Sydän-Hämeen Lehti 14.09.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 16 Kirjoittaessa aika menee niin ettei tajua. LEENA NIEMI s. vuosikerta | Numero 37 | Irtonumero 3 . Kuva: Kalle Vaismaa. Tunnelmaa kentän täydeltä Pälkäneen koulujen yleisurheilukisoissa kisattiin, kannustettiin, kirittiin ja tsempattiin kaveria. sis. 7 ? Kyliltä: Tarkkana liikenteessä..... <DDD> <D>.<M>.<YYYY> . 32?33 Sydän-Hämeen Lehti PÄLKÄNE & KANGASALA | 88. s. | www.shl.fi KESKIVIIKKO 14.9.2016 Elementti tehdas työllistää s. 47 Hyviä jyviä tutkittiin sormituntumalla s. Kokeneellakin kisaajalla on perhosia vatsassa, kun viereiselle radalle asettuu muiden koulujen uusia kilpakumppaneita. 23 Leimoja pyhiinvaeltajan passiin s. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min ? Uutiset: Yrittäjäaukio avattiin s. Sydän-Hämeen Lehti Edulliset Avainasiakastarjoukset! Avoinna arkisin klo 9-18 PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. alv. 27. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 020 757 9191 Avoinna ark. 18 Koulujen kisat ovat kentän isoin vuosittainen urheilutapahtuma
Sitä ei aina tarvitse. SHH. Välillä pitää rauhoittua. pälkäneläislukiolainen. det edetä pelissä kotikylällä. Mikään ei estä yhdistystä pystyttämästä lättykojua tai taitajaa kantamasta instrumenttejaan raitin varrelle. Kaikki kuhina tiivistää tunnelmaa ja saa väen viihtymään sekä kaupan käymään. Myös kylän ainutlaatuisia kohteita voisi tuoda esille uudenlaisessa valossa. Mitä enemmän pelaajia kertyy, sitä enemmän kaikki hyötyvät. Pimeän kaupan ilta tarjoaa mahdollisuuden tutustua siihen. Parhaina asiantuntijoina toimivat nuoret Poke-jahtaajat. imeän kaupan illassa olisi ainekset vieläkin monipuolisempaan tapahtumien iltaan. 2 KESKIVIIKKO 14.9.2016 PÄÄKIRJOITUS Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . tommi.liljedahl@shl.fi Pimeä kauppailmiö S yksyn tulo on ankeaa aikaa kesäpaikkakunnilla. vietettävä Pimeän kaupan ilta on tänä syksynä yrittäjille edelliskesiäkin tärkeämpi, sillä kesä ei ollut toivotun kaltainen. Vaikka sanaa levittävät isot toimijat, ihmiset tykkäävät erityisesti kylän sympaattisista pikkupuodeista, joita ei enää joka paikasta löydy. Tapahtuman markkinoinnissa hyödynnetään erilaisia kanavia. Tehokäyttöön on otettu myös netin mahdollisuudet. Yrittäjät säikähtävät, kun ovi ei enää käy. Viikon päästä perjantaina vietettävästä Pimeän kaupan illasta on tullut kolmessa vuodessa paikallinen klassikko. Pelaajien suuri määrä kiihdyttää tahtia, jolla pelissä jahdattavia hahmoja putkahtelee esille. Siksi suuriin kaupunkeihin on syntynyt pelaajia kerääviä solmukohtia, joita ovat muun muassa Pikku Kakkosen puisto Tampereella ja Heureka Vantaalla. Älypuhelinpeli on saanut liikkeelle monenikäisiä pelaajia. Keskelle hiljaisinta aikaa on luotu vuoden vilkkain kauppailta. Yrittäjät varmistavat huipputarjouksilla, että väki poikkeaa omassa liikkeessä. Näiden pisteiden lähistöllä voi myös pyydystää pelin hahmoja. Pimeän kaupan illan aikana samoissa paikoissa voi saada pelihahmojen lisäksi myös paikallislehden pelipaitoja. Lehti virittää pisteitä Pimeän kaupan illan ajaksi niin, että hahmoja pääsee pyydystämään tiiviimpään tahtiin. Sydän-Hämeen Lehti Mene metsään ilman kuulokkeita. Lehti jalkautuu Pokémon Go -pelaajien joukkoon. Pälkäneen keskustassa on muutamia paikkoja, joista löytää pelissä tarvittavia heittopalloja ja muita esineitä. Vilkkaat raitit hiljenevät, kun kesävieraat palaavat kaupunkiin. Monen kesäsesonki vesittyi säiden mukana. imeän kaupan ilta on koko kylän yrittäjien yhteistempaus, mutta sen voima perustuu kärkiyrityksiin. SHL HENRIIKKA HINTIKKA Töiden jälkeen kotiovella ei Kirjoittaja on tarvitse heti kertoa kuulumisia. Syksyisessä tempauksessa on paljon samaa kuin taiteiden yössä. Taiteiden yön tunnelma syntyy, kun yritysten järjestämän ohjelman lisäksi erilaiset toimijat kömpivät raitin varrelle. Jos näyttää siltä, että harvat yhteiset lomapäivät valuvat hukkaan, loman onnistuminen varmistetaan hyvissä ajoin sopivalla reissulla. Edelliskesiä hiljaisemmat mökkirannat tuntuivat seudun kaupoissa ja palveluissa. Facebookarvonnat saavat asiakkaat levittämään viestiä toisilleen. Pimeän kaupan ilta tarjoaa tilaisuu- S Hiljaisuutta, pyydän ME PEITÄMME melua melul- la, huudamme ajatukset hiljaisiksi. Tärkeimpään loma-aikaan ei sattunut kunnon kesäkelejä, vaan enemmänkin saatiin sadetta ja myrskyä. Sääennusteiden mukaan eläminen on korostunut, kun netin sääpalvelut arvelevat tunnin ja pisaran tarkkuudella, millainen keli on reilun viikon päästä. Esimerkiksi rautakaupan arvonta tavoitti valtavan joukon jo pari viikkoa ennen tapahtumaa. ydän-Hämeen Lehti siirtyy tapahtumailtana mobiiliaikaan. Myös Pälkäneellä pöytä on valmiiksi katettu yritysten lisäksi muillekin toimijoille. Kuulokkeiden kohina peittää autoteiden raivon ja auringonlaskuille on luotava oikea soittolista. ODOTAMME kärsimättöminä kertomuksen loppua, oma tarina on saatava sanotuksi. Tuhlaamme sanoja turhuuksiin, jokainen haluaa saada viimeisen virkkeen. Puhumme paljon ilman Puhumme paljon ilman sanottavaa. sanottavaa. . Pimenevässä syysillassa olisi taianomaista poiketa myrskylyhdyin valaistussa tuulimyllyssä. Olisi mahtavaa joutua kuoron yllättämäksi marketissa ja päästä ihailemaan kuhisevaa kylää palokunnan nostinautosta. P Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaajapalvelu (ark. klo 9?15) 03 539 9800 Alma Manu Jakelupäivystys (ark. klo 6?11) 0800 96675 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Kun kaikki lataavat tarjouksensa samaan iltaan, kylän raitista muodostuu muutaman tunnin ajaksi suuria kauppakeskuksia houkuttelevampi kokonaisuus. Kaikki kyläläiset eivät lähde liikkeelle tarjousten perässä, vaan mukana ollaan, vaikkei mitään tarvittaisikaan. Ennusteiden seuraamista on lisännyt myös mökkiläisten nuortuminen. Mökkien rakentajasukupolvi saapui rannoille aina kun oli va- P PÄLKÄNEELLÄ 14.9.2016 Pimeän kaupan illasta tuli pälkäneläinen klassikko. paata, mutta varusteltuun mökkiin ja mukavuuksiin tottuneet perheet eivät lähde muksujen kanssa mökille pitämään sadetta. Hämärtyvässä illassa on mukava lähteä ihmisvilinään ja tavata tuttuja. erjantaina 23.9. Rautian kaltaisten myymälöiden huipputarjoukset ja laaja markkinointi tavoittavat asiakkaat omaa kylää kauempaa. Tapahtuma on onnistunut kääntämään asiakasvirtoja ja opettanut ihmisiä ajamaan Pälkäneelle ostoksille ennen kaikkea Kangasalan ja P Hauhon suunnasta. Idea istuu hyvin Pimeän kaupan iltaan. Ja mikään ei estä yrityksiä hyödyntämästä asiakasvirtoja ohjailevaa ilmiötä myös muulloin kuin perjantai-iltana. Kuin tyhjästä syntynyt Pokémon-ilmiö hämmästyttää etenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä pelistä mitään. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittaja: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. SE HETKI kello kahdeksalta voisi olla äänetön. Istu ystäväsi viereen ja tunnustele hiljaisuutta välillänne. Sen ei tarvitse olla kiusallista. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk........87,50 ? Täystilaus 6 kk...........46,75 ? Täystilaus 3 kk...........25,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 4 950 kpl (LT 2014) shl.fi: 8500 kävijää viikossa Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2016. On ihan oikei, ettei löydä mitään sanottavaa
Farkkuja VESIJAKO HELENA BRAGGE ? LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIK.LÄÄKÄRI ? PERUNAMARKKINAT Ze-zen s! Uutuu coatattu farkku 69e lauantaina 17.9. KAHVITARJOILU 050 336 5163 . Sydän-Hämeen Lehti SILMÄLÄÄKÄRIT TUORETORI Uutta Uutta . Tervetuloa! Ilmoittautumiset 23.9. mennessä, tero.jarvinen@op.fi / Ilmoittautumiset 23.9. Ahola, Vesijako . klo 15-19. SALIBANDY LA 17.9. KIERROS! yhteistyössä keskustelutilaisuuden Mobiliassa 28.9. klo 15-19. yhteistyössä keskustelutilaisuuden Mobiliassa 28.9. Tervetuloa! Tervetuloa! 050 328 8401. Pitkäjärven koulu, Kangasala AIKATAULU: Klo 11.00: KU-68 (3. klo 15-19. OP Kangasala, Kangasalan kunta ja Pälkäneen kunta järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden Mobiliassa 28.9. 4,96 % (sis. Perunalajikkeina Nicola, Van Gogh, . mennessä, tero.jarvinen@op.fi / 050 328 8401. KLO 15-19 OP kunta järjestävät OP Kangasala, Kangasalan kunta ja Pälkäneen OPKangasala, Kangasala,Kangasalan Kangasalankunta kuntaja jaPälkäneen Pälkäneen kunta OP Kangasala, Kangasalan kunta ja Pälkäneen kunta järjestävät Mobiliass OP Kangasala, Kangasalan kunta ja Pälkäneen kunta järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden yhteistyössäkeskustelutilaisuuden keskustelutilaisuuden Mobiliassa Mobiliassa 28.9. klo 15-19 yhteistyössä 28.9. klo 15-19. SALIBANDYN SUOMEN CUPIN 2. Tervetuloa!. porkkanaa, punajuurta, lanttua ja sipulia silmätautien erik.lääkäri Markkinoilla . Melody, Annabelle, Timo, Saline, Siikli. MATTI PARTANEN lääket. Pikaöljynvaihdot Oy Orioninkatu 5B, Riihimäki Motormaster JP Tehdastie 2, 36600 Pälkäne Puh. P. 0400 202 229 Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Aamupäivällä markkinatunnelman haitarimusiikki. . takaa P. div.) Klo 12.15: SB Luja (3. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. Laukkuja . 040 838 8816 kloklo 8-17 Palvelemme a-pe ma-pe 8-17 autoasi.fi YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOS SEKÄ INVESTOINTIEN JA KASVUN RAHOITUS KESKUSTELUTILAISUUS 28.9. klo 9-13 . Rengastyöt Sähkötyöt . puh. Uikkareita . 010 2372120 Ma-pe 9-17, la 9-13 010-alkuiset puhelut kiinteän ja matkaviestiverkon liittymästä 8,8 snt/min. KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. Villa mennessä, Tapahtuma sisältää ruokailu- ja kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset 23.9. mennessä, tero.jarvinen@op.fi / 050 328 8401. div.) Jatkopelit klo 14.30, 15.45 ja 18.00. Puffetti ja makkaragrilli. VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! Tilaisuuden puhujat: Tilaisuuden puhujat: Tilaisuuden puhujat: Tero Järvinen, Timo Silván / OP Kangasala Tero Järvinen, Timo Silván / Lasse OP Kangasala Tilaisuuden puhujat: Tero Järvinen, Timo Silván / OP Kangasala Tilaisuuden puhujat: Silvan, Jaana Koivisto-Virtanen / Kanga Tilaisuuden puhujat: Lasse Silvan, Jaana Koivisto-Virtanen Pälkäne Lasse Silvan, Jaana Koivisto-Virtanen / Kangasala, Pälkäne Tero Järvinen, Timo Silván / OP Kangasala Tero Järvinen, Timo Silván / OP Kangasala Pia Ojala // Kangasala, Verokonsultointi Pia Ojala Oy Tero Järvinen, Timo Silván / OP Kangasala Pia Ojala / Verokonsultointi Pia Ojala Oy Lasse Silvan, Jaana Koivisto-Virtanen / Kangasala, Pälkäne Pia Ojala / Verokonsultointi Pia Ojala Oy Heli Liinanki / Finnvera Lasse Silvan, Jaana Koivisto-Virtanen / Kangasala, Pälkäne Lasse Silvan, Pia OjalaHeli / Verokonsultointi Pia OjalaJaana Oy Koivisto-Virtanen / Kangasala, Pälkäne Heli Liinanki / Finnvera Liinanki / Finnvera Tammerneon Oy / Hoivakoti Villa Pia / Verokonsultointi OjalaYrityscaset: Oy HeliOjala Liinanki /Yrityscaset: Finnvera PiaTammerneon OjalaPia /Oy Verokonsultointi PiaSten OjalaSten Oy Oy / Hoivakoti Villa Yrityscaset: Tammerneon / Hoivakoti Villa Yrityscaset: Tammerneon Oy / Hoivakoti Villa Sten Heli Liinanki / Finnvera Heli Liinanki / Finnvera Tapahtuma sisältää ruokailu- ja kahvitarjoilu Yrityscaset: Tammerneon OySten / Hoivakoti Sten tero.jarvin Yrityscaset: Tammerneon Oy / Hoivakoti Villa Tapahtuma sisältää ruokailuja kahvitarjoilun. Tapahtuma sisältää ruokailuja kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset 23.9. myös lämmintä SAVUKALAA LETTUJA?suoraan pannulta, TERNIMAITOA sekä useita muiden tuotteiden myyjiä. ? Ajanvaraukset p. Jarruhuollot Ilmastointihuollot . palk. div.) - SC Riihimäki (4. mennessä, Tapahtuma sisältää ruokailu- ja kahvitarjoilun. 0508401. 328/8401. Tervetuloa! 050 328 Tervetuloa! tero.jarvinen@op.fi 050 328 8401. Tapahtuma sisältää ruokailuja kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset 23.9. 0400 486 386 www.sartesuo.fi Autoasi-korjaamoyrittäjä on sanojensa mittainen. Autoasi Pälkäne Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Määräaikaishuollot . div.) - Soittorasia IV (3. tri ja silmätautien erik.lääkäri Zhenzin tunikoita Perunat lajiteltu ja pakattu 16,-?25 kg säkki 8,- 10 kg säkki LIISA PAAKKALA Myös . mennessä, tero.jarvinen@op.fi / Ilmoittautumiset 23.9. P. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . 010 2372120 Fiina alk. 39e T:mi Annikki Westman Ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14. 050 336 5163 pasi.ahola@pp3.inet.fi, www.vesijaontuoretori.fi ? Keskusaukio 2, Kangasala Puh. Ahola, Vesijako, puh
sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Pimeässä ja väsyneenä työ olisi hankalampaa ja virheriski isompi. Päivällä työ myös hoituu nopeammin. Ihan valmis, Kalle Syrjä katsoo taskulampun kanssa ylös kaivettua venttiiliä. Se on liikahtanut vain hieman, vaikka sulku on yritetty vääntää kiinni. tornilta alas Onkkaalantielle ja Aapiskukkoon johtavissa putkissa on vettä 12 kuution verran, Harri Vierikka sanoo. Venttiilien vaihdos hoidettiin päivänvalossa, vaikka yöllä siitä aiheutuisi vielä vähemmän haittaa kuluttajille. Kun tornin moottoriventtiili väännettiin kiinni, Hannes ja Jussi Jönkkäri pääsivät irrottamaan vanhat sulkuventtiilit. Harhalan vedenottamo jaksaa työntää vettä harjun juurelle saakka, joten työmaa katkaisi vedentulon vain Nuijantalon Venttiilit vaihtuivat pohjoispuolella. pikavauhtia . Sen juurella uusittiin kolme vent- tiiliä, jotka katkaisevat vedentulon vesitornilta sekä harjun molemmille puolille kulkevat runkolinjat. Samalla se on toiseksi suurin Pirkanmaalle tänä vuonna mennyt voitto Kenosta. Kaksi mieskuskia menetti keskiviikkoiltana Kangasalla korttinsa puhallettuaan törkeät lukemat. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Ihan valmis, taskulampun kanssa putken sisälle kurkkinut Syrjä sanoo. Jussi Jönkkäri nosti uuden sulkuventtiilin paikalleen. Kaksi loukkaantui ulosajossa Kangasalle 200 000 Kaksi kuskia puhalsi euron kenovoitto törkeät lukemat Kuljettaja ja kyydissä ollut matkustaja loukkaantuivat keskiviikkona viiden jälkeen Sahalahdentiellä sattuneessa ulosajossa. Sahalahdelta kohti Kangasalaa ajanut auto ajautui suo- Kangasalalainen nettipelaaja voitti viime tiistaina Kenon päiväarvonnassa 200 000 euroa. Alle tunnissa vanhat sulkuventtiilit olivat montun reunalla ja uudet kiinni putkissa. Vesitornilla on moottoriventtiili, joka sulkeutuu virtauksen mukaan tai käsikäyttöisesti. 4 KESKIVIIKKO 14.9.2016 UUTISET . Välttämättä vesi ei ehdi Torstainen urakka hoitui no- katketa muiltakaan, sillä vesi- ki 800 vesikuutiota pääsisivät valumaan rikkokohdasta, vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Harri Vierikka kertoo. Sulkuventtiilit on asennettu 1970-luvulla, kun vesitorni rakennettiin. Isä ja poika Jönkkäri pitivät montussa lähes formulavarikon tahtia. . Pienen asettelun jälkeen päästiin testaamaan, että putket pitävät. Kalle Syrjä (vasemmalla) ja Harri Vierikka tarkastelivat ylös kaivettujen vanhojen sulkuventtiileiden kuntoa. Yhdeksän jälkeen Ruutanantiellä ajaneen nelikymppisen miehen lukemiksi mitattiin 1,32 milligrammaa litrassa eli yli 2,5 promillea vastaavat lukemat.. Täysosuman saanut voittaja pelasi euron panoksella kymmenen numeron Kenoa. ralla tiellä pientareen puolelle, jolloin se pyörähti kyljelleen ja jäi osittain tielle. Sairaalaan jatkotutkimuksiin viedyt kuski ja matkustaja säästyivät vakavilta vammoilta. Vuosikymmenten varrella venttiilit ovat jämähtäneet jumiin, eivätkä ne olisi tositilanteessa pitäneet. . Jos se ei toimisikaan putkirikkotilanteessa, niin pahimmillaan vesitornin kaik- peasti, sillä sulkuventtiilien vaihtoa oli valmisteltu etukäteen. Kuuden jälkeen Sahalahdentiellä ajaneella 50-vuotiaalla miehellä oli tarkkuusalkometrin mukaan veressään alkoholia 1,19 milligrammaa litrassa eli reilusti yli kaksi promillea. Autoilija oli liikkeellä selvin päin. 200 000 euron voitto on kaikkien aikojen suurin Kangasalle mennyt kenovoitto. Näiden putkien ja venttiileiden kautta virtaa vesi suurelle osalle pälkäneläisistä. . Puhelimitse (03) 539 9800 Putkiremontti: Onkkaalan vanhan vesijohtoverkon akuuteimmat kohdat on korjattu Vesitornin sulkuventtiilit uusittiin viime hetkellä PÄLKÄNE Pälkäne on uusinut viimeisen parin vuoden aikana vanhoja vesijohtoja ja sulkuventtiileitä Onkkaalassa. Toimivien venttiileiden avulla putkirikon aiheuttama vesikatko voidaan rajata pienelle alueelle. Viime viikolla venttiilien vaihto eteni vesitornille. Vesijohdot oli kaivettu valmiiksi esiin ja montun reunalle koottu putkiin valmiiksi kiinnitetyt uudet sulkuventtiilit odottamaan asennusta. Vesitorni oli laskettu täyteen vettä, jolloin Kinnalan vedenottamon pumput sammuvat
Maantien varressa kulkee yhdysvesijohto Aitoosta Kukkolan kautta Taajamia ja tuulivoimaa Sekä Pälkäneeltä että Kangasalta löytyy kaavassa uusia taajamavarauksia, joista merkittävin uusi avaus sijoittuu Kangasalle 2-kehätien suuntaan. Se pohjaa ratkaisunsa Tavase Oy:n Naturaarviointeihin ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, jota kunnat olivat mukana laatimassa. Nyt alkavat kaikki tiedotuskeinot olla käytössä. Hopealuoti -tekstiviestipalvelu on helpottanut häiriötilanteissa toimimista. . Hervannasta Lentolaan kaavailtu uusi kehätie, mahdollinen jatko Lahdentieltä Jyväskyläntielle ja Lahdentien remontti ovat kaikki listattuina maakuntakaavaan. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina LaakkonenPöntys kertoo, että uusien taajamavarausten lisäksi sekä Pälkäneen että Kangasalan keskustaajamia ympäröi kaavassa kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. Tien toisella puolella on Laitikkalan kautta Vimmuun johtava vesijohto. Jos maantien ali kaivettaisiin liitos, niin laajalle alueelle saataisiin tarvittaessa vettä sekä Aitoosta, Harhalasta että Kinnalasta. sijohtojen päät ovat Luikalassa lähellä toisiaan. . Huoltotöistä ilmoitettiin etukäteen lehdessä, kunnan nettisivuilla, Facebookissa ja tekstiviestillä, vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Harri Vierikka luettelee. Kunta otti vuosi sitten käyt- töönsä viestijärjestelmän, jonka kautta muun muassa vesikatkoksista voidaan tiedottaa suoraan kuntalaisille. Sydän-Hämeen Lehti 5 Talousjohtaja jättää Pälkäneen Pälkäneen kunnan talousjohtaja Toni Leino on irtisanoutunut virastaan. Leinon työsuhde päättyy sopimuksen mukaisesti lokakuun puolivälissä, mutta hän jää virkavapaalle jo syyskuun lopulla. Maakuntakaavasta saatiin ehdotus Pirkanmaan maakuntahallitus päätti asettaa Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen nähtäville loka-marraskuussa, jolloin siitä on määrä järjestää esittelytilaisuuksia eri puolilla Pirkanmaata. Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksesta saatavat muistutukset tullaan käsittelemään maakuntahallituksessa. Kaavaehdotus hiotaan alkuvuodesta lopulliseen muotoonsa maakuntavaltuuston käsittelyä varten. Yhdyskuntarakenteen painopistealueina kaavassa ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja Helsinki?Hämeenlinna?Tampere -vyöhyke. Lähtökohta kaavatyössä on ollut, että Pirkanmaan väestö kasvaa 120 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä. Hannes ja Jussi Jönkkäri irrottivat vanhat sulkuventtiilit ja asensivat paikalle toimivat. Yhdistäminen toisi varmuutta . Ennen ei tahtonut saada kamppeita päälle, kun puhelin soi koko ajan. Laipan, Sappeen ja Vehoniemen alueille on kirjattu matkailun kehittämismerkintä. Uutta maakuntakaavassa on myös arkeologisen perinnön ydinalueisiin liittyvä kehittämismerkintä, jolla halutaan korostaa merkittävien muinaisjäännöskeskittymiä. Kangasalla tuollaiseksi keskittymäksi on osoitettu Sarsan, Huutijärven ja Jokioisten alue, Pälkäneellä Onkkaalan ja Epaalan välinen alue. Yhä eripuraa harjuista Maksuhäiriömerkinnän tavoin kaavassa seuraa kuitenkin yhä mukana pitkään väännetty vedenhankintaan liittyvä kehittämisperiaatemerkintä Vehoniemen ja Isokankaan harjualueilla. Tekopohjavesilaitoksen toiminnalle oven auki jättävän merkinnän poistamista vaativat sekä Pälkäne että Kangasala, mutta Pirkanmaan liiton mielestä vaatimukset eivät anna aihetta toimenpiteisiin. Osoitetietojen ansiosta viestit voidaan kohdistaa sille alueelle, jossa esimer- kiksi vesijohtojen huoltotöitä tehdään. Jos tekstiviesti eivät tavoita tai ne päätyvät väärään numeroon, oikeat yhteystiedot voi toimittaa sähköpostilla tai tekstiviestillä Harri Vierikalle (040 546 0315, harri.vierikka@palkane.fi), Matti Vesavalle (0400 633 350, matti. vesava@palkane.fi) tai Jaana Verkkosaarelle (040 5438336, jaana.verkkosaari@palkane.fi). jataan jatkossa ensisijaisesti keskustoihin. Numeron lisäksi tarvitaan asukkaan nimi ja osoite. Viimeisen venttiiliremontin aikana ei tainnut tulla yhtään puhelua, kun ihmiset tiesivät etukäteen, että vedet me- nevät poikki, Vierikka kertoo. Kaikkia vesilaitoksen asiakkaita tekstiviestit eivät vieläkään tavoita, koska he eivät ole ilmoittaneet yhteystietojaan tai numero on muuttunut. Yhtä vesijohtoliittyjää kohti järjestelmään merkitään vain yksi kännykkänumero. Linnuntietä välissä ei ole varmaan kuin puolitoista kilometriä, Kalle Syrjä arvelee. Vimmuntien risteyksessä vesijohdot kulkevat vielä lähempänä toisiaan. Tekemistä riittää vielä paljon. Koko kunnan vedensaantia voitaisiin varmistaa myös putkia yhdistämällä. Ei Pälkäne ole ainoa kunta, jossa pitää korjailla hauraita vesijohtoja ja jymähtäneitä sulkuventtiileitä. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Tällä varaudutaan tulevaisuuden kasvuun ja toisaalta edistetään haja-rakentamisen suunnittelua ja ohjaamista kyliin ja taajamiin. Kaavassa esitetään ensi kertaa maakunnallisesti merkittäviksi luokitellut tuulivoima-alueet, ja maakuntakaava sisältää myös mitoituksen vähittäiskaupalle, jota oh- SHL TOMMI LILJEDAHL Hopealuoti: Ilmoita yhteystiedot, jos vesilaitoksen tekstiviestit eivät tavoita taloutta Vesikatkoksista tiedotetaan monen kanavan kautta ?Onkohan kenelläkään muulla vedet poikki?, kyseltiin Facebook -ryhmässä jälleen, kun kunta korjasi vesijohtoverkoston venttiileitä. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Solmukohtia ovat Luikala ja Mieliä. Pälkäneveden ympäri itä- ja länsipuolelta rakennettujen ve- Onkkaalaan. Tuulivoimaalueita on osoitettu Kuhmalahdelle Pohjaan Kangasalan ja Pälkäneen rajalle sekä Tarastenjärvelle ja Siitamaan 9-tien varteen. Laipan alueen merkitystä virkistykseen ja matkailuun on kaavassa korostettu aiempaa enemmän, ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi merkittyä aluetta on entisestään laajennettu. Samalla Laipanmaa on muutettu ?ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäväksi alueeksi?. Tätä riittäisi joka paikassa, mutta yleensä siihen herätään vasta, kun putket alkavat pettää, Jussi Jönkkäri sanoo. Harri Vierikan mukaan Päl- käneen vesijohtoverkosta on uusittu vasta Onkkaalan akuuteimmat kohdat. Pälkäne ja Kangasala vastustivat merkintää jo tuolloin. Sää Torstaina +17 Sahalahti +16 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +16 +16 Pälkäne Luopioinen +13 Sahalahti +14 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +13 +14 Pälkäne Luopioinen +12 Sahalahti +13 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +13 +12 Pälkäne Luopioinen +11 Sahalahti +12 Kangasala +12 +12 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh
Lisäksi puheluiden kestot eivät ole aina ennakoitavissa. Vaikka nettiyhteydet olisivatkin saatavilla, kynnys niiden käyttämiseen voi eri syistä olla liian korkea. Asiakkaat saavat muutoksessa apua Kela neuvoo kunnalta aiemmin toimeentulotukea saaneita henkilöitä säilyttämään viimeisimmän päätöksensä toimeentulotuesta. kello 16.30. Tuula Lehto kertoo, että osa pienituloisista eläkeläisistä ei ole tähän asti hakenut toimeentulotukea sosiaalitoimistosta, vaikka he olisivat olleet siihen oikeutettuja. . ja miksi soittoaikaa ei voi sopia tiettyyn kellonaikaan, jotta vastaaminen onnistuisi varmemmin. Miksi lääkärin soittoaikaa ei ole mahdollista sopia nykyistä tarkemmin tiettyyn kellonaikaan . Tarkkaa aikaa on vaikea sopia, sillä vastaanotot voivat herkästi venyä ja silloin soittoajankohdatkin muuttuvat. Toisaalta joskus vastaanottoajat taas ovat lyhyempiä tai asiakkaat jättävät kokonaan tulematta vastaanotolle, jolloin tarjoutuu hyvä hetki hoitaa muita asioita, esimerkiksi soittaa näitä puheluita. Lääkärit soittavat toki päivän aikana muitakin puheluita kuin potilaiden itsensä varaamia. . eli samaan tapaan kuin ajanvaraus vastaanotollekin, sairaanhoitaja Merja Sahla Pälkäneen terveysasemalta? . Yleensä yritetään soittaa ainakin kaksi?kolme kertaa, jos asiakas ei vastaa ensimmäi- seen puheluyritykseen. Mikäli soittoyrityksistä huolimatta asiakasta ei tavoiteta, kannattaa soittaa seuraavana päivänä terveysasemalle. . Asialla on kuitenkin myös toinen puoli. . Tällainen puhelu voi niin sanotusti korvata vastaanottokäynnin, ja tällöin tehdään esimerkiksi hoitosuunnitelmaa koetulosten pohjalta. . Pälkäneellä neljä viidestä toimeentulotuen saajasta on hakenut tukea henkilökohtaisilla käynneillä. Me sosiaalitoimistollakin autamme, jos hakemusten teossa tarvitaan teknistä tai sisällöllistä apua, Tuula Lehto lupaa. Vuodenvaihteen jälkeen myös Kostiakeskuksesta saa apua sähköiseen asiointiin. . Tämä vähentää kuntien sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa ja resursseja vapautuu nyt muuhun asiakastyöhön. voi tulla esimerkiksi yllätyksellisiä ensiapua vaativia kiireellisiä tilanteita, ja tällöin esimerkiksi aamuun varatut soittoajat pystytään soittamaan vasta vastaanottojen jälkeen iltapäivällä ja joskus illalla. Miten tulisi toimia, jos lääkäri soittaa, kun ei ole mahdollisuutta vastata puhelimeen tai huomaa lääkärin soittaneen juuri silloin, kun ei pystynyt vastaamaan? . Tämä on historiallinen muutos, sillä perinteisesti kunnat ovat aina huolehtineet köyhistä, Pälkäneen kunnan työllisyyskoordinaattori Panu Raivio sanoo. Perustoimeentulohakemusten käsittely siirtyy vuoden 2017 alusta alkaen kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulon hakemukset käsitellään kuitenkin edelleen kunnissa. Kaikki toimeentulotukihakemukset voi kuitenkin laittaa vireille Kelassa. Muutos siirtää paljon työtä kunnilta Kelalle. Jos asiakkaalla on ehdoton toive tietystä ajankohdasta, kannattaa silloin se ilmoittaa, jolloin toivomus voidaan kirjata lääkärin työlistalle ja lääkäri tilanteensa mukaan pyrkii silloin soittamaan. Kela haluaa hakemukset sähköisesti tai paperilla eikä käsittelyssä kohdata ihmistä kasvotusten. Puhelimitse (03) 539 9800 Hyvä kysymys Mitä, jos lääkärin soittoon ei pystykään vastaamaan? PÄLKÄNE, KANGASALA Asiakaspalvelutyössä oleva lukija ei päässyt vastaamaan lääkärin puheluun iltapäivällä ja jäi epätietoiseksi, miten toimia . Säännöllistä tukea tarvitsevia on huomattavasti vähemmän, Lehto sanoo. Asiakkaat tulevat sosiaalityön piiriin omatoimisesti tai omaisten, terveydenhuollon tai seurakunnan ohjaamina. Taustalla isojen kaupunkien tilanne Toimeentulohakemusten siirto Kelalle tapahtuu Pälkäneen sosiaalityöntekijöiden mukaan pitkälti isojen kaupunkien tarpeesta. . Toimistosihteeri Sirkku Söderman neuvoo asiakkaita eteenpäin. kasvaessa tai työttömyyden alkaessa Kela ohjeistaa varaamaan ajan henkilökohtaiseen käyntiin lähimpään toimipisteeseen. Varsinkin näin pienellä terveysasemalla päivät ovat yllätyksellisiä ja aikataulut voivat päivän aikana muuttua . Kaupungeissa on ruuhkaa toimeentulotukihakemusten käsittelyssä ja siihen tällä muutoksella haetaan apua, Tuula Lehto kertoo. Pienissä kunnissa, kuten Pälkäneellä, tilanne on erilainen, sillä tuen tarvitsijat tunnetaan pääsääntöisesti henkilökohtaisesti. . Pälkäneläisille lähin piste sijaitsee Kangasalla. Pienituloiset eläkeläiset hyötyvät? Pälkäneen aikuissosiaalityöntekijä Tuula Lehto lupasi edelleen tarvittaessa auttaa asiakkaita perustoimeentulohakemusten täytössä, vaikka käsittely siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden vaihteen jälkeen. kynnys on varmasti matalampi, Lehto arvelee. Toimeentulotukiuudistuksesta on tehty kuntien ja Kelan yhteinen esite, joka on julkaistu suomen kielen lisäksi seitsemällä eri kielellä. Kela järjesti muutoksesta Skypen välityksellä tiedotustilaisuuden syyskuun alussa sosiaalitoimiston työntekijöille Pälkäneen valtuustosalissa. Asiakkaille suunnattu infotilaisuus toimeentulotuen hakemisen muutoksesta järjestetään Kostiakeskuksella torstaina 13.10. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Suurin osa asiakkaista ei koe tätä ongelmana näin kännyk- käaikana. Kuinka paljon puhelinaikoja käytetään Pälkäneen ja Kangasalan alueella, johtava ylilääkäri Sari Mäkinen? . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Puhelinaikoja on noin 23?25 prosenttia lääkärin vastaanottoajoista. Tarve on ollut vuosien saatossa lisääntyvä. Lisäksi kuntalaisilta on tullut toivetta sähköiseen asiointiin, ja sähköinen asiointi on kehitteillä paraikaa. SHL JANI OKSANEN Kaksi puolta: Sosiaalityöntekijöitä huolestuttava muutos tapahtuu vuoden vaihteessa Perustoimeentulon hakeminen siirtyy Kelaan PÄLKÄNE . 6 KESKIVIIKKO 14.9.2016 UUTISET . Sitä tarvitaan, kun tukea haetaan ensimmäisen kerran Kelasta. Kela auttaa asiakkaitaan puhelimessa ja Kelan työntekijä on maanantaisin tavattavissa Pälkäneen kunnantoimistolla kello 9?12 ja 13?15. . Pelkän kirjallisen hakemuksen perusteella on vaikeaa saada kokonaiskuvaa tilanteesta, Lehto sanoo. Niille, joille sähköisten palvelujen käyttö on tuttua, palvelujen käyttö on nopeaa ja helppoa. Kaikilla kansalaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta sähköisten palvelujen käyttöön. Nyt kun hakeminen siirtyy Kelaan, jossa muutoinkin on tiedot heidän eläkkeistään, MARJA-LIISA SUOMALAINEN. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Keskuksessa on käytössä asiakastietokone, kopiointi ja tarvittavien mahdollisuus skannata liitteitä, Panu Raivio kertoo. Suurissa elämänmuutoksissa, kuten sairastuessa, perheen Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki haetaan jatkossakin kunnan sosiaalitoimistosta. Samalla olemme voineet seurata ihmisten vointia ja ohjata tarvittaessa myös koulutukseen tai muun avun piiriin, Pälkäneen kunnan aikuissosiaalityöntekijä Tuula Lehto kertoo. Toimeentulotuen hakeminen on ollut keskeinen kanava löytää sosiaalityön tarpeessa olevia henkilöitä ja perheitä. Nyt sosiaalitoimistossa pelätään, että osa tukea tarvitsevista ihmisistä putoaa järjestelmän ulkopuolelle kokonaan. Pälkäneellä sosiaalityön piirissä on parisataa henkilöä ja joitakin kymmeniä perheitä.
