Sydän-Hämeen Lehti 15.07.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Edulliset Avainasiakastarjoukset! Avoinna arkisin klo 9-18 PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. 6?7 Läskibassoa ei hipelöidä, vaan soitetaan ronskisti. s. 17 Pystyykö metsä nätkelmän siirtämään puutarhaan? s. 9 ? Tulossa: Kukkia triathlon s. Juhani ja Kaisa Järvisen yhteisnäyttely avautuu torstaina Virpi & Orbissa Vuolijoella. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. sis. 020 757 9191 Avoinna ark. 13 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 87. 23. s. 22 Juhani ja Kaisa Järvinen tutustuivat viime viikolla Erkki ja Virpi Yli-Vakkurin johdolla AteljeeGalleria Virpi & Orbin tiloihin ja pihamaahan. Taide toi takaisin Pälkäneelle Juhani Järvinen pitää ensimmäisen näyttelynsä lapsuuden kotikunnassaan Pälkäneellä. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min ? Lukijalta: Kunnan metsistä vielä s. | www.shl.fi Keskiviikko 15.7.2015 Omistajat päättävät Tavasesta s. vuosikerta | Numero 28 | Irtonumero 3 . 37 Meloja ei hätkähdä pikku sateista s. alv
Buddhan syntymää Vaishalin maakunnassa, jota nykyään hallitsevat sen nimiset demokratiat kuin Pakistan ja Afganistan. shl Martti Huhtamäki Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 4 950 kpl (LT 2014) shl.fi: 8000 kävijää viikossa Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2015. Tampere tuli jälki-ilmoittautuneena mukaan, kun Pinsiönkankaalle suunniteltu toinen tekopohjavesihanke eteni hitaammin. Tampere-vetoisuus kävi kaikille selväksi viimeistään vuosituhannen vaiheessa, kun vedenhankintayhtiö perustettiin. Kaupunki voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja vaihtaa edustajansa. Jos omistajien ääni kuuluu, yhtiön viivytystaistelu lupien saamiseksi lopetetaan ja valitus vedetään pois hallinto-oikeudesta. Yhtiön hallituksen jäsenet ajavat yhtiölainsäädännön mukaisesti yhtiön asiaa. Puolet Tavasen osakkaista päätti kolme vuotta sitten jättää yhtiön. Sekä Valkeakoski että Tampere rakentavat jo kymmenien miljoonien vesilaitoksia, joista ne hankkivat tekopohjavesilaitoksen sijaan vetensä. Jopa otto-automaatit oli suljettu. Loppuhuipennuksessa puheenjohtaja Iken ja kuningas Saulin ristiriidalle tarjotaan virheellinen selitys. Sokrateen vaimo Ksantippa ei ole koskaan aiheuttanut riitoja, ei edes perheriitoja. Siitä huolimatta nykyenglannissa xanthippe tarkoittaa äkäpussia. Suoranainen mauttomuus on sekin, että useassa kohdassa Ateenaa luonnehditaan maailman hankalimman hallintomallin eli demokratian tyyssijaksi. Kansallisella tekopohjavesilaitoksen lupapäätöksellä ei voida uhata tervalepikon tai harjumetsien Natura-arvoja. atura-alueisiin alettiin suhtautua niiden arvon mukaisesti, kun Vehoniemen suojelualueet omistavalle Metsähallitukselle selvisi, että Tavase uhkaa Punamultalukkoa. Metsähallitus puuttui tilanteeseen pontevasti, ja sen jälkeen myös ELY-keskuksen Natura-lausunto oli tyrmäävä. N . Tampere omistaa yhtiöstä lähes 70 prosenttia. Tavase on elänyt kaupungin lainarahalla. Siitä huolimatta Tavase on jatkanut omaa elämäänsä ja päättänyt valittaa kaatuneista luvistaan. Nyt Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Salmi ja liiketoimintajaosta johtava Kalervo Kummola lupaavat, että omistaja puuttuu peliin. 2 Keskiviikko 15.7.2015 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Niiden avulla hän oli itsekin menestynyt. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen 044 7557 252 kristiina.helminen@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Salainen näytelmä Ateenan kesäteatterissa on meneillään kohunäytelmä, johon ulkomaalaisilta on pääsy kielletty. Erään tuntemani kreikkalaisen rehtorin onnistui kaapata salainen käsikirjoitus, josta voimme julkaista katkelman: Juha Sokrates (469-399 eea) istui kauhtanassaan Ateenan agoran laidalla ja esitteli oppilailleen tuoreimpia ajatuksiaan tuskin kuuluvalla puheäänellään. Se oli kuitenkin hänen taktiikkansa, sillä hiljainen ääni pani kuulijat höristämään korviaan. Kahdesta innokkaimmasta oppilaastaan Sokrates piti, mutta toisaalta juuri he aiheuttivat myös eniten harmia. Alexander Platon seikkaili mielellään ulkomailla ja vähältä piti, ettei hän aiheuttanut sotia sellaisia armeijoita vastaan, joiden kukistamiseen kreikkalaisilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Sokrates oli useaan otteeseen pyytänyt vallanpitäjiä hankkimaan kunnon laivaston, jollei muuhun tarkoitukseen kuin foinikialaisten rahanpesijäin torjumiseen, mutta häntä ei ollut kuunneltu. Toinen lempioppilas Timo Alkibiades oli paha suustaan. Siksi Tampereen veronmaksajat ovat heränneet kyselemään hankkeen mielekkyyden perään. avasesta tulee kiusallinen esimerkki siitä, mihin demokratia hukkuu nykyaikana. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk........85,00 ? Täystilaus 6 kk...........45,50 ? Täystilaus 3 kk...........24,50 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. mielipiteisiinsä. tommi.liljedahl@shl.fi 20-vuotinen Tavase-sota P älkäneellä on vastustettu Tavasea jo 20 vuoden ajan. Valtavaa tekopohjavesilaitosta ei haluta kunnan keskustaan. Jo hankkeen varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että maakunnallinen vedenhankinta saattaisi ajaa paikallisten asukkaiden ja yritysten etujen yli. Onkkalalaisten ja vehoniemeläisten pelastajiksi näyttävät nousevan Natura-alueet. Yhtiöstä eroon pyrkivät Kangasala, Valkeakoski ja Akaa ovat jo selkeästi ilmoittaneet, mitä mieltä ne hankkeesta ovat. Ne eivät tarvitse Tavasea. Hänen ei tarvinnut käyttää yhteiskunnan varoja oman elämänsä ylläpitoon. Hän pystyi keskittymään ajatteluun. Hänen kilpailijansa keskittyivät dialektiikkaan eli loputtomaan väittelyyn. Rintamalinjat ovat siirtyneet jo ajat sitten Pälkäneen ja Kangasalan harjuista omistajakaupunkiin Tampereelle. Tavase oli alun perin Valkeakosken seudun kuntien hanke. Sekä Pälkäneellä että Kangasalla oltiin epäileväisiä, kun EU-ajan myötä alettiin muodostaa uudenlaisia suojelualueita. Kunnissa pelättiin, että Natura vaikeuttaisi elämää tulevaisuudessa. Ylikansalliseen päätöksentekoon perustuvat Natura-alueet pelastivatkin Pälkäneen keskustan ja Vehoniemen harjut. Asia voidaan ratkaista yksin Tampereella, sillä kaupunki omistaa yhtiön 70-prosenttisesti. Kuntien keskeiset toiminnot on siirretty yhtiöihin, joita omistajien on vaikea ohjailla, vaikka niiden hallitukset on miehitetty kuntien 20 T edustajilla. Talvivaarassa on nähty, mitä tapahtuu, kun koko maakunnan kiima on riittävän kova ja konsultit päästetään tulkitsemaan lainsäädäntöä yhtiön haluamalla tavalla. -vuotinen sota Tavasea vastaan on edennyt viime vaiheisiin. Siitä kansa oli tympääntynyt ja se siirtänyt salaperäisen johtajansa Sauli Aristofaneen maaseudulle vihannesviljelyyn. Aristofaneella oli myös oma kotimainen erityisvas- Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo - Helsinki. tustajansa kansainvälisissä kysymyksissä, Ike Oidipus, josta olisi tullut neljäksi vuodeksi koko Euroopan henkinen johtaja, jollei Aristofanes olisi estänyt Ottomanian johtajaa saapumista yhtenäisen Euroopan suurjuhlille. Kangasala on pistänyt vedenottamonsa kuntoon, Akaa rakentaa putkea Hämeenlinnaan ja Valkeakoski uutta vesilaitosta, mistä Tavase yritti keväällä kaupungille uhitella. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Ensimmäinen demokratiahan syntyi jo ennen G. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 15.7.2015 Rintamalinjat ovat siirtyneet jo ajat sitten Pälkäneen ja Kangasalan harjuista omistaja kaupunkiin Tampereelle. Lupapäätöstä tehtäessä noudatetaan varovaisuutta. Sokrates joutui ojentamaan tätä tavan takaa. Alkibiades oli kuitenkin mainio ystävä ja soturi, jonka hengen Sokrates oli 40-vuotiaana pelastanut peloponnesolaissodissa kahteen tämän riehuttua etulinjassa kirveellä huidellen vastustajien nuolista piittaamatta. Silläkin oli merkitystä, että Juha Sokrateen äiti oli toiminut kätilönä Timon pihtisynnytyksessä ja isä ole veistänyt poikansa varhaisesta kaverista näköispatsaan. Juha S, kuten häntä lähipiirissä kutsuttiin, ajatteli enemmän tulevaa kuin entistä. Hän esitteli suunnitelmiaan keksimänsä Exel -taulukon avulla. Tuo taikasana siirtyi myöhemmin Ateenan helteistä lumiseen Suomeen. Mäntyharjulla DI Leskinen alkoi valmistaa maailman parasta suksisauvaa tuolla nimellä. Juha Sokrates ei ollut varsinainen poliitikko, vaikka hän pystyi vaikuttamaan heidän ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Lempioppilas Timo Alkibiades oli paha suustaan. Sokrates joutui ojentamaan tätä tavan takaa. Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Viime vuodet kaupunki on lainannut konkurssikypsälle yhtiölle rahaa ilman vakuuksia. Sokrateen teemat olivat hyve, oikeudenmukaisuus ja tieto. Luvan antajan pitää olla varma siitä, ettei hanke muuta Natura-alueen oloja. Kainuun ympäristökatastrofin vuoksi varovaisuusperiaatetta noudatetaan tänään tiukemmin kuin vielä muutama vuosi sitten
Kahvikammari . Keskiviikko 15.7.2015 . klo 14 Pälkäneen teatterilla. KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. Vilpola, Koulutie 3. Iltapäiväohjelmaa klo 14 lähtien, iltamaohjelma alkaa klo 18. Vain elämää 1950-luvun kuvin, sanoin ja sävelin Runo- ja musiikkimatinea sunnuntaina 26.7. palk. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki hinnat tippuu! Ulkotangosta tasarahalla Fiina T:mi Annikki Westman P. 0400 202 229. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne-Seuran Pieni polku -iltamat 1950-luvun hengessä Lauantaina 25.7. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Liivitarjous! Liivit ja uikkarit -15% Naisten viikolla 18.-24.7. Ale jatkuu, Puh. ma-pe 10-18, la 9-14 - Hei, nyt niitä lopultakin saadaan, MANSIKOITA, nääs! Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. 4,92 % (sis. Vinttipuoti . (03) 538 1019, www.suttinen.fi Jälleenmyynti: Kauneushoitola LUMO Ylöjärvi ALIANOOR OY Finland 045-1302937 Parhaat paikalliset tarjoukset! Heti aamusta Avoinna: ma?pe 9?19, la 9?16, su 11-19 Marjabaari . Kesäkioski Tule ja katso upeat muunneltavat MODULISOHVAT Ale alkanut -30- 50 % Monikäyttöruokaryhmiä nokkelilla ratkaisuilla Tule ja tutustu todella monipuoliseen valikoimaan. Osta heti laadukkaat kalusteet mökille, terassille, kotiin asiakaspalvelu@owasdesign.fi Sydän-Hämeen Lehti jaetaan aamujakeluna Alma Manun varhaiskantoalueella 26.8.2015 alkaen. Teollisuustie 1, REGOhalli Fin 36760 Luopioinen Katso: www.owasdesign.fi tai soita 040-5847155, Teijo Kuiri Aukioloajat heinäkuussa: Luopioinen Regohalli, teollisuustie 1 ti-pe 10-18 ja la 10-14 Tuulonen ostoskeskus pe 10-18,la 10-16 ja su 12-16
Oikeansuuntaista muuttoliikettä siis tarvitaan välttämättä. Vuosina 2012?2020 se tulee olemaan 0,6. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Trendi-sarakkeesta näkee, miten suuri olisi historialliseen kasvuun perustuva valtionosuus, jollaista ei enää makseta. Käytännössä se merkitsee sitä, että tappiota on joka vuosi 2 veroprosenttiyksikön verran, eli sen verran pitäisi vuosittain korottaa veroprosenttia, että valtionosuuksien väheneminen kompensoituisi, Laesterä selittää. Sen mittaluokan verojen korottaminen ei tietenkään toteudu. Kirjanpainajakannan ollessa suuri lisääntyy niiden riski iskeä eläviin puihin. Etelä-Suomessa metsää omistavien on syytä kiinnittää huomiota erityisesti vanhoihin kuusikoihin. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Se tarkoittaa, että valtionosuus vuonna 2020 jää alle 17 000 000 euron, kun van- han laskentatavan mukainen, niin sanottu historialliseen kasvuun perustuva määrä olisi sinä vuonna yli 32 000 000 euroa. . Mutta jotakin kautta kuntatalous tarvitsee lisää ra- haa. Tarkastukseen valittiin aurinkoisia varttuneemman kuusimetsän reunoja, joiden vieressä vielä mieluusti on ollut myrskytuhoja. . 4 Keskiviikko 15.7.2015 uutiset . Rahaa Eero Laesterä on laatinut kuntajakolaskelmia yhdessä erityisasiantuntija Tuomas Hanhelan kanssa. tuli, paljolti Nokia-vetoisesti, Eero Laesterä toteaa. 2010-luvulla suunta kääntyi. Valtionosuuksista nipistettiin edellisessä leikkauksessa jo 257 euroa henkeä kohti. Pälkäneen kunnan velka on toistaiseksi kohtuullinen, mutta lainanoton varaan ei voi rakentaa tulevaisuutta. . Kirjanpainajan valtaaman puun tunnistaa rungolla olevista pienistä rei?istä sekä sen ympärillä olevasta ruskeasta purusta. Valkoiset toukat ja ruskeat aikuiset kirjanpainajat löytyvät, jos puun kuoren irrottaa. Kuusen kaarnassa kirjanpainajan iskeytymisjälki näkyy pienenä, pyöreänä reikänä, jonka ympärillä on usein ruskeaa purua.. Veroprosentti-sarake terä. Kasvu 2002?2012/v Pälkäneen kunta teki keväällä päätöksen, että kuntaliitosselvitystä Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa ei jatketa, joten kaikki kolme kuntaa jatkavat itsenäisinä. Siinä yhteydessä monien keskustelujen keskiöön on nostettu kunnan vetovoimaisuuden ja elinvoiman lisääminen, mikä saattaa kuulostaa jonkun korvissa ympäripyöreältä itsestäänselvyydeltä. Tosiasiassa kysymyksessä ovat välttämättömät toimet. Kuntien tulopohja on hei- Kasvu 2002?2012 pälkäne kertoo, millainen veroprosentin korotus vuosittain tarvittaisiin korvaamaan vähenevä valtionosuus. Tontteja on, muuttajia tarvitaan Vuodesta 1997 alkaen kuntien valtionosuudet kasvoivat nopeasti. Tänä vuonna toteutunut uudistus kääntää tuen kasvukäyrän kokonaan uuteen asentoon. Vuosina 2002?2012 valtionosuuksien prosentuaalinen kasvu Pälkäneellä oli 8,8. Kirjanpainajia havaittiin Kaukkalassa, ja Vuolijoella toi- sella kohteella oli ja toisella taas ei ollut kirjanpainajia. Kirjanpainajia etsittiin kohteista, joissa niitä suurella todennäköisyydellä on. Niillä kompensoitiin valtiolta kunnille siirtyviä tehtäviä, ja sitä paitsi yhteiskunnalla oli, mitä jakaa. . Joka viidennellä kohteella havaittiin kirjanpainajia terveissä puissa. Pirkanmaalla tarkastettiin kymmenen kohdetta, joista kolme sijaitsi Pälkäneellä. Eläviin pystypuihin kirjanpainajat iskeytyvät vasta, kun niitä on riittävän paljon ja tällaisia esiintymiä ei nyt Pirkanmaalta löytynyt. Osin siihen tietenkin vaikuttaa kylmä alkukesä . Maanomistajille, joiden maalle tarkastus osuu, laitetaan siitä etukäteen tieto ja kerrotaan myös tarkastuksen tulos. Kirjanpainajia on kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa, ja edellisten vuosien tapaan eniten niitä on Salpausselän eteläpuolella ja Lounais-Suomessa sillä alueella, jossa Tapaninpäivän myrsky 2011 teki pahimpia tuhojaan. Tuholaisen valtaamat puut syytä poistaa Kirjanpainajat lisääntyvät kuusissa ja poistuvat yleensä puista heinäkuussa maahan talvehtimaan. Puhelimitse (03) 539 9800 Kunnat: Kun valtio kääntää rahahanan pienelle, Pälkäneellä syntyy kahden veroprosenttiyksikön vuotuinen vaje Valtionosuusuudistus ja verotulojen huono kehitys kurittavat kuntataloutta Vuodessa veroprosentteja 1000 eur Erotus/vuosi Erotus trendi todnäk %:ia vuodessa Todnäk2020 Trendi2020 kentynyt nopeasti, ja lisäksi VOS-kasvu %:ia VOS 1000 eur Veroprosentilla vuoden 2015 valtionosuusuudistus tekee ison leikkauksen keskeisimpään osaan kuntien rahoitusta. . Muilta Pirkanmaan kohteilta kirjanpainajia ei löydetty. Paikkakunnalle pitäisi saada sen ikäistä väkeä, että sekä valtionosuutta että verotuloja saataisiin reippaasti lisää, Laesterä jatkaa. Vähemmän yksiselitteinen kysymys on, miten paikkakunnan vetovoimaa kasvatetaan niin, että väkeä muuttaa sisään. . Keskeinen elinvoimaisuu91,7 % 9,2 % 68 275 41 026 2,7 % 27 250 3 406 5 164 0,7 teen vaikuttava tekijä on saada Kangasala 87,9 % 8,8 % 31 564 16 847 0,6 % 14 717 1 840 913 2,0 uusia asukkaita muuttamaan Pälkäne 236,1 % 23,6 % 170 591 37 924 2,6 % 132 667 16 583 3 499 4,7 tänne, sanoo kunnanhallituk- Valkeakoski sen puheenjohtaja, hallinto- Valtionosuuksien kehitys vuodesta 2002 alkaen sekä arvio sen todennäköisestä määrästä vuoteen tieteiden tohtori Eero Laes- 2020 mennessä Kangasalla, Pälkäneellä ja Valkeakoskella. Pälkäneellä on hyvä ja Asko Laaksi Hyönteistuhot: Kirjanpainajat yleistyvät Sydän-Hämeessäkin Kaukkalassa ja Vuolijoella havaintoja kirjanpainajista pälkäne Suomen metsäkeskus tarkasti kesäkuun lopulla 127 kohdetta, joissa oli todettu paikkatietoanalyysin perusteella kohonnut riski kirjanpainajan aiheuttamille metsän hyönteistuhoille. Yleisesti ottaen niitä on siellä, missä on myrskyn kaatamia puita, mutta myös vielä tuoreita puita, Suomen metsäkeskuksen läntisen alueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola kertoo. Yksittäisistä kirjanpainajista ei ole haittaa. Jos kirjanpainajia havaitaan, ainakin niiden valtaamat puut on syytä poistaa. Jo kuolleita puita ei tarvitse kaataa, koska niistä kirjanpainajat ovat jo poistuneet. Silloin valtiolla oli taloudellisesti hyvä kausi
Se aloitti fuusioneuvottelut 600 opiskelijan Kiipulasäätiön kanssa pitääkseen langat omissa käsissään, jos erityisoppilaitoksia ryhdytään vähentämään. Keskiviikko 15.7.2015 . Auto vaurioitui osumakohdastaan. Myös tulijoita riittää: otamme vuosittain 30 uutta opiskelijaa, ja hakijoita on tois- Aitoon koulutuskeskus sijaitsee Sapppeenvuoren juurella Jouttesselän rantamaisemissa. ta sataa, Jarkko Pihkala sanoo. Koulu ei ole niin laaja-alainen kuin nykyisin edellytetään. Opiskelijat suorittavat kotityö- ja puhdistuspalvelujen tai käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, sillä kehitysvammaisten työllistymismahdollisuudet ovat parhaat siivous- ja kiinteistönhuoltotehtävissä. Ammatin ohessa opiskelijat oppivat Aitoon vuosien aikana selviämään itsenäisesti elämässä. Emäntäkoulu Oy on tiedottanut fuusioneuvotteluiden päättymisestä opiskelijoita, henkilöstöä ja Kiipulasäätiötä. Sää Torstaina +18 Sahalahti +17 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +17 +18 Pälkäne Luopioinen +15 Sahalahti +15 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +15 +15 Pälkäne Luopioinen +18 Sahalahti +17 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +17 +17 Pälkäne Luopioinen +17 Sahalahti +17 Kangasala +17 +17 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Mutta se tulee kapenemaan kaikilla samalla tavalla. Ajokortti otettiin poliisin haltuun. Aitoon koulutuskeskus: Yhtiökokous päätti jatkaa itsenäisenä Koulufuusio peruuntui aitoo Aitoon koulutuskeskuksen ja Kiipulasäätiön fuusioneuvottelut on lopetettu. Erityisoppilaitokset tekivät keväällä aiesopimuksen, jonka mukaan Kiipulasäätiö olisi vuodenvaihteesta alkaen järjestänyt opetuksen myös Aitoossa. Tarkastuksessa ilmeni myös, ettei 17-vuotiaalla kuljettajalla ollut kyseiseen pyörään vaadittavaa ajo-oikeutta. Peurakolari sunnuntaina 4 2 kuhmalahti. Tämän ikäiset kartuttavat sen sijaan kunnan kassaa verotuloilla. . Iäkäs veneilijä väsähti perjantaina puoli kahden aikaan veneeseen Vänninsalon edustalla Roineella. Rannan kesämökkiläiset huolestuivat, kun perämoottorivene alkoi kiertää selällä ympyrää. Uusi isäntä olisi vuokrannut tilat Emäntäkoulu Oy:ltä, ja Aitoon koulutuskeskuksen henkilöstö olisi siirtynyt Kiipulasäätiön palvelukseen. Puolen vuoden ajan käydyt yhdistymisneuvottelut eivät kuitenkaan johda koulufuusioon, sillä Emäntäkoulu Oy:n yhtiökokous päätti, että koulu jatkaa itsenäisenä. . Mies ajoi Kuhmoisista kohti Tamperetta puoli kuudelta illalla, 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Valtion PPB Trendi Uusi VOS/Pcon Veneilijä sammui selälle Sininen käyrä kuvaa Valtiovarainministeriön, harmaa käyrä Laesterän ja Hanhelan laskelmaa Pälkäneen valtionosuuksien todellisista määristä vuosina 2001?2018. Uusia toimia on pakko kehittää ja ottaa riskejäkin. Olemme maan ainoa erityisoppilaitos, jossa kaikki opettajat ovat päteviä. Uskon kyllä, että tontit alkavat käydä kaupaksi, kun talous lähtee nousuun, Laesterä arvioi. Pelkkä nousukauden odotus ei kuitenkaan riitä korjaamaan vajetta rahoituksessa. Päättäjien puheet kunnan vetovoimatekijöistä ja markkinoinnista ovat kaukana korulauseista. . Työttömyydestä pitäisi pyrkiä kaikin keinoin eroon, koska työikäiset, joilta ei kerry veroja, tulevat kunnalle kaikkein kalleimmiksi, Laesterä sanoo. Kaikkien suurin valtionosuus lankeaa yli 85-vuotiaista, joista maksetaan 18 842 euroa kun auton oikealta puolelta tuli peura tielle osuen auton oikeaan etukulmaan. Peura loukkaantui ja se jouduttiin lopettamaan. kangasala. Pahoilla muuttotappiopaikkakunnilla valtionosuuksissa jäädään jo miinuspuolelle, Laesterä huomauttaa. Ensi vuonna Pälkäneen tilanne näyttää valtionosuuksien suhteen vielä kohtuulliselta. Sen jälkeen seuraa kolme vuotta, jolloin indeksikorotuksia ei makseta, ja talous tiukkenee huomattavasti. Leikkauksia on tehtävä joka tapauksessa. shl Ulla Siren Matkailuauton ratissa maistissa Matkailuautolla ajellut rattijuoppo jäi kiinni Kangasalla perjantai-iltana. Lakiesityksen kaaduttua leveämmät harteet kävivät tarpeettomiksi. . Se on kylmä fakta, Laesterä sanoo. Tiukka aika edessä Kunnat saavat valtionosuuksia asukasmäärän perusteella. Osuudet lasketaan pääluvun mukaan, mutta maksettu summa vaihtelee asukkaan iästä riippuen. Jos kaikilta viedään vaikka kymmenen prosenttia, niin kyllä pärjätään siinä kuin muutkin, Pihkala vakuuttaa. Aitoon koulutuskeskus on Jouttesselän rannalla sijaitseva yksityinen erityisoppilaitos. 90 opiskelijapaikan koulu on maan toiseksi pienin ammatillista erityisopetusta tarjoava oppilaitos. Humalassa veneeseen sammunut kuski ei ehtinyt aiheuttaa avoimella selällä törmäysvaaraa. henkeä kohti. . Lakiesitys kuitenkin kaatui edellisen eduskuntakauden viimeisissä tohinoissa. Voimaan jäi vanha laki, jonka mukaan ainoastaan hallitus voi peruuttaa opetusluvan, Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala sanoo. Mikäli toisen asteen säästöt olisivat toteutuneet edellishallituksen kaavailemalla tavalla, myös Pälkäneen lukion olisi pitänyt hakea uuttaa lupaa vuodesta 2017 alkaen. . Suurimmat valtionosuudet maksetaan lapsista ja vanhuksista. Alle kouluikäisenä kuntalainen tuottaa tällä hetkellä kotikunnalleen runsaat 8000 euroa, alakouluikäisenä hieman yli 7000 ja 13?15 -vuotiaana peräti 12 349 euroa vuodessa. Työikäistä, 19?64 -vuotiaista maksettava osuus on kaikkein pienin, vain hieman yli 1000 euroa asukkaasta. Sahalahdella pysäytettiin sunnuntaiiltana puoli kymmeneltä liikennetarkastuk seen moottoripyöräilijä, jolle mitattiin Sahalahdentiellä 10 8 6 nopeudeksi 99 kilometriä tunnissa 80 alueella. Se olisi antanut ministeriölle vallan päättää opetusluvista. Fuusiota valmisteltiin edellisen hallituksen lakiesityksen vuoksi. Paikkakuntalainen 52-vuotias mies puhalsi alkometriin törkeät rattijuopumuslukemat 1,82 promillea. Sydän-Hämeen Lehti 5 Pälkäneen kunnan valtionosuuden kehitys Valtionosuuden kehitys mrd (miljardia euroa) Moottoripyörällä ylinopeutta 14 12 Sahalahti. Oranssi käyrä kuvaa historialliseen kasvuun perustuvaa valtionosuuksien kehitystrendiä, joka ei toteudu valtionosuusuudistuksen ja tulopohjan yleisen romahduksen seurauksena. monipuolinen tonttitarjonta, kunhan ihmiset saadaan kiinnostumaan siitä. Paikalle hälytetyt poliisit ja palokunnan pelastajat poimivat väsyneen veneilijän kyytiinsä ja hinasivat veneen rantaan. Hätäkeskukseen ilmoitettiin epäillystä rattijuopumuksesta ja poliisi tapasi ilmoitetun auton Papinojantieltä. Rahoitus tulee kapenemaan nytkin. Pälkäne ei ole huonoimpia alueita. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Oppilaitos, talous ja rakennukset ovat kunnossa. 62-vuotias mies törmäsi henkilöautolla peuraan Vehkajärventiellä sunnuntaina. Mies vietiin verikokeisiin, jonka jälkeen kiinniotettuna Tampereen poliisiasemalle
