Sydän-Hämeen Lehti 17.07.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

sis. s. 14?15 Ryhdikästä menoa kouluratsastuskilpailuissa s. 34?35 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. 20-21. 6?7 Aurinko kunta on minulle liian pieni skaala. syksy räsänen s. | www.shl.fi Keskiviikko 17.7.2013 Kaksi viikkoa aikaa tehdä Tavasemuistutus s. 22 Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja eläköitynyt Valtiokonttorin pääjohtaja Jukka Wuolijoki Nikkilän talon edustalla. Tuomioja vieraili suvun maisemissa s. 10 ? Tulossa: Kukkia kuohuu taas.... alv. 27 Toma Bährend innostui mönkijöistä s. KYSY US O J R A USTPANKISTA T E L L TA O SÄÄSTÖ AIT www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . vuosikerta | Numero 32 | Irtonumero 3 . AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% ? Lukijalta: Yöllinen melu häiritsee s
Suojelualueen vaalijalta ei kysytty myöskään ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä mitään. Pälkäneen puolella tilanne on yhtä irvokas. Kun kokonaisuus ei toiminut, imeytysalueet ja kaivokentät ripoteltiin pitkin harjua. Talousosasto toistaa sen, että työ seuraa kesälomalle. Urheilun pääuutinen koskee Kimi Räikkösen talliradion pettämistä ja 77 vuoden piinan päättymistä Wimbledonissa. Tansaniasta potkitaan pitkälle ja suunnistuksen MM-kisojen osanottajista melkein jokainen on tohtori tai maisteri. Kulttuurisivuilla huomautetaan, että veri vetää taas tanssilavoille, PMMP jätti hyvästejä ja HIM on yhä hengissä. Todellinen sensaatiouutinen on se, että Olavinlinna muuttui yökerhoksi. eli Syrjänalustan asukkaiden pihoille. Tähän saakka puhuttu, että Tavase uhkaa tulla pälkäneläisten takapihoille. Kuvassa Kukko on Saksan paimenkoiran kanssa Herttoniemessä eikä suden kanssa Kuhmossa. Televisio-ohjelmia käsittelevillä sivuilla todetaan draaman muuttavan maailmaa ja kitkan lämmittävän sisarsuhdetta. Kun näin monipuolisen uutistarjonnan on käynyt lävitse, ei todellakaan voi väittää, että uutisista on kesällä pula. Kaikki otsikot on lainattu Helsingin Sanomat -nimisen sanomalehden maanantaisesta numerosta. shl Martti Huhtamäki Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Lehti on sitä mieltä, että saamelaiselle tärkein asia on oman kielen vaaliminen ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on nähtävä suhdanteiden yli. Pääuutissivulla todetaan, että Helsinkiin matkustettaessa ja sieltä poistuttaessa on aina kiire. Kotimaan suurimmat uutiset ovat tässä: kalasääski Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Kun ei tiedetä, miten tervalepikkoon purkautuvan veden laatu ja määrä muuttuvat, esitetään suojaimeytystä lepikon reunalle . Sydän-Hämeen Lehti Kesäuutinen: kosmetologit haluavat olla ihonhoidon ammattilaisia. viihtyy hyvin Teijolla, kesän ostoskorista löytyvät frisbee ja pokkarit, kosmetologit haluavat olla ihonhoidon ammattilaisia. Lähiseudun uutisia ovat sellaiset, että uuden sairaalan alku yskii, into penkoa roskalavoja kasvaa ja kerjäyskielto nousi taas pinnalle. Ulkomailla kerrotaan ihmisten tulevan työn perässä kohti pohjoista. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa uskottiin, että vesi Pälkäneellä 17.7.2013 Ympäristö vaikutusten arviointi on tehtävä uusiksi, koska imeytysmäärät, -menetelmät ja -paikat ovat muuttuneet. sadetettaisiin Taustin ja ampumaradan välille. Tähänastiset suunnitelmat ja selvitykset ovat olleet vain taustatyötä ja pohjustusta varsinaiselle lupahakemukselle, joka on nähtävillä heinäkuun loppuun saakka. Olennainen osa lupahakemusta on vuosituhannen alussa tehty ympäristövaikutusten arviointi. Kangasalla vesitehtailu vaikuttaisi suojeltuihin harjumetsiin ja ainutkertaiseen Punamultalukkoon. Tavase ei ole kertonut suunnitelmistaan mitään alueen omistajalle metsähallitukselle. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Lopullisen suunnitelman mukaan imeytys hoidettaisiinkin pääosin kaivojen kautta, ja imeytysalueita sekä kaivokenttiä ripoteltaisiin pitkin harjua ja entistä lähemmäs kuntakeskusta ja suojeltua Keiniänrantaa. Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä uusiksi, koska imeytysmäärät, -menetelmät ja -paikat ovat muuttuneet oleellisesti, eikä prosessiin ole otettu mukaan edes suojelualueen omistajaa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat epäilivät ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, että valmistettava vesi olisi laadultaan järviveden veroista, koska viipymät harjussa ovat niin lyhyet. Hauska otsikko kertoo, että Sakari Kukko ei käskien soita. Kerronkin minkälaisia tietoja, uutisia ja mielipiteitä lukijoille näin keskellä kesää yhtenä ainoana päivänä välitetään. Etusivulta selviää, että Vepsäläisen huonekaluliikkeessä musta ja valkoinen string -hylly maksaa 99 euroa. tommi.liljedahl@shl.fi Tavase tulee etupihoillekin T ekopohjavesihanke Tavase hakee parhaillaan lupaa toiminnalleen. Siis aika vähän. Seuraavalla sivulla paljastetaan, että kesälomallakin ihmiset lukevat työpaikan sähköposteja. Samalla aukeamalla tiedetään, että pihapelit ovat kesällä ostoshittejä. Kun kääntää esille kuvattoman aukeaman, selviää mitä mieltä lehti itse on mistäkin asiasta näin kesäaikana. 2 Keskiviikko 17.7.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Nyt vedenhankintayhtiö on lisännyt suunnitelmiinsa myös etupihat. T Erästä paperista tiedon välittäjää selailemalla tulin kuitenkin erilaiseen käsitykKirjoittaja on lehtimies, Aitoo? Helsinki. seen. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen 044 7557 214 kristiina.helminen@shl.fi Uutistarjontaa Jo vuosikymmeniä on ollut vallalla sellainen käsitys, että Suomessa kesäaikoina on uutisista pula. . Päivitetyissä suunnitelmissa viipymät on lyhennetty murtoosaan entisestä, joten laitoksen toimivuuskin on entistä epävarmempaa. avasen kriittisiä ympäristövaikutuksia ovat Pälkäneen vedenottamolle sekä suojellulle Keiniänrannalle ja Punamultalukolle aiheutuvat haitat. Tervalepikon kohdalla Tavase on osoittanut samanlaista luovuutta kuin koko hankkeessa
010 2372120 FIINA ota 2 maksa 1 T:mi Annikki Westman P. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 80,31.8.-6.9. Tilaajapalvelu: puh. Ruskamatka Lappiin ja Norjaan ......... Kahvikammari . Kahvion mm. Lehden tilaushinnat sisältävät arvonlisäveroa 10 % ja digituotteet 24 %. Sydän-Hämeen Lehti SILMÄLÄÄKÄRIT HELENA BRAGGE VERENLUOVUTUS KUHMALAHDELLA LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIK.LÄÄKÄRI to 18.7. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. Hot wings . ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Keskusaukio 2, Kangasala Puh. 670,7.9. Pizza slice . 189,24.7. 84,26.7. Keskiviikko 17.7.2013 . Tilausehdot: www.shl.fi, Info. Viestin hinta 0,25 e. Tilaa sähköpostilla tilaukset@shl.fi. Tilaa puhelimella 03 5399 800 ark. Ruskaretki Leivonmäelle ......................... Tammion kalastajakylä ........................... Kesämatkoja... herkut . Tiistaisin kahvio klo 21 asti perjantai-ilta . Herkkuhuone . Kana- ja makkarakorit 20.-21.7. Joka motoristikahvio Pikkusuolaisia annoksia Ajanvaraukset p. 03 5399 800 tai www.shl.fi, Tilaajapalvelu. Lue Sydän-Hämeen Lehti ja tiedät mistä kylillä puhutaan! Hippo-kisojen sarjat ja lajit: Tytöt: 5-, 6-, 7-, 8- ja 9-vuotiaat 40 m + pallonheitto 10-, 11- ja 12-vuotiaat 60 m + kuulantyöntö Pojat: 5-, 6-, 7-, 8- ja 9-vuotiaat 40 m + pituushyppy 10-, 11- ja 12-vuotiaat 60 m + pituushyppy Aika: torstaina 15.8.2013 klo 18.00 Paikka: Kyötikkälän urheilukeskus Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 12.8.2013 osoitteessa www.lyyti.in/hippokisat_kyotikkala. Lisätietoja op.?/kangasala Kaikille osallistujille jaetaan osallistujapalkinto ja jokaisen sarjan kolmelle parhaalle kisailijalle jaetaan myös Hippo-mitalit!. s ZZZ YHULSDOYHOX ß s ZZZ VRYLQNROXRYXWWDMDNVL ß VAPAA PÄÄSY! vaihtuva . Hartolan markkinat ................................... Valamo ja Lintula .................................... Vinttipuoti TIMO- JA SIIKLI PERUNAA AITOOSTA! Soita puh. Palvelemme ma-pe klo 9-17 MINIMATKAT OY (03) 536 4020 Luopioisten Linja Oy Kaverit juoruilevat, sanomalehti ei. SUTTISEN TILA Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. 50,- Pyydä kesäesite. TILAA SHL 24H Matti Meikäläinen Lehtikatu 1 36600 Pälkäne. (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16, su 11-19 Marjabaari . Ruskamatka Lappiin ja Norjaan ..... klo 14?18 seurakuntatalon Pentosali, Kirkkotie 11 MATTI PARTANEN Tervetuloa! LIISA PAAKKALA Ale jatkuu, silmätautien erik.lääkäri Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. 0400-839232 Timo Heikkilä Jankantie 11, AITOO Tilaa Sydän-Hämeen Lehti nyt. 3 kk e 20 (norm. Savonlinna ...................................... 99,24.8. Söderskärin majakka .............................. 0400 202 229. 38,00 e) Toimi pian! Tarjous voimassa 24 h Tilaa tekstiviestillä Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: TILAA (väli) SHL (väli) 24H nimi ja osoite. Esim. klo 9-15. Tarjous on voimassa 24.7.2013 klo 24.00 saakka ja koskee vain Suomeen tulevia tilauksia sekä talouksia, joihin lehti ei vielä tule tilattuna. 670,5.10. Jatkuvasti näyttely ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! jatkoilta. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Liivitarjous! AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 10-19 Muun muassa: . lusikkamunkit klo 23 asti Osta yhdet, alennuksesi -15% Osta kahdet, alennuksesi -20% Naisten viikolla 18.-23.7. hinnat tippuu! Ulkotangosta jo alennetut, lääket. Utön saari ................................................ 95,31.7. 010 2372120 Kylillä kertovat, että Suttisella on menossa varsinaiset kurkkumarkkinat. Ma-pe 9-17, la sulj. 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkonliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Minimatkoja... 28,9.-15.9. tri ja silmätautien erik.lääkäri OJENNA KÄTESI
Saalista on odotettavissa heti ravustuskauden alusta alkaen, sillä saksiniekat ovat ehtineet vaihtaa kuorensa ja kömpiä esiin kivenkoloista. Sydän-Hämeessä on enää postituslinjalla sattunut vika. Vastaavanlaisiin ongelmiin on törmätty aiemminkin kesän aikana. Sydän-Hämeen Lehteä painava Alma Manu Oy on luvannut korjausta postitusongelmiin. muutamia vesiä, joista saa luontaista jokirapua. Pääosin seudun rapusaaliit ovat Pohjois-Amerikasta peräisin olevaa täplärapua, jota on istutettu seudun vesiin 1960-luvulta alkaen. Satama-alueen uudistaminen on osa Mobilian tilojen laajentamiskaavailuja, joissa myös teatterin pysäköintialue on muotoutumassa uusiksi. Parhaillaan alueelle ollaan laatimassa viheraluesuunnitelmia. Laitureiden hallinnointi ja huolto on nykyisin kunnan sijaan pääosin Kesäpäivän Pursiseura ry:n hoteissa. Paikalla on nykyisellään rannassa kaksi kiinni olevaa venelaituria ja yksi maalaituri. Lehdet päätyivät paperinkeräykseen Helsingin lajittelukeskuksessa, koska niiden osoitetiedot eivät olleet luettavissa. Muun muassa Pälkäneveden Jout- tesselällä täplärapukannat ovat runsaat. Merrat ja kalanpyydykset tulee desinfioida, kun niitä siirretään järvestä toiseen, jottei tuhoisa rapurutto pääsisi leviämään. Rutto tappaa jokiravut ja on haitallinen myös täpläravuille. Pyydysten merkintämääräykset ovat muuttuneet viime vuoden jälkeen. Koska kyseessä on yhdistys, se on pitkälti kustannuskysymys. Samaan aikaan mietimutta nykyinen rakennusoi- tään kuitenkin laajempaakin Saarioisten broileriteurastamo siirtymässä Atrialle Sahalahti Saarioinen on myymässä Atrialle Sahalahden broileriteurastamon. Kauppaan kuuluu teurastamokiinteistö tontteineen, ja noin 140 työntekijän on määrä siirtyä Atrialle vanhoina työntekijöinä. Lisäksi Atrialle ovat siirtymässä Jyväskylän teurastamoja leikkuuliiketoiminta sekä Jyväbroiler-liikemerkki. Yritykset allekirjoittivat esisopimuksen asiasta torstaina. Samassa yhteydessä osapuol- ten välille on tehty yhteistyöja toimitussopimus kotimaisen lihan raaka-ainetoimituksista. Toimitussopimus Atrian kanssa takaa Saarioisten käyttöön kotimaista sian-, naudan- ja broilerinlihaa. . Seuran kommodori Camilla Hjorthin mukaan satama-aluetta pyritään saamaan entistä siistimmäksi ja veneilijäystävällisemmäksi pikku hiljaa. . Saarioinen haluaa jatkossa keskittyä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa markkina-asemamme on vahva. Valmisruoka, säilykkeet ja lihavalmisteet muodostavat jatkossa yhtiön tuotevalikoiman, jolla tavoitellaan kannattavaa kasvua. Teurastus- ja leikkuuliiketoiminta ei ole ollut kannattavuudeltaan Saarioisten tavoittelemalla tasolla. Olemme myös olleet aika pieni toimija sillä saralla, Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä kertoo. Mäkelän mukaan valmisruokatehtaan toiminta Sahalahdella broileritehdasta vastapäätä jatkuu entiseen tapaan. Lopullinen sopimus edellyttää sopua kaikista kaupan ehdoista ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kannanottoa. Mäkelä arvioi maaliin pääs- Saarioinen on tehnyt esisopimuksen Sahalahden broileriteurastamonsa myynnistä Atrialle, tävän vuoden loppuun men- jonka kanssa laadittiin samalla lihan toimitussopimus. Ilkka Mäkelän mukaan toiminta valmisruokatehtaassa jatkuu ennallaan. nessä. Etätilaajia jäi ilman lehteä Ravustuskausi alkaa sunnuntaina Toista sataa levikkialueen ulkopuolella asuvaa lukijaa jäi ilman keskiviikon Sydän-Hämeen Lehteä. Lisäksi veneille on useita kymmeniä maapaikkoja. Tarkoituksena on uusia maalaiturin puurakenteet ja maapenkereen pintarakenne. Paikalle saadaan myös uusi muoviponttonilaituri, ja rannasta lähtevät kaksi venelaituria poistetaan. Nykyiset maapaikat rakennetaan uudelleen, veneluiskiin asennetaan uudet luiskapuut ja pintakerros tehdään murskesorasta. Rannan isot kivet ja puut poistetaan, ja veneluiskien taakse rakennetaan kivituhkapäällysteinen polku. Viihtyisyyden kohentamiseksi alueelle halutaan sijoittaa puistonpenkkejä ja jätesäiliöitä, ja maalaiturille asennetaan puistovalaisimia. Myös Mobilian alueella kesäteatterin kainalossa sijaitsevaa venesatamaa ollaan kehittämässä. Syynä on painon Rapumerrat saa heittää vesille sunnuntaina kello 12. 4 Keskiviikko 17.7.2013 uutiset . Puhelimitse (03) 539 9800 Venelaiturit: Kunta kunnostaa Vesaniemen, kokonaiskuvaa odottavassa Mobiliassa yhdistys hoitaa Katse vesille Kangasala Sataman ja teatterin parkki muuttuu Vesaniemen uimarannan tuntumassa sijaitsevaa venerantaa odottaa pian 200 000 euron peruskorjaus. Kaikkiin pyydyksiin, myös rapumertoihin tulee kiinnittää lupamerkki ja kirjoittaa pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot.. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Laitureita on kuitenkin jo osin kunnostettu ja poijupaikkoja tehty lisää, Hjorth sanoo. Hänen mukaansa itse satamatoiminnan kehittämisessä merkittävin asia olisi polttoainejakelun saaminen paikalle. Kisarannan aluetta halutaan kehittää Kangasalla. Mobiliasta avautuu reitti pitkälle vesistölle, jonka lähimmät tankkauspaikat ovat nykyisin Valkeakoskella ja Eräjärvellä. Myös venepaikkojen määrä voisi pursiseuran kommodorin mielestä olla Kangasalan kokoisessa kunnassa nykyistä suurempi. Työryhmä katsoo koko aluetta keus ei anna siihen myöten. Tekeillä onkin kaavamuutos Mobilian suunnitelmissa on hankkeen eteenpäin viemirakentaa uusia tiloja alueelle, seksi
Hämeenlinnan Liuksialan veneranta Vedenottamont. Roine 80 rantapaikkaa Venepaikat kunnan venerannoilta vuokrataan kausittain niin, että kangasalalaisilla säilyy vuokraoikeus Havisevan veneranta Siitamantie Vesijärvi 15 rantapaikkaa Huutijärven vener. Myllytie Vesijärvi 10 rantapaikkaa Liutun veneranta Rantakuja Kaukajärvi 61 rantapaikkaa Pappilan veneranta Pikonlinnant. Vesijärvi 26 rantapaikkaa Längelmävesi 30 rantapaikkaa Pelisalmen veneranta Sahalahdent. Kisarannan ja Mobilian kehittämistä. Vesijärvi 96 rantapaikkaa 150 rantapaikkaa, 26 laiturip. Sillansalmen vener. Sillansalmentie Kaukajärvi 40 rantapaikkaa Siuronsalmen vener. Kuhmalahti Längelmävesi 5 rantapaikkaa Toosilanniemi Lapinsaarentie Vesijärvi 25 rantapaikkaa Vesaniemi Vesaniementie Vesijärvi 72 rantapaikkaa, 101 laiturip. sarannankin kattavan alueen kokonaissuunnitelman valmistumista. Kokonaiskehittämistä on puntaroinut erillinen työryhmä, jossa on ollut jäseniä niin kunnasta, lähialueen yrityksistä kuin yhdistyksistäkin. . Mobilian alueen suunnitelmat eivät suoranaisesti vaikuta veneilijöiden arkeen, mutta kyllähän tarjolla oleva oheistoiminta on veneilijöille tärkeää, näkee Kesäpäivän Pursiseuran kommodori Hjorth. yhteinen näkemys ja suunnitelmia paitsi pitkällä aikavälillä myös konkreettisesti lyhyellä tähtäimellä, selvittää työryhmän puheenjohtajana toimiva kunnan kehitysjohtaja Jarmo Kivineva. Nopeat toimet liittyvät lähinnä alueen yrittäjien keskinäiseen yhteistyöhön ja vetovoiman kasvattamiseen sitä kautta. Valitus tehtiin Vaasan hallinto-oikeudelle aluehallintoviraston päätöksestä, jolla virasto myönsi keväällä kunnalle pidennyksen ympäristölupamääräyksiin nykyiselle jätevedenpuhdistamolle. kaikkiaan noin 130 kilometriä, ja suurten Längelmäveden, Kirkkojärven, Keljonjärven ja Pakkalanjärven lisäksi pieniksi laskettuja vesistöjä on kaavaalueella yli 30. tai kahdella huoneella ja ala-asteen piharakennus jäisi pienillä korjauksilla esikouluikäisten käyttöön. Valtuusto on aiemmin linjannut Aitoon Pukkivuoren päiväkodin siirrettäväksi Aitoon ala-asteen yhteyteen, ja päiväkotitiloja on soviteltu ala-asteen piharakennukseen. Toinenkin yritys kaatui hallinto-oikeudessa muutamia vuosia myöhemmin. Kaava-alue on sama kuin aiemmissakin yrityksissä, eli alue kattaa entisen Sahalahden kunnan kaikki ranta-alueet kirkonkylän taajaman kaava-aluetta ja Kirkkojärven Holmansaarta lukuun ottamatta. Hallinto-oikeus päätti olla kieltämättä täytäntöönpanoa. Hallinto-oikeus ei puolestaan suostunut tutkimaan valitusta, joka tehtiin Pälkäneen valtuuston tekemästä lunastuspäätöksestä Tommolassa. Mobilian laajentamisprojektille on jo myönnetty mittava rahoitus, ja siksi kaavaa on viety eteenpäin ennen Ki- samaan paikkaan vuosittain. Maapaikan hinta veneilykaudeksi 2013 on 31 euroa ja laituripaikan 71,92 euroa. Raikku, Salmensuu Heponiementie Längelmävesi 25 rantapaikkaa Raikku, Tylkkä Ent. Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti antaa aloitusluvan puhdistamon laajennukselle ja remontoinnille, mutta valtuuston päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä haettiin valitusteitse. Aitoon ala-astetta koskeva suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty. Kunnanhallitus päätti, että asiassa otetaan aikalisä ja ulkopuolisen konsultin tekemää suunnittelua jatketaan vain välttämättömien korjausten osalta. vedenott. Längelmävesi 25 rantapaikkaa Riun veneranta Reumankaari Vesijärvi Ruutanan veneranta Saappaanpohjant. Kun kunta osti Kisarannan, tuli paljon toiveita, mitä alueella voisi tehdä. Kivinevan mukaan johtoajatuksena Mobilian ja Kisarannan kehittämiselle on saada asiakkaat viipymään alueella Koulusuunnittelu hetkeksi jäihin Aitoo. Kirkkojärvellä sinilevää oli runsaasti, ja vähän levää havaittiin Roineella ja Vesijärvellä. Kesän aikana on nähtävillä yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan kaavan tavoitteista ja kaavaprosessin etenemisestä sekä viime vuosina tehdyistä selvityksistä. Tänä vuonna valmistellaan kaavan mitoitustavoitteita ja luonnosta uudeksi kaavaksi, ehdotus uudeksi kaavaksi saataneen valmiiksi ensi tai sitä seuraavana vuonna. Rantaosayleiskaavalla ohjataan rantojen maankäyttöä ja rakentamista. Lisäksi Ely-keskukseen tuli yleisöhavainto runsaasta sinileväesiintymästä Pakkalanjärvellä. Kangasalan Kirkkojärven levänäytteessä esiintyi valtalajina Anabaena-suvun sinilevää sekä lisäksi jonkin verran myrkyllistä Microcystis-suvun sinilevää. Sää Torstaina +15 Sahalahti +14 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +15 +15 Pälkäne Luopioinen +17 Sahalahti +17 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +18 +18 Pälkäne Luopioinen +16 Sahalahti +15 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +16 +16 Pälkäne Luopioinen +13 Sahalahti +12 Kangasala +13 +13 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Sydän-Hämeen Lehti 5 Kunnan venepaikkoja Kangasalla Kautialan veneranta Pilkkimiehent. Längelmävesi 77 rantapaikkaa Puhdistamon valituksia puitiin taas Kuohenmaan vener. Rissanrannant. Roine 16 rantapaikkaa Lihasulan veneranta Koulupojantie Vesijärvi 14 rantapaikkaa Pälkäne. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Kokonaisuuden pohdintaa jatketaan kuitenkin jo elokuussa. Taustalla on kokoomuksen Jarkko Pihkalan jättämä valtuustoaloite, jossa esitettiin kunnanhallituksen tutkivan mahdollisuutta, jossa Pukkivuoren päiväkotia laajennetaan yhdellä shl Jani Oksanen Rantakaavaa luodaan taas Sahalahti Entisen Sahalahden kunnan alueelle laaditaan jälleen rantaosayleiskaavaa. Alueella on paljon toimijoita, joilla on ollut suunnitelmia ja näkemyksiä alueen kehittämisestä. Lähtökohtana on saada aikaan yksi hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen Tommolan jätevedenpuhdistamon aloituslupaan liittyen. Tarkoituksena on selvittää rantojen rakenta- mismahdollisuuksia ja rakentamisen määrää, mutta myös huomioida vapaiden rantojen säilyminen, virkistyskäyttö sekä maaseutuelinkeinojen ja matkailupalvelujen tarpeet. Kaavaa halutaan käyttää ainakin tavanomaisen loma- ja asuinrakentamisen rakennuslupien myöntämisperusteena. Ensimmäisen kerran rantaosayleiskaavaa ryhdyttiin laatimaan Sahalahdelle jo 1990-luvun lopulla ja sen tultua kumotuksi hallintooikeudessa uudelleen vuonna 2003. Valtuusto päätyi lunastamaan jätevedenpuhdistamon naapu- pidempään, mikä toisi hyötyä sekä yrittäjille että kunnalle. Tässä yhteydessä on väläytelty muun muassa jonkinlaisen majoituskapasiteetin, esimerkiksi mökkien, saamista Kisarantaan vanhan leirintäalueen sijoille. . Keskiviikko 17.7.2013 . Aloitteen mukaan korjaaminen nykyiset määräykset täyttäväksi päiväkodiksi tulisi kuitenkin maksamaan huomattavasti enemmän kuin alkuperäiset kustannusarviot ja talousarvioon varatut määrärahat. Puolet levärannoista Kangasalla Pirkanmaan kahdeksasta sinilevähavainnosta kolme tehtiin viime viikolla Kangasalla. Vesistöjen rantaviivan pituus alueella on rissa sijaitsevan venevalkama-alueen turvatakseen puhd i stamohank keen etenemisen ja samalla saattaakseen koko venevalkama-alueen yhteen omistukseen ja yleiseen käyttöön. Hallinto-oikeuden mukaan päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Roineen-MallasvedenPälkäneveden kalastusalueen ja kolmen osakaskunnan tekemä valitus tulisi Pälkäneen kunnan mielestä yhtä lailla hylätä
Nyt käsittelyssä on laitoksen varsinainen toimilupahakemus. Lupaa eivät hae Tampereen seudun kunnat ja kaupungit, vaan vedenhankintayhtiö, jonka kuudesta osakaskunnasta kolme (Kangasala, Valkeakoski ja sen mukana Akaa) on päättänyt erota yhtiöstä, koska tekopohjavesilaitos on osoittautunut kalliiksi ja tarpeettomaksi ratkaisuksi. Esimerkinomaisen listan tarkoituksena on helpottaa muistutuksen laatimista. Kaksi kolmasosaa laitoskokonaisuudesta sijoittuisi Kangasalan Vehoniemeen. Vedenhankintayhtiön tulee korvata väheneminen täysimääräisesti. Pälkäne, 16.7.2013 Tommi Liljedahl päätoimittaja Kirjelmässä pitää mainita muistuttajan nimi, osoite, kiinteistön nimi, kiinteistörekisterinumero, kylä ja kunta, hakijan (Tavase Oy) ja asian nimi sekä diaarinumero LSSAVI/73/04.09.2010. Kiinteistön nimi, kiinteistörekisterinumero, kylä ja kunta löytyvät helpoiten kiinteistöverolapuista. Mirja Merikari teetti kaavamuutoksen, jossa polttoainekauppa siirtyisi pohjavesialueen ulkopuolelle. Suunnitelma ei kuitenkaan käy ELY-keskukselle, sillä se on siirtämässä pohjavesialueen rajan. Tulevaisuus tuntuu entistä epävarmemmalta, eikä maisemanvaihtokaan ole helppoa: kuka ostaisi hallin, joka sijaitsee vesitehtaan suoja- tai toiminta-alueella. Konkreettisimmin Tavaserajoituksiin on törmännyt Aapiskukko, jonka bensamittareita ollaan häätämässä pohjavesialueelta. Teollisuusalueiden tuntumaan tulevat imeytysja vedenottoalueet aiheuttavat haittoja, rajoituksia ja lisäkustannuksia yrityselämälle, ja siksi yrityksiä kaatuu tai muuttaa muualle. Hankkeelle ei ole perusteita, koska Tavase Oy:n osakaskunnilla on riittävästi hyvälaatuista vettä. Kiinteistöstä tulee osa ykkösluokan pohjavesialuetta. Kriisitilanteessa nykyinen hajautettu malli on haavoittumattomampi kuin keskitetty tekopohjavesilaitosmalli, jossa pääosa kaupunkiseudun vedenhankinnasta keskitetään yhteen laitokseen. Esimerkiksi putket eivät mahdu kaivantoon suunnitelmapiirroksissa esitetyllä tavalla eivätkä kaivannon kaivuumaat mahdu esitetylle läjitysalueelle. Korvausvaatimukset Mikäli tekopohjavesihankkeelle kaikesta huolimatta annettaisiin lupa, tulee siitä aiheutuvat haitat korvata täysimääräisesti. Tavasen tulee lunastaa Sydän-Hämeen Kustannus Oy:n kiinteistö, jos tontille rakennetaan vedenottokaivoja. Tavasen tulee korvata tekopohjavesihankkeen vuoksi pienenevät ilmoitustulot täysimääräisesti Sydän-Hämeen Kustannus Oy:lle. Tavasen tulee asettaa Aluehallintoviraston tilille riittävät vakuudet, joilla turvataan korvaukset aiheutetuista haitoista sekä varmistetaan alueen ennallistaminen. Mahdolliset erimielisyydet tulee käsitellä välimiesmenettelyllä. Korvausperusteet Sydän-Hämeen Kustannus Oy:n toimitilat sijaitsevat Onkkaalantien varressa Kostianvirran tuntumassa. Sydän-Hämeen Kustannus Oy:n toimitilat ovat virran rantapenkereellä, ja siksi paikka voi olla otollinen viimeisille vedenottokaivoille. Yrityksen tontti on ahdas, eikä toiminta ole enää mahdollista, jos pihasta lohkaistaan alueita vedenottokaivoille. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Jorma Mäkelä totesi, että laitoksessa valmistettava tekopohjavesi vastaa laadultaan Roineen pintavettä. YVA-prosessin jälkeen laitoksen suunnitelmat ovat muuttuneet oleellisesti, ja puhdistumiseen keskeisesti vaikuttava viipymä on lyhentynyt entisestään, joten valmistettavan veden laatu on entistä heikompi. YVA-raportti on ristiriidassa lupahakemuksen kanssa, eivätkä lupahakemuksen asiakirjat ole yksiselitteisiä. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava kokonaan uudelleen Pälkäneen osalta, koska imeytysalueet, -tekniikat ja -määrät ovat muuttuneet oleellisesti. YVA-prosessin yhteydessä edellytetyt lisätutkimukset osoittivat Tavasen mallinnuksen ja suunnitelmat virheellisiksi. Osakaskunnilla ja -kaupungeilla on jo vesilaitokset ja -putket sekä varavesijärjestelyt. Osakaskunnat ovat parantaneet tai parantamassa nykyisiä vesilaitoksiaan, eikä tekopohjavesilaitos lisää juomaveden määrää eikä paranna sen laatua. Tekopohjavesilaitos ei ole yleisen edun vaatima hanke. Jos siitä puuttuu jotakin, niin sitä voi vielä täydentää myöhemmin. Viisi mapillista asiakirjoja Tavasen toimilupahakemus käsittää viisi mapillista asiantuntijatekstiä, karttoja, taulukoita ja muuta tietoa. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä todettiin, että luotettavaa tietoa laitoksen toiminnasta voidaan saada vasta kun se toimii todellisilla vesimäärillä. Suunnitelmat ovat epärealistisia. esimerkiksi laitosalueen siirtolinjoille ja siirtopumppaamoille. Hanke ei paranna vedenhankinnan varmuutta tai kriisivalmiutta. Pohjavesialueen laajennus kertoo siitä, että koko keskustasta Kostianvirtaan saakka ollaan tekemässä tekopohjavesilaitoksen toiminta- tai suoja-aluetta. Lähinnä kuntakeskusta sijaitsevilla imeytysalueilla aiotaan kääntää pohjaveden virtaussuunta. Näissä papereissa selostetaan, miten Kankaanmaan teollisuusalueen laidalla ja kuntakeskuksessa aletaan valmistaa vettä koko Tampereen seudun tarpeisiin. Jokainen yrittäjä tietää, että tekopohjavesilaitos vaikeuttaisi toimintaa alueella. Valtaosa vedestä purkautuu kuitenkin edelleen alamäkeen, kohti kuntakeskusta ja Kostianvirtaa. Yritysten vaikeudet ja väheneminen pienentävät paikallislehden ilmoitustuloja. On varsin todennäköistä, että myös lopullinen toimilupa irtoaa vasta oikeusprosessien jälkeen. . Parikymmentä vuotta kestäneen tutkimusvaiheen aikana sitä on pohjustettu monella tutkimuslupahakemuksella sekä ympäristövaikutusten arviointiprosessilla. Tavase tai sitä vastustavat maanomistajat, kunta ja seurakunta ovat vieneet jokaisen lupa-asian hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Vesi saadaan kulkemaan ylämäkeen, kun sitä imeytetään riittävästi. Uusien suunnitelmien mukaisilla imeytysalueilla ei ole tehty imeytyskokeita eikä maaperäkairauksia, eikä laadittu luotettavaa virtausmallia, joka YVA-lausunnon yhteydessä asetettiin lupakäsittelyn ehdoksi. Tavasen suunnitelmat ja tutkimukset ovat muutenkin epäuskottavia ja epätarkkoja. Lisätutkimusten yhteydessä imeytysmenetelmiä, -alueita ja -määriä muutettiin oleellisesti. Hankkeesta ei ole kuitenkaan hyötyä Pälkäneen kunnalle. Pälkäneen kuntakeskukseen sijoittuva hanke estää kunnan kehittämisen. Tavase Oy hakee osakaskuntien tietämättä lupaa niiden omistukseen, vastuulle ja maksettavaksi jääville toiminnoille . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Ympäristölupien saaminen mutkistuu ja yrittäjät törmäävät lisävaatimuksia, kun toimintaa pitäisi laajentaa tai muuttaa. ELY-keskus on laajentamassa pohjavesialuetta Tavasen toiminnan vuoksi, sillä pohjavedelle ei ole muita käyttäjiä tai tarvitsijoita. Tavase pyrkii rakentamaan vedenottokaivoja keskustaan, kun suurilla vesimassoilla nähdään, mihin vesi todellisuudessa virtaa. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Tekopohjavesihanke ei lisää kuntien yhteistyötä, vaan vaikeuttaa sitä: nykyisin osakaskuntien lakimiehet selvittävät, miten ne pääsisivät irtaantumaan yhtiöstä. Tiedot saa myös osoitteen perusteella maanmittaustoimistosta. Muistutuksen perusteet ja vaatimukset. Viereisellä sivulla on listattu, millaisia vaikutuksia tekopohjavesilaitoksesta, sen suoja-alueesta sekä Tavasen vuoksi laajennettavasta pohjavesialueesta voi koitua Pälkäneellä. Moni varmaan kuvitteli, että Tavase-taistelu on jo voitettu, kun viime aikoina on saatu myönteisiä uutisia: puolet yhtiön omistajakunnista on eroamassa koko yhtiöstä, ja Tampereellakin ollaan sitä mieltä, ettei tekopohjavettä tarvita, Kankaanmaan teollisuusalueelle kokoontuneet yrittäjät pohtivat. Mutta vedenhankintayhtiö vie hanketta kaiken aikaa eteenpäin. Tärkeintä on jättää muistutus ajoissa. Mutta jos ei nyt tee muistutusta, niin seuraavissa vaiheissa ei enää ole puheoikeutta. Siksi Tavasen tulee lunastaa kiinteistö täydestä arvostaan, jos kaivoja sijoitetaan tontille. Tavase vaikeuttaa oleellisesti Kankaanmaan ja Pälkäneen keskustan yritysten toimintaedellytyksiä. Nyt pitää olla hereillä, sillä toimilupahakemuksessa on esitetty myös kaikki maksettavat korvaukset, Petri Saario sanoo. Muistutuksen kanssa alkaa olla kiire, sillä se pitää jättää elokuun alkuun mennessä. . Siellä yritykset ja asutus eivät kärsisi yhtä laajasti kuin Pälkäneellä, mutta luontohaitat olisivat vielä suurempia, sillä laitos sijoittuisi osin Natura-metsiin ja suojeltuun Punamultalukkoon. Muistutukseen kannattaa kirjata, millaisia korvauksia yhtiöltä vaaditaan ja millaisilla takuilla vahinkojen korvaaminen turvataan, jos laitos kaikesta huolimatta toteutetaan ja jos se lupaehdoista huolimatta aiheuttaa haittoja ja vahinkoja. Ohessa yrittäjien muistutustalkoissa laadittu SydänHämeen Lehden esimerkkimuistutus. Tekopohjavesilaitos Kaksi viikkoa Viimeiseen Pälkäne . Tekopohjavesilaitos lisää vedenhankinnan riskejä ja häiriöitä, koska putkia, pumppaamoita ja muuta tekniikkaa tulee lisää. Tekopohjavesilaitos ei paranna veden laatua. Puhelimitse (03) 539 9800 Muistutus ja vaatimus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 20, 65101 Vaasa Muistuttaja: Sydän-Hämeen Kustannus Oy / Pälkäneen Alanko Oy Osoite: Onkkaalantie 58, 36600 Pälkäne Kiinteistön nimi: Alanko RN:o: 635-424-7-7 Kylä: Onkkaala Kunta: Pälkäne Muistutukset ja vaatimukset, mielipiteet Muistutuksia ja vaatimuksia voivat esittää kaikki, joiden oikeutta tai etua Tavase-hanke saattaa koskea. Mielipiteitä voivat esittää kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin Tavase-hanke saattaa vaikuttaa. Viite: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kuulutus 10.6.2013; Dnro LSSAVI/73/04.09.2010. Hakija: Tavase Oy Asia: Muistutukset ja vaatimukset vesilain mukaiseen lupahakemukseen, joka koskee Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamista sekä töiden aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaatimukset Kuulutuksessa mainitulle hankkeelle ei tule antaa lupaa. Töille ei pidä myöntää aloittamislupaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Perustelut Tekopohjavesihankkeen haitat ovat merkittävästi suuremmat kuin siitä koituvat hyödyt. Tekopohjavesihankkeen vahingot kohdistuvat laajaan joukkoon asukkaita ja yrityksiä ja koko Pälkäneen kuntaan. 6 Keskiviikko 17.7.2013 uutiset
