Sydän-Hämeen Lehti 15.04.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

13 ? Tulossa: Kontiainen ? ihmisen kaveri......s. alv. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 31. | www.shl.fi Keskiviikko 15.4.2015 Maaseudun kehittäminen vie aikaa s. 21 Alexander Stubbin lauantai sujui tien päällä eri puolilla Pirkanmaata. vuosikerta | Numero 15 | Irtonumero 3 . 020 757 9191 Avoinna ark. Edulliset Avainasiakastarjoukset! Avoinna arkisin klo 9-18 PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. 9 Nämä eivät ole ruotsalaisia keksintöjä! s. 27 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 87. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min ? Lukijalta: Aitoossa oli posti .....s. s. Kangasalla pääministeriltä kysyttiin linjauksia muun muassa eläkkeistä ja velkaantumisesta. ?Moi, mä olen Alex? Pääministeri Alexander Stubbin ei tarvinnut käyskennellä lauantaina yksin Kangasalan keskustassa. sis. 32 Suunnista taiteen merkitysten metsässä s. 4?5 Parasta on meidän oma luokka. sanni heikkilä s
Jos saa parikymmentä prosenttia äänistä ja neljäsosan parlamentin jakarandatuoleista Euroopan porvarillisimmassa maassa ja siitä seuraa asema valtion johtajana, ei voi muuta kuin ihmetellä. Erityisen suuri demarivoitto huhtikuun 19. Erityisesti tuota menettelytapaa ovat ajaneet sosiaalidemokraatit. Ja hyvähän tuo taktiikka onkin, heidän kannaltaan. joka sijaintinsa puolesta tasaisi myös Suoraman koulun alati kasvavaa oppilasmäärää ?, laajennettiin Suoraman koulua tietoisen maltillisesti ?vain. kartanonherra Kaarlo af Heurlin, hänen puoluetoverinsa, liikennevalistaja Veikko Pajunen , Punaisen ristin johtoon Geneveen siirtynyt tv-toimittaja Pär Stenbäck (rkp) ja Kokoomuksen Elsi Hetemäki-Olander , Vantaan johtaja ja maaherraksi muuttunut Pirjo Ala-Kapee (sd) tuli ennen Väyrystä, seiväshyppääjä Antti Kalliomäkeä (sd) ja herrasväen riveihin vasemmistosta siirtynyttä Suvi-Anne Siimestä. Sydän-Hämeen Lehti Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Uudet tuulet Liiallinen arvailu tulevan eduskunnan kokoonpanosta on vaikeaa ehdokkaiden äänimääriä pohdiskeltaessa. Puolueiden välisten voimasuhteiden pohtiminen on jo hiukan helpompaa. Mielipidetiedustelut antavat Suomen Keskustalle pääministerin salkun, vaikka ei meillä sellaista lakia ole, jonka mukaan eniten ääniä saaneen puolueen johtajalla on automaattisesti paikka hallituspöydän päässä. Tuollaiseen käytäntöön on kuitenkin päädytty. noin 475 oppilaan kouluksi. Kyötikkälän suunnitelmissa painettiin kuitenkin jarrua, kun hankkeen käynnistys viivästyi ja Lamminrahkan yhtä lailla kalliin yhtenäiskoulun kaavailtu rakentamisaika alkoi lähestyä. Nyt Lamminrahkan toteutus kuitenkin seisoo useita vuosia kaavavalituksen vuoksi, Kyötikkälän koulu on yhä samassa vaiheessa kuin Suoraman koulun remontin alkaessa . Entäs nyt? Uskon uusien voimien esiinmarssiin erityisesti hallituspuolueissa ja jopa edellisten vaalien suosikin Alexander Stubbin vauhdin taantumista. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk........85,00 ? Täystilaus 6 kk...........45,50 ? Täystilaus 3 kk...........24,50 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 4 950 kpl (LT 2014) shl.fi: 8000 kävijää viikossa Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2015. Demarit pääsevät vähemmällä, sillä mäntsäläläinen puheenjohtaja Antti Rinne ei ole vielä ehtinyt tekemään hyvää eikä pahaa. Soini odottaa paistin kypsyvän. Joku voi pitää ihmeenä sitä, että pronssimitali on toistaiseksi Paavo Väyrysellä vuodelta 1991. Hän on yhä taisteluvalmiina, Lapissa. Uusimaa alkoi nousta politiikan parrasvaloihin vasta 1950-luvulla. Stalinin käskyläiseksi, mutta hänen lahjakas kansankiihottajatyttärensä Hertta Kuusinen jäi Suo- Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Sellaista kukaan ei olisi voinut kuvitella kymmenen vuotta sitten ja kaikkein vähiten Timo itse. Yli 43 000 ääntä ei aivan riittänyt Sauli Niinistön edellisen vaalikauden kaikkien aikojen jättipottiin, 60 563 ääneen, mutta on se vaalipiirin historian selvästi toiseksi paras tulos. Haglund kerää natoääniä ja vihreät toivovat kovaa tuulta, jotta hiililaivat jäisivät Gdanskin satamaan. tommi.liljedahl@shl.fi Pitkittyy ja mutkistuu S anonnan mukaan asiat pitkittyessään mutkistuvat. Esimerkiksi liikuntahallista on Pälkäneellä puhuttu jo pitkään, mutta projekti on edennyt enemmän kuntopyörän kuin maantiepyörän tyyliin. Hitaasti kiiruhtamisen yhdenlainen väliaikapiste tuli vastaan tänä keväänä, kun paikalliset joukkueet niin salibandyssa, koripallossa kuin lentopallossakin päättivät kausia eri sarjatasoilla nousujuhliin. Huuman haihduttua herättiin huomaamaan yhteinen ongelma: nousu vaatii paitsi enemmän sitoutumista myös . Uusimaa siirtyi hänen ja SKDL:n ohjauksessa kohti uutta aikaa. Välillä kärkipaikkaa piteli espoolainen demari. Keillepä muillekaan kokoomusäänestäjät voivat epäonnistuneen hallituksen saamattomuuden kostaa kuin omille ministe- reilleen ja neuvonantajilleen suuressa salissa. päivänä olisi ammattiyhdistysliikkeelle, jolla jo nyt on eduskunnan . Otto Ville Kuusinen oli siirtynyt ensin Itä-Karjalaan ja sieltä Moskovaan J.V. 2 Keskiviikko 15.4.2015 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Matti Vanhanen palaa ministeriksi viisi vuotta yrittäjien ääntä kuunnelleena. shl Martti Huhtamäki ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. ja Suoraman koululla aloittanee ensi vuoden syksyllä 550 oppilasta. Sydän-Hämeen Lehti Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo - Helsinki. Keskustan kaunotar Tanja Karpela koki seuraavaksi menestystä ja vetäytyi kouluttamaan koiria ja koiranomistajia. On siinä kirjoa. ja ennen kaikkea ? nykyistä paremmat tilat. Jossitteluun taipuvaiset pääsivät miettimään, miten hienossa tilanteessa oltaisiinkaan, jos hallia olisi lähdetty viemään eteenpäin hieman Pälkäneellä 15.4.2015 Palloilujoukkueet nousivat sarjoihin, joita ei saa pelata Pälkäneen vaarallisen pienessä salissa. aikaisemmin. Kun varsinainen rakentamispäätöskin on kuitenkin vielä tekemättä, liikuntaväen on turha odotella tilaongelmiin apua ensi syksyyn mennessä. Pitkämuistisimmilla pälkäneläisillä saattaa edelleen häilyä mielessä takavuosien jäähallihanke, joka monen mutkan jälkeen muuttui melkeinpä rakentamista vaille valmiina olleesta urakasta kirjaimellisesti ikuisuusprojektiksi. K angasalla pitkällisen pohdinnan vaikutukset voi nähdä esimerkiksi Suoraman koululla, jossa pihan väliaikaistiloista pidettiin kiinni yli 40 vuotta ja niistä luovuttiin vasta viimeisen pakon edessä. Kun kunta löysi pitkään hake- mansa sijoituspaikan uudelle yhtenäiskoululle Kyötikkälästä . mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Uskon uusien voimien esiinmarssiin erityisesti hallituspuolueissa. meen. Uudenmaan 35 kansanedustajasta Timo Soini lähtee paalupaikalta. Eli lähes viidesosa oppilaista on ?ylipaikoilla?. puhemiehen nuija ja valtiovarainministerin salkku mustan auton takapenkillä. Valta jaetaan siis uudestaan
klo 18:30 perhekeskus Pirtillä. Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Helvi Jousmäki puhuu aiheesta Metsä Raamatussa. Arvontaa. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen maa- ja kotitalousnaisten perinteinen KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Emäntäilta ke 22.4. www.saaris-sahko.com Varastomyynti osoitteessa Takojantie 1 SYDÄNPÄIVÄ ? ? ? 16.4. Leipomo & Kahvihuone Paula Aito Säästöpankissa Klo 10-11 Miten pidän huolta sydämestäni? Pääsihteeri Tuija Brax, Sydänliitto, Mikkolan Navetta Klo 10-13 Verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin mittausta (maksuton), kehonkoostumuksen mittausta (10 ?), Luopioisten apteekki, Tampereen Diabetesyhdistys ja Kangasalan Seudun Sydänyhdistys ? ? ? ? ? ? ? Klo 10-14 Sydänystävällisiä maistiaisia grillistä K-Järvikansan edessä, K-Järvikansa ja SPR Luopioinen Klo 10-12 Terho-kerho seurakuntakeskuksen pihalla SPR ja MLL Klo 10-14 Sydänystävällisiä leivonnaisia, Aitopaja Mikkolan Navetta Klo 10-15 Sydämiä kirpputorilta, Kukkian Kirppis Klo 10-12 Kestävien sydänten taontaa, Tulikoira Leo Ratinen Klo 11-15 Sydänystävällinen lounas tarjolla, Ravintola Liekki Klo 13.30-14.30 Ohjausta Pulssin tunnusteluun ja verenpaineen mittaukseen, Luopioisten terveysasema Tapahtumassa mukana: LUOPIOISTEN Osuuspankki Luopioinen Kangasalan Seudun Sydänyhdistys ry:n Luopioisten Apteekki KUKKIAN KIRPPIS Luopioinen. 0400 547 492 . palk. Enston DK 3428014 hintaan Suoritamme myös UKKOSENJOHDATTIMEN MAADOITUSMITTAUKSIA Pälkäneen alueella + asennus 50,kpl Meiltä myös antennitarvikkeet! 7540144 Uhf-antenni 7540457 Mastovahvistin 50,50,- - Kaikkiin sähkötöihin, kaikkiin koteihin - SAARIS SÄHKÖ OY Puh. 0400 486 386 www.sartesuo.? KOKOOMUKSEN TORIKAHVIO Pälkäneen torilla 18.4.2015 klo 10-12. Mukana myös eduskuntavaaliehdokkaita. Tervetuloa! Pälkäneen Kokoomus ry Elenia uusii kaapeleitaan. Ilmoituksen maksaa Pälkäneen Kokoomus ry KOKOOMUKSEN KORJAUSLIIKE Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki UUDISTA SINÄKIN Luopioisten NYKYAIKAISEKSI ? Klo 7-10 Sydänystävällinen aamiainen tarjolla, ? Klo 9-15 Neuvontapäivä perhe- ja perintöoikeudellisista asioista, Luopioisten Osuuspankissa Klo 10-11 Tietoisku edunvalvontavaltuutuksesta, samalla vanha pääkeskuksesi 280,- Esim. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. Keskiviikko 15.4.2015 . 4,92 % (sis. Tervetuloa. Väl
Metallia sisältävät hylsyt toimitetaan metallinkeräykseen ja lyijyjäte vastaanottopaikkaan. Kun se ker- ran tehdään, on syytä tehdä se niin, että tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä, Laine huomautti. Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan ohjelman valmistumisaika ei estä esimerkiksi Manner-Suomen kehittämisrahaston avustusten hakemista. Osa valtuutetuista ei nähnyt kiirehtimisessä kuitenkaan mieltä. Hän näki mahdollisena työn valmistumisen jo ennen ensi vuoden loppua, mutta muistutti, että kunnassa on meneillään lukuisia isoja työllistäviä projekteja, kuten organisaatiouudistus, 150-vuotisjuhlavuosi ja palveluverkkosuunnitelman päivittäminen. Juuri palveluverkkosuunnitelman päivittäminen ennen maaseutuohjelman valmistumista huoletti niin Arraa kuin Tony Lähdettäkin (vihr). . Mittauksia tehtiin etenkin meluisimmalla skeet-radalla. Pääosin kesäaikaan käytettävä ampumarata on syrjässä asutuksesta. 4 Keskiviikko 15.4.2015 uutiset . Ohjelman on määrä täydentää aiemmin laadittua kunnan elinkeinoohjelmaa, jonka yhtenä kohdealueena on maaseutu. Maaseudun kehittämiseen patistettiin keskustaryhmän vuonna 2009 tekemässä valtuustoaloitteessa, joka näin nytkähti viimein eteenpäin. Keskustan Simo Arra ei malttanut olla puuttumatta erityisen pitkään valmisteluaikaan, jonka aloite ehti käydä läpi. . Puhelimitse (03) 539 9800 Eteenpäin: Viimeistä kertaa vanhoissa tiloissa kokoontunut valtuusto ilahtui, että vuonna 2009 esitettyyn maaseudun kehittämisohjelman tekoon ryhdytään vihdoin ensi vuonna Pitkän matkan pää tuli vastaan valtuustossa kangasala Kangasalle aletaan laatia maaseudun kehittämisohjelmaa ensi vuonna. Maaseutuohjelman lisäksi tämistä kulttuuritalosta. valtuusto sai merkitä tiedoksi Vastauksen mukaan Kan- Mustakorven ampumarata sai luvan Lautakunta: Meluselvityksen mukaan äänitaso ei ylitä raja-arvoja sahalahti Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan Mustakorven ampumaradalle. Kuhmalahden-Sahalahden riistanhoitoyhdistys haki ympäristölupaa jo vuonna 2010. Hallinto-oikeus kumosi keväällä 2012 myönnetyn luvan puuttuvan meluselvityksen vuoksi. Uutta käsittelyä varten tehdyn meluselvityksen mukaan äänitaso ei ylitä raja-arvoja loma-asuntojen luona. Ohjelmassa huomioitavia olisivat esimerkiksi maaseudun infrastruktuuri, palvelujen säilyminen ja tiestö, suunnitelmallisen maaseudun kehittämisen ja uusien kyläkaavojen perään kysellyt Arra ihmetteli. Hän olisi ollut valmis hoputtamaan asiakirjan laatimista niin, että ohjelma saataisiin valmiiksi jo vuoden 2016 kesään mennessä. Toivon, ettei mitään lakkauteta ennen kuin saadaan tämä paperi kansiin asti, Lähde korosti. Hannu Karppila (kesk) kannatti Arran esitystä vauhdittaa ohjelman laatimisaikataulua, mutta puheenjohtaja Raimo Kouhia joutui hylkäämään ehdotuksen katsottuaan aikataulun määrittelyn olevan valtuuston toimivallan ulkopuolella ja kuuluvan jo omat linjauksensa myös toisen aiemmin . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Luvasta valittivat Längelmäveden Hepolahden ranta-asukkaat. Keskiviikon kevätmyrsky tuiversi suuremmitta vaurioitta Voimakas tuuli työllisti pelastuslaitosta viime viikon keskiviikkona eri puolilla Pirkanmaata Suomaksi nimetyn myrskyn puhkuessa ympäri Suomea. Palokuntaa tarvittiin muun muassa siirtämään kaatuneita puita teiltä, sähkölinjoilta ja rakennusten päältä sekä tarkastamaan irronneita kattopeltejä ja mainoskylttejä. Vaikka suurimmat vauriot osuivat läntiselle Pirkanmaal- le, palokunnalle riitti hälytyksiä ja sähköjä katkeili myös Pälkäneellä ja Kangasalla. Suurilta aineellisilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin, eikä pelastuslaitoksen mukaan kukaan loukkaantunut. saa ampua ilman aikarajoja. Luvan mukaan kivääriradan taustavallia korotetaan ja jyrkennetään siten, että luodit osuvat valliin. joskin tehneelle kunnanhallitukselle. Valtuusto merkitsi maanantaina tiedoksi kunnanhallituksen päätöksen uuden ohjelman teosta. Lähin vakituinen radasta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Ympäristöluvan mukaan ampua saa kello 8.30 ja 21 välisenä aikana. Vaientamattomilla korkeapaineisilla aseilla ja haulikoilla Ampua saa ammunta on kielletty lauantaikello 8.30?21 sin kello 18 jälkeen ja pyhäisin Lupamääräyksillä pyritään ennen puolta päivää. varmistamaan, ettei ampumaNeljänä kisapäivänä kesässä asunto sijaitsee 1,2 kilometrin päässä ja kesämökki 0,9 kilometrin päässä. roikkumaan jääneen Suunta aloitteen. Haluat nopeuttaa ohjelman tekemistä, mutta samalla luettelit mitä kaikkea siinä pitäisi olla mukana. huomattavasti lyhyemmäksi ajaksi . Lyijy-, arseeni, kromi- ja antimonipitoisuudet mitataan rata-alueen läpi kulkevasta ojasta tänä vuonna. Ampumarata-alueella on trap-rata, kaksi skeet-rataa sekä liikkuvan hirven radat. Ohjelma on hyvä väline tarkastella jäljellä olevien kun- nan palveluyksiköiden merkitystä maaseudun asukkaille. Miksi toimeen ei ole ryhdytty jo monta vuotta sitten. Haulikolla ammutaan noin 30 000 kiekkoa vuodessa, kiväärillä 6000 laukausta ja pienoiskiväärillä tuhat laukausta. Sahalahden ja Kuhmalahden välissä sijaitsevan ampumaradan entinen lupa on vuodelta 1987. Matkailuun myönnettiin apurahoja Kangasalan Matkailurenkaan hallitus on myöntänyt yhteensä vajaa 7000 euroa yritykselle ja yhdistyksille matkailuapurahaa tuotekehittämiseen, tapahtumiin ja muihin Kangasalan matkailua edistäviin hankkeisiin. Apurahapäätöksissä paino- tettiin tänä vuonna Kangasalan 150-vuotisjuhlaan liittyviä hankkeita sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja uusien toimitapojen luomista. Päätöksiä tehdessä pohdittiin myös hankkeiden kokonaismerkittävyyttä Kangasalan matkailulle. Apurahaa myönnettiin esimerkiksi lastennäytelmän markkinointiin, Kangasalakiertoajeluiden järjestämiseen ja Vehkajärven seudun melontareitistön suunnitteluun ja tuotteistamiseen. Jaetut summat olivat suuruudeltaan 550?2100 euroa.. Demareiden Hanna Laine piti Arran avausta ristiriitaisena. . Valtuusto sai vastauusiin tiloihin uksen toissa vuonna 13 valAloitteet olivat muutenkin tuutetun allekirjoittamaan näkyvässä roolissa Kangasalan aloitteeseen, jossa esitettiin maanantaisessa valtuustos- kulttuurityöpajatilojen järjessa. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi
Uusien naapurei- den mielestä laituri loukkaa heidän yksityisyyttään, estää rannan käyttöä ja aiheuttaa näkö- ja meluhaittoja. Eskolansalmi on osin umpeen kasvanut. Tämä oli ehkä viimeinen ja tämän vuoden alussa saatu valtuustokokous tässä salissa, käsiteltyä loppuun seitsemän muuta aloitetta. Kesken on edelleen Kuhmalahden terveysasemaa koskevan aloitteen käsittely. Matalalla lahdella ei voi veneillä eikä uida. Yhteisellä vesialueella sijaitseva laituri on rakennettu 1930-luvulla naapurusten yhteiseksi. Laiturin pää sijaitsee ainoassa syvässä kohdassa, mikä mah- dollistaa veneilyn ja uimisen. Laituria korjattiin vuonna 2013, kun sen päästä irtosi keväällä 11 metrin pala. Suunnittelulle on varattu 10 000 euron määräraha, ja tarkoituksena on kunnostaa tilat sopivaksi ?kulttuuri-, opisto- ja Kangasala pakkaselle 1,7 miljoonaa euroa arveli puheenjohtaja Kouhia. Nyt todennäköisesti valtuutettujen hyvästelemä sali ehti palvella valtuustokokousten näyttämönä vuodesta 1976 lähtien. . Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan tilinpäätös tuodaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi ensi viikolla. . Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 15.4.2015 5 Valtuusto Yli- ja alijäämää vesilaitokselle Päättäjä: Kangasalan kunnanvaltuusto Aika: 13. Laiturin päähän ei enää tehty aiemman kaltaista levennystä, jotta laituri häiritsisi vähemmän naapuria. Kunta ei puuttunut laituriin, koska se on tehty ennen kuin yli kymmenmetristen laitureiden rakentaminen tuli luvanvaraiseksi. huhtikuuta 2015 kello 18 Esityslista: kuusi pykälää Tärkeimmät asiat: Aloite, maaseudun kehittämisohjelman laatiminen Kangasalle Kangasalan Veden viime tilikauden tulos oli selvästi parempi kuin suunniteltu arvio. Käyttömenot jäivät alle suunnitellun tason, ja ylijäämää kertyi vajaa 250 000 euroa. Investointien kokonaismäärä oli 3,2 miljoonaa euroa. Rakennusvalvonta että henkilöstökulut jäivät alle arvion. Myös erillisenä taseyksikkönä toimivan Kuhmalahden vesilaitoksen tulos oli odotettua parempi, mutta toimintatuotot eivät kuitenkaan riittäneet kattamaan toimintakuluja. Paikalla oli viisi kuntalaista, joista yksi oli kunnan entinen tekninen johtaja ja toinen sote-lautakunnan puheenjohtaja, eli sen verran se kuntalaisia tuntui kiinnostavan. Kuntalaistilaisuuteen oli varattu kahvitarjoilun oheen pullaa huomattavasti suuremmalle väkijoukolle, mutta hukkainvestointi se ei Auvisen mukaan ollut. . Ne laitettiin pakkaseen eli säästetään sopivaan tilaisuuteen, hän hymähti. Soiden suojelusta kysytään kantoja Maanomistajilta kysytään heidän halukkuuttaan suojella soita sekä mielipiteitä suojelukeinoista. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Nyt pitää varmaan kekhalutaan mahdollisimman te- siä uusi slogan, Kouhia veisteli. hokkaaseen käyttöön esimerkiksi nuorison, ikäihmisten ja Terveysasema mietinnässä järjestöjen kesken. Valtuuston on määrä istua Valtuustolle tiedoksi saatetun kokoukseen seuraavan kerran aloitekatsauksen mukaan kunnassa on viime vuoden lopulla uudessa salissa toukokuussa. . . Päätöksistä kiukustuneille kuntalaisille on aina voinut sanoa, että ei niin aneemisessa salissa sen luovempia ratkaisuja harrastustoimintoihin?. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta kävi kokouksensa ohessa tutustumassa terveysasemaan viime viikolla. Kuhmalahden Diabeteskerho esitteli lautakunnalle aiemmin laatimaansa kirjelmää, jossa linjattiin toimintaehdotuksia terveysaseman toiminnan kehittämisestä. Terveysaseman kohtaloon otettaneen tavalla tai toisella kantaa tekeillä olevassa palveluverkkosuunnitelmassa. Kangasalan kunnan viime vuoden tilinpäätös jää 1,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tilat löydy. Kyselyn takana on Pirkanmaan Ely-keskus, joka lähestyy ympäristöministeriön toimeksiannosta yli 400 maanomistajaa, joiden omistamaan kiinteistöön sisältyy luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta suota. Kyselyssä on mukana 57 katsoi, etteivät laiturin kannen ja rikkoutuneen pään korjaukset vaatineet lupaa, koska uusi osa rakennettiin vanhalle paikalle entisiin pilareihin ja kiinnikkeisiin. Naapuri vei asian hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Niidenkään mukaan vanhan laiturin korjaamiseen ei tarvittu lupaa. Pirkanmaalla sijaitsevaa suokohdetta, joiden yhteispinta-ala on noin 3500 hehtaaria. Vastaaminen on vapaaehtoista, eivätkä vastaukset sido maanomistajaa. Vastausajan päätyttyä huhtikuun lopulla Elykeskus kokoaa vastauksista yhteenvedon ja lähettää sen ympäristöministeriöön jatkovalmistelua varten. Sää Torstaina +6 Sahalahti +6 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +6 Pälkäne +7 +6 Sahalahti +6 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +6 Luopioinen Pälkäne +6 +8 Sahalahti +8 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +8 Luopioinen Pälkäne +8 +5 Sahalahti +5 Kangasala +5 Luopioinen Pälkäne +5 Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Meillä on tilinpäätösprosessissa kehittämisen paikka, kunnanjohtaja arveli. Ajankohtaiskatsauksessaan Auvinen kävi läpi maakuntakaavan lausuntoajan umpeutumista, sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon strategian valmistelua ja Kangasalan linjausta siirtää yöajan ja viikonloppujen lääkäripäivystys tulevaisuudessa Valkeakoskelta shl Jani Oksanen Laiturin korjaaminen ei edellyttänyt lupaa kangasala Eskolan kylään neljä vuotta sitten muuttanut kiinteistönomistaja vaati naapurin laiturin purkamista ja siirtämistä kauemmas omasta rannasta. Eskolansalmella sijaitseva 26,8 metrinen laituri työntyy viistosti uuden naapurin edustalle, kohti Längelmäveden Talvilahtea. Alijäämää syntyi vajaa 65 000 euroa. Acutaan Tampereelle. Kunnanjohtaja tiedotti valtuutettuja myös viimeviikkoisesta kuntaliitos-aiheisesta kuntalaistilaisuudesta. . Sekä poistot Kokouksen kesto: Tunti ja kymmenen minuuttia Poissa: Jussi Haavisto, Jari Hagqvist, Hanna Holma, Heikki Lyytinen Keskustan Hannu Karppilan mukaan maaseudun kehittämisohjelman verkkainen edistymisvauhti kertoo paljon maaseudun arvostuksesta Kangasalla. Maanantaina valtuusto käytti todennäköisesti viimeiset puheenvuoronsa näissä tiloissa. gasala-talosta ei löydy tiloja kulttuurityöpajalle, mutta pian pois käytöstä jäävän valtuustosalin ja sen oheistilojen peruskorjauksen suunnittelu ollaan aloittamassa ensi syksynä
Sähköverkkoa rakennetaan pala kerrallaan sieltä täältä ja johtoja kytketään myöhemmin yhteen. Suunnitelma maksaa toistakymmentä tuhatta, ja loput uppoavat äkkiä rakentamiseen, Harri Pinola sanoo. Keskustan suunnitelmat pyritään tekemään vauhdilla, jotta putket päästäisiin vetämään sähköjohtotyömaan yhteydessä. Teknisesti ei oikeastaan ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin valokuitu. Kyse on lähinnä siitä, miten se rakennetaan. Hankkeessa saadaan apua operaattoreilta. Ne voivat vuokrata oman kuidun ja rakentaa huippunopean ja -turvallisen yhteyden suoraan yrityksen omalle palvelimel- le, vaikka se olisi kaukanakin. Myös kunta rakentaa vastaavalla periaatteella omaa verkkoaan: kunnan toimipisteet yhdistetään valokuidulla keskustaan, josta on vain yksi liittymä nettiin. Hankkeelle 115 000 euron määräraha Valokuitusuunnitelmiin ja -selvitykseen sekä keskustan putkien rakentamiseen ei ole varattu tälle vuodelle määrärahaa. Ojala selvittää valmiiksi sekä tekniset ratkaisut että osuuskunta- ja rahoitusmallit. Hänen ajatuksenaan on, että ajan myötä osuuskunnat yhdistyisivät. Hajaasutusalueilla valokuidusta kiinnostuneita kiinteistöjä on toinen mokoma. Haja-asutusalueilla valokuidusta kiinnostuneita on toinen mokoma. Kartalle merkityt täplät auttavat yhtiön perustamisessa ja verkoston suunnittelussa. . Nuijan tilaisuuden jälkeen uskottiin, että valokuituyhteydet rakentava yhtiö tai osuuskunta on perustettava parissa viikossa ja kaapelikelojen pitää olla montun reunalla toukokuussa, kun työmaa etenee Taustiin. Liittyjien määrän ja etäisyyden lisäksi hintaan vaikuttaa se, miten kaukana on kytkentäpiste. Toista sataa Pälkäneen keskustan kiinteistöä on jo merkinnyt itsensä kunnan nettisivuilta löytyvälle valokuitukartalle. sanoo toimivansa myös eräänlaisena unilukkarina. Keskustan valokuitukartalle on kertynyt toista sataa täplää. Oma talo, yritys tai mökki kannattaa merkitä kartalle, sillä täplä ei sido mihinkään. Samalla aiotaan vetää putket, joihin myöhemmin perustettava yhtiö voi vetää valokuidut. Laajakaista: Kunta teettää Pälkäneen keskustaan suunnitelmat ja asentaa putket, joihin valokuitu voidaan vetää myöhemmin Valokuituyhtiö sai armonaikaa Pälkäne Onkkaalan asukkaat ovat alkaneet saada ilmoituksia kiinteiden puhelin- ja nettiyhteyksien katkaisusta. Lisäksi laaditaan toinen, yleispiirteisempi suunnitelma koko kunnasta. Valokuitua ei kannata rakentaa samalla tavalla, sillä jokainen liitos on kallis, Pälkäneen tietohallintopäällikkö Harri Pinola sanoo. Sähköjohtotyömaan yhteydessä on tarkoitus rakentaa runkoverkon putkilinjat sekä liitoskaivoja, joista valokuitua vedetään kiinteistöihin, kun liittymiä myyvä yhtiö on pystyssä. Puhelimitse (03) 539 9800 Maakaapeli lähestyy Pälkäneen keskustaa. Niitä ei kiinnosta verkon rakentaminen, mutta ne tarjoavat mielellään palveluitaan paikalliselle toimijalle. . Se annettiin Soneran tehtäväksi. . Pala kerrallaan koko Pälkäne valon nopeuteen, hän määrittelee tavoitteen. Jos yhteistyö operaattoreiden kanssa toimii, joka kolkkaan ei tarvitse vetää runkoverkkoa, sillä eri puolilla pitäjää on kytkentäpisteitä, joista pääsee runkoverkkoon. . Kymmenenkin talon keskittymä saattaa olla riittävä, jotta kylälle kannattaa perustaa valokuituosuuskunta, Timo Ojala sanoo. Pöytä pyritään kattamaan valmiiksi paikallisia toimijoita varten. Mutta saattaa olla, että oman yhtiön tai osuuskunnan avulla yhteydet saa edullisemmin. Pälkäneelle on tavoitteena rakentaa avoin verkko. Silloin valokuitu ei määräisi operaattoria, vaan jokainen liittyjä ratkaisisi itse, kenen yhteydet ja palvelut ottaa. Yrityksille valokuitu tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kunnan nettisivuilta löytyvä kartta ohjaa valokuidun suunnittelua ja rakentamista. Oman yrityksensä tai kotitalonsa ehtii vielä merkitä mukaan. . Päätelaitteet voivat kehittyä ja nopeutua, mutta valokuitu ei vanhene, sillä tietoa on vaikea saada kulkemaan valoa nopeammin. shl Tommi Liljedahl. Kunnan väliintulo antaa kuitenkin armonaikaa yhtiön perustamiselle. Kunta teettää suunnitelmat keskustan valokuituverkosta ja vetää sähköjohtokaivantoon putket, joihin valokuitu voidaan puhaltaa myöhemmin. Putken materiaalikustannukset eivät paljon poikkea valokuidun hinnasta, mutta rakenta- misen kokonaishinta jää tällä mallilla edullisemmiksi. . Useampikin operaattori on osoittanut kiinnostusta, kun ne ovat huomanneet, että Pälkäneellä ollaan tosissaan rakentamassa valokuitua, Timo Ojala kertoo. Hän arvelee, että myös operaattorit tulevat tarjoamaan joillain alueilla valokuituyhteyksiä. . Se ei välttämättä ole ajankohtainen juuri nyt, mutta pian tilanne voi olla toinen, jos aikoo vaikka siirtää työt tai yrityksen eläkepäivien alla tai kesäaikaan mökille. Ojala muistuttaa, että valokuitu on sijoitus 50 vuodeksi. . Yhtiö- ja toimintamallia selvittelee Timo Ojala. Kaksi valokuitu suunnitelmaa Pälkäneen kunta teettää keskustan valokuitusuunnitelmat Eltel Networksilla. Olen kiertänyt yrityksissä ja järjestöissä selvittelemässä vaihtoehtoja. Näin niiden väliin jääneet kiinteistöt olisivatkin keskellä osuuskuntaa, ja vähitellen koko kuntaan saataisiin kattava valokuituverkosto. Operaattorit ovat heränneet . Putken päässä näkyy valoa, Timo Ojala kuvaa valokuituhankkeen etenemistä. ?Selvitysmies. Vanhat kuparilangat puretaan pois samalla kun Elenia siirtää sähköverkon pylväistä maan alle. Pälkäneellä selvitetään pikavauhdilla valokuituverkon rakentamista, koska esimerkiksi yritykset eivät voi jäädä mobiiliyhteyden varaan. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hankkeeseen satsattaisiin 115 000 euroa. . 6 Keskiviikko 15.4.2015 uutiset . Timo Ojalan visiona on, että valokuitua rakennetaan sitä mukaa kun kylillä herää tarve saada vauhdikkaat tietoliikenneyhteydet. . Kiireisin on Taustin osuus, jossa osa töistä saatetaan joutua tekemään jälkikäteen. Vaikka valokuituyhtiö perustettaisiin nopeasti, verkoston rakentaminen vie aikaa. Myös monet kotitaloudet ovat kiinnostuneita nopeasta laajakaistasta. Kiinteän puhelinverkon purkamisesta kuultiin maaliskuun puolivälissä, kun Elenia esitteli sähköverkon maakaapelointia kuntalaisille. Se ei lupaa valokuitua, mutta varmistaa, että kiinteistön tarpeet otetaan huomioon, kun verkkoa suunnitellaan ja rakennetaan, Timo Ojala sanoo. Hänen mielestään kesäasukkaidenkin kannattaa pohtia valokuidun tarvetta. . Siksi syksyllä kiinteät yhteytensä menettävät saattavat joutua elämään hetken aikaa mobiilin varassa. Liittymien hinta selviää siinä vaiheessa, kun yhtiö tai osuuskunta on perustettu. Suunnitelma antaa karkean käsityksen siitä, mitä valokuidun rakentaminen tulee maksamaan millekin alueelle, Harri Pinola sanoo. Kenelläkään ei ole rahkeita rakentaa kerralla valokuituverkkoa koko laajan kunnan alueelle, sillä se maksaisi kymmeniä miljoonia. sähköpostilla: toimitus@shl.fi