Niille ei ole perusteita, koska Tavasen lupapäätöksen mukaan Natura-alueet estävät tekopohjaveden valmistuksen. Nettiongelma: Haittaohjelma on sotkenut Pälkäneen seurakunnan nettisivuja kesäkuusta saakka Uudet kotisivut valmistuvat syksyksi pälkäne Pälkäneen seurakunnan nettisivut ovat olleet poissa käytöstä kesäkuun puolivälistä asti. Jos ongelma kari-kotisivualustalle, joka on yhteinen kaikille seurakunnille. Nykyiset omistajat voivat vaikka myydä sen ylikansalliselle yhtiölle. Ahlqvistin mielestä Pälkäneellä pitää nyt keskittyä poistamaan haittoja, jotka Tavase on tuonut mukanaan, vaikkei laitosta välttämättä koskaan rakenneta. Hankkeen vuoksi kunnan luontainen kasvusuunta ja tärkein virkistysalue on maakuntakaavassa varattu vesitehtailuun, ja lähes koko kuntakeskuksesta ollaan tekemässä pohjavesialuetta. Pohjavesialue tuo mukanaan rajoituksia. Kesäkuun 15. päivä sain lomalleni tiedon, että sivut ovat kiinni, kertoo talouspäällikkö Kristel MuruTanila. Sivuja puhdistetaan parhaillaan, mutta niiden aukeamisesta ei ole tietoa. Kunkin osakaskunnan pitäisi muodostaa oma kantansa ja kokoontua sitten yhteiseen pöytään. Ensimmäisenä niistä on kärsimässä Aapiskukko, jonka polttoainekauppa uhkaa päättyä. Ahlqvist muistuttaa, ettei maakuntakaavaa ole vielä hyväksytty. . 6 Keskiviikko 15.7.2015 uutiset . Ahlqvistin mielestä hankkeelle pitää laittaa piste tässä vaiheessa. . lokakuuta, tisivut Kirkkohallituksen Luk- mutta talouspäällikön mukaan ei ratkea, seurakunnan nettisivuja pääsee käyttämään vasta syksyllä, jolloin ne aukeavat uudella alustalla. ajankohtaa pyritään aikaistamaan, jos vanhoja sivuja ei enää saada toimimaan. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Tampereella asiaan palataan lomien jälkeen. ne johtuu yhtiöjärjestyksestä. . Tämä on pattitilanne, Auvinen sanoo. Kunnanjohtaja epäilee, että Hallitus päätti Tavasen toimilupa-asia etenee valituksesta korkeimpaan hallinto-oikeuTavase Oy piti viimeisen yhtiö- teen, kuten hankkeen muutkin tayhtiön hallitus päätti valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Hankkeen alkumetreillä ei ymmärretty, miten kauan prosessi voi kestää, eikä määritelty, miten siitä pääsee eroon. Perustusasiakirjojen puutteellisuus tuli konkreettisesti esiin, kun yhtiöstä eroon pyrkiviltä Kangasalta ja Valkeakoskelta haettiin lisärahoitusta. . Käytännössä asian ratkaisee yhtiön 69,5-prosenttisesti omistava Tampere, Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo. Lupa näyttäisi paremmalta taseessa Omistajakunnat voivat myös kokoontua yhdessä pohtimaan tilannetta. Näin tehtiin, kun puolet osakaskunnista oli päättänyt irtautua yhtiöstä, eivätkä siksi enää myöntäneet takauksia Tavasen lainoille. . Omistajaohjaus on kau- punginhallituksen ja sen liiketoimintajaoksen tehtävä. Liiketoimintajaostoa johtava Kalervo Kummola kertoo, että Tavasen jatkosta päätetään elokuun kokouksessa. . Kuntien pitäisi löytää jonkinlainen ratkaisu, miten yhtiöstä voi irtautua. Yhtiöstä on kuitenkin vaikea irtautua, koska osakkeille ei ole löytynyt ottajaa. Se ei ole onnistunut, koska osakkeille ja ennen kaikkea vastuille ei löydy ottajaa. Salmelan mielestä pattitilan- vaiheet tähän mennessä. valtuustoon nyt tuotaisiin Tavasen perustamisasiakirjat, ne eivät varmasti menisi läpi ennen kuin kaikki vaihtoehdot on perusteellisesti pohdittu. Toisten maille suunniteltu hanke on poikinut joka vaiheessa valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Reilut viisi vuotta Tavasen hallituksessa istunut Heikki Salmela myöntää, että etenkin uudella hallituksen jäsenellä riittää opiskeltavaa. . Tavase on tullut maksamaan reilut kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi on luvannut, että lupaprosessin jälkeen hanke haudataan. Valitusprosessista päättää Tavasen hallitus. Ja meillä on käsissämme valtavasti muitakin investointeja. Pekka Salmen mielestä Tampereella ei ole omistajapoliittista linjaa siitä, miten Tavasen kanssa tulisi edetä. . Siksi olemme mukana Tavasessa, halusimme tai emme. Niillä on ilmennyt samankaltainen ongelma kerran aikaisemminkin, mutta se saatiin korjattua lyhyessä ajassa. AVI ei edes ryhtynyt vastaamaan valittajille, koska hanke kaatui muutenkin luonnonsuojelu- ja vesilain vastaisena. Päätös syntyi äänin 2?1. Luvan myöntämisen kannalle yksin jäänyt Jukka Leinonen ei osallistunut Pälkäneellä ja Kangasalla syksyllä järjestettyyn katselmukseen. Tavase ei tyytynyt AVI:n ratkaisuun, vaan vedenhankin- kokouksen 25. Materiaalia tulee hirvittävä määrä. Vedenhankinta-aluemerkinnät voi vielä poistaa harjusta. Kunta päätti silloin Valkeakosken ja Akaan tapaan irtautua Tavasesta. . Nyt olen tyytyväinen, että päätös tehtiin, koska uudella alustalla tämänkaltaisia ongel-. Sivuille on soluttautunut haittaohjelma, joten ne on suljettu turvallisuussyistä. . kesäkuuta, kun Aluehallintovirasto oli hylännyt tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksen. Kangasalaa kokouksessa edustanut kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo, ettei lupapäätösvalitus ollut asialistalla. . Pyrimme saamaan sivut auki vaikka keskeneräisinä viimeistään syyskuun alussa, mieluummin aikaisemminkin, jos on tarpeen. Se on toimivan hallituksen asia, Auvinen sanoo. Kangasala on antanut hallitusedustajalleen Heikki Salmelalle kirjalliset ohjeet, joissa häntä edellytetään toimimaan valtuuston vuonna 2012 tekemän päätöksen mukaan. Jos yhtiö nyt ajettaisiin alas, taseisiin jäisi miljoonia euroja miinusta. Mutta jos laitokselle saataisiin luvat, miljoonille olisi katetta. Miljoonien vastuut voivat poikia myös jälkipyykkiä: kunnissa alettaisiin kysellä, ketkä olivat päätöksiä tekemässä. Turussa tarkastuslautakunta on jo selvittänyt, mikseivät kaupungin edustajat viheltäneet peliä poikki, kun sikäläisen tekopohjavesihankkeen aikataulut, kustannukset ja toimivuus pettivät Tavasen tapaan. shl tommi liljedahl Pälkäneen pitäisi keskittyä purkamaan Tavase-haittoja Heikki Salmelalla kaksijakoinen rooli Kangasalan edustajana Tavasen hallituksessa istuu valtuuston entinen puheenjohtaja Heikki Salmela (sd). Edustajan valitsee kunnanhallitus. Heikki Salmelan tilanne hallitusedustajana on kaksijakoinen. Osakeyhtiölain mukaisesti hallituksen jäsenen on ajettava yhtiön etua. Toisaalta Salmela on saanut ohjeeksi toimia niin, että Kangasala pääsisi yhtiöstä eroon, kuten valtuusto vuonna 2012 päätti. Yhtiö on yhteinen, ja kunnilla on siitä taloudellisia vastuita, Pekka Salmi sanoo. Omistajat voivat kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja vetää valituksen pois. Tampere saattaa kuitenkin katsoa lupaprosessin loppuun kirjanpidollisista syistä. Kaupunki on lainannut konkurssikypsälle yhtiölle miljoonia ilman vakuuksia. Jos laitos rakennetaan, lakimiesten mukaan Kangasalakin joutuu maksamaan omistuksensa mukaisen osuuden käyttökustannuksista, vaikkei se edes ottaisi laitoksesta vettä. Salmela arvelee, että jos Tavase oli hukkainvestointi Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Salmen mielestä tekopohjavesiyhtiö tulisi ajaa hallitusti alas. . Paasikivi opetti, että viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Uusi alusta pilotoitiin viime vuoden aikana, ja ensimmäiset seurakunnat ovat jo julkaisseet kotisivunsa sillä, muun muassa Uusi alusta Sääksmäki. on käyttövarma Julkaisutavoitteen mukaan Pälkäneen seurakunnassa on kotisivujen pitäisi ilmestyä tehty päätös rakentaa uudet ko- uudella alustalla 1. Kukaan ei vastannut puhelimeen eikä sähköpostiin, Ahlqvist ihmettelee. Häntä olisi kiinnostanut tietää, kenen mandaatilla Tavase lupapäätöksestä valittaa. Mutta hallituksen puheenjohtajaa tehtävä työllistää vielä enemmän, kun yhtiöllä ei ole muita työntekijöitä kuin toimitusjohtaja. Pälkäneen kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen Tero Ahlqvist (ps) kyseli omistajaohjauksen perään, kun Tavasen hallitus päätti AVI-ratkaisun jälkeen jatkaa lupavääntöä, vaikka puolet omistajakunnista on irtaantumassa yhtiöstä. Ahlqvist soitti ja lähetti sähköpostia Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokelalle, Tavasen hallituksen puheenjohtaja Peter Löfbergille, Tampereen konsernihallinnon johtaja Juha Yli-Rajalalle ja yhdyskuntapalveluista vastaavalle apulaispormestari Pekka Salmelle, joka on luvannut, että lupaprosessin jälkeen Tavase haudataan. . Jos lupa myönnetään, laitoskin rakennetaan jossain vaiheessa. Pälkäneellä ja Kangasalla ratkaisua on ihmetelty, sillä puolet osakkaista on irtautumassa yhtiössä: Kangasala, Valkeakoski ja Akaa päättivät jo kolme vuotta sitten jättää Tavasen, eivätkä ne ole enää taanneet yhtiön lainoja. Tämä on hyvin ikävää sivujen käyttäjille, ja teemme kaikkemme, että palvelu saataisiin tavalla tai toisella kuntoon, Kristel Muru-Tanila pahoittelee. Pälkäneen seurakunnalla on ollut äskettäin luodut monipuoliset ja hyvin toimivat sivut, joten yhteiseen kotisivualustaan vaihtamista harkittiin tarkkaan. . Osakaskunnat voivat vaikuttaa yhtiöön hallitusedustajiensa tai yhtiökokouksen kautta. Tavasen osakkaista Lempäälä on ehtinyt ilmoittaa, että se on valituksen takana. Nyt pitäisi tunnustaa, että se oli hukkainvestointi ja maksaa viulut. Pekka Salmi muistuttaa, ettei Tampere tarvitse Tavasea, sillä kaupunki on panostanut 30 miljoonaa euroa Kaupinojan vedenottamoon. . Ensimmäinen merkki oli, että sivuilta hävisivät yhtäkkiä kaikki kuvat. Puhelimitse (03) 539 9800 Omistajaohjaus: Tavasen omistajakunnat pohtivat lomien jälkeen, haudataanko tekopohjavesihanke Vedenhankintayhtiö hakee lupia pälkäne, kangasala Pälkäneellä uskottiin, että kaksikymmenvuotinen tekopohjavesilaitosvääntö päättyi, kun aluehallintovirasto hylkäsi kesällä Tavasen lupahakemuksen. AVI katsoi, että hanke uhkaisi Keisarinharjun-Vehoniemenharjun sekä Keiniänrannan Natura-alueita. Natura-alueet perustuvat ylikansalliseen lainsäädäntöön, eikä niiden yli voida kävellä kansallisilla päätöksillä. Tavasen lupahakemuksesta jätettiin 167 muistutusta
lokakuuta 1995. Pälkäneläispäättäjät halusivat jo 20 vuotta sitten sanoutua selkeästi irti Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeesta. 20 vuotta taistelua Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi totesi Tavasen lupien kaaduttua, että hanke on tullut tiensä päähän. . Kun olemme mukana, pystymme vaikuttamaan asioihin, Laurila perusteli kantaansa. Pälkäne lähti kuunteluoppilaaksi tekopohja- vesihankkeeseen, kunnes Heikki Mäljän herättämä kritiikki kasvoi kansanliikkeeksi. Tai jos pääsisikin, meidän ei ainakaan tarvitsisi itse yrittää selvittää niitä, Muru-Tanila toteaa. Lukkari-kotisivualustaa käyttävien seurakuntien sivut ovat rakenteeltaan samankaltaiset ja skaalautuvat oikein mobiililatteissa ja tableteilla, mikä helpottaa Google-hakuja. Niiden avulla on myöhemmin menetellään. . Kirkkovaltuusto hyväksyi tontin myymisen 113000 euron kauppahintaan. Tonttijaon mukaiseen määräalaan no 8 päätettiin samaten liittää lisämaana tontin edustalla oleva saari. Asiaan tarvitaan omistajan kanta. Tampere on paitsi suurin omistaja, myös suurin rahoittaja. Myös tämä saari on merkitty rantakaavassa maa ja metsätalousalueeksi eikä sille ei ole rakennusoikeutta. Tontin kauppahinta oli 92100 euroa. Uusi sähköinen lehtipalvelu kirjastoissa pälkäne kangasala Pälkäneen ja Kangasalan kirjastojen e-lehtivalikoimat ovat täydentyneet: ePress -sanoma- ja paikallislehtipalvelun lisäksi heinäkuussa on otettu koekäyttöön aikakauslehtiin painottuva e-palvelu. Kirjaston tietokoneilla on luettavissa noin sata tunnettua ja suosittua lehteä, mukana muun muassa Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kauppalehti, Apu, Image, Urheilulehti, Talouselämä, Kauneus ja terveys, Mondo, Maku, Eeva ja monta muuta. Koekäyttövaiheessa jokaista eMagz-palvelussa olevaa lehteä on saatavilla yksi yhtäaikainen lukuoikeus kaikkien mukana olevien PIKI-kirjastojen alueella, joten jokainen lehti ei välttämättä ole aina luettavissa. Palvelun kautta löytyy mukana olevien lehtien näköisversioita muutaman edellisen kuukauden ajalta. Sydän-Hämeen Lehti 7 Seurakunta myi Hirviniemen tonteista kaksi ?valitusteitse pälkäne Tavase Oy:n hallitus toimitusjohtaja Petri Jokela, Tampere puheenjohtaja Peter Löfberg, Tampere Pentti Bergmann, Valkeakoski Jaakko Hupanen, Lempäälä Esa Kanerva, Tampere Heikki Salmela, Kangasala 20 vuotta Tavasen kanssa taistellut Heikki Mäljä teetti keväällä merkkivuoden ?kunniaksi. ja ePress -palvelujen käytössä. Koekäyttövaiheessa kirjastossa kerätään palautetta palvelusta ja siitä, mitä lehtiä käytetään. Ympäristövaikutusten arvioinnista alkaen kunta on vastustanut tekopohjavesihanketta yksimielisesti. Kansanliikkeen keulahahmoksi nousi Kalle Hakalehto. Keskiviikko 15.7.2015 . Millä rahoilla yhtiö aikoo jatkaa toimintaansa ja tehdä lisäselvityksiä, Pekka Salmi kysyy. Apulaispormestari Salmi uskoo, että vähimmillä vahingoilla selvitään, kun yhtiö ajetaan hallitusti alas. Saaren koko on noin 3000 neliötä, ja siellä sijaitsee vuonna 1979 rakennettu saunarakennus. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään eMagz . Tavase on toiminut kaupungin lainojen turvin. . Vuoden 1996 rantakaavan mukaan saarelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Se olisi ollut järjetön tuplainvestointi näinä taloudellisesti niukkoina aikoina, Salmi kirjoitti blogissaan. Salmi näkee hankkeessa myös moraalisen ongelman: kaupunki ei voi lähteä rakentamaan laitosta Pälkäneelle ja Kangasalle vastoin niiden tukea. Salmi odottaa, että kaupunginhallitus linjaa lomien jälkeen, miten Tavasen kanssa mia ei pääse syntymään. Päätös syntyi teknisesti yksimielisesti, kun kukaan ei kannattanut tutkimuslupia puolustanutta Jukka Laurilaa. . Tie saatiin valmiiksi viime kesänä Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 16. Muun muassa paikkakunnan tiekirkoista on saatavissa seurakunnan tiedotuslehteä, josta näkee sekä Pälkäneen seurakunnan että Luopioisten kappeliseurakunnan kesätaMuun muassa Sääksmäen seurakunnassa on jo käytössä pahtumat. shl Ulla Siren Kirkkohallituksen kaikkien seurakuntien käyttöön suunnittelema kotisivualusta. Pälkäneen seurakunta päätti viime vuonna, että viittä Hirviniemessä Luopioisten Nukarin tilalla Haltianselän rannalla sijaitsevaa tonttia ryhdytään myymään. Tonttien myyntiä oli suunniteltu jo aikaisemmin, mutta käyttökelpoisen tien puuttuminen viivästytti suunnitelman toteuttamista. Ei Tavaselle 20 vuotta -kyniä. Millä rahoilla yhtiö aikoo jatkaa. huhtikuuta 2015 laittaa Hirviniemeen kaavoitetut viisi rantakaavan tonttijaon mukaista määräalaa, numerot 7?11, myyntiin. Väittäjäksi valittiin Aleksi LKV Oy. Tontin koko on 4240 neliötä ja saaren noin 4000 neliötä. Tonteista pyydettiin ostotarjouksia 18. toukokuuta 2015 mennessä. Tontit numero 11 ja 8 on myyty määräaikaan mennessä saatujen tarjo- usten perusteella. Tonttiin numero 11, jonka laajuus on 3900 neliötä, on liitetty sen edustalla oleva rantakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi merkitty saari, jonne johtaa mantereelta pitkospuut. Pälkäneläisille sanottiin, että turhaan te vastustatte, vesilaki on niin voimakas laki. mahdollista toteuttaa esimerkiksi alueellisia tapahtumakalentereita. Tietoja seurakunnan tapahtumista ja aikatauluista löytyy Sydän-Hämeen Lehdestä ja seurakunnan Facebook-sivuilta. Vaikuttaa siltä, että Tavasella on rahat loppu. Lupaprosessin jatkaminen tai konkurssi vain kasvattaisivat osakkaiden maksettavaksi jäävää laskua. ?Valtuustokin tyrmäsi Pälkäneen vesitutkimukset?, Sydän-Hämeen Lehti uutisoi 12. Palautteen perusteella tehdään päätökset jatkossa tarvittavien lukuoikeuksien määristä. Palautteen voi kertoa virkailijalle tai palautelomakkeella kirjastossa. Sähköpostitsekin voi palautetta antaa osoitteella kirjasto@palkane.fi.. Kaivosinsinööri hämmästyi jättihankkeen valmistelusta ja asenteesta, jolla laitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin ajettiin. . Kaupinojan vedenpuhdistamoa saneeraava kaupunki ei tarvitse tekopohjavettä
Kun bkt on noin 200 miljardin euron tasolla, kokonaisvelkamäärä asettuu noin 120 miljardin euroon, ja lisää on tulossa. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tervehdys Toverit Mummon murinat Konekokemuksia ja muitakin tuntemuksia Taas vanhat saivat elää nuoruuden muistoissa, kun katseltiin Seinäjoen tangojuhlia. Niitäkin on vietetty kolmekymmentä vuotta, vaan ei ole tullut käydyksi paikan päällä. Koska vaari ei tuntenut vetoa tanssiparketeille, niin tangon tahtiin ei ole mummo pyörähdellyt noin viiteenkymmeneen vuoteen. Silti tango on ollut tälle ikäluokalle aina läheinen, Satumaat, Tulisuudelmat ja La Cumparsitat koskettavat yhä sielun sisintä, koska ne liittyvät herkkiin nuoruuden unelmiin. Työsuhteen loppuessa veronmaksajasta tulee työttömänä kulu valtiolle ja kunnalle. Milloin kunta tehostaisi kuntalaisten palvelut koskemaan koko vuotta. Ja muuta vastaavaa. Ei kumma, jos usein kuvataankin vain ihmissuhdeongelmia makuuhuoneessa tai riitoja ravintolassa, ei tarvitse olla niin tarkka siitä, mikä vuosikymmen on menossa ja mikä kännykkämalli käytössä. Puhelinalalla onkin muutos ollut nopeaa. Puhelunvälittäjän ammattia ei enää ole. Sitten kun häät järjestetään, kutsut kulkevat helposti netissä. Koska kaikilla on jo tavaraa yli tarpeen, niin ilmoitetaan, että rahaa voi tallettaa lahjatilille. Niinpä häiden lahjapöytä voi olla pieni ja näppärä: ehkä siinä on vain pankin tiliote tyylikkäästi taivuteltuna. koulutus, kulttuuri, päiväkoti ja terveyskeskus. Mutta, meillä on kaksi ongelmaa, verokertymä ei kasva ja sairaanhoitopiirin kasvava lasku erikoissairaanhoidosta kunnalle. Toinen kysymys on, mitkä ovat työn laatu- tai määräkriteerit. Toukokuun valtuusto teki päätöksen olla hakematta rahaa kunnalle valtiolta luokkien ryhmäkokojen pienentämiseksi ensi lukukaudeksi. Yleiskeskustelussa maalattiin isolla mustalla pensselillä. raskaan saneerausprosessin toteuttajana. Me olemme pieni yhtenäinen kansa, joka puhaltaa yhteen hiileen. Ihan istuviltaan kotioloissa voi löytää sen oikean. Jos kouluvuosi jyvitetään vuoden jokaiselle päivälle, se on valveillaoloajasta noin 13?16 prosenttia. Jos, lapsi harrastaa joka päivä puhelimensa tai tietokoneen räpläämistä 2?2,5 tuntia, siitä tulee vuodessa noin 13?16 prosenttia. Tässä ryhmässä työmarkkinaosapuolilla on ?veto-oikeus. Kun tietokoneet tulivat, oli sellainenkin ammatti kuin reikänauhanlävistäjä. Sanomaasi sisältyy onttoa uhkailua, joka ei täytä demokratian tunnusmerkkejä. Lopuksi jotain itsestäni. Keskustalaisuus tai perussuomalaisuus ei ole minun juttuni. Arvostan kuitenkin korkealle Juha Sipilän tapaa toimia, ja luotan hänen haluunsa rakentaa Suomelle uutta kestävää talouden pohjaa, ja sitä kautta mahdollisuutta itse kustannettavaan hyvinvointiin. Prosessiajattelu on minulle tuttua omalta työuraltani, johon liittyy myös ?piikkipaikka. Tekstisi on sujuvan oloista, olet saanut ajatuksillesi paljon palstatilaa, onnitteluni. Sanomasi painoarvo kevenee oleellisesti, kun sinulla ei ole ollut rohkeutta tulla esiin omalla nimelläsi. Yksityisellä puolella lähes aina, kun toimintoja tehostetaan tai karsitaan se tietää irtisanomisia. Niiden myötä ovat lähteneet myös yksityiset palvelut. Miksi meille ei synny pieniä ja suuria yrityksiä. Musiikki on muuttunut, maailma on muuttunut. Voi olla, että mummoressu on jo pudonnut pois kyydistä, eihän mikään ole enää niin kuin ennen. Tätä asiaa piti oikein pohdiskella yhtenä yönä, kun ei kolotusten takia saanut millään konstilla unen päästä kiinni. Kuinka erilaista kaikki on ollutkaan eri vuosikymmeninä jo mummonkin elinaikana. Puhutaan nyt vaikka näistä tekniikan ihmeistä: tuotantokoneet, autot, konttorivempaimet, puhelimet jne. 8 Keskiviikko 15.7.2015 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Mitenkä esimerkiksi TVsarjojen tekijät osaavat panna kaiken kohdalleen, jos pitää kuvata elämää, jossa edetään vuosikymmenestä toiseen? Onko varmasti kauppaneuvoksen loistoauto ja viettelyn kohteena olevan sihteerin kirjoituskone samalle vuosikymmenelle sopivat? Onko taksimiehen radiopuhelin oikein, jos kyytiin pyrkivä tilaa hänet Sentraalisantran kautta. Etsit ulkopuolisia syitä kannatuksen rapautumiselle, joka selvästi harmitta sinua. Sinulle ja tovereillesi ratkaisukeskeinen ajattelu yhteiskunnallisissa asioissa on liian riskipitoinen alue. Ratkaisukeskeinen pohdinta pitää keskittää velkakierteen katkaisuun ja velan lyhentämiseen. Taitaa olla lehtemme väkikin niin nuorta, ettei ole sellaista otusta nähnyt. Kirjapainoissa latojia oli vielä ainakin 1960?luvulla. Paperille kirjoitettu teksti ladottiin painokelpoiseen muotoon metalliladelmaksi. Valokuvistakin taisi olla lasiset kliseet. Konttoreissa mekaaniset kirjoituskoneet pitivät kovaa meteliä, jos kymmenenkin tyttölasta teki hommiaan. Lyöntivirheitä ei auttanut tehdä, korjaaminen oli aluksi melko mahdotonta. Miksi kunta seisoo heinäkuun ja vuodenvaihteen. Minua kiusaa se härskiys, jolla opettajat ammattiliittonsa tuella käyttävät valtaa omien etujensa puolustamista oppilaat kilpenään. Yksityinen sektori kyttää kunnan tuottavia bisneksiä ilman yrittäjäriskiä. Nollabisnes heitä ei kiinnosta. En edelleenkään ymmärrä, jos työn hinta on sama molemmilla niin miten siitä voi jäädä liikevoittoa yksityiselle. Erityisesti ammattiyhdistysliike on käyttänyt härskisti tätä oikeutta valtansa näyttämiseksi. Viittauksesi 1930-luvun aikoihin on mauton, kysymyksessä on työnjaon selkeyttämistarve hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä. 1?6-luokkalainen nukkuu noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Kun toimintoja karsitaan, on kuntamme käytäntö vielä ollut kohtuullinen, koska kenenkään työsuhteita ei irtisanota. Olen toiminut väärin toteamalla, että kylä, jolla on Kangasalan parhaat palvelut, voisi hieman kiristää vyötä olemalla solidaarinen niitä kyliä kohtaan, joilta jo on karsittu iso osa kunnan palveluista. Kun osapuolet hoitavat vastuullisesti omat asiansa, demokratiakin toteutuu. Hallituksen muodostumisprosessista olet onnistunut rakentamaan ?jännityskerto- muksen?, joka on vertaansa vailla. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Kertomus ei istu Juha Sipilän henkilökuvaan, ja siksi sitä on turha kommentoida. Tekstissäsi paljastat pelkosi työlainsäädännön mahdollisista muutoksista. Valssikin toki kiehtoi, mutta kohtuudella. Nykyajan rytmit eivät saa sydäntä värisemään. No ehkä sentään suurennetussa koossa, että summat tulevat kaikille selväksi. Mymmeli Kiitän saamastani huomiosta lehtien palstoilla. Jää monet työläät tanssireissut pois. Kunnan kulttuuri- ja sivistyspuolta on muistettu kohtuullisesti, se sai juuri uuden kulttuuritalon. Nämä leikkauspäätökset piti tehdä jo viime vuonna marraskuun valtuustossa, mutta valtuuston kantti petti, syynä oli eduskuntavaalien läheisyys. Kun valtuutettu tekee päätöksen, niin seuraavissa vaaleissa äänestäjät näyttävät äänestyslipun kautta, ovatko äänestyspäätökset olleet oikeita. Kun mennään kolmikantayhteistyön alueelle, demokratian periaatteet hämärtyvät. On hyödytöntä pohdiskella velan syntyyn johtaneita syitä, niihin emme pysty enää vaikuttamaan. Kun työmarkkinaosapuolet eivät onnistu sopimaan yhteisistä asioistaan tai lainsäätäjälle annettavista lausunnoista, hallitus kutsutaan mukaan asioiden käsittelyyn. Nyt koneet kolkkaavat omin avuin, joku valvomossa seuraa, että kaikki sujuu. Kaikkiin elämän käänteisiin löydetään helpotuksia. Puolison etsintäkin tapahtuu usein netissä. Turvallisempaa teille on pitäytyä jarruttajan ja säilyttäjän roolissa. En valitettavasti voi toivottaa teille onnea ja menestystä. Muutamia huomioita tekstistäsi. Et kanna huolta velkaantumisesta. Esität ?suhteellisuusteorian?, joka antaa mahdollisuuden mielestäsi miljardin elvytyspakettiin. Julkisyhteisöjen (valtio ja kunnat) velka on 60 prosentin tasolla bruttokansantuotteesta. Eikö koulutuksen tason pitäisi näkyä yhteiskunnan hyvinvointina. julistamassa sanomaa, joka ei ole enää tätä päivää. Olet pääosin kakun jakaja, et sen leipoja. Luota itseesi ja tule seuraavalla kerralla julkisuuteen omalla nimelläsi, ei se niin vaikeata ole. Risto Helminen. Minä en harras- Leikkaus päätökset piti tehdä jo marras kuussa, mutta valtuuston kantti petti eduskunta vaalien alla. ta kaksilla korteilla pelaamista, meillä on valtuustossa tarpeeksi takin kääntäjiä tai mykkiä napinpainajia. Me kuntana pärjäisimme tässäkin tilanteessa, vasemmiston neljän pyhän arvon kanssa . Sydän-Hämeen Lehti kymmenluvun taitteessa. Suomen viimeiset keskukset lopettivat Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla 1980. Matkapuhelimet yleistyivät 1990-luvulla, lankapuhelinkin on kohta muinaismuisto. Kuka tietää enää, mikä oli latoja. kaikkeen. Painostus on helppoa, koska ulkoistamisvaaraa heillä ei ole. Kumpaankin niistä voimme vaikuttaa hyvin vähän. Onko erikoissairaanhoito ihmisen hyvinvoinnin lisäämistä vai hyvän bisneksen tekemistä sen varjolla. Varmuuden vuoksi rakennat ohjeistoa Sipilän hallitukselle tukeutumalla ammattiyhdistysliikkeen kokoon ja voimaan. Koska nuotio leimahtaa ja hyvinvointi Suomeen palaa? Seppo Talli Vanha kesäpälkäneläinen Kiitos, kun kommentoit (SHL 8.7.2015). Tämä on käsitykseni demokraattisesta päätöksenteosta. Politiikka on peliä äänistä, joka tuo vallan. Et ehkä usko itsekään tarinaasi. Kuka lupaa mielikuvissa eniten halvimmalla ja minulle, sille ääneni annan. Mielikuvilla ei ole paljon tekemistä sen todellisuuden kanssa, kun tehdään oikeasti päätöksiä, jotka johtavat siihen, jatkammeko itsenäisenä kuntana vai ei. Luopioisten kirkolla puhelinkeskuksen talo (K-marketin nurkalla) kävi tarpeettomaksi seitsemän- . Olet hyvä ?kynän käyttäjä?. Opetus ei sido joka hetki oppilasta opettajaan. Lukija saa itse päättää kumpi jättää syvemmän jäljen lapsen mieleen: opetus vai pelikoneet. Uskomme koulutuksen kaiken parantavaan maailmaan. Paljonko sinä aikuinen olet lapsesi kanssa päivässä. Ei ole enää. Tehdastöissä iso työntekijäjoukko sai ennen kärsiä melkoisesta metelistä. Suomessa on kuulemma maailman paras koulujärjestelmä. Lomien ajankohdan päättää, lain sallimissa rajoissa, työnantaja ei henkilöstö. Rahan vähyyden lisäksi, niin sanottua yleistä mielipidettä kunnan palveluiden tehottomuudesta käytetään keppihevosena palveluiden yksityistämisessä. Näen tämän kehityksen peikkona. Et ole ollut tavallinen duunari, Kiljavan Opisto saattaa olla sinulle tuttu paikka. Olet taustayhteisösi uskollinen ?soturi. Siinä on perintöä kylliksi lapsille, tulevaisuuden toivoillemme. On hyödytöntä pohdiskella velan syntyyn johtaneita syitä, niihin emme pysty enää vaikuttamaan. Jos 542 500 euroa ei oteta vastaan, niin jälleen muutama oppilas syrjäytyy lopullisesti. Siinä sinullekin henkistä haastetta, vaikka et yksilönä pysty asiaan vaikuttamaankaan. Työmarkkinoita koskevasta kolumnini osiosta onnistut kehittämään ?puuron?, jota pitänee hämmentää tarkemmin. On täysin selvää, että lainsäädäntövalta on valtakunnassamme hallituksen ja eduskunnan käsissä. Puskastahan on helppo huudella. Olen kiinnostunut ihmisistä ja heidän mielipiteistä: mitä on kulloinkin viestin takana. Sallinet, että yritän rakentaa lyhyen kuvan sinun mielenmaailmastasi tekstisi pohjalta, tosin ilman mitään pätevyyttä tähän harjoitukseen. Taustayhteisösi kuultaa läpi tekstistäsi. Siitä ei päätä puolueosastojen äijäkonklaavit. Kokemus oli kasvattava, paljasti myös yksilön osaamisen rajallisuuden. Toivotan sinulle vanha kesäpälkäneläinen leppoisia kesäpäiviä
Sunnuntain nettilehdestä luin roskamerestä, joka täytti lähitienoot. Ajellessani pyörällä maanantaina varhain aamulla Pasilaan roinaa lojui vielä kiitettävästi yhden pääkaupungin suosituimman turistikohteen liepeillä. Huvien toimeenpanijan kuuluu alue siivota. Jos näin ei toimita, Helsingin kaupunki hoitaa homman ja lähettää muhkean laskun järjestäjälle. 29.6.2015 lämpötila kohosi tämän vuoden alkukesästä poiketen yli kahdenkymmenen asteen. Tuhka pöllyää ja tarttuu tuuleen. Kun vahinko on jo tapahtunut, mikään ei muutu sil- miä sulkemalla. Asia tuli vahingossa esiin, kun tilailin soraa ja isäntä kertoi, että soramonttu on ottokiellossa. Penttilä sanoo, että vedenottamosuunnitelmista kannattaisi kertoa ajoissa kyläläisille, koska heillä voi olla sellaista tietoa, mitä viranhaltijoilla ei ole. . Jätehuolto järjestetään nykyään Suomessa joka paikassa ja tapahtumassa hyvin. Astiat pursuvat poikkeuksellisesti joskus yli, yleensä syy löytyy pöntön täyttäjästä. Hän tunkee nieluun sinne kuulumatonta tavaraa. Yksi entisistä kovasti arvostamistani esimiehistä puhui ennen vanhaan niin sanottuina hyvinä aikoina suoraan ja konstailematta, jonkun mielestä välillä rumasti. Musiikkitalon ja Kiasman välinen viihtyisä porrastettu nurmikkoalue työmatkani varrella näytti seuraavana aamuna siltä, kuin siihen olisi yön aikana sadellut lämpäreiksi likaista lunta. Kansainvälisesti mitattuna korkean pullo- ja purkkipantin ansiosta vain paperiroskat lojuivat nurmikolla. Jäljellä on kaksi haavoittunutta, eikä sanat niitä ruhjeita paranna. Ei muistella pahalla, sidotaan haavamme jossain muualla, jonkun muun seurassa. Kerää sydämesi kappaleet matoltani, minulla ei ole niille käyttöä. shl Henriikka Hintikka Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaaajanasukas ja Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Möllit Tartun taas rakastamaani aiheeseen, sillä kesäkuun viimeisenä viikonloppuna päässäni poreileva kuppi kiehahti jälleen yli. Ei kai se jäteväri Kolumni ole harjussa vuosikymmenten aikana kivettynyt, Penttilä epäilee. Sora-alueiden ottokielto tuli vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Harri Vierikalle yllätyksenä. . Jälkeenpäin selvisi heidän odotelleen lauantain konserttia, jossa esiintyi maailman suosituin poikabändi One Direction. Yleisöä tuli 34 000. Aamupäivällä tulevat veronmaksajien kustantamat työntekijät putsaamaan niityt, jotta iltapäivällä joutoväki pääsee nauttimaan yhteisten alueiden vapaasta käytöstä. Tällainen kuusikymppinen kohtalaisen kotikasvatuksen aikanaan saanut vanhus ei ymmärrä moista käyttäytymistä. Joku lienee purkanut lastulevystä rakentamansa keittiön lekalla ja tuonut palaset isoksi kasaksi aitauksen nurkkaan. Operaatio näytti vaatineen säiliöiden siirron pois omilta paikoiltaan. Kivääriradan luodit on kai aikanaan ajettu tien pohjiksi, ja haulikkoradan lyijykin on tietääkseni kaavittu pois maastosta. Eräiden kokoomuslaisten kuningasajatuksena nyt näyttää olevan kunnan metsäomaisuuden myynti. Erkki Ahon huoli (SHL 1.7.2015) metsien myyntisuunnitelmista on aiheellinen. Holjan roskapaikalla havaitsin näyn, jota en ollut aikaisemmin silmitellyt. Erityisen tyhmät saivat V-alkuisen kirosanan etuliitteeksi. shl Jussi-Pekka Lämsä. Kun jotkut käyttäytyivät typerästi, päällikkö nimesi heidät mölleiksi. Paikasta tulee jäteasemalle matkaa viitisen kilometriä. Sunnuntaina kesäkuun lopussa lähtiessämme kohti Helsinkiä Sahalahdentien risteyksessä järjestelyt jätepisteessä piirtyivät verkkokalvolle entisenlaisena. Jossakin mökkikausi avattiin vasta juhannuksen jälkeen, sillä todennäköisesti hämärissä oli kuskattu talven jäljiltä virttynyt sohva ja kaikki petivaatteet. Niiden yhteydessä ei hänen tietääkseen ole tullut esiin vanhaa ampumarataa eikä jätevärin kaatopaikkaa. Aitoon toisen kaivon rakentamiseen on varauduttu kunnan investointisuunnitelmissa. Nykyinen vedenottamo sijaitsee muutaman sadan metrin päässä, ja se jäisi käyttöön uuden kaivon rinnalla. Kirjoittaja on syksyllä lukio-opintonsa aloittava pälkäneläinen. Rikotut ja revityt Kun maljakko paiskataan parkettiin ei sitä ehjäksi saa, sirpaleet viiltävät varovaisimpiakin sormen päitä. Kun paperi runnotaan arvottomaksi roskaksi ei sitä suoraksi saa, jokainen ryppy tuijottaa edelleen takaisin. Kun lauta heitetään rovioon, se muuttuu tuhkaksi, eikä sitä takaisin saa. Lisäksi Aitoossa on arvokasta harjualuetta. Vierikka kertoo, että kunta on tehnyt Aitoossa kaivonpaikkatutkimuksia ainakin vuodesta 2009 alkaen. Mutta sokerina pohjalla on vanha jätevärin kaatopaikka: Maisenmäen päällä oli 1960-luvulta alkaen monttu, johon kangaspainojen jätevärit kipattiin. Keskiviikko 15.7.2015 . Ystävällinen paikasta vastaava opastaa ja auttelee ansiokkaasti. Tapasin siellä myös muita tyytyväisiä asiakkaita. Nyrkkisääntönä kirjaan, että aina näen jotakin sinne kuulumatonta. Epäilen vahvasti näihin rikoksiin syyllisiksi meitä vapaa-aikaansa seudulla viettäviä. Ja taas uudelleen 13.7.2015 kello 6.05. Me mökkiläiset maksamme vuosittain mitättömän summan mielellämme, kun saamme viikonlopun jälkeen nakata vähäisen roskapussukkamme aluejätepisteeseen heti päätielle päästyämme. Muovikassi jää tavallisesti melko laihaksi, sillä kompostin tapainen maaduttaa eloperäisen tavaran ja kartonki palaa iloisesti saunan tulipesässä. Roskapaikalla opastetaan viemään muut kuin pienet erät Luopioisten jäteasemalle, jota pidetään auki lauantaisin kelo 10?14. Ajelen noin kerran vuodessa vähän kirkonkylän ohi Rautajärven suuntaan pistäytyäkseni jättämässä isompia tavaroita edelleen jätteinä käsiteltäväksi. Nyt vein sinne hajonneen tietokoneen keskusyksikön, rikki menneen näytön, kelvottomia piirilevyjä, energialampun raatoja, tyhjiä pattereita, jäteöljyä pienen purkillisen sekä jokusen pahvilaatikon. Asema on järjestelty hyvin. Jos osaa lukea, osaa kanniskella romut oikeisiin kontteihin ja häkkeihin. Tai sitten kaupunki hoitaa homman ja lähettää laskun. min kyttäämättä säännöistä piittaamattomat yksityisautoilla liikkuvat jätekuskit. Paikkakuntalainen käryäisi nopeasti. Yhtään fiksummin eivät käyttäydy kaupungissa vapaa-aikaansa viettävät kansalaiset. Eikö tohtorismies tiedä eräitä vuosisataisia perusperiaatteita. Yhteisesti ihmettelimme palvelun maksuttomuutta. Sydän-Hämeen Lehti 9 Kunnan ei pidä myydä metsiään Voi voi, Rainer Zeitlin, mettään menit (SHL 8.7.2015). Ottokielto perustuu ykkösluokan pohjavesialueisiin. Samanlainen maisema avautuu ydinkeskustan puistoissa. Varisten ja lokkien nokat takovat konekiväärin tavoin, kun linnut nautiskelevat pikaruuan jätteitä. Me olemme rikki, se käsite on pudonnut kahdeksannesta kerroksesta. Kysyessäni asiaa vastaus kuului: ?Noista sinun tuomistasi ei peritä mitään.? Tyytyväisin mielin suuntasin ajopelini keulan takaisin kohti Riukusiltaa. Jos maanviljelijä menee myymään parhaat peltonsa, se on kuin luopuisi taivasosuudestaan. Sama periaate pätee Pälkäneen kunnan omistamiin metsiin. Kunta on hankkinut vuosikymmenten aikana noin 600 hehtaarin metsäomaisuuden. Kun Pälkäne ja Luopioinen liittyivät yhteen, tuli Luopioisten kunnalta noin tuhat hehtaaria metsää lisää. Pienrautaa edustivat jääkaappi ja sähköhella. Nyt ei näkynyt tavallisuudesta poiketen kuvaputkitelevisioita tai mikroaaltouuneja. Pienehköjen rakennusten katoilta purettuja peltikatteita, perämoottoreita, saunankiukaita, autonrenkaita ja muuta edellä mainittuihin rinnastettavaa voi havaita silloin tällöin. 