Tuotantoalueiden, putkilinjojen ja huoltoteiden kohdalle jää pysyviä aukkoja arvokkaaseen harjumaisemaan. maankäyttö: Pälkäneen luontainen kasvusuunta tukkeutuu ja kaavoitus vaikeutuu. kuntatalous: Pälkäneen vetovoimaisuus vähenee ja yritysalueet hiljenevät, yrityksille koituu lisäkustannuksia ja kunnan verotulot pienenevät. Putkirikko aiheuttaa nopeasti syvän kraatterin ja vie tiet ja talot mennessään. ammunta ja metsästys: imeytysalueen vieressä olevan ampumaradan luvat ovat vaarassa, kun suojausvaatimukset kiristyvät. kulttuurimaisemat: Pehmeälle maaperälle rakennettu Pälkäneen Vanhakirkko luhistui aikanaan osin vedenpinnan muutoksien vuoksi. Kuntalaisten vesilasku kallistuu ja veden laatu heikkenee, koska harjussa ei enää ole uusia pohjavesialueita, ja vettä joudutaan ostamaan Tavaselta. luontoarvot: Keiniänrannan Natura-alue vaarantuu, koska tervalepikkoon purkautuvan veden määrä ja laatu muuttuu. Tavase on esittänyt ratkaisuksi suojaimeytystä. Tavase vei jo tutkimusvaiheessa Pälkäneen kunnan oikeuteen, kun se ei suostunut maksamaan kymmenien tuhansien eurojen tutkimuslaskua, joka aiheutui pohjavesiputken sabotoinnista. aikaa tehdä muistutus, muuten Tavase-juna meni jo Kostianvirtaan saakka. Keskiviikko 17.7.2013 . Käsittelyssä on kaksi muutakin Tavasea koskevaa kantelua. Se on pyytänyt muun muassa tarkemmat tiedot alueen pohjavesivirtauksista, joiden perusteella se itse on laajentamassa pohjavesialuetta. ELY-keskuksen sekoilusta pohjavesialueasiassa on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Maalämpö kielletään, eikä lämpöä maasta kerääviä putkia voi enää asentaa. liikunta, virkistys ja marjastus: Tavasen aitaamat alueet pirstovat harjun polkuja ja marjametsiä. Valtaosa vedestä kulkeutuu kuitenkin edelleen alamäkeen. Polttoaineen hinta nousee, kun kilpailu vähenee. Samoin on tosin käynyt myös edeltävissä lupavaiheissa: muistutuksia on pitänyt tehtailla kesälomalla tai joulunpyhinä. shl tommi liljedahl valtavat vesimassat aiheuttavat maaperän ja kiinteistöjen liikkumista imeytys lisää kosteutta ja aiheuttaa homevaaraa kiinteistöissä imeytys nostaa harjusta radonia taloihin huoltoliikenne imeytysalueille kulkee asuinalueen poikki Syrjänalustan asuinalue kiinteistöjen arvo laskee ja myynti vaikeutuu rakennusaikaisia melu- ja pölyhaittoja kaivokentät sekä huoltotiet tulevat talojen takapihoille valtavat vesimassat aiheuttavat muinaisen järvenpenkereen sekä savipatjan päälle rakennettujen kiinteistöjen liikkumista Keiniänrannan Natura-alueen vesitasapaino pyritään turvaamaan suojausimeytyksellä, joka toisi salaoja- ja kaivoimeytystä talojen pihoihin. Teiden suolaus kielletään. Kuntorata katkeaa monessa kohdassa, ja huoltoliikennettä tulee kuntoradalle. suuronnettomuudet: Tekopohjavesilaitoksessa liikuteltavat vesimäärät valtavia. Kunnan oikeuksien ajaminen on jo lupaprosessin aikana vaatinut kunnalta kohtuuttoman työ- ja rahapanoksen. Mirja Merikari on saanut jo maistaa Tavase-todellisuutta: kiristyvät suojausvaatimukset ovat kieltämässä polttoaineen myynnin Aapiskukossa. ELY-keskus ei hyväksynyt taukopaikan kaavamuutosta, jossa polttoainekauppa olisi siirretty pohjavesialueen ulkopuolelle. Yrittäjät pyysivät toistakymmentä vuotta Tavasen kanssa vääntänyttä Petri Saariota apuun, kun he ryhtyivät tutustumaan viisi mapillistä käsittävään Tavasen toimilupahakemukseen. vääntöön telee Kangasalan Punamultalukon suojelun keskeyttämistä Tavasen pyynnöstä ja toinen Valkeakosken irtautumista Tavasesta, mikä ei ole toteutunut kaupungin päätöksistä huolimatta. Kesäloma menee muistutustalkoissa Kankaanmaan yrittäjät kiertävät pöydälle leviteltyjä Tavase-mappeja. Toinen käsit- epävarmuustekijät: keskustan asukkaat, yrittäjät, viljelijät ja maanomistajat eivät tiedä, millaisia muutoksia vesien johtamiseen, ojitukseen, sadevesien käsittelyyn ja teiden hoitoon tulee, kun suojamääräykset vuosien varrella kiristyvät. Taustin asuinalue kiinteistöjen arvo laskee ja myynti vaikeutuu rakennusaikaisia melu- ja pölyhaittoja Nyt maallikon pitäisi omaksua tiedot muutamassa viikossa ja kirjoittaa muistutus, joka voi ratkaista oman yrityksen tai kodin kohtalon. Koolla on taitavia sähkömiehiä, rekkakuskia ja muita yrittäjiä. Kiinteistöille aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia, kun ne siirretään maan päälle ja suojataan. Imeytettävät vesimäärät ovat pari, kolme kertaa suurempia kuin Pälkäneen kunnan nykyinen vedenkulutus. Suojaimeytyksen suunnitelmat ovat puutteellisia: selvittämättä on muun muassa vesimassojen vaikutus rantapenkereen luhistumiseen ja orsivesi-ilmiö. Tavase aikoo nostaa pohjavedenpintaa vesitornin kohdalla niin paljon, että vesi alkaa kulkea ylämäkeen. Rauniokirkko on vaarassa, koska se on herkkä vedenpinnan muutoksille. Silloin valtavan tietomäärän ehtii sulatella edes jotenkin. Etenkin perheelliset yrittäjät olisivat mielellään viettäneet jonkun lomapäivänkin, mutta nyt aluehallintovirasto tuuppasi kesäksi kirjallisia töitä. Sitä ei ole tutkittu, ja se on mahdoton toteuttaa luontaisella pohjavedellä, koska sitä ei ole saatavissa. Vedenhankintayhtiön asiantuntijoilla ja lakimiehillä on ollut vuositolkulla aikaa koota aineistoa. liikenne ja polttoainekauppa: bensa-asemat häädetään Kostianvirran pohjoispuolen pohjavesialueilta. Mutta kynähommat eivät ole oikein kenenkään vahvuus, ja muistutuksien laatimisesta on harvalla kokemuksia. Siksi yrittäjät ovat kutsuneet Heikki Mäljän ja Petri Saarion neuvomaan muistutuksen tekemisessä. Vuosikausia Tavasen kanssa paininut kaksikko kertoo, että jotkut ovat hakeneet ja saaneet syyskuun puoliväliin saakka jatkoaikaa muistutuksen tekemiseen. Sydän-Hämeen Lehti 7 Tavasen vaikutuksia ja uhkia Kaikki Pälkäneen asukkaat ja yritykset juomavesi: veden määrä tai laatu Kinnalan vedenottamolla muuttuu, kun Tavasen imeytys jatkuu pitkään tai tekopohjavesilaitoksen toimintaan tulee häiriöitä. Harjun suojellut supat vaarantuvat, kun niiden ympärille imeytetään vettä. lämmitys: maanalaiset öljysäiliöt kielletään. Tämä lisää veden purkauksia Syrjänalustassa ja koko kuntakeskuksessa. Muinaispenkereen ja talojen alla olevan savipatjan epävakaus on nähty, kun kunnan runkovesijohtoja on katkennut ja vuoto on syönyt nopeasti syvän kanjonin rinteeseen. Kankaanmaan teollisuusalue osa ampumaradan tuntumaan imeytettävästä vedestä kulkeutuu yritysalueen alta kiinteistöjen arvo laskee ja myynti vaikeutuu kiristyvien suojausvaatimusten vuoksi Virpi Pohjola (vasemmalla), Ari Kokkonen, Hannu Lehtinen ja Markku Forsten olisivat mielellään viettäneet jonkun lomapäivän, mutta ELY-keskus päätti toisin: Tavasen lopullinen toimilupahakemus tuupattiin kesäksi lausunnolle. ympäristölupien saaminen vaikeutuu toiminnan muutokset ja laajennukset vaikeutuvat varastointiin, liikenteeseen ja pysäköintiin uusia rajoituksia pohjavettä vaarantavat toiminnot kielletään, ja yritykset joutuvat muuttamaan, työpaikkoja menetetään Muut yrittäjät sekä maa- ja metsätalous lisääntyvät rajoitukset rakentamiseen, toimintaan, lannoittamiseen, kasvinsuojeluun pellot pirstoutuvat pysyvästi, rakennusaikana peltoja on pois maatalouskäytöstä, saamatta jää myös EU-tukia Tavasen toimilupahakemuksessa esitetyt korvaukset ja korvausperusteet osin riittämättömiä tiet, pellot ja salaojaputket kärsivät rakennusaikana. Autojen pesu, öljynvaihto ja remontointi kielletään, korvausvastuu: keneltä tahansa maanomistajalta tai kunnalta voidaan vaatia valtavia korvauksia vahingoista. Silloin koko virran pohjoispuolisesta kuntakeskuksesta tulisi pohjavesialuetta, jossa polttoainekauppa ei onnistu. ELY-keskus ei hyväksy kaavamuutosta
Mukava paikka ja vähempivelkainen kuin Akaa, hän vertasi kohteliaasti. Perussuomalaisilla on nyt varaa hymyyn, sillä puolueen suosio lähentelee jälleen valtakunnan huippua ja paikallisellakin tasolla toiminta on aktiivista ja näkyvää. Pälkäneen paikallisosastolla oli päällimmäisenä huoli, joka ei ole poliittinen vaan ennen kaikkea pälkäneläinen: lausunto Tavasen rakennuslupahakemuksesta. . Hän jatkaa edelleen hallintovaliokunnan jäsenenä. timusten edessä? . Hän totesi, että europarlamentin toimintaan ei suhtauduta Suomessa riittävän vakavasti. Valkeakosken kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Kimmo Seppälä (ps.) naureskeli, että kyllä aurinkoinen Pälkäne kelpaisi mielellään Valkeakoskelle kuntaliitosneuvotteluihinkin. . 8 Keskiviikko 17.7.2013 uutiset . Suomen asema EU:ssa on samantapainen kuin pienten kuntien asema kuntaliitoksissa. Halla-aho totesi, että liittymisvaiheessa luvataan monenlaisia asioita, mutta käytännössä päätökset tehdään yleisen ja keskimääräisen edun mukaan, mikä taas tarkoittaa ennen kaikkea sen alueen etua, missä on eniten asukkaita ja tuottavimmat elinkeinot. . Toimimme äänestäjien mandaatilla ja päätimme, että ryhdymme asiaan viipymättä. Katsomme, että tutkimuksia alueella ei ole tehty riittävästi, eivätkä Tavasen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat tuhot saa koitua veronmaksajien maksettaviksi, valmista lausuntopaperia esitellyt Tero Ahlqvist kertoi. Tarjolla oli mahdollisuus liittyä kansalaisaloitteeseen pakollisen ruotsin kielen opetuksen poistamiseksi kouluista. . Jos oltaisiin pelkästään järkeviä, Suomessa ei kannattaisi tehdä mitään. Pälkäneläisittäin pakkoruotsi on keskeinen kysymys, koska ruotsinkielen opetus on uudessa tuntikehyksessä tulossa alakouluihin. Sanotaan, että jos EU olisi valtio, se ei olisi EU-kelpoinen. Se ei valitettavasti ole vitsi. Halla-aho muistutti kuulijoitaan, että europarlamenttivaalit ovat suomalaisittain yleisvaalit, joilla haetaan jo asemia vuoden 1915 eduskuntavaaleihin. Suomella on sivukylän huolet Laajan unionin reuna-alueilla mietitään, miten eläminen on ylipäätään mahdollista, jos kaikki lait aletaan säätää eurooppalaisille keskimäärin sopiviksi. Hän nousi Perussuomalaisten listoilta kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Suomen kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä. Kaksi vuotta aikaisemmin hänet oli valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon. Joku perustelikin saapumistaan sillä, että ?kun olen vain televisiossa nähnyt?. Aamupäiväkahvilla Onnenkengässä ei kuitenkaan kohdattu lehtiotsikoiden ja valtakunnanuutisten sävystä tuttua jyrkkää ja kohulausuntoja tarjoilevaa Halla-ahoa vaan pikemminkin sanoissaan varovainen ja yleisön intoa jopa hillitsevä korrekti poliitikko. Halla-ahon aiheena olivat ensi kevään europarlamenttivaalit ja puoluekentän ehdokasasettelu. Värikkään ja terävän kielenkäyttönsä ansioista hän joutuu vähän väliä kiistelemään siitä, onko jokin hänen ajatuksensa ollut liioittelua, kielellistä taituruutta vai harkittu aatteellinen lausuma. Hän on vastustanut muun muassa ampuma-aselain kiristämistä ja ajanut ruotsin kielen aseman lakkauttamista Suomen toisena virallisena kielenä. Jo ensimmäisenä kansanedustajavuotenaan Halla-aho tuli erotetuksi omasta eduskuntaryhmästään kahdeksi viikoksi Kreikan lakkoja ja mellakoita koskevien kirjoitustensa vuoksi. Lisää kohua syntyi, kun Oslon ja Utøyan saaren terrori-iskujen tekijän Anders Behring Breivikin manifestissa mainittiin Jussi Halla-ahon nimi. Halla-aho kiisti jyrkästi olleensa missään yhteydessä Breivikiin, tuomitsi veriteot ja ilmoitti jatkavansa omalla maahanmuuttokriittisellä linjallaan riippumatta Norjan tapahtumista. Viime kesänä hän luopui eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajuudesta, koska muiden puolueiden eduskuntaryhmät vaativat hänen eroaan. Hänestä vakava ongelma on päätösvallan siirtyminen Suomen kansalaisilta suurempien maiden kansalaisille. Hänestä on tehty useita kanteluita ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä muun muassa Yleisradiota vastaan. Halla-aho on koulutukseltaan kielitieteilijä ja kielellisesti huomattavan lahjakas. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . haluaviin poliitikkoihin. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Halla-aho on ehdolla ensi kevään europarlamenttivaaleissa. Tähän mennessä Halla-ahon kansanedustajan ura on ollut etenemistä kuohahduksesta toiseen. Alueeltaan laaja, harvaan asuttu maa, jossa on pohjoisen ilmasto ja sen mukaiset elinkeinot, ei ole millään mittakaavalla olosuhteiltaan keskimäärin eurooppalainen. Jussi Halla-ahoa evästettiin Pälkäneen vierailulla maaseudun asukkaiden käytännön huolilla: voiko rakennuksia jatkossa enää lämmittää puilla, miten syrjäseuduilta liikutaan keskustoihin, miten käy maatalouden ja erityisesti pienviljelijöiden koko ajan kiristyvien ja suomalaisesta näkökulmasta suorastaan mahdottomien vaa- Kansanedustaja Jussi Halla-aho Tamperelaissyntyinen, nykyisin helsinkiläinen Jussi Hallaaho (s.1971) on yksi tämän hetken suosituimmista, vihatuimmista ja ennen kaikkea kiistellyimmistä poliitikoista. Hän on ehkä Suomen tunnetuin blogisti, joka kerää päivittäin useita tuhansia lukijoita. Meillä on seitsemän koulua, joten ruotsinkielen opetuksen järjestäminen kaikille tulee kunnalle kalliiksi ja työlääksi, Ahlqvist selitti. Ehdolle politiikan asiantuntemusta Halla-ahoa saapui kuuntelemaan sekä kannattajia että Innokas kuulijakunta piiritti Jussi Halla-ahoa kysy myksineen niin pitkään, että tämä oli jo myöhästymässä seuraavasta paikasta. ei-kannattajia niin iso joukko, että osa sai tyytyä seisomapaikkoihin. Europarlamenttiin pitäisi saada eturivin kokeneita poliitikkoja, koska siellä tehdään tärkeämpiä Suomea koskevia päätöksiä kuin täällä aina ymmärretään, Halla-aho painotti. Hän totesi, että Euroopan Unioni ei ole ?kaikilta osin kelvoton?. Siitä kertoo sekä laimea äänestysaktiivisuus vaaleissa että puolueiden ehdokasvalinnat, jotka kohdistuvat usein julkisuuden henkilöihin tai ?taustalle vetäytymistä. On kuitenkin ihmisiä, jotka elävät täällä, joten sen on oltava jatkossakin mahdollista, Halla-aho kärjisti. Työllisyys kuumensi tunteet Kysymys työllisyydestä ja kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman tarjonnasta kuumensi lopulta keskustelun Onnenkengässä siihen mittaan, että kuului nyrkiniskuja pöytään. Yleisön huoli työn riittävyydestä oli suorastaan käsin tunnettavissa: Työttömyysluvut kasvavat, erityisesti nuorten ja iäkkäiden työntekijöiden on vaikea saada työtä, vaikka työvoimapula on huutava. Ulkomaalaisia, erityisesti Suomea matalamman elintason maiden kansalaisia, ote-. Kansa ei ota vaaleja vakavasti, elleivät poliitikot ota niitä ensin vakavasti. Puhelimitse (03) 539 9800 Kohupoliitikko: Jussi Halla-ahon vierailu kuumensi keskustelun lähelle kiehumapistettä Onnenkengässä Eurovaaleihin evääksi maaseudun murheita Pälkäne Perussuomalaisten naurut olivat leveitä, kun he kokoontuivat lauantaiaamuna kahvila Onnenkenkään tapaamaan kansanedustaja Jussi Hallaahoa. Kohupoliitikon pikavierailu sai liikkeelle muitakin kuin puolueen pälkäneläisaktiiveja, ja samalla sopi tunnustella ilmapiiriä yleisesti. Hänen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuslausuntojaan on moitittu rasistisiksi ja fasistisiksi. Myös korruptio ja tuhlailu EU-hallinnossa on hänen mukaansa vakava epäkohta.
Hän sanoi kuitenkin jyrkästi, että maahanmuutto ei saa olla työllisyysongelman ratkaisu. . Sitä ei välttämättä usko, millaisia kuponkeja saa täyttää ennen kuin voi myydä elintarvikkeita ja olutta. Kioskin pito ei kauan kannata, jos tavara vanhenee ja menee roskikseen, Petri Keskinen sanoo. Hän otti vetovastuun perinteikkäästä kyläkahvilasta ja -baarista heinäkuun alussa. Tiskin takana tapahtui sukupolvenvaihdos, sillä hänen äitinsä ehti pitää baaria viitisentoista vuotta. Uusi isäntä laittoi baarin kalusteet uusiksi. Perusteellisempi kasvojen kohotus tehtiin jo reilu vuosi sitten, jolloin kaikki pinnat käytiin läpi. Valoisamman ja tilavamman kahvilan asiakaskunta on laajentunut. Kun sellaista ei ilmaantunut, hän lopetti kaupanpidon keskiviikkona. Torstain ja perjantain aikana Kuhmalahden kirkolla ei ollut kauppaa, mutta lauantaista alkaen elintarvikkeita on jälleen saanut kotikylältä. . Vakiokuppikuntien ja terassiporukoiden lisäksi satunnaiset kävijät poikkeavat Pitkä-Sepässä kahville, oluelle ja pikkusuolaiselle. Pitkä-Sepässä on myös monta näkymättömämpää palvelua, sillä se myy muun muassa kalastusluvat seudun järville. Lisäksi esimerkiksi harrastajaryhmien avaimia siirrettiin kaupalta kioskille. Elintarvikekioskilla täydentynyt bensa-asema ja baari on perinteinen yhden pysähdyksen paikka ja kyläläisten kohtauspiste, josta saa kaiken tarvitsemansa. Paperisota vaati monta lappua Pitkä-Sepän elintarvikekioski rakennettiin niin, että yksi henkilö voi hoitaa samalta tiskiltä sekä baarin että kioskin. Ennen lauantaisia avajaisia kioski putsattiin ja maalattiin läpikotaisin. Sen ansiosta jokaisen maitolitran perässä ei tarvitse ajaa Pohjaan tai Sahalahdelle. Kuhmalahden Osuuskaupan Täydennysostoksille pääsee yli satavuotisen perinteen jat- joka ilta yhdeksään saakka. kajaksi viisi vuotta sitten syntynyt Kuhmalahden Kauppa ja Rauta sulki ovensa lopullisesti viikko sitten. Se suljettiin viisi vuotta sitten, kun kauppaan panostanut Nea pidensi myymälän aukioloaikoja, Petri Keskinen esittelee lauantaina avannutta kioskia. Asiakkaat toivottivat kioskin lämpimästi tervetulleeksi Kuhmalahti Kuhmalahden kirkolla asuvat 13-vuotias Elli Kykkänen ja yksivuotias Aino Peltola poikkesivat kotikylän uudella elintarvikekioskilla jäätelöostoksilla. Peruselintarvikkeet kotikylältä makkarat, mehut, limut, oluet, jauhot, sipsit, pesuaineet ja lemmikin ruuat. Pitkä-Sepän kioskista löytyy . elokuuta, kun Sepän Sällit järjestää perinteisen katusählyturnauksen Pitkä-Sepän edustalla. shl Tommi Liljedahl. Ei maahanmuutto ole mikään kysymys vaan se, kuinka paljon ja minkälaisia maahanmuuttajia meille tulee. Nea Virras haki kaupalle jatkajaa reilun vuoden ajan. Ja sitten törmätään taas moniin kiistakysymyksiin, hän täsmensi. Hänen mielestään valtion pitäisi joka tapauksessa helpottaa lyhyiden ja väliaikaisten töiden vastaanottamista, jotta työ olisi aina mielekkäämpää kuin tukien varassa eläminen. Halla-aho pysytteli maahanmuuttopuheissaan pidättyvämpänä kuin yleisönsä ja korosti moneen kertaan, ettei hän vastusta ulkomaalaisten tuloa Suomeen sinänsä. Mutta siitä puhuessa täytyy pitää kieli keskellä suuta, koska helposti aletaan huutaa: ?Palkanalennuksiako?!. Oikeastaan tämä on paluuta vanhaan, sillä Pitkä-Sepän yhteydessä oli ennen elintarvikekioski. Sydän-Hämeen Lehti 9 taan jatkuvasti tekemään töitä, jotka eivät kelpaa suomalaisille. Vai töitä, joita suomalaiset eivät suostu tekemään yhtä halvalla? Halla-aho muistutti, että vaikea työllisyystilanne on monimutkaisen ongelmavyyhden tulosta. . Paperisota aiheutti kuitenkin remonttia isomman urakan. . Onneksi avovaimo jaksoi täyttää lappuja ja tehdä lisäselvityksiä, jos joku hakemus ei heti kelvannut, Petri Keskinen kiittelee. Elintarvikekioskin virallisia avajaisia vietetään lauantaina 10. ja ?valkoisen miehen työt?. Olisi saattanut jäädä kioski avaamatta, jos kaikki olisi jäänyt minun hoidettavaksi. Valikoimia voidaan täyperuselintarvikkeet: maidot, dentää toivomusten mukaan. Mutta erikoistavaran kanssa ei lähdetä kikkailemaan. En syyllistä ketään siitä, että hän muuttaa Suomeen etsimään parempaa elintasoa, mutta Suomen omat ongelmat kasvavat, jos tänne syntyy minimipalkalla työskentelevä ryhmä, joka vain kasvattaa huoltosuhdetta. Halla-aho kehotti miettimään, haluavatko suomalaiset, että yhteiskunnassa on erikseen ?neekerin työt. Keskiviikko 17.7.2013 . Suomessa perusongelma on se, että työntekijöiden palkkaaminen on liian kallista. Työtä riittäisi enemmän, jos työvoimaa saisi vähemmillä kustannuksilla. Hänen mielestään se on uhkana, jos pysytään nykyisessä maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikassa. shl Ulla Siren Jussi Halla-aho kertoi käyneensä Pälkäneellä vuonna 1980 ?ja nyt heti uudestaan?. Elintarvikekioski ei tuo Petri Keskiselle kohtuuttomasti lisätyötä, sillä tukkuliike tuo kuorman säännöllisesti suoraan ovelle. Elintarvikekioski: Pitkä-Seppä myy peruselintarvikkeet Kuhmalahdella Kaupaton aika kesti kaksi päivää kylälle
Asiakkaiden vähyys lopetti aiemmat kirjakaupat. Autot parkkeeraavat pusikoihin, jotka rehottavat villeinä. Lisäks ripotellaan hiukkasen jauhemaista valkopippuria. heinäkuuta tiedustelin pääkirjasto Arkissa Laipanmaan karttaa, josta löytää tien Pihtilammille. Kilpajuoksu eri sairaaloiden välillä erikoissairaanhoidosta pitää saada loppumaan myös erityisen vaativassa hoidossa. Miten hallinto järjestettäisiin jos kunnat eivät ole valmiita liitoksiin. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Jos kysymyksessä ovat ala- kailisivat, mitä nämä yöaikaan ikäiset nuoret, toivomme, että tekevät. Häirityt asukkaat vanhemmat pitäisivät parem- Kolme haukkaa rivissä Tuulihaukan poikaset pesässään Hauholla; riviin mahtuu kunnolla vain kolme! Kuva: Mari Mattila Tampere ratkaisijan paikalla! Tulevaa sote ratkaisua kun aletaan toden teolla jalkauttamaan Pirkanmaalla, on Tampere ja sen luottamushenkilöt avainasemassa. Asiamiespostista luopuminen vähensi asiakkaita ja myös kirjakauppa lopetti hyvin pian asiamiespostista luopumisen jälkeen. Järvenpään kaupan takahuoneessa toimi Kangasalan kirjakaupan sivupiste. Tämä tarkoittaisi noin 22 000 henkilön lisäystä henkilöstöön ja uskomattoman määrän erilaisia kiinteistöjä. Kirjakauppias Leena Turto sai Pälkäneen kirjakaupan kannattamaan monta kymmentä vuotta, mutta myöhemmät kirjakaupat eivät ole menestyneet. Ristiänmäen kirjakauppa menestyi niin kauan kun kirjakaupan yhteydessä oli asiamiesposti. Virran katkaisun jälkeen annan astian uunissa verkalleen jäähtyä. Sieltä vien padan parvekkeelle muutamaks tunniks huilaamaan. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Keskustassa häiritään yöunia Lukijan kuva Viime viikkoina Onkkaalan keskustassa liikkunut häirikköporukka koputtelee yöllä Toivomme, että oviin, hakkaa seiniin ja häiritvanhemmat see asukkaiden rauhaa. Muutaman metrin mittaiselle sora-alueelle voit veneesi vetää jos uskallat, mutta minkäänlaista kiinnityspaikkaa ei ole. Kunta on vuosia sitten rakentanut satamaan lastauslaiturin, mutta siihen kiinnitetty kyltti kieltää laituriin pysäköinnin. Meillä Nuijanmäellä on monena yönä tarkkailisivat, käyty koputtelemassa. Tällainen ratkaisu ei liene kenenkään etu, eikä tavoite! Sote selvityshenkilöiden esitys joka eli melkein vuorokauden, antaisi edelleenkin . 10 Keskiviikko 17.7.2013 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Rajoitus päättyy vasta Kuohunhar- julle nousevassa mäessä olevaan 40 km/h aluerajoituksen päättymistä osoittavaan merkkiin. 30 km/h rajoitus on ilmei- sesti tarkoitettu vain työmaan kohdalle, mutta kenenkään mieleen ei ole juolahtanut sen vaikutusalue. ER Ahventen, haukien, lahnojen ja etenkin särkien syöntihalut tyrehtyvät usein ruotopelkoihin. Ruodot on osattava tarkoin poistaa. Yliopistollisen sairaalan kanssa tulee senkin jälkeen sopia joidenkin erikoislääkäripalveluiden ja tarvittavan taustatuen antamisesta. Tampereen kanta tulee linjaamaan miten tulevaisuus sote palveluiden osalta onnistuu. Kirjojen ja paperitavaroiden myynti olisi myös hyvä homma siviilipalvelusmiehelle, silloin kun ?sivareita. Laituri on muutenkin järkyttävässä kunnossa, sillä vuosien mittaan siihen tuodut soramassat ovat valuneet satama-altaaseen ja pienentävät entisestään veneilytilaa. Eipä ole kunta muutenkaan huolehtinut tästä Kukkian käyntikortistaan. Lisäksi mitä lapset on heitelty kukka-astioita pihasta tielle. yöaikaan tekevät. Kiusaamista ja häirintää on jatkunut silloin tällöin talvesta min huolta lapsistaan ja tarkasti. Kaikissa malleissa pitää pystyä turvaamaan palvelut niin että yksikään kuntalainen ja kunta ei jää heitteille. Sydän-Hämeen Lehti hyvät lähtökohdat palveluiden järjestämiseen Pirkanmaalla. Yliopistollinen sairaala pitäisi kaikissa tapauksissa jäädä ratkaisujen ulkopuolelle kuntayhtymämallisena hallinnoltaan, missään euroopan maassa ei yliopistolliset sairaalat ole kunnan sairaaloita. Sosiaali- ja terveys palvelut tulisi kaikissa tapauksissa rakentaa aluesairaaloiden ja Hatanpään sairaalan yhteyteen. Niiden väestöpohja pitäisi yhteisesti pystyä sopimaan niin että perusterveydenhuollon ja peruserikoisairaanhoidon sekä sosiaalipalveluiden järjestäminen olisi turvattu. perustamalla kirjaston yhteyteen kirjakaupan, jossa olisi myytäviä kirjoja ja paperitavaroita suunnilleen saman verran kuin Pälkäneen tai Ristiänmäen kirjakaupoissa oli aikoinaan. Koska sivupiste oli auki vain yhtenä päivänä viikossa, myynti jäi pieneksi ja sivupiste lopetti muutaman kuukauden kokeilun jälkeen. Perjantaina 12. Irtoaminen palveluiden piiristä ei voi myöskään onnistua ilman pitkää siirtymäaikaa oli hallin- tomalli sitten mikä tahansa. Pirkanmaalla olisi lomien jälkeen kuntien johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden istuttava päiväksi miettimään miten pirkanmaalaisten asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa yhteisesti sopimalla järjestetään. Tällöin postiasioita hoitavat asiakkaat usein ostivat samalla reissulla myös kirjoja tai paperitavaroita. Väleihin asetellaan harvakseltaan puhtaassa vedessä uitettuja ja vaikka voilla ensin voideltuja Ylhäisten happaman näkkileivän pieniä palasia mukavaa lisämakua antamaan. Koko sisällön päälle lorautellaan kupillinen vettä sekä soveliasta ruokaöljyä. Kirjakaupalla olisi samat aukioloajat kuin kirjastolla. Tamperelaiset hyvin pitkälle päättävät miten ja millainen tulevaisuus Pirkanmaalla on. Pekka "Kottara" Järvinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Valkeakoski Kunta unohtanut Luopioisten venesataman Kesän paras lomakausi on meneillään ja Kukkian rannoilla lomaansa viettävät haluaisivat tulla nauttimaan Luopioisten kirjonkylän palveluista. Venettäsi et kuitenkaan pysty pysäköimään minnekään, yhtäkään vieraspaikkaa ei ole tarjolla kirkonkylän venesatamassa. Tämä tarkoittaisi vähintäänkin 70 000-100 000 asukkaan väestö- pohjaa. Mukana pitää myös olla Pshp:n johto. Kuten alussa totesin on Tampereella erityinen rooli tässä asiassa. Tällöin voitaisiin ajatella pientä kirjastovirkailijoiden palkan korotusta. Kirjakaupalla olisi menestymisen edellytykset, sillä kirjoja lainaavat tai palauttavat asiakkaat usein ostaisivat samalla reissulla myös kirjoja tai paperitavaroita kirjakaupan puolelta. Kirjakauppa olisi joko Pälkäneen kunnan oma ?bisnis?, toisin sanoen kirjakauppayrittäjänä toimisi Pälkäneen kunta, tai vaihtoehtoisesti tilat vuokrattaisiin ulkopuoliselle kirjakauppayrittäjälle. Virkailija opasti ystävällisesti ja myös myi Pälkäneen opastekartan. Tästä sain idean: Pääkirjas- to Arkki voisi laajentaa ?bisnistä. Tamperehan on ainoa kunta Pirkanmaalla, joka ei voi kieltäytyä ottamasta vastuulleen muiden palveluiden järjestämistä. Mahdollisuuksia on kuntayhtymät, isäntä- tai vastuukunta miten vain. Sateen jälkeen rantatie on yhtä mutavelliä. Sen sijaan venepaikkavuokrat kunta kyllä mielellään ottaa sekä yksityisiltä että Luopioisten Leijonilta, joka ansiokkaasti on jo vuosia tarjonnut hyvät laituripaikat sataman kymmenille veneille. Kuule Kukkian kutsu Kirjakauppa pääkirjasto Arkin yhteyteen Patakukkoa kaloista Pälkäneelle tarvittaisiin kirjakauppa, ettei tarvitsisi aina käydä Kangasalla. Tilat kirjakauppaa varten löytyisivät pienellä hyllyjen siirtelyllä. Jos Pälkäneen kunta toimisi kirjakauppayrittäjänä, kirjastovirkailijoiden työmäärä hiukan lisääntyisi. Sitten voidaankin ruveta kelpo evästä nauttimaan. Tai vasta seuraavana päivänä jääkaappisäilytyksen jälkeen. Todelliset mestarit hauduttavat kalapadat leivinuunissa. Kiion Mikko. Sen jälkeen lämpötila lasketaan kolmeks tunniks 150 asteeseen. Kalat ja niiden ruodot voidaan tietysti myös vinhaan pyörivin, tehokkain lihamyllyin hienoks jauhaa. Viimeviikkoina oon kokkeillunna lähes perinteisen patakukon tekkoo. Viimeistään suussa kielellä taitaen tunnustellen ja sormin poimiellen. on käytettävissä. Jukka Ollikkala Turha nopeusrajoitus Kuohunharjuntiellä Kangasalan keskustassa on nopeusrajoitus, joka useimmalta tienkäyttäjältä jää noudattamatta. Kuohunharjuntiellä kulttuu- ritalon työmaan kohdalta alkaa 30 km/h nopeusrajoitus, joka on voimassa noin 800 metriä Huutijärven suuntaan. Kuumassa uunissa tuntikausia hauduttaen paksutkin ruodot pehmeiks purtaviks kypsyvät. Esmerkiks näin: Kannellisen uunivuoan tai savipadan pohja ja seinämät verhoillaan leivinpaperilla huomisen tiskaamisen helepottamiseks. Vuokaan ladotaan karkealla merisuolalla miedosti suolatut kalat ja kalanpalat. Koko latomus peitetään tiiviisti vedessä viistoista minuuttia liotetulla Ylhäisten näkkileipäkannella. Maun kannalta vois olla eduks jos tuokin näkkäri ois voilla voideltu. Laitetaan kansi paikoilleen. Työnnetään pata tai vuoka tunniks sähköhellan uuniin 200 asteeseen
(03) 358 6911 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Kangasala, Tampereentie 1 Silmälääkäri Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T . Kauppakirjat . 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! ! a st i ll ! i a s k i a a k k p i a a p st a a r Pa araa om V vasti Jousta luona. an a k k ia as taisin Myös il ppuisin. nlo o k ii v ja nen Ilmaielinpuh onta! neuv. Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN P. (03) 379 0008 www.kangasalanautokatsastus.? Merkillisen reilu. Eläinlääkärit KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. 0400 556 638 hannele.haataja@morilea.fi Roineenkatu 12, Valkeakoski www.aleksinlkv.net AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Löydät paikalliset palvelut helposti MARKKINAKANAVALTA! palvelut.shl.fi Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Puh. 0400-566 937 . (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. 8-17, p. 040-5876139 Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. Keskiviikko 17.7.2013 . 0400-404 425 Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset Pitopalvelut www.morilea.fi PITOPALVELU P. 8-18, la 9-14, p. Taloushallinnon palvelut ? Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Avoinna: ark. (03) 379 2940 . (03) 377 3447 PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 Viemäripalvelut Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Rautajärven Viemäripalvelu p. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset www.kangasalankirjakauppa.fi Ellintie 6, Kangasala P. Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu -17 9 E P A M Kiinteistönvälitystä Hammasteknikot Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Morilea Oy RISTO RIKKONEN Hannele Haataja, p. www.tv-hugg.com Hinauspalvelut Optikot Henkilö- ja pakettiautot Kopinkulman Optiikka Myös raskas kalusto P. 010-239 0880, FAX. (03) 379 0333 Kirjanpitotoimistot Kirjakaupat RENGASMYYNTI Keskusaukio 2, p
Jaak- ko Sjöstedt laski, että Holjan kulmalla on ollut kauppaliike seitsemässä eri kiinteistössä. . Velkoja ei ollut kovin paljon enemmän kuin varoja. Konkurssin vaikutukset tuntuivat kuitenkin seudulla. Työpaikat menivät, eikä lamaaikaan ollut helppo löytää uutta työtä. Holjassa alkoi uusi aika vuonna 1935, kun Risto Helmisen isä ja isoisä Toimi ja Otto Helminen ostivat rapistumassa olevan sahan. Helmiset olivat pyörittäneet pientä sahaa Lammilla. Meijeri ei ilmeisesti kannattanut, sillä sitä yritettiin myydä jo 1896, Risto Helminen päättelee. Velkaantuminen kaatoi sahan Vuonna 1909 Puutavaraliike Luopioinen Oy rakensi länsirannalle uuden, sen ajan mittapuun mukaan uudenaikaisen sahan. 1920-luvulla puu alkoi käydä kaupaksi, mutta yhtiö velkaantui. Yhtiön osakkaina oli paikallisia isäntiä, mutta päätösvaltaa käytti Kalle Antinpoika Pätiälän poika Kalle Kustaa Pätiälä. Tehtailijana ja suurena maanomistajana tunnetun Pätiälän maineen turvin saha sai luottoa ja velkaantui. . Nimensä se sai lähteestä, jonka yläpuolella torppa oli. Oli aikoja, jolloin Holjassa oli samaan aikaan kaksikin kauppaliikettä. Holjan teollisuushistorian aloitti Kalle Antinpoika Pätiälä, joka rakennutti vuonna 1890 höyrysahan ja myllyn Holjan salmen kirkonkylän puoleiselle itärannalle. Kylät sähköistettiin varhain, vain reilut parikymmentä vuotta Tampereen jälkeen. Sahan kehitystä jarrutti kuitenkin maailmansota ja kansalaissota. Kuva oikealla. Holjan sillan kupeessa syntynyt Risto Helminen sanoo olleensa parhaassa mahdollisessa elämänkoulussa pyöriessään lapsena sahan isojen miesten jaloissa. Nyt olemme Lähteenpäällyksen torpan mailla. Peltosaralla on edelleen toimiva lähde, Risto Helminen kertoi lauantaina Soukkion hallin pihamaalla. Kukkia-seuran perinteinen kirkastuslauantain kotiseuturetki täytti paikalle varatut penkit lähes viimeistä sijaa myöten. Jo vuonna 1926 rahoitusongelmat niin suuret, että osa osakkaista kieltäytyi takaamasta lainoja, Risto Helminen kertoo. Vuonna 1928 tilanne kärjistyi. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Esko Koskenvesa kehaisi käyneensä samaa viitosluokkaa molempien esitelmöitsijöiden kanssa. Otto Helminen alkoi olla jo heikossa kunnossa, ja päävetovastuu Holjan sahasta jäi kolmekymppiselle Toimille. . . Sen yhteydessä toimi myös höyläämö, ja merkittävä osa tuotannosta meni vientiin. Saha sähköisti Luopioisten kehitystä. Saha oli kulmakunnan ydin kahdeksan vuosikymmenen ajan. Oli Holjan kannalta onni, että konkurssin jälkeen löytyi tällainen jatkaja kuin Toimi Helminen. Risto Helmisen lisäksi Holjan kiehtovasta historiasta esitelmöi Jaakko Sjöstedt. Molemmat miehet ovat tehneet Holjasta myös kirjan, jotka saivat alkunsa kansalaisopiston kurssilla. Sahan omistajien jälkeläisenä Helminen keskittyi kirjassaan ja lauantaisessa esitelmässään kylän teollisuushistoriaan. 1700-luvun lopulla syntynyttä torppaa koko ikänsä asunut Jaakko Sjöstedt sanoo, että Holjassa saadaan kiittää monesta sahan konkurssipesän ostanutta Toimi Helmistä. Jaakko Sjöstedt puolestaan kertoi kirjassaan ja esitelmässään Holjan kulman elämänmenosta. Ensimmäinen höyrysaha oli itärannalla . Teollisuus toi vientituloja ja tulevaisuuden uskoa. Sahalle hankittiin ylimitoitettu sähkögeneraattori, ja virtaa riitti myytäväksi myös Holjaan, Haltialle ja Luopioisiin. 12 Keskiviikko 17.7.2013 kyliltä . Se opetti tekemään työtä. Kukkia-seuran kotiseuturetki: Risto Helminen ja Jaakko Sjöstedt valottivat Holjan kiehtovaa historiaa Holja kasvoi sahan ympärille Holjan historiassa käännettiin uusi lehti, kun Kukkian ja Haltianselän väliseen salmeen perustettiin höyrysaha vuonna 1890. Siihen saakka seutu oli ollut harvaan asuttua. Kun yksi lopetti, niin toinen aloitti. Maat oli jaettu ympäristön kylien kesken, ja niiden torppia oli noussut sinne tänne. . Samaan aikaan länsirannalle rakennettiin meijeri. Noin vuoteen 1910 saakka toimineen sahan vaiheista on vähän tietoa. Konkurssituomio lu- ettiin päivää ennen kuin New Yorkin pörssi romahti ja ajoi maailman syvään lamaan. Toimi Helminen putosi aina jaloilleen Risto Helmisen mukaan Puutavaraliike Luopioinen Oy:n konkurssi ei ollut suuri. Hän oli kuin kissa, joka putosi aina jaloilleen, Jaakko Sjöstedt vertasi. Hän muistaa esimerkiksi sota-ajat, jolloin sahalla tehtiin kaikkea mitä silloin tarvittiin: pilkettä polttoaineeksi, veneitä, puusaaveja, päreitä ja ruumisarkkuja. . Sitä ei pystytty maksamaan takaisin, ja yhtiö kaatui vuoden 1929 alussa. Yhtiö oli sahannut paljon, ja nurkat olivat täynnä puuta. Puun kysyntä kuitenkin tyrehtyi, ja yhtiön rahat loppuivat. Viimeisenä oljenkortenaan saha sai säästöpankista kolmeksi kuukaudeksi 400 000 markan vekseliluoton. Eniten tätä aika- kautta valotti Risto Walleniuksen löytämä kontrahti, jolla hänen isoisän isä Valdemar Wallenius pestattiin vuosiksi 1896?99 sahan hoitajaksi. . Holjaan alkoi syntyä asutusta, kun saha järjesti työntekijöilleen tontteja, Jaakko Sjöstedt sanoi. Saha sekä sen yhteyteen syntynyt mylly, meijeri ja leipomo säteilivät ympärilleen hyvinvointia ja palveluita
Tämän esityksen aikana katosi jutustelijan ääni useaan otteeseen yleisön hillittömiin naurunräjähdyksiin. Illan rauhoitti tässä vaiheessa Jaana Körhämö kahdella tunnelmallisella laululla ja tunnelmoinnista voivat nauttia tänä kesänä myös Torpan ovien ulkopuolelle jääneet, sillä äänten kuuluvuudesta huolehtivat kylätoimikunnan oven kahden puolen asentamat kaiuttimet. Sulosävelet soljuivat myös kyläraitille Matti Rauhalahden soittaman kahden kesäaiheisen tunnelmapalan verran. Jottei runonpäivän ilta olisi mennyt aivan laulun ja soiton Valtteri Viljakainen innostui toisten esityksistä niin, että halusi esittää oman yllätysohjelmanumeron. nimiin, esitti Nikkisen Antti ensin yhden oman ja sitten toisen Kalle Väänäsen kesäaiheisen runon. Matti Rauhalahti. Ja laululla jatkettiin kun oli saatu äänet avattua. Sota-aikaan huviloita oli viisi, nyt vähintään viisi sataa. Holjan yrityselämää jatkavat torpparien jälkeläiset, autoja remontoiva Antti Sjöstedt ja taloja rakentava Veikko Jokela. Suunnitelmat törmäsivät kuitenkin Holjan salmeen. Maantiesillan rinnalle olisi tarvittu kallis rautatiesilta. Toinen vaihtoehto oli, että rata olisi kiertänyt Haltian kautta, ja sahalle olisi tehty pistoraide. Sanna Teivaala-Luck ja Jaana Körhämö toimivat yhteislaulun esilaulajina.. Risto Helmisen käsityksen mukaan sahan toiminta oli kuitenkin kannattavaa. . Päivi Kososen esittämä laulu Niin kaunis on maa herkisti hetken. Yleisö otettiin tässä vaiheessa mukaan parilla yhteislaululla Sanna Teivaala-Luckin ja Jaana Körhämön toimiessa esilaulajina. Lapsille oli järjestetty ongintaa ja kaikille halukkaille oli muutaman vuoden tauon jälkeen tarjolla naulanlyöntikilpailu, jossa palkintosijoja ratkottiin lasten ja miesten sarjoissa tiukkojen ja sanoisinko jopa millipeliksi muodostuneiden uusintojen muodossa. Palkintojenjaon jälkeen oli myös arpajaiset, joihin palkintoja lahjoittaneille Haltian kylätoimikunta lausuu lämpimät kiitokset. Siitä antoivat todisteen nuoremman polven soittajan Eero Penttilän vikkelät sormet harmonikan näppäimillä. Varsinaista juhlapuhetta ei tänä vuonna ole valmisteltu, sen sijaan saimme kuulla Haltian vastarannan kesäasukkaan Toivo Soljamon lupsakkaa jutustelua aiheesta: Mitä lapset ajattelevat isovanhemmistaan ja muista tärkeistä asioista. Sydän-Hämeen Lehti 13 Musiikkipitoinen Haltiapäivä Saha hiljeni vuonna 1955 Sahan uusi nousu keskeytyi taas sotiin. Tielanoja valmistava Hannu Soukkio puolestaan lukeutuu paluumuuttajiin. Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, Eino Leinon ja runon sekä suven päivänä vietettiin jälleen Haltiapäivää. Haltian kylätoimikunnan puheenjohtaja Taina Ahmala toivotti runsaan puolitoista satapäisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen. tosin tällä kertaa Vaalerin Raijan tulkitsema hahmona. Vuonna 1954 paloi iso navetta ja vuonna 1956 alapirtti ja leipomo, jonka Toimi Helminen oli perustanut 1950-luvun alussa. Laajalti tunnetun rievän ja munkin paisto jatkui sahan yhteyteen siirretyssä leipomossa, kunnes sekin paloi huhtikuun lopussa 1957. Tämä palo vei mennessään sekä vehnämyllyn että sahan. Yrittäjäperhe eli taloudellisesti ahtaita aikoja. Säestyksestä huolehti ?Yhden miehen orkesteri. Niiden jälkeen sahatavaralla riitti kuitenkin kysyntää. . Torpan suojissa jatkui tanssi hamaan hämärän hyssyyn asti muutamien yllätysesiintyjien tuodessa iltaan lisämaustetta. Antti Nikkinen shl Tommi Liljedahl Liikenteen solmukohta Luopioinen oli seudun viimeinen paikka, johon piti kulkea soratietä pitkin. Hän esitti liki 80 vuotta sitten Haltialla sanoitetun laulun, jonka hän pienenä poikana oppi. Tuskin olivat Ernestin aplodit vaienneet, kun lavalle rynnisti nahkalakkeineen ja -takkeineen itse Irwin . Yrittäjänä jatkoi Risto Helmisen pikkuveli Mikko. Eveliina Virtanen ja Anni Hakala esittivät englanninkielisestä tekstistä kääntämänsä laululeikin, joka sai hymyn karehtimaan yhden jos toisenkin kuulijan suupielissä. Kaikki puu kelpasi maailmalle, jos sen vain jollain tavalla sai rikki, Jaakko Sjöstedt muistelee. Holjan salmi oli täynnä Kukkialta uitettua ja laajalta alueelta ajettua puuta. Rauhalahden Matti ryhtyi tanssiorkesteriksi ja yleisö pääsi pyörähtelemään betoniparketille. Pihalla palveli puhvetti kuumine makkaroineen, kahveineen ja leivoksineen. Ilmeisesti teksti oli onnistunut tai esitys muuten sujuva, sillä juontaja Pertti Toivari nimesi esittäjän Laipan Eino Leinoksi. Yllätykset kuuluvat Haltiapäivien ohjelmaan ja tällä kertaa sellaisena voidaan pitää senioriesiintyjä Ernest Rantasen laulua. Holja voisi olla varsin erinäköinen, jos 1900-luvun alussa kaavaillut rautatiesuunnitelmat olisivat toteutuneet. . Nykyisin Holjan salmen rannat ovat täynnä vapaa-ajan asuntoja, kuten koko Kukkia. . tai ajettiin suoraan Parolaan, jossa se lastattiin junaan. Sahan kultakaudella lautatarha ulottui mäelle, jossa Soukkion halli nykyisin seisoo. Tukkien ja sahatavaran hintaa säännösteltiin sotien jälkeen. Lopullisesti leivän ja rievän teko loppui, kun leipomo olisi vaatinut suuria investointeja. 30-metrinen tiilipiippu ja muut Holjan teollisuushistoriasta kertovat rakennukset ja rakenteet purettiin 1970-luvulla. Hänen jäljilleen päästiin, kun Toimi Helmiseltä löytyi kirje, joka oli kirjoitettu samalla käsialalla kuin ilmiantokirjekin. Toimi Helmisellä ei enää riittänyt virtaa leipomon uudelleenkäynnistämisen. Vauhdikkaan esityksen jälkeen virallinen ohjelma päättyi tälläkin kerralla yhdessä laulettuun Kukkian valssiin. Torpan väki komennettiin pihalle ja samassa rytäkässä katosivat sisältä myös istuinpenkit. Tämän jälkeen juhlakansan ottivat komentoonsa illan juontajat Sanna Teivaala-Luck ja Pertti Toivari. Aluksi vietettiin hiljainen hetki kuluneen vuoden aikana kylästä poisnukkuneiden muistoksi. 1950-luvulla koettiin vielä lyhyt Korean-buumi, joka vilkastutti kauppaa. Kun tukin hinta kaksinkertaistui, kannattavuus heikkeni. Vuodesta 1955 tuli viimeinen, jolloin saha pyöri. Kolme tulipaloa kolmessa vuodessa Holjan teollisuushistoria päättyi kolmeen tulipaloon. Holjan kautta kaavailtiin kapearaiteista rautatietä Päijänteen itärannalle, Jaakko Sjöstedt kertoo. Rataa ajoivat teollisuus- yrittäjät ja suuret maatalot, jotka laskivat, että maaseudun mustikat ja mansikat muuttuisivat kullaksi, kun ne saataisiin kaupunkien toreille. Tragediaa lisäsi se, että nimettömän kirjeen perusteella rikospoliisi tutki paloa tuhopolttona. Tyttöjen laulusta innoittunut pikkumies Valtteri Viljakainen esitti rokahtavan laulun, jonka nimi jäi tosin kuulijoille epäselväksi, mutta esitys oli todella vauhdikas. Haltialla on ollut menneinä aikoina hyviä hanuristeja, eikä se taito ole katoamassa. Kylillä leviteltyjen huhujen vuoksi Helminen tunsi itsensä hetken aikaa pyromaanin pojaksi. Toimi Helmisellä ei kuitenkaan olisi ollut mitään motiivia polttaa leipomoa, joka oli perheen ainoa leipäpuu sen jälkeen kun saha oli hiljennyt. Vakuutuspetokseltakin oli pohja pois, sillä Helminen oli pienentänyt vakuutuksia sen jälkeen kun saha oli ajettu alas. Lopulta paikallinen liikemies tuomittiin perättömästä ilmiannosta. Kirkonkylän kupeessa sijaitseva Holja on kuitenkin sijainnut liikenteen solmukohdassa 1700-luvun lopulta alkaen. Kukkiaa kiertävät vanhat tiet kulkivat Holjan kautta, ja 1700-luvun lopulta alkaen sen poikki on kulkenut myös postitie. Asiointi suuntautui 1870- luvulle saakka Hämeenlinnaan, kunnes Pälkäneen kautta raivattiin tie, jota pitkin pääsi Tampereelle. Sahatavara rahdattiin Pälkäneveden rannalle Mataraan, josta se laivattiin eteenpäin . Keskiviikko 17.7.2013
Aloitin syyskuussa säveltämisen. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ministeri Erkki Tuomioja puolisonsa Marja Helena Rajalan ja konsertin järjestäjän Virpi Yli-Vakkurin seurassa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja eläköitynyt Valtiokonttorin pääjohtaja Jukka Wuolijoki Nikkilän talon edustalla. Autenttinen kokemus antaa siemenen luomistyöhön, säveltäjä kuvailee. Vierailu Vuolijoen maisemissa sai Petter Ohlsin tarttumaan Hella Wuolijoen näytelmiin. . Esityksen säestää pianisti Maila Böhm. Hella Wuolijoki on maamme historian eräs kiehtovimmista hahmoista. Virosta kotoisin oleva Ella Maria Murrik meni naimisiin vuonna 1908 Sulo Wuolijoen kanssa, jonka kotikartano sijaitsi Hauhon ja Pälkäneen rajamailla. Hella Wuolijoella oli erittäin hyvä ihmistuntemus, hän oli ihmisten näkijä. Ministerin mukaan, silloin kun tarjoutuu tilaisuus palata suvun maisemiin, otetaan kutsu ilomielin ja mielenkiinnolla vastaan. Aito ympäristö antaa luovuuden Teoksen säveltäjä Petter Ohls kertoo, kuinka säveltämisen voima on lähtöisin sielusta ja sydämestä. Nikkilän talo on ollut Wuolijoen teoksissa. Konemaisena tuotettu teos ei kosketa. Heti kun saavuin tänne inspiraatio tuli oikein voimakkaana sykkeenä. Niskavuoren aito ympäristö merkitsi paljon. Nikkilän talo kuului Vuolijoen kartanon seurapiireihin. Konsertti: Juhani & Loviisa-dialogit sai kantaesityksensä AteljeeGalleria Virpissä & Orbissa Vuolijoella draaman virta vie mennessään Vuolijoki sykkii inspiraatioita. Vuosikymmeniä sitten se antoi sykähdyksen Hella Wuolijoelle viisiosaisen Niskavuori-näytelmäsarjan kirjoittamiseen. Vuosien saatossa kulttuurin virta ei ole ehtynyt Vuolijoelta. Näytelmissä esiintyvä Nikkilän talo ei ole olemassa ainoastaan kirjojen sivuilla, vaan se elää ja voi hyvin Vuolijoen sydämessä, nimellä AteljeeGalleria Virpi & Orbi. Vuolijoen maisemissa on aina liikkunut ministereitä, ja tänäänkin on paikalle saapunut ministeri Erkki Tuomioja. Hän ystävällisesti mahdollisti sen, että säveltäjä sai käyttää Hella Wuolijoen tekstiä, kiitteli Yli-Vakkuri ja toivotti tervetulleeksi Hella Wuolijoen lapsenlapsen, ulkoministeri Erkki Tuomiojan puolisoineen. Ministeri Tuomioja ei ole ennen vieraillut Nikkilän talossa, mutta Vuolijoen kartanossa hän on käynyt muutaman kerran. Näytelmät ovat rehellistä tekstiä, ne uskaltavat paljastaa myös ihmisen raadollisen puolen, AteljeeGallerian omistaja Virpi Yli-Vakkuri pohtii. Juhani ja Loviisa-dialogiin on poimittu Wuolijoen näyTahtojen taistelu telmistä miehen ja vaimon väNiskavuori on Hella Wuolijo- liset keskustelut, joista käy ilmi en näytelmissä draaman tyys- luonteiden mittelö ja tahtojen sija. Hänen elämäntarinansa kuljetti häntä niin Yleisradion johtajaksi kuin NKVD:n vakoojaksikin. Elämän erikoiset polut toivat Hella Wuolijoen myös Hämeen sydämeen Vuolijoen maisemiin. 14 kyliltä Keskiviikko 17.7.2013 . Aito, konkreettinen paikkakin tuo mukanaan myös omaa merkitystään. Petter Ohlsin viime kesän vierailu AteljeeGalleria Virpissä & Orbissa olikin kokemus, joka sai luovuuden voiman vyörymään taiteilijaan. . Vuolijoen seudun talot ja taisto. Tarina saa alkunsa, kun Loviisa muuttaa Niskavuoren taloon päästääkseen Hämeen eläville sydänmaille. Viime sunnuntaina siellä sai kantaesityksensä konsertti Juhani & Loviisa -dialogit. Petter Ohlsin säveltämä libretto perustuu Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntä -näytelmään. Tämä taito hyödytti häntä taiteellisessa työssä, mutta myös politiikassa ja taloudellisissa toimissa. Silti Loviisa yrittää lujasti lunastaa paikkaansa Niskavuoren suurtilan emäntänä. Samalla Juhani yrittää koota rohkeutensa lähteäkseen Helsinkiin ministeriksi. Vuolijoella ministereitä on aina astellut. Teos vyöryi pala palalta eteenpäin ja marraskuussa sä-. Samalla Murrik vaihtoi nimensä Hella Wuolijoeksi. tarinat innoittivat häntä kirjoittamaan Niskavuori-näytelmät. Hämäläisen naisen päättäväinen luonne sopi hyvin yhden Suomen vaikutusvaltaisimman naisen kuvattavaksi. . Talon isännän Juhanin rakkaus kohdistuu kuitenkin piikatyttö Malviinaan. Näin oli viime sunnuntainakin, sillä konsertti kiinnosti myös Hella Wuolijoen sukulaisia. . Juhanin roolin esittää baritoni Taisto Polvi ja Loviisan roolin tulkitsee sopraano Inga Sulin
Hän ohjasi vuonna 2011 ilmestyneen elokuvan Hella W, joka kertoo Hella Wuolijoen elämästä Suomen itsenäistymisen ajoista 1940-luvulle saakka. Monia Niskavuori-näytelmien taloista on paikannettavissa lähiseuduilta. Muumäen tilan oikea nimi on Eerola ja talo sijaitsee Onkkaalassa. Vakituisesti asumme Sahalahdessa, mutta toimimme myös täällä aktiivisesti niin Mikkolan navetalla kuin eläkeläisyhdistyksessäkin, he kertovat. Samana päivänä järjeste- Lauluyhtye Soila esitti kesäisiä sävelmiä.. Kirjailijat kuuntelevat tarinoita ja poimivat mielenkiintoisimmat jutut. Hella Wuolijoen näytelmät ovat hyviä kertomuksia ja tarinoista löytyy kyllä yhtymäkohtia niihin tapahtumiin, mitä oikeasti kuuluu tapahtuneen, kertoo Jukka Wuolijoki. Jukka Wuolijoen poika Juha Wuolijoki on myös innostunut suvun tarinoista. Pahansisuisen Hetan kerrotaan sanoneen, ettei päästä vieraita taloon, ennenkö talon seinät ovat pidemmät kuin vanhan kotitalonsa päärakennuksessa. Sulin pystyy laulullaan ilmaisemaan Loviisan tahdonlujuuden, joka ei murru. Ammattitaitoiset esittäjät Taisto Polvi, Inga Sulin ja pianotaiteilija Maila Böhm puhaltavat teoksen todella henkiin. Varsinkin esityksen lopussa tunnelma vireytyy intensiiviseksi, kun keskustelu vaimon ja aviomiehen välillä syventyy. Inga Sulin tulkitsee naisen kiihkeän rakkauden kaipuun silmät sädehtien. kello 19. Irene Riihimäki Tunnelmaa: Luopioisissa juotiin perinteiset kunnan järjestämät aamukahvit Vellikello kutsui kolmesti Luopioisten Pytingin pihalla parveili ihmisiä jo hyvissä ajoin ennen puoli yhdeksää ja lisää valui vellikellon kutsumina, kun kunta järjesti perinteiset aamukahvit kesäkuun viimeisenä lauantaina. Hän esitteli myös kunnan uuden teknisen johtajan Matti Vesavan sekä tietoverkkoasioita maaseudulle junailevan projektipäällikkö Erkki Mäkelän. tään vuosittain Sahalahdella markkinat ja pariskunnalla on usein ollut kiire kahveilta suoraan markkinahumuun. . Keskiviikko 17.7.2013 . Sitten saimme Arja Nuuttilan meitä johtamaan, Päivi Kosonen kertoo. Arja Nuuttilan ja Päivi Kososen lisäksi Soilassa laulavat Eliisa Lahtinen ja Laura Viukari. Aamukahveilla tavattiin vanhoja tuttuja ja vietettiin leppoisaa kesäaamua lehmusten siimeksessä. Meistä kolme lauloi aikanaan Lauriinat-yhtyeessä ja sen lopetettua toimintansa me tahdoimme vielä jatkaa laulamista. Paikalla oli mukavasti niin vakituisia kuntalaisia kuin kesäasukkaitakin. Palikoita siis löytyy, mutta aivan kaikki ei stemmaa. Siellä kulttuuri virtaa vahvana saaden sydämen sykähtämään. Juhani ja Loviisa -dialogien toinen esitys nähdään AteljeeGalleria Virpissä ja Orbissa sunnuntaina 21.7. Noin kahdettakymmenettä kertaa järjestetyssä tapahtumassa tarjottiin kahvia ja tuoretta pullaa. Hyvät elementit on kuitenkin poimittu, kuvailee Jukka Wuolijoki. Kerrotaan myös, että viisaan Juurakon Huldan esikuvana oli eräs vuolijokelainen kaunotar, joka palautti Hella Wuolijoelle hänen tielle pudonneen muhvinsa. Niskavuoren jääräpäisellä Hetan tarinalla kerrotaan myös olevan todellisuusvastine. . Ja kuulemma ne ovat paria metriä pidemmät, kertoo Jukka Wuolijoki. Eerolan taloon saavat siis vieraat tulla, ja niin ovat myös kävijät tervetulleita nauttimaan historiasta ja draaman voimasta Nikkilän taloon Vuolijoelle, alias AteljeeGalleria Virpi & Orbiin. Sadepisaratkin ehtivät paikalle vasta, kun tapahtuma oli jo loppupuolella. Maria Ilonen Tunnelmasta nauttimassa Hyväntuuliset Meeri ja Timo Salonen ovat olleet kesäasuk- Sopraano Inga Sulin ja baritoni Taisto Polvi tulkitsivat Juhanin ja Loviisan tahtojen taistelun. kaita paikkakunnalla vuodesta 1974, ja aamukahveillakin on käyty monta kertaa. . Nyt emme kuitenkaan lähde sinne, vaan nautimme tästä tapahtumasta, kun on näin hyvää pullaakin, Meeri Salonen hymyilee. Myös ohjelmaa oli tarjolla. Lauluyhtye Soilat esiintyi kahteen otteeseen laulamalla kesäisiä sävelmiä. Itse Vuolijoen kartano sijaitsee noin kilometrin päässä Vuolijoen kylän Timo ja Meeri Salonen nauttivat kahvista, pullasta ja tunnelmasta aamukahveilla. Luopioislaiset laulajanaiset laittoivat hynttyyt yhteen vajaa vuosi sitten. . Täytyy muistaa, että Hella Wuolijoen kirjat eivät ole historiankirjoitusta. Tapahtumassa he ovat käyneet jo useana vuonna. Taiteilijapianisti Maila Böhm. keskustasta. . Kyläläisten suussa Wuolijoen kartano helposti muuntuukin Niskavuoreksi. Wuolijoen kartanon muonamiehentalosta oli saapunut illan esitystä kuuntelemaan Wäinö Wuolijoen , eli Sulo Wuolijoen veljen, lapsenlapsi Jukka Wuolijoki. . Hella Wuolijoen käyttämä Juurakon Huldan maalaistalo sijaitsee kahden kilometrin päästä Nikkilän talosta. Nainen on se kallio, jolla Niskavuoren talo seisoo. Legendojen liepeillä Wuolijoen kartanosta lähteneet tarinat elävät yhä paikallisten mielissä. Sydän-Hämeen Lehti vellys oli valmis. Tunteenpalo ja sielukkuus soivat sunnuntaisessa konsertissa. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua uusittuun kunnantaloon. Kesäasukkaiden tärkeydestä kunnalle muistutti tapahtuman avannut ja yleisön tervetulleeksi toivottanut Pälkäneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko. Urkko mainitsi tällaisten tapahtumien lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta kuntalaisten kesken sekä tapahtumien tärkeästä vaikutuksesta paikallisiin perinteisiin. Joensuun talo puolestaan sijaitsee viiden kilometrin päässä
Rannan asukas Pekka Laine on harmissaan, sillä rantavedessä kelluu haravoitavaa jätettä enemmän kuin ehtii saada korjatuksi. Muut rantojen käyttäjät sekä kalat ja linnut joutuvat kärsimään. Olennaista on siis poistaa vedestä kaikki kasvijäte. Pieniä määriä saa poistettua käsin, mutta isompia niittoja varten on saatavissa veneeseen kiinnitettäviä niitto- ja haravointilaitteita. Tarja Riitamaa neuvoo, että niiden niittojäte kannattaa poistaa esimerkiksi nuotan tai muun verkon avulla. . Kukaan rannanomistaja ei hoida pelkästään omaa rantaansa vaan myös kaikille yhteistä kallisarvoista vesimaisemaa. SHL Ulla Siren Mitä enemmän kasvijätettä jää kellumaan veteen, sitä nopemmin vesistö rehevöityy. Milloin tarvitaan ilmoitus? Omalla alueella käsin tehtävästä vesikasvillisuuden niitosta ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Koneellisesta niitosta on tehtävä ilmoitus Ely-keskukseen. Silloin veden yleistila ei parane vaan huononee niiton seurauksena. Samoin, jos niitettävä alue ylittää oman tontin rajat. Hyvin isoille tai suojelukohteena oleville alueille tarvitaan myös Aluehallintoviraston lupa. Älä niitä itsekkäästi Vesikasvillisuuden niitto on tehtävä säännöllisesti vähintään kerran kesässä, jos haluaa pysyviä tuloksia. Se sanoo yksinkertaisesti, että jos niität kasvillisuutta, niin jäljet on korjattava, Laine sanoo. Vedessä kelluva kasviaines ajautuu tuulen mukana kohti rantoja ja tarttuu helposti Mallasveden pehmeään rantahietikkoon. Siksi on kohtuullista, että ihminen hillitsee kasvua omilla toimillaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että vesikasvit ja ruovikkorannat kuuluvat olennaisesti vesistöihin. liitteet. Ilmoitus niitosta tai ruoppauksesta on toimitettava Ely-keskukseen 30 päivää ennen toimenpiteen alkamista.. Ne tarjoavat kutupaikkoja kaloille ja kasvuympäristöjä kalanpoikasille sekä pesintäpaikkoja vesilinnuille ja vesinisäkkäille. Sopivan vesikasvillisuuden ansioista myös veden laatu paranee, koska se sitoo ravinteita vedestä. Jätteen voi jättää joksikin aikaa kuivumaan, jolloin se on helpompi siirtää eteenpäin, ja sen voi myös kompostoida. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Niittojäte on nostettava riittävän ylös rannalle. Kannattaa selvittää, onko jollakulla käyttöä jätteelle esimerkiksi maanparannusaineena, ennen kuin lähtee kuljettamaan kuormaa kaatopaikalle. Uposkasvit, kuten vesirutto tai ahvenvita, ovat vaativampia niittää kuin ilmaversoiset kasvit, koska ne alkavat kasvaa uudelleen pienistäkin veteen jääneistä osista. Kuivattaminen helpottaa jätteen jatkokäsittelyä. Veteen joutuva kasvijäte muodostaa rantaviivalle haisevan mutareunuksen ja edistää rantojen mataloitumista. Puhdas järvi on kaikkien yhteinen toive mutta siitä on myös kaikilla yhteinen vastuu, pohtii Pekka Laine. Vesiensuojelu: Jos poistat vesikasvillisuutta rannastasi, hoida homma loppuun asti Järvikin on haravoitava niiton jälkeen Pälkäneen Iltasmäessä, Yleeninkärjessä haravoidaan rantaa alkukesästä alkaen tiuhaan tahtiin. Siihen on varmasti monia syitä, mutta kaikkien meidän rantaasukkaiden pitäisi yrittää hoitaa ainakin oma alueemme niin, että mitään ylimääräistä ei joudu veteen, ympärivuotisesti Yleeninkärjessä asuva Laine sanoo. Hän näkee rantojen rehevöitymisen, umpeenkasvun ja mataloitumisen seuraukset joka päivä suoraan kotipihastaan. Laki ohjaa niittäjää Tavallisin vesikasvillisuuden niittoaika on käsillä juuri nyt. Ilmaversoisten kasvien kuten järviruo?on, järvikortteen ja järvikaislan säännöllinen niittäminen hillitsee rantojen umpeenkasvua ja parantaa veden laatua ja sen asukkaiden, kuten kalojen ja vesilintujen elinolosuhteita. Lupahakemus etenee Ely-keskuksen kautta. Ruoppauksesta on aina tehtävä ilmoitus Ely-keskukseen. Jos ruoppausmassaa on yli 500 m³, tarvitaan Aluehallintoviraston lupa. Sekä niitto- että ruoppausilmoitukseen käytettäviä lomakkeita voi tulostaa Ely-keskuksen sivuilta, mutta ilmoitusta ei voi tehdä netissä, koska siihen on liitettävä kartat ym. Jotkut urakoitsijat tarjoavat niittopalvelua tarkoitukseen suunnitellulla kalustolla. Käsittele jäte oikein Kasvijäte on nostettava niin ylös rannalle, että aallokko ei vedä sitä takaisin veteen. Jos kasvi pilkkoutuu niitossa, ja sen palasia jää kellumaan veteen, tulos voi olla päinvastainen kuin mitä tavoiteltiin, eli kasvi lähteekin nopeasti leviämään, hän varoittaa. Riitamaa muistuttaa, että niittojätteen jättäminen veteen on laitonta toimintaa, josta voi tehdä ilmoituksen kunnan ympäristöviranomaisille. Seuraamuksena on vähintään uhkasakko. Mallasveden tila on huonontunut viime aikoina. Myös rantojen maisema-arvo paranee, kun kaislikon kasvua hillitään. Ennen niittopuuhiin ryhtymistä on hyvä tarkistaa, että osaa toimia oikein. Naapurin lupa ei riitä, vaikka sekin tarvitaan. Hyvin laajojen tai suojeltujen vesialueiden niittoon tarvitaan Aluehallintoviraston lupa. Ilmaversoisten kasvien juuret heikkenevät vasta muutaman niittokesän jälkeen. Tarja Riitamaa neuvoo, että jos niitetään vain kerran kesässä, paras aika niittoon on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, jolloin kasvin ravinteita on eniten versossa ja vastaavasti vähimmin juuressa. Jos haluaa niittää useita kertoja kesässä, ensimmäinen niitto tehdään ennen kasvin kukintaa ja toistetaan tarpeen mukaan 3?5 viikon välein. Jo alakoulussa opetetaan, että vesistöjä ei saa liata eikä niihin saa joutua mitään ylimääräistä eloperäistä jätettä. Siksi on ilman lainpykäliäkin helppo käsittää, että niiton seurauksena syntyvä kasvijäte on kerättävä pois vedestä. Huolimaton niittäjä onnistuu kyllä avaamaan uinti- ja venereitit omassa rannassaan, mutta kerryttää samalla roskakasoja ja haisevaa lietettä muihin rantoihin. Vesilaissa määritellään ne asiat ja toimenpiteet, joista niittäjän täytyy huolehtia. Kangasalan kunnan ympäristötarkastaja Tarja Riitamaa kertoo, että kaikesta muusta paitsi omalla alueella käsin tehtävästä vesikasvillisuuden niitosta on jätettävä ilmoitus Ely-keskukseen 30 päivää ennen toimenpiteen aloittamista. Toimiin on hyvä ryhtyä ajoissa, koska ilmoitusta varten tarvitaan liitteitä. Koneellista niittoa tai ruoppausta ei saa tehdä ilmoittamatta. Isomittaisena se on ympäristörikos, jonka voi ilmoittaa poliisille. Myös rannalla niitossa kannattaa olla tarkka, sillä kuivan maan niittojätteen joutuminen veteen rikkoo sekä vesi- että ympäristölakia. Niitä ja säilytä Ihmisen toiminta lisää vesikasvillisuuden määrää ja sitä kautta rantojen mataloitumista ja umpeenkasvua. Sekä maatalouden ja teollisuuden päästöjen että rantojen virkistyskäytön seurauksena vesistöjen kuormitus kasvaa ja rehevöityminen nopeutuu. Sen poistaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin tuoreen kasvijätteen. Laineen perhe korjaa suorastaan työkseen jätettä rantavedestä kuivalle maalle. . Rantaviivalle alkaa muodostua lietettä, jonka haju on yököttävä. Rannan ruovikko suodattaa maalta veteen valuvia ravinteita, joten se auttaa osaltaan veden säilymistä puhtaana. Ihmiset eivät noudata vesilakia. 16 kyliltä Keskiviikko 17.7.2013 . Liiallinen kasvillisuuden hävittäminen voi siis lisätä ravinteiden määrää ja muun muassa kiihdyttää leväkukintojen kasvua. Paras tulos syntyy, kun avoimet ja ruovikkorannat vuorottelevat keskenään ja niiton linja on luonnonmukainen ja pehmeä. Läheskään kaikki ei ole luonnosta itsestään irronnutta.
Luopioinen sai kuitenkin poikkeusluvan, ehkäpä juuri Walleniuksen ansiosta. Suunnitelmat ja kustannusarviot alkoivat hitaan kulkunsa Tukholmaan. Ensimmäinen varsinaista kirkon rakentamista koskeva pitäjänkokous pidettiin 4.1.1807. Hieno ilta. En minä musiikista mitään ymmärrä, varsinkaan vieraalla kielellä, mutta mahtava ääni oli Hietalahdella! Varsinkin urkuparven esitys täytti koko tilan, mies hengähtää. Tuula Koivulahti jäi kaipaamaan tutumpia hengellisiä kappaleita mukaan. . Koskenvesa viittasi Ville Kivimäen tuoreeseen väitöskirjaan, minkä mukaan sotatoimissa mielensä rikkoneet leimattiin vain mielisairaiksi ja jätettiin yksin selviämään. . Lopullisesti kirkko valmistui vuonna 1814. Niinpä aikoinaan vitsiksi tarkoitettu huomautus, ?käyvätkö papitkin vielä kirkossa?, oli loukannut Kaskelmaa. . Nuoren esiintyjänalun jälkeen kirkon etualan valloitti Heini ja Pentti Hietanen. Oli selvää jo kauan, että 200-vuotiskirkkoon tullaan, Jouko Koivulahti toteaa. . Tarvikepulan vuoksi rakentaminen pääsi vauhtiin kuitenkin vasta keväällä 1813. Keskeneräinen kirkko vihittiin 28.11.1813 käyttöön ensimmäisenä adventtina. Tilaisuuden juonsi kappalainen Janne Vesto. Illan musiikkiannin aloitti Eveliina Virtasen herkkä kantele-esitys. Suurin syy viivästyksiin piili lopulta esivallan vaihtumisessa. Koskenvesa kiitteli vielä Walleniuksen sukua päiväkirjojen ja muiden asiakirjojen avaamisesta. dettaan kotikirkkoonsa. Kirkko on jumalasuhteen symboli, jossa seurakuntaelämä ja Jumalan sana rikastuu, vahvistuu. Emme voi puolustaa sytyttäjää, mutta jotain yhteisen vastuun puutetta siinä saattoi Kirkossa sana vahvistuu Iltahartaudessa rovasti Olli Kaskelma pohti omaa suh- Pentti Hietanen esiintyi myöhemmin parvelta Heini Hietasen säestäessä uruilla, jolloin kuultiin Händelin Arioso, Georges Bizet?n Agnus Dei ja Jukka Ollilan Oi, uusi maa. taustalla olla, Koskenvesa arvioi. Seuraavana aamuna kansa saapui jumalanpalvelukseen. Kappalainen Henric Savenius toimitti jumalanpalveluksen ulkona. Samoihin aikoihin Savenius menetti pappisoikeutensa ja pian alkoi myös Ruotsin ja Venäjän välinen sota. Taneli Kuusiston Sun ristis juurehen, Sam Webben Agnus Dei ja Lasse Heikkilän Täällä pohjantähden alla kajahtivat pianon säestyksellä. Ennen virttä Vesto muistutti siitä, kuinka saamme nauttia musiikista aivan toisella tavalla kuin aiemmat sukupolvet. . Kirkossa ei ollut pianoa, jossain vaiheessa saatiin urkuharmoni, mutta ennen sitä säestyksen puuttuminen merkitsi sitä, että veisattiin hyvin hitaasti omalla nuotilla. Tällä hän ehkä ennakoi jo seurakunnan tulevia tarpeita. Uuden kirkon suunnittelu ei riippunut pelkästään paikallisesta tahdosta. Jo seuraavana päivänä taloista lähetettiin miehiä siivoamaan palon jälkiä ja keräämään nauloja raunioista. Hauhon kirkkoherra Ivar Wallenius, joka vastasi myös Luopioisista, ilmoitti seuraavana torstaina Porvoon tuomiokapitulille palosta. Hän kertoi kappelilaisten köyhyydestä ja Tuula ja Jouko Koivulahti saapuivat esi-isiensä ja -äitiensä kirkkoon. kalliista käynnissä olevista kirkonkellon ja kappalaisen asunnon korjauksista. Ilta-auringossa kylpevään kirkkoon oli saapunut pari sataa henkeä kuulemaan musiikkia, sanaa ja historiaa. Urut saatiin vuonna 1890. Nyt soittimet tukevat koko jumalanpalvelusta ja voimme yhdessä nauttia musiikista, Vesto tarinoi. Reipas alku ja loppu Professori Esko Koskenvesa valotti Luopioisten kirkon syntyvaiheita. Nykyisen kirkon rakentaminen sai alkunsa aiemman kirkon palosta 27.9.1806. Mielenterveytensä menettänyt entinen sotilas sytytti tapulin tuleen, ja tuli poltti myös kirkon. Pitäjänkokous ei saanut aikaan yhteistä kantaa ja valmistelu hiipui. Minusta on mukava ajatella että luopioislaiset aikoinaan halusivat niin kiihkeästi kirkkoon, että ryntäsivät sinne ennen kirkon valmistumista, mutta näin se ei tainnut mennä, Kaskelma sanoo. Rovasti antoi hieman palautetta, kirkossa käymisessä seurakunta saisi ryhdistäytyä. Hän rukoilikin jumalaa johdattamaan meidät tämän ajan läpi temppeliinsä. Tuula ja Jouko Koivulahti Puutikkalasta saapuivat 200-vuotiaaseen kotikirkkoonsa sukupolvien ketjun velvoittamana. . Keskiviikko 17.7.2013 . Muun muassa asetus määräsi, että julkiset rakennukset pitää rakentaa kivestä. Äidin puolen esivanhemmat ovat käyneet samassa kirkossa. Hän on tuntenut kirkossa Jumalan läsnäolon kosketuksia, yhteyttä seurakuntaan, ystäviin ja työtovereihin. Mukava tulla esivanhempien kotikirkkoon, Tuula Koivulahti sanoo. Jouko Koivulahti hieman ihmetteli yleisön vähyyttä. . Åkergrenkin sairasteli. Lopulta vuonna 1811 uusi Tuleva kuudesluokkalainen Eveliina Virtanen esitti Kreeta Haapasalon ja Martti Pokelan kanteleteoksia. pitäjänkokous pääsi sopimukseen keskenään ja Åkergrenin kanssa. Kokous pyysi rakennusmestari Matti Åkergrenia tehtävään, mutta kokeneen kirkonrakentajan palkkioista syntyi eripuraa. Erityisesti historiakatsaus oli mielenkiintoinen, rouva totesi lopuksi. SHL ANU RITVANEN Kukituksessa (vas.) Tero Ahlqvist, Pentti ja Heini Hietanen, Esko Koskenvesa, Eveliina Virtanen ja Olli Kaskelma.. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Juhlavuosi: Luopioisten kirkko 200 vuotta Musiikki täytti kirkon Luopioisten kirkon 200-vuotisjuhlallisuudet jatkuivat torstaina iltakirkolla, jossa muisteltiin ensimmäistä jumalanpalvelusta vielä keskeneräisessä kirkossa
Hänen mukaansa pelkkiä maisemia on vaikea tehdä, kun niihin tulee kuitenkin aina talo keskelle. Idyllit siirtyvät tauluihin mielikuvituksesta, kun ?August Fabianin henki. Nyt jäi aikaa maalaamiselle, muutamaan yhteisnäyttelyyn osallistunut nainen toteaa. Häkkisen töissä pelkkä värimaailma ja aihevalinnat houkuttelevat luokittelemaan työt naivistisiksi. Ensinnäkin kehystäminen on kallista, toisekseen on mukava kierrättää. Tätä mieltä on myös Stiina Haapanen: . Nyt löytyy varmasti näistä taontatöistä lahjavaihtoehtoja myös miehille. Onneksi on ihmisiä, jotka miettivät näitä asioita ja saavat loistavia ideoita. Irene Riihimäki Kangasalan Lepokodin käsityöpuoti on avoinna elokuun loppuun asti joka päivä klo 12?18. Lepokodin historialliseen miljööseen voi tutustua sopimuksen mukaan. Stiina Haapanen esittelee Anni Keskisen tarjottimia, joiden kuviot syntyvät vanhoista pöytäliinoista.. Varsinkin Minä pienenä -sarjassa on selkeä lapsenomainen tyyli. Harrastaja epäilee, ettei oma tyyli ole vielä edes löytynyt. Taulujen nimet ovat yhtä herkullisia kuin taulujen värit: Me haluttiin eriväriset mekot, vaikka ollaankin kaksosia tai Minä pienenä, kun olin reipas ja punaposkinen, joista tietty ikäpolvi varmasti löytää yhteisiä muistikuvia. . Jokainen kädentaitaja on ottanut haltuunsa käsittelemänsä materiaalin omaperäisillä ajatuksilla ja taidokkaalla toteutuksella. Oman tahdon mukaisesti on taivutettu lasi, puu, kangas ja metalli. Metallityöt ovat tämän kesän uutuustuote, sillä luopioislaisen taontapaja Tulikoiran perinteiset sepäntyöt ovat ilmestyneet käsityöpuodin valikoimaan. . Sylissä työt ?Minä pienenä en olisi osannut kuvitella, että olisin halunnut matkia isona ihailemani naisen tukkaa. On aivan ihana uppoutua ja maalata yöhön saakka mökin verannalla, Häkkinen naurahtaa. SHL Anu Ritvanen Naiveja ja naivistisia maalauksia Marketta Häkkisen ja Mar- jo Tiitolan näyttely Haaviston Parvigalleriassa, Saarikylientie 888. on liikkeellä. . ja ?Hevosen kanssa töihin.? siin sopivia tauluja. 18 Keskiviikko 17.7.2013 kyliltä . Eivät nämä mistään maailmantuskasta synny. Talvella minulla välähti Haavistojen parvi mieleen. Weckmanin Pirjo sanoin heti, että jippii, ja siitä se lähti, Häkkinen täydentää. Vanhan ruutuikkunaisen parven miljöö sopii hyvin kaksikon teoksille ja ajatusmaailmaan. En varmaan pystyisi maalaamaan viivaakaan, jos pitäisi tehdä mallista. Sitä paitsi hieno kehys innostaa maalaaman juuri siihen sopivan työn, Häkkinen valottaa maalaustensa lähtökohtia. Mielikuvitusta ja lapsen maailmaa Lähes samanikäiset naiset ovat löytäneet harrastuksen eri aikaan. Tauluihin rakentuu oma sisäinen harmoninen värimaailma, joka näyttää vaihtuvan kausien mukaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Näyttelyt: Taiteilijakälykset kipusivat Haaviston parvelle Kesägalleriat saivat uuden tulokkaan Kangasala Kesänäyttelyiden uusin tulokas Haaviston Parvigalleria tarjoaa vanhanajan tunnelmaa maalaustaiteen ystäville. Harrastajamaalareiden Marjo Tiitolan ja Marketta Häkkisen teokset värittävät parven hämärää heinäkuun ajan. Idea gallerian avaamisesta lähti liikkeelle taiteilijoiden aloitteesta, mutta alkusysäyksen näyttelyn pitämiselle antoi Tiitolan mies Antti-Jussi Tiitola, joka on myös Häkkisen veli. . Tiitolaa kannustettiin maalaamiseen jo koulussa, ja näyttelyitä hän on pitänyt 1970-luvulta saakka, viimeksi Saarikylien koululla 1990-luvulla. . Ensimmäisenä kesänä galleria täyttyy Marketta Häkkisen ja Marjo Tiitolan töistä. Kierrätys on enemmän ja enemmän kasvanut trendi ja varsinkin nuorempia asiakkaita kiinnostaa, kertoo Haapanen. Esimerkiksi koruja on syntynyt niin vintagetapeteista kuin vanhoista nahkavaatteistakin. Lepokodin tuotteiden ihmettely tuokin hivenen helpottuneen olon. kesää. Tein työtä käskettyä. Vaatesuunnittelijana olen aina pelannut värien kanssa, mikä näkyy töistänikin. Marjo Tiitola pystyisi sijoittamaan kuvansa satukirjoihin, mutta muuten hän ei tunnista naivismia tyylikseen. Ulkopuolisen silmin taulujen idyllien kuvaustavassa on kuitenkin naivismille tyypillistä viattomuutta. Häkkisen elämään maalaaminen astui vasta eläköitymi- sen myötä 2000-luvulla. . Naku (Antti-Jussi) sanoi, että keksitäänpäs joku paikka, mihin saatte taulut esille, Marjo Tiitola muistelee näyttelyidean alkua. . Tiitola käyttää kehysmateriaaleina 1970-luvulla keräämiään vanhoja ikkunanpokia ja päivettyneitä lautoja, joista hänen miehensä loihtii sopivia kehyksiä, ellei Tiitola ole jo loihtinut suoraan kehyk- Haavistojen vanha parvi muuttui Parvigalleriaksi. Valikoima ja käsityöpuodin tilat ovat laajentuneet vuosi vuodelta. Historiallisen Lepokodin 700 neliömetristä liikeneekin hyvin pari huonetta paikallisten taitajien kädentuotteille. Lepokodin käsityöpuodissa on esillä yli kahdenkymmenen käsityöläisen tuotteita. On taottuja koriste-esineitä ja käyttöesineitä, koukkuja ja kolkuttimia, kuvailee käsityöpuodin myyjä Stiina Haapanen. Lepokodin historiallinen miljöö sopii hyvin käsityöpuodin pitopaikaksi, vanhanajan osaaminen ja perinteinen tekeminen ovat innoittaneet kädentaitajia taidonnäytteisiin. Monissa tuotteissa on myös käytetty hyväksi vanhaa tavaraa, joka monen silmissä olisi saattanut näyttää jo viimeisen käyttöpäivänsä ohittaneelta, mutta kekseliään käsityöläisen edessä avautuukin monien mahdollisuuksien maailma. . Mehän hukutaan siihen romuun, jos ei aleta miettimään mitä voidaan käyttää uudestaan. Kaikki syntyy mielikuvituksesta, öljyväreillä työskentelevä Tiitola naurahtaa. Ulkoisesti Häkkisen ja Tiitolan teoksilla on kehystämisfilosofian lisäksi niukasti yhtymäkohtia, mutta sisäisessä maailmassa on yhdistäviä tekijöitä. Hyväntuulisessa näyttelyssä ainoaksi huoleksi jäivät kakkailevat pääskyset. Puodissa käynti nimittäin todistaa, että uusiokäytön tulevaisuus on taitavissa käsissä. Sain vielä miehen, joka kannustaa, innostaa ja tekeepä vielä kehyksetkin, Tiitola hykertelee. Luonto on pikkutalojen ja -kylien ohella Tiitolan lempiaiheita. Vielä on olemassa ihmisiä, jotka osaavat tehdä jotain niille puolikuntoisille tavaroille, joita hyllyt ja kaapit pursuavat. Häkkinen tekee löytönsä purkulavojen sijaan kirpputoreilta. . Nyt olet ja aito esinekin on nähtävissä Kangasalan Lepokodin käsityöpuodissa. Kangasalan Kädentaitajien pitämä käsityöpuoti on avoinna jo 12. Avoinna heinäkuun loppuun ke 18?21, pe 18?20, la 12?16 ja su 13?15. Kädentaitajien käsityöpuoti: Kangasalan Lepokodilta löytyy lahjatavaroita Vanhasta saa uutta ja hienoa Oletko kuullut kuinka vanhasta pöytäliinasta voidaan muokata kaunis ja kätevä tarjotin. Olin aika villi mukula. Helsingissä Hallituskadun Tyttökoulussa opettaja August Fabian Ripatti sanoi, että suotta opiskelet, mene vain naimisiin ja tee kuvia
Haot tehdään tuoreista kuusenoksista. ensitöikseen nauttimaan hernerokkaa kanttiinista. . Meillä on itsellä kotimuseo, joten halusimme nähdä, millaista samantyyppistä esineistöä muualla on. Jotkut suuntasivat ensimmäiseksi kanttiiniin nauttimaan esimerkiksi hernerokkaa tai makkaraa. Vanhan Savotan kämppäkaupasta sai ostaa kotimaista käsityötä kuten perinneasuja. Vivikka Monto muodissa Näytteitä taonnasta antaa LuoPupunruokaa kaneille pioisissa taontapajaa pitävä tarjoavat Johanna Kallenautio Leo Ratinen. Työnäytöksetkin keräsivät väkeä. Rautajärvellä 13.?14. Maatalosta kotoisin olevan naisen omalta kotitilalta ovat jo lehmät lähteneet, mutta hän on tehnyt vielä lomituksia muille tiloille. Hauholainen Heikki Kaaronen sekä Nokialla asuva Matti Lehto antavat mallia siitä, kuinka viikatteella niitetään. Meillä on kotona kaksi lammasta, Kallenautio selittää samalla kun kaksikko syöttää häkissä oleville kaneille heinää. Tampereella asuva ja perheensä kanssa paikkakunnalla mökkeilevä Emmi Syrjä rapsutteli hevosia. heinäkuuta pidetyssä näyttelyssä aisti menneen ajan tunnelman monella tapaa. Haluan siirtää omalle lapselleni perinteitä. Pellavaa kehräävä Auli Kollanen kertoo, että kehräämisestä on tullut melkein muoti-ilmiö. . Nuori nainen kertoo harrastavansa ratsastusta, joten hevoset olivat luonnollisesti hänelle tapahtuman parasta antia. Muitakin mökkiläisiä oli paikalla. Paikalle on kiva tulla tapaamaan ihmisiä, mutta hän naurahtaa, että aikoinaan tuli tehtyä heinätöitä ihan liiankin kanssa. Moni tulee minulle oppiin ja laittaa sitten rukkinsa kuntoon. Hän sanoo, että sekä tytär Laura. vaikka välineet ovat toki kehittyneet entisistä ajoista, niin sepäntyö on edelleen käsityötä. Tilaustöistä yleisiä ovat esimerkiksi portit, kaiteet ja erilaiset sisustusesineet. Monenlainen tuunaaminen ja vanhan kunnioittaminen on suosiossa nykyään. Käyn joka vuosi vastaavissa tapahtumissa, mutta tänne ehdin nyt ensimmäistä kertaa. Nämä ovat mielenkiintoisia tapahtumia, Hämäläinen toteaa. Eino kertoo, että häntä kiinnostavat etenkin esillä olleet vanhat koneet. Rukilla kehrääminen Kuusesta kuivikkeita karjapihaan Ulla Järvinen Hauholta pe- rinnepuvussaan sanoo tulleensa tapahtumaan kutsuttuna muun muassa esittämään, kuinka ennen vanhan niitettiin heinää. Hänellä on useita hevosia, joita käytetään esimerkiksi metsätöissä. Nuorimmaisin tulokas Nepsukka-varsa simahtaa kesken näyttelytohinoiden, kuten Heikki Kaaronen ja Matti Lehto laittavat viikatteet viuhumaan.. Salolainen Juhani Hämäläinen sekä lastenlapset Ansa ja Eino suuntasivat lähes aitatolppia nuotion päällä. . Keskiviikko 17.7.2013 . Kokemusta on 1950-luvulta asti. Perinnetapahtumissa esiintyminen on heille tuttua kauraa. Hiukan riskaabelin näköisen homman ääressä puurtaa Pauno Piimäkorpi. Tämä on mukava harrastus, luopiolainen hymyilee. Niinkin kaukaa kuin Petäjävedeltä tuli hevosineen paikalle Eeva-Liisa Pitkänen. Tolppaa pitää käännellä koko ajan, muuten se syttyy palamaan. Kuhmalahtelainen esittelee myös, kuinka kuusenhakoja tehtiin kuivikkeiksi karjapihassa oleville lehmille. Sekä talkooporukkaa että yleisöä tuli ympäri Suomea. Juupajoella asuva Johanna Kallenautio Laura-tyttärensä kanssa suuntasi ensimmäiseksi katsomaan eläimiä kuten hevosia ja kaneja. . Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Pellavaa kehränneen Auli Kollasen mukaan rukilla kehräämisestä on tullut muoti-ilmiökin. Leo Ratinen esittelee, kuinka rautanaula taotaan. Vanha Savotta: Maa- ja metsätyöperinteet siirtyvät seuraaville polville Eläimet ja vanhat vempeleet olivat Vanhan Savotan hittejä Rautajärvellä Vanha Savotta -kämppäkaupan tiluksilla pidetyssä vanhan ajan metsä- ja maatalousnäyttelyssä ei jäänyt epäselväksi, mitkä olivat tapahtuman suurimmat hitit. Eläimet ja vanhat vempeleet kiinnostivat monia. Hän on niitä ollut itsekin yhtenä kesänä pilkkomassa. Hän esittelee, kuinka aikoinaan kyllästettiin pienokaisilla on tapana tehdä. Tapahtumassa kuultiin myös musisointia, ja monenlaisia työnäytöksiä esitettiin
Konsertti sisältyy näyttelyn pääsymaksuun. KANGASALA Kastettu: Topias Eino Johannes Aronen (Sahalahti). Vierailijat Hannu Uusmies ja Kari Mikkonen. Ajankohtaista verkossa . Säveltäjien Brahms, Schumann Mendelssohn-Bartholdy ja Dvorák musiikkia. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 17.7. Kirkkokahvit. koriste-, sekä muut pronssituotteet . Taidepappilassa soi sunnuntaina elävä musiikki. hautakivet, kaiverrukset . vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . kello 15 tamperelainen Triona. Markku Viitala, Sari Salmi. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 24.7. Eino Akseli Kahiluoto. 9. Hän julkaisi seitsemän vuotta sitten myös oman levyn. Pekka Simojoki puolestaan on tehnyt yli 30-vuotisen uran hengellisen musiikin parissa. Gospelmuusikko tunnetaan Arja ja Pekka Simojoki muun muassa Afrikkalaisesta esiintyvät Luopioisissa messusta, Meidän messusta ja keskiviikkona 24.7. klo 10 Kon?rmaatiomessu (Pyysalo 6 AB) Kangasalan kirkossa. Hartaus klo 13 Kanervassa ja klo 14 Kostiakodissa. To 18.7 Hartaus klo 13 Harjutuulessa. Su 21.7. 10. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ke klo 19 Rukousilta Su klo 18 Hyvän sanoman ilta, Jouni Mäkelä Lähetystorilla kesäale pe 14-17, la 10-14 Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. (Eino Leinon runoon). Eira Annikki Ellimäki 83v. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä. Helmi Kokkolan lapset perheineen. PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Medialähetys Sanansaattajat 572, 87 . Kulkue Kostianvirrantaistelun muistomerkiltä klo 9. MUU TOIMINTA: Ke 17.7. Lähetysilta klo 18.30 Vanhassa Rauhalahdessa, Pohjantie 486. Kirkon ulkosuomalaistyöhön, Kirkkohallitus monista hengellisistä lauluista, joista monet ovat päätyneet myös virsikirjaan. Luopioisten kesäkonsertissa lauletaan yhdessä muun muassa Pekka Simojoen Elämä on nyt sekä Onneni on olla. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Roikola. Su 28.7. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . sunnuntai helluntaista. Sointulassa. Kangasalalaiset Arja ja Pekka Simojoki laulavat ja laulattavat Kolehti: 14.7. Seurakuntadiakonian kehittämiseen, erityisesti koulunsa päättäneiden nuorten syrjäytymisen riskien vähentämiseksi ja syrjäytyneiden nuorten osallistuvan toiminnan kehittämiseksi yhdessä seurakuntien kanssa Kirkkopalveluiden kautta 719,23?. Klo 13 Kyläkirkko Puutikkalassa VPK:n talolla, Vesto, Roikola, kyläläiset. klo 20 Kangasalan kirkossa Linnea Liimatta, huilu & Ilpo Laspas, urut Bach, Mozart, Gluck Ohjelma 5 ? Seurakunnan virastot avoinna kesän aikana 10.6.?13.9.2013 ma ja ke klo 9?14, to klo 10?17, ti ja pe suljettu. Kolehdit 30.6. Totuus ja harha. Pohjoispääntie 47. Nuorisonohjaajan ja diakonin koulutuksen saanut Arja Simojoki on ollut mukana monissa miehensä musiikkiprojekteissa, kuten Jakaranda-kuorossa, Liekitmusikaalissa, Ter vetuloa Tuomas-musiikkinäytelmässä ja EtCetera-kuorossa. Molemmat kappaleet on sanoittanut runoilija Anna-Mari Kaskinen, jonka kanssa Simojoki on tehnyt monet rakastetuimmista lauluistaan. Luopioisten kirkossa keskiviikkona 24.7. Metsäkirkko Laipassa Pihtilammella klo 18, Vesto, Roikola. Nuotiokahvit. Su 21.7. Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi! Tyhmä ei sitä käsitä, mieletön ei sitä ymmärrä. PS 92 YHTEINEN TOIMINTA Ajan Ratas Arkissa Pälkäne. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA . Messu klo 10 kirkossa, Vesto, Roikola Ke 24.7. sunnuntai helluntaista, Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Kiitos. Osoite. Haaparinteessä, 1.8. Hyssy, Salmi. Kolehdit: Kirkon ulkosuomalaistyöhön Kirkkohallituksen kautta. KESÄKONSERTTI To 25.7. Ville Oskari Kavenius ja Riikka Kristiina Kaikkonen. Torikahvio klo 10-13 srk-talolla diakonian hyväksi. Pappilan seurat, Pappilantie 29, klo 18 mm. Vielä ehtii tutus- tua Ajan ratas -näyttelyyn pääkirjasto Arkissa. Pälkäne-Seuran kesänäyttelyyn on valittu parhaat palat edellisvuosilta. Tilassa esitellään sekä torpan väen arkea että ylemmän säädyn elämää. Lyhyet teksti johdattavat 1700-luvun keskeisiin tapahtumiin ja uutuuksiin maalaispitäjän asukkaiden näkökulmasta. Tutuiksi tulevat niin ryijyt, tapetit kuin kotoisa perunakin. Ohjelma 10 eur. Su 28.7. Taidepappilassa esiintyy 21.7. 21.7. Osmo Oskari Kankaanpää 85v. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 17.7 Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Roikola. Su 21.7. Mirja Himanen ja Me- TOTUUS JA HARHA Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä. Iltamessu kirkossa klo 18, Vesto, Roikola. MUUTA: Ti 23.7. Klo 18 Kyläkirkko Padankodan pihamaalla, Vesto, Arja Nuuttila, kyläläiset. Tyynelässä ja 8.8. metallikirjaimet, metallilaatat . Kokoonpanoon kuuluvat Pirkko Linkosuo (huilu), Tuija Kurki (piano) ja Riina Liikala (poikkihuilu) sekä Ranskan vahvistus Elie Lacombe (kitara). Sunnuntaikonsertissa kuullaan kotimaisia ja ulkomaisia kestosuosikkeja, iskelmiä ja teatterisävellyksiä, muun muassa Gershwinin ?Summertime?, Rauno Lehtisen ?Toiset meistä?, Mogens Schraderin ?Kesäyö. Sagulin, Segerroos, Sillanpää. klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. entisöintityöt . Muurinpohjalettuja, kahvia, mehua, pullaa ym. Ke 24.7. Ahti Erkki Kivelä ja Sari Maria Kokkola. Kuollut: Meeri Elisabet Jokinen 95v. Sami Aleksanteri Hietala. Lilja Lempi Kaarina Sironen. Kuulutettu: Jouni Tapani Lautamäki ja Anna Karoliina Keskinen. Vihityt: Pekka Lauri Juhani Laine ja Mari Tuulia Koskinen. Jari Petri Ruusunen ja Sohvi Elina Korhonen. Kesäyön konsertti klo 23 Aimo Kokkola ja nuoret kirkkorauniolla, liput 18 . puhdistus-kultaus ym. Kesäillan hartaus ja yhteislauluhetki klo 18 Pentojärven metsäkirkkopaikalla, Reentaittaantie. Kirkkokahvit. Jumalanpalvelukset Kangasalla Taidepappilassa sunnuntaikonsertti Kuhmalahti. Pysäkin kesäkahvio klo 1416. Lauri Tapio Tammiaho ja Hanna Maria Piekkari, Tampereen Kalevan seurakunnasta. palla Ämmätsäjärven rannalla klo 14. Mukana Roikola, Vesto ja itse torppari. Kahvit klo 13.30. www.kangasalanseurakunta.? Simojoet laulavat ja laulattavat Luopioinen Sunnuntai 21.7.2013 ?Totuus ja harha? BAROKKIA JA KLASSISMIA konnen Mulat. Seurat Vuolijoella Kyörin pirtissä, Vanhatie 13, klo 18.30, Jaakko Uronen, Kemppainen, Roikola Ke 24.7. Opastus Uudenkartanon tieltä. Vierelläkulkijat: To 18.7.Mikkolakodissa, 25.7. Torikahvio klo 10-13 seurakuntatalolla lähetyksen hyväksi. klo 19 Kirkonkylän seurakuntakodin pihalla Inkerin kirkon lapsi- ja nuorisotyön hyväksi. Minea Aino Olivia Kirkkomäki. Kostianvirran taistelusta ja ankarasta vainon ajasta muistuttavat 300 vuoden takaisen taistelun ammukset Pälkäne-Seuran museokokoelmista. Näyttely on avoinna heinäkuun loppuun saakka kirjaston aukioloaikoina. Su 28.7. Kello 18 alkavaan kesäkonserttiin myytävien ohjelmien tuotto käytetään lähetystyön hyväksi. Luopioisissa diakonin sijaisena toiminut Arja Simojoki esiintyy muusikkomiehensä kanssa erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maata. ja 7.7. sisälähetystyöhön 698, 76 ?, Herättäjä-Yhdistys. KUHMALAHDELLA To 18.7. Ellen MetteMaaria Keskinen. kahvit. Keltaisen talon puutarhassa klo 21.30-22.30 Ti 23.7. Kahvit lähetyksen hyväksi. To 25.7. (Sahalahti). klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Tarja Mäki-Latvala, laulu PIHASEURAT Ke 24.7. Konsertti klo 19 kirkossa, Katariina Heikkilä, laulu, Markku Mäkinen, urut. sis. Lilja Sofia Sahrman. Kesäkonsertti kirkossa klo 18, Arja ja Pekka Simojoki laulavat ja laulattavat. Mukana nimikkolähettiperhe Puhalaiset. Su 21.7. Lauluseurat Raiskion tor- Avioliittoon kuulutetaan: Jari Juhani Kallioinen ja Maarit Anniina Viitanen, Holjasta. Avioliittoon vihitty: Pekka Lauri Juhani Laine ja Mari Tuulia Koskinen, Kangasalan seurakunnasta. 1700-l Perinnemessu klo 10 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla, Kemppainen, Huomo, kirkkokuoro. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA. ja Taisto Wesslinin ?Nocturne. 20 Keskiviikko 17.7.2013
Heistä on muodostunut Kuhmalahdella uskollinen joukko, joka kerrasta toiseen saapuu paikalle ojentamaan kätensä, kun kutsu kuuluu. . Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi hänet vuonna 2010 arvostetulla Pro Finlandia -mitalilla. Veikko Ahvenainen on pitänyt lähes 5000 soolokonserttia eri puolilla maailmaa, ja hän on konsertoinut 40 eri maassa. Pitkän uransa aikana hän on säveltänyt ja sovittanut noin tuhat harmonikkakappaletta, tehnyt 960 levytystä ja kirjoittanut harmonikansoiton oppikirjoja. Hemoglobiiniarvo mitataan paikalla ennen luovutusta. Tämänkertainen ohjelma on suunniteltu juuri Rauniokirkolle. Kiertue-elämään hän on ottanut tuntumaa 13-vuotiaana säestäessään sirkustaiteilijoiden esityksiä Suomen Tivolissa. Varsinainen taiteilijaura alkoi 1947, kun tuolloin 18-vuotias Ahvenainen alkoi esiintyä Yleisradiossa omilla ohjelmillaan ja aloitti samalla kiertueet eri puolille Suomea. kello 19 Kuhmalahden Suojalla Rantakoivun alla -konsertissa. Useana vuonna konsertti on ollut lop- puunmyyty. Olen rakennellut siltaa täältä Kangasalan seurakunnasta tulevaan työhöni. Täältä rakentuu tiemme tulevaisuuteen. Minun on aika lämpimästi kiittää Sinua lukijani yhteisestä matkastamme. Tällainen rakennus kestää auringonpaisteessa ja hyvän sään aikaan. Mestarihanuristit tempaisevat lähes parituntisen ohjelman, jossa on musiikkia moneen makuun. Heidän lisäkseen konsertissa esiintyy Tammer Hanurit solistinaan Tuula Mäkinen. Veikko Ahvenainen on elävä legenda harmonikkataiturina. Hän aloitti hanurinsoiton 9-vuotiaana, ja siitä lähtien soitin on kulkenut itseoppineen harmonikkataiteilijan matkassa. Liput tilaisuuteen myydään ovelta. Aimo Kokkola ja nuoret, eli Jenna Kirjonen instrumenttinaan konserttikantele, Jarmo Kokkola, alttosaksofoni ja Lauri Kokkola Rauniokirkon yökonsertissa Aimo Kokkola ja nuoret Pälkäne Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla järjestetään yökonsertti sunnuntaina 21.7.2013, ?kesällä kello 23?. Jeesuksen veren hyvää puhuva ääni on ollut tärkein viestini. Meidän syntisten ihmisten tie Isän luo taivaaseen kulkee yhä Kristuksen ja hänen sovitustyönsä kautta (Joh. Näkemiin ja Taivaan Isän siunausta tulevaan! Juha Seppälä kappalainen Kangasalan seurakunta Veikko Ahvenainen konsertoi Kuhmalahdella Harmonikkamusiikin suositut taiturit Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund konsertoivat torstaina 18.7. Syyskuun alusta aloitan sairaalasielunhoidon palveluksessa Tampereella. Tällä perustalla rakennus kestää niin poutasään kuin myrskyhetketkin. Jeesuksen opetuksen mukaan jokainen, joka kuulee hänen sanansa ja toimii niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakentaa kalliolle. Tämän opetuksen ääressä voimme huomata, että elämäänsä voi rakentaa joko kestävien arvojen ja lahjojen varaan tai sitten hetkellisten ilojen sekä kestämättömien arvojen ja asioiden varaan. Kestämättömiin arvoihin luottamisen seuraukset voivat olla hyvinkin surulliset. Tulevan sunnuntain teema onkin osuvasti: totuus ja harha. Jumalan valtakunnan opetus perustuu profeettojen ja apostolien oppiin. Tärkein kulmakivi tuon valtakunnan perustuksessa ja opetuksessa on Jeesus Kristus. Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi, jos vain aikataulu sallii, sillä nyt on vaivatonta luovuttaa verta. Verenluovuttajaksi kelpaa jokainen 18?65-vuotias, itsensä terveeksi tunteva, vähintään 50 kg painava henkilö. kello 10 sekä Instrumenttien yö -konsertti elokuussa 24.8. Hoitajan haastattelussa selvitetään ne seikat, jotka mahdollisesti estävät sillä kertaa veren luovuttamisen. kello 21, jossa esiintyvät Valkeakosken musiikkiopiston nuoret soittajat. Konsertti on osa Pälkäneen Rauniokirkon konserttien sarjaa, jonka järjestämiseen on saatu tukea muun muassa Pirkanmaan Kulttuu- Tunnelmaa yötaivaan alla Yökonsertin lippu sisältää kahvitarjoilun konsertti-iltana kello 21.30?22.30 Keltaisessa Talossa, Vanhankirkontie 6, jossa liput ovat ennakkomyynnissä. Www- ja facebook-sivuille päivitetään lippujen saatavuus ennen konserttia. Veri on ihmisen kehon valmistama aine, sitä ei voi korvata millään muilla valmisteilla! . Hän on Suomen eniten levyttänyt artisti. Torstain konsertin ohjelmassa on harmonikkamusiikin parhaita, Dallapé-ajan hittejä ja kesän säveliä. Talon rakentamisessa hyvin merkittävä vaihe on perustuksen tekeminen. Vakaan perustuksen ylle on hyvä rakentaa. Vuorisaarnan lopussa (Matt. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa sana 21 Voimaksi viikolle Kestävä perustus Tänäkin kesänä rakennetaan Kangasalle monta uutta kotia. Työstä vastaa konservaattori Virve Suominen. Asehuoneen kattotuolit odottavat hankkeen seuraavaa vaihetta. Rauniokirkon kesän 2013 muita tilaisuuksia ovat Kostiatapahtuman viikon perinnejumalanpalvelus sunnuntaina 28.7. Konserteilla tehdään tunnetuksi Pälkäneen vanhimman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelu- ja kunnostustyötä, ja herätetään ihmisiä kiinnostumaan Rauniokirkosta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Verenluovutusta Pentosalilla Kuhmalahti Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund soittavat ikivihreitä torstaina Kuhmalahdella. rirahastolta. 14:6). Tämä hartauskirjoitukseni on tällä erää viimeinen. Myrskyn tullessa perustus ei kestä ja rakennus hajoaa. Toinen mies rakentaa sen sijaan kallioperustalle. Keskiviikko 17.7.2013 . Sateen sattuessa tilaisuus siirtyy rauniokirkolta Pälkäneen kirkkoon. Rauniolla on erityinen tunnelma yöllä, jonka vuoksi useat rauniokirkon ystävät saapuvat yökonserttiin vuodesta toiseen. Kesän korjaustyönä Vanhankirkon Suojeluyhdistys ry. kunnostuttaa asehuoneen seinärakenteita Museoviraston avustuksella. Väliajalla voi tutustua Ahvenaisen laajaan levyja nuottivalikoimaan. 7:24-29) on Jeesuksen esittämä vertaus kahdenlaisesta rakentajasta. Toinen mies rakentaa hiekkaperustukselle rakennuksensa. Saattaahan elämänmenossa käydä niinkin että itse olisimme jonakin päivänä saamapuolella! Arja Marttala Kuhmalahden SPR:stä kannustaa. Liikkuvan veripalvelun hoitajat poikkeavat torstaina 18.7. kello 14?18 Kuhmalahden Pentosalille paikkakuntalaisten toiveesta. Tapahtuma järjestetään jo yhdeksättä kertaa, ja esiintymässä on tänä suvena paikallisia musiikin taitajia: Aimo Kokkola ja nuoret, eli Jenna Kirjonen instrumenttinaan konserttikantele, Jarmo Kokkola , alttosaksofoni ja Lauri Kokkola, piano, kitara ja laulu. Poikien isä Aimo Kokkola tunnetaan monipuolisena esiintyjänä, musiikkimiehenä ja lauluntekijänä ympäri valtakuntaa. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaille, onnettomuuksissa loukkaantuneille sekä keskosvauvoille. Yhdellä luovutuskerralla, jokainen voi auttaa kolmea avuntarvitsijaa. Häneen uskova saa omistaa taivaallisia, kestäviä aarteita sydämessään. Lukijani, tämä kesä on minulle hyvin erilainen. Vaikka Museovirasto ohjaa ja valvoo muinaismuistolain alaisia kohteita, on vapaaehtoistyöhön perustuvalla yhdistyksellä valtavasti tehtävää kerätä varoja kirkkoraunion kunnostukseen. Vapaaehtoinen veren luovuttaminen on monille henkilöille sydämen asia. Toki Kangasalla minua voi edelleen nähdä, sillä minun ja perheeni koti säilyy täällä. Kangasalan seurakuntaa olen palvellut vuodesta 1991, siis noin 22 vuoden ajan. Koko ajan olen halunnut pitää saarnoissani ja näissä hartauskirjoituksissakin esillä Kristuksen sovitustyötä. Pentosalilla luovuttajille on tarjolla makoisat kahvit. Tärkeintä on tietenkin hyvä mieli tehdystä hyvästä teosta! Marttala muistuttaa.
Missä. Termiä käytti ensim- mäisen kerran hollantilainen pyrkivät kaiken aikaa jäljittämään merkkejä pimeän aineen 1922. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Hän teki havaintoja olemassaolosta. Nykyään aineen olemassaolosta ollaan jokseenkin varmoja, mutta sen hiukkasta etsitään koko ajan monin tavoin. . Ainoa muu selitys tälle Niihin liittyvän massan kuin pimeä aine on, että gravi- määrän voi laskea kuvasta, taatiolaki on erilainen kuin on jonka linssi näyttää takanaan luultu. Oletetaan, että sitä kulkee lävitsemme joka hetki ilman että tiedämme siitä mitään. Syksy Räsäsen luento veti Navetan luentotilan täyteen väkeä lämpimänä heinäkuisena perjantai-iltana. Jos valo yleinen suhteellisuusteoria ei taittuu enemmän kuin valon päde galaksien ja kosmologian tiellä näkyvä massa osoittaisi, mittakaavassa, Syksy Räsänen välissä täytyy olla jotakin muusanoi. ta ei-näkyvää ainetta. Pimeää ainetta ei pidä sekoittaa mustaan aukkoon. Kiivas tutkimus Musta aukko syntyy, kun tarkäynnissä peeksi paljon ainetta pakkauTutkijat ympäri maailman tuu pieneen tilaan esimerkiksi Jacobus Kapteyn vuonna tähden romahduksessa. Musta aukko ei ole pimeää ainetta eikä pimeästä aineesta synny mustia aukkoja. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Luennon päätyttyä yleisön kysymysten tulva jatkui katkeamatta, kunnes Outi Nummen täytyi puheenjohtajan ominaisuudessa pysäyttää se. Räsäsen luento oli yksi näkökulma siihen, mitä tiede kertoo totuudesta. Tähdet ja galaksit kurissa Alkeishiukkasfyysikot ovat jo vuosikymmenien ajan keränneet havaintoja, jotka pimeä aine voi selittää. Hiukkanen voidaan löytää nopeasti tai se voi viedä vielä kauan. Pimeän aineen olemassaolo ei enää olekaan keskeinen kysymys, vaan sen ominaisuudet, Syksy Räsänen kertoi. Hypoteesina pimeä aine on ollut olemassa jo pian sata vuotta. Mikkolan Navetalla yleisökysymyksiä olisi riittänyt vaikka yöhön asti. Totuus tieteestä: Suurin, mitä voimme saavuttaa, on pienin mahdollinen epävarmuus Aine, joka pitää tähdet järjestyksessä Luopioinen Pimeä aine kiehtoo, pelottaa ja kiihottaa mielikuvitusta. Mitä. Näkyvän aineen vetovoi- set galaksit tai galaksiryppäät maa ei ole tarpeeksi pitämään voivat toimia gravitaatiolinsniitä järjestyksessä. seinä. . Se taas tarkoittaisi, että olevasta kohteesta. Se tarkoittaa, että jos näkyvä aine poistettaisiin, suurin osa maailmankaikkeutta jäisi joka tapauksessa paikoilleen. Tämä aavemaiselta vaikuttava näkymätön aine on tiheydeltään harvaa, se vuorovaikuttaa vain äärimmäisen heikosti valon tai muiden aineiden kanssa, sillä ei ole sähkövarausta, eikä sitä voi havaita millään ihmisen aistilla eikä tähän mennessä täysin aukottomasti millään tieteellisellä tutkimusmenetelmälläkään. 22 Keskiviikko 17.7.2013 tulossa ja menossa . Sen sijaan musta aukko voi imeä pimeää ainetta, koska gravitaatio eli painovoima vaikuttaa myös pimeään aineeseen. Lopullista totuutta ei ole Maailmankaikkeudesta tiedetään, että se laajenee, ja melko varmana totuutena voidaan pitää, että suurin osa sen massasta on meille tuntematonta pimeää ainetta. Räsäsen luentoa havainnollistavat elokuvat näyttivät, miten maailmankaikkeuden alkuhämärässä näkymätön ja näkyvä aine olivat sekoittuneet melko tasaisesti keskenään. Ajan kuluessa gravitaation vaikutuksesta näkyvä aine alkoi kokoontua tihentymiksi ja muodostaa yhä tiiviimpiä kappaleita, jotka muodostivat yhdessä ellipsin muotoisia galakseja. Pimeän aineen oletetaan ikään kuin verhonneen ne ulkopuolelta, niin että jokaista galaksia ympäröi näkymätön kerros, joka kuitenkin on todellista hiukkasista koostuvaa ainetta. Elämme siis galaksissamme pimeän aineen muodostamassa ?hupussa?, mutta pimeää ainetta oletetaan olevan myös kaikkialla näkyvän aineen seassa, tosin luonnollisesti vähemmän kuin niillä alueilla maailmankaikkeutta, joissa ei ole näkyvää ainetta. Ihmisiä kiehtoo aina kysymys, onko maailmankaikkeus äärellinen vai ääretön. Pimeä aine se- valoa ja voimistaa sitä, on yksi littää muun muassa sen, miten esimerkki, jolla on tutkittu pitähdet pysyvät galakseissa ja meän aineen olemassaoloa. galaksit koossa omissa ryppäisTähdet, planeetat, kokonaisään. Niihin tieteellä ei ole ratkaisua. Syksy Räsänen muistutti, että tiede etsii kysymyksiin vastausta, joka on niin lähellä totuutta kuin mahdollista. Tai onko maailmankaikkeuksia enemmän kuin yksi tai onko niitä äärettömästi. puhelin (03) 539 9800. Syksy Räsänen on teoreettisen fysiikan dosentti ja yliopistonlehtori Alkeishiukkasfysiikan osastolla Helsingin yliopistossa. Tiede ei kuitenkaan kerro yksiselitteistä totuutta. Kaikki tieteessä voidaan kyseenalaistaa ja kaikesta voidaan luoda uusia teorioita uuden saavutetun tiedon pohjalta. Siksi tieteen vastaus on, että lopullista totuutta ei ole; voidaan osoittaa vain pienin mahdollinen epävarmuus. shl Ulla Siren. Vuonna todistaneensa sen, mutta teo1933 sveitsiläinen tutkija Fritz riaa ei ole vahvistettu riittävän Zwicky puolestaan havaitsi ga- monilla tuloksilla. laksien liikkuvan liian nopeasti Esimerkik si Sveitsissä Coma-galaksiryppäässä, mitä CERN-laboratoriossa, missä pidetään jo varmana havain- Räsänen itsekin on työskentona pimeän aineen olemas- nellyt, yritetään tavoittaa uusia saolosta. havaintoja pimeästä aineesta 1970-luvulla pystyttiin kiis- LHC-kiihdyttimen kautta. tattomasti osoittamaan, että Gravitaatiolinssi eli kappale, maailmankaikkeudessa on ai- joka painovoimallaan taittaa netta, jota ei näy, ja että se koos- kauempana olevan kohteen tuu hiukkasista. Pimeä aine pakottaa ihmisen hyväksymään, että maailmassa on sellaista, mitä aistihavaintojen perusteella ei ole. Mikäli pimeää ainetta on olemassa. Mikkolan Navetalla järjestettävässä Totuuden kaleidoskooppi -tapahtumasarjassa luennoinut alkeishiukkasfyysikko, dosentti Syksy Räsänen kertoi teoriasta, jonka mukaan 80 prosenttia maailmankaikkeuden massasta on pimeää ainetta. Osa uskoo jo galaksien liikkeistä
Sydän-Hämeen Lehti 23 tulossa ja menossa Tanssien kohti vihan maisemaa Pälkäne Pälkäne-viikolla Kostianvirran maisemissa voi kokea 300 vuoden takaisia tunnelmia tanssin ja eläytymisen kautta. Mies tekee haitarikeikkoja Pyhäjärven lounasristeilyillä, värittää Faarao Pirttikankaan keikkoja ja soittaa jazzia Rakka-orkesterissa, joka esiintyy muun muassa Pori Jazzissa. shl Tommi Liljedahl Survo Ristikko 260 Jaakko Simola tanssii Pälkäneellä kotimaisemissaan. Saksittua Joka kerta (vanhempien) haudalla seisoessa nousee mieleen tuttu kysymys: miksi en käynyt teidän luonanne enemmän silloin, kun vielä olitte elossa? Tiedän vastauksen. Nyt hän tuo Rantajazziin New Garden -yhtyeen, jossa soittaa myös Konsta Eskelinen (etualalla). Sen tarkoituksena on tuoda nykytaiteen muodossa esille maiseman näkymätöntä historiaa sekä käsitellä viha-aihetta yksityisen ihmisen kokemuksen kannalta. Pälkäneeltä kotoisin oleva Jaakko Simola on suorittanut tanssitaiteen maisterin tutkinnon Teatterikorkeakoulussa ja filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineenaan kansatiede. Esityksen äänimaisemasta vastaava nokkahuilisti ja laulaja Leena Paukkunen on musiikkipedagogi ja musiikin maisteri, oka toimii musiikinopettajana yläkoulussa soittaa muun muassa keskiaikaista musiikkia esittävässä Milargossa ja perinnepuhaltimiin erikoistuneessa Wind on Windissä. Esitysten lähtöpaikkana on Nenäpääntien päässä oleva Kostian muistomerkkialue. Keskiviikko 17.7.2013 . Viulisti vieraili Faarao Pirttikankaan kanssa keväällä Mikkolan Navetalla. Rantajazz: Laajennettu kokoonpano tuo maailmanmusiikkia Kuhmalahdelle New Garden soittaa Siuronsalmella Kuhmalahti Laajennetulla kokoonpanolla esiintynyt New Garden -orkesteri sai erinomaisen vastaanoton Helsingissä heinäkuun alussa järjestetyilläKuudes aisti -festivaaleilla. Maailmanmusiikilla väritettyä jazzia soittavan bändin ytimen muodostavat Faarao Pirttikankaan bändistä tutut Otto ja Konsta Eskelinen , Black Motor -kaksikko Sami Sippola ja Ville Rauhala sekä monipuolisen lyömäsoittajan koulutuksen saanut Janne Tuomi. Kuudes aisti -festareilla viisikkoa täydensivät kuubalainen puhaltaja-perkussionisti Andres Mena, helsinkiläistrumpetisti Eero Savela ja kuhmalahtelainen multi-instrumentalisti Kusti Vuorinen. Perjantaina sama kokoon- pano saapuu Kuhmalahden Rantajazziin. . kello 19 alkaen. Vuosien saatossa hän on laajentanut soitinarsenaaliansa saksofoniin ja muihin puupuhaltimiin. Osa yhtyeen kappaleista on Eskelisen sävellyksiä, osa muun muassa Kiinan ja Intian lainoja, jotka esitetään savolaissovituksina. . Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. klo 18 ja su 25.8. Vihan kaunis maa -tanssivaelluksen toteuttavat Jaakko Simola ja Leena Paukkunen, ja se esitetään ensi viikolla kaksi kertaa, keskiviikkona ja torstaina. Vihan kaunis maa -esityksen ideana on, että yleisö vaeltaa esityksen mukana seuraten Kostianvirran taistelun ajan historiallista maisemaa. Vihan kaunis maa on laaja taiteellinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät tanssi ja musiikki, luonto ja historia sekä yleisön ja esiintyjien yhteinen elämys. Tämä on jokseenkin ainutkertainen tilaisuus nähdä mielenkiintoinen ja raja-aitoja rikkova kokoonpano. klo 14 (lähtöpaikka Kostian muistomerkkialue) Esitys ja keskustelu Nuijantalossa (Onkkaalantie 102) su 29.9. Syynä tähän on innostus afroamerikkalaiseen musiikkiin. Tällä kertaa pidetään välivuotta tansseista, koska niille ei löytynyt järjestäjää. Rantajazzin järjestää Kusti Vuorinen, joka aloittaa illan yhdessä Viljo Vuorisen kanssa. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo. fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #353-50442. Ristikon 259 ratkaisu #353-50442 Vaikeusaste 400 A B C D E 40 20 60 19 13 22 29 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 37 A B C D 1 4 9 1 2 16 2 6 8 3 5 22 3 11 12 7 10 40 21 29 11 17 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Ei kuitenkaan sinne ulkokohtaisesti päälle liimattuna, vaan ikään kuin maailmankaikkeuden perusmusiikkia etsien. Kuhmalahden Rantajazz soi Siuronsalmen venelaiturilla perjantaina 19.7. Silloin en tiennut, miltä tässä seisominen tuntuu. Hannu Pulkkinen Helsingin Sanomissa Ristikko on täytettävä luvuilla 1?15 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivi- 1 summat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista 2 esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se 3 onnistuu ns. Otto Eskelinen sanoo. Lisäväriä Siuronsalmen laiturille tuovat tenorisaksofonisti Rauhalaa tuuraava Tapani Varis sekä Sippolaa tuuraava Jorma Tapio, joka tunnetaan Edward Vesalan kokoonpanosta. Pyhäjärvellä ja Pori Jazzissa Kuhmalahden laituritapahtuma on edellisvuosina koostunut perjantaisesta jazzista ja lauantaisista tansseista. Biiseissä ja sovituksissa voi kuulla maailman- ja kansanmusiikkivaikutteita, koska olen opiskellut kansanmusiikkia, alttosaksofonia yhtyeessä soittava Otto Eskelinen sanoo. Savon sydämestä, Hirvilahdelta, kotoisin oleva muusikko aloitti musisoinnin kaksirivihaitarilla. Isän ja pojan Jumanzukka ja Herranpiexut -duo nähtiin keväällä Kuhmalahden Tervaniemirockissa. Illan pääesiintyjä New Garden on Otto Eskelisen pari vuotta sitten kokoama bändi. Lähtöpaikalle pääsee Onkkaalantieltä myös kävellen joen rantaa Kostiantietä pitkin. Vihan kaunis maa - vaellusesitys Ensiesitys to 25.7.2013 klo 14 (lähtöpaikka Kostian muistomerkkialue) Ennakkoesitys ke 24.7.2013 klo 14 (lähtöpaikka Kostian muistomerkkialue) Muut esitykset la 24.8. Oton sävellyksissä kuuluu vaikutteita myös Intiasta ja muualta Kaukoidästä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja paikalla palvelee Marttojen puffetti. Tapahtuman järjestävä Kusti Vuorinen kiipeää kesän aikana esiintymislavoille monen eri kokoonpanon kanssa. Autot suositellaan jättämään keskustan parkkipaikoille, koska muistomerkkialueella ei ole paljon parkkitilaa. klo 15 Kuhmalahtelainen Kusti Vuorinen (taustalla) esiintyy jälleen uuden kokoonpanon kanssa sydänhämäläisille
Kangasalan kunnan kulttuuripalvelut RAUTAJÄRVEN MARKKINAT La 3.8. klo 13. myöhemmin. Perjantaina 19.7. 10,00 17,95 KE 17.7 KLO 21 ALK. kalaa halkovalta tieltä. Maamerkki: suuri kuusi tultaessa Laitikkalasta Kuiseman suuntaan. Ma-ti 10-20, ke-to 10-22, pe 10-02, la 11-02, su 12-21. klo 10-14 Rautahovilla Käsitöitä, puutarhatuotteita, leivonnaisia, kirpparitavaraa,, musiikkia, työnäytöksiä? Luopioisten Sahtiseuran markkinatanssit illalla klo 20-01. Solistina Suomen ensimmäinen tangokuningas KAUKO SIMONEN. Liput 12? Järj. Ilm. Jarmolle p. Kesäkokous 4.8. klo 18 Mustakorvessa. ? Kangasalan sotiemme Eräjärventie 946 35220 Eräjärvi (50L) 5SÄKKIÄ/ KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN LA 20.7 TANSSITAAN BILEBÄNDI NICEPOPIN ILTAPALABUFFET TAHDISSA -02:N ASTI KLO 15-20 10 ?. mentaka kyläyhdistys. Myyntipaikat Eijalta 040 726 8044 ERIKOISMULLAT, LANNOITTEET YM.YM KARAOKE ? Pälkäneen AA-ryhmä. Kok. Tervetuloa! Järj. VapaaHippola, Saanikorventie, muotoista yhdessä oloa, Luopioinen 20.7.2013 alk. saunomista, pelejä. klo 17. klo 12-22 Martan ? Luopioisten Vasemmispäivä Kuhmalahden toliitto ry. Ilm. 4,8 tai Tuovisen bussilla la 24.8.. 9,6 km matka, ilm. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. 040-7268044 Av: ma-to klo 9-19, pe-la 9-02 (21), su suljettu Lauantaina 20.7. A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Päivätanssit klo 13-17 tanssittaa Carneval Liput 10? (sis.pullakahvit) YÖ Hurma Myrskytuuli. Muista poiketa naiset. Vehmaisten Urheilijat ja Tampereen kisatoverit KAHVILA-RAVINTOLA ELOTÄHKÄ Kasari-ilta Puh. Mirja-Liisalle 23.7. mennessä puh. Ensi viikonloppuna järjestettävä näyttely esittelee muun muassa koulukirjoja, opetustauluja ja muuta havaintomateriaalia. 2 B, p. Veikko Nordlund, Tammer Hanurit. Hanurit solistina . Lisäksi esillä on suurennoksia koulukuvista. Kesänäyttelyyn toivotaan aapisia, vihkoja ja kaikkea koulunkäyntiin Sappeessa liittyvää materiaalia, jota voi tuoda koululle (Sappeentie 701) perjantaina kello 12:n jälkeen. Näyttely on avoinna lauantaina ja sunnuntaina 20.?21.7. kello 12?18 ja sen päätteeksi, sunnuntaina kello 18, lauletaan tuttuja koululauluja Ulla Tervan ja Pekka Kyröjärven säestyksellä. arpoja, kahvia ja makkaraa ? Kuhmalahden keskustatarjolla. Os. www.ravintolaliekki.fi Pe 9-24, La 9-02 Su 10-21 Tapahtumailtoina -02:n asti! ? Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. Päivätanssit Pälkäneen Vilpolassa Onkkaalan VPK:n lavalla, Koulutie 3 tiistaina, 23.7. Lounas . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . klo 18. Ilmoita samalla halukkuutesi viestikisaan. ? Pälkäneen Luja-Lukko. Yu-viikkokisat Luopioisissa to 18.7. mennessä lousnaiset Helka kutsuu 0400 951878, Arja. meitä saunailtaan to 18.7. ? Vehkajärven martat. klo 18.30. Opastus Puutikka? Kuhmalahden Sotavelantieltä (3222). Menemme kutsuttuina ta klo 8.00 ja Vehkajärveltä viettämään Martanpäivää klo 8.15. Tuo kirjoja, vihkoja ym. Yhteislauluilta kunnan saunalla. klo 16.30. Kuusi kuiskii . Mitä. Radat 5, 3 ja 1,5 km. ? Sahalahden Sotaveteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. veteraanit, puolisot, lesket ja tukijäsenet Valkeakosken teatterimatkan ke 24.7. Tammer Tuula Mäkinen. . P/T 5v 40 m ja pallo, P/T 7v 300 m ja pallo, P/ T 9 v 300 m ja korkeus, P/T 11-13v 60 m ja korkeus, P/T 15-17v 100 m ja kuula. 24 Keskiviikko 17.7.2013 tulossa ja menossa . Kesäretkelle laulua, saunomista (oma ilmoittautuneet: Tuttu pyyhe), grillausta... bussi keräilee retkiväen Pennosta klo 7.45, Pohjas- ? Aitoon martat ry. Sukututkimusilta Sahalahden makasiinilla ke 17.7. autossa ! Ilmoittautumisia Aitoon Honkalan kirkkopäivään ti 6.8. klo 20 Soittaa Saku Backmanin yhtye. Liput 13. Hallituksen 6.15. Rantakoivun Odotettu ja suosittu . SydänHämeen rastit keskiviikkona 17.7. klo 11. Kulj. klo 15. juoksu la 27.7 klo 10 (reitti Ilmoita tulostasi Hilkalle. metsätietä ja polkua), Tallinnan päivämatka V-H lähtö Torpalta. ? Kukkian maa- ja kotitaja tied. puh. klo 20-02 www.ronninlava.com Järj. Perj pohjantie 517. 26.7. 8? Ku h m a l a h de n Siuronsalmen venelaituri pe 19.7. EräU HEINÄKUUSSA Tervetuloa! 20.7 torikahvio klo 12-15. kesätori 13-15 Luikalan työväentalolla. ? Sahalahti-Seura ry. Missä. harmonikkakonsertti Suojalla . Seuraavana Tallinnan ollaan seuraavana päivänä. matka la 5.10. Perinteitä noudattaen Ranta-Jazz alla? . 26.7. Kyyti lähtijämäärän mukaan. ? Uudenmaan Karoliinit Kostianvirran taistelun kuvaelman harjoitus 19.7 klo 18 Onkkaalan urheilukentällä. Perinteinen kesän yhteislauluilta to 18.7. klo 18 Niitty-Seppälään Kesätorilla. lapset ja opisk. 0400239070 tai Timolle 0400797899 to 25.7. Kuhmalahden torstaina 18.7. Huom. lajimuutokset. ? Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Ensimmäinen aapinen -näyttely koululla ensi la?su klo 12?18. KortteenJäsenet perheineen. 0400896 606 ryhmäaikana. ? Luikala-Pohjalahti-Sal- teatterilippu maks. klo 20-02 Liput 18? (ei vapaa- eikä alennusliput) Torstaina 25.7. Yhteisteraanit. 03-5365400 . Sukutarinoita Sahalahdelta ja lähiseudulta. Avoimet ovet Rajalan kämpällä Laipanmaassa la 20.7. Liput 12 ? Tanssittaa KAIJA POHJOLA Erinomainen lounas ma-la 11-15, su 12-16 Muista myös pitopalvelumme! Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-to 9-21 ...ja ainoa! . 0400 448 738. Seppo Lankinen hanureineen maestrona, laulukirjat järjestäjiltä. Eläkeliiton SM-suunnistusmestaruuskilpailut Punkalaitumella 31.7?1.8.. Ilm. ilm. Vedentaustan kylätoimikunta Keittiöstä: Pe 19.7.-Su 21.7. Naudan lehtipihvi ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys. 050 331 makkarat paistetaan klo 11 3932 / Hilkka Myllärniealkaen. pe klo 12:n jälkeen. Laulamme koululauluja su klo 18. ? Ilmarinpirtti-toimikunta Avoimet ovet Ilmarinpirtillä 24.7. klo 12.0015.45, soittaa Härkätie. ? Suunnistusseurat. mennessä. tie tarinoi. Kertomuksia Laitik- PUUTARHAMYYMÄLÄSTÄ KEKKILÄN PUUTARHAMULTA Marttojen puffetti. Vapaa pääsy. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt Sappeen koulun juhlavuosi alkaa näyttelyllä Sappeen koulussa alkoi opetus syksyllä 1923, ja Sappeen kesänäyttely johdattelee viettämään koulun 90-vuotisjuhlavuotta. Kesäretki Varkaukioskilla. den seudulle 28.-29.8. 0400 168 725 / Nisula 31.7.mennessä. klo 14 bussin aikataulu: Mäntylän talli 12.15, Vatiala, Puutteenmäentien risteys 12.30, Kangasalan tietä Jalmarinkoto ja l-asema 12.45, Alatien kautta Pälkäne ja Vkoski. klo 19 Esiintyjinä New Garden sekä Jumanzukka & Herranpiexut Tervetuloa kesän huippuiltaan! LATOTANSSIT la 20.7. Harmonikkalegenda Ahvenainen - Carina . klo 17?19 Sahalahdessa Rautian kartalla. Opastus tieltä 325. Tien varrelta Aitoon Knaapille Merja poimitaan halukkaat. Kataja-Tuomolalle (Koti? Haltia ry Haltian Metsäsuontie 6) pe 26.7. A-oikeudet Liput 16? Anita Hirvonen & La Strada Jarkko Honkanen & Taiga Terassilavalla: Rockwalli Keskiviikkona 24.7. 03-534 2491 . klo 11?16. ? Sahalahden Metsästysyhdistys. klo 19 . Luopioisten torilla mi. klo Aikataulu: Kangasala linja9?9.45 tai sähköpostissa: autoasema 4.05, Sahalahti ivanluck21@gmail.com. kk 4.20, Kuhmalahti kk Kyläkahvila auki klo 9?15. 4.35, Pohja 4.45, Rauta? Luopioisten Sotaveteraajärvi 4.55, Luopioinen kk nit ry Jäsenistön kesäpäivä 5.10, Aitoo 5.25, Pälkäne Vohlisaaren saunalla pe Sammonkulma 5.40, Tiiriö 19.7. Ilm. puh. P. Harjoituksesta saattaa kuulua mustaruutiaseiden paukahtelua ja kavion kopsetta. SALMENTAAN LAVA la 20.7. klo 20 Aholan ladolla Kaanaantie 535 (Kuhmalahti). Musiikista vastaa Jarmo Mäkisen yhtye Järj. Koulumuistoja voi verestää istumalla pulpetissa, kastamalla kynän mustepulloon ja jännittämällä tipahtaako muste viholle. 6.8. Kahvila . Sisustus . maanantaisin klo 1921, Kutojank. Tukijäsenet Piirin kirkkopäivä Aitoon Honkalassa ti
hälytysvarauksella toki. Näyttely- ja kalustohalli syntyi osana Kuhmalahden VPK:n toimintatilan rakentamista, joka toteutettiin Euroopan maaseudun kehittämisvarojen tuella. Väliajalla voi ostaa herkkuja Saarikylien Nuorisoseuran puffetista. Konsertit järjestetään sunnuntaina 28.7. Iloinen ja mainio tarinoiden ja musiikin setti on kerännyt jo useana vuonna salin täyteen, ja konsertteja pidetäänkin kaksi, jotta kaikki mahtuvat hyvin mukaan. kello 15 ja 16.30 seurantalo Kumpulassa (Saarikylientie 321). Jouluraketti-levy ilmestyi viime lokakuussa. Tohtori Einstein (Esko Puntala), Teddy Brewster (Jorma Mattila) ja Jonathan Brewster (Timo Humalisto). heinäkuuta, 5. elokuuta kello 18?20 . sekä 25.8. shl Maria Ilonen Heikki Salo tuo jälleen Myllypäivien yhteydessä Saarikyliin lasten suosikkibändin, Herra Heinämäen Lato-orkesterin. Liput myydään ovelta ja paikan päällä palvelee puffetti. Herra Heinämäen latoorkesteri syntyi Heikki Salon ja Janne Louhivuoren tekemän Omskista-levyn jälkeen 2000-luvun alussa. Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri -elokuvan ensi-ilta oli jouluna 2011. Jonathanin rikostoverina häärää saksanmurteella puhuva, hermostunut tohtori Einstein. Vuodesta 1980 näytelmäryhmässä mukana ollut Esko Lahtinen näyttelee ansiokkaasti konstaapeli O?Haran roolin. Se soittaa sunnuntaina 28.7. myrkyttämällä yksinäisiä, vanhoja miehiä arsenikkisekoituksella höystetyllä, omatekoisella seljaviinillään. Täysi tusina ikämiehiä on jo saanut kuolla hymy huulillaan. Sisarusten lisäksi erityislaatuisessa talossa asustaa tätien hellässä huomassa naapureita torven töräyttelyllään häiritsevä, sisarenpoika Teddy, joka uskoo olevansa Yhdysvaltojen presidentti Roosevelt. Varsinkin kokeneempien näyttelijöiden suvereenit heitot naurattavat ja näytelmän edetessä näyttelijöiden suoritukset tuntuvat Brewsterin tätien (Heli Toivola ja Anne Ahola) puuhat hämmentävät Mortimeria (Esa Liehu). Mortimer Brewster paljastuukin lopussa omaksi helpotuksekseen adoptiopojaksi. Arsenikkia ja vanhaa pitsiä sai ensi-iltansa perinteisesti mansikkajuhlilla Vehkajärven Touhulassa ja kesän aikana vedetään läpi 5?8 näytöstä. Ensi-ilta sai väkeä liikkeelle hyvin ja myös perjantaina 12.7. sali oli melko täynnä nauruun pyrskähteleviä katsojia. Näytelmäkirjailijan urasta haaveileva O?Hara keskittyy enemmän kirjansa juonen selittelyyn kuin poliisin työhönsä. . Sydän-Hämeen Lehti 25 tulossa ja menossa Herra Heinämäen Lato-orkesteri soittaa Saarikylissä Herra Pujo, Timotei, Voimamies Horsma ja päällikkö Punanata ovat viime vuosina olleet kiireisiä. Pitää vähän levätä, Lahtinen sanoo. yhä luonnikkaammilta. Suloisten myrkynkeittäjien Abby ja Martha Brewsterin rooleissa Anne Ahola ja Heli Toivola onnistuvat mainiosti. Esko Puntalan esittämä alkoholisoitunut ja hieman hysteerinen tohtori Einstein on myös varsin riemukas hahmo. Brewsterin ikäneitojen murhanhimon motiivi jää kenties hieman mysteeriksi, mutta ehkä sen voi kuitata suvussa kulkevalla murhaajan geenillä. Kunnollinen teatterikriitikko Mustan huumorin ystäville Toteutus on näissä puitteissa ansiokas. Pakkaa tulee sekoittamaan myös kauan kadoksissa ollut, kolmas veli Jonathan, joka on pakomatkalla vankimielisairaalasta. Jonathan järkyttyy, kun tajuaa suloisten tätiensä murhanneen yhden ihmisen enemmän kuin hän itse. Ohjaaja piti aluksi tätä näytelmää liian haastavana näyttämöteknisesti, mutta me pidimme sitkeästi kiinni tästä näytelmästä, Esko Lahtinen kertoo. O?Hara ilmestyy näyttämölle vasta väliajan jälkeen. . Näytelmän on ohjannut Sirkku Veilahti. Mustan huumorin värittämässä näytelmässä Brewsterin sisarukset harjoittavat ?laupeudentyötä. Minulla on nyt vähän pienempi rooli, kun on tullut näyteltyä niin isoja rooleja. Keikkaa pukkaa pitkin Suomea, levy toisensa jälkeen on valmistunut ja Kangasala muutettu Hollywoodiksi elokuvantekoa varten. Heinäkuun lopussa Herra Heinämäen lato-orkesteri soittaa Saarikylien Kumpulassa. kaksi keikkaa Kumpulassa. Vanhaa kalustoa esillä Kuhmalahti pumput. Kuhmalahden VPK aikoo pitää museokokoelmaa näytillä maanantai-iltaisten harjoitustensa yhteydessä 22. Teddyn tehtävänä on haudata ruumiit, joiden hän taas uskoo oleva keltataudin uhreja. Toinen sisarenpoika Mortimer saapuu ilmoittamaan kihlauksestaan tädeille, kun löytää siunausta vailla olevan ruumiin talon ikkunapenkistä. Taustalla Martha ja Abby Brewster (Heli Toivola ja Anne Ahola). Kesänäytelmä: Arsenikkia ja vanhaa pitsiä setvii Brewsterin sukutalon synkkiä salaisuuksia Touhulassa palataan 40-luvun Brooklyniin Vehkajärvi Haasteet eivät pelottaneet Vehkajärven näytelmäryhmäläisiä, kun he valitsivat kappaletta tämän kesän esityksiä varten. Monen läpiluetun käsikirjoituksen seasta valikoitui lopulta ykköseksi yhdysvaltalaisen Joseph Kesselringin käsikirjoittama Arsenikkia ja vanhaa pitsiä, jossa palataan vuoden 1941 Brooklyniin ja kaivaudutaan Brewsterin sukutalon kalmaisiin salaisuuksiin. elokuuta ja 19. Näytelmä on mahdollisuus nähdä vielä ainakin 23.8. Mustan huumorin ystävälle näytelmä uppoaa oikein hyvin. Keskiviikko 17.7.2013 . Hanke toteutui paikallisen ohjelmaryhmän Pomoottori ry:n esitettyä hanketta tukikelpoiseksi hankkeeksi, jolla lisätään Kuhmalahden yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Viime vuonna valmistuneen Kuhmalahden VPK:n toimintatilahankkeen yhteydessä rakennetun näyttely- ja kalustohallin historiallinen paloesineistö on esillä yleisölle heinäja elokuussa. Museoesineistö sisältää palokalustoa menneiltä vuosikymmeniltä: paloruiskuja, vanhoja suihkuputkia ja letkuja sekä erilaista palokalustoa. Vanhimmat paloruiskut ovat Kuhmalahden eri kyliin hankittuja käsikäyttöisiä ruiskuja, joita aikanaan säilytettiin kylien pumppukopeissa eli ?ruuttahuoneissa?. Kuhmalahdelle hankitut moottorikäyttöiset paloruiskut ovat myös esillä käyntikuntoisina; niiden käyntiin saanti tosin vaatii kokemusta ja erilaisia temppuja, kuten niitä aikanaan tositoimissa käyttäneet vapaapalokuntalaiset ovat kertoneet. Vanhimmat moottoriruiskut ovat Vehkajärven VPK:lle ja Kuhmalahden VPK:lle jo 1940-luvulla hankitut konevoi- Kuhmalahden VPK esittelee malla vettä paineella sylkeneet vanhaa kalustoa.
Sukututkimus paikkaa tietämättömyyttä, Haapanen selittää tuon harrastuksen suosiota. Netin kautta tutkija pääsee käsiksi digitoituihin kirkonkirjoihin. Yrittäjien rinkiin löytyi aikoinaan väkeä, joten toivottavasti tähänkin, hän sanoo. Veneilijöiden tavoin Pälkäneen kuntakaan ei katso vorojen temmellystä hyvällä. . Kunta on tilanteesta huolissaan ja pahoillaankin, mutta sen vaikutusmahdollisuudet ovat melko rajalliset, huokaisee kunnan tekninen johtaja Matti Vesava. Tekninen lautakunta on keskustellut mahdollisuudesta lisätä valaistusta tai jopa asentaa valvontakameroita venerantoihin. Nuorena avioituminen ei ollut harvinaista, yleensä 16 vuotta oli alaikäraja. Vuosilukutietojen yhdisteleminen ja syy?seuraus -suhteiden etsiminen tuottavat tarinoita menneiden sukupolvien elämästä. . Tosin asiakirjojen skannausjälki voi olla sen verran huono, että on kuitenkin mentävä käymään arkistossa tai katsottava tietoja mikrofilmiltä. Salapoliisin työtä Pelkistetyt sukuluettelot henkilöiden syntymä-, avioitumis- ja kuolinvuositietoineen ovat Haapasen mukaan tylsää luettavaa. Näin varmistettiin suvun jatkuminen. 26 Keskiviikko 17.7.2013 tulossa ja menossa . Helvi Jousmäki, Irene Karanka ja Marketta Kujala puhuvat Makasiinissa omista tutkimuksistaan otsikolla Sukututkimusta tekemässä . Jos lapsia tuli kahden vuoden välein, he hyvin todennäköisesti selvisivät hengissä aikuisiksi vuoden kestäneen imetyksen ansiosta, Sahalah- den vuosina 1721?1886 vaikuttaneisiin rusthollisukuihin perehtynyt Markku Haapanen huomauttaa. Uusperheet yleisiä Mitä on lähisuku. Aloitteen mukaan korjaaminen nykyiset määräykset täyttäväksi päiväkodiksi tulisi kuitenkin maksamaan huomattavasti enemmän kuin alkuperäiset kustannusarviot ja talousarvioon varatut määrärahat. Rinki perusteilla: Veneilijät suivaantuivat pitkäkyntisiin Varkaiden torjuntaan vapaaehtoisvoimin Pälkäne Veneilijöiden mitta on alkanut Pälkäneellä tulla täyteen jatkuvista murroista ja varkauksista. Jo jonkin aikaa puheissa on vilahdellut vapaaehtoisen vahtiringin perustaminen, ja nyt ryhmää ollaan kokoamassa tosissaan. Pälkäneläisyrittäjien taannoisen esimerkin mukaisesti tarkoituksena on kierrellä vorojen suosimissa kohteissa öisin ja viikonloppuisin ja ehkäistä varkauksia. Yksi mukaan lähteneistä on Erkki Iivonen, joka pitäisi parhaana toiminnan käynnistämistä mahdollisimman pian. . Summa piti alun perin sisällyttää viime syksynä laadittuun tämän vuoden budjettiin, mutta määrärahavaraus jäi tuolloin tekemättä. Teknisen johtajan mielestä koko koulun ulkoalue vaatisi selkeän suunnitelman. Tiesivät, milloin kuka lähti Amerikkaan ja kuka kauppamatkustajan mukaan. . Mihin sukuun sijoitan itseni, kun linjoja avautuu melkein rajattomasti? Näihin perustavanlaatuisiin kysymyksiin törmää jokainen sukututkija. Markku Haapasen tutkimana aikana melkein kaikki elivät uusperheissä. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Nyt ihmiset eivät ole niin selvillä asioista. Leskenä eläminen oli verraten harvinaista. . Tuollainen toiminta ei ole missään nimessä hyväksyttävää. Tällä voitaisiin mielestämme ehkäistä varkauksia tai ainakin olla häiriöksi tekijöille, hän näkee. Iivonen toivoo mahdollisimman monen vapaaehtoisen ilmoittautuvan suoraan hänelle esimerkiksi puhelimitse numeroon 0400 620192. . Talon tuottavuudesta kertovat myös muiden muassa tilastot, joihin on listattuina viljelypinta-alat ja lypsylehmien määrät. Kokeneelle tutkijalle jopa lasten syntymävuodet antavat muutakin kuin numerotietoa. . Pari kaveria tarvittaisiin aina reissulle, mutta jos pareja saadaan vain kaksi tai kolme, vahtivuoroja tulee aika taajaan. Häät pidettiin monesti vasta sitten, kun kihloissa oleva morsian tuli raskaaksi. . puhelin (03) 539 9800. Aitoon koulu: Oppilaat kaipaavat yhä leikkivälineitä ?Miksi emme ole teille tärkeitä?? aitoo Aitoon koululla on jo pitkään kannettu huolta siitä, ettei koulun pihan kunnostukseen ole löytynyt kunnalta vieläkään rahaa. Investointeja on kuitenkin pidetty turhan kalliina. shl Jani Oksanen Sukututkija Markku Haapanen kertoi löydöistään Makasiinissa viime keskiviikkona pidetyssä sukututkimusillassa. Markku Haapanen: Tarinat puhaltavat nimiin ja numeroihin elämää Sukututkimusilta Makasiinissa sahalahti Kun oman suvun lähihistoria alkaa kiinnostaa, yleensä näin käy vankassa keski-iässä, niin etsi käsiisi vielä elossa olevat suvun vanhimmat jäsenet. Näin ohjeistaa aloittelijoita ammatikseen sukuja tutkiva Markku Haapanen, jolle itselleen Aino-isotäti oli aikoinaan korvaamaton tietolähde. . Samoilla linjoilla on ollut myös koulun vanhempainyhdistys, joka jo viime syksynä mietti koulualueen kohentamista ajavan työryhmän perustamista. Lisäksi koulun piha-alueen suunnittelua sotkee se, että ala-astetta koskeva suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty. Morsian saatettiin kuitenkin kihlata jopa 12-vuotiaana ja tehdä avioliittosopimus morsiamen ollessa vasta 3-vuotias. Lapsettomuus harvinaista Pidemmälle harrastuksessaan edennyt sukututkija kerää sivutuotteena tietoa ajan tavoista ja käytännöistä. Jos lapsilla oli sama isä, heidät luokiteltiin täysveljiksi tai ?sisariksi ja samalla täyteen perintöön osallisiksi. Kolme tarinaa sukututkimuksesta Sukututkimuksesta kiinnostuneille on ohjelmaa luvassa keskiviikkoiltana. Vasta kolmanneksi tärkein asia oli hänen ulkonäkönsä. . Jos Sahalahdelta naitettiin tytär Pohjois-Kangasalle, niin myös tämän talon seuraava miniä tuli Sahalahdelta, monesti vielä naapurikylästä. Lapsettomat talot olivat harvinaisia. Kansallisarkisto ja SSHY, Suomen sukuhistoriallinen yhdistys, nämä kaksi yhdessä ovat tosi hyvä juttu. . Haapanen huomasi, että emännän kotipaikan sijainnilla oli merkitystä, kun taloon etsittiin sopivaa miniää. . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Tarinat ovat sukututkimuksessa mielenkiintoisimpia, Haapanen vahvistaa. Tarinoiden aineksia voivat antaa jopa vanhat puhelinluettelot, joista selviää, onko taloon ollut varaa hankkia kallis puhelinosake. Google tarjoaa jopa valmiita sukupuita. . Oppilaat ovatkin lähestyneet kunnan päättäjiä kirjeellä. Kunnanhallitus merkitsi kirjeen tiedoksi alkukesästä, ja viimeksi sitä käsitteli tekninen lautakunta. Lautakunnan mukaan Aitoon koulun ensi vuodelle siirrettyyn kattoremonttiin varatuista rahoista voisi olla mahdollista siirtää leikkivälineiden hankintaan ja asennukseen 20 000 euroa. Missä. kello 18. Menneisyyteen palaamista tukevat Makasiinin yläkerran seinille kiinnitetyt, Sahalah- Vaimon valintaan vaikutti ensisijaisesti se, millaisesta talosta tai torpasta hän oli. Tulevan puolison maine työntekijänä ja hänen varallisuutensa vaikuttivat myös. Sen ajan ihmiset tiesivät paljon omista juuristaan, tunsivat serkkujensakin elämänvaiheet. Jopa yli 40 prosenttia esikoisista syntyi alle 9 kuukauden kuluttua häistä, Haapanen kertoo laskettuaan avioitumisen ja ensimmäisen synnytyksen välisiä aikoja 1800-luvulla. delta otetut vanhat valokuvat teksteineen. Mitä. Kun talosta kuoli emäntä tai isäntä, töiden sujumisen takia hänen paikalleen etsittiin pian uusi. Niiden yhteyteen sovitetut tuoreet otokset kertovat, miltä maisema ja talot näyttävät nyt. Valokuvia on muiden muassa Pakkalan Kauppayhtiöstä, Iso-Mattilasta ja Sahalahden kirkonkylästä. Nähtävillä on myös Sahalahden väestötiedot vuodelta shl Maija Nieminen-Pessi 1722.. Tilaisuus alkaa 17.7. kolme tarinaa. Kunnanhallitus on päättänyt, että asiassa otetaan aikalisä ja ulkopuolisen konsultin tekemää suunnittelua jatketaan vain välttämättömien korjausten osalta. Kokonaisuuden pohdintaa ollaan kuitenkin jatkamassa elokuussa. Taustalla on kokoomuksen Jarkko Pihkalan jättämä valtuustoaloite, jossa esitettiin kunnanhallituksen tutkivan mahdollisuutta, jossa Pukkivuoren päiväkotia laajennetaan yhdellä tai kahdella huoneella ja ala-asteen piharakennus jäisi pienillä korjauksilla esikouluikäisten käyttöön. Valtuusto on aiemmin linjannut Aitoon Pukkivuoren päiväkodin siirrettäväksi Aitoon ala-asteen yhteyteen, ja päiväkotitiloja on soviteltu ala-asteen piharakennukseen
Luopioisissa T5 40 m 1) Amanda Äänismaa 9,3, 2) Heini Ilveskoski 11,1, 3) Milla Harjula 11,3, 4) Milja Riihiranta 12,2, 5) Roosa Rautio 13,9. T5 pallo 1) Amanda Äänismaa 5,75, 2) Louise Lahtinen 4,88, 3) Heini Ilveskoski 4,30, 4) Milja Riihiranta 4,09, 5) Roosa Rautio 3,72, 6) Milla Harjula 2,56. P5 40 m 1) Tatu Kankaanpää 11,0, 2) Kasper Ketola 11,1, 2) Daniel Kronlund 11,1, 4) Onni Kinnunen 11,5, 5) Atte Lehtelä 12,4, 6) Eemeli Rulja 17,3, 7) Aleksi Äänismaa 18,1, 8) Joona Kotanen 21,3, 9) Veli Kinnunen 25,6, 10) Atte Lindholm 38,4. P5 pallo 1) Tatu Kankaanpää 8,92, 2) Daniel Kronlund 8,74, 3) Onni Kinnunen 8,29, 4) Roni Aittokumpu 7,71, 5) Aleksi Äänismaa 4,30, 6) Kasper Ketola 3,02, 7) Atte Lehtelä 2,58, 8) Atte Lindholm 1,56. T7 40 m 1) Amanda Saltbacka 8,4, 2) Matilda Saltbacka 8,5, 3) Aada-Maria Koivisto 8,7, 4) Mila Ketola 9,0, 4) Aada-Liisa Huuhka 9,0, 6) Seela Kanerva 9,1, 7) Elli Viitanen 9,3, 8) Netta Lindholm 9,7, 9) Saga Pajula 10,0, 9) Ronja Rulja 10,0, 11) Louise Lahtinen 10,4, 12) Alisa Lehtelä 11,0. T7 pituus 1) Aada-Maria Koivisto 257, 2) Matilda Saltbacka 250, 3) Elli Viitanen 233, 4) Amanda Saltbacka 229, 5) Seela Kanerva 219, 6) Mila Ketola 218, 7) Aada-Liisa Huuhka 213, 8) Amanda Äänismaa 192, 9) Saga Pajula 167, 10) Louise Lahtinen 162, 11) Alisa Lehtelä 152. T7 kuula 2 kg 1) Matilda Saltbacka 347, 2) Seela Kanerva 336, 3) Aada-Maria Koivisto 300, 4) AadaLiisa Huuhka 269, 5) Mila Ketola 258, 6) Amanda Saltbacka 225, 7) Saga Pajula 222. P7 40 m 1) Konsta Lintilä 8,0, 2) Kalle Äijälä 8,3, 3) Elias Ilveskoski 8,9, 4) Juho Kilpinen 9,0, 4) Joona Taipale 9,0, 6) Janne Härkälä 9,2, 7) Valtteri Piekkari 9,3, 8) Toivo Riihiranta 16,1. P7 pituus 1) Kalle Äijälä 305, 2) Konsta Lintilä 289, 3) Valtteri Piekkari 230, 4) Juho Kilpinen 224, 5) Joona Taipale 217, 6) Elias Ilveskoski 202, 7) Toivo Riihiranta 113. P7 kuula 2 kg 1) Kalle Äijälä 414, 2) Joona Taipale 339, 3) Konsta Lintilä 317, 4) Juho Kilpinen 279, 5) Elias Ilveskoski 260, 6) Valtteri Piekkari 222, 7) Toivo Riihiranta 143. T9 40 m 1) Siiri Kaukonen 8,0, 2) Julia Piekkari 8,1, 3) Siiri Kotanen 8,3, 4) Aino Valkeapää 8,4, 5) Inka Valkeapää 8,5, 6) Annukka Linnainmaa 8,9, 6) Iida Koppana 8,9, 6) Viivi Taipale 8,9, 9) Iida Rautanen 9,1, 10) Aada Pajula 9,6, 10) Alisa Laine 9,6. T9 pituus 1) Julia Piekkari 288, 2) Siiri Kotanen 275, 3) Inka Valkeapää 259, 4) Siiri Kaukonen 253, 5) Viivi Taipale 249, 5) Aino Valkeapää 249, 7) Annukka Linnainmaa 242, 8) Iida Rautanen 200, 8) Aada Pajula 200, 10) Iida Koppana 196, 11) Alisa Laine 180. T9 kuula 2 kg 1) Siiri Kaukonen 445, 2) Aino Valkeapää 440, 3) Viivi Taipale 422, 4) Inka Valkeapää 421, 5) Julia Piekkari 405, 6) Iida Rautanen 369, 7) Alisa Laine 348, 8) Annukka la 20.7. kertaa. Kuula 3 kg 1) Tuuri 725. P15 100 m 1) Tuomas Lehtilä 14,7, 2) Juho Rautanen 15,6, 3) Tuure Viitala 17,2. tuovat rannalle ruokateltan. shl Tommi Liljedahl Kisa tuo rantaan sankat kantaina Joroisilla Finntriathlonilla. Olin mennyt merkitsemään kisan kalenteriini väärälle viikonlopulle. Nyt menee pitkä triathlonputki poikki anopin 70-vuotispäivien vuoksi, mies harmittelee. Ilmoittautumisia ropisee viime päivinä Kukkia Triathlon järjestetään lauantaina 11. Ammattilaiset ovat lauan- nustusjoukot viettämään mukavaa piknikpäivää. Lähtö, maali ja vaihtoalue sijaitsevat Luopioisten uimarannalla. Ollin atleetit hoitavat Kukkia Triathlon tunnetaan liikenteen ohjauksen ja martat leppoisasta meiningistään. Mukaan odotetaan edellisvuosien tapaan paria sataa kuntoilijaa. Viikonloppuun mennessä ennakkoilmoittautumisia oli kertynyt 130. Toimit juuri niin kuin jokaisen pitäisi osata toimia, Petri Ketola kiiteli vajoamassa olelen uimarin viime vuoden triathlonissa pelastanutta Esa Rönkköä. Kukkia Triathlon: Esa Rönkkö osoitti esimerkillään, miten hyvän mielen tapahtumassa pidetään kaikista huolta Kunta palkitsi hengenpelastajan Luopioinen Vuoden takainen Kukkia Triathlon olisi saattanut päätyä iltapäivälehtien lööppeihin ilman Kirjostensaaren kesäasukasta Esa Rönkköä. Vantaalaismies ei aikaillut, kun kilpakumppani alkoi painua pinnan alle. Rönkkö ei ole itsekään kummoinen uimari, ja siksi Kukkian syvyyksiin vajoamassa ollut pelastettava vei pelastajansakin pari kertaa pinnan alle. . Monet päättävät osanotosta vasta viimeisellä viikolla, kun näkevät, että uimavesi on siedettävän lämmintä ja ettei kisapäiväksi ennusteta kovia helteitä. . Onnettomuuksien ja sairauskohtausten varalta veneissä ja lautoilla päivystää pelastajia. . kertaa järjestettävä hyvän mielen tapahtuma sai alkunsa luopioislaisten kuntoilijoiden tempauksesta kaikkiin lajeihin ja sarjoihin voi ilmoittautua mukaan vielä lähtöpaikalla Amanda Saltbacka, Elli Viitanen ja Matilda Saltbacka vauhdissa Luopioisten kentällä. Linnainmaa 321, 9) Siiri Kotanen 296, 10) Aada Pajula 273, 11) Iida Koppana 247. P9 40 m 1) Topi Rönni 7,0, 2) Rauli Aho 8,0, 3) Olli Piekkari 8,1, 4) Atte Rautava 9,4, 5) Eeli Nikkanen 9,7 P9 pituus 1) Topi Rönni 422, 2) Olli Piekkari 296, 3) Rauli Aho 294, 4) Mikael Lohtander 284, 5) Jani Lohtander 218, 6) Atte Rautava 208, 7) Eeli Nikkanen 178. P9 kuula 2 kg 1) Topi Rönni 894, 2) Rauli Aho 724, 3) Mikael Lohtander 565, 4) Olli Piekkari 460, 5) Jani Lohtander 422, 6) Atte Rautava 390, 7) Eeli Nikkanen 330. T11 60 m 1) Anna-Sofia Koivisto 10,9, 2) Kati Ahoua 11,0, 3) Saara Makkonen 11,2, 4) Venla Hast 11,3, 5) Katja Linnainmaa 12,1, 6) Siina Kanerva 12,2. T11 pituus 1) Anna-Sofia Koivisto 332, 2) Saara Makkonen 319, 3) Kati Ahoua 303, 4) Siina Kanerva 302, 5) Venla Hast 290, 6) Katja Linnainmaa 283. T11 kuula 2 kg 1) Siina Kanerva 550, 2) Katja Linnainmaa 525, 3) Kati Ahoua 486, 4) Venla Hast 460, 5) Anna-Sofia Koivisto 447, 6) Saara Makkonen 345. P11 60 m 1) Juho Uusitalo 10,1, 2) Mikko Laine 10,7, 3) Aaro Viitala 10,8, 4) Oskari Makkonen 11,0, 5) Otto Penttilä 11,1, 6) Venni Nikkanen 11,6, 7) Onni-Viljam Huuhka 11,7, 7) Henri Hast 11,7, 9) Jaakko Ahde 12,1, 10) Niko Pajula 13,7. P11 pituus 1) Mikko Laine 376, 2) Juho Uusitalo 364, 3) Aaro Viitala 353, 4) Oskari Makkonen 328, 5) Onni-Viljam Huuhka 325, 6) Henri Hast 300, 7) Venni Nikkanen 300, 8) Niko Pajula 238. P11 kuula 2,5 kg 1) Juho Uusitalo 691, 2) Pessi Varvas 681, 3) Aaro Viitala 677, 4) Onni-Viljam Huuhka 603, 5) Mikko Laine 602, 6) Henri Hast 516, 7) Jaakko Ahde 481, 8) Oskari Makkonen 457, 9) Venni Nikkanen 429, 10) Niko Pajula 384. T13 60 m 1) Iida Uusitalo 9,8, 2) Iiris Kaukonen 9,9, 3) Senna Kanerva 10,5, 4) Meeri Mäki-Mantila 10,8, 5) Helmi Mikkola 13,0. T13 korkeus 1) Senna Kanerva 115, 2) Meeri Mäki-Mantila 115, 3) Iiris Kaukonen 110, 4) Helmi Mikkola 90. T13 kuula 2,5 kg 1) Senna Kanerva 738, 2) Helen Lahtinen 686, 3) Iiris Kaukonen 665, 4) Meeri MäkiMantila 581, 5) Helmi Mikkola 547. P13 60 m 1) Jami Siira 9,8, 2) Ilmari Aho 10,9. Toiveena on, että katsojat ja myös rannan uimarit kulkisivat Museotien ja Niementien kautta, jotta kilpailijoiden ei tarvitsisi juosta ja pyöräillä autojen seassa, Petri Ketola sanoo. Triathlonin järjestelyissä häärii edellisvuosien tapaan Rajalantie varataan kymmenien vapaaehtoisten kilpailijoille joukko. Mutta tuskin se kauheasti verottaa meidän osanottajamäärää. Luopioisten uimarannalla klo 10 kilpasarja triathlon (uinti 600 m, pyöräily 52 km Kukkian ympäri ja juoksu 13 km Haltianselän ympäri) klo 11 harrastesarja riatloni (uinti 200 m, pyöräily 13 km Haltianselän ympäri ja juoksu 4 km kirkonkylän ympäri) väliajalla lasten duatloni 6-, 8-, 10- ja 12-vuotiaille tytöille ja pojille (uinti 25 m ja juoksu 400 m) 11. Rönkkö ei innostunut ajatuksesta, sillä omasta mielestään hän toimi kuten jokainen olisi vastaavassa tilanteessa toiminut. Mitalin sijaan mies palkittiin Parasta Pälkäne -paketilla, joka sisälsi näytteitä pälkäneläistiloilta ja -yrityksistä. Korkeus 1) Siira 138, 2) Aho 115. Sydän-Hämeen Lehti 27 urheilu Yleisurheilu . Palkinto Esa Rönkkö sai ensimmäisen kappaleen talkooväelle täksi kesäksi painatettua Triathlonpaitaa. oli tarkoitus luovuttaa lauantaisen triathlonin yhteydessä. Seremonioita piti aikaistaa muutamalla päivällä, kun Rönkkö ei harmikseen pääse tämänvuotiseen kisaan. . P15 korkeus 1) Aaro Aho 125, 2) Juho Rautanen 110. P15 kuula 4 kg 1) Tuure Viitala 1067, 2) Aaro Aho 977, 3) Tuomas Lehtilä 847, 4) Juho Rautanen 746. P17 100 m 1) Atso Laurila 14,2. Korkeus 1) Laurila 125. Kukkialla on liikkeellä tavallisia kuntoilijoita, jotka haluavat testata triathlonia, liikuntasihteeri Petri Ketola kertoo. Triathlonin järjestäjät ovat ottaneet opikseen viimevuotisesta läheltä piti -tilanteesta. Uintiosuuden lähtöaluetta pyritään leventämään ruuhkan helpottamiseksi. Parkkipaikat järjestetään rannan tuntumassa olevalle niitylle ja koulun pihalle. . Vain parikymmentä metriä aiemmin kääntöpoijulla oli pelastuslautta, josta huudeltiin ja varmisteltiin, että kaikilla on kaikki hyvin, Rönkkö muistelee. Hän onnistui pidättelemään uppoavaa uimaria sen aikaa että pelastuslautta ehti apuun. . Kuula 3 kg 1) Aho 641, 2) Siira 572. T15 100 m 1) Mimmu Tuuri 18,6. Korkeus 1) Tuuri 110. Mutta vaikka varautuisimme miten, niin kaikkein tärkeintä on se, että kilpailijat pitävät itsestään ja toisistaan huolta, Ketola sanoo. Kukkia Triathlon Pälkäneen Luja-Lukon 5. Uintiosuutta oli siinä vaiheessa kauhottu reilut sata metriä. Tapahtuma tuo rantaan johtavalle Rajalantielle lauantaina runsaasti liikennettä. Kilpailijoiden turvallisuutta pyritään kohentamaan uusituilla liikennejärjestelyillä: kilpailijat ja yleisö ohjataan rantaan Museotien ja Niementien kautta. Keskiviikko 17.7.2013 . Tajusin tilanteen vakavuuden oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun näin rannalla ambulanssin, Rönkkö sanoo. Pälkäneen kunta oli valmis hakemaan hengenpelastajalle mitalia. viikkokisat 4.7. Kuula 5 kg 1) Laurila 751.
Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . toiminta on lähtenyt käyntiin? . Pälkäneläinen oli molemmilla matkoilla seit- Uinti Espoo 2:16.59, 2) Wilma semäs. 14-vuotiaiden poikinopeampana. en 200 metrillä UKK:n Aleksi Tampereen Työväen Uima- Sipola oli 17. reita edustava Saari starttasi shl Tommi Liljedahl Hyvinkään maauimalan 50 metrin radalla viidelle henkilökohtaiselle matkalle. Tampereen Työvä- 7) Amanda Saari TampTU en Uimarit keräsi Hyvinkään 2:18.83. T13 800 m VU 1) NeaSM-kisoista historiansa parhaan pistepotin ja oli seurojen Amanda Heinola Nummelan välisessä vertailussa yhdeksäs. Lisäksi hän edusti seuraansa neljässä Tuloksia viestissä. Slovenian treenileiri ja sopi- Ikäkausimestaruusuinnit, va keventely virittivät uimarin 28.?30.6. Kisat ovat Kansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n joka neljäs vuosi järjestettävät kaikkien lajien MM-kilpailut. Suoranta täyttää elokuussa 19 vuotta. tilalle. 28 Keskiviikko 17.7.2013 urheilu . Kerromme ja jaamme ?salaisuuksiamme?, joilla tarkoitan sellaisia juttuja, joita joku on keksinyt suoritustaan parantamaan. Tämä on ollut hyvä homma, josta on ammunnallisestikin hyötyä, Suoranta sanoo. Yhteistyösopimuksia ei juhannusviikkoon mennessä ollut tehty, mutta Suorannan mukaan muutama sopimus on ?vireillä?. . En koe vaikeaksi purkaa suorituksiani parille lajin asiantuntijalle eli Samille ja Tompalle. Wilma Jacobnen, joka perhosteli 13. Hyvinkää T13 100 m VU 1) Ella huippukuntoon, sillä ennätykset menivät uusiksi kaikilla Saarikko Lahden Uimaseumatkoilla sadan metrin rinta- ra 1:02.14, 2) Wilma Jacobson Helsingfors Simsällskap uintia lukuun ottamatta. Satasen mitalin lisäksi 1:03.04, 3) Amanda Saari Amanda Saari ylsi pistesijoille TampTU 1:03.12, 4) Iida Reini 200 metrin vapaauinnissa ja Aurajoen Uinti 1:03.24 T13 200 m VU 1) Ella Aalto sekauinnissa. tilalle son nappasi hopeaa vain 13-vuotiaiden tyttöjen 200 kahdeksan sadasosaa Saarta metrillä. Ymmärtääkseni lajilla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet päästä takaisin kisoihin. Jos näin tapahtuu, ryhmällämme on hyvät saumat saada pari ampujaa olympialaisiin, Heikkilä sanoo. Lassi Palo. puhelimeen (03) 539 9800 Ikäkausimestaruusuinnit: Pälkäneläiselle yksi mitali ja kolme pistesijaa Amanda Saari ui SM-pronssia Uinti Seuraavana viikonloppuna Amanda Saari kauhoi HannaPälkäneen Amanda Saari Maria Seppälän kannoilla 50 otti SM-pronssia kesä?heinä- metrin vapaauintiennätykkuun vaihteessa Hyvinkäällä sensä uusiksi aikuisten SMkilpailluissa ikäkausimeskisoissa Jyväskylässä. Kisa Kuohun uimareista parhaiten oli tasainen, sillä voittaja Ella Hyvinkään ikäkausimestaruuSaarikko oli vajaan sekunnin suinneissa pärjäsi Emmi Kilpinopeampi. että ?useita vuosia kestänyt päämäärätietoinen, täysipainoinen ja motivoitunut urheiluharrastus on jo nyt tuottanut upeita tuloksia?. Ryhmän tavoitteena on nousta kansainväliselle huipulle miesten sarjassa: ?jokaisella jäsenellä on laajat meriitit kansainvälisistä arvokilpailuista, ja he ovat ehdottomasti Suomen parhaita liikkuvan maalin ampujia.? Kolmikolla on arvokisamitaleja vaikka muille jakaa niin SM-, EM- kuin MM-kilpailuistakin. Aktiivinen nuori ryhmä on listannut yrityksiä varten saamansa tuen käyttökohteet, joita ovat muun muassa luodit ja patruunat, tiimin asut sekä kotimaan ja ulkomaiden matkakulut. Tomi-Pekka Heikkilä, 23, ja veljensä Sami Heikkilä, 20, haluavat edustaa Suomea miesten joukkueessa. Junioreissa kaiken mahdollisen voittanut Sami voisi ikän- Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Jani Suoranta perustivat ryhmän nimeltä TeamRunnarit. sä puolesta ampua junioreissa vielä tämän vuoden ajan, mutta hän päätti siirtyä jo täksi vuodeksi miesten sarjaan. Kaikki ryhmän jäsenet edustavat Kangasalan Kymppi 64 -seuraa. Yhteinen tavoite vuodessa 2016 Pari kuukautta sitten perustetun TeamRunnareiden yhteinen tavoite on edustaa Suomea omana miesten joukkueenaan vuoden 2016 MM -kisoissa. Välitavoitteina toimivia arvokilpailuja on useita: ensi elokuussa EM-kilpailut Saksassa, vuoden 2014 ilma-aseiden EM-kilpailut Moskovassa ja vuoden 2015 ilma- ja ruutiaseiden EM-kilpailut. Ryhmän esitteessä todetaan . Kisaajat 10:00.12, 2) Wilma Jacobson Helsingfors Simsällskap 10:02.72, 3) Vilma Roman Aurajoen Uinti 10:11.04, 14) Amanda Saari TampTU 10:48.78 T13 200 m SKU 1) Iida Reini Aurajoen Uinti 2:32.65, 2) Wilma Jacobson Helsingfors Simsällskap 2:37.15, 3) NeaAmanda Heinola Nummelan Kisaajat 2:37.75 7) Amanda Saari TampTU 2:42.67. T13 400 m SKU 1) EssiMaria Lillman Lahden Uimaseura 5:25.79, 2) Nea-Amanda Heinola Nummelan Kisaajat 5:26.32, 3) Vilma Roman Aurajoen Uinti 5:31.40, 20) Emmi Kilpinen UKK 6:16.53. T13 100 m RU 1) Essi-Maria Lillman Lahden Uimaseura 1:16.83, 2) Iida Reini Aurajoen Uinti 1:17.22, 3) Lyydia Kalenius Uinti Espoo 1:19.41, 6) Amanda Saari TampTU 1:22.09. T13 100 m PU 1) Vilma Roman Aurajoen Uinti 1:08.71, 2) Lyydia Kalenius Uinti Espoo 1:09.35, 20) Emmi Kilpinen UKK 1:22.15. T13 200 m PU 1) Vilma Roman Aurajoen Uinti 2:34.94, 2) Lyydia Kalenius Uinti Espoo 2:35.44, 3) Wilma Jacobson Helsingfors Simsällskap 2:44.32, 13) Emmi Kilpinen UKK 3:04.11. T14 200 m VU 1) Aino Otava Uinti Espoo 2:09.57, 2) Roosa Mört Aurajoen Uinti 2:11.20, 3) Melek Ayarci Lahden Uima- Amanda Saari otti mitalin ja kolme pistesijaa SM-uinneista. seura 2:13.02, 20) Susanna Ellonen UKK 2:24.80. T15 100 m RU 1) Ida Hulkko Mikkelin Uimaseura 1:14.92, 2) Aura Lehtonen Helsingfors Simsällskap 1:16.43, 3) Lotta Jacobson Helsingfors Simsällskap 1:16.86, 22) Ella Varis UKK 1:26.04. T15 200 m RU 1) Lotta Jacobson Helsingfors Simsällskap 2:42.09, 2) Ida Hulkko Mikkelin Uimaseura 2:45.04, 3) Lotta Raiski Lahden Uimaseura 2:45.67, 19) Ella Varis UKK 3:03.87. T15 200 m SKU 1) Tiia Puolakka 2:30.59, 2) Eveliina Pihkamäki Riihimäen Uima- seura 2:31.97, 3) Lotta Jacobson Helsingfors Simsällskap 2:32.12, 22) Ella Varis UKK 2:44.66. T-15 4 x 100 m SKUV 1) Uinti Espoo 4:33,90, 11) TampTU (Milla Kulmala, Amanda Saari, Noora Poutanen, EmmaLotta Tynkkynen) 4:47.49. T15 4 x 100 m VUV 1) Uinti Espoo 4:05.03, 10) TampTU (Amanda Saari, Emma-Lotta Tynkkynen, Milla Kulmala, Mona Kunnas) 4:15.21. T15/P16 4 x 50 m 1) Aurajoen Uinti 1:58.07, 8) TampTU (Milla Kulmala, Mikael Karuveha, Pietari Virta, Amanda Saari) 2:02.95. T15/P16 4 x 50 m VUV 1) Aurajoen Uinti 1:44.79, 9) TampTU (Väinö Kilpeläinen, Pietari Virta, Emma-Lotta Tynkkynen, Amanda Saari) 1:49.29. P14 200 m PU 1) Allar Lihtsa Vantaan Vesikot 2:27.89, 2) Peik Lindberg Åbo Simklubb 2:28.89, 3) Saku Laakkonen Vantaan Vesikot 2:30.80, 17) Akseli Sipola UKK 3:04.00, 20) Santeri Siurola UKK 3:08.22. P14 400 m SKU 1) Allar Lihtsa Vantaan Vesikot 5:05.41, 2) Elias Kuusisto Aurajoen Uinti 5:08.92, 3) Jasper Pullinen Riihimäen Uimaseura 5:13.37, 20) Akseli Sipola UKK 6:03.77. TeamRunnarit kohti vuoden 2016 MM-kilpailuja Ammunta Liikkuvan maalin erikoismiehet Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Jani Suoranta ovat perustaneet ryhmän nimeltään TeamRunnarit. Kolmen kangasalaisen nuoren miehen ryhmä hakee tiimillään paitsi yhdessä tekemisen meininkiä myös yritysmaailmasta yhteistyökumppaneita edetessään kohti tulevien vuosien kansainvälisiä arvokilpailuja. TeamRunnareiden päätavoite on ensi vuonna Espanjan Granadassa järjestettävissä MM-kilpailuissa. Vastineeksi he tarjo- avat muun muassa positiivista imagoa ?urheilevina ja esimerkillisinä nuorina?, mainostilaa asuissa, varustelaukuissa ja aselaukuissa sekä ammunnan kokeilu- ja esittelytilaisuuksia. ?Toiminta lähtenyt hyvin käyntiin? Miten ?runnareiden. Olemme myös pyrkineet harjoittelemaan entistä enemmän yhdessä ja katsomaan toistemme tekniikoita. Ajatuksena kun on päästä yhdessä huipulle, Sami Heikkilä painottaa. Eli kuten Suoranta summaa TeamRunnareiden idean: ammattimainen fiilis, ryhmän jäsenet tukevat toisiaan ja tavoitteet ovat selkeät. Uudeksi taruusuinneissa. Hän kilpailee Granadassa viimeisen kerran junioreissa ennen siirtymistään miesten sarjaan. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Oikein hyvin. Ryhmä pysyy samana ainakin vuoteen 2016 asti. Ehkä sen jälkeenkin, jos liikkuva maali saa olympiastatuksensa takaisin vuoden 2020 olympialaisiin. . yhtään liioittelematta . Sadan metrin rintauin- Jacobson Helsingfors Simnissa hän sijoittui kuudenneksi sällskap 2:16.68, 3) Ella Saarikja 800 metrin vapaauinnissa ko Lahden Uimaseura 2:17.92, 14. Hän on samaa mieltä Suo- rannan kanssa myös siitä, että ryhmä on lähentänyt heitä entisestään. . Olemme puhuneet paljon keskenämme harjoituksissa ja kisojen jälkeen. Lajiasiat ovat syventyneet tiimimme ansiosta. Mitali ennätykseksi ja ikäluokan kärirtosi 13-vuotiaiden sadan kitulokseksi kirjattiin 28,44. metrin vapaauinnista uudella Uimaseura Kangasalan ennätysajalla 1.03,12. Vaikka kyseessä on yksilölaji, tiiminä on helpompi hakea yhteistyökumppaneita. Samaa korostaa Sami Heikkilä
Ensin pintamaat kuorittiin pois ja sitten tilalle tuotiin kasettikuormallinen hiekkaa, Pettersson kertoo turnauspäivän aamuna. Turnausta varten kentälle tarvittiin myös verkko ja reunaviivat. Kauan ei Aholan tarvinnut paria metsästää, sillä myös Vuolijoelta saapunut Tuomas Lehtilä kaipasi kaveria alkusarjan peleihin. . Tarkemmin pitää pelata, kun pelaa parin kanssa, Ilpo Kortelahti kertoo. Vehkis Piitsi Lentis Kupissa palloilijoita jännittää yksi asia ylitse muiden. . Kun Juha-Pekka Pettersson kevättalvella kahvikupin ääressä ehdotti pojilleen Samille ja Ollille, että Vehkajärvellä pelattaisiin kesällä rantalentopalloturnaus, pojat olivat heti tapahtuman suunnittelussa mukana. . Mulla on autossa viisi litraa juotavaa ja kolme ruisleipää. Eiköhän niillä pärjätä. Kesäisin nelikko pelailee rantalentopalloa ja talvella palloa lätkitään salissa aina kun aikataulut sallivat. . Sen sijaan lääkärin määräyksestä tai lääkityksen voimalla pelaavat pääsevät seniilien sarjaan. . Kentällä hiekka pöllyää ja palloa haetaan vaikeistakin paikoista. Kentän laidalle pystytetyn teltan varjossa istuu rauhallista porukkaa. Voittofiiliksillä tässä ollaan liikkeellä tietysti, lataa Pekka Savolainen itsevarmasti ja saa muun porukan hymyilemään. Lentopalloharrastelijoiksi itseään tituleeraava kuhmalahtelaisnelikko on lähtenyt Vehkajärvelle pelaamaan siitä ilosta, että joku viitsii tällaisen tapahtuman järjestää. . Täytyy pysyä koko ajan pelitempossa mukana ja olla tilanteen tasalla. Pekka Savolainen, Mikko Kylänlahti, Juho Taipale ja Ilpo Kortelahti seuraavat pelaajien otteita silmä tarkkana, sillä kentällä saattaa olla pelaamassa välierissä tai fi- Vehkis piitsissä pelaajat hoitivat myös tuomaroinnin. Käy ilmi, että molemmat ovat oikeakätisiä, pelaavat lentopalloa harrasteporukoissa omaksi ilokseen ja lähtevät turnaukseen rennolla meiningillä. Myös järjestäjät ovat liikkeellä pilke silmäkulmassa, sillä sarjavaihtoehtoina on nuorisolle tarkoitettu hulikaanit, naisille suunnattu emännät ja miehille ja sekapareille tarkoitettu isännät. Sydän-Hämeen Lehti 29 urheilu Rantalentopallo: Vehkajärvellä pelattiin pilke silmäkulmassa Hulikaanit ja seniilit pääsivät samalle pelikentälle Vehkis piitsissä Toisinaan kahvipöydässä käyty keskustelu muuttuu nopeasti konkreettisiksi teoiksi. Kentän kunnostuksessa oli yllättävän iso urakka. Juha-Pekka Petterson oli määrään erittäin tyytyväinen, sillä ennakkoilmoittautuneita ei ollut yhtään. . Muissa sarjoissa pelataan kahteenkymmeneenviiteen. Päävastuun huoltopuolesta kantaa Savolainen. . Vaikka biitsissä kenttä on pienempi, siinä saa enemmän liikuntaa kuin tavallisessa lentopallossa. Kenttä on myös muulloin kaikkien halukkaiden vapaassa käytössä. Pelipari löytyi vasta Touhulasta Kuhmalahtelainen Anne Ahola saapui turnausaamuna Tou- hulaan ilman peliparia. Ensi vuonna tähdätään siihen, että pelkkiä alkusarjan pelejä pelataan kaksi päivää, mies vitsailee. Turnausta varten pystytetyt puitteet saavat jäädä koko loppukesäksi paikoilleen. Pelatessa se tulee kuin itsestään, mutta tuomaroidessa saattaa keskittyminen herpaantua, Pekka Savolainen pohtii. Tiina Keino Isännät 1) Ilpo & Pekka 2) Lehtilae 3) Selänne 4) HeTi 5) Kuusisentien Pallohirmut 6) Rajatapaus ja LP Kuusinen 8) Mikko & Juho Hulikaani-sarja 1) LP Kuusinen Kangasalan biitsiturnauksissakin menestyneet Ilpo Kortelahti ja Pekka Savolainen kohtasivat alkuerissä Juho Taipaleen ja Mikko Kylänlahden.. Keskiviikko 17.7.2013 . Tuomarointi on kyllä paljon vaikeampaa kuin pelaaminen. Aluksi ei pitänyt edes lähteä itse pelaamaan, mutta nyt kun pari löytyi, niin mikä ettei. Tuomas Lehtilä pelailee lentopalloa omaksi ilokseen. Sami Pettersson selvittää tuomaroinnin perusteita Anne Aholalle ja Tuomas Lehtilälle. naalissa eteen tuleva vastustaja. . Paikallisia ja kesäasukkaita yritetään saada puskaradiolla yhteisiin pelihetkiin. Esittelimme idean Vehkajärven nuorisoseuralle, ja sielläkin asia sai kannatusta, Juha-Pekka Pettersson kertoo. Ja niin heinäkuun kolmantena lauantaina Vehkajärven Touhulan kentällä näki päivänvalon historian ensimmäinen Vehkis Piitsi Lentis Kuppi. Kentän kunnostus iso urakka Upouuden urheilutapahtuman luominen vaatii talkooporukalta jonkinmoisia ponnistuksia jo ennen varsinaista pelipäivää. Touhulan pihassa oleva lentopallokenttä oli vuosien käyttämättömyyden seurauksena päässyt pahasti nurmettumaan. . Siis jos huolit minut, Ahola kysyy Lehtilältä ja niin yksi uusi joukkue on syntynyt vain muutama minuutti ennen pelien alkua. Joukkueen nimeksi kaksikko päättää Rajatapaukset, sillä molemmat pelaajat asuvat Pälkäneen rajoilla: Anne Kangasalan ja Tuomas Hauhon suunnalla. Lehtilä saapui turnaukseen naapuripitäjän puolelta vanhempiensa kanssa. . Seniilit pelaavat vielä vanhoilla säännöilläkin, eli viiteentoista pisteeseen. Pelipari Vehkis piitsiin löytyi vasta paikanpäältä. Pikaisen sananvaihdon perusteella Ahola ja Lehtilä selvittävät toistensa pelitaustoja ja -tyylejä. Kahdella erävoitolla pääsee jatkoon, Juha Pettersson kertaa Vehkis piitsin sääntöjä. ?Voittofiiliksillä liikkeellä? Pelit alkavat, ja Anne Ahola ja Tuomas Lehtilä pääsevät tuomaroimaan ensimmäisten parien välistä kamppailua. Pelataanko yhdessä. Tuli täällä itsekin vähän ennen turnausta talkoiltua. Levittelin koneella hiekat kentälle, Mikko Kylänlahti kertoo. Hikiseen pelipäivään nuorukaiset ovat valmistautuneet huolella. Pistetaulun toi yksi valveutunut pelaaja mukanaan. Lämmin ja aurinkoinen keli houkutteli paikalle kahdeksan peliparia
Tilat ja kentät ovat ensiluokkaisia! Tavastialaisilla taas on kokemusta aluekisoista ja muista isommista kisoista sekä järjestäjinä että kilpailijoina. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Valkeakoskelaiselle ratsastusseura Tavastialle ja pälkäneläiselle PR-88:lle kisat olivat ensimmäinen suuri yhteisponnistus. Kaksipäiväisissä kilpailuissa taitojaan mitteli yhteensä 122 ratsukkoa, ja sunnuntai-illan seurakilpailuun osallistui vielä nelisenkymmentä ratsukkoa. Kymmenistä talkoolaisista parikymmentä irtosi pälkäneläisseurasta, erityisesti junioreista. Saman verran talkoolaisia tuli Valkeakosken riveistä ja Parvelan yksityistallin asiakkaista kymmenkunta. . Meillä on mahtava porukka tallilla. Kilpailut onnistuivat hyvin. Nyt Uusitupa sekä kilpaili että toimi yhtenä kolmesta kilpailujohtajasta. . Kuva Johanna Urkko. Tuuni Haapsaari, Ella Haakana, Eerika Linnusmäki, Tyyne Rantanen ja Crista Linnusmäki jäähdyttelevät kahviossa tauolla. Vuosi on mennyt suunni- Jatta Backman, Sari Parvela, Liisa Tyllinen ja Anni-Kaisa Ahonen varjossa Parvelan maneesissa.. Tavastian puheenjohtaja Saija Uusitupa osallistui kilpailijana edellisiin Parvelassa järjestettyihin kisoihin. Rosali Kivitie sijoittui Jaimellaan toiseksi iltapäivän viimeisessä kilpailussa. Sahalahtelainen Anu Hänninen ja Amigo VII vaihtavat merkistä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Joku lähetti laski kävelleensä 16 kilometriä päivän aikana. Seurayhteistyö toi kansalliset kouluratsastuskisat Kaivantoon Kaviobalettia ja talkoohenkeä KOULURATSASTUS Mitä saadaan, kun otetaan henki Pälkäneeltä, tilat Kangasalta ja kokemus Valkeakoskelta? Saadaan mainiot kansallisen tason kouluratsastuskisat Ratsastuskeskus Parvelaan Kangasalan Kaivantoon. Parvela on mahtava paikka järjestää kisoja. Kun Uusituvan Saija kysyi meitä mukaan kansallisten kisojen järjestelyihin, oli helppo lähteä mukaan kokeneemman seuran oppiin, Ahonen toteaa. Yrittäjä Sari Parvela on toiminut aiemmin seuravalmentajana PR-88:ssa. 30 Keskiviikko 17.7.2013 urheilu . Monelle oli luontevaa osallistua talkoisiin, tilat vuokrannut ratsastuskeskuksen Sari Parvela toteaa. Saija Uusitupa ja Minna Leppänen hetkeä ennen loppurutistusta. Kangasalalaisen Pia Bosin Unkas poistui kisoista ruusuke korvalla. Yhteistyö ei synny itsestään, tarvitaan yhteyksiä ja kokemuksia toisten toiminnasta. Kilpailujohtaja Anni-Kaisa Ahosen mukaan taustalla vaikutti PR-88:n viime vuonna järjestämät isot seurakilpailut. . puhelimeen (03) 539 9800 Vasen kuva
Niinpä olikin iloinen yllätys, kun netti ja sähköposti pursui hyväntuulista palautetta. Ratsastusseura PR-88: n puheenjohtaja, kisojen turvallisuuspäällikkö Liisa Tyllinen kehuukin porukkansa yhteishenkeä. . Lähettien esimies Josefiina Tyllinen ottaa kopioita tuomareiden pöytäkirjoista. Kopio menee kilpailijalle, alkuperäinen arkistoon. Nukunkin tyyny jalkovälissä, jotta lantion tasapaino säilyy. En kuitenkaan arastele hevosten kanssa toimiessa. Tiina Knuutinen luettelee numeroita, ja Petra Lempinen kirjaa. Samat nopsajalat kiikuttavat pisteet tulospalveluun ja valmiit tuloslistat kansliaan. Kahdella ensimmäisellä kerralla suurimman suosion keräsivät pikajuoksumatkat, ratakierros ja pituushyppy. Ratsukko suorittaa erilaisia liikkeitä käynnissä, ravissa ja laukassa tasosta riippuen aina peruutuksiin ja piruetteihin saakka. Nimitykset helppo C, vaativa B tai vaativa A kuvaavat esimerkiksi kansallisen tason kilpailujen vaikeusasteita. Minulla on kiva hevonen, joka on vähän edellä minua, eikä vähästä säiky. Pysyy itse rauhallisena kisoissakin, kun Lyyli on niin rauhallinen, Urkko kertoo. Lyyli on vanha, mutta se kehittyy vielä ratsuna. Kisa ei mennyt kovin hy- Johanna Urkko on kilpaillut aktiivisesti reilut pari vuotta. Meillä on paljon junioreita ja äiti-tytär-jäseniä, mikä varmasti vaikuttaa henkeen, uskoo Tyllinen, jonka oma tytär urakoi myös kisoissa. Lähetit ravaavat Sunnuntain kovatasoisin kilpailu vaativa B on alkamassa. Suuri osa aiemmin kilpailleista ratsukoista on jo poistunut, ja toinen kentistä on jo hiljentynyt. Tuli liian paljon rikkoja, sellaista se on välillä. Tuomarien puheenjohtajan kangasa- lalaisen Minna Leppäsen mukaan tuomari seuraa ratsastajan teknisen suorituksen lisäksi hevosen kuuliaisuutta, liikkeitä ja niiden ilmavuutta. . Järjestäjät onnistuivat, vaikka ovat ensikertalaisia tällä tasolla. Harjoitusten takana on paikallinen urheiluseura Kuhmalahden Kisa ja harjoitukset pidetään Puntarin kentällä. Harjoitusiltana kentällä on mahdollista kokeilla niitä yleisurheilulajeja, jotka itseä kiinnostavat. Esimerkiksi sunnuntaina luokassa neljä tasolla vaativa B suoritettiin ohjelma 10, jonka ohjeet ilman kirjaintunnisteita alkavat näin: radalle kootussa ravissa; pysähdys?tervehdys?koottua ravia; oikealle; avotaivutus oikealle; voltti oikealle, halkaisija 8 metriä, sulkutaivutus oikealle ja niin edelleen. Välillä vin, koska Lyyli ei oikein liik- ikä painaa rakasta 20-vuotiasta piensuomenhevosta Lyyliä. Iida Uusitalo harjoitteli pituushyppyä muutaman askeleen vauhdinotolla Kuhmalahden yleisurheiluharjoituksissa. LP:lle kunnalta kymppitonni Kangasalan kunta tukee LP Kangasalan liigajoukkuetta ensi kaudella 10 000 eurolla. Lisäksi kunta on luvannut myöntää joukkueelle 5000 euron bonuksen, jos se sijoittuu liigassa neljän parhaan joukkoon. Tuloksia Pälkäneen Pilkkijät ry:n 3. kesäsarjakisa: 1) Riikonen Raimo 7980g, 2) Rämö Jari 6460g, 3) Hiitiö Keijo 2860g, 4) Leskinen Raimo 2260g, 5) Mäkinen Seppo 1480g, 6) Kauttu Harri 500g, 7) Riihiranta Tauno 400g.. Liikenteenohjaus toimi ja henkilökunnan tunnisti staff-paidoista. Se on sellaista pientä luksusta, joka tuntuu unohtuvan rutiIkuinen heppatyttö noituneiltakin kisajärjestäjiltä, Yksi sijoittunut on kangasala- Hänninen kehuu naapuriseulainen Pia Bos. Kestää hetken ennen kuin kaksi erilaista toimintatapaa ja -kulttuuria hakeutuu uomiinsa. Voi sanoa, että yhteistyö toimii, kun kisat onnistuvat, Uusitupa tiivistää yhteistyön. Järjestäjien mukaan kilpailijoiden kommentointi netissä menee usein epäkohtien ruotimiseksi. Eilen harmitti, kun putosin palkintosijoilta, mutta tänään tuli iloinen yllätys, hypnoosistakin apua hakenut Bos hymyilee. Sahalahtelainen Kangasalan Ratsastajia edustava Anu Hänninen kiittelee järjestelyitä, vaikka oma kisa menikin sunnuntaina pieleen. . Pelkkä sijanumero ei vielä kerro palkintojen saajia, vaan osallistujien määrä vaikuttaa palkintosijoihin. Tulospalvelussa enää toinen kirjuripari näpyttelee pisteitä koneelle. Itsellä tuntuu, että pää räjähtää, kun pelkään unohtavani radan, jonka osaa ennen kisoja kuin vettä vaan. Tuloslistat lähtevät kansliaan ja ilmoitustaululle, josta kilpailijat voivat käydä tarkistamassa sijoituksensa. Kuhmalahdella yleisurheillaan yhteisharjoituksissa Kuhmalahdella on jo muutamana kesäsunnuntaina kokoonnuttu yhteisiin yleisurheiluharjoituksiin. Keskiviikko 17.7.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 31 urheilu tellessa, ja viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet aika rankkoja. Vaikka tiedämme toisemme, aluksi ei vielä tunneta riittävästi. Ohjelmat luetaan ja opetellaan etukäteen, ja sitten tullaan näyttämään, mitä osataan ja mikä on päivän kunto, lauantaina mukavasti viidenneksi helppo A -tasoisessa luokassa sijoittunut Hänninen kertoo. kunut asetettujen tavoitteiden mukaan. Myös kuula sai kyytiä isompien toimesta ja pienemmät heittivät palloa. Kouluratsastuksessa on ominaisuuksia, jotka vetävät nuorta ratsastajaa puoleensa. . Puhutaan hevosen laadusta, mikä ilmenee siinä, miten hevonen liikkuu ja kuinka joustava se on. Tärkeintä on hyvä tunne hevosen kanssa, Urkko pohtii suhdettaan lajiin. SHL ANU RITVANEN Ikätoverit, nuori ja vanhus Myös seuratason kouluratsastajat pääsivät kokemaan isojen kisojen tunnelmaa, kun nelisenkymmentä ratsukkoa kisasi illan päätteeksi Parvelassa. 17-vuotias Johanna Urkko ratsasti kisoissa 20-vuotiaalla Lyyli-ratsulla. . Tarkistuksen ajaksi lukijan rooli vaihtuu. Siihen täytyy vanhojen heppojen kanssa varautua, Urkko toteaa hieman apeana. Urkko harjoittelee Hurjan Kollin tallilla Iharissa, ja ratsukko tulee hyvin juttuun. . Viimeiset kilpailijat lämmittelevät vielä ennen suoritusta valtavan maneesin vierustalla. Kaksi tuomaria työskentelee tanut ?ikuinen heppatyttö. Kentän kirjainopasteet ohjaavat liikkeiden aloittamista ja lopettamista. Tuomari arvostelee 20?30 kohtaa pistein 0?10. on kilpaillut viitisen vuotta. Olen täysillä kaikessa, mistä innostun. Kouluratsastusta pidetään koko ratsastustaidon perustana, missä koulitaan hevosen ja ratsastajan yhteistyötä. Mitä huomaamattomampaa yhteistyö on, sitä parempi. Kilpailuissa ratsukko kulkee sileällä kentällä ennakko-ohjelman mukaan. Tänä vuonna hän nousi lusitanorotuisella Unkas-hevosellaan vaativa B -sarjaan. . Sovimme hyvin yhteen Lyylin kanssa. Lähettitytöt hakevat tuomareille juotavaa kahviosta. Kaikilla on kuuma, myös hevosilla. Ylväsryhtiset ratsukot tekevät muutaman minuutin kestävän suorituksensa. Kentältä löytyy lisäksi välineet muun muassa kiekon- ja keihäänheittoon. Kuhmalahden Kisa ei pyri yleisurheilussa kilpatason valmennukseen, vaan tuottamaan liikunnan iloa mahdollisimman monelle. Harjoitusilloissa ei olekaan varsinaista valmennusta, vaan lajeja kokeillaan yhdessä ikään ja sukupuoleen katsomatta ja toinen toista kannustaen. Kaksikko on noussut kevään aikana helposta C:stä helppoon B:hen. Ikä tuo kuitenkin vaivansa ja joku päivä on vetreämpi kuin toinen. Kaikkia lajeja voi kokeilla useamman kerran ja tulokset kirjataan ylös, joten harjoitusillan ja kesän aikana on helppo seurata omaa tuloskehitystä. Yhteisharjoituksien ajankohdan seura tiedottaa Kuhmalahden Kisan Facebookryhmässä. Tiina Keino Kouluratsastuksessa yhdistyy kuri, kauneus ja kaveruus Silinterihattuja, tummia takkeja, valkoisia housuja ja hansikkaita, kiiltävää nahkaa sekä suittuja palmikoita. Luokan päätyttyä alkaa kuumeinen odotus. Nelikymppi- ralaisia. SHL ANU RITVANEN senä kouluratsastuksen aloitporottavan auringon alla. Toinen juttu on tekninen osaaminen: se, miten ja milloin asiat tehdään. Jos yläkerta, eli ratsastaja, ei saa hyviä pisteitä teknisestä suorituksesta, ei pisteitä voi jakaa hevoselle alakertaankaan, Leppänen opastaa. Sahalahtelainen aiemmin ratsastuksenopettajana toiminut Anu Hänninen vääntää rautalankaa. . Urkko treenaa kovasti myös Lyylin jälkikasvua 5-vuotiasta Elliä, joka on vasta kasvamassa ratsuksi. Tykkään kiinnittää huomiota pikkuasioihin, tehdä pienillä eleillä asioita. Kouluratsastuskilpailuissa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi ratsukon, eli hevosen ja ratsun, viimeisteltyyn ulkoasuun, joka on kuitenkin vain yksi lajin ominaispiirre
Kun kerran olen Pientä kannustusta tarvitaan kentällä, niin miksen voisi samyös silloin, kun ohjelmassa malla huudella lapset viivalle? on muitakin kuin lempilajeja. Minulla on kova ääni ja tunnen Monesti Kanerva tekee tätä muksut, joten osaan huhuilla tsemppaustyötä jo etukäteen heitä paikalle, jos heitä ei näy lähtöpaikalla. Myös Leena Lahtinen on haalinut lisää mittamiehiä ja pistänyt kisat käyntiin keihäspaikalla. . Sydän-Hämeen Lehti urheilu Monta virkaa Yleisurheilu: Tehokaksikko Mari Kanerva ja Leena Lahtinen ehtii hoitaa monta hommaa Luopioinen uimarannalla ja kaupan tuulikaapissa: muistuttelee, että Luja-Lukon sarjakisat muutta- torstaina on taas sarjakisat, että vat heinäkuuksi Luopioisiin. Isommilla täytyy tulkita sääntöjä hieman tiukemmin, sillä muuten heille voisi tulla ikäviä yllätyksiä, kun he lähtevät muualle kisoihin, Mari Kanerva sanoo. Kanervan perheelle urheilukenttä on toinen koti kesät, talvet. viikkokisat 11.7. Kisat saatiin vietyä tavallistakin ripeämmin läpi, sillä kenttäraati karsi viime hetkellä lajien määrän kahteen per sarja. . katselemaan. Luopioisissa T5 40 m 1) Heini Ilveskoski 10,9, 2) Milla Harjula 11,6, 3) Ella Kilpinen 12,4, 4) Sofia Latikka 14,1. T5 pituus 1) Milla Harjula 157, 2) Heini Ilveskoski 143, 3) Ella Kilpinen 125, 4) Sofia Latikka 110. P5 40 m 1) Aleksi Uskalinmäki 10,5, 2) Elias Haavikko 10,6, 3) Roni Aittokumpu 10,8, 4) Tatu Kankaanpää 11,1, 4) Onni Kinnunen 11,1, 6) Kasper Ketola 11,2, 7) Daniel Kronlund 11,5, 8) Tuomas Pakarinen 11,6, 9) Atte Lehtelä 12,8, 10) Joona Kotanen 15,3, 11) Veli Kinnunen 24,2. P5 pituus 1) Elias Haavikko 173, 2) Aleksi Uskalinmäki 171, 3) Roni Aittokumpu 169, 4) Kasper Ketola 153, 5) Onni Kinnunen 152, 6) Daniel Kronlund 143, 7) Tatu Kankaanpää 120, 8) Tuomas Pakarinen 116, 9) Atte Lehtelä 97. T7 150 m 1) Amanda Saltbacka 31,3, 2) Matilda Saltbacka 32,2, 3) Elli Viitanen 32,7, 4) Aada-Maria Koivisto 33,4, 5) Mila Ketola 33,5, 6) Seela Kanerva 35,2, 7) Venla Heli- Elmeri Salo (kuva vasemmalla) keihäspaikalla, Konsta Lintilä ja Eeli Nieminen (kuva oikealla) juoksuradalla. maalisuoralle kannustamaan ja maaliin kirjaamaan tuloksia. Ennen seuraavaa erää hän vielä kehuu maalissa läähättäviä pikkupinkojia hyvästä juoksusta ja varmistaa, että he menevät ajoissa kuulapaikalle. Muiden mukana tsempattavana käyvät myös omat tytöt, 12-vuotias Senna, 10-vuotias Siina ja 6-vuotias Seela. Asialla on jälleen talla Leena Lahtinen ja Mari Mari Kanerva. Kanerva kirjaavat sarjakisoiMatkalla lähtöpaikalle hän hin osallistuvien nimiä listoille. Ei ole vaarallista, vaikka isommilla menisi yhdeksään saakka. Sen seinus- lähtöpaikalle. Pienimmillä pyritään siihen, että kaikki saisivat ainakin yhden tuloksen. Piikkareista oppii pitämään huolta, kun ne ovat olleet riittävän monta kertaa hukassa. 32 Keskiviikko 17.7.2013 . Tämä houkuttelee jonkin verran nuorimmaisia, jotka pääsevät kisaamaan itsensä kokoisten kanssa. Pienimpien kohdalla ei voi puhua varsinaisista kisoista, sillä sääntöjä tulkitaan sopivasti urheilijoiden eduksi. Mari Kanerva on huudellut juoksijat radoilleen 150 metrin lähtöpaikalla. Se kai tekin tulette mukaan. näkyy kylän liikenteessä tors taina puoli kuuden jälkeen, kun yhtenäinen autojono suuntaa Pienimpiä neuvotaan kisojen lomassa kohti Mikkelinmäkeä. Pieni parkkipaikka ja sora- Kirjurikaksikko saa kaikki tien varsi täyttyvät nopeasti nimet ajoissa pöytäkirjoihin, autoista. Aseteltuaan ajaneet, Lahtinen puolestaan 4?5-vuotiaat tytöt oikeille raluopioislaiset. doille Kanerva pinkaisee edelVälillä tarvitaan psykologista tä maalipaikalle kirjaamaan ajat pelisilmää. Ja verryttelyyn tai askelmerkin ottoon ei tarvitse suhtautua sarjakisoissa niin vakavasti. Kello ei vielä seitsemää, kun 5- ja 7-vuotiaat ovat valmiita lähtemään Luopioisten uimarannan kautta kotiin. Kolmikko on vuosien varrella oppinut kentän kujeet. Kanerva tuntee jokseen- nyt heittopaikalla tarvittavia kin kaikki Pälkäneen päästä mittamiehiä. Lasten ja vanhempi- ja tasan kuudelta huudellaan en virta kulkee kohti kentän lai- nuorimpia tyttöjä 40 metrin dalla olevaa koppia. Vaikka Pälkäneen päästä saadaan apuja, niin toimitsijoita ei ole liikaa. Talvella kenttää. Mikäs kentällä on ollessa, kun on kaunis kesäilta ja mukavaa seuraa, Mari Kanerva sanoo. Yleisurheilu on koko perheen harrastus, ja kentän laidalla hoituu luontevasti moni muukin asia. Sääntöjä tulkitaan joustavasti Luopioisissa sarjakisat aikataulutetaan tarkemmin kuin Onkkaalassa. Sieltä hän ehtii ennen kilpailijoita Pälkäneen Luja-Lukon 6. Tavanomainen kesäpäivä alkaa kentällä ja jatkuu uimarannalla. Pelkona oli, että illasta tulee pienimmille liian pitkä, Leena Lahtinen perustelee ratkaisua. Onkkaalan sarjakisoissa kilpaillaan yleensä kolme lajia illassa. . Jos vanhemmilla ei ole ihan pieniä vahdittavana, niin yleensä he lähtevät mielellään mitan varteen tai kolamieheksi hyppypaikalle. Välillä Lahtinen siirtyy toimitsijan tehtävistä valmentajan virkaan ja neuvoo, millainen ote keihäästä pitäisi ottaa ja kumpi jalka tulee viivalle. Kun yksi laji tulee valmiiksi, sarjakisojen tehokaksikko ohjaa pieniä urheilijoita seuraavalle suorituspaikalle ja varmistaa, että siellä saadaan homma ripeästi käyntiin. Omat lapset saavat pärjätä keskenään On siirrytty pidemmille juoksumatkoille. on tuupannut sekuntikellon Tehokaksikolta homma jonkun isän käteen ja värvänkäy. Muutama innostava pöytäkirjoihin. sana vakuuttaa ensikertalaisen, . Luopioisten kenttä on sen verran pieni, etteivät esimerkiksi keihäänheitto ja korkeushyppy onnistu samaan aikaan, koska niiden vauhdinottoradat risteävät. Toisaalta Luopioisissa on enemmän sarjoja, sillä alle vii- sivuotiaat kilpailevat omana sarjanaan. Lähtöä ei ammuta takaisin, vaikka joku hieman aavistaisi ja toinen jäisi viivalle ihmettelemään. Pituushyppypaikalla pyritään löytämään ponnistuspaikka, vaikkei se aivan sattuisikaan metrin mittaiselle ponnistusalueelle. . En minä osaa jäädä vain ja hänkin uskaltautuu mukaan
Metsän siimeksessä, Mikkelinmäen torpparimuseon kupeessa sijaitseva areena on maakunnan idyllisin. Kenttä on myös ensiluokkaisessa kunnossa etenkin nurmen osalta. Pälkäneen Luja-Lukossa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana koettu muun muassa jääkiekon, salibandyn, jalkapallon ja koripallon nopea nousu. Keskiviikko 17.7.2013 . Pituus 1) Aaro Aho 423, 2) Tuomas Lehtilä 411, 3) Juho Rautanen 369. Rakkaudesta lajiin tätä tehdään. Koripallo pyöri Luopioisissa, jalkapallo ja suunnistus Pälkäneellä. Yleisurheilussa tilanne oli toisenlainen. Uusien tekijöiden rinnalla jatkuvuutta turvaa muutama pitkään mukana ollut kulmakivi sekä kunnan liikuntasihteeri Petri Ketola. Luopioisissa ei ole saatu samaan tapaan uutta sukupolvea vetovastuuseen. Lisäksi ne yhdistävät eri lajien harrastajia, sillä palloilijatkin käyvät kentällä testaamassa nopeutta ja muita perusominaisuuksia. Kun Pälkäneen ja Luopiois- ten urheiluseurat yhdistettiin kuntaliitoksen yhteydessä, useimmilla lajeilla oli selkeä koti. Sydän-Hämeen Lehti 33 Reunamerkintä Heinäkuu Luopioisissa piristää yleisurheilua sarjakisaillan aikana kierretään luistimet jalassa. . Ne keräävät paikallisten lisäksi myös mökkiläisten lapsia. Osa Luja-Lukon yleisurheilujaostolaisista tekee yhtä suurella sydämellä töitä taustalla. . Sisulisäviesteissäkin tultiin sanomaan, että meistä lähtee kyllä eniten ääntä, vaikkei meitä ole kovin montaa, Kanerva nauraa. Junnujen yleisurheilukesän kohokohta on elokuussa Ratinassa järjestettävä sisulisähuipentuma. Uusien kilpakumppanien kohtaaminen ja kisojen kiertäminen kuuluvat yleisurheilun luonteeseen. shl Tommi Liljedahl. Lasten mukana vanhempien rinkiin saadaan uusia aktiiveja. Kun sinne lähdetään porukalla, kenenkään ei tarvitse jännätä, miten selviää yksin isoissa kisoissa. Kanerva pyrkii tarjoamaan lisäporkkanoita kaikille, joilla intoa ja kykyjä tuntuu riittävän. . Reissut pitää ajastaa niin, että on torstaina kentällä, Leena Lahtinen sanoo. IIda Uusitalo puristi 200 metrillä kakkoseksi. Lapset voivat harrastaa maalla mitä vain, kunhan vanhemmat alkavat vetäjiksi. Innokkaiden vetäjien kädenjälki näkyy nopeasti. Nyt vahvassa kasvussa on suunnistus. Nousevien ja laskevien lajien rinnalla yksi on ja pysyy. Jaan esimerkiksi kisakalentereita, joista näkee taitomerkkirajat ja muualla järjestettävät kisat. Luja-Lukon yleisurheilujaosto on asettanut tämän vuoden erityistavoitteeksi, että junioreita saataisiin innostettua mo 36,5, 8) Iida Latikka 41,8, 9) Saga Pajula 42,1, 10) Alisa Lehtelä 45,3. T7 junnukeihäs 1) Seela Kanerva 9,79, 2) Aada-Maria Koivisto 7,02, 3) Mila Ketola 6,50, 4) Matilda Saltbacka 4,35, 5) Elli Viitanen 4,08, 6) Venla Helimo 4,00, 7) Alisa Lehtelä 3,54, 8) Iida Latikka 3,40, 9) Saga Pajula 3,12, 10) Amanda Saltbacka 2,43, 11) Alisa Lehtelä 152. P7 150 m 1) Eeli Nieminen 28,7, 2) Konsta Lintilä 29,3, 3) Kalle Äijälä 31,4, 4) Elias Ilveskoski 33,6, 5) Valtteri Piekkari 33,7, 6) Elmeri Salo 36,9, 7) Juho Kilpinen 37,2, 8) Elmeri Nieminen 38,1, 9) Eero Pakarinen 44,0. P7 junnukeihäs 1) Eeli Nieminen 10,39, 2) Elmeri Salo 9,63, 3) Kalle Äijälä 8,45, 4) Konsta Lintilä 7,24, 5) Juho Kilpinen 7,00, 6) Elmeri Nieminen 6,98, 7) Elias Ilveskoski 5,30, 8) Valtteri Piekkari 4,43, 9) Eero Pakarinen 2,55. T9 150 m 1) Julia Piekkari 30,9, 2) Siiri Kotanen 31,0, 3) Siiri Kaukonen 32,0, 4) Enni Nieminen 32,0, 5) Annukka Linnainmaa 32,5, 6) Aino Valkeapää 33,0, 7) Inka Valkeapää 34,3, 8) Iida Rautanen 34,6, 9) Alisa Laine 36,9, 10) Eveliina Salo 37,3, 11) Aada Pajula 39,5. T9 junnukeihäs 1) Inka Valkeapää 9,10, 2) Julia Piekkari 9,01, 3) Aino Valkeapää 8,96, 4) Siiri Kaukonen 7,25, 5) Enni Nieminen 7,00, 6) Iida Rautanen 6,46, 7) Annukka Linnainmaa 6,42, 8) Alisa Laine 5,34, 9) Siiri Kotanen 5,28, 10) Eveliina Salo 5,03, 11) Aada Pajula 3,77. P9 150 m 1) Rauli Aho 29,5, 2) Olli Piekkari 29,6, 3) Joel Helimo 30,9, 4) Jonatan Lohtander 32,2, 5) Atte Rautava 32,4, 6) Aapo Kuikka 32,8, 7) Eeli Nikkanen 35,0, 8) Jani Lohtander 35,3. P9 junnukeihäs 1) Rauli Aho 18,23, 2) Mikael Lohtander 13,68, 3) Joel Helimo 10,19, 4) Jonatan Lohtander 9,07, 5) Aapo Kuikka 8,91, 6) Jani Lohtander 7,34, 7) Atte Rautava 6,95, 8) Olli Piekkari 6,67, 9) Eeli Nikkanen 6,31. T11 150 m 1) Kati Ahoua 27,8, 2) Emma Kuikka 27,9, 3) Anna-Sofia Koivisto 28,0, 4) Saara Makkonen 28,3, 5) Venla Hast 28,4, 6) Hanna Hirvonen 29,5, 7) Siina Kanerva 30,6, 8) Katja Linnainmaa 32,5. T11 keihäs 1) Siina Kanerva 14,96, 2) Hanna Hirvonen 12,10, 3) Katja Linnainmaa 10,93, 4) AnnaSofia Koivisto 10,09, 5) Kati Ahoua 9,25, 6) Emma Kuikka 7,11, 7) Venla Hast 6,60, 8) Saara Makkonen 5,39. P11 150 m 1) Mikko Laine 26,2, 2) Ilari Hurskainen 26,8, 3) Pessi Varvas 27,8, 4) Oskari Makkonen 28,0, 5) Venni Nikkanen 31,3, 6) Niko Pajula 35,3, 7) Henri Hast 39,0. P11 keihäs 1) Ilari Hurskainen 22,76, 2) Rauli Aho 22,63, 3) Pessi Varvas 19,76, 4) Mikko Laine 17,85, 5) Oskari Makkonen 9,93, 6) Niko Pajula 9,12, 7) Henri Hast 8,91, 8) Venni Nikkanen 6,75. T13 200 m 1) Iiris Kaukonen 34,2, 2) Iida Uusitalo 34,7, 3) Helene Haataja 35,5, 4) Senna Kanerva 36,3, 5) Meeri Mäki-Mantila 37,5. T13 pituus 1) Senna Kanerva 358, 2) Meeri Mäki-Mantila 326, 3) Iida Uusitalo 319, 4) Helene Haataja 312, 5) Anniina Lintilä 299, 6) Iiris Kaukonen 289. P13 200 m 1) Jami Siira 34,0, 2) Ilmari Aho 36,8. Vien tyttöjä kentälle niin kauan kuin he vain pyytävät, Mari Kanerva lupaa. Kentälle ei mennä harjoitusohjelman kanssa ja otsa kurtussa treenaamaan, vaan kokeilemaan ja opettelemaan erilaisia lajeja. Se pitää nurmen kasvussa ilman kasteluakin. Luopioisten sar jakisat kehittävät koko Pälkäneen yleisurheilua, sillä ne opettavat pienestä pitäen lähtemään kotikylän kenttää kauemmas kisailemaan. Kun Pälkäneeltä saadaan lisävoimia kisojen järjestelyihin, ne saadaan vietyä läpi joustavasti ja tehokkaasti. Pälkäneellä yleisurheilun vetäjäkaartiin on syntynyt luonteva kierto. Kun harrastaa monipuolisesti, voi löytää myös leipälajinsa. Suorituspaikoille ei tarvitse jonottaa, sillä päivisin kentällä varsin hiljaista. . Kun huomaa ettei kisoissa pärjääkään muille, pitäisi hoksata, että tätä lajia saa myös harjoitella, Kanerva sanoo. entistä enemmän kotikylää kauemmas kisaamaan. Mari Kanerva touhuaa suurella sydämellä sarjakisoissa. Stadionin viheriötä tuuheammassa nurmessa näkyy paikallinen osaaminen. Kenttä toimi koerakennuskohteena, jonka rakenteisiin sekoitettiin kosteutta sitovaa puukuitua. Toki heinäkuun sarjakisat vaikuttavat muun muassa lomasuunnitelmiin. Jaostoon on saatu aktiivisia ihmisiä, ja hommassa on tekemisen meininki. Kanerva toivoo, että hyvä fiilis tarttuisi myös sarjakisakävijään. . Pituus 1) Siira 406, 2) Aho 301. T15 200 m 1) Emilia Lintilä 34,0 Pituus 1) Lintilä 375. P15 200 m 1) Tuomas Lehtilä 30,0, 2) Aaro Aho 30,3, 3) Juho Rautanen 32,1. Pitäjän molemmissa päissä oli aktiivista ja omaleimaista toimintaa. Pälkäneenkin urheilijat ja toimitsijat nauttivat heinäkuun ajan Luopioisten idyllisestä kentästä ja uusista kilpakumppaneista, sillä mukana on myös paljon mökkiläisiä. Lajista innostuneet luopioislaiset puolestaan osaavat ajaa Pälkäneelle, kun kisat palaavat Onkkaalaan. Luopioisissa ei kisailtaisi enää ilman kolmea Lahtista. Siksi yleisurheilua on pyritty kehittämään niin, että laji säilyisi sekä Pälkäneellä että Luopioisissa. Esimerkiksi kevään maas- tojuoksut jaettiin Pälkäneen, Aitoon ja Luopioisten kesken. Luopioisten pään harrastajia ei kuitenkaan saatu mukaan, ja myös Pälkäneeltä lähdettiin laiskemmin liikkeelle, jos kisat eivät olleet kotiradalla. Siksi maastot ovat palanneet Pälkäneelle, joskin uudeksi kisakeskukseksi keksittiin tarkoitukseen paremmin sopiva Pikku-Sappee. Kesän sarjakisat ovat osoittaneet, että yleisurheiluväki osaa liikkua molempiin suuntiin. Luopioisissa on helpompi innostua lajista, kun viivalle pääsee ensi kerran tutulla kentällä ja tuttujen kavereiden kanssa. Heinäkuu on tärkeä piristysruiske koko Luja-Lukon yleisurheilulle. Parhaiten fiilis näkyy silloin, kun Luja-Lukon väki lähtee muualle kilpailemaan. Tsemppaamme toinen toisiamme ja kaikilla on hauskaa. Pentti , Eliisa ja Liisa Lahtinen keräävät Luopioisista väkeä kellomiehiksi ja mittanauhan varteen. Yleisurheilu on kuulunut vuosikymmenten ajan harrastustoiminnan kulmakiviin. Yleisurheilun perinteisin toimintamuoto ovat jokaviikkoiset sarjakilpailut. Aiemmin kirjoitin tulokset puhtaaksi kisojen jälkeen. Mutta nyt kentällä tultiin hakemaan paperit kädestä, ja pian ne olivatkin jo netissä. Aitoossa asustavan Lahtisen omat lapset eivät ole enää hetkeen olleet mukana sarjakisoissa, mutta hän on luvannut olla apuna niin pitkään kun miehen veli Pentti Lahtinen ja tämän vaimo Eliisa jaksavat hommaa pyörittää. . Keihäs 1) Aaro Aho 29,24, 2) Tuomas Lehtilä 28,60. P13 keihäs 1) Mikko Laine 21,04, 2) Ilmari Aho 20,26. Hyvä fiilis tarttuu sarjakisoissa Heinäkuun torstaiillat on varattu Leena Lahtinen on konkreettisesti huomannut, että yleisurheilun pariin on saatu uusia toimijoita. . Nyt alkaisi olla sen aika, sillä Lahtisen kolmikko ei loputtomiin vaali yleisurheilun asemaa Luopioisissa. Heinäkuuksi Luopioisiin muuttavat sarjakisat ovat oleellisen tärkeät uusien harrastajien tavoittamiseksi
La 8.30-14 Hirsilato Kannala R 8.4 1190:- Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. Puh. Tukevien alumiiniprofiilien väri harjattu nikkeli. Mitat: 900 x 2060-2100 x 900 mm. puhelimeen (03) 539 9800 Tuomas Bährend sanoo, että ajokunto ei vielä kestänyt, kun Sahalahdella kaasuteltiin tunnin lähtö. 0207 630 840 PÄLKÄNE www.rautia.fi (Matkapuh. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Ma-To 8.30-17 . Pe 8.30-18 . 51 cm, sivulle heittävä, alle jättävä. McCulloch M115-97 Hyvänlaat. ajoleikkuri, Leik.lev. 97 cm 1290:AUKIOLOAJAT: . Säädettävät jalat ja oven aukeamissuunta vaihdettavissa. 97 cm, hydrost.vet. ost.vet. McCulloch 46-125 M Leik.lev. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 46 cm, muovirunko, kuulalaakeroitu Makita PLM 5120 Leikkuuleveys 51cm, kuulalaakeroitu 395:- 289:1490:VAIHDA LEIKKURISI UUTEEN, tarjoa vanhaa ajoleikkurisi vaihdossa! Kestopuu aitotolppa 50x1500 teroitettu 2,50 McCulloch 51-125 M 4,45 ruskea 4,95 Kestopuulaatta 60x60 vihreä 749:74 49 49 SUIHKUKAAPPI ATLAS 90x90 199:- 500:- Lasiosat kirkasta turvalasia. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. Kuva: Markku Laukka Tuomas Bährend aloittaa toisen kauden SM-sarjassa KESÄÄN PÄLKÄNEEN RAUTIASTA! McCulloch lloch -97 M125-97 KESTOPUUT EDULLISESTI! 25 X 95 28 X 95 vihr. 28 X 95 rusk. 28 X 120 viiste rusk. 28 X 120 rusk. 28 X 120 vihr. 27 X 145 rusk. KESTOPUU 48 X 98 vihr. 0,99 1,09 1,29 1,39 1,69 1,69 1,89 2,09 Leik.lev. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.). Oviaukko: 400 mm Leik.lev. 34 Keskiviikko 17.7.2013 urheilu
8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Sahalahdella järjestettiin SM-sarjakauden alla ajotapahtuma, joka keräsi huippukuskeja ja harrastajia. Viime vuoden kisoissa sijoitukset olivat ynnämuiden joukossa. Viime vuodeksi hankin 450-kuutioisen KTM:n, jolla ajan edelleen. Bährend lähti saman tien mukaan lajin SM-sarjaan ? vaikkei miehellä ole ennestään moottoriurheilukokemusta tai -taustaa. . (03) 5655 4023 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. klo 10 - 13. Kotini on siellä missä lehteni. arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ma?pe 8?11 Lautakunnat Tmi Jari J. Kuva: Markku Laukka. pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020 Kunnat Pälkäneen kunta, kirjasto: poistetun kirjastoaineiston myyntiä pääkirjasto Arkissa 22.7. Ahola Kolmipyöräisistä nelipyöräisiin vaihtanut Matti Sipilä (keulilla) jahtaa menestystä veteraani-cupissa. Kuva: Markku Laukka ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Ajokunto ei vielä riitä, Bährend myöntää. Tapahtumassa kaasuteltiin tunnin ajan radalla, joka oli Sahalahdella ajo krossin ja enduron välimuoto. tapahtuma Katso video Sahalahden taMönkijöillä ajetaan SM-sar- pahtumasta. shl Tommi Liljedahl jassa motocrossia. 4,92 % (sis. (03) 3116 7394 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS p. klo 15 mennessä tapahtumasivun kautta: http://liikunta.palkane.fi /fi /kukkiatriathlon/. Tervetuloa kokemaan Kukkia triathlonin ainutlaatuinen tunnelma! Pälkäneen kunta/liikuntatoimi ja Luopioisten talkooväki KYMPPIPAIKKA . (03) 5655 4000 Päivystysvastaanotto: KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p. Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista. Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa. . Kovimmat menijät lukeutuivat SM-sarjan kärkikaartiin, osa oli puhtaita harrastajia. Tapahtuman isäntä ei päässyt hyödyntämään kotikenttäetua vauhdikkaalla ja vaihtelevalla reitillä. . Ei tänä vuonna ole odotettavissa sen parempaa menestystä, mutta tärkeintä 35 ilmoituksia viikonloppuna Alavudelta. . 03-6336 575 Ämmätsän osakaskunnan 635-461-876-1 VARSINAINEN KOKOUS pidetään su 4.8.2013 klo 13.00. ym. RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. Seurallinen. Perheellä kova ikävä! Kaikki havainnot: 0407020212. WWW.TIENHOITO.FI Metsäkeskus, EU-maaseuturahasto KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. En ollut ajanut pitkiin aikoihin, kunnes pari vuotta sitten pääsin kokeilemaan isompaa konetta. Sen jälkeen oli pakko ostaa itsellekin mönkkäri. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. 040 5013240 tmijariahola@gmail.com ULKOMAALAUKSET Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. - 2.8. Neljän osakilpailun sarja alkaa tulevana onkin itsensä voittaminen. Kangasalan kunnanvaltuuston ääniharava kiertää SM-sarjan osakilpailuja yhdessä Matti Sipilän kanssa. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. KADONNUT 9.7 hoikka mustavalk. Tavoitteena on viimevuotiseen tapaan selvitä joka erässä maaliin ja kaudesta ehjänä. . 255 6677 . Ikä 11kk. askosaari.? KAIVINKONE JA TRAKTORITYÖT Puh. palk. Toista kesää yritän opetella ajamista. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Työsuorituksia KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... Sydän-Hämeen Lehti urheilu Mönkijät: Kangasalan kunnanvaltuutettu innostui vauhdikkaasta lajista Sahalahtelainen Tuomas Bährend aloittaa viikonloppuna toisen kauden mönkijöiden SM-sarjassa. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti Kokouksia Sekalaisia Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. Enemmän kaksipyöräisillä ajaneet sanovat, että mönkkäri on vielä raskaampi laji, koska kone on neljästä pisteestä kiinni maassa ja renkaat ovat pienemmät, Tuomas Bährend sanoo. Kisakauden alla hän isännöi Sahalahdella ajotapahtumaa, joka keräsi parikymmentä kuskia. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . Kurjentie 3. Kokouksessa käsitellään varsinaiselle kokoukselle kuuluvat asiat. Pöytäkirja on nähtävänä 17.?31.8.2013 Teuvo Ruljalla. (03) 5655 4025 YÖPÄIVYSTYS Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.?. Keskiviikko 17.7.2013 . 040 810 2850 tai 046 533 3562 Maanrakennus, tienhoito Hyvänmielen kuntoilutapahtuma KUKKIA TRIATHLON JA RIATLONI lauantaina 20.7. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. Vedimme Matin kanssa pitkää tikkua siitä, kumpi lähtee SM-sarjaan ja kumpi ajaa veteraani-cupissa. leikattu poikakissa Onkkaalasta vanhainkodin läheltä. Ämmätsän kylätalolla, os. Minulla oli joskus pikkupoikana mönkijä. Pääkirjasto on poikkeuksellisesti avoinna myös lauantaina 27.7. Sipilällä on kokemusta kolmipyöräisistä, sillä mies lukeutui pitkään sivuvaunukrossin Suomen huippuihin. . Hoitokunta Myydään VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Myös Luopioisten kirjastossa on jonkin verran myytävää aineistoa. klo 10 alkaen Luopioisten kirkonkylän uimarannasta Triathlon klo 10: uinti 600 m, pyöräily 52 km ja juoksu 13 km Riatloni klo 11: uinti 200 m, pyöräily 13 km ja juoksu 4 km Lasten duathlon (5-12 v.) noin klo 11.30: uinti 25 m ja juoksu 300 m Sarjat: naiset, miehet + joukkuekilpailut, osallistumismaksu 10/15 euroa. Ilmoittautumiset ennakkoon pe 19.7. Kaikki eivät kaasuttaneet avausmutkaan samassa kasassa, sillä lähtömerkin saatuaan kuskit ensin juoksivat mönkijöilleen. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . kirjaston aukioloaikoina. Sen verran kilpailuhenkisiä olemme molemmat, että samaan sarjaan emme voi mennä, että pysymme edelleen kavereina, Bährend nauraa. Veteraani-cupiin jäänyt tai päässyt Sipilä kuuluu luokan ennakkosuosikkeihin. KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p
Sydän-Hämeen Lehti LE. 9?20, la 9?18, su 12?17 TERVETULOA! Atria Hiillos Grillimakkarat 400 g (3,23/ kg) 2 99 Jyväshyvä Kesäkassi 500 g (5,98/ kg) Oma kauppa ON THE ROAD tu u lli LÄHI TUOT MU LUO E va rte n s Va Voitatkoinnon palk makean pyörästä? onnen e l li s e s t U u dis ta m me t oi m int aa m m e y m pär is tö s tä Kanna mm e ABC-automaatti Sammontie 3 a tuut (0,0835 ?/puhelu + 0,1209 ?/min) vas ma?pe 8?21, la 8?18, su 12?18 me PIRKANMAAN OK 1130 123456 am 4318 MEIKÄLÄINEN MAIJA Keskustie 8, 36600 Pälkäne puh. 19,20 + pantit 3,00) 2 1 29 e tu 22 20 Atria Broilerin grillileike BBQ-marinoitu 900 g (7,54/kg) im m Juissi Mehut 1l Hinta voimassa 3.10.2012 alkaen 6 79 im To 0 99 1 Ingman Vaniljakermajäätelö 1l a si a ka Rainbow Maidot 1l 49 Hinta voimassa 1.?31.7.2013 me 79 Suomalainen Ole m 0 Suomalainen Ka 1 49 Lasten erilaisia Tuore Norjan kg Naisten Point2Point ! ä l e i v u tku ERÄ 6 . Tule moikkaamaan oman nenkauppasi väkeä ja kokeilemaan tuuriasi onnenpyörässä. Ei jälleenmyyjille. Mobil 1 Peak Life 5W-50 KYLPYPYYHE 95 19 tuore ja marinoitu, HAMEI HAMEITA ITA A 3% jopa 4 Frotee 1 KG (9,90) Erilaisia miesten etupainatus tai raita pkt Varhaisperunat 30% 90 pkt 1 NAUDAN ULKOFILEPIHVIT Säästä 5,- Säästä SHORTSISETTEJÄ tai MEKKOJA LOHIFILE 600g KOTIMAINEN PUSERO RALLY FORMULA 4L 70x 140cm 15% Säästä 6% 10,- 27 Säästä kg Sun KONETISKITABLETTI p /p Lemon. 40kpl/pkt 90 395 2 KPL pussi 23% Säästä (5,19) Enint. 2kpl/asiakas (29,90) (6,97/l) (á5,90) Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 6 ? A ? ta: Palvelus 95 ?? ? ? ? ? ? V 7?N Hyvää naisten viikkoa! Porsaan KASSLERPIHVIT Keskiviikko 17.7.2013 ostoksille Tervetuloa kesä myymäläämme! uudistuneeseen ki lkäneen vä t. 10?18, la 9?14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. S-market Pä. Paikalla myös bonusneuvoja. loks Karhu III olut 20x0,33 l, 6,60 l (2,91/l) (sis. 010 767 2010 nn S-market Pälkäne 4318 7001 2345 6789 i Bon Aqua Kivennäisvedet 2 x 1,5 l (0,73/l) (sis 2,19 + pantit 0,80) sta 99 Olemme mukana Kukkia Triathlon -tapahtumassa 20.7.2013 klo 10?14. 36 6 ja Ingman VALIOJÄÄTELÖ 1L 99 KUKKAKAALI, TUORE KURKKU JA TOMAATIT Suomi ((6,90-8,90) , 8,90) , ) 0 69 Suomi Farkku ja puuvilla/strets 56% Säästä 10,(22,90) 89 (6,90-7,90) 0% jopa 4 Säästä 10,- kg 6% jopa 3 5,- Säästä T-PAITOJA Miesten M sten SHORTSEJA/ S CAPREJA C ((11,30-16,90) Tarjoukset voimassa 21.7.2013 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana