Sydän-Hämeen Lehti 23.07.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Edulliset avainasiakastarjoukset Avoinna arkisin klo 9-18 PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. | www.shl.fi Keskiviikko 23.7.2014 Ukraina ja koti mielessä mansikkapellolla s. Kuvassa Etusaaren rantamaisemaa. Lähes hävitetty Metsissä laiduntaminen loppui lähes kokonaan maa- ja metsätalouden kehityttyä 1950-luvulla. Luikalan Yrjölän tilalla perinne on jatkunut yli sadan vuoden ajan. . 14-15 Malli jaksoi poseerata, kun lapset taiteilivat pupua s. alv. 29 Tyyli on Naisten Ajojen salaisuus s. vuosikerta | Numero 30 | Irtonumero 3 . 21 Mikko ja Riikka Ylisen 17 hiehoa laiduntaa kahta saarta. 10 Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 4 Hevarit kuntoon porkkanalla. taina ilonen s. s. Hiehot rakastavat hehtaarien kokoisia laidunmaitaan, mutta lauttamatkassa on vielä opettelemista. sis. 020 757 9191 Avoinna ark. 13. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi ? Lukijalta: Kesän kuva saatiin valittua s. 7 ? Tulossa: Jarkko Liuha tekee jo Jukolaa s
Sitten aloitti ?Kukkian auto?. (Ventoniemen bussifirma perustettiin 1928) Nykyään ei autoista ole pulaa. Joskus harvoin jokin asia tuottaa iloa. Nyt sellainen ihme sattui, kun oli menossa jonotus kaupan kassalle. Suttisen tila ei pysty tänä vuonna toteuttamaan edellisvuosi- M en erikoisuutta: Laitikkalaan on leikattu Suomessa harvinaisen, mutta Amerikassa laajalti tunnetun maissilabyrintti. Tänä kesänä mikään ei kasvanut kolean kesäkuun aikana. Polvenkorkuisen kasvuston äärellä oli helppo päättää, että tänä vuonna labyrintti jää tekemättä. uoramyyntitilojen tärkein tuote on kuitenkin maku. Aamulla pellosta poimitut lähituotteet maistuvat toiselle kuin kaupan logistiikkaketjun pussissa kulkeneet tavanomaiset tuotteet. Paikallisten peltojen ja navetoiden sato osataan nykyisin jalostaa maalaisleiviksi ja jopa valmisruoaksi. Eräs mummolle tuttu mies leuhki taannoin, että oli Kukkian saaressa yökyläillessään nukkunut samassa sängyssä kuin ai- Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm koinaan Heinrich Himmler. Innoitusta ovat täältä saaneet monet taiteilijat kuten, Hannu Mäkelä, Väinö Kirstinä ja Eino Leino. Eivät ne yleensä ylenkatso maalaiskansaa. Maksaako viiden kilon laatikko supertarjouksessa 25, 30 vai peräti 35 euroa? Perheen pitää olla suuri ja marjankulutuksen kovaa, jotta vuoden mansikoille kertyisi kymmenien eurojen hintaero. Mansikoihin liittyvän kiihkon juuria pitää etsiä ihmisen geeneistä. Nykyihminen säilöö enää esi-isiensä tapaan vähän talven varalle. tommi.liljedahl@shl.fi Makumatkaajan paratiisi S uomalainen elää viljasta, mutta ruis- tai vehnäpeltojen satonäkymät eivät ihmisiä kiinnosta. Ehkä sadan vuoden kuluttua Kukkia-Seura järjestää hänelle nimikkojuhlat. Mummo on kuullut meidän vaarilta, joka on terassilla joskus juonut veljenmaljoja lomailevien herrojen kanssa, että poliisitkin saattavat rentoutua alkoholia nauttien. Mutta kohtuullisesti. Vaatii kuitenkin vuosien kokemusta ennen kuin seudun helmet osaa poimia eri pisteistä. Vielä pari sukupolvea sitten säilöminen oli elinehto, nykyisin enemmänkin rituaali. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 23.7.2014 Marjatilat ovat tajunneet matkailukohteista parhaiten sen, että pysähdyspaikat päätetään takapenkillä. päiväksi Pälkäneelle. Marjojen ja vihannesten lomassa tilat kauppaavat kahvia ja koriste-esineitä. Joskus ennen sotia, ehkä vielä viisikymmenluvullakin, oli enemmän säätyeroa kaupunkiherrasväen ja paikallisen rahvaan välillä. Ei heidän kirkonkylässä ollut edes ravintolaa, kesäterassista puhumattakaan. Mummo innostui ja ryhtyi kehumaan, että Luopioisissa lomalaisia on ollut jo noin sata vuotta. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Olisiko meillä ilman heitä näin hyvää kauppaa. Naapurin rouva oli mukana. Sen vaalimiseen tarvitaan laatikoittain mansikoita. älkäneen marjatiloista on muodostunut tärkeitä matkailukohteita. Hän on julkaissut mm. Eikös herrasväen tapana ollut, että rouva, lapset ja kotiapulainen olivat kesän huvilalla, perheenpää töissä ja kesäleskenä kaupungissa. Kesäisin seurataan päivittäin mansikoiden kypsymistä ja etenkin hintatietoja. 2 Keskiviikko 23.7.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Niillä ei ole suurta taloudellista merkitystä, mutta elämyksen kannalta ne ovat tärkeitä. Lisäksi erilaiset oheistoiminnot jatkavat tilojen sesonkia. Sekä Niitty-Seppälästä että Suttisen tilasta on tullut lapsiperheille ohittamattomia kesäkeitaita. Niitty-Seppälän eläimiin, polkuautoihin, labyrinttiin, peikkoluolaan ja leikkipuistoon ei ehdi kesän aikana kyllästyä, vaan pikkuväen mielestä tilalla on poikettava päivittäin. Ja mitenkä ne silloin alkuaikoina liikkuivat, kun varakkaillakaan ei ollut edes yhtä autoa per talous? Junallako Hämeenlinnaan ja hevoskyydillä jatko. Mummo siinä huokaili, mutta naapuri keksi asiassa iloisemman puolen: ?Eikö se ole hyvä, kun jonoa on ja kun täällä on niin paljon kesäasukkaita. Leinosta puheen ollen: nyt samaisessa Ahonsaaressa lomailee noin sata vuotta nuorempi lauluntekijä Tykopaatti eli Tyko Haapala. Jos lähituotteet koottaisiin yhden katon alle, hyllyjen äärelle poikkeaisivat ohikulkijoiden lisäksi myös matkojen päästä varta vasten ajelleet ostosmatkailijat. S Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Tuoreiden marjojen ja maalaiselämyksien perässä ajellaan lähikaupungeista P . Presidentti Kekkonen suoritti valtiovierailun Kukkarosaareen 1973, mukanaan pääministeri Sorsa. On paikallinen väkikin saanut kulttuurivaikutteita, kun on joutunut tekemisiin lukeneiston ja yhteiskunnan merkkihenkilöitten kanssa. Tutuiksi tullaan. Ja jotkut pöräyttävät mökilleen omalla lentokoneellakin. Monenlaisia merkkihenkilöitä on huviloilla nähty. Mummo miettimään huvilaelämän alkuaikoja, että mitenkä ne muinoin. Se kesti ja kesti. sooloalbumin Luopioisten Luja. Mutta kun kesämökkeily on yleistynyt kautta linjan ja vanhoissa huviloissa sukupolvet vaihtuneet moneen kertaan, tasa-arvoistumista on tapahtunut. Ne pysäyttävät asiakkaita mansikka-ajan jälkeenkin, ja samalla ihmiset poikkeavat myös vihanneshyllyllä. arjatilat ovat tajunneet seudun matkailukohteista parhaiten sen, että pysähdyspaikat päätetään takapenkillä. Tarja Halonenkin on kuulemma vieraillut Rajalanniemessä, mutta hän ei ollut vielä silloin presidentti eikä Rajalanniemissä ollut katuvaloja. Ei ole kuultu yhtään tarinaa siitä, että konstaapelit tai komisariot olisivat täällä liikaa humaltuneet, häiriötä aiheuttaneet ja maalaisputkaan joutuneet. Niin että kautta linjan fiksuja ovat nämä kesäasukkaamme. Ihan taas ollaan paljosta paitsi, kun lomakausi loppuu ja kylänraitti hiljenee. Mymmeli Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Mummon murinat Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Kukkia on kutsunut Tässä iässä tulee marisseeksi vähän kaikesta. Vertaapa noita kukkuraisia kärryjä meidän vaatimattomiin ostoksiin.? Naapuri itse oli viettänyt pääosan elämästään järvettömällä seudulla, jossa ei kesämökkejä isommin ollut. Kertoi, että siellä ei ollut niin eloisat tunnelmat kuin täällä. Ei piristynyt kaupankäynti suvikuukausina, ei ollut kaikenlaisia kesätapahtumia. Ihan mukavia ovat nuo ?muuttolintumme?. Kun selvittiin kaupasta, menimme Liekkiin kahville pohtiaksemme tätä asiaa. Heti ainakin kymmenen muukalaista morjesti
0400 486 386 www.sartesuo.? Pälkäneen verenluovutustilaisuuden 15.7. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. Jatkuvasti vaihtuva AVOINNA PÄIVITTÄIN KELLO 10-19 PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa: . Laukut ja lompakot . Perunaherkkuja, lähiruokaa ja käsityötuotteita: PälkäneSeuran kahvila, Pälkäneen maa- ja kotitalousnaisten ruokala, Marttojen niksipiste, partiolaisten lettula, Juha Niemiön, Heikki Penttilän ja Heikki Ahopellon herkkukeittiöt, lähiruokatuotteiden ja käsitöiden myyjiä. . klo 19 Honkalan pubissa. Työkäsineet helppoheikkien Suomen mestarilta Matti ?Möly. KLO 9-15! Myytävänä mm. . Keppihevosrata . Hot wings . Kuuma peruna -keskustelupaikka: Jarkko Pihkala klo 1011, Janita Koivisto klo 11-12, Maisa Vehkalahti klo 12-13, Tero Ahlqvist klo 13-14. Kesän neuleita -50% Tervetuloa! Avoinna ma?pe 9?19, la 9?16, su 11-19 . klo 13.00 Tärkkihametanssi . Kissa- ja koirataulut + lahjatavarat . ZZZ YHULSDOYHOX ß ZZZ VRYLQNROXRYXWWDMDNVL ß OLEMME KIRKASTUNEET! Kiitos upea talkooväki, yhteistyökumppanit, esiintyjät ja yleisö. Teimme yhdessä tämän juhlan! Kirkastusjuhlien palautetilaisuus pidetään pe 25.7. klo 11.00 Karaoketuokio . Sydän-Hämeen Lehti KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA UUTTA! Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. Jäätelökioski Herkkuhuone . alv:n) tai sopimuksen mukaan. Kiitos ja anteeksi Puh. Tervetuloa! Aitoon VPK Marjoja moneen makuun! Keskikesän marjatiski alkaa olla parhaimmillaan: Vadelmia poimitaan vauhdilla, syyssadon mansikat kypsyvät, pensasmustikoitakin löytyy, metsämarjoja myydään sesongin mukaan. SUTTISEN TILA Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. Puutarhapaviljonki Pernavestari lauantaina 26.7.2014 klo 10-16 Kostian koulun pihapiirissä, Onkkaalantie 73 Huvia ja hyötyä perunasta! Ohjelmassa mm.: . Pölypussit ja imuritarvikkeet . Kahvion herkut mm. lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! aika klo 21 asti Juhlamekkoja, jakkuja ja farkkuja Vapaa pääsy! Sohvasettejä, pöytäsettejä, baarisettejä, aurinkotuoleja. Kori- ja rottinkikalusteet sekä keinutuolit . suosio yllätti meidät. Luovuttajia oli lähes tuplamäärä aiempiin kertoihin verrattuna ja meitä liian vähän. klo 13.45 ja klo 15.30 Hiilari-Hillevi, Kalori-Kitty, Sohvaperuna ja tangolaulaja-Jermu . 4,92 % (sis. Rahkolalta . Kana- ja makkarakorit 0-70% Erä farkkuja 40 e (koot 36, 38, 44, 46) Ulkotangosta jo alenn etut, T:mi Annikki Westman P. klo 13.15 Pernasäkkihyppykilpailu . Huolettomat Polyrottinkikalusteet, ekologiset vesihyasinttikalusteet. klo 14?18 (Srk-talo, Onkkaalantie 75) Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki OJENNA KÄTESI. Harjat ja taloustavarat . Pahoittelemme ruuhkaa ja otamme opiksi. Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Kiitos kaikille verenluovuttajille ja tervetuloa taas seuraavaan tilaisuuteemme 17.10. Kahvikammari . Mieleenpainuvin esitys palkitaan! . Metrilakut ja makeiset . ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Sydän-Hämeen Lehti myös verkossa! shl.fi ALE ALKANUT TEE USKOMATTOMIA LÖYTÖJÄ Marjabaari . Lyhykäinen näyttely maan-pääronain wiljelemisestä Kostian koulun pihapytingissä. Mekkoja -5 Fiina . Keskiviikko 23.7.2014 . Tiistain jatkoaukiolo. Akaasiapuulaatat ja komposiittilaatat. Pihajalokivet graniittilaatat, betonilaatat, akaasiapuulaatat, komposiittilaatat ja laudat Myös tuotteita koirille ja kissoille TULE JA TUTUSTU Avoinna ti-ke-to-pe 10-18 ja la 10-14 Ensi viikosta alkaen to 10-18 ja la 10-14 Tapahtuman järjestäjä: Pälkäne-Seura ry Tule ja osta myös ale hintaiset vesihyasinttikalusteet ja ruostumattomat teräs keinut , pöydät ja tuolit. Tule, ihastu ja osta Katso uudistetut sivut www.owasdesign.fi asiakaspalvelu@owasdesign.fi +358 40 584 7155 (Soita tähän nroon halutessasi Teollisuustie 3, REGOhalli tapaamisen erikseen) Fin 36760 Luopioinen Tervetuloa, terveisin Teijo Kuiri PERINTEINEN TORITAPAHTUMA LUOPIOISTEN TORILLA KESKIVIIKKONA 30.7. Perjantaisin motoristikahvio klo 23 asti. s! y ä s y r u p p o l Alen ota 2 maksa 1 näyttely . klo 12.15 Mukula haastattelee sukulaisiaan . 0400 202 229. Miesten ja naisten asusteet . klo 14.15 Tunti tanssia. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Liha-autosta palvituotteet ja makkarat . palk. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. (03) 538 1019, www.suttinen.fi VAPAA PÄÄSY! . klo 11.30 Vestarirunoja lapsille: Herthan pernavartti . Mattovaraston loppuunmyynti -50% . klo 10.15 Perunaleivoskilpailun voittajan julkaisu ja palkitseminen . klo 10.30 ja klo 11.45 Taikuri Tuovinen . Vinttipuoti . Savukalat ja paistetut muikut . Pizza slice . Lettukahvio Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin! Kauppiaat
Tänä vuonna laitikkalalaispellolle lähteminen ei ollut yhtä helppoa kuin edellisvuosina, sillä kotimaan tilanne on sekava. . Uudet poimijat puolestaan ovat heidän tuttujaan. . Kesä Suomessa tarjoaa tuo lisäansioita. Miron Vasile toimii kiivaimmalla marjakaudella eräänlaisena peltopomona, joka johtaa omaa poimijaporukkaansa. . Yleensä veren tarve vähenee kesän lomaaikaan, kun leikkaustoiminta hiljenee sairaaloissa. Eihän marjoja kypsynyt ollenkaan, kun kylmimmillään oli pari, kolme astetta lämmintä. Rankka työ ei kiinnosta Suomalaispoimijat alkavat olla harvinainen näky marjapelloil- la. . lokakuuta. . Suurimmillaan määrä on heinäkuun ajan, kun marjoja kypsyy vauhdilla, Miron Vasile kertoo. Moldovalaismies alkaa olla jo puolilaitikkalalainen, sillä hän lähtee kotimaahansa vasta loppuvuodesta ja palaa taas parin kuukauden tauon jälkeen. . Nytkin pelättiin, että lähteeköhän väki liikkeelle, sillä ihmiset olivat olleet hukassa edellisviikolla, ja edellispäivänäkin luovuttajia oli ollut tosi vähän, Anneli Verkkosaari kertoo. Hän arvelee, että yksi syy ryntäykseen voi olla se, että Pälkäneen keväinen verenluovutus peruuntui, koska tilat peruttiin viime hetkellä. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Verta tarvitaan ennen kaik- kea syöpäpotilaiden hoidossa, hän kertoo. Pälkäneellä pääsee luovuttamaan verta neljästi vuodessa. Seuraava tilaisuus järjestetään 17. Hän nappaa sen syliinsä ja hymyilee niin, että kultahammas vilkkuu. Ukrainalainen Mykola ahertaa jo kuudetta kesää esittelee Suttisen mansikkamaalla. Mutta tänä kesänä veren tarve ei ole pienentynyt, Willy Toiviainen sanoo. . 4 Keskiviikko 23.7.2014 uutiset . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Mutta piirakat loppuivat pian, ja haimme kaupasta lisää leikkeleitä ja keksejä. Onneksi saamme ulkomailta poimijoita, että marjat ylipäätään saadaan talteen. Poimijoiden ansiosta saamme myyntiin kotimaista marjaa ja pystymme työllistämään myös suomalaisia muun muassa myymälässä ja erilaisissa Poimijoille maatilan urakointi-, huolto- ja mökit ja autot rakennustöissä vuoden mitSuttisen marjatila asuttaa poi- taan, Simo Laakso sanoo. mijoita pääasiassa tilan omisSuttisen mansikkaa lähtee Ukrainalainen Mykola poimii kuudetta kesää marjoja Laitikkalassa. Poimijoita alkaa tulla toukokuun lopulta alkaen. Luovuttajien valtava määrä tuli meille yllätyksenä. Puhelimitse (03) 539 9800 Suttisen tila: Samat poimijat saapuvat vuosi toisensa jälkeen Ukrainasta ja Moldovasta . Mansikkakauppa ei ole vielä yhtä keskittynyttä kuin vihanneskauppa, jota hallitsee muutama suuri tukku, Simo Laakso sanoo. Itsepoiminta tekee paluuta Vähäluminen talvi vaurioitti mansikan taimia monin pai- Verenluovutus: Pälkäneellä kertyi kaksi kertaa odotettua enemmän luovuttajia Jopa kolmen tunnin jono luovutukseen Pälkäne Seurakuntatalon tiistaisen verenluovutustilaisuuden suosio yllätti järjestäjät. Monesti ensimmäisiä luovuttajia pitää odotella, mutta nyt penkit olivat heti täynnä, sillä paikalla oli heti kahdelta kahdeksan ihmistä. Koitimme parhaamme mukaan syöttää ja juottaa väkeä. Peruspalvelut löytyvät kylältä, mutta vapaapäivinä poimijat käyvät mielellään Pälkäneellä tai kaupungissa. Jotkut jaksavat edelleen ihmetellä, miksi poimijat pitää tuoda ulkomailta, vaikka Suomessakin olisi työttömiä. Marjatilan isäntä on jo tottunut tilanteeseen. . 6?7 ryhmää kiertää peltolohkoja niin, että marjat tulevat poimittua joka toinen päivä. Työt on helpompi jakaa järkevästi, kun ryhmät eivät ole liian suuria, Miron Vasile sanoo. Heinäkuun helteillä marjoja kypsyy kiivaaseen tahtiin. Se tietää paljon poimittavaa, kiireisiä työpäiviä ja hyvää tiliä. Kesäkuu sen sijaan oli täysin päinvastainen. Kaikkea ei tarvitse opettaa alusta alkaen, vaan poimijat opastavat ja auttavat toinen toisiaan. sa mökeissä ja rakennuksissa. Poimijoiden käyttöön on vuokrattu myös isohko huvila lähitienoilta. Toisinaan majoitustilaa järjestetään nopealla aikataululla. Silloin avuksi on otettu myös lähitienoon hotellit ja lomakeskukset . Kotim Helsingin ja Tampereen torikauppiaille sekä pienille tukkureille. . Jonoa kertyi, koska olimme liikkeellä normimiehityksellä eli kuudella hoitajalla, Toiviainen pahoittelee. Kymmenesosa maan tarpeesta Luovuttajien määrä Pälkäneellä oli täysin poikkeuksellinen ilmiö. Suurissa kaupungeissa luovuttajia saattaa käydä toista sataa, nyt lähes samoihin lukemiin päästiin muutaman tuhannen asukkaan paikkakunnalla. . Päivät menivät sisällä sadetta pidellessä. . Syksyllä marjakau- den jälkeen korjaamme ja pakkaamme ruusukaalia. Hänen lisäkseen marjatila työllistää muutaman muunkin moldovalaistyöntekijän lähes ympäri vuoden ydintalvea lukuun ottamatta. Kesäkuu meni odotellessa Moldovalais- ja ukrainalaispoimijoista useimmilla on kotimaassaan vakityö. Suuri osa luovuttajista oli ihan meidän vakioporukkaa. Lisäksi joukossa oli joitain mökkiläisiä, Verkkosaari kertoo. Paikallinen SPR teki kaikkensa saadakseen väen viihtymään. . Ja kun kuu- delta piti lopettaa, jonossa oli vielä reilut 20 luovuttajaa. Se ei tosiaankaan ole tarkoitus. Lisäksi aika moni kääntyi ovelta takaisin, kun näki, miten pitkät jonot olivat, Pälkäneen SPR:n veripalveluvastaava Anneli Verkkosaari kertoo. Seurakuntatalolle kertyi jonoa heti iltapäivällä kahdelta, kun ovet avattiin. . Normaalisti kesäkuumat laskevat luovutusaktiivisuutta, mutta nyt kävikin ihan päinvastoin. Normaalin 40?50 luovuttajan sijaan ihmisiä kävi 81. . Onneksi sämpylöitä oli tehty reilummin. Joskus mansikan satokauden lopulla kyselijöitä saattaa tulla esimerkiksi Suonenjoelta. Kun mansikat alkavat loppua siellä, he tietävät että meillä poimitaan vielä vadelmaa, Simo Laakso kertoo. Asuntojen lisäksi tila järjestää poimijoiden käyttöön pari, kolme autoa. . Joskus joku tulee kokeilemaan, mutta yleensä suomalaisia ei näy enää parin päivän jälkeen. Yritämme mitoittaa väkimäärän tarpeen mukaan. Molemmat maat ovat olleet osa Neuvostoliittoa, ja muun muassa musiikki on edelleen osin venäläistä, Vasile sanoo. Monet poimijat tuntevat toisensa jo edellisvuosilta. Vuosien varrella tieto marjamaista on kulkenut rajojen yli, ja nykyisin poimijat tulevat Moldovasta ja Ukrainasta, marjatilan isäntä Simo Laakso sanoo. Tuttu porukka helpottaa työntekoa ja arkea. Helteestä ja väkimäärästä huolimatta seurakuntatalo ei käynyt tukalaksi, sillä saimme ikkunat ja ovet auki. Veripalvelussa ollaan pahoillaan jonojen vuoksi, mutta hyvillään kertyneestä verimäärästä. . Kotona odottaa vaimo ja kolme poikaa, mies sanoo. Mykolan mielestä kriisi on paljastanut oikeat ystävät. Hän toivoo ratkaisua EU:lta. Poimijat Ukrainasta ja Moldovasta Neljäsosa Laitikkalan Suttisen pelloilla työskentelevistä noin 70 poimijasta tulee Ukrainasta ja loput Moldovasta. . ja innostavat tuttunsakin mukaan Kädet mansikassa, ajatukset Ukrainassa Laitikkala Iso, karhumainen mies on saanut viiden kilon mansikkalaatikon täyteen. Keväällä pelloilla riittää valmistelutöitä: istutusta, vadelman leikkuuta, harsotusta ja muuta. Pälkäneellä kertynyt verimäärä vastaa kymmenesosaa Suomessa päivittäin tarvittavasta verimäärästä. Toivottavasti jonottamaan joutuneet ihmiset eivät hylkäisi meitä, vaan kävisivät edelleen luovuttamassa, Anneli Verkkosaari vetoaa. Myös Willy Toiviainen vakuuttaa, että tapahtuneesta otettiin SPR:n veripalvelussa opiksi. . Ensimmäiset ulkomaalaiset poimijat olivat 1980-luvun lopulla virolaisia. On rankkaa kykkiä pellolla sateessa ja paahteessa, eivätkä ansiot vastaa odotuksia, Miron Vasile tietää. Ukrainaa ja romaniaa äidinkielenään puhuvien ukrainalais- ja moldovalaispoimijoiden yhteistyötä helpottaa se, että kaikki osaavat venäjää. . Verenluovutuksen pitäisi olla mukava tilaisuus, eikä jonoja saisi kertyä, Willy Toiviainen Suomen punaisen ristin Veripalvelusta sanoo. . Veripalvelun väki pääsi lähtemään vasta varttia vaille yhdeksän, Verkkosaari sanoo. Pahimmillaan luovuttajat joutuivat odottamaan vuoroaan kolmisen tuntia. . Nyt emme osanneet varautua siihen, että luovuttajia kertyisi tuplasti odotettua enemmän.
