaista ja mukavaa. Aholan pienoismalliharrastusta. Koko autohommassa häntä kiinnostaa eniten nelipyöräisten historiallinen merkitys. Hänen netin kautta makunsa on siis varsin laaja. Restauranta-päiviltä Kangasalta ostin pari viikkoa sitten kuusi autoa. Toinen esittää 1990-luvun alun Amerikkaa, josta tosin näkyvillä olevan juna- ja autokaluston vaihdolla voi hypätä kätevästi 1950-luvullekin. Ahola laittaa valkoiset sormikkaat käteensä ja poimii pienoismallivitriineistä kaksi suosikkiaan. Nyt alkaa olla tallissa tilan puute, Ahola juttelee. Vieraat pääsevät näkemään autojen lisäksi junakalustoa pienoiskoossa. Jos olisin Brunein sulttaani, ehkä minulla ei olisi yhtään pienoismallia vaan oikeat yksi yhteen kappaleet kaikista näistä, Ahola virnistää. On karvamattoa, virtalukossa roikkuvaa avainta, takaluukusta nousevaa vararengasta ja aidossa mittakaavassa olevaa työkalupussia. Sen historiallista arvoa ei haluta ymmärtää. Siitä huolimatta autoa ei ole vieläkään nostettu sille jalustalle, jolle se kuuluisi. Ahola vastaa Vehoniemen Automuseon pienoismallinäyttelystä, joten museon kanssakin on käytettävissä synergiaetuja. Esimerkiksi Mercedeksen niin sanotut taksimallit ovat hyvin edustettuina. Suuri määrä on myös varsinaisia pienoismalleja, ja ne erottaa leluista yleensä selvästi. Aholalla on näet samassa rakennuksessa esillä noin 1500 veturia ja junanvaunua. Semmoisia olivat nuo tietyn aikakauden jenkkiautot. Toinen pienoisrautatie kulkee 1960-lukuisen Englannin maisemissa.. Big, quiet and comfortable. Oikeastaan löytyy katkeamaton ketju 1950-luvulta 1990-luvulle. Muun muassa lempääläläisen Jari Myös junat ovat osa Markus T. On minulla muutama täysin uniikki kapistuskin. Tässä englantilaista maisemaa Korkiakosken valmistamia 1960-luvulta pienoisrautatiemuodossa. pienoismalleja sellaisista aukeastaan maantielaivoja, jotka veivät matkustajansa paikasta A paikkaan B mahdollisimman olohuonetasoisesti.
15-vuotias. Aholan mielikategoriaa. Samassa rakennuksessa, jossa on paitsi hämmästyttävän laaja pienoismallikokoelma myös kaksi aivan oikeaa rekisterissä olevaa iäkästä Studebaker-jenkkiautoa ja yksi idän ihme eli Moskovitsh. Torstai 8.9.2011
7
Aholan kokoelman kärkikaartia on Lincoln Zephyr V12 vuodelta 1937
Pienoismallien keräilijä kaipaa autolle arvostusta
Kari Saarinen
Makeita amerikanrautoja ja neuvostoliittolaisia käyttöautoja
Pirkanmaa on joutunut erityisesti kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) silmätikuksi hänen ilmoitettuaan kuntamäärän karsimista tarvittavan erityisesti täällä. Valkeakosken suuntaan kanssakäyminen on niin vähäistä, että liitos olisi keinotekoinen. Talouden reunaehdot eivät näytä kovin myönteisiltä. Euroja on käytetty yksin terveydenhuollon järjestelyihin melkoinen pino, ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ollila myöntää tilanteen turhauttavaksi. Tässä tilanteessa Pälkäneen kokoomusryhmä olisi valmis
käynnistämään kuntaliitosneuvottelut Kangasalan kanssa. Zeitlinin mielestä Pälkäneen on keskityttävä investoinneissaan perusasioihin. Suunnitella pitäisi ja kiireesti, kun vaan tietäisi ja mitä. Palvelut ovat tärkeimmät, ei itsenäinen kunta tai päätösvalta. Toisin kuin taannoisissa kunnan sisäisissä kyläkouluväännöissä Kangasalan päättäjillä lienee nyt kuntalaisten tuki varauksetta takanaan.
tarakenteen uudistamisen painotuksista. Muissa ryhmissä haluttaisiin pitää Pälkäne mahdollisimman pitkään itsenäisenä. Euroopan velkakriisi lisää taloudellista epävarmuutta entisestään. Nyt liikkuu huhuja, että edes 20 000 asukkaan väestöpohjaa ei pidetä riittävänä palveluiden järjestämiseen, Rainer Zeitlin sanoo. Samaan aikaan yhdistymisavustukset loppuvat, eikä tiedossa ole muitakaan kertaluonteisia summia, jotka korjaisivat taloutta edellisvuosien tapaan, kunnanjohtaja Esko Arasalo sanoo.
Kuntarajojen liikuttelu ei innosta Tampereen kehyskuntia, vaikka talous uhkaisi kiristyä
Kangasalla katsotaan rauhallisesti eteenpäin
Jani Oksanen
Tässä eletään nyt sellaisessa ympäristössä, että koko ajan tulee muutoksia ja lähinnä huonompaan suuntaan, valittelee Kangasalan kunnan talousjohtaja Seppo Saarinen. 8
Torstai 8.9.2011
Pälkäneen kokoomusryhmä olisi valmis aloittamaan liitosneuvottelut Kangasalan kanssa
Päättäjät toivovat, ettei kuntaliitoksiin pakotettaisi
Tommi Liljedahl
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Rainer Zeitlin
Palvelut tärkeitä, eivät kuntarajat
Pälkäne on pieni kunta. Talouskasvu on aiemmin tasapainottanut tilannetta, mutta ainakaan juuri nyt siitäkään kortista ei ole apua. Maaseudun kuvakulmasta kuntien tilanne näyttää kovasti toisenlaiselta kuin pääkaupunkiseudulta tarkastellen.
Muuttuvia tekijöitä liikaa
Tulevaisuus on poikkeuksellisen epäselvä, sillä kuntapäättäjillä ei ole tietoa siitä, miten valtiovalta aikoo muuttaa kuntarajoja tai -rahoitusta. Valtuuston puheenjohtaja Kouhia arvioi tilanteen olleen samankaltainen jo niin pitkään kuin hän vain muistaa. Myös Heikki A. Kouhian mukaan kehityksen seurauksena valtio voi joutua hakemaan säästöjä esimerkiksi Kelakorvausten leikkauksilla ja kunnissa saatetaan alkaa miettiä erilaisten käyttömaksujen perimistä. Toistaiseksi työ on vielä pahasti kesken, kun varmaa tietoa on saatavilla vähänlaisesti. Nyt ei voida muuta kuin odottaa, miten muualla piirretään kuntarajoja. Osa kuntapäättäjistä ja kunnanjohtajista on hermostunut tilanteeseen. Pälkäneen valtuutetut evästivät viime viikon lopulla järjestetyssä seminaarissa budjetti-, strategiaja kehityskuvatyöhön ryhtyviä viranhaltijoita. Tam-
pereen kehyskunnissa on oltu varsin yksimielisiä siitä, ettei tätä purematta nielaista, Kouhia sanoo. Samalla totuttauduttiin jo uusiin asetelmiin, joissa päätösvalta kapenee entisestään. Se on selvää, ettei Pälkäne tee lähivuosina samanlaista tulosta kuin parina viime vuonna.
Silloin kunnan kassaa lihottivat vanhat sijoitukset ja kuntaliitoksen porkkanarahat. Pälkäneen päätösvalta kapenee merkittävästi, kun sosiaalipuolen työntekijät siirtyvät Kangasalan palkkalistoille viimeistään vuoden 2015 alusta alkaen. Miten valtiovalta jatkossa käsittelee alle 10 000 asukkaan kuntia. Ollilan mukaan Kangasalan eväät hyvään huomiseen ovat tiukka talouden hallinta, palveluverkkouudistusta mukaileva rakenteiden uudistaminen ja tuottamattoman omaisuuden myyminen. Ollila (kok.) myöntää, että korotuspaineita nykytilanteessa on; vaihtoehtona on ottaa syömävelkaa. Hän arvelee kuitenkin Paras-hankkeen johtaneen osin luonnottomiin yhteisöihin ja päällekkäisiin rakenteisiin, "himmeleihin", joita jollakin tavalla onkin syytä järkeistää. Lisäksi verotulot näyttävät kääntyneen laskuun, kuntasektorin ensi vuoden palkkaratkaisu on edelleen auki ja taustalla kummittelee kunnan kasvun aiheuttama valtava investointiohjelma. Arasalo ei ole vielä kirjoittanut nimeään maassa kiertäviin adresseihin. Silloin ei ollut vielä tietoa valtionosuuksien leikkauksista, hän huomauttaa. Kokoomus olisi valmis käynnistämään kuntaliitosneuvottelut, kun ratkaisun avaimet ovat vielä omissa käsissä ja tarjolla myös porkkanarahaa. Kun suuri osa kunnan budjetista päätyy Kangasalle, Pälkäneellä pitäisi tunnustaa tosiasiat. Kunnanhallituksen Ollila muotoilee Kouhiaa maltillisemmin olevansa ministeri Virkkusen kanssa eri linjoilla lähinnä kunJotkut päättäjät ennustavat, että leikkaukset ja pakkoliitokset ajavat väen kaduille pian Suomessakin. Hänen mukaansa Kangasala ei mitenkään kuulu niihin kuntiin, jotka olisivat jollakin lailla kuntaliitoksen tarpeessa. Kouhia pelkää, että valtio voi raharuuveja kääntämällä ajaa kunnat yhteen väkisin. Muuten olemme pian Pohjolan Kreikka tai Portugali. Vielä vuoden 2014 jälkeenkin Kangasalan kunnan on tarkoitus olla kunta. Yksi
tilaisuus tälle koittaa jo loppukuusta, kun ministeri Virkkunen osallistuu Pirkanmaan seutufoorumiin maakunnan kuntapäättäjien kanssa. Kouhia kuuluu siihen joukkoon, joka nostaisi myös pääkaupunkiseudun esiin puhuttaessa "työssäkäyntialueista", joiden mukaan kuntarajoja voitaisiin tulevaisuudessa piirtää. Pälkäneen asukasluku on kääntynyt laskuun. Päättäjien on uskallettava katsoa, miten elämä on muuttunut. Hänen mukaansa Kangasalla jatketaan omien pitkän aikavälin suunnitelmien tekemistä rauhallisesti ja luottavaisina, vaikka seudullinen yhteistyö vielä tiivistyisikin nykyisestä. Se ei pure lasketulla tavalla, koska alakouluverkkoa ei karsittu suunnitellulla tavalla. Muuten syrjäseutujen ääni olisi vaarassa jäädä kuulumattomiin. Kokoomuksen valtuustoryhmässä ollaan aidon huolestuneita ja kiinnostuneita siitä, miten Pälkäneen alueella asuville ihmisille kyetään tuottamaan lakisääteiset ja muut heidän tarvitsemansa palvelut. Pitkäjänteisyyttä tässä toivotaan, hän toteaa.
Rauhallisesti ja luottavaisesti
Heikki A. Kuntaliitoksia ei kuulemma ole ollut seudulla tarpeeksi, vaikka itselläkin on niistä ihan omakohtaista kokemusta. Kunnan tilastokirja kertoo myös, että taajamien väkimäärä lisääntyi viime vuonna vauhdilla. Talousjohtaja Saarinen muistuttaa, että kunnallisveron kiristäminen oli vaihtoehdoissa mukana jo alkukesästä, kun mie-
tittiin investointien rahoittamista. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki A. Kaikille oli selvää, että joka saralla pyritään pitämään kulut kurissa. Verotulot eivät kasva, yhteisöveron tuotto putoaa ja valtionosuuksiin on tulossa leikkauksia. Kaikki pälkäneläispäättäjät eivät allekirjoita omien puolueidensa keulahahmojen kunta-
liitosnäkemyksiä. Siitä ollaan kuitenkin samaa mieltä, että mahdollisessa liitoksessa Kangasalan ja Tampereen suunta olisi ainoa vaihtoehto. Saarisen mukaan lopputulos on kuitenkin tyystin päinvastainen. Seudun kunnissa aiotaan tehdä tiukasti töitä sen eteen, että kuntien viesti tavoittaisi myös ministeriöiden ylimmät korvat. Haja-asutusalueilta muutetaan taajamiin, koska ihmiset haluavat asua lähellä palveluita ja harrastuksia. Zeitlinin käsityksen mukaan Pälkäne selviää vielä ensi vuodesta jotenkin, mutta sen jälkeen tulojen ja menojen välille repeää parin, kolmen miljoonan reilun kuilu. Sen jälkeen Kangasala käyttää suuren osan Pälkäneen budjetista ja tekee tärkeitä Pälkänettä koskevia päätöksiä. Hän epäilee, miten tilanne muuttuisi nykyisestä parempaan, jos lähidemokratian turvaamiseksi mammuttikunnan on perustettava erillisiä kaupunginosavaltuustoja. Tulevaan pyrittiin valmistautumaan puolitoista vuotta sitten hyväksytyllä säästöpaketilla. Ja mikä olisi se saavutettu etu täällä Tampereen seudulla, jos nytkin tuotamme jotkut palvelut halvemmalla kuin Tampere. Nyt ratkaisu olisi vielä omissa käsissä ja saatavissa olisi myös porkkanarahaa. Pitkälle eteenpäin katsominen päätöksiä tehtäessä ei helpotu, kun valtionkin näkemys tulevaisuuden kehityssuunnista heittelehtii. Hyvien vuosien säästöt syödään pian, sillä tekeillä on jättiinvestointeja kuten jätevedenpuhdistamon remontti, vesi- ja viemäriputket Aitoosta Onkkaalaan sekä Kukkiakodon muutostyöt palveluasunnoiksi. Ja valtionosuuksien leikkauksiakin ymmärtääkseni kompensoidaan jotenkin vielä ensi vuonna, joten ei sekään vielä ihan kamalalta näytä.. Niitä laskelmia täsmennetään heti, kun joku jossakin alkaa tietää jotakin. Paras-hankkeen edellyttämät järjestelyt perusterveydenhuollon palvelujen hoitamiseksi Kangasalan seudulla saatiin juuri valmiiksi, kun nyt kuntaministeri miettii koko hankkeen järkevyyt-
tä ja jo tehtyjen ratkaisujen mahdollista pyörtämistä. Ensi vuoden budjettiesityksiä mietitään jo lautakunnissa ja Saarinen yrittää haalia kasaan lukuja talousarvion teon tueksi. Ei kenelläkään mitään hinkua veronkorotuksiin ole, hän sanoo.
Miksi juuri Tampereen seutu?
Ensi vuoden budjettia laaditaan hieman hämmentyneessä tilassa. Lähiviikkoina tapahtuu paljon, sillä jo lokakuussa pitäisi päättää ensi vuoden kunnallisveroprosenteista. Osa päättäjistä olisi valmis palaamaan koulukysymykseen.
Kunnanjohtaja Esko Arasalo
Suunnitella pitäisi kiireesti kun vain tietäisi mitä
Pälkäneellä ollaan samassa jamassa kuin muuallakin. Kaikki kunnat Tampereen ympärillä ovat suhteellisen suuria, ja seutuyhteistyötä on kehitetty hyvin pitkälle, joten koemme tilanteen hiukan outona, hän toteaa. Valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhiaa (sd.) korotus ei juuri houkuta. Jo nyt näyttää käyvän niin, että siinä missä Kangasala ja moni muu kaupunkiseudun kunta ensi vuonna häviää valtionosuuksissa jonkin verran, Tampereen potti kasvaa tuntuvasti.
Hankalaa päätöksentekoa
Valtio on vuosien varrella sysännyt kunnille kosolti uusia velvoitteita, mutta raha niiden hoitamiseen on ollut tiukassa. Samoin hyvään kuntoon laitettu vanhainkoti ja palvelutaloksi saneerattu Kukkiakoto takaavat, että pälkäneläisvanhukset voidaan jatkossakin hoitaa lähellä. Terveyspalvelut Kangasala hoitaa jo nykyisin isäntäkuntana. Päätös muodostaa pohjan budjettipohdinnalle. Zeitlinin mielestä Pälkäneen on omalta osaltaan pidettävä huoli, ettei julkista taloutta päästetä kuralle ja velkoja siirretä seuraaville sukupolville. Puheet ovat olleet hämmentäviä. Valtuuston puheenjohtaja Kouhia puolestaan katsoo tulevaisuuteen hieman varpaillaan, mutta luottavaisena. Osaltaan tähän vaikuttaa vanhusvoittoinen väestö; kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Säästöpaketti toteutettiin vanhustenhuollon osalta. Sivistyspuolelle jäi epäterveitä rakenteita, kun suunnitelmia ei toteutettu kouluverkon osalta.
