Sydän-Hämeen Lehti 14.2.2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 Snow BREAKING NEWS 16.2.2018 KLO 12.00 WWW.SAPPEE.FI. s. 2–10 ä Luonto: Tunnetko jäljet lumi hangella. 1 Talvilehti Talvilehti TALVITEEMA 2018 | 90. vuosikerta | PÄLKÄNE & KANGASALA | www.shl.fi Sydän-Hämeen Lehti ä Sappee: Kausikortti tarjous vilkastuttaa talvea s
Sappee on lähellä, ja täällä rinteet pidetään aina tosi hyvässä kunnossa. Mikäli kulkijoita riittää, bussikyytejä voidaan järjestää lisää esimerkiksi pääsiäiseksi. Mantila ja Ylimäki sanovat, että jonot vetävät kuitenkin nopeasti, jos niitä välillä syntyy hisseille. 2 Sydän-Hämeen Lehti Tamperelaiset Essi Mantila ja Iida Ylimäki hyppäsivät punaisen bussin kyytiin ja suuntasivat lauantaipäiväksi Sappeeseen. Ski-linja liikennöi 10. Laskijan ura alkaa Family Parkissa Sappeen Huipun edustalle täksi talveksi valmistunut Family Park on saanut hyvän vastaanoton. – Olen laskenut pienestä pitäen. Tosi helppoa ja edullista, Essi Mantila kiittelee Onnibussin Ski-linjaa, joka ajaa lauantaina aamupäivisin Tampereelta Sappeeseen ja tuo laskijat illan suussa kotiin. Viisivuotias Arron Lammi pärjää mattohississä hyvin itsekseen. Lähtö lauantaina kello 10 Ski-linja lähtee Tampereen linja-autoasemalta lauantaisin kello 10. – Vilinä on aivan toista kuin vanhassa Alkeisrinteessä, Poukkanen sanoo. Viikonloput ovat onnistuneen kausikorttikampanjan ansiosta tänä talvena edellisvuosia vilkkaampia. – Vanhemmat eivät pystyneet viemään, mutta Iida keksi, että tänne tulee bussikin. Family Parkissa voi laskea suoraan hissiin, sillä liput luetaan jo aidatun alueen porteilla.. Aivan pienimmille Family Parkista löytyy lumikaruselli. Alle neljävuotiaille lapsille Family Park on ilmainen. maaliskuuta saakka. – Työtä tehdään rakkaudella ja kaikki paikat on joka päivä viimeisen päälle kunnossa, Poukkanen kiittelee sitoutunutta rinneporukkaa. Hieman isommat ottavat ensituntumaa lasten krossirataan ja pieniin ”bokseihin”. Onnibussin ensimmäistä Ski-linjaa Tampereelta Sappeelle ajaneella Jussi Saarisella oli tavallista fyysisempi vuoro: pysäkeillä sai nostella lasketteluvälineitä kyytiin. Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen puolestaan on seurannut tyytyväisenä, miten krossirinteen kuviot ja kaarteet opettavat lapsia kääntämään suksilla. Tommi Liljedahl Pienimmät laskijat aloittavat harjoittelun valjaiden kanssa. Niiden ansiosta monet muksut palaavat mielellään isommista rinteistä välillä Family Parkiin. Alueelle pääsee hissilipuilla, mutta sinne myydään myös erillisiä lippuja. Family Parkin käyntiportit ovat aidatun alueen reunoilla, joten hisseille ei enää tarvitse kulkea porttien läpi. Kuva: Hannu Söderholm. Aidatulla alueella on lapsille ja aloittelijoille sopivia rinteitä, ja ensimmäiset nousut tapahtuvat helposti uusilla mattohisseillä. Tampereen lisäksi bussin kyytiin pääsee Kangasalta, Pälkäneeltä sekä Aitoosta. – Voi olla, että bussikuljetuksen ansiosta Sappeessa tulee tänä talvena käytyä entistä enemmän, Iida Ylimäki sanoo. Paluukyyti starttaa kello 17.30. Varmasti tullaan toistekin, kaksikko vakuutti. Onnibus ajaa lauantaisin Tampereelta Sappeeseen. Myös Sappeen edellinen uutuus, Alppiseikkailu, kuuluu pienten laskijoiden suosikkeihin. – Hiihtokeskus on houkutteleva, kun se on riittävän monipuolinen. Sappee satsaa myös suorituspaikkojen hoitoon. Onnibus: Essi Mantila ja Iida Ylimäki nousivat punaiseen bussiin Ski-linja tuo helposti mäkeen Tamperelaiset Essi Mantila ja Iida Ylimäki hyppäsivät Tampereella Onnibussin Ski-linjaan, kun kummankaan vanhemmat eivät ehtineet heittää heitä Sappeeseen. Sen varrella saa tuntumaa muun muassa krossiradasta, pujottelusta ja slopestylestä. – Tosi helppoa ja edullista. – Family Park on vanhemmille huoleton, sillä lasten kanssa mattohississä liikkuminen on huomattavasti helpompaa kuin naruhisseissä, Sappeen rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen sanoo. Yksittäisistä objekteista muodostuu vetovoimainen kokonaisuus, jossa riittää monenlaista tekemistä, Jouko Poukkanen sanoo
040-5471389/Erika ASIAKKAAMME ETSII *OKT Pälkäne + lähikunnat, rauhallinen sijainti ”maalaismaisemissa”. 5,Tervetuloa! Arvonta • Ylläreitä SANOMALEHTI – TOTTA, TÄRKEÄÄ JA KIINNOSTAVAA.. Tulisijat plussaa! p.040 547 1389 / Erika Budjetti 70.000€ *OKT / talviasuttava mummonmökki, n.40-80m2. 040-5471389/Erika OKT, Pälkäne, Kankahainen Kangasharjuntie 12 3h+k+s+kph+erillinen wc+khh+lasitettu terassi+at+k++, 87/99 m 2 . 040 541 2138 TARJOUSKAUPPA TARJOUSKAUPPA ENNAKKOMARKKINOINNISSA! TARJOUSKAUPPA Asunto Oy Pälkäneen Kostianvirran Aurinkoranta Raimonpolku 8 Myynnissä olevan rivitalon kaikissa kolmessa asunnossa on lisähuoneena upean iso, reilun 20 m 2 :n terassi järvelle päin ja vielä parveke sisäpihan puolella. 040-5471389/Erika Pälkäne, Onkkaala Tuomonpolku 5, 36600 Pälkäne Paritalo, 4mh+oh+k+s+kph+2xerill. 0400 354 173 Kolme Tyylikästä huvilaa Sappeen matkailukeskuksen parhaalla paikalla! UUTTA UUTTA UUTTA Ihania kevätvärejä • Neuleita • Puseroita • Mekkoja • Jakkuja • Tunikoita M-4XL Uusia uikkareita ja tankiineja koot 36-54 Fiina T:mi Annikki Westman Ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14. 0440-789 657/ Johanna OKT, Pälkäne, Onkkaala, Onkkaalantie 164, 4-5h+k+2xwc+ khh+kph+s+kellari+kuisti++, 183,0/ 208,0 m², Ei e-tod. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 120.000€ *OKT max.60km Tampereelta, 2-4h+k / 60-100m2. E=A. Oma tontti, saa olla remonttia. Ei e-tod. 169 000 €. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 150.000€ OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION! Sp-Koti Aula, Tampere / Kangasala OKT Pälkäne Kirpu, Laurilantie 150. 129 000 €. 040-5471389/Erika Paritalo, Pälkäne, Sappee Vanhakyläntie 4 A + 4 B. 116,0 / 176,0 m², Tontti 2 770,0 m² Mh. Oma tontti, saa olla remonttia. 210.000 €. Kangasala / Pälkäne / Orivesi / Valkeakoski. 298 000 €. klo 11-16 sekä 2 v. 03-3771 172 Avoinna: Ma-pe 9-17, la 9-13 Kuukauden ensimmäiset torstait pidennetty aukiolo klo 9-19 Kokous-/ruokailutila, majoitus, sauna ja palju 10-14 henkilölle Päiväjuhlat isoimmassa 30 henkilölle Kysy myös lisämajoitusta, pitopalvelua ja ohjelmaa Sappeen Aateli • Synttärit • Kokoukset • Laskettelureissut • Vapaa-aikaa perheen kanssa • Tyky-päivät • Kesäjuhlat www.sappeenaateli.fi puh. Tulisijat plussaa! p.040 547 1389 / Erika Budjetti 70.000€ *OKT / talviasuttava mummonmökki, n.40-80m2. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 150.000€ OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION! Sp-Koti Aula, Tampere / Kangasala ASIAKKAAMME ETSII *OKT Pälkäne + lähikunnat, rauhallinen sijainti ”maalaismaisemissa”. 3 Talvilehti 85 v KELLOSEPÄNLIIKE KORPOLA www.korpola.fi Liisantie 2, Kangasala, p. 3h+k+s+kph/ khh+wc+vh+terassi+ak, 73,5 m², velaton lähtöh. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 120.000€ *OKT max.60km Tampereelta, 2-4h+k / 60-100m2. 3h+k+wc+pukuh.+ph/s+ kesämökki+aitta+talli/hallirakennus, 88,5/148 m 2 . Mh. 6h+k+ rh+s+kph+2xerillinen wc+khh+ varasto+talouskellari+ak, 210/ 290 m 2 . 269.000 €. velaton lähtöh. Oma tontti, saa olla remonttia. Oma tontti, saa olla remonttia. Tontti 9 350,0 m² Mh. 139 000 €. 135.000€. Rantatontti 2 950 m 2 . 040 547 1389 Johanna Peltonen Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT, p. 209.000 €. Tulisijat plussaa! p.040 547 1389 / Erika Budjetti 70.000€ *OKT / talviasuttava mummonmökki, n.40-80m2. 266.550€ Sp-Koti Aula Tampere / Kangasala Y-tunnus 2674810-5 Mäkirinteentie 10 36200 Kangasala/ Satakunnankatu 36, 33210 Tampere Ostota rjous hyväk sytty! onkkaalantie 68, pälkäne puh. wc, 73,0 m², E=D. Mh. Mh. 040-5471389/Erika OKT, Pälkäne, Paavolanharju, Oskarintie 9, 5h+k+rt+apk+kph+s+erillinen wc+at+varastotilaa, ei e-tod.119,5/ 167,0 m², Tontti 1 910,0 m². Tulisijat plussaa! p.040 547 1389 / Erika Budjetti 70.000€ *OKT / talviasuttava mummonmökki, n.40-80m2. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi ASIAKKAAMME ETSII *OKT Pälkäne + lähikunnat, rauhallinen sijainti ”maalaismaisemissa”. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 150.000€ OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION! Sp-Koti Aula, Tampere / Kangasala ASIAKKAAMME ETSII *OKT Pälkäne + lähikunnat, rauhallinen sijainti ”maalaismaisemissa”. 040-5471389/Erika RT, Pälkäne, Lastenlinna, Koivutie 4 3h+avokeittiö+kph/khh+sauna+erill. 765.000€ Vuokratontti 2 759m 2. Tontti 7500m 2 . 03-5342076 Av: ark. Kangasala / Pälkäne / Orivesi / Valkeakoski. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 120.000€ *OKT max.60km Tampereelta, 2-4h+k / 60-100m2. 244.155€ Rivitalo, 4h+avok+s+kph/khh+2xwc vh+terassi+parveke, 90,5 m 2 Vh. Velaton lähtöh. 7-16.30, la suljettu Ystävänpäivänä 14.2. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 150.000€ OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION! Sp-Koti Aula, Tampere / Kangasala Erika Pohjola Kiinteistönvälittäjä LKV, p. 199 000 €. Hoivapalvelukiinteistö 16 aspaikkaa + oleskeluja ruokailutilat, 531/ 594 m 2 . Mh 169.000€ 040-5471389/Erika OKT, Pälkäne, Kyynärö, Rautajärventie 466. 040-5471389/Erika Mökki, Hämeenlinna, Hauho, Särkisillantie 71 , h+s+ph, 20 m 2 . 040-5471389/Erika Liiketila, Hämeenlinna, Hauho, Loviisantie 2. 0440 789 657 Johanna Matikainen Kiinteistönvälittäjä LKV KiAT, p. Ei e-tod., tontti 1 520m 2 . wc+lasitettu terassi+parveke, 95,5 m 2 . Kangasala / Pälkäne / Orivesi / Valkeakoski. Huoneistotyypit: Rivitalo, 3h+avok+s+kph/khh+2xwc+vh+ terassi+parveke, 83 m 2 Vh. Kangasala / Pälkäne / Orivesi / Valkeakoski. Tontti 2 990 m 2 . 040-5471389/Erika RT, Pälkäne, Onkkaala, Mallasvedentie 1. p.0440 789 657 / Johanna Budjetti 120.000€ *OKT max.60km Tampereelta, 2-4h+k / 60-100m2. 219.000€. 040-5471389/Erika OKT, Pälkäne, Luopioinen, Kokintie 2 3xmh,oh,th,ph/s,k,rt,2xwc,khh, varasto+at, ei e-tod. 0400 471 967 Petri Siira Kiinteistönvälittäjä LKV p. Ei e-tod. 0400 202 229. 2 x 2mh+oh+tupakettiö+kph/wc+s, 92 m 2 , 36420 Salmentaka. synttärit Kakkubuffetti Aikuiset 8,Lapset alle 7v. Mh. Mh
– Kuluttajien toiveet ja odotukset lähikeskuksilta ja matkailukeskuksilta eroavat. Pienten kaupunkikeskusten kapasiteetti puolestaan ei riitä kampanjoilla tavoiteltaville massoille. Laajavuoressa lähdettiin liikkeelle hieman varovaisemmin. – Rinnepäällikkö toimii meillä järjen äänenä. Sappee myi kausikortit satasella, kun kokoon saatiin tavoitellut 16 500 varausta. Esikuvia maailmalla Sappeen ja Laajavuoren kausikorttikampanjat ovat uutta Suomessa. Laajis tavoitteli 3333 varausta, mutta toteutti 150 euron kausikorttikampanjan vajaalla 3000 varauksella. Lisää työntekijöitä Haastekampanjasta levitetään innokkaasti sanaa etenkin sosiaalisen median kautta. Pälkäneläinen Samuel Huuho työskentelee talvella välinevuokraamossa, johon hankittiin täksi kaudeksi reilusti lisää välineitä ja työntekijöitä kausikorttikampanjan vuoksi. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors ei usko, että Sappeen ja Laajavuoren lanseeraamasta kausikorttimallista innostuttaisiin kaikissa hiihtokeskuksissa. Kampanja mitoitettiin kapasiteetin mukaan. Haasteena oli kerätä 16 500 varausta, mutta lopullinen saldo meni vielä reilut tuhannella paremmaksi. Tavoitteena oli 3333 varausta, ja kampanja toteutettiin vajaalla kolmella tuhannella. Vielä markkinointia isompi urakka odotti, kun kampanjoiden toteutuminen varmistui, sillä palvelut piti mitoittaa merkittävästi edellistalvia isommille Haastekampanja: Muun muassa jalkapalloseurat ottivat mallia Sappeesta ja Laajavuoresta Koko ala seuraa, miten kausikorttikampanja toimii Laskettelu on harvoja lajeja, joita koko perhe voi harrastaa yhdessä, sillä rinteissä viihtyvät kaikenikäiset. Näin myös hissilipputyypit eroavat. Siinä missä lähikeskuksissa kysytään vaikka tuntilippuja ja kausikortteja, myyvät matkailukeskukset päiväja viikkolippuja, Lindfors sanoo. Lisäksi tehtiin hintajoustotutkimus, ja katsottiin, mikä olisi optimaalinen hinta, toimitusjohtaja Lasse Niivuori sanoo. – Ei pelkkä haastekampanja tee autuaaksi, vaan on myös markkinoitava isosti, Lasse Niivuori tietää. Vapaapäivinä Huuho viihtyy itsekin rinteissä.. Uusi hinnoittelumalli sai monet muutkin hiihtokeskukset laskemaan kausikorttiensa hintoja. Sappee oli kasvattamassa oman kampanjan loppukiriä televisiomainoksilla. – Esimerkiksi kuntosalien hinnoittelu on muuttunut totaalisesti. Lasse Niivuori puolestaan katsoo, että kiristyvä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta pakottaa pohtimaan hinnoittelua uusiksi. Tänä vuonna liikenteenohjaajat aloittivat heti alkukaudesta, koska kausikorttikampanja tuo Sappeeseen paljon laskettelijoita. Sappee kokeili haastekampanjaa viime kesänä Bike Parkissa. Kuva: Hannu Söderholm. Sappeen hisseille kertyi jonoja alkukaudesta, kun kaikki rinteet ja hissit eivät olleet vielä käytössä. Ollin atleettien kuntoiluporukalla on pitkä kokemus liikenteen ohjauksesta. Sekä Sappeessa että Laajavuoressa seurattiin tarkasti Sveitsin kokemuksia. Sellaisella väkimäärällä on suuri vaikutus hotellien käyttöasteeseen, ravintolamyyntiin ja kaikkeen. Peuramaan Janne Uotila pitää haastekampanjoita hullunrohkeina, sillä malli kääntää koko ansaintalogiikan toisin päin. 4 Sydän-Hämeen Lehti Laskettelualalla seurataan mielenkiinnolla, miten Sappeen ja Jyväskylän Laajavuoren tänä talvena käyttöön ottama uusi hinnoittelumalli toimii. Emme voi myydä rinteitä tukkoon, Peuramaan hiihtokeskusta pyörittävä Janne Uotila sanoo. Sen jälkeen jonot ovat vetäneet, jos niitä on ruuhka-aikoina päässyt syntymään. Ismo Rekolainen ohjaa tulijan autoa paikalleen. Siksi kaupunkikeskuksen kannattaa keskittyä hyväkatteisiin tuntija sarjalippuihin. Lisäksi se näkyi tehokkaasti aktiivisten ihmisten nettifoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa. Suomalaiset hiihtokeskukset voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: lähikeskuksiin ja matkailukeskuksiin. Kun autot saadaan heti aamusta ojennukseen, niitä mahtuu parkkipaikoille enemmän. Niiden esikuvat löytyvät maailmalta. Harri Lindfors kertoo, että uudenlaista kausikorttihinnoittelua kokeiltiin Yhdysvaltojen suurimmassa hiihtokeskuksessa Vailissa. Kokemusten perusteella Sappeessa tiedettiin, millaisia asiakasmääriä talvella voidaan tavoitella ja palvella. Kirkkonummen keskuksella on miljoona asiakasta 50 kilometrin päässä. Se antoi oppia sekä markkinoinnista että asiakkaiden käyttäytymisestä. – Hintaa tiputtamalla saatiin kausikorttimyynti vahvaan kasvuun, Lindfors sanoo. Himoksen ja Sappeen kaltaiset keskukset asettuvat johonkin siihen väliin. Saas-Feen kausikortti maksoi ennen 800 Sveitsin frangia, mutta haastekampanjassa myytiin 90 000 korttia 222 frangilla. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors ei silti usko, että haastekampanja toimisi kaikissa keskuksissa. – Olemme todella tarkkoja ruuhkista. Tarjoukseen tarttuneet toivovat, että muutkin tekevät varauksen, jotta kampanja toteutuu ja he saavat halvat kausikorttinsa. Jalkapalloseuroista ainakin RoPS ja JJK myyvät kausikorttinsa huippuhalvalla, jos kokoon saadaan riittävä määrä varauksia. Lähikeskuksissa käydään arkiiltaisin tai viikonloppuisin, kun taas Lapin kohteissa lomaillaan usein vain kerran talvessa. Sappeen ja Laajavuoren innoittamana monet erilaiset toimijat erilaisilta toimialoilta ovat toteuttaneet vastaavia haastekampanjoita. Sveitsiläinen Saas-Feen keskus rahoitti parinkymmenen miljoonan euron hissi-investoinnin samantyylisellä haastekampanjalla, jonka Sappee ja Laajavuori toivat Suomeen. Ja Leikkimaan kausikortteja meni joulun alla sellainen määrä, että naapurin Gigantti on helisemässä, kun asiakkaat eivät tahdo mahtua pihaan
