Sydän-Hämeen Lehti 19.06.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

8 ? Tulossa: Kesä toi teatterit..... 16, 25 Pallo liikkui lomakauden avauksessa s. | www.shl.fi Keskiviikko 19.6.2013 ANSSIT 7 T Ä V I Ä P -1 . klo 10 ut 7 . 8 a m us aru & Focus n u p i l u T Kotilainen Sakke Cheek . Petri Nygård . Mariska & Pahat Sudet . Karjalainen . Apulanta Popeda . Anssi Kela . Laura Närhi Pertti Kurikan Nimipäivät . J. sis. alv. Jussi Hakulinen Distortion . ym. Ennakkoliput nyt myynnissä: aitoo.fi. Kaija Koo . JVG . 12 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. s. Haloo Helsinki! . KYSY US O J R A USTPANKISTA T E L L TA O SÄÄSTÖ AIT www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . Jonne Aaron Ismo Alanko . Rockwalli . vuosikerta | Numero 28 | Irtonumero 3 . AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% ? Lukijalta: Päättäjistä ja vastuista s
Sydän-Hämeen Lehti Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . tommi.liljedahl@shl.fi Sydän-Hämeen Lehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Juhannusta! Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Vahvuuksia hyödyntäen Syntymäkotikuntani Rautalampi kävi Helsingissä 29.5.?3.6. Kaikki onnistui erinomaisesti. Keskeisempää paikkaa tapahtumalle ei ole ja Kansalaistori on juuri sopiva tämän mittaluokan projektille. Kuun vaihteessa helteet hellivät koko valtakuntaa, mutta pääkaupunkiseutu taisi olla Suomessa ainoa alue, missä ei tullut puheena olevan viikon aikana pisaraakaan vettä. Arvokkainta koko hommassa on edelleen, että aloite hankkeelle tuli nuorilta yrittäjiltä. Näin olen ymmärtänyt. Kunta lähti heti ponnekkaasti mukaan. edustaja Markku Rossi. Hän on syntynyt juuri ja juuri Suonenjoen puolella, käynyt koulunsa Rautalammilla. Meitä muita olivat Veijo Baltzar, Hilla Blomberg, Juho Pahajoki, Lauri Hintikka ja minä. Jokaisella joku kytkös emäpitäjään. Minä taisin olla ainoa syntyperäinen. Keskusteltiin rautalampilaisuuden merkityksestä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Olimme yksimielisiä hivenen nyökähtäneestä ilmapiiristä vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Nyt ikätoveMaailmanvalloitus henkilöi- riemme lapset ovat kasvaneet tyi kahteen voimanaiseen. He aikuisiksi ja lähteneet aktiiviedustivat loistavasti eri medi- sesti viemään kuntaa kokka oissa, hyppäsivät tarvittaessa kohisten kohti tulevia ei varlavalle juontamaan ja autteli- maankaan niin kovin ruuvat muita sekä junailivat asioi- suisia aikoja. Torilla nähtiin ta. Kaljanmyynnistä lähtien. heidän vanhempiensa kompMittava talkooporukka näytti paavan hankkeessa pontevasti huhkivan itseään säälimättä. mukana. Rippikoulukaverini nousi kil- Muualta muuttaneet ovat kuttamaan salibandykaukaloa tuoneet mukanaan tuoreita kokoon pyhäaamun kuumuu- tuulahduksia. Minä toin teen, pelattiin näet ottelu Rau- esille ajatuksen, mikä ei totalammin Urheilijat - Espoon siaankaan ole omani. Pitää Oilers. Ulkopuolisia konsult- hyödyntää olemassa olevia teja ei näkynyt - onvahvuuksia niin kuin jääkiekneksi. kovalmentajat sekä muut S a i n voltinheittäjät yrittäjille ja osallistua päättäjille kovaa rahakorvaperjantaina usta vastaan saarnaavat. iltapäivällä Kaunis ja puhdas luonto, paneeliin, vesistöt, yrittäjäystävällijota veti syys ja -henkisyys, luovuus, kansanletkeä sekä kiireetön savolainen elämänmeno, ikääntyvän ja varakkaan eläköityvän väestön houkuttelu asustelemaan ainakin puolet Riskit ovat pienet. vuodesta hyvien palveluiden ääreen, pitkä ja vaikuttava historia ja niin edelleen. Kun sanan savolainen muuttaa sydänhämäläiseksi, sopivat edellä luetellut asiat sellaisinaan Pälkäneelle. Veijo Baltzar esitti hivenen kritiikkiä kunnan kulttuuriystävällisyydestä ja siitä, kun kaikki vanha ja kaunis hävitetään. Toisaalta totesimme yhdessä taiteilijoita ja kirjailijoita edelleen sikiävän mukavasti. Eikä uusilla rakennuksilla kyläkuvaa mahdottomasti ole pilattu. Samat virheet on tehty myös muualla valtakunnassa. Vain yhteen yleisökysymykseen oli aikaa. Se oli hyvä kysymys. Maailmanvalloitusaate keskittyy kohentamaan Rautalammin keskustaa, miten käy muiden kylien? Oman hataran käsitykseni mukaan Kerkonkoski pärjäilee, muista en tiedä. Eikä paneelimme osannut kysymykseen vastausta antaa. Itse olen seuraillut Luopioisten pyristelyä. Vanha totuus on, ettei kannettu vesi tahdo kaivossa pysyä. Kyläkaupat loppuvat ja sen myötä häviävät kokoontumispaikat. Kesällä paikalliset värkkäävät kesäasukkaiden kanssa yhdessä puoti-, kahvila- ja tapahtumatoimintaa, mutta lomalaisten kaikottua on pantava lappu luukulle. Palataan torille. Konttiravintola takoi kovaa tulosta. Ruokavalikoima oli osunut kohdalleen ja kelit siivittivät juomakauppaa, tarjoilu ja palvelu olivat ensiluokkaisia. Taisivatpa ravintoloitsijat hieman innostua, josko jalkaa työnnettäisiin helsinkiläisen ravintolakiinteistön tuulikaappiin. Olin jo luvannut, etten ketään neuvo. Sanonpa kuitenkin muutaman faktan, kun olen Keskustan poliisipiirin johtotehtävissä yhteensä viisitoista vuotta toiminut ja niissä hommissa joutunut muun muassa lausunnonantajana perehtymään ravitsemusliikeasioihin. Edesmenneen piirini alueella on noin 600 ravintolaa, joissa yhteensä yli 100 000 asiakaspaikkaa terassit mukaan luettuna. Postinumeron 00100 alla on liki 90 paikkaa auki melkein joka päivä neljään aamulla. Vuokrat ovat älyttömät ja kilpailu veristä. Kapakat muuttavat nimeään ja ilmettään sekä monesti omistuspohjaansa keskimäärin kolmen vuoden välein. Viime kesänä ei tainnut olla yhtäkään kunnollista hellepäivää. Ehkä kannattaa pysyä Rautalammilla tai Luopioisissa ja kehittää toimintaa kotikylillä. Tosin Sedu Koskinen on syntynyt Pälkäneellä. Kontti toki kannattaa viedä milloin mihinkin, kun tilaisuus koittaa. Riskit ovat pienet. Muu tarjonta torilla perustui nimenomaan vahvuuksiin, joita aikaisemmin luettelin. Rautalampilaislähtöiset taiteilijat esiintyivät edukseen. Kalat, leivät ja jäätelö maistuivat. Keksinnöt, muut tuotteet, tontit ja koko paikkakunta sekä sen tarjonta näyttivät kiinnostavan tuhansia paikalle tulleita. Ohjelma oli sopivan savolaista. Mukavinta oli aistia yhteen ke- Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 käleeseen puhaltamisen henki. Tapasimme toisiamme vuosien jälkeen. Uskon apinoijia tästä eteenpäin piisaavan. Voittaja taitaa kuitenkin olla selvillä ennen yhtäkään toista samalle lähtöviivalle kyykistyvää. Nyt on järjestettävä seuranta, mistä näkyy muutaman vuoden päästä, mitä viivan alle jää. Kyllä sinne takuulla jotakin jää. Rautalampi ehti siis tällä käsikirjoituksella ensin. Muokattuna sopivasti pitäisi homman luontua myös aitoolaisilta vahvistettuna Luopioisten kirkonkylän ideanikkareilla. Matkaa Helsingistä on puolet vähemmän kuin Sisä-Savoon. Vähintään saman verran löytyy yritystoimintaa, keksintöjä, lähiruokaa, taiteilijoita ja muuta kulttuuritarjontaa, hyviä käytäntöjä, järvenrantaa sekä maalaismaisemaa ja hyviä tontteja rakentaa ja niin edelleen. Jos syntymäkotikunnassani järjestetään pestuumarkkinat, Aitoossa on kirkastusjuhlat. Eino Leino on runoillut molemmilla seuduilla, hänen innoittamanaan juhlitaan runoa ja suvea kummallakin kylällä. Samansisältöisiä tapahtumia on kosolti kaikilla suomalaisilla paikkakunnilla. Pitää vaan kaivaa esille ne, jotka erottuvat massasta. Parempi lopputulos saattaisi syntyä, jos vie ensimmäisenä Suomessa kylän Tampereelle, sinne ei ajele kuin kolme varttia. Joku viisas tiesi kertoa matkan Tammelantorilta Kukkian rannalle puolestaan kestävän 45 minuuttia. Jussi-Pekka Lämsä Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. 2 Keskiviikko 19.6.2013 Pääkirjoitus
040 825 0760. www.ramppiteatteri.net ALE ALE ALE ALKAA MA 24.6. -50% -40% -30% Vietän juhannusta 21.-23.6., liike suljettu. FIINA T:mi Annikki Westman www.fiina.fi VAPAA PÄÄSY! Sanomalehti pelaa aina lukijan puSSiin. Uutta Uutta Uutta P. hotelli, viihderavintola, liikuntahalli, golfkenttä . Kahvion mm. www.powerpark.fi Härmän Kylpylä . ja muut kesän tapahtumat! Katso myös . Takojantie 2, Pälkäne Palvelemme ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Heilläkin on mielessä Laitikkalan juhannustanssit ja ... Suttisen mansikat vaihtuva . (03) 377 3447 Lipputoimisto p. www.harmanmatkailu.fi Kesälomalla Kauhavalle! KAUHAVA Jyväskylä Tampere Helsinki sijoittamaan OP-Vuokratuottoon. OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto sijoittaa kotimaassa paitsi asuntoihin myös toimitiloihin ja asuntojen rakennuttamiseen. Mansikoiden pinnassa on rakeiden aiheuttamia pisteitä, mutta muuten ne ovat normaaleita laadukkaita marjoja. Onneksi osa tilan pelloista sijaitsee kauempana ja siellä mansikat säilyivät vahingoittumattomina. Pikkusuolaisia annoksia Muun muassa: . Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt ja rahastoesite ovat saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta www.op.. ja OP 0100 0500 -puhelinpalvelusta. Enemmän kuin pelkkä pankki. Keskitä sinäkin vakuutus- ja pankkiasiointisi meille. Uuden asiakkaan tili, kortti ja verkkopalvelu maksutta vuoden 2013 loppuun asti. Tiistai-iltaisin kahvila klo 21 asti Tiedote Suttisen tilalta: perjantai-ilta . päivänä 2013 Simo Laakso Suttisen tilan isäntä, talonpoika Tilapuoti avoinna: ma-pe 9-19; la 9-16; su 11-19. juhannusaatto 9-15; juhannuspäivänä suljettu p. 16.30) *Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puhelu + 0,07 e/min (hinta ALV 24 %) ja matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puhelu + 0,17 e/min (hinta ALV 24 %). Paikallinen pankki joka palkitsee asiakkaitaan OP-bonuksilla.. huvipuisto, karting, ratsastuskeskus, 5-D -elokuvateatteri, hotelli, lomamökkejä, karavaanarialue . Yksi tilamme mansikkalohkoista kärsi merkittäviä tuhoja. Myymme tämän pellon mansikoita tilapuodissamme päivittäin reilusti alle markkinahinnan. 0400 202 229. Raekuuromansikoita tarjolla päivittäin niin kauan kun tavaraa riittää. Tavallista mansikkaa ja muita tuotteita myös saatavana. Kahvilan puolelta kahvia, nisua ja virvokkeita. Juhannusaattona perjantaina 21.6. Sydän-Hämeen Lehden konttori suljettu. Pälkäneen Laitikkalassa kesäkuun 18. Hot wings . 010 254 1501* (ark. (03) 5381019 Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 10-19 UUTUUTENA! Palvelemme jälleen maanantaina 24.6. Sydän-Hämeen Lehti Power Park . lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! ilta. www.powertruckshow.fi Tractor pulling SM-osakilpailu 7.7. Herkkuhuone . Tarjous voimassa 30.6.2013 asti. Soita meille ja varaa aika pankkikäynnille puh. kansainvälinen rekkanäyttely 9.?10. elokuuta PowerPark . Vinttipuoti K utsun lähikylien ja -kaupunkien asukkaita sankoin joukoin talkoisiin hankkimaan mansikoita syöntiin ja pakkaseen. www.harmagolf.fi Power Truck Show . (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16, su11-19 huom! juhannusaatto 9-15 juhannuspäivänä suljettu. Marjabaari . www.harmankylpyla.fi . Sydän-Hämeen Lehti NEUVOKKAAT NEROPATIT TERVETULOA TAIDENÄYTTELYYN, JALMARI FINNEN JA KILJANDAREITTEN IHMEELLINEN ELÄMÄ silloin kun teille parhaiten sopii! www.kostiantaide.com Kangasalan kesäteatterissa, Kisarannassa TO SU MA TI KE TI KE TO 13.6. 16.6. 17.6. 18.6. 19.6. 25.6. 26.6. 27.6. SU TI KE TO SU TI KE TO SU 30.6. 2.7. 3.7. 4.7. 7.7. 9.7. 10.7. 11.7. 14.7. Kaikki näytökset klo 19. Käsikirjoitus: Aulis Aarnio ja Jukka-Pekka Rotko Puh. klo 9.30 . 050-559 6654 Onkkaalantie 48, Pälkäne LIPUT: Kangasalan Kirjakauppa p. Jatkuvasti näyttely herkut . Tarjolla on siis vakaata vuokratuottoa ja arvonnousupotentiaalia vaivattomassa ja hyvin hajautetussa muodossa. RSVP lähimpään Osuuspankkiin tai numeroon 0800 02441 OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Keskiviikko 19.6.2013 . Pizza slice . Kahvikammari . Kana- ja makkarakorit SUTTISEN TILA Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. Joka motoristikahvio klo Raekuuro iski 23 asti Laitikkalan ja Ruokolan kyliin maanantai-iltana 10. kesäkuuta
4 Keskiviikko 19.6.2013 uutiset . Hakemuksia jätettiin 20 kappaletta. Muilla Pirkanmaan Ely-keskuksen seurantapaikoilla ei sinilevää havaittu. haluttaisiin päästä. Valtuutetuillakin huolta tulevasta Valtuutetutkin olivat tilanteesta huolissaan; tuloja esimerkiksi Rajalanniemeen upotettujen kunnallisteknisten kustannusten kattamiseksi odotellaan edelleen. . Jos me emme nyt onnistu, meidän on ruvettava miettimään muita rakenteellisia keinoja. Esiintymän myrkyl- on ilmoittanut olevansa tapauskohtaisesti valmis tukemaan erilaisia kehittämishankkeita talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Pirkanmaan Ely-keskus on jakanut 575 000 euroa vesihuoltohankkeiden edistämiseen Pirkanmaalla tänä vuonna. Sydän-Hämeestä avustusta sai Raikunseudun vesiosuuskunta 25 000 euroa ja Pälkäneen kunta 5000 euroa. Avustusta myönnettiin 11 hakijalle. Avustuksilla saadaan viemäriverkoston piiriin arviolta noin 400 uutta taloutta.. Ely-keskuksen mukaan rahoituksen myöntä- misessä on otettu huomioon muun muassa vesihuoltoverkoston laajentaminen maaseudulle ja haja-asutusalueille sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen. Avustusta on suunnattu viemäriverkostojen laajentamiseen haja-asutusalueille hajajäte- vesiasetuksen toteutumisen edistämiseksi. Onko Pälkäneen tarkoituksenmukaista ja mahdollista jatkaa itsenäisenä. hän kysyi. Samoilla linjoilla muiden valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa oli myös perussuomalaisten Tero Ahlqvist. Itse tilinpäätös ei herättänyt keskustelua siinä määrin kuin tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja erityisesti jätevedenpuhdistamon laajennukseen ja kunnostukseen liittynyt päätöksentekoprosessi, jolle on kertymässä vajaan 300 000 euron korvaushintalappu urakan käynnistymisen viivästyttyä. . Leväveden nielemistä tulee varoa, ja lapset ja eläimet onkin syytä pitää pois vedestä, jossa on runsaasti sinilevää. Vähäinen sinileväesiintymä näkyy vedessä pieninä vihertävinä tai kellertävinä hippusina. On todennäköistä, että tämä valtuusto joutuu tekemään sellaisia päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Osaltaan tämä valtuusto joutuu niitä päätöksiä tekemään siitä syystä, että edelliseltä jäi jotain tekemättä, kokoomuksen Rainer Zeitlin totesi. Pälkäneen kunnanhallituksen Eero Laesterä puhui kunnan tilanteesta viime valtuustokokouksen yhteydessä. Keskustan Jukka Kittilä näki kuntakentän ahdingossa paljon pantavaksi valtion piikkiin. . Kyllä se suuri järki ja todellinen tehokkuus pitäisi lähteä sieltä valtiolta, hän suomi. Sosialidemokraattien Timo Ailio nostikin esiin kiperän kysymyksen. . Isoja asioita on vireillä ja on hyvä, että valtuusto tietää, mitä on valmistelussa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä murahteli. Vuoden alusta toimintansa aloittaneen uuden valtuuston toivottiin saavan ajaa itsensä rauhassa sisään päätöksentekoon, mutta näillä näkymin se joutuu tarttumaan vaikeisiin asioihin jo syksyllä. Pelkkien veronkorotusten ei uumoilla riittävän toimenpiteeksi. Tarkastuslautakunta kiirehti arviointikertomuksessaan erityisesti kunnanhallitusta käynnistämään uudelleen niitä sopeutustoimia, joita taannoisen kuntaliitossopimuksen tai sopimuksen hengen mukaisesti ei ole vielä voitu tehdä. Kunnanhallituksen alustavana pyrkimyksenä on ilman verojen ja maksujen korotuksia kohentaa käyttötalouden tilannetta vähintään 500 000 eurolla, mutta sitä suurempiinkin säästöihin . Ihan vilpittömästi siinä on pyritty saamaan hyvät päätökset aikaan pienellä ko- lisyys voidaan todeta varmasti vain laboratoriokokeissa. Voimakkaan leväkukinnan aikana uimista ei suositella. Levävettä ei tule myöskään käyttää pesu- tai löylyvetenä, sillä levämyrkyt saattavat kestää korkeitakin lämpötiloja, ja kiukaalla myrkyt saattavat höyrystyä ja aiheuttaa hengitystieoireita. Tämä ei ole perinteistä kamreeripelottelua. Myöskään yleisöhavaintoja sinileväesiintymistä ei ilmoitettu Ely-keskukselle viime viikolla tehty. Levätilanteen arvioidaan olevan vuodenaikaan nähden tavallinen. Sinilevien myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista; samassa leväesiintymässäkin osa levistä voi olla myrkyllisiä ja osa ei. Kunnan linjauksena on, että tuki kohdistuu kunkin ky- län osalta vain yhdelle yhteisölle, mikäli toimijoita on useita. Joidenkin yhdistysten kanssa on sovittu lisäksi korvauksesta kylällä sijaitsevan yhteisen uimapaikan huollosta, ja kunta vissa. Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee Ely-keskuksen mukaan suhtautua varauksella, sillä osa sinilevistä tuottaa ihooireita aiheuttavia yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Puhelimitse (03) 539 9800 Talous: Inhottavimman arvion mukaan Pälkäne voi päätyä tänä vuonna miljoonan miinukselle Lomat paloivat, ja hallitus alkaa valmistella tasapainotusta pälkäne Pälkäneellä käynnistetään kunnan talouden tasapainottaminen. Runsastuessaan sinilevä voi värjätä veden vihertäväksi tai muistuttaa paksua, vihreää tai kellertävää maalia veden pinnalla tai rannassa. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Kunnanhallitus tarttui asiaan ennen juhannusta ja pyrkii laatimaan etenemissuunnitelman, joka tuodaan valtuustoseminaariin pureskeltavaksi alkusyksystä. Salaisista säästöpaketeista ei tasapainotuksessa ole kyse, sillä kunnan tilannetta avattiin valtuutetuille varsin avoimesti tuoreimman valtuustokokouksen päätteeksi. Alla kokouksessa oli sekä viime vuoden tilinpäätöksen että kuluvan vuoden talousseurantaraportin hyväksymispäätös. Viime vuosi jätti Pälkäneen noin 260 000 euroa miinukselle, kuluva vuosi puolestaan voi tämänhetkisten tietojen pohjalta päätyä pahimmillaan miljoona euroa alijäämäiseksi. . Sinilevä haisee maamaiselta ja tunkkaiselta. Kangasalla levää myös Roineella Viime viikolla Pirkanmaalla havaittiin vähän sinilevää kolmessa kohteessa; Kangasalla Kirkkojärven lisäksi Roineella, ja lisäksi Pyhäjärven Kranstolpan uimarannalla. Kun aloitin valtuutettuna, kunnalla oli hoidettavanaan noin 250 lakisääteistä tehtävää. Ei auta syyttävällä sormella osoittaa. Avustusta haettiin yhteensä noin kahden miljoonan euron edestä. tai tulolisäyksiin . Sinileviä on vesistöissä keväästä asti, mutta monet sinilevät pysyttelevät alkukesällä kasvuvaiheessaan hieman syvemmällä, sillä valaistusolosuhteet aivan järven pinnalla ovat niille liian voimakkaat kasvun kannalta. Tällöin levät eivät ole paljain silmin havaittavissa. Myöhemmin kesällä vanhetessaan leväsolut menettävät syvyydensäätelykykynsä ja voivat tyynellä säällä nousta veden pinnalle havaittaviksi leväesiintymiksi. Tyypillisesti sinileväesiintymät ajoittuvatkin loppukesään. Tuuliset ja sateiset sääolosuhteet saavat sinilevät sekoittumaan vesimassaan, jolloin ne eivät myöskään ole havaitta- Ely-keskukselta rahaa viemäriin Kunnalta rahaa kyläyhdistyksille Pälkäneen kunnanhallitus on jakanut kylätoiminta-avustuksia kaikkiaan yhdeksälle eri kyläyhdistykselle runsaat 3300 euroa. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Nyt niitä on 550 ja ne kaikki maksavat
Valvonta kohdistuu 5,5?7,5 prosenttiin tiloista. Määrä vaihtelee eri Ely-keskusten alueilla, koska valvontaan vaikuttavat edellisen vuoden valvontaseuraamukset. Valvontakäynnillä tarkastetaan tilan kasvulohkojen pintaalat, viljelykasvit ja tukiehtojen shl jani oksanen Sahalahden kirjastolle yksi päivä lisää Sahalahden kirjaston aukioloajat laajenevat. Tulojen laskun ja kulujen kasvun ongelma ei poistu, vaikka nykyinen kunnille paha hallitus väistyisikin, arvioi Pälkäneen Laesterä. Myös Kangasalla ajetaan jalkeille talouden tasapainotustoimia. Laiha lohtu pälkäneläispäät- Laesterän mukaan virallisia neuvotteluja Valkeakosken kaupungin kanssa ei ole kuitenkaan käynnistetty. Myös Kangasalan kunnan kehitysjohtaja Jarmo Kivineva liputtaa Pälkäneyhteistyön puolesta. . Ovet ovat syyskuusta lähtien avoinna viisi tuntia pidempään kuin nykyisin; kirjasto on jatkossa avoinna myös torstaisin, jolloin se palvelee kello 10?15. Lisäksi kirjasto on avoinna maanantaisin kello 14?19, tiistaisin kello 10?15, keskiviikkoisin kello 10?19 ja perjantaisin kello 12?15. shl jani oksanen Maatilojen peltovalvonnat alkavat Ely-keskusten tarkastajat aloittavat maatilojen peltovalvonnat juhannusviikolla. Eu-säännökset velvoittavat jäsenmaita tarkastamaan tietyn määrän peltoalaperusteisia tukia hakeneista maatiloista. Hämeen Ely-keskuksen suunniteltu valvontamäärä on 242 tilaa eli noin 5,5 prosenttia hakemuksista. edelleen Viimeisin Kangasalle kantautunut tieto on samansuuntainen kuin Pälkäneellä: Kangasala saattaisi saada järjestää palvelut itsenäisesti, mutta mahdollisuudesta tarjota niitä muille on vielä vähemmän tietoa. . Myös koko kuntakonsernin päätyminen parisataatuhatta euroa plussalle saattoi jotakuta lämmittää. Pälkäneen kanssa on tehty onnistuneesti yhteistyötä jo pitkään, hän muistuttaa. Odotusta ilmassa . On riskinä, että Kangasala ei pysty järjestämään terveyspalveluja itsenäiselle Pälkäneen kunnalle, mutta hallitus päätti yksimielisesti jatkaa neuvotteluja. Kangasalla konsernin tuloslaskelma osoitti tilikauden tulokseksi -2,3 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi 1,5 miljoonaa euroa. kuin tuet voidaan maksaa viljelijöille. Maaseutuvirasto määrittelee otannat, joilla tilat valitaan valvontaan. Maaseutuviraston valvontaosaston johtajan Jukka Pekonniemen mukaan tarkastuksista yleensä ilmoitetaan kaksi viikkoa aikaisemmin, mutta tarkastuksen voi tehdä myös etukäteen ilmoittamatta. Noin 59 000 maatilaa haki tänä vuonna peltoalaan perustuvia tukia. Herkästi ollaan tilanteessa, jossa tehdään hätiköityjä ratkaisuja. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 19.6.2013 5 Pälkäne ja Kangasala jatkavat sosiaali- ja terveysneuvotteluja epävarmuustekijöistä huolimatta Pälkäneen kunnanhallitus on päättänyt jatkaa neuvotteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Kangasalan kanssa siitä huolimatta, että Kangasalaa on luonnosteltu Tampereen perusturvan järjestämisvastuun piiriin. . Ihan yleisellä tasolla näkisin, että jos jokin tietty strateginen valinta on kunnissa jo aikaisemmin tehty, sitä kannattaa nyt noudattaa. Toivoisin kyllä jonkinlaisia selkeitä pelisääntöjä siihen, miten näitä asioita saadaan toteuttaa, Kivineva tuskailee. Kangasala suhtautuu tosissaan yhteistyösuunnitelmiin Pälkäneen kanssa, vaikka onkin mukana Elinvoimainen Tampereen seutu -selvityksessä. Osa kunnista esimerkiksi Seinäjoen alueella hakee koko ajan erilaisia asetelmia välttääkseen jonkin toisen asetelman, enkä tiedä täjille olikin valtuustossa tieto siitä, että suuri osa kunnista on ajautunut tukalaan taloustilanteeseen. Tampereen seudun selvityksessä tutkitaan viittä eri mallia: nykymalliin pohjautuvaa tiivistyvää yhteistyötä, seutuvaltuuston mukanaan tuovaa yhdentyvää kaupunkiseutua, niin sanottua metropolihallintoa, yhtä suurkuntaa ja moniin autonomisiin kuntiin jaettua kaupunkia. Seutuselvitystä odotellaan kuntiin ihmeteltäväksi syksyn aikana. . Tilakohtaiset tarkastukset ja hallinnolliset valvonnat on tehtävä ennen onko se kovin hedelmällistä, Kangasalan kehitysjohtaja Kivineva arvioi. Epätietoisuus yhteistoiminta-alueen jatkosta on hälvenemässä ainakin siltä osin, että jo kertaalleen päätetty alueen purku näyttää toteutuvan. Valtiovarainministeriön tuoreen kannan mukaan Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi turvata ensisijaisesti kuntaliitoksella ja samassa kokonaisuudessa kuin Oriveden kaupungille jo ensi vuoden alusta lähtien. Yt-alueen suunnittelu jatkuu meilläkin sen mukaan, mitä on aiemmin päätetty. Eero Laesterä arveli, että Mallasveden kaupunki olisi kooltaan sellainen yksikkö, jonka olisi mahdollista järjestää erikoissairaanhoidonkin palvelut. koustaksalla, muistutti Jukka Lindfors (kesk.). Tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vastuuvapaus tilikaudelta myönnettiin, vaikka erityistilintarkastusta peräänkuuluttanut Vilho Nikkanen olikin esittänyt tarkastuslautakunnassa eriävän mielipiteen arviointikertomuksesta ja jättänyt sen allekirjoittamatta. Kovat korotuspaineet Viime viikolla Kangasalan valtuustossa talousjohtaja Seppo Saarinen ennakoi valtion nipistävän avustuksiaan Kangasalle yli 30 miljoonalla eurolla lähimmän kolmen?neljän vuoden aikana. Täydentävien ehtojen valvontaan valituilta tiloilta tarkastetaan lisäksi nitraattiasetuksen, pohjavesisäädösten, luonto- ja lintudirektiivin ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattaminen. Viljelijä voi valmistautua tarkastukseen ja jouduttaa sitä varmistamalla, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla ja tiedot ovat ajan tasaiset. Uusien aukioloaikojen on määrä olla voimassa ympäri vuoden aatto- ja pyhäpäiviä lukuun ottamatta. Lähikirjaston aukioloaikoja leikattiin syksyllä 2010, mutta henkilöstötilanteen kohenemisen myötä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta katsoi, että aukioloaikoja pystytään laajentamaan. Sää Torstaina +14 Sahalahti +15 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +15 +15 Pälkäne Luopioinen +20 Sahalahti +20 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +21 +20 Pälkäne Luopioinen +23 Sahalahti +23 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +23 +24 Pälkäne Luopioinen +24 Sahalahti +24 Kangasala +24 +24 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Pälkäneen tarkastuslautakunta arvioi leikkausten merkitsevän kunnassa kolmen veroprosenttiyksikön korotuspainetta, jos mitään muita toimenpiteitä ei tehdä. . Juupajoella on jo päätetty lähteä liitosneuvotteluihin Oriveden kanssa. Näin ollen alueen yt-alueen purkamiselle ja Pälkäneen ja Kangasalan välisten neuvottelujen jatkumiselle kahdenkeskisenä ei näyttäisi olevan estettä. Kangasalan kunnanhallitus käsitteli ministeriön kannanottoa kokouksessaan maanantaina. noudattaminen. Suomessa koko tilan valvontaan on tänä vuonna valittu satunnais- ja riskiotannoilla noin 3400 tilaa. Me haluaisimme tehdä yhteistyötä Kangasalan kanssa, selvitti Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä pälkäneläisvaltuutetuille. Pälkäneen valtuustossa pulpahti esiin jälleen myös ajatus Mallasveden kaupungista eli Kangasalan, Pälkäneen ja Valkeakosken yhdistymisestä. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)