Pälkäneen päättäjät kokoontuivat viime viikon lopulla valtuustoseminaariin. Valtionosuudet ovat ainakin tulossa alas. hän murahtaa. Siellä voitaisiin näyttää mallia meille maalaisille, mutta siellä taitaa myös asua niin suuri joukko isokenkäisiä, ministereitä ja kansanedustajia ettei siitä mitään tule. Esimerkiksi vesijohtoja ja viemäreitä ihmiset tarvitsevat joka tapauksessa, oli kunnan nimi jatkossa mikä tahansa. On täysin auki, mitä itsenäiseltä kunnalta jatkossa edellytetään, kunnanjohtaja Esko Arasalo sanoo. Saarinen kritisoi valtiovarainministeriön tulkintaa, jonka mukaan yhteisöveron muuttunut jako-osuus olisi tuomassa Kangasallekin tuntuvan lisäsumman. Ollila toivoo, että tulevilla ratkaisuilla olivat ne mitä tahansa saadaan edes jatkossa säästöjä ja mikä tärkeintä palvelut turvattua. Kangasala ottaa vuonna 2015 terveyskeskuksen lisäksi hoidettavakseen myös Pälkäneen sosiaalitoimen lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Ollila ihmettelee ongelman fokusoimista juuri Tampereen seudulle
Jos kiinteistöjä aletaan kaupata, niin myyntilistaa ei voi koota kokonaan ItäPälkäneeltä. Silloin meidän osa olisi sama kuin suomalaisten Brysselissä. Kankila toivoo, ettei kuntaliitoksissa käytettäisi pakkoa. Toteutetuissa ja suunnitelluissa kuntaliitoksissa ei ole otettu olenkaan huomioon, miten paikallisdemokratiaa voitaisiin kehittää. Pitikö esimerkiksi Rauno Haapasen tilalle palkata virkamies. Jos iso olisi hyvää, niin Helsingin ja Tampereen koulujen pitäisi olla todella tehokkaita. Toiset pitävät veronkorotuksia mahdollisina, toiset erittäin vältettävinä. Nikkasta harmittaa, että vasemmistoliiton ministerit istuvat hallituksessa, joka aikoo järjestää kuntakentän uusiksi. Kokoomus sai muilta haisevan vastalauseen, kun se ehdotti kuntaliitosneuvotteluita Kangasalan kanssa. Päätöksenteko uhkaa etääntyä liian kauas. Isommassa kunnassa ei käytäisi samanlaista keskustelua siitä, mihin päiväkoti tulee tai kuka saa katuvalot. Entisen Luopioisen edustus suur-Kangasalassa olisi aika vähäinen, ja palveluita olisi helppo karsia siltä suunnalta. Mutta jos olemme osa kaupunkia, niin eikö meille kuulu myös kaupunkilaisten edut. Hän ei ilmoittaudu tämän aatteen kannattajaksi. Ei Luopioista saisi ajaa alas. Pikkupitäjän päättäjän tontti kaventuu nopeasti. Kittilä kritisoi sitä, ettei kuntaliitoksissa anneta riittävästi painoa lähidemokratialle. Nikkanen epäilee, että myös Pälkäneen herrat saavat vielä sapiskaa suunnitelmistaan. Sekin vaikuttaa, että tontit alkavat olla tolkuttoman kalliita. Tilanne on harvinaisen avoinna. Mutta moni pikkukunta hoitaa palvelunsa paljon paremmin ja edullisemmin. Vastustan pakkoliitoksia. Joitain osakehuoneistoja voidaan myydä, mutta missä luopioislaiset kokoontuvat, jos kauneudestaan palkittu kunnantalo, entinen tekninen toimisto ja seuratalo laitettaisiin myyntiin. Sen sijaan päätösvallan ne vievät kauemmaksi. Hirmukallion mielestä kuntaliitoksissa pitäisi edetä vapaaehtoislinjalla. Koko Eurooppa on sekaisin hölmön politiikan vuoksi. Vilho Nikkasen mielestä päättäjäkaarti ajautui kuitenkin eri leireihin. Paikalliset päättäjät tuntevat paikkakunnan olot. Jatkossa myös sosiaalitoimen osalta maksetaan se mitä Kangasala pyytää. Aivan hulluja suunnitelmia eikä kuntalaisilta ole kysytty mitään. Vaikka kunnan liikkumavara kapenee, Hirmukallio ei vielä lähtisi liitosneuvotteluihin, vaan pyrkisi hakemaan rakenteellisia säästöjä. On törkeää edes harkita Sappeen koulun myyntiä, sillä kyläläiset ovat pitäneet rakennusta vuosikaudet kunnossa. Norokorpi sanoo, että vastoin kuntalaisten tahtoa ajetaan läpi niin isoja asioita, että Suomessakin väki lähtee pian kaduille. Kittilä muistuttaa, että pian kuntarajat tai kuntatalous voivat tuntua pieniltä murheilta. Jos meidät pakotetaan johonkin suurempaan, niin ehkä silloin pitäisi liittyä suoraan Tampereeseen, eikä Kangasalaan. Nikkanen sanoo, ettei vasemmistoliitto suostu puuttumaan myöskään kouluverkkoon tai koulupiirirajoihin.
Pälkäneen ja Kangasalan rajalle vaihdettiin lumpeenkukkavaakuna vuoden 2007 alussa. Teknisen puolen asiat ovat ainoita, joista jotain ymmärrän, mutta niistä en voi olla päättämässä, jos teen kunnalle hommia, Matti Norokorpi sanoo. Porkkanarahojen turvin ei kauaa mennä, ne vain siirtävät ongelmaa. Muuten muut päättävät, miten mennään, Tom Hirmukallio sanoo. Ja nyt ollaan puuttumassa jaksamisen kannalta tärkeisiin vuorotteluvapaisiinkin.
Liitoksilla säästetään maaseudun palveluista
Jyri Kankila sanoo, ettei ole ennen istunut valtuustoseminaarissa, jossa tulevaisuuden näkymät olisivat yhtä epäselvät kuin nyt. Vasemmistoliiton mielestä Pälkäneen pitää jatkaa itsenäisenä kuntana niin pitkään kuin se vain on mahdollista, vaikka kuntaliitoksesta saisikin kolmen ja puolen miljoonan euron porkkanarahat. Kittilän mielestä nykyaikaa vaivaa sokea usko suurten organisaatioiden hyvyyteen. Päätöksenteko uhkaa siirtyä liian kauas. Norokorpi myöntää, että hän on ollut itse päättämässä siitä. Mutta alustavasti yritimme silti pistää arvojärjestykseen, että mistä säästetään, jos jostain on pakko leikata.. Taloutta on kuitenkin vaikea suunnitella, kun ei tiedä, mitä valtiolta tulee. Mutta ei rahvas ole vielä sanonut viimeistä sanaa. Nyt ei oikeastaan voi tehdä muuta kuin vartoilla, mitä valtiolta tulee. Torstai 8.9.2011
9
Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Vilho Nikkanen
Suuruudenhullut herrat eivät kysy kuntalaisilta
Valtuustoseminaarin pitäisi antaa suuntaviivoja virkamiehille, jotka valmistelevat tulevien vuosien taloussuunnitelmia ja strategioita. Ei vasemmistoliiton olisi auttanut mennä hallitukseen. Esimerkiksi TKL:n bussihinnoilla pitäisi silloin päästä Kuohijoelta asti. Keskittäminen on aika surullista sivukylille. Sen jälkeen kun kunnista on viety päätösvalta, kuntaliitosta kaupataan ainoana vaihtoehtona. Nyt päättäjät miettivät, tehdäänkö seuraava kuntaliitos vapaaehtoisesti vai jäädäänkö odottamaan valtiovallan ukaasia.
Keskustan ryhmänjohtaja Jukka Kittilä
Sosialidemokraattien ryhmänjohtaja Tom Hirmukallio
Iso organisaatio on jäykkä
Jukka Kittilä ei odota, että sosiaalitoimen siirto Kangasalle tuo mitään hyvää. Hallituksessa istuvat kaupunkivihreät puhuvat Kankilan mielestä aivan eri asiasta kuin maaseudun väki. Siksi myös kuntien talous tulee olemaan todella tiukalla. Me voidaan huudella takarivistä, mutta ei sillä mitään vaikutusta olisi. Pälkäne nautti pitkään muuttovoitosta, mutta viimeiset pari vuotta kunnan asukasluku on laskenut. Kankilan mielestä kuntaliitokset eivät tuota muita säästöjä kuin maaseudun asukkailta poistetut palvelut. Kittilä sanoo, että Pälkäne jäisi periferiaksi osana Tamperetta. Suuruudenhullu herrasväki Helsingissä on päättänyt, että Suomessa on tulevaisuudessa 80 kuntaa. Joitain investointeja voidaan jättää tekemättä ja joitain turhia kiinteistöjä myydä pois, mutta ei silloinkaan puhuttaisi isoista rahoista.
Porkkanarahat vain siirtäisivät ongelmaa
Kun sosiaalitoimen tehtävät siirtyvät Kangasalan hoidettavaksi, niin kunnan päätettäväksi jää todella vähän asioita. Hän miettii, että Pälkäneen vetovoimaa voi verottaa myös se, että maalla asuminen tulee entistä kalliimmaksi, kun palveluita karsitaan ja ne pitää hakea entistä kauempaa.
Vihreiden ryhmänjohtaja Jyri Kankila Mepän ryhmänjohtaja Matti Norokorpi
Kohta ei ole enää asioita mistä päättää Pälkäneellä
Eihän kunnassa kohta ole enää asioita mistä päättää. Jyri Kankilan mielestä valtuustoseminaarissa saattoi edelleen tunnistaa vanhat tutut arvot. Ei Paras-hanke muuttanut mitään paremmaksi. Enkä jaksa uskoa, että isommat yksiköt tuottavat automaattisesti säästöjä. Päätökset tehdään pienemmällä paikallistuntemuksella ja tuntuu että myös pienemmällä järjellä. Onko Pälkäneen imago kärsinyt vai onko syynä tonttipula. Meillä tulee levottomuuksia ja kovia mellakoita ennen kuin Suomessa on alle sata kuntaa, hän ennustaa. Potilaat unohtuvat, kun sairaaloita ajetaan alas. Siitä olemme kaikki mieltä, että oikea suunta on varmaankin Kangasala. Meikäläinen on aika pihalla sivistystoimen asioista, sillä ei sitä ole valtuustossa tähänkään saakka päätetty, että otetaanko joku opettaja vai ei. Monessa asiassa olisi voinut pistää hanttiin, mutta ei se mitään hyödytä. Eivät pelkät miljoonatontit turvaa kylän tulevaisuutta. Isompi organisaatio on jäykempi. Omissa käsissä on enää päivähoito ja sivistyspuoli. Mutta onko Kangasalakin kohta Tamperetta. Yhteistyö Kangasalan kanssa on toiminut terveyskeskuksessa ennenkin. Tuskin työntekijät siitä ainakaan tyytyväisemmäksi muuttuvat, kun he siirtyvät Kangasalan palvelukseen. Pääkaupunkiseudulla kuntakentän ongelmat ovat ihan erilaisia kuin jossain eteläisellä Pirkanmaalla. Norokorpi ihmettelee, miksi yleishallintoon valitaan edelleen uusia kallispalkkaisia virkamiehiä. Tavallisesta taajamatontista pyydetään 50 000 euroa, Hirmukallio ihmettelee. Minä tulkitsin niin, että enemmistön kanta oli, että pakkohan kai niihinkin on turvautua, jos valtio ottaa kovin paljon pois. Sitähän isäntäkunta tarkoittaa, että isäntä päättää asioista. Meille jäävät koulut ja lasten päivähoito. Siinä ovat pienellä kuntapäättäjällä keinot vähissä, sillä lapset pitäisi silti kasvattaa ja vanhukset hoitaa. Terveydenhuolto on jo Kangasalan hoidossa
Varsinkin nyt kun talvi tulee, olisi erittäin tärkeä ettei pakkasiin syntyisi lisää eläimiä.
Leluista joulukoristeisiin
11-vuotiaalla Joonatan Silvanilla on reipas ja ystävällinen ote kaupankäyntiin. Juhlassa puhuvat Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila sekä yhdistyksen perustaja, opetusneuvos Lauri Teivainen. Yhdistyksen jäsenet pukeutuvat keltaisiin liiveihin ja valvovat tienylityspaikkoja koulujen lähellä ensimmäisellä kouluviikolla. Essi on oikea sylivauva. Sama perinne jatkuu edelleen sikäli, että yksi tärkeä tehtävä on tukea koululaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Sellaisia mantteleita ei marketeista tai eläinkaupoista juuri saa. Teen mantteleita mittatilaustyönä. alkaen kello 14. Pälkäneen lisäksi Seise trimmaa koiria Tampereella sekä kerran viikossa lemmikkieläinliike Tassuparissa Ylöjärvellä. Monissa perheissä toimeentulo oli niukkaa. Kirppispöydäs-
Rautajärveläinen Eeva Seise perusti vastikään toiminimen Seisen koiratrimmaus. Tällaiset peräkonttikirppikset ovat kuulemani mukaan
Rautiot saapuivat Sappeen peräkonttikirppikselle porukalla.
Silta joka yhdistää kolme tärkeää k:taww
Pälkäneen Koti ja koulu ry juhlii täyttyvää puo
Ulla Sirén
Koti ja koulu -yhdistys on kuin silta, joka yhdistää toisiinsa kolme k:ta: kodit, koulut ja kunnan. Koti ja koulu ry:n alkuajan toiminta keskittyikin opiskelumahdollisuuksien ja oppilashuollon kehittämiseen. Seisen nimi on myös tuttu Sydän-Hämeen alueellakin meneillään olevasta kissojen leikkauskampanjasta, jonka järjestää Kissojen katastrofiyhdistys. Pälkäneen
Iloa vapaa-aikaan
Yhdistyksen perustaja, yhteiskoulun silloinen rehtori Lauri Teivainen kehitti yhdistykselle oman toimintamallin, joka perustui toimikuntien työskentelyyn. Vuoden teeman kautta voidaan tuoda yksittäisiä ongelmia yleiseen keskusteluun. Niissä toimi vanhempainyhdistyksiä mutta ei niitä yhdistävää järjestöä. Keskitymme tukemaan vanhemmuutta, lisäämään koululaisten henkistä ja fyysistä turvallisuutta sekä välittämään viestejä kodeista ja kouluista kuntaan päin, kertoo kolmatta vuotta yhdistyk-
sen puheenjohtajana toimiva Rita Poutanen. Ankarimpina pulavuosina syntyneet lapset olivat vasta teini-ikäisiä, viimeisen sotakorvausjunan lähdöstä ei ollut kulunut kymmentäkään vuotta ja kuuluisa suomalainen hyvinvointivaltio oli vielä kehitysvaiheessa. Nykyään useimmilla Pälkä-
neen kouluilla on edustaja Koti ja koulu -yhdistyksen hallituksessa, ja jokaisella koululla on ainakin yhdyshenkilö, jonka kautta tieto kulkee molempiin suuntiin. Yhteydenpito on ollut tavoitteena alusta asti, vaikka toiminnan painotukset ovat vaihdelleet eri aikoina. Elokuvailtojen väliaikakahviolla sekä Wanhan Ajan Markkinoiden hernesoppamyynnillä kerätään rahaa stipendirahastoon. Nykyään aineellinen toimeentulo on turvatumpaa ja yhteiskunnan turvaverkot ovat kasvaneet monin verroin 1960-luvun alkua vahvemmiksi. Toivottavasti ihmiset löytäisivät kampanjan. Nykyinen Koti ja koulu -yhdistys tekee yhteis-
Teema kantaa pitkälle
Joka vuosi yhdistys valitsee teeman, jonka ympärille toimintaa erityisesti keskitetään. Muutaman vuoden takainen lii-
Rita Poutanen (vasemmalla) ja Pirjo-Margit Lehtinen valvovat nuorte. Tänä vuonna se on koulupäivän turvallisuus. Kun kerran rapsutat Essiä, niin Essi pitää kyllä huolen, etteivät rapsutukset ihan heti lopu, Seise nauraa. Pirjo-Margit Lehtinen kertoo, että yhdistyksen historiassa on ollut vuorotellen vilkkaita ja hiljaisia kausia. Yhdistys ajoi voimakkaasti muun muassa kouluterveydenhuoltoa Pälkäneelle. Teematoiveet tulevat yleensä vanhemmilta, ja niiden kautta pyrimme kehittämään pysyvämmin oppilaiden hyvinvointia, Rita Poutanen selittää. Jos kauppa käy, kierrän varmasti itsekin myyntialueen, Silvan kertoi. Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen jälkeen yhdistys halusi heti yhteyden Luopioisten alueen kouluihin. Pälkäneen Koti ja koulu -yhdistys viettää 50-vuotisjuhlaa yhteiskoululla sunnuntaina 18.9. Essi on saapunut emäntänsä kanssa Sappeen peräkonttikirppikselle kauppaamaan koiran mantteleita ja lasten tarvikkeita. Saatavilla on esimerkiksi vedenkestäviä versioita ja mantteleita, jotka kestävät 30 asteenkin pakkaset. Rautajärveläinen Eeva Seise on vastikään perustanut toiminimen Seisen koiratrimmaus. Porukan ainut päämäärä on päästä tavarasta eroon, ja esimerkiksi leluja kaupataan muutaman kymmenen sentin kappalehintaan. Kun Pälkäneen Koti ja koulu -yhdistys 50 vuotta sitten perustettiin, yhteiskunta oli hyvin toisennäköinen kuin nyt. Seise valmistaa myö sä omistajaa vaihtavat muun muassa huokeahintaiset pikkuautot, kynttilät ja erilaiset jääkiekkotarvikkeet. Jotain toimintaa on pidetty yllä koko ajan, mutta yleensä jokin yhteiskunnan taholta tuleva uhka, taloudellinen lama tai nimenomaan koulun voimavaroja uhkaavat leikkaukset ovat vilkastuttaneet toiminnan. Yhdistyksen väki vierailee myös kouluilla kuulemassa mielipiteitä. Koiran mantteleita Seise valmistaa joka lähtöön. Koti ja koulu ry toimii paikallisena kattojärjestönä, johon vanhemmat, opettajat ja vanhempaintoimikunnat voivat olla yhteydessä. Malli osoittautuikin omana aikanaan hyvin toimivaksi, sillä erilaiset juhlat ja tapahtumat saattoivat vetää jopa 300-henkisen yleisön. Se ei millään tulisi sylistä pois. Viime aikojen koulukiistat ja jatkuvasti kiristyvä kuntatalous pitää sekä vanhemmat että opettajat valppaina. 10
Torstai 8.9.2011
Peräkonttikirppiksellä hinta ei ole este
2-vuotias Chihuahua Essi katselee edestä lipuvia ihmisiä tyytyväinen ilme kasvoillaan emäntänsä Eeva Seisen sylistä. Talkoihin osallistuu myös nuoria vapaaehtoistyöntekijöitä. Samoin on rapsutuksen laita. Essi ja Jenna Rautio ovat saapuneet Sappeeseen tätinsä Elina Raution ja mumminsa AnnaLiisa Raution kanssa. Emme lähde ajamaan yksittäisen koulun tai oppilaan asiaa, mutta olemme valmiit viemään yleisellä tasolla viestiä kuntaan päin, toimimme linkkinä kunnan ja vanhempien välillä, Rita Poutanen kertoo.