Niihin on helppo mennä pienten kanssa. – Avajaispäivänä ja ekana viikonloppuna kertyi jonoja, mutta kun rinteitä ja hissejä saatiin lisää käyttöön, niin jonot ovat vetäneet hyvin, valkeakoskelainen Jarno Lammi sanoo. Peuramaan hiihtokoulu kuuluu maan viiden suurimman joukkoon. Miehitystä on kasvatettu oikeastaan joka paikassa, Niivuori kertoo. Tutkimusten mukaan laskettelu on nuorten mielestä ylivoimaisesti kiinnostavimpia harrastuksia. – Mutta ei meillä silti ole päästy samaan kuin Sveitsissä. Ja onhan muutama tunti raittiissa ulkoilmassa aivan toista kuin hikinen kuntosali tai kotisohva, Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors sanoo. Hiihtoseurakin on herännyt siihen, että hiihtokoulujen kautta syötetään porukkaa lajin pariin, Lasse Niivuori sanoo. – Teimme paljon isoja ja pieniä juttuja: esimerkiksi uuden rinteen, lisää ravintolapaikkoja ja vessoja. Sitä pääsee itsekin helpommalla, sillä lapset pärjäävät aika pian hississä itsekseen, Lammi kiittelee. – Jo siinä oli oma työnsä, että saatiin tehtyä tuollainen määrä kausikortteja, Lasse Niivuori sanoo. Hänen mielestään Sappeen Family Parkin rinteet ovat profiililtaan erinomaisia laskettelun opettelemiseen. Valkeakoskesta ajaa mäkeen vajaassa tunnissa, ja siksi Lammi toivoo, että kampanja saisi jatkoa myös tulevina talvina. – Ja Lapin keskuksille me olemme vähän niin kuin sisäänheittotuote, vaikkeivät kiinalaisiin keskittyvät keskukset sitä aina ymmärräkään. Janne Uotila pitää uusien harrastajien kasvattamista etelän hiihtokeskuksen ydintehtävänä. Valjaat ovat hyvä ja turvallinen tapa opetella laskemaan ja kääntymään. – Viikonloppuisin alkuiltapäivästä voi olla hetken aikaa melkoinen härdelli, mutta muuten ei tarvitse jonoissa seisoskella. Valkeakoskelainen Jarno Lammi auttaa lapset rinteeseen. – Mattohissit ovat aloittelevien lapsien kannalta erinomainen uudistus. Viisivuotias Arron pärjää jo itsekseen isommissakin rinteissä ja kolmevuotias Ella harjoittelee laskemista valjaiden kanssa. Harrastajat etelästä Kausikorttikampanja romuttaa lasketteluharrastuksen kallista mielikuvaa. Lähiseudun laskijat ovat oppineet lähtemään liikkeelle heti aamusta, kun rinteissä riittää tilaa. – Laskettelu voi jopa yhdistää sukupolvia; on isovanhempia, jotka vievät lapsenlapsia koulupäivän jälkeen rinteeseen. 5 Talvilehti Sappeen kausikorttikampanjan ansiosta rinteissä riittää väkeä niin arkisin kuin viikonloppuisinkin. Jarno Lammi: Valkeakoskelaisperhe viihtyy Sappeen rinteissä Toivottavasti kausi kortti kampanja saa jatkoa Viisivuotias Arron Lammi pärjää jo isoissakin rinteissä. Kävijämäärien lisäksi myös kulut ovat kasvaneet. Kapasiteetti kasvoi, kun hankimme hisseihin lisää vetokapuloita ja tiivistimme niiden välejä. Moni on myös järjestänyt työnsä niin, että pääsee mäkeen arki-iltaisin, kun Sappeessa on väljempää. Sappee käynnisti kimppakyydit, järjesti bussivuoron ja laajensi parkkipaikkoja sekä hankki lisäväkeä liikenteen ohjaukseen, lumetukseen, hisseille, lippuluukulle, kahviloihin ja vuokraamoon. Lisäksi se on harvoja lajeja, joita perhe voi harrastaa koko perheen voimin. Jo logistinen haaste oli suuri: miten väki pääsisi ja mahtuisi vilkkaimpina viikonloppuina mäelle. – Totta puhuakseni ennen huhtikuuta en tiedä, mitä viivan alle jää. Myös muun muassa hiihtokoulujen hinnoittelua on uudistettu. Vain viikonloppuisin alkuiltapäivästä jonoja Jarno Lammi on pannut merkille, että Sappeen väki tekee tosissaan hommia, jotta palvelut pelaavat, vaikka kävijämäärät ovat edellistalvia isompia. Tommi Liljedahl Mattohissit ovat aloittelevien lapsien kannalta erinomainen uudistus. Muun muassa vapaalaskua harrastava Lammi on laskenut aina, mutta vasta haastekampanja sai hänet hankkimaan kausikortin Sappeeseen. Kolmevuotias Ella harjoittelee laskemista Outi Lammin kanssa.. Haastekampanja: Muun muassa jalkapalloseurat ottivat mallia Sappeesta ja Laajavuoresta Koko ala seuraa, miten kausikorttikampanja toimii väkimäärille. Tavoitteena tietenkin on, että liiketoiminta kehittyy, jotta keskusta voidaan kasvattaa. – Nykyvanhemmat haluavat selkeän kellonajan, jolloin tenavat tuodaan rinteisiin. – Jyrkkyys on optimaalinen. Laajavuoressa niiden tarjoushintoihin on sisällytetty myös vuokravälineet ja hissiliput. – Kun meidän kumpareet eivät enää riitä, lähdetään Himokseen tai Sappeeseen tai Lapin ja Alppien lomalle. Monesti laskettelu kuitenkin välillä jää, kunnes rinteisiin palataan omien lasten kanssa, Janne Uotila sanoo. He pääsevät hiihtokoulun ajaksi rinteeseen, sillä vanhemmille on tarjolla edullinen hissilippu. Perhe varasi kausikortit pian sen jälkeen, kun Sappee aloitti kampanjan. Myös vaimo sekä viiden ja kolmen vanhat lapset viihtyvät rinteessä. Hänen mukaansa lähikeskukset tavoittavat harrastajat hyvin yläkouluikään saakka. Laajavuoressa investoitiin ja palkattiin Sappeen tapaan vilkkaasti syksyn aikana. Siellä perheet vetävät kotona monot jalkaan ja lähtevät sukset olalla junalla päiväksi Alpeille, Lasse Niivuori sanoo. – Me olemme ilman muuta mukana
Sappeen rinnakkaishissejä otetaan käyttöön myös arki-iltaisin, kun iltakävijät saapuvat työpäivän päätteeksi. Lisäväkeä on hankittu joka paikkaan, jotta parkkipaikalle, lippuluukulle, vuokraamoon, kahviloihin tai hisseille ei syntyisi jonoja. Hiihtokeskukset eivät uskalla vielä arvailla, miten paljon ne pystyvät paikkaamaan saamatta jääneestä myynnistä. Kävijät suhtautuivat alkukauden jonoihin ymmärtäväisesti, sillä kaikki tiesivät, että tuhansilla muillakin taskussa poltteli tuore kausikortti. – Arki-iltoina on satoja kävijöitä edellisvuosia enemmän. Syntyneisiin jonoihin reagoitiin heti: käyttöön otettiin sinkkukaista, jotta kapulahissi saatiin pyörimään maksimikapasiteetilla. Syksyn ja talven aikana on rakennettu kaksi uutta parkkipaikkaa. Sen näkee siitä, että Päärinteen ja Urjanrinteen välissä olevat tuplahissit ja Ministreetin hissit pyörivät melkein joka ilta. Työntekijöitä on selvästi edellistalvia enemmän. Käsitys asiakkaiden käyttäytymisestä perustui ennen kaikkea kesän Bike Park -kausikorttikampanjaan, jossa vastaavalla tarjouskampanjalla myytiin toista tuhatta kausikorttia alamäkiajajille. Sappee on tehnyt kaikkensa lunastaakseen lupauksensa ja pitääkseen palvelutasonsa totutulla tasolla. Siellä on tehty hiki hatussa hommia, jotta se selviää aivan uudelle tasolle kasvavasta kävijämäärästä. Kun rinteitä ja hissejä saatiin lisää auki, rinnakkaishissit pyörähtävät arki-iltaisinkin käyntiin heti, kun jonoa alkaa kertyä. – Tiesimme, että alkuvaiheessa syntyy jonoja, kun rinteitä ja hissejä on vähän auki, ja kauden alkua odottavia laskettelijoita valtavasti, rinnetoiminnan johtaja Kosti Puurunen sanoo. Lisäksi ruuhkia on helpotettu järjestämällä rinteeseen kimppaja bussikyytejä. Sappee lupasi kausikortit satasella, jos kokoon saadaan 16 500 varausta. Aiempina vuosina molempia ankkurihissejä on tarvittu lähinnä sesonkiviikonloppuina, ja Ministreetille on laskettu yhdysrinteen kautta, Kosti Puurunen sanoo. Kuva: Hannu Söderholm. Tänä vuonna lähenneltiin ennätyksiä toisessa päässä. Sappeessa on toinen ääni kellossa. Lisäkapasiteettia tarvitaan, kun väki saapuu työpäivän päätteeksi rinteisiin. Kuva: Hannu Söderholm.. Sappeen rinteissä kiidetään suksilla, laudoilla ja muilla vempaimilla huhtikuun puoliväliin saakka. Kampanjan korttimäärää ei vetäisty hihasta, vaan Sappeessa oli laskettu, että kaikki kausikorttilaiset mahtuvat mäkeen, sillä kaikki eivät tule kerralla, eivätkä kaikki ole lähes päivittäin rinteessä ravaavia aktiiveja. Väkeä riittää rinteissä sekä arkena että pyhänä ennennäkemättömän kausikorttikampanjan ansiosta. Hisseille tarvittiin talveksi lisää väkeä, sillä Sappeessa jokaiselle nousijalle autetaan kapula alle. Viime vuonna rinteet saatiin auki ennätysvarhain. Kauden alkupäästä jäi puuttumaan pari kuukautta, ja joulusesonki meni monessa paikassa kokonaan ohi. Haastekampanjan ansiosta kausi myytiin etukäteen, ja nyt keskitytään siihen, että kortin hankkineet saavat sellaiset palvelut, mihin Sappeessa on totuttu. Lopulta viime päivien ryntäys nosti varaajien määrän yli 17 500:een. Lisää parkkitilaa ja kyytivaihtoehtoja Talven ensimmäisinä kunnon lasketteluviikonloppuna Sappeen kapasiteetti Kausikorttikampanja: Etukäteen myyty talvi toi lisää parkkitilaa, kulkuvaihtoehtoja ja työntekijöitä Sappee teki erilaisen talven Onnistuneen kausikorttikampanjan ansiosta Sappeen piti lisätä kaikkea parkkipaikoista alkaen. Rinteet lumetettiin ja avattiin olosuhteisiin nähden ennätysajassa. 6 Sydän-Hämeen Lehti Eteläisen Suomen hiihtokeskuksien on vaikea päästä viimevuotisiin kävijämääriin
Lähiseudultakin lähdetään mielellään lyhytlomalle Sappeeseen, Juha Marjanen sanoo. – Meillä on tosi hyvää ja osaavaa porukkaa, ja täksi talveksi hankittiin lisämiehitystä. Lumitykkejä päästiin testailemaan jo marraskuussa, mutta pakkaset eivät pysyneet edelliskauden tapaan. Etenkin Pirkanmaan ryhmä on toiminut aktiivisesti, Kosti Puurunen sanoo. oli äärirajoilla. Ensimmäisenä avattu Päärinne avattiin vajaalevyisenä ja viimeisetkin rinteet on avattu, vaikka niihin tarvitaan vielä lisälumetusta, jotta ne kestävät kevääseen saakka. Ennusteiden mukaan hyvät hiihtokelit jatkuvat koululaisten talvilomaviikoille. Sappee voi odottaa talven tärkeintä talvilomasesonkia levollisin mielin. Pari, kolme miestä painoi hommia kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden, vaikkei pikkupakkasessa tahtonut millään muodostua lunta. Sappeen laduille pääsee myös Aitoon suunnasta, kun Petri Hilden veti Kankahuven rannasta Jouttesselälle lähes kymmenen kilometrin lenkin. Lumetus nopeasti hankalissa oloissa Ensimmäisenä kausikorttikampanjan tuomat odotukset tunsi niskassaan myös Sappeen lumetustiimi. – Kausikortteja hankkineet asiakkaat alkoivat kysellä, että mitenkäs mäkeen pääsee, jos ei ole omaa autoa. Vaikka pohjia tampattiin heti, kun lunta saatiin, puiden katveessa lunta on edelleen melko vähän. Oikeastaan vasta loppiaisesta päästiin tosissaan tekemään lunta, lumetustiimissä Sappeen talvipestinsä aloittanut Olli Arppe sanoo. Vesi vaikeutti latujen tekoa Kunnon lumetuspakkaset alkoivat vasta loppiaisesta. – Tämä ei näy asiakkaalle, mutta lumetustiimille se teettää pientä lisäjumppaa. Vuokraamon kausikortti madalsi monen aloittelijan kynnystä lähteä rinteisiin. Sappeen ravintoloita pyörittävä Juha Silvan vakuuttaa, että sesonkipäivistäkin tullaan selviämään. Silloin tuhansien kävijöiden virta asettaa logistiikan tosi koetukselle. Monet paikat ovat runsaiden sateiden jäljiltä lähes kuohuvia koskia, Jouko Poukkanen sanoo. Helmikuun alussa hiihdettävään kuntoon saadut ladut ovat kuitenkin nyt hyvässä kunnossa. – Asiakkaita on ollut kivasti liikkeellä, mutta lopputuloksen näkee vasta keväällä. Sen jälkeen jonot ovat vetäneet hyvin myös vilkkaimpina iltoina ja viikonloppuina, Jouko Poukkanen sanoo. Mutta kun talvi vihdoin tuli, majoituksen kysyntä on tosi hyvässä vauhdissa. Saapumista helpottavat myös bussija kimppakyytijärjestelyt. Kaikki toimii, kun konsepti on selkeä. Silloin rinteet päästiin avaamaan ennen marraskuun puoliväliä, nyt vasta vuodenvaihteen alla. Syksyllä alettiin järjestellä Sappeelle myös suoraa bussilinjaa, jollaista ei ole enää muutamaan vuoteen ollut. Sitä kokeillaan helmi-maaliskuussa, ja jos kysyntää riittää, niin vuoroja on tarkoitus jatkaa ja jopa lisätä. Kahviloissa, ravintolassa ja vuokraamossa riittää asiakkaita sekä arkisin että viikonloppuisin. Tommi Liljedahl Kun hiihtäjiä on runsaasti liikkeellä, Sappeen ladut ajetaan päivittäin. Lisäksi syksyn ja talven vesisateet vaikeuttavat hiihtobaanojen hoitoa. Pystymme reagoimaan nopeasti, kun väkeä tulee mäelle. Vaikka Ollin atleettien kokeneet liikenteenohjaajat täyttivät parkkipaikat tehokkaasti, mäelle ei olisi enää mahtunut montaa kymmentä lisäautoa. Latukoneen kanssa tarvitaan paikallistuntemusta, jotta osaa varoa kiviä ja kallioita. Mutta mökkien ja huoneiden kysyntä vilkastui heti, kun kausi saatiin täysillä liikkeelle. – Sappeen ladut kulkevat kalliomaastossa, johon vesi ei imeydy. – Lumetuksen kannalta alkutalvi oli tosi haasteellinen. Vaikka moni vilauttaa vuokraamossa kausikorttiaan, myös muu myynti on kasvanut asiakasvirran mukana. Bussija kimppakyytijärjestelyt ovat osa logistiikkaratkaisua ja asiakaspalvelua, mutta myös ekologista ajattelua. Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen ei tässä vaiheessa talvea osaa sanoa, millainen kaudesta lopulta tulee. Välillä on tiukkojakin hetkiä, mutta silloin tehdään ripeästi. Lisää väkeä ravintoloihin Kasvaneet kävijämäärät tuntuvat Sappeen kaikissa toiminnoissa. Latujen teko vei vielä pidempään. Sappee myi koko kaudeksi paitsi hissilippuja, myös vuokravälineitä. Uusia vuokravälinepaketteja hankittiin sitä tahtia lisää, kun kauppa kävi. Muutamana yönä on tykitettävä kasoja, joista tehdään paikkauslumetuksia ja täyttöä jossain vaiheessa, Kosti Puurunen sanoo. Syksyn laajennus tehtiin vanhalle caravan-alueelle, joka on viime vuodet palvellut lähinnä varastoalueena. Lisäksi se helpotti vanhojen harrastajien paluuta: mäkeen ei tarvinnut lähteä vuosikymmenten takaisilla suksilla, vaan vuokraamosta saa alleen aina hyvässä kunnossa olevat välineet. Rinteitä otettiin käyttöön aiempaa nopeampaa tahtia. Vuokraamon kausikorttimyynti poiki myös investointeja. Huipusta tehtiin aikanaan hulppean kokoinen. – Rakensimme lisää parkkitilaa heti syksyllä, kun kampanjan toteutuminen varmistui ja toinen parin sadan paikan laajennus saatiin käyttöön helmikuun alussa. Huipun lisämyyntipisteiden lisäksi rinteiden äärellä olevat Ala Cafe ja Vohveli Ravintola avataan myös vilkkaina arki-iltoina. joulukuuta. Kiireisimpinä hetkinä lisätään myyntipisteitä, jotta jonoja ei kerry. – Joulun pyhiksi emme saaneet laskettelumajoittujia, koska rinteet avattiin vasta 28. Myös mökkien ja huoneistohotellin varauskirjat täyttyivät, kun laskettelukelit vihdoin alkoivat. Alkukaudesta syntyi jonoja, koska rinteitä oli niin vähän auki. – Heti kun kampanja varmistui, loimme Pirkanmaalle ja Uudellemaalle kimppakyytiryhmät, joiden kautta voi tarjota tai huudella kyytiä Sappeelle. Onnibussin kanssa saatiin järjestettyä linja. 7 Talvilehti Sappeen viimeiset laskettelurinteet saatiin tänä vuonna auki vasta tammikuussa, sillä lämmin alkutalvi ei suosinut lumetusta. Kone on viritetty, hiihtolomat voivat alkaa Majoituksen myynnissä kausikorttikampanjan tuomat lisäkävijät näkyivät pienellä viiveellä. Tähän saakka ne ovat palvelleet lähinnä sesonkiviikonloppuisin. Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen ehtii toimistohommien ohessa myös latuja rinnekoneen rattiin. Kiireellä tehdyt laajennukset valmistuivat ennen hiihtolomasesonkia ja edessä olevia keväisiä laskettelupäiviä. Keikkailtoina toista tuhatta kävijää vetävä Tapahtumakeskus on rinnepäivien aikaan iso ravintola ja kahvila. Majoittujissa on paljon kausikorttilaisia sekä pääkaupunkiseudulta että Pirkanmaalta. – Kone on viritetty, ja henkilökuntaa riittävästi. – Entistä useampi on valmis kulkemaan julkisella kulkuvälineellä, vaikka omistaisikin auton. Siitä pistettiin puut nurin ja alueelle ajettiin melkoinen määrä täytemaata ja sorapinta, Kosti Puurunen kertoo. Jouko Heinonen koputteli paukkupakkasessa kertyvää jäätä irti lumitykeistä.. Kausikorttilaiset takaavat, että rinteissä riittää väkeä, vaikka osa voikin suunnata lomalla pohjoiseen tai Alpeille
”Vuokraamokausikorttien” vuoksi Sappee hankki täksi talveksi reilusti lisää uusia välinepaketteja. – Viime vuonna avattiin 12. Myös Peuramaan vuokraamossa kaupataan satasen välinepaketteja koko talveksi. Satasella saa välineet alleen koko talven ajan. Isänpäiväviikonlopun aikaan rannikolla oli enemmän lunta kuin koko talven aikana. Viime talvena tilanne oli päinvastainen: marraskuussa saatiin kunnon pakkasjakso, jonka turvin eteläisen Suomen rinteet avasivat ennätyksellisen varhain. Kausikorttikampanjoilla rinteisiin on innostettu sekä uusia harrastajia että takavuosikymmenten laskettelijoita, joiden sukset ovat jääneet vintille pölyyntymään. – Se alkoi koetella hermoja, kun tuli luonnonlunta, mutta pakkasta ei ollut nimeksikään. Tänä talvena rinteet saatiin auki vasta 18. Sappeen välinepakettitarjoukseen tarttuivat monet aloittelijat, mutta myös vuosikymmenten jälkeen rinteisiin palanneet, joiden välineet olivat päässeet vanhentumaan. – Tuplasimme lumetustehon, jotta saisimme kauden käyntiin niin pian kuin mahdollista, Laajavuoden toimitusjohtaja Lasse Niivuori kertoo. Ennen vuodenvaihdetta ei ollut kovinkaan monta pakkaspäivää. Mutta veden ja lumitykkien lisäksi lumetukseen tarvitaan pakkasia. Luonnonlumesta ei ole laskettelurinteissä juuri hyötyä, sillä tykkilumi kestää paljon paremmin kulutusta, sadetta ja lämpöä. tammikuuta. Hän pitää vuokrasettiä turvallisena tapana hakea itselleen sopivat välineet. Nyt on luonnonlunta, ja kaikki ovat tulossa rinteisiin. Etelän keskuksissa yrittäjät nukkuivat paikan päällä, että lumitykit saatiin muutamaksi tunniksi päälle, kun lämpötila laski yöllä muutamaksi tunniksi pakkasen puolelle. Välineet saa myös koko talveksi, toimitusjohtaja Janne Uotila sanoo. marraskuuta eli aiemmin kuin ikinä. Ja sitten kun rinteet sitten saatiin auki, saapuivat ihanteelliset 10–15 asteen pakkaset. Malli on kuitenkin erilainen, sillä sukset, sauvat, monot ja kypärän saa mukaansa. Sunnuntaituristille puolestaan riittää, että saa välineet silloin, kun tulee rinteeseen. Rinteet loistivat tammikuulle saakka valkoisina valopilkkuina mustan maiseman keskellä. – Meillä on eripituisia vuokra-aikoja. Tommi Liljedahl Viime kausi olisi ollut kausikorttikampanjalle ihanteellinen Viime vuonna etelän laskettelukausi alkoi ennätysvarhain, tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään, koska alkutalvi oli lauha. Lumetus aloitettiin parissa pakkasasteessa syntyneellä sohjolla. Monelle perheelle laskettelupäivä on samanlainen vuosirutiini kuin kesäinen huvipuistoretki: talvella käydään pari kertaa laskettelemassa ja kesällä Särkänniemessä ja Linnanmäellä. Kun kausikortti on taskussa, rinteissä käydään ahkerammin. Laajavuori sai ensimmäiset rinteensä auki tapaninpäivänä ja Sappee kaksi päivää myöhemmin. Minna Rantanen auttoi Aleksander Ivashkovia ja Veronika Timokhinaa välinevuokraamossa.. Huolletut ja uuden veroiset vuokravälineet kiinnostavat harrastajia, mutta eivät aktiivilaskijoita. Peuramaalla kauden käynnistyminen lykkääntyi myöhäisemmäksi kuin koskaan. Ei hän vuokraa välineitä koko kaudeksi, sillä aina on olemassa riski, että tulee huono talvi, eikä välineille ole käyttöä. Sappeessa ja Laajavuoressa pakkasia voitiin odottaa rauhallisemmin mielin, sillä kausikorttikampanjan ansiosta talvi oli myyty etukäteen. Harri Heikkisellä on riittänyt huollettavia välineitä Sappeen vuokraamossa. Kausikortti parin päivälipun hinnalla Suomalaislaskettelija viettää rinteessä keskimäärin kaksi ja puoli päivää ja maksaa päivän hissilipusta noin neljä kymppiä. – Viime talvi olisi ollut kausikorttikampanjalle täydellinen, sillä kausikorttilaiset lähtevät mäkeen, vaikkei kotipihassa olisikaan luonnonlunta. Sappeen ja Laajavuoren kampanjat haastavat tätä mallia: kausikortin saa parin, kolmen laskettelupäivän hinnalla. – Aktiivilaskija vaatii välineiltään vielä enemmän, ja haluaa siksi omat välineet. Satasen hinta on aktiivisille harrastajalle edullinen, sillä jokseenkin saman verran uppoaisi vuosittain omien välineiden huoltoon. – Jos monot eivät ole jalanmukaiset, ne voi käydä vaihtamassa toisiin. 8 Sydän-Hämeen Lehti Tuhannet rinteisiin pääsyä odottavat kausikorttilaiset toivat Sappeen ja Laajavuoren syksyyn uudenlaista painetta. Sappee myi täksi talveksi kausikortteja paitsi rinteisiin, myös vuokraamoon. Loppukauden aikana ei millään pystytä kirimään kiinni parin kuukauden viivettä, sillä joulun ajan ja alkuvuoden sesonki jäi kokonaan väliin, Peuramaan toimitusjohtaja Janne Uotila sanoo
