Sydän-Hämeen Lehti 24.07.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KYSY OUS J R A T ISTA TUS TALOLSEÄÄSTÖPANK AIT www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . Lopussa odottaa kuitenkin lupaus paremmasta. 16 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. s. sis. vuosikerta | Numero 33 | Irtonumero 3 . 21. 10 Kangasalan maisemia japanilaiseen matkailuohjelmaan s. alv. 17 ? Tulossa: August Rockin aika...... | www.shl.fi Keskiviikko 24.7.2013 Kulttuuritalon toimintaa mietitään s. 4-5 Innostuin kun siskokin aloitti pelaamisen. tuukka salonen s. 31 Rauniokirkon sininen hetki s. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% ? Kyliltä: Kostian rintamalinjojen keskellä s. 35 Osa Kotoa pois -musiikkikuvaelman esittäjistä roolivaatteissaan harjoitusten yhteydessä. Karuja ihmiskohtaloita Kotoa pois -musikaalissa 300 vuotta sitten eläneet ihmiset kertovat kurjuudesta ja kärsimyksistään. s
2 Keskiviikko 24.7.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . niin, että kukaan ei kahvipöytäkeskustelussa tunne itseään vaivautuneeksi ja tietämättömäksi puheen kääntyessä urheiluun. Ties vaikka joku innostuisi Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. ?Pakkoruotsista. Kyseinen lukiolainen toivoo lukioihin urheiluhistoriaa, edes yhden valinnaisen kurssin verran. Hän sanoo aivan oikein kilpaurheilulla olevan suuri rooli yhteiskunnan, maiden, paikkakuntien ja kaupunkien identiteetin ja yhtenäisyyden tunteen rakentamisessa. Samalla urheiluhistorian tunteminen voisi auttaa ymmärtämään yhtenäisyyksiä ja vastakkainasetteluja eri maiden välillä ja syventäisi näin ?perushistorian? ja maantiedon opetusta. Urheiluhistorialla olisi myös muu yleissivistävä merkitys: samalla olisi mahdollista perehtyä eri lajien perusteisiin, historiaan ja merkittävimpiin urheilutapahtumiin ja -tapauksiin . Miksi ylipäätään kouluissa on pakkomatematiikkaa, pakkomaantiedettä tai pakkohistoriaa. Sydän-Hämeen Lehti samalla liikunnasta ja kääntäisi terveemmän elämän lehden elämässään. Olisiko paikallisista lukioista tällaiseen kehitystyöhön suuren pakkoruotsikeskustelun varjossa? shl Jani Oksanen Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Ruotsin opiskelu ja asema kakkoskielenä Suomessa koetaan osin jopa nöyryyttävänä muistona . tommi.liljedahl@shl.fi Pyörätön pyörätie K eskustelu Sahalahden pyörätiestä on jumiutunut muna vai kana -tasoiseksi jänkkäykseksi. Pyörätietä on turha tehdä valmiiksi, koska pyöräilijät kulkevat kuitenkin tien laidassa. Pyöräilijät polkevat tien laidassa, koska pyörätietä ei ole tehty valmiiksi. Sahalahden ja Kangasalan välinen pyörätie oli yksi kuntaliitoshankkeista. Jälkikäteen on helppo arvostella, että hanke oli ylimitoitettu. Pelisalmen ja Huutijärven välinen osuus kokonaan tekemättä, eikä Pelisalmen ja Sahalahden välinen osuuskaan ole vielä valmis. Pyörätiellä lenkkeillään jalan ja ajellaan paksurenkaisella mopolla. Sen sijaan pyöräilijöistä suuri osa polkee mieluummin pientareella rekkojen seassa kuin päällystämättömällä ja vähän väliä tiehen yhtyvällä pyörätiellä. Kangasalla on Valkeakosken ohella Tampereen seudun parhaat kevyen liikenteen väylät. Heitä kertyisi todennäköisesti kauempaakin, sillä Pelisalmen järvimaisemat ja rauhalliset metsätaipaleet ovat sellaista, mitä ei ihan joka pyörätiellä koeta. Pälkäneellä voidaan vain kadehtia pyöräteitä: kevyen liikenteen väyliä on pätkä siellä ja toinen täällä. Profiloituminen pakkoruotsia vastaan tuo toimintaan kuitenkin järeyttä, jos touhua verrataan ratsastamiseen ?vapaan kielivalinnan puolesta. Joutaisivatko nuo kaikki pois, ja tilalle voisi etsiä jotakin kivaa, juuri minua kiinnostavaa? Vai voisiko asiaa katsoa toiselta kantilta ja kehittää opetuksen sisältöä . Lisäksi ajotiet ovat niin reikäisiä, että pitää olla melkoinen taituri ennen kuin niille uskaltaa lähteä rullaluistimilla tai edes pyörällä. menneiltä vuosisadoilta. Sahalahden pyörätie olisi tärkeä täydennys pyörätieverkkoon . 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Kovakuntoisimpia baana voisi houkuttaa tämänkaltaiseen hyötyliikuntaan, mutta suurelta osin väylä palvelisi pitkää lenkkiä tekeviä pyöräilijöitä, rullaluistelijoita ja muita lenkkeilijöitä. ellei se kuulostaisi aivan liikaa suomalaisen ministeriön toiminnalta. Kielivalinnan vapautta kertoo ajavansa aloitteen alulle pannut Vapaa kielivalinta ry, joka nimensä puolesta ei siis ole lähtökohtaisesti vain ruotsia vastaan. Todelliset hyödyt ovat monen mielestä saksan, venäjän, ranskan ja englannin opiskelussa; eivät ruotsin sanastojen pänttäämisessä. Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsista on kerännyt 34 000 allekirjoitusta neljässä kuukaudessa. Kampanjalla on kolmasosa tarvittavista nimistä keräämättä, ja aikaa on kolmasosa jäljellä. Ruotsin opettamisella suomalaisissa kouluissa on ollut vankat perusteet, mutta nykyisin sen asema on käynyt varsin heppoiseksi. oli muutaman lukiokaverini koulussa tekemän esityksen mukaan hyödyllisin ruotsinkielinen lause opeteltavaksi Tukholman-risteilyä varten. Se oli hienovarainen viittaus ruotsin kielen hyötyjen kokemiseen ja niin sanottuun pakkoruotsiin. Nykyisin äänenpainot ruotsin opiskelua kohtaan ovat kasvaneet. Puheet siitä, että joidenkin vuosien päästä ruotsin opetus aikaistettaisiin kuudennelle luokalle seiskaluokkalaisten heikon motivaation vuoksi, uskoisi helposti vitsiksi . Porkkanarahojen turvin siitä voitiin toteuttaa vain pieni osa. Mutta pyörätien kannalla oli sekä pyöräilypitäjä Kangasala että työmatkaliikennettä ja nauhataajamaa puolustanut Sahalahti. Pälkäneellä 24.7.2013 Lähinnä mopoilijat ajavat hiekkapintaisella ja vähän väliä katkeavalla pyörätiellä. K untaliitoksesta on kulunut yli kahdeksan vuotta, eikä pyörätien valmistuminen ole edes näköpiirissä. etenkin kun hartaasti odotettu jatko Sahalahdelta Pakkalaan valmistuu. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. S ahalahden ja Kangasalan välisellä pyörätiellä on sen verran mittaa, ettei ihan tavallinen tallaaja polje työmatkaa Kangasalta Sahalahdelle tai toisin päin. pyritään pääsemään eroon muun muassa aloitteella, jonka nimienkeruu on alullepanijoiden mukaan aikataulussa. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen 044 7557 214 kristiina.helminen@shl.fi Väkisin ja vapaaehtoisesti ?Jag talar inte svenska, men talar du engelska?. ehkä jopa oppilaita kuunnellen? Eräs paikallinen lukiolainen esitti minulle hiljattain ajatuksen historian opetuksen uudesta sisällöstä. -lausahduksella. Pakkoruotsista vapautumisen voi kuitenkin nähdä myös taas yhtenä uutena askeleena niin sanotussa oikeus-yhteiskunnassa, jossa minulla kuuluu olla vain oikeuksia vailla velvollisuuksia. Miksi kouluissa on pakko matematiikkaa, -maantiedettä tai -historiaa? Miksi tyytyä pakkoruotsista eroon pääsemiseen
Kori- ja rottinkikalusteet sekä keinutuolit . Mattovaraston loppuunmyynti -50% . Kuvaelman kesto noin 1,5 tuntia. 27.7. Tapahtumaan on vapaa pääsy. klo 18 Kostianvirta 1713 Sotahistoriallinen taistelukuvaelma lokakuun 1713 tapahtumista Pälkäneellä. Karoliinien sotilasleiri avoinna yleisölle koko markkinapäivän. Tervetuloa! Pälkäne-Seura ry:n Kostia-tapahtumaa tukevat Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Luopioisten Säästöpankkisäätiö, Pälkäneen kunta ja Luopioisten Ratsastuskeskus. www.kostia.fi. 040 715 4160 KEMIKALION INVENTAARIOALE korut ja asustekukat tuoksuja -40% -30% Esim. Erä Erä kosmetiikkaa -30-50% ja sukkatuotteet KOLME KAHDEN HINNALLA! (Tarjoamme edullisimman). Annukka kk Lintulahti, i l h i p. vapaa pääsy. Kostian markkinat 10 vuotta! Juhlavuoden markkinat aloittaa Hämeen Ratsukaroliinien saapuminen Kostian koululle klo 10. Savukalat ja paistetut muikut . Miesten ja naisten asusteet . (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna: in ma-pe 9-19, la 9-16, su 11-19 Marjabaari . Työkäsineet helppoheikkien Suomen mestarilta Matti ?Möly. Mobiili raportoi tapahtumista tuoreeltaan ja antaa vinkkejä tulevasta. Surffaa kännykälläsi m.shl.fi Muista! Koko lehti myös netissä www.shl.fi Sydän-Hämeen Lehti 26.7. Kahvikammari . Liha-autosta palvituotteet ja makkarat . Metrilakut ja makeiset . Keskiviikko 24.7.2013 . mukaan ZZZ NDQJDVDODQNHPLNDOLR ¿ Kostia kutsuu! Ole uutiskärje ssä t - lue Mobiiliuutise SydänHämeen Mobiili tuo paikalliset uutiset ja menovinkit taskuusi seitsemänä päivänä viikossa. Lue helposti matkapuhelimestasi, missä oletkin. Harjat ja taloustavarat . Maissilabyrintti Varaa Kulttuuria ja kansanhuvia! ilmoituspaikkasi tästä! ilmoitukset@shl.fi Säännöllinen Sanomalehden lukeminen tukee oppimiSta. p. Paikkana Onkkaalan urheilukenttä, Koulutie 3. Lettukahvio . Juho-lukkarin lukkarinkoulu, Saija Pitkämäen taidenäyttely, Sydän-Hämeen sukututkijoiden esittelypiste, kulttuuriosuuskunta Uulun lastenkonsertti ja Pälkäne-Seuran kahvila. Laukut ja lompakot . Ratsukot lähtevät liikkeelle urheilukentältä ja saapuvat Kehätien ja Keskustien kautta Onkkaalantielle. Historiallinen musiikkikuvaelma Kotoa pois esitetään markkinoilla klo 11-13 ja klo 14-16. Markkinatorilla käsityöläisiä, työnäytöksiä, loitsupiste, soppaa ja lättyjä, musiikkiesityksiä, kolikonlyöntiä. Viipurinrinkelit Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin! Kauppiaat - Maissilabyrintti on tosi siisti juttu! Mutsi taas diggaa Suttisen vattuja! SUTTISEN TILA PUTKIASENNUKSET NOPEALLAKIN AIKATAULULLA. JOS TILANNE PÄÄLLÄ, SOITA HETI! Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. Sydän-Hämeen Lehti PERINTEINEN TORITAPAHTUMA LUOPIOISTEN TORILLA KESKIVIIKKONA 31.7. 03 3 377 09 0940 0 Keskusaukio 2, Kangasala avoinna ma?pe 10?17 tai sop. Pölypussit ja imuritarvikkeet . klo 10-16 Kostian Wanhan ajan markkinat Markkinat 1700-luvun tyyliin ja karoliinien sotilasleiri Kostian koulun pihapiirissä, Onkkaalantie 73. Kuvaelman toteuttavat Uudenmaan Karoliinit, Hämeen Ratsukaroliinit, Luopioisten Ratsastuskeskus, Rautpohjan tykkikerho ja Pälkäne-Seura. Kuvaelmassa ammutaan ruutilaukauksia musketeilla ja tykeillä. Vinttipuoti . Yleisöä pyydetään varautumaan siihen, että laukauksista aiheutuu melua. Rahkolalta . Markkinaisäntänä kapteeni von Boije. 044 3477 411 Sydän-Hämeen Lehti (lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012) Puutarhakahvila Tervapääsky Huvila sulkee kesäpesänsä su 28.7. klo 17. Kiitämme upeita asiakkaitamme! Tapaamisiin ensi heinäkuussa! Sääksmäentie 825, 37700 SÄÄKSMÄKI p. Lisäksi mm. Markkinatiketti 5 euroa täysi-ikäisiltä, alle 18-v. Taistelukuvaelmassa nähdään jalkamiesten rinnalla ratsukkoja. Kissa- ja koirataulut + lahjatavarat . KLO 9-15! Myytävänä mm.
Työryhmät selvittävät myös kulttuuritalon esitysteknisten laitteiden hankintaa. heinäkuuta. Leväkukinnot ovat edellisviikkojen tapaan runsaita. Myös Sahalahden Pakkalanjärvellä havaittiin runsas sinileväesiintymä. Kirkkojärvi kuuluu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen leväseurantaan, Pakkalanjärveltä saatiin yleisöhavainto. ELY-keskuksen seurannassa olevilta rannoilta tehtiin viime viikon aikana kaikkiaan viisi sinilevähavaintoa. Kangasalan Kirkkojärven lisäksi levää oli neljässä paikassa eri puolilla Pyhäjärveä. ei halua avata ehdotuksen sisältöä, mutta jotain voi päätellä tulevasta lakimuutoksesta. Kuntalakiin on valmisteilla muutos, jonka mukaan kunnan tulee antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi, jos markkinoille syntyy kilpailutilanne. Matala kynnys, mutta huono maine Muilta kuin hallintomallin ja talousarvion osalta neuvottelukunta vielä jatkaa tehtäviään. 14 hengen neuvottelukunnasta on muodostettu kaksi työryhmää, joista Anja Aarnion johtama ryhmä pohtii talon tehtäviä ja toimintoja ja Tuomo Nisulan ryhmä nykyisen valtuustosalin käyttöä. Kiinteistöjen ja talouskeskusten kohdalla suojakasvus- Lahdentien turvallisuutta parannetaan raivaamalla aluskasvillisuutta aina 20 metriin saakka tosta poistetaan ainoastaan keskiviivasta. Kyörin pirtille löytyi vaalija Seurakuntatalolla pieniä korjauksia Vuolijoki. Ostajat ovat kansantieteilijöitä, jotka vaalisivat kohdetta arvoisellaan tavalla. Alakerran perähuoneessa on ollut kosteusvaurio. Myös riistaeläinten havaitseminen helpottuu, kun puustoa harvennetaan, Heinonen huomauttaa. Urakoita valvovan konsultti Karl Brombergin mukaan vesakonpoistoja tehdään enin- Kaiteitten, notkojen ja kallioleikkausten kohtia ei raivata. lahovikaiset liikenneturvallisuutta vaarantavat puut. Tien suoja- ja näkemäalueelta poistetaan runkopuita ja muuta kasvillisuutta. Myös keittiöstä on vuotanut vettä rakenteisiin, mutta kosteudet ovat nyt normaaleja. Seurakuntatalolle suositellaan uusia korvausilmaventtiileitä. 4 Keskiviikko 24.7.2013 uutiset . Nykyisin äänentoistoa häiritsee muun muassa samalla aallonpituudella toimivat urheilukentän kuulutukset.. Lisäksi tehdään pieniä korjauksia. Myös talon äänentoisto uusitaan. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Talon on määrä valmistua vuoden 2014 lo esitettyjä väitteitä. Puu katkeaa, liikenneturvallisuus paranee Kangasala, Pälkäne Valtatie 12:n eli Lahdentien turvallisuutta parannetaan parhaillaan Pälkäneen ja Kangasalan alueella. Koska työ on kesken, Aarnio valottaa vain perusperiaatteita. Saliin on tarkoitus hankkia ?korkeatasoisia . Raivaamatta jäävät kaiteitten, notkojen ja kalli- oleikkausten kohdat, koska todennäköisesti hirvetkin hakevat helpompia ylityspaikkoja, Karl Bromberg selventää. Tiealueen ulkopuolella rai- vattava kasvillisuus, pienpuusto sekä niin sanottu rajapuusto jätetään hajautettuna maastoon maanomistajan alueelle. shl Anu Ritvanen Karl Bromberg tään 12 metrin alueelle tien reunasta joka kolmas vuosi. Liikenneturvallisuutta parantavaa aluskasvillisuuden raivausta ja oksakorkeuden nostoa tehdään tienpitäjän määrärahojen salliessa tiealueen ulkopuolisella suoja-alueella. Pirkanmaan ELY-keskuksen teettämä urakka käsittää valtatie 12:n raivauksen Tampereen, Kangasalan ja Pälkäneen kuntien alueella aina KantaHämeen rajaan saakka. . Niillä varmistettaisiin, ettei korvausilma tulisi rakenteiden läpi. Puhelimitse (03) 539 9800 Kulttuuritalolle haetaan toimintaa Kangasala Ehdotus kulttuuritalon tulevasta hallintomallista on jo jätetty kunnanhallitukselle. Kirkkojärven levätilanne jatkuu edelleen synkkänä. Kirkkovaltuutettu Tero Ahlqvist ehdotti kevääl- lä, ettei Kyörin pirttiä myytäisi. Kirkkoneuvosto ei hyväksynyt Ahlqvistin aloitetta, vaan esittää, että rakennus myytäisiin museoirtaimistoineen 43 000 eurolla. Kimmo Pyykkö -museo ei kuulu neuvottelukunnan tehtäväalueeseen. Sisältötyöryhmä esittää ensimmäisen sisältöversion koko ryhmälle 30. Suoja-alue käsittää 20 metrin matkan tien keskilinjasta luiskiin päin. Pirkanmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) viranomaisasioiden aluevastaavan Saila Heinosen mukaan suoja-alueelta poistetaan erityisesti törmäystilanteessa vaarallisia runkopuita ja oksia kolmen metrin korkeuteen saakka. . Pälkäneen seurakunnan kirkkoneuvosto esittää elokuun puolivälissä kokoontuvalle kirkkovaltuustolle, että pirtti myytäisiin 43 000 eurolla. Kyörin pirtillä on järjestetty kerran vuodessa seurat, mutta muuten sillä on ollut vähän käyttöä. Vuolijoen kyläläiset ottivat yhteyttä maakuntamuseoon, kun seurakunta laittoi kohteen myyntiin. Talolle tarvitaan kiireesti toimitusjohtaja varsinaista toimintaa suunnittelemaan ja aloittamaan, Frick perustelee. Hallintovaihtoehtoina on joko kunnallinen tai osakeyhtiömuotoinen hallinto. ei elitistisiä ? esityksiä?, musiikkia, teatteria tai elokuvaa. Pääosin tiealueen raivausjäte poistetaan. Frick Kirkko järvellä on yhä paljon sinilevää Kangasala. Tulevan kulttuuritalon toimintoja ja nykyisen valtuustosalin käyttöä pohjustaa neuvottelukunta, joka luovuttaa varsinaisen lausuntonsa kunnanhallitukselle elokuun loppuun mennessä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Frickin mukaan luonnos hallintomallista ja talousarviosta luovutettiin etuajassa, jotta asiat saadaan etenemään. . Kriittisyys on hyvä asia, mutta siihen ei kannata jumiutua, vaan miettiä miten toiminnot järjestetään parhaiten. Siellä voi järjestää vaikka mitä ihania juttuja! Varastotilat riittävät, kun käytetään nykyaikaisia varastointitekniikoita, Aarnio kommentoi julkisuudessa Kangasalan kulttuuritaloa rakennetaan jo piirustusten mukaan. Työryhmä haluaa talosta matalan kynnyksen kohtauspaikan, jonne voi helposti tulla iästä tai väestöryhmästä riippumatta. Talon yllä vellova arvostelu harmittaa Frickiä ja Aarniota. Frick haluaisikin taloa kutsuttavan työnimellä Kangasala-talo, koska kulttuuritalo-nimitys on jo niin kielteisesti leimautunut. . Talo on jo rakenteilla, ja se valmistuu 2014, mikä on todella hieno asia kulttuurin harrastajille kaiken kritiikin ja spekuloinnin jälkeen. Seurakuntatalosta ei löytynyt rakenteellisia kosteusvaurioita tai -ongelmia. Alkukesästä tehdyssä kosteuskartoituksessa tutkittiin alakerran tiloja pintakosteudentunnistimella ja rakenteisiin tehdyillä porauksilla. löytynyt ostaja. Kyörin pirtille on Pälkäne. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi
Keskiviikko 24.7.2013 . Aitauksessa laiduntaneet hevoset olivat ilmeisesti säikähtäneet jotakin ja painaneet aidan läpi soistuneeseen järveen. Hevosten omistajat havahtuivat hieman ennen seitsemää hirnahteluun. Hevoset olivat siinä vaiheessa jo sadan metrin päässä kovasta rannasta ja uppeluksissa kaulaa myöten. Paikalle hälytetyt palomiehet tekivät toista tuntia hommia ennen kuin hevoset saatiin ylös. Uuden tilan käyttöönoton aikataulu täsmentyy vasta syksyllä, mutta odotettavissa on, että kirjasto palvelee Pitkäjärven koulun naapurissa viimeistään vuoden 2014 alussa. Vatialan kirjaston kiinniolon aikana Kangasalan pääkirjasto ja kirjastoauto sekä Suoraman, Sahalahden ja Kuhmalahden lähikirjastot palvelevat asiakkaita normaalisti. Haltialle tontteja Luopioinen. Myös muihin kohteisiin tehdään palotarkastuksia pistokoeluontoisesti. Omavalvonnalla lisätään ihmisten tietoisuutta siitä, että he ovat viime kädessä itse vastuussa omasta kiinteistöstään ja sen turvallisuudesta. Omavalvontaa kokeiltiin viime talvena Kihniössä, Ylöjärven Viljakkalassa ja osassa Pälkänettä. Kirjaston kiinnimenosta tiedotetaan, kun aikataulu täsmentyy. Vatialan kirjasto palvelee asiakkaita kesätauon jälkeen 5.8. Toinen iso asia on valtuutettujen ryhmätyöhuoneiden muutostyöt. Heinä-elokuun aikana noin 13 000 pientaloon toimitetaan omavalvontalomakkeet. Omavalvonnalla tarkoitetaan menettelyä, jossa pientalojen asukkaat tekevät itse asuntonsa paloturvallisuustarkastuksen pelastuslaitoksen lähettämän materiaalin pohjalta, kirjaavat huomionsa valvontalomakkeeseen ja lähettävät täytetyn lomakkeen pelastuslaitokselle. Omavalvonta parantaa tarkastuksen vaikuttavuutta ja te- Sää hokkuutta. Niiden vieressä olevat tontit voidaan laittaa myyntiin, kun tie on rakennettu.. Salista muokataan pienryhmien harjoittelutila, johon tehdään muun muassa esiintymistilaksi pieni koroke. . Nykyinen neuvottelukunta on kolmas työryhmä kulttuuritalo-hankkeen aikana. shl Anu Ritvanen Palokunta nosti hevoset suosta Sahalahti. Jatkossa tavoitteena on, että valvonta kattaa kaikki pientalot ja vapaaajan asuinrakennukset viiden vuoden välein. Mikäli asukas haluaa perinteinen palotarkastuksen kiinteistöönsä, se on mahdollista. Asukas voi kirjoittaa toiveen palotarkastuksesta palautettavaan lomakkeeseen tai soittaa oman alueensa palotarkastajalle. Toistaiseksi lomaketta ei voi palauttaa sähköisesti. Perinteisellä ovelta ovelle palotarkastuksella ei ole tavoitettu kaikkia asukkaita, koska tarkastuksia on tehty pääosin arkipäivisin. Omavalvonnasta on saatu hyviä kokemuksia Pirkanmaan pilottialueilla. Tulevaisuudessa tiloja oppuun mennessä. voivat käyttää eri järjestöt valtuustoryhmien ohella. Anja Aarnion johtama ryhmä on jakautunut työryhmiin. Sisältöä pohtivat Tuula Komsi, Jyrki Lähteenmäki, Heini Niklas-Salminen ja Martti Silvennoinen. Anja Aarnio ja Leena Pajukoski laativat selvitykset hallintomallista, talousarviosta taas Martti Silvennoinen ja Kaisa Tienvieri. Esitystekniikkaa selvittävät Juha-Mansikka-aho ja Anja Aarnio. Tuomo Nisulan johtama ryhmä pohtii valtuustosalin käyttöä Juha Mansikka-ahon, Niina Kettunen-Niemen, Leena-Maija Raukolan, Soili Uotila-Välimäen, Mika Eerolan ja nuorisovaltuuston edustajan Sanna Kallion kera. Valtuustosalista harrastetilaa Frickin mukaan nykyinen valtuustosali oheistiloineen siirtyy kulttuuritoimijoiden ja muun muassa vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön. Tilojen saneeraus valmistuu elokuun loppuun mennessä. Kirjaston muuttotyöt käynnistynevät syyskuun aikana, ja kirjasto sulkee ovensa nykyisissä Lentolan tiloissa Mäkirinteentiellä todennäköisesti syyskuun alussa. Esimerkiksi puuttuvat kattosillat oli suunniteltu asennettavaksi tulevan kattoremontin yhteydessä. Vapaa-ajan asuinrakennusten osalta omavalvonta aiotaan käyttöön vuonna 2014. Sydän-Hämeen Lehti 5 Neuvottelukunta Kunnanhallituksen kutsuman kolmannen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Erkki Frick. Seurakunta on ai- emmin myynyt pappilasta viisi vapaa-ajantonttia. Iltayhdeksään mennessä toinen hevosista pääsi omille jaloilleen. 7- ja 19-vuotiaiden ravureiden pelastus vaati paljon lihasvoimaa, ja paikalla oli kaikkiaan 17 palomiestä Sahalahden ja Kangasalan VPK:sta sekä Kangasalan vakinaiset palomiehet. Lisäksi nostoon osallistui neljä talon väkeen kuuluvaa. kirjasto saa uudet tilat vanhasta veturikorjaamosta Nattarin alueelta. Valvontalomakkeiden palautusprosentti oli 70 ja palautetuista lomakkeista kolmanneksessa oli merkitty korjausta vaativia huomioita. Omavalvontalomakkeen palauttamiseen annetaan aikaa kuukausi. Tiloista on tarkoitus periä muodollista vuokraa, jotta käyttäjät ovat tosissaan tarpeensa kanssa. Tilojen saanti on iso juttu monelle harrastajaryhmälle, Frick uskoo. Lopullisen raporttinsa neuvottelukunta haluaa luovuttaa kunnanhallitukselle jo elokuun lopussa, vaikka toimeksiannossa määräaikaa annettiin vuoden loppuun saakka. lähtien, lainojen eräpäivä siirtyy myös tammikuun loppupuolelle. Kirjaston muuttoon ja tilan kalustamiseen ja varusteluun varataan aikaa useampi kuukausi. Tähän asti huoneita on käytetty pari kertaa kuussa ennen valtuuston kokouksia. Vyötäröä myöten suohon uponneet Pitkä laina-aika: Aineisto palautetaan veturikorjaamon uuteen uuteen kirjastoon vasta tammikuun lopulla Vatialan kirjasto varautuu muuttoon Kangasala. Mikäli lomakkeessa on korjausta vaativia huomioita tai lomaketta ei palauteta, kohteisiin tehdään palotarkastus syksyllä. Tarkastukset ovat pientaloille maksuttomia. pelastajat kiskoivat hevosia etujalkojen taakse kiinnitettyjen liinojen ja paloletkujen avulla kohti kantavaa maaperää. Hikisen nostourakan päätteeksi molemmat hevoset saatiin kunnossa ylös ja uupuneita uimareita päästiin elvyttämään. Seurakunta rakennuttaa tien Hirviniemeen, jotta Haltianselältä voitaisiin myydä rantatontteja. alkaen vielä noin kuukauden ajan. 5.8. Kaksi ravihevosta upposi umpeen kasvaneeseen jär veen Sahalahden Isoniemessä maanantaina. Vatialan lähi- Omavalvonta: Pelastuslaitos lähettää listan tarkastettavista kohteista Asukas tekee itse pientalojen ja mökkien palotarkastukset Pientalojen ja vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa siirrytään viranomaisten tekemistä palotarkastuksista omavalvontapohjaiseen valvontaan koko Pirkanmaan alueella. Lomakkeen täyttö ohjaa korjaamaan heti havaittuja puutteita, esimerkiksi toimimattoman palovaroittimen. Pilottihankkeessa osa korjausta vaativista huomioista oli sellaisia, jotka korjattaisiin myöhemmin. alkaen Vatialan kirjastosta lainattuun aineistoon tulee pitkä laina-aika: lainat erääntyvät vasta tammikuun 2014 lopulla. Kun asiakas uusii Vatialasta lainaamaansa aineistoaan esimerkiksi verkkokirjastossa 25.7. Lomakkeen palauttamatta jättäneisiin ja korjausta vaativiin kohteisiin tehdään palotarkastus
Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Turun esimerkin valossa todelliset kustannukset nousisivat yli 100 miljoonaan euroon. Tampere on Tavase Oy:n suurin osakas ja rahoittaja. Luopumalla Tavasesta Tampere saa enemmän liikkumatilaa hankkeisiin, jotka valtuusto katsoo tarpeellisiksi kaupungin ja sen kuntalaisten kannalta. Pauli Kiuru kansanedustaja (kok) Valkeakoski Tutkimuksia ei ole Sydän-Hämeen Lehden (SHL tauksesta ja puhdistumisesta 17.7.) artikkelissa Tekopohja- täysin tyhjänpäiväisiä teoreetvesilaitos Kaksi viikkoa aikaa tisia malleja. Apulaispormestari Pekka Salmi (sd) lupasi, että Tavasen lupaprosessi viedään loppuun, sitten hanke pannaan jäihin. Tavase on testantehdä muistutus kohdan muis- nut veden virtaussuuntia ja tutus ja vaatimus alakohdan viipymää harjussa harjun omaa perustelut viimeisessä kappa- pohjavettä kierrättämällä. Salmi näki rakentamisen moraalisena ja poliittisena kysymyksenä, vaikka juridisesti se voisi olla mahdollista olettaen, että yhtiö saisi hakemussuunnitelmallaan aluehallintovirastolta rakentamisoikeuden. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen tuki Salmen näkemystä: ?Lupa haetaan, sitten homma seis.. Sen sijaan monikunnallinen Tavase-tekopohjavesihanke koskee Autot ovat kovilla, kun sadevesi syventää Pälkäneen keskustateiden teräväreunaisia reikiä. Hänen mukaansa hankkeiden pitää olla niin hyviä, että kannatusta löytyy. Tunneli-, ratikka- ja Keskusareenapäätökset kuuluvat Tampereen valtuustolle. E-reseptin käyttöönoton jälkeen terveydenhuolto vielä hioo käytäntöjään mutta uskomme, että lopputuloksena saamme asiakkaita ja kansanterveyttä paremmin palvelevan järjestelyn. Marja Mustalahti Vastuulääkäri, Pälkäneen terveysasema Mikko Unkila Apteekkari, Pälkäneen Apteekki Apulais pormestari lupasi, että Tavasen lupaprosessi viedään loppuun, sitten hanke pannaan jäihin. tammikuuta 2013. Kun paperiresepti viedään terveyskeskukseen uusittavaksi, se yleensä käsitellään noin vuorokauden kuluessa hoitovastuussa olevan lääkärin toimesta. E-reseptin tie on siinä mielessä erilainen, että se ohjautuu uusittavaksi sähköisesti lääkärille joka voikin kyseisenä ajankohtana olla estynyt tai tilapäisesti pois työpaikalta, jolloin uusimiseen voi tulla muutaman päivän viive. Kangasalan Sanomissa (1.2.) Pekka Salmi kertoi avoimesti, että ?poliittisella tasolla eli kaupunginhallituksen jäsenten ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken on sovittu, että hanke laitetaan koipussiin, mutta lupaprosessi katsotaan loppuun.? Tavasen konsulteilla tuottaman tiedon mukaan hanke maksaisi toteutuessaan 57 miljoona euroa. Virallisesti terveydenhuollon pitäisi reagoida uudistamispyyntöön kahdeksan päivän kuluessa ja mutta vain harvoin odotusaika venyy muutamaa päivää pidemmäksi. Säännöllisesti lääkettä käyttävän pitäisi hyvissä ajoin, vaikkapa silloin kun reseptin viimeinen lääkepakkaus on otettu käyttöön, tulla terveyskeskukseen tai apteek- kiin uusimispyyntöä tekemään. Pälkäneellä ja muuallakin on asiakkailla ollut hyvä tilanne siinä, että uusimispyynnöt on käsitelty nopeasti. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Keskusteluun on nostettu myös päätöksentekokulttuuri. Entinen kaupunginjohtaja Pekka Paavola vaati Aamulehdessä (10.7.) lepsuilun lopettamista ja tilalle väkisin jyräämistä. on jo seuraavana päivänä apteekissa. Testatut vesimäärät ovat saada vasta kun se toimii todel- olleet vain muutamia prosentlisilla vesimäärillä.? teja niistä vesimääristä, jota Tavase on tehnyt veden vir- valmiissa tekopohjavesilaitok-. Vanhojen paikkojen vieressä on uusia osakaskuntien lisäksi Pälkänetreikiä. tä, joka on joutunut kärsimään yhtiön jyräävästä päätöksentekokulttuurista jo vuosia. Osakaskunnista Kangasala, Valkeakoski ja Akaa ovat päättäneet irtautua vedenhankinnan kannalta turhasta, ympäristön näkökulmasta haitallisesta ja kustannusten osalta ylimitoitetusta Tavasesta. Seuraavan päivän lehdessä pormestari AnnaKaisa Ikonen kertoi luottavansa jyrähtelyn sijasta tiedolla johtamiseen. Apulaispormestari Pekka Salmi puolestaan korosti demokraattisuutta ja avoimuutta. Hanke ei ole osoittautunut sellaiseksi, että kannatusta Olisiko jo viimein aika tehdä Pälkäneen sekä siihen 12-tieltä tuleva Keskustie on tarvitse olla samassa kunnossa, kun tais- löytyisi kuntien valtuustoista. taajama-alueen teiden pinnoille muutakin jo pitkään ollut uutta päällystettä vailla. teluiden aikaan? Hyvää tarkoittava tekopohjaveuusimista kuin ajoratamaalaukset? Vaikka onkin Kostianvirran taistelun sihanke ei vastannut odotuksia. Seppo Tikka Etenkin kylää halkova Onkkaalantie 300-vuotisjuhlavuosi, niin ei kai teiden Olemme saaneet uutta tietoa Tavasesta, sen vaihtoehdoista ja Näsijärven hyvästä tilasta. Siksi Kaupinojan vedenpuhdistamo Tampereella Näsijärven rannassa peruskorjataan, samoin Tyryn pintavesilaitos Valkeakoskella. Olosuhteiden ja tiedon Olen ollut hyvin tyytyväinen näihin uusiin Jos menen paperireseptin kanssa vas- hidastaa e-resepteissä? muuttuessa päätöksiä on arvie-resepteihin, mutta ihmettelen vaan sitä, taanottoon ja jätän sen uusittavaksi, resepti oitava uudestaan. Vesi leessa sanotaan ?Ympäristövai- ei ole virrannut Tavasen olettakutusten arvioinnin yhteydessä miin suuntiin, eivätkä viipymät todettiin, että luotettavaa tietoa ole olleet riittäviä puhdistumilaitoksen toiminnasta voidaan seen. Mikä vanhojen näkemysten pohjalta ei ole tältä vuosituhannelta. Uudesta poliittisesta kulttuurista saimme lupauksen myös Aamulehden järjestämässä yleisötilaisuudessa 30. Pälkäneen keskustan tiet reikiintyvät ja murenevat Miksi reseptin uusiminen kestää? Reseptin uusiminen hoituu yleensä muutamassa päivässä Utelias pillerinpyörittäjä esitti hyvän ky- symyksen sähköiseen lääkemääräyksen eli e-reseptiin uusimiskäytäntöön liittyen. Lääkemääräyksen voi uusia kahta reittiä, apteekin välityksellä tai olemalla yhteydessä suoraan reseptin määränneeseen terveydenhuollon yksikköön/lääkäriin. Uusimiskäytännöt ja niiden nopeus voivat vaihdella eri terveydenhuollon yksiköissä, mutta lääkereseptit uusitaan heti kun asiakkaan hoidosta vastaava lääkäri saa uusimispyynnön ja päättää uusia reseptin. Jyrääminen Utelias pillerinpyörittäjä miksi niiden uusiminen kestää 2?3 päivää. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tavase on päätöksenteon testiareena Tampereen talous on tiukalla. Isoista investoinneista päättäminen on poliittisesti haastavaa. 6 Keskiviikko 24.7.2013 lukijalta
