Sydän-Hämeen Lehti 11.09.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4-5 Aika hienoa heittäytyä rooliin. Arvid Lundén s. s. 37 EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . | www.shl.fi Keskiviikko 11.9.2013 Kulttuuritalo ja museo yhä puheenaiheina s. KYSY US O J R A USTPANKISTA T E L L TA O SÄÄSTÖ AIT www.aitosp.? ? Lukijalta: Pakkalan kylästä s. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. sis. alv. vuosikerta | Numero 40 | Irtonumero 3 . Yrittäjän päivän tilaisuuksissa allekirjoitettiin sitoumus siitä, miten kunnan elinvoimaa kehitetään yhdessä. 11 ? Kyliltä: Kulttuuri tuntuu kehossa s. 20-21. 30 Luopioisten ja Pälkäneen yrittäjien edustajat Mirjami Valli ja Sirkku Nevaranta sekä valtuuston varapuheenjohtaja Maria Aho allekirjoittivat Yrittäjän päivän sitoumuksen. Menestyvät yrittäjät, menestyvä kunta Yli 200 kunnan yrittäjät ja kunnan päättäjät tapasivat torstaina. 22 Kiekkokausi käyntiin myös kakkosessa s. 16?17 Koiraa on karvoihin katsominen s
Joukkueiden yhteistyökumppanit takaavat sen, että katsomot täyttyvät ja hanoilla riittää jonoa. on lööppijulkisuudessa kuitenkin täysi nolla ja mahdollisuudet erilaisten hittiformaattien ?tavis-versioista. ellei hän ole tehnyt juovuspäissään jotakin ratkiriemukasta tai peruuttamattoman dramaattista . oli vain siveettömyyden harrastaminen. Jääkiekon ja jalkapallon ero on suunnilleen sama kuin hiihtäjä Matti Heikkisen ja juoksija Usain Boltin. Lentopallo ja koripallo luonnistuvat suurikokoisilta ja hieman kömpelöiltä suomalaisilta paremmin kuin jalkapallo. Lajin pariin saatavan Pälkäneellä 11.9.2013 Jääkiekon ja jalkapallon ero on suunnilleen sama kuin hiihtäjä Matti Heikkisen ja juoksija Usain Boltin. massan ansiosta pelaajia riittää silti huipputasolle jalostettavaksi. uomi on noussut jääkiekossa pysyvästi maailman huipulle. Kärki on kapea, sillä kiekko on maailmanlaajuisesti jokseenkin yhtä harrastettu ja arvostettu laji kuin sähly eli virallisemmin salibandy. Molempia pelataan muutamissa pohjoisissa maissa. jo ennen sarjan ensimmäistäkään jaksoa. Tavallisen suomalaismiehen painoarvo . ja vaihtoehtona on juurikin julkkis-määritelmän laventaminen koskemaan kaikkia juorulehdissä vilauttelevia. Vika lienee omien korvieni välissä, kun haluaisin uskoa Suomesta löytyvän mielenkiintoisia tavallisia ihmisiä. Jos tällaisia elämänmakuisia kummajaisia saataisiin jostakin kaivettua esiin, saattaisin ?Tanssii Tavisten Kanssa? -ohjelmaa jopa seuratakin. Tähti-version, jossa julkkisten keskinäisessä kehukerhossa pyörähtelee kuka milloinkin, kierrän niin kaukaa kuin mahdollista. Matkalla kohti mitalipelejä on jo kaatunut lajin suurmaita, joita jalkapallon puolella vastaisivat Saksan, Argentiinan ja Brasilian kaltaiset kestomenestyjät. Jos susijengi palaa mitalien kanssa kotiin, edessä on ennennäkemä- Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. tön korisbuumi. Pälkäneläiset ovat jo turnauksissa haastaneet maan kärkijoukkueita. Joukkue on hikoillut salilla läpi kesän ja maistellut urheilijan elämää. Kiekkoseurat keräävät monella paikkakunnalla suurimmat lahjakkuudet kaukaloon. Vaikka omatoimiset pienpelit ovat siirtyneet pihoilta tietokoneiden ruudulle, taito- ja fysiikka-aukot pystytään paikkaamaan entistä nuorempana aloitettavilla lajitreeneillä. 2 Keskiviikko 11.9.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Tähän mennessä työ on palkittu vasta järjestöjen myöntämillä tunnustuksilla, mutta luvassa on myös urheilullista menestystä. 12-13-vuotiaat C-juniorit ovat ensimmäinen ikäluokka, joka ei enää anna suurempien paikkakuntien seuroille tasoitusta, sillä Pälkäneelläkin pallon kesytys on aloitettu alle kouluikäisenä. Tämä on ennakkoluuloton askel alkuperäisen formaatin isän visiosta talosta, jossa käyskennellään koko ajan vain bikineihin pukeutuneena. Jos SM-karsintapelit sujuvat toivotulla tavalla, Pälkäneen C-junioreilla on mahdollisuus toistaa susijengin ihme paikallistasolla: altavastaaja voi yllättää isompansa, kun omiin ja pelikaverin taitoihin luottavat pelaajat tekevät määrätietoista työtä yhteisen tavoitteen puolesta. ja oikeammin kai ohjelmaa voisikin kutsua ?wannabejulkkis-Big Brotheriksi?. Mukaan on suostunut kolme ihka oikeaa julkimoa, joiden motiivit (Frederikillä naiset, Andy McCoyllä runsas alkoholitarjonta ja Anu Saagimilla kuvausryhmä ympärillä ympäri vuorokauden) on helppo arvata. siksi pienet. ovat juontaja Mari Kakon kauniin muotoilun mukaan vielä julkkisuransa alkutaipaleella. Ura se on kuitenkin julkkiksillakin, vaikka tittelin saa nykyään paljon kevyemmillä meriiteillä kuin takavuosina. Julkisuudella voinee nykyään myös jopa elää, kunhan vain löytää ne oikeat ohjelmat. Nelonen ja Mtv3 ovat tehneet mahdolliseksi myös suoranaisen urapolun luomisen, kun Junior Master Chefiä, Voice Kidsiä ynnä muita pitkin voi luovia Idolsin kautta uimahyppyohjelman, viidakkoseikkailun tai jäätanssikisan paraatipaikoille. 23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Joukkueharjoittelu ei tuota maailman huippuyksilöitä, mutta kelpo joukkuepelaajia kuitenkin. Yksipuolisesti harjoittelevista kiekkoilijoista osa rampautuu matkalle, koska paikat eivät kestä tehotreeniä. Sisäpelit sopivat pohjoisiin oloihin myös siksi, että niiden olosuhteissa ei anneta tasoitusta muille: lento- ja koripalloa voidaan pelata meilläkin ympäri vuoden toisin kuin jalkapalloa. S uomi on tehnyt viime vuosien aikana huikean nousun sekä lentopallon että koripallon huipulle. Draamaa ei pitäisi puuttuman ilman viinaksiakin, ja samalla ihmisten stereotypiat saattaisivat saada kyytiä tai vahvistua entisestään. Toiseksi Suomeen voitaisiin jalkauttaa eteläeurooppalaisittain toteutettu asian ytimeen keskittyvä versio BB:stä, jossa talossa olijoiden päällimmäisenä . Muut, kuten Mr Gay Finland, Miss XL vuosimallia 2011 tai ?se silikonit syntymäpäivälahjaksi saanut nainen. Roolin omaksumisessa avittanee iltapäivälehdistö, joka otsikossaan leipoi tv-kokki Harri Syrjäsestä ?tanssitähden. Sitä en tiedä, kuuluiko miesten osallistuminen hänen visioonsa. Lisäksi unohtumattomia hetkiä ja draamaa voisi nuoruuden ihannoinnin vastapainoksi tarjota esimerkiksi Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Pihoille nousee koreja, joiden äärellä pikku-Koposet tahkoavat iltakaudet pienpelejä ja kehittävät perustaitojaan. joskus alimmaisena tai sivuttaisena . Niissä pelit he- S rättävät intohimoa ja keräävät väkeä katsomoihin, mutta suurimmassa osassa maailmaa lajeja ei tunneta. Maailmanlaajuisesti harrastettuja palloilulajeja ovat jalkapallo, lentopallo ja koripallo. Tulee ?Urheilija-BB?, ?Gay-BB?, ?Ylipainoisten BB?, ?Maahanmuuttaja-BB?, ?Insinööri-BB. Mitään muuta sanaa en äkkiseltään keksi kuvaamaan maailmaa, jossa ohjelman ihmiset näyttävät elävän. Julkisuuden henkilö on ohjelman perusteella kokenut käsitteenä kovan inflaation, . Niinpä yrityksesi tilille napsahtaa seuraavan viikon lopulla 85 miljoonaa euroa. Työpaikan vaihtoon suostunut Korhonenkaan ei jää tyhjän päälle, vaan nuorelle ja lupaavalle kaverille luvataan maksaa palkkaa vajaa kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Ihmeellinen olisi jalkapallon maailma meikäläiseen arkeen sovellettuna. Syyskuun alussa käynnistyi etukäteen paljon mainostettu tv-ohjelma JulkkisBig Brother, joka tarjoaa oivan näkymän vaihtoehtoiseen todellisuuteen. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Vaihtoehtoinen todellisuus Kuvittele hetki, että olet pomo omalla työpaikallasi. Ikaalisista otetaan sinuun yhteyttä saman alan firmasta ja kysellään, olisiko mahdollista että teiltä töistä se yksi Korhonen siirtyisi ikaalislaisen yrityksen leipiin, ainakin pariksi vuodeksi. Luja-Lukossa on tehty muutaman vuoden ajan erinomaista kasvatustyötä juniorikoriksen parissa. Koska Korhonen kuitenkin on jo työsuhteessa sinun firmaasi, lupaa toinen yritys maksaa hieman kipurahaa. Arvokisapaikat alkavat olla arkea molemmissa lajeissa. Susijengi tekee suomalaista urheiluhistoriaa parhaillaan käytävissä EM-kisoissa. Ylen Kakkonenkin tarjoaa nykyisellään jonkinlaista tosi-tv-julkisuusponnahduslautaa erilaisilla soramonttuprinsessoillaan ja teiniäideillään, mutta valitettavan kiusallisella ja inho- realistisella tavalla. Raivostuttavaa on myös se, että joka ikisessä julkimo-ohjelmassa vilahtavat ne vähäväkisen maan samat puhkikulutetut kasvot . Niinpä minulla olisikin muutama kehitysehdotus, jolla harmaista suomalaisista saadaan kuorittua laatutäytettä television ohjelmakartalle. Ensinnäkin yhteen ja samaan taloon voitaisiin sulkea ainakin uusnatsi, afroamerikkalainen, homoseksuaali, kiihkouskovainen, urbaani liharuokaekspertti ja vihreä vegaani. Sydän-Hämeen Lehti ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. ja niin edelleen. Yhtä lailla tämä heijastuu myös lauluohjelmiin (?The Poliisi-Voice of Finland?) ja tanssiohjelmiin (?Tanssii koodaajien kanssa?). Maltan tuskin odottaa. shl Jani Oksanen TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk..... Koripalloseuroihin virtaa uusia harrastajia ja junnusarjat kasvavat. Pälkäne pääsee nauttimaan orastavasta korisbuumista täysmääräisesti. 24 % Kirjoittaja on Sydän-Hämeen Lehdestä tuttu toimittaja. Ihan tosi. Senior Master Chef -ohjelma, jossa vaihtelevan erikuntoiset vanhukset kokkailisivat kilvan keittiössä. Vaikka näistä mikään ei toteutuisikaan, on ennustettavissa, että musiikin ja muun kulutuksen tavoin myös BB pirstaloituu, segmentoituu erilaisten kohdeyleisöjen mukaan. Puolen vuoden aikana käydään 420 ottelua, joissa ratkaistaan mitkä neljä joukkuetta eivät selviä maaliskuun puolivälin jälkeen alkaviin SM-liigan tosipeleihin. Syksyn kiekkomatsien olematon panos ei ole aistittavissa yleisöä pullistelevissa halleissa. Sen sijaan ratkaisupelit finaaleja lukuun ottamatta pelataan puolityhjissä halleissa, koska silloin jokainen ostaa lippunsa itse. Jääkiekko on hoitanut paitsi bisneksen, myös kasvatustyönsä muita lajeja paremmin. 44,50 ? Kestotilaus 3 kk....... 78,50 ? Kestotilaus 6 kk....... tommi.liljedahl@shl.fi Luvassa korisbuumi T orstaina alkaa huikea jännitysnäytelmä
?????. ??. Sydän-Hämeen Lehti MARTTATAPAHTUMA Sunnuntaina 15.9.2013 . ?. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. ???. ??. ???????????????????????????. ark. ???? paikallista juttua vuodessa ok uu Taimikonhoitokurssi Pälkäneellä 350 El Metsä kutsuu! (norm 14,27) Tule, maista ja hyödynnä Supertarjous! ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. asti PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. ????????. ???. Fax. ovh. ????. ???. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min puh. ??????. (03) 377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala Aukioloajat: ma?pe 10?17 tai sop. Huutokauppa klo 13 alkaen. Tiedossa roppakaupalla markkinahulinaa! . ??????????????????????. ????????????????. Keskiviikko 11.9.2013 . 36,-) (s. klo 9. voim. ???. D????????. ???? Tutustu meihin ja palveluihimme: ZZZ PHWVlNHVNXV ¿ 292 262 El Taimikonhoitokurssi maanantaina 30.9. ovh. Avoinna ark. palk. ?. D????. 020 757 9199, Keskustie 5, Pälkäne. ???. ,????????. ??. ??????. Ft Pia Rauhalahti 050 3483 648, Rauhaniementie 51, Kuhmalahti www.methodputkisto.com/piarauhalahti (lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012) Vehkajärven Martat ry 80v otta Yli 36 vuauppaa k lu a k e n o hu lla! Kangasa Maanantain aukioloaika muuttuu klo 9-15 ma-ti 9-15, ke-pe 9-17, la 9-13 VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Onkkaalantie 43. PANOSTA NYKYISEEN KOTIISI Antero Liitiä 040 576 8380 Soita ja varmista! Poistomyynnin AVAJAISMARKKINAT La 21.9. 53,-) Kaikki kiinteyttävät Rénergie Multi-Lift IHONHOITOTUOTTEET 2790 3990 -20% Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. ????. hanke / Tampereen Diabetesyhdistys ry ja Pirkanmaan Muistiyhdistys Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin 90 purutabl. Yhteistyössä mukana: Pirkanmaan AVH-yhdistys, Pirkanmaan munuais- ja maksayhdistys ?PirMu, Pälkäneen Hengitysyhdistys, Valkeakoski-opisto Appelsiininmakuinen puru monivitamiini. Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen Voimassa 21.9. alv:n) tai sopimuksen mukaan. 229 220 350 200 Sy y Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. 250 250 247 Juttujen määrä 248 Sydän-Hämeen Lehdessä 2012?2013 242 238 232 Sy y KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA d????????????????????. Pentosali klo 13: Ruispuolukkapuuro, ohjelmaa, neuvontapiste ja kahvitarjoilu Lämpimästi tervetuloa Säännöllinen Sanomalehden lukeminen tukee oppimiSta. Tervetuloa Navetta salin ryhmiin: NYT MYÖS PÄLKÄNEELLÄ! Maanantaisin klo 16.30 MP Pilates perustaso klo 17.45 MP Pilates keskitaso Keskiviikkoisin klo 9.00 MP Pilates klo 11.00 Senioripilates klo 20.00 Miesten tunti alk. ???. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne 9 90. <????. 020 757 9191 . Kuhmalahden kirkko klo 12: Messu . asti HUOM! LIIKE SULJETTU SYYSLOMANI AJAN 16.-21.9. S Annukka Lintulahti, p. ?. ?????????. ?????. 18.9. Ilm. puh. ??. ????. ???????????????. mukaan ZZZ NDQJDVDODQNHPLNDOLR ¿ Miten pidän huolta muististani? Jyrki Rintala, Geriatrian erikoislääkäri, Terveystalo Torstai 12.9.2013 klo 18 Paikka: Aitoon Honkala, Honkalantie 4, Aitoo . 10-18, la 9-13 HUIPPUEDUT Alasenkuja 1, 36220 Kangasala. ?. ????????. ???. ???????????????. /?????????????. 4,92 % (sis. ??????. ???????????. 0500 :lta 231 562 Hyonôse Star MASKARA Teint Idole Ultra MEIKKIVOIDE (s. klo 9.00-15.00 Pälkäneellä Aitoon Honkala. ?????????. ????. ???. ???????. Tilaisuuden avaa Pekka Laine, Muistiliiton kunniapuheenjohtaja Puoli tuntia ennen ohjelman alkua sekä ohjelman jälkeen voi tutustua Muistiyhdistyksen työntekijöiden opastamana muistisairauden ennaltaehkäisyyn sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. PÄLKÄNEEN APTEEKKI Avoinna arkisin klo 9-18 Syksyn odotettu uutuus: Minisun Multivitamin Järjestäjänä: Voi Hyvin . 13.9. 0400 486 386 www.sartesuo.? 190 300 150 ok uu Taimikonhoitokurssin järjestää Pirkanmaan vertaismetsä -hanke yhteistyökumppaneineen. Väl. s??. 03-6336 575 Erä Max Factor MEIKKEJÄ sekä AMAR ja VOGUE SUKKATUOTTEITA -50% Maksuttomat yleisöluennot Miten pidän huolta selästäni? Kimmo Vihtonen, Selkäortopedi, PSHP Keskiviikko 11.9.2013 klo 18 Paikka: Kuhmalahden VPK, Taidetie 2, Kuhmalahti Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen (Kuhmalahden VPK) Kaikki NORMAALIHINTAISET TUOTTEET -15% Tarj. Ulkomyyntipaikkoja vielä vapaana, varaa omasi puh. ?. ?????????????. ???????. <????????????. 040-519 7641 SYYSSIIVOUS KALUSTEPUODISSA Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-16 -50% Myymälästä KAIKKI TUOTTEET Avoinna sopimuksen mukaan. Onkkaalantie 43, Pälkäne www.poistomyynti.palvelee.fi ovh:sta Av. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi 3000 Virallinen vastaanottopaikka 300 282 250 100 248 220 200 50 238 242 250 229 247 232 190 sk uu ul uk uu Ta m m ik uu He lm ik uu M aa lis ku u Hu ht ik uu To uk ok uu Ke sä ku u He in äk uu Jo ka ku u ar ra M Lo 100 sk uu 150 0 Sydän-Hämeen Lehti 50 sk uu ul uk uu Ta m m ik uu He lm ik uu M aa lis ku u Hu ht ik uu To uk ok uu Ke sä ku u He in äk uu Jo ar ra ka ku u 0 M Maisterinkatu 14, Riihimäki 282 262 sk uu Oy 292 Lo Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Puh
Nyt harjoitellaan paljon ihmisten kodeissa ja kellareissa, Frick huomauttaa. Valtuustosalin kasvojenpesulle on arvioitu noin 330 000 euron hintalappu. Kangasalan Torikeskus Oy hyväksyy ne ensin. Tärkeimpänä kohtana koko kulttuuritalohankkeessa neuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Frick kuitenkin nykyisen valtuustosalin valjastamista uuteen käyttöön. Olen itse intohimoinen lii- lukunta ei myöskään laatinut kunnan ja urheilun suurku- tarpeellisia esimerkkitalousluttaja, mutta sen verran olen arvioita lähivuosille ja esimerollut kulttuurissa mukana kiksi ylläpitokustannukset sekä että tiedän tilatarpeen olleen kasvava henkilöstötarve jäivät huutava, Ramppi-teatterin liian vähälle huomiolle. puheenjohtajanakin toiminut Kolmisen kuukautta työsFrick sanoo. kennellyt neuvottelukunta ei Neuvottelukunnan jäsen ottanut kantaa kulttuuritalon Heini Niklas-Salminen jätti osaksi tulevan Kimmo Pyykkö raporttiin eriävän mielipiteen -museon toimintaan. Hänen mukaansa neuvotte. Maastotyöt ovat osa Pirkanmaan liiton vetämää Poski- eli Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla -hanketta. Harjualueiden geologisiin tutkimuksiin sisältyy kairauksia ja maanäytteiden ottamista sekä geofysikaalisia tutkimuk- sia, kuten maatutkaluotaus ja painovoimamittaukset. Niklas- linen Kimmo Pyykkö -säätiö Salminen piti kohtuuttomana museohankkeen tueksi. Reunamerkintä Unohdetaan jo se museo Kuten kulttuuritalotyöryhmän puheenjohtaja Erkki Frick totesi, Kangasalan varsinaista kulttuuritaloa kohtaan on viime aikoina esitetty varsin vähän kritiikkiä. Samalla osa kangasalalaisista on alkanut ihmetellä ratkaisua, jossa oman kunnan kulttuuriväki sijoitetaan arkitoimintojensa kanssa valtuustolta vapautuvaan vanhaan saliin ja varsinainen kulttuuritalo varataan muuhun käyttöön. Tuoreimmat vastareaktiot nähtiin maanantaina valtuustossa, kun museo ja kulttuuritalopoikivat kaksi valtuustoaloitetta. Ensimmäisellä haluttiin eroon koko museohankkeesta, toisella varmistaa paikallisen kulttuurin jalansija ja toisaalta myös päiväaikainen käyttö kulttuuritalossa. Kangasalan turuilla ja toreilla liikkuu pohdinta, jonka mukaan Pyykkö-museosta tulisi jalostaa taiteen perusopetusta kunnassa antava ?Pyykkö-akatemia?. Näihin museon paikalle tuleviin monipuolisiin opetustiloihin voitaisiin järjestää arvoisellaan tavalla myös oma museollinen osuutensa Kimmo Pyykön taiteelle. Vieläkö museota, joka on pidetty visusti irrallaan muusta kokonaisuudesta, ehditään muovata uusiksi. tienaa leipänsä pääosin vuokraamalla tiloja, mutta myös tuottamalla sisältöä itse. Talousarvion osalta talon ensimmäisen runsaan vuoden lasketaan tuovan tuloja 470 000 euroa, joka nojaa ainakin alkuvaiheessa erittäin vahvasti kunnan 450 000 euron toiminta-avustukseen. Puhelimitse (03) 539 9800 Kulttuuritalo: Toimintaa hahmotellut neuvottelukunta jätti loppuraporttinsa Muutoksia haetaan vielä viime metreillä kangasala Hyvää vauhtia rakentumassa olevaan Kangasalan kulttuuritaloon mielitään vielä muutoksia. Arvostelu on suunnattu erityisesti talon osaksi suunniteltuun Kimmo Pyykkö -museoon, ja negatiivinen palaute on helppoa ymmärtää. Hankkeen viimeisimmän suunnittelun sanotaan alkaneen jo kuusi vuotta sitten, ja silti työryhmät pähkäilevät talon toimintoja tilanteessa, jossa seinät ovat jo kohoamaisillaan rakennuspaikalle. Viitisen vuotta sitten kokonaisuuden tavoitehinta oli neljässä miljoonassa eurossa, nyt Kangasalan kahviloissa mietitään, tuleeko edes neljätoista riittämään. Lisätilaa eri toimijoille löytynee myös valtuustoryhmien kokoushuoneista uuden kulttuuritalon puolelta. Talon toiminnan suuntaviivoja vetänyt neuvottelukunta haluaa vaihtuvien näyttelyiden tilasta tai sen tuntumasta irrotettavan 50 neliömetriä tarjoilukeittiöksi, minkä lisäksi tilaa tarvitaan siivouskomerolle ja siivouskeskukselle, flyygelille ja lukolliselle soitinvarastolle. Lisäksi sähköpistokkeita pitää saada taloon riittävästi. Muutoksiin tarvittavat vajaan 300 000 euron lisämäärärahat tulevat hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle, jos kulttuuritalon pyörittäjä . Tavoitteena on täydentää aikaisempia tietoja harjualueiden geologiasta ja pohjavesiolosuhteista sekä ar- vioida maa-ainesten ottamisen edellytyksiä. Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Pirkanmaan liitosta kiittelee maanomistajia, joilta on saatu luvat tutkimuksia varten. Tampereen läheisyys on yhtä lailla uhka kuin mahdollisuus. kunnan omistama . osin pakon sanelemana ? osoitettu luovuutta ja kykyä nopeisiin ratkaisuihin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen uskoo asian etenevän varsin nopeasti ja johtajahaun pyörien pyörivän parissa viikossa. Paikan toivotaan olevan täytettynä joulukuuhun mennessä. . Taiteilijan mukaan nimetty akatemia olisikin kieltämättä vielä pelkkää museota arvokkaampi lopputulos kaikille. Tuskin Pyykkö itsekään haluaa ehdoin tahdoin nähdä nimeään kantavan museon kohoavan keskustaan nykyisenlaisen vastalauseryöpyn saattelemana, jos vaihtoehtona on hänen perintönsä arvostus ja eläminen osana kunnan taidekenttää myös ruohonjuuritasolla pitkälle tulevaisuuteen. Kulttuuritiloja tarvitaan, ja talon toiminnan suunnittelussa on . Olemme välttäneet sitomasta häntä tiettyihin raameihin, jotta hän saa toteuttaa tätä miten itse haluaa. Uhkia ja mahdollisuuksia Kokoluokka, omaleimainen profiili ja rooli oman kunnan taiteilijoiden ja harrastajien kotipesänä ovat vahvuuksia siinä missä moninainen . Tämä raportti on eräänlainen maantiekartta toimitusjohtajalle. niukkuus puolestaan on selkeä heikkous. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Tutkimuksilla selvitetään muodostumien rakennetta ja maaaineskoostumusta. Pohjavesiolosuhteita tutkitaan asentamalla pohjavesiputkia, joista voidaan mitata. Kulttuuritalon muistutetaankin muodostavan kokonaisuuden myös kirjaston kanssa. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että talolle löytyy nopeasti toimitusjohtaja, joka laatii toiminnasta oman yksityiskohtaisemman suunnitelmansa. taloudellisten resurssien, huippuesiintyjien vaatiman salitilan, pysäköintipaikkojen ja tunnettuuden . Tutkittavilla alueilla ei tehdä kaivutöitä, puuston kaatoa tai muitakaan toimia, jotka voisivat vaikuttaa alueen arvoihin. Tutkimuksista vastaavat yhteistyössä Pirkanmaan liitto ja Geologian tutkimuskeskus. Poski-töitä Pälkäneellä syyskuun lopulla Pirkanmaan harjuilla syksyn ajan tehtävät maaperä- ja pohjavesitutkimukset etenevät Pälkäneelle syyskuun viimeisellä viikolla. 4 Keskiviikko 11.9.2013 uutiset . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Talon esitystekniikkaan ja akustiikkaan aiotaan satsata. Tilojen vuositäyttöaste, 70 prosenttia, on Erkki Frickin mukaan kunnianhimoinen mutta saavutettavissa viidessä?kymmenessä vuodessa. Niin sanottuja lähikäyttäjiä arvioidaan talolla olevan noin 7500 ja helposti saavutettavissa on jopa noin 125 000 ihmistä. Kangasala-talo . Tila on tarkoitus muokata niin, että sinne saadaan pieni näyttämö, valot, äänilaitteet, pieni katsomo ja kahvio. . Elämää ja liikehdintää kaipaava Kangasalan keskusta tarvitsisi kuitenkin aidosti hengittävän keskuksen, ei hengityskonetta. shl jani oksanen pohjaveden pinnantaso, ottaa vesinäytteitä sekä tehdä maaperän vedenantoisuusmäärityksiä. Kairauksista ja pohjavesiputkien asentamisesta on sovittu erikseen maanomistajien kanssa. Työssä käytetään tela-alus- taista monitoimikairauskonetta. jonka nimi saattaa vielä hyvinkin vaihtua tällä viikolla umpeutuvan nimikilpailun jälkeen . Kunnanliittyen muun muassa talon an- hallitus selvittelee parhaillaan, saintalogiikkaan, hallintomal- onko mahdollista perustaa erilliin ja talousarvioon. Noin 460 000 euron menoista suurimmat kuluerät on arvioitu muodostuvan henkilöstö- ja paikallisten yhdistysten vuokran sitomista yleisömäärään markkinointikuluista. eikä nähnyt osakeyhtiötä parhaaksi talon toimintamuodokRistiriitoja si
Kritiikki ei ole kohdistunut kylläkään kulttuuritaloon vaan ennemminkin museoon. Kulttuuritalon ja Kimmo Pyykkö -museon tiimoilta jätettiin maanantaisessa valtuustokokouksessa kaksi valtuustoaloitetta. Yläkoulu jäi tyhjilleen, kun Anna Tapion koulu otti hoitaakseen yläasteopetuksen. Kunta selvittää parhaillaan alakoulun muuttamista päiväkodiksi. Hankittavat leikkivälineet ovat sellaisia, että ne palvelisivat myös päiväkotikäytössä. Sydän-Hämeen Lehti 5 Aitoon koulun pihalle hankitaan leikkivälineitä Aitoon koulun pihalle hankitaan ulkoleikkivälineitä enintään 15 000 eurolla. Vanhat keinut ja kiipeilytelineet ovat päässeet heikkoon kuntoon, ja viimeisetkin välineet on jouduttu poistamaan vaarallisina. Leikkivälineiden hankintaan piti varata tämän vuoden budjettiin 20 000 euroa, mutta määräraha oli pudonnut matkan varrella talousarviosta. Aitoon alakoulu toimii Kulttuuritalon ja Kimmo Pyykkö -museon tiimoilta on luovutettu viime aikoina paljon papereita. Erkki Frick luovutti viime viikolla neuvottelukuntansa loppuraportin kunnan johdolle (kuva yllä), ja kulttuuritalon pohjapiirrokset jaettiin valtuutetuille maanantaina. Kunnanvaltuusto antoi tekniselle toimelle luvan leikkivälineiden hankintaan. kuski kuljetettiin hoidettavaksi Tampereelle, erityisesti etupuskuristaan kolhiutunut auto vaurioitui poliisin mukaan ajokelvottomaksi. Ulosajo sattui noin kello yhdentoista aikaan, ja kolarin syyksi on epäilty myös sairauskohtausta. Onnettomuuspaikalla on 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus. taan, kun leväsolut menettävät syvyydensäätelykykynsä. Leväsolujen hajotessa niistä vapautuu sinistä väriainetta, joka voi värjätä leväesiintymän sinivihreäksi tai turkoosiksi. Sää Torstaina +18 Sahalahti +18 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +17 +17 Pälkäne Luopioinen +19 Sahalahti +19 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +19 +19 Pälkäne Luopioinen +18 Sahalahti +18 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +19 +18 Pälkäne Luopioinen +17 Sahalahti +16 Kangasala +17 +17 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Keskiviikko 11.9.2013 . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon tai pahimmillaan vihreää tai kellertävää maalia muistuttavan kukinnan. Suunnitelma on pettymys, hän näki. Nina-Carita Säpyskän najavedellä Sääksämäen sillan luona, Sastamalan Houhajärvellä ja Liekovedellä, Pirkkalan Pyhäjärvellä, Vesilahden Pyhäjärvellä, Ikaalisten Kyrösjärvellä, Parkanon Kuivasjärvellä sekä Nokian Pyhäjärvellä. Pälkäneen ja Urjalan leväseurantapisteiltä ei tällä viikolla saatu havaintotietoja. Yhtään negatiivista viestiä en ole itse saanut, mutta olen nähnyt kirjoituksia ja kyllähän se jurppii. Kangasalan Kirkkojärvellä havaittiin edelleen runsaasti levää, kuten myös Pyhäjärvellä Lempäälässä ja Nokialla. Vähäisiä leväesiintymiä havaittiin Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan Kangasalan Vesijärvellä, Valkeakosken Va- nykyisin yläasteelta vapautuneissa tiloissa. Maanantaina valtuutettu Jari Leino puolestaan jätti aloitteen museohankkeen hautaamisesta (kuva alla). . Ely-keskus sai kuitenkin Pälkäneen (vihr.) lukema aloite puoles- ryhmille. taan esitti kulttuuritaloon järLeinon aloitteen takana oli jestettäväksi työpajatilaa, joissa 24 valtuutettua ja Säpyskän paikalliset kulttuuriharrastajat tukena 13 valtuutettua. voisivat pitää työpajoja esimershl jani oksanen kiksi koululuokille ja muille Pakanrannasta Mallasvedeltä yhden leväseurannan ulkopuolisen sinilevähavainnon. Ely-keskuksen mukaan sinileväesiintymät eivät ole poikkeuksellisia syksyisinkään, kun ravinteita voi nousta syvemmältä vedestä pintaan levien käytettäväksi. Tyynellä säällä vanhenevaa sinilevämassaa nousee pin- Mattila, hallintotieteiden maisteri Sami Niemi sekä hallintotieteiden maisteri Päivi Nurminen. Elitistinen on se sana, jota on yritetty välttää mutta jolta ei voi välttyä. Haastattelutyöryhmään kuuluvat valtuuston, hallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajat. Pakettiauton kuski loukkaantui Puutikkalassa Puutikkala. Tässä ympärillä on pyörinyt negatiivinen kierre, jota yritetään katkaista, mikä on kaikkien etu. Pakettiauton kuljettaja loukkaantui ulosajossa Puutikkalanraitilla maanantaina aamupäivällä. Aitoon suuntaan matkalla ollut viisikymppinen pälkäneläismies ajautui ulos tieltä loivasti vasemmalle kääntyvässä mutkassa. Tien oikealle puolelle syvään ojaan päätynyt auto törmäsi puihin ja lautakasaan. Perussuomalaisten Jari Leinon esittämässä aloitteessa vaadittiin kunnanhallituksen ryhtyvän toimiin museon suunnittelun lopettamiseksi ja asiasta jo laadittujen Viisi valittiin kunnanjohtajahaastatteluun Kangasalan kunnanhallitus päätti maanantaina, että haastatteluun kutsutaan hallintotieteiden kandidaatti Jukka Alasentie, yhteiskuntatieteiden maisteri Oskari Auvinen, diplomi-insinööri Tapani sopimusten irtisanomiseksi. . Jalkansa loukannut Pakanrannassa ja Kirkkojärvellä on edelleen sinilevää Pirkanmaalla havaittiin viime viikolla sinilevää 14 seurantapaikalla
on jo hoidettu. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Lisäksi kirjastolla on ehtinyt käydä tutustumassa ja kirjastokortit noutamassa esikoululaisten noin kymmenen oppilaan ryhmä. Tieto kirjaston aukiolosta myös torstaisin on tavoittanut väen hyvin jo ensimmäisen torstai-aukiolon alla, vaikka kirjastovirkailija Sami Luoma etukäteen arvelikin ihmisten tottumusten muutoksen vievän aikaa. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Siihen mennessä on myös korkattu sen päivän osalta sekä lehtienlukusali että tietokonepiste. kumpikin eri asiakkaiden tekeminä . tekevä Saartokin on kirjaston tietokoneen ääressä hyvin tuttu näky. . Tien varrella sijaitsevan talon asukkaat olivat heränneet yöllä hieman ennen puoli kahta ja huomanneet tuntemattoman henkilön lii- kuskelevan talossa. Kirjastoon tulevat lehdet on valikoitu tarkoin, ja valikoimaan on saatu mahdutettua hieman jokaiselle jotakin. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti hallituksen linjauksen olla takaamatta tekopohjavesiyhtiön lisälainoja. Valtuustokokouksen alussa seutujohtaja Päivi Nurminen esitteli kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivitystyötä. Valtuutettuja palvelukylien säilyttäminen ja asutuksen tiivistäminen vaikutti hieman huolestuttavan. Valtuusto Päättäjä: Kangasalan kunnanvaltuusto Aika: 9. välillä. Laavu koki kovia Syrjänharjun pururadan laavulle tehtiin ilkivaltaa viime viikonloppuna perjantain ja lauantain välisenä aikana.. ja 4.9. Kyllä me olemme jaelleet uusia aukiololappuja hanakasti kesäsulun päättymisen jälkeen aina, kun olemme jonkun kuulleet asiasta puhuvan. Lautakuntahan teki päätöksen aukioloaikojen laajentamisesta jo alkukesästä eli asiaa on saatu suunniteltua hyvin, Luoma sanoo. Kirjastovirkailija vaikuttaa kaikin puolin tyytyväiseltä uuteen tilanteeseen. . Asiaa aloiteltiin jo maanantaisessa kokouksessa, mutta keskustan Hanna Holma esitti siirtämistä talousarvion hyväksymisen yhteyteen. syyskuuta. Poliisin mukaan murto jäi kuitenkin kesken, sillä autosta katosi makeisrasioita, mutta raista kulkijoista. Kollolantiellä murto sen sijaan onnistui, kun vapaa-ajan asunnosta vietiin ainakin talvirenkaat 25.8. kuntastrategia 2020; kaupunkiseudun rakennesuunnitelman esittely Poissa: Jussi Haavisto, Heikki Lyytinen, Jani Viinikainen Varas pakeni heränneitä asukkaita Automurto jäi kesken Poliisi kaipaa mahdollisia silminnäkijähavaintoja Koivulahdentiellä Luopioisissa viime torstain vastaisena yönä liikkuneesta autosta tai muista vie- Venerannalla pysäköitynä olleeseen autoon murtauduttiin Luikalassa 6.?8. Vaikka meiltä aikoinaan meni tuo torstaipäivä, ihmiset eivät missään vaiheessa äänestäneet jaloillaan ja vähentäneet kirjastossa käyntiä. Tällä hetkellä on oikein hyvä fiilis. Syyskuun ensimmäisenä torstaina kirjastolle aamun ensimmäisinä ehtineet Pentti Saarto, Taimi Lehto ja Janne Jousimies suhtautuvat aiempaa laajempaan aukioloon maltillisen oloisesti. . Kopiokone ja lainauspisteen vieressä olevat tietokonepäätteet ovat kovassa käytössä, kuten niihin kytketty tulostinkin. Sahalahden lähikirjaston seinien sisään kätkeytyy kuitenkin muutakin, kuten Kirjanystävien paikalle säännöllisesti hankkimat kirjailijavieraat tai vaikkapa lasten pannukakkuilta. Lisäksi palvelutarjonta on kirjastonäkökulmasta laaja. Luoma on ollut apuna niin verkkopankkitunnusten hankkimisessa kuin mp3-soittimen Kangasala-lisästä päätetään marraskuussa Päätöksiä: Tavase Oy:lle ei herunut uutta lainatakausta kangasala Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen kertoili kangasalalaisvaltuutetuille seudun rakennesuunnitelman päivittämisestä. Käsittelyvirheen jälkeen uudelleen valtuustoon palautunutta Kangasala-lisän käyttöönottoa pohditaan marraskuisessa budjettivaltuustossa. Puhelimitse (03) 539 9800 Lähikirjasto: Aukiolossa tehtiin aikamatka kolmen vuoden taakse Sahalahden ?kulttuuritalo? elää nyt myös torstaisin sahalahti Sahalahden kirjaston ovi on ehtinyt olla raollaan vasta reilun vartin, kun päivän ensimmäinen palautus ja lainaus . Päinvastoin lainamäärissämme on ollut viime vuosina jonkin verran kas- vua, Luoma kertoo. Asiakaspalvelua Kirjasto on Sahalahdella tiloiltaan pieni, mutta yksitoista vuotta tiskin takana työskennellyt Luoma ei liioittele huomauttaessaan, että sisältöä kyllä riittää. En ole oikeastaan yllättynyt, että Kangasalla on kriittinen suhtautuminen tiivistämiseen. Voro ei ehtinyt viedä mitään mukanaan. . Sahalahden kirjasto oli viimeksi avoinna torstaipäivänä vuonna 2010. . 6 Keskiviikko 11.9.2013 uutiset . Havaituksi tullut murtomies oli paennut ulos ja autolla pois tapahtumapaikalta. Maanantain kokouksen perusteella kotihoidontuen kuntalisästä tullaan käymään marraskuussa värikäs keskustelu. Vailla keskusteluja valtuusto sen sijaan sivuutti Tavase Oy:n lainalle myönnettävän takauksen. Hyvä, ettei tarvitse varrota yhden päivän yli. syyskuuta 2013 kello 18 Esityslista: 9 pykälää Näkyvästi esillä: Valtuustoaloite kotihoidontuen Kangasala-lisästä; Takauksen antaminen Tavase Oy:n lainalle; Kangasalan onnistumissuunnitelma . Nämä ovat kuitenkin myös talouskysymyksiä, Nurminen kommentoi asumisen tiivistämiseen jumiutunutta keskustelua. koteloistaan jo ulos vedetyt radio ja cd-soitin jätettiin paikalle. Voin tulla vaikka joka päivä, kun asun tässä lähellä, Paula Havasteen kirjan hyllystä napannut Lehto sanoo. Vaikka kirjaston aukiolon merkitys ei puheisiin asti helposti yletykään, kertoo paikalle ensimmäisten joukossa saapuminen omaa kieltään. Lehdolle kirjastokäynti on samalla viikolla jo kolmas, ja sukututkimusta ?kotipuhdetyönä