Se tuo tehoa, laatua ja kehitystä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi. Yrittäjyys auttaa kilpailun lisääntymiseen ja palvelujen paranemiseen. . Tarvitsemme lisää kilpailua. Kolmas tärkeä asia on poliitikkojen ja yritysten välinen luottamus. Muiksi yrittäjälle tärkeiksi asioiksi Pentikäinen totesi kunnan suvaitsevaisuuden, vakaan talouden sekä hyvät tiet ja tietoliikenneyhteydet. Tulevaisuus on valoisa Kunnanjohtaja Oskari Auvinen kiitteli omassa puheenvuorossaan Mikael Pentikäistä ja tunnusti tehneensä poikkeuksellisesti muistiinpanoja kynä suhisten. Auvinen on luottavainen Kangasalan tulevaisuuteen. Tuleva Kehä II -linjaus tuo kuntaan lisää elämää, yrityksiä sekä asukkaita. Kunta ei välttämättä enää itse toteuta kaikkea, vaan toimii mahdollistajana, kuten Tarastenjärven alueella, jossa yksityinen toimija hoitaa infran ja toteuttaa työpaikka-alueen. Kangasalla satsataan myös matkailuun, joka aiotaan nostaa entiseen mahtavuuteensa. . KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Miten sitten yrittäjät saadaan tulemaan kuntaan ja pysymään siellä, Pentikäinen kysyi. Pentikäinen ruoti puheenvuorossaan yrittäjälle tärkeitä asioita. . Joskus on hyvä katsoa positiivisesti eteenpäin mahdollisuuksien tulevaisuuteen, Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Eevaliisa Pentti lausui avaussanoissaan Tulevaisuusseminaarissa. Toritapahtuman jälkeen siirryttiin Kangasala-taloon pohtimaan kunnan tulevaisuutta. . Kehitystä ei kannata yrittää estää. Kun yrittäjä on kerran saanut, hän haluaa antaa myös takaisin ja pitää yrityksensä kunnassa. Viisas kunta pitää huolta jokaisesta yrittäjästä. Toiseksi asiaksi Pentikäinen mainitsikin kunnanjohdon kiinnostuksen yrityksiä kohtaan. . Joka viides 18-vuotias pohtii yrityksen perustamista. Tapahtumassa haastateltu Kangasalaface Melike Uludag on mainio esimerkki nuoresta, jolle yrittäjyys on täysin luonnollinen tie. . Meillä on kaikki osaset käsissä, ne pitää vaan yhdistää ja markkinoida, kunnanjohtaja tiivisti. Pentikäisen esiin nostamaan työntekijän asenteeseen. . Tulevaisuudessa kehitämme yhteistyötä ja verkostoja. Olemme Suomen toiseksi Rauno Heikkilä ja Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Eevaliisa Pentti paljastivat juhlallisesti Yrittäjäaukion kyltin. kasvavin seutu. Työpaikat syntyvät piePuustinen palasi innostavassa niin yrityksiin. Jos torin ja keskustan kehittyessä löydetään parempi paikka, sijainti voi vielä muuttua. . Unelmani on oma brändi ja ryhtyminen designeriksi. Miten saada yritys kuntaan . Olin työmatkalla eräässä eteläsavolaisessa kirkonkylässä, kun osuin Yrittäjäkadulle, kertoo idean isä Rauno Heikkilä. Asiaa selvittäessä kävi ilmi, ettei Kangasalla ole vastaavaa. Yhteistyössä kunnan ja kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen kanssa päädyttiin sijoittamaan alue keskelle Kangasalaa, Yrittäjäaukio-nimellä. . Jos ei ole työpaikkoja, ei ole verotuloja. Jos ei ole verotuloja, ei voida tarjota hyviä kunnan palveluja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiivisti. Yrittäjä ei menesty yksin, vaan tarvitsee yhteisön tukea. . Sydän-Hämeen Lehti 7 Yrittäjäaukio keskelle Kangasalaa Avajaiset: Kunnanjohtaja lupasi kunnan ja yrittäjien kumppanuuden tiivistyvän KANGASALA . Jos ei ole menestyviä yrityksiä, ei ole työpaikkoja. Jokaisen yrityksen ulkopuolella on enemmän osaamista kuin sen sisällä ja sitä kannattaa hyödyntää. Ilmarisen Pekka Puustinen kannustaa luoviin ratkaisuihin, irrottamaan kahdeksasta neljään työajasta ja kalastelemaan monilla vesillä. Uudet ratkaisut ovat tärkeitä, olivat ne sitten digitaalisia tai manuaalisia. NINA-CARITA SÄPYSKÄ Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen iloitsi Kangasalan satsaamisesta yrittäjyyteen.. Kunnan ja yrittäjien kumppanuus tulee tiivistymään, kunnanjohtaja Oskari Auvinen lupasi julistaessaan Yrittäjäaukion avatuksi. Yritykset tuovat hyvinvointia . Lyhyesti Yrittäjäaukion idea: Katsokaa ympärillenne! Kipinätehtaan Miia Pirinen osoitti lauantaina Kangasalan torille kerääntynyttä joukkoa. Yrittäjäaukion avaus keskelle Kangasalaa osui mukavasti samalle viikolle kuin Yrittäjän päivä ja osoitti, että yrittäjät, kunta ja kuntalaiset ovat yhdessä linjassa kehittämässä kuntaa ja tuomassa vipinää keskustaan. . Töitä riittää puheenvuorossaan jo Mikael tulevaisuudessa, niitä on aina riittänyt. Tiettyjä perustehtäviä toki tulee katoamaan. . Ensimmäinen asia on yrittäjän kotiseuturakkaus. Työ siirtyy yhä enemmän verkkoon, eikä työtä yhdessä tekevien tarvitse olla samassa tilassa tai samassa maassakaan. . Prosessi vei vain alle puoli vuotta. Yrittäjänä on tärkeää nähdä kaikki ne pilvien kultaiset reunat. Puustinen ei ollut huolissaan Ei kannata asettua työpaikkojen katoamisesta dijarruksi gitalisoitumisen myötä. Ilmarisen kehitysjohtaja Pekka . Tämä on osoitus, että jos halutaan jotain, niin kaikki on mahdollista! Yrittäjät iloitsivat. Torilla sijaitsee rinta rinnan kunnan oma osoitekyltti sekä yrittäjien lauantaina paljastama kyltti. . Nopeaa toimintaa, tekijät kiittelivät. Yrittäjäaukio nostaa yrittäjyyttä esiin ja se tulee säilymään Kangasalla. On tärkeää käyttää omien yritysten palveluja, sillä se tuo paikkakunnalle töitä. Pentikäinen huomioi, että nuoriso on entistä enemmän yrittäjähenkistä. . Jos haluatte ennustaa tulevaisuutta, niin jos joku on järkevää, se tulee, Puustinen painotti. Nuoret osaavat käyttää työelämän epävarmuutta hyödyksi ja ryhtyvät yrittäjiksi. Työ on tällä hetkellä suuressa muutoksessa
Tämä sähähtämällä säkenöiminen on vetänyt minun ennen nimetöindä voimaa taikka ainetta Sähkö-voimaksi tai aineeksi nimittämään.? Roosin uudisluomuksen kanssa kilpaili alkuun Elias Lönnrotin sepittämä sana lieke, joka sähkön yleistyessä pikku hiljaa jäi käytöstä. RIITTA PALKKI Mummon murinat Olisipa tullut kysytyksi VIIME VIIKKOINA on tullut katsotuksi TV-sarjaa Sota ja Rauha. Työn edistyminen ja toistaiseksi tallennettu aineisto on katsottavissa osoitteesta aineistopankki.wordpress.com. Hanke on edelleen avoin myös kunnan osallistumiselle. Ja hyvällä syyllä, onhan kysymys juuri ajanjaksosta, jolloin Luopioinen toimi itsenäisenä kuntana. Olisiko tässä ainesta Suo- mi100 -juhlavuoden hankkeeksi, osoittamaan, miten kunnan ja järjestöjen yhteistyö toimii Pälkäneellä? ERKKI TOIVARI Kukkia-Seuran puheenjohtaja KARI LAINE Sydän-Hämeen Suku tutkijoiden puheenjohtaja puut olivat aiheuttaneet. Väinö Rannan kokoelmista löytyneessä kuvassa on Lemmittylän kylän VähäLemmittylän tilan Syrjän torpan asuinrakennus. Monelta olisi oppinut paljon, jos olisi aikanaan kysynyt. Ei tullut kysytyksi jatkosodastakaan isoveljeltä, Kontupohjassa palvelleelta. Omien vanhempienkin lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuudenkin ajoista on tullut tosi vähän kysellyksi. Millaista oli opetus kiertokoulussa? Millaista on peltojen raivaus ja soiden ojitus? Miten pelottavaa oli synnyttää lapsia, kun apuna kotioloissa oli vain itseoppinut lapsenpäästäjä. Kun nyt vanhana harmittelee omaa uteliaisuuden puutettaan, niin miettii samalla, ovatko esimerkiksi lastenlapset kyselleet mummon elämästä juuri mitään. Rikhard (1889-1968) oli Luopioisten ensimmäisiä ylioppilaita. Miten olivat isä ja äiti lännen maalla eläneet? Entä hän itse: koulutus, työura ja muut jutut? Ei kyselty. Meitähän kiinnosti vain se, mitä hän ajatteli meistä. KUN JOSKUS neljäkymmenluvulla olimme lapsia, leikki- ja koulutovereina oli Karjalasta tulleita evakkoja. Mahdoimmeko lainkaan tiedustella, millaista oli heillä ollut kotikylässään. Kuinkahan monta prosenttia heistä on elossa. Hämmästytti, kuinka tuo vanha leskirouva kumarteli esimiehensä edessä kuin jokin orja. Tuttavuus jäi lyhyeksi, kun hän jäi kohta eläkkeelle. Vallankin maaorjien asema oli ankea. Niilo Walleniuksen vuonna 1913 ottamassa kuvassa vasemmalla Sinne, Waldemar, Hilda, Aino, Henna ja Rikhard Ranta ylioppilaslakki päässä. Hän jäi eläkkeelle v. Ja mistä vielä sähkönimikin on kotoisin. 8 KESKIVIIKKO 14.9.2016 LUKIJALTA . Harmittaa, kun tietää, miten arvokkaat ovat omat aikaansaannokset, kiintoisia elon vaiheet ja valtavaa elämänviisaus. MYMMELI. Ei taida kiinnostaa. Onneksi muistoja on tallennettu paljon kirjalliseen muotoon. SILLOIN KUN me olimme nuoria, keskuudessamme oli vielä paljon ihmisiä, joilla oli omakohtaisia muistoja vuoden 1918 tapahtumista. Jälkeenpäin harmittaa, miten vähän nuorta naista silloin kiinnostivat mitkään historialliset asiat. Siinä sähkö on esiintynyt ensimmäistä kertaa. Roos itse pohdiskelee sanaa teoksessa näin: ?Mintähden kutsutaan Sähkö Elektrisitee- Elias Lönnrot ehdotti sähkön nimeksi liekettä. tiksi. Viimeiset 139 vuotta kunnan perustamisesta 1868 vuoden 2006 kuntaliitokseen jäivät odottamaan historiaansa, kun kunnan historiatoimikunta jätti kirjoittamisen tulevien sukupolvien tehtäväksi. Aukkoa historiankirjoituksessa ollaan paraikaa korjaamassa, nyt yhdistysten toimesta. Kukkia-Seuralla ja SydänHämeen Sukututkijoilla on menossa hanke, jonka tavoitteena on julkaista vuosien 1868?2006 historia. Viisastuisi, jos olisi enemmän kiinnostunut muista ihmisistä ja elämän ilmiöistä. Aikuisena sitten harmitti, kun häneltä ei tullut kysytyksi elämästä Inkerinmaalla ja hänen sukunsa menneisyydestä. NUORENA ihminen on yleensä kovin itsekeskeinen. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kiitokset Raulimyrskyssä auttaneille Iso Kiitos minua ja lapsia ja kahta muuta naista auttaneille ystävällisille ihmisille Laipanmaan eteläpuolella lauantaina 27.8. Myrsky kaatoi puita tielle, mutta onneksi saimme neljä auttajaa ja pääsimme ajamaan pois motista, jonka kaatuneet Luopioisten historia-aineistoa ja kuvia kerätään netin aineistopankkiin. Edessä kivellä istuu Väinö. Sitten kun vihdoin oli tiedonhalua, oli jo liian myöhäistä. Millaista olikaan ollut naapurinmiehen elämä rahtilaivoilla suurilla valtamerillä? Uteliaisuus heräsi vasta, kun oltiin hänen hautajaisissaan. Amerikan serkku vieraili joskus kuusikymmentä vuotta sitten, vaan kysyimmekö me neitoset häneltä mitään oikeata asiaa. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Vanhoina aikoina se systeemi oli käytössä isossa osassa Eurooppaa. Suomessa sitä ei ollut Venäjän vallan aikanakaan, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Parikkalan Koitsanlahden kartanossa maaorjuus oli käytössä vuodesta 1743 lähtien aika pitkään. Kun tätä asiaa pohdiskeli, niin tuli mieleen eräs entisaikojen työtoveri, jossa huomasi ihan orjamaista nöyristelyä. Hän oli inkeriläinen, joka oli tullut sota-aikaan Suomeen. Meikätyttö oli seitsemäntoista eikä mitään mistään tiennyt. Torpan perusti noin vuonna 1850 Hennan isä Matti Syrjä (1818-1895). Osoitteessa aineistopankki.wordpress.com voi tutustua kuviin ja tunnistaa niissä esiintyviä ihmisiä ja paikkoja. Heidän outoa murrettaan ihmeteltiin ja naureskeltiin. Täytyy tunnustaa, ettei myöhemminkään ole juuri tullut haastatelluksi Kivennavalta Luopioisiin kotoutuneita karjalaisia heidän nuoruudenaikaisista kokemuksistaan. Ajatella, että kaikki Karjalassa syntyneet ovat nyt jo yli seitsenkymppisiä. 1957 Hämeen lääninlääkärin virasta. Luopioisen historiaa kirjoitetaan edelleen Sydärissä 7.9.2016 julkaistussa kunnanvaltuuston kokousuutisessa käsitellään kuntien liitoslupauksien täyttymistä. Uutisen mukaan Jarkko Pihkala on todennut, että Luopioisten historia on kirjoitettu. Kyllä, historiaa on kirjoitettu, mutta vain 1860-luvulle asti. Moni muukin tuttu ikäihminen on joutunut tuon Leo Tolstoin venäläistarinan lumoihin. Olipa elämä noissa kuvioissa aika erilaista kuin nykyään. Oli loistossa elävä yläluokka, jonka ei tarvinnut itseään työllä rasittaa, kun palvelusväkeä riitti. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Alemmat kansankerrokset saivat raataa. PITI OIKEIN tutkia tuota maaorja-asiaa. Pääsimme turvallisesti Luikalan lähellä sijaitsevalle mökille, josta oli tietenkin sähköt poikki, joten myrskyseikkailu jatkui vielä pitkään. KIITTÄEN KATJA KANERVA LAPSINEEN Sähkö-sanan alkuperästä Mymmeli heitti kolumnissaan ilmaan (ehkä kursorisen) kysymyksen siitä, kuka on mahtanut keksiä sanan sähkö. Sähkö on niin sanottu oppitekoinen sana. 1845 ilmestyi Roosin tekemä saksalaisen Otto Ulen teoksen suomennos Mintähden ja sentähden. Teoksessa esiteltiin luonnontieteellisiä ilmiöitä kysymysten ja vastausten muodossa. Sitä ei siis ole suoranaisesti johdettu mistään muusta sanasta, vaan se on tietoisesti sepitetty tiettyä tarkoitusta varten. Sanan luoja on Samuel Roos, lääkäri ja kielimies
03hyvää 379 0333 rengaspalvelua Merkillisen KANGASALAN (03) 379 0333 Merkillisen KANGASALAN hyvää rengaspalvelua (03) 377 3177 PALVELEMME PALVELEMME arkisin 8-17 KANGASALAN (03) 377 3177 arkisin Merkillisen hyvää rengaspalvelua PALVELEMME 8-17 lauantaina arkisin9-14 8-17 KANGASALAN (03) 377 3177 PALVELEMME Rengasasennus ja myynti lauantaina 9-14 arkisin 8-17 avoinna ark. www.fixus.fi KANGASALAN Rengasasennus ja myynti Varaa ilmoitustilasi alan ammattihakemistosta 040 347 7402 (03) 377 3177 PALVELEMME arkisin Maanrakennus/ 8-17 9-14 s.fi ulauantaina muut konetyöt fix KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . Boch vikadiagnoosi Pitopalvelut KODINHOITOTYÖT Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto Tallenna puhelimeesi Merkillisen reilu. Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti Korjaamo 0440 684 521 korjaamokultapelto@gmail.com Merkillisen reilu. Hydrauliikkaletkut ja liittimet 0500 846 709 / 24/7 h HELI RÄMÖ Puh. Sydän-Hämeen Lehti KESKIVIIKKO 14.9.2016 ALAN AMMATTILAISET Autoilu Hammasteknikot Paikallista palvelua Lentolassa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY MK Ingalsuo Ay Puh. 03 3773 177 VIERESSÄ KANGASALANTIE 921, . sh eht SydänHä me e ? hti Le nL ee n Parasta llista! paika nL . TV:t + digiboxit . Sydän- Hä m ee i Leht een m m 2015 l.f . 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. Renkaat ja rengastyöt . päästömittaus + OBD 69 e MAK + dieselpäästömittaus 69 e 40 e 20 e 14 e www.morilea.fi Morilea Oy p. Alueen hyvä tuntemus . www.fixus.fi Rengasasennus ja myynti lauantaina 9-14 Kirjanpitotoimistot Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. päästömittaus PITOPALVELU Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala mingalsuo@yahoo.com, www.mkingalsuo.fi Hannele Haataja, p. shl.f . 044 304 0414 MAK + bens. Antenniasennukset + tarvikkeet Ellintie 6, Kangasala P. Traktori- ja pienkonehuollot . Autohuollot . pohjaukset . Lentolantie 12, 36220 Kangasala. Määräaikaiskatsastus Jälkitarkastus laaja Jälkitarkastus suppea 57 e MAK + bens. 0400-404 425 arkisin 8-17 arkisin 8-17 arkisin 8-17 avoinna ark. 4G/LTE -häiriösuotimet . 010-239 0880 www.kirjanpitomattila.com . www.fixus.fi Rengasasennus ja myynti KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . . Audio + videolaitteet . Ilmastointihuollot ja pakokaasutestit . Kanavamuutoskorjaukset Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna Traktorin varaosat Rakennusten purkutyöt, uusien pohjarakentaminen. Vesi/viemäri- ja sähkökaivuut. Jari Ahola, 040 5013240 KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA tmijariahola@gmail.com www.maanrakennusjariahola.fi Vain 6 ?/ kk! Pekkarinen DigiHeikki Heikki Kuhmalahti 0400 833822 Maanrakennustyöt Yrittäjäntie 8 36600 Pälkäne p. Syd ehti änHä. 045 1331 222 YLI 300 ERI TRAKTORIMALLIIN www.purkupojat.com Tv- ja digilaite-elektroniikkaa, huoltoa Pohja TV-DIGIHUOL TO AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 AA Juho Juusela 040-4517899 . 040-5876139 kokoproteesit . Uusin tekniikka . 03 377 ja 1140 KANGASALAN (03) 379 PALVELEMME Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 3790333 0333 PALVELEMME Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Merkillisen ja korjaamopalvelua KANGASALANhyvää (03) 379 huolto0333 PALVELEMME p. 040 723 9571 0400 78 68 00 Merkillisen reilu. Merkillisen reilu. Hinaus 24h Siiki & Karhu Oy www.hinaus24h.fi Merkillisen hyvät osat- ja huollot! Kiinteistönvälitystä Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää varaosapalvelua KANGASALAN (03) 3771140 1140 PALVELEMME Merkillisen KANGASALAN hyvää (03) 377 varaosapalvelua PALVELEMME KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 8-18 (03) 377 1140 arkisin PALVELEMME lauantaina 9-14 lauantaina arkisin9-14 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN arkisin 8-18 lauantainaMarkus 9-14 Merkillisen hyvää huoltoMerkillisen huoltojakorjaamopalvelua korjaamopalvelua avoinna ark.hyvää 8-18, la 9-14, p. Sydä n-H ä Paikallislehtien VERKKOKISAN VOITTAJA i . Pienet tehoantennit . korjaukset hannele.haataja@morilea.fi Hinauspalvelut Siivoustyöt Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17 . www.tv-hugg.com shl.f . Teräväpiirtotekniikat . www.fixus.fi Antenniasennukset Asianajotoimistot PARHAAT ANTENNIRATKAISUT . 8-17, p. 8-17, laKATSASTUSASEMAN 9-14, p. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.aleksinlkv.fi www.aleksinlkv.net Merkillisen hyvää rengaspalvelua Kangasalantie 921, katsastusaseman vieressä KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . (03) 379 2940
Kuva: Eero Mäki-Mantila Pakanrantaa yöaikaan. Kun parantaa itseään, parantaa myös maailmaa. Rikkomuksesta lähimmäistään kohtaan jää aina okaa elämän tilikirjaan. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lukijan kuva Hämärässä on tunnelmaa. eivätkä välitä, missä eläin kulkee ja mitä tehden. Kuva: Eero Mäki-Mantila Tiedätkö, mitä kissasi puuhaa? Pieni osa kissanomistajista pilaa kaikkien maineen omalla käytöksellään. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Näkemällä mitä vikoja on ajatusmaailmassaan. Hyvät teot ovat aina helmiä elämän helminauhassa. Hilkka Myllärniemi kuvasi kesäinen auringon laskun Pälkäneveden Jouttesselällä onkireissun JUHANI VUORINEN merkeissä.. Tämän voi tehdä parhaiten antamalla anteeksi niille, jotka ovat sinua vastaan rikkoneet. Tulee tehdä sovinto myös oman itsensä kanssa. Mutta en minä sellaista hänen puolestaan ala tehdä. Pitäkää kissastanne huolta tai hankkiutukaa siitä eroon . 10 KESKIVIIKKO 14.9.2016 LUKIJALTA . osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . mutta tehkää se itse älkääkä vaivatko otuksella muita. JOS HALUAMME KISSAN, HANKIMME SEN ITSE Antakaamme anteeksi Ihmisen tulee tehdä sovinto maailman kanssa. Kuva: Eero Mäki-Mantila Rauniokirkolla. Eivät välitä edes asiasta saamastaan palautteesta. Meidän naapurustossamme on useitakin kissoja, mutta yhdellä näistä on omistaja, jota lemmikkinsä touhut eivät kiinnosta pätkääkään. Omistaja päästää eläimen aamulla ovesta ulos, jolloin kissa vaeltaa säännöllisesti meidän pihamaallemme. Siellä se tonkii kukkamaat pilalle ja jättää pikkulinnuista vain kasan höyheniä jäljelle. Tämä tapahtuu siis monta kertaa viikossa. Talossamme kyllä pidetään puutarhatöistä ja piha pyritäänkin pitämään mahdollisimman siistinä, mutta on kerrassaan sietämätöntä, että tuo yksi otus kerta toisensa jälkeen tulee pilaamaan vaivannäön. Tuhoreissun tehtyään kissa palaa kotiovelleen, ja omistaja päästää sen sisälle lepäilemään. Kissaa ei ole pitänyt meiltä poissa edes pihan aitaaminen. Olen myös ottanut sen kiinni ja kiikuttanut omistajalleen. Kun kyselin, että mitäs tälle ongelmalle tehdään, omistaja ehdotti, että tappaisin kissan. Niin paljon hän eläimestä näytti välittävän. Kaikki parannus alkaa ensin ajatusten korjaamisesta. He eivät pidä huolta lemmikistään vaan antavat sen kulkea vapaana
Vertailun kohteena oli jääkiekko ja ratsastus, joista jälkimmäinen osoittautui kalliimmaksi. Ensimmäisenä tekstin nähtyäni mieleeni tuli tämä kysymys: mitkä ovat tyttöjen ja mitkä ovat poikien harrastuksia? KARKEASTI JAOTELTUNA on kutakuinkin niin, että palloja mailapelit ovat poikien juttuja ja eläinten parissa touhuaminen sekä tanssiminen tyttöjen juttuja. Niiden väri on punainen ja sininen. Punainenhan on tietenkin tyttöjen väri ja sininen poikien. Viime jokin ruskea kesänä tämän lehden palstoilla kyseltiin tätä samaa asiaa, joka lehtipiikki ja oli jo silloin jatkunut vuosia samanlaisena. jotain värillistä Onko niin, että kun Luopion satunnaisesti oisten kunta yhdistettiin Pälkäneeseen, ei tällaisesta asiasta pilkistänyt enää tarvitse välittää? ruohonkorsien Luopioisten kirkonkylälle johtavan tien varressa on liivälistä. kenteenjakajan kukkaistutus ollut edelliskesän tavoin koko jokin ruskea lehtipiikki ja jokesän ajan alta arvostelun. Näin olen kuullut. SHL ANETTE KNUUTINEN Kirjoittaja on pälkäneläislukiolainen. YLE ja tiede YLEISRADIO juhli 90-vuotista historiaansa juhlallisin menoin osittain omistamansa Helsingin musiikkitalon ja hiukan muissakin suojissa. Suomen Kuvalehden Mauno Saaren haastattelussa hän lohduttautui sillä, että matka oli taittunut mustan auton takapenkillä sikari suupielessä ja joskus myös pienessä viskissä. Televisiokaudelta keskityttiin viihteen kohokohtiin, ja poliittiset uutishuiput ja taloudelliset menestykset oli jätetty vähälle. Nykyinen tasavallan presidentti oli sentään paikalla, vaikkei häntä eikä juuri muitakaan vieraita kamera löytänyt. Iltajuhlan lisäksi oli onneksi muutakin ohjelmaa, kuten Jari Korkin tekemä Nordeapankin hallituksen puheen- johtajan, tamperelaislähtöisen kiekkojuniorin Casper von Koskullin haastattelu. Pohjolan pankkimaailman ykkösmies puhui viisauksia masentuneille suomalaisille. LUULIN , ettei tiede kuulu lainkaan Yleisradion historiaan eikä nykypäivään. Loppuillan selkokieliset radiouutiset kuitenkin pelastivat tilanteen. Eihän kukaan tyttö voi harrastaa lätkää, korista tai futista. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Tai kuka poika muka tanssii balettia tai osallistuu kouluratsastuskisoihin? TYTÖILLÄ ON omat sarjansa jääkiekossa ja Suomea Olympialaisten kenttäratsastuskilpailuissa edusti mies. Miten se on mahdollista? Nämä lajithan on tarkkaan jaettu tyttöjen ja poikien lajeiksi. MONET ASIAT , kuten tässä tapauksessa harrastukset, on niputettu lokeroihin. Tyttöjen ja poikien jutuissa lokeroita on kaksi. Sydän-Hämeen Lehti 11 Kolumni Tyttöjen ja poikien jutut Luopioisten risteyksen istutukset ja hoito eivät saa kirjoittajalta kiitoksia. Että tällainen kesäpitäjä! Eipä ole tullut vuoden aikana kohennusta kunnan kukkaisKorkean ruohon tutuksiin ainakaan Luopioisten kirkonkylälle johtavan seasta on noussut risteysalueen kohdalla. Niissä kerrottiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa oli selvitetty bakteereiden käyttäytymistä silloin kun ruokaa on pudonnut lattialle. Silloinkin kun putoava ruoka on kuivaa, bakteerit ehtivät iskeä nopeasta nostosta huolimatta. Itse olen kokeillut tätä muutaman kerran munaanjovis-voileivällä, joka tutkimusteni mukaan osuu lattialle kuiva puoli päällimmäisenä. Tutkijat ovat kuitenkin todenneet, että vaikka Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo ? Helsinki. bakteerit ovat yllättävän nopeita, kuivalla pinnalla niiden määrä ei huolestuta. Edes märän kohdan pudottua lattialle, hengenvaarasta ei ole kysymys. Tähän saatan uskoa, sillä aikanaan asuessamme Pohjois-Haagassa Ilkantie 13:ssa, talon lapset, kuten Kari Suomalaisen ja Mauri Sariolan jälkikasvu, kilpailivat sillä, kenellä on illalla suussa suurin möykky kioskin edustalta ja pihalta löydettyä purukumia. Näissä immuniteettiasioissa amerikkalaiset tuntuvatkin olevan oikeilla jäljillä. Ja on hyvä, että verovaroilla ylläpidetty YLE palvelee näin myös tieteen saralla maksamaan pantuja asiakkaitaan. SHL MARTTI HUHTAMÄKI. Kor- tain värillistä on satunnaisesti kean ruohon seasta on noussut pilkistänyt ruohonkorsien Lukijan kuva Masa kuvasi syyskuista kukkaloistoa Kukkian rannalla Kuohijoella. välistä. Sen sijaan Onkkaalassa taajamaan saapuva toivotetaan tervetulleeksi kukkasin mennen tullen. Juhlavieraat olivat siististi pukeutuneina, kuten myös osa esiintyjistä. Ohjelman historiallinen ja yhteiskunnallinen anti oli melko vähäinen. Jos pudonnut ruoka on kosteaa, bakteerit hyökkäävät niin nopeasti, ettei se nopeakaan nostaminen ehdi auttaa. Sekin muistettiin, että Revon esitti pääjohtajan virkaan Suomen Keskusta. Muissa sisääntuloristeyksissä on komeat kukkaruukut. Voisivatko nyt vuoden odottelun ja kärvistelyn jälkeen vastuulliset hoitaa asian kuntoon niin, ettei enää ensi kesänä tarvitsisi hävetä kesäpitäjäksi itseään mainostavan Pälkäneen kukkaistutuksia Luopioisten suunnalla. KUKKIA KAIKILLE LUIN SATTUMALTA yhden tutkimuksen, jossa kerrottiin tyttöjen ja poikien harrastusten kustannuseroista. Majuri Repohan oli Kekkosen kaveri ja joissain vaiheissa myös Johannes Virolaisen suosikki. Puiset portit sisääntulotien molemmilla puolilla on koristeltu kukkasin peräti molemmin puolin. Repohan kulki poliittisen taipaleensa äärioikeistosta äärivasemmistoon. Pääselostaja Pekka Tiilikaisen ja pääjohtaja Hella Wuolijoen erilaiset maailmankatsomukset sentään muistettiin, samoin Eino S. Revon tuki taistolaisille
Sydän-Hämeen Lehti TEKIJÄT Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: Toimintansa tuplannut yhdistys teki viime vuonna 380 000 analyysiä 65 000 näytteestä Videot KVVY on kasvanut pälkäneläisjohdolla PÄLKÄNE tut u j o e d i t v lisovellus a m m i Uus aa mobii » Lat . Vuoden 2015 alusta lähtien kunnalliset laboratoriot eivät enää saaneet kilpailla vapailla markkinoilla. . 12 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Ennestään yhdistys on toiminut Tampereella ja Hämeenlinnassa. . Näillä varoilla yhdistys tarjoaa ilmaista neuvontapalvelua sekä ympäristökasvatusta ja -viestintää. . Vuokratilat on alun perin suunniteltu KVVY:n käyttöön ja laboratorioissa on satsattu asianmukaiseen laitteistoon. Kuvan ravinneanalysaattorilla on tehty pelkästään elokuun aikana 8 600 ravinnemääritystä. Tämän lisäksi hankeavustuksien määrä vaihtelee vuosittain. Laitteen toimintaa valvomassa laborantit Irina Konareva ja Marjo Åkerlund.. ASENNA APP Lataa ja asenna Digilä-sovellus maksutta sovelluskaupasta. 2. Esimerkiksi viime vuonna me tutkimme 65 000 näytettä, joista teimme 380 000 analyysiä. Muutokset ovat vaatineet paljon työtä, mutta lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen, Mattila toteaa. KVVY:n päätoimipiste sijaitsee Tampereen Sarankulmassa uudessa, varta vasten yhdistystä varten suunnitellussa talossa. Yhdistys toimii talossa pitkä- aikaisen vuokrasopimuksen turvin. KVVY:n toiminta koostuu kahdesta osasta, yleishyödyllisestä yhdistystoiminnasta sekä palvelutoiminnasta. Jos olisin tiennyt, miten isoja muutoksia on edessä, en ehkä olisi tähän lähtenyt, toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä naurahtaa. Mattila aloitti yhdistyksen johdossa viisi vuotta sitten. Aiemmin hän johti vastaavaa yhdistystä, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:tä Kouvolassa. Kymenlaakson maisemat vaihtuivat hämäläiseen maaseutuun, kun perhe löysi uuden asuinpaikan Pälkäneeltä. Kuluneiden vuosien aikana Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) henkilökunnan määrä on lähes kaksinkertaistunut ja vuoden 2015 alussa toiminta siirtyi uusiin tiloihin. Samalla yhdistys avasi uudet toimipisteet Porissa, Raumalla ja Sastamalassa. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai-iltaisin klo 20. KVVY muutti Tampereella uusiin toimitiloihin vuoden 2015 alussa. Olemme satsanneet asianmukaisiin tiloihin ja laitteisiin, joten pystymme käsittelemään suuriakin näytemääriä, Mattila kertoo. KVVY:ssä on töissä hieman yli sata eri alojen asiantuntijaa. Heistä yli puolet tekee työtä laboratorioissa, joissa tutkitaan muun muassa talous- ja järvivesiä, jätteiden hyötykäyttökelpoisuutta, sisäilmanäytteitä sekä elintarvikkeita. Sertifioituja näytteenottajia yhdistyksellä on parikymmentä. Palvelutoiminta tukee yhdistystoimintaa, sillä sen kautta meillä on suuri asiantuntijajoukko käytössämme, Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 1. Meillä on halu säilyttää tietyt alueelliset palvelut, kuten kuntien tarvitsemat elintarvike-, ympäristö- ja vesihuoltolaitosten tarvitsemat tutkimukset, Jukka Mattila kuvaa toiminnan laajentamisen motiiveja. Hän kuitenkin korostaa, että muutos ei ole ollut itsetarkoitus, ajankohta vaan on vaatinut sitä. Kilpailu laboratorioalalla on kovaa ja voimakkaan kasvun tuloksena KVVY:n laboratorio sijoittuu näyte- ja analyysimää- Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY): KVVY on vuonna 1961 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua alueellaan. Jäseninä yhdistyksessä on kuntia, osakaskuntia, paikallisia suojeluyhdistyksiä sekä teollisuuslaitoksia. KVVY:n toiminta muodostuu sekä yhdistys- että palvelutoiminnasta. Näkyvin osa yhdistystoimintaa ovat erilaiset neuvonta- ja tutkimushankkeet. Näistä puolet ottaa näytteitä päätyönään, loput tarvittaessa. Yhdistystoiminta edellä KVVY:n liikevaihdosta vain kaksi prosenttia tulee yhdistystoiminnan puolelta jäsenmaksuina. KVVY:n laboratorio on ensimmäisiä, joissa vastaavanlainen laite on otettu käyttöön. Lisäksi yhdistys antaa lausuntoja sekä neuvoo ja ohjaa jäsenistöään vesiensuojeluasioissa. rien perusteella Suomen suurimpien ympäristö- ja elintarvikelaboratorioiden joukkoon. . Palvelutoiminta pitää sisällään monipuolisia laboratorio- ja asiantuntijapalveluja sekä tutkimustoimintaa. Tutkimuslabora torioiden suuri muutos Viimeisen seitsemän vuoden aikana useita kunnallisia ja alueellisia laboratorioita on yhdistetty KVVY:n toimintaan liikkeenluovutusten ja fuusioiden kautta
Kaikki alueen vedet laskevat Kokemäenjokea pitkin Selkämereen. Yhdistys on myös kehittänyt ja testannut erilaisia menetelmiä muun muassa ojavesien fosforin sitomiseksi ja järvien happi- ja ravinnetalouden korjaamiseksi. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Osa muista alueellisista vesistöjensuojeluyhdistyksistä on yhtiöittänyt laboratoriotoimintansa, mutta KVVY:ssä ei ole haluttu sille linjalle. . On arvokas asia, että pystymme toimimaan yhdistyspohjalta ja korostamaan niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä, Mattila kertoo. Kuvan kaltaista Hankkeet näkyvät ulospäin KVVY:n yhdistystoiminnan näkyvin osa ovat erilaiset hankkeet. Sydän-Hämeen Lehti 13 Pälkäneläinen Jukka Mattila on toiminut vuodesta 2011 lähtien Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajana. Jukka Mattila kertoo. Suurin osa yhdistyksen liikevaihdosta koostuu palvelutoiminnan puolelta. Niiden kaikkien tavoitteena on vesistöjensuojelu, vesistöjen tilan parantaminen tai ympäristöviestintä. Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa yhdistys on tehnyt jo useiden vuosien ajan. Neuvonta koostuu kiinteistökäynneistä, yleisötilaisuuksista ja puhelinneuvonnasta. KVVY tekee tilauksesta järvitutkimuksia ja tallentaa tulokset järvien vedenlaatu -palveluun (www.kvvy.fi/ve- kenttämittauslaitetta on käytetty muun muassa Mallasveden happitilanteen kehityksen seurantaan. Näytettä tutkimassa vesistötutkija Marika Paakkinen. ja osastonjohtajia, joten suh- suuteen, Jukka Mattila toteaa. taudun luottavaisesti tulevai- MARJA-LIISA SUOMALAINEN. Virtavesistä KVVY on inventoinut luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja ja parantanut talkoilla taimenien lisääntymispaikkoja. Tärkeä osa yhdistystoimintaa on myös osallistuminen erilaisten työryhmien toimintaan ja lausuntojen antaminen vesiensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. nan strategia on parhaillaan valmistumassa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kaikilta järviltä ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa ajantasaista tutkimustietoa, Jukka Mattila kertoo. Kokemäenjoen vesistöalue Pälkäneen ja Kangasalan vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöalueeseen, joka on Suomen viidenneksi suurin jokivesistö. Vesistöalue tarkoittaa aluetta, jolta vedet virtaavat tiettyyn laskujokeen. Kokemäenjoen vesistön pohjoisimmat osat ovat Ähtärissä ja itäisimmät lähellä Päijännettä. Meillä toiminnan ydinmotiivi tulee yhdistystoiminnan puolelta. Laitetta esittelee toiminnanjohtaja Jukka Mattila, joka on koulutukseltaan limnologi. denlaatu), jota kehitetään entistä paremmaksi. Sen mukaisesti KVVY:n toiminnan perusarvot ovat puolueettomuus, asiantuntevuus ja luotettavuus. Toiminta jakautuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat neuvonta ja ohjaus, kumppanuus, tutkimus sekä ympäristötieto ja kasvatus. Toiminnan kehittämisen pääpaino on nyt Jukka Mattilan mukaan vesien kunnostustoimintaan liittyvässä neuvonnassa sekä tiedon jakamisessa vesistöjen tilasta. Uuden strategian . Haemme nyt tasapainotiavulla eteenpäin laa isojen muutosten jälkeen. KVVY:n yhdistystoimin- Meillä on erinomaisia osaajia Kasviplanktonia tutkitaan mikroskoopilla muun muassa uima- ja raakavesinäytteistä. Palvelusta löytyy lausuntoja myös muutamien pälkäneläisten järvien vedenlaadusta.
Tehtaalle haetaan juurikassamasta pellosta, Laakso muistelee. ta sitä mukaa, kun sitä tuotanJuurikkaan viljely vaati työ- nossa tarvitaan. pienentää juurikkaasta saata. Vaikka Suomen kasvuolot ovat juurikkaalle hyvin soveltuvat, on juurikkaan sokerisato hehtaaria kohden kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Heinonen sanoo. Aika näyttää, miten markkinat määrittelevät tilannetta ja miten kotimaiselle sokerille riittää kysyntää. Sucros Oy on tuonut tänä vuonna markkinoille kokonaan suomalaisesta sokerijuurikkaasta valmistetun taloussokerin. Kuljetukset suunnitellaan kolmen viikon aikana, Laakso Sokerijuurikkaan viljely: Suomessa on 700 sokerijuurikkaan viljelijää, viljelyala on yhteensä 11 600 hehtaaria. Keskimääräinen tilan juurikasala on 16,5 hehtaaria. Hehtaari tuottaa noin 40 tonnia sokerijuurikasta. Suomalaisen sokerijuurikkaan sokeripitoisuus on 16, 2 prosenttia. Kalle Laakso teki työuransa sokerijuurikkaan viljelykonsulenttina Turengin sokeritehtaalla. niin, että kaikille viljelijöille tulee vuosien mittaan yhtä paljon varastointiaikaa, Fanni Heinonen Sucrokselta kertoo. Heinonen on yksi nykyisin toimivista neljästä sokerijuurikkaan viljelykonsulentista. Alle puolet sokerista on kotimaista Sokerijuurikas ei ole Markku Koskelolle eikä Jaakko Rönnille päätuotantosuunta, vaan he viljelevät sitä viljan ohessa. Sokerijuurikas haukkaa peltoalasta Koskelolla 15 prosenttia, Rönnillä hieman enemmän. Kumpikin isännistä on jatkanut juurikkaan viljelyn perinnettä tiloillaan. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Suomi oli parhaim- Sokerin omavaraisuusaste Suomessa on 40-50 prosenttia. millaan lähes omavarainen sokerintuotannossa. 14 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Harventaja konttasi heh- kuun alusta vuoden loppuun. taaria kohden 22 kilometriä ja Osa sadosta päätyy siis tehtaalahkerimmat ehtivät harventaa le suoraan pellolta, osaa täytyy jopa kaksi hehtaaria parin- varastoida. . Nykyisen tehtaan kapasiteetti riittää aika pitkälle, Heinonen lupaa. MARJA-LIISA SUOMALAINEN. Nykyisin tiloilla viljellään ta koneellisesti. Laitikkalan sokerijuurikasta keskimäärin isännätkin käyttävät ainakin kuudentoista ja puolen hehtaa- osittain apuna urakoitsijaa, rin alalla, kun hevosvetoisten jolla on työhön järeän kokoityökoneiden aikana tilakohtai- set laitteet. nen juurikasala oli hieman alle . Sydän-Hämeen Lehti TEKIJÄT Markku Koskelo ja Jaakko Rönni tarkastelevat Koskelon juurikaspeltoa Laitikkalassa. Sokerijuurikas kasvaa Laitikkalassa LAITIKKALA . Tämä on kaikkein stressaavin kasvi. Parhaimmillaan Pälkäneellä viljeltiin sokerijuurikasta sadalla hehtaarilla - silloin muutama vuosikymmen sitten, kertoo eläkkeellä oleva sokeritehtaan viljelykonsulentti Kalle Laakso Laitikkalasta. Nykyisin juurikkaan viljelyala on supistunut kunnan alueella kahdeksaantoista hehtaariin ja saattaa pienentyä edelleen. Hintaneuvottelut ovat meneillään valtakunnallisesti ja se ratkaisee paljon. Parhaimmillaan Suomessa oli viisi sokeritehdasta, mutta nykyisin vain yksi, joka sijaitsee Säkylässä. urakoitsijalta puolessa päiPälkäneen kevyet hietamaat vässä, kun omana työnä aikaa ovat olleet omiaan vaativan menisi viikosta kahteen, Jaakko sokerijuurikkaan viljelyyn. Vatäydentämään tuotantoa, sillä rastotilaa kasvi ei siis tarvitse, se työllisti väkeä eri aikoina mutta auman hoitaminen on kuin muut viljelykasvit. Sanottiin, että raha ja rehu van sokerin määrää. . säilytetään, kunnes tehtaan Sokerijuurikas sopi hyvin auto käy ne noutamassa. Taimet sijoitetaan soSokerijuurikasta viljeltiin soti- pivalle etäisyydelle toisistaan en jälkeisinä vuosikymmeninä kylvön yhteydessä. Laitikkalan alueella melkein joka talossa. Matka lisää kustannuksia sitä enemmän, mitä kauempana tehtaasta pellot sanoo. sijaitsevat. Nykyisin sokerijuurikkaan siemen on jalostettu yksiEnnen ituiseksi, joten harvennusta ei tarvittiin työvoimaa tarvita. Yrityksen tavoitteena on tällä tavoin nostaa esiin suomalaisen sokerintuotannon ketjun arvoa. Uutta tehdasta Suomeen kuitenkaan tuskin tarvitaan. . Kiintiöiden poistuminen vapauttaa tuottajamaiden sokerintuotannon, mikä tulee vaikuttamaan myös sokerin markkinatilanteeseen, Fanni Heinonen ennakoi. Suomessa tavoitteena on Heinosen mukaan nostaa sokerin omavaraisuusastetta, mikä tarkoittaa tuotannon lisäämistä. . Pellolle pitää päästä aikaisin keväällä ja loppusyksystä kasa on suojattava tarkoin, ettei kylmä pääse pilaamaan satoa, Rönni kertoo. Kasvin stressaavuus ei toki ole lopettamisen syy, vaan Rönni suunnittelee eläkkeelle jäämistä lähivuosina eikä investoiminen uusiin koneisiin siksi ole järkevää. Koskelo miettii juurikkaan viljelyn jatkamista, mutta tekee päätöksen vasta talven aikana. . Viljelyalat olivat Nosto toki pieniä verrattuna nykyisiin isoilla koneilla Sokerijuurikas nostetaan maashehtaarimääriin. . Lisäksi taitolaji. Kuusi hehtaaria menee hehtaari, Kalle Laakso tietää. Viljelijöitä on tällä hetkellä kaksi, Markku Koskelo ja Jaakko Rönni, joista Rönni on päättänyt lopettaa juurikkaan viljelyn tämän syksyn jälkeen. . Pitkä varastointiaika naateista saatiin rehua karjalle. Varastointiaika voimaa, sillä siemenet olivat saattaa olla parikin kuukautta, moni-ituisia. Rönni kertoo. Noston jälkeen juurikkaat Myös alueen ilmasto-olot ovat suotuisat ja antavat hyvät lähtö- kootaan aumaksi, jossa niitä kohdat pitkälle kasvukaudelle. Ylimääräiset tai- Markku Koskelo sanoo. met täytyi harventaa pellolta Sokeria tuotetaan Sucros pois käsin. Oy:n tehtaalla Säkylässä loka. Tällä hetkellä omavaraisuusaste on vajaa puolet. Sokerintuotanto on EU:ssa kiintiöity, mutta kiintiöt poistuvat ensi vuoden alussa.