Varsinkin kun asiantuntijoiden nostamiin epäkohtiin talon suunnittelussa ei ole kunnan johdossa haluttu mitenkään puuttua vaan talo valmistuu juuri sellaisena kuin Kimmo Pyykön valitsema arkkitehti talon on suunnitellut. Faktoja: vuoden 2010 lopussa talosuunnitelma oli järkevä, suorakaiteen muotoinen kokonaisuus jossa mukana oli myös liiketiloja joihin paikallisia yrittäjiä olisi tullut vuokralaisiksi. Hinta-arvio oli 5,7 miljoonaa euroa. Tehdä ehdotus esitystekniikkaan liittyvistä laitehankinnoista. 3. Ja se vuokraustoiminnan ja Sydän-Hämeen Lehti! Toimivan Niklas-Salmisen omat tehostamisen valmistelu jatvotaan parasta ja toimitaan motiivit myös mietityttävät. kuu?. sen eteen tämänkin projektin Jos asioihin haluaa vaikuttaa, Tätä käsitystäni kunnanda väliaikatarjoiluita varten erikseen. Talon käyttökustannuksia ei ole laskettu eikä arvioitu liiketoimintapotentiaalia. Konserttisalia ollaan pienentämässä 56 neliömetriä, eikä soittimille suunnitella lainkaan varastotiloja. Uuden valtuuston olisi tullut vuoden 2012 tilinpäätöstä käsitellessään havahtua asiassa ja jopa päättää, että vanhan valtuuston päätöksen vastaisesti perityt maksujen korotuksen palautetaan niitä suorittaneille. Nyt kunnanhallitus näyttää päättäneen yleisohjeet ja hinnaston kunnan tilojen tilapäiskäytölle 1.9.2013 alkaen ilmeisesti niitä viemättä valtuuston käsittelyyn, koska hallintosääntö ei sitä edellytä. Se on nykyään nopeaa ja helppoa. Venevalkaman omistajat Perinteiset natsit Natsi on suomalaisen kansallispuvun päähine. Vaan sepä onkin nyt heinäkuussa kaksi viikkoa kiinni. Lasketaankohan se force majeure -tapaukseksi, jos mökin perinteitä noudattaaksemme laskemme pyydykset vesille ilman merkkejä, koska niitä ei voi saada mistään? Ravustuskausi alkoi, vaan eipä voinut ostaa ravustus/kalastusmerkkejä Pälkäneeltä Hirvonniemen kalastusalueelle. Huoltoasema, josta merkit piti tänä vuonna ostaa, oli sul- kenut ovensa parhaana mökkiläisten loma-aikana (8.7.? 21.7). Valtuuston päätöstä ei näin noudatettu tai joku alkoi tulkita toisin kuin koin valtuuston tahdon. Se selvisi minulle vasta nykyisen Heini Niklas-Salminen valtuuston päättäessä vuoden Kulttuuritalon sisältöä 2012 tilinpäätöksestä. Valmistella esitys nykyisten valtuustosalin tilojen uusiokäytöstä vapaaehtoisjärjestöjen tarpeisiin. Kimmo Pyykkö museo rajattiin toimeksiannon ulkopuolelle. Kaikkia muita tiloja on jouduttu alkuperäisestä suunnitelmasta pienentämään, mutta samanaikaisesti Kimmo Pyykön museokompleksi on kasvanut lähes 100 neliömetrillä 550 neliömetriin. Talosta halutaan korkeatasoinen konsertti- ja kokoustalo, mutta ilman kunnollisia keittiötiloja. on ensi vuotta ajatelden tolan julki tuomisesta! tilaisia, eli eiköhän asioita ole len hyvä, kun tämä merkitsee Kiitos Sydän-Hämeen Lehti, tuumattu aika monesta näkökuten minulle on vakuutettu, että julkaisitte tämän jutun! kulmasta. että ensi vuonna noudatetaan Outi Pettersson Kirjoitus vaikuttaa lähinnä maksuttomuudessa ja maksuisKimmo Pyykön mustamaasa tämän vuoden 2011 hinnoitHyvin sanoit Outi! Kiitos Heini laamiselta. Ainakin myös EteläPohjanmaan kansallispukuun kuuluu hame, liivi, paita, natsi, essu ja koru. Heini Niklas-Salminen Niin että suomalainen natsi on vanhempi ja arvokkaampi asia kuin saksalaisten nazi samaten kuin suomalaisten hakaristi on ihan toista maata kuin hitleriläisten hakaristi. Olkaamme ylpeitä natseistamme ja hakaristeistämme! Perinteen tutkija tehty Roineen järvivedellä Force majeure -raputapaus sessa tultaisiin käyttämään. Veden puhdistumisesta Tavasen suorittama harjun oman pohjaveden kierrättäminen ei kerro yhtään mitään, sillä sadetettu/ imeytetty vesi on ollut jo valmiiksi laadultaan erinomaista harjun luonnollista pohjavettä! Luonnollisesti myös imeytyskaivoihin kertynyt vesi on tällöin laadultaan erinomaista. Luotettavaa testaustietoa veden virtaussuunnista, viipymistä harjussa ja todellisesta puhdistumisesta harjussa saadaan vain sadettamalla/ imeyttämällä harjuun Roineen järvivettä ja vesimäärien on oltava muutamia kymmeniä prosentteja niistä vesimääristä, jota valmiissa tekopohjavesilaitoksessa tultaisiin käyttämään. Koska Tavase ei ole testannut veden virtausta ja puhdistumista edellä esitetyllä tavalla, lupaa tekopohjavesilaitokselle ei saa antaa. Miten on mahdollista, että tuoksi ajaksi ei ole järjestetty muuta myyntipaikkaa? Pettyneenä palasimme mök- kirantaamme ja laitoimme ensimmäisenä ravustuspäivänä merrat vanhoilla merkeillä. Muutoin olemme Pälkäneen palveluihin erittäin tyytyväisiä! Mökkiläinen Mökkiläinen. Olet oikeassa siinä että yrittäjänä olisi ollut ehkä järkevämpää olla vain hiljaa eikä miettiä että ketähän tässä olen vuosien varrella suututtanut ja paljonko on liiketoiminta tästä kärsinyt. ja 27.6. Erkki Frick työryhmän puheenjohtaja Harhautus harmittaa Neljänäkymmenenä valtuustovuotenani sain muun muassa aika-ajoin ajaa läpi näkemystä, että kunnan vapaa-ajan harrastuksiin osoittamat, yhteisin varoin rakennetut ja ylläpidetyt tilat ovat maksuttomia kangasalalaisten seurojen ja yhdistysten moninaisiin toimintoihin, joilla on myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten elämään. Näin tapahtui myös viimeisellä valtuustokaudellani, jolla kuitenkin huomaan (nyt) kokeneeni harhautuksen valtuuston päättäessä 14.11.2011 vuoden 2012 talousarviosta. Oikea numero on PL 200. Piti laskea verkot veteen, että saisi syöttikalaa, kun sunnuntaina alkaa ravustuskausi. Silloin heitetään perinteen mukaisesti heti puolilta päivin merrat järveen. Lähdin siis hakemaan merk- kejä sekä verkkoihin että mertoihin. Nyökkäiltiin hyväksyvästi, taisi joku myönteisesti kommentoidakin. Arkkitehti ehdotti, että jokainen tuo siirrettävät jääkaapit tullessaan ja niitä säilytetään valtuustosalissa. Kunnan terveystarkastajilta ei haluta lausuntoa suunnitelmavaiheessa, vaan vasta kun talo on jo valmis. Tällä suunnitelmalla tulevalla yrittäjällä ei ole mahdollisuutta järkevään liiketoimintaan, koska talossa ei voi valmistaa eikä säilyttää ruokia tai juomia. Sydän-Hämeen Lehti 7 Kulttuuritalon suunnittelusta Vaikka kulttuuritalon sisältöä suunnittelevalle asiantuntijaryhmälle ensimmäisessä kokouksessa painotettiin, etteivät ryhmäläiset saa viestiä talosta mitään, totean, että epäkohtien tuominen kuntalaisten tietoisuuteen on minulle tärkeämpää kuin kyseisessä ryhmässä jatkaminen. Kh antoi vastauksensa 18.6.2013. Kerroin saadut vastaukset työryhmille kokouksissamme 24.6. Tuleeko se riittämään rakennuskustannuksiin, on kysymysmerkki. Suorakaiteen tilalle on tullut neljästä ?siirtolohkareesta? muodostuva kokonaisuus. Mitä on tapahtunut suunnitelluille tiloille? Kuntalaisille luvatusta suuremmasta valtuustosalista tuleekin nykyistä pienempi, tulevaan kunnanhallituksen huoneeseen ei mahdu kerrallaan kuin osa kokouksen normaalikokoonpanosta. Itse yrittäjänä toitelua. Nyt kannattaa viimeinkin kuntalaisten herätä kannatus kerätä vetoomus kulttuuritalon tarpeellisuudesta, itse en ainakaan mihinkään museoon mene. kimmo p Kyseisen asiantuntijatyöryhmän työ on kesken, ja nyt yksi sen jäsenistä tulee kertomaan ?faktoja?. Keskiviikko 24.7.2013 . Ei kuulemma ole tarvetta. Flyygeliä on tarkoitus säilyttää lastaussillan yhteydessä joka on talvipakkasellakin ulos asti auki. Liiketiloja ei tule. Enää pitää vain tietää, että kuka ihmeen Kimmo Pyykkö. Mikä talo Rakentakaa se Pyykkö -museo vaikka Kirkkojärveen jään päälle. Työryhmältä on annettu myös väliraportti kunnanhallitukselle ilman että työryhmän jäsenet olisivat raporttia nähneet saati hyväksyneet. suhteen. siltojen polttaminen ei siinä taida auttaa. Hanna Mattsson Käsitinkö oikein, että kulttuuritalosta tuleekin Kimmo Pyykkö -museo. Mutta kun omat periaatteet menevät välillä rahanteon edelle, ei voi mitään. Hartain toiveeni on että toimittajat tarttuisivat toimeen ja alkaisivat analyyttisesti tutkimaan case Kulttuuritaloa, olisi varmasti uskottavampaa kun faktat luettaisiin oikeana lehtijuttuna eikä mielipidekirjoituksena. hallituksen päätösehdotuksen tarkoituksena ei kukaan kyseenalaistanut. Naisten Viipurin kansallispuvun päähineenä voi käyttää silkkihapsuista natsia. puheenjohtajana kh:lle raportin työn etenemisestä ja työryhmiä arkarruttavista kysymyksistä. Näiden väitteiden todenperäisyyttä kun ei ole mistään muualta tarkistettu. Puskista huutelua Puskista huutelijalle voin kommentoida että nimimerkin suojasta olisi kyllä paljon helpompaa ottaa asioihin kantaa. Mutta urheilukauppa ei enää myykään lupia Hirvon vesille, vaan ne saa keskustan huoltoasemalta. Tehdä ehdotuksia rakenteilla olevan talon sisältötoiminnan järjestämiseksi. 2. Toukokuussa 2011 kunnanhallitus päätti että taloon tulee Kimmo Pyykön henkilömuseo. Jokaiseen tilaisuuteen tulee pöydät ja tuolit tuo- Vastine Kunnanhallitus nimesi toukokuussa 2013 työryhmän ja antoi sille kolme tehtävää: 1. Sopimuksen mukaan kirjoitin 16.6. Pyykön vaatimuksesta arkkitehti vaihdettiin hänen ehdottamaansa helsinkiläiseen suunnittelutoimistoon. Valtuusto on myöntänyt tähän mennessä takauksen noin yhdeksän miljoonan euron lainalle. Työryhmän tehtävänä ei ole myöskään arvioida kunnan aiempia päätöksiä. Kunnanhallitus pyysi minua ryhmän puheenjohtajana kertomaan suunnittelun edetessä esille tulevista asioista ja kysymyksistä. Oheisen kirjoituksen lopuksi todetaan, että työryhmältä on annettu myös kirjalllinen väliraportti. Kunnan- valtuuston päätettävissä asia ei ole, ja siksi hallinto-oikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn. Kannattaisi siirtyä nykyaikaan tarkistamalla asiat alkuperäislähteistä. Ilmapiiristä ei aistinut, että valtuuston päätöstä tulkittaisiin vallan toisin. Valtuuston päätöksestä huolimatta aika monia hintoja korotettiin 1.5.2012 alkaen ja tuli uusiakin kohteita maksujen piiriin. Kunnan toimiva johto ei ole halunnut tehdä laskelmia miten kustannukset katetaan eikä tutkia mahdollisuutta Kimmo Pyykkö museosta luopumiseen. Eikä laskea mitkä olisivat olleet kustannukset rakennussuunnitelmien muuttamisesta ja toisaalta syntyvistä säästöistä jos Pyykkö museosta luovuttaisiin ja tilalle tulisi liiketiloja, talossa olisi toimivat keittiötilat ja monipuoliset tapahtumat mahdollistavat muunneltavat tilaratkaisut. Kulurakenteen reipas kasvu ja tilasuunnitelmien ongelmat on tuotu päättäjien tietoon jo ennen varsinaisen rakennustyön aloitusta, mutta mihinkään korjaaviin toimiin ei ole ryhdytty. Tuotakoon myös esiin että asiantuntijaryhmältä on kielletty Kimmo Pyykön museon toiminnan suunnittelu ja arviointi. Lehtitiemiettivän työryhmän jäsen tojen mukaan kukaan valtuutetuista ei löytänyt moitteen sijaa lukemistaan asiakirjoista. Talousarviokokouksessa 14.11.2011 sanoin puheenvuorossani tähän tapaan: ?KunNetistä nanhallituksen päätösehdotus, joka tulee valtuuston päätökKiitos Heini Niklas-Salminen Lukemani mukaan työryhmän seksi: ?maksut nykykäytännön suoraselkäisyydestä ja asioijäsenet ovat eri alojen ammat- mukaan. Ei ole mitään järkeä käyttää kymmeniä miljoonia euroja hankkeeseen, jonka toimivuus on täysin epävarmaa. Jukka Ollikkala Korjaus: Viimeviikkoisessa Tavase-jutussa aluehallintoviraston postilokeronumero oli väärin. Vielä en ole asiasta nähnyt yksityiskohtaista tiedotetta, mutta veikkaan, että byrokratian kasvattamisinto ei ole kunnassamme ainakaan laantunut. Eikä kangasalalaisten seurojen ja yhdistysten toiminnan hankaloittaminen vähentynyt. Pentti Lahti-Nuuttila Väärää tietoa taas Sydän-Hämeen Lehti julkaisi väärää tietoa (SHL 17.7.) Tommolan jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitsevasta venevalkamasta. Venevalkama on yhä yksityistä maata, koska lunastuslautakunta päätti niin
Tämä parantaa ojien kuivatustehoa ja puuston kasvua. Vuonna 2012 Pirkanmaalla kunnostusojitettiin noin tuhat hehtaaria, joka jää puoleen metsäohjelman tavoitteesta. Metsätiet keskeinen osa metsätaloutta Metsätiet ovat keskeinen osa metsätaloutta. Laser tuntisi puuden osalta työ alkaa olla valmis. 8 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . Suomen kattava metsätiestö on myös edistänyt metsäteollisuuden kilpailukykyä. Sen ja maastokäyntien avulla mahjälkeen alkaa uusi kierros, jolla dollisesti täydentyvä tieto syötietoja päivitetään. tettäisiin myöhemmin, Antti Pirkanmaalla yksityismetsi- Peltonen kertoo. en kaukokartoitus aloitettiin Laserkeilauksen ansiosvuonna 2010. Metsänomistajille postitetaan jatkossa myös paperiversio, jossa esitetään kartalla lähivuosien tärkeimmät metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet. Bittimetsä -hanke: Viime vuonna Pirkanmaalla hoidettiin 14 500 hehtaaria taimikoita ja nuorta metsää Hoidettu metsä kasvaa nopeammin Taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöillä nopeutetaan metsän kehittymistä myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. Kun taimet on istutettu, taimikon ympäriltä kannattaa polkea heinää. Tieto auttaa siinä, että met- sissä tehdään oikeita hoitotoi- tiedot valmistuvat ensi vuonna. menpiteitä oikeaan aikaan. . Lannoitus on kannattavaa suorittaa niin sanotussa 03-kehitysluokassa, kun tukkipuu on järeytymässä päätehakkuukypsäksi, Niittylahti selventää. Metsäojitus keskittyy lähes kokonaan kunnostusojitukseen eli vanhat ojat perataan tai suolle tehdään täydennysojia. Tavoitteeksi alueellinen metsäohjel- ma asettaa 8000 hehtaaria. Kasvun parantamiseksi tehtävä metsän lannoitus on myös nostanut suosiotaan, mutta vielä ollaan kaukana alueellisen metsäohjelman tavoitteesta. Esimerkiksi vuonna 2004 torjuntaa tehtiin vain 3400 hehtaarilla. Uusia teitä rakennettiin 34 kilo- Matti Äijö raivaussahan kanssa taimikonhoitotöissä. Suo Kunnostusojitus: 958 ha men metsäkeskuksen hal Metsänlannoitus: 1 104 ha linnoimassa ja Pirkanmaan Juurikäävän torjunta: 6 925 ha ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa selvitetään met Metsäteiden perusparannus: 161 km säsektorin merkitystä Pirkan Uudet metsätiet: 34 km maan aluetalouteen.. Metsäkeskuksen lisäksi tietoa tarvitsee myös maanmittauslaitos. . Lentoja voidaan tehdä kolmantena vuonna. Siksi lennot tehdään vielä kahteen kertaan, metsätietopäällikkö Antti Peltonen kertoo. Ilmakuvaukset on vaikeampi yhdistää, sillä maanmittarit haluavat ottaa kuvat ennen kuin puiden lehdet puhkeavat, metsän tutkijat puolestaan silloin kun puut ovat lehdessä, ja eri metsätyypit erottaa kuvista. Metsävaratietojen keruu on Suomen metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Vanhaan aikaan tiedot saatiin heti seuraavana vuonna sen jälkeen kun maastotyöt oli Laserkeilaus tehty. Taimikonhoidossa on useimmin kyse raivaussahalla tehtävästä työstä. Koko maan tojen tiedot julkaistaisiin heti metsät saadaan kuvattua noin kuvauksen jälkeisenä kesänä, kymmenessä vuodessa. Pyrimme yölläkin, mutta sateella laser- siihen, että isojen metsäaineiskeilaus ei onnistu. Maastossa saapastellaan läpi uudistusaloja, pieniä taimikoita ja muita sellaisia alueita, joiden puulajeja ei pystytä laserkeilauksen avulla tulkitsemaan, metsätietopäällikkö Antti Peltonen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Noin kahden kilometrin korkeudelta tehtävän laserkeilauksen ja viiden kilometrin korkeudelta otettavien ilmakuvien avulla saadaan entistä tarkempaa tietoa puuston määrästä ja metsätyypistä. . Määrä on ollut kovassa kasvussa. Tietokonesimuloinnissa koealan tiedot voidaan monistaa laajemmille alueille. Tämä on ongelma etenkin kuusikoissa. Torjunnassa puiden kannot käsitellään sulan maan aikana tehtävien hakkuiden yhteydessä joko urea- tai harmaaorakasliuoksella. Pirkanmaalla juurikääpää torjuttiin viime vuonna 6925 hehtaarilla. Tiedot ovat metsänomistajan suostumuksella muidenkin metsätoimijoiden käytettävissä esimerkiksi tarkempien metsäsuunnitelmien laadintaan sekä hakkuu- ja hoitotöiden suunnitteluun. Metsänomistaja saa ajantasaiset metsätiedot sähköisestä Metsään.fi-palvelussa, johon kirjaudutaan nettipankkitunnuksilla. lajitkin, jos keilaus tehtäisiin Pälkäneen ja Kangasalan osalta matalammalta. Mikäli tilalla on tuore metsäsuunnitelma, sen tiedot löytyvät palvelusta kasvulla ja toimenpiteillä päivitettyinä. Metsäkeskus ilmoittaa metsänomistajille henkilökohtaisesti, kun tiedot ovat saatavilla palvelussa. Työlle on mahdollista saada Kemera-tukea, jos vaatimukset täyttyvät. Nuoren metsän hoidossa joillakin kohteilla on mahdollista korjata energiapuuta ja saada sitä kautta tuloja peittämään kustannuksia. Kustannukset ovat noin 530 euroa hehtaarilta. Lannoitusmäärät ovat kuitenkin selkeästi suuremmat kuin vuosituhannen alussa. Taimikonhoidon kustannus on keskimäärin 470 euroa hehtaarilta. Omatoiminen metsänomistaja tekee usein tämänkin työvaiheen itse. Nuoren metsän hoidossa työ tehdään usein koneellisesti. Puusto on yli kymmenmetristä. Apuna käytetään myös aiempaa tietoa metsistä ja hoitotoimenpiteistä. Ajantasainen metsätieto nettipalvelussa Laserkeilaus tuottaa kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta. Tavoite on 3000 hehtaaria vuodessa, mutta vuonna 2012 lannoitettiin noin 1100 hehtaaria. . Puusto on tällöin 3?5 metriä pitkää ja runkoja jätetään puulajista riippuen hehtaarille 1600?2500 kappaletta, kertoo metsäneuvoja Anne Niittylahti Suomen metsäkeskuksesta. Metsurilta kuluu hehtaarin raivaukseen 9?15 tuntia kohteen tiheydestä ja runkopaksuudesta riippuen. Tietoja käytetään Metsäkeskuksen neuvonnassa ja viestinnässä sekä rahoitus- ja tarkastuspalveluissa. Tämä on lähellä Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman asettamaa tavoitetta. . Meidän oli tarkoitus tehdä jo nämä keilaukset yhteistyös- sä, mutta lopulta tarjouskilpailun voittanut hollantilaisyrittäjä ei pystynytkään tuottamaan meitä palvelevaa tietoa. Se on kuitenkin sen verran kallista, että tietoja täydennetään kohdennetuilla maastokäynneillä. Laserkeilauksessa mitataan tarkasti koealat, jotka edustavat laajempaa metsäaluetta. Kuva: Jonna Nurminen, Metsäkeskus. metriä. Luvut perustuvat Pirkanmaan Bittimetsä -hankkeen Metsänhoitotyöt Pirkanmaalla 2012 koosteesta, joka on samalla osa Tampereen ammattikor Taimikon ja nuoren metsän hoito: 14 185 ha keakoulun opiskelija Tommi Kivimäen lopputyötä. Vuonna 2012 Pirkanmaalla hoidettiin nuoria metsiä 3800 hehtaaria. Kuuden vuoden keskiarvo on 5000 hehtaaria. Juurikäävän torjunta lisääntyy Juurikäävän torjunnalla estetään tyvilahon eli maannousemasienen leviämistä. Perusparannuksessa vanha metsätie korjataan niin, että sen kunto vastaa nykypäivän puutavaran kuljetuskaluston tarpeita. Keskeistä on, että tien kuivatus, kantavuus ja muoto ovat kunnossa. Metsäteiden perusparannukset ovat tärkeitä ja melko usein toistuvia töitä, koska raskas liikenne kuluttaa rakenteita nopeasti. Viime vuonna Pirkanmaalla perusparannettiin metsäteitä 161 kilometrin matkalta. Myös raivausveitsellä tai raivaussahalla tehtävä puunvesakon poisto taimen ympäriltä edistää metsän kasvua. Taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöitä tehtiin viime vuonna Pirkanmaalla yhteensä 14 500 hehtaaria. Lisäksi metsätieverkko pienentää metsänhoitokustannuksia. Tällä hetkellä tehdään enemmän perusparannuksia kuin uusia metsäteitä. Kattava ja hyväkuntoinen tiestö mahdollistaa puuvarojen tehokkaan hyödyntämisen. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Laserkeilaus: Puuston tilavuus selviää kahden kilometrin korkeudella lentävästä koneesta Metsänomistaja saa entistä tarkemmat hoitosuositukset Metsäkeskuksen metsäneuvojat ovat käyneet tämän vuoden aikana läpi Pälkäneen ja Kangasalan metsiä, jotka viime vuonna keilattiin laserilla ja kuvattiin lentokoneesta. . Nyt ensimmäinen vuosi onnistuu yölläkin menee lennoissa ja kuvauksisLaserkeilaus ei aiheuta haittaa sa, toinen vuosi taimikkosyyihmisille, eläimille tai kasvis- nissä, ja työ valm istuu vasta tolle. Punkalaitumen, ta puustotilavuus pystytään Urjalan, Suodenniemen, Par- selvittämään paljon aiempaa kanon, Kihniön ja Kurun aluei- tarkemmin
0400-497743 kari.lahtinen5@saunalahti.fi KIRPPUTORI PARKKI VIIALASSA p. (03) 377 1140 Avoinna: ark. Mattotyöt P. TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu Asianajotoimistot Merkillisen reilu. Avoinna: ark. 0400-404 425 . P. 010-239 0880, FAX. (03) 379 0333 - AKUT RENGASMYYNTI palvelut.shl.fi AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 AA Markku Raimi 0400 - 335130 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Kankaita ja ompelutarvikkeita Kirjakaupat Puutavarat MEILTÄ! www.kangas-riitta.fi Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. 0400 556 638 Traktorin varaosat PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. 8-17, p. 8-18, la 9-14, p. Keskiviikko 24.7.2013 . 045-1331 221, 045-1331 222. 03-377 3530, ma-pe 9-17, la 10-14 Keskusaukio 2, p. 040 184 8317 Hippeläinen RISTO RIKKONEN * Lokakaivojen tyhjennykset Roineenkatu 12, Valkeakoski www.kangasalankirjakauppa.fi Kirjanpitotoimistot Kiinteistönvälitystä KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Markus Huttunen Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.aleksinlkv.net Lattiapäällysteasentaja Kirpputorit LATTIAPÄÄLLYSTEASENTAJA Kari Lahtinen Parketti- ja puulattioiden hionta, lakkaus ja värjäys . Sydän-Hämeen Lehti PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. www.tv-hugg.com Paikallista parhaimmillaan! Hyödynnä kotitalousvähennys! Soita ilmoituksesi Alan Ammattilaisiin! 044 3477 402 Erikoishammasteknikko P. (03) 379 2940 . (03) 377 3447 PALVELEMME: Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Rautajärven Puu Pohjantie 295 Puh. 040-588 0642 tai 03-543 3159 Tervetuloa! TETEKA Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Ellintie 6, Kangasala P. 0400 737 546 ma-pe 10-18, la 10-14 Jätehuoltoa Hammasteknikot Rautajärven Viemäripalvelu p. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p
Jopa karoliinien pukuihin tarvittava kangas oli loppu, Paula Härkönen kertoo. Lopulta kasakkapaitoihin sonnustautuvalle Korsuköörille ommeltiin itse 16 vihreäpunaista asua. Tavallinen kansa kärsi, kun venäläismiehittäjät terrorisoivat maata. Paula Härkönen sanoo, että sen ajan ihminen piti maailmanjärjestystä Jumalan säätämänä. Sydän-Hämeen Lehti tian Wanhan ajan markkinoilla 27.7. Lyö itsellesi Kostian markkinoiden juhlakolikko 1713-2013! Vihtojen ja pärekoppien tekoa. Herrasväkeä kehotettiin matkustamaan Ruotsiin tai vielä miehittämättömälle Pohjanmaalle. Pälkäneen kirkkoherra Matias Ithalinia ennenkin näytellyt Jussi Saari puolestaan kirjoitti oman osuutensa Härkösen antamien faktojen pohjalta. Avaussanat: markkinaisäntä kapteeni Boije; mukana Pentti Liehun tuohitorven törähdys. klo 10?11 Juho-lukkarin lukkarinkoulu kirjapainomestari Medelplanin kera hiekkalaatikolla. klo 11?12 Uudenmaan Karoliinit esittelevät sotilasleiriään: karoliinien univormuja ja 1700-luvun aseistusta. Mukana Rautpohjan tykkikerho, joka esittelee mustaruutitykkejään ja mörssäreitään. klo 11?13 Kotoa pois, historiallinen musiikkikuvaelma esiintymisteltassa. klo 13?16 Uudenmaan Karoliinit esittelevät sotilasleiriään: karoliinien univormuja ja 1700-luvun aseistusta. Mukana Rautpohjan tykkikerho, joka esittelee mustaruutitykkejään ja mörssäreitään. klo 14?15 Kulttuuriosuuskunta Uulun lastenkonsertti koululuokassa. klo 14?16 Kotoa pois, historiallinen musiikkikuvaelma esiintymisteltassa. Markkinatorilla tapahtuu: klo 10?12 Biribin-peli. Esitystä varten nousee teltta Kostian koulun vanhojen piharakennusten edustalle. Tuollaisessa tilanteessa auttaa vahva usko tulevaisuuteen ja elämän jatkumisen Historiallisia ja kuviteltuja hahmoja pakko, Härkönen arvelee. Kymmenien näyttelijöiden ja muusikoiden esitys syntyy Kaksi esitystä lähes kokonaan pälkäneläismarkkinoilla voimin. Yleisö pääsee mukaan pelaamaan! klo 10?12 Ulla-neidin viuhkakoulu klo 10?12 kansanmusiikkiryhmä Keevan viulisti Elina Rönni ja haitaristi Elina Kauppila klo 12?14 Bellman-musikantit klo 13?14 Kulttuuriosuuskunta Uulun loitsupiste klo 13?15 Saturouva lukee 1700-luvulle sijoittuvan Topeliuksen sadun Koivu ja tähti sekä isonvihan ajasta kertovia Tapani Löfvingin seikkailuja klo 15?16 Kulttuuriosuuskunta Uulun loitsupiste klo 14?16 Viulisti Arvid Lundén soittaa pelimannimusiikkia Olli-Pekka Lundénin säestyksellä Kahvilan taustamusiikkina Iita Kulmala perinnesoittimineen Kolikonlyöntiä. Kostian Wanhan ajan markkinoilla esitettävä Kotoa pois -musiikkikuvaelma kertoo ihmiskohtaloista sodan jaloissa. Tappiollisesta Kostiavirran taistelusta alkava synkkä ajanjakso tunnetaan isonvihan aikana. Lähden kyllä pian Sappeeseen päin.? Leena Juhontytär (Aava Joki): ?Kasakat raiskas ja tappo äiten ja pisti pistimellä kuoliaaks Simon.? Paavo Juhonpoika (Pyry ja Aaro Joki): ?Me päästiin karkuun. Olisin tietenkin halunnut karoliineille ja venäläissotilaille aidot puvut, mutta ei sellaisia mistään saanut. Uudenmaan Karoliinien sotilasleiri avautuu yleisölle. kello 11 ja 14. Myös Pälkäneen kappalaista Olaus Castreniusta esittävä Kalle Vaismaa muokkasi itse tekstin suuhunsa sopivaksi. Historiallista kuvaelmaa rytmittävät ja värittävät musiikkiesitykset. Markkinoita haluttiin viettää juhlavuoden kunniaksi astetta näkyvämmin, kolmatta kertaa markkinavastaavana toimiva Härkönen taustoittaa musiikkikuvaelman syntyä. Hän sanoo tekstin syntyneen melko nopeasti, kun hän tarttui aiheeseen. . 10 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Olaus Castrenius (Kalle Vaismaa): ?Hyvä ihminen tämä Matias Ithalin, mutta kykenemätön hoitamaan virkaansa.? (Hanna-Liisa Anttila) ja pakenevat lapset (Aava, Pyry ja Aaro Joki). Sofia Kallentytär (Anna Kankila): ?Minä etsin äitiäni. Katsomona toimii seurakuntatalon nurmirinne. Musiikkikuvaelman on kirjoittanut ja ohjannut Paula Härkönen. . Eletään lokakuuta 1713, ja pian venäläisten jälkeen tulisivat pakkaset. . Ratsukot tavattavissa sotilasleirissä. 1700-luvun uhkapelin esittelyä. Lisäksi lauluja esittävät Matti Aaltonen, Eero-Pekka Lindfors sekä Aava, Pyry ja Aaro Joki. Takana on katovuosia ja rutto riehuu maassa. Kun talonpoika Matti Simonpoika (Asko Visala) kertoo, mitä kaikkea häneltä on poltettu, samalla hän kuvaa, mitä 300 vuoden takaisessa pihapiirissä oli, Paula Härkönen sanoo. Matias Ithalinin ja Olaus Castreniuksen lisäksi historiallisia henkilöitä ovat Ithalinin vaimo Anna Krook (Oili Äijälä), Pälkäneen nimismies Elias Bergstadius (Juho Joki), Kankaisten kartanon rouva Margareta Löschern von Hertzfelt (Ritva Aaltonen), talonpoika Pauli Tuomaanpoika (Paavo Verkkosaari) ja ruhtinas Mihail Golitsyn (Petri Karvonen). Paula Härkönen otti kirjoittaessaan taiteilijan vapauksia. . En minä oikeasti tiedä, kävikö Venäläisten ylipäällikön Apraksinin luottomies Mihail Golitsyn koskaan Pälkäneellä, mutta ihan hyvin hän olisi saattanut käydä, Härkönen sanoo. Kokonaan kuvitteellisia hahmoja ovat venäläinen miespalvelija (Anatoli Kadatskin), piika Liisa Samuelintytär (Sinikka Pylväs), Sofia Kallentytär (Anna Kankila), äiti Paula Härkösen kirjoittama ja ohjaama Kotoa pois -musiikkikuvaelma esitetään lauantaina Kostian koulun pihapiirissä. Mukana on kasakkapaitoihin pukeutunut Korsukööri sekä kolme Hyvät naiset ja herrat -laulajaa, joita Yrjö Tikka säestää haitarin kanssa. Markkinoilla nähdään muutakin spesiaaliohjelmaa, muun muassa karoliinien sotilasleiri. Kotoa pois -musiikkikuvaelmaan saatiin tukea Pirkanmaan kulttuurirahastolta ja Luopioisten Säästöpankkisäätiöltä. shl Tommi Liljedahl Wanhan ajan markkinaohjelma lauantaina 27.7. Wanhan ajan markkinat Kostian koulun pihapiirissä Ruudintuoksua ja sinikeltaisia univormuja: Uudenmaan Karoliinien sotilasleiri avoinna yleisölle Kostian koulun alapihalla koko markkinapäivän klo 10 Avaus: Hämeen Ratsukaroliinien ratsukoiden ohimarssi. Yöhön saakka venähtäneissä ompelutalkoissa Paula Härkösen apuna häärivät Rauni Tiililä, Ritva Majala, Ritva Aaltonen ja Elina Lintunen. Lisäksi pukuja lainattiin hämeenlinnalaiselta Luotsi-säätiöltä, SA-kaupasta ja Ramppiteatterista. Siksi myös vitsauksia pidettiin korkeamman voiman asettamina koettelemuksina. Kotoa pois -musiikkikuvaelmassa kuullaan karuja tarinoita, kun 300 vuoden takaiset ihmiset kertovat elämästään. Kurjuuden ja kärsimyksen päätteeksi Härkönen on kirjoittanut myös lupauksen paremmasta. . Puvustuksessa oli apuna ompelija Eija Kaleva, ja jotkut esiintyjät toivat omia tai itse lainaamiaan asuja. Härkönen toivoo, että katsojat heittäytyisivät 300 vuoden takaiseen aikaan, eivätkä jumiutuisi yksityiskohtiin, kuten paidan taskuihin ja haitariin, joita ei silloin vielä tunnettu. Historiallisen pilkahduksen esiintymispaikalle tuo Kalevi Puistolinnan venäläis- ja ruotsalaissotilaat, jotka ovat ennen markkinoita nähtävänä pääkirjasto Arkissa. Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlan kunniaksi syntynyt musiikkikuvaelma sisältyy Wanhan ajan markkinoiden pääsymaksuun. Katsomona toimii seurakuntatalon nurmirinne. Musiikkikuvaelman puvustus oli oma ponnistuksensa. . Venäläisruhtinasta ja Noin tunnin mittainen mu- hänen palvelijaansa lukuun otsiikkikuvaelma nähdään Kos- tamatta kaikki puheroolilaiset ovat paikallisia kykyjä, samoin kuin äänentoiston hoitava Jarmo Rantanen. Osa kuvaelman henkilöistä on oikeasti ollut olemassa, osa on kuvitteellisia, mutta mahdollisia. . Tutustu kädentaitajien aherrukseen! Sukututkimuksen kiehtova maailma: Sydän-Hämeen suku-tutkijat Kostian koulun puusiivessä Taidemaalari Saija Pitkämäen maalauksia puusiivessä Geo-Kostian ja maailmalta palautuneen geoesineen esittelyä puusiiven eteisessä Kapteeni Boije kulkee markkinaisäntänä koko päivän markkinatorilla Ohjelmien alkamisesta ilmoitetaan tuohitorven törähdyksellä.. Sato on jäänyt sodan jalkoihin. Pälkäneen talot on poltettu. Enhän minä mikään ammattikirjoittaja tai -ohjaaja ole, mutta äidinkielen ja historian opettajana olen rakentanut ohjelmaa moneen juhlaan, eläkepäiviä viettävä opettaja sanoo. Musiikkikuvaelman ohjaus ja kirjoitus on osin ryhmätyötä. Ohjaukseen on näkemystään tuonut muun muassa Teatterikorkeakoulussa opiskeleva Anna Kankila . Vievät kuulemma lapsia orjiksi Venäjälle.? Pukuompelutalkoot venähtivät yöhön Kotoa pois: Kymmenet näyttelijät mukana Kostian Wanhan ajan markkinoilla nähtävässä musiikkikuvaelmassa Ihmiskohtaloita sodan jaloissa Pälkäne . Venäläiset ovat yllättäneet Kostianvirran rannalle puolustusasemiin käyneen armeijan. Rahvas sen sijaan pakeni sodan kauhuja metsiin ja piilopirtteihin, esimerkiksi Pakovuorelle, Äimälän Pakolahteen, Hirvon metsiin, Karhunsalon saareen, Paula Härkönen kuvaa 300 vuoden takaista kaaosta Pälkäneellä. Kostianvirran taistelu aiheutti sotilaiden lisäksi kärsimystä valtavalle joukolle siviilejä. Kotoa jouduttiin pois, usein pitkäksikin aikaa
pappilan rouva sai Pälkäneen puvun Pälkäne Nyt se on valmis, nimittäin Kirsi Kemppaisen syntymäpäivälahja. Minusta tuntuu, kuin tämä olisi jonkinlainen joukkoon kuulumisen osoitus, hyväksyntä pälkäneläiseksi, onnestaan yhä hämmentynyt Kirsi Kemppainen sanoo. Salaisuus säilyi Kirsi Kemppainen täytti 50 vuotta 27.5. Ensin sain tanun, joka oli erillisessä pakkauksessa. Eniten ihmettelen sitä, että tällaista pystytään tekemään yhdessä ja että näin monet ovat mukana. Samalla viikolla olivat pappilan nuoremman tyttären ylioppilasjuhlat, joten syntymäpäivien vietto jätettiin tarkoituksella pienimuotoiseksi. Kirkkokuorolaiset, läheisimmät harrastusystävät, kutsuttiin kuitenkin yhtenä iltana esiintymisen jälkeen pappilaan. Kansallispukuasiaa hoitanut ?salaliitto. Sitten ojennettiin tasku, jonka kyllä tunnistin. Kirsin päivän seuroissa hän käyttää pukua ensi kertaa julkisessa tilaisuudessa. En käsitä tätä. Keskiviikko 24.7.2013 . Jos mattoja tulee enemmän kuin mitä pappilassa tarvitaan, niille on Pilistveressä monia muitakin tarvitsijoita.. En olisi silloin arvannut, että kerran otan seuroihin tulijoita vastaan omassa Pälkäneen puvussani, Kirsi Kemppainen kertoo. Jotain uutta, jotain vanhaa Rauni Tiililän ompelemaan kansallispukuun kuuluu pitkä paita, jonka helmapitsi on peräisin Kirsi Kemppaisen kapiolakanoista. Kengät ovat puvun omistajan itsensä valmistamat. Kirsi Kemppainen on itse erittäin lahjakas käsityön taitaja. Hän väittää silti, ettei olisi koskaan saanut kansallispukua aikaiseksi. . Puoliso kirkkoherra Jari Kemppainen, molemmat tyttäret, työtoverit ja puoli muuta seurakuntaa tiesivät kansallispukuhankkeesta, mutta Kirsi Kemppainen itse ei aavistanut mitään. Päätettiin antaa pukukankaat lahjaksi, ja Rauni Tiililä lupasi ommella puvun niin, että se olisi valmis heinäkuun viimeisellä viikolla, Kirsin päiväksi. . Puku on hyvin kaunis omistajansa yllä, ja siihen on ommeltu mukaan monta muistoa. . Arja Kokkola-Ahava on kirjonut taskun sydänsikermän sekä kauluksen ja hihansuiden reunaan suuritöiset hiirenhammasreikäompeleet ja HannaLiisa Anttila on lahjoittanut pirtanauhan taskuun. Se on Pälkäneen puku: pälkäneläisten hankkima ja omin käsin tekemä. Se tuntuu vieläkin suuremmalta asialta kuin itse lahjan saaminen, hän sanoo. Puvun kokoamisessa oli Rauni Tiililän lisäksi mukana muitakin. Lea Hollo on ommellut tanun ja nyplännyt pitsin sen reunukseen. Ensimmäisenä kesänä, kun tulin Pälkäneelle, minulla oli Kirsin päivän seuroissa Pälkäneen puku lainassa, ja se miellytti minua jo silloin. Olen niin onnellinen ja kiitollinen tästä, etten oikein löydä sanojakaan. oli keskenään päättänyt, että kuorolaiset ojentavat lahjan. . Minulla ei ole ollut koskaan kansallispukua. Naa- Pälkäneen pappilan rouva Pälkäneen puvussa. pilan Kirsi ei koskaan unohda pukunsa tarinaa. Keskiviikkona 24.7. kukin voi Kansallispuvussa sitten kahvia juotaessa kertoa seuroihin oman pukunsa tarinan. Varmaa on ainakin, että papKirsin päivän seurat alkavat purit lahjoittivat lisäksi korut ja soljen, ja lahjarahaa riittää vielä mustiin kenkiin. Paidan helman reunapitsi on peräisin Kirsi Kemppaisen omista kapiolakanoista. Pälkäneen pappilassa kello 18.00 ja sään salliessa niitä vietetään pappilan pihamaalla. Mukana ovat myös seurakunnan Etiopian lähetit Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat. Kahvit juodaan lähetyksen hyväksi. shl Ulla Siren Muista Kirsiä osallistumalla räsymattokolehtiin Kirsin päivän seurojen päivänsankarin lahjatoive on seuraava: räsymattoja, uusia tai käytettyjä, vietäväksi tupaantuliaislahjana Pilistveren pappilaan. Pälkäneen virolaisen ystävyysseuran Pilistveren kirkkoherra Hermann Kalmus, monien pälkäneläisten hyvä tuttu, ja hänen puolisonsa Pille-Riin ovat kunnostaneet Pilistveren pappilaa asunnoksi viisilapsiselle perheelleen, ja he ovat nyt päässeet muuttamaan sinne. Rakennus on iso, huoneita on kahdessa kerroksessa, ja lattiat ovat talvella kylmät, joten mattoja tarvitaan paljon. Toivottuja ovat nimenomaan räsymatot, jotka ovat suhteelli- sen kevyitä käsitellä ja helppoja pestä. Monessa paikassa tällainen ei varmasti toteutuisi, Kirsi Kemppainen huokaa. Viestiä lahjakeräyksestä kuiskattiin keväällä yhdelle ja toiselle ja lähetettiin sähköpostista sähköpostiin, mutta sitä varjeltiin tiukasti lahjan saajan silmiltä ja korvilta. Hän toivoisi näkevänsä kansallispukuja muullakin seuraväellä . Seuraavaksi sain kangaspaketin, ja sitten ne rupesivat lukemaan korttia, jossa oli lahjaan osallistuneiden nimet ja lupaus puvun ompelemisesta. Siinä vaiheessa piti mennä istumaan, polvet pehmenivät, sitten tuli jo itku, Kirsi Kemppainen kuvailee tapahtumia. Vielä yöllä hänen piti nousta katsomaan pakettia ja lukemaan korttia ollakseen varma, ettei ollut nähnyt unta. Hämmästyttävää kaikessa on, että salaisuus säilyi. Yllätys oli juuri niin iso kuin antajat toivoivatkin. . Matot saavat olla vanhoja, kunhan ne ovat ehjiä. Räsymattokolehti avataan Kirsin päivän seuroissa ja sitä kerätään jouluun asti. Sydän-Hämeen Lehti 11 kyliltä Yllätys: Seurakuntalaisten yhteisesti keräämä lahja melkein pyörrytti ja vähän itkettikin Kirsi Kemppaista Niiaus ja kiitos . Ihastelin, että onpa se kaunis
Saksen hangassa on vaalea tai sinertävä täplä, josta laji on saanut nimensä. Täpläravun poikaset kehittyvät kolmessa vuodessa pyyntikelpoisiksi kun taas jokiravut vaativat tupla-ajan. Pohjolaan täplärapu tuotiin Kalifornian ja Nevadan rajamaastossa olevasta kirkasvetisestä Lake Tahoe -järvestä. Mielenkiintoista on, että Pohjois-Amerikassa ei täplärapua juurikaan syödä, mutta pieniä poikasia käytetään kalastuksessa syötteinä. Ensimmäiset täpläravut istutti Pälkäneveteen veljekset Erkki T. Pituus on siis ratkaiseva eikä esimerkiksi paino. Jokaisesta mittauksesta osallistuja maksaa 10 euroa Leijonien lippaaseen. Lähetys tuli Ruotsista Evon Metsäopiston kautta. Miehet menivät kesällä 1974 Pälkäneen torille isojen vesitonkkien kanssa vastaanottamaan täplärapuja. Ratasaaren rantavesien kerrotaan suorastaan kuhisseen rapuja. Kilpailua tukevat muun muassa seuraavat yritykset palkintolahjoituksin: Can Am Trade, Kangasalan Seudun Osuuspankki, Normark, Nippon Verkko, Pälkäneen Urheilu ja Kalastus, Rapurosvo, Valkeakosken Koskikulta ja Veke Katiska. Lisätietoja kilpailusta ja mittauspaikoista kertoo Olli Pöllänen numerossa 0400 955 271. Rapukausi Pälkäneellä alkoi myrkyisissä olosuhteissa. Innokkaana ravustajana halusin merkitä muistiin tietoja ravun pyynnistä ja viennistä. Alkuperäisen pälkäneläisen ?ravustusbusineksen. Ihmetys oli suuri kun lähetys mahtuikin muutamaan lasipurkkiin. Ruotsi-Suomen hoveissa alkoi ravun syönti jo 1500-luvun jälkipuoliskolla. Siinä ajassa nykyajan vientimies käy vaikka New Yorkissa ja takaisin. Rapukopit vietiin hevosella Hämeenlinnaan mistä RapuSeenu saatteli ne Pietariin. Venäläinen välittäjä laski rahat Seenun näppiin. Tämän päivän rapurituaalit snapsilauluineen ovat 1900-luvun alkupuolella kehiteltyjä ja kotoisin Ruotsista. Suomi oli 1800 ja 1900-lukujen vaihteessa Euroopan johtava rapumaa. Vuosittainen saalis oli noin 20 miljoonaa kappaletta. Nykyisin pyydetään Suomessa 8?10 miljoonaa rapua ja niistä noin 2?3 miljoonaa on jokirapuja ja loput täplärapuja. Pälkäneen rapupäällikkö oli legendaarinen Rapu-Seenu, joka organisoi ravustuksen liiPälkänevesi oli paras ketoiminnaksi Pälkäneellä. Rapu-Seenun vientimarkki- rapuapaja na oli Pietari. Kaupanteon juonet Sulamaa oli perinyt jo veren perintönä, kauppiaan poika kun oli, ja aloitteli rapuliiketoimintaa 1870-luvun lopulla. Rapu-Seenu ravusti itsekin mutta ennen kaikkea välitti rapuja Pälkäneeltä, Lammilta ja Hauholta. Tuolloin Pälkänevesi oli parempi rapuvesi kuin Mallasvesi. Paluumatkalla oli tapana purkaa rasittavan vientimatkan huolia Hämeenlinnan Seurahuoneella jollei harjakaisia aloitettu jo Pietarissa. Lähdeteoksena on käytetty muun muassa Jalmar Päiviön kirjoitusta Ravun pyynnistä ja viennistä Pietariin 100 vuotta sitten, Pälkäneen Joulu 1998. Olli Pöllänen, Pälkäneeltä eri yritysten vientikauppaa hoitava vientimies Kuka nostaa Pälkäneen suurimman ravun? Lions Club Pälkäne etsii Pälkäneen mestariravustajaa. Kilpailuun voi osallistua ravustuskauden 2013 ajan eli lokakuun loppuun asti Pälkäneen pitäjän alueelta pyydystetyillä ravuilla. Kilpailuun osallistutaan tuomalla elävä tai kuollut rapu Lions Clubin edustajan mitattavaksi. Heikkilä ja Heikki S. Heikkilä apunaan Matti Sulamaa ja Ari Astala. Muualta Suomes- Oliko rapukaupan Pälkäneellä organisoinut Eugen Sulamaa (entinen Sohlman) eli RapuSeenu Pälkäneen ensimmäinen vientimies? Näin uskallan väittää, jollei lukijat muuta todista. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Oliko Rapu-Seenu Pälkäneen ensimmäinen vientimies? Pälkäne Olen viettänyt kesäni Pälkäneellä syntymästäni asti ja viimeiset kymmenkunta vuotta ollut peruspälkäneläisiä. Asumme vakituisesti Pälkäneveden rannalla. Oman iän karttuessa muistot ja vanhempien ihmisten tarinat palaavat yhä useammin mieleen. 12 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . keskuspaikka sijaitsi Kostianvirran rannalla Siltalan torpassa ja sen rantaan viettävällä pihamaalla. Ravustus lienee alkanut Pälkäneellä jo 1800-luvun puolivälin jälkeen Rapu-Seenun toimesta. Mutta mitä tapahtui maailmalla jo sitä ennen? Suomi oli Euroopan johtava rapumaa ta vietiin rapuja myös Berliinin ja Pariisin herkkupöytiin. Rapusaaliit romahtivat Pälkäneellä ja muuallakin Suomessa 1900-luvun alkupuolella, kun rapurutto tuhosi parhaita rapuvesiä. Täplärapu saapui Pälkäneelle 1974 Kiinnostus raputalouden elvyttämiseen oli kova 1970-luvulle tultaessa, kun löytyi rapuruttoa kestävä täplärapu (Pacifastacus leniusculus). Rapujutun kirjoittaja Olli Pöllänen esittelee kauden ensimmäisiä rapuja tyynemmässä paikassa. Keitetyt ravut Merjan tapaan 30 isoa rapua 5 litraa kiehuvaa vettä 2 dl karkeaa merisuolaa 5-6 sokeripalaa hyvän kokoinen nippu tilliä (sido jos jaksat) - Huuhtele ravut huolellisesti kylmässä vedessä ja tarkasta että kaikki ovat eläviä. - Mausta keitinvesi suolalla, sokerilla ja tillillä ja kiehuta hetken jotta vesi maustuu. - Heittele ravut mieluummin niska edellä kiehuvaan suola-sokeri-tilliveteen. Suuremmat ravut ensin ja sitten pienemmät. - Keitä 12 minuuttia, aika alkaa siitä kun ensimmäiset pienet kuplat alkavat vähitellen nousta pintaan. - Painele välillä rapuja kauhalla keitinveteen. - Nosta kattila jäähtymään kylmään, vaihtuvaan veteen ja vaihda uudet tillit! - Anna maustua liemessä seuraavaan iltaan mieluiten jääkaapissa, siivilöi ja asettele isolle tarjoiluvadille ja koristele tillikruunuilla. Varaa paahtoleipää ja voita ja tillisilppua rapujen kaveriksi.. Myös Ristisaaren ja Rättärin rannat olivat hyviä rapuvesiä. Siltalan torpan pihalla ravut sitten kopitettiin ravustajien toimesta pärekoreihin Pietariin vietäviksi. Pakkaustarvikkeina oli Pälkäneen harjuista revityt sammaleet, joissa ravut säilyivät elävinä pietarilaisten ravintoloiden keittiöön asti. Vientimatka yhteen suuntaan kesti parikin päivää. Kuningas Eerik XIV hankki hoviinsa saksalaisia kokkeja, jotka olivat oppineet ravunkeiton luostareista. Vaasa-kuninkaat kasvattivat rapuja linnojen vallihaudoissa. Yleisemmin rapujuhlia alettiin pitää 1800-luvun lopulla. Rahat käytetään hyväntekeväisyyteen; kisan tuotolla tuetaan pälkäneläisen nuorison hyviä harrastuksia. Kilpailussa jaetaan suuren kunnian lisäksi arvokkaat palkinnot. Täpläravun alkuperäinen asuinalue on Kalliovurten länsipuolella, etenkin Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa. Täplärapu kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin jokirapu ja sillä on myös suuremmat ja pulleammat sakset kuin jokiravuilla
Ja sitten: lähes jokaisen kasvoille levisi se, kansakoulusta tuttu, kauhistunut ilme, kun mustetippa läjähti Puoli vuosisataa vihkon sivulle. Vanhemmat koulua vieraat tiesivät miten toimia: Sappeessa käytiin koulua 55 ?Missä on imupaperi?, kysäisi vuotta. Esillä oli myös laskennon, maan- ja Helvi Räsästä (oikealla) ja Heli Koivusta kiinnostivat lukukirjat. myös omia muistojaan: ?Kun minulle laulettiin Sä kasvoit neito, kaunoinen, sanoin, ettei lauluja, vaan lahjoja.? Laulajien joukossa istui Aune Pyykkö (ent. Sulhanen muutti ja riimirunoa murheen iloksi: ?Vaikka noita Näyttelyn päätteeksi raikuivat täpliä ei oisi laisinkaan, oot sä ?entisten nuorten koululaulut?, sentään mielestäni kaunein joita säestivät opettaja Pekka päällä maan.? Kyröjärvi ja musiikinopettaja Ulla Terva, joka kertoi lauluista Päivi Heinonen luonnontiedon kirjoja ja työvihkoja, joita löytyi entisten koululaisten vinteiltä. Raittiuskilpakirjoituksiakin muisteltiin, kun näyttelyvieraat lehteilivät kilpailusta palkinnoiksi saatuja kirjasia, joita opettaja ja kirjailija Hilja Valtonen oli ahkeroinut. Nyt tytär asuu Australiassa ja Anita pohti näyttelyssä, voisiko harmonin tuoda Sappeen pitkäaikaisen opettajan Ossi Niemen poika, Tomi, toi kopion harmonin ostokuitista vuodelta 1915, joten soittopeli oli ostettu heti, kun opetus Pakaraisen pirtissä alkoi. Salmentaan koululla opetus päättyi 2010, ja ennen huutokauppaa Hellevi Salonen ja Jarmo Eerola kävivät hakemassa Sappeesta viedyt tavarat takaisin. Pallopelien säännöt on kello päätyi hänen lapsuuskokyllä joutunut kehittelemään tinsa seinälle. Taisto Hietamäki tiesi, että uusiksi.? Kun opetus päättyi, vietiin yläluokan kello nakutti Selinin osa tavaroista Salmentaan perheen kodin seinällä. kouhappi luokasta, ja ympäristö- lun seinäkellot. Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä Näyttely aloitti Sappeen koulun juhlavuoden Sappee Rusottavia poskia, päitä yhdessä ja kysymyksiä: ?Kukas tää ny on. Näistä koottiin Sappeen tämän kesän näyttely. Presidenttien kuvat, Kekkonen kultaraameissa, vastaanottivat näyttelyvieraat ja eteisen seiniä kiersivät nautintoaineita esittelevät opetustaulut. Kiire oli tullut silläkin työmaalla! koululle ja Kalle ja Hellevi Salonen ja opettaja Ossi Niemi korjasivat osan ?varteen talteen. Har- Kirsti Hölli kävi Sappeen koulua, mutta Hauhon Sappeessa. Tuttuja olivatPälkäneen Sappeenkin opetustaulut. Ensimmäinen lukukirjani -näyttelyn päätteeksi pidettiin koululaulutuokio. monin ostivat Anita ja Taisto Heikkilä tyttärelleen. Perkiö), joka oli kirjoittanut runon kouluvuosista 1947?1954, jolloin ?Tumma neito opettajaksemme tuli/ poikienkin sydän kai suli.? Runossa kerrotaan, että neito löysi Sappeesta sulhasen, ja oppilaat lauloivat kihlaparille tarinan leppäkertusta ja pörriäisestä. Ei ole loppunut tokaupassa myytiin mm. Vietettiin koulun 90-vuotisjuhlavuoden avajaisia näyttelyllä, jossa koulukuvien lisäksi oli esillä oppikirjoja ja opetustauluja. Opetus alkoi 1.9.1923. Muistona noilta ajoilta oli Sappeen kesänäyttelyssä Sulo Alhon albumista kuva, jossa opettajat seisovat ja koululaiset istuvat upouuden rakennuksen edessä; jaloissa lastuja ja taustalla hirsiseinät. Lopuksi laulettiin entisten nuorten koululauluja. Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollisasiain Toimituskunta myönsi Sappeen kansakoulun opettajien palkkaukseen valtionavun 5.5.1915 ja asetti ehdoksi, että koulutalo on rakennettava 1.8.1920 mennessä. Keskiviikko 24.7.2013 . Hmh, kunnen mä muista.? ?Kuinka ei ny tu mieleen.. Tiitolan piirtämä rakennus, joka valmistui kolme vuotta määräajan jälkeen. Samalla pöydällä oli Taisto Hietamäen näyttävä kokoelma tulitikkurasioiden etikettejä 1950-luvun alusta. 90-vuotias Helvi Ravantti. Opettaja Eila Kujala muisteli viimeisiä kouluvuosia Liki Huutokauppa päättää meilää -kyläkirjassa: ?Oman koulutyön opetusryhmäni oppilasluette- Sappeen koulun kolmenkymlo on niukka: Sanna III luokka, menen vuoden takaisessa huuTomi I luokka. ennen koululla pidettyä huutokauppaa. Koululle jäi myös muutamia pulpetteja, joista kaksi oli nyt näyttelyssä varustettuna mustepullolla, -kynällä ja pyyhkimellä. Nuoret näyttelyvieraat pyörittelivät ihmeissään mustekynän vartta ja tovin emmittyään tohtivat kastaa kynänterän mustepulloon. Uutta koulutaloa odotellessaan sappeelaiset kävivät kansakoulua Pakaraisen pirtissä. Koulun tontti erotettiin Pietilän maista ja Kyläjärven rantatöyräälle kohosi rakennusmestari H. Ja sitten vieressä istuva nostaa silmälasejaan, katsoo kuvaa ja sanoo: ?Sehän olen minä alakoulussa.? Sappeen koululla oli viikonloppuna kiihkeä tunnelma, kun entiset koululaiset katselivat valokuvia ja muistelivat luokkakavereidensa ja opettajien nimiä. Seppo Ylinen oppitunnin on voinut pitää tunnisti näyttelyssä olleesta vaikkapa soutuveneessä Kylä- koulukuvasta, että alaluokan järvellä. Neito oli Eila Pirttiniemi, joka nyt istui valkotukkaisena Eila Kujalana kuuntelemassa, kun hänen entiset oppilaansa 60 vuoden tauon jälkeen lauloivat leppäkertusta, joka murehti kuutta pilkkuaan, kun muodissa Koululauluja oli seitsemän. Perunalla liimattujen, ja edelleen tiukasti albumin sivuilla pysyvien joukossa oli myös kauppias Tauno Ylisen tilaama etiketti, jossa kerrottiin, että kaupan puhelinnumero on Sappee 11. Pekka Humalisto muistelee koulukavereidensa nimiä ja Hellevi Salonen kirjaa. Opetus päättyi 1978. Mutta sisällissota muutti tämänkin päätöksen: Laitikkalan koulu paloi sodan melskeissä, ja se päätettiin rakentaa ensin. Alaluokan keskellä olevalle pöydälle koottiin lukukirjat, joista vanhimmat olivat 1920-luvulta ja uusimmat 1970-luvulta. Kuvat: Anniina Heinonen.
Mutta nyt maisemat ovat pusikoituneet, Hannu Uotila harmitteli pellon laidalla. ajan uhrimänty, jonka juurella uhrattiin Ahdille ja Tapiolle kaMälkilän kyläkävelylle odolaan tai metsälle lähdettäessä ja tettiin keskiviikkoiltana pasieltä palattaessa. riakymmentä osanottajaa. . Vaikka oli millainen katovuosi, niin täällä saatiin aina satoa. Ahdille ja Tapiolle annetPaikalle tulikin pitkälti yli 60 tiin osansa saaliista, jotta kalakyläläistä, vapaa-ajan asukasta, ja metsästysonni olisi myötä muualle muuttanutta ja muumyös seuraavalla kerralla, Uoten vain historiasta kiinnostutila kertoi. nutta. Uhrimännyn ympärille on Yleisöryntäyksen vuoksi myös haudattu seudun asukporukka jaettiin kahtia. Lähteet täytettiin turvallisuussyistä hiekalla ja kivillä. Nyt astumme lääninrajan yli, Uotila esitteli Myttäälän entisen koulun ja sen naapurissa olevan Alkmanin talon rajalla.. Monet talot pääsivät heikkoon kuntoon, koska uhkana oli, että ne pitää siirtää uusjaon vuoksi. Alkmanien traagiset vaiheet . Mälkilästä oli hyvät kulkuyhteydet Keski-Suomen kalavesille ja riistamaille: täältä mentiin Vesijaon yli Päijänteelle ja jatkettiin ylös Vaajakosken ja Leppävirran kautta. Mälkilässä on saatu nauttia myös viljavista maista. . Tästä aukesi vielä 1950-luvulla näkymät joka suuntaan ja Mallasvesi välkehti peltoaukeaman takana. 14 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . Vielä 1920-luvulla lähteet ja Alkmanin taloa samalla kun . Niillä main löytyy edelleen paljon Mälkilän suunnalta tuttuja paikannimiä. . Mälkilä oli mahtikylä 1400ja 1500-luvulla, Reijo Syrjä kertoi Myttäälän entisen koulun seinille ripustettujen vanhojen kuvien ja karttojen äärellä. Asema perustui laajoihin metsästys- ja kalastusoikeuksiin, joita Mälkilällä oli eräkauden loppuaikoina pitkin Laukaan ja Konneveden seutua. Myttäälän kartano lahjoitti koululle maat, ja emännän toiveesta koulu rakennettiin parhaalle paikalle. Tervetuloa uhrilehtoon, vapaana pulpunneet lähteet Reijo Syrjä kertoi toiselle puo- Hannu Uotila pysäytti joukon tuhottiin koulun rakentamisen liskolle Mälkilän taloista. vanhan männyn juurella. yhteydessä vuonna 1929. Lopuksi pitkäksi venynyt Leikelty puu on pakanuuden . Ainoat heikommat kaskimaat olivat Hirvon ja Painon suunnalla, Reijo Syrjä kertoi. 1900-luvun alun vanhoissa kuvissa Mälkilän talot ovat ränsistyneitä. . Sen jälkeenkin maa paljastui vielä vuosien ajan keväällä ensimmäisenä lähteiden kohdalla, Uotila kertoi. Mälkilän maita Keski-Suomessa . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Letka venyi pitkäksi, kun kyläkävelijät suuntasivat Mälkilän raitille. Kyläkävely: Letka venyi pitkäksi, kun väki tutustui Mälkilän vaiheisiin Polut täyttyivät kyläkävelijöistä Mälkilä letka tutustui kylän historiallisiin maisemiin, paikkoihin ja taloihin. . Vienu Uotila esitteli toiselle puo- Pyhällä paikalla ressä oli seitsemän uhrilähdetliskolle muinaista uhrilehtoa uhrattiin Tapiolle tä. Hankaita tuhat vuotta sitten
Kostianvirran taistelun aikaan Hare-suvulle kuuluva kartano oli jo yli satavuotias säteritila, yksi Pälkäneen kolmesta suuresta kartanosta. Arkkitehti Seija Hirvikallion teos Myttäälän kartano. Säätyläiselämää ja maanviljelystä Pälkäneellä julkistetaan torstaina 25.7. Kovin kiire olisi rungon alimpien hirsien uusimisella. Uotila kertoi Alkmanin talon traagisista vaiheista. Hän eli vaatimatonta elämää. Jean Sibelius, Wilhelm Blåfield ja Walter von Konow olivat kaikki luokkatoveruksia Hämeenlinnan Myttäälän kartanon historia on ulkoasultaan kaunis ja huoliteltu teos. normaalilyseossa.. Painojälki on niin tasokasta, että vanhoista valokuvista ja asiakirjoista pystyy erottamaan yksityiskohtia. Kirjan loppupuolella esitellään laajasti Myttäälän karta- non ja rantahuvila Oravalinnan nykyistä asua, jonka ovat luoneet Erja ja Petri Oksmanin huolella ja pieteetillä. se elää nyt 2000-luvun kartanoaikaa. Historiakirja kertoo kartanon vaiheet siitä asti, kun se 1500-luvulla alkoi muodostua. Kovat oksan kohdat pistävät esiin vajaan 150 vuoden aikana hioutuneista lautalattioista. Pekka Hemilä oli Myttäälän koulun ensimmäisiä oppilaita vuonna 1929. Myös suomalainen kaunokirjallisuus koskettelee Myttäälän kartanoa: Jalmari Saulin vuonna 1925 ilmestyneessä kirjassa Ajojahti kerrotaan Myttäälän Hareista isonvihan aikaan. Topeliuksen kertomus Mirabeau-täti, joka sisältyy kokoelmaan Talvi-iltain tarinoita, kuvaa Pälkäneelle sijoittuvaa Muiston kartanoa. Muiston esikuva on Myttäälä, jossa kirjailija itse oli vieraillut. Arkkitehtuurista kummitukseen Kirjan kirjoittaja, YM, arkkitehti Seija Hirvikallio, on ollut vuodesta 2007 asti suunnittelemassa Myttäälän kartanon restaurointia nykyisten omistajien Erja ja Petri Oksmanin apuna. Kirja on kuvitettu kauniisti vanhoilla ja uusilla valokuvilla sekä eri aikojen rakennuspiirustuksilla. Kun perillisiä ei ollut, hän testamenttasi talon, pellot ja metsät kunnalle. Uotilan mielestä kunnan moraalinen velvollisuus olisi vaalia taloa, jolta se sai arvokkaat hiekkamaat ja hyvät metsät. shl Tommi Liljedahl Myttäälän kartanon historia ei sattumalta ilmesty Pälkäneviikolla Kostianvirran taistelun juhlavuonna. Myttäälän kartanon vaiheet ja omistajasuvut ovat osa Pälkäneen historiaa 1600-luvulta asti. Sakari kuoli sisällissodan jälkeen Itä-Karjalan retkellä vuona 1919. Koeaseman aika on siis vielä tuoreessa paikallisessa muistissa, ja 80-vuotiseen ajanjaksoon sisältyy paljon sekä paikallisesti että valtakunnallisesti merkittäviä saavutuksia ja tapahtumia. Myttäälän kauneus ja viihtyisyys vaikuttivat muun muassa nuoreen Jean Sibeliukseen, joka vieraili kartanossa luokkatoverinsa Wilhelm Blåfieldin luona ja piti siellä kerran konsertinkin. Myttäälän kartanossa. Kerrontaa elävöittävät erilaiset tarinat ja muistot, päiväkirjamerkinnät ja otteet kirjallisuudesta sekä pitkä ja perusteellinen selvitys Myttäälän kartanoa eri aikoina hallinneista suvuista ja niiden keskinäisistä yhteyksistä. Hämeen koeasemalle on omistettu kirjassa oma jakso, joka olisi voinut olla laajempikin ottaen huomioon, miten paljon se on vaikuttanut paikalliseen elämään 1900-luvun aikana, ja miten monia tarinoita siihen liittyy. Ja loppujen lopuksi oman lukunsa on ansainnut myös tuntematon silinterihattuinen herra, jolla on värittömät kasvot, kaiken ohi katsovat silmät ja omituinen tapa näyttäytyä ja kadota? Myttäälän kartanon historia on monin tavoin koko paikkakunnan historiaa: sitä sotilasvirkatalona hallinneet aatelissuvut ovat vaikuttaneet omalla tavallaan paikkakunnan kehitykseen, ja se on herrastalojen tapaan toiminut esimerkkinä ja kulttuuri- ja tapavaikutteishl Ulla Siren den tuojana alempien säätyjen keskuuteen. Myttäälän kartanossa toimi vuoden 1918 aikana Punaisen Ristin sairaala, ja kun kartano vuonna 1920 siirtyi Pälkäneen kunnan omistukseen, Myttäälän kansakoulu aloitti siellä toimintansa. Vuodesta 1927 alkaen, jolloin kartano siirtyi valtion hallintaan, siellä toimi PohjoisHämeen kasvinviljelyskoeasema eli Hämeen koeasema, joka toimi siinä yhtäjaksoisesti vuoteen 2006 asti. Yleisötilaisuus alkaa kello 18.00, ja kirjaa saa ostaa tilaisuudessa. Pälkänettä sodassa ja rauhassa Kyläkävelyllä päästiin tutustumaan Alkmanin taloon. Pälkäne-Seura on toivonut rahaa sen kunnostukseen, mutta kunnalla ei nykyisin ole varaa kulttuurityöhön. Olga jäi asumaan taloa yksin sotien jälkeen. Myttäälä on restauroitu takaisin säätyläisasuun ja viehättävään herraskartanoromantiikkaan . Sydän-Hämeen Lehti 15 kyliltä Lukunautinto: Myttäälän historia tempaa mukaan kartanoromantiikkaan ja maanviljelyn arkeen Kartano, josta Topelius ja Sibelius inspiroituivat Myttäälä Hannu Uotila ja Reijo Syrjä johdattelivat kyläkävelijöitä Mälkilän historiaan. Mälkilä kuului aikanaan Kokemäen eli nykyiseen Satakunnan lääniin ja Rautalammin kihlakuntaan. Salimäen talomuseo eli vuonna 1868 rakennettu Alkmanin talo on nykyisin yleisöltä suljettu heikon kuntonsa vuoksi. Juho hankki kunnan ensimmäisen traktorin vuonna 1923, mutta menehtyi jäätyään rautapiikkirenkailla varustetun Fordsoninsa alle. Yrjö kuoli talvisodassa Tolvajärven taisteluissa ja Niilo jatkosodan viime päivinä. . Tyylikäs väljä taitto ja runsas kuvitus tekevät teoksesta miellyttävän ja helpon lukea. Keskiviikko 24.7.2013
Eriväriset valot valaisivat kirkon jyhkeitä seiniä ja esiintyjien kasvoja, Ojala kuvailee. Tietenkin äänentoistolla on myös tärkeä käytännön puolen merkityksensä. . Joukkojen liikuttelu kävi hitaasti, koska paikasta toiseen siirryttiin jalkaisin, ja kuormaston mukana matkasi lisäksi runsaasti kaikenlaista huoltojoukkoa. Samasta syystä taistelupaikat sijaitsivat yleensä lähellä tietä . Kun tänä päivänä käytetään mahdollisimman hyvin maaston väreihin sulautuvia asuja, 1700-luvulla sotilaiden pukujen piti olla mahdollisimman värikkäitä ja näyttäviä, jotta taistelun johdossa nähtiin pitkänkin matkan päästä, mihin ryhmään joku kuului. Uudenmaan Karoliinit ja Ratsukaroliinit käyttävät alkuperäisten mallien mukaan tehtyjä sotilaspukuja ja lippuja. Sodankäynti oli nykyiseen verrattuna verkkaista. Pälkäneellä esiintyvät karoliinit demostroivat tätä pidentämällä rivinsä puisten seipäiden avulla oikeaan mittaan. . siihen oli helpompi asettua ison ja sekalaisen joukon kanssa. Taisteluissa oli omat kuvionsa ja muodollisuutensa. Esimerkiksi yksittäisten kohteeseen tähdättyjen laukausten sijasta käytettiin taktiikkaa, jossa rivistö sotilaista laukaisi aseensa yhtä aikaa. Armeijan komentokieli oli ruotsi, joten umpisuomenkielisenkin ruotusotilaan oli opittava ainakin jonkin verran uutta kieltä. Sotilaiden vaatetuksessa toimi päinvastainen logiikka kuin nykyään. Yökonsertin tunnelmaa syvennettiin myös ääni- ja valotekniikalla. . Kun 120 miestä ampuu yhteislaukauksen, se toimii kuin alkeellinen konetuliase, käsi- kirjoittaja Ari-Pekka Launne selittää. Suurimmat miestappiot tulivat pitkien odotusten ja marssien aikana. Seminaarin päätyttyä he marssivat rumpujen päristessä urheilukentälle, ja yleisö voi halutessaan liittyä joukkoon. Sähköteknisiä juttuja mietittiin viikon verran. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Musketin laukaukset: Urheilukentällä esitellään perjantaina karoliiniarmeijan taistelutapoja Mitä Armfeltin sotajoukon piti osata? Pälkäne Kostia-viikonlopun aluksi matkataan karoliiniarmeijan taistelukentille. Pälkäneen urheilukentälle ilmestyy perjantai-iltana aseistettuja sotilaita komentajineen, ratsusotilaita hyvin koulutettuine hevosineen, kuormastoväkeä ja yksinkertainen komentokeskus. Uudenmaan Karoliinit ry:n näytös kertoo, miten sotaa käytiin 1700-luvulla. 16 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . Esityksen on käsikirjoittanut AriPekka Launne. Karoliinit ovat läsnä jo päivällä Nuijantalolla, missä järjestetään perjantaina sotahisto- Hämeen Ratsukaroliinien hevoset osaavat jo taistelukentän kuviot. riallinen seminaari. Täytyy sanoa, että paikan päällä oli hieno, aivan omanlaisensa tunnelma, jollaista en ole ennen kokenut. Jos äänentoistolaitteita ei olisi, musiikki ei kuuluisi kunnolla täpötäyden kirkon viimeiseen penkkiriviin, Ojala toteaa. shl Ulla Siren Jylhää väriloistoa Yöllä: Valot ja äänentoisto syvensivät Pälkäneen Rauniokirkon yökonsertin jo valmiiksi erityislaatuista tunnelmaa Pälkäne Ainakin jos kuulijoita on uskominen, oli Pälkäneen Rauniokirkon yhdeksännen kerran järjestetty yökonsertti ?kesän koskettavin tapahtuma?. Tunnelman erityislaatuisuutta kohotti jo se, että konsertti oli Rauniokirkon kesän konserteista ensimmäinen, joka saatettiin järjestää ulkona . Vaikka olin kirkolla töissä, ehdin myös eläytyä konserttiin, Ojala iloitsee. . muut konsertit on jouduttu sään vuoksi siirtämään Pälkäneen kirkkoon. Musiikkiesitykset valoineen ja äänentoistoineen oli yksityiskohtia myöten mietitty juuri tähän ympäristöön. Näytös urheilukentällä alkaa noin kello 18 ja kestää 1?1,5 tuntia. Verkkaista ja näyttävää Karoliinit marssivat, edessä komentajana Keimo Ahokanto. 1700-luvulla Ruotsin armeija perustui ruotulaitokseen. Sotilaat olivat siis armeijaan palkattuja, kotiseutunsa talojen varustamia miehiä; oman alansa ammattilaisia, vaikkakin koulutus saattoi käytännössä jäädä melko ohueksi. Mutta onneksi kaikki saatiin lopulta kuntoon, äänentoistosta vastannut Tmi Bitsoundin yrittäjä Timo Ojala sanoo. Ojalalle Pälkäneen Rauniokirkon konsertti oli ensimmäinen laatuaan. . Kuvat: Kaisu Ojansivu. kirkko ei ole ihan perinteinen konserttiympäristö. Sähkön kanssa oli aluksi ongelmia, sillä Raunio- Rauniokirkon yökonsertissa viihtyi tänä vuonna yli 200 ihmistä kuulemassa Aimo Kokkolaa, Jenna Kirjosta, Jarmo Kokkolaa ja Lauri Kokkolaa. Sotaväen liikuttelu ja majoitus tapahtuivat alkeellisissa olosuhteissa, joissa taudit levisivät nopeasti eikä sairaanhoidosta ollut tietoa. Taisteluissa kaatui huomattavasti vähemmän sotilaita kuin 1900-luvun sodissa, mutta toisaalta vähäinenkin haava saattoi olla kohtalokas juuri puutteellisen hoidon takia. tä musiikkielämyksestä tänä vuonna vastasivat paikalliset musiikkitaiturit Aimo Kokkola (laulu), Jenna Kirjonen (konserttikantele), Jarmo Kokkola (alttosaksofoni) ja Lauri Kokkola (piano, kitara Tunnelmaa ja laulu). taivaan alla Konsertti oli suunniteltu eriSunnuntaiyön hengellises- tyisesti Rauniokirkkoa varten, ja se oli osa Pälkäneen Rauniokirkon konserttien sarjaa, jonka järjestämiseen on saatu tukea muun muassa Pirkanmaan Kulttuurirahastolta. . Esitellään kolme aselajia: jalkaväki, ratsuväki ja tykistö, sekä kuvataan sotaväen äkseerausta. Ratsuväkeä esittävät Hämeen Ratsukaroliinit, jotka ovat Luopioisten ratsastuskeskuksen ratsastajia ja Marissa Henttisen valmentamia
