Sydän-Hämeen Lehti 16.07.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

8 ? Tulossa: Tarinointia Ilmarinpirtillä...s. sis. 22 Sarjakuvien harrastaminen ei katso ikää s. ? Lukijalta: Jäteasiat kismittävät ......s. 36. Rautajärven vanhan ajan metsä- ja maatalousnäyttelystä poikaa ei olisi saanut pois millään. | www.shl.fi Keskiviikko 16.7.2014 Tavase kompastuu Natura-alueisiin s. 32 MUISTA LÄHEISTÄSI SÄÄSTÖPANKIN RAHASTOLAHJALLA Mauri pokkasi pääpalkinnon www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . s. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% s. alv. 4-5 Peruna ihmisen tiellä pitää. miss blue congo s. 32 Joni Ruhanen pääsi testaamaan, miltä vanhan Fordin ratti tuntuu. Vanha kiinnostaa Jonia Joni Ruhanen ei viihtynyt Alastaron kiihdytysajoissa. vuosikerta | Numero 29 | Irtonumero 3 . 17 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86
Vihollisemme olivat tosin ehtineet tuhota myös Pohjanlahden rannoilla yhtä ja toista, muun muassa suuria tervavarastoja tietämättä, että ne olivat englantilaisten kauppiaiden tilaamia ja maksamia. Suomenlinnaan tutustuminen onkin oivallinen vaihtoehto sinnikkäälle mökkeilyllä ja onpa se auki myös muulloin kuin kesällä. Tavase-tekopohjavesiyhtiön 69,5-prosenttisesti omistava Tampere ei vielä pohdi omistajaohjauksen epäonnistumista, vaan kovistelee pienempiä naapureitaan. Valkeakoski, Kangasala ja Akaa ovat päättäneet käyttää omistajaohjauksen kovinta keinoa: erota yhtiöstä ja hoitaa vedenhankintansa itse. Helsinkiläiset katselivat näytelmää jännittyneinä rannoilta. Tämä maaliskuun lopussa 1854 alkanut Oolannin sota loppui hyökkääjien kannalta hiukan nolosti. Suomenlahdella torjutut nöyryytetyt englantilaiset ja samoilla aalloilla seilanneet ranskalaiset olivat lisäämässä laivojensa lukumäärää kymmenkertaiseksi. Tämän vuoksi omistajaohjauksesta tulee entistä tärkeämpää. Turun tarkastuslautakunta ihmettelee, miksi tekopohjavesilaitoksen hallintoon, talousseurantaan, tiedonvälitykseen, riskienhallintaan ja muihin epäkohtiin puututtiin vasta, kun laitos oli jo valmis. Tarkastuslautakunnan selvityksessä kaupungin edustajat myöntävät monta virhettä. Kun lupaprosessi on puitu päätökseen, Tampereen seudullakin aletaan ehkä selvittää, miten 0,4 miljoonan euron hintaisiksi arvioidut tutkimuskustannukset kasvoivat lähes kymmeneen miljoonaan euroon. Kaupparekisterin mukaan miljoonista ovat tällä hetkellä päättämässä tamperelainen Peter Löfberg, Kangasalan omistaman kiinteistöyhtiön entinen toimitusjohtaja Heikki Salmela, Valkeakosken entinen kaupungininsinööri Pentti Bergmann, Akaan entinen tekninen johtaja Jukka Suominen ja Tehyn tamperelainen pääluottamusmies Esa Kanerva. Turun tarkastuslautakunta muistuttaa selvityksessään, että osakeyhtiön hallituksella on oikeudellinen vastuu. Helsingin saaristo on historiallisesti ja maisemaltaan ainutlaatuinen, jos kohta Turun saaristoa harvempi. Toista Suomenlinnaa ei kuitenkaan ole, ei Pihlajasaarta eikä Kaunissaarta. Edelliseen Krimin sotaan saapui Suomenlinnaa eli silloista Viaporia tykittämään 599 tykillä varustautuneet 27 brittialusta. Helsinki. venäläisten kauppayhteyksiä Itämeren kautta Eurooppaan. Myöskään Ranska ei ollut valmis pitämään yllä neen ja Kangasalan harjuissa touhuava Tavase on osoittanut, millaista jälkeä silloin voi syntyä. Tyrmäävien Natura-lausuntojen jälkeen näyttää siltä, ettei Tavasetekopohjavesilaitos etene koskaan rakennusvaiheeseen. Jazziakin on tarjolla paitsi Porissa myös Viaporissa. Itse olen parantamassa tapaani ja viemme amerikkalaisen tuttavaperheen kesäkuun lopussa risteilyalukselta suoraan Suomenlinnan lautalle. shl Martti Huhtamäki Hintoihin lisätään alv. Yksittäinen hallituksen jäsen voi joutua vastaamaan omilla varoillaan hutiloinnistaan: ?Hallituksen jäsen ei vapaudu korvausvastuusta osoittamalla, että häneltä puuttuu kyky tai taito hoitaa kyseistä tehtävää. tommi.liljedahl@shl.fi Lopuksi tuomitaan syylliset T avase-tekopohjavesilaitoksella on sisarhanke Turussa. Murtumattomana säilynyt linnoitussaari tarjoaa lounaita ja illallisia vanhassa ruutivarastossa, myllyssä, kasarmeissa ja myllyssä. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo . Ne toimivat kuntalaisen kannalta keskeisimmillä aloilla. Jokseenkin kaikki kunnat tarjoavat yhtiöiden kautta vettä, sähköä ja lämpöä. 2 Keskiviikko 16.7.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Keskeisenä pidetään sitä, että jätti-investoinnin taloudenpito ulkoistettiin, eikä oikea ja ajantasainen tieto sen vuoksi tavoittanut kaupungin päättäjiä. un omistajaohjaus ei toimi, yhtiöt saavat mellastaa mielensä mukaan. Matkan varrella oli pystytty tuhoamaan Ahvenmaan mahtava Bomarsundin linnoitus, mutta Romaniasta alkanut Balkanin sota päättyi englantilaisten ja ranskalaisten harmiksi ennen aikojaan. Sydän-Hämeen Lehti Menemme mieluummin huoltoasemalle tankkaamaan ja maksamaan muutaman kerran 60 euron laskun viikonlopun aikana emmekä edes ajattele, esimerkiksi harmaitten sääennustusten houkuttelemana, jäämistä vaikkapa yhdeksi viikonlopun päiväksi metropolialueelle. Turun tekopohjavesihanke lähti liikkeelle viisi vuotta Tamperetta myöhemmin, mutta valmistui jo 2011. Turun kokemukset eivät ole kovin rohkaisevia, sillä hanke on törmännyt samoihin ongelmiin kuin Tavasekin: matkan varrella suunnitelmat ovat muuttuneet, aikataulut pettäneet, kustannukset karanneet, vedentuotantokapasiteetti pienentynyt ja epävarmuudet lisääntyneet. Nyt Turussa on edetty syyllisten kuulemisvaiheeseen: tarkastuslautakunta selvittää, miksi kaupungin edustajat eivät ole viheltäneet peliä poikki, kun koko jättihanke on alkanut näyttää tuhoon tuomitulta. Vielä vuosituhannen vaihteessa uskottiin, että 93 000 kuutiota vettä vuorokaudessa tuottava laitos valmistuisi vuonna 2007 ja maksaisi 76 miljoonaa euroa. Viime vuonna laitos tuotti vuorokaudessa 46 000 kuutiota vettä, ja rakentamiseen on tähän mennessä uponnut 188,7 miljoonaa euroa. Lisää rahaa tarvitaan vielä kymmeniä miljoonia, jotta veden käsittely ja varalaitos saadaan kuntoon ja kapasiteetti nostettua Turun seudun tarpeiden tasolle. Pälkäneellä 16.7.2014 Osakeyhtiön hallituksella on oikeudellinen vastuu. K aupunki käyttää Turun seudun tekopohjavesiyhtiössä määräysvaltaa, sillä se omistaa yhtiön 64,7-prosenttisesti. Myös infrastruktuurin rakentaminen ja monet palvelut on siirretty yhtiöiden hoitoon. Myös teatteri on ainutlaatuinen kesästä toiseen. Kaupunkilaisissa on myös mökittömiä. Risteilyalusten matkustajat, kotimaiset ja ulkomaiset turistit täyttävät Kauppatorin ja Temppeliaukion kirkon. Vuosikausia olen ihmetellyt itsessänikin sitä yksioikoisuutta, millä sama kaava toteutuu valitessamme vapaa-ajan ohjelmaamme. . 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Historiallisia tietoja ja elämyksiä on saa- ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm tavilla tehokkaammassakin muodossa kuin näin paperilla. Ammattitaitonsa liian vähäiseksi kokevan tulee kieltäytyä hallituksen jäsenyydestä.? Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Kun eroamassa olevat kunnat eivät suostuneet takaamaan uusia Tavase-lainoja, Tampereen kaupunki päätti, että ?osakassopimusta noudattamatta jättäneitä kohtaan aloitetaan toimenpiteiden valmistelu?. urku haluaa käydä omistajaohjauksen epäonnistumisen läpi, jotta jatkossa osattaisiin toimia viisaammin. Yhtiöiden määrä kasvaa kaiken aikaa, ja vuoden alussa Turulla oli jo 45 yhtiötä. Pälkä- T K Viaporin jazz Autoilla kulkevien kansalaisten kannalta mielenkiintoisimmat uutiset kertovat tänäkin kesänä liikenneruuhkista, muista liikenteen tapahtumista, ukkosmyrskyistä ja Tero Pitkämäen heittojen pituuksista. Pääkaupunkiseutu ei kuitenkaan tyhjene edes viikonloppuisin
alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. Keppihevosrata . Valamo ja Lintula 27.8. 03-6336 575 Makeaa Polka Mansikkaa valmiiksi poimittuna! Mansikoitamme saat myös Kangasalta, Lentolan Tokmannin edestä! Luopioisten Linja Oy (03) 536 4020 Pyydä kesäesite. Ruskaretki Nuuksion kansallispuistoon 87,219,369,196,86,92,83,83,103,698,28,698,55,- VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Isonkarin majakka 19.8. Oopperamatka Savonlinnaan 25.-26.7. Kahvikammari . ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 KEMIKALION INVENTAARIALE! Kosmetiikkaa -30% Tuoksuja -20% Koruja Uimapukuja -60% -4 0% www.mansikkatila.net Kuhmalahdelta, p. 19.7. Aamupäivisin kello 9-12. Unnaanmäentie 31 Marjabaarissa kesäherkkuja ja maalaistunnelmaa SUTTISEN TILA Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. . Saimaan kierros 25-26.7. Hartolan markkinat 13-19.9. Kahvion herkut mm. lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! . Vinttipuoti . (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna ma?pe 9?19, la 9?16, su 11-19 Marjabaari . Sydän-Hämeen Lehti Liivitarjous! Mälkilän kyläkävely Osta yhdet, alennuksesi -15% Osta kahdet, alennuksesi -20% Naisten viikolla 18.-23.7. to 17.7.2014 klo 17 Kokoontuminen Salinmäen museoalueella (Myttääläntie 176) Ale jatkuu, Kävelyllä muistellaan Mälkilän kylän elämää. Erityiskohde Hunninmäki (Hunkaporin kaupunki). hinnat tippuu! Ulkotangosta jo alennetut, Vetäjät: Aili Huhtinen, Reijo Syrjä, Hannu Uotila FIINA Saapasvarustus! Minimatkoja. 4,92 % (sis. (03) 377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala Aukioloajat: ma?pe 10-17. Kesälauantaisin suljettu. www.kangasalankemikalio.fi Käenniemen makeaa mansikkaa! Myös Itsepoiminta alkanut, varaa rivisi! Kurkijoentie 66, Kyynärö 040-757 4521 Varaa omasi! Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy VAPAA PÄÄSY! . Puutarhapaviljonki Iso-Hervannalta ota 2 maksa 1 T:mi Annikki Westman P. Pokrova ja Hvitträsk 23.8. Billnäs ja Fiskars 6.8. Pizza slice . Perjantaisin motoristi- Sanomalehteen voi aina luottaa kahvio klo 23 asti. Outolintu Kangasalan keskustassa kesällä ma-to 10-18, la-su 10-16 Sunnuntaisin myös PERÄKONTTI KIRPPIS Ellintie 2 040 126 1684 AVOINNA PÄIVITTÄIN KELLO 10-19 PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa: . Porvoo ja Loviisa 4-10.9. Etelä-Pohjanmaan rannikko 21-22.7. 0400 486 386 www.sartesuo.? Annukka Lintulahti, p. Ruskamatka Lappiin ja Norjaan 6.9. Savonlinna 30.7. Tiistain jatkoaukiolo- Maisterinkatu 14, Riihimäki aika klo 21 asti . Jatkuvasti vaihtuva näyttely . Kana- ja makkarakorit Tervetuloa! Avoinna Juhannusaattona klo 10-24 Juhannuspäivänä klo 10-19 lähde: TNS Gallup 2012 Konetyö Heikkilä Oy TIMANTTEJA KOTIKYLÄSTÄ Sydän-Hämeen Lehti ? ? ? ? Pälkäne Energiapuun haketus Energiapuun kasalleajo Puukasojen peittäminen Hakkeen kuljetus Muista tilata kesähaketus hyvän sään aikaan! www.konhe.fi 040 7537793. 03-537 4165, 0400-638 864 KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. palk. kesämatkoja? 18.7. Keskiviikko 16.7.2014 . Hot wings . Jäätelökioski Herkkuhuone . Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. 0400 202 229. Palvelemme ma-pe 9-17 Mansikkasesonki vauhdissa! Mansikan itsepoiminta 15. Ruskamatka Lappiin ja Norjaan 4.10
Punamultalukon ja Vehoniemen suojelumetsät omistava Metsähallitus sai vasta viime vuonna tietää tekopohjavesihankkeesta. Tavaselta edellytettiin niitä ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tavase-tekopohjavesihanketta viedään eteenpäin maanomistajien ja jopa osakaskuntien vastustuksesta huolimatta. Lupahakemus jätettiin 11 vuotta sitten aluehallintovirastoon. Lupahakemuksen käsittely on odottanut lisätutkimuksien valmistumista. Puhelimitse (03) 539 9800 Tekopohjavesilaitos: Suojelualueet estävät vesitehtailun Tavase-tekopohjavesilaitos Tampereen 69,5-prosenttisesti omistama vedenhankintayhtiö Tavase Oy suunnittelee tekopohjavesilaitoksen rakentamista Pälkäneelle ja Kangasalle. Esittelijä Marita Saksa-Lapikisto jätti lausunnosta eriävän mielipiteen. Ylitarkastaja Saksa-Lapikiston mielestä Tavase heikentäisi merkittävästi Vehoniemen? Isokankaan harjumetsien suojeluarvoja ja yhtenäisyyttä. Irlantilaisessa ennakkotapauksessa EU-tuomioistuin piti merkittävänä haittana, kun ohikulkutien alle olisi jäänyt 0,54 prosenttia suojeltua kalkkikivikalliota. Alueellinen ympäristöviranomainen ELY-keskus katsoo, ettei laitokselle voida myöntää lupaa, koska se voisi vaikuttaa merkittävästi Natura-alueen luontoarvoihin. Hanketta on suunniteltu parikymmentä vuotta. Käytössä olisi kolme menetelmää: kaivo-, allas- ja sadetusimeytys. Kaksi kolmasosaa laitoksesta sijoittuisi Kangasalan Vehoniemenharjuun, osin Natura-alueelle. Alu- Vähä Linnajärvi Yli-Melkas Heponiemi Kaivanto Ilmola Telakorpi Kärki Huikkola 30 Linnajärvi Heinäsenmurto Latosuo Salmenranta Tuomaala Koriseva Sipilä Uimaranta Raikunahde Rydönkari Aronpää Kylä-Laurila Isosaari Uhkainlampi Laurila Vähäsaari Kanasaari Lintula Orisniitty Leirikeskus Koulu Raikku %%%%%% ! H KA1 ! H / Matinkallio Sipilä Mäkelä Rekola Pinnala Haapaladonvainio Perä-Siurola Raikunjärvi Korpilähde Raikun vedenottamo Jahkonen Pilkas %%%% %% Vähä Selkäsaari Pihkonvainio ! ( Kappeli Linna Tiitola Hallila Hakki Luoto Iso-Varpunen Vehoniemenkylä Muurahainen Pieni-Varpunen Verkkosaari Mustalaiskari Juurakko Paljassaari Linna Kissasaari Mustanmetsänsaari Kivisaari IA1.2 IA1.1 Ko rte oja Heikkilä Uotila Mäkelä Ihonsaari Mäki-Tiitola Ketola Myyränmättäät IA2.1 IA2.3 Varala Sillansuu Palanne Männistö Parvela Korvenhaka Hiissa Koivulehto Sikala Mertola Revässaari Mattila Koivulinna Niittylä Tuomikko Rissa Metsola Hahlankallio Koivuranta Tavase Oy Vähäsaari Rohola Lättönen Yleiskartta Mustasaaret Koulu IA4.1 vedenottamo ! ( " ) siirtopumppaamo Eerola / raakaveden ottopiste Lautaankorpi raakaveden painelinja Jaakkola Jussila raakaveden painelinja (varaus) tilapäinen putkilinja Kämppi Metsäpirtti Kaukonen Teerimäki Tapiola Savimäki siirtopumppaamon ylivuotolinja hankkeen siirtolinjan Pitkäsaari rajapinta Lautaa Seitsye Mattila vesijohto raakavesipumppaamolle Perkiö Putkilahti 500 Lankiansaaret 1 000 1 500 m Koivumäki Myttäälä Mänty Kivelä Sipilä Tervamäki Salinmäki Heikkilä Museo Hietikko Pajula Kallio Kaunistola Kotimäki Tausti Urh. Huhti Kulmala IA4.2 Mällinoja Mälkilä KA3.2 Raatikka KA3.3 Väipiälä Palvelukeskus B IA4.4 Vesitorni Rauniokirkko IA4.3 Ali-Mustala KA3.4 IA4.5 Syrjänalusta Ainiala Sokka Välipelto Hämeen tutkimusasema Mäkimies KA3.1 Anttila-Perttula Koivuniemi Katajamäki Leppäkari Riikinkari Kukko Mäki-Laurila VälikangasNiittymaa siirtolinja tekopohjaveden painelinja %%%%%% Kankaanmaa %%%%%%% raakavesipumppaamo Kivisaari IA4.1 Tuomaala Onkimätäs Takala Kuparinen KirstinmäkiAhtiainen Laurila Verkkosaaret kaivoalue Epaala Pietilä Ampumarata Niitty-Ainiala imeytysaluevaraus Mäntytöyry Urh. Kaski-Sipilä Peltola Taattula Etusaari Pelto-Seppälä Moisio Hemilä Niittylä Varissaari ! H Ellola Iso-Seppälä Vedenottamo Koivula imeytysalue 0 Askola Aatila Selkäsaaret tekopohjaveden Niemisaaret Leirikeskus Kangas-Seppälä Kinnalan vedenottamo Perälä! H Uusi-Mälkilä Vehoniemen - Isokankaan Pikku-Lättönen harjualueen tekopohjavesilaitos 15.6.2012 Vähäkangas Kuusela Kinnasaari Pikkusaari Vassaa eli Suppa Karumäki Isokangas Pirttisaari Kottila Kota Rintala Lamminsuo Apajapohja Virtala 16WWE0815.001 Lehtola Kivipelto Jaakkola Hykkölä Tuomaala Anttila Tuulensuu Motocrossrata Saarikylät Laurila Hepokari KA2 Hykönsalo Tuhola S.talo Kirpu Kotka Matila Niinisalo Naapila Mattila IA2.2 IA2.4 Alapää Heinonen Linnansuo Rekola Eerola Pahakorpi " ) Ajakainen Korkehinen Höltänmäki Pihkonsuo Riihimäki Mäntysaari Ihari Seppälä Kylä-Siurola Laurila Peltola Uotila Kotimäki Epilä Vallila / Iso Selkäsaari Keljo MattilaLemola Kesäniitty Riihimäki ja no rje Ku Salmensuu Automuseo . Eriävässä mielipiteessä korostetaan, ettei Tavaselle tulisi myöntää lupaa töiden aloittamiseen. Lupahakemus sisään 11 vuotta sitten ELY-keskus ja Metsähallitus antoivat kesäkuun puolivälissä lausunnon toiseen kertaan täydennetystä Natura-arvioinnista. Sydän-Hämeen Lehti Paavola Uotila Kirkko PÄLKÄNE Koulu Onkkaala Keiniänkari ± Leir.alue (c) Karttakone/Maanmittauslaitos 2012 Tavasetekopohja vesilaitosta suunnitellaan Pälkäneen Syrjänharjuun ja Kangasalan Vehoniemen harjuun. Natura-alueet ovat estämässä hankkeen etenemisen molemmissa päissä. eellisen ympäristöviranomaisen ELY-keskuksen mielestä tekopohjavesilaitokselle ei voida myöntää lupaa Pälkäneen Syrjänharjussa, koska se vaarantaisi Keiniänrannan Natura-alueen. Kangasalan Vehoniemenharjun ja Punamultalukon suojelualueet omistava Metsähallitus puolestaan katsoo, että tekopohjavesilaitos pilaisi luonnonarvoiltaan arvokkainta Punamultalukkoa. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kuohunharjun Siwa palvelee Kangasalan keskustassa aivan torin liepeillä. Metsähallituksen mielestä hankkeelle ei pitäisi myöntää lupaa, koska se voisi heikentää merkittävästi Natura-alueen suojeluarvoja. ELY-keskuksen Natura-lausunto ei ole Vehoniemenharjun osalta aivan yhtä tyrmäävä. Vedenhankintayhtiön kuudesta osakaskunnasta puolet haluaa eroon kalliista ja tarpeettomasta hankkeesta. Se vastustaa jyrkästi laitoksen tuomista suojelualueelle. Kolmasosa laitoksesta sijoittuisi Pälkäneen Syrjänharjuun Keiniänrannan Natura-alueen tuntumaan. Sääolosuhteiden lisäksi vesien ravinnemäärät vaikutta- Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi merrat ja muut ravustusvälineet tulee puhdistaa hyvin ennen kuin niitä siirretään vesistöstä toiseen. Myös syöttikalat tulisi pyytää samasta vesistöstä, josta aiotaan ravustaa. uusi Kangasala-talo. Tampere on ilmoittanut käynnistävänsä toimenpiteet yhtiöstä eroon pyrkiviä Kangasalaa, Valkeakoskea ja Akaata kohtaan, koska ne eivät ole suostuneet takaamaan Tavasen uusia lainoja. Pälkäne, Kangasala Tekopohjavesilaitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin suunnittelevan Tavase Oy:n päivitetytkään suunnitelmat eivät kelpaa ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle. Sen mielestä haitat eivät olisi merkittäviä ja peruuttamattomia, koska päivitetyissä suunnitelmissaan Tavase on pienentänyt imeytysalueita ja kaivokenttiä sekä siirtänyt niitä pois suojelualueelta. ELY-keskuksen Naturalausunto ei kuitenkaan ole yksimielinen. Kuohunharjun asukkaat poikkeavat mielellään kävellen lähikauppaan, joten vuoden ympäri ja joka päivä auki oleva Siwa tulee alueella tarpeeseen, kuvailee aluemyyntipäällikkö Jouko Pilkkakangas. vat sinilevien runsastumiseen. Sinilevät voivat tuottaa ihoa ärsyttäviä aineita ja maksa- ja hermomyrkkyjä, joten selvästi sinileväpitoisessa vedessä ei pidä uida, eikä vettä tule käyttää pesuvetenä tai löylyvetenä saunassa.. Runsaimmat saaliit nousevat vasta elo?syyskuussa. Kangasalan neljäs Siwa avasi viime viikolla Kuohunharjuntie 9:ssä. . Pari vuotta sitten lisätutkimusten valmistuttua Tavase päivitti aluehallintovirastoon jätettyä lupahakemustaan. Lupahakemus poiki enemmän muistutuksia kuin yksikään aiempi Tavase-vaihe. Muistutuksia kertyi lähes 200. Maanomistajien muistutukset ja mielipiteet käsitellään vesilain mukaisesti. kello 12. Tavase muutti suunnitelmiaan ja päivitti Naturaarviointiaan sen jälkeen kun alueellinen ympäristöviranomainen ja Vehoniemen suojelumetsät omistava Metsähallitus olivat katsoneet, että tekopohjavesilaitos vaarantaisi Natura-alueet. Natura-arviointi liittyy parhaillaan aluehallintoviraston käsittelyssä olevaan lupahakemukseen. Tavase Oy jätti toimilupahakemuksen jo 11 vuotta sitten. Hakemuksen käsittely aluehallintovirastossa odotti lisätutki- muksia, joita ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä edellytettiin. Tavase pääsi tekemään niitä vuonna 2009, kun tutkimuslupa oli saanut lainvoiman. Pälkäne ja maanomistajat vastustavat hanketta sen tuomien haittojen ja rajoitusten vuoksi. Vedenhankintayhtiö siirsi imeytys- ja kaivoalueita entistä lähemmäs Keiniänrannan Natura-suojeltua tervalepikkoa, kun vuosina 2009?2011 tehdyissä lisätutkimuksissa kävi ilmi, että Taustialantien kohdalla kulkeva kalliokynnys katkaisee veden kulkeutumi- Ravustus alkaa maanantaina Neljäs Siwa saapui Kangasalle Sinilevää Aitoossa ja Vesijärvellä Ravustuskausi alkaa maanantaina 21.7. Kauppaa vastapäätä kadun toiselle puolelle nousee vielä tänä vuonna Aitoon uimarannassa Pälkänevedellä ja Kangasalan Vesijärvellä on havaittu hieman sinilevää. Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien runsastumista. ELYkeskuksen ja Metsähallituksen Natura-lausunnot ovat painavampia, sillä ne käsitellään luonnonsuojelulain mukaisesti. Laitos tuottaisi vuorokaudessa 75 000 vettä Tampereen seudun tarpeisiin. Naturalausunnot tyrmäys Tavaselle Tekopohjavettä valmistettaisiin imeyttämällä Roineen järvivettä Pälkäneen Syrjänharjuun ja Kangasalan Vehoniemenharjuun. 4 Keskiviikko 16.7.2014 uutiset Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Tavasen vuoksi menetettäisiin 1,5 prosenttia Vehoniemen?Isokankaan suojelluista harjumetsistä. Saksa-Lapikiston mielestä Tavasella olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ja siksi luvan myöntäminen vaatisi poikkeuslupa- ja kompensaatiomenettelyä. Luvan saadakseen Tavasen pitäisi pystyä osoittamaan, ettei Natura-alueille aiheudu merkittäviä haittoja. Tavase uhkaisi Keiniänrantaa ELY-keskuksen mielestä Tavase ei ole vieläkään tehnyt läksyjään Pälkäneen Syrjänharjussa. Pyyntikauden alku saattaa olla viileän ja sateisen alkukesän vuoksi hiljainen, sillä kuorta vaihtavat saksiniekat pysyvät vielä kivenkoloissa