045-1331 221, 045-1331 222 Parasta paikallista! Va raa i lmo it us ti la s i 0 4 0 3 4 7 7 4 0 2 Työtilaukset Korjaamo 0440 684 521 Maanrakennus/ muut konetyöt. Lentolantie 12, 36220 Kangasala. Määräaikaiskatsastus Jälkitarkastus laaja Jälkitarkastus suppea 40 ? 20 ? 14 ? 57 ? MAK + bens. 03 3773 177 Kangasalantie 921, katsastusaseman vieressä www.shl.fi Kirjanpitotoimistot KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. P. 03-377 0050 www.neidonruusu.fi avoinna ark. Keskiviikko 15.4.2015 . 03 379 0333 Asianajotoimistot hannele.haataja@morilea.fi . 03-377 3530 ma-pe 9-17, la 10-14 Traktorin varaosat Kiinteistönvälitystä PURETTUJA VARAOSIA Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. 044 304 0414 Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala mingalsuo@yahoo.com, www.mkingalsuo.fi kokoproteesit . 040-5876139 . päästömittaus + OBD 69 ? MAK + dieselpäästömittaus 69 ? MAK + bens. 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. Renkaat ja rengastyöt . 010-239 0880, FAX. päästömittaus Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17 Merkillisen hyvät osat- ja huollot! Kaikkea juhlaan! Pitopalvelu Irma Mäkimaa avoinna ark. Ilmastointihuollot ja pakokaasutestit Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MK Ingalsuo Ay p. 8-17, la 9-14, p. Hydrauliikkaletkut ja liittimet 24 h . 0400-404 425 www.aleksinlkv.net Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. www.tv-hugg.com Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. Pitopalvelu Puh. Taloushallinnon palvelut ? OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Puunkaadot 040 733 5332 Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Ellintie 2, Kangasala s.fi fixu Missä sinä, siellä Sydis! Puun kaato www.puukaato.? Puh. Traktori- ja pienkonehuollot . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN Parhaat paikalliset tarjoukset! palkane. ALAN AMMATTILAISET Autoilu Hammasteknikot . Autohuollot Bosch vikadiagnoosi . Hautaustoimisto toiimis mist sstto KANGASALAN (03) 379 0333 Rengasasennus ja myynti avoinna ark. 8-17, p. pohjaukset . 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com VT Juho Juusela 040-4517899 . Juhlatilan vuokraus KANGASALAN KANGASALAN www.morilea.fi l Morilea Oy Kankaita ja ompelutarvikkeita TV-DIGIHUOLTO plasmat, lcd:t, tv:t -- TV:t + digiboxit audio- ja digilaitteet --- Audio + videolaitteet antenniasennukset -- Antenniasennukset + tarvikemyynti - tarvikkeet käytetyt laitteet Ellintie 6, Kangasala P. 03 377 1140 . 8-18, la 9-14, p. Kukkakauppa . 050-360 6401 Neidonruusu (03) 377 1140 PITOPALVELU Hannele Haataja, p. (03) 379 2940 . korjaukset Petri Täyrönen 0500 846 709 / 24 h Kaivinkone- ja traktorityöt Myös valtaojien, peltojen ja teiden reunojen puunkorjuut. Jari Ahola 040 5013240 Juhlapalvelu Paikallista palvelua Lentolassa Pitopalvelut KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Puh
liittääksesi saittiisi sosiaalisen median syötteet, ja lisätäksesi ensimmäisen tapahtuman tai tarinan.. nuoria ei kiinnosta politiikka, väittelivät Natosta keskenään koska kukaan ei tiedä siitä mimuutaman minuutin ajan. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Koululle on ollut vaikea päästä pyörätuolilla. Esimerkiksi uudesta ajokortista ja passista äänestäjän tiedot voidaan lukea viivakoodinlukijalla. yhteensä noin parisataa henkilöä. . Se lisää myös tietoturvaa, kun henkilötunnuksia ei luetella ääneen, Harri Pinola sanoo. Henkilöllisyystodistus myös vähentää vaalivirkailijoiden tunnistustehtäviä. Muun muassa muuttoliikkeen vuoksi väki on vaihtunut uurnien molemmin puolin, eikä kaikkia äänestäjiä välttämättä tunneta takavuosien tapaan. Lukion vaalipaneelissa väiteltiin yleisön pyynnöstä Koulutus, talous, työllisyys, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, terveyskeskusjonot. Vaikka kuulijajoukko oli nuorta, aiheet olivat suuria Kangasalan lukiolla pidetyssä vaalipaneelissa. Mene osoitteeseen menyt.? 2. Aitoossa äänestyspaikka siirtyy koululta Honkalaan. . Paikalla oli sekä henkilökuntaa että opiskelijoita . Uskon, että tästä oli ehdottomasti hyötyä. Vaikka ei olisi Tietämys kasvaa, äänestysikäinen, vie varmasti viestiä eteenpäin esimerkikkun asioista si kotona. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Puhelimitse (03) 539 9800 Henkilöllisyystodistus mukaan vaaliuurnille Pälkäneellä äänestetään sunnuntaina entiseen tapaan viidessä paikassa: Onkkaalassa, Aitoossa, Salmentakana, Luopioisissa ja Rautajärvellä. Paneeliin kutsuttiin seitsemän kangasalalaista eduskuntavaaliehdokasta, joista kuusi pääsi paikalle. Tilaisuuden takana oli lukiolainen Alireza Abdali, joka halusi vaalien alla uusia kunnallisvaalien aikaan tekemänsä tempauksen vaalipaneelista lukiolla. Hän oli vajaan kahden tunnin keskustelun antiin erittäin tyytyväinen. Honkalassa on hyvät luiskat, ja ää- nestyspaikalle pääsee esteettä, keskusvaalilautakunnan sihteeri Harri Pinola perustelee muutosta. Onkkaalassa Kostian koululla äänestetään edellisvaalien tapaan kahdessa pisteessä. Kostianvirran pohjois- ja länsipuolen asukkaat kuuluvat ykkösalueeseen, etelä- ja itäpuo- Ennakkoääniä lähes edellisvaalien tahtiin Eilen päättynyt eduskuntavaalien ennakkoäänestys toi Pälkäneellä ja Kangasalla uurnille lähes kolmasosan äänioikeutetuista. Valmis! Avaa valikko ja klikkaa ?Muokkaa sivua. Pidän muutenkin tällaisten tilaisuuksien antia keskustellaan. yleissivistävänä. 8 Keskiviikko 15.4.2015 uutiset . Paneelin kysymykset olivat Abdalin ja Akseli Kettulan käsialaa. . Tietämys kasAlireza abdali vaa, kun asioista keskustellaan ?Olemme yhteisönä aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa.? MeNyt auttaa meitä keräämään viestintämme yhteen paikkaan, ja tiedottamaan vaivattomasti sekä netissä että paperilehdessä.? Hanna Keino, Aitoon Martat ry Näin luot yhteisöllesi oman saitin: ALIANOOR OY Finland 045-1302937 1. Avaa valikko ja klikkaa ?Uusi saitti? 4. Henkilöllisyystodistus sujuvoittaa äänestystä. Täydennä saitin tiedot, lisää kuvat ja klikkaa ?Hyväksy ja tallenna? 5. Silloin uurnille pääsee aamuyhdeksästä alkaen. Äänestys päättyy kello 20. len asukkaat kakkosalueeseen. Salmentakana äänestys tapahtuu liikuntahallilla, Luopioisissa yhdistysnurkalla ja Rautajärvellä koululla. Äänestyspaikka on merkitty postitse toimitettuun äänioikeusilmoitukseen. Kaikilla äänestyspaikoilla Salmentakaa lukuun ottamat- ta käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Salmentakana nettiyhteydet ovat sen verran kehnot, että käytössä on perinteinen paperiversio. Sähköisen äänioikeusjärjestelmän vuoksi on entistä tärkeämpää ottaa mukaan henkilöllisyystodistus. Jos kortissa ei ole viivakoodia, siitä syötetään henkilötunnus järjestelmään. . Mielipiteet eivät eronneet paljon toisistaan, mutta oli hauska huomata että jo puolivälissä paneelia lähes kaikilla yleisöstä oli oma suosikki valittuna, Abdali hymähtää. Tilaisuuden päätteeksi vasemmistoliiton Jorma Mäntylä ja kokoomuksen Mika Ollila . Ennen tiistaita pälkäneläisistä oli äänestänyt 25,1 prosenttia ja kangasalalaisista 21,9 prosenttia. Viimeiselle ennakkoäänestyspäivälle tarvittiin pientä loppukiriä, jotta yllettiin neljän vuoden takaisiin lukemiin: silloin pälkäneläisistä äänesti ennakkoon 32,3 prosenttia ja kangasalalaisista 30,8 prosenttia. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai. tään, Abdali sanoo. Sekä aihe että väittelijät valittiin huutoäänestyksellä. Avaa valikko oikean ylänurkan napista ja luo itsellesi käyttäjätunnus 3
Keskustelua seuraava Alireza Abdali (oikealla) oli edellisviikolla ehtinyt järjestää vaalipaneelin Kangasalan lukiolla. Pääministeri kiinnosti Kangasalla Poliitikoiden loppukiri: Alexander Stubb otettiin vastaan isolla joukolla ja vaihtelevin reaktioin kangasala . Kyllä hän kysymyksiini vastasi, mutta en enää ihan muista mitä hän sanoi, selvitti eräs Stubbin juttusilla olleista rouvista lähtiessään. Puoluetaustasta riippumatta kaikille oli tarjolla sama viesti: kannattaa äänestää. Lauantaina poliittista lisäsäpinää torin kulmille toivat myös perussuomalaiset. Perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää löysi lauantaina pysähdyspaikan Kangasalan torilta kirjaston läheltä. Samoilta sijoilta paikalliset perussuomalaiset olivat vetäytyneet K-kaupan luo. Hajarakentaminen: Kymmenessä vuodessa Kangasalan taajamien ulkopuolelle nousi 394 taloa Rakentaminen rönsyää taajamien ympärille Kangasalla rakennettiin vuosina 2004?2014 asemakaavaalueiden ulkopuolelle 394 taloa. Lisäksi rakentamista ja palveluiden säilymistä voidaan edistää kyläkaavojen avulla.. Pääministeri Alexander Stubbin antama vastaus on kysyjien mielestä suhteellisen tyydyttävä. . Keskiviikko 15.4.2015 . Sydän-Hämeen Lehti 9 uutiset Paikalliset kokoomusehdokkaat saivat Kangasalla vetoapua liki korkeimmalta taholta, kun pääministeri Alexander Stubb vieraili muun muassa Pauli Kiuru ja Sofia Vikman vanavedessään Kangasalla. Enni Hatakkaa ja Amanda Nurmista kiinnosti erityisesti Suomen velkaantuminen. Pitääkö Suomen ottaa lisää lainaa. Amanda Nurminen ja Enni Hatakka kysyvät. Vastaus alkaa sanoilla ?Muutaman vuoden ajan on pakko?, etenee tottuneesti perusteluista sopeuttamistoimiin ja päättyy yhteiskuvaan. Niistä yli puolet valmistui Ruutana-Havisevan ja Sahalahden keskustan tuntumaan, vaikka kaupunkiseudulla py- ritään rajoittamaan taajamien läheisyyteen syntyvää rakentamista. Taajamia ympäröivää asutusta pidetään ongelmallisena, koska se ei tue maaseudun palvelujen ylläpitämistä ja ke- hittämistä. Lisäksi rakentaminen voi hankaloittaa laajentuvien taajamien kaavoitusta ja nostaa maan hintaa. Kangasala pyrkii ohjaamaan maaseutuasumista kyläkes- kuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Tärkeimmät maaseutukylät ovat Kuhmalahden palvelukylät kirkonkylä ja Pohja sekä kyläkoulukylät Kautiala, Lahdenkulma, Pakkala ja Raikku. Alle viidennes asemakaavaalueen ulkopuolisesta rakentamisesta suuntautuu palvelukyliin. Eniten on rakennettu Kuhmalahden kirkonkylälle, Kautialaan ja Lahdenkulmalle. Kangasala pyrkii nostamaan esiin kylien vahvuuksia ja markkinoimaan niitä viihtyisänä asuinympäristönä. läheskään kaikki Kangasala-talon edustalla eivät olleet ruiskukkapuolueen tukijoita, ja Stubb joutui vastailemaan paikoin kipakoihinkin kysymyksiin. Erityisesti eläkeläisillä oli pääministerillä paljon asiaa. . Hieman ympäripyöreä, mutta niin sen toisaalta tässä kohtaa vielä pitääkin olla, Nurminen arvioi. Pääministeri Stubb jalkautui monien muiden kokoomuskansanedustajien kanssa Kan- gasalan keskustaan lauantaina osana Kokoomuksen vaalikiertuetta. Paikalle saapunut väkimäärä todisti ihmisten heräilevän talvihorroksesta sopivasti ensi viikonlopun vaalien alla
Se herättää laajaa vastustusta ja koettelee kuntien välisiä suhteita. Valkeakoski päätti loppuvuodesta 2011, että se jättää ongelmayhtiön vuoden 2012 aikana. Mäntylä muistuttaa Vehoniemen osayleiskaavasta, jonka mukaan alueella on kaivuukielto, kunnes se on muodostettu luonnonsuojelualueeksi. Monet vehoniemeläiset vastustavat vesihanketta, sillä heillä on omat kaivot ja jätevesijärjestelmät, mutta silti heidän on otettava 15 800 euron hintainen vesijohto- ja viemäriliittymä. Sen turvin kaupunki saa Mallasvedestä parempilaatuista juomavettä. Tavasen kirjeessä ei puututa Kangasalaan ja Akaaseen, vaikka nekin ovat tehneet päätöksiä ja investointeja, joiden tur vin vesihuolto hoidetaan ilman Tavasea. Tavasen kolmanneksi suurin osakas Akaa hankkii vetensä Hämeenlinnasta. Yhtiön ei uskota saavan lupaa ainakaan hakemassaan laajuudessa, sillä vesihanke vaarantaisi Natura-alueita sekä Keiniänrannan tervalepikossa Pälkäneellä että Vehoniemenharjulla Kangasalla. Lausunnolla olevassa maakuntakaavassa varaudutaan jo siihen, ettei Pälkäneen ja Kangasalan suunnalta saada tarvittavaa vesimäärää, sillä Ylöjärven Pinsiönkankaalle on tehty merkintä tekopohjavesihanketta varten. Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela (vasemmalla) ja Valkeakosken entinen tekninen johtaja Pentti Bergmann (oikealla) kysyvät Tavase-osakkailta, vaarantaako Valkeakoski Tavasen osakassopimuksen toteutumisen. Tavasen osakaskunnille lähettämän kirjeen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Petri Jokela, hallituksen puheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Peter (rkp) ja hallituksen muut jäsenet, joita ovat Kangasalan kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja Heikki Salmela (sd), Valkeakosken entinen tekninen Löfberg johtaja Pentti Bergmann (sd), Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Esa Kanerva (sd) ja Lempäälän tekninen johtaja Jaakko Hupanen. Vesiosuuskunta saa vetää putket Vehoniemenharjun yli Kangasala Raikunseudun vesiosuuskunta pääsee rakentamaan vesijohtoja ja viemäreitä Vehoniemeen. Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta hylkäsi maan- omistajan oikaisuvaatimuksen, joka koski Vehoniemenharjun ylittävien putkien tekemistä Natura-alueelle. maaliskuuta. Eniten valittajia hiertää liittymän hinta, joka on kolme kertaa kalliimpi kuin keskustassa. Kunta on neuvonut iäkkäitä asukkaita hakemaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran avustusta. Osakassopimuksen mukaan Valkeakoskelta perittäisiin 20 prosenttia vesimäärävarauksesta, vaikkei se vettä käyttäisikään. Tavasen hallitus kysyy osakaskunnille toimitetussa kirjeessä, onko kaikille osakkaille edelleen taattu sovitut kustannusosuudet tekopohjavesihankkeessa. ?Tavase Oy:n hallitus on huolestunut Valkeakosken kaupungin mahdollisesti heikentyneestä sitoutumisesta tekopohjavesihankkeeseen. Osalle niistä on myönnetty kymmenen vuoden jatkoaika, osa on velvoitettu liittymään vesijohtoon ja viemäriin. Pakkoliitoksista on valitettu hallinto-oikeuteen. Hänen mielestään pitäisi myös selvittää kaivamisen vaikutukset alueella olevaan lähteeseen. Vesijohtojen ja viemäreiden rakentaminen Vehoniemeen maksaa lähes 400 000 euroa. Lisäksi osuuskunnalle annettiin lupa aloittaa työt mahdollisista valituksista huolimatta. Lautakunnan mielestä kaivuutyömaalla on luontoon ja puustoon vähän vaikutuksia, sillä suojelualueella putkistot sijoitetaan metsätien alle. Jorma Mäntylä saneli päätökseen eriävän mielipiteen. Mäntylä olisi halunnut ennen asian ratkaisemista pitää katselmuksen, koska alue kuuluu Naturaan. Erityisen huolestuttavaa on, että pintavesilaitoksen investointipäätös on tehty nyt, kun pitkään odotettu tekopohjavesilaitoksen lupapäätös on aluehallintoviraston mukaan juuri valmistumassa?, Tavasen hallitus paheksuu. Valkeakoski tekee pintavesilaitosta Valkeakoski rakentaa parhaillaan Tyrynlahdelle uutta yhdeksän miljoonan euron pintavesilaitosta. Kaupungille on varattu omistusosuuden mukainen määrä laitoksen tuottamasta vedestä. Seuraavan kerran rahaa on jaossa vuoden päästä, jos syksyllä ei järjestetä viimevuotiseen tapaan lisähakua. Myös osuuskunnan talous on tiukalla, jos liittyjien määrä jää pieneksi. Sen jälkeen kaupunki ei ole suostunut rahoittamaan Tavasea osakassopimuksen mukaisesti. Elokuussa 2012 Valkeakoski päätti, ettei se enää myönnä yhtiölle takauksia tai vakuuksia. Valkeakoski on reilun 12 prosentillaan Tavasen toiseksi suurin osakas. Vesihanke on viivästynyt ja kallistunut kohtuuttomasti alkuperäisistä suunnitelmista. Investointipäätöksen tekeminen pintavesilaitoksen rakentamiseksi voi pienentää Valkeakosken kaupungin resursseja ja halukkuutta osallistua tekopohjavesihankkeen toteuttamiseen osakassopimuksen velvoittamalla tavalla. Tämänvuotisten avustusten hakuaika päättyi 26. Sydän-Hämeen Lehti 10 uutiset Tekopohjavesi: Yhtiöstä eroavat kunnat kohentavat omia vesilaitoksiaan Tavase paheksuu Valkeakosken vesi-investointeja Tekopohjavesilaitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin suunnitteleva Tavase Oy kysyy osakkailtaan, vaarantaako Valkeakoski yhtiön osakassopimuksen toteutumisen. Valkeakoski, Kangasala ja Akaa ovat päättäneet irtautua Tavasesta. Lisäksi tekeillä on kantelu oikeusasiamiehelle. Lisäksi vesijohtotyömaalta puuttuu maisematyölupa ja museoviraston edellyttämä inventoin- Arto Puputti valitti hallinto-oikeuteen, kun kunta velvoitti liittymään vesijohtoon ja viemäriin. Sitä voi saada vesi- ja viemäritöihin, jos ainakin yksi asukkaista yli 65-vuotias. 10 Keskiviikko 15.4.2015 . Lähes puolet vehoniemeläisistä haki vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Osuuskunta pääsee rakentamaan putkia, sillä rakennus- ja lautakunta myönsi aloitusluvan Vehoniemenharjun ylitykseen. ti. Neljänneksi suurin osakas Kangasala puolestaan on parantanut Rikun ja Raikun vedenottamoita. Vesihanke vaarantaa Natura-alueita Tekopohjavesilaitoksen lupapäätöstä odotetaan huhti?toukokuussa. Kustannuksista yli 150 000 jää kattamatta, jos liittyjiä on vain 15. shl Tommi Liljedahl. Sen lisäksi maksettavaksi tulevat tontilla tehtävät kaivurityöt. Reilu vuosi sitten valitusten jälkeen lainvoiman saanut toiminta-aluepäätös vaatii osuuskuntaa rakentamaan putket ja asukkaita liittymään siihen. Vehoniemen viemäröintiä pidetään erityisen tärkeänä, koska alue on pääosin ykkösluokan pohjavesialuetta. Vehoniemen reilusta 30 kiinteistöstä puolet on liittymässä osuuskunnan putkiin. 13 kiinteistöä on hakenut vapautusta liittymisvelvollisuudesta
Kielivalinnan vapautpautota taminen parantaa opiskelumotivaatiota ja lisää kieltenopiskelun suosiota. Ryhtiä maahanmuuttopolitiikkaan aan 131 Maahanmuuttajien on sopeuduttava a nvastoin. suomalaiseen yhteiskuntaan, ei päinvastoin. hanVakaviin rikoksiin syyllistyneet maahana. tulijat on palautettava lähtömaihinsa. Maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä elmä an Tanskan, Kanadan, USA:n ja Australian tapaan karsii mahdolliset ongelmatapaukset jo etukäteen. www.samisavio.net. Eläkeyhtiöiden maksamien eläkkeiden oikeudenmukainen korotus us ei lisää valtion menoja vaan parantaa eläkeläisten äisten ostoduskunnan on voimaa ja lisää samalla verotuloja. Sydän-Hämeen Lehti Tervettä järkeä päätöksentekoon Diplomi-insinööri ja ekonomi Sami Savio Suomi on massiivisten haasteiden edessä. Uusi eduskunta joutuu tekemään vaikeitakin päätöksiä, jotta maamme e säilyttää elinvoimansa. a Ilmoituksen maksajat: Sami Savion tukiyhdistys ja Sami Savio Annathan sinäkin äänesii kuulua eduskuntavaaleissa? Julkinen talous kuntoon Verorasitusta ja ylenmääräistä hallintoa ntoa on erotusta on vähennettävä. Niiden ä on kohentoimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ustannuksia ja nettava pienentämällä työllistämiskustannuksia oon perustuva vähentämällä byrokratiaa. Eduskunnan ä tehtäviä ja myös karsittava kuntien lakisääteisiä säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Pienyrittäjien asemaa on parannettava Pienyritykset ovat maamme selkäranka. nka. Työn ja eläkkeiden verotusta amien työkevennettävä. Keskiviikko 15.4.2015 . Voitonjakoon yritysverotus kannustaa investoimaan an ja luomaan yksityissektorin työpaikkoja. Vapaa kielivalinta Ruotsin kielen asema on maassamme me hyvin vahva ruotsinkielisten määrään n nähden. Ruotsi on tällä hetkellä ainoa oa aine, jota on opiskeltava myös yliopistoissa stoissa ja korkeakouluissa
Onkkaalassa on kai ollut vilkasta tiedotusta ja kahvitarjoilua, Luopioisissa vähän vaisumpaa. Valkeakosken kaupunki on tehnyt valtuustotasolla irtautumispäätöksen tekopohjavesiyhtiöstä. Toimimattomasta hankkeesta irtautumisen jälkeen tilanne Valkeakoskella on erinomainen. 12 Keskiviikko 15.4.2015 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Joskus kun vielä oli järjenjuoksultaan virkeämpi, joutui johonkin vaalielimeen ääniä laskemaan. Nykyään yrittää yhä olla kunnon kansalainen. Sitten pitäisi ajaa kotiseudun etua, vaan miten se parhaiten toteutuisi? Ovatko Luopioisten omat pojat tässä mielessä parhaita kannatettavia. On jäänyt mieleen ne ensimmäiset eduskuntavaalit. Kaupunki on rakentamassa uutta, modernia pintavesilaitosta. Kokeilla voi aina, vai mitä? Kirjoittaja on Pälkäneen yhteiskoulun yhdeksäs luokkalainen. Maailma tanssii ja minä tanssin sen mukana saadakseni sen pysähtymään. Kunta ei ole yhtiön osakas. Sydän-Hämeen Lehti pääsi äänestämään suoraan presidenttiä. Silloin ennen muinoin me oltiin vasta 21-vuotiaina täysi-ikäisiä ja äänivaltaisia, joten ymmärrystä oli jo karttunut. Taisi olla sitä kuuluisaa noottikriisi-aikaa. Eihän me silloin presidenttiä valittu vaan kolmesataa valitsijamiestä. Naisena haluaisi kannattaa naista, mutta löytyykö tarpeeksi fiksua tyyppiä. Yhtiö kysyy, vaarantaako Valkeakosken kaupungin investointipäätös pintavesilaitokseen sekä irtautumispäätös tekopohjavesiyhtiöstä Tavase Oy:n osakassopimuksen toteutumisen. Tiedustelun todellisia motiiveja on vaikea ymmärtää. Me kysymme, miksi Tavase Oy:n annettaisiin tuhota valtakunnallisesti arvokkaita harjuja, luonnonsuojelu- ja Natura-alueita sekä Vehoniemen kulttuurimaisemaa. Nämä alueet ovat myös tamperelaisten virkistysalueita. Miksi paikallisten asukkaiden viihtyvyys ja elinkeinoelämän tarpeet olisivat vähemmän arvokkaita kuin vedenhankinnan kannalta turha ja kallis Tavase? Tavase Oy yrittää estää kuntia toteuttamasta omia toimivia ratkaisujaan vedenhankinnassa. Eikä siinä vielä osallistumista tarpeeksi. En minä jäänyt viimeksi koukkuun, miksi nyt jäisin. Silmät palavat tyhjinä kuopissaan. Valkeakoski ei voinut jäädä enää odottamaan vuosikausiksi epävarmaa ja kallista Tavase -tekopohjavettä. On niin kaunista, että minun on pakko nauraa. Ihmiset ympärilläni väreilevät ja yksi lähtee lentoon, minua naurattaa. Stubbilla on huipputason suhteet, joten hän sai Angela Merkelin rinnalleen. Antti Rinne veljeili Ruotsin Stefan Löfvenin kanssa. Onkohan joku yrittänyt saada Putinia tukimiehekseen? Entä miten olisi suomalaisiin tehonnut, jos eräs roomalaiskatolinen puoluepamppu olisi saanut uskonveljiltä ylikansallista tukea: Paavi itse olisi tullut Suomeen messuamaan tai soittelemaan äänestäjien ovikelloja? shl Henriikka Hintikka Mummon murinat Vaalikuumetta Kun ehtii korkeaan ikään, niin ei enää jaksa innostua paljon mistään. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . On pakko liikkua, musiikki vie minut mukanaan ja minä nauran sen matkassa. Ei toinen kerta mitään tee, minä sanon. Kansanedustajia on päässyt valitsemaan myöhemmin kai kolmetoista kertaa, presidenttiä tuon 1962 vuoden jälkeen todennäköisesti kahdeksan kertaa. Kunnallisvaaleissa on päässyt huseeraamaan useammassakin kunnassa. Täällä Kukkian tuntumas- Tavase Oy:n hallitus on lähettänyt omistajakunnilleen erikoisen tiedustelun. Se on kuitenkin joutunut taistelemaan kuntalaistensa, elinkeinoelämänsä ja ympäristöarvojen puolesta yhtiötä vastaan. Tavase-hanke pysäytti Valkeakosken pintavesilaitoksen kehittämisen 20 vuodeksi. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee turvata vesihuollon palvelujen saatavuus. Vielä kun aina ajoissa keksisi, kenelle sen äänensä antaa. Periaatteita on niin paljon. Ja niitähän riitti. No ei ole varmaa, onko kirkollisvaaleissa tullut joka kerta käydyksi. Mummo ei nyt oikein muista, oliko se Kekkosen toinen pyrkimys, kun ensi kerran pääsi äänestyskoppiin. On valittu eduskuntaa, EU-edustajia, kunnanvaltuutettuja ja kirkkovaltuuston jäseniä, presidenttejä ja kai pappejakin. Täytyy leuhkia, että aina on velvollisuus täytetty. Akaan ja Lempäälän kanssa on sovittu varaveden toimittamisesta poikkeustilanteissa. Pauli Kiuru kansanedustaja (kok) Ari Nieminen DI Mymmeli Tapio Keijärvi arvelee, että joku kaipailee Mallasvedellä laituriaan, sillä se lojuu Pälkäneen Pakanrannassa. Kenen laituri? Tapio Kerajärvi ihmettelee, Nuoriso on keksinyt, että sitä kenen laituri on viime kesäs- voi käyttää skeittiramppina, tä asti lojunut Pakanrannassa. Ilmat eivät olleet järin innostavat. Sääli ehdokkaita ja muita toimijoita, jotka ovat joutuneet hytisemään vesisateessa. Monikohan on sairastunut ja vuoteenomaksikin joutunut? Äänestyskokemusta meillä vanhuksilla on kahdelta eri vuosisadalta. Silmät loistavat kirkkaina, katse tulevaisuudessa. Kotona evästettiin, että muista sitten Salorannan numero. Kyseinen Saloranta oli istuva kansanedustaja, maalaisliiton miehiä silloiselta kotiseudulta. Nöyrästi sitten äänestettiin, kuten kotiväki opasti. Seuraavalla kerralla halusi jo kapinoida ja vastustaa ?aivopesua?. Kun Koivisto pyrki virkaan 1982, niin tyttärensä Assi oli oikea ääniharava, siis valitsijamieheksi. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. TurhakeTavase kuntien kimpussa Kolumni Ei kerta mitään tee Näen peilistä hymyn, joka on vilpitön. Lisää. Kerrat sekoittuvat toisiinsa, tanssi ja nauru muodostavat täydellisen koreografian ja haluan vain lisää, että voin olla osa sitä. Rahat haihtuvat palavaan tarpeeseeni, asunto hukkuu värien taakse. Mihin minä asuntoa tarvitsen, voin asua värien maailmassa. Lompakon laihtuessa tarve kasvaa, mutta minulle ei enää tarjota. sekä kalliit konsultit ovat pelotelleet veden laadun epävarmuuksista, haju- ja makuhaitoista sekä ydinsodan vaaroista. Pälkäne on ollut tilanteessa suurin kärsijä. Se olen minä, se minkälaiseksi minut on tehty. Ei kerta mitään tee, joku vakuuttaa ja uskon häntä. Yhden kerran jos kokeilee, mitä pahaa siitä voi seurata? En minä jää koukkuun, minulla on kaikki hyvin. Maailma alkaa keinua, värit saavat uuden merkityksen. Se olen minä, se minkälaiseksi olen itseni tehnyt. sakin ensin valittiin Luopioisten vaikuttajia, sitten Pälkäneen päättäjiä. Kun ei koskaan tiedä, miten pitkälle elinpäiviä riittää ja kuinka järki huomenna pelaa, niin on parasta mennä ennakkoäänestykseen heti ensimmäisenä päivänä. Villi nauru säestää meitä, enkä ole varma, tuleeko se minun suustani. Tanssi kiihtyy ja nauru yltyy, värit leiskuvat saaden revontulet kalpenemaan. Vauhti alkaa hiipua, mutta minä tahdon lisää. He eivät ymmärrä, minä tarvitsen! Sisimpäni roihuaa vaativina liekkeinä, sydämeni hakkaa halua, en voi syödä, en voi juoda. Näen lätäkön heijastuksesta varjon. Tai liekö se niin varmaa? Ainakaan ei kotiväki uskonut, että nuori neito osaisi itse ajatella. Kerran Kekkonen valittiin poikkeuslailla jatkoon, joten silloin ei kansan mieltä kysytty. Onhan noita äänenkäyttötilanteita ollut ihan riittävästi. Niin kuin esimerkiksi vaaleista, jotka tässä taas ovat olleet puheenaiheena. Vasta vuoden 1994 vaaleissa kansa . Kerajärvi kertoo.. Tarjontaa on ollut. Joissakin puolueissa on haettu tukea ihan ulkomailta asti. Joskus miehetkin ovat asiallisia ja viisaita. Jatkossa sitten piirteli numeroita ihan oman päänsä mukaan joka vaaleissa. Montako yritystä on jättänyt investoinnit tekemättä Pirkanmaalle, kun ?Tavase-asiantuntijat