tai toisessa versiossa englanniksi. noin kello ten joukkojen puolustuslinjaa 17 Nuijantalolla. Keskiviikko 24.7.2013 . The Battle of Pälkäne Pälkäne Oli kesäpälkäneläiset veljekset, oli sammumaton tiedonjano Kostianvirran taistelun suhteen, oli pitkäaikainen harrastus, oli loistava kielitaito. Suunnitelmasta on olemassa yksityiskohtainen piirros, mutta alkuperäisdokumentti on liian huonokuntoinen käytettäväksi sellaisenaan, joten siitä on tehty jäljennös kirjan kuvitukseen. Tutkimuksesta selviää myös esimerkiksi, kuka oli Axel Christopher Neubohm ja mitä hänen kohtalonsa kertoo myöhemmille sukupolville. Golitsynin murheet Kaikkivaltiaan avulla, venäläiset löivät vihollisen järven rannalta ja kaikista linnoituksista joen vastarannalla, ja ne ajettiin kuin jänikset pakoon metsiin. Ja heidän oli jätettävä tykkinsä ja haupitsinsa, lippunsa ja rumpunsa. J. Samalla tavoin on tutkimuksen kirjoittaja ei pääse käännetty kaikki kirjassa olevat paikalle, koska häntä tarvitaan venäjänkieliset asiakirjat suoomassa yliopistossaan. meksi . Vain Pälkäneeltä on saatu 80 nelikkoa viljaa, jotka nekin kannettiin yöllä kirkkoon eikä tuotu armeijalle, Golitsyn valittaa. shl Ulla Siren. Oli halu käyttää omia rahoja kaikkien hyväksi, oli taito löytää tarkoitukseen sopiva venäläinen tutkija. Syntyi Kostianvirran taistelusta kertova uraauurtava tutkimus, jonka ovat ideoineet, kääntäneet ja kustantaneet Seppo ja Tapio Korppoo ja jonka on laatinut nuori venäläinen Pietarin yliopiston histo- Tutkimuksen kirjoittaja, Pietarin yliopiston jatko-opiskelija Aleksei Blandov (s.1989). rian laitoksen jatko-opiskelija man der under skadelöst kunde Aleksei Blandov. wattnet och andra stranden Tutkimus Kostianvirran beskiuta, kuvailee Pälkäneen taistelu . Pietarin hovissa juhlittiin voittoa, mutta venäläisten joukkojen eteneminen Suomen kuraisilla, kohmeisilla ja pimeillä teillä jatkui menestyksestä huolimatta ankarana. Siitä kertoo muun muassa kenraaliluutnantti Mihail Golitsynin 24. Kaiken kaikkiaan ennen julkaisematonta tietoa Mitä Armfelt Kostianvirran taistelusta voi sanatarkasti kirjoitti. Ja suuri joukko sekä upseereita että sotilaita surmattiin. Näin lennokkaasti Kostianvirran taistelun viimeisiä tapahtumia kuvaa venäläisten ?Raportti voitosta Pälkäne-joen lähellä?. von Fersenille. laatima ja Korppoon veljesRaportti on lähetetty lokaten tuottama noin yhdeksän kuussa 1713 eli mahdollisimminuutin pituinen animaatio, man pian taistelun jälkeen. joka kuvaa taistelun tapahtu- Se julkaistaan nyt tiettävästi mia. ensimmäisen kerran kokonaiTutkimuksesta ilmestyvät suudessaan. yhtä aikaa suomen- ja englanVanhan ruotsin kielen vaininkielinen versio, jotka esit- keus ei haittaa, sillä kirjassa on telee Tapio Korppoo. siis lukea neljällä kielellä. Blandovin tutkimus ei muuta Tutkimuksen yksi suuri vahtähänastista käsitystä Kostian- vuus on siinä, että lähdematevirran taistelun pääpiirteistä, riaalia on kaikkien nähtävissä. mutta tuo siihen kosolti tar- Seppo ja Tapio Korppoo selitkennusta, uutta tietoa yksityis- tävät, että koska he eivät itse ole kohdista ja ennen kaikkea sitä, historiantutkijoita, he haluavat, mitä tähän asti on kokonaan että lukijat voivat tarkistaa itse puuttunut: kosketuspintaa käännöksen yksityiskohdat. taistelun tapahtuma-aikaan. Kirjan 67 sivusta yli puolet on alkuperäisten dokumenttien translitterointeja ja käännöksiä, jotka tulevat nyt ensi kertaa kaiken kansan luettaviksi. Fram för linien woro grafwar der utj folcket kunde stå betäckte öfwer bröstet och på brädden af de samma bulckar lagda som skylde hufwudet, at Tietoa rintamalinjojen keskeltä Kirja ei voi olla herättämättä lukijan mielikuvitusta, vaikka se on selkeä tieteellinen tutkimus, jossa käydään perusteellisesti läpi taistelua edeltäneet tapahtumat, armeijoiden ko- koonpanot ja suunnitelmat sekä taistelun vaiheet. Dokumentit valaisevat yksityiskohtia niin mielenkiintoisesti, että niitä jää miettimään pitkäksi aikaa. Tsaari Pietari suuri sai aiheen voitonmitalin lyöttämiseen ja ylvästelevien kirjeiden lähettelyyn aristokraattisille tuttavilleen Euroopan hoveissa. Mutta sota ei ollut ohi, ja miehistö tarvitsi yhtä ja toista Kostianvirran taistelun jälkeenkin. lokakuuta päivätty kirje Apraksinille, jossa Golitsyn pyytää kenkiä sotilailleen. Jalkineiden lisäksi hän tarvitsisi rahaa palkkoihin, sillä rahaa ei hänen mielestään riitä enää kenellekään. Muonituskin on hankalaa, koska pitäjissä ei totella niihin lähetettyjä käskykirjeitä. Aikai- sekä alkuperäislähteen teksti semmista tiedoista poiketen että käännös. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Carl Gustaf Armfeltin valtaneuvos Fersenille lähettämän raportin mukana ollut karttapiirros on kirjan kuvitusta. Kartta saattaa kuulua Stiernschanzin suunnitelmaan, jonka mukaan Kortianvirta linnoitettiin ennen taistelua. Kostianvirran taistelusta kertovasta tutkimuksesta ilmestyvät yhtä aikaa suomen- ja englanninkieliset laitokset. Kostia 1713: Ennen avaamattomat arkistolähteet tulevat julki näyttävästi neljällä kielellä Kostianvirran taistelu . Samassa yh- Kostianvirran rannalla raporteydessä nähdään venäläisen tissaan taistelusta valtaneuvos, taiteilijan Anna Smirnovan kreivi R. The Battle of Finland sotapäällikkö, kenraalimajuri julkistetaan tämän viikon Carl Gustaf Armfelt ruotsalaisperjantaina 26.6. Osa venäläisdokumenteista on ilmeisesti kaivettu esiin ensi kertaa sen jälkeen, kun ne on kätketty arkistoon. Muun muassa venäläisten ottamista sotavangeista ja sotasaaliista on kirjassa yksityiskohtainen luettelo. Minne lienevät kulkeutuneet Venäjän mahtavassa armeijassa Pälkäneellä saaliiksi saadut 16 rumpua, 84 lapiota ja 10 hakkua? Kirjanpito on ainakin ollut tarkkaa. Mielenkiintoinen on kenraaliamiraali Fjodor Apraksinin laatima maihinnoususuunnitelma niitä joukkoja varten, jotka ylittivät Mallasveden lautoilla
Ja jos tiedotus ei saa vastakaikua, se yleensä tyrehtyy. Perussuomalaisten kun- nanvaltuutettu ei antanut kovin mairittelevaa kuvaa kunnan tiedottamisesta ja markkinoinnista. . 18 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . Suuri osa tiesi myös, että Luopioisten kunnanjohtaja Rauno Haapasesta tuli kehittämis- päällikkö. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kukkia-seuran näytelmäryhmä esitti juhlan teemaan tiedottamiseen liittyvän pienoisnäytelmän Kirkas, kirkkaampi,kirkkain kirkastussunnuntain kotiseutujuhlassa. Mattopyykkiä ja tiedottamista Kirkastussunnuntai: Luopioisten Mikkelinmäellä vietettiin kotiseutujuhlaa Luopioinen Kirkastussunnuntaina kokoonnuttiin Luopioisten kotiseutumuseoon Mikkelinmäelle viettämään perinteistä kotiseutujuhlaa jo noin viidettäkymmenettä kertaa. Kukkia-seuran järjestämässä tapahtumassa oli tänä vuonna aiheena tiedottaminen, jota käsiteltiin myös Kukkia-seuran näytelmäryhmän esityksessä Kirkas, kirkkaampi, kirkkain. Näytelmän nimi viittaa tietenkin kirkasvetiseen Kukkiajärveen. Aikanaan kirkastussunnuntai kirkastusmarkkinoineen oli tärkeä tilaisuus tiedottamisen kannalta. Mutta nyt kunnalla onkin johtoryhmän jäsenenä vakituinen kehittämispäällikkö. ?R antatontit Pirkanmaa. Hilman tarinointi ja huumori upposivat yleisöön ja lopulta sai Hilmakin mattonsa puhtaiksi ja oli valmis palaamaan vanhainkotiin. Näytelmän jälkeen Kukkiaseuran varapuheenjohtaja Erkki Toivari toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Juhlapäivän ohjelmaan kuului myös yhteislaulua, Tero Ahlqvistin pitämä juhlapuhe, jossa pohdittiin muun muassa entisen Luopioisten kirkonkylän asemaa yhtenä Pälkäneen kylistä sekä Johanna Järvisen laulua. Juhlaväki sai myös arvailla kahvinpapujen määrää rommipullossa perinteisessä, leikkimielisessä Mikkelinmäen kesäkilpailussa. Tellervo Järvisen roolihahmo Hilma hauskuutti yleisöä jutuillaan ja rempseällä huumorillaan. Tero Ahlqvist kritisoi kunnan markkinointia . Viran piti olla määräaikainen, koska Haapanen jäi vuoden 2011 lopussa eläkkeelle. Kuinka moni Sappeen tai Kirkastusjuhlien kävijä tietää käyneensä Pälkäneellä, Ahlqvist kysyi. Juhlapuhuja huomautti, ettei Rajalanniemen tontteja löydy google-haulla, jos ei käytä tarkkoja hakusanoja. . Mihin kuntaan Luopioinen nykyisin kuuluu, kotiseutujuhlassa puhunut kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Tero Ahlqvist tenttasi juhlakansaa. Valtaosa tiesi, että Luopioisista tuli kuntaliitoksen myötä osa Pälkänettä. Tätä ei kukaan kotiseutujuhlan osanottaja tiennyt. . Jos ei kysytä, ei mitään vastatakaan. Silloin alkoi varsinainen tarinointi. Hilma oli saanut vanhainkodilta luvan tulla mattopyykille, tällä kertaa ei tarvinnut kuulemma karata ja liikkua konttaamalla tai karhukävelyä. Olipa vanhainkotia joskus varoiteltukin lähellä liikkuvasta karhusta, kun oli jälkiä nähty vanhainkodin ikkunoiden alla. Hilman jälkiähän ne olivat. Rahaakin saa nurkanpielestä Hilma kertoili nykyajan kummallisuuksista ja reissuistaan, kuten siitä kuinka nurkanpielestä saa rahaa. Ahlqvistin mielestä tiedotukseen liittyy kaksisuuntaisuus. . ei anna yhtään tulosta. Toki Hilma kehotti muitakin siitä seinästä ottamaan, eiväthän ne ainakaan hänen rahojaan olleet, kun ei hän niitä sinne seinään ollut laittanutkaan. Oli Hilma erinäisiinkin tilainteisiin joutunut, nyt kun oli vapaa liikkumaan, kun oli saanut kaikki lapsensa vanhainkotiin. Markkinoilla kuultiin paikkakunnan uutiset sekä juorut. Marjatta Koskenvesan käsikirjoittamassa pienoisnäytelmässä kuvitteellinen SydänHämeen Lehden toimittaja oli tuonut mattopyykkipaikalle nauhurin, jolle oli tarkoitus taltioida tavanomaista keskustelua mattopyykiltä. Kaikenlaisia juttuja pyykkituvilta ja -paikoilta kuultiinkin, kunnes paikalle saapui Tellervo Järvisen roolihahmo Hilma mattoineen. Olisiko tällainen tieto oleellista kuntalaisille, kun aletaan jälleen tasapainottaa taloutta ja keskustella opetta- jien ja avustajien irtisanomisista ja koulujen lakkauttamisista, Ahlqvist kysyi. Kotiseutujuhlan teemana oli tiedotus. tai ?Tampereen seutu? tai ?Hämeenlinnan seutu. Kahdesti asia on ollut esillä kunnanhallituksessa, silti etuovi. com ja jokakoti.fi ei anna yhtään osumaa omarantaiselle omakotitontille Pälkäneeltä. Jopa myyntitoimeksiannon saaneen kiinteistönvälittäjän sivuilla kerrotaan, että ?kun- nallistekniikka on rakenteilla, ottakaa tukevat kengät ja kartta mukaan kun tutustutte alueeseen?. Ahlqvist muistutti, että tämän vuoden alijäämäisessä talousarviossa on laskettu tonttimyynnistä kertyvän 700 000 euroa. Maria Ilonen
Kangasalan Karjalaseuran kokoama näyttely on ensimmäinen evakkoon lapsena joutuneista kertova näyttely, Ilmavaaralta suojaan. Sotilashallintoalueella liikkujilla pitää olla kulkulupa. Anne Kuorsalo kehoittaa muistamaan, miten paljon tämän hetken suomalaisissa on evakoiden jälkeläisiä. Mihi myö männää ?Mihi myö männää . Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Muistojen vaelluksesta tuli suurtapahtuma Kulttuurikeskus Äijälä: Liuksiala Evakkovaellus-tapahtuma on aika- ja tunnematka evakkovuosiin. Karjalaiset ovat eri puolilta Suomea pitkänkin matkan takaa tulleet tänne muistojen tielle. Tämä on osoitus siitä yhteishengestä, joka on kantanut karjalaistoimintaa jo seitsemän vuosikymmenen ajan. . Vaikka he ovat antaneet huomattavan vahvan panoksen uusien kotiseutujensa kulttuuri- ja talouselämään, niin karjalaisuus ei ole hävinnyt ja sulautunut täysin muuhun Suomeen. Heimo- ja lähiyhteisyys mahdollistaa jatkuvuuden ja ajan mukaisen uudistumisen. Tapahtuman päätökseksi laulettu Karjalaisten laulu voi tuskin tulla sydämestä aidommin missään muualla kuin tässä tilaisuudessa Äijälän puiden katveessa. Ollaanhan nyt sotilashallintoalueella. Liuksialaan johtavalla koivukujalla vallitsee väenpaljouden, sotilasautojen ja muun sotakaluston tungos. Määkivät lampaat kulkevat väen joukossa. Kaaoskaan ei ole kaukana. Matkalaukkuja, maitokannuja, tuohikontteja ja -hattuja sekä kaikkea mahdollista käyttötavaraa on haalittu lähtökiireessä mukaan. Keskikesän aurinko hehkutti parhaintaan, kun tuhatlukuinen vaeltajajoukko lähti sunnuntaina Kangasalla evakkotaipaleelle. Liuksialan vehreä kartanomaisema esitteli Kangasalan parhaita puolia kaikkialta Suomesta tulleelle vaellusväelle. Neljän kilometrin reitillä vaeltajien virta venyi jopa kilometrin mittaiseksi. Tykkien jylinää Tuomo Nenonen jakaa alueel- Kohta lähdetään vaellukselle. Evakkoväki täytti tuhatlukuisena Liuksialan kartanon tienoon le saapuville alkuperäisen mallin mukaan tehtyjä kulkulupia kuten vuosikymmeniä sitten oli tarpeen. Moni on pukeutunut vanhan ajan asuun. Tämä on kiireinen lähtö sodan vyöryessä päälle. Useille tämä tuli kohtaloksi kaksi kertaa. Muistot herkistivät Kivennavan Raivolan kylässä syntynyt Erkki Ilonen oli lähdettäessä 10-vuotias. . Useat yhteistyötahot, muun muassa Ramppi-teatteri ja Kangasalan Pikkuteatteri olivat valmistelleet Äijälään ja reitin varrelle useita vaikuttavia kuvaelmia ja ääniefektejä. Kahden automuseon ja veteraanikuorma-autoilijoiden ajoneuvot, eskadroonan hevoset, uupuneen haavoittuneen hoivaaminen, kuoro- ja kantelemusiikki ja muut evakkoajan henkeen sovitetut esitykset tuovat aitoa vaikutelmaa. Tykkien kaukainen kumu kuuluu taustalla. Vuosikymmenien aikana karjalainen väki on säilyttänyt identiteettinsä ja omaleimai- sen kulttuurinsa. Väkeä tuli kaksi kertaa niin paljon kuin odotettiin. Evakkolapset -yhdistyksen alkuun panema tapahtuma on järjestetty seitsemän kertaa eri puolilla Suomea. 045 2533 883. vaikka pelkästään karjalaisia lapsia joutui evakkotielle noin 160 000. Vaellustapahtuma on hämmästyttävä saavutus. Samalla se on kunnianosoitus kaikille evakkomatkasta selvinneille. Vaikuttava ja vahvasti tunteisiin vetoava tapahtuma keräsi tällä kertaa ennätysmäärän vaeltajia. Kangasalan Karjalaseuran ansaitsee suurkiitoksen näytöstään, mitä talkootyöllä saadaan aikaan. Kyseessähän oli lukumäärältään jopa kymmeniin nousevien yhteistoimintatahojen toiminnan organisointi ja yhteen sovittaminen, painottaa Erkki Ilonen. Mihi myö männää? Evakkolapset-yhdistyksen Anne Kuorsalo sanoi puheessaan kaiken kiteytyvän kysymykseen mihi myö männää. Keskiviikko 24.7.2013 . Sitä kysyy myös Äijälässä avattu uusi näyttely. . Raivolan pojalle tuli tippa silmään. Muistot tulvivat mieleen, kun sotilaat, äänet ja lähdön tuntu tulivat nyt lähes käsin kosketeltavaksi, tunnustaa Ilonen. Vaellustapahtumaan osallistuivat Erkin vaimo ja kaksi siskoa ja kaksi veljeä. Heistä jopa 125 000 koki evakkotielle lähtemisen kahteen kertaan, kertoo Kuorsalo. Teologian tohtori Hannu Kilpeäläinen on Karjalan Liiton entinen toiminnanjohtaja. -näyttely Kulttuurikeskus Äijälässä (Liuksialankuja 33) Avoinna syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 13?16. Muulloin sopimuksen mukaan puh. lapsen evakkotaival. Hän tuntee väkensä. Hartaustilaisuus Liuksialan kappelin puiden viileiden varjojen alla keräsi satamäärin väkeä. Evakkomatkan aikanaan tehneet kertoivat vielä Äijälässä omia muistojaan. Lentokoneiden pahaenteisesti voimistuva ääni ja aseiden pauke enteilevät vaaran tuntua. Puun alle kyyristynyt karjalaisjoukko hakee suojaa lehvistön alta. Vaellusväki vie Kangasalta kotiinsa mukanaan vaikuttavan elämyksen Kesäpäivän pitäjästä. Kauko Äikäs. Menneiden aikojen tuntu on vahvasti läsnä. Evakkouden ja sota-ajan henki tavoitettiin monin tavoin. Tilanteen mentyä ohi tulee käsky jättää rakas koti ja kotiseutu. Yksi heistä ei ole syntynyt Karjalassa.
Jos olisivat, olisin tuskin lähtenyt vaihtoon ainakaan Kiinaan. Arki täynnä yllätyksiä Pekingissä jokainen kauppareissukin oli pieni seikkailu. Kaduilla sattui ja tapahtui. Näin asioita, jotka avasivat minulle paikallista kulttuuria sekä asioita, jotka saivat minut vain entistä enemmän ymmälleni. Minua tuijotettiin ja tervehdittiin. Sekä Kiinassa että Suomessa ollaan samaan aikaan sekä huipulla että pohjalla, yksi yhdessä ja toinen Pekingiläiset eivät jätä kerjäläisiään tyhjin käsin. 20 kyliltä Keskiviikko 24.7.2013 . Kiinan toisessa asiassa. Aada Järvinen sosiaaliturvajärjestelmä on olematon. Kiinassakin ollaan onnellisia Minun näkökulmastani kiinalaiset elävät rajoitettua elämää. Ei ole sanan-, mielipiteen- tai uskonnonvapautta samalla tavalla kuin meillä Suomessa. Valtio rajoittaa ihmisten liikkumista niin maantieteellisesti kuin internetissäkin. Minä hämmensin ja hämmennyin. Jos halusin nähdä jotakin, mitä en ollut koskaan ennen nähnyt, lähdin vain kävelylle naapurustoon. mallia hoitaa asiat, mutta Välillä vihasin Kiinaa ja oli- Suomellakin on omat ristinsä sin halunnut pelastaa kiinalaiset Suomeen, välillä rakastin maata ja olisin halunnut näyttää sen kaikille suomalaisille. Vuoden tunnemyllerrysten jälkeen vihdoin todella ymmärrän sen, mitä minulle jo ennen vaihtoa yritettiin opettaa: kulttuureissa ei ole huonompia ja parempia, on vain erilaisia. Täällä yksi asia on paremmin ja toinen huonommin kuin tuolla. kannettavanaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ihmiset pysähtyvät joukoittain seuraamaan, jos mies ojentaa naiselle ilmapalloja ja pari halaa, joku on asettanut koiransa kuonolle silmälasit tai otetaan hääkuvia. Kansalla ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Media on valtion hallinnassa ja kiinalaiset tietävät maansa asioista välillä huonommin kuin Pienessä maalaiskylässä autoin muiden kyläläisten mukana sammuttamaan jonkun ilotulitteesta tuleen syttynyttä maissivarastoa. me täällä lännessä. Suurin osa kiinalaisista ei vä- Kiinassa ihailen yhteisöllisyyttä, välittömyyttä ja avuliaisuutta, jotka eivät ole kadonneet suurkaupungeistakaan.. Päinvastoin, väittäisin Vaihdon aikana oli hetkiä, kiinalaisten valittavan vähemjoina olisin halunnut siltä sei- män kuin me länsimaalaiset, somalta takaisin Suomeen. Uuteen kulttuuriin ei niin vain pääse sisälle, mutta hetket, joina yhteys paikallisiin ihmisiin syntyi, oli- litä saati ole harmistunut edellä mainituista asioista, ne kun vat ikimuistoisia. eivät näkyvästi kosketa heidän Viha-rakkaus-suhde arkeaan. Suomalaiset ovat ?pahoinvoiva kansa hyvinvointivaltiossa?, kuten GodFm laulaa. Pohjalta on matka vain ylöspäin ja huipulta alas. Aina löytyi jotakin uutta ihmeteltävää. Ruoka on tuttua ja täyttävää, kadulla en tunne itseäni sirkuseläimeksi, valtio ei rajaa sivuja, joilla voin internetissä liikkua ja kommunikointi valtaväestön kanssa on mutkatonta. Helppous ja yksinkertaisuus eivät kuitenkaan ole korkealla arvoasteikollani. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Paluu Pälkäneelle: Vaihto-oppilasvuosi takana Ihana kamala Kiina Kolmisen viikkoa sitten vaihtovuoteni Pekingissä päättyi ja lensin takaisin Suomeen. meillä kun on paha tapa valittaa Kotiinpaluun lähestyessä en turhistakin asioista. kuitenkaan olisi halunnut jätEn ihannoi Kiinan valtion tää Pekingiä ja elämääni siellä. Oli mahtavaa nähdä perhe, ystävät, koti ja Suomi pitkästä aikaa. Elämänmeno täällä on säilynyt ennallaan, mutta koen monet asiat uudella tavalla. Arki Suomessa on helppoa ja yksinkertaista
Valmiit retkipaketit ovat hyvä ratkaisu tiettyyn rajaan asti. Tuottaja Heikki Mäenpää kierrätti ohjaaja Shin-ichi Katoa ja kuvaaja Shuji Tsunokawaa Kangasalan kulttuurimaisemissa. kangasala Tulevalla kaudella kangasalalaisia kulttuurimaisemia näytetään japanilaisessa matkailuohjelmassa. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Matkailu: Kangasalan kulttuurimaisemat pääsevät japanilaiseen matkailuohjelmaan Maailmanmatkaajat viehättyivät rypsipellosta kesäyössä Öinen rypsipelto voi näyttä eksoottiselta vierain silmin. Suomalaiset kuulemma viettävät paljon aikaa mökeillään. Lisäksi kannattaisi hyödyntää suomalaisen muotoilun tunnettuutta. . Anna Honkanen tulkkasi japanilaisten tv-ammattilaisten ajatuksia Suomesta ja matkailusta. Lappi ja Helsinki ovat itsestään selviä valintoja, kun puhutaan Suomesta matkailukohteena, mutta Tampereen ja erityisesti Kangasalan valinta matkailuohjelmaan vaatii jo hieman perusteluja. . Kuvausryhmä etsi kuvauskohteita sattumalta Tiihalan suunnalla, missä ohjaaja Kato halusi tallentaa Säkkölänjärven takaa siintävän Joutsiniemen öisen rypsipellon. Kesäyön auringossa kylpevä pelto riitti vangitsemaan ammatikseen maailmalla liikkuvan miehen mielenkiinnon. Omat, arkipäiväiset maisemat ja tavat voivat näyttäytyä vieraille hyvinkin eksoottisina. . Satelliittikanavan sarjaa Matka kauneimpiin maisemiin saa viikoittain 5?6 miljoonaa katsojaa. Maiseman näkee jotenkin aivan eri tavalla, kun sitä katsoo saunasta tultuaan, kameramies huomaa eron järvimaisemassa. Mäenpää nyökyttelee miehen havainnoille. . Katon mielestä tavallinen japanilainen tietää Suomesta lähinnä Lapin, joulupukin ja Muumit. Ensikertalainen tunnistaa paremmin tutut ilmiöt, Mäenpää toteaa. Muotoiltua matkailua Kuvaaja Tsunokawa taas on tottunut kotisaarellaan Hokkaidolla suomalaistyyppisiin koivumetsiin, mutta metsien helppo saavutettavuus teki vaikutuksen kameramieheen. . Ohjaaja Shin-ichi Kato ja kuvaaja Shuji Tsunokawa tutustuivat reilun kahden viikon ajan Lappiin, Helsinkiin ja Tampereen seutuun. Katon mukaan suurin osa japanilaissaunoista on isoja, julkisia yhteissaunoja. Löylyä ei heitetä, joten saunan ilma on kuiva. . Katon oma Suomikiinnostus pohjaa Aki Kaurismäen elokuviin ja lapsena nähtyihin Muumeihin. SHL Anu Ritvanen. On paljon ihmisiä, jotka haluavat, että heidät ohjataan paikalle, mutta he haluavat itse valita, mitä he tekevät ja milloin, vähän kuten Kanariansaarillakin, Kato vinkkaa. Kiinnostus tiettyyn maahan voi lähteä liikkeelle melkein mistä vain. Varakkaat 30?50-vuotiaat naiset voisivat olla kiinnostuneita suomalaisesta designista ja muodista. Ehkä miehet tarvitsisivat jonkun syyn lähteäkseen seuraksi, arvelee ohjaaja Kato, joka usein näkee Marimekon kyltit tokiolaisen Harajukun aseman lähistöllä. Mielikuva kamera kaulassa parveilevista japanilaisturisteista pätee usein vain kokemattomiin matkailijoihin. Kokeneemmat matkailijat haluavat tehdä asioita omin päin, mutta helposti ja vaivattomasti. . Marimekon ja Iittalan tuotteet ovat Japanissa haluttuja, mutta kalliita. Keskiviikko 24.7.2013 . Saunaan ei mennä sen vuoksi, että se olisi mukavaa, tai on hauskaa nähdä ystäviä. seksi. Juuri tällaiset asiat ovat niin syvällä meissä, ettemme edes huomaa niitä. Kangasalalainen Heikki Mäenpää toimii kahden Suomi-jakson kansainvälisenä tuottajana. Lähes joka paikassa näkyy vain vuoria, Kato kertoo. Kameran väärälle puolelle joutuminen nauratti ohjaaja Shin-ichi Katoa ja kuvaaja Shuji Tsunokawaa. Saunassa käydään lähinnä purkamassa stressiä, Kato paljastaa eron maiden saunakulttuurissa. . Ihmiset ottivat vain muutaman askelen kodeistaan ja poimivat metsästä mustikoita suoraan suuhunsa, Tsunokawa naurahtaa luonnonläheiselle elämäntavalle. Saunominen muuttaa Öinen rypsipelto on vaikea maiseman siirtää tarkoituksella elämykJapanilaismiehet tutustuivat matkalla myös suomalaiseen saunaan. Tampereen Muumilaakso kannattaa esitellä, koska Muumit ovat hyvin suosittuja Japanissa, animaatiosarja on tuttu jo kolmelle sukupolvelle. Samalla voi tietenkin esitellä kauniita maisemia ja suomalaista luontoa, joka saattaa näyttäytyä ulkomaalaisille hyvinkin kiinnostavana, Mäenpää hykertelee tyytyväisenä. Kangasalan kulttuurimaisemiin päästiin kiinni Mäenpää laatiman Vehoniemenharju? Tiihala?Sarsa-maisemareitin kautta. Japanissa ei ole tällaisia järvi- ja metsämaisemia tai mökkikulttuuria
(03) 3142 4300 ZZZ SXXWRLPL ¿ KESÄPELI Saat yhden ylimääräisen heittovuoron. ZZZ LNDDOLVWHQPDWNDWRLPLVWR ¿ Poikkeat unelmalomalle! Aloitat loman jälkeen lähtöruudusta. Lähde lomalle SUN Radion mukana! www. Heitä noppaa ja liiku nopan näyttämä määrä ruutuja. TÄYDEN PALVELUN METSÄTALO METSÄ Jää ihailemaan metsän kauneutta yhden heittokierroksen ajaksi. S A N O M AT ZZZ MDPL ¿ Kaikkea kaikille lemmikeille! Uusi myymälä Tampereella, Rautatienkatu 21. Huollatat veneesi moottorin ajoissa, niin pääset nauttimaan veneilystä koko kesän ja kahden kierroksen ajan. Vietät yhden kierroksen hyvinvoinnin omassa erikoisliikkeessä, Lifessa. tampereentropiclife Pieni suuri eläinkauppa. Ihanat lemmikkieläimet pistävät sinut hyppäämään yhden ruudun taaksepäin! 0400 633 688 Ilkontie 44, Kangasala ZZZ ZDYHPRWRU ¿ Ideapark Lielahti Valkeakoski Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kangasalla www.kuntoutumisNHVNXVDSLOD ¿. Pelinappulana voi käyttää vaikkapa kolikkoa, tai rahapulan iskiessä pieniä kiviä. À Öljyt vaihtuvat autoosi ja nautit kupin kahvia! Odota yksi vuoro. Pelin voittaa viimeisenä maaliin tuleva. Hauskoja pelihetkiä! Rolls-Royce Silver Ghost vm. 043 217 0666 Avoinna ma?pe 8?17 ja la 9?13 Lepää yhden heittovuoron ajan ja soita autollesi huolto. Ihastut Ballotin upeisiin lastenvaatteisiin niin paljon, että teet ostoksia kahden heittovuoron ajan. LAURILAN BETONI ZZZ ODXULODQEHWRQL ¿ Ympäristö ja ihminen huomioiden, betonille pitkä elinkaari. Pysähdy Aapiskukkoon nautiskelemaan laajasta jäätelövalikoimasta yhden heittovuoron ajaksi. Puuta ja paljon muuta rakentamiseen takaavat sinulle onnistuneen lopputuloksen! Ihailet aikaan saannostasi kahden heittovuoron ajan. . 7?21, la 7?18 ja su 12?18 Ei kupongin palautuspistettä, mutta pelissä mukana: SUUR TAMPERE P I R K A N M A A N MHY PIRKANMAA IRKANMAA . Rakentajan puutavaratalo ? Elopellontie 2, 33470 Ylöjärvi Puh. Sydän-Hämeen Lehti LÄHTÖ Onneksi olkoon, Suurimman noppaluvun pääsit perille. heittänyt KESÄ ON SUN! lomamatkan! aloittaa Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä palvelemme ma?pe 9?20, la 10?17 ja su 12?17 Tutustu nettikauppaamme osoitteessa ZZZ XUMDODQPDNHLVWXNNX ¿ Ihania elämyksiä koko perheelle! ZZZ HORQD DSWHHNNL ¿ Viihdyt hyvän palvelun apteekissa yhden heittovuoron ajan. TIETÄÄ MITÄ ON HYVÄ SISUSTUS Maaliin on vielä matkaa, saat yhden ylimääräisen heittovuoron. Koe keveys ja liikkumisen ilo. Suomen suurin sähköpyörävalikoima. Hepolamminkatu 36 C 2, Hervanta, Tampere Teollisuustie 20, PARKANO puh. 22 Keskiviikko 24.7.2013 . 1921 kiidättää sinut 5 askelta takaisinpäin! OSALLISTU JA VOITA 1000 EURON MATKALAHJAKORTTI! Palauta tämä kuponki täytettynä pelissä esiintyvään liikkeeseen 31.8.2013 mennessä ja olet mukana 1 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa. NIMI: Autohuolto- ja kolarikorjaamo Kolsopintie 4, 33470 Ylöjärvi ZZZ YDOWRNRLYXOD ¿ ZZZ MSVNRVNHOD ¿ Huipputarjouksia kotiin ja mökille! Tervetuloa! PUH: OSOITE: Uusi-Erkkilä Wileniuksen herkulliset leivonnaiset vievät kielen yhden heittovuoron ajaksi! Uusi taulu-TV vie huomiosi yhden vuoron ajaksi. Lähikauppa & Kotileipomo Löydät kesän grilliherkut hyvästä valikoimastamme ja nautit niistä yhden vuoron ajan. Mastontie 2, Ylöjärvi Palvelemme ark
Tämä on hauskaa ja opet- talteen reseptin valkosipulipetavaista puuhaa. Puolilta päivin oli kahvi- ja uintitauko eräällä pitää kolminkeskiset onkikilpailut. Tästä alkoi elinvoimaiseksi osoittautunut tapahtuma; kilpailut on pidetty säästä riippumatta joka vuosi . Isovanhemmat Maria oli vuoden ikäisenä kirtuovat muun muassa vihan- jaston ensimmäisiä asiakkaita nekset, juurekset ja salaatit, ja on siitä lähtien lainannut nuori kauppias kertoo. kirjoja joka kesälauantai. Parasta kesätorilla Marian . Kesäkirjaston monipuolinen valikoima tarjoaa iloa ja hyötykirjoja vapaaajan elämään. Kirjastossa on esillä myös Iharin haastesoudun tämän vuoden miesten yksinsoudun voittajan, salmentakalaisen Veli-Pekka Virtasen kierto- Maria Ylinen opettelee myyntitaitoja Seija mummin opastuksella. palkinto. Lopuksi jatket- tiin perinteiseen tapaan illanvietolla. Sää oli koko päivän suosiollinen, ja osanottajat tyytyväisiä virkistävään tapahtumaan. Kahden seuraavan vuoden järjestelyt sovittiin jo alustavasti. Palkinnon saadakseen "pitää vaan soutaa", kuten Virtanen asian ilmaisi. Luikala-Pohjanlahti-Salmentaka kyläyhdistyksen jär- jestämä kesätori, kahvio ja Ke- saakka lauantaisin klo 13?15, säkirjasto ovat auki lauantaisin kahvio klo 12?15 ja Kesäkirjasto elokuun kolmanteen päivään klo 12?14.30. asti. Luikalan kesätorimyynti 3.8. Hanna Parviainen. Me menemme retkelle kuka vain. Viime kesänä lainattiin yhteensä 200 kirjaa, Forsberg lisää. Forsberg on toiminut kirjastonhoitajattarena kaikki kymmenen kesää. Kaukaisin lainaaja on ollut Oulusta, kesäkirjastonhoitajatar Annastina Forsberg kertoo. . Keskiviikko 24.7.2013 . Voittaja sai kiertopalkinnon - kupariplaketin, johon on kaiverrettu kaikkien voittajien nimet. Meillä on myynnissä palvellut kesämökkiläisiä ja meidän kotitilan Yrjölän tilan kesävieraita kymmenen kesää. ternimaitoa. Näillä kesä- runavartaisiin, iloinen Maria työrahoilla voin ostaa ikioman kertoo. teltan, josta olen pitkään haaKesäkirjastosta voi lainata veillut. Pidän paljon etenkin kumielestä on ehdottomasti se, vakirjoista. Hän kertoo, että lapset lainaavat yhtä paljon kuin aikuiset. Olen tehnyt tilastoja kävijöistä. Viimeksi lainasin että siellä käy paljon tuttuja. keittokirjan, josta me otimme . Myös yksi uusi kunniamatosonkija nimettiin, ja hänelle annettiin kuparinen pikkuplaketti. Jokaisesta kalasta, salakkaa lukuun otta- matta, sai yhden pisteen. Laina-aika on kuuisoveljeni ja serkkuni kanssa kauden pituinen. Päätöstilaisuus on vuorotellen osanottajien ranta- tai saarimökeillä. Ennen puolta päivää ongittiin usealla karilla Ristisaaren luoteispuolella. Maria Ylinen on myös tuttu Tuntia ennen paikalle saapuu näky kesätorin yhteydessä toi11-vuotias Maria Ylinen, joka mivassa Kesäkirjastossa. on kesätöissä torilla. Idyllinen Kesäkirjasto on . jo yli 50 vuoden ajan. Tämän jälkeen onkimista jatkettiin Martansaarten pohjoispuolella ja Mählän tuntumassa. Päätöstilaisuus pidettiin tänä vuonna Jylhässä. Toiminnanjohtaja Tero Heikkilä, apunaan sihteeri Sakari Pöllänen, valvoi pisteiden laskua. Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä Pälkäneveden Matosonkijoiden onkikilpailun voittaja vuosimallia 2013, Eero Niittylä, ja voittajan kupariplaketti. Onkikilpailut Pälkänevedellä 13.7. Matosonkijat: Perinne syntyi tekemisen puutteesta Kaunis sää suosi Pälkäneveden Matosonkijoiden kisaa. Pälkänevedellä on pidetty onkikilpailuja vuosikymmenten ajan heinäkuun toisena lauantaina. Tämän perinteen aloitti kolmikko Jalmari Päiviö , Viljo Niemi ja Ukko Niittylä vuonna 1947 (tai 1948) täysin spontaanisti; kun kesäiselle lauantaipäivälle ei sattunut muuta tekemistä, päätettiin vista, sukulaisista ja muista Pälkäneveden saari- ja rantaasukkaista. Tänä vuonna mukana oli kahdeksantoista kilpailijaa. Kokoontuminen oli Laivasalmessa aamulla kello 9. Kirjaston lainaajista 70 prosenttia on Pälkäneen ulkopuolelta. Kirjasto on löytänyt paikkansa. Kyläläisten kesken Kun Luikalan työväentalon pyöritetään myös kahviota. pihasta kuuluu kesälauantai sin yhden aikaan iltapäivällä kellon soitto, se on merkki Luikalan Kesäsiitä, että perinteisellä kesä- kirjaston juhlavuosi torilla voi aloittaa myynnin. - Osanottajien asenteesta ja innosta saattoi päätellä, että perinne jatkuu vielä pitkään! kaarle sulamaa Kylän sydän sykkii kesätorilla Luikala vaatteita, käsitöitä ja savumuikkuja. Kirjat ovat Pälkäneveden Etusaareen. Pälkäneen kunnankirjastosta Torilla on myynnissä myös ja niitä on kaiken kaikkiaan 350 kappaletta. Osallistujajoukko on koostunut aloittajakolmikon jälkipol- Kantellinsaariin kuuluvalla luodolla. (Lahnasta lisäksi yhden ryypyn.) Voittajaksi tuli tänä vuonna Eero Niittylä, jolla oli runsaat 50 kalaa. Kirjojen lisäksi löytyy myös aikakauslehtien kierrätyspiste ja pieni antikvariaatti.