Miron Vasile johtaa yhtä poimijaporukkaa. maahan jäi vaimo ja kolme poikaa. koin, ja kylmä alkukesä teki kukinta-ajasta poikkeuksellisen pitkän. Alkukesä näytti lupaavalta, ja meillä ensimmäiset avomaan mansikat poimittiin jo 9. Tämä näkyy marjojen pienessä koossa ja sadon kokonaismäärässä. Pohjatyöt viivästyivät kuitenkin sen verran, että muutto lykkääntyi lomakaudelle. Uuteen jätepisteeseen mah- tuu enemmän roska-astioita. Lisäksi sinne lisättiin lasin- ja metallinkeräysastiat. Miehitetty jäteasema palvelee entisessä paikassa (Taidetie 6) lauantaisin kello 10?14. Oman tilan tuotteiden ohella myydään muitakin vihanneksia, joita muun muassa Aspilan tila toimittaa. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven demarit vastustavat suunnitelmia, joiden mukaan lukioilta vaadittaisiin jatkossa vähintään 500 opiskelijan kokoa. Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle toimittamassaan kannanotossa SDP:n kunnallisjärjestöt epäilevät, ettei lukioiden keskittäminen toisi säästöjä, sillä lukioiden hallinto on ohut. Jos lukion minimikooksi asetettaisiin 500 oppilasta, Kangasalan ja muiden kehyskuntien lukioiden pitäisi verkostoitua keskenään. . Ihmiset jättivät roskaastioiden viereen huonekaluja, remonttitavaraa ja ongelmajätettä, jotka kuuluisi toimittaa miehitetylle jäteasemalle lauantaisin. Kehnona kesänä sato jää helposti mätänemään, sillä pellot tyhjenevät heti, jos vähän tiputtelee vettä. Laitikkalassa mansikan satokausi jatkuu vielä viikkoja, sillä keväällä istutetut uudet mansikantaimet tuottavat marjaa elokuun puolella. Lukio on monelle kunnalle lähes itseisarvo jo sel- shl Tommi Liljedahl Jätepiste muutti uuteen paikkaan Kuhmalahti Kirkonkylän jätepiste siirrettiin torstaina uuteen paikkaan. Taidetien varressa jäteaseman edessä tähän saakka sijainneeseen jätepisteeseen kertyi runsaasti sinne kuulumatonta tavaraa. Ei tästä silti mikään ennätysvuosi tule. Sen jälkeen lapset lähtevät kouluun, ja kaikki hiljenee kuin taikaiskusta, Kittilä tietää. Tuli ei ehtinyt levitä sisällä sytytetystä roskiksesta asuntoon. Kaivannon asukas sytytti roskiksensa Kaivannon sairaalan asukas teki keskiviikkona aamupäivällä tulet asuntoonsa. Myös hinta on edellisvuosia korkeampi. Niinpä entistä useammat poi- mivat itse talven marjansa. . Keskiviikko 23.7.2014 . Se on toisaalta hyvä, että sesonki ajoittui heinäkuun puolelle, kun ihmiset ovat lomilla ja väki liikkuu. Niitty-Seppälän pelloilla lannoitus ja kastelu onnistuivat nappiin, eikä marja jäänyt yhtä pieneksi kuin monella muulla tilalla. . Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen synergiaetuja on saavutettavissa ehkä jopa paremmin muilla toimenpiteillä kuin järjestämisrajoja nostamalla, kannanotossa todetaan. Demareiden mielestä kuntia pitää kuulla, jos lukiokoulutuksen järjestämiseen aiotaan puuttua. Sää Torstaina +27 Sahalahti +28 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +28 +28 Pälkäne Luopioinen +29 Sahalahti +28 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +28 +28 Pälkäne Luopioinen +28 Sahalahti +28 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +28 +28 Pälkäne Luopioinen +28 Sahalahti +27 Kangasala +27 +27 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Jos astioiden ulkopuolelle tänyt työntekijä raahasi roskiksen maton avulla pihalle. Tuli ei ehtinyt levitä rivitaloasuntoon, ja paikalle rientäneen palokunnan tehtäväksi jäi tuuletus. kertyy jatkuvasti jätettä, palautetta tulee sekä jäteauton kuljettajilta että kuluttajilta, aluepäällikkö Tero Haapala kertoo. Tyhjennyskertoja lisätään mökkipaikkakunnilla heti pääsiäisestä alkaen. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Sen jälkeen satoa tuottavat uudet, keväällä istutetut taimet. Niitty-Seppälän Kesätori pyritään pitämään auki 10. elokuuta saakka. . Itsepoiminta tekee paluuta. Keskittäminen merkitsee pitkällä aikavälillä lukioverkoston merkittävää pienentymistä, demarit toteavat kannanotossaan. Kehyskuntien sosialidemokraattien mielestä lukiokoulutuksen järjestämisluvan rajaksi tulee asettaa korkeintaan 200?300 oppilasta. . Sydän-Hämeen Lehti 5 Niitty-Seppälä: Poimijat Virosta, Latviasta ja Moldovasta Viidakkorumpu tuo mansikkamaalle Mansikan satokausi alkoi viileän kesäkuun vuoksi myöhään. . Jäteasemalle voi toimittaa isommat jäte-erät, jotka eivät kuulu jätepisteeseen. Pirkanmaan jätehuolto lisää tarvittaessa jäteastioiden määrää tai tyhjennyskertoja. . Mutta tähän saa olla todella tyytyväinen sen jälkeen mitä talven ja kevään jälkeen odotettiin. Niitty-Seppälän pelloilla ahertaa 80 Virosta, Latviasta ja Moldovasta saapuvaa poimijaa. . Hätiin rien- Demarit vastustavat lukioiden keskittämistä Suurin osa Suttisen poimijoista tulee Moldovasta. Kesäaikaan astiat tyhjennetään selkeästi useammin. Kesärytmitys jatkuu syyskuun lopulle saakka. Elo- kuun puolivälissä alkaa kypsyä myös kasvissyöjien grilliherkku, sokerimaissi. . Sen jälkeen astioita ja tyhjennyskertoja voidaan vähentää, Haapala kertoo. laisenaan. Meidän ei ole enää pitkiin aikoihin tarvinnut hakea poimijoita, vaan edelliskesänä olleiden tutut kyselevät töitä seuraavaksi kesäksi, Jukka Kittilä kertoo. Tila rakensi pari vuotta sitten hirsimökkejä 32 hengelle. Lisäksi poimijoille on järjestetty keittokatokset ja muuta tarvittavaa. Paras satokausi loppuu heinäkuun lopulla. Hoitaja havaitsi palavan muoviroskiksen nostattaman savun nopeasti. kesäkuuta. Vielä parikymmentä vuotta sitten mekin olimme vahvasti itsepoimintatila. Simo Laakso tietää itsepoiminnan riskit. Kun jäteasema ei ollut auki, roskat kipattiin surutta Kuhmalahdella asuville ja mökkeileville vuosimaksuasiakkaille tarkoitettujen roskisten viereen. Siivoton jätepiste piti siirtää heti kesän alkajaisiksi vajaan sadan metrin päähän Taidetie 8:aan. Seuraavat kolme viikkoa marjoja ei juuri saatu, vaikka peltoja haravoitiin tarkkaan. Kesätorin myymälä oli alkukesän ajan yhden varhaispellon varassa, Niitty-Seppälän isäntä Jukka Kittilä sanoo. Säät lämpenivät ja kuivuivat viime hetkessä: mansikan raakileet olisivat mädäntyneet pel- lolle, jos viileä sadesää olisi vielä jatkunut muutaman päivän. . Viidakkorumpu toimii tehokkaasti. Myös vadelman poiminta alkaa hiljalleen
Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Ja soppiihan sitä ain välil seuraamaan seisahtaakkii eikä yhtäpäätä männät touhotella! Sataneljäkymmentä vuotta satoja, välillisesti tuhansia kuntalaisia ansiokkaasti ruokkinut ja vaatettanut Kangasalan maineikas urkutehdas erinomaisine käsityöverstaineen, satoine suurine urkuineen, harmoneineen sekä kymmenine muine tuotteineen, etevine mestareineen, kisälleineen, oppipoikineen saakoon vihdoin näkyvän muistomerkin! Tekeillä oleva liikenneympyrä on siihen paras paikka. Samalla risteykset ikään kuin menneeseen, hevosvetoiseen aikaan palaavat. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . 6 Keskiviikko 23.7.2014 lukijalta . P yst y tettäköön kolme kookasta, erikokoista ja -korkuista, rautaista, tyyliteltyä urkupilliä kehän keskelle. Vuorokauden- ja vuodenaikojen myötä tukevien torvien pinnoilla luonnostaan vaihtuvat valot ja varjot, vesi- ja lumisateiden kuvioimat, ruosteenpunaiset, suuret putket auringon ja autojen valoissa tulee olemaan tuhansia kulkijoita, turistejakin kiehtova, alati muuntuva näky ja näytelmä. Kaakkuri bongattiin Haisjärveltä. Kaakkuri Haisjärvellä Luopioislainen Alpo Roikola kuvasi kaakkurin Haltialla Laipanmaan Haisjärvellä. Ilmoitustaulu vetelee viimeisiään Kyynärön keskustan ilmoitustaulu jaksaa juuri ja juuri kannatella tämän kesän infon. Tässä olisi hyvä talkookohde kylän tee-se-itse miehille. Tätä maalaismaisemaa en saata unohtaa Kiiom Mikko Tammerforssin nuapurista Tampereellakin on hyviä harjuja Vaikea on meikäläisen ymmärtää Tampereen vesirosvousyritystä Tavasea. Järjetöntä on tehdä kymmenien kilometrien siirtoputkia, kun Tampereellakin on hyvin harjuja. Toisesta voidaan ottaa ja toiseen pudottaa roippeet. Rahaa säästyisi kymmeniä miljoonia ja inhimillisiä kärsimyksiä ei tulisi Tampereen päättäjille. Eero Hyvönen Kyynärön ilmoitustaulu on jo nähnyt parhaat päivänsä.. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lukija kirjoittaa Vihdoinkin järkeä Kangasalan keskustan kauttakulkuun! Kangasalan kaunehin hipparinki Liikenneympyrät ovat Suomessa merkillisen myöhäsyntyisiä, kuitenkin monin muodoin erinomaisia oivalluksia. Ne selkeyttävät, eheyttävät, levollistavat maisemaa kadottaessaan kalliit, rumat ja turhat metallitolpat välkkyvine värivaloineen. Tuhansiin tolppiin lie meidänkin maassamme kaikkine oheiskuluineen miljardeja markkoja, miljoonia eurojakin, osin suotta syydetty. Järkiympyröiden ja soikioiden myötä kunta- ja valtiontalouskin vähitellen varmasti paranee! Jalkaväellä har voin on täällä todellisia vaikeuksia teitä ylittäessään. Mieleen tulee Pispala ja on niitä muitakin.. Etuna on lisäksi se, että molemmin puolen ovat järvet. Se humma ja kuski ensinnä ajaa, joka ympyrään ekana ehtii. Ajoneuvoliikenne Kangasalan kuntakeskuksessa on hyvin toimivan Lahdentien ja sen uuden liittymänkin vuoks enimmäkseen vähäistä. Kiertoliittymien ansiosta matkat sujuvat juohevasti, vailla joutavia jonotuksia, ilman harmittavasti hidastavia, pensaa polttavia, pä- reitä kärventäviä valoviiväkkeitä. Suunnitteluun, toteutuksiin, vuotuisiin huoltotöihin, uudistuksiin, kolarikorjauksiin. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan monen poloisen autokuskin ja peltiheponsa päälle ovat vuoskymmenten varrella lukuisat valopylväät yllättäen hyökänneet. Nykyaikaiset kiertoliittymät katuvierineen voidaan esteittä aiempaa kauniimmin, monemmoisin kiveyksin, istutuksin, muistomerkeinkin somistaa
Kuvassa Timo ja Otto Niittylä onkikilpailun helteessä. Sydän-Hämeen Lehti 7 lukijalta Kesäkuvakilpailun voitto Jussi Suutarille Lukijan runo Vuorelle nousen Sydän-Hämeen Lehden kesäkuvakilpailussa voiton vei pälkäneläinen Jussi Suutari Kesäiloa-nimisellä valokuvallaan. Raati ihastui kuvan iloiseen tunnelmaan, joka tulee esille, vaikkei kuvan kohteena olevan pojan kasvot ole näkyvissä. Ilmeen sijasta vesileikkien riemusta kielivät eleet ja asento. Syvyysvaikutelmineen ja valon ja varjon leikkeineen kuva on myös teknisesti taidokas. Suutari saa upeasta kuvastaan palkinnoksi Canonin IXUS 265 HS -digikameran. Yllätyspalkinnoilla hienoista kuvistaan palkitaan Lotta Rauhalahti, Risto Ollikainen ja Vera Suutari. Minä vuorelle nousen ja saarien ketjun näen, koko kesäinen luonto soi pitkänä huiluna käen. Tätä äärettömyyttä, ilolle, murheelle rajaa, ei tavoita ihminen, turha on haaveita ajaa. Ystävällisin terveisin: Heikki Partala Ne tulevat Ne tulevat tummuvat illat ? syreeninkukka jo varisee, niittyvillan hahtuvat ilta-auringossa, vielä suopurstun tuoksussa viipyä viiltävän hetken... Menitkö Sinä jo, Kesä? Kesäiloa. Keskiviikko 23.7.2014 . Kuva: Jussi Suutari Kesäkuvakilpailuun osallistuivat myös: Kuva on otettu Pälkäneveden Matosonkijoiden joka kesäisessä matosonkikilpailussa Heinämaarian jälkeisenä viikonloppuna. Kuva: Sakari Pöllänen (Pääsihteeri, Pälkäneveden Matosonkijat). Loputon polku Luukaksen kesä, mopo ja mansikat. Kuva: Erika Pohjola. Metallinen laatikko. Taivaankannesta taottu. Taioilla maahan sidottu. Sidotuilla sorjilla kannettu tupahan. Tuvasta tullut hohtava. Kamarista kamalia loitsuja kuulunut. Talo pronssiksi valahtanut. Valoja koetettu perua. Perusta pitkään päähän menty. Pitkästä männystä hypätty taivaaseen. Taivas sulkenu laatikon. Sammy Virtanen Oman onnensa seppä Jokainen ihminen,useimmat toja joko onnekseen tai on- kiksi näistä kahdesta: vai meneekö ravintolaan. juotu alkoholi tuhoaa elimis- on sekä ruumiille, että mieomasta aloitteesta, tekevät nettomuudekseen. Mennäkkö ensi sunnuntai Jokainen asiaa pohdittuaan töä, kun taas raikkaassa luon- lelle kaikin puolin parantavaa. elämässään koko ajan valin Ihminen voi valita esimer- na reippalle metsäkävelylle ymmärtää, että ravintolassa nossa suoritettu kävelyretki Juhani Vuorinen
Laipan Pituus 35 cm 269,- 99,- 39,- Säiliöpakastin Electrolux EC2831AOW Hyttyskarkoitin Termacell MR-XJ 49, 90,599,- Koristeaitaverkko FXA 0,4 x 10 m Ok 18V Lion 349,Pienikokoinen tehokas painepesuri vesimäärä 500 l / h 145 bar, letku 8 m. Etusi 20,- Vihreä muovitettu Akkutrimmeri 40 cc , raivausterä, siimapää, 3-lap. Pe 8.30-18 . Siimapään työleveys 43 cm. 8 Keskiviikko 23.7.2014 . soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. Säädettävä etukahva. Jaettava tunkoputki helpottaa kuljetusta ja varastointia. Paino 3,6 kg. Raivaussaha McCulloch B40 BT muovitettu 19, 95,599,UPPOPUMPPU FXA CSP400D 69,90,automaattinen sulatus, A+ energialuokka, 260 l (599,-) Kannettava 299,- Painepesuri Kärcher K2 Compact Kevyt ja pienikokoinen painepesuri. KÄSIPUMPPU NIVA 6B (209) 449,- 26,90,- Kasvihuone 4,75 m2 159,Mootorisaha McCulloch CS 330 Alumiinirunkoinen, UV suojattu, kennolevyt Sähkösaha Makita UC 3020 A Laipan pituus 30 cm.laadukas sähkösaha huippuedulliseen hintaan Valtti puuöljy 0,9 L 12,95 2,7 L 29,90 Laadukas puuöljy terasseille ja kalusteille, säväytettävä Vinha 11,7 l, peittävä puunsuoja, valk. Kestopuu 28x120 Ruskea, sileä , yli vuotinen 92,90 1,19 /m 139,- Helppokäyttöinen perussaha polttopuuja pihatöihin. La 8.30-14 Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. Puh. Sydän-Hämeen Lehti Kesään Pälkäneen Rautiasta Ajoleikkuri McCulloch M165-107T Teroitettu kestopuu aitatolppa 50 x 1500 Pikakompostori Biolan 220 eco Automaatti, 16,5 hv Leikkuuleveys 107 cm Isot, 20-tuumaiset takapyörät 2, 50,599,- Keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. 0207 630 840 PÄLKÄNE www.rautia.fi (Matkapuh. Koneen mukana toimitetaan siimapään lisäksi 200 mm ruohoterä 119,- 4, 50,599,- 99,599,Etusi 16% Hyvä valikoima puita ja pensaita! Tilaa aitataimesi nyt, istuta syksyllä! Heinäkuun peltitarjoukset! ansta, tumm Värit: meua, punainen sk ru Weckman W-20R/1100 6,15 Weckman W-2/1064 6,35 Weckman W-2/1150 5,95 2 /hm 2 /hm 2 /hm + toimituskulut, toimitusaika n. terä Painepesuri Kärcher K5 Compact 169,599,- 4, 50,599,Aitaverkko FXA 0,8 x 25 m Helppo täyttää, sekoittaaja tyhjentää. Vakiona ilmankierron säädin, täyttökansi irrotettava yläosa. Hinta ilman K-Plussa-korttia 189 e 199,- Pihalaatta Kestopuu Vihreä 600 x 600 599,- Puutarha ja mökkikompostori Kekkilä 310 L Jaettava tunkoputki helpottaa kuljettamista. puoliautomaattinen siimapää kahdella siimalla. soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.). 2 vko AUKIOLOAJAT: Terassiruuvi 4,2 x 55 rst 200 kpl 9,95 Tarjoukset voimassa heinäkuun loppuun saakka. Ma-to 8.30-17 . Mitoitettu yhden perheen (1-6 henkeä) biojätteelle. Väri harmaa tai vihreä 70 x 1750 489,599,- 1999,- Pihalaatta Kestopuu ruskea 600 x 600 5,50,599,Kompostikäymälä Biolan Eco Trimmeri McCulloch Trimmac Hajuton ja siisti. Lämpöeristetty. Ruohoraivuri Ryobi RBC265BB 2-T polttomoottori
Haluamme antaa nuorille arvokasta työkokemusta, jotta he pääsevät kunnolla alalle, Jukka Saarinen toteaa. Parhaiden kaverien kanssa töissä Saaris-Sähkö on erikoistunut teollisuuden asennuksiin ja huoltoon muun muassa painotaloissa. työkalupakin ja haalareiden kanssa. Veli Keijo Saarinen työskentelee edelleen firmassa, mutta nykyään palkkalistoilta löytyy Katja-vaimon lisäksi neljä palkattua asentajaa. Ideana on, ettemme aio suurentua. Vähän on stressiä, mutta mitäpä tuosta. ?Lamapeikko? väijyy rakennusalan taantumassa, ja vähistä työmaista kilpaillaan tosissaan. Sydän-Hämeen Lehti 9 tekijät Merkkivuosi: Saaris-Sähkö sai täyteen 20 vuotta Vakaata yritystä ei lamapeikko pelota Onkkaala Saaris-Sähkö viettää merkkivuottaan samankaltaisissa tunnelmissa kuin 20 vuotta sitten aloittaessaan. Maaseutua sähköistettiin vielä, ja sähköasentajien arvostus oli kohdillaan. . Murto-, palo- ja tietotekniikka-asennukset ovat lisääntyneet jatkuvasti, kun taas sähkölämmityksiä asennetaan vähemmän kuin aikaisemmin. Näin työt pysyvät vielä hyvin kourassa. Myös tiedonhaku netin kautta korostuu. . Seuraaviin kenkiin hyppääminen vaatisi jo aivan toisenlai- sia investointeja ja ajankäyttöä, Keijo Saarinen toteaa. Työt on hyvä pitää tiukassa hallinnassa senkin vuoksi, että molemmilla on vielä pieniä lapsia kotona. Toinen puoli töistä tulee rakennusliikkeiltä, julkisyhteisöiltä ja maatiloista sekä muilta yksityisiltä. Vielä on pärjätty. Vaikka taloudellinen suhdanne on heikko, ovat ulkoiset puitteet toiset kuin Jukka Saarisen aloittaessa ?rämpisen. Jos ei päästä sovitusti, silloin soitetaan ja siirretään. Hommat tehdään mieluummin ylityönä loppuun, kuin jätetään pikkuista vaille roikkumaan tulevaisuuteena, Jukka Saarinen tiivistää asiakaspalvelun salat. shl Anu Ritvanen Pälkäneen vanhan meijerin rakennuksesta liki sata vuotta sitten tehdyn maalauksen tekijän henkilöllisyys on askarruttanut taulun löytäjiä siinä määrin, että teos toimitettiin kirjastolle, jossa taulua voi analysoida tarkemmin.. Kuukauden aikana oli avoinna kaikkiaan vajaa 6100 työpaikkaa. Tällä hetkellä meillä on parhaat kaverit, sekä ammatillisesti että muuten, töissä ja ikärakennekin on kunnossa. . Katja Saarinen antaa taustatukea, Keijo Saarinen tekee työn ja toimitusjohtaja Jukka Saarinen huolehtii, että tikkaat pysyvät maassa. rustietoa ei saada välitettyä oppilaille parhaalla mahdollisella tavalla, kun opetustuntien määrä on laskenut. Säännösmuutokset ja esimerkiksi led-tekniikan tulo vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Opiskelijat kulkevat kyllä kypärä päässä, mutta kaikki eivät aina erota mikä on kytkin ja mikä johto, Jukka Saarinen näpäyttää. Silti Saaris-Sähköön otetaan jatkuvasti harjoittelijoita, 200 harjoittelijan raja rikkoutui keväällä. . Lisäksi vankkamaineinen yritys muutti pari vuotta sitten omiin uusiin toimitiloihin Onkkaalaan. . Opettajien pitää olla tohtoreita, mutta käytännön pe- Kunnon perheyrityksessä lampunvaihtoonkin tarvitaan ainakin kolme henkilöä. Veljesten erilaisuus näkyy ja kuuluu arjessa, eikä keskinäiseltä naljailulta säästy kumpikaan. . Maalausvuodeksi on kirjattu 1919 ja tekijäksi merkitty ?L.N.:nen?. Taulu kuvaa Pälkäneen vanhaa meijeriä, joka rakennettiin 1900-luvun alussa. TE-toimiston alueella yli kuusi prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Vaikka sähkötöiden vaatimustaso on noussut huimasti, asentajien arvostus on laskenut, Jukka Saarinen suree alan muutosta. Keijo Saarisen mukaan urakoitsijat saavat myös sähköasennusluvat aiempaa helpommin, mikä saattaa heijastua osaamiseen. . Toisin sanoen poikien isä päätti, että veljekset lähtevät sähkölinjalle. Osaamisen lisäksi hyvän maineen salaisuus on yksinkertainen. . Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla silti 12,3 prosenttia enemmän. Avoimien työpaikkojen määrä oli kesäkuussa Pirkanmaan Pälkäneen kirjaston lehtienlukusalin seinää koristaa toistaiseksi tuntemattoman tekijän maalaus. Teos toimitettiin hiljattain kirjastoon, jotta saataisiin kenties selville, kenen maalaama taulu on ja mitä muuta sen ja maalarinimimerkin taa kätkeytyy. Keskiviikko 23.7.2014 . Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan muutos johtui suurimmaksi osaksi siitä, että kesän aikana työnhakijoiden määrä aina kausiluontoisesti kasvaa. Pälkäneellä työttömyysaste oli 11,1 prosenttia ja Kangasalla 11,7 prosenttia. Kaikki työntekijät osaavat perusasennukset, mutta jokainen on syventänyt osaamistaan omalla erikoisalallaan. Ketään ei ole tarvinnut lomauttaa, kun pojat suostuvat maalaamaan ja haravoimaan, jos sähkötöitä ei ole, Jukka Saarinen kuvaa työtilaisuuksien hiljenemistä, mutta ei taida olla täysin tosissaan, sillä työhuoneen lokerikossa on siististi järjestyksessä tiedot 150 avoimesta työmaasta. Jukka ja Keijo Saarinen päätyivät alalle ylempien voimien ohjaamina. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,7 prosenttia, kun se koko maassa oli 12,9 prosenttia. uksista, mutta lähtee mielellään myös asentamaan ainakin kerran viikossa. Pirkanmaan työllisyystilanne oli kesäkuun lopussa heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Minä olen kuin meidän äitee, huolehdin ja jännitän. Keijo taas on yhtä nopea päätöksissään kuin isäkin, Jukka Saarinen kuvaa veljesten eroja. Jukka huolehtii pääasiassa suunnittelusta ja tarjo- Avoimia työpaikkoja paljon kesäkuussa Mysteeritaulu esillä kirjastossa Alkuvuodesta tuntuvasti laskenut työttömien työnhakijoiden määrä käännähti välillä nousuun kesäkuussa
Me olemme pikkuriikkinen osa-alue harrasteautoilijoiden joukossa, mutta tuomme siihen oman näkökulmamme, hän pohtii. 18-vuotias kangasalalainen Marianne Aro oli ajon nuorin kuljettaja ajokkinaan Citroén D Super vm 1972.. Päinvastoin, monia naispuolisia harrastajia tekniikka kiehtoo aivan erityisesti. Autoilu ei ole niin bensankatkuista kuin niillä, jotka ovat kiinnostuneet pelkästään ajopelien teknisistä ominaisuuksista. 14.6.-16.8. Urjala Peltorinteentie 10, p. 03 546 0660 ma-ke, pe 9.30-17, to ja la sulj. Remontti- IKKUNAT Ikkunasto Oy p. 8,35 snt/min+7,02 snt/min (alv24%), Matkap. Vanhin auto oli vuodelta 1928 ja uusin 1980-luvun alusta, kertoo Leila Suutarinen, joka itse osallistui ajoihin vuoden 1966 mallisella Dodge Coronetilla. 42 museoajoneuvon letka liikkui idyllisiä pikkuteitä pitkin Vehoniemeltä Tampereel- le ja jatkoi siellä keskustaan Vapriikkiin ja Mustanlahden satamaan asti. Kysymyksessä oli samalla hyväntekeväisyystapahtuma, sillä Naisten Automobiiliklubi tukee vuosittain jotakin auttamiskohdetta. . Mustanlahden satamassa oli soittamassa mobilistien Mayflower-orkesteri. 020 720 9240 Naisten näköiset ajot Harrasteautoilu: Vehoniemen Automuseolta startanneessa automobiilitapahtumassa ratin takana sai olla vain nainen Kiiltävät ajokit, nahkakypärät ja hurmaavat helmat kokoontuivat naistenviikon sunnuntaina Vehoniemen Automuseolle, mistä alkoivat Leila Suutarisen emännöimät Naisten Automobiiliajot, järjestyksessä jo 11. 9.30-17, la sulj. Huomasin silloin, miten tärkeää on olla jotain keskinäistä kivaa. 03 616 4004 ark. Harrasteajoneuvoajoissa autoilijat pukeutuvat oman ajopelinsä aikakauden mukaisiin asuihin, ja paras ajoneuvo-asuyhdistelmä palkitaan. . Naisten Automobiiliklubi järjestää \ORMDUYL#NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW À ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW À Forssa Sortohaanraitti, p. Sydän-Hämeen Lehti .DOXVWHHW RPLOWD WHKWDLOWD .27,,1 -$ 0g.,//( MEELIS NIIN Vuodesta 1996 lähtien olemme valmistaneet kalusteita asiakkaiden toiveiden ja mittojen mukaan omilla tehtaillamme Pirkanmaalla. Dodge Coronet vm 1966 sekä Heini Piitulainen (vasemmalla) ja Leila Suutarinen. V I S I ON KEITTIÖT Meiltä löydät kaikki kalusteet kotiin ja mökille! KEITTIÖT KOMEROT WC-KALUSTEET KODINHOITOHUONEKALUSTEET VAIHTO-OVET myös erikoismitoilla Valittavanasi monta hienoa ovimallia maalattuna tai kalvopinnalla. Tilauksesta myös puu- ja viiluovet sekä laminaattiovet. Runkoväreinä monta uutta kuosia tai tutut värit. Valmistamme myös LIUKUOVET TILANJAKO-OVET V I S I ON LIUKUOVET * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä * nopeat toimitukset Liukuovissa rajattomat mahdollisuudet. Omat tehtaamme takaavat nopeat toimitusajat. Meiltä myös erilaisia VETIMIÄ, ALTAITA, MEKANISMEJA, valo- ja koristeLISTOJA. Paljon upeita LAMINAATTITASOJA, sahaamme ne puolestasi. * monipuolinen mallisto * tukkuhinnat * valmistus omilla tehtailla * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille Ota mitat mukaan ja tule luoksemme palveltavaksi! Löydät meidät Ylöjärveltä, Teollisuustie 4:stä. Pirkanmaan DUN OD Olemme avoinna myös heinäkuun! KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 YLÖJÄRVI, p. 0400 332 333, Urjalantie 101, 31760 Urjala shl Ulla Siren MEELIS NIIN Lankap. Mukana ajoissa oli noin sata harrastajaa. Sääntönä on, että ratin takana pitää olla naiskuski, mutta miehet saavat olla mukana karttureina, teknisinä avustajina tai vain matkustajina. Vehoniemellä naisten museoajoneuvot kokoontuivat viimeksi viisi vuotta sitten. Päivä oli säteilevä ja onnistunut, vaikka Europarlamenttiin valittu entinen ministeri Henna Virkkunen ei päässytkään osallistumaan ajoihin, kuten oli suunniteltu. 24.5.-26.7. Hämeenlinna Eino Leinon katu 17, p. Koiran avulla vaikeavammainen nuori voi asua laitoksen sijasta kotona. Ei niin bensankatkuista Naisten museoautoharrastus ei tarkoita sitä, että miehet kunnostavat ja puunaavat ajokit edustuskuntoon ja naiset keskittyvät pukuihin ja kampauksiin. Siinä poikkeamme muista klubeista, että emme keräile varoja vain itsellemme. Lahjoitus tehdään aina sellaiselle taholle, joka auttaa naisia, lapsia tai nuoria, Leila Suutarinen kertoo. Tällä kertaa avustus menee Invalidiliitolle opastajakoiran hankintaan nuorelle vaikeavammaiselle. 03 433 4280 ark. 9.30-17, la sulj. Yksi opastajakoira maksaa noin 20 000 euroa, ja se koulutetaan tietyn henkilön tarpeisiin. 8,35 snt/min+17,17 snt/min (alv24%) Muista myös muun muassa seminaareja, joissa naiset opettavat restaurointitaitoja. . Tänäkin kesänä Naisten Automobiiliajoihin osallistui naisia, jotka ovat itse entisöineet autonsa moottorin huollosta pinnan vahaukseen asti, kertoo Leila Suutarinen. Automobiiliharrastuksen tekee naisten näköiseksi kokonaisuus. Naisten Automobiiliklubin harrasteautotapahtuma. He olivat valinneet kappaleet niin, että kaikissa oli naisten nimiä, Leila Suutarinen kertoo yhden yksityiskohdan. Hänet itsensä houkutteli aikanaan mukaan oma äiti. . 10 Keskiviikko 23.7.2014 . Ajoissa tärkeää on yhdessäolo, esteettisyys ja tietynlainen harmonia: se, että autot, asut, musiikki ja matkakohteet sopivat toisiinsa.