9 Talvilehti RAUTAJÄRVEN LVI Puh. Tämän kaiken saat yhdestä ja samasta paikasta meiltä. SOITA 03 3390 0401 Paikalliset pojat ! Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN KATTOREMONTTI! Katso laaturemontti.fi Tehdastie 2, 36600 Pälkäne Puh. Puh. 040-5142 717 rautajarvenlvi@hotmail.fi Laadukasta asiakaslähtöistä LVI palvelua • Putkistosaneeraukset • Maalämpöasennukset • Puukeskuslämmitys järjestelmät • Ilmastointiasennukset ja säädöt • Viemärien kuvauspalvelua ym. K ul je tu sli ike Jaakko Poh jo la O y 50 TIENTÄYTEISTÄ VUOTTA TMI KARI MYLLYNIEMI Uutanankärki 27, 36600 Pälkäne, 0400-936638 25 vuoden ammattitaidolla • RAKENNUSTYÖT • REMONTIT • MÖKKITALKKARI VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 16900 LAMMI, myynti puh. 0400-620 972 • Putkityöt • Saneeraukset • Uudisrakenteet Rauduskoivunkuja 2, 36600 Pälkäne Facebook Tmi LVI-Lindholm Paikalla kun sovitaan Niko Lindholm LVI-asentaja 040-550 7096 www.lvi-lindholm.fi niko@lvi-lindholm.fi • Tarjoukset • Aliurakointi • Uudiskohteet • Saneeraukset • Viemäröinnit • Pienremontit • Kvv Työnjohto • Mökkiputkitukset. Oikeanlaisen kaluston lisäksi tarvitaan osaavat ja kokeneet tekijät. 03 578 2200 f. 040 838 8816 motormasterjp@hotmail.com Ma-pe klo 8-17 • la klo 10-15 Motormaster JP Oy www.autoasi.fi Autoasi-korjaamoyrittäjä on sanojensa mittainen. 03 578 2201 Laaja ja monimuotoinen kuljetuskalustomme mahdollistaa haastavatkin kuljetustarpeet. 040-509 6368, kspelti@ks-pelti.fi Tilaustyöt • Listat 6,3 m:n koneella • Piipunjuuret • Uunineduspellit • Liesikuvut • Ilmastointiosat Materiaalina sinkitty ja värillinen pelti, kupari, messinki, ruostumaton teräs myös harjattu, alumiini myös jyvälevy ja turkkilevy Tutustu ja tartu tilaisuuteen! KS-kerroskompostorit KS-kerroskompostorikäymälät Toimivat Sadevesijärjestelmät Lindab-piste Kattoturvatuotteet Tukevat tikkaat, kestävät kulkusillat, lujat lumiesteet Kattoja seinäprofiilit Asiakkaan tilaukset toiveen mukaan www.jaakkopohjola.fi kuljetus@jaakkopohjola.fi p. • Nurmikon ja istutusten rikkoontuminen. Näiden myötä syntyvät turvalliset ja oikea-aikaiset kuljetukset. www.kiviahonkaivin.com 050 5277 509/ Ville Tikander Kaikki maanrakennusalan työt Sorat, murskeet, täytemaat Seulottua multaa Metsäpalvelu Juho Tähkänen Soita ja sovi maksuton arviokäynti: 050-435 1388 Pihaja ongelmapuiden kaadot Ammattitaitoinen, luotettava, vakuutettu • • Tonttija maisemahakkuu Moottorisahauksen PM-pronssimitalisti 2017 Peltikuja 9, Suinula, Kangasala P. Autoasi Pälkäne TERVETULOA! Palvelemme nyt myös LAUANTAISIN KLO 10-15 Hämeen LämpöAalto Hämeen LämpöAalto Kattavat lämpöpumppuja LVI-palvelut K A N TA H Ä M E • PÄ I J ÄTH Ä M E • PIR K A N M A A LAATUA JA AMMATTITAITOA HAUHOLTA MAALÄMPÖ • ILMALÄMPÖ ILMA-VESILÄMPÖ • LVI MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO 050 521 5458 www.hameenlampoaalto.fi Parru ja Putki V-P Virtanen. • Rankkasateiden tuomat ongelmat kattorakenteille. 03-6336 575, 0400-205 063 Jari Teronen 040 715 4120 • Ilmastointiasennukset, säädöt ja mittaukset • Sähkötyöt T:mi Pälkäneen Talotekniikka ILMALÄMPÖPUMPUT asennettuna www.laaturemontti.fi Pirkanmaan yksikkö Tilaa katto hyvän sään aikana! Talviremontilla vältät: • Keväällä sulavien lumien aiheuttamat kosteusvauriot. Kolmannes asiakkaistamme teettää kattoremontin talvella
Hermanni Koivisto arvostaa sitä, että Sappeen ansiosta maaseudun nuorille järjestyy töitä myös talvella. – Homma on yllättävän fyysistä. Koivisto viihtyy Sappeessa myös vapaa-ajallaan. Isommatkin hyppyrit on tarkoitus muokata täysin uudenlaisiksi, samoin kuin viime keväänäkin tehtiin. Kestilä ja Lahti saavat rinnekoneet käyttöönsä kolmeksi päiväksi ennen päätösviikonloppua. Kapulan ojentaminen laskijoille on loputonta tanssia: muutama askel eteen ja saman verran taakse. Luvassa on erilaisia kurveja ja vaihtelua Iso-Streetin normaaleihin reileihin ja presseihin. Mutta nautin aivan täysillä: saa olla ulkona raittiissa ilmassa ja palvella aurinkoisella mielellä liikkeellä olevia laskijoita, Olli Arppe sanoo. – Mutta ei hissillä kylmä tule. Kristiina Helminen Sappee vahvisti täksi kaudeksi miehitystä joka toimipisteellä, jotta yli palvelut toimisivat, kun kausikorttilaiset lähtevät liikkeelle. Lisähissejä otetaan käyttöön nopeasti, jos mäen alle alkaa kertyä jonoja. 10 Sydän-Hämeen Lehti Sappeen laskettelijoille ja lumilautailijoille on luvassa jälleen ekstraherkkua kauden päätösviikonlopuksi, kun aktiivilaskijat Hans Kestilä ja Joel Lahti muovaavat Iso-Streetin uusiksi. Lisäksi luvassa on tänäkin vuonna pienimuotoisia kisoja ja erilaisia tempauksia, Kestilä kertoo. Siitä tulee motivaatiota koko porukalle, Arppe sanoo. Arppe aloitti lumetustiimissä ja siirtyi rinteiden avattua ”hissipojaksi”. Mutta Sappeessa uskottiin, kun sanoin, että minulla on ihan oikeasti työmotivaatiota, Maanpuolustuskorkeakoulussa työskennellyt luutnantti sanoo. Tänä talvena se on entistä tärkeämpää, sillä kausikorttikampanja on tuonut varmasti paljon aloittelijoita rinteisiin, Hermanni Koivisto sanoo. Uutta tänä vuonna on myös se, että tapahtuman ajan tunnelmaa pitää yllä juontaja Paulus Ähtävä . – Tiedossa on samansuuntainen tapahtuma kuin viime vuonna, jota vielä vähän pippuroidaan, Kestilä suunnittelee. Hermanni Koivisto viihtyy raittiissa ulkoilmassa aktiivisten, aurinkoisten asiakkaiden parissa. Sappee on järjestänyt äärettömän hyvät asut, jotka ovat lämpimiä ja pitävät kosteuden poissa. – Yleensä hyppyreihin tullaan aika suoralla linjalla, ja ne sijaitsevat suorassa linjassa peräkkäin. Täksi kevääksi luvassa on yksi päivä lisää, kun tapahtuma kattaa perjantain, lauantain ja sunnuntain. – Juontaja tuo mukaan entistä enemmän tapahtuman tuntua. Olen tottunut tekemään töitä. Silloin Henri Haikka, Janne Koskinen, Joonas Eloranta, Eero Haukkala ja Petja Sereda pääsivät laittamaan Snow Parkin mieleisekseen kevään viimeisen viikon lopun ajaksi.. Hauholle muuttanut Olli Arppe puolestaan vapautui viime vuonna 35 vuoden palveluksen jälkeen ja huomasi nopeasti, ettei vielä 55-vuotiaana osaa jäädä eläkeläiseksi. Joku oli mitannut, että jos on koko päivän hissillä, niin askellusta voi tulla 17 kilometriä. Sappee Dream Park by Joel & Hans SnowParkissa 13.–15.4. – Talven mittailin Roineen jäitä, mutta huomasin nopeasti, ettei siitä mitään tule. Olli Arppe toimii tauottajana, joka päästää muita hissityöntekijöitä ruokaja lämmittelytauolle parin tunnin välein. – Pohjoisen hiihtokeskuksissa on erilainen kulttuuri, eikä kaikilla hisseillä ole palvelua. – Eikä illalla tarvitse kauaa sängyssä pyöriskellä, jos on ollut koko päivän hissillä. Syksyn haastekampanjan ansiosta kausikortteja myytiin yli 17 500 kappaletta. – Paljon uutta ja erilaista laskettavaa ja siistiä tunnelmaa, siihen pyritään, Kestilä lisää. Molemmat kehuvat myös Sappeen hyvähenkistä työporukkaa, jossa vallitsee tekemisen meininki. Osalla ei ole työasun alla kuin t-paita, Arppe sanoo. Lopputuloksesta päästään nauttimaan 13.–15. Viime vuonna Kestilän ja Lahden muokkaamalla radalla pääsi laskemaan kahden päivän ajan. Kestilä ja Lahti laskevat päätösviikonlopun ajan aktiivisesti itsekin, ja viime vuonna miehet huomasivat, etteivät ehdi itse joka paikkaan. Se vähän jännitti, että vieläkö tämän ikäinen huolitaan hommiin. huhtikuuta. Tommi Liljedahl Snow Parkin kausi huipentuu Dream Park -tapahtumaan Rinnetyöntekijät: Hissikapuloiden ojentelussa kertyy päivän mittaan tuhansia askeleita Raitista ulkoilmaa ja aurinkoisia asiakkaita Ei hissillä kylmä tule. – Erityisen hienolta tuntuu kuulla, kun väki kehuu, miten hienossa kunnossa rinteet ovat joka päivä. Laskettelukauden huipentava Dream Park -tapahtuma kehittyi toissavuotisesta ”tuunauskisasta”. – Käyn rinteissä sen mitä töiltä ehdin. – Viime talvi jäi armeijan vuoksi väliin. Rinnetyöntekijöitä edellistalvia enemmän Sappeeseen pestattiin täksi talveksi edellisvuosia enemmän väkeä hisseille, sillä kausikorttilaisten ansiosta arkiiltaisinkin riittää laskijoita niin, että lähes kaikki hissit pyörivät. Päätösviikonlopuksi teemme vinottaisia, sivuttaisia ja risteäviä linjoja enemmän, Kestilä kertoo. – Kiirepäivinä töitä saa tehdä aamusta iltaan, jos vain on halua. Kuva: Hannu Söderholm. Ja jos hommat hoituvat, niin seuraaviksi talviksi pääsee varmasti uudestaan. Mutta Sappeessa autetaan aina laskijat hissiin. – Ensimmäisinä päivinä tuli jalat kipeäksi, mutta nopeasti siihen tottuu, Hermanni Koivisto sanoo. Parikymppinen pälkäneläisnuorukainen toimii toista talvea rinnetyöntekijänä
KODIN PERUSINFRA Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ovat kiinteistöissä perusedellytys. Niemi 050 558 8957 Esa Hirvojärvi 040 560 6681 Muut alueet Pälkäneellä Harri Pinola 040 152 5656 Pälkäneen Valokuitu Oy Antti Tirronen 050 434 7858. Valokuitu on viisas päätös – sinulle ja kodillesi. Vuoden 2018 rakennusohjelma on suunnittelussa. MIKSI VALOKUITU. 11 Talvilehti TEE FIKSU VALOKUITUPÄÄTÖS Nyt on paras hetki liittymäsopimukselle. Valokuitu on panostus tulevaisuuden hyvinvointiin. Toimintavarma yhteys takaa rajattoman palvelutarjonnan: turvaja etävalvontapalvelut, hoivapalvelut, videoasioinnin ja viihdepalvelut sekä etäopiskelun ja -työn. KUUKAUSIMAKSU 24 €/kk (Sis. Hanki liittymä nyt! LISÄTIEDOT JA PALVELUTILAUKSET YHTEISTYÖSSÄ PÄLKÄNE JA ELENIA Elenia on mukana rakentamassa säävarmaa sähköverkkoa. Valokuitu nostaa asuntosi arvoa ja kohottaa sen kiinnostavuutta asuntomarkkinoilla. Luotettava yhteys kestää sään vaihtelut ja toimii etäisyyksistä riippumatta. TULEVAISUUDEN YHTEYS Kuitu on aina yhtä nopea. Hyvissä ajoin tehty valokuitusopimus helpottaa maakaapeloinnin suunnittelua. VALOKUITULIITTYMÄ 1 500 € (Alv %) Liittymä on siirtoja palautuskelpoinen. Vuoden (12kk) maksuajalla kokonaishinta on 1 592,65 €. Se on uuden sukupolven ratkaisu, joka on tehty kestämään vuosikymmeniä. Pälkäneen Valokuitu Oy Onkkaalantie 102 36600 Pälkäne Aitoo, Luopioinen ja Rautajärvi Sähköpalvelu Seise Sami 040 910 0022 Tmi Adventero Tero Ahlqvist 050 557 2267 Kolari-Special Sari Päätalo 040 734 6010 Lue lisää: palkaneenvalokuitu.fi 1 2 3 Pohjalahti, Luikala, Salmentaka ja Sappee Mikko T. alv 24 %) JOUSTAVA MAKSUTAPA Liittymämaksun voi maksaa korottomasti kahdessa (250 € + 1 250 €) tai kolmessa (250 € + 500 € + 750 €) erässä. ETÄÄLTÄ LÄSNÄ Palvelut digitalisoituvat
Usein kyse on yksittäisistä karhuntai sudenjäljistä. Suurpedoista tehdään vuosittain havaintoja myös Sydän-Hämeessä. Rusakoita on paljon ja ne liikkuvat usein ihmisten pihapiirien tuntumassa. – Jos niitä meille toimistolle asti tulee, ne koskevat yleensä harvinaisempia lajeja. Kristiina Helminen Piirrokset: Jonna Vaittinen. Tänä talvena pysyvä lumi tuli maahan niin myöhään, että karhujen jäljistä ei ole tehty havaintoja: talviunet alkoivat ennen kuin pysyvä lumi satoi maahan. Välillisesti niiden määrään vaikuttavat myös muiden lajien väliset peto-saalis-suhteet. Myös uutena lajina alueelle tulleen villisian jäljistä kysellään paljon. Myös metsäjäniksen jälkiä havaitaan paljon. Etenkin pienemmille riistanisäkkäille ja -linnuille on yleistä, että niiden kannat vaihtelevat luontaisesti esimerkiksi ravintotilanteesta, sääoloista, taudeista ja saalistuksesta riippuen. Suurempien riistanisäkkäiden, kuten hirvieläinten, kohdalla kannan kokoon vaikuttaa enemmän myös ihminen metsästyksen kautta. – Ilveksistä tehdään havaintoja lähes päivittäin pihoista tai niiden lähettyviltä. – Tosin nyt pakkasilla supikoirat eivät liiku niin paljon, mutta keväämmällä niiden jättämiä jälkiä varmasti taas havaitaan. Villisian jättämät jäljet sekoittuvat usein melko samannäköisten peuran jälkien kanssa, Salminen lisää. – Viime aikoina myös metsäkaurisja valkohäntäpeurakannat ovat runsastuneet, joten niidenkin jälkiä havaitaan paljon, Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta toteaa. Paikalliset suurpetoyhdyshenkilöt vastailevat useimmiten ihmisten kysymyksiin alueella mahdollisesti liikkuvista eläimistä, riistakeskuksen toimistolle asti kysymykset etenevät melko harvoin. Mitä lähempänä asutusta eläimet kulkevat, sitä enemmän niiden jättämistä lumijäljistä kysellään. 12 Sydän-Hämeen Lehti Kuka onkaan kulkenut talvisella hangella. Suomen riistakeskuksen Pälkäneen alueen suurpetoyhdyshenkilö Jari Salminen kertoo, että ilves on nykyisin se eläin, jonka jättämistä lumijäljistä häneltä eniten kysellään. Samoin koiran jäljet saatetaan toisinaan sekoittaa ilveksen ja suden jälkien kanssa. Rusakon jäljet yleisin jälkikuvio Riistanisäkkäistä rusakon jäljet ovat varmasti yleisin jälkikuvio, jonka ihmiset talvisella hangella huomaavat. Näin kävi esimerkiksi pari viikkoa sitten, kun ahma liikkui Ylöjärven suunnalla, Körhämö mainitsee. Samoin supikoirien jäljistä mieheltä kysellään paljon. Susia havaitaan Pälkäneen suunnalla lähinnä silloin, kun ne ovat läpikulkumatkalla varsinaisille reviireilleen. Suden ja ilveksen jäljet muistuttavat aika paljon toisiaan, joten ne menevät helposti ihmisiltä sekaisin. Kettujen määrä on lisääntynyt Pälkäneen seudulla, joten Salminen saa vastailla usein myös kettuihin liittyviin kysymyksiin
3. Esimerkiksi kotiavain tai tulitikkuaski on hyvä apuväline jälkien koon mittaamiseen. Lähde: Suomen riistakeskus Ahma Hiiri Jänis Lintu Orava Karhu Kettu Ilves Kissa Susi Koira. 13 Talvilehti Jälkien koon mittaaminen tärkeää 1. 2. Lumijäljistä kannattaa tutkia sekä yksittäinen jälki että jälkikuvio. Mikäli epäilet nähneesi suurpedon jälkiä, ota yhteyttä alueesi suurpetoyhdyshenkilöön. Jälkien jättäjää määritettäessä on tärkeää mitata jälkien koko