Ensimmäinen on koulupoikahuumorilla mahdollisimman oksaisesta ja reikäisestä puusta kasattava ?oksacaster?, toinen taas viimeisen päälle loistokkaista materiaaleista rakennettava luksussoitin. 24 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . Näin koulutusmessuilla Ikaalisten pisteen ja innostuin, pyrin ja pääsin. Monia kokemuksia rikkaampi soitinrakentaja Ville Mattila tekisi nyt jo monen asian toisin. maksavat ehkä viisikymppiä. Mentaliteetti on, että kitara kasaan ja kauppaan. Tämä soi luonnostaan. Kuten yrityksen nimikin kertoo, soitinrakentaja tekee soittimista ennen kaikkea käyttäjänsä kuuloisia. Myös rakenneratkaisut, esimerkiksi millä materiaaleilla ja tekniikalla kaulan liittää runkoon, vaikuttavat olennaisesti sointiin. Soitinrakentaja Ville Mattila pyöräyttää käsiinsä toisen kappaleen samaa puulajia, ja ääni muuttuu. ?Hyvin kehittynyttä rakenneperversiotaan. Hain kerran amerikanleppää Lahdesta. Varsinaisesti olen bluesmiehiä. Molemmissa Mattila tekee akustisia kokeiluja uusista ideoista. . Pystyn silti nauttimaan soittamisesta ja kuuntelusta liikaa erittelemättä. Kun kuuntelee kitaramiehen intohimoista puhetta soinnista ja soittopeleistä, on erikoista, että hän päätyi alalle sattumalta, vaikka olikin häärinyt soittimien kanssa lapsesta asti. . Eron kuulee. Tässä kehittyy varsin kallis maku, Mattila naurahtaa ja pohdiskelee tulevan arvosoittimen herkkuja. shl Anu Ritvanen. purkautuu monen huulilta, kun ensimmäiset soinnut helähtävät uudesta tai laitetusta soittimesta. Analysointi ei vie nautintoa Käsintehtyyn kitaraan voi rakentaa mieleisn soundin, kun tekee materiaali- ja rakenneratkaisut harkiten Ville Mattilan tapaan. Halpakitarakin herää eloon Kangasalla asuva Mattila huoltaa ja korjaa kitaroita sekä bassoja Halla Custom Instruments -yrityksensä nimiin. Pajalla valmstuvat myös Hallan käsintehdyt mikrofonit. soitinrakentaja ruokkii seuraamalla alan virtauksia kirjallisuudesta ja netistä, kokeilujen lisäksi. . Suunnitteilla on viides bändi, jossa voisi soittaa vanhaa black metalia, oikein kunnon suttaamista, hymyveikko kertoo ja näppäilee v-mallista soittopeliään. Mattilan soittokaverit kiusoittelevat miestä jatkuvasta soundihifistelystä, eli äänen analysoinnista ja parantelusta. . Toinen puu kelpaa askarteluun tai menee polttopuuksi, Mattila huokaa lautakasan luona. Kitaran valmistaminen lähtee liikkeelle raaka-aineiden valinnasta, tai tarkemmin ottaen siitä, millaisen soinnin soittaja haluaa. Mattila kuvaa esimerkiksi lepän sointia avoimeksi, vaahtera taas antaa tiukemman jazzkitaraan sopivan soundin. Joka puulla on oma luonteensa, eikä jokaisesta laudasta tai lankusta saa hyvää soitinpuuta. Soivuuden lisäksi puun täytyy olla oksatonta. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kitara liekeissä Kop kop kop, rystyset koputtelevat lautaa. Ketjun loppupäässä hinta on jo 500 euroa. Näitäkin soittimia voi herättää eloon, uusimalla komponentteja tai lisäämällä soittomukavuutta pienillä korjauksilla, Mattila lupaa. Mattilan mukaan ?Ei hitto, ton mä haluan!. Mattila soittaa neljässä erilaisessa bändissä bluesia, ?kevytmeteliä?, heavycovereita ja Trio Niskalaukauksen tuotantoa. . Hyvä sähkökitara soi hyvin myös akustisesti, Ikaalisten käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta valmistunut soitinrakentaja huomauttaa. Massatuotetut halpakitarat eivät saa käsityöläiseltä armoa. . KOP, KOP, KOP! Maallikkokin tunnistaa, että sointi muuttuu. . Silloinkin ajattelin tätä lähinnä harrastuksena. Helposti miettii, miten ääntä ja sointia voisi muuttaa kulloiseenkin tarpeeseen sopivammaksi. Suorat syyt ehkäisevät vääntymistä ja keveys lisää soittomukavuutta. Tehtaalla jossain Aasiassa soittimen työt ja materiaalit Periaatteessa soitinrakentaja on puuseppä, joka tarvitsee myös pelimannitaitoja. Puutavaraliikkeissä ei varsinaisesti rakasteta erikoispuuseppiä. . Pikkuhiljaa kalustoa alkoi kerääntyä, ja verstaan myötä sana alkoi levitä ja sain asiakkaita, myös Kuohussa uimavalvojana työskentelevä mies kertoo. Viidestä tekeillä olevasta kitarasta kaksi jää miehelle itselleen. Tultiin komeasti kuorma-autolla pihaan. Kävimme läpi kymmenen kuutiota puuta, joista hyväksyimme kolme lankkua kyytiin. Sellainen ottaa myyjiä päähän. Loimuvaahterasta, mahongista ja ebenbuusta valmistettu ja erilaisin upotuksin koristeltu opinnäytetyö vuodelta 2009 näyttää komealta
Herra Heinämäen Lato-orkesteri soittaa Kumpulassa kello 15 ja 16.30. Samoja soittoniekkoja nähdään myös kello 18 alkavassa Myllyrockissa. Taiteen Valtionpalkinnon talvella pokannut Heikki Salo esiintyy Maija Ruuskasen (piano) ja Veera Railion (viulu/haitari) kanssa, Heikki Silvennoinen kitaroi Slimtonen riveissä. Myyntiuhka väritti myös Rantajazzia, ja moni kävijä kävi pelonsekaisin tuntein ihastelemassa laituria ja uimarantaa, joiden luonne muuttuisi jos keskellä oleva sauna muuttuisi yksityisalueeksi. Groovea ja maailmanmusiikkia Hyytävät olosuhteet ja tulevaisuuden näkymät eivät viilentäneet groovea, jota Rantajazzin esiintyjät edustivat. Tapahtuman isä Kusti Vuorinen polkaisi illan käyntiin Jumanzukka ja Herranpiexut -duossa, jossa biittiä takoo seuraavan sukupolven lyömäsoittaja Viljo Vuorinen. Ensin soittajille yritettiin pystyttää sateensuojaa laiturille ja rantaan, mutta järveltä puhaltanut hyytävä Basisti Ville Rauhala ei piitannut, vaikka hyytävä tuuli meinasi myrskytuuli uhkasi viedä ka- kohmettaa sormet. toksen ja jäädyttää soittajat. Niinpä soittokamat raahattiin terassille, jonka järven puoleisille reunoille ripustettiin mattoja tuulensuojaksi, jotta soittajat tarkenisivat kesäillassa. Kuulijat toivoivat, ettei tapahtuman laiturilta karkottanut myrskytuuli toiminut vertauskuvana koko tapahtuman tulevaisuudelle: Rantajazz ja lukuisat muut omaleimaiset tapahtumat uhkaavat jäädä kodittomiksi, jos Kangasalan kunta myy rantasaunan. Rantasaunan puolesta ke- Väki lämmitteli tauolla rantasaunalla, johon Vehkajärven martat rättiin nimiä lähes yhtä paljon olivat kattaneet herkkuja notkuvan kanttiinipöydän. kuin Kuhmalahdella on asukkaita. Kauniissa kesäillassa soitto kantautuu pitkin aaltoja yhtyy vähitellen luonnon ääniin. Tänä vuonna olosuhteet ajoivat tapahtuman rantasaunan terassille. Lisäksi Myllyrockissa soittaa Päättömät Miehet. shl Tommi Liljedahl Andres Mena. Rantasaunan lämmössä kahvitellut yleisö lämpeni menevän musiikin tahdissa, ja kotiin palasi jälleen uusia jazzin ystäviä. shl Tommi Liljedahl Sateen uhka ja hyytävä tuuli saivat osan musiikin ystävistä jäämään kotiin Rantajazzeilla.. Duo on aivan kuin takavuosien avaruusrockbändi Laika & The Cosmonauts; rautalankakitara vain on korvattu haikealla hammond-urulla. Myös Rantajazzin pääesiintyjä New Garden on vaikea lokeroida musiikkityylin perusteella. Jukka Leisti esiintyi Sappeen Huipun Reinoklubilla, Bilebändi Nicepop Luopioisten Liekissä, Saku Bergmanin yhtye Salmentaan lavalla ja klubin nimikkobändi Kuohijoen Aslak and The Eskimos Klubin 10-vuotissynttäreillä. Sunnuntaina kuultiin Juhani ja Loviisa -teos Vuolijoen Ateljee-Galleria Virpi & Orbissa ja Trionan konsertti Kuhmalahden Taidepappilassa. Musiikintäyteisen viikonlopun huipensi rauniokirkon kesäyön konsertti, jossa esiintyi Aimo Kokkola ja nuoret. Perjantaina kärsittiin koleasta kelistä ja muinakin päivinä jännitettiin, ehtisikö sade tauota ennen illan ulkotapahtumia. Moni sellainen, joka on luullut inhoavansa jazzia, on palannut Siuronsalmelta iloisesti hyräillen ja hymy huulillaan. Osa musiikin lumosta liittyy ainutlaatuiseen miljööseen: tyyni Längelmävesi ympäröi upeaa laituria, jossa paikkakuntalaiset, kesäasukkaat ja mökkiläiset tunnelmoivat musiikin tahtiin. Lopulta kaikista tapahtumista selvittiin kuivin vaattein kotiin. Kuninkaallisia ja minifestari Kesätapahtumien ruuhka jatkuu tulevana viikonloppuna. Keskiviikko 24.7.2013 . Myös musiikkitarjonta on monipuolista. Kangasalan Kisarannassa nähdään perjantaina tämän vuoden tangokunikaalliset Heidi Pakarinen ja Kyösti Mäkimattila sekä Sinitaivas. Kotikylän Wiima tanssittaa lauantaina Kukkolan lavalla ja nuoren rautalankataituri Aukusti Koiviston Verrattomat Salmentaan lavalla. Aslak and The Eskimos Klubilla Kuohijoella soittaa Zape Leppänen Blues Band ja Luopioisten Liekissä Duo Mikko ja Joni. Sunnuntaina Saarikylissä soi ensin lasten ja sitten koko perheen rock. Erityisen paljon Sydän-Hämeessä järjestettiin konsertteja, tansseja ja muita musiikkitapahtumia. Torstaina harmonikkataiteilija Veikko Ahvenainen konsertoi Kuhmalahden Suojalla ja urkurit Irina Lampén ja Jaana Jokimies Kangasalan kirkossa. A.Aallon rytmiorkesteri soitti perjantaina Kangasalan Kisarannassa ja jazzyhtye New Garden Kuhmalahden Siuronsalmella. Lauantaina järjestettiin latotanssit Aholan ladolla Kuhmalahdella sekä Myllyojanladolla Kangasalla. Rautajärven EloTähkässä pidettiin kasaribileet. Katariina Heikkilä konsertoi perjantaina Pälkäneen kirkossa. Bändissä soittavat pitkän linjan muusikot Mikko Löytty (basso), Sakari Löytty (rummut) ja Anssi Salminen. Sydän-Hämeen Lehti 25 kyliltä Kusti ja Viljo Vuorisen Jumanzukka ja Herranpiexut aloitti tämänvuotisen Rantajazzin. Musiikkitapahtumien superviikonloppu Konsta Eskelinen (vasemmalla), Otto Eskelinen Tapani Varis, Jorma Tapio, Eero Savela ja Andres Mena vauhdissa rantasaunan terassilla. Rantasaunajazz lämmitti hyytävässä myrskyssä Kuhmalahti Kuhmalahden Rantajazz on laajentanut yhdeksän vuoden aikana satojen sydänhämäläisten musiikkimakua. Otto Eskelisen kokoama bändi esiintyi Kuhmalahdella erityiskokoonpanossa. Maailmanmusiikkiväriä rantasaunan terassille toi kuubalainen puhaltaja-perkussionisti Viime viikonloppuna vietettiin kesän ensimmäistä tapahtumien superviikonloppua
Ensin mainittu sai ainakin Turun seudulla Auran Aalloilla paljonkin radiosoittoa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Riku-Sippo Uotilan kodin pihapiiristä löytyy Still-bändin treenitila. Huoneistossa on vietetty lukemattomia hauskoja iltoja. Raikussa soi täyteläinen jenkkirock Still: Riku-Sippo Uotilan johtama konkaribändi julkaisi ensimmäisen albuminsa Kangasala Mahtipontista ja täyteläistä keskitien jenkkirockia soittava Still on luonut uraansa maltillisesti. Akustisia keikkoja tehtiin myös triomuodossa. Ensimmäistä kertaa Nashvillessa vierailtuani aloitin countryn suurkulutuksen. Keikkailu toki on kivaa. Juuri kävimme The Tall Ship Races -purjelaivatapahtuman päälavalla Helsingissä esiintymässä. Hän toimii solistina ja heiluu keikkatilanteissa ryhmän keskeisimpänä jäsenenä sekä säveltää Stillin kappaleet yhdessä Lavijärven kanssa ja sanoittaa ne tyystin itsekseen. Lisäksi bändi pitää treenitilaansa yhdessä Uotilan maatilan rakennuksista Raikussa. Takaseinälle on asetettu tyylikkäästi painatettu Still-taustakangas, ja instrumenteille riittää tilaa. . Aikoinaan kolahtivat lujaa sekä Springsteen että John Cougar Mellencamp, jonka Paper In Fire oli ensimmäinen Stillin treenaama biisi, Uotila mainitsee. . Täyspitkä albumi on keikkajärjestäjien ja levy-yhtiöiden suuntaan ihan erilainen käyntikortti kuin yksittäinen singlejulkaisu, joita meiltä on tullut vuosien varrella puolen kymmentä, Stillin kangasalalainen keulahahmo Riku-Sippo Uotila jutustelee. Parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan. On tässä pidetty jokusia intiimejä keikkailtojakin. Olen vuokrannut huonetta juhlatilaksi, ja oma bändi on sitten hoitanut musiikkiviihteen. Rapurahoilla soitinkauppaan Still on Juhani Lumme (koskettimet), Riku-Sippo Uotila (laulu ja kitara), Niko Jukarinen (basso), Jukka Lavijärvi (kitara) ja Jarkko Salminen (rummut). Uotilan bändikaverit asuvat kuka Tampereella, kuka pääkaupunkiseudulla saakka. Harjoittelemaan kokoonnutaan nimenomaan Raikkuun. Tässä kylässä Uotilan musisointiharrastus alkoi jo alakouluiässä. . Itse olen jo hieman vihjaissut muille soittajille, että eiköhän tässä ruveta piakkoin valmistelemaan seuraavaa albumia, Uotila naurahtaa. One Less Thing on laulajakitaristi Uotilan sekä kitaristi Jukka Lavijärven , basisti Niko Jukaraisen, kosketinsoittaja Jussi Lumpeen ja rumpali Jarkko Salmisen yhteinen voimannäyttö. Uotilan rooli on kuitenkin huomattavan merkityksellinen. Bändin rokkauksessa voi kuulla hienokseltaan niin countryn kuin hard rockinkin vivahteita. Pikkupoikana ravustin in- nokkaasti, ja rapuja myymällä rahoitin ensimmäisen kitaranikin. Ensimmäinen hankkimani levy oli Stray Catsin debyyttialbumi, ja muutenkin kuuntelin nuorena rockabillya jonkin verran. 26 Keskiviikko 24.7.2013 kyliltä . Vaikka Johnny Cashin kaltaiset vanhat mestarit ovat mainioita, niin erityisesti pidän uudemmasta, hieman rockimmasta countrysta. Amerikkalaista yhteiskuntaa Uotila ei suinkaan kaikilta osin ihaile, mutta kun on varttunut Kuukauden Western -leffoja katsoen ja Tex Willeriä lukien, niin vaikuttaahan se. Ja kun levyyn on satsattu niin musiikillisesti kuin vaikkapa kansitaiteenkin kannalta tosimielellä, lopputulosta ei ainakaan tarvitse kutsua hölkäten virtsatuksi. . Äänimaisema on sukua yhtä lailla Bruce Springsteenille kuin Bon Jovillekin. Myös stadionrock on terminä varsin kuvaava Uotilan ja kumppanien musisoinnille. Tekstit liikkuvat enimmäkseen rakkauden moniulotteisessa maailmassa. . Naapurissa asunut Sami kirjoitti meille biisejä. Nyt kun levy on ilmes- tynyt, bändille on tullut lisävirtaa muutenkin. Alkukesästä ilmestynyt One Less Thing -levy on Kangasalan Raikussa treenaavan bändin ensimmäinen albumi, vaikka yhtyeellä on ikää jo 16 vuotta. . Tuolloin syntyi Still, ja aikaa on sen jälkeen kulunut jo 16 vuotta. Elinaikanaan Still on tehnyt lukuisia demonauhoituksia, jotka ovat tallessa yhä. Demoista voi havaita selvän kehityksen esimerkiksi biisinkirjoittamisen osalta. Sinkkujen ja albumin kansitaide on luottograafikkomme käsialaa. 1980- ja 1990-luvun vaihteen tienoilla aloin tehdä itsekin lauluja. Ennen Stillin muotoutumista Uotila pyöritti kahtakin eri versiota akustisesta duokokoonpanosta. Toki tuo olisi kannattanut tehdä jo aikaisemmin, mutta se nyt vain venyi. Uutta Still -kiekkoa tyrkytetään toki radiokanaville, ja levy-yhtiöitäkin lähestytään, mutta kun soittajista jokaisella on päätyö erikseen, ei ole mitään pakkoa pyrkiä täysipäiväiseksi muusikoksi. . Kerran trio osui yhteiskeikalle kiinnostavan oloisen bändin kanssa. . Minua ja pikkusiskoani kuskattiin pianotunneille, ja soittihan siskoni pitkään viulua Kangasalan Pelimanneissa, Uotila muistelee. . Yleensäkin olen tykännyt aina enemmän amerikkalaisesta kuin brittiläisestä musasta. Kylän poikien kanssa oli jonkinlaista bändiviritystä. Lukioaikana syntyi jo sellainen kokoonpano, joka teki muutaman keikankin. Lesson Learned ja Wouldn?t I Say So lohkaistiin levyltä jo etukäteen singleiksi promomielessä. Meni jonkin aikaa, niin kyseiseltä bändiltä lähti laulaja pois. Sittemmin väki häipyi opiskelemaan kuka minnekin. Suurin osa lauluista on kuitenkin taltioitu nimen- omaan tätä albumia rakenneltaessa. . Esimerkkejä on lisääkin. Guns ?N Rosesiin tykästyin niin paljon, että lähdin sen keikalle Tukholmaan. Seuraava julkinen keikkamme on Tampereella Henry?s Pubissa torstaina 12. syyskuuta. Kari Saarinen. Sanoin, että voin tullakin, mutta suostun laulamaan vain englanniksi. Tädinmiehellä oli musiikkiliike Helsingissä. Kysyivät minua tilalle. Kolmesta kannesta muodostuu tavallaan yhtenäinen cowboy-teemainen tarina, Uotila sanoo. Mellencampin jäljillä Stillin tyyliä ja soundia voi kuvailla yksinkertaisesti amerikanrockiksi. Uunituoretta One Less Thingia varten pari jo kymmenkunta vuotta sitten tosimielellä äänitettyä kipaletta miksattiin uusiksi. 40 ikävuoden rajapyykin kolme vuotta sitten sivuuttanut kangasalalaismies tykkää myös autoilusta, ja siinä mielessähän Amerikka on edelläkävijämaa. Viljan viljelystä, broilertuotannosta ja maatalouskoneurakoinnista toimeentulonsa ottava Uotila katsoo musiikkihommissakin realistina tulevaisuuteen. Stray Cats -kitaristi Brian Setzerin mahtavasti soundaavan big band -kokoonpanon olen nähnyt livenä, ja se oli vaikuttava kokemus
on ikuistettu Kuohijoen sillalta.. Sillä reissulla Kuohijoen sillalta nähdyt veneet päätyivät maalaukseen asti. . Tein tässä taannoin lenkin ja kävin Turengin Suvirannassa sekä Hauhon Neljässä Oravassa. Äiti oli ammattitaiteilija, joten ilmaista oppia oli tarjolla ja siitä se kipinä maalaamiseen sitten syttyi. . Minulla on ollut mahtavia opettajia, kuten Tapani Kiippa ja saksalainen Reinhert Lau, Martikainen kiittelee. Reinhert Laulta hän mainitsee imeneensä myös vaikutteita tauluihinsa. Maria Ilonen ?Kukkian veteraanit. Pitää ottaa pohjat ensin mökillä, kuuluu vieraiden joukosta yhdeksän maissa illalla, kun Aslak and The Eskimos -klubille alkaa vasta valua väkeä hiljalleen. . Paikalle oli selvä sosiaalinen tilaus, Jarmo Kairenius sanoo. . Ei kun saunoa, korjaa klubin isäntä Aslak Christiansson. Niin tai näin, yhdeksästä eteenpäin klubille alkaa kertyä ihmisiä hiljalleen, polkupyörillä ja kävellen, muutama tulee autollakin. Karhujen kesäretki . Live-musiikkia on aina, joko ulkopuolisten esiintyjien voi- min tai sitten klubin isännän esittämänä. . Joitakin vaiheita akvarellien maalaamisessa kun ei edes voi jättää kesken. . ? maalauksen suurpiirteisyydestä ja keveydestä. läheisyys. Maalaamisen Martikainen aloitti, kuten meistä lähes kaikki, seitsemänvuotiaana kansakoulussa. Välillä on pakko päästä ulos vilvoittelemaan. Aslak and The Eskimos sai yleisön jalat vipattamaan samannimisen klubin 10-vuotisjuhlissa. Nämä aiheet sopivat esiteltäväksi Puutikkalassa ennemmin kuin jossain Uudenmaankadun galleriassa. Täällä näiden sielunmaisema ymmärretään, Urpo Martikainen sanoo. Puutikkalan kylää hän kehuu kauniiksi paikaksi, jossa on elämän meininkiä. Martikaisen maalauksissa esiintyvät maalaiselämän mo- net muodot: metsän karhut, mansikkamaito, siilit, kanat, traktorit sekä veneet ja veden Urpo Martikainen pitää itse . Keskiviikko 24.7.2013 . Siinä ei paljon merkitse, vaikka vaimo huutaa, että ruoka olisi jo valmista. Paljasjalkaiselle helsinkiläiselle, Kalliossa syntyneelle ja Käpylässä kasvaneelle MTV 3:n entiselle uutisankkurille maalaisaiheet ovat läheisiä. Kun tulimme tänne ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, enkä tuntenut täältä ketään, soitimme snadeja stooreja stadista. Tämä on tarjoilu, joka ei tule toistumaan, Aslak naurahtaa. Isäntä itse on illan aikana lavalla bändinsä Aslak and The Eskimosin kanssa, joten tarjoiluun on värvätty lähes koko perhepiiri. Kun Aslak and The Eskimos nousee ensimmäisen kerran lavalle, ihmiset siirtyvät viimeistä myöden sisätiloihin. Ei niin kaukana stadista . Olen tämmöinen elämäntapahämäläinen ja minulla on lukkarinrakkaus maalaiselämään, Urpo Martikainen kertoi Puutikkalan Ahonsyrjän kivinavetalla, jossa hän esitteli lauantaina uusimpia akvarellejaan. Aiheet omassa miljöössään Yhteys Puutikkalaan on Puutikkalan aktiivinen ja sinnikäs kyläkauppias Pirkko Syrjänen, joka parin vuoden väsytystaistelulla sai Marti- kaisen järjestämään näyttelyn Ahonsyrjän kivinavetalla ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Hyvät muistot jäivät toissavuotisesta vierailusta ja oli mukava palata. Karjalaista ja Haloo Helsinkiä. Iiriksen esiintymisen jälkeen Aslak bändeineen jatkaa ja muutama innokas hyppää jo tanssimaan. Täällä on aina ihmisiä. . On aika juhlia Klubin kymmenvuotispäivää. Heti alkuun jokainen asiakas saa käteensä kuohuviinilasin. . Se on kuin jättäisi laskuvarjohypyn puoleen väliin, Urpo Martikainen naurahtaa. . Lavalla nähdään klo 18? 02 yhdeksän bändiä: Passion, Distained, The Eastwood, Piru Kange, Lentomies Usva, Jaakko Pesola, Kuolema, Kärsimys & Kettunen, Efu ja The Men. Maria Ilonen Ahonsyrjän kivinavetta: Urpo Martikainen esitteli uusia akvarellejaan Puutikkalassa Upi on elämäntapahämäläinen Puutikkala Maalaaminen on Urpo . Niin, eihän hieno nainen esiinny ilman koruja. Kolmannen polven esiintyjä Iiris hyppää lavalle ja tulkitsee muun muassa J. Penkit hytkyvät, kun jalat polkevat rytmiä. Klubi on täynnä tunnelmaa ja puheensorinaa, jota joku voisi huudoksikin nimittää. Ollaan keskellä peltoja, maaseudun sydämessä, mutta tunnelma on taattu ja väkeä riittää. Upi? Martikaiselle määrätietoinen suoritus. Sitten tulin tänne ja täällä oli kyllä paras meno, hän sanoo. Aslak and The Eskimos -klubi Kuohijoen Kylä-Mukkulassa on avoinna noin 20 iltana vuodessa, vapun ja syyskuun välillä. Hämäläinenkin tunnistaa biiseistä femman, fattan ja spiidauksen. Juhlailtana kuullaan myös ranskankielistä musiikkia. Se oli aikanaan iso ylpeydenaihe maalaistalossa. . Pelkkää pubia en suostu pyörittämään, sanoo juhlaillan isäntä. Klubin maine on todistettu ensikertalaisellekin. Lauantaina 3.8. Kun hän jotakin aloittaa, hän tekee sen myös loppuun asti. Sydän-Hämeen Lehti 27 kyliltä Merkkipäivä: Aslak and The Eskimos-klubi pyörinyt kymmenen vuotta Klubilla juhlittiin nimikkobändin tahdissa Kuohijoki . On hänellä toki aitoa kosketusta maalaiselämäänkin lapsuuden kesiltä, joista mieleen on jäänyt muun muassa maalaukseenkin ikuistettu Valmet kaksikymppinen. Kolmannen polven esiintyjä Iiris hyppäsi myös lavalle. Pihalla tunnelmoi myös Jarmo Kairenius, joka poikkeaa klubille lähes joka lauantai. . Aslak and The Eskimos -klubilla järjestetään August Rock -hyväntekeväisyysfestari. Ensimmäinen Aslakin itse tekemä ranskankielinen kappale on tehty Klubin yläkerrassa esitettävää Glory -näytelmää varten. Tunnelmalliset pariisinkieliset vedot sytyttävät yleisön. Tämän jälkeen saadaankin lavalle yllätysesiintyjä, jonka tosin täytyy ensin etsiä korvakorut. Tupa täyttyy pikkuhiljaa. Eikä me stadistakaan niin kaukana olla, aika lähellä oikeastaan, Aslak muistuttaa. Aplodit tulevat tälläkin kertaa. Ajattelin, että tulee turpiin tai aplodit. Aplodit tuli, joten esitetään niitä taas, Aslak heittää ja yleisö taputtaa.
Torikahvio klo 10-13 Lähetyksen hyväksi srk-talolla. Pe 2.8. Iltamat järjestää Ilmoilan Voimistelu- ja Urheiluseura, IVUS. Kahvit ja teet lähetyksen hyväksi. To 25.7. sunnuntai helluntaista, Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . Kristityn velvollisuus on käyttää annettuja mahdollisuuksia älykkäästi ja viisaasti, totuudesta tinkimättä. Etsikkoaikoja. Pohjoispääntie 47. sunnuntai helluntaista: ?Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa? klo 10 Sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. Seppälä, Toivola. Linda Camilla Kauhanen. Salla Helmi Aurora Kujala. entisöintityöt . Torikahvio klo 10-13 srk-talolla diakonian hyväksi. Pappilan seurat, Pappilantie 29, klo 18 mm. Iltamien urheilukimarassa palkitaan heinäkuussa kaikenikäisille kahdesti järjestettyyn, leikkimieliseen lyhyen matkan triathlon-kisailuun osallistuneet. Lämmin kiitos osanotosta. Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. KANGASALA Kastettu: Ola Ilmari Ahonen. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Roikola. Su 28.7. 07. Yhteislauluilta klo 18 Luopioisten kirkkopihassa (sateella kirkossa), Roikola. To 1.8 Naisten Raamattupiiri srkkeskuksella klo 11. Luopioisten seurakuntatoimisto on suljettu 29.7., palvelemme Luopioisten seurakuntatoimistolla taas 1.8. YHTEINEN TOIMINTA: Avioliittoon vihitty: Janne Kalevi Lahtinen ja Heidi Kristiina Välimäki, Onkkaalasta. Kuollut: Helmi Inkeri Kokkola 93v., Joensuusta. Seurakuntiemme musiikkitoiminnan tukemiseen, erityisesti jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi Suomen Kirkkomusiikkiliiton kautta. Rakkaamme Irma Tuulikki NAULAPÄÄ o.s. Hautausmaakierros 2 messun jälkeen. MUU TOIMINTA: Ke 24.7. Irma Tuulikki Naulapää 66v., Kajantilasta. Jumalanpalvelukset Kangasalla Kolehti: 21.7. puhdistus-kultaus ym. Lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja. Su 4.8. 10. Seurakuntailta Puutikkalassa Rekolan navetanparvessa (Kyläkau- Arkeologiailtamat: Ilmoilassa muistellaan 70-luvun alun kaivauksia Aarteita Ilmoilasta Kantatie 57 reitillä Hämeenlinna-Pälkäne-Kangasala-Tampere rakennettiin 1970-luvun alussa. elokuuta 2013 klo 13 alkaen. Pirkko Eerola 77v. Martti Veikko Keinonen 73v. Tien alle jäänyt alue Ilmoilan Kalomäkeä tutkittiin arkeologien toimesta kolmena kesänä vuosina 1970?1972. Arkeologisten kaivausten johtajana toimi Leena Söyrinki-Harmo. Kaivaustöihin osallistui noina vuosina noin 60 henkilöä, joista noin kaksikymmentä oli Ilmoilan kyläläisiä. Muinaisen hautapaikan olemassaolo selvisi jo aikanaan, kun Ilmoilan Seurojentalo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1930-luvulla. Löydetyt esineet ovat kuuluneet pääosin naisille. 1700-luvun Perinnemessu klo 10 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla, Sateella kirkossa. Kemppainen, Huomo, kirkkokuoro. Kulkue Kostianvirrantaistelun muistomerkiltä klo 9. Ti 30.7 Kesäkirkko klo 18.30 Salmentaan lavalla, Vesto, Roikola. Ke 31.7 Rukoushetki klo 12 kirkossa, Vesto, Rokola. Su 4.8. Heidät on haudattu kaikessa koreudessaan. Kaivauksissa tuli päivänvaloon runsaasti arvokkaita esineitä muun muassa rannerenkaita, solkia, keihäänkärkiä ja veitsiä, kirveitäkin. Joidenkin löydösten perus- teella valmistettiin uusia koruja myyntiin, joista yksi oli kuvan pronssinen solki. Polttohautauksessa vainaja poltettiin ja jäännökset haudattiin kivien alle kalmistoon. Tämä tapa oli yleinen viikinkiajalla Suomessa. klo 19 Liuksialan kappelissa Marko Sagulin, Matti Huomo Ajankohtaista verkossa . Kristian Daniel Isotalo ja Minna Karoliina Niemi. Kuollut: Ulla Maija Helena Aaltonen 84v. sunnuntai helluntaista. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA . Hänen toimintaansa ohjaa kaikissa elämänvaiheissa uskollisuus myös vähässä. ki, Vesto. 11. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 24.7. klo 18 Lauluilta As Oy Katajapuiston pihassa, Kyöttiläntie 1. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 31.7. 1946 Eräjärvi 07. Naisten Raamattupiiri Padankodalla klo 17. Polttohautauksesta johtuen on osa esineistä pahasti palaneita. Kaivausten johtaja, Museoviraston yli-intendentti Leena Söyrinki-Harmo muistelee kaivauksia esitelmässään Ilmoilan Iltamissa perjantaina 2.8. Aiheesta ?Uusi mahdollisuus. 28 Keskiviikko 24.7.2013 . Atte Akseli Tapanainen. Kuulutettu: Antti Jaakko Tapio Palosaari ja Marika Noora Roivas. Kahvit klo 13.30. Säveltäjien Brahms, Schumann Mendelssohn-Bartholdy ja Dvorák musiikkia. Ke 31.7. Aleksi Malakias Penttilä. Konsertti klo 19 kirkossa, Katariina Heikkilä, laulu, Markku Mäkinen, urut. Kirkon ulkosuomalaistyöhön, Kirkkohallitus 493,4?. 2013 Kangasala Jossain kirkkauden maassa kuljen. Taakka harteita ei paina, se on poissa. Kukkaportin avaan, suljen. Hengittelen ilmaa kevyttä kuin tuuli. Joka puu on ystäväni hymyhuuli. Itkenkö? Enhän toki ihanassa maassa. (Einari Vuoinen) Rakkaudella kaivaten Erik Jari ja Riitta perheineen Ilkka ja Tiina perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 20.7.2013 läheisten ja ystävien saattamana. Kiitos Irmaa hoitaneille. Saapua voi vapaaseen tahtiin pitkin iltapäivää, mutta olisi hyvä, jos ilmoittaisit tulostasi 6.8. Opastus Uudenkartanon tieltä. Ti 30.7. Messu kirkossa klo 10, Vesto, Roikola. 0500 237 248 tai sähköpostilla reijo.hoppula@gmail.com TERTTU JA REIJO HOPPULA. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa LUOPIOISTEN HAUTAUSTOIMISTO Keskitie 15, Luopioinen Erkki Toivari 040-361 4304 . Seppo Kouhia 050-512 5554 Arkut - kuljetukset Tervetuloa viettämään kanssamme leppoisaa iltapäivää Reijon 70-vuotispäivän merkeissä - ilman muodollisuuksia! Kalasoppa on kuumana mökillämme Pitkäjärven rannalla, Sarkasten tilan Ilvasniemessä tiistaina 13. Messu klo 10 kirkossa, Repo, Kiimamaa, Huomo, 3-rippikoulu. MUU TOIMINTA: Ke 24.7. klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Janne Kyrönlahti, urut KYLÄKIRKKO Ke 31.7. Kesäkonsertti Luopioisten kirkossa klo 18, Arja ja Pekka Simojoki laulavat ja laulattavat. To 25.7. Musiikki Maria ja Hannu Kahilakoski. Konsertti klo 18 kirkossa. Donum Dei -yhtye, Praetoriuksen vesper. Su 4.8 Kesäseurat Sappeen Hannulassa klo 14. koriste-, sekä muut pronssituotteet . puhuu eduskunnan työterveyslääkäri Anita Pienimä- USKOLLISUUS JUMALAN LAHJOJEN HOITAMISESSA Tämän sunnuntain tekstit kehottavat hoitamaan Jumalalta saatuja lahjoja uskollisesti ja vastuullisesti. Kaikki mukaan! SAHALAHDELLA Ke 7.8. Vierelläkulkijat Haaparinteessä klo 13. Su 28.7. Esa Kari Immonen 59 v. Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ke klo 19 Rukousilta Su klo 18 Hyvän sanoman ilta, Atte Weck Lähetystorilla kesäale pe 14-17, la 10-14 Aidosti paikallinen Sydän-Hämeen Lehti PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Osoite. Kirkkokahvit sekä Juha Seppälän ja Esa Toivolan lähtökahvit Kirkonkylän seurakuntakodilla. klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. 10. mennessä p. Lehto, Kyrönlahti. klo 10 Messu Vehkajärven kirkossa. Ohjelma huipentuu perinteisesti tansseihin tanssiyhtye Huwituksen tahdittamana. Iltamat alkavat Ilmoilan Seurojentalolla kello 18 osoitteessa Pälkäneentie 2340. Sunnuntai 28.7.2013 10. Sulander 27. Kalle Miikka Tapani Tolvila ja Marika Kristiina Salonen. Vihityt: Aatu Taavetti Hankala ja Dalla Othilia Ora. Kahvit lähetyksen hyväksi. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 28.7. hautakivet, kaiverrukset . www.kangasalanseurakunta.? pan vieressä) klo 18, Aimo Kokkola, Marjatta ja Esko Koskenvesa. Ke 31.7. Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat, Rauni Tiililä, Johanna Lemetyinen, laulu, Matti Huomo, haitari. Lauluseurat Raiskion torpalla Ämmätsäjärven rannalla klo 14. Roikola, Vesto ja itse torppari Juhani Husa. metallikirjaimet, metallilaatat . Iltamessu Luopioisten kirkossa klo 18, Vesto, Roikola. Kiitos. 28.7. Jarva, Koho, Jokinen. Kolehdit: Seurakuntiemme musiikkitoiminnan tukemiseen Suomen Kirkkomusiikkiliiton kautta. Seurakunnan virastot palvelevat kesän aikana 10.6.? 13.9.2013 ma ja ke klo 9?14, to klo 10?17, ti ja pe suljettu. Pesäpalloa sunnuntaisin klo 18?20 Urheilutien keskuskentällä
Pitkä pöytä katettuna lautasilla, vadeilla ja maljoilla oli kuin juuri odottamassa isoa ruokailijaryhmää. Monenlaiset mielihalut ohjaavat elämäämme. Hän esitti jokaiselle tulijalle vain yhden kysymyksen: Opitko sinä maan päällä ollessasi rakastamaan minua? Siinäpä meille haastetta koko elämän ajaksi. Kari Mikkonen pastori, Kangasalan seurakunta Pirkko Mattilan seuraava työ tulee liittymään tähän katkaistuun kalaan. Kala vain lintu: 30-vuotisjuhlanäyttely mökkimaisemissa Touhulassa Pirkko Mattilan keramiikka lumosi Vehkajärvi Pirkko Mattilan keramiikkanäyttelyssä käyneet saivat nautittavakseen täydellisen paketin silmänruokaa. Kauniit esineet muodostivat harkittuja kokonaisuuksia Touhulan salin rauhallisessa miljöössä. Sen päällysteet syntyivät hänen ollessaan vuorotteluvapaalla palveluvastaavan työstään. Moni muotoilee savesta kukkopillejä . Hän on antanut meille Sanansa ohjeet puolustamaan ja varjelemaan meitä. Ei Hän muutu, vaikka maailma muuttuu. Ihminen tietää, ymmärtää ja päättää. Elämän hallinta halutaan pitää omissa käsissä, kaiken on oltava sallittua. Sen tähden me tarvitsemme Jeesusta. Jumalastakin tulee silloin oman elämäntapamme kuva. Raamattu opettaa meille, että ihminen on Jumalan kuva. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa sana 29 Voimaksi viikolle Ihminen, Jumalan kuva . Hän on meidän pelastajamme, opettajamme ja auttajamme elämän tiellä. Olen kuullut kertomuksen miehestä, joka pääsi piipahtamaan Taivaassa. Aviomies Hannu Mattila työllistyy Täällä vartioin minä. kaappien tekijänä edelleen.. Teen kaiken vain käsillä, en käytä ollenkaan dreijaa. Tyyli on omaperäistä, muita matkimatonta. Vasta, kun ihminen antaa Jumalalle sen paikan, joka Hänelle Luojanamme kuuluu, elämän yksittäiset, tärkeät kysymykset löytävät vastauksensa. Ei kukaan meistä parhaansa yrittäenkään pysty elämään Jumalan täydellisen tahdon mukaisesti. Jatkan harrastamista niin tarjontaa, Pirkko Mattila hehnalla toimivat ehtymättömänä kauan kuin ideoita riittää. Mattila inspiroituikin siivekkäistä selaamalla lintukirjoja. Työpöytä Pirkanmaan kotityön toimitiloissa Hervannassa, vakituisen asunnon naapurissa, on nyt tyhjä, mutta ei kauan. Silmä hahmottikin alkuunsa ryhmitelmiä, joiden tarkempi tarkastelu toi esille yksittäiset esineet. Koivupuussa ja sen varjossa majaili joukko lintuja, joiden pesiltä oksille ja puun alle sijoitellut kulhot näyttivät. Se tulee olemaan jatketta katkaistulle kalalle, Mattila viittaa näyttelyssä nähtyyn, heinäseipäässä roikkuneeseen työhön. Ei mitään piperryksiä Harrastajataiteilija luonnehtii omia savitöitään yleisilmeeltään raskaiksi ja painaviksi, Pirkko Mattila ikuisti ruukkuun Pajulajärven muikut. jopa karkeiksi. . Mattila ukkopillejä, jotka nekin soivat. Hänen silmissään Jos ollaan konservatiivisia, erotaan kirkosta. Jos ollaan liberaaleja, jäsenkatoa on toisella laidalla. väärästä ei tule oikeaa eikä pahasta hyvää. Pulleat ukot niiden luoja oli laittanut matkaamaan veneeseen. Tunnelmallista kajoa Touhulan hämyisään saliin toivat tilan sivustoilta paikkansa löytäneet valopuut. Ideat luonnosta Kala vain lintu -näyttely juhlisti samalla Pirkko Mattilan jo 30 vuotta kestänyttä keramiikkamuotoilijan harrastajauraa. Vapaa-ajan asunto ja sitä ympäröivä luonto Pajulajärven ran- . Vihreän eri sävyjä toistavan kattauksen pöytäliinoineen kruunasi pulleaposkinen sammakko. Näyttävälle pöydälle Mattila oli antanut osuvasti nimeksi ?Prinssille morsian?. Erilaisia, yksittäisiä aiheita on vuorollaan nostettu kiistakapuloiksi. Kirkon päättäjät ja keskeiset vaikuttajat ovat olleet ikävässä asemassa kaiken keskellä. Keskiviikko 24.7.2013 . Taiteilijan ajatuksissa pyörii jo seuraava työ. . En ryhdy pieniin piperryksiin. Se tarkoittaa myös mielenlaatua ja elämäntapaa. Jos päätökset tai mielipiteet ovat olleet joidenkin mielestä liian konservatiivisia, he ovat vastanneet eroamalla kirkosta. Luomisvire syntyy täällä Toistaiseksi niistä on ollut yli- shl Maija Nieminen-Pessi Kuhmalahdella, vahvistaa Mattila, joka ikuisti viimesyksyisten kalasaaliiden innoittamana parven muikkuja ison ruukun kylkeen. Näyttelyn linnuille ei juuri löydy malleja Pajulajärven maisemista. vai Jumala, ihmisen kuva? Suomen kirkossa ja kirkosta on keskusteltu rajusti viime aikoina. Jos taas on kuljettu liberaalilla linjalla, jäsenkatoa on syntynyt toiselta laidalta. Kaikkien näiden yksittäisten kysymysten taustalla on kuvamme Jumalasta ja henkilökohtainen suhteemme Häneen. Tähän elettävään aikaamme kuuluu yhä voimakkaammin humanismi ja yksilökeskeisyyden korostaminen. Myyntiin kun muotoilija ei ole raaskinnut töitään luovuttaa. Jeesus oli sen portilla toivottamassa ihmisiä tervetulleiksi. Pirkkomattilamaiseksi voi kuvata myös töiden värimaailmaa, jossa toistuvat vihreän ja sinisen eri sävyt, veden ja taivaan värit. Vuosikymmenten aikana taidetta on syntynyt siinä määrin, että säilytystilat ovat loppuneet kerta toisensa jälkeen. kuttaa luomisen iloa. inspiraation lähteenä.
Mutta mielikuvitus korvaa kaiken sen mikä silmillä jää näkemättä. Aikuinen pysyy jotenkin suunnista selvillä maissipellon ylle kohoavan sillan avulla. Sitä kiintopisteenä käyttäen voi päätellä, mihin suuntaan kannattaisi seuraavissa risteyksissä pyrkiä. Muuta Ritan lempipuuhaa on emännän vieressä makaaminen. Koirakahvilan nuorin osallistuja oli suloinen kolmen kuukauden ikäinen Telma - tyttö. Joku kyseli jo, miksei ole samanlaista tapahtumaa kissoille, Sakari Silpola kertoo. Nähtäväksi jää, järjestyykö myös kissa-aiheinen tapahtuma. . puhelin (03) 539 9800. Pälkäneen kesäasukkaat, neljävuotias Lotte Lehto ja Annu Laaksonen viettivät kesäpäivää maissilabyrintissä. Vadelmakummitus vartioi maissilabyrintin umpikujan päässä. Seikkailija maissipellossa Suttisen tila: Maissilabyrintti valmistui poikkeuksellisen varhain . 30 Keskiviikko 24.7.2013 tulossa ja menossa . Väri on ollut hyväksytty vasta 21 vuotta, Leena Railio kertoo. Tapahtuman takana ovat Sakari Silpola ja koskikahvion pitäjä Mona Iso-Mustajärvi. Idea koirakahvilasta syntyi, kun paikalla oli usein paljon hännänheiluttajia. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma aiotaan pitää myös ensi kesänä. . Taas umpikuja, raikuu kiukkuinen lapsen ääni Suttisen tilan maissipellossa. Hieman myöhemmin sama ääni kiljuu riemuissaan, kun kolmas kirjain on löytynyt melkein puolen tunnin etsinnän jälkeen. Viidestä kirjaimesta muo- dostuvan sanan pystyisi jo päättelemään, mutta nälkä on kasvanut syödessä. Nyt mukana oli hyvin kesäasukkaita. Kunnes huomaa päätyvänsä kolmatta kertaa saman umpikujaan. Viime kesänä maissipeltoon ei päästy lainkaan seikkailemaan, ja siksi monessa lapsiperheessä on muisteltu kaiholla kahden vuoden takaista labyrinttiä. Tämänkertainen versio on parannettu painos. Maissipellossa kun kaikki polut ovat pitkälti samannäköisiä. shl Tommi Liljedahl Koirakahvilan kuopus oli Anni Penttilän kolmekuukautinen Telma-tyttö (kuva vasemmalla). Leena ja Jorma Railion kääpiösnautserit. Koirien kanssa kahvilla Kiinanharjakoira Rita ja Merja Kärkkäinen (kuva oikealla) olivat tulleet koirakahvilaan Hämeenlinnasta saunanpuhtaina. Toivottavasti ensi vuonna tulisi enemmän myös paikallisia asukkaita, Mona IsoMustajärvi sanoo. . Koko ajan yritetään keksiä erilaisia teemoja, jotka kiinnostaisivat erilaisia ihmisiä, Iso-Mustajärvi sanoo. Hännänheiluttajat saivat herkkupaloja palkkioksi, omistajille taas tarjottiin piparkakkukahvit. shl Maria Ilonen. Valtaosa niistä päättyy umpikujaan. Siellä täällä seikkailijaa odottaa yllätys: ämpäriin kirjoitettu ar- voitus, variksenpelätin, puutarhatonttu tai maissipellon pupu. Varsinaisena tarkoituksena on kuitenkin etsiä viisi kirjainta, joista muodostuu sana. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Ainakin neljäs kirjain vielä etsittäisiin ennen kuin yritettäisiin löytää uudelleen labyrintin uloskäynnille, johon jo kertaalleen vahingossa päädyttiin. Alkukesän kasvukausi oli sen verran suotuisa, että Suttisen marjatilan maissilabyrintti valmistui tänä kesänä poikkeuksellisen varhain, jo heinäkuun puolivälissä. Missä. Telma poseerasi kiltisti emäntänsä Anni Penttilän sylissä ja temputkin onnistuivat lavalla hyvin. . Mandy-äiti joutui tosin välillä paimentamaan ja katsomaan poikiensa Miron ja Oskun perään. . Maissipeltoon on leikattu kilometritol- Maissilabyrintiin on kätketty kummitusjunaakin karmeampia hirvityksiä. kulla kapeita käytäviä. Mitä. Totta kai piti tulla, olen täällä koskikahvilassa töissäkin, Anni Penttilä sanoo. Koirakavalkadi Lauteille esiintymään kiipesi yhteensä 19 koiraa. Vielä useampi oli alueella omistajineen katsomassa. Lavalla esiintyneistä koiris- ta on tarkoitus kerätä kavalkadi kuvineen ja tietoineen koskikahvilalle. Tottuneesti kameralle poseerasivat Leena ja Jorma Railion valkoinen kääpiösnautseripesue. Valkoiset kääpiösnautserit ovat suhteellisen harvinaisia Suomessa. Yhdenkin kirjaimen löytäneet seikkailijat voivat osallistua arvontaan. Parimetrinen maissipelto peittää tehokkaasti pienen kulkijan näkökentän. Haukkujien joukosta löytyi mustikansyöjää, emännän noutajaa, lakanoiden välissä viihtyjää ja muutama terapeuttikin. Omistajansa Merja Kärkkäisen kanssa kahvilaan oli saapunut vajaan puolentoista vuoden ikäinen kiinanharjakoira Rita. Ritalla oli karvat puhtaana, koska innokas saunoja oli juuri eilen istunut lauteille. Rita on innokas saunoja. Koskikahvila: Yli 20 erirotuista ja -ikäistä koiraa omistajineen kokoontui Vihavuoteen Vihavuosi Erikokoisten ja -näköisten koirien kirjo kokoontui sunnuntaina Vihavuoden koskikahvilalle koirakahvilaan. Sakari Silpolan juontamassa tilaisuudessa jokainen koira esiteltiin lavalla ja haastateltiin. Koiran nimen, iän ja rodun lisäksi udeltiin muun muassa koiran erityispiirteistä ja -taidoista
kertaa. Hän tuo mukanaan monipuolisen ohjelmiston omalla reippaalla tyylillään esitettynä. Janne Uusitalo on viime viikolla Kuhmalahdella August Rock: Rock soi Kuohijoella 14. Muusikoiden.net -nettiyhteisö tuo Kuohijoelle sekä yleisöä että talkooväkeä eri puolilta maata. August Rock 2013 la 3.8. Siksi hän vastustaa kiivaasti vaikkapa naispappeutta, aborttioikeutta ja homojen avioliitto-oikeutta. 13 vuoden aikana joululahjarahaa on kertynyt yhteensä 22 186 euroa. Minifestivaali toimii eri puolilta Suomea saapuvien, eri-ikäisten ja -tyylisten bändien kokoontumisajona. Voi Hyvin -han- ke on terveyshanke, jonka tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla tietoa terveydestä, hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja yleisten kansansairauksien ehkäisystä ja hyvästä hoidosta maaseudun asukkaille. Hanke järjestää luentoja, teemailtoja ja tietoiskuja kansansairauksista sekä ryhmätoimintaa Pälkäneen, Kuhmalahden, Oriveden ja Juupajoen alueella. Hanke saapuu Pälkäneen Vuolijoelle AteljeeGalleria Virpi & Orbiin, Niskavuo- rentie 405, keskiviikkona 7.8 kello 13?16, jolloin tarjolla on riskitestausta, verensokerimittausta ja kehonkoostumusmittausta sekä tietoa kansansairauksista, kuten diabetes ja aivoverenkiertohäiriöt. Tietoiskun yhteydessä on mahdollisuus keskustella sairaanhoitajan kanssa terveyteen liittyvistä asioista. Tietoiskun yhteydessä taiteilijat Kaarina Kellomäki ja Liisa Heinonen ovat myös paikan päällä tavattavissa. Harmonikkamu- siikin helmet soivat torstaina Hauholla Lautsian lomakeskuksessa. Raamattu ei kuitenkaan sovi politiikan perustaksi, sillä etsivä löytää sieltä aivan mitä haluaa. jo 14. Lisäksi lavalle nousevat The Men, Efu, Piru Kange, Kuolema, Kärsimys & Kettunen ja The Eastwood. August Rock on ollut alusta alkaen talkoilla järjestettävä hyväntekeväisyysfestivaali, jonka tuotto lahjoitetaan lyhentämät- tömänä TAYS:n Lastenpsykiatrian klinikalle. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #443-30304. #443-30304 Vaikeusaste 20 A 1 B C D 10 2 6 3 7 11 22 38 44 32 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot A B C D E 55 1 6 4 7 10 13 40 13 2 2 1 3 5 9 20 3 11 8 12 14 15 60 19 13 22 29 37 24 4 Ristikon 260 ratkaisu 44 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. klo 18?02 Aslak & The Eskimos -klubi, Kuohijoki (Lammintie 51) Aikataulu: 18.15 The Men 19.15 Efu 20.00 Lentomies Usva 20.45 Jaakko Pesola 21.30 Piru Kange 22.15 Kuolema, Kärsimys & Kettunen 23.00 The Eastwood 23.45 Distained 00.30 Passion Viime vuonna kehutun ensilevyn julkaissut Piru Kange nähdään August Rockissa. Survo Ristikko 261 Saksittua Kun politiikassa yleensä mietitään yhdessä, kuinka yhteiskuntaa tulisi kehittää, Päivi Räsänen lehteilee Raamattua ja etsii sieltä poliittiset mielipiteensä. Kar- kelon itseoikeutettuja tähtiä ovat kotikylän bändit Passion ja Distained. August Rock syntyi aikanaan Passion -yhtyeen 30-vuotisjuhlien ympärille. Keskiviikko 24.7.2013 . Distained puolestaan on seuraavan soittajapolven bändi, joka on viime vuosina niittänyt mainetta upeilla musiikkivideoillaan. August Rockissa nähdään muitakin edellisvuosilta tuttuja kokoonpanoja, muun muassa Lentomies Usva ja Jaakko Pesola. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Soittaja saa paikkakunnalta aina jotain arvokasta tarinaa mukaan, ja paikkakunnalle jää paljon arvokasta meidän soittamana, Uusitalo toteaa. Konsertti alkaa Lautsian lomakeskuksen salissa 25.7. kello 19. August Rock on maalaisfestivaali keskellä ei mitään. Toisaalta edes kaupunkifestareilla ei päästä sellaiseen klubimiljööseen, jonka Aslak & The Eskimos -klubi tarjoaa indiebändien katselmukselle. Rock raikaa Kuohijoella lauantaina 3.8. Kun vapaamieliset ihmiset nyt eroavat kirkosta Räsäsen puheiden takia, he tietämättä kannattavat Räsästä ja hänen pyrkimystään tehdä kirkosta konservatiivisempi. Lauri Malmivaara Helsingin Sanomissa Ristikko on täytettävä luvuilla 1?16 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. kertaa lastenklinikan hyväksi Yhdeksän bändin katselmus Kuohijoki Janne Uusitalo taituroi Hauholla. esiintyneen Veikko Ahvenaisen ohella ainoa suomalainen harmonikkataiteilija, joka kiertää perinteiseen tapaan konsertoimassa. . Luvassa on vanhaa hyvää harmonikkamusiikkia ja huumorilla höystettyä tarinaa. Tunnelmaa luo pitkän linjan harmonikkataiteilija, Suomen harmonikkamestari, kurikkalainen konserttijuontaja Janne Uusitalo. Hänen käsissään saavat kyytiä niin uudet kuin vanhatkin harmonikat. Vanha 1930-luvun Viipurin peli on Uusitalon mukana loihtimassa tunnelmaa sota-ajan musiikista sekä Viljo Vesterisen, Onni Laihasen, Paul Norrbackin ja Lasse Pihlajamaan säveltämien kappaleiden tulkkina. Konsertissa esiintyy myös harmonikkavirtuoosi Juho Sten Akaasta. Kesäkahvio, taidenäyttely ja aittapuoti ovat auki kello 12?18. The Eastwoodin saapuu viimevuotiseen tapaan August Rockiin. Harmonikka musiikin helmiä Lautsia. Sydän-Hämeen Lehti 31 tulossa ja menossa Hyvinvointia Vuolijoella Vuolijoki. Ihmiset kaipaavat suomalaisen soittimen ääntä ja helposti kuunneltavaa musiikkia