työtä muiden paikallisten lapsi- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen kuten MLL:n ja 4H-yhdistyksen kanssa muun muassa osallistumalla Haanloukkaan nuorisoiltojen valvontaan ja järjestämällä diskoja. Jääkiekkotarvikkeista Silvan haluaa päästä eroon, sillä jääkiekon sijaan vapaa-ajan täyttävät nykyään jalkapallo, sähly ja laskettelu. Yleensä yhdistys on aktivoitunut aina, kun sitä on tarvittu vakavan tilanteen hoitamiseen, hän sanoo.
kenneturvallisuusteema valittiin kahden äidin aloitteesta. Tempaus voidaan uusia syyspimeiden ja liukkaiden kelien aikaan. Yhdistyksen sihteeri PirjoMargit Lehtinen kertoo yhdistyksen historiasta ja musiikkia esittävät paikalliset nuorten yhtyeet Keeva ja Pohjalahti Boys.
Koko kunnan Koti ja koulu
Pirjo-Margit Lehtinen ja Rita Poutanen toivovat, että kaikki kunnan koulut ja vanhempainyhdistykset tuntisivat Koti ja koulu -yhdistyksen omakseen. Talkooapu Filmipyörälle tur-
vaa puolestaan sen, että elokuvia esitetään omalla paikkakunnalla. Koulumatkan turvaaminen jäi sen jälkeen yhdistyksen jokavuotiseksi perinteeksi. Meidän kattojärjestömme taas on Suomen Vanhempainliitto, jonne voimme tarvittaessa ottaa yhteyttä, Rita Poutanen kertoo. Ne eivät silti vastaa kaikkiin perheiden ja koulujen tarpeisiin, sillä muuttuvassa yhteiskunnassa syntyy uudenlaisia ongelmia
Kangasalalaiskokoonpanoon kuuluvat Aapo Lankinen (vasemmalla), Sebastian Krühn ja Juuso Korpela vauhdissa.. Viime lukuvuodesta alkaen kaikki luokanopettajat ja luokanvalvojat ovat olleet velvollisia tarjoamaan mahdollisuutta vanhempainvarttiin jokaisen oppilaan vanhemmille kerran lukuvuodessa. Monille Laku-rockin keikka on ollut uran ensimmäinen keikka. Paikalle odotetaan edellisvuosien tapaan toista sataa peruskouluikäistä Sahalahdelta ja lähiseudulta. Laku-rockin järjestävä Lahdenkulman kyläyhdistys pitää Lahdenkulman koululla perjantai-iltana kanttiinia, josta saa pikkusuolaista ja limpparia.
Viime vuonna kymmenettä kertaa järjestetylle juhlakarkelolle painatettiin myös omat paidat. Pienimmät kävijät keikkuvat vielä pihan leikkitelineissä, mutta hieman isommat vilkuilevat vuoroin bändejä, vuoroin tyttöjä tai poikia.
Bändit rankempia kuin yleisön musiikkimaku
Edellisvuosien kävijät ovat toivoneet, että Lahdenkulmalle saataisiin myös popimpaa musiikkia. jakaa vuosittain noin 25 stipendiä kaikilla paikkakunnan kouluilla. Sieltä ovat lähtöisin kannustusstipendit, joita saavat omien suoritustensa parantajat. Sahalahtelainen Old School Musical ja kuhmalahtelainen Kings of Street ovat mukana ensimmäistä kertaa. Itse olemme peräkonttikirppiksellä myymässä nyt toista kertaa, Elina Rautio sanoo. Kangasalalaiset Cruel Hounds ja Pyro Attack sen sijaan esiintyivät Lahdenkulmalla jo viime vuonna. on pyritty pitämään matalana: bändillä ei tarvitse olla valmiina pitkää settiä, vaan pari, kolmekin biisiä riittää, Pia Suhonen sanoo. Laku-rock on rajattu peruskouluikäisille. Edellisvuosien tapaan paikalle on järjestetty kuljetus Sahalahden alueelta. Tämä helpottaa järjestäjien taakkaa. Vanhempainvartti on koulun puolelta järjestetty opettajan, vanhempien ja haluttaessa myös oppilaan yhteinen keskusteluaika. Kuvassa Siru Lepomäki (vasemmalla), Minna Laurila ja Pinja Ahonen rahastavat Iida Ojalaa.
Vanhempainvartit takaisin
Yksi Koti ja koulu -yhdistyksen merkittävistä saavutuksista on vanhempainvarttien saaminen Pälkäneen kouluihin. Haluamme palkita hyviä tsemppaajia ja muistuttaa siitä, että eivät vain priimukset ole stipendin arvoisia, vaan kaikki, jotka tekevät parhaansa, Pirjo-Margit Lehtinen kertoo.
Viime vuonna Lakurockiin myytiin toista sataa lippua. Laku-rock tarjoaa aloitteleville bändeille tilaisuuden esiintyä oikeilla soittovehkeillä oikealle yleisölle. On hienoa, jos me on innostettu bändiä treenaamaan tai tarjottu kokemus, jonka kannustaa soittajan uralla eteenpäin, Suhonen sanoo. Varsinkin yläkoululaisten vanhemmille se saattaa olla ainoa kerta vuodessa, jolloin opettajan kanssa keskustellaan kasvotusten.
en iltaa Haanloukkaassa.
Viimevuotisesta Laku-rockista tuttu Cruel Hounds soittaa taas perjantaina Sahalahdella. Rautiot eivät itse osta kirppiksiltä mitään, sillä tavaraa löytyy tarpeeksi jo omasta takaa. Laku-rock tarjoaa myös useimmille kävijöille ensimmäisen rockkeikkakokemuksen. kello 1821. Hän on löytänyt edellisvuosien tapaan kaikki esiintyjät lähitienoilta. Päämääränä on päästä tästä kaikesta eroon, Rautio sanoo ja osoittaa pöydällä olevaa tavararöykkiötä, jossa on kaikkea aina leluista joulukoristeisiin.
olta vuosisataa
Koti ja koulu ry. kertaa järjestettävässä Laku-rockissa esiintyy neljä paikallista bändiä. todella suosittuja. Samaa reittiä kulkeva paluukyyti lähtee kello 21.
ös mantteleita koirille omistajien toivomusten mukaan. Asiaa ryhdyttiin ajamaan viimevuotisen tiedon kulku -teeman yhteydessä. Yleisön voidaan olettaa saapuvan savuttomana ja selvänä, sillä laki kieltää peruskouluikäisiltä niin tupakan kuin alkoholinkin Laku-rock raikaa Lahdenkulman koululla perjantaina 9.9. Kynnys Kymmenettä Lakurockia juhlistettiin viime vuonna festaripaidalla, jota esittelee puffetia emännöinyt Ritvaliisa Karppinen (kuvassa). 11. Sahramin edestä kello 17.45 lähtevä bussi koukkaa Pakkalan kautta tapahtumapaikalle. Varttien tarve tuli niin monessa yhteydessä esille, että järjestimme lopulta yleisen keskustelutilaisuuden, jossa oli läsnä vanhempia, koulujen yhdyshenkilöitä sekä sivistyslautakunnan jäsenet, jotka sivistystoimenjohtaja Mauri Nest velvoitti tulemaan paikalle, Rita Poutanen kertoo. Popin osuus rajoittuu kuitenkin yleensä väliaikamusiikkiin, sillä useimmat yhtyeet aloittavat soittamisen rankemmasta rockista ja hevistä. Torstai 8.9.2011
11
Paikalliset bändit soittavat perjantaina Laku-rockissa
Lahdenkulman koulun pihamaa muuttuu taas perjantai-iltana kyläfestariksi
Meitä oli sentään yhdeksän henkeä syömässä, niin ajattelimme vähän helpottaa isäntäväkeämme, Jyrki Oksanen kertoo. Vuonna 1634 talossa on kylvetty 3 tynnyriä ja 3 kappaa kun Laukaan tilojen keskiarvo oli 2 tynnyriä ja 3 kappaa. Hän oli merkittävä mies: Pärnäsalon neljänneskun-
Eräsijalta emätilalle
Tapani Oksanen aloitti sukututkimuksen 1980-luvulla jäätyään eläkkeelle. Oksasten ja Oksalan yhteyden löytymisen kunniaksi hän koristeli lohipiirakan kuoren O-kirjaimella. Hänen pojanpoikansa Heikki Niilonpoika Oksanen isännöi erisijaa yhteen menoon pitkään, vuodesta 1565 vuoteen 1597. Vuonna 1856 lehmiä oli jo kahdeksan.
nan nimismiehenä hän oli kahteen otteeseen 1620-luvulla ja ruotumestarina 1630-luvulla. Vähä-Oksalan nykyisen kantatalon nimi on Keskinen ja suku jatkuu siinä ja sen sivutaloissa edelleen. Tyhjin käsin ei vauraiksi kasvaneilta eräsijoilta suvun syntymaille palattu. Varmasti sukumme väkeä lähtee jatkossa myös perinnepäiviä katsomaan, hän uskoo.
Mauri Häppölä (vasemmalla), Reijo Tikanmäki, Raili Oksanen (oikealla takana), Niilo Oksanen, Kari Oksanen, Tapani Oksanen, Jouko Suoniemi ja Jyrki Oksanen kävivät kahvipöydän äärellä läpi Oksalan tilan vaiheita.. Oksaset tiesivät yhteytensä Pälkäneen Oksalaan, mutta paikkakunta ja isäntäväki olivat vieraita, ja yhteydenotto siirtyi. Ensimmäinen tunnettu Oksalasta tullut eräsijan isäntä oli Jooseppi Laurinpoika 1552. Hämäläisillä tiloilla oli eräsijoja Keski-Suomessa. Jyrki Oksanen uskoo, ettei vierailu jäänyt ainoaksi. Kukkolan miehet olivat ilmeisesti tarmokasta väkeä. Pälkäneen Kukkolan kylän Oksalalla oli kahden miehen erämetsä Laukaassa Leppäveden rannalla, isonjaon yhteydessä tehdyn mittauksen mukaan alueen laajuus oli kooltaan 7000 hehtaaria. Hän vieraili kahden poikansa ja kahden muun suvun edustajan kanssa Oksalassa Jouko Suoniemen luona ja tapasi samalla käynnillä Oksalan tilan historiaa tutkineen maakuntaneuvos Mauri Häppölän, joka itsekin polveutuu samasta suvusta. Kun yhteys Oksalaan saatiin, liikkeelle lähdettiin innolla. Iso-Oksalan tilalle tuli puolestaan uusi isäntäsuku, Rutaset, jotka olivat myös lähtöisin Hämeestä, Sääksmäen Liuttulan kylästä, ja päätyneet hekin Keski-Suomeen eräsijojen kautta.
Tauti koetteli, suku säilyi
Nuijasodan jälkeen Niilon poika, Markku Heikinpoika Oksanen tuli isännäksi. Ajomatka oli pitkä eikä aivan mutkatonkaan, sillä kesken kaiken piti vaihtaa autoon rengas. Syntyi laaja 800-sivuinen sukukirja, jota laatiessaan hän löysi Jooseppi Laurinpojan jäljille ja päätyi vanhoilta
eräsijoilta sukunsa emätilalle. Isäntämme oli tavattoman miellyttävä ja ystävällinen, tuntui heti kuin olisimme olleet vanhoja kavereita, Tapani Oksanen kuvailee.
Kukkolasta erälle
Hämäläiset harjoittivat erätaloutta jo esihistoriallisella ajalla ja eränkäyntiä harjoitettiin pitkälle 1500-luvulle saakka. Sukuhaara sammui, mutta Pälkäneeltä lähtenyt Oksasen suku jatkui Vähä-Oksalan haaran kautta. Vierailla oli mukanaan itse leivotut hiivaleipä, lohipiirakka ja kesäkurpitsakakku tuliaisina Oksalaan, josta maanviljelyn alku aikanaan vietiin Laukaan erämaahan. Eräsijasta käytettiin nimeä Karvakangas, mutta sinne muodostunut tila sai nimekseen Iso-Oksala. Perille päästyä kaikki osoittautui kuitenkin enemmän kuin vaivan arvoiseksi. Se oli historiallinen käynti, kun saimme nähdä, mistä esiisämme ovat lähteneet. ta, ja isäntä oli niin miellyttävä, että tuntuu oikein mukavalta ajatella uutta käyntiä. Kaikki oli kovin vaikuttavaa ja mielenkiintois-
Tapani Oksanen on kerännyt parinkymmenen vuoden aikana 800-sivuisen kirjan sukujuurista, jotka alkavat 1550-luvun Oksalaan. Minä olen viidestoista sukupolvi Pälkäneen Oksalasta, sukututkimuksessaan yhteyden selvittänyt Tapani Oksanen kertoo. Heikki Niilonpojan aikanaan Iso-Oksala oli jo kunnon maatalo, jossa on säilyneen tiedon mukaan ollut jo vuonna 1571 1 tamma, 3 lehmää 5 lammasta 1 vuohi, 1 sika ja nuorta karjaa 3. 12
Torstai 8.9.2011
"Tuntui, kuin olisimme olleet vanhoja kavereita"
Keskisuomalaiset Oksaset suunnistivat sukututkimuksen avulla juurilleen Pälkäneen Oksalaan
Ulla Sirén
Pälkäneen Oksalassa koettiin elokuussa historiallinen hetki, kun lähes 500 vuotta sitten tilalta lähteneen sukuhaaran edustajat palasivat esi-isiensä maille. Laukaan Oksasten suku on alkanut Oksalan eränkävijöistä ja jatkuu edelleen elinvoimaisena. Asia oli pitkään mielessä, ajoimme jopa kerran Oksalan pihapiirin, mutta ei sittenkään kehdattu pysähtyä ja mennä sisälle asti, Tapani Oksasen poika Jyrki Oksanen kertoi. Iso-Oksala oli edelleen pitäjän vauraimpia taloja, mutta 1690-luvulla suurten nälkävuosien kurimuksessa se joutui spitaalin kouriin ja tuhoutui. Talo jatkoi vaurastumistaan ja kuului Markku Heikinpojan isännyyden loppuaikana Laukaan merkittävimpiin taloihin. Eränautinta oli toimeentulon varmistamista, koska ei oltu riippuvaisia pelkästään satojen ja karjakasvatuksen onnistumisesta. Rintamailta lähteneiden
erämiesten kautta asumattomat maat muuttuivat vähitellen viljellyiksi tiloiksi, syntyi uusia kyliä ja asutus laajeni. Vuonna 1618 Laukaan IsoOksala jaettiin kahtia niin että sen rinnalle syntyi Vähä-Oksala. Vietimme Oksalassa noin puoli päivää ja ehdimme nähdä ehkä puolet
Järven rannoilla levää on ollut kasautuneena paikoitellen erittäin runsaasti. Mielestäni kunnostusyhdistys on suojeluyhdistystä parempi vaihtoehto, sillä se vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Ympäristökeskus sai viime viikolla näytteet 38 leväseurantaan kuuluvalta rannalta. Sen sijaan syvemmällä, noin 2,4 metrin syvyydessä, on nähtävissä selkeä happivajaus. Yhdistyksen pääasiallinen toiminta olisi varainkeruuta. Jos järvi olisi syvempi ja muodoltaan pyöreämpi, ei samaa uhkaa olisi.