8-17, p. 045-1331 221, 045-1331 222 www.morilea.fi l Morilea Oy Pohjantie 295. 040 184 8317 PARHAAT ANTENNIRATKAISUT 0400 833822 RENGASMYYNTI Viemäripalvelu Hammasteknikot . SydänLehti Hä me e Puutavarat www.kangasalankirjakauppa.fi Jari Ahola plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet e en Kirjakaupat PALVELEMME: esim. Asiakaslähtöisesti jo 30 v. . www.tv-hugg.com Traktorin varaosat PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. Sydän- i . P. 0400 556 638 Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja nL ee * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut RISTO RIKKONEN m Hippeläinen Erikoishammasteknikko Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 p. Keskiviikko 23.7.2014 . 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Pienet tehoantennit . 8-18, la 9-14, p. 03-377 3530, ma-pe 9-17, kesälauantait sulj. Tampereentie 1, p. 010-239 0880, FAX. 0400-404 425 www.kangas-riitta.fi 040 5013240 Pitopalvelut Ellintie 6, Kangasala P. Alueen hyvä tuntemus . viemärijärjestelmät - PITOPALVELU www.aleksinlkv.net ma-pe 10-17, la 10-14 Kaivinkone- ja traktorityöt TV-DIGIHUOLTO Hannele Haataja, p. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kiinteistönvälitystä p. (03) 379 2940 . TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Asianajotoimistot Autoilu Merkillisen reilu. - AKUT VT Juho Juusela 040-4517899 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Jätehuoltoa Kirjanpitotoimistot Rautajärven KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. P. Uusin tekniikka . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. 040-5876139 Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. (03) 377 1140 Avoinna: ark. (03) 377 3447 Maanrakennus/ muut konetyöt Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Roineenkatu 12, Valkeakoski Shl.f ? S y ehti ? dän -H Kankaita ja ompelutarvikkeita P. Myös viikonloppuisin Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna Avoinna: ark. Sh eht www.rrt.fi n ? hti Le nL ee Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Missä sinä, siellä Sydis! äm MEILTÄ! a st a r a P ! a st i ll a k i pa 2013 hannele.haataja@morilea.fi . 0400 737 546 Hä m VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU l.f ? S y d änHä Rautajärven Rakennustarvike Shl.f . (03) 379 0333 Antenniasennuksia. Teräväpiirtotekniikat
Mozart ja Saline ovat puolestaan aivan uusia lajikkeita, Helena Tiililä kuvailee. Perunan viljelyssäkin pätee Innostus vanha sanonta "nälkä kasvaa perinnelajikkeisiin syödessä", sillä erilaisiin peruSuurin osa näyttelyn esineis- nalajikkeisiin tutustuessa, kiinjotka liittyvät perunaan ja sen matkaan Andeilta hämäläisten pääravintokasviksi ja pälkäneläiseksi menestystuotteeksi. Näyttelyssä on esillä esineistöä, joka liittyy perunan viljelyyn, istutukseen ja nostoon sekä esimerkiksi erilaisia perunan pakkausmateriaaleja. . Jostakin syystä kertotaulut piti tehdä metrin korkuisilla kirjaimilla koulun lattialle. Kun sitten lopulta kaikki meni muuten oikein, niin homma piti tehdä uudestaan sen takia, että yksi numero oli vain 80 senttiä korkea. shl Maija Nieminen-Pessi. Keittäjä Anna Hartikkala piti kerran viikossa räiskälepäivän ja pyysi sitä varten minua tuomaan maitoa. Kun Eila vilkaisi muualle, niin äkkiä työnsin silakkalaatikot kynäpenaaliin. Raimo Virtanen keskellä. Vanhempaa v uosiker taa edustavien oppilaiden velvollisuutena oli varsinaisen koulunkäynnin ohella hankkia ruoanlaittoaineksia koulun keittiöön. Kotimatkalla kolistelin silakkalaatikot pois penaalista. Aune Pyykkö (o.s.Perkiö) keksi väittää, että lääkäri on kieltänyt häneltä kaurapuuron syönnin. neksiä. Tuon vuosikymmenen kou lulainen Jouko Heinonen ei Laatikkoa penaaliin yrityksistä huolimatta oppinut Sappeen koulussa syötiin syömään silakkalaatikkoa, ei 1940-luvulla paljon keittoruo- edes opettaja Eila Kujalan valkia, perunaa ja soosia. Vedettiin äkkiä lautanen sivuun, kun keittäjä oli laittamassa sille silliä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Vielä ehtii: Perunanäyttely Kostian koululla Lyhykäinen näyttely maan-pääronain wiljelemisestä Onkkaala tutustua muun muassa Burgundin punaiseen, Mozartiin, Viime sunnuntaina Kostian Blue Congoon ja Musicaan, tai koululla avautui mahdollisuus sitten voi käydä tervehtimässä vanhoja tuttuja, kuten Timoa, Siikliä ja Rosamundia. Oma ehdoton suosikkini näyttelyesineistä on tämä omin käsin nikkaroitu talikko, jossa on pienet rullat piikkien kärjissä, jotta perunat eivät vahingoittuisi nostettaessa, Jyri Kankila innostui avajaistilaisuudessa esittelemään Tiililän tilalta tuotua kekseliästä työkalua. Sappeen koulun entiset oppilaat kertasivat muistoja Koulumuistelo: Laskentoa lattialla, silakkalaatikkoa kynäkoteloon Sappee syy tuon ruoan välttämiseen. Päivi Heinonen muistaa, millä tavoin vältyttiin saamasta ei-niin-toivottuja sillinpalasia perunoiden ja valkokastikkeen kaveriksi lautaselle. . Puuro oli keittäjä Anna Hartikkalan valmistama herkkuruoka 1960-luvulla. Sappeen koululaisten muisteloita voidaan lukea kirjasta, jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2023 mennessä. näihin kysymyksiin tuli vastauksia, kun joukko Sappeen koulun entisiä oppilaita kokoontui muistelemaan menneitä minnepä muualle kuin Sappeen koululle. Menneisiin aikoihin palaamista auttoi vaahtopuuron syöminen voilla sivellyn näkkileivän kanssa. Väinön piti soittaa opettajan määräämä kappale melodikalla, mutta kesken kaiken pärähtikin Emma soimaan. Se keino auttoi tosin vain muutaman kerran. Ensimmäisten kouluvuosien muistot, niin hyvät kuin huonot, säilyvät mielessä yllättävän tarkkoina, vaikka pulpetissa istumisesta olisi kulunut jo monia vuosikymmeniä. Sain siitä palkkaa ylimääräisen annoksen muiden muassa kanaviillokkia räiskäleitä. Näyttelyssä on esillä kymmenkunta eri perunalajiketta, mutta sekin on vain murto-osa tuhansista maailmalla viljellyistä lajikkeista. Edellä mainitut lajikkeet ovat esillä Lyhykäinen näyttely maan-pääronain wiljelemisestä -perunanäyttelyssä, joka toimii hyvänä pohjustuksena ensi lauantaina järjestettäville Pälkäneen pernavestareille. Perunanäyttelyn avasi sunnuntaina Jyri Kankila, joka on koonnut näyttelyn Elina Lintulan ja Helena Tiililän kanssa. Ne piti syödä piilos- ja jossakin määrin jo myös eisa, etteivät muut olisi nähneet. Tähkiä jäi aina pelloille sen jälkeen, kun viljat oli nostettu seipäille. Kuvassa on myös avajaisissa esiintynyt Veikko Tuominen mandoliininsa kera. töstä ja perunalajikkeista on peräisin Tiililän tilalta. Puuron inhoaminen oli kuitenkin se perimmäinen Raimo Virtanen muistaa opettaja Tauno Niemisen varsin kovaotteisena kurin pitäjänä, joka otti rangaistavaa oppilasta niskasta kiinni ja vei nurkkaan. Karttakeppikin viuhui pulpetin kanteen. . Niistä saatiin hyvää puuroa. Myös Matti Perkiö muistaa tähkien keruun ja puolukoiden poimimisen koulun käyttöön. Taisto Hietamäki puolestaan poikkesi aamulla kouluun mennessään ottamaan maitoa Hallikaiselta. . Hän kaataa siitä veljensä Matti Perkiön lautaselle. Suomessa viljellään yli 40 perunalajiketta. Nyt varmaan kaikki arvaavatkin, että puheena on tutumpaakin tutumpi ruoka-aine peruna, eli hämäläiseen tyyliin perna. Mikä oli lempiruokaa, mitä taas ei millään saanut menemään kurkusta alas, millaisia rangaistuksia opettaja jakeli, kuka kiusasi ja ketä . Sotavuotena 1943 ekaluokan aloittanut Raimo Virtanen muistaa keränneensä tähkiä pelloilta. . Eila Kujala ei pannut nurkkaan. Tiililän tilallakin maasta nousee useampia lajikkeita, niin vanhoja perinnelajikkeita kuin aivan uusiakin jalosteita. . Näyttelyn lajikkeista Nicolan, Siiklin, Rosamundin ja Timon tuntevat kaikki. Hänellä oli tietty auktoriteetti, ei hänelle tehty vastarintaa, Matti Perkiö kertoo. Lauri Salonen kertasi Väinöveljensä kokemusta musiikkitunnilta. . 12 Keskiviikko 23.7.2014 kyliltä . Opettaja silmäsi tyhjää lautasta ja totesi, että menihän se. Kolme vovan silmän alla ruokatunnin vuosikymmentä myöhemmin jälkeisellä välitunnilla. lasten lautasille nosteltiin . Silloin koulun perustamisesta tulee kuluneeksi sata vuotta. Emmasta istuntoa Tähkät talteen Aune Pyyköllä oli oma maitopullo mukanaan. Silli putosi lattialle. Näyttelyssä on esillä tietoa, tarinoita ja tavaroita, Jyri Kankila piti perunanäyttelyn avajaispuheen. Ossi Niemi antoi heti jälki-istuntoa. Jouko Heinoselle kertotaulut eivät oikein menneet päähän, siksi niitä piti kerrata opettajan kanssa koulun jälkeen. . Vanhanajan erikoislajikkeita ovat Parsaperuna ja Kestrel
Keskiviikko 23.7.2014 . Nykyään myös arvostetaan perunan makua uudella tavalla, Helena Tiililä kertoo. Näyttelyssä on myös katsaus perunaa uhkaaviin sairauksiin. Tanssista saattoikin tunnistaa erilaisten eläinten ilmaantumisen; kurki, siili ja joutsen hahmottuivat tanssin askelten edetessä. Irene Riihimäki Taidepappilan isäntää Teemu Luotoa kuunneltiin tarkkaavaisesti, kun hän opasti miten savipupu oikein muovaillaan. Sisarukset Venla, Ninni ja Ronja Bährend ihastelivat Taidepappilan pihaan saapuneita kaninpoikasia. Sisaruksista Ninni toi myös pehmolelun ottamaan osaa Kaunein ja rakkain pehmoeläin -kilpailuun. Ponit ja puput oli tuotu Taidepappilaan Eräjärven Ponimaasta. Tanssiliikuntaa sunnuntaina opetti Minnamaaria Gauffin. Tanssin liikkeet mukailivat eläinten liikemaailmoja.. Se on nähtävissä Taidepappilan kesän Eläimellistä menoa -taidenäyttelyssä: Luodon savieläimet ovat Taidepappilan vakioasukkaita ja Tuomisen maalausten myötä korpit ovat laskeutuneet Taidepappilan huoneisiin. Lapsille ei kuitenkaan juuri neuvoja eläintaiteen luomiseen tarvinnut antaa, sillä Jukka Tuomisen maalauspisteessä syntyi vauhdilla lauma kaikenkokoisia ja -värisiä pupuja. Teemu Luodon savityöpajassa puolestaan opittiin, kuinka syntyy savinen pupu: ensin kuuluu möyhentää savea kädessä ja sen jälkeen aletaan vain liittää osia yhteen. Taidepappilan pihamaalla päästiin tanssimaan kuin eläimet, ratsastamaan poneilla, silittelemään pupuja ja kaikesta tästä inspiroituneena vielä maalaamaan, piirtämään ja muovailemaan savesta oma eläinystävä. Suomi onkin suotuisaa aluetta perunan viljelyn kannalta, sillä pohjoisen sijaintinsa ansiosta hyönteisiä ja kasvitauteja esiintyy suhteellisen vähän. täytetään paikallisten kauppiaiden tuotteilla. Pernavestareiden avaamisen ja reseptikilpailun voittajan julistamisen jälkeen, alkaa pernavestareiden monipuolinen ohjelma. Päivän aikana on tarjolla monenlaista perunaista herkkua ja huvitusta. Pian onkin savimöykky jo saanut pupun suloisen muodon. Tanssiliikuntaa Taidepap- pilan pihamaalla veti Minnamaaria Gauffin, jonka tans- sihetkessä pystyi eläytymään eläimen elämään. Vauhtia ja jännitystä päivään tuovat ajelut perunannostokoneella, pernasäkkihyppykilpailu ja pernataikuri Esko Tuovisen esitykset. Perunan jalostustoiminta on kasvanut valtavasti. Pernavestareilla musiikilla viihdyttää nuorisobändi Kummone ja Pernaorkesteri. Mahan ollessa perunasta kylläinen saattaa päätä vielä haastaa Kuuma peruna -keskustelupaikassa, jossa mukana ovat paikalliset vaikuttajat Jarkko Pihkala, Janita Koivisto, Maisa Vehkalahti ja Tero Alqhvist. Ennen perunan täyteistä lauantaita kannattaa mennä hakemaan hyvä pohjustus ja maistiaiset perunasta perunanäyttelystä ja sen perunan tuoksuisesta kahvilasta. Jos perunannälkä jää näyttelyn jälkeenkin kaihertamaan mahanpohjassa, niin peruna- teema jatkuu myös Pälkäneen pääkirjasto Arkissa, jonne on tilattu vielä lisää peruna-aiheista kirjallisuutta ja ruokaohjeita. Irene Riihimäki Pälkäneen pernavestari la 26.7. kello 10?16 Kostian koululla, Onkkaalantie 73, Pälkäne. Perunanäyttely on auki Pälkäne-viikon ajan päivittäin kello 12?18. Kahvila on auki näyttelyn mukaisesti. Innostusta: Rakkaudesta eläimiin -päivä Kuhmalahden Taidepappilassa Ponit, puput ja pehmolelut innostivat taiteilemaan ja tanssimaan Viime sunnuntaina Kuhmalahden Taidepappilassa kengät lähtivät vauhdissa pois jaloista, kun lapset pääsivät heittäytymään eläimelliseen menoon. Maailmalla suurimpia ongelmia perunan viljelyyn tuottaa kuitenkin kolaradonkuoriainen, jota ei onneksi Suomessa pysyvästi vielä esiinny. Sydän-Hämeen Lehti 13 nostus tietää ja tutustua uusin lajikkeisiin kasvaa. . Suurena jännitysmomenttina päivässä oli myös kaunein pehmolelu -kilpailu. Lapsia saven muotoilemiseen opasti Taidepappilan isäntä Teemu Luoto ja maa- laamiseen ja piirtämiseen kuvataiteilija Jukka Tuominen. Molemmat taiteilijat saavat myös itse innoitusta eläinten maailmasta. Nyt on uudestaan kiinnostuttu vanhoista perinnelajikkeista. Viljelyn aloittaminen on tehty helpoksi, sillä Hyötykasviyhdistykseltä pystyy nykyään tilaamaan eri lajikkeiden siemeniä. Uhkakuvia on lukuisia, perunaan saattaa iskeä esi- avoinna myös Pälkäne-Seuran pitämä kahvila, jonka tarjottavat ovat, mistäpä muustakaan, kuin perunasta valmistettuja. Koko viikon ajan kahvilassa on tarjolla Paras, makea perunaleivonnainen -kilpailun tuotteita. 14 kilpailijan joukosta voittajan valitsee keittiömestari Juha Niemiön, ruokatoimittaja Aila Pakarisen ja martta Leena Jaakkolan muodostama raati. Reseptikilpailun voittaja Kahvilassa leivospalkitaan lauantaina pernakilpailun satoa vestareilla Timo Niemisen Perunanäyttelyn yhteydessä on punomalla pärekoppalla, joka merkiksi niin syöpä kuin punasilmätautikin
Koska yhdistyksen raha- varat eivät ole suuria, on vaikuttavuuden kannalta järkevää kohdistaa ne pieniin luontokohteisiin. Haluamme jatkaa yhä harvinaisemmaksi käyvää perinnettä. Luikalassa Onko täällä sijaitsevan Yrjölän tilan viisi kuoriaisia? hiehoa nimittäin laiduntaa Hyönteisasiantuntija Jani Kirjavainen nostaa haavin olalleen. Silloin tietäisi paremmin, mitkä täällä ovat niitä harvinaisempia lajeja. Ely-keskuksen maaseutuosaston kanssa solmittu biotooppisopimus edellyttää niittyaukkojen jatkuvaa auki pitoa. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Rannalla kulkevat hiehot estävät veden rehevöitymisen. Riikka Yliselle perinteiden ylläpitäminen ja eläinten hyvinvointi ovat tärkeitä asioita. Kadonnutta maisemaa Metsissä laiduntaminen loppui lähes kokonaan 1950-luvulla maa- ja metsätalouden kehityttyä. Muihin biotooppeihin verrattuna metsälaitumien eliöstö on kuitenkin suhteellisen niukka, mutta esimerkiksi erilaisia sienilajeja on paljon. Mikko Ylinen harmittelee, ettei saarten eliöstöä ole aikoinaan kartoitettu. . Vaellustensa välissä niillä on tapana tulla kalliolle lepäämään. Tosin tällä hetkellä hiehojen olemassa olosta todistavat vain lantakasat, ja maahan jääneet sorkkien painaumat. Mutta jossakin päin 24 hehtaarinkokoista laidunta ne tälläkin hetkellä ovat. Kalliolla lekottelee musta-valkoinen hieho, joka katselee suuriripsisiä silmiään siristellen kaukaisuuteen. Näky ei ole mystiikkaa eikä kansallisromantiikkaa, vaan täyttä realismia. Mutta missä? noissaan nähdessään tämän: Kallioisen rannan, josta on näkymä harvan puuston lävitse auringossa kimaltelevalle järvelle. 14 Keskiviikko 23.7.2014 kyliltä . Luikalan METSÄSTÄMÄSSÄ Perinnebiotoopit: Yrjölän tilan saaria on laidunnettu yli sadan vuoden ajan. Heinäkuun alussa viisi hiehoa sai lauttakyydin Etusaareen. Luikala Akseli Gallen-Kallela olisi in- metsäistä saarta. Kyseisiä luontotyyppejä on Suomessa jäljellä prosentti sadan vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Yrjölän tilan emäntä ja isäntä Riikka ja Mikko Ylinen kertovat, että karja on laiduntanut tilan metsälaitumia katkeamattomasti yli sadan vuoden ajan. . Ja hiehotkin nauttivat, kun niillä on käytössään hehtaareja tilaa, Riikka Ylinen toteaa. Vuosien saatossa saareen on muodostunut karjapolkuja, joita pitkin hiehot kulkevat. Jotta eläimet eivät villiintyisi, saarella käydään päivittäin. Se on myös eläinsuojelulain vaatimus. . Myös puustoa tulee harventaa, jotta kenttäkerrokseen pää- Pienten luontokohteide Vuodesta 1999 toimineen Kaunis Maa ry:n päämääränä on täydentää virallista luonnonsuojelua. Ensimmäiset kymmenen vuotta yhdistys toimi nimellä Pirkanmaan Luonnonsuojelurahasto (PLSR). Yhdistyksen toiminta keskittyy pieniin luontokohteisiin, ja toimintaa suunnitellaan yhdessä maanomistajien kanssa. . Etsin kukkakärpäsiä ja kuoriaisia. Tällaisista ympäristöistä saattaa hyvinkin löytyä harvinaisia lajeja, Kirjavainen toteaa. ?Tällaisilla ympäristöillä? Kirjavainen tarkoittaa perinnebiotooppeja, eli uhanalaisia luontotyyppejä, joita ylläpidetään perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen avulla. Metsälaitumien lisäksi perinnebiotooppeihin lasketaan ahot, niityt ja kedot. Näitä ovat lähinnä pienialaiset perinnebiotoopit, joiden hoito tai ylläpito vaatii ihmisen toimintaa, yhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Tuomarla kertoo. Kaunis Maa on tehnyt sopimuksia muun muassa ketoalueiden aitauspalkkioista, riekkosoiden säilyttämisestä, palosirkka-alueiden avoime-. Eläinten lukumäärän tarkistaminen on tärkeää, jotta voimme olla varmoja, että ne ovat kunnossa. Ikävä kunnon talvia Retkue vaeltaa läpi tiheikköjen ja niittyaukeamin kohti rantaa, josta hiehot saapuvat lautalla saarelle. Heinäsirkat sirittävät ja monenlaiset perhoset liitelevät ympäriinsä. Toki hänkin haluaa löytää hiehot, mutta pääasiassa hän on tullut Kaunis maa ry:n järjestämälle retkelle hyönteisiä etsimään.
Seuraavana toimenpiteenämme yhdistys aikoo perustaa tammimetsikön Lempäälään. Keskiviikko 23.7.2014 . Muut seuraavat perässä. Jo kohta hiehot pulikoivat sääriään myöten rantavedessä. Yksi kurkottaa kohti koivua, ja napsaisee muutaman herkullisen lehden suuhunsa. Akseli Gallen-Kallela tarttuisi varmasti siveltimeen. Juha Salokannel etsii harvinaisia hyönteisiä. Perinnebiotoopeilta sellaisia saattaa hyvinkin löytyä. shl Krista Kaitasuo Katoavat perinnebiotoopit Perinnebiotooppi tarkoittaa perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä, joilla kasvaa uhanalaisia lajeja. Perinnebiotooppien kasvit, linnut ja hyönteiset ovat riippuvaisia siitä, että karja ja niitto pitävät ympäristön riittävän avoimena. 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa Etelä- ja KeskiSuomessa puolet metsistä oli laidunnettuna. Metsissä laiduntaminen loppui lähes kokonaan 1950-luvulla maa- ja metsätalouden kehityttyä. Perinnebiotooppien eliölajeista yli 20 prosenttia on luokiteltu valtakunnan tasolla uhanalaisiksi. Karjareitti kulkee läpi tiheikköjen.. Ajatuksena on seurata, miten jalopuut muuttavat alueen ekosysteemiä. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja syntymäpäivärahoja. Hiehot vedessä Sitten se tapahtuu. Jää oli talvella paksuimmillaan 30 senttimetristä. Saavumme rantaan ja näemme viisi hiehoa. Ne seisoksivat niityllä ja tuijottavat äkisti niiden eteen ilmestynyttä ihmislaumaa. Eläimet nauttivat silmin nähden olostaan. Viimeisimpien 20 vuoden aikana on ollut kaksi kunnon jäätalvea. Jäädyttäminen on aikaa vievää puuhaa. en hyväksi na pidosta ja paahderinteiden hoidosta. Ne napsivat heinää ihmisten käsistä, yksi nuolaisee pitkällä kielellään heinän tarjoajan käsivartta. Hetken kuluttua yksi hiehoista lähtee kävelemään kohti rantaa. Yhdistys tekee myös vuosittain tutustumisretkiä kiinnostaviin luontokohteisiin. . Sydän-Hämeen Lehti 15 Perinnebiotooppisopimuksen mukaan niittyaukot on pidettävä auki. Etusaaressa käyskentelee viisi hiehoa. Kaunis maa ry järjesti retken Yrjölän tilan perinnemaille. see valoa, Mikko Ylinen toteaa. Harvennusjätteiden poisvieminen saaresta on melkoista puuhaa, sillä jään tulee olla paksuudeltaan 60 senttimetriä, jotta se kestäisi traktorin painon.
Ja luontoa ei saa roskata, hän muistutti. Perhokalastuskärpäsen puremille lapsille on suunnitelPeltsin perhojäljissä missa järjestää jonkinlainen Illan yllätysvieraaksi saatiin vielä jatkokurssi. Maria Ilonen Erätulilla-ohjelmasta tuttu Mik- Mäkinen on käynyt opettamassa kalan fileointia myös kouluissa. . Perhonsidontaan voidaan käyttää muun muassa kukon höyheniä, peuran karvaa tai vaikka omalta pihalta löytyneitä fasaanin pyrstösulkia. Ilkka Vesikon kanssa osallistujat pääsivät joenuomalle tutustumaan virtavesihyönteisten elämään ja mäti-istutuksiin. Ahvenet fileiksi Nälkäkään ei kalastajille jäänyt. Petri Mäkinen opetti ahvenen fileointia ja lopulta paistettiin maukkaat friteeratut ahvenfileet, jotka hyvin maistuivatkin. . Tärkeintä on terävä veitsi ja kunnollinen ote kalasta, Petri Mäkinen kiteytti. Mäkisen ansiota on monen lapsen kalansyönti. . Ideana on oppiminen ja innostuksen herättäminen, itse kalabiologina työskentelevä Ilkka Vesikko kertoi. Vesikon lisäksi tapahtuman toisena pääjärjestäjänä toimi Pasi Visakivi. Uhanalainen taimen . Hyvää, mutta kuumaa! kuului kommentti. Vaikka osallistujajoukko olikin poikavoittoista, kalankäsittely onnistui tytöiltä loistavasti. Moni on sanonut, ettei tykkää kalasta, mutta maistettuaan ensimmäisen kerran on alkanut sitä syödä, hän kertoi. ko ?Peltsi. Peltola kannusti osallistujia harrastuksen pariin. . Peltola, joka on itse harrastanut perhokalastusta viisitoista vuotta. Tavoitteena on, että taimen ei enää tulevaisuudessa olisi uhanalainen. Kosken reunalla Toni Johansson ja Jussi Ruskeala tutustuttivat lapsia perhokalastuksen saloihin. Jokaiselle jaettiin aluksi kalastuslasit, jotka ovat tärkeät turvallisuuden ja kivien näkemisen vuoksi. Perhokalastaja tarvitsee lasien lisäksi haavin, liivin ja kahluuhousut. Jokainen osallistuja pääsi myös itse kokeilemaan perhon- Ilkka Vesikon opastuksella tutkittiin muun muassa vesiperhosten pyyntipusseja ja taimenten mäti-istutuksia. heittoa Pasi Visakiven kanssa. Mikko Kukkola näytti silmä kovana seuranneille lapsille perhonsidonnan saloja. 16 Keskiviikko 23.7.2014 kyliltä . Halusimme myös kasvattaa jälkipolvea muistamaan taimenen uhanalaisuuden, Vesikko sanoi. Taimenen alamitta on vuoden alusta ollut 60 senttimetriä ja sitä pienemmän kalat on päästettävä takaisin vapauteen kasvamaan. Idea tapahtumaan lähti perhokalastajien omasta innostuksesta lajiin. . Kangasalalainen Helmi Heikkinen fileoi ahvenen Petri Toni Johansson ja Jussi Ruskeala perehdyttivät perhokalastuksen saloihin ja varusteisiin. Mäkisen ja isänsä Aki Heikkisen avustuksella ja suoritus mainittiin päivän parhaaksi. . Saalis ei aina ole kuitenkaan tärkeintä, vaan luonnossa liikkuminen. Kerrankin eräs äiti pysäytti minut kaupan kalastikillä ja kertoi, että on minun syytäni, että ollaan tässä ostamassa kalaa, hän naureskeli. Helmi Heikkinen fileoi ahvenen mallikkaasti Petri Mäkisen ja isänsä Aki Heikkisen avustuksella.. Kalan fileoinnin oppii vain harjoittelemalla. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kala: Vihavuodessa tutustuttiin taimenen elämään ja perhokalastukseen Tulevaisuuden perhokalastajat koskella Vihavuosi Historian ensimmäinen Taimenen elämää -tapahtuma keräsi yli 30 kalastuksesta kiinnostunutta lasta perjantaiiltana Vihavuoden koskelle. Vihavuosi-yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa tutustuttiin uhanalaisen taimenen elinkiertoon ja muihinkin kalalajeihin sekä niiden käsittelyyn. Osallistujat kiersivät viisi erilaista kala-aiheista rastia. Kilpailusta ei kuitenkaan ollut kysymys
Täysmittaisen agilityradan ihanneaika liikkuu 30 ja 60 sekunnin välillä. Kilpailusuoritus arvostellaan suorituksen kauneuden perusteella. Yleisin syy hylkäykseen on väärä rata tai esteen välistä jättämisen. Koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella kolmeen kokoluokkaan. Agilitya voi harrastaa myös muiden lemmikkieläinten, kuten esimerkiksi ponien, kanien, kissojen ja alpakoiden kanssa.. kerta voi saada sen ajattelemaan, että tähän en kyllä nyt pysty. Niemi lisää, että useimmiten koiran mokat johtuvat omistajasta . Rodultaan se ei todellakaan ollut paras mahdollinen yksilö tähän lajiin. Huskyt ovat itsenäisiä ja omapäisiä. Usein se kiersi esteet tai ryömi niiden alta. Myös Niemen omistamalla laikan ja huskyn risteymällä Kassulla oli omat huvituksensa. . Koira voi esimerkiksi omistajan tahattoman kädenliikkeen vuoksi mennä väärälle esteelle. Koirat lukevat ihmisestä ensimmäiseksi vartalon liikkeitä ja eleitä, ja vasta sitten ääntä. Pienestä epäröinnistä huolimatta Vattu ja Niemi sijoittuvat kilpailussa kolmanneksi. Lisää itseluottamusta 4-vuotias Vattu on rodultaan japaninpystykorva, ja se on harrastanut puolet elämästään agilityä, eli koirien esteratakilpailua. Vatun perheeseen kuuluu myös 6-vuotias Paisti, joka on niin ikään japaninpystykorva. Paisti on radalla välillä sellainen, että ?joo joo, mä tuun kun mä kerkeen?, siinä kun täydellinen agilitykoira on ?totta kai mä tuun? -tyyppiä. Veren maku suussa Niemi ei agilityä harrasta. Jos Vattu vähänkin epäröi itseään, sille käy tämän kaltaisia mokia. ja ?tosikkotreenaajiin?. Koira, jonka nimi on Vattu, näyttää juoksevan suoraan toisen tunnelin sisään, mutta aivan sen edessä se kääntyy ja pujahtaa tunnelin ohitse. Koiran omistaja Enni Niemi selittää, että Vatulle sattui sille melko tyypillinen ?hei mutta mitäs tuolla on. Kotonaan Niemi tekee koirien kanssa usein kontaktiharjoituksia. korvat ovat kuitenkin täydellisimmillään: ne ovat kilttejä ja sosiaalisia ja haluavat olla mukana jokaisessa arjen askareessa. . -ohijuoksu. . Yleisöllä oli hauskaa. Toiset harrastavat agilityä hyvinkin päämäärätietoisesti, muttei ole katastrofi, jos koira jää A-asteen päälle maisemia ihailemaan tai tunnelin suulle makaamaan. . elokuuta. . Kassu rakasti huomiota, ja joskus kilpailuissa se lähti kesken kaiken vetämään omaa kunniakierrosta. Blogiin pääsee myös Kukkian Haukkujen kotisivujen kautta http://www.kukkianhaukut.fi/. Agility Agility on koirien esteratakilpailu, jossa koiraa ohjataan erilaisten esteiden yli. Haku elokuun kursseille on paraikaa käynnissä. Videoita Niemen agilitykilpailuista löytyy blogista osoitteesta http://teamwintry.blogspot. fi/. Vaikka se olisi sata kertaa mennyt hyvin jonkun esteen, 101. Esteitä ovat muun muassa kontaktiesteet, muuri, rengas ja tunneliesteet. Kilpailuradan pituus on 100?200 metriä. Niinkin käy aina toisinaan, Niemi naurahtaa. Agilityn lisäksi Kukkian Haukut tarjoaa tottelevaisuus- ja jälkikoulutusta. Lajin nimi tulee englannin kielen sanasta agility, joka on suomeksi ?ketteryys? Agilityradalla on yleensä 12?22 estettä. Kun kaivan harjan esiin, Vattu on paikalla alta aikayksikön. shl Krista Kaitasuo Tervetuloa Kukkian Haukkuihin Enni Niemi on kouluttanut agilityä Luopioisissa toimivassa harrastusseura Kukkian Haukuissa 16-vuotiaasta lähtien. Kurssille voi osallistua kuka tahansa iästä, sukupuo- lesta ja harrastamisen määrästä riippumatta. Keskiviikko 23.7.2014 . Japaninpystykorvatkin sopivat lajiin, sillä ne ovat luonteeltaan vauhdikkaita, valppaita ja älykkäitä. Seurakoirina japaninpysty- Japaninpystykorvat ovat suhteellisen hyviä agilitykoiria, mutta Enni Niemen MM-tasolle niiden kanssa ei kuitenkaan kannata tähdätä. tai vähintäänkin koiran ja omistajan yhteistyöstä. . Vaikka hän kilpailee agilityssä SM-tasolla, menee koiran hyvinvointi aina menestyksen edelle. Omapäiset agilitykoirat Niemi aloitti agilityn harrastamisen 9-vuotiaana. Se loikkaa esteen yli, sukeltaa pitkän S-kirjaimen muotoisen tunnelin lävitse, hyppää renkaan lävitse ja kiipeää keveästi liikkuvaan, sen painon alla laskevaan keinuun. Mutta sitten jotakin tapahtuu. Ne tunke- vat syliin väkisin ja vaativat rapsutuksia ja hierontaa. Minulla ei aina niinkään, Niemi hymyilee. Parhaiten agilityyn soveltuvat miellyttämishaluiset paimenkoirat. Tärkeintä on, että sekä koira että sen omistaja nauttivat harrastuksesta. Niemi jakaa koiraharrastajat ?tositreenaajiin. Tuolloin treenikaverina toimi isän siperianhusky. . Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Ketterät koirat: Pälkäneläinen Enni Niemi kisaa agilityssä SM-tasolla, mutta ei lue itseään tosikkotreenaajiin ?Joo joo, mä hyppään kyllä? Pälkäne Pieni pumpulipalloa muistuttava pörröinen koira liikkuu agilityradalla kuin tuulen kuljettamana. Koira painaa tuskin paria jauhopussia enempää, ja sen jokainen liike on kevyt ja leijaileva. Japsit ovat loputtoman hellyydenkipeitä. Koiran rodullakaan ei ole väliä, Niemi sanoo. Niemen mukaan kentällä on leppoisa tunnelma. Koira aistii heti, jos omistaja on jännittynyt. Seuraava agilitykurssi alkaa 8. Vattu tekee esimerkiksi käännökset Paistia paljon paremmin. Paisti on perheen ykkösagilitykoira, mutta Vattu tulee hyvää vauhtia perässä. Itse asiassa Niemi on sitä mieltä, että Vatusta tulee vielä Paistiakin parempi kisaaja, kunhan se vain pääsee eroon itseluottamuspulastaan.