Atro Vuolteen auto, Viking XPRS, hotelli Portos, käynti tv tornissa, ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. klo 14 koko perheen tapahtuma Onkkaalassa Pälkäneellä Muistomerkkialueella, Nenäpääntiellä. maanant. Monologiesitys ?Huono äiti. 2 B, p. P/T 7v 60m, pituus. P/T 9v 60m, kiekko. Osallistumme la.27.7 Kostian Markkinoille, klo 10?16 mennään joukolla mukaan. Paikat on varattu. ? Kaukkalan Ratsastajat ry. Hoitohevosilta to 25.7. Päivätanssit klo 13-17 Tuulikki Järvi yhtyeineen Liput 10? (sis.pullakahvit) TERVETULOA ! HEINÄKUUSSA KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN DUO MIKKO JA JONIN ILTAPALABUFFET HYVÄN BILEMEININGIN TAHDISSA. KLO 15-20 10 ?. LA 27.7 ILLALLA VIIHDYTÄÄN Tervetuloa! Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-to 9-21 ...ja ainoa! . Ilm. Varisevat lehdet, Säkkijärven polkka, Rantakoivun alla, polkkaa, jenkkaa Tervetuloa kuuntelemaan hyvää ja monipuolista harmonikkamusiikkia! Liput 15 ? ma-la 11-15, su 12-16 Muista myös pitopalvelumme! SALMENTAAN LAVALLA TANSSITAAN Lauantaina 27.7. Soittoa, laulua, kahvia ym. 0400 168 725 / Nisula. Kesämatkan 7.?8.8. P/T 15-17 400m ja kiekko. Huom. Matkaan on myös lähdössä maratoonareita, joille juoksu toimii hyvänä harjoituslenkkinä suurempiin koitoksiin. Lenkkivaihtoehdot ovat 4,8 ja 9,6 kilometriä. . klo 18 alk. ? Syrjänharjun maatalousnaiset. Vapaa pääsy. klo 18 . kokeile uutta ilmakivääriä. ? Pälkäneen Sotaveteraanit . A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Ke 7.8. Beach Party Pakanrannassa perheen pienimmille klo 11?14. Opastus tieltä 322. Radat 5, 3 ja 1,5 km Lautsiankuja 20, Hauho Torstaina 25.7. Laipan metsässä kulkeva reitti ei ole umpimetsää, vaan pääasiassa metsäteitä- ja polkuja, Teivaala-Luck sanoo ja lisää, että ennen lenkkiä voi piipahtaa halutessaan Haltian torpan kyläkahvilassa kahvilla. Haltian metsäjuoksu lauantaina kello 10. Lounas . Kok. Yht. Tallinnan hotellimatka 3.-4.9. Pirttikosken kesäteatterin aikataulu ti 30.7. Helmikkalan talli 16.50. Harjun yli torille, josta lähtö 17.50. Ke 7.8. Lenkin saa halutessa myös kävellä, vaikka koiran tai perheen kera tai vaikkapa yksin. naisten saunailta Seitsyen leirikeskuksen rantasaunalla klo 18 alkaen. P/T 11-13 300m, kiekko. KLO 20 KUKKOLAN LAVALLA liput 10 ? Pe 26.7.-Su 28.7. Possun grillipihvi KUKKA- JA LAHJATAVARAMYYMÄLÄ AVOINNA KARAOKE Perinteiset lavatanssit Soittaa JANI NIEMI & WIIMA Keittiön pihviviikot jatkuu: Eräjärventie 946 35220 Eräjärvi Anneli Mattila ja V.I.P. Pasi Kivimäki yhtyeineen Järj. klo 20-02 (Kukkolanraitti, Pälkäne) Järj. klo 13. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Väliajalla puffetti. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Laaja levystö! tiedustele ja ilmoittaudu Ritvalle 0400 835 565. ry. Ke 7.8 klo 13?16. ? Pälkäneen AA-ryhmä. Kok. Lähtö Haltian torpalta. Pennosta 7.45, Pohjasta 8.00 ja Vehkajärveltä 8.15. ? Kuhmalahden metsästysseura. EräU Liput 16? Keskiviikkona 31.7. 050 494 0521. ? Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket ja tukijäsenet. Päivölän virkistysviikolle pikaisesti. ? Sotainvalidien Kangasalan osasto ry. Ilmottautumiset Helenalle puh 040 520 8307 tai 538 1041. ? Sahalahden Sotavete- raanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. Naisjaoston järjestämä virkistysiltapäivä Korpiniemen Iso-Mattilassa Jaakonpäivänä 25.7. ja la 27.7. kk:n uimarannalla klo 9.30. ? Sydän-Hämeen rastit Luopioisissa ke 24.7. Aliupseerit ja Upseerit: ampumaharjoitukset tänään ke 24.7. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. klo 20, tied. KLO 18 ALKAEN Heikin leivän pihapiirissä, Saarikylientie 888. - Suomen harmonikkamestari, taiteilija Janne Uusitalo - Suomen pelimannikisojen taitaja Juho Sten - Väläys kansantaiteilija Pölli-Villestä - Äänessä myös 1930-luvun Viipurin pelit - Yleisölle yllätysnumero - Luvassa useita harmonikkamusiikin helmiä mm. klo 18. Jäsenten väliset haulikkokilpailut Mustakorven radalla 3 ja 10.8. klo 12 ? Luopioisten Keskustanaiset. Kimppakyydit. ? Sahakalat. Sarjat: naiset ja miehet. klo KAHVILA-RAVINTOLA ELOTÄHKÄ ? Ratsastusseura PR-88 ry. lajimuutoksia. ? Pälkäneen Res. Iltasmäkeä kohti. Matkalta mukaan. ? Pälkäneen maa- ja kotitalousnaiset. Linja-auton aikataulu Valkeakosken kesäteatteriin 31.7.: Linnainmaa klo 12.10, Nattari klo 12.20, Suorama klo 12.30, Alatie klo 12.40, linja-autoasema klo 12.50 ja Kuohenmaa noin klo 13.15. ? Klan Eläkkeensaajat Kalakerho. klo 10?14. Pasi Kaunisto ja Verna Kaunisto-Feodorow laulavat ja laulattavat yhteislaulutilaisuudessa ma 5.8. klo 19.00 saarikylässä 27.-28.7.2013 klo 12-18. Mukana: KAEN. MYLLYROCK 28.7. klo 14. Liikunnallista ohjelmaa lapsille klo 14 alkaen. Kesäretkelle ilmoittautuneet: tuttu bussi kokoaa matkaväen ti 30.7. Vatialasta lähtö klo 8 ja ajetaan vanhaa tietä. Matkalta pääsee kyytiin. Linja-autoasemalta lähtö klo 8.15. Historiallinen taistelukuvaelma yhdessä Uudenmaan Karoliinien, Hämeen Ratsukaroliinien ja Luopioisten Ratsastuskeskuksen kanssa. klo 21?02 . Ilm. alkaa 14.30. Yleiset rannaltaongintakilpailut ma 29.7. klo 18?21 Tampereen Iidesjärvellä. Peräkonttikirppis parkkipaikalla, myyjät paikalle klo 13.30. Ilmoittautumiset ivanluck21@gmail.com tai paikan päällä viimeistään kello 9.45. . Pääsana tapahtumalle on leikkimielisyys. Pikkubussi Mäntylän tallilta ja FH 9.45., Jalmarin Kodon kautta l-as 10. Kahvila . Heittelytreffit lauantaina 27.7. Kostian Wanhan ajan markkinat 1700-luvun tyyliin 27.7. klo 10?16 Kostian koululla, Onkkaalantie 73. ? Laitikkalan eräveikot. Pe 26.7. klo 18 Onkkaalan urheilukentällä. Paikkojen arvonta klo 17.30. Kangasalla Ahjärventalolla Vesijärventie 13. Kesäretkelle Heinolaan ti 30.7. Oksalassa perinnepäivään liittyen Navetan ja Varstan siivoustalkoot ti 30.7 klo 14. ? Pälkäneen Luja-Lukko. Yu-viikkokisat Luopioisissa to 25.7. Kahvio, makkaraa, ongintaa, arpoja. ? Pälkäne-Seura ry. tule kannustamaan ratsukoitamme, tapaat meidät punaisen hevosauton luona. ? Karinkiertäjät. Marjatta 040 8221057. ? Ahjärveläisten kannatusyhdistys. verensokeri- ja kehonkoostumusmittausta sekä tietoa kansansairauksista. Mitä. Kostian Keppihevostapahtuma 28.7. klo 20 Oksijärventie 60, 36450 SALMENTAKA, www.salmentaka.com Pälkäneläinen VERRATTOMAT Klo 19.15 alkaen tanssiseura Hurmion maksuton tanssiopetus: foksi. Lippu 10 ? Ma-ti 10-20, ke-to 10-22, pe 10-02, la 11-02, su 12-21. klo 17 KSahramin eteen. ? Yleisurheilu-Team Sahalahti. klo 18- ampumaradalla . www.ravintolaliekki.fi Pe 9-24, La 9-02 Su 10-21 Tapahtumailtoina -02:n asti!. Kostianvirta 1713. Auton ikkunassa sotainvalidien tunnus. Muutama paikka vielä vapaana. Hauho, Lautsian lomakeskus MYLLYPÄIVÄT PE 26.7. 03-5365400 . klo 13-17 Tapani Kansa & Pepito www.ronninlava.com Liput 16? Pekkaniskan Pojat Torstaina 1.8. P/T 5v 40m, pituus. P. Terveystietoa Vuolijoella (AteljeeGalleria Virpi & Orbi, Niskavuorentie 405, Pälkäne), mm. Salmentaan vpk ry & Pohjois-Pälkäneen maa- ja kotitalousseura Lauantaina 27.7. Sarjakilpailut ke 24.7. klo 18 Pakkalan urheilukentällä. ? Saarikylien Nuorisoseura. Kumpulassa vielä jumppa ma 5.8. klo 12?22 Kuhmalahdella kunnan rantasaunalla. Jäsenille ja jäsenten perheille saunomista ja muuta vapaamuotoista yhdessä oloa. ? Kuhmalahden Sotaveteraanit. A-oikeudet Av: ma-to klo 9-19, pe-la 9-02 (21), su suljettu Erinomainen lounas kopäivä Aitoon Honkalassa 6.8. henkilö Heino Heimo p. Piirien yhteinen kirk- HARMONIKKAKONSERTTI Haaviston perinteiset Perinteiset K ARAOKE Puh. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt ? Vehkajärven martat. Martan päivä pe 26.7. Su 11.8. Onkikilpailut to 25.7, kok. klo 19?21, Kutojank. Ilmoittautuminen kirkkopäivään ti 6.8. klo 11 Aitoon Honkalaan viim. Kukkola-VimmuMieliä Kylätoimikunta 10,00 JOKA PÄIVÄ 9-17 - RUNEBERGIN MAKEISTUKUN TUOREET LAKRITSIT YM. - PALJON LEIKKOKUKKIA, TILAUKSESTA ASETELMAT YM. -KAUNIIT LAHJA- JA SISUTUSTAVARAT KE 24.7 KLO 21 ALK. LA 27.7. 32 Keskiviikko 24.7.2013 tulossa ja menossa Haltialla ensimmäinen metsäjuoksu lauantaina Ivan Luck ja Sanna TeivaalaLuck halajaisivat ensi lauan- taisesta Haltian metsäjuoksusta jokavuotisen perinteen. . Pienoishirvi- ja haulikkoammunnat, Heikkilän mäessä 29.7. 0400 896 606 ryhmäaikana. ? Luikala-Pohjalahti-Salmentaka kyläyhdistys. 27.7 torikahvio klo 12?15. kesätori 13?15 Luikalan työväentalolla. ? MLL Pälkäne. Piirin yhdessäolopäivä Kangasalla 31.7. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Hilkka Henttiselle 0408295699 tai suoraan piiriin 0405895709. ? Kukkian Kädentaitajat ry. hevonen ja liikenne. Pe 26.7. 040-7268044 17?19 kirkonkylän kartalla. lähdetään Mäntylän tallilta klo 7.45. Lähtö matonpesupaikalta. Kostianvirta tapahtuma . 03-534 2491 Järj. Juoksutapahtuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa, mutta odotamme jo innokkaasti, että tästä tulisi perinne, Teivaala-Luck naurahtaa. Pariskunnan mukaan tapahtuman päällimmäinen tarkoitus on saada ihmiset liikkeelle. . Sisustus . aikataulu Ari Mattilan auto: Tre la 5.30, Kla la 5.55, Alatie 6.00, Hietasen th 6.15, Sahrami 6.20, Pakkala 6.25, Tursola 6.30. Muksujuoksut alle kouluikäisille urheilukentällä klo 15. Oma keppari mukaan! http://pr-88. sporttisaitti.com/ ? Voi Hyvin -hanke. 27.7 p. Missä
Isä on leiponut neljä vuosikymmentä ja tytärkin 15 vuotta todenteol- la. Täällä on ihanaa olla töissä. Kauppaa käydään luomutuot- teilla ja asioiminen asiakkaan kanssa on hyvin aitoa ilman mitään tietokoneita, Hakala kertoo ja laskee ruutuvihostaan päivän ostoksien määrää. . Aloitamme myynnin keskipäivällä ja ensimmäisen tunnin aikana menevät kaupaksi ainakin kaikki herkulliset leivät, Saarikylien kesätorin iloinen myyjä Unna-Maria Hakala kertoo. Kesätorin viereisen pellon toisella laidalla asuva Hakala on torilla töissä neljättä kesää. Hänen työpisteensä on mitä ihanin: harmaaksi ahavoitunut mökki, joka huokuu aitouttaan. . Mieleenpainuvin työhetki on ollut ehdottomasti se, kun täällä torilla poikkesi japanilainen kuvausryhmä, Hakala muistelee. Kesätorin sydän on Heikin leivän sympaattinen puoti ja samassa yhteydessä toimiva olutterassi. Haaviston parvigalleriassa on heinäkuun loppuun asti nähtävillä Marketta Häkkisen ja Marjo Tiitolan kepeä kesänäyttely ?Naiveja ja naivistisia maalauksia?. Ensi viikonloppuna vietettävät Myllypäivät keräävät kyläläiset yhteen. Heikki ottaa leipälapion, johon Pirjo nostaa leivät metallisella lastalla. Heikin leivän ruismestari Heikki Haavisto lämmittää kotileipomon leivinuunia. Puisessa kaukalossa muhii Haavistojen suvun kolmesataa vuotta hellimä aarre. Silloin ihas- tellaan vanhoja vekottimia ja seurustellaan puuron ja sahdin äärellä. Hanna Parviainen Saarikylien kesätori auki heinäkuussa la 12?14 ja ke 18?19, elokuussa la 12?14. Myllypäivät 27.?28.7. Tapahtuma toistuu viisitoista kertaa ennen kuin uuni on täynnä. Uunin luukku kiinni, ja taas taikina muuttuu ensin pötköksi ja paloiksi, sitten kakuksi ja leiväksi. Ulkona seisoo musta Fiat Fiorina, johon tytär pakkaa kuusi pärekopallista ruisleipää. Itse ruismestarikin lähtee mukaan, mutta vain kuvana auton kyljessä. Sydän-Hämeen Lehti 33 tulossa ja menossa Heikki Haavisto sytyttää vielä uudet tulet vaalealle leivälle. Leivän juuri asustaa vanhassa puukaukalossa. Pirjo Veckman nostaa juuri paistetut leivät jäähtymään. Puun uurteisiin tarttuneet hiivat ja bakteerit, ruisleivän juuri, antavat ruisleivälle juuri sille ominaisen maun. Reilu vuorokausi aiemmin astiaan on laskettu kädenlämpöistä vettä ja sekoitettu ruisjauhoja. Sujuvasti vanha isäntä ja nuori emäntä tanssahtelevat tuttuja askelkuvioita pikkuruisen perinneleipomon ahtaudessa. Leipälapio työntyy uuniin. Edellisenä iltana syntyneen raskin pintaan hiputellaan merisuolaa. Tulen rätistessä uunissa Heikki alustaa kevyesti kuplivan raskin ruisjauhoilla taikinaksi. Leivintasolle levitetty ruisjauhokerros pöllähtelee kevyesti, kun Heikki ja Pirjo leipoivat ruistaikinasta pötköä ja leikkaavat siitä paloja. Helposti tarttuva juuritaikina pysyy kurissa jauhojen ja tottumuksen voimin. Keskiviikko 24.7.2013 . Muutamalla pyöräytyksellä paloista syntyy kakku, josta taputellaan pyöreä leipä. Kauppaa käydään luomutuotteilla ja asioiminen asiakkaan kanssa on hyvin aitoa ilman mitään tietokoneita, Unna-Maria Hakala kertoo Haaviston Heikin tekee mieli piilottaa leipä, koska voita on enemmän kuin lääkäri määrää.. Paikalle on syytä saapua ajoissa. Nopea vetäisy, ja leipä jää uuniin. Heikki painaa sahanterällä jakoviillot taikinaan. Lämpimäiset maistuvat Neljän aikaan uuni alkaa olla iskussa. Pian valkoisen pellavaliinan alla kohoaa parin ämpärillisen verran taikinaa. Kolmen aikaan tytär Pirjo Veckman saapuu leipomoon ja sitaisee esiliinan ylleen. T-paidassa lukee ?Pomo?. Taikinaa ja uunia odotellessa ?pomo. Kello on yhdeksän. Isä torkkuu tuvan puolella, tytär ajaa leivät kauppaan. SHL Anu Ritvanen Kesätori: Leppoisa tunnelma 60 metrin leipäjonossa Kylien kylän kohtaamispaikka Saarikylät . Leipomon ulko-ovi pysyy visusti kiinni, leipä ei tykkää vedosta. Täällä on ihanaa olla töissä. Mies sytyttää valot pieneen tilaan, jota hallitsee nurkassa seisova tiiliuuni. Vielä lehmänsarvella rei?ät keskelle, ja leivät voi laittaa kohoamaan. Kaksikko nostaa tuppeensahatut koivulaudat seinältä ja laskee leivät laudoille jatkamaan kohoamista. Kohonneet leivät lasketaan alas, ja Pirjo koristelee leivän pinnan lehmänsarven kapealla, sahalaitaisella päällä. Hakala kertoo, että yhtenä kesänä Saarikylän kesätorin hunajaa tultiin ostamaan Kuusamosta asti. . liimaa paperisiin leipäpusseihin kauppojen vaatimat koodit ja päiväykset. Puoli tuntia kohonnut taikina alkaa olla valmista vaivattavaksi. Kun kaikki viisi lautaa on täynnä leipiä, Heikki vetää hiilet pois uunista ja harjaa tuhkat. Leipomon ilma väreilee kuumuudesta, mittarikin näyttää 50 astetta, hiki kihoaa otsalle. Mies tuuppaa uuniin puuta ja sytyttää tulen. Hapantuvaan ruisvelliin lisätään jauhoja vielä uudemman kerran. klo 12?18. . Ennen pakkaamista leivän pohja vielä harjataan. Leivän juurilla Kumarainen mies hipsuttelee talon pihan poikki piharakennukseen. Ja vaikka jonoa on avattaessa jo 60 metriä, niin asiointi sujuu hyvillä mielin ja kuulumisia vaihtaen, Hakala lisää. Idyllisen mökin hyllyillä on myynnissä enimmäkseen lähiruokaa paikallisilta tuottajilta. Kaupan on myös käsitöitä. Tämän kesän myyntiuutuus ovat hillot. Pirjo aukaisee kuitenkin oven keittiön puolelle ja edelleen myymälän ulko-oven. Kello on kaksi aamuyöllä, on ruisleipäpäivä
Uskon, että Vislakan . Minkä vuoksi näitä rankingeja julkaistaan ja pidetään yllä, jos niillä ei ole mitään merkitystä ja vaikutusta valintoihin? Kannattaa muistaa, että Hopihopi on mennyt tänä vuonna 23-tuloksen ja juossut rahaa melkein 15 000 euroa, Tomi Saarinen ihmettelee. . Tammalla ?Kokonaisnäytöt oli paljon rankingpisteitä, muteivät riittäneet? ta ne olivat kertyneet sellaisista Suomen Hippoksen kilpai- lähdöistä, joissa se oli päässyt lähtemään tasoitusajojen paalukarsinasta. Silti näin kova kokonaissuosio yllätti meidät valitsijatkin, Niskanen kiteyttää. Sekä kuningas- että kuningatarlähdöissä kilpailee kummassakin 12 hevosta, joilla on asetettu vielä kaksi varahevosta viime hetken poisjääntien varalle. Hopihopi jäi rannalle Annamari Sipilän ja Tomi Saarisen hevostilalta oli toi- vosten kuningatarkilpailuun. Karsintaperusteet tulevat suoraan suurkilpailujen säännöistä. Olen tyytyväinen, jos tamma tekee ehjät juoksut. Viimeisellä takasuoralla hevonen vaikutti ihan hyvävoimaiselta, mutta takaa rinnalle kirinyt Tapsan Tahti sai tamman laukalle. Vauhti kiihtyi vain niin kovaksi. Mielestäni hevosella paloi tuohon laukkaan ainakin totosija, Tomi Saarinen arvioi hevosensa kahta viimeisintä starttia. denkään matkan voittoa, vaan enemminkin tasaisen hyvä kokonaissuoritus. Näin ollen sopivat kuninkaaksi tai kuningattaKun Kuninkuusraveja tarkas- reksi ei välttämättä vaadita yh- vauhtia. . Toisaalta hevonen on kuitenkin näyttänyt hyvän kapasiteettinsa. Mielestäni hevosellani on täydet mahdollisuu- det neljän parhaan joukkoon. Erityisen positiivista on se, että Vislakan paras valtti on päätösmatka, jossa suuretkin muutokset kokonaistilanteessa ovat mahdollisia. . Mielestäni 3100 metriä on tamman paras sauma, koska se on nimenomaan jaksava ravuri. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Teivossa Vislakka oli Poriin verrattuna aivan erilainen. Tomi Saarinen lähtee Kuopioon varovaisen toiveikkaalla mielellä. . Myös Hopihopilla kilpaa ajaneet ohjastajat ovat kummeksuneet sitä, että tamma ei mahtunut mukaan, Saarinen jatkaa. Annamari Sipilän valmentama ja hänen tyttärensä Katri Avotien omistama Hopihopi ei päässyt mukaan Kuopion kuningatarkilpailuun. Jari-Pekka Korvola. Lähden Kuopioon ihan positiivisella mielellä, Tomi Saarinen raportoi. lutoimenjohtajan Jukka Niskasen mukaan Hopihopin kilpailunäytöt nimenomaan avoimissa tammakilpailuissa jäivät vähäisiksi pitkällä aikavälillä. . Tätä taustaa vasten Vislakka on mahdollinen jokerikortti tämän vuoden kuningatarmittelössä. Hopihopin viime kausi oli sen verran vaisu, että se pudotti hevosen pois Kuopion karkeloista, Niskanen perustelee. . Lähtötapana kaikissa osalähdöissä on autolähetys. Voittajaksi seppelöidään nopeimman kokonaisajan Kaikki matkat tehnyt valjakko. 34 Keskiviikko 24.7.2013 urheilu . Ohjaksissa on puolestaan Mika Forss. Vislakka on kuitenkin vasta seitsemänvuotias ja ensimmäistä kertaa mukana kuningatarkilpailussa. Vislakan aivan viimeaiVislakka on todellinen löytö kaiset otteet ovat kulkeneet aika Sipilälle ja Saariselle, sillä kaupat lailla tämän kaavan mukaisesti. lyötiin lukkoon vasta toissa viiHeinäkuun alussa tamma kolla. voitti maan pääradalla Vermossa . Lisäksi hevonen oli sinä Hevonen ostettiin niin ikään päivänä aika paineissaan. Kolme matkaa kahden päivän aikana on kova rutistus kilpailemaan tottuneille ravureillekin. Sekä kuningas- että kuningatarkilpailuissa ajetaan lauantaina 2100 metrin matka ja sunnuntaina 1609 ja 3100 metrin kilpailut. Hevosen kokonaisnäytöt avoimista lähdöistä eivät olleet riittävät viimeisen kahden kilpailuvuoden ajalta. Näin ollen uusille kyvyille ta puoli kierrosta ennen maalia. on tilausta. Kyllä hevonen menee toki muutkin matkat. Kahdella ensimmäisellä matkalla Vislakka starttaa takarivistä, joten tiedossa on todennäköisesti selkäjuoksut. Tästäkin huolimatta Kuninkuusravien valintaryhmä pudotti sahalahtelaistamman Kuopiosta. Hevosta valmentaa Jouni Miettinen. (Kuva: Hippos/ Ilkka Nisula) tellaan historian kirjoista, käy selväksi, että rutinoituneet hevoset vievät seppeleet. Porin juoksu meni pieleen, vuoro tulee vielä, Tomi Saarinen koska hevosella oli allaan uusi perusteli ostopäätöstään. kengitys. Ohjastatunnetulta porilaiselta ravival- ja Mika Forss veti vielä tamman mentajalta Jouni Miettiseltä, sekkiä hieman liian kireälle, eikä jonka valmennuksesta käsin he- se ottanut sen jälkeen kunnolla Tomi Saarisen ja Annamari Sipilän Vislakka puolustaa Sahalahden värejä Kuopion Kuninkuusraveissa. Siellä edellytetään, että valinnoissa tarkastellaan sekä kuluvaa että edellistä kilpailuvuotta, Niskanen jatkaa. Ilman keskustelua Hopihopi ei toki pullahtanut ulos kisoista. . Viime viikon tamman ostamiseen oli se, että maanantaina tamma epäonnismoni kuningatarkilpaluissa viime tui Porissa suursuosikkina, ja nyt vuosina kilpaillut suomenhevos- lauantaina kotiradalla Teivossa tamma on jo uransa ehtoopuo- hevonen laukkasi hyvistä asemislella. puhelimeen (03) 539 9800 Vislakka: Sahalahden supertamma taistelee Kuopiossa kuningattaren kruunusta Kohti ensimmäisiä Kuninkuusraveja Sahalahti vonen kilpailee Kuopion kuningatarmittelössä. Tunnettu sahalahtelainen ra vipariskunta Annamari Sipilä ja Tomi Saarinen saa jännittää Huono kenraali, tuoreen suojattinsa 7-vuotiaan hyvä ensi-ilta? suomenhevostamma Vislakan Vanha hokema sanoo, että huopuolesta Kuopion Kuninkuus- no kenraaliharjoitus lupaa hyvää raveissa ensi viikonloppuna. ensi-iltaa. Suuri ilmoitettujen määrä yllätti, vaikka koko alkuvuoden on ollut sellaista kutinaa, että osallistuvien hevosten suhteen on menossa tietty sukupolvenvaihdos. Vislakka on nuori ja nouse- A.V. Toki hevosesta keskusteltiin aika pitkäänkin. Tämä herätti luonnollisesti taustajoukoissa ihmetystä. . on keikkunut koko kevään ja Tamma voitti muun muassa Kyseessä on kahdeksanvuo- alkukesän Kuninkuusravien kesäkuun alussa Mikkelissä nenkin ehdokas suomenhe- tias tamma Hopihopi , joka rankingissa kärkipaikoilla. valtakunnallisen Toto75lähdön. Marttilan tammasarjan 3100 va kykyhevonen. Toinen iso syy metrin matkalla. Hopihopilla oli hyviä kakkossijoja, mutta 20 metrin hyvityksen saaminen huomioitiin valinnoissa, Jukka Niskanen linjaa. Tänä suvena Kuninkuusravit kiinnostivat hevosenomistajia poikkeuksellisen paljon. Hevosia ilmoitettiin ennätysmäärä: oriita 24 ja tammoja 21. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi
Ensin Suomessa liigapelejä, sitten johonkin eurooppalaiseen kasvattiseuraan. Kuhmalahtelainen Rauhalahti pyysi vanhemmiltaan lupaa lähteä Kangasalle jalkapalloleirille ja jäi heti lajin lumoihin. Lisäksi on ylimääräiset taitotreenit, joihin kokoontuu pelaajia useammasta ikäluokasta. Keskiviikko 24.7.2013 . Aikaa menee pelkästään jo siihen, kun pelaajat haetaan kyytiin eri puolilta Kuhmalahtea. Ajomatkoineen, vaatteidenvaihtoineen ja harjoituksineen harrastusiltaan hujahtaa neljästä viiteen tuntia. Harhautuksia ja pallon käsittelyä täytyy harjoitella myös kotona. Kenttä täytyy kyllä laittaa viimeisen päälle kuntoon ennen sitä, Aapo Peltola ja Tuukka Salonen suunnittelevat. Tulevaisuudessa pojat tähyävät kotikenttiäkin kauemmaksi. Unelmat jalkapalloammattilaisuudesta elävät ja tie kansainvälisille pelikentille on jo valmiiksi mietitty. . Alkulämmittelyn jälkeen tehdään päivän teeman mukaisia harjoituksia, kuten puolustusta, pallon haltuunottoa tai juoksuharjoituksia. Poikien joukkue päätti viime kesänä tulla tutustumaan kuhmalahtelaisten kotistadioniin ja harjoitukset onnistuivat maalaismaisemassa sen verran hyvin, että tänä kesänä homma päätettiin uusia. . En tykkää kauhean paljon hyökkäyksistä. Siellä pelien pitäisi sujua niin hyvin, että pääsisi jonkun huippuseuran, kuten Dortmundin riveihin, Leevi Rauhalahti suunnittelee. shl Tiina Keino Salosen perheen jalkapalloviikko Maanantai 17?18 Santtu, Puntari 18?19 Tuukka, Puntari 19.30?21 Veera, Kyötikkälä Tiistai Ei treenejä Keskiviikko 18?20 Tuukka, Suorama 17.30?19 Santtu, Kyötikkälä 19.30?21 Veera, Kyötikkälä Aapo Peltola, Leevi Rauhalahti ja Tuukka Salonen kikkailevat pallon kanssa. Torstai 19?21 Veera, Suorama Perjantai 17.30?19 Santtu, Suorama 18?20 Tuukka, Suorama Lauantai ei treenejä Sunnuntai Santtu ja Tuukka, Kyötikkälä. Meilläkin on pihassa maali, joten aika paljon tulee vapaa-ajallakin potkittua, Leevi Rauhalahti sanoo. Kesämaanantaisin kolmikko käy pelaamassa Puntarin kentällä, missä Ville Viitala pitää Kuhmalahden Kisan jalkapallotreenejä. Puntarin kentälle poikien tie vie myös tänään keskiviikkona. Matkoille varataan mukaan lukemista tai muuta tekemistä, Leevi Rauhalahti kertoo. Poikien harjoitusreissuihin kuluu yleensä koko ilta. Kangasalan ulkoilumaastot sijaitsevat pelikentän vieressä. Pitkänhuiskea nuorukainen loistaa etenkin pääpelissä ja on hyvä ottamaan pallon vastustajalta. . Koskaan treeneihin tuleminen ei tunnu tylsältä. Ja peli on aina päivän kohokohta, pojat vakuuttavat. Valmentajat tuntevat pelaajat hyvin FC Kangasalan mustia valmentavat Mika Anttila, Jarkko Epäilys, Ville Marjosaari ja Mika Pöllänen. Laji vaikutti niin mukavalta, että päätin lähteä harjoituksiin mukaan, kertoo puolestaan Tuukka Salonen. Harrastus vaatii aikaa vanhemmilta Salonen, Rauhalahti ja Peltola kulkevat Kuhmalahdelta viikoittain jalkapalloharjoituksissa Kangasalan Suoramalla. Harjoitus- ja pelireissut sujuvat k imppaky ydein, ja kuljetusvastuuta kierrätetään kolmikon vanhempien kesken. Kahdet viikkoharjoitukset ja pelireissut tietävät tiivistä autossa istumista joka viikko. . Puolustaminen ja pelin rakentaminen on enemmän mun juttu, Salonen kertoo. Leevi Rauhalahti pelaa keskikentän laidoilla ja tukee hyökkäyksessä ja puolustuksessa. . Välillä pääsen viimeistelemäänkin. Sydän-Hämeen Lehti 35 urheilu Jalkapallo: Aapo, Leevi ja Tuukka tähtäävät Kuhmalahdelta kohti kansainvälisiä pelikenttiä Pojat pelaavat, vanhemmat kuskaavat Kuhmalahti Ensin jalkapallosta innostui Leevi Rauhalahti. Voimme hyödyntää samaa kyytiä molempiin harjoituksiin. Meidän takapihalla on kenttä, joten siellä tulee potkittua aika usein, Tuukka Salonen kertoo. Pojat saavat välillä treeneistä myös kotiläksyjä. . Hyvin siihen on jo tottunut. Mukava saada kaverit pelaamaan tänne meidän kotikulmille. Lapsille on tärkeää myös se, että vanhemmat seuraavat heidän harjoitteluaan, Pia Rauhalahti kertoo. Tuukka Salonen ei ole perheensä ainoa jalkapalloilija. Isosisko Veeran lisäksi myös pikkuveli Santtu pelaa FC Kangasalassa. Perheen äiti Satu Salonen kiittelee kuhmalahtelaisten kimppakyytijärjestelmää. . Poikien joukkue on FC Kangasalan mustat, jossa on kolmikon ikätovereiden, eli vuonna 2001 syntyneiden lisäksi vuoden nuorempia ja vuoden vanhempia pelaajia. Ikäryhmästä on muodostettu myös punaisten joukkue, mutta kuhmalahtelaiskolmikko pääsi samaan joukkueeseen, jotta treeneissä ja peleissä olisi helpompi kulkea. . Leirin jälkeen, syksyllä viisi vuotta sitten, poika alkoi käydä FC Kangasalan harjoituksissa. Seuraavana keväänä Rauhalahti sai harjoituksiin kaverikseen toisen kuhmalahtelaisen, kun ikätoveri Aapo Peltola päätti lähteä viheriölle kokeilemaan, kuinka pallo pysyy hyppysissä. . Kyytivuorossa olevat vanhemmat käyttävät aikaa harjoituksia seuraten tai omien harrastusten parissa. . Monesti otan kävelysauvat mukaan tai talvisin käyn hiihtämässä. Tämä on tietysti iso helpotus meille vanhemmille kyyditysten järjestämiseksi, Leevin äiti Pia Rauhalahti kiittelee. Kesällä joukkueet harjoittelevat Suoramalla kaksi kertaa viikossa. Poikien valmentajat ovat tosi hyvää porukkaa. Harjoitusten lisäksi piirisarjan ykkösdivarin peleissä käydään muun muassa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Padasjoella. . Ja ampumaan rankkareita. Harjoituksissa kolmikko treenaa pelipaikasta riippumatta samoja asioita. Aapolta ei hirveän helposti pääse kukaan karkuun. Lopuksi useimmiten pelataan. . Minä taas innostuin futiksesta samana kesänä kuin Aapo, kosk a i so siskoni Veera Aapo Peltola on kesyttänyt pallon. aloitti pelaamisen. Pelit ja harjoitukset puretaan keskustelun kautta ja hommaa viedään eteenpäin positiivisessa hengessä, Pia Rauhalahti kiittelee. Joukkuekaverit Kuhmalahdella Jalkapallo saa kyytiä poikien hyppysissä treenien ulkopuolellakin. . Harjoitusaikataulujen suhteen kävi onni, sillä pikkupoikien harjoitukset ovat sa- moina päivinä kuin isoveljien. . Valmenta- Tie kansain välisille peli kentille on jo valmiiksi mietitty. jat ovat pysyneet koko poikien peliuran ajan samana. . Myös lapsia täytyy kehua siitä, kuinka hienosti he jaksavat seurata toisten harjoituksia kentän laidalla, kun odottavat omia treenejä. Myös Aapo Peltolan pikkuveli Lauri pelaa Santun kanssa samassa joukkueessa. Alkuvuosina me ei pelattu mitään tiettyä paikkaa, mutta nyt meillä on jo omat tontit hoidettavana, Aapo Peltola kertoo. Peltola itse on joukkueensa libero. Myös bussikyytejä hyödynnetään, sillä isot pojat osaavat mennä pienempien kanssa ja illalla joku sitten hakee koko porukan kotiin, Satu Salonen kertoo. Pelit ovat päivän kohokohta Leevi Rauhalahdelle, Aapo Peltolalle ja Tuukka Saloselle jalkapallo on ykkösharrastus. On hyvä, että valmentajat tuntevat meidät ja tietävät pelaajien vahvuudet. Lisäksi Peltola on hyvä vapaapotkuissa, Leevi ja Tuukka kehuvat kaveriaan. Tuukka Salonen taituroi pakkina oikeassa laidassa.