Periaatteiden toteutumista valvotaan sekä kansallisesti että EU-tasolla. Periaatteet on valmisteltu vuonna 2010 EU:n komission alaisuudessa, ja mukana ovat olleet jäsenvaltioiden lisäksi kaikki Euroopan keskeiset elintarvikeketjun toimijat. Toimitusjohtaja Ilkka Mäkelän mukaan Saarioisille on tärkeä olla mukana varmistamassa kilpailukykyinen ja läpinäkyvä elintarvikeketju. . Puhelimitse (03) 539 9800 Tietyöt: Sappeentielle iso kunnostus Lahdentien paikkaukset valmiiksi juhannukseksi pälkäne vuoksi Pirkanmaan Ely-keskus näkuun ensimmäisellä viikolla on luokitellut työn aiheuttavan ja kestää Ely-keskuksen arvion Pälkäneellä Valtatie 12:lla teh- merkittävää haittaa liikenteelle. Tien Ely-keskuksen mukaan Saprin matkalla Kostianvirran sil- käyttäjät ovat kärsineet pit- peentien korjaus tulee makkään epäonnistuneiden paik- samaan useita satoja tuhansia lalta Kirpuun. Kysymyksessä ei ole ollut kausten seurauksista, kun tietä euroja, ja se on poikkeuksellikoko tien päällystys vaan pa- korjattiin aluksi vääränlaisella sen mittava remontti sen kohimmin vaurioituneiden koh- päällysteellä, josta irtoava piki koluokan tielle. Sahalahden tehtaalla Saarioinen on muun muassa ottanut käyttöön maakaasun ja broilerteurastamon kylmälaitoksen lämpöpumpun. Talteen otettu lämpö voidaan hyödyntää ympärivuotisesti käyttöveden lämmityksessä. . Hyvän kauppatavan periaatteet toimivat alan itsesäätelynä ja pakottavaa lainsäädäntöä parempana lähtökohtana toimivalle elintarvikeketjulle, Mäkelä näkee. Energiatavoitteet saavutetaan Saarioinen on ollut onnistuneesti mukana myös kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa, jonka tavoitteet yhtiö on saavuttamassa tavoiteltua aiemmin. Saarioinen liittyi ensimmäi- senä elintarviketeollisuuden edustajana energiatehokkuussopimukseen, joka allekirjoitettiin vuoden 2007 lopulla työ- ja elinkeinoministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton sekä toimialaliittojen välillä. Sopimuksen energiansäästötavoitteeksi asetettiin yhdeksän prosenttia vuoden 2005 energian käytöstä vuoteen 2016 mennessä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Ensimtävät urapaikkaukset on määrä mäisellä viikolla tehdään jyrsaada valmiiksi viikonloppuun sintä, josta aiheutuu pölyhaitmennessä, elleivät sääolosuh- Sappeentie toja ja liikenteen hidastumista. teet, kuten esimerkiksi kovat remonttiin Toisella viikolla tie päällyssateet hidasta työtä olennai- Sappeentielle tehdään satojen tetään, mutta se pyritään hoituhansien eurojen remontti. sesti. tamaan niin, että toinen kaista Tiellä aloitetaan päällystys- on koko ajan auki. Lahdentiellä on tehty urapaikkauksia noin 6,5 kilomet- työt heinäkuun alussa. Kyse on suurista säästöistä. Saavuttamamme energiasäästöt vastaavat yli 700 omakotitalon energian vuosikulutusta, kertoo tekninen johtaja Olavi Virtanen Saarioisilta. Elintarviketeollisuudesta energiatehokkuussopimukseen oli tämän vuoden huhtikuuhun mennessä liittynyt runsaat 40 yritystä. Irtisanomisista nousuun Toimitusjohtaja Mäkelä luottaa Saarioisen tuloksen ja liikevaihdon kohenevan tänä vuonna. Tien kunto on tien korjaaminen. Yksi mittavimmista, uusi asiakaskoulutus- ja tuotekehitystila Innola, otettiin Sahalahdella käyttöön viime toukokuussa. Avotiestä puutarhaneuvos Saarioinen Oy:n hallituksen puheenjohtajalle, Saarioisten Taimistot Oy:n toimitusjohtajalle Kaisu Avotielle on myönnetty puutarhaneuvoksen arvonimi. Irtisanomisista johtuneet kertaluonteiset erät näkyivät liikevoiton heikkenemisessä yhdessä kohonneiden raaka-ainekustannusten ja liha- liiketoiminnan kannattamattomuuden kanssa. Yhtiön nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 13,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli tehostaa toimintaa ja kohentaa kannattavuutta. Niiden tavoitteena on parantaa elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä ja kilpailukykyä. Saarioinen sitoutui Hyvän kauppatavan periaatteisiin ensimmäisenä elintarviketeollisuusalan yrityksenä Suomessa. Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaan elintarvikeketjun toimijoiden on huomioitava kuluttajan intressit, kunnioitettava sopimusvapautta ja noudatettava liikesuhteissa hyvää käytäntöä. mukaan kaksi viikkoa. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Perusteluna tälle on, että Avotie on kehittänyt omistamastaan Saarioisten Taimistot Oy:stä nykyaikaisen ja tehokkaan taimitarhayrityksen, jonka merkitys Suomen taimimarkkinoilla on huomattava. Erityisen ansiokasta Kaisu Avotien panoksen on katsottu olleen alan järjestötoiminnan monipuolisissa tehtävissä; hän on pyrkinyt vaikuttamaan taimitarhatuotannon keskeiseen rooliin suomalaisen puutarha- ja viheralan kehittämisessä ja puutarhakulttuurin edistämisessä. Arvonimen myönsi tasavallan presidentti.. Viime vuonna liikevaihto säilyi kutakuinkin ennallaan edellisvuoteen verrattuna, eli vajaassa 335 miljoonassa eurossa. Liikevoitto oli 3,5 miljoonaa euroa, ja ennen satunnaisia eriä tulos oli 1,9 miljoonaa euroa. 6 Keskiviikko 19.6.2013 uutiset . Saarioisille säästötavoite oli 15 000 megawattituntia. Energiansäästöä on haettu muun muassa ruokatehtaiden ilmanvaihdon ja kylmä- ja lämpölaitosten energian talteenotolla. Tietyöt ovat irtosi ja sotki autoja. kuitenkin niin huono, että uusi Nyt tieosuudelle Sahalah- päällyste on välttämätön. hidastaneet liikennettä viime viikon aikana, mutta tavoittee- delta Sappeentien risteykseen Myös paljon puhuttu kevyen na on, että tietyö ei haittaa enää noin 10 kilometrin matkalle liikenteen väylä Sahalahdentehdään perusteellinen korja- tien varrella Kangasalla on saajuhannusliikennettä. Vilkkaan liikennöinnin us, joka alkaa viikolla 27 eli hei- massa päällysteen tänä kesänä. Mukana: Saarioinen sitoutui EU:n periaatteisiin ensimmäisenä elintarviketeollisuuden yrityksenä Suomessa Hyvän kauppatavan periaatteet houkuttivat Saarioisen mukaan Sahalahti Elintarvikevalmistaja Saarioinen on allekirjoittanut aiesopimuksen sitoutumisestaan Hyvän kauppatavan periaatteisiin EU-alueella. Elintarvikeketjua koskevat Hyvän kauppatavan periaatteet ovat osa EU-tasoista elintarvikeketjun itsesäätelyä. Omavaraisuusaste oli vajaa 56 prosenttia. Syksyllä käynnistyneiden yt- neuvotteluiden lopputuloksena Saarioinen irtisanoi 164 työntekijää
Lisäksi kuntien maavuttanut Pälkäneellä samaa seutuviranomaiset kannustivat suosiota kuin Kangasalla, Oripuhelimitse viljelijöitä sähköivedellä, Juupajoella ja Tampe- Arpa suosi kuitenkin sen tukihakemuksen tekoon. reella, jotka kaikki kuuluvat Yhteistoiminta-alueella sähSähköistä tukihakua edissamaan Oriveden maaseu- köistä tukihakua pyrittiin edis- tääkseen alueen tuottajayhdistuhallinnon yhteistoiminta- tämään keväällä muun muassa tykset myös sopivat keväällä, lähettämällä viljelijätiedote että yhdistykset lahjoittavat alueeseen. Suuntauksena on, että vil- kaikille viljelijöille, jotka oli- kannettavan tietokoneen arjelijätukihakemukset jätetään vat jättäneet tukihakemuksen vottavaksi sähköisen tukihaenenevissä määrin sähköisessä edellisenä vuonna. kemuksen jättäneiden kesken. Tiedote lähetettiin ryhmä- Kaikki tänä vuonna alueella muodossa. Näin on myös Pälkäneellä, mutta kasvu on ollut sähköpostina kaikille, joiden sähköisen tukihakemuksen hitaampaa kuin muualla Suomessa mukaan lukien yhteistoiminta-alueen muut kunnat. Vielä vuonna 2011 pälkäneläiset jättivät sähköisen tukihakemuksen maaseutuvirasto Mavin ylläpitämässä Vipu-palvelussa koko maan keskiarvoa aktiivisemmin. kahdeksan kymmenestä hukkuneesta olisi pelastunut käyttämällä liivejä. niin kauan kunnes ammattiauttajat saapuvat paikalle. Palokunnan ja sairaankuljetuksen saapuminen saattaa varsinkin hajaasutusalueilla kestää pitkään, joten pelastuslaitos suosittelee alkusammutusvälineiden ja ensiapuvälineiden hankkimista ? vaaratilanteita voi syntyä turvallisuusohjeiden noudattamisesta huolimatta. Viime vuonna juhannuksen aikaan menehtyi vajaa parikymmentä ihmistä, kuten myös vuonna 2011.. Kuivissa olosuhteissa ja erityisesti metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on lisäksi kiellettyä metsään tai sen välittömään läheisyyteen. Avotuleksi katsotaan muun muassa nuotio, kertakäyttögrilli ja juhannuskokko, jossa vain kuivien risujen, oksien ja vastaavan puhtaan puutavaran polttaminen on sallittua. Avotulta sytyttäessä pelastuslaitos toivoo ihmisten muistavan alkusammutukseen varautumisen, valvonnan ja päihteettömyyden . Tavase Oy lähetti kuntiin materiaalia lausuntoa varten. Tavaselta oma kesälukemisto Tekopohjavesilaitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin suunnittelevan Tavase Oy:n hakemus laitoksen rakentamiseksi on edennyt aluehallintovirastossa kuulutusvaiheeseen. Monen kiireisen autoilijan kesäinen suosikkinäky, tietyömaa, on nähty Lahdentiellä viime ja tällä viikolla. Pälkäne ei innostu sähköisestä tukihausta Kehitys: Sähköisen haun suosio ei nouse Pälkäneellä muun maan tahtiin pälkäne, kangasala kihakua käytettiin aktiivisem- sähköpostiosoite oli maatamin kuin Pälkäneellä. Aluepelastuslaitos muistuttelee juhannuksen alla ihmisten mieliin asioita, jotka muistamalla voi säästyä ikäviltä yllätyksiltä. Palovaaran ja poltosta ympäristöön aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi avotulen käsittelyä on rajoitettu säädöksin. Viime vuonna Pälkäne jäi keskiarvosta jälkeen ja Juupajoellakin sähköistä tu- Näppäimistöt pölyttyvät Pälkäneellä. jättäneet osallistuivat arvontaan, ja tietokoneen voitti Ari Viukari Luopioisista. Paikallisten maataloustuottajayhdistysten edustajina arvonnassa läsnä olivat Kangasalan yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Karppila ja Tampereen Teiskon yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Nätkin. Lisäksi mökeillä on syytä varmistaa palovaroittimien toiminta ja savuhormien sekä tulisijojen kunto. Pienen palovamman ensiavussa ihoa jäähdytetään viileällä vedellä, kunnes kipu häviää. Toisen omistamalle maalle on avotulen teko ilman lupaa tai pakottavaa tarvetta aina kiellettyä. Oriveden maaseutuhallinnosta läsnä olivat maaseutupäällikkö Markku Mäkelä sekä maaseutuasiamiehet Maija Kaivola, Marja Lehtinen ja Marja-Leena Valkeajoki. Kuntien kannalta harmillisesti kesälomien kynnyksellä lausunnolle saapunut materiaali on laaja, ja Pälkäneen kunta on päättänyt turvautua paperipinon läpikäymisessä lakimiehen apuun. Pelastuslaitos muistuttaa juhannuksen vaaroista Veneellä liikuttaessa kannattaa käyttää pelastusliivejä . Kehitys loushallinnon tiedossa. Viljelijöiden sähköinen maa- näyttää jatkuvan samanlaisena Muille tiedote lähetettiin talouden tukihaku ei ole saa- myös tänä vuonna. postitse. Tarvittaessa vamman voi peittää rasvasidoksella ja suojasiteellä. Jos kyseessä on vakava palovamma, tulee soittaa hätänumeroon 112. Uusien elvytysohjeiden mukaan hengittämättömän potilaan elvytys aloitetaan painelemalla rintalastaa 30 kertaa, minkä jälkeen puhalletaan kaksi kertaa . sytyttäjä on aina vastuussa vahingoista. Juhannuskokoista ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa pelastusviran- omaiselle. Alkusammutukseen varautuminen pätee myös grillaamiseen. Sydän-Hämeen Lehti 7 uutiset Kepeää luettavaa kesäksi. Keskiviikko 19.6.2013
Metsälliset toimenpiteet laadittiin 302-lomakkeelle, joka olikin aika nerokkaasti suunniteltu. Ellei rajalle jää mekaanisia jälkiä, ei kukaan myöhemminkään tiedä rajan sijaintia silmävaraisesti. Rajalinjoilla kun on tapana kasvaa umpeen. Metsänomistajallahan on edelleen maakaaren mukaan velvollisuus pitää tilan rajat auki. Tiedon kulku hoidettiin henkilökohtaisella käynnillä, puhelimitse ja postin välityksellä. Jos uttaa monien veroa maksavien kyläkoulu lakkautetaan, kylä lapsiperheiden poismuuton kuihtuu ja lisäksi lapsien koupaikkakunnalta, mikä mitätöi lumatka pitenee kivenheitosta kyläkoulujen lakkauttamisen kymmeneen tai kahteenkymtuovat säästöt. meneen kilometriin. Vuonna 1983 taimista oli 85 prosenttia paljasjuurisia (pitkäjuurisia) ja vain 15 prosenttia paakkutai turveruukkutaimia. Järjestettiinpä metsämiehille saunailtojakin. Puhelin oli pöydällä ja lanka kiinni seinärasiassa. Puukaupan sujuminen oli myös pankkien mielenkiinnon kohteena. Kynnys alen määrä on pienempi. kaa kiusaamaan on suuri, koska Verotulot lapsi tuntee myös vanhemmat pienenevät ja tietää joutuvansa heidän Kyläkoulut ovat saaneet tällä kanssaan tekemisiin. Sydän-Hämeen Lehti kokonaisverotulot ovat pie- yhteisön, jossa kaikki tuntevat nemmät, koska veronmaksaji- toisensa. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Metsuri sai pystyyn mitatun palstan tiedot käteensä jo ennen hakkuun aloittamista. Liiallinen kunnallisveroprosentin nosto kuitenkin pilaa nämä edut. Aiempina vuosikymmeninä taloustaitokunta Pälkäneen kunnallisveroprosentti oli pitkään Pirkanmaan alhaisimpia. 1970-luvulla MTK:n tutut kuulivat, että liikeelämässä toimivat opiskelukaverit saivat ihan oikeasti palkkaa. Paljasjuuriset taimet istutettiin kuokalla ja paakkutaimet putkella. Tämä on merkittävin syy siihen, että muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi. Taimien kanssa piti 30 vuotta sitten tehdä työtä paljon enemmän kuin nykyisien taimien aikana. Nyt kannetaan pahvilaatikoita. Ennen muovisäkkejä. Ihmisten kukkarolla käynnistä. Yrityselämässä tossu olisi jo takapuolille paukahtanut. Voin kertoa tositarinan vastuusta. Vuosina 2012?2017 kunta menettää valtionosuuksia 36,9 miljoonaa euroa. Pääosa traktoreista oli takavetoisia. Merkittävä osa puusta mitattiin pystymittauksena erillisen mittaryhmän työnä tai tienvarressa tukit päästä lukien ja kuitupuu pinomittauksella. Silloin merkittävä osa puusta kaadettiin miestyönä. Edessä on todellinen hevoskuuri ja kunnallisveron huomattava korotus. Kukaan ei ole missään vastuussa. Siksi koulukiusaaminen on harvinaista. Puukauppatuloilla oli merkittävä rooli pankkien luotonannossa. Tosin vanhat isännät pitivät kunnia asiana löytää ja tietää omat rajansa. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Pälkäne tarvitsee lisää veronmaksajia Kunnallisveroprosentin nosto ei nosta verotuloja Pälkäneellä on etuja, jotka houkuttelevat uusia veronmaksajia muuttamaan Pälkäneelle: Luonnonkauneus (puhtaat järvet ja harjut), edullinen pienilmasto, viljelyyn edulliset hiekkamaat, mutta sijainti on kuitenkin lähellä kaupunkeja joihin on hyvät liikenneyhteydet. Painoero on melkoinen. Pehmeä jokivesi sopii tukanpesu- ja pyykinpesuvedeksi paremmin kuin kova pohjavesi, pesukoneeseen ei tule kalkkisaostumia. Suomen ensimmäinen normaaliin taajamaan toteutettava edistyksellinen kaksivesijärjestelmä toisi Pälkäneelle suuren medianäkyvyyden. Siitä ilmeni runkoluku, puun tilavuus ja hakkuutaksa. Sen aikaiset koneet olivat pääosin puun karsivia ja katkovia. Maan muokkaus ennen istutusta oli vaatimatonta verrattuna nykyaikaan. Toiminnanjohtajana Jaatinen on toiminut tammikuusta 1990 lähtien. Vaikka Pälkäne saa nyt yhdestä veronmaksajasta aiempaa enemmän verotuloja, . Paljasjuurinen taimi piti myös ?valeistuttaa?. Juuristoon piti saada vettä ennen istutusta. Jo muutama vuosi sitten lopetetun Keuruun taimitarhan johtaja Erkki Ahonen kertoi tavatessamme: ?Minulla oli aina se käsitys, että kyllä sen Jaatisen täytyy jo olla vanha mies, kun on jo niin kauan tilannut meiltä taimia sinne Kangasalle, mutta sinähän oletkin minua nuorempi?. Pekka Jaatinen Metsänhoitoyhdistys Roineen toiminnanjohtaja. Siihen aikaan käytettiin myös vesuria huomattavasti nykyistä enemmän. Värillisiä taitettavia karttoja käytettiin lähinnä lähestymiseen maastokohteissa. Olenkin kutsunut sitä ajanjaksoa ?yhden totuuden ajaksi?. GPS:stä ei oltu kuultukaan. Maastossa piti osata liikkua ja löytää tilan rajat metsämiehen vaistolla. No, kun meillä on niin suuri vastuu. Koneet alkoivat merkittävässä määrin mitata puuta vuosina 1993?94. Merkittävä muutos on tapahtunut metsäpuun taimien juuriston rakenteessa. Yhdistyksen toiminnanjohtajalle Pekka Jaatiselle tuli puolestaan jo alkukesästä täyteen 30 vuotta metsänhoitoyhdistyksen tehtävissä. Raha ei liikkunut yli valtakunnan rajojen tämän päivän tapaan. Roholan alueen tontit menisivät kaupaksi ?kuin kuumille kiville? ja Pälkäneelle saataisiin lisää veronmaksajia. Jukka Ollikkala Missä poliitikkojen vastuu? Sekä valtakunnan että kuntien poliitikot väittävät usein, että heillä on suuri vastuu. Ihmettelen, missä se vastuu on, ja mistä he vastaavat. Metsänhoitoyhdistyksen toimisto siirtyi Ellintielle rakennuksen valmistuttua heinäkuussa 1983. Rungot kaadettiin niille niin sanottuna erilliskaatona miestyönä. Viime vuosien käsistä karanneet menot ja suuret investoinnit ovat pakottaneet nostamaan kunnallisveroprosentin Pirkanmaan keskiarvon yläpuolelle. Leimikoita ja puun myyntejä tehtiin useammin. Vastaavasti kerralla myytävät leimikot olivat nykyisiä pienempiä. Asian korjaamiseksi joukko meni MTK:n silloisen puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan puheille ja vaa ti kuoppakorotuksia. 8 Keskiviikko 19.6.2013 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Pyöreät vuodet saivat toiminnanjohtajan kurkistamaan ajassa taaksepäin. Keväällä 1983 toimintaympäristö oli joiltakin osin erilainen. Elettiin markka- aikaa. Olenkin useammalla tilalla käynyt rajat ja rajapyykit läpi, . Velkaa velan päälle ottamisen joutuvat tulevat sukupolvet maksamaan. Jaakko Ikävalko Kangasala Lukija kirjoittaa 30 vuodessa ala muuttuu enemmän kuin metsä Metsänhoitoyhdistys Roineessa on kaksi 30-vuotismerkkipaalua tälle kesälle. Isossa traktorissa oli noin 80 hevosvoimaa. Työn tekemisen rytmi maastossa oli huomattavasti nykyistä selkeämpää. Sillähän vastuu on, jolla ovat rahat pelissä?. Kangasalan kunnalla oli viime vuonna alijäämää 1,3 miljoonaa euroa. Tosin Ahposen Jussi, jämptinä miehenä piti aina välillä tupakkatauonkin. Tapaamiset sovittiin ennakkoon ja määräajoista pidettiin kiinni. Työtehtävistä puun mittaus on vähentynyt murto- osaan vuoden 1983 määrästä. Yrityselämässä tossu olisi jo takapuolille paukahtanut. Edellisten sukupolvien mahdolliset säästöt on syöty äkkiä. Ruokavesi tulisi vesitornista ja muu talousvesi Kostianvirrasta. Kaksivesijärjestelmä tarjoaa asukkaille etuja: Puhdistamaton jokivesi on lähes ilmaista. Hapettunut jokivesi sopii kasvien kasteluun paremmin kuin pohjavesi. Kylä- ja tapahtumapaikka opettajille, koulujen lakkauttaminen aihe- lapsille ja vanhemmille. Niistä otettiin kopioita, joista leikattiin yksittäistä tilaa koskevat osat erilliseen tilakorttiin. Istutetuista taimista 90 prosenttia oli männyn taimia. Käytännössä yhdellä lomakepohjalla voitiin suunnitella 90 prosenttia metsässä tehdyistä toimenpiteistä. Kartat olivat pääosin musta- valkoisia. Kyläkouhetkellä torjuntavoiton, mutta lu kokoaa kylän yhteen, sillä kyasiaan joudutaan valitettavasti läkoulu on yhteinen harrastuspalaamaan myöhemmin. Olenkin kutsunut sitä ajanjaksoa ?yhden totuuden ajaksi?. Siihen aikaan oli myös keväthalloja, joista johtuen kuusen taimien kasvannaiset saattoivat paleltua. Työ keskeytyi vain ruokailun ja lyhyen kahvitauon ajaksi. Pu- heenjohtaja halusi tietää asian perusteet. kun ei niitä minun jälkeeni enää kukaan meillä tiedä?. Myös fakseja liikkui jonkin verran. Vuonna 1983 harjoitettiin kohtuutta. Puhelin soi aamulla ja illalla myös kotona. Maastossa puhelin ei ollut häiriöksi koska kännykkä keksittiin vasta myöhemmin. Ei ollut myöskään tietokoneita. Veikolla taisi olla huono päivä, kun hän paukautti: ?Mitä vastuuta teillä on. Tällöin Kyläkoulu muodostaa tiiviin moni veroa maksava lapsiperhe Kirjoittajan mukaan kyläkoulujen lakkauttaminen johtaa lopulta verotulojen pienentymiseen. muuttaa pois paikkakunnalta. Kaksivesijärjestelmä lisää veronmaksajia Kokoomuksen puheenjohtajan Reiner Zeitlinin viime kesänä tekemä aloite Kostianvirran rantaan kaavoitettavan Roholan alueen kaksivesijärjestelmästä toisi Pälkäneelle lisää veronmaksajia
Olikohan sama kopteri? Asfalttiurut soimaan! Kangasalan- ja Ruutananteiden risteykseen, kivikirkon äärelle, lähelle entistä Kangasalan Urkutehdasta suunnitellaan tarpeellista liikenneympyrää. Muualla Suomessa Kangasalasta muistetaan vain jääkautiset harjut ja maineikas urkutehdas, mikä monin muodoin vaikutti täällä liki 140 vuoden ajan säteillen sulosäveliään sekä tietoa monitaitoisista tekijöistään koko valtakuntaan. Komiaa ois ja aivan paikal- laan asentaa tuohon liikenneympyrään somasti sykkivät, kesäiltaisin värivalaistut vesiurut. Jokaisen yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa, ja näin varmistaa olemassaolonsa. Aina se ei onnistu, tuloksena voi olla näivettyminen tai konkurssi. Tässä murheellisten laulujen maassa moni asia on paremmin, kuin yleisesti luullaan, mutta syyttely, revittely, valtapyrkimykset ja oman edun ajaminen yhteisen edun edelle sekoittavat pakan perusteellisesti. Kun kylän palvelut ovat kunnossa, pohdinta keskittyy epäilyihin siitä, että huomenna asiat ovat varmasti huonommin. Sopeutumisohjeetkin tulevat muualta, sellaista demokratia on. K ansalaisten hyv invoinnin ja menestyksen takuumiehenä on työllistävä yritystoiminta, ja siinä päämoottoreina vientiä harjoittavat teollisuus- ja palveluyritykset ja niiden alihankkijat, myös tuontia korvaava kotimainen teollisuus. Keskiviikko 19.6.2013 . Nettisivujen tekstiä voidaan julkaista myös paperilehdessä. Uutiset taloudesta ja politiikasta kertovat karua tarinaa. Rahat eivät riitä, valtion ja kuntien velkataakka kasvaa vauhdilla, vienti ei vedä, rahavirrat maasta ulos ovat sisään tulevia suuremmat, työttömyys kasvaa, hyvinvointivaltion sokkeli rapautuu. Yleinen harhakuva on, että yritysten tavoitteena on kansalaisten työllistäminen tai irtisanominen. Tunnelma torilla on välitön ja rauhallinen. Lyhyet kommentit voivat jäädä 1000 merkkiin. Toimitus voi lyhentää tai muokata tekstiä tarvittaessa. Voit myös kirjoittaa lehden nettisivuille osoitteeseen www.shl.fi tai lehden Facebook-sivuille. On totta, että kaikki työnantajat eivät arvosta työntekijöitään, mutta vastaavasti löytyy työntekijöitä, joille työ ja työnantaja ovat välttämätön paha. Lienee johdonmukaista, että sopeuttamistilanteessa työt loppuvat ensin näiltä henkilöiltä. Pälkäne ja vanha Luopioinen joutuvat sopeutumaan globaaliin markkinatalouteen, jonka sääntöihin ne eivät voi vaikuttaa. Hyvällä menolla syntyy yhteistä hyvää. Yrityksille kykyä ylläpitää kilpailukykyään, sen omistajille osuus tuloksesta, työntekijöille palkkatuloja, yhteiskunnalle verotuloja ja elintilaa erilaisten palve- luiden tuottajille. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Ihanteelliset enimmäispituudet ovat uudelle aiheelle 3000 merkkiä ja jatkopuheenvuorolle noin 2000 merkkiä. Työntekijä on tuotannontekijä, jonka asema elää yrityksen kilpailukyvyn ja talouden mukaan. Päivän mittaan kävin sulkemassa ne pariinkin kertaan. Luetteloa voi itse kukin jatkaa omasta näkökulmastaan. Jos puolueen kiviniemet ja tiilikaiset pysyvät ruodussa, seuraavassa hallituksessa nähtäneen jälleen alkiolaisia ministereitä. Vielä Luopioisten torille. Kovin tuntuisi mukavalta, jos saisimme harmittomaan keskusteluumme hieman laajempaa näkökulmaa . Väsyneen oloisen Jyrki Kataisen ja tiukkaa ?täti-energiaa? uhkuvan Jutta Urpilaisen tiimalasit ovat täyttymässä. Onneksi Keskustan pellossa on oraalla pätevän tuntuinen Juha Sipilä, joka on jo nyt kohentanut puolueensa julkiskuvaa, ja kaiken lisäksi omaa motivoivan johtamistavan. Suomi Oy:llä on muutosten aika, uusia ovia on riittävästi, mutta näyttää siltä, että niitä yritetään avata saranapuolelta. Näköharhaako ovimiehillä? Moni on juhannuksen jälkeen valmis kesälomalle. Rennosti rantalomalle Rantaloman lähestymistä on ilmassa ainakin kuvan lähettäneellä Pepellä. Voit lähettää myös pälkäneläisestä tai kangasalalaisesta elämänmenosta, luonnosta, ihmisistä tai tapahtumista kertovia valokuviasi. KIRJOITTELEMISIIN! Pakanrannan huusseista Viime Sydän-Hämeen Lehdessä ollut juttu Pakanrannan huussien kaatamisesta pani hieman ihmettelemään. Satuin nimittäin olemaan niiden lähistöllä viime syyslokakuun vaihteessa. Samal viisii kuin on Lahden linja-autoaseman liepeellä. Huokeampi ja talvellakin toimiva ympyrän kaunistus ois metallista tyylitellen muovaeltu, näyttävä urkupillistö. Ehotan, että tilataan Luopioisten taitavalta takojalta kahdesta kolmeen metrin korkuinen, kolmen rautaisen, tukevan urkupillin veistos, mitä säiden ja vuodenaikojen vaihtelu, valon ja varjon alati muuntuvat kuviot, talvella lumi ja jääkin kivasti koristais. Jatkuvasti lisääntyvien miljoonavelkojensa ja -menojensa vuoks Kangasalan kunta on, ehkä pysyvästi, suoraan sanoen housut kintuissa. Koko kansan edut jäävät tässä kisassa taka-alalle. Tasavallan hallitus on paalupaikalla. Sitten kuului humahdus, ja toinen huussi oli selällään! Voimakas myrskysää jatkui seuraavaan päivään. Toisaalta koko keskustelukin torilla on pelkkää ajanvietettä. Risto Helminen. Mutta myrsky tempaisi aina uudelleen hakaset auki. Silloin humahti myös toinen huussi selälleen! Siitä lähtien ne on maanneet samassa asennossa siihen päivään asti, kun vanhat laiturin osat siirrettiin rannasta pois. Huussien pystyssä pysymisen kannalta olisi parempi ehkä kokeilla uutta asentoa, eli laittaa ne niin sanotusti selät vastakkain. Siis, etteivät niiden ovet olisi suoraan järvelle päin. Jos tämäkään ei auta, niin olisi parempi pultata ne betonilaattaan, kuten vieressä olevat pukukopitkin on varmistettu tuulen hyökkäyksiä vastaan. Silminnäkijä Helikopteri on eksoottinen kulkupeli Sydän-Hämeen seudulla, eikä ihme että koneen viikonloppuisesta näyttäytymisestä on viritelty keskustelua kahvipöydissä. Pörisijä taivaalla Taidetaan tehdä jonkinlaisia ilmakuvauksia, vai oliko joku iso tähti katsastamassa paikkaa hulppealle kesämökilleen. Viikonloppuna ja alkuviikos- ta pörräsi helikopteri Pälkä- Ei ainakaan pelastuskopterilta neellä, kaverin mukaan myös näyttänyt. Kuhmalahdella ja sukulaisten Paljon näytti kyllä kopterin havaintojen mukaan Kangasal- liikkeet ihmisiä kiinnostavan. Reetta lakin. Sen asialistalla ovat muun muassa kuntarakenneasiat, Soteuudistus, eläkejärjestelmän ajantasaistaminen, eurokriisi ja lukematon määrä muita välttämättömän toteutuksen listalla olevia asioita. Onneton hallituskoalitio ei tehtävässään onnistune. Sisäiset erimielisyydet, sektoriministerien sooloilu, hallituspuolueiden kansanedustajien irtiotot ja aina edessä olevat vaalit tuottavat vain kompromisseja. Jos keskustelijan vankka mielipide on täyttänyt vaikkapa 30 vuotta, ajatus tuskin taipuu uuteen. Kun pintaa raapaisee, syyllisiäkin löytyy. Sydän-Hämeen Lehti 9 KERRO MIELIPITEESI Lukijan kuva Kolumni Murheellisten laulujen maa Ota kantaa, kommentoi, muistuta tai kiitä. Viisainta lie kustantoo asfalttiurut kansalaiskerräyksin. Mikko Kiio Mäntyveräjä Luopioisten tori on herännyt kesään. ei pelkästään syyllisiä, vaikka niitäkin aina löytyy. Paikallinen asiantuntemus torilla nimeää huonon suunnan navigaattoreiksi pääministeri Kataisen lisäksi huimia optioita nostaneet ja nostavat yritysjohtajat, jotka suruttomasti irtisanovat työläisiä, joiden selkänahasta isot voitot on revitty. Tällä pelkistetyllä analyysillä syyllisistä on toki arvonsa, mutta se ei ole koko totuus. Pieniä keskusteluryhmiä muodostuu, ja tarina lentää, kauppaakin käydään. Monilla tuntuu olevan nokittelu ja bluffipäätavoitteena. Saat mielipiteesi parhaiten ja nopeiten julki, kun muistat pari asiaa: ilmaise asiasi napakasti ja mieluiten omalla nimelläsi. Myös nimimerkki käy, mutta kaikkien viestien mukaan on liitettävä oma nimi, osoite ja puhelinnumero sekä mahdollisesti myös sähköpostiosoite. Sököringissä istuvat hallituspuolueet, oppositio, työmarkkinajärjestöt ja lukematon määrä erilaisia etujärjestöjä. Huussien ovet kolkuttivat avonaisina tuulen voimasta
Runossa ?kokous? tiivistyvätkin oivallisesti Erämajan runoteoksen tärkeimmät aihepiirit teemat: naiseus, ruumiillisuus ja arki. Runoilija tarjoaa lukijoilleen uudenlaista asennetta ja näkemystä arkipäivän autimaattistuneita ajattelu- ja toimintatapoja vastaan. Se alkoi sillä, että Rantsilan kodista pakattiin peräkärry täyteen tavara ja ajettiin hikinen yli 400 km matka kesäiseen Hämeeseen. Nyt kesänvietto Luopioisissa jatkuu kolmannessa polvessa. Kolmen tai neljän "karavaanarin" leveä kuljetus kierteli Kangasalantien liikenneympyröitä viime torstai-iltana. Hyvät tilat Kesälukemiselta odotetaan usein kepeyttä ja viihdyttävyyttä. ?Haluan kaksi miestä, uran ja lapset. Runoihin sisäänrakennetun nopean rytmiikan ja sanojen vyörytyksen tyylillä runon minäkertoja jutustelee kuulijalleen uudenlaisesta, epäsovinnaisesta suhtautumisesta arkeen ja keinotekoisesti luotuihin tarpeisiin ja haluihin. Aistivoimaisuudessaan ja ruumiillisuudessaan runot saavat usein laulullisia ja tanssillisia ulottuv uuk sia. Myös naisnäkökulma on vahvasti läsnä, mutta ilman osoittelevia tai syyllistäviä äänenpainoja. K a i k k i na i sel l e karsinoinnille ja sosiaalisen sukupuolen rajoituksille Erämaja virnistelee lempeän ivallisesti. Runot kuvaavat tietoisia, mieltä ja ruumista vapauttavia irtiottoja arjen ahtaudesta ja tapojen kankeudesta. 10 Keskiviikko 19.6.2013 . Höyry leviää / ja laskeutuu iholle, siunaa rinnat. / Sekä kinkkua että kalkkunaa, sekä jouluna että uutena vuotena, sekä sukulaisten että ystävien kanssa. Haarukalla ja sormin.? Runossa ?Lepo. tunkeudutaan ja käyttäydytään niille tyypillisiä maskuliinisia toimintamalleja uudelleen muotoillen. Siinä hengittää voimakkaasti se arjen raskaudesta vapauttava rentoutunut tunnelma, jonka esilletuomiseen Erämaja läpi teoksen pyrkii: ?Pieni tihentynyt nainen heittää löylyä. Käyttäytyminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin perinaisellista - rannalla piknikkori toimii rapsuttele- misen välineenä tai marjastaessa jumpataan ja lopulta nukahdetaan tuhdisti keskelle metsää kippo kallellaan ja puolukka suussa. Myös miehisiin tiloihin . Päät valuvat paljaina. Järjestetään maailma näin.? Krista Kaitasuo. / Vaihdetaan asentoja, annetaan anteeksi vyötärölle, reisille. kuva kesäsiirtolasta. Tomi Niemi Asuntoautolla oli kokoa Tavallista järeämpi asuntoauto? Kyllä nykyään on kaikki suurta, asuntoautotkin. Suuri ilo lomassa on ympärillä olevat ystävät, sukulaiset, vanhemmat ja isovanhemmat. Samuel Kopperoinen Mennyttä aikaa Suomalaista kulttuuria, ehkä mennyttäkin jo . Sydän-Hämeen Lehti lukijalta Lukijan kuva Irti arjen ahtaudesta Kirja-arvio: Anja Erämaja: Laulajan paperit (WSOY) Maitotilojen määrä on vähentynyt ja tinkimaidon hakeminen alkaa olla jo melkein katoavaa kansanperinnettä. dekkareilla, romanttisilla tarinoilla ja humoristisilla draamakertomuksilla. Mutta myös runous voi olla hauskaa ja viihdyttävää, sopia oivallisesti kesälukemiseksi laiturille, riippukeinuun, järven rannalla, ihan mihin vain, missä halutaan samaan aikaan nauttia lukemisesta, ympäröivästä luonnosta ja sisäisestä rentoutumisen tilasta. Tällainen teos on esimerkiksi Anja Erämajan vuonna 2005 ilmestynyt runoteos Laulajan paperit. Erämajan runoissa arkiset asiat ja ihmisten pinttyneet tavat ja käyttäytymismallit saavat koomisia ja absurdeja piirteitä, mutta kepeän ilmiasun alle kätkeytyy myös syvempiä merkityksiä. Onneksi lapsille pystyy vielä tarjoamaan tällaisen kokemuksen. Kesänviettoa Luopioisissa Äitini perhe pakkasi aina kesäkuun alussa tavaransa junaan ja matkusti Oulusta Orivedelle. Sieltä matka jatkui linja-autokyydillä Luopioisiin. Lapsuuteeni kuuluu katkea- maton perinne kesien vietosta Luopioisissa. hohotetaan kaikkinaiselle kontrollifriikkiydelle, ja vaihtoehtoiseksi asenteeksi tarjotaan leppoista boheemisuutta. Runon minä löytää keskellä talvea pyykikorin ja pyykit, jotka ovat imeneet itseensä vihreää väriä: ?En kysellyt miksi, vaan annoin / korin laulaa ja kannoin kotiin. Syöttötuoli kiinanruusun alla, se on / roskalavalta. Siinä on juuri se, että jos menee ulos löytää kaikenlaista, / yleensä tavaroita. Niihin pitää suhtautua, siitä on vaivaa.? Monet runoista tapahtuvat naisellisiksi mielletyissä ympäristöissä, kuten kodissa, hengityskursseilla, kahvilassa tai vaikkapa marjametsässä. Tämän tarpeen uskotaan parhaiten tyydyttyvän romaaneilla . Kukaan ei puhu, se on hyvä. esimerkiksi saunaan ja kokouksiin
0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Kirjanpitotoimistot Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Keskiviikko 19.6.2013 . 040-5876139 Kiinteistönvälitystä Hammasteknikot Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala www.aleksinlkv.net Puh. (03) 379 0008 www.kangasalanautokatsastus.? p. 8-18, la 9-14, p. 010-239 0880, FAX. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Avoinna: ark. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! www.kangasalankirjakauppa.fi Hinauspalvelut Kopinkulman Optiikka Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. (03) 358 6911 Silmälääkärit Erja Oksman ja Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet vasti Jousta luona. n a a asiakk iltaisin Myös ppuisin. nlo ja viiko nen Ilmaielinh pu onta! neuv Viemäripalvelut Rautajärven Viemäripalvelu p. Tampereentie 1 P. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Ellintie 6, Kangasala P. 0400-404 425 RISTO RIKKONEN P. (03) 379 2940 . kuljetuspalvelut SOITA 044 3366490 . 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Hannele Haataja, p. (03) 377 3447 PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 PERUNKIRJOITUKSET T . Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Pitopalvelut Hammasteknikot Autoilu -17 MA-PE 9 Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari KALERVO INGALSUO Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. Kauppakirjat . Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN P. (03) 379 0333 Kirjakaupat RENGASMYYNTI PITOPALVELU hannele.haataja@morilea.fi Löydät paikalliset palvelut helposti MARKKINAKANAVALTA! palvelut.shl.fi Metallinkierrätystä ROMULIFE KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Merkillisen reilu. www.morilea.fi Morilea Oy www.kierratysmetallilife.fi . www.tv-hugg.com ! a st i ll ! i a s k i a a k k p i a a p st a a r m Pa araa o V. romulife@gmail.com Noudamme - ostamme kaikki metalliromut MYÖS RENKAAT JA AKUT Meiltä myös roskalavojen vuokrausta! Nosto-ja purkutyöt, koneen kuljetukset ym. 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Optikot Kangasala . 8-17, p. Pienet erät 0440 523751 Perunkirjoitukset Keskusaukio 2, p
palvituotteet Viljapossusta pihvit, kyljykset, leikkeet marinadissa tai ilman Luuton GRILLILAPA Tervetuloa! 8 75 12 YLIKYPSÄ TUPPIKINKKU 40 kg kg . 03-5381 014 myymälä, 5381 024 Kataja Poikkea juhannuksen herkkuostoksille palvelevaan Kesänmakuun! Grilliin lihaisat luonnonsuolimakkarat, useita erilaisia A-luokan GRILLIMAKKARA 8 50 kg Leivän päälle, salaatteihin aidossa leppäsavussa ?pitkään saunoneet. herkkuja Juhannusta! . Monissa paikoissa väkeä parveili normaalia enemmän, kun tekemistä ja katseltavaa riitti moneen makuun. Lapset nauttivat Osuuspankin temppuradasta ja paikallislehden sählypisteellä lauottiin omia ennätyksiä. Aito Säästöpankin Aito Chef -kisassa partiolaisten tuotokset miellyttivät eniten raadin makuhermoja. ja saivat . 12 kyliltä Keskiviikko 19.6.2013 . Kun sää suosi, lähti väkikin liikkeelle. Sydän-Hämeen Lehden Anssi Kukkonen on ollut alusta asti mukana tapahtuman suunnittelussa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lomakausi käynnistyi letkeästi Tempaus: Onkkaalan yrittäjät halusivat . säpinää keskustaan Pälkäneen Yrittäjien tempaus lomakauden avaamiseksi lähti mukavasti liikkeelle. Valittavana on sama malli kuin nytkin, jolloin kylällä on pientä ohjelmaa useassa paikassa tai sitten tapahtumia keskitetään pienemmälle alueelle, Kukkonen arvelee. Pälkäneeltä sai enemmän . Pikkuväki pani verkot tötterölle sählykaukalossa. Maaseutumyymälä Kesänmaku KATAJAN LIHA Unnaanmäentie 2, LAITIKKALA P. Omasta leivintuvasta lämpöiset leivät ja pullat! JUHANNUSVIIKOLLA PALVELEMME Ke 10-17, To 20.6. Mukavasti meni, porukkaa oli raitilla, ja yrittäjät tuntuivat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä, Kukkonen kuvailee lauantain tunnelmia. Vetovoimaisimmat tapahtumat houkuttelivat paikalle arviolta noin sadan hengen yleisön. Tuoretta hevosen ?lettä erä ja nautaa paistina ja ?leinä . Ilman muuta tämä jatkuu tavalla tai toisella. Lauantaina mies hoiti sekä äänentoistoa että kuvaamista silloin, kun ei ollut auttamassa lehden sählyturnauksessa. . myös maaleja. Pälkäneläistä Aspilan tilan varhaisperunaa, vihanneksia, Heikkilän Juustolan tuotteita, Herkkujuustolan Hyvää juustoja ym. Raitin parhaat naurut irtosivat Fiinan ja Venla Shopin muotinäytöksessä, jonka juonsivat ansiokkaasti Tyyne ja Martta. . 10-20, Pe aatto 10-13, La suljettu, Su 12-18
Aivan yhtä vilkasta ei vielä ole, kuin samaan aikaan edelliskesänä. Tuoreella yrittäjällä kantapää on kuulemma ollut lujilla asioita opetellessa. kun tiukkoja paikkoja on tullut vastaan, mutta niistäkin on selvitty. . 010 219 4020 Jaakonkuja 5, 13720 Parola . Keskiviikko 19.6.2013 . uusia asioita oppien, Matkahuollon asiamiehenäkin toimiva Uusitalo kuvailee mielenkiintoista ajanjaksoa. Pääsääntöisesti Uusitalo on tyytyväinen. ma-pe 9-17, la 9-15, su 11-15 . 03-5433375 auto 0500-862423 Tervetuloa ammattitaitoiseen kukka- ja puutarhapalveluun Juhannusviikon tarjous Toisaalla: Samaan aikaan kylillä Rautajärvellä juhlittiin lauantaina kolmen koon 1-vuotissynttäreitä, kun kauppa, kahvila ja kampaamo tarjosivat asiakkailleen kakkukahvit. Rautajärven Tarmo -kyläkauppa, Kahvila EloTähkä ja parturi-kampaamo Sandra ovat muodostaneet Pälkäneen Itäkeskukseksi kutsutun palvelukeskittymän aikana, jolloin palvelut tuppaavat karkaamaan isommistakin kylistä. 550 400 1800 Hedelmäinen Kesäkiekko tulee samalla täyteen ensimmäinen vuosi yrittäjänä. . Paljon on saatu kukkia ja iloisia onnentoivotuksia. Asiakkaat ovat kuitenkin kokeneet hyväksi, että kauppa palasi omalle kylälle, vuoden pälkäneläisen titteliä kantava Uusitalo toteaa. shl Anu Ritvanen Kaikki kukkien taimet ja amppelit OTA 2 MAKSA 1 Syötävien taimet eli yrtit, kesäkurpitsat, tomaatit ym. 1? /kpl Samettiruusut ja kesäbegoniat 18 kpl 15? /ltk PELLIKAN PUUTARHA Salmentaantie 509, Salmentaka, av. Toki talvella oli pari hiljaista kuukautta, kuten odottaa sopi. Kesä näkyy jo mukavasti myynnissä. Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä Luopioislaisen voittajajoukkueen hymy oli herkässä jo omaa pelivuoroa odotellessa. Tyyne ja Martta hauskuuttivat muotinäytöksen yleisöä. Parolan Kulmahammas Viisi joukkuetta mitalisteja Lomakauden avauksessa nähtiin Onkkaalan yrittäjien järjestelyjen lisäksi muutakin yritteliäisyyttä; lapsille järjestetyssä katusählyturnauksessa riitti hyvän yrityksen tuloksena myös paljon onnistumisia. Mukaan turnaukseen lähti kaikkiaan viisi joukkuetta: EKO-tiimi, Aakkulantien po- jat, Rajut Hirviöt, Valkoinen sekä Tupu, Hupu ja Lupu. Jokseenkin yllättävästi, mutta tapahtuman leikkisän luonteen mukaisesti kaikki viisi joukkuetta päätyivät mitalisijoille, kun Aakkulantien pojat, Rajut Hirviöt ja Valkoinen jakoivat kolmannen sijan. EKO-tiimi sijoittui toiseksi ja ? ? ? ? pitelemätön Ankkalinnan kolmikko Tupu, Hupu ja Lupu ykköseksi . Joka joukkueelle siunaantui voittoja, pisteitä ja runsaasti maaleja. Lisäksi luvattu ylimääräinen palkinto tarkkuuslauonnan ja lämäritutkakisan voittajille siivitti nuoret pelaajat huimiin suorituksiin laukaisupaikoilla. Kentän laidalla otteita seurasi kymmeniä silmäpareja. Pienimmät kaukalon laidalla nähdyt pelurit olivat junioreina vasta haistelemassa tunnelmaa ja uskaltautuivat kaukaloa paremmin Kostian koulun salissa olleelle temppuradalle. Varaamme jokaiselle arkipäivälle särkyaikoja! Vastaanotto on avoinna myös kesällä! ? ? ? ? Perushammashoito Iensairauksien hoito Kiinteä- ja irtoprotetiikka Implanttikirurgia- ja protetiikka Suu- ja hammaskirurgia Esteettinen hammashoito Röntgentutkimukset Suuhygienistipalvelut puh. ma-la 9-18, su 9-16 www.pellikanpuutarha.fi Pälkäneen Kukkakauppa Onkkaalantie 71, p. Tähkäsen mukaan kahveilla pistäytyi liki kolmesataa ihmistä. . Siinähän se on vuosi mennyt . Meillä myös Hautaustoimisto Murtoniemen hautauspalvelut ?. 03-534 3520, av. vaihtelevasti . Ihmiset ovat kertoneet, että tähän on helppo poiketa asiointien yhteydessä, asiamiespostia ja Veikkauksen myyntipistettä ylläpitävä Tähkänen mainitsee. Kyläkaupan Pia Uusitalolle Puh. www.parolankulmahammas.fi Auto kiertää torstaina normaalisti: Luopioisten tori 9-11.30 Rautajärvi 11.45-12.15 Kuhmalahti Pohjan OP:n piha 12.30-13.15 Kuhmalahti Pitkän-Sepän piha 13.30-14.30 Eräjärvi 15.30-16 Sahalahti Yrittäjätalon piha 16.15- Pälkäneen torilla keskiviikkona ja juhannusaattona! TARJOUKSET: Onnenpullat 5 kpl Juhannushalko Viialan Leipomo Oy Yläasteen grillaajien pöytä notkui kesäisiä herkkuja. Rautajärvellä juhlittiin Itäkeskusta Kahvila EloTähkän Eija Tähkänen iloitsee hyvin alkaneesta keväästä
Hyvä palvelu ja palveluiden joustavuus lienevät pankkimme säilymisen salaisuus, Esa Jokinen tuumii. . Emämaa piti huolen elintarvikkeista, mutta maltaat ja viina ostettiin suomalaisilta. Päivi Heinonen. Pienetkin tiedot ovat arvokkaita ja esimerkiksi vanhat mainokset kertovat paljon, Raine Raitio muistuttaa. Vanhat pankkikirjat aarteita Historiikin käynnistämistilaisuudessa olivat koolla Luopioisten Osuuspankin nykyinen toiminnanjohtaja Esa Jokinen, Jaana Jokinen, hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Soukkio sekä pankin hallintoveteraaneja: Jaakko Sjöstedt, Jouko Koivulahti sekä Yrjö Saarinen. Jaakko Sjöstedtillä oli mukanaan 65 vuotta vanha pankkikirja, josta todettiin löytyvän paljon enemmän tietoa kuin nykyisistä tiliotteista. Omat lelle, jotta ne löytävät takaisin kuvat ja muut materiaalit kan- omistajalleen. Maria Ilonen nattaa merkitä huolellisesti Ylärivissä pankinjohtaja Esa Jokinen, Jaana Jokinen, Raine Rautio, Hannu Soukkio, alarivissä vasemmalta Yrjö Saarinen, Jaakko Sjöstedt ja Jouko Koivulahti. ?Ne, jotka Sappeeseen ryöstöretkille eksyivät, ihan oikeasti eksyivät? Sappee Ei yhtään sikaa koko kylässä. Näin surkeasti ovat asiat Sappeessa 2013. Siitäkään ei ole varmuutta, sillä ihmisen jäljittäminen ?Tuomas Matinpoika. Vuosisadan lopun nälkävuodet tappoivat 150 000 ja sotavuosina kuoli noin 40 000 miestä. . Keisarillinen senaatti vahvisti säännöt 3.8.1915 ja Aitoon Osuuskassa perustettiin 6.7.1916 jolloin varsinainen pankkitoiminta alkoi. Sodan myllerryksissä asiakirjat hävisivät, niitä varastettiin ja poltettiin. tai ?Kun oli pakko lähteä maasta?, Haapanen sanoo. Niukasti tietoa Filosofian maisteri ja sukututkija Markku Haapasen esitelmä ihmisten ja eläinten oloista isonvihan aikaan eli vuosina 1714?1721 kiinnosti Sappeen koululla. Kostianvirran taistelun ajoista tiedetään vähän ja niukasti asiakirjoja on säilynyt sen jälkeisestä isonvihan ajasta. 14 Keskiviikko 19.6.2013 kyliltä . Vuonna 1720 Pälkäneeltä vietiin 13 miestä . Ketkä. Jos näitä pankkikirjoja laatikoiden pohjilta vielä löytyy, pankki ottaa niitä ilomielin vastaan historiikin materiaaliksi. Historiikin julkaisuajankohdaksi kaavaillaan vuotta 2015. Hallintoveteraanit muistivat monia vanhoja hauskoja tapauksia liittyen pankin historiaan. Näitä tarinoita myös toivotaan historiikin piristykseksi. Viime aikoina pankkien konttorit ovat vähentyneet ja pankkien merkit on poistettu katoilta konttorin ovien sulkeutuessa. Konttoreita on ollut kirkonkylässä, Aitoossa ja Rautajärvellä. Luopioisten osuuspankki luonnollisesti juhlistaa sadan vuoden virstanpylvästä. Aina saa jonkun tutun henkilön puhelimen päähän. Luopioisten Osuuspankin historiaan liittyvää aineistoa voi toimittaa suoraan pankin esimerkiksi kuvan kääntöpuokonttoriin Luopioisiin. Olivatko ihmiset ehkä kirkonmenoissa ja surmattu silloin, vai miksi sappeelainen Tuomas olisi ollut Onkkaalas- sa, Markku Haapanen pohdiskeli. Sekin tiedetään, että venäläiset ryöstivät Sappeen taloja, jotka sijaitsivat tuolloin ripirinnan nykyisen Kirkkovenetien varrella. . Siihen asti sanottiin ?Kun ryssä maahan tuli?, ?Venäjän ylivallan aika. Ne, jotka Sappeeseen ryöstöretkille eksyivät, ihan oikeasti eksyivät, Markku Haapanen totesi. Kylä nimittäin sijaitsi tiettömien taipaleiden takana. Niin sanottuja manttaalimiehiä vietiin Venäjälle ihmisverona. 300 vuotta sitten kylässä oli vain kaksi hevosta, toinen Henrich Pietilällä ja toinen Johan Terfwalla. Jatkuvat väenotot rasittivat erityisesti nuoria miehiä, Markku Haapanen kuvaili 1700-luvun Suomea. Lapsia syntyi paljon, mutta heitä myös kuoli. Luopioisten Osuuspankki porskuttaa eteenpäin ja katolle laitettiin juuri yksi osuuspankin merkki lisää. . -nimen perusteella on miltei mahdotonta. Pieni Suomi Vuonna 1695 suomalaisia oli noin 500 000. On tiedonmurunen, että suomalaisten ja venäläisten välisen kahakan jäljiltä 15.11. haudattiin viisi pälkäneläistä, jotka olivat kuolleet yhtä aikaa. Heidän joukossaan oli vanha Tuomas Sappeesta. . Monet heistä nääntyivät Pietarin rakennustöissä, kun kaupungin perustuksia paalutettiin suohon. Pelloilla viljeltiin ruista, ohraa ja hernettä, joista ohra pantiin olueksi ja viinaksi. Samassa taloudessa asui tavallisesti kolme, neljä aikuista ja pari, kolme lasta. Se, mitä ei itse juotu, myytiin. Hänen mukaansa isostavihasta alettiin puhua vasta 1800-luvulla. . Niistä löytyy esimerkiksi aina kyseisen pankkitapahtuman suorittaneen pankkitoimihenkilön nimi. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Historiikki: Pankkitoiminta Luopioisissa alkoi vuonna 1916. Luopioisten osuuspankin historia kansien väliin Luopioinen Pankkitoiminta on muuttunut melkoisesti vuosisadassa. Hevoset oli viety sotaan tai venäläiset olivat ottaneet ne sotasaaliikseen tai veroina. Ihmisten ja eläinten oloista isonvihan aikaan eli vuosina 1714?1721 kertoi Sappeen koululla filosofian maisteri ja sukututkija Markku Haapanen. Vuonna 1957 tapahtui yhdistyminen Luopioisten seudun osuuskassan kanssa. Parhaimmillaan pankki on toiminut seitsemässä eri toimipisteessä. Isonvihan aikaan Suomes- sa oli hengissä karkean arvion mukaan 120 000 miestä, ja usein se oli talon ainoa mies, jonka venäläiset veivät. Ei myöskään yhtään lehmää, härkää tai kuttua. Hieman paremmin olivat olot isonvihan aikaan, sillä 1719 kylvö- ja karjaluettelon mukaan Thomas Pakaraisen lätissä röhki sika ja Matts Huhtilla oli peräti neljä vasikkaa ja kolme lehmää. Yhden eläimen asiat ovat sentään nyt paremmin: Sappeen pelloilla käyskentelee parisenkymmentä hevosta. Sen aikaa on toiminut Luopioisten osuuspankki. joista kaksi oli Salmentakaa ja yksi Sappeesta. Mutta pettua syötiin joka talossa. Kauppaa yritettiin käydä. Turkuun vietiin Pälkäneeltä pellavaa, hamppua ja eläimiä. Kertoipa Markku Haapanen sellaisenkin tiedon, että tulliluettelon mukaan joku oli myynyt turkulaisille neljä paria tumppuja. Helsinki oli hävitetty sodassa ja jäljellä oli vain osa laivastosta ja korjaustelakka. Pyöreitä vuosia tullaan juhlistamaan monin eri tavoin, osana juhlallisuuksia julkaistaan Raine Raition kirjoittama satavuotishistoriikki. . Pankkikirja-asiakkaita löytyy yhä muutamia, vaikka kirjat pääosin ovat käytöstä poistuneet. Ruista alustettiin leipätaikinaan. . Historiikin julkaisu tulee olemaan ikään kuin kruununa kokonaisjuhlallisuuksien päällä, sanoo pankin hallituksen puheenjohtaja Jaana Jokinen. Historiikin kirjoittamisessa toivotaan myös yleisön apua. Pankki toivoo kaikenlaista mahdollista pankkiin liittyvää materiaalia: kuvia, kertomuksia, vanhoja mainoksia.