Keskiviikko 16.7.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 5 Tekopohjavettä valmistettaisiin sadettamalla (kuva) sekä kaivojen ja altaiden kautta imeyttämällä. Imeytettävä vesi olisi Roineesta otettavaa järvivettä. Kirpputorin polttaja sai neljän vuoden tuomion Kangasala. Esittelijänä toimiva ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen uskoo, että ratkaisu saadaan loppuvuodesta. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Tekijä on istunut tuomiostaan jo kahdeksan kuukautta. 19-vuotias kangasalalaisnuorukainen sytytti viime vuoden marraskuussa Kangasalan Lentolassa sijaitsevan kirpputorikeskuksen palamaan. Laajennushankkeen vuoksi Kiinteistö Oy Tieliikennemuseon lainanhoitokustannukset nousevat 125 000 euroa vuodessa ja kiinteistönhoitokustannukset 50 000 euroa vuodessa. Koska kunnan aiemmin maksama tuki pienenee vuoteen 2015 noin 45 600 euroa, nousevat hoitokustannukset kokonaisuudessaan 220 000 euroon. Toteutuakseen kunnanhallituksen esitys tarvitsee vielä valtuuston päätöksen. Sää Torstaina +23 Sahalahti +23 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +23 +23 Pälkäne Luopioinen +23 Sahalahti +23 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +24 +24 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +24 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +25 +24 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala +24 +24 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Ratkaisu voidaan antaa näillä tiedoilla, Nieminen sanoo. Aluehallintovirasto ei enää pyytänyt Tavasea tarkentamaan suunnitelmiaan. Se ei pidä Tavasen teettämää Natura-arviota riittävänä eikä asianmukaisena. Palo Ratkaisu voidaan antaa näillä tiedoilla. Piia Nieminen sen harjun suuntaisesti. ELY-keskus kritisoi, ettei Tavase ole tutkinut uusia alueita, eikä tehnyt pohjavesimallinnusta ja simulaatioita, joita siltä edellytettiin jo 11 vuotta sitten ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Laajennuksen ja remontin kokonaiskustan- shl Tommi Liljedahl nukset ovat 3 miljoonan euroa. Lisäksi kunta aikoo lisätä rahoituskuluavustusta 100 000 eurolla vuodessa vuosille 2015?2024. Ympäristöviranomainen ei voi hyväksyä hanketta, joka voisi vaikuttaa merkittävästi Natura-alueen luontoarvoihin. Haitat olisivat esitettyä isommat Vehoniemenharjun ja Punamultalukon suojelualueet omistava Metsähallitus sai vasta loppuvuodesta 2012 tietää, että Tavase suunnittelee alueelle tekopohjavesilaitosta. Metsähallitus pitää Tavasen tekemiä muutoksia riittämättöminä. Sen mielestä yleispiirteisiin suunnitelmiin sisältyy edelleen epävarmuuksia. Metsähallitus kritisoi riittämättömiä tutkimuksia, joiden perusteella on vaikea arvioida laajan tekopohjavesihankkeen yksityiskohtaisia vaikutuksia. Metsähallitus ei luota Tavasen tutkimuksiin ja suunnitelmiin, vaan epäilee, että tekopohjavesilaitoksen haitat olisivat huomattavasti suuremmat kuin Natura-arviossa esitetään. Lausunnossa nostetaan esiin Tavasen suunnitelmien ristiriitaisuuksia ja virheitä. Lisäksi Metsähallitus epäilee, että laitoksen käyttöönotto edellyttäisi erilaisia lisätoimenpiteitä, jotka olisivat riski Natura-alueelle. Metsähallitus korostaa, että suuri osa maaperään ja luontotyyppiin kajoavasta toiminnasta kohdistuisi luonnonarvoiltaan arvokkaimpaan osaan eli Punamultalukkoon. Sen suojelusta joulukuussa 2012 päätettäessä hallinto-oikeus totesi, että alueen luontotyypit ja lajien esiintymät ovat suojeltuja ja niiden merkittävä heikentäminen on kiellettyä. Metsähallituksen mielestä suojelu tarkoittaa sitä, ettei maaperään kajota suojelualueella, eikä luontotyyppiä edustavilla harjumetsäkuvioilla. Suojelulta vietäisiin pohja, ja myös muille rakennushankkeille pitäisi antaa lupa, jos tekopohjavesilaitoksen rakentaminen sallittaisiin sillä perusteella, että rakennukset voidaan poistaa ja alueet ennallistaa. ?Maaperään ja kasvillisuuteen kajoaminen on luonnonsuojelualeilla aina heikentämistä?, Metsähallituksen lausunnossa korostetaan. Katselmus syksyllä Metsähallitus katsoo, että pitkin Natura-aluetta sijoittuvien Tavase-kaivojen ja putkien rakentaminen, huolto ja korjaus heikentäisi suojellun harjumetsän yhtenäisyyttä. Lausunnossa toivotaan, että tekopohjavesihankkeen kaltaisista jättihankkeista laadittaisiin kolmiulotteisia mallinnuksia tai pienoismalleja, joista asioiden yhteydet ja suhteuttaminen kävisi paremmin ilmi. Maanomistajat toimittavat vastineensa aluehallintovirastolle elokuun loppuun mennessä, joten tälle kesälle suunniteltu katselmus lykkäytyy ainakin syksyyn. Tavase-lupapäätöksen antaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Palo aiheutti kuitenkin ainakin 400 000 euron vahingot. Tuomitulle tehdyt mielentilatutkimukset osoittavat, hän on oli tekohetkellä syyntakeinen. Kirpputorin tuhopolttaja sai neljä vuotta vankeutta. Kunta taannee Mobilian laajennuksen Kangasala. Nyt Tavase suunnittelee alueelle 1,2 hehtaarin kokoista kaivoaluetta, 3?4 kaivoa, muutamaa mittakaivoa ja siirtoputkea. Metsähallituksen mielestä Tavase ei ole vieläkään laatinut virtausmallinnusta, jota yhteysviranomainen edellytti 11 vuotta sitten, kun hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitiin. Natura-arvioinnista lausunnon antaneiden viranomaisten lisäksi myös maanomistajat ovat päässeet kommentoimaan Tavasen tarkennettuja suunnitelmia. ELY-keskuksen mielestä Natura-arviointiin on jäänyt epävarmuuksia. Pirkan kirpputorikeskuksen tuhopolttaja on tuomittu neljäksi vuodeksi vankilaan. Kunta on takaamassa Kiinteistö Oy Tieliikennemuseolle 1,5 miljoonan euron lainan Mobilian näyttelytilojen laajennukseen ja remontointiin. Tavase voi vielä antaa vastineensa Natura-lausunnoista. Natura-arviota on muutettu kaksi kertaa ja siitä on pyydetty kolmet lausunnot. Yhtiö on ilmoittanut, ettei imeytys- ja kaivokenttien kokoa ja sijaintia voida enää muuttaa, mikäli hanke halutaan toteuttaa suunnitellulla mitoituksella ja valituilla imeytystavoilla. Metsähallitus pitää Tavasen haittoja pysyvinä, vaikka Natura-arviossa väitetään, että rakennusaikaiset haitat ovat ohimeneviä ja koko alue voidaan palauttaa luonnontilaan sadan vuoden kuluttua. Samalla remontoidaan museokauppaa, kahvilaa ja toimistotiloja sekä rakennetaan pieni puusepänverstas. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö ovat myöntäneet hankkeelle avustusta 1,5 miljoonaa euroa. Erillisistä selvityksistä ja osin puutteellisista kaaviokartoista kokonaisuuden hahmottaminen on työlästä ja vaikeaa. eteni nopeasti, ja rakennus sekä myytävänä olleet tavarat tuhoutuivat nopeasti. Sisällä olleet 30 asiakasta ja työntekijää ehtivät vahingoittumattomina ulos. Laajennus kasvattaa näyttelytiloja 1000 neliömetrillä museorakennuksen kesäteatterin puoleiseen päätyyn
Työmaapäällikkö Vesa Salmijärven mukaan liikenteen sujuvuudesta työmaaalueilla on saatu positiivista palautetta. Tällä hetkellä tietöiden alueilla on 30?50 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus ja siltojen alla Lahdentiellä puolestaan 80 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Onneksi asiakkaita eivät aidatkaan pidättele, vaan olemme saaneet ihan mukavasti kävijöitä olosuhteista huolimatta, Pilkkakangas kertoo. Hanke valmistuu lokakuussa. Aloitteen oli allekirjoittanut yli 60 000 ihmistä. . Valvonnan yhteydessä todettiin myös noin 70 muuta rikosta. . Rattijuopumusonnettomuudessa kuollut henkilö maksaa Kiurun mukaan yhteiskunnalle 1,9 miljoonaa euroa ja loukkaantunut 240 000 euroa.. Kyllä sekin vaikuttaa, kun muutamat hassut parkkiruudut puuttuvat. Kuohunharjuntien kaventaminen hidastaa omalta osaltaan nopeuksia, Kirvesniemi toteaa. Juuri vauhdin hiljenemisen vuoksi Kirvesniemi näkee tulevan risteyksen turvallisempana koululaisillekin. Ruutanantielle ei tule suojatietä Ruutanantiellä parannetaan myös jalankulkijoiden pääsyä linja-autopysäkille. Sen sijaan mutkaan suunniteltu Ruutanantien suojatie jää toteuttamatta aiemmista suunnitelmista poiketen. Kuohunharjuntien kevyenliikenteenväylä jaetaan asfaltilla pyöräilijöille ja kivetyksellä jalankulkijoille virastotalon puolelta. Jos sama määrä ihmisiä kuolisi esimerkiksi lääkeväärennösten tai koulu- ammuskelujen seurauksena, olisivat seuraukset ja lakimuutokset varmasti todella järeitä, muistutti kansanedustaja Pauli Kiuru (kok). Hänen mukaansa inhimillisen ja vältettävissä olevan turhan kärsimyksen lisäksi rattijuopumus aiheuttaa yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Kangasalla rattijuopumusten määrä on laskemassa, mutta esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaaran- tamisia kirjataan ennusteen mukaan enemmän kuin muutamaan vuoteen ja esimerkiksi kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Poliisin mukaan alkoholionnettomuuksien määrät kääntyvät nousuun kesällä, jolloin etenkin viikonloppujen yöt ovat riskiaikaa. Esimerkiksi juhannuksena poliisi kirjasi Kangasalla kolme törkeää rattijuopumusta ja Pälkäneellä yhden ruorijuopumuksen. Tehokampanja Poliisi valvoi viimeksi kesäkuun alussa tehostetusti rattijuoppoja koko maassa. Tehostetun rattijuopumusvalvonnan aikana puhallutettiin 60 000 kuljettajaa, joista 240 epäillään ajaneen alkoholin ja 29 huumeiden vaikutuksen alaisena. Meidän kannaltamme tietyö osui harmittavasti liikkeen avaamisen ajankohtaan. Tämä laaja-alainen tapa valvoa liikennettä on poliisin uuden Road Policing -mallin mukaista toimintaa. Korjaukset sisältävät reunapalkkien, kaiteiden, liikuntasaumojen, pintarakenteiden uusinnan sekä siltapaikkojen rakenteiden kunnostuksen. shl Senni Luttinen Kangasalan risteyssillalla liikenne kulkee vaivatta, vaikka autoilijoilta vaaditaankin erityis huomiota sillalla ajaessaan. mäläpäällikkö Heidi Lindgren harmittelee pysäköintipaikkojen puutetta, samoin Suomen Lähikauppa Oy:n myyntipäällikkö Jouko Pilkkakangas, joka vastaa muun muassa uudesta Kuohunharjuntien Siwasta. . Salmijärvi kertoo, että Lahdentiellä nopeusrajoitteet ovat ainoat poikkeusjärjestelyt. Elokuun lopussa risteyssilloilla tulee olemaan vain yksi kaista käytössä. Suunnittelijan edustaja projektipäällikkö Sari Kirvesniemi Rambollilta pitää liikenneympyrää valoristeystä turvallisempana. . Rattijuoppojen aiheuttamissa moottoriajoneuvoonnettomuuk sissa kuoli 2006?2010 yhteensä 356 ihmistä. Elokuussa liikennettä selkeyttämään otetaan myös liikennevalot, joilla ohjataan autoilijoita kaistan käytössä. ? Meillä on suunnitelma jokaiselle korjastyön vaiheelle. Tarvittaessa käyttöön voidaan ottaa myös liikenteenohjaajat, mutta nyt opasteet riittävät ohjastamaan liikennettä, sanoo Salmijärvi. Peruskorjaukset ovat edenneet aikataulussaan ja niiden arvioitu valmistumisajankohta on elokuun lopulla. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Puhelimitse (03) 539 9800 Liikenne sujuu siltakorjauksista huolimatta Kangasala Jalankulkijat joutuvat seikkailemaan aitojen ja työkoneiden viidakossa, kun tietyön lisäksi kalustoa pyörii Kangasala-talon työmaalla. Aitaviidakko hämmentää Kangasala Kangasalan ydinkeskustan liikenne hakee uusia uomia, kun keskustan kahta keskeistä risteystä myllätään syksyyn saakka. Työt on aloitettu Torikadun ja Kuohunharjuntien risteyksestä, mistä ne jatkuvat Ruutanantien valoristeykseen, joka korvataan kiertoliittymällä. Kuohunharjuntie on aitausten peittämä Torikadulta Ruutanantielle saakka. Varsinkin Torikadun suojatiet ja jalkakäytävät ovat vaikeakulkuisia kaivu- ja purkutöiden vuoksi. Lähes kaikki muut Kangasalantien risteykset sekä läheinen Tampereentien risteys on ratkaistu kiertoliittymillä. Kangasala-talon puoleisella väylällä kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Entisen postin eli nykyisen Siwan kohdalle tulee leveä suojatie kulttuuritalolle. Urakoitsijana toimii VRJ Länsi-Suomi Oy. shl Anu Ritvanen Liikenteessä törttöillään yhä useammin Rattijuopumusten määrä on Pälkäneellä tänä vuonna nousemassa korkeammaksi kuin vuosiin. Poliisin laskeman ennusteen mukaan Pälkäneellä syyllistytään tänä vuonna rattijuopumuksiin ja törkeisiin rattijuopumuksiin kaksi kertaa useammin kuin toissa vuonna ja kolme kertaa useammin kuin viime vuonna. Kiinni jääneiden rattijuoppojen määrä on poliisin mukaan samalla tasolla kuin viime vuosien muissakin tehovalvontajaksoissa. Lisäksi tehovalvontaviikon tarkastuksissa tavattiin vajaa 170 ajo-oikeudetonta kuljettajaa, liki 70 etsintäkuulutettua ja kuusi autovarasta. Alueella on voimassa nopeusrajoitus 30 kilometriä tunnissa, joka näyttää purevan autoilijoihin melko hyvin. Muutoksella pyritään liikenteen sujuvoittamiseen. 6 Keskiviikko 16.7.2014 uutiset . Jos olisimme tienneet, olisimme voineet siirtää avajaisia. Kiertoliittymään ei voi ajaa lujaa muun muassa korotusten vuoksi. Kuohunharjuntien viereen pohjoispuolelle jää vain kolme pysäköintipaikkaa ja eteläpuolelle rakennetaan yhteensä kuusi paikkaa. Näin liikennevalvonta edesauttaa poliisitoimintaa laajemminkin, näkee poliisiylitarkastaja Risto Lammi Poliisihallituksesta. Kansalaisaloitetta rattijuoppouden rangaistusten tiukentamisesta käsiteltiin eduskunnassa ennen juhannusta. Torikadulle paikkoja tulee kolme. Säästökeskuksen päädyn parkkipaikat otetaan uudelleen käyttöön urakan valmistuttua. Kokonaisuudessaan alueen pysäköintipaikat vähenevät entisestä. Kangasalan Seppälän myy- Kangasalan ja Huutijärven risteyssiltojen peruskorjaukset eivät ole ruuhkauttaneet liikennettä. Määrät osoittavat, että kysymyksessä ei ole marginaali-ilmiö
0400-404 425 Kirjanpitotoimistot KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Pienet tehoantennit . 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Kirjakaupat Tampereentie 1, p. Puh. Alueen hyvä tuntemus . viemärijärjestelmät Jari Ahola 040 5013240 Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T Maanrakennus/ muut konetyöt Viemäripalvelut vasti Jousta luona. aan k k ia s a taisin Myös il ppuisin. nlo o k ii v ja P. Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN ALAN AMMATTILAISET Hammasteknikot Antenniasennuksia PARHAAT ANTENNIRATKAISUT . Sh eht 0400 78 68 00 shl.fi/uutiskirje n ? hti Le nL ee Myös raskas kalusto Tilaa Sydän-Hämeen Lehden uutiskirje osoitteessa Lehti Henkilö- ja pakettiautot Sydän-Hämeen Lehti myös verkossa! e en Hinauspalvelut Missä sinä, siellä Sydis! nL ee os. www.tv-hugg.com Kiinteistönvälitystä Autoilu Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Merkillisen reilu. p. Kauppakirjat . Myös viikonloppuisin Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna 0400 833822 Sydän-Hämeen Lehti verkossa! shl.fi Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja Erikoishammasteknikko RISTO RIKKONEN P. Kankaanmaantie 1 A. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Teräväpiirtotekniikat . (03) 379 0333 RENGASMYYNTI www.aleksinlkv.net . 8-18, la 9-14, p. Keskiviikko 16.7.2014 . Sydän- VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU 2013 äm www.hinaus24h.fi Hä m Shl.f ? S y ehti ? dän -H Varaa oma ilmoitustilasi: ilmoitukset@shl.fi l.f ? S y d änHä Hinaus 24h Siiki & Karhu Uusimmat uutiset, paikkakunnan tapahtumat, tilausasiat ja paljon muuta viikottaisessa uutiskirjeessä. Shl.f . Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Avoinna: ark. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Hä me e . Uusin tekniikka . 010-239 0880, FAX. Sydän- i . (03) 379 2940 . Asiakaslähtöisesti jo 30 v. . 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! nen Ilmaielinh pu onta! neuv Rautajärven Viemäripalvelu p. 0400-566 937 m VASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ,. (03) 377 3447 PALVELEMME: ma-pe 10-17, la 10-14 TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet www.kangasalankirjakauppa.fi Ellintie 6, Kangasala P. Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN Kaivinkone- ja traktorityöt esim. 8-17, p
Siellä pari maahan syvälle upotettua betonirengasta on saanut tehdä kukkaruukun virkaa jo vuosia. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kylien yleiset kukkaset Rikkaruoho-nimimerkki oli oikealla asialla kirjoituksessaan 25.6., kun hän halusi tietää kuka istuttaa Pälkäneen eri kylien liikennejakajien kukkaset. Oikeastaan kysymys kuuluukin: kuka vastaa näistä ja muistakin kylien kukkaistutuksista ja miksi ne ovat niin kovin eriarvoiset eri kylissä. Joillakin kylillä kukat ovat komeita asetelmia isoissa ruukuissaan, joillakin taas mitättömän näköisiä, matalia ja ruohojen sekaan peittyviä kuten Luopioisissa. Jäteaseman portilla oleva piste on houkutellut väärinkäytöksiin. Jätepiste siirtyy Taidepappilan portin pielestä toiseen paikkaan. Rautajärven raatosaaren kalasääksillä kolme poikasta Rautajärven Raatosaaren kalasääskiperhe oli keskiviikkona ensimmäistä kertaa näytillä. 8 Keskiviikko 16.7.2014 lukijalta . Kuvassa näkyy kaksi poikasta vanhempien välissä.. Tänä vuonna poikasia näkyy olevan kolme. Mökkinaapureiden puuhat ovat komeata katseltavaa. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Niin että mitä teen sosiaalitoimistolla? Onko alkoholismi niin ylivertainen sairaus, että se menee kaikkien muiden sairauksien ja tarpeiden edelle. Kukatkin ovat olleet samat vuodesta toiseen eli matalat samettiruusut, jotka peittyvät korkeaan heinään heti kun ruohonleikkuuta ei tehdä. Vaikka nyt onkin virastojen loma-aika, uskoisin että joku sentään löytyy esimerkiksi Pälkäneen kunnasta näin keskellä kesääkin vastaamaan tähän ajankohtaiseen kuntalaisten esittämään kysymykseen. Kukat ovat osa kuntabrändiä Missä on sosiaalitoimiston moraali? Kohtuus kerjätessäkin. Mikä on sosiaalitoimiston tarkoitus, kun jaetaan kuukausittaisia toimeentulotukia ja kaljarahaa alkoholisteille sekä hyvin toimeentuleville eläkeläisille. Onko tämä moraalista käyttäytymistä? Ehdotan kaljarahan sijasta ruokapalvelua, etteivät pääse myymään ruokalappuja. Itse en voi käyttää sosi- Kuhmalahden jätepiste. Kuhmalahden jätehuoltoa aalitoimiston palveluita, koska minulle sairaalle ei ole myönnetty aikanaan mitään mihinkään. Saa nähdä, koska poikasten lentoharjoitukset alkavat. Marjatta Stenius-Kaukonen Marjatta SteniusKaukonen kuvasi mökkinaapurinsa kännykkäkameralla kiikarin läpi. Missä on köyhyysraja? Marja Mäkinen Pälkäne Lukijan runo Hellepäivä Heinäkuun helle, aamusta varhain lämmittää ilman, tyyntä on. Ei tuuli puita heiluttele viileyttä tuomaan, taivas sinisenä hohtaa. Katseen taivaalle nostan, taivaan sineen, kiurun lentävän nään. Käen kukunnan vielä kaukaa kuulen, kohta sekin vaikenee. Päivät lyhenevät syksyä kohti. Keskipäivän aikaan, poutapilven valkean taivaalla soutavan nään, kohta jo toinenkin, aivan kuin kisaten toistansa takaa ajaa. Leikkiäkö lyövät, kuin lapsoset maan, iloksi ihmisille, nämä hohtavat taivaan valkeat laivat, niistä ja kaikesta muusta luojaani kiitän. EL Kuhmalahden jätepisteen kuvannut Pekka Lahti kirjoittaa, ettei siivoton näky ole poikkeus, vaan jätepiste on joka viikonloppu samanlaisessa kunnossa. Jätehuolto vastaa Kuhmalahden jätepiste on alun pitäen ollut väärässä paikassa
Mutta herää kysymys, pitäisikö politiikan kentillä tätä kehitystä vielä nopeuttaa. Julkisella paikalla syleilyä ja suutelua pidettiin sopimattomana. Silloin ei laki selkäsaunoja kieltänyt. Kun poika pääsi tanssien jälkeen saatille, niin silloin näitä ilmiöitä alkoi esiintyä. Mutta usein vanhuksen täytyy olla siinäkin varovainen, kun on monenmoista lääkitystä. Mistähän tämä halausvillitys on Suomeen tullut. Etelän mailta vai lännestä päin. Sellaista sananpartta ei muinoin osunut silmään, että ?Joka hellyydettä kasvaa, se vinoon vinksahtaa.? Kuului kai ennen suomalaiseen perinteeseen ja kansanluonteeseen, että tunteita ei saanut näyttää. Pääasiassa halit ja pusut olivat vallalla nuorten rakastavaisten keskuudessa. Moni meistä rohkaistui ja lauloi tangot, valssit. Aamiaisen jälkeen lähtö Serlachius-taloon, hyvän opastuksen myötä sai kaikki uuteen valoon. Joku meistä olis päässyt yhtiölle töihin, taso vaan ei riittänyt arvokkaisiin töihin. Loppupäivä meni sitten Siel ulkopuolelta ol ´kirkko Göstan kartanossa, oli opastekoristettu paidoin, sitä katsot- tut kierrokset taidemuseossa. tiin ja ihmeteltiin: on taideteos Suuri paviljonki tarjos vielä aidoin. ruokapuolen, kun päivä oli pul- kassa voi jättää kaiken huolen. Taas monenmoista retkesKiitokset viel´täytyy koko tämme mielessämme päivlyy, porukalle antaa, myös kuljet- pitkän talven tultua kauniit taja Jarmolle, sai huolen meistä kesämuistot säilyy. Mukana ollut Milja kantaa. Pälkäneen eläkeläisten kerho koki yhtä sun toista retkellään Keuruulle ja Mänttään. Mummon murinat Halaillaan KUN MUMMO oli nuori, ei halailemista paljon harrastettu. Poskisuudelmatkin olivat harvinaisia. Keuruussa ja Mäntässä kun saimme vaellella. Kallen-Aution Kievarissa aamukahvit juotiin. Miksi eivät vain kättele ja sano paria ystävällistä sanaa. Ei ole mielikuvaa siitä, että äiti ( isästä nyt puhumattakaan) olisi liiemmin lullutellut. Ehkä ihan pikku taaperona päästiin syliin. Hellittelyjen sijaan ruumiillista kuritusta pidettiin usein hyväksyttävänä, jopa suotavana. Ja politiikan areenoilla sitten! Hehkutus on ylenpalttista. Nykyään suudellaan jopa kirkon alttarilla. Ainakin, jos TV-kamera on paikalla. Mummon mielestä tässä lähentelyssä Ruumiillista kuritusta pidettiin hyväksyttävänä. menty jo aivan liiallisuuksiin. Hyvät lämpimäiset leivät eteen meille tuotiin. Pikku ostoksia tehtiin Hollituvan puolla ja vanha aika näyttäytyi liiterissä tuolla. Keuruun vanha kirkko oli täynnä tarinoita "piikatytön" puhetulvaa ei kai mikään voita. Ihana oli ruokapöytä Vanhas pappilassa, talo oli kunnostettu hyvin kauniiks vasta. Puutarhan Vanhas-aitassa m nenlaista myytiin, ostettavaa olisi, mut pitäis mennä kyytiin. Sitten meitä kutsuivat jo Keurusselän laineet, taisi sinne hukkua monet matkapaineet. Perillä ol´vastassa niin suuri ylämäki, kyl luonto oli kaunista, vain kukkunut ei käki. Hotellissa kohokohta, karaoketanssit. Jonkin verran tilannetta helpottaa, jos nautitaan alkoholipitoisia onnittelumaljoja. Urheilukisoissa sitä näkee. Oli näitä elämänohjeita: ?Joka Kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Kun käytöspuoli olisi hallinnassa, sitten voisi paneutua sellaisiin tylsiin asioihin kuin talouspolitiikka, turvallisuuskysymykset ja mitä niitä nyt onkaan. Mymmeli. Jäi näkemättä, kun ei silloin ollut televisiota. Ehkä kansanluonteemme lämminveristyy vääjäämättä ajan oloon. Ei enää. Meillä on ollut sekin perinne, että vieras ei saa tulla käsivarren mittaa lähemmäksi. JOKU mummo tai pappa voi synttäreillään olla ihan ahdistunut, kun jopa oudommanpuoleisetkin vieraat pyrkivät halaamaan päivänsankaria. Ei karu kansamme noin vain kahdessa eurovuosikymmenessä muutu lämminveriseksi halaus- ja poskisuudelmaporukaksi. Sitten kun kokelaat olisivat päässeet alkuun politiikan vaativalla polulla, olisi ministeriksi ja euroedustajaksi pyrkiville jatkokurssi, jossa voisi saada ylemmän arvosanan eurohalaamisesta ja poskisuu- telemisesta. Siellä oppisivat kokeneen tapakouluttajan johdolla: miten poski ojennetaan ja miten huulia suipistetaan. Mistä kohtaa otetaan ote, kun halataan. Kurssiin liittyisi myös viinikulttuurin opettelu, mikä poistaisi kömpelyyttä ja estoja. Keskiviikko 16.7.2014 . Jopa rakastavaisen välinen toiminta täytyi pitää salassa. Häviäjäkin kaulailee voittajaa, eikä hymy hyydy, vaikka kuinka pistäisi vihaksi. Sydän-Hämeen Lehti 9 Lukija kirjoittaa Pälkäneen eläkeläisten kerho retkellä Tekis mieli retkestämme vähän kertoilla. Mahtoiko Fagerholm halata Kekkosta, kun vuoden 1956 presidentinvaaleissa Urkille täpärästi hävisi. Halailutaitoa tehostaa. VOISIKO ajatella, että puolueet järjestäisivät politiikkaan pyrkiville alkukarsinnanan, jossa eloisimmat ja iloisimmat pääsisivät jatkoon, lähentelytieteen peruskurssille. . Meidän ikäluokat jäivät aika vähille hellyydenosoituksille lapsuudessakin. tai ?Joka vitsaa säästää, se lastansa vihaa?. Jalkapal- lopeleissä ollaan paljon syleilyalttiimpia kuin meidän muinaisilla pesäpallokentillä
Kuvaaja: Tiina Saisto. Kuvaaja: Outi Kanerva Adalmiinan kesäseikkailu. Kuvaaja: Anni Hakala aani. Tulpp : aja Kuva a Hann la i Valk Auringonlaskun aikaan. Kesän herkkuja. 10 lukijalta Keskiviikko 16.7.2014 . ja ?Kesäi- loa?. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. HYVÄ OLO näkyy kesäkuvakisassa Alkukesän viileähköt ja sateiset säät eivät masentaneet Sydän-Hämeen Lehden kesäkilpailun valokuvaajia. Tunnelmat näkyivät myös kuvien nimissä: ?Odotettavissa onnellinen kesä?, ?Tämä on onnea. Minun kesäni -nimiseen valokuvakilpailuun lähetettiin yli 20 valokuvaa, joista yhdessäkään ei sada tai myrskyä. Toimituksen raati syventyy kuvasatoon, ja ilmoittaa voittajan seuraavassa lehdessä. Kuviin on tallennettu iloisia lapsia, seesteisiä ja aurinkoisia maisemia ja rentoa oleilua. Tyypillisiä kuvausympäristöjä olivat rannat ja luonnon vehreät paikat. Tehtävänantona kilpailuissa oli tiivistää oma kesä yhteen ainoaan kuvaan. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Voittaja palkitaan Canonin IXUS 265 HS -digikameralla. Kaikki kuvat ovat katsottavissa Sydän-Hämeen Lehden internetsivuilla. Päivän lepohetki. Kesäloma: ihanaa! Kuvaaja: Sanna Ora-Tuominen Savusauna
Kuvaaja: Virpi Nikkilä Iso saalis. Sydän-Hämeen Lehti 11 Kalastajat elokuun yössä. Kuvaaja: Risto Ollikainen Juhann uspoja t. Kuvaaja : Vera Suutar i Prinsessaleiri. Keskiviikko 16.7.2014 . Kuvan otti Katja Kanerva.. Kuvaaja: Marja-Liisa Kuitunen Odotettavissa onnellinen kesä
Ratkaisevat hetket osuvat meillä historiallisesti dramaattisiin vaiheisiin, Pälkäneen konttorin johtaja Tero Järvinen huomauttaa. Sadassa vuodessa pankkimaailma on myllerretty moneen kertaan. Mikään muu pankkiryhmä ei kiinnostunut siitä, joten Osuuspankki otti sen hoitaakseen, Jari Linjala kertoo. Pälkäneen osuuskassan varallisuus kasvoi tasaista. Kehitetään halpakorkoista lainoitusta, jonka avulla köyhät ihmiset pääsevät kiinni johonkin elinkeinoon, Tero Järvinen muistuttaa. Pohjois-Pälkäneen Osuuskassan osuusmaksuksi päätettiin 100 markkaa, ja lainan korko oli kuusi prosenttia. Ensimmäiset 8 lainaa pystyttiin myöntämään tammikuussa 1915, kun Osuuskassojen Keskusrahalaitokselta oli saatu 6000 markan suuruinen konttokuranttilaina 4,5 prosentin korolla. Toivo paremmasta virisi jo muutamassa kodissa. Jälleenrakentajat luottivat Ennen sotia Osuuskassojen peruskivinä olivat maalaisuus ja paikallisuus. Mutta omassa lajissaan osuuskassa oli uraauurtava: se oli ensimmäinen vähäväkisten pankki. 1910-luvulla enemmistö Suomen kansasta eli maataloudesta, mutta pienviljelijäväestön mahdollisuudet vaurastua olivat heikot. 12 Keskiviikko 16.7.2014 . Valtion tukemasta rahastosta voitiin tukea ja lainoittaa pankkeja, joista taas vähävaraisetkin pystyivät ottamaan pieniä halpakorkoisia lainoja. Niillä voi sitten hankkia jotakin, esimerkiksi yhden lehmän tai välineitä pellon ojitukseen. Monia pankkeja on vuosien saatossa hävinnyt kokonaan kartalta ja monen nimi pankin katolla on vaihtunut. Osuuspankit ovat sen sijaan edustaneet aikojen saatossa pysyvyyttä ja jatkuvuutta muuttuvassa pankkimaailmassa. Osuuspankit ovat kestäneet historian myrskyt ja jopa kovat pankkikriisien 1990- luvun myllerryksetkin itsenäisinä. Osuuspankkien toiminta on ollut vakaata ja tervettä sekä vahvasti paikkakuntaan sidoksissa omistaja- ja asiakaskunnan kautta, Linjala jatkaa. Vuonna 1978 Valkeakosken Sanomat uutisoi, että Pälkäneen Osuuspankin uusi rakennus on valmIstumassa. Vähäväkisille uusi alku Osuuskassa ei ollut Pälkäneen ensimmäinen pankki, sillä paikkakunnalla oli toiminut Säästöpankki vuodesta 1887 asti. Konttori keskustassa olikin tarpeen, sillä sotien jälkeen yksityisen rakentamisen ja pienyritysten lainoitustarve kasvoi äkkiä suorastaan räjähtämällä. Siirtolaisten ja rintamamiesten asuntojen hankintaan kului paljon voimavaroja. Niiden hallinnosta vastasivat paikalliset ihmiset, jotka tunsivat oman kylän ja pitäjän tarpeet ja erityispiirteet. Nykyään se toimii Kangasalan Seudun Osuuspankin osana, mutta paikallinen konttori sijaitsee yhä omassa toimitalossa samalla Pietilän talosta ostetulla tontilla, jossa se aloitti tarkalleen toisen maailmansodan syttymishetkellä, syyskuun 1. päivänä 1939. . Perustehtävä on ollut alusta asti sama ja on edelleen: edistää asiakkaiden ja omistajajäsenten taloudellista hyvinvointia ja menestymistä, Kangasalan Seudun Osuuspankin johtaja Jari Linjala tiivistää. . Sydän-Hämeen Lehti tekijät Osuuspankin johtomiehiä sadan vuoden ajalta. lehmän tai pellon tuotolla voitiin ehkä saada joku lapsista kouluun tai tehdä uusi investointi viljelytuloksen parantamiseksi. Sillä tavoin kansa alkoi vaurastua ruohonjuuritasolta, heikoin kerros vahvistui vähitellen. . Matka 1900-luvun alun pikkuruisiin maalaiskonttoreihin tuntuu huiman pitkältä. Jotain muuttumatonta on kuitenkin kulkenut mukana. . Pienessä taloudessa se merkitsi paljon . Osuuspankki on kasvanut asiakasmäärillä mitattuna paikkakunnan suurimmaksi pankiksi, kuten koko OP-Pohjola ryhmä on kasvanut Suomen suurimmaksi pankkiryhmäksi. Pälkäneellä osuuskassan johtajina toimivat jopa perätysten isä ja poika, Aukusti Koivisto vuosina 1914?1942 ja Arvo Koivisto 1943?1967. Konttorin perustamista suunniteltiin Salmentaan lisäksi myös Laitikkalaan, mutta asia pitkittyi sen verran, että Onkkaalan konttori ehti edelle. Harvoille siitä myöskään jäi mitään omaa talletettavaa. Hannes Gebhardin kehittämä osuustoimintaliike alkoi 1900-luvun alussa muuttaa tilannetta. Samoilla eväillä kuin osuuskassat sata vuotta sitten toimivat, pelataan nykyään kehitysmaissa. Liikepankit ilmestyivät mukaan kilpailuun 1910-luvun lopulta alkaen. Siinä vaiheessa kassa oli jo niin hyvissä varoissa, että sen nimiin ostettiin oma talo Onkkaalasta, ja konttori siirrettiin sinne. Pälkäneen Osuuskassa muuttui vuonna 1970 Pälkäneen Osuuspankiksi. Eturivissä vasemmalta Jari Linjala, Tero Järvinen ja Kalle Laakso, takarivissä muotokuvissa vasemmalta Aukusti Koivisto, Arvo Koivisto ja Alpo Näsi. 100 vuotta: Vuonna 1914 Pälkäneelle perustettiin ensimmäinen osuuskassa Pankki kasvoi kansan rinnalla Pälkäne Pälkäneellä vietetään tänä vuonna osuuspankkitoiminnan satavuotisjuhlaa. Paikallinen osuuskassatoiminta alkoi juuri ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä keisarillisen Venäjän vallan aikana. Osuustoiminta on osoittanut voimansa sen periaatteen turvin, että ihminen on keskiössä. Karjalaisten asutusrahoituksesta Osuuspankki hoiti Pälkäneellä suurimman osuuden. . Talouksissa oli rahaa vähän tai ei ollenkaan, ja omaisuus oli niin olematon, ettei sitä vastaan yleensä voinut saada lainaa liikepankeista. Kevättalvella 1914 perustettiin Pohjois-Pälkäneen Osuuskassa Salmentakaan, missä se pysyi 1930-luvun loppuun asti