Suurin osa kilpailijoista voitti itsensä. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Palkintosijat olisivat tosin saattaneet mennä uusiksi, jos kärjessä juoksuosuudelle startanneita Heikki Väänästä ja Antti Peltosta ei olisi ohjattu pitkälle juok- tain sääennusteista, osanottajia kertyi perjantaina ennakkoilmoittautusulenkille. misen viime tunteina kymmenittäin. Lopulta kilpailijoita kahlasi Kukkian Osanottajaennätys uusiksi rantaveteen kaikkiaan 328. Kukkia triathlon on lisännyt joka Rajalantiellä riitti ruuhkaa, kun vuosi suosiotaan. puhelimeen (03) 539 9800 Kukkia Triathlon: 18-vuotias Mikko Loukkaanhuhta karkasi juoksuosuudella voittoon Junioriteräsmies kukisti kon Osa kisailijoista sukelsi kuivapuvussa 19-asteiseen Kukkiaan (kuva oikealla ylhäällä). Lyhyen matkan kisassa nopein oli Mikko Harju. Ilolaan ero venähti lähes kuuden minuutin mittaiseksi. Naisten triathlonia hallitsi Marja Rantanen. Juoksuosuudelle kankaanpääläinen lähti tasatahtia Ari Ilolan ja Joni Kempin kanssa. 36 Keskiviikko 24.7.2013 urheilu . Jos tielle olisi mevuotisiin lukemiin. edellisvuosien tapaan päästetty autotKun sateen uhka pyyhittiin lauan- kin, kisasta olisi tuskin selvitty ilman Kukkia triathlon 20.7. Triathlon miehet 1) Mikko Loukkaanhuhta 2.36.21, 2) Joni Kemppi 2.40.23, 3) Ari Ilola 2.43.08, 4) Jarkko Ala-Louvesniemi 2.45.03, 5) Mikko Reitti 2.45.33, 6) Petteri Tuura 2.47.52, 7) Jouni Anttila 2.50.29, 8) Jan Hauptner 2.51.13, 9) Antti Aaltonen 2.52.55, 10) Harri Riutta 2.53.35, 11) Marko Nenonen 2.53.43, 12) Toni Virtanen 2.53.54, 13) Pekka Siiskonen 2.55.16, 14) Tuomas Plattonen 2.56.52, 15) Simo Jämsén 2.56.55, 16) Kimmo Hauskaviita 2.57.07, 17) Petri Ahonen 2.58.39, 18) Antero Kortetjärvi 2.58.49, 19) Marko Ruuti 2.58.52, 20) Tommi Hyttinen 2.59.19, 21) Henri Pussinen 3.01.00, 22) Jouko Pekkarinen 3.01.07, 23) Olli-Pekka Pohjola 3.02.34, 24) Pasi Warvas 3.03.19, 25) Aleksi Ritvos 3.04.30, 26) Risto Koukkula 3.04.43, 27) Anssi Kukkonen 3.04.59, 28) Jukka Leponen 3.05.18, 29) Ville-Pekka Pirilä 3.05.35, 30) Olli Ryynänen 3.07.03, 31) Kalle Ryynänen 3.07.06, 32) Ville Pienräihä 3.07.46, 33) Antti Tuuri 3.07.47, 34) Marko Karjalainen 3.08.02, 35) Antti Kitinoja 3.09.54, 36) Jussi Salminen 3.10.11, 37) Timo Piispanen 3.10.43, 38) Samuel Kopperoinen 3.12.01, 39) Mikko Tulonen 3.12.39, 40) Jani Maja 3.12.42, 41) Mika Törmänen 3.14.00, 42) Matti Borg 3.15.08, 43) Kimmo Parvela 3.15.23, 44) Jussi Nykänen 3.16.27, 45) Lauri Putkinen 3.16.42, 46) Eino Lipponen 3.17.08, 47) Kari Rantanen 3.19.35, 48) Juho Konstig 3.19.49, 49) Harri Toivanen 3.21.06, 50) Paavo Hurskainen 3.23.52, 51) Janne Niemelä 3.27.40, 52) Pasi Säpyskä 3.28.56, 53) Seppo Hyyppä 3.29.34, 54) Hannu Sauvala 3.31.14, 55) Timo Haapea 3.32.06, 56) Matti Kanervo 3.32.33, 57) Paavo Kero 3.32.54, 58) Juho Merilahti 3.32.59, 59) Aaron Lehmus 3.34.01, 60) Eero Pennala 3.36.44, 61) Sami Ritola 3.36.48, 62) Markus Pyhälä 3.37.12, 63) Aki Paavola 3.37.14, 64) Sami Ylitalo 3.37.17, 65) Timo Teerikangas 3.37.57, 66) Marko Suominen 3.38.28, 67) Ville Tolvanen 3.39.31, 68) Kimmo Kallioinen 3.39.37, 69) Tomi Virolainen 3.41.56, 70) Tuomo Iivonen 3.42.49, 71) Tero Soini 3.43.09, 72) Sampo Viheriälehto 3.43.14, 73) Juhana Nieminen 3.43.45, 74) Jouni Rissanen 3.44.44, 75) Tapio Teerikangas 3.44.58, 76) Matti Kahri 3.45.41, 77) Ville Lahti 3.49.22, 78) Arne Nystedt 3.49.27, 79) Ilkka Suikkari 3.51.48, 80) Marko Tienhaara 3.51.53, 81) Aki Heiskanen 3.55.16, 82) Esa Kollanen 3.58.56, 83) Pasi Varho 3.59.38, 84) Jyrki Rintajouppi 4.00.20, 85) Teemu Nurmi 4.03.20, 86) Olli Borg 4.42.02. Triathlon naiset 1) Marja Rantanen 2.55.58 , 2) katja koivulahti 3.00.53, 3) Mariia Bister 3.04.47, 4) Tiina Mätäsjärvi 3.10.33, 5) Hanna Jokinen 3.22.51, 6) Marjo Kekki 3.24.45, 7) Kaisa Lehti 3.26.33, 8) Hanna Pätiälä 3.27.37, 9) Terhi Toivari 3.36.46, 10) Mari Mahlamäki 3.37.24, 11) Ville Siekkinen 3.43.05, 12) Ella Kolu 3.57.27, 13) Rinja Lundberg 3.57.29, 14) Suvi Ahtola 4.00.54. Riatloni miehet 1) Mikko Harju 46.59, 2) Jaakko Ranta 48.29, 3) Juho Sihvola 48.40, 4) Markus Tanskanen 50.20, 5) juho toivari 51.02, 6) Jarmo Aho 51.44, 7) Jani Kivistö 52.01, 8) Peter Sundstedt 52.24, 9) Aaro Aho 52.52, 10) Harri Tamminen 53.01, 11) Johannes Rimpiläinen 53.16, 12) Timo Karinki 53.17, 13) Olli Haavisto 53.18, 14) Arvi Väänänen 53.20, 15) Timo Pesonen 54.32, 16) Ville Kinnunen 54.35, 17) Juha Kleemola 54.49, 18) Jaakko Hyrkas 54.52, 19) Tatu Sipilä 55.04, 20) Tapio Viinikka 55.07, 21) Lauri Hyöki 55.46, 22) Jyrki Hietanen 56.04, 23) Jarno Ilomäki 56.12, 24) Mikko Myllärniemi 56.16, 25) Juha Leppänen 56.18, 26) Juha Allinniemi 56.47, 27) Altti Näsi 56.57, 28) Wiljam Leinonen 57.04, 29) Mika Haarala 57.16, 30) Hannu Sydänmäki 57.17, 31) Kalle-Markus Mätäsjärvi 57.19, 32) Henry Olander 57.24, 33) Ville Villberg 58.19, 34) Ari Koskela 58.43, 35) Kimmo Pirkkala 58.57, 36) Janne Nummelin 59.06, 37) Micke Jyrkinen 59.09, 38) Olli Norja 59.18, 39) Kimmo Pajula 59.45, 40) Jari Lauren 59.47, 41) Jori Siren 59.48, 42) Matti Helimo 59.52, 43) Teemu Äijälä 59.57, 44) Kaj Råstedt 1.00.07, 45) Mika Katajisto 1.00.21, 46) Lauri Piiroinen 1.00.46, 47) Oskari Hentinen 1.00.53, 48) Jussi Nylund 1.00.58, 49) Tommi Kolehmainen 1.01.37, 50) Teemu Uotila 1.01.52, 51) Juha Kivistö 1.01.56, 52) Pauli Hietala 1.02.39, 53) Iiro Asikainen 1.02.53, 54) Pekka Linnainmaa 1.02.59, 55) Juhani Airo 1.03.35, 56) Ville Airo 1.03.37, 57) Pasi Katajisto 1.03.40, 58) Petri Rammo 1.04.14, 59) Aki Liikonen 1.04.32, 60) Ari Toivari 1.04.37, 61) Mika Salovuori 1.04.41, 62) Jussi Kauppinen 1.05.08, 63) Emil Huttunen 1.05.28, 64) jussi reini 1.05.31, 65) Jaakko Visti 1.05.32, 66) Tapani Virkamäki 1.05.52, 67) samuli ollikainen 1.06.05, 68) Teppo Ojala 1.06.16, 69) Ilkka Toppila 1.06.28, 70) Jaakko Manelius 1.07.00, 71) Pasi Saarinen 1.07.09, 72) Aleksi Ahti 1.07.37, 73) Jarmo Ojala 1.08.33, 74) Janne Kaski 1.08.39, 75) Jani Luukkonen 1.09.46, 76) Tomi Ollikainen 1.09.53, 77) Antti Arkonsuo 1.10.50, 78) Matti Salakka 1.11.26, 79) Mikko Heikkilä 1.11.41, 80) Mika Eerola 1.12.05, 81) Antti Rauhala 1.12.13, 82) Jari Laurila 1.14.18, 83) Tarmo Soukkio 1.15.15, 84) Jukka Kangasalusta 1.15.23, 85) Make Ahava 1.18.06, 86) Sakari Sipilä 1.19.24, 87) Veikko Virtanen 1.21.12, 88) Rauno Haapanen 1.22.39, 89) Antti Peltonen 1.22.41, 90) Aleksi Koski 1.24.09, 91) Heikki Väänänen 1.24.45, 92) Mika Rauhala 1.25.11, 93) Jesse Kallioinen 1.32.49. Riatloni naiset 1) Satu Pirttiniemi 49.39, 2) emma lehtonen 52.58, 3) Anni Alamettälä 53.25, 4) Anna Silen 56.20, 5) Aino Itkonen 56.23, 6) Mari Pelkonen-Mutanen 57.14, 7) Leena Kudjoi 58.03, 8) Johanna Olander 58.05, 9) Liisa Kudjoi 58.21, 10) emilia lehtonen 58.23, 11) Marika Viinikka 58.39, 12) Pinja Ojanen 58.54, 13) Emma Olander 58.59, 14) Krista Laitinen 59.54, 15) Josefiina Latvanen 1.00.44, 16) Tiina Lillkvist 1.00.51, 17) Lina Van Aerschot 1.01.00, 18) Outi Toivonen 1.01.34, 19) Ella Lehtonen 1.01.39, 20) Anna-Maija Aho 1.02.07, 21) Jaana Mononen 1.02.10, 22) maaritti lehtonen 1.02.41, 23) Minna Saarinen 1.02.56, 24) Nora Smolsky 1.03.25, 25) Katja Puntala 1.04.34, 26) Nelli Toivonen 1.04.48, 27) Lindholm Johanna 1.05.10, 28) Anne Lahtinen 1.05.13, 29) Mari Hämäläinen 1.05.24, 30) Satu Huttunen 1.05.34, 31) Sanni Toivonen 1.05.54, 32) Pia Vuolanto 1.05.57, 33) Marja Koriseva 1.06.02,. Viime talvena hän edusti Suomea lajin nuorten MM-kisoissa. Duathlonin lisäksi mieheltä sujuu myös triathlon, sillä nuoruusvuosina Loukkaanhuhta harrasti sekä uintia että yleisurheilua. Simo Jämsen Tuomas Plattonen tuulettavat lähestyessään triathlonin maalisuoraa. Talvella 18 vuotta täyttänyt Mikko Loukkaanhuhta kruunattiin Kukkian teräsmieheksi lauantaina. Tapahtuma pysyi juoksijoita tuli ja pyöräilijöitä meni, tänäkin vuonna kasvu-uralla, vaikka ja tien laidat olivat mustanaan oman vielä torstaina näytti siltä, että osan- urakkansa suorittaneita kisailijoita, ottajamäärä nousee korkeintaan vii- kävelijöitä ja katsojia. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Loukkaanhuhdan askel oli selvästi vetävin Haltian lenkillä, ja hän karisti kilpailijat ennen puolimatkan krouvia. Historian nuorin teräsmies sai lasketella loppumatkan rennosti, sillä lähimmät uhkaajat olivat kaukana. Lopulta Kemppi jäi reilun kolmen minuutin päähän. Kukkian 19-astei- sessa vedessä nuorukaisen vedot olivat sen verran joutuisia, että hän nousi kärjessä uintiosuudelta. Pyörälenkillä Loukkaanhuhta jäi neljän miehen letkaan, joka ajoi takaa kärjessä Kukkian kierrokselle lähtenyttä Ari Ilolaa. Monipuolisen urheilutaustan omaava kankaanpääläisnuorukainen tunnetaan parhaiten ampumahiihtäjänä
Yleensäkin tällaisissa kestävyyslajeissa se viimeinen puoli tuntia on pahin, ja mitä tahansa nuukahtamisia voi sattua. Jalat tuntuvat toimivan moitteettomasti ja paketti pysyy hyvin kasassa. Haltian jälkeen alkaa edessäni juoksevia näkyä enemmänkin, ainakin seitsemän kisaajan selät lähestyvät vauhdilla. apua ja asiantuntemusta. Ehkä tämä vielä tästä. Pyöräily lähtee sujumaan mukavasti. Mainiota, kiitos liikuntasihteeri Petri Ketolalle! anssi kukkonen Lue koko kirjoitus osoitteesta anssik.keskustelu.shl.fi. Ehdinpähän peräti kaksi huikkaa ottaa. Kuohijoelta lähtevässä ylämäessä näen sata metriä edelläni parivaljakon, joka vetää hyvää tahtia vuorovedolla. Yritän saada heidät kiinni, sillä peesiapu ei tuulessa tekisi ollenkaan pahaa. Poljen maanisella raivolla, mutta ei, en saa välimatkaa kurottua umpeen. Anssi Kukkonen Vuoden kylän Rautajärven maisemissa. Pian saavunkin kirkonkylälle, riatlonilaisia juoksee maalia kohti sankoin joukoin. Pari muutakin polkijaa jää taakse ennen Rautajärveä, sitten tavoitan tamperelaisen Aleksi Ritvosen, ja jatkamme matkaa tasatahdissa. Heitämme läppää polkiessamme, hän on ekaa kertaa triathlonia vetämässä kuten minäkin. Kaikki toimii kuitenkin mukavan leppoisasti ja sujuvasti . Muuten saan taittaa matkaa yksinäni, ilman peesiapua. Juoksufiilis nousee heti pykälällä, jotenkin tuollainen tsemppaus vaan auttaa. Juoksun aloitan rauhallisesti, sillä ensimmäisten parin kilometrin aikana on nousua yllättävänkin paljon. Ehkä tämä vielä tästä, ajattelen toiveikkaasti. Jääkiekkoilu pitää selvästi kunnon kovana. Haltialle käännyttäessä päätän lisätä löylyä, ja Ville jää taakseni. Alan kalppia vaihtopisteelle samalla märkäpukua yltäni kiskoen. Villen kanssa käymme läpi kumpaisenkin sairaskertomukset (liikaa juoksua, liikaa rasitusvammoja), ja matka taittuu mukavasti. Pasi Warvas saavuttaa meidät, vaihdamme hänenkin kanssaan muutaman sanan, sitten hän menee menojaan. Apteekin kohdalla Ville kertoo, että aikaa on käytetty nyt pari tuntia ja viisi minuuttia. Ei hassumpaa, varsinkaan sen uintiräpiköinnin jälkeen. Mukava piirre tällaisissa tapahtumissa on, kun saa matkakumppanikseen samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa tulee väkisinkin vaihdettua ajatuksia. Kisan nuorin osanottaja otti tyynesti Johannes Rimpiläisen (oikealla) kyydissä. yhteentörmäyksiä. Nyt autot ohjattiin Niementien kautta pysäköintialueen palvelleelle pellolle ja koulun pihalle. Kun ensimmäinen 300 metrin kierros täyttyy, on kamppailu edelleen yhtä tiukkaa ja tiivistä. Jotenkin saan toisenkin kierroksen uitua, ja kömmin vettä yskien rannalle. Keskiviikko 24.7.2013 . Haltialta kirkonkylälle lähdettäessä onkin muutama ilkeä ylämäki, joissa tavoitan joukon juoksijoita. Olin etukäteen ajatellut, että sadan metrin jälkeen erot kasvavat sen verran, että saa uida aikalailla omaa uintiaan, mutta väärässä olin. Vettä tulee suuhun. Pärskin epätoivoisesti eteenpäin, välillä vaihdan hetkeksi rintauintiin, sitten taas krooliin. Taas kuuluu tuttu kolaus, kun juomapulloni putoaa. Otan mukaan laukustani juomapullon, sillä kaksi tuntia kisaa käytyä on pakko saada nestettä, muuten loppumatkalla hyytyisi takuuvarmasti. Maalialueella kannustetaan äänekkäästi. Kiilaan heidän ohitseen minkä pystyn, kunnes uimarannalle tultaessa täytyy fillaria taluttaa. Surkeaa uintia lukuun ottamatta voin olla kisaan ihan tyytyväinen . Mikäs siinä, ohi vaan ja kohti seuraavaa selkää. Viimein käännyn kirkolta kohti rantaa ja maalialuetta. Sydän-Hämeen Lehti 37 Reunamerkintä Uintitaistelu yllätti ensikertalaisen Antti Vierikalla oli kisan näkyvin ja kuuluvin kannustusjoukko. nkarit Marja Rantanen (vasemmalla) voitti naisten triathlonin. Pistooli pamahtaa ja matkaan! Ensimmäiset vedot tuntuvat mukavilta. Tuonneko oikeasti pitäisi mennä, nyt, kiertämään kolmion muotoinen rata kahteen kertaan. Järjestely toimi hyvin. Ensimmäisillä kerroilla se tuntui uskomattoman vaikealta: pohkeet kramppailivat ja askelet tuntuivat hitailta. No, mitäs pienistä, eteenpäin vaan. Lisää kaasua ja loppukiriä. Harri hehkuttaa mikrofonin ääressä. Ja hops, maaliviiva ylittyy. en vielä ollut ehtinyt ottaa yhtään huikkaa, pyöräilyyn käytettävän vajaan parin tunnin aikana sitä tulisin vielä tarvitsemaan. Kanssakilpailijani karkaa, samoin minut ohittaa se sama neljän hengen poppoo, jonka jo kirkolla jätin taakseni. Minkäs teet, uutta matoa koukkuun. Pian tie kurvaa Kyynäröltä kohti Padankoskea ja Kuohijokea, samalla asfaltti loppuu ja kolmentoista kilometrin mittainen soratieosuus alkaa. Ohitan taas nuo samat neljä polkijaa, pari muutakin tulee selkä edellä vastaan. Edessäni keikkuu neljän ajajan letka, ohitan sen heittämällä heti kirkonkylässä. Neljän kilometrin sijaan he taivalsivat reilut 12 kilometriä. 34) Elina Manelius 1.06.10, 35) Rea Saastamoinen 1.06.14, 36) Sari Karjalainen 1.06.46, 37) Helena Heikkilä 1.06.54, 38) Sirpa Kaartinen 1.06.55, 39) Julia Leinonen 1.07.13, 40) heini venäläinen 1.07.32, 41) Merita Inki 1.07.37, 42) Anne Kotamäki 1.07.58, 43) Merja Autiola 1.08.03, 44) Miia Korhonen 1.08.42, 45) Jenni Koskimaa 1.09.01, 46) Mari Kiuru 1.09.06, 47) Sini Rimpiläinen 1.09.56, 48) Kirsi Lampinen 1.10.02, 49) Elina Leander 1.10.05, 50) Kaisu Kari 1.10.09, 51) Katja Nurminen 1.10.33, 52) Johanna Piesala 1.10.45, 53) Annaliina Hietanen 1.11.01, 54) Minna Siikaluoma 1.11.14, 55) Johanna Lehto 1.11.58, 56) Varpu Vilkko 1.12.26, 57) Tiina Uotila 1.12.29, 58) Anja Parvela 1.12.31, 59) Marja Oesch 1.13.39, 60) Anne Ahoniemi 1.13.56, 61) Pinja Pesonen 1.13.58, 62) Anni Kääriäinen 1.14.00, 63) Noora Kukkonen 1.14.09, 64) Jenniina Ali-Kippari 1.14.14, 65) Leena Manelius 1.14.50, 66) Seija Saarikivi 1.15.21, 67) Emilia Syrjä 1.15.37, 68) Leena Syrjä 1.15.39, 69) Annamari Lehtonen 1.15.46, 70) Anna-Stiina Toivari 1.15.57, 71) Karo Tammisto 1.16.33, 72) Marjaana Myötyri 1.18.01, 73) Heini Korpisaari 1.18.08, 74) Piia Pesonen 1.18.55, 75) Hanna Järvinen 1.19.17, 76) Sanna Kylliäinen 1.19.28, 77) Mari Parviainen 1.21.44, 78) Maikku Tammisto 1.22.33, 79) Matleena Piesala 1.22.53, 80) Anne Mäkiranta 1.23.17, 81) Immi Sipilä 1.23.52, 82) Isabel Steinthal 1.25.04, 83) Sari Steinthal 1.25.07, 84) Katri Ranta 1.27.45, 85) Annina Pelamo 1.28.16, 86) Milja Nurmi 1.28.19, 87) Anneli Helimo 1.31.53, 88) Noora Virtanen 1.34.51, 89) Maiju Eerola 1.41.39. Kukkia Triathlon Top-10 2005 2012 2012 2006 2005 2012 2012 2007 2009 2011 Ivan Luck 2.23.03 Rauno Koski 2.23.53 Kai Söderdahl 2.27.07 Ivan Luck 2.27.18 Ari Vihavainen 2.29.50 Kalle Hyppönen 2.31.08 Paavo Hiltunen 2.32.35 Teemu Toivonen 2.33.05 Ivan Luck 2.33.18 Paavo Hiltunen 2.34.29 Petri Ketola kohottaa starttipistooliaan, mikrofonin ääressä Arolan Harri kertoo lähdön olevan käsillä. Ei mahda mitään, pakko pysähtyä ja kääntyä takaisin hakemaan se . Aikaa on kulunut 3:04:59. Olo on epätodellinen. Lyhyen matkan kärkikaksikko ei palannut hyvän mielen kuntoilutapahtumasta kotiin hymy huulillaan, sillä heidät ohjattiin pitkälle juoksuosuudelle. kunnon mukainen suoritus, ehkä jopa hiukan yläkanttiin. Kukkia Triathlon on siitä erikoinen lajitapahtuma, että sitä pyöritetään täysin talkoovoimin, ilman ?lajiniilojen. Sutinaa lisäsivät lapset, jotka kirmasivat rannassa samaan aikaan duathloniaan. Ruuhkasta selvittiin pientä kauneusvirhettä lukuun ottamatta kunnialla. Harrin kuulutukset kaskuineen tuo kylätapahtuman tuntua, talkooväki on ystävällistä ja palvelevaa. Hienoa, odotin aikani olevan jossain 3:10 ja 3:15 välillä. Helpotus tuntuu luissa ja ytimissä, kun matka on vihdoin ohi. Rautajärvi jää taakse, kun kurvaamme kohti Kyynäröä. Sitten kuuluu kolaus, kun juomapulloni putoaa. Pitkän ja lyhyen matkan toinen vaihto ajoittui päällekkäin, ja hetken aikaa pyöräilijöitä tuli ja juoksijoita lähti karsinoiden täydeltä. Saa jäädä siihen, enää en aikaani sen kanssa haaskaa. Eikö mitä. Selkä edellä vastaan tulee yksi kävelijä, jonka ohitan helposti. Nyt juoksu sujuu kuitenkin oikein mukavasti. Jouko vetää lujaa, ja näen hänen menevän heittämällä Pasinkin ohitse. Ennen kisaa olin muutaman kerran tehnyt yhdistelmäharjoituksia: reippaan fillarilenkin jälkeen suoraan juoksemaan. Otan kiinni edelläni lähteneen Ville Pienräihän, ja hänen kanssaan jatkamme matkaa samaa tahtia. Samalla Jouko Pekkarinen vetää kevein askelin ohitseni. Ensi vuonna liikenteen ohjaus on entistä helpompaa, kun reitti on suurelle osalle kilpailijoista jo ennestään tuttu. Kisan kasvu koetteli järjestelyitä myös kisakeskuksessa Luopioisten uimarannassa. No, näitähän tulee: jokainen kisaa omaa parastaan, toiset ovat parempia uimaan, toiset pyöräilemään, kolmannet juoksemaan. Tiedän meneväni viiden minuutin kilometrivauhtia, eli kuten olin arvellutkin hyvänä päivänä pääseväni. Nopeasti selviää, kuinka erilaista ryhmäuinti on verrattuna Kouvalanjärveä itsekseen kiertämiseen: tässä taistellaan elintilasta. Ympärillä vesi kuohuu toisten vedoista ja potkuista, joku kolhaisee kylkeen, toisen käsi on jaloissani. Hengitysrytmini sekoaa ja tekniikka hajoaa. Se sujui juuri niin vaikeasti kuin pahimmillani pelkäsin. Satulasta toisella kädellä kiinni ja reippain askelin kohti vaihtoaluetta. Fillari telineeseen, kypärä ja pyöräilykengät pois, juoksukengät jalkaan ja menoksi
erä. Vauhti on parantunut, mutta omaa täyttä vauhtia ei vain vielä jaksa painaa riittävän pitkään, toista kautta mönkijöiden SM-krossisarjaa ajava Bährend sanoo. Kisaa kovempaan saavutukseen mies ylsi varikolla. Bährend vaihtoi aika-ajojen ja kisan välissä moottorin Matti Sipilän mönkijään yhdessä Sipilän ja mekaanikko Rami Korpelan kanssa. . Pikamatkalla Suoniemen aika oli seurakaveri Joel Turkan jälkeen toiseksi nopein. Isäntäseura Kangasalan Urheilijat oli ottelukisojen kolmanneksi paras seura Tampereen Pyrinnön ja Hämeenlinnan Tarmon jälkeen. Alavus. Yleinen, 1. 60 metrillä ottelukisan kakkonen Miro Little oli sadasosan Rönniä nopeampi (6,71). Kangasalan Ville Suoniemi hallitsi 11-vuotiaiden sarjaa. Pituuspaikalla Suoniemi oli ikäluokkansa paras. Hurskainen oli neljänneksi paras pituudessa ja kuulassa, mutta nopeus ei riittänyt pikamatkalla mitalivauhtiin. Pälkäneen Luja-Lukko ei haastanut piirin suurseuroja vielä menestyksessä, mutta osanottajamääriä vertailtaessa Pälkäne oli ottelukisojen suurin nousija. Kuva: Markku Laukka ATV SM-sarja. 1) Toni Karilainen 20:50,77, 2) Janne Tägtström 21:01,22, 3) Matti Sipilä KaMoKe 21:01,40, 4) Jouni Tägtström KaMoKe 21:17,55. Veteraanit, 2. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Kytkin rupesi luistamaan aika-ajossa. Lisäksi hän kilpaili kaksi vuotta vanhempien kolmiloikassa ja keihäässä. Janakkala Games 13.? 14.7.2013 P9 1000 m 1) Markus Leskelä HämeenlTa 3.32,86, 2) Simeon Vorselman HKV 3.35,71, 3) Elmeri Syrjälä ForssSa 3.39,61, 6) Rauli Aho PälkLL 3.55,03. P10 1000 m 1) Daniel Koskipalo HartVoi 3.24,71, 2) Johannes Virtanen NaantLöy 3.28,45, 3) Eetu Kalske EspTa 3.34,53, 4) Wäinö Hautala LahdA 3.35,47, 5) Ilari Hurskainen PälkLL 3.42,24. P10 Kuula 1) Otso Uusitalo EsboIF 8,25, 2) Juho Kantoniemi HyvsU 7,74, 3) Eemil Porvari HartVoi 7,45, 6) Ilari Hurskainen PälkLL 6,46. P10 Korkeus 1) Juho Kantoniemi HyvsU 134, 2) Johannes Virtanen NaantLöy 130, 3) Jaakko Linnus TampU 126, 7) Ilari Hurskainen PälkLL 114. P10 Kiekko 1) Ilari Hurskainen PälkLL 20,89, 2) Joona Heikkerö PorvU 17,94, 3) Juuso Kuparinen JanJa 17,51. P10 Keihäs 1) Onni Ruokangas JanJa 30,54, 2) Juho Kantoniemi HyvsU 29,87, 3) Jaakko Linnus TampU 27,22, 5) Ilari Hurskainen PälkLL 22,84. P12 1000 m 1) Julius Sorsa KarhKa 3.09,04, 2) Walte Hautala LahdA 3.17,35, 3) Veeti Floor LahdA 3.21,39, 4) Viljami Ahola HämeenlTa 3.22,87, 5) Roni Hiitelä NokU 3.27,50, 6) Ilmari. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 1) Olli Koskela KauhMk 19:16,34, 2) Lauri Pellonpää Susemk 19:17,60, 3) Lasse Ruotsalainen Y-SMK 19:26,33, 8) Tuomas Bährend Motokeidas Racing Team 20:02,15. Yleinen, 2. B-luokan tuloksen pälkäneläisistä saavuttivat Ilari Hurskainen (P10) ja Mikko Laine (P11). erä. Sekä Matti Sipilälle että Tuomas Bährendille jäi seuraavien kisojen startteihin paljon parannettavaa. Jos kausi jatkuu odotetulla tavalla, Matti Sipilä kilpailee veteraaniluokan voitosta Hy- Sisulisäottelut: Kangasalan junioreille kolme mitalia kotikentältä Yleisurheilu: Pinja Heinonen ja Ilari Hu Topi Rönni vei ottelumestaruuden Kaksi voittoa Pälkäneen Luja-Lukon Topi Rönni vei yhdeksänvuotiaiden moniottelumestaruuden selvällä erolla muihin kilpailijoihin. Se on yhteistä, että kummassakaan lajissa ei hirveästi kallistella kurveissa. Kisassa vikaa oli enää miehessä, ei moottorissa, Matti Sipilä kiittelee varikkotiimiä. Sahalahtelainen kaasutteli veteraaniluokan ensimmäisessä erässä kolmanneksi ja toisessa kakkoseksi. Loukkaantumisesta toipuvan Turkan mitali karkasi pituus- ja kuulapaikoilla. Erkki Ojala ja Suvi Savolainen nappasivat Kangasalan Urheilijoille hopeaa 14-vuotiaiden poikien ja kymmenvuotiaiden tyttöjen sarjoista. Kymmenvuotiaissa pojissa Kangasalan Niklas Erholtz ja Pälkäneen Ilari Hurskainen olivat loppuun saakka kärkikamppailussa mukana. Mönkijäkisojen ensikertalaisen luulisi olevan sijoituksiin tyytyväinen, mutta Sipilän mielestä seuraaviin kisoihin jäi paljon parannettavaa. . 1) Janne Tägtström 47, Toni Karilainen 45, 3) Matti Sipilä KaMoKe 42, 4) Jouni Tägtström KaMoKe 36. Sahalahden Tuomas Bährend ajoi molemmissa erissä kahdeksanneksi, kun ATV SMsarja käynnistyi lauantaina Alavudella. . Laitikkalalainen oli Kangasalla käydyissä kisoissa ikäluokkansa paras pituudessa (410) ja kuulassa (8.86). C-luokan tulokseen ylsivät Siiri Kaukonen (T9), Julia Piekkari (T9), Olli Piekkari (P9), Kati Ahoua (T10), Anna-Sofia Koivisto (T10), Siina Kanerva (T10), Iiris Kaukonen (T12) ja Senna Kanerva (T13). Sisulisäikäisten pm-ottelut, Kangasala 9.?10.7. P9 3-ottelu 1) Topi Rönni PälkLL 991, 2) Miro Little TampPy 888, 3) Jani Laakso TammRy 698, 17) Arttu Rantanen KangU 529, 31) Olli Piekkari PälkLL 405. P10 3-ottelu 1) Jaakko Linnus TampU 932, 2) Oliver Ojala TampPy 773, 3) Arttu Pitkänen TampPy 733, 4) Niklas Erholtz KangU 708, 5) Ilari Hurskainen PälkLL 703. P11 3-ottelu 1) Ville Suoniemi KangU 1292, 2) Saku Laine TampPy 1236, 3) Aleksi Savolainen NokU 1154, 4) Joel Turkka KangU 1125, 22) Mikko Laine PälkLL 757. P14 5-ottelu 1) Teemu Peltola LängelmU 1699, 2) Erkki Ojala KangU 1218. T9 3-ottelu 1) Vilma Väliharju TampPy 702, 2) Tuuli Ingman TampPy 639, 3) Kristiina Laitinen LempKi 638, 14) Helmi Heikkilä KangU 498, 15) Sanni-Ilona Heikkilä KangU 493, 16) Emilia Erholz KangU 486, 20) Siiri Kaukonen PälkLL 436, 23) Julia Piekkari PälkLL 397, 27) Tanja Kekki KangU 368, 35) Siiri Kotanen PälkLL 341, 40) Jerika Ijäs KangU 301, 43) Matilda Saltbacka PälkLL 288, 44) Viivi Taipale PälkLL 288, 47) Muru Granholm KangU 249, 49) Amanda Saltbacka PälkLL 186. T10 3-ottelu 1) Saga Vanninen TampPy 869, 2) Suvi Savolainen KangU 785, 3) AinoKaisa Sihvonen VirtU 753, 5) Silja Lamminmäki KangU 729, 15) Heini Mäenpää KangU 573, 24) Kati Ahoua PälkLL 512, 25) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 505, 29) Siina Kanerva PälkLL 468. T11 3-ottelu 1) Venla Väliharju TampPy 1013, 2) Veera Uusinoka TampPy 991, 3) Sirkku Näsi ToijVau 966, 19) Kaarina Nurminen KangU 730, 21) Ella Kangasalusta KangU 695, 32) Siru Heikkilä KangU 580, 44) Ronja Saario KangU 487. Pälkäneen Luja-Lukon Ilari Hurskainen voitti kymmenvuotiaiden kiekonheiton Janakkalan kansallisissa juniorikisoissa. Valmistautuminen ei mennyt ihan nappiin, kun vehkeet olivat rikki koko ajan. 38 urheilu Keskiviikko 24.7.2013 . 1. Mutta mönkijä on paljon ketterämpi, vihaisempi ja aggressiivisempi ajettava kuin sivuvaunupyörä. Se on vähän kuin olisi hypännyt norsun selästä ravihevosen selkään, Sipilä kuvaa eroa. KaMoKen Tägström erien neljäs ATV-kisoissa ajetaan ensin treenijakso ja sitten kymmenen minuutin aika-ajo, jonka mukaan järjestäydytään lähtöpuomille. 60 metrillä ja pituudessa kolmen parhaan joukkoon lukeutuneen Erholtzin pudotti mitaleilta kuulatulos. Kuularingissä hän pukkasi toiseksi pisimmän kaaren. osakilpailu 20.7. erä. Yhdeksänvuotiaissa tytöissä LujaLukon väreissä kilpaili peräti seitsemän junnua. Topi Rönnin voittopisteet ylittävät selvästi yhdeksänvuotiaiden poikien A-luokan taitomerkkirajan. 1) Lauri Pellonpää ja Olli Koskela 47, 3) Lasse Ruotsalainen Y-SMK 40, 7) Tuomas Bährend Motokeidas Racing Team 26. Veteraanit, 1. 1) Lauri Pellonpää Susemk 19:21,74, 2) Olli Koskela KauhMk 19:32,94, 3) Lasse Ruotsalainen Y-SMK 19:38,46, 8) Tuomas Bährend Motokeidas Racing Team 20:46,53. SM-pisteet 2 lähdön jälkeen. Selkä ei siedä vieläkään moottoripyörällä ajoa, mutta mönkijällä ajoasento on sen verran pystympi, että se onnistuu. . erä. Mukana oli peräti 16 pälkäneläisjunioria. 1) Janne Tägtström 21:06,30, 2) Matti Sipilä KaMoKe 21:09,24, 3) Toni Karilainen ?1 kierr, 4) Jouni Tägtström KaMoKe ?1 kierr. Veteraanit, pistetilanne 2 lähdön jälkeen. Kolmen viikon ajotauon jälkeen pääsin kokeilemaan perjantaina kymmenen minuuttia, ja lauantaina olikin jo edessä uran ensimmäinen mönkijäkisa. Sipilällä on vankka kokemus krossiradoilta, sillä aiemmin hän kiersi niitä sivuvaunuluokassa. Ura kaksi- ja kolmipyöräisissä katkesi vuosi sitten keväällä harjoituksissa sattuneeseen loukkaantumiseen. Viime kesä meni murtunutta selkää kuntouttaessa. Veri veti krossiradoille, mies perustelee lajinvaihtoaan. Sivuvaunukrossin on väitetty olevan kaikkein lähimpänä ATV-krossia. . Keihäässä pälkäneläinen oli viides ja korkeudessa seitsemäs. Myös Kangasalan värejä nähtiin korkeimmalla korokkeella. Kangasalan Urheilijoiden Pinja Heinonen voitti 12-vuotiaiden tyttöjen 200 metriä. Pälkäneen Amanda Saari sijoittui 13-vuotiaiden tyttöjen kuulassa kolmanneksi. Oman ikäluokkansa pituudessa Saari oli kahdeksas ja 200 metrillä 28. Kun ajoin väkisin, niin kone hajosi lopullisesti. Tomalla oli mukana vaihtomoottori, jonka vaihdoimme tunnissa. puhelimeen (03) 539 9800 ATV SM-sarja: Sahalahtelaiskuskit Tuo Mönkijän moottori vaihd Sahalahden Matti Sipilä jahtasi molemmissa erissä Hyvinkään Janne Tägtströmiä
Keskiviikko 24.7.2013 . ym. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. Ahola Puh. Sydän-Hämeen Lehti urheilu 39 ilmoituksia omas Bährend ja Matti Sipilä kunnostautuivat varikolla dettiin tunnissa KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. askosaari.? Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Vuokrataan Sydän-Hämeen Lehti 2 h + kk Sekalaisia hissillisestä kerrostalosta, Onkkaalantie 46, Pälkäne. Puh. (03) 5655 4025 Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Työsuorituksia ULKOMAALAUKSET Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. palk. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . (03) 5655 4023 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto . Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista. Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa. . Muutama metri aiemmin olleessa ajanottopisteessä Tägström mitattiin kymmenys nopeammaksi. . Alavuden avauskisassa Tägström voitti toisen lähdön ja oli ensimmäisessä startissa toinen. 040 810 2850 tai 046 533 3562 KAIVINKONE JA TRAKTORITYÖT Tmi Jari J. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. 1h+k+sauna 38,5 m2 Rivitalo Sahalahti Masonlahdentie. Vuokra 425?/kk p.040-5078910 Myydään VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS KADONNUT! Onkkaalasta 9.7 leikattu, sirutettu, hoikka, musta 11kk kolli kuvan valkoisin merkein. 255 6677 . Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Ris- urskainen ykkösiä nuorten kansallisissa Janakkalasta Aho PälkLL 3.34,85. P15 2000 m 1) Jere Alen KarkkPo 6.11,15, 2) Kevin Lindholm LovTor 6.13,83, 3) Kalle Parantainen ViipU 6.14,55, 10) Aaro Aho PälkLL 6.38,38. T9 Keihäs 1) Emmi Hietanen RiihimKi 18,13, 2) Henna Takki LahdA 16,84, 3) Joanna Puukka IitPy 16,25, 14) Seela Kanerva PälkLL 9,45. T10 Kiekko 1) Annukka Vainonen IitPy 16,23, 2) Meea Meronen KU-58 16,01, 3) Jeannette Latva ÅIFK 15,24, 4) Siina Kanerva PälkLL 14,59. T10 Keihäs 1) Annukka Vainonen IitPy 20,32, 2) Henna Salminen TammRy 19,95, 3) Jeannette Latva ÅIFK 18,61, 8) Siina Kanerva PälkLL 16,34. T12 200 m 1) Pinja Heinonen KangU 27,93, 2) Viivi Lehtinen VähänkVie 27,99, 3) Kaisa Linnikko VammsVoi 28,48. T12 Kuula 1) Rebekka Sukselainen EspTa 12,56, 2) Jemina Savikari KyröskPo 11,07, 3) Jenny Virta UlvST 10,96, 16) Iina Hurskainen PälkLL 6,60. T12 Keihäs 1) Viivi Lehtinen VähänkVie 32,65, 2) Jenny Virta UlvST 31,89, 3) Rebekka Sukselainen EspTa 28,46, 14) Iina Hurskainen PälkLL 19,63, T13 200 m 1) Annika Virtanen HKV 26,74, 2) Ida Ounaslehto EsboIF 26,90, 3) Sofia Pohjaranta SomE 27,38, 28) Amanda Saari TampPy 30,31. T13 Pituus 1) Ida Ounaslehto EsboIF 5,22 , 2) Sanni Kettunen SalVil 4,98 , 3) Roosa Villanen LahdA 4,93, 8) Amanda Saari TampPy 4,59, 34) Senna Kanerva PälkLL 3,51. T13 Kuula 1) Sofia Pölkky SeinäjSU 11,75, 2) Elisa Toivola HyvsU 11,10, 3) Amanda Saari TampPy 10,78, 13) Senna Kanerva PälkLL 7,64. T15 Kolmiloikka 1) Saara Hakanen KeskiUYU 11,28, 2) Iina-Kaisa Mäkelä KeskiUYU 10,65, 3) Milla Latvasalo KU-58 10,47, 19) Amanda Saari TampPy 8,80. T15 Keihäs 1) Emmi Heino KarkkPo 44,39, 2) Elina Kinnunen UudKK 40,15, 3) Nea Sandström ValkHa 38,7, 12) Amanda Saari TampPy 26,69. kipaikassa on sen verran nostettava, että pääsee seuraavana päivänä töihin. Veteraanien kärkisijoista kamppaileva Matti Sipilä ei ole sarjan ainoa Kangasalan Moottorikerhon kuski, sillä kärkikuski Janne Tägströmin veli Jouni Tägtström ajoi Alavudella molemmissa erissä neljänneksi. shl tommi liljedahl Suunnistus Sydän-Hämeen rastit 17.7. (03) 5655 4000 Päivystysvastaanotto: KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p. Avauslähdössä kaksikko kaasutti rinta rinnan ruutulipulle. Ajamattomuus ja treenaamattomuus näkyy vielä ajamisessa. LÖYTÖPALKKIO! Emilia/0407020212 KUKKAMEKOT ESIIN JA KUMPPARIT JALKAAN! LUVASSA ON KESÄNPÄÄTTÄJÄISET VALKEAKOSKELLA, TUOMARLAN TILALLA LA 17.8. 040 5013240 tmijariahola@gmail.com HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS YÖPÄIVYSTYS Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. 03-6336 575 Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020 KYMPPIPAIKKA . 040-486 2857, klo 15 jälkeen Sekalaisia VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Sipilä joutui nielemään hyvinkääläisen pölyä molemmissa lähdöissä. Onneksi tässä on muutama viikko aikaa kohentaa kuntoa ennen seuraavaa osakilpailua, Sipilä sanoo. Myös Bährend aikoo ottaa aikaa treenaamiselle, jotta kunto kestäisi paremmin parikymmenminuuttiset erät. . Tosin ei kisoissa voi ihan täysillä kokeilla rajojaan. Ilman aikaa: Timo Mattila, Juha-Markus Kaaja, Olli Alanissi, Anna-Maija Aho. Kaikki tulokset www.shl.fi arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ma?pe 8?11 p. 4,92 % (sis. (03) 3116 7394 Tuomas Bährend manasi, ettei ajokunto salli vielä oman maksimivauhdin ylläpitämistä riittävän pitkään. elävää musiikkia, karaokea ja lumoava maalaismiljöö upeasta tunnelmasta puhumattakaan! Liput ennakkoon 10?: Tuomarlasta tai Kahvila Kulmalta (yhteistalolla), portilta 12?. Lisätiedot tahkatalli.omasivu.fi Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,- tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... Kuva: Markku Laukka ym. KLO 19-01 mm. Sahalahdessa Rautian kartalla. Ratamestari Pekka Lahdenniemi, oallistujia 90. A-rata 5 km 1) Petteri Muukkonen 34.34, 2) Kristo Heinmann 40.15, 3) Jarmo Aho 40.34, 4) Jarkko Puranen 44.17, 5) Pekka Jokinen 46.19, 6) Petri Meurman 47.27, 7) Petri Ketola 49.42, 8) Aaro Aho 50.47, 9) Arto Kiiskinen 50.11, 10) Timo Santamäki 52.04, 11) Netta Rajamäki 52.35, 12) Anna Kotkajuuri 53.00, 13) Pekka Linnainmaa 53.33, 14) Kalle Vaismaa 53.44, 15) Pekka Kannus 54.11, 16) Hannu Kortetjärvi 57.28, 17) Poika Isokoski 59.35, 18) Varpu Aho 59.41, 19) Keijo Kiema 59.53, 20) Mikko Ollila 1.03.24, 21) Matti Tiiva 1.06.28, 22) Ilkka Iisakka 1.07.16, 23) Jenni Suojoki 1.08.25, 24) Pertti Salminen 1.09.54, 25) Jouni Leskinen 1.10.39, 26) Kari Vuolijoki 1.13.26, 27) Mirva Nikkanen 1.14.10, 28) Vesa Saarinen 1.16.13, 29) Miia Uskalinmäki 1.17.56, 30) Risto Ojala 1.18.25, 31) Saija Laurila 1.19.09, 32) Liisa Tiitola 1.21.26, 33) Kari Papinsaari 1.21.38, 34) Terhi Rajamäki 1.24.20, 35) Sirpa Papinsaari 1.25.52, 36) Seppo Ilveskoski 1.28.15. Kolmilapsinen perhe ikävöi. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? vinkään Janne Tägströmin kanssa
! $$ " % "