7?21, la 7?18 ja su 12?18 Ei kupongin palautuspistettä, mutta pelissä mukana: SUUR TAMPERE P I R K A N M A A N MHY PIRKANMAA IRKANMAA . 1921 kiidättää sinut 5 askelta takaisinpäin! OSALLISTU JA VOITA 1000 EURON MATKALAHJAKORTTI! Palauta tämä kuponki täytettynä pelissä esiintyvään liikkeeseen 31.8.2013 mennessä ja olet mukana 1 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa. NIMI: Autohuolto- ja kolarikorjaamo Kolsopintie 4, 33470 Ylöjärvi ZZZ YDOWRNRLYXOD ¿ ZZZ MSVNRVNHOD ¿ Huipputarjouksia kotiin ja mökille! Tervetuloa! PUH: OSOITE: Uusi-Erkkilä Wileniuksen herkulliset leivonnaiset vievät kielen yhden heittovuoron ajaksi! Uusi taulu-TV vie huomiosi yhden vuoron ajaksi. Lähikauppa & Kotileipomo Löydät kesän grilliherkut hyvästä valikoimastamme ja nautit niistä yhden vuoron ajan. Mastontie 2, Ylöjärvi Palvelemme ark. TÄYDEN PALVELUN METSÄTALO METSÄ Jää ihailemaan metsän kauneutta yhden heittokierroksen ajaksi. S A N O M AT ZZZ MDPL ¿ Kaikkea kaikille lemmikeille! Uusi myymälä Tampereella, Rautatienkatu 21. Huollatat veneesi moottorin ajoissa, niin pääset nauttimaan veneilystä koko kesän ja kahden kierroksen ajan. Vietät yhden kierroksen hyvinvoinnin omassa erikoisliikkeessä, Lifessa. tampereentropiclife Pieni suuri eläinkauppa. Ihanat lemmikkieläimet pistävät sinut hyppäämään yhden ruudun taaksepäin! 0400 633 688 Ilkontie 44, Kangasala ZZZ ZDYHPRWRU ¿ Ideapark Lielahti Valkeakoski Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kangasalla www.kuntoutumisNHVNXVDSLOD ¿. Keskiviikko 19.6.2013 . Rakentajan puutavaratalo ? Elopellontie 2, 33470 Ylöjärvi Puh. 043 217 0666 Avoinna ma?pe 8?17 ja la 9?13 Lepää yhden heittovuoron ajan ja soita autollesi huolto. Ihastut Ballotin upeisiin lastenvaatteisiin niin paljon, että teet ostoksia kahden heittovuoron ajan. LAURILAN BETONI ZZZ ODXULODQEHWRQL ¿ Ympäristö ja ihminen huomioiden, betonille pitkä elinkaari. Pysähdy Aapiskukkoon nautiskelemaan laajasta jäätelövalikoimasta yhden heittovuoron ajaksi. Puuta ja paljon muuta rakentamiseen takaavat sinulle onnistuneen lopputuloksen! Ihailet aikaan saannostasi kahden heittovuoron ajan. . Pelinappulana voi käyttää vaikkapa kolikkoa, tai rahapulan iskiessä pieniä kiviä. À Öljyt vaihtuvat autoosi ja nautit kupin kahvia! Odota yksi vuoro. Pelin voittaa viimeisenä maaliin tuleva. Hauskoja pelihetkiä! Rolls-Royce Silver Ghost vm. (03) 3142 4300 ZZZ SXXWRLPL ¿ KESÄPELI Saat yhden ylimääräisen heittovuoron. ZZZ LNDDOLVWHQPDWNDWRLPLVWR ¿ Poikkeat unelmalomalle! Aloitat loman jälkeen lähtöruudusta. Lähde lomalle SUN Radion mukana! www. Heitä noppaa ja liiku nopan näyttämä määrä ruutuja. Sydän-Hämeen Lehti LÄHTÖ Onneksi olkoon, Suurimman noppaluvun pääsit perille. heittänyt KESÄ ON SUN! lomamatkan! aloittaa Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä palvelemme ma?pe 9?20, la 10?17 ja su 12?17 Tutustu nettikauppaamme osoitteessa ZZZ XUMDODQPDNHLVWXNNX ¿ Ihania elämyksiä koko perheelle! ZZZ HORQD DSWHHNNL ¿ Viihdyt hyvän palvelun apteekissa yhden heittovuoron ajan. TIETÄÄ MITÄ ON HYVÄ SISUSTUS Maaliin on vielä matkaa, saat yhden ylimääräisen heittovuoron. Koe keveys ja liikkumisen ilo. Suomen suurin sähköpyörävalikoima. Hepolamminkatu 36 C 2, Hervanta, Tampere Teollisuustie 20, PARKANO puh
Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kuvan lumo: Harrastajavalokuvaaja Yrjö Nikulainen ikuisti Harhalan vesimaisemia 1940-luvulta 1960-luvulle Nikulaisen maisemissa tänään Harrastajavalokuvaaja, yrittäjä Yrjö Nikulainen ikuisti kotimaisemiaan Harhalassa 1940-luvulta 1960-luvulle. Oman perheen ja lasten ohella maisemat ja erityisesti Mallasveden ja Pinteleen kauniit vesimaisemat olivat hänen suosikkikohteitaan. Hänen poikansa Juha Niku- lainen on luovuttanut isänsä ottamat valokuvat Sydän-Hämeen Lehden käyttöön. Yrjö ja Ulla Nikulaisen lapset Outi, Juha, Sari ja Terho saivat temmeltää vapaasti Ruotsilanselän niemissä ja saarissa, sillä rannat olivat enimmäkseen luonnontilaisia ja retkeily- ja virkistyskäytössä. Nykyisin Nikulaisen lasten entiset leikkipaikat ovat yksityisomistuksessa, ja monista vanhoista valokuvista tuttuja Yleeninkärkeä, Ylisenkärkeä, Paskosaarta ja Liessaarta voi ihailla ainoastaan vesiltä käsin. . olisiko aiheesta kuitenkin pitänyt tehdä kaksi erillistä näytelmää? Mutta toteutuksen nähtyä on pakko vastata: ei olisi. Kaksi näytöstä nimittäin limittyy oivallisesti yhteen niin temaattisesti kuin muotonsakin puolesta. Suur-Kangasala ratkaisee pulmat Ensimmäisen näytös kuvaa Jalmari Finnen elämää teatteriohjaajana Helsingissä ja Viipurissa, sekä muutamassa Euroopan suuressa kaupungissa. Toisessa näytöksessä Kiljusten herrasväki puolestaan toikkaroi nykyajassa. Olen aina halunnut seikkailla henkisellä alalla. Nukkumalähiöiden ja Kangasalan välillä kulkisi ratakisko, joka pysähtyisi Messukylässä, Vatialassa ja Suoramalla. Vielä luovemmalla tavalla herra Kiljander ratkaisee Euroopan talouskriisin . ?En minä halunnut olla vain lastenkirjailija. Tyyliltään toinen osa on ensimmäistä farssimaisempi, vaikkakin se saa myös reilusti yhteiskuntasatiirin piirteitä. 2000-luvun Kiljuset ovat muuttuneet ?af Kiljandereiksi. Isä Kiljander ehdottaa, että jokaista potilasta kohti palkattaisiin puolikas hoitaja. Näytöksessä lavalle juoksutetaan muun muassa kunnan kamreeri, lautakunnan puheenjohtaja, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja sekä simpsakka Miss Aikon, jotka kukin puheillaan ja käytöksellään ilmentävät hyvin nykyaikaa. Kaukana alfauroksesta ?Minä olen Jalmari Finne. Olen seikkailija. Äidin hoivaamat dahliat kukoistavat. heinämaa ja vapaa virkis- on huolellisesti hoidettu tysalue. puistomainen alue, josta auNykyinen Yleeninkärki keaa kaunis ja avara näkymä Harhalan salmea sillalta päin Yrjö Nikulaisen kuvaamana. Välillä tuntuu, että Finne melkeinpä leijuu lavalla. Mutta kun miestä sattuu, ryhti laskeutuu kumaraksi, silmät lakkaavat tuikkimisen ja jalat muuttuvat painaviksi. Ensimmäisen näytöksen loppupuolella Finne paljastaa, että hän loi Kiljuset rahantarpeesta. Haluan olla vakavasti otettava kulttuu-. Pikemminkin hänen habituksessaan on jotakin liikuttavalla tavalla surkuhupaisaa. Salo tuo ruumiinkielen kautta hienosti esille Finnen eri mielentiloja ja persoonanpuolia. hän on nimittäin keksinyt säästöjä tuovan helmitaulun, jossa desimaalipilkkua saa siirrettyä ainoastaan oikealta vasemmalle. Käytännöllisiä Kiljanderit ovat myös vanhustenhuollon säästökysymyksissä. Kuvassa näkyvä lato on yhä olemassa, vaikka heinäpelto ja lehmälaidun ovat muuttuneet metsiköksi tai omakotitonteiksi. Kesäviihde: Ramppi-teatterin kesäteatteriesitys Nerokkaat neropatit viihdyttää ja herättää ajatuksia Kiljuset vievät Kangasalaa maailmankartalle Kangasala Pakko myöntää, että aluksi Ramppi-teatterin kesänäytelmän idea kahden täysin erilaiselta vaikuttavan tarinamaailman yhdistämisestä yhdeksi näytelmäksi hieman epäilytti . Yleeninkärki oli ennen kyläläisten yhteinen juhan- nuksenviettopaikka ja retkeilypaikka, kertoo niemen nykyinen asukas Liisa Laine. Hänen ja hänen puolisonsa Pekka Laineen kotina on 1980-luvun alkupuolella valmistunut omakotitalo, joka on perikunnan omistuksessa. Tonttiin kuuluu koko niemen kärki, entinen lehmälaidun, Kotipuutarhassa Outi, Juha, äiti, Terho ja Sari. Vanhemmat Hedvig ja Herman af Kiljander osallistuvat Kangasalan kunnan järjestämään kilpailuun, jonka tarkoituksena on viedä kunta maailmankartalle. Kuntaliitosten ongelmat Kiljanderit ratkaisisivat perustamalla Suur-Kangasalan, jonka nukkumalähiöitä olisivat Tampere, Nokia, Ylöjärvi ja Pirkkala. . Olen taitava miltei millä tahansa alalla.? Jo näytelmän alussa käy selväksi, että lahjakkuutta enemmän Jalmari Finneä urallaan eteenpäin vievät hänen intohimonsa, innokkuutensa, kyseenalaistamaton usko itseen ja rohkeus ottaa riskejä uusilla kulttuurinalueilla. Jarmo Salon näyttelemä Jalmari Finne on kaukana nykyaikaisesta macho- tai alfau- roksesta. Plättä Beatriceksi ja Mökö ja Luru Mikaeliksi ja Leonar- diksi. 16 Keskiviikko 19.6.2013 kyliltä
Maasta toiseen siirtymät hoidetaan hienosti musiikin keinoin. shl Krista Kaitasuo Erityismaininnan ansaitsevat: 1) Teatterikohtaukset, jotka samanaikaisesti tukevat näytelmän teemaa, tuovat näytelmään rytmiä ja rikastavat tunnelmaa 2) Oskar Merikannon Kesäillan valssi, jossa yleisö saa laulaa mukana 3) Näytelmän kyky samaan aikaan viihdyttää ja herättää ajatuksia 4) Ironiset havainnot teatterin tekemisestä, kuten esimerkiksi Finnen ajatus siitä, että vuodessa pitäisi olla ainakin yksi päivä, jolloin saisi ampua huonoja näyttelijöitä. 5) Kiljusten Pulla-koira, joka on ihka elävä villakoira nimeltään Hertta Jalmari Finne (Jarmo Salo) ilmestyy tuonpuoleisesta. Yleeninkärki on nykyään rakennettu. on nykyään kokonaan yksityisessä käytössä. Se on helppo maamerkki, kun vertaa vanhoja kuvia ja nykyisiä maisemia, Liisa Laine kertoo. Myös Yleeninkärjessä sijaitseva vanha lato on yhä olemassa siististi katettuna, mutta se on nykyään melkein metsän peitossa. Liessaari, joka hiekka- ripersoonallisuus.? Näytelmä on kaikin puolin hyvin rytmitetty. Valkea merimerkki nimen kärjessä on tänäkin päivänä paikoillaan Liisa Laineen kodin rannassa. joka suuntaan. Vain muutamat ikivanhat riippakoivut ja männyt ovat muistona pajua, tuomea ja pihlajaa kasvaneesta niemestä. . Tasapainoa pidempien kohtausten rinnalle tuovat tunnettujen eurooppalaisten näytelmien (Hamlet, Faust, Saituri) tiivistetyt kohtaukset, joita on enemmän kuin ilo seurata. Katsoja pysyy mukana juonessa, tietää missä maassa kulloinkin ollaan ja kuka kukin henkilöhahmo on. Taloa ympäröi huolellisesti hoidettu puisto.. Niemen kärjessä oleva kummeli on sentään sama kuin silloin. Pieneen Paskosaareen, joka yhä näyttää samanlaiselta kuin Nikulaisen kuvissa, nousi kesämökki jo 1950-luvulla. Teksti: Ulla Sirén Vanhat kuvat: Yrjö Nikulainen Kuvatekstit: Juha Nikulainen Vanhojen kuvien digitointi: KeurusFoto Liessaari, entinen ?Iltasmäen Riviera?, on nykyään kokonaan yksityisaluetta. vuuden ja ironian sävyjä. Erityiskiitoksen ansaitsee Nerokkaiden neropattien tarinankuljetuksellinen selkeys. Keskiviikko 19.6.2013 . Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Ongella Harhalan salmen Mallasveden puoleisessa päässä. Terho, Sari ja Juha, takana näkyy osa Paskosaarta, edessä Yleeninkärki (kuva oikealla). Esimerkiksi Mika Eerolan Hamlet -kohtaus saa samaan aikaan kosketta- rantoineen elää 1950-luvun lasten mielessä ?Iltasmäen Rivierana
Metsäasiantuntijan tehtäviin kuuluvat ennen muuta metsätalouden suunnittelu, Toivo . Topi. Naukkarinen ja Timo Nieminen (oik.) selvittävät Virpi Kaipaisen kanssa Laipan asioita. Laipanmaa on kokonaan metsätalousaluetta, vaikka joskus kuulee puhuttavan virheellisesti Laipan erämaasta. nykytanssia historiasta Pälkäne Lokakuussa 1713 Pälkäneen Kostianvirralla käytiin suuren Pohjan sodan yksi ratkaisutaistelu, jossa Venäjän armeija löi ruotsalaiset ja suomalaiset joukot. Laipanmaa ja lähiseudun metsäpalveluasiakkaat ovat saaneet kokeneen asiantuntijan. Hänen toimialueensa kattaa Oriveden, Kuhmalahden ja Pälkäneen sekä Sahalahdesta Laipanmaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Rajalan kuulumisia: Metsäasiantuntija isännöi Laipanmaan metsiä Laipanmaa on vanhoilla pitäjien nimillä mainittujen Kuhmalahden, Luopioisten, Pälkäneen ja Sahalahden pitäjien rintamaiden väliin jäävä runsaan 15 000 hehtaarin laajuinen, yhtenäinen metsäalue. Vakituista asutusta ei Laipanmaassa enää ole, loma-asuntoja kylläkin sen enemmän. Laipanmaan metsät ovat valtaosin yksityisten omistamia, mutta myös UPM omistaa siellä pari tuhatta metsähehtaaria, pääosin entisen Yhtyneiden Paperitehtaiden perua. Rajalan metsäkämppä sijaitsee UPMn mailla Laipanmaan sydämessä. Yhtiömme metsäpalveluasiakkaiden määrä on lisääntynyt ja itse asiassa heidän metsiensä asiat ja tieasiat vievätkin enemmän aikaani kuin yhtiön omat metsät, toteaa Virpi. . 18 Keskiviikko 19.6.2013 kyliltä . Laipanmaan järvien rantamilla on nykyisin satakunta vapaaajan asumusta. Markku Rauhalahti Kirjoittaja, kesäkuhmalahtelainen metsänhoitaja on syntynyt Vehkapuntarin kylässä, Laipanmaan pohjoisreunalla. Kostia 2013: Jaakko Simolan tanssiesitys kertoo pälkäneläisten kohtaloista 300 vuotta sitten. Vihan kaunis maa . Metsäautotiet halkovat Laipanmaata ristiin rastiin. Niinpä Rajalaankin on hyvät tieyhteydet. metsien hoito ja maankäyttöasiat, samoin yksityistieasiat niiden teiden osalta, joissa yhtiö on osakkaana. Siksi olikin kohdallaan, että kämpän isäntä Risto Keskinen kutsui Virpin ja hänen edeltäjänsä Toivo "Topi" Naukkarisen tutustumiskäynnille Rajalaan. Mitä kaukainen esi-isä ajatteli aloittaessaan elämän alusta? Vihan kaunis maa on jatkoa Jaakko Simolan aikaisemmille teoksille, joissa hän on käsitellyt tilaa, paikkaa ja maisemaa eri tavoin, usein kulttuurihistoriallisesta tai ympäristön aistimellisen kokemisen näkökulmasta. Työ paljastaa myös koreografin maailmankuvaa: ekologisesti ja esteettisesti kestävien elämäntapojen etsintä ja elämänkunnioitus sekä historiallisen jatkuvuuden tunne ovat tärkeitä nykyihmisille. Teos saa uuden muodon kesän jälkeen syyskuussa. Se toimii mielenkiintoisena vertailukohtana nykykulttuurille eri yhteyksissä, koska monet nykyihmiselle tutut arkielämän muodot syntyivät 200?300 vuotta sitten. Vihan kaunis maa on sarja tansseja, jotka pälkäneläissyntyinen koreografi Jaakko Simola esittää muusikko Leena Paukkusen kanssa kulttuurimaisemien keskellä ja niillä paikoilla, jotka liittyvät historialliseen taisteluun. Yleisön vaellus paikasta toiseen on myös osa esityksen liikettä ja kokemista. Vaelluksen paikkoja liittää yhteen Pälkäneen uusi maaseutupuisto, ja kulkua johdat- taa eteenpäin tanssi, puhe ja musiikki. Taiteen tekeminen myös maaseudulla ja upeissa kulttuurimaisemissa voi omalta osaltaan tukea paikalliskulttuurin elävyyttä, hyvinvoinnin arvoja ja ympäristön merkitystä identiteetille sekä halua edelleen vaalia näitä. Toisaalta teoksen lähtökohdat ovat yleisinhimillisiä ja kansainvälisiä. Metsätalous ja metsien virkistyskäyttö niveltyvät siellä saumattomasti toisiinsa. Rajalan kämppä ja sen parissa tapahtuva toiminta ovat toistaiseksi olleet hänelle vähemmän tuttua. Esityksen tekijöiden haastava tehtävä on kuitenkin käyttää tanssin ilmaisumuotoja, jotka tuntuvat luontevilta juurevassa maaseudun kulttuuripiirissä. Uusi teos tarjoaa yleisölle syyn pohtia paikallista ja Suomen historiaa ja kulttuuria 1700-luvulla sekä mahdollisuuden löytää oman maiseman kerroksellisia merkityksiä sekä kaikkialla maailmassa tutut inhimillisen kärsimyksen ja toivon kokemukset. Esitys on aina myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen. Vaellus suurena joukkona esityspaikasta toiseen maiseman keskellä osallistaa ihmiset esitykseen ja sen elämykselliseen kokemiseen. Esitys kertoo vihan maisemasta juuri tavallisen ihmisen näkökulmasta. Silloin on eri tanssit kokoava esitys- ja keskustelutilaisuus sisätiloissa Nuijantalossa, jolloin mukana koreografi Jaakko Simola työstää Vihan kaunis maa -teoksta on dokumenttiaineistoa työ- Kostia-juhlaan. prosessista, esimerkiksi valokuvia paikallisista ympäristöisVihan kaunis maa tä ja jäljellä olevista 1700-luvun rakennuksista. Vaellus Kostianvirran ja Syrjänharjun maisemassa Paikalliset ankarat historial Ensiesitys to 25.7.2013 klo 14 liset kertomukset ja maisema Ennakkoesitys ke 24.7.2013 klo 14 koreografioivat Vihan kaunis maa -teoksen, joka ei ihannoi Lisäesitykset elokuussa ja syyskuun lopussa kovaa historiaa, vaan etsii siitä Työryhmä koreografi Jaakko Simola, pukusuunnittelija positiivista energiaa ja inhimilNina Paakkunainen ja muusikko Leena Paukkunen listä, raikasta kosketuspintaa nykypäivään.. Pian tämän jälkeen Suomessa alkoi miehitys, isonvihan aika. 1700-luku on tällä hetkellä laajemminkin kiinnostava ja jopa muodikas aikakausi. Hän ei siis suinkaan ole metsähommissa mikään "eili- sen teeren tyttö". Metsäpalvelu voi vaihdella yksittäi- sestä työstä täyteen palveluun. Täysi palvelupaketti voi sisältää sekä metsäsuunnitelman että sen mukaisesti toteutettavat omistajan kanssa sovitut metsänhoitotyöt ja hakkuut. Virpi Kaipainen on ollut UPMn ja sen edeltäjän palveluksessa jo 1988 alkaen ja sitäkin ennen yhtiössä harjoittelijana. Esitystä varten pukusuunnittelija Nina Paakkunainen valmistaa historiallisen tiedon perusteella tulkinnan 1700-luvun miehen puvusta. Esityksen tarkoitus on tuoda nykytaiteen muodossa esille maiseman näkymätöntä historiaa sekä käsitellä viha-aihetta yksityisen ihmisen kokemuksen kannalta. Nykytanssia maalaismaisemassa Tuhansien sotilaiden toiminnan ja paikallisen kärsimyksen ymmärtäminen ei ole helppoa 2000-luvun Suomessa. Ja tällaisia teitä on paljon. . Risto Keskinen kiitteli eläkkeelle siirtynyttä Topi Naukkarista, jonka kanssa hän on vuosien aikana tehnyt paljon yhteistyötä ja jolta Rajalan kämpän puuhaväki on saanut monenlaista tukea. Virpi Kaipainen lupasi jatkaa yhteistyötä samassa hengessä. Markku Rauhalahti Metsätalous ja virkistyskäyttö käsi kädessä Laipanmaan uusi isäntä Metsätalousinsinööri Virpi Kaipainen on hiljattain aloit- tanut Laipanmaassa ja lähialueilla UPMn omien metsien sekä metsäpalveluasiakkaiden metsäasiantuntijana. Matkaa maanteiltä sinne on kymmenkunta kilometriä. Esityksellä on tässä luonteva rooli. Nykytanssilla on vahva urbaani luonne. Alueella risteilee kolmisenkymmentä kilometriä viitoitettuja ja infotauluilla varustettuja retkeilypolkuja, ja polkujen tuntumassa on useita huollettuja nuotiopaikkoja. Vastaavanlaajuista metsätalouden ja virkistysalueen yhdistelmää ei taida muualta löytyä. Laipanmaalla on myös kiintoisa asutushistoria. Satakunta vuotta sitten oli sen alueella, tiettömien taipaleiden takana parikymmentä ?savua. Nyt niistä on jäljellä vain pari-kolme kesäpaikkana, useimmista vain kivijalan rauniot tai muurien pohjat. Jaakko Simolan 1700-luvun esi-isän Matti Simonpojan tarina ja hahmo auttaa esityksen kertomuksen rakentamista. Matin kotitalo poltettiin Kostian taistelun jälkeen. Paikalla olivat Riston lisäksi muut kämpän metsäryhmän jäsenet Timo Kivimaa, Timo Nieminen ja Markku Rauhalahti sekä kämpän emäntä Anja Halonen miehensä, ahkeran talkoomiehen Ossin kanssa. Palaverissa kerrattiin Laipanmaan ja kämpän monivivahteista historiaa. torppaa ja muuta asumusta. Lähimetsän luontopolulla myös piipahdettiin, ja makkarat paistettiin yhtiön laavulla Verkkojärven rantamaisemassa
K. Pätiälän ja K. Pätiälän omistaman laivan ostamisesta ja tämän liikkeen yhdistämisestä Kuhmalahden laivaosakeyhtiöön aiheutti vilkkaan keskustelun. Kari, Valfrid Lehto, Juho Eskola, V. Yhtiön toimialaksi määriteltiin ?laivaliikkeen harjoittaminen matkustaja ja tavaran kuljettamista varten Längelmävedellä ja sen yhteydessä olevilla kulkuväylillä?. Kuhmalahden Laiva Oy harjoitti liikennettä noin vuonna 1900 valmistuneella Kuhmalahti-nimisellä höyryaluksella. Aikaisemmalta nimeltään laiva oli Puijo ja myöhemmin sen siirryttyä Hauho-yhtiölle laiva sai nimen Hauho II. Aiemmin matkustajalaivaliikenne Kuhmalahdelle oli ollut satunnaista. Länkipohja?Hämeenlinna välillä liikennöivistä laivoista jotkut poikkesivat jo 1800-luvun lopulla Kuhmalahdella. Pätiälän muistellaan kaivattaneen Tervaniemenlahtea ja Längelmävettä yhdistävää Juovanojaa syvemmäksi päästäkseen Tervaniemen Mattilan rantaan saakka. Myöhemmin Kuhmalahden liikenteen lakattua laiva kulki Hämeenlinnaan Vanajavesi-nimisenä. Autoliikenteen alkaessa yleistyä 1920-luvulla myös Kuhmalahti sai ensimmäisen linja-autonsa vuonna 1924. Tämä merkitsi samalla matkustajalaivaliikenteen loppumista. Kiutun Ilmari-laiva. Säännöllisemmin Kuhmalahdelle liikennöi vuosien 1904?1907 vaiheilla Längelmävesi, ja tämän jälkeen Längelmäki ja Längelmäki I. Hän oli myös yhtiön suurin osakas omistaen yhtiön 200 osakkeesta 103. Vappula, L. Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Oma laivayhtiö paransi kuhmalahtelaisten kulkuyhteyksiä Kuhmalahti Vuonna 1869 avattu Valkeakosken kanava mahdollisti laivaliikenteen alkamisen Längelmävedeltä Hämeenlinnaan. päivä 1909 pidetyssä yhtiökokouksessa päätettiin ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin: ?Päätettäväksi jätetty kysymys ?Luopioinen. Junalle oli nopeampi ja helpompi matkustaa. Ensimmäisiä Kuhmalahdelta puutavaraa vesitse kuljettaneita yrityksiä oli Luopioisten Kantolan kartano vuosina 1888?1889. Keskiviikko 19.6.2013 . Muu tavara kuten rautateitä pitkin tulleet apulanta ja maatalouskoneet sekä kauppiaille tullut tavara kuljetettiin matkustajalaivojen perässä olleissa proomuissa. Reitillä oli kova kilpailu 1910- ja 1920-luvulla Kuhmalahden ja Oriveden välillä oli säännöllinen matkustajalaivaliikenne joka arkipäivä. Palvelun parantamiseksi K. Reitillä matkustajista kilpailivat laivat Kuhmalahti ja Luopioinen. Kuhmalahden Laiva Oy oli etupäässä paikallisten talollisten yritys. Ehtona oli, että laivan omistajat ottavat osakkeita Kuhmalahden Laiva Oy:stä kyseisellä summalla. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt, sillä Pätiälät peruivat lupauksensa laivansa myymisestä. muodostaminen kilpailun vähentämiseksi. Laivakaupasta päästiin lopulta sopimukseen ja Kuhmalahden Laiva Oy päätti ostaa Luopioinen-laivan lastiproomuineen, makasiineineen ja laitureineen 15 000 markan hinnasta. E. Toiseksi suurimmalla osakkeenomistajalla Vilhe Knaapilla oli hallussaan 40 osaketta ja Salmisella 10. nimisen herrojen K. A. Mattila, Walfrid Penttilä, K. Seppälä, V. Liikennöintiä jatkettiin edelleen Kuhmalahti-laivalla. Linja-auto korvasi matkustajalaivat Kuhmalahdelta Orivedelle jatkuvan, hieman yli 20 kilometriä pitkän vesireitin varrella oli useita laitureita, joista osaan pysähdyttiin säännöllisesti ja joihinkin vain tarpeen vaatiessa. Laivojen varsinaisena päätepisteenä oli Kuhmalahden Vehkapuntarin kylä, jossa Luopioinen-laiva pysähtyi Rauhalahden talon laituriin ja Kuhmalahti viereiseen YliHinkkalan laituriin. Huhtikuun 5. Vesireitin käytyä tarpeettomaksi matkustajalaivaliikenne siirtyi palvelemaan rautatieliikenteen jatkoyhteytenä. Laivaliikenne oli olennaisen tärkeä tekijä kuhmalahtelaisille ja lähiseudun asukkaille kulkuyhteyksien parantajana, helpottaen myös tavaran ja puutavaran kuljetusta. Liikenne muuttui säännölliseksi Kuhmalahtelaiset tuskaantuivat 1900-luvun alussa Längelmäen Höyrylaiva Oy:n omistaman Längelmävesi-laivan epävarmaan kulkuun ja päättivät perustaa oman laivayhtiön. Kuhmalahden Laiva Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1906, aikana, jolloin Kuhmalahdella elettiin voimakasta nousukautta. Salminen. Yhtiön isännöitsijänä toimi Kaarlo Ali-Hinkkala. Muita omistajia olivat muun muassa Otto Aro, J. H. Länkipohja?Orivesi? Hämeenlinna -välillä liikennöi useita höyryaluksia siihen asti, kunnes Vaasan rata valmistui vuonna 1882. Toisena vaihtoehtona nousi esille ?liikerenkaan. Kartano kuljetti kaiken tilan höyrysahalla sahatun puutavaran Kuhmalahden Vehkapuntarin kylän kautta eteenpäin. Puuhamiehinä ja suurimpina osakkeenomistajina olivat rusthollarit Vilhe Knaapi ja Kaarlo Ali-Hinkkala sekä talollinen S. Pidettiin kyllä suotavana liikkeen kannattavaisuuden kannalta, että sanotut liikkeet yhdistyisivät, mutta ei voitu suostua puheena olevan laivan kauppaan, koska pidettiin vaadittua hintaa liian kalliina ja laivaa muutenkin vähemmän sopivana liikettä välittämään. Mutta liikkeiden yhdistämiseen suostuttiin sillä ehdolla että kumpikin yhtiö myypi omaan laskuunsa nykyään liikettä välittävät aluksensa ja niiden sijaan hankitaan ajanmukaisempi uusi alus.? Samassa yhteydessä päätettiin laittaa Kuhmalahti-laivaan uusi 12?14 hevosvoiman kone. Neuvotteluja laivaliikenteen yhdistämiseksi käytiin edelleen vuoden 1910 keväällä. Liljevik ja Aug. Mäkelä. Useimmilla heistä oli hallussaan vain kaksi osaketta. Kuhmalahtelaisten kanssa kilpaillut Luopioinen oli vuonna 1896 valmistunut höyrylaiva, mikä myöhemmin siirtyi Luopioisten Kantolan kartanoa omistaneiden Pätiälöiden haltuun. Eräjärviläinen ?asioitsija? Juho Nisula toteaakin vuonna 1914, että ?on tällä liikenteellä ollut ankara kilpailu, mistä seikasta yleisö kuuluu olevan kiitollinen, sitä kun on koetettu kaikin tavoin hyvin palvella?. Kerrotaan, että kilpailun kovetessa molemmat laivat ajoivat yhden kesän aivan ilmaiseksi ja Luopioinen tarjosi vieläpä ilmaiset kahvit. 1900-luvun alussa rahtiliikenne Kuhmalahdella oli jo varsin vilkasta. 1900-luvun alkupuolella kuljetettiin laivojen vetämänä etupäässä halkoproomuja. Sen sijaan tukkien uitto tapahtui aina 1930-luvulle saakka mies- ja hevosponttoiden avul- la. Linja-autolla saattoi käydä Tampereella huomattavasti nopeammin. Raine Raitio. Keväisin vesien ollessa korkealla Luopioinen-laiva kävi myös Tervaniemen Mattilan laiturissa. Muita reitillä sijainneita laivalaitureita oli myös Kuhmalahden Pennossa, Kivisalmen Eerolassa ja Kivisalmen ?rikkaassa Mattilassa?, Sahalahden puolella Noksioisissa ja Eräjärvellä Tiirikaisissa, Uiherlassa, Koppalansalmessa sekä Rönninsalmessa. Kovasta kilpailusta huolimatta matkustajia riitti molempiin laivoihin. Yhdistymisajatus kariutui Kilpailu ja taloudelliset vaikeudet pakottivat lopulta Kuhmalahden Laiva Oy:n pohtimaan erilaisia ratkaisuja liikennöinnin uudelleen järjestämiseksi. K. Jo ensimmäisten laivojen käytyä Kuhmalahdella alettiin suunnitella myös reitin viitoittamista. Mahdollisuutta kulkea vesitse Längelmäveden seudulta Tampereelle ei juurikaan käytetty muuten kuin puutavaran kuljetukseen. Laivojen päätepysäkki oli Hiedan ranta Orivedellä. Talousvaikeuksien vuoksi Kuhmalahti-laivan liikennöinti lopetettiin vuonna 1913 ja laiva myytiin. Nopeana laivana tunnettu kilpailija Luopioinen siirtyi vuonna 1914 uudelle Luopioisten Höyrylaiva Osakeyhtiölle ja se liikennöi Kuhmalahdelle 1920-luvun alkuun saakka. Näitä olivat Roine vuonna 1871, sekä myöhemmin Jatko, Huvi ja hämeenlinnalaisen kauppiaan F
Hilla Aholaita, 6, ja lammastilalla harjoittelijana oleva Noora Viinikainen seuraavat sivusta. Lampaat pääsivät aidatulta lautalta saareen pientä siltaa pitkin. Neljän vapaaehtoisen voimin saaressa tehtiin tarvittavat raivaustyöt ja pystytettiin 2460 metriä aitaa, jotta lampaat pääsevät laidunalueilleen. Hyvä, että lampaat tuli- vat, ne tuovat elämää saareen. Olemme eläkkeellä, niin meillä on ollut aikaa ja järjestelyt ovat olleet mukavaa puuhailua, juttelevat aidan pystyttäjinäkin olleet Leo Nokkonen ja Teppo Antila. Myös muita lähistöllä mökkeileviä oli saapunut rantaan ottamaan lampaita vastaan. . viettävät kesää Palosaaren laitumilla Kangasala Lampaiden matka Vesijärven Palosaareen oli täynnä yllätysmomentteja. Mökkiläiset olivat joka vaiheessa apuna. Palosaaren mökkiläiset Reima Leppänen, Leo Nokkonen ja Ritva Lemblin vetävät lautan Palosaaren rantaan. Lammaskuljetus: Osa Kangasalan Ponsan kylässä Aholaidan lammastilalla asustavista lampaista vietiin sunnuntaina ensimmäistä kertaa Vesijärven Palosaareen Lampaat lähtivät vesille . Siellä on tiettävästi ollut viimeksi 60?70-luvulla lehmiä, mutta ei koskaan lampaita. Käytössä oli uusi, Englannista tuotu kaksikerroksinen, traileri sekä lautta, jolla ei ole ennen viety lampaita. . On mielenkiintoista myös seurata koiran työskentelyä tilanteessa, kertoili Reima Leppänen. Tiina Kuvaja. Kaikki meni siihen saakka paremmin kuin odotin, kunnes saaressa juuri ennen laidunalueen aitaa paimenKarkulaiset kiinni koira Pyry tulkitsi tilanteen Lampaiden matka alkoi aamul- väärin ja lähti pysäyttämään Saaressa lampailla on käytössään 45 hehtaaria laidunmaata, joka on jaettu kahteen osaan. Siitä reilut 17 hehtaaria on perinnebiotooppia eli vanhaa laidunmaata ja loput metsää. . Nythän se jännitys vasta alkaa, kun meillä on huoli siitä, kuinka lampaat pärjäävät saaressa. Vene peruutti saareen, jolloin vesi ei näkynyt lampaille menosuuntaan. Myös 3-vuotias paimenkoiramme Pyry harjoittelee edelleen paimentamista, joten lampaiden siirto jännitti meitä jo etukäteen, naurahtaa tilan emäntä ja lampuri Satu Alajoki. la aikaisin, jolloin 29 uuhta kerättiin pieneen aitaukseen. Sieltä ne houkuteltiin kaksikerroksiseen traileriin. Pasi Aholaita ja Teppo Antila matkustivat lautan perällä kun taas Satu Alajoki oli lampaiden kanssa aitojen sisäpuolella. Pyry-koira ajaa lammaslaumaa, joka juoksee rannasta Satu Alajoen perässä kohti laidunta. Mökkiläiset järjestivät myös lampaiden lauttakuljetukset, jotka oli suunniteltu hyvin yksityiskohtia myöten. . Lampaat kuljetettiin trailerissa Vesijärven rantaan, jossa odotti veneeseen kiinnitetty lautta. Venematkan jälkeen saaressa oli vielä vastassa lyhyehkö aitaamaton matka ennen laitumelle pääsyä. . Uteliaisuuttani tulin mukaan, koska onhan tämä elämä elämys. Lampuri ja tilan emäntä Satu Alajoki, harjoittelija Noora Viinikainen ja isäntä Pasi Aholaita yrittävät saada lauman traileriin Kangasalan Ponsan kylässä sijaitsevalla Aholaidan lammastilalla. Lauttamatka onnistui parhaiten takaperin. Tästä eteenpäin lampaiden on tarkoitus laiduntaa saaressa seuraavat viisi kesää, kertoo lammastilan isäntä Pasi Aholaita. laumaa, kertaa Alajoki siirron jälkeen. Sekaannuksen seurauksena neljä uuhta livahti karkuteille. Jonkin ajan kuluttua väsähtäneet karkulaiset löytyivät ja ne saatiin ajettua laitumelle. Lampaat saatiin siirrettyä, mutta lammastilan isäntä ja emäntä eivät voi kokonaan huokaista helpotuksesta. . Pitäähän ne lampaat saada tänne, sanoo porukan puuhamies ja lautan kapteeni Heikki Mattila vaatimattomana. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tilda rohkaistui astelemaan peremmälle traileriin kauran avulla. Aino on lampaista rohkein ja uskaltautuu kurkistamaan traileriin ensimmäisenä. Pahin uhka lampaille ovat irralleen päästetyt koirat, Aholaita tuumii. Mökkiläiset apuna Palosaaren mökkiläisten ansiosta lampaat pääsivät saareen jo tänä kesänä. 20 Keskiviikko 19.6.2013 kyliltä . Tilanne oli uusi eivätkä lampaat tienneet, miten niiden pitäisi toimia
Hieman pienemmän mittakaavan Cathedral Male Voices -kuoro koostuu Gaboronen luterilaisen seurakunnan miesten ja nuorten kuorosta. Toisaalta monet kansanuskomukset elävät yhä kristinuskon rinnalla. Kangasalan kivikirkosta poistuttiin niin suomalaisten kuin botswanalaisten hyvin tunteman virren Siunaa koko maailma soinnuissa. 800 karjalanpiirakkaa päivässä Konsertin jälkeen illanvietto Kangasalla jatkui Ukinrannalla Sinapinsiemen ry:n Tulisijatalossa. Kauniit järvimaisemat olivat ehtineet jo tulla tutuksi kuorolaisille, sillä Cathedral Male Voices oli viime torstaihin mennessä, ehtinyt jo tehdä laajan kierroksen ympäri Suomea. Kiertue huipentui Helsingissä järjestettäviin Valtakunnallisiin Lähetysjuhliin. . Viime torstaisessa Diwalawala-konsertissa esiintyi myös kangasalalainen Staff-kuoro. Vierailun huippuhetkiin on kuulunut myös esiintymiset suomalaisten kuorojen kanssa. Klaukkalassa kuoro esiintyi lapsikuoron kanssa. Lauluissa oli usein myös hyvin humoristinen puoli, sillä eräskin laulu kertoi siitä, kuinka miesten äänet muistuttavat aivan leijonan ääniä. Diwalawala-konsertti päätettiin laulamalla konsertin nimikkolaulu Diwalawala, johon myös yleisö otettiin mukaan. Luterilainen kirkko on vähemmistönä. Muisteltiin vuotta 1914, jolloin ei ollut vielä muuta kulkupeliä kuin polkupyörä. Hurjan kuuloinen Pääkallon paikka -laulu kertoi Jeesuksesta, joka kuoli ristillä syntiemme tähden. Ihalainen on toiminut Botswanassa pappiskouluttajana kahdeksan vuotta. Olemme todellakin tuoneet Botswanan Suomeen, sen lämpö seurasi mukanamme. Ensi viikolla kun lähdemme, helteetkin hellittävät, ennusti kuoron koordinaattori Kagiso Setilo nauraen. Haluamme jakaa suomalaisille afrikkalaista musiikkia, mutta toivomme myös oppivamme suomalaista kansanperinnettä, kuoron kordinaattori Kagiso Setilo kertoo. Toive on myös toteutunut, sillä saunan löylyjä on koeteltu ja karjalanpiirakoita leivottu. Ihmetystä kuitenkin herättivät karjalanpiirakoiden leipojat. . Laulettiin pikkuveljestä, jonka maha ei ollut tullut täyteen isoveljen antamasta ruoka-annoksesta ja äidistä, joka kutsuu pientä poikaansa. Yleisö sai myös kuulla bostwanalaisen häälaulun, jossa kiitettiin morsiamen antamisesta perheeseen. Ruoka on täällä erilaista. Suomessa syödään paljon salaatteja. Täällä syödään todella monta kertaa päivässä, jopa 5-6 kertaa, mutta ruoka on terveellistä eikä lihota, Kagiso Setilo ja musiikinjohtaja Samuel Samuel miettivät. Samuel Samuel ja Kagiso Setilo kertovat että kuoro on todella nauttinut ajastaan Suomessa. Olemme täällä kulttuurivaihdon merkeissä. Kiitollisuuden ilmaiseminen on botswanalaisille tärkeää ja luontevaa. Noin kahdenkymmenen laulajan kuoroa johti Outi Kotilainen. näin kaksi ensimmäistä saavat joukkoonsa kolmannen. Nämä asiat välittyivät kuoron vierailun kautta botswanalaisesta elämästä. Kahden viikon aikana suomalaisetkin ovat päässeet osallisiksi näistä kahdesta, kun Hyvän paimenen katedraalin mieskuoro Botswanasta laskeutui pari viikkoa sitten Suomen maaperälle. Kuin rummun lyömänä myös aurinko alkoi paistaa koko voimallaan. . Paikallinen rytmi ja laulaminen onkin sulautettu osaksi kirkkoelämää. Botswanan pääkaupungin Gaboronen seurakunnan isokuoro vieraili Suomessa jo kolme vuotta sitten. Cathedral Male Voices saapui kirkkoon laulaen ja taputtaen käsiään luoden mukaansa tempaavan rytmin. Kuoron saavuttua kirkon etuosaan tervehdys suomalaisille jatkui ensimmäisen laulun muodossa, jossa kiitettiin Jumalaa siitä, että kuoro on saanut tavata yleisönsä. Kuoron esittämät laulut esitettiin setswanan kielellä. Jokaiseen kuoron esittämään lauluun kuului liikuttava ja usein tavallista arkea kostettava tarina. Botswanassa syödään Konsertin lopussa tultiin vielä yleisön joukkoon esiintymään. yksi kunnon ateria päivässä, ja kunnon aterialla täytyy aina olla tarjolla punaistalihaa. Staff-kuoron äänimaailman täydensi muutaman hengen bändi. Konsertin järjestäjänä toimi Kangasalan seurakuntapastori Marjo Ihalainen. Keskiviikko 19.6.2013 . Näin kuorojen tyylit ja varsinkin sanomat löysivät yhteyksiä. Staff-kuoron esityksen jälkeen Cathedral Male Voices -kuoro nousi vielä lavalle esittämään vauhdikkaita kansanlauluja. He ovat kuin ammattilaisia ja kova harjoittelu näkyy, kehuu Setilo. Kuoro odottaa innolla myös Cathedral Male Voices ja Staff-kuoro esiintyvät yhteisvoimin Kangasalan kirkossa. Lähetysjuhlia, jossa kuoro esiintyy kahden tunnetun suomalaisen musiikkiryhmän Jakarandan ja Safarin kanssa. Jakarandan ja Safarin esittämä musiikki on saanut paljon vaikutteita eteläisestä Afrikasta. Rytmi, lämpö ja kiitollisuus . Kuorolaisten eläytyminen ja laula- misesta syntyvä ilo leviää myös yleisöön hyvänä tunnelmana. Tervehdyslaulun jälkeen osoitettiin kiitollisuutta Jeesus Kristukselle. Ne ovat kaksi asiaa, jotka paistavat läpi botswanalaisesta elämänmenosta. Kuorolaulu, musiikki ja tanssiminen ovat olennainen osa seurakunnan jumalanpalvelusta. ?Sekä liturgian osien että saarnojen välissä esitetään lauluja, jotka lauletaan moniäänisesti harmonisoiden, jumalanpalvelus on hyvin eläväistä, kaksi vuotta sitten Suomeen palannut Venla Kurki kertoo. Tämä oli jo toinen kerta, kun suomalaiset saivat maistiaiset botswanalaisesta jumalanpalveluksesta. Staff-kuoro esitti kauniisti sovitettuja virsiä ja gospelia. Laulun esittämiseen heittäydytään kokonaan. Kaukolämpö toimiikin kumpaankin suuntaan. Irene Riihimäki. Kagiso Setilo haluaakin esittää kuoron suuret kiitokset heidän kokemastaan ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Suuresta kirkkokuntien määrästä huolimatta, ne elävät hyvin harmonisesti keskenään. Botswanan väestöstä suurin osa on kristittyjä, eli noin 70 prosenttia väestöstä. Kagiso Setilo kertoo nauttineensa paljon myös Staff-kuoron kanssa esiintymisestä. . Seuraavaksi kangasalalainen majatalokuoro Staff sai vuoronsa. Suomen Lähetysseura on tehnyt yhteistyötä Botswanan evankelisluterilaisen kirkon kanssa vuodesta 1972 lähtien. Botswanassa kuorolaululla on vahvat perinteet ja muukin laulaminen osa jokapäiväistä elämää. Botswanan evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 20 000 jäsentä. Tämä näkyy niin jumalanpalveluksen lauluissa kuin arjen kohteliaisuutenakin. Lisäksi Botswanassa on kansanuskontoa ja pieni vähemmistö muslimeja. Setilo lupaa myös kuoron vievän suomalaisten lämpimät kiitokset mukanaan Botswanaan. Botswanassa on erikokoisia kirkkokuntia; on roomalaiskatolilainen, anglikaaninen kirkko ja afrikkalaisperäisten kirkkojen jäseniä sekä helluntalaisia. Botswanalaiseen kuorolauluun kuuluvat myös eleet ja liikkeet, jotka jatkavat laulunsanojen kertomaa tarinaa. Laulut kuvasivat hyvin botswanalaista elämää: minkälaista se on nykyään ja miten se on muuttunut. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Diwalawala-konsertissa lauluja läheltä ja kaukaa: kangasalalainen Staff-kuoro ja botswanalainen Cathedral Male Voices Lämpöä ja laulua Botswanasta Kangasala Rytmi ja lämpö. Kahdentoista kuorolaisen mukaan on myös lähtenyt seurakunnan kirkkoherra Onalenna Kaartze. Leijonan äänet Konsertti alkoi heti täysissä voimissaan. Tapahtuman tulkkina puolestaan toimi Venla Kurki, joka on ollut 10 vuotta Botswanassa lähetystyöntekijänä. Hän kertoi Botswanan uskonnollisen kartan olevan kristillisten kirkkokuntien suhteen varsin kirjavaa laatua. . Vierailimme leipomossa, jossa leivottiin lähetystyön hyväksi. Siellä oli paljon vanhoja ihmisiä leipomassa ja he valmistivat jopa 800 karjalanpiirakkaa päivässä. Muutenkin olemme nähneet paljon vanhoja ihmisiä, jotka ovat edelleen terveitä. 80-vuotiaita yhä pyöräilemässä, Setilo hämmästelee. Yksi selitys vanhusten hyvään kuntoon on myös löydetty. . Kolmannessa laulussa Minulla on kaunis pelastaja Jeesus Kristus, verrattiin Jeesusta auringon kirkkauteen. Setilo kertoo esiintymisen olleen ihmeellinen kokemus, sillä kuorolaiset olivat hyvin hämmästyneitä siitä, kuinka hyvin lapset pystyivät laulamaan eri äänialoja
Kemppainen, Repo, Huomo, Eevi Kiimamaa, Myttäälä- Huhtioinen-Seitsye-Hirvo kinkeri -ja diakoniapiiri. Ma 24.6. ma-su klo 11-16. klo 10?14 Kangasalan kirkossa (Ainontie 1) Tule mukaan etsimään kirkon aarteita! Seikkailuun johdattavat lastenohjaajat Paula Niemelä ja Terhi Meskanen. Tilaisuudet ovat osa Löytöretki . Lasten kesäpäivät Kangasalla -tapahtumaa. av: Varpu Uuotila, Repo. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien.Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Nykyisin juhannusta vietetään kesäkuun 19. Eero Ilmari Luoto ja Merja Johanna Rantanen Kuollut: Kustaa Olavi Ala-Kokkila 92 v. (5. Muut tapahtumat: www.kimppa.me/loytoretki. Ajankohtaista verkossa . Opastetettu hautausViraston aukioloajat viikolla 26. Ma 24.6. sunnuntai helluntaista) klo 10 Kon?rmaatiomessu (Pyysalo 4 AB) Kangasalan kirkossa. Seppälä, Vettenranta, Kamppari, Savolainen, Malkasilta, Sillanpää. klo 10 Messu Kuhmalahden kirkossa. kesäkuuta). Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Huomo La 22.6. (NK ry). Ke 26.6. seurakunnissa tehtävän nuoriso-, erityisnuoriso- ja rippikoulutyön tukemiseen 296, 30 . Messu Luopioisten kirkossa klo 10, Kemppainen, Hannu Kahilakoski. 200-vuotisjuhlavuoden näyttely kirkon eteisessä 18.8. 22 Keskiviikko 19.6.2013 . Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 19.6. klo maakierros messun jälkeen. Tiekirkon päivystysvuoroja voi varata sakastista. Lehtola, Sillanpää. klo 12 Messu Vehkajärven kirkossa. Kukkiakodon hartaus klo 14, Giren, Roikola. To 27.6. klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Esa Toivio, urut Kangasalan kirkossa heinäkuun torstai-illoissa 4.7. päivää seuraavana lauantaina. klo 10?14. Kolehdit 26.5. saakka tiekirkon ollessa avoinna. 10-17 Pälkäneen pappila Jumalanpalvelukset Kangasalla Juhannuspäivänä 22.6.2013 Johannes Kastajan päivä ?Tien raivaaja? klo 10 Sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. Tien raivaaja. Kansanlaulukirkko klo 11 Pyhän Mikaelin rauniokirkolla (Sateella kirkossa) , Kemppainen, Huomo, kirkkokuoro, Yrjo Tikka ja Matti Huomo, haitari. Vieno Helena Silander 82 v. Juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Hartaus klo 13 Harjutuulessa, Kemppainen, Huomo JUHANNUS Tien raivaaja Juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä (24. (KUA) sekä 2.6. Ti 25.6. mukavaa. Ilmoittautum. Minea Annica Ruoho (Sahalahti). Aati Aatos Elias Tahkokorpi. Juhannuskokko klo 20, jonka jälkeen hiljennytään illan hartaushetkeen. Maksuton kuljetus Pyysaloon reittiä Vatialan Sale 16.45?Suoraman srk-keskus 17.00?Linja-autoasema 17.15. Torikahvio klo 10-13 srk-talolla diakonian hyväksi. Pälkäneen kirkko toimii tiekirkkona 10.6.-20.8. (Sahalahti). Aulis Edvard Valkama 75 v. Kutsumme yhdistyksiä ja seurakuntalaisia päivystäjiksi pitämään kirkon avoinna ja palvelemaan matkailijoita. klo 15 alkaen Pyysalon toimintakeskuksessa Pyysalontie 23, Suinula Saunat lämpiminä ja nuotiot kuumina klo 15 alkaen . 1: 26, 36. Anna-Liisa Lähteinen 70 v. Samuel Sebastian Skogberg. Juhannusta edeltävänä to 20.6. Hilla Emilia Pääaho. Paluukyyti Pyysalosta samaa reittiä klo 21.00. Seurakunnan virastot palvelevat kesän aikana 10.6.?13.9.2013 ma ja ke klo 9?14, to klo 10?17, ti ja pe suljettu. Katso ilmoitus seurakunnan nettisivuilla. KOKO PERHEEN AARRESEIKKAILU Torstai 4.7.ja perjantai 5.7. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-talolla, Lindholmit, Katja Verho. MUU TOIMINTA: Ke 19.6. tule saunaan ja paistamaan makkaraa & lettuja! Aktiviteetteina mm. koulutuksen mahdollistamiseen kehitysmaissa 464,25 . Apostolien päivä. Herran palveluksessa. Messu klo 10 kirkossa, Repo, Roikola, Eevi Kiimamaa, Marja Lepistö, Toni ja Hanna Lindholm. 2-rippikoulu. www.kangasalanseurakunta.? ONNEA! Jesse ja Johanna Onnittelut 16.6.2013 johdosta Toivoo kotiväki Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ke klo 19 Rukousilta Juhannuskonferenssi Keuruu Lasten- ja nuortenleiri Seitsyessä 11.-14.7. Lisätietoja nettisivulla. En juhlinut merkkipäivääni, mutta KIITOS Onnea! t. klo 19 Hannu ja Tuula Salmisella, Saarenmaantie 193. Hannu Uusmies, Turkka Aaltonen ja Helena Björkqvist sekä Kotiorkesteri. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Kastettu: Oona Sera?a Kallio, Kankahaisista. Avioliittoon vihitty: Jarmo Matti Sartesuo ja Sirkka-Liisa Junttila, Äimälästä. 5. Viitala, Honkkila. Kesäasukkaiden kirkkopyhä. Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan, Suomen lipun päivä,ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia Pe 21.6. Rukoushetki kirkossa, Kemppainen, Roikola. Su 30.6. klo 18.00 Yhteislauluilta Rautajärvellä Rautahovissa, Roikola, Kemppainen. Su 30.6. Arja Anita Laajalahti 58 v. Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. Ihalainen, Toivola. klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. rantalentopalloa, frisbeegol?a, zumbaa sekä toimintarasteja. (Kuhmalahti). Saga Marie Törnqvist. Kuulutettu: Ilpo Kalervo Kortelahti ja Linda Maria Lounasvuori. kouluikäisille Ohjelmassa: uintia, jalkapalloa, pelejä, leikkejä, raamishetkiä, iltanuotioita ym. Pirkko Tellervo Hamunen 71 v. Torikahvio klo 10-13 lähetyksen hyväksi. To 20.6. Aili Regina Kansanen 89v., Keski-Lahden seurakunnasta. Antti Eerik Ojalehto 61v, Töölön seurakunnasta. Kolehti: 16.6. Juhannuspäivän jumalanpalvelus Luopioisissa Mikkelinmäellä klo 11 (Sateella kirkossa), Repo, Johanna Lemmetyinen Su 23.6. Juhannusjuhla Seitsyessä, klo 18 sauna ja tarjoilu, klo 20 ohjelma, kokko. Eelis Juho Lars Laine. Mikke Bernhard Lehto. Kyläkirkko Ämmätsän kylätalolla klo 13, Kemppainen, Huomo, kyläläiset. YHTEINEN TOIMINTA To 27.6. Lauri Johannes Rautonen. Lauri Olavi Murtonen 83 v. Armahtakaa! Messu klo 10 kirkossa, nuorisotyönohjaaja Eevi Kiimamaan tehtävään siunaaminen. Kemppainen, Huomo. Pilistveren ystävyysseurakunnan nuorisotoiminnalle. Kiitos. Viitala, Jaakkola. Kesäasukkaiden kirkkopyhä. klo 13 Kon?rmaatiomessu (Retkirippikoulu) Kangasalan kirkossa. Jarva, Metsävainio, Raasakka, Toivola. Kolehdit: Inkerin kirkon lapsi- ja nuorisotyöhön. Juhannusjuhla meille kaikille PYYSALON YÖTÖN YÖ Pe 21.6. Liisa Helena Nieminen 83v., Aitoosta. Juhannuspäivä, Johannes Kastajan päivä. Toni Seppo Juhani Nieminen ja Anu-Riina Pauliina Perolahti, Akaan seurakunnasta. Kuollut: Eeva Esteri Ritari 86v., Onkkaalasta. klo 10-14 Luopioisten seurakuntatoimisto. alkaen. 22.6. lapset perheineen muistamisista. Pentti Sjöstedt Aidosti paikallinen Sydän-Hämeen Lehti KESÄLEIRI SEITSYESSÄ 11.- 14.7. Simo Oskari Jokinen ja Hanna Pauliina Hassinen. Kirkkokahvit kirkonmäellä. Kolehdit: Onandjokwen sairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeelle 2009?2013 Martinus-säätiön kautta. Sunnuntai 23.6.2013 ?Armahtakaa. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. Israel-ilta klo 18 Katukappelilla. Ke 26.6. Oman seurakunnan nuorisotoiminnalle 631,84?. Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Päivystysvuorolista kirkon lastenhuoneessa. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: La 22.6. sunnuntai helluntaista. Heppatätit Liisa ja Pentti 45 vuotta täys! t. 23.6. Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen, Kirkkohallitus. Ke 26.6. Kirkkokahvit lähetyksen hyväksi. Su 23.6. Kirkkokahvit srk-talolla Ke 26.6. mennessä: Marjut: 0500-636 626, marjut.helander@palkane.fi Mirva: 041-503 6735, mirva.kh@hotmail.com Lisätietoja: palkaneenkatukappeli.nettisivu.org KANGASALA Kastettu: Eelis Onni Oliver Kokki. Pirkko Kyllikki Turvanen 78v., Onkkaalasta. Irma Helena Kuusiluoma 75v., PIHASEURAT Iltasmäestä. 2.7
Kukaan ei ylety sinua nostamaan. Valo syttyy pimeydessä, turva löytyy turvattomuudessa, elämän merkitys avautuu merkityksettömyydessä. Mikään ihmisen rakentama ja perustama ei kestä. On sellainen valo, jota ei katkaisimesta sammuteta tai kankaalla pimennetä. Chestertonin kolumni käsitti yhden ainoan sanan: ?Minä?. Kuvitellaan, että hetken ajaksi ihmiskunnan historiassa olemme viimeinkin saavuttaneet tilan, jossa kaikki on hyvin. Tiedän, mikä on hyvää ja kaunista, mutta olen kovin kaukana siitä. Elämäntavan muutokset, laihdutuskuurit ja mietiskely ovat renkaattoman auton korjaamista karvanopilla. Ajatus on kuitenkin hauras. Keskiviikko 19.6.2013 . Sydän-Hämeen Lehti sana 23 Voimaksi viikolle Maailmassa on virhe Tarina kertoo, että englantilaista kirjailijaa ja novellistia G.K. Päivät eivät soljukaan yksi toisensa jälkeen vaivatta ja huomaamatta. Yht´äkkiä, sekunneissa, tapahtuu sellaista mikä muuttaa elämäsi suunnan, arjen sävelen. Kroatiasta tulee EU:n jäsen 1.7., ja maa halusi isännöidä kisan osana liittymistään Unioniin. Tapahtumaa tukevat Kroatian tiede-, opetus-, urheilu- ja turistiministeriö. On melkein keskiyö. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . Tavoitteena oli sadan maan osallistuminen. Ilmoittautuneita maita on 58, ja esillä on yli 400 taiteilijan töitä 15 eri lajiryhmästä. Perinteisten taiteen alojen lisäksi esillä on muun muassa graffiteja ja muotia. Ei mikään.Se ei kuitenkaan luo lohduttomuutta. Sairaalasta soitetaan. Mitään ei enää voitu, elvytys ei tehonnut. Tarvitaan kuilun pohja, jotta voi pelastua. Herra, anna aurinkosi loistaa. Entäpä muuttuisinko yhtäkkiä paremmak- si ihmiseksi. Pekingissä päätettiin tulevina välivuosina soveltaa samaa konseptia taiteisiin. Tänä vuonna järjestetään ensimmäinen maailmanlaajuinen taiteiden tapahtuma Kro- atiassa 29.6?10.7.. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA . Tarvitaan pimeys, jotta valo saa vallata alaa. Veisikö perustarpeiden tyydyttäminen pois sen käsin kosketeltavan tunteen tyhjyydestä ja merkityksettömyydestä? Tuon tunteen, jota jotkut markkinavoimat niin taitavasti käyttävät hyödykseen tarjotessaan meille yhä uusia tarpeita tyydytettäväksi. Tuplasti isompi TV ja raskaan sarjan musavehkeet, kyllä tuolla jytinällä pitäisi itsepintaisempikin omatunnon vikinä peittyä. Kaikille riittää töitä ja riittävästi lepoa. Ei ole olemassa nälkäisiä, vaan kaikille riittää ruokaa. Vajoat pohjaan, pimeys imaisee sisälleen. Chestertonia pyydettiin viime vuosisadan alussa kirjoittamaan kolumni aiheesta: ?Mikä maailmassa on vikana??. Valmistaudut siihen mitä luulet edessä olevan - elämäsi viimeisiin hetkiin. Elämän pimeät hetket vievät turvallisuuden tunteen arjesta. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa World Art Games -tapahtumaan osallistuu viisi suomalaistaiteilijaa Pälkäneeltä kisaamaan lähtevät Aune Mattila kolmella tilkkutyöllä ja Paul Tiililä digitaalisesti kankaalle tulostetulla työllä Olympialaisissa on kisattu myös kulttuurissa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Olympialaisten välivuosina on vuodesta 1981 lähtien järjestetty urheilun maailmanmestaruuskisoja. Lääkäri pahoittelee, toteaavielä, että kaikki mahdollinen tehtiin. Nämä asiat voivat olla sinänsä hyvästä, mutta ne eivät itsessään riitä saattamaan meitä siihen tilaan, johon meillä on kaikkein syvin kaipaus. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, mutta tämä kuva särkyi syntiinlankeemuksessa. Tämän vuoksi ymmärrämme maailman kauneuden ja hyvyyden, mutta tiedostamme myös kuinka kaukana itse olemme siitä. Me olemme maailmassa oleva virhe, mutta tämän virheen Jumala itse on luvannut korjata Kristuksen ristin kautta. Päänsärky jyskyttää ajatuksiin synkkää virtaansa. Se tuntuu rikkovan jotakin perustavanlaatuista tunnetta siitä, millainen maailma todella on. Entä olisinko itse tyytyväinen tämänkaltaisessa on- nelassa. Olet onnellinen, niin ajattelet rakkaasikin olevan. Et ajatellut vastata, mutta ehkä se on jotakin tärkeää. ?Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti? (Ps. Mutta elämäsi rakkaudella on kerrottavaa: On toinen, jonka hän haluaa rinnalleen, on toinen, jota hän rakastaa. 17.5.1923 Pälkäne k. puhdistus-kultaus ym. Et pystykään ohjaamaan elämääsi, et päätä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kaikki on yksinkertaisesti hyvin. Erityisesti suvisessa Suomessa voimme varsin helposti luulla näkevämme tämän kaltaisen tilanteen. Meille maailman särkyneisyys ja kipu eivät välity aivan niin selvästi, kuin kenties jossain toisaalla. Valo, joka loistaa kirkkaimmin juuri pimeimmässä kuilussa, synkimmällä hetkellä. Kiitos kaikille tätiä hoitaneille. metallikirjaimet, metallilaatat . Ole päiviemme valo ja todellinen turva.Aamen. Valoisaa ja turvallistakesää sinulle! Tiina Savolainen, kesäteologi * 7.12.1925 Sahalahti . Ja kaiken. ?Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.?Näin Kristuksen olemusta kuvataan Johanneksen evankeliumin alussa. Aina. koriste-, sekä muut pronssituotteet . Mitä luulit olevan, ei olekaan.Valmistaudut purkamaan elämäsi palasia. Huimaus alkoi heti aamusta. Päinvastoin, se johdattaa turvaamaan siihen mikä kestää. hautakivet, kaiverrukset . 1.4.2013 Lahti Jo joutui armas aika, ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Lämpimästi muistaen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Annikki Eedit Adele LAHTINEN Puhelin soi. Soitat ambulanssin, odotat sitä pelon keskellä: Joko tuli aika lähteä. Suljet puhelimen ja valmistaudut kohtaamaan rakkaasi vielä kerran. Luulet löytäneesi rinnallesi elämäsi rakkauden. 5.2013 Pentorinne Kaivaten Sisarusten lapset perheineen Sisarusten lapsenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Elämäsi oli työtä, sydämesi oli hyvyyttä, olkoon leposi rauhaisaa. Siunattu läheisten saattamana. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . Tuskinpa itseäni tuossa onnelassakaan kovin paljon kiinnostaisivat toisten tarpeet tai se, mikä on oikein. Onhan näissä omissakin jutuissa työtä kerrakseen. Et pääse sängystä ylös, jos yrität, oksennat. entisöintityöt . Kussakin maassa asiaa hoitaa kansallinen komitea. Suomen komitean johtoon, President WAG National Committee of Finland, nimitettiin Paul Tiililä. Varapresidenttinä on toiminut Kirsti Salonen. Tiedän, mikä olisi muille parasta, mutta teen sitä, mikä on itselleni parasta. Ei kai vielä tänään. Tässä taitaa olla asian ydin. Tiedän, mikä on oikein, mutta en tee sitä, mikä on oikein. Lämmin kiitos osanotosta. PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Jokainen maa kustantaa edustajansa tapahtumaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Suomen kohdal- la julkista rahoitusta tälle historian ensimmäiselle World Art Games -hankkeelle ei ole myönnetty, ja taiteilijat kustantavat itse osallistumisensa. Suomesta mukana on viisi taiteilijaa: digitaiteilija Paul Tiililä, tekstiilitaiteilija Aune Mattila, tekstiilitaiteilija Asta Salminen, taiteilija Kirsti Salonen ja taiteilija Mikko Salonen.. 23:6) tomi koho, Teologian kandidaatti Voimaksi viikolle Pimeitä kuiluja ja valon voittoja Kansakoulunopettaja Aili Regina Kansanen Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. s. 18
0400 168 725. Salmentaan vpk ry & Pohjois-Pälkäneen maa- ja kotitalousseura Juhannuspäivänä 22.6.13 klo 21-02 Kuohijoen Veparilla (Padankoskentie 55) Soittaa Sakari Silpolan yhtye . klo 20-01 Tanssiorkesteri Wähäkosket Liput 12 ? KOKOUS! Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä! To 20.6. klo 18 Sahalahden 6.30 Luikala, Pohjalahti, makasiinilla. piiriin Ritva Valkeakoskelle. Tutustumme klo 18. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-19.30, ke klo 13-19.30, la klo 10-18, su suljettu. Tanssimusiikkia aikuiseen makuun Taru & Tonika liput 10 ? Kuohijoen Tervetuloa! Järj. A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Muista! kunnansaunalle suvipäivän Vesipullo mukaan! viettoon. Veteraaniviikko ? Kangasalan Naisvoi?Vireyden säilyttäminen mistelijat. klo sesti. 18. ? Pälkäneen SPR. 9-16, La 22.6. Aallon rytmiorkesteri Tanssilavalla Tulipunaruusut, Christa Huikko Band Sään salliessa juhannuskokko noin klo 23 Liput 20 ?, ei vapaa- eikä alennuslipuilla La 22.6. Rantajumppa elämässä . Jäljittelemätön Kuohijoen kesäyön tunnelma! Voit vaikka pukeutuakin wanhaan malliin! Järjestää: Kuohijoen Kyläyhdistys-Vepari Ry Liput 12 ?, lapset 6 ?, alle 7 v. ARPAJAISET. 0407554231/Lilja. pihamaalla Luopioisissa ke ? Yleisurheilu-Team Sahalahti. Kes21.6. 0400896 606 ryhmäaikana. ? Luikala-Pohjalahti Sal- . www.ravintolaliekki.fi Pe 9-24, La 9-02 Su 10-21 Tapahtumailtoina -02:n asti! JUHANNUSPÄIVÄNÄ 22.6. Lisä31.7. Kansanmup. musikaali On kesäyö. Perhekokko maa- ja kotitalousseura. Siivoustalkoot lavalla 19.6 Pennonrannassa klo 19, klo 18.30. kokon lisäksi nuorten ? Sappeen ja Ohvenon musiikkiesityksiä! kyläyhdistys. klo miel. Lounas . Teitti: klo 23.6. Saunalla voi ilmoit100 metriä, 9-v sarjassa kortautua matkalle, samoin keus, kuula ja 1000 metriä, puhelimitse Hannulle (040 11ja 13 sarjoissa korkeus, 7248194), Arjalle (0400 kiekko ja 1000 metriä, 15-v 951878) tai Eskolle ( 040 ja vanhemmat korkeus, 7217736). kiekko ja 2000 metriä. ? Salmentaan VPK ja Pohjois-Pälkäneen ? Ison-Pennon Vesialueosakaskunta. KELLO 20 VALSSISTA VASTAA HEIKKI RÖNNI JA RYTMIORKESTERI HUWITUS VÄLIAJALLA ESIINTYY KEEVA PUFFETTI. 0500 636 Kesätori-järjestelytalkoot 241. Päivätanssit klo 13-17 Jenkka-Jazz. Valkea- kosken kesäteatterissa ke 24.7. Omahoisiikkiyhtye Tähkäpäiden tajan mukaan ottaminen lauluilta Rajalan kämpällä mahdollista omakustanteiLaipanmaassa ti 25.6. Pieni vapaaPakkalan urheilukentällä. ehtoinen tarvikemaksu. ? Kangasalan sotiemme veMuseotie 1, Luopioinen. teraanit, puolisot, lesket t e e l i B ! n y y t pys Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä 24 Kuka. Tie? Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ja Kahvila dustelut ja ilmoittautumiset Pytinki järjestävät Pytingin p. Henkilökortti ? Sahalahti-Seura ry. mukaan.Pälkäneen Eläkeläisten kerhon kesäretken Suvipäivien avajaiset su aikataulu ke 3.7. Kyynärön VPK SALMENTAAN LAVALLA TANSSITAAN Lauantaina 22.6. Ei paikkaa. Vapaa pääsy To 27.6. Pälkäneen srk-talolla vun tyyliin ma 24.6. 2 B, p. Nisula / ? Tähkäpäät. klo 20 Oksijärventie 60, 36450 SALMENTAKA. www.salmentaka.com JUHA METSÄPERÄ yhtyeineen NSSIT Klo 19.15 alkaen tanssiseura Hurmion maksuton tanssiopetus: hidas valssi. Lippu 12 ? WANHAN AJAN tie 55) JUHANNUSTANSSIT Järj. Pubissa soittaa Separaattori klo 20-24. Liput 10. (sisältää kahvin) Lounas buffet joka päivä klo 11-15 Juhannuspäivänä la 22.6. Masa & Tepi show (Kikkaa, Petrii, ym. ym) -02:n asti TULOSSA PE 28.-LA 29.6. Naiskuoro Lahdentie, harjun yli Tellus konsertoi. Onkkaalantielle, tori klo 7, ? Kuhmalahden Sotaveteraanit puolisoineen, lesket Onkkaalantie, Kyttäläntie, ja kannattajajäsenet. klo 14 musikaali . esitykseen ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt ? Pälkäneen AA-ryhmä. Kok. suljemme klo 18.00. Huveja TANSSIT vuosikokous Mattilassa 6.7.2013 klo 11. Toimitsijamies Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . 03-5365400 . 24 Keskiviikko 19.6.2013 tulossa ja menossa Allasosastolla alkaa huoltotauko 21.6.-28.7. Kuntokeskus Linja on avoinna koko kesän. Satujalat ja Elämänvoima avoinna kesällä sopimuksen mukaan. ja tukihenkilöt. Kesäteatteriretki \"Rakas Karjala\". klo 18 Luikalan pääsylipun. SydänSamalla Ilmoittautumien Hämeen rastit ke 19.6. Kuljetuksen työväentalolla. aikataulu ilm. Pikaiset ilmoittarvita alusia. tautumiset siht. Tukihenkilöt maks. pe 28.6. Kenttäpelejä, arvontaa, höyrymakkaraa! . Radat 5, Aitoon Honkalassa ti 6.8. 3, ja 1,5 km. klo 11. Kahvila . Päivölässä viikko Vesaniemen uimarannalla 33 tai 37. EräU PUUTARHAMYYMÄLÄSTÄ KEKKILÄN PUUTARHAMULTA (50 L) 5 SÄKKIÄ 17,95 PUUTARHALANNOITTEET, ERIKOISMULLAT YM. AVOINNA JOKA PÄIVÄ 9-17 KIRPPUTORI AVATTU TAKAPIHALLA TELTASSA, POIKKEA PENKOMAAN ! Juhannuksena palvelemme : To 20.6. klo 13-15 Vihdanteon jakilpailut ke 19.6. LIPUT 10? JÄRJ. 9-02, Su 23.6. Varattuna kaksi keskiviikkoisin klo 19. Sydän-Hämeen Lehti Kuohun väki toivottaa kaikille asiakkailleen Aurinkoista kesää! Kokouksia Huveja PeissunNiementie JUHANNUSAATTONA 21.6 KLO 20-01 PUUTIKKALAN VPK:n talolla TANSSIT Kyynärön lavalla Juhannuspäivänä la 22.6. 9-21 Tervetuloa! Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-to 9-21 ...ja ainoa! . 0400 168 725 mentaka kyläyhdistys. tai Soininen / p. myöhemmin. ? Suunnistusseurat. OHJELMAPALVELU HUWITUS. Aattoiltana ? Keskustan Kangasalan kunnallisjärjestö. 9-24, Pe 21.6. ilmaiseksi Perjantaina 21.6.2013 klo 20-03 Juhannusaattotanssit Rantalavalla Eräjärventie 946 35220 Eräjärvi www.ronninlava.com A. ti 9.7. Nisula / p. LIEKKI FEST Järj. Ilm. maanantaisin klo 1921, Kutojank. viim. klo 18 alkeiskurssin. Yleisurheilun sar19.6. Mitä. Paikalla kerrotaan ? Luja-Lukko yleisurheilu. Kolmannet sarjakilpailut kuluvan kesän retkisuunOnkkaalan kentällä to 20.6 nitelmasta. klo 19. klo 14-18. Sappeen Kirkkorankustan Pirkanmaan piirin nassa ohjelma alkaa klo 20. kesämatka Karstulan kesäKokko syttyy klo 21. teatteriin 27.7. LAITIKKALAN MAA- JA KT.SEURA . klo 12 Valkeakoskentie..... Ilmoittautumiset Vekarajärven varuskuntaan klo 17.30 alkaen. 7-v sarja Kouvolaan ympäristöijassa lajeina turbokeihäs ja neen. KoSammonkulma, Iltasmäki, koonnumme ti 25.6. Sisustus . On kesäyö?. jo kesäkuun loppuun 17-19 Pakovuoren kartalla. mennessä kirkkopäivään Opastus tieltä 322. klo 14:n näytökseen tiedot ja ilm. Missä. 140. kerta täytekakun kera ? Sahalahden kirjanystävät. Pikkuiltamat Iso-Mattilassa verenluovutustilaisuus pe (Moltsiantie 221) 1950-lu28.6. Ohjelmassa Männistö 040-767 3419
Näytelmä sai ensi-iltansa Sappeen kesäteatterissa viime keskiviikkona; sitä ennen Juicen elämäntarinaa on musiikin keinoin esitetty Tampereella ja Helsingissä. Musikaalissa Juicen punaisen huivin päähänsä kietaisee Otto Kanerva, joka on omaksunut Juicen olemuksen sormenpäitään myöten. Leskisen tunnetut ja nostalgiaa hivelevät kappaleet. Tässä näytelmässä ehdoton valtti ja voltti. Leskinen löytää sielunelämäl- Jumala ei tuomitse, vaan tart leen luontevamman kodin tuu itsekin kitaraan ja laulaa yliopiston pitkien käytävien mistäpä muustakaan kuin rak- Syksyn säveliin asti Sappeen jylhät maisemat, kuusijasta Tillikasta ja Tavastialta. Hyvin ta Juankoskelta Tampereelle mat kommentit ja syvimmät soittava bändi on musikaalin opiskelemaan saapunut nuori viisaudet. Täsoittolavoja ympäri Suomea ja kin tutummat Pate Mustajärvi män mittaluokan ympäristö ei myös ulkomaitakin . Kaikilla on oma käsityksensä Juicesta, tärkeää onkin oman näköisen tekeminen. Käsikirjoitus on se, mikä toisaalta vapauttaa ja toisaalta antaa omat raaminsa. Eli astutaan niihin saappaisiin mitkä annetaan, ja nyt on kyseessä musiikkinäytelmä. Lisää tapahtumia ja toimintaa on luvassa pitkin kesää. Sahalahden Suvipäivien aikana, tiistaina 25.6. Jui- sähköinen paketti myös toimii: jäävät, ja käytetään erilaista cen heikkona hetkenä Jumala täydellä teholla ja tunteella esi- näyttelytekniikkaa. Ei kannata Kämpän kesä Laipanmaan sydämessä sijaitseva Rajalan kämppä täyttyi jo pari viikkoa sitten, kun Jouni Valkeeniemi esitteli metsiemme linnustoa kuvin ja sanoin. Hänen tulkintansa Juicen kappaleista on oivallista katsottavaa. Koko kansan tunteman hahmon esittäminen sisältää monia kompastumisen mahdollisuuksia, mutta Kanerva pukeutuu Juicen liiveihin ammattitaidolla. . vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla http://www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #343-12224. #343-12224 Vaikeusaste 90 A B C D A B C D 1 8 7 13 2 30 1 25 2 6 4 12 1 23 2 13 3 14 11 15 5 45 3 40 4 10 9 16 3 38 38 31 56 11 22 28 12 16 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot. Musiikkinäytelmän on ohjannut ja käsikirjoittanut Heikki Vihinen. Myöhemmin syksyllä esitetään Ville Suhosen ja Kim Saarniluodon ohjaama Metsän tarina -elokuva. Esityksessä on mukana myös elokuvan tekijöitä. Kämpälle on helppo löytää, kun seurailee Laipan retkeilyreitistön opasteita Luopioisten tai Sahalahden suunnalta. Rajalan kämppä voi myös vuokrata yksityisten ja yleisten tapahtumien näyttämöksi, kunhan luonnon rauhaa kunnioitetaan. Sappeen kesäteatteri kesä 2013 Juice Taiteilijaelämää -musikaali 12.6.?24.8. Käsikirjoitus ja ohjaus: Heikki Vihinen Kapellimestari: Ari Kankaanpää Rooleissa: Otto Kanerva, Mikko Rantaniva, Pepe Johansson, Ari Kankaanpää, Seija Hurskainen, Anette Ekholm ja Sanette Sevón. pipertää pientä, Otto Kanerva kertoo. Mutta mitä sitä pientä tekemäänkään, kun suurta on tultu näyttelemään. Yleisölle on kuitenkin tarjolla katto päänsä päälle, sillä vaikka lava on taivasalla, on katsomo katettu sateen varalta. . norjalai- ja Martti Syrjä. Musikaalin tarina etenee hyvin vahvasti Juicen laulujen tahdittamana, ja mikäpä siinä: Juicen omat lyriikat kertovat parhaiten taiteilijan värikkäästä elämästä. Monta tuttua hittiä kahden tunnin aikana ehditäänkin kuulla, musiikkinäytelmässä esitetään yli kaksikymmentä Juicen kappaletta. Manserockin syntytarina Musiikkinäytelmässä palataan niin sanotun manserockin syn- Rokkikukot lavalla: Martti, Juice ja Pate. tykipinöihin. Sateen sattuessa vain näyt- Valmistuneet telijät kastuvat, silloin tämä näytelmä voikin muuttua kärsimysnäytelmäksi, nauraa Heikki Vihinen. Olipa mustaa huumoria tai aivan tavallista, ja sää mikä hyvänsä, niin karavaani ei poistu paikalta ennen syksyn sävelen alkua. Irene Riihimäki Saksitut Hanna Westman Pälkäneeltä on valmistunut Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta parturi-kampaajaksi. Elitserien vaihtaa nimensä SHL:ksi (Mtv3:n teksti-tv 15.6.) Survo Ristikon 255 ratkaisu Survo-ristikko 256 Ristikko on täytettävä luvuilla 1-12 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Näyttelijöiden löin hienovaraisemmat asiat putkareissuahan se lupaa. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa Kuka. Sunnuntaina 7.7. kello 12 Rajalassa on kämppäkirkko ja soppalounas. Kämpän ovet ovat avoinna retkeilijöille lauantaina 20.7. kello 11?16. On tärkeää olla kunnianhimoinen, mutta ei pidä suhtautua liian vakavasti, Kanerva avaa metodiaan. Suosittua musikaalia esitetään jo kolmatta kesää ja Kanerva laskeskeleekin, että on esittänyt esimerkiksi kappaleen Syksyn sävel jo noin 170 kertaa. Tälneesta esiintymisestä pidä ja uuteen uskoon. Nuorella ener- myöskään voi olla vaikuttamatgialla, uskalluksella ja röyhkey- ta näytelmään. nen villapaita kainalossa. . Keskiviikko 19.6.2013 . kaudesta. Energisen impulssin tuovat simetsän katve, on vaikuttava Pian eri kokoonpanojen muodossa Juice Leskinen valloittaa Juicen soittokaverit, tutumpaa- miljöö esittää kesäteatteria. puhelin (03) 539 9800. Toimivaa: Manserockin syntyjuurille palataan Juicen musiikin kautta jo kolmatta vuotta Juice Taitelijaelämää -musikaali sai ensi-iltansa Sappeessa Sappee Teatterikaravaani on pystyttänyt leirinsä Sappeenvuoren laelle tuoden tullessaan Juice Taiteilija elämää -musikaalin. Karavaanilaisten soittolistalta löytyvät Juhani ?Juice. Kappale on myös hänen suosikkinsa Juicen lauluista. . Esityksessä muistellaan manserock-ilmiön jännittävää alkutaipaletta 1970- ja saapuu osoittamaan tukensa tetyt kappaleet saavat yleisön Juicelle ja hänen luovalle työl- innostumaan. 1980-luvuilla. Juicen äiti toivoo pojastaan lensä. Kuten yleensä, Jumalan Musikaalin voimakenno sikunnon yliopistomiestä, mut- suusta kuullaan illan nokkelim- jaitsee tietysti bändissä. Laulaessa oikein havahtuu. Näytelmässä ei käydä Juicen elämää tapahtuma tapahtumalta läpi, vaan yleisölle näytetään tuokiokuvia ja välähdyksiä taiteilijan elämästä. Syksyn säveltä ei saisi sanoa lempikappaleeksi, kun se on niin perinteinen, laulettu jo rippikoululeireiltä lähtien. Mutta siinä on vain niin hirveän hienot sanat. kello 18, kansanmusiikkiyhtye Tähkäpäät järjestää kämpällä yhteislauluillan. Täällä vain taivas on katArvatenkaan poliisi ei Juicen delläkin aletaan laittaa suomasovinnaisuussääntöjä rikko- laisen rockin ja popin historiaa tona, erittäin avara tila. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Kahvipannua pidetään kuumana koko päivän. Ohjelmaa riittää vielä elo- kuullekin: sunnuntaina 11.8. on luvassa reipasta menoa, kun puskapelimannit musisoivat metsäkonsertissa, joka alkaa kello 14. Mitä. Missä
Todella taidokkaita pitsejä olemme saaneet kuvata, toteaa Mattila, joka osallistuu myös kesän näytelmään. Kuvaukseen liittyvä vaivannäkö kuitenkin palkitaan, tarkka valokuva pystyy paljastamaan kohteen hienosyiset yksityiskohdat ja kuviot. . Suurlähettilään nelihenkinen seurue tutustui valtakunnallisesti arvokkaisiin harjumaisemiin sekä Kesäpäivä Kangasalla -lauluun. Kuvat: Matti Häkkinen. irene riihimäki. Viime vuonna Vehkajärven kesässä nähtiin Juhani Ahon Rautatie, jonka yhteyteen järjestettiin rautatie-aiheinen valokuvanäyttely. Nyt aihepiiri muuttui naisellisempaan ja herkempään; rauta vaihtui pitsiin. Tänä kesänä Vehkajärven näytelmäpiiri esittää Joseph Kesselringin mustalla huumorilla maustetun klassikkonäytelmän Arsenikkia ja vanhaa Keruutilaisuuteen tiensä löysi kaunis käsintehty pitsipöytäliina. omat huomionarvoiset seikkansa. Suomalainen puhdas luonto ja maisemat pysäyttävät miljoonakaupunkeihin tottuneet japanilaiset. Pitsi täytyy myös Mikä tekee ehdottomasti silittää ennen pitsistä pitsin? kuvausta, kertoo digipiirin jäPitsien dokumentointiin liittyy sen Jorma Mattila saamistaan pitsiä. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 19.6.2013 tulossa ja menossa Kuka. Neuvoja pitsien käsittelyyn valokuvaajat kävivät hakemassa talvella Suomen pitsimekasta Raumalta. Joten katsokaapas varpaisiinne, ja saatatte huomata että teillä on pitsisukat jalassa. Käsin virkattua pitsiä. heinäkuuta. Pitsinäyttelyn lisäksi Touhulassa on esillä myös Pirkko Mattilan Lintu vai kala -keramiikkanäyttely. Pitsin tarkka rakenne paljastuu valokuvan avulla. Kuvan pitsi on koneella tehtyä. ohjeista. Asiantuntijoidenkin mukaan pitsi on sellainen tekstiili, jossa on reikiä, kertoo Jorma Mattila. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Kangasalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen ja Mäenpää totesivat, että Olavi ja Lilja Sallinen perheineen ovat luoneet Kangasalle maailman- laajuisestikin ainutlaatuisen museoautokeskittymän. Myös koulutusta voi viedä Kuohunharjun kulttuurimaisemien kautta matka jatkui Kangasalan lukion uuteen oppimisympäristöön. Paikallisia palveluita pitää vielä kehittää, jotta turistit saadaan tänne. Esittelyä seurasi myös osa Kangasalan kunnan ja lukion johtoa. Kangasalan vierailun lopuksi kehitysjohtaja Lasse Silván esitteli Kallion yritysalueen tuomia yhteistyömahdollisuuksia, lähinnä data center eli konesalihanketta. Japanilaisseurueen matka jatkuikin Tampereelle, missä käytiin keskusteluja japanilaisten ja suomalaisten yritysten yhteistyönäkymistä Venäjän markkinoilla Tampereen kauppakamarin johdon kanssa. Ka?yntkorttien vaihto japanilais-suomalaisittain. Missä. Vierailua koordinoineen Heikki Mäenpään mukaan luonto kiinnostaa japanilaisia matkailijoita. . Pitsikatio-tapahtuman tarkoituksena oli innostaa ihmiset avaamaan piironkiensa laatikot ja etsimään valkeita pitsiaarteita. Löydetyt pitsit dokumentoitiin Vehkajärven Nuorisoseuran digipiirin toimesta nuorisoseurantalossa Touhulassa. Samalla saattoi jakaa omaan tekstiiliaarteeseen liittyvän tarinan. Pitsien dokumentointiin ryhdyttiin Vehkajärven näytelmäpiirin kesän näytelmän inspiroimina. Lisäksi Suomen Pitsinyplääjät ry osallistui Vehkäjärven kahteen keruutilaisuuteen. Selväksi tuli, että kuvauskohteelle täytyy osoittaa kunnioitusta. . Mitä. Suurlähettiläs aikoi vierailla näissä maisemissa vielä erikseen vaimonsa kanssa, Mäenpää tietää. Vehoniemen automuseoon tutustumisen jälkeen museoemäntä Leila Suutarinen kyyditsi suurlähettilään maisemareittiä Mobilian alueen kautta Kuohunharjuntielle. 26 . Oppaana toimi lukion oppilas Lassi Halminen, jonka nousevaan formulakuljettajanuraan oli jo tutustuttu automuseon Paalupaikka-näyttelyssä. Auditoriossa Finnish Japan Center of Education ry:n puheenjohtaja Heikki Mäkipää esitteli liiketoimintamallin suomalaisen koulutusosaamisen viennistä Japaniin. Olosuhteet täytyy ottaa huomioon. ?Olemme kuvanneet noin 50 pitsiä, on ollut virkattuja, neulottuja ja nyplättyjä pitsejä. Kamera paljastaa sen mitä ei silmällä näe, toteaa Jorma Mattilakin. Pitsikatio-näyttelyn avajaisia vietetään pari päivää näytelmän ensiesityksen jälkeen, tiistaina 9. puhelin (03) 539 9800. Japanin suurlähettiläs vieraili Kangasalla Japanin suurlähettiläs Kenji Shonoda teki ensimmäisen virallisen vierailun Tampereen seudulle viime torstaina. Kangasalla teemoiksi nousivat luonto ja maisemat, suomalainen koulutusosaaminen sekä mahdolliset yrityshankkeet. Ohjelma alkoi Vehoniemen näkötornilta. Kuvassa suurla?hettila?s Shinoda ja kunnanjohtaja Jarmo Kivineva. Japanin suurlähettiläs Kenji Shinodan kierros jatkui museoautokyydillä Kangasalan lukiolle. Kuvat: Harjula Production / Sami Björkvist. shl Anu Ritvanen Pitsien parissa Vehkajärvellä Perjantaina Vehkajärvellä keräännyttiin toistamiseen vanhojen pitsien äärelle. Näytelmä saa ensi-iltansa Mansikkajuhlilla heinäkuussa. Dokumentoitujen pitsien tekotekniikasta pystyttiin päättelemään, että vanhimmat pitsit olivat peräisin ainakin 1800-luvulta. Ja aiheeseen liittyviä vitsipitsejäkin kuultiin paikan päällä. Vitsipitsit mielessä voikin kysyä, mikä tekee pitsistä pitsin?
Hänet tunnetaan kiviteosten lisäksi myös teräs- ja pronssiveistoksistaan. Näyttely on avoinna 23.6.? 20.7. Torstaina 27.6. Sahalahden kirkossa on tarjolla kesäistä iltamusiikkia Aimo Kokkolan seurassa. Perjantai-iltana on perinteisten Lahdenkulman kyläjuhlien aika. Osoite on Vanha Pakkalantie 35, Kangasala. Sivellin loi lemmenparin Naisille suunnattu romantiikka on siitä poikkeuksellinen kioskikirjallisuuden laji, että sen julkaiseminen on jatkunut laajamittaisena aina 2000-luvulle asti. Nykyisin valokuvat ovat miestenlehdissäkin lähes kokonaan korvanneet maalaustaiteen. Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttely maalatuista kirjankansista Sahalahden museomakasiinissa 10.?21.7., ke?pe 14?18, la?su 10?14. Kylän väki kokoontuu Lahdenkulman koululle kello 18. Tiistaina puolestaan lauletaan kansanmusiikkiyhtye Tähkäpäiden kanssa Rajalan kämpällä Laipanmaassa. Lauluilta alkaa kello 18. Taustialan kentällä kisaillaan pihapelien Sahalahden mestaruuksista keskiviikkona 26.6. Hänen kokoamassaan näyttelyssä voi nähdä yli 300 vanhoja muistoja mieleen palauttavaa kirjaa ja lehteä. Luonnonvärien herkkyys ja yllätyksellisyys on aina yhtä kiinnostava. Maarit Humalajärvi työskentelee Valkeakoski-opiston tekstiilityön opettajana. Maaemon aarteet - Maarit Humalajärven tekstiilitaidetta 15.?28.6. tiistaista sunnuntaihin kello 12?18. Kuinkas se vihta oikein sidotaankaan? Juhannussauna ilman tuoksuvaa koivuvihtaa on kuin pilvinen päivä ilman aitanpolulla astelevaa emäntää. Nyt on jokaisella mahdollisuus muistella vihdanteon salaisuuksia ja oppia sitomaan oikeaoppinen, napakka kotimainen nostalgiatuote. Mikkolan Navetta ja Kahvila Pytinki järjestävät sopivasti juhannuksen runtuna Vihdanteon alkeiskurssin Pytingin pihamaalla. Toimii myös erinomaisesti mökkituliaisena. Sydän-Hämeen Lehti 27 tulossa ja menossa Museomakasiini esittelee kadonnutta kansitaidetta Kaunottaret ja pyssymiehet poseeraavat Sahalahdella Sahalahti Maaemon aarteet -näyttely on syntynyt ihmettelystä. Maaemo luo tekstiiliaarteita Maaemon aarteet -näyttely on syntynyt ihmettelystä, yllätyksistä, kokeiluista ja kaikesta siitä, mitä luonto meille antaa. Avajaisissa esiintyy naiskuoro Tellus Tampereen Pispalasta. Korpiniemen Iso-Mattilas- sa vietetään pikkuiltamia maanantaina 24.6. Vaikka western-kirjallisuutta julkaistiin 1950?70-luvuilla kasapäin, katosi lajityyppi lähes kokonaan vuosituhannen lopulla. sarjoista ovat näyttelyssä esillä muun muassa Viettelys-kirjat. Niiden tyypillinen kansiaihe on intohimoinen lemmenpari, joka aivan uusimmissa kirjoissa tosin on valokuva eikä enää maalaus. Pin-up-tyttömaalaukset tuotiin toisen maailmansodan rintamille amerikkalaissotilaiden taisteluhalun ylläpitäjiksi. Sodan loppupuolella Korsulukemisto Ystäväni alkoi julkaista Suomessakin pin-up-kansia, joiden taitavin kotimainen tekijä oli Alexander Lindeberg. Sodan jälkeen amerikkalaismiesten suosiossa olivat pinup-maalauskalenterit. Suomessa samat kalenterikuvat hyödynnettiin 1950-luvulla kansikuvina Kallessa ja muissa kotimaisissa miestenlehdissä. Kansitaidetta 1950?60-luvuilla uudistanut amerikkalainen Robert McGinnis on yksi arvostetuimmista taiteili- joista. klo 18. kello 12?15. Katja Rauhamäen taidetta Pirilän navetassa Lasitaiteilija Katja Rauhamäen ja kuvanveistäjä Kyösti Puttosen yhteisnäyttely aukeaa juhannuksena Eräjärvellä Pirilän navetassa. Katja Rauhamäki asuun ja työskentelee nykyisin KeskiSuomessa, mutta hän on kotoisin Valkeakoskelta, ja yhteydet Sydän-Hämeeseen ovat tiiviit. Vihavuoden koskigalleria, Vihavuodentie 355, 14930 Sappee (Hauho). Taiteilija paikalla la 15.6. Kahvila Pytinki, myymälät sekä Luopioisten taidekesän näyttelyt avoinna. Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttelyssä Sahalahden museomakasiinissa on heinäkuussa esillä koukuttavia maalauskansia 1900-luvun puolivälin kioskijulkaisuista. Nykyisin nämä komeat kansikuvat ovat jo historiaa, jota säilyttävät vain innokkaat harrastajat. Filosofian tohtori Kari Elkelä on tällainen keräilijä. Keskiviikko 19.6.2013 . Yhdessä taiteilija Maarit Humalajärven tekniikassa kasvien osat keitetään ja kääritään kankaaseen, joka pujotetaan paketoinnin jälkeen muovipussiin. Päiviä lämpimässä hautuneet kankaat paljastavat ihanuutensa pesun ja silityksen jälkeen. Raittiushenkisiä vietetään tänä vuonna 1950-luvun tyyliin. Lisäksi saman verran kansikuvia nähdään kuvakehinä tietokoneiden näytöillä. Alku pulp-lehdistä Naiskauneutta ja shokeeraavia tilanteita tehokeinoinaan käyttävät kansimaalaukset omaksuttiin vuosisadan alun pulp-lehdistä 1940-luvulla taskukirjoihin. Molemmat julkaisut ovat amerikkalaisia keksintöjä, jotka ovat levinneet sittemmin ympäri maailmaa. Viikon avaukseen kokoonnutaan kirkonkylän makasiinille sunnuntaina 23.6. kello 18. Hänen maalaamansa hemaiseva kaunotar on noin 85 suomalaispokkarissa, joista lähes kaikkien kannet voi nähdä myös näyttelyssä. Tavallista on myös kohdistaa kiinnostus johonkin genreen eli lajityyppiin. Edelleenkin suosittu genre on rikoksista ja niiden ratkomisesta kertova dekkaripokkari, vaikkei niitä enää julkaistakaan yhtä viehättävinä maalauskantisina sarjoina. Näyttelyssä on esillä muun muassa amerikkalaisdekkareista Ruotsissa koottu Manhattan-sarja, suoraan Australiasta kansikuvineen tuotu Carter Brown -sarja sekä Suomessa koottu Ilvessarja. Villi länsi pyssymiehineen oli toinen suosittu genre. Brittiläisen Lännensarjan miehekäs ja värikylläinen kansi erottui hyvin lehtihyllystä lukemiston aloittaessa vuonna 1954. Näyttelyssä ovat esillä myös pienikokoinen pokkarisarja Montana ja amerikkalaisaineistoon perustunut Walt Slade -lehti. Hän käyttää nykyään teostensa materiaalina pääosin kierrätyslasia, ja hän on kehittänyt useita erilaisia tekniikoita, joilla lasia voi kuvioida uniikeilla tavoilla. Kyösti Puttosen näyttelytyöt ovat pääasiassa kiviveistoksia, joiden aiheet käsittelevät luontoa ja eläimiä. Muiden viihdeilmiöiden tapaan taskukirjasarjat ovat tulleet Ruotsin kautta suomalaisten nautittavaksi. Esimerkiksi Ruotsin Jaguar-sarjasta tuli suomeksi käännettynä ensin Pantterisarja ja myöhemmin Puuma-sarja. Monet harrastajat metsästävät erityisesti tiettyjen taiteilijoiden kansikuvia. Sahalahden kirjanystävät tarjoilevat perinteistä iltamaohjelmaa ? myös yleisö voi pukeutua ajan henkeen. Muutaman Kallen kanteen sai pin-up-tytön piirtää myös kotimainen kuvittaja Toivo Fahlenius. Sunnuntaina ohjelmassa on vielä retki Myllykolun kesäteatteriin Hämeenkyröön.. Kyösti Puttonen työskentelee Jyväskylässä. Pieni vapaaehtoinen tarvikemaksu. Vihdanteon alkeiskurssi Pytintin pihamaalla Luopioisissa keskiviikkona 19.6. kello 13-15. Tapahtumaviikko huipentuu lauantain markkinoihin ja illan tansseihin Salmentaan lavalla. Sahalahden marttojen järjestämiä tansseja tahdittaa Saku Backman Duo. Parhaiten genre muistetaan kioskeista ja antikvariaateista nykyisinkin löytyvistä Harlekiini-kirjoista, joiden useista teema- Sahalahden Suvipäivät käynnistyvät juhannuksen jälkeen Suvipäivät kuuluvat Sahalahden kesään aina juhannuksen jälkeisellä viikolla: tapahtumia riittää viikon jokaiselle päivälle