Vuonna 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn vastasi runsas 160 kangasalalaista. Siellä valtuusto linjasi asiasta jo säästöpaketin yhteydessä. Lopulliset päätökset voidaan tehdä sen jälkeen, kun lautakunnat ovat päättäneet asiasta. Suunnitelmaa laativa työryhmä katsoo saadut vastaukset läpi ja pyrkii ottamaan ne huomioon suunnitelmassa, sanoo työryhmän sihteerinä toimiva Kangasalan sosiaalityön johtaja Kirsti Anttila. Anttilan mukaan suunnitelmaa ei laadita vain tekemisen ilosta, vaan sillä pyritään saamaan konkreettisia hyötyjä. Hän muistuttaa, että vuonna 2009 laaditun edellisen hyvinvointisuunnitelman toimenpide-ehdotusten toteutumista on seurattu tarkkaan. Suunnitelmaa hyödynnetään osana kuntien hyvinvointikertomuksia, joihin nivotaan myös aiemmin tänä vuonna oppilaille tehdyn valtakunnallisen terveyskyselyn tulokset. Petrattavia asioita ollaankin kartoittamassa monia eri reittejä. Suvun vaiheiden selvityksessä ollaan 1860-luvulla. Taimi Lehto sai kunnian olla Sahalahden lähikirjaston ensimmäinen torstainen lainaaja moneen vuoteen. ta palauttaa, Jousimies tuumaa päivän ensimmäisen palautuksen yhteydessä. Kirjastovirkailija Luoma on tavallaan samaa mieltä, vaikkei sitä Jousimiehelle ääneen sanokaan. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että liitos on ollut molempien kannalta järkevä. Uusin liitosaloite tuli Akaan suunnalta. Näihin kolmeen kysymykseen haetaan vastauksia kuntalaisilta Pälkäneellä ja Kangasalla tehtävässä kyselyssä, joka avautui molempien kuntien kotisivuille maanantaina. Kysely on osa työn alla olevaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jota laaditaan kuluvaksi valtuustokaudeksi eli vuosiksi 2013?16. Pälkäneellä opetustunteja on noin 5000 vuodessa, Akaassa 6000. Vakituista henkilökuntaa Akaan opistossa on yksi Pälkänettä enemmän, sillä rehtorin ja päätoimisen tekstiilityön opettajan lisäksi siellä on päätoimi- nen toimistovirkailija. Akaan opiston rehtori Risto Nieminen on jäämässä eläkkeelle vuonna 2015. Akaassa lautakunta kokoontuu torstaina, Valkeakoskella tiistaina. Kansalaisopistoja on yhdistetty muuallakin maassa. Reilun vuosikymmenen aikana kartalta on kadonnut sata opistoa. Vyöt ja valot poliisin syynissä Poliisi valvoo tällä viikolla tehostetusti tiellä liikkujien liikennevalokäyttäytymistä ja turvalaitteiden käyttöä. Tehovalvonnan tavoitteena on turvavöiden ja kypärien käyttöä lisäämällä kohentaa liikenneturvallisuutta taajamissa. Liikenneturvan tämän vuoden seurannoissa vain 87 prosenttia auton etupenkillä matkustaneista käytti turvavyötä taajama-alueella. Taajaman ulkopuolella tilanne on parempi: käyttöprosentti oli 95. Sekä taajamassa että taajaman ulkopuolella takapenkin matkustajista vain 86 prosenttia käytti turvavyötä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että turvavyön käyttö pelastaisi vuosittain noin 20-30 ihmishenkeä ja estäisi moninkertaisen määrän vammautumisia liikenteessä. Liikenneturvan tämän vuoden tarkkailussa seurattiin lisäksi myös autolla liikkujien liikennevalojen noudattamista. Seurannan mukaan yksi tai useampi autoilija ajoi päin punaisia joka viides kerta, kun valot vaihtuivat vihreistä punaisiksi.. Kangasala on kuulunut Valkeakoskiopistoon tämän vuoden alusta alkaen. Rohkaisevia kokemuksia Akaan opisto on resursseiltaan ja tuntimäärältään hieman Pälkänettä isompi. sen sijaan että olisi tyytynyt ohjaamaan pulassa olevan asiakkaan sanakirjahyllylle. . Vastaamaan ovat tervetulleita kaikki iästä ja perhetilanteesta riippumatta. ääni kuuluville, Kirsti Anttila sanoo. Hyvinvointikertomuksen ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teon tueksi Kangasalla järjestetään myös kaikille avoin hyvinvointi-ilta lokakuun lopulla. Sydän-Hämeen Lehti 7 Kansalaisopisto laajenee Akaaseen Valkeakoski-opisto: Akaa seuraa Pälkäneen ja Kangasalan jälkiä vuoden 2015 alusta alkaen Pentti Saarto viettää aikaa tietokoneen ääressä. Aiemmin perjantait ovat olleet kirjastolla varsin kiireisiä, kun työntekijää ovat perustöiden ohessa olleet odottamassa parin päivän lainapalautukset, sähköpostit, lehdet ja muut Hiljainen torstai? postit. Hänen tilalleen ei palkata uutta rehtoria, vaan tietotekniikan opettajasta tulee puolipäiväinen osastonjohtaja. Pälkäneen ja Kangasalan myönteiset kokemukset Valkeakoski-opistosta eivät ole ainakaan vaikeuttaneet Akaan ratkaisua. . Tarkoituksena on saada kuntalaisten . Teimme pohjatyön hyvin Pälkäneen kanssa. Kangasalla opistoja hallintokulttuuri ovat poikenneet enemmän Valkeakosken mallista, ja siksi Kangasalan kanssa on ollut enemmän säätämistä. Hyvä, ettei tarvinnut luukus- tasoittuu. myös lasten ja nuorten . Kai kaikki nyt tulevat sitten jatkossa torstaisin, kun silloin ei ole aiemmin päässyt ja päivä sitten mielletään viikon rauhallisimmaksi, Luoma nauraa. shl Jani Oksanen Perheiden näkemyksiä kaivataan suunnitelmaan pälkäne, kangasala Mitä hyvää kunnassa on lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Väestöpohjaltaan ja tuntimäärältään samaan kokoluokkaan kuuluvat opistot ovat pärjänneet jopa meitä pienemmällä määrällä vakituisia työntekijöitä, joten uskomme, että selviämme vielä tästä laajennuksesta. Jos Akaan ja Valkeakosken kaupungit hyväksyvät laajentumissopimuksen, kansalaisopisto nousee vuoden 2015 alussa tuntimäärällä mitaten maan kymmenen suurimman kansalaisopiston joukkoon. . Koululaiset puolestaan saavat aiempaa enemmän rauhaa luokkien kirjastokäyntien yhteydessä, kun luokkavierailuja voidaan jakaa nyt tiistain lisäksi toiselle päivälle. Kun kirjaston aukioloaikoja jouduttiin kolme vuotta sitten supistamaan, kiinniolopäiväksi valittiin edellisen kymmenen vuoden ajanjakson perusteella hiljaisin arkipäivä eli torstai. Nähtäväksi jää, onko torstai enää se viikon hiljaisin päivä. . Sopimus Kangasalan kanssa tehtiin samalla mallilla, ja samoin mennään myös Akaan kanssa, Juha Sihvonen sanoo. Pälkäneen kansalaisopisto loksahti Kangasalaa vaivattomammin osaksi isompaa kokonaisuutta. . Nyt mukaan vastaamaan kysytään erikseen kahden alakoulun oppilaita vanhempineen, minkä lisäksi nuorisovaltuusto on haalimassa yläkoulujen, lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaita vastaajiksi. . Mutta rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tahti on kiihtynyt, Valkeakoskiopiston rehtori Juha Sihvonen sanoo. Valkeakoski-opiston laajeneminen alkoi vuonna 2012, kun se otti hoidettavakseen myös Pälkäneen kansalaisopisto-opetuksen. Suunnitelman on määrä valmistua ensi talven aikana, jolloin se tulisi kuntien valtuustoihin käsiteltäväksi ke- vään aikana. . Päivälehtien lukienglanninkielisten käyttöohjeiden tulkkina . Marja-Liisa Mankan alustuksen jälkeen tarkoituksena on kerätä talteen paikallaolijoilta ajatuksia ja ideoita paremmasta hyvinvoinnista. Hyvinvointisuunnitelmaa päivittävässä työryhmässä on Pälkäneen edustajien lisäksi mukana Kangasalan luottamushenkilöitä ja seurakunnan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, vanhempainyhdistysten sekä urheiluseurojen väkeä. Kyselyyn voi vastata syyskuun loppuun asti, ja näkemyksensä voi jättää tarvittaessa nimettömänä. Onhan se työnkin kannalta kiva, ettei tämä ole pelkkä lainausasema, Luoma hymyilee. joidenkin arkea torstaiaukiolo muuttaa myönteisesti; jos kirjastokäynti aiemmin jäi perjantaina väliin, oli viikonlopun jälkeen lehtipinoon kasaantunut torstaista maanantaihin jo viiden päivän lehdet. Toimimme jatkossa reilun 80 000 asukkaan alueella. Nyt tilanne kuitenkin . Mitä kehitettävää kunnassa on näissä asioissa? Millaista tukea lapsiperheet tarvitsevat. Pälkäneellä mietitään vielä verkkokyselyn lisäksi muita mahdollisia tapoja kuulla kuntalaisia. Ensimmäiset vastaukset saatiin heti maanantaina. Valkeakoski-opisto jatkaa laajentumistaan. Se on lähikirjastokulttuuria, eikä mielestäni mitenkään huono asia. Keskiviikko 11.9.2013
pikkukoulujen kannalta. Siinä vaiheessa uudet maalaislukijat kiinnostuvat paikallisista netti- ja mobiilipalveluista, jotka ovat enemmän kuin paperiversio. Paperilehden jutut ja mainokset eivät siirry semmoisenaan uusiin välineisiin. Toimituksessa panostetaan parhaillaan muun muassa videoiden tuottamiseen. Ilmoitusasiakkaiden tarpeet muuttuvat vielä lukijoita nopeammin. Samalla se laajensi tiedotuslehdiksi. Kyläläiset pysyvät kyläläinetin lisäksi myös mobiiliin sinä kuntaliitoksista huoli(m.shl.fi). matta, ja heitä kiinnostavat Jälkikäteen katsoen leh- läheiset asiat. Samaan aikaan lehtien kilpailija Yleisradio muutettiin verovaroilla rahoitettavaksi valtion kanavaksi. Suomi ei tue lehdistöään käytännössä mitenkään. Muissa Pohjoismaissa valtio jakaa lehdille kymmeniä miljoonia vuodessa. Kylän lääkäri ja kun Kunnallistiedoille palkat- hieroja laittoivat aukioloajat tiin ensimmäinen toimittaja. Muissa Pohjoismaissa valtiovalta arvostaa ja tukee paikallislehtiä. on ollut alusta paperille. alkaen perheyritys. Nykyisin että julkishallinto keskittyvät lehti on osa toimitusjohtaja vauhdilla ja molempien päätOlli Sirénin suvun omistamaa täjät siirtyvät entistä kauemmas. Pirkanmaan Lehtitaloa. Kaupan keskittyminen Kunnallistiedot aloitti Pälkäneen, Luopioisten ja tuntuu lehdessä, sillä paikalSahalahden lehtenä, mutta lislehteä tarvitsevia pienyritpian levikkialue laajeni myös täjiä on entistä vähemmän. Kivijalkapuoti houkutteli Kuhmalahdelle. Ensimmäisten vuosikym- asukkaita tarjouksien avulla menten ajan lehti oli opetta- läheltä, valtateiden ristejien ja muiden kellokkaiden ykseen rakennettu hyperharrastus. Ajassa pysyti syntyi mielenkiintoisessa äkseen lehden on viritettämurrosvaiheessa. Postin määrä on romahtanut, ja siksi jakelusta laskutetaan vuosi vuodelta suolaisempi hinta. Suomi ei tue paikallislehtien jakelua, eikä omistamaansa Itellaa, vaan toista valtionyhtiötä Yleä. Talous on ahtaalla, ja valtio säästää kaikkialla muualla paitsi Pasilassa ja Tohlopissa. Ylen määräraha kasvaa ensi vuonna 500 miljoonasta eurosta 512 miljoonaan euroon. Kreikassa talouskriisi on ehtinyt Suomea pidemmälle. Siellä katsottiin, että pöhöttynyttä yleisradiota ei saada enää saneeraamalla kuntoon, ja se lakkautettiin kokonaan. Vajaan 11 miljoonan asukkaan maassa yleisradio työllisti 2600 työntekijää ja nieli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Median murroksessa toimitaan kuitenkin päinvastoin. Siihen saakka hoivayhtiö keskittyy kuntien Kangasalan painosta käsin hankintarenkaan tarjouskiltehdylle lehdelle hankittiin pailuun. Kuntaliitokset ovat kotoimitilat Onkkaalasta. Huhtikuussa 1985 lehti rostaneet paikallislehden muuttui kaksipäiväiseksi ja tehtävää kylien lehtenä. Paikallisten asukkaiden lisäksi mökkiläiset ja muualle muuttaneet seuraavat seudun tapahtumia aktiivisesti netin välityksellä. Netti on tuonut myös sellaisia ilmiöitä, joita ei osattu edes tavoitella. Sekä kauppa ja Jorma Joensuulle. Niillä kaikilla on sama haastaja. Sydän-Hämeen Lehdessä tehdään töitä, jotta ne pysyisivät ajassa ja pärjäisi- Paperilehden elinkaari on viikko, mutta verkossa juttuja saatetaan lukea vielä aikojen päästä. vät verkkoihin siirtyvässä kilpailussa. Verkko on laajentanut Sydän-Hämeen Lehden lukijakuntaa nopeasti. Puutavara alkoi viranomaisvoimin. käydä kaupaksi maailmalle ja Sydän-Hämeeseenkin syn- Sydän-Hämeen Lehden tyi ensimmäisiä sahoja, tur- 84-vuotispäivänä katse on kismuokkaamoita ja muita tulevaisuudessa, ei menneiteollisuusyrityksiä. 5,4 miljoonan asukkaan Suomessa Ylen leivissä on 3200 työntekijää. shl tommi liljedahl Upea Pikkuk Olen ollut pitkään Pälkäneen lukion säilyttämisen kannalla. Lähinnä siksi, koska paikkakunnan oman lukion sanotaan olevan vetovoimatekijä ja houkuttelevan uusia asukkaita paikkakunnalle. Nyt olen kuitenkin miettinyt asiaa ns. Paperilehden elinkaari on viikko, mutta verkossa juttuja saatetaan lukea vielä aikojen päästä. Esimerkiksi viimeisen kuukauden luetuimpiin juttui- Uusi lehti esittäytyi 84 vuotta sitten ilmestyneessä näyte numerossa. hin lukeutuu maastomestari Pekka Päivärinnasta kertova tammikuinen juttu. Lehdet sekä televisio- ja radiokanavat elävät parhaillaan suurta mediamurrosta. Pysähtyneisyyden aikaa emme halua. Kun valtiokonttorilta haettiin kahden perillisittä kuolleen henkilön omaisuutta Kangasalan kunnalle, kunnanhallitus. Lehdenteko am- market ohjaa asiakasvirtoja mattimaistui vuonna 1975, etukortilla. Verkko ei pelkästään nopeuta, vaan myös hidastaa paikallisen tiedon levittämistä. paikallislehteen, veroparatiiVuonna 1984 lehti asettui siyhtiöön voitot kotiuttava Pälkäneelle. Se siirtää paikallistiedon paperilta lukulaitteisiin, jotka kehittyvät huimaa vauhtia. Käytännössä kaikilla suomalaisilla on älypuhelin sen jälkeen kun he seuraavan kerran vaihtavat luuria. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kolumni Kansansivistyksen ja valistusrientojen asialla 84 vuotta Sydän-Hämeen Lehti Kasvukausi katkesi kuin veitsellä leikaten reilu kuukausi näytenumeron ilmestymisen jälkeen Yhdysvaltojen pörssiromahdukseen. Yritysten syydessä. Viimeisen puolentoista myötä seudulla alkoi liikkua raha ja kyliin syntyä kauppa- vuoden ajan lehdessä on opiskeltu median seuraavaa liikkeitä. täyttää lauantaina 84 vuotta. Kunnallistietojen (vuodesta 1990 alkaen Sydän-Hämeen Lehti) ensimmäinen numero ilmestyi 14.9.1929. Lehti lupasi saattaa ?lukijoilleen tunnetuksi niin hyvin uutisin kuin ilmoituksin kaikkea sitä mitä kunnan viranomaisilla tai muilla toimihenkilöillä sekä yksityisillä kuntalaisilla on koko kunnalle tai naapureille tiedoksi annettavaa?. Lisäksi paikallislehden tehtäväksi määriteltiin ?harrastaa kansansivistyksen ja valistusrientojen sekä korkealaatuisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten pyrintöjen asiaa ja edistymistä?. vaihetta. Samalla moni niihin sijoittanut talo joutui vaikeuksiin, jopa vasaran alle. Lamaa on kuitenkin aina seurannut uusi nousukausi . Yrityksen ei kannata maksaa nimestä ja logosta ruudulla. Tukea pidetään satsauksena monipuoliseen tiedonvälitykseen. Demokratiaan kuuluu erilaisia äänenpainoja, diktatuuriin valtion radio. Arvonlisäverokeskustelun yhteydessä Kimmo Sasi (kok) haukkui paikallislehtien tekijät ammattitaidottomiksi. Haluamme joka tapauksessa kiinnittää lukijan huomion muutamaan seikkaan. On erinomaista, että Kangasalan virkamiehiltä ja kunnanhallitukselta löytyy kykyä, taitoa ja luovaa otetta nähdä asioita toisinkin kuin aina ennen on tehty. Ensimmäiset seitsemän vuosikym- Viimeistä pariakymmentä mentä lehti kuului Kangasa- vuotta on hallinnut globalilan kirjapainon omistajille saation liikkeelle laittama kesOlof Benediktus Karppiselle kittymiskehitys. Lehtitilaajia sakotettiin arvonlisäverolla. Yrittäjä markkinoi tehdäkseen kauppaa, ei kerätäkseen klikkauksia tai tykkäyksiä. Pienillä maaseudun yrityksillä ei ole voimavaroja ottaa netin ja mobiilin alati kehittyviä mahdollisuuksia käyttöön. Reilut vä verkot tiiviimmin kyliin. kymmenen vuotta aiemmin Kuntaliitosten jälkeen ei ole itsenäistynyt maa oli päässyt enää pikkukuntien lautakunmukaan maailmanlaajuiseen tia, jotka tuottavat lähiuutisia kasvuun. Harvaan asuttujen alueiden lehdet saavat jakelutukea, koska niiden kustannukset kasvavat kestämätöntä tahtia. Kustannusten kasvu johtuu siitä, että median lisäksi myös laskutus ja viestinvaihto ovat siirtyneet nettiin. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Tatoukokuussa 1990 otettiin kavuosikymmeninä kunnan rooli oli keskeisempi, ja paikäyttöön nykyinen nimi. Sydän-Hämeen Lehti pala- kallislehdetkin muuttuivat si yksipäiväiseksi helmikuus- eräänlaisiksi kunnallisiksi sa 2013. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Ensimmäisten edistysmielisten ja kasvuhakuisten yrittäjien kävi Sydän-Hämeessä kehnosti. Muun muassa Luopioisten Holjan ja Aitoon Jumpon sahat menivät nurin. 8 Keskiviikko 11.9.2013 lukijalta . vaikka nousun ajalla sitä ei välttämättä edes huomaa. Seutu ja sen lehti ovat saaneet osansa taantumaakin suuremmista koettelemuksista. Sotavuosina Kunnallistietoja painettiin monenkokoiselle ?Sydäri. Kyllähän se taitaa olla niin, että pienen esikoululaisen ja ensiluokkalaisen on turvallisinta käydä pientä oman kylän koulua, jonne on lyhyt kävelymatka ja jossa voi olla ennestään tuttuja lapsia. Lapsi oppii koulunkäynnin tavat ja sopeutumisen pieneen yhteisöön paljon paremmin kuin jossakin etäisessä suur- Taas soo Niklas-Salminen mainitsee kirjoituksessaan (SHL 4.9.) nimemme, syystä jota emme tiedä, emme ole kunnanhallituksen jäseniä. Netin vuoksi uudet toimijat kilpailevat lukijoiden, katsojien ja kuulijoiden ajasta, huomiosta ja ostovoimasta. Valtiovalta pyrkii yleensä tasoittamaan suuria murroksia ja vakauttamaan kehitystä. Kiitos siitä
Sen materiaalina on leipälapio ja kuolaimet. oppilas Vuoden ajan on kuljettu pimeässä. Yhteiskou- losta kovin hyvältä, helpompi ei tuottane ongelmia. lusta peruskoulu, jonne mahtuvat kaikki kunnan isommat oppilaat, jos lukiolaiset siirtyvät naapurikuntiin. Ensin saimme välkkyvät diskovalot, sitten valot vilkuttelivat silloin tällöin valomerkkiä, ja lopulta ne sammuivat kokonaan. Loppukesäkin alkaa olla lopuillaan, mutta ei vaivuta vielä synkkyyteen. Luonto yrittää piristää näkymillään mieltämme parhaansa mukaan. kesä kääntyy kauniiksi syksyksi koulut vai lukio koulussa, jonne saattaa olla tai koulutaksissa. sivistyspuolen taloutta, niin pitkäkin matka linja-autossa Kun ajatellaan kunnan ja eiköhän lukiosta luopuminen toisi suurempia säästöjä kuin kahden kyläkoulun lakkauttaNetistä minen? Hienoa, että olet aina valmis Sitä paitsi, kaipa lukiolaiset osa näistä käy kunnalle kallista kyseenalaistamaan nykyisiä voisivat käydä koulua toisella Anna Tapiota ?huutolaisluokrakenteita. Että yt-neuLähikoulut pienimmille ja pikkulasten edun tärkeimmäkvottelut vaan päälle. On tässä ajatuktikkalan koulujen toiminnan Hyvä ajatus, mutta mitä set kouluasioissa muuttuneet jatkamista ja Pälkäneen lukion tehdään työttömiksi jääville yhdellä jos toisellakin. lakkauttamista. Keskiviikko 11.9.2013 . Niklas-Salminen on kylläkin ollut kiinnostunut lähinnä flyygelin varastoimisesta ulkona lastaussillalla (!?), jonne hän on jostain syystä käsittänyt flyygelin sijoitettavan. Kimmo Pyykön elämäntyö- hön voi tutustua osoitteessa galleriat.net/kimmopyykko. Suuria kokonaisuuksia onkin joskus vaikea hahmottaa. Edellisen työmaan jäljeltä ne jäivät mihin sattuu. Nyt odotamme jännityksellä, syttyvätkö valot ja pysyvätkö ne päällä. Valon ystävä Miksei liikennemerkistä piitata? Kankaistentietä pitkin ei pääse kuin neljän talon pihaan. On syytä onnitella puoluetoimistoa jälkikäteenkin siitä, että se on osannut valita yhteistyökumppanikseen yhden merkittävimmistä suomalaisista kuvanveistäjistä. Taiteen voimaan on uskonut moni muukin puolue, jollakin on tosin voinut olla huonompi ?tuuri. Ei kuuisommat oppilaat muualle tai si asiaksi, päätöksenteko tässä isompiin yksiköihin. Viimeisen vuoden ajan tie on ollut pimeänä. Hämärä aika alkoi kohta vesijohtotyömaan jälkeen. Sydän-Hämeen Lehti 9 Jarkko Pimeys päättyi? Kiitoksia Pälkäneen kunnalle, jos Kyttäläntien pimeys vihdoin päättyi. Onkkaalantieltä Lahdentien suuntaan johtava tie on keskustan valtaväyliä. jos sellaisia on . Omia taidekäsityksiä . yhteistyökumppanin valinnassa. Jos Niklas-Salminen tutkisi Kimmo Pyykön elämäntyötä tarkemmin, hän ilahtuen hämmästyisi monille hänelle uusista asioista. Nyt iltojen hämärtyessä kunta kuitenkin yllätti: paikalla oli kaivurimies, ja tällä kertaa hän keräsi jopa asvaltinpalaset mukaansa. Kangasharjunpolulle ja -tielle ajetaan Onkkaalantien kautta, ei kevyen liikenteen väylää. on tarpeen pystyä ennakkoluulottomasti aukaisemaan, se on jopa suositeltavaa. Eikä Niklas-Salmisen tarvitse nähdä paljoakaan vaivaa löytääkseen jälkiä oman viiteryhmänsä keskustan ja Pyykön väliltä. Tästä on kertomassa ihan selkeä liikennemerkki, mutta miksi se on niin vaikea sitä noudattaa. Onko se ihan vain välinpitämättömyyttä vai eivätkö autoilijat tunne liikennemerkkejä? Kevyen liikenteen väylällä kulkee paljon myös lapsia ja kun mutkan takaa tullaan autolla (+peräkärryllä) sora pölKalastus ja ravustus Pälkäne- lyten, ei kukaan ehdi reagoida. veden Tyrynselällä on käynyt Täytyykö jotain tapahtua enaivan mahdottomaksi. nen kuin ihmiset välittävät? Liikennesäännöt Rapumertoja tyhjennetään kunniaan ja rikotaan heti kun silmä vähän välttää. Yhdessä presidentti Urho Kekkosen kanssa työstetty UKK:n oma kuva on aivan omaa luokkaansa. Edes nippusiteet eivät pidättele tätä tuholaista. Verkkojakin on vaikea pitää, kun uistimia vedetään monella vavalla. Kaiken huippu oli, kun käskettiin viedä verkot ja katiskat pois ja uhattiin jopa haulikolla. Uistelija ja rapurosvo terrorisoi Tyryn selkää Miksei liikennemerkistä piitata, kirjoittaja kysyy. Kalastaja opaa Heini Niklas-Salmiselta toimi juuri niin kuin lainsäätäjä on lain kirjaimen tarkoittanut. Nythän on lakkauttaa pikkukoulut ja siirtää opettajat muihin yksiköihin. Kouvola mielessäin Paul Tiililä Epaalan supistetun kansakoulun ent. Kiitos joka tapauksessa rantojen vaalijoille ja ohikulkijoiden ilahduttajille. Nimi karttaan. Kun asetamme lukion opettajille. Näin ollen valtiokonttorin oli helppo hyväksyä ehdotus. Jos summa käytetään esimerkiksi flyygelin hankintaan, se palvelee juuri oikeaa tarkoitusta. Niinpä Niklas-Salminen nostaa esiin satojen teosten joukosta muutaman, jotka SDP on ostanut vaalityöhön. Työ on herättänyt myös kansainvälistä huomi- ota, kiitos Keskustapuolueen ennakkoluulottomuuden. Kangasalatalon sisältötyöryhmä on luovuttanut raporttinsa kunnanhallitukselle. Varsin mittavasta raportista voi päätellä, että valtaosa sen jäsenistä on kesän aikana käyttänyt voimavaransa uusien toimintatapojen ja rakentavien ratkaisujen löytämiseen. Yhteen hiileen puhaltamalla Kangasala-talosta saadaan kaikkien kangasalaisten talo, josta olemme ylpeitä. Raimo Kouhia valtuuston pj Pekka Lahti sd-valtuustoryhmän pj Kostianvirran kaiverrettu nimikyltti. Kostian Pulevaarti sai uuden kyltin Kosvianvirran rannalle on ilmestynyt hauska Kostian Pulevaarti -kyltti. Puuhun kaiverrettu kyltti on samassa ilmoitustaulussa, johon puita virran rannalle muutama vuosi sitten istutta- neet mestarit toivat aiemmin paperisen version. Olivatkohan samat miehet asialla jälleen. Omaisuus käytetään Rakennettavan kulttuuritalon toiminnan edistämiseen sekä kyseisten tilojen varustamiseen liittyviin hankintoihin. Muutoksen aikana paikkakunnalla siinä missä kana?. Kylänmies ammattikoululaisetkin. kaikki on hyvä ottaa pöydälle ja jättää sitten vain järkevimKannatan siis Epaalan ja Laimät olemaan
Vesille palautetulla veneellä soudettiin vuosina 2002?2005 pari kertaa kesässä. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kolumni Stadionin rusakko Me helsinkiläiset pidämme kotikaupunkiamme kovin urbaanina. Siellä saattaa tavata city-kaneja pusikkoa vaihtamassa. Lehtijutussa (SHL 4.9.) kerrottiin, että parhaimmillaan Sappeessa oli kolme kirkkovenettä. Sellainenkin liikennemerkki on olemassa kuin ratsastaminen kielletty. Kävelen keskuspuiston poikki Pasilaan. Mitenkähän mahtaa olla? Työmatkani puolitoista vuotta sitten kesti kävellen kymmenkunta minuuttia. Kun jokunen paha myteriaamu helmikuussa pääsi kertaalleen yllättämään, valittelivat Nurmijärveltä Helsingin keskustaan kulkevat taipaleen ottaneen aikaa liki pari tuntia. Itse vitsailin kävelleeni kahdeksassa minuutissa, ei siinä kelissä viitsinyt pitempään. Kaikki mukava loppuu aikanaan, näin kuvittelin siirtyessäni töihin Pasilaan. Jalan köpöttelen sivun reilusti alle tunnissa. Menomatkalla ajan stadionin tornin kupeesta ja voin toiselta puolelta tarkastella komeita pallokenttiä. Monena aamuna tuon historiallisen areenan lähistöllä päivystää rusakko, joka ei ainakaan minua arkaile. Jos menen ratikalla, palaan useasti työpäivän päälle kotiin jalkaisin. Jo vaunun kyydistä saa mainiosti tarkastella näkymiä, joita turistit tulevat tuhansien kilometrien päästä ihmettelemään. A l e k s a n te r i n k a d u l t a Mannerheimintielle, siitä Nordenskille ja edelleen Eläintarhan Unionin ohi Länsi-Pasilaan. Korkeus on noin 50 senttimetriä ja se on jököttänyt siinä samanlaisena jo monia viikkoja. Aune Mattila Sappeen laivastoa liioiteltiin Esittelin Pälkäneen kansallisten senioreiden kotiseutukierroksella Sappeeta ja kirkkovene Ullaa. Aivan näin mahtavaa laivastoa meillä ei ole ollut, vaan kirkkoveneitä on ollut käytössä yksi kerrallaan. Mutta täysin pitäväksi puuvenettä ei saatu kunnostettua, ja siksi se päästettiin vanhuuden lepoon. Taisto Hietamäki Sappee?Ohvenon kylä yhdistyksen puheenjohtaja Kääpäarvoitus ratkesi Kääpäorakas vai vaahtera- tön, joten kyseessä on melko kääpä -arvoitus (SHL 38) ilmeisesti kääpäorakas. on ratkennut. Kiitokset yllättävästä mieTarkempi tutkimus näytti lenkiinnosta asiaan. Timo Salonen alapinnalta runsaan piikis-. Soutu- kilpailut eivät olleet Sappeen jäsentenvälisiä, vaan niissä kisailtiin kylien kesken. Mikäpä on lennellessä, kun on karjasta kiinnostunutta ravintoa tarjolla. Alkukesän lintukonsertti muuttuu syksyn myötä yksittäisiin havaintoihin roskaruoka-astioista tappelevista lokeista ja variksista. Kotiin palaan osin eri reittiä. Ilo on sitä päästellä. Hietalahden kauniit merimaisemat johdattavat minut Bulevardia myöten Fredalle ja olen kotona. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Kaikki kaupantekijäisenä. 10 Keskiviikko 11.9.2013 lukijalta . Aina keskuspuiston kautta. Helsingin kaupunki on rakentanut meille hyötyulkoilua harrastaville hiljattain kaksi todella hienoa väylää. Toinen on Nordenskiöldinkadun ylittävä Auroran silta ja toinen tietenkin Baana. Ennen sillan valmistumista joutui kadun ylittämistä odottamaan pitkät tovit, kun kaistat ovat vuorokaudet ympäri vilkkaasti moottoriajoneuvoilla liikennöityjä. Paikka oli muutenkin hankala polkupyöräilijöille. Ratikkakyyti molemmissa päissä pienellä kävelyrupeamalla ryyditettynä saattaa tappaa kellosta lähes 40 minuuttia. Kesti parisen kuukautta ennen kuin ymmärsin saaneeni elämääni ihan uutta sisältöä. Mieltä rauhoittavia nähtävyyksiä nämäkin. Jaa että minkä takia rusakko päivystää Olympiastadionilla. Silloin tällöin tarvitaan kansainvälisissä kovissa juoksukilpailuissa jänis. Suomalainenkin voi saada rikki arvokilpailujen B-rajan, jolla pääsee mukavasti aina alkueriin asti. shl Jussi-Pekka Lämsä Hurjan näköinen, noin puolen metrin korkuinen pihakasvi ei houkuta koskemaan. Onkohan se myrkyllinen? Onkohan piha kasvi myrkyllinen? Naapurimme takapihalla ja kasvaa on aika ihmeellisen näköinen kasvi. Jopa kymmenen hevosta voi olla odottamassa kävelyreitilläni vuoroa tai verryttelemässä, niitä saa väistellä ojanpientareelle. Kahden tunnin ajomatkan jälkeen tuntuu kotoiselta katsella muutaman kymmenen metrin päässä laiduntavia Heikin lehmiä. Ennen Ullaa tunnetaan kaksi muutakin kirkkovenettä, ja niitä on siis ollut Sappeessa ainakin kolme. Maaseudun hajut tuntuvat mukavasti nokkaan. Sitä en tiedä, onko uusi hankittu aina, kun edellisestä on jouduttu luopumaan. Kirkosta palattaessa veneillä oli tapana kilpailla. Pääskyset tekevät taidokkaita kiemuroitaan. Naapuri sanoi, että kuvaa voi lähetellä, jotta saataisiin selvää, onko kasvi mahdollisesti myrkyllinen. Kasvupaikka on männik- köä, johon on heitetty hiukan puutarhakasvien jätteitä, mutta ei tuollaista ole ollut missään puutarhassa. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Vaikka ajelen farkut jalassa niin verkkaisesti, ettei suihkuun tarvitse sen takia mennä. Aamulla ei juuri muita liikenteessä ole, mutta illan suussa vieteripyllyiset makkarankuoren näköisiin kiiltäviin housuihin sonnustautuneet nuoret miehet kahahtelevat kahta puolen ohi hullun kiilto silmissään. Jonnekin pitää äkkiä ennättää. Ulla rakennettiin nopeakulkuiseksi, ja perimätiedon mukaan sappeelaiset pärjäsivät soutukisassa hyvin. Vuonna 1902 rakennettu Ulla kunnostettiin satavuotispäivikseen. Kunto ei juuri kohene, mutta rasittavampaa on kuin raitiovaunussa istuminen. Perjantaisin vien aamulla auton vaimoni työmaan kupeelle Laakson sairaalan lähistölle. Iltapäivällä noukin emännän kyytiin ja suuntaamme Aitooseen. Silloin tällöin kentällä on ratsastuskilpailut. Sitä paitsi pyöräilemällä matka taittuu kevyesti alle puolessa tunnissa. Reitillä ovat muun muassa stockka, Vanha ylioppilastalo, Forum, Sokos, lasipalatsi, näköyhteys rautatieasemalle, Postitalo, Sanomatalo, Mannerheimin patsas sekä sen varjossa Kiasma, eduskunta ja parlamentin upea lisärakennus, musiikkitalo, kaupunginmuseo, kansallismuseo, Finlandia-talo, isot hotellit, kansallisooppera, vanha kisahalli, näyttäviä vanhoja kerrostaloja ja ihan mukavaa nykykaupunkirakentamista sitten Pasilassa. Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaa-ajanasukas ja Hel singin poliisi laitoksen operaatio päällikkö. Uutta ulottuvuutta ja aikaa tarkastella kaunista kaupunkia tuli kosolti lisää, kun aloin kulkea silloin tällöin polkupyörällä. Yhtenä aamuna mennä vilketteli iso rotta kohti kellaria tai viemäriä. Jos laskeudun Auroran sairaalan vierestä keskuspuiston hiekkateille, kopsuttelee joskus vastaan ratsastaja. Kiire näet vähenee iän karttuessa. Nyt on kiva suhauttaa yli vauhdilla. Stadikalta ajan Töölönlahden rantaan ja sieltä Musiikkitalon takaa baanalle, mitä vetelen Ruoholahteen. Pari vuosikymmentä käyttämättömänä ollut vastenmielinen ratakuilu on saanut uuden ilmeen ja elämän. Urbaaniin kaupunkimielikuvaan sopii melko Ratikan kyydistä saa tarkastella näkymiä, joita turistit tulevat tuhansien kilometrien päästä ihmettelemään. huonosti minun nenääni miellyttävä hevosenkakan haju vain kahden kilometrin päässä suurkaupungin määritetystä keskipisteestä. Kettuja en ole nähnyt, mutta niitä kuuluu myös reitilläni kuikuilevan. Liekö sama eläin joka kerralla ? tuskin. Jos reitti vie suoraan Poliisitalolle, jatkan pikitietä Länsi-Pasilan kerrostalojen välistä
Samoin myös muut lääkärit ovat asiantuntijoita. Tien varrella on vielä muutamia maatiloja ja kansakoulu, josta jo aiemmin olen kertonut. Muistiini ei ole jäänyt mistä rahat sain, mutta jotakin suurta ja ihmeellistä se silloin oli nähdä Sahalahtea ilmasta kymmenkunta minuuttia, siitä riitti puhetta kauan. Surulliseen puoleen taas kuuluu ainakin yhden henkilön hukkuminen pilkkimatkalla. Yhtenä talvena kierteli laajalla alueella ns. Valkeakoskentieltä pitäisi samalla puhkaista kulku Kantokyläntielle, niin rinnakkaistietä pääsisi Valkeakoskentieltä Iharintielle saakka. Rotvallit ja töyssyt vaikeuttavat myös tien talvikunnossapitoa, ja siksi niitä ei pidä ripotella minne sattuu. Maalla maan tavalla Kiitosta terveyspalveluista Haluan nyt omasta puolestani ja monen muunkin puolesta kirjoittaa vastineen Jukka Laurilalle. Ensinnäkin, asiakas/potilas on itse vastuussa reseptilääkkeistään. Kaikilla on mahdollisuus kalliisiin jatkotutkimuksiin, jos terveydentila sitä vaatii. Ikävä kyllä tämä nyky-yhteiskunta on sellainen, ettei hyvästä paljon kiitetä, mutta negatiivista palautetta annetaan herkästi. Ei tämä elämä ole minuuttipeliä. Paula Järvenpää. Arkiaamuisin sinne tuli aina hevoskärryjä maitokuormineen ja alkoi siinä jo olla kuorma-autojakin joukossa. Sitten alettiin laskea loivaa myötälettä. Kuntien välistä yhteistyötä tulisi parantaa, ei heikentää sanelulla. Hävittyäni asian käsittelyn yhteydessä äänestykset valtakoalitiolle, liitin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen Tampereen kaupungin lupahakemusta koskevaan lausuntoon. Mielestäni hankkeelle ei tule puoltaa luvan myöntämistä, eikä töille pidä myöntää aloittamislupaa ennen lainvoimaista päätöstä. Leväkesästä tuli pitkä Lämmin syksy näkyy järvissä. Talon asukkaasta, joka oli hyvin touhukas ja värikäs persoona, riittäisi kyllä juttua pitkälle. Jos pyöräilijä ei tiedä, että jyrkän mäen alla odottaa töyssy, siihen laskee sellaista vauhtia, että pyörälenkiksi jää viimeiseksi. Pälkäneen liikenneturvallisuutta kohentaisi eniten se, että Kantokyläntie ja Vanhankirkontie palautettaisiin valtion tieksi. Jos ajaa keskustassa neljääkymppiä, niin ehtii hyvin väistää lapsia ja rollaattorimummoja. Sydän-Hämeen Lehti 11 Pakkalan kylä Entisen Sahalahden pitäjän ehdoton keskuspaikka oli vielä 50-luvulla Pakkalan kylä. Huutijärvi-Kuhmoinen tien valmistuttua tämä asema siirtyi kirkonkylälle. Lähestyessäni vanhaa Kuhmalahden tietä, joka tuolloin oli valtaväylä, näin ensiksi Aurasen sahan ja myllyn. Osa töyssyistä toimii aivan päinvastoin. Tontin kulmalta erkanee kirkolle johtava maantie. elokuuta lausuntoa Tavase Oy:n jättämään vesilain mukaiseen lupahakemukseen koskien tekopohjavesilaitoksen rakentamista ja töiden aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tampereella tekopohjavesihanke tuli tarpeettomaksi Kaupinojan vedenpuhdistamon peruskorjauksen myötä. Mielestäni hankkeen haitat ovat muutenkin merkittävästi suuremmat kuin siitä koituvat hyödyt. Mielestäni luvan myöntämistä ei tule puoltaa. Kuntien välisen yhteistyön kannalta on olennaista, että Tavase Oy:n osakaskunnista Kangasala, Valkeakoski ja Akaa ovat päättäneet irtautua ympäristön kannalta haitallisesta, vesihuollon kannalta turhasta ja kustannuksiltaan ylimitoitetusta hankkeesta. Se nähtiin milloin missäkin ja monikymmenpäiset miesporukat jahtasivat sitä viikkotolkulla. Susi oli silloin rintamailla harvinainen mutta myös hyvin vaarallinen, joten se täytyi saada pois päiviltä mitä pikimmin ja lopulta siinä onnistuttiin. Susi täytettiin ja sitä kuljetettiin näytteillä eri pitäjissä. Ikääntyneempi lukija voi tuumia ovatko muistikuvat yhteneviä, vai olenko unohtanut paljon tai muistanut liikaa. Kosti Tuominen Lautakunta seisoi Tavasen takana Tampereen yhdyskuntalautakunta käsitteli 27. Pakanrannassa on vielä melko että saataisiin jätevesiputsari Vaikka eletään jo syyskuun al- runsaasti sinilevää. kuntoon! Martti Soininen kua, Mallasvedellä Pälkäneen Voi kun se Jutta antaisi rahaa, Töyssyt ja rajoitukset eivät lopeta kaahausta Toivottavasti Kalle Vaismaan Onkkaalantielle ehdottamat kavennukset (SHL 4.9.) ja hidasteet eivät koskaan toteudu. Maalaiskylien teistä ei voida tehdä Tampereen katuja. Täällä pitää päästä kulkemaan myös maatalouskoneilla ja täysperävaunurekoilla. Jos jatkaisin alaspäin ohittaisin oikealla Sahalahden Säästöpankin ja postitoimiston. Kylän ainoa kaksikerroksinen rakennus, jossa sijaitsi vielä kunnankirjasto. Keskiviikko 11.9.2013 . Jos kuitenkin käännyn kirkolle johtavalle tielle, ohitan vasemmalla Savolan. Esimerkiksi Taustin asukkaat osaavat kyllä koukata hidasteet niin, ettei niihin tarvitse jarruttaa. Hidasteita rakentamalla yritetään alentaa autojen nopeuksia ja turvata kevyttä liikennettä. Tietenkin voi mennä PihlaTampere jalinnaan uusimaan reseptiä. Jokainenhan saa tehdä mitä haluaa, mutta sitä ei tehdä 25 euron vuosimaksulla. En minä kyllä halua nyhryyttää muinaistraktorin vauhtia keskustassa. Nykyiset nopeusrajoitukset eivät ole ongelma, vaan se, ettei niitä noudateta. Siellä jo nykyisin kulkevat traktorit ja puimurit tekevät liikkumisen hankalaksi keväällä ja syksyllä kun peltotyöt ovat käynnissä sekä kesällä, kun liikennettä on muutenkin paljon. Kokeilin, miltä Vaismaan ehdottamat nopeusrajoitukset tuntuvat. Sisälle ei ollut asiaa. Oikealle jäi seurakuntasisaren asunto, jonka edessä olevan orapihlajapensaan aina syksyisin putsasimme marjoista. En ollut kyydissä, katselin vierestä. Ajoin kylän poikki kolmea- ja neljääkymppiä. Lähes vastapäätä oli Ojan pieni kioskikoppi, jonka liepeillä kylän pojat kesäsunnuntaisin vetelehtivät Pyynikin Helmeä lipitellen. ?Hämeen susi. Pruutat oli tuotu kylästä ja Rannan Mauno päällikkönä johti näytöstä. Puurosaari on siellä lähellä Tursolan puoleista rantaa. Tuo järvi palauttaa mieleeni muistoja lapsuuteni ajoilta, vaikka oma onkikiveni olikin Keljonjärven rannalla. Pakkalan järvellä näet pidettiin joka talvi totalisaattori ravit joita koko pitäjä kävi katsomassa. Ei kannata tulla viimeinen pilleri kourassa huutamaan uutta reseptiä, vaan katsoa että vielä on noin viikon Aarne Raevaara lääkkeet jäljellä ennen uusimiskaupunginvaltuutettu (PS) ta. Hieman eteenpäin olivat vielä uusi terveystalo ja Seppä-Einarin paja. Vasemmalle jäi Kangasalan osuuskaupan myymälä ja sitä vastapäätä Kuhmalahden apteekin Sahalahden lääkevarasto. Pettymykseni oli suuri, kun oli kuvitellut, että lato ensin sytytetään ja sitten sammutetaan, mutta eihän siinä niin käynyt. Kun yksityistiet kunnostettaisiin rinnakkaisteiksi, kylän sisäinen liikenne poistuisi Lahdentieltä. Minäkin näin sen Pakkalassa ja katsojat olivat helpottuneita, kun moisesta uhkasta oli päästy. Noustessa Pakkalan keskusraitille, ohitetaan ensin vasemmalle jäävä Kunnin talo. Oikealle jää Erkki Hampaalan tilan päärakennus. Jos tietä kavennetaan, mihin vastaantulijat väistävät kolmen ja puolen metrin työkoneita? Pyörätiellekö? Onkkaalantie on Lahdentien lisäksi ainoa kylän poikki kulkeva tie. Hirvien nimet olivat Jussi ja Magnus. Toisinaan Karhumäen veljekset suorittivat yleisölennätyksiä nelipaikkaisella Pirkka koneella ja minäkin tuollaisena kansakouluikäisenä pääsin ensikerran lentämään. Esimerkiksi Aitoossa Tepulinnan hyppyri on Kaukkalan suunnasta saapuvalle pyöräilijälle hengenvaarallinen. Letkut vedettiin yli tien Pakkalanjärveen ja kohta oli lato perusteellisessa suihkutuksessa. Järvi on aika pieni eikä kovin syväkään, mutta yksi saari siinä sentään on. Laitos oli pienellä töyräällä, oikealla puolen tietä. Olen aina saanut hyvää palvelua terveyskeskuksesta. Pääsin juuri todistamaan kilpa-ajoa, joka olisi päättynyt tuhoisasti, jos joku olisi sattunut tarjoamaan risteyksestä nokkaa tielle. Muillakin Pälkäneen teillä on jo nähty, etteivät liikennemerkit, hidasteet tai kavennuk- Netistä Traktorit ovat hengenvaa rallisia kun käsikaasu täysillä päästetään menemään Onk kaalantietä. Talvisin sen pihatienoo täyttyi tukeista, joita sitten kevätkausi sahailtiin rakennuspuiksi. Siirtolaiset ja muutkin tarvitsivat niihin aikoihin paljon lautoja, koska rakentaminen oli vilkasta. Sitä paitsi kaikilla, etenkin vanhuksilla, ei ole autoa käytettävänään. Tiedän, että lääkäri Mustalahti tekee pitkää työpäivää, soittaa potilailleen vielä kotiin ja huolehtii heistä. Eräänä vuonna sinne oli tullut joku mies, muistelen hänen Kuhmoisista tulleen mukanaan kaksi kesyä hirveä, joita hän käytti vetojuhtina, suorittaen maksusta lapsille ajelua. Myös jauhatukset jyvistä jauhoiksi onnistui samassa paikassa. Sitä seuraa Käyhkön veljesten paja ja osuuskassan toimitalo sekä Pakkalan osuusmeijeri IL joskin hieman kauemmas tiestä. Harvinainen yhtiömuoto antoi koulupojille aina hiukan ilveiltävää. Pakkalan kauppayhtiö, ky- Sinilevää Pakan rannassa 3.9. län toinen sekatavarakauppa jää risteyksen kohdalla vasemmalle. Nyt parhaat painavat Onkkaalantiellä pitkälti toista sataa. Hidasteet oikeasti hiljentäisi kaikkien mootto riajoneuvojen kulkua. Pitäisi kieltää kokonaan maatalous koneiden pääsy taajamaan! Vaismaan ehdotukset ovat hyviä. Mitenkähän asia tästä etenee, mikä on se taho, joka nämä päättäää/hoitaa? Toivotaan, että parannuksia tapahtuu mahdollisimman pian. Myy Pyrokratia set laske nopeuksia. Jos Onkkaalantiellä kulkemista hankaloitetaan, liikenne siirtyy valtatielle. Annetaan arvoa sille, että meillä on vielä edullinen terveydenhoito. Kylään kuuluu vielä Kontula, keskeinen juhlapaikka, jonka historia on kerrottu oikein omassa kirjassa. Urheilukenttä oli myös hyvin keskeinen nuorison kohtauspaikka, jonka valmistumista seurattiin tarkkaan, ja jossa niin monet kisat käytiin ja kymmeniä ikimuistoisia hetkiä vietettiin. Tällaisena minä muistan Pakkalan kylän 40-50 ?luvulta. Tien varressa oli vielä punainen lautarakennus, missä ainakin kerran järjestettiin VPK:n sammutusharjoitus. Siinä oli VPK:n kalustohuone ja joskus sodan jälkeen kulkutautisairaala, jonka ikkunoiden takana kävimme ilkkumassa kavereille jotka siellä kurkkumätää potivat
Metsäyhtiö on testannut uutta taimikonhoitomenetelmää omissa metsissään jo vuosia ja havainnut, että se nopeuttaa taimien kasvua jopa 30?50 prosenttia. Kitkemisen suurin etu on kuitenkin siinä, että koneen jäljiltä metsään ei tarvitse palata ennen ensiharvennusta, joka tehdään parin, kolmenkymmenen vuoden päästä. Raivaus sen sijaan pitäisi uusia vajaan kymmenen vuoden kuluttua, jos haluaisi varmistaa mahdollisimman tehokkaan metsänkasvun. Perkauskone on itse tuunattu Lähellä nykyistä Pälkäneen ja Hämeenlinnan raja sijaitseva Kuohijoen metsäpalsta on seudun ensimmäinen yksityismetsä, jossa vesakot perataan koneellisesti. Meillä toinen harvesteri tekee pölliä ja toinen kone kitkee vesakoita. Osaava metsäkonekuski oppii nopeasti käyttämään laitetta. . Niissä oli keskellä reikä, joka laskettiin kuusen tai männyn taimen ympärille, ja kone nyppäsi vesakot kerralla metrin etäisyydeltä. Iso kauha toimii koneella istutetussa metsässä, jossa taimet ovat suorissa riveissä, eikä niitä tarvitse etsiskellä. Jos varren katkaisee sen jälkeen, vesa työntää kaksin verroin uutta kasvustoa. Ote ei saa herpaantua hetkeksikään. Etukäteen minua pelotti, millaiset urat kone jättää taimikkoon. urakkaa Pasi Kokkonen on harjoitellut koneen käyttöä UPM:n metsissä. . Ensikokemusten perusteella se vaikuttaa toimivalta koolta. Kitkemislaite kiinnitetään tavalliseen metsäkoneeseen kaatokouran tilalle. Työn teettämistä puolestaan hillitsee hinta, vaikka siihen saakin valtion tukea. . Kitkevän koneen kysyntään vaikuttaa kuitenkin isännältä perittävä hehtaarihinta, johon ei saa ainakaan vielä tukea, kuten raivaukseen. Tuskin tämä juuri sen nopeampaa on kuin raivaus. Mutta ei vertailussa ole oikein järkeä, sillä kitkeminen on ihan eri menetelmä kuin raivaus, Kokkonen sanoo. Kitkettäessä vesakot nostetaan kokonaan pois, raivauksen jälkeen vesakko puskee pian esiin uudella voimalla. Koneurakoitsijan kiinnostusta uuteen menetelmään lisää se, että se tuo lisää työtä kesäksi, jolloin hakkuita on vähemmän. . Ennen ensim- Jarmo Kallio. mäistä ?oikeaa. Myös koivuja on paljon, ja siellä täällä on itänyt myös männyn siemen. Parhaassa kasvupaikassa haavat kasvavat jo miehen korkuisina. Tiheän vesakon seasta löytyvät kuuset ovat vasta käsivarren korkuisia. Samalla maasta nousee tuuhea juuripaakku ja haavan pitkät juuret. Kokkonen pudottaa vesakot sivuun ja tarttuu uusiin haapoihin. Kitkevä perkauskone kiskoo vesakot juurineen maasta. . Mutta huoli oli aivan turha, parin vuoden päästä ei enää edes erota, missä kone on kulkenut, Pasi Kokkonen sanoo. Mies pääsi tutustumaan kitkevään perkauslaitteeseen ja sen jättämiin jälkiin UPM:n koemetsässä. Liian usein vesakot jäävät pelkästään hirvien harvennettavaksi. 12 . Kokkosen kone on tuunattu itse laitteen kolmannesta tai neljännestä kehitysversiosta. . Kitkeminen on ainakin yhtä tarkkaa hommaa kuin harvennushakkuu. Tällaisissa olosuhteissa toimii pienempi kauha. Woodlansin verstaalla Pälkäneellä valmistetulla kauhalla on pituutta kaksi metriä ja leveyttä 87 senttimetriä. Aukkoa jaksaa painaa kymmenen tai 12 tuntia putkeen, mutta kyllä kitkemisessä alkaa olla päivä täynnä kahdeksan tunnin jälkeen, Kokkonen vertailee. Taimikonhoitotöitä riittäisi juuri niin paljon kuin niitä ehtii tehdä. Hämäläismetsistä valtaosa istutetaan kuitenkin käsin ja maastoa myötäillen. Entistä useammin raivausporukat tu- levatkin ulkomailta. Vesakot nousevat juurineen Kuohijoelle vuonna 2007 istutettuja kuusen taimia on vaikea erottaa lehtipuiden seasta. Kuusia on istutettu ohjeen mukaisesti 1800 tainta hehtaarille. Nyt valtapuuksi on kuitenkin muuttumassa haapa. On helppo uskoa, ettei kuusille riittäisi valoa eikä ravinteita, jos niitä varjostavat haavat saisivat vielä muutaman vuoden rehottaa. Metsäkonetta ohjaava Pasi Kokkonen laskee parin metrin mittaisen kehikon vesakoiden sekaan ja painaa ohjainsauvan nappia. Siksi taimikonhoitotyöt ovat keskittyneet juhannuksen jälkeiselle parin kuukauden ajanjaksolle. Parhaan lomakauden aikana ei ole helppo saada väkeä raivaussahan varteen. Ensimmäiset versiot olivat isoja. Se on harmi, sillä arvokas istutustyö menee hukkaan, koska taimien kasvuun lähtö hidastuu vesakoiden seassa, UPM:n metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio sanoo. Nyt taimikonhoitokin voidaan tehdä metsäkoneella: hakkuupään tilalle asennetaan kitkevä perkaaja, joka nostaa vesat juurineen maasta. Uusi menetelmä tuplaa taimikonhoitokauden, sillä perkaus onnistuu sulan maan aikana toukokuusta lokakuulle. Raivaussahan kanssa liikkeelle ei kannata lähteä enää elokuun jälkeen, kun lehtipuun voima on jo siirtymässä juuriin. Hydrauliikka puristaa kumilla päällystetyt leuat kiinni ja Kokkonen nostaa ryppään vesakoita ilmaan. Jos tämä osoittautuu taloudellisesti järkeväksi touhuksi, tallissa on osat toiseenkin perkauskauhaan, Kokkonen sanoo. UPM:n kehittämiä perkaus- laitteita valmistaa Pentin Paja Pohjois-Karjalassa. Perkaus maksaa itsensä takaisin vuosikymmenten varrella, kun puuston kasvu nopeutuu ja toinen raivaus tulee useimmissa kohteissa tarpeettomaksi. shl Tommi Liljedahl. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 11.9.2013 12 tekijät Taimikonhoito: Uusi kone nostaa vesakot maasta juurineen Metsäkone kitkee taimikon Entistä harvempi metsänomistaja lähtee itse raivaussahan kanssa taimikonhoitoon
Testamentit ym. PEKKA VALTONEN . 040-5876139 hannele.haataja@morilea.fi www.kangasalanautokatsastus.? Perunkirjoitukset Kirjanpitotoimistot Merkillisen reilu. PERUNKIRJOITUKSET T Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Kauppakirjat . 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset www.aleksinlkv.net Hammasteknikot AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Erikoishammasteknikko Aidosti pAikAllinen RISTO RIKKONEN Sydän-Hämeen LeHti P. (03) 377 3447 Sydän-Hämeen LeHti Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 www.kangasalankirjakauppa.fi TV-DIGIHUOLTO Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. 8-18, la 9-14, p. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. (03) 358 6911 Hinauspalvelut Silmälääkäri Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Parasta ! a st i ll a k pai - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Ellintie 6, Kangasala P. (03) 379 0333 KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY P. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kirjakaupat RENGASMYYNTI Aidosti pAikAllinen Keskusaukio 2, p. www.tv-hugg.com vasti Jousta luona. n a a k k asia taisin Myös il ppuisin. lo n o k ii ja v nen Ilmaielinpuh onta! neuv Siivouspalvelut Toimistosiivoukset Taloyhtiösiivoukset Kotiapu MU Palvelut Mirja Uotila p. 010-239 0880, FAX. 8-17, p. Taloushallinnon palvelut ? Avoinna: ark. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut. Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu Hammasteknikot Kiinteistönvälitystä -17 9 E P A M Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja KALERVO INGALSUO p. 040-773 8779 Viemäripalvelut Rautajärven Viemäripalvelu p. 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Puh. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com ASIOINTIPALVELU . (03) 379 2940 . (03) 379 0008 Pitopalvelut www.morilea.fi Morilea Oy PITOPALVELU Hannele Haataja, p. 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Optikot Kopinkulman Optiikka Kangasala, Tampereentie 1 P. 0400-404 425 Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. Keskiviikko 11.9.2013
Pälkäneen Paja on Pälkäneen kunnan projektimuotoista toimintaa, jota rahoittaa Pirkanmaan Ely- keskus. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%), Matkap. Projektin tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä nuorten työnhakijoiden ja pitkäai- kaistyöttömien tueksi, kertoo Pajan uutena projektikoordinaattorina elokuun alussa aloittanut Panu Raivio. Hän seuraa tehtävässä Torsti Niemistä, joka siirtyi keväällä. 14 . Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 11.9.2013 keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet, tilanjako-ovet kyliltä Meiltä myös ihan tavalliset KEITTIÖT! Italialaisvieraiden kamerat räpsyivät Pälkäneveden rantamaisemissa. Höyrylaiva Satun kippari Jaakko Gummerus (vasemmalla) ja konemies Jarkko Pihkala toivottivat Loveren vieraat tervetulleeksi laivaan. LOPDLQHQ VXXQQLWWHOXSDOYHOX P\\PlOlVVl QRSHDW WRLPLWXNVHW PRQLSXROLQHQ PDOOLVWR WXNNXKLQQDW YDOPLVWXV RPLOOD WHKWDLOOD HL RVWRUDMRLWXNVLD P\|V MlOOHHQP\\MLOOH V I S I ON V I S I ON KEITTIÖT LIUKUOVET Nuorten työllisyys: Pälkäneen Paja jatkaa toimintaa Työn toivossa Pälkäne Myös liukuovet ja tilanjako-ovet! Vaikka heti mukaan! Kuvan mukaiset komerot YDONRLVHW PDDODWXW +2/9,.$$5, 7$/2132,.$ WDL 6,/(b RYHW 325? sis. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%) Hämeenlinnan KEITTIÖKALUSTETUKKU S , Eino Leinon katu 17, 13110 Hämeenlinna, PD WL SH OD Urjalan KEITTIÖKALUSTETUKKU S , Peltorinteentie 10, 31760 Urjala, PD NH SH WR MD OD VXOM Remontti- IKKUNAT kotiin ja mökille edullisesti! Ikkunasto Oy S , Urjalantie 101, 31760 Urjala Parasta aikaa . Se käynnistyi viime vuonna ja kestää maaliskuun 2015 loppuun asti. . tangon ja hyllyn (1000), 4 hyllyä (500), ryhmän korkeus 2350, leveys 1500 osina ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW ¿ Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy S , Teollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi, DUN OD Lankap
Tavoitteena on rakentaa sellaista työllisyydenhoitoa Pälkäneelle, josta hyötyvät sekä työnhakijat että työnantajat. Nuorille on suunnattu osana nuorisotakuuta oma palkkatukensa eli Sanssikortti. . Tarvitaan vahvaa yhteistyötä työnantajien, tehallinnon, kunnan ja työnhakijoiden välillä. . Työnantajat voivat löytää meistä joustavan väylän saada työntekijöitä erimittaisiin työsuhteisiin. Se tarkoittaa sitä, että tartutaan työllistymisen ongelmaan laajemmalla otteella, jotta siirtyminen työmarkkinoille tai opintoihin ja niissä onnistuminen olisi realistisempaa, Raivio määrittelee. Hänen oma työpaikkansa on edelleen Keskustie 1:ssä perhekeskus Pirtin naapurissa. Mutta täältä minut löytää ja täällä otan asiakkaita vastaan, Panu Raivio sanoo. Panu Raivio toimii nuoren tukena koko työllistymisprosessin ajan. Pälkäneen Pajan toimistotilat sijaitsevat kunnan nuorisotilan yhteydessä. koordinoiva Juha Valtonen. Kangasalan Seudun Osuuspankki ja Aito Säästöpankki tarjosivat maanantaisen höyrylaivaristeilyn ja tiistaisen ruokailun. shl Tommi Liljedahl Höyrylaiva Satu lipui tyynessä syys maisemassa Jouttes selälle. ansa uusin eväin ja uuden projektikoordinaattorin avulla yrittäjäksi. Työni onnistumiseksi on olennaista tuntea paikalliset yritykset ja tehdä yhteistyötä työnantajien kanssa. Täällähän on lämpimämpi kuin Italiassa, päivittelivät Pirkkalan lentokentälle sunnuntaina saapuneet loverelaislukiolaiset. Harvinainen syyspaahde päättyi maanantaina, ja sadekuuro kasteli italialaislukiolaiset, kun he kiersivät tutustumassa kylänraitin historiallisiin kohteisiin. Molemmat paikallispankit olivat kuitenkin valmiita vastaantuloon, kiittelee vaihtoa Oppisopimus, työ kokeilu, palkkatuki Panu Raivio arvelee, että toimintatavan muuttuminen tehostaa Pälkäneen Pajan toimintaa. . Keskiviikko 11.9.2013 . Italia 13.9. Olen apuna myös tekemässä työllistämisen byrokratiasta helpompaa, Raivio kertoo. Pälkäneen Pajaan voivat ottaa yhteyttä sekä työnhakijat että työnantajat. Yksi pääasia: työtä Panu Raivio on asunut perheineen jo monta vuotta Pälkäneellä, joten hän tuntee paikallisia oloja ja ihmisiä. Kesän aikana Pälkäneen Pajalla ei ole ollut toimintaa. Pajan työskentely on muuttunut viime vuodesta, jolloin sen toiminta perustui ryhmä- . Retki Helsinkiin 12.9. Lovere vaihto täyttää 30 vuotta Pälkäne . En toki voi kaikille työ-, koulutustai kuntoutuspaikkaa luvata, mutta teen parhaani, hän lupaa. shl Ulla Siren. Viimeiset kuusi vuotta hän on ollut työja koulutusvalmentajana EteläPirkanmaalla. . Se on ollut minulle itselleni pettymys. Jos pajalla ei ole muita työntekijöitä, ohjaaja jää kiinni ryhmään eikä aikaa riitä juuri kenellekään sen ulkopuolella. Nykyisellä menetelmällä pystytään palvelemaan useampia ihmisiä, ja samalla työllistymisen todennäköisyys kasvaa. Raivio sanoo. Hänellä on käytössään erilaisia työkaluja, joilla voi auttaa nuorta työnhakijaa . Iltapäivän höyrylaivaristeily Pälkäneveden Jout- Loveren lukiolaisten ohjelma 8.9. Se ei ole päässyt kunnolla vauhtiin, vaikka odotukset olivat kovat, Raivio toteaa. Työpajatoiminta on yksi tapa tukea nuorisotakuun toteutumista, mutta se ei yksinään riitä kaikkien auttamiseen. Laipan vaellus ja saunailta Vohlisaaressa 11.9. Näitä voivat olla esimerkiksi byrokratian kiemurat sekä asuntoja velka-asiat. . Perinneruoan valmistusta kotitalouskeittiöllä, musisointia musiikinluokassa ja atk-taitojen harjoittelua; illalla nuorten oma juhla 14.9. Siinä ohjaaja helpottaa oppisopimuksen tekemistä olemalla sekä työntekijän että työnantajan tukena ja pitää koko oppisopimusjakson ajan yhteyttä molempiin osapuoliin, Panu Raivio kertoo. Kun työttömyys on pitkittynyt tai eteen tulee ammatinvaihto, apuna voi olla myös työkokeilu tai palkkatuen avulla työllistäminen. Henkilökohtaisesti minua kiehtoisi käynnistää Pälkäneelle kampanjaa, vaikka nimellä Pälkäneen nuoret töihin. tai itse asiassa minkä ikäistä tahansa. Raivio korostaa, että Pajan toiminta on avointa kaikille vaikka ensisijaisesti puhutaan nuorista, osaksi siksi, että työpajatoiminta on yksi tapa toteuttaa nuorisotakuuta. . Nuorisotakuun käytännön toteutuminen on kuitenkin takellellut ympäri Suomen. . Pajan työskentelynäkökulma on palveluohjauksellinen, mikä tarkoittaa laaja-alaista auttamista eri ongelmatilanteissa. Päivä Tampereella; illalla lähtöjuhla Rönnvikissä 15.9. Tila toimii nuorisotilana, eikä siellä ei ole mahdollista järjestää varsinaista työpajatoimintaa, jossa esimerkiksi valmistettaisiin jotain työpajatuotteita tai tehtäisiin alihankintaa. . Pälkäne-kävely, oppituntien seuraamista ja höyrylaivaristeily 10.9. Yksi toimintatapa on tuetun oppisopimuksen menetelmä. Koko urani on tähän asti ollut työllisyyden hoitoa tavalla tai toisella, hän toteaa. Suomessa käynnistyi vuoden 2013 alussa nuorisotakuu. Se lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Hänellä on myös pitkä kokemus työllisyydenhoidosta. Raivio on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, ja aloittanut uransa Torniossa. Pankkialan kiristyneiden vaatimusten ja yleisen taloustilanteen vuoksi pankit eivät voi jakaa tukea entiseen malliin. Yrityskierros Pälkäneellä, salibandyn ystävyysottelu Suomi . Paluulento tesselällä saatiin kuitenkin tehdä tyynessä ja kuivassa kelissä. 18 italialaislukiolaista jatkavat pitkää perinnettä, sillä Pälkäneen ja Loveren lukiot aloittivat oppilasvaihdon jo vuonna 1983. Tämän viikon ajan italialaisvieraita isännöivät pälkäneläislukiolaiset tekevät huhtikuussa vastavierailun Lovereen, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa reilun 50 kilometrin päässä Milanosta. Italia-vaihdon tarkoituksena on tutustuttaa nuoria vieraaseen kulttuuriin, kannustaa omatoimisuuteen ja itsenäistymiseen sekä kielten opiskeluun. Lukiolaiset majoittuvat perheissä, joten kulttuurien väliset erot tulevat viikon aikana konkreettisesti tutuksi. Koulupäivien aikana italia- laisvieraat seuraavat opetusta. Lisäksi vieraille esitellään pälkäneläistä luontoa, kulttuuria ja yrittäjyyttä. Italia-vaihdon 30-vuotisjuhlavierailun järjestelyihin saatiin tukea pälkäneläispankeilta. verkostopajaan muotoiseen työskentelyyn, jonka aikana asiakkaita tuettiin työ- ja koulutussuunnitelmien toteutumisessa. Nykyinen paja on verkostopaja, jonka asiakkaat sijoit- tuvat opiskelemaan eri oppilaitoksiin tai työskentelemään kunnan eri yksiköihin, yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Työskentelyjaksojen aikana tarjotaan tukea sekä työntekijälle että työnantajalle onnistumisen turvaamiseksi. Työkokeilun tarkoituksena on tutustua eri ammatteihin tai helpottaa työmarkkinoille pääsyä pitkittyneen työmarkkinoilta poissaolon jälkeen. Pälkäneen Paja Keskustie 1, perhekeskus Pirtin vieressä Projektikoordinaattori Panu Raivio, 050 4118183 panu.raivio@palkane.fi Työkokeiluun osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työkokeilun ajalta työttömyysetuutta sekä kulukorvausta. Saapuminen 9.9. Palkkatuen avulla työllistämien tarkoittaa sinänsä normaalia työsuhdetta, jonka työllistämisen kustannuksia te-hallinto tukee palkkatuen avulla. Siellä hän toimi työvalmentajana auttaen kehitysvammaisia ja mielenter- veyskuntoutujia työllistymään. Kun perhe muutti Tampereelle, hän siirtyi työskentelemään Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskukseen. Sydän-Hämeen Lehti 15 Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lukiolaisvierailu: Italialaisopiskelijat elävät viikon ajan pälkäneläistä arkea Pälkäne
Kuntien ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse, vaikka niillä onkin palveluiden järjestämisvastuu. Koko maan valtuustoissa yrittäjien osuus on 21 prosenttia. . Yrittäjän päivän kunniaksi tapahtumaa vietettiin isommin Sappeen Huipussa. Yrittäjien asiat eivät ole pälkäneläispäättäjille vieraita, sillä valtuutetuista 13 eli lähes puolet on yrittäjiä. Me tunnemme ja hoidamme byrokratian kiemurat. Työllistämistä voidaan helpottaa muun muassa palkkatuen avulla.. Yrittäjillä on oma lompsa 48 % valtuutetuista pelissä, ja siksi he suhtautuvat yrittäjiä Pälkäneellä kriittisesti sekä omaan että Pälkäneellä on aiemminkin jär- kunnan talouteen. Sitoumuksen avulla yrittäjät ja kunnat pyrkivät yhdessä kehittämään kuntien elinvoimaa ja huomioimaan sen, mitä kukin päätös merkitsee yrityksille. Kylissä yhteistyö on joustavaa Eila Rönni Rönnvikin viinitilalta ja Anssi Kukkonen Sydän-Hämeen Lehdestä esittelivät Laitikkalan ja Onkkaalan yrittäjien joustavaa yhteistyötä. Laitikkalassa on tehty melkein 20 vuotta syötävää ja juotavaa. Tapetilla oli ennen kaikkea kunnan elinkeinopolitiikka, esimerkiksi hankinta- ja palvelustrategiat. Yrittäjäyhdistykset muistuttivat, että kunta menestyy, kun yrityksillä on siellä hyvä toimia. Raivio toivoi, että yhteistyö yrittäjien kanssa toimisi jouhevasti. Paja ei ole nimestään huolimatta verstas, vaan verkosto, joka pyrkii työllistämään alle 30-vuotiaita pälkäneläisiä yrityksiin, yhdistyksiin, kuntaan ja seurakuntaan. Raivio mainosti, että Pälkäneen Paja on hyvä ja maksuton rekrytointikanava: pajalla tunnetaan paikalliset kyvyt, ja erilaisiin tehtäviin löytyy osaavat tekijät ilman aikaa ja rahaa vievää hakuprosessia. . 16 kyliltä Keskiviikko 11.9.2013 . Menestyvät yritykset tuovat kuntaan työpaikkoja ja jestetty kunta ja yrittäjät kohtaavat -tilaisuuksia. Meillä ei ole mitään yhteistä organisaatiota, vaan pienessä kylässä asiat hoituvat puhelimessa tai sähköpostitse. Yhteistyö on sujuvaa, sillä jokainen tietää, ettei se ole itseltä pois, jos suosittelee kylän muita palveluita, Eila Rönni sanoi. Anssi Kukkonen esitteli Pälkäneen kivijalkayrittäjien Pälkäneeltä saat enemmän -hanketta. Makukylän kulmakiviä ovat viinitilan lisäksi juustoa ja voita valmistava Heikkilän juustola, lihaa jalostava Katajan liha, marjoja ja vihanneksia viljelevä ja myyvä Suttisen tila, leipuri ja pitopalveluyrittäjä Berit Kukko sekä kokous- ja majoituspalveluita tarjoava Villa Hepolahti. Laitikkalan yrittäjien yhteistyö ja markkinointi on luontevaa. . Pajan kautta työllistäminen hoituu joustavasti ja turvallisesti. Ideana on, että nuoret saavat vähitellen jalkansa työmarkkinoiden oven väliin. Yritys puolestaan voi tutustua riskittömästi työntekijään. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kunnanjohtaja Esko Arasalo (vasemmalla) kertoi, millaisten selvitysten kanssa kunnan talolla painiskellaan. ?Vuosikymmenten ajan Pälkäneen harjuja Valkeakoskelle ajanut? kuljetusyrittäjä Heikki Tyvi (alla) toi Pirkanmaan yrittäjien ja Valkeakosken terveisiä Pälkäneen päättäjille ja yrittäjille. Yrittäjän päivä: Pälkäneen yrittäjät ja valtuutetut kohtasivat Sappeessa Kunnan elinvoima on yhteinen huoli Valtuusto ja yrittäjät kokoontuivat torstaina saman pöydän äärelle Pälkäneellä, Kangasalla ja yli 200 muussa kunnassa. Yrittäjän päivän tapaamisissa käsiteltiin yrittäjyyden edellytysten parantamista. Myös keskustan yrittäjät ovat havainneet yhteistyön hyödyt, ja kesän ajan tunnetuksi tehtyä slogania viedään myös nettiin. Lisäksi käyttöön otetaan uusi mobiilipalvelu, jolla myös valtatien ohikulkijat saadaan pysäytettyä Pälkäneellä. Kunnan ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse. panos kannattaa hyödyntää, kun joka paikassa kiristetään vyötä ja etsitään säästöjä, Pirkanmaan Yrittäjien terveiset Sappeeseen tuonut Heikki Tyvi sanoi. Yrittäjäjärjestö on haastaEila Rönni Rönnvikin viinitilalta kertoi, että Makukylän nimen keksi iltapäivälehden toimittaja jutussaan. . Olen tehnyt työllisyyden hoitoa toistakymmentä vuotta, ja ala on tullut tutuksi sekä työnhakijan että työnantajan näkövinkkelistä, Pälkäneen Pajaa esitellyt Panu Raivio sanoi. nut kuntia pohtimaan, mistä tehtävistä ne voisivat luopua ja mitä teettää yrityksillä. Järjestö arvioi, että lähes 200 lakisääteistä tehtävää voitaisiin siirtää kunnilta jonkun muun tahon tuotettavaksi tai lopettaa kokonaan. Kunnan pi- tää miettiä, mitä palveluita se järjestää yhdessä muiden julkisten tahojen kanssa ja mitä ostetaan yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta, Heikki Tyvi sanoi. Pienten paikallisyritysten rahkeet eivät riitä tarjouskilpailuihin, kun kunnat tavoittelevat säästöjä hankintarenkaiden ja entistä isompien kokonaisuuksien avulla. Valtaosa kuntien lakisääteisistä tehtävistä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. . Heikki Tyvi sanoi, että oikealla tavalla kilpailuttamalla kunta voi kuitenkin vetää kotiin päin. Pälkäneen nuoret töihin Työpajatoimintaa Pälkäneellä uudelleen käynnistelevä Panu Raivio esitteli Yrittäjän päivässä Pälkäneen Pajaa. Yrittäjien palveluita ja kunnalle verotuloja. Yrittäjän päivän tilaisuuksissa allekirjoitettiin sitoumus yrittäjyyden puolesta
Välillä pitäisi uskaltaa ajatella isommin ja pidemmälle; kylvää niitä tulevaisuuden siemeniä, joista jälkipolvet hyötyvät. Rakennemuutokset vievät kunnan ajan Kunnissa ei tehdä töitä niiden asioiden parissa, jotka kunnan päättäjät ovat strategia- ja suunnitteluseminaareissaan asettaneet tärkeiksi. Yrittäjän päivän tilaisuuksissa mietittiin muun muassa kunnan imagon kohentamista. Yrittäjiä kiinnostaa kunnan elinkeinopolitiikka, Pälkäneellä erityisesti uudet yritysalueet, koska niitä on etsitty jo vuosikausia. Kolehmaisen mielestä paikallisdemokratia on ainakin yhtä tärkeä kuin palveluiden tuottaminen: paikalliset ihmiset päättävät, mitä kunnassa tehdään. Kunnalla on myös elinvoimatehtävä. Hän vierasti sitä, että yritysalueista puhuttaessa mietitään 200-metrisiä halleja ja 30-metrisiä rekkoja. Se paljastaa, että kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian. Esitys kuntastrategiaksi vuosille 2013?2018 on liitteenä, joka ei kuntalaiselle avaudu. Ei myöskään kunnanhallituksen valmistelu, jossa selvitetään, että ?kuntastrategian päivitystyö aloitettiin kilpailutuksen jälkeen Airix Ympäristö Oy:n kanssa, joka valittiin myös kehityskuvatyön laatijaksi?. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että ?varsinainen työ tehdään kunnan omasta toimesta kehittämispäällikön prosessiohjauksessa?. Sitten kerrotaan, mitkä kaikki elimet ovat osallistuneet valmisteluprosessiin. Jos kunta haluaa olla matkailukunta, siihen pitää satsata. Jos vedenläheistä asumista pidetään tärkeänä, strategia pitää elää todeksi. Sappeen Yrittäjän päivän tilaisuudessa puhuneen Kolehmaisen mielestä kuntien ei pitäisi pelkästään tehostaa, supistaa ja keskittää. Kun puhelin pirisee kunnantuvalla, kuntalaisella on vain negatiivisia asioita; toiveita ja nillitystä. Jos kuntalaiset kokisivat olevansa aidosti osa kuntaa, he esittäisivät valituksen ja vaatimusten sijaan ratkaisuja ja parannusehdotuksia, jotka eivät kasvattaisi kunnan kustannuksia. . Erkki Toivari kysyi, voitaisiinko Vimmuun rakentaa yritysalue. Maanomistajat ovat valmiita kauppojen lisäksi myös maanvaihSaman katon alle on koottu talouden, hallinnon ja politiikan toon, sillä heille ei ole suurta osaaminen ja tutkimus. Kuntakentällä ollaan tukka täynnä kuntarakenneuudistusta, sote-jumppaa ja sen tuottamaa erikoisterminologiaa. Kunta on lopulta yhteisö. Tämä ajatus on nykyisin unohtunut. Pohdittavana on Valkeakosken aluesairaalan ympärille rakentuva sote-alue. . Lahdentielle on lyhyt matka, ja saatavissa olisi noin sadan hehtaarin alue. Aina kun kunnista kerrotaan uutisista, tuntuu kuin se olisi pelkkiä ongelmia. Kuntakenttä kaipaisi uuden startin. Pälkäne tarjoaa poikkeuksellisen upeita alueita asumiseen, ja se tuo kuntaan imua ja aikanaan myös yrityksiä. Luopioisten yrittäjien puheenjohtaja Mirjami Valli oli samoilla linjoilla. Toivari muistutti, ettei Lahdentien varteen saada uusia liittymiä, vaan nykyisiäkin ollaan karsimassa. Kunnanvaltuutettu Tero Ahlqvist (ps) tutkisi vakavasti Toivarin ehdotuksen, koska Kankaanmaan teollisuusalueen laajentaminen on vaikeaa. . Valistunut kuntalainen tietää kuitenkin, että kunnan toimintaa ohjaavat linjaukset kirjataan vuosittain talousarvion alkulehdille. Tämän vuoden budjetissa kerrotaan, että ?vuosille 2013? 2018 laadittu strategia käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa 10.12.2012 ja esitetään liitettäväksi päätöksen jälkeen osaksi tätä talousarviota.? Valtuuston pöytäkirja löytyy netistä. Hallintoremontit imevät viranhaltijoiden virran ja ajan. . Mutta uusimman sote-linjauksen mukaan alue ei olekaan riittävän kokoinen. Siellä päästäisiin nopeammin liikkeelle. Minna Apajalahti harmitteli, ettei Vimmu-ideaa nostettu esille kehityskuvaa laadittaessa. Teuvo Pohjanperä (vas) korjasi kyllä esittäneensä asiaa, mutta sitä ei kirjattu mihinkään. Kehittämispäällikkö TuulaMaria Mattila sanoi, ettei kehityskuva ole kiveen hakattu, vaan tärkeitä hankkeita voidaan viedä eteenpäin, vaikkei niitä löytyisikään papereista. Hänen mielestään yritysalueita ei ole kuitenkaan järkevää ripotella sinne tänne. Pälkäneen pitäisi panostaa asumiseen Pirkanmaan Yrittäjien terveiset tilaisuuteen tuonut Heikki Tyvi tarjosi asiaan valkeakoskelaista näkemystä. Vallin mielestä Pälkäneen kokoluokka on pikemminkin omakotitalo, jonka toisessa päässä toimii yritys. Kunta ja yrittäjät kokoontuivat torstaina yhteen yli 200 Suomen kunnassa. Se toimii, jos on yhdessä päätetty pari tärkeää asiaa. Olisiko vaikea vastata, että ei, koska kehityskuvaa laadittaessa on päädytty siihen, että uudet yritysalueet tulevat Lahdentien varteen Kirvun, Luopioisten, Valkeakosken ja Hämeenlinnan risteyksiin sekä Valkeakoskentien varteen? Suunnitelmilla ei ole mitään merkitystä, jos niiden takana ei seisota. Palvelutaso on hyvä, ja se on lähellä meitä, Esko Arasalo sanoi. Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalon ja kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mat- Vimmuun saisi tilan puheenvuorot kertoivat yritystontteja tämän päivän todellisuudesta. Yritykset rakentavat tiiviisti suhdetta asiakkaisiinsa. Kunnalla ja kuntalaisella tämä suhde on automaattisesti olemassa, mutta se ei toimi, eikä sitä osata hyödyntää, Kolehmainen sanoo. Kunnat eivät erotu toisistaan Pahimmillaan kunnat ovat itse pilanneet kuntademokratian. Kangasalla nykyisin asustava Jari Kolehmainen kertoi esimerkin juuriltaan. Nyt vaaditaan, että väestöpohjan pitäisi olla vähintään 50 000. Pälkäne ja Kangasala ovat lähentyneet Valkeakosken kanssa. Kehittämispäällikkö TuulaMaria Mattila veti viime vuosien suuria kehittämishankkeita, kuntastrategian päivitystä ja kehityskuvatyötä.. Vähän uskallusta, Pälkäne. shl tommi liljedahl Pälkäneelle pitkään kaivattuja yritysalueita ei ole saatu liikkeelle. Keskiviikko 11.9.2013 . Asia on kirjattu vuodesta toiseen tärkeimmäksi asiaksi, mutta mitään ei ole tapahtunut. Pälkäneen kunnanjohtaja ja kehitysjohtaja kertoivat uusien yritystonttien sijaan strategiaprosessista ja kehityskuvatyöstä, jotka molemmat päättyivät viime vuonna. Kunta on etääntynyt kauas kunnan perusolemuksesta ja -tekemisestä. Harvalla kunnalla on Pälkäneen kaltainen mahdollisuus panostaa viihtyisään asumiseen. Kun ne ovat jokaiselle työntekijälle ja luottamushenkilölle selvät, jokaisessa pienessäkin tilanteessa osataan viedä kuntaa oikeaan suuntaan. Jokainen ilman kauppalappua ostoksille lähtevä tietää, että mielessä pysyy kaksi, maksimissaan kolme asiaa. Valtakoalitiot jakautuvat eri leireihin ja viranhaltijat kirjoittavat sellaisia selvityksiä kuin ne toivovat. Suomen kunnat eivät erotu toisistaan mitenkään. Papereita esiteltiin kuin valmista työtä: hommat on hoidettu, kun asiat on saatu puristettua mappiin. Strategiassa kunta linjaa itselleen tärkeät asiat. Valkeakoskella on hyvä aluesairaala. Pälkäneellä jälkimmäinen puolisko jää hoitamatta. Kunnanjohtajan ja kehitysjohtajan esitykset kertoivat syyn: hallintouudistukset ovat halvaannuttaneet viranhaltijat ja sumentaneet heidän näkökenttänsä. Tiedot kuntarakenneuudistuksesta ja sote-uudistuksesta muuttuvat jatkuvasti, kun valtiovalta linjaa asioita uusiksi, ja me poloiset yritämme pysyä perässä, Esko Arasalo sanoi. Pälkäneen asukasluku jää 20 000 rajapyykin alle, eikä työpaikkaomavaraisuuskaan ole valtiovallan mielestä riittävä. Siksi kunnan on viimeistään marraskuussa valittava kumppani tai kumppanit, joiden kanssa laaditaan selvitys kuntaliitosten mahdollisuudesta. Sosiaalitoimessa tehdään päällekkäin kahta remonttia. Pälkäne ja Kangasala ovat vähitellen saamassa valmiiksi 37 000 asukkaan yhteistoimintaalueen, joka hoitaa terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalitoimen. Siellä kunnan kaikki päätökset kulkevat hallinto-oikeuden kautta. Mattila uskoi, että Pälkäneen tulevaisuuden kasvua linjaavaa kehityskuvatyötä kunnioitetaan maakuntakaavaa päivitettäessä. Yrittäjiä kiinnostivat etenkin yritystontit. Yritämme kouluttaa sivistyneitä merkitystä, missä metsämaat ekonomeja, taloutta ymmärtäviä hallinnon ihmisiä ja politiikan sijaitsevat, Toivari perusteli toimijoita, jotka ymmärtävät sekä taloutta että hallintoa, Vimmu-ehdotustaan. tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen esitteli työnantajansa Hänen mielestään keskustan johtamiskorkeakoulun. uudet yritysalueet pitäisi varata palveluyrityksille ja teollisuus viedä sivummalle. Lahdentien toisella puolella ei voi kaivaa mitään ilman arkeologia, toisella puolella taas vastaan tulee Tavase. Sappeesta Aitoon kautta Onkkaalaan rakennetut vesijohdot ja viemärit kulkevat vieressä. Pitäisi miettiä kunnan olemusta: miksi tällainen instituutio on olemassa, Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto johtamiskorkeakoulusta sanoo. Kangasalalainen tutkimuspäällikkö muistuttaa, että kunta ei ole pelkästään palvelukone, joka tuottaa eduskunnan säätämiä palveluita. Siksi Ahlqvist katsoisi muutaman kilometrin päähän Vimmuun. Pohjavesialueita on vaikea kaavoittaa ja myydä yritystonteiksi. Yritysalueita ei kannata ripotella Tero Ahlqvistin mielestä paras paikka uudelle yritysalueelle on Luopioistentien risteyksessä. Jos muistettavaa on enemmän, entisetkin unohtuvat. Sama pätee strategiaan. Hänen mielestään Pälkäneen ei kannattaisi kilpailla yritysalueista, joita kaikki Tampereen ympäryskunnat rakentavat Lahdentietä isompien väylien varteen. . Sydän-Hämeen Lehti 17 Jari Kolehmainen: Miten tärkeäksi nostettuja asioita eletään todeksi? Reunamerkintä Kunnan olemus on hukassa Hyvin suunniteltu on puoliksi tekemättä . Maanhankinta ei kuitenkaan ole edennyt, koska maanomistus on rikkonaista. Yritysalueita ei osteta, kaavoiteta ja viemäröidä hetkessä. Kunnan toimintaa ohjaavaa punaista lankaa ei haluta paljastaa kuntamyllerryksessä harhaileville naapureille, eikä edes heikkenevistä palveluista ja kasvavista veroista huolestuneille kuntalaisille. Google ei tunne Pälkäneen strategiaa, eikä sitä löydy kunnan nettisivuilta. Uusien yritysalueiden rakentaminen on monena vuonna kirjattu kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi, mutta asiassa ei ole päästy eteenpäin. Luopioisten yrittäjien varapuheenjohtaja Erkki Toivari ehdotti uutta yritys- ja asuinaluetta Vimmuun. . Ne pystyy jokainen palauttamaan mieleen aina kun kohtaa tilanteen, johon ei ole valmista toimintamallia. Pälkäneellä on keksitty jotakin suurta ja tärkeää. Erkki Toivari kertoi, että Vimmusta järjestyisi sadan hehtaarin alue tarkoitusta varten.. Kaikki kehuvat toimivia palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä. . Yhteisö huolehtii itse itsestään. . Erikseen mainitaan, että ?yhteistyötoimikunta piti erittäin tärkeänä kuntastrategian jalkauttamista koko henkilöstölle?. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Täällä on puhdasta luontoa, keskeinen sijainti, talous vielä kunnossa ja mittasuhteet ihmisen kokoiset. Se saattaisi olla toimiva ratkaisu. Valtuustoryhmien sisällä väännetään kylä- ja kuppikuntien kesken ja yhden asian liikkeetkin ovat jakautuneet kahtia. Kolehmainen on tunnistanut oireita samanlaisesta esimerkiksi Tampereen keskustatunnelikysymyksessä. . Kyky reagoida ja toimia on kadonnut loputtomissa palavereissa ja vatuloinnissa. Pälkäneelle on laadittu pari vuotta kehityskuvaa, jossa linjataan, mihin Pälkäne jatkossa kasvaa
Pääasia että oppilaat pääsevät jatko-opintoihin, niin kuin tänäkin vuonna kaikki. Niin rehtori, opettajat kuin muukin henkilökunta saa tottua kuohuntaan ja leimautumiseen milloin mistäkin asiasta. . Samanlaisia asioita tapahtuu muissakin kouluissa, mutta niihin ei kiinnitetä huomiota. Muutos oli iso mutta hyvin se sujui. Kun opettajat osaavat työnsä, oppilaatkin ovat mielellään mukana. Se on aivan toisenlaista kuin ennen. Omat isovanhempani elivät minun iässäni aivan toisenlaista elämää. Hallittavia asioita on niin paljon, että kaikki yläkouluikäiset eivät Vaatimukset ole siihen kypsiä. Nykyajan nuorilta vaaditaan hirveän paljon taitoja, osaamista ja pärjäämistä. Oppilaat vain solahtivat tänne joukkoon ja opettajat samaten, he liittyivät heti hyvin työyhteisöömme. Käytäntöjen yhteensovittaminen teetti tietysti erilaisia järjestelyjä ja sopeutumista, mutta mitään syrjimistä tai eriarvoistumista ei ilmennyt. En kuullut yhdenkään oppilaan valittavan, vaikka jotkut vanhemmat olivat aluksi epävarmoja, miten kaksi erilaista koulua sovitetaan yhteen, Elisa Torvinen kertoo. . Samasta syystä jokaisella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. . Jotkut pelkäsivät, että Anna Tapion ilmapiiri muuttuu eikä koulun vanha henki voi säilyä. . Koko sen ajan, mitä olen ollut rehtorina täällä, meillä on ollut joku rakennusprojekti meneillään, Torvinen toteaa. Juuri nyt on hyvä tilanne: viimeisimpänä peruskorjattiin poikien asuntola kesän aikana, ja nyt kaikki käytössä olevat tilat on kunnostettu. Samaten kaikista perusopetuksen opettajista yli 10 prosenttia on epäpäteviä, kun Anna Tapion kaikki opettajat ovat päteviä. . Meillä levottomuus ei näy se täytyy sanoa, Elisa Torvinen myöntää. Samalla hän huomauttaa, ettei se ollut ensimmäinen laatuaan. . Kun byrokratiaa on vähän, opettajat voivat keskittyä perustehtäväänsä, opettamiseen. Opettajat ovat innostuneita ja kunnianhimoisia. . Toisaalta käden taitoihin ja käytännön tekemiseen nuorilla ei ole samanlaisia valmiuksia kuin ennen, hän pohtii. Naiset arvelevat, että nuorilta vaaditaan nyky-yhteiskunnassa jo liikaa. Nuorten kanssa eletään muutakin elämää kuin opetusta, Kirsi Huotari toteaa. . Se kertoo vahvasta sitoutumisesta, Elisa Torvinen pohtii. Aikaa oikeaan työhön Molemmat naiset uskovat, että yksi tekijä, joka saa opettajat viihtymään koulussa, on hallinnon ohuus. Kyllä nykymaailma haastaa meitä aikuisiakin kovasti, Elisa Torvinen sanoo. Uudistunut koulu, tuttu henki Anna Tapion koulussa on tällä hetkellä 262 oppilasta, kolmanneksi eniten koulun koko historian aikana. 18 Keskiviikko 11.9.2013 kyliltä . Nuoret uskaltavat puhua ja olla esillä. . Silloin kun kuusitoista vuotta sitten tulin tänne rehtoriksi, Luopioisten kunnan kaikkia kouluja oltiin yhdistämässä tähän, sekä peruskoulua että Aitoon koulutuskeskusta. Ei minun nuoruudessani ollut läheskään niin vaativaa, Elisa Torvinen sanoo. Kirsi Huotari kertoo ihailevansa erityisesti nuorten kielitaitoa. Sitä vastaan taisteltiin ja oppilaat olivat lakossa. ovat kaikki loppukesän syntymäpäiväsankareita. Rehtorina hänelle on ykkösasia, että henkilökunta on ammattitaitoista ja keskittyy tehtäväänsä. Nuorten eläkovenevat mä on myös rikkonaisempaa Anna Tapion koulun henkeen kuin ennen. kuuluu, että tunneilla opiskel. Vanhuuteen on vielä pitkä matka. . Myrskyistä huolimatta olen nauttinut työstäni ja oppinut valtavan paljon asioita, hän sanoo. oppitunneilla mutta asuntolassa kyllä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. 60 ja 50 vuotta: Rehtori Elisa Torvinen ja talouspäällikkö Kirsi Huotari tietävät pitkän linjan annatapiolaisina: Erilainen on aina myrskyn silmässä Aitoo Elisa Torvinen on nyt kuudettatoista vuotta Anna Tapion koulun rehtorina, Kirsi Huotari kahdettakymmenettä kuudetta vuotta talouspäällikkönä. Molemmat täyttivät tasakymmeniä elokuun lopulla, mutta he juhlivat vain vaatimattomasti tarjoamalla kakkukahvit koulun henkilökunnalle. Se ei silti tarkoita, ettei merkkipäivällä olisi merkitystä; se pysähdyttää katsomaan kuluneita vuosia. . Esimerkiksi ruotsi on meillä suosittu aine. Ei meillä kukaan puhu pakkoruotsista, Elisa Torvinen kuvailee. Silti nykyajan nuorten ongelmat eivät väistä Anna Tapiotakaan. Täällä on tiivis työyhteisö, ja työ on monipuolista. Henkilökunta on siinä suhteessa kovilla. Muutos herättää aina pelkoa, Kirsi Huotari huomauttaa. Ikäluokkia tulee ja menee, ja uudet aikakaudet tuovat omat vaatimuksensa koulun tiloillekin. . Meillä oppimistulokset ovat koko ajan selvästi keskimääräistä parempia, ja oppilaat ovat viihtyneet hyvin, Elisa Torvinen sanoo. 180 vuotta naisenergiaa Anna Tapion koululta: rehtori Elisa Torvinen 60 v., talouspäällikkö Kirsi Huotari 50 v., opettaja Sanna Teivaala-Luck, 40 v. Minulle sanotaan vieläkin, että ai sä olet sieltä pesukonekoulusta, Kirsi Huotari nauraa. Takavuosien pesukonelahjussotku jätti jälkensä, vaikka koko tapaus osoittautui kuplaksi, eikä koulun henkilökunnalla ollut alun alkaenkaan asian kanssa mitään tekemistä. Viime vuodet ovat nostattaneet jos minkälaista kohua oppilaiden vapaa-ajan käytöksestä koulujen yhdistämisen aiheuttamiin kysymyksiin. . Se takaa oppilaiden hyvinvoinnin ja koulumenestyksen. . Kuusikymppisen pitää jaksaa uudistua ja omaksua uusia taitoja, olla vireä ja terävä ja kaikessa mukana. Ympäröivä yhteiskunta on sama kaikille. . Toivottavasti pahimmat myrskyt ovat nyt joksikin aikaa asettuneet, että saamme rauhassa valmistautua juhlavuoteen, Torvinen ja Huotari tuumivat.. Ihmettelen, miksi Suomessa ei ole enempää sisäoppilaitoksia, vaikka täällä on pitkät matkat. Oppilasmäärä kasvoi, kun kunnallinen peruskoulu yhdistettiin Anna Tapioon vuonna 2011. Päiväoppilaita tuli paljon lisää, ja samalla tuli kysymykseen esimerkiksi Anna Tapion ammatillisten aineiden sovittaminen tavallisen peruskoulun opetusohjelmaan. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti aika on mennyt, he pohtivat. Heidän pitkät työsuhteensa eivät ole poikkeuksellisia Anna Tapiolla, pikemminkin talon tapa on sellainen, että kun sinne tullaan, sinne myös jäädään. . Nuorten turvattomuus lisääntyy ja se näkyy käytöksessä, rehtori myöntää. Hän toteaa, että kovat vaatimukset eivät lopu nuoruuteen. Se on tärkein tehtävämme, hän sanoo. Tuuli käy joka suunnasta Hyvistä tunnusluvuista ja myönteisestä ilmapiiristä huolimatta Anna Tapion koulu on tuulinen paikka. Meillä on kolme opettajaa, jotka ovat olleet talossa yli 30 vuotta ja seitsemän työntekijää, jotka ovat olleet yli 20 vuotta. Se sopii hyvin, koska kahden vuoden kulutta Anna Tapion koulu täyttää 75 vuotta. . Se oli aikamoista pyöritystä silloinkin, ja lehdissä kirjoiteltiin valtavasti, hän kertoo. Torvinen ja Huotari toteavat, että erilainen joutuu aina myrskynsilmään. . Oppilaista tulee sisäoppilaitoksessa opettajille läheisempiä kuin tavallisessa koulussa, koska heidän kanssaan vietetään enemmän aikaa, Elisa Torvinen täydentää. Mieluista katseltavaa ovat koulun tietyt tunnusluvut, jotka nekin kertovat opettajien sitoutumisesta. Esimerkiksi kaikista Suomen perusopetuksen opettajista 25 prosenttia on määräaikaisissa työsuhteissa, kun Anna Tapion opettajista on vain 10 prosenttia määräaikaisia. Me olemme yksityiskoulu ja sisäoppilaitos, poikkeamme joukosta, joten herätämme mielenkiintoa, Elisa Torvinen pohtii. Hän nauraa, että kun hän oli lähdössä edellisestä työpaikastaan, toiset pelottelivat, että et sinä sieltä elävänä selviä. . Tässä sitä nyt ollaan kuitenkin. ja oppilaanohjaaja Tanja Portaankorva, 30 v. Viime talvi oli kyllä kova, laan ja myös opitaan
Kumu on perheen järjestyksessä kolmas koira, vasta puolentoista vuoden ikäinen ja hyvin iloinen ja ystävällinen. . 9-15) . Aika on kulunut niin että raps vaan, ja vasta kun katson taaksepäin, huomaan että olen ollutkin täällä kauan, hän kertoo. Työtä on välillä hirveästi, mutta koululle on mukava tulla aamuisin. . Aamulla ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan: usein huomaa iltapäivällä puurtaneensa koko päivän aivan eri asioita kuin oli suunnitellut. Tilaajapalvelu puh. Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Syyse m m e s k u tarjo Kestotilaus 6 kk 40,00 + 2 kk maksutta (44,50) Näköislehti 6 kk 30,00 Määräaikainen 3 kk + 2 kk maksutta 30,00 (35,00) (38,00) NÄIN TILAAT Elisa Torvinen on käynyt itse aikanaan saman koulun, jota hän nyt johtaa. . Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Nämä kuusitoista vuotta ovat menneet käsittämättömän nopeasti, hän sanoo. Hän toteaa, ettei vanheneminen omassa elämässä tunnu miltään, koska sitä ei edes huomaa. . Liikkuminen on entistä tärkeämpää. Kotona hänellä on hyvä liikuntakaveri, sileäkarvainen noutaja Kumu, joka pitää huolen siitä, että ulos lähdetään joka säällä. Tulin vain hetkeksi kokeilemaan, että minkälaista täällä olisi. Hänelle oli luontevaa tulla tuttuun toimintaympäristöön. Hän valmistui aikanaan käsija taideteollisuusopettajaksi ja Helsingin yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi, ja työskenteli ensin Helsingin käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä ja sen jälkeen luokanopettajaliiton toiminnanjohtajana. . Hän on kotoisin Halikosta, joka kuuluu nykyisin Salon kaupunkiin. Paikka oli mielenkiintoinen, silloin 1980-luvulla aika erilainen kuin nyt, päiväoppilaita ei ollut ollenkaan ja maatila oli toiminnassa. Postita kuponki. . Keskiviikko 11.9.2013 . Aitoo on siinä välissä, melkein kotona. Tilausehdot: www.shl.fi, Info. Lähetä sähköpostia: tilaukset@shl.fi . Soita 03 539 9800 (ark. Toiset sen huomaavat, en minä, paitsi katsomalla peiliin, hän nauraa. Vakavammin hän huomauttaa, että vanheneminen tarkoittaa entistä parempaa huolenpitoa omasta kunnosta ja jaksamisesta. Anna Tapio on ollut varmasti raskain työpaikkani mutta myös mieluisin. 03 5399800 tai www.shl.fi/tilausasiat Allekirjoitus Näköislehti 6 kk 30,00 + 2 kk lehdet maksutta (35,00) *) Näköislehden tilaaja: Pyydämme antamaan GSM/ sähköpostin lukutunnusten lähettämistä varten. Sähköposti*) Tarjoustunnus 913M GSM*) Määräaikainen 3 kk 30,00 (38,00) Tarjoustunnus 913P Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kestotilaus 6 kk 40,00 + 2 kk maksutta (44,50) Tilaan Sydän-Hämeen Lehden Sukunimi Kirsi Huotari on nähnyt koulun elämää 1980-luvulta asti. Tarjoustunnus 913V shl Ulla Siren Info: 37500 Tunnus 5008700 00003 VASTAUSLÄHETYS Esimerkkiviesti: TILAA SHL 513K TIMO TILAAJA MÄKIKATU2 36600 PÄLKÄNE. Viestin hinta 0,25 ?. Sydän-Hämeen Lehti lee. Vapaa-ajallaan hän harrastaa jumppaa ja muuta liikuntaa, mielellään myös lukemista, sen mitä ehtii. Ei hänkään ole ehtinyt sen kummemmin miettiä, mitä on elää viisikymppisenä. . Neljännesvuosisadassa hän on kuitenkin kotiutunut Anna Tapiolle ja Pälkäneelle eikä halua lähteä pois. . Kesäaikana ilman oppilaita on rauhallisempaa, mutta ajan mittaan se kävisi tylsäksi, hän arve- TILAAJAN TIEDOT Tapion kouluun ensi kertaa astuessaan rehtorin tehtävään. Hän on itse käynyt saman koulun, vaikka sen nimi oli siihen aikaan Aitoon kotitalouskeskikoulu. Silloin koululla oli maatila ja iso puutarha, tuotteita myytiin paljon koulun ulkopuolelle ja järjestettiin tilauksesta kaikenlaisia juhlia. On mukava työskennellä nuorten keskellä, ja työn parhaita puolia on vaihtelevuus. Pidän erityisen paljon metsässä liikkumisesta, ja koiran kanssa uskallan lähteä sinne pimeälläkin, jos en valoisana aikana ehdi, Elisa Torvinen kertoo. Kirsi Huotari puolestaan on tullut Anna Tapiolle ja pälkäneläiseksi Varsinais-Suomesta asti. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: TILAA_SHL_tarjoustunnus_nimesi ja osoitteesi. Tilaa Sydän-Hämeen Lehti nyt ja lue siellä missä oletkin! Tarjous on voimassa 1.9.-31.10.2013 saakka ja koskee vain Suomeen tulevia tilauksia sekä talouksia, joihin lehti ei vielä tule tilattuna. Lehden tilaushinnat sisältävät arvonlisäveroa 10 % ja digituotteet 24 %. Ammatillisilla aineilla oli paljon tilaa opetusohjelmassa. Elisa Torvinen on Pälkäneeltä kotoisin, Kukkolan tyttöjä. Isä oli Luopioisista ja äiti Pälkäneeltä. Tässä vasta tunnustellaan, että minkälaista se on? Etunimi ja tervehtivät. Kaikki oppilaat tuntevat Kyllä kiitos! Elisa Torvinen ei tullut Anna Vastaanottaja maksaa postimaksun Melkein kotona Anna Tapiolla
Kakkosleiri järjestetään tulevana viikonloppuna Vohlisaaressa. Kuhmoisten torin savusiikaa he ylistävät äärimmäisen herkulliseksi. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Koiran turkki tulee hoitaa: Koiratrimmaaja Eeva S Vasta sen jälkeen tulevat esteettiset tarkoitukset. Helpollakin koiralla Rautajärvi Tuleeko sinulle koiran trimmaamisesta mieleen villakoira, jonka vartalon takaosa on ajeltu, ja jonka jokaisessa tassussa on villavat pallot? . Koirat nauttivat saadessaan juosta vapaasti luonnossa. Kuhmalahden luonto puhutteli kansainvälisiä lomailijoita Vehkajärvi Kuhmalahdella Vehkajärven kylässä oli tänäkin kesänä lomamökeillä ruuhkaa. Venäläiset matkailijat viihtyvät mökeillä syksyyn asti, koska sienestys on heille mieluisa harrastus kalastuksen ohella. Paula Paloranta Totuuksia talouskasvusta Muodonmuutoksia ry:n Totuuden kaleidoskooppi -luentosarjan syksyn viimeinen luento järjestetään ensi viikon lauantaina 14. Yhtenä vuonna minulta lähti uuteen kotiin yli 50 kissaa. Fuller itse nauttii erityisesti vesijuoksusta. Uimisen lisäksi parasta mökillä ovat luonto, sauna rannassa, mökiltä avautuvat näköalat, kuikat, sorsat, joutsenet ja pupu poikueineen puhumattakaan metsän antimista. Luonnosta nauttimisen ohella he piipahtavat Kuh- moisten kesäteatterissa. . Kissoja tuntui olevan jokaisen oven takana, saunassa, kylpyhuoneessa ja jopa vessassa, Seise naurahtaa. Seisen nimi löytyy yhä Katastrofiyhdistyksen sivuilta. Aktiivisena ensikotina hän ei kuitenkaan enää toimi. Rautajärvellä, kuten maaseudulla yleensäkin, on paljon villiintyneitä kissapopulaatioita. Vai viekö talouskasvu ihmiskunnalta toivon? kysyy Tomo Järvensivu. Luentosarja on tuotettu yhteistyössä Valkeakoski-opiston kanssa. Mukaan on ilmoittautunut sekä tieteenettä taiteentekijöitä. Sen pitää KTT Timo Järvensivu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Se saatetaan myydä loppuun jo aamun varhaisina tunteina. Tuula Peltonen kertoo, että kesä on ollut täynnä kansainvälisiä vieraita: heitä on ollut esimerkiksi Luxenbourgista, Monacosta, Saksasta, Ranskasta ja Venäjältä. Onko ihmiskunnalla toivoa ilman talouskasvua. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät tiedosta, että cottonin turkki vaatii hoitoa. Eeva Seise on ollut mukana Kissojen Katastrofiyhdistyksen ensikotitoiminnassa. . Valorinta on kotoisin Tuusulasta ja Fuller USA:sta, Utahin osavaltiosta. Mutta esimerkiksi villakoira on trimmattava jo siksi, että se voisi hyvin. Luvassa on totuttuun tapaan myös vilkasta keskustelua. - Jatkuva talouskasvu on välttämätön tavoite hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi. Maapallo ei kuitenkaan näytä kestävän jatkuvaa talouskas- Mukana e vua. Monilla ihmisillä on yhä se käsitys, että koira trimmataan vain ulkonäkösyistä, rautajärveläinen koiratrimmaaja Eeva Seise sanoo. Pienet lapset rakastavat uintia puhtaan järven aalloissa. syyskuuta kello 14.00 Mikkolan Navetalla. Totuuden eri puolia on valotettu viime kevään ja syksyn mittaan useilla luennoilla ja asiaa on tarkasteltu myös Muodonmuutoksia ry:n kesäleirillä heinäkuussa. Nykyään Vehkajärvi vetää puoleensa joka kesä: aluksi he mökkeilivät kahdestaan, mutta sittemmin seurueeseen on liittynyt myös Valorinnan pojan perhe. Lomailijoita oli ympäri maailmaa. Kuhmalahden koskematon luonto, kauniit maisemat ja rauha vetoavat lomailijoihin. Raili Fuller ja Päivi Valorinta viettivät kesälomaansa Tuula Peltosen vuokramökillä jo kymmenettä kertaa. Leirillä valmistellaan ensi kesän laa- jaa Totuuden kaleidoskooppi -näyttelykokonaisuutta, joka levittäytyy Mikkolan Navetan pihapiirin kaikkiiin näyttelytiloihin. Lauantaina luennon aihe on Totuuksia talouskasvusta. Pohjavillaisten koirien turkki vaatii pohjavillanpoiston, sillä muuten pohjavilla huopaantuu. Lomalaisen on kuitenkin oltava aikaisin liikkeellä saadakseen tuota herkkua. Seisen mukaan niiden ongelma on sukuuntuminen ja virusten leviäminen. . Myös Kahvila Pytinki ja myymälät ovat avoinna lauantaina kello 10-14. Mikkolan Navetan uudet aukioloajat Kesäkausi on päättynyt ja Mikkolan Navetta ja Pytinki ovat siirtyneet talvikauden avoinnaoloaikoihin: Kahvila Pytinki, Aitopaja, torstaisin ja lauantaisin kelKaksi Harakkaa, kirpputo- lo 10-14. ri sekä Taidelainaamo KurKuntainfo on auki tiistaikistus palvelevat tiistaisin, na ja torstaina 10-14. Coton de tulear on todellinen muotirotu. Kerran kävimme eräässä. Missä on totuus talouskasvusta. Hylättyjen kissojen määrälle ei näy loppua. Huopaantunut Helsinkiläinen Emmi viihtyy koiriensa kanssa Vehkajärven mökkimaisemissa. Pitkä matka ei ole este saapua mökille vuosi toisensa jälkeen. Fuller ja Valorinta kertovat, että mökkilomailun perinne syntyi jo lapsuuden kesinä, kun he mökkeilivät vanhempiensa kanssa. Vapaa pääsy.Puffetti palvelee. Molemmille näkökulmille löytyy vahvoja todisteita, mutta ne eivät voi olla yhtä aikaa totta. Kasvu ei voi olla yhtä aikaa välttämätön ja mahdoton. 20 Keskiviikko 11.9.2013 kyliltä
Seiselle puolestaan sopii hyvin, että borderterrierit, nypitään. . Nyt minulla onkin sitten kaavat 30 pakkasastetta kestävään vaatteeseen. On tärkeää, että esimerkiksi tarhakoirat pysyvät talvisin lämpiminä. Pukuihin löytyy myös jos jonkinlaista kuvamallia. Pentujen lopettaminen vain kasvattaa ongelmaa, sillä pentunsa menettänyt kissaemo pyrkii tulemaan uudestaan tiineeksi mahdollisimman pian, Seise sanoo. Mutta liittyy koiranpitoonkin ongelmia, kuten esimerkiksi pienet asunnot, pentutehtailu, väärän koirarodun valitseminen sekä lisääntyneet käytösongelmat. . Ja vasta kun koira on kotona, aletaan miettiä, että minkälainen koira sitä tuli hankittua. Nimenomaan turkki on yksi asia, mitä ei koiraa hankkiessa osata ottaa huomioon. . kasvattajat saattavat tosin Turkin suositella pesua jopa kerran peseminen tärkeää viikossa. Seise on itseoppinut trimmaa. Epäilen myös hupullisia pukuja, koska koiralle kuuloaisti on tärkeä. Valmistamissani mantteleissa on korkea kaulus, jonka voi myös tehdä irrotettavana. Se, millaisia vaatteita Seise tekee, on alun perin lähtenyt hänen omien koiriensa tarpeista. . Ai- ki. . Tosin yhden leikkauskerran nähtyään moni goittaa turkkia. Eroja on myös siinä, kuinka päättää jättää homman ammatusein trimmaaminen tehdään. Sen karva on kuin puuvillalankaa joka huopuu helposti. ran nähtyään sen kerran pari jossakin. Absurdeinta tilanteessa oli, että asiasta ei oltu tehty eläinsuojeluilmoitusta, vaikka moni ihminen tiesi eläinten kohtalosta. Seisen mukaan ainoa oikea ratkaisu on lopettaa sukuuntuneet eläimet, jotteivät taudit pääse leviämään entisestään. . Cotton on ihana valkoinen lelumainen pallero, jonka ulkonäkö todella hurmaa. Cottonit (coton de tulear) ja westie (valkoinen länsiylämaanterrieri) ovat hyvä esimerkki siitä, kun ihminen haluaa kivannäköisen koiran ajattelematta mitä sen hoitaminen vaatii. On aivan turha trimmata ja. tai harjata koiraa, jonka turkki . Näin vältytään monilta ikäviltä asioilta . tilaisten käsiin. Seisen mukaan on ikävä tosiSiinä kun esimerkiksi estrellanasia, että ihmiset ostavat koiria perehtymättä niiden rodullisiin ominaisuuksiin. . . trimmaamoon. . Pitsiröyhelöpuvut eivät ole minun juttuni. niin omistajan kuin koiran kannalta. Afgaaninvinttikoiran turkinhoito on työlästä puuhaa. Mutta sen ulkonäön . On paljon ihmisiä, jotka hankkivat tietynrotuisen koi- Rautajärveläinen koiratrimmaaja Eeva Seise tekee myös kotikäyntejä. Lisäksi huopaantunut turkki kiristää, Seise jatkaa. Vuosien varrella Seise on törmännyt Tampereen Vuorentaustassa sijaitsevassa koiratrimmaamossaan koiriin, joiden turkki on niin huonossa kunnossa, että se on ajeltava kokonaan pois. . Niistä puolet oli sokeita, ja ne elelivät omissa ulosteissaan. . Likainen turkki män vuotta sitten, kun minulle katkeilee ja kuluu helposti puhtuli kaksi kääpiövillakoiraa. sen viimeisen piikin uhalla. Eeva Seise uskoo, että koirakouluttajille tulee riittämään tulevaisuudessa työnsarkaa. . Kerran kävi niin, etten löytänyt kaupoista koiralleni tarpeeksi lämpimiä vaatteita, joten tein sellaisen itse. ja hyvinvoinnin . Tärkeintä vaatteissa on kuitenkin kestävyys ja käytettävyys. Tämän kaiken lisäksi tiedän, että täällä meidän kotoisassa Suomenmaassakin järjestetään koiratappeluita. Suuri ongelma ovat myös internet-sivustot, joissa ihmiset kertovat haluavansa luopua ongelmakäytöksisestä koirastaan . Esimerkiksi vuoreton sadetakki tuntuisi ikävältä ilman vuorta, Seise. Ja se näkyi koirien ulkomuodossa, Seise nauraa. Eri koirarotujen kohdalla Valkoinen trimmaaminen tarkoittaa eri lelumainen pallero asioita. Eeva Seise suosittelee vaativaturkkista koiraa pestäväksi pari kertaa kuussa . Haluan kuitenkin pitää toiminnan omana ja käsityötaustaisena. Keskiviikko 11.9.2013 . Opiskelin homman seitse- on likainen. Ja jos kodissa on enemmän kuin yksi koira, saattavat muut alkaa hylkiä turki- tonta koiraa. Toisaalta Seise on myös nähnyt koiria, jotka piristyvät silmissä, kun painava ja kiristävä turkki ajetaan pois. . Väärään le, koska haluavat oppia trimaikaan nyppiminen voi vahin- maamisen salat. Jotkut jäävät paikanpäälOikean mittaisen turkin nyppiminen ei satu koiraan. Esimerkiksi karkeakar- Osa koiratrimmaajista haluaa vaiset koirat, kuten snautserit ja tehdä työnsä yksin. Moni koira masentuu, kun turkki viedään pois. Ja kuten tiedettyä, kissojen leikkauttaminen ennaltaehkäisee populaatioiden syntymistä. ylläpitäminen vaatii turkin hoitamista. Seisen mukaan koira kannattaa totuttaa jo pennusta turkinhoitoon. Useimpien kasvattajien sivuilta löytyy turkinhoidosta yksityiskohtaista tietoa. Katso lisää Seisen koiratrimmaamosta: http://www.seisenkoiratrimmaus.fi shl Krista Kaitasuo Käyttövaatteita koirille Eeva Seise on tehnyt jo vuosia eläimille erilaisia käyttövaatteita: sadetakkeja, haalareita sekä kevyttopattuja ja ronskimmin topattuja mantteleita. . Vaatteita pitäisi valmistaa hirveä määrä, jos niitä tekisi myyntiin Suomen jokikiseen Mustiin ja Mirriin. Jokaisessa Eeva Seisen valmistamassa manttelissa on vuori. Jotkut koirat kärsivät niin pahasta autostressistä, ettei niitä voi kuljettaa minnekään. eläinsuojeluhommissa paikassa Sahalahdella, jossa oli kymmenittäin kissoja pienessä huoneessa. On eläinsuojelurikos päästää koiran turkki sellaisen kuntoon, että se aiheuttaa eläimelle kipua. vuoristokoirat, bernhardilaiset ja abruzzeset pitäisi trimmata pari kertaa vuodessa, tulee villakoirat trimmata jopa kuuden viikon välein. Trimmaamisen lisäksi koiran turkin puhtaana pitäminen on tärkeää. Karvan pitää olla tarpeek- asiakas jää prosessin ajaksi si kypsää, jotta sen voi nyppiä. Myös pesu- ja hoitoaineiden van heti en sitä trimmaamista valintaan kannattaa perehtyä. oppinut. Pentumanttelit Seise tekee sellaisiksi, että esimerkiksi syyspennulle mantteli mahtuu päälle vielä keväälläkin. Seisen kädentaidon näytteitä on pyydetty myytäviksi Mustiin ja Mirriin. . Ihmisen tulisi kuitenkin itsensä ennen koiran hankki- mista ottaa selvää sekä koiran koulutuksellisista että rotuominaisuuksiin liittyvistä asioista. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Seise muistuttaa, että koiran turkin hoitamisen päätarkoitus on koiran hyvinvointi. voi olla hankala turkki turkki puolestaan altistaa koiran ihotulehduksille ja lämpöhalvaukselle
Monet ihmiset hengittävät rintakehällään. Lopulta ongelman alkusyyksi paljastuivat jalkapöydän kireydet. Salin vaaleansävyinen sisustus, pehmeät valot ja kauniit vanhat huonekalut tekevät paikasta miellyttävän astua sisään. . Halusin salille tasapainoisen ja rauhallisen tunnelman. Uskon, että tällaiselle palvelulle on tarvetta. Kurssille mahtuu vielä väkeä, vaikkakin porukkaa on jo sen verran että kurssi saadaan alkamaan. Lokakuun lopussa salilla koetaan myös erityinen hetki, kun Method Putkiston perustaja Marja Putkisto saapuu Rauhalahden salille ohjaamaan Method Putkiston lantio- ja kasvotunnit. shl Krista Kaitasuo Pitkä pimeä kausi ottaa mielen ja kropan päälle Kulttuuri kropassa: Urheiluhieroja Jani Makkosen mukaan hartia- ja selkäongelmat ovat osin kulttuurisidonnaisia. Kansanluonne ja ympäristöolosuhteet pakkaavat suomalaisen kivut hartioihin ja niskaan. Pälkäne Urheiluhierojaksi valmistunut laitikkalalainen Jani Makkonen vietti osan kesästään Ranskassa puolisonsa sukulaisten luona. Enemmän kuin tutuiksi kävi- vät suomalaisen ja ranskalaisen elämäntavan ja mielenlaadun eroavaisuudet. . paraikaa Rauhalahti käykin MP- Kasvoklinikkakoulutusta. . Ja sitten vielä kun tunnettaisiin siestan käsite, niin kaikki ongelmamme katoaisivat, Makkonen nauraa. Anatomia käytäntöön Jani Makkosen mielestä hierojan pitää osata lukea sen verran hierottavaa, että tietää, milloin otteet ovat liian lujat . Pälkäneellä on paljon syrjäseutuja, joissa on huonot kulkuyhteydet. Välillä tuntuu, että varsinkin monet vanhemmat ihmiset tulevat hierottavaksi ihan siitä syystä, että pääsevät juttelemaan jollekulle huolistaan ja murheistaan. Liikkuva klinikka Opiskeluun kuului myös työharjoittelua. Aliliikkuvuuden vuoksi minun on tehtävä jatkuvasti hommia, että niveleni säilyttäisivät optimaalisen liikeratansa. Method Putkiston oppeja Rauhalahti hyödyntää myös salilla järjestettävillä teemakursseilla. Lavan hoitamisella en kuitenkaan saanut aikaiseksi tuloksia, ja ongelma jatkui. Tutuiksi tulivat ihmiskehon lukuisat lihakset; mikä on minkäkin lihaksen tehtävä ja miten mikin lihas hermottuu. . Särkeekö takaraivo, puutuvatko kädet, pistääkö lapaan? Hengitä ?pömppöön?. Ympäristöolosuhteet aiheuttavat masennusta, mikä puolestaan näkyy kropan kunnossa. Makkonen uskoo, että jos Suomessa olisi aurinkoa ja lämmintä suurimman osan vuotta, emme kärsisi niin paljon niska- ja hartiaseudun ongelmista. . Kului puoli tuntia, ja itkin kuin pieni lapsi, Makkonen naurahtaa ja lisää, että onneksi itku oli helpottavaa ja puhdistavaa itkua. Ennen hierontaa Makkonen kyselee hierottavansa kuulumiset. Koska minun tiedettiin olevan hieroja, minulta kysyttiin neuvoja erilaisiin kremppoihin. Varsin mielenkiintoista oli havai- ta, että Ranskassa kärsitään pääasiassa työperäisestä stressistä, joka sitten heijastuu kroppaan. Suomessa sen sijaan eletään suurin osa vuotta pimeydessä ja kylmyydessä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että koko elämä pitäisi latoa hierojan nähtäville. . 22 Keskiviikko 11.9.2013 kyliltä . Method Putkiston opit eivät jää vain salille, vaan niiden päämääränä on siirtyä arkeen. Niin ikään Pilates kuin Method Putkistokin vahvistavat Ryhtiä ja liikkuvuutta ryhtiä ylläpitäviä lihaksia ja piFysioterapeutti ja entinen kil- dentävät kireitä ja jännittyneitä pahiihtäjä hakeutui Method lihaksia. lajeihin tällainen tunnelma sopii paremmin, Pia Rauhalahti selittää. Salilla juhlittiin reilu viikko sitten avajaisia yli sadan juhlijan voimin. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. 77 neliömetrin suuruiselle salille mahtuu 12 treenaajaa. Pia Rauhalahti saa kehonsa auki Pilateksella ja Method Putkistolla. Rauhalahdet kunnostivat vanhan navetan treenisaliksi kuhmalahti Ei uskoisi, että Rauhalahden pihapiirissä sijaitseva Method Putkisto ?treenisali oli vielä kaksi vuotta sitten hiehojen asuttama. Matti Rauhalahti remontoi tilaa vuoden verran, ja nyt vasikkakarsinat ja lantakourut ovat muisto vain. Anatomian siirtäminen käytäntöön on taitolaji. Ihastuin alun perin valtavasti lajin tapaan hoitaa kehoa kokonaisvaltaisesti. Sen avaavien ja venyttävien liikkeiden kautta oma keho tulee tutuksi ja koko kehon käyttö muuttuu tietoisemmaksi. tai vastaavasti liian heiveröiset. Makkonen valmistui hiljan urheiluhierojaksi Tampereen urheiluhierojakoulusta. Itselläni on haastava kroppa. Erään kerran Makkonen hoiti pitkän matkan juoksijaa, jonka lapaa alkoi pistää muutaman kilometrin juoksemisen jälkeen. . Minuakin hieroi yksi kaveri, joka sanoi, että hän saa tarvittaessa minut itkemään. En uskonut häntä. Kyllähän esimerkiksi oranssi seinä voisi piristää, mutta ohjaamiini Putkisto -ohjaajakoulutukseen vuonna 2006. . Kurssi opettaa kasvojen alueen käyttöä ja parantaa lihastasapainoa. Moni jännittää kasvojaan, ja esimerkiksi purentaongelmia on paljon. Siitä on ollut jo puhetta, että jäisin vapaaehtoiseksi LP:lle. Myös jääkiekon liigajunnuille olen vähän lupaillut, että kävisin kerran viikossa heitä hieromassa. Kaverit treenaavat ja käyvät koulua, eli hommia riittää. Jalkapöytää hoitamalla lavan ongelmat parantuivat kokonaan. Kosketus toi itkun Koulussa Makkoselle tuli myös selväksi, että keho on ihmisen tunne-elämän peili. Ihmiskehoon kertyy elämän aikana niin kutsuttuja tunnelukkoja, jotka reagoivat herkästi kosketukseen. . Siksi järjestän sekaryhmien lisäksi erikseen kurssin miehille. Kunnollinen, syvä hengittäminen rentouttaa kroppaa ja mieltä.. Hän on kuitenkin jo pitkään tiennyt haluavansa perustaa niin kutsutun ?liikkuvan klinikan?, eli hierontabussin, jossa olisi tilat kahdelle hierojalle. . Uskon, että juuri siinä asiassa erotellaan hyvät ja huonot hierojat toisistaan. Anatomian tunteva esimerkiksi tietää, että yhden paikan kipu voi toisinaan johtua aivan jonkun toisen paikan ongelmista. Makkonen työharjoitteli muun muassa Ilveksen ja Tappaman SMliigajoukkueissa ja Kangasalan lentopallojoukkueen naisten mestaruusliigassa. . Kursseja järjestetään muun muassa sauvakävelystä ja maastohiihdosta. . Toivomme, että jos jotakin haluavat tuoda, niin valkoisen kynttilän. Esimerkiksi sauvakävelyssä on erittäin tärkeää askeltaa oikein, ottaa oikean mittaisia askeleita ja käyttää sauvoja niin, etteivät ne rasita niska- ja hartiaseutua, Rauhalahti toteaa. Oma kurssi miehille Ja tietenkin, lajissa kuin lajissa, lisäkoulutuksesta ja tietojen jatkuvasta päivittämisestä ei ole haittaa . Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että tuon ikäinen kaveri pysyy kunnossa. Makkosen hierontapiste sijaitsee Onkkaalassa Osuuspankin vieressä. Syrjäseuduilla asuu paljon vanhempia ihmisiä, joille kotoa pois lähteminen on hankalaa. shl Krista Kaitasuo Jani Makkosen vinkit Aamu on hyvää aikaa tarkkailla, mitkä paikat vaativat huoltoa. Tosin olen huomannut, että ihmisen kuulluksi ja kosketetuksi tulemisen tarve on valtava. Nyt onkin sitten mitä polttaa tunneilla, Rauhalahti hymyilee katsellessaan kynttilöiden täyttämää vanhaa pöytää. . Kasvoklinikalla oppii rentouttamaan kasvonsa, parantamaan ilmaisukykyä ja ilmeet muuttuu luontevimmiksi, Rauhalahti kertoo. Rauhalahti tietää, että mies- ten korviin Pilates ja Method Putkisto saattavat kuulostaa ?epäilyttäviltä?.
Lääkemuistuttaja auttaa muistamaan myös lääkkeet, jotka otetaan harvemmin kuin kerran päivässä, esimerkiksi joka toinen tai kolmas päivä. Omaishoitajat ja muut iäkkäistä omaisistaan huolehtivat ovat myös kokeneet palvelun tarpeelliseksi. Miten palvelu toimii? Lääkemuistuttaja ajastetaan hälyttämään äänellä ja valomerkillä silloin, kun on aika ottaa lääke. Ennen lääkemuistuttajan ajastusta farmaseutti tarkistaa että lääkkeiden ottoajankohdat ovat tarkoituksenmukaiset, ja ettei yhtä aikaa oteta sellaisia lääkkeitä, jotka estävät toistensa vaikutuksen. Samalla katsotaan mitkä lääkkeet on syytä ottaa ruoan kanssa ja mitkä tyhjään mahaan. Liisa Alangon esittelemä lääkemuistuttaja on niin pieni, että se mahtuu vaikka taskuun. tu heti mieleen, kantaa Alanko lähihoitajaksi. Yksi arvostetuimmista apteekkipalveluista on yhteisvaikutusten tarkistaminen reseptilääkkeiden toimittamisen yhteydessä. Apteekkien palveluita tulisi mielestäni kehittää herkällä korvalla niin asiakkaiden ja potilaiden kuin myös muun terveydenhuollon ja yhteiskunnan tarpeita ja toiveita kuunnellen. On pakko ottaa sekin kontrollit, haavanhoidot ja tiPienessä sivuapteekissa asiak- vaihtoehto huomioon, että ter- kinpoistot. varrella myös palvelutarjon- on huomioitava. namalla laitetta. taansa. Lisäksi jälkeen käyttäjä kuittaa muistalaisten elämään. siin pienimuotoiset testaukset, Apteekki on lisännyt vuosien se kertoo, mitä lääkettä ottaessa tutuksen yksinkertaisesti pai- Terveyskioskiksi? . Tuotantoeläinlääkkeitä Kuhmalahden sivuapteekin valikoimissa ei tästä syystä juuri enää löydy. . Sen vuoksi opis- pystyvät liikkumaan, mutta tupakanvieroituspalvelu, ter- ulkonäkönsä puolesta muisti- kohdat, mutta tällöin farma- ta, mutta voiteen nimi ei muis- kelenkin paraikaa työn ohella vanhemmilla se on aivan toiveyskontrollipalvelu, koneel- tikkua. Haluaisin kyetä nen juttu. Kun on aika ottaa lääk- kanssa hänen lääkityksensä viime aikoina paljon kotikylän- pienet apteekit tulevaisuudeskertoo. oton muistutuspalvelu, joka keet, lääkemuistuttaja hälyttää ylipäänsä. sä palveluita, ja niiden olemas- sa toimia jonkinlaisina terve auttaa lääkkeen käyttäjää otta- äänimerkillä ja valolla, minkä saolon vaikutuksia paikkakun- yskioskeina, jossa hoidettai Apteekkari neuvoo maan lääkkeen ajallaan. Mielestäni palvelun hyöty jo seuraavassa hetkessä tiskille palvelemaan asiakkaita mah- pienillä paikkakunnilla riittää. köinen resepti. apteekin tietokoneelle ladatun on juuri siinä, että sen kautta oikeaa rasvapurkkia. dollisimman monipuolisesti. shl Krista Kaitasuo Alanko kertoo miettineensä Uusin keksintö on Apteek- ohjelman kautta. Alanko pohtii, voisivatko tulee keskusteltua asiakkaan ?Lääkkeitä jää ottamatta joko tahallisesti tai tahattomasti? Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki, mikä on roolisi lääkkeenoton muistutuspalvelun kehittämisessä? Vastaan täällä Apteekkariliitossa lääkkeenoton muistu- Johanna Salimäki. tuspalvelun kehittämisestä, jota olemme tehneet yhdessä kollegojeni kanssa viime syksystä lähtien. Kehitystyössä on ollut vahvasti mukana myös Ciegus Digital Health, joka valmistaa lääkemuistuttajia ja tuottaa niiden ajastamisessa käytettävää tietokoneohjelmaa. Miksi kyseinen palvelu tehtiin? On tunnettu tosiasia, että pitkäaikaisiin lääkehoitoihin sitoutuminen ei ole kovinkaan hyvällä tasolla, vaan lääkkeitä jää ottamatta tahallisesti tai tahattomasti. Jos lääkkeiden ottokertoja on yli kolme päivässä, jää osa lääkkeistä ottamatta selvästi useammin kuin jos ottokertoja on vain yksi tai kaksi. Kyllä nuoret pärjäävät ja lääkkeiden verkkokauppa, tajaa, joka näyttää kokonsa ja laitteeseen lääkkeenottoajan- rouva hakee apteekista voidet- oleellisesti. Näin on myös pyritty tekemään. Mikä on apteekkien osuus terveyspalveluissa, kun kuntien säästöt vienevät yhteiskunnan tarjoamia palveluita etäämmälle maaseudulta? Apteekkien rooli tulee kasvamaan terveyspalveluiden tarjoamisessa kansalaisille. Tiedot lääkkeenotto- seutin neuvot jäävät saamatta. Lääkkeenoton muistutuspalvelu on käytössä myös Sahalahdella. Esimerkiksi vaikeita sydänvaivoja on vähemmän, Alanko kariliiton kehittämä lääkkeen. Eli iäkkäät, monisairaat ja muistisairaat henkilöt ovat luonnollisesti palvelun kohderyhmää. Palvelu sopii hyvin myös lisäpalveluksi koneellisen annosjakelun piirissä oleville potilaille. Ja vanhempia näillä linen annosjakelu sekä säh- ajankohdasta kirjataan siihen . Jo nyt monilla paikkakunnilla apteekki on ainoa terveydenhuollon toimipiste ja näiden paikkakuntien määrä näyttäisi tulevaisuudessa vain lisääntyvän. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa apteekkien palveluvalikoimaa voidaan nykyisestä varmasti jonkin verran laajentaa ja turvata näin terveydenhuollon lähipalvelut koko maassa jatkossakin. Yksi suuri muutos on, että lääkkeiden käyttäjäkunta on paljon terveempää kuin ennen. Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä Lääkemuistuttaja hälyttää äänellä ja valolla Muistin tueksi: Tekniikan kehitys tuo uusia palveluita apteekkimaailmaan pohja Paljon on elämä apteekeissa muuttunut vuodesta 1991, jolloin Kuhmalahden sivuapteekin hoitaja Liisa Alanko valmistui farmaseutiksi. . Yhtenä syynä voi olla yksinkertaisesti unohtaminen, jota tällä palvelulla pyritään estämään ja vähentämään. Kenelle palvelu on tarkoitettu? Lääkkeenoton muistutuspalvelusta hyötyvät erityisesti sellaiset lääkkeitä käyttävät henkilöt, joilla lääkkeiden otto ajoittuu useammalle ottokerralle vuorokaudessa, ja jotka eivät aina muista ottaa lääkkeitään ajallaan. Keskiviikko 11.9.2013 . Kun eräs veyspalvelut saattavat supistua . Nämä tiedot myös tulostetaan asiakkaalle annettavalle lääkekortille. Tulisiko apteekkien palveluita mielestäsi kehittää? Apteekkitoiminnan ydin on edelleen ja tulevaisuudessa turvallinen lääkkeiden jakelu ja lääkkeisiin liittyvän neuvonnan antaminen. Apteekkien palveluita on viimeisten vuosien saatossa kehitetty runsaasti lääkehoidon onnistumisen ja lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi. Haasteellista se toki on yleisen taloustilanteen ja voimakkaan maansisäisen muuttoliikkeen vuoksi.. Ensimmäiset tietokoneet ilmestyivät opiskeluaikoinani, ja töissä kaikki tarvittavat laskutoimitukset tehtiin käsin. Tekniikka on niistä ajoista kehittynyt niin hurjasti, ettei sitä oikein tajua, Alanko toteaa. Viime vuosina muutoksia maaseudun apteekkitoimintaan ovat tuoneet myös karjatilojen lakkaamiset. Näistä esimerkkeinä Alanko esittelee muistutKäyttäjä voi asentaa itsekin kaat tulevat tutuiksi
Se oli maanpäällinen helvetti, Nurmi sanoo. Toisinaan hän karkaili tätinsä luokse saadakseen leipää. . Isä otti rahan kyynelet silmissään. Kun poika muutamaa vuotta myöhemmin vieraili uutuuttaan hohtavan Fordin kanssa kotimaassa, hän törmäsi entiseen opettajaansa. . Ihmiset järjestävät isot häät, mutta vuoden päästä jaetaan tavaroita, kun ei osata kommunikoida, eikä pyytää anteeksi, Nurmi ihmettelee. Pariskunta sai Ruotsissa kaksi poikaa, mutta molemmat kuolivat synnytyksessä, koska lääkärit eivät turvautuneet ajoissa keisarinleikkaukseen. Tytär syntyi Yhdysvalloissa. Perhe puhui maailmalla suomea, ruotsia ja englantia, joten Minnesotan yliopistossa opiskelleen tyttären oli helppo lähteä Suomeen isoäidin luokse ja kesätöihin. Opettaja polki Huutijärvellä tien laidassa. Äiti oli vuoteen omana, eikä isäkään tienannut suuria summia. Pomo sen sijaan ei. Nurmi teki selväksi, ettei häntä kohdella sillä tavalla. Pomo katsoi tapauksen läpi sormien, mutta toivoi kuitenkin, että mies käyttäisi jatkossa vähän pienempää puukkoa. . Muut työmiehet olivat tyytyväisiä, kun mies sai ansionsa mukaan. Kerroin, että hän haukkui aikanaan roistoksi, mutta nyt olen ison leipomon johtajana Ruotsissa. Niinpä Ruotsin kautta Amerikkaan päätynyt mies alkoi opetella määrätietoisesti kieltä. . Isä sai 500 markan sakot. Ensimmäinen tilini oli 5000 markkaa. Lastenkodin hoitajat veivät lasten ruokakupongit. Takana oli kolmen päivän ja 3800 mailin ajomatka kesärenkailla talvikelissä. Se helpotti hieman, että ruotsissa ja englannissa on paljon samankaltaisia sanoja. Opettelin joka päivä pari, kolmekymmentä sanaa, ja muutamassa kuukaudessa hallitsin perussanaston. Me järsimme leipää tai jäistä lanttua, mutta hoitajat joivat kahvia ja söivät pullaa ja kakkua. Kerran hoitaja yllätti Nurmen, kun hän seurasi vesi kielellä hoitajien herkuttelua. Poika sai kolmipiikkisellä hiilihangolla selkäänsä niin että siitä jäi ikuiset jäljet sekä kehoon että sieluun. Se rojahti haluttuun suuntaan, mutta paksussa hangessa sai hikoilla tovin, ennen kuin runko oli karsittu ja pätkitty. . Nurmi arvelee, että tämä on yksi syy Kranaatin sirpaleita selkäänsä saanut isä palasi yhtenä kappaleena rintamalta. . Isä rakensi talonsa Kerppolaan. Perheellä oli leipomo. Taikinoita alettiin pistää alulle iltakymmeneltä, ja viideltä päivän tuotteet olivat valmiita. Sen jälkeen oli puolitoista tuntia aikaa uinahtaa, kunnes mies. Työpaikan järjestymistä helpotti suomalaisten maine kovina työmiehinä. . Opettaja nuhteli, että millainen roisto sinustakin tulee, kun et ole kuukauteen ollut koulussa. Opettaja vei isän käräjille, kun tämä ei ollut valvonut oppivelvollisuuden noudattamista. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Koskaan ei saa sanoa, ettei osaa Paluumuuttaja: Leo Nurmi palasi Kangasalan Kerppolaan 48 maailmalla vietetyn vuoden jälkeen Kangasala Kangasalalainen Leo Nurmi oppi maahanmuuttajan ensimmäisen ja tärkeimmän läksyn huhkiessaan moottorisahan kanssa metrin syvyisessä lumihangessa Minnesotassa. Mies nousi laivaan Turusta. Sillä reissulla hän tapasi tulevan miehensä. Kun tytär perusti perheensä Suomeen, Leo ja Anna-Liisa Nurmikin halusivat palata lähemmäs neljää lastenlasta. Kun saimme kokoon 25?30 000 tiiltä, mestari latoi ne uuniin. Lapsilla riitti töitä kolmen vuoden ajan. Sanoin, että tämä on juuri hyvä timpurin kynän teroittamiseen. Puolalaisten lisäksi muun muassa italialaiset ja tshekit suhtautuivat kylmäkiskoisesti suomalaisiin. Se oli meille lapsille kuin taivas, kun pääsimme lastenkodista omaan kotiin. Miehellä oli kiire saada töitä, ja serkku järjesti niitä metsäsavotalta. Niinpä leipuri-kondiittori kävi parinkymmenen asteen pakkasessa toista metriä paksun puun kimppuun. Hoitajien mielestä olin varastanut ja sain remmistä. Silloin päätin, että jos joskus saan lapsia, heidän ei koskaan tarvitse nähdä nälkää. Yöksi lastenkodin lapset sidottiin sänkyihinsä. Seitsemän Ruotsin vuoden jälkeen he ajoivat Kööpenhaminaan ja nousivat Amerikan-laivaan. Ensimmäiset kahdeksan vuotta töitä paiskittiin yötä päivää. Kun aloitin verstaalla, parimetrinen puolalainen oli heittänyt ruokapakkini sivuun. Hän sanoi, että pieni suomalainen saa syödä lattialla. Leo Nurmi kaivoi kauhavalaisen esiin ja ajoi puolalaisen pihalle. Kotonakin oli tiukkaa, mutta kasvatimme kuitenkin omat possut ja joskus myös vasikan. Isä rakensi rintamamiestalon Kerppolan maille. Siinä tiesi tulleensa Amerikkaan, Nurmi nauraa nyt lähes 50 vuotta myöhemmin. Ensimmäinen ja tärkein läksy oli kielitaito. Nurmen mielestä syynä oli kateus: suoma- laiset olivat pidettyjä ja kovia työmiehiä, eivätkä kaikki pystyneet samaan. Lastenkoti oli helvetti siihen, miksi vuonna 1954 tapahtunut tulipalo oli niin tuhoisa: lapset eivät päässeet liekkejä karkuun. Tampereelle töihin Pienikokoinen ja kovan lap- vanhemmilta salaa suuden elänyt Leo Nurmi on aina halunnut näyttää, että hän kyllä pärjää elämässä. Palon kartanossa Suinulassa syntynyt Nurmi oli pieni, kun isä sai töitä Kerppolan kartanosta. Kun poika yhtenä iltana palasi töistä, pöydän äärellä istui vakavana isä ja johtajaopettaja. Vanha lehtileike kertoo Leo ja Anna-Liisa Nurmen leipomon avajaisista. . Johtaja ajatteli, että suomalaiset kyllä osaavat puusepän hommat. Pysäytin hänen kohdallaan ja kysyin, vieläkö hän muisti minua. Puolen vuoden päästä osasin myös teknisen kielen. Sillä oli käyttöä, kun Nurmi hakeutui hieman kevyempiin sahahommiin. Niistä tiilistä rakennettiin monet talot rintamamiehille sekä karjalaissiirtolaisille. Poika tiesi, että rahasta oli pulaa. Sattumalta samana aamuna Helsingissä laivaan nousi Anna-Liisa, jonka kanssa tuli elokuussa täyteen 53 yhteistä vuotta. . Toinen selkäsauna tuli, kun hän uurasti tuntikausia ja keräsi sadonkorjuun jäljiltä peltoon jääneitä porkkanoita. . Hän pääsi rakentamaan kaivokselle valumuotteja. Onneksi apuna oli kolmannen polven siirtolainen. Hän neuvoi alkuun ja käski katsoa muilta mallia miten muotteja tehdään. Kohta Nurmi hoiti hommat nopeammin kuin vanhat työmiehet. Työt tehdään oikein tai ei ollenkaan . Niinpä Nurmi hakeutui vanhemmiltaan salaa töihin tamperelaisen leipomon leipäkuskiksi. . Tässä talossa Leo Nurmi kasvoi, ja siihen hän palasi maailmalta kahdeksan vuotta sitten. Talon tiiliä Nurmi oli tekemässä jo 12-vuotiaana. . Rakensin purkuosista pyörän ja olin aamulla lähtevinäni kouluun, mutta poljinkin kaupunkiin. Kuukauden kuluttua juoni paljastui. 24 Keskiviikko 11.9.2013 kyliltä . Anna-Liisa tuli leipomolle kyselemään minulta töitä, Nur- mi muistelee ensitapaamista. Pitkän yhteisen taipaleen salaisuus on anteeksipyytämisessä. . Ja kaikki pitää tehdä aina mahdollisimman hyvin. Tämän Nurmi oppi aikanaan jo isältään. . Maailmalla ei pärjää, jos ei osaa kieliä. Lapset jäivät isän hoidettavaksi, sillä selkänsä vakavasti loukannut äiti päätyi nuorena kunnalliskotiin. Kun sota vei isän rintamalle, Nurmi joutui kolmen sisarensa kanssa Rikun lastenkotiin. . He asettuivat Kangasalle 48 maailmalla vietetyn vuoden jälkeen. Kahta työtä yötä päivää Amerikkaan Leo ja AnnaLiisa Nurmi muuttivat syksyllä 1964. Opettaja ajoi siitä paikasta pyytämään isältä anteeksi käytöstään. Lastenlapset toivat takaisin Suomeen Leo Nurmi hääri 12?15-vuotiaana tiilenvalmistuksessa, kun rintamamiehille ja karjalaisille piti saada nopeasti taloja. Isä sanoi aina, että työt tehdään oikein tai ei ollenkaan. Työtä pelkäämättömällä asenteella Nurmi pärjäsi viisi vuosikymmentä maailmalla. Joskus piti olla kova lunastaakseen paikkansa. . Jos aikoo pärjätä maailmalla, koskaan ei saa sanoa, etten osaa tai uskalla. Kun tulin sen kanssa kotiin, annoin setelin isälle ja sanoin, että siinä on sakot korkojen kanssa. Siirsimme tiiliä aamuseitsemästä iltakuuteen. Nyt Nurmi kunnostaa entistä kotitaloaan. Leo Nurmi oli kielitaidoton leipuri-kondiittori, kun hän lähti vuonna 1957 suoraan koulun penkiltä Ruotsiin leipomon johtajaksi
Kiersimme tehtaan ja lähdimme lounaalle juttelemaan palkasta. Siellä sellainen ei toimi, vaan pitää kysyä, että kuinka voisin auttaa. Valmetin asiakkaat siirtyivät käyttämään Nurmen yritystä, vaikka Lehtinen yritti estää sen. . Istuin tässä yhtenä päivänä on romahtanut Kangasalan torilla ja seurasin Leo Nurmi on remontoinut verkkaisesti laahustavia rakenreilut kahdeksan vuotta entis- nusmiehiä, jotka pitivät vähän tä kotitaloaan Sahalahdentien väliä tupakkataukoa ja kahvivarressa Kerppolassa. Hän sanoo, että kuilua kasvattaa keskittymis- ja globalisaatiokehitys, joka on tekemässä suomalai- Leo Nurmi sanoo, että maailmalla ei saa koskaan sanoa, etten osaa tai uskalla tehdä tarjottuja hommia. 13-metrinen moottorikoti palveli perheen asuntona, kun mies teki viikkojen mittaiseksi venähtäneitä työreissuja pitkin Amerikkaa. Nurmi perusti oman konsulttiyrityksen kohta sen jälkeen kun Valmet oli ostanut Värtsilän. Amerikassa ihmiset hymyilevät ja puhuvat tuntemattomallekin. Ikä ei ole mies on Tavase-tekopohjavesiellä mikään ongelma. Eräällä ystävälläni on kuusi Kangasalan Veden johtokuntehdasta, ja työntekijöiden kes- taan. Keskiviikko 11.9.2013 . Arjen paineet unohtuivat ilmassa. Nurmea harmittaa edelleen se, että hän vaihtoi koneen asuntoautoon. Vaimo ja tytär olivat tulleet edeltä Suomeen lomalle, ja minä jouduin lentokoneessa ensimmäiseen luokkaan, kun muualla ei ollut tilaa. Ja siellä vedestä eroteltu haiseva liete kärrätään takaisin Sahalahdelle kompostoitavaksi. shl Tommi Liljedahl. Värtsilä oli juuri ostanut Amerikasta kaivoksia ja voimalaitoksia, ja sinne tarvittiin koneasentajaa. Kun Nurmi palasi lomaltaan rapakon taakse, puhelin soi seuraavana aamuna. Ensim- tuntia. Ilmailusta tuli perheen harrastus ja Nurmen rentoutumiskeino. . Kun teimme farmille isoa rakennusta, luvan saaminen kesti kymmenen minuuttia ja maksoi 15 dollaria. Jos pohjaan laitetaan metrin putki ja sen kautta imetään 70 000 vesikuutiota vuorokaudessa, niin plankton pumpataan harjuun ja kalakannat hupenevat. Lähes yhtä hulluna Nurmi pitää jätevesien käsittelyä. . Olen suomalainen, koska olen syntynyt Suomessa ja käynyt armeijan täällä. Hoidimme maahanmuuttoasioita Tampereella, jossa oli kokeneet työntekijät, mutta vastavalittu maahanmuuttoministeri tuli mestaroimaan, miten asiat pitää hoitaa. Sattuman myötä Leo Nurmi napattiin vastaaviin tehtäviin Värtsilän amerikkalaisille konetehtaille. . Päivä on pilalla, jos ei opi mitään uutta. Hans Ehrnrooth nappasi Värtsilän leipiin Kun isot koneet pettävät, jokainen seisokkitunti maksaa omistajalle maltaita. Pikem- sihankkeesta, jota Kangasala ei minkin päinvastoin: kokeneet tarvitse, sillä kunnan vedenot- tamot ovat kunnossa. Sahalahdelta pumpataan likavedet Tampereelle. En ole mikään rasisti, mutta se oli liikaa, kun verrataan mutakuonoihin ja työntekijät ovat luotettavia ja rättipäihin. Isänmaalliset suomalaiset joka aamu ajoissa hommissa. Suomessa työmoraali on jäivät Amerikan kansalaisiksi. vuosikymmenten aikana ra pistunut. Työmoraali . . Vaimo ja tytär puolestaan pitivät leipomon myymälää. . En ole koskaan polttanut tupakkaa tai juonut viinaa. Kun muut lähtivät raskaan viikon jälkeen baariin, minä lähdin lentämään. Erityisen tyrmistynyt ki-ikä on 76 vuotta. Pidetyn ja sivistyneen Hans Ehrnroothin tilalle ilmestyi täydellinen vastakohta, Seppo Lehtinen. . Nurmi epäilee, että toteutuessaan laitos veisi myös kalat vesistä. . Lehtinen tuli Amerikkaan sillä asenteella että kyllä minä tiedän mitä te tarvitsette. Yritän edelleen oppia joka päivä uutta. Nukuimme keskimäärin puolitoista tuntia päivässä, Nurmi muistelee rankkoja ensivuosia Amerikassa. Kahdeksan vuoden jälkeen leipomo pistettiin myyntiin. Perhe hankki parin sadan hehtaarin maatilan ja ryhtyi kasvattamaan lihakarjaa. . Olen ollut töissä Alaskaa ja Havaijia lukuun ottamatta kaikissa osavaltioissa ja myös Kanadan puolella. Arkihuolet unohtuvat ilmassa Leo Nurmeen tarttui lentokipinä nuorena, kun hän suoritti varusmiespalvelustaan Kauhavalla. Jokainen muikunkalastaja tietää, että verkot pitäisi laskea sinne, missä on kalojen ruokaa, planktonia. Hän hallitsi kokonaisuudet ja uskalsi tarttua toimeen. Suomessa ympäristö- ja rakennuslupien kanssa menee vuosikausia. Nurmen mielestä Amerikassa isojen pomojen ja työväen välillä ei ole samanlaista kuilua kuin Suomessa. Vanha rouva tuiskaisi että mitä sinä minusta haluat. Nurmen mielestä asenneero näkyy koko olemuksessa. Suomessa kuljetaan kumarassa ja apeana, kuin katsetta vältellen, rapakon takana puolestaan rinta rottingilla kuin ulkomaankauppaministerillä. Myös suomalainen byrokratia tuntuu uskomattomalta amerikkalaiseen vapauteen tottuneesta. . Hän soitti firmoja läpi ja uhitteli, että Nurmi ei saa koskea heidän koneisiinsa. Ja kaikki pitää tehdä aina mahdollisimman hyvin, mies siteeraa isältään oppimaansa periaatetta. sista orjia omassa maassaan. Pahinta mitä nykyajan Suomi on tarjonnut, edusti kuitenkin Astrid Thors. . Mies saa hakea joitain sanoja, ja hän puhuu hieman amerikkalaisittain. Vielä enemmän Amerikka on vaikuttanut elämäntapaan. . Plankton liikkuu erittäin helposti veden virtausten mukana. Meillä on ollut kaikkien näiden vuosien ajan kaksoiskansalaisuus. Kun me oltiin nuoria, mäisenä piti korjata vuotava meillä oli känsät käsissä, nyt katto, sitten mies on laittanut ne ovat takapuolessa. sisätiloja uusiksi. Viimeisen vuoden aikana 78 vuotta täyttävää Nurmea Leo Nurmi on perehtynyt välillä houkuteltu takaisin vesiasioihin, sillä hänet nimetAmerikkaan. tiin perussuomalaisten paikalle . Suomeen palattuani avasin tamperelaiskaupassa ovea ja sanoin jonkun ystävällisen sanan. Ei se arki paljon helpommaksi muuttunut. Siinä riitti askaretta koko perheelle. Työtä pelkäämätön Leo Nurmi koulutti itseään kaiken aikaa ja eteni työnjohtajaksi. . Hans Ehrnrooth sattui istumaan viereen. Minä kiersin pitkin maata asentamassa ja huoltamassa koneita. En ole röyhkeämpää naista tavannut. Hän vertasi meitä pakolaisiin ja ilmoitti, että se maksaa 600 euroa, jos haluamme Suomen kansalaisuuden. Sydän-Hämeen Lehti 25 kyliltä tai uskalla lähti kaivosyhtiöön koneasentajan töihinsä. Häntä odotti kentällä lentolippu ja määränpäässä musta limusiini, joka vei miehen Appletonin konetehtaalle. . Ehrnrooth lupasi entistä työnantajaa paremman palkan ja kaupan päälle Suomen lomat. Nurmi kävi asentamassa, korjaamassa ja huoltamassa koneita pitkin laajaa mannerta. . Rautakaivoksia kiertäneestä asennus- ja huoltopäälliköstä tuli yhtiölleen avainhenkilö. Tehtaan omistaja toisensa jälkeen sanoi, että me olemme maksaneet koneemme ja päätämme itse, kuka ne korjaa ja huoltaa. Suomessa ei saa hymyillä vieraalle Lähes 40 Amerikan vuotta ovat jättäneet jälkensä Leo Nurmeen. Siinä ohessa hoidettiin maatilaa. Kesän aikana piti esimerkiksi tehdä 25 000 heinäpaalia. Yhdysvalloissa hän hankki lentolupakirjan ja oman koneen
Ruokalajeja on kymmenittäin. Taas on pallo hukassa. Varsinkin salaatteja ja kalaruokia on todella runsaasti. EU-maiden välillä matkustajat ja matkatavarat liikkuvat vapaasti. Laiva on satamassa keula mantereeseen päin, joten laivan on ensin peruutettava muutaman sadan metrin päähän satamasta, jonka jälkeen potkurit vaihtavat suuntaa ja laiva alkaa hitaasti kääntyä. Vasta kääntymisen jälkeen konehuoneeseen tulee lisää puhtia. Laivan aamiaiseen on kaikki liput jo myyty (aamiaisliput olisi pitänyt varata jo etukäteen), mutta sen sijaan paluumatkan seisovaan pöytään saan lipun. Kuljettaja laittaa luukkuun lipun ja vaihtorahat ja avaa luukun. Maussakaan ei ole valittamista, joten laivan seisova pöytä on maineensa veroinen. Tallinnan satamassa on samanlainen laivan peruutus- ja kääntymisoperaatio kuin Helsingin satamasta aamulla lähdettäessä. Sitten saapuu Hilkka Myllärniemi satamaterminaalin ulko-ovelle viimeisenä muiden matkalaisten jälkeen. Vastaan tulee useita virolaisia matkustajalaivoja, ja laiva ohittaa hitaamman matkustajalaivan. Kadriorgin puiston opastauluissa on turisti-informaatio viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Missään vaiheessa matkaa mitään papereita ei kysytty, eikä matkatavaroita tarvinnut näyttää. Suomalaisia turistibusseja on useita, ja kauppa käy todella vilkkaasti. Liikkeen pihassa eräs toinen matkalainen kysyy, tunnenko hänet, johon vastaan kieltävästi. Äänentoisto on säädetty hieman liian kovalle, ja matkustajat joutuvat korottamaan ääntään pystyäkseen keskustelemaan. Jossakin vaiheessa Martit hoilaavat Juice Leskisen ?Eesti, Eesti. Tuoteselosteet ovat myös suomeksi, suklaarasioissa teksti on niin pientä, että lukemiseen tarvitaan silmälasit. Venäjän kieli ei ole Virossa kovin suosittu. Paluumatka Kadriorgin puistosta keskustaan matkustetaan myös raitiovaunulla. Koska raitioteiden linjakarttaa ei ole, jäämme pois hotelli Virun kohdalla, joka on aivan liian aikaisin . Samalla alueella on myös Viron presidentin palatsi, jota vartioi kaksi tiukassa asennossa seisovaa sotilasta. Tämän vieressä lukee isoilla numeroilla 40 E. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Matkakertomus: Mukana Aitoon Marttojen Tallinnan matkalla . Tämä estää ryöstöt, mutta hidastaa rahastusta. Raitiovaunuissa lukee informaatioteksti: ?Kas sul on pilet ostetud??. Henkilöautot ovat verrattain uusia ja yleensä länsiautoja. Puistossa on suihkulähde, upeita hyvin hoidettuja kukkapenkkejä ja keskieurooppalaisia lehtipuita. Taidemuseossa emme aikapulan takia ehdi käydä. Raitiovaunusta pois jäämisen jälkeen löydämme kadun varressa olevan opaskyltin, jossa on puiston kartta. Yritämme selvittää sijaintimme kartalla. Myöhemmin matkan aikana ilmeni, että minut tunnetaan paremmin kuin minä tunnen muita! Vielä kesäisen lämpimistä järvistä nousee viileän varhaisaamun vuoksi sumua, joka on Hattulan kohdalla sakeaa. Paikalle tulee virolaisia turisteja, joilla on sama ongelma. Saunakaljojen loppuun juomisessa kuluu niin kauan aikaa, että uusi Tallinnan matka tapahtuu jo aiemmin. Jukka Ollikkala. -rallia. Eräs matkalainen esittelee itsensä ja kertoo, että hän ja varsinkin hänen vanhempansa tunsivat minun vanhempani, jotka asuivat Aitoossa 1960-luvun alussa. Tallinnan liikenne on selvästi Helsingin liikennettä vähäisempää. Raitiovaunussa eräs virolainen matkustaja neuvoo sujuvalla englannin kielellä, millä pysäkillä tarvitsee jäädä pois. Kadriorgin puisto on raitiovaunun päätepysäkki. Merellä puhaltaa vain heikko tuuli ja vähäiset laineet (ei edes vaahtopäitä), mutta laivan verrattain suuren nopeuden vuoksi yläkannella puhaltaa kuitenkin melko navakka tuuli. Paluumatka Kadriorgin puiston museo. Sää on aurinkoinen ja näkyvyys erinomainen. Tästä ei ole kuitenkaan häiriötä muille matkalaisille. Bussissa on jo ennen Sammonkulmaa runsaasti matkaan lähtijöitä ja Sammonkulmasta lähdettäessä bussi on melkein täynnä. Matkanjohtaja Hilkka Myllärniemi toivottaa tervetulleeksi, muita tuttuja en onnistu ?bongaamaan?. Olimme käyneet kylässä ja myös minä olin mukana. Minä olin silloin niin pieni, että tästä en muista mitään. Hilkka Myllärniemi kysyy, milloin teen uuden Tallinnanmatkan. Hämeenlinnan Tiiriössä pidetään lyhyt kahvitauko, ja Helsingin länsisatamaan saavutaan hyvissä ajoin ennen Eckerö Linen M/s Finlandia -laivan lähtöä. Ennen laivaan astumista laivan henkilökuntaan kuuluva henkilö lukee matkaliput lukulaitteella. Joudumme puhumaan englantia. Raitiovaunuissa kuljettajan ja matkustamon välillä on muovinen väliseinä. Hän esittelee itsensä, jolloin muistan, että kyseessä on entinen luokkatoverini. Suurin osa matkalaisista jatkaa ostoskierrosta muissa marketeissa. Sain väärinkäsityksen, että bussi ajaa terminaalin ulko-oven viereen. on luvassa 40 euron rikesakko. ?Jäniksille. Tallinnan korkein tornitalo näkyy erinomaisen näkyvyyden vuoksi Helsinkiin asti! Olisipa kiikari mukana, niin olisi kiva kiikaroida lähestyvää Viron rannikkoa. Vastaan tulee useita virolaisia matkustajalaivoja, jotka seilaavat aamupäivällä Tallinnasta Helsinkiin ja palaavat iltapäivällä takaisin Tallinnaan. P äivä Tallinnassa Laiva saapuu Tallinnan satamaan ja matkustajat poistuvat laivasta. Tarkastin vielä kotona, että kaikki tavarat ovat tallella. Virossa varkaita on kuitenkin enemmän kuin Suomessa, kuten raitiovaunujen rahastussysteemi osoittaa. Menomatka Tuovisen liikenteen bussiin nousee Sammonkulmalta lauantaina 24. Hänen aviopuolisonsa on entinen luokkatoverini. Taskussani on Nokian kännykkä, mutta numeron eteen tarvitaan ehkä Suomen tai Viron maan numero ja numeron ja maan numeron väliin joku erikoismerkki. Kännykän käyttöohje jäi tietenkin kotiin. Luukku on rakennettu niin, että suoraa yhteyttä kuljettajan ja matkustamon välillä ei ole missään vaiheessa. Tallinnan satamassa lukee ?Tere tulemast tagasi?. olisimme päässeet samalla raitiovaunulla lähes satamaan saakka. Pistäydymme satam- alueella olevassa kaupassa Sadama Turg. Bussin saavuttua Sammonkulmalle juomat siirretään bussista entisen luokkatoverini autoon, joka ajaa taloni kotiovelle. Rahastus tapahtuu väliseinässä olevan pienen luukun kautta: matkustaja avaa luukun, laittaa luukkuun eurot ja sulkee luukun. Tallinnassa on kaksi vielä hotelli Viruakin korkeampaa . Elävä musiikki soi ainakin kahdessa paikassa. Ylimmän kerroksen baarissa trubaduuri laulaa englanniksi ja säestää itseään kitaraa rämpyttämällä. Laivan keulan baarissa kolmihenkinen orkesteri (koskettimet tai harmonikka, rummut, sähköbasso tai sähkökitara) soittaa tanssimusiikkia. Lopuksi matkustaja toivottaa suomeksi ?Hyvää päivän jatkoa?. pilvenpiirtäjää. ja ensimmäisellä ulkomaan matkalla ??Kas sul on pilet ostetud??? olevalla parkkipaikalla on useita kymmeniä suomalaisia turistibusseja, jotka ovat menossa samaan laivaan. Pieni porukka jää pois kyydistä yli 20-kerroksisen hotelli Virun kohdalla. Matkustajia menee jatkuvasti ohi, mutta en onnistu ?bongaamaan. elokuuta aamun hämärässä matkustajia. Raitovaunut ajavat verrattain kovaa. Samat bussit olivat myös menomatkalla samassa laivassa. Minua oli varoitettu virolaisista varkaista. Joka paikassa muualla kaikki informaatio on vain viroksi ja englanniksi. Ostan virolaisen leivän ?Pätsi leib?. Maku on OK. Satamaterminaalin edessä Laivan seisovasta pöydästä ruokailu tapahtuu jo satamassa ennen laivan lähtöä. Isoissa kaupoissa pärjää suomella, mutta kadunmiehen tai -naisen kanssa paras yhteinen kieli on englanti. Kadriorgin puisto on samantapainen kuin Helsingin kasvitieteellinen puutarha. 26 Keskiviikko 11.9.2013 kyliltä . Toinen puute on baarien ja ravintoloiden ulkopuolella olevien istumapaikkojen niukkuus. Laivan yläkannella on upeat merinäkymät. Lähellä olevilla matkustajilla on hauskaa, kun vastaan ?Sitten kun saunakaljat on juotu loppuun.?. Suurin osa asiakkaista lienee suomalaisia ja myyjät osaavat suomea. Ostoskärryillä pääsee bussin viereen ja kun lastaan saunakaljat bussin tavaratilaan, eräs matkalainen esittelee itsensä ja tarjoutuu viemään saunakaljat illalla autollaan minun kotiini. Hetken kuluttua hoksaan, että olen tavannut hänet muutama vuosi sitten Pakanrannan siivoustalkoissa. Myös heidän kanssaan joudumme puhumaan englantia. yhtään Tuovisen bussin matkalaista. Bussia ei näy eikä kuulu. Sama trubaduuri laulaa englanniksi ja säestää itseään kitaralla ja tanssimusiikkia soittaa sama orkesteri kuin menomatkalla. Helsingin satamassa bussin löytymisessä ei ole vaikeuksia, sillä bussi tulee samaan paikkaan kuin mihin aamulla pysähtyi matkalaiset jättääkseen. Paluumatkalla pari marttia korkkaa tuliaispullot auki. Marteilla juttu luistaa ja he ovat hilpeällä tuulella. Tallinnan korkeimmat tornitalot tulevat näkyviin ennen kuin Helsingin korkeimmat tornitalot häipyvät näkyvistä. Nämä sijaitsevat lähellä toisiaan ja näyttävät kaukaa mereltä katsottaessa yhdeltä tornilta. Seuraava matkakohde on keskustasta noin kolme kilo- metriä itään sijaitseva Kadriorgin puisto ja taidemuseo. Kysymme hotelli Virun pihalla olevan jäätelökioskin myyjältä, millä raitiovaunulla puistoon pääsee. Seison satamaterminaalin ulko-ovella. Raitiovaunut ovat melko iäkkäitä, luultavasti Neuvostoliiton ajalta. Kuitenkaan kukaan ei yrittänyt kaivella taskuja tai tempaista kassia kädestä. Bussimme odottaa noin kahdensadan metrin päässä satamaterminaalista, jonka parkkialueella on kymmeniä muita suomalaisia busseja. Yksi pulma ratkeaa, muuta toinen pulma tulee tilalle. Lämpötila on noussut kesäisin lukemiin 20 asteen tuntumaan ja varhaisaamun viileyden vuoksi pukemani pitkät kalsarit ovat liikaa! SuperAlko Sadamasta ostan kaksi laatikkoa olutta. lähes Tampereen Näsinneulan korkuista
divisioonan lohko rajoittui pohjoisessa saksalaisen vuoristodivisioonan lohkoon. Rintamalinjaa seuratessamme näimme Erkki Tiesmaan Eldankajärven jää -laulusta tutut Endankajärvet, Kis-Kis -kukkulat sekä Muna- ja Makkara -tukikohdat. Pohjoiseen jatkettaessa poikkesimme Röhön rantaan, jossa näimme myös Sinisillan jäänteet. Kaupungista löytyy pari kohtuullisen mukavaa pikku hotellia, muuten rakennuskanta on pääosin apean tuntuista. Jyskyjärvi sijaitsee runsaat sata kilometriä Uhtuasta kaakkoon ja saman verran Kostamuksesta itään Ala-Kuittijärven kaakkoispäässä, Tsirkka-Kemijoen ja (Vienan) Kemijoen risteyksessä. Karjalaisten suuri osuus selittää sen, että Vanha Jyskyjärvi on yksi kauneimpia ja elinvoimaisimmalta näyttäviä karjalaiskyliä. Joen yli kulkevat komeat riippusillat ovat kylän erityisiä nähtävyyksiä. Karjalankieltä puhutaan täällä kuten Vuokkiniemessäkin paljon. Sydän-Hämeen Lehti 27 kyliltä Satunnainen matkailija meni Röhön rantaan ja piirsi nimen santaan, taustalla Sinisillan jäänteitä. Sydänhämäläisiä venäläisen osapuolen pystyttämällä Kis-Kis -kukkuloiden taisteluiden muistotaululla: Helena Turpeinen (oikealla), Marita Laurio, Meeri Salonen, Esko Laurio, Maija Koivisto, Jouko Koivulehto ja Markku Rauhalahti. Uhtualla Lönnrotin männyn läheisyydessä on taulu, joka kertoo tulevasta muistomerkistä: Täh asetetah Kalevala-eepoksen muistomerkki. Perinneyhdistys: Retki kenraali Pajarin jalanjäljillä Vienan laulumailla ja sotatantereilla Pajarin Poikien Perinneyhdistys teki 28.?31. Jyskyjärvi on Vienan runokylistä itäisin. Kylä on kaksiosainen: Vanha Jyskyjärvi ja Uusi Jyskyjärvi, näissä yhteensä noin 1 300 asukasta, heistä karjalaisia kaksi kolmasosaa. majuri Matti Lehtinen (1914?2012) pysäytti vihollisen panssarikolonnan panssarintorjuntatykillään. . Keskiviikko 11.9.2013 . Siihen asti hän oli komentanut Pohjois-Hämeessä perustettuja joukkoja: talvisodassa rykmentin komentajana Tolvajärven suunnalla ja jatkosodassa divisioonankomentajana Karjalan Kannaksella. Matkalaiset Vuokkiniemessä Iljan tsasounan portailla. teki kuusi runojen keruumatkaa. Jätevesialtaan vuodot uhkaavat koko Kuittijärvien vesistöä, ja ovat sitä jo osittain turmelleetkin. Vuokkiniemen kylä sijaitsee noin 50 kilometriä Kostamuksesta pohjoiseen Ylä-Kuittijärven lounaispäässä Asukkaista on nykyisin noin 500, heistä karjalaisia ehkä 80 prosenttia. Karjalaiset puhuvat keskenään karjalankieltä. Vuokkiniemi-seura vaalii karjalaista kulttuuriperinnettä. Osin seuran aikaansaamana on kylässä muun muassa suomalaisten rakentama moderni koulu. Keskeisiä kulttuurinähtävyyksiä ovat profeetta Iljan ortodoksikirkko, runonlaulaja Miihkali Perttusen patsas ja vanhoista karjalaisrakennuksista koottu, osin vielä rakenteilla oleva kotiseutumuseo. Uhtuan eli Kalevalan kaupunki sijaitsee Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla. divisioona Neuvostoliiton suurhyökkäyksen uhatessa siirrettiin Karjalan Kannakselle. Asemasodan rintamalinja 1942?1944 kulki Uhtualla kymmenkunta kilometriä kaupungin keskustan länsipuolella, Keski-Kuittijärven länsipäästä Röhöön. Rakennuksetkin on viety muualle. Kontokin kylä on jäänyt nykyisen Kostamuksen teollisuuskombinaatin valtavan jätevesialtaan alle. Kolme hyökkäysvaunua siihen jäi, seitsemän lähti karkuun, kertoi Matti haastattelussa kolme vuotta sitten. Vuosina 1932?1939 Pohjois-Hämeen Suojeluskuntapiirin päällikkönä toiminutta Pajaria ryhdyttiin kutsumaan Hämäläisten kenraaliksi. Nämä taistelut liittyvät myös sydänhämäläiseen sotahistoriaan, sillä yhtä taisteluosastoa komensi Kuhmalahdelta kotoisin ollut everstiluutnantti, sittemmin eversti ja Mannerheim-ristin ritari Kaarlo Kari. Siellä myös Kuhmalahdelta kotoisin oleva vänrikki, sittemmin res. Se on jo vanhastaan ollut VienanKarjalan suurin kylä ja hallinnollinen keskus. Ajomatkaa Vuokkiniemestä sinne on satakunta kilometriä, suhteellisen hidaskulkuista tietä. divisioonan komentajaksi. Runonlaulajien kyliä olivat Suomen puolella Rimpi, Kuivajärvi ja Hietajärvi, jotka edelleen ovat myös asuttuja kyliä. Vienan puolella runokyliä olivat tuolloin muun muassa Akonlahti, Kontokki, Tollonjoki, Pirttilahti, Latvajärvi, Venehjärvi, Vuonninen, Vuokkiniemi, Uhtua ja Jyskyjärvi. 3. Pajarin (1897?1949) komentaman divisioonan taistelupaikkoihin sekä karjalaiseen kulttuuriin. Vienahan ei ole koskaan kuulunut Suomeen, mutta jatkosodassa edettiin puolen sataa kilometriä sille puolelle. Matkan asiantuntijaoppaina toimivat ekonomi Tuomo Juntunen Kangasalta ja eversti evp Erkki Eskelinen Forssasta, kumpikin Perinneyhdistyksen hallitusjäseniä. Rajan tällä puolen poikettiin Suomussalmen Raatteen tiellä, jossa talvisodan alkuviikkoina tuhottiin ja lyötiin takaisin kaksi vihollisdivisioonaa. Pajari sai kahdesti Mannerheim-ristin, vuonna 1941 Kannaksen sotatoimista ja vuonna 1944 Tornion valtauksesta. Pajarin tehtävä Vienassa Uhtuan suunnalla alkoi 1. O. Nämä ovat tuttuja Tiesmaan laulusta Tule Röhön rantaan. Vienan runokyliä Matkamme kulki niillä runonlaulajien seuduilla, joille kansalliseepoksemme tekijä Elias Lönnrot 1820- ja 1830-luvuilla Pajari Uhtualla Jatkosodan aikana kenraalimajuri Pajari määrättiin loppusyksystä 1943 Vienan-Karjalassa taistelevan 3. Näistä vain kolme viimeksi mainittua ovat enää asuttuja, muut on sotien jälkeen "perspektiivittöminä" kylinä tyhjennetty. Asukkaita Uhtualla on noin 5 000, lähes kaikki taajamassa. Asukkaista karjalaisia on noin kolmannes. Lönnrot kävi keruumatkoillaan usein myös Uhtualla ja niinpä kaupungin rantamaisemassa on nähtävyytenä Lönnrotin mänty (kelon tyvi), jonka juurella hän on istunut ja kirjoittanut muistiin runoja, sekä pieni hirsitalo, jossa hän on asunut. Talon seinässä on muistotaulu. joulukuuta 1943 ja päättyi maaliskuun lopussa 1944, jolloin 3. elokuuta sotahistoria- ja kulttuurimatkan Uhtualle Vienan-Karjalaan. Uhtualla tutustuttiin kenraalimajuri A. Vienan ja luovutetun Karjalan nykyisäntien virallisena tavoitteena on vähemmistökansojen kulttuurin ja kielen turvaaminen, mutta käytännössä tilanne on hieman toisin. Markku Rauhalahti
Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. 040 Kristittyjen yhteinen ISRAEL-ILTA Ma 16.9. Vapaaehtoisten kiitosilta Seitsyessä klo 18 Tilaisuus on tarkoitettu yhdessä kaikille vapaaehtoisena toimiville (mm diakonia, lähetys, tiekirkkopäivystäjät, jumalanpalvelusavustajat, kerhot jne.) Ohjelmassa yhdessäoloa, uuden suunnittelua, iltapalaa, saunomismahdollisuus ja yllätysesiintyjä. Bussikuljetus: Kyynärö 17, Rautajärvi 17.05, Luopioinen 17.10, Aitoo 17.20, Pälkäneen tori 17.35 Ilm. Seurakuntalaisen sana: Leena Eerola. Su 22.9. Viitala, Sillanpää. Vehkajärven Marttojen kirkkopyhä. Tiedustelut Ari Vettenranta 040 309 8083. VIIKKOTOIMINTAA (Tiedustelut Ari Vettenranta p. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Yhteiskristillinen Nuorten aikuisten ja Aikuisten KEIDAS-ilta Katukappelilla klo 18. Pe 13.9. Papu Eloranta 040 7120575 Kastettu: Aleksi Toivo Antero Syrjä, Aitoosta. Avioliittoon vihitty: Olli-Pekka Juhani Pietarinen ja Tuula Helena Virta, Kangasalan seurakunnasta. Kuollut: Lempi Rauha Elisabet Mäkinen 97v., Onkkaalasta. 040 309 8083) Poikien sähly tiistaisin Suoraman srk-keskuksessa 1.-3.-lk klo 15-16 / 4.-6.-lk. klo 18 Kirkonkylän srk-kodissa Mukana Seppo Norjanen. 309 8104. MIEHET: Veteraanilentopallo alkaa Suoramalla pe 13.9. 15.9. Perhekerho klo 9.30 Aitoon Pysäkki. 040 309 8041. Apostolin kyydissä-illat klo 18.30 Havisevan rukoushuoneella (parillisilla viikoilla). Kemppainen, Minna ja Jussi Pyysalo. La 14.9. Iltamessu kirkossa klo 18, Vesto, Roikola, Vierelläkulkijat. Mus: Minna ja Jussi Pyysalo. Leirille tullaan omilla kyydeillä. Kisailua, visailua, mukavaa yhdessäoloa ja tekemisen meininkiä. Päivi Giren 040 7120568. Sauna klo 18, iltapalaa. klo 18.30, aiheen ääressä klo 19?20.30 Kangasalan Sanomien saunalla (Myllystenpohjantie 2, käynti takaovesta). SAARNAKAHVILA Ke 18.9. Irja-Liisa Sihvonen p. ?Tehdään yhdessä. 0400-975277 Pe 13.9. Markku Huikkola p. Moos. Vierellä kulkijat klo 13 Sointulassa Ma 16.9. Nuoriso- ja opiskelijatyön järjestämiin nuorten ja nuorten aikuisten iltoihin ja tapahtumiin sekä valakunnallisiin Isosseikkailu- ja Avain-raamattukonferenssitapahtumiin, Kansan Raamattuseuran säätiön kautta. PIENIÄ KEIDASHETKIÄ... Rukousaamu maanantaisin klo 9-10 Seurahuoneella. Vatialan raamattupiiri maanantaisin klo 18-20 (parillisilla viikoilla) srk-kodin takkahuoneessa. klo 14 mennessä p. www.kangasalanseurakunta.? Ti 17.9 klo 10 Kirkonkylän srk-kodissa To 19.9 klo 10 Vatialan srk-kodissa Seurahuoneella Erkki Helminen ja Riitta Jaakkola. Ajankohtaista verkossa . Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 15.9. klo 16-17 / Isä/poikasähly klo 18-20. Poikien sähly torstaisin Ruutanan koululla 1.-3.-lk klo 15-16 / 4.-6.-lk klo 16-17. Poikien nikkarointikerho 1.-6.-lk torstaisin klo 18-19 Huutijärven srk-kodissa. Klubi-ilta 6.-8.-lk pojille ja tytöille perjantaisin klo 18-20 Parkissa. SAHALAHDELLA (Tiedustelut Katja Kohonen p. Kirsti Orvokki Syrjä 74v., Onkkaalasta. Ihalainen, Sillanpää. Lähetyksen kirkkopyhä. klo 11 Päiväjuhla, Seppo Virtanen, Aada Järvinen tuo Kiinan terveiset ja Hannu Rautio. Johanna ja Annemaria Lemmetyinen, Luopioisten ja Pälkäneen kirkkokuorot, Caritas. Ma 16.9. klo 18 Seurahuoneella Kristityn vapaus, Luuk. Torikahvio srk-talossa diakonian hyväksi klo 10-13. To 12.9. Tilaisuuden jälkeen asiakokous ja LÄHETYSLOUNAS Su klo 18 Miesten ilta Ti 17.9. Käsitöitä, leipomuksia, arpajaisvoittoja ja muuta tasattavaa otetaan vastaan ennen tapahtuman alkua klo 8-10 Suoraman srk-keskuksessa ja ti-pe 10-14 Seurahuoneella. VARHAISNUORILLE MYRSKY LEIRI 7?10v tytöille ja pojille 11. Hiippakunnan lähetystyölle 313,64 ?. Pyysalossa. 14:1-6. Marjo Ihalainen SIIONINVIRSISEURAT KIRKONKOTO To 19.9. Suomen Merimieskirkon kirkolliseen työhön liikkuvien ihmisten parissa maalla ja merellä 410,66 ?. klo 18 Ajankohtaista verkossa . piiri Pälkäneen srk-talolla klo 1016. Ti 17.9. klo 15.30?17.30 Sahalahden srk-talossa (Kurviksenkuja 5). Tyttökerho 1.?6.-lk keskiviikkoisin 11.9./ 25.9./ 9.10./ 23.10./ 6.11./ 20.11./ 4.12. Kerran luomakuntakin vapautetaan katoavaisuuden orjuudesta klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Hilla Karaksela. Lahdenkulman kerho - Seuraa mainoksia koulun seinällä! EROSTA ETEENPÄIN Äitimme Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Maria Emilia SALONEN o.s. Jyrki Mäkiö p. 040 508 3188. Sahalahden Raamattu- ja rukoussolu torstaisin klo 18 (parittomilla viikoilla) Rekolassa. 040 309 8047. TIEDOKSI: Seurakunnan virastot suljettuna pe 20.9.2013. Ke 18.9. Kokoontuminen raamattupiiriluonteista. LÄHETYSTYÖN TASAUSTAPAHTUMA Lauantaina 21.9. klo 10-14 Suoraman srk-keskuksessa Myyjäiset, arpajaiset, kahvia, vohveleita, ohjelmahetkiä kaikenikäisille. p. Aino Rulja 78 v, Miemalasta. Maria Emilia Salonen 100 v., Janakkalan seurakunnasta. Kolehdit: 1.9. Marjolle 19.9. www.kangasalanseurakunta.?. Tied. Jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Kemppainen, Huomo. MUU TOIMINTA: Ke 11.9. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Kiire ja työ parisuhteen kuormittajina, Anu ja Jukka Mattson, Sari ja Janne Vesto, mus: Minna ja Jussi Pyysalo. Lastenhoito järjestetty. Ke 18.9 Torikahvio klo 10-13 srktalolla lähetyksen hyväksi. Jeesus antaa elämän Sunnuntai 15.9.2013 ?Jeesus antaa elämän? Sunnuntaita ( 15.9)on kutsuttu evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Kirkkokahvit kirkon eteisessä. Su 22.9 Hymanderin messu klo 10 kirkossa, Vesto, saarna Juhani Järvi- Perhekerho klo 9.30 Srk-keskuksen alakerta To 19.9 Perhekerho klo 9.30 Aitoon Pysäkki. Ke 18.9. YHTEINEN TOIMINTA: Ke 18.9. 8.9. Tied. klo 18-20 Kirkkokuoro kirkonkylän srk-kodissa. NAISET: Naisten kohtauspaikka ma 16.9. 8.9. - 13.10. 040 309 8000. 27.8.2013 Janakkala Sinun turvanasi on ikiaikojen Jumala. Sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. 5. 28 Keskiviikko 11.9.2013 . Puh. Tied. Messu kirkossa klo 10, Kemppainen, saarna Kalle Vaismaa, Huomo, mus: Minna ja Jussi Pyysalo. Tied. Lahko * 3.8.1913 Ylistaro . 040 568771. Avoin raamattupiiri maanantaisin klo 18.30 (parillisilla viikoilla) Seurahuoneella. Hanne Karaksela p. klo 13.30? 15 Vilpeilän koululla (Pakkalantie 337) Isojen Vilpeilä 5.?9.-luokkalaisille torstaisin 19.9./ 3.10./ 31.10./ 14.11./ 28.11. Marttajuhla Pentosalissa messun jälkeen. Kolehdit: Suomen Merimieskirkon kirkolliseen työhön liikkuvien ihmisten parissa maalla ja merellä, Suomen Merimieskirkko ry. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 15.9. Kirkkokahvit, Venla Kurki kertoo Thuson kuntoutuskeskuksesta Botswanassa. klo 12 Messu Kuhmalahden kirkossa. menn. mennessä Virpi Aaltonen 040 7120567. klo 18 Nuorten ilta Su 15.9. Seurakuntatapahtuman ilta srk-talossa klo 18, Epätoivon keskellä Jumala. klo 15?16.30 Vilpeilän koululla (Pakkalantie 337) Israelilaiset tanssit 3.?7.-luokkalaisille torstaisin klo 17?18 Sahalahden srk-talossa, ohj. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta Lämpimästi tervetuloa! - eroryhmä alkaa keskiviikkona 25.9. klo 18 Huutijärven srk-kodissa. klo 15. SANOMIEN SAUNALLA To 12.9. Sagulin, Hyssy, Huomo. klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. Parisuhdeilta Pälkäneen srk-talossa klo 18.30. klo 15.30?16.30 Rekolassa. Vilpeilän kerho torstaisin 19.9./ 3.10./ 31.10./ 14.11./ 28.11. Konsertti kirkossa klo 15 Johanna Lemmetyisen valmistujaiskonsertti. Ilmoittaudu perhediakoni Päivi Segerroosille p. Kirkkokahvit srk-talossa. 050 3786 172. Kotien rukousillat tiistaisin klo 18 Ruutanassa. Kiitos. Olopäivä klo 10, Srk-keskus, Giren, Marjatta SteniusKaukonen Voi hyvin-hankkeesta ja musiikki Reima ja Ritva Ojala nen, Roikola. MUUTA To 12.9. 13.8.2013 Pälkäne Kaivaten Sukulaiset Ystävät Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi. taivaaseen ota tykösi. Siunaus toimitettu. Kiitämme osanotosta. Ke klo 19 Rukousilta To klo 18 Keidas-ilta Pe klo 18 Varkki-nuortenilta La klo 9 Aamurukous Su klo 16 Hyvän sanoman ilta, Martti Kuikka Lähetystori pe 13-17, la 10-14 KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. 16.9. Naisten ja lasten Raamis klo 18.30 Aitoon Pysäkki. Hinta 25 ?. 33:27 Kiitollisina muistaen Liisa ja Vilho Kaisa ja Antti Lastenlapset Lastenlastenlapset Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu Tommolan kappelissa 7.9.2013. Rakkaamme Lempi Rauha Elisabet MÄKINEN * 5.1.1916 Sahalahti . 040 3098 085) Kokkikerho 1.?6.-lk keskiviikkoisin 18.9./ 2.10./ 30.10./ 13.11./ 27.11. Ilmoittautumiset khranvirastoon 27.9. Jorma Sakari Lauri Mäkelä 87 v., Säynäjärveltä. klo 18-19.30 Suoraman srk-keskuksen takkahuoneessa. Retki Päiväkumpuun (SLS) naistenpäiville lauantaina 28.9. Ilm. Nuoriso- ja opiskelijatyön järjestämiin nuorten Jumalanpalvelukset Kangasalla ja nuorten aikuisten iltoihin ja tapahtumiin sekä valtakunnallisiin Isosseikkailu- ja Avain-raamattukonferenssitapahtumiin, Kansan Raamattuseuran säätiön kautta
Kello 11 alkaen on Pitkä-Sepän edessä tarjolla perinteiseen tapaan hernekeittoa, jota paikallisen SPR:n osaston mukaan saa niin kauan kuin isosta kattilasta riittää . Joskus Kaikkivaltias haluaa toisin ja toisen on jätettävä maallinen maailma ensin. Tuula Helena Pussinen 66v. Päivi Tuulikki Leppänen 46v. (Sahalahti). Kangasalan Hautaustoimisto Ky Kujanpää Kangasalantie 1133 Puh. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 Päivi Sirén pitää torikahviota Luopioisissa. kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . . Kotiväki Syystorille sopii lisää kauppiaita Poikkeuksellisen pitkään jatkunut kesä on näkynyt Luopioisten torielämässä. Noel Olavi Aleksanteri Lähdetmäki. Amanda Aleksandra Huuska. Kauniita värikkäitä lehtiä lentelee peittäen maata ja koristellen pöytiä, torikahviota pitävä Päivi Sirén maalailee. Torin tarjontaa on helppo täydentää omalla pöydällä, sillä myyntipaikkaa järjestyy, kun ilmaantuu ajoissa paikalle. . Perunoita, vihanneksia ja muuta syksyn satoa mahtuisi mukaan enemmänkin. PÄIVYSTYS 0400 417 281 Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-15 Myös liikeajan ulkopuolella sopimuksen mukaan. Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. puhdistus-kultaus ym. metallikirjaimet, metallilaatat . Erityisestä kahta ihmisryhmää seuraan mielenkiinnolla; pieniä lapsia ja ikäihmisiä. Mieti, annatko katke Siunattua syksyä, Monika Viitala ruuden ja anteeksiantamattoDiakoni muuden vallata sydämesi vai Kangasalan seurakunta, saisiko Vapahtajan rakkaus Kuhmalahden puhdistaa sinut. kappeliseurakunta Lausu seuraavan kerran . 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Jesse Emil Järvinen. Eetu Matias Korkeamäki. Kynnys on matala, sillä myyntipöydätkin järjestyvät tarvittaessa, Sirén sanoo. Luopioisten syystorilla tavataan lauantaina 14.9. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa Lämpimät kiitoksemme teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Luopioisten SPR kerää lauantaina Jorma Mäkelän muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Aidosti paikallinen Sydän-Hämeen Lehti Paljon onnea 1-vuotiaalle Iidalle. T. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 11.9.2013 sana 29 Voimaksi viikolle KANGASALA Kastettu: Vilho Ahti Anselmi Heino. Tuuli Lahja Maria Yli-Kuha. Pieni lapsi on riemussaan ja raivossaan vilpitön. Siltikään maailmasta en keksi kauniimpaa katsottavaa kuin vanha pariskunta, joka pitää huolta toinen toisestaan verkkaisesti ja tekemisiinsä rutinoituneina. Aina kuitenkaan sitä yhteistä matkaa ei riitä vanhuuteen asti, vaikka tahtoa olisi kuinka. Lotta Aino Inari Kautiainen (Sahalahti). kello 9?13. SPR :n Luopioisten osasto järjestää lauantaina 14.9. Nälkäpäivän tonkakeräyksen kirkonkylän kaupan edustalla. Lapsille on tarjolla Punaisen Ristin ilmapalloja sekä karamelleja, jotka tapahtumaa varten on lahjoittanut paikallinen kahvila-ravintola Liekki. Keräyksen yhteydessä voi myös osallistua arpajaisiin, jonka voitot on lahjoittanut Luopioisten Apteekki. Kuhmalahdella soppaa lauantaina Nälkäpäivä-tapahtuma näkyy katukuvassa myös Kuhmalahdella lauantaina. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . koriste-, sekä muut pronssituotteet . hautakivet, kaiverrukset . Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA Uskontunnustus Pidän ihmisten katselemisesta. entisöintityöt . Ja olen kiitollinen siitä, mitä kaikkea voin oppia vanhemmalta sukupolvelta. Kun voimme luottaa Jumalan huolenpitoon elämämme jokaisena hetkenä, voimme kohdata elämän ilman katkeruutta ja vihaa. Luota siihen, että sinusta uskontunnustus rohkeasti huolehditaan, vaikka välillä suoraan sydämestä, suoraan elämä näyttääkin nurjan puo- Vapahtajalle. lensa. Mummu ja Vaari, Mummu ja Ukki Taas yksi vuosi ja hyvät juhlat takana... Late täytti 12 vuotta. Äite & Rami Nälkäpäivä: Keräystapahtumat keskittyvät viikonloppuun Paljon onnea Patu 10-v.! T. Silloinkaan Kaikkivaltias ei hylkää meitä, vaan silloinkin ja ehkä jopa erityisesti silloin meistä huolehditaan. Keskikesän kirkossa seurasin liikuttumiseeni asti iäkästä seurakuntalaista. Hänen liikkumisensa on jo sairaudesta johtuen huonoa, mutta hänen omaisensa tuovat hänet kirkkoon, koska se on hänelle tärkeää. Liikuttavinta hänessä on se, että hänestä näkee, kuin- ka tärkeää messuun osallistuminen on. Samoin muiden tuotteiden kanssa kannattaa lähteä rohkeasti liikkeelle. Kiitollisena kuluneesta kauniista kesästä ja mukavista ihmisistä toriväki haluaa vielä pitää yhdessä iloisen syystoripäivän, kun tämä syyskuu on niin kaunis sään puolesta. Olli-Pekka Juhani Pietarinen ja Tuula Helena Virta. Miska-Matias Aalto ja Minna Maarit Mäntylä. Kuollut: Aino Annikki Koli 89v. Sekä kauppiaita että asiakkaita on riittänyt syyskuussakin lähes lomakuukausien tahtiin. Kesäaikaan torilla riittää kuhinaa sekä torstaisin että lauantaisin, mutta syksyllä viikonloput ovat vilkkaampia. Vaikka kaikki olettavat, että hän rauhassa istuu koko messun ajan nousematta ylös, hänelle itselleen on tärkeää sanoa uskontunnustus seisten. Viimeisillä voimillaan hän tyttärensä avustuksella nousee ylös kirkon penkistä ja lausuu: ?Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen...? Kyynel vierähtää silmäkulmaani ja sisintäni kouraisee hänen uskonsa vahvuus. Uskon, että vielä viimeisellä henkäyksellään hän lausuu mielessään uskontunnustuksen niin, että se tulee suoraan sydämestä luottaen siihen, että usko Vapahtajaan kantaa ja vie kerran Taivaan kotiin, perille. Samalla huomaan pohtivani, onko minun uskoni noin suurta. Eveliina Krista Maria Vänskä. Vihityt: Ville Aukusti Jalmari Siekkinen ja Heini Marja Aromaa. Taimi Sisko Tellervo Pesonen 88v. myös omiin astioihin. Lauantain jälkeen Nälkäpäivän varainkeruu jatkuu Kuhmalahdella lipaskeräyksellä eri asiointipaikoissa muutaman viikon ajan. Nälkäpäiväkeräys on saanut alkunsa Pälkäneeltä.. 03-377 0142. Ensi lauantaiksi torikauppiaat kokoavat syystorin, josta löytää muun muassa syksyn satoa, käsitöitä ja kirpparitavaraa.
Mietittiin isän ja äidin kanssa sitä, mutta sitten se välillä unohtui. Jean väisyyden varassa. Hänet muistetaan jo Kaksitoista paitaa-musiikkidraamasta, jonka Mieskuoro Laulajat esitti keväällä 2011 Tullikamarin Pakkahuoneella. Silloin kahdeksanvuotias Arvid näytteli draaman ainoan lapsiroolin. . kolmannen maailman maissa Tarinan keskiössä on enti- tai suurkaupunkien slummeisnen rangaistusvanki, henkisesti sa; he ovat kadulle hylättyjä kypsynyt ja puhdistunut Jean lapsia, jotka elävät varastamalValjean, jota säälimätön polii- la, kerjäämällä ja hyväntekesipäällikkö Javert vaanii. Georg Malviuksen ohjauksena. Arvid Lundén on juuri 11 vuotta täyttänyt nuori mies Kangasalan Suinulasta. joka tarjoaa tunteen johonkin Kurjat on viisiosainen, rön- kuulumisesta. Monet heistä kohtaavat ensyävä ja polveileva tyypillinen tiivistä: harjoituksia on kolme tai viisikin kertaa viikossa ja iltaharjoitukset päättyvät vasta kymmeneltä. Varsinaisia esityksiä Arvidille osuu yksi tai kaksi viikossa, ja joulun aikaan Les Misérablesissa esityksiin tulee tauko, kun Saiturin joulu palaa ohjelmistoon viimevuotiselle paikalleen. . Musiikkiopiston kautta lähetettiin viime talvena sähköposti, jossa kerrottiin Tampereen Teatterin syksyn produktiosta ja kyseltiin poikia koelauluun roolia varten. . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Hän soittaa viulua Pirkanmaan musiikkiopistossa ja Kangasalan Pikkupelimanneissa, rakastaa eläimiä ja pitää aika paljon näyttelemisestä. Mitä. 30 Keskiviikko 11.9.2013 tulossa ja menossa . Missä. Ei haitannut, vaikka ei ollut muita lapsia, Arvid kertoo. Les Misérablesissa on kolme lapsiroolia, joista Gavrochen ja pikku Cosetten rooleissa on kolmoismiehitys ja pikku Époninen roolissa kaksoismiehitys, joten tällä kertaa mukana on useita suunnilleen saman ikäisiä lapsia. puhelin (03) 539 9800. Tampereen Teatterin Les Misérablesin kulissit ovat jylhät. Gavroche, selviytyjä Näyttämölle huomenna: Kangasalalainen Arvid Lundén, 11, esiintyy Tampereen Teatterin Les Misérables Les Misérables on ranskalaisten Claude-Michel Schönbergin säveltämä ja Alan Boublilin sanoittama musikaali, joka on lähes kolmen vuosikymmenen ajan valloittanut yleisöä ympäri maailmaa. Sen kantaesitti Royal Shakespeare Company Lontoossa vuonna 1985, ja missä tahansa se on sen jälkeen esitetty, katsomot ovat olleet täynnä. Se oli jännä kokemus ja minulle jäi kivat muistot. Sitten kun taas muistettiin, niin ajateltiin, että kaikki Gavrochet on varmaan jo valittu, Arvid kertoo. Mutta sitten oli ilmoitus Aamulehdessä: kolmatta poikaa kyseltiin yhä. Tähän mennessä sen on nähnyt yli 65 miljoonaa katsojaa eri puolilla maailmaa. Les Misérables on Tampereen Teatterin syksyn uutuustuotanto, joka tulee ensi-iltaan tämän viikon perjantaina ja lauantaina 13. He oppivat Valjeanin asema vaihtelee kau- taistelemaan puolustaakseen pungin pormestarista kurjim- itseään mutta kaipaavat silti paan pakkotyöläiseen, ja hän aina jotakuta, joka puolustaisi kantaa vastuuta orvosta Coset- heitä. Hänellä on erityisen iloiset ja vilkkaat ruskeat silmät. Huomenna ennakkonäytöksessä Arvid astuu ensi kertaa yleisön eteen Les Misérablesin katupoika Gavrochena. Aika lailla innostuin, kun kuulin että olin päässyt! Kauan ei kerinnyt miettiä, sillä kun tieto valinnasta tuli viikonloppuna, harjoitukset alkoivat seuraavana maanantaina, Arvid kertoo. Harjoitukset alkoivat toukokuussa, mutta sitten teatteri jäi kesälomalle. Elokuu on ollut romantiikan ajan tarina, jossa henkilöt ovat tavallisimmin joko hyviä tai pahoja, ja tapahtumien käänteitä ohjaavat tavallisesti vahvat tunteet. Siksi he ovat valmiit liitte-tytöstä, josta huolehtimisen tymään mihin tahansa jengiin, hän tuntee velvollisuudekseen. Henkilöstöön kuuluu myös niin kutsuttu ?lapsenvahti?, joka huolehtii nuorimmista näyttelijöistä pitkien harjoitusten ja näytösten aikana. Arvidin tulo yhdeksi kolmesta Gavrochesta alkoi vähän kuin sattumalta. Hakijoita kyllä oli, mutta rima oli pakko pitää korkealla, sillä tehtävä on vaativa. Niinpä päätettiin, että Arvid kokeilisi. Valintatilaisuutta varten hänen piti opetella ulkoa kaksi Gavrochen laulua ja esittää ne valintaryhmälle. Arvid muuttuu Gavrocheksi pukuhuoneen maskeeraus pöydän ääressä. Pian sitten saapui viesti, joka antoi aiheen pompata riemusta ilmaan. . Takana on tiivis harjoituskausi ja edessä koko talven työ Tampereen Teatterin näyttämöllä. . ja 14.9. On hieno tunne, kun saa heittäytyä rooliin, Arvid sanoo. Tiivis harjoituskausi Arvid Lundén ei esiinny ensimmäistä kertaa aikuisten näytelmässä. Yhteiskunnallinen ote ja epäkohtien alleviivaaminen sen sijaan ovat jo realismin piirteitä, ja kirjallisuushistorioitsija sijoittavatkin romaanin näiden kahden tyylisuunnan väliin. Jean Valjeanin ja Cosetten kohtaloihin kietoutuu joukko Tyylien risteyksessä erilaisia sivuhenkilöitä, joista Les Misérables perustuu Victor yksi on pikku Gavroche, katuHugon vuonna 1862 ilmesty- poika, kaltoin kohdeltu mutta neeseen romaaniin Kurjat. iloinen veijari. Tarina sijoittuu 1800-lu vun alkupuolen Ranskaan ja käsittelee silloisen ranskalai- Katupojan ryysyissä sen yhteiskunnan epäoikeu- Jos Victor Hugon romaania denmukaisuutta, kuilumaisia sovitettaisiin nykyaikaan, luokkaeroja ja niistä aiheutu- Gavroche olisi helpoimpia vaa kurjuutta, josta kuitenkin hahmoja siirtää suoraan tähän kumpuaa raakuuden ja rikolli- päivään. 2000-luvun gavrochet elävät suuden ohella suuri lähimmäisenrakkaus ja uhrautumishalu
Mikä tää on, hän pyöritteli Asus Memo padia käsissään. . Gavroche on ylpeä ja haluaa näyttää että osaa. Se oli välillä raskastakin, vaikka Arvid vakuuttaa, että harjoituksissa oli useimmiten pelkästään kivaa. Aikuisten näyttelijöiden ja ohjaajan kanssa työskentely on ollut hänestä mukavaa ja antoisaa. Syksyn tilaajakilpailussa palkintona on Nokia Lumia 520 -älypuhelin. liikkeestä. Sadan euron arvoiset palkinnot arvottiin leimatun kesäpassin palauttaneiden kesken. Omaa roolia on saanut rakentaa rauhassa ja aika itsenäisesti. . Minusta on kivaa eläytyä Gavrochen rooliin, kun siinä saa olla sellainen villi ja rohkea, Arvid Lundén kuvailee. Roolin rakentaminen ei ole ollut vaikeaa, sillä hän ymmärtää Gavrochea. . SydänHämeen Lehden vuosikerran sekä muun muassa Anssi Kasitonnin DVD:n sisältäneen lahjapaketin voitti Sirkka Vulli. Hän oli voitostaan yhtä yllättynyt kuin Jukka Niemikin. . Niinhän sitä paitsi kuulukin olla, muuten näyttelijä ei onnistu parhaalla tavalla. . Yhtä laulua mietin, että meneekö se oikeassa rytmissä. Mutta kyllä kai se menee? shl Ulla Siren Mikä tää on, Jukka Niemi hämmästeli Sydän-Hämeen Lehden kesäarvonnassa voittamaansa tablettia. Sirkka Vullia onnisti ensi kerran arvonnassa. Kun elää kadulla, on pakko olla selviytyjä, Arvid toteaa. Gavroche joutuu mukaan opiskelijoiden nostattamaan mielenosoitukseen ja aseelliseen mellakkaan, jossa hän lopulta saa surmansa. . Hankkeessa mukana olevat kivijalkayrittäjät lahjoittivat kisaan 15 lahjakorttia ja tuotepalkintoa. Juuri niin käy Les Misérablesin Gavrochellekin. . Nyt on ihanaa, kun vain esitetään koko näytös yhteen menoon, ja itsekin saa oikein nauttia, Arvid huokaa, kun jäljellä on enää kolme harjoitusta ennen ensimmäistä yleisöesitystä. Harjoituksissa toistettiin joskus pitkään yhtä ja samaa kohtaa, ja työ keskeytettiin vähän väliä korjauksia ja tarkennuksia varten. Tämä tuli oikeaan osoitteeseen, sillä koskaan ennen en ole voittanut mitään arvonVulli lukee lehteä noissa, Vulli päivitteli. vuoden maksutta Arvontaan pääsi osallistuPälkäneeltä saat enemmän maan keräämällä kesän aikana -kesäkisassa arvottiin sadan leiman kymmenestä keskustan tävät, mitä tällaisilla tehdään, mies nauroi. Netin selailuun ja näköislehtien lukemiseen sopiva tabletti arvottiin kesän aikana uuden lehtitilauksen tehneiden kesken. Hän menee keräämään luoteja, mutta sitten käy huonosti, Arvid kertoo. Kun hänet maskeerataan Gavrocheksi, hiuksiin tehdään takkuja ja kasvoihin levitetään mustaa mönjää. Osuuspankin Tero Järvinen (kuva ylhäällä vasemmalla) K-supermarket Pälkäneen Timo ja Sanna-Kaisa Karppinen, Pälkäneen urheilun ja kalastuksen Birgit Salminen, RMMicron Mira Andrejeff ja Niitty-Seppälän Jukka Kittilä arpoivat palkintojen voittajat.. Se on vähän pöyhkeä ja röyhkeä, varastelee ja tekee kaikkea sellaista, mutta ei kuitenkaan ole oikeasti ilkeä. Sydän-Hämeen Lehti 31 Arvonta: Jukka Niemi voitti tabletin, Sirkka Vulli vuosikerran Arvid Lundén on Les Misérablesin pikku Gavroche. - On kivaa kun roolissa saa olla villi ja rohkea, Arvid sanoo. Voitot tulivat yllätyksenä Pälkäne . Meillä on hyvä ohjaaja, joka ei anna liikaa ohjeita, Arvid sanoo. Hän myöntää että vähän jännittää, mutta ei kuitenkaan liikaa. Hän voitti SydänHämeen Lehden vuosikerran ja lahjapaketin. Pälkäneellä arvottiin sadan euron lahjakortteja kotikylän yrityksien ahkerille asiakkaille. Johanna Tainiota, Tuula Tiaista, Leena Viitasta ja Minna Ylistä. -musikaalissa nenaikaisen väkivaltaisen kuoleman, eikä heitä sen jälkeen kukaan muista. Sirkka Vullin lisäksi onni suosi Kalevi AlaKotilaa, Soile Heikkistä, Liisa Keskistä, Markku Laaksoa, Helinä Löfroosia, Esko Mattilaa, Rauli Majuria, Kaarina Passia, Liisa Porvalia, Eeva Saarela. Rooliasu syntyy ryysyisestä takista ja housuista sekä reikäisistä käsineistä. Se on tervettä jännitystä, Arvid tietää. Tehtäväänsä hän suhtautuu iloisen tyynesti, suuria visioita maalailematta. . Kaiken kruunuksi päähän tulee repaleinen pipo. . Lapsenlapset varmasti tie- euron lahjakortteja Kesäpassin palauttaneiden kesken. On oikeastaan kivaa kun saa olla tarpeeksi räsyinen, Arvid tuumii. Nyt saa nauttia . Keskiviikko 11.9.2013 . Piti oikein varmistaa, että onko teillä varmasti oikea nimi ja osoite, pälkäneläinen Jukka Niemi kertaa ensireaktiotaan, kun Sydän-Hämeen Lehdestä soitettiin ja onniteltiin kesäarvonnan voitosta. Yhtä yllättynyt mies oli palkinnostaan. . Mitään en ole ikinä voittanut
klo 19 Aitoon koulutuskeskuksessa. ? Voi Hyvin -hanke. Yleisöluento 11.9. Kurssi kokoontuu syksyllä 14.9., 5.10., 26.10., 16.11. Totuuden kaleidoskooppi -luentosarjan luentojen tuottaja on Muodonmuutoksia ry. Vaateompelun alkeet alkavat Kostian koululla lauantaina 14.9. 6.25, Löytötex Liuttu-Nattari Kaukajärvi Tampereen linja-auto as. 7.00. Opastus valtatieltä 12 Lastenlinnan risteyksestä ja Onkkaalantieltä. Kyytiä tarvitsevat soitto Raunille p. Ilmoittautuminen pääjuhlaan 20.9. EräU Liput 16? www.ronninlava.com torstaisin klo 17-17.45. kahvitarjoilu Pentosalissa, Lehtitie 1. mennessä p. Timo Niemisen johdolla. klo 10-14. Tarinatupa 18.9. PUUTARHAMULTA Kebab määräiseen osakaskunnan klo 15 Toivontie 1, Silmukokoukseen, joka pidetään ranskalaisilla 50 L/4 SÄKKIÄ Vehkajärven koululla lauankellari. Vatialan koululla klo 9.45 ja Paloasemalla klo 10. Veneonginta la 14.9. p. Sarjakilpailut ke 11.9. PUUTARHAPUOLELLA klo 18 Pakkalan urheilukenKokouskutsu tällä. Maapallo ei kuitenkaan näytä kestävän jatkuvaa talouskasvua. Matka n. Onko ihmiskunnalla toivoa ilman talouskasvua? Vai viekö talouskasvu ihmiskunnalta toivon? Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry: n kanssa. Kahvila . (03) 364 0501 Uimakouluihin ja vauvauinteihin haku käynnissä. www.kangasalanuimahalli.? sa. : Helmikkalan talli klo 6.00, Kangasalan linja-autoas. Päivätanssit Sahalahden Kontulassa ma 16.9. klo 12-15.45, soittaa Keijo Nieminen. ? Pälkäneen Pilkkijät ry:n 2. Leidien lenkki sunnuntaina 15.9.Syrjänharjussa. Hernekeittoa Nälkäpäivän hyväksi Pitkän-Sepän luona la 14.9. klo 11 alkaen. Mukaan omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Lisätietoja p. Marjatta Tiitola 040 8221057. ? Kuhmalahden Kotiseutuyhdistys. Tervetuloa! Liikuntatoimi. N. Molempiin ilm. p. Miten pidän huolta selästäni?: Kimmo Vihtonen, selkäortopedi. Ruokaskunnan sääntöjen kohdasveden urheilutalolla. Nokipannukahvia, tikkupullia, makkaraa. Syysretki Tampereelle la 28.9. Tallinnan matka la 5.10. Myös omiin astioihin. ? SPR Pälkäneen osasto. Verenluovutustilaisuus Pälkäneen srk-talolla pe 27.9. klo 14-18. TANSSITAAN Takamyymälämme kyläyhdistys ry. Kaikille avoin ruokakurssi; makumatka Pohjolaan pe 27.9. klo 17.30 Aitoon koulun kotitalousluokassa. www.ravintolaliekki.fi Pe-La 9-23 Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n Sekalaisia Kostianvirran taistelusta 300 v. 6.10.2013 Juhlatilaisuudet Pälkäneellä: 09:00 Seppeleen lasku Kostianvirran taistelun muistomerkillä 10:00 Juhlajumalanpalvelus Pälkäneen kirkossa 11:30 Seppeleen lasku sankarihaudalle 11:45 Kahvitarjoilu Pälkäneen Nuijantalolla 13:00 Pääjuhla Pälkäneen Nuijantalolla Tumma puku, kunniamerkit. klo 10 Marjatta Stenius-Kaukonen: Voi hyvin, miten ehkäisen ja hoidan kansansairauksia. 045-3212548. ? Pohjois-Pälkäneen Hirvimiehet. Kokoont. Sydän-Hämeen Lehti STARTTI Lähtö klo 10 Nuijanmäeltä Pysyvään elämäntapamuutokseen käynnistyy ti 17.9. A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Matka tehdään kimppakyydillä. Ratoina ns. 0500 Kokouksesta laadittava tarkistettu pöytäkirja on nähtä651 3231/Marja. CALLUNOITA YM. vänä Vehkajärven koulun il? Sappeen ja Ohvenon on laitettu moitustaululla 14 päivän ajan LA 14.9. Alkuverryttelyä tarjoaa Tahtia Tyylillä ?liikuntapalvelut.Opastetut lenkit 5 ja 8 km mehutarjoilulla.Lenkin jälkeen tarjolla Pälkäneen Marttojen valmistama keittolounas Nuijantalolla. klo 9-13. Luopioinen la 21.9. klo 9.00. 2 km. Lähtö Rajalan kämpältä klo 10. Matkojen pituus 6-7 km. Majan läheisyydessä 2-3 km pitkä luontopolku. klo 10-15. Kurssilla opetetaan lasten ja naisten vaatteiden valmistamista, myös korjausompeluun (vetoketjun vaihto, vaatteen kavennus/ levennys, paikkaus ym.) saa ohjausta. Väinön lenkki sunnuntaina 22.9. kuntoradan pysäköintipaikalta. Lähtö opastetuille reiteille (5 ja 10 km) klo 9-11 välisenä aikana. Reitin varrella luontoaiheisia kysymyksiä.Osallistujille kunniakirja ja arvontapalkintoja.Eläkeläisten kuntosaliryhmät alkavat: Onkkaalan sali ma ja to klo 9-10 (aloitus ma 16.9), Luopioisten liikuntahallin sali ti ja pe klo 9-10 (aloitus ti 10.9.).Harjutuulen ja Aitoon koulutuskeskuksen allasjumppien ilmoittautuminen päättyy 9.9. Kuntosalivuorot seuraavasti: Pälkäne, Santaharju ti 17.9. klo 9. Ilm. Raija Vaaleri 0404194877. ? SPR Kuhmalahti. Kankaanlukon ampumaradan majalla. 32 Keskiviikko 11.9.2013 tulossa ja menossa Halkosalo ? Voi Hyvin -hanke, SPR Luopioinen. lehdestä tai liikuntatoimen verkkosivulta. Lisätietoja p. Sisustus . mennessä, Tuula-Maria Mattila, 040 546 0313, tuula-maria.mattila@palkane.? 18:00 Rauniokirkko tulessa -tuliteatteriesitys Rauniokirkolla 19:00 Juhlakonsertti: Händel-kuoro, Pälkäneen kirkko Tervetuloa! Pälkäneen kunta Sanomalehti on SuoSituin printtimedia 15-vuotiaiden keSkuudeSSa. (lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012). klo 13 alkaen Pälkäneen a-radalle. Ulkoiluvarustus, kokeile pystykorvalla ampumista, saunakin lämpiää. ? Karinkiertäjät. Vapriikissa Kiinan keisarin aarteisiin ja Terrakotta-armeija-näyttelyyn. kerho perjantaisin Ruispuolukkapuurotarjoilu, klo 18-19. Perjantaisin klo 13-14 naisten omatoimiryhmä. klo 10.45. Kaikille avoin. Kokouksia ? Yleisurheilu-Team Sahalahti. Zumba klo 18-20 15 pidetään normaalisti. ? Luopioisten Luja-Lukko. ? Vehkajärven marttayhLauantaina 14.9. 050-3313932/Hilkka Myllärniemi. ? SPR Aitoo, nälkäpäivän hernekeittoa ja leipää myynnissä Aitoon Pysäkillä to 12.9. 5-6 km:n terveellisestä ruokavaliosta kiinnostuneille. reitti Syrjäharjun maastosKirkkojärventie 4, Kangasala, p. 050Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-21, 5944450. UUTTA Kahvilassa: AAMIAINEN klo 6.45 alkaen ke klo 13-21, la-su klo 10-18 Sisäänpääsy 75 min. klo bailaino peruttu. Bocciapelit alkavat ja jatkuvat toistaiseksi ma 16.9. Piirin kulttuuripäivä taina 21.9.2013 klo 11:00. ja Ruoveden yhdistyksen + 0,3 l limu Kokouksessa käsitellään osauutispuurojuhla 3.10. perhoslenkit 4, 3 ja 1,5 km sekä rastireitti. ? Kangasalan Latu. 040 5808270 tai petri.ketola@palkane.fi. Opistopalsta Valkeakoski-opisto tiedottaa: TOTUUKSIA TALOUSKASVUSTA 14.9. Jumppa klo 10, minkä jälkeen kahvin juonnin lomassa infoa syksyn liikuntaryhmistä ja muusta ikäihmisten toiminnasta. Reitti entiseen tapaan. kerho ohjelmaa, neuvontapiste ja Järj. Jahtipalaveri pe 13.9. Henkilötodistus mukaan. ? Aitoon Martat. klo 18 Kuhmalahden VPK, Taidetie 2. Kuhmalahti ti 24.9. klo 14 ja Sahalahti ti 24.9. klo 10.30. Avoin kaikille. Lisät. Jäsenille yhteinen sauvakävelyretki to 12.9. 32 Kuka. klo 9 Mieliä. ? Sydän-Hämeen rastit ke 11.9. Geriatri Jyrki Rintala: Miten pidän huolta muististani. Missä. Molemmille näkökulmille löytyy vahvoja todisteita, mutta ne eivät voi olla yhtä aikaa totta. Kasvu ei voi olla yhtä aikaa välttämätön ja mahdoton. Missä on totuus talouskasvusta. Maksuton ja kaikille avoin! Yleisöluento 12.9. Jari Karttusen kuntotanssikurssi su 15.9. klo 14?16.30 Kirkkoharjun koululla. Kok. kk:n uimarannalla klo 9.30. Kaikille avoin! ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit. Ilm. Mitä. ma 23.9. Ilm. Eino Anttila 050-5911 561. ? Pälkäneen Res aliupseerit ja upseerit, sinibaretit. klo 18 Aitoon Honkalassa, Honkalantie 4, Aitoo. Ilmoittautuminen Nuijantalolla klo 12.15-12.45.Lenkille lähtö klo 13 kuntopolun pysäköintipaikalta. 044-271 8293. Kuntolentopalloa torstaisin klo 20-21.30 Suoraman koulun liikuntasalissa. ? Sahalahden maa-ja kotitalousseuran vesijumppa alkaa 19.9. klo 15-17. ? Kangasalan Naisvoimistelijat. Voi Hyvin -hanke Maksuttomat kuntosalivuorot Rautajärven kuntosalilla: torstaisin 17-18.30 miesten ohjattu vuoro/Olli Käenniemi. su senior? Kaukkalan Ratsastajat ry bailatino sekä aikuisten Huveja Hoitoheppailta to 12.9. Mukana Pirkanmaan Muistiyhdistys, Pälkäneen Hengitysyhd., Pirkanmaan AVH-yhd., Pirkanmaan munuais- ja maksayhd. Tied. sa 4§ mainitut asiat. SAAPUNUT KANERVIA, ja ilm. 03 56917100 Tervetuloa! TAHDISSA -02:N Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-To 9-18 ...ja ainoa! . Jokainen ilmoittautunut on mukana liikunnallisten palkintojen arvonnassa. Syrjänharjun patikkaretki . Hoitokunta pe 13.9. Riitta, p. 26.9. Vertaisryhmä aivoverenkiertohäiriö-, diabetes- ja sydänsairausdiagnoosin saaneille sekä riskiryhmäläisille, kok. klo 20-02 Lasten ja nuorten liidistys. klo 17.30-21 Mikkolan Navetalla, Luopioisissa. klo 14.00- 15.30, Mikkolan Navetta KTT, tutkija Timo Järvensivu, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Jatkuva talouskasvu on välttämätön tavoite hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi. 03-5365400 . Tutustutaan mm. Lähtö Rajalan kämpältä n. Sarjoja ja lajeja kaiken Vehkajärven venevalkaman SYYSISTUTUKSIIN Keittiöstä: (211-495-878-1) ja vene- ja ikäisille. KEKKILÄN uimapaikka (211-495-878-2) Pe 13.9.-Su 15.9. ? Eläkeliiton Kangasalan osakkaat kutsutaan sääntöyhdistys. venesarjakisa su 22.9. Kok. Marttatapahtuma kuntakerhot alkavat taas su 15.9. 045-1063393/Anne . Kaikki kisaan ensi la 14.9. Kaikille avoin retki Laipanmaalle la 14.9. Aikuisten temppukerho (miehille ja naisille) to klo 19.45 Pikkolan urheilutalossa, vielä mahtuu. Vanhempi-lapsijumppa ja telinejumpan alkeet täynnä, useimpiin ryhmiin mahtuu. Tied. klo 9-17 Norolan Pojat Helminauha 10,00 13,95 VAINIONPERÄN Lautakunnat Pälkäneen kunta, Ikäpiste avoinna ti 17.9. Syysvaellus ke 18.9. klo 11. 2-4-v. Linjaauto Itäsuomen kierrokselle 17.-21.9. klo 14.45-17 Luopioisten liikuntahalli ja to 19.9. klo 14-16 Pälkäne, Harjutuuli. Kok. Tarkemmat tiedot ryhmistä 28.8. Vuoreen syyskuntoonja sen 23.09.2013 alkaen. ISKELMÄARTISTI kunniaksi tarjoamme siellä suojaan -muistelu liikkuvin Lisätietoja www.vehkajarvi.info ja pysähtynein kuvin SapPASI PULLAKAHVIT Vehkajärvellä 4.9.2013 peen koululla la 21.9. Olopäivät, Luopioisten srk-sali, Pereentie 1, 19.9. klo 19 Kurssi (12 kertaa) soveltuu niin painonpudottajille kuin kaikille pururadalle. klo 18, jatkuen Tursolan hirviseurueen kanssa klo 19 Hirvimajalla. ? Kangasalan sitoutumattomat eläkeläiset. menn. Tuula Kylä-Laaso Pirkanmaan Martoista. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt ? Luopioisten Martat. Retki Laippaan 14.9. Ystäväkurssi 19.9. 16.9. klo 18 Pälkäneen Pirtillä. Vapaa pääsy, ei ennakkoilm. Lisät. klo 17-18.30 Kankahaisten kartalla. 0400 951878 /Arja. ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys. klo 12: Messu KuhEräjärventie 946 kirkonkylän liikuntahallilla. 35220 Eräjärvi malahden kirkossa. Lounas . Klo 13: 7-12- v. ennen sulkemista (ei ke), lounaasta eläkeläisalennus 1 ?. ? Tahtia Tyylillä Liikuntapalvelut 15.9. ja keväällä 5 kertaa. Kurssilla on vielä tilaa, ilmoittaudu: www.valkeakoski.fi/valkeakoski-opisto tai puh. klo 15. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Vuorot tunnin mittaisia
Kisa ratkesi Aaltosen viimeisellä kierroksella tekemään "vulpulliin", täyteen 40 metrin vetoon, johon kukaan muu kilpakumppani ei kyennyt vastaamaan. . Keskellä voittaja Kalle Aaltonen, vasemmalla kakkoseksi tullut Tommi Järvinen ja oikealla kisan kolmonen Vesa Vierikka. Jani Ryttyläinen toi näyttelyyn 12 omaa mopoa, joista yksi oli Supo vuodelta 1960. Helevetin Tunareiden mopopullinki: Kalle Aaltonen kiskoi mestariksi Viimeisen kierroksen vulpulli ratkaisi voiton Rautajärvi Hauholainen Kalle Aaltonen voitti Rautajärvellä pidetyn mopopullinkikisan. vaihtomenetelmällä 3 antamalla verkkosivulla www.survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #343-11276. Ristikon 267 ratkaisu #343-11276 Vaikeusaste 10 A B C D 8 34 18 2 8 11 20 17 33 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 26 A B C D 1 6 4 2 1 13 2 16 15 13 10 54 3 9 7 5 3 24 4 14 12 11 8 45 45 38 31 22 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. toinen tunti myös lyhyen lihaskunto-osuuden ja venyttelyn. Vastuuta Lauantai oli samalla Helevetapahtuman onnistumisesta tin Tunareitten kymmenvuooli kantamassa myös kyläyhdis- tisjuhlapäivä. tys, joka muonitti osallistujia ja shl Maija Nieminen-Pessi katsojia. Survo Ristikko 268 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?12 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annetuihin lukuihin ja 1 jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. 2 Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Kangasalan Naisvoimistelijoiden järjestämä maksullinen kurssi-iltapäivä pidetään Kirkkoharjun koululla ensi sunnuntaina kello 14?16.30. Oikaisu Sydän-Hämeen Lehden numerossa 38 Lukijalta-sivulla julkaistun tekstin "Pälkäneen kouluista" olivat kir- joittaneet Olavi Seppälä ja Esko Koskenvesa. Pitkäaikainen mopo- ja moottoripyöräharrastus, kymmenvuotiaasta tähän 46 vuoden ikään, mestari arveli menestyksen salaisuudeksi. Kalle Aaltosen loistavana vetopelinä palveli vanha kunnon Solifer SM, joka myös läskitankkina tunnetaan. . Kovin paljon niillä ei tule Raimo Hietala kiskomassa kelkkaa. ajettua, seisovat yleensä tallissa. Keskiviikko 11.9.2013 . Voittajaksi selviää kilpailija, joka vetää pisimmälle raskaimman taakan. Rautajärvellä kisaa käydään vakiomopoilla, joiden vetämää taakkaa säädellään traktorin nokkapainoilla ja Volvon vanhalla vaihdelaatikolla. . Se on ollut minulla 15-vuotiaasta saakka. Jääpiitveissäkin oltiin alkuun mukana vain kerhon omalla porukalla. . Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Mitään sille ei ole tehty. Kisan kakkoseksi kaasutti Tommi Järvinen. Sunnuntainen tanssitunti sisältää lattareita, afroa, showtanssia ja jazzia . Jälkimmäisen nimi oli pudonnut kirjoituksesta pois. isoksi tapahtumaksi jääpiitvein tapaan. . Vauhdikas ja viihdyttävä kuntotanssi on tanssitaiteen maisteri, erityisopettaja Karttusen kehittämä liikuntamalli, joka sopii monelle eri kohderyhmälle. Toivottavasti kaupan takapiha tilana tulee riittämään, koska tässä on kaikki palvelut lähellä, tunareitten varapuheenjohtaja Raimo Hietala mietti tulevaa. Näytillä vanhojen menopelien rivistöt Pullinkikisan yhteyteen järjestettiin myös menneitten vuosikymmenten menopelien näyttely mopoista traktoreihin. Kun vetojuhtinakin toimineet mopot laskettiin mukaan, niin mopoja oli tontilla kaikkiaan 71 kappaletta. Niistä täysi tusina kuului Jani Ryttyläiselle. . Viime vuoden mestari Vesa Vierikka jä- tettiin nyt kolmannelle sijalle. Vetokisassa ison tapahtuman ainekset Mopopullingin esikuvana on toiminut traktorivetokisa. Käyntiin kyllä lähtevät. Vuoden kyläksi nimetyllä Rautajärvellä hyödynnettiin pullikikisankin järjestelyissä yhteistyön voimaa. Hietala uskoo, että nyt toista kertaa pidetyllä pullinkikisalla on aineksia kasvaa Karttunen tulee taas Kuntotanssigur u Jari Karttusen suositut kunto- tanssikurssit saavat jatkoa Kangasalla. Mitä suorempaan pystyy vetämään, sitä parempi, tunareitten Raimo Hietala luonnehti omaa ajotyyliään. Kaupan takapihalla pidettyyn kisaan osallistui kaikkiaan 12 vetäjää, joista kaksi tuli muualta kuin järjestävän seuran, Helevetin Tunareitten, riveistä. Sydän-Hämeen Lehti 33 tulossa ja menossa Kisan parhaat
Kuvissa lapset ovat suloisia; he puuhastelevat kaikkea mukavaa, laskevat kelkalla, keinuvat ja kantavat pajunkissoja. . Esimerkiksi ruusukuppi on tehty ompelukoneella parsinjalkaa apuna käyttäen, ja muotoonsa työ on kuivatettu sopivan ko- koisen kulhon päällä. Paratiisin portilla -työ puolestaan on tehty valkoiselle pussilakanalle. Juokseminen on edullista, ja lenkille pääsee missä ja milloin vain. . Missä. puhelin (03) 539 9800. Wendeliniä Pälkäneen pääkirjastolla Pälkäne Tiina Kankila kyllä tiesi, että hänen miehensä isän kotitalon vintillä olisi Kotiliesiä, joiden kannet kuvataiteilija Martta Wendelinin on kuvittanut. Mutta sitä hän ei osannut aavistaa, kuinka paljon ja kuinka hyvässä kunnossa ne olisivat. . Emme kuitenkaan raski luopua näistä lehdistä. Kovakuntoisemmille ja enemmän liikkuneille alkaa syyskuun lopulla maratonkoulu. Se sisältää juoksukoulua enemmän tietoa kestävyysurheilusta, varusteista, juoksutekniikasta, ravinnosta, lihashuollosta, valmistautumisesta ja muista juoksua tukevista asioista. Maratonharjoittelu ei tarkoita pelkkää pitkää, hidasta lenkkiä. Jussi Rulja jakaa maratonkoulussa treenivinkkejä, joilla harjoitteluaan voi monipuolistaa ja tehostaa. . Sota-ajan kuvissa tunnelHerttaisuudesta ma muuttuu aivan toisenlaisota-aikaan seksi. Ennen vanhaan lehtiä kohdeltiin paljon hienovaraisemmin kuin nykyään, vaikka niitä varmasti luettiin useaan kertaan. ja ihannoivaa linjaa. Osa lehdistä näytti siltä kuin niihin ei olisi lainkaan koskettu. 34 . Oikea juoksuasento on tärkeää, jotta paikat eivät kipeydy, Jussi Rulja sanoo. Ruljanssin juoksukoulussa asiat käydään ensin teoriassa läpi. Noin puolen tunnin info-osuuden jälkeen lähdetään liikkeelle. Reippailutuokio kestää tunnin. Maratonkoulu alkaa syyskuun lopulla Juoksukoulu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Ja maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä työelämässä ja muussa arjessa jaksaa aivan eri tavalla, kun kunto kohenee, Rulja sanoo. Juokseminen on helppoa, mutta sen aloittaminen ei välttämättä ole. Ensimmäinen kokoontuminen on Mikkolan Navetan Pytingissä 27.9. Maratonkoulu sopii sekä maratonista haaveileville ensikertalaisille että kokeneille kon- kareille. Käsityötaidottoman ihmisen on väliin vaikea erottaa, mistä materiaaleista työt on tehty. Siksi onkin hienoa, että Kopperoinen on tuonut näyttelyyn kansion, jossa hän kertoo materiaalivalinnoistaan kunkin työn kohdalla. Käymme läpi juoksun ja ravitsemuksen perusasioita. Jos liikkuminen on jäänyt vähiin ja kunto päässyt rapistumaan, askel ei kulje samalla tavalla kuin nuorena. . Jo puoli tuntia päivässä tekee ihmeitä. Maratonkoulu helpottaa uuden askelen ottamista harrastuksessa. Kuvista kuitenkin huomaa, että vaikka niiden henki on yhteneväinen, on Wendelinin kynänjälki kansissa erilainen, Kankila toteaa. Lokakuussa Kankila vaihtaa aulakaappiin vuosien 1939? 1945 Kotiliesiä. . Niin kauniita ne ovat, Kankila sanoo. Tiina Kankila ei luovu Kotiliesistään. ?Niin paljon näkymätöntä ja kaunista? Syyskuun ajan kirjastolla nähdään myös Esteri Kopperoisen värikkäitä tekstiili- ja keramiikkatöitä. Teokset ovat syntyneet Esteri Kopperoisen Paratiisin portilla. eläkepäivien harrastuksena. Näyttelyesitteessä Kopperoinen kuvaa, kuinka hänellä ison perheen äitinä oli tapana ommella lapsille vaatteita. Kun lapset lähtivät kotoa, Kopperoiselle jäi enemmän aikaa oman luovuuden ilmaisuun. Luovia työt ovatkin. Tavoitteena on oppia nauttimaan juoksusta mukavana ja helppona kuntoilumuotona, Jussi Rulja kertoo. Juoksuharrastus on vauhdikkaassa kasvussa, sillä lajilla on ylivoimaisia etuja moniin harras- tuksiin verrattuna. Sen jälkeen jatketaan parin, kolmen viikon välein, sillä maratonkoulussa tulee juoksukoulua enemmän ?kotiläksyä?. . Sopiva paikka löytyi Pälkäneen pääkirjasto Arkista, jossa Kankila itsekin työskentelee. . Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 11.9.2013 tulossa ja menossa Kuka. Se ei ole sidottu salivuoroihin. Ruljanssi tarjoaa henkilökohtaista ja ryhmävalmennusta juoksuun ja kuntosaleille sekä vuokraa kajakkeja ja retkeilyvälineitä. shl Tommi Liljedahl. Lapset tekevät aikuisten Aulakaapissa esillä olevien hommia, eikä kepeästä elämän vuosien 1936 ja 1938 Kotiliesi- ilmapiiristä ole enää tietoaen kannet edustavat herttaista kaan. Koska Kankila tietää, että Wendelinin teokset ovat suuressa suosiossa, halusi hän asettaa ne kaikkien ihasteltaviksi. Moni pakkaa matkalaukkuun lenkkarit ja tutustuu työ- ja lomamatkalla uusiin paikkoihin juoksemalla. Lakanan päälle Kopperoinen tiputteli värejä, joista hän ompelemalla etsi esille kukkaset. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Kaikki löytämämme lehdet oli säilytetty pahvikoteloissa. Mitä. Siinä asetetaan itselle haastetta ja kokeillaan rajoja. Ruljanssin maratonkoulu perustuu Matti Jääskeläisen maratonkoulu-malliin. Syyslomalle Rulja kaavailee junioreiden erätaitokurssia. Ruljanssi on aitoolaisen Jussi Ruljan luonto- ja liikuntapalveluyritys, joka räätälöi yrityksille ja ryhmille muun muassa melonta- ja eräretkiä sekä -kursseja. Siinä näkee aivan eri lailla kuin hotellin tai bussin ikkunasta. Juoksu on erittäin tehokas kuntoilumuoto. . ?Miten paljon ympärillämme voi olla näkymätöntä ja kaunista, jota emme huomaa?, taiteilija kuvailee elämännäkemystään. Juoksukoulu helpottaa liikkeelle lähtemistä Luopioinen Luopioisten Pytingillä aloitti maanantaina Juoksukoulu. Kuutena peräkkäisenä maanantaina kello 18 järjestettävä kurssi madaltaa juoksuharrastuksen aloittamiskynnystä.
Kaikki aidat pysyvät pystyssä. . Aloittelijan käsistä kun se saattaa singahtaa melkein mihin suuntaan tahansa. . Täällä on yksi, joka on tehnyt oikein, hän huomaa. Seipääseen oikeaoppisesti tarttunut on Valtteri Vähäsöyrinki, joka osaamisestaan huolimatta sanoo pitävänsä välinettä ensimmäistä kertaa käsissään. . Rikala selvästi liikuttui huomionosoituksista. Kyyneleet kimmelsivät silmissä, kun Rikala kiitti tukijoitaan menneistä vuosista. - Urheilu on hienoa, ja Vesijärveltä kaikki alkoi, Rikala sai sanottua kukkakimppujen takaa. Ystävät, joita Rikala kuvaili ?fiksummiksi ex-melojiksi, jotka ovat päässeet nopeammin irti urheilusta?, lahjoittivat keinutuolin. Seuraavana aamuna 5000 metrillä oli selkeästi parempi olo. Kukkia ja lämpimiä halauksia jaettiin jo ennen juhlapuheita. Aidalle tultaessa ponnistavan jalan kanssa vastakkainen käsi käy nopeasti edessä. Kiekonheittoa ohjaava Jouko Henttonen kehottaa moneen kertaan ryhmäläisiään seuraamaan, missä limppu kulloinkin liitää. Urheilu on kiehtova elämäntapa. Sen sijaan lapset kokeilevat seipään varassa olemista keinahtamalla patjalla hyppymontun yli. . Niissä koululaisia oppilaat tutustuivat yleisur- ohjasivat opettajat korkeutta lukuun ottamatta, jossa ohjausvastuun kantoi Panu Siltanen. Yleisurheilulajien lisäksi tutustuttiin myös frisbeegolfin tekniikoihin. Jatkan niin kauan kuin seuramelonnoissa kaivataan vielä nelikoihin miehistöä. Sitten nostetaan seipään tuttipää osoittamaan ylöspäin ja seipään toinen pää vasemman käden alle niin, että seiväs tulee peukalon ja etusormen väliin, Bergius ohjeistaa ryhmäänsä. . Jotenkin menee, Iiris Kak- ko sanoo heitettyään kiekon Liisi Myllölle. heilupäivänä pituushyppyyn, keihäänheittoon, kuulantyönKiekon, seiväshypyn ja aita- töön, pikajuoksuun ja korkejuoksun lisäksi kolmen koulun ushyppyyn. Perussanoma oli kaikilla sama: onnea tuoreen MM-mitalin johdosta ja kiitoksia urheiluelämyksistä. Kangasalan Melojien ylimelamies Juha Sulosaari toivoi Rikalan vielä pyörtävän päätöksensä, onhan hän edelleen hyvässä iskussa kansainvälisiin mittelöihin. Treenit sujuivat ja kunto tuntui hyvältä, joten päätin jatkaa vielä MM-kisoihin. Rikalan vanhemmat, Reino ja Anna-Riitta Rikala uskalsivat odottaa maailmancupin sijoitusten perusteella mitalia. Anne Rikalan mukaan kaikki Kangasalan Melojien Juha Sulosaari elätteli vielä toivetta Anne Rikalan paluusta, mutta moninkertainen mitalisti tuntee saavuttaneensa jo riittävästi. on kuitenkin pienestä kiinni. Päämatkallaan kajakkiyksiköiden 1000 metrillä Rikalaa vaivasi flunssanpoikanen ja nainen jäi ikävästi neljänneksi. . Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Anja Aarnio luovutti pussillisen muistamisia Kangasalan kunnan puolesta. Oikea käsi ylös, vasen alas, jos on oikeakätinen. Harmitti, koska kaikki oli sujunut siihen asti todella hyvin. Sydän-Hämeen Lehti 35 urheilu Päätös: Tuore MM-mitalisti Anne Rikala päättää melontauransa Haikeat mitalijuhlat melonta Suomenmestaruuskilpailut keräsivät melonnan ystäviä Anne Rikalan mitalijuhliin Kaukajärven soutu- ja melontastadionille lauantaina. Kahdeksas sija A-finaalissa oli kuitenkin pettymys. Syyskuun alussa MM-pronssia saavuttaneen melojan juhlissa oli mukana annos haikeutta, koska 9-kertainen arvokisamitalisti vietti samalla kansainvälisen urheiluuransa päätösjuhlaa. Olen katsellut seiväshyppyä niin paljon, tiedän siksi. Riman ylitysyrityksiin ei harjoituksissa edetä. Millään suori- tuspaikalla lapsia ei asetettu paremmuusjärjestykseen senttien tai sekuntien perusteella. shl Maija Nieminen-Pessi. Toivottavasti parin vuoden kuluttua en enää mahdu joukkueeseen, kun junioreista on jo noussut uusia huippuja, MM- mitalisti totesi. Harmi kasvatti sisua Oikeastaan 36-vuotias meloja suunnitteli päättävänsä uransa Lontoon olympialaisiin. Kisakallion Urheiluopiston valmennuksen ja testauksen kehittäjänä, tällä kertaa kokopäiväisenä. . Sisuunnuin karusta sijasta, neljättä sijaahan ei pidetä minään, Rikala kuvaa pronssiin päättynyttä rutistusta. Nyt liikuntatieteilijä jatkaa ?aikuisten töissä. Harjoittelu jatkui, vaikka olympiatukikin jo loppui. . Kivaa, vaikka vähän vaikeata, Janika Haulo luonnehtii seiväshyppyä. Jere Bergius opastaa Valtteri Vähäsöyrinkiä. Koko päivä yleisurheilua Janette Puputilla polvi nousee ja askeleet sopivat, kun Pohjan koulun toisluokkalainen ylittää harjoitteluradan aitoja. Urheilueläkeläinen pääsisi keinumalla vielä helposti melontatunnelmaan. Rikala ei kuitenkaan aio heti lopettaa kilpamelontaa. . Keskiviikko 11.9.2013 . Olen kokeillut tätä ennenkin, tyttö varmistaa. Lotta Haralan ohjeet onnistuneeseen aidan ylitykseen ovat selkeän yksinkertaiset. Ponnistava jalka aidan yli, takajalka kohti kainaloa. Tykkään harjoitella ja kilpailla, mutta nyt on kiva tehdä muutakin, Rikala toteaa vailla haikeutta. shl Anu Ritvanen Yleisurheilupäivä: Vilpeilän, Lahdenkulman ja Pohjan koulun oppilaat saivat huipputason oppia Jere Bergius ja Lotta Harala jakoivat tekniikkavinkkejä Vilpeilän, Lahdenkulman ja Pohjan koulun oppilailla oli torstaina tarjolla harvinaista herkkua, kun omien lajiensa kotimaiseen tähtikaartiin lukeutuvat Jere Bergius ja Lotta Harala neuvoivat lapsia seiväshypyn ja aitajuoksun tekniikoissa Pakkalan kentällä.
Ratamestarit Aaro ja Jarmo Aho. Vasemmalla Salminen sijoittui kymmenenneksi, oikean käden tulokseksi jäi tällä kertaa 31. Tyttöjen sukkulaviestissä ja poikien ruotsalaisviestissä Kangasalan lukio oli kolmas, poikien sukkulaviestissä neljäs. shl Tommi Liljedahl Alakoulut Tytöt 8 x 80 m sukkulaviesti A-sarja 1) Nuolialan koulu, Pirkkala 1.39,36, 2) Ylöjärven yhtenäiskoulu 1.41,33, 3) Siivikkalan koulu, Tampere 1.41,50, 4) Suoraman koulu, Kangasala 1.41,60, 6 Vatialan koulu, Kangasala 1.42,84. B-sarja 1) Rovastinkankaan koulu, Orivesi 1.43,40, 2) Vehmaisten koulu, Tampere 1.44,16, 3) Lempäälän Moision koulu 1.44,19, 14) Kirkkoharjun koulu, Kangasala 1.46,63, 15) Liuksialan koulu, Kangasala 1.47,46, 20) Huutijärven koulu, Kangasala 1.48,43. C-sarja 1) Keskustan koulu, Parkano 1.45,35, 2) Muistolan koulu, Sastamala 1.45,37, 3) Messukylän koulu, Tampere 1.46,14, 10) Kostian koulu, Pälkäne 1.51,09. Pojat 8 x 80 m sukkulaviesti A-sarja 1) Ylöjärven yhtenäiskoulu 1.35,20, 2) Siivikkalan koulu, Tampere 1.38,14, 3) Atalan koulu, Tampere 1.39,89, 5) Vatialan koulu, Kangasala 1.41,12, 7) Kirkkoharjun koulu, Kangasala 1.41,50, 17) Suoraman koulu, Kangasala 1.44,38. B-sarja 1) Leinolan koulu, Tampere 1.38,98, 2) Peltolammin koulu, Tampere 1.40,90, 3) Etelä-Hervannan koulu, Tampere 1.40,95, 6) Huutijärven koulu, Kangasala 1.41,98. C-sarja 1) Sammon koulu, Tampere 1.43,04, 2) Kostian koulu, Pälkäne 1.44,92, 3) Lielahden koulu, Tampere 1.45,08, 6) Liuksialan koulu, Kangasala 1.46,53. Yläkoulut Tytöt ja pojat 6 x 80 m aitajuoksuviesti 1) Sammon koulu, Tampere 1.14,31, 2) Hakkarin koulu, Lempäälä 1.21,91, 3) Pitkäjärven koulu, Kangasala 1.24,38. Tytöt 6 x 80 m sukkulaviesti 1) Hakkarin koulu I, Lempäälä 1.06,82, 2) Sammon koulu, Tampere 1.07,61, 3) Pirkkalan yläaste 1.08,41, 5) Pikkolan koulu I, Kangasala 1.09,30, 9) Pitkäjärven koulu, Kangasala 1.10,88, 23) Pikkolan koulu II, Kangasala 1.18,65. Pojat 6 x 80 m sukkulaviesti 1) Kaukajärven koulu, Tampere 1.01,45, 2) Nokianvirran koulu, Nokia 1.02,03, 3) Ylöjärven yhtenäiskoulu 1.02,88, 8) Pitkäjärven koulu, Kangasala 1.05,60, 16) Pikkolan Äimälässä. A-sarjan joukkueet ovat pääasiassa suuria kouluja, jotka ovat pärjänneet edellisvuosien viesteissä. Kangasalta alakoulujen kuninkuusluokissa kilpaili kolme koulua: Suorama ja Vatiala sekä tyttöjen että poikien kisassa ja Kirkkoharjun koulu poikien sukkulaviestissä. Parhaiten pärjäsivät Suoraman tytöt, jotka juoksivat alakoulujen A-sarjassa neljänneksi. Tyttöjen sukkulaviestissä Kangasalan yläkouluista paremmin pärjäsi viidenneksi sijoittunut Pikkola, poikien kisassa kahdeksanneksi juossut Pitkäjärvi oli parempi. Lukioiden ja ammattikoulujen sarjassa Kangasalan lukio Kostian koulun pojat sijoittuivat C-sarjan sukkulaviestissä kakkoseksi. kilpaili kärkisijoista yhdessä Sammon urheilulukion ja Varalan urheiluopiston kanssa. Suoraman tytöt olivat lähes kolme sekuntia nopeampia kuin saman koulun pojat, jotka jäivät omassa kisassaan 17. Ne kilpailivat C-sarjassa, jonka parhaat nousevat ensi vuodeksi kovempiin sarjoihin. Paremmin Kostian joukkueista pärjäsivät pojat, jotka juoksivat C-sarjassa kakkoseksi. Viestiä veivät Arttu Aaltonen, Janrik Hermunen, Ilari Hurskainen, Nico Koski, Santeri Piiroinen, Lauri Siiro, Henri Tikka ja Janus Veckman. Kostian koulun tytöt sijoittuivat C-sarjan sukkulaviestissä kymmenenneksi. Pronssitila jäi vain sekunnin kymmenysosan päähän. Osallistujia 44. A-rata 5 km 1) Petri Ketola 46.15, 2) Pekka Jokinen 52.28, 3) Marko Martikainen 53.42, 4) Kalle Vaismaa 55.10, 5) Mauno Hanhela 1.01.21, 6) Mari Schutskoff 1.02.08, 7) Jussi Marttila 1.05.25, 8) Seppo Hakala 1.08.45, 9) Matti Tiiva 1.11.01, 10) Aimo Jussila 1.12.22, 11) Pekka Lahdenniemi 1.14.25, 12) Lasse Kääpä 1.17.51, 13) Heimo Lahti 1.20.18, Ei aikaa: Kari Vuolijoki, Jarmo Kokkola, Lauri Hyöki, Sakari Hyöki, Jenni Suojoki. B-rata 3 km 1) Pentti Järvinen 37.12, 2) Antero Niemi 37.29, 3) Risto Ojala 39.38, 4) Mirja Sulander 42.13, 5) Heikki Kyttälä 42.23, 6) Seppo Ilves- koski 43.06, 7) Mikko Sorrela 44.24, 8) Pekka Heikkilä 47.18, 9) Eeva-Kaisa Höysniemi 47.55, 10) Esko Mattila 47.56, 11) Aune Mattila 48.32, 12) Heikki Sulander 49.12, 13) Jaakko Härkälä 51.03, 14) Liisa Rajalampi 52.27, 15) Tauno Aalto 53.05, 16) Jukka Hirvonen 56.04, 17) Juho Höysniemi 58.52, 18) koulu, Kangasala 1.07,37. Lukiot ja ammattikoulut Tytöt 6 x 80 m sukkulaviesti 1) Sammon keskuslukio, Tampere 1.07,30, 2) Nokian lukio 1.09,50, 3) Kangasalan lukio 1.10,03 Pojat 6 x 80 m sukkulaviesti 1) Varalan Urheiluopisto, Tampere 57,70, 2) Sammon keskuslukio, Tampere 58,61, 4) Kangasalan lukio 1.00,27 Pojat 1000 m viesti 1) Sammon keskuslukio, Tampere 2.05,28, 2) Varalan Urheiluopisto, Tampere 2.06,81, 3) Kangasalan lukio 2.16,14. Pitkäjärven koulu pokkasi pronssimitalit avauslajista aitajuoksuviestistä. Suunnistus Sydän-Hämeen rastit 28.8. Kallioisjärven kartalla Aitoossa. Ei aikaa: Marjatta Lahdenniemi, Helena Heikkilä, Veeti Jokinen, Sisko Salonen, Raili Numminen, Tapio Lahtonen, Jenni Suojoki. C-rata 1,5 km 1) Markku Viitala 44:17, 2) Rauli Aho 45:28, 3) Johanna Kankaristo 1:03:21, 4) Mikael Kankaristo 1:03:21, 5) Rebecca Kankaristo 1:03:21. Rastireitti 1) Selma Vaismaa 30:01, 2) Rauli Aho 33:07, 3) Mia Rönn 45:11, 4) Maire Hinkkala 55:04, 5) Saima Hinkkala 57:06, 6) Milla Suojoki 57:09, 7) Hanna Suojoki 58:19. Sydän-Hämeen rastit 4.9. Korkausvuoren kartalla Jorma Suurkuukka 1.00.14, 19) Margit Aura 1.10.31, 19) Pauli Aura 1.10.31, 21) Matti Rantanen 1.21.05, Ei aikaa: Eino Hytönen, Jussi Tala, Taru Koivisto, Sanna Lahtinen, Ritva Järvenpää. C-rata 1,5 km 1) Onni Kinnunen 25.36, 2) Katja Linnainmaa 26.58, 3) Niko Itkonen 30.13. Kädenvääntö MM-kisoissa kova taso nön moninkertainen SMvoittaja ja arvokisoissakin menestynyt Juha Salminen osallistui viime viikolla lajin MM-kisoihin Puolassa. Lisäksi yläkoulujen sarjassa juostaan aitaviesti ja lukioikäisten sarjassa myös ruotsalaisviesti eli 1000 metrin viestikisa. Pälkäneen Kostian koululta oli alakoulujen sukkulaviestissä mukana sekä tyttö- että poikajoukkue. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Osallistujia 66. A-rata 5 km 1) Petri Ketola 53:15, 2) Pekka Jokinen 1:00:46, 3) Unto Kurkinen 1:02:05, 4) Pekka Kannus 1:03:40, 5) Marko Martikainen 1:05:53, 6) Tuomas Tikka 1:07:14, 7) Pekka Linnainmaa 1:10:39, 8) Kalle Vaismaa 1:11:20, 9) Kari Silokangas 1:12:40, 10) Pekka Lahdenniemi 1:15:36, 11) Seppo Hakala 1:18:05, 12) Heikki Lahdenniemi 1:18:08, 13) Pertti Salonen 1:18:25, 14) Lasse Kääpä 1:27:56, 15) Jussi Marttila 1:33:57, 16) Pauli Rantanen 1:37:48, 17) Marja-Liisa Salonen 1:40:54, 18) Suvi Pitkänen 1:42:14, 19) Sakari Hinkkala 1:45:48, 20) Mirja-Liisa Sulander 1:45:51, Ei aikaa: Raimo Leskinen, Jarmo Kallio, Juha-Markus Kaaja, Juha Jokela. B-rata 3 km 1) Hannu Kortetjärvi 30:46, 2) Matti Mikkolainen 41:07, 3) Heikki Kyttälä 41:42, 4) Pyry Vaismaa 43:30, 5) Pentti Järvinen 46:18, 6) Pentti Koivisto 47:03, 7) Olli Alanissi 49:22, 8) Pauliina Seppälä 50:10, 9) Ilmari Aho 51:49, 10) Mirja Mikkolainen 51:50, 11) Pentti Ahola 52:46, 12) Mirva Nikkanen 53:03, 13) Heikki Sulander 53:49, 14) Erik Naulapää 53:56, 15) Rainer Ylömäki 58:35, 16) Peter Gorschelnik 58:37, 17) Esko Mattila 59:49, 18) Markku Teräsmaa 1:04:00, 19) Pekka Heikkilä 1:04:32, 20) Paula Lepistö 1:04:50, 21) Matti Ranta- nen 1:05:46, 22) Eino Hytönen 1:07:29, 23) Seppo Ilveskoski 1:14:16. kertaa järjestetyssä tapahtumassa tytöt ja pojat kilpailevat sukkulaviestissä alakoulujen, yläkoulujen ja lukioikäisten sarjassa. Ratamestari Hannu Kortetjärvi. Liuksiala selvisi samalle sijalle Csarjassa. Kangasalan yläkoululaiset pokkasivat pronssia aitaviestissä. Sahalahtelainen Salminen väänsi sarjassaan sekä oikealla että vasemmalla kädellä. Joukkueessa juoksivat Bettina Ahonen, Mila Ahonen, Kati Ahoua, Saara Makkonen, Nelli Palomurto, Julia Piekkari, Roosa Taipale ja Aino Valkeapää. Suorama ja Vatiala mukana pääsarjassa Tampereen alueen kovimmat viestijoukkueet kilpailevat pääsarjassa. 36 Keskiviikko 11.9.2013 urheilu . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . tilalle. Vatialan koulu sijoittui poikien A-sarjan kisassa viidenneksi ja tytöissä kuudenneksi. Kirkkoharjun koulu oli tyttöjen sukkulaviestissä A-sarjan seitsemäs. Alakoulujen B- ja C-sarjojen kisoissa Kangasalan kouluista parhaiten pärjäsi Huutijärvi, joka oli kuudes poikien Bsarjan sukkulaviestissä. puhelimeen (03) 539 9800 Viestikarnevaalit: Pyynikin kentällä juostiin oman koulun puolesta Kostian koulun pojat sarjansa kakkosia Yleisurheilu Liikenne puuroutui tiistaina Pyynikillä, kun lähes 1800 juoksijaa kokoontui sankkojen kannustusjoukkojen kanssa perinteisiin viestikarnevaaleihin. 48. sija.
on kuitenkin suunnitteilla. Katsellaan nyt tässä rauhassa, Toskala kertoo. Joitakin ?bisneksiä. Niiden lisäksi hän suunnittelee käyvänsä seuraamassa muutaman Kisa-Eaglesin pelin saadakseen hieman paremmin käsitystä joukkueen maalivahtien taidoista. Yksi asia Toskalallekin tuli Kangasalan jäähallissa pienenä yllätyksenä. . Kisa-Eaglesin kausikortteja tasolle pelaajista on ollut mel- on myyty parisataa kappaletta, kein ylitarjontaa, valmentaja mikä ylittää reippaasti keväällä Arto Leino myöntää. asetetut odotukset. Harvoin valmennusjohto . väkeä oli katsomossa hyvin. Viime kaudella joukkue Tuotteen eli itse joukkueen pikoostui pääosin A-junioreista täisikin olla kunnossa. Jos paikka nuoria junioripelaajia. on, prässäämme rajusti viiSuunnitelmat oheistoiminsikolla, mutta voimme pitää nasta ovat vielä avoinna tai prässiä myös maltillisemmin, salaisia, mutta pelkkään muLeino kaavailee. siikkiin ja makkaramyyntiin ei Harjoituspelien tulosten pe- aiota tyytyä. Pelaamme kiekollista peliä sesti mietimme lapsiperheitä ja kahdella vaihteella. Puhelin on soinut poikke- lainen näkyvyys ovat luomassa uksellisen paljon, kun pelaajat jo nyt hyvää pohjaa toiminnalovat ottaneet yhteyttä. Olisi hienoa, jos juniorit voisivat katsoa edustuksen ottelua ja miettiä, että olisi hienoa päästä tuonne. Kivelän mukaan suunnitelmissa on jatkaa videoiden tekemistä muun muassa kotiottelut kuvaamalla ja esimerkiksi maalikoosteita julkaisemalla. - Tarkoitus on, että ne kiinnostaisivat ihmisiä. Noste Tekemisen meininki ja uudenon ollut miltei jonoksi asti. . Se on todella hienoa. Katsojille näkyvimmät logo ja pelipaidat kokivat muutoksia, Eagles uudisti kotisivunsa ja hyppäsi sosiaaliseen mediaan, mutta tärkeintä on uusi ennakkoluuloton tekemisen kulttuuri. . Joukkueen ikäjakauma . Talkoohengellä kun tätä tehdään, olisi mahtavaa jos homma saataisiin toimi- maan, Kivelä tuumaa. Myös yllättävän moni paikallinen yritys on ollut valmis yhteistyöhön Kisa-Eaglesin kanssa seuran kyseltyä mahdollisuutta alennuksiin tai erikoistarjouksiin kausikorttilaisille. Into tarttuu, kun uskaltaa kysyä. Tuki Uskallus kysyä liittyy myös kaveriin, joka seuraa valmentaja Leinon ja Janne Humalamäen vetämiä jääharjoituksia Tehkää perässä, liigajoukkueet! Kisa-Eagles on hyödyntänyt harjoituksissaan kypäräkameraa, joka tuo seuran edustusjoukkueen ripeästi kasvavaan videotarjontaan eksoottista kuvamateriaalia. hieman sivummalta, mutta käy pitkiä keskusteluja maalivahtien kanssa. Sydän-Hämeen Lehti 37 urheilu Uskallus: Kakkosdivisioonajoukkue Kisa-Eagles toivoo innon tarttuvan yleisöön kypäräkameroilla kuvatuilla videoilla, hyvin järjestetyillä ottelutapahtumilla ja voittavalla pelillä Kisa-Eagles löysi uuden nosteen jääkiekko Hyökkääjä Teemu Bister astuu jäähallin jäälle Kisa-Eaglesin harjoituksiin pieni videokamera kiinnitettynä kypäräänsä. Seuran monitoimimies Juha Kivelä esittelee innoissaan kaukalon laidalla, miten hän pystyy omalta näytöltään sekä seuraamaan kypäräkameran kuvaa että tallentamaan sitä. Tarkoituksena on kerätä kiinnostavaa materiaalia julkaistavaksi seuran kotisivuilla tai sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Twitterissä tai YouTube-videopalvelussa. Joka peliin on lu- vassa ainakin avausmaaliveikkaus, jonka palkinto kauden avausottelussa on poikkeuksellisen avokätinen lippupaketti. Myöhemmin syksyllä Eagles isännöi hyväntekeväisyysottelua, jonka lipputuotto lahjoitetaan Taysiin. . siitä, havitella kakkosdivisioonan mitä kaikkea, otamme mielelkärkisijoja. lään palautetta vastaan. En muistanut, että tuolla jäällä on niin hiton kylmä, hän hymähtää. Kisa-Eaglesin Kivelä lupaa, että ainakin vastustajilla Kangasalan jäähallissa ovat edessä hikiset paikat. shl Jani Oksanen. niin uusia kuin paluumuuttajiakin . Ei pelkkä matsi riitä, vaan ja pelaajien taitotaso ovat sitä haluamme järjestää sen yhteyluokkaa, että Kisa-Eagles aikoo teen oheistapahtumaa . Tälle le. Haastatteluja ja muita videoita pyritään tekemään joka viikko. Keskiviikko 11.9.2013 . Erityi. Mahdollisuuksia menestyä on, mutta asiat eivät ole olleet parhaalla mahdollisella tolalla. Nyt tekemisen taso on mielestäni korkeampi kuin koskaan, HC Eaglesin paidassakin aikoinaan pelannut Kivelä arvelee. Tavoitteena on saada lähiseutujen väki hallille ja jatkuvuutta seuran toiminnalle. kortin ostaneet myös saapuvat Hänen mukaansa pelaajien suu- halliin katsomaan pelejä, Kiveri määrä harjoituksissa on ai- lä sanoo. empaan verrattuna helpottanut Ainakin harjoituspeleissä erityisesti viisikkoharjoittelua. Jos noste Kisa-Eaglesin maalivahtikolmikko on saanut ennen kauden alkua varsin arvokkaita vinkkejä. Ensimvahvistavat joukkueita. mäinen tosipaikka on edessä jo Joukkue ensi viikonloppuna, kun sarja Into ei näy vain kaukalon ulko- käynnistyy tuplakierroksella. puolisessa tekemisessä, vaan Kotiavaus pelataan sunnuntaisitä on myös kentällä.Sana hy- na kello 14.30 Kankaanpään västä meiningistä on levinnyt, KJK:ta vastaan. ja kiinnostuneita pelaajia . Viime kauden päätteeksi kotkat lensivät kakkosdivisioonaan joukkueella, joka oli seuran ensimmäinen jalkeille saatu edustusjoukkue sitten HC Eaglesin kaatumisen. Vietuskailee pelaajien suurta mää- lä hienompaa on, jos kaikki rää, eikä niin tee Leinokaan. Muista kiekkoseuroista Lahden Pelicans ja Mikkelin Jukurit ovat lähettäneet viestiä ja kehuneet, että tällaista kiekkokulttuurin kehittämisen pitäisikin olla, Kivelä sanoo selvästi tyytyväisenä. Uusien tuulien voi aistia puhaltavan monin tavoin Kisa-Eaglesin siipien alla. Kaikissa juniori-ikäluokissa Eagles ei ole saanut kasaan joukkuetta, mikä on pakottanut jääkiekon pariin haluavat lähtemään muille paikkakunnille joukkueen perässä. Kivelä toivoo, että ajan myötä junioritoiminta saadaan paitsi riittävälle pelaajapohjalle myös urheilullisesti kilpailukykyiseksi. Kisa-Eaglesin maalivahteja jututtaa oman kylän kenties tunnetuin veskari Vesa Toskala, jota hänen vanha tuttunsa Salmisen Jussi pyysi avittamaan hieman maalivahtivalmennuksen kanssa. NHL:ää myöten kaukaloita kolunnut huipputorjuja ei kuitenkaan ole itse palaamassa tolppien väliin Kisa-Eaglesissa tai näillä näkymin muuallakaan. . Seurassa yli kasvaneista pelureista, on kuitenkin ymmärretty, että mutta nyt mukaan on saatu itse ottelutapahtumakin kaipaa vielä kokeneempaakin kalus- kehittelyä. toa. Oman kylän pojalla Vesa Toskalalla on takanaan yli 260 NHL-ottelua ja taskussa päteviä näkemyksiä torjuntatyöhön. kantaa, myös paluumuuttajat rusteella kangasalalaisten pelisysteemi toimii hyvin. Pienessä hiljaisuudessa tehdyn, tavoitellun sarjanousun jälkeen päätä ei kuitenkaan enää haluta pistää pensaaseen, vaan seurassa on päätetty lähteä rakentamaan nosteelle jatkoa varsin avoimesti. Urheilun puolella ei ole nyt mitään työn alla, luulen ettei varmaan ole vielä mennyt riittävästi aikaa noista aktiivivuosista
T13 pituus: 1) Anni-Riina Hänninen 222, 2) Anette Salo 210. P11 kuula: 1) Antti Salomaa 6.86. T15 keihäs: 1) Eeva Hänninen 16.37. T13 100m: 1) Evita Viitanen 15,7, 2) Anni-Riina Hänninen 16,1. T9 600m: 1) Sonja Harjuntausta 3.00,2. T9 korkeus: 1) Reena Tassberg 80, 1) Sonja Kalliomäki 80. T13 800m: 1) Anette Salo 3.54,0. Eduskuntatalon seinustalla tavattiin, kun jo eellispäevänä Porvoosta piäkaopunkiim polokasin. Kulkupeli. No, oljko tuo viikko ja 700 kilometriä työlästä isojopolla kuorman kans ajeskella. P13 kuula: 1) Jami Siira 5,97, 2) Jyri Heikkinen 5,74. T5 pituus: 1) Naimi Lähteenmäki 151, 2) Tiia Joenranta 110, 3) Martta Lähteenmäki 41. Seoroovan kerrav vasta 25.8. T9 pituus: 1) Reena Tassberg 246, 2) Iida Joenranta 242, 3) Sonja Harjuntausta 239. T7 pallo: 1) Alina Uskalinmäki 6.57. T5 40m: 1) Tiia Joenranta 11,9, 2) Naimi Lähteenmäki 12,1, 3) Martta Lähteenmäki 17,7. Reissu olj hyvä ja pitkääv viel mukavalta tuntuu, kun se tehtyvä tulj. Työjuhtana mulla olj 26-tuumasin renkain, tukevin tarakoin ja kolmin tavarakorein varustettu Helkaman tuoreehko isojopo, mihin tehtaan kelevottomien viritysten tilalle vaihdettiin liikenneturvallinen, matala, kunnon ohjaustanko sekä takanavaks hyväks havaittu, takajarrullinen shimanonexus-kolmivaihde. Joka päevä mehtämarjoja matkaevväeks poemimaam poekkesin. Kisojen tulokset jullivat lauantaina lähes helteisellä lukaverit kannustivat toisiaan. Ja apteekin salvalla välilihoja liennyttelin; satulan kun kosketus kivuliainta olj. Mikkelissä vasta sen siävöt kohilleen saen. Alussa aevan toenen polovi ja akillesjänne olemassaolostaa ilimottivat. T13 korkeus: 1) Evita Viitanen 125, 2) Tuuli Tiitola 105, 3) Anni-Riina Hänninen 100, 4) Anette Salo 95, 5) Roosa Kantola 90. P15 korkeus: 1) Onni Salomaa 115. P13 korkeus: 1) Henrik Saksala 120, 2) Eero Viitanen 105. P9 kuula: 1) Juho Laakso 5.10, 2) Matias Saksala 4.75, 3) Mikko Joenranta 4.72, 4) Aapo Hampaala 4.10. P7 pallo: 1) Niko Harjuntausta 12.80. T15 korkeus: 1) Eeva Hänninen 110, 2) Reeta Tassberg 0. T15 kuula: 1) Eeva Hänninen 6.99, 2) Reeta Tassberg 4.69. T11 kiekko: 1) Anni Kantola 9.52. T9 40m: 1) Iida Joenranta 7,7, 2) Reena Tassberg 8,0. P11 keihäs: 1) Antti Salomaa 18.43. P9 40m: 1) Mikko Joenranta 7,1, 2) Aapo Hampaala 7,5. Samal viisii etsien ja ain löytäen oom monest ennenniim muata kiertännä. 38 Keskiviikko 11.9.2013 urheilu tekijät Siiri Kotanen pallonheittopaikalla. Urheilujuhlaa Pälkäneen kentällä Pälkäneen alakoululaiset kisaiTunnelma oli tiivis, kun kou- keräsivät nuorimpien sarjat, sil- oppilaitaan. T13 300m: 1) Evita Viitanen 59,6. P15 seiväs: 1) Joni Syrjä 200. P9 keihäs: 1) Juho Laakso 16.25. P7 40m: 1) Niko Harjuntausta 8,9. Sydän-Hämeen Lehti 16.40. P7 pituus: 1) Niko Harjuntausta 244. Jokainen sai valita haluamansa lajit, joissa parannella kesän tuloksia. Siten kilpailussa oli kaikki lajit ja kisat kestivät hämärän tuloon saakka. P15 100m: 1) Onni Salomaa 17,5. T13 keihäs: 1) Anni-Riina Hänninen 9.16. T11 100m: 1) Viola Valkeeniemi 20,4, 2) Anni Kantola 23,0. T11 korkeus: 1) Anni Kantola 90, 2) Viola Valkeeniemi 90. Jonniiv verranhan siinä sitkeyttä kysyttiin, kun yöpymis-, paikkaus- ynnä muin huoltovarustein vajjaan viikon uamusta iltaam muanteitä matkasin. T9 kuula: 1) Iida Joenranta 3.58. Sadattuhannet suomalaiset ovat itsensä sairaalloiseen liikkumattomuuteen ja liikalihavuuteen saattaneet/ päästäneet. P13 pituus: 1) Henrik Saksala 340. Auringon noustessa minä eellä ajelin. T13 600m: 1) Tuuli Tiitola 2.09,2. P13 keihäs: 1) Jami Siira 29.58, 2) Eero Viitanen 19.48. P11 korkeus: 1) Antti Salomaa 100. Senniit täher retken ajankohta oekei olj sovelijas! Viitenä päivänä järvissä uimassa virkistäövvyin, joskus kahestikkii. P9 600m: 1) Matias Saksala 2.36,1, 2) Juho Laakso 2.56,6. Poutapäevijä hyvinniip piisasj ja vastatuulta, etennii alamäissä. P15 kiekko: 1) Joni Syrjä 33.53, 2) Onni Salomaa 17.05. P15 keihäs: 1) Joni Syrjä 37.89, 2) Onni Salomaa 21.17. P13 100m: 1) Eero Viitanen 16,7, 2) Jyri Heikkinen 20,7. Raskaimpia olivat Karttulan ja Suonenjoen väliset jyrkät ja pitkät ylämäet pyörää työntäen. Muutaman tunnin kuluttua Sipilän Juha ja seitsemän kestokaveria ynnä tilapäiset lyhytpyöräilijät ohitse porhalsivat, varusteinaan vain vauhtivelot, vespullot ja kypärät. T11 pituus: 1) Viola Valkeeniemi 241, 2) Anni Kantola 219. T15 kiekko: 1) Eeva Hänninen 19.31, 2) Reeta Tassberg 15.26. luokan tyttöjen pikajuoksun finaalissa. Yleisurheilu Yleisurheilu-Teamin kesän kymmenennet sarjakilpailut 4. T9 pallo: 1) Reena Tassberg 12.35, 2) Iida Joenranta 12.05, 3) Sonja Harjuntausta 9.70. T7 40m: 1) Alina Uskalinmäki 8,8. syyskuuta keräsivät 29 urheilijaa. Suomen kansa tarvitsee esikuvikseen mallikelpoisia liikekannallepanoja. Sipilän erinommaista esmerkkiä muutkin puoluejohtajat/pukarit vastedes noudattakoot! Ja jäsenistönsä ympär maan tarjotkoon huokeeta lattiamajotusta reippaille retkeilijöille. Oulusta lähtömme 18.8. jälkeen Pieksämäen ja Mikkelin välille asti harvakseltaan toisiamme torilla ja tiem piällä näimme ja kuulimme. P13 seiväs: 1) Henrik Saksala 170, 2) Jyri Heikkinen 120. T7 pituus: 1) Alina Uskalinmäki 192. T5 pallo: 1) Tiia Joenranta 4.13. Velosipeedillä O ?Kyllä nyt pittää ihan toella sannoo, että oot sinä kova jätkä?, laosahti kaks nuapurim miestä Mäntyveräjällä ja reilusti kättä puristaen reissun jälkeen tavatessamme tervehtivät. lä yläluokkalaiset tsemppasivat kaistaan sekä netissä että papeOnkkaalan urheilukentällä. Sankimmat kannustusjoukot esimerkillisesti pieniä kummi- rilehdessä niiden valmistuttua. Eetu-Krüger, Olli Kataja, Niklas Klemola ja Jonatan Lehtonen kamppailevat alaluokkien pikamatkan mestaruudesta. Anni Pennanen, Venla Karhu, Aada-Maria Koivisto ja Silja Tukiainen pinkoivat 1.?2. P9 60m: 1) Matias Saksala 11,8, 2) Juho Laakso 13,4. Iltayön viimoset kilometrit tok pitkiltä tuntuivat, varsinnii kun ei viel tietoo yösijasta ollunna, paekasta mihim millonniip piäsä kallistaa. P13 kiekko: 1) Jami Siira 22.82, 2) Jyri Heikkinen . P9 pituus: 1) Matias Saksala 272, 2) Mikko Joenranta 270, 3) Juho Laakso 246, 4) Aapo Hampaala 218. Satuloo kun hiukkasel laskin ja jalakapohjan kes-. Melekeimpä pit yhessä mäessä kerral levähellä. Mut uamusta iltaan kun polokimija hilijalleem pyörittellöö, niij jopahan siinä maesemat vaehtuu, vähemmälläkiik kiireellä ja hosumisella. Ei mulla toellista huolta siitäkää ollunna. T13 kiekko: 1) Tuuli Tiitola 14.04, 2) Roosa Kantola 11.78, 3) Anette Salo 8.19. T13 moukari 2,5kg: 1) Tuuli Tiitola 15.80. Huoltoonnikka peräkärryineen muut romppeensa majapaikasta seuraavaan rahtasj. T13 seiväs: 1) Evita Viitanen 160. P11 pituus: 1) Antti Salomaa 279. Suun täövveltä suojaravintoo, mustikoeta, puolukoeta, juolukoeta, variksen ja katajan marjoja, lillukoeta söen. T13 kuula: 1) Tuuli Tiitola 7.36. Kolomena päevänä pit saekamppeet jalakaaj ja ylle asetella, muutamaks tunniks. Kesän kun kynnyksellä arvelj Sipilän Juha syksymmällä Oulusta Helsinkiin pyöräilevänsä, tuumasin het, että siinäpä kannattamisen ja ajamisen arvonen kelepo koetos
Kulkurin valssia, Kulkuria ja joutsenta hilijalleev vihellellen. Yritysten perustamiset . Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . Epaalantie 149, Pälkäne, puh. Tien päällä ja uneliaissa kyläkeskuksissa omin voimin kulkevia ihmisiä harvoin havaitsin, harvoin haastattelin. 040 810 2850 tai 046 533 3562 WC- ja jätekaivojen tyhjennykset, siirtolavakuljetukset, vaihtolavojen vuokraukset Kuljetus Toukola Oy Tilaukset puhelimitse/tekstiviestinä puh. Myös moottoriteille. Laaja asiakaskunta. Tiedustelut 040-537 9145 TIMO- JA SIIKLI PERUNAA AITOOSTA! Soita puh. 075 756 6070 Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen KAIVINKONE JA TRAKTORITYÖT Tmi Jari J. Päevämatkattii sillon on puolta lyhemmiks soviteltava. Tulukeepa mukkaan Kaesat ja Kallet! Laittakaamme aiempaa useammat pyörät pyörimään! Mikko Kiio Kangasala HAKUAIKA VUODEN 2014 ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEN INVESTOINTIAVUSTUKSIIN JA SAMAN HANKKEEN KORKOTUKILAINOIHIN Investointiavustuksia myönnetään erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi korkotukilainoituksen yhteydessä. Vaikka niin, että pyöräilijä poliisiviranomaiselle näyttää kykenevänsä ajamaan sadan metrin matkan kolmenkymmenen sentin levyistä kaistaa pitkin. Kaikkien uusien ja uudistettavien asfalttiteiden kumpaankin laitaan tästälähin laitettakoon valkean reunaraidan ulkopuolelle vähintään 110 sentin pyöräilykaista. Laitumilla lehmiä ja hevoisia näin, tienvierillä pupujusseja ja metsäkauriin kerran, vastaan tulevaa autoa metsän turviin väistämässä. Kauneimmat pysäkkikatokset oli rakennettu Kiuruvetisten, kulkijainkin silmäin iloks. Tyynin ja myönteisin mielin näin maatamme verkalleen vaelsin. Pälkäneen kuntaan osoitteella: Keskustie 1, 33600 Pälkäne. Vuoden 2014 korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakemisesta ja vuokra-asunto ja vuokratalolainojen sekä asumisoikeustalojen korkotukilainoituksen hakemisesta annetaan erilliset hakuohjeet myöhemmin. Lisätietoja ja lomakkeita saa Kangasalan kunta puh. Kangasalan kuntaan osoitteella: Kangasalan kunta/Asuntoasiat, PL 50, 36201 Kangasala. 040-744 4429 / 0400-239 070 tai sähköpostina jarmo.toukola@koti.soon.fi. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . Nitrosuihkekkiiv varalta mukana kuluk mutteipä tarvetta sille olleskaa ilimaantunna. Neljänä yönseotuna unipussissa ulkona yövyin. Ahola Puh. Polovenniiv valitus vähitellev vaemenj, kun sitä, niitä pihka-pikiöljy-villarasvalla hyvittelin. 0403572327 airoineen. Vain siten olj mahollista kunnolla nähhä mitä tulossa olj ja ajoessa vaaroja väestellä. Hinta 450 Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. Rekka kun vastaan tulj, jalankulkijaks laskeovvuin. Ison rahti-aoton jäläkpyörteet joskus voemalliset olivat. ym. RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. 600 h), takavetoinen KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT maataloustraktori, Ford 4830, 64 hv, vuosim. ja su klo 9-18, la klo 9-16 0,40 . / kg, kärryiltä itse poimien. Ylisen tila. Tiukasti piässäen ollut lippalakki lennähti kerrav viijjen metrin piähän tiem penkalle. Pitkän matkan mankloojille, mieluiten muillekkiim myönnettäkkööv vasteis virallinen lupa myös vasemman laidan käyttöön. (03) 5655 4025 YÖPÄIVYSTYS Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. Keskiviikko 11.9.2013 . Suuntia tulevan suven kohtsilläänhän kaavaillaan. Verkalleen etenevän retkeilyryhmän piällysmies jo tiijjossa on. Kirjanpidot ja tilinpäätökset . Avustuksen ja korkotukilainan saajana voi olla kunta, muu julkisyhteisö tai yleishyödylliseksi nimetty yhteisö. Erityisryhmien investointiavustus - ja korkotukihakemukset on jätettävä 20.9.2013 klo 15.00 mennessä hankkeen sijaintikuntaan. Sydän-Hämeen Lehti 39 ilmoituksia ulusta Helsingforssiin KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. 040 7273992 otpelli.? KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... Päällystettyä piennarta kapeimmillaan kymmenen senttiä. peltityöt. Timo Heikkilä Jankantie 11, AITOO Kysy ja soita 0500-661 807 Myydään vähän ajettu (n. (03) 5655 4023 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. Tiedustelut tuvene Näpsä 450 puh. Olj siinä kuorman kans taeteilemista. 044-922 1974, 0400-716 517 osto & myynti. Ellintie 1, 36200 Kangasala 0400-571 151 www.ellinwarasto.net Työsuorituksia TILITOIMISTO TUOVINEN KY . toiminut PARTURI-KAMPAAMO Kangasalla, hyvällä sijainnilla lähellä kuntakeskustaa. 39 m2 kalustettu, kolme asiakaspaikkaa + vesip. Parkkipaikat liiketilan edessä. 040 5013240 tmijariahola@gmail.com ULKOMAALAUKSET Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. Iso pressu alustana/katteena ja unipussi pitj lämmintä lähes aoringon nousuun. Pyöräteitä vuaj joessaen taajamissa. Kymmeniä kilometrejä tien vasenta laetoo liikennevvirtoo vastaam poleksin ja alamäkijä huruttelin. 0400-839232 Sydän-Hämeen Lehti KYMPPIPAIKKA . 1991. Tee tarjous! Puh. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020 Kangasalan kunta tiedottaa Koko lehti netissä! .fi l h s . w w w Myös kaikki ilmoitukset! kiosalla polokemaar rupesin, kaekkosj vaeva. Vanha ja painava harjateltta suotta olj mukana kuleksimassa. Alati piti ajoradan teräviä sepelin sirpaleita, joskus isompiakin kivenmurikoita tarkkailla ja väistellä mut vuarallisempia olivat vilikkaasti liikennöejjyt asfalttibaanat vinhaan, kuin vihapäin kiitävine, väliin pitkine autojonoineen, raskaine yhdistelmäajoneuvoineen, leveine erikoiskuljetuksineen. asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, erityistukea tarvitsevat nuoret, vammaiset ja huonokuntoiset vanhukset. (03) 5655 4000 Päivystysvastaanotto: Lepotauko. KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p. 03-579 11 sekä ARA:n verkkosivulta www.ara.? kohdasta Ohjeet ja lomakkeet. Kangasalla 11.9.2013 KANGASALAN KUNNAN KAAVOITUSLAUTAKUNTA PÄLKÄNEEN KUNNANHALLITUS Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi Myydään Myydään/vuokrataan eläkkeelle siirtymisen johdosta 26 v. 040 133 6789, Pälkäneen kunta puh. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. Myydään hyvä sou- euroa. Suurtahan tuhlausta niitä on pelkästään peltilehmäilijöille levitellä. Ilo oli pitkin matkaa katsella hyvin hoidettuja, kypsyvän viljan kauniita sarkoja, rypsi- ja rehuhalmeita, leipää ja elantoa tuottavia peltoaukeita kahden puolen menopintaa. Veroneuvonta Ellintie 4, KANGASALA Puh. Pyhännällä rankojen kuivausladon lattialla, Pielaveillä oekeeoppisten voimallisesti valaistun kirkon pihapenkillä, Pieksämäen aseman ulukorappusten väljtasanteella, kirkkaan täöskuun loesteessa Pockar Gårdin metikör reonassa Lapinjärven laetamalla. Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista. Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa. . Erityisryhmiksi katsotaan esim. (03) 3116 7394 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ma?pe 8?11 p. 255 6677 . askosaari.? Warasto Perunaa Ellin Vanhojen tavaroiden Ark
Sydän-Hämeen Lehti 129 pkt MobiiliEtukortti on ensisijainen tapa todistaa oikeutensa etuihin. 010 320 8910 mikko.salmia@k-market.com Avoinna: ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Onkkaalantie 58, 36600 PÄLKÄNE, www.shl.fi Puh. 2. Sydän-Hämeen Lehti Tarjoukset voimassa alkaen to 12.9. JÄRVIKANSA VEHMAINEN Keskitie, 36760 LUOPIOINEN, puh. 03-539 9800, avoinna ma-to 9-16, pe 9-15 TERVETULOA! Aina edullinen! Miehille erilaisia etuprintti TRIKOOPUSEROITA PAJUKRANSSEJA 25 cm 35% Säästä 36% 5,- Säästä Lämpökynttilät ! ERÄ 2 KPL (3,90) 5,- ISO PULLO! LASIPURKISSA SUIHKUSAIPPUA 20 kpl pl 15% Säästä 5,- 500 ml (5,90) (2,95)(3,90/L) SISUSTUSTYYNYT (7,90) 13 19 SYYSKUKKASIPULIT Erilaisia TRIKOOPUSEROITA 23% Säästä 9 90 (12,90) 90 Lapsille erilaisia etuprintti COLLEGEPUSEROITA 90-130cm 0 130cm Säästä jopa 43% 5,- (7,90-8,90) 2 PSS 75 ml Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. 40 Keskiviikko 11.9.2013 Leipäviikon kunniaksi... Tilaa Sydän-Hämeen kestotilaajan ETUKORTTI matkapuhelimeesi. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. Oululainen Reissumies 4 kpl/235 g ja Reissumies 100% täysjyvä 4 kpl/280 g, raj. Ei jälleenmyyjille. Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 10?18, la 9?14 21% 3,- Säästä Alkaen 195 WHITE NOW GOLD 95 STRETS HOUSUT T 33% Säästä -30 %. salaatin Ristorante Suomalainen nakki 500 2 pkt Tarjous voimassa 30.9.2013 asti kpl -37 % -10-30 % 5,93/kg, ilman korttia 3,99/pkt (9,50/kg) Voimassa 2.9.-2.10. 6,41-7,81/kg, yksittäin ja ilman korttia 2,79-3,59/kpl (7,15-10,11/kg) VoimassaVoimassa 2.9.-2.10. 2 erää/talous Kiviuuni KIERREPATONKI 350 g/ kpl (8,54 kg) 1 ps Sy dä n-H äm ee nL eh ti -68 % Voimassa 12.?15.9.2013 een äm än-H Syd 1,19?1,42/kg, ilman korttia yksittäin 1,05/ps (3,75?4,47/kg) Costa Rica kahvi ti Leh Tummat rypäleet 500 g, myös tumma paahto, rajoitus 1 erä/talous 500 g, Espanja 500 3 Lehti Sydän-Hämeen 2 99 00 3 Sydän -Häm een Leh ti Uunin täydeltä . 9?20, la 9?18, su 12?17 ZZZ OR\WRWH[ ¿ 2 KPL Lotus Luonnonystävän WC-PAPERI 16 rll Kaikki 15% 5,- Säästä (5,90) (0,31/rll) paistinpannut ja kattilat Tuomalla vanhat, loppuunkulutetut pannut ja kattilat Tefal-kierrätyspisteeseen autat säästämään luonnon-varoja ja energiaa. Kierrätyskampanja on voimassa suuskuun ajan. Ei palautuspakkoa. Tykkää meistä Facebookissa! 28% 5,- Säästä (á 3,49) (33,33/L) (á 1,90) Tarjoukset voimassa 15.9.2013 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. 03-5361383 margit.tuomola@k-market.com Avoinna: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 Kangasalantie 120, 33730 Tampere puh. Emme toimita paperisia etukortteja. Asiakas voi tarvittaessa todistaa olevansa kestotilaaja myös näyttämällä tilauslaskun. rs -38 % -41 % 3,33/kg, yksittäin ja ilman korttia 2,69/pkt (5,38/kg) Voimassa 12.-15.9. Voimassa 12.-15.9. 2,58/kg, ilman korttia 2,19/rs (4,38/kg) Kestotilaajan etu syyskuu 2013 Valio Porsaan sisä?lee Juustoviipaleet Maustamaton tai marinoitu 270-300 g 995 KESTOTILAAJAN ETU! Lehtipihvi 50 349 kg pkt -19-26 % -16-28 % Ilman korttia 12,39-13,49/kg Voimassa 12.-15.9. 11,63-12,93/kg, ilman korttia 4,19-4,89/pkt (13,97-17,78/kg) Atria Voimassa Voimassa 2.9.-2.10.2.9.- Pizzat 420 g 320-390 g 249 15 - sis