Pitkäjärven tila kohenee vain kyläläisten ja loma-asukkaiden tuella
Ympäristötutkija Tatu Turunen vieraili Vuolijoen VPK-talolla
Krist a Kait asuo
Hanke kerää tietoa teiden kunnosta
rustettavaksi järven kunnostusyhdistystä. Torstai 8.9.2011
13
Ravinteet ruokkivat leväkukintoja
Kangasalan Kirkkojärvi on kärsinyt runsaista sinileväkukinnoista jo puolentoista kuukauden ajan. Niin myös järvet. Tietoja välitetään myös kunnille ja Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka myöntää valtion peruskorjausavustuksia. Alueella ei ole ollut uittoperinnettä tai merkittävää vesiliikennettä. Turusen mukaan suurimmat ongelmat ovat rehevöityminen ja happikato. Tieto myös auttaa suuntaamaan rajallisia avustusvaroja tärkeimpiin kohteisiin.
Numero 35.773.1.008. Siitä syystä Pälkäneen Vuolijoella sijaitsevalle Pitkäjärvelle on annettu tunnusnumero 35.773.1.008. Varmaa syytä tähän ei voi sanoa, mutta itse arvelen että alueella on käynyt jokin haveri, esimerkiksi jostakin on päässyt järveen jätevettä. Varsinaisesti Sammallahden näytepisteessä ei ole havaittu suoranaista happivajausta. Sisäinen kuormittuminen tapahtuu, kun pohjasedimentistä alkaa vapautua ravinteita muun muassa happikadon seurauksena. Muita menetelmiä, joskin hieman enemmän aikaa vieviä ja hintavia, ovat esimerkiksi imuruoppaus, ponttooniruoppaus, jään päältä ruoppaus tai ruovikoiden poltto kuivina talvipäivinä. Pitää kuitenkin muistaa, että kasvien jätteet pitää kompostoida kauaksi järvestä, ettei kasveihin sitoutuneet ravinteet pääse takaisin järveen. fi. Tieto järven tilasta perustuu pääasiassa Sammallahden näytepisteeseen, jossa vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa. Viime viikolla rannoille ajautui leväkasaumia. Vuolijoella viime viikolla luennoineen ympäristösuunnittelija Tatu Turusen mukaan juuri tästä syystä Pitkäjärven tilaa kyetään kohentamaan ainoastaan kyläläisten ja loma-asukkaiden tuella. Vesien viileneminen ei poista leväriesaa, sillä vesikerrosten sekoittuminen voi tuoda ravinteita päällysveteen levien käyttöön. Suomessa on 175 Pitkäjärvinimistä järveä. Siinä mielessä Pitkäjärvellä on kuitenkin hyvä tilanne, ettei järven lähettyvillä ole turvetuotanto-, teollisuus- tai kalankasvatuslaitoksia, joiden saasteet ajautuisivat järveen. Tavalliset tienkäyttäjätkin voivat antaa palautetta Pirkanmaan yksityisteiden kunnosta ja hoidosta osoitteessa www.tienhoito. Tavoitteena on parantaa tienhoidon tasoa ja lisätä perusparannushankkeita neuvonnallisin keinoin. Yksityistiet muodostavat maaseudun elinvoimaisuuden kannalta hyvin tärkeän hiussuoniston. Hyvä tilanne järvellä on sikälikin, että neljän kilometrin päässä järvestä sijaitsevan entisen Aitoon teollisuuskaatopaikan vuoksi Pitkäjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, minkä vuoksi järven tilaa on tarkkailtu 1970-luvulta lähtien.
varsin yleisluontoinen, eikä Pitkäjärveen ole tulossa minkäänlaisia kohdennettuja toimenpiteitä. Kuitenkin pohjan läheisyyden hapettomuus lisää rehevöitymistä, sillä happikato irrottaa pohjasedimentistä ravinteita, kuten fosforia.
Yhteistä hyvää
Mutta mitä Pitkäjärvelle sitten olisi tehtävä, jotta rehevöitymistä saataisiin hidastettua ja sen mukanaan tuomia haittoja ennaltaehkäistyä. Ikävä kyllä numero 35.773.1.008, eli Pälkäneen 11. Ovatko ne tarkoitustaan ja hyötyään vastaavassa kunnossa niin kuin yksityistielaki edellyttää. Samalla tarkastellaan puutavaran varastointialueiden riittävyyttä ja sijoittelua myös lisääntyvän energiapuuhuollon näkökulmasta. Kasvien perustuotanto kasvaa, kun ojien, ilmalaskeuman, valumavesien ja jätevesien vuoksi järven ravinnemäärä lisääntyy. Esimerkiksi fosforin määrä järvessä on lähes kaksinkertaistunut 1997 vuoden elokuun ja 1998 elokuun välisenä aikana. Tätä selvitetään Pirkanmaan metsäkeskuksen hallinnoimassa Mutkat suoriksi -hankkeessa. Mahdollisia ongelmakohtia kartoitetaan yhdessä eri tienkäyttäjäryhmien edustajien sekä kuntien yksityistieasioita hoitavien henkilöiden kanssa. Pitkäjärvessä parinmetrin syvyydessä on mitattu 02 mikrogramman lukuja. Muun muassa Lempäälässä, Orivedellä, Nokialla ja Vesilahdella havaittiin runsaasti levää. Rehevöityminen näkyy järvessä esimeriksi planktonlevien lisääntyneenä kasvuna, veden samentumisena ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä. Näytepisteen näytteissä on nähtävissä mielenkiintoisia, joskin karuja, merkkejä järven tilan kehityksestä läpi vuosikymmenien. Järven sisäistä kuormitusta asukkaat voivat ennaltaehkäistä myös jokavuotisella vesikasvien niitolla. Tarkastelun alla ovat erityisesti puuhuollon kannalta tärkeät tiet, sillat ja muut pullonkaulakohdat. Hankkeen keräämiä tietoja hyödynnetään tiekuntien neuvonnassa. Miksi järven kunto heikkenee heikkenemistään, vaikka ulkoisia kuormittajia, kuten teollisuuslaitoksia, järveen ei kohdistu. Osa näytteistä sisälsi lajiketta, joka voi muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Talvella pienten järvien hap-
Paikallinen ja virkistyskäytöllinen arvo
Suomen vesienhoitosuunnitelmien perustana on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, ja suunnitelmien tavoitteena on saattaa koko EU:ssa kaikki pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Palautteen antaminen helppoa jos tietää tien osoitteen. Toinen mahdollisuus on se, että järvi on alkanut sisäisesti kuormittamaan itse itseään.
pipitoisuus voi laskea niin pieneksi, että järven kalakanta tuhoutuu. Sinilevä haittaa vesien virkistyskäyttöä myös muualla Pirkanmaalla. Pitkäjärven kohdalla vesienhoitosuunnitelma on kuitenkin
Mistä tunnistaa sinilevän?
Ympäristötutkija Tatu Turusen mukaan sinilevän tunnistaa siitä, että esimerkiksi kepillä levämassaa sekoitettaessa sinilevä hajoaa järven pinnalle eikä jää kiinni kepin pintaan. Niistä 14 sisälsi sinilevää. Sen sijaan esimerkiksi viherlevä, tai jokin muu vaarattomampi levä, on rihmamaisempaa ja jää kiinni kepin pintaan.. Tällöin sille kävisi samaan tapaan kuin tukkeutuvalle verisuonelle. Järvenä Pitkäjärvellä ei ole juurikaan niin kutsuttua kulttuurihistoriallista arvoa. Jos ei sitä tiedä, voi palvelussa merkitä kohteen sähköiselle karttapohjalle. Onneksi kuitenkin päällysvedessä on happea, joten kalat saavat tarvittaessa hapekastakin vettä. Myös Vanajavesi on kärsinyt levähaitoista jo usean viikon ajan. Pitkäjärvellä on lähinnä paikallista ja virkistyskäytöllistä arvoa, minkä vuoksi sen kunnosta huolehtiminen jää lähinnä asukkaiden niskoille, Turunen toteaa.
Ongelmana rehevöityminen
Mutta mikä on sitten Pitkäjärven ongelma. suurin järvi, ei ole tällä hetkellä elämänsä voimissaan. Tunnistamista ja luokitteluja varten lähes kaikki maailmassa on merkitty numerotunnuksin. Kalakuolemia esiintyy, jos happipitoisuus laskee alle kolmen mikrogramman litrassa. Aatteellisena yhdistyksenä kunnostusyhdistys ei tavoittele taloudellista etua, vaan yhteistä hyvää. Rehevöityminen johtaa leväkukintoihin,
happikatoon ja kalastomuutoksiin. Tatu Turunen ehdottaa kyläläisille ja loma-asukkaille pe-
Happikato aiheuttaa kalakuolemia
Rehevöitymiselle tällainen sisäinen kuormittaminen on varsin tyypillistä, ja Pitkäjärvessä on ollut havaittavissa samanlaista sisäistä kuormittumista kuin esimerkiksi Itämeressä. Levätilanne voi muuttua nopeasti, joten rannan tilanne kannattaa tarkastaa ennen lasten ja kotieläinten päästämistä veteen.
Tatu Turusen mukaan Vuolijoella sijaitsevan Pitkäjärven uhkana on muuttua kahdeksi järveksi
Tapana on, että päättäjäiskahvilla Automuseolla palkitaan
kolme parasta asukokonaisuutta. Monet ensikertalaiset olivat vaikuttuneita kauniista maisemista, ja kokeneet toivovat harrastajia yhdistävälle tapahtumalle jatkoa. Opasauton perässä varsinaisena kärkiautona ajoi Poliisimuseosta kotoisin oleva aikanaan Kuusankoskella palvellut poliisiauto, jonka nykyinen olinpaikka on Vehoniemen näyttelyssä. Jälkeenpäin tapahtuman järjestäjille on sadellut kiitosta. Pari edellistä päivää oli satanut melkein solkenaan, mutta Vehoniemiajon arvokkaat ajokit eivät saaneet matkansa aikana pisaraakaan vettä päälleen. Leila Suutarinen itse ajoi letkan kärjessä näyttämässä tietä vuoden 1938 mallisella Studebakerillaan, autolla, jonka hän on omistanut 16-vuotiaasta asti. Perässä seurasi Trabantmerkkinen poliisiauto, ratissa Toni Keino.
Suomen paras kuorma-autojen tuntija Karijoelta
Karijoen Jukka Eriksson kruunattiin kuorma-autojen tunnisVasemmalta kilpailua isännöineen Logistiikkayritysten Liiton toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, kisan kakkonen Sami Honkanen, vuoden kuorma-autotietäjä Jukka Eriksson sekä kolmanneksi sijoittunut Risto Pennanen. Tällä kertaa mukana ajoissa oli myös muusikko Antti Karjala, joka viihdytti väkeä päättäjäiskahvitilaisuudessa esittämällä Maidflower-orkesterinsa kanssa 1950-, 1960- ja 1970-luvun musiikkia. Vehoniemen Automuseolta lähtevä useiden kymmenien harrasteajoneuvojen saattue kiemurtaa pitkin rauhallisia maaseututeitä ja tarjoaa katselijoille komean eri-ikäisten henkilö- ja hyötyautojen sekä moottoripyörien kavalkadin. Tapahtumaan kuuluu ajoneuvojen aikakauteen sopiva musiikki ja pukeutuminen; monet autojen omistajat valitsevat asunsa ajokkinsa tyylin mukaisesti. Leila Suutarinen kertoo, että nytkin tapahtumassa oli osallistujia sekä pääkaupunkiseudulta että Lahden suunnasta, jopa Kouvolasta ja Kotkasta asti. 14
Torstai 8.9.2011
Vehoniemiajo riemastutti Pälkäneen, Sahalahden ja Kangasalan teillä
Menneen ajan auto hurmaa aina
Ulla Sirén
Museoajoneuvojen yhteisajo on kuulunut 1980-luvulta asti loppukesän perinteisiin SydänHämeen teillä. Vain yksi 1920-luvun Buick sylkäisi vedet ulos kesken matkan, mutta meitä seurasi kaksi huoltoautoa, joten se saatiin nopeasti "juotettua", ja matka jatkui saman tien, Leila Suutarinen kertoo.
Pukutunnelmia ja vanhoja hittejä
Vehoniemiajo on paljon muutakin kuin tekniikkaa ja ajoneuvojen hienouksia. Kaikkiaan mukana oli 38 ajoneuvoa, joista vanhimmat olivat 1920-luvun malleja. Finaalikysymykset kohdistuivat pääosin kotimaiseen ta-
varalinjaliikenteeseen ja sitä sivuavaan kansainväliseen toimintaan.
Ei täysiä pisteitä
Täysiin pisteisiin eli 28 pisteeseen ei visaisessa finaalissa ylletty. Eriksson vei tittelin äärimmäisen niukasti ennen tasapisteisiin päätyneitä Sami Honkasta ja Risto Pennasta.
Mukana 17 finalistia
Logistiikkayritysten Liiton ja Mobilian organisoima kilpailu järjestettiin 12. Se tietokilpailu on meillä pitkä perinne, sellainen leikkimielinen, ei mitään rypyt otsalla puurtamista, Leila Suutarinen kuvailee. Meille sattui niin kivasti, että juuri kun lähdimme, näytti Kangasalan suuntaan kasautuvan pilviä, mutta Pälkäneen keskustassa ja Sappeessa paistoi aurinko. Lähimmäs ja samalla kiinni mestaruuteen pääsi Jukka Eriksson 24 pisteellään.. kerran.
Tasoltaan kovaan alkukilpailuun osallistui keväällä 111 kisaajaa, joiden joukossa oli ilahduttavan paljon myös naisia. tuksen tämänvuotiseksi suomenmestariksi. Alkuperäiskuntoinen, ei koskaan entisöity eikä koskaan minua pettänyt, hän nauraa. Mobiliassa syyskuun alussa järjestetyssä loppukilpailussa oli mukana 17 finalistia, jotka joutuivat vastaamaan 20 kilpailukysymykseen ja yllättävään jokerikysymykseen. Olen luvannut, että kyllä tämä vuosittain aina syyskesällä tulee, Leila Suutarinen vakuuttaa. Se on minulle tärkein oma auto. Leila Suutarisen viininpunainen Studebaker ajoi opasautona kärjessä. Matka taittui kaikkien osalta
leppoisasti ja rauhallisesti. Lisäksi palkitaan paras ajoneuvo neljässä eri sarjassa sekä tietokilpailun voittajat. Viime lauantaina kello 11 startannut Vehoniemiajo osui Pälkäneelle sopivasti kesken koululaisten lauantaityöpäivän, joten kuljettajat saivat monet innokkaat vilkutukset lipuessaan keskustan halki. Vehoniemiajon tukijoina olivat Sappeen matkailukeskus ja Presco Oy. Siitä matkaa jatkettiin Sappeeseen lounastamaan ja tauon jälkeen Sahalahden kautta takaisin Vehoniemeen. Paluumatkalla huomasimme, että Pelisalmen kohdalla tie oli märkä, mutta siinä olikin kaikki, mitä meidän tarvitsi tietää sateesta, kertoo Leila Suutarinen Vehoniemen Automuseolta.
Simo ja Leeni Nieminen Hämeenlinnasta osallistuivat Vehoniemiajoon 750-kuutioisella Zündapp-moottoripyörällään, joka on vuosimallia 1944.
Pitkämatkaisia mukana
Vehoniemiajo houkuttelee vanhojen ajoneuvojen harrastajia pitkien matkojen päästä
Ajattelimme, että moni ehkä vierastaa tuota nimeä ja ajattelee, että tapahtuma on vain juoksijoille, Kuhmalahden Kisan puheenjohtaja Anita
Koskinen kertoi. Toistaiseksi tämä on viimeinen esitys. Kuhmalahdella on järjestetty kolmena aikaisempana vuonna Kuhmalahti-hölkkä, johon osallistui vain parikymmentä ihmistä. Osallistujamäärä yllätti järjestäjät niin, että makkaragrillissä oli tapahtuman päätyttyä vain kaksi makkaraa, jotka nekin katosivat nälkäisien toimitsijoiden suuhun hetkessä.
Ennätys Kuhmalahtikierrokseenkin?
Puntarin Lenkki oli samalla osasuoritus Kuhmalahti-kier-
rokseen, joka alkoi keväällä Heimo Jaakkola -pyöräilyllä. Reitit kulkivat pääasiassa rauhallisia hiekkateitä pitkin, Koskinen kertoi.
Sää suosi lenkkeilijöitä
Alkuviikon rankoista sadekuuroista ei ollut sunnuntaina tietoakaan, kun Puntarin Lenkki aloiteltiin iltapäivällä Puntarin kentällä. Vehkajärven Näytelmäpiirin uusi harjoituskausi Kangasalaopiston alaisuudessa alkoi tällä viikolla. Pisin lenkki oli viisitoista kilometriä. Kerttu Kanervalan roolissa nähtiin Heli Toivola.
pankinjohtaja Oskari Jeistratoffin muodossa, joka intoutui laajamittaisesti ylistämään vaimonsa laittamia ruokapöydän antimia. Arffmanin roolissa nähtiin näytelmäpiirin konkari Esko Lahtinen, jonka vetovoima näyttämöllä säilyy vuodesta toiseen.