Isä ja poika Koivistoa seurasi Alpo Näsi, ja häntä vuonna 1999 Jari Linjala, joka siirtyi Kangasalan Seudun Osuuspankin johtajaksi fuusion yhteydessä vuonna 2011. Vahva talletuskasvu jatkui 2000-luvun alkupuolella. Pälkäneen Osuuspankki oli Pirkanmaan kärjessä. Toimitusjohtaja Arvo Koivisto houkutteli minut, uuden pälkäneläistulokkaan, pankin hallintoon silloin kuusikymmenluvulla, hän muistelee. Koivisto ja myöhemmin pankinjohtaja Alpo Näsi pitivät tärkeänä, että hallinnossa olisi mukana joitakin poliittisesti kokonaan sitoutumattomia henkilöitä, ja Laakso oli senkin puolesta sopiva ehdokas. . On tärkeää, että pankilla on kasvot. Tero Järvinen sinotalouden aika oli jo ovella, mutta Osuuspankki vältti hillittömät rahanmarkkinaseikkailut. . Esimerkiksi sienipiirakkaa. Jussi-Pekka Lämsä. Pelastus tuli, kun Kangasala houkutuksista huolimatta päätti säilyttää itsenäisyytensä. Isomman selän takana meidän oli helpompi puolustautua, hän toteaa. Kalle Laakso ja Osuuspankin vanha viiri. Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaaajanasukas ja Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Lähiruokaa Aitoolainen yrittäjä Heikki Penttilä tunnetaan sitkeänä miehenä. Niin Heikki joutui miettimään asian uusiksi. Nyt pitkän rupeaman ja kovan yrittämisen jälkeen autot jakavat lähiruokaa tilauksen tehneille. Tatteja ja rouskuja nousee kosolti. Silloin niin sanottu ka- . Niistä viiltää emäntä parhaat paikat fileiksi ja paistaa grillin parilalla alkupaloiksi. Ryhdyin pari vuotta sitten viljelemään perunaa. Upotimme vanhan veneen kesäasuntomme etupihalle ja istutin sinne 36 perunaa. Asianmukaisten esi-idätysten sekä multausten ja tarkan vahtimisen jälkeen satoa alkoi tulla heinäkuun loppupuolella. Minua on koko ajan miellyttänyt tämän pankkimuodon tasapuolisuus, että kukaan ei pääse keinottelemaan osuuksilla, Laakso sanoo. 1970-luvun taitteessa Laaksosta tuli myös Pälkäneen kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston puheenjohtaja, ja samaan aikaan seurakunnan taloudenhoito siirtyi tarjouskilpailun seurauksena Osuuspankille. Seurakuntaa autettiin talkoohenkisesti: Näsi hoiti taloudellisen jaoston sihteerin tehtäviä ja käytännön kirjanpitokin oli pankin vastuulla. Paikal- lisuudestakin on onnistuttu vielä pitämään kiinni, vaikka erilaisia yhdistymispaineita on tullut eteen. Koko pankkiryhmän viime aikojen merkittävin kehitysaskel, Pohjola-vakuutusyhtiön ostaminen, on vaikuttanut Linjalan mukaan positiivisesti Pälkäneen osuuspankkitoiminnan kehitykseen . Han- kinta tehtiin ja kaikki meni mukavasti puolisen vuotta, kunnes isännöitsijä ilmaantui tekemään savukokeita. Totuus paljastui. Vuonna 1924 rakennetussa talossa jokaisesta venttiilistä kulkee oma horminsa katolle. Me kävimme kirkkoherra Sorrin kanssa pankissa hyväk- symässä seurakunnalle tulleet laskut. Meihin luotetaan. Ei tunnu aamulla ruoto kurkussa. Kun jokusen kukon tarpeet on otettu, pakastellaan pieniä särkiä ja ahvenia annospussukoihin odottelemaan ravustuksen alkamista. Mikäli kalaa keväällä edel- leen tulee, hakee naapurin Heikki niitä metsän eläimille syötäväksi. Silloin tällöin ui kesän mittaan katiskaan mukavan kokoisia haukia ja vähän isompia ahvenia. Silloin katsottiin, ettei lähdetä siihen, kun ei osata. Juhannuksen kuluttajatutkimuksessa Riukusillassa ottivat bratwurstit kevyesti makkarakisan voiton ja perunarieskat hävisivät pikavauhtia ammottaviin suihin, joissa ei mielestäni pitänyt enää nälän tuntua. Ruokaa löydämme mökillä vielä Aitootakin lähempää. Jäiden lähdettyä tunkee laiturin kupeeseen viskattuihin pienisilmäisiin ilman aitaverkkoa rakennettuihin katiskoihin sadoittain pieniä ahvenia. Keskityn muuhun oleelliseen, sillä illan emäntä tekee aina myös oikeaa ruokaa. Laakso muistaa hyvin Tampereelta järjestetyt fuusiohankkeet pirkanmaalaiseksi suurpankiksi. Se joutaa muhimaan yön yli pirtin takkauunissa, joka lämmitetään omalta tontilta kaadetuilla puilla. Talletusten määrässä 25 miljoonan markan haamuraja saavutettiin vuonna 1982. SydänHämeen ja Pirkanmaan kaupoista, joistakin myyntipisteistä sekä kahviloista löytyy tuotteita. Joskus vasusta pilkistelevät keltaiset kantarellit. Muutettuamme 14 vuotta sitten Lönnrotinkadulle esiteltiin yhtenä asunnon myyntivalttina mahdollisuutta liittää hormiin pyykinkuivauskaappi. Paria poikkeusta lukuun ottamatta juhlissa syötävät saksiniekat ovat vaeltaneet kotirannan kahdeksaan mertaan. Jos saalis on jäänyt vähäiseksi, apu on löytynyt näköetäisyydeltä naapurista. Minä en rapuja syö. Ne eivät häntä alkuunkaan miellyttäneet. . Yritysten rahoitus on edelleen keskeisiä tehtäviämme. Nykyään maatilat ovat pankin näkökulmasta samanlaisia yrityksiä kuin muutkin, ja maatalouden osuus on suhteellisesti pienentynyt. Kaivoin paatista jokaiselle mökkiaterialle pitkälle syksyyn tuoreet herkut. Tänä keväänä pudotin määrää viidellä ja kun joku eläin kävi mylläämässä viljelykseni tuoreeltaan, näyttävät satonäkymät hieman viimekesäistä heikommilta. Toki pottu juhannuksena jo nousi tomerasti varrelle, omituisesti tosin osin penkkien välistä. Salaattia sekä ruoho- ja valkosipulia varttuu venhon päissä. On tärkeää, että pankilla on kasvot. Viihdyin aina hyvin tehtävissäni. Toin kaapin mökille "vastaisen varalle" liiteriin. Muutaman kerran saunassa supikkaiden hajua tuoksuteltuani muistin puuvajassa tönöttävän keksinnön. Vaimoni jaksaa ne perata. Kalat asetellaan useimmiten Laitikkalasta ostettujen sikakylkiviipaleiden kanssa limittäin savipataan. Asetelma tunnetaan Savossa nimeltä patakukko. Aika rapauttaa. Muutama tiili oli pudonnut paikoiltaan ja vesihöyry löysi piipusta tiensä yläkerran naapureiden makuukamariin, josta katto kääriytyi rullalle ja tipahteli alas. Vaihdoimme kondensoivaan rumpuun. Mutta kyllä me yhä olemme maatalouden isoin paikallinen rahoittaja, Tero Järvinen kertoo. Pälkäneen Osuuspankin talletukset ja antolainaus kasvoivat tasaisesti viisikymmenluvun jälkeen. Asiakkaiden tietämys lisääntyy. Kyse on todellisesta lähiruuasta, sillä tarpeet hankitaan hyvin likeltä Penttilän tilaa. Maanviljelijöiden pankista tuli suurin kotitalouksien rahoittaja ja vahva yritysrahoittaja. . Kahden ihmisen taloudessa piisaa luonnonjogurtin sekaan maun antajaa pitkälle kevättalveen olletikin, kun nyt 82-vuotias appiukkoni tehtailee hyvänä omenavuotena sosetta kymmeniä litroja kiikuttaen osan meille. Alkusyksyn huipentumana pidämme tutulla porukalla rapukestit. Keskiviikko 16.7.2014 . Saatuaan lampaat kasvatetuksi vuosien uurastuksen tuloksena miltei mieleisekseen kohtasi karjan sairaus ja homma loppui siihen. Markkinat olivat juuri alkaneet kehittyä suotuisasti ja jalosteet valmistuivat vieressä Vainion Kallen osaavissa kourissa. Myös raparperia ja kesäkurpitsaa löytyy omasta pihasta. Toimintaa voi pitää kaupunkilaisten lapsellisena puuhasteluna, sillä kaupoista saa kesällä kaikkia näitä tuotteita kovin edullisesti. Päivi-rouva sienestää ahkerasti. Kauaksi ei tarvitse vaeltaa. Kasinokeinottelujen ajasta selvittiin säikähdyksellä, kun ymmärrettiin olla lähtemättä pettäviin seikkailuihin. Sydän-Hämeen Lehti 13 vauhtia. Asettelin hyttysverkot tappien päälle. Liiketoiminnallisesti olemme yhä osuuskunta, josta hyötyvät ensi sijassa omistajaosakkaat, ja nykyään olemme myös vahva vakuutusyhtiö, Linjala sanoo. . Edelleen olemme paikallinen pankki, jolla on paikalliset omistajat. Luottamus on täällä rakentunut sukupolvien ajan, kun aina on tiedetty, että johdossa on tutut ihmiset. Osuuspankissa asiakkuus periytyy sukupolvelta toiselle, Tero Järvinen jatkaa. Pälkäneen konttori juhlii merkkivuottaan asiakkaiden kanssa tarjoamalla 100-vuotiskahvit kesän lopulla. SHL Ulla Siren Paikallisten pankkimies Pälkäneen Osuuspankin hallituksessa ja vuodesta 1942 alkaen toimineessa hallintoneuvostossa on aina istunut sellaisia miehiä ja naisia, joille kotipaikkakunta ja sen ihmiset ovat oikeasti ja syvästi tärkeitä. Agrologi Kalle Laakso on toiminut Pälkäneen Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana vuosina 1969?1986 ja myöhemmin vielä johtokunnan puheenjohtajana. . Suppilovahveroita meillä on käsitykseni mukaan muutamaksi vuodeksi varastossa. Oma taloudenhoitaja palkattiin seurakuntaan vasta myöhemmin. . Niin alkoivat sienet kuivua ja kosteus nousi hirsien välistä pilaten omalta osaltaan maailmankaikkeutta. Emäntäni jaksaa kyykistellä myös marjametsässä. Puolukkaan ja mustikkaan ei tarvitse lähteä pihapiiriä kauemmaksi. Se on ollut parhaita valintoja, mitä pankkiryhmä on tehnyt, Linjala toteaa. Pitkän linjan miehiä Pälkäneen Osuuspankkia voi hyvällä syyllä nimittää pitkän linjan miesten pankiksi. Tero Järvinen on sadan vuoden aikana vasta viides paikallisen konttorin johtaja. Oma liikerakennus valmistui vuonna 1954 ja sen laajennusosa, nykyinen toimitalo vuonna 1978. Osuuspankki pysyi leimallisesti maalaisten pankkina vielä 1950-luvun, mutta seuraavalla vuosikymmenellä Suomessa alkoi maassamuutto- ja maastamuuttoliike, jonka seurauksena Osuuspankit lähtivät sinne minne asukkaatkin: kaupunkeihin ja Etelä-Suomen isoihin keskuksiin. Työ oli vaativaa, sillä seurakunnalla oli niinä vuosina isot menot siunauskappelin rakentamisen ja kirkon ja pappilan korjaustöiden takia, Laakso kertoo. Pankkimaailman murroksesta Osuuspankki on hänen mielestään selvinnyt tähän asti hyvin
Hänelle pyöräileminen oli nuorena etuoikeus. Hakalehto nousee metroon Helsingin Itäkeskuksessa pyöränsä kanssa. Paraatissa kulkee niin ystäväporukoita, perheitä kuin urheilupyöräilijöitä. Päähänsä Hakalehto on asettanut kimaltavan baretin, eikä kypärän puuttuminen jäänyt keneltäkään huomaamatta. ? En halua tehdä kypärästä kynnyskysymystä, mutta kui- tenkin siitä nousi haloo, hän harmittelee. Vappuliisa Hakalehdon filosofiaan kuuluu, ettei pyöräilyä varten tarvitse vaihtaa vaatteita. Vuoden pyöräilijä . 14 Keskiviikko 16.7.2014 Tekijät . Pyöräilykuntien verkosto nimittäin valitsi Vappuliisa Hakalehdon tämän vuoden pyöräilijäksi osittain hänen ikänsä ansiosta. Tuolloin kypärällekin on tarvetta. Hän ei kuitenkaan näe tätä ongelmana. Hänen mukaansa Onkkaala on mukavan väljästi rakennettu. Henkinen valppaus on yksi tärkeä osa-alue pyöräilyssä Hakalehdolle. . Tosin pyöräilyhansikkaat ovat tärkeät, sillä ne parantavat otetta ja suojaavat käsiä, hän toteaa. Sen jälkeen tyttö pyöräili kirkonkylälle, vaikka bussitkin olisivat kulkeneet. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Vuoden pyöräilijä: Pälkäneläinen Vappuliisa Hakalehto, 81, jarruttaa aina jotain ihmeellistä nähdessään. Se pyöräilevä nainen laitikkala Tässä tapauksessa naisen iän saa mainita. pyöräilyviikko huipentui Vappuliisa Hakalehdon palkitsemiseen. Pysähdellen matkaa teen Hakalehto on paljasjalkainen pälkäneläinen, joka viettää talvensa pääkaupungissa. Pyöräilykuntien verkoston Suomi pyöräilee ?hankkeen yhtenä tämän vuoden tavoitteena on saada vanhemmatkin ihmiset pyöräilemään. ?Seniorit Satulaan!. Mutta palataan ensin takaisin satamaan. Satamassa soitetaan musiikkia ja pidetään puheita. Hakalehto kutsutaan lavalle ja hänelle ojennetaan kunniakirja sekä nuorekas Paul Frank . Tiellä jolla kulkee paljon rekkoja, ei voi syventyä sellokonsertin kuuntelemiseen kuulokkeista, vaan on pysyttävä valppaana. päivä. . Maalla pyöräily on erilaista kuin kaupungissa, sillä pyöräilijöille on harvoin rakennettu omat liikenneväylät. Eväiden syönti, tunnelmien tunteminen ja ihmisiin törmääminen oli tärkeä osa pyöräreissua. Pysähtely on Hakalehdolle korvaamatonta pyöräilyssä. Urheilupyöräilijäksi hän ei ole koskaan havitellut, eikä pukeutuisi tiukkoihin pyöräilyvermeisiin, vaikka siihen uskaltautuvia ihaileekin.. Tyytyväisenä pyöräilijä mainitsee nykyään kuitenkin jopa kahdeksan kymmenestä rekasta väistävän häntä ihan kunnolla. Pälkäneellä Hakalehto pyöräilemään oppikin. Sellainen, että liikenteessä näkee ympärilleen. Pälkäneellä hän pyöräilee Lahdentien varressa, visusti valkoisen viivan ja pientareen välissä. Taidon hän opetteli sisukkaasti jonkun pitäessä kiinni tarakasta. Vappuliisa Hakalehto ei koe erillistä pyöräilyvaatetusta tarpeelliseksi. Hakalehtokin on vaihtanut talven jouluvalot pois pyöränsä koria koristamasta, sillä nyt on kevät. Hän on pukeutunut mustaharmaaseen tunikaan ja trikoisiin. Jos hame on turhan pitkä ja uhkaa jäädä pinnojen väliin, ?väkerretään vähän?. merkkinen pyöräilykypärä, jota hänen toinen tyttärensä on myöhemmin jo vaatinut itselleen. titteli on suuri kunnia, jota innokas pyöräilijä ei olisi arvannutkaan saavansa pyöräiltyään kaikki nämä vuodet. Ikä oli se, jolla oli valinnassa väliä. Sitä saa jopa korostaa. Pyöräillessä elän juuri tätä hetkeä, hän kertoo. Autoilijoiden suositellaan pitävän yhtä pitkä välimatka pyöräilijään, kuin autoihinkin ohitustilanteessa. Hänen mukaansa pysähtelyssä ja ympärilleen katselemisessa oli jotain erikoista, mikä viehätti häntä. Rahaa saatuaan isältään, hän saattoi polkea kirjakauppaan ja ostaa kirjan. 81-vuotias Hakalehto pyöräilee kaikkialle, hulmuavissa hameissa, korkkareissa, kiireettä ja huoletta. Juhlapäivänäkin poljetaan On toukokuun 17. Jalassaan hänellä on tukevat nahkaiset korkokengät, joista Helsingin Sanomatkin innostuivat. Juhliin poljetaan juhlavaatteissa, eikä vedota kampausten sekoittumiseen tai hikoiluun. Kaiken salaisuus on nimittäin aika. Eikä Hakalehdolla nykyisinkään ole tarvetta autolle. Hakalehto muistelee, ettei ollut nuorena mikään haikailija, mutta nautti silti hitaasti polkemisesta. Pyörä on italialaistyylinen, firenzeläinen pyöräilijän omien sanojen mukaan. Polkupyöräparaati lähtee Narinkkatorilta, mutkitellen Mannerheimintietä ja Esplanadia pitkin satamaan torille. Arviolta sata pyöräilijää on hypännyt satulaan. . Toiset ovat koristelleet menopelinsä kukin ja toiset kuljettavat jälkikasvuaan perässä vedettävissä laatikoissa. Paraatissa vilkkuu pitsisukkia, kolmipyöräisiä ja kireitä pyöräilyhousuja
Parhaillaan yrittäjää työllistävät heinänteko ja rakennustarvikemyynti, kun kesä- ja muut asukkaat korjaavat tai laajentavat nurkkiaan. Myös oma kyllästämö teettää työtä. Tapio Hippeläinen paljastaa, miksi asiakkaat tuovat puuta kyllästettäväksi Rautajärvelle Etelä-Savosta saakka. . Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa on omat ominaispiirteensä, joihin Mika Hippeläinen tuntuu suhtautuvan ymmärtävästi, vaikka näyttämishalut puskevat läpi yrittäjähenkisen nuoren miehen käytöksestä. . Onneksi öisin on tullut jalkapalloa, Mika Hippeläinen vitsailee. SHL Anu Ritvanen. Yritys on hankkinut CE-merkinnän omalle puutavarantuotannolleen. . Lukiolaispojat olivat nostaneet kuvaamataidon opettajansa menopelin sinne. . Isä Tapio Hippeläinen jää eläkkeelle ja äiti-Anne jatkaa pojan leivissä eläkeikään saakka. Ehkäpä pyöräilyinto on kulkenut veressä sukupolvelta toiselle? Kuka tietää. . Velmu nuori mies, jonka supliikkitaidoista ei ole pienintäkään epäilystä, kuittaa sukupolvien ja yrittäjyyden tuoman vastuun herjalla. . Heikkoutenani on vielä jokseenkin tasan maatalouden kirjanpito ja muu paperin- pyörittäminen, koska tässä on monta yritystä. Hyvä, että vanhemmat eivät ole heittäneet hanskoja naulaan, vaan apua löytyy, kun vilkaisee olkansa yli, Mika Hippeläinen virnistää. Nuoresta yrittäjästä on hyvä päästä opettelemaan ajoissa ja hallitusti yrittäjyyttä vanhempien tuella. Sertifikaatti oli pakko hankkia, muuten puuta ei saa käyttää kantavissa rakenteissa, toisen polven yrittäjä Tapio Hippeläinen kertoo. Isolle tontille sopii kaksi sukupolvea ja muiden yritysten kesken. Lukuisten maatalous- ja metsätyökoneiden lisäksi Mika Hippeläinen hallitsee höylän, sahan sekä kyllästämön laitteet. Aika ison rautakangen saa hankkia, että vanhemmat saa väännettyä pois tilalta. Mika hippeläinen Keväällä tukit sahataan, ja Jotain opeteltavaa levyseppähoidettaviksi tulevat pelto- hitsaajalla vielä on. työt. Tämän elämäntyylin Hakalehto oppi matkallaan Italian Firenzessä, jossa kaikki pyöräilivät rauhallisesti. pyöräänsä. Talvella isä-poika-kaksikko menee metsään korjaamaan puuta sahattavaksi. Ei pyöräily vaadi minulta paljoa, hän nauraa. Mutta pyöräily puolestaan taitaa antaa Hakalehdolle paljon. SHL SENNI LUTTINEN Mika Hippeläinen on ottanut vetovastuun Rautajärven rakennustarvikkeesta ja kotipaikan maatilasta. Sukupolvenvaihdos: Mika Hippeläinen otti vastuun Rautajärven Rakennustarvikkeesta. Yrittäjän vesa on kasvanut puuhun ja yrittämiseen Rautajärvi 22-vuotiaalla Mika Hippeläisellä on paljon osattavaa. Poika otti vetovastuun perheen maatilasta sekä Rautajärven Rakennustarvikkeesta (entinen Rautajärven Puu), kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos keväällä. Tämä on Suomen pienin kyllästämö. Kuva on otettu vuosituhannen alussa ja kuvan nuorinainen on ajanhenkisesti vakavakasvoinen. Mustavalkoisessa kuvassa nainen poseeraa pyörän päällä ja taustakankaaseen on maalattu hienovaraisesti maisemaa. Päivästä riippuu, olenko maanviljelijä vai kauppias. Vaikka olen ikäni tehnyt töitä sekä maatilalla että kaupassa, oppii käytännön työssä koko ajan jotain uutta. Keskiviikko 16.7.2014 . Olemuksesta paistaa, että yrittäjyys on veressä ja pilke silmissä. . Isä ei ole vielä ostanut menolippua Hawaijille. Viipyilevyys, se kuvaa parhaiten matkan tekoani, hän sanoo siemaillen lehtikuohuviiniä. ei ollut iso juttu, mutta muille se tuntui olevan häntä vahvasti määrittävä ominaisuus. Viimeksi Vap- puliisa sai serkultaan kuvan heidän isotädistään Ida Venbladista nuorena. Kahden yrityksen lisäksi Mika Hippeläinen isännöi toista vuotta omaa yritystään Rautajärven Viemäripalvelua. Pyöräilen, sillä ainahan se on kiva, jos veri virtaa. Joo, yhtään yötä en ole nukkunut sen jälkeen kun vastuu siirtyi. Sydän-Hämeen Lehti 15 Pysähteleväistä pyöräilytyyliään varten hän on hankkinut paksurenkaiset, matalasatulaiset pyörät molempiin kotikaupunkeihinsa. Tärkeintä on se, että pyörän selästä pääsee hyppäämään helposti pois, jos tuttuja tulee vastaan. Kai se oli vitsikästä, hän nauraa nyt. Pojat olivat huomanneet, Veren on virrattava että opettaja kulki aina matHakalehto muistaa yhden ker- kansa polkien, vaikka taivaalta ran Helsingin Ressun lukiosta olisi satanut kissoja ja koiria. kotiin lähtiessään etsineensä Opettajalle itselleen pyöräily Niin, etteivät silmät vetistäneet ja hiukset hulmunneet tuulesta ja kiireestä. . Tykkään, kun hommat vaihtuvat sopivasti, Mika Hippeläinen kertoo työmaastaan. Päivä lähtee liikkeelle naudantahtisesti vuodenajasta riippumatta: lehmät pitää lypsää ja sonnit lihottaa. Onneksi täällä tonttia riittää, että pääsemme toisistamme eroon, jos on pinna kireällä, Mika Hippeläinen virnistää. Mies asuu samassa talossa vanhempiensa kanssa, mutta edesmenneen mummon jäljiltä hänellä on talossa oma erillinen asunto. Aika ison rautakangen saa hankkia, että vanhemmat saa väännettyä pois tilalta. Ajankäyttö jakaantuu . Rakennus on vanha asutustila, missä isoisä Hippeläinen alkoi myydä sotien jälkeen puutavaraa, ja kysynnän kasvaessa muutakin. Lopulta pyörä löytyi hopeapajusta. Pystymme kyllästämään pienet erikoiserät joustavasti, mihin suuret kyllästämöt eivät ryhdy lainkaan, Tapio Hippeläinen kertoo. Kun kauppa syksyllä hilje- nee, painaa viljankorjuu päälle. Hän on elämänsä aikana ollut monille ?se pyöräilevä nainen?. Vielä nykyisinkin entiset oppilaat, heidän vanhempansa, ystävät ja tuttavat lähettelevät hänelle postissa milloin valokuvia, milloin kortteja joita koristaa mikäs muukaan kuin pyörä. Tapio Hippeläinen kutsuu omilta ja naapurustojen mailta ostettua puuta lähipuuksi
16 Keskiviikko 16.7.2014 . Laipan Pituus 35 cm 139,- 995,- Sähkösaha Makita UC 3020 A Laipan pituus 30 cm.laadukas sähkösaha huippuedulliseen hintaan aupan Airot k ! päälle Etusi 16% 99,599,- Vinha 11,7 l, peittävä puunsuoja, valk. Kestopuu 27x145 Vihreä, uritettu, pituus 2,7 m (muut mitat 1,49 / jm) 92,90 0,99 /m Hyvä valikoima puita ja pensaita! Tilaa aitataimesi nyt, istuta syksyllä! Heinäkuun peltitarjoukset! ansta, tumm Värit: meua, punainen rusk Weckman W-20R/1100 6,15 Weckman W-2/1064 6,35 2 /hm Weckman W-2/1150 5,95 2 /hm 2 /hm + toimituskulut, toimitusaika n. Koneen mukana toimitetaan siimapään lisäksi 200 mm ruohoterä 119,- 169,599,- 599,- Etusi 20,- 6,95 599,- /ps Komposti- ja huussikuivike Biolan 40 l 9,90 599,/ps 199,Painepesuri Kärcher K5 Compact Säiliöpakastin Electrolux EC2831AOW Säiliöpakastin Candy CCHE210 Pienikokoinen tehokas painepesuri vesimäärä 500 l / h 145 bar, letku 8 m. automaattinen sulatus, A+ energialuokka, 260 l (599,-) A+ energialuokka, 192 l 449,- 289,- 299,- 229,- Säiliöpakastin Candy CCHE120 A+ energialuokka, 97 l Painepesuri Kärcher K2 Compact Kasvihuone 4,75 m2 Alumiinirunkoinen, UV suojattu, kennolevyt Kevyt ja pienikokoinen painepesuri. Mootorisaha McCulloch CS 330 269,- 99,Soutuvene Prof 430 Laadukas perusvene mökille. Helppokäyttöinen perussaha polttopuuja pihatöihin. 2 vko Terassiruuvi 4,2 x 55 rst 200 kpl AUKIOLOAJAT: 9,95 Tarjoukset voimassa heinäkuun loppuun saakka. Ma-to 8.30-17 . 0207 630 840 PÄLKÄNE www.rautia.fi (Matkapuh. La 8.30-14 Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. Puh. Pe 8.30-18 . soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. Säädettävä etukahva. Jaettava tunkoputki helpottaa kuljetusta ja varastointia. Paino 3,6 kg. Helppo täyttää, sekoittaaja tyhjentää. Vakiona ilmankierron säädin, täyttökansi irrotettava yläosa. Hinta ilman K-Plussa-korttia 189 e Ruohoraivuri Ryobi RBC265BB Jaettava tunkoputki helpottaa kuljettamista. Mitoitettu yhden perheen (1-6 henkeä) biojätteelle. Väri harmaa tai vihreä 1999,- Kompostikäymälä Biolan Eco 489,599,- Hajuton ja siisti. Lämpöeristetty. Puucee- ja kompostikuivike Cello 50 L Puutarha ja mökkikompostori Kekkilä 310 L Trimmeri McCulloch Trimmac 2-T polttomoottori. puoliautomaattinen siimapää kahdella siimalla. Sydän-Hämeen Lehti Kesään Pälkäneen Rautiasta Ajoleikkuri McCulloch M165-107T Pikakompostori Biolan 220 eco Automaatti, 16,5 hv Leikkuuleveys 107 cm Isot, 20-tuumaiset takapyörät Keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Siimapään työleveys 43 cm. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.)