Nelosella pyörivä ohjelma on tehnyt tutuksi komedian muotoa ja sen suomalaistaitajia. Aikuisenakin ehtii vielä laskettelijaksi Laskettelun opetteleminen on helpompaa, kun takana on ryhmän tuki, Harri Kalliovalkama sanoo. Kristiina Helminen Stand up kasvattaa suosiotaan. Ja kun huomattiin, että komiikka täyttää ravintoloita, klubeja syntyi lisää, Arimo Mustonen muistelee. – Silloin tietää, ettei mennyt hyvin, jos koomikot nauravat, Arimo Mustonen sanoo. Kokeneella koomikolla on takataskussaan melkoinen määrä juttuja, joista hän poimii tilanteeseen sopivat. – Telkkarilla on edelleen voimaa. – Uskon virtaavan veden teoriaan. Mutta tavallinen yleisö ei tiedä, milloin esiintyjä poikkeaa käsikirjoituksesta. Koko perhe yhdessä rinteeseen Kalliovalkama kannustaa aikuisia lähtemään liikkeelle rohkeasti. Esitykset moneen kertaan kuulleet tietävät, miten juttujen pitäisi mennä. Meille riittää, kun nostamme mikrofonin lavalle. Tarjolla on kaksi eritasoista kurssia: toinen vasta-alkajille ja toinen niille, joilla on aikaisemmilta vuosilta jo hieman kokemusta laskettelusta. Klubit ovat koomikkojen korkeakoulu, mutta korkeinta astetta edustavat yksityistilaisuudet. Toiset taas elävät enemmän hetkessä. Alkuun harrastajapohjalta stand upia tehnyt mies sai heti paljon keikkoja. Mies otti asian esille Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kokouksessa, jossa mietittiin uusia tuotteita laskettelukeskusten hiihtokouluille. Samaan tapaan hyvä esiintyjä alkaa saada faneja. Mustonen myöntää, että hänelle oli iso kynnys ryhtyä kutsumaan itseään stand up koomikoksi. Silloin ei mene hyvin, jos koomikot nauravat Miksauspöydän äärellä nojaileva, nenäänsä pitkin lavalle kuikuileva rokkipoliisi on keikka-areenoilla tuttu näky. Ryhmiin otetaan kuutisen laskettelijaa kerralla. Jack Björklund tarttui mikrofoniin vuosituhannen taitteessa ja Arimo Mustonen vuonna 2005. Pitkän linjan koomikot Stand upin suosion kasvu on tuonut lavoille uusia kasvoja. Se vaati toista tuhatta keikkaa. Aikuisten alkeiskurssi kestää kaksi päivää, joista kumpanakin harjoitellaan 90 minuuttia. – Mutta enhän minä vielä silloin tiennyt, että tästä voisi tulla ura. Tärkeintä on pitää homma tietyllä tasolla ja virrata tarpeeksi kauan. – Luottamusmiehenä olisin voinut jäädä vielä pariksi vuodeksi, mutta kaikille sopi hyvin, että keskityn koomikon hommiin, joita tein siinä vaiheessa jo reilun parin sadan keikan vuositahdilla. Lasten Werneri-kursseja järjestetään samaan aikaan aikuisten kurssien kanssa, mutta aikuisten kurssille voi toki osallistua kuka vain halukas, Kalliovalkama sanoo. Mikäs sen parempaa, Kalliovalkama mainitsee. – Laskettelun opetteleminen on helpompaa, kun takana on ryhmän tuki. – Mitä intiimimpi juhla, sitä enemmän pitää olla kilometrejä takana. Stand upissa tämä osa on varattu kollegoille. Kaksikon show ensimmäinen iso stand up -ilta Sappeessa. Rokkipoliisi keskittyy siihen, mikä esityksessä menee pieleen. Shown jälkeen jatkavalla dj:llä on enemmän roudattavaa, Arimo Mustonen sanoo. – Aikuiset ovat toki voineet aina ottaa hiihtokouluista yksityistunteja, mutta niiden ottamiseen tuntuu olevan yli 40-vuotiailla aika iso kynnys. 14 Sydän-Hämeen Lehti Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia laskettelemaan. – On paljon helpompi sanoa, koska tulee ammattilaiseksi. Silloin ehdotettiin varovaisesti, josko ’tamperelainen harrastajakoomikko’ -esittelyteksitä voisi muuttaa. Sappeen hiihtokeskuksessa havahduttiin asiaan, kun moni lapsiaan hiihtokouluun tuonut vanhempi pohti, mitä voisi tehdä sen aikaa kuin hiihtokoulu kestää: Mennäkö hiihtämään murtsikkaa vai kuluttamaan aikaa kahvikupposen ääreen Huippuun. – Meillä on ollut muun muassa Himoksella upeita iltoja. Lavalla itseään likoon pistävät sanataiteilijat vetävät katsomoihin jo pari sataa tuhatta katsojaa vuodessa. – Se oli hienoa aikaa, sillä maahan syntyi yhtäkkiä kymmenkunta klubia, jotka pyysivät säännöllisesti esiintymään. – Silja Linen laivoille oli tilattu iso show, josta tehtiin juttua Siljan omaan lehteen. Sen ansiosta ihmiset ovat löytäneet stand upin. Se tapahtuu silloin, kun alkaa elää stand upilla. Esimerkiksi hääjuhliin en lähtisi ihan aloittelijana, sillä ne järjestetään vain kerran elämässä tai kahdesti, kolmesti tai neljästi. Nyt tarjolla on aikuisten alkeiskurssiryhmiä, joihin voi ilmoittautua netin kautta ennakkoon, Kalliovalkama toteaa. Vesi virtaa eteenpäin ja kiertää kivet ja muut esteet. Joku miettii esityksen niin tarkasti, että tekee valmiin listan. Arimo Mustonen pitää itseään Ristona (Ylihärsilä, Risto-bändin keulakuva ja sooloartisti) tai dj:nä, joka pomppii genrestä toiseen tilaisuuden mukaan. Stand up -koomikot edustavat erilaisia genrejä samaan tapaan kuin bänditkin. – Sanon usein lapsiaan Wernerihiihtokouluihin tuoville vanhemmille, että lähtekää itsekin laskettelemaan. Tämänkaltaiset kokemukset saivat Kalliovalkaman pohtimaan matalan kynnyksen alkeiskursseja aikuisille. – Minä vältän muiden esitysten katsomista ennen kaikkea sen vuoksi, etten ottaisi niistä mallia. Virtaavan veden teoria Ahkera keikkailu on Arimo Mustosen mielestä ainoa keino tulla suosituksi koomikoksi, muusikoksi tai muuksi esiintyjäksi. Idea otti tuulta alleen, ja aikuisten alkeiskursseja alettiin pilotoida Sappeella tänä talvena. Stand up: Arimo Mustonen ja Jack Björklund Huipussa Koomikot saapuvat Sappeelle – Silloin tietää, ettei mennyt hyvin, jos koomikot nauravat, Sappeen yleisöä maaliskuun lopussa hauskuuttava Arimo Mustonen sanoo. Hyvän liikuntamuodon lisäksi lajissa on mukana sosiaalinen aspekti. Mainosmyyjänä ja luottamusmiehenä työskennelleen Mustosen loikkaa ammattilaiseksi helpotti yrityksen kaatuminen alta. – Huippuun on helppo tulla, sillä talossa on äänentoisto ja kaikki muu esitystekniikka valmiina. Ohjelmat ovat poikineet paljon hyvää palautetta, Jack Björklund sanoo Hän saapuu Sappeen Huippuun maaliskuun lopussa yhdessä Arimo Mustosen kanssa. Stand up -klubeja pitkin maata tuottava Mustonen uskoo, että komiikka toimii Huipun kaltaisella areenalla. Mutta seurakunnan tilaisuuksissa karsitaan arat aiheet ja kiroilu pois. Vastaus on melko usein jotain sen suuntaista, että en enää osaa tai uskalla, Sappeen hiihtokoulun johtaja Harri Kalliovalkama kertoo. Sappeessa esiintyvä kaksikko kuuluu pitkän linjan taitajiin. – Jossain stand up -klubilla voi vetää todella rujoja keikkoja, jotka eivät sovi kellekään. – Hississä ja vaikka rinteen päällä voi jäädä jutustelemaan, ja samalla tulee liikuttua ulkona. Ja kun koomikko tai bändi kerää yleisöä, sitä aletaan buukata keikoille. Kuva: Hannu Söderholm.. Laskettelu sopii kaikenikäisille ja on parhaimmillaan koko perheen yhteinen harrastus. Sappeessa järjestetään matalan kynnyksen alkeiskursseja aikuisille
– Koomikolla on kaikki vastuu ja yleisöllä kaikki valta, Jack Björklund sanoo. Mutta esiintymistilanne on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Se vaatii taitoa ja tilannetajua. Silloin tilanteen voi pelastaa, kun sanoo ääneen sen, mitä koko yleisö ajattelee: ilta on ollut niin paska, että en minä voi ainakaan huonompi olla. Moni ajattelee, että koomikolla on voimaa ja mahtia, mutta yleisö yksin päättää, nauraako vai ei. Totuus löytyy y leisön reaktiosta – Tärkein syy miksi teen komiikkaa, on se, että se on niin lähellä totuutta kuin olla voi, Jack Björklund sanoo. Mutta stand upissa se tuntuisi tyhmältä, jos jatkaisi juttujen kertomista ikään kuin ei olisi nähnyt, mitä katsomossa tapahtuu. Yksin yleisön eteen astuvalla stand up koomikolla on vastuu siitä, että ihmiset saavat sitä mistä ovat maksaneet. Egotrippi Stand up: Arimo Mustonen ja Jack Björklund Huipussa Koomikot saapuvat Sappeelle – Eka juttu voi vaihtua vielä lavalle kävellessäni. Totuus löytyy yleisön reaktiosta: se ratkaisee, onko esiintyjä hyvä vai ei. Hyvä esiintyjä koskettaa ja villitsee ilman erityisiä temppuja, mutta jotkut keskittyvät ohjaamaan kuulijoita: milloin pitää nostaa käsiään, taputtaa, huutaa, laulaa tai tehdä muita temppuja. Parhaina iltoina väki nauraa meikit poskella ja kitalaki krampaten. – Takahuoneessa sitten ihmetellään, että olipas tänä iltana kylmä yleisö ja laimea keikka. – Jos se olisi niin helppoa, niin koko Suomihan eläisi stand upilla. Still 17.3. Joillain on sellainen ennakkoluulo, että stand upissa keskitytään vain navanalusjuttuihin. Se kannattaa sanoa ääneen. Koomikko ei voi sulkea silmiään sellaiselta, minkä koko yleisö näkee. Lisäksi keskustelu voi rikkoa esityksen rytmin, sillä kommentit on toistettava lavalta, jotta koko yleisö kuulee ne. – Juttuihin on helppo samaistua, kun niistä tunnistaa itsensä. – Se voi räjäyttää tilanteen, kun kertoo, etten voi olla ainakaan huonompi kuin edeltävät esitykset. Televisio tekee stand upia tunnetuksi, mutta ruudun takaa ei koe kaikkea. – Livetilanteessa on sama paikka, tila ja intensiteetti, full contact, Björklund kuvaa. Mutta koomikon on turha selittää. JACK BJÖRKLUND : Arimon jälkeen on helppo mennä lavalle. Arttu Wiskari 7.4. Sen jälkeen voi vain ratsastaa, Björklund kuvaa koomikkoa kannattelevaa yleisöä. – Teatterin Hamlet-esityksessä ei voi kesken ollako vai eikö olla -lauseen hypätä pois roolistaan ja kommentoida sitä, jos joku kaatuu tai oksentaa salissa. Mutta ei se johdu koskaan yleisöstä, vaan esiintyjästä. – Taiteilija voi selitellä, että yleisö ei ymmärrä hänen hienoa teostaan. Jack Björklund keskittyy maanläheisiin havaintoihin arkisista asioista. Arimo Mustonen, Riku Sottinen ja Paul Westlake Kangasala-talon Stand up illassa lauantaina 17.2. Hän on huono, jos yleisö ei naura, Björklund kuvaa stand upin raadollista maailmaa. – Silloin tietää, ettei mennyt hyvin, jos koomikot nauravat, Sappeen yleisöä maaliskuun lopussa hauskuuttava Arimo Mustonen sanoo.. Jos joutuu lavalle huonojen koomikoiden jälkeen, kaikki kuolee, eikä homma lähde edes nollilta, vaan pakkasen puolelta. Tommi Liljedahl Millaista on mennä lavalle kaverin jälkeen. 15 Talvilehti Huipun keikat 17.2. – Siinä kohtaa, kun lauon jutun, joka saa ihmiset nauramaan, meillä on yhteinen hetki, jota ei sen jälkeen enää ole. Jacken esitykset ovat vähän niin kuin Suomen satavuotisjuhlat 20 minuutissa. Esiintyjä ei voi käskeä yleisöä viihtymään, vaikka esimerkiksi rokkilavoilla näkee tällaisia yrityksiä. Jos yleisö ei heti syty, koomikon ei kannata lähteä puskemaan väkisin. – Arimon jälkeen on helppo mennä lavalle. Hän saa ihmiset nauramaan ja kiukaan kuumaksi, Jack Björklund kehuu. Jos ihminen kiusaantuu äänessä olemisesta, esiintyjän pitää kiireesti etsiä uusi kohde. Esityksellä on vaara muuttua puuduttavaksi, jos koomikko pälättää yksin liian pitkään. ARIMO MUSTONEN : Jacken jälkeen on vaikea mennä lavalle, sillä kaikki naiset ovat transsissa, ja miettivät vain miten Jackeen saisi kontaktin. Jack Björklund ja Arimo Mustonen Sappeessa lauantaina 31.3. Irina 10.3. Mutta stand upissa se ei toimi. Miehet taas pullistelevat itsetunnosta niin, että ovat valmiita lähtemään pihalle kaatamaan vaikka puun, että saisivat miehisyytensä hieman asettumaan. Minä heitän vain lisää löylyä. Pyrin ottamaan myös joka iltaan jotain paikallista ja siihen tilaisuuteen liittyvää, Mustonen kertoo. Livetilanteessa on full contact Jack Björklund sanoo, että joskus salissa vallitsee kiusallinen tunnelma, kun edeltävät esiintyjät eivät ole onnistuneet. Siksi useimmat käyvät vuoropuhelua yleisön kanssa. Koomikko kirjoittaa ja ohjaa itse esitykset, joissa ei ole muita kuin hän itse. Hän saa ihmiset nauramaan ja kiukaan kuumaksi. – Teatterissa porukka voi nauraa perässä, jos porukan johtaja osoittaa, että tässä kohtaa pitää nauraa. – Stand upin paradoksi on siinä, että koomikolla on kaikki vastuu ja yleisöllä kaikki valta
Monipuolinen valikoima erilaisia viherkasveja esim. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. LAMINAATTI GOODIY LIVINGSTONE VAALEA 8MM H2824 VIHERKASVI MIX TULPPAANI 7 KPL NIPPU Goodiy tammi Livingstone on ruskeanharmaa, 1-sauvainen ja aidon puun tuntuinen laminaatti. erilaiset muorinkukat, fiikukset, juorut, traakkipuut, palmut sekä rönsylilja, saniainen, kodinonni, aasinkorvaköynnös ja kultaköynnös. P. aina mieluinen lahja! m 2 90 19 m 2 69 90 Tervetuloa NUKKAMATTO LUMO 120X170CM MUSTA/ VALKOINEN TARJOTINPÖYTÄ CELLO 40X40X44,5CM Ylellinen nukkamatto, joka tuntuu suloisen pehmeältä jalkojen alla. asti tai niin kauan kuin tavaraeriä riittää. (9,95) Kotimainen tulppaani sopii niin juhlaan kuin arkeenkin. Kahvitarjoilu! Tapetit -40% Laatat -30% Matot -20% Tilauslaminaatit -20% Sisämaalaustuotteet -10% maalit, lakat ja saunatuotteet Erä sisustustuotteita -50% koreja, tuoleja ym. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.) ma–pe 7.30–17, la 8.30–14 Lahjakortti........ Sisustuspäivä lauantaina 17.2. Koko: halkaisija 30 cm ja korkeus 29 cm. Valkoiseksi maalattua puuta TIKKURILA JOKER 9L A PERUSMAALI 69 90 (92,90) VINYYLILANKKU NOVOCORE CW497 151x1213x4MM 3,48M2 (24,90/m 2 ) Kaunis vaalean harmaa lukkopontillinen vinyylilankku, jossa on sahakuviointi. 0207 630 840 (Matkapuh. -50% 4 98. 16 Sydän-Hämeen Lehti Tervetuloa tutustumaan valikoimaamme! Sisustuspäivän tarjoukset: PÄLKÄNEEN K-RAUDASTA 39 95 (59,95) Kaunis ja ajaton tarjotinpöytä kokoontaitettavalla rungolla. 9 95 2 50 3 95 (14,90/m 2 ) KALUSTEKALKKI-MAALI CHALK PAINT 0,225L A SÄVYTETTÄVISSÄ KANGASKORI CELLO 30X29CM MUSTA S 15 95 SUPI SAUNAVAHA HARMAA 1/3 L 9 49 90 90 Vahoilla ja suojilla väriä saunaan! • Myös muita värejä Laaja yli 500 laatan tilausvalikoima saatavilla muutaman päivän toimitusajalla! Hyvä valikoima tapetteja varastossa ja todella laaja tilaustuotevalikoima saatavilla muutamassa päivässä! Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. (4,95) 2 nippua Helppohoitoinen ja kaunis valmisverho 50 % puuvillaa, 50 % polyesteriä. VALMISVERHO CELLO VARPU 140X240CM VALKOINEN / 2 KPL Ystävälle! Tarjoukset voimassa la 24.2. Helppo puhdistaa imuroimalla
Valkoiseksi maalattua puuta TIKKURILA JOKER 9L A PERUSMAALI 69 90 (92,90) VINYYLILANKKU NOVOCORE CW497 151x1213x4MM 3,48M2 (24,90/m 2 ) Kaunis vaalean harmaa lukkopontillinen vinyylilankku, jossa on sahakuviointi. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.) ma–pe 7.30–17, la 8.30–14 Lahjakortti........ P. LAMINAATTI GOODIY LIVINGSTONE VAALEA 8MM H2824 VIHERKASVI MIX TULPPAANI 7 KPL NIPPU Goodiy tammi Livingstone on ruskeanharmaa, 1-sauvainen ja aidon puun tuntuinen laminaatti. 0207 630 840 (Matkapuh. Kahvitarjoilu! Tapetit -40% Laatat -30% Matot -20% Tilauslaminaatit -20% Sisämaalaustuotteet -10% maalit, lakat ja saunatuotteet Erä sisustustuotteita -50% koreja, tuoleja ym. 17 Talvilehti Tervetuloa tutustumaan valikoimaamme! Sisustuspäivän tarjoukset: PÄLKÄNEEN K-RAUDASTA 39 95 (59,95) Kaunis ja ajaton tarjotinpöytä kokoontaitettavalla rungolla. Koko: halkaisija 30 cm ja korkeus 29 cm. (4,95) 2 nippua Helppohoitoinen ja kaunis valmisverho 50 % puuvillaa, 50 % polyesteriä. -50% 4 98. asti tai niin kauan kuin tavaraeriä riittää. aina mieluinen lahja! m 2 90 19 m 2 69 90 Tervetuloa NUKKAMATTO LUMO 120X170CM MUSTA/ VALKOINEN TARJOTINPÖYTÄ CELLO 40X40X44,5CM Ylellinen nukkamatto, joka tuntuu suloisen pehmeältä jalkojen alla. VALMISVERHO CELLO VARPU 140X240CM VALKOINEN / 2 KPL Ystävälle! Tarjoukset voimassa la 24.2. Monipuolinen valikoima erilaisia viherkasveja esim. (9,95) Kotimainen tulppaani sopii niin juhlaan kuin arkeenkin. Sisustuspäivä lauantaina 17.2. 9 95 2 50 3 95 (14,90/m 2 ) KALUSTEKALKKI-MAALI CHALK PAINT 0,225L A SÄVYTETTÄVISSÄ KANGASKORI CELLO 30X29CM MUSTA S 15 95 SUPI SAUNAVAHA HARMAA 1/3 L 9 49 90 90 Vahoilla ja suojilla väriä saunaan! • Myös muita värejä Laaja yli 500 laatan tilausvalikoima saatavilla muutaman päivän toimitusajalla! Hyvä valikoima tapetteja varastossa ja todella laaja tilaustuotevalikoima saatavilla muutamassa päivässä! Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. erilaiset muorinkukat, fiikukset, juorut, traakkipuut, palmut sekä rönsylilja, saniainen, kodinonni, aasinkorvaköynnös ja kultaköynnös. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. Helppo puhdistaa imuroimalla