Nimismies Erkki Kanervala (Timo Humalisto) hoiti virkatehtäviä jopa iltasaunan jälkeen. Olisiko siinä jatko-osan aihetta näytelmäpiirin tuleville vuosille. Ainakin siinä tapauksessa, jos kesän mittarina pidetään kesäteatteria, joka tuo aina heinäkuussa Mansikkajuhlien ensi-iltanäytöksessä kesän kylään ja vie sen kesän viimeisessä esityksessä mukanaan. Kylän ihmiset ruotivat julkeasti miehen henkilöllisyyttä ja ominaisuuksia, ja juorut paikkakunnalla leviävät muutaman suupaltin sauvakävelijärouvan (rooleissa Anne Ahola ja Heli Toivola) toimesta.
Näytelmäpiirin noviisiosastoa edustivat Liisa Alanko ja äiti ja poika Tanja ja Viljo Vuorinen, jotka kaikki saivat puhallettua
rooleihinsa niiden kaipaamaa henkeä. Huovismaista sanallista ilottelua lavalla nähtiin muun muassa Timo Humaliston esittämän
Näyttelijät esityksen vahvin lenkki
Vehkajärven näytelmäpiirin tämän vuoden esityksen vahvuus oli näyttelijöiden suorituksissa. Kuhmalahden Kisan taekwondo-valmentaja ja aktiivinen kuntoilija Esa Lappalainen veti porukalle yhteisen alkuverryttelyn, jossa veri pistettiin kiertämään lihaksissa. Lyhyin vaihtoehto oli kolme kilometriä. Harjoitukset ovat tiistaiiltaisin Vehkajärven vanhalla koululla ja mukaan mahtuu uusia harrastajia.. Arffman kiertelee seudulla
ostamassa maapalstoja ja kiinteistöjä, koska on saanut sisäpiirin tiedon, että paikkakunnalla toimiva kaivos ei lopetakaan toimintaansa vaan aikookin laajentaa. Se kertoo pienestä kainuulaiskylästä, jonka elämänmenon kiinteistökeinottelija Henry Arffman saa hetkeksi sekaisin. Olisi ollut hauska tietää, miten Arffmanin kaupat lopulta sujuvat, asettuuko mies ehkä paikkakunnalle pysyvästi, löytyykö sopivaa naista miehen elämään ja muuttuuko kyläläisten epäluuloinen suhtautuminen. Viidelletoista kilometrille lähti neljä juoksijaa.
Kuntoilun jälkeen kentällä sai nautiskella Sydän-Hämeen Lehden tarjoamat makkarat ja pillimehut ja hörpätä iltapäiväkahvit Kisan puffetista. Arto Seppälä on dramatisoinut näytelmän Veikko Huovisen romaanin pohjalta. Täksi vuodeksi tapahtuma nimettiin uudelleen ja matkaan kannustettiin kaikkia kuntoilijoita niin kävellen, sauvakävellen ja juostenkin. Torstai 8.9.2011
15
Ennen lenkille lähtöä verryteltiin ja venyteltiin porukalla.
Matti Rauhalahti kuului lenkin talkooväkeen ja tarjoili osallistujille niin musiikkia kuin makkaraakin.
Puntarin Lenkki keräsi väkeä yli odotusten
Tiina Keino
Historian ensimmäinen Puntarin Lenkki keräsi osallistujia yli odotusten. Myös Juhani Yli-Hinkkalan esittämän Arttu Niemelän ja Henry Arffmanin välillä käyty vääntö maapalstan ostamisesta oli monisanainen ja vaiherikas alkuperäiskirjoittajan tyylille uskollisena. Kierros päättyy kevättalvella Kuhmalahti-hiihtoon, ja kaikkien kolmen tapahtuman kiertäneiden palkitsemistilaisuus pidetään keväällä.
Kesä päättyi lopulta Vehkajärvelläkin
Tiina Keino
Siinä vaiheessa, kun muualla Suomessa jo elokuun lopulla käperrytään koteihin ja virittäydytään syystunnelmiin, Vehkajärvellä on vielä kesä. Vuorisen perheen kokonaisvaltaisen panoksen takasi isä Kusti, joka loihti näytelmään
musiikin. Lisäksi matkavaihtoehtoja lisättiin, jotta lapsetkin saivat sopivan mittaisen matkan itselleen. Eniten väkeä osallistui kolmen kilometrin matkalle, joka suuntautui kentältä kirkonkylän vanhalle koululle ja sieltä takaisin. Ihmisten puheet ei varsinaisesti pääty mihinkään loppuratkaisuun, jota katsojat jäävät ehkä hieman kaipaamaan. Syksyiseen liikuntatapahtumaan osallistui 75 kuntoilijaa. Toki meitä voi tilata pikkujouluihin ja muihin juhliin syksyn aikana, Marja Pekkarinen kertoi ennen näytelmän alkua. Ohjaaja Kalle Pursiainen on tehnyt hyvää työtä ryhmäänsä ohjatessaan. Pitkälti ihmisten erilaisiin luonteenpiirteisiin perustuva näytelmä heräsi henkiin ja muuttui mielenkiintoiseksi juuri vahvojen roolitöiden ansiosta. Aikaisemmin kierroksen suorittaneita on ollut vähän yli kymmenen, mutta Puntarin Lenkin suosion perusteella tälle vuodelle voi odottaa suurempaa palkittavien määrää. Sen suoritti yli 30 osallistujaa. Lenkillä näkyikin paljon tuttuja kasvoja, jotka ovat kahtena aikaisempanakin vuonna saaneet Kuhmalahti-kierroksen pokaalin palkintokaappiinsa. Ennen liikkeelle lähtöä vielä venyteltiin tärkeimmät lihasryhmät. Kanilan lenkin, josta matkaa kertyy reilut viisi kilometriä, käveli tai juoksi viisitoista liikkujaa. Matti Rauhalahti vastasi
alkuverryttelyn ja tapahtuman musiikkipuolesta laulamalla ja soittamalla. Kymmenen kilometriä houkutti juoksijoiden lisäksi myös reippaita kävelijöitä ja sauvakävelijöitä, jotka taittoivat Tervaniemen lenkin reilussa tunnissa. Vehkajärven näytelmäpiirin tämän vuoden ponnistus Ihmisten puheet esitettiin viimeisen kerran syyskuun ensimmäisenä perjantaina seurantalo Touhulassa
Alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan se on vetänyt kuusi kiloa mansikkahilloa. Minä en oikein tykkää käydä metsässä, paitsi mummon kanssa marjastamassa. Pakastimeen päätyneistä marjoista keitetään yhtenä päivänä myöhemmin syksyllä vispipuuro kaikille Sariolan koulussa ruokaileville. Lautakunta toteaakin, että ennen kokeen aloittamista Tavase Oy:n on selvitettävä, onko alueelta ylipäätään mahdollista pumpata vettä enemmän kuin ympäristöluvan enimmäismäärä. Oltiin jo lähdössä pois, kun löydettiin paljon parempi paikka. Lautakunta katsoo, että jos haitallisten vaikutusten vuoksi koejärjestelyjä joudutaan muuttamaan, on muutosten pysyttävä luvan puitteissa tai muutoksista on erikseen sovittava lupaviranomaisen tai valvontaviranomaisen eli Ely-keskuksen kanssa. Edellisvuosiin verrattuna saalis oli hieman tavallista laihempi. Sadesäällä varustaudutaan kelin mukaisesti. Natura-alueen osalta on huomioitava, ettei toiminta heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue ohjelmaan sisällytettiin. Tavase aikoo Kangasalla operoida pääasiassa Vehoniemen harjualueella, joka kaavassa on "luonnontilaa muuttavien toimenpiteiden osalta kiellossa, kunnes se on muodostettu luonnonsuojelualueeksi". Jos valitsemaan olisi päässyt, niin kaikki eivät olisi kuitenkaan ottaneet lyhyttä ja läksytöntä toimintapäivää tavallisen tiistaipäivän sijasta. Maanomistajille esitetään kertakorvauksia, havaintoputkista sata euroa ja tutkimuskaivoista 400 euroa. Maanantaista keskiviikkoon nepalilaiseen arkeen käyvät tutustumassa päivähoidon ja koulujen lapsiryhmät. Jorma Mäntylä esitti Eija Eskolan kannattamana, ettei lupaa tulisi myöntää. Lautakunnan mielestä lupapäätöksessä tulee mainita, millaiset muutokset ovat sovittavissa.
Saa aloittaa
Rakennus- ja ympäristölautakunta on sitä mieltä, että työt voi aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aamupäivän kruunasi metsän laidassa pidetty evästauko, jolle oppilaat opettajien kokemuksen mukaan osaavat aina tulla ajoissa. Kahtena viimeisenä päivänä mukana on myös kaksi nepalilaisia vieraita. Ja mustikoita oli vielä, tytöt kuvailivat metsän näkymiä. Ei metsään mennä veren maku suussa. Devi Gurung ja Bimala Gayak (edessä vasemmalta oikealle) tekevät työtä Suomen Lähetysseuran tukemassa projektissa, jonka tarkoituksena on alakastisten, maattomien ja muiden syrjittyjen elinolosuhteiden parantaminen Nepalissa.
Luopioisissa kurkistetaan nepalilaiseen arkeen
Mikkolan navetan monipuolinen tarjonta saa jälleen uusia ulottuvuuksia, kun sinne pystytetään tulevana viikonloppuna nepalilaisten kylien elämästä kertova näyttely. Syystäkin ruokalan emäntä
iloitsee ilmaisista ja valmiiksi peratuista puolukoista. Nämä laatusanat uhkasivat olla koko totuus Lahdenkulman tienoilla marjastaneiden yläkoululaisten puolukkasaaliista. Mahdollinen maisematyöluvan tarve on kuitenkin selvitettävä ennen rakentamista. Lupahakemuksesta puuttuu kartta toisesta toiminta-alueesta ja sinne sijoitettavista putkista. Toisin kävi takavuosina niille Jauksan lähistöllä marjastaneille pojille, jotka erehtyivät kulkemaan niin pitkälle, että päätyivät lopulta Pelisalmen maisemiin. Onneksi ei ollut hirvikärpäsiä, ei käärmeitä, hämähäkkejä ja matoja vain. Seitsenhenkisen koululaisryhmän, jota opettajat Johanna Leinonen ja Hellevi Muotka omalla työpanoksellaan vahvistivat, yhteinen tuotto ei aivan mahtunut yhteen isoon ämpäriin. Lisäksi hanketta on seurattava niin, ettei hankkeesta aiheudu missään olosuhteissa haitallisia seurauksia kunnan vedenjakeluun. Kaikkinensa Äijänpäältä, tarkemmin ottaen Haapasaarentien ja Kivisalmentien risteyksestä, marjamaisemiin lähteneet oppilaat luonnehtivat päivää mukavaksi. Maanantai ja tiistai-iltoina ohjelmassa on englanninkieliset elokuvat, jotka liittyvät vuorikiipeilyyn ja suola-riisi karavaanareiden seikkailuun. Päätöstilaisuudessa keskiviikkoiltana Markku ja Riitta-Leena Voutilainen haastattelevat nepalilaisia tasausvieraita. Tapahtuman suunnittelijoina ja oppaina ovat Luopioisten ja sittemmin Pälkäneen seurakunnan nimikkolähetit Riitta-Leena ja Markku Voutilainen, joiden vuonna 1979 alkanut työ Nepalissa päättyi keväällä. Mäntylän esitys kaatui äänestyksessä, vaikka se saikin taakseen vielä Simo Seppälän. Lisäksi luvassa pitäisi lautakunnan mielestä ottaa kantaa tutkimuslaitteiden ja pohjavesiputkien käyttöön luvan umpeuduttua. Nepal on Suomen Lähetysseuran tämänvuotisen tasauskeräyksen kohde.. Kai se johtuu siitä, että me asutaankin jo valmiiksi metsässä, Johanna Lahtinen perusteli.
Marjastuspäivällä pitkät perinteet
Sariolan koulun yläluokkalaiset ovat käyneet marjastamassa jo siitä lähtien, kun silloinen Sahalahden-Kuhmalahden yläaste aloitti toimintansa vuonna 1994. Puolukoita riittää myös useampaan kiisseliin vadelmien seuraksi. Jokainen saa myös palasensa marjapäivän annista valmistetusta kaurapuolukkapiirakasta. Siellä oli hyviä ja isoja marjoja, Johanna Lahtinen kertoi. Puolukat puhtaiksi ennen kouluun kuljetusta. Tekopohjavesilaitosta suunnitteleva Tavase hakee lupaa Vehoniemen imeytyskokeeseen. Haapasaarentien ja Kivisalmentien risteyksestä metsään lähtivät Pasi Nurminen (vasemmalla), Antti Laurila, Minna Laurila, Johanna Lahtinen, Joni Syrjä (edessä), Antti Tiiva (takana) ja Sami Ikävalko.
Puolukat talteen
Maija Nieminen-Pessi
Pieniä, kuivia ja kippanoita. Yleensä, niin kuin juuri tänään, olemme saaneet nauttia hienosta ilmasta, Leinonen ja Muotka kiittelivät. Tutkimuksen kestoksi on arvioitu noin kaksi vuotta, josta varsinainen imeytyskoe kestäisi 68 kuukautta. Perkuupuuhissa Antti Laurila, Minna Laurila (keskellä) ja Johanna Lahtinen. Perinne on jatkunut katkeamattomana sillä poikkeuksella, että yhtenä syksynä opettajien muistikuvien mukaan on metsäretki jäänyt tekemättä. Näyttelyn ympärille rakennetaan myös tapahtuma, jonka ohjelmassa on kuvien, esineiden ja vaatteiden lisäksi elokuvia, jauhinkivillä jauhamista, riisin kuorintaa ja tsapatin paistoa. Tuloksen paransi viime hetken pelastus. Marjat laitettiin
pakastimeen. Raikun vedenottamolta pumpattavaa pohjavettä aiotaan imeyttää haravien ja imeytyskaivojen kautta harjuun. "Maailman katolla Himalajalla" -näyttely on avoinna yleisölle lauantaina kello 914 ja sunnuntaina kello 1114. Iltapäivällä kello 1315 sekä iltaisin kello 17.30 alkaen näyttely on jälleen avoinna yleisölle. 16
Torstai 8.9.2011
Lautakunnalla ehtoja Tavasen kokeille
Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta päätyi äänestykseen antaessaan aluehallintovirastolle lausuntoa Tavase Oy:n tutkimuslupahakemuksesta. Tämähän on todellista lähiruokaa suoraan metsistä.
Hyvät muistot päivän päätavoite
Vaikka emäntä ynnääkin yhteen marjastuspäivän tuotoksen ja vaikka ilmainen ruoka-aines hiukan helpottaa kireälle vedettyä ruokabudjettia, oppilaat saavat täyttää astioitaan ilman litratavoitteita. Joka vuosi minulla on ollut sama keruuämpäri ja joka vuosi tätä ennen astia on tullut täyteen. Mustikassa on käyty oman perheen kanssa. Annetun lausunnon puolesta äänestivät lautakunnan kokouksessa Hannu Karppila, Raimo Hemmilä, Arja Heikkilä ja Katja Kilpinen. Marjojen pitäisi riittää kevääseen saakka, Hakala laskeskelee. Tasausvieraat ovat mukana samana päivänä myös Torikahviossa Pälkäneen seurakuntatalolla. Se on kouluruokailusta vastaavan emäntä Camilla Hakalan mukaan hyvä ja samalla melko tavanomainen määrä. Lautakunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että lupahakemuksen mukaan imeytyskokeessa on tarkoitus pumpata pohjavettä 6000 kuutiota päivässä, kun Kangasalan kunnalle myönnetyssä ympäristöluvassa on sallittu enintään 4500 kuution päivittäinen pohjavedenotto. Nyt se jäi vajaaksi, vahvisti Lei-
nonen kaksituntisen aherruksen päätteeksi.
Todellista lähiruokaa suoraan metsästä
Koko Sariolan yläkoulun väki, opettajat mukaan lukien noin 130 marjastajaa, keräsi puolukoita 6070 litraa viime tiistaina. Antti Tiivalle ja Sami Ikävalkolle metsän sadon kerääminen on jo entuudestaan tuttua puuhaa. Tavoitteena on, että nuorille jäisi tästä päivästä sen verran hyvät muistot, että he lähtisivät joskus omaehtoisestikin marjastamaan, opettaja Hellevi Muotka mainitsi. Kaikista muutoksista yksityiskaivojen veden laadussa ja määrässä tulee välittömästi ilmoittaa kaivon omistajalle. Mahdollisissa yksityiskaivojen ongelmatapauksissa tekopohjavesiyhtiön tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin. Voutilaiset ovat tehneet työtä naisten kouluttamisen ja kylien elinolosuhteiden parantamiseksi ja lasten opetuksen uudistamiseksi. Niitä otetaan sieltä talven aikana syötäväksi ja tehdään piirakoitakin. Elina Rautio äänesti tyhjää.