SydänHämeen Lehden someseinä löytyy osoitteesta shl.fi/some. SYKSYYN PÄLKÄNEEN RAUTIASTA! Ajoleikkuri McCulloch M145-107T Sivullepuhaltavan suuren puutarhatraktorin leikkuuleveys on 107 cm, automaatti, 14,5 hv 1795,(1995,-) Ruohonkerääjä kaupan päälle, arvo 259,- Markkinoiden kevyin Ruohonleikkuri McCulloch M46-125M BIO 249,- Reppupuhallin Dolmar PB-76 4-tahtisella reppupuhaltimella ammattilaisen vaatimaa puhallustehoa. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.) t erve t uloa! MEILTÄ SAAT TAVARAT MYÖS KOTIINKULJETETTUNA!. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu perheiden mahdollisuudet olla yhdessä tutkimuksen ja hoidon aikana. Liiketoimintamme on kestävyyslaji, jossa vuosien väliset vaihtelut ovat suuria. Siirsimme multalaanimme Tampereelta Kangasalle, ja tämä aiheutti paineita tulokseen, samoin kuin alaamme vaivaava äärimmäisen kireä kilpailutilanne. SydänHämeen Lehden someseinältä voi tarkistaa, mistä seudun asioista somessa puhutaan. Someseinä kerää paikallista somesisältöä yhteen KANGASALA, PÄLKÄNE Sydän-Hämeen Lehden inter- netsivuilta löytyvä someseinä on kerännyt kesän alusta alkaen paikallista somesisältöä yhteen paikkaan. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. Haavisto Oy:n liikevaihto kasvoi 5 prosenttia noin 5,9 miljoonaan euroon päättyneellä tilikaudella. P. Sen tarkoituksena on tukea erityisesti Tampereen yliopistollisen sairaalan toimintaa sekä pirkanmaalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Tukisäätiölle lahjoitetuilla varoilla muun muassa tutkitaan eri sairauksia, kehitetään uusia hoitomenetelmiä sekä lisätään potilaiden ja vierailijoiden viihtyvyyttä. Taysin tukisäätiö hallinnoi kaikkia Tampereen yliopistollisen sairaalan saamia lahjoituksia. Lahjoitukset suositellaan tehtäväksi tukisäätiölle, joka ohjaa varat lahjoittajan määräämään tarkoitukseen Taysin hyväksi. Maarakennus Haaviston liikevaihto kasvoi KANGASALA Maarakennus T. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää Ma-pe 8.30-17, la 8.30-14 Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. Toimitus valitsee someseinälle päätyvät julkaisut. Seinälle nousee mielenkiintoisia julkaisuja joka päivä vähintään viiisi kappaletta, joten sivustolta voi helposti käydä tarkistamassa, mistä Pälkänettä ja Kangasalaa koskevista asioista sosiaalisen median kanavissa puhutaan. Sydiksen omalla tunnisteella merkittyjä julkaisuja saatetaan julkaista myös lehden paperisessa versiossa. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Vuonna 2019 käyttöön otettavissa tiloissa voidaan tarjota uusimmat hoitomahdollisuudet ja yhdistää sekä psykiatrinen että somaattinen hoito. Samoin mikäli yhdistyksellä tai muulla toimijalla on avoin Facebook-sivu, sivusta voi vinkata toimitukselle, jolloin toimitus tietää hakea mahdollisia someseinän sisältöjä myös näistä lähteistä. Myös yhtiön henkilöstön lukumäärä on noussut noin neljäänkymmeneen. . Pankki voi yhtä hyvin kuin ympäröivä yhteisö, ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista riippuu myös meidän tulevaisuutemme. Heidän terveytensä on kenties arvokkainta yhteistä pääomaamme, joten haluamme osaltamme tukea tätä tärkeää paikallista hanketta, toteaa OP Kangasalan toimitusjohtaja Mika Kivimäki Pirkanmaan osuuspankkien puolesta. Taysin uusi L-rakennus eli Lasten ja nuorten keskus tulee vastaamaan vaativasta lasten ja nuorten erikoissairaanhoidosta alueella, jossa asuu yli miljoona suomalaista. Sivustolla näkyy kerrallaan 20?30 tuoreinta julkaisua. Sydän-Hämeen Lehti 15 TEKIJÄT Taysille lahjoitus Osuuspankeilta KANGASALA, PÄLKÄNE Pirkanmaan osuuspankit ja Pirkanmaan OP-liitto ovat lahjoittaneet rakenteilla olevan Taysin Lasten ja nuorten keskuksen eli lastensairaalan toimintaan yhteensä 100 000 euroa. . Yksittäinen somettaja voi päästä someseinälle julkaisemalla Twitterissä tai Instagramissa julkaisun lehden hashtagilla #sydis. 0207 630 840 www.rautia.fi PÄLKÄNE (Matkapuh. Vinkit voi lähettää toimitukselle sähköpostitse (toimitus@shl.fi) tai lehden Facebook-sivun kautta. Lisäksi työllistämme kymmenkunta vakituista aliurakoitsijaa, joista noin puolet on kangasalalaisia, kertoo toimitusjohtaja Jussi Haavisto. Liikevaihdon kasvusta huolimatta yrityksen tulos painui pakkaselle. . Ilmamäärä 1140 m³/h (299,-) Lehtipuhallin Dolmar PB252 Tehokas, tärinätön ja hiljainen, 4-tahti, 25cc, 0,8 kW, 4,4 kg 249,- 599,- Kuulalaakeroidut pyörät Sisä 20 A 2,7 l Oksasilppuri Makita UD2500 Remonttimaali sisälle, valkoinen sävytettävissä. Puolihimmeä, vesiohenteinen 2500W, 45 mm 269,- 20,95 Sähkökiuas Harvia Vihta 6 kW 169,- Puut, pensaat, perennat ja havut -30% Tarjoukset voimassa 22.9. Näin voidaan tukea myös lapsiperheiden vanhemmuutta. Lastentautien vastuualuejohtaja Marja-Leena Lähdeaho muistuttaa, että lapsille ja nuorille tarvitaan paitsi erityistä osaamista myös oma ympäristö ja erilaiset tilat kuin aikuisten sairauksien hoitoon. Hiljattain toimintansa aloittanut Taysin tukisäätiö on merkitty säätiörekisteriin kesällä. Seinälle kootaan sisältöä paikallisilla hakusanoilla Facebookista, Instagramista ja Twitteristä
Itse opastan asiakkaitani muun muassa kahvakuulailussa, kuntosalilla, lenkkipolulla tai oman kehon painoharjoittelussa. Kellberg sanoo, että siitä on iso apu, että rakennusprojekteja hoitava porukka saatiin tuotannon yhteyteen. . Kanssakäyminen on sujuvampaa, ja erilaisten asioiden ratkominen helpompaa, kun toimimme kaikki saman katon alla. Elementtituotanto työllistää Muuttajia paikkakunnalla myös välillisesPälkäneelle ti, sillä yritys ja sen työntekijät Pälkäneen tehtaalla element- käyttävät monen alan palvetejä valmistaa tällä hetkellä luita. kolmisenkymmentä työnteki jää, jotka ovat alihankkijoiden palveluksessa. Työntekijöis- Tuotetta ja prosessia tä pääosa siirtyi Heinolasta. Näissä tiloissa on mahdollisuus monenlaiseen muuhunkin liikuntaan. Marko Kellbergin takana viimeistellään 18-metristä kattoelementtiä. Katri Laanisen Muutos -yritys on ava alivuokralaisina. Nyt tilaan on remontoitu kampaamo sekä sohvaryhmän käsittävä odotustila. Sydän-Hämeen Lehti TEKIJÄT Metsä Wood: Elementtituotantoon on rekrytoitu väkeä Pälkäneeltä MeNyt Elementtitehdas työllistää jo reilut 30 PÄLKÄNE sille k y t s i hd ri nyt? y ä t i M luu juu vellus kuu a mobiiliso » Lata Pälkäne on saanut tämän vuoden aikana reilut 30 uutta työpaikkaa, kun Metsä Wood on siirtänyt puuelementtituotantonsa Heinolasta Kankaanmaan teollisuusalueelle. Eridomicin entiset toimitilat jäivät viime vuonna tyhjilleen, kun pälkäneläisyrityksen ostanut Stora Enso keskitti elementinvalmistuksensa Varkauteen. . 16 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Myös yhteistyö kunnan kanssa on hänen mukaansa toiminut hyvin. toimihenkilöä. Paikka pitää toistaiseksi sisällään parturi-kampaamon, personal trainerin, muskareita, Reiki-hoitoja sekä vyöhyketerapiaa. Materiaali on kevyt ja ymasunnon Pälkäneeltä. . Joka projektissa mietitään pystymme tulevaisuudessakin yhdessä asiakkaan kanssa entistä parempia uusia ratkaisuja. palkkaamaan lisää väkeä. Elementtituotannon lisäksi SHL TOMMI LILJEDAHL Pälkäneelle siirtyi seitsemän Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 1. Viereinen tilava huone odottaa vielä pintaremonttia ennen kuin se avataan asiakaskäyttöön. Laaninen on ammatiltaan parturi-kampaaja sekä vastikään kouluttautunut personal trainer, joka sai omaan kriisiinsä ison avun liikunnasta. Nyt hän haluaa auttaa muita monipuolisen lajivalikoiman avulla. . Katri Laaninen on it Hyvinvointikes Muuto PÄLKÄNE Nuijanmäki sai uuden yrityksen, kun Muutos! By Katri Laaninen avasi ovensa viikko sitten. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai-iltaisin klo 20. Pälkäneellä valmistettavia puuelementtejä käytetään muun muassa isoissa liikunta- ja yrityshalleissa. kehitetään koko ajan Osa kulkee päivittäin Päijät- Puulla on rakentamisessa etunHämeestä, osa on hankkinut sa. . Pitkälle taisi tulla melkoinen piikki, esivalmistettu elementti on nopea asentaa, eikä työmaalla Marko Kellberg kertoo. Tehdas on pystynyt myös tarvitse odottaa betonin kuivurekrytoimaan paikallisia osaa- mista, Marko Kellberg sanoo. jia, joita jäi Stora Enson jäljiltä Vaikka puu on perinteinen vaille työtä. rakennusmateriaali, myös tuo. Olemme tyytyväisiä sijaintiin, tiloihin ja kuntaan, Metsä Woodin projektirakentamisen johtaja Marko Kellberg sanoo. Sijainti on elementtitehtaalle edullinen: konsernin tehtailta on sujuvat liikenneyhteydet Pälkäneelle, ja Pälkäneen tehdas on lähellä eteläisen Suomen työmaita, johon elementit kuljetetaan. Kankaanmaan kautta kulkeva materiaalivirta on jatkuva. Isoissa puuelementeissä käytettävä kertopuu tulee Lohjalta ja Punkaharjulta, liimapuu Hartolasta ja vaneri Suolahdelta. Tehdas toimittaa elementit yleensä valmiiksi asennettuna työmaille, joista suuri osa on eteläisessä Suomessa. Eridomicilla aikanaan työskennellyt Kellberg tunsi Pälkäneen toimitilat jo etukäteen. Elementtituotantoa varten rakennettu halli on toimiva ja riittävän kokoinen. Kunnan asuntokysyntään päristöystävällinen. Pälkäneellä on Heinolaa tetta ja prosessia voidaan edelisommat tilat, jotka mahdol- leen kehittää. listavat kasvun. Muillekin palveluille on ovi avoinna. . Toivon, että tästä tulee oikea hyvinvointikeskus, yrittäjä Katri Laaninen sanoo. Laanisen yritys Muutos vuokrasi toimitilat vaaleankeltaisesta talosta, jossa toiminut aiemmin Saaris-Sähkö. Toivottavasti . ASENNA APP Lataa ja asenna Digilä-sovellus maksutta sovelluskaupasta. 2
Minna tässä kuviossa on ollut promoottorina, muut naiset kiittelevät. He ovat myös toistensa palvelujen käyttäjiä, joten ajatus yhteistyöstä tuntui kaikista luontevalta. . Apukikan palveluja on saatavana yhtenä päivänä viikossa sekä iltaisin. . KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Pääasiassa teen töitä asiakkaan kotona, mutta jatkossa vuokraan mahdollisesti tilaa myös Muutoksesta, Urkko kertoo. Palvelua kaiken ikäisille Kirsi Urkko, Minna Liljedahl ja Katri Laaninen ovat energisiä naisia, jotka haluavat jakaa hyvää oloa muillekin yritystensä kautta. Muutos, Mielilaulu ja Apukikka tarjoavat kaikki palvelujaan kaiken ikäisille, Mielilaulu ja Apukikka ihan vauvasta lähtien. Yhteistyö tuli puheeksi muskareita ja Reiki-hoitoja tekevän Minna Liljedahlin sekä vyöhyketerapiaa ja kotiapua tarjoavan Kirsi Urkon kanssa. . Opettajantyöstäni kaipaan eniten nimenomaan musiikkitunteja ja bändikerhoa. Logon on suunnitellut graafikko Heini Pääkkönen. Katri Laaninen on palannut yrittäjäksi hoitovapaan jälkeen. Parturi-kampaajan toimiala on laajentunut myös personal trainerin palveluihin. s?kus: Kolme tuoretta naisyrittäjää yhdisti voimansa o?sta monella tasolla ja pururata alkaa aivan tuosta vierestä. Tiloistaan Laaninen ei ole mustasukkainen, vaan toivottaa kaikki muutkin ohjaajat tervetulleiksi alivuokralaisikseen. . Naisia yhdistää halu tukea ihmisiä muutoksessa positiiviseen suuntaan. . Lapsiperheissä avun tarve on erilainen kuin yksinäisillä vanhuksilla, Urkko tietää. Naisten palvelut myös tukevat toisiaan ja he suunnittelevatkin yhteisiä palvelupaketteja erilaisiin tarpeisiin. Ideat eivät energiseltä joukolta lopu ja niitä pursuaa keskustelussa esiin jatkuvasti lisää. . Jokaisella yrityksillä on kuitenkin jo facebook-sivut, Mielilaululla myös nettisivut. Myös Muutoksen www-sivut ovat työn alla. Avajaiset Pimeän kaupan iltana Vaikka Muutos on jo avannut ovensa asiakkaille, varsinaisia avajaisjuhlia vietetään Pimeän kaupan iltana perjantaina 23.9. kello 16 alkaen. Avajaisissa toimintaansa esittelevät Muutoksen lisäksi myös Mielilaulu ja Apukikka. Luvassa on ainakin hyvin tarttuvaa iloista mieltä ja avajaistarjouksia. MARJA-LIISA SUOMALAINEN. Itse olen ajatellut pitää perjantait ja lauantait vapaata, jolloin täällä voisi hyvin olla mutta toimintaa. Reiki-hoidossa tapahtuu valtava rentoutuminen, mistä tulee hyvä ja levollinen olo. Reiki haastaa ihmisen kehon muutoksen tielle, hän kuvaa hoitojensa vaikutusta. Kirsi Urkko perusti Apukikka-yrityksensä puoli vuotta sitten. Refleksologia eli koko kehon vyöhyketerapia antaa pehmeän vaihtoehdon vaivojen ja elämän kriisien hoitamiselle. Autan myös vauvojen koliikkia vyöhyketerapialla, Urkko kertoo. Apukikan kotiapu on monimuotoista. Nautin suunnattomasti ilon tuottamisesta ihmisille musiikin kautta, Liljedahl kertoo. Muskareiden ohella Liljedahl tekee Reiki-hoitoja. Toimialoina ovat vyö- hyketerapia ja kotiapu. . Kirsi Urkon Apukikka ja Minnan Liljedahlin Mielilaulu toimivat silloin tällöin tiloissa tse maalannut seinällä olevan logotaulun piirtoheittimen avulla. Kuka tahansa voi koota ryhmän, joka kokoontuisi johdollani säännöllisesti, Laaninen kannustaa. Koska naisten yritysten toiminta on vasta alkutaipaleella, kaikkea markkinointimateriaalia ei ole vielä saatu valmiiksi. Sen sijaan sunnuntaisin kampaamo on auki, hän lupaa. Verkostossa jo kolme yrittäjää Ensimmäiset kumppanit tilan käyttäjiksi löytyivät jo kesällä omasta tuttavapiiristä. Sydän-Hämeen Lehti 17 annut toimipisteen osoitteeseen Onkkaalantie 98. Olen ajatellut ohjattua temppukerhoa alakouluikäisille, Katri Laaninen kertoo. Temppuryhmien lisäksi Laaninen toivoo ohjattavakseen ai- kuisten ryhmiä. . Kesän aikana syntyi jo ajatus yhteisistä hoitoilloista, mutta sitten Katrin suunnitelma tämän tilan vuokraamisesta loksautti kaikki palat paikoilleen, Liljedahl kertoo. Katri Laaninen keksi tyhjillään olevan tilan kävellessään sen ohi usein iltalenkeillään. Pian hän otti yhteyttä omistajaan ja niin Muutos alkoi konkretisoitua. Iloa, apua ja tukea kriiseihin Minna Liljedahlin kesäkuun alussa toimintansa aloittanut Mielilaulu järjestää muskareita ja lauluhetkiä kaiken ikäisille. Yrittäjän voi tilata vetämään musiikkituokioita vanhuksille tai vaikkapa lasten syntymäpäiville tai järjestää muskarikutsut ystäville. . Valikoimassa on niin kotitöitä, leivontaseuraa kuin keskusteluapuakin. Ihan kuten Katri on saanut apua omaan kriisiinsä liikunnasta, minä sain omaani Reikin kautta, Minna Liljedahl kertoo. Kirsi Urkko puolestaan on tottunut kuuntelemaan ihmisten ahdinkoa herkällä korvalla. . Ala on innostanut opiskelemaan lisää ja tämän vuoden puolella hän valmistuu Reiki-mestariksi, joka voi hoitamisen lisäksi toimia myös kouluttajana.
Sellainen oli lapsuutenikin . Tietokirjallisuus ei lajina vastaa siihen tarpeeseen, hän selittää ja jatkaa: . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. ?Tämä ranta on yksi lempipaikoistani . Pohjois-Norjan luonto ja Jäämeren henki eivät jätä häntä sen enempää kuin hänen romaaniensa Marjaakaan. Maailman pohjoisimmalla merellä on häneen miltei vastustamaton vetovoima. Jo lapsen hän kaipasi aina vettä eikä pelännyt heittäytyä uimaan jäiden sekaan. Kirjoitin näitä kahta teosta rinnakkain ja limittäin toistensa kanssa, joten ne valmistuivat melkein yhtä aikaa, Leena Niemi kertoo. Hän on aikaisemmin julkaissut tietokirjallisuutta omalla nimellään, sen sijaan kaunokirjalliset teokset on kirjoitettu taiteilijanimellä Maria Huhta. . Ja lopulta, vuosien jälkeen hänelle selviää, minne. Leena Niemi julkaisi viime talvena ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa, dokumenttiromaanin Työ ja tunteet, jonka tarina kertoo Aitoon kangaspainosta ja siellä yksittäisen työntekijän kokemasta epäoikeudenmukaisuudesta. Laajemmin romaani kertoo suomalaisesta pienteollisuudesta ja yrittäjyyden haasteista 1960- ja 1970-lukujen nopeatahtisessa murrosvaiheessa. Työ ja tunteet -romaanin päähenkilö Marja on minäkertoja ja päähenkilö myös uudessa romaanissa Menneisyys ei jätä rauhaan. Aloin käyttää kaunokirjallisissa teoksissa taiteilijanimeä, koska Leena Niemiä on niin paljon, hän perustelee. Leena Niemi on saanut Valtioneuvostolta oikeuden käyttää uusimmassa ja seuraavassa vielä keskeneräisessä romaanissaan Suomi 100 -tunnusta. voin hyödyntää monilla Jäämeren rannoille suuntautuneilla matkoilla tekemiäni muistiinpanoja. Menneisyys ei jätä rauhaan on kasvutarina, joka kuvaa pienessä maaseutukylässä varttuvan tytön kehitystä taaperoi- käisestä koulutetuksi aikuiseksi naiseksi ja perheenäidiksi. Yksilön ympärille kietoutuu Suomen kasvutarina sodan kurittamasta maatalousmaasta kehittyväksi teollisuusmaaksi, kunnes lopulta molemmat tarinat kietoutuvat Suomen ja Viikinkisormin kirjoitettua Tunteet tarvitsivat sanansa Leena Niemi valitsi tyylilajikseen dokumenttiromaanin, koska hänestä tuntui, että hän ei saanut kaikkea sanottavaansa esiin asiatekstissä. . olosuhteiden pakosta, koska sodan jälkeen elettiin pitkään niukkuuden aikaa, jolloin esimerkiksi itse kasvatettu ruoka oli välttämättömyys, hän kertoo. Sen sijaan talvet kaupunkiasunnossa Tampereella Niemi omistaa kirjoittamiselle ja historian tutkimiselle. Minulla on jostakin syystä kova tarve saada paperille kaikki, mitä olen tuntenut, ja mitä huomaan toisten ihmisten tuntevan. Hän ei vielä ymmärrä, minne niitä pitkin pääsee, mutta käsittää sen verran, että hyvin kauas. Tyttö tahtoo mennä kauas. Koti on turvallinen ja siellä on äiti, joka on välillä kovin kipeä, mutta silti maailman tärkein äiti. siellä syntyy vuorovesiaaltojen vaikutuksesta uskomattoman kaunis äänimaisema?, Leena Niemi kertoo. Etsiminen: Leena Niemen toinen romaani on monisäikeinen löytöretki Suomen historiaan Tarina kirkastui suolaisessa tuulessa PÄLKÄNE Pieni tyttö, paljon alle kouluikäinen, katsoo pitkin ratakiskoja, jotka kulkevat aivan oman kodin vierestä. Mutta tyttö tietää joka tapauksessa tahtovansa kauas. Ensimmäinen kirja oli viipale Marjan elämästä, se sisältyy tähän toiseen, joka kertoo elämäntarinan laajasti alusta alkaen. Siellä voin noudattaa parhaiten sellaista elämäntapaa, jota olen aina eniten arvostanut: yksinkertaista, luonnonläheistä ja turhasta tavarasta vapaata. Mutta jotain oli jäänyt selviämättä, jostain puuttui pala, jota Marja epämääräisesti tiesi aina etsivänsä. Leena Niemen pikkusormi kertoo uskomuksen mukaan jotakin hänen kaukaisista juuristaan. Leena Niemi osaa kirjoittaa puhdasta ja vaivattoman tuntuista kieltä, joka imee lukijan nopeasti mukaansa. Olen pitkään ollut kiinnostunut Norjan pohjoisrannikon ja Suomen historiasta, ja tarvitsin välineen, jolla voin kuvata sitä riittävän ihmisläheisesti. Siksi aloin kirjoittaa romaania, joka on osaksi mutta ei suoraan omaelämäkerrallinen, ja jossa koko pohjoisen seudun muinaisuudesta kohoavaan karuun ja komeaan tarinaan, jonka vain ihmisen oma toiminta uhkaa latistaa. Mutta huimina ajatuskulkuina rakentuvan historian kaaren toinen pää johtaa päähenkilön, Marjan takaisin hänen omaan tarinaansa. Kirjan alussa hän on pieni tyttö rautatien varrelta. . Marjan isä oli yksi niistä lukemattomista suomalaisista miehistä, jotka kaatuivat ennen kuin ehtivät nähdä vastasyntynyttä lastaan. Romaanissa taas kuvataan Marjaa, jolle paluumatkat pohjoisesta ovat aina nihkeän tuskaisia. Marjasta tuntuu, että hänen ajatuksensakin tarvitsevat kirkastuakseen suolaisen kylmän merituulen kosketusta. . 18 KESKIVIIKKO 14.9.2016 KYLILTÄ . Vanha uskomus kertoo, että ihmisillä, jotka eivät saa pikkusormeaan suoraksi, on suonissaan viikinkiverta. Yli 400-sivuinen teos ei tunnu pitkältä, kun kieli kuljettaa tarinaa miellyttävästi eteenpäin. Alkulukujen ajankuva 1940ja 1950-lukujen kouluelämästä ja koulun arvomaailmasta on erityisen mielenkiintoinen. Siinä sivutaan jälleen myös ensimmäisessä romaanissa käsiteltyä vallankäytön teemaa. Niemi kirjoitti kirjansa nopeana intensiivisenä prosessina pitkien talvikuukausien aikana. Kesäisin se ei olisi yhtä helppoa, koska hän viettää kesänsä mökillä Saarikylissä yhdessä miehensä kanssa. . Ehkä siinä on selitys, Leena Niemi nauraa, ja näyttää omaa pikkusormeaan, jonka keskinivel on ollut syntymästä asti koukussa. SHL ULLA SIREN
Sama määrä tulee taas keväällä. Jos televisio on auki, niin vilkuilen sitä välillä, Vuorinen kertoo käsitöiden teosta, joka kuuluu niin olennaisesti elämään, ettei hän osaa sitä ilman olla. Lämmintä päähän ja jalkoihin Hilkka Vuorinen kutoo ja virkkaa, molempia yhtä mielellään. Puikoissa on juuri nyt miesten villasukkakudin, virkaten valmistuu valkoinen verho, johon ketjusilmukkaruutuja täyttämällä muodostuu porokuvioita. Vankkatekoiset bunkkerit ja hylätty sotakalusto jäivät rauhanteon jälkeen niille sijoille, joille ne oli aikanaan asetettu odottamaan taistelua, jota ei koskaan tullut. Marjojakin täytyy laittaa. Päivän lyhentyessä, sadonkorjuuajan jälkeen jää iltaisin enemmän aikaa kutomiselle ja virkkaamiselle. ?Kun on kotityöt tehty, niin sitten otan käsityön esille. Kudottujen kännykkäkoteloiden piristeeksi hän on viime aikoina virkannut aina niin suosittuja pöllönaamoja. Niistä muodostui ruma vihan arpi pohjoisen rannikon koskemattomaan luontoon. . Olisi minulla kotona rukki, mutta en osaa kehrätä sillä lankaa, Vuorinen selittää, miksi oman koiran villa on ainakin vielä jäänyt hyödyntämättä. Hilkka Vuorisen käsitöitä on näytteillä Kuhmalahden kirjastossa syyskuun loppuun kirjaston aukioloaikoina. MAIJA NIEMINEN-PESSI Hilkka Vuorinen kutoo tai virkkaa pehmoleluja ja koriste-ja käyttöesineitä. Ideoita netistä ja käsityölehdestä Pohjoisen kuvia Leena Niemen näyttelyssä: luonnon kivimuotoilua Pohjois-Norjasta, hylätty panssarivaunu ja Tenojoen rantatietä. Nyt eläkkeelle ehtinyt Vuorinen oppi ajan tavan mukaan kutomaan jo kotona äitinsä ja vanhempien siskojensa opastuksella. Koulussa hän muistaa tehneensä ensimmäiset villasukat. Käsistään taitava kuhmalahtelainen kokeilee mielellään Hilkka Vuorisen käsitöitä on esillä Kuhmalahden kirjastossa syyskuun loppuun saakka.. Se, että kädentaitajalla on meneillään kaksi keskeneräistä työtä, ei tavallisesti kuulu hänen tapoihinsa. ?Yleensä teen yhden työn kerrallaan alusta loppuun. Vuorinen valmistaa päätä, käsiä ja jalkoja lämmittäviä vaatekappaleita pipoista tumppuihin ja töppösiin. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Halusin tallentaa sitä kauneutta, jota näimme, sen verran kuin se on kameralla mahdollista, hän kertoo. Avarat pohjoisen maisemakuvat näyttävät hänen mielestään tauluina paremmilta kuin pelkkinä kuvina. Pehmolelujakin hänen taitavissa käsissään syntyy samoin kuin virkattuja kukkasia. ?Niitä ei tarvitse kastella, eivätkä ne lakastu, hän nauraa. Aikuiset lapset vievät omaan käyttöön äidin tekemiä sukkia. Valmista syntyy kuitenkin niin paljon, että Vuorinen saa täytettyä myyntipöytänsä Suojalla pidettävissä joulumyyjäisissä. Kädentaitajan työnäytteisiin voi jo nyt tutustua Kuhmalahden kirjastossa, jossa on esillä hänen käsitöitään syyskuun ajan. uusia kudin- ja virkkuumalleja, joihin hän etsii ideoita netistä ja Suuri käsityökerho-lehdestä. Näyttelyssä oleva virkattu pipo on tuorein esimerkki uuden mallin soveltamisesta. Uuden edessä Hilkka Vuorinen oli myös silloin, kun naapuri toi hänelle kassillisen koiran karvoista kehrättyä villalankaa. ?Se on pehmeää, tietää kädentaitaja nyt valmistettuaan lahjalangasta lämpimät tossut. Koiranvillan tuottaja Vuorisella olisi myös omasta takaa, emännän päivittäin lenkille vaativa lassie. ?Siitä lähtee muovikassillinen villaa, kun harjaan sen näin syksyllä. syyskuuta kello 13 alkaen Leena Niemi on itse paikalla esittelemässä näyttelyä, ja myös Menneisyys ei jätä rauhaan -teosta on silloin myynnissä. Matkalla Jäämerelle ja sodan jäljille -näyttely on nähtävänä pääkirjasto Arkin näyttelytilassa syyskuun loppuun asti. Käsitöiden teko rauhoittaa KUHMALAHTI Hilkka Vuorinen tietää oman kokemuksensa perusteella toimivan keinon, jolla saa mielen ja kehon tyyntymään. ?Siinä rauhoittuu, kun on koko päivän mennyt. Meillä oli jo 1960-luvulla laatikkokamera, jolla kuvasin. Maisemakuvaus alkoi aivan puhtaasti siitä, että olin maisemista niin innostunut, että tarvitsin välttämättä kuvia niistä. Näyttely kertoo enemmän kuin albumi, vaikka kuvat ovat samat. Pohjois-Norjan rannikolla on kahdet kasvot. Karun luonnonkauneuden rinnalla näkyy ihmisen kolkko kädenjälki, josta myös on kuvia näyttelyssä. Koko pohjoinen ranta oli toisen maailmansodan aikana linnoitettu, koska Hitler varautui idästä tulevaan hyökkäykseen. Sydän-Hämeen Lehti 19 Kuvia pohjoisten vesien ääreltä Pälkäneen pääkirjaston syyskuun näyttelynä on laaja valikoima Leena Niemen valokuvia hänen perheensä lukuisilta matkoilta Jäämerelle ja muualle Pohjois-Lappiin. Valokuvanäyttely kertoo kokeneen tutkimusretkeläisen matkustelusta hänen rakkaimmissa maisemissaan, mutta se kuvaa myös Menneisyys ei jätä rauhaan -romaanin teemoja: hämäläisessä pikkukylässä kasvaneen tytön tuntemaa outoa vetoa pohjoiseen kohti maailman kylmintä merta, ja toisaalta kohti menneisyyttä, sotaa ja isän viimeisiä hetkiä. Niemi on harrastanut valokuvausta nuoresta asti. . Sota tulee siellä vastaan pysäyttävän todellisena, kun kaikki on niin pitkään ollut koskemattomana paikallaan. Se on kuin toinen maailma, Niemi kuvailee. Maanantaina 19. On sellaista terapiaa, hän sanoo rakkaasta harrastuksestaan käsitöiden teosta. ?Kesällä ei niin paljon kerkiä tehdä käsitöitä, kun on pihahommia, kasvimaa ja kasvihuone
20 KESKIVIIKKO 14.9.2016 Mobiilissa I S Ä T S E D H E L S I L L A K I A P I SAAT ENEMMÄN IRT Lataa Sydän-Hämeen Lehden Digilämobiilisovellus, niin tiedät tärkeimmät paikallisuutiset heti! Lehdet-osiosta löydät tiistai-iltaisin ilmestyvän digilehden ja arkiston. Uutiset-osiosta löytyvät paikkakunnan tuoreimmat uutiset joka päivä. Videot-osio kokoaa lehden videojutut yhdelle sivulle. Some-osiossa julkaistaan päivittäin paikallista sosiaalisen median sisältöä. MeNyt-osioon nousevat paikallisten yhdistysten tapahtumat. Kupongit-osiossa on tarjouskuponkeja paikallisiin liikkeisiin. . LATAA APP 2. Viikoittain ilmestyvä Sydän-Hämeen Lehti julkaistaan Digilässä digilehtenä jo tiistai-iltaisin klo 20 . siis jo ennen paperilehteä! Kirjaudu sisään tunnuksillasi. Täystilaajana saat tunnukset ilmaiseksi osoitteesta digila.fi/aloita Asiakaspalvelumme auttaa sinua puhelimitse 044 755 7204 ja sähköpostitse tilaukset@shl.fi Voit myös poiketa toimituksessamme Onkkaalantie 58, Pälkäne.. AVAA SOVELLUS 3. KIRJAUDU EIKÖ TULE MITÄÄN? Lataa sovellus iPhonelle App Storesta ja Androidpuhelimelle Play Kaupasta Digilästä löytyy uusia paikallisuutisia ja -sisältöjä joka päivä. Sydän-Hämeen Lehti an n n u k a Paikk aiheet puheenuutaman vain m uksen kosket ! päässä ttöösi: Näin saat Digilän käy 1
lataa Digilä ja hyödynnä etusi! Etukupongit: Kahvila EloTähkä Saat edun, kun näytät etukuponkia älypuhelimestasi kaupan kassalla. Munkki ja iso kahvi 2,50 (voimassa syyskuun 2016) Lemmikkitarvike Vietti ja Vaisto Kupongit löydät Digilästä! Kaikki Biomill -tuotteet-5% Aapiskukko Kaikki autopesut 12,- 1. Lataa ilmainen Digilä-sovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. 2. Avaa sovellus ja kirjaudu sisään.* 3. Klikkaa Kupongitosioon ja näytä kuponkia kaupan kassalla! *Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, saat ne osoitteesta digila.fi/aloita Kupongit näkyvät vain tilaajille kirjautumisen jälkeen. Huomioi etukuponkien määrä-/aikarajoitukset. ! uut a j a ja mt a l i git ova t s y on löt an p ä ie t i etukiiulisisäsäl si ilsmua. H ikk ob tös mak Ka m äy sä k li. 9:30 Rauti sa a . sähköpostitse anssi.kukkonen@shl.fi tai puhelimitse 044-3477 402 Sanna Hämäläinen Aito Säästöpankki Pankinjohtaja Jaana Koivisto-Virtanen Elinkeinoasiamies Pälkäneen kunta Sydän-Hämeen Lehti PÄIVÄN OH JE 14.10.2016 LMA . 12:30 Rav intola Liekk i (lounas) . 11:20 Sap peen matka ilukeskus & Sappeen ra tsutila . 10:45 Flag more . 12:15 Aito Säästöpank ki . KESKIVIIKKO 14.9.2016 . n. Sydän-Hämeen Lehti YRITTÄJIEN AAMUKAHVIT JA PÄLKÄNE ROAD SHOW go together! 2016 Kutsumme yrittäjät aamukahville ja bussikierrokselle pe 14.10. Aamukahvilla paljastamme kuukauden yrityksen, ja Road Show´lla teemme kierroksen seudun yrityksissä. Yrittäjä, lähde mukaan tutustumaan kuntamme yrittäjiin ja yrityksiin! Ilmoittaudu viimeistään ke 12.10. klo 13:1 5 bussi Pälk äneelle PÄLKÄNE - LUOPIOINEN it g n o p u k u t e n ja a a il t Sydän-Hämeen Lehden Etukupongit lehtemme tilaajille . 10:00 Can Am Trade . 8:30 Aam ukahvit Sam monkulmas . 8:00 buss i lähtee Luo pioisista
Niiden kaivaminen ylös on siis sekin pois suljettu vaihtoehto. Periksi ei anneta . lajeista, joita ei unionin alueella saa pitää missään muodossa. Suomi sääti oman vieraslajilain ja -asetuksen, joissa muun muassa määritellään kiinteis- Petri Nummi aloitti esityksensä vieraslajeista itse säveltämällään, majavasta kertovalla laululla. töjen omistajille velvoitteita Amerikanmajava on yksi Suomeen tulleista vieraslajeista. erityisen haitallisten lajien hävittämisestä ja leviämisen heuttava tekijä. 22 KESKIVIIKKO 14.9.2016 KYLILTÄ . Kaivettuani muutaman juuren näkyviin, en ihmetellyt. Jotkut ja supikoirat sekä linnuista ka- ajoin, mutta kaupungin edusta- tehdä ilmoituksen ja merkitä lajeista menestyvät hyvin uusil- nadanhanhi, joka närkästyttää jat eivät pitäneet ongelmaa kes- karttapohjalle omia havaintola elinpaikoillaan ja syrjäyttävät rannikkoalueilla likaamalla keisenä, perustivat komiteoita jaan vieraslajien esiintymistä. paikallisia lajeja tieltään. ja kävivät arvokeskustelua. Kun eristy- Haitallisia tulokkaita löytyy sen lajin torjuntaan kannattaa netin vieraslajiportaaliin osoitneisyys puretaan, monimuo- jokseenkin kaikista lajiryh- ryhtyä ajoissa. teessa vieraslajit.fi. toisuus pienenee, Nummi mistä. Seuraavana vuonna Syrjän Pekka tempaisi vielä kannon ylös kaivurinsa kauhalla. Tästäkös tatar innostui! Muutamassa vuodessa se on moninkertaistanut elintilansa. Monen metrin korkuista, bambun kaltaista onttoa putkea kasvaa jo ainakin aarin kokoi- sella alalla, eikä sen laajenemishalu näytä yhtään laantuvan. Alue, joka on joskus palvellut edellisen omistajan kasvimaana, alkaa olla kokonaan tatarkasvuston valtaama. Suurinta huomiota Sivustolta löytyy kattavasti ?Toimet tehoavat parhaiselvittää. ovat saaneet näyttävät kasvit ten silloin, kun tilanne ei vielä tietoa lajeista, niiden torjuntaKun ihmiset ja tavarat liikku- kuten jättiputket ja jättipalsa- näytä vakavalta. Helsingin ci- keinoista ja vaikka mistä aiheevat ympäri maailmaa, kulkee mi, nisäkkäistä kanit, minkit tykaneista varoiteltiin hyvissä seen liittyvästä. En usko, että kaikki juuret silläkään konstilla tuhoutuvat. Tuntuu vastenmieliseltä ruveta käyttämään myrkkyjä, varsinkin kotonurkissa, mutta nyt näyttäisi olevan vain epämieluisia vaihtoehtoja tarjolla. Myrkky- anteeksi kasvinsuojeluainekauppaan tästä kait on lähdettävä. Toinen latvakin oli rumasti katkennut lumikuorman painosta. Kaikki kyselyt puutarhaalan ihmisiltä ja netistä löytyneet tekstit ovat vahvistaneet pahimmat aavistukset tosiksi: villiintynyttä tatarkasvustoa on lähes mahdoton hävittää. Toissa syksynä kävin jo tuumasta toimeen, ja niitin pötkylät nurin, kun ne olivat suurimmillaan, mutta vielä vihreitä. Tatar nimittäin kuivuu maanpäälliseltä osaltaan joka syksy ja kasvattaa koko komeutensa uudestaan seuraavana kesänä. tietenkään! Jossain neuvottiin peittämään koko alue vahvalla, mustalla muovilla moneksi vuodeksi. Kirjoitin sen nimen isolla alkukirjaimella, koska se oli kuusi, joita ihmiset istuttivat pihoilleen Suomen täyttäessä 50 vuotta. Todisteena alkuperästä oli metallinen kyltti kuusen tyvellä. Kaadoin puun, koska se varjosti kohtuuttomasti ja alkoi olla todellisessa kaatumisvaarassa. Siellä voi myös mukana myös eliölajeja. siemeniään monen metrin päähän. Vieraslajeja Suomessa: Erityisen haitallisia: kurtturuusu, jättiputket, minkki, Espanjansiruetana, rapurutto, lisäksi 37 kasvintuhoojalajia (karanteenilajit). Muita haitallisia: jättipalsami, karhunköynnös (elämänlanka), hukkakaura, jätti- ja Japanintatar, komealupiini, terttuselja, Amerikanmajava, kissa, rotta, supikoira, kaniini, täplärapu. Vieraslajiportaali www.vieraslajit.fi Villiintynyt jättitatar pyrkii syleilemään vanhan omenapuun hengiltä. Reunamerkintä Tattaret tantereeseen! Tuumailin, että saattaisi lisätä uskottavuutta, jos vieraslajien torjunnasta kirjoittavalla olisi niin sanotusti puhtaat jauhot omassa pussissa. Pihamaani laidalla on pönöttänyt jo paljon ennen nykyistä asukasta pieni läntti jättitatarta. Se pysytteli asetetulla paikallaan isojen kivien kupeessa, kunnes tuli muutettua sen elinoloja kohtalokkaasti. Tatarpuskan vieressä kasvoi vielä muutama vuosi sitten Kotikuusi, joka oli lähes tyvestä asti kaksihaarainen ja kohtuuttoman leveäoksainen. Kuvittelin, että kasvu taantuu, kun kasvin katkaisee ennen kuin se ehtii imaista energiansa talveksi juuristoon. Turha luulo! Seuraavana vuonna versot jäivät hieman lyhyemmiksi, mutta niitä oli tuplasti enemmän. Lähes käsivarren paksuisissa juurissa riittää elin- voimaa. Torjunta ei onnistu sia. Ja minä kun kuvittelin laittavani sen uudisraivaajan tarmolla kasvamaan taas ruokaa. tamalla niitä, kilpailemalla ja on esiintynyt täällä jo tuhansia ?Kaikkiin lajeihin ei kannata Ovathan jättipalsamit kauniita risteytymällä niiden kanssa, vuosia sitten. keskittyä, vaan panostaa haitalkukkia ja citykanit söpöjä otuk- laiduntamalla, levittämällä Joihinkin vieraslajeihin ol- lisimpiin. Sillä paikkoja ulosteillaan. JARMO SALONEN ?Vieraslajit ovat eläimillä Sen sijaan esimerkiksi saaris- välin kanit levisivät nopeasti jopa suurin sukupuuttoja ai- Jättipalsami leviää tehokkaasti ?ampumalla. Oikeata lähisellaista. Monet kerrat on tullut oman bambumetsikön katveessa mietittyä, miten sen saisi nujerrettua. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Vieraslajit: Suomessa jo yli 150 haitallista Muukalaiset köyhdyttävät luontoa LUOPIOINEN Suomen luontoon on alkanut levitä vieraita kasvi- ja eläinlajeja siihen tahtiin, että virkakoneistokin on herännyt toimenpiteisiin. ?Yhteiskunnan tasolla asiassa on tapahtunut kolmen viimeisen vuoden aikana enemmän kuin sadan edellisen vuoden aikana, kiteyttää vieraslajeista Mikkolan Navetalla luennoinut dosentti Petri Nummi, joka kuuluu Suomen vieraslajiasioiden neuvottelukuntaan. EU:n vieraslajiasetus syntyi viime vuonna ja siihen liittyen tänä vuonna ?Musta lista. Ne vaikuttavat tossa luotoja autioittavaa meri- pitkin kaupunkia. estämisestä. Nummi peräänkuuluttaa Mikä sitten tekee vieraista monella tapaa alkuperäisiin metsoa ei luokitella vieraslajiklajeista niin haitallisia, että nii- lajeihin, muun muassa saalis- si, kuten ei villisikaakaan, jota talkoohenkeä torjuntatyöhön. hin pitää oikein lailla puuttua. Puhumattakaan kotikissas- tauteja sekä muuttamalla ve- laan jo siinä määrin totuttu, virkamiestyönä, vaan tarvitaan ta, jota tutkijat pitävät globaa- sitaloutta tai ravinnekiertoa, että niitä ei enää yleisesti vie- maanomistajien, kyläyhdistyslisti kaikkein haitallisimpana tietää Nummi. raiksi mielletä. Tuskaa lisäsi tieto, että juuret kaivautuvat jopa kahden metrin syvyyteen. Tällaisia ovat ten ja kaikkien kansalaisten lajina. vaikkapa nisäkkäistä rotta, ko- apua. tihiiri ja piisami. ?Maapallon eri alueiden Varhainen torjuja Hyvä tapa aloittaa taisteluun Nummen mukaan haitalli- valmistautuminen on tutustua eristyneisyys on ylläpitänyt vieraslajin nujertaa lajien runsautta. Nyt on vielä päätettävä, injektoinko aineen kasviin neulalla vai katkaisenko varret ja ruiskutan onttoon putkeen. Kummallakin menetelmällä on omat tukijoukkonsa kaikkitietävillä netin keskustelupalstoilla. Joka tapauksessa puuhaa piisaa, sillä versoja on mieluummin tuhansia kuin satoja, eikä kertakäsittely kuulemma riitä alkuunkaan. Tattaren vastainen taistelu alkakoon, sillä tattarella ei tee mitään, vaan tattaretta tulee hyvin toimeen! Pitääkö sen sanankin taipua noin pöljästi. JARMO SALONEN
Onkkaalantiellä on 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus, joten kyse ei voi olla myöskään siitä, etteivätkö autoilijat ehtisi reagoida. Jos ihmisiltä kyseltäisiin gallupina, miten suojatien läheisyydessä pitää käyttäytyä, valtaosa vastaisi ihan varmasti oikein. Käytäntö näyttäytyy kuitenkin joskus ihan toisenlaisena, Laaja herättelee. Tom Laaja peräänkuuluttaa autoilijoilta malttia ja varovaisuutta suojateiden läheisyydessä. Liikenneturvallisuusviikko käynnissä Kostian koululla kiinnitetään säännöllisesti huomiota liikenneturvallisuuteen. Toisinaan koululle tulee palautetta oppilaista, jotka puikkelehtivat esimerkiksi Onkkaaalantien yli muualta kuin suojateiden kohdalta. Koululla on kuluvalla viikolla kasapäin ohjelmaa liikenneturvallisuusviikon vuoksi. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . ASENNA APP Lataa ja asenna Digilä-sovellus maksutta sovelluskaupasta. 2. s p ä t i M essa ta ovellu som a mobiilis » Lata Viikon aikana kiinnitetään opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden huomiota turvalliseen käytökseen liikenteessä. Viikkoa vietetään nyt ensimmäisen kerran myös varhaiskasvatuksessa. Lähde: Liikenneturva vontaa Onkkaalantiellä silloin kun sitä on toivottu, Halonen lisää. Halosen tuntuman mukaan vanhemmat ohjeistavat koululaisiaan hyvin liikenteen vaaranpaikoista. Hän muistelee, kuinka autokoulun ensimmäisiä oppeja olivat suojatiesäännöt ja tien antaminen. Kyllä hänkin alkaa kulkea itsenäisesti kouluun myöhemmin, vaikka Onkkaalantien turvallisuus huolettaakin minua todella paljon. Hän kertoo näkevänsä Onkkaalantiellä viikoittain tilanteita, joissa autoilijan suojatiekäyttäytymisessä olisi parannettavaa. . Älylaitteiden yleistyvä käyttö lisää sekä pienten että isompien tiellä liikkujien vaaratilanteiden riskiä. nan n u k a aikk pahtuu. Näihin tilanteisiin puutumme koululla välittömästi. Kostian koulu on tehnyt liikenneasioissa yhteistyötä Kangasalan poliisin kanssa. Kun koulu on pyytänyt tiedotusapua esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyen, Kangasalan poliisista on tultu koululle vaikkapa aamunavausta pitämään. . Niin kiire ei saa aamulla olla, etteikö ehtisi antaa pysähtyä suojatien eteen. He ovat lisänneet myös val- Liikenneturvallisuusviikko 12.?18.9.: Liikenneturvallisuusviikkoa vietetään tänä syksynä kahdettatoista kertaa. Teemana on viimevuotiseen tapaan tarkkaamattomuus liikenteessä. Sydän-Hämeen Lehti 23 KYLILTÄ ?Autoilijoiden suojatiesäännöt ovat täysin hukassa? Some ONKKAALA Pälkäneläinen Tom Laaja on huolissaan koululaisten liikenneturvallisuudesta. Laajan omat lapset käyvät Kostian koulua ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Laaja on saatellut toistaiseksi nuorempaa lastaan kouluun autolla tai kävellen. . Mies arveleekin, että läheltä piti -tilanteet johtuvat suureksi osaksi piittaamattomuudesta. . Tarkkaavaisuuden pitää säilyä kaikkialla liikenteessä kulkiessa, niin koululaisilla kuin muillakin tienkäyttäjillä, Halonen muistuttaa. Pälkäneelle keväällä perustettu liikenneturvallisuustyöryhmä käy parhaillaan läpi vaaranpaikkoja koko kunnan alueella. Rehtori muistuttaa, että vaaranpaikat tulee muistaa myös pienemmillä sivuteillä. . Nyt olemme kävelleet yhdessä ja katselleet samalla pahimpia vaaranpaikkoja, Laaja kertoo. Laaja ajoi oman ajokorttinsa vuonna 1988. Viimeksi näin tällaisen tilanteen toissapäivänä maanantaina. Suojatiesäännöt ovat joiltakin autoilijoilta täysin hukassa, Laaja toteaa. Onkkaalantiellä kulkee paljon koululaisia aamuisin ja iltapäivisin. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai-iltaisin klo 20.. laatimiseen, jossa ovat Pälkäneen lisäksi mukana Valkeakosken, Akaan ja Urjalan kunnat sekä Pirkanmaan Elykeskus. SHL KRISTIINA HELMINEN Katso video ?Valppain mielin muista sä aina, vaaroja liikenteen...? Liikenneturvallisuusviikko aloitettiin Kostian koululla yhteisellä viikonavauksella. Kakkosluokkalaiset olivat valmistaneet tilaisuuteen liikenneaiheisen esityksen. Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 1. Ei se ole yksi tai kaksi kertaa, kun autoilija on tänäkin syksynä jatkanut pysähtymättä suojatien yli vastaantulevien kaistalla ajavan autoilijan antaessa tietä koululaiselle. Teemaviikko aloitettiin kakkosluokkalaisten liikenneteemaisella esityksellä koko koululle maanantaina. Kostian koulun rehtori Sari Halosen korviin ei ole kantautunut vaaratilanteita koulun lähistön liikenteessä tänä syksynä. Hän mainitsee, että vastuu sujuvasta liikennöinnistä on kaikilla tienkäyttäjillä. . Työn tuloksia on aikanaan nähtävissä myös Onkkaalantiellä. Kunta on myös lähtenyt mukaan ?Eteläisen Pirkanmaan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelman
Siellä myös otettiin vastaan karjaJuhlayleisöä kertyi salin täydeltä. lainen siirtolaisväki. Helliä sanoja ja ensisuudelmia Kontulan menneisyyteen kuuluu myös vilkas huvitoiminta tansseineen, iltamineen ja piimäjuhlineen. ?Tähän taloon liittyy hyviä muistoja, helliä sanoja ja ensisuudelmia, Rinne maalaili tunnelmakuvia. Kontulan erikoisuus on ollut oma putka. Kauko Käyhkön satavuotisjuhlakonsertin esitti Laulu- ja soittoyhtiö Rempallaan. Suojeluskunnan rakentamasta Kontulasta kehkeytyi pian todellinen monitoimitalo, jossa oli tilat muiden muassa lääkärin vastaanotolle ja puhelinkeskukselle. Kerrotaan, että kun poliisi lähti tarkistamaan tuota tilaa, ovi meni lukkoon ja poliisi itse joutui viettämään yönsä putkassa. Kontula peruskorjattiin 1990-luvun alussa. Kyseistä isoa rakentamisurakkaa pi- detään sahalahtelaisen talkootyön näytteenä. Seppo Rinne ei lähtenyt puheessaan veikkaamaan talon tulevaisuutta. ?Sahalahti-Seura toivoo, että talo säilyy kyläläisten yhteisessä käytössä. Tämä väkimäärä osoittaa Kontulalla olevan käyttöä, hän viittasi salin täyttäneeseen yleisöön. Juhlaväelle tarjottiin varsinaisen juhlan lisäksi täytekakkukahvit. Lotatkin toimivat Kontulassa. Lopuksi oli tanssin vuoro. Seppo Rinne piti puheen tuplasyntymäpäivillä. SHL MAIJA NIEMINEN-PESSI Kuukauden sisällä muistelukirjat isästä ja pojasta SAHALAHTI Noin kuukausi sitten Sahalahdella julkistettiin muistelukirja Tolellista ja uskomusta, joka sisältää Lauri Joosepinpoika Arran keräämää perinnetietoa. Myös huvi- ja harrastustoiminta oli vilkasta. Sahalahden miehet kokoontuivat Kontulaan, kun tuli käsky lähteä puolustamaan isänmaata. Kirjan sisältö alkoi hahmottua, kun Olavi Hovi antoi Arralle listan muisteltavista asioista. ?Haastatteluiden jälkeen kirjoitin puheen tekstiksi sanatarkasti, Hovi kertaa työn etenemistä. Muistitietoa tuleville polville Wanhan Herran muisteluissa. Kontulan vihkiäisjuhla ajoittui tammikuun kolmannelle päivälle 1926, Lauri Arra syntyi samana vuonna 30.8. ?Tänään on paljon aihetta juhlaan, on tuplasyntymäpäivät, vahvisti tilaisuuden järjestäneen Sahalahti-Seuran puheenjohtaja Seppo Rinne pitämässään juhlapuheessa. Kontulan rakentamishanke käynnistyi alun alkaen tarpeesta saada riittävät toimitilat Sahalahdella virinneelle vilkkaalle yhdistystoiminnalle. 24 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Lauantaina Kontulassa pidetyissä Kontulan ja Lauri Arran 90-vuotisjuhlissa julkistamisvuorossa oli teos Wanha Herra muistelee: Lauri Arran muistoja Sahalahdelta. ?Ei liene tavallista, että isän Onerva ja Lauri Arra. ja pojan muistelut ilmestyvät näin samaan aikaan, tuoreimman muistelukirjan kokoaja Olavi Hovi huomauttaa. Kirjan nimi, Wanha Herra muistelee, ei Seppo Rinteen mukaan viittaa muistelijan ikään, vaan takavuosina vaikuttaneeseen lauluryhmään. Sahalahti- Seura kir jan kustantajana halusi tallettaa laajan elämänkokemuksen hankkineen Lauri Arran kertomia muistoja yksien kansi- en väliin. Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Kontulassa pidettiin tuplajuhlat SAHALAHTI Kontulassa oli viime lauantaina kaksinkertainen ilojuhla, kun samalla vietettiin Kontulan ja Lauri Arran 90-vuotisjuhlia
Tämä on kahden aitan kompleksi. Historian henkeen kuuluisi ehkä pärekatto, mutta aittaan Aitassa lukee vuosiluku 1883, Pertti Lahti näyttää. tulee nyt peltikatto, Marttala miettii. Tänään on paljastunut, että hirret oli jo aiemmin merkitty ja aitta siirretty ehkä jo kerran entiselle paikalleen. Museo muutoksessa . Tänään aittaa kengitetään, alimmaiseksi lisätään hirsi ja osa porukasta tekee räystäitä sekä vesikattoa. . Sydän-Hämeen Lehti 25 Häät Kontulassa Kontulalla on Soile ja Urpo Heikkilälle aivan erityinen merkitys. Kontulassa nimittäin juhlittiin heidän häitään kesän 1969 lopulla 30.8. Yhdessä Jorma Mattilan kanssa Lauri Arra kokosi vuonna 1994 ilmestyneen Kontula-kirjan. SHL MAIJA NIEMINEN-PESSI Kuhmalahden kotiseutumuseon pihaan on noussut loppukesän aikana historiallinen hirsiaitta. Toinen puoli on ollut vilja-aittana ja toinen vaateaittana, Marttala esittelee. Vaateaitan puolella on ollut vesisaavi, jossa on jäähdytetty maitotonkat. Se on katsellut tähän saakka Tampereelle menevää liikennettä, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Arja Marttala kertoo. Raimo Lehti tarjosi pihapiirissään seissyttä 1800-luvun lopun aittaa yhdistykselle, joka tovin tuumattuaan päätti tarttua mahdollisuuteen. . Arra toimi sotilaspoikana ja harrasti nuoruudessaan innokkaasti urheilua. Sen puolen lattia oli niin huonossa kunnossa, että lattia päätettiin uusia. Muuten aitta oli hyvässä kunnossa. . Aitta siirrettiin museon pihapiiriin kivenheiton päästä Isopennontien varresta. . Myös museon naapurissa sijaitseva Ala-Knaapin päärakennus tukee upeaa miljöötä. Kuultuamme, että tämän ajan hirsiä ei auttaisi väännellä päädyimme purkamaan rakennuksen ja kasaamaan sen hirsi hirreltä. Ensimmäiset talkoot olivat heinäkuun lopussa ja nyt 12 talkootyöpäivän jälkeen ollaan kattohommissa. . Kontulan rakentamisvuonna syntyneelle Arralle juhlatalolla on ollut vuosikymmenten aikana suuri merkitys muiden muassa harrastuspaikkana. Laulaminen ja sotaveteraanitoiminta ovat pysyneet hänen pitkäaikaisina harrastuksinaan. ?Vanhaa muistitietoa siirtyy tuleville sukupolville, Arra kiteyttää itse kirjan merkityksen. Muistelukirjan julkistami- nen Kontulan vuotisjuhlassa vahvistaa jo ennestään lujaa sidettä Lauri Arran ja Kontulan välillä. Hirsiä ei oltu tapitettu, joten ne oli helppo nostella pois paikoiltaan. Millä ihmeellä sen siirrämme, me mietimme. Kun ne oli numeroitu hyvin, sujui myös kokoaminen, Toivion Olavi juttelee. Perustamisen hoitivat puoliammattilaiset. Välissä seurakuntatalona palvellut komea rakennus siirtyi yksityiseen omistukseen ja nuoren perheen omistuksessa se remontoidaan entiseen kukoistukseensa. NINA-CARITA SÄPYSKÄ. Päivämäärä osuu olemaan sama kuin viime lauantaina juhlitun Lauri Arran syntymäpäivä. ?Meillä oli iso häät, noin 200 vierasta, Heikkilät muistelevat. ?Kontula ei silloin kyllä ollut niin hienossa kunnossa kuin se nyt on, Kangasalla asuva pariskunta kehuu juhlatalon ulkonäköä. Sahalahdelta lähtöisin olevan Soile Heikkilän ja koko ikänsä Kangasalla asuneen Urpo-puolison nuoruudessa ei Kontulassa enää pidetty tansseja edellisten vuosikymmenten tavoin. Vanha saa uuden elämän. Haluamme omalta osaltamme säilyttää vanhaa perintöä, Marttala kertoo ja jää miettimään oman lapsuutensa purettuja rakennuksia ja elämää. 1950-luvulla Kuhmalahdelta mentiin Tampereelle Ylisen tai Salmi Kallen autoilla. . KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Niinpä he tapasivat toisensa, tanssin pyörteissä kuitenkin, Aitoon Honkalassa. Kotiseutumuseon pihapiiriin talkoovoimin noussut aitta pääsee leivintuvan ja viljamakasiinin jatkeeksi näyttelytilaksi. Uusi alahirsi löysi paikalleen Mikko Ahosen, Pasi Prusilan ja Olavi Toivion käsittelyssä. Historia sai lisätilaa Kuhmalahdella KUHMALAHTI Soile ja Urpo Heikkilä tanssivat häitään Kontulassa 47 vuotta sitten. käydään läpi Lauri Arran elämää lapsuudesta, kouluvuosista ja sota-ajasta lähtien. Pitkänokkaisella bussilla sitä lähdettiin Pennontaipaleen mutkaiselle tielle. Matka kesti pari tuntia ja välillä talvella bussia jouduttiin lykkäämään mäessä. Näitä tarinoita kotiseutumuseo on pullollaan. Kuhmalahden keskustassa sijaitseva kotiseutumuseo avattiin vuonna 1971 seurakunnalta saatuun vuoden 1933 leivintuparakennukseen. Parikymmentä vuotta sitten pakarin seuraksi kuljetettiin valtion viljamakasiinina Kuhmalahdella palvellut hirsirakennus. Ensi vuoden heinäkuussa aukeaa uusi uljaampi museo, kun aittarakennus saadaan käyttöön sekä pihamaalle istutetaan perennoja ja marjapensaita. Suuria yllätyksiä tai isompia tapaturmia ei ole tullut, talkoissa uurastanut Prusilan Pasi toteaa. Aitta on rakennettu perinteisesti.