Telttatoimittajalta on ammattimiehet valvomassa, mutta me hoidetaan käytännön työ. Työväenmusiikkia tulkitsevat muun muassa Kaisa Korhonen, Ari Numminen ja Mikko Perkoila. Musiikin lisäksi musiikkitapahtumaan liittyy paljon muuta mielenkiintoista ohjelmaa. Viime viikolla puolen sataa talkoolaista pystytti toista sataa metriä isoja telttoja ja hieman vähemmän pienempiä telttoja. . Kolmen päivän bileiden vuoksi tehdään hirveä työ. Ari Reinikainen vastaa yhdessä Hannu Käkösen kanssa teknisestä rakentamisesta. Sen voi vain laskea, millainen hintalappu kertyisi, jos homma tehtäisiin palkkatyönä. Viikonlopuksi tapahtumaalueen ?luuranko. Taustalla hönkii paperitehdas ja aukeaa reunustavat värivaloin valaistut vanhat puut sekä historialliset rakennukset. Tehtaan pilli soi Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaa täyttyy torstaista alkaen festarikansasta, kun 43. Tämän kesän uutuuksia ovat Riippukeinukahvila sekä ruokaravintola Salakapakka. Myös festarimiljöö on ainutlaatuinen: juhla-aluetta ei rajata pellolle, vaan tapahtuma perjantai-iltana Kirjaslammen tanssilavalla järjestettävässä Paperibluesissa ja Aimo Kokkola viihdyttää lauantaiaamuna iäkkäämmälle väelle tarjoiltavassa musikaalisessa päiväkahvihetkessä.. Nukun myöhään ja sitten ajelemme vaimon Vehoniemeen aamukahville. Automuseolla monenlaisissa talkoissa mukana häärivä Reinikainen nauraa, että toisinaan päivät hurahtavat huomaamatta ukkojen kanssa höpistessä. asian puolesta Työllisyyden letkajenkkaa. kertaa järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma alkaa Valkeakoskella. Sunnuntaihin saakka kestävän festivaalin vetonauloja ovat muun muassa Eppu Normaali, Juha Tapio, J. Viikko tapahtuman jälkeen kaikki on purettu ja siivottu, ja alue voidaan luovuttaa takaisin teollisuuskäyttöön. Festarin rakentamista helpottaa se, että samalla porukalla on tehty sama ennenkin. Kaikkea ei tarvitse miettiä ja opetella alusta alkaen. . Olen opetellut eläkeläisen arkeen. Lauantaina poliitikot vaihtavat mielipiteitä työelämästä sanojen ja musiikin voimalla Ain laulain työtäs tee! -tilaisuudessa, jota säestää Tumppi Varonen. Työväen musiikkijuhlien esiintyjäkaartista löytyy Sydänhämäläistä osaamista. Mutta eihän tehtaalta tahdo enää löytyä päättäjiä, kun omistus on siirtynyt kasvottomille sijoittajille. Globalisoituminen ja yritysten keskittyminen entistä isommiksi yksiköiksi on kaventanut ammattiyhdistysliikkeen roolia ja heikentänyt tiedon kulkua. . Omistajat katsovat, missä on uusimmat koneet, asiakkaat lähellä ja paras pyörittää bisnestä. Isoissa konserneissa on rönsyt karsitaan armotta: yksi ontuva jalka korvataan investoimalla toiselle paikkakunnalle. Aiemmin tiesi, kenen kanssa asiat voi katsoa läpi. Monenlaisia esivalmisteluita oli tehty jo ennen sitä. Mutta pari viikkoa ennen juhlia alkavat laajemmat rakennustalkoot. Minun piti jäädä konsultin rooliin, niin kuin nykyään hienosti sanotaan, ja siirtää hiljaista tietoa seuraaville polville. Mutta niinhän minä huomasin taas nyppiväni voikukkia vipalueella, Harhalassa asustava Reinikainen nauraa. Mies on painanut heinäkuun puolivälistä alkaen pitkää päivää, jotta kaikki olisi valmista torstaina, kun juhlat käynnistyvät. . Nyt tilalle on tullut raaka bisnes. saatiin pystyyn, ja tällä viikolla alueelle on alettu luoda ilmettä. Aiemmin pikkupaikkaTehtaalla koittanut kunnilla oli omat patruunansa, toisenlainen aika jotka vaalivat myös eräänlaista Työväen musiikkitapahtuma kotiseuturakkautta. Torstaina kilvoitellaan korkokenkäjuoksussa ja perjantaina tanssitaan hyvän shl Tommi Liljedahl Työväen musiikkitapahtumaa vietetään poikkeuksellisessa miljöössä. Myös johtajia kierrätetään saman yrityksen sisällä tai vaihdetaan alalta toiselle. Reinikainen sanoo olevansa hyvillään, että jäi sivuun ennen rankimman rakennemuutoksen käynnistymistä. Hommaan tulee tietty rutiini. 18 kyliltä Keskiviikko 23.7.2014 . Jos sataisi kolme päivää, niin ei juoma eikä musiikki maistuisi samaan tapaan kuin kesähelteellä, Ari Reinikainen sanoo. lankesi Tervasaaren paperitehtaan pääluottamusmiehenä parikymmentä vuotta toimineen Ari Reinikaisen tontille luonnostaan. Vaikka mies siirtyi viisi vuotta sitten eläkeputkeen, mittavat talkoot kuuluvat edelleen kesäperinteisiin. . Hän neuvotteli työntekijöiden eläkejärjestelyistä, nyt suljetaan kokonaisia laitoksia. Viisi vuotta sitten eläkeputkeen siirtyneestä Ari Reinikaisesta tuli virallisesti eläkeläinen helmikuussa. . Rakennusryhmän talkoot jatkuvat myös juhlien jälkeen. . Kun on ollut monta vuotta työmaalta pois, niin juhlien aikaan pääsee vähän kurkistamaan, miten maailma on muuttunut. Pääosin muutos on sellaista, jota vanhan liiton mies ei omaan elämäänsä kaipaa. . Viime vuonna Reino Helismaa -palkinnolla palkittu Heikki Salo tuo tänä vuonna juhlille Herra Heinämäen Lato-orkesterin, joka laittaa sunnuntaina vipinää lasten kinttuihin. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ari Reinikainen: Talkooväki tekee jättiurakan Työväen musiikkitapahtumassa Torstaina kaikki on valmista Kauniit kelit ovat elinehto juhlien onnistumiselle. Karjalainen, Paleface, Jonna Tervomaa, Olavi Uusivirta, Maarit, Softengine ja Herra Ylppö & Ihmiset. Valkeakosken karkelon erikoisuuksiin kuuluvat lasten konsertit, työväen iltamat, yöyhteislaulut Kirjaslammella ja muu erityisohjelma. Heikki Silvennoinen tunnelmoi Kolmen vuosikymmenen ajan Työväen musiikkitapahtumaa Valkeakoskella rakentanut Ari Reinikainen vakuutti viime kesänä, että tänä vuonna hän jää sivuun ja antaa tilaa nuoremmille. . Esimerkiksi suuri osa telttojen tarvitsemista rei´istä on valmiina edellisvuosilta, kun samankokoiset teltat pystytetään entiseen paikkaan, Ari Reinikainen sanoo. levittäytyy historiallisen kosken rantaan, toimivan paperitehtaan pihaan. Tehtaan piipun varjossa kuultavien musiikkityylien kirjo on laaja: mukana on suomirockia ja -poppia, folk- ja rapmusiikkia, brittiläistä punkkia, argentiinalaista tangoa ja lastenlauluja sekä tietysti työväenlaulujen parhaimmistoa. Estradille nousevat niin uudet tuttavuudet kuin jo vuosikymmenten ajan sykähdyttäneet esiintyjät
Yhtye esitti makupaloja Olavi Virta -teemasta, josta on luvassa levy ja konsertteja isoissa saleissa. Bändi on sovittanut isolle orkesterille Olavi Virran 1950- ja 1960-luvun elokuvasävelmiä. Soittajien osaaminen pääsi oikeuksiinsa foxtroteista, begueneista, samboista, cha-chaista ja mamboista tehdyissä jazz- sovituksissa. Maksuton Rantajazz keräsi toista sataa kuulijaa. kello 19 alkavassa illassa lauletaan yhdessä Suomirockin ja -popin helmiä. Säestäjänä toimivan bändin riveissä soittavat Eetu Järvinen (kitara), Petri Tuo- mioja (kitara), Ilpo Virkki (basso) ja Pekka Mikkola (rummut). Esilaulajina toimii tunnettuja pälkäneläisiä. Pälkäne-viikkoon kuuluvat tapahtuman järjestävät kunnan kulttuuritoimi ja Elävän musiikin yhdistys Syke. August Rock: Kuohijoen hyväntekeväisyysfestivaalilla 8 bändiä kahdella lavalla 15. Viime viikonlopun kohokohtiin kuului kymmenettä kertaa järjestetty Kuhmalahden Rantajazz, tulevana sunnuntaina musiikin ystävät kokoontuvat Saarikyliin kuulemaan, millaisia kokoonpanoja Heikki Salo on täksi vuodeksi Myllyrockiin keksinyt ja koonnut. Rantajazz jouduttiin viimevuotiseen tapaan siirtämään Siuronsalmen laiturilta rantasaunan terassille, kun uhkaavat ukkospilvet jyrähtelivät iltapäivällä äänentoistoa rakennettaessa. 30 000 euron rajapyykin rikkoo 352. Keskiviikko 23.7.2014 . Yläkerran stagella illan huipentavat totuttuun tapaan Kuohijoen omat bändit Distained ja Passion, jonka 30-vuotisjuhlakeikan ympärille kyläfestari vuonna 2000 rakentui. Tänä vuonna vietetään siis ?susiveljien. Tamperelainen HT-Swing band ratkaisi ongelman niin, että basisti ja viihteellisissä numeroissa vuorotelleet solistit Jari Pekkinen ja Sarianna Tammilehto astuivat yleisön eteen. HT-Swing band operoi jazzin ja Sinatra-swingin välimaastossa. Paikalle saapui 429 pääsylipun lunastanutta kuulijaa. Yhdessä talkooväen ja soittajien kanssa paikalla oli 496 henkeä. Sekä soittajien että talkooväen haalimisessa on auttaa muusikoiden.net -nettiyhteisö. Niiden houkutteleminen ei ole vaikeaa, sillä legendaarisen maineen saaneeseen karkeloon olisi tulossa enemmän soittajia kuin iltaan saadaan sovitettua. August Rock on hyväntekeväisyysfestivaali, jonka pääsylipputulot on alusta asti luovutettu lyhentämättöminä TAYS:n lastenpsykiatrian klinikalle. 14 vuoden aikana joululahjarahaa on kerätty 26 487 euroa. Sydän-Hämeen Lehti 19 Suomirock raikuu Vilpolassa pälkäne Vilpolassa järjestetään perjantai-iltana kimppakaraoke. 25.7. Siirto vei osan tapahtuman omaleimaisesta lumosta, sillä laituri on ainutlaatuinen esiintymislava, josta soitto kantautuu kesäillassa pitkin Längelmäveden aaltoja. Rantajazzissa tänä vuonna esiintyneellä reilun kymmenen hengen kokoonpanolla oli vaikeuksia mahtua terassille. Paikallisten ravintoloiden ja perinteisten tanssilavojen tarjontaa täydentävät monenlaiset ulkoilmatapahtumat. Heinäkuun viimeisinä viikonloppuina tuntuu, että musiikki kantautuu joka niemestä ja notkelmasta. HT-Swing band jatkoi onnistuneesti samalla linjalla: viihdyttävä, ajaton ja jopa tanssittava musiikki upposi kaikenikäisiin kuulijoihin. Vehkajärven martat kattoivat kanttiinin kunnansaunalle. kuohijoki August Rock järjestetään 15. kertaa lauantaina 2.8.. Aslak & The Eskimos-klubin kahdella lavalla esiintyy illan aikana kahdeksan erityylistä kokoonpanoa eri puolilta Suomea. 45-vuotistaiteilijajuhlaa. Lisäksi yläkerran suuremmalla lavalla esiintyvät Rocote ja VHG. tämänvuotiselle festarille myytävä lippu. Viime vuonna August Rock teki uuden yleisöennätyksensä. kello 18.30, ja yleisön osalta juhlat päättyvät kello 02. August Rock 2014 Rantajazz keräsi toista sataa kuulijaa kauniiseen kesäiltaan.?Pikku väki pistäytyi konsertin lomassa pelaamaan ja pulahtamaan. Iso yhtye ei meinannut mahtua kunnansaunan terassille, johon tapahtuma siirrettiin laiturilta sateen uhkan vuoksi. Jaakko Pesola tunnelmoi jälleen August Rockissa. 18.30 ovet avautuvat 19.15 EFU (klubi) 20.00 VHG (stage) 20.45 Jaakko Pesola (klubi) 21.30 Rocote (stage) 22.15 The Men (klubi) 23.00 Distained (stage) 23.45 Grazy Mama & The Sidekicks (klubi) 0.30 Passion (stage). Alakerran tunnelmallisella klubilla soittavat Grazy Mama & The Sidekicks, The Men, Jaakko Pesola ja EFU. Puolet karkelon esiintyjistä on ollut mukana jo edellisvuosina, puolet on uusia tuttavuuksia. Myös seudun kesämökeiltä ja venereiteiltä osattiin lauantai-iltana suunnata Siuronsalmelle. Rantajazz on kymmenen vuoden aikana romuttanut tehokkaasti ennakkoluuloja vaikeasta jazzista. Kuhmalahtelaisten lisäksi kesäisen konserttiaarteen ovat keksineet musiikin ystävät eri puolilta Sydän-Hämettä. Sekä lavalla että sen takana tehdään talkoita hyvän asian puolesta: palkkioita ei makseta, vaan kaikki lipputulot lahjoitetaan lapsipotilaiden iloksi. Aslak & The Eskimos -klubin ovet aukeavat lauantaina 2.8. kerralla Rantajazz romuttaa ennakkoluuloja tavoitellaan jo 30 000 euroa Jari Pekkinen tulkitsi Olavi Virran vanhoja elokuvasävelmiä. Kuhmalahti Sydän-Hämeen suvessa soi viikonloppuisin elävä musiikki
Etenkin Rautajärven suunnalta on osattu alusta alkaen tulla veneellä. Laituripaikat löytyvät parin sadan metrin päässä klubista. . Kaikille jää hyvä mieli, kun bileet osaa lopettaa oikealla hetkellä. Klubin isäntä kehaisee, että vaikka väki pitää hauskaa, järjestyshäiriöihin ei ole 11 vuoden aikana törmätty. . Kosketinsoittaja Jani Hegblom puolestaan on soittanut poikien kanssa samoissa kokoonpanoissa. Christiansson tekee musiikkia ja valitsee esitettävät biisit sanojen ehdolla. . Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä totuttu matkalaulu raikui Kuohijoen rockklubin 11-vuotisjuhlissa jo yhden jälkeen yöllä . Showalan kokemuksella hän osaa rakentaa draaman kaaren myös keikkailtaan. . Kylä-Mukkula oli ensimmäinen paikka, jota kävimme katsomassa. Ei bändejä ole tarvinnut houkutella Kuohijoelle enää vuosiin. Täällä muusikot saavat olla hetken staroja. Lavalla oli isännän perheyhtye ja klubin nimikkobändi Aslak & The Eskimos, jossa Aslak Christiansson hoitelee laulajan ja kitaristin virkaa. Alkuun klubi oli auki keskiviikon ja lauantain lisäksi myös perjantaisin. Keskiviikon klubit on tältä kesältä pidetty, ja edessä on kolme varsin erilaista lauantain keikkailtaa. Pääosa esiintyjistä tulee Helsingistä tai muista suurista kaupungeista. Soittajat ovat tottuneet soittamaan bluesia jossain pubin nurkassa samalla kun ihmiset huutelevat että ?soita paranoid?. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Aslak Christiansson (etualalla), rumpali Jyri Salmi, basisti Petri Christiansson ja kosketinsoittaja Jani Hegblom tunnelmoivat lauantaina 11-vuotisklubilla. Aslak & The Eskimos: Nimikkobändi 11-vuotisklubilla Kuohijoen kulttiklubi Kuohijoki Juice Leskisen keikat päättyivät aikanaan Maamme-lauluun, Aslak Christiansson puolestaan soittaa illan päätteeksi Muista aina liikenteessä. Vaimon ja lasten lisäksi apuna on myös lapsenlapsia. Siksi ajattelimme, että tänne pitää keksiä jotain muutakin. Navetta muuttui klubiksi ja sen vintille raken- nettiin näyttämö, jossa esitetään rockin lisäksi muun muassa teatteria ja tanssia. Aslak Christiansson väittää olleensa alusta alkaen vakuuttunut siitä, että tiilinavettaan rakennettu rockklubi toimii muutaman kymmenen ihmisen kylässä. . Lavalle kiipeävistä 11-vuotiaista soittajista yksi on Christianssonin lapsenlapsi. Lauantaina 2.8. Ehkä siihen vaikuttaa kodikas ilmapiiri, joka syntyy siitä, että perhe häärii mukana. Tulevana lauantaina Aslak & The Eskimos -klubilla juhlitaan Kaisaniemen ala-asteen 5C -luokan levynjulkistusta. Tällaiselle paikalle on kysyntää. Vuosien varrella kulttipaikan maine on kiirinyt sekä soittajien että yleisön keskuudessa. . Ranskan kieli ja kulttuuri juurtui jo pienenä, sillä aloitin koulun ranskalaisessa koulussa. Siellä kaikki tunnit voimistelua myöten olivat ranskaksi. Hän katselee pöllämystyneenä puitteita ja meininkiä ja päivittelee, ettei ole törmännyt vastaavaan koskaan eikä missään. Yllätysefekti rakentuu kontrastista: mutkaisten pikkuteiden päästä, maakunnan laitamalta löytyy klubi, jonka vankkojen seinien sisällä voi aistia samanlaista ajan patinaa kuin Tampereen Telakalla. Osa vieraista karauttaa paikalle veneellä Kukkian ja Kuohijärven rantahuviloilta. Ihmiset tykkäävät palvelusta ja haluavat jäitä lasiinsa. Aika alkoi käydä pitkäksi, sillä siihen saakka olin istunut kaikki illat valo- ja äänipöydän takana. Soittajat ja kuulijat tulevat tavallaan meille kylään. Tärkeintä on tarina Kuohijoen Aslak & The Eskimos -klubi vietti lauantaina 11-vuotissyntymäpäiviä. Meillä on Suomen kiitollisin yleisö, Aslak Christiansson kehuu. Myös asiakkaista monet kaupungista Bändien tapaan myös kuulijoista suuri osa on kotoisin pääkaupunkiseudulta ja muilta isoilta paikkakunnilta, sillä Kuohijoen klubi-illat ovat mökkiläisten vaalimaa eksotiikkaa. Ensimmäistä kertaa klubille saapuvan tunnistaa kaukaa. eli parikymmentä minuuttia etuajassa. . Ihmiset kunnioittavat sitä, kun sanon, että pappa lähtee nyt nukkumaan ja bileet päättyvät. Christiansson ei halua pitää pubia, vaan järjestää ihmisille kulttuuria. Illan alkajaisiksi kuultiin rock- ja bluesklassikoita Tom Waitsista alkaen, sitten yhtye tunnelmoi ranskaksi. . August rock -hyväntekeväisyysfestari täyttää klubin. 20 Keskiviikko 23.7.2014 kyliltä . Tärkeintä on tarina, mies sanoo. Keikalla hän pyrkii aina yllättämään yleisönsä. Lauantaina mies soitti kolme erilaista settiä. Opin Marseljeesin ennen kuin Maamme-laulun, Christiansson perustelee erikoista kielivalintaa. Illan päätteeksi soi Snadeja stooreja stadista, joilla klubi 11 vuotta sitten avattiinkin. Soittajat tulevat klubille mielellään Kuohijoen kulttuurikeskus syntyi, kun 30-vuotisen teatteriuran tehnyt Aslak Christiansson lähti etsimään kesämökkiä. . Porukka jää yöksi laituriin nukkumaan ja ajelee seuraavana päivänä kotiin, Aslak Christiansson kertoo. Klubin kesä päättyy 16. elokuuta 64-vuotias klubin isäntä on ollut jo pari vuotta eläkeläinen. . Kulttuurista ei pääse koskaan eläkkeelle, hän perustelee paloaan jatkaa klubi-iltoja. Bändien määrä on kuitenkin vähentynyt aiemmista kesistä. . Ihastuimme siihen, vaikka se oli numeroa suuri kesämökiksi. Bassossa on hä- nen poikansa Petri Christiansson ja rummuissa vaimon poika Jyri Salmi. Niistä viime hetken kuudesta kaljasta ja kahdeksasta shotista ei ole hyötyä minulle eikä asiakkaalle. Kesän perinteiseen tapaan avaava ja päättävä Teijo Elorannan bluesbändi Maisteri T ja lihan tie soittaa klubilla 16.8. SHL Tommi Liljedahl
PukeutumisesSen käyttöä lähdemme vähen- saan Turmion Kätilöt suosii mion Kätilöiden Facebook- minen. Ilonen muistuttaa, että liinahkaa, lateksia ja erilaisia sivulla. tämään, Ilonen sanoo. Bändin basisti Master Bates kunta ja ravinto kulkevat käsi niittiasusteita, välispiikit eivät ole sovinnaisimmasta päästä ja sai sydänkohtauksen kolme kädessä. Heviin ei sovi . . Raaka hekeskeisiä ihmisiä. Ilonen naurahtaa ja sanoo, mion Kätilöilläkin on ravinto- la, että heviä voisi tehdä vain Pee onkin todennut, että bänpääse matkaan mukaan. . Keskiviikko 23.7.2014 . Syksyllä alkaa yhtyeen synkkäsävyisissä sanoituksissa vuotta sitten juhannuksena. terveellisyys käsitellään väkivaltaa, kuole- Lääkärin mukaan kohtauksen jäsenten liikuntapuolen karMonen tuntuu olleen vaikea maa ja ihmismielen pimeyttä. Pekonin blokkaisin heti mitään salaamatta. . Ihan kiva lisä tähän hom- maan on se, että Turmion Kätilöt on yksi lempibändeistäni, Ilonen hymyilee. Turmion Kätilöitä ei tarvinnut kauaa projektiin houkutella. . Ilonen on bändin Taina Ilonen ja Turmion Kätilöiden pojat. Vaikka voihan sitäkin vä- tulivat esille myös Nummi- veellinen ruokavalio nostaa Entä tulevatko elämänta- ohessa heidän yllään tullaan hän syödä. Niin märtää, kun näkee bändin sydänkohtauksia.? Myös näin todetaan Tur- valion konkreettinen muuttamyös Turmion Kätilöiden. Sitä paitsi ter- kertoo. . Vuoden 2012 lopul- tapoihinsa, kuten nukkumisvoisi olla ravintovalmentaja. goon? Entä jos imagon takaa la Turmion Kätilöt puolestaan asioihin. Facebookissa uutista kom- löytyykin ihan tavallisia per- ilmoitti solisti MC Raaka Peen Reissuilla Iloselle on käynyt mentoidaan muun muassa heenisiä; ihmisiä, joita oikeasti sairastuneen vakavaan aivove- selväksi, että Turmion Kätilöinäin: ?Kohta on heviä vain voisi kiinnostaa hyvinvointi ja renkiertohäiriöön. den rankan imagon takana on lautasella, ryhdistäytykää!. Sen lisäksi otan kantaa uskoa, että varsin roisin yhtyMutta mitä jos tämä kaikki pakointi, alkoholi ja syömistot- laajemminkin heidän elämäneen maineessa olevalla bändillä liittyykin vain bändin ima- tumukset. taustalla vaikuttivat geenit, tu- toitus. Seuraavan kerran, kun MC parantua vielä entisestään. Elämäntapamuutoksen ei Raaka Peen tekee lavalla mieli rata Taina Ilosen blogista: http:// . ?Ei oo kohta enää vetämällä kaksin käsin viinaa distä 95,5 prosenttia on sitou- kava ja helppo olla. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Porkkana, rock! Hevikroppa kuntoon: Luopioisista kotoisin oleva Taina Ilonen ryhtyi metallibändi Turmion Kätilöiden ravintovalmentajaksi. Yhdessä kuvassa on juotava jukurtti, toisessa muna-pekoni-ruissämpylä, kolmannessa siideritölkki ja neljännessä porkkana. Kuvia lähettelee keikalleen matkaava metallibändi Turmion Kätilöt. Turmion Kätilöitä, ja Juoperi innostui ideasta. . Siksi Ilonen jallua?, voisiko hän muuttaa sen loiden-foodikirja-tainan-blogi/ ?rock. Projekti alkoi heti, kun heidän sen hetkiset kiireensä olivat ohitse. Projektista on tekeillä myös kirja, joka ilmestyy marrasjoulukuussa.. esiintymässä. . Meillä on Elinan kanssa ollut puhetta, josko pääsisimme myös vetämään treeniä Luopioisiin. pyytänyt yhtyeen jäseniä lähettämään kuvia keikkaruokavaliosta silloin, kun hän ei itse Maailma on pilalla, kun Tur. Punainen liha puolestaan Vasta elokuussa alkaa ruokaon monen pojan pahe. tunut valmennukseen, Ilonen elämäntavoistaan rehellisesti mihinkään suuntaan. Vastaavanlaiset asenteet Ilonen toteaa. Ruisleipä on hyvä, rockissa, jossa Ilonen kyseli energiatasoja, joten Turmion pamuutokset muuttamaan varmasti näkemään sykemittaja alkoholi, no, siitä tulen vielä festarikävijöiden mielikuvia Kätilöiden lavameininki voi Lämminhenkisiä bändin imagoa tai lavaolemus- reita, Ilonen lisää. perheenisiä Projektin etenemistä voi seuaivan varmasti juttelemaan poi- Turmion Kätilöistä. ta. . Siinä on motivaattoria elä- lämminhenkisiä ja varsin per- Turmion Kätilöiden ruokavalio Nummirockissa. Töitä lempibändin kanssa 31-vuotias Taina Ilonen on nuoresta lähtien pitänyt metallimusiikista. terveys? . Paitsi niittiasusteiden pois. Varsin nopeasti kävi selkien kanssa, Ilonen naurahtaa. ole tarkoitus tapahtua kä- huutaa, että ?Vittu tänne sitä wp.nutricoach.fi/turmion-katiPorkkana sen sijaan on väksi, että yhtyettä pidetään den käänteessä. . On aika kapea tapa ajatel- mäntapamuutokseen. Heidän seurassaan on mu- ettei projektin ole tarkoitus Ilonen katselee kuvia poh- valmentaja.. Hän on toiminut Heavy Metal Tampere ry:n hallituksessa seitsemän vuoden ajan. Vuosi sitten Ilonen lähti mukaan Trainer4Youn personal trainer -koulutusputkeen, ja päätti samalla kouluttautua ravintovalmentajaksi. Ravintovalmennuspalvelui- ta tarjoava NutriCoachin perustaja Leena Juoperi ryhtyi samaan aikaan pohtimaan, miten kiireisiä, paljon tien päällä olevia ihmisiä voisi auttaa terveellisten ravinto- tottumusten löytämisessä ja ylläpitämisessä. Ilonen ehdotti ?tutkimuskohteeksi. Bändin solisti MC Raaka Peen mukaan 95,5 prosenttia yhtyeestä on sitoutunut valmennukseen. Mutta kestääkö bändin imago elämäntapamuutoksen? R avintovalmentaja ja personal trainer Taina Ilosen puhelimeen tipahtelee kuvia. se saa jatkossakin rälläävänä rockbändinä, joka Sydänkohtaus ja kiertää Turmion Kätilöiden muotoon ?Hitsi nyt tänne sitä kuulua bändin keikkaruoka- ei vietä kovin vastuullista elä- muita sairauksia ?Hyvähän se on, jos bändi py- kesäkeikoilla tarkastelemassa porkkanaa!?? shl Krista Kaitasuo mää. valioon. Mielikuva on helppo ym- syy pidempään koossa ilman heidän ravintotottumuksiaan. . He kertovat muuttaa bändiä tai sen imagoa hevibändi.? diskeleva ilme kasvoillaan. ja elämällä epäterveellisesti. Luopiossa 16-vuotiaaseen asti asunut Ilonen on toinen omistaja Ilonen & Elina Training -nimisessä yrityksessä, joka tarjoaa ravintovalmentaja, ja hän on personal trainer- ja ravintovalmennuspalveluita Pirkanmaan alueella