Kirjasta löytyvät muun muassa vanhat Kuhmalahden 1500-luvun maakirjatalot ja niiden isännät, Kuhmalahden alueen ruotusotilaat ja sankarivainajat. Viimeisen vuosisadan tapahtumia täydentävät suvun jäsenten henkilökohtaiset kertomukset, kirjeet ja valokuvat. Kuhmalahtelaisille sanonnoille on kirjassa varattu oma lukunsa. Hämäläinen suku Hermanni ja Hilma Pitkänen asuivat ja kasvattivat 11-lapsisen suurperheensä Kuhmalahden Tervaniemessä. Hermannin isän suku on Vähän-Pennon Puontilasta, äidin juuret johtavat orivesiläiseen Mullin sukuun. Mauri on rotunsa edustajaksi melko pienikokoinen, joten näyttelyistä ei ole kauhe- asti menestystä tullut. Ja suloisimman koiran erikoispalkinnon saa tällä kertaa Vili, Maria Nisu kuuluttaa. Titteli ja palkinto . En vielä tiedä, mihin näyttelyyn suuntaamme seuraavaksi, mutta kaipa niitä tässä vielä tulee, Johanna uskoo. shl Kristiina Helminen Mauri pokkaa ykköspalkinnon Maria Nisulta. Lähes neljäsataavuotisen historian aikana suku on pysynyt varsin hämäläisenä, tosin vuonna 1912 Amerikkaan muuttaneen Jalmari Hakalan perillisiä asuu Yhdysvaltojen itärannikolla Marylandin osavaltioissa. Kuva vuodelta 1929. Ylimpinä Pitkäsen lapsista Martta, Elisabeth ja Veikko. Istumassa Usko, lasten eno Kalle Hakala, olkapäillään Toimi ja sylissä Hertta, Uuno, Kaino. Vilin emäntä Johanna Ahola, 10, antaa lemmikilleen lämpimät rapsutukset ja halaukset. Kuhmalahden Pohjassa asuva kaksikko on käynyt näyttelyissä aiemminkin, esimerkiksi Tampereella ja Kuhmoisissa. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Lasse ja Anne Tolvanen. Kuhmalahden kulmilta Kuhmalahti Kuka tyhjensi Kuhmalahden kirkonkirstun vuonna 1714, ja ketkä joutivat maksumiehiksi. Maria Nisu huomasi Vilin vielä hieman jännittävän ja arastelevan kehässä. Mauri pokkasi suorituksestaan myös pokaalin, ruusukkeen sekä aimo annoksen koiranmuonaa. . Keskiviikko 16.7.2014 . Anne Tolvanen on syntyjään Kuhmalahden Pitkäsiä. Sukukirja kertoo Hermanni Pitkäsen ja Hilma Hakalan tarinan. Mauri on hankittu pääasiassa metsälle, mutta käymme silloin tällöin myös näyttelyissä. Kirjan on kirjoittanut helsinkiläinen aviopari Anne ja Lasse Tolvanen. Ihan hyvin meillä meni, Ahola miettii näytöksen kulkua. Koko esittämiskilpailun voiton nappasi lauantaina 5-vuotias mäyräkoira Mauri. Palkintona saatu pehmohai näytti olevan koiralle mieleen. Kesti vain hetken, kun lelu oli jo litimärkänä Maurin suussa. Ne ovat kuitenkin oivia tilaisuuksia koiran sosiaalistamiseen ja ihmisten kanssa työskentelyn harjoittamiseen, Maurin emäntä Marketta Konttila miettii. Puitteet kunnossa Vehkajärven Nuorisoseuran järjestämään match showhun saapui lauantaina harmillisen vähän osallistujia. näyttävät kelpaavan mainiosti 1-vuotiaalle cavalierille. Puffetti palveli ja ilmakin suosi, joten koirat saivat näyttää osaamistaan kirkkaassa auringonpaisteessa. Johanna Ahola ja Vili aikovat jatkaa näyttelyissä käymistä jatkossakin. koiran pallo . Pitääkö perimätieto paikkansa. Puitteet Touhulan kentällä olivat kuitenkin kunnossa, ja paikalle tulleet tuntuivat viihtyvän mainiosti. Suloisimman koiran palkinto irtoaa Vehkajärvellä lauantaina pidetystä leikkimielisestä match show -tapahtumasta. Tähän tuo avun kokemuksen karttuminen. . Vasemmalla Maurin emäntä Marketta Konttila.. Edessä Hilma Pitkänen (os. Touhulassa käytyyn esittämisnäyttelyyn sai tulla kuka tahansa yli 1-vuotiaan, rokotetun lemmikkinsä kanssa. . Lahjoittivatko Pommerin sodasta hengissä palanneet ruotusotilaat Viimeinen tuomio -alttaritaulun seurakunnalleen? Vastaus kysymyksiin löytyy hiljattain ilmestyneestä sukukirjasta Kuhmalahden kulmilta, Puontilasta Pitkäsiin. Seuraamme koiran ja omistajan yhteistyötä, koiran kävelyä, seisomista ja koiran luonnetta, match showta tuomaroinut Maria Nisu selventää. . Hilman sukujuuret ovat täysin kuhmalahtelaiset; isän suku on Kivisalmen Mikkolasta ja äidin suku Pohjan Jaakkolasta. Kirja sisältää sukutiedot kaikista neljästä sukuhaarasta. Kirja sisältää sukutietojen lisäksi runsaasti paikallishistoriaa, joka asia- kirja-aineiston kautta on linkitetty kirjassa tutkittaviin sukuihin. Hakala). Cavalier Vili ja Johanna Ahola Touhulan kentällä. Vili valloitti Touhulassa Match show: Leikkimielinen koirien esittämiskilpailu käytiin lauantaina Vehkajärvi . Tarinoita Herman Simonpoika Pitkäsen ja Hilma Kustaantytär Hakalan sukujuurista, sukulaisista ja elämänvaiheista
18 Keskiviikko 16.7.2014 SUUR TAMPERE P I R K A N M A A N S A N O M AT . Sydän-Hämeen Lehti
Lapset ovat asiakkaita siinä missä aikuisetkin. Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Asiakaspalvelua: Ravintola Pepperissä lapsiin kiinnitetään huomiota Lapsiperheitä ja lounasruokailijoita kangasala Kangasalan keskustassa, ravintola Pepperin pihalla vaaleahiuksinen nainen siistii terassin tuoleja ja pöytiä. Tänne saa tietenkin tulla ilman lapsiakin, mutta lapsiystävällisyyden vuoksi olemme karsineet baarimaisuutta pois, Anderson linjaa. Monet kunnan ja lähiyritysten työntekijät käyvät Andersonin mukaan ruokailemassa Pepperissä. Ravintolalta löytyy terassi myös takapihalta. Kesällä asiakkaat voivat nauttia ateriansa vaikka Pepperin etuterassilla. kahdentoista aikaan. Olemme asiakasläheisiä. Meillä on palvelussa kovat panokset käytössä. SHL Senni Luttinen. Tänne tullessaan perheiden ei tarvitse miettiä, voiko lapsia ottaa mukaan, vaan lapset saavat hyvän kokemuksen ulkona syömisestä jo nuorena. Eivätkä ne lasten annokset ole vain nakkeja ja ranskalaisia Coca-Cola kyytipoikana. Kuohunharjuntiellä vältellään ruokalamaista tunnelmaa panostamalla pöytiin tarjoiluun myös lounasaikaan. Anderson mainitsee myös astioiden palautuskärryjen loistavan poissaololtaan. . Tässä ravintolassa niitäkin saa. tuu vielä erilliseen kabinettiin ja takapihan omaan terassiin. Ravintolassa ruokailupaikkoja on 200. Vaikka Kangasalan Pepper vietti hiljattain vasta yksivuotissyntymäpäiviään, on ravintolassa vietetty jo elämän lähes kaikki mahdolliset tapahtumat: 50-vuotisjuhlat, timanttihäät, muistotilaisuus, rippijuhlat ja myös monia kokouksia. Ruokalamaisuutta vältellen Kangasalan Pepperin esikuva, kaksoisolento ja isoveli, joka on ollut pystyssä vuodesta 2007 lähtien löytyy Nokialta. Hän on Sanna Anderson, paikan ravintolapäällikkö. . Listalta voi Vaikka ravintola on tilava, on valita esimerkiksi risottoa tai sen yksi kohderyhmä pieni- lohta. Anderson pitää todennäköisenä, että joskus perustettaisiin vielä kolmas Pepper jonnekin lähiseudulle. Kangasalan ja Nokian Pepperit jakavat muun muassa samat ruokalistat ja sisustukset, mutta myös samat työntekijät. . Keväällä myös vietettiin muun muassa parsa- ja burgerviikkoja. Anderson kertoo, että Pepperissä on myös esiintynyt bändejä, "sellaisia alkuillan juttuja". . Ravintolan takaosa on jaettu omaksi osakseen liukuovin. Pääsimme vihdoin pihalle huonojen säiden jälkeen, hän hymyilee. Sisätiloissa ensin vastassa on ruokailusali, jossa oranssinsävyinen lämmin värimaailma ja sohvankaltaiset istuimet kulmissa kutsuvasti. Anderson johdattaa tiskin ohi taemmas. Jos niitä nakkeja kaipaa, kokoinen. Välillä vaihdellaan työntekijöiden kesken paikkoja. Nokian ja Kangasalan välillä ei ole paljoa eroja, mutta jostain syystä täällä otetaan enemmän kanan siipiä mukaan, hymyilee Anderson. Vaikka Pepper tarjoaakin tapahtumia lapsille, ei aikuisiakaan unohdeta. Pepperin vakiotapahtumia ovat Meat Lovers Fridayt, eli suomennettuna lihan rakastajien perjantait. Keskiviikko 16.7.2014 . Anniskeluoikeudet meillä on kahteen asti yöllä, mutta olemme kuitenkin sulkeneet Pepperin tiloissa on lämmin tunnelma. Sanna Anderson Pepperin etuovella. Tilan takaosa jakau- nimittäin uskotaan lapsiin, ja ravintolassa asioimisen opetteluun jo nuorena. . Kuohunharjuntiellä sijaitsevassa Pepperissä lapsille tarjoillaan Opetellen ikään kuin aikuisten annoksia ravintolakonkariksi pienoiskoossa
Isäni ei halunnut päästää kahta 17-vuotiasta tyttöä Kanadaan, vaan otti yhteyttä suomalaiseen tuttavaansa, Malvenan naurahtaa isän huolelle. Isän ystävä taas oli HannaLiisa Anttilan serkku, joka oli kaupallisena sihteerinä Lontoossa. Hän työskentelee toimintaterapeuttina ja juuri nyt töissä on ollut hyvin kiireistä. . Pitkästä 12 vuoden tauosta huolimatta side säilyi. Talkoohengen innoittamina myös Jani Körhämö ja Aino Hokkanen olivat pyörittämässä viime sunnuntaina kyläkahvilaa. . Vaikka Anttilan tyttäret ovat iältään lähempänä Malvenanin ikää, ylläpidetään yhteyttä lähinnä Hanna-Liisa Anttilan välityksellä. Ennen lapsia tulikin hiihdettyä, jos vain sää salli, Malvenan kertoo. Kun hänen nykyään 19- ja 16-vuotiaat poikansa olivat pieniä, Malvenan ei enää ehtinyt matkustella tai ottaa pälkäneläistyneitä vieraita vastaan. Aamulla tehtiin voileivät vaan ja siinä se oli, Körhämö naurahtaa. Kahvilan tuotot me- nevät Haltian kyläyhdistyksen toimintaan. Päivän aikana näkee kyläläisiä, kesäasukkaita ja ihmisiä, joita ei ole aikaisemmin nähnytkään. Kuulumisia vaihdetaan säännöllisesti sähköpostilla ja puhelimitse. Keskustelua käydään pääasiaksi englanniksi, mutta Malvenan ei tunnu häiriintyvän, vaikka välillä Anttila puhuu suomea. . Vaikka välimatkaa on noin 1700 kilometriä, ikäeroakin 23 vuotta ja tapaamisissa 12 vuoden tauko, ovat naiset silti säilyttäneet yhteyden toisiinsa. Pälkänevesi kimmeltää taus- talla, kun ystävättäret istuskelevat Anttilan talon kuistilla ja muistelevat Malvenanin ensikosketusta Suomeen. Viimeisen kahvilakerran yhteydessä Haltian Torpalla järjestetään myös kirpputori. Irene Riihimäki Kyläkahvit Haltian Torpalla sunnuntaisin kello 11?16, elokuun 10. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Bryony Malvenan (oik.) lähettää Hanna-Liisa Anttilalle joka vuosi kauniin skotlantilaisen maisemakalenterin. Järvet, kivet ja kalliot, luonto ylipäätään, rentouttavat yhdessä tuttavien tapaamisten kanssa, paljon myös sukulaisten luona Kanadassa, Australiassa ja Ruotsissa vieraileva Bryony Malvenan toteaa. SHL Anu Ritvanen Haltian Torpan kyläkahvila on kohtaamispaikka parhaimmillaan Haltia Haltian kyläkahvila on kolmatta kesää auki. Olin lopettanut sisäoppilaitoksen ja halusin lähteä ystäväni kanssa Kanadaan au pairiksi. Ystävyys on kestänyt jo 40 vuotta. ?Piikominen. 20 Keskiviikko 16.7.2014 kyliltä . päivään asti, osoitteessa Hirvijärventie 14.. Hän on niin sisukas! Eräällä hiihtolomalla hän lähti meidän mukaamme Lappiin, ja opetteli hiihtämään ja luistelemaan, Anttila kertoo. . Vaikka olen täällä vain muutaman päivän, olen jo täysin rentoutunut. Paluureissulle saattoi lähteä mukaan HannaLiisan Anttilan sukulaisnuoria, joihin Malvenan oli tutustunut. . Voi, hän olikin korvaamaton apu, sillä sairastuin pian keuhkokuumeeseen ja niveltulehdukseen, Anttila muistaa kiitollisuuden huokuessa äänestä edelleen. Ahkera tyttö auttoi, oppi kokkaamaan ja puhumaan suomea, rakastui saunaan ja suomalaiseen luontoon. . Kävimme Hanna Liisan Lea-tyttären kanssa Aitoon Kirkastusjuhlilla. Näin silloinen Bryony Lean päätyi au pairiksi Anttiloiden perheeseen Nokialle ja kesäasunnolle Pälkäneelle. Tarkoituksena oli auttaa kotitöissä, ja ennen kaikkea opettaa englantia Anttiloiden 7-, 11- ja 14-vuotiaille lapsille. . Nuori nainen interrailasi parina ke- sänä Suomeen. Kahden tunnin aukiolon jälkeen täällä on käynyt jo noin 50 ihmistä, kertoo Jani Körhämö. Haltian Torpan kyläkahvilassa pääsee näkemään tuttuja ja tuntemattomia koulujen alkamiseen asti, eli viimeiset kahvit nautitaan Haltialla 10. elokuuta. Perheellisten kiireet kun vaivaavat molemmissa päissä. Nykyään Bryony Malvenan asuu miehineen ja lapsineen Drumin kylässä puolen tunnin päästä Edinburghista. Siellä oli hauskaa! Minulla on vieläkin Hullujussin levy, joka esiintyi silloin juhlilla, Malvenan nauraa muistolle. Perhe vaikuttaa yhteydenpitoon Kokonaisuudessaan Malvenan vietti Suomessa vuoden kaikkiaan kolmessa perheessä. Me olemme ensimmäistä kertaa pitämässä kahvilaa. Kyläläisinä haluttiin mukaan toimintaan, Aino Hokkanen kertoo. Kyläkahvila on kuitenkin kaksikolle tuttu juttu, sillä kahvilan asiakkaina on tullut nähtyä useaan otteeseen, miten homma oikein toimii. . Paikalliset Aino Hokkanen ja Jani Körhämö olivat ensimmäistä kertaa pitämässä kyläkahvilaa sunnuntaina Haltian Torpalla järjestettävät kyläkahvit laittavat ihmiset liikkeelle joka kesäsunnuntai. Reippaimmat saapuvat paikalle polkupyörällä ja odottavat jo viittä vaille yksitoista Torpan ovien aukeamista ja höyryävän kahvikupin saamista käsiinsä. Aamupäivän jälkeenkin väen virta kahvilaan käy tasaiseen tahtiin. Haltian kyläkahvit järjestyvät vapaaehtoisvoimin, ja joka sunnuntai kahvila saa uudet pitäjät. Edeltävinä päivinä pariskunta oli leiponut pakkaseen valmiiksi muun muassa marjapiirakkaa ja mokkapaloja. Körhämö ja Hokkanen ovat nauttineet päivästä, vaikka ovatkin joutuneet olemaan vaihteeksi tiskin takana. . Tämä on mukavaa hommaa, täällä ihmiset tapaavat toisiaan. johti 40 vuoden ystävyyteen Pälkäne Pälkäneläisen Hanna-Liisa Anttilan ja skotlantilaisen Bryony Malvenanin (entinen Lean) ystävyys on kestänyt 40 vuotta. Perustin parin kaverini kanssa Pohjoismaisen hiihtokerhon Skotlantiin
Nämä punakukkaiset kasvimaan komistukset saatan jättää kitkemättä seuratakseni niiden elämää. Jos myrkky ei tapa, se vääristää kasvua. Peipit ovat vähentyneet puutarhoissa. Rikkaruohomyrkyllä käsitelty pelto erottuu ympäristöstä. kahden viimeisen välillä lienee jossain 1600-luvulla. Myrkyjen haittavaikutus on aina ollut se, että myrkky on rikkakasvien ohella hävittänyt myös hyödyllisiä kasveja ja muuta lajistoa, kuten hyönteisiä. Tähän havahduttiin toden teolla 1960-luvulla, kun Rachel Carson julkaisi kirjansa Äänetön kevät, jonka sanoma oli, että myrkyt (mm. DDT) tuhoavat muutakin kuin rikkaruohoja tai tuholaisia. Nykyään rikkaruohomyrkkynä on käytetty kysymyksessä mainittua Round Upia. Sen turha käyttö esimerkiksi puutarhoissa on mielestäni paitsi turhaa niin myös vastuutonta. Ainoa poikkeus on ollut kaalikasvien kirppojen poistoon käytetyt torjunta-aineet. Rikkakasveista pidän eniten peipeistä. Tämä tiedetään, mutta ei tiedetä, miten sitten selvitään rikkojen kanssa, jos myrkyt kokonaan kielletään. Luomuviljelyssä myrkkyjä ei saa käyttää. Aikaraja Monet rikkakasvit ovat värikkäitä ja kauniita. Perinteisesti kasvit on jaettu Tuomo vastaa: Tämä kysymys on alkuperäisiin lajeihin, muinaistuloklaaja ja vaatisi kirjan verran tilaa. Malariaa torjutaan edelleen DDT:llä kehitysmaissa, koska kuolleisuus saadaan näin pysymään pienempänä. Esi-isämme söivät ensin luonnosta kerättyä ravintoa ja kun sitten alettiin viljellä maata, raivattiin peltomaat viljeltäville kasveille sopiville paikoille. Sen verran pitää olla intoa ja voimaa, että kitkee rikkakasvit pois, kun että tuhoaa luontoa ehdoin tahdoin myrkyillä. Vaikka tuote on hieman kalliimpi, on se myös puhtaampi. Vanhastaan tiedetään, että luonnosta löytyy torjunta-aineita, joita voidaan käyttää turvallisesti. Aikanaan vannottiin DDT:n nimiin ja sitä pidettiin vastauksena kaikkeen, kunnes huomattiin sen vaarat, kiitos Carsonin. Kuka nousisi nyt barrikaadeille? Round Upin on tutkimuksissa todettu aiheuttavan muun muassa keskenmenoja ja hedelmättömyyttä. Tutkimuksia on vähätelty niin kuin DDT:nkin kanssa aikoinaan. Tuhka on sellainen, nokkonen samoin, mutta niiden käyttö on unohtunut helppojen myrkkyjen myötä. Sydän-Hämeen Lehti 21 Kysy Tuomolta kasveista Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi. Teksti ja kuvat Tuomo Kuitunen Kuka nousisi barrikadeille myrkkyjä vastaan? Lukija kysyy: Vaihteleeko aikojen Joka aikakaudella on omat rikkasaatossa se, mitä kasveja kulloinkin kasvinsa, mutta sen lisäksi on suuri pidetään "rikkakasveina". Noukkisitko vadelmia tällaisesta pensaasta, jos se niitä enää pystyisi tuottamaan? Lukija kysyy: Rikkakasvien kit- kentäainetta Round Upia on viime aikoina kritisoitu paljon. Viljanviljely toi siementen mukana suuren joukon uusia lajeja, näitä uustulokkaita. Jollakin konstilla nämä viljelijät kuitenkin pystyvät satonsa tuottamaan. Myös kateaineiden käyttö helpottaa työtä. Kysymys ei siis ole helppo. Itse en kysymyksen myrkkyyn koske. Jotkut polttavat maan rikkakasveineen, toiset äestävät moneen kertaan. Jos torjunta-aineita on pakko käyttää, valitsisin biologisesti hajoavan kasvipohjaisen aineen (esim. Finalsan Plus). Keskiviikko 16.7.2014 . Onko sinulla sen tai muista puutarhoista rikkakasvien torjunta-aineista mielipidettä. Tuskin kukaan haluaa syödä myrkkyjä yhtään enempää kuin on pakko. En ymmärrä myrkyn käyttöä kasvimaalla muutenkaan. Monet niistä jäivät pysyviksi pelloille ja kasvimaille. Näitä alettiin sitten kutsua rikkakasveiksi, koska niistä oli haittaa varsinaiselle viljelylle. Omassa puutarhassa tämän hetken hankaliksi rikoiksi lukisin vesiheinän, lutukan, savikat ja valvatit. Niitä saa olla yhtenään kitkemässä. Myrkkyjä en käytä, koska aion syödä sen, mitä kasvatan. Sellainen ei rasita luontoa eikä jätä jäämiä ravintoon, ainakaan nykytutkimusten valossa.. Tämä on todettu niin mansikkamailla kuin koristepensaidenkin alla. kaisiin ja uustulokkaisiin. Maanviljely on tuonut mukanaan käsitteen rikkakasvi, koska silloin on alettu suosia joitakin kasveja toisten kustannuksella. Mistä rik- joukko pysyviä kestorikkoja. Kasvit ovat tulleet maahamme eri kakasveista itse pidät? aikoina. Voivatko ne aiheuttaa maaperälle tai eläimistölle haittaa? Tuomo vastaa: Vastaus tähän kysymykseen voisi olla jatkoa edelliseen. Kitkemällä eivät rikkakasvit häviä kokonaan, mutta eri viljelymenetelmillä ja nykyaikaisilla torjunta-aineilla ne voidaan pitää kurissa
Pojan ilme ratin takana kertoi kaiken mahdollisen . Piimäkorven tehtävänä oli puiden kyllästäminen tulella. . Olemme kiertäneet paljon konenäyttelyitä, sillä kaikenlaiset vanhat laitteet kiinnostavat poikaa ihan mahdottomasti. Olimme Alastaron kiihdytysajoissakin, mutta eivät ne innostaneet poikaa ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki vanha, Jonin isä Pertti Ruhanen kertoo. Fordit Pälkäneen Rautajärvellä pidettyyn vanhan ajan metsä- ja maatalousnäyttelyyn toi niiden omistaja, tamperelainen Ilpo Niemi. Vanhan Savotan kävijöillä oli viikonloppuna mahdollisuus tutustua kahteen TT Ford kuormaautoon vuodelta 1924. Kuvassa paalataan heinää. tuu, Piimäkorpi selventää. . Mutta koivukin kelpaa, kyllästetään, ne eivät Partio lisää. shl Kristiina Helminen Riukuaitamestari Matti Partio. lahoa maassa niin nopeasti.. Samat muodot ja jos ei ihan samaa vuosikertaa niin melkein ainakin. Puusta tehdään polttamalla steriiliä, Partio vielä täsmentää. Riukuaita tehdään vierekkäin pystyyn asetetuista seiväspareista, niiden varaan viistoon asetetuista riu'uista sekä seipäitä yhteen sitovista vitsaksista. Parasta puuta aitoihin saadaan kuusesta ja katajasta. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Jonin onnenpäivä Vanha Savotta: Yleisö pääsi ihastelemaan kahta TT Fordia vuosimallia 1924 Rautajärvi Sehän on kuin Taneli Autotelokuvasta. Sivuikkunalaseja ei ole, joten tuuli tuivertaa hiuksiin ja moottorin äänet kuuluvat matkustamoon kovana. Meno ei myöskään ole ihan tärinätöntä. Vaarini liikennöi vuodesta 1927 eteenpäin vastaavanlaisilla Fordin linja-autoilla Luopioisista ja Rautajärveltä Hämeenlinnaan, tamperelainen kuljetusliikenneyrittäjä mainitsee. Maalaistunnelmaa tuutin täydeltä Vanhan ajan metsä- ja maatalousnäyttely tarjosi kävijöille tuttuun tapaan ison annoksen perinteistä maalaistunnelmaa: perinnetyönäytöksiä pelloilla ja pirtissä, käsityönäytöksiä, vanhoja traktoreita, työvälineitä ja metsäkoneita, hevostyönäytöksiä ja kämppätunnelmaa sekä paljon muuta. Kuhmalahtelainen Tauno Piimäkorpi autteli riukuaitamestari Matti Partiota riukuaidan rakentamisessa. Näin ne kestävät maassa paremmin, kun puu umpeuVanhassa Savotassa oli jälleen kerran kosolti nähtävää. Sidontavitsaksina näre on paras. Kun aidan seipäät . hienoa oli. . Vaasasta hankittu kulkupeli on tosin alkuaan Oulun suunnalta, Niemi tarkentaa. Halukkaat pääsivät kokemaan nostalgista ajoa autojen kyydissä savotta-alueelta Rautajärven keskustaan ja takaisin. Ajokokemus 90-vuotiaalla autolla on hieman toisenlainen kuin nykypeleillä. 22 Keskiviikko 16.7.2014 kyliltä . Huippunopeus autoilla on noin 50-55 kilometriä tun- Joni Ruhanen pääsi testaamaan, miltä vanhan Fordin ratti tuntuu. nissa. Ilpo Niemi oli Vanhassa Savotassa mukana toista kertaa. Hän kertoo, että Rautajärvelle on mukava tulla, sillä perheellä on paikkakunnalle siteitä jo vuosikymmenten takaa. . Yksi vanhan Fordin penkille istahtaneista oli hattulalainen Joni Ruhanen, 4. Tuulilasinpyyhin on käsikäyttöinen, ja kääntyminenkin ilmoitetaan liikenteen seassa vilkun sijasta käsimerkein. Toinen autoista on päätynyt Niemen omistukseen Vesilahdelta, toinen Vaasasta.
Mona Iso-Mustajärvi oli valjastanut avukseen siskot, siskonlapset ja lastenlapset. Makasiinirapuumerkkejä tekstin vakuu- kennuksessa on esillä esimer- kiksi Vähän-Pennon Brusilan talon talonkirjoja. Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä Risto Tömisevä ja Eila Pohjola valmistelivat villisikaa ruokailijoita varten. Mökiltään Torvoilasta Herkkujen yöhön saapunut Maritta Pelkonen maistoi villisikaa ensimmäistä kertaa. Villisika teki kauppansa Herkkujen yössä Vihavuosi Vihavuoden koskikahvilan pihalle pystytetyn teltan eteen muodostui jono jo heti iltakuuden aikaan, kun viidettätoista kertaa järjestetty Herkkujen yö-tapahtuma avautui koskikahvilan osalta. Yksi vesitasokin laskeutui paikalle. Kylmän alkukesän jälkeinen väenpaljous oli myös kahvilan emännän Mona Iso-Mustajärven mieleen. . Keskiviikko 16.7.2014 . Museomme on perustettu vuonna 1973, joten takana on jo aika monta näyttelyä ja kesän teemaa, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Arja Marttala sanoo.. Yhdestä siasta tykötarpeista riippuen riittää noin puolelletoista sadalle ruokailijalle, Eila Pohjola kertoi. Villisian palvaaminen kestää kolmekymmentä tuntia. Sää suosi tapahtumaa, ei ollut liian kuuma, mutta kesäilta oli lämmin ja aurinko läikehti kosken pinnalla. Aika erilaisiahan nuo ovat verrattuna nykyisiin. Brusilan talo on yksi Kuhmalahden kantataloista Paunulan, Marttalan, Vappulan ja Puontilan ohella. . Kesänäyttely on meille aina suuri ponnistus. Risto Tömisevä ja Eila Pohjola tarjoilivat palvattua villisikaa ruokailijoille. Hurjan kokoinen sika oli hausjärveläisen Mika Tonterin kasvattama ja Nastolassa savustettu. . En ollut aikaisemmin joilujen lisäksi. Kuhmalahden kotiseutumuseo esittelee tänä kesänä Viisi riviä titteleitä nimen vanhoja virallisia asiakirjoja perässä ja vahaleimoja sekä Kuhmalahdelta. Alkuperäisen asiakirjan vierestä löytyy suomennos, jonka avulla pääsee ihmettelemään 1800-luvun alussa käytettyjä sanamuotoja. Museossa työskentelevät tänä kesänä etualalla penkillä istuvat kuhmalahtelaisnuoret Milla Vuorinen (vasemmalla) ja Elli Kuikka. ta musiikkivälineistä. kesäkuuta vuonna 1803. Mökiltään Torvoilasta herkku oli paikalle saapunut veneellä Koskikikahvilalla on Herkku- monen muun tavoin valkeajen yössä tarjottu villisikaa jo koskelainen Maritta Pelkonen. 14 kertaa kahvilan omien tar. Alamme miettiä aikaisin keväällä, mitä tulevan kesän näyttelyssä voitaisiin esitellä. Itse talo on toki vieläkin vanhempi, Pasi Brusila kertoo. Kotiseutumuseossa on näytillä esimerkiksi perinnöksiostoasiakirja Ruotsin vallan ajalta, joka on päivätty Tukholmassa 14. Muulloin museo on auki sopimuksen mukaan. Ryhmille järjestetään tarvittaessa opastettuja kierroksia. Nuoret kesätöissä Museo sijaitsee KuhmalahKesänäyttelyn lisäksi kävijät den kirkonkylässä osoitteessa voivat ihailla museon pysyvää Knaapintie 16. näyttelyä, joka koostuu esimerkiksi vanhan Osuuskaushl Kristiina Helminen pan irtaimistosta sekä erilaisis- . Vanhimmat kirjalliset dokumentit talostani ovat 1540-luvulta. Aikanaan jo Kuhmalahden kunta ja nykyisin Kangasala tulee meitä onneksi sen verran, että nuorten palkkaaminen on mahdollista, Marttala kiittelee. Kuhmalahden kotiseutumuseo on avoinna keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 16?18 ja sunnuntaisin kello 12?16 heinäkuun ajan. Rauni Hänni- sen esittämä perinteinen haitarimusiikki loi tapahtumaan kesäidyllin tunnun. Asiakirjat ovat olleet tätä ennen hyvässä tallessa taloni vintillä, Pasi Brusila mainitsee. Makasiinin yläkertaan on koottu museon omista kokoelmista löytyneitä mahtikäskyjä ja julistuksia keisarinvallan ajalta. . Myöhemmin haitariin tarttui Sakari Silpola. Väkeä riittikin paikalle runsain mitoin ja uusia herkuttelijoita saapui pitkin iltaa vesi- sekä maateitse. Kahdeksan aikaan siasta kaikille ruokailijoille, Mona paistoivatkin jo kylkiluut. Iso-Mustajärvi aprikoi. Ensimmäistä kertaa villisi kaa maistaneetkin tykästyivät murean ja pehmeän lihan maVanha ja uusi kuun. Moni palvatun maistanut, mutta hyvää tämä herkun ystävä tiesi jo entuu- on, kertoi Pelkonen seurueidestaan olla hyvissä ajoin pai- neen. Myös perinteiset kahvilan suolaiset ja makeat herkut tekivät kauppansa. Jännittää, riittääkö sikaa kalla. Museon toisessa rakennuksessa eli Pakarissa on esillä vanhoja maalaistaloon kuuluvia työkaluja. Museossa työskentelevät tänä kesänä kuhmalahtelaiset nuoret Milla Vuorinen ja Elli Kuikka. . Alkuillasta Vihavuodessa oli perinteisesti iltatori vihanneksineen ja savumuikkuineen ja kahdeksan jälkeen oli tarjolla muurinpohjalättyjä ja ryynimakkaraa grillistä. Maria Ilonen Kuhmalahden kotiseutumuseossa esillä vanhoja asiakirjoja Kuhmalahti deksi
Mökkiläiset tuovat tänne usein kesävieraitaan. Lisäksi kirjastossa on lehtienkiertopiste, johon voi tuoda tulleessaan ja viedä mennessään lehtiä oman mielenkiinnon mukaan. Mökkiläisiä ajatellen löytyy hyllyistä myös nikkarointiin ja puutarhanhoitoon liittyviä kirjoja. Ja samalla säästyy yhdeltä ruoanlaittokerralta, Saario kuvailee. Kesätorilla järjestetään usein myös muutakin ohjelmaa Kesäkirjaston, kahvilan ja torimyynnin lisäksi. Kirjat ovat tuotu Luikalaan Pälkäneen pääkirjasto Arkista ja yhteensä kirjastossa on kolmen ja puolensadan kirjan valikoima. Kesäkirjaston punaisena lankana on, että kesävierailijoille olisi tarjolla kesälukemista läheltä ja helposti. Tauno Saarion kojulla muikut myytiin viime lauantaina loppuun. Luikala-Pohjalahti-Salmentaan Kyläyhdistyksen puheenjohtajana Saario kuuluu toripäivän taustalla oleviin kyläaktiiveihin. koneita ei Kesäkirjastosta löydy. . Äänimerkki antaa luvan aloittaa päivän myynnin kesätorilla, jossa leivät ja leipomukset, mansikat ja muikut sekä monet muut tuotteet vaihtavat nopeasti omistajaa. Kesätorin lisäksi päivän hyväksi tekee vierailu Työväentalon kahvilassa ja Kesäkirjastossa. Täällä ei tarvita kirjastokorttia, vaan täytetään vain lomake. tosin kirjastonhoitajan pesti on ehtaa vapaaehtoistyötä. Viime kesän aikana, eli kuutena lauantaina, lainattiin yhteensä 199 kirjaa, Forsberg kertoo mielissään. Annastina Forsbergillä on kirjastonhoitajan tutkinto, joten kirjojen kanssa työskentely tuntuu luontevalta . Tämä on oikein hyvä tapahtuma, täällä ihmiset tapaavat tuttuja ja tutustuvat myös uusiin ihmisiin. Jos muualta Suomesta ei löydy leipäjonoa, Luikalalla on aivan varmasti jono, kun torimyynti alkaa. Hän kertoo, että toria pyörittää vajaan kymmenen hengen porukka. . Toripäivään kuuluu ehdottomasti munkki ja hernekeitto. Valmistamme täällä liki 200 munkkia per lauantai, Katarii- na Järvinen kertoo ja lisää, että kahvit kuuluu nauttia kauniista posliinisista ruusukahvikupeista. Luikalan työväentalon suojissa toimii myös kylän ainutlaatuinen Kesäkirjasto. Muu- ten täällä on voimassa kaikki normaalit kirjaston käytännöt, lainausaikakin on kuukausi, Forsberg kuvailee. Kesäkirjastossa on myös antikvariaattista toimintaa, sillä talosta löytyy pöydän täydeltä myynnissä olevia kirjoja, euron kappalehintaan. Omin käsin Forsberg merkkaa lainaukset ylös . 24 Keskiviikko 16.7.2014 kyliltä . Torimyynti klo 13?14.30 Vilkas toripäivä vie mehut yhdestä sun toisestakin. Kirjastossa on panostettu erityisesti myös lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, sillä jo viime vuonna lapset lainasivat enemmän kuin aikuiset. Kotiinpäin Torimyynti jatkuu Luikalan kesätorilla puoli kolmeen, jos tavaraa riittää. Illassa vierailee myös hanuristi Topi Marjamäki. Kyläyhdistys tarjoaa silloin tanssit, arpajaiset ja kahvit asiakkaille ja talkoolaisille. Irene Riihimäki Toripäivät Luikalan Työväentalolla lauantaisin 28.6.?2.8. Kahvila, Kesäkirjasto ja käsityömyynti klo 12?14.30.. Helmi Höyry ottaa lepoa Luikalan Työväentalon sohvilla suoritettuaan päivän mansikkaostokset.. Se on aika hyvin, sillä kirjasto on auki vain kaksi ja puoli tuntia. Kirjastonhoitaja Annastina Forsberg kertoo, että mökkeilijät ovat löytäneet hyvin Kesäkirjaston pariin. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tauno Saarion kojun eteen muodostuu kellon kilahtaessa monta metriä pitkä jono, jonka häntäpäässä saadaan jännittää riittääkö vielä muikkuja. Luikalassa tuotteet vaihtavat nopeasti omistajaa LUIKALA Kesälauantaina kellon viisareiden osoittaessa yhtä, kellon kilahdus aloittaa hulinan ja vilinän Luikalan työväentalon pihalla. Ensimmäisen puolen tunnin ajan on täällä täysi säpinä päällä, kyläyhdistyksen aktiivi Katariina Järvinen kuvailee naurahtaen. Kirjastoromantiikkaa Markkinahälyn jälkeen Luikalassa saattaa rentoutua kahvikupposen äärellä Työväentalon idyllisessä kahvilassa. . Viime lauantaina Salmentaan VPK oli ohjeistamassa, miten palosammutinta käytetään tehokkaasti ja miten rasvapalo sammutetaan turvallisesti. Tulevana lauantaina puolestaan Timo Nieminen kiskoo päreitä ja valmistaa koppia Pellikan Puutarhalta Linda Mustonen oli tullut myymään mansikat ja muut kesäiset herkut. vanhaan tapaan. Viimeinen kesätori järjestetään 3. Viime lauantaina toriohjelmaan kuului myös Salmentaan VPK:n näytökset ja katsaukset paloturvallisuuteen. . elokuuta ja silloin menneen markkinakesän kunniaksi Luikala-Pohjalahti-Salmentaan Kyläyhdistys järjestää arpajaiset ja päättäjäistanssit, joissa soittaa Duo Iltarusko. Tämä on tällaista pientä kirjastoromantiikkaa. Viime lauantaina lainattiin 50 kirjaa.
heinäkuuta lavalla pyöräh- an tisjuhlia 30-vuo in la en tampere tää viettävä esit s-bändi Priceles samaa sejään ja an omia bii edustav genreä nesin Hurriga isti ita. Väkeä vain olisi saanut olla enemmän. Nostalgiafestari tyhjällä lavalla SALMENTAKA Idylli on kuin Kaurismäen leffasta. Beatline soittaa päälavalla juhlassa, joka kokoaa joka vuosi kymmeniä tuhansia kävijöitä eri puolilta maailmaa. . Beatlinen jälkeen jatkanut Hallintopakko esitti takavuosien rockklassikoiden lisäksi tunnelmaan sopinutta iskelmää. Emme tienneet yhtyeistä etukäteen mitään. Tunnelman, yhtyeiden ja järjestäjän kannalta on tietenkin harmi, kun väkeä on näin vähän, Viheriälehto ja Mäkinen sanovat. Pälkäneveden rannalla kesänsä viettävä kaksikko pyöräilee mielellään mökkipaikkakunnan tapahtumiin. . Myös samaan aikaan järjestetyt Kisarannan rockabillykarkelot saattoivat viedä kävijöitä Kangasalle. Paikalle saapuneet olivat kuitenkin näkemästään myönteisen yllättyneitä. . Keskiviikko 16.7.2014 . Nyt mukaan oli haalittu enemmän bändejä, joten kyse oli oikeastaan pienoisfestarista. Salmentaan VPK:n päällikkö Harri Joki harmitteli, että nuoret ja mökkiläiset jäivät ruutujen äärelle seuraamaan MM-jalkapalloa ja Tangomarkkinoiden finaalia. Bändin solistina nähtiin Sydän-Hämeen tiet perin pohjin tunteva ELYkeskuksen aluevastaava Raija Kreutzer. 30-vuotisjuhliaan viettävä tamperelainen Priceless pysyi Hurriganesin viitoittamalla tiellä ja illan huipensi Päättömien miesten energiapläjäys. Keikan päätteeksi lavalle kiipesi myös yllätysesiintyjä Heikki Salo, joka esitti poikansa Valentinin yhtyeen kanssa Lapsuuden sankarille -klassikkonsa. Yhtyeet olivat iloinen yllätys Salmentaan VPK ja PohjoisPälkäneen maa- ja kotitalousseura järjestivät rockillan ensimmäistä kertaa viime vuonna. Bas kappale i äk oli onkam Minna H aan alment otettu S istä. ll y lavan id dellään taas Seppo Tammilehdon tahdittamana. Lisäksi Vehmaisten Urheilijat pitävät perinteikkäällä lavalla kesän aikana parit tanssit. Lavan vuokraava ja järjestelyt itse hoitava tamperelaisseura tuo mukanaan myös yleisöä kaupungista. Tommi Liljedahl Hallinto pakon s olistina ELY-kes toimii kuksen aluevas Raija Kre taava utzer. Muutamalle kuulijalle Salmentaan lavalla esiintynyt Beatline soittaa elokuussa tuhansille kuulijoille Liverpoolin Beatles-festivaalin päälavalla. Nostalginen tanssilava kylpee ilta-auringossa, ja sisältä kantautuu puolen vuosisadan takainen rock. Tamperelainen Beatline on kotonaan Beatlesin kimpussa. . . Mutta nämähän ovat tosi tasokkaita bändejä. Beatles on tie, totuus ja elämä, yhtyeen basisti Mika Sinisalo vitsailee. Bändi soittaa muutakin 1960-luvun musiikkia, mutta kaiken kulmakivi on Beatles. Elokuun lopulla yhtye on lähdössä Liverpooliin Beatlesfestareille. Basisti Mika Sinisalo sanoo, että kutsu Englantiin on bändille ainutlaatuinen tilaisuus.. Keikka on meille ainutlaatuinen tilaisuus. Rumpalimme oli Englantiin yhteydessä, ja Youtube -videoihin tutustuttuaan järjestäjät kutsuivat meidät mukaan, Sinisalo kertoo. Lauantaina yhtye soitti huomattavasti pienemmällä areenalla ja harvalukuisemmalle kuulijakunnalle, sillä Salmentaan lavalla järjestetty rock-ilta keräsi vain kourallisen yleisöä. Toisilleen ja järjestäjille soittaneet esiintyjät eivät antaneet tämän häiritä, vaan paikalle saapuneet saivat nauttia hie- nosta nostalgiafestarista. Juurevaa rockia kuultiin neljän bändin voimin. Päivällä kävimme Luikalan kesätorilla sopalla ja ostoksilla. Ja kesän kohokohta ovat tietenkin Salmentaan lavan tunnelmalliset juhannustanssit. Teemu Harjukari veti juhannuksena paikalle 220 tanssijaa. 26. Sydän-Hämeen Lehti 25 kyliltä Salmentaan rock-ilta: Mainiot bändit soittivat toisilleen Taloa täristävän tunnelityömaan vuoksi tamperelaiset Hanna Viheriälehto ja Mikko Mäkinen viettävät kesänsä entistä tiiviimmin Pälkäneveden rannalla. Salmentaan lavan rokkiillan taso oli kaksikolle mieluisa yllätys. Heti ensimmäisessä kokoonpanossa oli koskettimissa Masi Luoma, tamperelainen Mikko Mäkinen päivittelee illan antia. Hänellä riitti yhdessä Hanna Viheriälehdon kanssa tilaa pyörähdellä parketilla.
Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Saksalaisen Lonesome Driftersin (kuva vasemmalla) nuoret miehet osoittivat, että rockabillyllä on myös tulevaisuus. Kisarannassa nähty Lonesome Drifters ei kosiskele listahiteillä, vaan soittaa autenttista 1950-luvun Ari Marttinen (kuva vasemmalla) karautti Kisarantaan kaksipaikkaisella vuoden 1941 Plymouthilla. . Heistä useimmat saivat Kuosmasen tapaan rockabillypureman 35 vuotta sitten, kun 1950-luvun juuri- musiikki villitsi suomalaiset hetkeksi. Kuosmanen ja vantaalainen Anne Talonen viihtyvät taaempana, jossa on tilaa tanssia. Ympärillä pyörähtelee muutama muukin pari. Venäjältäkin löytyy intohimoisia rockabillyharrastajia. 26 Keskiviikko 16.7.2014 kyliltä . Hakala (kuva vasemmalla) haluaisi tuoda Jamboreet takaisin Aitooseen ainakin kertaalleen. Kolmatta kertaa järjestetyn RaceCoast Rockin´ Festin vetonauloja olivat Eddie Clendening, Lonesome Drifters ja The Slingshots, joita ei ole ai- emmin nähty Suomessa. Suurimmilla rock`n`rollfestivaaleilla ympäri maailman esiintynyt Eddie Clendening kuuluu genren menestyneimpiin artisteihin. Englantilainen The Slingshots (kuva oikealla) järjesti kunnon bileet Kisarantaan. RaceCoast Rockin Fest: Lauantaitanssit 1950-luvun tyyliin Läskibasso paukkui Kisarannassa kangasala . Kellohameiden helmat hulmuavat, kun he pyörähtelevät kavaljeeriensa kanssa. Ennennäkemättömiä esiintyjiä Kangasalan Kisarannassa vietettiin lauantaina erilaisia lauantaitansseja. 1950-luvun musiikki ja vanhat autot ovat elämäntapa, hän sanoo. Juurimusiikin amerikkalainen lapsitähti on myös vetänyt vuosikausia Elviksen roolia Broadwayn Million Dollar Quartet- musi- kaalissa. Lonesome Drifters osoitti, että Saksasta tulee muutakin rockabillyä kuin Rihannan Umbrella -hitillä muutama vuosi sitten suomalaiset villinnyt The Baseballs. Olin 1980-luvun taitteessa herkässä 15-vuoden iässä, joten silloinen rockabillyaalto jätti lähtemättömät jäljet, haminalainen Jarmo Kuosmanen nauraa. Kisarannan lavalla lauantaina soittanut The Slingshots lukeutui niihin aikoihin Englannin kovimpiin rockabillybändeihin. Ensimmäisen kerran Suomessa nähty kokoonpano veti lavan äärelle sankan joukon faneja ja kuvaajia. Kangasalan karkeloihin heitä saapui bussilastillinen. Kisarannassa pidettiin erilaiset lauantaitanssit. Vantaalainen Anne Talonen pisti helmat heilumaan haminalaisen Jarmo Kuosmasen kanssa. Marko ?Hakki. Kisarannan rockabillybileet järjesti Iikku Riepponen (kuva oikealla)
ennen kaikkea äänentoistossa. . Tuloksena oli huikea 11. Sydän-Hämeen Lehti 27 rockabillyä. 30-vuotisjuhliaan viettävä englantilainen The Slingshots puolestaan näytti, että asenne ja energia ovat tallella, vaikka vuodet ovatkin jättäneet soittajiin jälkensä. heinäkuuta. Softengine on yksi festareiden odotetuimmista esiintyjistä, joihin kuuluvat myös muun muassa Eppu Normaali, Juha Tapio, J. Kyllä Venäjälläkin on rockabillybileitä, mutta musiikin ja ystävien perässä lähdetään kauemmaksikin, parin päivän Suomen visiitin tehneet venäläisvieraat kertovat. Kangasalan tienoolla on omastakin takaa asian harrastajia. Keikan jälkeen muusikot kulkevat yleisön joukossa ja käyvät katsomassa toistensa keikkoja. RaceCoast Rockin´ Fest toi paikalle myös melkoisen autonäyttelyn. Bileissä on paljon hyviä bändejä. Musiikin lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat autot ja hyvät tyypit. Tamperelaisen Pasi Perälän (oikealla) Kenworth keräsi sankan joukon ihastelijoita. Jokseenkin jokainen koneen osa oli samankokoinen kuin perheauton moottori. Softenginen eli Eero Keskisen (vasemmalla), Topi Latukan, Henri Oskárin, Ossi Mäkelän ja Tuomo Alarinnan keikka on yksi Työväen Musiikkitapahtuman odotetuimmista. Jamien sävelet jäivät elämään Topi Latukan mielessä, ja seuraavana päivänä laulaja-kitaristi alkoi ideoida niiden pohjalta aivan oikeaa biisiä. Something Better saatiin sanoitettua, sovitettua ja äänitettyä valmiiksi demoksi, joka ehti juuri ja juuri mukaan UMK:n raadin arvioitavaksi. Tämä takaa sen, että juhlat saavat jatkoa myös tulevana kesänä. . Latukka paljastaa, että välillä esiintyminen jännittää jonkin verran, mutta valokeilassa oleminen sujuu silti bändiltä luonnostaan, eikä lavaelkeitä tarvitse miettiä kovin tarkkaan etukäteen. Koukku tekee biisin Vuonna 2011 perustetun seinäjokelaisyhtyeen musiikki on muuttunut hiljalleen poprockimpaan suuntaan, jota bändin euroviisukappalekin edustaa. Tarina saavutti siihenastisen huippunsa toukokuussa, jolloin Softengine esitti kappaleensa Kööpenhaminassa koko Euroopan seuratessa. Kaikki esiintyjät ovat sellaisia, joita ei ole jostain syystä aiemmin saatu tai buukattu Suomeen. Kolmatta kertaa Kangasalla järjestetty rockabillykarkelo veti Kisarantaan ennätysyleisön, reilut 600 kävijää. Alkuvaiheen vahvat indie-sävyt ovat siirtyneet taustalle, ja vaikutteita voi kuulla myös progemusiikista ja EDM:sta (electronic dance music). . Tästä syntyy rockabillykarkeloiden kotoinen tunnelma. . Se olisi ylipitkä työkäyttöön Suomen teillä, tamperelainen Pasi Perälä kertoo. shl Tommi Liljedahl Martin ja Bettina Isberg Liljendalista poikkesivat Marko ?Hakki? Hakalan levyaarteiden äärelle. Vaikka pitkät kiertueet vaativat veronsa, bändi nauttii keikkailusta täysin siemauksin. . Onkin selvää, ettei yhtyeen tarina päättynyt viisuihin. Esiintymisiä riittää, ja kesän mittaan viisikko on saanut vierailla ympäri Suomen paikoissa, joista ei ollut aiemmin kuullutkaan. Ei täällä ole yksittäistä bändiä, jonka vuoksi väki lähtee liikkeelle, vaan kyse on kokonaisuudesta: musiikki, vanhat autot ja porukka, lahtelainen Ari Marttinen sanoo. Myös soittajat viihtyvät juhlilla. Järjestelyitä helpottaisi se, että Sappeeseen saatu entistä enemmän majoituskapasiteettia. Sulavalinjaisia amerikanrautoja Eri puolilta maata ja maailmaa saapuvia harrastajia yhdistää intohimo 1950-luvun rockiin ja vanhoihin autoihin. Luvassa on tarkkaan hiottuja sävelmiä sisältävä monipuolinen levy, joka lisännee yhtyeen fanien ihastusta entisestään. . Hakala järjesti takavuosina jamboreita Aitoossa. Tätä on edesauttanut se, että Marko ?Hakki. Karjalainen, Olavi Uusivirta, Jonna Tervomaa, Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Maarit, Herra Ylppö & Ihmiset sekä Heikki Silvennoinen. Konserttien lisäksi tapahtumassa voi osallistua esimerkiksi työväen iltamiin, livahtaa salakapakkaan, vierailla näyttelyissä, seurata jalkapallo-ottelua, tutustua järjestötoimintaan, laulaa karaokea, loikoilla riippukeinussa sekä tanssia letkajenkkaa. Sisävesilaivan kokoisessa rekan nupissa on Amerikan malliin kaikki suurta; esimerkiksi 60 litran pakkasnestesäiliö nielee enemmän nestettä kuin perheauton bensatankki. 14 000 kuution moottori ja 13-vaihteinen synkronoimaton vaihdelaatikko vaativat osaamista myös kuskilta. . (Kuva: Marek Sabogal) Softenginen tarina on vasta alussa Suomea kevään Euroviisuissa edustanut Softengine viettää parhaillaan musiikintäyteistä kesää keikkaillen ja uusia biisejä työstäen. Kangasalle karautettiin toinen toistaan komeammilla Amerikan autoilla. Jos esiintyjät eivät ole tarpeeksi kovia, sana leviää, ja ensi vuonna on vaikeampi saada väkeä liikkeelle. Tällä kertaa kelitkin suosivat amerikanrautojen ja telttojen kanssa Kisarantaan kokoontunutta rockabillyväkeä. Pientä parannettavaakin jäi ensi vuodelle . Kangasalan bileissä paikalla ollut porilainen levykauppias paljasti, että häntä kiehtoisi järjestää Honkalassa kotiinpaluubileet, joissa Aitoossa aikanaan juhlineet harrastajat pääsisivät verestämään muistojaan. Lisäksi lavalla nähtiin norjalainen Joakim Tinderholt ja suomalainen Barnshakers. Yleisöennätys uusiksi RaceCoast Rockin´ Festin kaikki esiintyjät soittavat autenttista 1950-luvun rockia, eivätkä nopeaa ja aggressiivista psykobillyä tai rockabillyn muita alalajeja. Kangasalla ei nähdä kymmenet kerrat Suomessa keikkailleita Stray Catseja ja Matchboxeja, vaan Iikku Riepponen hakee maailmalta tuoreita, laadukkaita bändejä. . Kisarannan lava on miksaajalle hankala paikka. sija ja uskomaton elämys nuorelle bändille. . Kävijöiden keski-ikä nousee, sillä asialle omistautuneita nuoria ei enää kasva takavuosien tapaan. RaceCoast Rockin´ Fest keräsi kävijöitä eri puolilta maata. Bussit kuskasivat paikalle juhlijoita Helsingistä ja Venäjältä. Itärajan takaa tuli 40 hengen ryhmä. Lauantaina soundit olivat erilaiset salin eri osissa, ja etenkin basson lätkytys tahtoi hukkua rakenteisiin. Rockabillyvieraita Venäjältä Juurimusiikin saralla käydään kovaa kilpailua yleisöstä. kerran järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma on perinteikäs helmi pirkanmaalaisten kesätapahtumien joukossa. Festivaali kohoaa Valkeakosken keskustaan Myllysaaren museon ja UPM:n Tervasaaren paperitehtaan historialliseen ympäristöön 24.?27. Heinäkuun lopussa yhtye esiintyy Valkeakoskella järjestettävässä Työväen Musiikkitapahtumassa. Viime syksynä viiden nuorenmiehen muodostama Softengine vietti äärimmäisen intensiiviset kymmenen päivää. Euroviisuissa tapahtui lyhyessä ajassa niin paljon kaikkea siistiä, että muistikuvat yksittäisistä kohokohdista ovat aika sekavia, nauraa Topi Latukka. Keikkailua ympäri Suomen Menestys UMK:ssa ja Euroviisuissa poiki Softenginelle hurjasti keikkoja ja levytyssopimuksen. Tänä vuonna pohjustetaan ensi vuoden bileitä. Lisäksi paikalle karautti venäläisseurueita dollarihymyillään. . Jokaisessa kappaleessa on jokin koukku tai juju, eikä mukana ole turhia täytebiisejä, Topi Latukka lupaa. Milla Sirén Tehtaan pilli soi Valkeakoskella 24.?27.7. 43. Parasta on se, kun musiikki kuulostaa hyvältä omaan korvaan, ja samalla yleisö fiilistelee täysillä mukana, Latukka kuvailee. Esiintymislavoilla yhtye onnistuu olemaan yhtä aikaa energinen ja rento, ja poikien valloittava hyväntuulisuus tarttuu kuulijoihinkin. Keskiviikko 16.7.2014 . Kisarannan kanssa on ollut puhetta, että bileitä jatketaan 20 vuotta, Riepponen sanoo puolivakavissaan. Juhlien järjestäminen on pitkäjänteistä puuhaa. . Upeiksi laitetut kulkupelit keräsivät ympärilleen asian harrastajia, joita kiinnostivat myös konepellin alleen kätkemät yksityiskohdat. Parkkipaikan kuningas oli vuoden 1984 mallinen Kenworth. Puolitoista viikkoa ennen Uuden Musiikin Kilpailun osallistumisajan umpeutumista yhtye jamitteli treenikämpällään omaksi ilokseen. Toivoisimme, että musiikkimme vetoaisi mahdollisimman moniin. Tämä on puhdas harrasteauto. On hieno juttu, että nuorten lisäksi aikuisempikin väki tykkää meidän biiseistä, yhtye iloitsee saamaansa palautetta. Fanipostia on tulvinut keväästä lähtien, ja valtava laatikollinen kirjeitä odottaa vielä avaamistaan. Lukemiselta aikaa ovat vieneet biisinteko- ja äänityskiireet, sillä Softengine julkaisee debyyttialbuminsa todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana. Suuri osa ohjelmista on maksuttomia. Lisätietoja osoitteesta www.valmu.com.. Kesällä jokseenkin joka viikonloppu järjestetään rockabillykarkelot jossain päin Suomea. Kangasalan valtti on sijainti. Leirielämä ei kiehdo kaikkia, vaan keski-ikäistyvä rockabillykansa arvostaa Tampereen hotellihuoneita
28 Keskiviikko 16.7.2014 kyliltä . Erityisen kiinnostunut tropiikkiin muutosta oli Terveys-lehden ympärille kerääntynyt Suomen vegetaristinen yhdistys. Siihen kuului paljon vapaakirkollisen skuttnabbilaisen herätysliikkeen kannattajia. Ahmin saman tien Teuvo Peltoniemen kirjan ?Kohti parempaa maailmaa?, jossa kerrotaan suomalaisten perustamista ihannesiirtokunnista. Kirjan mukaan 1920-luvun Suomessa oli yleistä muuttohalukkuutta, tropiikkikuumetta, niin paljon, että vähän jokainen olisi halunnut muuttaa. Sananparreksi muodostui, ettei Penedossa kasva muu kuin maksaruoho eikä idä muut kuin ihmiset. Yhteiset ihanteet murenivat. Vegetaristeista tuli sekasyöjiä, tropiikin aurinko ja hyönteiset lopettivat nudismin. Kasvatuskin voitaisiin hoitaa ilman koulua. Vuonna 1928 Uuskallio lähti Brasiliaan tiedusteluret- E kelle. Se oli ulkoministeriön vuonna 1983 lähettämä ja osoitettu isoisälleni. Sieltä hän jatkoi 7. Tyttäreni omistaa kyseisen viulun tänä päivänä. Se on koriste-esineenä kirjahyllyssämme. Minusta on aivan uskomatonta, että Brasiliassa on olemassa mies, joka tunsi Emilin. Varsinkin, kun Emil on syntynyt toissa vuosisadalla, vuonna 1883. yös lähipiirini innostui kovasti Emilistä. Isäni serkku, sahalahtelainen Irene Karanka on innokas sukututkija, ja vaikkei hän suoraan Emilille sukua olekaan, totesi hän että onhan sinulla oltava kunnon sukupuu esittää, kun sinne asti lähdet. Irene oli selvittänyt asiaa kirkonkirjoista ja siirtolaisinstituutin tiedostoista ja jo seuraavana päivänä hänen etsimänsä tiedot kolahtivat sähköpostiini. Kangasalan Suomatkan Heikkilästä syntyisin oleva isäntä Kustaa Matinpoika (syntyi 1834, kuoli 1872) ja Kangasalan Heponiemen Laurilasta syntyisin oleva Henrika Heikintytär (syntyi 1840, kuoli 1886) vihittiin Kanga- M salla vuonna 1860. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Penedon ihannesiirtokunta: He tulivat kaukaisesta Suomesta ja saivat viimeisen sijansa Brasiliassa Tursolan Markkulasta maailmalle Sahalahti M aaliskuun loppupuolella äitini tuli kylään mukanaan nippu papereita. Muutama muisti kuulleensa joskus, että Emil oli kirjoittanut Suomeen ja pyytänyt lähettämään haitarin ja kumisaappaat. Noin Rio de Janeiron ja Sao Paulon puolivälistä löytyi Penedon luostaritila, jonka nähtyään Uuskallio tunsi nähneensä paikan aikaisemmin Jumalan osoittamana. Tila oli kooltaan 4000 hehtaaria. Kukin vastasi ennalta annettuihin 71 kysymykseen. ?Ryhdyttiin toimenpiteisiin, joihin näkyi tarvittavan vain hiukan vanhaa vasikan vatsamätää, siihen kastettu leikkuuveitsi ja kylliksi rohkea mies viileskelemään haavoja turvattomien matkustajien paljastettuihin käsivarsiin. Karanka tutki myös siirtolaisinstituutista löytyneitä matkustajaluetteloita. Suoma- P. Pennasen kirjasesta ?Fazenda Penedo Suomalainen maanviljelystila Brasiliassa. Sen lisäksi siellä oli 250-päinen karja, jonka uudet asukkaat lahjoittivat pois, vegetaristeja kun olivat. otiin palattuaan Uuskallio kirjoitti kirjan ?Matkalla kohti tropiikin taikaa?, jonka kansikuvassa huojuvat palmut lupasivat onnen täyttymystä lähtijöille. Muuttoliike alkoi tammikuussa 1929. Hän julisti saaneensa unessa Jumalalta kutsun perustaa uusi kulttuuri maan päälle. Tropiikkihanketta esiteltiin Helsingissä. Hän lähti Helsingistä 30.1.1929 Arcturus -nimisellä laivalla Englantiin. Vuonna 1883 syntyneet kaksospojat Emil ja Otto olivat pahnanpohjimmaisia. Kahden ensimmäisen lapsen syntyessä perhe asui Kangasalan Tiihalan Saukkolassa, mutta pysyvä koti löytyi vuonna 1863?1864 Sahalahden Tursolan Markkulasta. Perheen kaikki tytöt kuolivat alle neljävuotiaina. Siirtolaisia ei laskettu laivasta maihin ennen kuin heidät oli rokotettu. He saivat yhteensä 12 lasta, viisi tyttöä ja seitsemän poikaa. Kerrottiin kuinka pienellä ihminen tulisi etelässä toimeen. Sydän jyskyttäen luin suomeksi kirjoitetun viestin: ?Hei Eila, P Tulkaa ehdottomasti tänne Penedoon käymään. Pojat jäivät henkiin, paitsi Emilin kaksoisveli Otto, joka kuoli alta vuoden vanhana. ilmenee, että siirtolaiseksi ei voinut lähteä kuka tahansa, vaan lähtijät valikoitiin. Rahaa ei kuitenkaan ollut, vaan käytännössä työtä tehtiin ruokapalkalla. Vaatteita jouduttiin ompelemaan vehnäjauhosäkeistä. Hän halusi lahjoittaa ne minulle tietäen kiinnostukseni kaikkea vanhaa kohtaan. Yksi kirje osoittautui varsinaiseksi aarteeksi. Niiden mukaan Emil oli Brasiliaan lähtiessään 45-vuotias. Tilalla viljeltiin kahvia. -kirjan. Siinä kerrotaan muun muassa siirtolaisia vaanivista tarttuvista taudeista, joita vastaan heitä oli suojattava. Kahvi ja alkoholi maistuivat ihmisille, lauantaisin alettiin pitää tanssejakin. Elämä siirtokunnassa oli monelle pettymys ja osa palasikin hyvin pian takaisin Suomeen. 1940-luvulla taloudellinen ahdinko kärjistyi lopulta niin, että Penedosta suurin osa myytiin sveitsiläiselle lääkeyhtiölle. Ihmiset keskittyivät tämän jälkeen täysihoitolatoimintaan, ja tänä päivänä Penedo onkin Brasilian varakkaiden mieluinen lomapaikka. K Suomalaisen Klubin seinällä on Emil Markkulan muotokuva, johon on ikuistettu viulua soittaneen ja horoskooppeja laatineen miehen erityistaidot. L uin myös Penedon perustajan Toivo Uuskallion ?Matkalla kohti tropiikin taikaa. Yhtenä johtomiehistä oli viipurilainen puutarha-arkkitehti Toivo Uusikallio. Mukaan piti liittää valokuva ja nimetä vähintään yksi suosittelija. Lähtijältä kyseltiin peruskysymysten lisäksi muun muassa, kuinka isänmaamme on parhaiten pelastettavissa sitä uhkaavilta niin sisällisiltä kuin ulkonaisilta, siveellisiltä kuten taloudellisilta vaaroilta, kuinka kauan on ollut alkoholi-, tupakka- ja kahviraitis, kuinka kauan on ollut vegetariaani, mihin sivistyksellisiin, raittiudellisiin ja kristillisiin rientoihin on ottanut osaa, kuuluuko johonkin laulu- tai soittokuntaan, mitä ääntä laulaa, mitä soitinta soittaa, onko tutustunut luonnon parannustapoihin, paastoon vesihoitoon y.m., onko aikaisemmin ollut ulkomailla, vaivasiko koti-ikävä. äätin saada yhteyden Penedoon. Tuholaisetkin iskivät kasveihin. Työtä jouduttiin tekemään ankarasti. Kaikille maksettiin saman verran palkkaa. Rokotusten ja lääkkeiden vastustajat joutuivat luopumaan parantola-ajatuksesta, sillä vaivana olivat suolinkaiset ja lavantauti. Tällainen mies löytyikin. Se oli laivan lääkäri?, kertoo Toivo Uuskallio kirjassaan. Pastori H.D. Matkaan lähti useampi ryhmä, kaikkiaan noin 150 suomalaista. Penedo ei kuitenkaan osoittautunut hedelmälliseksi paikaksi kasvisten viljelyyn. Päärakennus oli vanha, rakennettu aikana, jolloin orjuus oli vielä sallittua Brasiliassa. Muutaman tunnin nettisurffailun jälkeen löysin Penedon Clube Finlandian sähköpostiosoitteen ja laitoin sinne suomenkielisen viestin. Innostukseni oli suurta, kun jo kahden päivän päästä sain sieltä kaksi vastausviestiä. Niitä ei lähetetty, johtuen varmaankin siitä miten kalliiksi moinen lähetys olisi tullut. tsin kirjastosta tietoa Penedosta. Ei tarvitsisi vaatteita, eikä muutakaan maallista. Kirjeestä kävi ilmi, että Brasilian Penedossa oli yli kymmenen vuotta aiemmin kuollut mies, jonka jäämistöön liittyviä asioita ulkoministeriö järjesteli, vainaja kun oli perheetön mies. Mies oli Emil (Eemeli) Markkula, isäni isän isän veli. Kyselin sukulaisilta muistaisiko kukaan juttuja hänestä tai löytyisikö peräti valokuvaa. Tunsin Markkulan hyvin ja hän oli kuuluisa viulun soittaja täällä meidän Clube Finlandiassa.? Olin suunnattoman iloinen Timo Aaltosen vastauksesta. Erityisesti viulun mainitseminen lämmitti mieltä. helmikuuta valtamerilinja Royal Mail Steam Packet Companyn Alcantara-laivalla Rio de Janeiroon. enedossa on tällä hetkellä noin 5500 asukasta. Heistä noin kaksikymmentä puhuu edelleen suomea. Katujen nimet ovat sekä portugaliksi että suomeksi