-hanketta. Hankkeen suunnitelmavaihe päättyy kesäkuun alussa, jolloin myös tarkemmat suunnitelmat radasta ovat valmiit. . Kuva: Pia Paakkunainen-Taylor Viljanen kertoo, että Kyy ry tekee hedelmällistä yhteistyötä koulun kanssa. Pihaalueen ehostamista on toteutettu jo nyt yhteistyönä, sillä neljäsluokkalaiset aloittivat yhteiskuntaopin opiskelun toiminnallisesti hoitamalla piha-alueen arboretumia yh- distyksen aktiiviäitien ohjauksessa. Ikivanhat pyörätelineet saavat myös uuden, oppilaiden suunnitteleman kuosin. . Kojusta löytyi esimerkiksi omenoita, puolukoita, kananmunia, ruusukaalia ja tuoretta leipää sekä sämpylöitä. Koulun pihalla oli esillä traktoreita, joihin pienemmät ja vähän isommatkin vieraat pääsivät tutustumaan. Olen kierrellyt eri pisteillä, Akseli kertoi päivänsä kulusta.. Molemmat koneet ovat Niilon ikiomia. Bernard Moteurs W0 -moottori on ranskalaisvalmisteinen, nestejäähdytteinen nelitahtimoottori. . Hevosfanit pääsivät poniajelulle koulun kentälle. Pirkanmaan käyttökoirien koiranäytös keräsi kiinnostuneita urheilukentän laidalle, ja koulun sisätiloissa taas saattoi tehdä kirpputorilöytöjä. Kahviosta sai ostaa pientä purtavaa tai tyydyttää isom- Pirkanmaan käyttökoirien koiranäytös täydessä käynnissä. mankin nälän grillatulla porsaanlihalla. Nämä niin kutsutut aistipuutarhat ammentavat sydänhämäläisestä kulttuurihistoriasta. . Yhdistys on tiedottanut kuntaan suunnitelmistaan. Toivon, että tämänkaltainen aloitteellinen innovatiivi- suus ja aktiivisuus nähdään resurssina, josta kunta voi olla kiitollinen ja jopa ylpeä, Viljanen mainitsee. Kyy ry:n väki on kerännyt kokemuksia ulkomailta vastaavanlaisista maalaiskyliin ja kyläkoulujen läheisyyteen toteutetuista ulkoliikuntapai- Syystorilla koneita, eläimiä ja syksyisiä herkkuja Akseli Syrjä tutustumassa traktoriin. Raikun koulu täyttyi lauantaina koululaisista, heidän vanhemmistaan, kyläläisistä ja koulun henkilökunnasta, muista kuntalaisista ja heidän vieraistaan kun koululla vietettiin perinteistä syystapahtumaa. Kolmasluokkalainen Niilo Rukko esitteli pihassa paikallismoottoria ja generaattoria. Tarkoitus on tehdä maisemasaarekkeista esteettömiä, jotta niille pääsee myös esimerkiksi pyörätuolilla, Paakkunainen-Taylor toteaa. osa Kyy ry:n EU-rahoitteista ?Majametsästä matikka, matikasta patikka. Minimaisemiin istutetaan metsäpuiden erikoismuotoja, paikallisia perinnekasveja ja yrttejä. Blue Diamond -generaattorilla taas tuotetaan sähköä paikkoihin, joissa sitä ei ole Raikun koulun eskarilaiset pitävät koirista erittäin paljon. Koululaiset pääsevät mukaan suunnittelemaan rataa. Sinne tulee erilaisia tukeista rakennettuja esteitä, joiden yli, ali tai läpi pitää kiivetä ja kavuta. Noin sata metriä pitkästä radasta tulee siis eräänlainen ulkoliikuntapuisto, johon kaikkien on helppo tulla, Pia Paakkunainen-Taylor rataa suunnittelevasta Kangasalan ympäristö- ja yrittäjyyskoulun kannatusyhdistys Kyy ry:stä kertoo. Radan rahoitusta kerätään parhaillaan käynnissä olevassa Pirkanmaan Osuuskaupan K annustajat-ohjelmassa. Kampanja loppuu joulukuussa, jolloin mukana olevat kymmenen pirkanmaalaisyhdistystä jakavat 15 000 euron tukisumman keräämiensä kannustajien määrien mukaisesti. . Lasten ja nuorten monipuolista ja saavutettavaa liikuntaa tulee tukea. Radasta on tarkoitus tehdä rustiikkinen, maalaisympäristöön soveltuva temppuilupaikka, joka sopii lapsille, nuorille ja aikuisille. . Syystorilla pääsi tekemään ostoksia monipuolisista syksyn herkuista. Niinpä syystapahtuman ohjelmassa ollut koiranäytös oli heille varsin mieluisa ohjelmanumero. helposti saatavilla, Niilo kertoi. Pihassa pääsi tutustumaan myös moneen maatilan eläimeen: lampaisiin, vasikoihin, kanoihin, pupuihin ja kukkoihin. 26 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Raikkuun puuhataan maalaismaisemiin sopivaa parkour-rataa RAIKKU Raikun koululle suunnitellaan country parkour -rataa. Parkour-rata sijoitettaisiin koulun urheilukentän liepeille. Kehittämishanke on portti investointihankkeeseen. Käytännön rakennustyöt tehdään hankkeen seuraavan vaiheen eli investointihankkeen aikana. Parkour-rata tulee sijaitsemaan lähellä maastoradan yhteyteen toteutettavaa luontomobiilipolkuamme ja myös järvenrantaa, joten eri liikuntavyöhykkeillä on tarkoitus Pia Paakkunainen-Taylor ja Nina Kokkonen esittelivät Kyy ry:n toimintaa syystorilla. edistää myös ympäristöoppia, metsän oppimispolusta vesiekologiaan, Paakkunainen-Taylor sanoo. Countr y parkour -rata rakennetaan siten, että sen varrelle sijoitellaan minimaisemasaarekkeita. vuoden sisään, joskus lupa-asioihin ja erilaisiin selvittelyihin voi mennä kolValmistumisaikamekin vuotta, Paakkunainentaulu vielä avoin Taylor tietää. Raikun parkour-rata on yksi Raikun koulun rehtori Pia Country parkour -rata tanskalaisessa kylässä. Kakkosluokkalainen Akseli Syrjä tuumi, että tapahtumapäivä oli oikein kiva. . Valmistuminen riippuu niin monesta eri asiasta, etten uskalla nyt arvata, milloin voisi olla valmista. Joskus tämäntapaisten hankkeiden rakentaminen sujuu nopeasti
Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Outi Penttilä on tyytyväinen, sillä viljan taipaleen tunteminen pellosta pöytään ei nykykoululaisille ole mikään itsestäänselvyys. Osittain maa- ja metsätalousministeriön tuella toteutettu ?Missä leipä kasvaa?. Ihan hyvä, jos sitä tai leipää syö aamulla, Penttilä kertaa terveiden ruokailutottumusten pöydän luona. Hän muistuttaa, että ruoka toimii muunakin kuin vatsan täyttämisen välineenä. Puurossa on kuitua, rautaa ja vitamiinia. Jes! luokka tuulettaa. SHL JANI OKSANEN Hyvät jyvät Niilo Rukon Blue Diamond -generaattori on valmistettu vuonna 1942. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . arvioitiin antaumuksella. Mannasuurimot eivät tule mannaviljasta vaan vehnästä, Penttilä valottaa. Hetken päästä puhutaan ruokavalion monipuolisuuden merkityksestä, kuidun ja vitamiinien määristä sekä siitä, mitä kaikkea olisi hyvä huomi- oida leipomisessa. matematiikan kokeen jälkeen on edessä leipomishetki, jolloin on määrä valmistaa kaurateeleipiä. . on Maa- ja kotitalousnaisten ja Leipätiedotuksen yhteistyössä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on lisätä lasten tietoisuutta terveellisistä kuidun lähteistä, terveellisestä ja monipuolisesta ruoasta sekä ruokaketjusta. Kun viljan tien vaiheet on saatu oikeaan järjestykseen kuvakortein, Penttilä kertoo eri viljoista ja esimerkiksi näyttää samalla mallikappaleilla, miten rukiin ja ohran ?karvat. Sen kautta voi opetella tapoja, avartaa makumaailmaansa ja kokea yhteisöllisyyttä . Samaan pyrimme tietysti täälläkin, Paakkunainen-Taylor sanoo. SHL KRISTIINA HELMINEN . Leipomistietouskin tulee sopivaan ajankohtaan, sillä osa oppilaista on pääsemässä syventämään opintojaan käytännön kautta . Kuinka moni teistä on syönyt ohraa, ja missä muodossa. edustettuna ovat kaura, ohra, vehnä ja ruis. Tehtävänä on maistaa kutakin leipää ja arvioida sen makua ja koostumusta. Tarjolla oli tuotteita niin omasta kuin naapurikunnastakin. Tunnistatko nämä. Kyseessä on kaurateeleivän valmistusohje. . Gluteenitontakin leipää löytyy. Kun toimintarata päättyy . Sydän-Hämeen Lehti 27 Outi Penttilä laittoi huivin päähänsä, kun puhe kääntyi leipomiseen. monessa perheessä yhteisestä ruokailuhetkestä olisi hyvä pitää kiinni jo siitä syystä, että se voi olla ainoita päivän hetkiä, jolloin koko perhe on koolla. Vilja-aiheisen radan viimeinen tehtävä vaikuttaa olevan jyvien hypistelyn ohella kaikkein mieluisin. ja viimeisetkin maistiaisleivänpalat on syöty ja maut on yhdessä analysoitu . Mun isä on ainakin juonut sitä, vastaa joku neljäsluokkalaisen tietävällä äänellä. ?Missä leipä kasvaa?. Esillä olleita leipälaatuja maisteltiin ja jokaisella on oma aiheensa. -tapahtumaan osallistuvilla Suoraman koulun neljäsluokkalaisilla on selkeästi viljatietous hallussa. Se ei toisaalta ole ihme, sillä maatalouteen oppilaat olivat päässeet tutustumaan jo muutama viikko sitten pidetyssä maatilapäivässä, ja tuolloin ammennetut tiedot ovat yhä hyvässä muistissa. Generaattorin Yhdysvalloissa valmistettu moottori käy bensiinillä. Lasten maatalousnäyttelyssä pääsi tutustumaan esimerkiksi vasikoihin. Luokkaan on koottu tehtäväradan tyyppisesti pöytiä, joilla Viimeisellä tehtävärastilla oppilaat antoivat kaikkensa. Jyvien sormeilu kiinnostaa oppilaita niin paljon, että omaa vuoroaan joutuu jopa hieman odottamaan. Penttilä kertoo jyvien hypistelyn toimivan monilla rauhoittavasti, minkä tiedon opettaja varmasti painaa mieleensä. . kysyy Outi Penttilä. Joitakin käsiä nousee. . Ihmeneloset ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle kaura, ohra, ruis ja vehnä.. Pöydälle on paloiteltu erilaisia leipiä . Penttilä lupaa vielä antaa koululaisille kotiin vietäväksi yhden leipomisreseptin. eli vihneet erottaa toisistaan. Kokemuksia on kerätty esimerkiksi Tanskasta, Sloveniasta ja Skotlannista. Paakkunainen-Taylor tutustui viimeksi rataan Skotlannissa Portsoyn kyläkoulun vieressä. Sikäläisissä radoissa oli otettu hienosti huomioon niiden sijoittuminen maisemassa. . Hiusten suojaamisen ja essun käytön periaatteet olivat hyvin oppilailla tiedossa, vaikka aivan kaikki eivät teoriaa käytäntöön kuulemma olleet vieneetkään. Katso lisäkuvat ja video Katso video Nelosluokkalainen tietää, missä leipä kasvaa KANGASALA koista
040-572 4205 Muista myös mainossuunnittelu, sekä välityspalvelu. Loppuvuosi vielä tarjoushinnoin! Arkut, Uurnat, Kukkalaitteet LEIJONA SÄHKÖSKOOTTERI Meiltä kukkakimput ja sidontatyöt ammattitaidolla elämäsi kaikkiin hetkiin. 1990 ? TIENHOITOKALUSTOT Skand Leijonalla ajat 15 tai 25 km/h ilman ajokorttia, myös kävely- ja pyöräteillä! Tielanat, lumiaurat, hiekoituskauhat ja -vaunut, - myös tieterät Tilaa esite: 02-480 9060 tai www.leijonaskootterit.fi Puh. 03 536 1119 www.soukkio.fi Olemme myös facebookissa! HERKULLINEN KEITTOLOUNAS Maukas keittolounas joka ma-pe klo 10-15 Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi 6,50 ? LIEKKI BUFFET 10 ? Hienot v. 28 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . 0400-234 005 UUNITUORE LEIPÄ LIIKU KUNNON LIIVEISSÄ 3? Joka päivä klo 11-15 Perjantai on LEIPÄPÄIVÄ! Hae Onnenkengästä uunituore leipä heti aamulla! Luopioisten keskustassa, Ravintola Liekki. Kahvila Onnenkenkä Onkkaalantie 68, Pälkäne HYVÄT MUNKIT! Meillä leivotaan joka päivä. 2016 pelipaidat nyt Sydiksestä! Tule ja osta omasi! Koot 104 - XXL Tuominen vie mennessään ja tuo tullessaan! LAAJA VALIKOIMA KAARELLISIA ja KAARETTOMIA LIIVEJÄ,UIKKAREITA HYVÄ VALIKOIMA. 5,19 ? 1,25 kiloa herkkua, tule ja hae omasi! Rautajärven Kyläkauppa, Rautajärvi Kuljetusliike Timo Tuominen Puh. 2016 Kangasalan Hautaustoimisto Tero Kujanpää 03-377 0142 Pälkäneen Kukkakauppa avoinna ark. 0400170113 Kuhmalahti Newision Oy Kangasalla, Ellintie 6.www.newision.fi HAUTAUSPALVELUT KUKAT JOKAISEEN PÄIVÄÄN PELIPAITA V. 9-17 la 9-15 su 11-15 Sydän-Hämeen Lehti, Onkkaalantie 58, Pälkäne Fiina,Takojantie 2 Pälkäne puh.0400 202229 www.fiina.fi. KAIKEN MAAILMAN KULJETUKSET VALIO HYVÄ SUOMALAINEN ARKI JUUSTO Hieronta auttaa - varaa aikasi! Mervin Lihashuoltamo, puh. Sydän-Hämeen Lehti shl.fi -parhaat tarjoukset paikallisilta MERVI HIEROO TAAS! LAATUA JA LISÄARVOA KODILLESI VERHOILUT KOTIIN JA JULKISIIN TILOIHIN APUA TIETOKONEPULMIIN Tursolantie 459, Sahalahti Facebook: mervinlihashuoltamo Erika Pohjola, 040-547 1389 info@designpohjola.fi Verhoomo Ekholm puh. Tervetuloa! Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi 1,40 ?
Sydän-Hämeen Lehti shl.fi -parhaat tarjoukset paikallisilta Vain 6 ?/ kk! VAPAA PÄÄSY! Tervetuloa vaihtuvaan näyttelyymme! Automuseo on avoinna joka päivä. Vehoniemen Automuseo www.automuseo.com/ EDULLINEN JA TUNNELMALLINEN JUHLAPAIKKA! MÄÄRÄAIKAINEN TILAUS 3 KK Rautahovi, Rautajärvi Surffaa www.shl.fi/tilaukset Rautajärven Rautahovi Kaikki tiedot osoitteesta www.rautahovi.fi. 25 . KESKIVIIKKO 14.9.2016 . (42,50 ?) Kaupan päälle loppuvuoden lehdet kotiin kannettuna!
Hän on muun muassa painellut pitkin peltoa ponien kanssa availlen äkkiä sateenvarjoa, eivätkä ponit enää hämmenny siitäkään. Delfiinien hoidossa puettiin toisinaan märkäpuku ja mentiin eläinten kanssa altaaseen matalikolle. Oli suloista seurata, kun Hilja alkoi ottaa irtiottoja ja emo torui sitä lempeästi. Eläinlääkärit olivat päivystäneet emon ja poikasen kanssa viikon ja kaikki näytti hyvältä. Sitten Syrjäläiselle soitettiin. . Minusta piti tulla suurtalouskokki, mutta yläasteella luin eläinlääkäri James Herriotin kirjat ja oli täysin selkeää, että ?tämä se on, mitä haluan tehdä. Delfiinikouluttaja Kai Mattsson on käynyt puhumassa eläintenhoitajaoppilaitoksissa hoitomyönteisyydestä. Lemmikkejä kissasta hevoseen kannattaa totuttaa erilaisiin asioihin, jotta niiden hoitokin sitten onnistuu. Syrjäläisten omat lemmikit ovat tottuneet näkemään emäntänsä monenlaisessa hommassa. Joitakin vuosia sitten hän suoritti pallokalalle hammashoidon. . Olin mukana synnytyksessä ja työtoverit varoittelivat, etten satuta itseäni siellä pimeässä. Vuonna 2014 syntyneen Hiljan kanssa Syrjäläinen vietti ensimmäisiä päiviä yötä päivää. . Tykkäsin niistä töistä, mutta työajat olivat aivan mahdottomat, nainen kertoo. Syrjäläinen palasi Suomeen ja aloitti työt pieneläinklinikalla. Pallokaloja ja delfiinejä Erikoisia töitä Syrjäläisellä on tullut vastaan useita. Ruotsin aika avasi mahdollisuuksia, sillä valtio tuki opiskelijoiden työtehtäviä ulkomailla. . Treenarit viettivät delfiinien kanssa paljon aikaa ja saattoivat sanoa vaikkapa, että ?se oli jotenkin tympeä tänään, onkohan sillä jokin pielessä?. Treenarit olivat suureksi avuksi myös delfiinejä hoidettaessa. Monella kissan, koiran ja muun eläimen omistajalla olisi. kangasalalainen Pirkko Syrjäläinen kertoo. Tie eläinlääkäriksi ei kuitenkaan auennut suoraan, sillä eläinlääketieteellisen ovet pysyivät kiinni ensimmäisen ja toisenkin kerran. 30 KESKIVIIKKO 14.9.2016 KYLILTÄ . Ensimmäiseksi Syrjäläinen otti sanakirjan esiin. . Vasta viimeisen tunnin aikana oli tullut hengitysongelmia. Veera työnsi poikastaan hädissään hoitoaltaaseen ja pyysi apua. . Meni ehkä päivä, kun Hilja oppi uimaan sulavasti äitinsä Veeran imussa. Delfiini ei imetä samoin kuin muut nisäkkäät, vaan poikanen laittaa kielen tötterölle ja emo suihkauttaa maitoa sille. . Poikanen hengittää samaan tahtiin emon kanssa ja ne uivat samaa rataa. Eläinlääkärin työssä luovuus kukoistaakin, sillä eihän työskentelypaikoissa aina löydy oikeita välineitä, vaan pitää soveltaa. Syrjäläinen opiskeli ja teki töitä Ruotsissa yhteensä seitsemän vuotta. Edelliselläkin poikasella oli samanlainen sydänvika. Luulin, että se oli pilaa, sillä kaikki oli ollut kunnossa. Mistään ei voinut huomata, että jotain olisi pielessä. En edes ymmärtänyt, että se tarkoittaa hyväksytty, hän nauraa. Ajatukset paluusta Suomeen opiskelemaan jäivät. . Nainen opiskeli Jyväskylässä kemiaa ja fysiikkaa tähdäten unelmaansa. Kun ovet eivät toisella kerralla unelmien opinahjoon auenneet, Syrjäläinen muisti kuulleensa, että epäonnistuminen on vain merkki siitä, että on yritettävä uudelleen, enemmän tai toista kautta. . Olimme varautuneet kaikkeen, mutta ongelmia ei ollut, kertoo Särkänniemen delfiinejä Kreikkaan saattamassa ollut eläinlääkäri Pirkko Syrjäläinen. Delfiinien matkassa KANGASALA . Se oli nostettu ylös altaasta ja se oli siinä patjalla niin täydellisen näköisenä, Syrjäläinen kertoo liikuttuneena. Poikasella oli sydänvika, sillä oli sikiökehityksen aikainen rakenne. . Ne olisivat tylsistyneet ilman tekemistä, ne tarvitsevat paljon mielekästä tekemistä, eläinlääkäri kertoo. Delfiinit ovat älykkäitä ja persoonallisia, lempeitä ja äkkipikaisia, mutta Syrjäläinen karsastaa eläinten arvottamista älykkyyden perusteella. . Kun Helmi syntyi vuonna 2010, odotin omaa tyttöäni viimeisillään. Särkänniemessä oli käytössä myös nostopohja, jolla pystyttiin hoitamaan delfiinejä kuivillaan. Delfiinit sydäntä lähellä Syrjäläisen aikana Särkänniemessä syntyi kaksi poikasta, jotka kumpikin elivät kahdeksan päivää. . Delfiinikouluttajille eläimet ovat kaikkein tutuimpia. . Kun pääsin perille, Hilja oli jo kuollut. Mietin, että ei mulla ole erityistä pätevyyttä tähän, mutta ei Suomessa kenelläkään muullakaan ja ihan yhtä hyvin minä voin ottaa asioista selvää. Kirjallisuus, työ ja kollegat olivat suureksi avuksi. . Tämä on pikkutyttöjen unelma, mietimme koulussa siilatessa sontaa ja etsiessäm- me matoja. Syrjäläinen miettii, että eläinlääkärin työ on kuin Neiti Etsivän työtä: Pitää selvittää vihjeistä, omistajan kertomuksesta ja eläimen oireista, mikä potilasta vaivaa. Pallokala jyrsii korallia ja syö katkarapuja kuorineen. Tällä Särkänniemen akvaarion asukilla hampaat olivat päässeet kasvamaan niin pitkiksi, ettei se pystynyt enää kunnolla syödä katkarapujaan. Syrjäläinen kävi hankkimassa tavaratalosta monitoimityökalun ja hioi sillä kalan hampaat kuntoon. . ?Antagen?. Delfiini on nisäkäs, siinä missä muutkin, mutta elinympäristö, ruokavalio ja ruuansulatus ovat toki vähän erilaisia, Syrjäläinen luettelee. Eläinlääkäri oppi tuntemaan delfiinit hyvin yhteisten vuosien aikana. Delfiini on älykäs siinä missä muutkin älykkäät eläimet, mutta onko söpö eläin, joka hymyilee, sen älykkäämpi kuin ruma eläin, hän kysyy. Delfinaariossa delfiinejä yritettiin hoitaa mahdollisimman hyvin. . Ainoa muutos niiden elämässä oli yleisön puuttuminen harjoituksista. . Sain tehdä kansainvälisen lopputyön norsujen lisääntymisestä Etelä-Afrikassa. Valmistumisen jälkeen nainen toimi maalaislääkärinä Pohjois-Ruotsissa. . Yksi voi olla sattumaa, mutta kaksi herättää jo kysymyksen, onko se perinnöllistä, Syrjäläinen miettii. Pienen delfiinin menehtyminen oli vaikea asia koko yhteisölle. Kreikassa saattomatkalla Viime ajat delfiinit harjoittelivat entiseen malliin. Kun piti tarkistaa hampaat, treenari pyysi delfiiniä avaamaan suun. . Päätin yrittää sekä kovempaa että toista kautta ja pyrin myös Uppsalan yliopistoon. Helsinkiin ovet eivät auenneet kolmannellakaan yrittämällä, mutta Ruotsista kolahti kirje postilaatikkoon. Delfiinit eivät ensin osaa kunnolla uida, vaan ne räpiköivät kovasti ja kuluttavat voimiaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. . Tuloksena oli tasainen Pepsodent-hymy ja kalan elämänlaatu parani huomattavasti, Syrjäläinen muistelee. Kahdeksan vuotta sitten Syrjäläistä kohtasi ainutlaatuinen työtarjous: Häntä pyydettiin Särkänniemen delfiinien lääkäriksi. . Kun piti ottaa verikoe, he pyysivät pyrstön ja lääkäri sai ottaa verikokeen
Samalla polkaistiin käyntiin syksyn istutuskausi. Alun perin pihaan kaavailtu piikkinen karviaispensas vaihdettiin viime hetkellä päiväkodille paremmin sopivaksi luumupuuksi. Jännitimme aivan kamalasti ja tuli itku helpotuksesta, kun Sarilta tuli viesti, että kaikki ovat altaassa ja syövät! Pirkko muistelee. Delfiinit reagoivat treenareiden merkkeihin ja käyttäytyivät normaalisti. Läheisen Kautialan koulun oppilaat käyvät retkillä Syrjäläisten pihapiirissä ja yhteistyötä tehdään paljon. . Luumupuulla juhlistettiin Vihervuotta. Viljelyskäyttöön otetut hiekkalapiot ja puun juurille. Hankin koululle hautomakoneen ja lapset osallistuvat innoissaan munien hautomiseen. Tipujen pitäisi kuoriutua ensi viikolla. SHL NINA-CARITA SÄPYSKÄ Saarioisten Taimistoilta Taimin päivän istutustalkoisiin saapunut Eija Lankinen kaivoi luumupuulle kunnon kuopan. Madot kannattaa laittaa Taimin päivänä Hermannin päiväkodin pihaan istutettu luumupuu saatiin lahjoituksena Saarioisten Taimistoilta ja istutusmullat Pälkäneen Rautiasta. Kaikki eläimet sekä kuusihenkinen perhe elävät sulassa sovussa. Tämä on tällainen matalankynnyksen kodinomainen hoitopaikka, jossa on rento ja rauhallinen tunnelma, Syrjäläinen kertoo. Syrjäläinen on käynyt eläinlääkäreiden kurssia akupunktiosta ja voi antaa paitsi akupunktio- myös laserhoitoja eläimille perinteisten lääketieteen hoitojen lisäksi. Syrjäläisiltä löytyy kotoa poneja, kissa, koira, pupuja, kanoja sekä akvaario ja gerbiilejä. Työntekijät mittasivat sekuntikelloilla hengitystä. Matkalle oli pakattu mukaan jäätä, jos delfiinien veden lämpötila nousisi liian korkeaksi. Lentokone lensi tietyllä korkeudella, jotta ilmapaine oli sopiva. Innokkaat apurit häärivät touhussa mukana hiekkalapioiden ja -ämpäreiden kanssa. Luumupuun taimi sai heti vettä juurilleen.. Tuulikaan ei haittaa, sillä Rautiasta istutustalkoissa mukana ollut Tuula Niutanen sitoi puun istutuksen jälkeen tukikeppeihin. Itsepölytteinen Sinikkalajike (Prunus domestica) alkaa muutaman vuoden sisällä tuottaa elo?syyskuussa makeita luumuja. Ne pitävät mullan kuohkeana ja puu kasvaa hyvin, Minna Virpinen toppuuttelee lierojen löytäjiä. Valoa, vettä ja ravinteita Video ja lisää kuvia Digilässä -ämpärit soveltuvat niin kaivamiseen, kasteluun, mullan lapioimiseen kuin matojen etsimiseenkin. . Hiekkalaatikkohommissa kaivamiseen harjaantuneiden asiantuntijoiden voimin juurille lentää multaa niin, että sitä saadaan putsailla vielä illalla kotona hiuksista. Muutaman vuoden ikäinen taimi taputellaan pikavauhtia Eija Lankisen kaivamaan monttuun ja sitten juurille kannetaan vettä. Delfiinit matkustivat kuitenkin riippumatoissaan säyseästi uuteen kotiinsa. . Matka meni yllättävän hyvin ja ne rauhoittuivat pian kuorma-auton kyydissä. Lentokoneessa ne rauhoittuivat nousun jälkeen ja koska oli yö, ne nukkuivat. Ainakaan hoidosta luumusato ei jää kiinni, sillä puu aiotaan kastella kunnolla päivittäin, jotta juuret hakeutuvat kunnolla syvälle. SHL TOMMI LILJEDAHL Pirkko Syrjäläinen avaa kotinsa yhteyteen Kangasalan Kautialan koulun läheisyyteen Kaikenkarvaisen kipuklinikan. Ei me ollakaan ennen oltu tällaisella työmaalla, Satu Laurell Saarioisten Taimistolta päivittelee. Luumupuun istutuksessa häärii parikymmentä innokasta lapioijaa. Avarassa ja aurinkoisessa pihassa riittää puulle valoa ja multamaassa ravinteita. Sydän-Hämeen Lehti 31 Vihervuosi: Päiväkotilapset istuttivat luumupuun pihaan Hermannin Sinikka tuottaa pian satoa PÄLKÄNE . KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Työ delfiinien parissa on vienyt häneltä joitakin päiviä kuussa, mutta nyt Syrjäläinen kääntää uuden sivun elämässään ja avaa syksyllä Tohkalaan kotinsa yhteyteen Kaikenkarvaisen kipuklinikan. . Aurinko häikäisi niitä niin, etteivät ne tahtoneet tottumattomina nähdä merkkejä. Niiden ihokin voi palaa, joten ei kannata jäädä kellottelemaan aurinkoon, Syrjäläinen nauraa. Kaikenkarvainen kipuklinikka Päätyönään Pirkko Syrjäläinen on viime vuodet luennoinut eläintenhoitajille sekä lääkäreille kissojen ja koirien ruokinnasta. Olin kuljetusaltaassa matkalla lentokentälle juttelemassa Leeville mukavia. Aurinkoon niiden täytyi kuitenkin tottua. . Rölli-pupulla ei ole kipuja, mutta se saa akupunktioneulan rentouttavaan pisteeseen. oppimista delfiinien hoidosta. Eläimen tulee saada virikkeitä ja käyttäytyä lajityypillisesti. Syrjäläinen oli mukana Kreikassa saattamassa Särkänniemen asukkeja uuteen kotiin muun työryhmän mukana.
Olin tehnyt tätä itse jo aiemminkin paljon, mutta joillekin saattaa tulla tosi yllättäviä löytöjä. Tärkeintä miehelle oli reitin historia. . Paikalliset auttoivat hyväntahtoisesti ja vaikkeivät englantia puhuneetkaan, kaikki tunsivat Camino-sanan. Helmistä ohjasi sekä Madridista ostettu opas, johon oli merkitty majapaikat että puhelimen Camino-applikaatio. Sesonkikauden ulkopuolella sai kulkea rauhassa, vain loppumatkasta eri reittien yhdistyttyä ihmisiä oli tungokseksi asti ja majapaikkaa oli vaikea löytää. Suurin osa matkalla tavatuista ihmisistä oli espanjalaisia, mutta paljon oli myös jenkkejä ja saksalaisia. On myös yleistä käydä parina vuotena peräkkäin ja aloittaa toisena vuotena siitä, mihin jäi. Lähtöpaikasta riippumatta kaikilla vaeltajilla keskiajalta lähtien on ollut yhteinen päämäärä: Santiago de Compostelan katedraali, jossa Pyhän Jaakobin haudan uskotaan sijaitsevan. . Kokonaisuudessaan yli 700-kilometrisen reitin on kerrottu 1100-luvun Codex Calixtinuksessa olevan yksi niistä kolmesta, jotka kävelleenä saa kaikki syntinsä anteeksi. Tommi Helminen otti lähtöpaikakseen Leonin, josta matkaa tulisi kolmessa viikossa 300 kilometriä. . Monien kivi on aika raskas, paljon raskaampi kuin minun oli. Maisemat olivat hienoja, reitti kulki maaseudulla pitkin peltojen reunoja sekä viinitarhojen laitoja ja pienten kylien läpi. Ihmisjoukko on vuosien varrella muokannut seutua ja tuonut elinvoimaa ja palveluja mukanaan. Aikaa ajatella Vaellus on mahdollinen niillekin, jotka eivät jaksa taakkaa selässään kuljettaa. Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Pyhiinvaelluksella tärkeintä on matkan KANGASALA Kangasalan lukion apulaisrehtori Tommi Helminen lähti viime kesänä heti ylioppilasjuhlien jälkeisenä maanantaina kohti Leonia, LuoteisEspanjaa. Muuttelin paikan päällä suunnitelmia ihan fiiliksen mukaan. Olihan se hieno tunne, kun länsimaalaisittain tuli ?selkeitä tuloksia?, mutta tärkeintä oli matkanteko. Matkalla oli aikaa ajatella. . Lähdin aamuisin seitsemän aikaan vaeltamaan ja vaelsin päivittäin 20?25 kilometriä, kuudesta seitsemään tuntiin. Mies majoittui usein hotelleihin, jotta sai ilta-aikana tu- tustua rauhassa ympäristöön, mutta yöpyi myös retkeilymajoissa. . Edellinen majapaikka oli 900 metrissä ja seuraavaan majapaikkaan laskeuduttiin 1200 metriin. Noin 1400 metrissä sijaitsevalle rautaristille on tapana kuljettaa kivi. . Tämä oli paitsi pyhiinvaellus, myös tilaisuus haastaa itsensä, kaikkea muuta kuin ulkoilmaihmisenä itseään pitävä Helminen kertoo. Synnit anteeksi Pyhän Jaakobin vaellusreitti, pyhiinvaeltajien suussa ?Camino?, lähtee mutkittelemaan Ranskasta kohti Espanjaa. Kansalaisuudet olivat vahvasti esillä ja monet halusivat korostaa sitä kiinnittämällä reppuunsa lipun. . Kun hotellissa yö maksaa 30?70 euroa, alberguessa maksetaan vain kannatusmaksu. Eksyminen mahdotonta Reitti oli merkitty hyvin, eikä eksymistä tarvinnut pelätä. . Kiven mukana jätät kantamasi huolen ristille. Helminen muistelee, että tuon etapin jälkeen ihmisistä huokui hyvää oloa. . Vaikeinta oli kaipuu perheen luo. . . Tulin kuitenkin jo vuosi sitten siihen tulokseen, että oli aika. Hän hankki vaelluskengät ja alkoi ajaa niitä sisään. . Reitin varrella on hyväntekeväisyysjärjestöjen ja yksityisten ylläpitämiä majapaikkoja, albergueita, joiden huoneessa yöpyy 18?30 pyhiinvaeltajaa ja niistä löytyvät suihkut sekä keittiöt. Ymmärsin perillä, että itse asiassa matkan pituudella ei ole väliä, vaan matkan teolla. Yksi matkan kohokohta oli Foncebadón vuori, jonka laelta löytyy rautaristi, Cruz de Ferro. . Oli sateinen päivä, kun nousin vuorelle. Elämä on tie ja siinä vaeltaessa ehti kelaamaan tosi paljon juttuja läpi. Selkeimpänä, isoimpana virstanpylväänä on lapsi,. Se oli samalla kulttuurikohtaaminen. Liika suunnittelu turhaa Helminen oli suunnitellut matkan hyvin, turhaan. . 32 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . En ole ollut tyttärestäni Hilmasta erossa ennen viikkoa pidempään ja se rajasi reissun kestonkin kolmeen viikkoon, ylpeä isä kertoo. Matkalta palasi se sama mies, joka sinne oli lähtenytkin. . Olen historioitsija ja kaikkein tärkeintä reissussa minulle oli kuuluminen traditioon. Sama mies Pyhiinvaelluksella itsensä kanssa ollaan kauan, ilman internetiä tai televisiota. Kolmen viikon aikana tuli mieleen enimmäkseen hyviä asioita. Matkasta jää elämänpolulle tärkeä virstanpylväs. . Suomalaisuus oli eksoottista. Yksin matkaa tehdessä saatoin jonain päivänä kävellä vain 15 kilometriä ja jäin hienoon paikkaan, toisena päivänä kävelinkin 30 kilometriä. Kun vaeltamisen rytmi löy- Tommi Helminen toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja pyhiinvaelsi kesällä kolme viikkoa. tyi, suunnitelmat sai heittää romukoppaan. . Iäkkäämmät pystyivät lähettämään reppunsa kuljetuksella seuraavaan majapaikkaan, Tommi Helminen kertoo. Matkalla on pyhiinvaeltajien yöpymiseen tarkoitettuja albergueita. Kun matkalainen pääsi määränpäähänsä, vastaanotti leimat pyhiinvaeltajapassiinsa ja istui Santiago de Compostelan katedraalissa kuulemassa messua, tuntui mukavalta. . Pyhiinvaellus oli haave, joka oli itänyt mielessä jo vuosikaudet. . Päätin tyttäreni synnyttyä antaa matkan itselleni 50-vuotislahjaksi. Sain ajatella asiat itseni kanssa päätökseen. Helminen kuitenkin kertoo hymyillen, että mietti, tekikö jotain väärin, kun ei palannut muuttuneena miehenä.
Oli hienoa olla vaeltamassa simpukan tähden. Simpukka roikkui matkalaisilla repussa ja kertoi muille, että sen kantaja oli pyhiinvaelluksella. . Uudet lukututtavuudet odottavat vuoroaan. KAIJA TURUNEN mutta omassa henkilökohtaisessa elämässä tämä on iso asia. Osa traditiota . Leena kertoi suomeksi ja Tampereen yliopistossa toiminut viron kielen ja kulttuurin lehtori Maia Väkram käänsi esitelmän viroksi. Kartanon puistossa olimme piknikillä ja kävimme ihailemassa koskea, jonka pauhu kuului pitkälle. Kuvanveistäjä Tauno Kangron Laitse Graniitvillan piha- piirissä ihastelimme suuria veistoksia ja sisällä hulppeita ravintolatiloja. Simpukka kuvaa sitä, että näyttäisi olevan monta tietä, mutta niiden kaikkien kautta pääsee samaan maaliin. Aikanaan pyhiinvaellukselle myös tuomittiin rikoksista ja silloin tietynlainen simpukka todisti käynnistä Santiago de Compostelassa. NINA-CARITA SÄPYSKÄ Pyhiinvaellusreitti Camino Fances kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. H. Sydän-Hämeen Lehti 33 teko Kulttuurisilta: Pälkäneen ja Tallinnan Nõmmen kirjapiirien ystävyys on jatkunut kohta 15 vuotta Kirjojen ystävät tapasivat PÄLKÄNE Rautaristi, Cruz de Ferro, on huojentanut monen vaeltajan mieltä. Pälkäneen ja Tallinnan Nõmmen kirjapiirien ystävyys on jatkunut pian 15 vuotta. Pälkäneen kirjapiiri vierailee vuorovuosina Virossa. Leena teki suuren työn ja luki teoksen ja poimi oleellisimman 3-4 sivun mittaiseksi esitelmäksi kartanon historiasta. Lahjoja vaihdeltiin, kahviteltiin ja tutkittiin pihan istutukset ja isännän tekemät kalusteet ja viehättävän huvimajan. Ystävyyssuhteen myötä yritämme vuosittain kirjapiirissä lukea jotain virolaista. Tämän vuoden pääkohteena oli Keila-Joan kartano. Eläkkeellä oleva kansanperinteen tutkija, folkloristi Ruth Mirov lahjoitti Leena Forsténille vironkielisen Sergei Mihailovits Volkonskin Kodumaa mälestused-teoksen. Seurusteltiin, viihdyttiin ja suunniteltiin myös jatkotapaamisia. Yläkerrassa on majoitustilat. Suuri vanha hevostalli on kokenut mielenkiintoisen muodonmuutoksen; vanhoja konstailemattomia pöytiä, tuoleja, kaappeja, ketun nahkoja tuolien selkänojilla valmiina lämmittämään asiakkaita ja seinillä isännän tekemiä tauluja ja veistoksia. Viime lukukaudella Viivi Luikin Varjoteatteri sijoittui kirjapiiriläisten arvioinnissa jaetulle kakkossijalle. Vähän ihmettelimme, mutta sitten kuulimme, että ravintola on vanha Nõmmen rautatieasema, joka olemukseltaan myötäilee sitä aikakautta. Meidän kirjapiirin kunniaksi musiikki oli suomalaista, vähempikin olisi riittänyt. Sieltä takseilla ajelimme Aino Keskkülan terassille viettämään alkuiltaa. Kuvat pyhiinvaellukselta: Tommi Helminen Leena Fortén ja Maia Väkram esitelmöivät. Reissukuvia Digilässä Perillä Santiago de Compostelan katedraalissa Pyhän Jaakobin haudalla. Nõmmen torilla.. Toki tämän lisäksi piipahtelemme Nõmmella myös yksin ja kaksin. Pälkäneen kirjapiirin matkassa oli nyt yksitoista henkilöä ja virolaisia ystäviä oli seitsemän. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Se oli tietysti mukava uutinen kertoa. Kirjapiiri on toiminut jo lähes parikymmentä vuotta, joten monet kirjailijat ovat olleet lukulistoillamme. Rakennuksen edessä ulkona on myös mahtava keinu, joka ei ole ketjuissa kuten Kukkolassa. Rakennus on myös ?külalistemaja?. EU-säädökset eivät koske virolaisia! Nõmmen torin kautta kuljimme Elsa-ravintolaan, jossa 30-luvun levyt soivat suomeksi. Jos antaisin jonkun neuvon matkaa suunnittelevalle, sanoisin, että älä suunnittele liikaa! Hyvät kengät jalkaan ja matkaan! Helminen tuumii, että matka tuo jokaiselle oman tasoista hengellisyyttä ja kysyy: Voiko sitä suunnitella? Helminen suosittelee ehdottomasti kokemusta. . Tammsaare, Oskar Luts, Viivi Luik, Lennart Meri kuin myös suomalainen Virossa vaikuttanut Aino Kallas ja erityisesti Virosta kirjoittanut Sofi Oksanen. Tutuksi ovat tulleet niin virolaiset kirjailijat Jaan Kross, A. Meidän taksimme kuljettajalle ei ollut riittänyt parikymmentä vuotta taksin ajaminen Nõmmella, sillä hän etsi osoitetta ja harhaili. Onneksi meillä oli mukana insinööri, joka osasi käyttää älykännykkää ja opasti paikalliselle tien
Vuonna 1900 naishammaslääkäreitä oli ammattikunnasta vain seitsemän prosenttia. Nyt osa esineistöstä on esillä suupolin melanderin (1866?1945) ansivitriineissä ja seinillä. osta. Päästyään tutustumaan ja kahlannut läpi arkistomateriaalia muun muassa Åbo Kikin juuriin maaseudulla Carin on ilmiselvästi ihastunut Akademissa. Hammaslääkärilehteen kir- paikkakuntaan ja hämäläiseen joittamiensa laajojen artikke- luontomaisemaan niin paljon, leiden ensimmäisessä osassa että on halunnut ostaa itselleen Palomäki keskittyi Johansonin tilan samoilta seuduilta, Terhi vaiheisiin Pälkäneellä. Palomäki kirjoittaa. . LomanPälkäneelle Sigrid ?Kiki. tai poistoon . Tam- sa ja vapaa-aikansa hän vietti Harhalassa. . Osa niistä oli iskemättömiä ja edelleen alkuperäisissä laatikoissa, Espoossa hammaslääkärinä työskentelevä Palomäki kertoo. Aurora osti kokoelmat yhdessä Hammaslääkäriseura Apollonian ja Ortodontian jaoston kanssa. Siellä oli esimerkiksi alkuperäisiä, Amerikasta tilattuja tavaroita, joita käytettiin aikanaan oikomishoidossa. Upea kokoelma kertoi tarkasti ja elävästi yli 60 vuotta aiemmin kuolleen Johansonin työ- ja siviilielämästä. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Carin Johansonin muisto elää Taysin suupolilla. Carin Johanson työssään. Kaupungissa hän koki olevansa ?oravanpyörässä?. Kuva: Hammaslääketieteen historian seura Aurora ry. Oikomisvälineiden perusperiaate oli sata vuotta sitten sama kuin nykyisinkin. Tila siirtyi vuonna 1927 näkökulmia naisten menesty- maaherran päätöksellä virallimismahdollisuuksiin niin maa- sesti Johansonille. seudulla kuin kaupungissakin Johanson teki työtään al1900- luvun ensimmäisinä kuun Tampereella ja vuodesta viitenä vuosikymmenenä, Pa- 1910 alkaen Helsingissä, joka lomäki kirjoittaa. oli niihin aikoihin maan ainoa Ruotsissa syntynyt Carin paikka, jossa saattoi toimia täyJohanson päätyi Suomeen ja sipäiväisenä oikojana. Sille löytyi koti läheltä Pälkänettä, kun professori Timo Peltomäki tarjoutui ottamaan esineistön TAYS:n historiallisiin kokoelmiin. Kotimaassa hän koulutti kollegoita vastaanotollaan ja teki opinto- ja kongressimatkoja Saksaan, Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Johanson oli taitava kliinikko, tiedenainen, esitelmöitsijä, toimittaja, kouluttaja ja mielipidevaikuttaja, joka julkaisi kirjoituksia alan julkaisuissa ja esitelmöi erilaisissa tilaisuuksissa. Johanson oli myös edelläkävijänainen, joka raivasi tietä naishammaslääkäreille ja naisten akateemiselle uralle. 34 KESKIVIIKKO 14.9.2016 KYLILTÄ . vaan määritti purentatyypit ja kehitti menetelmiä, jolla hampaat saatiin asettumaan paikoilleen. Johanson valmistui maailman ensimmäisestä oikomishoidon koulutuskeskuksesta vuonna 1905. Hänestä tuli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen oikomishoitoon erikoistunut hammaslääkäri. Vielä parikymmentä vuotta myöhemmin koko Euroopassa oli vain kymmenen oikojaa. Johanson jäi Anglen vastaanotolle työskentelemään ja oppimaan lisää ja palasi Suomeen vasta vuonna 1906. Hampaat sidottiin vahvaan kaarilankaan ohuemmilla langolla, jotta hampaat siirtyivät pikkuhiljaa oikeaan asentoon. Carin Johanson: Harhalassa asustanut hammaslääkäri haki oppia Yhdysvalloista Ainutlaatuinen kokoelma kertoo oikomishoidon PÄLKÄNE Tampereen yliopistollisen sairaalan suupolilla vietettiin elokuun puolivälissä pälkäneläisittäin kiinnostavan näyttelyn avajaisia. Nykyisin ala on naisvaltainen: 70 prosenttia hammaslääkäreistä on naisia.. Pälkäneen paikallishistoTilakaupat tehtiin vuonna ria ja tämän henkeäsalpaavan 1910 Tammelanderin nimismonipuolisen ja lahjakkaan sä, sillä Venäjän vallan aikaan henkilön vaiheisiin perehty- ulkomaalainen ei voinut ostaa minen ovat avanneet upeita tilaa. Angle ei keskittynyt yksittäisen hampaan hoitoon . Johanson tutustui Ruotsissa veistoa ja käsiteollisuutta opiskelleeseen hauholaissynSilmä ja sielu saivat tyiseen käsityönopettajaan, levätä Harhalassa jonka suvulla oli kesäpaikka Terhi Palomäki on Carin Jo- Pälkäneellä. hansonin vaiheita tutkiessaan Johanson tykästyi Sydän-Häpaneutunut Johansonin ruot- meen elämänmenoon niin, että sinkielisiin päiväkirjoihin, hankki Harhalasta Mallasvehaastatellut paikkakuntalaisia teen rajoittuneen Birkan tilan. . Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tuula Nieminen luetteloi esineistön tarkasti. Pälkäneellä Birkassa Carinin silmä ja sielu ovat saaneet levätä ja siellä hän on voinut ammentaa työhönsä ihanasta luonnosta kauneuden voimaa, Palomäki kirjoittaa. Edistyksellinen nainen toi uusia tuulia myös maatalouteen ja puutatarhan hoitoon. Tilalla oli muun muassa ayshire-karjaa. Hän näki nopeasti, että kyse oli todellisesta aarteesta. Yhdysvalloista oppinsa hakenut Johansson oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen oikoja. Suu- ja leukasairauksien poliklinikan vitriineihin ja seinille on koottu Pälkäneellä asustaneen oikomishoidon edelläkävijän Carin Johansonin (1870?1953) välineitä, valokuvia, päiväkirjoja, todistuksia ja muuta esineistöä. Ruotsissa syntynyt hammaslääkäri vietti vapaa-aikaansa ja elämänsä viimeisen vuosikymmenen Birkan tilalla Harhalassa. Hänen ainutlaatuiset kokoelmansa löydettiin pari vuotta sitten, kun Valkeakoskeen johtavan tien varressa sijaitsevaa tilaa oltiin myymässä. Birkan irtaimistoa kaupanneet Martti ja Seija Kutilainen ymmärsivät, että hammaslääkärin tarvikkeilla, kirjallisuudella, kirjeenvaihdolla voisi olla historiallista arvoa. Pelloissa kasvoi muun muassa perunaa ja muita juureksia. Monen alan edelläkävijä Carin Johanson valmistui hammaslääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1899. Vuonna 1905 hän lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan nykyaikaisen oikomishoidon isän Edward H Anglen (1855?1930) johdolla. Vaikka muun muassa vanha hoitotuoli olisi mennyt kaupaksi, Kutilaiset ottivat kokoelman erilleen ja tarjosivat sitä hammaslää- ketieteen historian seura Auroralle. Ensimmäisenä esineisiin pääsi tutustumaan seuran kesäpälkäneläinen sihteeri Terhi Palomäki
Kuva Timo Nieminen.. Tämän syksyn reitti kulkee päinvastaisessa maastossa kuin viimesyksyinen . Onneksi virkaan tuli yksi pätevä hakija. Virkaan on täyttölupa, ja toiveena on, että se voitaisiin täyttää ensi vuoden alusta alkaen, Järvenpää kertoo. Monen muun terveyskeskuksen alueella tilanne ei ole yhtä hyvä. Laipan soita ei ole ojitettu, ne ovat saaneet elää omalla tavallaan. Reitti jatkuu pienelle kauniille Ruokojärvelle, jonne vielä runsaat 50 vuotta sitten kulkivat talviaikaan suuret tukkiautot ja -traktorit. Laipanmaa Timo Nieminen opastaa joukkonsa soiden syysmaisemaan Suojärvillä riittää kertomattomia tarinoita . Kuva: Terhi Palomäki. Carin Johanson pioneerista Sigrid ?Kiki. Siksi eläinten talviruoka hankittiin niittämällä soissa olevia heinikoita ja järvien rantaheinää. Rajalan kämpälle on opasteet sekä Luopioisten että Sahalahden suunnasta. . Tällä hetkellä meillä on avoinna oikomishoidon ylihammaslääkärin virka. Kannattaa myös ottaa huomioon, että on meneillään erityisen hyvä hirvikärpäsvuosi. Lisätietoja retkestä antaa Timo Nieminen (040 523 6776). 1900?1910 työskenteli yleishammaslääkärinä Tampereen Koskikadulla 1910 osti Pälkäneen Harhalasta Birkan tilan, jossa vietti ensin kesät ja vapaa-ajat 1910?1942 työskenteli oikomishoitoon erikoistuneena hammaslääkärinä Helsingin Kalevankadulla 1942 muutti pysyvästi Birkan tilalle Harhalaan 1953 kuoli Pälkäneellä, haudattu Ruotsiin Linjalutakolta niitettiin aikanaan heinää karjanruuaksi. Linjalutakon vieressä oli aikanaan latokin, josta ei tosin nykyisin ole jäljellä mitään. Mutta sinne kerättiin heinä, jota kuljetettiin sitten lumien tultua kotiin jäitä ja hankia pit- kin, Nieminen selittää. Hän kertoo kulkeneensa Linjalutakon maastossa ensi kerran noin 65 vuotta sitten, eikä maisemassa ole varsinaisesti muuttunut mikään. syyskuuta Rajalan kämpältä, josta kävelemään lähdetään noin 9.30. Kuva on Terhi Palomäen kokoelmista ja valokuvasta omistajan luvalla valokuvannut Mika Väisänen. Birkan päärakennus vuonna 2014. Carin Johansonin henkilöhistorian tutkiminen on antanut oivalluksia siitä, mitkä ovat olleet tuolloisen onnellisen elämän yksinkertaisia peruselementtejä: laaja ystävä- ja tuttavaverkosto, vilkas kulttuuri- ja henkinen elämä, itselle rakas työ sekä kirkollinen elämä ja luja kristillinen usko sekä kaiken kattavana ylivertaisena rikkautena rentoutuminen maaseudun rauhassa eläinten ja luonnon parissa, Terhi Palomäki kirjoittaa. Paikallishistoria kiehtoo Palomäkeä, sillä hänen sukujuurensa ovat Aitoossa. Sydän-Hämeen Lehti 35 Oikomishoidossa on pula osaajista Oikomishoidossa on sekä kansallisia että kansainvälisiä eroja. Laipassa ei ollut mitään heinäniittyjä siihenkään aikaan, kun asukkailla oli siellä karjaa. Timo Niemisen johtama retki alkaa aamulla 25. (Hammaslääketieteen historian seura Aurora ry). Onnellisen elämän peruselementit Sigrid ?Kiki. Niillä on haasteita toteuttaa perushammashoitoa, oikomishoidosta puhumattakaan. LAIPANMAA Carin Johansonin entinen hoitotuoli. Vanhuuden kuva Carin Johansonista sellaisena kuin hänen aikalaisensa hänet Birkasta muistavat. Tumma pitkä takki päällä. Tammelander työskenteli Carin Johansonin rinnalla hammashoitajana ja hoiti vastaanoton tekniset työt. Elämäntoveri toimi myös ruotsinkielisen hammaslääkärin tulkkina. Johanson asettui Harhalaan kokonaan vuonna 1942 lopetettuaan työskentelyn näön heikkenemisen vuoksi. Oikomishoitoa arvostetaan ja siihen satsataan eri tavalla eri terveyskeskusten alueella. Myös osaamisessa on eroja. Maailmalla hampaita saatetaan oikoa vasta aikuisiällä. Suomessa oikominen hoidetaan jo kasvuiässä, jolloin voidaan ennaltaehkäistä tulevia vaivoja ja hyödyntää kasvua. Terveyspalvelut Kangasalla ja Pälkäneellä hoitavan Kangasalan terveyskeskuksen alueella oikomishoito on ollut perinteisesti hyvällä tasolla. Ensimmäinen oikomishoidon ylihammaslääkäri Matti Wanne aloitti työssään jo vuonna 1990 ja oli samalla terveyskeskuksen ensimmäinen oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Laipan syysretki: Mr. Hammaslääkärin ammattikin siirtyi ?perintönä. Hän ei pitänyt Pälkäneellä missään vaiheessa varsinaista vastaanot- toa, mutta hoiti kyllä läheisten ja ystävien hampaita. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Sairaanhoitaja, farmaseutti Dyhr tuli muutama vuosi Kikin kuoleman jälkeen kesävieraaksi Birkaan. Ja sitä ennen perushammaslääkärit olivat tehneet oikomishoitoa, vastaava hammaslääkäri Marja-Liisa Järvenpää kertoo. Oikomishoidon osaajista on kova pula. Kämpälle on opasteet sekä Luopioisten että Sahalahden suunnasta. Syysretki on 33 Kimppakyydit lähtevät Pälkäneen kunnantalon parkkipaikalta tuntua aikaisemmin eli kello 8.30. Tammelander Carin Johansonin vastaanotto huoneessa. Kangasalla käy oikomishoidon erikoishammaslääkäri joka kolmas viikko Oulusta. . Lisäksi hän muun muassa opetti paikkakuntalaisten lapsille ruotsia. Johanson kuoli Birkassa 83-vuotiaana 2.3.1953. Etualalla olevalla kalliolla oli pieni hirsilato heinää varten. Ruokojärven laavu on monelle retkeilijälle ennestään tuttu, ja sinne tehdään tämänkertainen makkaranuotio. Kaikkiaan matkaa kertyy noin neljä kilometriä, josta suurin osa kuljetaan poluttomassa maastossa. Lopuksi halukkaat pääsevät tutustumaan äskettäin 70 vuotta täyttäneeseen Rajalan kämppään. Matkalle tarvitaan mukaan omat eväät sekä säänmukaiset vaatteet ja jalkaan vaelluskengät tai kumisaappaat. isältä tyttärelle. SHL TOMMI LILJEDAHL 1892 ylioppilaaksi Tukholman tyttölyseosta, opintoja Uppsalan yliopistossa 1899 valmistui hammaslääkäriksi Helsingin yliopistosta (Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto) 1905 erikoistui oikomishoitoon Edward Anglen ohjauksessa Yhdysvalloissa Laipan syysretkeläisiä odottaa syyskuun viimeisenä sunnuntaina vaellus yksinäisten suojärvien rannoille. Pian hän asettui tilalle pysyvästi ja hoiti Carinia ja tämän asioita. 1870 syntyi Ruotsissa Johanson olisi halunnut tulla haudatuksi Tammelanderin sukuhaudan läheisyyteen Pälkäneelle, mutta uurna laskettiin kotipaikkakunnan vanhaan kirkkomaahan Ruotsissa. Johansonin vaiheisiin perehtymistä ovat helpottaneet kirjeet ja päiväkirjat, joissa hän kertoi pitkistä työpäivistä, myös ajan arjesta ja elämästä Birkan tilalla. . ja joihin kätkeytyy paljon kertomattomia tarinoita. Suomaiden heinäpeltoja Retken aluksi suunnataan Aukeissuolle, joka on yksi Laipanmaan kauneimmista soista. Matkalla poiketaan Linjalutakolle, entisaikojen suomaan ?heinäpellolle?. . Hän testamenttasi omaisuutensa kaikkine palstoineen, peltoineen ja irtaimistoineen AnnMarie Dyhrille. silloin kiivettiin vuorelle, nyt tutustutaan soihin, Timo Nieminen kertoo. Laipan suot ovat säilyttäneet muuttumattoman kauneutensa vuosisatojen ajan. Ne ovat pieniä, piilossa olevia luontokohteita, joiden luo täytyy osata tie
klo 14 Kuhmalahden kirkossa Messun jälkeen Pentosalissa keittoruoka ja kirkkokahvit. SUOMEN.EV.LUT.KIRKKO Ystävät ja sukulaiset TERVETULOA 80-vuotissyntymäpäivilleni Kuhmalahden Suojalle la 24.9. ei ole jumalanpalvelusta Luopioisissa. Su 25.9. Keittolounas srk-talossa. Nälkäpäivän hernekeittoa Aitoon Pysäkillä klo 14, Ai- Ke 14.9. Jussila Kangasalta. Ke 21.9. Pekka Ilmari Kallio 74 v. Ajankohtaista verkossa . Perhekerhon retkipäivä Seitsyen leirikeskukseen klo 1012. klo 18 Kuhmalahdella Jussin kodalla SANOMIEN SAUNALLA To 22.9. klo 18.30 Sahalahden kirkossa Lauletaan yhdessä, kiitetään ja rukoillaan. KRISTITTYJEN YHTEINEN ISRAEL-ILTA Ma 19.9. 0400-975277 TO 15.9. Miten erilaisiin uhkiin vastataan? Pelastusylitarkastaja Ari Saarinen Aluehallintovirastosta. Kommenttipuheenvuorot: Han- Kirsti Anneli Mäkelä 82v., Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta Reijo Erkki Ilmari Salonen 81 v., Messukylän seurakunnasta. Kolehdit: 11.9. Musiikkia: Eveliina Virtanen (kantele, laulu) ja Päivi Kosonen (laulu): Jos tarvitset kuljetusta kirkkoon, ota yhteyttä diakonissa Virpi Kangasniemeen p. Kristityn vapaus? Messu klo 10 Kangasalan kirkossa. Hannapiiri kokoontuu 1. Kotiseutupäivä, Kuhmalahden kirkko 170 vuotta ?juhlamessu. Halla Harmony Finlow-Bates. Puh. Olopäivä Pälkäneen srk-talossa klo 10-13. Raamattupiiri klo 17.30 srk-talossa. Ti 20.9. Messu kirkossa klo 10, vanhemman väen kirkkopyhä. Jari Kemppainen, Päivi Giren. Messun jälkeen keittolounas ja ohjelmahetki srk-keskuksella. SPR tarjoaa kirkkokyytejä, tiedustelut Raija Vaaleri puh. Myös omaiset tervetuloa! Mukana myös Vierellä kulkijat. MUUT TILAISUUDET: Ke 14.9. Leo Kristian Tamminen (Sahalahti). Sydän-Hämeen Lehti KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. Tehdään yhdessä piiri klo 10-13 srk-talolla. Ma 19.9. Vapaa pääsy. Tarjoa tai pyydä kyytiä! tipuheenvuoro: Erityisnuorisotyöntekijä Jorma ?Jommu. Alina Emilia Hiltunen. Myös omaiset tervetulleita! Ma 19.9. Havu Hurricane Finlow-Bates. Suomen Merimieskirkolle työhön suomalaisten parissa Merimieskirkon toimipisteissä eri puolilla maailmaa. Su 18.9. Mira Hannele Vilenius Vihitty: Tommi Juhani Rinne ja Satu Sinikka Luojus. Kirkkokuoro. Messu klo 14 Kuhmalahden kirkossa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. klo 18.30 Pälkäneen srk-talossa: ?Turvallisuustilanne Pirkanmaalla ja Pälkäneellä?. Komisario Petri Kollanen Kangasalan poliisiasemalta. Omat kyydit ja makkarat. Ke 21.9. KLO 19 SANAN JA RUKOUKSEN ILTA www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi NUORTEN AIKUISTEN ILTA Pe 16.9. Seurahuoneella Ke 21.9. klo 08.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa klo 12.30 Diakonian kyläkerho Ruutanan srk-kodissa klo 18 Kirkkokuoron lauluharjoitus Kirkonkylän srk-kodissa KOTIKIRKKO TUTUKSI Kuhmalahden kirkon 170-v. juhlaviikko 11.-18.9. Lasten konsertti Ke 14.9. Vivace-kuoro. Torikahvio klo 10-13 srk-talolla, tasausleipää, arpajaiset Pilistveren hyväksi. Sunnuntaina 25.9. Konsertti Luopioisten kirkossa klo 18.30. Tuula Hakkarainen, laulu ja kitara. Kirkko, seurakunta ja turvallisuus. Perhekerho klo 10 srk-keskuksen alakerrassa, Giren. Isoskoulutus klo 16.30 Anna Tapion Luolassa. Lähetyskirppis- ja kahvio avoinna lauantaisin klo 10-13 srk-keskuksen alakerrassa. YHTEINEN TOIMINTA MIEHET: Seuraava miesten piiri on Sakari Tervaniemellä ke 12.10 klo 18, Avustie 286. TURVALLISUUTEMME TÄNÄÄN? Tietoa, ajatuksia, näkökulmia . 36 . KESKIVIIKKO 14.9.2016 PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 18.9. Turvallisuustilanne Pirkanmaalla ja Pälkäneellä Komisario Petri Kollanen Kangasalan poliisiasemalta. Kommenttipuheenvuoro: erityisnuorisotyöntekijä Jorma ?Jommu. Messu klo 10 kirkossa, Vanhemman väen kirkkopyhä, diakoniaviikon päätös. Janne Vesto, Virpi Kangasniemi, Ritva Huomo, kirkkokuoro, diakonian vastuuryhmä. kello 18. Jouko Pitkänen . Lenni Veikko Sakari Jokiperä. Peetu Juhani Laakso (Sahalahti). Häntä säestää myös diplomipianisti Markku Helko, Vesto, Giren, diakonian vapaaehtoisia. Kari Mikkonen, Matti Huomo. Mukana muusikko Tuula Hakkarainen, Kangasniemi, Vesto, apuväline-esittely. Tuula Hakkaraisen musiikkivierailut: To 15.9. KLO 11 LÄHETYSTILAISUUS JA LÄHETYSLOUNAS TI 20.9. Omat kyydit ja makkarat. Kirkon ja seurakunnan rooli rauhan aikana ja poikkeusoloissa. klo 18 Kuhmalahden kirkossa Minna ja Jussi Pyysalo. Kirkkokierros lapsille. Juhlamessu Su 18.9. Perhekerhojen retkipäivä Seitsyeeseen klo 10. klo 18 Helluntai srk:ssa Mukana Ritva Tiilikainen. TASAUSVIIKKO Ma 19.9.-Pe 23.9. Tehdään siitä yhdessä unelmiemme mukainen! Tule mukaan kuulemaan seurakunnan viimeisiä kuulumisia ja suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta! SYDÄMEN SÄVELIN -ILTA Ke 21.9. Diakoniaviikon Seurakunnassa tapahtuu Jumalanpalvelukset Sunnuntai 18.9. Naisten ja lasten Raamis klo 18.30 Aitoon Pysäkillä. Ti 20.9. Sami Kristian Salo ja Virpi Tulikukka Eerola (Tre, Messukylä srk) Kuollut: Mikael Johannes Nurmi 88 v. Ulkoisten uhkien vaikutus Suomeen ja suomalaisiin Kenraali Pertti Salminen Luopioisista. Kommenttipuheenvuoro: kriisialueilla työskennellyt Kirsi Pohjola Pälkäneeltä. Luopioisten srk-keskus Ti 25.10. Perhekerho klo 10 srk-keskuksen alakerrassa., Giren. Diakoniaviikon musiikkivieras To 15.9. klo 18 Sahalahden srk-talossa Millaisesta seurakunnasta sinä unelmoit. KIITOS. 18.9. Aava Helmi Juulia Siippanen. Musiikin, opetuksen ja rukouksen äärellä rakennutaan yhteisestä uskosta ja kasvetaan kohti uudenlaista tapaa olla seurakunnassa. KOTIRYHMIEN PÄIVÄ Koulutus seurakuntalaisille LA 17.9. Komment- 18 sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus Tuula Hakkaraiset Mikkolakodissa klo 13 ja Kukkiakodossa klo 14. Kostiakodissa klo 10.30, Kanervassa klo 13 ja Harjutuulessa klo 14. Kenttäpiispa Pekka Särkiö Lahdesta. Kommenttipuheenvuoro: rovasti Jari Kemppainen Pälkäneeltä Pälkäneen srk-talo järjestämiseen 880,14?. Ilmi Kaarina Mäkelä 103 v., Kokemäen seurakunnasta. Ti 4.10. meille kaikille Illat alkavat klo 18.30 Isäntänä kenraali Pertti Salminen Ti 20.9. kertaa klo 12 srk-talolla; rukousta, raamatunlukua, rohkaisua, jakamista. toon SPR. Naisten keskustelupiiri lähetyskirppiksellä klo 17.30, Leena Peltonen ja Leena Vierikka. Ma 19.9. Jussila Kangasalta. Pälkäneen srk-talo Kastettu: Joona Bejamin Tyllilä, Jämsän seurakunnasta. Kuollut: Eila Marjatta Ilkka 87 v., Onkkaalasta. . Ilmoittautumiset: vapaaehtoiskoordinaattori Eveliina Sydänlähde/ 040-3098117. SAHALAHDELLA UNELMAILTA Ma 19.9. www.kangasalanseurakunta.fi. Srk tarjoaa kahvit, mehut ja pullat. Ti 20.9. klo 18 Kangasalan kirkossa Esiintyjävieraina Jippu ja Kai Mattsson. Lasten majatalo Tapulintuvalla. Seurakunnan virastot avoinna ma-ke, pe 9-14, to 10-17 Myllystenpohjantie 2 Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna ma-to klo 10?14. Myllystenpohjantie 2 Ke 14.9. klo 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa klo 17.30 Rukouskävely Seurahuoneen edestä klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset Kirkonkylän srk-kodissa klo 18.30 Sanan lähteellä-ilta Kangasalan kirkossa To 15.9. klo 12.30 Kutimet heilumaan -käsityöpiiri Havisevan rukoushuoneella parittomien viikkojen torstaisin. klo 14.30 Kirkonkylän lähetyspiiri Seurahuoneella klo 18.30 Naisten voimistelu Vatialan srk-kodissa Ma 19.9. klo 18 Avoin raamattu- ja keskustelupiiri Vatialan srk-kodissa Ti 20.9. klo 10 Kirkonkoto Kirkonkylän srk-kodissa klo 12 Diakonian kyläkerho Vatialan srk-kodissa klo 13 Diakonian kyläkerho Ranta-Einolassa klo 14.30 Lähetyksen käsityöpiiri ?Näppituntuma. Perhekerho klo 1011.30 Aitoon Pysäkillä, Giren. Pe 16.9. KLO 18 HYVÄN SANOMAN ILTA KUHMOISISSA TORITIE 44, SEPPO JA KUOROLAISET SU 18.9. 040 4194877. Su 2.10. klo 9.30 Pyysalossa Tule yksin, yhdessä tai perheesi kanssa! Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kouluttajana Marika Salo, Hengen uudistus ry. Seurakunta tarjoaa ohjelman ja ruokailun. Elina Fanny Anneli Suoranta (Sahalahti). klo 18.00 Parkissa Nuorten aikuisten ilta kokoaa yhteen opiskelijoita ja nuoria aikuisia. 040 7120567 viimeistään perjantaina 16.9. Su 25.9. Mikkelinpäivän perhekirkko klo 11, 4-vuotissynttärit. na Laasanen Tampereen seudun vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta ja yrittäjä Outi Helminen-Järvinen Aitoosta. Pälkäneen srk-talo Ma 28.11. Seurahuoneella Suomen Lähetysseuran kanssa teemalla "Jokaisella on oikeus maahan" Syyspäiväntasaus torstaina 22.9. nimikkolähettimme Riitta Heino tavattavissa klo 11-14 Joka päivä lounas klo 11-14 Tietoa ja materiaalia tasauskampanjasta Tule mukaan tasaamaan! MIESTEN KESKEN MIESTENILTA Ti 20.9. Markku Viitala, Tarja Sillanpää. Kolehti: Suomen merimieskirkolle suomalaisten parissa tehtävään työhön. KOTIINPALUUN MAJATALO LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 18.9. Perhemessu klo 11 kirkossa, Juha Kankaristo, Johanna Lemmetyinen, Lapsikuoro. MUUT TAPAHTUMAT: Ke 14.9. Miro Emil Luukkonen. klo 18 Kangasalan Sanomien saunalla Puhujana erityisdiakoni Sirpa Ahola aiheesta ?He kaikki ovat arvokkaita?. Tarjolla pitsaa, pullaa ja sielunhoitoa. Kastettu: Elli Kristiina Alakarjula
Päivystys ma ja to klo 9-10. Tulen tarvittaessa paikalle viidessä minuutissa. Luopioisten Hautaustoimisto Katastrofit: SPR:n suurin vuotuinen avustuskampanja kerää rahaa maailman kriisialueille Nälkäpäivä auttaa Syyrian sodan uhreja Suomen Punaisen Ristin kiihtyvään tahtiin. Nälkäpäivä-keräys toteuteNoin 11,5 miljoonaan syytaan tämän viikon torstaina, rialaista, joista noin 4,7 milperjantaina ja lauantaina 15. PÄIVYSTYS 0400 417 281 www.kangasalanhautaustoimisto.fi Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-15 Myös liikeajan ulkopuolella sopimuksen mukaan. Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 . Kokoonnumme kerran kuussa kello 12 seurakuntatalolla, ja piiri kestää noin 1,5 tuntia kerrallaan. Ensimmäinen Hanna-piiri on 25.9. alkaen kello 9. Lipaskeräys 15.?16.9. Hannapiiritoiminta aloitettiin Suomessa vuonna 2000 ja tänään toimii jo 85 Hanna-ryhmää. Piirissä rukoilemme, luemme Raamattua ja keskustelemme lähetystyön teemojen äärellä. Seppo Kouhia 050-512 5554 Sahalahden Hautauspalvelu Hanna-piiri aloittaa Sahalahden Kukkakauppa 050-302 2113 Seppo Kouhia 050-512 5554 SUOMEN LAATUKIVI MATTILA KY MATTILA 040 763 6218 VIHAVAINEN 050 593 4072 suomenlaatukivi@ gmail.com KAIKKI ALAN KIVITYÖT * muistokivet * lisätekstit * entisöinnit * oikaisut * yksilölliset kivisuunnittelut * 2D- ja 3Dmallinnus PALKANEENKATUKAPPELI.FI Keskustie 5, 36600 Pälkäne Ke 14.9. Pälkäneen seurakuntahan tukee omalta osaltaan radiolähetystyötä Thaimaassa, Turkissa ja Japanissa. Me katsomme jälkiä kättesi töiden kiittäen, muistaen, ikävöiden. Ma?La 585.60 Su 658.80 1.7.2010 alkaen Ma?La 590.40 Su 664.20 2 palstaa KESKIVIIKKO 14.9.2016 Sydän-Hämeen Lehti Siunaus. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta La 17.9. 1925Kuhmalahti Ruovesi . Lippaita on kaupoissa, kouluilla, apteekissa, Liekissä ja Mikkolan Navetalla. Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 . Voimme myös jakaa omia tärkeitä tuntojamme ja saada rohkaisua ja tukea kristittynä olemiseen, jaksamiseen ja elämiseen. Hanna-työ kerää varoja Sansan eli Sanan saattajien radiolähetystyöhön. Omassa asunnossa arkisista asioista täytyy huolehtia itse. 03-377 0142. Operaatio Näl- terveyden- tai sairaanhoitoa käpäivän avulla kerätään rahaa juuri nyt. SPR:n katastrofirahastoon, Pula elintarvikkeista pajosta apua saadaan toimitettua henee jatkuvasti varsinkin nopeasti erilaisten kriisien uh- Pohjois-Syyrian alueella ja reille sekä ulkomailla että ko- saarretussa Aleppossa. En voi enää päivittäin nähdä häntä ja arvata jo ilmeestä, mitä kuuluu. syyskuuta. Monet timaassa. lapset kärsivät jo pahasta aliraTänä vuonna keräyksen eri- vitsemuksesta. tyiskohteena ovat Syyrian viisi Kansainvälinen Punaisen vuotta kestäneen sodan uhrit. Ristin ja Punaisen Puolikuun 2x130 Sodan seurauksena muun muliitto (IFRC) Ma?La 634.40ylläpitää Syyassa maan terveydenhoitojärriassa 28 terveysasemaa ja Su 713.70 jestelmä on vahingoittunut va- klinikkaa sekä liikkuvia hoi1.7.2010toyksiköitä. alkaen kavasti. Meille on paljon annettu, joten voimme osaltamme jakaa tätäkin kautta siskoillemme lähellä ja kaukana rukousten lisäksi aineellistakin hyvää. Vetovastuuvuoron piiristä saa jokainen halutessaan. Vastaan itse tiedottamisesta ja käytännön järjestelyistä. 1. Monissa asioissa hän soittaa edelleen kotiin ja kysyy neuvoa. Samalla hänen täytyy opetella asioimaan erilaisissa paikoissa saadakseen opinto- tai asumistukea, sähköä, nettiliittymän, vakuutuksen tai jotain muuta. Kiitän Taivaan Isää kaikista niistä ihmisistä, jotka vuosien aikana opettavat, tukevat ja kasvattavat lapsia. Kiitän heistä jotka kärsivällisesti jaksavat neuvoa ja tukea siivilleen nousevia nuoria. Rukoilen, että kotoa pois muuttavat nuoret kohtaavat turvallisia aikuisia, löytävät uusia ystäviä, säilyttävät intonsa oppia uutta ja muistavat liikenteen vaarat, vaikka vanhemmat eivät olekaan niistä lähtiessä muistuttamassa. klo 16 Armon ja toivon ilta, Atte ja Irmeli Weck, musiikki: Katukappelin houseband Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14 PÄLKÄNE SUOMEN LAATUKIVI MATTILA KY MATTILA 040 763 6218 VIHAVAINEN 050 593 4072 suomenlaatukivi@gmail.com KAIKKI ALAN KIVITYÖT * muistokivet * lisätekstit * entisöinnit * oikaisut * yksilölliset kivisuunnittelut * 2D- ja 3D- mallinnus Aloitamme uuden Hannapiirin Pälkäneellä. 17.8.2016 1. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@pph.inet.fi Kangasalan Hautaustoimisto Ky Kujanpää Kangasalantie 1133 Puh. ja seuraavat 23.10.,13.11. ja 4.12. Hanna-työ on osa maailman laajaa Project Hannahia (PH). Naiset rukoilevat yli 120 maassa Hanna-rukouskalenterin mukaan yli 70 kielellä. Jokainen voi halutessaan antaa vapaaehtoisen tukensa tähänkin tärkeään työhön. Hanna-piirin eräs motto on Siskolle kanssa. klo 13?15. SPR Luopioinen Tonkakeräys K-Marketin edessä lauantaina 17.9. Luotan psalmin sanoihin: Herra varjelee sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina. MIRJA-LEENA HIRVONEN Diakonissa, Kangasalan seurakunta K16 tähkät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. toimitettu. Lämmin kiitos myötäelämisestä. SANA K7 linnut K8 nuotit Rakkaamme Toimitusjohtaja Sinikka Marjatta Etunimi Nimi MUKKULAINEN Voimaksi viikolle Syysmuutto SUKUNIMI o.s. Seppo Kouhia 050-512 5554 Veli-Matti Kankaanpää, 045-121 4069 . Tiedustelut ja toiveet voit soittaa minulle eli Papulle puhelinnumeroom 041 5074134 tai sähköpostitse paula.eloranta@evl.fi PAPU alias PAULA ELORANTA. Hoidoista ja lääkkeistä Ma?La 639.60 on jatkuva pula, mikä lisää Suomen Punaisen Ristin siSu 719.55 muun muassa pikkulasten ja sarjärjestö Syyrian Punainen pitkäaikaissairaiden kuolemia Puolikuu on perustanut Hom- sin kaupunkiin pienille lapsille aliravitsemuskeskuksen, jossa he saavat ruokaa ja lääkintää. Nälkäpäivä-keräyksen avulla jokainen voi auttaa Punaista Ristiä auttamaan niitä, joita sota eniten haavoittaa: lapsia, SPR:n lipaskerääjät ovat naisia, vanhuksia, sairaita ja liikkeellä tämän viikkon torstaista lauantaihin. vammaisia. Nälkäpäivä Pälkäneellä SPR Pälkäne Lipaskeräys 15.?16.9. SPR Aitoo Pysäkillä Nälkäpäivän hernekeittoa ja leipää perjantaina 16.9. 2010Luopioinen Tampere K11 kielo 37 Puolisoa, Äitiä, Mummua ja Iso-Mummua lämmöllä muistaen Muistoa kunnioittaen K12 oksa vaalea Eino YritysjaOy Harri Erja henkilökunta Tiia, Petteri ja Onni Roni ja Tuike Airi ja Ismo Jasa ja Jami Veljet ja sisaret perheineen Muut sukulaiset ja ystävät 2x75 Ma?La 366.00 Su 411.75 1.7.2010 alkaen Ma?La 369.00 Su 415.13 Soitteli tuuli jo kauan meille surun viestiä hiljalleen, katseli aikaa elämän Herra, kutsui pois sairaan ja väsyneen. K15 köynnös Aikuistuva nuori muuttaa pois kotoa, toiselle puolelle maata tai maailmaa. Toivonen 5.6.1947 * 27. 4. syysleiripäivä Lyylintuvalla Aitoossa klo 14-17, Hope-nuorilla jatkuu myöhäisiltaan asti. Su 18.9. joonaa on lapsia, tarvitsee 17. . Vuosien aikana kotona tai koulussa opitut taidot tulevat käyttöön. Saamme kuulla ja lukea, mitä kuuluu maailman naisille