Sydän-Hämeen Lehti 13 lukijalta Olipa kerran posti . tilaus vain maksullisesta numerosta! puhumattakaan. Puhelinkaan ei joka paikassa toimi . aina liikuttumaan. kulkevi lapsosen tie saa Entisen Tekstissä suuri suru ja lohdulliluopioislaisen . Luotettu. Pidetään yhteyttä! pia.viitanen@eduskunta.fi www.piaviitanen.fi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie Immi Hellénin Maan korvessa muunkin . TULE JUTULLE!. Keskiviikko 15.4.2015 . Kirjeessä muun muassa kerrottiin, että jos asiointimatka lähimpään postiin on yli viisi kilometriä, voi paketin tilata ilmaiseksi kotiinkuljetuspalveluna. Huomatkaa: tilata ja ilmaiseksi. Sekään ei täällä syrjäkylissä aina toimi, vaikka kuinka vaihtaisi mokkuloita ja reitittimiä kiinteästä netistä Paketit kuljetetaan maksutta kotiin, jos matkaa postiin kertyy yli viisi kilometriä . Olen tyrmistynyt tilanteeseen. Otanpa tässä yhden esimerkin: iäkäs ihminen, joka ei omista kännykkää tai ei sitä osaa käyttää lukeakseen esimerkiksi postin viestin paketista, saa paketin. Mutta kehiteltäköön lehtori, AMK jo kohtsillään järvien rantaan Työllistävä yrittäjä Tampereen kaupunginvaltuutettu www.timovuohensilta.fi ikäihmisten syrjimiselle ja taloudelliselle kurjistamiselle Yrjö Schafeitel seniori, kaupunginvaltuuston vpj. PSHP: valtuutettu, tarkastusltk:n pj. 200 t eläkeläisten kovempi verotus ja raippavero poistettava t taitettu indeksi ja leikkurit purettava t oikeudenmukainen ja turvallinen vanhuus taattava kaikille ikäihmisille Tule tuekseni, levitä sanaa AINA ASIALINJALLA Pirkanmaan Sitoutumattomat, yhteislista Mikko Kiio - Suomalainen työ - Ammatillinen koulutus - Järkevämpi maahanmuuttopolitiikka - Ei liian kireää aselakia Monivuotinen maajoukkueampuja Vaihtoehto puoluepolitiikalle, tankkaussysteemit, mistä voi kastelu-, pesu- ja palonsammutusvedetkin näppärästi noutaa. Tekovesien tarve heti reippaasti silläkin niukkenee. VUOHENSILTA Maksaja: Mikko Alatalon tukiryhmä. Maksaja: Mikko Nurmon tukiryhmä Ethän jätä hilkulle! haeta. Mihin paketti joutuu, kun sitä ei ajoissa maksaja Pia Viitanen Mikko Nurmo Pääluottamusmies, piirin puheenjohtaja ZZZ PLNNRQXUPR ú 127 VIITANEN 58 ministeri, kansanedustaja Osaava. Helppoahan se on pesuvesiä paineella hanasta Riitta Parviainen lorotella. jäisihän puhelinmaksu saamatta. vaan eipä ole enää Miten henkilö, joka opiskelee kaukana kotoa, voi pakettinsa noutaa, kun valtakirjaakaan ei aina ole saatavilla ja niitä pakettikortteja ei enää tule kotiin . Tilanne ei parane, kun valokaapelin tarvitsijoita oli liian vähän. Entä, jos paketissa olikin jotain pilaantuvaa tai muuten tärkeää? Olen tullut siihen tulokseen, että Aitoon kylä tapetaan viemällä kaikki palvelut Pälkäneelle. ei mitään ainakaan Aitoon näkökulmasta katsottuna. Kaikki täällä Aitoossa saimme kirjeen postilta, jossa ilmoitettiin, että postipalvelut siirtyvät Pälkäneelle. No vähän puheluja allekirjoittaneelle ja lopulta henkilöllisyystodistusta vastaan heltisi. 21 39 MAASEUTU ON TULEVAISUUS - Pirkanmaa tarvitsee 20 000 uutta työpaikkaa. Biotalous ja puun käyttö voi tuoda puolet niistä. - Tiet ja maaseudun laajakaista kuntoon. - Maaseudulla palvelut ja työpaikat turvattava. - Kouluverkko pidettävä kohtuullisen tiiviinä. - Maatalouden normeja purettava. Se palautetaan ja mahdollisesti lähetetään uudelleen siis . Tärkeitä sanoja, mutta ilmaistahan se ei ole. Soitan maksulliseen numeroon 0200 71000. kuten monen suus kulkevat rinta rinnan. Pesuvedet järvistä Kuulin, että Kangasalla katuja pestään puhtaalla, arvokkaalla juomavedellä. Pankki jo lähti, ei ole maksuautomaattia ? mutta kaikkihan maksavat laskunsa netin kautta, siis ne vanhuksetkin, joilla nettiä ei ole. Miksi postipalveluja ei voinut siirtää esimerkiksi Siwaan, joka on mielestäni oikein hyvin hoidettu, pärjäävä kauppa Aitoon keskustassa. Huoltoasemaa ei ole ollut aikoihin, mutta autojamme vaihtamalla voin tankkauksen ja muun tarpeen (traktori, sahat ym.) vielä hoitaa työmatkallani, mutta entä myöhemmin. Maksaja: Timo Vuohensilta Mitä ovat postin palvelut tänään. Kokenut. palautus . Vastaus on selvä . Kotimaisen ruoan tuotanto ja vienti nousuun. - Yksityisautoilua ei tule vaikeuttaa. - Lupia helpotettava maaseudulla rakentamiseen. - Perintöverot maaseudun kiinteistöistä alas. Sukupolvenvaihdokset helpommiksi. MIKKO PÄLKÄNEEN TORILLA TO 16.4. palautus. Tämäkö on postin palvelua? Ei varmaan ilmaista postillekaan. Tätä jo pelkäsin kuntaliitoksen yhteydessä. Aitoossakin . lähetys . Pälkäneellä käydessäni en voi tilata kotiinkuljetusta kertomalla asiamiespostin väelle henkilökohtaisesti . klo 10. täytyy mennä ulos, vaikka pakkasta olisi kuinka paljon. Toki kohdallamme asia hoitunee jollain lailla niin kauan, kun käyn töissä Valkeakoskella ja saan tyttäreltäni valtakirjan tai tekstiviestin saapuneista lähetyksistä. Jäädessäni eläkkeelle, harkitsen tarkoin, otanko paketteja edes vastaan, jos käyntiä Pälkäneellä ei ole sopivasti. Voi tätä some-aikaa, kaikki pitää olla netissä, puhelimessa tai jossain muussa mediassa. Asiat hoidetaan vain somea käyttäen. Että netistä jokainen sitten hakee valtakirjan tai muotoilee sen itse. tulee vain viesti lähetyksestä. Onpa työtä, että oman maksamansa omaisuuden saisi pois postista. Voinhan hakea paketin itse ja ajaa yhteensä 35 kilometriä ja sekin maksaa. Mieheni nimittäin yritti tehdä niin, koska tyttäremme paketti oli Pälkäneellä. Sitä ei voinutkaan antaa hänelle, vaikka oli isä ja samalla sukunimelläkin vielä. lähetys
Pidämme itsestään selvänä, että valtakirjat saatuamme, tartumme toimeen. Jokainen kansalainen tietää, että yhteiskunnallamme ei ole hetkeäkään hukattavaksi. Muistathan, että Sinä päätät suunnasta. Maksaja: Teuvo Hakanen IHMISILLÄ ON PALJON ASIAA. Annetaan Suomen tulevaisuuden tekijöille mahdollisuus. 23 KAIKKI KUKAT KUKKIMAAN Ollaan avarakatseisia ja kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa. Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia minua kannustaneita sekä tukeneita henkilöitä sekä tahoja. Suomi on edelleen erittäin hyvä maa elää, asua ja tehdä työtä. Sydän-Hämeen Lehti YRITTÄJÄ TEUVO HAKANEN © Ylöjärven Uutiset 14 EDUSKUNTAAN KUN LUVATAAN TEHDÄ, NIIN LAITAMME TOIMEKSI. Minä ja muut keskustalaiset ovat sanansa mittaisia arjen tekijöitä. Otetaan viimeinen vaalityöviikko haltuun. Äänestäjillä on ollut myönteinen vire vaaleja ja eduskunnan työtä kohtaan. Suomalaisen yhteiskunnan ongelmana ei ole tiedonpuute siitä, mitä maamme ja kansakuntamme tarvitsee jatkossa. Keskiviikko 15.4.2015 . Kun kansalaiset voivat henkisesti hyvin, he osallistuvat yhteiskuntaan aktiivisesti ja sitoutuneesti. Pidetään isänmaamme sellaisena vastaisuudessakin. Katso vaalivideo nettisivuilta! Olen tehnyt laajan vaalikiertueen eri puolille Pirkanmaata. Nyt lainsäätäjien kärkitehtävänä on edistää yrittäjien asiaa, jotta yrittäjät uskaltavat investoida Suomeen ja firmojensa tulevaisuuteen. Lääkkeet hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ovat omissa käsissämme. Tehtävälista on pitkä, mutta toimeen tarttumalla, asiat saadaan kuntoon. RESEPTI TERVEESEEN UHTEISKUNTAAN LÖYTYY Työnsä lopettanutta eduskuntaa on syystä moitittu aikaansaamattomuudesta. Mahdollistetaan Suomelle uusi suunta. Laitetaan maamme nyt tehokuurille. YRITTÄMINEN KUNNIA-ASIAKSI Suomalaiset tarvitsevat työtä. Maassamme on paljon yrittäjiä, jotka haluavat tarjota työtä ja kehittää toimintaansa. Tarvitsemme myönteisyyttä ja luottamusta selviytymiskykyymme
Paras kaveri on pähkinäpensas. seksi. Eniten se kuitenkin tykkää kalkkipitoisesta soramaasta. Jos lehtiä ei ole mukana, Sinivuokko ei ole enää kym- ei hätää, ne tulevat vasta kukkimeneen vuoteen ollut rauhoi- misen jälkeen. tettu Suomessa, joten sitä voi Raimo Saar Kukkakärpästen pörinää Saarikylien kukkabaareissa. Keskiviikko 15.4.2015 . Sydän-Hämeen Lehti 15 lukijalta Rannoilla Roineen loiskuu ja lokit kirkuvat ja kuvankaunis sinisorsauros pörhistelee sulkiaan. Kuva: Lasse Rajamäki Siivekästä menoa Raimo Saar kuvasi keväisiä sinivuokkoja. Lasse Rajamäki kuvasi lintuja äisiä Saarikylissä ja Roineen ovat lämpimältä lauantaipäija kevään ensimmäisiä pörri- rannoilla. Kuva: Lasse Rajamäki. siirtää myös pihan kaunistuk- Koira hyökkäsi urheilukentältä Onko Pälkäneen kunnan liikuntatoimi alkanut myymään liikuntavuoroja Onkkaalan urheilukentälle koiranulkoiluttajille, jotka pitävät siellä irrallaan rottweilerin näköistä koiraa, joka lähtee hyökkäämään noin sadan metrin etäisyydeltä urheilukentän lähistöllä liikkuvaa ihmistä kohden? Jos näin on, niin olisi sangen suotavaa ja toivottavaa informoida vaarasta riittävän usealla ja näkyvällä varoitustaululla urheilukentän lähistöllä liikkuvia. Saako eläimiä tuoda urheilukentälle ja päästää siellä irral- leen, vaikkei siellä sillä hetkellä ketään muita ihmisiä olisikaan? Tällainen tapaus sattui viime lauantaina 11.4. aamulla Onkkaalan urheilukentällä. Omistajien kielloista mitään piittaamatta tämä irrallaan ollut koira lähti hyökkäämään omistajiensa luota noin sadan metrin etäisyydeltä kohti, pienemmän koiran jäädessä omistajiensa luokse. Eipä ole mitenkään miellyttävä kokemus seistä paikoillaan, kun noin metrin päässä edessä ärhentelee aggressiiviselta vaikuttava rottweilerin näköinen ja kokoinen koira. Irrallaan ollut koira esitteli avoimen kitansa purukalustoa. Paikoillani liikkumattomana pysymiseni ja vanhan hautausmaan kiviaita selkäpuoleni suojana saattoi olla pelastukseni tuossa sangen uhkaavaksi kokemassani tilanteessa. Hetken päästä koiran mielenkiinto väheni minua kohtaan ja se lähti juoksemaan urheilukentän toiseen päähän omistajiensa luokse saamaan ?äidiltä namia?. Selviydyin tilanteesta melkoisella säikähdyksellä. Mieleen tuli kylläkin ajatus, että entäpä jos koiran hyökkäyksen kohteena olisikin ollut samaa reittiä kulkeva lapsi, joka olisi peloissaan ja hädissään lähtenyt juoksemaan tuota kohti hyökkäävää koiraa pakoon. Seuraukset tuollaisessa tapauksessa saattaisivat olla lapselle melkoisen vakavat. Tällaistakin näkökantaa kehottaisin näiden kahden koiranulkoiluttajan miettivän vakavasti. Koirat eivät kuulu kentälle Järjestyslain 14 § mukaan koiraa ei saa viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Nitron paikka Pälkäneen liikuntatoimi ei ole tässä tapauksessa myöntänyt koiranomistajille erillistä lupaa käyttää Onkkaalan urheilukenttää koirien ulkoiluttamiseen. Petri Ketola liikunta- ja vapaa-aikasihteeri. Hienot luontokuvat vältä. Kevät ei tule ilman sinivuokkoja Kaunis sinivuokko kasvaa harjuissa ja joskus myös märässä kuusimetsässä
Monsanton laatimassa käyttöturvallisuustiedotteessa todetaan, että aine on myrkyllistä muun muassa kastemadoille ja maaperäeliöille. Se on hyvin haitallista mehiläisille ja myrkyllinen jopa rotille. Glyfosaatti ei ole pelkästään kasveille haitallinen, vaan se on myös maan pieneliöille myrkyllinen. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan kilon painoisista rotista kuoli puolet, kun ainetta annettiin niille 5 grammaa. Listaa voisi jatkaa pitkältikin. Glyfosaatti vaikuttaa maaperään tasapainoon heikentävästi, koska maan pieneliötoiminta häiriintyy tai kuolee. Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti äskettäin asiasta. Monsanto on kehittänyt viljalajikkeita, joka kestävät glyfosaattia. mukaan voidaan olettaa, että meillä on vakava ongelma. siitä, että siirtyykö glyfosaatti ruuan raaka-aineisiin ja jos, mitä sen voi aiheuttaa ihmisissä. lannat, kompostit ja puukuidut. Ihmisten immuunipuolustusjärjestelmä ehkä kärsii siitä ja siten sairastumme. Glyfosaatin on todettu aiheuttavan imusolmukesyöpiin kuuluvaan Non-Hodgkinin lymfoomaa. Maan bakteerien, sienten ja muiden pieneliöiden tehtävänä on hajottaa myös luontoon kuulumattomia aineita, esimerkiksi kasvinsuojeluaineita. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa kiinnittymispinnoista. Kuva: Wikipedia / Alvesgaspar. Puheissa ja muistoissa sikuri useimmiten yhdistetään sotaja pula-aikaan. Se on ainakin kaksi tuhatta vuotta terveellisenä arvostettu, edelleen käytössä oleva rohdoskasvi, yleiseurooppalainen ruoka- ja juoma-aine, joka on oikein suotavaa uudestaan palauttaa kaiken kansan päivittäiseen kotitalouskäyttöön. Suomessakin sitä on jonkin verran viljelty. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Aineen käyttöön liittyvä vastuu siirretään viljelijälle, sillä Roundupin käyttöturvallisuustiedotteessa Monsanto ilmoittaa, että ?Vaikka tämän käyttöturvallisuustiedotteen tiedot ja suositukset (jatkossa "tiedot") on annettu hyvässä uskossa ja niiden uskotaan laadintapäivänä olevan oikeita, Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät vastaa tietojen tyhjentävyydestä tai tarkkuudesta. Vain raha tepsii suuryhtiöihin. Tilalle täytyy kehitellä varmasti haitattomia rikkaruohojen torjuntamenetelmiä. Lopetamme tämän aineen käytön heti ja lopullisesti. Ani harvat sen kasvatusta nykyään harrastavat. Koristekasviksikin tuo lähes metrin korkuinen, monivuotinen juurisikuri mainiosti soveltuu vaaleansinisine, kauniine kukkineen. Jossain saattaa vielä esiintyä villejä yksilöitä. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Sikuria arkeen ja juhlaan Sikurin kukka. Pelto ei toivu hetkessä. Typen ja hiilen mineralisoituminen, toisin sanoen ravinteiden muuntuminen käyttökelpoiseen muotoon, häiriintyy. Tämä on luonnollinen seuraus, jos maassa ei ole pieneliötä riittävästi. Ellei kasvi saa kaikkea tarpeellista, sen puolustuskyky heikkenee. Olemme joutuneet huomaamaan, että kasvitaudit ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Esimerkkinä mainittakoon punamätä . Glyfosaatti pidättyy maahan, siirtyy veteen ja vaikuttaa satokasveihin. Aineen negatiivisista vaikutuksista on vaiettu vuosikymmeniä ja puolueetonta tietoa on vaikea saada. Tässä muutamia eri lähteiden näkemyksiä: Luomulehti julkaisi vuonna 2010 no 4:ssä Markku Rämön ansiokkaan kirjoituksen, jossa kuvattiin mekanismi, jolla glyfosaatti vaikuttaa kasviin ja tappaa lopulta kasvin. Tutkimusten mukaan glyfosaatti sulkee kasvilta hivenaineiden saannin ja niiden puutteeseen rikkakasvit lopulta kuolevat. Erään amerikkalaisten tutkimuksen mukaan vehnä kärsii glyfosaatin levittämisen jälkeen muun muassa mangaanin, kuparin, kaliumin, raudan, kalsiumin ja sinkin puutteesta. Aineen vaikutus siis jatkuu, mutta heikompana. Humusta tulee lisätä useamman vuoden ajan. Saattaa jopa olla, että ravinnostamme puuttuu tarpeellisia aineita ja sen vuoksi sairastumme esimerkiksi keliakiaan ja syöpään. Hivenaineiden tilalle on voinut tulla glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta. Ei enää tapa, mutta haittaa kasvua. Kasvi tarvitsee monenlaisia ravinteita, joiden avulla se pitää yllä omaa terveyttään. Pieneliöiden tärkein tehtävä on muokata ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. On todettu, että glyfosaatti estää ravinteiden sitoutumista maahiukkasten pinnoille. Kemiallisten myrkkyjen, (joihin luen myös kemialliset lannoitteet), käytön vähentyessä maa alkaa hitaasti toipumaan. Monet mekaaniset menetelmät olisivat ihan päteviä tavan- omaisessakin viljelyssäkin. Luomupuolella ne ovat jo tätä päivää. Pelloille pitää palauttaa hyvä pieneliötoiminta. Kun ainetta hajottavat pieneliöt on tuhottu, ei ainetta hävitä muu kuin huuhtoutuminen. Niitä kutsutaan geenimuunnelluiksi, GMOlajikkeiksi. Halutaanko meille syöttää enemmän glyfosaattia vai miksi sellainen vilja piti kehittää? Mitä voimme tehdä. Näin pelto elpyy ja glyfosaatti hajoaa haitattomaan muotoon ja pellon terveys palaa. Tarvitsemme ehdottomasti lisää tietoa esim. Aineen vaikutukset voivat siirtyä eteenpäin. Todennäköisesti molemmat aineet huuhtoutuvat entistä herkemmin. Maatalouden tutkimuskeskus (MTT/LUKE) julkaisi tammikuussa 2015 tiedotteen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty glyfosaatin kulkeutumista peltojen vesissä. Jos meillä ei ole enää hengissä sitä populaatiota joka voisi näitä aineita hävittää, niin mitä sitten. Se ei valikoi, vaan tappaa kaiken tielle osuvan. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Se ei hajonnutkaan vaarattomaksi kuten on tarkoitus. Tämä häv iämättömyys saattaa johtua siitä, että aine todennäköisesti tappaa ensin maasta sen pieneliöstön. Pietarsaaren sikurimuseosta löytyy runsaasti tietoa sikurijauhon valmistuksen, tehtailun ja vuoden 1900 kahden puolen pit- kään jatkuneen suomalaisen liiketoiminnan kaikista vaiheista. Juomaksi valmistettava sikuri saadaan kasvin paksusta, porkkanamaisesta juuresta pesten, kuivaten, paloitellen, paahtaen ja hienoksi jauhaen. Sikurijuoma on kahvin näköistä. Siten sitä kertyy laajasti koko suomen pelloille luomupeltoja lukuun ottamatta. Makukin siihen hiukkasen vivahtaa. Tutkimuksen mukaan etenkin suorakylvöpelloilta lähtee glyfosaattia vesistöihin. Tämä johtaa siihen, että lannoitteissa lisätyt ravinteet voivat helpommin huuhtoutua, kun ne eivät voi kiinnittyä maapartikkeleihin. Puhtaan ruuan maine on todella vaarassa. Kenen on vastuu. niminen (fusarium) kasvitauti, joka aiheuttaa huomattavia satotappiota vuosittain. Glyfosaattia käytetään rikkaruohojen hävittämiseen silloin kun koko kasvusto halutaan tuhota. Diabeetikotkin hyötyvät inuliinista. Itse valmistan ison mukillisen mukavanmakuista juomaa kuumasta vedestä, teelusikallisesta sikurijauhoa, kaurakermasta sekä tummasta ruokosokerista tai hunajasta. Mikko Kiio Glyfosaatissa piilee vakava ongelma Suomen yleisin rikkaruohomyrkky huolestuttaa monia tutkijoita. Pysyvä ongelma on valmis. Pelloilla kasvatettua satoa syövät joko eläimet tai ihmiset. Riippuvuutta aiheuttavaa huumetta, kofeiinia ei siinä ole, joten sitä sopii ilman univaikeuksia vaikka yömyöhällä nautiskella. Sikurissa on terveyttä edistävää inuliinia enemmän kuin monissa muissa kasveissa. Inuliinilla on myönteisiä vaikutuksia suoliston bakteeritoimintoihin. Tiedot annetaan edellytyksellä, että käyttäjä itse ennen käyttöä arvioi tuotteen käyttökelpoisuuden tarkoitukseen?. 16 Keskiviikko 15.4.2015 lukijalta . Pitäisi myös tutkia kuoleeko maaperän eliöt Roundupia käytettäessä, mitä tapahtuu vesitöissä kun sinne joutuu tätä ainetta ja ovatko fosforin huuhtoutumat suurempia glyfosaattia saaneilla pelloilla kuin luomupelloilla jne. Viranomaisten ja glyfosaattikauppiaiden tulee esittää päivänvalon kestävää tutkimusnäyttöä siitä, että aine on vaaraton, mikäli myyntilupaa aiotaan jatkaa. Monsantokaan ei tiedä aineensa vaikutuksista riittävästi, tai tietävät enemmän kuin kerrotaan, sillä he ovat laittaneet käyttöturvallisuustiedotteensa loppuun merkillisen varoituksen: Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät vastaa minkäänlaisista vahingoista jotka mahdollisesti ilmenevät annettujen tietojen käyttämisestä tai niihin luottamisesta? Mihin viljelijä voi luottaa tuon lausuman jälkeen? Voimmeko luottaa viranomaisiimme? Reino Mantsinen Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä Roundup. Humuspehtoori Oy Pälkäne. ?Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät ota vastuuta eivätkä anna takuita nimenomaisesti ja epäsuorasti myytävyydestä, soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen eikä tiedoista ja tuotteesta joihin tiedot viittaavat?. Miten on mahdollista markkinoida ainetta joista käyttöturvallisuustiedotteessa todetaan aineen olevan monille eliöille myrkyllistä ja suorastaan todetaan sen vaarallisuus, aineen valmistaja pesee käteensä kaikesta vastuusta ja silti sitä kuitenkin voi markkinoida? Maallikkotason ?kauhuskenaarion. Tämä johtaa väistämättä ravinnepäästöjen lisääntymiseen pelloilta. Siis glyfosaatti ja fosfori kilpailevat samoista kiinnittymispinnoista ja eivät voi täysin kiinnittyä, ovat ne osittain maavedessä vapaana ja siten helposti huuhtoutuvassa muodossa. Joka neljäs peltohehtaari ruiskutetaan kyseisellä aineella joka vuosi. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti Monsantolle on umpeutunut vuonna 2000. Pieneliöstö saadaan takaisin, jos lisäämme sinne orgaanista ainesta pieneliöstön ruuaksi. Viljelijällä on useita vaihtoehtoja peltojen humusmäärän lisäämiseen ja pieneliötoiminnan vilkastuttamiseen. Humuksen lisäämiseen soveltuvat mm. Aineen myyntilupa Suomessa on umpeutumassa tämän vuoden lopussa. Glyfosaatti ei ole pelkästään kasveille haitallinen, vaan se on myös maan pieneliöille myrkyllinen. Näitä tutkimuksia on vielä paljon muitakin. Glyfosaattia käytetään runsaasti pelloilla. Siemeniä saa Maatiainen ry:ltä, salaattisikuria ruokakaupoista ja sikurijauhoa verkkokaupasta. Glyfosaatti ei ollut hajonnutkaan kuten käyttötur- vallisuustiedotteessa sanotaan. Vesistöissä aine hajoaa vielä hitaammin kuin maaperässä. Edellä on kerrottu muutamista tutkimuksista, jotka ovat panneet epäilemään asioiden todellista laatua
Asiaa ei tosin tarvitse kauaa pohtia, kun ilmiön osaa jo yhdistää tuleviin eduskuntavaaleihin, joissa tärkeinä vaaliteemoina ovat niin talous- kuin energiapolitiikkakin. Tuulivoimasta tinkiminen voi äkkiseltään tuntua helpolta tavalta säästää, kun ehdokkaat punnitsevat vaaliohjelmansa lupauksia ja leikkauksia. Sote-uudistus vaikuttaa voimakkaasti siihen, millainen toimija kunta on tulevaisuudessa. Vaihtoehtoja kun ei yksinkertaisesti ole, jos tahdomme säilyttää Anna Tiihonen elämän edellytykset myös tuSuomen Tuulivoimayhdistys ry levaisuudessa. MARKO TÖRHÖNEN KAHDEN LAPSEN ISÄ ASEKAUPPIAS JA -HARRASTAJA MARKO EDUSKUNTAAN! KIRSI-MAARIT ASPLUND 134 Pirkanmaa Inhimillisyyttä päätöksentekoon - Turvallinen SUOMI - Nuorisotoiminnan tukeminen ja kehittäminen - Aseharrastajien ja metsästäjien puolestapuhuja - Pienyrittäjien asialla 118 kirsimaaritasplund.com MAAKUNNAN MIES KANGASALTA, VARATUOMARI MIKA OLLILA Tarvitaan uusi mies areenalle! Vapaus astuntau a, mutta vakantaa! 110 Tolkun politiikan puolesta ry Maksaja K-M Asplundin tukiyhdistys. Keskiviikko 15.4.2015. Enemmän kuin löydettyjen hyvien puolien lukumäärään, tulisi kiinnittää huomiota myös niiden sisältöön ja painoarvoon. Kuten selvityksessä sanotaan, kaikki edut ja haitat eivät ole suoraan yhteismitallisia eli vertailukelpoisia. Tästä syystä tässä selvityksessä ei käsitellä sote-palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Mutta Aitoossa aktiiviset mainosten olla luvallisilla paikoilla vaalipäivään asti. Vanhemmille olisi yksi yleistoivomus. sanotaan: ?To- Selvitys on sote-ongelmasta huolimatta varsin kattava ja kuntaliitosvaihtoehdon kanssa siinä pohditaan myös syvenevää yhteistyötä. Haluaisin kuitenkin kiinnittää vielä huomion selvityksessä tehtyihin nelikenttäanalyyseihin (swot), joissa pohditaan kunkin ratkaisun hyviä ja huonoja puolia, sekä uhkia ja mahdollisuuksia. On ollut suorastaan hämmästyttävää huomata, kuinka tuulivoima yhtenä energiantuotantomuotona muiden joukossa saa aikaan näinkin paljon aaltoja. Osa löydetyistä tekijöistä on käytännönläheisempiä, kun toiset enemmän arvokysymyksiä. Siksi päätöksiä ei tule tehdä pelkästään löydettyjen etujen lukumäärän perusteella. Kuntiemme tulevaisuudesta päättäminen on iso asia ja toivoisin kuntalaisilta mahdollisimman suurta osallistumista sekä keskustelua. dennäköisesti jossain muodossa toteutuvan sote-uudistuksen seurauksena vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirtymässä todennäköisesti maakunnan kokoisille alueille lähitulevaisuudessa. Tuulivoimalle maksetun Siksi ensimmäiseksi pohdinkin, että jos sote-vastuu ja rahoituskin ehkä siirtyy lähitulevaisuudessa maakuntatasolle, jolle on esitetty omaa verotusoikeutta, niin kuinka kattava on sellainen selvitys, jossa tätä ei ole vielä voitu ottaa huomioon. Uusiutuva energia ei ole hetkellinen ohimenevä villitys, vaan Uusiutuva energia ei ole hetkellinen ohimenevä villitys, vaan kehityssuunta. Tuulivoima on ja tulee olemaan oleellinen osa suomalaista uusiutuvaa energiaa. Ja toki on hyvä muistaa, että yhteiskunta tukee myös fossiilisia polttoaineita, niiden saama tuki ei vain ole läpinäkyvää, kuten tuulivoiman Tero Ahlqvist tuki. . Sydän-Hämeen Lehti 17 lukijalta Huomioita kunta rakenneselvityksestä Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitystä tehnyt työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Sote-menot kattavat vuonna 2014 noin puolet kuntien menoista ja niihin liittyvät tukipalvelut mukaan lukien yli puolet.? Yli-innokkaita vaalimainoksien siivoajia Vaalimainosten asettajat kiittävät omatoimisia kyläläisiä. Voidaanko sen perusteella todella tehdä kuntien itsenäisyyteen vaikuttavia lopullisia päätöksiä? kyläkuvan vaalijat ovat keränneet systemaattisesti pois ainakin yhdenväriset mainokset. Siivoojat voisivat kuitenkin malttaa pyhään saakka ja antaa tuen ei siis pitäisi olla niin ihmeellinen asia. Uskon, että kaikki asiaa pidemmälle pohtineet varmasti ymmärtävät, että tuelle on selkeä syynsä . eikä se suinkaan ole vastikkeetonta! Suomeen on syntynyt tuen turvin kokonaan uusi teollisuudenala, joka omaa suuren kasvupotentiaalin ja samalla suuren potentiaalin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen. Tuelle saadaan vastinetta monin tavoin, joita ovat mm. kasvavan alan kasvava työllistävyys, Suomen energiantuotannon riippumattomuuden kasvu ja positiivinen vaikutus kuntien talouteen, puhumattakaan puhtaasta ja turvallisesta energiantuotannosta. Se, että tuulivoima päätyy heppoisin perustein ehdokkaiden leikkauslistalle osoittaa harkintakyvyn puutetta. Tuulivoimaa tosiaan tuetaan valtion varoin . tuulivoima tarvitsee vielä toistaiseksi tukea, mutta teknologian edelleen kehittyessä ja tuotantokustannusten laskiessa ala tulee jatkamaan tulevaisuudessa kasvuaan myös pienemmällä yhteiskunnan tuella ja lopulta täysin markkinaehtoisena energiantuotantomuotona. Kansan tuleville edustajille olisikin virhe olla nyt näkemättä kokonaiskuvaa ja potentiaalia, jota uusiutuva energia ja tuulivoima Suomelle tarjoavat. Uskon, että suuri osa äänestäjistä sen jo näkee. kehityssuunta, joka on tullut jäädäkseen. Lain mukaan vaalimainosten asettajan pitäisi siivota mainokset pois. Siinä missä fossiiliset polttoaineet ovat olleet energiantuotannon normi viime vuosikymmenten ajan, tulee uusiutuva energia olemaan energiantuotannon normi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian kehitys on ampaissut maailmalla kasvuun, jota ei osattu vielä viime vuosikymmenellä ennustaa, eikä hidastumisen merkkejä ole näkyvissä. Kyllä . kuten tuetaan muitakin uusiutuvan energian tuotantomuotoja. Kaikki uudet energiatuotannon teknologiat tarvitsevat alussa tukea kehittyäkseen ja suomalaisen tuulivoima-alan kehitys onkin ollut viime vuosina huikeaa. Sellaisen yhteiskunnallisen kasvatustehtävän voisi hoitaa, että selittäisi lapsille, mikä on vaalimainosten tarkoitus ja miksi ne ovat tuolla teiden varsilla. Maltetaan vielä pyhään Tuulivoima leikkauslistalle? Mediassa on kuluvana keväänä käyty kiivasta keskustelua tuulivoimasta. Työ on ollut vaikeaa tilanteessa, jossa sekä sote-laki että toisen asteen koulutukseen liittyvät järjestämis- ja rahoituslait ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet. Siksi onkin hyvä miettiä onko tämä oikea hetki päättää kuntaliitoksista. Selvityksen johdannossa, kappaleessa 3. kello 18.30 alkaen Nuijantalolla, jolloin toivoisin mahdollisimman monen kuntalaisen pääsevän paikalle. Kannattaakin tutustua näiden sanalliseen sisältöön sekä ehkä täydentää niitä omilla arvoillaan. Kuntarakenneselvitys käydään läpi yleisötilaisuudessa maanantaina 20.4