Sariolan yläkoululaiset jakautuivat seitsemään eri marjastusryhmään asuinpaikkansa mukaan
P9 1000 m 1) Niklas Erholtz KangU 4.03,88, 2) Vili Olkkonen KangU 4.05,62, 3) Tobin Gylling KangU 4.06,94, 4) Tuomo Kähärä VehmU 4.14,31. T13 Kuula 1) Janina Laukkanen TampU 7,58. T9 40 m 1) Veera Uusinoka KangU 6,79, 2) Viivi Hakala KangU 7,03, 3) Minttu Saarinen KangU 7,11, 4) Mila Manninen KangU 7,33, 5) Silja Lamminmäki KangU 7,41, 6) Nea Lento IkurinVi 7,43, 7) Kaarina Nurminen KangU 7,52, 8) Krista Manninen KangU 7,69, 9) Sandra Kuisma VehmU 7,86, 10) Iida Mattila VehmU 7,90, 11) Emilia Hartman VehmU 8,05, 12) Eeva Kaipainen VehmU 8,13. Näytös päättyy kahvitarjoiluun. Esimerkiksi Raket-luokassa kansallisen sarjan voittanut tamperelainen Toni Hannus valmistautuu jo isompaan luokkaan, eikä siksi ollut mukana viikonlopun kisassa. P15 100 m 1) Antti Herkman KangU 12,81, 2) Topi Lahtinen KangU 13,93, 3) Sauli Lappalainen KangU 15,33. P11 Keihäs 1) Kalle Kortteinen KangU 29,93, 2) Eerik Nurminen KangU 22,76, 3) Aleksi Jurvanen KangU 17,75, 4) Toni Lehmonen VehmU 17,59, 5) Juho Leonsaari KangU 17,23, 6) Miska Manninen KangU 10,05. Kuudes ja viimeinen osakilpailu ajetaan Lentolan radalla torstaina 8.9. T15 Moukari 1) Oona Vilermo NokU 32,41, 2) Hannele MäkiÄijö KangU 27,79, 3) Elisa Kopsa KaipVi 24,08, 4) Elisa Myllymäki TampPy 22,82.
Karinkiertäjät. Cadet-finaali starttaa kello 19.15 ja minifinaali kello 19.30.
Cadet 1) Keipilä Patrik PirKa 8, 2) Keljo Joni PirKa 18, 3) Michelsson Julius PirKa 19, 4) Kaapu Onni VMF 32, 5) Joutvuo Kosti AAU 37, 6) Hannus Jimi PirKa 38, 7) Nurmi Luca PirKa 38, 8) Seppänen Elias VMF 41, 9) Pirttilahti Nikolas KokeFK 46, 10) Ala-Siurua Jussi PirKa 50, 11) Salonen Matias PirKa 50, 12) Vesikko Jesse PirKa 58, 13) Vilen Eero PirKa 61, 14) Nousiainen Pyry KokeFK 62, 15) Hutko Elias VMF 66, 16) Perttala Niko Tre F-K 69, 17) Oksanen Oona FFKK 69, 18) Viisanen Samuel FFKK 70, 19) Mäkinen Roni PirKa 71, 20) Pukkila Mikko PirKa 73, 21) Salonen Kimi KokeFK 74, 22) Ekroth Ossi Kouvolan FK 75. Mallit esittelevät paikallisten liikkeiden vaateuutuuksia, ja lisäksi mukana on muitakin kauneusja sisustusalan yrityksiä. syyskuuta. Kilpailun ulkopuolella: Harri Klemetti KangU 13,02. Varsinainen näytös, jossa on pääosassa sekä koripallotyttöjä että heidän äitejään, alkaa kello 18.30. P15 800 m 1) Topi Lahtinen KangU 2.20,36, 2) Benjamin Heinonen KangU 2.21,60. P9 Pituus 1) Tobin Gylling KangU 3,49, 2) Roope Rämä LempKi 3,36, 3) Ville Suoniemi KangU 3,29, 4) Joel Turkka KangU 3,26, 5) Verneri Ahonen VehmU 3,18, 6) Niklas Erholtz KangU 3,07, 6) Petteri Lassila KangU 3,07, 8) Tuomo Kähärä VehmU 3,06, 9) Roni Rämä LempKi 3,05, 10) Kasperi Ahonen VehmU 2,51. P11 60 m aj 1) Topi-Pekka Sipiläinen TampPy 10,59, 2) Aleksi Jurvanen KangU 10,66, 3) Juho
Yli-Rajala TampPy 11,31, 4) Miska Manninen KangU 12,69, 5) Eerik Nurminen KangU 12,80, 6) Toni Lehmonen VehmU 13,66, 7) Okko Sinisalo VehmU 15,29. P13 Pituus 1) Antti Herkman KangU 5,20, 2) Niko Sarkkomaa KangU 4,73, 3) Erkki Ojala KangU 4,49, 4) Tommi Kinnunen KangU 3,80, 5) Tommi Murtonen KangU 3,78. Pirkanmaan kartingin kuskeista voittoon ajoivat myös Aleksi Potter mini-luokassa, Patrik Keipilä cadet-luokassa ja Jani Sormunen rotax-luokassa. P9 Junnukeihäs 1) Roope Rämä LempKi 20,52, 2) Tobin Gylling KangU 19,79, 3) Ville Suoniemi KangU 14,75, 4) Joel Turkka KangU 14,73, 5) Roni Rämä LempKi 14,04, 6) Verneri Ahonen VehmU 12,00, 7) Kasperi Ahonen VehmU 8,10. Mallihotellin Tea Sillanpää juontaa tilaisuuden. P13 Kiekko 1) Olli Niemi KangKi 41,75, 2) Jesse Viitaharju TampU 38,05, 3) Erkki Ojala KangU 28,72, 4) Antti Herkman KangU 28,17, 5) Juho Leonsaari KangU 17,92, 6) Tommi Murtonen KangU 16,70. T9 Junnukeihäs 1) Viivi Hakala KangU 14,70, 2) Veera Uusinoka KangU 12,97, 3) Silja Lamminmäki KangU 11,56, 4) Siina Kanerva PälkLL 10,23, 5) Minttu Saarinen KangU 10,14, 6) Kaarina Nurminen KangU 9,59, 7) Fanny Kukonlehto KangU 8,16, 8) Mila Manninen KangU 7,11, 9) Krista Manninen KangU 5,87. T13 Korkeus 1) Aino Sikkinen KangU 130, 2) Lotta Ollila KangU 121. Torstai 8.9.2011
17
Kartingin Hämeen harrastajakiertueen tilanne 5 osakilpailun jälkeen. T11 60 m aj 1) Amanda Saari PälkLL 11,19, 2) Henriikka Riihikoski VehmU 11,67, 3) Essi Pitkäranta KangU 12,10, 4) Tinka Gylling KangU 12,39, 5) Lotta Ollila KangU 13,08, 6) Marjut Lehmonen VehmU 13,45, 7) Meri Helenius KangU 14,57, 8) Elsa Pursio LammKo 14,82. Kangasalalaiskuskeista parhaiten pärjäsi Roope Ropanen, joka voitti raket-luokan. Kartingin aluemestaruuskilpailut Kangasalla Lentolan radalla 4.9.
12) Jooa Oksanen 12.42.984. T11 60 m 1) Lotta Välkki VehmU 9,23, 2) Vilja Turkka KangU 9,44, 3) Amanda Saari PälkLL 9,47, 4) Olivia Saarinen KangU 9,52, 5) Essi Pitkäranta KangU 9,72, 6) Pinja Heinonen KangU 9,77, 7) Henriikka Riihikoski VehmU 9,84, 8) Lotta Ollila KangU 9,86, 9) Emilia Joutsi KangU 9,97, 10) Eevi Tammipuu VehmU 10,04, 11) Suvi Saari KangU 10,36, 12) Ria Reponen VehmU 10,50, 13) Salla Lamminmäki KangU 10,52, 14) Meri Helenius KangU 11,08, 15) Aino Lappalainen KangU 11,50. Asialla on KU68:n koripallojaosto, joka järjestää uusinta syysmuotia esittelevän illan kello 18 alkaen. Aikuisten lipun hinta on kymmenen euroa, lapset pääsevät sisään puoleen hintaan.. P11 Pituus 1) Topi-Pekka Sipiläinen TampPy 4,46, 2) Aleksi Jurvanen KangU 4,20, 3) Kalle Kortteinen KangU 3,78, 4) Rasmus Haapaniemi KangU 3,58, 5) Eerik Nurminen KangU 3,55, 6) Miska Manninen KangU 3,36, 7) Toni Lehmonen VehmU 3,06, 8) Okko Sinisalo VehmU 2,86. Tilaisuuden lippumyynnistä kertyvä tuotto jää koripallotyttöjen käyttöön. 6. Kangasalalaiset Päivärinnan veljekset Tuure ja Topias sijoittuivat kakkoseksi raket- ja mini-luokissa. T11 1000 m 1) Hilda Kukonlehto KangU 3.40,50, 2) Lotta Välkki VehmU 3.43,79, 3) Eevi Tammipuu VehmU 3.57,78, 4) Henriikka Riihikoski VehmU 4.16,96. P13 60 m 1) Niko Sarkkomaa KangU 8,22, 2) Erkki Ojala KangU 8,87, 3) Olli-Oskari Suonmaa PälkLL 9,15, 4) Tommi Kinnunen KangU 9,33, 5) Tommi Murtonen KangU 9,83. P13 60 m aj 1) Antti Herkman KangU 9,34, 2) Erkki Ojala KangU 10,90. T11 Kuula 1) Henriikka Riihikoski VehmU 8,49, 2) Olivia Saarinen KangU 8,38, 3) Amanda Saari PälkLL 8,02, 4) Vilja Turkka KangU 7,94, 5) Ria Reponen VehmU 6,37, 6) Senna Kanerva PälkLL 6,13, 7) Lotta Ollila KangU 5,91, 8) Eevi Tammipuu VehmU 5,69, 9) Meri Helenius KangU 5,16, 10) Salla Lamminmäki KangU 5,03, 11) Emilia Joutsi KangU 3,98, 12) Aino Lappalainen KangU 3,90. Suurin kala: Lehtelä/Pajunen 5040g hauki.
Koristytöt johdattavat muodin maailmaan
Pitkäjärven koulun auditorio muuntuu jos ei nyt muodin Mekaksi niin ainakin kunnon muotinäytöslavaksi tiistaina 20. Mini 1) Kivistö Jori FFKK 20, 2) Päivärinta Topias PirKa 27, 3) Potter Aleksi PirKa 28, 4) Keljo Sami PirKa 32, 5) Mäkinen Oskari PirKa 35, 6) Nurmi Niki PirKa 37, 7) Rouvinen Oskar Espoon UA 44, 8) Salminen Julius PirKa 49, 9) Helenius Alfred VMF 55, 10) Panttila Juuso 65, 11) Michelsson Elias PirKa 65, 12) Behm Kasper FFKK 69, 13) Moilanen Jere Jämsän Äijät 74, 14) Pirttijärvi Eemeli PirKa 75, 15) Ritonen Maija PirKa 75, 16) Kukkonen Toni FFKK 76, 17) Vuorinen Topi 76, 18) Haapala Eetu FFKK 77, 19) Vuorinen Henry 78, 20) Peltola Ossi 79, 21) Suomela Petra VMF 80, 22) Peräkivi Niklas VMF 82, 23) Ahojoki Aleksi VMF 83, 24) Heino Niklas Kouvolan FK 84, 25) Äimänen Aleksi VMF 85, 26) Kiviaho Miska PirKa 87, 27) Seppälä Roni FFKK 87, 28) Salonen Emil Jämsän Äijät 87, 29) Pukkila Juulia FFKK 90, 30) Huuskonen Veikka 92, 31) Ahojoki Ville 96.
Kangasalalainen Topias Päivärinta (vasemmalla) ajoi mini-luokan lähdössä kärjessä ensimmäiseen kurviin. P13 Moukari 1) Riku Laukkanen
TampU 31,84, 2) Jesse Viitaharju TampU 29,91, 3) Erkki Ojala KangU 19,67. P15 Kuula 1) Aleksi Jaakkola NokU 14,97, 2) Sauli Lappalainen KangU 8,57. P15 Moukari 1) Aleksi Jaakkola NokU 58,36, 2) Mika Kopsa KaipVi 28,52. Aluemestaruuskisassa ei nähty aivan kaikkia Hämeen kärkikuskeja. uistelu Kukkialla.
1) Lehtinen/Järvinen 32660pist., 2) Jaukkari/Heinonen 19380p., 3) Lehtelä/Pajunen 16920p., 4) Sievola/Tuokko 8700p., 5) Aronen/ Toivari 6200p., 6) Riihiranta/Laine 2520p. Luokan voitti Aleksi Potter.
Rotax-luokan voittanut Pirkanmaan kartingin Jani Sormunen hankki itselleen paikan syyskuun puolivälissä Kangasalla ajettavaan aluemestareiden kisaan.
Lentolassa ajettiin aluemestaruuksista
Hämeen alueen kartingkuskit ajoivat sunnuntaina aluemestaruuksista Lentolan radalla. Puoli seitsemään asti nautitaan tervetulojuomista ja tarjolla on myös arpamyyntiä. Raket J + R120 1) Roope Ropanen 13.25.268, 2) Tuure Päivärinta 13.31.081, 3) Jami Oksanen 13.33.743, 4) Heikki Tuominen 13.34.069, 5) Eero Saarman 13.34.128, 6) Mi Maijala 13.40.769, 7) Mika Sappinen 13.43.506, 8) Lauri Leppä 13.47.307. Yahama 1) Toni Kuukku la 11.43.365, 2) Oskari Akka-
nen 11.43.881, 3) Roope Mäkelä 11.49.264, 4) Vera Rautaneva 11.53.232, 5) Niklas Lehtonen 12.10.827, 6) Teemu Palomäki 12.02.567, 7) Tomas Wilen 12.36.376.
Kyvyt Esiin Huipentuma 1.9., Kyötikkälän Urheilukeskus, Kangasala
P9 40 m 1) Joel Turkka KangU 6,94, 2) Juuso Yli-Rajala TampPy 7,03, 3) Ville Suoniemi KangU 7,06, 4) Niklas Erholtz KangU 7,09, 5) Roope Rämä LempKi 7,30, 6) Petteri Lassila KangU 7,38, 7) Verneri Ahonen VehmU 7,56, 8) Kasperi Ahonen VehmU 8,10. T15 Korkeus 1) Reeta Kotamäki VehmU 118. M17 Kuula 1) Aleksi Jaakkola NokU 13,66. Lentolassa 18.9. M17 100 m 1) Olli Majuri TampPy 12,59. Mini 1) Aleksi Potter 11.34.326, 2) Topias Päivärinta 11.34.644, 3) Niki Nurmi 11.41.576, 4) Oskari Mäkinen 11.43.089, 5) Jori Kivistö 11.45.924, 6) Maija Ritonen 11.45.980, 7) Elias Michelsson 11.46.261, 8) Kasper Behm 11.50.253, 9) Julius Salminen 11.50.479, 10) Sami Keljo 12.17.714, 11) Oona Oksanen 12.19.679. P15 korkeus 1) Eetu Sikkinen KangU 145, 2) Sauli Lappalainen KangU 140. T15 Kuula 1) Elisa Myllymäki TampPy 10,09, 2) Hannele MäkiÄijö KangU 9,75, 3) Reeta Kotamäki VehmU 6,06. P11 60 m 1) Juho Yli-Rajala TampPy 9,45, 2) Aleksi Jurvanen KangU 9,53, 3) Rasmus Haapaniemi KangU 9,56, 4) Kalle Kortteinen KangU 9,74, 5) Eerik Nurminen KangU 10,18, 6) Miska Manninen KangU 10,39, 7) Toni Lehmonen VehmU 10,87, 8) Okko Sinisalo VehmU 10,89. Kunkin luokan 35 parhaalle oli luvassa paikka Kangasalla niin ikään kaasuteltavaan mestareiden kisaan. Raket 1) Oskar Behm 11.54.383, 2) Thomas Lindfors 11.54.752, 3) Eero Rautaneva 12.01.541, 4) Roope Koivisto 12.01.790, 5) Ville Muilu 12.01.926, 6) Ville Keljo 12.03.433. ajettavassa aluemestareiden kisassa on mukana noin 150 oman alueensa kärkikuskia. T15 100 m 1) Karoliina Ojala TampPy 14,00, 2) Susanna Saari KangU 14,03, 3) Reeta Kotamäki VehmU 16,10. Rotax 1) Jani Sormunen 13.35.008, 2) Tokke Salonen 13.45.660, 3) Severi Aaltonen 13.49.005, 4) Petri Outinen 13.49.305, 5) Mari Salo-
Patrik Keipilä voitti cadetluokan.
Cadet + KF6 1) Patrik Keipilä 12.04.056, 2) Kosti Joutvuo 12.08.200, 3) Elias Seppänen 12.13.610, 4) Joni Keljo 12.15.283, 5) Julius Michelsson 12.15.534, 6) Niko Perttala 12.19.926, 7) Luka Nurmi 12.20.084, 8) Jimi Hannus 12.22.062, 9) Matias Salonen 12.24.718, 10) Alex Jaskari 12.33.138, 11) Björn Alfthan 12.29.110,
nen 13.54.540, 6) Jaakko Mäntykagas 14.07.732, 7) Juuso Miettinen 14.16.730. T11 Pituus 1) Lotta Välkki VehmU 4,28, 2) Amanda Saari PälkLL 4,11, 3) Henriikka Riihikoski
VehmU 3,87, 4) Olivia Saarinen KangU 3,85, 5) Hilda Kukonlehto KangU 3,68, 6) Essi Pitkäranta KangU 3,60, 7) Lumi Nikkola VehmU 3,55, 7) Tinka Gylling KangU 3,55, 9) Emilia Joutsi KangU 3,52, 10) Vilja Turkka KangU 3,42, 11) Eevi Tammipuu VehmU 3,40, 12) Senna Kanerva PälkLL 3,31, 13) Suvi Saari KangU 3,27, 14) Ria Reponen VehmU 3,16, 15) Elsa Pursio LammKo 3,06, 16) Meri Helenius KangU 2,99, 17) Salla Lamminmäki KangU 2,95, 18) Aino Lappalainen KangU 2,55. Sen sijaan Yamaha-luokassa kansallista sarjaa hallinnut lempääläläinen Toni Kuukkula ajoi oman luokkansa aluemestariksi niukasti ennen Oskari Akkasta. P11 1000 m 1) Rasmus Haapaniemi KangU 3.44,78, 2) Miska Manninen KangU 3.56,49, 3) Eerik Nurminen KangU 4.05,55. Lämmittely alkaa kello 17.45 ja alkuerät kello 18.15. T9 Pituus 1) Veera Uusinoka KangU 3,62, 2) Pihla Aro TampPy 3,56, 3) Nea Lento IkurinVi 3,50, 4) Mila Manninen KangU 3,44, 5) Viivi Hakala KangU 3,41, 6) Sil-
ja Lamminmäki KangU 3,23, 7) Minttu Saarinen KangU 3,21, 8) Kaarina Nurminen KangU 3,10, 9) Iida Mattila VehmU 2,94, 9) Emilia Hartman VehmU 2,94, 11) Krista Manninen KangU 2,93, 12) Sandra Kuisma VehmU 2,82, 13) Fanny Kukonlehto KangU 2,78, 14) Eeva Kaipainen VehmU 2,67. P13 Korkeus 1) Niko Sarkkomaa KangU 145, 2) Erkki Ojala KangU 135, 3) Olli-Oskari Suonmaa PälkLL 135, 4) Tommi Murtonen KangU 125. P15 Pituus 1) Topias Koukkula KangU 5,15, 2) Benjamin Heinonen KangU 4,97, 3) Sauli Lappalainen KangU 3,95. T15 Pituus 1) Oona Vilermo NokU 488, 2) Susanna Saari KangU 479, 3) Elisa Myllymäki TampPy 421, 4) Reeta Kotamäki VehmU 348. P13 1000 m 1) Tommi Kinnunen KangU 3.35,34. T9 1000 m 1) Veera Uusinoka KangU 3.49,59, 2) Mila Manninen KangU 3.54,65, 3) Minttu Saarinen KangU 4.11,80, 4) Fanny Kukonlehto KangU 4.17,32, 5) Krista Manninen KangU 4.20,86
Väl. Sahalahden Silmun perinteinen marjaretki la 10.9. klo 18 alkaen. Kahvio. klo 17. Luopioisten Martat ry. illalla Jii Pee artistien musiikki show:ssa nähdään mm. Klo 11 alkaen: Kansanomaista tarinaa ketusta sekä pienimuotoinen kettu- ja kettukorttinäyttely. Mikkolan Navetta ry. Laitikkalan koulu. Honkalassa. puh. Suunnistus. Ma Anna Tapion koulu klo 19:30: yli 13 v. 18
KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS puh. ja ti 13.9. rekisteristäpoiston ja virallisen romutustodistuksen
ROMUAUTOJA,
maatalouskoneita, arvometallia
KIITOS KAIKILLE KESÄSTÄ 2011 JA TERVETULOA KEVÄÄLLÄ UUDELLEEN !
RAUTAROMUA,
Ilmainen nouto 4 vrk sisällä, 24 h päivystys!
Syysistutuksiin Callunat ja Ericat
045 122 6431
SOITA JA TARJOA!
· Paljon myös muita syyskukkia!
10
3kpl
euroa!
Masa ja Tepi sekä monia muita
Romuautot, maatalousromut, kaapelit ym. 040-539 7216. Sotainvalidien Kangasalan osasto. Midnight Express · La 24.9. ja su klo 9-18, la klo 9-16 0,35 / kg, kärryiltä itse poimien.
Perunaa
Pälkäne, puh. 040 356 3661. Ruskamatkan aikataulu 12.9.: Helmikkalan tallit klo 5.00, Kang. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere
Ostetaan rauta- ja metalliromua
Myös auton romut ja arvometallit. 041-7040684, (0400-716517)
Ylisen tila, Epaalantie 149,
Sää
+14
Kangasala
Perjantaina
Sahalahti Kuhmalahti
Lauantaina
Sunnuntaina
Kuhmalahti
Maanantaina
+14
+16
Kangasala
Sahalahti
+14
Luopioinen
+16
+17
Kangasala
Sahalahti
+16
Luopioinen
+17
Kuhmalahti
+18
Kangasala
Sahalahti
Selkeää
Puolipilvistä
Vesikuuroja
+16
Luopioinen
+17
Kuhmalahti
+18
Luopioinen
Pilvistä
Ukkosta
Lumisadetta
Pälkäne
+14
Pälkäne
+16
Pälkäne
+16
Pälkäne
+18
Palveleva meteorologi puh. Matkalta otetaan mukaan. alv:n) tai sopimuksen mukaan.
KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET
ym. klo 10-15 Myttäälässä, Seitsyentie 50. Huom! Muistattehan hirviammunnat Onkkaalan radalla su 11.9. Yleisurheilu.
Suomi-Ruotsi maaottelubussin aikataulu la 10.9. Hirvijahtikokous Laitikkalan Seurantalolla su 18.9. Ahola
TILITOIMISTO TUOVINEN KY
Taloushallintoliiton jäsen
· Yritysten perustamiset · Kirjanpidot ja tilinpäätökset · Veroneuvonta Ellintie 4, KANGASALA Puh. Lähtö Sappeen pääpysälöintialueelta. Sieninäyttely on avoinna klo 10-14 ja sienileivonnaisia maistellaan klo 10. Kaikille avoimet toimintatorstait jatkuvat Mikkolan Navetalla. Nepalilaiset elokuvat (englanninkieliset, ei tekstitystä) ma 12.9. Vilpeilän Valpas. klo 18.30 (elokuvailtoina näyttely avoinna myös 17.30). Tiedustelut kirjastosta puh. Suunnistuskoulun päätöstilaisuus torstaina 15.9. aloitamme harjoittelun normaalin aikataulun mukaisesti. Karaoke Tapahtumakalenteri nettisivuillamme!
Avoinna: Ma-to 9-18 Pe-la 9-21 Su 10-18 · Lounas · Kahvila · Sisustus · A-oikeudet Tapahtumaillat -02:n asti! ...ja ainoa! Keskitie 14, p. Vehkajärven martat. Luja-Lukko / SB Luja. Kuhmalahden kotiseutuyhdistys. Vierailu Sarkalan luomutilalle Sahalahdelle la 10.9. Kangasalan sit. EräU
Sahalahden maa- ja kotitalousseuran omatoiminen vesijumppa alkaa to 22.9. Uimaan mahtuu vielä muutama veteraani. mukaansa tempaavia artisteja! Tervetuloa viihtymään!
Soita ja tarjoa!
· Myös viikonloppuisin ·
Tulossa: · La 17.9. Huom! Esiintyjien harj. Yhteistyössä Luopioisten kappeliseurakunta. 0400 486 386 www.sartesuo.
Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto
säkeittäin sopivasti sekä multaporkkanaa, sipulia ym. alkeiskurssi (8.9.2011 alkaen), to Anna Tapion koulu klo 19:30: yli 13 v. klo 18 tai myöhemminkin torstaisin samaan aikaan. klo 914, su 11.9. Liikuntaleikkikoulu 3-5-vuotiaille alkaa su 11.9. Kuntoutumiskeskus Apilassa jatkuvat veteraanien ohjatut allasuinnit ma 14.30 miehet ja pe 14.30 sekaryhmä. klo 13.30 tallissa. Kotiseutupäivää vietetään su 11.9. Kahvia tarjolla koko päivän. kokoontuminen kk:n uimarannalla klo 9.30. klo 18 Jaakkolan raksalla, Seitsyentie 384. Kok. Lähtö Pohjan tori klo 12, Pitkä-Sepän piha klo 12.10. klo 18. klo 10 - 11. Lähtö klo 9 Sahramin pihasta. Kasvivärjäyspäivä la 10.9. Jos sataa käymme perenna asiaa läpi sisätiloissa. klo 17 Pohjan koulun salissa. Värjärikilta ry. klo 19-20. Naisten kuntopiiri Luopioisten liikuntahallilla torstaisin alkaen 8.9. Tiedustelut Liisa 0408444338. Sydän-Hämeen Ratsastajat ry ja Luopioisten Ratsastuskeskus. Kuhmalahden Kisa. klo 19 Aitoon koulutuskeskuksessa. Karinkiertäjät. Istutetaan puita,pensaita ja perennoja
sekä levitetään mursketta. klo 18. linja-auto as. 5.20, Löytötex 5.30, Nattari 5.40, Kaukajärvi 5.45, T:re linja-auto as 6.00. Veneonginta sunnuntaina 11.9 klo 10-14. Aitoon VPK. Kangasalan Mieslaulajat ottaa uusia laulavia miehiä kuoroon. klo 13. Pitkäjärven koulu to 8.9. Puh. klo 18.30-20. Nattarista klo 8.00. 13.9. Aitoon taekwon-do ry. 040 5013240
tmijariahola@gmail.com
Tmi Jari J. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne
Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. (03) 5655 4000
Pälkäneen kunta, kirjasto: Laitikkalan suunnan asiointiliikenteen käyttäjien on pääsääntöisesti mahdollista asioida pääkirjastossa kuljetusaikaan keskiviikkoisin n. (03) 5655 4025 Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta.
YÖPÄIVYSTYS Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 2108 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 2109 välisenä aikana puh. Vielä mahtuu mukaan!
sis. ja peurajahdin 24.9. klo 18, osoite Kotisuontie 3. Osaston syysretki Halikkoon ja Hyrsylään ma 12.9. Tervetuloa!
Torstai 8.9.2011
ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020
Koko lehti netissä!
www.shl.fi
Päivystysvastaanotto: KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 821, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 921 puh. Luopioisten nuokkari yhdistysnurkalla auki ti klo 1821 ja pe klo 19-22. Kahvit. Yhteiskyydit, seurataan Kirsti Kylänlahtea. klo 18-19.30 Kankaamaan ampumaradan metsästysmajalla. Syksyn ensimmäinen runopiiri kok. Tilaisuus päättyy klo 15, jonka jälkeen on mahdollisuus talutusratsastukseen. Veteraaniristeilylle ma 26.9. Ilmoita pysäkkisi sihteerille. la 10.9. 0500 636241. Mukaan kaikki suunnistuskouluun osallistuneet lapset vanhempineen. Kuhmalahden metsästysseura ry: Hirvijahdin aloitamme 15.10. sama paikka klo 17. Klo 10 jumppatuokio. Luvassa mukavaa puuhastelua, pientä purtavaa ja yhdessäoloa. värivyöt, pe Luopioisten yläaste klo 17: juniorit 8- 4 gup, su Luopioisten liikuntahalli klo15:15: juniorit 3- 6 v., su Luopioisten Liikuntahalli klo 16: juniorit alkeiskurssi + värivyöt Pälkäne-Seura ja Kukkia-Seura. Tarvittaessa ota yhteys sihteeriin. Marjalle p. palk. Kantolan metsästäjien varishäkki talkoot la 10.9. Pälkäneen Luja-Lukko. klo 12-14 Kirkonkulmassa Tampereentie 1. rauta
Noudetaan takuuvarmasti sop.muk. Syystalkoot Vilpeilän koulun pihalla la 10.9. 4,92 % (sis. 040-471 8626
Eräjärventie 946 35220 Eräjärvi
Lauantaina 10.9. Tallinnan matkaa tarjolla 23.-24.10., soittele 040-769 3482. Alkaa kirkonmenoilla Kuhmalahden kirkossa klo 10, seurakuntatalolla juhlahetki klo 11.30. Kirpputori la 1.10. 255 6677
RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY
Myös Firestone, Bridgestone, Michelin, Nokian, Continental, Hankook ym...
YLI 60 KOKOVAIHTOEHTOA!
138,158,198,198,-
175/65-14 185/65-15 205/55-16 195/70-15C
158,178,228,198,-
Ark. Pälkäneen Martat ry. vielä muutama paikka vapaana. Oksalan X perinnepäivän talkooväki ja ohjelmansuorittajat kutsutaan Jälkisaunaan perjantaina 9.9 klo 17.00 lähtien Oksalan rantakodalle. Perinteinen paikka, pikku purtavaa ja kyytiä tarjolla. P. 0600 1 0600 (3,95 e/min + pvm). klo 1114, make klo 1315). Jos sää sallii perustamme puutarhaneuvoja Heidi Ovaskan opastuksella perennapenkin alusta alkaen. Tervetuloa! Sosiaalitoimi: Ikäpiste avoinna klo 9-14. eläkeläiset. (03) 3116 7394
HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS mape 811 p. Ohjelmassa myös pientä purtavaa ja savusaunakin on lämmitetty. Aluksi tutustumme tallin toimintaan, sitten miettimme millaisia asioita, toimintaa tai tapahtumia haluaisimme ja miten niitä voitaisiin toteuttaa. Nuorisotoimi: Haanloukkaan Loukun nuokkari auki ti, to ja parillisten viikkojen pe klo 18-21. Pälkäne tori klo 9-10, Luopioinen tori 10.30-11.30, Pohja 12-13, Sahalahti Yrittäjätalo 13.30-14.30 Nevala
PERUNAA
Maanantaina 12.9.
155/70-13 185/65-14 195/65-15 185-14 C
Oy
Maisterinkatu 14, Riihimäki
Keskuojankatu 11 Sarankulma, Tampere, p. Katso lähemmin Sydän-Hämeen Lehdestä to 1.9. 534 2491
Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. Jäsenet ja ratsastamassa käyvät ideoimaan tulevaa nuoriso- ja kerhotoimintaa. Mikkolan Navetan toimintatorstain teemana ovat sienet. IIllassa iloitaan onnistumisesta, arvioidaan mennyttä ja kaavaillaan tulevaa. Ota yhteys sihteeriin puh. klo 10 alkaen. värivyöt, to Kostian koulu klo 17:30: juniori alkeiskurssi, juniori värivyöt, to Anna Tapion koulu klo 18:30: yli 13. Linja-auto lähtee linjaautoasemalta 7.45 ja vanhaa tietä Nattariin. alkeisryhmä (5.9.2011 alkaen), yli 13 v. (03) 5655 4023 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 812 p. Tasaus-lähetysilta ke 14.9. 8.9. P 6-8 -vuotiaat ja T 6-9 -vuotiaat salibandykerho alkaa Luja-Lukko Areenassa To 8.9 klo 17:30 - 18:30 Mukaan sisäpelikengät, maila ja suojalasit. Jos sinulla on ylimääräisiä perennenoja ota mukaan, joku toinen voi niitä tarvita. Maailman katolla Himalajalla kurkistuksia ja kokemuksia katon alle Nepaliin -näyttely Mikkolan Navetalla 10.14.9. Laitikkalan eräveikot. 040-7773784. Romutustodistus heti noudettaessa.
La 10.9. Kyynäröltä: klo 13.30 Rautajärvi, klo 13.35 Luopioinen, klo 13.45 Aitoo, klo 14.00 Onkkaalan tori, klo 14.10 Laitikkala. Kotiseutumuseo on avoinna juhlan jälkeen klo 13.30 asti. Autolliset kimppakyyti Toivarin edestä klo 17.30, ilm. (03) 237 5300
Perjantaina
KARAOKE
Lauantaina
Erinomainen lounas
ma-la 11-15, su 12-16
Ilmainen nouto/romutustodistukset
ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ
SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS
puh. Kaikki mukaan tutustumaan kasveilla ja sienillä värjäämiseen. Tiihosen runot mukaan. Puolukkaa, kantarelleja ym. peltityöt
otpelli.
Kysy ja soita 0500-661 807
KOTIMAISET TYYPPIHYVÄKSYTYT UUSIOKESÄRENKAAT NYT EDULLISESTI!
Puh. Aitoon srk-kotiin ti 13.9. 03-5365400 Keskitie 14, LUOPIOINENLUOPIOINEN, 03 536 5400
040 879 1578 ja 041 7030 463
KAIVINKONEPALVELUA
· 5 tonnin tela-alustainen kone Muista kotitalousvähennys!
TRAKTORITÖITÄ Puh. Kaikille avoin tutustuminen Sappeen matkailukeskukseen to 8.9. klo 10 vanhan k-kaupan takapihalla. Perennailta ti 13.9. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi
Virallinen vastaanottopaikka
Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen
TINO
Muista myös pitopalvelumme!