Jo Outi Munnukan vetämässä alkuverryttelyssä juostaan, taaperretaan rapukävelyä ja edetään jättiläisinä varpailla, kädet suorina ylhäällä. Temppurataa kierrettäessä Julia Sainio viihtyy renkaissa niin hyvin, että häntä pitää jo hätistellä seuraavalle suorituspaikalle. ?Nämä ja trampoliini ovat kivoimmat, hän arvioi. Kuperkeikkakin sujuu pehmeästi ja pyöreäselkäisesti. ?Ihan helppoa. Mitä. Myynnissä on myös lahjatavaroita, käsitöitä paikalliselta taitajalta sekä peruselintarvikkeita maidosta Eläimiä ensi kesäksi makkaraan. Annassa tarjoillaan kahvihet?Ei tarvitse hakea täyden- nystä matkojen päästä, Tuija Lindell huomauttaa ajatellen erityisesti Längelmäveden ranta-asukkaita. Vastikään kahvilan avanneet Lindellin naiset pohjustavat jo innokkaasti ensi kesän kuvioita. Ei mennyt ihan suoraan, Emmi huomaa päädyttyään melkein patjan reunalle. Kolmen vartin aikana hän ehtii muiden 5-6 ?vuotiaiden lasten kanssa kiertää suorituspaikat Sariolan liikuntahallissa moneen kertaan. Täydellisesti kokonaisuuteen uppoavat tuotehyllyt keksittiin tehdä vanhan riihen hirsistä. Sen verran Lindellin naiset antoivat periksi nykyajalle, että vedättivät aittaan sähköt kylmälaitteiden takia ja rakennuttivat sen eteen terassin ulkona kahvittelijoita varten. Löytöjä kirppareilta Kahvilan sisustus huokuu mennyttä aikaa. Olisi jotain täälläkin, kun ennestään ei ole mitään, Tuija Lindell kiteyttää idean, joka johti kahvilan avaamiseen Sahalahdelle Haapasaarentien varteen. Aittakahvila Anna on kahden naisen, äidin ja tyttären, Tuija ja Taija Lindellin luomus. Vanhoissa, ovet levälleen avatuissa kaapeissa ilahduttavat kirkasväriset emaliastiat, käsityöt ja kauniisti pakatut myyntituotteet. ?Voi katsella vanhoja esineitä kahvia juodessa, sisustukseen perusteellisesti paneutuneet yrittäjät sanovat. Kokonaisuuteen sopivia astioita, esineitä ja huonekaluja löytyi kirpputoreilta ja myös Hoivalan tilan muita aittoja penkomalla. puhelin (03) 539 9800. Tunnelmien kahvila: Vanha vilja-aitta heräsi uuteen elämään Sahalahdella Aittakahvila Anna tarjoaa myös silmänruokaa Sahalahti . Takaperin en kyllä vielä osaa. Jimi Penttilän koko olemus säteilee liikunnan iloa ja riemua. ?Kaikki on kivaa, 6-vuotias poika hehkuttaa pujoteltuaan taas kerran taitavasti puolapuilla vanteiden läpi. SHL Maija Nieminen-Pessi Jimi Penttilä (etualalla) taituroi puolapuilla vanteiden läpi.. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Tasapaino kehittyy, kehon hallinta paranee ja vähän aremmatkin jengiläiset saavat lisää itseluottamusta. Mukaan vapaallakin Julia Sainio roikkuu renkaissa. sa kuperkeikkajengissä koettiin toiminnan aloituspäivänä varsinainen yleisöryntäys, kun pienten ja isojen ryhmissä temppuili molemmissa peräti nelisenkymmentä lasta. ?Nyt ei tarvitse paljon jonottaa, yhdessä Outi Munnukan kanssa toimintaa vetänyt Jarno Scutskoff toteaa tiistain näkymistä. Emmi Vaittinen osallistui toimintaan aktiivisesti, tiistaina äitinsä Elina Niemisen kanssa, muina päivinä hoitopaikkansa ryhmän mukana. ?Emmi halusi tänne, vaikka hoidosta olikin vapaata, Nieminen huomautti. ?Ihan mukavalta näyttää. Liikunnallista on, hän kertoi seurattuaan jengiläisten touhuja. Kaikki on kivaa Koko kolmevarttinen touhuViime viikolla kokoontunees- taan sen verran kiivastempoi- sesti, että lasten posket alkavat punoittaa ja hiki nousee pintaan. Mustaksi maalattu vanha polkupyörä koristaa puolestaan aitan seinustaa matkassaan korillinen kukkia. kien purtavaksi melkein sen seitsemää sorttia suolaistakaan puolta unohtamatta. 28 Keskiviikko 19.6.2013 tulossa ja menossa . Seinillä koristeelliset lautaset tekevät seuraa tauluille, jotka on kehystetty vuosikymmenten takaisten Kotiliesien ja Kotikokki-lehtien kansista. Kaikesta näkyy, että tilan uusiokäyttö on toteutettu mahdollisimman vähän alkuperäisasuun kajoten. Tuija Lindellin Anna-mummukin, jonka mukaan kahvila on saanut nimensä, tunnistaisi sen vanhaksi tutuksi aitaksi. Palvelutiski pystytettiin osin puretuista aitan parvirakenteista. Kahvilassa poikkeajia palvellaan joka päivä elokuun loppuun saakka, syyskuussakin vielä viikonloppuisin. Vanhaa kunnioittaen Kahvila toimii Hoivalan vanhassa, jo vuonna 1703 rakennetussa vilja-aitassa. Missä. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Kävijöiden iloksi suunnitel- laan vielä kotieläinpihaa, jossa käyskentelee ainakin lampaita, hevosia, ankkoja ja muita eläimiä. ?Eläimet ovat enemmän minun alaani, Ahlmannilta oppia saanut Taija Lindell mainitsee. SHL Maija nieminen-pessi Kuperkeikkajengi opetti kehon hallintaa sahalahti Emmi Vaittinen asettaa hernepussin päänsä päälle, nousee puomille ja etenee kapealla alustalla tarkasti keskittyen. Tyttö ei putoa, ei pussikaan, kun vierellä rohkaisee ja tukee kädestä Elina-äiti. Tasapainoilun jälkeen Emmi jatkaa kiertämistä temppuradalla, jossa muiden muassa riiputaan renkaissa, tasapainoillaan puolapuilla vanteiden läpi ja hypitään trampoliinissa. Ja totta kai, kun kerran kuperkeikkajengissä ollaan, pyöritään niitä kupperiskeikkoja. . Näiden tutkimusmatkojen seurauksena tuoreiden leipomusten myyntiastioiksi valikoituivat tuohon tarkoitukseen hienosti sopivat vanhat kylvövakat. Mennyt maailma tulee vastaan jo terassilla, jossa tonkat Myytävät tuotteet ja koriste-esineet ovat kauniisti esillä vanhoissa kaapeissa. Aittakahvila Annaa pyörittävät äiti ja tytär, Tuija ja Taija Lindell. muistuttavat maitolavojen aktiivikäytöstä. Molemmille luontuvan työnjaon mukaan Tuija leipoo ja Taija myy. Paljon väkeä keränneitä Annan avajaisia vietettiin toissalauantaina
ja vei miehet finaaliin ja nuoret pojat pronssiotteluun. Pronssiotteluun joutuivat tyytymään myös Kuhmalahden vahvistukset Asko Ahola, Petri Olkkonen ja Jarmo Rantala, kun Petri Erholtz, Jarno Schutskoff ja Outi Munnukka onnistuivat juoksuttamaan heitä vesisateessa. Tämä vaatii pelaajilta parempaa sijoittelua hyökkäyksissä, jotta pallo saadaan jäämään vastustajan kenttään. Kahdeksan joukkuetta aloitti kahdessa neljän lohkossa. Lohkot olivat tasaiset, ja jatkopelit saatiin selville pistelaskuilla. Puolivälierissä nuoret Aki Koukkula, Topias Koukkula ja Juuso Rautakorpi haastoivat onnistuneesti Tuomas Alatalon, Krister Hentilän ja Heikki Jaatisen vieden pelin 2?1. Sydän-Hämeen Lehti 29 urheilu LP Kangasala teki uusia pelaajasopimuksia lentopallo Naisten lentopalloliigajoukkue LP Kangasala on tehnyt yksivuotisen pelaajasopimuksen yleispelaaja Liisa Hurskaisen kanssa. Joukkueen passariosastoa vahvistaa Oona Yli-Pekkala, joka liittyy LP:n riveihin kaksivuotisella sopimuksella. Molemmat pelaajat edustivat viime kaudella Ylöjärven Ryhtiä. LP Kangasala ja Ryhti aikovat entisestään tehostaa yhteistyötään tällä kaudella. Esimerkiksi urheiluakatemian aamuharjoituksia vetävät molempien seurojen päävalmentajat, sekä Tuomas Alatalo sekä Heikki Kosonen. Kangasalalaisjoukkueen päävalmentaja Alatalo on mielissään uusista pelaajasopimuksista. . Kaiken kaikkiaan pelit olivat hyviä ja katsomisen arvoista taistelua nähtiin paljon. Lauantaina pareja oli kymmenen, joten turnaus aloitettiin kolmella lohkolla, joista voittajat pääsivät finaaleihin ja lohkojen kakkoset pelasivat toisten lohkojen kolmosia vastaan. Lohkovoittajiksi selviytyivät Teppo Heikkilä ja Markku Puputti, paikallinen nuori taitaja Aki Koukkula ja Eurasta tullut Paavo Korhonen sekä Tuomas Alatalo ja Outi Munnukka. Ottelu oli tasainen ja kumman vain vietävissä, mutta kovalla syötöllä ja hyvillä sijoituksilla Tuomas Alatalo ja Outi Munnukka veivät pronssia. Finaalissa nähtiin loistavaa peliä kun Teppo Heikkilä ja Markku Puputti saivat vastaansa Tomi Rumpusen ja Heikki Jaatisen. Finaalissa sade oli jo loppunut ja pelattiin koko rahan edestä kolmessa erässä; voitto meni ansaitusti kolmikolle Ari Raatala, Mauri Turkka ja Marko Jussila. Lauantain parisarjan tulokset: 1) Teppo Heikkilä ja Markku Puputti, 2) Tomi Rumpunen ja Heikki Jaatinen, 3) Tuomas Alatalo ja Outi Munnukka, 4)Aki Lindholm ja Joni Haataja, 5) Aki Koukkula ja Paavo Korhonen, 6) Krister Hentilä ja Joni Sokka, 7) Lasse Pesonen ja Marko Juuso Rautakorpi lyömässä joukkueensa Aki Koukkulan ja Topias Koukkulan katsoessa, torjumassa Sagulin, 8) Juuso Rautakorpi Matti Kannus ja puolustamassa Niilo Sointu. ja Topias Koukkula, 9) Kimmo Niittynen ja Keijo Valkama, 10)Anne Salminen ja Sanna Erholtz, Jarno Schutskoff, Outi Olkkonen, Jarmo Rantala, 5) Käenniemi, 7) Tero Kamppari, Turkka. Sunnuntain kolmen sarjan Munnukka, 3) Aki Koukkula, Tuomas Alatalo, Krister Hen- Jorma Seppänen, Jalal Golparatulokset: 1)Ari Raatala, Mauri Topias Koukkula, Juuso Rau- tilä, Heikki Jaatinen, 6) Matti yan, 8) Anne Salminen, Sanna Turkka, Marko Jussila, 2) Petri takorpi, 4) Asko Ahola, Petri Kannus, Niilo Sointu, Reko Turkka, Mika Syrjä. Sarjojen parhaat.. Heikki Kosonen tekee erinomaista työtä Ylöjärvellä nuorten pelaajien kanssa, ja nyt nämä kaksi pelaajaa ovat valmiina seuraavalle askeleelle liigatasolle. Sunnuntaina sää oli pilvisempi, mutta hyvä keli silti vielä viimeisiin peleihin asti, jolloin sade kasteli pelaajat. Lauantain parisarjassa oli kuumia nimiä. Tämän vuoden miesten lentopallon suomenmestari Tomi Rumpunen Kokkolan Tiikereistä tuli kisaamaan turnaukseen oriveteläisen Heikki Jaatisen kanssa. Lisäksi jo toukokuun turnauksessa hopeaa ottanut entinen maajoukkuepelaaja Teppo Heikkilä tuli haastamaan pelaajia myös hiekalle erittäin taitavan parinsa Markku Puputin kanssa. Paikallisen naisten liigajoukkueen LP Kangasalan ensi kauden päävalmentaja Tuomas Alatalo oli myös mukana peleissä ja osoittautui taitavaksi pallon sijoittajaksi. Pronssiottelussa junioripelaajat Aki ja Topias Koukkula sekä Juuso Rautakorpi näyttivät taitonsa ja veivät siten kuhmalahtelaisilta palkintosijan. Sekä Liisa että Oona ovat hyviä esimerkkejä, millaista urheilijan polkua me pystymme täällä Pirkanmaalla tarjoamaan pelaajille. Vesaniemen kenttä antaa hyvät puitteet lajiin ja aurinko paistoi lauantaina hyvin, vaikka tuuli vähän palloa kuljettikin. Toisessa otteluparissa Matti Kannus, Niilo Sointu ja Reko Käenniemi joutuivat taipumaan, kun Petri Erholtz löi palloa hiekkaan Outi Munnukan ja Jarno Schutskoffin passeista. Välierissä Koukkulan serkukset ja Rautakorpi taistelivat hienosti Ari Raatalaa, Marko Jussilaa sekä Mauri Turkkaa vastaan, mutta kolmanteen erään johtaneessa ottelussa kokemus voitti . Hurskaisella toki on jo kokemusta jonkin verran liigapeleistä, mutta kausi ykkössarjassa teki selvästi hyvää hänen itseluottamukselleen. Yli-Pekkalalla on kaikki edellytykset olla tulevina vuosina liigan parhaimmistoa passarin tontilla, hän arvioi. LP Kangasalan riveissä har- joittelee tällä viikolla myös muutama testipelaaja. Virosta saapuu maajoukkuekeskitorjuja Eliisa Peit. Raision Loimun juniorit Julia Porsanger ja Kati Nikula totuttelevat liigavauhtiin tämän viikon ajan Kangasalla. Tasaista ulkopeliä Kangasala Beach Volleyssa Toinen näytös: Kotimaiset ja paikalliset huippunimet toivat tasoa turnaukseen beach volley Viikonloppuna pelattiin Kangasalla kesän ensimmäinen turnaus beach volleyta ulkokentällä, kun kolmiosainen mestaruusturnaus eteni toiseen vaiheeseensa. Katsojille tarjottiin kovia lyöntejä ja mahtavia hakuja sekä torjuntoja, mutta voitto kirjattiin Heikkilälle ja Puputille silti suoraan kahdessa erässä 2?0. Kokemus juhli kolmen sarjassa Sunnuntaina pelattiin kolmella pelaajalla. Puolivälieristä lohkojen ykkösiä vastaan selvisivät Pälkäneen Luja-Lukon lentopallojoukkueesta tutut kovakätinen Krister Hentilä ja Joni Sokka, Luopioisista Aki Lindholm ja Joni Haataja sekä Tomi Rumpunen ja Heikki Jaatinen. Näistä pronssiotteluun raivasivat tiensä Tuomas Alatalo ja Outi Munnukka sekä Aki Lindholm ja Joni Haataja. Keskiviikko 19.6.2013
P5 pituus: 1) Helmeri Hampaala 184, 2) Verneri Hampaala 139, 3) Niilo Hampaala 58. T15 200m: 1) Maaru Tassberg 34,3, 2) Reeta Tassberg 44,6. P9 seiväs: 1) Matias Saksala 110, 2) Mikko Joenranta 0, 2) Aapo Hampaala 0. Myös veneiden ja autojen kausisäilytystä. P11 seiväs: 1) Tuukka Kirvesoja 110. T5 pituus: 1) Naimi Lähteenmäki 157, 2) B-rata 3,3 km: 1) Lindstedt Tiia Joenranta 113, 3) Ninni Tapio 35.14, 2) LahdennieBährend 107, 3) Piitu Koski mi Heikki 36.43, 3) Tiitola 56, 4) Martta Lähteenmäki 50. 9?12-vuotiaat kisailivat Eläintarhan kentällä ja vanhempien ikäluokkien kisat järjestettiin Leppävaarassa. Topi Rönni kilpaili 9-vuotiaiden sarjassa osallistuen kolmeen lajiin. P9 keihäs: 1) Juho Laakso 11.99, 2) Aapo Hampaala 8.28, 3) Matias Saksala 7.40, 4) Mikko Joenranta 2.75. P7 60m: 1) Elias Laakso 13,4, 2) Niko Harjuntausta 15,1. Kisat ovat ni 1.03.25, 10) Kortetjärvi hienosti järjestetyt, kannustus Antero 1.04.10, 11) Kyttälä on kovaa ja suorituspaikat ovat Petri 1.05.41, 12) Jokela Juha 1.07.11, 13) Lahti Heimo huippukunnossa. 1.07.16, 14) Pitkänen Suvi 1.11.05, 15) Vuolijoki Kari 1.11.47, 16) Suojoki Jenni tuus: 1) Kiia Leander 174, 2) 1.12.10, 17) Koivisto Pentti Eevi Hampaala 160, 3) Pipsa 1.14.12, 18) Sainio Ari 1.21.16, 19) Laurila Saija 1.21.32, 20) Niittynen 152. T5 60m: 1) Naimi Lähteen- Laine Anne 1.26.48, 21) Suikmäki 16,5, 2) Tiia Joenranta ki Hanne 2.00.24 18,0, 3) Ninni Bährend 24,0, Ei aikaa: Laine Jukka, Mattila 4) Martta Lähteenmäki 26,0, Timo, Hakala Seppo. 5) Piitu Koski 32,6. Pakkalan urheilukentällä kilpaili 36 nuorta. P15 seiväs: 1) Joni Syrjä 240. P15 keihäs: 1) Joni Syrjä 33.49. P13 60m: 1) Jami Siira 9,5, 2) Eero Viitanen 10,4. P11 keihäs: 1) Tuukka Kirvesoja 14.91, 2) Eemeli Saarela 9.29. P9 60m: 1) Matias Saksala 10,8, 2) Aapo Hampaala 10,9, 3) Mikko Joenranta 11,0. 3) Kortetjärvi Hannu 46.31, Voitto tuli Luja-Lukolle uudel- 4) Linnainmaa Pekka 49.02, la kauden kärkituloksella 889. Leikkimielisen kisan voi tavallaan tulkita päätyneen myös tasapeliin, sillä poikien juoksema keskiarvo vajaa 2100 metriä oli parempi kuin tytöillä. Tero 37,16, 4) Niemi Antero 37.28, 5) Lahdenniemi Pekka 40.06, 6) Väliaho Jorma 42.42, 5) Ahola/Hapuoja 7900p., 6) Riihiranta/Salonen 5520p., 7) Sievola/Tuokko 5440p., 8) Kallioinen 5000p. T15 seiväs: 1) Maaru Tassberg 150. T9 seiväs: 1) Sonja Harjuntausta 0, 1) Reena Tassberg 0. T7 pi- Yleisurheilu Mukava hellesää suosi ja teki mahdolliseksi hyvät tulokset Yleisurheilu-Teamin neljänsissä sarjakilpailuissa 5. Pääasia kuitenkin, että kaikki suoriutuivat iloisin mielin 12 minuutin ponnistuksesta. Seuraava yleisurheilun viikkokilpailu on torstaina 20.6. Onkkaalan kentällä. P7 pituus: 1) Niko Harjuntausta 201, 2) Elias Laakso 192. P5 60m: 1) Helmer i Hampaala 14,8, 2) Verneri Hampaala 18,4, 3) Niilo Hampaala 27,6. 30 urheilu Keskiviikko 19.6.2013 Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . P11 200m: 1) Tuukka Kirvesoja 42,2. P13 seiväs: 1) Jami Siira 190, 2) Henrik Saksala 160, 3) Eero Viitanen 150. T11 keihäs: 1) Anni Kantola 7.39, 2) Sanni Kirvesoja 6.29. T9 60m: 1) Iida Joenranta 11,6, 2) Reena Tassberg 12,0, 3) Sonja Harjuntausta 12,0, 4) Tytti Niittynen 12,0, 5) Olivia Hampaala 12,7. Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista. Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa. . ja tiukkoja kisoista 150. Ennakolta oli tiedossa, että kaikki tilastojen perusteella kovimmassa kilpailukunnossa olevat pojat ovat mukana . P13 keihäs: 1) Jami Siira 23.72, 2) Eero Viitanen 17.04, 3) Henrik Saksala 13.40. P11 60m: 1) Tuukka Kirvesoja 10,4, 2) Eemeli Saarela 11,3. Sydän-Hämeen rastit 12.6. Pituudessa sijoitus kirkastui Haltialla Lintuharjun kartalla. hopeaan tuloksella 415. T15 keihäs: 1) Maaru Tassberg 17.94, 2) Reeta Tassberg 7.26. T13 60m: 1) Evita Viitanen 9,8, 2) Anni-Riina Hänninen 10,1, 3) Anette Salo 12,0. T13 keihäs: 1) Roosa Kantola 8.16, 2) Anni-Riina Hänninen 5.86. T11 60m: 1) Sanni Kirvesoja 10,8, 2) Anni Kantola 12,4. T11 200m: 1) Sanni Kirvesoja 48,9, 2) Anni Kantola 52,3. T11 seiväs: 1) Sanni Kirvesoja 0. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. Vuokralle tarjotaan. Varasto/tuotantotilaa 9-600 m2. T9 keihäs: 1) Reena Tassberg 4.81, 2) Tytti Niittynen 4.32, 3) Olivia Hampaala 3.82, 4) Sonja Harjuntausta 3.71. T7 60m: 1) Kiia Leander 14,4, 2) Pipsa Niittynen 14,5, 3) Eevi Hampaala 14,7. kesäkuuta. P13 200m: 1) Jami Siira 34,7, 2) Eero Viitanen 39,5. Topi Osanottajia 67. Rönnillä oli hallussaan kuulantyönnön kauden tilastokär- A-rata 5 km: 1) Virtanen Antki, ja voimia löytyi hyvin vielä ti 39.52, 2) Ketola Petri 46.15, viikonlopun viimeiseen lajiin. Topi Rönni ja yli 2000 muuta lasta ja nuorta viettivät aurinkoisen kisaviikonlopun, josta ei tunnelmaa ja kovia kilpailuja puuttunut. Kahdella edellisellä kerralla osallistujia on ollut yli 80 henkilöä, joten tällä viikolla lähdetään tavoittelemaan hulppeaa sadan osallistujan ?haamurajaa?. Luja-Lukon värit olivat edustettuina Suomen suurimmassa nuorisoyleisurheilutapahtumassa Youth Athletics Games -kisoissa viikonloppuna. Sydän-Hämeen Lehti Kalastus Karinkiertäjät. Finaalista tuli huikea kisa, kun neljä Ratamestari Eino Anttila. poikaa ylitti neljä metriä. Takojantie 6 Pälkäne 040-5571036 Antero Kortetjärvi Onnittelut timanttihääpäivän johdosta. Lapset perheineen Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Eero Viitanen seiväshyppypaikalla. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti. 5) Kiiskinen Arto 50.40, 6) Kenties ensi vuonna Youth Mattila Ville 53.00, 7) Tikka Athletics Gameseihin saadaan Tuomas 53.19, 8) Siitonen myös muita Luja-Lukon kil- Erkki 54.40, 9) Huhta Tapapailijoita mukaan. Suurin kala Team Siikamäki 3880g hauki. 7) Nikkanen Mirva 44.32, 8) Alanissi Olli 45.42, 9) Järvinen Pentti 46.05, 10) Härkälä Jaakko 48.28, 11) Kyttälä Heikki 50.31, 12) Aalto Tauno 55.13, 13) Seppälä Pauliina 58.38, 14) Mattila Esko 1.00.28, 15) Sulander Heikki 1.02.17, 16) Rovio Kari 1.03.02, 17) Heikkilä Pekka 1.06.17, 18) Tikka Tero 1.08.13, 19) Naulapää Erik 1.14.37, 20) Pinola Kati 1.15.25, 21) Pinola Harri 1.16.24, 22) Tukiainen Tytti 1.20.06, 23) Simola Väinö 1.24.09, 24) Ilveskoski Seppo 1.26,34, 25) Höysniemi EevaKaisa1.27.17, 26) Sulander Mirja-Liisa 1.49.44, 27) Kolu Erkki 1.52.39 Ei aikaa: Rantanen Veikko, Virtanen Pirkko, Rönni Elina, Rönni Topi, Saarela Markku C-rata 2,0 km: 1) Laurila Ka- lervo 24.17, 2) Kopra Valto 24.56, 3) Hakala Rauno 25.04, 4) Stenman Reino 45.04, 5) Hytönen Eino 45.22, 6) Mattila Aune 46.13, 7) Virta Helge 57.42, 8) Kuusi Tuukka 56.17, 9) Mäkelä Niklas 1.02.48, 10) Mäkelä Joel 1.03.02 Ei aikaa: Mäkelä Elias KYMPPIPAIKKA . Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . T13 200m: 1) Evita Viitanen 36,1. T13 seiväs: 1) Evita Viitanen . sähköpostiin toimitus@shl.fi . puhelimeen (03) 539 9800 Kunniakierros kunnialla läpi Kunniakierros-tapahtuma keräsi hyvin juoksijoita Junnujuoksuun, ja tapahtuman avulla kerättävän tuen määrässä saavutettiin myös asetettu tavoite. Kunniakierrostapahtumassa tytöt voittivat pojat juostujen metrien määrässä selvästi. Juoksijoita oli yhteensä 66, mikä on melkoinen petraus viimevuotiseen määrään, joka oli hieman alle 40 kisaajaa. Tytöt juoksivat yhteensä lähes 72,2 kilometriä ja pojat saivat kasaan yhteensä vajaat 53,8 kilometriä. Uistelutreffit Kukkialla: 1) Team Siikamäki tulikin: jokaisen lajin voittoon 18760 pist., 2) Lehtelä/Sievola vaadittiin kauden kärkitulos. 17700p., 3) Aronen/RistiharPälkäneläiskunto oli koh- ju 10800p., 4) Heinot 8640p., dallaan ja kaikissa kolmessa lajissa Rönni sai finaalipaikan. 40 metrin pikamatkalta tuli Suunnistus sijoitukseksi viides omalla kauden parhaalla ajalla 6.67
Kunnan nähtävinä pidettävät asiakirjat ja kuulutukset ovat tänä aikana nähtävinä pääkirjasto Arkissa (Kehätie 4) kirjaston aukioloaikoina (ma 13-17, ti-ke 13-19, to 10-19, pe 10-15). Kiireellisissä sosiaalitoimen asioissa yhteydenotot p. 0400 633 352 (Onkkaala) ja p. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 19.6.2013 31 ilmoituksia Sekalaisia Kunnat KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. Kuntainfosta voi myös hoitaa seuraavia tilavarauksia: ? Vohlisaaren rantasauna ? Rajalansaaren savusauna ja mökki ? Seuratalon juhlatila Pälkäne, 19.6.2013 Kunnanhallitus Sekalaisia . . 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. palk. (03) 5655 4025 Maanrakennus, tienhoito WWW.TIENHOITO.FI Metsäkeskus, EU-maaseuturahasto Ellin Warasto Vanhojen tavaroiden osto & myynti. Ellintie 1, 36200 Kangasala 0400-571 151 www.ellinwarasto.net Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. 0400 702 761. Vesihuoltolaitoksen vikapäivystys toimii normaaliin tapaan p. Hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 20.6. . (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere POIKKEAMISHAKEMUS Rakennuslautakunnalle on toimitettu sekä poikkeamislupahakemus että sitä vastaava rakennuslupahakemus, joilla haetaan lupaa uuden kooltaan 82 m² suuruisen asuinrakennuksen rakentamiseen tilalle Seppälä RN:o 1:63 Karvialan kylässä. Rakennuspaikan osoite on Vihajärventie 7, Sappee. Niille, joiden etua tai oikeutta hakemukset koskevat, varataan tilaisuus tulla kuulluksi ja toimittaa huomautus rakennustarkastajalle asiakirjojen nähtävilläoloaikana. Kuntainfosta saa tietoa asumisesta, elämisestä ja matkailusta Pälkäneen kunnassa. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki SUORAAN TEHTAALTA SOUTU- JA MOOTTORIVENEITÄ Myynti tehtailta arkisin klo 8-16 Artekno Oy Aakkulantie 46, Kangasala Niementie 1, Luopioinen Puh. 03-2447625 www.artekno.? YÖPÄIVYSTYS Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. (03) 5655 4000 Päivystysvastaanotto: KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p. 0400 638 452 (Luopioinen). Luopioisten kuntainfopiste on avoinna Pytingissä (os. Museotie 1) ti-pe klo 10-14. 4,92 % (sis. (03) 3116 7394 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. 28.6.2013 kunnanvirastolla, osoitteessa: Keskustie 1, 36600 Pälkäne, jonne myös mahdollinen huomautus tulee toimittaa. Pälkäne 18.6.2013 Rakennuslautakunta Kunnanvirasto ja Kelan yhteispalvelu ovat vuosilomien keskittämisen vuoksi suljettuina 8.7.21.7.2013. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh
! $$ " % "