Neljän vuosikymmenen aikana toiminnan muodot ovat vaihdelleet mutta perustehtävä on pysynyt samana. . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . puhelin (03) 539 9800. Ikääntyminen on iloista, kun se Pälkäneen Seniorit: Yhteenkuuluvuus ja positiivinen energia kantavat tarmokkaita eläkeläisiä PÄLKÄNE Kun Pälkäneen Kansallinen eläkeläisseura perustettiin vuonna 1976, siihen kuului kahdeksan jäsentä. Juhlat, konsertit, teatterit, kotiseuturetket, luennot ja liikuntatapahtumat ovat seuranneet toisiaan painottuen hieman eri tavoin eri aikakausina. Nykyään liikunta täyttää seniorien kalenterit siinä määrin, että jonkun silmään saattaa näyttää siltä kuin muuta ei ohjelmassa olisikaan. . Olemme vain innostuneet liikunnasta niin, että sitä on koko ajan lisätty, Vainio selitti. Katse kohti koteja Senioritoiminta muuttuu paitsi jäsenistön määrän ja kiinnostuksen kohteiden mukaan, myös ikääntymisen takia.. aina tulee eteen jotain uutta. . Mutta se ei pidä paikkaansa, sillä liikunnan kustannuksella ei ole yhtään vähennetty muuta toimintaa. Meidän joukossamme kukaan ei jää yksin, määritteli Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sirkka Juha Pälkäneen yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Kattojärjestö, Kansallinen senioriliitto, oli perustettu viisi vuotta Pälkäneen yhdistystä aikaisemmin. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Mitä. juhli Nuijantalossa 8. Liiton kultaiset ansiomerkit saivat Hannele Näsi ja Hely Saarinen, hopeisen Aune Matti Vainion Mattila ja pronssiset Riitta Ranta, Markku Ranta ja Sirpa Pyrhönen. Vastauksia ajan haasteisiin Juhlapuheen pitänyt Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sirkka Juha kiitteli Pälkäneen yhdistyksen toimintaa, joka on hänen mielestään ollut esimerkillisen vireää. . Nykyiselle joukolle kotikokoontumiset eivät olisi mahdollisia, vaikka paikalle tulisi vain puoletkin. Harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden kirjo on ollut monivivahteinen, runopiiristä punttisaliin, lätty- ja makkararetkistä usean päivän mittaisiin ulkomaan matkoihin. Samalla puolueyhteys Kansalliseen Kokoomukseen katkesi, ja yhdistys on nykyään poliittisesti sitoutumaton. Pälkäneen Seniorit ry. syyskuuta, perustavan kokouksensa vuosipäivänä. 38 KESKIVIIKKO 14.9.2016 TULOSSA JA MENOSSA . Seuraavaksi meidän pitäisi mennä Facebookiin, vaikka sen merkitystä ainakin minun itseni on edelleen vaikea ymmärtää. Missä. Nykyään Pälkäneen Seniorit ry:ssä on jäseniä 142, mikä asukaslukuun suhteutettuna on Pirkanmaan kärkilukemia. Näsi on ansoitunut sekä hallitustehtävissä että muistikerhon vetäjänä. valokuvakirjana toteuttama yhdistyksen 40-vuotishistoriikki, ja tilaisuuden päätti Paula Syväsalmen laatima seniorivuosien runoja musiikkikavalkadi Vuodet on vierineet. Juhlan yhteydessä muistettiin Pälkäneen yhdistyksessä erityisesti ansioituneita senioreja. Juhlassa julkistettiin Katso lisää kuvia Digilästä! - Paikallinen toiminta on aina ollut meille tärkeintä, sanoo Pälkäneen seniorien 40-vuotishistoriikin laatinut Matti Vainio. Piirin puheenjohtaja Sirkka Juha kiinnittä kultaisen ansiomerkin Hannele Näsin rintaan. Tästä joukosta näkee, että siinä on paljon positiivista energiaa, hän kehui. Hän toivoi myös kunnilta nykyistä vahvempaa tukea senioritoiminnalle, jolla on ensiarvoinen tehtävä kasvavan vanhusväestön virkistystoiminnassa. Juha muistutti, että senioritoiminnan yksi keskeinen tehtävä on huolehtia, että eläkeläiset, joita työelämä ei väkisin kisko mukaan kaikkiin uusiin asioihin, pysyvät mukana yhteiskunnan kehityksessä. Ennen kaikkea tietotekniikan tunkeutuminen kaikkeen arkielämään on ollut viime vuosikymmenien huomattava haaste kaikessa senioritoiminnassa. Yhdistykset kannustavat ja opastavat jäseniään tietotekniikan poluilla, mutta haluavat pitää mukana myös ne, jotka eivät halua koskea tietokoneeseen. Kotisivut ja nettipalvelut kuuluvat jo eläkeläisyhdistysten arkeen, mutta Sirkka Juha totesi, että virta on kahlitsematon . Paikallisen yhdistyksen nimi on kokenut muutoksia matkan varrella, ja ennen 2010-lukua sana kansallinen pudotettiin pysyvästi pois. Virikkeinen palvelutoiminta, tietoa, viihdettä ja ystävyystoimintaa. Mutta ei meidän auta pudota kehityksen kelkasta, vaan rohkaisemme kaikkia jäsenyhdistyksiämme siihenkin mukaan, hän naureskeli. Liikunta on 2010-luvun sana Yhdistyksen 40-vuotishistoriikkia esitellyt Matti Vainio totesi, että toiminnan suunta ja painopisteet ovat muuttuneett 1970-luvulta kuljettaessa mo- neen kertaan pitkin matkaa. Vielä 80-luvulla seniorien tapaamiset onnistuivat yksityiskodeissakin, kun jäsenmäärä oli pieni
Täällä oli aina tekemistä mukavassa seurassa. Meillä on koko ajan ollut sellainen henki, että ollaan heti tuttuja, kun tullaan mukaan, hän kuvailee. Helinä Löfroos on toiminut myös järjestön kansainvälisissä tehtävissä Euroopan senioriliiton hallituksen jäsenenä. Aikanaan hänen valintansa herätti huomiota Pälkäneellä, sillä tehtävän osuminen pienen maalaisyhdistyksen edustajalle ei ollut aivan tavallista. Löfroos selittää senkin tapahtuman mutkattomasti. . Minut valittiin sinne, kun osasin puhua saksaa . syyskuuta kello 18.30 Pälkäneen seurakuntatalossa. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . se oli silloin järjestön kansainvälinen kieli. Luennot ovat avoimia kaikille. Suomalaiset ovat monien eri mittausten perusteella huolissaan turvallisuustilanteen heikentymisestä. Osa pelosta voi kuitenkin perustua epätarkkoihin tai virheellisiin tietoihin. Pälkäneen seurakunnan aikuistoiminnan vastuuryhmän organisoimien turvallisuustilaisuuksien avulla pyritään hälventämään pelkoja ja tarjotaan kuulijoille mahdollisuus kysyä huolestuttavista asioista suoraan asiantuntijoilta. Ensimmäisellä luennolla keskustellaan kysymyksistä, jotka askarruttavat kotikylän raitilla ja lähiseudulla. Tarkoituksena on selvittää osallistujille yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila Pirkanmaalla, Kangasalla ja Pälkäneellä, rikollisuudessa tapahtuneet kehityskulut, huumetilanne, nuorten elämäntilanne ja maahanmuuton todelliset vaikutukset järjestyksenpidossa. Osallistujat saavat samalla tutustua poliisin uuteen organisaatioon ja toimintaan Pirkanmaalla. Luennoitsijana on komisario Petri Kollanen SisäSuomen poliisilaitoksen Kangasalan poliisiasemalta ja kommenttipuheenvuoron esittää erityisnuorisotyöntekijä Jorma ?Jommu. Perustehtävä on sama kuin ennen, virkistyksen, ystävyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen ikäihmisten elämässä, mutta suunta on kääntymässä. Pitäisiköhän kuukausikokoukset nyt jollakin tavalla keksiä uudelleen, Vainio pohdiskeli. SHL ULLA SIREN Teräsrouva hoiti asioita paikallisesti ja kansainvälisesti Yhdistyksen todellinen teräsnainen, yli 30 vuotta toiminnassa mukana ollut Helinä Löfroos ei ryhdy muotoilemaan monimutkaisia selityksiä, kun häneltä kysytään, mikä on pitänyt hänet näin kauan senioriyhdistyksen aktiivijäsenenä. Hän sanoo asian niin kuin se on: . Kun mieheni oli kuollut, olisin tuntenut itseni hyvin yksinäiseksi, ellei olisi ollut tätä toimintaa. Kivat kaverit. Helinä Löfroos tuli mukaan senioriyhdistykseen yhdessä puolisonsa Mauno Löfroosin kanssa, ja he molemmat toimivat vuorollaan sekä puheenjohtajina että hallituksen jäseninä. Helinälle hallitusvuosia kertyi lopulta 13 ja puheenjohtajavuosia 11. Matti Vainion mukaan pariskunnan vaikutus yhdistyksessä oli niin merkittävää, että koko 1990-lukua voisi nimittää Löfroosien kaudeksi. Neliosaisen sarjan tarkoituksena on tarjota asianmukaisia ja ajankohtaisia tietoja ja näkökulmia sekä yksilön että yhteiskunnan turvallisuudesta. Silloin muun muassa säännöllinen ulkoliikunta vakiintui osaksi ohjelmaa. Leskeksi jäätyään Helinä Löfroos jatkoi tarmokkaasti yhdistyksessä. . Kuinka moni nuori on vaarassa ryhtyä käyttäjäksi. Puheenvuorojen jälkeen seuraa avoin yleisökeskustelu. Luentosarjan järjestää Pälkäneen seurakunta, ja kaikilla luennoilla isäntänä toimii kenraali Pertti Salminen. SHL ULLA SIREN. Jussila Kangasalta. Toisaalta nuoremmasta päästä uusia jäseniä liittyy mukaan vähemmän kuin ennen. . Toiminta oli pienimuotoista ja viihdyttävää. . Nykyään on tärkeää kiinnittää huomiota niiden jäsenten tarpeisiin, jotka eivät pysty tekemään matkoja ollenkaan. Matti Vainio muistutti, että on tullut aika kääntää katseita takaisin koteihin päin. Alkuaikoina keskeinen osa Pälkäneen yhdistyksen toimintaa olivat kuukausikokoukset. Ne eivät nimestään huolimatta olleet johdettuja kokouksia, vaan yhteisiä ohjelmallisia kokoontumisia usein jonkun jäsenen kotona. Mo- nipäiväisiä ulkomaanmatkoja ei enää tehdä. Lisääkö maahanmuutto rikollisuutta? Miksi poliisin palveluja sysätään koko ajan kauemmas? Löydänkö apua, jos jotain pahaa sattuu? Syksyn mittava luentosarja Turvallisuutemme tänään? käynnistyy tiistaina 20. Sydän-Hämeen Lehti 39 tehdään yhdessä kaikissa käänteissä Kommenttipuheenvuoro tuo keskusteluun paikallisen aktiivin näkökulman. Ihmisten vapaa-ajasta ja mielenkiinnosta kilpailee nykyään paljon useampi taho kuin 40 vuotta sitten, elämä on hektisempää kuin ennen ja erilaisia virikkeitä paljon, totesi Pälkäneen yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Pyrhönen tervetulosanoissaan. Senioriyhdistys on siis jälleen uuden edessä. Se oli mielenkiintoinen tehtävä ja hyvin antoisaa aikaa, hän muistelee. SHL ULLA SIREN Helinä Löfroos on kolmen vuosikymmenen ajan ollut senioritoiminnan tukipylväitä Pälkäneellä. Turvallisuutemme tänään: Luento- sarjan ensimmäisessä osassa keskustellaan Pälkäneen ja Pirkanmaan turvallisuudesta Olemmeko turvassa kotona? PÄLKÄNE Leviääkö huumekauppa kotinurkille. Ensimmäisen luennon kommentoija on erityisnuorisotyönteikjä Jorma "Jommu" Jussila. Merja Vaittinen ja Heikki Railevirta loihtivat lausunnallaan monet muistot eläviksi. Kun vielä on mukana niitä, jotka ovat tulleet toimintaan 1980-luvulla, silloin jo eläkeläisinä, yhdistyksen jäsenten keski-ikä on välttämättä noussut
Aloitettu tiistaina 6.9. Ammattimaisesti harjoitteleva tamperelaisryhmä on vahvistunut entisestään. Bussiaikataulu: Kankahainen 17.05, Siwan pysäkki, tori 17.15, vanhaa tietä Kangasalle, jossa 17.35. MTK-Luopioinen MTK-Luopioinen ja Pälkäne. Pe 30.9. Retkellä opastetut tutustumiset Lauri Viita -museoon, Pispalaan sekä Kalevankankaan hautausmaahan. Varusteiksi riittää verkkarit, t-paita ja reipas asenne. ja kehittää hevosmiestaitoja ja niille jotka eivät innostu perint. välisenä aikana Luja-Lukon yleisurheilun nettisivujen kautta. 11.00 - 17.00 Sappeen Matkailukeskus. Maastotaitoratsastus sopii kaikille ikään, kokoon ja rotuun katsomatta. Lisät. 0400 709 050/Marjatta. Ratsastusseura PR-88 ry Maastotaitoratsastuksen harjoituskilpailut. La 24.9. 0-1v. Ma 19.9. Treenit koostuvat pää-asiassa useisampiin lajeihin sopivista harjoitteista, mutta taekwondon tekniikoiden soveltaminen tuo harrastamiseen oman säväyksensä. Hinta määräytyy lopullisen osallistujamäärän mukaan. klo 14-16 Mikkolan Navetalle Keskitie 5 Luopioinen. Yhdistyksen historiikki on valokuvakirjan muodossa nähtävissä kirjaston lukusalissa torstaina 15.9 klo 13-14 ja maanantaina 19.9. Ilmoittautumiset 19.9.2016 mennessä puh. 17.00 - 19.00 Harjutuulen allasosasto. to klo 18.15-18.45 HermAnnin päiväkodissa 10 kertaa, hinta jäsenet 35 e, ei-jäsenet 40 e Ilmoittautumiset Minnalle p. Retken hinta ruokailuineen on 35 e / henkilö. Helmikkalan bussi noutaa ensin Valkeakosken seniorit linja-autoasemalta klo 7.45. Mll Luopioinen ja Terho-kerho järjestää syksyisen retken Pihtilammen laavulle. 14.00 16.00 Mikkolan Navetta, luentosali. Hinta 52 euroa, sisältää teatterin, väliaikatarjoilun ja matkat. Ilm. Pe 16.9. 13.00 - 14.00 Kirjaston lukusali 15.9, Kahvila Onnenkenkä 19.9.. Jäsenille. Juhlan päätyttyä on mahdollisuus vierailla kotiseutumuseolla. Pälkäneen Hengitysyhdistys ry Syyskauden avajaiskahvit. Kahvila Onnenkengässä klo 13-14. Aiheena tietysti järvemme hyvinvointi. Pälkäneen seniorit ry Pirkanmaan senioripiirin kirkkopyhä. Radat 5, 3 ja 1,5 km. Punaisen Ristin valtakunnallinen Nälkäpäiväkeräys käynnistyy kohtapuoliin. Toisena mahdollisen työnä on jääkeelipisara tai pallo. TERVETULOA! Pälkäneen Hengitysyhdistys ry Ohjattu vesivoimistelu. 10.00 - 13.00 Pikku-Sappee. Luennoitsijat ovat. Ke 5.10. Aitoon Koulutuskeskus, Tulikalliontie 54. Kakkossarjaan valmistautuva Lukko esittäytyy ensimmäisen kerran kotiyleisölleen harjoitusottelussa Rantaperkiön Iskun ykkössarjajoukkuetta vastaan. Ajattomat, lauluvihko mukaan! Hallitus kokoontuu urheilukopilla jo klo 10. Pälkäneen seniorit ry 40-vuotishistoriikki. Pelataan siis tiistaisin kello 10 - 12. Sydän-Hämeen Lehti TULEVAT Pälkäne-Seura ry Lukemista jouluksi!. To 22.9. Tarjolla syötävää. Lisätiedot Vellu 0400620972 Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto Hernekeittoa sekä Nälkäpäiväkeräys. Yleisurheilukerhossa harjoitellaan monipuolisesti liikuntataitoja erilaisten temppuratojen ja leikkien muodossa. Lisätietoa: suomenhevosliitto.fi/maastotaitokilpailu/ Järj.Pälkäneläiset rats.seurat Pälkäneen seniorit ry Muuttuvat laulut - Georg Ots. Heleena 040 7448028 / heleena. toikka@gmail.com Kaikille avoin.. 3 km laavulle. Ilmaiset verenpaine- ja verensokerimittaukset..Osallistumismaksu 15 e maksetaan paikan päällä. Pälkäneellä torin pysäkillä bussi on klo 8.10. mennessä puh. Retkelle lähtö Tapulinmäeltä bussilla Kangasalantietä pitkin klo 10, paluu n. 14.00 Kuhmalahden kirkko ja Pentosali. alkaen klo 17.30-18 HermAnnin päiväkodissa 4-6v. Su 25.9. Taidenäyttely: Katariina Roivainen, Inkeri Roivainen, Arto Löfgren, Ritva Kovasin. - Ti 13.12. 13.00 Pysäkki. To 15.9. Ravintola Liekki, Luopioinen. Tervetuloa tutust. 8.10 - 17.00 36930 KYYNÄRÖ . 9 -9.30 tulokahvi. Ke 14.9. Käsityökerho alkaa to 15.9. 15.30 - 17.30 Pälkäneen yhteiskoulu, Koulutie 13, Pälkäne. 10.00 Vellun ja Leenan piha. Ti 20.9. yhteistyötä. Tervetuloa keitolle ja näin kantamaan oma kortesi kekoon, Nälkäpäiväkeräykseen! Mll Luopioinen Koko perheen syysretki Pihtilammelle. To 15.9. Killan helmikuussa julkaisema Oi ihana Irma -kirja eli koulumuistoja Pälkäneen yhteiskoulusta on myynnissä killan verkkosivulla (pykkilta.nettisivu.org) sekä Aito Säästöpankin konttoreissa Onkkaalassa ja Luopioisissa. Pälkäneen Luja-Lukko suunnistus Sydän-Hämeen rastit. Kurssin hinta on jäseniltä 20 e ja ei jäseniltä 25 e. Syyskauden aloitus Sipetassa, Kangasalantie 1067. Laji sopii ihmisille, jotka haluavat harj. 11.30 paloaseman kerhohuoneella . Ma 19.9. 12.00 - 15.45 Sahalahden Kontulan juhlatalossa. Kävelyreitit päätetään osallistujien kesken paikan päällä. Vaihtoehtoisesti voit kävelyn sijaan jäädä laavulle juttelemaan ja tapaamaan tuttuja. Tervetuloa! Hyvää kirkkopyhämatkaa! Kuhmalahden kotiseutuyhdistys Kotiseutupäivä. 045-2331123 tai sähköpostitse kangasala.seura@kolumbus.fi. Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry Päivätanssit. 19.00 Lehtitie 1, Kuhmalahti. Mikäli tarvitset autokuljetusta, niin ota yhteyttä Riittaan p.050 5944450. Järjestämme syysretken Tampereelle lauantaina 24. To 15.9. Taas porukalla mukaan. Kahvitellaan yhdessä ja suunnitellaan syksyn ohjelmaa. La 17.9. 20.00 Pälkäneen yläasteen sali (Paelkaene Garden). Kaikki koulun ystävät ovat tervetulleita juhlimaan. Pe 23.9. Ajo-ohje: Luopioisista ajetaan Rautajärven suuntaan, käännytään Pihtilammentielle ja sitä ajetaan n. ke 21.9. klo 17-19 Maisenjärven kartalla. Aikataulu lennolle( Finnair) Vantaalta Sloveniaan keskiviikkona 21.9. Tervetuloa viettämään syksyistä ulkoilupäivää! Pälkäneen Eläkeläisten Kerho ry Kerho kokoontuu. to 22.9. Kiinostaako kuntoilu, mutta uskallus ei riitä minkään varsinaisen lajin aloittamiseen. klo 9 alkaen Aitoon Koulutuskeskuksessa. Satakunnan senioripiirin järjestämää juhlaohjelmaa. 23.9. - Ke 5.10. ortopediteknikko Tommi Haapalainen Terve askel, hyvinvoinnin suurlähettiläs Matti Heikkilä ja mestarihiihtäjä Juha Mieto.. Kivikova kotiavaus. Tervetuloa! Ol niingon gotonas. Pälkäneen seniorit ry Näytelmä joka menee pieleen. Aitoon Koulutuskeskus. 11.00 kirjaston Harjula-sali. Ajankohtaista käytännön pankkiasiaa. Pe 23.9. Täytä ja palauta oma yleisurheilukauden tuloskorttisi yu-jaoston jäsenille esim. 17.00 - 18.30 Aitoo. La 17.9. 11.00 Kuhmalahden Kaupan piha. Messut Tampere-talossa klo 10.00 - 16.00, luentoja sekä tutustumista messuihin. Lounas ja kahvit. - 10.4. Useita kohteita. 9.00 Rauma. La 17.9. 13.00 - 15.00 Pihtilammen laavu. Tervetuloa Kukkian Suojeluyhdistyksen järjestämään keskustelu- ja ideointitilaisuuteen la 17.9. Lisätiedot: mll.luopioinen@ gmail.com. Kukkian Suojeluyhdistys KUKKIAJÄRVEN HYVINVOINTI. Su 18.9. La 1.10. Ke 14.9. Hän pelasi viikonvaihteen maaottelussa Itävaltaa vastaan. Lukko tarjoaa kauden avauskamppailun ilmaiseksi. Karinkiertäjät / Luopioisten Urheilukalastusseura Uistelutreffit 7/8. Syksyn ensimmäistä kävelypäivää vietetään Pikku-Sappeessa - Syrjäharjun maastossa. Ke 19.10. Ilmoittautumiset 20.9. Su 18.9. Maksu kerätään matkalla. Ma 19.9. Su 4.9. Lentoaika 2 h 40 min. Aitoon SPR myy nälkäpäivän hernekeittoa Pysäkillä pe 16.9. klo 13.00-15.00 Pälkäneen Luja-Lukko, lentopallo Isku saapuu Lukon vieraaksi. Sisään pääsee pihaoven kautta. Su 18.9. Ruovesi. - Ma 12.12. mennessä. Ohjauskertoja n. Kokoontuminen kk:n uimarannalla klo 08.30 Pohjois-Pälkäneen maa- ja kotitalousseura ry Perennapäivä. 18.00 Kangasala-talo. 9.00 - 15.00 Kukkia. Maksimi 3 kalaa/laji. 25. tai heti viimeisen kisan jälkeen. Ohjelmassa rennon yhdessäolon lisäksi tietysti makkaranpaistoa, luontopolkua ja yllätysongintaa. Senioriliiton tervehdys pj Tapani Mörttinen. Lounas noutopöydästä Vapriikin Valssi- ravintolassa. messu- sekä matkalipun. Ilmoittautuminen 15.9. Vuoden odotetuin lukupaketti Pälkäneen Joulu ilmestyy tuttuun tapaan ensimmäisenä adventtina. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry BOCCIA-päivä Luopioisissa tiistaisin. Matkalta mukaan. Sydän-Hämeen rastit ke 14.9. La 17.9. 18.00 Askarteluliike Sipeta. 2017 13 kertaa. ( 10 kertaa 61,55 e) Kevätkausi 9.1. Omat eväät mukaan. Tule piristymään laulun voimalla syksyn pimenevässä illassa! Sydänhäme-karaokea lauletaan perjantaina 30.9. Sitovat ilmoittautumiset: kaisko.h@ luukku.com tai tekstiviestillä 0500 831131. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Sydänhäme-karaoke. Hinta 18 e sis. ammutaan vielä kerran kerhojen ilmakolla, tule kokeilemaan Pälkäneen seniorit ry Kävely- ja ulkoilupäivä. Ei hätää, kunto-taekwondossa kohotat kuntoasi ja alennat samalla kynnystä aloittaa varsinaisen taekwondon harjoittelu. Hyvinvoinnin ja liikunnan päivä( ent Terveyspäivä) on 5.10. Mukaan mahtuu myös muutama ei-jäsen, joiden maksu on 4,-/kerta ja maksun voi suorittaa aina käynnin yhteydessä. Lisätietoja Pirjo 040 721 6125 Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Aikataulu Slovenian matkalle. Ilmoittautumiset Sirpalle 18.9. Pe 16.9. Hinta 80 e. Osallistumismaksu 40 e + matka. Kirkkaimpana tähtenä tuikkii nyt Amaajoukkueen kokoonpanoon noussut sentteri Miki Jauhiainen. Kangasalla linja-autoasemalla klo 8.30 ja Orivedellä klo 9.00. Su 11.9. Lähdetään askartelemaan torilta kimppakyydein klo 17.30. SPR:n Aitoon osasto Nälkäpäivä. Tervetuloa mukaan, toivoo koko kuhmistaekwondon väki! Mikkolan Navetta IHMISYYDEN KERROKSIA -NÄYTTELY. La 17.9. 040 7733522 Eläkeliiton Kangasalan yhdistys Torstaikerho. Kilta järjestää yhteiskoulun 70-vuotisjuhlan lauantaina 12. Kimmolle tai Marille viim. Lento lähtee 8.10. Nyt on juuri oikea aika kirjoittaa Pälkäneen Jouluun! Jaa muistosi, tietosi ja elämyksesi joululehdessämme. Lähetä aineistosi syyskuun loppuun mennessä päätoimittajalle osoitteeseen: p-m.lehtinen(@)pp.inet.fi. Muista passi ja matkavakuutus! Ilmoita Erkille,mistä tulet kyytiin! Tiedustelut Erkki Kolu 050 521 1605 MLL Pälkäne MLL Pälkäne. Ruoveden kirkolle saavumme noin klo 9.30. EI 26.9. 17.10. 19.00 - Su 25.12. Sis.aamukahvin,lounaan ja luennot. Liikuntahalli, Rajalantie 13, Luopioinen. klo 16. uuteen lajiin ja kilpailemaan - katsojille vapaa pääsy ! Fb Maastotaitoratsastuskilpailut Pälkäneellä 24.9.2016. Omat kyydit, ei järjestettyä kuljetusta. 5.12. Uusiakin pelaajia mahtuu.Tiedustelut Markku Saarela 040 913 9661 Kuhmalahti-Sahalahti Taekwondo Hwarang ry Kuntotaekwondo. Kuhmalahdella ollaan keräyksessä mukana lauantaina jolloin hernekeittoa on tarjolla pientä korvausta vastaan klo 11 lähtien niin kauan kunnes keitto loppuu. Keittoa voi ostaa myös omaan astiaan. Vesijumppaan jo ilmoittautuneille tiedoksi: alkamispäivä on maanantai 19.9 klo 11.45 - 12.30 jatkuen 12.12.2016 asti. Laila 040 586 0691 Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Vesijumppa alkaa. klo 10.00 Linttiksellä linjaautoasemalla. Pälkäneen Luja-Lukko Yleisurheilu Tuloskortit kuntoon. Slovenia on Euro-maa ja Schengen-maa. Auki 5.-30.9 Navettakalleria. Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kilta ry Koulu täyttää 70 vuotta. Retki Diabetesmessuille Tampereelle, lähtö tilausajolla klo 8.10 Kyynärö, klo 8.15 Rautajärvi, klo 8.25 Luopioinen, klo 8.40 Aitoo, klo 9.00 Onkkaala. 40 KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Ke 14.9. Tervetuloa koko perheen voimin, myös nelijalkaiset ovat tervetulleita. MUSKARIT alkavat viikolla 38, laulattajana Minna Liljedahl. - Ma 26.9. Slovenia, Portoroz. Hillittömän hauska komediauutus. Tulosta korttisi täältä http://www.palkaneenluja-lukko.net/yleisurheilu/viikkokilpailut/tuloskortti/ Tampereen Diabetesyhdistys ry Diabeteskerhojen retki Diabetesmessuille. Ke 21.9. Tule katsomaan! Kirjan voi tilata myös itselleen hintaan 40 euroa. http://www.palkaneenlujalukko.net/yleisurheilu/ilmoittautuminen/ Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Sykettä elämään-hyvinvoinnin ja liikunnan päivä. 15.00 - 18.00 Kostiakeskus, Onkkaala. Lähtö Luopioisten linjan vuorolla valinnan mukaan klo 13.40, klo 15.30 tai klo 16.15. Eräpäivä ja viimeinen ilmoittautuminen 16.9.2016. Esitelmät pakolaisasioista professori Helena Ranta ja pakolaispolitiikka ministeri Petteri Orpo. syyskuuta. Ti 27.9. Kahvittelu alkaa klo 11. kilpailulajeista, haluavat silti testata taitojaan. Suositaan sujuvaa hevosystäväll. on seuraava: Kyynärö 3.00, Rautajärvi 3.05, Luopioinen 3.15, Pälkäne linja-autoasema 3.45. Soittaa Jussi Roponen Duo. Lippu 8 euroa, kahvitarjoilu, arpajaiset. Markku on laavulla koko ajan ja pitää makkaratulista huolta. Illan aikana sinulla on mahdollisuus tehdä servettiaskarteluna vaikkapa sipulipurkki tai tarjotin. Osallistuminen maksaa 2,- /kerta jäseniltä ja maksu kerätään syyskauden lopussa. Vesivoimistelemme joka tiistai Pirjon ohjauksessa. Ohjattu vesijumppa jatkuu Aitoon Koulutuskeskuksessa tiistaina 27.9. alkaen klo 19.15. Ti 6.9. Opastus Luopioistentieltä (322). Pälkäneen Reserviupseerit ja Aliupseerit harjoitusammunnat. Mll Luopioinen tarjoaa mehut, kahvit ja makkarat. Kotiseutupäivän vietto yhdistyy Kuhmalahden kirkon 170-vuotisjuhlallisuuksiin alkaen Kuhmalahden kirkossa juhlamessulla ja sen jälkeen jatkuu juhlan merkeissä Pentosalissa. alken klo 10-10.30 Muutoksessa Onkkaalantie 98 1-3v. 14.30 Tampereen Teatteri. marraskuuta 2016 klo 13. Ilmoittautuminen 8.9.-29.9. Aitoon Koulutuskeskus,Tulikalliontie 54. Kokoontuminen Pikku-Sappeen laavulla klo 10.00. - Pe 30.9. To 15.9. Ohjelma alkaa 9.30. Syksyn yleisurheilukerhot starttaavat Pälkäneen yhteiskoululla la 1.10. Tiedustelut Matti 040 551 9556 tai mattia. vainio@gmail.com Pälkäneen Martat ry Syyskausi aloitetaan askarrellen. mennessä Markku Saarela 040 913 9661 tai anjanord@gmail.com Pälkäneen seniorit ry Kolme senioripiiri Treffi Raumall 10.10.2016. Ma 10.10. Luopioisissa, keskellä kylää ravintola Liekissä klo 20 alkaen. Pälkäneen Luja-Lukko Yleisurheilu Yleisurheilukerho. 07-09-syntyneet klo 15.30-16.30 ja 06- syntyneet ja vanhemmat klo 16.30-17.30. 18.00 Pälkäneen radalla. Varapaikkoja voi tiedustella Leena Tuominen-Saarela 040 960 8143 Kangasala-Seura ry Syysretki Tampereelle / ilmoittautuminen. Bussiaikataulu piirin kirkkopyhään Ruovedelle 18.9 lähtijöille. Tehdään perennapenkki alusta alkaen oppaanamme Jutta Ahro Pro Agriasta
To 2.3.2017 Lahti. matkat ja lipun. Tehokas liikuntaohjelma jatkuu 14.9. Suosittu vesijuoksukoulu jatkuu ti, to ja pe Tule kokeilemaan uutta tehotreeniä ti klo 19.30-20 Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Kahvila . 2017. Sydän-Hämeen Lehti KESKIVIIKKO 14.9.2016 TULEVAT 41 TULOSSA JA MENOSSA Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Matka MM-hiihtoihin. Vierailijana muistihoitaja Hanna-Mari Rantanen. Kahvipannu kuumana. Sähköpostiosoitteemme on viestit(at)palkaneenpitkajarvi.fi. Kokouksia UUTUUS Kuohun kuntojumppa + uinti tiistaisin klo 11-12 Kuohun salissa! Luopioisten Kokoomuksen KOHOTA KUNTOA KUOHUSSA . Pitopalvelu . Lounas . Tervetuloa viihtymään! Luopioisten Ikäpiste avoinna ke 21.9. Lisäksi arvotaan erikoispalkinto kaikilla rasteilla vierailleiden kesken. Tarkemmat ohjeet osallistumiseen löytyvät Kulttuuri-Rogainingin sivuilta http://retki.rogaining.fi/index. php?page=kulttuuri-rogaining2016&hl=en Tapahtuman toteuttaa Kangasalan kunta yhteistyössä Kalke ry:n kanssa. Musiikkimuistoja: Kangasalan Pirtillä juhlitaan suomalaisten harmonikkamestarien juhlavuotta Nostalgiailta johtaa Laihasen ja Pihlajamaan sävelpoluille KANGASALA Suomalaisten harmonikkamestarien Lasse Pihlajamaan ja Onni Laihasen syntymän satavuotisjuhlavuosi on meneillään. Kangasalan Nuorisoseura järjestää lauantaina 24. Sisustus . A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Myös hän on esittänyt Pihlajamaan pyynnöstä konserteissa Lassen sävellyksiä. klo 9 alkaen Seuratalolla. Jos vastasit -kyllä- johonkin em. älypuhelimella, jolloin tiedot rasteilla käynneistä tallentuvat järjestäjän ohjelmistoon. Osallistumista varten tarvitaan älypuhelin, jossa on mobiilidatayhteys ja gps-ominaisuus. Kaikkien Kulttuuri-Rogainingiin osallistuvien kesken fi/@Bin/6732766/2016+planssit arvotaan palkintoja. www.ravintolaliekki.fi Elokuvat Ma-To 8.30-18 Pe-La 8.30-23 . Onko pöytälaatikossasi vanhoja valokuvia Pitkäjärveltä. Vuopio on esittänyt hengellisen ja klassisen musiikin lisäksi myös Lasse Pihlajamaan musiikkia, viimeksi Lassen itsensä pyynnöstä 1996 Ikaalisissa suuressa juhlakonsertissa. Toinen solisti Inga Sulin ei esittelyjä kaipaa. 03-5365400 . klo 19. Johtokunta Lautakunnat parasta aikaa . . Laulusolisteja säestää konsertissa harmonikalla Olavi Niemi ja kitaralla Jari Lehtonen. Olavi Niemi soittaa lisäksi Pihlajamaan ja Laihasen sävellyksiä harmonikalla. Kansainvälisesti tunnettu huippukitaristi Jari Lehtonen, taiteilijanimeltään Guitarra Javir, soittaa kitaralla sooloja. Lehtonen on erikoistunut flamencoon, fadoon ja espanjalaiseen klassiseen musiikkiin. Runoja lausuvat näyttelijäohjaaja Ahti Jokinen sekä kangasalainen monitaituri Pentti Lahti-Nuuttila. Konsertin avaa kenraali evp. Heikki Lyytinen ja juontaa Jussi Lehtonen. Kahvitarjoilu sisältyy pääsylipun hintaan. Inga Sulin esiintyy Pirtin nostalgiakonsertissa 24.9.. Lähde Lahteen jännittämään MM-hiihtojen Naisten viestiä torstaina 2.3. Ilmoittaudu lippuvarauksen vuoksi viimeistään 10.11. Jumppatuokio klo 10. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.fi Avoinna ma-ti, to-pe 06?21, ke 13-21, la?su 10?18 Sisäänpääsy 75 min. Kuulitko järveen liittyvän tarinan. Saitko joskus mielenkiintoisen saaliin Pitkäjärveltä. Jo yksi leimattu rastipiste oikeuttaa arvontaan. Kunnostusyhdistyksen toimesta pyritään tallentamaan historiallista (tai sellaiseksi aikanaan muuttuvaa) aineistoa. kysymyksistä, otathan ystävällisesti yhteyttä, yhteystiedot löydät esimerkiksi yhdistyksen nettisivulta www.palkaneenpitkajarvi. fi. Rogaining on suunnistuksen muoto, jossa rastipisteitä kierretään itse valittavassa järjestyksessä. Kulttuuriympäristöt tutuiksi KANGASALA Euroopan kulttuuriympäristöpäivien innoittamana Kangasalla järjestetään ensimmäinen Kulttuuri-Rogaining 9?30.9. Rogaining on suunnistuksen muoto, jossa rastipisteitä kierretään itse valittavassa järjestyksessä. Kulttuuri-Rogainingissa ei ole kyse kilpailusta, vaan tapahtuma kannustaa vieraile- maan kotiseudun perinteisissä kohtaamispaikoissa raikkaasta syysilmasta nauttien. Rastipisteinä on perinteisiä kokoontumispaikkoja kulttuuriympäristöpäivien teeman ?Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n Kangasalla pääsee syyskuussa suunnistamaan älypuhelimen avulla. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat kävijät! Huvit Keittiöltä: Bearnaise possua, salaatti ja ranskalaiset Tulossa: La 24.9. Tornado duo Pe 30.9. Karaoke klo 20 alk. La 1.10. Popteekki 12:- Kukka- ja lahjapuolelta: Paljon sisustus- ja lahjaideoita Leikko-ja ruukkukukat, kukkaasetelmat ym. AVOINNA JOKA PÄIVÄ 9-17 AUKIOLOAJAT . syyskuuta kello 18 Kangasalan Pirtillä aiheeseen liittyvän konsertin Nuoruusmuistoista Rantakoivun alla, jossa mestareita muistellaan ja esitetään heidän tunnetuksi tekemäänsä musiikkia, harmonikkasooloja ja lauluja. Samalla juhlistetaan baritoni Jorma Vuopion 60-vuotisjuhlavuotta. mennessä. Erkki Kolu 050 521 1605 Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry Pitkäjärven historiaa?. ennen sulkemista syyskokous Yhdistysnyrkassa 21.9. www.palkane.fi Onkkaalan Ikäpiste avoinna ti 20.9. mukaisesti. Jokainen rastipiste vanhoine valokuvineen on esitelty kulttuuriympäristöpäivien julisteissa http://www.kangasala. +screen.pdf. Rastipisteillä tehdään ?rastileimaus. Kahvit tarjolla vapaaehtoisen maksun hinnalla. klo 9 alkaen. Jumppa klo 10, minkä jälkeen esiintyvät Setlementtiliiton senioriklovnit. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan! Hinta 50 e sis
Missä. Lopputulos on uusi näkökulma tuttuun kuvamaailmaan. Läsnä on suurmiehiä Topeliuksesta Kekkoseen . Jokainen on tahoillaan tutkinut, kokeil- lut ja kehittänyt taitojaan ja omaa ilmaisuaan eri käsityön aihealueilla, ryhmä valottaa näyttelyn taustaa. Maarit Humalajärvi herkuttelee luonnonväreillä värjäten ja painaen kankaita, jatkaa niitä kirjomalla ja tilkkuillen. Näyttelyn teokset ovat syntyneet monen merkittävän ajatuksen ja hetken tuloksena. Hymy ja kipu ovat yhtä aikaa sekä läsnä että niin kaukana toisistaan. Riitta Ala-Krekolan käsityön maailma on loputtoman kiinnostava huovutuksen, värjäyksen, kirjonnan ja tilkkutyön saralla. Värikylläinen suuri sänkypeitto tai huovutettu takki voi olla sekä käyttötekstiili että taideteos. Hänen lauluaan on kuultu ainakin lauluyhtye Lauriinoissa, musiikkiteatterissa, Sykkeen konserteissa ja karaokeilloissa, mutta Hectorteema on jäänyt tähän vuoteen saakka puheiden asteelle. ?Olen ollut muutamana vuonna tyttäreni Eveliinan kanssa mukana Valkeakoskiopiston Pälkäneen musiikkiteatterissa. Joka kerta uuden työn äärellä on kuin olisi löytöretkellä. Ritva Forsvikin huikean taidokkaat pellavatekstiilit tuovat esille perinteisen kangaspuilla kutomisen taidon. Käsin sidotut kirjat avaavat uuden mahdollisuuden tutkia monipuolisesti eri materiaaleja ja työtapoja. Sen vuoksi lippuja on saatavissa rajallinen määrä. Ennakkoliput ovat myynnissä Aito Säästöpankin Pälkäneen konttorissa, Ravintola Liekissä ja EloTähkässä Rautajärvellä. Konsertin väliajalla palvelee kahvio maukkaine leivonnaisineen. JARMO SALONEN. Kuvanveiston historian kruunua kantaa Willendorfin Venus. Avoinna la 10.9. saakka arkisin kello 10?19 ja lauantaisin kello 10?15. Tuttuja ja vieraita kuvia KANGASALA Hannamari Matikaisen ja Krister Gråhnin vedostetuissa veistoksissa grafiikka ja kuvanveisto yhdistyvät kuviksi, jotka ovat yhtä aikaa tuttuja ja jännittävän vieraita. Sen jälkeen yhtye on täydentynyt lyömäsoittaja Jussi Horellil- la, joka myös laulaa taustoja. Kaikki neljä sattuvat olemaan varsinaiselta ammatiltaan opettajia. ?Keväinen konsertti oli meille tosi mukava kokemus, ja kun yleisökin tuntui tykkäävän, halusimme järjestää toisen esiintymisen. Hienoa, että se saatiin järjestymään Honkalaan, Päivi Kosonen iloitsee. Kosonen lupaa kuultavaksi yli 20 laulua, jotka painottuvat Hectorin vanhempaan tuotantoon. He ovat ystäviä, eivät pariskunta. Heitä yhdistää samankaltainen usko taidekentän tarpeellisuuteen ja toimintaan. Hannamari Matikainen ja Krister Gråhn: Uudelleen 7.9.?2.10.2016 Kangasalatalon galleriassa. Syväpainografiikan menetelmällä voi toistaa pinnan tarkasti, vaikka prässin paine litistää ja vääristää itse muodon. Lähtökohdassa epäolennaisilta tuntuneet tai merkityksettömiltä näyttäneet yksityiskohdat muuttuvat kaksiulotteisella pinnalla intensiivisiksi ja merkityksellisiksi. Hannamari Matikainen ja Krister Gråhn ovat työskennelleet yhdessä eri projekteissa vuodesta 2002 lähtien. Siitä lähtien olen kuunnellut Hectorin kaikki levyt, joista jokaiselta on löytynyt vähintään yksi itselleni tärkeäksi muodostunut kappale. Kososella on jo pitkään ollut haaveena päästä itsekin laulamaan rakkaimpia Hector-sävelmiä yleisölle. puhelin (03) 539 9800. Opiston opettajien tekstiilitaidetta esillä KANGASALA Valkeakoski-opiston tekstiilityön opettajat esittelevät monipuolista osaamistaan Kangasalan kirjaston Taidetila Terrassa. Töiden takana on usein runo tai tarina, muistelu menneiltä vuosilta, lapsuuden leikeistä tai lauluista. avautuvassa näyttelyssä ovat mukana Maarit Humalajärvi, Riitta Ala-Krekola, Ritva Forsvik ja Terhi Käpyaho. Nelikon Riimat-ryhmä sai alkunsa syksyllä 2015, kun syntyi idea tuoda monipuolista ja taitavaa osaamista yhdessä esille. . Valmiit kuvat ovat viritettyjä vietereitä, valmiina loikkaamaan seinältä katsojan kimppuun. Silikonivedostekniikka on Matikaisen ja Gråhnin yhdessä kehittämä grafiikanmenetelmä, jossa kolmiulotteisia asioita voidaan vedostaa syväpainografiikan menetelmin kaksiulotteiselle pinnalle. Olemme tunteneet toisemme jo vuosia ja nyt kulkeneet yhteistä polkua Valkeakoski-opiston päätoimisina tekstiilityön opettajina muutaman vuoden. Olemme tekstiilialan pitkän linjan ammattilaisia. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Tuttu materiaali on saanut uuden elämän, juuret ja siivet, eri työtapoja yhdistellessä. Riimat . Suomen taiteen historian kruunua kantaa puolestaan Aino. Grafiikkaa ja kuvanveistoa yhdistävä tekniikka korostaa kuvattujen esineiden pintaa. ?Aino?, Kaarlo Haltia, 1898, silikonivedos, 2016. Monivaiheinen prosessi teosten takana lataa kuviin aikaa. Jokainen työvaihe puhdistaa, peittää, esittää, litistää, painaa ja värittää alkuperäistä kohdetta ja ajatusta. Tekniikan kehittäminen sai alkunsa ajatuksesta tutkia kolmiulotteisten veistosten ja kaksiulotteisen kuvapinnan välistä vuoropuhelua sekä pinnan merkitystä. Silikonivalu muuttaa kiinteän lähtökohdan elastiseksi ja joustavaksi säilyttäen kuitenkin pinnan täysin autenttisena kopiona. Kolmestaan he konsertoivat ensimmäisen kerran toukokuussa Luopioisissa Mikkolan Navetalla. Mukana on kuitenkin kappaleita myös 2000-luvulta. Esiintyminen on konserttimuotoinen, eli yleisöllä on istumapaikat. klo 11?13 ja su 11.9. lähtien ke 11?17, to 11?19, pe?la 11?17, su 11?15. Päivi Kosonen, Pasi Repo, Hannu Salminen ja kuvasta puuttuva Jussi Horelli esittävät tulkintojaan Hectorin rakastetuimmista lauluista Aitoon Honkalassa syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Hectorin helmiä Honkalassa AITOO Syyskuun viimeisenä sunnuntaina kuullaan Hectorin tuotannon kirkkaimpia helmiä Aitoon Honkalassa kello 15 alkavassa konsertissa Päivi Kososen ja kolmimiehisen yhtyeen esittäminä. Hectorin, oikealta nimeltään Heikki Harman, musiikki on ollut Pälkäneen Luopioisissa asuvalle Päivi Kososelle läheistä siitä lähtien, kun hän ensimmäisen kerran kuuli radiosta tämän laulavan. ?Jotenkin se musiikki tuntui heti omalta, ja muokkasi 13-vuotiaan ajatusmaailmaa. Muistan, miten yritin turhaan selittää isosiskon miehellekin tekstien hienoutta. Taide toimii näin: se poimii historiasta hetkiä ja ihmisiä ja tuo heidät tänne, tulevaisuuteen. Matikaisen ja Gråhnin näyttely Uudelleen on esillä Kangasala-talon galleriassa 7.9.?2.10. Taiteilijoiden teokset ovat kuin poimintoja, joissa näkyy sekä Suomen että laajemmin taiteen historia. Viime keväänä teatteriesityksen valmistuttua sanoi teatteria ohjaava Pasi Repo, että toteutetaanpas nyt se sinun Hector-haaveesi. Kitaristina ja toisena solistina toimivan Revon lisäksi kokoonpanoon löytyi Hannu Salminen toiseksi kitaristiksi ja taustalaulajaksi. Mitä. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . tekstiilitaidetta ja käyttötekstiilejä -näyttely on avoinna 7.10. Kirjan sivuille voi piilottaa salaisuuksia tai sitä voi vain katsella. Terhi Käpyaho leikittelee ja luo värikkäillä räsyillä ja trikoilla tekstiililintuja ja -veistoksia. 42 KESKIVIIKKO 14.9.2016 TULOSSA JA MENOSSA . Maanantaina 19.9
Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Samoin siirrettiin seuraavaan kokoukseen kunnanhallituksen ohjesääntö, jossa on otettu huomioon kunnanjohtajan viran perustaminen. Valtuusto hyväksyi lisätalousarvion kuluvalle vuodelle. S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. lukien. Saksittua Näyttelyn ei tarvitse olla suuri, että se voisi olla unohtumaton elämys. Antti Nuortio Pälkäneen kirjaston näyttelyn vieraskirjassa osalta sujunut rauhallisesti, mutta jotakin on sentään saaKesä Kukkialla on niin omalta, tu aikaan, esimerkiksi Mika kuin suojeluyhdistyksenkin Launiksen suunnittelema, erittäin tyylikäs Kuikka-logo ja yhdistyksen kotisivujen runko (prokukkia.fi). Kesällä 2015 suoritettuun järven kuntokartoitukseen myönnetty Leader-avustuskin on vihdoin maksettu Maaseutuviraston kuuluisan Hyrräjärjestelmän toimesta, eikä koko prosessiin mennyt kuin runsas vuosi! Vaikka Hyrrä pyöri hitaasti, silti on vieläkin pää pyörällä. Kiitos sateiden, vesi on pysynyt järvessä kohtuullisesti. Tavoitteemme on kuitenkin edelleen Kukkianvirran kunnostuksen kunnostus ja pienenpientä edistystäkin asiasKukkian suojeluyhdistyksen sa on tapahtunut. Nimittäin, puheenjohtaja Hannu pitkällisten ja laajojen, erään Uusikartano. ELY-virkamiehen ystävällises- ti suorittamien, eri arkistoihin kohdistuneiden etsintöjen tuloksena löytyi vihdoin virran "kunnostussuunnitelma". Kirjoitin "suunnitelman" lainausmerkeissä, koska se on niin ylimalkainen ja suurpiirteinen, että ihmetyttää, miten sen pohjalta on voitu alkaa työstää niinkin merkittävän järven, kuin Kukkian laskuuomalle uutta profiilia. "Suunnitelman" löytyminen antaa meille mahdollisuuden verrata "suunnitelmaa" ja toteutunutta tulosta ja ehkä sen pohjalta löytää uusia mahdollisuuksia edetä asiassa. Kukkian suojeluun saatiin EU-rahaa Kuten monet tietänevät, pääsi Kukkia yhtenä kohdevesistönä mukaan Life IP Freshabit -nimiseen, EU-rahoitteiseen kuusivuotiseen projektiin, jota Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella koordinoi Vanajavesikeskus. Vaikka mukana on runsaasti vesistökohteita ympäri Suomea, voidaan yksittäiselle kohteelle varatulla määrärahalla saada aikaan merkittäviäkin tuloksia, kunhan toimenpiteet kohdistetaan oikein. Niinpä projektin aloitukseen liittyen järjestetään ensi lauantaina 17.9. syyskuuta 1976 Luopioisten kunnanjohtaja-asia siirtyi seuraavaan valtuustoon Luopioisten kunnanhallituksen esitys kunnanjohtajan viran perustamisesta kuntaan lokakuun alusta lukien ei saanut kunnanvaltuustoa taakseen ainakaan syyskuun kokouksessa. Luopioisten valtuusto siirsi asian käsittelyn seuraavaan kokoukseensa. Lisätalousarvion mukaan menot ovat 327 740 markkaa, tulot 138 840 markkaa, tulojen vähennykset 320 000 markkaa ja verotuksel- Onko Kukkian lasku-uoma suunnitelmien mukainen? la koottava summa 508 900 markkaa. Niilo ja Elvi Nikkilältä päätettiin äänestyksen jälkeen ostaa noin kolmen hehtaarin määräala 3,50 markan neliömetrihintaan. Määräala sijaitsee Luopioisten Kantolan kylässä. Kello 18.30 alkavassa yleisötilaisuudessa ovat paikalla myös Soneran, Elisan, rakentajan ja suunnittelun edustajat. Pälkäneen kunnan omistama yhtiö rakentaa koko kunnan alueelle kattavan valokuituverkon vuoden 2019 loppuun mennessä. Rakentaminen on jo aloitettu pilottialueilla. proKUKKIA KUKKIAN SUOJELUYHDISTYS RY. Kukkian kesäasukas Mika Launis on suunnitellut Kukkian suojeluyhdistykselle logon. Kukkian suojeluyhdistys: ?Suunnitelmien. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #44384402. #443-84402 Vaikeusaste 10 A 1 B C 8 3 D 36 2 3 4 44 9 14 6 37 32 24 30 11 58 . löytyminen helpottaa Kukkiavirran kunnostuksen kunnostusta Antti Tirronen kauppaa valokuituliittymiä pälkäneläisille. Kunnallistiedot LUOPIOINEN Perjantaina 10. Maan ostamista varten päätettiin samalla ottaa Luopioisten Säästöpankilta 100 000 markan suuruinen pitkäaikainen laina. kello 14 Mikkolan navetalla kaikille asiasta kiinnostuneille avoin keskusteluja ideointitilaisuus, jossa on mahdollisuus kertoa projektia koskevat toiveensa ja ehdotuksensa projektin vetäjille. Toivotaan runsasta osanottoa ja hyviä ideoita! HANNU UUSIKARTANO Kukkian suojeluyhdistys, pj. Survo Ristikko 416 Ristikko on täytettävä luvuilla 1-16 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Ristikon 415 ratkaisu A B C D 1 6 12 10 7 35 2 1 9 4 3 17 3 2 11 8 5 26 9 32 22 15 . KESKIVIIKKO 14.9.2016 proKUKKIA . Sydän-Hämeen Lehti KUKKIAN SUOJELUYHDISTYS RY. 43 TULOSSA JA MENOSSA Valokuituyhtiö kertoo verkon rakentamisesta PÄLKÄNE Pälkäneen Valokuitu Oy kertoo torstaina Nuijantalolla huippunopean nettiverkon rakentamisesta, aikatauluista ja palveluista. Osuuspankille myönnettiin tonttivaraus kahden rivitalon rakentamista varten vuoden ajaksi. Kauppahinnaksi määrättiin neljä markkaa neliöltä. Valtuusto myönsi kunnansihteeri Hannu Rannalle eron 30.9
Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Yhdistyksen ensi vuoden teema Leikkien liikkuu huomaamatta on tärkeä ajatus koko tässä touhussa, Auermaa kertoo. Ota Audi vauhdista kiinni Perinneleikit eivät ole lasten yksinoikeus. . Nykyään lasten liikuntaharrastus on sekä vähentynyt että jakautunut. puhelin (03) 539 9800. Perinneleikit: Pälkäneen urheilukentällä testattiin tervapata, polttopallo, peili ja peikkolitta On kivaa varoa palloa Varokaa, nyt lähtee polttava pallo! Peilissä tarvitaan nopeita pysähdyksiä. Seela Helmiselle maistui leikkien lomassa partiolaisten paistama räiskäle hillolla. Kohta otetaan kiinni nopeimmatkin autot! PÄLKÄNE Tervapataa, peikkolittaa, peiliä, polttopalloa . Kukaan ei niinä aikoina arvioinut leikkien liikunnallisuutta, eikä laskenut, kuinka monta tuntia päivässä lasten pitäisi liikkua kevyesti ja kuinka monta kuormittavasti. Leikeistä tuli vauhdikkaita siksi, että se oli hauskaa. Sen sijaan aikuisten mietteissä liikunnalla on tärkeä sija, koska siitä on nykyään puute. Seelalle polttopallo oli tuttu leikki koulusta, mutta hän arveli, että se sujuisi myös kavereiden kanssa pihalla. Säännöt kehittyivät siksi, että se oli jännittävää. Heti alussa tuli joku sellainen leikki, että en ihan saanut säännöistä kiinni, hän myönsi. Leikittäjä Loviisa Mäenpää vahvisti, että polttopallo kuuluu lasten ykkössuosikkeihin joka puolella Suomea, samoin peili ja ?hura hura häitä. ihan siinä missä lautapelitkin, AnnaMari Auermaa totesi. Myös Pälkäneen tapahtumassa yksi ja toinen aikuinen uskaltautui mukaan kokeilemaan, miten koulun pihalta tuttu meno sujuu vuosikymmenten jälkeen. Yksi leikki herätti aluksi kummastusta. Polttopallo on kivaa, koska siinä pitää varoa palloa, selitti 7-vuotias Seela Helminen. Suosikkileikit erottuvat Ensiluokkalaisen Seelan arvio tiivistää tarkalleen sen, mikä perinneleikeissä on lapsille tärkeintä . Seelan isä Jarkko Helminen tunsi myös hyvin polttopallon, mutta perinneleikittäjien valikoimassa oli hänelle uuttakin. . Siinä leikkijät saavat päättää, ovatko he Mersuja, Audeja vai Volkkareita tai joitain muita sovittuja automerkkejä. Sittemmin kansakoulu, partio, kerhot ja muu lasten ja nuorten toiminta alkoi yhdenmukaistaa sääntöjä ja omaksua leikkejä ohjelmiinsa, mutta parhaat ja jännittävimmät hetket taidettiin useimmiten kokea leikeissä kotikylän tai lähikorttelien lasten kesken. . 44 KESKIVIIKKO 14.9.2016 TULOSSA JA MENOSSA . Aikuiset opettivat tekemään työtä ja hoitamaan koulun ja läksyt, huvipuoli oli tenavien omissa käsissä. Mitä. Ne eivät vaadi investointeja eikä niissä mitata urheilusuorituksia. Missä. Joillakin lapsilla on paljon liikuntaharrastuksia, toisilla vähän tai ei lainkaan. Kun keskellä kenttää seisova kiinniottaja huutaa oman automerkin nimen, lähdetään juoksemaan toisella puolella odottavan turvaviivan taakse. Mersu, Audi tai Volkkari. perinneleikit herättävät aikuisissa monenmoisia muistoja mutta lapsissa ennen kaikkea kovan juoksuvarpaiden kutinan. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Pallo lienee kallein leikkiväline, mitä niissä käytetään, ja runsas liikunta tulee siitä, ettei leikkiä malteta lopettaa. . Ainakaan lauantaisessa leikkitapahtumassa Pälkäneen urheilukentällä alakoulu- ja alle kouluikäiset lapset eivät aikailleet leikeissä eivätkä niiden välillä. Esimerkiksi polttopalloa ei olisi maltettu lopettaa ollenkaan, ellei odottamassa olisi ollut vielä monta muuta leikkiä, joiden piti suurin piirtein mahtua kahteen tuntiin. . Ei kai Lintsin kaltsuilla Helsingissä sen enempää kuin Onkkaalan raitilla tai Kivennavan kujasilla leikitty ennen vanhaan näin? Hetken seuraamisen jälkeen huomaa, että automerkkien jahtaamiseen kätkeytyy tutun ?Kuka pelkää mustaa miestä? -leikin idea. Siinäkin toteutuu pitkä perinne: leikit säilyvät vaikka eri aikakaudet mukauttavat ne tarpeisiinsa sopiviksi. SHL ULLA SIREN. Meidän sanomamme on, että leikkien kautta liikkuminen on tasapuolista ja kaikille mahdollista, selitti leikittäjä Anna-Mari Auermaa. Perinneleikkien ideana on liikkumisen helppous ja hauskuus. Pälkäneen tapahtuma sai alkunsa lastenneuvolan terveydenhoitaja Kirsi Urkon aloitteesta, ja sitä tukivat Pälkäneen seurakunta, kunta ja Pälkäne-Seura. Ei kilpailua, ei investointeja Anna-Mari Auermaa jakaa leikkitietoa hybridiauto Eko-Martista. Vauhdilla kohti kotipesää tervapata-leikissä. Perinneleikit ovat saaneet alkunsa aikoina, jolloin lasten vapaa-ajan vietto ei ollut tärkeää kenellekään muulle kuin lapsille itselleen. Keski-ikäisille ja sitä vanhemmille ne ovat yleensä tutumpia kuin lapsille, ja ne sopivat hyvin yhteiseksi tekemiseksi koko perheelle . niissä on jännitystä. Leikkeihin kuuluva juokseminen ja jatkuva liikkeellä oleminen on lapsille oheiskamaa, asiaan kuuluva itsestäänselvyys, jota ei kannata erikseen mainita. joka tunnetaan myös nimellä ?keisari seisoo palatsissaan?. Helsinkiläisen Perinneleikit ry:n leikittäjät vierailevat toiveiden mukaan esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa yleisötapahtumissa
päivänä. Kyseessä on keväällä alkaneen neljän seuran yhteistyön ensimmäinen varsinainen tapahtuma. Maastotaitoratsastuksessa mitellään hevosen ja ratsastajan yhteistyössä, joten lajissa ratsun ei tarvitse olla korskea Maastotaitokisoissa hevosen ja ratsastajan keskinäinen luottamus on pääroolissa. liitokavio. Tiistaisin pe- lataan kello 20?22 ja perjantaisin 19.30?21.30. Kouluikäisten tyttöjen liikuntakerho jatkaa tutulla paikallaan keskiviikkoisin kello 17?18 ja 3?6-vuotiaiden lasten liikuntaleikkikoulu sunnuntaisin kello 17?18. Sen sijaan kahvakuulailuharjoitukset ovat siirtyneet perjantai-iltaan. Suomalaiset pääsivät tuulettamaan turnausvoittoa lopulta lukemin 2?1 (18-21, 21-18, 15-11). Tehtävissä punnitaan hevosen luottamus ratsastajaan, rohkeus, tottelevaisuus, tasapaino ja varmajalkaisuus. Lisäksi arvioidaan ratsastajan apujenkäyttöä, istuntaa ja taitoa liikkua ratsain maastossa. Taitotehtäviin voi lukeutua vaikkapa sovellettu kirjeen postitus, joten ratsu kannattaa totuttaa postilaatikoiden kansien avaamiseen ennen kisaa. Myös portin aukaiseminen, siitä läpi kulkeminen ja portin sulkeminen perässään on yksi maastotaitokilpailujen klassikkotehtävistä. Kello 12 alkavan kisan aikana myös Sappeen ravintolat palvelevat yleisöä sekä kisaajia. Yleisölle tapahtuma on ilmainen, kisaajat maksavat pienen osallistumismaksun. Voittajille ja sijoittuneille on luvassa ruusuke- ja/tai tavarapalkinnot. Kilpailukutsu löytyy verkosta osoitteesta pr-88.sporttisaitti.com ja kilpailuilmoittautumiset pitää tehdä viimeistään tiistaina 20.9.. Facebookista tapahtuma löytyy nimellä Maastotaitoratsastuskilpailut Pälkäneellä 24.9.2016.. Oli kiva päättää kausi turnausvoittoon ja molemmat todella nauttivat pelaamisesta. Nyt lomalle, kangasalalaislähtöinen Lehtonen sanaili. HEIKKI KIISKINEN . Oli kiva päättää kausi turnausvoittoon, Riikka Lehtonen iloitsi Oslon turnauksen jälkeen. Maastotaitoja mitellään ratsain RATSASTUS Pälkäneläiset ratsastusseurat järjestävät maastotaitoratsastuskilpailut Sappeen huipulla lauantaina syyskuun 24. Se on rento ja hauska harrastusmuoto, joka kehittää hevosen ja ihmisen yhteistyötä, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, Ratsastusseura PR-88:n puheenjohtaja Liisa Tyllinen. Neljän seuran kisatiimi Järjestävät seurat ovat Islanninhevosystävät Alsaela, Kaukkalan ratsastajat, Ratsastusseura PR-88 ja Sydän-Hämeen ratsastajat. Seurojen aktiiveista koostuva kisatiimi on suunnitellut kilpailuja tehtävineen viime keväästä alkaen. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Kaikki Pentosalin liikuntaryhmät pyörivät ja mukaan mahtuu edelleen innokkaita liikkujia. Sählyä pääsee pelaamaan Kisan vuoroilla maanantaisin ja torstaisin. Maanantaisin kello 19-20 pelaavat nuoret ja aikuiset, eli yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat. Torstaisin kello 17-18 pelaavat lapset eskareista kolmasluokkalaisiin ja kello 18-19 neljäs-kuudesluokkalaiset. Tiistai- ja perjantai-illat saa puolestaan lentopallo kyytiä. Ryhmä on suunnattu nuorille ja aikuisille, jotka suhtautuvat pelailuun ennemmin huumorinpilke silmäkulmassa kuin hampaat irvessä. Maastotaitoratsastus ja -ajo on kaikille ratsastajille ja hevosille sopiva kilpailumuoto. Voitosta Lehtonen ja Parkkinen kuittasivat ensi kautta ajatellen tärkeät 280 rankingpistettä. . Kuulat heiluvat Pentosalissa kello 18.30? 19.30. Perjantaisin yhteislenkeille Syksyn liikuntatarjontaa on monipuolistettu yhteislenkkien muodossa. Todellisen tehotreenin saa aikaiseksi jatkamalla lenkin jälkeen alkavaan kahvakuulailuun. Yhteislenkkejä voidaan jatkaa syyskuun jälkeenkin, mikäli osallistujat niin toivovat. Lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina eli 2.10 on vuorossa Kisan koko perheen syysvaellus, joka heräteltiin parin vuoden tauon jälkeen uudestaan mukaan ohjelmaan. Eräopasopiskelija Lasse Peltola toimii retken ohjaajana, ja yhteinen kokoontuminen on aamulla kello 10 Baari PitkäSepän parkkipaikalla. 22-vuotias Hytönen pelasi viime kaudella Joensuussa NiceTeamissa. LP Kangasala kertoo kartoittavansa vaihtoehtoja sekä Suomesta että ulkomailta. Kangasalalaiset aloittavat Mestaruusliigassa kautensa lokakuun puolivälissä. Lehtonen ja Parkkinen voittoon Norjassa BEACH VOLLEY Kisalaisia retkeilemässä Laipassa. Kuhmalahdella edessä monipuolinen liikuntasyksy LIIKUNTA Kuhmalahden Kisan syystoimintakausi on saatu hyvään vauhtiin. Viimeinen ottelu ei ollut aivan meidän parasta peliä, mutta silti rentoa ja iloista tekemistä. Seurojen jäsenistö osallistuu talkoolaisina kilpailuihin muun muassa rastituomareina. Maastotaitotapahtuma on kaikille avoin harjoituskilpailu, jossa on myös yleisölle kiinnostavaa seurattavaa. Etenemisvauhti ja -tyyli sopeutetaan lenkkeilijöiden toiveiden mukaan. Tarkoituksena on heittää noin 45?60 minuuttia kestävä lenkki Kuhmalahden kirkonkylän ympäristössä. Tehtäviä kilpailussa on kymmenen. . Syyskuussa joka perjantai on lähtö yhteislenkille kello 17.30 Pentosalin parkkipaikalta. Siitä suunnataan Lassen ohjeiden mukaan varsinaiselle retkipaikalle. Lisätietoja syksyn ohjelmasta ja retkistä löytyy Kisan nettisivuilta tai facebook-ryhmästä. Riikka Lehtonen ja Anniina Parkkinen päättivät kautensa voittoon Oslossa pelatussa beach volleyn NEVZA-turnauksessa. Perjantain 1-2 (14-21, 2321, 7-15) tappio norjalaisparille Ane Hjortland / Victoria Faye Kjolberg pudotti Lehto- sen ja Parkkisen tappiokaavioon, mutta kolme peräkkäistä voittoa tiesi suomalaisille ykkössijaa Oslon turnauksesta. Finaalissa maksettiin sitten kalavelat Hjortlandille ja Kjolbergille. Sydän-Hämeen Lehti 45 URHEILU Hytönen ei jatka, LP:llä haku päällä LENTOPALLO LP Kangasala joutuu etsimään nopealla aikataululla uutta yleispelaajan ja hakkurin tontilla viihtyvää peluria. Joukkueeseen kesällä liittynyt Milja Hytönen on purkanut LP:n kanssa ensi kaudesta tekemänsä pelaajasopimuksen henkilökohtaisten syiden vuoksi
Seurat ovat sopineet, että niiden keskinäiset ottelut pelataan yksittäisinä otteluina, irrallaan muuten turnausmuotoisesta sarjasta. Yksittäisessä cupin pelissämme viime vuonna oli katsomossa lähes 150 ihmistä. 205-senttinen sentteri Jauhiainen on kiistatta joukkueen kuumimpia nimiä. Hän nousi maajoukkueen rinkiin viime kesänä ja sai hiljat- tain myös A-maajoukkuedebyyttinsä Suomen ja Itävallan välisessä kohtaamisessa. Jatkoon pääseminen on silti totta kai tavoite, hän sanoo. SHL JANI OKSANEN Viime lokakuussa KU-68:n cup-taival päättyi kirvelevään tappioon Nousua vastaan Pitkäjärvellä. Ensimmäinen kotiottelu on vuorossa perjantaina 7. isännöi KU ja toista Luja. Cup-lauantaina oman suosikkinsa jatkoon pääsemistä joutuu Pitkäjärvellä jännittämään pitkän kaavan kautta. Kahdesta ensin pelattavasta ottelusta voittaja etenee finaaliin . Se on todella hyvä systeemi joukkueille ja katsojille. Kaikki ei ole yhdestä pelistä kiinni, vaan kaikilla on kaksi tai kolme peliä ja mahdollisuus edetä jatkoon yhdestä tappiosta huolimatta, Hietaranta kehuu. Otteluihin on vapaa pääsy. Ovet aukeavat kello 10, ja sydänhämäläisjoukkueista marssii ensin kentälle KU-68 kello 11 ja sen jälkeen SB Luja kello 12.15. Ensi viikonloppuna sekä KU että SB Luja aikovat raivata tiensä cupissa kolmannelle kierrokselle samassa hallissa.. Kolme neljästä joukkueesta on kuitenkin samasta divisioonasta, joten haaste on suuri. Jo keväällä nuori joukkue todisti henkisen kanttinsa pitävyyden nousemalla putoamiskurimuksesta kuiville nousujohteisin ottein ja voittamalla viimeiset ratkaisevat pelit. Isku on täynnä tulevia tähtiä . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . lisäksi sivussa on ollut joukkueen yksi puolustuksen johtotähdistä, Markus Hilden. nousevia pelaajia. Otteluun on vapaa pääsy. Luja-Lukko aloittaa oman kakkossarjakautensa vieraskentällä Aitolahden Rientoa vastaan 30. Haluamme mennä kolmannelle kierrokselle, jolla odottaisi sitten vastustajana kakkosdivisioonajoukkue... Ottman oli viime kaudella joukkueensa paras pistemies ja kantoi Joni Haatajan kanssa suurimman vastuun joukkueen tehoista. ?Pitkäaikaispotilaiden. Hänen paluunsa Lujan takalinjoille saattaa kuitenkin tapahtua jo Pitkäjärven turnauksessa. SB Lujan Tommi Hildén tiedostaa, ettei helppoja pelejä ole näistä lähtökohdista lauantaina luvassa. . Salibandy on Kangasalla ja Luopioisissa yhä hyvässä nosteessa, ja lauantaina näkee paljon hyviä . Yhtä ?paikalliskamppailua. sähköpostiin toimitus@shl.fi . tai miksei vaikka lehterit täyteen, KU-68:n Jussi Hietaranta aprikoi. Samassa lohkossa tulevalla kaudella kolmosdivisioonassa pelaavat Luja ja KU aikovat tarjota kannattajilleen ja lajin ystäville yhteistä herkkua myöhemminkin. Joukkueen riveistä puuttuvat Jarkko Ottman ja Riku Kuiri, joita tuskin tullaan vähään aikaan näkemään tositoimissa. Kuiri saataneen takaisin vasta vuodenvaihteen jälkeen, mutta Ottmanin tilanne on vielä huonompi. Taitoa kentällä on varmasti, meilläkin on mukana yksi kaveri, joka pelasi liigaa KrP:ssä viime kaudella. Jatkoon ja kakkoseen Jussi Hietaranta uskoo kangasalalaisten jatkopaikkaan; Soittorasia ja Luja ovat suunnilleen samaa tasoa ja Riihimäki ennalta hivenen muita heikompi. . Nyt jos Lujankin kautta saadaan väkeä paikalle, pari-kolmesataa katsojaa voisi olla mahdollista saavuttaa . Jauhiaista pidetäänkin jo nyt liigatason pelaajana, mutta hän on suuntaamassa Yhdysvaltoihin yliopistosarjaan, eikä pelaaminen liigatasolla siitä syystä ole mahdollista. Jauhiainen ei suinkaan ole Iskun ainoa tulevaisuuden tähtipelaaja. 46 KESKIVIIKKO 14.9.2016 URHEILU . Häneltä uhkaa jäädä väliin koko kausi, mikä on jättämässä ison loven Lujan hyökkäykseen . Alkulämmittelyssä, jos ei muuten. Luja aikoo venyä SB Luja joutuu jatkopaikan metsästykseen ikävistä asetelmista. Pehmeäsorminen passari Kasimir Luostarinen johti Suomen peliä tuoreimmassa 20-vuotiaiden EM-karsinnassa, ja nuorten maajoukkueryhmään kuului myös Luostarisen seurakaveri Ilari Toimela. puhelimeen (03) 539 9800 Luja-Lukko tuo Iskun Pälkäneelle LENTOPALLO Kakkossarjakauteen hyvää kyytiä valmistautuva Pälkäneen Luja-Lukko ei tyydy vähään hakiessaan tuntumaa kovista peleistä. pääsääntöisesti . Meillä on kuitenkin tälle kaudelle iso rinki ja kova, kenties kaikkien aikojen kovin porukka. Luostarinen oli lisäksi Iskun liigajoukkueen matkassa elokuun lopussa pelatussa erittäin kovatasoisessa Vjatsheslav Platonovin muistoturnauksessa Pietarissa. Luja-Lukon ja Iskun välinen ottelu pelataan yhteiskoulun salissa, legendaarisessa Paelkaene Gardenissa, pälkäneläisittäin perinteiseen aikaan eli perjantaina kello 20. jonka voittaja puolestaan varmistaa jatkopaikan. Avausottelunsa hävinneilläkin säilyy mahdollisuus jatkoon; näiden keskinäisen pelin voittaja pääsee pelaamaan finaalin hävinnyttä joukkuetta vastaan. Myös tämän ?pikkufinaalin? voittajalle avautuu paikka cupin kolmannelle kierrokselle. . syyskuuta. Pälkäneläisjoukkue saa perjantaina vieraakseen ykkössarjaa pelaavan Rantaperkiön Iskun Tampereelta. Jotta ottelusta saataisiin paras mahdollinen hyöty irti, ovat pälkäneläiset perehtyneet Oskar Muurisen luotsaamaan vasKrister Hentilä ja muut Lukkopelurit valmistautuvat taas kauteen kovissa treenipeleissä. tustajaansa hyvin jo ennalta. Syytäkin on: ammattimaisesti harjoitteleva Isku todisti iskukykynsä jo elokuun lopussa pehmittämällä ykkössarjan ehdottomaan eliittiin kuuluvan Akaa-Volleyn. maajoukkuesentteri Miki Jauhiaisesta lähtien. mutta sitä on tietysti turha miettiä etukäteen. Sen verran KU-68:ssa kuitenkin on jo tulevaa mietitty, että lokakuussa alkavan sarjakauden tavoitteeksi on aseteltu nousua kakkosdivisioonaan. Cupin pelit ovatkin oivia tasonmittareita ja kehitysaskeleiden ottopaikkoja alkavaa kautta ajatellen. Hietarannalla on lauantaina myös oma henkilökohtainen tavoite. . Pienestä se tulee olemaan kiinni, joten saa nähdä. lokakuuta. Tuolloin vieraisille saapuu pälkäneläisille entuudestaan tuntematon Loimaan Jankko. KU-68 ja SB Luja cup-parketilla SALIBANDY Pälkäneen ja Kangasalan salibandyn lippulaivat SB Luja ja KU-68 hakevat paikkaa Suomen cupin kolmannelle kierrokselle tulevana lauantaina. Molemmat joukkueet ovat tositoimissa Pitkäjärven liikuntahallissa Kangasalla KU-68:n isännöimässä turnauksessa, jossa ovat mukana myös SC Riihimäki ja Soittorasia IV. Turnauspäivästä on pyritty rakentamaan kaikille sydänhämäläisille salibandyn ystäville viihdyttävä tapahtuma makkaragrilleineen ja kahviloineen. . Jatkopelit ovat vuorossa puoli kolmelta, varttia vaille neljä ja kello 18. . Aion viedä Hildénin Tommia längistä
Salibandya pelaan viidettä vuotta. Pälkäneen koulujen yleisurheilukilpailut 3.9. Tytöt 1?2 lk. Ratakierroksen aika parani yli viisi sekuntia. . Tykkään eniten heitoista. Heitoista on kertynyt menestystä myös isommissa kisoissa. Neljäsluokkalainen voitti oman ikäluokkansa pikamatkan, pituushypyn ja 400 metrin juoksun. Voittotuloksissa oli reilu parannus edellisvuodesta. Säbässä pelataan joukkueena, mutta yleisurheilussa vastaa itse kaikesta. Pallonheitto 1) Taimi Raivio 15.77, 2) Sonja Tuhola Kos 15.20, 3) Elina Räväsmäki Kos 14.03, 4) Anni Haimi Kos 13.54, 5) Annukka Ilvesmäki Rau 13.14, 6) Milja Riihiranta Kk 12.83, 7) Eini Hietala Kos 12.42, 8) Ronja Haili Kk 12.24, SHL TOMMI LILJEDAHL Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Sydän-Hämeen Lehti 47 URHEILU Kalle Äijälä uusi triplamestaruutensa YLEISURHEILU Kalle Äijälä uusi viimevuotisen triplamestaruutensa Pälkäneen koulujen yleisurheilukisoissa. Kotipihassa pystyy työntämään kuulaa ja läheisellä soramontulla heittämään keihästä ja kiekkoa. Tammikuussa 11 vuotta täyttävä Kalle Äijälä jakaa aikansa salibandyn ja yleisurheilun kesken. . Kymmenvuotiaat eivät kilpaile vielä moukarissa, joten kuulan, keihään ja kiekon rinnalle pitää vielä valita yksi hyppy- tai juoksulaji, jotta saa sallitut neljä lajia täyteen. 9) Rebecca Heinonen Kk 12.10, 10) Dia Thusawan Kos 12.04, 11) Sara Romu Kos 11.90, 12) Jenna Niemi Kos 11.75, 13) Martta Mattila Kos 11.35, 14) LumiJasmin Marttila Ait 11.29, 15) Fiona Rauhamäki Kos ja Joanna Tukiainen Kos 11.18, 17) Amanda Kallio Kos 10.98, 18) Aino Vuotari Kos ja Sofia Salminen Kos 10.60, 20) Selma Vaismaa Kos 10.55, 21) Ella Jokela Kk 10.39, 22) Heini Ilveskoski Kos 10.18, 23) Jenna Minkkinen Kos 10.00, 24) Nella Penttilä Ait 9.93, 25) Viivi Myllö Kos 9.49, 26) Jeea Raulamo Kos 9.48, 27) Seela Helminen Kos 9.32, 28) Inka Niemi Kos 9.30, 29) Hele Riin Hordo Kos 9.19, 30) Ava Pfäffli Kos 9.02, 31) Heta Sumioinen Rau 8.65, 32) Minttu Heikkonen Kos 8.64, 33) Jenny Laine Rau 8.27, 34) Tyyne Matilainen Rau 8.25, 35) Kerttu Huhtala Kos 8.22, 36) Emma Seise Rau 8.17, 37) Emma Syrjänen Har 8.11, 38) Onerva Judén Kos 8.10, 39) Jenna Tohka Kos 8.06, 40) Veera Mikkola Kos 8.00, 41) Iida Laaja Kos 7.98, 42) Ella Kilpinen Kos 7.82, 43) Miia Hirvonen Kos 7.65, 44) Linda Viertola Har 7.32, 45) Milja Santala Ait 7.10, 46) Helmi Salomaa Kos 6.97, 47) Emilia Heikkilä Kos 6.66, 48) Santra Valkonen Kos 6.52, 49) Juliette Lohtander Kos 6.45, 50) Ninni Tikka Kos 6.45, 51) Ella Riihilahti Kos 6.40, 52) Iita Pukkila Kos 5.65, 53) Milla Harjula Kos 5.59, 54) Kukka Leppämäki Har 5.56, 55) Niina Hartman Kos 5.52, 56) Elsa Niemi Kos 5.49, 57) Katariina Tuominen Ait 5.40, 58) Hadil-Nour Fekir Kos 3.67. Tytöt 1?2 lk. Toisen hopean nappasi 13-vuotiaiden viisiottelussa Ilari Hurskainen. . Siitä ehkä syntyy myös se kisajännitys, jota oli ekoissa isommissa kisoissa aika paljon. Äijälän mielestä jännitystä vähentää oman seuran porukka, joka kannustaa toisiaan kisoissa. Ensi viikonlopun sisulisähuipentumassa Äijälä tavoittelee menestystä kaikissa heittolajeissa. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Pikamatkalla Äijälä puristi ajastaan reilut neljä kymmenystä ja pituudessa hän leiskautti lähes puoli metriä pidemmälle kuin viime vuonna. Innostuin yleisurheilusta neljä vuotta sitten sarjakisoissa. 400 m 1) Fiona Rauhamäki Kos 1.36.1, 2) Sara Romu Kos 1.38.5, 3) Inka Niemi Kos 1.39.0, 4) Katariina Lohtander Har 1.39.4, 5) Taimi Raivio Kos 1.40.8, 6) Milja Santala Ait 1.42.2, 7) Emma Syrjänen Har 1.43.7, 8) Ronja Haili Kk 1.45.5, 9) Jenna Minkkinen Kos 1.46.1, 10) Milja Riihiranta Kk 1.47.3, 11) Aino Vuotari Kos 1.49.0, 12) Elsi Jokinen Kos 1.49.9, 13) Joanna Tukiainen Kos 1.49.9, 14) Mimosa Järvinen Kos 1.50.2, 15) Kukka Leppämäki Har 1.50.7, 16) Veera Mikkola Kos 1.51.0, 17) Ninni Tikka Kos 1.52.4, 18) Kerttu Huhtala Kos 1.52.8, 19) Emilia Piiparinen Kos 1.53.8, 20) Seela Helminen Kos 1.54.5, 21) Hanna Suojoki Kos 1.55.9, 22) Annukka Ilvesmäki Rau 1.56.4, 23) Rebecca Heinonen Kk 1.58.6, 24) Iita Pukkila Kos 1.59.9, 25) Milla Suojoki Kos 2.04.3, 26) Ella Kilpinen Kos 2.05.3, 27) Anni Haimi Kos 2.07.5, 28) Aino Ylinen Kos 2.08.1, 29) Jenna Tohka Kos 2.10.5, 30) Miia Hirvonen Kos 2.12.1, 31) Juliette Lohtander Kos 2.15.2, 32) Linnea Anttila Kos 2.15.7, 33) Eini Hietala Kos 2.16.1. Pojat 1?2 lk. Tein enkan pika-aidoissa, korkeudessa ja 800 metrillä. Keihäässä jäin ennätyksestä pari metriä, mutta siinä voitin kultaa ottaneen Teiskon Urheilijoiden Vikke-Valtteri Anttilan, Äijälä kertoo. Ottelukisoista saatiin myös kultaa Pälkäneelle, sillä laitikkalalainen Topi Rönni voitti 12-vuotiaiden viisiottelun. Tampereen Pyrintöä nykyisin edustava Rönni tehtaili ikäluokan tämän kauden kärkipisteet Suomessa. Rönni vaihtoi täksi vuodeksi isompaan seuraan päästäkseen kisaamaan myös viesteissä ja joukkuekisoissa. Lähdin heti reippaasti matkaan ja yritin sitten pitää juoksun rentona, Äijälä kuvaa 400 metrin taktiikkaansa. Koulukisoissa 3.?4.-luokkalaiset eivät kilpaile Äijälän varsinaisissa lempilajeissa. . 40 m 1) Tomi Elfving Kk 7.28, 2) Toivo Martikainen Ait 7.35, 3) Nko Alen Ait 7.92, 4) Toivo Mäntysaari Kos 7.99, 5) Elias Haavikko Har 8.16, 6) Leevi Kuikka Kos 8.22, 7) Kasper Ketola Kos ja Akseli Niemi Rau 7.98, 9) Kasper Tauranen Kos 7.99, 10) Matias Nikkilä Ait 8.00, 11) Onni Kinnunen Kos 8.01, 12) Roope Jaakkola Kos 8.02, 13) Niilo Rauhala Kos 8.04, 14) Samuel Enckell Ait 8.06, 15) Matias Piiparinen Kos ja Benja Koskela Kos 8.13, 17) Atte Lehtelä Kos 8.15, 18) Rene Lehmusvirta Kos 8.21, 19) Jiri Laukkanen Kos 8.25, 20) Iiro Haikkonen Ait 8.28, 21) Arttu Metsälä Kos ja Vili Toivanen Ait 8.30, 23) Ato Mattila Kos 8.39, 24) Kaapo Kallio Kos 8.55, 25) Rasmus Vuorinen Kos 8.57, 26) Veeti Vuorinen Kk 8.64, 27) Aleksi Kouhia Kos 8.66, 28) Akseli Närvänen Kos ja Marko Pohja Kos 8.76, 30) Dani Koskela Kos 8.77, 31) Eetu Taipale Ait 8.82, 32) Akseli Salminen Kos 8.83, 33) Julius Jussila Har 8.85, 34) Aapo Kihlström Ait 8.86, 35) Roni Helenius Kos ja Jerry Joensuu Kos 8.91, 37) Jalo Hermunen Ait 8.98, 38) Anton Loppinen Kos ja Ari-Pekka Matikainen Kos 9.00, 40) Lassi Tuominen Kos 9.07, 41) Rasmus Salminen Har 9.10, 42) Anttu Kostiainen Ait 9.20, 43) Leevi Katajala Kos 9.22, 44) Jussi Pasi Rau 9.25, 45) Aleksi Hietala Kos 9.28, 46) Jere Stenberg Kos 9.31, 47) Hugo Kämppi Kos 9.41, 48) Topias Syrjä Kos 9.43, 49) Aaron Hintikka Kos 9.45, 50) Lauri Hölsä Kos 9.51, 51) Eetu Suksia Rau 9.52, 52) Veeti Salomaa Kos 9.60, 53) Jonne Tähtinen Har 9.75, 54) Ville Ylinen Kos 9.79, 55) Maximilan Nurmi Har 9.84, 56) Aki Soukkio Kk 9.91, 57) Tatu Kankaanpää Kk 9.99, 58) Jussi Mattsson Rau 10.00, 59) Niko Rustill Kos 10.03, 60) Samuli Härkälä Rau 10.41, 61) Aatu Suksia Rau 10.51, 62) Jakub Rubacha Kk 11.05. Säbäjoukkue treenaa pari kertaa viikossa, ja lisäksi Äijälä pelailee katusählyä kavereidensa kanssa. . Myös futista käydään pelaamassa kavereiden kanssa yhteiskoulun nurmella, liikunnasta monipuolisesti nauttiva nelosluokkalainen kertoo. 9.12, 38) Katariina Lohtander Har 9.14, 39) Milla Suojoki Kos 9.25, 40) Eini Hietala Kos 9.27, 41) Kukka Leppämäki Har 9.33, 42) Emma Seise Rau 9.34, 43) Dia Thusawan Kos ja Heta Sumioinen Rau 9.35, 45) Linnea Anttila Kos 9.36, 46) Elsa Niemi Kos 9.40, 47) Linda Viertola Har 9.42, 48) Jenna Tohka Kos 9.45, 49) Kerttu Huhtala Kos 9.49, 50) Ella Kilpinen Kos 9.50, 51) Jenna Niemi Kos ja Katariina Tuominen Ait 9.62, 53) Lumi-Jasmin Marttila Ait 9.65, 54) Aino Ylinen Kos 9.75, 55) Juliette Lohtander Kos 9.89, 56) Niina Hartman Kos 9.95, 57) Tea Mäkinen Kos ja Miina Vuoristo Kos 10.00, 59) Emilia Heikkilä Kos 10.14, 60) Nella Penttilä Ait 10.16, 61) Miia Hirvonen Kos 10.34, 62) Emmi Sorrela Kos 10.42, 63) Viivi Myllö Kos 10.44, 64) Hadil-Nour Fekir Kos 10.50, 65) Santra Valkonen Kos 11.07, 66) Ella Riihilahti Kos 11.63. Tytöt 1?2 lk. 40 m 1) Martta Mattila Kos 7.73, 2) Rebecca Heinonen Kk 7.90, 3) Sofia Salminen Kos 8.01, 4) Jenna Minkkinen Kos 8.04, 5) Elina Räväsmäki Kos 8.14, 6) Fiona Rauhamäki Kos 8.24, 7) Emilia Piiparinen Kos ja Selma Vaismaa Kos 8.24, 9) Milla Harjula Kos 8.25, 10) Taimi Raivio Kos 8.28, 11) Milja Riihiranta Kk 8.30, 12) Amanda Kallio Kos 8.31, 13) Inka Niemi Kos 8.33, 14) Tuomi Järvinen Kos ja Onerva Judén Kos 8.39, 16) Milja Santala Ait ja Ronja Haili Kk 8.40, 18) Joanna Tukiainen Kos 8.49, 19) Iita Pukkila Kos 8.52, 20) Aino Vuotari Kos ja Sara Romu Kos 8.54, 22) Elsi Jokinen Kos 8.57, 23) Heini Ilveskoski Kos ja Emma Syrjänen Har 8.60, 25) Seela Helminen Kos 8.70, 26) Niini Tikka Kos 8.75, 27) Sonja Tuhola Kos 8.75, 28) Hanna Suojoki Kos 8.85, 29) Ava Pfäffli Kos 8.88, 30) Hele Riin Hordo Kos 8.90, 31) Anni Haimi Kos 8.91, 32) Jeea Raulamo Kos ja Ella Jokela Kk 8.92, 34) Mimosa Järvinen Kos 8.99, 35) Annukka Ilvesmäki Rau 9.00, 36) Jenny Laine Rau 9.07, 37) Tyyne Matilainen Rau Kalle Äijälä voitti viimevuotiseen tapaan 3.?4. toisen ottelumitalin sijoittuSe tuo Kalle Äijälän mielestä malla kymmenvuotiaiden ne- liottelussa kakkoseksi. Äijälälle riittää ainakin toistaiseksi salibandyjoukkue. . luokan poikien kaikki lajit koulujen yleisurheilukisoissa. Ensi viikonloppuna edessä on kauden kohokohta, sisulisähuipentuma Ratinan uudella Mondolla. harrastukseen vain lisämaustetta. . Mitalit eivät ole olleet vahinkoja, sillä Äijälä treenaa lähes päivittäin kuulan, keihään ja kiekon kanssa. . Yritän aina parantaa ennätyksiäni. Kisakauden arvokkaimmat mitalit jaetaan Ratinan remontin viivästymisen vuoksi tänä vuonna tavallista myöhemmin. Sisulisäsarjojen ottelumestaruudet ratkottiin viime viikonloppuna ja sisulisähuipentuma Ennätykset kilpaillaan ensi viikonloppuna. innostavat Kalle Äijälä otti Luja-Lukon Yleisurheilu on tulosurheilua