Olin aivan otettu. Emil on kuollut 44 vuotta sitten. Miehillä oli myssyt päässään. Hän painoi vain 50 kiloa ja eli kädestä suuhun. Söi vain kun naapurit tarjosivat ruokaa. Emil ja Lydia Reiman rakensivat sen vuonna 1945. Sitä isännöivät tänä päivänä Vanessa ja Otavia Santos. Hän esitteli kotiaan ja äitinsä entisiä kutomahalleja kangaspuineen. Eila Ampulalla oli ollut aikoi- naan 25 miestä kutomassa. Laura sanoi, että hänellä on minulle jotain, kiipesi yläkertaan ja toi alas tullessaan taulun, ojensi sen sanoen, että se on minulle. Ihmiset taputtivat ja pyysivät soittamaan lisää. Penedon kansantanssin ystävät esittivät taidokkaasti kansantansseja suomalaiset kansallispuvut yllään. Mieltä liikuttava oli yhteisessä muistomerkissä oleva teksti: He tulivat kaukai- sesta Suomesta ja Brasiliassa saivat viimeisen sijansa. Kävimme katsomassa myös Toivo Asikaisen rakentamaa Satulinnaa. Siellä on suomalaistyyppisiä taloja myymälöineen. Siinä hän soittaa viulua. Tällöin tulivat korvapuustit ym. Yksi rouva sanoi niiden jopa pitäneen paikkansa. Emil kävi joka lauantai Clubilla soittamassa, vielä senkin jälkeen kun oli kuuro. Oli säväyttävä kokemus kun ämyreistä kajahti Säkkijärven polkka. Musiikki oli enimmäkseen 30?40-luvulta eikä niitä tanssittu pareittain kuten Suomessa, vaan niihin oli aivan omat kuvionsa, jotka kaikki näkyivät osaavan. Clubin seinältä löytyi taulu Emilistä. Perheelliset saivat oman huoneen yläkerrasta, perheettömät nukkuivat alakerrassa käytävän kahta puolta. Taloon mahtui noin sata henkeä. Hän lahjoitti äitinsä maalaaman taulun Emil Markkulasta. joita on kymmenkunta . Voin vain ihmetellä miten siirtolaiset kestivät aikoinaan kuukauden laivamatkan! Majoituimme Pousada Arboretumiin. Toivo muurasi talon luonnonkivistä, jotka hän kantoi kottikärryillä, härkien kyydissä tai sylissään joesta rakennustyömaalle. utustuimme Pequena Finlandiaan (pikkuSuomeen). Onpa Penedoon rakennettu joulupukin kesämökkikin 1980 -luvulla. Emil oli poikamies ja häntä pidettiin erikoisena erakkoluonteena. Aita oli kuitenkin niin heikko, että eläimet karkasivat naapurin puolelle talloen ja syöden viljelykset. Tämän seurauksena Emil piestiin. Esillä oli myös maalauksia, kansioittain lehtileikkeitä Penedosta ja Suomesta sekä kuvia Suomen luonnosta ja kukista. Soppa oli kuumaa ja vietiin autotalliin jäähtymään. Ajatuksissa oli, että ylöspitoa vastaan tehdään yhteisiä töitä vuoden, puolentoista ajan. Hän oli laittanut sitä salaa taskuunsa kotiin viemisiksi. Emilillä oli aina matkassaan pyöreä salkku. Vanha mies kädet ristissä, pää takakenossa. Sydän-Hämeen Lehti 29 Sahalahdelta Penedoon lähteneen Emil Markkulan viimeinen leposija löytyy Resenden hautausmaalta. perhettä, kuka hautakiven olisi hankkinut. Clube Finlandia hankkii kaikille hautalaatan, joten Emilin hauta löytyi helposti. Sieltä lensi Sao Pauloon 12 tuntia. Talo oli liikuttavan näköinen, kuin pieni linnunpönttö, kooltaan ehkä 3 x 3 metriä, kahdessa kerroksessa. Uusia vaatteita ommeltiin vehnäjauhosäkeistä. Paikkakunnalta löytyy myös pieni Suomi-museo, jossa on siirtolaisten tavaroita ja vanhoja valokuvia. Emil jäi kiinni, kun soppa alkoi valua housun puntista ulos. suomalaiset herkut tutuiksi. Tutustuimme Suomi-museoon. Kerran säkit värjättiin tummansinisiksi, kun niistä ommeltiin Emilille puku. Penedolainen Niilo Valtonen oli kerran kommentoinut Emiliä, että tämä oli kääriytynyt, jos ei minkkiin, niin minkin hajuun kuitenkin. Vaatteita ei ollut ja niitä säästeltiin, myös pesulta, mikä olisi kuluttanut niitä. Hän kertoi, että Emiliä ei kutsuttu etunimellä vaan puhuteltiin Markkulaksi tai veli Markkulaksi. Siellä oli siirtolaisten vanhoja esineitä ja vaatteita muun muassa kansallispukuja ja käsitöitä ja oli siellä esillä myös tämän päivän suomalaisuuttakin Marimekon että Oiva Toikan lasilintujen muodossa. Se on kuulemma horoskooppi, joita Emil laati mielellään. Oli tukinuittoa ja juhannuskeinua. Mietin, että moniko mahtoi ymmärtää mistä on kyse, kun miehet seipäiden kanssa juoksivat uittotukilla. euraavana aamuna vierailimme Eeva Hohenthallin matkamuistomyymälässä. Yksi miehistä oli niin iso, että Emil oli sanonut: Sinä olet niin isokokoinen suomalainen, sinut minä tunnen, sinä olet Niilo Valtonen. Suomalaisilla ei ollut omaa kirkkoa, joten Emil kävi joskus adventistien tilaisuuksissa. Kerran oli sapattikoulua pidetty Emilin pihalla heinäkasoissa istuen, sisälle kun ei mahtunut. Raamatut olivat lennelleet, kun muurahaiset olivat iskeneet kimppuun. ierailimme naapurikaupunki Resenden hautausmaalla. Yläkerrassa oli 8000 kirjan kirjasto, jossa käy parisenkymmentä lainaajaa. Hetken museota kierrettyämme lähdimme käymään Laura Ampulan luona. Suuri osa alakertaa oli jo käyttökunnossa ja he vuokraavatkin sitä juhlakäyttöön upeine puutarhoineen. Tähän rakennukseen siirtolaiset majoittuivat tullessaan Penedoon. Haluaisin tavata hänet tunteneet ihmiset . Emil kuoli 87-vuotiaana vuonna 1970. Hautausmaa on luonnontilaisena. Seinillä oli vanhoja valokuvia Reimanin perheestä, K sekä heidän vanhoja Arabian lautasiaan. Tuloaamuna soitettiin vanhaa suomalaista musiikkia ja aamupalapöydässä oli eksoottisten hedelmien rinnalla tarjolla korvapuusteja. Se on Penedon ensimmäinen varta vasten hotelliksi rakennettu talo. Hän kertoi tulleensa Penedoon muutaman kuukauden ikäisenä ja olevansa nyt vanhin alkuperäinen siirtolainen veljensä kanssa. Eeva muisti uskomattoman paljon tarinoita vanhoista ajoista. Asuttiin kommuunimaisesti. Oli vielä niin nuukakin, ettei kukaan olisi pärjännyt hänen kanssaan. Naiset olivat Emilin mielestä liian suuria ja puolta pitempiä, olisi mennyt niin paljon kangasta vaatteisiin. Vaatteet olivat ne mitä Suomesta tuotiin mukana. Sisällä oli pieni tekopuista ja -tulesta koottu kokko. Taulua on säilytetty kaikki nämä vuodet, ja kun minä, ventovieras ihminen tulen paikalle, hän haluaa lahjoittaa sen minulle. uhannuspäivän aamuna Timo Aaltonen nouti meidän Pousada Arboretumista. Muuten eli pääasiassa T Eila Nykänen ja hänen tyttärensä Pinja tutustuivat linnunpönttöä muistuttavaan Emil Markkulan taloon (kuva vasemmalla) sekä vierailivat Suomalaisella Klubilla, josta löytyi Emil Markkulan muotokuva. laisuus näkyy myös liikkeiden ja ravintoloiden nimissä. ja kuulla tarinoita hänen elämästään. esäkuun puolivälissä alkoi matkamme kohti Brasiliaa. Isompien juhlien alla vapaaehtoiset käyvät siivoamassa siellä. Aiemmin suomalaiset haudattiin Itatiaialle, mutta 50-luvulla saatiin maalahjoitus hautausmaan kupeesta ja siitä tehtiin suomalaisten oma hautaosasto. Jännitin onko Emilin hauta löydettävissä, hänellä kun ei ollut V S banaaneilla tai mangoilla, joita sai vain kuukauden ajan joulutammikuun vaihteessa. Emil kyllä vikitteli naisia, muttei siitä mitään tullut, kun oli niin poikamies. Nyt näkisin Emilin talon! Talo oli aivan lähellä Penedoa halkovaa Rio das Pedrasia eli Kivijokea. Otavian perhe tunsi Toivo Uuskallion. Kun perheen isä oli aikoinaan pitkillä työmatkoilla, oli Otavia hoidossa Uuskallion perheessä. Iltaisin hän veti tikkaat ylös, koska pelkäsi pahantekijöitä. Sermeihin oli koottu luontokuvia Suomesta. Tanssilattia oli täynnä koko illan. Välilasku ja lentokoneen vaihto oli Frankfurtissa. Kuvassa on myös ruudukko numeroineen. Oven pieleen oli pystytetty eucalyptukset juhannuskoivuiksi. Emil oli todennut, ettei Suomesta tuotuja vaatteita tarvitse pestä, kyllä seitsemän vuoden tuuletus riittää. Kerran Uuskallion vaimo Liisa oli keittänyt Clubille riisipuuroa ja soppaa. Suomalaiset kävivät joskus soittamassa hänelle pirun viulua. Kuulin myös että vuonna 1930 joku oli tullut karjan J kanssa Penedoon. Ulkona oli erillinen harvarakenteinen ruokailukatos. Tuskallisen vuorokauden matkustamisen jälkeen olimme perillä. Hän piti sitä kainalossaan ja otti sen mukaansa jopa saunaan. ääsimme käymään Mika ja Soile ViitaniemiPeltolan omistuksessa olevassa entisessä Fazenda Penedon päärakennuksessa. He olivat aloittaneet 200-vuotiaan rakennuksen korjaamisen, muun muassa korjaamalla romahtaneen katon. Keskiviikko 16.7.2014 . Kukaan ei halunnut elämiä maalleen, mutta Emil oli sanonut, että hänen maalleen saavat tulla laiduntamaan. Sieltä löytyy myös joulupukin piste. Illalla olivat sitten paljon odotetut Clube Finlandian juhannustanssit. Tämän jälkeen katsottaisiin, että on työllä ansainnut yhdestä kahteen hehtaariin kokoisen oman tontin. Kaikkien näiden tapaamisten ja tarinoiden jälkeen sain kuvan originellista, hieman erakkomaisesta, mutta kiltistä ja avuliaasta miehestä. Kilttejä ja avuliaita olivat kaikki tapaamani ihmisetkin. Yhden kanssa sovimme pitävämme yhteyttä jatkossakin ja toinen lupasi tulla tapaamaan minua seuraavalla Suomen matkallaan. P Eila Nykänen
Luopioinen: Seija Frearsin tekemälle lähetystyöl- APOSTOLIEN PÄIVÄ Jo varhain keskiajalla on vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin päivää heidän marttyyrikuolemansa muistoksi (29.6.). Keskustelua Sanan ääressä srk-keskuksessa kello 11. Su 27.7. Couperin, Händel, Schubert, Haydn, Bartók, Erkkilä, Wessman. Ohjelma 5 ?. Kahvila Seurahuone www.palkaneenseurakunta.? Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Kesäkonsertti kirkossa klo 18, Minna ja Jussi Pyysalo. klo 18 Hyvän sanoman ilta Lähetystori pe 13-17, la 10-14 PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna kesä-elokuussa keskiviikkoisin klo 10-14 Myllystenpohjantie 2 TIEDOKSI Kolehti 29.6. ja ma 28.7. Kastettu: Vilja Alina Saarinen, Kantokylästä. Kolehdit: 9.7. Kyörin pirtin siunaaminen klo 18.30 Vuolijoella, Kemppainen, Huomo. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 20.7. 30 Keskiviikko 16.7.2014 . Markku Viitala, kesäteologi Marjo Hienonen, Tanja Lähteenmäki, Sirpa Hotari, Henrik Pääkkönen, Matti Huomo. Sunnuntai 20.7.2014 Pyhän aihe: ?Herran palveluksessa? klo 10 Sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. klo 19 Lähetysilta, Henna ja Jouni Orava, Kuvia Sri Lankasta Su 20.7. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 16.7 Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Huomo Su 20.7. Kon?rmaatiomessu kirkossa klo 10, Vesto, Huomo, Giren, Nissilä, Kankaristo 3-rippikoulu. Su 3.8. Olli Kaskelma, Huomo, kyläläiset. Kirkkokahvit. Su 27.7. klo 18 Kirkonkylän seurakuntakodilla Inkerin lapsityön tuki ry. Hannu Uusimies, Jussi Tamminen Kahvitarjoilu ja arpajaiset Kastettu: Werneri Atro Olavi Korpilahti, Milea Kerttu Liisa Putula, Roni-Rasmus Kalevi Setälä Vihitty: Mikko Matias Ikäheimo ja Mari Susanna Korhonen, Mika Tapio Huolman ja Noora Emilia Ellen Heinonen Kuollut: Helmi Kyllikki Pokkinen 84 v. Ajankohtaista verkossa . klo 19 Kangasalan kirkossa. Selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen Ohjelmaa uusilta levyiltä. Pälkäne: Oman seurakunnan nuorisotyölle 495,20?. Kristus on katsonut myös meidät arvollisiksi osallistumaan työhönsä. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille Luopioisten Hautaustoimisto Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554. 21.7. KIITOS 20.7. Kirkkokahvit. klo 14 Messu Vehkajärven kirkossa. klo 13?13.30 (HUOMAA AIKA!) Kangasalan kirkossa Markku Haavisto, laulu PIHASEURAT Ke 23.7. Torikahvio klo 10-13 kirkkokuoron hyväksi. Ma 21.7. Lähetyksen torikahvio srk-talolla klo 10-13, kirpputori ja arpajaiset. To 24.7 Hartaus klo 13 Kanervassa, Kemppainen, Huomo Pappilan 160-v seurat klo 18.30 Pappilantie 29, mm. Kari Mikkonen, Matti Huomo. klo 12 Messu Sahalahden kirkossa. Markku Viitala, kesäteologi Henrik Pääkkönen, Markku Haavisto. Nykyisin tänä sunnuntaina (6. Seurat Raiskion torpalla Ämmätsässä klo 14. Kuuliaisina Jumalan sanalle olemme osallisia uudesta elämästä Kristuksessa Ke 30.7. Diakonisen perhetyön kehittämiseen seurakunnissa Kirkkopalvelujen kautta. PERUNKIRJOITUKSET Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Lauantai 19.7.2014 klo 10 Kon?rmaatiomessu Kangasalan kirkossa (Pyysalo 5 ?ripari). Ilmoittautum. Tehdään yhdessä piiri ko- koontuu srk-talolla klo 10-14, Rukouspiiri klo 17.30 srk-talolla. Ke 23.7. Kirkastussunnuntain messu kirkossa klo 10. MUUTA: To 17.7. Lasten aseman parantamiseksi eri puolilla maailmaa 313,15 ?, Suomen Lähetysseura. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 23.7. Kirkkokahvit. Tervetuloa kaikki peittojen tekijät kirkkoon. Ke 23.7. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Huomo. Su 27.7.TAIZE-iltamessu Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla klo 18, Kemppainen, Huomo, Kirkkokuoro MUU TOIMINTA: Ke 16.7. kouluikäisille Ohjelmassa: uintia, jalkapalloa, pelejä, leikkejä, raamishetkiä, iltanuotioita ym. Kesäillan musiikki kirkossa klo 18.30, Johanna Järvinen laulu, Kaija Huhtanen urut ja piano. 7.7.2014 Aitoo Kaipauksella Heidi, Henriikka ja Hermanni Heli Äiti Birgitta, Pentti ja lapset perheineen Olli-Matti Usko ja Laila Sukulaiset ja ystävät Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Heikki siunataan Luopioisten kirkossa lauantaina 19.7. puh.040 71 20562 tai kristel.muru-tanila@evl.?, puh 040 7120 572 le Englannissa 114,60 ?. Sunnuntain Raamatun tekstit puhuvat apostolien kutsumisesta ja opetuslapsen tehtävästä laajemminkin. www.kangasalanseurakunta.? Rakkaamme Heikki Sauli Juhani SYVÄPÄÄ * 24.8.1957 Luopioinen . Markku Viitala, kesäteologi Henrik Pääkkönen, Markku Haavisto. Kolehti: Diakonisen perhetyön kehittämiseen seurakunnissa, Kirkkopalvelut ry. KESÄILLAN KONSERTTI Su 20.7. sunnuntai helluntaista) muistellaan kaikkia apostoleja. Vapaa pääsy. Su 20.7. Nokipannukahvit. Pe 18.7. Pilisteveren lahjapeittojen siunaaminen. Apostolien päivän messu klo 10 kirkossa, Kemppainen, Huomo av: Vesto, Nissilä, Giren, Eloranta, 3-rippikoulu. klo 13.00. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus Luopioisten seurakuntakeskuksessa. KESÄLEIRI SEITSYESSÄ 29.7.- 1.8. Kyläkirkko Puutikkalan VPK:n talolla klo 13, Puutikkalanraitti . Ohjelma 5 eur. Etsimme työntekijällemme 1.8. alkaen vuokra-asunto, kaksiota. jari.kemppainen@evl.. mennessä: Marjut: 0500-636 626, marjut.helander@palkane.fi Mira: 040-5820915 (iltaisin), mira_wh@hotmail.com Lisätietoja: palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Järjestää: Helluntaisrk Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. Kesäkonsertissa oman srk:n diakonialle ja lähetyksel- le 556 ?. 13.7. Osoite: Pohjoispääntie 47. Heidät surmattiin Roomassa keisari Neron toimeenpanemissa vainoissa vuonna 67. mukavaa. kirkkokuoro, Seija Frears, Riku Rinne. Pihakirkko klo 18.30 Huhtioisissa, Seitsyentie 98, Mäki-Mantilalla, Kemppainen, Huomo. Opastus Uudenkartanon tieltä. YHTEINEN TOIMINTA Molemmissa kirkoissa on messuissa pyydettäessä saatavilla gluteiiniton ehtoollisleipäleipä ja alkoholiton viini. Kirkkoherranvirasto on suljettu ti 22.7. Edullisesti. Jumalanpalvelukset Kangasalla Keskustie 5, 36600 Pälkäne Ke 16.7. Juhani Husa, Kemppainen ym
Elomäki * 14.8.1942 . Lisäksi hallitukseen kuuluvat Ville Suutari (past.presidentti), Rauno Koskinen (ARS-Lion), Lauri Tiitola (Quest-Lion) ja Esko Mattila (Tailtwister). Pälkäneen leijonat tekevät useita talkoita vuodessa. Keskiviikko 16.7.2014 . Seuraavat talkoot ovat rauniokirkon asehuoneen kattolautojen työstäminen elokuun lopulla. Erilaisilla talkoiden avulla klubi on hankkinut välineitä päiväkotiin, kouluihin ja Kostiakotiin sekä tukenut lapsia ja nuoria stipendeillä. Oikaisu Kirkkovene Ahti II lähtee Puutikkalasta sunnuntaina 3.8. aamulla kirpputorille. Näyttely esittelee koululla pidettyjä moninaisia tapahtumia, ja se on avoinna lauantaina ja sunnuntaina 19.?20.7. kello 12?18. Vuotta juhlistetaan myös lauantaina 19.7. Hilla Penttilä, Lotta Laaja ja Emma Laaja kuuntelevat tarkkaavaisina Taimi Heinon opastusta. Rakkaamme Aino Marjatta VAINIO o.s. Äijälään on mukava tulla. Täällä on aina innostunut tunnelma. Kädentaidot ovat arvostettuja. Lapsistakin on mukava kokeilla käsillä tekemistä ja nauttia herkullisesta lopputu- loksesta. Monet lapset leipovat myös kotona, esimerkiksi karjalanpiirakoita, lettuja tai pullia. Äijälässä pidettävät lasten piirakkakurssit lienevät osallistujamäärältään varsin ainutlaatuiset maassamme. Kiinnostus ei ole vuosien varrella vähentynyt, pikem- minkin se on kasvanut. Piirros: Hellevi Salonen. Kemppainen aloitti leijonien presidenttinä Pälkäne. Puuron kanssa tarjotaan voilla sivelty näkkileipä, mutta maitopullo pitää tuoda itse. Herkuttelun jälkeen muistellaan alakoulun opettajan asunnossa kaikkea koulunkäyntiin liittyvää. .Kahvittelun lomassa suunnittelemme syksyn toimintaa ja pohdimme uusia käsityöprojekteja. 23.7. Viimeisin talkoohanke oli Karhunmaan frisbeegolf-radan rakentaminen. Ensim- mäinen Äijälä-käynti tapahtui kolmevuotiaana. . Kemppainen valittiin presidentiksi Puutikkalassa pidetyssä hallituksen vaihtokokouksessa. Tapahtumaa voi hyvällä syyllä pitää karjalaisena kulttuuritekona. Lisäksi Äijälässä koulutetaan piirakan tekoon tänäkin vuonna useilla aikuisille suunnatuilla kursseilla. Miehillekin on pidetty omat kurssinsa. Kauko Äikäs . Sappeen koululaiset sukulaisineen ja ystävineen ovat tervetulleita kuulolle ja sanalle. shl Päivi Heinonen käneen Lions klubin kohti ensi vuonna vietettävää 60-vuotisjuhlaa. srk-talolle tai ke 23.7. Jos sinulla on puhtaita ja ehjiä vaatteita, astioita tai muuta kirpputorille sopivaa, voit tuoda lahjoituksesi ma 21.7. Sydän-Hämeen Lehti sana tulossa ja menossa Tule mukaan tekemään yhdessä Pälkäne. kello 13 lähtien vaahtopuurolla, joka oli keittäjä Anna Hartikkalan valmistama herkkuruoka 1960-luvulla. Hän on kursseilla jo neljättä kertaa. 29.5.2014 Kaivaten Kalle Kari ja Kirsi Ville-Markus ja Tuukka Olli ja Tanja Elvi-äiti Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Pienet leipurit viihtyvät Äijälässä Kangasala Karjalaisessa Kulttuurikeskus Äijälässä järjestetään Lasten kesäpäivien yhteydessä kaksipäiväiset piirakkakurssit. Piirakkakursseja on järjestetty jo kahdeksan vuoden ajan. Lasten piirakkakurssit tuovat joka vuosi 100?150 pientä leipuria Äijälään. Mikä kursseissa kiinnostaa? . Tehdään yhdessä -kahvittelu- ja käsityöpiiri kokoontuu seurakuntatalolla maanantaisin kello 10-14. Ensimmäinen tapaaminen 21.7. Kirkkoherra Jari Kemppainen johdattaa Päl- Kansakoulusta kylätaloksi Sappee Sappeen koulu on harvinaisuus, sillä se on lähes alkuperäisasussaan ja kyläläisten yhteiskäytössä. Opetus loppui koululla 1978, joten rakennus on pelastunut muutoksilta, joita kyläkouluille on tehty: esimerkiksi Salmentaan koululla opettajan asunnosta tehtiin keittiö ja ruokasali. Sappeen koulun kesänäyttelyssä viime kesänä jo juhlittiin koulun 90-vuotistaivalta, kun esillä oli koulukirjoja ja opetusmateriaaleja. Itse tehdyt piirakat maistuvat hyvältä, ja niitä on kiva tehdä, vakuuttavat Hilla Penttilä, 8, Lotta Laaja, 9 ja Emma Laaja, 7, kuin yhdestä suusta. Emma on piirakkaleipurina ?vanha. Tänä vuonna näyttely esittelee koulutalon historiaa runsain valokuvin ja paljastamalla muun muassa, miltä näyttivät kanslian tape- tit. Leijonien ensimmäinen varapresidentti on Toni Järvenpää ja toinen varapresidentti Olli Pöllänen. Sihteerinä toimii Risto Lindholm ja rahastonhoitajana Martti Majuri. Nuorisovaihtoa organisoi Kalle Vaismaa, tiedotuksesta vastaa Ilpo Virkki ja jäsenasiat hoitaa Matti Vaittinen. Olemme saaneet ilahduttavasti lasten vaatteita, mutta äitiyspakkauksiin laitamme vielä mukaan arpajaisista saaduilla varoilla hankittuja vauvojen tarvikkeita. Tehdään yhdessä -piiriläiset ja monet muut vapaaehtoiset ovat virkanneet talvella suuren määrän peittoja vietäväksi Pilistveren vanhuksille. Peitot siunataan Pälkäneen kirkossa sunnuntaina 20.7. kello 10 alkavassa jumalanpalveluksessa Elokuussa viemme kaikki peitot ja äitiyspakkaukset Pilistvereen. 31 Sappeen koulun historiaa esitellään viikonloppuna muun muassa vanhojen valokuvien avulla. Pidämme myös pienet arpajaiset. tekijä. kello 7.45, eikä kello 7, kuten viime viikon lehdessä virheellisesti mainittiin. Tästä se lähtee piirakkapohja syntymään. pidämme torikahvion ja kirpputorin
Lapset pääsevät peuhuamaan heinäkasaan, hyppi- Jokainen peruna on omanlaisensa. Tämä on näitä trendipellejen juttuja! hän puuskahtaa. Perunat äityvät itse kukin kertomaan asiasta mielipi- teensä. . Reseptin voi pudottaa S-marketin tai K-Supermarketin palautuslaatikkoon. Kilpailun palkintona on Timo Niemisen tekemiä pärekoppia, joissa on paikallisten kauppiaiden lahjoittamia tuotteita. Paikalla porisee myös soppatykki, jossa on tarjolla herkullista lohisoppaa. . kello 12-18, vestareilla 26.7. Kuuma peruna -keskustelupaikalla vestarikävijät voivat jututtaa kunnanhallituksen jä- seniä Jarkko Pihkalaa, Maisa Vehkalahtea, Tero Ahlqvistia ja hallintojohtaja Janita Koivistoa. Pihkala on jututettavissa kello 10-11, Koivisto 11-12, Vehkalahti 12-13 ja Ahlqvist 13-14. Peruna ei lihota Pitää tarkkaan miettiä, miten asetella seuraava kysymys, etteivät perunat vain kiehahda. Hertha on kaunis ja sileä, mutta hieman diivamainen. Timo on altis kolhuille, joten hänen soisi pukevan ylleen vähintäänkin polvisuojat. Parhaiten hänet tunnettiin kelloseppänä. Ilmarin luota ehtii hyvin Kirjateltalle, jossa kello 18.?19.30 teemalla ?Kovan päivän ilta? luennoi musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman. Nyman on tullut muun mu Ilmarinpirtti Laitikkalassa assa tunnetuksi YLE:n kevyen musiikin kanavilla sunnuntai- osoitteessa Kuisemantie 210. aamuisin lähetetystä radio- Kirjateltta osoitteessa Kuiseohjelma Onnenpäivästä. mantie 41.. Perunalla on monta käyttömahdollisuutta. Näitä vestareilla esitellään. Perunat katsovat Asteriksia hymyillen ja päitään nyökytellen. Mitä. Vestareilla perunoita myy kolme kauppiasta, Tiililä kertoo. Halutessaan vestareilla pääsee myös puhumaan politiikkaa. Peruna jää yksipuoliseksi, jos se vain pudotetaan kiehuvaan veteen. Kymmenvuotiaan taVuonna 1969 kuollut Ilma- ri Salvén syntyi Pälkäneellä ja kävi koulua Laitikkalassa. Ilmari oli maakunnan kuulu monitoimimies. 32 Keskiviikko 16.7.2014 tulossa ja menossa . Heillä on yhteinen päämäärä, jonka eteen taistella. Taistelun tulokset ovat nähtävillä vestareilla. shl Krista Kaitasuo Pernavestarit Pernavestarit Kostian koululla 26.7. ?Osaako Hertha jo perunarunonsa?? 26. kello anekdoottejaan. 16.30. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . puhelin (03) 539 9800. Peruna uuteen kunniaan! Kotoinen ruokavaliomme: Pälkäneen Pernavestarit osoittavat, että perunasta on moneksi Pälkäne Perunat porisevat iloisesti: ?Millaisia reseptejä on tullut?? ?Sohvaperunalle pitää muistaa hankkia sohva!. Eikä pernavestarit tietenkään olisi mitään ilman perunakauppiaita. Peruna ja läskisoosi miehen tiellä pitää, Solist toteaa miehekkäästi. Perunoista rauhallisin, herra Asteriks, kröhäisee ja katsoo silmiin: . kello 10-16. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelmaan voi tutustua Helenä Tiililän blogissa osoitteessa www.pernavestari.wordpress.com. Ilmari Pirtillä, Nyman Kirjateltalla Laitikkala pahtuman kunniaksi Ilmari vierailee pirtillään, turisee tutIlmarinpirtin ovet ovat avoin- tuun tapaan ja kertoo raikkaita na keskiviikkona 23.7. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. heinäkuuta Kostian koululla järjestettävien Pernavestareiden suunnittelu on hyvällä mallilla, mutta pientä säätämistä on vielä edessä. Pernavestareiden päämää- ränä on nostaa peruna uuteen kunniaan. ?Onkohan perunataikurilla perunoita omasta takaa?. Tule tapaamaan oma suosikkisi pernavestareille. mään perunasäkissä, harrastamaan perunapainantaa ja kuulemaan tarinallisia runoja. Perunataikuri Esko Tuovinen sen sijaan tarjoaa yllätyksen täyteisiä kokemuksia koko perheelle. Nuorisobändi Kummone esiintyy vestareilla pariinkin otteeseen, ja perunatietout- Perunankukka on ihmeellisen kaunis. taan pääsee kartuttamaan perunanäyttelyssä. Vestareiden alkajaiseksi julkistetaan reseptikilpailun paras makea perunaleivonnainen. Kilpailuun otetaan yhä vastaan reseptejä. Missä. kello 10-16. Perunanäyttely ja Pälkäne-Seuran kahvila avoinna 20.-25.7. Peruna ei lihota, Timo huudahtaa ja polkaisee sanojensa vakuudeksi jalkaa. . Turha luulla, että pasta koskaan korvaisi perunaa, Hertha vakuuttaa. . Tulee katsella eteerisesti taivaalle, ja kysäistä kysymys ikään kuin ohimennen: Mitä annettavaa varsin hiilihydraattipitoisella perunalla on proteiinia palvovalla aikakaudella? Miss Blue Congon posket punehtuvat silmin nähden. . Solist varmasti huomataan, ja sohvaperuna sen kun vain möllöttää, van Gogh kuvailee perunatovereitaan. Kysy kunnan virkamiehiltä Vestarin päävastaava rouva Rosamunda van Gogh (Paula Syväsalmi) ja ja hänen apurinsa miss Blue Congo (Helena Tiililä) ovat suunnitelleet vestareille varsin monipuolisen sisällön. Esimerkiksi koulun keittiö on remontissa, joten ruokien kylmässä pitäminen pitää järjestää toisella tapaa. Mutta onneksi tapahtumaa järjestämässä on monenlaista perunaa, joilla jokaisella on omat taitonsa ja osaamisalueensa. Rouva Rosamunda van Goghin mukaan perunoiden yksilölliset luonteenpiirteet tulevat esille myös tapahtumapäivänä.
maalla vaellellen, merellä 3/4-tahdissa seilaten, ilmassa kaarrellen . Keskiviikko 16.7.2014 . Toivottavasti meitä jaksetaan jälleen tulla katsomaan sankoin joukoin. Sydän-Hämeen Lehti 33 tulossa ja menossa Lottalaulajaiset: Pälkäne-viikolla kokeillaan monen kulkuneuvon sävelkyytiä Matkaajalta eivät laulut lopu Pälkäne Laulut ovat kautta aikojen tahdittaneet matkantekoa, on se sitten ollut marssimista, ratsastamista, ajamista tai seilaamista. Harvinaisen kasvin vuoksi on muun muassa muutettu kaavaa Tampereella. Kuva kasvista toimitettiin Luopioisissa vapaa-aikaansa viettävälle kasviasiantuntija Tuomo Kuituselle . kello 18.30 vietettävien Lottalaulajaisten teema on tällä kertaa matka: laulut kertovat erilaisista matkaajista kansanlaulujen hiljai- sista kulkurien kuninkaaseen, erilaisista matkaamistavoista . Tilaisuuden järjestävät Pälkäneen Maanpuolustusnaiset ja heitä avustaa esilaulajana toimiva Korsukööri. Kuninkaana häärää Valtteri Kinaret. Tapahtumat saavat alkunsa kuninkaallisen golfkentän perustamisaikeista. Tästä alkaa tapahtumaketju, johon antavat potkua muun muassa menninkäiset, prinssit, noita ja itse dinosauruskin. erilaisista maisemista matkan varrella sekä erilaisista kotiin jääneistä ja kotiin palanneista. Lottalaulajaisia on vietetty Pälkäneen Lotta Svärd -yhdistyksen ja pälkäneläisen lottatyön muistoksi jo toista kymmentä kertaa. Näytelmän esittäminen on paljon mukavampaa jos on katsojia, Eerola huomauttaa. shl Kristiina Helminen Sepänsälli ja prinsessa Käsikirjoitus: Matti Wanne, ohjaus: Mika Eerola Rooleissa: Pikkuteatterin 13-15-vuotiaat nuoret Kesto: noin 60 minuuttia. Miten näytelmä päätyi pikkuteat- terilaisten esitettäväksi, ohjaaja Mika Eerola? . Nuijantalossa Pälkäne-viikon tiistaina 22.7. Ensin hän epäili, että Kokkomäentien varrella kasvava kukka voisi olla valkoinen harakankello. Kasvikirjojen ja netin tietojen perusteella hän huomasi, että tuntomerkit sopivat erittäin harvinaiseen sammakonkelloon. Ideana on kokoontua yhteen laulamaan samaan tapaan kuin lotatkin olisivat voineet tehdä vapaahetkinään tai iltamissa. Pälkäneen kerrotaan olevan kukan ainoa kasvupaikka Euroopassa. klo 15 ja su 20.7. klo 15, to 17.7. klo 15. Sammakonkello olikin albiino harakankello Pälkäne Hovineidot (Alice Setälä ja Jessica Saarinen) kahvitauolla. Pälkäneläinen Veikko Kasper huomasi Taustissa pellon laidalla erikoisen kasvin. Väliajalla palveleva maanpuolustusnaisten lottakanttiini muistuttaa sekin omalta osaltaan lottien työstä. Kasvi kasvoi laitumella, johon oli kylvetty rehua varten siemen. Lienee ulkomaista perua ja silloin voi tulla monenlaista kummajaista, Kuitunen sanoo. Harvinaista sammakonkelloa on löydetty Pälkäneen Tykölänjärveltä. Prinssien rooleissa Jesse Pihlajamäki, Joona Jokilampi, Lotta Rahkonen ja Mirja Pitkänen. Pikkuteatteri: Satunäytelmä Sepänsälli ja prinsessa hurmaa koko perheen Aurasen saha vuonna 1949. Oskar Auranen vasemmalla. Vauhtia, noituutta ja ripaus rohkeuttakin Kangasala Kangasalan kesäteatterin lavan valtaavat kuluvalla viikolla Pikkuteatterin 13?15-vuotiaat nuoret. Hän ei osannut suoralta käsin mää- rittää lajia kuvan perusteella, koska siitä ei käynyt ilmi kellon koko. . klo 15 ja 18, la 19.7. Käsikirjoittaja Matti Wanne tarjosi näytelmää meille, ja me innostuimme siitä, Eerola kertoo. Noin tunnin kestävä näytelmä tarjoaa katsojilleen kosolti vauhtia ja aimo annoksen nuoruuden energiaa. Ikäsuositus: sopii kaikenikäisille Sahalahden teollisuus historiaa valokuvissa sahalahti Ensi sunnuntaihin 20.7 saakka pääsee katsomaan Makasiinissa vanhoja valokuvia, jotka esittelevät Sahalahden teollisuushistoriaa. Sammakonkellon kukka on pieni, alle sentin pituinen ja yleensä aika supussa. Kasvi varmistui albiinoksi harakankelloksi, kun Kuitunen oli yhteydessä löytäjään. . Sepänsällin ja prinsessan ensi-ilta nähtiin sunnuntaina, jonka jälkeen esityksiä on päivittäin tulevaan sunnuntaihin asti. Satunäytelmä Sepänsälli ja prinsessa nähdään Kangasalla ensimmäistä kertaa lavalla. Näyttelyn on koonnut Martti Seppälä. Makasiini on avoinna keskiviikosta perjantaihin kello 14?18 ja viikonloppuisin kello 12?16. Alakerrassa on Kari Elkelän kokoama sarjakuva-aiheinen näyttely Ankasta anarkiaan. Esityspaikka: Kangasalan kesäteatteri Menninkäiset tuovat lavalle vauhtia ja huumoria. Jäljellä olevat näytökset: ke 16.7. Kuitunen itsekin pääsi näkemään kasvin siellä joskus 1980-luvulla. Kokkomäentien varrelta löytyneen valkoisen harakankellon tuntomerkit sopivat harvinaiseen sammakonkelloon.. Nähtävillä on kuvia muiden muassa Pakkalan osuusmeijeristä, Haapaniemen sahasta ja Kaakisen autokorjaamosta. Kello on sen verran suuri, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi albiino harakankello. Kuten hyvään tarinaan aina, myös tällä kertaa esitykseen kuuluu hieman rakkauden paloa. - Näytelmän tekoprosessi on ollut pitkä, mutta nyt on valmista
Aikataulu Laatokan kierrokselle 28.7. ,31.7., 3.8., 5.8., 6.8., 7.8. klo 13-16. ? Kukkola-Vimmu-Mieliä kylätoimikunta YHTEISPIHAKIRPPIS Kukkolan kyläkeinulla LA 19.7. Sydän-Hämeen Lehti 34 Kuka. Johtokunta. 23.7.2014 klo 18.00. Laitikkalan lainausasema, Kuisemantie 41, Pälkäne. Pälkäneen kunta, liikuntatoimi. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Mitä. SydänHämeen rastit ke 16.7. klo 18. ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit. mennessä. alkaen. Kimppalähtö klo 10.30 l-autoasemalta. EL:n suunnistuksen SMkilpailut 30.-31.7. puhelin (03) 539 9800. Huveja Huveja TANSSIT SALMENTAAN LAVALLA la 19.7. Liput 12 ? Ns Teatteri Tuulia esittää Heikki Luoman TUHANNEN RIEMUN RYSÄ Kangasalan Kesäteatterissa Kisarannassa klo 19 25.7., 27.7., 29.7., 30.7. Radat 5, 3 ja 1,5 km. Näyttely avoinna Pälkäne-viikon ajan päivittäin klo 12-18. alk. klo 10-13. 34 Keskiviikko 16.7.2014 tulossa ja menossa Järjestöt ? Luikala-Pohjalahti- Salmentaka kyläyhdistys. 0400-846968 Huutokauppoja HUUTOKAUPPA Pälkäneellä la. IlmoitTimolle p. 0400-797899 tautumiset kello 17.30 24.7. Ks. Tekniikkaryhmä 9-12 v. Kahvit ja lounas sisältyvät retkeen, jolle kaikki ovat tervetulleita. Kahvila . Kesäkokoontuminen Pe 8.8 klo 18 Mustakorvella. Hoitohevosilta to 17.7. klo 18-20. Varhaistaitoryhmä 5-7 v. klo 11, alkeisryhmä 6-8 v. Ke 16.7. Luopioinen klo 6.00, Aitoo 6.10, Pälkäne linja-autoasema 6.25. klo 18 Niitty-Seppälän kesätorilla yhteislauluilta. Suunnattu 4-10- vuotiaille. ? Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. Päivätanssit Vilpolassa ti 22.7. Järj. Kukkola-Vimmu-Mieliä kylätoimikunta. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys Yhdistyksen kesäpäivä 24.7. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu, joten soita Paulalle 0400-631 898 tai Sirpalle 040-732 6264. ? Ämmätsän osakaskunta. Kokoont. Erkki Kolu 050 521 1605 ? Saarikylien Nuorisoseura. Olmarin Unionin konsertti to 17.7. Vanha Pakkalantie Yleisurheilun sarjakisat 10. www.ravintolaliekki.fi Tapahtumailtoina -02:n ...ja ainoa!. 11.45 torilta, jotta ehdimme klo 13 alkavaan näytökseen. R.Y Pyynikin kesäjä)/Sanna, 17.30-18.25 teatterireissun HelmikkaTanssijumppa / Tiina, lan bussi starttaa la 19.7. . Lisätiedot ja ilmoittautumiset tapahtuman verkkosivulta: http://liikunta.palkane. f i/f i/kukkia-tr iathlon/ Kokouksia Kukkian Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidetään Luopioisissa Mikkolan Navetalla lauantaina 26.7.2013 klo 14. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kukkian Suojeluyhdistys ry Tervetuloa! Liekki buffet joka päivä 11-17 Keittiöltä: Avoburger ranskalaisilla 10,00 PUUTARHAMYYMÄLÄSTÄ: KEKKILÄN PUUTARHAMULTA 50 L / 4 SÄKKIÄ 13,95 KEKKILÄN Ke 16.7 Karaoke klo 21 alk. Toinen lähtee Pohjan torilta klo 18.00, ja toinen Kuhmalahden kk:n pysäkiltä samoin klo 18.00. ? Sahalahden metsästys yhdistys ry. Sisustus . ja 10.8. Ohjaus Pirkko Syvänne . meklari Pekka Valtonen, 0400 335 443 Lautakunnat Pälkäneen kunta, kirjasto: Pälkäne-viikon poistokirjamyynti pääkirjasto Arkissa alkaen maanantai 21.7. Myyjät sekä ostajat tervetulleita! Myyntipaikkaa ei tarvitse varata. Sarjat 7-vuotiaista ? Kuhmalahden Kisa. klo 10, matka 9,6 tai 4,8 km. klo 11 Restaurannassa, Kylä-Aakkulantie 90, kenttäpelejä, grillausta, lettujen paistoa, kahvittelua ja mukavaa yhdessäoloa. Musiikista vastaa Heikki Rönni. Avoin kaikille. A-oikeudet Av: ma-to klo 9-19, pe-la 9-21 (-02), su 12-18 Järj. 5.8. Risteily Turusta Tukholmaan 23.- 24.9. päivää) Ilmoittautumiset virpi.pohjola@ jaakkopohjola.fi tai 0504040141 ( tekstiviesti). teinen iltapäivätapahtuma to 24.7. A-oikeudet Avoinna: Ma-To 8.30-21 Pe 8.30-24 La 8.30-02 . klo 13 Meeri ja Timo Salosen pihapiiris? Luja-Lukko yleisurheilu sä, os. klo 10-15.30. Lounas . Torikahvio 12-14.30. ? Luopioisten maratoonarit. Haltian metsäjuoksu la 26.7. Ansu/0400635 136 ? Kaukkalan Ratsastajat Talutusratsastus keskiviikkoisin klo 18-19. klo 9 Heikkilän rantatie 285. ? Sahalahden sotaveteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. klo 17-19 Sahalahdessa Rautian kartalla. 040-7268044 . ? Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Kansakoulusta kylätaloksi -näyttely Sappeen koululla la-su 19.-20.7. klo 13 kylätalolla. ? Iharinkosken kyläyhdistys ry Pe. Sappeen kesäteatteriin pe 18.7. kuljetus kahdella pikkubussilla. klo 13 (uintitekniikkojen harjoittelua, uint i m e r k k i s u o r i t u k s e t) . Kukkia triathlon 19.7. Luopioisissa. klo 20 Puh. 040 512 3888/ Matti Lappalainen. ? Pälkäneen- Luopioisten Kuorma-autoilijat ry. järjestää Pälkäneellä OP:n kokoustiloissa direktiivikoulutusta: la - su 26?27.7.2014 Ensiapu EA 1 koulutus ( 2 dir. klo 12-18. Vaahtopuuroa, vanikkaa ja koulumuistelut la 19.7. klo 13-15. Kesäylöspäin. Yhteiskuljetus. Ei maissakäyntiä. Ryhmien mahdolliset varapaikat tiedusteltavissa uimaopettajilta ma 21.7. klo 12.00-15.45, soittaa Euroset ? Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. Teatterikahvio ja katettu katsomo Varaa lippusi marjaliisa.rantala@saunalahti.fi tai p. PUUTARHATURVE (85 L) 2 SÄKKIÄ La 19.7 Nautitaan Popteekin musiikista -02:n 10,00 . Su 10-21 Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Perin- 18.30-19.25 PariPumppi / Laura, 19.30-20.30 Venyttely/stretching / Laura, Lasten liikuntakerho Puntarin kentällä maanantaisin klo 19-20. 19.7.14 klo 12.00 osoite Onkkaalantie 45 myydään vanhaa antiikki-irtaimistoa, runsaasti Arabian astiastoa, katajakoriste-esineistöä ym. Ilm. www. palkane.senioriyhdistys. fi. Muista ilmoittautua: marissa@sci. fi. su 3.8. Pakanrannan uimakoulut 21.-25.7. klo. klo 15. Pälkäne-Seuran kahvila avoinna näyttelyn aukioloaikoina. Tervetuloa! Pälkäne-Seura ry RAUTAJÄRVEN MARKKINAT JA PIRKANMAAN KYLÄPÄIVÄ La 2.8. klo 13. Esillä aukioloaikoina. Kulttuuritoimi: Kirjateltta: Jake Nyman ja Kovan päivän ilta. vanhaa asuin irtainta Näyttö alkaa klo 11, parkkialue löytyy läheistöltä. samalla mahdollisuus tutustua myyntiin tulevaan kiinteistöön. Tied. klo 10-14 Rautahovilla Käsitöitä, puutarhatuotteita, leivonnaisia, , kirpparitavaraa, musiikkia, työnäytöksiä? Myyntipaikat Eijalta 040 726 8044 Pirkanmaan vuoden kylä 2014 julkistetaan klo 12 Luopioisten sahtimestaruuskisa klo 13 Illalla Luopioisten Sahtiseuran markkinatanssit klo 20-01, Teuvo Oinas & Kiintotähti. klo 19 Kumpulassa. Lajiohjelma jumppamaraton tiistaina nähtävissä Luja-Lukko 22.7. Pirkanmaan seutusiirtyvät torstaina 17.7 kunnallinen kirkkopäivä jälleen Onkkaalan kentälle Pirkkalassa ti. 03-5365400 . Matoongintakilpailu ja ulkoilupäivä jäsenille to 17.7. Lähtö Haltian Torpalta. ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys. Opastus tieltä 325 Sahalahdesta Kangasalan suuntaan. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Puntarin kentällä klo yleisurheilun kotisivuilla. 16.30-20.30: 16.30-17.25 ? PÄLKÄNEEN SOS.DEM. Kevyt jumppa (ei hyppyYHD. Suomalan kuoron harkat su 20.7. Fredrikan päivät Wetterhoffilla Hämeenlinnassa ja kävelyretki Aulangon puistometsässä 7.8. p. Lohjalla, tied. Sappeen ja Ohvenon diakoniapiirit hoitavat Ruuttakahveen su 20.7. klo 12. klo 20 soittaa Pispalan Sälli Sinirytmi Liput 12? KAHVILA-RAVINTOLA ELOTÄHKÄ Amaze PE 18.7. alk. 18.07 klo 18-20 kuppikakku- ja lättykahvila Iharin Myllytorpalla. ? Pälkäneen Luja-Lukko, suunnistus. Ilm. loppukesän ajaksi. Vehmaisten urheilijat / TKT Ajan ratas ?näyttely Lyhykäinen näyttely maan-pääronain wiljelemisestä. Tietoa, tarinoita ja tavaroita, jotka liittyvät perunaan ja sen matkaan Andeilta hämäläisten pääravintokasviksi ja pälkäneläiseksi menestystuotteeksi. Avajaiset Kostian koulun pihapytingissä su 20.7. Kesätori Luikalan työväentalolla la 19.7. klo 13-14.30. Missä. Mukana MTK-Pälkäneen edustaja sekä musiikkiesityksiä
kello 12-16. vuonna olemaan huono mutta puolukka kukkii hyvin, joten sen suhteen on vielä toivoa. . Kaunein ja rakkain pehmoeläin -kilpailussa palkitaan kaunein. Omia eväitä voi nauttia pihamaalla tai ostaa pappilan keittiöstä. pilan kesänäyttely "Eläimellistä menoa" järjestää sunnuntaina 20.7. koko perheen tapahtuman, jossa voi tutustua eläintaiteeseen sekä eläviin eläimiin. Kottaraisen ja talitiaisen oli kuultu muun muassa matkivan puhelinten soittoääniä. Enemmänkin luonnosta kiinnostuneita olisi mahtunut paikalle, mutta luontoillan annista on mahdollista nauttia myös ensi vuonna. Valon ja lepakoiden juhlassa Huono mustikkasato, elokuussa voi lähteä Karri Jutipuolukka kukkii lan opastamana lepakkokäveYleisöä kiinnostivat erityisesti lylle ja tavata vähintään kolme linnut sekä tietysti tuleva sieni- eri lepakkolajia. ja marjasato. shl Maria Ilonen Mustikkasato tulee tänä . Vihavuoden koskikahvila oli hiljentynyt Herkkujen yön hulinoista toisenlaiseen illanviettoon luontoillan merkeissä. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Karri Jutila juonsi iltaa, jossa kuusi eri alan asiantuntijaa kertoi ajankohtaisista asioista luonnossa sekä vastaili yleisön mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Paikalla olivat Karri Jutilan lisäksi Jussi Kairamo ja Markku Hyvärinen Kanta-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä, perhosten ja muiden hyönteisten asiantuntija Martti Kuisma Lepaalta, kasviasiantuntija Heli Jutila sekä Mauri Lahti Etelä-Hämeen sieniseurasta. Karri Jutila kertoi EteläHämeen piirin tämän vuoden teemalajista rantakäärmeestä, ja myös kyykäärme oli esillä. Vaikka käärmeitä yleisesti ottaen hieman kammoksutaan, ne harvoin purevat ihmistä. Rantakäärmeen tunnistaa keltaisista täplistä ja se kasvaa noin metrin mittaiseksi. Rantakäärme on rauhoitettu laji. Punkki Suomen vaarallisin eläin Luonnon mielenkiintoisuudesta huolimatta siellä piilee myös vaaroja. Keskiviikko 16.7.2014 . Lisäksi kuullaan Timo Kivimaan, Veikko Hakalan ja Urho Riihikosken asiantuntijaesitelmät hevosajokaudesta ja ajohevosista. Kotiseutumuseon kävijä saa nähdä monenlaista työvälinettä aina taikinatiinuista ja torviseitsikon torvista karamelliprässiin ja suutarin konee- seen. Keskiviikkona 23.7. kello 18 museolla on tarjolla pullakahvia. Opasteet Laipanmaahan Sahalahdessa Tampere-Kuhmoinen tieltä sekä Luopioisten Haltialla. Matkaa maanteiltä Rajalan metsäkämpälle hyväkuntoista metsätietä on noin10 kilometriä. Kutsu museokahveelle kuhmalahti. Taidepap- Ristikko on täytettävä luvuilla 1?15 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin 1 ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. 2 Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Luonnossa kannattaa kuitenkin liikkua, illan vieraat muistuttivat. Heli Jutila kertoi eri kellolajien eroavuuksista ja muistutti juuri käsillä olevan ajan olevan hyvää aikaa oppia luonnosta uusia asioita. Katsottavaa riittää niin museomakasiinissa kuin leivintupa-aittarakennuksessakin. Jussi Kairamo, Markku Hyvärinen, Martti Kuisma, Karri ja Heli Jutila sekä Mauri Lahti olivat Vihavuoden koskikahvilan luontoillan asiantuntijoita. Luontoilta: Asiantuntijat kertoivat luonnosta ja vastailivat kysymyksiin Linnut, sienet ja marjasato kiinnostivat luontoillassa Vihavuosi Lauantaina 12.7. Sienisatoa on vaikea ennustaa. Päivän aihe on osa Laipanmaan kunniakasta historiaa. Pupuaitauksessa on mahdollista Rakkaudesta eläimiin sunseurustella pupujen kanssa. Punkin todettiin koostaan huolimatta olevan arvaamattomuutensa vuoksi maamme vaarallisin eläin. Pupuja ja poneja Taidepappilassa Survo kuhmalahti. Rautahovilla kello 13 alkavan luennon jälkeen tutustutaan Pihtisalmen kivikautiseen asuinpaikkaan ja Pentinvuoren viljelyröykkiöihin, jotka ovat liittyvät mahdollisesti kaskiviljelyyn. Rautajärven kyläyhdistyksen järjestämä tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ajomies ja hevonen metsäpäivän aiheena L a i pa n m a a. alueen muinaismuistoista. "Puu pulasta pelasti" oli tunnuslauseena, kun sotien jälkeistä Suomea jälleenrakennettiin. Rajalan metsäpäivässä Laipasta hevosella puuta ajaneet miehet kertovat työstään. Mutta sen voi sanoa, että jos on kuiva ja tuulinen elokuu, sienille voi sanoa hyvästit. Lintujen todettiin olevan oppivaisia otuksia. Suurin osa kasveistamme on nyt kukoistuksessa, vaikka osa on jo kukkinutkin. Näyttävän näköinen haapaperhonen nousi puheenaiheeksi ja perhosasiantuntija Martti Kuisma kertoi 60-luvun kylmien talvien hävittämän perhosen palanneen maahamme ilmaston lämpenemisen myötä. Ristikko 311 Ristikon 310 ratkaisu #353-79644 Vaikeusaste 10 A B C D E 5 19 4 11 12 29 20 38 13 14 34 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 23 63 A B C D 1 12 10 15 3 40 2 5 4 8 1 18 3 14 13 16 6 49 4 9 7 11 2 29 40 34 50 12 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. 3 vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #353-79644. Myös poniratsastusta voi harrastaa. Puput ja ponit ovat Eräjärven Ponimaasta. Tanssiliikuntaa opettaa Minna Gauffin. R ajalan metsäkämpällä järjestetään lauantaina 26. Tauolla nautitaan mustakylkisen kahvit. Metsäpäivänä paljastetaan Rajalan kämpällä myös Pekka Patokallion maalaus ajomiehestä ja metsähevosesta. Makkaravalkeat syttyvät puolelta päivin ja ohjelma alkaa kello 13. Elävistä eläimistä voi piirtää kuvia tai tehdä saviveistoksen taiteilijan johdolla. Sienet vaativat kasvaakseen koko vuoden kierron, Mauri Lahti kertoi. . nuntaina 20.7. Sydän-Hämeen Lehti 35 tulossa ja menossa Luento ja retki johdattavat kivi kauden asuinpaikoille Rautajärvi. Jo lähes koko Suomeen levinnyt punkki aiheuttaa pahimmassa tapauksessa borrelioosin. Illan asiantuntijat kehottivatkin jokaista luonnossa liikkujaa tarkastamaan itsensä ja vaatteensa mahdollisten punkkien varalta. heinäkuuta Metsäpäivä. Rautajärven, Kantolan ja Padankosken alueella on runsaasti kivikautisia ja myöhempiäkin merkkejä asutuksesta. Arkeologi Kreetta Lesell Pirkanmaan maakuntamuseosta kertoo keskiviikkona 30.7. Sadat ajomiehet hevosineen ajoivat 1950- ja 1960-luvuilla puuta Laipan metsistä sahojen ja paperitehtaiden tarpeisiin tai kotitalouksien rakennus- ja polttopuuksi
Aku Ankka esiintyi ensi kerran sarjakuvissa 1934. Naisten ajo kokoaa harrasteautoja Vehoniemeen Kangasala Autot ilmestyivät kaupunkien liikenteeseen reilut sata vuotta sitten. Lisäksi luvassa on leppoisaa yhdessäoloa ja naistenjuttuja. Kello 10.30 pidettävän kuljettajakokouksen jälkeen väännetään koneet käyntiin ja lähdetään ajelemaan hämäläiseen kulttuurimaisemaan ja teolliseen Tampereeseen. Matkalla poiketaan Tampereella museokeskus Vapriikin Afrodite -näyttelyssä ja kenkämuseossa. Ajo päättyy yhteiseen lounaaseen Mustalahden satamassa sekä palkintojen jakoon. Ajon suojelijana toimii exliikenneministeri, nykyinen europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Naisten ajon osanottajat sonnustautuvat tapahtuman luonteen mukaisiin asuihin. Maaseudulla lapset saivat pääasiassa käsiinsä Aku Ankkoja. Elkelä sisillä voimilla mittelöinnin on esimerkiksi rakentanut sijaan hän puolustaa oikeuja tuunannut pahvista Diana denmukaisuutta hypnoosin Palmerin . Kuva on viiden vuoden takaisesta tapahtumasta.. Mainittakoon hahmoista maailmalla mainetta niittänyt Leena Hyeena, joka on valittu maailman rumimmaksi naispuoleiseksisarjaku- vahahmoksi. Ankasta anarkiaan -näyttely Sahalahden museomakasiinilla 9.-20.7.2014, ke-pe 14-18, la-su 12-16, ma-ti suljettu. shl Krista Kaitasuo Sarjakuvan alkuvaiheet ensimmäinen sarjakuvahahmo Keltainen poika julkaistiin Usassa vuonna 1896 ensimmäinen sarjakuva Funnies on Parade ilmestyi Usassa 1933 Mikki Hiiri aloitti sarjakuvaseikkailunsa1930. Mies, joka on harrastanut sarjakuvia intohimoisesti poikavuosilta saakka. . En ole koskaan ollut kiinon esillä vain pieni osa Elkelän nostunut supersankareista. vuosikymmenten keräilyhar- Taika-Jimistä pidän, sillä fyyrastuksen tuotoksista. Naisten ajoissa miehet kelpuutetaan mukaan kyytiin vain kartanlukijoiksi. Naistenviikon sunnuntaina 20.7. puhelin (03) 539 9800. Mustanaamion ja Dianan häitä juhlitaan Sahalahdella Sarjakuvanäyttely: Monilla sarjakuvainnostus loppuu viimeistään varhaisaikuisuudessa. Kari Elkelällä intohimoa on riittänyt 50 vuotta. Sahalahti ilme. . Elkelän mukaan sarjakuvat eivät kuitenkaan siinä mielessä eroa kirjoista, tv-sarjoista tai elokuvista, että ne kaikki tarjoavat kokijoilleen jännitystä, huumoria ja romantiikkaa. Missä. Mitä. Lisäksi ajoon osallistuu kaksi ajoneuvoa Virosta. Kuskeista nuorin on keväällä kortin ajanut 18-vuotias neitokainen, mutta autot ovat vähintään 30-vuotiaita. Vanhin kulkupeli on vuoden 1928 Ford A. Dianalla on lisänsä. yllään vitivalkoinen hääpuku Mustanaamiota Elkelä kunja kasvoillaan tyytyväinen nioittaa tämän romantiikkaan Kari Elkelä hankki Dianalle hääpuvun kirpputorilta. liittyvän kärsivällisyytensä vuoksi. . Onhan se hienoa, että mies odottaa 20 vuotta oikeata hetkeä ensisuudelmaan. Myös erilaisten kulttuurien tavat suhtautua sarjakuvahahmoihin kiinnostavat Elkelää. Ulospäin suuntautuneessa Amerikassa itsevarma Mikki Hiiri on todellinen supersankari. On vanhoja Aku Ankkoja, Pecos Bill-lehtiä, Mustanaamioita ja 50-luvun amerikkalaisia scifija kauhusarjakuvia. Nainen ratissa oli kuitenkin alkuun harvinainen näky. 101 vuotta sitten Helsingin maistraatti katsoi, ettei ammattimaisen autonkuljetus sovi naisille. Kun hermolääkäri Wertham kirjoitti pelkoa lietsovan Viattomien viettely -kirjan, alkoivat sarjakuvien polttoroviot roihuta ympäri Amerikkaa. Jottei sarjakuvia olisi kokonaan kielletty, perustivat kustantajat ankaran itsesensuuri- järjestelmän Comics Coden. . Sensuuria valvoivat yli 50-vuotiaat rouvat, jotka poistivat sarjakuvista kiellettyjä sanoja ja nostivat hahmojen kaula-aukkoja, Kari Elkelä mainitsee. Kielletty kuitenkin tunnetusti lumoaa. Tästä ajat ovat muuttuneet, ja nykyisin naisia nähdään niin formuloiden kuin harrasteautojenkin ratissa. Naisten Automobiiliklubi ry järjestää sunnuntaina 11. kertaa naisten ajot. Vehoniemen automuseolta starttaavaan ajoon on ilmoittautunut yli 40 naista harrasteautoillaan eri puolilta Suomea. Sen sijaan Suomi rakastaa epäonnista antisankaria Aku Ankkaa, joka sählää ja säheltää, eikä koskaan saa Iines Ankkaa itselleen. Sarjakuvan onnistuneisuudessa hahmoja tärkeämpänä Sarjakuvien polttoroviot roihusivat Sarjakuvien valtava suosio 1900-luvulla sai ihmiset epäilemään, että ne turmelisivat nuorison. Minulla onnellisella oli kaupunkilaisserkkuja, jotka toivat minulle harvinaisem- Supersankarit eivät kiinnosta piakin sarjakuvaherkkuja. Sarjakuvahahmoihin voi myös samastua. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Elkelä onkin valinIhmismieli kaipaa nut näyttelyyn hahmoja, jotka jännitystä ovat hänelle itselleen läheisiä Sahalahden Museomakasiinin tavalla tai toisella. Ankasta anarkiaan -näyttelyssä . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Elkelä ihailee suuresti esimerkiksi Basil Wolvertonin hahmojen ?groteskin rumuuden kauneutta?. järjestettävän ajon osanottajat kokoontuvat Vehoniemeen kello 9 alkaen. Automuseolla nautitaan runsas aamupala, tutustutaan automuseon näyttelyyn ja ihaillaan näkötornista upeaa järvimaisemaa. Siis tuntemuksia, joita ihmismieli halajaa kokeakseen elämänsä tyydyttäväksi ja mielekkääksi. Jossain päin Sahalahtea sijaitsee 200 neliömetrin hallitila, joka on täynnä sarjakuvia. Myös kanssa Mustanaamio meni avaruus ja toiset todellisuudet naimisiin yli 40 vuoden seu- tuovat Taika-Jimiin mystisen rustelun jälkeen. 1970-luvulla eniten uusintapainoksia otettiin nimenomaan näistä sensuroiduista sarjakuvista. Elkelä pitää tekijän taituruutta. Naisten autoilua ei kuitenkaan voitu kokonaan kieltää, koska järjestyssäännöt eivät asettaneet sille esteitä. Sarjakuvien lisäksi halli pursuilee muun muassa sarjakuva-aiheisia astioita, vaatteita ja leluja. Hallin sisällön omistaa filosofian tohtori ja sarjakuvatietäjä Kari Elkelä. siis naisen, jonka ja illuusioiden keinoin. Sen verran harvinainen tilaisuus oli Mustanaamion avioituminen, että mielestäni sitä on syytä juhlia myös Sahalahdella, Elkelä sanoo. Elkelältä on varmasti kyllästymiseen saakka kysytty, miksi aikuinen mies harrastaa sarjakuvia. 36 Keskiviikko 16.7.2014 tulossa ja menossa
Uusi ennätysaika alitti myös aikuisten SM-kisarajan. 21) Minea Bogdanoff UKK Milja Rantala UKK 3.08,10. T14 100 m vapaauinti 2) 2.31,68. T13 800 m vapaauinti Amanda Saari TTU 1.01,45, 13) Minea Bogdanoff UKK 8) Annika Karinkanta UKK 9.16,14. 1.03,54. T13 100 m selkäuinti T14 200 m vapaauinti 6) 12) Minea Bogdanoff UKK Amanda Saari TTU 2.18,94, 1.17,81. 12) Annika Karinkanta UKK T13 200 m selkäuinti 2.22,17. 17) Minea Bogdanoff UKK T14 800 m vapaauinti 10) 2.49,80. Elina Karinkanta UKK 9:10.47 T13 100 m rintauinti 18) T14 100 m rintauinti 12) T13 100 m vapaauinti Pinja Penttilä UKK 1:29.14. Elina Karinkanta UKK 1:23.14. 24) Minea Bogdanoff UKK T13 200 m rintauinti 20) T14 200 m rintauinti 15) 1.09,54. Pinja Penttilä UKK 3.14,59. Elina Karinkanta UKK 3.00,99. T13 200 m vapaauinti T13 200 m perhosuinti 11) T14 100 m perhosuinti PM-ratakävelyiden tulokset Ratakävelyn piirinmestaruuskilpailut Kyötikkälän urheilukeskuksessa 8.7. M 10000 m 1) Markus Kyrölä LempKi 45.50,76, 2) Heikki Lahtinen IkVi 58.53,18, 3) Tuomas Ranua TampU 1:01.07,87, 4) Asko Turkki KyPo 1:02.06,13. P10 1000 m 1) Topi Rönni PälkLL 6.40,66, 2) Valtteri Kalanti HämeenlTa 6.42,58, 3) Otto Ahonen TampPy 6.42,91, 4) Tuomas Närhi LempKi 6.43,26, 5) Konsta Kankainen TampPy 6.46,49, 6) Jussi Marttila TampU 8.30,15. P11 1000 m 1) Leevi Lampén LempKi 5.32,22, 2) Arvi Väre HämeenlTa 8.07,60, 3) Henri Niemelä NokU 9.09,14. P12 2000 m 1) Leevi Lipponen LempKi 12.16,03, 2) Mikko Laine PälkLL 13.35,96, 3) Tapio Mikkola ToijVau 13.45,32, 4) Mikael Huppunen YlöjU 14.29,50. P13 2000 m 1) Miska Manninen TampPy 14.19,37. P14 3000 m 1) Miko Köykkä TampU 17.35,29. P15 3000 m 1) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 23.29,13. N 5000 m 1) Jonna Stenroos TampU 28.43,52, 2) Heidi Viitaniemi IkurinVi 29.30,87, 3) Jenni Lahtinen IkurinVi 30.28,01. T9 600 m 1) Salla Stenroos TampU 3.44,02, 2) Helmi Haavisto NokU 3.48,39, 3) Iina Niemelä LempKi 3.48,42, 4) Birgit Tuomola TampPy 4.01,14, 5) Niia Niemelä LempKi 4.02,74, 6) Salla Huhtasalo LempKi 4.09,62, 7) Viivi Manninen TampPy 4.16,33, 8) Oona Kokko TampPy 4.20,35, 9) Sara Maunula ToijVau 4.33,44. T10 1000 m 1) Krista Manninen TampPy 5.52,09, 2) Aino Anttonen ToijVau 6.39,49, 3) Disa Huntus LempKi 6.42,35, 4) Vilma Toivonen HämeenlTa 7.08,52, 5) Catherine Nyabamba TampPy 7.21,83, 6) Viivi Jokinen TampU 8.00,63. T11 1000 m 1) Silja Lamminmäki KangU 6.32,82, 2) Sofia Maunula ToijVau 7.10,57, 3) Hanna Laitila YlöjU 7.22,70, 4) Siina Kanerva 1) Annika Karinkanta UKK T15 200 rintauinti 18) Su1.06,36, 2) Elina Karinkanta sanna Ellonen UKK 3.03,36. T15 200 m sekauinti 19) UKK 1.08,11, 8) Amanda Saari Susanna Ellonen UKK 2.44,37. TTU 1.12,92. T14 200 m perhosuinti T15 4 x 100 m sekauintiviesti 14) Uimaseura Kangasa- 1) Annika Karinkanta UKK 2:33.15, 2) Elina Karinkanta UKK 2:36.21. T14 200 m sekauinti 9) Amanda Saari TTU 2.39,61. T15 200 m vapaauinti 8) Susanna Ellonen UKK 2.15.32. T15 800 m vapaauinti 11) Susanna Ellonen UKK 8.56,77. T15 100 m rintauinti 11) Susanna Ellonen UKK 1.23,44. lan Kuohu (Minea Bogdanoff, Elina Karinkanta, Annika Karinkanta ja Susanna Ellonen) 4.52,77. P15 200 m perhosuinti 11) Santeri Siurola UKK 2.39,34. P15 200 m sekauinti 19) Santeri Siurola UKK 2.40,66. P15 100 m perhosuinti 18) Santeri Siurola UKK 1.10,42. Silja Toivonen HämeenlTa 13.47,40, 6) Emilia Hölli LempKi 14.23,27, 7) Janika Jokinen TampU 15.35,29. T13 2000 m 1) Sini Tirri ToijVau 12.48,68, 2) Laura Anttonen ToijVau 12.54,18, 3) Ulrika Niemelä NokU 15.35,46. T14 3000 m 1) Venla Haavisto NokU 18.19,22, 2) Senna Kanerva PälkLL 27.54,26. N17 3000 m 1) Maija Marttila TampU 19.25,17. Topi Rönni käveli kymmenvuotiaiden poikien piirinmestariksi. Karinkannat kauhoivat kaksoisvoiton sekä 100 että 200 metrin perhosuinnista. Tampereen Työväen Uima- reita edustava Amanda Saari ui hopealle 14-vuotiaiden tyttöjen sadan metrin vapaauinnissa. 200 metrillä kangasalalainen oli kuudes. Pälkäneläinen Susanna Ellonen sijoittui 15-vuotiaiden tyttöjen 200 metrin vapaauinnissa kahdeksanneksi. Keskiviikko 16.7.2014 . Lisäksi mitaleita Pälkäneelle toivat Senna Kanerva (T14 hopeaa), Mikko Laine (P12 hopeaa) ja Hämeenlinnan Tarmoa edustava Olli-Oskari Suonmaa (P15 kultaa). PälkLL 7.27,23. T12 2000 m 1) Kerttu Niinimäki ViialVa 12.49,04, 2) Pinja Kianta LempKi 12.57,74, 3) Mila Manninen TampPy 13.17,70, 4) Ronja Kallionpää HämeenlTa 13.41,68, 5). Kaikki mitalit tulivat 14-vuotiaiden tyttöjen sarjoista. Uimaseura Kangasalan Kuohun Annika ja Elina Karinkanta hallitsivat 14-vuotiaiden tyttöjen perhosuintia. Sydän-Hämeen Lehti 37 urheilu Kuvat Janne Haavisto Kangasalan Kuohun Elina Karinkanta otti hopeaa 14-vuotiaiden tyttöjen perhosuintimatkoilta. Annika Karinkanta kauhoi ikäkausimestariksi 14-vuotiaiden tyttöjen 100 ja 200 metrin perhosuinnissa. Ikäkausimestaruuskilpailut: Annika ja Elina Karinkanta ottivat perhosuintimatkoilta kaksoisvoitot, Amanda Saari toinen vapaauinnissa Kangasalan uimareille viisi ikäkausimitalia UINTI Kangasalan uimarit saalistivat viisi SM-mitalia viikonloppuna Turussa kilpailluista ikäkausimestaruuskisoista
150 m 1) Sampo Väyrynen KeskiUYU mijYU 26,38, 2) Mikko Laine 21,48, 2) Markus Leskelä HäPälkLL 19,17. P15 100 m 1) Atte KurkikanmeenlTa 22,00, 5) Topi Rönni gas TammRy 12,14, 2) Kalle PälkLL 23,44. Kuula 1) Jonne Niemelä IkaalU 6,81, 2) Reko Tuominen Aleksis Hanhisalo ViipU 40,03, TarvasjU 6,74, 8) Vertti Kokki 8) Mikko Laine PälkLL 24,55. P13 60 m 1) Arttu Sandberg PälkLL 5,01. 150 m 1) Miko Koskelainen HyvsU 24,03, 2) 9,42, 2) Ville Suoniemi TampPy Matias Mettälä HKV 24,95, 14) 10,30. Koivisto PälkLL 7,86. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Keihäs 1) Vivian Suominen LänsiUU 28,18, 2) Lotta Putkiranta EspTa 27,62, 14) Siina Kanerva PälkLL 19,73, 18) Silja Lamminmäki KangU 16,25. T13 200 m 1) Pinja Heinonen TampPy 27,47, 2) Kia Laisi EspTa 28,08, 25) Salla Lamminmäki KangU 32,46. (Kuva Rusi Renlund) Suorannalle nuorten Suomen ennätys ammunta Kangasalan Kymppi-64:n Jani Suoranta ampui nuorten Suomen ennätyksen heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Salossa. Kangasalalaiset olivat tyytyväisiä Salon kilpailun antiin. . Pituus 1) Ilari Hurskainen PälkLL 132, 2) Siiri Siirtola HKV 3,65, 2) Vilja Juho Korpisaari RiihimKi 132. Riihimäki VantSa 3,49, 11) Siiri Kiekko 1) Otso Uusitalo EsboIF Kotanen PälkLL 3,11, 24) Aada30,52, 2) Ilari Hurskainen Maria Koivisto PälkLL 2,81. Kuula 1) Maisa-Kaisla Tuomola PälkLL 27,05. Keihäs 1) 2,93, 11) Vertti Kokki PälkLL Saku Laine TampPy 48,79, 2) 2,90. Korkeus 1) Lotta Putkiranta EspTa 145, 2) Laila Lehtinen HyvsU 133, 3) Silja Lamminmäki KangU 133. 38 Keskiviikko 16.7.2014 urheilu . Seiväs 1) Miika Mantila LahdA 215, 2) Juha Närhi Joona Taipale PälkLL 31,05. Pituus 1) Jami Saari NurmijYU LempKi 205, 4) Mikko Laine 3,64, 2) Matias Mettälä HKV PälkLL 165. Keihäs 1) Elina Kinnunen UudKK 50,57, 2) Sofia Pölkky SeinäjSU 44,96, 22) Senna Kanerva PälkLL 21,74. Yleisurheilu Kangasalan Urheilijoiden 2. viikkokisa Kyötikkälän kentällä 8.7. Keihäs 1) Rasmus Puhakka NurmijYU 22,55, 2) LahdA 8,04, 2) Arttu Tuominen Joona Salminen TammRy 20,60, TampU 8,56, 7) Ossi Klapuri 8) Joona Taipale PälkLL 14,50. KangU 9,27. Pituus 1) Lotta Putkiranta EspTa 4,59, 2) Saga Vanninen TampPy 4,55, 15) Kati Ahoua PälkLL 3,61, 20) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 3,50. Keihäs 1) Emmi Hietanen RiihimKi 22,80, 2) Lyydia Herrala KokemKV 21,87, 12) Viivi Taipale PälkLL 10,87. T11 60 m 1) Saga Vanninen TampPy 8,93, 2) Elina Mettälä HKV 9,11, 12) Kati Ahoua PälkLL 9,73, 19) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 10,00. Kuula 1) Lotta Putkiranta EspTa 11,39, 2) Juulia Inkinen LahdA 9,51, 15) Siina Kanerva PälkLL 6,38, 22) Kati Ahoua PälkLL 5,33. 1000 60 m aj 1) Eemil Porvari m 1) Marianne Salmi MäntsU HartVoi 10,25, 2) Jaakko Linnus 3.47,91, 2) Maisa-Kaisla TuomoTampPy 10,33, 6) Ilari Hurskai- la ForssSa 3.57,19, 7) Siiri Kotanen PälkLL 11,40. 1000 m 1) Eelis P10 60 m 1) Sampo Väyrynen Uitto ViipU 3.09,07, 2) Vihtori KeskiUYU 8,84, 2) Markus Les- Nurminen ValkHa 3.16,38, 4) kelä HämeenlTa 8,91, 9) Otto Ilmari Aho PälkLL 3.19,90. Moukari 1) Markus Mero NurKokki PälkLL 10,15. Keihäs 1) Eemil Porvari HartVoi 42,50, 2) Onni ForssSa 6,00, 2) Siiri Siirtola Ruokangas JanJa 33,60, 5) Ilari HKV 5,62, 9) Aada-Maria Hurskainen PälkLL 25,99. Koivisto PälkLL 4,58, 15) Seela P12 60 m 1) Saku Laine Kanerva PälkLL 4,17. Keihäs 1) TampPy 8,38, 2) Eino Vuori Sinja Johansson HartVoi 17,85, 2) Vilja Riihimäki VantSa 14,81, 7) Seela Kanerva PälkLL 12,82. T10 60 m 1) Viveka Loukola RaisKu 9,12, 2) Liina Tervo KeskiUYU 9,28, 25) Viivi Taipale PälkLL 12,10. Kisailijat Kangasalan Urheilijoista jos ei toisin mainita. P6 pituus 1) Johannes Wen- dell 2,25, 2) Eetu Huikuri 1,78, 3) Severi Sahinoja 1,77. P6 kuula 1) Johannes Wendell 2,52, 2) Severi Sahinoja 2,19, 3) Eetu Huikuri 1,22. P7 pituus 1) Jyri Röyskö 2,86, 2) Aapo Grönroos 2,77, 3) Verne Luukkonen VehmU 2,30, 4) Eeli Ala-Lahti 2,25, 5) Eeli Sahinoja 1,48. P7 kuula 1) Aapo Grönroos 2) Ville Suoniemi TampPy 34,90, 3) Juha Närhi LempKi 32,65, 4) Leevi Lipponen LempKi 28,90, 5) Tuomas Närhi LempKi 24,36, 6) Sebastian Hirvelä 17,03. P15 korkeus 1) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 170, 2) Juho Leonsaari 130. P15 keihäs 1) Ville-Petteri Savolainen 34,84, 2) Juho Leonsaari 30,35. T6 pituus 1) Cecilia Hirvelä 2,55, 2) Eeva Ukkonen 2,39, 2) Sini Alku VehmU 2,39, 4) Viivi Manninen TampPy 2,31, 5) Alma Santanen 2,21, 6) Minttu Kesä 1,88, 7) Vilma Valtanen 1,72. T6 kuula 1) Cecilia Hirvelä 3,14, 2) Sini Alku VehmU 3,00, 3) Eeva Ukkonen 2,40, 4) Alma Santanen 2,09, 5) Vilma Valtanen 1,71, 6) Viivi Manninen TampPy 1,65, 7) Minttu Kesä 1,43. T7 pituus 1) Louna Varvikko 2,16, 2) Amanda Saarinen 2,11, 3) Ruusu Ahava 2,09, 4) Selma Kärki 2,03, 5) Helena Hyttinen 1,67. T7 kuula 1) Amanda Saarinen 2,77, 2) Louna Varvikko 2,48, 3) Ruusu Ahava 2,14, 4) Helena Hyttinen 1,88, 5) Selma Kärki 1,83. T8 pituus 1) Anni Pullinen 2,95, 2) Muru Granholm 2,75, 2) Venla Äijälä 2,75, 4) Siiri Sahinoja 2,62, 5) Melissa Myllymäki 2,57, 6) Vilma Kesä 2,19. T8 kuula 1) Anni Pullinen 4,46, 2) Melissa Myllymäki 3,76, 3) Venla Äijälä 3,59, 4) Siiri Sahinoja 3,54, 5) Vilma Kesä 3,02, 6) Muru Granholm 2,99. T9 pituus 1) Sanni Vanhanen NokU 3,27, 2) Emilia Erholz 3,23, 3) Ella Maijala 2,96, 4) Jerika Ijäs 2,83, 5) Eevi Luukkonen. Kurkikangas TammRy 6,19 -1,0, Keihäs 1) Miika Mantila LahdA 2) Vesa Kittilä PyhäjWi 5,63 30,41, 2) Topi Ränni PälkLL -1,1, 11) Niilo Klapuri KangU 27,85. 4,62 -2,5. P11 1000 m 1) Johannes VirT9 40 m 1) Elsa Karjalainen tanen NaantLöy 3.18,86, 2) Elias TuUL 6,74, 2) Jenna Vakkilainen Marjamäki TampPy 3.28,12, 4) VantSa 6,89, 28) Aada-Maria Ilari Hurskainen PälkLL 3.36,06. Kiekko 1) Emmi Malo RiihimKi 20,62, 2) Aino-Maria Ainasoja HKV 19,31, 9) Viivi Taipale PälkLL 12,03. Kiekko Eemeli Tikkanen HämeenlTa 1) Miika Mantila LahdA 24,38, 168, 3) Olli-Oskari Suonmaa 2) Topi Rönni PälkLL 23,71, HämeenlTa 164. Kovat tulokset lupaavat hyvää heinä-elokuun vaihteen SM-kilpailuja sekä syyskuun Salon 46. Kiekko 1) Riia Tuominen TarvasjU 22,31, 2) Annukka Vainonen IitPy 22,12, 4) Siina Kanerva PälkLL 19,12. Kuula 1) Rebekka Sukselainen EspTa 12,37, 2) Pinja Pikkarainen RiihimKi 10,58, 20) Iina Hurskainen PälkLL 7,42, 24) Salla Lamminmäki KangU 6,90. T15 Kuula 1) Jutta Selin YlöjU 10,58, 2) Pinja Pikkarainen RiihimKi 9,26, 3) Senna Kanerva PälkLL 8,16. Pituus 1) Atte 3) Mikko Huhta VihdVie 22,74. Ennätystulos, 393 pistettä, syntyi hirven kertalaukauksissa Y 20-sarjassa. Suoranta oli muutenkin vahvassa vireessä, sillä hän ampui sarjansa voittoon myös villikarjun normaalijuoksuilla tuloksella 590. Miesten yleisessä sarjassa Suoranta ylsi voittoon hirven parilaukauksissa niin ikään kovalla tuloksella 384. Myös seurakaverit Sami ja Tomi-Pekka Heikkilä napsivat palkintosijoja Salon kilpailuista. Tomi-Pekka voitti miesten villikarjun normaalijuoksut tuloksella 588, ja Sami puolestaan tähtäsi kultaan villikarjun sekajuoksuilla. Sami Heikkilän voittotulos oli 389, velipoika Tomi-Pekka sijoittui kolmanneksi kaksi pistettä huonommalla tuloksella. Villikarjun kilpailu toimi samalla liikkuvan maalin MMnäyttökilpailuna. P10 Kuula 1) Jani Laakso TammRy 7,79, 15,22. 300 m 1) Kalle Stylman LiedPa 38,30, 11) Rauli Aho PälkLL 3.47,85. Korkeus 1) Topi Rönni PälkLL 2) Eetu Kurkikangas TammRy 134, 2) Simeon Vorselman HKV 38,69, 8) Niilo Klapuri Kan134. 100 m aj 1) Vesa Kittilä PyhäjWi 14,53, 2) OlliVorselman HKV 4,20, 8) Otto Oskari Suonmaa HämeenlTa Kokki PälkLL 3,66. sähköpostiin toimitus@shl.fi . puhelimeen (03) 539 9800 Yleisurheilu Janakkala Games 12.?13.7.. P9 40 m 1) Miko Koskelainen Jani Suoranta ampui tarkasti Salossa. Korkeus 1) nen PälkLL 4.18,90. Korkeus 1) Robin Von Bonsdorff EsboIF 182, 2) 2) Rauli Aho PälkLL 7,68, 10) Otto Kokki PälkLL 3,81. Pituus 1) Sampo Väyrynen gU 44,23, 10) Juho Leonsaari KeskiUYU 4,71, 2) Simeon KangU 44,92. 200 m 1) HyvsU 6,53, 2) Lauri Mäkinen Joel Turkka TampPy 25,53, 2) KU-58 7,08, 16) Joona Taipale Ville Suoniemi TampPy 26,56. 60 m aj 1) Joel Turkka TampPy PälkLL 7,99. Ampumakisat, Hevonpää, Halikko 5?6.7. 50m Villikarju 30+30 ls, normaalijuoksut, Y: 1) Tomi-Pekka Heikkilä K-64 588, ...4) Sami Heikkilä K-64 579, ...11) Kari Koskinen K-64 544. 50m Villikarju 30+30 ls, normaalijuoksut, Y20: 1) Jani Suoranta K-64 590, ...5) Mika Heikkilä 563. 50m Villikarju 30+30 ls, normaalijuoksut, Y50: 1) Reino Uuttu SaSa 374, 2) Matti Suoranta K-64 372, 3) Jarmo Pyyhtiä K-64 370. 50m Villikarju 30+30 ls, normaalijuoksut, Y60: 1) Seppo Martin SA 361, ...6) Sakari Toi- vio K-64 324. 50m Villikarju 40 ls, sekajuoksut, Y: 1) Sami Heikkilä K-64 389, ...3) Tomi-Pekka Heikkilä K-64 387, ...9) Kari Koskinen K-64 371. 50m Villikarju 40 ls, sekajuoksut, Y20: 1) Heikki Lähdekorpi SA 387, 2) Jani Suoranta K-64 386, 3) Mika Heikkilä K-64 382. 50m Villikarju 40 ls, sekajuoksut, Y50 1) Matti Suoranta K-64 378, 2) Jarmo Pyyhtiä K-64 377. Hirvi kertalaukaukset, Y: 1) Vesa Saviahde P-HA 387, 2) Sami Heikkilä K-64 386, ...9) Kari Koskinen K-64 353, 10) Tomi-Pekka Heikkilä K-64 346. Hirvi kertalaukaukset, sarja Y20: 1) Jani Suoranta K-64 393 uSE, ...3) Mika Heikkilä K-64 377. Hirvi kertalaukaukset, Y50: 1) Reino Uuttu SaSA 382, 2) Matti Suoranta K-64 366. Hirvi kertalaukaukset, Y60: 1) Seppo Kastepohja P-HA 359, ...8) Sakari Toivio K-64 311. Hirvi parilaukaukset, Y: 1) Jani Suoranta K-64 384, 2) Sami Heikkilä K-64 376, ...7) TomiPekka Heikkilä K-64 364, 8) Mika Heikkilä K-64 363, ...12) Kari Koskinen K-64 320. Hirvi parilaukaukset, Y50: 1) Reino Uuttu SaSA 370, 2) Matti Suoranta K-64 358. 3,73, 2) Eeli Ala-Lahti 3,00, 3) Verne Luukkonen VehmU 2,75, 4) Jyri Röyskö 2,58, 5) Eeli Sahinoja 2,14. P8 pituus 1) Santeri Piiparinen 2,78. P8 kuula 1) Konsta Manninen TampPy 4,99, 2) Santeri Piiparinen 4,03. P9 pituus 1) Eemil Kulmala VehmU 2,80, 2) Ville Äijälä 2,65, 3) Samuli Alku VehmU 2,54. P9 kuula 1) Samuli Alku VehmU 6,43, 2) Ville Äijälä 5,12, 3) Eemil Kulmala VehmU 4,37. P11 pituus 1) Niklas Erholtz 4,29, 2) Jaakko Köntti 3,57, 3) Daniel Hirvelä 3,50, 4) Nico Ruusunen 3,37, 5) Janne Suoniemi 3,21. P11 kuula 1) Tuomas Närhi LempKi 6,85, 2) Nico Ruusunen 6,55, 3) Totte Välkki VehmU 6,31, 4) Daniel Hirvelä 6,22, 5) Jaakko Köntti 5,88, 6) Niklas Erholtz 5,86, 7) Janne Suoniemi 4,92. P13 korkeus 1) Ville Suoniemi TampPy 160, 2) Leevi Lampén LempKi 120, 3) Juha Närhi LempKi 120, 4) Sebastian Hirvelä 80, P13 keihäs 1) Jami Siira 38,38, HämeenlTa 8,72, 11) Mikko Laine PälkLL 9,96. Pituus 1) Ville Suoniemi TampPy 5,06, 2) Saku 3,59, 10) Joona Taipale PälkLL Laine TampPy 4,74. Kuula 1) Pinja Naula TuUL 8,91, 2) Viveka Loukola RaisKu 8,27, 12) Viivi Taipale PälkLL 5,48. 60 m aj 1) Nea Savola LahdA 10,79, 2) Emilia Kilpinen ForssSa 10,84, 10) Silja Lamminmäki KangU 11,48, 19) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 13,19. 1000 m 1) Simeon Vorselman HKV 3.26,04, 2) Stylman LiedPa 12,21, 11) Niilo Elmeri Syrjälä ForssSa 3.32,51, Klapuri KangU 13,37
alkaen. jari.kemppainen@evl.fi kristel.muru-tanila@evl.fi puh.040 71 20562 tai puh 040 7120 572 Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS Pälkäneen seurakunta puh. 11,6 ha:n suuruinen määräala, josta peltoa 2,02 ha ja metsää 9,6 ha, kohde nro 79960. pojat Luukkanen (14.2/1,83/9,80). 1) Viljami Vähäsöyrinki (13.4/1,30/5,10), 2) Lauri Virta2005?06 synt. Myynti on ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n tarkoittama vapaa virallismyynti. Kihlakunnanvouti Jari Karonen Kangasalan toimipaikka Pirkanmaan ulosottovirasto Luotettavaa aamiaisseuraa Tämä lehti tarjoaa runsaasti hyviä lukuhetkiä. KYMPPIPAIKKA . (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä pieneläinpäivystys (03) 5654 4777 suureläinpäivystys (03) 5654 4700 Myydään Kunnat VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. 0400-655 550 Pihakirppis la 19.7 10-16 (säävaraus). Kotisuontie 6, Aitoo. Kaikkea mahdollista. Kahvia ja korvapuusteja. viimeisen hyväksytyn tarjouksen jälkeen). ty2005?06 synt. koivulankkua pieni erä. Taloyhtiössä rakenneongelma. Hp.46.000 . tytöt 1) Oona Salonen (9.3/1,98/11,50), Arvola (11.9/2,18/26,30). 2) Julia Karjalainen 2003?04 synt. 040-810 2850 Sekalaisia Etsimme Pälkäneeltä työntekijällemme kaksiota 1.8. 0405393231 RT-kaksio 67m2 Sauna, autokatos. Takojanpolku 13, Onkkaala, Pälkäne. Rak.v.1990. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne NETTIHUUTOKAUPALLA myydään www.huutokaupat.com -sivustolla (ulosmitatun omaisuuden nettihuutokauppa): Pälkäne, Kouvala, Järvensivu RN:o 4:62, (635-447-4-62) tilasta n. Tied. klo 10 alkaen Luopioisten kirkonkylän uimarannasta Triathlon klo 10: uinti 600 m, pyöräily 52 km ja juoksu 13 km Riatloni klo 11.30: uinti 200 m, pyöräily 13 km ja juoksu 4 km Lasten duathlon (5-12 v.) noin klo 12.00: uinti 25 m ja juoksu 300 m Sarjat: naiset, miehet + joukkuekilpailut, osallistumismaksu 10/15 euroa. tytöt 1) Mia (9.4/2,33/10,80), 3) Tytti Uusi- Rantanen (10.1/3,34/20,00), maa (10.4/1,61/11,30), 4) Juulia 2) Johanna Hyssy Oona Salonen (keskellä) voitti 6?7-vuotiaiden tyttöjen sarjan ennen Julia Karjalaista, Tytti Uusimaata ja Juulia Vähäsöyrinkiä. VehmU 2,71, 6) Birgit Tuomola TampPy 2,70. T9 kuula 1) Ella Maijala 5,16, 2) Sanni Vanhanen NokU 5,14, 3) Birgit Tuomola TampPy 4,82, 4) Emilia Erholz 4,60, 5) Jerika Ijäs 3,74, 6) Eevi Luukkonen VehmU 3,09. T11 pituus 1) Suvi Savolainen 4,09, 2) Krista Manninen TampPy 4,07, 3) Silja Lamminmäki 3,78, 4) Heini Mäenpää 3,62, 5) Ella Ala-Lahti 3,59, 6) SanniIlona Heikkilä 3,49, 7) Helmi Heikkilä 3,44, 8) Salla Hakala 3,34, 9) Viveka Kuivalahti Tamp- Py 3,25, 10) Tanja Kekki 2,86, 11) Aino Grönroos 2,27. T11 kuula 1) Suvi Savolainen 8,84, 2) Silja Lamminmäki 6,77, 3) Salla Hakala 6,61, 4) SanniIlona Heikkilä 6,55, 5) Heini Mäenpää 5,60, 6) Tanja Kekki 5,51, 7) Helmi Heikkilä 5,48, 8) Ella Ala-Lahti 5,47, 9) Krista Manninen TampPy 5,17, 10) Viveka Kuivalahti TampPy 4,00, 11) Aino Grönroos 3,97. T13 korkeus 1) Veera Viitala 140, 2) Emilia Joutsi TampPy 135, 3) Pinja Kianta LempKi 120, 3) Siru Heikkilä 120, 5) Hyvänmielen kuntoilutapahtuma KUKKIA TRIATHLON JA RIATLONI lauantaina 19.7. peltityöt. Joukkuekilpailun parhaat: Uusitalot, Vehkajärven Nuorisoseura ja FC Junnut. Kuhmalahden Kisan kesä- Vähäsöyrinki (10.4/1,22/8,40). 2007-2008 synt. Tarjousaika päättyy 27.08.2014 klo 14.00 (tai 5 min. (03) 5655 4025 Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS ma?pe 8?11 p. Näyttö sopimuksen mukaan. Rautajärveltä kadonnut kelta-valkoinen tyttökissa. Korvatatuointi 681 A. Ilmoittautumiset ennakkoon to 17.7. klo 15 mennessä tapahtumasivun kautta: http://liikunta.palkane.fi /fi /kukkia-triathlon/. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . tytöt 1) Iida Uusitalo (9,2/3,66/6,34). Joukkuekilpailu (1 laji/ jäsen juoksu 100 m/pituus/kuula) 1) Uusitalot (15.1/3,90/8,80), 2) Vehkajäven NS (16.1/4,00/7,80), 3) FC Junnut (15.2/3,65/4,70), 4) Vähäsöyringit (18.4/2,42/10.50), 5) Kultapelto (18.1/3.65/8,00), 6) Kuhmalahden VPK ( 25,7/3,27/9,50), 7) Kuhmalahden Kisa 18.5/3.00/8,70). 1500 m 1) Juho Uusitalo 6.22, 2) Mia Rantanen 6.40, 3) Iida Uusitalo 6.52, 4) Emilia Vähäsöyrinki 7.10, 5) Valtteri Vähäsöyrinki 7.27, 6) Aapo Peltola 7.54, 7) Leevi Rauhalahti 8.20, 8) Aleksi Höysniemi 8.21, 9) Linnea Vähäsöyrinki 8.42, 10) Petri Täyrönen 8.57. Suvi Saari 110, 6) Salla Lamminmäki 105. T13 keihäs 1) Pinja Kianta LempKi 30,75, 2) Suvi Savolainen 25,77, 3) Salla Lamminmäki 19,63, 4) Suvi Saari 18,62, 5) Emilia Joutsi TampPy 16,67, 6) Katri Kekki 15,26, 7) Milla AlaLahti 14,21. T15 korkeus 1) Henriikka Riihikoski VehmU 150, 2) Olivia Saarinen TampPy 115, T15 keihäs 1) Nea Seppälä TampPy 30,80, 2) Henriikka Riihikoski VehmU 23,22, 3) Olivia Saarinen TampPy 21,75. Halutaan vuokrata Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? Työsuorituksia ULKOMAALAUKSET puusta kivipintaan, myös vesikatot / vesikattoremontit. IT-Team Ky, puh. Tervetuloa kokemaan Kukkia triathlonin ainutlaatuinen tunnelma! Pälkäneen kunta/liikuntatoimi ja Luopioisten talkooväki (10.5/2,55/11,50). 2003?04 synt. tytöt juoksu töt 1) Roosa Välimäki (11,4/1,59/6,00), 2) Sanni 60 m/pituus/pallonheitKarjalainen (13,4/1,22/4,80). to) 1) Linnea Vähäsöyrinki (12,7/1,95/12,80), 2) Annaliina 2009?2010 synt. Tervetuloa! www. valkoisentalonsalonki.blogspot.fi Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi Sydän-Hämeen Lehti tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä.. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. Myydään tarjousten perusteella tuppeensahattua 2 \. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . pojat 1) Eetu Mantere (10.0/2,90/27,10), 2) Valtteri Vähäsöyrinki (11.2/2,65/26,70), 3) Rasmus Täyrönen (11.3/2,41/23,60). 2001?02 synt. (03) 311 67260 Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 p. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Huutokauppoja Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. pojat 1) Juho Uusitalo (9.1/3,50/9,00), 2) Hannes Täyrönen (9,3/3,01/8,74). 1999?2000 synt. (03) 5655 4023 vkl ja juhlapyhinä klo 8?12 p. Sydän-Hämeen Lehti urheilu 39 ilmoituksia Yleisurheilu PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT 1.5.2014 ALKAEN PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ PÄÄTERVEYSASEMALLA Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. / tarjous. tytöt (juoksu 60 m/pituus/kuula) 1) Emilia Vähäsöyrinki (10.6/2,37/6,54), 1) Virpi Nikkilä (10.3/2,91/5,74), 3) Olivia Vähäsöyrinki (12.0/2,17/6,08). 2001?02 synt. pojat kisat Puntarin kentällä sun1) Hermanni Oravainen nuntaina 13.7. (8.9/2,17/18,20), 2) Olli Uusi2013 synt. ponen (11,3/- /9,30). jat 1) Miko Karjalainen (11.5/2,54/25,90), 2) Jesse 2007?2008 synt. ( juoksu 40 m/ talo (9.3/1,94/17,55), 3) Totti pituus/pallonheitto) 1) Verneri Luukkanen (10.3/1,64/8,55), 4) Vähäsöyrinki (32,0/-/0,90). Jussi Uusitalo (- /1,72/ - ). 2009?2010 synt. Keskiviikko 16.7.2014 . Puh
Sydän-Hämeen Lehti liikku allisesti! n n u k a lt a v t lu e paikallispalv Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset tarjoukset, sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi. 040 596 5728 MA-TO 9-19, PE 9-20, LA 9-16, SU 12-16 Tarjoukset voimassa 30.6-3.8.2014 A 0 4 -20 K e s ä % -30% % RÄ! E Naisten Novita T-PAITOJA 4,- Säästä ! u u k jat Printit vaihtelevat myymälöittäin. Sydän-Hämeen Lehti -70% Jopa Erilaisia miesten etuprintti T-PAITOJA 4,- Säästä 9% jopa 5 (6,90-9,90) Erilaisia miesten KES KESÄMEKKO K SÄMEKKO O 10,- 9% jopa 4 Säästä Säästä 65% 5,- (á 0,29) 32% 1690 (14,90-19,90) SUKULAKU, BIS BIS, MINT MINT Säästä Naisten SHORTSEJA Täytelakritsipatukat Adirondack-tuoli arvotaan kaikkien kesän aikana SydänHämeen Lehden tilanneiden sekä lehden kestotilaajien kesken. pantit Fazerin suosikki -karkkipussit 150-180 g 6,90 1,89 Pingviini jäätelötuutit 68-71 g (17,32-18,09/kg) Valio Viilis 200 g (2,50/kg) 4 prk 1,23 . Ei jälleenmyyjille. Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 10?18, la 9?14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. Lisätietoja tuolista: www.canamtrade. % 42% (6,90) (6 90)) 50kpl ko! laatik a Tilaa SydiS, voiTa Tuoli! a 0 5 E L Sydän-Hämeen Lehti www.tarmolahikauppias.fi (24,90) ZZZ OR\WRWH[ ¿ ZZZ PAKASTUSRASIAT 0,3L 6 kpl/pkt 0,5L 5 kpl/pkt 1,0L 3 kpl/pkt 16% Säästä 2,- /pkt Keltainen WC-PAPERI 40 rll 25% Säästä (13,50) (0,25/rll) 10,- (2,40) Tarjoukset voimassa 20.7.2014 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! Lataa Tässä.fi kännykkääsi ja katso paikalliset tarjoukset! Luopioisten Apteekki 2,00 24 4 AapisKukko h RAUTAJÄRVEN KYLÄKAUPPA RAUTAJÄRVENTIE 5 36910 RAUTAJÄRVI, P. Lisäksi kisaan voi osallistua lehden nettisivulla. Tee tilaus: www.shl.fi/tilausasiat/tilaa-lehti Arvonta 1.9.2014. 40 Keskiviikko 16.7.2014 Ä.FaIlaiselle parhaat TÄSvaS lle suom Tarmo kauppa palvelee Eldorado mehujuomat 2 dl x 18 prk (1,92/l) Taffel Sipsit tai snacks 180-250g 2,09 6,90 Golden Cap siiderit 4 x 0,33 1 -pack (4,77/l) sis. 9?20, la 9?18, su 12?17