Ma-ti 9-20, ke-to 9-22, pe 9-03, la 11-03, su 12-21. Kok. Jäsenten saaliskiintiöt: 1 metso ja 3 teertä. Pöytävaraukset Heliltä. (la 10.9. Kangasalan seudun näkövammaisten kerhon kok. Kaikki mukaan. klo 20-02
JANNE TULKKI
& TULINEN SYDÄN
sekä PASI KIVIMÄKI ja TANSSIORKESTERI SAVOTTA
www.ronninlava.com
Liput 15
Järj. Aiheena runokirja Runoroppi (rytmirunoja), esittelyssä runoilija Petri Niikko. värivyöt, ti Luopioisten Liikuntahalli klo 18: yli 13 v. Kirpputori Laitikkalan koululla ma 12.9. Ma 29.8
Ilmestyy maanantaisin ja torstaisin. 0400 737 546
Rautajärven Puu
ati.
Ellintie 6, Kangasala P. 0400-404 425 Kotitoimistomme on Pälkäneellä. 010-239 0880, FAX. 03-377 1818, 0500 - 621 294, Kangasala, myös ilt.
Kiinteistöpalvelut
Pitopalvelut
AIKAA VARAAMATTA
henkilö- ja pakettiautoille.
Kirjanpitotoimistot
KIRJANPITOTOIMISTO
Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 260 7215
ILMAINEN ARVIO
www.morilea.fi
KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY
Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala
MATTILA KY
- Taloushallinnon palvelut Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen
Morilea Oy
Kalevan puistotie 17, 33500 TAMPERE www.aleksinlkv.net Hannele Haataja, p. 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski
Hammaslääkärit
Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari
Reilusti edullisempi
kotimainen katsastusasema!
-17 MA-PE 9
Määräaikaiskatsastukset
KALERVO INGALSUO
Vastaanotto sopimuksen mukaan. Torstai 8.9.2011
19
A L A N A M M A T T I L A I S E T
Käyntiosoite: Postiosoite:
Askartelutarvikkeita Askartelutarvikkeet ja -kurssit, kortit, lahjaja posliinitarvikkeet, yksilölliset adressit
Hinauspalvelut
Sipeta
Meiltä myös pesula- ja suutaripalvelut sekä vaatteiden korjaukset!
Kangasalantie 1067 36200 Kangasala, puh. Välityspalkkio sopimuksen mukaan.
Puh. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com
Markus Huttunen puh. 23%
mikko.heinonen@shl.fi
Paino: Pirkanmaan Lehtipaino, 2011. (03) 377 1616 Ma suljettu, ti-pe 10-18, la 10-14
Puutavaraa ja rakennustarvikkeita
MEILTÄ!
Pohjantie 295 Puh. ma, ti, ke ja pe 10-18, to 12-18, la 10-14
Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto
Autoilu
24
h
HINAUSAUTOT RAIMO MOISIO OY
0400-201 450
Hammaslääkärit RISTO RIKKONEN
Erikoishammasteknikko
P. (03) 379 2940, www.tv-hugg.com
Traktorin varaosat
Kotisivumme: www.shl.fi
Keskusaukio 2, p. 050-5330128 av. 045-1331 221, 045-1331 222
Puhelin: 03 539 9800 fax: 03 539 9888
Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanomalehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla.
TILAUSHINNAT (kotimaa): kestotilaus 12 kk: 68 kestotilaus 6 kk: 40 kestotilaus 3 kk: 25
Levikki: 5 692 kpl (LT 2010) Lukijamäärä: 18 000 (TNS Atlas 12/2008) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145
olli.siren@shl.fi
Kotisivu: www.shl.fi Sähköpostiosoite: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi Avoinna: kepe klo 916 (mati vain ajanvarauksesta)
tommi.liljedahl@shl.fi
krista.kaitasuo@shl.fi
jani.oksanen@shl.fi
Ilmoitusvalmistus: Päivi Martikainen 044 7557 215
paivi.martikainen@shl.fi
Yritysasiakkaat: Mikko Heinonen 044 3477 411
Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. (03) 379 0008
www.kangasalanautokatsastus.
TV-Digihuollot
Eläintarvikkeet
SOITA
044-3477 411
Kirjakaupat
ILMOITUKSESI
TV-DIGIHUOLTO
plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antennimyynti tarvikemyynti käytetyt tv:t
Hyvinvointi syntyy laadusta Kun lemmikkisi hyvinvointi ratkaisee
elai npu
Kangasalantie 1123, p. Puh. Onkkaalantie 58 PL 16, 36601 PÄLKÄNE Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 Toimittaja: Jani Oksanen 044 7557 213 Toimittaja: Krista Kaitasuo 044 7557 214 ISSN 0788-8279 Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen
044 3477 402
anssi.kukkonen@shl.fi
ILMOITUSHINNAT etusivu takasivu ennen tekstiä tekstissä tekstin jälkeen kuolinilmoitukset värilisä
1,54 /pmm 1,18 /pmm 1,07 /pmm 1,07 /pmm 1,07 /pmm 1,12 /pmm 0,29 /pmm
ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: ma lehteen to klo 12 to lehteen ti klo 12 Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisupäivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. 040-5876139
hannele.haataja@pp.inet.fi
PITOPALVELU
Puutavarat
Puh. 377 3447 ma-pe 10-18, la 10-14
www.kangasalankirjakauppa.fi
PALVELEMME:
PURKUPOJAT OY
Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita
PURETTUJA VARAOSIA
36600 Pälkäne Puh
(578337) Kangasala Sahalahti (keskusta) 91m² Lemolankuja 8. 2140m2 tontti jossa vanha navetta rakennus. (619920)
Pälkäne Kankaanmaa Kankaanmaantie 1. 4h, k, khh, kph, infrapunasauna, n. + vaatehuone. Pihassa autopistokepaikka. 4h, k, s, parveke, katettu terassi (länsi), autokatos. 24 m². 2 kpl kooltaan 100 ja 150 m². Maaseutumaisemissa täysin remontoitu hirsitalo. Koneellinen ilmanvaihto. 250.000 . 110.850 Vh. 5h,k,s. Tontti 8.830 m². Järvimaisemin, piha Mallasvedelle päin ilta-aurinkoon. Rv. 3h, k, s, kodinhoitotila/pukuh. 1981. Edullista asumista passiivitalossa, vastike vain 1,1/m². (577242). 221.700 . Vap.nopeasti. Mh. Talo A on juuri valmistunut. Entinen päiväkoti yhdessä tasossa toimiva ja tilava koti aidatulla pihalla. Mh. 149.500 (617744)
Pälkäne keskusta 79,8 ja 90,7 m² Raimonpolku 8. 4.500 m² tontti. 2004. Maaseudulla oleva rivitalon yksiö. Upea Kannustalon Ainola! 5h, k, ruokailuhuone, aulahuone, khh, s/kph, 2 x wc, 2 x vh. As Oy Pälkäneen Kostiavirran Aurinkoranta kuuden huoneiston rivitaloyhtiö rakennetaan kahdessa vaiheessa. Rajoittuu rantapuistoon kahdelta sivultaan! Hallinnanjakosopimus pihaalueista. Kunann vesi, omat kaivot. Rv. -71 rakennettu omakotitalo Myllyojan rannalla. Pihasauna jossa takkah,s,ph, pa n. 125 krsm². Sovi ensiesittelysi! (622882)
Pälkäne, Kankahainen Kankaistentie 2 4h, k,parvi,khh,s 173m²/223m². 239.000 . 126.000 . Autokatos kahdelle autolle sekä varasto. 170/285 m2. Heti vapaa. Oma tontti 6.910 m². 5h, k, kph/s, varasto. n. Asuinala 99/123,5 m². Mh. Uima- ja veneranta lähellä. Tilava autokatos. 20102011 talo uusittu lähes kokonaan: ulkoverhous, katto, ikkunat, lisäeristystä, sisätilat, sähköjä uusittu jne. 2,19
tä 11 Sääs
%
Tarjoukset voimassa 10.9. 240.000 (620925)
Kangasala Pelisalmi Riihipurontie 31. Mh. 4h, k, kph, khh, s. katto, ikkunat, ovet, käyttövesijohdot, keittiö, khh, kph, terassi jne. Heti vapaa. keittiö, kph, sauna, peltikatto, lämmityskattila. 107/132 m². yhtiö, mm. Rv. Valm. saakka tai niin kau kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Mh. 2011 lopussa. Vh. Tampereellekin matkaa vain n.37km! Mh. 138.000 (591050)
Torstai 8.9.2011
Rivi- ja paritalot
Kangasala Huutijärvi Kirvesmiehentie 13. Keittiö uusittu 2001 + leivinuunilla varustettu. Koulu ja peruspalvelut 0,5 km säteellä. Upea varustelu, mm. Mh. 5h,aula,k,rt,khh,kph,s. (622287)
Pälkäne Epaala Kirvuntie 52, ok-talo ja halli, 4h, k, s. Öljylämmitys. Rv.2008 hirsitalo. Vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä (varaava takka). 132/140m2. 252.000 . B-talo arvioitu valm. Mh. 4h,k,s. -02. 4h, k, s, kph, at, 120/161 m². 1981, ja 2000-luvulla uusittu mm. Uusittu mm. 94.000 (611829) Kangasala Kuhmalahti 77,5 m² Kallioisenkaarre 2 as 5, Pohjan kylä. Öljylämmitys. Mh. 1995, ikkunat ja ovet vaihdettu v. 349.000 (612778)
Pälkäne Myttäälä Perkiöntie 57. 1960/2001. 2010. 125 m², rv. (615469) Pälkäne Kyynäro 41 m² Porasantie 1154. Rv. 175.000 (620007) Kangasala Sahalahti Pakkalantie 357. aakka kauan
-40 %
Etu K-Plussa-kortilla
LASILYHTY + 5 LÄMPÖKYNTTILÄÄ
yksittäin 2,95
Garnier ROLL ON -DEODORANTTI 50 ml
Etu K-Plussa-kortilla
Kariniemen KANANPOJAN FILEESUIKALEET
NEKTARIINI
1 kg/rs, Italia
Ilman K-Plussa-korttia 3,29 rs (10,9713,16/kg)
1
99
rs
(6,637,96/kg)
1 1
00
rs
(2,00/kg)
Ilman K-Plussa-korttia
00
rs
(1,00/kg)
Ilman K-Plussa-korttia 1,69 rs (1,69/kg)
% tä 11 Sääs
1,99 rs (3,98/kg)
5,
% tä 22 Sääs
2 kpl
(33,80/l) 0/l)
169
tä Sääs % 11 jopa
2,
3 pkt
timo.karppinen@k-market.com
www.loytotex.
ONKKAALANTIE 69, PÄLKÄNE, AVOINNA ARK. Mh. Huoneistoala 153,5 m² / 169 krsm². Oma, iso etelänpuoleinen tontti 3660m². Mallasvesi ihan vieressä sekä keskustan palvelut muutaman sadan metrin päässä (kauppa, apteekki, pankki, kahvila, ravintola jne.) Mh. Mh. Pihassa varasto/aitta ja navetta. Kermansaven takka, Topi-keittiö jne. Kaksi tilaa yhteispinta-alalla n. Mh. Näyttävä omakotitalo Pälkäneellä. A-talo valmis asuttavaksi /huoneisto kahdessa viikossa nelikko, kolmioon ostaja saa valita vielä mieleisensä keittiö kokonaisuuden Topi-Keittiöiltä. Mh. Kaunis kokonaisuus pellon reunassa josta siintää myös rauniokirkko. as.pa 158 m2, krs.ala 210 m². Erillinen piharakennus, jossa 2 auton autotalli, toimistohuone ja wc. 88.000 . salaojat, katto, sähkö, putket, viemärit, lämmitysjärjestelmä, eristeet + julkisivut jne. 9-20, LA 9-18, SU 12-18. käyttövesiputkistot uusittu v. Mh. (606320)
Pälkäne Epaala Uusi-Epaalantie 63. 3h, k, kph, s, 77 / 90 m². 198.000 (612945) Pälkäne Tausti Onkkaalantie 548. 112,5/132,5 m². Toimiston puhelin 010254 1510
Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.
palvelut.shl.fi
Me välitämme:
Päivi Kuuttinen Mika Rantanen Petri Siira Osmo Vuorinen lomalla LKV LKV LKV
040 764 6161 040 541 2138 0400 883 714
Tervetuloa edullisille ostoksille K-kauppaan!
Tarjoukset voimassa torstai - lauantai 8.-10.9. 1 huone, keittokomero ja kph/ sauna. 1954, laajennus 1965, sisätilat pääosin remontoitu 2000-luvulla. Autokatos. Yhtiön iso tontti rajoittuu kunnan puistoalueeseen. Yksitasoinen, tiilivuorattu talo. Tontti 2.600 m². Kellarissa harrastetilat n.100m². Siistikuntoinen ja hyväpohjainen huoneisto lähellä ala-ja yläastetta. Mh. Hirsitalo. Varasto n.12 x 5m: 2 varastoa ja autokatos. 4h,k,khh,at,var. PORSAAN sta! Palvelu WIENERLEIKKEET
Tee löytöretki syysmuodin lähteille.
Miesten
Erä tyttöjen Point2Point RAITAPAITOJA
(7,90)
tä 49 Sääs
· ulkofileestä
9
-31 %
Etu K-Plussa-kortilla
95
kg
sta! ANANASPAISTI Palvelu
· Porsaan kasslerista
7
Tarjoiluehdotus
TRIKOOPUSERO
95
kg
n./ca 7001400 g, Norja/Ruotsi, raj. Tehty mm. Kunnan vesi, omat kaivot. 3h, k, s, parveke, katettu terassi (länsi), autokatos. Keskustan tuntumassa sijaitseva -45/-77 rakennettu hirsirunkoinen talo. 189/207m². 156.000 Vh. 179.000 . 20
Omakotitalot
Kangasala Puntari Puntarinraitti 49, 4h,k,s, as.pa n. Oma tontti 3.050 m². (567247) Kangasala Kuhmalahti Tonkolantie 6. päättyvän tien päässä 5h, k, s jne. 4,1 ha. Täystiilitalo, jossa uusittu mm. Mh. (601523). Hyvä varustetaso kauttaaltaan! Mh. Alkuperäinen rv. Loistosijainti tien päässä 1055 m² etelä-länsirinnetontilla rajoittuen puistoalueeseen. Mh. 159.300 (613049)
OMAN ALUEEN AARTEET OSOITTEESSA:
Kangasalan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Kuohunharjuntie 26, 36200 Kangasala. 10-18, LA 9-14 ALASENKUJA 1, SUORAMA, AVOINNA ARK. Ulkorak. yrittäjälle työtila omalla sisäänkäynnillä. Mh. 92.885 , vh. Ei jälleenmyyjille. 150.000 . 308.000 . 265.000 . Pälkäne keskusta 95,5 m² Tuomonpolku 6 B. Päätyasunto. Sähkölämmitys. Oma 1.600 m² kulmatontti. (606294) Pälkäne Kankahainen Tattarintie 6. 149.500 (623376) Kangasala Sahalahti Mylly-Heikin tie 20. 219 m². Remontoitu mm. 1918-20, ja v. 6-7h,k,kph,s. 32.000 (620116) Pälkäne Lastenlinna 75,5 m² Asevelitie 10, 3h,k,s, v.1973 valm. Mh. Tontti 5.100 m² maaseutuympäristössä. Ulkorakennuksessa kylmä- ja lämmin varasto sekä 2 auton katos. Oma 2.120 m² tontti. Halli pa n. 230.000 (613538)
x
Kangasala Sahalahti Päivärinteentie 24. 2 filettä/talous, pakattu
990
Naisten
4,
%
VOIMASSA 8.10.9.2011
TRIKOOPUSERO
MEIJERIVOI
400 g
-57 %
Etu K-Plussa-kortilla
1
-2327 %
Etu K-Plussa-kortilla
99
rs
(4,98/kg)
ERÄ! LOHIFILEE
Ilman K-Plussa-korttia 2,89 rs (7,23/kg)
Snellman KALKKUNANFILEE, YLIKYPSÄ KINKKU TAI OHUEN OHUT KEITTOKINKKU
Ilman K-Plussa-korttia 3,39-3,59 pkt (11,3012,56/kg)
2
-39 %
250300 g
270300 g
59
pkt
(8,639,59/kg)
-49 %
Etu K-Plussa-kortilla
5
VIHREÄT RYPÄLEET
500 g/rs, Kreikka
1590
Naisten erilaisia TIKKITAKKEJA
(24,90-29,00)
Naisten MUOTISAAPIKKAAT
(16,90)
49
kg
Ilman K-Plussa-korttia 12,95 kg
tä Sääs % 31 jopa
19
90
1490
Nessu tai Lambi NENÄLIINAT 45 kpl/pkt
yksittäin 0,70-0,75 norm. käyttövesiputkisto remontti -02, ikkunat uusittu 2000, poltin/kattila -96. yläkerta ja katto +käyttövesiputket ja viemärit. 4-6 h, takkah, k, khh, aula, s/ph, 3x WC. 279.000