13.7.2015 aamulla töihin lähtiessäni katselin murheellisena roskakarsinaa. Alueella asuu pysyvästi ihmisiä, jotka varmasti havaitsevat sen kummem- Huvien toimeen panijan kuuluu siivota alue. Olen Ahon kanssa samaa mieltä kuten suuri enemmistö kuntalaisistakin on: metsiä ei saa myydä. Olen pieniä jaksoja lukuun ottamatta toiminut vuoden 1972 keväästä alkaen Pälkäneen kunnan erilaisissa luottamustehtävissä. Vilho Nikkanen Varavaltuutettu, Vasemmistoliitto Vedenottamon suunnittelusta kannattaisi kertoa kyläläisille Aitoolainen Hannu Penttilä hämmästyi kuullessaan, että kunta suunnittelee uutta vedenottamoa Kankaansyrjään. . Pyöräilin edellä kuvaamaani viikonloppua edeltävänä torstaina normaalisti töistä kotiin ohittaen Olympiastadionin. Laatikkojen viereen näkyi joku pudottaneen vessanpytyn. Niistä ei päätä vesilaitos, vaan ELY-keskus. Tietääköhän kunta, että suunnitellun vedenottamon vieressä oli ampumarata. Ihmettelin nurmikkoalueelle ja asfaltille leiriytyneitä nuoria ja lapsia. Nyt Pälkäneen kunnan metsien pinta-ala on noin 1 600 hehtaaria. Kunnan metsät ovat meidän kaikkien kuntalaisten yhteistä omaisuutta, eikä niitä saa myydä pois. Nyt ei kukaan uskalla. Palaute tuli välittömästi, niin myönteinen kuin kielteinenkin
Tapiota säesti Matti Rauhalahti, joka vastasi myös ohjelman jälkeisestä tanssimusiikista. Marja Kärpänniemen lausumien runojen jälkeen pääsi ääneen Haltian kylän nuorempi sukupolvi, kun Anni Hakala ja Eveliina Virtanen esittivät kantele apunaan sikermän vanhoja iskelmiä, koska ?me ajateltiin, että te tykkäisitte?. Ja tykkäsihän yleisö! Monipuolisen sikermän jälkeen Eveliina esitti äitinsä Päivin kanssa Juha Tapion koskettavan laulun Meillä on aikaa. Haltiapäivät. Haltia-päivien juontajana toimi jo lähes perinteiseen tapaan Antti Nikkinen, joka toivotti yleisön lämpimästi tervetulleeksi. Haltialla on joka kesä hiljennytty muistamaan vuoden aikana pois nukkuneita kyläläisiä ja mökkiläisiä, ja niin tehtiin tänäkin vuonna. Hiljaisen hetken jälkeen Päivi Kosonen lauloi Matti Rauhalahden säestämänä Mun sydämeni tänne jää niiden muistoksi, jotka eivät koskaan enää Haltialle saavu. Haltia-päivien juhlapuhujaksi oli tänä vuonna saatu kylässä syntynyt ja siellä edelleen asuva Jani Körhämö. Jani ei omien sanojensa mukaan aikonut pitää varsinaista juhlapuhetta, vaan oli miettinyt muutamia tärkeitä asioita, joita hän omasta kotikylästään halusi tuoda esille. Tärkeimmiksi asioiksi Haltiaa ajatellessa nousevat Janin mielestä koti, ihmiset ja metsä. . Koti on tietenkin ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen Haltiaa ajatellessani. Niin pääsevät alkamaan 33. Sitä jatkuikin myöhäiseen yöhön. Helteisen ja aurinkoisen päivän kruunasi vielä täysikuu, joka kauniina näyttäytyi Eveliina Virtanen säesti kanteleen kanssa Päivi Kososta. viimeisille vieraille.. Silti toivon näki jossain siintävän. Eveliina säesti tätäkin esitystä kanteleella. Yllätysohjelmina kuultiin tänä vuonna Raija Vaalerin Hectorina laulama Ei mittään, 90-vuotiaan Ernesti Rantasen aina yhtä sydämeenkäyvä Tuhlaajapoika ja hieman kepeämpi kansanlaulu sekä Anneli Haltialla syntynyt ja asustava Jani Körhämö sanoi, että Haltia merkitsee ennen kaikkea kotia, ihmisiä ja metsää. Turusen hauska pikkutarina täydellisestä miehestä. Haltia-päivien varsinaisen ohjelman päätti Antti Nikkinen kirjoittamallaan runolla, minkä jälkeen oli vuorossa vapaata toimintaa: kahvittelua, tanssimista ja ennen kaikkea jutustelua tuttujen kanssa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Haltia-päivä vetää vuosi vuoden jälkeen heinäkuun ensimmäisenä lauantaina väkeä Haltian torpalle. Haltiapäivät: Torpan penkit täyttyvät joka kesä Haltialla on koti Haltia Haltian Torpan penkit ovat lähes tyhjät heinäkuun ensimmäisenä lauantaina vähän ennen iltaseitsemää. 10 Keskiviikko 15.7.2015 kyliltä . Metsässä kuljen mielelläni, ja omia metsiä hoitaessani olen miettinyt, että ne ovat olleet täällä kauan ennen minua ja tulevat olemaan kauan minun jälkeeni. Seuraavaksi ääneen pääsi juhlapuhujan isä, kylän puuhamies Tapio Körhämö, joka lauloi Kari Tapion esittämänä tutuksi tulleen laulun Taistelija. Kappaleen koskettavissa sanoissa sanotaan muun muassa näin: ?Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei. Mutta kun Raija Vaaleri hihkaisee, että ?kaikki sisään, kohta ohjelma alkaa?, istuinpaikat täyttyvät, entisten kesien tapaan. Monta haavetta nuo vuodet silloin hautaan vei. Eikö kuuluis hälle hieman enemmän?? Tapio halusi kunnioittaa laululla sotaveteraaneja, erityisesti sen takia, että tänä vuonna on kulunut 75 vuotta talvisodan ja 70 vuotta jatkosodan päättymisestä
3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! Puunkaadot os. Pienet tehoantennit . Asiakaslähtöisesti jo 30 v. Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna 0400 833822 Myös rakennusten purkutyöt, jätevesijärjestelmät ja maakaapeloinnit. Jari Ahola, 040 5013240 Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja tmijariahola@gmail.com Optikot Paikallista palvelua Lentolassa KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Hinauspalvelut Kopinkulman Optiikka Puh. 4G/LTE -häiriösuotimet . 8-17, la 9-14, p. Alueen hyvä tuntemus . Kauppakirjat . 03 377 1140 KANGASALAN 0400 78 68 00 www.hinaus24h.fi PERUNKIRJOITUKSET T (03) 379 0333 . Taloushallinnon palvelut ? ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI VASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ, Puun kaato Hinaus 24h Siiki & Karhu Perunkirjoitukset KANGASALAN P. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN Parhaat paikalliset tarjoukset! palkane. ALAN AMMATTILAISET Autoilu Antenniasennukset . Uusin tekniikka . Kankaanmaantie 1 A. Keskiviikko 15.7.2015 . 8-18, la 9-14, p. Traktori- ja pienkonehuollot . Ilmastointihuollot ja pakokaasutestit Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti PARHAAT ANTENNIRATKAISUT Työtilaukset Korjaamo 0440 684 521 Petri Täyrönen 0500 846 709 / 24 h Maanrakennus/ muut konetyöt Kaivinkone- ja traktorityöt . 0400-404 425 Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. päästömittaus + OBD 69 ? MAK + dieselpäästömittaus 69 ? MAK + bens. Autohuollot Bosch vikadiagnoosi . päästömittaus Kangasala, Tampereentie 1 Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17 Merkillisen hyvät osat- ja huollot! KANGASALAN (03) 377 1140 avoinna ark. 8-17, p. 0400-566 937 www.puukaato.? vasti Jousta luona. aan asiakk iltaisin Myös ppuisin. nlo ja viiko 040 733 5332 nen Ilmaielinh pu onta! neuv Kiinteistönvälitystä Kirjanpitotoimistot Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Markus Huttunen KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY TV-DIGIHUOLTO Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. 010-239 0880, FAX. (03) 358 6911 Silmälääkäri Irene Niemeläinen Optikko Hanna Saikku-Salo www.aleksinlkv.net plasmat, lcd:t, tv:t -- TV:t + digiboxit audio- ja digilaitteet --- Audio + videolaitteet antenniasennukset -- Antenniasennukset + tarvikemyynti - tarvikkeet käytetyt laitteet Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Ellintie 6, Kangasala P. Renkaat ja rengastyöt . www.tv-hugg.com Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Parasta paikallista!. Testamentit ym. avoinna ark. 03 3773 177 Kangasalantie 921, katsastusaseman vieressä s.fi fixu Eläinlääkärit P. (03) 379 2940 . Teräväpiirtotekniikat . 03 379 0333 ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN Rengasasennus ja myynti avoinna ark. Hydrauliikkaletkut ja liittimet 24 h . Puh. Lentolantie 12, 36220 Kangasala. Määräaikaiskatsastus Jälkitarkastus laaja Jälkitarkastus suppea 40 ? 20 ? 14 ? 57 ? MAK + bens. 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi
Ei se varman mikään erikoinen herkku ollut entisaikoinakaan, mutta sitä syötiin, kun ei muutakaan ollut. Pulavuosina pettuleipää purreiden olisi ehkä ollut vaikea ymmärtää nykyistä yltäkylläisyyttä . Nykyihminenkin tajuaa, miten ne toimivat . Tähän savun- ja Kahdenlaisia tervantuoksuiseen aikakauteen perinnetapahtumia perinnetapahtumissa pääsee Metsä- ja maatalousnäytte- kurkistamaan. lyssä esillä ollut aika kiteytyy Kangasalla järjestettiin sa1950-luvulla. Parempaa elintasoa kaivanneet suomalaiset eivät enää lähteneetkään valtamerten taakse kultaa vuolemaan, vaan sitä löydettiin omista metsistä ja tehtaista. shl Tommi Liljedahl. Suomesta löytyy kolme pettuleivän leipojaa, jotka maksavat pettujauhosta kovaa hintaa, Reino Halin kertoo. Kohta 80-vuotias perinne- ruokittavia suita riitti, kun suuret sukupolvet olivat syntyneet. Jälleenrakennus ja sotakorvaukset pitivät kansan kiireisinä. Nuorilla oli vapaa-aikaa, oma musiikkinsa, muotinsa ja tanssinsa. Savotalla ei soinut rock, vaan haitari. Metsä- ja maatalousnäyttely kertoo, miten Suomi aloitti kehitysloikan, joka toi sen parissa sukupolvessa amerikkalaisten rinnalle. Rautajärven ja Kangasalan tapahtumat kertovat siitä, miten erilaisessa maailmassa Suomessa ja Yhdysvalloissa elettiin vielä 50-luvulla. Valtameren takana kasvoi sotien jälkeen ensimmäinen sukupolvi, joka eli aivan uutta elämänvaihetta. tai sitä, että pettujauhosta tulisi arvokas terveystuote, jota myydään Keski-Eurooppaan parin sadan euron kilohintaan. . Puuta tarvittiin sekä rakennustarpeiksi että maailmalle vientiin. Metsissä ja pelloilla toimittiin vielä varsin yksinkertaisten koneiden kanssa. Entisaikojen kädentaitoja nykypolville siirtävä mestari päästi lapsiakin nilan irrotukseen. Sodat oli käyty, ja mana päivänä toisenlainen taitaja esitteli viikonloppuna Rautajärven Vanhan savotan metsä- ja maatalousnäyttelyssä, miten pettua saatiin. Siinä ohessa mies esitteli vanhoja työkalujaan, joista monet olisivat kelvanneet takavuosikymmeninä televisiosta tulleeseen Valehtelijoiden klubi -ohjelmaan. perinnepäivä, kun 1950-luvun rockin ja Amerikan autojen harrastajat kokoontuivat Kisarantaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Reino Halin (kuva yllä) esitteli nilan irrotusta ja petun tekoa sekä vanhoja työvälineitä. Arto Poteri ja Erkki Sippu (kuva vasemmalla) tekivät tervaa. Rautajärveläinen Eino Tainio (kuva oikealla ylhäällä) pääsi vanhan traktorin rattiin. Metsä- ja maatalousnäyttelyssä pääsi kurkistamaan vanhan Fordin konepellin alle. Reino Nieminen ja Eeva-Liisa Pitkänen multasivat Napsukan kanssa perunamaan vakoja. Metsä- ja maatalousnäyttely: Miten kehitysmaa Suomi aloitti loikkansa hyvinvointivaltioksi Pettuleivästä tuli kallis terveystuote Rautajärvi Kun suomalainen on nähnyt nälkää, hän on mennyt metsään, kuorinut männyn runkoa kaarnattomasta kohdasta ja irrottanut varovasti tuoreimman vuosikasvun. . toisin kuin hyökkäysvaunun kokoiset ja näköiset nykykoneet. Jos ottaa liian syvältä, niin pettu maistuu pihkalta, padasjokelainen Reino Halin kertoo. Kun ohuet nilalaatat kuivaa, ne voi jauhaa rukiin sekaan. Nälkävuosina jauhoon pistettiin puolet petäjäistä, jotta leipää riitti nälkäisiin suihin. Nykyihmisen suussa pettujauho maistuu melko puisevalta. Rungosta pitää katsoa oksaton kohta ja varoa, ettei nilan ohut kalvo mene rikki. Autoilla ajettiin huvikseen ja hiuksista rakennettiin rasvalla näyttäviä kampauksia. Sotien kolhima Suomi oli tähän verrattuna vielä kehitys- maa. 12 Keskiviikko 15.7.2015 kyliltä . Lapset eivät kuunnelleet rockia, vaan heidät pistettiin pelloille ja savotalle töihin. Vähät kulkupelit ja bensalitrat oli valjastettu tuottavaan käyttöön
Mutta rannan käyttöä vaikeutti muutama seikka. Ranta-alueelta puuttuivat penkit, joilta kaunista maisemaa voisi katsella. Rannalla on katos, mutta siinäkään ei ollut penkkejä, joten sen käyttö esimerkiksi eväiden nauttimiseen ei oikein onnistunut. Laitikkalan suunnan vesillä olen melonut paljon, mutta nyt oli mielenkiintoista tutustua yläpuolen vesistöihin, jotka olivat minulle ennestään outoja, hän selitti. SHL Ulla Siren Heikki Mäkiselle melontaretki samanhenkisten harrastajien joukossa oli uusi mukava kokemus. Melojat testasivat Pakanrannan Pirkan retkimelojat aloittivat viimeisen päiväosuutensa lauantaiaamuna Kostianvirralta. Pirkan Retkimelonta -tapahtuma piti etappitauon Pakanrannassa. Heti ensimmäinen etappi, Kuhmalahden Vehkajärvi piti jättää väliin kovan sateen takia, mutta päivän toinen osuus Kasiniemestä Padasjoen Telarantaan melottiin. . Lauantaiaamu on puolipilvinen ja melko lämmin, ja aamuyhdeksältä rantaan kerääntyvät melojat saavat kantaa kanoottinsa tyyneen veteen. Takana on jo neljä melontapäivää, joiden aikana on ollut tarjolla monen mittaluokan sadetta, ukkoskuuroja ja hetkittäin aurinkoakin. Tapahtuman järjestäjiin kuuluva luopioislainen Seppo Kääriäinen toteaa, että haastavat sääolosuhteet olivat oikein hyvät. Retkeilijät eivät halua olla kauniin ilman melojia vaan lähtevät kohtaamaan luonnon sellaisena kuin se kulloinkin tarjoutuu. Havaitut epäkohdat ovat pieniä asioita, joiden korjaamiseen ei tarvita suuria rahasummia eikä valtavaa työmäärää. Esimerkiksi koululaisten kesätyöllistäminen rannan ?talonmiehiksi. Tämä on erilainen kokemus, koska saa liikkua toisten samanhenkisten joukossa. Vauhtia säädeltiin hitaimpien mukaan, ja tavoitteena oli ennen kaikkea tutustua luontoon, kulttuurimaisemiin ja uusiin ystäviin. Osa retkeilijöistä yöpyi reitin varrella, ja huoltojoukot turvaveneineen seurasivat tiukasti mukana matkassa. Akaassa asuva mutta Laitikkalassa kesiään viettävä Heikki Mäkinen kertoi, että hänet houkutteli retkeilemään ennen kaikkea juuri yhteisöllisyys. . Oli melottu ehkä tunti, kun osuttiin sellaisen kuuron alle, että pisaroiden väliin ei olisi mahtunut enää useampia. Satoi aivan kirjaimellisesti kaatamalla, hän kertoo. . Käymälätilat olivat niin huonossa kunnossa, että melojien piti lähteä etsimään niitä Onkkaalan keskustasta, koska luomuvaihtoehto kunnan uimarannalla ei tuntunut luontevalta. Olisiko rannan viihtyvyyden eteen jotakin tehtävissä, sillä pienellä huolenpidolla rannasta saataisiin todella upea kuntamme käyntikortti. Rannalta kuuluvat kommentit vahvistavat hänen näkemystään: . Se oli oikein pommitusta, Mirjami Valli kuvailee. Loppumatka saatiin meloa läpimärkinä, mutta onneksi oli sauna odottamassa. Toinen sään aiheuttama harmi sattui Telarannan ja Porraskosken välillä keskiviikkona. Virtaus Suomenjoella oli niin voimakas ja vettä niin runsaasti, että väliä ei voitu turvallisuussyistä meloa. Uusia ihmisiä uusissa maisemissa Hankalista sääolosuhteista huolimatta ensimmäinen Pirkan retkimelonta keräsi joka etapilta toistakymmentä lähtijää, parhaimmillaan noin 20. Kuhmalahden Vehkajärveltä alkanut reitti kulki Telarannan, Porraskosken ja Kuohijoen kautta Kukkialle, sieltä Vihavuoden reittiä Iso-Roineelle, Ilmoilanselkää pitkin Laitikkalaan ja edelleen Pinteleeltä Mallasvedelle. Viimeisen päivän osuudet melottiin Kostianvirralta Pälkänevettä pitkin Ihariin ja siitä Längelmävedelle. Reitin päätepiste oli Kangasalan Kisaranta. Pirkan retkimelonta oli Pirkan retkimelojat kokoontuivat lauantaiaamuna Kostianvirran suulle valmiina matkaamaan kohti Iharia ja Kisarantaa. Keskellä moottoriveneessä ajaa huoltojoukkoon kuuluva Matti Penttilä. suunniteltu eritasoisille lajin harrastajille. Keskiviikko 15.7.2015 . Ei yhtään huono ilma. Eihän niitä sateita paljon huomannutkaan! Huoltojoukkoon kuuluva kuhmalahtelainen Matti Penttilä täsmentää, että seikkailujakin matkan varrella oli. voisi olla harkinnan arvoinen tapa. Seppo Kääriäinen Lähtövalmisteluja Pakanrannassa. Seppo Kääriäisen kajakissa liehuu Luopioisten viiri.. Ihan loistavaa on ollut! . Rantahietikko kaipaa haravointia sinne ajautuneesta töhnästä. Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä Retkimelonta: Monen mittaluokan sadekuuroista huolimatta joka etapilta lähti toistakymmentä vesiretkeilijää Ei mitään kauniin ilman melojia Pälkäne Pakanranta Pälkäneen Kostianvirran suulla on Pirkan retkimelonnan kolmanneksi viimeinen etappi. Vettä tuli niin voimalla, että joka pisara pomppasi veden pinnasta kymmenen senttiä ilmaan. Olen harrastanut melontaa enimmäkseen yksin. Uimarantaalue osoittautui ensivaikutelmana maineensa veroiseksi, seudun hienoimmaksi rannaksi
Aholan tytärkin oli teini-ikäisenä innokas ?hevosmies?, mutta ensikokemukset hevosella ajamisesta karttuivat jo kansakouluikäisenä. ?Minähän kävin kansakouluakin sillä lailla, että menin jäätä pitkin reellä nimismiehen rantaan kirkolle ja käänsin siinä hevosen ympäri. Suolakalaa syötiin sitten joka aterialla koko talven ajan. Kalaa pyydettiin verkkojen lisäksi puusäleistä koivunvitsoilla punotuilla, suurilla sälekatiskoilla. Sota-aika toi muutoksia Aholan talonkin elämään, vaikka rintamaikäisiä miehiä ei talossa ollut. Leena ei veille kotonaan keskiviikkona koskaan itkenyt, vaan sinnitte- 22.7. Se oli tärkeimpiä taitoja talossa, jossa lehmät ovat aina olleet, ja ovat edelleen, tärkeänä elannon antajina. ?Meillä on metsäkappale järven takana Vankoniemen puolella, ja lehmät laidunsivat siellä osan kesästä. Aivinat kierrettiin vielä solmuille ennen kehräämistä. Koskaan se ei mennyt harhaan. Ilmavalvontalotaksi Hyrylään Lapsuusajasta Kukkian rannoilla on jäänyt mieleen myös kalastus, etenkin kutulahnojen pyydystys ja suolaaminen. Isoja lahnoja loiski kutuaikaan matalissa rantavesissä sakeanaan. ?Isä oli innokas kalamies ja lahnankutu oli parasta kalastusaikaa. 14 Keskiviikko 15.7.2015 . Karjalan evakot toivat lisäväriä normaaliin elämänmenoon. ?Meillä oli parhaimmillaan kolme siirtolaisperhettä. Oli viipurilaisia ja kivennapalaisia. Kun koneita nähtiin, tehtiin Helsinkiin ilmoitus, mihin suuntaan ne olivat menossa. Pieni harmin aihe jäi siitä, että rintamatunnusta työstä ei annettu, vaikka komennus- paikka oli kaukana kotoa. Sähkön tulo oli suuri asia Maatalon töihin tarvittiin vielä sotien jälkeenkin paljon väkeä, kun koneita ei vielä juurikaan ollut. Talossaan hän asustaa edelleen. Liotuksen jälkeen pellavat levitettiin karkeelle kuivamaan ja sen jälkeen vielä riihen parvelle. kello 14 alkaen. li hiljalleen äitiä kohti ja minä sain sillä välin tehtyä ruokaa. shl Jarmo Salonen Menetelmä toimi vain sii-. Siellä oli purulla peitettynä jäitä, joita käytettiin maidon jäähdyttämiseen. 40-litraisten tonkien raahaaminen oli raskasta, varsinkin, kun kotorannasta oli jyrkkä mäki ylös. Ennen sähköjen tuloa navetan parvellakin käytettiin lyhtyä ja kerran joku putosi parvelta heinäluukun läpi navettaan palavan lyhdyn kanssa. Sitten vietiin järveen painojen alle likoomaan. Kuivatuksen jälkeen ne loukutettiin, sitten lihdattiin ja häkylöitiin. Lahnoja tuli joskus niin hirveästi, monta pelukopallista. Rukiin niitossakin viikatemiehen perässä tuli kolme muuta, joista yksi kokosi viljan lyhteiksi, toinen sitoi lyhteet ja kykäntekijä kokosi lyhteet kasalle. ?Pellavan kanssa sitä vasta hommaa oli, kun ensin se revittiin, sitten rohkittiin. Siihen aikaan oli huoneiden välillä korkeat kynnykset. Leena ei vielä osannut kävellä, ja kun kuskasin tytön salin latMarjatta Heikkilä vartoilee tialle, kesti aika kauan, ennen kuin hän konttasi kynnysten ystäviään syntymäpäiväkahyli keittiöön asti. Laitoin ohjakset isän neuvojen mukaan niin, etteivät menneet hevosen jalkoihin. Hevonen juoksi itsekseen takaisin kotiin, kun annoin sille luvan. Tytär Leena kiittelee, että äiti kerää kaupassa ostoksensa itse koriin ja käyttelee sujuvasti pankkikorttia. Mitään ihmekonsteja ei terveyden ylläpitoon ole tarvinnut käyttää. ?Minä olen aina syönyt ruisleipää ja suolalahnaa, yhdeksänkymppinen toteaa pilke silmäkulmassaan. Leenan lapsuudesta muistuu äidin mieleen vielä hiukan erikoisempi lapsenhoitomenetelmä ajalta, jolloin päivähoitoa ei vielä ollut saatavilla. ?Vanhassa pirtissä on monta huonetta peräkkäin, on sali, kammari, pirtti ja keittiö on äärimmäisenä talon päässä. Se helpotti elämää monella tapaa. ?Suurin muutos tuli navettaan, kun ei tarvinnut enää käyttää lyhtyjä. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Marjatta Heikkilän mielipaikka kesällä on talon edustalla istuskellen seurailla luontoa ja ohikulkijoita. 90 vuotta: Marjatta Heikkilä oppi lypsämään jo 6-vuotiaana Ruisleipä ja suolalahna pitävät sairaudet loitolla Luopioinen Kun Marjatta Heikkilä syntyi heinäkuussa 1925 Luopioisten Niemikunnalla Aholan talon ainoana lapsena, Suomi eli lapsuusvuosiaan itsenäisenä valtiona. Leena ja hänen miehensä Erkki Vierikka ottivat tilan aikoinaan hoitoonsa ja nykyisin isännyyttä hoitaa jo heidän poikansa Antti. Korkeat kynnykset lapsenvahtina hen asti, kun Leena oppi kävelemään. Luovuttuaan talon pidosta Marjatta Heikkilä muutti omaan taloon muutaman sadan metrin päähän tilan talouskeskuksesta. Sinne mentiin aamuviideltä veneellä lypsylle, kaksi palvelijaa ja minä kolmantena. Minä perkasin lahnoja karjanhoitajan kanssa ja äiti suolasi niitä puupyttyihin. Kukkia välkehti sinisenä ja kesä oli muutenkin kukkeimmillaan, mutta muuten maailma oli 90 vuotta sitten kovin toisenlainen kuin nyt. Pieni Marjatta-tyttö opetteli lypsämään jo alle kouluikäisenä. Lypsykonekin hankittiin heti, kun saatiin sähkö. Aviomies Veikko Heikkilä löytyi Haltian Heikkilän talosta. Pellavatyö oli kaikkein pahinta pölyämään. Kunnollinen sähkö Niemikunnalle tuli vasta vuonna 1954. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, Leena ja Mikko. Vointi on hyvä, eikä varsinaisia sairauksia ole, vaikka liikkumiseen hieman apuvälineitä tarvitaankin. Tarinointi sujuu, muisti pelaa ja lukeminenkin onnistuu jopa ilman silmälaseja, eikä ole kuin pari vuotta siitä, kun hän vielä ajoi autoa. Se oli minusta hauskaa, kun oli paljon ihmisiä, Marjatta Heikkilä muistaa. Hän osallistui itsekin lottatoimintaan ja lähti jatkosodan aikana ilmavalvontakurssille Hämeenlinnaan. ?Siellä oli paljon saksalaisia sotilaita. Talon miehetkin olivat joskus vastassa, mutta eivät aina, hän muistelee lapsuuden lypsyreissujaan. Hevostyötkin tulivat tutuk- si myös tyttölapsille. Hämeenlinnasta lähdin ilmavalvontaan Hyrylään, jossa oli kirkontorniin tehty valvontakoppi. He olivat niin kohteliaita, että tervehtivät aina, kun joku tuli lottapuvussa kadulla vastaan
Ihan erilainen keikkahan tämä oli kuin se suunniteltu Nepalin-retki. Luonnonvoimat näyttivät Nepalissa ihmisille kaapin paikkaa sen verran vahvasti, että suunnitelma B oli otettava käyttöön. Tämäkin vaihtoehto toi koettavaksi niin huimia elämyksiä, että osan niistä tajuaa vasta jälkeen päin. . Silloin vähän harmitti, Ukkonen kertoo. Canmoressa kului puolestaan pari päivää. Yöksi palasimme aina majapaikkaan. Sydän-Hämeen Lehti 15 kyliltä Kalliovuoret: Satu Ukkonen varustautui patikkareiteilleen jopa karhukarkoitteella Kiipeilyosuus vaati itsensä ylittämistä pälkäne Kaksi ja puoli viikkoa Kanadassa Kalliovuorilla on vaellusharrastajalle unelmien täyttymys. Keskiviikko 15.7.2015 . Satu Ukkonen kolmantena oikealta. Vuorikiipeilypäivänä ympärillä avautuivat jokseenkin jyhkeät maisemat. Lämpötilassa suuria eroja Seuraavaksi Ukkonen ja Nää- tänen operoivat kuuden päivän ajan Lake Louisin kaupungista. Plain of the six Glaciers oli komea kohde useine jäätiköineen. Kun lähdimme eräällä reitillä patikoimaan oikotietä, jossain vaiheessa lunta oli reiteen asti ja piti palata takaisin Kahden ja puolen viikon matkalta kertyi Satu Ukkoselle hieman ennen kuin olisimme valtava määrä valokuvia, joita on mukava selailla seuraavia päässeet kierroksen autolle vaellusreissuja odotellessa. saakka. Koko reissun aikana nousumetrejä kertyi kuitenkin 9000, eli Himalajaa varten laadittu kuntokuuri oli ihan tarpeen Kalliovuorillakin, Ukkonen toteaa. Hänen ja tamperelaisen Reetta Näätäsen matka ajoittui välille 6.6.?23.6. Kanadaan kaksikko lensi niin, että ensin käytiin Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa ja siellä vaihdettiin konetta, jolla matkattiin Edmontoniin saakka. Red Deerissä vietetyn yön jälkeen reissaajat siirtyivät Banffin kaupunkiin vajaaksi viikoksi. . Näimme toinen toistaan upeampia maisemia, ja Kanada oli kaikin puolin mutkaton paikka matkustaa. Kari Saarinen. Ylimmillään lämpötila oli 28 astetta ja alimmillaan 6 astetta. Niistä sai myös säätietoja sekä lumivyöry- ja karhuvaroituksia. Lumivyöryn Ukkonen pääsi näkemäänkin ja jopa videoimaan. Karhuja ei poluilla tullut vastaan, mutta autoretkien aikana niitäkin osui näkösälle. . Sieltä kävimme monella eri suunnalla, mutta kaikki kohteet kuuluivat Kalliovuorten alueeseen. Juuri kylmimpänä päivänä ohjelmassamme oli koskenlaskua, Ukkonen naurahtaa. . Parivaljakko oli varustautunut pahaankin säähän, toisin kuin jotkut vastaan tulleet shortseissa ja tennareissa kylmissään olleet patikoijat. . No u s i m m e Mo u n t Niblockille suhteellisen jyrkkää reittiä. Sitten matkalaiset lensivät jälleen Edmonton-Reykjavik-Helsinki-reitin tyytyväisenä kokemuksiinsa. Kalliovuorten tienoilla oli taajamissa suht tiuhassa infopisteitä, joissa kerrottiin eri reiteistä yhtä sun toista. Pisin kävelyreittimme vei Minnewanka-järven viertä Aylmer Lookout -nimiselle näköalapaikalle yli 2000 metrin korkeuteen, Ukkonen kertoo. . Pippurispray oli varalta mukana. Sieltä oli valmiiksi varattuna vuorikiipeilyretki kalliovoittoiseen maisemaan. Nyt Satu Ukkonenkin pääsi retkensä haastavimpaan osuuteen: tiedossa oli nimittäin itsensä ylittämistä metri toisensa jälkeen. . Oppaamme huomasi sen ja sanoi, ettei ole turvallista nousta enää metriäkään lisää. Lumivyöry tarttui videolle Kanadan-reissun lopuksi kului yksi yö Calgaryssa ja yksi jälleen Red Deerissä. Vuorethan minulle ovat se kova juttu. Lisäksi kävimme Banffista muun muassa Bourgeau-järvellä ja Harvey Passissa, jonne mennessä saatiinkin haastetta tosi kovalta nousulta, jossa liuskekivikerros meinasi aina väkisin paeta jalkojen alta. Käytimme välillä jäähakkuja, ja olimme köysillä kiinni toisissamme. Ja juttelun äänethän yleensä parhaiten pitävät karhut loitolla. Etenkin kun se vesiputoukset. suoritettiin kylmässä säässä vieläkin kylmemmässä vedessä. Pystyimme Kanadassa menemään autolla tiettyjen kohteiden lähistölle ja tekemään sitten maksimissaan 25 kilometrin vaelluksia. Olimme liikkeellä päivittäin yleensä kymmenkunta tuntia. Käännyimme takaisin sata metriä ennen vuorenhuippua, kun ilmassa alkoi olla ukkosen takia sähköä runsaasti. Jos noilla reiteillä ei parhaana marja-aikana noudata tarkasti sääntöjä karhukarkoitteen mukanapidosta, ryhmien minimikoosta ja muusta sellaisesta, voi saada enimmillään jopa 25 000 dollarin sakot, Ukkonen tietää. Koko Kalliovuorille suuntautunut matka sujui isommitta kommelluksitta. Siitäkin huolimatta, että alun perin oli tarkoitus mennä ihan toiseen ilmansuuntaan eli Nepaliin ja maailman korkeimman vuorenhuipun lähistölle. Pälkäneläistä Satu Ukkosta ei harmita yhtään, että Himalajan-reissu peruuntui keväisten maanjäristysten takia. Tänne suuntautui Satu Ukkosen (vas.) ja Reetta Näätäsen pisin päiväpatikka. mennään ja kuinka pitkille reiteille. Näkemisen arvoiset olivat myös Johnston Canyonin suuret Koskenlasku oli yksi reissun hurjimpia elämyksiä. Rahaa kului suunnitellun Nepalinmatkan verran mutta aikaa noin puolet siitä. . Säätilan mukaan valitsimme, minne päin Lepotauko Aylmer Lookout -näköalapaikalla noin 2 kilometrin korkeudessa, taustalla Minnewanka-järvi