On tullut tavaksi todeta, että EU puolustaa omia kansalaisiaan, joten se on myös Suomen turva. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Nato-kysymys: Kenraalimajuri Pertti Salmisen mukaan keskustelussa pitäisi muistaa koko Euroopan turvallisuusrakenne Yksin ja puolueettomana on vaikea puolustautua Pälkäne . Pitäisi etsiä vastauksia kysymyksiin, mitkä tekijät vaikuttavat ja minkä pitäisi vaikuttaa kannanmääritykseen, Salminen pohti. Osa länttä, kiinni idässä Suomen geopoliittinen asema on sellainen, että puolustusstrategian laatiminen on aina ja pysyvästi vaikeaa. Suomi kuuluu läntiseen Kenraalimajuri evp. Salminen on toiminut Suomen sotilasedustajana Natossa ja EU:ssa, joten häntä pätevämpää alan asiantuntijaa Suomesta on vaikea löytää. Silti hän ei itsekään ota yksiselitteistä kantaa Natoon kuulumisen puolesta tai sitä vastaan. Pertti Salmisen mukaan tie ei ole aivan suora; on mahdollista, että jokin taho alkaisi jarruttaa prosessia. . Minä ainakaan en ole sellaista nähnyt enkä kuullut kolmen vuoden aikana Brysselissä, Salminen huomautti. Missä Suomen turva siis on, jos se ei ole enää edes mielikuvien tasolla pelkässä puolueettomuudessa? Johonkin täytyy tukeutua Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on kiristynyt viime aikoina ennen kaikkea Venäjän toiminnan seurauksena. 18 Keskiviikko 15.4.2015 kyliltä . Nato on huono vaaliteema, sanoo kenraalimajuri evp. Pertti Salminen. Salminen esitelmöi Suomen Nato-jäsenyydestä ja siitä käytävästä keskustelusta Pälkäneen reserviläisjärjestöjen tupaillassa viime sunnuntaina. Se tarkoittaa, että 95 prosenttia EU:n alueen asukkaista on Nato-maiden kansalaisia. Suomi taas on Natolle pelkkä rauhankumppani, joita on paljon muitakin. Kun puhutaan Nato-optiosta, syntyy mielikuva, että Suomella on melkein kuin avoin tie jäsenyyteen. . Suomi on ETYK:n ja EU:n jäsen ja Naton rauhankumppani. Mutta, kuten Pertti Salminen totesi, esimerkiksi Euroopan paras puolustuslinja jättää Suomen itäpuolelleen, sillä se kulkee Tromssan alueelta Tornionjoelle, Pohjanlahden kautta Ahvenanmaalle, Itämereltä Saksojen rajaa pitkin Fuldan aukkoon, Alppien itäreunaan ja siitä etelään. Linjalla oli enemmän merkitystä viime sotien ja kylmän sodan aikana kuin nykyään, mutta se ei Salmisen mukaan ole kokonaan kadonnut. Sotilaalliset operaatiot Euroopassa ovat taas mahdollisia, vaikka Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä parina vuosikymmenenä niiden mahdollisuutta pidettiin jo melko marginaalisena. Nykyinen sodankäynti on lisäksi vaikeammin hahmotettavaa kuin se, mitä ennen on mielletty sodaksi valtioiden välillä. onko Suomi siinä riittävän tukevasti mukana, kehittyykö EU:n yhteinen puolustus koskaan riittävästi, miten oikeaan osuvat arvaukset Venäjän aikeista. Toisin sanoen, mistä saadaan apua, kun sitä on pakko saada. shl Ulla Siren. Mutta mitään ilmeistä Suomen jäsenyyden vastustajaa tai vastustamisen perustetta en ainakaan tällä hetkellä osaa nimetä, hän totesi. Suomi olisi hyvä jäsen ainakin siinä mielessä, että se on tottunut pitämään yllä omaa puolustusvalmiuttaan. Ne ovat resurssia, josta halukkaat ja kyvykkäät lähtevät mukaan. kulttuuriyhteisöön ja on poliittisen- ja talousjärjestelmänsä puolesta läntinen demokratia. Kannatuksen täytyy olla vahva, jos jäsenyyttä päädytään hakemaan, Salminen muistutti. Hänen mukaansa Natojäsenyyttä pohdittaessa pitäisi nykyisen ?eipäsjuupastelun. Se sisältäisi ikään kuin ajatuksen, että Suomelle olisi annettu jokin erityinen lupaus. Hän muistutti, että Venäjä voi edelleen etsiä siihen liittyviä syitä muuttaa politiikkaansa Pohjolassa, Baltiassa tai Keski-Euroopan itäosissa. Suomelle olisi siis turvallista saada vahva tuki lännestä. Komentorakennetta ei ole, koska Nato-maat eivät toista sellaista tarvitse. sijasta tarkastella eurooppalaisen puolustuksen kokonaisuutta, turvallisuusarkkitehtuuria, jota joudutaan nyt pohtimaan vakavasti koko Euroopassa . Usein jokin taho ohjaa keskustelun yhteen yksityiskohtaan, tai media kiinnostuu jostakin asiasta, joka nousee otsikoihin. Silti kansan laaja tuki tarvitaan; sitä puolustusliitto itsekin edellyttää. . Salminen huomautti, että toisin kuin usein kuvitellaan, Nato toivoo, että valtiot pitävät itsenäisesti huolta kansallisesta maanpuolustuksestaan. Hän arvelee, että päätös Nato-asiassa on parasta tehdä Suomen eduskunnassa, ei kansanäänestyksellä. Pertti Salminen sanoo, että suomalaiset on opetettu puolueettomiksi . Vakavassa kriisissä isomman organisaation, EU:n yhteisen puolustuksen tai Naton apu olisi joka tapauksessa välttämätön. . ja tietenkin oma kansallinen yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva puolustus. Euroopan Unionin jäsenmaista ainoastaan Suomi ja Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kyproksen valtio eivät kuulu Natoon. Pertti Salminen muistuttaa, että Nato ei nykyään pakota jäsenvaltioitaan osallistumaan operaatioihinsa. Olisi syytä miettiä yksittäisten tapahtumien rinnalla sitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Tulos, joka on tyyppiä 49? 51, ei olisi tässä asiassa hyvä tulos. Asia on niin monimutkainen, että sitä ei hoideta neljän vuoden aikana eduskunnassa, eikä siihen löydetä ratkaisua valitsemalla oikeat kansanedustajat. Suomalaisilla on paljon sellaisia Nato-kantoja ja -näkemyksiä, jotka perustuvat enemmän tunteeseen kuin tietoon. Ainoa riittävän voimakas yksittäinen auttajavaltio meille olisi Yhdysvallat, Salminen huomautti. Kelpaisiko Suomi Natolle? Luennon jälkeen yleisökeskustelussa nousi esiin kysymys, huolisiko Nato Suomen jäsenekseen, jos Suomi joskus tahtoisi liittyä siihen. On kehittymässä niin sanottu hybridisodankäynnin malli, jonka keinoja ovat sellaiset kuin propaganda, paikallisten joukkojen luominen, yhteiskunnan sekoittaminen, kyberhyökkäykset tai esimerkiksi kansainvälisen yhteisön harhauttaminen. Ukrainassa malli on jo toteutunut, ja Venäjä tuskin on saavuttanut vielä tavoitettaan sen enempää Krimillä, ItäUkrainassa kuin muuallakaan entisen Neuvostoliiton tai sen etupiirin maissa. Pertti Salminen painotti luennossaan, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen on tärkeää, samoin kaikkien pohjoismaiden . niin pitkän aikaa puolueettomuuspolitiikka on mielletty maan turvallisuuden kulmakiveksi. Muuttuneissakin olosuhteissa siitä on vaikea päästää irti. Natoon kuulumisesta on helppo olla jotain mieltä, mutta mielipiteen perustelu uskottavasti ja järkevästi ei ole yksinkertaista edes kokeneimmille sotilaallisille ja poliittisille johtajille. . Suomea on aikaisemmissakin kriiseissä tukenut kansan kova tahto ja ymmärrys asian tärkeydestä. Ne eväät eivät kuitenkaan riitä nykyisessä integroituneessa maailmassa, jossa Suomen kokoinen maa ei esimerkiksi pysty varustamaan armeijaansa niin, että se toimisi kokonaan ilman toisten tukea. En ole ostanut sitä termiä. Omaa kantaani en ole julkistanut, en edes loppuun asti määritellyt, Pertti Salminen sanoi. Hänen mukaansa Natokannan muodostamiseen tarvitaan paljon taustatietoa ja isojen kokonaisuuksien ymmärtämistä. EU:lle pitikin aikanaan luoda yhteinen puolustus, mutta todellista toimivaa puolustusjärjestelmää ei edelleenkään ole olemassa. Pohjois-Atlantin liitto Nato on tällä hetkellä 28 maan yhteinen puolustusliitto. Media luo hänen mielestään liikaa yksinkertaistettuja mielikuvia yksittäisten asioiden valossa. . Siksi on ymmärrettävää, että suurin osa Euroopasta ei ole kiinnostunut päällekkäisestä puolustusorganisaatiosta. EU:lla on olemassa listauksia sotilaista sekä taisteluosastoja, mutta niitä ei ole koskaan käytetty
Kun aiheet annettiin, oli yleensä helppo valita niistä vapaamuotoisin Onko kirjoittaminen ja antaa kynän suihkia. kuulunut aina elämääsi? Kieltämättä kirjailijan työOletko koskaan harkinnut kin on käynyt mielessä, mutta ryhtyväsi ammattiSuomen kokoisessa maassa pikirjailijaksi? tää olla todella hyvä kirjoittaja Olen kirjoitellut aina siitä asti varustettuna hyvällä onnella, kun kirjoittamaan opin. on antologia, jossa olen mukana. Erkki Keihään voittajateksti julkaistaan Metsällä-antologiassa, jonka kustantaa kulttuurikustantamo Maahenki Oy. lussa ainekirjoitus oli oikeastaan lempilaji. Syvimmillään novellissa on kuitenkin kyse tilinteosta sukupolvien välillä. Tärkeäksi teemaksi nousee Suomen muuttuminen agraariyhteiskunnasta moderniksi urbaaniksi yhteiskunnaksi. Tuomariston mukaan Miehuuskoe on ?kielellisesti suvereeni teksti, jossa huumoria ja hersyviä sanaleikkejä ei ole säästelty. Yks ukko meinas ottaa ritolat, kun auoin suuta siihen suuntaan. Se julkaistaan Metsällänimisessä antologiassa. Tuomariston mukaan antologiaan valitut tekstit kertovat monipuolisesti suomalaisesta metsästysperinteestä ja sen muutoksista. Kertojahahmo syntyi kirjoittamisen myötä. Kou- että sillä työllä elää. Oman ammattini myötä olen saanut keskustella paljonkin metsästykseen liittyvistä asioista ja olen sitä kautta kiinnostunut siitä. Metsästys kuuluu olennaisena osana maaseudun elämään. Varsinkin hirvikantojen pitäminen järkevällä tasolla on tärkeää metsän ja liikenteen kannalta. Mikä on suhteesi maaseutuun? Olen ikäni asunut maaseudulla, enkä usko, että minusta koskaan kaupunkilaista saa. Siellä kuulemma olis sen verta central parkkii kuin mun näkönen jannu tarvii. Myös WSOY:n julkaisema ?Pöytään isketty puukko. Keihäs kirjoitti tarinansa näkökulmasta, joka poikkesi normaalista erätarinasta. . Luuli kai, et pummaan rahaa röökiin tai spiidiin, mut kun se sopivan matkan päästä tajus mun kirjoittaa se ensimmäinen suurteos, jonka siivin pystyy alaa jatkamaan. Kuinka paljon kirjoitat? Nykyään kirjoittelen harvakseltaan. Siinä ne vaan jököttää ainaki sata vuotta ja huitoo tuulella ympärilleen niinku lätkäkatsomo maalin jälkeen tai huokailee staatti- mimerkillä kirjoittaminen antaa kaikille osallistujille tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä kisassa. Ostan puuta metsäyhtiölle ja myyn metsään liittyviä hoitopalveluja. Millaisissa kilpailuissa olet aiemmin menestynyt? Harrastus sai jo alkunsa kansakoulun raittiuskilpakirjoituksista. Nyt aikuisiällä minut on palkittu Pirkanmaan kirjoituskilpailun lisäksi yhdeksän kertaa valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa, joista seitsemästä on kirjoitustekstien pohjalta painettu antologia. Teksteissä päästään muun muassa kurkistamaan metsästysseurueiden toimintaan, niiden hierarkiaan ja jahtiporukoiden sosiaalisiin suhteisiin. Teksteissä näkyy myös se, kuinka teknologian kehitys, kaupungistuminen ja luonnonsuojelu-aate ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan, metsiin, ihmisiin ja lopulta eläimiin. Ainakaan pääkaupungin ympäristö ei asuinmiljöönä kiehdo. Asun Kangasalan Ilkossa, lähellä, mutta tarpeeksi kaukana kaupungista. Mä kiitin sen neuvoista ja nyt mä oon täällä. Sen erityinen ansio on kyky käsitellä viihdyttävästi sinänsä vakavaa ja monikerroksellista teemaa. Heti bussipysäkin takaa lähti polkuja syvälle honkien kätköön. Sydän-Hämeen Lehti 91 19 kyliltä Jalat kiinni asfaltissa Metsällä-kirjoituskilpailu: Kangasalalainen Erkki Keihäs ei ole koskaan metsästänyt. Silti hän voitti kirjoituskilpailun, jonka aiheena oli suomalainen metsästysperinne. Kangasala Metsällä -kirjoituskilpailun voittaneen kangasalalaisen Erkki Keihään novelli Miehuus- koe syntyi spontaanisti, ilman turhia mietiskelyjä. Lähtökohtana oli vain nuori mies, joka lähtee kokeilemaan harrastusta, joka on ollut hänen isälleen aikanaan henki ja elämä. Metsästätkö? En ole koskaan metsästänyt. Tämän takia oli helppo astua kertomuksen sankarin saappaisiin. Nuoren on hyvin vaikea esimerkiksi harrastaa metsästystä, jos jalat ovat kiinni asfaltissa ja kaikki harrastusmahdollisuudet ovat mahdollisimman kaukana luonnosta, Keihäs kertoo. Metsällä -kirjoituskilpailun aiheena oli tänä vuonna suomalaisesta metsästysperinne, ja voittajateksti palkittiin 3000 eurolla. Toiset on maan korvista retuutettu tänne elämään.? valtakunnallinen ja kaikille avoin kilpailu, jonka järjestävät Maahenki-kustantamo, Maaseudun Sivistysliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Metsästysmuseo. kilpailuun lähetettiin yli 600 tekstiä Tänä vuonna Metsällä-kilpailun tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana päätoimittaja Lauri Kontro ja jäseninä kirjailija Markku Hattula, kirjailija Markku Turunen, kustantaja Liisa Heikkilä-Palo, kustannustoimittaja Lauri Oino ja intendentti Jukka Peltonen. Jotkut teksteistä toimivat oppaana niille, joille metsästyksen monipolviset säännöt ja käytänteet ovat jääneet vieraiksi. Voittajateksti Miehuuskoe on pinnalta katsoen absurdi tarina parikymppisestä nuoresta miehestä, joka lähtee bussilla metsästysreissulle ?landelle? Keravan metsiin ja tulee ampuneeksi peuran. Onneks mä oon juureton kaikin tavoin. Erkki Keihään teksti osoittaa, että perinteinen eräkirjallisuus voi myös muuttua.? Erkki Keihäs, miksi päätit kirjoittaa tekstin Stadin slangilla? Minusta oli luonnollista valita paikallinen kieli, jotta saisi nuoren miehen ajatukset uskottavimmiksi. Annoin tekstin viedä mennessään turhia jarruttelematta. Lähdin siitä, että ihminen ei voi valita, minne ja minkälaiseen ympäristöön syntyy. Keskiviikko 15.4.2015 . Ainoo meiän perheestä, joka on rääkässy lapsivedet keuhkoistaan Meilahdessa. Olen koko työurani ollut metsän kanssa tekemisissä. En mä puita sillai tunne, onks ne keloi, kuusii vai honkii, mutonneks ne ei tiedä ittekkään. Kirjoituskilpailuihin otan silloin tällöin osaa, jos aihe tuntuu kiinnostavalta. Näissä tekstin laajuus on rajattu useimmiten noin kymmeneen liuskaan ja ni- sta elämäänsä, odottaa myrskyä, joka veis niitä elämässä eteenpäin. Näitä antologioita ovat muun muassa Maahenki-kustantamon Meidän lehmät ja hevosaiheinen Hirnahduksia ja nyt tämä Metsällä - teos. Harrastuksistani enemmän aikaa vie öljyväreillä taulujen maalaaminen. Se on enemmän tällä hetkellä läsnä elämässäni kuin kirjoittaminen. shl Krista Kaitasuo Mikä Metsällä-kirjoituskilpailu? Ote novellista Miehuuskoe Mun piti vähä kysyy luontoa, että missä sitä on. Ja pitää ? kysymyksen ja ymmärsi suomee, se käski mennä niin pitkälle pohjoiseen kuin seutulipulla pääsee
20 Keskiviikko 15.4.2015 Kansanedustaja Martti Mölsä Sirpa Pursiainen, YTM Sirpa on ahkera ja nopea omaksumaan asioita, Sari Essayah. 14 Edelleen asialinjalla eduskuntaan! Nyt on keskityttävä hoitamaan oman maamme asioita! Anni Kytömäki ponnahti luki- ROHKEUS rakentaa tulevaisuutta 8 www.jommu.com TIMO KESKINEN www.timokeskinen.? Tule juttelemaan ja herkuttelemaan lätyillä la 18.4. klo 12-14 Kangasalan torille! Marjo Mäkinen-Aakula