Viime vuonna pirtti tuli myyntiin ja Anja Tyrväinen tarttui tilaisuuteensa. Vanha viehättää Kun Tyrväisen tytär näki myynti-ilmoituksen Kyörin pirtistä, ilmoitti hän heti äidilleen, jonka tiesi kansatietelijänä kiinnostuvan vanhasta ja hyvin säilyneestä pirtistä. Anja Tyrväinen on opiskellut Helsingin yliopistossa taidehistoriaa, kansatiedettä, taidehistoriaa ja arkeologiaa, joten hänellä on vanhan kulttuurin tajua. Hän on tutustunut lossa, ja pirtin sali ja tupa saavat jäädä ikäisensä näköisiksi. Pidän tärkeänä sitä, etttä Aino Kyörin läsnäolon voi vielä aistia, sillä seinillä on edelleenkin hänen taulujaan, korisihmiset tietävät mitä on teitaan ja korttejaan. ollut ja miten on eletty. Lähes kaikki huonekalut ovat alkuperäisiä Aino Kyörin aikaisia kalusteita, mutta osa kalusteista on kyläläisten tuomisia. Seurakunnan omistuksen aikana monet kyläläiset ovat tuoneet omia vanhoja tavaroitaan pirttiinsä pikkuhiljaa, ensiksi viettäen siellä pää- pirttiin säilytykseen ja pirtti onkin kuin kotisiäistä ja sittemmin kesän tultua kyläillen pirtissä seutumuseo. Seinältä löytyy esimerkiksi vanha suomenlapinkoiransa Iitun kanssa. rekipeitto ja katossa näkyvät leipäorsien reiät Pientä leirihenkisyyttä pirtissä yöpyminen muistona eletystä elämästä. vaatii, sillä tilalla ei ole ollenkaan peseytymismahdollisuuksia ja sähköt saattavat paukkua. Tyrväinen kertoo vuorottelevansa jääkaapin Kädet työtä täynnä ja keittolevyn pistokkeiden kanssa. Talossa asui aiemmin sekalainen joukkio: naimaton Aino Kyöri enonsa, serkkunsa, kasvattipoikansa ja isoäitinsä kanssa. Tyrväisellä on myös taidelainaamo kotikaupungissaan Järvenpäässä. Viimeisin pirtin asukas oli Aino Kyöri, joka kuoli vuonna 1982. Aino Kyöri piti huolta karjasta sinnikkäästi vielä 86-vuotiaana. pirtin henk Vuolijoki Kyörin tila Vuolijoella on muuttunut paljon alkuperäisestä muodostaan. Heinäkuun ajan lainaamon ollessa kiinni, on jäänyt Tyrväiselle aikaa oleskella pirtissään Vuolijoella. Tyr väinen osti pirtin seurakunnalta viime syksynä. Läheisestä Iso-Kyörin talosta tiputettiin etuliite pois vuonna 1921, kun talosta tuli kansakoulu. Kyörin Ainon aikana tilalla oli kuusi lehmää sekä sikoja, lampaita ja vasikoita. En halua tänne ollenkaan sisävessaa. Ajattelin, että näyttely onnistuu, Kyörin pirtin seiniä koristavat alkuperäiset tapetit ja viimeisimmän asukkaan, Aino Kyörin, seinille ripustamat kuvat. 17.7. Hän on työskennellyt opettajana, mutta viettää nyt viimeistä kesälomaansa ennen eläkettään. Jokaisessa Viikko sitten keskiviikkona TaideGalleria Virpi & Orbissa pidettiin Tyrväisen Veden värit -akhuoneessa on yksi lamppu. Mutta turhan paljoa mukavuuksia Tyrväinen varellinäyttelyn avajaiset. . Lisäksi hän toimi pyhäkouluopettajana ja 50 vuotta Hämeen Sanomien asiamiehenä. Kun Aino Kyöri kuoli, testamentattiin hänen pirttinsä Pälkäneen seurakunnalle, jolla tila olikin omistuksessa 30 vuotta. Jää- pirtin uudesta omistajasta, hän soitti ja kysekaappi ja keittolevy ovat visusti keittiössä pii- li kuka olen. - 17.8 Virpi & Orbin KotiGalleriassa on esillä Anja Tyrväisen akvarellinäyttely nimeltään Veden värit. Tyrväinen ja suomenlapinkoira Iitu istuvat heille uuden, mutta vanhan pirtin portailla.. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kyörin pirtti: Anja Tyrväinen osti viime syksynä Kyörin Pirtin Pälkäneen seurakunnalta Omistaja vaihtui . Nykyisin jäljellä on kolme aittaa, liiterinä toimiva tallirakennus ja itse päätalo. Sauna, riihi, pakari ja navetta kaikki on purettu huonokuntoisina. Kyörin pirtti rakennettiin 1870-luvulla. Vuosien myötä elämä kuljetti väkeä ja lopulta jäljelle jäi vain Aino. Alkujaan Kyörin tila on ollut nimeltään VähäKyöri, mutta kyläläisten puheeseen on vakiintunut nimi Kyörin pirtti. Kun Virpi & Orbin Virpi Yli-Vakkuri kuuli ei pirttiinsä haluakaan. . 22 Keskiviikko 23.7.2014 kyliltä
Kuvasta on aina vaikea varmuudella sanoa mitään varmaa, mutta tämän kasvin kyllä tuntee. Monet kerrat olemaan yleisin ja näyttävin. Kerran ystävä- Nykyään niitä tavataan yleisinä Etelä- ja Keskini antoi minulle monisteen, jossa oli steriilien Suomesta, satunnaisena pohjoisempaakin. heinien (heinien, joissa on vasta lehtiä) määriNopeasti katsottuna amerikanhorsmia ei tyskaava. Alkukesästä se kukkii kermanvärisin kukkatertuin ja loppukesästä siihen kehittyvät mustat marjat. Kasvi kasvaa vain parhaissa lehdoissa ja sen löytyminen on aina iloinen asia. Hämeessä se on suhteellisen yleinen, koska lehtojakin on paljon. Virpi & Orbista kerrotaan, että Tyrväisen töitä on ostettu jo oikeastaan yllätysvauhtia. Kyseessä on mustakonnanmarja, lievästi myrkyllinen lehtokasvi. Tätä kasvia on minulta usein kysytty, koska se on lehtometsässä selvästi muista erottuva ja eksoottisen näköinen. Rajapinnassa Kainuussa ja putkikasveihin tai leinikkeihin. Kuusamossa ne risteytyvät keskenään, ovat siis Kuva: Tuomo Kuitunen lähilajeja. Mustakonnanmarja on noin puoli metriä korkea ruohovartinen kukkakasvi. Siitä on ollut apua maastotöissä. voisi ajatella tuiki tavallisen maitohorsman Kasvikartoitusta tehdessä joutuu usein ti- sukulaisiksi, mutta niin vain on. Sydän-Hämeen Lehti 23 Kysy Tuomolta kasveista ki pysyy koska minulla kyllä akvarelleja riittää, myös Suomen akvarellitaiteen yhdistyksen sihteerinä toimiva Tyrväinen sanoo. Monesti kasvilajien tuntomerkkierot ovat 1900-luvun alkupuolella, mutta ovat vakiintu- hyvin pieniä, joskus tarvitaan suurennuslasia tai neet vasta viime vuosikymmeninä. Mikähän se mahtaa olla? Tuomo vastaa: Kun edellisessä kysymyksessä oltiin taas kerran muualta tulleen rikkakasvin äärellä, on nyt kyseessä meillä alkuperäinen täällä kauan elänyt kasvi. Kuvassa on la se on neliliuskainen ja amerikanhorsmilla vaalea-amerikanhorsma. nuijamainen. Esimerkiksi joulun aikaan voitaisiin koristella kuusta kuunnellen tarinoita paikan historiasta himmeleiden roikkuessa katosta, Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Tyrväinen haaveilee myös myöhemmästä toiminnasta pirtissä, muttei tee hätiköityjä päätöksiä. . Kasvit saapuivat Amerikasta rikkakasveina ja vakiintuivat vähitellen ojiin, Tuomo vastaa: Kun kasvissa ei vielä ole kukkia, pientareille, puutarhoihin ja hylätyille pelloille. on sen määrittäminen haastavaa. Täällä Hämeessä olen pitkään kyykkinyt pellonpientareella ja yleinen lehtohorsma on jo selvästi näiden tuihmetellyt. Se vain sattuu sen nimi pitäisi saada selville. Lehtohorsmalystäväkierroksen kautta asia ratkesi. Ne ovat lievästi myrkyllisiä, kuten monen muunkin lehtokasvin marjat. Varjokasvina se ei kestä avohakkuita, vaan katoaa. Olen ajatellut, että nyt istuskelen ja katselen rauhassa. Selvänä erona on silloin lähteli monikin kasvi, mutta vasta lisäkuvan ja kukan keskeltä törröttävä luotti. Sen seurasta voi löytää näsiän, lehto-orvokin, imikän ja linnunherneen, jotka kaikki ovat hienoja lehtokasveja. . Keskiviikko 23.7.2014 . Vaikka kotiseutumuseoita täällä onkin, niin tässä olisi aito talo, josta nähtäisiin miten aiemmin on asuttu. Tyrväinen on pyrkinyt dokumentoimaan pirtin aikaisempaa ulkonäköä, ennen kuin on itse tehnyt muutoksia. Tyrväisen teoksissa näkyvät suomalaiset metsä- ja järvimaisemat ja ne tuntuvat iskevän taiteen ystäviin. Monivuotisena kasvina sen juurakko saattaa selvitä aukkoajan yli ja jossain vaiheessa se taas ilmaantuu entiselle kasvupaikalleen. Konnanmarjat kuuluvat leinikkikasveihin ja ovat levinneet koko maa- Lehdoissa kasvavan konnanmarjan marjat ovat han: musta Etelä- ja Keski-Suomeen, punainen myrkyllisiä. Kannattaa siis katsella kukan siAmerikanhorsmat levisivät maahamme sään. Maitohorsma lanteeseen, ettei kasvi vielä kuki ja kuitenkin onkin suvussaan kovin erilainen. Tämä pirtti on kestänyt näin pitkään paikallaan, ettei minulla ole kiire minnekään. Olen miettinyt jonkinlaista opettavaa toimintaa koululaisille. Kysyjän kuvan ääressä päässä vä- lokkaiden näköinen. Eikä pirtissäkään ehdi lepäämään. Lehtien perusteella sen voi sotkea Pohjois-Suomeen. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi. Tyrväinen kuvailee. . Nuoresta lähtien Kyörin pirtin vieressä asuvalta Pentti Kyöriseltä Tyrväinen on kuullut talonväen elämästä. . Perjantaina 18.7 vietettiin pirtissä seuroja vanhaan tapaan. Tyrväinen kertoi toivovansa seurojen toimivan pirtin esittelytilaisuutena kyläläisille ja seuroihin tulikin 50 vierasta. Perinteises- peräti mikroskooppia. ti niitä on nimetty kaksi lajia: punakukkainen Lukija kysyy: Näin tällaisen kasvin keskellä metsää Pihtisalmen lähistöllä. Kansatietelijänä pidän tärkeänä sitä, että ihmiset tietävät mitä on ollut ja miten on eletty, sanoo Tyrväinen. Tyrväisellä kuitenkin on tällä hetkellä kädet täynnä tekemistä, sillä keskiviikkona 23.7 puolestaan hän pitää viereisessä Virpi & Orbissa luennon Eino Leinosta ja tämän kuvataitelijaystävistä. Tuvan ja salin uunit tarkistetaan, hiirenpesät puhdistetaan pois, kasvimaata laitetaan, ikkunat pestään, oja pitää aukaista, sammaleet poistaa katolta.. Mutta ei Tyrväistä hirvitä työn määrä. SHL Senni Luttinen Kukattomia kasveja on vaikea määrittää Lukija kysyy: Mitä kukkapenkissä olevat pitkät amerikanhorsma ja valkokukkainen vaaleavihreät kasvit ovat? amerikanhorsma. Tyrväisen juuret ovatkin Kuhmalahdelta ja se näkyy akvarelleissa. Tyrväisellä on muutenkin Vuolijoella paljon tapahtumia heinäkuun aikana
Metsäkirkko Laipassa Pihtilammella klo 18. Su 27.7 Seurat Raiskion torpalla Ämmätsäjärven rannalla klo 14. Jari Kemppainen ja itse torppari, rovasti, Juhani Husa, Juha Kankaristo, Aimo Kokkola, Kahvit klo 13.30. Seurat Raiskion YHTEINEN TOIMINTA Kirkkoherranvirasto on suljettu ma 28.7. Kastettu: Lucas Aleksi Oliver Lindholm, Onkkaalasta. Avioliittoon kuulutetaan: Janne Sakari Alanen ja Outi Karoliina Koivulahti, Eurajoen seurakunnasta. Mikko Pertti Kalevi Reinekari ja torpalla Ämmätsässä klo 14. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen. Rukouspiiri klo 17.30 srk-talolla. Ke 30.7 Torikahvio klo 10-13 srktalolla diakonian hyväksi, Perinteinen vakovenäläisten Tshernobyllasten iloinen konsertti torilla (huonolla säällä torikahviossa). Laatikkoon: Ke 30.7. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Huomo. Su 27.7.TAIZE-iltamessu Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla klo 18, Kemppainen, Huomo, Kirkkokuoro Su 3.8 Kirkastussunnuntain iltajumalanpalvelus klo 18 Tommolan hautausmaan kappelissa, Kankaristo, Johanna Lemmetyinen. Su 10.8 Jumalanpalvelus klo 11 Seitsyessä, Vesto, Lemmetyinen. kirkkokahvit MUU TOIMINTA: Ke 23.7. Ulla Terva. Kahvit lähetystyön hyväksi Terhi Katriina Kurki, Kallion seurakunnasta. Kuollut:Vilho Olavi Hätönen 87 v., Kankahaisista. Heikki Sauli Juhani Syväpää 56 v., Lemmittylästä. Kolehdit: 15.7 Heränneen kansan Su 10.8 Molemmissa kirkoissa klo 18 kouluun lähtevien siunaus lähetysrahastolle 216,70?. Osoite: Pohjoispääntie 47. Opastus Uudenkartanon tieltä. Su 10.8 Seurat klo 14 Sappeessa Hannulassa, Antero Honkkila, Janne Vesto, Paula Eloranta. klo 18 Hyvän sanoman ilta Lähetystori pe 13-17, la 10-14, leivonnaisia 29.7.-1.8. Pappilan 160-v seurat klo 18.30 Pappilantie 29, Riku Rinne, Aija Kaartinen, Seija Frears, kirkkokuoro, Kahvit lähetyksen hyväksi. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ Su 27.7. Henri Lehtola, Jorma Jussila, Markku Haavisto. klo 18 Kesäillan hartaus ja yhteislauluhetki Pentojärven metsäkirkkopaikalla (Reentaittaantie). Aiheena ?Toivo?, Maija Kuitunen 0400599218. Ti 5.8. Markku Viitala, Tarja Sillanpää. Kolehti: Nuorten ja varhaisnuorten leiri- ja retkeilytoiminnan tukemiseen, Partaharju-säätiö. Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna kesä-elokuussa keskiviikkoisin klo 10-14 Myllystenpohjantie 2 TIEDOKSI Kolehti 6.7. (Kuhmalahti) Ajankohtaista verkossa . Sanomalehti luo kuvaa maailmasta, ja paikallislehti avaa kotiseudun monet kasvot. Sydän- Hä m Hä me e Sydän- 2013 een äm Lehti VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU l.fi . www.kangasalanseurakunta.? Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Blondi onnittelee serkkuaan. Unikeonpäivänä tulee 30 v! Lämmin kiitos Aitoon VPK:lle ja kaikille Teille, jotka olette kunnioittaneet Heikki Syväpään muistoa ja monin eri tavoin ottaneet osaa suruumme. Heidi, Henriikka, Hermanni ja Heli Minkälaisen lehtienlukuperinnön suot lapsillesi? www.palkaneenseurakunta.? PERUNKIRJOITUKSET KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Vanhemmat ovat paljon vartijoina perillistensä taidosta osallistua yhteiskuntaan. Torikahvio, kirpputori ja arpajaiset srk-talolla klo 10-13, To 24.7 Hartaus klo 13 Kanervassa, Kemppainen, Huomo Laatikkoon: To 24.7. Hartaus Kukkiakodossa klo 14. Ke 6.8. Sy ehti ? dän -H PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG ? hti Le i . 18.7 Oman srk:n lähetystyölle 90 ?. Tämä on perusteltu syy vaalia koko maailmassa ainutlaatuista suomalaista paikallislehtiperinnettä. SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. Kon?rmaatiomessu kirkossa klo 10, Vesto, Huomo, Giren, Nissilä, Kankaristo, 3-rippikoulu. Su 3.8. Ulla Haili laulaa vanhempiensa Rebekka ja Konsta Jylhän lauluja. Opastus Uudenkartanon tieltä. Ke 30.7. Kesäillan musiikki kirkossa klo 18.30, Johanna Järvinen laulu, Kaija Huhtanen urut ja piano. Lasten kesäleiri Seitsyessä ee Luopioisten Hautaustoimisto Keskustie 5, 36600 Pälkäne m Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille. Osoite: Pohjoispääntie 47. Myöhäiskeskiajan ja renessanssiajan lauluihin erikoistunut kouvolalainen yhtye Vanitatum Vanitas Yhtyeessä laulavat Teija Kapiainen, Terhi Paukku ja Mari Lavikainen Ke 30.7. Vapaa pääsy. Ti 5.8. Diakoniatyöhön Kirkon diakoniarahaston kautta 411,16 ? Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. klo 12 Musiikkihetki klo 12 kirkossa, Tshernobyllapset, Kankaristo. To 24.7. klo 12 Musiikkihetki klo 12 kirkossa, Tshernobyl-lapset, Kankaristo. Ke 30.7 Seurat klo 18 Hirvossa, Aittokummulla, Hirvontie 290, Kankaristo Ti 5.8 Konsertti klo 19 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ Ke 23.7. Ruttu, lätty ja maalaus- juttu 3 - Lastentapahtuma srkkeskuksen alakerrassa klo 1014. Kiitos. tehdään yhdessä srk-talolla klo 10-14 Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. 16.7 Pilistveren ystävyysseurakunnalle 95?. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. klo 18 Arto ja Leila Lahdensivulla Vedentakusentie 47, Mäyränkylä Kari Mikkonen, Janne Kyrönlahti Kastettu: Johannes Aarne Edvart Majanmaa, Titta Marjatta Miettinen, Toivo Urho Eemil Nukari, Roni Henrik Oinonen, Erin Olivia Salo, Janni Maria Sillanpää, Saaga Milja Majlis Siurola Kuulutettu: Janne Juhani Saaranen ja Iida Karoliina Waldén , Juhana Matti Saari ja Anne Margareta Hopeavuori, Marko Pauli Mikael Isokallio ja Sina Maria Huotari, Kalle Antti Kiviluoma ja Veera Mariia Korkeamäki, Joonas Jouninpoika Mäkinen ja Johanna Kristiina Grönroos Vihitty: Mika Petteri Auvinen ja Piia Marjaana Muranen, Teemu Kalevi Pälli ja Loviisa Vilhelmiina Mäkinen, Pertti Matias Simi ja Jaana Hannele Nguyen Kuollut: Maire Helvi Heikkilä 89 v., Raili Anneli Ruutiainen 79 v., Pekka Juhani Salmi 63 v. 27.7. Sh eht Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 n nL Keskitie 15 Ke 23.7. 24 Keskiviikko 23.7.2014 . Juhani Husa, Kemppainen, Aimo Kokkola. Kirkkoveneiden vastaanotto uimarannassa klo 9. Kirkkokahvit klo 9.20. Raamattupiiri Padankodalla klo 17. Ke 6.8. klo 19 Rukousilta Su 27.7. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 Shl.fi . klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Jussi Främling, piano PIHASEURAT Ke 30.7. Luopioinen: Oman seurakunnan nuorisotyölle. Pälkäne: Vanhan kirkon suojeluyhdistykselle. Jumalanpalvelukset Kangasalla Sunnuntai 27.7.2014 Pyhän aihe: ?Rakkauden laki? klo 10 Kon?rmaatiomessu Kangasalan kirkossa (Viro 2 ?ripari). Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta Ke 30.7. Syd änHä ee nL Shl.fi . Luopioisten kotiseutupäivä. MUUTA: Su 27.7. Kirkastussunnuntain messu kirkossa klo 10, Vesto, Johanna Lemmetyinen, kirkkokuoro. Pappilan 160-v seurat klo 18.30 Pappilantie 29, Riku Rinne, Aija Kaartinen, Seija Frears, kirkkokuoro, Kahvit lähetyksen hyväksi. Rakkauden laki Ma 28.7
Seurat merkitsevät perinteisesti kohtaamista ja tapaamista. Aallottareen mahtuu 35? 40 henkeä. Ei puolentoista tunnin matka ole mikään urakka. kello 14 alkaen perinteisiä lauluseuroja. Meillä Raiksion torpalla se merkitsee tuttujen ja kyläläisten tapaamista, Pirkkalan rovasti Juhani Husa sanoo. Raiskion torpan seuroja vietetään neljättä kertaa heinäkuun viimeisenä pyhänä. Viime kesänä paikalla oli 65 henkeä. Joskus takavuosina paikka airon varressa varattiin ajoissa. Se kulkee kevyesti, jos soutajia on parikymmentä; silloin osa voi välillä nostaa airoa ja levätä. Torpan väki on kutsunut yhdessäoloon kyläläisiä ja vähän kauempaakin. Aimo Kokkola laulaa ja laulattaa, kirkkoherra Jari Kemppainen haastelee laulujen välissä ja torppari Juhani Husa kertoo torpan historiasta. 14.7.2014 Pälkäne Ja minä lähden mutta linnut jäävät ja laulavat. Minun puutarhani jää ja kevään tullen omenapuut puhkeavat kukkaan. Ihmiset, jotka ovat minua rakastaneet vaeltavat siellä yhä... Kiittäen ja suurella rakkaudella muistaen Elina perheineen Sinikka perheineen Jukka perheineen Anja perheineen Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Pälkäneen siunauskappelissa lauantaina 2.8.2014 kello 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Pälkäneen seurakuntatalossa. Ilmoitus osallistumisesta 25.7.2014 mennessä puhelinnumeroon 0400-378377 tai sähköpostiin sinikka@jokinen.se Puoliso, isä, vaari, isovaari, appi Leo Väinö Antero OJA * 05.11.1932 Pälkäne . Sydän-Hämeen Lehti Rakkaamme Äiti, mummi/mummu ja isomummu Helvi Aleksandra JOKINEN o.s. kello 18.30. Tänä kesänä ?toisensa löytäneet. Hän on Luopioisten pitkäaikainen kesäasukas ja pitää jälleen kesällä avoinna kirkon yhteydessä toimivaa kotiseutumuseota. Keskiviikko 23.7.2014 . Välillä vietetään juomataukoa ja vartoillaan Puu- tikkalan venettä ennen kuin soudamme ryhmänä rantaan. Kirkkovenesoutuun ovat tervetulleita niin vaki- kuin kesäasukkaatkin. . muusikot Johanna Järvinen ja Kaija Huhtanen tuovat kuultavaksi musiikkia laulaen, pianolla ja uruilla. Johanna Järvinen on ammatiltaan kuoronjohtaja, joka asuu ja toimii Turussa. 20.6.2014 Kangasalan TK Rakkaudella muistaen ja kaivaten Aino Johanna perheineen Anne perheineen Nina perheineen Sisaret ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Syvemmin ei suru voi koskettaa, kun käsi rakkaimman kädestä raukeaa. Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa hän, niin rakas - läheinen. Kulje pappa lähellämme, muistoissa mukanamme, elämämme enkelinä. Henri, Emma, Iida, Lotta, Iina, Olivia, Kristian, Aleksi ja Aatu Siunattu läheisten saattamana. Vieraat pääsevät myös tutustumaan torppaan, joka on museoviraston huomioima merkittävä rakennettu asuinympäristö. Kirkastussoutu starttaa 3.8. Joinain vuosina soutajia on ollut vain toista kymmentä, ja silloin se käy vähän raskaaksi. Tervaniemi toivoo, että väkeä saataisiin reilusti liikkeelle, sillä kesäaamu kirkkoveneessä on unohtumaton elämys. . 10.07.2014 Kangasala tk Päivänä kauniin kesäisen, hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat. Anja Terttu ja Tapio Raine, Anu, Helmi ja Hilla Joni Heikki Sanni, Julia ja Venla Hannu ja Mirja Jaakko ja Elisa Tuli enkeli vaarin luokse kuiskasi korvaan: nyt on aika tulla. lastenlapset Hei, hei isovaarille taivaaseen lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät sana 25 Järvinen ja Huhtanen konsertoivat kirkossa Luopioinen: Laulaen, pianolla ja uruilla Luopioisten kirkossa on tarjolla kesäinen iltamusiikkituokio keskiviikkona 30.7. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme kaikkia rakkaamme hoitoon osallistuneita. Kuohijoen kirkkoveneeseen Aallottareen mahtuu uusia soutajia. Virtanen * 1.5.1916 Haltia, Luopioinen . Kanttori ja pianisti on musiikin ammattilainen monella tapaa, ja tänä kesänä hän on toiminut kanttorina Luopioisissa sekä Pälkäneellä. Iltamusiikissa kuullaan kansallisromanttista musiikkia, muun muassa Kuulaa, Sibeliusta ja Merikantoa, ja lisäksi Kaija Huhtanen esittää kesäistä iltamusiikkia mukana tarjoillaan myös vieLuopioisten kirkossa rasmaalaista romantiikan ajan 30.7. aamuseitsemältä. Kuohijoen soutuporukkaa kokoava Sakari Tervaniemi on hieman huolissaan soutajien määrästä. Kukkian itärannalla Kuohijoella ja etelärannalla Puutikkalassa veneet työnnetään vesille sunnuntaina 3.8. kello 18.30 musiikkia. Viime vuosina soutajia sen sijaan on saanut haeskella. . Iltamusiikkiin on alkaen. vapaa pääsy. Kirkkoveneen airoissa vapaita paikkoja Kirkastussunnuntai Luopioisissa alkaa sykähdyttävällä näyllä, kun Kukkian kirkkoveneet lipuvat esiin Rajalansaaren takaa ja saapuvat kirkonkylän rantaan. Ihmiset pelkäävät soutua aivan turhaan. Hänen lauluaan kuultiin muutama viikko sitten jumalanpalveluksessa Luopioissa. Kaija Huhtanen on myös alun perin kesäasukas, Puutikkalan mökkiläisiä, mutta hän asettui Luopioisiin kokonaan viime vuoden lopulla. kello 7. Raiskion torpalla perinteiset seurat Ämmätsässä Raiskion torpalla vietetään sunnuntaina 27.7. Sen kummempia taitoja ei tarvita, sillä soutamaan oppii nopeasti, Tervaniemi vakuuttaa. Paikkansa Aallottaren kyydissä voi varmistaa soittamalla Sakari Tervaniemelle nume- Siunaus toimitetaan Sahalahden kirkossa 25.7.2014 kello 11. Rakkaamme Vilho Olavi HÄTÖNEN * 16.7.1926 Kivennapa . Sen vanhimmat rakennukset ovat 1700-lu- vulta. Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua torpalla on kahvitus. . Raiskion torpalle (Pohjoispääntie 47) on opas- Raiskion torpan lauluseuroja vietetään perinteiseen tapaan heinäkuun viimeisenä pyhänä. tus Uudenkartanon tieltä.