Ohjelmassa on slopestyle. Talma Slopestyle, rookie (14–16-vuotiaat) 1) Tuomas Huuho 93,33, 2) Mikael Lehtimäki 92,33, 3) Miro Engström 91,66, 4) Ilmari Mäkikuutti 88,66, 5) Akseli Pettilä 86,00, 6) Vertti Pöytäkivi 74,33. 18 Sydän-Hämeen Lehti Huuho voitti Talmassa Kun Pietiläntien päässä oleva talo tuli myyntiin edellisen omistajan kuoltua, näköetäisyydellä naapurina asuva Kari Pajunen mietti vaimonsa kanssa, keitä siihen mahtaa tulla asumaan. – Se on sellainen kolmen vartin työ kerrallaan, kun vedän samalla myös tien alkupään pihat. Tuleeko pahimmillaan sellaisia ihmisiä, mitkä viettävät epämääräistä elämää ja häiritsevät muidenkin tien varressa asuvien omaa rauhaa. Tarvittaessa Pajunen tuuraa auraustöissä. – Käsipelillä tehtiin, kolalla, Kari Pajunen kertoo. – Ei tarvinnut kauheasti sijoittaa, kun vanhoistakin saatiin jotakin, Kari Pajunen täydentää. Tuiskut kun kinostavat tuolla osuudella vain yhtä notkokohtaa. – Piha pysyisi paljon pienempänä, jos joutuisi kolalla tekemään lumityöt. Slopestyle, rookie (14–16-vuotiaat) 1) Sampo Yliheikkilä 84,00, 2) Topi Kuivalainen 79,75, 3) Ilmari Mäkikuutti 78,25, 10) Tuomas Huuho 13,00. Maija Nieminen-Pessi Kilometri aurattavaa ennen töihin menoa Täksi kaudeksi 14–16-vuotiaiden rookie-sarjaan noussut Tuomas Huuho epäonnistui slopestyle-kauden avauskisassa Rukalla. – Minä vetelin muutamana kesänä trimmerillä ne reunat. – Jos näinkin talvella on lunta, niin melkein jo olisi tarpeen lingon ostaminen. Slopestylen Mercedes-Benz Freestyle Ski Tour, Ruka 26.–28.1. Vaimo sanoi, että nyt me saimme pojan, Pajunen kuvaa heidän ja Eetu Korpisaaren välistä lämmintä naapuruussuhdetta nyt kuusi vuotta myöhemmin. Jos lunta tupruttaa päiväaikaan paksusti ja Pajusilta pitää silloin päästä liikkeelle, eläkkeellä oleva isäntä käy laittamassa traktorin lämmitykselle ja puhdistaa tien itse nuoren naapurinsa sijasta. Kotitien auraus on sellainen kolmen vartin työ kerrallaan.. Kolalla pikkupolut Vanhoilla, romuiksi kutsumillaan avotraktoreilla naapurukset eivät juuri aurauksia hoitaneet, ei edes omissa pihoissa. Toisella yrittämällä pälkäneläinen kirjasi kisan kovimmat pisteet ja nousi kisan voittoon ennen Mikael Lehtimäkeä ja Miro Engströmiä . Tuoreempia työkoneita ei edes pystytä kiinnittämään vanhoihin traktoreihin. Karsinta : 1) Sampo Yliheikkilä 82,20, 2) Ilmari Mäkikuutti 74,40, 3) Teemu Lauronen 72,00, 7) Tuomas Huuho 63,80 MOE Tour, 11.2. Kimppakoneen kolmas omistaja on Kari Korpisaari , Eetun lähistöllä asuva isoveli. Se ei jättäisi aurausvalleja, Kari Pajunen miettii jo tulevaa. Seuraavilta sijoilta löytyivät Rukan kisassa seitsemänneksi ja kahdeksanneksi taituroineet Akseli Pettilä ja Vertti Pöytäkivi . Tie auki perälevyllä Tänä talvena lunta on pyryttänyt sen verran useampaan otteeseen, että miehet laskeskelevat Pietiläntien tarvinneen aurausta jo kymmenisen kertaa. Viime kaudella alle 13-vuotiaiden sarjaa hallinnut Tuomas Huuho pärjää myös 14–16-vuotiaiden sarjassa. Isompien lumimassojen siirtelyssä hän turvautuu vanhan riihen suojissa säilytettävään Massey Fergusoniin. Sahalahtelaisnaapurit auttavat toisiaan, lainailevat puolin ja toisin tarvikkeita ja tavaroita. Nyt kun käytössä on jaksavampi traktori, niin hän suunnittelee lainaavansa murskainta, jolla voi ajaa Pietiläntien reunat puhtaiksi ensi kesänä. Kolmesta tuli yksi Kaikilla kolmella oli ennen yhteisostosta miesten vanhoiksi romuiksi nimittämät traktorit, avomalliset vetokoneet, joissa oli liian vähän hevosvoimia raskaille työkoneille. Eetu Korpisaarelle tien auraaminen auki on välttämätöntä jo töissä kulkemisen takia. Hyvän ystävyyden ja yhteistyön pohjalta tehty rahallisesti mittavin ponnistus on tähän mennessä viime kesän traktorikauppa. Kauden avauskisassa Rukalla epäonnistunut Huuho voitti viikonloppuna Talman kovatasoisen kilpailun. Mercedes-Benz Freestyle Ski Tour jatkuu helmikuun lopussa Taivalvaarassa. Nyt vetelen kolalla lumet vain kapeammilta kulkureiteiltä keskelle pihaa ja lykkään siitä kasat perälevyllä pois, Eetu mainitsee. Viime viikonloppuna Huuhon laskut sujuivat paremmin Talmassa, jossa käynnistyi MOE Tour. – Saimme parhaan mahdollisen naapurin. Eetu hyödyntää massikkaa myös omistamiensa pikkukaivurin ja maansiirtokärryn kanssa. Kari sanoo tarttuvansa pihassaan kolan varteen vain sen verran, että sieltä pääsee autolla liikkeelle. – Kun lähdemme reissuun, niin tiedän, että täällä hommat hoituvat. Kävi aivan päinvastoin. Pariskunnan pelot jäivät täysin toteutumatta. Useimmiten perälevyn kanssa liikkeelle lähtee Eetu. Mitenkään mahdottomana puhdistettavana eivät auraajat Kuhmalahdentiehen liittyvää Pietiläntietä pidä. Yhden sivun kanssa meni pari tuntia, Kari Pajunen kertoo suuntaansa liki kilometrin mittaisen tien avarana pitämisestä. Kiertueella on kuusi osakilpailua, ja niistä neljäs kisataan Sappeessa 17. maaliskuuta. Slopestylen Mercedes-Benz Freestyle Ski Tourin avauskisassa Rukalla kolmanneksi sijoittunut Ilmari Mäkikuutti jätettiin Talman kisassa neljänneksi. – Myytiin vanhat romut pois nurkista ja ostettiin yksi uudempi tilalle, Eetu Korpisaari sanoo itseään viisi vuotta vanhemmasta, vuoden 1989 Massey Fergusonista. Huuho oli kovatasoisessa rookie-sarjassa avauslaskun jälkeen kolmantena. – Mukavampi lähteä auraamaan, kun ensin ei tarvitse kaivaa traktoria lumen keskeltä esille ja rapsuttaa ikkunoita auki. Pälkäneläinen taituroi karsintakisassa seitsemänneksi, mutta finaalissa molemmat laskut epäonnistuivat, ja suksitaituri jäi kymmenenneksi. Naapuri a pu: Tuuraaja asuu lähellä Eetu Korpisaari ja Kari Pajunen asuvat naapureina Pietiläntiellä Sahalahdella. Näkeekin heti paremmin ympärille, hän huomauttaa. Eetu voi huoletta olla kotoa pois aurausten puolesta pidempäänkin kuin päiväseltään
ALV Kysy 050-5534 885 Top Greenet Oy SÄHKÖTRUKKI vesivek.fi OMAKOTIASUKKAAN TOIMITUSTAKUU: • Jos asennus myöhästyy, saat rahat takaisin! TALVIASENNUKSEN EDUT: • Jäinen maa suojaa pihaa asennuksen aikana. – Tarjolla on jälleen jokaiselle jotakin, vaikka joidenkin päällekkäisyyksien vuoksi emme tänä vuonna ihan kaikkia haluamiamme esiintyjiä saaneet, kertoo Aitoon VPK:n puheenjohtaja Erkki Hyöki . Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Aitoon kaikennähneille lavoille nousevat muun muassa maamme ykkösbilettäjä JVG , tunteellisten hittien erikoismies Juha Tapio , aina energinen Olavi Uusivirta , 30-vuotista taipalettaan juhlistava suomi-rockin ikoni Klamydia , huumekohustaan selvinnyt Jari Sillanpää , naisartistiemme ykköseksi noussut Ellinoora , iskelmätaivaan kruunattu kuningatar Suvi Teräsniska sekä jo 22. • Minimoidaan keväällä sulavan lumen aiheuttamat riskit. Aitoon Kirkastusjuhlia vietetään 7.–9. 19 Talvilehti MITSUBISHI SBR20N -10 ajettu 1240h, vapaanosto 4800mm / 2000kg Juuri huollettu + uusi akku Kone Luopioisissa Hinta 12.400 sis. *Puhelujen hinnat: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%) soittaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä. 0400 624 179 maricartmi@gmail.com Puh. • Kattoturvallisuus tarkistetaan samalla. 7. Varaa tahdollesi aika osoitteessa saastopankki.fi/aito Tahdo enemmän Meiltä saat sekä kodin että nopean asuntolainapäätöksen. 0400 297 933 • www.sahkoasennustammilehto.fi Soita sähkärille, älä sählärille! Tmi Sähköasennus Ari Tammilehto Aitoon Kirkastusjuhlilla kovat kotimaiset Aitoon Kirkastusjuhlilla nähdään tulevanakin kesänä monipuolinen kattaus maamme ykkösrivin artisteja. No vaihda rännii! Valitse myös talvella raidaton Arvo-kouru! Soita heti 03 3390 0312 Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN RÄNNIREMONTTI! Katso lisää: vesivek.fi Paikalliset pojat! raidaton ruostumaton ARVO kouru Ainoa MOPOAUTOJEN kolarikorjaukset ammattitaidolla rengastyöt huollot korjaukset Kuljetusja noutopalvelu! MARICAR TMI Laurilantie 150, 36600 Pälkäne p. kertaa kirkastusjuhlistava Apulanta . Aitoon Kirkastusjuhlat tunnetaan monipuolisuudestaan, sillä alueen kolme lavaa tarjoavat hyvää meininkiä ja maan parhaita esiintyjiä moneen makuun. 010 311 6400* | saastopankki.fi/aito | @aitosp luopioinen, keskitie 16 | pälkäne, onkkaalantie 65 | kanGasala, onnikkatie 1. Näiden lisäksi kahdelle katetulle Kirkkarilavalle nousevat Samuli Edelmann, Arttu Wiskari, Reino Nordin , Samae Koskisen Korvalääke ja Vesterinen yhtyeineen . Toissa kesän Kirkastusjuhlilla kaikki eivät vielä tienneet Ellinooraa, mutta nyt hän kuuluu eturivin naisartisteihin. JVG palaa Aitooseen kesän 2018 Kirkkareilla. – Suurta vahinkoa ei kuitenkaan tullut, hyvältähän tuo setti jälleen näyttää. Raidat pännii
Hän nauttii paitsi itse hiihdosta myös erityisesti siitä olosta, joka reipasta hiihtolenkkiä seuraa. – Hyvinä talvina ajan ladun 10–12 kertaa. Ihan vähäinen tuo tavoite ei ole. Puiden alta ja välistä pujotellessaan voi välillä saada lunta niskaansa, mutta maisema on satumaisen upea. Usein mukana on koko perhe. – Koetan ajaa sen mukaan, miten taivaalta tulee lunta. Talvisessa metsässä sukset jalassa rämpiessään tavoittaa tämän sukupolvien kuilun. Innokas hiihdon harrastaja on onnellinen hyvistä laduista ja kauniista talvisista maisemista. Viime talvena kilometrejä kertyi lähes 800 ja tänä vuonna on tarkoituksena hiihtää saman verran. – Minulla on tavoitteena hiihtää talvisin saman verran kuin kesäisin kävelen golf-pallon perässä, hän kertoo. – Ensin ajan pohjan tampparilla, sitten tasaan lanalla ja lopuksi teen vielä latu-urat. Sappeen rinteiden äärelle valmistunutta uutta mökkialuetta mainostetaan Ski-in / Ski-out -alueena. – Joskus teemme tulet laavulle ja paistamme siellä makkaraa. – Vapaaehtoistyö on mielestäni todella kunnioitettavaa ja siitä tulee itsellekin hyvä olo, kun pystyy tuottamaan muille iloa ja hyötyä. Hiihtäjämääristä ei ole tilastoja, mutta näppituntumalla voi sanoa, että tänä talvena laduilla on ollut hyvin väkeä. – Tässä on ollut välillä todella huonoja talvia. Mukavaa liikuntaa raittiissa ilmassa – Hiihto on hauskaa ja siinä saa olla raittiissa ilmassa. Lisäksi mies ajaa yhdysladut alakoululle, Anna Tapion koululle ja Honkalan mäelle sekä alakoulun viereen peltolenkin pienille Pälkäneläistä elämänlaatua Lassi ja Leevi -sarjakuvissa pojan on vaikea tavoittaa sunnuntaiaamuisen pyöräretken hienoutta, kun vettä valuva isä palaa lenkiltään keittämään aamupuuroa. Hänen varsinainen työnsä vartijana painottuu iltoihin ja öihin, joten latujen kunnostus onnistuu melko joustavasti. Lahdentien pauhu katoaa vähitellen äänimaisemasta, ja ympärillä on vain hiljainen, luminen metsä. Miestä motivoi ulkoilmassa ja luonnossa oleminen. Tällaisesta elämän laadusta Pälkäneellä nauttii lähes jokainen. Kärkkäinen hiihtää pääasiassa Aitoon Pukkivuoren kuntoradalla ja useimmiten perinteisellä tyylillä. Vastuuhenkilöt ajavat ladut pääasiassa omilla kelkoillaan kuluja vastaan, Ketola sanoo. Lisäksi tarralenkkarista lainattu nykysauvan kiinnityshihna on kelvoton, eikä se tahdo kestää kiinni. Lipsuvalla suksella hosuminen saa ladun pettämään alta ja hien virtaamaan niin, että on pakko vähentää vaatetta. Eikä parin vuosikymmenen takainen minäkään olisi ymmärtänyt hiihdon hienoutta. Marja-Liisa Suomalainen Veera Lohtander hiihtää Onkkaalassa Syrjänharjun kuntoradalla sekä Harhalassa kotipihansa ladulla.. Hiihtointo on Ketolan mukaan nyt korkealla. 20 Sydän-Hämeen Lehti Laduille pääsee nyt monessa paikassa Hiihtäminen tuo hyvän mielen – Hiihtolatuja on nyt kunnan eri alueilla hiihdettävissä lähemmäs sata kilometriä. Sen verran Pukkivuoren kuntoradan ladun kunnostaminen vie aikaa. Kaikki eivät halua tai voi ponnistella fyysisesti ylämäissä tai jotkut saattavat kokea mäkien laskemisen liian haastavana. Saattaa kuulostaa kidutukselta, mutta ei ole parempaa keinoa koululaisille ja päiväkotilaisille. Veera Lohtanderin sukset sopivat pääasiassa perinteiseen hiihtoon, mutta niillä voi hiihtää myös luistelutyyliä. Kerrallaan hän ajaa yleensä muutaman tunnin. Nykyisin säätiedotukset ovat niin hyviä, että pystyn aika lailla suunnittelemaan ajot etukäteen. Välillä joku metsän eläin on poikennut ladulle ihmettelemään outoa uraa, mutta pian jäljet johtavat takaisin metsän suojaan. Tikka hankki aikoinaan oman kelkan ajaakseen lapsilleen latuja. Tykkään hiihtämisestä todella paljon, 11-vuotias Veera Lohtander kertoo. Muksuille on vaikea todistella, mitä hienoa pakkasessa lipsuttelussa on. Hän pääsee nyt itsekin melkein kotiovelta Aivujärven ladulle. Siinä on kiva mäki, mitä voi laskea suksilla tai muutenkin. – Olo on niin kevyt hiihdon ja saunan jälkeen. Välineet on hankittu tälle kaudelle. Ihan itsestään ladut eivät synny, vaan tekijöinä on suuri joukko sekä vapaaehtoisia että yrittäjiä. Jylhien puiden katveessa kulkeva ura on jotain sellaista, mitä yleensä koetaan kansallispuistojen suojelumetsissä. Lapsuudessaan kilpaakin hiihtänyt nainen hallitsee myös luistelutyylin. Kuntoratojen latujen lisäksi järvien selille ja metsiin syntyy hiihtouria heti, kun maahan saadaan jonkunmoinen lumikerros. Eikä edes äiti innostu ankeasta telttaretkestä itikoiden syötävänä. Sen valtti on se, että suksille saattaa hypätä heti kotiovella, sillä rinteet kulkevat aivan vieressä. Lahdentien ylityksen jälkeen latu ylittää peltoaukeat ja jatkaa kohti Aivujärveä. Ylle kaartuu tykkylumen kaarelle taittamia nuoria koivuja ja uralle kurkottaa tilaa kohti levittäytyneitä kuusen oksia. Parikymmensenttinen lumikerros peittää juuri ja juuri sänkipellon, mutta vesakoituvalla metsäuralla lunta on sen verran vähemmän, että vadelman ja pajun versot törröttävät ladun läpi. – Jääladut ovat kuitenkin hyvin suosittuja. – Tässä myös työn jälki näkyy välittömästi. – Puolet laduista pysyy kunnossa vapaaehtoispohjalta. Tästä yli puolet on jäälatuja, liikuntasihteeri Petri Ketola Pälkäneen kunnasta kertoo. – Se on niin hyvää kropalle, hän perustelee. Harhalassa asuva Lohtander kulkee ladulle vanhempiensa kyydillä. Olematon sompa ja puolet sauvan varrestakin uppoaa joka työnnöllä pehmeään pulverilumeen. Alamäissä ja tuulessa ilmavirta kirkastaa maiseman hetkeksi, mutta ylämäissä rillit vetävät takaisin huuruun. Kevättä kohden aurinko sitoo lumen pintaa ja ladut pysyvät paremmin auki. Lisäksi miestä motivoi halu kantaa oma kortensa kekoon yhteisön hyväksi. Erityisesti jäälatujen ylläpito on haasteellista, sillä tuuli tuiskuttaa nopeasti pehmeän lumen latujen päälle. Noin vuorokausi talven saapumisen jälkeen latu valmistui myös Lastenlinnan satumetsään. Veltot sauvat ovat pehmeisiin oloihin täysin sopimattomat. Tuomas Tikka on puolestaan huolehtinut Aivujärven ladusta vajaan kymmenen viime vuoden ajan. Laduntekijät tuovat kortensa kekoon Aitoon latuja ajava Petri Hilden on tehnyt latuja eri puolille pitäjää jo 25 vuoden ajan. Kovin vähällä lumella latua ei voi ajaa, hän kertoo. Hildenin käytössä on kunnan kelkka. Hän käy hiihtämässä muutaman kerran kuukaudessa, pääasiassa Syrjänharjun ladulla. – Nämä laitettiin kuntoon siellä liikkeessä ja tarvittaessa isä lisää voidetta, tyytyväinen hiihtäjä kertoo. Ladut ovat kunnossa muun muassa Onkkaalan Syrjänharjussa, Aitoon Pukkivuoressa, Luopioisisten kirkonkylällä, Rautajärvellä, Vuolijoella, Aivujärvellä, Luikalassa, Mallasvedellä ja Pälkänevedellä. – Täytyy olla jotain, mitä yrittää. Niissä on poikkeuksellisesti jonkin verran luistoa, mutta pääasiassa taaksepäin. Syrjänharjun ladun lisäksi Veera Lohtander hiihtää myös kotipihansa ympäristössä, johon hänen äitinsä, Seija Lohtander tekee lapsille latuja suksilla. Kiireellä ei voi ajaa, silloin ei tule hyvää jälkeä, Hilden sanoo. Sauvoihin on kuitenkin pakko nojata, sillä Nanogrip -sukset ovat vielä kelvottomammat. Tehokasta kunnon ylläpitoa Suksien rytmikäs suhina säestää Marja Leena Kärkkäisen menoa Pukkivuoren kuntoradalla. Muuta elämää ladulla ei näy
Jani Oksanen Lähes 18 vuotta elämästään Sahalahdella viettänyt Miro Nalli muutti hiljattain muun perheensä kanssa niukasti Tampereen rajojen sisäpuolelle. Pärjäämisen eteen on viimeistään silloin alettava tehdä töitä. – Aina kannattaa mielestäni lähteä kokeilemaan joukkueessa pelaamista. Ei siitä tule mitään, jos alkaa liikaa miettiä, mitä muut minusta ajattelevat. Sen keskellä on hieman helpompi ymmärtää esi-isiä, jotka päättivät jäädä kylmälle ja pohjoiselle niemelle. Sydänhämäläisen ei tarvitse lähteä luonnon tai maisempien perässä Lappiin, eikä edes Laippaan. Ilveksessä valmentanut isä vei pojan myöhemmin Ilveksen kiekkokouluun, ja joukkueessa nuori Nalli alkoi pelata noin seitsemänvuotiaasta lähtien. Yhdessä pelaamaan pääseminen on hauskaa varsinkin nuorena, jolloin kaikki tutustuvat helposti toisiinsa. – Meidän asiakkaamme ovat harrastajia ja koululaisia, suurta valikoimaa eri keleille ja tyyleille sopivia kilpasuksia meidän ei kannata varastossa pitää. Perinteisen hiihtotavan suksiin parafiinia laitetaan vain pitoalueen ulkopuolelle. Hiihtokokemus jää kauaksi nautinnosta, jos suksi lipsuu koko ajan tai lumi jäätyy paakuiksi pohjaan. Jälkipelit Sariolan kaukalossa Ennen kuin harjoitusmäärät jääkiekossa lisääntyivät ja veivät ajan muilta harrastuksilta, Miro Nalli ehti Sahalahdella käydä aktiivisesti pelaamassa sählyä talvisin ja osallistua viikkokisoihin kesäaikaan. Tavoite pudotuspeleihin pääsystä elää yhä, mutta onnistumisia on tultava seuraavina viikkoina koko ajan. Kesällä Aivujärven, Sydänmaanjärven ja Vimmun suunnan korpia kolutessa tuntui jo melkein katoavalta kansanperinteeltä, että aikanaan näissä maisemissa pääsi myös hiihtämään. Jotta sukset luistaisivat ladulla, ne tarvitsevat pohjaansa parafiinin, jota on useaa sorttia erilaisille keleille. Pitovoiteet eivät pysy sen päällä. Ilveksen lauantain otteluiden jälkeen pelit ovat jatkuneet illemmalla Sariolan kaukalossa. Yksi tällainen oli jatko-opiskelupaikan pohdinta. Hyvän tekniikan osaava hiihtäjä tarvitsee vähemmän voidetta ja kantava suksi taas enemmän. Nalli kaarsi ensimmäiset kurvinsa luistimilla Sahalahden ulkojäillä 2000-luvun alussa. – Meiltä löytyy harrastajan tarvitsemat voiteet kaikille keleille ja tilauksesta myös voitelen sukset kuntoon, Salminen sanoo. 21 Talvilehti Hiihtäminen sujuu, kun välineet toimivat – Moni ostaa välineet pakettina eli samalla kertaa sukset, siteet, monot ja sauvat, Jari Salminen Pälkäneen Urheilu ja Kalastuksesta kertoo. Varminta on käyttää voidetta, joka on tarkoitettu todellista mittarilukemaa pienemmälle pakkaselle. Lumisessa maisemassa kulkeva ura on jotain aivan muuta kuin kuntoradan leveä baana tai järvenselän tasainen ura. – Unelmana luultavasti jokaisella jääkiekkoa pelaavalla on NHL, mutta olisihan se hienoa päästä jossain kohtaa pelaamaan aikuisten liigaa. Hiihtolenkille voiteen ja korkin voi sujauttaa taskuun. – Ei sitä osannut silloin ajatella, mitä jääkiekosta voi vielä tulla… Se hauskuus on kuitenkin yhä mukana, ei se katoa koskaan, hän tuumaa. Hän uskoo näistä kertyneen hyvät eväät jääkiekon pelaamisen tueksi. Peruskuntoilija pärjää kuitenkin muutamalla purkilla. Ja pian päivä jatkuu niin, että ladulle ehtii vielä työpäivän päätteeksikin. Oli ikä mikä tahansa, on tärkeää uskaltaa olla joukkueessa oma itsensä. Jari Salminen Pälkäneen Urheilu ja Kalastuksesta esittelee tarvikkeita, joiden avulla peruskuntoilija selviää voitelusta.. Viime aikoina nuorten liigan otteluohjelma ja sää ovat olleet suosiollisia sille, että Nalli on saanut nähdä ystäviään parhaissa mahdollisissa merkeissä. Ja samalla pääsee kokemaan suomalaisen talviluonnon lumoa parhaimmillaan. Itsensä Nalli näkee isona, hyvin liikkuvana ja hyvin laukovana laitahyökkääjänä, jolla peli on kulkenut joukkueen tavoin hyvin joulun jälkeen. Parafiini sulatetaan suksen pohjaan raudalla, jonka jälkeen ylimääräinen osa siklataan huolellisesti pois. Lähimpänä tavoitteena on kuitenkin nousta nuorten pudotuspeleihin. rankaista laiskistunutta kehoa. Nyt menossa on toinen kausi Ilveksen A-junioreissa. Voitelu on tärkeää tehdä hiihtäjän ja hänen suksiensa mukaan. – Silloin tällöin hiihtävälle harrastajalle riittää yleensä parafiinin laitto kerran, pari vuodessa. Kangasalan lukion Nalli sivuutti siitä yksinkertaisesta syystä, että opinahjo oli turhan kaukana Hakametsän jäähallilta. Jääkiekon ehdoilla joutuu tekemään pienten arkisten valintojen ohessa isojakin ratkaisuja. Tommi Liljedahl Ilman uurastusta paikka A-junioreissa jää vain haaveeksi – mutta jos samalla ei pysty nauttimaan, on Miro Nallin mukaan tyystin väärässä paikassa Työnteko ei pilaa hauskanpitoa Nuorena jääkiekon pelaaminen oli silkkaa hauskanpitoa kavereiden kanssa – nykyisin jääkiekko on sahalahtelaiselle Miro Nallille paljon tavoitteellisempaa puuhaa. Perusvälineiden lisäksi hiihtämään mielivää askarruttaa voitelu. Raadolliseksikin mainitussa kiekkomaailmassa kaikille C-junioreille ei enää löydy pelipaikkaa seuraavasta ikäluokasta, eikä toisaalta pelkkä lahjakkuuskaan riitä enää viemään eteenpäin. Liikkeestä löytyy perusvalikoima kaikkia hiihtovälineitä. Helmikuun pakkaspäivät ovat todistaneet huolen turhaksi. Viljo Kortetjärven tehtävän perineen Tuomas Tikan ansiosta Aivujärven metsiin pääsee myös talvella. Kesällä metsissä kulkee ristiin rastiin polkuja, jotka poikkeavat välillä metsäautoteille. Ammattilaiselta työ sujuu näppärästi telineen avulla tarkoitukseen varatussa tilassa. Marja Leena Kärkkäinen pitää itsensä kunnossa hiihtämällä. Nalli muistelee olleensa suunnilleen C-juniori-iässä, kun hänelle alkoi kirkastua, ettei jääkiekko taida olla enää pelkkä harrastus. – Pitovoidetta laitetaan sukseen ohuita kerroksia, jotka tasoitetaan korkilla ennen seuraavan kerroksen levittämistä, Salminen neuvoo. Voiteitakin löytyy joka kelille. Ratkaisu perustui käytännöllisyyteen: harjoittelu ja opiskelu Sammon keskuslukion urheilulinjalla sujuvat helpommin, kun matkoihin ei tuhraannu liikaa aikaa. Eikä välimatka loppujen lopuksi niin suuri ole. Viime talvet ovat olleet sellaisia, että sivakoimaan on päässyt lähinnä jääladuilla, kun latupohjaan tarvittavat lumet on ensin keräilty järvienseliltä. Jokaisella alkaa upeaa metsää takapihalta. Sahalahdessa yritän silti viettää mahdollisimman paljon aikaa ja käydä aina kun mahdollista – parhaat kaverit ovat edelleen siellä. – Kyllä he sitten kuitenkin ymmärsivät syyt ratkaisuuni. Näin voitelua voi tarvittaessa korjata kesken lenkin. Opinnot jatkuivat peruskoulun jälkeen Sammon keskuslukion urheilulinjalla, mikä sai Kangasalle jääneet kaverit aluksi vähän hämilleen. Aivujärven metsälatu on hieno pälkäneläinen perinne
– Sisätilat pesemme tarvittaessa lattiasta kattoon asiakkaan tarpeen mukaan, Tala kertoo. Kuvassa Saku Tala valmistautuu aloittamaan tietokoneen avulla tehtävää ohjelmointia. – Isä vastasi, ettei toimintaa voi oikein tuosta vain aloittaa, Kaikkia uudempia dieselja bensiinimoottoreita ohjataan ECU:lla eli moottorin ohjausyksiköllä. Vapaus määritellä omat työt ja aikataulut kuuluvat ehdottomasti yrittäjyyden parhaisiin puoliin, Tala näkee. Pasi Lindholm toivoi, että myös Onkkaalaan saataisiin vihdoin viinakauppa, ettei kuntalaisia ja turisteja enää ajelutettaisi Kangasalle. Viime marraskuusta alkaen autoja on pesty ja huollettu uusissa hallitiloissa Mälkilässä. Kun erillistä panimomyymälää ei ole, Rönnvik saa päivittäistavarakauppojen tapaan myydä maksimissaan 5,5-prosenttista olutta aamuyhdeksän ja iltayhdeksän välillä. – Maailman muuttuminen pakottaa myös yrittäjiä uudistumaan. – Autoilijat haluavat pienentää polttoainekulutusta. Nyt anniskelualueen ulkopuolella saa kertoa tuotteista ja niiden hinnoista. Erkki Toivari varoitti elättelemästä liian isoja toiveita. Kun moottorin ohjausyksikkö ohjelmoidaan uudelleen, polttoaineen kulutus tippuu 0,5–1 litraa sadalla kilometrillä, pälkäneläisen Talafixin yrittäjä Saku Tala kertoo. Ensihoitajan ja autoalan yrittäjän työt ovat ainakin toistaiseksi hoituneet sopuisasti rinta rinnan. Jos mukaan ei saada uusia tekijöitä, vaarana on, että syntyy entistä enemmän entistä.. Hauhonkin myymälä on ollut liipaisimella, ja siksi Pälkäneelle on vaikea saada myymälää. – Mainontaan ja ravintolan aukioloaikoihin uusi alkoholilaki toi pieniä helpotuksia. Ota yhteyttä Ulla Tikka 044 347 7402/ ulla.tikka@shl.fi MAINOS Alkoholilain muutos ei tunnu Rönnvikissä – Alkoholilainsäädäntö ei vaikuttanut Rönnvikin viinitilan toimintaan oikeastaan millään tavalla, Eila Rönni sanoo. Ohjelmointi voidaan tehdä kaikkiin moottoreihin, mutta paras hyötysuhde saavutetaan silloin kun ohjelmoidaan turboahdettuja moottoreita. – Tila on ollut nykyisellä suvulla 150 vuotta ja viinitila on toiminut 24 vuotta, Eila Rönni kertoo. Autotehtailla moottorien ohjausyksiköt eli ECUt säädetäänkin siten, että ne toimivat hyvin kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Myös ravintolan aukioloajat vapautuivat. Kun valmistaja kehittää uuden moottorin, sen on otettava huomioon kaikki olosuhteet, jotta moottoria voidaan käyttää kaikissa maanosissa, joissa sitä aiotaan myydä. – Josko saisimme myymälän vihdoin Lahdentien varteen nousevalle uudelle yritysalueelle, Koivisto toivoi. Lähes kaikki asiakkaat ovat tähän asti olleet tyytyväisiä työn tuloksiin. Talafixilla on kuitenkin käytössään tyytyväisyystakuu: moottorin ohjausyksikön asetukset voidaan palauttaa tehdasasetuksiin 14 päivän kuluessa ohjelmoinnin tekemisestä. – Aika usein asiakas sanoo, että auto tuntuu kuin uudelta, ja etenkin dieselautoihin saadaan ohjelmoinnin myötä lisää vääntöä. 040 7240 770. Nykyisin yleisin syy ohjelmointiin löytyy toisaalta. Vetovastuu on siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle, mutta kasvonsa yritykselle antanut emäntä on edelleen monessa mukana. Esimerkiksi jatkoaika kolmeen hoituu ilmoituksella. Talafix toimi ensimmäiset yhdeksän kuukautta Kankaanmaalla. Puh. Kuukauden yrittäjänä palkittu viinitila esittäytyi yrittäjäkollegoille perjantaina. Tala kertoo olleensa aina kiinnostunut auton fiksauksiin liittyvistä asioista. Työnjako toimii tavallisesti siten, että Tala huolehtii ohjelmoinneista ja Kalle Salomaa hoitaa vahaukset, pesut ja pienet huoltotoimenpiteet. info@talafix.fi. Eila Rönni kertoi viinitilan toiminnasta. 22 Sydän-Hämeen Lehti Oikein tehty ohjelmointi pienentää tehokkaasti polttoainekuluja Talafix pesee ja huoltaa autot kuntoon Kymmenen vuotta sitten autojen moottorien ohjausyksiköitä ohjelmoitiin useimmiten hevosvoimien ja tehojen lisäämiseksi. Suurimmat muutokset koskevat pienpanimoita, jotka saavat myydä maksimissaan 12-prosenttisia juomia ulos –kunhan hakevat siihen aluehallintoviraston luvat. ECU on ikään kuin moottorin aivot: se sisältää mikroprosessorin ja sekä antaa että kerää tietoa moottorin eri antureista. Jäsenistö vanhenee, ja aktiiveja on entistä vähemmän. Asiakas huomaa oikein tehdyn ohjelmoinnin käyttökokemuksen parantumisena. Talafixissa ohjelmointeja on tehty jo jonkin aikaa. – Meilläkin toimii käsityöläispanimo, mutta sen yrittäjät eivät aio pitää myymälää. Luopioisten yrittäjien varapuheenjohtaja Sari Päätalo kertoi puheenjohtajapäivien kuulumisia. Valmistajien on siis huomioitava erilaiset toimintaolosuhteet, joita ovat muun muassa huonolaatuiset polttoaineet, äärimmäiset lämpötilat ja korkeuserot sekä erilaiset päästörajat. Elinkeinojohtaja Jaana Koivisto kertoi, että kunta on tehnyt asian eteen paljon töitä ja tarjonnut Alkolle monia eri tiloja. – Yrittäjyys on ollut mukavaa vaikkakin toki myös haastavaa. – Me voimme ohjelmoimalla säätää moottorien ohjausyksiköt vastaamaan paremmin paikallisia kelija ajo-olosuhteita, Tala huomauttaa. Talafix huoltaa autoja muutenkin kuin ohjelmoimalla. 12-vuotiaana hän ehdotti isälleen, josko tämä voisi pystyttää perheen kotitalon edustalle kyltin, jossa mainostettaisiin pojan suorittamaa auton pesua. Artikkeli on tehty yhteistyössä Talafixin kanssa. joitain lupiakin pitäisi ensin hankkia, Tala kertoo. – Alkon liikevaihdosta 90 prosenttia on veroja, ja siksi myymälöistä ei paljon paikkakunnalle jää. Perusvahausten lisäksi Talafix tarjoaa myllytystä eli koneellista kiillotusta, jossa hiotaan lakkapinnan pieniä naarmuja pois. Tommi Liljedahl Rönnvikin viinitila palkittiin kuukauden yrittäjänä Pälkäneellä. Tala opiskeli ensin ensihoitajaksi, mutta reilu vuosi sitten hän aloitti myös autoalan yrittäjänä. Haluatko sinäkin yrityksesi esittelyn lehteen. Yrityksen toimitiloissa Mälkilässä myös pestään, vahataan ja huolletaan ajoneuvoja. Ota yhteyttä! Talafix, Onkkaalantie 671, Pälkäne. Pälkäneläisyritys toimii englantilaisen CelticTuningin valtuuttamana jälleenmyyjänä
/aitoo sekä ennakkomyyntipisteissä Myynnissä koko festivaalien ajan verkossa ja portilla LIPUT WWW.VARAAMO.FI/AITOO OHJELMA KOKONAISUUDESSAAN JULKAISTAAN KEVÄÄLLÄ 2018 OSOITTEESSA WWW.AITOO.FI LUE UUSIMMAT UUTISET JA OSALLISTU KILPAILUIHIN KIRKKARIT FACEBOOKISSA JA INSTAGRAMISSA. 23 Talvilehti APULANTA ARTTU WISKARI ELLINOORA JARI SILLANPÄÄ JUHA TAPIO JVG KLAMYDIA OLAVI UUSIVIRTA REINO NORDIN SAMAE KOSKISEN KORVALÄÄKE SAMULI EDELMANN SUVI TERÄSNISKA VESTERINEN YHTYEINEEN 1PV 2PV 3PV EARLY BIRD ALE% 35€ 62€ 80€ ENNAKKO 38€ 66€ 88€ NORMAALI 50€ 85€ 110€ Myynnissä 30.4.2018 asti verkkokaupassa www.varaamo. /aitoo Myynnissä 6.7.2018 asti verkkokaupassa www.varaamo
Radalla näkyy niin kaunoluistimia, hokkareita kuin eri tavoin kiinnitettäviä retkiluistimiakin. Tunnelmallinen maalaisympäristö tuo oman lisänsä luistelunautintoon. – Jäillä liikkumisen kanssa ei kannata leikkiä ja jääpiikit on aina oltava mukana, jokaisella luistelijalla. Enna Virta luistelee hokkareilla tai kaunoluistimilla sauvojen kanssa. Täysi parkkipaikka ja radalla vilisevät luistelijat kertovat omaa tarinaansa Saarikylien retkiluisteluradan suosiosta. Alkutalvesta jäällä oli luistelua varten jopa yli seitsemän kilometrin rata. mahdollistavat tämän meille, hän kiittelee. Viikonloppuisin täällä käy satoja luistelijoita, Pirjo Veckman Heikin Leivästä kertoo. Tämä on palkitsevaa, kun saa antaa ihmisille elämyksiä, Martti Soininen kertoo. Kävelyä tämä ei kuitenkaan haittaa, päinvastoin. – Meillä on ollut tämä rata reilut 20 vuotta. – Avaamme puolilta päivin ja suljemme kolmen jälkeen, tarvittaessa venytämme aikaa, jos asiakkaita riittää, Veckman sanoo. – Erityisesti teemme tätä keväällä, kun on kaunis ilma. Lumi ja jää tarjoavat upeita yksityiskohtia. Rannassa on laatikko vapaaehtoiselle ratamaksulle. – Toisinaan auraus täytyy tehdä kaksikin kertaa päivässä, riippuen säätiloista. Topi Laukkanen puolestaan huolehtii jäälle hiihtoladut. Runsaan lumentulon jälkeen ratoja on nyt auki reilun kilometrin verran. Virta tietää, mitä varoa, sillä sukellusta harrastavana hän on kokeillut jäisestä vedestä nousemista, joskin märkäpuvun kanssa. Osalla luistelijoista on sauvat, suurin osaa kuitenkin luistelee ilman niitä. Naskalit ovat halpa henkivakuutus. – Meiltä löytyy 30 luistimet ja joinain päivinä ne kaikki kiertävät kaksikin kertaa. Soininen harmittelee alkutalven vaihtelevien kelien tehneen jäästä vähän epätasaista. Luistinvuokraamo ja kahvio ovat auki vain viikonloppuisin. Meillä on myös luistimiin sopivia monoja sekä sauvoja. Arkena radan auraus tapahtuu pääsääntöisesti auraajien työpäivän jälkeen. 24 Sydän-Hämeen Lehti Luistellessa pääsee näkemään järven ja luonnon uudella tavalla. – Jos aion luistella ratojen ulkopuolella, kyselen aina jäätilanteesta asiaa tuntevilta. – Ihanaa, että nuo miehet Esa Östring on yksi Mallasveden luistelurataa auraavista vapaaehtoisista. Lähistöllä asuva Esa Östring on myös innostunut ajamaan ratoja viime vuosina. – Ajamme rataa vuorotellen Pasin mönkijällä sen mukaan, miten kukin kerkiää, Soininen sanoo. Toisinaan hän pakkaa eväitä mukaan ja nauttii liikunnan ohella retkeilystä. – Luistellessa pääsee näkemään järven ja luonnon uudella tavalla. Lumi ja jää tarjoavat upeita yksityiskohtia. – Toivottavasti kelit nyt pysyisivät sellaisina, että saisimme radat pysymään. Enna Virta Mallasveden Pakanranta on suosittu ulkoilupaikka myös talvisin. – Auraaminen tuli mahdolliseksi mönkijän hankinnan myötä. Jääolosuhteiden tuntemus on tärkeää Mallasvedellä paljon luisteleva Enna Virta nauttii liikkuessaan luonnonrauhasta ja kauniista maisemista. Paikka on sopiva myös perheille, sillä radalta ei pääse eksymään ja rannan nuotiopaikalla voi syödä omiakin eväitä. – Olen aurannut rataa nyt kuusi tai seitsemän vuotta yhteistyössä Pasi Siveniuksen kanssa. Saarikylien retkiluisteluradalla käy viikonloppuisin jopa satoja luistelijoita. On hienoa, kun luonnonjäitä voi käyttää retkiluistelutyyppiseen liikuntaan, hän sanoo. Saarikylien radalle pääsee luistelemaan milloin vain. Saarikylien radalla käy viikonloppuisin kuhina Talkoot: Aktiiviset auraajat mahdollistavat luistelun järvien jäillä Huikeita maisemia ja vauhdin hurmaa Enna Virta nauttii luonnonjäillä luistelussa erityisesti luonnonrauhasta ja maisemista. Osalla luistelijoista on omat välineet, mutta monet vuokraavat välineet kahvion lähellä olevasta välinevuokraamosta. Marja-Liisa Suomalainen Enna Virta.. Turvallisuus on hänen mukaansa luonnonjäillä luistelussa ensisijaista. Rannan tuntumassa asuva talkooporukka pitää jäällä luisteluja kävelyrataa sekä hiihtolatua auki vapaaehtoisvoimin. Maisemat ja luonnon yksityiskohdat ovat valokuvausta harrastavalle naiselle tärkeitä. Vieraille jäille en lähde koskaan. Viikonlopun sesonkia varten rata on aina aurattu puhtaaksi. Turvavarusteina hänellä on naskalit kaulalla. Radan huollossa käytetään alkutalvesta mönkijää, mutta jäiden vahvistuttua myös pientä traktoria
03-5365400 www.ravintolaliekki.fi posti@ravintolaliekki.fi Tulevaa ohjelmistoa: La 24.2. Peoples Su 1.4. (03) 534 3075 www.aapiskukko.. U-CUT duo Pitkäpe 30.3. Karaoke Ma 30.4. Ystävän päivänä 14.2.: 2 lounasta 1 hinnalla Maaliskuussa aukeaa Liekki-puoti! • Avoinna kevät-kesä ja joulunajan (joka päivä 9-17) • Tutut tuotteet puutarhaan mm. LIEKISSÄ TAPAHTUU... HUOM! Nyt myös LÄMPIMÄT VOILEIVÄT ...kuin silloin ennen.. Valtatie 12 • 36600 PÄLKÄNE Neste Pälkäne Aapiskukko Löydät meidät myös täältä Helttanen sentään ! KUKON KUPONGIT voimassa 15.2-31.3. suljettuna muuton vuoksi Avajaiskahvit 1.3. Eastwood duo La 3.3. Sisustusmyymälästä silmänruoan lisäksi kivoja tuotteita lahjaksi tai kotiin. 040-1468144. autonpesu kaupan päälle. Tällä kupongilla 15.2 31.3.2018 Tällä kupongilla 15.2 31.3.2018 YSTÄVÄNPÄIVIÄ vietetään meillä nyt maaliskuun loppuun asti: Kukon kupongeilla tarjoat hyvää kaverille kans yhden hinnalla! Noutopöydän lounasherkut jatkuvat nostalgiateemalla, mutta talossa on tarjolla maistuvaa kellon ympäri. Voimassa 6 kk ensimmäi sestä leimasta. 03 534 3075 12,2 2 AAPISKUKON 2 lounasta yhden hinnalla AAPISKUKON 2 subia yhden hinnalla KLASSIKOT LAUTASELLA Suomalaisia ikiherkkuja läskisoosista Marskin vorschmackiin, kestosuosikkien lisäksi noutopöydässä päivittäin 2 klassikkoa. Kekkilä • Taimet ja ruukkukukat (siemenet myös) • Sisustusja lahjatavaraa P. Karaoke La 14.4. 6. Eikä unohdeta autoilijoitakaan: auto kevätaurinkoon kirkkaaksi erikoishinnalla! AAPISKUKON 2 erikoiskahvia yhden hinnalla Lounasruokailun teemaviikot 21.2.2018 asti 2 Tällä kupongilla 15.2 31.3.2018 Tällä kupongilla 15.2 31.3.2018 LEIKKAA IRTI Noutopöytä katettuna klo 10.30 16. 25 Talvilehti P. AAPISKUKON kaikki AUTONPESUT Vain Aapiskukon Subway. Ma suljettu • Ti-La 9-16 • Su 10-14 Minnan KukKamaa Ma-To 8.30-18 • Pe 8.30-23 La 8.30-23 • Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n • Lounas • Kahvila • Sisustus • A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. NMT Minnan KukKamaa muuttaa uuteen osoitteeseen Keskitie 21 (vanha postin tila) 26.-28.2. Karaoke La 17.3
Mäkien laskeminen vaatii sukselta aivan eri ominaisuuksia kuin hiihdettävyys. 26 Sydän-Hämeen Lehti Lumikengillä ja retkisuksilla eteneminen on kohtalaisen hidasta. – Reitti kannattaa suunnitella kartalta etukäteen ja miettiä, missä haluaa pitää evästaukoja, Närvänen neuvoo. – Eläimen kohtaaminen luonnossa on hyvin harvinaista. Teräskanteille on käyttöä tuulen pieksemillä tunturin rinteillä. Pysähtyessä luonnonrauha on täydellinen. Lumikengillä ja retkisuksilla pääsee lähes minne vain. Tasamaata pitkin vauhti vastaa leppoisaa kävelyä, kumpuilevassa umpimetsässä kilometriin saattaa kulua hyvinkin tunti aikaa. Järven jäälle mentäessä kulku helpottuu ja sijainnin paikantaminen on helppoa pelkästään maastoa tarkkailemalla. Karvapohjasuksilla pystyt kävelemään mäet ylös ja pitoongelmia ei ilmene. Hiljaisuuden keskellä vastaan tulevan puron solina kuulostaa sinfonialta. Täälläkin on mennyt hirvi. – Jonkinlaiset lumikengät saa jo reilulla satasella, toki hinnan kohotessa myös taso paranee, ohjelmapalveluyrittäjä Hessu Närvänen Eränelosta kertoo. Paikalla on ollut hirvi. Laipanmaahan suuntaavan. Liikunta-alan yrittäjä Reetta Heikkilä huomauttaa, että luontoliikunta lumikengillä tai retkisuksilla onnistuu avoimilla paikoilla jo silloinkin, kun lunta on maassa vasta vähän. On pitkiä eräja metsäsuksia, metallikanttisia tunturija karvapohjasuksia sekä erityisesti laskemiseen sopivia malleja. Lähtöpaikan lisäksi myös tulipaikkojen sijainti kannattaa huomioida, sillä tulenteko on sallittua vain olemassa olevilla tulipaikoilla. Yhtäkkiä lumessa on ruskeanharmaa kuoppa. Ilman karttaa, kompassia ja edes jonkinlaista suunnistustaitoa retkelle ei kuitenkaan kannata lähteä. Puron läheisyydessä eläinten jälkiä on taas enemmän. Ison eläimen jälkiä on hyvä seurata, se todennäköisesti tietää maaston kulkukelpoisimmat reitit. Metsän siimeksessä hohtava umpihanki ei ole koskematon. – Valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mikä on suurin tarve, Rulja neuvoo. Tasamaata pitkin vauhti vastaa leppoisaa kävelyä, kumpuilevassa umpimetsässä kilometriin saattaa kulua hyvinkin tunti aikaa. Ne kyllä aistivat ihmisen ja väistävät, Jussi Rulja toteaa. – Umpihangessa voi hiihtää kaikilla suksilla, jotka kantavat käyttäjäänsä hangessa riittävän hyvin. Ohjelmapalveluyrittäjä Hessu Närvänen on harrastanut lumikenkäilyä jo 15 vuoden ajan. – Syke ei nouse heti niin korkealle kuin ensimmäisillä talven latuhiihtolenkeillä. – Itselläni on aina mukana myös gps-laite. Välillä vastaan tulee tiheikköjä tai lumikengille liian jyrkkiä mäkiä, jotka tuovat reittiin mutkia. Sitten yhtäkkiä lumessa on hyvin syviä ja tuoreita jälkiä. Heikkilä muistuttaa myös siitä, miten hyvää peruskuntoa kehittävää liikuntaa talviretkeily on. – Polut ja ojat näyttävät lumen alla samanlaisilta, joten suunnistamisessa on omat haasteensa. Se antaa turvaa, vaikkei sitä välttämättä tarvitsisikaan, Rulja sanoo. Närvänen on itse harrastanut lajia jo lähes viisitoista vuotta. Lumikengillä ja retkisuksilla pääsee lähes minne vain. Marja-Liisa Suomalainen Luontoliikuntayrittäjä Jussi Rulja nauttii talvella retkihiihdosta karvapohjasuksilla. Retkisuksia löytyy joka lähtöön Talviliikunta: Retkisuksilla ja lumikengillä pääsee kokemaan todellisen luonnonrauhan Ihan omat reitit kannattaa ottaa huomioon, että siellä ei talvella aurata säännöllisesti kaikkia teitä. – Eksymisestäkään ei ole niin suurta vaaraa kuin sulan maan aikana, sillä lumeen jää jäljet, luontoliikuntayrittäjä Jussi Rulja Ruljanssi Oy:stä huomauttaa. Toisinaan tulee tarve tarkistaa sijainti gps:n avulla. Ainoastaan leveät sulapaikat, kuten vuolaasti virtaavat purot pysäyttävät kulkijan miettimään vaihtoehtoista reitinvalintaa. Hangessa eteneminen on hyvilläkin välineillä hidasta ja pidemmän päälle myös kohtalaisen raskasta. Valkoista hiljaisuutta Helmikuussa päiväsaikaan kuuluu metsän siimeksessä jo talitintin laulua, mutta päivän hämärtyessä sekin hiljenee. Varsinkin pilvisellä säällä suuntavaisto saattaa pettää ja yhtäkkiä retkeilijä huomaakin kulkeneensa ympyrää, kun vastaan tulee tutun näköisiä jälkiä. – Usein lähden vain ovesta pihalle ja lähimetsään. Välineet ovat hyviä myös heille, joille perinteinen latuhiihto on liian hankalaa voitelun kannalta. – Karvapohjasuksi on ystävällinen väline tämän osalta. Siellä täällä risteilee pienten jyrsijöiden ja jäniksen jälkiä. Lumikengillä ja retkisuksilla eteneminen on kohtalaisen hidasta. – Nämä kantavat hangella hyvin ja ovat aika ketterät käyttää, mies kehuu varusteitaan. Pehmeässä hangessa meno onnistuu kaikilla malleilla. Hirven makuupaikka. Hän itse hiihtää maastossa karvapohjasuksilla, joilla mäkien nouseminen on helppoa. Matalan kynnyksen liikuntaa Lumikengät ovat helppo ja edullinen tapa päästä alkuun, jos mielii metsään omille poluilleen. Ainoastaan kapeilla latusuksilla ei maastossa pärjää, Jussi Rulja kertoo. Kuunteleekohan eläin ihmisten ääniä jossain lähistöllä vai onko se ehtinyt jo pitkällekin. Omia maastossa retkeilyyn sopivia suksia mielivälle riittää valikoimaa. Sukset ovat lyhyet, mutta leveät. Reetta Heikkilä ja Jussi Rulja näyttävät mallia. Jos mieli tekee pidemmälle retkelle, suuntaan Laippaan, mies toteaa. Lumikengillä tai retkisuksilla kulkija etsii koko ajan katsellaan helppokulkuisinta väylää suunnilleen kompassin osoittamassa suunnassa
Liikunta-alan yrittäjä Reetta Heikkilä suosittelee karvapohjasuksia, sillä niitä ei tarvitse voidella, niillä pääsee helposti mäet ylös ja niillä liikkuminen on hyvää peruskuntoa kohottavaa liikuntaa. Yksi laite maksaa noin tuhat euroa. –Vähähappisessa vedessä pohjasta alkaa nousta ravinteita. Myös kolmen muun, Pakkalanjärven pohjoisrannalle sijoitetun pintavirrankehittimen aiheuttamat avannot on merkitty varmistamaan jäällä liikkujien turvallisuus. Kovilla sateilla rakennekalkitun pellon pintarakenne kestää paremmin sadetta, koska pellon pinta ei liety. –Tarkkaillaan, että pintavirrankehitin pyörii, sanoo Martti Seppälä, jonka omassa rannassa surisee yksi laite. –Kerran viikossa käymme Eino Ahosen kanssa puhdistamassa anturit, Martti Seppälä mainitsee. Rakennekalkki sitoo fosforia peltoon Vuonna 1998 perustettu Pakkalanjärven suojeluyhdistys on koko toimintansa ajan panostanut aktiivisesti kotijärvensä rehevöitymisen estämiseen ja veden laadun parantamiseen. –Asensimme laitteen tarkoituksella näin poikkipäin. Rantalan rannassa avanto on merkitty näkyvästi aurauskepeillä. Myös energiapajun istutustalkoita on pidetty järven rantamailla. Kiertoon pääsevät ravinteet aiheuttavat kesällä entistä enemmän levää, jonka hajoaminen taas tuottaa pohjasedimenttiin happea kuluttavaa orgaanista ainesta, Maisa Rantala selittää. – Toisinaan kaikki lumikenkämme ovat ryhmien käytössä, mutta pääsääntöisesti niitä löytyy hyllystä vuokrattavaksi, Heikkinen sanoo. Rantavesistä on leikattu kasvillisuutta ja voimakasta ruutanakantaa on harvennettu tehokalastuksella. – Meillä on 30 paria lumikenkiä ja täällä on kaksi maastoon merkittyä lumikenkäreittiä, vuokraamovastaava Harri Heikkinen Sappeeen Hiihtokeskuksesta kertoo. Sähkölaskua se kerryttää vuorokaudessa noin 80 centin verran. –On kylälle hyväksi, että järvi on niin hyvässä kunnossa kuin se voi olla, itse päivittäin vuoden ympäri Pakkalanjärvessä pulahtava Maisa Rantala sanoo. Lumikengät kiinnitetään tavallisiin kenkiin, joiden on hyvä olla varrellista mallia. Tällöin vesi imeytyy maahan ja pintavalunnalle altis fosfori jää peltoon. Mutapohjaisen, kauttaaltaan matalan järven syvinkin kohta jää alle kahden metrin. Rakennekalkki parantaa sekä peltomaan rakennetta että vedenläpäisykykyä, minkä ansiosta fosforin pintavalunnan osuus pellolta vesistöihin vähenee. Näin lumi ei pääse niin helposti kastelemaan jalkoja. Tuorein järven hyväksi tehtävä ponnistus, johon myös suojeluyhdistys osallistuu, on Suomen ympäristökeskuksen vetämä rakennekalkitushanke. Raimo Rantalalla on antaa havainnollinen esimerkki pintavirrankehittimien vaikutuksesta. Laitteiden toiminta vaatii jatkuvaa seurantaa. Suojelusyhdistys tavoittelee toimillansa pitävänsä Pakkalanjärven virkistyskäytössä. Ilman hapettimia silloin olisi tullut kalojen joukkokuolemia, hän uskoo. Sappee vuokraa lumikenkiä. Laitteet hurisevat nyt kolmatta talvea järven rannalla. Rantalan laiturin kylkeen hapetin asennettiin tänä talvena joulukuun puolivälissä. Virkistyskäytöllisesti parempaan kuntoon Pakkalanjärvi on pieni, noin sadan hehtaarin kokoinen vesialue. –Kaksi vuotta sitten avantojen reunoille nousi kuolleita kaloja. Sen annetaan olla paikallaan jäiden lähtöön saakka. Järven poikki kohti vastakkaista rantaa vettä liikkeeseen laittava pintavirrankehitin pitää järven sulana muutaman kymmenen metrin pituudelta ja leveydeltä. Kahden järveen laskevan ojan suulta anturit mittaavat ennen ja jälkeen kalkituksen veden sameutta, ph-arvoa, sähkönjohtokykyä ja pinnan korkeutta. –Kanadanvesiruttoa on haravoitu pois monilla tavoilla, Martti Seppälä täydentää. –Voisi kalastaa, vaikka emme haaveile mistään kuhajärvestä, hän sanoo pääasiassa haukien, särkien ja ahvenien asuttamasta järvestä. Rantalat ottavat tuulesta laitteen vaikutusalueelle lisähyötyä. Pintavirrankehitin toimii sykleittäin kellokytkimen ohjaamana niin, että laite käy 15 minuuttia, minkä jälkeen se on 30 minuuttia pysähdyksissä. Martti Seppälä on löytänyt 1.4.1886 päivätystä Tampereen Sanomista uutisen, jossa kerrotaan kalojen paenneen ilman puutetta silloin Tursalanjärveksi kutsutun järven laskuojaan. Mataluus mutapohjaisuuteen yhdistyneenä aiheuttaa järvellä noidankehämäisen ketjureaktion. Järven mataluudesta johtuvat happiongelmat eivät ole Pakkalanjärvellä mikään uusi asia. Tuuli puhaltaa yleensä Tursolan suunnasta, jolloin se pitää avannon vielä leveydeltään suurempana, jos verrataan tilannetta rannan suuntaisesti asennetun hapettimen tekemään avantoon, Maisa Rantala selvittää. Suojelusyhdistys maksaa itse sähkökulut, laitteiden hankintakustannuksiin suojeluyhdistys saa 50 prosentin rahoitusosuuden Ely-keskukselta. Maisa ja Raimo Rantalan kotilaiturin kupeessa hurisee yksi neljästä Pakkalanjärven rannalle asennetuista pintavirrankehittimistä. Reitit ovat pituudeltaan yhden ja kolmen kilometrin mittaisia ja molempien varrella on tulistelupaikat. –Meillä on laitteeseen pyörähtänyt mukaan kanadanvesiruttoa, Maisa Rantala antaa esimerkin mahdollisesta toimintahäiriöstä. Viime vuodesta niiden määrä on tuplaantunut. 27 Talvilehti Lumikenkiä pääsee helpoimmin kokeilemaan vuokraamalla ne Sappeen Hiihtokeskuksesta. –Matalalle järvelle erityisesti pitkät talvet ovat ongelmallisia, hän lisää. Kalojen joukkokuolemat saatiin estettyä Järviveden hapettaminen pintavirrankehittimien avulla on Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen projekti, jolla se pyrkii kohentamaan kotijärvensä virkistyskäytöllistä tilaa. Sieltä kaloja oli käsin kauhottu 15 pelukopallista kahdessa vuorokaudessa. Suunnitelman mukaan tulevana syksynä rakennekalkkia mullataan pintamaahan järven Pakkalan puoleisen pään pelloille noin 50 hehtaarin alueelle. Laite sekoittaa järven vesimassaa ja kuljettaa samalla hapekasta pintavettä järven alempiin vesikerroksiin. – Tänä vuonna lumikengillä on ollut enemmän kysyntää, kun olosuhteet ovat hyvät. Maija Nieminen-Pessi Neljä pintavirrankehitintä hapettaa Pakkalanjärveä Maisa Rantala ja Martti Seppälä Rantalan laiturilla, jota ympäröivä vesi pysyy sulana pintavirrankehittimen ansiosta. Myös avannon suuruus vaikuttaa järviveden hapettumiseen, sillä sulan veden alueella happea sitoutuu pintaveteen
Lumisadeaamuina päivä saattaa alkaa aamukahden tai -kolmen aikaan kolan varressa. Asko Metsälän Kukkian Aarre -kirpputori muutti vuosi sitten uusiin, isompiin tiloihin.. Samalla varastona pitkään palvellut entinen leipomo heräsi eloon. – Se on mukava, kun on monta hommaa, niin päivät eivät ole samanlaisia. Se ei kastu, kun kuuma pääsee haihtumaan. – Ei ulkona tule kylmä, kun tekee. Kaupan ohessa mies tekee talonmiehen hommia ja korjailee pyöriä sekä pienkoneita. Moni talvipakkasissa paleleva olisi kateellinen Metsälän aineenvaihdunnasta. Tavarat ovat houkuttelevasti tarjolla ja hyllyjen välissä on helppo kulkea. Parhaina aamuina mies painaa shortseissaan ja sandaaleissaan hommia jo aamukolmelta. Mielekästä työtä on mukava tehdä Mikkolan Aarre muutti vuosi sitten Mikkolan Navetalta Luopioistentien risteykseen. – Samanlainen minä olen ollut lapsesta alkaen. Sitä ehtii tehdä monenlaista, kun lähtee aamusta liikkeelle ja jatkaa päivää illasta. Metsälä putsailee kirkonkylän liikkeiden edustat ja seinustat lumesta ennen kuin ne avaavat ovensa. Metsälän hoidossa on myös joitain rivitalokohteita. Mutta aika hyvin ihmiset ovat ymmärtäneet, että teen sitä tahtia kun ehdin. Joskus ihmetyttää, laskuttaako hän edes osien hintaa. Kiinteistönhuoltohommat juoksuttavat Asko Metsälää myös kesällä, vaikkei silloin ole kiire kolaamaan tai hiekoittamaan pihoja. Lisäksi hän auttelee muutamia iäkkäitä omakotiasujia. – En tykkää tunkkaisesta ja ahtaasta. 28 Sydän-Hämeen Lehti Vieraampaa voi hirvittää, jos sattuu talvisena aamuna Luopioisiin: pakkasviimassa kolan kanssa häärii iso mies shortseissa ja sandaaleissa. Työstä se lämpö tulee. Asko Metsälällä ei ole vielä tänä talvena alkanut pitkien housujen kausi, sillä shortseillakin pärjää hyvin. Paikalliset eivät Metsälän pukeutumisesta hätkähdä, sillä mies on kuumaveristä sukua. Mikkolan Aarre avaa aamukymmeneltä, mutta Metsälä on jo tuntia aiemmin paikalla keittelemässä kahvia ja järjestelemässä paikkoja kuntoon. Jos jalkaan joutuu laittamaan umpinaiset kengät, sukat ovat hetkessä märät. Eikä hän kylmetä itseään, vaikka kulkee lumessa ja pakkasessa paljain säärin ja varpain. Minulla ei ole pomoja, vaan saan lähteä silloin kuin tykkään. – Eihän talojen pihoihin tietenkään aina pääse heti, sillä ensin on tehtävä kauppojen edustat. Silloin tulee nopeasti kylmä. Kaupunkireissuille joutuu laittamaan pitkää päälle, mutta muuten olen läpi talven shortseissa ja sandaaleissa, Asko Metsälä sanoo. – Mutta yleensä se on paras, kun on vain ohut paita. Vaikka normaali-ihminen ei tahdo tarjeta toppavaatteissa, Asko Metsälä lykkii lumia t-paitasillaan. Se on virkistänyt kyläkuvaa. Ja kirpparihan on kiinni sunnuntait ja maanantait. – Väliseinän takana olisi toinen mokoma tilaa, kun sieltä saisi vain ensin ompelukoneet ja muut edellisen yrittäjän tavarat pois. – Aina tässä jotain laittelemista ja siivoamista on. Etenkin mökkiläiset ovat päivitelleet Metsälän hintoja. Tommi Liljedahl Asko Metsälä: Työstä se lämpö tulee Kaikkia ei pakkanen pure Asko Metsälä hoitelee kolan kanssa lumitöitä Luopioisten kirkonkylällä. Mutta pahin on se, jos ensin hikoilee vaatteensa märäksi. – Maalla hinnat voivat olla edullisia, koska vuokrat ovat halpoja, mies sanoo. Ohikulkijatkin huomaavat helpommin, että raitilla on elämää. Vuokrapöytiä on reilut 30, ja jatkossa ehkä vielä enemmän, sillä tarkoituksena on laajentaa myymälää. Maaseudun monitoimiyrittäjä Asko Metsälälle ei tuota mitään ongelmia tyhjentää pakastinta paljain käsin. – Harvoin minulla mitään flunssia tai muita sairauksia on. – Kesällä mökkiläiset tuovat oman lisänsä. Osa kirpputorilla myytävistä tuotteista on Metsälän omia, osa asiakkaiden. Talonmiehen ja kirpparin hommien lisäksi Metsälä pyörittää pyöräja pienkonekorjaamoa. – Kylällä pyörii montakin konemiestä, mutta traktoreiden kanssa ei pääse joka paikkaan. Miehen verstas on Mikkolan Navetan alakerrassa. – Mielekästä työtä on mukava tehdä. Toki sitten tulee kylmä, jos tuntitolkulla seisoo. Metsälän ansiosta heidän ei tarvitse pelätä, miten selviävät talvesta itsekseen. Pahimmissa tuiskuissa Metsälä on vetänyt t-paidan päälle työtakin juuri siksi, ettei paita kastuisi. Teen mökeillä monenlaista: pensaan ja ruohon leikkausta, pikkuremonttia, siivousta ja vastaavaa. Silloin minulla on hyvää aikaa pienkonekorjaamolla. Pisimpinä päivinä se tarkoittaa sitä, että aamuöisten talonmieshommien ja kirpparipäivän päätteeksi mies jatkaa illaksi koneiden kimppuun. Hänen isänsä liikkui jokseenkin yhtä vähissä vaatteissa. Mikkolan Aarre -kirpputoria Luopioisissa pitävä Asko Metsälä on monitoimiyrittäjä. Mutta siinä on myös haittapuolensa. Kaupunkikorjaamolla ei edes liata käsiä siihen hintaan, millä Metsälä tekee kunnon remontin. Kirpputori tunnetaan siisteydestään
Jääkarhu on 1970-luvulta asti ollut alueella rauhoitettu eläin, eikä se pelkää ihmistä. Rakkaus luontoon syntyi jo pikkupoikana. Esimerkiksi KonMari on mielestäni ihan älytön idea, koska sen mukaisesti pitää heittää pois kaikki, mitä ei enää tarvitse ja käytä, Kallio kuittaa. – Yhä edelleen käyn kalastamassa Retkeily: Eräopas Raine Kallio kannustaa ihmisiä liikkumaan luonnossa Huippuvuorilla ilmastonmuutoksen näkee selvästi Raine Kallio Grumanbyenin solassa Huippuvuorilla. Tapauksen jälkeen säädettiin laki, jonka mukaan on laitonta liikkua saarilla ilman asetta. Pohjoiset alueet ja niiden karu luonto alkoivat vetää miestä puoleensa aikuisuuden kynnyksellä. 29 Talvilehti Rakkaus luontoon syntyi jo pikkupoikana. Kun muut leikkivät pikkuautoilla, Kallio viihtyi parhaiten eläinten ja luonnon parissa. – 1990-luvun alkupuolella eräs nainen kuoli jääkarhun hampaisiin aivan kaupungin lähettyvillä. Pälkäneläinen luonto on ollut ja on edelleen vahvasti rakentamassa ja lujittamassa omaa luontosuhdettani, Kallio sanoo. Pohjoiset alueet ja niiden karu luonto alkoivat vetää miestä puoleensa aikuisuuden kynnyksellä. Kallion järjestämät vaellukset Huippuvuorilla kestävät usein neljä päivää. Nälkiintyneet jääkarhut voivat mennä heikkoon kuntoon. Huippuvuorilla oleskellessaan Kallio on nähnyt, kuinka esimerkiksi mikromuovit ja roskat kulkeutuvat muun muassa Thaimaasta merivirtojen mukana pohjoisille alueille. Kiitokseksi mies sai pälkäneläistä limppua Arktisen illan järjestäneeltä Pälkäneen Vihreiltä. Merijää sulaa vuosi vuodelta yhä pidemmäksi ajaksi, jolloin jääkarhu ei saa pääasiallista ravintoaan hyljettä. Viime vuonna hän vietti Huippuvuorilla kaksi kuukautta, tänä vuonna todennäköisesti vielä pidempään. Sääntöjen mukaan ensin on ammuttava pelottelupanos. – Sen sijaan peräänkuulutan tolkkua ja säästäväisyyttä. Kallio onkin jo nuoresta pitäen liikkunut ja vaeltanut luonnossa itsekseen. Eräoppaana kotimaassa ja Huippuvuorilla Raine Kallio toimii eräoppaana ja järjestää retkipalveluja sekä kotimaassa että Huippuvuorilla. Pälkäneläinen luonto lähellä sydäntä Raine Kalliolle Pälkänekin on tuttu paikka, sillä hän on käynyt vuoden verran Pälkäneen lukiota 1990-luvulla. Kristiina Helminen. Asukkaiden keski-ikä on vain 30 vuotta. Kun muut leikkivät pikkuautoilla, Kallio viihtyi parhaiten eläinten ja luonnon parissa. Tuolloin se voi toki pyydystää hanhenpoikasia ja peuranraatoja, mutta ne eivät täytä sitä samalla tavalla kuin hylje. Alueella elää 3000 jääkarhua, jotka ilmaston lämpeneminen on ajanut ahtaalle. Miehellä on nimittäin työn alla Huippuvuorilla kuvattavan ilmastonmuutos-videodokumentin tekeminen koulujen ja kirjastojen käyttöön. Jokainen voi haastaa omaa elämäänsä ja miettiä, millaisia valintoja kannattaa tehdä, Kallio sanoo. Kolmesta pääsaaresta muodostuva Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä. Jos jääkarhun joutuu ampumaan, pitää soittaa saarten hallintoviranomaiselle, joka tulee tutkimaan tapausta. Raine Kallio luennoi Pälkäneen pääkirjasto Arkissa perjantaina. Huippuvuorilla on myös paikallista asutusta kouluineen ja päiväkoteineen. ja pilkkimässä paikkakunnalla paljon. Kallio ei kuitenkaan halua syyllistää ihmisiä, sillä kuuluuhan ihminenkin luontoon. Huippuvuorilla ilmastonmuutoksen näkee selvästi. Maasto alueella on haastavaa ja vaikeakulkuista. Jääkarhun saa ampua itsepuolustukseksi, mutta tapaus tutkitaan yhtä tarkasti kuin henkirikos. Kauempaa kuin 30 metrin etäisyydeltä ei saa karhua kaataa. Leiriytyessä kannattaa ympäröidä teltat langoilla, joita ylittäessä varoituspanos räjähtää. – Tällöin tietoisuus ympäristöstäkin herää. Tänä vuonna saatan oleskella Huippuvuorilla kuusikin kuukautta, sillä dokumentin kuvaaminen vie paljon aikaa, Kallio ennakoi. Vaikka karhua ei varta vasten saa ampua, aseistautunut pitää olla – ase, mieluiten suurriistakivääri, tulee olla aina mukana. Normaali päivämatka on 15–25 kilometriä. Hän toivoo, että ihmiset liikkuisivat entistä enemmän luonnossa. – Ilmastonmuutos näkyy Huippuvuorilla myös toisella tapaa: ennen pieniksi jääneet kasvit ovat nykyään entistä pidempiä, tamperelainen eräopas Raine Kallio lisää. Retkiä alueella suunnitellessa kannattaakin mieluummin liioitella kuin vähätellä ongelmia, Kallio sanoo. Isovanhempiensa Pälkäneellä sijainneella mökillä hän vietti aiemmin paljon aikaa. Huippuvuorilla on myös vanha, venäläinen kaivosalue, jossa on valtavasti lasinsiruja ja muuta roskaa kaivostoiminnan jäljiltä. Olen nähnyt jääkarhun hyvin läheltäkin, mutta varsinaisia vaaratilanteita minulla ei niiden kanssa ole ollut, Kallio huomauttaa. – Olen yleensä työskennellyt Suomessa juhannukseen asti ja lähtenyt sen jälkeen töihin Huippuvuorille. – Koira on hyvä varoittaja, koska se aistii jääkarhun jo kaukaa
Ovea lähimpänä olevassa huoneessa katseen vangitsee massiivinen, tumma hirsiseinä. Oman mausteensa ja kapuloita näihin rattaisiin antoivat rakennusmääräykset ja lattian alta löytynyt lahous, Osuuskartano Pöllökartanon toimitusjohtaja Leena IlmolaSheppardin kertoo. 30 Sydän-Hämeen Lehti Ulko-oven takana on vastassa remontin tuoksu. Jos Pöllökartanon idea perustuu ajatukseen yhteisestä olemisesta ja hyvinvoinnista, niin lisäksi yhtenä ajatuksena on myös luonnonresurssien säästäminen. – Jotkut ohikulkijat saattavat potkukelkkareissullaan vain poiketa käymään ja katsomaan. – Kylän elävänä pitäminen on tärkeä asia – palveluiden ylläpitäminen, kaikkien ideoiden keksiminen yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Perusajatuksena on se, että jokaisella vuokralaisella on oma pienehkö asunto, jonka lisäksi talossa on yhteistä tilaa. Kun Pöllökartanolla oli aikoinaan perustava kokous, oli Syrjä jo hieman kiinnostunut asiasta. Remonttia on tehty talkoohengellä. Pöllölässä on projektin aikana pidetty useita avoimien ovien päiviä, kuten esimerkiksi Pimmeemmän kaupan illassa syksyllä 2017. Uuden ja vanhan kohtaamisen tuloksena syntyy kerroksia. Aloin sitten miettiä, että kyllähän tämä tosiaan sopii minulle, Syrjä sanoo. Pöllölään ei ole käytetty lainkaan julkista rahaa. – Kysyin, että miten minä pärjään sellaisessa yhteisasumisessa, ja hän sanoi, että olethan sinä pärjännyt meidänkin kanssamme. – Kaikki on tehty paikallisin voimin, ja käytämme niin Yhteisöasuminen: Luopioisten Pöllölässä remonttitalkoot vaihtuvat pian muuttotalkoisiin Viittä vaille valmista paljon paikallisia palveluja kuin vain on suinkin mahdollista. Lisäksi Pöllökartano ja sen tapa hoitaa asioita on herättänyt kiinnostusta myös lähitienoon ulkopuolella, ennen kaikkea Helsingissä ja tulevaisuuden sosiaalipuolen asioiden kanssa työskentelevien parissa. Kovin helppoa historian havinan jättäminen näkyville ei ole paloturvallisuusmääräysten vuoksi. Ilmola korostaa, että turvallisuus menee Pöllölän remontoinnissa kaiken edelle. Osmo Syrjä varasi asuntonsa Pöllölästä ensimmäisenä.. Osuuskunnan idea ei ole pelkästään se, että haluamme rakentaa meille tällaista asuinpaikkaa ja mukavaa porukkaa, vaan tämä on meille kotipesä, josta lähdemme parantamaan maailmaa, Ilmola-Sheppard kertoo. Osaksi kyläyhteisöä Jos paikallisten palveluiden hyödyntäminen on Pöllöläprojektissa keskeisessä roolissa, niin toinen tärkeä teema löytyy niin ikään Luopioisista. Seppo Kääriäinen pysähtyy kertomaan remonttitouhun keskellä seinän tarinaa. Ainoastaan keittiökalusteet tulivat lähiseudun ulkopuolelta. Talon täyttää tasainen puheensorina, jota säestää työmaapuhaltimen hurina ja sahan rahina. Ympäristön huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan ekologisia valintoja, vaan myös paikallisten palveluiden käyttöä. Tällä hetkellä Leena IlmolaSheppardia ei huolestuta mikään. Menee varmaan helmikuun loppuun asti ennen kuin viimeinen lista on paikallaan, Leena IlmolaSheppard sanoo. Sen lopputuloksena syntyy seitsemän asuntoa käsittävä asumisyhteisö. Nyt talon remontointi alkaa pikkuhiljaa olla loppusuoralla. Paikalliset asukkaat ovat olleet Loukamon mukaan uteliaita ja kannustavia sekä kyselleet tupaantuliaisten perään. Tämän jälkeen hän ei hetkeen puuttunut asiaan, kunnes aiheesta lukenut tytär sanoi, että Syrjän on muutettava Pöllölään. Sisällä tuoksuu puu, ja lautakasat ovat vallanneet eteiskäytävän. Yhteinen oleminen on juuri se kulmakivi, jonka takia Pöllöläprojekti on alun perin aloitettu. Ensimmäisten joukossa uuteen kotiin Pöllölässä on tällä hetkellä jäljellä kaksi vapaata asuntoa. Jos se menee hyvin, vuokrasopimukset on allekirjoitettu alkamaan helmikuun puolivälissä. – Odotan jännityksellä omasta ja muiden puolesta sitä, miten tämä yhteisöasuminen käytännössä toimii, miehensä kanssa joulukuusta Pöllölässä asunut Ilmola-Sheppard sanoo. Vaikka tämä tarkoittaa sitä, että hirsiseiniä joudutaan päällystämään kaksinkertaisella gyproc-levyllä. – Hyvä elämä siis tarkoittaa sitä, että ihmisillä itsellään on hyvä olla. Ensin alkuun taloon suunniteltiin jäävän lopullista enemmän vanhaa. Sen mukaan noen mustuttamat hirret ovat peräisin tsaarin ajalta. – Käyttöönottotarkastus on 16. Kulmakivenä yhteinen oleminen Paikkakunnalla Pöllölänä tunnettu entinen sairaalarakennus on Osuuskunta Pöllökartanon projekti, joka on alkanut jo vuonna 2013. Ja varsinkin kun on toisia ihmisiä ympärillä, niin siinä elämä muodostuu ainakin entistä jännittävämmäksi, Osuuskunta Pöllökartanon toimitusjohtaja Leena Ilmola-Sheppard sanoo. Se mahdollistaa paikallisten palveluiden käyttämisen ilman kilpailutusta. Uteliaita tulijoita on riittänyt katsomaan, mitä hirsitalon seinien sisällä tapahtuu. päivä perjantaina. Asukkaat ovat saaneet vaikuttaa siihen, millaiseksi asunnot remontoidaan. Hirsien lisäksi osa talon ikkunoista on alkuperäisiä. Emme siis halua missään tapauksessa eristäytyä, vaan olla mukana kehittämässä kylää ja ylläpitämässä näitä palveluita, sanoo osuuskunnan hallituksen jäsen Päivi Loukamo . Olemme puhuneet kaikista asioista koko ajan, eli emme ole muhineet keskenämme täällä, Loukamo kertoo. Remonttitohinan keskelle on saapunut yksi tuleva asukas, luopioislainen Osmo Syrjä
– Oma olotila tekee sen, että täytyy hakeutua sellaiseen paikkaan, jossa on hyvä olla. – Siihen pyrimme, että valmista on hiihtolomaviikolle, hän lisää. Tietysti tietyistä asioista pitää sopia, kun asutaan yhdessä, Syrjä huomauttaa. – Asiakkaat voivat räätälöidä aktiviteeteistä, yöpymisistä ja ruokailuista sellaisen paketin, minkä he itse haluavat. Yhdessä asuessa asukkaat voivat auttaa pikkuasioissaan toinen toisiaan. Kaveriporukoille, tyky-päivien pitoon Janne Heinonen näkee majatalon käyttäjinä esimerkiksi perheitä, kaveriporukoita ja yritysten tyky-ryhmiä. Mukaudumme siihen, mitä asiakkaat toivovat, Heinonen korostaa. – Sappeen mökeiltä on helppo poiketa tänne. Erika Läärä Perttu Pohjanperä maalaa talon ainoaa alkuperäistä 1900-luvun alusta olevaa ovea. Yksi tällainen asia ovat ainakin siivousvuorot. Meillä ei ole valmiita kaavoja. Maija Nieminen-Pessi Majatalossa on viisi vuodesohvalla ja kerrossängyllä kalustettua makuuhuonetta. Ruokaa voi tilata myös majatalon väeltä tai nauttia kahvion panineista ja hampurilaisista. Yhteisessä keittiössä asukkaiden on mahdollista valmistaa itselleen jotakin pikkupurtavaa. Mikäli viimeisetkin sisärakennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti, talo avaa ovensa viikon kuluttua. Tässähän on kaikki. – Olemme suunnitelleet, että mahdollisesti tiistaisin ja Tavoite: Ensimmäiset yöpyjät hiihtolomaviikolla Sappeen majatalo avaa pian ovensa torstaisin alkaisimme valmistaa keittolounasta. Majatalon avajaisten yhteyteen ajoittuu myös siellä toimivan elintarvikekioskin avaaminen. Sappeen Ratsutilan ratsastusleirien osallistujat yöpyvät kätevästi majatalolle, josta on vain parinsadan metrin matka talleille. Paikallisetkin voivat käydä pikkuostoksilla, ei tarvitse vaikka maidon loppumisen takia ajaa pidemmälle kauppaan. Tätä Syrjä sanoo myös toivovansa ja myös huomauttaa, että Pöllölän tyyppinen asuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kioskin on tarkoitus palvella asiakkaita joka päivä. – Luulen, että tällaisen yhteistoiminnan pitäisi sujua. Yhdessä alakerran huoneessa on näkyvillä vanhaa hirsiseinää.. – Kannattaa seurata Sappeen Majatalot Oy:n facebook-sivuja ja Sappeen Ratsutilan nettisivuja. Syrjä näkee yhteisöllisen asumisen vanhainkodin vaihtoehdoksi. Janne Alaranta (vasemmalla) ja Jussi Palo kantavat sisään kalustepakkauksia Janne Heinosen valvovan silmän alla. – Tavallisia kioskituotteita, kuten karkkeja ja jäätelöä, lisäksi esimerkiksi maitoa ja jauhelihaa, olutta ja siideriä sekä myös hygieniatuotteita, Heinonen luettelee valikoimaa. Uusi majoituspaikka tarjoaa yöpyjille huokeamman, bed and breakfast -tyyppisen vaihtoehdon. Syrjä kertoo, että on odottanut innolla muuttoa, joka on hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Kyllä luulen, että tässä on hyvä asua. Sieltä löytyy ajantasaista tietoa, majatalon isäntä Janne Heinonen neuvoo. Lopulta mies oli IlmolaSheppardin pariskunnan jälkeen ensimmäinen, jolle varattiin asunto Pöllölästä. Toivottavasti kaikki lähtee pyörimään niin hyvin, että tarvitsemme yhden työntekijän lisää. – Viikonloppu 4-5 -henkiselle perheelle maksaa monesti paljon. Meillä majoittumisen voi toteuttaa vähän edullisemmin, Janne Heinonen luonnehtii. Saunan ja ulkoporeammeen voi tilata lisähinnalla. Keittiössä voi kokata itse Majatalossa on viisi vuodesohvalla ja kerrossängyllä kalustettua makuuhuonetta. Tässäkin asiassa etenemme tilanteen mukaan asiakkaiden toiveita kuunnellen, Heinonen kaavailee. – Alkuun hoidamme tätä omalla väellä. Luopioisten yhteisössä Syrjä ajattelee Pöllölän olevan ehkä hieman outo ja uudentyyppinen asia. Niitä kaikkia on tarjolla tässä ihan lähellä. – Ratsastusta, laskettelua, sienestystä, marjastusta. Majatalon isäntä odottaa Sappeen majatalon isäntä Janne Heinonen odottaa innostuneena majatalon avajaisia. Osuuskunta Pöllökartano on perustettu innovoimaan hyvinvointiyhteiskuntaa, ja Pöllölä on sen yksi pilotti. 31 Talvilehti Sappeen Ratsutilalle syksyn ja talven mittaan noussut majatalo on pian valmis ottamaan vastaan ensimmäiset asukkaansa. Mikäli toiminta lähtee hyvin käyntiin, niin hän ei pidä ihmeenä, vaikka lähistölle löytyisi lisää samankaltaista toimintaa. Lentopallokenttä tehdään vielä tähän majatalon viereen. Majatalon tilava, yhteinen oleskelutila luontuu hyvin myös pienimuotoisten juhlatilaisuuksien pitopaikaksi. Kyllä tällainen yksinäinen ihminen kuin minäkin joskus tuntee tuolla itsensä hieman yksinäiseksi. innostuneena majatalon avautumista ja toiminnan käynnistymistä siellä. Uusi työntekijä olisi sellainen moniosaaja, joka työskentelisi tarvittaessa myös talleilla
88.000€ HÄMEENLINNA, Hauho, Rukkoila, Iso-Roine RANTATILA 6554 m 2 , OKT 320 m 2 Upea länsirinnetontti, OKT, rv. Asemakaava, kunnan vesija viemäri, ro 325 m 2 . Upea kovapohjainen hiekkaranta. klo 14-14:45! Ensiesittely sopimuksen mukaan Esittely su 18.2. 64.556 Esittely su 18.2. 32 Sydän-Hämeen Lehti AINA EDULLINEN Suomalainen perheyritys vuodesta 1979 www.loytotex.fi Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Ark. Laminaattilattiat, seinäpinnat tapetti ja maali. Mh. 5,Säästä 15% 0,30/rll HELLÄ WC-PAPERI 16rll Valkoinen (5,95) (34,90) Enint. Markus Huttunen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 129.000 € Kangasala, Suorama, Hölkkäsuora 6 C Luhtitalo 3H+K+S+AUTOKATOS 71 m 2 Kangasala, Raikku, Laivurintie 22 A Tontti 2000 m 2 , hyvä rakennuspaikka! Suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa vireillä OKT 158 m 2 . Mh. 4L Esp Formula 5W-30 30,Säästä 14% 7,50/L (á 4,90) Puuterittomat VINYYLIKÄSINEET 100kpl/pkt S,M,L,XL 6,2 PKT Säästä 38% Erilaisia naisten ALUSHOUSUJA Mallit vaihtelevat myymälöittäin 1,(2,95) Säästä 66% ERÄ ! ETUSI JOPA 37% TEEMA -SARJAN VALKOISIA LAUTASIA TASARAHALLA! ø 17cm matala (9.90) NYT 7,ø 15cm syvä (12.90) NYT 8,ø 21cm matala (12.50) NYT 8,ø 21cm syvä (14.50) NYT 10,ø 23cm matala (12.90) NYT 9,ø 26cm matala (13.90) NYT 9,15,Säästä 36% 32L 2 KPL (á 11,90) 10,Säästä 23% 15L 2 KPL (á 6,50) 25,Säästä 21% 47L 2 KPL (á 15,90) Kannelliset SÄILYTYSLAATIKOT Miesten etuprintti COLLEGEPUSEROITA (14,95) 10,Säästä 33% 1,Säästä jopa 48% FLEECEHAALARI 86-128cm 8,Säästä 19% (9,95) SUKKIA KOKO PERHEELLE! (1,50-1,95) 3,2 KPL Säästä 23% (á 1,95) POLTTIMO H7 12V 55W PRECISION TRIMMERI 20,Säästä 28% (27,90) JENKKIHUIVI 55x55cm Värit ja kuosit vaihtelevat myymälöittäin 1,(1,50) Säästä 33% Lasten stretch SORMIKKAAT (16,95) 10,Säästä 41% Naisten COLLEGEPUSERO ERÄ! Naisten Dream Jeans FARKUT Väri: viini (29,95) 15,Säästä 49% Naisten NEULEPONCHO (14,95) 10,Säästä 33% 5,Säästä 28% 2,08/kg Kitekat SEIKKAILIJAN SEKOITUS 24x100g (6,95) (2,89/kg) ERÄ! Vitaplex MONIVITAMIINIPORE 20 tabl. neuvotella koko pihapiiristä rakennuksineen. Lämminsävyinen hyväkuntoinen huoneisto, joka on remontoitu v. Appelsiinin makuinen (2,29) 1,Säästä 56% 0,05/kpl 1,(á 1,00) Säästä 50% 2 PR www.aleksinlkv.fi Joustavaa ja yksilöllistä kiinteistönvälitystä vuodesta 1990. Mahd. Huoneistolla pieni oma pihapatio. Lähiympäristössä Vehoniemen harju, Kaivanto, Längelmävesi ja Roine. klo 14:15-15! Esittely su 18.2. 2/as. 0,9 ha:n määräala. 2002. Ei jälleenmyyjille. 10–18, la 9–14, SU SULJETTU Alasenkuja 1, Suorama, KANGASALA Ark. ET:ei. 435.000 € Pälkäne, Onkkaala, Onkkaalantie 46 A 2h+k+kph 47 m 2 Hyväkuntoinen kaksio. Mh. ET:B. Pihapiirissä idyllinen aittarakennus ja ryhdikäs navetta. klo 13-13:40! Pälkäne, Aitoo, Katajapolku 8 OKT, rv. klo 16-16:30!. Mh. Sokeriton. 9–20, la 9–18, SU 11–17 Tarjoukset voimassa 14.–20.2.2018 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Talven TASARAHAPÄIVÄT! 14.–20.2. 1972, tiilitalo 320 m 2 , 9h+2k,sauna ym. Kylpyhuone remontoitu v. Lattiapinnat lakattu mänty, pesutiloissa laatta. 118.000 € Esittely su 25.2. Kysy lisää! ET:ei. Mh. ET:ei. 1969, rapattu talo, vesikeskuslämmitys, lämmityskattila uusittu v. Hoidettu hyvä velaton taloyhtiö, rauhallinen sijainti, kaukolämpö, kaapeliTV. ET: D, ET:ei. Kunnan vesi ja vesiosuuskunnan viemäri rajalla. Rukkoilantie 257. 2007, 3h+k+s 82 m 2 Hyväkuntoinen hirsitalo, tilava tupakeittiö korotetulla sisäkatolla. Varaava takka. Rv. 2009 ja 2014. Talokuitu! Vh. 54.000€ Pälkäne, Rautajärvi, Pohjantie 245 OKT 118 m 2 , 3h+k+s+aputilat Loiva etelärinnetontti, n. Vihannesmaata ja peltoakin. 0400 404 425, 0400 199 208 markus@aleksinlkv.fi 3h+k+s+parveke+autokatos 71 m 2 . 2017 putkiremontin yhteydessä. Rauhallinen OKT-alue, alakoulu lähellä