400 m 1) Kasper Syrjänen Kos 12.00, 29) Onni Väänänen Har 12.03, 30) Tuukka Kuusi Kos 12.29, 31) Markus Nuut Kos 12.32, 32) Emil Penttilä Ait 12.56, 33) Eetu Veija Kos 12.59, 34) Akseli Sivenius Kos 12.68, 35) Jalmari Suoniemi Ait 13.36, 36) Antti Mattsson Rau 13.50, 37) Leo Peltola Kos 13.71, 38) Eerik Helander Kk 13.82, 39) Kalle Sorrela Kos 13.83, 40) Daniel Lehtinen Kos 14.03. Pojat 3?4 lk. 60 m 1) Pinja Rönni Kos 9.45, 2) Julia Piekkari Kos 9.61, 3) Anni Pennanen Kos 9.70, 4) Nelli Paasio Kk 9.78, 5) Kaisla Penttilä Ait 10.24, 6) Venla Salmi Kk 10.32, 7) Annukka Linnainmaa Kos 10.24, 8) Viivi Taipale Ait 10.25, 9) Heta Haapaniemi Kos 10.27, 10) Taru Yltiö Kos 10.28, 11) Venla Nuuttila Rau 10.36, 12) Anna Ylinen Kos 10.43, 13) Diandra Asser Kos 10.47, 14) Venla Karhu Kos 10.57, 15) Henna Rautakoski Rau 10.59, 16) Emmiina Ruokonen Kos 10.64, 17) Alma Kämppi Kos 10.66, 18) Venla Helin Ait 10.66, 19) Jeny Hermunen Ait 10.71, 20) Vuokko Mattila Kos 10.73, 21) Enni Laaja Kos 10.79, 22) Linnea Kankila Kos 10.87, 23) Sara Iivonen Kos 10.90, 24) Iida Rautanen Kos 10.94, 25) Jenni Paija Kos 11.07, 26) Iida Koppana Kos 11.22, 27) Annika Koski Kos 11.23, 28) Oona Härkälä Kk 11.28, 29) Fanni Pikkuharju Kos 11.29, 30) Miranda Gummerus Kos 11.31, 31) Saana Lempinen Ait 11.35, 32) Sallamari Knuutinen Kos 11.43, 33) Ninni Palomurto Kos 11.50, 34) Ella Laukkanen Kos ja Karolina Pukszta Kos 11.60, 36) Eini Alenius Rau 11.64, 37) Sini Virta Kos 11.67, 38) Alisa Laine Kos 11.73, 39) Venla Pikkuhookana Kos 11.75, 40) Aada Pajula Kos 11.87, 41) Milja Metsomäki Kk 11.90, 42) Kirsi Ikonen Kk 11.92, 43) Hanna-Maria Väänänen Kos 11.94, 44) Aino Kallio Kos 11.98, 45) Iina Järvenpää Kos ja Alma Simola Kk 12.02, 47) Jenna Kallioinen Kos 12.22, 48) Laura Penttilä Kos 12.31, 49) Siiri Viitanen Ait 12.95. Tytöt 5?6 lk. Pituushyppy 1) Kalle Äijälä Kos 382, 2) Joona Taipale Ait 352, 3) Santeri Piiparinen Kos 339, 4) Arttu Haimi Kos 338, 5) Sakari Tauranen Kos 328, 6) Topi Mattila Kos 328, 7) Jesper Lehmusvirta Kos 320, 8) Severi Penttinen Kos 310, 9) Lauri Kotala Ait 304, 10) Martti Tanila Kos 301, 11) Otso Helminen Kos 297, 12) Aaro Ylipää Ait 295, 13) Leo Peltola Kos 285, 14) Paavo Sjöstedt Kk 280, 15) Nickolas Luck Kk 278, 16) Ville Romu Kos 275, 17) Kimi Laine Kos 269, 18) Severi Salminen Kos 268, 19) Urho Kaukonen Kos 267, 20) Eemeli Leppämäki Har 267, 21) Ilmari Ahola Kos 262, 22) Oskari Rantanen Kos 260, 23) Elias Ilveskoski Kos 255, 24) Juho Kilpinen Kos 254, 25) Veikko Leppänen Kk 251, 26) Tobias Rauhamäki Kos 247, 27) Brandon Mursoo Kos 247, 28) Toni Reväsmäki Kos 245, 29) Elias Suutari Kos 245, 30) Sisu Saari Kos 238, 31) Valtteri Piekkari Kos 237, 32) Eemil Packalen Kos 230, 33) Tuukka Kuusi Kos 222, 34) Valtteri Heikkonen Kos 217, 35) Eetu Veija Kos 216, 36) Jere Niemi Kos 214, 37) Vili Nurmi Kk 208, 38) Jaro Männikk Kos 200, 39) Kalle Sorrela Kos 198, 40) Nikolaj Karlberg Kos 196, 41) Antti Mattsson Rau 178, 42) Ville Rantanen Kos 176, 43) Ville Harhala Kos 173, 44) Eerik Helander Kk 167. Pojat 3?4 lk. puhelimeen (03) 539 9800 Palloja ja kuulia lensi ilmaan kentän molemmista päistä, kun koululaiset kisailivat. 400 m 1) Kalle Äijälä Kos 1.13.2, 2) Roni Siitonen Kos 1.15.8, 3) Aarni Kihlström Ait 1.17.8, 4) Jesse Siitonen Kos 1.18.5, 5) Topi Mattila Kos 1.23.3, 6) Otso Helminen Kos 1.24.1, 7) Jesper Lehmusvirta Kos 1.24.3, 8) Joona Taipale Ait 1.26.1, 9) Arttu Haimi Kos 1.26.9, 10) Ville Romu Kos 1.28.0, 11) Valtteri Piekkari Kos Jatkoa sivulta 46. Laukkanen Kos 11.27, 23) Helmi Peltonen Kk 11.33, 24) Milla Kähäri Kos 11.46, 25) Noora Iivonen Har 11.50, 26) Ella Järvinen Har 11.54, 27) Ines Lind Kos 11.55, 28) Vera Nieminen Kos 11.59, 29) Aino Hietala Kos 11.62, 30) Lea Wallgren Kos 11.63, 31) Veera Lohtander Har 11.67, 32) Katariina Siukola Kos 11.68, 33) Tuuli Kosonen Ait 11.78, 34) Sini Laine Kos 11.79, 35) Eerika Niemi Kos 11.83, 36) Aliina Tiala Kos 11.89, 37) Eevi Kallio Kos 11.90, 38) Martta Hölsä Kos 11.94, 39) Tessa Kuikka Kos 11.95, 40) Ella Jokinen Kos 11.96, 41) Miana Siljander Kos 12.29, 42) Netta Kallioinen Kos 12.35, 43) Oona Kjerf Har 12.42, 44) Heidi Mättö Ait 12.59, 45) Sara Kaukonen Kos 12.61, 46) Varpu Järvinen Kos 12.70, 47) Jinna Raulamo Kos 12.74, 48) Alisa Lehtelä Kos 12.75, 49) Heta Tainio Rau 12.81, 50) Venla Metsomäki Kk 12.82, 51) Saga Pajula Kos 12.85, 52) Pinja Helin Ait 12.95, 53) Alina Tervaniemi Rau 12.96, 54) Enni Niemi Kos 13.13. Tytöt 3?4 lk. 60 m 1) Amanda Rau 10.45, 40) Aaron Hintikka Saltbacka Kos 9.81, 2) Elli ViitaKos 10.36, 41) Matias Nikkilä nen Kk 9.99, 3) Ida Jääskeläinen Ait 9.70, 42) Jussi Mattsson Rau Har 10.05, 4) Aino Rukko Har 9.33, 43) Anton Loppinen Kos 10.18, 5) Tina Sarelainena Har 9.30, 44) Lassi Tuominen Kos 9.14, 45) Leevi Katajala Kos 9.01, 10.20, 6) Matilda Saltbacka Kos 10.26, 7) Tytti-Maria Ojanperä 46) Niko Rustill Kos 8.94, 47) Marko Pohja Kos 8.77, 48) Benja Kos 10.29, 8) Ilona Sivenius Kos Koskela Kos 8.75, 49) Luka Laine 10.30, 9) Mila Ketola Kos 10.48, Kos 8.69, 50) Pasi Jussi Rau 8.35, 10) Aada-Liisa Huuhka Kos 10.60, 11) Aada-Maria Koivisto 51) Vili Laukkanen Kos 8.33, Har 10.67, 12) Seela Kanerva 52) Jakub Rubacha Kk 8.16, 53) Kos 10.71, 13) Moona Lindholm Onni Tamminen Kos 7.87, 54) Kos 10.72, 14) Viola Raatikainen Akseli Salminen Kos 7.70, 55) Kos 10.74, 15) Hertta Judén Kos Hugo Kämppi Kos 7.55, 56) Aki Soukkio Kk 7.54, 57) Lauri Hölsä 10.84, 16) Viivi Mikkola Kos Kos 7.38, 58) Jonne Tähtinen Har 10.87, 17) Saana Pasi Rau 10.93, 18) Sini Hirvonen Kos 11.07, 19) 7.28, 59) Aatu Suksia Rau 6.16, Iida Latikka Kos 11.09, 20) Heta 60) Aleksi Kouhia Kos 5.09, 61) Östring Kos 11.11, 21) Netta Ato Mattila Kos 5.06. Lindholm Kk 11.13, 22) Netta Pojat 1?2 lk. 48 URHEILU KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . 400 m 1) Amanda Saltbacka Kos 1.18.2, 2) Elli Viitanen Kk 1.20.8, 3) Mila Ketola Kos 1.25.7, 4) Ilona Sivenius Kos ja Aada-Maria Koivisto Har 1.27.1, 6) Ida Jääskeläinen Har 1.27.7, 7) Viola Raatikainen Kos 1.31.6, 8) Neea Frilander Kos 1.32.0, 9) Hertta Juden Kos 1.32.7, 10) Tytti-Maria Ojanperä Kos 1.33.3, 11) Netta Laukkanen Kos 1.36.2, 12) Lea Wallgren Kos 1.37.0, 13) Eveliina Omes Kos 1.38.9, 14) Sara Sipilä Har 1.39.8, 15) Heta Östring Kos 1.41.4, 16) Milla Kähäri Kos 1.43.3, 17) Moona Lindholm Kos 1.44.5, 18) Eevi Kallio Kos 1.45.1, 19) Noora Iivonen Har 1.49.0, 20) Saga Pajula Kos 1.52.9, 21) Martta Hölsä Kos 1.53.3, 22) Heta Tainio Rau 1.56.0, 23) Alina Tervaniemi Rau 2.00.5. Pojat 3?4 lk. Pallonheitto 1) Ait 1.38.4, 7) Veeti Vuorinen Niko Alen Ait 26.97, 2) Perttu Kk 1.39.1, 8) Roni Helenius Ahonen Ait 24.65, 3) Rene LehKos 1.39.4, 9) Niko Alen Ait musvirta Kos 22.59, 4) Rasmus 1.39.7, 10) Rene Lehmusvirta Salminen Har 22.17, 5) Akseli Kos 1.40.9, 11) Leevi Kuikka Närvänen Kos 21.73, 6) Tatu Kos 1.41.3, 12) Benja Koskela Kankaanpää Kk 19.97, 7) Leevi Kos 1.41.5, 13) Eetu Taipale Ait Kuikka Kos 19.34, 8) Kasper 1.41.9, 14) Matias Piiparinen Kos Tauranen Kos 19.30, 9) Roni Aittokumpu Kk 17.69, 10) Aleksi 1.42.3, 15) Aleksi Hietala Kos 1.45.0, 16) Kasper Tauranen Kos Hietala Kos 16.84, 11) Toivo 1.45.4, 17) Rasmus Vuorinen Mäntysaari Kos 16.68, 12) Arttu Metsälä Kos 16.56, 13) Eetu Tai- Kos 1.45.6, 18) Jalo Hermunen Ait 1.45.9, 19) Dani Koskela pale Ait 16.29, 14) Akseli Niemi Kos 1.47.0, 20) Ato Mattila Kos Rau 15.32, 15) Jalo Hermunen 1.47.3, 21) Aleksi Kouhia Kos Ait 15.22, 16) Anttu Kostiainen Ait 14.84, 17) Samuel Enckell Ait 1.48.4, 22) Vili Toivanen Ait 14.75, 18) Rasmus Vuorinen Kos 1.48.8, 23) Toivo Martikainen Ait 1.49.7, 24) Arttu Metsälä 14.59, 19) Maximilian Nurmi Kos 1.50.9, 25) Julius Jussila Har Har 14.47, 20) Onni Kinnunen 1.51.3, 26) Rasmus Salminen Kos 14.24, 21) Tomi Elfving Har 1.52.2, 27) Elias Haavikko Kk 13.94, 22) Veeti Vuorinen Har 1.55.5, 28) Akseli Niemi Kk 13.55, 23) Elias Metsälä Kos Rau 1.57.1, 29) Aapo Kihlström 13.31, 24) Atte Lehtelä Kos 13.13, 25) Matias Piiparinen Kos Ait 1.59.7, 30) Topias Syrjä Kos 2.01.3, 31) Roope Jaakkola 12.69, 26) Dani Koskela Kos 12.67, 27) Ville Ylinen Kos 12.10, Kos 2.08.9, 32) Kaapo Kallio Kos 2.13.2, 33) Aki Soukkio 28) Roni Helenius Kos 11.57, 29) Jere Stenberg Kos 11.39, 30) Kk 2.19.4, 34) Aatu Suksia Rau Vili Toivanen Ait 11.29, 31) Aapo 2.20.6, 35) Jere Stenberg Kos 2.21.6, 36) Niko Rustill Kos Kihlström Ait 11.28, 32) Eetu 2.22.4, 37) Tatu Kankaanpää Kk Suksia Rau 11.07, 33) Julius Jussila Har 11.01, 34) Kasper Ketola 2.24.4, 38) Onni Tamminen Kos Kos 11.00, 35) Niilo Rauhala Kos 2.32.9, 39) Maximilian Nurmi Har 2.36.6, 40) Eetu Suksia Rau 10.95, 36) Elias Haavikko Har 10.87, 37) Ari-Pekka Matikainen 2.38.2, 41) Jakub Rubacha Kk 2.51.6, 42) Jonne Tähtinen Har Kos 10.58, 38) Jiri Laukkanen 3.05.0. Kos 10.45, 39) Samuli Härkälä Tytöt 3?4 lk. Kuula 1) Viivi Tai-. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 60 m 1) Kalle Äijälä Kos 9.39, 2) Arttu Ahimi Kos 9.49, 3) Aarni Kihlström Ait 9.83, 4) Roni Siitonen Kos 9.91, 5) Jesse Siitonen Kos 9.95, 6) Joona Taipale Ait 10.26, 7) Otso Helminen Kos 10.15, 8) Topi Mattila Kos 10.58, 9) Sakari Tauranen Kos 10.59, 10) Severi Penttinen Kos 10.74, 11) Heikki Haapaniemi Har 10.75, 12) Lauri Kotala Ait 10.76, 13) Santeri Piiparinen Kos 10.78, 14) Jesper Lehmusvirta Kos 10.78, 15) Urho Kaukonen Kos 10.78, 16) Nickolas Luck Kk 11.19, 17) Ville Romu Kos 11.23, 18) Valtteri Piekkari Kos 11.29, 19) Sisu Saari Kos 11.50, 20) Topias Rauhamäki Kos 11.55, 21) Elias Ilveskoski Kos 11.57, 22) Paavo Sjöstedt Kk 11.57, 23) Juho Kilpinen Kos 11.59, 24) Aaro Ylipää Ait 11.62, 25) Toni Reväsmäki Kos 11.85, 26) Sisu Viitanen Ait 11.92, 27) Ilmari Ahola Kos 11.96, 28) Hermanni 1.28.7, 12) Santeri Piiparinen Kos 1.29.2, 13) Heikki Haapaniemi Har 1.30.0, 14) Sakari Tauranen Kos 1.30.4, 15) Nickolas Luck Kk 1.31.9, 16) Paavo Sjöstedt Kk 1.36.7, 17) Severi Penttinen Kos 1.37.0, 18) Elias Ilveskoski Kos 1.41.5, 19) Veikko Leppänen Kk 1.43.2, 20) Ilmari Ahola Kos 1.44.3, 21) Aaro Ylipää Ait 1.44.9, 22) Markus Nuut Kos 1.48.4, 23) Tobias Rauhamäki Kos 1.49.0, 24) Toni Reväsmäki Kos 1.51.9, 25) Kalle Sorrela Kos 1.54.6, 26) Leo Peltola Kos 1.56.2. Tytöt 5?6 lk. Pituushyppy 1) Ida Jääskeläinen Har 364, 2) Matilda Saltbacka Kos 339, 3) Amanda Saltbacka Kos 332, 4) Ilona Sivenius Kos 321, 5) AadaMaria Koivisto Har 320, 6) Elli Viitanen Kk 318, 7) Aino Rukko Har 316, 8) Tina Sarelainena Har 312, 9) Mila Ketola Kos 309, 10) Seela Kanerva Kos 308, 11) Viola Raatikainen Kos 308, 12) Laura Räväsmäki Kos 306, 13) Aada-Liisa Huuhka Kos 297, 14) Moona Lindholm Kos 293, 15) Netta Lindholm Kk 287, 16) Helmi Järvi Rau 285, 17) Netta Laukkanen Kos 285, 18) Ines Lind Kos 281, 19) Heta Östring Kos 280, 20) Veera Lohtander Har 276, 21) Sini Hirvonen Kos 271, 22) Noora Iivonen Har 267, 23) Sini Laine Kos 262, Sara Sipilä Har 262, 25) Hertta Juden Kos 259, 26) Aada Kallio Kos 258, 27) Martta Hölsä Kos 257, 28) Katariina Siukola Kos 250, 29) Jinna Raulamo Kos 244, 30) Alisa Lehtelä Kos 243, 31) Saga Pajula Kos 239, 32) Aino Hietala Kos 238, 33) Ella Järvinen Har 234, 34) Enni Niemi Kos 234, 35) Oona Kjerf Har 232, 36) Eevi Kallio Kos 231, 37) Vera Nieminen Kos 231, 38) AnnaSofia Hintikka Kos 231, 39) Milla Kähäri Kos 228, 40) Sara Kaukonen Kos 227, 41) Tessa Kuikka Kos 225, 42) Neea Frilander Kos 224, 43) Lea Wahlgren Kos 218, 44) Alina Terveniemi Rau 216, 45) Heta Tainio Rau 209, 46) Varpu Järvinen Kos 206, 47) Venla Metsomäki Kk 204, 48) Kiira Rönni Har 172, 49) Hilla Kallio Kos 166, 50) Hertta Raivio Kos 130. Tytöt 3?4 lk. Kuva: Kalle Vaismaa. Kentän laidat olivat täynnä yleisöä, kun koululaiset kisasivat pikamatko Ketola Kos 1.32.3, 2) Toivo Mäntysaari Kos 1.36.6, 3) Atte Lehtelä Pälkäneen koulujen yleisurhei- Kos 1.37.1, 4) Jiri Laukkanen Kos 1.37.4, 5) Onni Kinnunen lukilpailut 3.9. Kos 1.38.1, 6) Perttu Ahonen Pojat 1?2 lk
Vesimoukari 1) Kalle Äijälä 12,74, 2) Topi Lemponen 5,55, 3) Juuso Häyhä 5,52, 4) Otto Yli-Kuha 4,52. P8 40 m 1) Miro Puntala 7,40, 2) Severi Sahinoja 7,45, 3) Tommi Takala 7,73. 600 m 1) Jade Hermunen Ait 2.07.8, 2) Julia Piekkari Kos 2.09.9, 3) Siiri Kotanen Kos 2.13.5, 4) Kaisla Penttilä Ait 2.16.8, 5) Venla Salmi Kk 2.17.3, 6) Annukka Linnainmaa Kos 2.17.9, 7) Sofia Ellonen Kos 2.21.7, 8) Ella Laukkanen Kos 2.23.0, 9) Venla Nuuttila Rau 2.25.9, 10) Sara Jokinen Kos 2.26.9, 11) Anni Pennanen Kos 2.27.4, 12) Heta Haapaniemi Kos 2.28.6, 13) Anna Ylinen Kos 2.31.7, 14) Sara Iivonen Kos 2.32.1, 15) Eini Alenius Rau 2.39.9, 16) Viivi Taipale Ait 2.40.8, 17) Milja Metsomäki Kk 2.50.9, 18) Tara Ankerman Kos 2.54.3, 19) Iida Rautanen Kos 2.57.4. Pojat 5?6 lk. Kuula 1) Eemil Kulmala VehmU 6,88, 2) Eetu Kailajärvi 6,59, 3) Tatu Järvinen 6,25, 4) Vili Kailajärvi 6,08. P13 60 m 1) Aatu Rantanen 8,42, 2) Niklas Erholtz 8,95, 3) Otto Keronen 9,04, 4) Aukusti Ruotoistenmäki 9,13, 5) Eemeli Pöllänen 9,34, 6) Jussi Venetjoki 9,36, 6) Topias Kaivola 9,36, 8) Oliver Ekman 9,38, 9) Santeri Vänskä 9,69, 10) Kasperi Kukkamäki 10,08, 11) Aapo Kivimäki 10,97, 12) Anssi Pahkala 11,10. Kuula 1) Jaakko Köntti 9,03. P15 100 m 1) Phuwadom Khumklang VehmU 13,01, 2) Ossi Klapuri 13,06. 1000 m 1) Totte Salonen TeiskU 3.29,74, 2) Akseli Pitkänen TeiskU 3.30,24, 3) Paavo Mäntyvaara TeiskU 3.48,93. N17 Kuula 1) Suvi Järvinen YlöjU 9,32.. Kuula: Kilpailun ulkopuolella: Johanna Leivonen JyväskKU 11,51. M17 100 m 1) Niilo Klapuri 12,07, 2) Aleksi Jurvanen 12,60, 3) Juho Yli-Rajala TampPy 12,98, 4) Veikko Nurmi TampPy 13,07. Kilpailun ulkopuolella: Markus Koivula TampPy 10,92, Eerikki Pekkola TampKT 11,00. M 200 m 1) Eerikki Pekkola TampKT 22,21, 2) Niilo Klapuri Nella-Maria Sievola Kos 3.17. Tytöt 5?6 lk. 600 m 1) Joel Kaskelma 2.54,20, 2) Daniel Bernardes 2.56,51, 3) Eino Liuha 3.01,77, 4) Roope Vahvelainen 3.03,50, 5) Eeli Ihalainen 3.18,19, 6) Julius Saario 3.56,38. Vesimoukari 1) Milja Hölli 6,55, 2) Anni Junnola 6,43, 3) Nia Autio 5,28. T8 40 m 1) Cecilia Hirvelä 7,21, 2) Sini Alku VehmU 7,63, 2) Fanni Helasjoki 7,63, 4) Eeva Ukkonen 7,94, 5) Elisa Kaskelma Venla Äijälä 5,71, 3) Melissa Myllymäki 5,40, 4) Anni Pullinen 5,34, 5) Siiri Sahinoja 4,69, 6) Lara Jokela 4,46, 7) Inka Peltola VehmU 3,83. T13 60 m 1) Nanna Leivonen JyväskKU 8,90, 2) Heini Mäenpää 9,22, 3) Suvi Savolainen 9,26, 4) Ella Ala-Lahti 9,28, 5) Jaana Lehtonen 9,45, 6) Helmi Heikkilä 9,54, 6) Sanni-Ilona Heikkilä 9,54, 8) Silja Lamminmäki 9,62. 1000 m 1) Venla Heinimaa KangKi 3.37,52, 2) Nanna Leivonen JyväskKU 3.51,26. Vesimoukari 1) Miro Puntala 11,76, 2) Severi Sahinoja 9,82, 3) Tommi Takala 8,22. P9 40 m 1) Elias Niemi 6,95, 2) Kalle Kurki 7,21, 3) Leo Nieminen 7,45, 4) Eeli Ala-Lahti 7,63, 5) Pyry Haka-Risku NokU 7,80, 6) Atte Perämäki 8,73. 800 m 1) Eeli Ala-Lahti 3.12,22, 2) Leo Nieminen 3.15,93, 3) Eeli Raiskio 3.17,09, 4) Elias Niemi 3.25,86, 5) Atte Perämäki 3.57,83. Kuula 1) Suvi Savolainen 11,23, 2) Sanni-Ilona Heikkilä 7,80, 3) Jaana Lehtonen 7,77, 4) Heini Mäenpää 7,70, 5) Ella Ala-Lahti 7,64, 6) Silja Lamminmäki 7,23, 7) Helmi Heikkilä 6,40. T15 100 m 1) Virpi Nikkilä 14,91, 2) Meri Helenius 16,20. Kuula 1) Suvi Savolainen 10,68, 2) Meri Helenius 7,32, 3) Virpi Nikkilä 6,88, 4) Milla Ala-Lahti 6,73. Sydän-Hämeen Lehti 49 oilla. Vesimoukari 1) Eeli Ihalainen 4,98, 2) Daniel Bernardes 4,76, 3) Eino Liuha 4,70, 4) Roope Vahvelainen 4,68, 5) Joel Kaskelma 4,44, 6) Julius Saario 4,40, 7) Kaapo Roininen 3,96. P7 40 m 1) Kalle Äijälä 7,92, 2) Lauri Alanen 8,08, 3) Topi Lemponen 8,77, 3) Juuso Häyhä 8,77, 5) Otto Yli-Kuha 9,02. 800 m 1) Severi Sahinoja 3.26,38, 2) Tommi Takala 3.41,01, 3) Miro Puntala 3.42,42. Kyötikkälän urheilukeskuksessa P6 40 m 1) Joel Kaskelma 8,89, 2) Daniel Bernardes 8,94, 3) Roope Vahvelainen 9,26, 4) Kaapo Roininen 9,37, 5) Eino Liuha 9,57, 6) Eeli Ihalainen 9,62, 7) Julius Saario 10,09. Kuva: Kalle Vaismaa. pale Ait 9.00, 2) Siiri Kaukonen Kos 7.57, 3) Emmi Laurila Kos 6.92, 4) Iida Rautanen Kos 6.50, 5) Tinja Kankaanpää Kk 6.46, 6) Kaisla Penttilä Ait 6.41, 7) Ronja Kallioinen Kk 6.38, 8) Julia Piekkari Kos 5.85, 9) Alisa Laine Kos 5.80, 10) Kirsi Ikonen Kk 5.79, 11) Annukka Linnainmaa Kos 5.78, 12) Anna Sofia Lotta Kos 5.71, 13) Sallamari Knuutinen Kaverit ja opettajat kannustavat kentän laidalla, kun kisaajat tekevät radalla parhaansa. 800 m 1) Inka Peltola VehmU 2.47,41, 2) Iiris Ijäs KangKi 3.04,93, 3) Emma Korpi 3.43,88. Kuula 1) Rauli Aho Kos 9.96, 2) Mikael Lohtander Kos 8.72, 3) Roni Haili Kk 7.92, 4) Aleksi Räväsmäki Kos 7.40, 5) Olli Piekkari Kos 7.04, 6) Valtteri Raatikainen Kos 6.72, 7) Jasper Jatuli Kos 6.67, 8) Valtteri Nikkilä Ait 6.61, 9) Timo Matilainen Rau 6.59, 10) Akusti Penttilä Ait 6.51, 11) Osmo Penttilä Rau 6.32, 12) Jani Lohtander Kos 6.30, 13) Jali Aho Kos 6.21, 14) Juha Uotila Kos 6.18, 15) Eeli Nikkanen Kos 5.79, 16) Jami Jussila Kos 5.77, 17) Scott Luck Kk 5.59, 18) Elias Pispala Kos 5.42, 19) Jonatan Lohtander Kos 5.38, 20) Veeti Karhu Kos 5.34, 21) Rony Valtonen Kos 5.32, 22) Aatu Stenman Kos 5.06, 23) Leo Kaukonen Kos 4.99, 24) Eero Jaakkola Kos 4.95, 25) Aleksi Ahola Kk 4.87, 26) Valtteri Myllö Kos 4.63, 27) Hannes Suutari Kos 4.48, 28) Leevi Teronen Kos 4.20, 29) Lassi Teronen Kos 3.58. Pojat 5?6 lk. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Kuva: Kalle Vaismaa. Kos 5.66, 14) Vilma Suominen Kos 5.45, 15) Anna Ylinen Kos 5.45, 16) Ella Laukkanen Kos 5.28, 17) Silja Tukiainen Kos 5.28, 18) Tanja Nummela Ait 5.18, 19) Henna Rautakoski Rau 4.95, 20) Eini Alenius Rau 4.89, 21) Diandra Asser Kos 4.84, 22) Miranda Gummerus Kos 4.83, 23) Aada Pajula Kos 4.78, 24) Siiri Jokinen Kos 4.69, 25) Helmi Dahl Kos 4.64, 26) Iida Koppana Kos 4.62, 27) Alma Simola Kk 4.57, 28) Karolina Pukszta Kos 4.46, 29) Venla Pikkuhookana Kos 4.21, 30) Venla Nuuttila Rau 4.18, 31) Laura Penttilä Kos 4.17, 32) Sanni Vaittinen Kos 4.05, 33) Vuokko Mattila Kos 3.92, 34) Milja Metsomäki Kk 3.75, 35) Elli-Sofia Anttila Kos 3.48, 36) Eveliina Rantanen Kos 3.36, 37) Koulukisoissa pidetään reipasta tahtia. Mitan varressa ja vauhtiradan päässä ollaan valmiina, kun edellinen hyppääjä leiskauttaa hiekkakasaan. Kuva: Kalle Vaismaa. KU-68:n kesän kuudennet viikkokisat 8.9. Vesimoukari 1) Emma Korpi 11,64, 2) Vilma Liuha 8,46, 3) Amanda Saarinen 7,82. T11 60 m 1) Emilia Erholz 9,67, 2) Anni Pullinen 9,70, 3) Melissa Myllymäki 9,97, 4) Aada Mantere 10,07, 5) Siiri Sahinoja 10,29, 6) Essi Elovaara 10,62, 7) Venla Äijälä 11,03, 8) Lara Jokela 11,41. 1000 m 1) Ada Aarnio VehmU 3.37,98, 2) Siiri Sahinoja 3.53,72, 3) Aino Aarnio VehmU 3.55,35. Kuula 1) Emilia Erholz 6,49, 2) T6 40 m 1) Iida Penttilä 8,48, 2) Nella Takala 8,55, 3) Iina Puntala 8,71, 4) Ronja Päivärinta 9,31, 5) Alexandra Saario 10,25, 6) Roosa Nieminen 10,40. 600 m 1) Nella Takala 2.47,81, 2) Iina Puntala 2.55,75, 3) Iida Penttilä 3.05,64, 4) Ronja Päivärinta 3.22,50, 5) Alexandra Saario 3.44,65, 6) Roosa Nieminen 3.55,30. Vesimoukari 1) Nella Takala 6,21, 2) Iina Puntala 4,83, 3) Ronja Päivärinta 4,58, 4) Iida Penttilä 4,42, 5) Alexandra Saario 3,56, 6) Roosa Nieminen 2,90. T7 40 m 1) Nia Autio 7,92, 2) Vilma Kurki 7,94, 3) Emma Haka-Risku NokU 8,62, 4) Anni Junnola 9,29, 5) Milja Hölli 9,30. 600 m 1) Emma Haka-Risku NokU 2.47,51, 2) Nia Autio 2.52,75. Vesimoukari 1) Atte Perämäki 12,59, 2) Eeli Ala-Lahti 11,21, 3) Leo Nieminen 10,58, 4) Elias Niemi 6,24. P11 60 m 1) Vili Kailajärvi 9,34, 2) Tatu Järvinen 9,45, 3) Eetu Kailajärvi 9,87, 4) Eemil Kulmala VehmU 10,02. 600 m 1) Rauli Aho Kos 1.58.4, 2) Aleksi Räväsmäki Kos 2.01.4, 3) Valtteri Raatikainen Kos 2.02.7, 4) Tuomas Huuho Kos 2.07.1, 5) Markus Tietäväinen Ait 2.08.3, 6) Miika Uotila Kos 2.13.0, 7) Olli Piekkari Kos 2.13.6, 8) Olli Kataja Kos 2.23.6, 9) Juho Frilander Kos 2.27.2, 10) Aaro Korkiakangas Ait 2.30.9, 11) Akusti Penttilä Ait 2.35.1, 12) Eeli Nikkanen Kos 2.35.8, 13) Petja Vaismaa Kos 2.47.4, 14) Aleksi Ahola Kk 3.06.4. 24,79. 8,24, 6) Suvi Ervasti 8,72. 800 m 1) Cecilia Hirvelä 3.15,56, 2) Sini Alku VehmU 3.22,45, 3) Fanni Helasjoki 3.26,31, 4) Eeva Ukkonen 3.55,47, 5) Elisa Kaskelma 4.08,14. 600 m 1) Kalle Äijälä 2.40,29, 2) Otto Yli-Kuha 3.17,26, 3) Topi Lemponen 3.39,53. Vesimoukari 1) Sini Alku VehmU 11,35, 2) Cecilia Hirvelä 10,99, 3) Fanni Helasjoki 10,72, 4) Eeva Ukkonen 9,35, 5) Suvi Ervasti 6,63, 6) Elisa Kaskelma 3,95. T9 40 m 1) Inka Peltola VehmU 7,38, 2) Emma Korpi 7,39, 3) Iiris Ijäs KangKi 7,51, 4) Vilma Liuha 9,10. 60 m 1) Aleksi Räväsmäki Kos 9.16, 2) Mikael Lohtander Kos 9.45, 3) Tuomas Huuho Kos 9.61, 4) Miika Uotila Kos 9.80, 5) Markus Tietäväinen Ait 9.84, 6) Osmo Penttilä Rau 9.88, 7) Olli Kataja Kos 9.96, 8) Rauli Aho Kos 10.04, 9) Jonatan Lohtander Kos 10.12, 10) Olli Piekkari Kos ja Mika Elfving Kk 10.20, 12) Valtteri Raatikainen Kos 10.21, 13) Silas Hintikka Kos 10.51, 14) Valtteri Nikkilä Ait 10.60, 15) Lassi Åby Kos 10.64, 16) Aaro Ahonen Ait 10.71, 17) Hannes Suutari Kos 10.90, 18) Petja Vaismaa Kos 10.95, 19) Akusti Lahnalahti Kk 11.00, 20) Eero Jaakkola Kos 11.37, 21) Eeli Nikkanen Kos 11.43, 22) Jali Aho Kos 11.50, 23) Tatu Partanen Kos 11.52, 24) Juhani Sievänen Kk 11.64, 25) Matias Virtanen Kos 11.66, 26) Akusti Penttilä Ait 11.82, 27) Leevi Jokinen Ait 11.90, 28) Eetu Koivuniemi Ait 11.93, 29) Elias Pispala Kos 11.95, 30) Juha Uotila Kos 11.96, 31) Aleksi Ahola Kk 12.23, 32) Aaro Korkiakangas Ait 12.30, 33) Leevi Mikkola Kk 16.10. Pojat 5?6 lk
Nokkimisjärjestystä sekoittavat myös suurseurojen nuoremmat ikäluokat, jotka hakevat kovia pelejä vanhemman ikäluokan sarjassa. Ison areenan valot sokaisivat Uudenkaupungin karsintaturnauksessa oli mukana viisi joukkuetta, joista kaksi parasta jatkoi toiselle kierrokselle. Kouvot 21?36 RaLu . Korihait 77?47 RaLu . Lampisen heitto kulki erityisen hyvin, ja kaverit osasivat ruokkia kuumaa pelaajaa. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Kaksi seuraavaa pääsee valtakunnalliseen ykkösdivisioonaan ja viimeinen jää aluesarjoihin. RaLu:n tavoitteena on valtakunnallinen ykkösdivisioona. Se edellyttää kohtuullista arpaonnea ja terveystilannetta, sillä helppoja voittoja ei ole jaossa. Karsintasysteemi on herättänyt kritiikkiä jo etukäteen. Viimevuotisten sarjojen kär- Pälkäneen 14-vuotiaat koripallotytöt tekivät viime kaudella paikallista urheiluhistoriaa, kun Luja-Lukon ja Raholan Pyrkivän yhteisjoukkue eteni C-tyttöjen SM-sarjaan. Aloitimme ottelun aivan oikein, mutta siinä vaiheessa olisi pitänyt olla rohkeampi, kun näki, ettei heitto kulje oikein kenelläkään, valmentaja Tomi Ingman ruoskii itseään. Tappio tiesi sitä, että sunnuntai-illan Vilpas-ottelussa panoksena oli toisen karsintakierroksen paikka. Kouvot-peli oli esimerkki siitä, että joskus heitto ei vaan millään kulje: 40 minuutissa upposi 21 pistettä, ja nyt ensimmäisen kolmen minuutin aikana 16 pistettä, Ingman päivittelee. Salolaisten himmentämisessä avainasemassa oli Hanna Hirvonen, joka piti Vilppaan parhaan pistetytön nollilla. Samalla vastustajan henkinen johtaja turhautui, eikä joukkue päässyt peliin mukaan. RaLun avausviisikkoon kuuluu kolme pälkäneläispelaajaa: Hirvonen, Ingman ja Taipale. Heidän lisäkseen karsintaturnauksessa oli mukana kaksi Luja-Lukon peluria, Jaana Järvinen ja Ida Östring. 50 KESKIVIIKKO 14.9.2016 URHEILU . Lopulta Korihait kukistui 30 pisteen erolla. Ottelun mittainen heittokipsi Kahdessa ensimmäisessä ottelussa 77 ja 76 pistettä pussittaneen RaLun heittopeli tukehtui täysin sunnuntaiaamun ottelussa Kouvoja vastaan. Osasyy tästä kuuluu tarkasti puolustaneille kouvolalaisille. Jo Tallink-turnauksessa vaarallisuutensa näyttänyt ja RaLun kahdella pisteellä voittanut Kouvot ei pysynyt avausjaksolla yhdistelmäjoukkueen tahdissa. RaLu oli upeassa ja koripallokulttuuria tihkuvassa liikuntahallissa hieman hukassa, kun isäntäjoukkue juoksi lähes täyden katsomon eteen ammattimaisen kuuluttajan ja taukomusiikin tahdissa. Kotijoukkueen hurmosta lisäsivät alkuhetkien onnistumiset: alkuminuuttien kolmosten ja kovien korien ansiosta Korihait vei ottelua lähes tauolle saakka. Tauon jälkeen RaLun aloitusviisikko (Hanna Hirvonen, Emilia Ingman , Ilona Lampinen, Minka Laihanen ja Roosa Taipale) hoiti ensi minuutit 10?0, josta vastustaja ei enää toipunut. Siksi RaLu haastaa itseään vanhempia ja kokeneempia joukkueita, eikä luvassa ei ole aivan viimevuotista menestystä. Kauden tärkeimmät pelit pelataan jo syyskuussa ennen varsinaisten sarjojen käynnistymistä. Joka paikkakunnalta SM-sarjaan selviää kaksi parasta. Vilpas 63?24. Molemmat toivat vaihtopenkiltä sitä mitä toivottiinkin: energinen ja juoksuvoimainen Järvinen kahmi levypalloja hyökkäyspäässä ja Östring hoiti pelintekijän tonttia oppikirjamaisella varmuudella. Ratkaisevan SM-karsintaturnauksen vastustajat arvotaan tällä viikolla ja pelit pelataan parin viikon päästä. SHL TOMMI LILJEDAHL B-tyttöjen SMkarsintaturnaus, Uusikaupunki 10.?11.9. RaLu . SM-sarjan ja valtakunnallisen ykkösdivisioonan joukkueet seulotaan kaksiosaisessa karsintasarjassa. RaLulla ei ole isojen seurojen tapaan suoraa paikkaa ratkaisevalle kierrokselle, vaan tulokkaat varmistivat jatkokarsintapaikkansa ensimmäisen kierroksen turnauksessa. Yhdistelmäjoukkue sijoittui Uudenkaupungin karsintaturnauksessa Kouvojen jälkeen kakkoseksi. Selkeät johtolukemat ja onnistumiset kasvattivat muidenkin itseluottamusta, ja ottelun loppu oli vapautunutta ilotulitusta. Molemmat joukkueet olivat hävinneet Kouvoille, joten korisuhteita ei tarvitsisi laskeskella, vaan voittaja jatkaisi SM-karsintaa. Jo alkuminuutit osoittivat, että Kouvot-pelin heittokipsi oli huuhdottu mielistä. puhelimeen (03) 539 9800 C-tyttöikäinen Hanna Hirvonen jatkaa kovia esityksiä B-tyttösarjassa. Se riitti toiselle kierrokselle, jossa on mukana 25 parasta B-tyttöjoukkuetta: 17 viimevuotisten B-tyttösarjojen kärkijoukkuetta sekä Ida Östring hoiti tonttinsa kahdeksan ensimmäisen kier- ammattilaisen varmuudella. kijoukkueet on aseteltu koreihin, jotta parhaat eivät joutuisi samaan karsintaturnaukseen. Joukkueiden voimasuhteet heilahtelevat kuitenkin rajusti, kun yksi hyvä ikäluokka kasvaa sarjasta ulos. Yksi tappio ei siis vielä veisi jatkopaikkaa, mutta toisella olisi auttamatta ulkona. RaLu aloitti karsintansa reilun 30 pisteen voitolla Säynätsalon Riennosta. SM-karsinnan avausturnauksen ratkaisuottelussa Hirvonen puolusti Salon Vilppaan avainpelaajan pimentoon. Jaana Järvinen on saanut nopeasti juonesta kiinni kovissa SM-karsintapeleissä, vaikkei hän viime vuonna päässytkään pelaamaan niitä vuoden nuorempien pelikavereidensa kanssa. Raholan Ilona Lampinen oli liekeissä Korihai-ottelussa. B-tyttöjen SM-karsinta: Uudenkaupungin turnauksen kakkostila riitti toiselle kierrokselle RaLu selvitti ensivaiheen KORIPALLO roksen parasta. SM-sarjapaikat ratkotaan viiden joukkueen viikonlopputurnauksissa. Tauolla herätelty RaLu haki loppukiriä, mutta Kouvot onnistui hyydyttämään hyökkäykset ja kasvattamaan johtoaan. Sekä pelaajat että valmentajat jäivät pyörimään totuttuihin kuvioihin, eikä peliin keksitty kipsin murtavia vaihtoehtoja. Niinpä Kouvot korjasi voiton 36?21. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . RaLu-pelaajilla oli riittävästi paikkoja turvallisen johdon repäisemiseksi, mutta pallo ei tahtonut upota koriin läheltä eikä kaukaa, ei helposta eikä vaikeasta paikasta. Kouvot kipusi ennen puoliaikaa kenttätapahtumien vastaisesti muutaman pisteen johtoon. SäyRiento 76?42 RaLu . Tulokkaat eivät kunnioittaneet suurseuroja, vaan RaLu eteni lopputurnaukseen, jossa loppusijoitukseksi tuli viides tila. Täksi kaudeksi joukkueen ydin kasvoi B-tyttöikäluokkaan, jossa oli ennestään vähemmän pelaajia. Olemme jääneet joskus minityttöikäisenä tuollaisiin pisteisiin. RaLu pöllytti kolmessa minuutissa korisukkaa 16 pisteen edestä, eivätkä salolaiset onnistuneet kertaakaan. . Vastustaja ei pysynyt yhdistelmäjoukkueen vauhdissa, vaan RaLu hoiti peruspelillä selvän voiton. Viikonloppu sai hyvän startin, sillä kaikki mukana olleet 12 pelaajaa pääsivät turnauksen tunnelmaan, ja lähes kaikki myös pisteiden makuun. Lauantain iltapeli ei hoitunut samanlaisella näytöksellä, sillä Uudenkaupungin Korihait osasi hyödyntää kotikenttänsä
Mökkiputkitukset Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 16900 LAMMI, myynti puh. 03-57911 HUOM! Avustamme sisustuksessa. Yrittäjäksi? Haaveiletko yrittäjyydestä? Tule kuulemaan millaisia asioita on hyvä tietää ja millaisia neuvonta- sekä tukipalveluita on tarjolla keskiviikkona 21.9.2016 klo 17.30-19.30 kunnantalolla, Keskustie 1, Pälkäne. Ilmoittautumiset tilaisuuteen elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtaselle, jaana.koivisto-virtanen@palkane.fi tai p. Tervetuloa suunnittelemaan yhdessä Suomen juhlavuotta. Uudiskohteet 040-550 7096 . Onko muilla kokemuksia? Tuomas Mattinen, Vätintie 15 B,20300 TURKU p. Lapsiperhe haluaa vuokrata mökin tai huvilan järven rannalta, Kangasala-Pälkäne alueelta, kesäksi 2017. Puh. LUMETUSTYÖNTEKIJÄ . 0400-514 937 Myydään PELTOA Onkkaalasta. Puh. KESKIVIIKKO 14.9.2016 . Kvv - Työnjohto . 03-6336 575, 0400-205 063 Marketta Vaismaa, kulttuurituottaja Marketta.vaismaa@palkane.fi, p. RINNETYÖNTEKIJÄ . 0400 931 005 NEVALA, 0500-122 840 WC- ja jätekaivojen tyhjennykset, siirtolavakuljetukset, vaihtolavojen vuokraukset mallisto! kylpyhuone keittiö sauna sisustukset Varaa suunnitteluaika KOLMOSET 010 231 5730 TORSTAISIN Luopioinen tori 9-12 Pohja 12.30-13 Sahalahti 13.30-14 Pälkäne 14.30-15 multaporkkanaa, sipulia ym. Oriveden PUOLUKKAA, kotimaisia OMENOITA ym. ym. Sydän-Hämeen Lehti Työsuorituksia Järjestötapaaminen Keskiviikkona 5.10.2016 klo 18.00-20.00 Kunnanviraston valtuustosalissa Suomi täyttää kohta sata vuotta. Paikalla ovat myös Soneran, Elisan, rakentajan ja suunnittelun edustajat. Pälkäneen Valokuitu Oy rakentaa Pälkäneen kunnan alueella kattavan valokuituverkon. Pienremontit . Miltä satavuotias näyttää. mennessä tarjoilun järjestämistä varten. palkane.fi Rakennustyö Matti Peltonen KY Onko kokemuksia? Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle torstaina 15.09.2016 klo 18.30. Paikkana on NUIJANTALO, Onkkaalantie 102, 36600 Pälkäne. Tässä yleisötilaisuudessa kerromme suunnitelmien ja rakentamisen etenemisestä, tulevista aikatauluista ja muista ajankohtaisista asioista. 050 521 5240. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Edesmennyt Matti Peltonen Luopioisista suoritti korjausrakennustöitä huvilallamme Pälkäneellä v. ja vapaa-aikasihteeri Petri.ketola@palkane.fi, p. Saneeraukset Tmi LVI-Lindholm www.lvi-lindholm.fi . VUOKRAAMOTYÖNTEKIJÄ . Jälki oli vähintään mielenkiintoista. Viemäröinnit niko@lvi-lindholm.fi Paikalla kun sovitaan . Rakentaminen on aloitettu pilottialueilla ja valokuituverkko valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Facebook Rauduskoivunkuja 2, 36600 Pälkäne. Ohjelmassa myös muita järjestötoiminnan ajankohtaisia asioita. Pyydämme ilmoittautumisia ennakkoon 30.9. 2003. Aliurakointi . 0400-869 710 / Simo Vuorinen, 0400-897652 / Minna Vuorinen-Ojanperä uunituoretta MUSTAAMAKKARAA tiistai klo 15- (?18) torstai klo 9- (?18) Työsuorituksia Sahalahden VPK Tervetuloa! Kuljetus Toukola Oy Tilaukset puhelimitse/tekstiviestinä puh. 040 580 8270 palkane.fi Vuokralle tarjotaan TOIMITILOJA Pälkäneeltä! Useissa eri kohteissa, useisiin eri käyttötarkoituksiin, 10-1700 m2. Euro Nikte Oy Puh. 0400 950 332 Vuokralle tarjotaan. Pälkäne Onkkaala 2h+k+s 53 m2 Luhtitalon 1 kerroksen asunto. Vapautuu sopimuksen mukaan. Tiedustelut 0400-471221 Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi Myydään Hyvää Pälkäneen PERUNAA REMONTOI K TISI Uusi Kotisi on hyvissä käsissä www.kolmoset.com VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Petri Ketola, liikunta. Tarjoukset Niko Lindholm LVI-asentaja . 040-744 4429 / 0400-239 070 tai sähköpostina jarmo.toukola@koti.soon.fi . LIPUNMYYJÄ Infotilaisuus Työ voi olla koko- tai osa-aikatyötä. Hakuaika päättyy 30.9.2016 LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKE NETTISIVUILLAMME: SAPPEE.FI Sekalaisia Pälkäneen hautaustoimisto Seppo Kouhia tarjoaa yrittäjäpositiiviselle yhteistyötä! PERUSTA KUKKAKAUPPA HAUTAUSTOIMISTON YHTEYTEEN, TILAA ON. Vuokrasi on vain 100 e / kk sähköineen ja vesineen. Ota yhteyttä: Seppo Kouhia 050-512 5554 Pälkäneen kunnan elinkeinoasiamies Koivisto-Virtanen (starttiraha-avustus), puh. Sydän-Hämeen Lehti 51 ILMOITUKSIA Avoimia työpaikkoja Kunnat Kunnat SAPPEEN MATKAILUKESKUS hakee määräaikaiseen työsuhteeseen hiihtokeskustyöntekijöitä: . 050-553 6675, s-posti: tuomas.mattinen@fimnet.fi KYMPPIPAIKKA Halutaan vuokrata
Ei jälleenmyyjille. Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 9?20, la 9?18, su 11?17 35% (1,55) 1,- Säästä 1,- 9% Säästä 4 75kpl/pkt (1,35) 25% /pkt 70 kpl/pkt (1,35) 5,- Säästä Soft Embo WC-PAPERI 16 rll (6,50) 23% (0,31/rll) Emilia Design tai Muumi TALOUSPAPERI 4 rll (2,25-2,70) 10,Säästä 36% 2,- 4 PKT Säästä 2,08/kg Suomalainen perheyritys vuodesta 1979 www.loytotex.fi 5% jopa 2 0,50/rll Tarjoukset voimassa 14.-27.9.2016 välisenä aikana tai niin kauan kuin tuotteita riittää. säilytyspurkki 0,8L (4,95) NYT 3,47! Ä! ER BODY LOTION (1,99) 50% Säästä Fruitylicious 500ml 2 pr Kaunis Koti 30% 8,84/L LED LAMPPUJA SÄILYTYSPURKKEJA 1,- (3,33/L) HAMMASTAHNA 21% 25% 50 7% Säästä 4 3-pack (3,70) 3x75ml 4 KPL 5 KPL 15% Paloaika Säästä ER -30% 1 Säästä (á 1,00) 8 300ml (1,90) 3,- 2,- Säästä SÄILYTYSLAATIKKO (á 7,90) vuorellinen STRETCH SORMIKKAAT (á 0,95) (á 0,49) 3 KPL (6,95) vuoreton 95 Super oil, Extra care, Deep cleansing 6 ø 25,5cm 1% Säästä 4 50L 595 (5,95) Säästä NESTESAIPPUA 150g/kerä VARTALONKIERTOLAUTA ER 14% 150x210/50x60cm (5,95) Waist Trimmer Säästä 495 PUSSILAKANASETTI 16% Säästä (4,50) Esim: lautanen matala 23 cm (12,90) NYT 9,03! 22cl/2kpl pkt Säästä (12,95) TEEMA -SARJA JUOMALASI KURARUKKANEN Kaunis Koti (3,95) (á 4,95) Kirkas Aino Aalto 95 TRIKOOPIPOJA (1,50) 2 KPL (11,95) Lasten 29% 11 27 Säästä 1,- 2,- Säästä 995 (16,95) Naisten Karvinen NEULESORMIKKAAT Yksi koko Säästä (34,95) 16% 16% Säästä Miesten Stage 95 SOFTSHELL HOUSUT Mallit ja värit vaihtelevat myymälöittäin. Säästä 25% Säästä SOFTSHELL TAKKI Esim puna/valkoinen Nanson pusero (29,95) NYT 17,97! 92-128cm (19,95) Naisten Säästä KURAHOUSU Erilaisia miesten AINA EDULLINEN. 10?18, la 9?14, su suljettu. 16% NENÄLIINAT Friskies kissan ER 3,1,- Säästä 1x4 200kpl/pkt (2,00/L) 2kpl/ pkt KUKKASIPULEITA Esim. Sydän-Hämeen Lehti HC Lasten SADETAKKI 92-128cm Säästä 14.-27.9. 15% 1095 ! RÄ (12,95) E Olkaimellinen -40% PUSEROITA (29,95-49,95) COLLEGETAKKEJA tai -HUPPAREITA 14 95 (49,95) 20% 39 Naisten THERMOSUKKAHOUSUT ER Ä! Naisten 5,49% PERUS FARKUT Säästä 20% 95 PEHMOSUKAT 33% Lasten ja aikuisten -30% 495 9% Säästä 4 4,- 7-veljestä yksiväriset LANGAT Ä! 5,- Paloaika (8,50) 95 n.2vrk ÖLJYKYNTTILÄ Pinoutuva 18% 20,- n.4vrk 46% Säästä 199 KYLPYHUONEMATTO 50x80cm 395 (7,95) 4 95 Ä! SIPSIT 200-250g (á 1,79) (7,16-8,95/kg) 2 pss Sips, Broadway ja Juustosnacks. Ä! (á 2,95) 15% 5,- Säästä 2 PSS KASTIKEtai HYYTELÖLAJITELMA 12x100g (á 3,95) (3,29/kg) 6,00-7,50/kg Ilona Säästä SUODATINPUSSI Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. 52 KESKIVIIKKO 14.9.2016 s y Sy MARKKINAT!