24.7. 1860 pappilan rakentajien kanssa sovittiin vuoraamisesta, mutta seurakuntalaisten tulisi maksaa se. Gustaf Willenius 1865?1869 Willenius tullessa kirkkoherraksi pappilan tilat on luetteloitu. Päärakennuksessa oli sali, kuusi kamaria, eteinen, keittiö, ruokakammio, keittiön porstua. Piharakennuksia oli pakari, renkitupa, kellari, ja ruokka-aitta. Takapihalla oli talli, vaunuliiteri, rehulato, halkoliiteri, makki, mallaspirtti, sauna, vilja-aitta, mallaspirtti, kaksi riihtä, navetta, olkilato, eläinsuoja, rehulato, sikolätti, häkkihuone, kaksi uutta aittaa, perunakuoppa ja käyttämätön kaivo. 1865 päätettiin, että kaikkien seurakuntalaisten tulee ottaa osaa pappilan korjaamiseksi kuntoon. Pappilan pihassa ollut entinen tuparakennus korjattiin seurakuntataloksi ja diakonissan virka-asunnoksi. Vuonna 1954 huoneiden lattiat päällystettiin korkkimatolla, seinät kovalevyllä, katot kuitulevyllä ja huoneiden kaakeliuunia purettiin. Neuvottelut kunnan kanssa kariutuivat ja päätettiin peruskorjata pappila. Jaakko Toivo Uronen 1983?2002 Urosen kauden alussa 1984 tehtiin arkkitehti Mikko Luodon suunnittelema peruskorjaus keittiötä lukuun ottamatta. Jari Jukka Kemppainen 2003? Kemppaisen kauden alussa uusittiin keittiö. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Se ei kuitenkaan toteutunut, koska 1928 todettiin pappila historiallisesti arvokkaaksi. Grönlund 1350 ruplasta. Pitäjänkokouksessa 20.11.1859. Monet kirkkoherrat asuvat myös eri paikkakunnilla kuin seurakuntalaiset ja hoitaen tehtäviään virkamiehinä Pälkäneen pappilan 160-vuo- Kaartinen on kirkkoherra Jari seurakunnan kirkkovaltuutet- nen sai jäädä, ja Rinne ryhtyi työajan puitteissa. Tampereen hiippakunnassa tista historiaa juhlistetaan Kemppaisen 50 vuoden takai- tu ja kirkolliskokousedustaja kouluvierailujen lisäksi tekemään kirjoja, levyjä sekä radioasuttuja kirkkoherran pappi- torstaina. puhelin (03) 539 9800. Pälkäneen pappila 160 vuotta Pälkäne Pälkäneen seurakunnan pappilat ovat sijainneet aina samalla paikalla niin kauan kuin itsenäinen seurakunta on toiminut Pälkäneellä eli noin vuodesta 1409 alkaen. Ensimmäinen maininta pappilasta on säilyneissä asiakirjoissa vuodelta 1639. 1650-luvulla pappila paloi, jonka jälkeen rakennettiin uusi. Kirkkoherra Arvid Rothoviuksen tulleessa kirkkoherraksi 1699 pappilassa oli neljä uloslämpiävää ja lasi-ikkunoin varustettua rakennusta ja savutupa. Ne olivat myös hallinnollisia keskuksina vuoteen 1869 asti, jolloin kunta erotettiin seurakunnasta. Purkamisen sijaan tehtiin peruskorjaus. 1929 rakennettiin keskuslämmitys, tiilinen virastosiipi, jonka alakertaan tuli sauna, vesi wc, palvelijan huoneesta tehtiin viraston eteinen ja odotustila. Warmavuori maalasi viraston seinälle freskot Pälkäneveden ja kirkon maisemista. Niilo Oskari Hakalehto 1946? 1970 Vuonna 1950 vanha leivinuuni purettiin ja keittiö remontoitiin. 1952 pappila maalattiin valkoiseksi. Mitä. Vuonna 1966 tehtiin kanslian peruskorja- us ja peitettiin Warmavuoren freskot levyillä Pentti Kalevi Sorri 1970?1983 Sorrin kauden alku oli kriittinen pappilan säilymiselle. Pappilan rakentamisen laatu ei ollut kovinkaan hyvä ja korjaus hämäläisen hidasta. Johan Wilhelm Nyberg 1872? 1877 Nyberg ajastaan pappilasta ei ole mainintaa, eli pappila oli korjattu kuntoon. Karl Johan August Gotthard Leidenius 1878?1885 Päärakennuksen kunto oli edelleen hyvä. Erik Gustaf Julius Roschier 1885?1893 Päärakennus maalattiin vaa- leanpunaiseksi ja ikkunoiden kulmalaudat valkoisiksi. Gustaf Junnelius 1893?1907 Pappila oli kunnossa, mutta jatkuva kylmyys vaivasi, myös navetassa, niinpä seurakuntalaiset kehottivat kirkkoherraa hankkimaan lisää lehmiä. Silloin käytiin neuvottelut virastojen ja kirkkoherran asunnon sijoittamisesta rakennettavaan uuteen kunnantaloon. Niiden Frears (e. Li- kohtaamaan nuoria. Armeijan hävittäjien tietokunnan jäsenmäärän pienen- tinen Sääksmäen seurakun- säksi tilaisuudessa laulaa ja punasta kertoo Taize-lauluista. 26 Keskiviikko 23.7.2014 tulossa ja menossa . Kuronen) kertoo kanssa kadulle ja kouluihin hyväksi. seuraava myyntikohde seura- kääntäjä, pastori Aija Kaar- lähetystyöstä Englannissa. Ne korjattiin 1840. Vuonna 1781 rakennettiin kirkkoherra Kustaa Niilo Idmanin suunnittelema pappila, joka oli ensimmäinen kaksikerroksinen pappila Pälkäneellä. Rakennus purettiin ja koottiin uudelleen 15 vuoden jälkeen ja vuorattiin laudoituksella sekä maalattiin vuonna 1805 punaiseksi. Loppuvuonna 1852 pitäjänkokous määräsi uuden pappilan rakentamisen ajaksi syksyn 1853. Hänen aikanaan tehtiin uusi keittiö, jonka kirkkoherra halusi viedä muutossaan mukanaan. Kaarlo Aleksanteri Warmavuori 1908?1944 Pappilaan kuuluivat Warmavuoren virkakauden alussa vielä Parinsalon ja Mieliän torpat. 1923 päätettiin pappila purkaa ja rakentaa uusi pappila. Rakennustyön teki Akaalainen rakennusmestari K.G. Missä. Seurakunnat ovat luopuneet pappiloista tai muuttaneet ne leirikeskuksiksi tai juhlatiloiksi. Kirkkoherrat asuvat omissa Vanhin tiedossa oleva kuva Pälkäneen pappilasta on otettu todennäköisesti 1900-luvun alussa. 2006 tehtiin arkkitehti Timo Savolan suunnittelema ulkokorjaus. Vuonna 2013 pappilaan asennettiin maalämpö, joka alensi lämmityskuluja kolmannekseen entisestä.. Pappila oli kirkkoherran ansiotulonlähde maanviljelyksineen. Pälkäneen pappila alkaa olla harvinaisuus. Vuonna 1929 rakennettua virastosiipeä ei asunnoissaan, koska asumisen vielä ole. vuokra pappilassa on melko korkea. Rakennuspiirustukset ja kustannusarvion laati muurari, Tampereen kaupungin arkkitehti ja rakennusmestari E.J. käsiteltiin rakennusmestarin valitusta, ettei hän ollut saanut koko maksua pappilan rakentamisesta. Kokouksessa todettiin, että maksu oli heti maksettu, mutta työ oli tehty niin vajavaisesti, että Grönlundin tulisi maksaa takaisin viimeinen kolmasosa. Asuttu pappila on harvinaisuus Pappilat ovat toimineet pitäjän henkisenä ja hengellisinä keskuksina. Kun uutta pappilaa katsastettiin vuonna 1700, siihen kuului 40 erilaista rakennusta. Ison vihan jälkeen vuonna 1738 pappilassa ei ollut yhtään rakennusta kunnossa. huu nuorisotyöntekijä, Nokian konejärjestelmien kehittämityessä ja talouden kiristyessä. Juhlaseuroissa lauletaan ja kuullaan Taize-lauluista Pälkäneen nykyisen pappilan 11 kirkkoherraa Carl Magnus Limon 1848?1862 Limon rakennutti pappilan. Hänen tyttärensä, ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija, Theodolina Hahnsson kertoo, että pappilassa olivat hyvät tilat, kaksinkertaiset ikkunat ja kaakeliuunit, jotka olivat lasten ihastuksen kohteena. Kirkonkokouksessa 1859 todettiin huoneet kylmiksi, ja että pappila tulisi vuorata. Samalla todettiin vesikaton vuotavan. kello 18.30 al- nen naapuri ja oppikoulutoveri Riku Rinne. Nuori tietoliikenneinsinööri ja televisio-ohjelmia. loita on enää Hauholla ja Jo- kavissa seuroissa on mukana Haminan Yhteislyseosta. Pälkäneen seurakunnan ni- lähti reilut 25 vuotta sitten kikirkkokuoro, joka kanttori RitPappilan 160-vuotisseurokioisissa. Pälkäneenkin pappila on va Huomon johdolla laulaa ja mikkolähetti, diakonissa Seija taran, rakkauden ja Raamatun jen kahvit juodaan lähetyksen todennäköisesti seurakunnan laulattaa Taize-lauluja. 1953 rantaan rakennettiin Julius Lehtosen suunnittelema sauna pappilan talli- ja aittahirsistä. Se lienee valmistunut kesäksi 1854, koska arkkipiispa Bergenheim vieraili syyskuussa Pälkäneen pappilassa. Wennerqvist. Seuraavana vuonna navetta ja ulkorakennukset purettiin ja myytiin huutokaupalla pois sekä korjattiin kellarin sauna
Jokunen hyttynen eksyy sisälle. Vanhassa tukkijätkien pirtissä, keskellä metsää Laipassa mieli rauhoittuu ja valmistuu ottamaan vastaan sen, mitä jumalanpalveluksella on annettavana. Armo kuuluu kaikille Kanttori Jussi Tamminen kertoo, että alkuvirtenä lauletaan vanha ja tuttu virsi Taas kukkasilla kukkaset. Pitkään jatkunut vanhan ajan messujen sarja vaihtuu nyt tilaisuuteen, jollaista Pälkäneellä ei ole koskaan ennen kokeiltu: kansainväliseen Taizé-messuun. . Mukava nähdä kirkkosali täynnä, pastori Kari Mikkonen iloitsee näkymästä Rajalan kämpällä. Jumalanpalvelukseen tulleita vieraita istuu kylki kyljessä pirtin seinustoilla ja keskemmälle lattiaa nostetuilla istuimilla. Viimeisille tulijoille, tyhjiä tiloja etsiville osoitetaan vielä paikat. Rauhallisen hämyisää tunnelmaa luovat kynttilöiden liekit, jotka lepattavat hiljaa ja luovat varjoja sähköttömässä Rajalassa. Auki jätetystä ovesta virtaa sisään viileää ilmaa, vaikka lämpötila ulkona alkaa hipoa jo hellelukemia. matka hiljaisuuteen Pälkäne-päivä: Rauniokirkossa järjestetään uudenlainen iltamessu pälkäne Pälkäne-päivän kirkonmenot järjestetään tänäkin vuonna perinteiseen tapaan Vanhassa kirkossa. Paikka on aivan ihana, kehuu. Pirkko Koivuniemi-Ojala luonnosta, hän kiteyttää tilai. Nykyään halutaan heittää pois synnistä puhuminen, mutta kaikki ovat syntiä tehneet. . Armo on tarkoitettu kaikille. nostalginen. Kiitollisuus elämästä ja . Jeesus tuli ottamaan pois sen, mikä meitä painaa, hän muistuttaa. Mikkonen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan noin puolet kaikista ihmisten sairauksista liittyy tavalla tai toisella syyllisyyteen. . Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa 27 Taizé . Täältä saa rauhan, Kirkossa ihmiset istuvat hajal- joka kesä Rajalan jumalanpal- nautti jumalanpalveluksessa suuden annin. shl Maija Nieminen-Pessi laan. veluksessa käyvä Tuula Jussila luonnon läheisyydestä.. kello 18. Taizéssa järjestetään säännöl- joille, ja Taizé-tapaamisia piSuomessa erityisesti kaksi Raittila teki tunnetuksi Taizélisesti kokoontumisia ympäri detään myös muissa maissa ja vuotta sitten edesmennyt ru- yhteisöä ja sen laulumusiikkia. shl Ulla Siren maailmaa saapuville vieraili- maanosissa. noilija ja kääntäjä Anna-Maija Kirkkosali täyttyi Rajalan kämpällä laipanmaa . Se on sitä Jumalan armoa. Siunaus päätteeksi Kolehti kerätään Holmansaaren kunnostamisen hyväksi. Kari Mikkonen saattelee kirkkovieraat Herran siunauksella, minkä jälkeen Seppo Rinne tarjoilee väelle kirkkokahvit. Suurin osa noudattaa kahvittelukutsua ja jää vielä hetkeksi kämpän rauhaan. Lempi Haavisto nauttisi kämppäkirkon tunnelmasta useamminkin kuin vain kerran Rajalan kämppäkirkosta on ehtinyt kehkeytyä jo perinne. Täällä on tiivis yhteisö. Kämpässä on pidetty jumalanpalvelus joka kesä kymmenen vuoden ajan. vuodessa. . Ennalta viisas kirkkovieras on varautunut otsalampulla. Kari Mikkonen puhuu armosta, synnistä ja syyllisyydestä. . Taizé-laulut ovat yksinkertaisia ja kauniita, ja ne on helppo oppia. Jeesus haluaa ottaa syyllisyyden pois. Virsikirjaa ei käytetä. Muuten messu sisältää samat osat kuin tavallinen messu ja etenee tutussa järjestyksessä. Huomenna torstaina Pälkäneen pappilan 160-vuotisseuroissa pääsee jo kokeilemaan Taizé-lauluja kirkkokuoron ja Ritva Huomon johdolla. Taizé leviää koko maailmaan Taizé-yhteisö on kansainvälinen, ekumeeninen yhteisö, joka on saanut alkunsa EteläBurgundista Ranskasta. Yhteisön perusti vuonna 1940 veli Rogerina tunnettu Roger Louis Schutz-Marsauche, joka menehtyi väkivallanteon uhrina vuonna 2005. Taizé-yhteisön ytimen muodostaa nykyään runsaan sadan veljen ryhmä, jonka jäsenet ovat sitoutuneet askeettisuuteen, naimattomuuteen ja hengelliseen yhteiselämään. Taizé-messu alkaa Pälkäneen Vanhassakirkossa sunnuntaina 27.7. Ajattelin, että koska laulut ovat kuin kutsu hiljaiseen rukoukseen, ne voisivat sopia suomalaiseen kesäiltaan oikein hyvin, kanttori Ritva Huomo kertoo. Taizé-laulut ovat lyhyitä ja yksinkertaisia rukouksia, joita toistetaan useita kertoja peräkkäin. Musiikki kuvaa yhteisön meditatiivista luonnetta: sen tarkoituksena on johdattaa mietiskelyyn, rukoukseen ja hiljentymiseen. Taizé-musiikin suosio on viime aikoina kasvanut Suomessakin nopeasti, ja sitä käytetään usein esimerkiksi Tuomas-messuissa ja nuorten tilaisuuksissa. Pälkäneen seurakunnan messuun tulijat saavat käteensä laulumonisteen. Veisataan ilman säestystä, sillä mukaan otettu soittokone tarvitsisi virtaa toimiakseen. Ikkunoiden vieressä istuvat vievät virsikirjojaan lähemmäksi valoa nähdäkseen paremmin. Varmasti sellaisetkin, jotka eivät tunne niitä ennestään, pääsevät helposti mukaan. Keskiviikko 23.7.2014
Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Maastopyöräilyn XCO:n mestaruuskilpailuja vietettiin helteisellä Ounasvaaralla, jossa kisaajat ajoivat noin viiden kilometrin radan vaaran juurelta laelle seitsemän kertaa. - Kisa meni hyvin, vedin heti ensimmäisellä kierroksella kaulaa muihin ja lopussa toiseksi tulleeseen oli jo viiden minuutin johto, Vastaranta kertoo. Reilua viikkoa aikaisemmin Jukka Vastaranta voitti Valkeakoskella kovien latvialaisten, venäläisten ja ruotsalaisten joukon. Kilpailu oli UCI:n eli Kansainvälisen pyöräilyliiton rankkaama maastopyöräilykilpailu Suomessa. Lontoon olympialaiset jäivät harmittavasti väliin loukkaantumisen takia, mutta ura on sopivasti nousussa vuotta 2016 varten. Kilpailutyyppien nimitykset XCO= Cross Country Olympic, olympialaji, jossa ajetaan useita kierroksia lyhyehköllä 4-6 kilometrin radalla. XCM= Cross Country Marathon, kestävyyslaji, matkan pituus 60-120 kilometriä. XCE= Cross Country Eliminator, vastaa hiihdon sprinttikilpailua.. On aivan erilaista urheilla Vastaranta toteaa tyytyväisenä. Kovat kisat Suomessa ja muissa Ura päättyi maailman hierojat, lääkärit ja Pohjoismaiden toivat ammattipyöräilijän kesäksi Pälkäneelle. jo kerran niksauttajat, mutta mikään ei 17-vuotiaana hollantilaiseen auttanut, Vastaranta muistelee maastopyöräilyyn ja kilpaile- ja sen jälkeen korvata jollain toa myös pyörien huoltoa ja eriRapobank-talliin värvätyllä edesmennyttä auttajaansa. maan italialaiseen talliin. kolmikymppisellä urheilijaltoisella urheilijalla. Mitä. Hiihdon maan tallissa olet aina se urhei- harjumaisemissa harjoitellessa. Anu Ritvanen yhä pahenevista selkävaivois- kautta urheilija siirtyi takaisin lija, josta voi ottaa kaiken irti Arkeen kuuluu paitsi lihashuol- Vastaranta kerää pisteitä Rioon Jukka Vastaranta pokkasi SMkultaa Rovaniemellä viikonloppuna. nauttia Suomesta parhaimmillu. Hän osasi laittaa minut kuntoon. Onhan tämä aika luksusta kuoppia, ellei peräti syvä kui- Kun Vastaranta alkoi toipua italialainen talli lopetti. edistetään koko lajia Suomessa, asua tällaisissa maisemissa ja . Pohjoismaisiin kilpailuihin ja tulevien XCO-sarjan MM-kisojen näyttämölle Norjaan on lyhyt matka. On mukava hakea uutta tuulta tavallaan uusissa, mutta samalla tutuissa maisemissa, aikanaan Tampereelta vauhtinsa ottanut kestävyysurheilija kertoo. ta. Tukiverkkoa on la on todennäköisesti uransa Maastopyöräily sponsorointikuviot vaihtuivat- käjänteisempää. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Missä. 28 Keskiviikko 23.7.2014 tulossa ja menossa . Samalla kun enemmän kuin maailmalla. parhaat vuodet edessä. kin tallin perustamiseen, kun tuetaan urheilijan menestystä, Tiellä on kuitenkin ollut nousee . Edessä on vielä kaksi UCI:n hyväksymää kilpailua kotimaassa. Syksyllä maastopyöräilijä suuntaa kilpailemaan Etelä- Afrikkaan ja talvella hän sekä harjoittelee että kilpailee Espanjassa. Vastaranta kerryttää pistetiliään päästäkseen Rion olympialaisiin. puhelin (03) 539 9800. Jukka Vastaranta kokee olevansa parhaillaan mäkisessä maastossa, missä on useita pitkiä nousuja ja laskuja. Urheilu: Ammattilainen koluaa kesän Pohjoismaiden maastopyöräkilpailuja Treenit Alpeilla ja Myttäälässä Pälkäne Jukka Vastaranta on kiertänyt 15 vuotta maantie- ja maastopyöräilykisoja Keski-Euroopassa, mutta nyt tuli toisenlaisen kesän aika. Sydän-Hämeen maastot tarjoavat maastopyöräilyammattilaiselle sekä tervetullutta vaihtelua että paluuta entisiin harjoittelumaisemiin. Tänä kesänä Vastaranta pitää Myttäälän kartanoa tukikohtanaan yhdessä tyttöystävänsä Sonja Kallion kanssa, joka kuuluu myös Vastarannan ympärille perustettuun Medilaser-Specialized-talliin. Tiimin taustalla on Myttäälän isäntä, Medilaserin yrittäjä Petri Oksman, jonka tallissa Vastaranta sijoittui MM-kisojen viidenneksi XCM-sarjassa Etelä-Afrikassa tänä keväänä. Pälkäne kelpaa harjoittelupaikaksi useastakin syystä. Iso merkitys on kovatasoisilla Kansainvälisen pyöräilyliiton (UCI) rankkaamilla kisoilla, joita järjestetään Suomessa kolme. Edessä oli paluu Suomeen ja urheilu-uran lopettaminen. . Vieraan Pyöräilijöiden kesä kuluu laan, Vastaranta toteaa. vähän päälle kaksikymppisenä lajinsa, hiihdon pariin. Muutama vuosi oli tosi heikkoa, ja pettymys oli valtava, Vastaranta kertaa kahdeksan vuoden takaisia tunnelmia. Jaloissa ei ollut voimaa, ja syyni jos toinenkin päättyi tuloksettomana, kunnes Jukka Vastaranta pääsi 85-vuotiaan kokkolalaisen hierojan käsittelyyn. . Kotimai- laisia kisamatkojen käytännön Oksmanin kanssa kaavaillut sessa tallissa työ on paljon pit- järjestelyjä. Maantiepyöräilyn nuorten epämääräisistä iskias- ja puutuEuroopanmestari alkoi kärsiä misvaivoista, hän palasi vanhan suomalaisessa tallissa. Se oli hieno tunne, koska olin käynyt kaiken- Jukka Vastaranta sai Myttäälän kartanon tukikohdakseen
Silti tehtävää riittää koko ajalle ennen h-hetkeä kesällä 2019. Kartta kertoo oleellisen . Keskiviikko 23.7.2014 . Vaimokin löytyi suunnistuksen parista ja yhteinen tie vei Tampereen kautta Kangasalle. Ensikosketus tehtävään syntyi Jyväskylässä vuosituhannen vaihteessa, jolloin hän laati karttoja 200?300 hengen kansallisiin kisoihin. . Massatapahtumaan osallistuu eritasoisia suunnistajia kartan lukua opettelevista harrastelijoista aina kansainvälisen tason huippuihin, mikä täytyy ottaa huomioon reittejä laatiessa. Kangasalalainen suunnistaja ja ratamestari Jarkko Liuha saa kunniatehtäväkseen laatia reitit Heponiemen maastoon Raikkuun. Pääratamestari on jo aloittanut maastoon tutustumisen juoksemalla alueella peruskartan kanssa. Jukolan perinteen vaaliminen on älyllinen haaste. Olisi hirveää, jos metsästä tulisi tasaisesti tyytymättömiä suunnistajia! Liuha lisää painetta jo muutenkin vaativaan tehtävään. Ratavastaavan mukaan Jukolan viestin järjestäminen vie seuroilta minimissään 3?4 vuotta. Lajin sisäinen koodisto on vahva, on kunnia-asia, ettei maastoa tutkita etukäteen, Liuha toteaa. Suunnistaja kasvoi ratamestariksi Liuha on suunnistanut ekaluokkalaisesta asti. Se, meneekö pesäpalloilu totiseksi, riippuu Härkälän mukaan porukasta itsestään. Kesäkuulta alkaneita peliiltoja jatketaan vielä elokuun puoliväliin saakka. Sen jälkeen alkoi tuntua mahdolliselta laatia myös varsinaisen Jukolan radat. Maasto menee harjoituskieltoon. Kisat muistetaan nimenomaan radoistaan. Turvallisuussyistä alle 12-vuotiaita ei voida kelpuuttaa mukaan. . Jukolan ja Venlojen Viestiin tarvitaan 200 erilaista rataa lähdöstä maaliin. . Kilpailukartan laatiminen alkaa ensi vuonna. Tarkoitus on, että kartta kertoo kaiken oleellisen ja suunnistaja pystyy mahdollisimman nopeasti päättelemään kartasta, mitä kautta kannattaa kulkea rastilta toiselle, Liuha huomauttaa. Pääratamestari arvelee, että ratojen laadinta vie häneltä sekä muulta 2?3 hengen ryhmältä sekä maastossa että tietokoneen ääressä noin 1000 tuntia kummassakin. 3?4 kuukautta ennen hhetkeä painosta tilataan 40 000 karttaa. Sydän-Hämeen Lehti 29 tulossa ja menossa Suunnistuskisat muistetaan radoistaan Kangasala Kangasalan Jukolan ja Venlojen Viestiin on vielä 5 vuotta, mutta suunnistusseura Kangasala SK:ssa on aloitettu jo ratojen suunnittelutyö. On hankittu luvat maanomistajilta, luontokoh- teet ja suojelualueet on kartoitettu ja pyydetty lausunnot eri viranomaisilta. Tulevat järjestäjät kutsutaan myös kaukametsäläisten, eli Jukolan taustaorganisaation, jokavuotiseen koulutukseen, jotta tarvittava tietotaito varmasti siirtyy 40 000 hengen perinteikkään tapahtuman järjestäjille. Alkukesästä oli liian kylmää ja sen jälkeen taas turhan kuumaa. Pienemmälläkin joukolla pelit on laitettu pystyyn. Sääntöjä on tosin muunneltu niin, että kakkospesältä on juostu suoraan kotiin kolmospesän ollessa kokonaan pois käytöstä. . Järjestäjät pääsevät monivuotiseen koulutukseen, vaikka iso pohjatyö on tehty jo hakemusvaiheessa. Jo kisoja hakiessa on täytynyt suunnitella 50 hehtaarin varaus kisakeskukselle, majoitus- ja pysäköintipaikoille sekä muille tärkeille tiloille ja toiminnoille. En ole omaa poikaani sen takia päästänyt pelaamaan, Härkälä sanoo. Liikunta- ja ulkoilupuolen lisäksi peli-illoissa hoituvat sosiaaliset suhteet. Haastavinta on laatia tasapuoliset reitit kaikille 1600 joukkueelle, tarkkana tunnettu suunnistusmies kertoo. Anu Ritvanen Jarkko Liuha 36-vuotias luokanopettaja Vatialan alakoulussa. Aloitti suunnistuksen Vaajakosken Terässä ekaluokkalaisena. Edustaa nykyään haminalaista Vehkalahden Veikkoja. Riku Kuiri valmistautuu lyömään. Rautajärven kentälle kokoonnutaan tiistaiiltaisin kello 18. shl Maija Nieminen-Pessi. Radan suunnittelu ei ole jekuttamista. Kännykätkin käyvät kuumina, kun mukaan houkutellaan lisää pelaajia. . Tehtävään palkataan ammattilainen, joka ryhtyy työhön Maanmittauslaitoksen laserkeila-aineiston pohjalta, Liuha tietää. Pohja-aineisto sisältää muun muassa korkeuskäyrät, vesistöt ynnä muut oleelliset tiedot. Kartoittaja täydentää karttaa yksityiskohdilla ja lisää suunnistuksessa käytetyt symbolit. Liuhan mukaan kartoitettavaa on noin 10 neliökilometrin verran, ja yksi neliökilometri vaatii noin 30 tuntia maastotöitä ennen kuin tekijä pääsee piirtämään merkintöjään puhtaaksi tietokoneelle. . Lyöjät olisivat muuten loppuneet, Härkälä valottaa pelaajavähyyden ongelmia. Jatkuu elokuulle Jarkko Liuha laatii radat Jukolan Viestiin Kangasalle vuodeksi 2019. Rautajärvellä pesäpalloa pelaava joukko on yleensä Pelaajat ovat olleet vähän hukassa. miesvoittoista, vaikka jokunen kauniimman sukupuolen edustajakin tiistai-illan harrastuksessa käy. Kuulumiset ehtii hyvin vaihtaa pelaamisen lomassa niin ulko- kuin sisäkenttävuoroilla. Hämäläinen, vaihteleva korpikalliomaasto metsineen ja peltoineen on siinä vaiheessa kuvioina ja symboleina kartalla rasteineen päivineen. . Varsinkaan huippusuunnistajat eivät saa liikkua alueella kartan kanssa sen jälkeen kun paikka on valittu kisoihin. Laadin Venlojen Viestin radat Salpa-Jukolaan vuonna 2011. Pelaajat ovat olleet vähän hukassa, peli-iltojen vetur i Penna Härk älä myöntää. . Kilpailu-uran jälkeen Jarkko Liuhaa alkoi entistä enemmän kiehtoa suunnistusratojen laatiminen. Penna Härkälä syöttää. Rautajärven pesäpalloilijat kaipaavat pelaajia Hopeaa yösuunnistuksen SM-kisoissa vuonna 2005. Voitti kultaa Vehkalahden Veikkojen joukkueessa vuonna 2006 Jukolan Viestissä. Tänä vuonna joukkue sijoittui 15.:nneksi. Pesäpallo: Peli-illoissa hoituvat sosiaaliset suhteet Aloitti ratasuunnittelun Jyväskylässä 200?500 hengen kansallisiin kisoihin. Suunnitellut radat Venlojen Viestiin Salpa-Jukolaan Virolahdella 2011. Rautajärvi Lähestyvän auton pyörien rapina herättää harvoin niin suurta toiveikkuutta kuin tiistai-iltaisin Rautajärven kentän laidalla, jossa paikalle jo ehtineet odottavat autoissa istuvista vahvistusta pesäpallojoukkueisiin
Kysy kimppakyytiä. ? Karinkiertäjät uistelutreffit Kukkialla la 26.7 klo 16?22. klo 14 terveysaiheisen luennon, kahvittelun ja musiikin merkeissä. Sydän-Hämeen rastit ke 23.7. Sisustus . su 27.7. Arjuskan salonki, Uusi-Laurilantie 36, Ateljee Leila Yrjölä, Rantalantie 262, Maaseutukirppis, Järvenpääntie 223, valokuvanäyttelyt Lounarissa, Jasmin Jämsénin näyttely Eerolassa, Kivimuseo ti-su 11-17, Ylä-Hämeen taiteilijaseuran näyttely Kivimuseolla Perinteiset MYLLYPÄIVÄT saarikylässä haaviston tuulimyllyllä 26.-27.7.2014 klo 12-17. MYLLYROCK 27.7. KLO 18 ALKAEN t Bilee yn! y t s y p Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä Ämmätsän osakaskunnan 635-461-876-1 VARSINAINEN KOKOUS pidetään su 3.8.2014 klo 13.00. Aikataulu entinen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset sarjakisojen yhteydessä tai 0407453614/Reetta ? Sahalahden sotaveteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. Perinteinen iltapäiväta-. Kimppakyydein torilta klo 9.45. ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry. Matkalta mukaan. ? Aitoon Martat ry. Vietämme Martanpäivää Aitoon Knaapilla la 26.7. Muista ilmoittautua marissa@sci.fi ? Luopioisten ja Pälkäneen sotaveteraanit ja kannattaja jäsenet retki Ruovedelle rosvopaisti tilaisuuteen 30 .7. Kurjentie 3. Kokouksessa käsitellään varsinaiselle kokoukselle kuuluvat asiat. Pöytäkirja on nähtävänä 18.8.?1.9.2014 Teuvo Ruljalla. Aikataulu Laatokan kierrokselle 28.7. Ilm. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: ma, ti, to, pe 6-21, ke 13-21, la ja su 10-18. Sisäänpääsy 75 min. Ei maissakäyntiä. A-oikeudet Avoinna: Ma-To 8.30-21 Pe 8.30-24 La 8.30-02 . PUUTARHATURVE La 26.7 85 L / 2 SÄKKIÄ Tanssitaan Henkka & Kulkurien tahdissa -02:n 10,00 . Radat 5, 3 ja 1,5 km. Salmentaan vpk ry & Pohjois-Pälkäneen maa- ja kotitalousseura Markkinatori, taitonäytös hevosella, kengitysnäytös, hevostyökaluja, musiikkia, laulua, kisailua, lasten laulukilpailu Lähiruokapöytä Eerolassa, Marttojen kahvio, Lounarin terassi+lounas, sambaesitys, Kivimuseo 9-17 Rönnissä: markkinalounas klo 12-15, Markkinatanssit la klo 20 su 27.7. ennen sulkemista Ns Teatteri Tuulia esittää Heikki Luoman Valkeakoski-opiston ohjelmaesite sähköisessä muodossa on nyt luettavissa opiston nettisivuilta osoitteessa http://palkane.fi/kansalaisopisto. 03-5365400 . Kahvila . Sibeliusfestivaali, konsertti klo 19 (Lahti Sibeliustalo). Ilmoittautumiset 7.8. mennessä: Sirpa 040 732 6264/Paula 0400 631 898. Kesätori Luikalan työväentalolla la 26.7. klo 13?14.30. Paperinen ohjelmaesite postitetaan elokuussa. Ilmoittautuminen käynnissä! TUHANNEN RIEMUN RYSÄ Kangasalan Kesäteatterissa Kisarannassa klo 19 25.7., 27.7., 29.7., 30.7. klo 17-19 Luopioisissa kirkonkylän kartalla. Ottakaa mukaan kesäruno, iloinen mieli ja kilpailumielessä kesähattu päähän. Mitä. Talkookaraoke Lounarissa klo 21 Eräjärven Markkinat la 26.7. PS. Hämeenlinnan kierrokselle vielä paikkoja vapaana. Lisätietoja:www.palkane. senioriyhdistys.fi ? Pälkäneen maa- ja kotitalousnaiset Pernavestareiden järjestelytalkoot Kostian koulun esiopetus tilassa pe 25.7 klo 12 alkaen Varsinaisena Pernavestari päivänä la 26.7. talkoot alkaa klo 6. ? Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry Kesän viimeinen Ruuttakahvee su 27.7. Kok. ja lounasta on tarjolla nyt myös keskiviikkoisin. . puhelin (03) 539 9800. Kuohu avataan maanantaina 28.7. klo 9-14 Maksuton tanssiopetus klo 19.15-20.00 Lippu 12 ? Järj. 30 Keskiviikko 23.7.2014 tulossa ja menossa Huveja Huveja Järjestöt SaiSiko olla palStallinen paikalliSta? Vesijumpat alkavat viikolla 33. Tervetuloa! Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. su 3.8. klo 20-01 Oksijärventie 60, 36450 SALMENTAKA, www.salmentaka.com Seppo Tammilehto Elävä Eräjärvi . Hoitokunta 30 Kuka. Ilmoittaudu! Tallinnan päivämatka la 23.8. Sydän-Hämeen Lehti Tervetuloa! Liekki buffet joka päivä 11-17 Keittiöltä: Nyhtökana salaatti 10,00 PUUTARHAMYYMÄLÄSTÄ: KEKKILÄN PUUTARHAMULTA 50 L / 4 SÄKKIÄ 13,95 Ke 23.7 KEKKILÄN Karaoke klo 21 alk. Ämmätsän kylätalolla, os. . klo 10 alkaen. Kahvitellaan, saunotaan, grillataan! Perinteiset nyyttikestit. puh. 050 331 3932 / Hilkka Myllärniemi. ? Ämmätsän osakaskunta. Matkaan lähtee 2 bussia, joista toisessa on vielä tilaa. Opastus tieltä Luopioistentieltä (322) ST1 -tankkausseman risteyksestä. ? Luikala-PohjalahtiSalmentaka kyläyhdistys. Missä. ilm Erkki Kolu 050 521 1605. ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit 4.9. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . 0400-846968 SALMENTAAN LAVALLA TANSSITAAN Lauantaina 26.7. Su 10-21 Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Sunnuntaibrunssi klo 11-15 Eerolassa, Rönnissä: Jumalanpalvelus klo 12, Markkinalounas klo 12-15, Rönnin Kesäteatterissa Suomen Hevonen su klo 17 la 26. Näytteiden vastaanotto klo 12 alkaen. Kaikki sahdintekijät nyt kisaamaan. ? Kaukkalan Ratsastajat Hoitohevosilta to 24.7. klo 18?20. Luopioinen klo 6.00, Aitoo 6.10, Pälkäne linjaautoasema 6.25. Arkeologi Kreeta Lesell, Pirkanmaan maakuntamuseo. ? Rautahovin kannatusyhdistys Talkoot Rautahovilla la 26.7. Posliinikupit ja tuoretta nisua. ? Luja-Lukko yleisurheilu Sarjakilpailut to 24.7. Onkkaalan kentällä. Ilmoittautumiset 17.30 alkaen. mukaan! Lounastarjoulu alkaa 4.8. ,31.7., 3.8., 5.8., 6.8., 7.8. Matkaan lähdetään Luopioisista klo 9.50 Aitoo 10.05 Pälkäneen sammonkulma 10.15 Linja autoasema 10.20. kk:n uimarannalla klo 15.30. ? Rautajärven kyläyhdistys Rautajärven muinaismuistot -luento ja maastokäynti ke 30.7 klo 13 Rautahovissa. klo 13 kylätalolla. ? Luopioisten Martat ry runopiiri on kutsuttu Eilalle Aitooseen 29.7 klo 13 piknikille. Lajiohjelma nähtävissä jaoston kotisivuilla. Risteily Turusta Tukholmaan Baltic Princess-laivalla 23.-24.9. Yhteiskuljetus. Markkinaviikonloppu pe 25.7. www.ravintolaliekki.fi Tapahtumailtoina -02:n ...ja ainoa! ? Kuhmalahden VPK. Kuhmalahden VPK:n toimintatilan yhteyteen rakennetun näyttely- ja kalustohallin historiallinen paloesineistö on esillä yleisölle 28.7. Bussiaikataulu julkaistaan myöhemmin. klo 18?20. ? Kuhmalahden Metsästysseura ry:n jäsenten haulikkokilpailut Mustakorvessa 23.8 ja 31.8 klo 12 sekä hirvi- ja luodikkokilpailut 3.8 ja 7.9 klo 13. ? Kuhmalahden Sotaveteraanit Lähtöaikataulu kesäretkelle ti 29.7: Pento 8.30, Pohja 8.45, Vehkajärvi 9.00. klo 8 alkaen. Kaikki halukkaat mukaan. ? Luopioisten sahtiseura. Sahtimestaruuskilpailut Rautajärven markkinoilla la 2.8 klo 13. Talutusratsastus keskiviikkoisin klo 18?19. reittiä KangasalaSahalahti-KuhmalahtiPohja- Rautajärvi-Luopioinen-Aitoo-Pälkäne linja-autoasema-Hämeenlinna Tiiriö-Helsinki. Muista myös yhteinen kisamatka Viialan Kultapörssikisoihin tiistaina 5.8. Lounas . Torikahvio 12?14.30. ? Pälkäneen Eläkeläisten kerhon Seitsyen retkipäivä to 14.8. Sarjat 7-vuotiasta alkaen. Jos on kiinnostusta voi vielä lähteä mukaan. ? Pälkäneen Luja-Lukko, suunnistus. Teatterikahvio ja katettu katsomo Varaa lippusi marjaliisa.rantala@saunalahti.? tai p. Kok. ja 10.8. Ohjaus Pirkko Syvänne . klo 13?16. klo 6.00 Elämänvoima ja Satujalat avoinna sop
Näyttelyjä esimerkiksi on kylän eri puolilla. Tied. alk. Toripäivän tunnelmaa viritellään iloisella ja kaihoisalla haitarinsoitolla. Kasiniemen kesäpäivän toinen tapahtuma on lasten ja nuorten mato-onkikilpailu. Ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan kello 10.30 Koivurannan pihassa, ja puolentoista tunnin kisa alkaa kello 11. Timolle p. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Lauantai on myös kylän yhdistysten puhallus yhteen hiileen. on Martan nimipäivä. Hakuaika koulutukseen päättyy 16. Ilmoittaudu kirkkopäivään Pirkkalan kirkkoon ti 5.8 klo 11 Nisulalle viim. to 31.7. Kuljetus ilm. Vehkajärven Nuorisoseura pitää kesäkahviota entisellä koululla, ja kahvilassa on mahdollisuus ostaa joitakin tuunattuja tarjottavia nautittavaksi. klo 18. ? Iharinkosken Kyläyhdistys ry. Opiston sivuilla osoitteessa palkane.fi/kansalaisopisto ohjelmaesite on ollut luettavissa sähköisessä muodossa jo kesäkuun puolivälistä alkaen. mennessä Heidi LehtiniemiEerola 045-6336607. ? Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket ja tukihenkilöt. Finnairin lentävän henkilökunnan järjestämä rosvopaistitilaisuus Ruoveden jäähallissa ke 30.7. 0400 797 899 24.7. Pe 25.7. 0500 734 962 / Oksjoki. Toripöytiä pääsee kiertämään kello 10 alkaen. Vehkajärven Marttayhdistys järjestää päivän kunniaksi Tuunaustapahtuman kello 13?16 Vehkajärven entisellä koululla osoitteessa Mattilantie 15. Martat ohjaavat osallistujia "tuunauksessa" eli tuotteiden uusiokäytössä eri menetelmillä ja tuotteilla tuunaustyöpajoissa. Lisäksi vaihdetaan vinkkejä siitä, mitä kaikkea muuta voisi tuunata. Tuunaustapahtuman toivotaankin olevan samalla eräänlainen vinkkitori, jossa kaikenlainen arkea sujuvoittava ja ilahduttava tieto jakaantuu eri suuntiin. Akkanaisten ohjelmassa on kesäisiä tunnelmia klassisten laulujen siivin. Hintatied. Ilm. ja ilm. p. klo 13 alkaen Rajalan kämpällä. Väriä pyörään ja muita ideoita Marttojen tuunauspäivästä. Vehkajärven marttapäivä: Tuunausta ja vinkkejä Lauantai 26.7. mennessä. ? Yleisurheilu-Team Sahalahti. Paljon eril. ohjelmaa. Sarjakilpailut ke 23.7. myöhemmin. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys Elämäniloa Aalloilla -teemaristeily 9.?10.12. Kaikki paikat varattu, peruutuspaikkoja voi kysyä. Siispä vilkutelkaa välillä taivaalle ja muistakaa hymyillä. Kokoontuminen hirvimiesten kodalla. ? Sahalahti-Seura ry Hevonen metsässä -tapahtuma la 26.7. Keskiviikko 23.7.2014 . klo 17.00 jatkuen joka viikko. ? Riistahaltiat ry. 040 7554231/Lilja. Kirjoita tähän ilmoituksesi teksti. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Bussiaikataulu Turkuun ja Naantaliin 5.8. Välillä voi istahtaa fiilistelemään kosken kohinaa. Pääsyvaatimuksen koulutukseen on peruskoulun oppimäärä, aikaisempaa työkokemusta ei vaadita. Eräjärven markkinaviikonlopussa hevostellaan Ensi viikonloppuna, perjantaista sunnuntaihin, järjestetään Eräjärven markkinat. Elävä Eräjärvi -teeman alla vietettävässä tapahtumassa on esillä erityisesti hevonen. Markkinoiden avauspuheen pitäjäksikin on saatu Kai Vanhatalo, jonka isällä oli maineikas ori . Sarjoja on viisi: naperosarja 3-6v, T/P 7-10v ja T/P 11-16v. Koko tapahtuman ajan Kasiniemen yllä pörrää lentokuvauskopteri. Sydän-Hämeen Lehti 31 tulossa ja menossa Puutarha- ja viheralalla yhä vapaita opiskelupaikkoja Järjestöt pahtuma to 24.7. klo 12. elokuuta. Koulutus antaa valmiudet työskennellä erilaisissa metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvissä töissä. Ammatillisten perusopintojen aikana opiskelija saa perustiedot ja -taidot puuntuottamisesta, puunhankinnasta ja metsäekologiasta. Musiikkia siellä esittävät Ilkka Juusti Opiston kursseille voi jo ilmoittautua ennen paperiesitteen jakoa. Suosituimmille kursseille onkin kertynyt kesän aikana runsaasti osanottajia. Kansalaisopiston Pälkäneen toimisto on avoinna 12.8. Aikuisten opintoneuvontatapahtuma järjestetään Pälkäneen yhteiskoululla 21.8. Markkinaviikonlopun ohjelmaan sisältyy muutakin ohjelmaa ja erilaisia kilpailuja. Lähtö Mäntylän tallilta klo 10, Nattari 10.05, Kangasalantietä Huutijärvelle, Alatien kautta, l-asemalta lähtö 10.30. Vieteri voitti aikoinaan monet ravit ja oli kysytty siitoshevonen. Perinteisten hevosajelujen ja poniratsastuksen lisäksi Eräjärvellä pääsee näkemään kangasalalaisen Jukka Heikkisen hevostaitonäytöksiä ja eräjärveläisen Petri Laineen kengitysnäytöksiä. Ohjelmavihkonen jaetaan joka kotiin Pälkäneellä, Kangasalla ja Valkeakoskella elokuun ensimmäisellä viikolla. Lisäksi opiskelijat perehtyvät mm. metsäluonnonhoitoon sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden työtehtäviin. Valinnaisia aineita ovat muun muassa metsätraktoreiden käyttö, metsäenergia ja puun jatkojalostus. alkaen tiistaisin ja torstaisin kello 13.30?17. Kursseille voi myös ilmoittautua netin kautta ja numeroon 5691 7100 jo Survo Ristikko 312 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?15 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #353-79644. Ristikon 311 ratkaisu A B C D E 1 5 2 1 8 3 19 2 10 6 4 11 7 38 3 14 12 9 15 13 63 29 20 14 34 23 #342-54048 Vaikeusaste 5 A B 1 2 C D 5 12 6 39 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 3 8 11 23 7 26 18 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 27 Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Vanha Pakkalantie 10. klo 13 Meeri ja Timo Salosen pihapiirissä, os. Kesäkahvio avoinna Iharin Myllytorpalla klo 18?20. ? Kangasalan Maamiesseura Kaikille avoin Kangasalan Maamiesseuran retki Lepaan vihermessuille 16.8., lähtö klo 9, paluu klo 16 (matkalla Suttisen marjatila). ja ilm. Dvd-levyjä tulee myöhemmin myyntiin. ja Jukka Hirtolahti sekä Akkanaiset. Käytännön oppia saadaan myös poninvaljastuksessa. Hevonen korostuu viikonlopun muussakin ohjelmassa. Veteraanilaulajilta kuullaan hevoslauluja. Etukäteen ei ole selvillä, mitä lauluja kuullaan lasten laulukisassa. Markkinahumusta pääsee välillä myös hiljentymään ja viilentymään kirkossa. Tiedustelut p. 0400 168 725 / Nisula tai p. Keppijumppa alkaa Silmukellarilla Toivontie 1 C ke 03.09. Lounasravintolassa on valokuvia otsikolla Eräjärvi hevospitäjä eilen ja tänään. Hevostyövälineitä on niin ikään näytteillä entisen huoltoaseman pihalla. Taidenäyttely Hevoset rakkauteni ja hulluuteni löytyy järven toiselta puolelta Villa Kaaoksesta, jossa on myös Ponimaan eläin- ja Toripäivä ja onkikisa Kasiniemessä Kasiniemeen Koivujalosteen pihaan nousee lauantaina 26.7. tori. Tehtaalla on lauantaina avoimet ovet, joten samalla saa tutustua sen toimintaan. Toripäivän avaukseksi kajautetaan Kasiniemen valssi itse säveltäjän ja sanoittajan Simo Salmelan johdolla. Riista kolmiolaskenta 28.7. klo 17. Samaan aikaan Tuunaustapahtuman kanssa on koulun tiloissa myös näyttely Vehkajärven kylätaidetoimikunnan järjestämän maalauskurssin akryyliväritöistä. Kotikyliltä Sydän-Hämeen Lehti Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla on syksyllä alkavassa puutarhatalouden perustutkinnossa muutamia aloituspaikkoja vapaana sekä puutarhatalouden että viheralan koulutusohjelmissa. Puutarhatuotannon koulutusohjelmasta valmistuneet puutarhurit työllistyvät kasvihuoneviljelmille, taimitarhoille, avomaan vihannes-, marja- ja hedelmäviljelmille. Viheralan puutarhurit työskentelevät pihojen, puistojen, liikunta- ja leikkipaikkojen rakentajana ja niiden hoitotöissä. Puutarhureita työllistyy runsaasti myös puutarhamyymälöihin, joissa työ painottuu puutarhaharrastajien neuvontaan ja tuoteryhmävastuuseen. Evolla puolestaan alkaa syksyllä metsurin ja metsäpalvelujen tuottajan tutkintoon johtava aikuiskoulutus. Koulutuksessa erikoistutaan metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen tuottamiseen. Kuitenkaan perinteistä markkinoiden tarkoitusta eli kaupantekoa ei ole unohdettu. Sunnuntain jumalanpalvelus puolestaan pidetään Rönnin huvikeskuksessa. Opetus alkaa syyskuun alussa. Valkeakoski-Opiston tulevan kauden kurssiohjelma on valmis. Ja kaiken sivussa on tärkeää pysähtyä, tavata tuttuja kenties vuosienkin takaa, jutustella ja ihan vaan olla ja nauttia. elämyspiha sekä vanhojen nukkien näyttely. Oma lukunsa on vielä sunnuntaina kello 17 Rönnin kesäteatterissa esitettävä Sirkku Peltolan Suomen hevonen . Kenties teemaan sopivasti Lounarin karaokessa jo perjantai-iltana ja vielä lauantaina iltapäivällä lauletaan Juokse sinä humma. Itse tuunattuja tuotteita voi tuoda koululle ihmeteltäväksi. "Tuunaus" on valmiiden esineiden ja tekstiilien muokkaamista uudelleen, ja marttojen yhtenä pyrkimyksenä onkin edistää kestävää kehitystä. Sirpan bussimatkojen autolla. Tursola 6.55, Pakkala 7.00, Kurvishöllintie 7.1o, Sahrami 7.15, Alatie 7.25, Kangasala la 7.30, Nattari 7.40 ja Tampere la 7.50. kello 17 alkaen. 13.8. Pirkanmaan seutukunnallinen kirkkopäivä Pirkkalassa ti 5.8. klo 18 Pakkalan urheilukentällä. ? Sahalahden Maa-ja kotitalousseuran Tupailta Irma Hammarènin navetan vintillä ti 29.7
puhelimeen (03) 539 9800 Riatlonin lähdössä riitti vipinää, vaikka osanottajamäärää rajoitettiin ensimmäistä kertaa. Harri Arolan (vasemmalla) voittajahaastattelussa Riatlonin ykköset Sanni Alatalo ja Heikki Väänänen Kukkian voittajat ylivoimaisia Triathlon Kuumassa ilmassa oli urheilujuhlan tuntua, kun kansaa kokoontui Luopioisten uimarannalle uimaan, pyöräilemään, ja juoksemaan . Lisänä on vielä lasten duathloni, jossa uidaan 25 metriä ja juosta kipitetään 400 metrin matka. Ivan Luckin pitkän matkan reittiennätys 2.23,03 (vuodelVoitot ratkesivat jo ta 2005) jäi edelleen voimaan, ennen loppusuoraa mutta kovaa mentiin tänäkin Kukkian maastoissa kilpaillaan vuonna. Tuomas Lensu oli kolmas ja paras sydänhämäläinen Pälkäneen Antero Kortetjärvi kolmastoista. Naiset kyykyttivät miehiä kunnolla triathlonin uintiosuudella, sillä pyöräilyyn lähdettäessä koko kilpailun neljän ensimmäisen joukossa oli kolme naista. tai seuraamaan katseella Kukkia triathlonia. Tapahtuman suosio säilyy vuodesta toiseen. Hopeanainen Tanja Ikonen hävisi hänelle lähes 15 minuuttia. Määrä tuli täyteen jo hyvissä ajoin. . Kolmas oli Marja Rantanen. Riatlonissakaan eivät ratkaisut jääneet loppukirin varaan, vaan Heikki Väänänen otti selkeän voiton ajalla 44,24. Jaakko Ranta ajoi häntä raivokkaasti takaa, mutta matka loppui kesken ja miesten eroksi jäi runsas minuutti. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Leppoisampi ja lyhyempi riatloni koostuu 200 metrin polskinnasta, 13 kilometrin pyöräilystä Haltianselän ympäri ja 4 kilometrin juoksusta. Kolmensadan osallistujan raja jäi vain kahden urheilijan verran vajaaksi. Järjestelyistä päävastuun kantava liikuntasihteeri Petri Ketola onkin lievästi huolissaan tilojen riittävyydestä. Kukkia Triathlon 20.7. Triathlon Miehet 1) Rauno Koski 2.29.54, 2) Tommi Lahtonen 2.35.31, 3) Tuomas Lensu 2.37.00, 4) Ismo Raitanen 2.41.57, 5) Petri Ahonen 2.42.53, 6) Jarkko Ala-Louvesniemi 2.43.25, 7) Marko Onikki 2.43.26, 8) Mikko Petäjämäki 2.44.45, 9) Tommi Hyttinen 2.45.02, 10) Jan Hauptner 2.46.08, 11) Kimmo Kouru 2.46.55, 12) Toni Virtanen 2.48.50, 13) Antero Kortetjärvi 2.49.14, 14) Yrjö Paananen 2.51.06, 15) Lasse Harja 2.52.01, 16) Jussi Salminen 2.52.33, 17) Antti Aaltonen 2.58.48, 18) Kimmo Hauskaviita 2.58.51, 19) Mikko Laurikkala 2.59.13, 20) Jari Hukkanen 3.00.25, 21) Jere Häkkinen 3.00.35, 22) Sakari Hinkkala 3.01.23, 23) Jussi Rosenström 3.02.06, 24) Pasi Kytölä 3.02.31, 25) Samuel Kopperoinen 3.03.48, 26) Jonathan Strahl 3.04.59, 27) Matti Borg 3.05.51, 28) Paavo Juntunen 3.06.12, 29) Jani Maja 3.06.17, 30) Marko Ruuti 3.07.52, 31) Risto Koukkula 3.10.51, 32) Eino Lipponen 3.10.58, 33) Jarmo Kokkola 3.13.14, 34) Johannes Mäkelä 3.15.17, 35) Johannes Kaikkonen 3.15.47, 36) Väinö Kurkaa 3.18.14, 37) Rene Sarvi 3.18.26, 38) Mikko Tulonen 3.19.00, 39) Markku Suomalainen 3.19.09, 40) Jari Hongisto 3.19.24, 41) Tommi Rantanen 3.20.33, 42) Juha Pihlajaniemi 3.20.57, 43) Harri Toivanen 3.22.21, 44) . Pälkäneen Mari Kiuru oli neljäs. Rauno Koski (vasemmalla) voitti miesten triathlonin, Laura Salminen oli paras naisten pitkällä matkalla. 1.01.21, 49) Teppo Ojala 1.01.45, 50) Sakari Helaniemi 1.01.53, 51) Risto Kainulainen 1.01.57, 52) Jorma Tytykoski 1.02.03, 53) Emil Huttunen 1.02.34, 54) Matti Salakka 1.02.38, 55) Seppo Mersalo 1.03.54, 56) Tuomas Prami 1.04.17, 57) Tuukka Kraft 1.04.45, 58) Timo Heiskanen 1.06.40, 59) Anssi Vainio 1.07.20, 60) Markus Sundelin 1.07.24, 61) Mika Kurkipää 1.08.33, 62) Heik-. toon kiiruhti Sastamalan hiihKovakuntoisimmille on tar- täjä Rauno Koski, joka ainoana Johannes Paukkunen 3.24.03, 45) Tommi Kaliste 3.24.53, 46) Janne Niemelä 3.25.00, 47) Tuomo Kohvakka 3.26.12, 48) Panu Suontausta 3.27.30, 49) Sami Ylitalo 3.28.12, 50) Heikki Pesonen 3.30.25, 51) Sami Rajala 3.30.48, 52) Miika Huikkola 3.31.33, 53) Tuomo Iivonen 3.32.02, 54) Jouni Rissanen 3.32.08, 55) Aki Heiskanen 3.32.12, 56) Sampo Viheriälehto 3.35.51, 57) Ville Tolvanen 3.35.59, 58) Markus Pyhälä 3.37.00, 59) Jarmo Ranta 3.38.03, 60) Kimmo Kallioinen 3.38.56, 61) Janne Tulokas 3.41.05, 62) Matti Kahri 3.41.22, 63) Tomi Virolainen 3.43.04, 64) Kaj Råstedt 3.43.50, 65) Leo Ruokokoski 3.44.12, 66) Ilkka Suikkari 3.46.24, 67) Jukka Suutari 3.54.39, 68) Tero Taipale 3.56.09, 69) Juha-Pekka Rauhamäki 4.12.05, 70) Teemu Nurminen 4.13.49. Triathlon Naiset 1) Laura Salminen 2.44.25, 2) Tanja Ikonen 2.59.16, 3) Marja Rantanen 3.01.00, 4) Tanja Laine 3.04.57, 5) Ulla Marttila 3.07.49, 6) Tiina Pesonen 3.10.47, 7) katja koivulahti 3.13.42, 8) Nuppu Zeitlin 3.22.35, 9) Miia-Maria Salmi 3.31.14, 10) Tanja Jokela 3.32.38, 11) Reetta Jokinen 3.33.33, 12) Tuija Jantunen 3.37.33, 13) Mari Pelkonen-Mutanen 3.42.20, 14) Piia Viitanen 3.42.46, 15) Marja Rissanen 3.44.15, 16) Ella Kolu 3.47.00, 17) Rinja Lundberg 3.47.03, 18) Pauliina Suoniemi 3.47.41, 19) Tiina Peltonen 3.53.31, 20) Sari Koivu 4.00.15, 21) Maiju Laitinen 4.02.24, 22) Sanna Kujansuu 4.32.16. Riatloni Miehet 1) Heikki Väänänen 44.24, 2) Jaakko Ranta 45.27, 3) Markus Tanskanen 46.19, 4) Wiljam Leinonen 47.13, 5) Nikolai Rimpiläinen 47.45, 6) Teemu Rautiainen 48.31, 7) Jarmo Karjala 49.01, 8) Johannes Rimpiläinen 49.14, 9) Sauli Koskelainen 49.43, 10) Harri Tamminen 49.48, 11) Tapio Viinikka 49.50, 12) Jarmo Aho 49.55, 13) Juha Kleemola 50.53, 14) Jani Kivistö 51.00, 15) Tatu Sipilä 53.02, 16) Pasi Kinnari 53.23, 17) Ilmari Aho 53.36, 18) Koskela Ari 53.39, 19) Harri Mäkelä 53.58, 20) Juha Leppänen 54.06, 21) Markku Orispää 54.29, 22) Joonas Huuho 54.33, 23) Jori Silen 55.06, 24) Jyrki Hietanen 55.16, 25) Mika Salovuori 55.53, 26) Ari Virtanen 57.02, 27) Pauli Hietala 57.06, 28) Hannu Sydänmäki 57.14, 29) Aapo Kinnari 57.42, 30) Jaakko Visti 57.59, 31) Ari Hänninen 58.04, 32) Olli Norja 58.07, 33) Antti Salakka 58.16, 34) Juha Kivistö 58.26, 35) Timo Rimpiläinen 58.28, 36) Olli Larivuo 58.32, 37) Eero Pennala 58.39, 38) Lauri Koivisto 58.49, 39) Eetu Rönkkö 59.10, 40) Jani Juselius 59.27, 41) Marko Niemelä 59.38, 42) Esa Kollanen 59.42, 43) Sami Kanerva 59.56, 44) Petri Rammo 1.00.00, 45) Samuli Tamminen 1.00.07, 46) Esa Lähdelahti 1.00.36, 47) Juhani Airo 1.01.04, 48) Markku Mäkelä oli kyllä näkyvillä verkkosivuilla, mutta sain silti kymmeniä puheluja, joissa kaikissa kysyttiin, vieläkö mahtuisi mukaan, harmitteli Ketola. Järjestäjät heltyivät ottamaan kaikki kisapaikalle saapuneet jälki-ilmoittautujat mukaan, vaikka sovittu kilpailijamäärä ylittyikin. Naisten nopein oli lopulta täysin suvereenisti Laura Salminen, joka ajallaan 2.44,25 olisi sijoittunut miehissäkin kymmenen parhaan joukkoon. Ylivoimaiseen voitkolmilla erimittaisilla reiteillä. Varsinkin lyhyen matkan osalta ollaan aivan äärirajoilla. Pyöräparkissa ei enää riitä telineitä kaikille, Ketola tuskitteli uimarannan ahtautta. Pyöräparkki ja pyöräilyn lähtöalue voitaisiin kyllä siirtää rannan yläpuoliselle peltoalueelle, mutta siirto vaikeuttaisi kilpailun seuraamista. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Nykyisellä paikalla yleisö näkee uimarannan rinnekatsomosta lähdöt, vaihdot ja maaliintulot kuin amfiteatterissa ikään. Lyhyemmän matkan, riatlonin osallistujamäärä oli etukäteen rajattu 150 henkeen. 32 Keskiviikko 23.7.2014 urheilu . Osanottajaennätykseen ei tänä vuonna ihan ylletty, mutta paljon ei jäänyt puuttumaan. Markus Tanskanen oli kolmas. Naisriatlonisteista selvään voittoon kolmen ja puolen minuutin erolla ylsi Sanni Alatalo (48,40) ennen Kuisma Suopelaa ja Marika Viinikkaa. Toiseksi yltänyt Tommi Lahtonen jäi hänestä viisi ja puoli minuuttia. Tieto loppuunmyynnistä jolla varsinainen triathlon, eli 600 metrin uinti, 52 kilometrin pyöräily ympäri Kukkian ja 13 kilometrin juoksu. Järjestelyt toimivat siitä huolimatta mallikelpoisesti eikä pahoja ruuhkia syntynyt. alitti kahden ja puolen tunnin rajan ajallaan 2.29,54
Eva Certain 1.52, Santeri Rönkkö 2.04, Katja Linnainmaa 2.05, Ida Ötring 2.12, Siina Kanerva 2.18, Victor Certain 1.57) (kilp. Saas nähdä, minkälaiset Nopea siirtyminen lajista toikicksit siitä saa, kun porukan seen tuotti pienen yllätyksen. keskelle lähtee polskimaan, . Onni Harja 2.27, Isla Teppo 2.31, Minni Ahoniemi 2.33, Voitto Kiviniemi 2.43, Rasmus Sjöstedt 2.48, Milja Koskimaa 3.00, Saima Hinkkala 3.11, Kasper Ketola 3.13. T/P 8 v. Pyöräily ja juoksu varmaan sujuvat, vaikka lainapyörällä lähdenkin liikkeelle, mutta uinti vähän mietityttää etukäteen, hän tuumi tuntia en- nen starttia viimeistellen jogur- Vuoden päästä tilla energiatankkaustaan. uudestaan Maaliin tullessaan Oksanen oli Kisa sujui hyvävoimaisen oloinen ja hetilman ongelmia ken hengitystä tasoiteltuaan hän Kun lähtöön oli aikaa puoli jo hehkui tyytyväisyyttä. tuntia, alkoi kilpailujännitys jo . Aikaakin kului vain vajaat neljä minuuttia yli tunnin, joten tulostenkin valossa kilpailu onnistui mainiosti. Maali! Takana 200 m uintia, 13 km pyöräilyä ja 4 km juoksua. Lyhyemmän riatlonin parhaat: Heikki Väänänen (vasemmalla= ja Laura Salminen. ki Yli-Rämi 1.09.28, 63) Rauno Haapanen 1.11.47, 64) Joonatan Rimpiläinen 1.12.56, 65) Jaakko Manelius 1.13.00, 66) Sakari Suvi-Talvikki Oksanen lähdössä pyöräilemään Haltianselkää ympäri. Sipilä 1.13.51, 67) Jonas Oksanen 1.15.01, 68) Make Ahava 1.17.08, 69) Hannu Immonen 1.21.52, 70) Antero niemelä 1.22.29, 71) Jesse Kallioinen 1.28.32. Riatloni Naiset 1) Sanni Alatalo 48.40, 2) Kuisma Suopela 52.10, 3) Marika Viinikka 52.59, 4) mari kiuru 53.20, 5) Emma Olander 53.33, 6) Noora Toivonen 53.46, 7) Anna Silen 53.54, 8) Sonja Hänninen 53.56, 9) Leena Kudjoi 54.51, 10) Heidi Mattila 55.19, 11) Katja Harja 55.32, 12) Irina Köntti 56.14, 13) Pinja Ojanen 56.20, 14) Elisa Isotahdon 56.28, 15) Liisa Kudjoi 56.31, 16) Mari Hämäläinen 57.17, 17) Liisi Koskelainen 58.14, 18) Minna Saarinen 59.16, 19) Meri Kainulainen 1.00.25, 20) Satu Huttunen 1.00.32, 21) Pia Vuolanto 1.00.41, 22) Anna-Maija Aho 1.00.58, 23) Inger Ruotanen 1.01.15, 24) Nelly Rimpiläinen 1.01.38, 25) Iida Rimpiläinen 1.01.42, 26) rea saastamoinen 1.01.47, 27) Tuuli Kurkipää 1.01.49, 28) Johanna Piesala 1.02.07, 29) Laura Koriseva 1.02.20, 30) Hanna Heikkilä 1.02.22, 31) Anne Lahtinen 1.02.24, 32) Sanna Hakola 1.02.35, 33) Maija Koivunen 1.02.45, 34) Kirsti Hänninen 1.02.45, 35) Katri Tanskanen 1.02.54, 36) Greta Rimpiläinen 1.03.32, 37) Maija Tuominen 1.03.35, 38) Suvi-Talvikki Oksanen 1.03.56, 39) Sirpa Kaarinen 1.03.59, 40) Siru Rohola 1.04.04, 41) Anne Kotamäki 1.04.28, 42) Merita Inki 1.04.31, 43) Minna Sivunen 1.04.34, 44) Sannamari Oksanen 1.04.38, 45) Eija Kallio 1.04.41, 46) Tiina Nykänen 1.05.07, 47) Susanna Kinnari 1.05.15, 48) Ida Färlin 1.05.41, 49) Kaisu Kari 1.05.46, 50) Emilia Syrjä 1.05.57, 51) Leena Syrjä 1.05.59, 52) Leena Manelius 1.06.27, 53) Terhi Toivari 1.07.03, 54) Helena Heikkilä 1.07.11, 55) Sari Laakso 1.07.27, 56) Elina Manelius 1.08.08, 57) Pinja Pesonen 1.08.11, 58) Nea Heiskanen 1.08.14, 59) Laura Mäki-Tulokas 1.08.15, 60) MarjaTerttu Haapanen 1.09.18, 61) Heli Yli-Rämi 1.09.23, 62) anne ahoniemi 1.09.35, 63) Kirsi Levä 1.09.37, 64) Anne Mäkiranta 1.11.05, 65) Saara Färlin 1.11.07, 66) Piia Pesonen 1.11.19, 67) Kati Niemelä 1.11.22, 68) Sirpa Kuisti 1.11.42, 69) Sari Onnela 1.11.58, 70) Kati Tuokkola 1.12.35, 71) Laura Laukkanen 1.13.19, 72) Tarja Krankkala 1.13.39, 73) Marjaana Myötyri 1.13.43, 74) Annaliisa Hietanen 1.13.46, 75) Elina Torpo 1.14.20, 76) Heta Piispanen 1.14.35, 77) Matleena Piesala 1.16.08, 78) Irmeli Sipilä 1.16.13, 79) Laura Lepistö 1.16.43, 80) Sanna Ranki 1.16.46, 81) Laura VehmaanKreula 1.16.51, 82) Suvi Toivari 1.18.09, 83) Marja-Liisa Suomalainen 1.27.32, 84) Anneli Helimo 1.32.22. Riatloni joukkuekilpailu, miehet 1) Team Pulskis 2.36.39, 2) Pärnän Ponteva2 2.45.48, 3) Kukkaro Bulls 2.50.15, 4) Kilpakonnat 2.58.02, 5) SiRAdJ06 3.13.40. Riatloni joukkuekilpailu, sekajoukkueet 1) Rimpiläinen3 2.40.31, 2) Team Aho 2.44.29, 3) Team Mela 2.49.01, 4) Haka1 2.52.42, 5) Rimpiläinen1 2.54.39, 6) Iharittaret 3.03.20, 7) Haka3 3.04.58, 8) Team Hilex 3.08.10, 9) Haka2 3.11.39, 10) Rimpiläinen2 3.14.41, 11) Team Annox 3.18.52, 12) Marjalan Vajaakunto 3.23.51, 13) Ahmattikerho 3.27.35, 14) Tsirbut 3.50.20, 15) Pärnän Ponteva 4.02.26. Lasten duathlon (uinti 25) m + juoksu 400) m) T/P 6 v. Miska Koskimaa 1.57, Ronja Penttinen 1.58, Peppi Ahoniemi 2.04, Seela Kanerva 2.07, Niilo Harja 2.10, Iinu Häkkinen 2.11, Tira Koskela 2.15, Maire Hinkkala 2.16, Miila Sipilä 2.18, Emma Sjöstedt 2.19, Kaijus Teppo 2.23, Mila Ketola 2.24, Erika Juselius 2.30, Heta Östring 2.31, Ella Norrena 2.33, Elli Viitanen 2.36. T/P 10 v. Menoa hidasti vain edellä uivan kilpailijan saama kramppi, jonka vuoksi Oksanenkin joutui hidastamaan menoaan. . Eemil Laurel 1.51, Tuure Sipilä 1.52, Santtu Koskimaa 1.53, Rauli Aho 1.57, Oona Teppo 2.01, Aleksi Haikonen 2.02, Milja Norrena 2.07, Lara Koskela 2.11, Jesse Arvola 2.17, Annukka Linnainmaa 2.28, Noora Tuokkola 2.34, Roope Kurkipää 2.39, Miro Silanne 2.43, Ronja Kallioinen 2.59. T/P 12 v. Oli ihanaa, kun ihmiset kantuntua siitä huolimatta, että ko- nustivat matkan varrella. Varsinkin juoksemaan lähensikertalainen aprikoi uinnin teminen pyöräilyn jälkeen oli lähtöhässäkkää. aluksi kankeaa. Rento ryppyotsattomuus alentaa lähtökynnyksen sille tasolle, ettei kenenkään tarvitse pelätä olevansa huonompi kuin muut. Malliesimerkki tällaisista itsensä haastajista on Pärnäsaaren mökkiläinen Anneli Helimo, joka on osallistunut riatloniin tiettävästi joka kerta, samoin kuin Luopioisten entinen kunnanjohtaja Rauno Haapanen. Useille Luopioisten kisa on myös ensimmäinen kerta aikuisiällä, kun numerolappu laitetaan rintaan. sija 85 naisen joukossa. Keskiviikko 23.7.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 33 Tähän taitaa tulla himo! Kukkia triathlonin, ja vielä enemmän riatlonin, paras puoli on se, että mukaan uskaltautuu joka vuosi monia liikkumisen ystäviä, jotka eivät paina menemään otsa rypyssä ja verenmaku suussa. Siinä jäin turhan paljon jälkeen, Oksanen selvitti tapahtumaa jälkikäteen hieman harmissaan. Pyöräily- ja juoksuosuuksilla sijoitus koheni mukavasti ja lopputuloksena oli 38. Hieno kokemus, tähän taiaivan liian vähän. taa tulla himo! Koskahan alkaa Oksasen uinti sujui ilman ensi vuoden ilmoittautuminen? shl Jarmo Salonen isompia haavereita. Mitään aikatavoitteita en ole asettanut. Pitää tehdä ensi Yli 150 hengen yhteisläh- vuodeksi yhdistelmätreenejä. dössä saattaa huonolla tuurilla Oksanen myönsi koukuttusaada ihan konkreettisiakin pot- neensa lajiin kerrasta. kuja, kun tilaa on uimaria kohti . Jäin vielä seuraamaan, että hän pääsi turvallisesti rantaan ongelmistaan huolimatta. ulkop.).. Kovin keneempi riatlonisti, naapuri vaikeita hetkiä ei ollut missään Maija Tuominen oli mukana vaiheessa uintiosuuden hankahenkisenä tukena. luuksien lisäksi. . Moni aiemmin katsomon puolella ollut innostuu itsekin kokeilemaan jaksamistaan. Aitoossa appivanhempiensa luona mökkeilevä kahden pienen tyttölapsen äiti SuviTalvikki Oksanen rohkaistui testaamaan, miten uinti, pyöräily ja juoksu peräkkäin tehtyinä sujuisivat. Suoraan sohvan pohjilta ei Oksanen kilpaan ponnistanut. Liikuntaa hän on jossain määrin harrastanut aina, ja tämän vuoden kevät ja alkukesä ovat menneet aktiivisesti lenkkeillen.