Seuraavan numeron mukana tulleesta kuvasta selvisi, kuka laulaja oli kyseessä, Elkelä nauratti yleisöään näyttelyn avajaistilaisuudessa. Tyyli aikakauslehtien kansissa muuttui 1970-luvulle Taide ja tähdet -näyttely levittäytyy Sahalahden Makasiinin alakertaan. tultaessa. ?Sen jälkeen huuto on entisestään koventunut. Palkinnot olivat varsin hulppeita. 16 Keskiviikko 15.7.2015 kyliltä . Varsinaisen moniKolme toimitalon palveluita täydensi isoa työmaata vielä puhelinkeskus. Martti Seppälällä on isotätinsä Talkoilla parikymmentä puolison Väinö Evert Rantasen vuotta sitten hienoksi kunkautta erityinen suhde Kontu- nostettua Kontulaa omistaa laan, sillä Rantanen oli vuon- nykyisin Kangasalan kunta. na 1925 valmistuneen suoje- Perhejuhlien lisäksi siellä luskunnan talon urakoitsija. Aineistoa kertyi yksityisten ihmisten albumeista ja vanhoista Kunnallistietojen numeroista. Outi ja Aimo Aakkulan ullakolta löytynyt mainosjuliste kertoo, että vuonna 1953 Kontulassa esitettiin paikallisin voimin näytelmä Ennen kukonlaulua. Voittoina tarjottiin kodintekniik- Kontulan rappusilla Evert Aakkula (vasemmalla), Niilo Nikkilä, Rikhard Saksala, Juho Mustonen ja Hannes Holja. Martta Wendelin muistetaan puolestaan erityisesti Kotilieden kansien kuvittajana. Aikakauslehdissä, kuten juuri myös Seurassa, uskottiin kasvokuvien voimaan 1950- ja 60-luvuilla, jolloin kuva saattoi peittää jopa lehden logon tai logo oli upotettu tyylikkäästi kuvaan. Ensin tuli kuva, jossa näkyi vain jalat. Tuoreen lehden kansikuva erottuu vaivoin huutavien otsikoiden takaa, kun taas vanhassa lehdessä itse kansikuva on etusijalla. Seuran kannet olivat maalattuja taideteoksia sen perustamisvuodesta 1934 parikymmentä vuotta eteenpäin. Kansia teki yhteensä 30 kuvittajaa, joista tunnetuin taiteilija oli Kari Suomalainen. Edelleenkin Kontulassa pistetään jalalla koreasti, kun Kangasalan eläkeläiset täyttävät salin iltapäivätansseissa kahdesti kuussa syksystä kevääseen. Urheiluseura Sahalahden Kunto pyöritti bingoa Kontulassa 1970-luvulla. siinissa 19.7 saakka. Lattia oli auki, hän muistaa. Äitinsä tavoin Uotila-Välimäki on ollut mukana monissa Kontulassa pidetyissä häissä. Melkein Kontulan naapurissa varttunut Pekka Laurila kuului Kontula-säätiön hallitukseen. ?Olin yhtenä miehenä myymässä Kontulaa Sahalahden kunnalle, Laurila viittasi vuonna 1982 tehtyyn omistajavaihdokseen. Hulppeita bingovoittoja Martti Seppälä on tehnyt arvokkaan työn kerätessään noin 50 valokuvaa tai muuta Kontulaa koskevaa tuotetta käsittävän näyttelyn 90 vuotta sitten rakennetun talon kunniaksi. Keskimmäisen tyttären häitä tanssittiin siellä vuonna 1999. ?Vanhempani, Eeva ja Kalevi Vierikka, järjestivät Kontulassa syntymäpäiväjuhlia, 46 vuotta sitten Sahalahdelta pois muuttanut Uotila täydensi. Uotilan tytär Soili UotilaVälimäki asioi Kontulassa 1990-luvun alussa tehdessään kulttuurisihteerin opintoihin kuuluvaa työharjoittelua Sahalahdella. ?Siellä tehtiin silloin remonttia. Elinaikanaan hän pääsi yli kymmenen suomalaisen lehden kanteen. Kuva Olavi Saksalan kokoelmista. kaa televisiosta pölynimuriin ja nimismiehen vastaanottoa. ja kaitafilmikameraan. Siellä toimi myös muiden muassa kunnantoimisto ja lääkärin vastaanotto. Siinä lähetystön virkamiestä esitti Heikki Keskinen ja entistä kauppiasta Olli Penttilä. Tämän ajan lehtiin tuskin halutaan palata niiden kansikuvien takia, Elkelä uskoo. Hieno kokonaisuus Kari Elkelä on koonnut näyttelyn käyttäen aineistonaan omien sanojensa mukaan tuhansien aikakauslehtien kokoelmaa. Esimerkkilehtinä hän käyttää muiden muassa Seuraa, Apua, Kotiliettä ja Suosikkia. Makasiinin alakertaan levittäytyvä näyttely ei sisällä ainoastaan lehtien kehystettyjä kansia oheisteksteineen, vaan kokonaisuutta on elävöittämässä myös aiheeseen sopivaa rekvisiittaa säihkyvistä korkkareista juhlapukuihin verhottuihin mallinukkeihin. Katseenvangitsijana heti ulkoovelta toimii valaistu joulukuusi, joka tuo väriä joululehtien kansikuvien esittelylle. Näyttely on koettavissa vielä viitenä päivänä 19.7 saakka. Makasiini on avoinna ke-pe klo 14-18 ja la-su klo 12-16. shl Maija Nieminen-Pessi Pakkalasta lähtöisin oleva Kari Elkelä on koonnut hienon näyttelyn Makasiiniin jo kolmena kesänä. Briitta Uotila (vasemmalla) ja Soili Uotila-Välimäki piipahtivat Makasiinissa katsomassa Kontula-näyttelyä. Filmitähti, laulaja ja valokuvamalli Marilyn Monroe oli erittäin suosittu kansikuvatyttö. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Taide ja tähdet -näyttely: Aikakauslehtien kansitaidetta Kuvat jättivät tekstit varjoonsa kansitaiteen kukoistuskaudella Sahalahti Jos asettaa vierekkäin tämän ajan Seura-lehden ja 60 vuoden takaisen Seuran, ero on vanhaa sanontaa käyttäen kuin yöllä ja päivällä. Runsaat parikymmentä vuotta myöhemmin pidetyissä talkootansseissa menoa tahditti Pertti Haapasen yhtye. Kolminäytöksiseen esitykseen lipun sai 150 markalla. Tanssi-illan mainos 1960-luvun lopulta kertoo, että orkesterin tähtisolistina lauloi Olavi Virta. Makasiini Näyttelyn lehtileikkeet ker- on avoinna ke-pe klo 14-18 ja tovat, että Kontulassa pidet- la-su 12-16. tiin tanssien ja iltamien lisäksi kunnanvaltuuston kokouksia SHL Maija Nieminen-Pessi. Makasiinin yläkerrassa kävi myös Pekka Laurila. Kontula 90 vuotta: Näyttely Makasiinissa Kuvat juhlatalosta nostavat muistoja mieleen Sahalahti Makasiinissa voi nyt tehdä aikamatkoja Kontulan menneisyyteen vanhojen valokuvien ja lehtileikkeiden avulla. Näyttelyssä piipahtaneelle Briitta Uotilalle Kontula muistuu mieleen ennen kaikkea erilaisten juhlien, kuten häiden, pitopaikkana. ?Lapsena kävin monissa häissä ja piimäjuhlissa vanhempieni kanssa. muiden muassa pidetään koTuohon aikaan pitäjässä oli kouksia, joogataan ja pelataan kirvesmiehille töitä kahdessa sulkapalloa. muussakin kohteessa, kun raKontulan kuvia esillä Makakennettiin Tursolan koulua ja uudistettiin Pakkalan meijeriä. Kauneus ja poseeraustaito pitävät häntä edelleen esillä. Suosikki-lehden jättikuvat olivat oma lukunsa. ?Lehti julkaisi 1960-luvulla metrin korkuiset kuvat Dannysta, Irwinistä ja Johnnysta, tietää Kari Elkelä, joka on koonnut aikakauslehtien kansitaiteesta kertovan Taide ja tähdet ?näyttelyn Sahalahden Makasiiniin. ?Kaiken huippu oli yli kaksimetrinen kuva Cliff Richardista
Keskiviikko 15.7.2015 . Yhteisnäyttely on esillä taidegalleriassa 16.7.?16.8. Virpi & Orbiin tuon veistoksia, jotka alun perin syntyivät ajatuksesta rakentaa jonkinmoisia egyptiläistyyppisiä hautapöytiä. Parhaillaan hän viimeistelee Unikot seinämaalausta imatralaisen kauppakeskuksen parkkitaloon. Juhani Järviselle Vuolijoen näyttely on ensimmäinen hänen synnyinpaikkakunnallaan Pälkäneellä. Kai sitä uskaltaa tällä iällä jo tunnustaa, että olin vähän rakastunutkin Liisa Hartikaiseen, Juhani Järvinen naurahtaa. 14?vuotiaana Jär vinen kiinnostui toden teolla maalaamisesta. Vuodesta 1994 vuoteen 1998 hän työskenteli Imatran taidekoulun rehtorina, jonka jälkeen hän oli kulttuurin koulutusjohtajana Saimaan ammattikorkeakoulussa. Odotammekin pian alkavaa näyttelyä suurella innolla, Juhani Järvinen sanoo. Kaisa ja Juhani Järvisen yhteisnäyttelyn Grafiikkaa ja veistoksia avajaiset keskiviikkona 15.7. Taisimme tuolloin olla molemmat niin ujoja, että kommunikoimme parhaiten taiteen kautta. Esimerkiksi pronssi on kova ja raskas materiaali, mutta siinäkin voi olla herkkyyttä, Kaisa Järvinen muotoilee. Viime aikoina Kaisa Jär- Juhani Järvisen Nocturne. Kun tapasimme 1970?luvulla, Kaisa opiskeli tekstiilitaidetta Kuopion muotoiluakatemiassa ja minä opiskelin maalaustaidetta ja grafiikkaa Helsingin Kuvataideakatemiassa, silloisessa Ateneumissa. sanan kaikissa merkityksissä. Viime vuosina oma taiteellinen työ ja kansainväliset ?Vuosien varrella ujous on karissut meistä kummastakin, mutta taide on ja pysyy.? - Juhani Järvinen hankkeet ovat vieneet miehen ajan. . Kotimaisten näyttelyiden ohella hänen töitään on ollut esillä kansainvälisissä näyttelyissä. . Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Yhteisnäyttely: Kaisa ja Juhani Järvinen tuovat Vuolijoelle veistoksia ja grafiikkaa Taiteen yhdistämät Vuolijoki Kun ujo ja arka kohtaavat, voi syntyä taidetta . Ilmaisullisesti painopisteeni on ollut selkeissä graafisissa muodoissa. Taiteilijana hän taas on enemmän esteetikko kuin elämän ilmiöihin kantaaottava tekijä. Myös taidehistoria on aina kiinnostanut Järvistä. . Arvostamme suuresti vanhaa rakentamista, ja Virpi Yli Vakkurin AteljeeGalleria on mahtavan idyllinen paikka. Kerrassaan hieno. Sekä Juhani että Kaisa Järvinen kertovat olevansa hyvin iloisia siitä, että saavat tuoda töitään Virpi & Orbin kaltaiseen paikkaan. . Hallinnon, kuratoinnin ja kirjoittamistöiden lisäksi olen ollut erilaisissa taidealan luottamustehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Heidän kauttaan tutustuin ensimmäisen kerran abstraktiin taiteeseen. Muistatkos, kun istuimme ensimmäistä kertaa yhteisen kahvikupillisen ääressä Aitoossa. Virpi & Orbi on kesän ajan avoinna to?su klo 13?18. Kaisa Järvisen pronssiteos Pesuvesi. SHL Kristiina Helminen. Mutta niin vain juttu lähti lopulta luistamaan molemmin puolin, Kaisa Järvinen lisää. Nykyisin Simpeleellä vanhassa pappilassa asuvien Järvisten töitä pääsee tästä viikosta eteenpäin ihailemaan Galleria Virpi & Orbissa Vuolijoella. Juhani Järvinen tuo Vuolijoelle puuveistoksiaan ja grafiikkaa. Kaisa Järviseltä on esillä Juhani Järvisen grafiikka Calliope. grafiikkaa ja pronssiveistoksia. Taidetta ja opetustyötä Monipuolisena taiteilijana tunnettu Juhani Järvinen oli jo koulupoikana innokas piirtäjä. Veistoksen materiaalina on käytetty puuta ja pigmenttiä. vistä on kiehtonut erityisesti elämän peruskysymykset, kuten kysymys siitä, mikä on merkityksellistä. Hänen teoksiaan on nähtävillä myös julkisissa tiloissa Itä- Suomessa. Opetustyöt veivät miehen mennessään, ja taiteellinen mielenkiinto kohdistui enemmän kuvanveistoon ja grafiikkaan. 1980?luvulta lähtien Juhani Järvinen toimi Keski-Suomen käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksessa kuvallisten aineiden lehtorina. Taide ja käsillä tekeminen ovat aina olleet keskeinen osa pariskunnan elämää. . Kun ujo ja hiljainen koulupoika Juhani Järvinen kohtasi Heleniuksen kangaspainossa Aitoossa tulevan vaimonsa, herkän ja aran Kaisan, kemiat kohtasivat. Kesätöiden merkeissä tapahtunut kohtaaminen johti ensin tapailuun, sittemmin avioliittoon ja perhe-elämään, jossa lapsilla on ollut tärkeä osa. klo 18?20 AteljeeGalleria Virpi & Orbissa Vuolijoella. Vuosien varrella ujous on karissut meistä kummastakin, mutta taide on ja pysyy, Juhani Järvinen muistelee. . Enhän minä nuorena pojankoltiaisena siitä paljon ymmärtänyt mutta kiinnostuin sen verran paljon, että aloin ahmia taidekirjoja. Hän valmistuikin myöhemmin taidemaalariksi, mutta varsinaista taidemaalaria hänestä ei kuitenkaan koskaan tullut. Pyörittelit päätäsi ja katsoit kaikkialle muualle paitsi minuun, et tainnut oikein uskaltaa katsoa minua suoraan silmiin. Yhdistän usein tekstiilimäisiä pintoja luonnonmateriaalien koviin materiaaleihin. Maalarin koulutuksen käyneenä en kuitenkaan osaa hylätä väriä. Teoksissani pinnan käsittely ja väri ovatkin tärkeitä, Juhani Järvinen kertoo. Perusluonteeltaan Järvinen sanoo olevansa enemmän taiteilija kuin virkamies. Raili Laitinen ja Liisa Hartikainen opettivat nuorelle taiteilijanalulle paljon. . Pälkäneellä syntynyt ja kasvanut mies muistelee edelleen lämmöllä kuvaamataidon opettajiaan Pälkäneen yhteiskoulussa. Tekoprosessissa ne kuitenkin etääntyivät tästä ajatuksesta, Juhani Järvinen kertoo. Digitaalisissa vedoksissaan Järvinen käsittelee näkemäänsä pitkälti kuin maalausta. Vanha, aikojen takainen teos on usein hänen uuden työnsä Kaisa ja Juhani Järvisen töitä on esillä Vuolijoella elokuun puoleen väliin asti. lähtökohta. Mikä on merkityksellistä? Kaisa Järvinen on opiskellut tekstiilitaiteen lisäksi grafiikkaa ja kuvanveistoa. Vuosina 2010?2012 Järvinen opetti Saimaan ammattikorkeakoulussa yliopettajana
Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon lisää. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi MELATONIINI ORION 1 MG 30 TABLETTIA 8 . 03-5361423 p. 18 Keskiviikko 15.7.2015 . Sydän-Hämeen Lehti Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. 0400-622648 kaihdinpalvelu@saunalahti.fi Owas Design, Luop. Regohalli (av. Regohalli (av. 050-559 6654 Onkkaalantie 48, Pälkäne Surffaa www.shl.fi/tilaukset/ VERHOILUT KOTIIN JA MÖKILLE! LAADUKKAAT KESÄKALUSTEET KOTIISI! SÄLE- JA RULLAKAIHTIMET EDULLISESTI ! LAADUKKAAT KESÄKALUSTEET KOTIISI! Verhoomo Ekholm puh. (9,41 ?) TERVETULOA HOITAMAAN ITSESI KUNTOON! KATSO KUVAGALLERIA! Luopioisten Apteekista, keskeltä kirkonkylää Pälkäne puh. ti-la) Tuulos Tuulonen Puh. (41 ?) Osallistut samalla Adirondack-aurinkotuolin arvontaan! Mahtava valikoima, paljon hienoja uutuuksia suoraan maahantuojalta! Nyt meiltä Ray Ban-aurinkolasit huikean kuumaan kesähintaan! ns. Rihanna-korut nyt meillä! Kangasalan Optiikka Synsamista, torin laidalta. Tuomaskulta, Kangasala Puh. 03-377 3333 KOSTIANTAIDE.COM kuvassa Orvo Raatikainen sign. Kaikki tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. ti-la) Tuulos Tuulonen MEKKOJA ALEHINTAAN FERRARI KELLOT MEILTÄ! PÄIVITÄ LOOKISI JA HANKI UPEAT KLASSIKOT! ERÄ HOPEISIA MUOTIKORVAKORUJA Sekoittaako valo unirytmin. 1973 Parvekkeelle esim; lamelli- tai screenkaihtimet Tilaa ilmainen esittely. 3 KK SYDIKSET KOTIIN KANNETTUNA 30 . Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. 0400-234 005 Kangasalan Hautaustoimisto Tero Kujanpää 03-377 0142 alk, 19 ? KATSO Pälkäneen ja Kangasalan parhaat tarjoukset: APUA TIETOKONEPULMIIN Newision Oy Kangasalla, Ellintie 6. www.newision.fi 03 33926900 Palkane. mainoksia.fi Kangasala. mainoksia.fi Tuominen vie mennessään ja tuo tullessaan! arkut, uurnat, kukkalaitteet, lisänimikaiverrukset. 03-534 3395 Luopioinen puh. Kokeile melatoniinia, nyt edullisesti! Mahtava valikoima, paljon hienoja uutuuksia suoraan maahantuojalta! MEKKOJA JUHLAAN jA ARKEEN -20%- 50% Fiina,Takojantie 2 Pälkäne puh.0400 202229www.fiina.fi Meiltä laadukkaat, aidot Ferrari kellot. alk, 109 ? Tuomaskulta, Kangasala Puh. 0400170113 Kuhmalahti Owas Design, Luop. 03-377 3333 KAIKEN MAAILMAN KULJETUKSET HAUTAUSPALVELUT MEILTÄ Kuljetusliike Timo Tuominen Puh
Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. 960, Kangasala NESTE AAPISKUKKO PALVELEE 24H HERKULLISET LUSIKKAMUNKIT! HERKULLINEN KEITTOLOUNAS Aapiskukko, Pälkäne Avoinna 24 h Vehoniemen Automuseo www.automuseo.com/ Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi Perinteiset herkut 1920-luvun reseptillä! Tule maistamaan! Maukas keittolounas joka ma-pe klo 10-15 6,50 ? 9,90 ? Annokseen sisältyy 0,50 l juoma! MINETTI JÄÄTELÖ, 1 MAKU 3,80 ? Maistuvaa, suussa sulavaa Minetti jäätelöä saa nyt meiltä. Keskiviikko 15.7.2015 . Tule maistamaan! Vehoniemen Automuseo www.automuseo.com/. Sydän-Hämeen Lehti Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon lisää. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi KAIKKI MYYNTIPAIKAT PROSENTTIMYYNNILLÄ! Kirppis palvelee kesäkuussa ma-pe 10-17 la 10-14 osoitteessa: Kangasalantie 960, Kangasala 30 % VALIO MAUSTETUT JOGURTIT 5 PRK 2? SUOLAISET PIIRAAT JA MAKEAT KAKUT TILAUK JUUSTOMAXERI-ATERIA KAHDELLA PIHVILLÄ Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi Luontaisesti gluteenittomia leivonnaisia, erikoiskahveja, irtoteet, ruokaisat salaatit.. Varaan oma myntipaikkasi: p.0453599309 www.pikonkirppis.fi Rautajärven Kyläkauppa, Rautajärvi Kaffila Pikonpuoti p.044-3002929Kangasalant. Kaikki tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi
Tiedettiin tapahtumasta ja päätettiin, että tullaan tänään mökille, niin päästään tänne, Niina Lahtinen kertoo. Villisika oli heille uusi herkku, mutta maistui molempien mielestä erittäin hyvältä. Pitkään kypsytettyä Hauholaisyritykset ovat kattaneet herkkuja yöhön vuodesta 2000 alkaen. Vihavuodessa on perinteisesti tarjottu kokonaisena palvattua villisikaa. 20 Keskiviikko 15.7.2015 . Sateiseen kesään on jo totuttu, mökiltään Koivulahdesta paikalle veneilleet valkeakoskelaiset Niina Lahtinen ja Anssi Vuorinen naurahtavat. Paikalle olisi tultu joka tapauksessa. . Täyttävän aterian hintakaan ei päätä huimannut. Wuolteen kartanosta herkuttelijoita Vihavuoteen kuljettanut M/s Wuolle - laiva saapui laituriin yhdeksän jälkeen, mutta sika alkoi olla loppuun kaluttua tavaraa jo sitä ennen. Nurmijärveläiset, Puutikkalassa kesiään viettävät Tuulia ja Jukka Åberg olivat käyneet maistelemassa ennenkin ja Kesäpuutikkalalaiset Tuulia ja Jukka Åberg nauttivat villisika-ateriasta. maku oli taattu tälläkin kertaa. Ravitsevan annoksen jälkeen kelpasi nauttia jälkiruoaksi muurinpohjalettuja ja lopuksi laittaa tanssiksi. SHL Maria Ilonen Niina Lahtista ja Anssi Vuorista ei sää pelottanut. Tämä maistuu ihan erilaiselta kuin tavallinen sianliha. Rasva menee läpi ja tekee lihasta pehmeän, herkkua tarjoilleet Risto Tömisevä ja Eira Pohjola sanovat. Hyvin annoksia kuluikin ja niitä kehuttiin hyviksi ja ra- Risto Tömisevä ja Eira Pohjola annostelivat kokonaisena palvatusta villisiasta hyvin maistuvia annoksia. vitseviksi. Herkkujen yöhön olisi tultu sateellakin.. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Perinteet kunniaan: Herkkujen yössä nautittiin villisika-aterioista ja haitarimusiikista Kokonainen sika tuli syötyä Vihavuosi Sade helpotti juuri sopivasti perjantai-iltana vietetyn Herkkujen yön alkaessa. Vihavuoden koskikahviolla tarjoiltiin perinteisesti villisika-annoksia ja kuultiin haitarimusiikkia. . Kyllä pelotti, mutta ainahan sää on riski, Vihavuoden koskikahvion yrittäjä Mona Iso-Mustajärvi huokaisi helpotuksesta, kun ilta oli pelastettu. Kaikkia sää ei kuitenkaan hirvittänyt. . Nyt tarjolla oleva villisika oli Mika Tonterin tilalta Hausjärveltä ja suurin, jonka voi kokonaisena palvata. Sikaa oli kypsytetty kolmisenkymmentä tuntia.
Keskiviikko 15.7.2015 . Kaukajärvestä on alkanut löytyä kasveja, joita siellä ei ennen ole ollut ja jotka sinne eivät kuulu. Kahden esteettömän todistajan tulee olla läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjaa ja todistajien tulee allekirjoituksellaan todistaa allekirjoitus. Valtakirjaa tarvitaan siinä vaiheessa, kun valtuuttaja ei enää itse kykene hoitamaan omia asioitaan. Wäljas kertoo, että molemmat tytöt ovat uineet järvessä liki joka päivä jäiden lähdettyä . Valtuutus voi koskea taloudellisten asioiden hoitoa tai henkilöä koskevien asioiden hoitoa taikka näitä molempia. Henkilöä koskevilla asioilla tarkoitetaan muun muassa päätöksen tekemistä terveyden- tai sairaanhoitoon kos- Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Maistraatin määräämässä edunvalvoja menettelyssä henkilö ei voi vaikuttaa siihen, kuka edunvalvojaksi määrätään. Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Haluamme olla mukana iloitsemassa Suomen puhtaista vesistä ja tukea samalla Kaukajärven säilymistä puhtaana ja kirkasvetisenä järvenä, kangasalalainen Eva Wäljas kertoo. Eva-äidin mukana veteen kirmasivat myös Siiri, 7, ja Sofia, 5, Aalo. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun halutaan suojata omaa aviopuolisoa. Puolisot voivat pyrkiä säilyttämään jäljelle jäävän puolison varallisuusaseman samanlaisena kuin se on ollut molempien eläessä. Valtakirjalla voidaan määrätä, että tällainen lahjoitus tulee tehdä hänen varoistaan vaikka lahjoittaja ei esimerkiksi sairauden vuoksi itse olisi kykeneväinen osallistumaan juhlaan. Edunvalvontavaltakirjassa voidaan myös valita asioiden hoitajaksi itselle mieleinen henkilö. ensimmäisen kerran huhtikuussa veden ollessa +4-asteista. Siirin mielestä Kaukajärvessä on kiva uida, koska vesi on lämmintä ja puhdasta. . Vedessä voi myös nähdä kaloja ja lumpeenlehtiä, Siiri tietää. Sofian mielestä kivointa uiminen on Liutun uimarannalla. . Varsinkin ikääntyvän perheenjäsenen on hyvä miettiä miten hän haluaa asioitansa hoidettavan silloin, jos ei itse pysty niitä hoitamaan. Edunvalvontavaltakirjassa henkilö voi etukäteen valita henkilön, jonka haluaa valtuuttaa hoitamaan häntä koskevia asioita. Isovanhempi saattaa esimerkiksi haluta, että hänen varoistaan tulee muistaa lapsenlapsia pienellä rahalahjalla tavanomaisissa perhejuhlissa kuten ristiäisissä, rippi- ylioppilas- taikka hääjuhlissa. Mikäli lapsen avioliitto päättyisi avioeroon, lapsi saisi pitää itsellään vanhemmilta siirtyneen kesämökkikiinteistön itsellään. Testamentista ja sen tarpeellisuudesta puhutaan paljon. Vähintään yhtä tärkeä asiakirja on myös edunvalvontavaltakirja. Edunvalvontavaltakirjasta ja sen tarpeellisuudesta muistutetaan kuitenkin paljon vähemmän kuin testamentista. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Lakipalsta Edunvalvontavaltakirja Kangasalalaiset Eva Wäljas (vasemmalla) ja Siiri ja Sofia Aalo sekä joukko muita rohkelikkoja pomppasivat sunnuntaina järveen puhtaampien vesistöjen puolesta. Sama joukkio nähtäneen vedessä myös elokuun 9. Onkin tärkeää, että valtakirja tehdään hyvissä ajoin. Sen jälkeen, kun toimintakyky on heikentynyt, edunvaltuutusta ei voida tehdä. Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja. Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä kirjallisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto on järjestänyt Pulahdus-tempauksen Suomessa jo useana vuonna. SHL Kristiina Helminen Testamentti ja edunvalvontavaltakirja ovat asiakirjat, joiden tarpeellisuutta jokaisen meistä olisi hyvä harkita. Testamentti on tarpeen, jos perintökaaressa säädetystä perintöoikeudesta halutaan poiketa. Jokainen meistä toivoo, että omia asioita voisi hoitaa itselle läheinen henkilö täysin ulkopuolisen henkilön sijaan. sirpa leppäkoski. Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämän vesiensuojelutempauksen molskahduksia nähtiin Helsingistä aina pohjoiseen käsivarteen asti. Koska siellä voi hypätä veteen korkealta, 5?vuotias tyttö perustelee. Välinpitämättömyys kuriin Kaukajärven vedenlaatu on tunnetusti hyvä, mutta merkkejä tasapainon horjumisesta on kuitenkin jo nähtävissä. . Tarkoitus saattaa myös liittyä haluun säilyttää omaisuus omassa suvussa. Vanhemmat voivat määrätä, ettei lapsen aviopuolisolla ole avio-oikeutta siihen omaisuuteen, joka heiltä siirtyy. Valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun sekä ne tehtävät, joita valtuutettu saa hoitaa. Valtuutus tulee voimaan, jos valtuuttaja ei itse kykene sairauden, henkisen toimintakyvyn häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaava syyn vuoksi itse hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltakirjalla voidaan siis määrätä mieluinen henkilö hoitamaan omia asioita silloin kun itse siihen ei enää pysty. Edunvalvontavaltuutus eroaa maistraatin määräämästä edunvalvonnasta siten, että edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi itse valtakirjassa määrätä ne asiat, mitä valtuutus koskee. Edunvalvontavaltakirjalla voidaan valtuutetulle määrätä sellaisia valtuuksia, joita maistraatin määräämällä edunvalvojalla ei ole mahdollisuus tehdä. Tällöin testamentilla voidaan määrätä, että puoliso perii toiselle puolisolle kuuluvan omaisuuden ja vasta molempien puolisoiden kuoltua omaisuus siirtyy lapsille. Tällainen testamentti saattaa olla järkevä esimerkiksi lapsiperheessä, jossa lapset ovat vielä alaikäisiä ja päätöksenteko tiettyjen asioiden osalta kuten asunnon myynnin osalta olisi hankalampaa, jos myös lapset omistaisivat osan asunnosta toisen vanhemman mahdollisesti kuoltua. Testamentin laatimisen tarkoituksena voi olla myös pyrkimys saavuttaa kevyempi perintöverotus. Tällöin valtuutetun tulee esittää alkuperäinen valtakirja maistraatille sekä lääkärintodistus, jonka mukaan valtuutettu ei ole enää kykeneväinen hoitamaan omia asioitaan. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan sen jälkeen, kun maistraatti on sen vahvistanut. Vaikka edunvalvontavaltakirjan merkityksestä puhutaan vähän, on se yksi tärkeimmistä asiakirjoista, jotka meidän jokaisen tulisi muistaa. Myös sinilevää tuntuu olevan joka vuosi enemmän. Kun käy snorklailemassa, pohjasta löytyy romua ja rompetta. Kuva: Sanna Hautamäki Pulahdus: Luonnonsuojeluliiton tempaus sai ihmiset pulahtamaan Hyppy puhtaiden vesien puolesta Kangasala Sunnuntaina kello 15 tuhannet ihmiset ympäri Suomen hyppäsivät veteen puhtaiden vesien puolesta. Juuri välinpitämättömyys on se, miltä Kaukajärvi pitää ennen kaikkea pelastaa, toteaa Kangasalan Liutussa asuva muusikko Costello Hautamäki. Sunnuntain tapahtuma oli osa eurooppalaista Big Jump -kampanjaa puhtaiden vesien puolesta. päivä, jolloin Pelastakaa Kaukajärvi -yhdistys järjestää Kaukajärven yliuinnin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi. kevissa asioissa. Lisäksi jokainen halukas saattoi osallistua tapahtumaan omassa mökkitai lähirannassaan, ja lähettää kuvia Pulahduksen Facebooksivuille. Sosiaalisen median kanavat tulvivatkin sunnuntaina toinen toistaan kauniimmista kuvista, joissa ihmiset esittelivät omia pulahduspaikkojaan ja hyppytaitojaan. Kaukajärveen pomppasi muun muassa joukko kangasalalaisia, joille vesistöjen säilyminen puhtaina on tärkeää.
Tanssiaskeleet hiottiin Tampere Swing Teamin opastuksella ja soittovimmaiset nousivat terassin open stage -lavalle jamittelemaan. Tyylin mukaista hiusmuotoilua tehtiin Salon Scissor Sisterin kampaamopisteellä. Alkuillan kohokohtia oli amerikanautojen cruisingletkan saapuminen Valkeakoskelta festarialueelle ensimmäisten bändien jo soittaessa terassilavalla. Ei kahta bändiä samasta maasta Päälavan ensimmäinen bändi Sun Rockets starttasi tanssisalin puolella kahdeksalta. Espanjalainen Sun Rockets imaisi kovalla asenteellaan väen heti lavan eteen ja patisti tanssijalat liikkeelle. Energinen trio päästeli laulavan pystyrumpalin, soitintaan eroottisluonteisesti kohdelleen pystybasistin ja tyylikkään kitaristin voimin rhytm?n. Jopa niin vahvaan, että versiossa Elecrict Light Orchestran Hold On Tightista Loppuillasta järjestäjä Iikku Riepponen pystyi tuulettelemaan vapautuneesti. Maanläheisyyttä kantautui muutenkin hajuaistimiin pitkin iltaa Kisarannan voimakkaasti haiskahdelleen viemärin kautta. Lajityyppiään kunniakkaasti edustanut bändi vetosi suomalaisiin erityisesti kappaleellaan Moonshine Man (suom. Pontikkamies). Riepposen jo aiemminkin havittelema aussimies Pat Capoccikantoi pääesiintyjän viittansa kunnialla. Eikä yhtään umpi-. Karkeloidensa kansainvälisyyttä alleviivaten promoottori Iikku Riepponen oli pestannut bändejäkin eri puolilta palloa, aina Australiaa myöden. Pääosa väestä oli sittenkin kotimaista alkuperää. Festit olivat taas kerran hyvä osoitus musiikista kansoja yhdistävänä voimana. Lauantaita viettämään ilmestyi yleisöä nopeasti silmäillen ainakin Espanjasta, Virosta, Venäjältä ja Ruotsista, mistä lie muualta tulleita jäikään vielä bongaamatta. ?Asiakkaita on niin paljon, että varmasti tulen ensi vuonnakin. Trio aloitti Kisarannasta kuukauden mittaisen Euroopan kiertueensa, eikä pitkän lentomatkan rasitukset tuntuneet ukkoja painavan, vaikka keikalla kuultiin sellainenkin mainio blues kuin Sick And Tired. blues-vaikutteista rockabillyään antaumuksella. Settinsä loppupuolella kolmikko intoutui versioimaan High School Confidential -klassikon äidinkielellään - tai Pat Cappocci bändeineen tuli kaukaa Down Underista. Espanjalainen Sun Rockets ja sen laulaja-rumpali Diego Cruz olivat lähellä varastaa kovalla asenteellaan koko shown. siltä se ainakin kuulosti. Rima asettui heti sen verran korkealle, että hyvästä yrityksestä ja näyttävästä solistista huolimatta saksalainen Caroline & Her Rhytm Rockets maistui vaisulta välipalalta. Pari extrapinnaa germaanit silti ansaitsivat ei-rockabillymaisista vivahteistaan. Pippaloiden ainoa brittiesiintyjä Jamie ?Bubba J.? Faulkner toikin tupaan kunnon kuorman maalaishenkeä country-meiningillään. Fest #4: Rock?n?Rollia ja jenkkiautoja Kisarannassa kesän kansainvälisin karkelo Kangasala Erilaisten alakulttuurien kokoontumiset ovat metkoja tapahtumia. Bileet Kisarannassa saavat jatkoa ensi vuonnakin. bassokin vaihtui toiseen kuu- tylsää tikutaku-yhtyettä. sikieliseen. Ensi vuonna Kisarannassa Riepposta voi onnitella on- rokataan muiden tapahtumien nistuneesta kattauksesta. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Racecoast Rockin. Vielä pari miesten leikkuuta ja yksi kampaus, sitten on pakko huilata?, huokaili täyden työpäivän huhkinut kampaaja. Asuntoautolla lomareissulla ollut Maarit MalmivaaraMalanin oli mielissään, kun sai hiukset asianmukaiseen kuntoon. Bumblebees ei tehnyt sääntöön poikkeusta. Rempseätä rytmibluesia päästellyt kolmikko perusti hommansa vahvaan kitarointiin. 22 Keskiviikko 15.7.2015 . Racecoast Rockin? Festin päättänyt Domestic Elina Viitanen loihti juhlaväelle rock?n?roll-henkisiä tukkalaitteita. Ainoat tuntuvat miinukset tulivat Capoccin hukassa olleista kitarasoundeista ensimmäisten biisien aikana. Ruotsalaisilla on kumma kyky saada kaikista musiikkityyleistä aikaiseksi tyylitietoista kansaan uppoavaa kuultavaa. So- vuoksi vasta elokuussa. pivan vaihtelevaa, muillekin kuin puritaanisille rockabillyfaneille käypää bilemusiikkia SHL Jarmo Salonen koko illan. Kaikkiaan porukkaa kertyi niin reilusti, että Riepposen suupielet vetäytyivät illan mittaan väkisinkin kohti korvia. ?Tarkkaa yleisömäärää en vielä tiedä, mutta ainakin 50 lippua enemmän kuin vuosi sitten, joten yli 700 hengen mennään reilusti, festivaalimoguli hykerteli. Jo kohta puolen päivän jäl- keen alkaneet kekkerit käynnisteltiin leppoisasti asettumalla taloksi leirialueelle ja tutustuen alueen runsaisiin, tyylin mukaisiin palveluihin. Repertuaariin kuului peräkonttikirppistä, vintagevaatemyyntiä, parin eri lafkan levymyyntiä sekä pinstripemaalausta. Harrastajajoukko ei välttämättä ole kovin laaja, mutta kun alan tapahtuma järjestetään, sinne tullaan laajalta alueelta. Pälkäneellekin erilaisille perinnepäiville sun muille hankkiudutaan eri puolilta Suomea, mutta esimerkiksi vanhakantaisen rock?n?roll-musiikin perässä matkustetaan vielä pidempään. Neljännet Kisarannan Racecoast Rockin
Koiramäki-kirjoja lukeneet lapset kertovat vanhemmilleen, mikä mikäkin esine on. Rukkien kohdalla pikkutytöt kysyvät, että mikä näistä on se, johon Prinsessa Ruusunen satutti sormensa, Johanna Järvinen hymyilee. Järvinen on Luopioisten Kotiseutumuseon ja Mikkelinmäen torpparimuseoalueen hoitaja. Aikoinaan häähiuskoristeet eivät välttämättä olleet tuorekukkia vaan paperista ja vahasta tehtyjä kukkia, jotka yleensä omisti morsiamenpukija. ossa ei ole lämmitystä, joten vanhimmat kirjat ja tekstiilit säilytetään talven ajan kirkkomuseossa. . 1980?luvun tavaroita voisimme ottaa, mutta 1990?luku on vähän liian liki. Kiinnostus riippuu esineen kunnosta, iästä ja siitä, mikä esine on, Järvinen sanoo. Yksi museon mielenkiintoisimpia esineitä on Olavi Ahosen valmistama pienoismalli Luopioisten kirkonkylästä vuonna 1900. Esimerkiksi katajan istuttaminen pihaan usein epäonnistuu. Kataja on tarkka siitä, että se tulee istutettua juuri samaan suuntaan kuin alkuperäisellä paikallaankin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi.. Tällöin tapahtuu ympäristörikos, koska nämä kasvit ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja lisäksi niiden menestyminen on huonoa uudella kasvupaikalla eli ne yleensä menehtyvät. Kuitenkin lähes joka vuosi suositulla vuokkoalueella näkee tuoreita kaivuujälkiä. Nimi on ulkuri. Ämmätsästä Mikkelinmäelle vuonna 1958 siirretyn Hirvelän pirtin menneisyys on traaginen. Perheen vanhin poika oli tietämättään sairastunut punatautiin Venäjällä. Keskiviikko 15.7.2015 . Niinpä kasvia siirrettäessä, pitää saada myös sieni mukaan. Kaikki esineet eivät ole näkyvillä, osa on sen verran huonokuntoisia, Järvinen kertoo. Kotiseutumuseossa on esineitä rautakaudelta 1970? luvulle. Oikeanpuoleisessa kuvassa on vanhoja häähiuskoristeita. Isokierto on mahdoton hävitettävä, vaikka sen kauniista valkoisesta kukasta vielä pitäisikin. Niin kuin alussa kerroin, mitään yksiselitteistä ohjetta Kataja tulee istuttaa tarkasti samaan ilmansuuntaan kuin se oli kasvaessaan luonnossa. luonnonkasvien siirtäjille ei voi antaa. Näiden siemenpussien kautta on luontoomme tullut myös nopeasti leviäviä vieraslajeja, joiden ei soisi pesiytyvän nurkkiin. Nyt on tullut eniten 1900?luvun alun Museossa vierailevat pikkutytöt haluavat tietää, mikä museon rukeista on se, johon Prinsessa Ruusunen satutti sormensa. Suojelualueilta ei kasveja kuitenkaan saa kerätä eikä kaivaa juurineen. Kysyjä Loimaalta ajatteli siirtää metsänätkelmän puutarhaansa. Vanhimmat esineet ovat 1800?1600-luvulla eKr. valmistetut kivikirveet. . Järvinen pohtii. SHL Aada Järvinen Kysy Tuomolta kasveista Luonnonkukkien kauneus Usein kysytty kysymys on, voiko kukan siirtää luonnosta puutarhaan. Hiiret ja tuhoMysteerihyönteiset yritetään pitää poisesine ulkuri sa, syödyt esineet pitää poistaa, Luopioisten kotiseutumuse- Järvinen toteaa. tavaroita. Samoin maaperän on oltava samanlaatuista, valaistuksen samoin ja vielä ympärillä olevan kasvistonkin pitäisi muistuttaa entistä. Monella kasvilla on sienijuuri, mikä tarkoittaa sitä, että se elää yhteiselämässä, symbioosissa, sienten kanssa. Hyvin se voi edelleen. Tämä kasvi ei siis ole kovin tarkka kasvupaikastaan, joku toinen on. Jos kasveja on vain yksi tai muutama, on syytä silloinkin jättää se kasvamaan. Yleisiä ja tavallisia kasveja voi yrittää siirtää puutarhaan. Jos tarkkoja ollaan, tähän pitäisi olla maanomistajan lupa. Autotien pientareelta kuitenkin rohkenisin ottaa ilman tällaista lupaakin. Siirtämiseen vaikuttaa tietenkin myös kasvin koko. Puun ottaminen toisen maalta on aina luvanvaraista. Jos sitä uhkaa tuhoutuminen, vaikka ojien kaivu, pelastaisin sen omalle pihalle. Joku esiäiti meilläkin on tuonut juuri metsänätkelmän talon kulmalle kasvamaan ja se menestyi siinä hyvin, kunnes aluetta kunnostettiin ja se siirtyi metsäautotien varteen kasvuaan jatkamaan. Olenhan itsekin tähän syyllistynyt kerätessäni näytteitä. Mitä sillä on tehty. On vanhoja terveydenhoitovälineitä kuten suoneniskurauta ja hampaanvetokoukku, kirjoja 1700?luvulta ja dramaattinen kirje neidolta hänet hylänneelle nuorelle miehelle. . Joka kevät ensimmäinen viikko menee siivoamiseen. Kaikki tavarat tarkastetaan ja puhdistetaan. Tosin yleisten sienten sienirihmoja on kaikkialla, joten niiden puute ei tule useinkaan esteeksi kasvin viihtymiselle. Itse olen tehnyt luonnonkasveista kukkamaita keräämällä syksyllä niiden siemeniä ja kylvämällä niitä sopivalle paikalle. Tätä voin suositella muillekin. Kaupat myyvät siemenpusseja, joissa kerrotaan olevan kauniita luonnonkukkia, mutta usein ne sisältävät Keski-Euroopasta kerättyä siementä ja monet siellä menestyvät kasvikannat kuolevat täällä. Tämä toteutuu, kun otetaan tarpeeksi suuri juuripaakku ja istutetaan kasvi tarpeeksi suureen kuop- Metsänätkelmän kukka on kaunis ja se muistuttaa peltoherneen kukkaa. paan. Siinä saa samalla hyötyliikuntaa, kun tekee jokavuotisen pyhiinvaellusmatkan kasvin luo. Tuomo Kuitunen Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Suurin osa niistä on 1800-luvulta tai 1900?luvun alusta. Sydän-Hämeen Lehti 23 Kivikirves, rakkauskirje ja mysteeriesine Luopioisten kotiseutumuseossa ja Mikkelinmäen torpparimuseoalueella on yhteensä noin 3000 esinettä yli 3500 vuoden ajalta Luopioinen . Siitä näkee, että kirkko, kylänraitti ja tori ovat olleet yli 100 vuotta samalla paikalla kuin nytkin. . Saamme edelleen lahjoituksia joka vuosi. Tähän vastaaminen tuli ajankohtaiseksi, kun sain sähköpostia Loimaalta ja kysyjä kertoi löytäneensä metsänätkelmän tien penkalta ja halusi tietää sen menestymisestä puutarhassa ja millaisen maan se tarvitsee. Yksiselitteistä vastausta tähän ei voi antaa, koska jokainen kasvi on erilainen niin kasvutavoiltaan kuin -vaatimuksiltaankin. Ensinnäkin pitää muistaa, että rauhoitettuihin kasveihin ei saa koskea ja jos epäilee kasvia rauhoitetuksi tai harvinaiseksi, on silloinkin viisainta jättää se kasvamaan omalle paikalleen. Esimerkkinä voisin kertoa, kuinka luonnonsuojeluyhdistykset ovat joutuneet järjestämään jopa vartiointia, kun tunnottomat ihmiset ovat lapioineen kaivaneet kangasvuokkoja ja kylmänkukkia Hämeenlinnan ympäristössä viedäkseen ne omaan puutarhaansa. Jos ruohovartisen saa poimia kukkakimppuun, niin miksei jonkin yksilön voisi ottaa myös juurineenkin. Hänen palattuaan kotiin koko perhe menehtyi tartuntaan isäntää ja yhtä tytärtä lukuun ottamatta. Rautakaudelta 1970-luvulle Luopioisten kotiseutumuseossa on noin 2500 luetteloitua esinettä. Kukkia-Seura perusti ne 1950-luvulla ja nykyään niitä ylläpitää Pälkäneen kunta. Museot sijaitsevat Luopioisten kirkonkylässä noin 200 metrin päässä toisistaan ja ovat kesällä auki tiistaista lauantaihin kello 11?15. Mikkelinmäki on vanha palvontapaikka, jossa on uhrattu. Nykyään siellä on uhrikiven ja uhrilähteen lisäksi 12 rakennusta ja noin 500 luetteloitua esinettä. Minusta on ajan myötä alkanut tuntua paremmalta se, että antaa kukan kasvaa omalla paikallaan ja hoitaa sitä siellä, jos siihen on tarve. Kesäasukkaita käy usein katsomassa, löytyykö heidän mökkinsä pienoismallista tai missä päin mökki on, Järvinen kertoo. Museossa on yksi mysteeriesine, jonka käyttötarkoitusta Järvinen tai kukaan muukaan tähän mennessä ei ole tiennyt. . Jos se on ainoa, jättäisin sen paikoilleen
Kävelyretkellä Karlovy Varyn kylpyläkaupungin vanhassa osassa nähtiin aivan sadunomaisia, vanhoja rakennuksia. Puolassa Wielickan vanha suolakaivos oli käymisen arvoinen. Maksuttomuus on tärkeä kiinnostuksen herättäjä. Monet ovat epäuskoisina kyselleet, miten tällaista voi olla ilmaiseksi tarjolla, Hakulinen myhäilee. Omistaja päättää kuka näkee tiedot Eräs ensimmäisistä Hakulisen neuvoja saaneista on Kuhmalahden Puntarissa asuva, pelastusalalla työskentelevä Sakari Hinkkala. Tiedonkeruussa käytetään menetelminä muun muassa laserkeilausta ja ilmakuvausta. Kulkuneuvo on samalla hotelli, jossa yösijat ovat kolmessa kerroksessa. Sydänhämäläiset vuosisatojen pyörteissä Sydän-Häme Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen 50 jäsentä olivat kuopiolaisen Matkaveijalaisen kyydissä kahdeksan päivää Prahan ja Puolan kiertomatkalla. Prahaan mentiin lentäen ja sieltä matka jatkui bussilla Krakovan, Varsovan, Kaunaksen ja Pärnun kautta kotiin. Rahayksikköinä tutuksi tulivat korunat ja zlotyt; onneksi Liettuassa oli jo käytössä euro. Ja kohtuullisen halpaahan kaikki oli! Matka oli onnistunut; uutta nähtävää ja kuultavaa tuli paljon niin vuosisatojen takaa kuin nykyisyydestäkin. Satujen maisemissa Hienoa oli nähdä Tsekin ja Puolankin viljeltyjä maaseutumaisemia. Koko tilaa ei ole tarkoitus käydä maastossa läpi, kertoo Hakulinen työstään. Tavoitteena on tutustuttaa tämän vuoden aikana 300 metsänomistajaa Metsään.fi -palveluun. Mies on monille tuttu jo ennestään, sillä hän on toiminut 15 vuotta samalla alueella metsätalouden tarkastushommissa. Hakulinen on innostunut uudesta tehtävästään, onhan ilmaisen palvelun sanansaattajan rooli toki motivoivampaa hommaa kuin virheitä etsivänä viranomaisena esiintyminen. Hakuliselta saa neuvoja myös puhelimessa tai sähköpostilla, mutta tärkeimmässä osassa ovat neuvontakäynnit. . Käyttömahdollisuudet monipuolistuvat entisestään ajan mittaan. Käyttäjän ei tarvitse hankkia mitään sovelluksia tai lisäpalveluja. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Metsään.fi: Asiointipalvelu tuo metsänomistajat ja ammattilaiset yhteen Hakulinen on konsultti, joka ei lähetä Metsänomistajille on alkuvuodesta lähtien ollut tarjolla täysin maksuton Metsään. fi -verkkopalvelu, josta jokainen löytää ajantasaiset tiedot omasta metsästään. Auschwitzin keskitysleirimuseo puhutteli jokaista kävijää. Zakopanen vuoristokylä oli myös hieno nähdä, vaikkakin turismi on jättänyt kylään Karlovy Varyssä kaikki on kaunista. Neuvonta keskittyy palvelun käytön opastukseen, mutta omistajan niin halutessa käydään myös metsässä jotain kiinnostavaa kohdetta tutkimassa. Kuva: Kimmo Laakia. Taimikot kierretään edelleen maastossa miestyönä. Metsään.fi on perustettu metsävaratiedon jakelukanavaksi sillä periaatteella, että tiedon saatavuus on täysin metsänomistajan määräysvallassa. Lassi Hakulinen perehdyttää sydänhämäläisiä metsänomistajia verkkopalvelun käyttöön. Metsään.fi -asiointipalvelu www.metsään.fi Kirjautuminen pankkitunnuksilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella Tarvitset myös metsätilojesi kiinteistötunnuksen (kunta-kylä-tilan rek.no) Maksuttomat neuvontakäynnit: Lassi Hakulinen/ Metsäkeskus, 0400 392 659, lassi.hakulinen@metsakeskus.fi maksutonta neuvontaa ja opastusta palvelun käyttöön ottamiseen. Palvelu on suunniteltu monipuoliseksi työkalupakiksi, josta selviävät kuviokohtaisten puustotietojen lisäksi hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaville viidelle vuodelle tulo- ja menoarvioineen. Palvelusta löytyvät myös monipuoliset kartat ja ilmakuvat sekä tiedot mahdollisista luontokohteista. 24 Keskiviikko 15.7.2015 kyliltä . Hän oli kuullut palvelusta jo aiemmin ja tarttui epäröimättä tilaisuuteen, kun opastusta tarjottiin. Neuvontaa suunnataan lähinnä passiivisille omistajille, joten Hinkkala ei aktiivisena ja omatoimisena ole tyypillinen asiakas, mutta kokee saavansa palvelusta silti monia etuja. . Tapaaminen voidaan sopia toimistolleni Tampereelle, mutta mieluummin metsänomistajan luokse, jolloin siihen on helppo liittää myös maastokäynti. Kangasalan ja Pälkäneen alueilla opastusta antaa asiakasneuvoja Lassi Hakulinen. Tähän mennesTarkastajasta sä kaikki neuvontaa saaneet ilmaiseksi neuvojaksi asiakkaat ovat myös liittyneet Metsäkeskus tarjoaa myös palvelun käyttäjiksi. . Kuva: Kimmo Laakia Paluumatkalla kuljimme hetken peräkkäin saksalaisten eläkeläisten kanssa. Vaikka tunnen metsäni hyvin, on vahvistavaa saada kuviot ja tiedot näkyviin ylöskirjattuna ja kartalle sijoitettuna. Tiedot Historian havinaa... Jossakin vaiheessa heidän matkansa johti myöskin Helsinkiin. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Metsään.fi -palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen ylläpidosta vastaa Suomen Metsäkeskus, joka kerää palvelun pohjana olevat metsävaratiedot samaan tapaan kuin aiemmin on kerätty tietoja metsäsuunnitelmien tekoa varten. Viimeksi tekemäni työt olen ilmoittanut palvelun kautta ja ne ovat nyt päivitettyinä palvelussa, Hinkkala kehuu. Käyttäjä voi päivittää palveluun muuttuneita tietoja ilmoittamalla ne palvelun kautta metsäkeskukselle. Siellä ovat myös metsäalan yrittäjät, joille omistaja voi harkintansa mukaan antaa luvan nähdä metsätilansa tiedot ja pyytää tarjouksia puukaupasta tai hoitotöiden tekemisestä. Metsäsuunnitelmaa meillä ei ole ollut vuosikymmeniin. Olen käynyt tietoja läpi ja todennut, että ne pitävät hyvin paikkansa
Oleellista on myös se, että omistajille se on maksuton. Tiedot saa vapaasti ottaa suunnitelman teon pohjaksi, jolloin suunnittelu nopeutuu ja halpenee. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että jatkossa voisi käyttää palvelua myös puukaupan kilpailutukseen. . Hienoa, että on tällainen puolueeton palvelu, joka ei sido metsänomistajaa vain yhteen toimijaan. Pidän hyvänä myös sitä, että sieltä löytyy suuntaa antavat arviot myös tuloista ja menoista, Sarvi kiittelee. Täydellisenä hän ei palvelua vielä pidä, mutta uskoo sen kehittyvän aikaa myöten. Sarven asiakkaista moni on jo ryhtynyt Metsään.fi -käyttäjäksi, mikä helpottaa myös hänen asiointiaan metsänomistajan kanssa. . Jos osaa hoitaa pankkiasiansa verkkopankissa, osaa varmuudella käyttää myös tätä, Hinkkala rohkaisee. Hakulinen muistuttaa, että jos tietokone ei ole tuttu asia, voi valtuuttaa myös jonkun asioimaan puolestaan Metsään.fi:ssä. . Näin saadaan myös yhteisillä varoilla kerätty metsätieto hyötykäyttöön. Prahasta retkellä Karlovy Varyn kylpyläkaupungissa. Tähän asti on tuntunut jotenkin hankalalta lähteä selvittämään kaikkea puukauppaan tarvittavaa tietoa. Jos yksityiskohtaisemman suunnitelman haluaa, palvelu mahdollistaa senkin. . Valtuutettu asioi palvelussa omilla tunnuksillaan. Asiointipalvelu avaa Jukka Sarven tapaisille metsäpalveluyrittäjille kontakteja asiakkaisiin. Pienikin yrittäjä hyötyy Kangasalalainen metsäpalveluyrittäjä Jukka Sarvi ja hänen yhden miehen yrityksensä Puusarvi on yksi alan toimijoista, jotka ovat ottaneet Metsään.fi shl Jarmo Salonen -palvelun kiitellen vastaan. Parikymmentä vuotta yrittäjänä toiminut metsätalousteknikko Sarvi tekee asiakkailleen pääasiassa metsänhoitotöitä, joskin neuvonta- ja puukauppapalvelutkin hoituvat tarvittaessa. Asiakaspiiri on suhteellisen vakiintunut ja sijoittuu 50 kilometrin säteelle hänen asuinpaikastaan Pohjalahdesta. Sakari Sarvi on useimmille Hinkkala asiakkailleen luottomies, joka päätti ottaa tekee tilalla kaikki alan työt, hyödyn irti usein omiin havaintoihinsa ja maksut ehdotuksiinsa perustuen. tomasta Puusarvi listautui Metsään.fi palvelusta. -toimijapalvelun käyttäjäksi vuodenvaihteessa, eikä yrittäjä ole ratkaisuaan katunut. Yrityksille palvelun hinta on 60 euroa vuodessa jokaisesta mukaan otetusta kunnasta. . Se ei ole vain verkkoon siirretty metsäsuunnitelma, vaan sen avulla voi todella etsiä puulle parhaat ostotarjoukset ja töille osaavat tekijät, Hakuli- nen kuvailee palvelun antamia etuja. Ainutlaatuista Metsään.fi:ssä on Hakulisen mukaan myös se, että palvelun tarjoajalla ei ole mitenkään oma lehmä ojassa. Metsäkeskus valtiollisena toimijana ainoastaan kerää metsävaratiedot ja jalostaa ne metsänomistajien käytettäviksi, eikä pyri sen ohella myymään mitään eikä sitouttamaan mihinkään. Nelikymppinen Hinkkala on tottunut tietokoneen ja netin käyttäjä, jolla ei ollut vaikeuksia ottaa Metsään.fi - palvelua hallintaan. . Joillakin asiakkaillani on ollut ajan tasalla olevat metsäsuunnitelmat, mutta osa varsinkin pienemmistä tiloista on ollut ilman mitään metsävaratietoa tähän saakka. Asiointiluvalla voin itsekin ilmoittaa palveluun tehdyistä töistä ja tarkennella kuvioiden tietoja. Asiointimahdollisuus alan yritysten kanssa on oleellinen ja uusi ominaisuus tässä palvelussa. Jos tiedot sen sijaan luovutettaisiin lupaa kysymättä kaupalliseen käyttöön, nousisivat niskakarvat pystyyn. Ei pelkkä metsäsuunnitelma Muiden tekemiensä neuvontakäyntien pohjalta Hakulinen tietää, että neuvottavaa ja rästityötä tiloilta löytyy yllin kyllin. Kohdennetulla neuvonnalla pyritään nimenomaan kertomaan omistajille metsiensä tarpeista ja mahdollisuuksista. . Edessä matkanjohtajamme Erkki Kolu, koko matkan opas Virpi Perunka ja paikallisopas. Nyt valtuutus tietojeni käyttöön on helppo antaa ja myös perua halunsa mukaan, tuumii Hinkkala. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että päätösvalta tietojen käyttöön säilyy yksin metsänomistajalla. Kasvu lisätään vuosittain puumääriin ja noin joka kymmenes vuosi tiedonkeruu on tarkoitus uusia kokonaisuudessaan. Kerättyjen metsävaratietojen tarkkuus ei kaikilta osiltaan ole perinteisen metsäsuunnitelman luokkaa. on. Lindforsin Jukan järjestämässä tietokilpailussa oikea vastaus kun jäi hiukan tulkinnanvaraiseksi. työkalu siihenkin. Jos jollain on valmis tuore suunnitelma, se voidaan myös ladata palveluun meidän tietomme päälle ja ottaa käyttöön verkossa, vakuuttaa Hakulinen. Hinkkala on toistaiseksi antanut luvan tietojensa käyttöön yhdelle toimijalle, jonka kanssa istutukset ja puukaupat on hoidettu jo pitkään tiiviissä yhteistyössä. Sydän-Hämeen Lehti 25 laskua päivittyvät myös esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten ja Kemera-hankkeiden mukaisesti. Vähitellen tämä poistaa määrävälein tehtävän metsäsuunnittelun tarpeen, arvelee Sarvi. Sarvi on saanut tietojen selailulupia metsänomistajilta jo runsaasti. Keväällä hän lähetti kaikille luvan antaneille kirjeet, joissa kertoi tarkemmin omasta tarjonnastaan. Joitakin työmaitakin Metsään.fi on jo poikinut. . Kuva: Kimmo Laakia. Metsään.fi voisi olla sopiva oman jälkensä, mutta myös antaa toimeentuloon lisän. Tatravuoren huipulle 1987 metrin korkeuteen emme toiveista huolimatta näköalahissillä päässeetkään, koska hissijono mateli hiljakseen ja odotusaika olisi ollut varsin pitkä paljaan taivaan alla kovassa helteessä. Tunnelma oli ajoittain jopa kuuma, kun 34 asteen helle koetteli. Tiitolan Jussin Lapin tarinat ja joikhaaminen mennen tullen toivat mukavasti kotiSuomen olot mieleen. Nyt tiedetään, mikä se ?poronkusemakin. Metsään.fi antaa pienelle yrittäjälle edullisen työkalun saada kontakteja metsänomistajiin. Asiointiluvalla voi antaa vaikka nuoremmalle sukupolvelle tai luotetulle ammattilaiselle valtuuden käyttää palvelua. Kuljettaja Aapo Veijalainen takana vasemmalla. Keskiviikko 15.7.2015
Oman seurakunnan nuorisotoiminnalle?809 euroa, kiitos! Su 19.7. Luopioisten kappeliseurakunnan toiminnalle. KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. Isäntänä Juhani Husa. Lähetyskirppis srk-keskuksen alakerrassa lauantaisin klo 10-13. Tervetuloa myös kahville! Lomalla: Janne Vesto 20.7.?18.8. YHTEINEN TOIMINTA Kastettu: Atte Juho Eelis Tapio, Kollolasta. Avioliittoon kuulutetaan: Noora Annika Ellonen ja Teemu Tapio Saxberg, molemmat Hartolan seurakunnasta. RETKI HATTULAAN 2.8. PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Kirkkokahvit. KUHMALAHDELLA Su 19.7. 1950-luvun Ehtoollisjumalanpalvelus klo 10 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla, Kemppainen, Huomo, kirkkokuoro. Retken hinta 20 ?. Keskustelua Raamatun ääressä Padankodalla klo 17. To 16.7. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@pph.inet.? Sastamalaan ke 5.8.2015 Lähde mukaan kokemaan ja näkemään historiaa, sanaa ja musiikkia! Lähtö Kangasalan linja-autoasemalta kello 8.30. Kirkkoveneiden vastaanotto uimarannassa klo 9, kahvit srk-keskuksen pihassa n.9.20. kahvit, lounas, matkat). Konsertti kirkossa klo 13, WIIPURILAISEN OSAKUNNAN LAULAJAT. Ke 22.7. ei jumalanpalveusta Pälkäneen kirkossa, ks. ?Suven säveliä Suomesta?. Kirkastussunnuntain Messu Luopioisissa klo 10, Vesto, Huomo, kirkkokuoro. Iltamessu klo 19 Luikalassa Yrjölän pihapiirissä, Riikka ja Mikko Ylisellä, Luikalantie 236. lättybaari ja käsityöbasaari klo 9-12 Pälkäneen torilla. Arpajaiset. Villalankaa ja askartelupalkintoja lähetyksen hyväksi voi lahjoittaa srk-talolle torikahvioiden yhteydessä tai soittaa Papulle, puh. 0415074134. Kirkastussunnuntai WIIPURILAISEN OSAKUNNAN LAULAJAT Kirkastettu Kristus TULE PÄIVYSTÄMÄÄN PÄLKÄNEEN KIRKKOA JA PALVELEMAAN MATKAILIJOITA Pälkäneen kirkko toimii tiekirkkona 22.6.-10.8. 041 507 4134. Avioliittoon vihitty: Sauli Pekka Vuorio ja Ulla Katariina Pylkkänen, Nurmijärven srksta. klo 15. Rukoushetki kirkossa klo 12, Vesto, Huomo. Su 19.7. Heikki Repo, Riitta Rantakallio, Mari Sunell, Jussi Tamminen. Sunnuntai 19.7.2015 Pyhän aihe: ?Kirkastettu Kristus? klo 10 Kon?rmaatiomessu (Viro 2 ?ripari) Kangasalan kirkossa. klo 1116.Päivystysvuorovaraukset kirkon lastenhuoneessa olevasta listasta. Kukkia-Seura. Su 26.7. Paluu n. Kesäillan hartaus ja lauluhetki klo 18 Pentojärven rannan metsäkirkkopaikalla (Reentaittaantie). www.kangasalanseurakunta.? Onkkaalasta Kolehdit: Kiitos! Su 12.7. Kuoroa johtaa MuM Erkki Nurmi. Seurat Pälkäneen Pappilassa klo 18.30, Pappilantie 29. Kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth Pirkkalasta, nuorisosihteeri Mauno Nivala Lahdesta, pastori Pentti Marttila Lähetysyhdistys Kylväjästä, Kemppainen, Huomo. La 1.8. Puh. Päivän aikana meille esitellään Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Sastamalan Pyhän Marian kirkko, Karkun kirkko sekä Wanha Harsu. lääninrovasti Olli-Pekka Silverhut ja Kemppainen. Konsertti kirkossa klo 18, Johanna Järvinen ja Kaija Huhtanen. Lähetystöntekijämme Seija Frears, nuorisotyönohjaaja Juha Perilä Herttoniemen srk:sta Helsingistä, Kemppainen, Huomo. Su 19.7. /hlö (sis. Messu klo 12 Sahalahden kirkossa, Seppo Jarva, Janne Kyrönlahti. Mukaan 1938 virsikirja. Lauantai 18.7.2015 klo 10 Kon?rmaatiomessu (Pyysalo 3AB -ripari) Kangasalan kirkossa. Seurakunnan tapahtumatietoja on luettavissa Jari Kemppaisen ja Janne Veston Facebook-sivuilta. Ke 15.7. Yksinlauluja ja pianoteoksia sekä yksi urkuteos: Sibeliusta, Kuulaa, Merikantoa, Melartinia ja Hakanpäätä. Vapaa pääsy. Su 26.7. Nuotiokahvit Irma Jäppi, Aulis Jaakkola ym. Ti 21.7. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Su 19.7. kello 18 Kangasalan kirkossa Konsertti on osa WiOL:n kirkkovenekiertuetta Roineella. Ilm. Lauluseurat klo 18 Huhtioisissa Mäki-Mantilalla, Seitsyeentie 98. klo 18 Elämä voittaa -tilaisuus, Juha Kotisaari, musiikki: Very-ryhmä Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14 PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG. Iltamessu klo 18 kirkossa, Kankaristo, Huomo. MUUTA: Ke 15.7. Seppo Jarva, Janne Kyrönlahti. PIHASEURAT Ke 15.7. Sydän-Hämeen Lehti sana . PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ Jumalanpalvelukset Kangasalla JUMALANPALVELUKSET Ke 15.7. torikahvio klo 10-13 srk-talossa lähetyksen hyväksi. To 23.7. kirkkokuoro, Vesto, Huomo. Paula Eloranta p. Kotiseutujuhla Mikkelinmäellä messun jälkeen, järj. 0400-975277 Su 19.7. klo 18 Leila ja Arto Lahdensivulla, Vedentakusentie 47 (Ponsa). Puhujina Hannu Uusmies ja Kyllikki Koskela, musiikista vastaa Päivi Urvanta. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 22.7. Luikalan diakoniapiiri, Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki, Kemppainen, Huomo. Su 26.7. klo 18 Arja ja Pekka Simojoella, Rantatie 3. Ohjelman luotsaa Pekka Simojoki. Ke 22.7. Jari Antero Lehtinen ja Eija Terhikki Raivisto, Tampere Messukylän srksta. Kuollut: Elma Tellervo Pohjola, 100v, SANAN JA SÄVELEN RENGASMATKA Kahvila Seurahuone Pälkäneen seurakunnan www-sivut ovat toistaiseksi pois käytöstä. klo 19 SANAN JA RUKOUKSEN ILTA www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi Keskustie 5, 36600 Pälkäne Ke 15.7. Keskustelua Raamatun Ääressä srk-keskuksella klo 11. Pysäkin kesäkahvio klo 14-16. Muurinpohjalettuja, kahvia, leivonnaisia. Ti 21.7. Kirkastussunnuntain messu kirkossa klo 10. Kirkkokahvit. Kolehti: Perhediakoniaan Kangasalla, erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen. MUUT TILAISUUDET Ke 15.7. Kuoro laulaa vaihtelevaa kuoromusiikkia suomalaisista klassikoista armenialaiseen kuoroperinteeseen. Mari Metsävainio, Mirja-Leena Hirvonen, Mikko Wennström , Jussi Tamminen. klo 12 Messu Sahalahden kirkossa, Seppo Jarva, Janne Kyrönlahti. klo 11 PÄIVÄTILAISUUS Ti 21.7. Kulku omin kyydein. SAHALAHDELLA Su 19.7. Messu Pyhän ristin kirkossa, kirkon esittely Virpi Järvinen, kotiseutumyymälä ja lounas. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 22.7. 26 Keskiviikko 15.7.2015 . Käsiohjelma 10 ?. Ajankohtaista verkossa . 040 309 8105 Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna heinä-elokuussa ke-to klo 10-14 Myllystenpohjantie 2. TIEDOKSI: Seurakunnan virastot (Myllystenpohjantie 2) palvelevat kesä-elokuussa ma ja ke klo 9-14, to klo 10-17, ti ja pe suljettu. NUORTEN KESÄ Kesäraamis keskiviikkoisin klo 18 Parkissa. Reinola-illat perjantaisin klo 18.30 Ranta-Einolassa. Seurat Raiskion torpalla Ämmätsässä klo 14, mukana muusikko Jaakko Löytty sekä vs. Vanhoja sivuja ei saada auki, mutta uudet ovat tekeillä. Seurat klo 18.30 Vuolijoella Vähäkyörissä, Vanhatie 11. Kirkkoherra Vesa Parikka Ypäjältä, lääninrovasti Tapani Vanhanen Hauholta, Kemppainen, Huomo. Pe 24.7. mennessä Mari Metsävainiolle p. Metsäkirkko Pihtilammella klo 18, rovasti Jaakko Uronen, Vesto, Huomo. Torikahvio klo 10-13 srk-talossa kirkkokuoron hyväksi. Pe 17.7. Kirkko voi olla auki vain jos siellä on päivystäjä. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 19.7. Ohjelmistossa mm. Retken hinta on 45 . klo 12-12.30 Kangasalan kirkossa Matti Huomo, urut. Kastettu: Juuso Oskari Leinonen, Onni Einari Liukko, Elli Ilona Osa, Elli Anneli Kaarina Ritajoki Vihitty: Mikko Tapani Nieminen ja Saija Susanna Oksala, Juha Kalevi Toivakainen ja Taina Maritta Kivelä, Joni Petteri Turtiainen ja Hanna Eveliina Kontinen, Tapio Tuomas Viljanen ja Henni Mariia Oksanen Kuollut: Lahja Hännikäinen, 86 v., Eva Tiainen, 83 v., Jari-Pekka Juhani Kilpinen, 48 v. Lähtö torilta klo 9.15. Dmitri Bortnjanskin, Leevi Madetojan ja Jean Sibeliuksen teoksia
Ensikertalaisia kävi paikan päällä mukavat neljä kappaletta. SPR:n Pälkäneen osastosta kiitellään kaikkia kävijöitä ja kerrotaan, että ensikertalaisia on yleensä joka kerralla muutama, ja näin jatkuvuus on taattu. Pysäkin kesäkahvio palaa kesätauolta aitoo Aitoon Pysäkin kesätauko keskeytyy hetkeksi. Kuva: Juha Luukkonen Meeri Nikkilä Verta kertyi 65 pussillista Aidosti paikallinen Sydän-Hämeen Lehti pälkäne Pälkäneläiset aktivoituivat hienosti heinäkuiseen verenluovutukseen. Mukavaa kesää kaikille. Yst. kesä, kun kuorolaiset lähtevät esittämään maallista ja hengellistä sekakuoromusiikkia keskelle suvista Suomea. kello 13. Seppo Kouhia 050-512 5554 Toimistoa hoitaa Kiinteistö- ja Tilitoimisto Sydän-Häme Sahantie 14. Kuoroa johtaa MuM Erkki Nurmi. Retki alkaa konsertilla Pälkäneen kirkossa sunnuntaina 19.7. Pälkäneen konsertin jälkeen alkaa varsinainen soutuosuus. Tiistaina 21.7. kello 14?16. Tarjolla on kahvia, mehua, leivonnaisia ja muurinpohjalettuja. Kesäkahvion järjestää Pysäkin työryhmä. Elo?syyskuun taitteesta alkaen Aitoon Pysäkin kahvio on jälleen avoinna joka toinen tiistai.. ja 11.7.2015. Tervetuloa! Lämmin kiitos Teille ystävät ja yritykset, jotka annoitte tukenne Kostiakodin Auta meitä auttamaan -kirppistapahtumille 2.5. 24.6.2015 Kangasala Sua muistan vielä useinkin yksin kun mä oon kuin kynttilä on elämämme tää vain pieni tuuli joskus voi liekin sammuttaa taas toisinaan se myrskyn kestää voi. (Jamppa Tuominen: ?Aamu toi ilta vei?) Lämmöllä muistaen Sisarukset Sisarusten lapset ja lastenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät laan Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa kanttorina. Tiistai-illan ilmaiskonsertin säveltäjänimiä ovat Sibelius, Kuula, Melartin, Merikanto sekä Hakanpää. Johanna Järvinen ja Kaija Huhtanen konsertoivat Luopioisissa ensi viikon tiistaina. Kirkkovenekiertue saapuu Roineelle pälkäne kangasala Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien perinteinen kirkkovenekiertue Wene-WiOL saapuu tänä kesänä Roineelle. ?Lähimmäiset? Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 . terv. Huomenna torstaina nimittäin pidetään jälleen ?Pysäkin kesäkahvio. Verta saa- tiin yhteensä 65 pussillista. kello 18 on ohjelmassa konsertti Kangasalan kirkossa. Viimeinen konsertti on lauantaina 25.7. Keskiviikko 15.7.2015 . Ohjelmisto koostuu muun muassa Dmitri Bortnjanskin, Leevi Madetojan ja Jean Sibeliuksen teoksista. Päivämatkat kuoro taittaa kirkkoveneillä, ja yöpyminen tapahtuu teltoissa metsässä retkeillen. klo 10.00 Kuhmalahden kirkossa. kello 17 Längelmäen kirkossa, jonne myös veneretki päättyy. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat on helsinkiläinen opiskelijasekakuoro, jonka riveissä laulaa joukko enemmän tai vähemmän itäsuomalaisia nuoria. Kiitos Pentorinteen henkilökunnalle Kaukon hyvästä hoidosta. Kauko siunataan la 25.7. heinäkuuta kaikkiaan 77 henkilöä luovuttamassa verta. Pälkäneen seurakuntatalolla kävi 9. Kuoro konsertoi Pälkäneen, Kangasalan ja Längelmäen kirkoissa. Tämä on 29. Puh. Muistotilaisuus Pentosalissa Kaukon sukulaisille, naapureille ja ystäville. Sydän-Hämeen Lehti sana 27 Suven säveliä Suomesta luopioinen Luopioisten kirkossa konsertoivat tiistaina 21. 03-534 2052 Luopioisten Hautaustoimisto Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 . heinäkuuta kello 18 Johanna Järvinen, sopraano, sekä Kaija Huhtanen, piano ja urut. Konsertin nimenä on Suven säveliä Suomesta. Esiintyjäkaksikko löysi toisensa musisoidessaan jumalanpalveluksessa Luopioisissa viime kesänä, kun Huhtanen toimi kanttorina Pälkäneen seurakunnassa. Yhteistyö tuotti ensimmäi- sen konsertin vuosi sitten heinäkuussa sekä loppiaisen joululaulukonsertin, jossa esiintyi myös Pia Pajala. Johanna Järvinen asuu vakinaisesti Turussa, jossa hän työskentelee kuoronjohtajana. Tämän kesän alussa hän muun muassa esiintyi johtamansa Helianthus-kuoron kanssa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa. Kaija Huhtanen, koulutukseltaan diplomipianisti, musiikin tohtori sekä kanttori, asuu Luopioisissa ja toimii parhail- Rakkaamme Kauko Johannes TUOMAALA * 18.2.1926 Kuhmalahti . Luvassa on vaihtelevaa kuoromusiikkia suomalaisista klassikoista armenialaiseen kuoroperinteeseen. Seppo Kouhia 050-512 5554 Pekka 60-vuotta täyttää, mutta nuorekkaalta meno näyttää! Paljon Onnea Päivänsankarille toivottavat kotijoukot, lapset ja lapsenlapset Kaunis kiitos syntymäpäiväni muistamisesta. Wene-WiOL saapuu Roineelle. Matkan kiintopisteitä ovat kirkkokonsertit, joiden ohjelmistoa tämä noin 25 hengen kuoro on harjoitellut jo tammikuusta lähtien
ryhmien vuokrattavana. . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Päällimmäisenä oli ajatus, että vene hankitaan, Jouko Heinonen sanoo. Pääneuvottelut teiskolaisten kanssa kävi Sappeessa syntynyt, ja nyt vapaa-aikaansa Arajärven rannalla viettävä, Taisto Hietamäki, joka souti vuosikaudet Teiskon soutajissa. . Vesikansan väki pääsee taas jatkamaan vuosisataisia perinteitä: heinäkuun lopulla, Pälkäne-viikon päätteeksi, sappeelaiset soutavat taas Onkkaalaan, jättävät veneen pappilan vieressä olevaan rantaan, vaihtavat kirkkovaatteet ylle ja kävelevät vanhalle kirkolle jumalanpalvelukseen. . Paras sijoitus on toinen sija vuonna 1986. . Mitä. Olemme huojentuneita, kun se pääsee arvoiseensa kotiin tänne Pälkäneelle. Olkoon onni myötä matkassasi Teisko, saatteli Esko Kulmala veneen uusille kotikonnuille. Ennen vanhaan Pälkäneelläkin soudettiin kirkolle ja kotiin, ja viimeistään kotimatkalla jo kilpailtiin. Ja puhuttukin monta vuotta, että sappeelaisten täytyy hankkia uusi kirkkovene. Kesä-heinäkuun vaihteessa unelmasta tuli totta, kun Karustan rannassa laskettiin vesille Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistyksen Teiskosta ostama puuvene. Uuteen veneeseen päädyttiin, sillä 113-vuotiaan Ulla-veneen vesille saaminen oli kerta kerralta työläämpää. Totesimme, että Sappeessa vene pääsee hyvään kotiin. Nopeakulkuinen kunnon puuvene Teiskolaiset toivat veneen Sappeen Karustanrantaan. Se vaan jäi vaiheeseen ja ilmaan, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Heinonen. Ajatus ei kuitenkaan hautautunut, sillä vuodesta toiseen kyläkokousten pöytäkirjoista löytyy merkintä uuden veneen ostamisesta. . Teisko-kirkkovene näet Ensi viikon torstaina kello 17 pidetään soutuharjoitus, jonka aikana ehtii pohtia sekä talaan paikkaa että veneen uutta nimeä, mutta todennäköistä on, että ensi talven Pikku-Ulla viettää Hannulan riihenkatoksessa. Perinnettä sekin, sillä Sappeen yli satavuotias Ulla veistettiin Hutilan riihenkatoksessa. Nimen keksiminen käynee joutuisammin, sillä ehdotuksia on jo tullut mm. Vene tarjosi huomattavasti jouheamman kulun sanan kuu- loon verrattuna hevoseen ja sen aikaisiin teihin. Tarinoiden mukaan sappeelaisten Ulla päihitti lähikylien veneet mennen tullen, joten jos nyt kilpasille lähtisivät veneet Salmentakaa ja Luikalasta, näyttäisi PikkuUlla, miten kokassa vesi kohisee. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Harjoituksissa kävin pari kertaa viikossa, sanoo Taisto, mutta toteaa, että harjoitukset jäivät, kun hän Eira-puolisonsa kanssa rupesi eläkkeelle jäätyään viettämään yhä enemmän aikaa Sappeen mökillä. Ystävyyssuhteet teiskolaisiin ovat säilyneet ja, kun Taisto Hietamäki viime keväänä vieraili Teiskon soutajien puheenjohtajan mökillä, tuli taas puheeksi kirkkovene. Esko Kulmala piti veneen luovutuspuheen, jossa hän totesi, että Teisko ja teiskolaiset ovat aina olleet kirkkovenekansaa, sillä aluetta halkovat vesireitit. . puhelin (03) 539 9800. Myyjät kuljettivat kirkkoveneen Karustanrantaan, jossa ostajat pääsivät uutta purtta ihailemaan ennen kuin vene laskettiin veteen ja soudettiin muutama sata metriä kirkkorantaan. Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys osti Teiskosta 14-airoisen kirkkoveneen. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Heinonen ja sappeelaisille veneen neuvotellut Taisto Hietamäki tutkivat ostosta. Pikku-Ulla: 14-paikkainen kirkkovene koesoudetaan torstaina 23.7. Sappeelaiset ostivat kirkkoveneen sappee Tuumittu oli. 28 Keskiviikko 15.7.2015 tulossa ja menossa . Talas on kaukana järvestä, eikä veneen turvottaminen soutukuntoon käy kädenkäänteessä, joten Ulla päätettiin jättää talaaseen turistien ihailtavaksi. Uutta venettä kutsutaan toistaiseksi ?Pikku-Ullaksi?, sillä se on vanhaa Ulla-rouvaa hivenen lyhyempi ja soutajia on enimmillään 14, kun Ullaa soutaa 19. Uuden veneen hankinta kyti kyläyhdistyksessä vuodesta toiseen. Veneitä käytettiin tässä ja muissa yhteyksien hoidossa noin vuoteen 1930 asti, Esko Kulmala kertoi. Teisko-vene valmistui 1986 ja sillä soudettiin kilpaa, mutta viime vuodet vene on ollut vähäisellä käytöllä, lähinnä partiolaisten ym. Puheenjohtaja kertoi, että kirkkovene oli ruvennut kiinnostamaan muitakin mahdollisia ostajia, mutta vierailun myötä päädyttiin siihen, että Teiskon ja Sappeen kirkkoveneperinteet sopivat hyvin yhteen. . Kerran jo suunniteltiin lähteä Sulkavalle katsomaan veneitä. . Vene on nopeakulkuinen, kunnon puuvene, määrittelee Taisto Hietamäki ja Jouko Heinonen lisää, että se liikkui helposti ja meno oli vakaata, kun Pikku-Ulla soudettiin Karustan rannasta kirkkovenerantaan. Jouko Heinonen sanoo, että vene on kyläyhdistykselle loistava sijoitus. Pippa-Anni, Pikku-Ulla ja Ulla kakkonen. Nimiehdotuksia ottaa vastaan kyläyhdistyksen sihteeri Hellevi Salonen sähköpostilla hellevi. salonen@pp.inet.fi. Koska Sappeen uusi vene on kilpaillut Pirkan soudussa, ovat uteliaat jo kyselleet lähdetäänkö uudella veneellä Sulkavalle. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Heinonen kuitenkin Nimeä ja talaan arvelee, että ?kyllä se on toi paikkaa pohditaan Jouttenmeri, joka on meitin Pikku-Ulla odottelee toistai- Sulkava.? shl Päivi Heinonen seksi Sappeen kirkkorannassa. kilpaili kymmenisen vuotta Pirkan soudussa. Missä
Lisätietoja antaa Mika Saksala puhelinnumerossa 040?5379391. Kukkian Kulkureitten kirkkovene lähtee Luopioisten Niemikunnasta Aholan rannasta kello 8.15. Väliajalla palvelee Pälkäneen Maanpuolustusnaisten lottahenkinen kahvipuffetti. Laulajaisiin on vapaa pääsy ja kulkumahdollisuus myös liikuntaesteisille. shl Ulla Siren Messuista tulee ennätyssuuret pälkäne Elokuun lopussa järjestettävästä Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttelystä on tulossa edelliskertaisia suurempi. Näyt- toimii myös näyttelyoppaana. Poika (kuvassa) on yksi osa Carl Osbergin Elämänmuototeosta. Ilmoittautumislomake löytyy shl.fi Pälkäneen messuille on ilmoittautunut jo 114 yritystä ja yhdistystä. Kuuden vuoden takaisilla messuilla yhdistysten toiminta oli laajalti esillä. -sivustolta. Lisäksi Pälkä- kylässä ylläpidetään yli sata2 sekä Kukkian Kulkureiden monta kertaa osaa myös Sul- nevedellä, Sappeen-Ohvenon vuotiasta Ulla-kirkkovenettä.. Yritykset pääsevät mukaan 100 eurolla ja yhdistykset 50 eurolla. Kävijöille näyttely vaiheet ja mukaan ilmoittau- telyn alla 26. Väisänen luottaa teoksessaan My Five Characters (2001) merkkikieleen ja pelkistettyyn symboliikkaan. Carl Osbergin Elämänmuototeoksen poika, bambi ja läpikuultavat väriläikät omissa ruuduissaan muodostavat herkän kokonaisuuden. 70-vuotias turkulainen Harro Koskinen on toteuttanut värikynä- ja pastellitekniikalla talvisen maiseman Särkynyt (1977). Ilmaisultaan graafinen ja niukka teos kuuluu Koskisen maisematutkielmiin. Lappeenrannassa 1973 syntyneeltä kuvanveistäjä Hanna Vahvaselältä on näyttelyssä esillä jykevä, mutta hienopiirteinen Omakuva (2013). Vahvaselkä yhdistää puisessa reliefissään veistämistä, kaivertamista ja pinnan polttamista piirtämiseen sekä maalaamiseen. Kirkkovenesoutu Kukkialla kirkastussunnuntaina luopioinen Kirkastussunnuntain perinteinen kirkkovenesoutu järjestetään tulevana sunnuntaina. Kuohijoen, Puutikkalan ja Kukkian Kulkureiden kirkkoveneet saapuvat Luopioisten uimarantaan aamulla kello 9, jossa on Luopioisten kappeliseurakunnan järjestämä kirkkoveneiden vastaanotto. Kirkkoveneet palaavat lähtöpaikkoihinsa noin kello 12. Puutikkalassa ja Kuohijoella on paluumatkalaisille kahvitukset. Tapahtuma on täysin ilmainen. Kuohijoen kirkkovene Aallotar lähtee Kuohijoelta Tervaniemen rannasta kello 7. elokuuta. Oman osastonsa voi varata 7. elokuuta mennessä. Majaoja-säätiön lahjateokset ovat heinäkuun ajan esillä Kangasala-talon galleriassa. Keskiviikko 15.7.2015 . heinäkuuta kello 18.30. elokuuta jaetaan on maksuton. tuneet kootaan ensi viikon joka kotiin messulehti, joka Messujärjestelyiden nyky- Sydän-Hämeen Lehteen. Kuusi vuotta sitten mukana oli 110 paikallista yritystä, yhdistystä ja kylää. Lisätietoja antaa Erkki Vierikka puhelinnumerossa 0400?237693. Yleisöä kirkkoveneiden vastaanottoon Luopioisten uimarannalle sekä uusia ja vanhoja soutajia kirkkoveneisiin toivotaan runsain mitoin mukaan. Kirkkoveneitä on käytetty Kukkialla kylien väliseen liikenteeseen aina 1950?luvulle asti. Nyt ilmoittautumisia on kertynyt sitä vauhtia, että vanha osanottajaennätys ylittyi jo heinäkuun alussa. Pälkäneen yritys- ja yhdistyselämää esittelevä jättinäyttely järjestetään Aitoon Honkalassa 29.?30. Sen jälkeen taidegrafiikka ja maalaukset ripustetaan Kangasala-talon yleisötiloihin ja henkilökunnan työtiloihin. 39-vuotiaan oululaisen Jaakko Mattilan ja Martti Leppäsen öljyväritöiden ilmaisu on ei-esittävää. Sydän-Hämeen Lehti 29 Lottalaulajaiset: Yleisön toivomuksesta löytyy Heili Karjalasta ja morsiussaattomme kaunis karkeloi Lauletaan rakkauden tarina pälkäne tön kultasuoni. Pälkäneen MaanpuolustusRakastaminen ei ole aina naisten Lottalaulajaisten toishelppoa, mutta runoilijoille ja takymmentä vuotta kestänyt säveltäjille rakkaus on ehtymä- perinne jatkuu Pälkäne-viikon Korsukööri antaa Lottalaulajaisille tahdit. tiistaina, kun Kirsti Uotilan johdolla lauletaan läpi rakkauden koko kirjo. Majaoja-säätiön Kangasala-talolle lahjoittamat teokset ovat esillä heinäkuun ajan. Majaoja-lahjoitukset esillä kulttuuritalossa kangasala Yksityinen Majaoja-säätiö tukee suomalaista kulttuurielämää jakamalla apurahoja, järjestämällä kirjoitus- ja sävellyskilpailuja sekä hankkimalla ja konservoimalla taideteoksia. Vuonna 2013 säätiö hankki näyttelyyn 58 teosta, jotka lahjoitettiin näyttelyvieraiden ehdottamiin paikkoihin. Teoksista kuusi saatiin Kangasala-taloon. Teema on valittu yleisön toiveiden perusteella. Kuten tunnettua, rakkaus alkaa kohtaamisesta ja jatkuu sitten joko onneen tai pettymykseen, yhteisen kodin laittamiseen tai haikeisiin muistoihin. Varmaa on se, että joka vaiheesta on tehty lauluja . Jokainen Aallottaren soutuun osallistuja saa omakseen Aallotar-paidan, joka tuo tapahtumaan lisää juhlavuutta. Puutikkalan kirkkovene Ahti2 lähtee Puutikkalasta Saksalan lahdelta kello 7.45. Martti Leppäsen maalaus Viilenevää (2013) on kylmäsävyinen abstraktio. Jaakko Mattila on luonut teollisilla alkydimaaleilla sini- ja harmaansävyisiä valuvia, kiiltäviä ja kosteanoloisia pintoja. Teos Aalto (2013) vie ajatuk- sen meren tyrskyihin tai äärettömään avaruuteen. 64-vuotias oululaistaiteilija Hannu Väisänen ja Vancouverissa vuonna 1985 syntynyt Carl Osberg yhdistävät teoksissaan erilaisia visuaalisia elementtejä. Yhteiskunnan autoistuminen ja elämisen muutokset ovat muuttaneet myös kirkkoveneiden tarvetta, ja tänä päivänä ne toimivat perinteiden eteenpäinviejinä, kilpailuvälineinä sekä matkailuelämysten tuottajina. Tällä hetkellä Kukkialla on Kirkkoveneiden vastaanotto Luopioisten uimarannalla. kolme kirkkovenettä: Kuohijoen Aallotar, Puutikkalan Ahti kirkkovene, joka on ottanut kavan soutuun. Lisätietoja antaa Sakari Tervaniem i puhelinnumerossa 0500?984281. kaikkien niiden lisäksi, jotka itsessään kertovat kokonaisen tarinan. Laulettavaa riittää koko illaksi, vaikka iskelmät on suljettu Lottalaulajaisten ulkopuolelle. Säestäjänä ja laulattajana toimii tuttuun tapaan Korsukööri, jota tällä kertaa säestää harmonikalla Yrjö Tikka. Lottalaulajaisia vietetään Nuijantalolla tiistaina 21
Kuva Anna-Mari Henriksson-Helmikkala. kaan perheessä henkilöautoa, Helena Niemi kertoo. Myös kahvilakulttuuri kukoisti. Ja oli uskoa kaikkeen! . En ollut ikinä nähnytkään muita päärynöitä kuin niitä, mitä täällä kasvoi joissakin puutarhoissa, Helena Niemi kertoo. Äiti kysyi, miksi et ottanut enempää, kun niitä kerran siellä oli. Pälkäneellä luistelu oli erityisasemassa, kun oli oman paikkakunnan poika, Toivo Salonen, ottamassa pikaluistelun olympiapronssia vuonna 1956. Kesällä oli juhannusjuhlat ja palokunnan juhlat, joissa oli siihen aikaan neljät tanssit. Helenasta tuli luokanopettaja ja rehtori. Kuvaruutu näkyi ulospäin, ja lapset kerääntyivät ikkunan taakse ihmettelemään, Helena Niemi kertoo. Uuden ajan ihmeitä ilmestyi muuallekin. Se oli pieni valkoinen terrieri. Matti ja Helena Niemen monet nuoruudenmuistot liittyvät Onkkaalan VPK:n Vilpolaan ja viereiseen Insinööri Heikki Heikkilä, Säh- urheilukenttään, jotka kuuluivat 50-luvulla paikkakunnan huvikeskuksiin. Pieni polku 50-luvulle -tapahtumassa saa nähdä asuja ja esineitä 50-luvulta. Tyttöpartiolle ei saatu heti ohjaajaa, joten harrastus oli alkuun tarjolla vain pojille. Halosen perheen äiti ja tyttäret saivat kuitenkin tulla iltanuotiolle, kun isä piti leiriä. . Samaan aikaan maailmanpolitiikassa oli ehditty jo kylmään sotaan. Mutta ei se lapsuutta himmentänyt, Helena ja Matti Niemi vakuuttavat. Huolimatta ankarista puitteista 50-luvulla kasvettiin auringossa. Vuonna 1957 Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen Sputnikin, satelliitin, joka kiersi Maata. . Ne olivat ulkomailta tuotuja ja minun silmissäni valtavan isoja. Siihen aikaan lapset ja nuoret olivat tasa-arvoisempia kuin nykyään. 30 Keskiviikko 15.7.2015 tulossa ja menossa . Talvella Syrjänharjun lukkoihin tehtiin laskettelumäet, joita parempia ei koskaan voi missään olla, ja siellä laskivat ja riemuitsivat kaikki, niin että lumet mäntyjen kruunuista karisivat niskaan. . Mentiin eteenpäin . Opiskelupaikkoja ja työtä riitti, jos vain jaksoi yrittää. Usko tulevaisuuteen peitti eletyn sodan varjot ja antoi voimaa yrittää paljon ja monenlaista. Se osasi hypätä pysäkiltä Roholan linja-autoon ja jäädä Vehoniemessä pois. Muistan hyvin, kun sain elämäni ensimmäisen banaanin ollessani partioleirillä Mallasveden Peltoniemessä, Matti Niemi kertoo. Partiotoiminta oli viritetty Pälkäneellä Helenan isän, pankinjohtaja Erkki Halosen johdolla. Ei meitä, pankinjohtajan tyttöjä, kuljeteltu harrastuksiin, eikä meillä autoakaan ollut. Siksi iltamaohjelmia rakennettiin ahkerasti ja tanssiajasta otettiin kaikki irti. Paikkakunnalla saattoi teettää puvun, korjauttaa radion, ostaa kirjoja, kelloja, kultaa, polkupyöriä, matkalaukkuja, kenkiä, vaatteita. Se sai riittää nuorisolle. ja kaikille riitti asiakkaita. Mitä. Eihän silloin ollut monessa- Tulevaisuuden tekijöitä Niemet hymyilevät vähän haikeasti kertoessaan, miten avoimelta maailma näytti heidän nuoruudessaan. Kahviloita oli kirkonkylässä vieri vieressä, mutta nuoret suosivat erityisesti Hämeen Osuusmeijerin baaria sekä Pohjosen Pekan baaria, koska niissä oli levyautomaatit. Nuoret oleskelivat mielellään niiden keskivälillä, Härkösen kaupan portailla kirkkoa vastapäätä. Vieressä torin laidassa oli Patotien kahvila ja matkahuolto ja alempana raitin varressa Palttalan ja Päiviön kahvilat, joista sai herkullisia kotileivonnaisia. Jos kauemmas lähdettiin kahvilaan, se oli jo pientä matkailua . Siellä se sai kahvilasta herkkuja, ja odotti sitten taas Roholaa, joka toi sen kotiin, Helena Niemi nauraa. . Jotkin tarvikkeet kuten kahvi olivat vielä kortilla. Välillä käväistiin syömässä kotona, sitten taas palattiin uimaan. Esiintyjät ja muu henkilökunta pukeutuvat ajan hengen mukaan, ja halutessaan yleisö voi tehdä samoin. kaikille muille paitsi Strengellin Tomi-koiralle, jolle kahvitauko Vehoniemenharjulla oli arkipäiväinen juttu. . Ei minulla sellaista hattua ollut, Matti Niemi huomauttaa. Musiikin uusi sana oli rock?n roll. puhelin (03) 539 9800. Silloin 50-luvulla: Helena ja Matti Niemi muistavat, miten tulevaisuudenusko paikkasi aineellisen niukkuuden Kohti uutta aikaa pälkäne Helena Halonen ja Matti Niemi olivat aikanaan luokkatovereita Pälkäneen yhteiskoulussa. He valmistuivat ylioppilaiksi vuonna 1962. Sota- ja pula-ajan lapsille monet tuontituotteet olivat täysin tuntemattomia. . Helmikkala, Rohola, Ilmoni, Ylisen liikenne, Mäntylä, Paunu, Luopioisten linja. Nuorten kesken ei puhuttu sodasta eikä vatvottu politiikkaa. Kuormallinen päärynöitä kieri pitkin mäkiä, ja kaikki lapset ryntäsivät niiden perään. Minäkin otin kaksi ja lähdin kotiin näyttämään äidille. Ja siististi oltiin muutenkin kuin juomien suhteen. Aikuiset istuivat Vilpolan ulkoseinustoilla penkeillä ja seurasivat, mitä tapahtui. Suomeen rantautunut nuorisokulttuuri tavoitti Pälkäneen, mutta se näkyi eniten muodissa ja musiikissa. Pälkäneen Lukko järjesti Nuijalla lauantaitansseja, joihin tuli väkeä Tampereelta asti tilausbussikyydillä. Ei taitaisi semmoinen nykypäivänä onnistua, tuumii Matti Niemi. Mutta aurinkoisella 50-luvulla ei ollut nykyisenlaisia sääntöjä kahlehtimassa ihmisiä eikä koiria. Koko ajan oli menossa jotain tärkeää. Televisio ei häirinnyt yhteisiä ponnistuksia eikä koululaisten läksyjenlukua, sillä niitä alkoi ilmestyä koteihin vasta vuosikymmenen lopulla. . Ja sen aikaansaaminen oli aikuisilta merkittävä voimannäyttö. Jos oli. Täällä oli vaikka kuinka monta liikennöitsijää . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Talvi-iltoina järjestettiin musiikkiluistelua ja sarjakilpailuja uudella luistinradalla. Mutta kävi Paavo Nurmikin kerran Pälkäneellä. Järjestettiin juhlia ja iltamia ja myyjäisiä ja arpajaisia ja huutokauppoja koulun ja urheilun ja palokunnan hyväksi. Joskus soitti oikein Dallapé tai joku muu kuuluisa orkesteri, joskus paikalliset pelimannit. . Pälkäneellä yhteiskoulu oli yksi suuri tulevaisuuden tekijä. Se avasi nuorille mahdollisuuksia, jotka olisivat muuten olleet monien tavoittamattomissa. Isä oli palokunnan päällikkö, joten ne tulivat meille tutuiksi, ennen kuin saatiin mennä mukaankaan, Matti Niemi kertoo. . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Lapsia vain oli kamalan paljon joka puolella, ja koko ajan me paineltiin yhdessä ja leikittiin kaikkea, mitä keksittiin, Helena Niemi kuvailee. kö-Heikki, niin kuin sanottiin, sitä ajoi kaikkein vahvimmin, Matti Niemi sanoo. Koulua rakennettiin ja pidettiin yllä paikkakuntalaisten hartiavoimin. Olin 15-vuotias, juuri ripille päässyt, kun sain ensi kertaa mennä tansseihin Vilpolaan. Mutta kotiin piti tulla kymmeneltä, ja isä seurasi koko ajan Säästöpankin talon ikkunasta, että varmasti olin ja tulin niin kuin piti, Helena Niemi naureskelee. Kanttiinista sai kahvia, pullaa, Pyynikin Helmeä ja muuta limonadia, makeisia ja VPK:n juhlista tietysti perinteikkäitä sillivoileipiä. Oli oikein aikataulu lehdessä, koska sen voi nähdä, muistelee Matti Niemi. Hedelmäherkkuja 1950-luvun alkupuolella Suomi oli köyhä maa. Virkamiesperheissäkään ei eletty erityisen varakasta elämää. Ensimmäinen televisio, jonka näin Pälkäneellä, oli Matti Grönholmin urheilukaupan ikkunassa. Eikä vain koulua. Urheilu oli ajan trendi koko maassa, saatiinhan Suomeen vuonna 1952 vihdoin omat olympialaisetkin. Tangoa, valssia ja fokstrottia tanssittiin kyllä nuorten kesken, mutta sitten tuli Bill Haley & His Cometsin Rock Around the Clock ja pian myös Elvis Presley. Mentiin kohti uutta aikaa. shl Ulla Siren. Matista tuli insinööri ja autokatsastuksen paikallisjohtaja. Heistä tuli myös aviopari. Kun he aloittivat oppikoulun, sodan loppumisesta ei ollut vielä vuosikymmentäkään. Pälkäneen yhteiskoulun perustamisesta oli vielä vähemmän. Sodan arvet olivat vielä tuoreet ja sen rasitteet yhteiskunnalle ankarat. Tytöillä oli kellohelmahameet ja puukengät ja pojilla nahkatakit ja lättähatut. . Oli leipomoa, lihakauppaa, vaatekauppaa, urheilukauppaa ja kukkakauppaa; pankkejakin oli neljä ja tietysti posti. Ja niihin oli helppo tulla. . Siellä minäkin maistoin banaania ensimmäisen kerran, Helena Niemi muistaa. Kostianvirran yli vei siihen aikaan vain yksi silta, joten sitä pitkin kulki myös raskas liikenne. Kerran hedelmälastissa olevan rekan perävaunu meni nurin sillan korvalla nykyisen Sydän-Hämeen Lehden toimitalon kohdalla, ja kontin ovet lensivät siinä rytäkässä auki. . Sitä ihmeteltiin illalla kotipihalta. Roholan kuski oli Tomin hyvä tuttu, ja miksipä ei olisi kaveria kyydinnyt, kun ei siinä kukaan mitään menettänyt. Kellohelmoja ja rock?n rollia Viisikymmenluvulla tanssit olivat huviveron alainen tapahtuma, ellei niitä järjestetty iltamien yhteydessä. Iltamien jatkoksi tanssia sai olla puolitoista tuntia. ja vauhdilla! Kesäisin Uimalaitoksen auringossa kuumenneelta laiturilta pomppi veteen riemusta kirkuvia lapsia. Aina meni linja-auto johonkin suuntaan. Kuvassa ovat Sami ja Julia Nurminen Lily-tyttärensä kanssa Vilpolan mäellä. Tyttö juoksi takaisin, mutta mitään ei ollut jäljellä. Harvinaiset hedelmäherkut oli hetkessä korjattu parempaan talteen. Tomi-koiran kahvitauko Pälkäneellä oli viisikymmenluvulla hyvät palvelut omasta takaa. Missä
heinäkuuta. Kuvien henkilöt ovat katselleet maailmaa jo 1950-luvulla, mutta eivät välttämättä Pälkäneellä. Kuvavisaan voi osallistua heinäkuun loppuun asti. Kuvien pikkutyttö ja nuorukainen ovat mukana kuvavisassa. Pälkäne-Seura 50-luvulla: Pälkäne-viikolla eläydytään kotoisiin kesähuveihin, sanoihin ja säveliin pälkäne Pälkäne-Seuran tämän kesän teema, Pieni polku 1950-luvulle, huipentuu Pälkäne-viikon päätösviikonloppuna kolmeen tapahtumaan, joita täydentää seurakunnan järjestämä 50-luvun messu Vanhassakirkossa. Lauantaina 25. heinäkuuta radioääni Paavo Noponen, jota esittää Erkki Iivonen. Tammisen taa lukijaa muutamalla yksin Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1997 hahmot ovat harmaita elämän kertaisella sanankäänteellä. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1995 puurtajamiehiä, mutta huumoPetri Tamminen on julkaisKalevi Jäntin palkinto 2002 teoksesta Piiloutujan maa rinharmaita. sut 1990-luvun puolivälistä Hämeen taidetoimikunnan vuoden 2002 taidepalkinto Tammista sanotaan usein asti kymmenen proosateosta Finlandia-ehdokkuus vuonna 2006 romaanista Enon miehisen maailman ja mie- ja kuunnelmia ja palkittu useiopetukset histen tuntojen kuvaajaksi. tutut paikalliset nimet Yrjö TikNiitä isännöi ja selostaa tuttu ka ja Taisto Kuortti. Sunnuntaina 26. Kirjateltta sijaitsee Laitassa Pälkäne-viikon keskiviik- tikkalan lainausaseman pihalla kona 22. Parhaimmillaan Esikoisteos Elämiä 1994, uusin teos Meriromaani 2015 pääty lohduttomuuteen, ku- Tamminen ällistyttää ja nauratten voisi kuvitella. Keskiviikko 15.7.2015 . Muut ovat pääsymaksullisia ja tulot niistä käytetään Salimäen kotiseutumuseon päärakennuksen kunnostamiseen. Kirjateltta: Pälkäne-viikon kirjailija on lyhytproosan ja lakonisen huumorin taitaja Petri Tamminen Vilhelm Huurna ja muita huumorinharmaita miehiä laitikkala laajalla kaarella samoja teemoja, kuin hänen aikaisempikin ?Keikoista tietää etukäteen kaksi Petri Tammisen tuorein teos, tuotantonsa. keväällä ilmestynyt MeriroHuurna muistuttaa tavallaan asiaa: sen että paikka ja haastattelija maani kertoo merikapteeni Tammisen tunnetuimman ja yleisö ja tunnelma ja tapahtuman Vilhelm Huurnasta, jonka teoksen, Finlandia-ehdokkaakipparoimat purjelaivat eivät na vuonna 2006 olleen Enon luonne ovat erilaisia kuin kuvitteli ja opetusten päähenkilöä Jussia. koskaan pääse sen että paluumatkalla hävettää. heinäkuuta 2015 kello osoitteessa Kuisemantie 41.. ja 26. Muu päämääräänsä vaan uppoa- Kumpikin puurtaa työssä, joka ei koskaan tavoita päämääräänvat järjestään. on hämärän peitossa. Tapahtumat ajoittuvat arvi- sä; pitkässä ja turhanoloisessa Petri Tamminen, Muita hyviä ominaisuuksia (2010) olta noin 1800-luvun loppu- puurtamisessa on traagisia säpuolelle, mutta Tammisen teos vyjä, kun elämä ei näytä johtaei ole lähtökohtaisesti historial- van mistään minnekään. Tammista luonnehditaan lakonisen huumorin mesta- us, johon liittyvät yksinäisyys, linen romaani, vaan käsittelee riksi. Ku- kello 14 Pälkäneen Teatterilla vitteellinen 1950-luvun nuori alkaa runomatinea Vain eläpari Pälkäneeltä muistelee mää 50-luvun kuvin, sanoin ja menneitä; muistojen tukena sävelin. Ohjelmassa on 50-luvun on kuvia ja musiikkia ja tanssi- runoja ja musiikkia sekä kuvia sen ajan Pälkäneeltä. Pariskuntaa esittävät Oili Äijälä ja Jussi Saari. Väinö Lopuksi ohjelmassa on vuoRiikkilän Pertsan ja Kilun seurassa. heinäkuuta kello 14?18 Vilpolassa vietetään koko perheen Muistoja, muistoja 50-luvulta -tapahtumaa. Ohjelmassa on tikanheittoa ja renkaanheittoa, arpajaiset, ajan hengen mukainen puffetti, mandoliinimusiikkia ja Mikko Kiion soittokoulu, jossa voi opetella soittamaan lehdellä tai sahalla. Jos sää sallii, palokunnan mäelle saapuu 50-luvun autoja, joita esittelee Ari Reinikainen. Lapsille on oma polkunsa, johon kuuluu 50-luvun leikkejä ja pelejä sekä lukutuokio Anni Polvan Tiina-kirjojen ja esityksiä. Sydän-Hämeen Lehti 31 Tunnistatko tuttuja 50-luvulta? Muistatko? Onkkaalan VPK:n kesäjuhlat Vilpolan edustalla 1950-luvulla. Kuva Yrjö Nikulainen. Pälkäne-Seuran Pieni polku 50-luvulle johtaa myös pääkirjasto Arkkiin ja kuvavisaan, josta voi tunnistaa polun toteuttajia. Kuvissa on tuttuja pälkäneläisiä, jotka ovat mukana Pälkäne-Seuran tapahtumissa 25. Tikka, Päivi Kosonen, Maria Aaltonen, Pälkäneen Laulumiesten kvartetti, Annukka Linnainmaa, Marja-Liisa Suomalainen, Aksel Kiviniemi, Merja Vaittinen , Heikki Railevirta, Pyry Vaismaa, puheosuuksissa lisäksi Erkki Iivonen ja Asko Visala. Iltamat ja runomatinea ovat Pälkäne-Seuran sihteeri Paula Syväsalmen käsikirjoittamia. Kokonaisuutta on ollut rakentamassa kolmisenkymmentä tekijää, mukaan lukien esiintyjät ja talkoolaiset. Lauantain päivätapahtumaan on vapaa pääsy. Väliajalla on mehu- ja kakkutarjoilu. Esiintyjinä ovat Jarmo ?Jermu. ta kertoja erilaisilla kirjallisuus Tuotantoa käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, Yksi hänen keskeisimmistä palkinnoilla. tanskaksi, sloveniaksi, latviaksi ja tsekiksi teemoistaan on miehen ujoPetri Tamminen on kirjaili- Petri Tamminen Mitä onni on -kirjan takakannessa. javieraana Laitikkalan Kirjatel- 18.00. Hän kirjoittaa lyhyttä erillisyys ja riittämättömyyden anttihyrymäistä proosaa, jossa tunne. Petri Tamminen sanonnan niukkuus on osa sen Tammisen kuvaamat tunnot iskevyyttä. ja kokemukset ovat miesnäkö Vapaa kirjailija, syntynyt 1966 Helsingissä Meriromaanissakin toteava, kulmasta huolimatta varsin harva ilmaisu saa Huurnan yleisinhimillisiä, ja eniten niis Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 1995 seikkailut näyttämään ennen sä kiehtookin niiden osuvuus Asuu perheineen Vääksyssä kaikkea koomisilta, eikä tarina ja oivaltavuus. Lukijana on Marja- sikymmenen iltamatyyliin tunLiisa Niittynen. ti tanssia yleisölle, orkesterina Kello 18 alkavat iltamat
Keittiöstä saa nauttia jälkiruokana, sillä näyttelykierros päättyy sinne. . Osa niistä on kerrottu näyttelyluettelossa, joka on persoonallisesti kirjoitettu johdatus aiheeseen, miten omistajansa näköinen kotigalleria syntyy. Taulujen ympäristökin on taidetta omalla tavallaan. Uneksivan sininen talo metrin pituisen heinän ja villeinä kasvavien lupiinien keskellä houkuttelisi sellaisenaan monia taiteilijoita tarttumaan si- veltimeen. Näyttelyn 107. 32 Keskiviikko 15.7.2015 tulossa ja menossa . heinäkuuta kello 11?18. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja sen aikana pihamaalla palvelee ?taskukokoinen. Rakastan värejä, suorastaan elän niistä! Virta sanoo. Hän tietää yksityiskohtaisesti, miten valo minäkin vuodenaikana herättää värisävyt hänen tauluissaan ja antaa viivoille erilaisia korostuksia. Hän näyttää tuntevan jokaisen sävyn ja osaavan keskustella värien kanssa. Nykyajan sisustustrendi, kylmä metallinharmaus yhdis- tettynä valkoiseen, on hänelle kauhistus. Anja Virta on esimerkki ihmisestä, joka rohkenee itsenäisesti ja muiden mielipiteitä kuuntelematta valita värit ja viivat omaan elämäänsä. Joukossa on sellaisia nimiä kuin Olavi Vaarula, Tiina Jaakkola, Inari Krohn ja Saara Tikka. Siinä on kaikki: vihreä kenttä, munkit ja lampaat. Elämäntarinan värit ja viivat Anja Virran kotona punaisen ja vihreän huoneen seinillä, pöydillä ja ikkunoissa on yhteensä 106 työtä, joista jokaiseen liittyy oma tarina. Noin sata työtä ja viisikymmentä vuotta, se tekee suunnilleen kaksi teosta vuodessa, Virta laskee hankintojaan. Olavi Vaarulan maalausta ?Iljan päivä. Nykyään ei ole sellaista tarjontaa, mutta aina niin paljon, että taiteen nälkä tulee hyvin tyydytetyksi, hän kertoo. Osa Viiva&Värissä esillä olevista töistä on löytöjä Hel- singin Kaapelitehtaalta Taidemaalariliiton jokakeväisistä näyttelyistä, jotkut taas Pirkanmaan taidesuunnistuksen reiteiltä löytyneitä. työ voisi taas olla sinisen talon keittiö, joka on luultavasti yksi Suomen mielikuvituksellisimmista. Se näyttää kokonaisuutena edustavan jotain määrittelemätöntä mutta riemukasta taidesuuntaa, tarkasti omassa tyylilajissaan pysyen. kirpputori, jonka tuotolla tuetaan kunnan kulttuurityötä. Talon portille asti ei pääse autolla, mutta parkkipaikkoja löytyy esimerkiksi Mallasvedentien varressa olevalta Haanloukkaan tenniskentän pysäköintialueelta. Noin kaksi teosta vuodessa . Siksi hänen taidekokoelmansa on tosiaan sitä, miten hän itsekin sen määrittelee, tauluelämäkerta. shl Ulla Siren Lukijan runo Usko huomiseen Ukolla jatkuu ryyppytuuri. Tyhjien pullojen lauma jo suuri. Vehmaana versoo jutunjuuri, laulussa vaihtuu molli ja duuri. Huomenna alkaa raittiuskuuri? Repekka. Hänen kotigalleriaansa on runsaan 50 vuoden aikana kertynyt eniten tauluja, sillä hänen katseensa tavoittelee töistä halukkaimmin värejä, tai sitten piirustuksellisuutta, viivaa. Siksi hän antoi kokoelmalleen nimen Viiva&Väri, nyt kun se ensi kertaa tarvitsee nimen. Pälkäne-viikon torstaina Anja Virta aikoo avata ainutlaatuisen taidekotinsa yleisölle. missä olen sattunut kulkemaan, Anja Virta itse ku- Sinisen talon salaisuus paljastuu ensi viikon torstaina, kun Anja Virran taskukokoinen kotigalleria Viiva&Väri on päivän ajan avoinna yleisölle. vailee tapaa, jolla hän on valikoinut teoksia kokoelmaansa. Hän on tuonut taidetta ulkomaanmatkoiltaan, mutta suurin osa töistä on kotimaisia. Iisakin päivä. Olen miettinyt, että voisihan tämän kaiken katselemisesta olla iloa jollekulle muullekin kuin itselleni, hän tuumii. Taskukokoinen kotigalleria Viiva&Väri on avoinna Anja Virran kotona Onkkaalassa osoitteessa Mallasvedentie 6 torstaina 23. Sunnuntai. Nähtävänä on runsaat sata teosta, pääosin modernia suomalaista taidetta. puhelin (03) 539 9800. Kotigalleria: Anja Virran taidekokoelma on vähän villi, vähän hullu, vapaa ja hurmaava Tauluelämäkerta avautuu päiväksi Pälkäne Lehtori Anja Virta aloitti taiteen keräilyn 1960-luvun alussa. Mitä. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Maalausten joukossa on myös muutama veistos ja lasityö. Kotinäyttelyt ovat Suomessa melko harvinaisia, mutta muualla Euroopassa niitä harrastetaan. . Harrastukselle syntyi siten otolliset puitteet. . Sotien jälkeiset taloudellisesti kireät ajat alkoivat helpottaa, ja taiteelle alkoi olla ostajakuntaa. Anja Virta kutsuu omaksi ikonikseen. Missä. On myös vähän omistajan omaa ja suvun historiaa. Virta huomauttaa, että niihin aikoihin, kun hän hankki ensimmäiset taulunsa, taidemyyntinäyttelyt alkoivat yleistyä Suomessa. Joukossa on ystävien tai entisten oppilaiden töitä; toiset ovat tulleet vastaan satunnaisesti, etsimättä. . Villisti, vähän hullustikin, vapaasti intuition varassa. Ennen 1990-luvun lamaa tarjontaa oli vaikka miten paljon, myyntinäyttelyjä oli talvellakin kaupungissa ainakin yksi viikonlopussa ja kesäisin kaikki tyhjilleen jääneet navetat täyttyivät niistä. Parin vuoden miettimisen jälkeen Virta päätti pujahtaa kokoelmineen mukaan Pälkäne-viikolle. . Olen tehnyt löytöjä milloin mistäkin paikasta
Sydän-Hämeen Lehti 33 Kotiseutu kierros lauantaina aitoo Kukkia Seuran perinteisellä kirkastuslauantain kotiseutukierroksella tutustutaan Aitoon taajaman taloihin ja tienooseen, ennen ja nyt perusaitoolaisen Hannu Penttilän opastamana. Lauantaina 18. Tähkäpäät laulavat laulattavat. Palvelumaksu on 10 euroa tapahtumalta. ? Pälkäneen AA-ryhmä. 0400-896 606 ryhmäaikana. ? Pohjois-Pälkäneen Metsästäjät Ry:n harjoitusammunnat Kankaanlukon radalla heinä-elokuun ajan tiistaisin klo 18, RHY:n vuorolla. ? Pälkäneen Maanpuolustusnaiset ry. Saunailta ma 20.7. Historiallista rakennusta ympäröi upea, puistomainen piha-alue jalopuineen ja ulkorakennuksineen. Kartanon irtaimisto huutokaupataan lauantaina 25. heinäkuuta. klo 18.30. ? Lu-Po-Sa -kyläyhdistys. 22.7. Matkalla kuullaan Aitoon kuudesta kylästä ja menneistä sekä nykyisistä taloista ja niiden historioista sekä muun muassa teollisuuslaitoksista kylässä. Halkivahan seurojentalolla. klo 18. klo 12.00-15.45, soittaa Unto Satorannan yhtye. Alle 18-vuotiaiden osallistumiseen vaaditaan kirjallinen huoltajan suostumus. Esityskategorioita ei ole rajattu eli esitys voi lajiltaan olla mitä vain esittävää taidetta. Esityksen tulee kuitenkin olla hyvän maun mukainen. Kahvia ym. ? Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. Maalaustalkoot Rautahovilla 17-19.7 (pe-su). Sappeen kesäteatteriin lähtö ke 22.7. seuraavasti: Pohjan tori klo 17.40, Kuhmalahti kk. kaikille. ? Kangasalan sotiemme veteraanit. Ilmoittaudu Pertti Soiniselle 28.7. mennessä mp. Järjestää Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry ? Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket ja tukihenkilöt. Valkeakosken kesäteatterissa to 16.7. Päivätapahtumat klo 11.30 alkaen urheilukilpailujen ja haasteviestien merkeissä. SydänHämeen Lehti kokoaa järjestöjen, kylien ja muiden yhteisöjen kaikki tapahtumatiedot 16.9. alkaen MeNyt -palstalle. Harhalan kulttuurimaisemissa lähellä Pintelettä sijaitseva kartano myytiin heinäkuun alussa. Närin kartanon 640-neliöinen päärakennus valmistui vuonna 1920. heinäkuuta järjestetään avoin kykyjenetsintätilaisuus pääkirjaston Harjulasalissa. Kilpailuun ei ole yläikärajaa. Jarmo 0400-239070, Timo 0400-797899. ? Kukkian Kulkurit Kirkkosoutu Kirkastussunnuntaina 19.7.Lähtö Aholan rannasta klo 8.Ilmottautumiset hyvissä ajoin Erkki 0400237693 tai Heikki 0414581333 ? Sahalahti-Seura ry Yhteislauluilta Rajalan kämpällä ke 22.7. heinäkuuta alkaa kirkkoveneiden vastaanotolla kello 9.00, kirkkokahvilla seurakuntakeskuksella sekä juhlamessulla kello 10. Varsinainen kotiseutujuhla Mikkelinmäellä alkaa noin kello 12 eli messun jälkeen. Juhlassa kuullaan paikallisten uusien ja vanhojen osaajien ohjelmaa sekä juhlapuhe, jonka on lupautunut pitämään Juhani Ilmarinen, monivuotinen kesäasukas Rautajärven Kortteenpohjalta, Ilmarisen aiheena on Kukkian ?terapeuttinen. vaikutus Työterveyslaitoksen virkamiehen silmin. Kaitamontien varressa sijaitseva Närin kartano vaihtaa omistajaa. Kykykilpailun järjestää Kangasalan kunnan 150?vuotisjuhlavuoden työryhmä. Kangasalan Kyky 2015 -kilpailulla kaikille kangasalalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua juhlavuoden päätapahtuman ohjelman tuottamiseen. Pätkä pääroolissa . Kimppakyydit. Kirppari Laitikkalan seurantalolla su 19.7 klo 12-17. Luikalan kesätori työväentalolla klo 13-14.30. Torikahvio, käsityömyynti, antikvariaatti ja kesäkirjasto klo 12-14.30. ? Luopioisten Keskustanaiset. Lähtö K-Sahramilta klo 17. Ilm. Kuljetus ja väliaikakahvi sis. Pälkäneen yhteiskoulua käyneiden toritapaamiset: Onkkaalan tori ke 22.7.2015 klo 10-12 ja Luopioisten tori to 23.7.2015 klo 10-12. ? Laitikkalan Maa-ja Kotitalousseura. Myytäviin kohteisiin voi tutustua netissä tai paikan päällä kello 10 alkaen. Kyvykkäät kangasalalaiset kätkössä . Huutokauppa kiinnostaa laajalti, sillä myynnissä on laaja kokoelma vanhoja huonekaluja, taidelasia, tauluja ja entisaikojen maataloustyövälineitä. Lauantaina 25.7. Palvelun käyttöönottoon saa tarvittaessa opastusta: ota yhteyttä osoitteeseen toimitus@shl. fi tai numeroon 03 539 9800. Opastustilaisuuksia voidaan järjestää myös kylissä, jos paikalle saadaan muutama palvelun käyttöönottaja. Mikäli järjestö ei ota MeNyt -palvelua käyttöön, tapahtu- matiedot voidaan syöttää sen puolesta palstalle. 17.50. Järjestöt Järjestöpalsta muuttuu MeNyt -palstaksi. Iltamat alkaa klo 19.30. Luvassa näytelmä, tanssia, arvontaa. 0500636241.. Aitoolaiset persoonatkin saattavat saada osansa Hannun tietolaarista. Kartanon irtaimisto kaupan harhala Kukkia Seuran kotiseutujuhla Mikkelinmäellä luopioinen Kirkastusssunnuntain kotiseutujuhla sunnuntaina 19. Kangasalalaisuus määritellään siten, että osallistujan on oltava kunnan asukas tai muuten kytköksissä Kangasalaan esimerkiksi opiskelijana tai kesäasukkaana. heinäkuuta kello 13 alkavalle opastetulle kierrokselle Närin kartanon irtaimisto myydään huutokaupassa. lähdetään Aitoon taajaman Hyökin mutkasta kävellen noin 600 metrin matka kohti Tepulinnan mäkeä. Finaalissa voittajan valitsee viihdealan ammattilaisista koostuva tuomaristo. Kilpailuun voi osallistua myös lähettämällä demon 7.8. mennessä. Demon voi lähettää sähköpostilla tai toimittaa pääkirjastolle tiedostona. ? Rautahovi kannatusyhdistys. Esityksen pituus saa olla maksimissaan 10 minuuttia. Finaaliesiintyjät valitaan osallistujien määrän ja esitysten tason mukaan. Joka päivä aloitamme klo 8.00, jos sää suosii. ? Sahalahden Sotaveteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. Vesilahdentie 1480 Halkivaha. ? Kangasalan Situtumattomat Eläkeläiset ry Päivätanssit Pälkäneen Vilpolassa Onkkaalan VPK:n lavalla ti 21.7. 2 B, p. klo 18 Helka Kortteenpohjan saunalla, Kortteenpohjantie 517. ? Halkivahan nuorisoseura. Halkivahan perinnepäivä 18.7. vai onko Kangasala kyvytön? kangasala Kangasalla etsitään nyt kykyjä. Perjantaina 17. Vanhaa järjestöpalstaa ei enää siitä alkaen julkaista. MeNyt -palvelun kautta yhteisön tapahtumat päätyvät helposti netin ja lehden tapahtumakalentereihin sekä netin tapahtumakartalle. Lottalaulajaiset Keltaisella Talolla (Nuijalla) ti 21.7. Sahalahden Sotaveteraaneille. kello 12 alkavan huutokaupan järjestää Huutokauppahuone Aleksi Lempäälästä. lippunsa varanneille. Mäntylän bussi tallilta 12.30, lääkäriasema, Kangasalatietä. Kuohunharjun kautta Alatietä, l-asema, Jalmarin koto, Valkeakoskentietä, Lerun pysäkki, Valkeakoski. klo 14 . Kansanmusiikkiyhtye Tähkäpäät järjestää yhteislaulutilaisuuden Rajalan kämpällä ke. Ilmoittautumisaika on paikan päällä kello 14?17 ja kaikki esitykset katsotaan. klo 18. Sadonkorjuukarne- vaalin valmistelut perustuvat kekriperinteeseen, jonka mukaan kaikki ruuasta ohjelmaan saadaan omasta maasta. Myös burlesque-esitykset sallitaan esiraadin päätöksellä. Kauniin jugendkartanon on suunnitellut Selim A Lindgvist. Kok. maanantaisin klo 19-21, Kutojank. mahtuu vielä osallistujia. Paikalle on bussikuljetus ja saunojien tulee ilmoittaa saunomishalustaan ilmoittautumisen yhteydessä. Keskiviikko 15.7.2015 . Voittajalle on luvassa esiintymismahdollisuuksia esimerkiksi Kangasala-talossa ja paikallisissa tapahtumissa, kuten Kangasalan Yrittäjien Kevätmarkkinoilla ja Vuoden Yrittäjä 2015 -juhlassa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Kangasalan Kyky 2015 -kilpailu on ensimmäinen laatuaan, ja sen finaali käydään Sadonkorjuukarnevaalissa 29. elokuuta. Kahvikassa veteraaneille. ? Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kilta ry Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kilta ry. 18.7. Sotainvalidien ja -veteraanien yhteiseen kesäjuhlaan Honkaniemeen 4.8. Vapaaehtoinen kahviraha
Mikkolan Navetalla. Kahvitarjoilu. Runotapahtuma on osa Pälkäne-Seuran Pieni polku -kesätapahtumaa, jonka tuotolla kerätään varoja Salimäen ulkomuseon päärakennuksen eli Alkmanin talon korjaustöihin. SALMENTAAN LAVALLA Oksijärventie O Ok k i jä ä t i 60, ti 6 0 36450 60 3 64 3645 36 6 450 4 0 SALMENTAKA SALM SA A LMEN L M ENTA N TAKA A KA A Lauantaina 18.7. Klo 20.00-00.30 Janne Tulkki & Tulinen sydän www.salmentaka.com Liput 12,- Järj. Pälkäne-viikon teemana on tänä vuonna 1950-luku, ja sen innoittamana Sappeen ruuttahuoneella kokeillaan päiväkirjaklubia, jonne kuka tahansa voi tulla lukemaan 1950-luvun päiväkirjojaan. Ilm. viim. Maksu 5 ?/henkilö. Tilaisuuden hinta 10 ?, johon sisältyy kahvit. Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Kirkkovenesoutu Pälkäne-päivän jumalanpalvelukseen Su 26.7.2015 Sappeen Kirkkoranta. Ilmoittautuminen klo 17.30. Myllyssä on esillä viljan käsittelyyn liittyvää esineistöä. Kukkian Kädentaitajat Ompeluseurat + Tupperware kutsut Ke 15.7.2015 18:00 Railin mökki Lipeistentiellä. Tervetuloa kilpailemaan, katsomaan ja kannustamaan ! Pälkäne-Seura ry Tuulimylly avoinna yleisölle To 9.7.2015 12:00 - Pe 31.7.2015 15:00 Tuulimylly, Onkkaalaan VPK:n mäki, Koulutie 3. Kilpailupaikka Ratsastuskeskus Parvela. Sydän-Hämeen Lehti Ruuttakahvee Su 19.7.2015 13:00 - 16:00 Sappeessa, koulua (Sappeentie 701) vastapäätä. Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry 1950-luvun päiväkirjailta Ti 21.7.2015 18:00 - 19:00 Sappeen ruuttahuoneella, Sappeentie 702. Paulalle 0400 631898. Kuvat nähtävillä heinäkuun ajan kirjaston aukioloaikoina. Pälkäne-Seura ry Pälkäne-Seuran museokokoelma avoinna Ti 7.7.2015 12:00 - Ke Aikataulu kesäteatteriin Tuulokseen Ruuttanäyttämölle: AutoJampe: Kyynärö 17.10, Rautajärvi 17.15, Luopioinen 17.25, Pälkäne linja-autoasema 17.45 Auto Erkki: Pohja 16.35, Kuhmalahti 16.45, Sahalahti 17.00, Aitoo 17.25, Pälkäne linja-autoasema 17.45. Bussiaikataulu: Luopioinen, tori 6.45,Tausti 7.20, tori 7.30 ja edelleen Kankahaisiin. Kurssilla käydään läpi rauhallisella tahdilla astangajoogan perusteet (hengitystekniikka, lihaslukot, asanat. Opastus Luopioistentieltä (322) ja Sappeentieltä (3230). Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Yhteislaulu-ilta To 23.7.2015 Niitty-Seppälän Kesätori. Lisätiedot: Luopioisten kuntainfo. Mikkolan Navetta ESKAPISMIN SÄÄNNÖT Ti 30.6.2015 - La 1.8.2015 Mikkolan Navetta, Jyvämakasiini. Su 10-21 Tapahtumailtoina -02:n Heinäkuussa ke karaoke 20-02 ...ja ainoa! a! . Kurssilla käydään läpi harjoitus alkeista alkaen, joten se sopii sekä ensikertalaisille että jo astangajoogaan tutustuneille harjoitusta syventämään. www.ravintolaliekki.fi. Yhtä tärkeitä kuin lukijat ovat kuuntelijat ja muistelijat! Pälkäneen LujaLukko suunnistus Sydän-Hämeen rastit Sappeessa Ke 22.7.2015 17:00 - 19:00 Sappeenvuori. Eläinnäyttelyn taiteilijat ovat Niina Keltamäki, Anna Häyrynen, Sini Partanen ja Eila Pajula. 30.7. Petri Pykäläinen ja Tiina Poutanen tutkivat todellisuuspakoa kumpikin omasta näkökulmastaan. Mikkolan Navetta ELÄINNÄYTTELY To 2.7.2015 - La 1.8.2015 Mikkolan Navetta. Uimapuvut, pyhkeet ja eväät mukaan. Lähtöaika selviää myöhemmin. Pälkäne-Seura ry Vain elämää 1950-luvun kuvin, sanoin ja sävelin Su 26.7.2015 14:00 - 16:00 Teatteri eli Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13. mantrat) sekä harjoituksen taustalla olevaa filosofiaa. Soudellaan kyläyhdistyksen uudella kirkkoveneellä Hiukonlahdella ja lähivesillä. Avoin vain jäsenille tai jäseneksi liittyville. Katso näytöspäivät ja -ajat >> sappeenkesateatteri.fi Keittiöstä: Possun grillipihvi 1000 Kukka- jja lahjapuoti jp Kivoja sisustus- ja lahjaideoita. Leikkokukat, kukkaasetelmat, surusidonnat ym. . Radat 5, 3 ja 1,5 km. Kaikki mun kuvani Helvi Jousmäen maalauksia klo 1218. Laitikkalan maa- ja kotitalousseura ry Astangajoogan kesäkurssi Pe 17.7.2015 18:00 29.7.2015 15:00 Myttäälän entinen koulu, Myttääläntie 176. Pälkäne-Seuran talonpoikaisesineiden museokokoelma on avoinna Myttäälän entisellä koululla 7. Luopioisten Martat järjestää Runotapahtuman yhteistyössä Janakkalan teatteriseurueen kanssa lauantaina 25.7. Sovitaan triatlonin kahvitusasioista. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry Aikataulu kesäteatteriin To 16.7.2015 Tuulos. . 03-5365400 . Il- moittautuminen 8.8.2015 Pälkäneen ratsastuksen kunnanmestaruuksiin, PR-88:n koulumestaruuksiin ja kouluratsastuksen seurakilpailuihin osoitteessa pr-88.sporttisaitti.com kohdassa Kilpailut. kello 18 alkaen. Huveja Säestää ja laulattaa Reima Ojala. Kahvila . A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Matkataan uudella kirkkoveneellä jumalanpalvelukseen Pälkäneen vanhalle kirkolle. Mukaan mahtuu 14 soutajaa. Yhteislaulutilaisuus Niitty-Seppälän Kesätorilla Pälkäneellä torstaina 23.7. Tarv. Oili Ruukki lausuu Marjatta Pulkkisen runon Kuutamosonaatti.. Pälkäne-Seuran museona toimiva tuulimylly on avoinna tutustumista varten heinäkuussa torstaisin ja perjantaisin klo 12-15. Karaoke Pitopalvelustamme La 18.7. Jukka Törmä voit tilata tarjottavat juhliisi, saunailtoihin, muistotilaisuuksiin tai muuten vaan. Saat tuotteita noudettuna, toimitettuna tai tarjoiltuna. Kysy tarjousta! klo 20-02 viihdyttää -02:n Aukioloajat: Ma-To 8.30-21 . tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 12-15. Teemana ovat eläimet ja kukin kuvaa niitä omalla tavallaan. Pälkäne-Seura ry Pieni polku -valokuvien tunnistuskilpailu Ma 6.7.2015 - Pe 31.7.2015 Pälkäneen pääkirjasto Arkki, Kehätie 4. Tunnistatko, muistatko? Pälkäne-Seuran Pieni polku -kesätapahtumiin liittyvien henkilöiden valokuvien tunnistuskilpailu pääkirjasto Arkin luentosalin lasivitriinissä. -29.7. Järjestää Laitikkalan maa-ja kotitalousseura, ilmoittautumiset Annika 0443399904/heikkila@juustola.fi Ratsastusseura PR88 ry Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Ilmoittautuminen kouluratsast.kisaan. Kekkilän mullat, lannoitteet ym. Ennakkonäytös klo 18 Agapetuksen Syntipukki. Kokopäiväretki. Muutamia paikkoja vielä vapaana. Lounas . Jorma Klemola säestää kanteleella. Pe 8.30-24 La 8.30-02 . 34 Keskiviikko 15.7.2015 tulossa ja menossa TULEVAT Rajalansaaren Savusauna Yleisösauna keskiviikkoisin klo 18-21.30 3.6.2015 - 26.8.2015. Kaikki halukkaat pääsevät soutamaan. Luopioisten Martat ry Runotapahtuma La 25.7.2015 Mikkolan Navetta. Salmentaan vpk ry RAUTAJÄRVEN MARKKINAT La 1.8. Opas paikalla. Yuviikkokilpailut klo 18. Pitopalvelu . Runo kertoo naisen historiallisen elämänkaaren. Tiedustelut Erkki Kolu 050 521 1605 Laitikkalan maa- ja kotitalousseura ry Kesäteatteriretki Hämeenlinnaan To 16.7.2015 18:00 Laitikkalan maa- ja kotitalousseura ry. Puutarhamulta 50 L / 4 säkkiä 13,95 Avoinna joka päivä 9-17 Liekki buffet joka päivä klo 11-17 Ke 15.7. Sisustus . Aikataulu: Kyynärö 3.00, Rautajärvi 3.05, Luopioinen 3.15, Aitoo 3.25, Pälkäne linja-autoasema 3.45. 050 515 1232 myynti@sappeenkesateatteri.fi Pälkäneen seniorit ry Kotiseuturetki, Itä-Pälkäne To 13.8.2015 Kukkian kierros. Opas paikalla. Pääkohteina ovat Ämmätsän kartanoon ja sen kotiseutumuseoon tutustuminen ja lounas, Kylä-Mukkulan Kulttuurikeskuksen ohjelmaosuus sekä Saksalan Isosaari, jossa kahvin lomassa Saksalan tilan historiakuvaus. Reitiltä kyytiin, vielä vapaita paikkoja, kysy! AM Aho, p.0405886085 Pälkäneen LujaLukko Yleisurheilu Yu-viikkokilpailut To 16.7.2015 18:00 Luopioisten urheilukenttä, Luopioinen. klo 10-14 Rautahovilla Käsitöitä, puutarhatuotteita, leivonnaisia, kirpparitavaraa, musiikkia, työnäytöksiä? Myyntipaikat Eijalta 040 726 8044 Luopioisten sahtimestaruuskisa klo 12.30. Illalla Luopioisten Sahtiseuran MARKKINATANSSIT klo 20-01 Tuula Heikkilä & Titanic Liput 12,SAPPEEN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry 10.6.-29.8. Aikataulu Kanavaristeilylle Viipuriin Ti Kesän hulvattomin musiikkikomedia! 28.7.2015 - Ke 29.7.2015 Lappeenranta/Viipuri. Arpajaiset. Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Uuden kirkkoveneen koesoutu To 23.7.2015 17:00 Sappeen Kirkkoranta. Bussi lähtee Onkkaalan torilta klo.16.45, Onkkaalantie, Lahdentie, Laitikkala Kesänmaun pysäkki klo.17.00. kaupunkikierros oppaan johdolla. Käsikirjoitus ja ohjaus: Heikki Vihinen Ryhmävaraukset: puh. Esillä on myös esineistöä lakkautetun Laitikkalan koulun kansakouluajoilta. - Su 19.7.2015 9:30 Rönnvikin viinitila, Laitikkala. Vain elämää 1950-luvun kuvin, sanoin ja sävelin: 1950-luvun runoja ja musiikkia sekä kuvia 1950-luvun Pälkäneeltä. lisätietoja Matilta 040 5519556. Tervetuloa. Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Kesänäyttely Pe 17.7.2015 - Su 19.7.2015 Sappeen koulu, Sappeentie 701. Esinekokoelmaan on talletettu kotiseutuyhdistykselle lahjoitettuja pälkäneläisiä talonpoikaisia käyttöesineitä 1700-luvun lopulta alkaen. Yö Viipurissa ja mm
Poltilta palataan takaisin kylälle ja käydään Pilkkaanlahdentien kohteessa. Paluumatkalla Virtasen mäellä on tarjolla pullakahvit ja mehua. Matkan varrelle merkitään kyltein tiettyjä paikkoja, kuten Pommikopinmäki. Reitin yhteispituus on noin 25 kilometriä. Samalla kasvaa nuorten tietämys kalabiologiasta, kalastuksesta, vesien tilasta ja suojelusta sekä ympäristön huomioimisesta. Pyöräretki tekee tutuksi Pajulan kylää Vehkajärvi Millainen Pajulan kylä on ollut. Missä. kello 17?20. Ketkä kylällä ovat vaikuttaneet ja mitä mieleenpainuvaa siellä on tapahtunut? Kuhmalahtelaiskylän nykyisyyteen ja menneisyyteen tutustutaan lauantaina Liisa Alangon johdolla pyörän sa- tulassa. pj. Ämmätsän osakaskunnan 635-461-876-1 VARSINAINEN KOKOUS pidetään su 2.8.2015 klo 13.00. Saaliin merkityksen ovat korvanneet aineettomat hyödyt, kuten luontoelämykset ja rentoutuminen, kalabiologi Ilkka Vesikko kertoo. Vastuullisuuden ja toimin- nan eettisyyden teemat ovat entistä vahvemmin mukana kalastuksessa ja sitä käsittelevässä keskustelussa. . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Ja aina on juttua riittänyt! Vihavuodessa järjestetään viimevuotiseen tapaan Taimenen elämää -tapahtuma, jossa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan uhanalaisen taimenen elinkiertoon, sekä myös muihin kalalajeihin, kuten esimerkiksi säyneisiin. Tavoitteena on edistää nuorten kalastusharrastusta ja ohjata kotimaista kalastuskulttuuria yhä kestävämpään ja eettisempään suuntaan. Nuoremmat voivat lähteä mukaan vanhemman kanssa. Kaikki tarvittavat välineet saa paikan päältä, mukaan riittää sään mukainen varustus. Päivän tavoitteena on edistää lasten ja nuorten vastuullista kalastusharrastusta sekä opettaa kalakantojen kestävää käyttöä ja hoitoa. . vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla http://www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #343-18354. Ristikko 362 Ristikon 361 ratkaisu A B C D 1 10 16 15 12 53 #343-18354 Vaikeusaste 50 A 1 B C D 7 15 2 1 7 5 2 15 2 39 3 3 8 6 4 21 3 24 4 9 14 13 11 47 23 45 39 29 28 16 24 10 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Kurjentie 3. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. puhelin (03) 539 9800. Kokouksia KUKKIAN SUOJELUYHDISTYS r.y. KOKOUSKUTSU Aika: Sunnuntai 26.7.2015 alkaen klo 14.00. HUOM: Aluksi Saloy Oy:n edustaja kertoo tuloksia suorittamastaan veden laatua koskevasta laajasta tutkimuksesta, "koko järven kuntokartoituksesta". Paikka: Mikkolan navetta, Keskitie 5, 37670 Luopioinen. Käsiteltävät asiat: Vuosikokoukselle yhdistyksen sääntöjen mukaan kuuluvat asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta. Kaikki jäsenet, tervetuloa! Hannu Uusikartano, hall. Ämmätsän kylätalolla, os. Mukana on myös televisiosta ja radiosta tuttu kalamies Mikko ?Peltsi? Peltola. Maksuton tapahtuma on tarkoitettu 7?18 ?vuotiaille. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa 35 Kuka. Mitä. Pöytäkirja on nähtävänä 17.8.-31.8.2015 Teuvo Ruljalla. Hoitokunta Lautakunnat parasta aikaa . www.palkane.fi Kirjateltta keskiviikkona 22.7.2015 klo 18.00 Vieraana Petri Tamminen. Laitikkalan lainausasema, Kuisemantie 41, Pälkäne Kulttuuritoimi Taimenen elämää -tapahtuma järjestetään Vihavuodessa toista kertaa. Viime kesänä tutkittiin Ilkka Vesikon opastuksella muun muassa vesiperhosten pyyntipusseja ja taimenten mäti-istutuksia. Taimenen elämää: Lapsille opetetaan vastuullista kalastusharrastusta Peltsi innostaa nuoria kalastamaan Vihavuosi Kilta kutsuu yhteiskoulua käyneitä toritapaamisiin Pälkäne Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kilta ry kutsuu tänäkin kesänä Pälkäneen yhteiskoulun entiset ja nykyiset oppilaat sekä henkilökunnan tapaamaan toisiaan Onkkaalan ja Luopioisten toreille. Koulukavereitasi sekä killan hallituksen jäseniä voi tavata Onkkaalan torilla keskiviik- kona 22.7. Lisäksi tutustutaan virtavesihyönteisten elämään, virtavesikunnostuksiin sekä perhokalastukseen ja perhonsidontaan. Vihavuosi-yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämä kalatapahtuma pidetään Vihavuodenkoskella perjantaina 24.7. Vanhemmalle väelle ja liikuntarajoitteisille on varattu traktori ja peräkärry, jossa on 15 istumapaikkaa. Survo Viime vuoden heinäkuinen toripäivä oli lämmin ja aurinkoinen, kun Pälkäneen yhteiskoulua käyneet tapasivat toisiaan Luopioisten torilla. Oikaisu Vehkajärven näytelmäryhmän Puntala, ei Puntila, kuten lehUlvova mylläri -näytelmässä dessä (SHL 8.7.) virheellisesti Gunnar Huttusta esittää Esko mainittiin. Ristikko on täytettävä luvuilla 1?12 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Kilta ry on jo muutaman vuoden ajan innostanut koulukavereita tapaamaan toisiaan näin kesäloma-aikana ja juurilleen palatessaan. Polkupyörällä tehtävä Pajulan kyläretki starttaa 18.7. kello 9 Pajulanlenkin ja 325tien risteyksestä. Vehkajärven nuorisoseuran ja Pajulanlenkin kyläyhdistyk- sen järjestämässä tapahtumassa poljetaan Vuorenkulmalle Poltin tilalle, jossa on tarjolla keittolounas. kello 10?12 ja Luopioisten torilla torstaina 23.7. kello 10?12. Torireissulla on hauska pysähtyä rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Keskiviikko 15.7.2015 . Kokouksessa käsitellään varsinaiselle kokoukselle kuuluvat asiat. Kalastuskulttuurissa on tapahtunut muutos
1980-luvulla taas muistan käyneeni Pirtillä katsomassa jonkin kiertue-elokuvateatterin esityksiä, Hallamaa kertaa. Hallamaa muistelee, että Kangasalla saattoi olla jokin toinenkin elokuvateatteri ennen 1960?luvulla toiminutta Kinoa. . Talon kävijät ovat toivoneet kovasti elokuvia, ja nyt on ilo vastata tähän palautteeseen näin. Meillä esitettiin Herra Heinämäki-elokuva ilmaisesityksenä alkukesästä, ja tuolloin sali oli tupaten täynnä. Saimme kävijöiltä tekniikasta ja muusta oikein hyvää palautetta, aulaemäntä Julia Saviranta Kangasala-talosta kertoo. K-Kinon elokuvatoimintaa Kangasala-talossa pyörittää kiertue-elokuvateatterina tunnettu Filmipyörä, jonka toiminnasta vastaa kangasalalainen Jari Hallamaa yhteistyössä Harjula Production Oy:n kanssa. Tästä en ole kuitenkaan ihan varma, mutta näin muistelisin, Hallamaa lisää. Syksyä suunnitellaan Elokuvia esitetään Kangasalatalon salissa kuluvan viikon sunnuntaista ensi viikon torstaihin. Tämän elokuvateatterin toiminta loppui joskus 1960-luvun loppupuolella. kello 19. Konsertissa esiintyy myös Tammer Hanurit solistina Tuula Mäkinen. Ohjelmassa kuullaan kesän säveliä, Dallapé-ajan hittejä, harmonikan parhaita säveliä, Toivo Kärjen suosittuja tangoja, valsseja ja fokseja. Luvassa on kesän huippukonsertti jossa on musiikkia moneen makuun. Ahvenainen on pitkän uransa aikana soittanut noin 5000 soolokonserttia eri puolilla maailmaa muun muassa Japanissa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Euroopan maissa ja entisessä Neuvostoliitossa. Ahvenainen teki tällä toukokuussa tekemällään levytyksellä ainutlaatuisen suomalaisen musiikkimaailman ennätyksen: Hän on 1014 levytetyllä kappaleella Suomen ja eräs maailman eniten levyttänein artisti kautta aikojen. Ahvenainen (s.1929) levytti ensimmäisen kerran vuonna 1955 eli hänen ensimmäisestä levytyksestään tulee kuluneeksi tänä vuonna 60 vuotta. Me Rosvolat sekä Eila, Rampe ja Likka -elokuvista nähdään kaksi näytöstä, Big Game esitetään kerran. Leppänen. K-Kino aloittaa Kangasala-talossa Veikko Ahvenainen ja harmonikka Kuhmalahdella Kuhmalahti Kangasala Kangasalalaiset pääsevät taas valkokankaan ääreen, kun K-Kino aloittaa toimintansa Kangasala-talossa. Bändin keulahahmo Ville "Lefty" Leppänen kurittaa erilaisia kitaroita monessa muussakin kokoonpanossa. Kantrimusiikin kulmakiviin kuuluva Pedal Steelkitara on kehitelty havaijinkitarasta. Southpaw Steel'n'Twang tarjoaa bluesilla, americanalla, surf rockilla, progella, jazzilla ja kantrilla maustetun musiikkimatkan maailmalle. Muistelen käyneeni joskus 1960?luvun puolivälissä Pirttiä vastapäätä Kangasalan Kinossa. taituri kuuluu steelkitaristien eliittiin. Kangasalla ei ole ollut omaa elokuvateatteria vuosikymmeniin. elokuvien esittämiseen tilat ovat oikein hienot ja tarkoituksenmukaiset. Kehittämäni sormitekniikan ansiosta käteni ei ole vahingoittunut soittamisesta, mainitsee mestarihanuristi. Levytysten teko siis tuskin jää tähän. Rantajazz Siuronsalmella Kuhmalahti Kuhmalahden Siuronsalmella soi lauantai-iltana jazz. Mikäli sää suosii, soittimet viritellään venelaiturille, ja Längelmäveden laineet saavat kantaa säveliä kesäillassa. takana on 31 täyspitkää maratonia. Järki kulkee yhä ja sormet taipuvat keveästi harmonikan näppäimillä. . Tuolta mieleeni ovat jääneet erityisesti tanskalaiset toimintaleffat. Vaimonsa Carinan kanssa hän on levyttänyt monia CD-albumeita. Konsertissa julkistetaan Ahvenaisen uusin Täysikuu CD-albumi, joka sisältää Toivo Kärjen 18 ikivihreää teosta. Kunnon salaisuus on juoksuharrastus . Hallamaa kiittelee Kangasala-talon salin ääni- ja kuvatekniikkaa. . Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa ?Amerikan kannel? soi Kuohijoen klubilla Kuohijoki Instrumentaalivoittoista slidemusiikkia soittava Southpaw Steel?n?Twang villitsee viimekesäiseen tapaan Aslak and The Eskimos Klubilla. Odotamme esityksiä innoissamme. Ville "Lefty" Leppäsen trio esiintyy Kuohijoen klubilla lauantaina 18.7. ?Amerikan kanteleen. Bändi on kutsuttu syyskuussa ensimmäisenä suomalaisbändinä St. Louisin vuotuiseen steelkitaratapahtumaan. Southpaw Steel'n'Twangin riveissä soittavat Ville "Lefty" Leppänen (kitarat ja laulu), Tero Mikkonen (rummut, perkussiot, ukulele) ja JP Mönkkönen (sähkö/kontrabasso, akustinen kitara). Hallamaan luotsaama Filmipyörä on esittänyt elokuvia koulujen saleissa ja vastaavissa paikoissa vuodesta 1995 alkaen. . Keikoilla Lefty Leppänen vaihtaa lennossa steelkitarasta akustiseen tai sähkökitaraan. Erityisen mieltynyt hän on havaijinkitaraan, jota soitetaan lappeellaan sylissä ja kieliä liu'utetaan metallitangolla tai -putkella. Kyllä, toimimme vanhaan K-Kinossa nähdään heinäkuussa muun muassa Me Rosvolat. Syksyn ohjelmisto on parhaillaan työn alla, mutta K-kinossa esitettäneen ainakin kotimaiset elokuvat Kätilö ja Napapiirin sankarit. Jari Hallamaa kertoo, että Filmipyörän toiminta muilla kiertuepaikkakunnilla, kuten Pälkäneellä, jatkuu syksyllä normaalisti. . Yhtyeen viime vuonna ilmestynyt esikoislevy Hale´s Pleasure Railway keräsi ylistystä alan harrastajien keskuudessa eri puolilla maailmaa. Mies on kiitollinen siitä, että hän on iästään huolimatta pysynyt soittokunnossa sekä fyysisesti että henkisesti. Kangasala-saliin asennettu tekniikka mahdollistaa aidon elokuvateatterikokemuksen . perhe-elokuva Me Rosvolat, kesäinen komedia Eila, Rampe ja Likka sekä toimintaelokuva Big Game. . Niistä Lena & The Slide Brothers edustaa Suomea European Blues Association -järjestön bändikilpailussa Southpaw Steel?n?Twang -yhtye vasemmalta oikealle: basisti JP Mönkkönen, rumpali Tero Italiassa. Mikkonen ja kitaristi Ville ?Lefty. K-Kinon ohjelmistossa nähdään heinäkuussa kolme kotimaista elokuvaa . Hienoa on myös se, että kangasalalaiset pääsevät taas vuosien tauon jälkeen ison valkokankaan ääreen, Hallamaa toteaa. Kangasalan K-Kino on askel varsinaisen elokuvateatterin suuntaan, vaikka se toimiikin monipuolisuuteen pyrkivässä K-Kinon elokuvatoimintaa Kangasala-talossa pyörittää kiertue-elokuvateatterina tunnettu Filmipyörä, jonka toiminnasta vastaa kangasalalainen Jari Hallamaa. kulttuuritalossa. Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle arvostetun Pro Finlandia mitalin vuonna 2010. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että pääsemme aloittamaan esitykset Kangasalatalossa. Elokuvassa näyttelevät Kari Väänänen, Lotta Lehtikari, Jussi Vatanen, Sirkku Ullgren, Ilona Huhta ja Mio Määttä. tuttuun tapaan niissä kunnissa, joissa meillä on ollut aiemminkin toimintaa, Hallamaa sanoo. SHL Kristiina Helminen Harmonikkamusiikin suositut taiturit Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund konsertoivat Kuhmalahden Suojalla torstaina 23.7. Sateella soitto siirtyy rantasaunan terassille. 18.7 kello 19 alkavan Rantajazzin esiintyjiä ovat "Django Reinhard" -henkistä jazzia soittava Henrik Perello´ trio (Timo Kettunen, kitara, Tero Tuovinen, kontrabasso, Henrik Perello , viulu) sekä Rigor Mortis kantri-jazz yhtyeineen (Jarno Laaksonen, laulu, kitara ja banjo, Lauri Hannu, dobro ja Petri Mäkiharju, kontrabasso). Maksuttoman tapahtuman järjestää Elävä Kuhmalahti kylätoimikunta, ja paikalla on Vehkajärven Marttojen puffetti.. Paikka sijaitsi siinä, missä on nykyään rivitaloasuntoja. 36 Keskiviikko 15.7.2015
Hän harjoittelee tavallisimmin Forssassa, jonka uimahallissa Vesihelmessä hän tekee uintitreeninsä. Uintia, välineistöä sukellusta ja juoksua Hyvää fysiikkaa ja henkistä kanttia vaativat hengenpelastuskilpailut perustuvat auttamisaatteeseen: lajin tarkoituksena on ollut alusta asti edistää vesiturvallisuutta. Rantalajeissa kilpailtiin yhteensä kolmessa lajissa, jotka pisteytettiin yhteen. . Pitkällä matkalla useimmilla on märkäpuku, eikä veden lämpötila niin haittaa, liikuntasihteeri Petri Ketola sanoo. Kasvun taittuminen on myönteinen ongelma, sillä edellisvuosina on jo harkittu osanottajamäärän rajoittamista turvallisuussyistä. Suurin hässäkkä on lyhemmän matkan eli riatlonin uintiosuudella. Viime vuonna osanottajia oli 300. . Normaaleista uintikilpailuista hengenpelastuskilpailut eroavat teknisyydessä, sukelluksessa ja välineistössä. . Henkilökohtaista hopeaa Kiuru nappasi 50 metrin nuken kuljetuksessa sekä 100 metrin pelastusuinnissa, joka piti sisällään uintia, sukellusta ja nuken kuljetusta. . Suuri osa ilmoittautumisista tulee viime päivinä. Lisäksi saimme viesteissä kolme kultaa ja tulimme valituksi parhaaksi joukkueeksi. Lähes kaikissa allaslajeissa uintinopeus on olennaisin asia. Sydän-Hämeen Lehti 37 urheilu Mari Kiuru edusti Helsingin Aurinkolahden joukkuetta, sillä hänen edustamastaan Vesihelmestä ei ollut SM-kisoissa muita kilpailijoita. Allaslajeihin kuuluu usein Helly-nuken kanssa uimista. Hengenpelastuskisat: Aitoolainen Mari Kiuru on lajinsa terävintä kärkeä Roppakaupalla SM-mitaleja, elokuussa edessä EM-kisat Uinti Aitoolainen Mari Kiuru nappasi mitaleja hengenpelastuksen SM-kilpailuissa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Allaslajeissa Kiuru saavutti henkilökohtaista kultaa 100 metrin räpylöillä ja pelastuspatukalla tehtävässä nuken kuljetuksessa sekä uinninvalvojan testiuinnissa. Kiuru on työskennellyt vuosia sitten uinninvalvojana, jolloin hän sai myös kimmokkeen lajiin. . Tajusin, että tässäkin lajissa voi kilpailla. Tosin eihän säällä ole kilpailijoille juuri merkitystä, mutta rannan piknikpäivä kärsii, jos on kylmä tai sataa, Petri Ketola sanoo. Triathlonin vuoksi liikennettä Rajalantiellä rajoitetaan lauantaina aamusta alkaen. Suomen joukkueessa kilpailee kolme miestä sekä Kiuru ainoana naisena. . Nyt muutama vuosi on ollut kilpailemisen kanssa vähän heikompaa, sillä olen saanut tässä välissä pari lasta. Tämän vuoden kisat olivat ensimmäiset pitkään aikaan, Mari Kiuru kilpailuvauhdissa. joihin pystyin harjoittelemaan täysipainoisesti, Kiuru kertoo. Hengenpelastuskisoissa kilpaillaan altaassa seitsemässä, ja avovedessä yhdeksässä yksilölajissa. Keskiviikko 15.7.2015 . Paikan päällä mukaan pääsee tasarahalla (triathlon 20 euroa ja riatloni 15 euroa). . Englannissa kilpailen samantyylisissä lajeissa kuin SM-kisoissakin. Lajit saattavat sisältää myös pituussukellusta tai nuken hakua pohjasta, Kiuru lisää. Avovedessä lajit on jaoteltu rannalla kilpailtaviin juoksulajeihin, uinteihin ja välineillä suoritettaviin melontalajeihin. Avovedessä olosuhteet vaihtelevat, ja aallot sekä virtaukset haastavat kokeneenkin uimarin. Tavoitteena on tietysti mahdollisimman hyvä menestys, Kiuru miettii. Mari Kiuru työskentelee Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ensihoitajana. Kukkian 18-asteinen uimavesi nostaa kynnystä etenkin lyhyellä matkalla. Lähtö porrastetaan tänä vuonna niin, että miehet lähtevät kello 11.10 ja naiset kymmenen minuuttia myöhemmin. Allaslajien joukkuekilpailuissa kisattiin kahdessa lajissa nopeusperiaatteella, ja viimeisimpänä lajina oli SERC eli simuloitu hätätilanne, jossa on kaksi minuuttia aikaa joukkueena suoriutua simuloidusta hätätilanteesta. Joukkuekisassa edustin Helsingin Aurinkolahtea, koska edustamastani Vesihelmestä ei ollut muita kisaajia kuin minä, Kiuru kertoo. Helsingin Aurinkolahdessa kisatuissa rantalajeissa Kiuru voitti yhden henkilökohtaisen kullan, joka tuli pelastuslaudalla käydyssä lajissa. Lopputuloksissa tulimme Aurinkolahden joukkueella hopealle, Kiuru mainitsee. Hyvä menestys SM-kisoissa takasi naiselle paikan elokuun alussa käytäviin hengenpelastuksen EM-kisoihin Englantiin. Tänä kesänä säät ovat olleet sen verran vaihtelevia, että entistä useampi saattaa seurata ennusteita viimeiseen saakka. Australiassa ensimmäiset kilpailut käytiin vuonna 1907, ja Suomessa ensimmäiset viralliset SMkilpailut kisattiin vuonna 1990 Riihimäellä. . Pitkä matka starttaa entiseen tapaan kello 10 ja las- ten duathlon kello 11.30. Triathlonissa uidaan 600 metriä, pyöräillään 52 kilometrin lenkki Kukkian ympäri ja juostaan 13 kilometriä Haltianselän ympäri. Riatlonin uintiosuus on 200 metriä, pyöräily 13 kilometriä ja juoksu neljä kilometriä. Lasten duathlonissa uidaan 25 metriä ja juostaan 300 metriä.. Myös osanottajat ohjataan rantaan Niementien kautta. SHL Kristiina Helminen Kylmä uintivesi jarruttaa triathloninnostusta Kuntoilu Luopioisten kesän kohokohta, Kukkia Triathlon kerää lauantaina väkeä kirkonkylän uimarantaan. Vuosi vuodelta enemmän osanottajia vetäneen kuntoilutapahtuman kasvu saattaa taittua tänä vuonna, sillä maanantaina ennakkoilmoit- tautuneita oli vasta 140. Myös monipuolisuutta tarvitaan: juoksu- ja reaktionopeus, tasapaino ja melontatekniikka ovat uinnin lisäksi tärkeitä. Osoitteessa liikunta.palkane.fi/fi/kukkia-triathlon voi ilmoittautua torstaihin kello 15 saakka. Joissain lajeissa käytetään myös räpylöitä. Esimerkiksi 50 metrin kisa altaassa käydään siten, että kilpailijat starttaavat lähtötelineistä, uivat 25 metriä vapaauintia, hakevat Hellynuken altaan pohjasta, kuljettavat nukkea 25 metriä vapaauintitekniikalla ja iskevät kätensä ajanottopaneeliin, Mari Kiuru kertoo. Monella lajin harrastajalla on kilpauintitausta, mutta mukana on myös surffareita, uppopalloilijoita ja vesipalloilijoita. Ensimmäiset SM-mitalini sain vuonna 2010 ja tuolloin pääsin kilpailemaan Egyptissä pidettyihin MM-kisoihinkin
sähköpostiin toimitus@shl.fi . Toisessa pelissä Eetu Rantanen ja Aleksi Mutka saivat vastaansa Orpopojat ja tämä peli ei mennytkään helpolla. 200 metrillä onnistuin melomaan uuden ennätykseni ja myös 500 metriä jäi mieleen hyvänä vetona, kuvaili Hakala. Myös Team KaMen naiset onnistuivat viikonlopun vedoissaan. Kovia nimiä ja sarjapelaajia oli niin miesten liigatasolta kuin ykkös- ja kakkossarjoiltakin. 200 ja 500 metrillä Vesamäki ylsi B-finaalin sijoille kaksi ja kolme. heinäkuuta pelattiin kesän ensimmäinen Kangasala Beach Volley turnaus. Oli hienoa, kun turnaukseen tuli paljon uusiakin pareja kokemaan ja näkemään Kangasala Beach Volleyn iloinen meno. Elokuussa pelataan vielä sekasarja, jossa kentällä pelataan kolmella pelaajalla. Kangasala Beach Volley 2015 tulokset: 1) Sauli Ylistalo ja Markku Puputti, 2) Esa Kunnari ja Saku Korhonen, 3) Eetu Rantanen ja Aleksi Mutka, 4) Kasimir Vuorinen ja Paavo Korhonen, 5-8) Jari Kutilainen ja Tero Karppanen, 5-8) Markus Flinck ja Mikko Ranta, 5-8) Teemu Uusitalo ja Jani Antola, 5-8) Janne Soraluoma ja Marko Eko, 9-12) Toni Peltomäki ja Timo Huppunen, 9-12) Heikki Jaatinen ja Teppo Heikkilä, 9-12) Krister Hentilä ja Joni Sokka, 9-12) Marko Sa Outi Munnukka gulin ja Antti Karojärvi. Team KaMe kahmi mitaleja SM-melonnoista Melonta Heinäkuun toisena viikonloppuna kamppailtiin ratamelonnan Suomen mestaruusmitaleista Tampereen Kaukajärvellä. Kangasalan Melojien panos oli vakuuttava, ja mestaruuksia saatiin kotiin tuomisina moninkertaisesti. Peli kääntyi kuitenkin kotikenttäläisille eli Rantanen/Mutka vei voiton 2?1 (21?15, 19?21, 15?12). Finaalissa nähtiin kokemusta ja taitoa toden teolla. 5000 metrillä hän saavutti hopeaa. . Ykkössarjan pelaajat Teemu Uusitalo ja Jani Antola joutuivat taipumaan, kun kovakätiset Esa Kunnari ja Saku Korhonen näyttivät, kuinka pallo tapetaan, ja peli heille selkeästi 2?0. Turun vahvistukset Janne Soraluoma ja Marko Eko taistelivat hyvin nuoria mestaruusliigan pelaajia Eetu Rantasta ja Aleksi Mutkaa vastaan, kun ensimmäinen erä meni pitkälle jatkopalloille saakka. puhelimeen (03) 539 9800 Kovaa peliä Kangasala Beach Volleyssä Beach volley Lauantaina 4. Aliina Kivimäki voitti 16-vuotiaiden tyttöjen 500 metrin matkan ja KaMen joukkue Aliina Kivimäki - Matti Mäkinen - Juho Keskinen sijoittui toiseksi nuorisoviestissä. Hanna Hallila. Voiton vei Orpopojat 2?1 (15?12, 10?15, 9-7). Pronssiottelussa olivatkin nuoret kaverukset vastakkain. Jo alkulohkossa parit olivat vastakkain, ja silloin voitto meni Vuorinen/Korhoselle 2?0. Kisaviikonloppu ei ollut helpoin, ja yksikkömatkoilla en päässyt kokemaan täyttä onnistumista. Pitkä tauko lohkovoittajille teki kuitenkin tehtävänsä, ja Eetu ja Aleksi veivät jo toisen erän selkeästi jatkaen välieriin. Välierän molemmissa ottelupareissa olivat vastakkain nuoruus ja kokemus. 38 Keskiviikko 15.7.2015 urheilu . Tätähän urheilu kuitenkin on, aina ei voi yltää huippusuoritukseen, totesi Vasko. Vasko sijoittui pronssille yksiköiden 200 metrillä ja hopealle sekä 500 että 1000 metrillä. 5000 metrin matkan hän selvitti voittajana. Reetta Hallila onnistui rikkomaan ennätyksensä jokaisella matkalla viikonlopun aikana. Hän saavutti hopeaa kajakkiyksiköiden 200 metrillä vain 0,01 sekunnin erolla matkan voittaneeseen Lahden Vesisamoilijoita edustavaan Pauliina Poletiin. Jo kuudetta kesää järjestettävä tapahtuma on kaikille avoin. Viikonlopusta jäi positiivinen fiilis. Rannalla ollut väkikin jäi ihmettelemään ja katsomaan turnauksen meininkiä. Tästä jatketaan kisakunnon rakentamista kohti MMkisoja, kertoi Vettanen. Hän voitti kultaa sekä päämatkaltaan kajakkiyksiköiden 200 metriltä että kaksikoiden 200, 500 ja 1000 metriltä yhdessä Jeremy Hakalan kanssa. Lisäksi Vettanen saavutti kolme pronssimitalia kajakkiyksiköiden 500,1000 ja 5000 metrin matkoilta. Turnauksiin tuli eniten pelaajia kuin aiemmin, kaikkiaan 12 kovaa paria otti mittaa toisistaan aurinkoisen päivän aikana Vesaniemen beach volley kentällä. Mukana oli tuttuja jo aiemmilta vuosilta, mutta myös paljon uusia kasvoja. Orpopojat vastassaan Esa Kunnari ja Saku Korhonen oli hienoa katseltavaa. Lisäksi BVT:n Markus Flinck ja Mikko Ranta, Esa Kunnari ja Saku Korhonen ja Turusta saakka tulleet Janne Soraluoma ja Marko Eko voittivat oman lohkonsa ja pääsivät suoraan puolivälieriin. Ristikkäisotteluissa pelattiin mahdollisuudesta päästä puolivälieriin. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Pronssisen mitalin Hallila otti sekä 500 että 1000 metrillä. Kolmanteen erään mentiin ratkomaan toisen paremmuutta, ja sekin selvisi vain kahden pisteen erolla. Team KaMen urheilijat Niklas Vettanen, Jeremy Hakala, Oona Vasko ja Reetta Hallila onnistuivat kaikki viikonlopun aikana sekä yksilöinä että miehistömatkoilla. Niklas Vettanen kertoi kisaviikonlopun olleen ensimmäinen kova repäisy pidennetyn peruskuntokauden jälkeen. . Lohkovoittajiksi alkupeleistä selvisivät viime vuoden voittaja, Loimaalta tuleva nuori maajoukkuepelaaja Kasimir Vuorinen parinaan tänä vuonna Paavo Korhonen. Kovia pareja putosi myös pois tässä vaiheessa. Isku Volleyn Eetu Rantanen ja Aleksi Mutka selvittivät paikkansa jatkoon voittamalla viime vuoden lentopallon Suomen mestarin Teppo Heikkilän Kokkolan Tiikereistä sekä Heikki Jaatisen tiukalle menneen 2-0 pelillä. Viime vuonnakin mukana ollut Jari Kutilainen parinsa Tero Karppasen kanssa näyt- tivät paikkansa voittamalla paikallisen Krister Hentilän ja Joni Sokan 2?0. Hakala puolestaan rikkoi oman ennätyksensä yksiköiden 200 metrillä ollen viides. 500 metrillä mies taisteli itsensä Suomen mestariksi, ja 1000 ja 5000 metrillä irtosi hopeaa. . Oona Vasko oli erityisen tyytyväinen kaksikkomelonnasta yhdessä Reetta Hallilan kanssa. He saavuttivat kultaa jokaisella melomallaan kaksikkojen matkalla. . LeKin joukkueesta olevat Teemu Uusitalo ja Jani Antola voittivat BVT:n Toni Peltomäen ja Timo Huppusen 2?0. Myös Beach Volley Tampereen pelaajia oli mukana kisoissa. Pelit lähtivät käyntiin neljän lohkon systeemillä. Tomi Maijala ja Leevi Koskenniemi ylsivät kajak- Team KaMe eli Oona Vasko, Reetta Hallila, Niklas Vettanen ja Jeremy Hakala. kiyksiköiden niin ikään 200 ja 500 metrillä miesten Bfinaaliin. Myös KaMen juniorit yltivät hienoihin suorituksiin SM kisojen yhteydessä melotussa Suomen Cupissa. Nytkin peli oli todella tasaista ja tiukkaa ja pronssista taisteltiin todella mennen kolmanteen erään saakka. Hieman jäi hampaankoloon Suomen mestaruuden häviäminen sadasosasekunnin erolla, mutta kokonaisuuteen olen tyytyväinen, hymyili Hallila. Myös Kangasalan Melojien nuoret onnistuivat omilla matkoillaan. Nuoret Kasimir Vuorinen ja Paavo Korhonen näyttivät Jari Kutilaiselle ja Tero Karppaselle halukkuutensa jatkaa turnauksessa voittamalla tiukan ensimmäisen erän jälkeen suoraan 2?0. Viimeisen ristikkäisottelun voittaja oli Orivedeltä tullut Markku Puputti parinsa Sauli Ylistalon kanssa, kun he voittivat paikalliset Marko Sagulinin ja Antti Karojärven. Puolivälierissä oli kovaa peliä ja helpolla ei siitä voittoa irronnut kellekään. Kasimir Vuorinen ja Paavo Korhonen joutuivat myöntämään Esa Kunnarin ja Saku Korhosen olleen tällä kertaa kovempia Finaaliottelussa Markku Puputti syöksyy hakemaan palloa, Saku Korhonen ja Esa Kunnari seuraavat, tuleeko pallo vielä ylös. ja peli meni selkeästi 2?0. Palloista taisteltiin kovaa, heittäydyttiin, lyötiin lujaa ja torjuttiin hienosti. Tiukan ja molempien parien hienon pelaamisen jälkeen kolmieräinen voitto meni Orpopojille 2?1 (17?21, 21?11, 15?12). Päivä oli todella upea sään puolesta, ja mahtava pelaajien ansiosta. Oli ilo seurata pelejä ja hienoja hakuja, kovia lyöntejä, pitkiä palloja. Markku Puputti ja Sauli Ylistalo, paremmin turnauksessa tunnettuna Orpopojat, yllättivät itsensäkin selvittämällä tiensä välieriin voittamalla taitavan beach volley pelaajaparin Markus Flinckin ja Mikko Rannan tiukoille menneessä 2?0 pelissä. Olo ei ollut kovin irtiottava, mutta kisat sujuivat hyvin. Kalle-Emil Vesamäki lunasti paikan Pohjoismaiden mestaruuskisoihin yltäen miesten A-finaaliin kajakkiyksiköiden 1000 metrillä ollen siellä yhdeksäs
Noudan paikanpäältä, tarjoa. (valk. / / kukkia-triathlon/ Tervetuloa kokemaan Kukkia triathlonin ainutlaatuinen tunnelma! Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. Iltapäivällä syönti oli parempi ja saatiin siis kunnon kisa aikaiseksi. Päättäjäiset olivat Varppeenrannassa. 03-6336 575 Pälkäneveden Matosonkijoiden kisa on järjestetty 1940-luvulta alkaen joka vuosi. PAIKKA Tuloksia Pälkäneen Pilkkijät ry: 3. Yhteydenotot: timo.kiviranta@kolumbus.fi Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti Vuokralle tarjotaan Sekalaisia Paritalo, Onkkaala 3h+k+s, 82 m2, Koira kouluun? autotalli+iso varasto Tied. 0404794736 Ostetaan Omakotitalo Pälkäneen keskustan läheisyydestä. p. 040 701 5002 ? Katso 29.7. alkavat kurssit: www.vuorilammenkoirakoulu.. Saunan pönttöuunin makoisista löylyistä nautittiin myös. Tulokset: 1) Tero Heikkilä (toiminnanjohtaja) 59 kalaa, 2) Tom Wäyrynen 51, 3) Riku Muurimäki 47, 4) Jukka Salminen 41, 5) Sakari Pöllänen (pääsihteeri) 41, 6) Henry Wäyrynen 39, 7) Erkki Päiviö 39, 8) Antti Heikkilä 38, 9) Timo Niittylä 28, 10) Eero Niittylä 28, 11) Pekka Harju 26, 12) Aleksi Joles 25, 13) Otto Niittylä 2. PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄÄTERVEYSASEMALLA Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. Keskiviikko 15.7.2015 . Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. Ostetaan Kupari ja messinkiromua. Sydän-Hämeen Lehti urheilu Tero Heikkilä onki vuodeksi patinoituneen kupariplaketin Onginta Pälkäneveden Matosonkikerho jatkoi heinäkuun toisena lauantaina kohta 70 vuotta jatkunutta kalastuskisaperinnettä. Se sai alkunsa, kun Jalmari Päiviö, Viljo Niemi ja Ukko Niittylä järjestivät 1940-luvulla onkikisat, koska kesäiselle lauantaipäivälle ei sattunut muutakaan tekemistä. (03) 5655 4025 Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUEHAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN SAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ AJANVARAUS Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 Ostetaan Työsuorituksia Pienheinänpaalain, Pelti-, tiili-, varttikattojen PESUT JA MAALAUKSET kunnossa oleva sekä kelasilppuri, ehjä, leveys vähintään 135 mm. Puh. kesäsarjakisan tulokset 6.7.: kinen Raimo 2325 g, 3) Mäkinen Seppo 1995 g, 4) Kauttu Harri 915 g, 5) Riikonen Rai1) Rämö Jari 2615 g, 2) Les- mo 735 g, 6) Visala Asko 455 g. Sydän-Hämeen rastit: 24.6. Kaunis ja rauhallinen paikka sekä hyväkuntoinen 2000-luvulla rakennettu. klo 10 alkaen Luopioisten kirkonkylän uimarannasta Triathlon klo 10: uinti 600 m, pyöräily 52 km ja juoksu 13 km. Riatloni klo 11.10/11.20 uinti 200 m, pyöräily 13 km ja juoksu 4 km. Juniori duathlon (5-12 v.) noin klo 11.30: uinti 25 m ja juoksu 300 m. Sarjat: naiset, miehet + joukkuekilpailut, osallistumismaksu 10/15 euroa. Ilmoittautumiset ennakkoon to 16.7. Tarjoilut olivat hyvät, pääruokana kalakeittoa. klo 15 mennessä tapahtumasivun kautta: http://liikunta.palkane. (03) 311 67260 ym. 03 538 5112 Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, p. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . (03) 5655 4023 vkl ja juhlapyhinä klo 8?12 p. Isäntinä Eero, Otto, Timo ja Antti Niittylä. Sen jälkeen perustajakolmikon jälkipolvet, sukulaiset ja muut Pälkäneveden saari- ja rantaasukkaat ovat kokoontuneet onkikisaan joka vuosi. Tänä vuonna Varppeenrannan edustalle saapui kuusi venekuntaa ja 13 osallistujaa. Lämpötila oli päivällä 17?18 astetta ja tuulta neljä metriä sekunnissa. 39 ilmoituksia Ruokatauko pidettiin jälleen Kantellin saaristossa Hiissan saaressa. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? KESÄRENKAAT VARASTOSTA! KAIKKI HINTALUOKAT EDULLISESTI GOODYEAR, NOKIAN, PIRELLI, SAVA, BRIDGESTONE, FIRESTONE, LANDSAIL, KOTIMAISET UUSIORENKAAT YM... MYÖS ERIKOISVANTEET JA ALAN TYÖT TIISTAISTA LAUANTAIHIN KLO 9- RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Hyvänmielen kuntoilutapahtuma KUKKIA TRIATHLON JA RIATLONI lauantaina 18.7. 040 590 0898 Kunnat ma?pe 8?11 p. tai soita p. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . Minna Peltola, Leo Peltola 1.33.16. www.askosaari.? Huom! Luopioisten torilla to 16.7. Eino Hytönen, Harri Pinola, Janne Peltola, Seppo Ilveskoski, Marja-Liisa Suomalainen Ei aikaa. 1,5 km: 1) Seela Kanerva 41.21, 2) Kasper Ketola 42.48, 3) Siina Kanerva 42.53, 4) Marjaana Myötyri 48.45, 5) Annukka Linnainmaa 54.58, 6) Elias Ilveskoski 56.16, 7) Katja Linnainmaa 1.14.37, 8) Onni Kinnunen 1.22.48, 9) Veli Kinnunen 1.23.18, 1). rakennusmaalaukset. PIRMA p. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Myytävänä VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. Tarjous: urheilusukat 10 pr/10 . ja harm.) Sipiläinen 0400 350 623 VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Pälkäneen kunta/liikuntatoimi ja Luopioisten talkooväki Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Naisten erilaisia kesäpuseroita, tunikoita, strechfarkkuja, caprihousuja, hameita, puuvillaisia alushousuja ja yöpaitoja, pellavasukkia 3 pr/10,Miesten erilaisia reisitaskuhousuja (myös isoja kokoja), resoriverkkareita ja salihousuja, taskullisia liivejä, narufarkkuja, capri- ja raksahousuja, puuvillaboksereita. 255 6677 . Maire Hinkkala, Saima Hinkkala Ei aikaa. . Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista. Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa. . 0400 644763 Sekalaisia Konetyö Heikkilä Oy Pälkäne Energiapuun haketus Energiapuun kasalleajo Puukasojen peittäminen Hakkeen kuljetus Muista tilata kesähaketus hyvän sään aikaan! ? ? ? ? www.konhe.fi 040 7537793. Luopioisten kirkonkylän kartalla Osallistujia 50 Ratamestari Pentti Ahola 5 km: 1) Jarmo Aho 45.28, 2) Tatu Piiparinen 46.40, 3) Petri Ketola 48.12, 4) Kalle Vaismaa 57.03, 5) Juha Jokela 59.08, 6) Marko Martikainen 59.18, 7) Pyry Vaismaa 1.11.54, 8) Varpu Aho 1.12.36, 9) Annamaija Aho 1.18.25, 10) Pekka Lahdenniemi 1.18.49, 11) Juho Höysniemi 1.19.50, 12) Suvi Antila 1.22.05, 13) Aki Salminen 1.31.16. 3 km: 1) Jenni Kortetjärvi 39.24, 2) Antero Niemi 40.48, 3) Pertti Salminen 48.56, 4) Tero Tikka, 4) Henri Tikka 50.00, 6) Pekka Heikkilä 57.58, 7) Esko Mattila 58.04, 8) Aune Mattila 58.15, 9) KYMPPI- Risto Ojala 58.58, 10) Eeva-Kaisa Höysniemi 1.01.51,11) Matti Rantanen 1.19.37, 12) Outi Härkälä 1.20.24, 13) Terhi Isosuo 1.20.26, 14) Taina Ahmala 1.20.28, 15) Jaana Ketola 1.22.30, 16) Väinö Simola 1.26.17, 17) Kati Pinola 1.29.29, 18) Sanna Ahola 1.42.12, 19) Monika Viitala 1.42.23
Se avaa minulle uusia näkökulmia ja lukemattoman määrän keskustelunaiheita. * Näköislehti = paperilehden sisältö sähköisenä versiona Verkkolehti = shl.fi -sivustolla julkaistut artikkelit N E AL ! S Y Ä S Y R U P P LO KESÄMEKKOJA 1L 16% Säästä Jääsydän PAKASTUSPULLOT 3 ploa SÄILÖNTÄSANGOT 3L 5L 53% Säästä 6 1L 2L 3L 5L (14,90) Ä! Lasten ER etuprintti T-PAITOJA ja SHORTSEJA Säästä 0% jopa 4 2 90 (6,95) Sorini Nocciosnack 57% 1,- Säästä 10L PAKASTUSPUSSIT 95 3 (2,69) (4,00/L) 195 340 395 TUNIKOITA 95 16% 2,- Säästä PATUKKA 50g 3 KPL (19,90) 43% Säästä 1,- 250ml (á 1,00) (á 0,80) 795 PRINTTI TOPPEJA 3,- 62% Säästä VARTALOVOIDE 0,5L 60% Säästä Naisten 4 ploa Ldb /kpl (3 90-4 90) (3,90-4,90) ((Mallit vaihtelevat myymälöittäin) öitttä öittäin) ttäin) Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 03 539 9800 (ark. shl.fi/tilaukset Hyvä Sydän-Hämeen Lehden täystilaaja: Uusittu helppo kirjautuminen. Kannattaa kokeilla! Sydän-Hämeen Lehti Tarjoamme näköislehden ja verkkolehden käyttöösi ilman erillistä maksua. Rekisteröidy osoitteessa shl.fi/nakoislehdet. Missä ikinä menenkin, lehti kulkee aina mukanani. 9-15) . 10?18, la 9?14 150 100 75 50 kpl/rll kpl/rll kpl/rll kpl/rll Säästä 0% jopa 5 495 /kpl Miesten raita M T-PAITOJA T (9,95) (9 ja SHORTSEJA S (7,90) (7 PAKASTUSS RASIAT 0 0,3L 6 kpl/pkt 0,5L 5 kpl/pkt 1,0L 3 kpl/pkt Styrox KYLMÄLAUKKU 30L (0,79) (6,66/Kg) 050 MATOONKI O 099 (0,60) 2 kpl/pkt TELESKOOPPIVAPA /rll 3m Säästä Säästä (3,50) /pkt (2,40) 19% 295 395 16% 2,- Säästä 4m 15% (4,90) Keltainen WC-PAPERI 40rll säkki 590 25% 10,Säästä (13,50) (0,25/rll) Tarjoukset voimassa 14.-19.7.2015 välisenä aikana tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Sydän-Hämeen Lehti Lue si ö näk eä! t h e l Voit lukea paikallislehteäsi paperisen lehden lisäksi kotona, mökillä tai matkalla myös kätevänä digiversiona. Kuuma kesätarjous: VERKON TÄYSTILAUS näköislehti & verkkolehti * Määräaikainen tilaus 3 kk 15? Tee tilaus: tilaukset@shl.fi . 9?20, la 9?18, su 12?17 Suomalainen perheyritys vuodesta 1979 www.loytotex.fi AINA EDULLINEN. puh. 40 Keskiviikko 15.7.2015 . Ei jälleenmyyjille. Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark
AARNO PAAKKARI Kuva: Suvi Rajala