Mietin oikeaa verbiä ja ilmaisuja aika tarkasti. Rakkaus- Anni Kytömäki oli ennen Sahalahden vierailuaan kertonut kirjastaan jo 36 tilaisuudessa.. Kirjailija itse arvelee Saksan ja Japanin olevan hyviä maita käännöstekstille. Lajista eri tulkintoja Anni Kytömäki kirjoitti esikoisteostaan seitsemän vuotta. Alkupontimena toimi vuonna 2005 saavutettu voitto Pirkanmaan kirjoituskilpailussa, minkä jälkeen Kytömäki alkoi uskoa, että itsestä voisi olla johonkin. Tätä ovat kiitelleet kirjallisuuskriitikot ja samasta elävyydestä nauttivat myös sahalahtelaiset lukijat. ?Miten oletkin saanut luontosuhteen niin elävästi esiin. Käytät hienoja ilmaisuja, kuten polut suonivat, Marja-Liisa Bährend ihasteli. ?Yritän välttää kliseisiä ilmauksia. Sen jälkeen teksti lähti lentoon, Torsti Heikkilä kuvasi omaa lukukokemustaan. Kytömäen toinen kirja on parhaillaan työn alla. Marjo 34 Koordinaattori, maatalousyrittäjä Ihmisten yhdenvertaisuus, alueiden tasa-arvo, vastuullisuus, oikeudenmukainen ruokaketju Muutetaan suunta yhdessä! TUULA PETÄKOSKI-HULT Fil.tri, fysioterapeutti 52 040 527 0997 www.tuulaph.? petakoskihult Mainoksen maksaa tukiryhmä Maksaja: KD:n Kangasalan po Maksaja Martti Mölsän tukiyhdistys JORMA JUSSILA Kultarinta ihastuttaa myös Sahalahdella Sahalahti PDUWWLP¸OV¦ ú 7 Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä: toimitus@shl.fi tai (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet verkossa www.shl.fi ja facebook-sivuilla. Kirjailijavieras: Anni Kytömäki Kirjanystävien tentattavana Hallitusneuvottelijana 2011 125 kyliltä . Tuon jälkeen kirjailijalle on sadellut haastattelupyyntöjä ja puhujakutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Sahalahdella Kytömäki kävi Kirjanystävien kutsumana. ?Kultarinta on saanut paljon huomiota. Se ei ole jatkoa Kultarinnalle, vaikka esikoisteoksen avoimeksi jäävä loppuratkaisu tähän antaisi mahdollisuuden, mutta luonnolla on tuloillaan olevassa kirjassa näkyvä osansa. ?Uudessa kirjassa 1800-luku ja nykyaika keskustelevat keskenään, kirjailija raottaa näkymiä tulevaan. Pahkakorpi on Laippa Lapsena Anni Kytömäki sai kuulla paljon satuja. Mielessään hän sijoitti satujen tapahtumat kotinsa lähimetsiin Ylöjärvellä ja kesämaisemiin Mouhijärvellä. Kultarinnassa Pahkakorven ikimetsä on 1900-luvun alun Laipanmaa. ?Laippa oli tuolloin vielä yhtenäinen metsäalue, jonne ei ollut rakennettu metsäteitä, itsekin kerran Laipassa käynyt Kytömäki taustoittaa. Kirjassa esiintyy myös kasviharvinaisuus, ormio, joka viihtyy vain Kukkia-järvellä. shl Maija Nieminen-Pessi Tarkkaa luontokuvausta Anni Kytömäki on ammatiltaan luontokartoittaja, mikä heijastuu Kultarinnan tarkkana ja asiantuntevana luonnon kuvaamisena. Se on ollut arvostelumenestys, Eila Ranta esitteli kirjailijavieraan kehuttua teosta. Kytömäki avasi lukuromaaninsa taustoja tottuneesti lukusalin täyttäneelle yleisölle, olihan hän ehtinyt laskujensa mukaan kertoa kirjastaan jo 36 kertaa ennen Sahalahden iltaa. romaaniksikin sitä on luonnehdittu. ?Kirjan alkuosa, ensimmäiset 80 sivua, oli pitkäveteistä luettavaa. Alun alkaen 7-sivuiseksi ajateltuun Kultarintaan sivuja kertyi peräti 644. Vuosiin 1903-1937 ajoittuvan Kultarinnan on tulkittu olevan niin luontokirja kuin historiallinen teos. Sydän-Hämeen Lehti jakansan tietoisuuteen viime marraskuussa, jolloin hänen esikoisteoksensa Kultarinta esiteltiin yhtenä Finlandia-palkinnon saajaehdokkaana. Voin keksiä vaikka uusia sanoja, jotka aukenevat myös lukijalle. Jos joku on nyrpeä ja murehtii, niin hän nyrehtii, Kytömäki antoi esimerkin keksimästään uudissanasta. Heti tämän jälkeen tulikin kirjailijaillassa mietittäväksi kysymys, miten Kultarinnan kääntäminen muille kielille onnistuisi
ja oli tehty jo pitkään, Taipale muisteli juhlassa. Koulun ulkoasu on nyt varsin erilainen kuin tuolloin, mutta kaikkea vanhaa ei remontin yhteydessä pyyhkäisty kokonaan pois. En silloin tiennyt, miten arvokasta työtä täällä tehtiin . Varmaan me, neljäs- ma Määttä vahvistavat nauraen. kaikki ovat samassa rakennuksessa; väliaikaiseksi avuksi aikoiSuoraman koulu naan otettu viipalekoulukin ehti olla käytössä jo vuodesta 1973. Päärakennus valmistui 1969 ja sitä laajennettiin 1988. Vanhempainyhdistyksen Vuonna 1973 käyttöön otettu ?väliaikainen. toimi vain osittain oppilaiden ja vähän muidenkin innostuessa. ti järjestyy rehtori Taipaleen kautta. Nyt on isommat tilat ja Oppilasmäärä ennusteiden mukaan edelleen kasvussa: parempi ilmapiiri, arvioi myös tilat mitoitettu 470 oppilaalle, mutta syksyllä koulun kuudesluokkalainen Joonas aloittamassa yli 520 koululaista. Laakso. Osa koululaisista uppoutui projektiin, jossa koulun rakentumisesta tehtiin lyhytelokuva legoja apuna käyttäen. Lauantaikoulupäivän aikana vanhemmat pääsivät kurkistamaan koululaisten arkeen ? myös uudenkarheassa musiikkiluokassa.. Meillä on suurin luokka ja varmaan vähiten oppilaita, niin me voimme tehdä melkein kaikkea, tuumaa yhdistetyllä esiopetus- ja ykkösluokalla opiskeleva Anni Järvensivu. Kuudesluokkalainen Tino Kituniemi arvostaa uusia käsityöluokkia, ja luonnontieteellisiä kokeita tekevä neljäsluok- kalaisten ryhmä kehuu omaa luokkatilaansa. Koulunkäynninohjaaja Juha Mäkelän mielestä parasta uusissa tiloissa on se, että viime aikoina kaikki ovat saaneet olla saman katon alla . Rehellisesti ajattelin, että eipä ole kauhean viehättävän näköinen koulu, ja enpä haluaisi mennä tuonne töihin. Keskiviikko 15.4.2015 . Jaa parasta nyt Suoraman luokkalaiset Sanni Heikkilä ja Vilkästä urastaan Suoramalla on hän vasta nyt tilanteessa, jossa koulussa. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Erikoispäivä päättyi ilmapallosateeseen Valmista tuli: Suoraman koulun remonttia juhlittiin tiistaista lauantaihin kangasala Pääsiäisen jälkeen Suoraman koululla vietetty juhlaviikko toi vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteisjärjestelyillä teatteri- ja taikuriesitykset sekä lauantaikoulupäivän, jolloin juhlittiin uudistuneen koulun avajaisia. Lauantaina juhlallisuuksia pidettiin ensin koulun väen ja muun muassa entisistä koulun työntekijöistä koostuvan kutsuvierasjoukon kesken oppilasesitysten ja muutamien juhlapuheiden merkeissä. Aamupäivällä ovet avautuivat myös koululaisten vanhemmille, joilla oli mahdollisuus tutustua koulun tiloihin ja käydä seuraamassa oman jälkikasvunsa koulupäivää. Väestönsuojassa sijaitsevassa tilassa on vanhoja opetusvälineitä, joita on kerätty eri puolilta kuntaa. Keräämistä aiotaan jatkaa edelleen. Parasta Suoraman koulussa? Suoraman koulun parhaita puolia ei koulun väen tarvitse juuri miettiä. . Päivä päättyi yhteiseen hetkeen salissa, jossa kaikille esiteltiin kenties ensi syksynä käyttöön otettava Suoraman koulun oma kouluvala . Toki nyt nautimme näistä tiloista, kun voimme olla oikeasti yhteisö, hän sanoo. Opettaja Minna Pussinen muistelee, että huolimatta pit- . Samoilla linjoilla Mäkelän kanssa on myös rehtori Jyrki Taipale. . Parasta koulussa on edelleenkin sisältö, Suoraman koulun henki . Juhlaviikolla avattiin koululle myös museoluokka, jonne tutustumiskäyn- Kehotus ?Pysykää aloillanne, kun rehtori käynnistää ihmekoneen. ja tilaisuuden päätteeksi katonrajassa olleet sadat ilmapallot vapautettiin oppilaiden, opettajien ja vanhempien päälle. Värikkäät pallot koulun uusissa värikkäissä tiloissa poikkesivat tunnelmaltaan hyvinkin paljon rehtori Jyrki Taipaleen ensimmäisistä muistikuvista Suoraman koulusta, jonka pihamaalla hän vieraili puolivahingossa kymmenen vuotta sitten sateisen suunnistuskisapäivän yhteydessä. . aiemmin oppilaita oli paitsi pihan parakeissa myös vanhassa erillisrakennuksessa, ?viipalekoulun? puolella. jokapäiväiset kohtaamiset oppilaiden kanssa. viipalekoulu puheenjohtaja Susanna Raivio jäi sisäilmaongelmien vuoksi pois käytöstä viime kevään kehuu hyvän hengen lisäksi jälkeen ja purettaneen vielä tämän lukuvuoden aikana. monipuolista oppimisympäristöä, joka antaa opetukseen Remontissa peruskorjattiin noin 3500 neliömetriä ja paljon mahdollisuuksia. rakennettiin uutta tilaa 3300 neliötä. Opettaja Pussisen mukaan Uusina tiloina muun muassa 13 uutta luokkatilaa, uusien tilojen vaikutus yhpienryhmätiloja, uudet esiopetustilat, nuorisotilat teishengen luomiseen ei ole (koulun käytössä) sekä tietotekniikan, kuvaamataidon ja pelkkää kaunopuheisuutta ? teknisen työn tiloja. eikä lopulta pelkkää aikuisten höpinää. Koko hankkeen kustannukset noin 12 miljoonaa euroa.
Täysi-ikäisiä tarvitaan jamboreelle töihin mahdollistamaan leirin pitäminen. Leiriläisillä on odotettavissa kostean kuumia, noin 30 asteen hellepäiviä. Niitä kun ei ole Japanin tapojen mukaan soveliasta leväyttää naruille kaikkien nähtäville teltan ulkopuolelle. Kokkausvastuu opeteltu. deksan henkilöä. Yölläkin lämpötila pysyttelee parinkymmenen asteen tietämillä. ?Pitää ottaa mukaan teknisiä vaatteita, ne kuivuvat nopeasti, Reetta tietää. Pikkupyykin, alusvaatteiden ja sukkien, kuivattaminen vaatii oman virittelynsä. Oheismatka, joka tutustuttaa muutaman päivän ajan Japanin kulttuuriin ja nähtävyyksiin, olisi tullut maksamaan vielä tonnin lisää leiriläistä kohden. Toisaalta kaatosateetkin saattavat yllättää. ?Mitenkäs sitten, kun teltan ulkopuolelle ei saa kaivaa ojia, tytöt miettivät. Matkakassan täydennystä ?Konnichiwa, hyvää päivää, on saatu myös avustuksista. Suvi sanoo. Työmyyrät ahkerina Kavereita ja junia Kaksi viikkoa kestävä jamboree maksaa yhdeltä osallistujalta 3280 euroa. Tytöt kehuvat erityisesti Margitia hyväksi innostajaksi. ?Margit on sanonut, että kyllä me pärjäämme, kyllä me osaamme. ?Minä olen aina rakastanut Japania, siksi halusin lähteä, Miira hehkuttaa. Tytöt odottavatkin pääsevänsä ennen paluulennon lähtöä kiertelemään Osakassa Apulais Apulaispormestari, kaupunginvaltuutettu, perheenisä val Olli-Poika Reilumman tulevaisuuden Reilum ääni 164 Osaava ja rohkea vaikuttaja LEENA RAUHALA YYY QNNKRQKMCRCTXKCKPGP ? YYY Q Torjut Torjutaan köyhyyttä perus perustulon avulla 15 Maksaja: Maksaja: M Ma Maks Mak aks aakkksssaja: aajjja: aja aja: jaa Olli Olllli ehdokas O Oll Poika Poika Po ikkaa Parviainen Par Parv P Pa aarv ar iiain iai ia ain aai ineenn RATKAISUJEN RAKENTAJA Biotalous Asumisen vapaus Yrittäjyys Kylät Puutarhakaupungit ETELÄINEN PIRKANMAA TARVITSEE EDUSTAJANSA T 28 JUHA KUISMA (kesk) KKolmen pääministerin erityisavustaja BBiotaloustyöryhmän pj 2009-2010 KKunnanvaltuuston pj, Lempäälä T YÖ O N PA R A STA S O S I A A L I P O L I T I I K K A A RATKAISUJEN RAKENTAJA Biotalous Asumisen vapaus Yrittäjyys Kylät Puutarhakaupungit ETELÄINEN PIRKANMAA TARVITSEE EDUSTAJANSA T 28 JUHA KUISMA (kesk) KKolmen pääministerin erityisavustaja BBiotaloustyöryhmän pj 2009-2010 KKunnanvaltuuston pj, Lempäälä T YÖ O N PA R A STA S O S I A A L I P O L I T I I K K A A Ilmoituksen maksaa Keskellä ja edessä ry www.leenarauhala.? Hillitä ilmastonmuutosta Hillitään uusiu uusiutuvalla energialla Ilmoituksen maksaa Keskellä ja edessä ry Maksaja: Ehdokas Arvopolitiikkaa sydämellä Rakennetaan yhdessä turvallinen Suomi. Sille ei kukaan Sahalahden partiolaisista lähde. Jamboreelle menijät ovat ahertaneet monenlaisissa töissä saadakseen matkarahat kokoon. ?Olemme jär jestäneet lasten synttäreitä, pitäneet kirppiksiä, istuttaneet kuusia metsäpalstalle, haravoineet pihoja. Kun lähdetään ohjelmatapahtumaan, pitää ottaa eväät mukaan, koska etäisyydet ovat pitkiä ja matkat kävellään, Satu mainitsee. ?Vesipulloa täytyy aina kuljettaa mukana, täydentää Margit. Tammikuussa pidetyssä lähtijöiden ennakkotapaamisessa tytöt oppivat, miten valmistetaan sushia. Samalla on koko ajan varmistuttava lauman pysymisestä koossa. Kuumaa ja kosteaa Partiolaisten suurleirin mammuttimaisuuden hahmottamista helpottaa, kun ajatellaan, että koko Kangasalan väkimäärää vastaava joukko majoittuu telttoihin kahdeksi viikoksi yhdelle ja samalle leirialueelle. ?Ei taideta paljon tuona aikana nähdä toisiamme, Suvi huomauttaa äidilleen Margit Pasaselle, joka asettuu alueen toiselle laidalle aikuisten osastolle. Sahalahden Sinisusista Japaniin lähtee aikuisosallistujina myös Aino Peltonen ja Henri Saarinen, nuoriso mukaan lukien yhteensä kah- on pääasiassa leiriläisillä. ?Aamulla misokeittoa, täytettyä bagelia päivällä. Aiemmassa tapaamisessa tuli tutuksi japanilainen tapakulttuuri. ?Julkisissa vessoissa soi musiikki, istuimen lämpötilaa voi säädellä, Reetta kertaa mieleen jääneitä yksityiskohtia. Vaikka englanti tuleekin olemaan jamboreella käytetyin yleiskieli, tytöt osaavat esittäytyä japaniksi ja osaaSushia ja puikkoja vat kysyä japaniksi, puhuuko Japanissa kun ollaan, niin jam- uusin tuttavuus englantia. boreen ruokalistalla on japani- Tavallisia tervehdyksiäkin on laista ruokaa. Silloin 15-vuotias neitokainen astuu ensimmäisen kerran elämässään lentokoneeseen ja lentää hujauttaa heti kauas, Frankfurtin välilaskun jälkeen aina Japaniin saakka siellä pidettävälle partiolaisten jamboreelle. ?Ette sitten jätä minua yksin, Suvi vannottaa samalla lennolla matkaavia kavereitaan Miira Saarista, Erika Hampaalaa ja Reetta Kososta. Huoli, jopa pienoinen paniikki kavereista eroon joutumisesta kuultaa läpi jo nyt, kun lähtöön on vielä nelisen kuukautta aikaa. 22 Keskiviikko 15.4.2015 kyliltä . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Täältä tullaan Japani! Sahalahti Heinäkuun 27. Honkasen puutarhalla raivasimme vanhan kasvihuoneen pohjaa ja istutimme kukkien taimia. ?Sukkia on myyty ja karkkeja ja piparkakkuja, virpomisoksia tehty. Yamaguchin maakunnassa järjestettävä jamboree on todellinen once in a lifetimejuttu, mahdollinen vain kerran elämässä alaikäiselle, sillä leirille pääsee 14-17 ?vuotiaana. Jamboree järjestetään eri puolilla maapalloa neljän vuoden välein. Alkujaan Sahalahdelta oli lähdössä leirille yhteensä 13 partiolaista, mutta matkan hinta ja pituus tiputtivat osan heistä pois. Eikä ihme, Euroopan kolmanneksi suurimmalla lentoasemalla oikeaa jatkolennon porttia on etsittävä yli 150 vaihtoehdon joukosta. Y hdeksäsluokkalaisten tyttöjen mukana aikuisena matkaava Satu Hampaala, Eri- kan äiti, tietää kokemuksensa perusteella, että välilaskulle varattu neljä tuntia vaihdon hoitamiseen ei ole turhan pitkä aika isojen etäisyyksien asemalla. tulee olemaan Suvi Pasaselle erityisen jännittävä maanantai. Puikoilla syömistäkin kokeiltiin
japanilaisia. Sydän-Hämeen Lehti 23 ja näkemään ?oikeita. Takana Reetta Kosonen ja Margit Pasanen. . Koko jamboreen aikana kun partiolaiset käyvät vain kerran leirin ulkopuolella, Hiroshiman kaupungissa. ?Pääsisi kokeilemaan luotijunaa, saisi uusia kavereita, tytöt listaavat odotuksiaan. Pienoinen pettymyskin on jo ehditty kokea jo, ennen kuin matka on edes päässyt alkamaan. ?Kaikille leiriläisille piti järjestyä mahdollisuus vierailla japanilaisessa kodissa, mutta suomalaisille ei riittänyt näitä isäntäperheitä. ?Pitää äkkiä hommata japanilainen kirjeystävä ja kutsua itsensä hänelle kylään, Reetta ehdottaa. Maija Nieminen-Pessi Yhteishenkeä tarkoittavaa wa-merkkiä tekemässä Japaniin lähtijät Suvi Pasanen (edessä vasemmalla), Erika Hampaala, Satu Hampaala ja Miira Saarinen. Keskiviikko 15.4.2015
!
"