Karinkannat toistivat temppunsa 200 metrin perhosuinnin jännitysnäytelmässä. Poikien 200 metrin perhosuintimatkoilla Santeri Siurola paransi ennätystään. Pinja Penttilä teki ikäkausimestaruuskisadebyyttinsä 100 metrin rintauinnissa ajalla 1.29,14. Milja Rantala puristi vahvalla ja rohkealla uinnilla yli 13 sekuntia 200 metrin perhosuinnin ennätyksestään. Pistesijoille UKK:n kisaajista ylsi pälkäneläinen Susanna Ellonen, joka oli kahdeksas 15-vuotiaiden tyttöjen 200 metrin vapaauinnissa. Monet kangasalalaisuimareista tutustuivat Turussa ensimmäistä kertaa arvokisatunnelmaan. Arvonnassa muodostui seuraavat kaksikot: Harri Kettula & Sisko Taipale, Pekka Savolainen & Sirpa Kylänlahti, Sami Pettersson & Karita Peltola, Lasse & Emmi Peltola, Olli Pettersson & Anne Ahola, Lauri Peltola & Jussi Pettersson. Hiki virtasi nopeatempoisissa erissä, kun pelaajat testasivat toistensa taitoja lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. On se niin hieno reitti, hän huokaisee kuvaillessaan maastojuoksun luontoreittiä. Puiden siimekseen auringon tai sateen suojaan Haltian torpan tuntumassa sukeltava reitti seurailee pieniä metsäautoteitä ja -polkuja. Osallistujille on valittavana on kevyempi 4,8 kilometrin reitti tai kunnon haasteen tar- joava 9,6 kilometrin taival, jolla vajaan viiden kilometrin lenkki kierretään kahdesti. Usein kuulee sanottavan, että urheilu vain ottaa. Hyytymisestä ei näkynyt merkkiäkään tällä monen lajin taitajalla, vaikka hän joutui urakoimaan loppumatkan ilman kirittäjää muiden jäädessä taakse. Susanna Ellonen näytti kyntensä 200 metrin vapaauinnissa: ennätys parantui viidellä sekunnilla lukemiin 2.15,32. Upean uinnin tuloksena oli kahdeksas sija 15-vuotiaiden tyttöjen sarjassa. puhelimeen (03) 539 9800 Metsäpolulle leikillään tai tosissaan, mutta hyvällä mielellä metsäjuoksu Ensimmäistä kertaa järjestetyn Haltian metsäjuoksun löysi viime vuonna parikymmentä liikkujaa. Susanna jaksoi vahvasti viimeisenkin lajinsa, hänen 100 metrin rintauinnin ennätyksensä kirjataan nyt lukemiin 1.23,44. Tampereen Työväen Uimarit tuuletti seurahistorian ensimmäistä viestimestaruutta. Kangasalan uimarit mitaleilla myös TaTU:n väreissä Myös Tampereen Työväen Uimareita edustavat kangasalalaisuimarit saalistivat neljä ikäkausimitalia. Amanda Saari ui hopeaa sadan metrin vapaauinnissa ja Joona Korhonen pronssia sekä 400 metrin sekauinnista että 200 metrin rintauinnista. Korhonen teki molemmilla mitalimatkoillaan uudet ennätyksensä. Kangasalalaisväriä nähtiin myös vapaauintiviestin palkintopallolla, sillä tamperelaisseura voitti kisan. Osallistujia 75. A-rata 5 km, 1) Jaakko Skog Järvinen 40.29, 7) Heikki Kyttälä 40.52, 8) Anna-Mari Alanen 42.03, 9) Tauno Aalto 43.29, 10) Pentti Koivisto 46.25, 11) Aki Salminen 47.55, 12) Timo Siikonen 49.15, 13) Eero Kauppila 49.48, 14) Jukka Laurikkala 49.51, 15) Heli Suppula 50.41, 16) Sanna Raunila 51.17, 17) Hanna-Kaisa Heinonen 51.25, 18) Kati Pinola 52.00, 19) Pirkko Virtanen 52.13, 20) Aune Mattila 55.41, 21) Esko Mattila 56.07, 22) Esa Toivola 56.37, 23) Terhi Isosuo 1.02.11, 24) Taina Ahmala 1.02.22, 25) Outi Härkölä 1.02.26, 26) Pekka Heikkilä 1.03.24, 27) Marja-Liisa Siikonen 1.03.53, 28) Rauli Aho 1.04.40, 29) Heikki Sulander 1.04.49, 30) Pekka Karikoski 1.06.48, 31) Eino Hytönen 1.07.20, 32) Saila Kohonen 1.12.36, Rauno Hakala 1.12.36, 34) Marja-Liisa Suomalainen 1.14.20, 35) Anniina Höysniemi 1.35.37, Eija Höysniemi 1.35.37, Hannu Alen ei aikaa, Tapio Lahtonen ei aikaa. C-rata 1,5 km 1) Mila Ketola 29.38, Kasper Ketola 29.38, 3) Nuutti Vennelä 29.50, 4) Taimi Kallio 33.28, Eeva Väliaho 33.28, 6) Katja Linnainmaa 33.55, 7) Annukka Linnainmaa 41.05, 8) Saima Hinkkala 41.48, 9) Emmi Höysniemi 41.55, 10) Maire Hinkkala 42.01, 11) Iida Joenranta 42.02, 12) Rosalina Tiainen 49.00, 13) Martti Salminen 1.03.22, 14) Juho Rosenström 1.06.21, Keijo Karjalainen ei aikaa, Jaana Ketola ei aikaa. Tiiva 30.42, 6) Tapio Lahtonen 30.45, 7) Pauliina Seppälä 32.17, 8) Tero Tiitola 32.54, 9) Eino Anttila 33.20, 10) Pertti Salminen 33.23, 11) Pentti Koivisto 34.51, 37.05, 2) Juuso Pimiä 37.08, 3) 12) Seija Lehmuskoski 35.00, Jarmo Aho 39.44, 4) Petri Ketola 13) Anna-Mari Alanen 36.50, 14) 40.27, 5) Kalle Vaismaa 41.12, 6) Erik Naulapää 40.07, 15) Hannu Petri Meurman 41.13, 7) Ilmari Alén 42.38, 16) Pentti Järvinen Aho 41.39, 8) Mikko Toivonen 43.44, 17) Tauno Aalto 44.09, 41.48, 9) Jussi Marttila 43.18, 18) Heli Sukkula 45.54, 19) 10) Mari Schutskof 44.44, 11) Arto Hakola 47.48, 20) HannaMarkus Kari 45.11, 12) Jouko Kaisa Heinonen 48.02, 21) Outi Skog 47.40, 13) Janne Peltola Härkälä 49.51, 22) Terhi Isosuo 49.10, 14) Antero Kortetjärvi 49,.55, 23) Rauli Aho 50.44, 24) 50.04, 15) Teemu Sipilä 50.48, Heikki Hurme 50.52, 25) Tuomo 16) Miia Uskalinmäki 51.17, 17) Gustafsson 51.18, 26) Matti RanTatu Sipilä 55.35, 18) Heikki tanen 52.08, 27) Erika Jaakkola Kettunen 56.38, 19) Mikko 52.34, 28) Pirkko Virtanen 55.37, Heinonen 58.16, 20) Matti Höys- 29) Venni ja Mirva Nikkanen, niemi 58.37, 21) Juho HöysnieSenna Kanerva ja Siina Kanerva mi 1.04.28, 22) Seppo Hakala 57.25, 33) Kaisa Männistö 59.38, 1.04.32, 23) Olli Alanissi 1.04.41, 34) Jaakko Uronen 1.04.14, 35) 24) Anna-Maija Aho 1.06.42, Rauno Hakala 1.05.48, 36) Eino 25) Soja Mellavuo 1.11.04, 26) Hytönen 1.13.29. C-rata 1,5 km, 1) Petja VaisSeppo Ilveskoski 1.13.08, 27) maa 33.23, 2) Siiri Lauttajärvi Suvi Pitkänen 1.20.10. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Jännitys ei kuitenkaan kangistanut, vaan kilpailijat pistivät ennätyksiään uusiksi ja nousivat tulosliuskalla korkeammalle kuin tilastot antoivat olettaa. Lauantaina Annika ja Elina Karinkanta nostivat kuohulaisten katsomosektorilla riemun kattoon, kun he veivät sadan metrin perhosuinnissa 14-vuotiaiden tyttöjen kaksoismestaruuden. Myös Noora Kukkonen kirjautti lukuisia uusia ennätyksiä.. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . UKK:n uimareista Turkuun selvisivät Minea Bogdanoff, Susanna Ellonen, Annika Karinkanta, Elina Karinkanta, Pinja Penttilä, Milja Rantala ja Santeri Siurola. Kisat olivat kangasalalaisuimareille menestyksekkäät: Annika ja Elina Karinkanta ottivat kaksoisvoiton 14-vuotiaiden tyttöjen molemmilla perhosuintimatkoilla. Tapahtumaa järjestävä Ivan Luck toivoo, että osallistujamäärä kasvaisi hitusen joka vuosi. . Sitten vain lappu rintaan ja matkaan, ky- 33.06, 2) Miika Vennelä 34.04, 3) Jarmo Aho 38.34, 4) Petri Ketola 38.45, 5) Jarno Riikonen 43.07, 6) Mikko Toivonen 43.41, 7) Mari Schutskoff 43.43, 8) Hannu Kortetjärvi 46.59, 9) Pekka Jokinen 47.13, 10) Jukka Kallio 49.08, 11) Keijo Kiema 49.54, 12) Vilhelm Toivonen 50.09, Eevert Toivonen 50.09, 14) Pekka Kannus 51.58, 15) Tero Taubert 56.13, 16) Henna Hyttinen 57.40, 17) Matti Roivas 58.26, 18) Matti Hailu 59.28, 19) Mikko Heinonen 59.58, 20) Raimo Leskinen 1.04.29, 21) Jouni Leskinen 1.05.01, 22) Erkko Karjalainen 1.07.45, 23) Matti Tiiva 1.08.13, 24) Mirva Nikkanen 1.08.47, 25) Matti Höysniemi 1.09.35, 26) Juho Höysniemi 1.10.13, 27) Jorma Väliaho 1.11.58, 28) Kai Kattilakoski 1.12.06, 29) Seppo Hakala 1.13.10, 30) Tiina Keino 1.13.16, 31) Jussi Rosenström 1.13.31, 32) Jorma Parviainen 1.14.37, 33) Suvi Pitkänen 1.14.58, 34) Heikki Hurme 1.16.07, 35) Ilmari Aho 1.25.47, 36) Lauri Salmela 1.34.09, 37) Jaana Lahdenniemi 1.36.16, Kalle Vaismaa ei aikaa. B-rata 3 km 1) Tero Tiitola 29.03, 2) Jatta Haapamäki 32.17, 3) Soja Mellavuo 35.16, 4) Mari Tuomaala 37.45, 5) MirjaLiisa Sulander 39.59, 6) Pentti Sydän-Hämeen rastit Isokankankaan kartalla 9.7. Amanda Saari kellotti avausosuudella ikäluokkansa kauden kärkiajan 50 metrillä. Osallistujia 92. A-rata 5 km 1) Eero Tuomaala seessä on ilmainen tapahtuma, Luck hymähtää. Maksuttomuudesta huolimatta puitteet ovat kunnossa. Reitin varrella on huoltopisteet, ulko-wc ja kahvio. Tapahtuman leppoisaa luonnetta karsastavien ?tosiurheilijoiden. Ei tarvitse kuin tulla paikalle ja ilmoittautua ennen varttia vaille kymmentä. Annika ui omalla ennätyksellään 1.06,36 selkeästi Suomen mestariksi ja Elina nousi viimeisellä 50 metrillä hopealle ennätysajallaan 1.08,11. sopii lähteä mukaan kokeilemaan reittiennätysten Rantalentopallo Harri Kettula ja Sisko Taipale veivät piitsipokaalin. Vehkajärven tapahtumantäyteisen kulttuuriviikon päätteeksi vaihdettiin ruumiinkulttuuriin. 34 Keskiviikko 23.7.2014 urheilu . Vapaauinnin pikamatkalla ei kuitenkaan jaeta henkilökohtaisia mitaleita ikäkausimestaruuskisoissa. Amanda Saari ja Joona Korhonen ylsivät mitaliuintien lisäksi pistesijoille muilla matkoilla. Beachvolley . Pistesijoille kangasalalaisuimareista selvisi myös ennätyksiään rutkasti parannellut Santeri Mettälä, joka oli 200 metrin perhosuinnissa viides ja 800 metrin vapaauinnissa seitsemäs. Loppupelien yllättäjät Olli Pettersson ja Anne Ahola nousivat kakkoseksi ja kolmannelle sijalle ylsivät Pekka Savolainen ja Sirpa Kylänlahti. Kaikki turnauksen pelaajat palkittiin runsain palkinnoin. Uusittu pelikonsepti tuntui toimivan hyvin ja ehkä ensi vuonna mennään samoilla eväillä. UKK nousi mitalitilaston kymmenenneksi uinti Uimaseura Kangasalan Kuohun nuoret uimarit päättivät kevätkauden Turussa heinäkuun puolivälissä käytyihin ikäkausimestaruuskilpailuihin. 13?15-vuotiaiden tyttöjen ja 14?16-vuotiaiden poikien SM-kisan osanottajat karsitaan aluemestaruuskilpailuissa. ja moninkertaisen Kukkian triathlonin voittajan . Haltian teräsmiehenäkin tunnetun . Luckin mukaan iloisen kepeällä juoksutapahtumalla on pyrkimys myös antaa. Kuntoilemaan, tai muuten vain metsäistä reittiä ihailemaan, lähteminen on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. . Ratamestari Esko Mattila. eli vehkajärveläisittäin piitsi lentis keräsi lauantaina 12 pelaajaa Touhulan polttaville hiekoille. Saamansa palautteen pohjalta turnauksen jury oli tänä vuonna päättänyt arpoa pelaajista satunnaiset ja tasavahvat parit. Ei aikaa: 40.05, 3) Onni Kinnunen 46.59, Heikki Lindberg, Eevert Toivo4) Aino Kettunen 48.09, 5) Terhi nen, Juha-Markus Kaaja. Kettunen 48.19, 6) Ilari Kosonen B-rata 3 km, 1) Anssi Kuk58.15, 7) Lotta Salminen 1.05.54, konen 26.11, 2) Pyry Vaismaa 8) Martti Salminen 1.05.54, Ei 27.54, 3) Aki Salminen 28.55, aikaa: Keijo Karjalainen. 4) Matti Hakoja 30.29, 5) Matti alittamista. Viime vuonna naisten lyhyt lenkki taitettiin alle puolessa tunnissa ja pitkä vajaassa 50 minuutissa. Miesten sarjassa vajaa viisi kilometriä pisteltiin maastossa aikaan 18.44, kun ?ysipuolikas? vei nopeimmilta aikaa runsaat 43 minuuttia. Harri Kettula ja Sisko Taipale iskivät piitsin mestareiksi Suunnistus Sydän-Hämeen rastit 16.7. Sahalahdessa Rautian kartalla. Ratamestari Heikki Lahdenniemi. Karinkannat nostivat Kangasalan kisojen mitalitilastossa kymmenenneksi. Alkuerien jälkeen loppusijoituksesta kannattanut vielä lyödä veroa loppusijoituksista, sillä finaaleissa nähtiin yllätyksiä. Turnauksen mestaruuden nappasivat Harri Kettula ja Sisko Taipale huikean tasaisen varmalla pelillään
300 m 1) Elmer Reunala 65,8, 2) Eevert Reunala 66,5. 60 m aj 1) Jami Siira 11,8, 2) Henrik Saksala 14,8. 0400212220 tai 0400913335. halutaan ostaa omaankäyttöön traktorin peräkärry,tak alevy,kantokoukku,klapiko ne 0400-797668 Rivitalo 4h+k+s 91m2 Koulutie 7 Pälkäne 0400631692 Jokinen . KLO 10-12 Klapiarvonta! Kahvittelun lomassa voit arvata klapien määrän ja voittaa peräkärryllisen polttopuuta! TERVETULOA LÄHELTÄ JA KAUKAA! PÄLKÄNEEN KOKOOMUS RY. 300 m 1) Sonja Harjuntausta 71,5, 2) Reena Tassberg 73,8, 3) Iida Joenranta 75,5. maatalouskoneet, autot. 1) Mä- kinen Seppo 33 p., 2) Leskinen Raimo 33, 3) Riikonen Raimo 33, 4) Rämö Jari 31, 5) Visala Asko 20. puh. Metalli- ja koneistustyöt Tehdastie 2, 36600 PÄLKÄNE . Kuula 1) Elmer Reunala 4.60, 2) Eevert Reunala 4.58. P5 40 m 1) Julius Juhola 9,2, 2) Eemeli Hirvonen 16,8. Työmaalla olevassa infotaulussa lisätietoja vesikatkojen ajoista. Vesihuoltolaitos pahoittelee urakasta aiheutuvaa haittaa PAIKKA Myydään tarjousten perusteella tuppeensahattua 2 \? koivulankkuapieni erä. pari kuutiota edullisesti. 040 8780858 Yleisurheilu-Teamin viidensissä sarjakilpailuissa 2. Minimi 1000 kiloa, myös vanhat akut. Noudetaan paikan päältä puh. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä pieneläinpäivystys (03) 5654 4777 suureläinpäivystys (03) 5654 4700 Työsuorituksia ULKOMAALAUKSET Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. Pituus 1) Henrik ma?pe 8?11 p. Sydän-Hämeen Lehti urheilu 35 ilmoituksia Yleisurheilu PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT 1.5.2014 ALKAEN PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ PÄÄTERVEYSASEMALLA Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. heinäkuuta oli kilpailemassa 25 urheilijaa. Tänä kesänä sää ei ole suosinut kisoja, sillä nytkin oli hyvin koleaa ja tihkusadetta. P13 100 m 1) Jami Siira 15,3. 600 m 1) Jami Siira 2.02,6. Kuula 1) Sonja Harjuntausta 3.54, 2) Reena Tassberg 3.53. T7 40 m 1) Alina Uskalinmäki 8,6, 2) Hilla-Maaria Juhola 8,7. Pituus 1) Hilla-Maaria Juhola 232, 2) Alina Uskalinmäki 191. T5 40 m 1) Tiia Joenranta 9,7, 2) Riikka Heikkilä 11,3, 3) Piitu Koski 13,9. Näyttö sopimuksen mukaan. puh. 600 m 1) Mikko Joenranta 2.44,8, 2) Juho Laakso 2.35,8. 0500691150 Pihakirppis 25-27.7 klo 1118.Vuolijoentie 542, Pälkäne. kesäonkisarjakisan tulokset 14.7.: 1) Rämö Jari 7570 g, 2) Leskinen Raimo 7040, 3) Riikonen Raimo 5930, 4) Mäkinen Seppo 5290, 5) Visala Asko 3280, 6) Kauttu Harri 3120. Kesäonkisarjakisa. (03) 5655 4023 Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 Ostetaan metalliromua esim. Pituus 1) Anni Kantola 244, 2) Helena Laurila 174. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. (03) 311 67260 Ostetaan Juho Laakso ja Mikko Joenranta juoksivat 600 metriä. HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS Sekalaisia Puutarhakahvila Tervapääsky sulkee kesäpesänsä 27.7. Kuula 1) Roosa Kantola 5.15, 2) Anette Salo 3.55. T11 60 m aj 1) Anni Kantola otpelli.? 16,0. 040-852 2323 ULKOMAALAUKSET puusta kivipintaan, myös vesikatot / vesikattoremontit. IT-Team Ky, puh. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne KYMPPI- Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos aloitti saneeraamaan viikolla nro 30 Sahantien ja Myllärinten vesi ja viemärijohtoa. Urakoitsijana kohteessa toimii Maanrakennus J. Pituus 1) Elmer Reunala 275, 2) Eevert Reunala 233. 30- 35cm pöllit n. Keskiviikko 23.7.2014 . klo 17. Tervetuloa. Myydään viikolla 29 kaadetuista koivuista sahatut n. Siihen asti avoinna ti-su klo 11-17. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme! Tapaamisiin ensi heinäkuussa! Sääksmäentie 825, 37700 SÄÄKSMÄKI p. Raskaan kaluston huollot ja korjaukset . 040 715 4160 Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ vkl ja juhlapyhinä klo 8?12 p. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sekalaisia PÄLKÄNEEN KOKOOMUKSEN KAHVILA KORVA ONKKAALAN TORILLA 26.7. Pituus 1) Juhola 209, 2) Hirvonen 137. T15 100 m 1) Maaru Tassberg 16,4, 2) Reeta Tassberg 19,2. Korkeus 1) Maaru Tassberg 110. Kuula 1) Maaru Tassberg 6.25, 2) Reeta Tassberg 5.12. T13 100 m 1) Anni-Riina Hänninen 15,3, 2) Anette Salo 19,9. 60 m aj 1) Roosa Kantola 16,7. Pituus 1) Roosa Kantola 233, 2) Anette Salo 187. 60 m aj 1) Mikko Joenranta 14,7, 2) Juho Laakso 15,8, 3) Lauri Mäkinen 17,3. Pituus 1) Matias Saksala 290, 2) Juho Laakso 254, 3) Mikko Joenranta 251, 4) Lauri Mäkinen 191. Kuula 1) Lauri Mäkinen 4.99, 2) Juho Laakso 4.81, 3) Mikko Joenranta 4.34. P9 40 m 1) Elmer Reunala 7,4, 2) Eevert Reunala 7,5. raskaskone.com Korjaamo Jukka Saarinen 0400 601 353 Nostotilaukset Vesa Uotila 044 758 9668 Kunnat Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS Kalastus Pälkäneen Pilkkijät ry:n 5. puh. Pituus 1) Tiia Joenranta 133, 2) Piitu Koski 123, 3) Riikka Heikkilä 111. p. (03) 5655 4025 Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 Myydään VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. Hydrauliikkaletkut ja -liittimet . peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 Saksala 299. P11 100 m 1) Mikko Joenranta 17,6, 2) Matias Saksala 17,7, 3) Juho Laakso 20,5. Jönkkäri Oy, 0400-597041. Saneeraustyö saattaa aiheuttaa ajoittaisia vesikatkoja; vesikatkot rajoittuvat Kostianvirran, Onkkaalantien ja koulutien väliselle aluelle. Pituus 1) Iida Joenranta 270, 2) Sonja Harjuntausta 264, 3) Reena Tassberg 252. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . Kuula 1) Anni Kantola 4.73, 2) Helena Laurila 4.56. T9 40 m 1) Iida Joenranta 7,5, 2) Sonja Harjuntausta 8,3, 3) Reena Tassberg 8,4. 040-810 2850 NOSTOT JÄREÄLLÄ NOSTURILLA ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Nosturiauto 108 tm nosturilla Taloelementtien nostot Erikoiskuljetukset Ongelmapuiden kaadot Henkilökori Veneiden nostot ja kuljetukset Erikoiskuljetukset Piharakennusten siirrot Teollisuusmuutot Yms. Soita ja kysy lisää! Muita palveluitamme esim.
Lisäksi kisaan voi osallistua lehden nettisivulla. Tee tilaus: www.shl.fi/tilausasiat/tilaa-lehti Arvonta 1.9.2014. 10?18, la 9?14 Sydän-Hämeen Lehti 1,- 1L 16 rll 5,- Jääsydän PAKASTEPULLOT 3KPL 16% 2,- Säästä (á 0,80) 0,5L. 9?20, la 9?18, su 12?17 (2,20) (2,50) 5,- (2,95) 5 90 Tykkää meistä Facebookissa! www.loytotex.fi 33% Säästä 23% Lotus Soft Embo WC-PAPERI (6,50) (0,36/rll) UMPIO- 0,75L 2kpl 4,UM TÖLKIT 1,0 L 2kpl 4,TÖ Säästä 195 195 340 395 0,5 L 1,0 L 1,5 L Tarjoukset voimassa 27.7.2014 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Ei jälleenmyyjille. SUIHKUSAIPPUA SÄILÖNTÄSANGOT SÄILÖNTÄTÖLKIT 5 Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! Lataa Tässä.fi kännykkääsi ja katso paikalliset tarjoukset! Luopioisten Apteekki 24 4 h AapisKukko Adirondack-tuoli arvotaan kaikkien kesän aikana SydänHämeen Lehden tilanneiden sekä lehden kestotilaajien kesken. Sydän-Hämeen Lehti tarjoukset, sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi. Lisätietoja tuolista: www.canamtrade. Sydän-Hämeen Lehti N ! E S L Y A Ä S Y R U P P LO Kesä ä i r e pu , 1 , 3 0,1 , 2 ,Lop MARJANPOIMURI tai -PUHDISTAJA SUKLAALEVYT S 180-200g 18 (halk 35 cm) 5,- Säästä 2 90 /kpl 3KPL 27% (á2,29) 9) (8,33-9,25/Kg) -9 25/Kg) ISO PULLO! 3L 5L 500 ml 10 L 2kpl 2kpl 2kpl 3,- (1,60) 4,- (2,30) 5,- (2,80) (2,95)(3,90/L) 1,5 L 2kpl Styrox Sty KYLMÄKY Y LAUKKU L LA A 30L Alasenkuja 1, 1, SUORAMA Avoinna ark. 36 Keskiviikko 23.7.2014 Tilaa SydiS, voiTa Tuoli! Ä.FaIlaiselle parhaat TÄSvaS lle suom liikku allisesti! n n u k a lt a v t lu e paikallispalv Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset