Sydän-Hämeen Lehti 25.06.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suvi Teräsniska . 25 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. 8 ? Tulossa: Lapsille löytöretkeä...... s. Pepe Willberg Olavi Uusivirta . Neljänsuora Jussi Raittinen & the Boys Martti Servo & Napander dj. Matti Airaksinen, YleX Parasta ennen! -kiertue, ym. Stig Apulanta . 25 Kokko roihusi Kirkkovenerannassa s. vuosikerta | Numero 26 | Irtonumero 3 . alv. | www.shl.fi Cheek Jenni Vartiainen Juha Tapio . Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min ? Lukijalta: Liian pieniä kukkia s. ym. Osta liput ennakkoon: aitoo.? Keskiviikko 25.6.2014. Edulliset avainasiakastarjoukset Avoinna arkisin klo 9-18 PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 020 757 9191 Avoinna ark. sis. Kolmas Nainen Sanni . Jonna Tervomaa Samuli Putro
Valmista tulisi suunnitelmien mukaan ensi keväänä. Uuden kunnan asukasmäärä olisi lähes 40 000, minkä pitäisi kelvata joksikin aikaa valtiovallalle. Pälkäneläisiltä päättäjiltä tihkuu nihkeästi tietoa siitä, miksi on päädytty juuri tällaiseen yhdistelmään. Kun se oli sulanut, luonto oli mullistunut. Salpausselkä ja Pikkukoski paljastuivat. Näin syntyisi ainakin huikeiden järvimaisemien kunta, joten yhteinen matkailuvaltti löytyisi sen enempää miettimättä. Alueen pinta-alasta olisi vettä runsaat 670 neliökilometriä. Ja kiinnostaisiko koko alueen markkinointi lopulta ketään? Pahimmassa tapauksessa palvelujen keskittyminen isoimman keskustan ympärille vetäisi myös asutuksen puoleensa ja Roineelta Päijänteelle ulottuvan laajan, komean kunnan sivukylät jäisivät kuihtumaan Onkkaalaa myöten. Selvityksen tekijöillä on melkoinen nippu ongelmia pohdittavana, ennen kuin Kangasala on edes lupautunut neuvottelemaan. Veden paisumus Miltä esimerkiksi Helsinki ja Lahti näyttävät 12 000 vuotta edellisen jääkauden jälkeen. Santahaminaan pääsi kesät talvet ilman siltaa. Entä siis tulevaisuudessa, jolleivät kaikki siirry sähköautoihin ja lyhyihin matkoihin. Kangasalan pyytäminen neuvottelukumppaniksi ei tietenkään yllättänyt ketään, koska se on jo nyt Pälkäneen läheisin yhteistyökumppani. Erityisesti se, että valtavat jäävuoret sulavat maapallon kummallakin navalla, herättää pelkoa. Suomikaan ei ole kovin kaukana uudesta vedenpaisumuksesta. Meillähän on kaikki kansalaiset huomioon ottava monipuoluehallitus. Martti Huhtamäki Kirjoittaja on lehtimies, Vaikka tässä onkin maa- Aitoo - Helsinki. Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Kaikki kolme ovat myös suosittuja kesämökkikuntia, joiden väkiluku kasvaa räjähtäen joka kesän alussa. Polkupyörät ja joudutaan metalliset matkalaukut ruos- lopettamaan, sillä tuvat kellareissa. Metroliikenne joudutaan raitiotieliikenne keskeyttämään, mutta seu- lopetetaan veden raava soteuudistus antaa veronsa maksaville kansa- pinnan noustua laisille ja myös siirtolaisille ikkunoiden mahdollisuuden ilmaisiin soutuveneisiin, joilla on kä- alalaidan tasolle tevä loiskia metrotunneleis- eikä ammattisa töihin ja takaisin. Kun entiset suoalueet yhdistysliike Kluuvissa soistuvat uudel- hyväksy robottien leen, laitakaupunkeihin päästään nopeimmin 150 hoitamaa metrin korkeudessa kul- liikennettä. kevilla köysiradoilla. Kangasalan hoidossa oleva sosiaali- ja terveyspuoli on niin paksu lohko kuntien toiminnasta ja budjetista, että se yksinään sitoo naapurukset visusti yhteen. Kuhmoinen selvityskumppanina yllätti monet Pälkäneen kunnanvaltuutetutkin, ja vähän epäilyksen henkeä herättää se, että Kuhmoinen tekee selvitystä myös lähinaapurinsa Jämsän kanssa. 2 Keskiviikko 25.6.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Hypyt päättyvät veteen. Koffin olutratikka joudutaan lopettamaan, sillä raitiotieliikenne lopetetaan veden pinnan noustua ikkunoiden alalaidan tasolle eikä ammattiyhdistysliike hyväksy robottien hoitamaa liikennettä. Vedenpaisumuksen alettua televisiota voi katsoa keskitetysti Pasilan Putinin areenalla ja Olympiastadionin ylimmiltä penkkiriveiltä. Ai- Pälkäneellä 25.6.2014 Liitosselvityksen laatijoille on jaettu käteen vaativat kortit. nakin maantieteellisesti Kuhmoinen, Jämsä ja esimerkiksi Padasjoki olisivat yhteensopivat palikat. Pälkäneläisiä hämmentää lisäksi se, minne joukosta katosi toinen läheinen yhteistyökumppani Valkeakoski. Valkeakoski ei ole torjunut Pälkäneen ehdotuksia, mutta nähtävästi se ja Kangasala eivät ole kiinnostuneita tekemään liitosselvitystä keskenään. Mallasveden ja Roineen ympärille kiertyvää kaupunkia ei siis koskaan synny. K angasalasta, Kuhmoisista ja Pälkäneestä muodostuisi pinta-alaltaan huomattavan suuri kunta. Helsingissähän oli kolmesataa sukupolvea sitten jään vahvuus toistasataa metriä. Ei ole mukavaa asua rannikkovyöhykkeellä Koffin olutratikka eikä etenkään kerrostalojen alakerrassa. Presidentti siirtyy Tampereen Näsinneulaan, Eduskunta ja hallitus Silja Serenedelle. Lahden seuraavat MMhiihdot ehditään pitää aivan entiseen malliin, vaikka vedenpaisumus jättää vain mäkien yläosat näkyviin. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Pälkäneen ja Kangasalan keskustoista ajomatka Kuhmoisiin kestää tunnin verran ja matkaa on yli 70 kilometriä, mikä tuntuu pirkanmaalaisittain paljolta, vaikka lappilaisia moinen matka maalikyliin naurattaisi. Kuhmoisista muodostuisi kuntaan uloke, joka levittäytyy jylhän ja kauniin Päijänteen rantaan. tommi.liljedahl@shl.fi Roineelta Päijänteelle J os Kangasala vastaa myöntävästi Pälkäneen ja Kuhmoisten kuntien ehdotukseen liitosselvityksen käynnistämisestä, syksyllä ryhdytään neuvottelemaan Pirkanmaan toiseksi suurimmasta kunnasta, josta tosin yksi osapuoli ei ole tällä hetkellä Pirkanmaata vaan Keski-Suomea. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Kolumni Ilmaston muutos on pysyvä aihe kansainvälisissä kongresseissa. Kaikilla on erityislaatunsa ja vahvuutensa, mutta saataisiinko niitä markkinoitua yhdessä houkuttelevina asuinympäristöinä. Sydän-Hämeen Lehti sakin päässä on suosittu maailmanpyörä. 20 hengen hyteissä on ehkäpä kaikkien mieluisinta matkustaa, sillä joka kuudenErityisen suosituksi tulee nessa kabiinissa on sauna ja Katajanokan ja Linnanmäen joissakin anniskeluoikeus. välinen linja, sillä kummas- Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Esimerkiksi Helsingistä on pohjoiselle napapiirille ainoastaan tuhat kilometriä. . Hiihdot suoritetaan vesisuksilla. lattu vesiväreillä uhkakuvia seinälle, siirtymäaika on pitkä ja esimerkiksi Suomessa on turha hätääntyä. Samalla paikallinen liikeelämä saa piristysruiskeen. iitosselvityksen laatijoille on jaettu käteen vaativat kortit. Pälkäneellä elää yhä vahva tahto säilyttää itsenäisyys, vaikka sekä talouden että hallinnon kestävyyden käyrät näyttävät alaspäin. Samaan aikaan, kun liitosselvitystä tehdään, Pälkäneellä murehditaan L Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. kunnan markkinoinnin heikkoutta. Kesäasukkaille kunta kelpaa, mutta vakinaisten asukkaiden määrä vähenee ja kunnan tonttikauppa on pysähdyksissä, vaikka valikoima on monipuolisempi kuin pitkiin aikoihin. Entä jos oltaisiin samaa kokonaisuutta suuren Kangasalan ja pienen Kuhmoisten kunnan kanssa, johon päästäkseen on ajettava kahden entisen itsenäisen kunnan, Sahalahden ja Kuhmalahden läpi? Matkan varrella on hyvin erilaisia alueita, pieniä keskustoja ja vähän isompia taajamia
Sydän-Hämeen Lehti ALE ALE ALE KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Lämmitysöljyä ja moottoripolttoöljyä edulliseen hintaan. Väl. 0400 202 229. 020 757 9199. Biophilus maitohappobakteerit . Materiaalit huippuluokkaa. Katso uudistetut sivut www.owasdesign.fi Pyydä kesäesite. Palvelemme ma-pe 9-17 VPT-lukijatutkimus 2013 Ä.FaIlaiselle parhaat TÄSvaS lle suom liikku nallisesti! n u k a lt a v t lu e lv paikallispa Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset Uutta Uutta Uutta tarjoukset, sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi. 020 757 9191 . Suomenlinna, lapset 35-46,16.7. Etelä-Pohjanmaan rannikko 21-22.7. 0400 486 386 www.sartesuo.? Tilausnumero (24h): Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto 0800 166 266 www.st1.? Mekkoja, housuja, liivejä Luopioisten perinteinen kesäpäivä -50% -40% -30% KESÄKAHVI la 28.6.2013 Museotie 1. Billnäs ja Fiskars 6.8. Takojantie 2, Pälkäne Palvelemme ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Sydän-Hämeen Lehdessä on 3000 55,55,89,87,219,369,196,86,92,83,83,103,698,28,698,55,- ALE ALKAA tule ja katso erikoistarjouksia ale jopa 50 % paikallista juttua REGOHALLI YLÄ- JA ALAKERTA Avoinna kesäkuussa tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai 10-18 ja lauantaina 10-14 vuodessa. Sen takia 96% Pihajalokivet graniittilaatat, betonilaatat, akaasiapuulaatat, komposiittilaatat ja laudat Myös tuotteita koirille ja kissoille seudun asukkaista lukee lehden! Ainutlaatuiset valikoimat joita et muualta löydä. 9,50) 7,00 Ke 2.7. Valamo ja Lintula 27.8. 16,03) 11,50 Melatoniini Orion 1 mg 30 tabl. Imeskeltävä melatoniini, lyhentää nukahtamisaikaa ja auttaa lievittämään aikaeron vaikutuksia (norm. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Saimaan kierros 25-26.7. Multivita Magnesium purutabletti Tarjouksia ja kaupanpäällisiä! Sydän-Hämeen Lehti PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. Pokrova ja Hvitträsk 23.8. Aqualan perusvoiteet . Ruskaretki Nuuksion kansallispuistoon Luopioisten Linja Oy (03) 536 4020 P. Orion Kesäpäivä 10?16, tarjolla kahvia ja kesäjätski! Tule kokeilemaan kesätuotteita: . Saariston rengastie 18.7. Oopperamatka Savonlinnaan 25.-26.7. kesämatkoja? 9.7. www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Ruskamatka Lappiin ja Norjaan 6.9. Fax. Korkeasaareen, lapset 35-46,9.7. palk. Vellikellon soitto klo 8.30 Vietän juhannusta 20.-22.6., liike suljettu. Fiina T:mi Annikki Westman avaussanat hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Oy www.fiina.fi Maisterinkatu 14, Riihimäki Minimatkoja. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. 9-18, la 9-13 . Hartolan markkinat 13-19.9. Keskustie 5, Pälkäne. Avoinna ark. Savonlinna 30.7. Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! Lataa Tässä.fi kännykkääsi ja katso paikalliset tarjoukset! asiakaspalvelu@owasdesign.fi +358 40 584 7155 (Soita tähän nroon halutessasi Teollisuustie 3, REGOhalli tapaamisen erikseen) Fin 36760 Luopioinen Tervetuloa, terveisin Teijo Kuiri PÄLKÄNEEN APTEEKKI Avoinna arkisin klo 9-18 Avainasiakastarjouksia heinäkuussa: Multivita Magnesium 90 purutabl. Lihaksille, luustolle ja hermostolle tärkeä magnesium hyvin liukenevassa sitraattimuodossa. (norm. Ruskamatka Lappiin ja Norjaan 4.10. Isonkarin majakka 19.8. Porvoo ja Loviisa 4-10.9. Keskiviikko 25.6.2014 . 4,92 % (sis
Muuten Lindholmin mukaan on vaarana, että liitosneuvotteluissa päätetään asioita, jotka heti lain tultua voimaan on muutettava, ja lain voimaantulon jälkeen selvityksen tekemiseen olisi aikaa vuoden 2015 syksyyn asti. Perttu Pohjanperä (vas.) kannatti esitystä. Rainer Zeitlin (kok.) vetosi vastaehdotuksen tekijään ja kannattajaan, että nämä vetäisivät ehdotuksensa pois. Selvityksestä aiheutuvista nettokustannuksista vastaavat kaikki kolme kuntaa tasasuuruisin erin. Kangasala on luonteva ja odotettu valinta, koska se jo nyt tuottaa kaikki Pälkäneen sote-palvelut, mikä tarkoittaa noin puolta Pälkäneen kunnan budjetista. eli Valkeakosken, Kangasalan ja Sote-laki voi sekoittaa Kunnanhallituksen 2. Jokainen kuukausi, joka odotetaan, tekee asian vaikeammaksi, Zeitlin perusteli. Vastaehdotusta ei vedetty pois, joten asiasta äänestettiin. Kunnanhallituksen ehdotusta puolsivat kaikki muut valtuutetut paitsi Lindholm, Pohjanperä ja Jukka Kittilä (kesk). puheenjohtaja Risto Lindholm (sd.) oli jättänyt eriävän mielipiteen neuvottelujen aikataulusta jo kunnanhallituksen käsittelyssä ja teki valtuustossa vastaehdotuksen. Hänen mielestään pitäisi odottaa sote-järjestämislain valmistumista, jotta nähtäisiin, mihin se velvoittaa. Puhelimitse (03) 539 9800 Liitosselvitys: Kangasala oli odotettu valinta neuvottelukumppaniksi, Kuhmoinen yllätys Pälkäne visioi jättikuntaa Pirkanmaalle Kangasala, Kuhmoinen ja Pälkäne muodostaisivat yhdessä kunnan, joka yltäisi Roineelta Päijänteelle asti. Liitosselvityksen käsittely sai puheen Janita Koivisto, kunnanvaltuuston pu Pälkäne Pälkäneen kunta on päättänyt esittää yhdessä Kuhmoisten kunnan kanssa kuntarakennelain mukaisen kuntajakoselvityksen tekemistä Kangasalan kunnan kanssa. Hänen mielestään ilmassa on ?suuria uhkia?, joten ei ole järkevää viivyttää neuvotteluja enää yhtään. . Sitä paitsi Kangasalaa ja Pälkänettä yhdistää monien vuosikymmenien pituinen yhteistyö Pälkäneen kunnan kanssa ennen kaikkea terveyskeskusyhtymän kautta. Sen sijaan Päijänteen rannalla sijaitseva alle kahden ja puolen tuhannen asukkaan Kuhmoinen oli yllätyskortti myös monille valtuutetuille. Kuhmoinen on Kangasalan rajanaapuri Kuhmalahdelta koilliseen, ja se kuuluu KeskiSuomen maakuntaan, joten liitoksessa ylitettäisiin nykyiset maakuntarajat. Uudesta kunnasta tulisi lähes 40 000 asukkaan kunta, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä se olisi Pirkanmaan toiseksi suurin Tampereen jälkeen. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . kesäkuuta 2014 kello 18 Esityslista: 13 pykälää Kokouksen kesto: 1 tunti 30 minuuttia Poissa: Mirva Kittilä, tilalla Jukka Lindfors, Markku Koskelo, tilalla Timo Viitanen, Jouko Saarikko Kunnat lyhyesti Kangasala maakunta Pirkanmaa asukkaita* 30 345 pinta-ala 870,85 km2 kunnanvaltuusto 51 paikkaa kunnanjohtaja Oskari Auvinen kunnallisvero 20,50 % Pälkäne Kuhmoinen maakunta Pirkanmaa asukkaita 6 795 pinta- ala 738,15 km2 kunnanvaltuusto 27 paikkaa vs. Myös pinta-alaltaan kunta olisi pirkanmaalaiseksi huomattavan laaja, koska sen kokonaispintaalaksi tulisi yli 2500 neliökilometriä. Matkaa Pälkäneen kirkolta Kuhmoisten kirkolle on noin 70 kilometriä, eli muutama kilometri enemmän kuin Pälkäneeltä Janakkalan Tervakoskelle tai Pälkäneeltä Urjalaan. Miksi ei Valkeakoski? Tero Ahlqvist (ps.) ihmetteli, miten Valkeakoski jäi pois Pälkäneen suunnitelmista ja Kuhmoinen tuli mukaan. Mikäli Kangasala vastaa myöntävästi naapureidensa kyselyyn, liitosselvityksen tekeminen voidaan aloittaa loppukesällä tai alkusyksyllä. Päätökseen sisältyy, että kuntajakoselvityksen tekijästä sovitaan yhtäpitävästi kaikkien kolmen kunnan kesken ja selvityksen tekemiseen haetaan valtionavustusta. Vs. kunnanjohtaja Janita Koivisto vastasi, että Pälkäne neuvotteli kesäkuun alussa Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa, ja silloin syntyi päätös, että Pälkäne ja Kuhmoinen tekevät yhteisen esityksen liitosneuvotteluista Kangasalle. Joitakin neuvottelukumppaneita on löydettävä, sillä neuvottelut pitää käydä puolen vuoden sisällä sote-järjestämislain voimaantulosta, mikä tapahtuu ensi vuoden alkupuolella. Timo Ailio (sd.) vaati tarkennusta, miksi Valkeakoski, jota aikaisemmin pidettiin Pälkäneen liitos ei toteutuisi. Jokainen kuukausi tekee asian vaikeammaksi. Rainer Zeitlin Pälkäneen kannalta yhtenä varteenotettavimmista kumppanivaihtoehdoista, on pudonnut kokonaan pois. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok.) selitti, että Valkeakoski on ollut liitosneuvottelujen suhteen avoin kaikkiin suuntiin, mutta sen keskeiset neuvottelukumppanit löytyvät muista Etelä-Pirkanmaan kunnista. Kangasala taas ei ole kiinnostunut neuvottelemaan Valkeakosken kanssa mutta kylläkin halukas ryhtymään neuvotteluihin itseään pienempien kuntien kanssa, jos nämä sitä ehdottavat. Jos siis Pälkäne kuitenkin haluaisi tehdä selvityksen Valkeakosken kanssa, se olisi tehtävä kahdenvälisesti, jolloin Pälkäneen pitäisi käydä kahdet kuntaliitosneuvottelut yhtä aikaa. Siihen ei ainakaan tässä vaiheessa aiota ryhtyä. Eero Laesterä vahvistaa, että pitkiä taustaneuvotteluja ei käyty, sillä heti alussa kävi selväksi, että Pälkäneen toivoma ?Mallasveden kunta. 4 Keskiviikko 25.6.2014 uutiset . kunnanjohtaja Janita Koivisto kunnallisvero 20,50 % maakunta Keski-Suomi asukkaita 2 409 pinta-ala 936,68 km2 kunnanvaltuusto 21 paikkaa kunnanjohtaja Anne Heusala kunnallisvero 19,75 % *asukasluvut vuoden 2013 lopussa. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Hanna Keino (sd.) oli poistunut kokouksesta ennen äänestystä. Valtuusto Päättäjä: Pälkäneen kunnanvaltuusto Aika: 18
Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta 5. hän tivasi. Rainer Zeitlin (kok.) vastasi, että neuvottelut pitää käydä erittäin vakavalla mielellä. Yhtään yleisöhavaintoa ei Pirkanmaan Ely-keskukseen sinilevästä tehty. Viileä sää hillitsee sinilevien runsastumista, ja sateisella ja tuulisella säällä sinilevät pysyvät veteen sekoittuneena. hallintojohtaja Mia Kangasniemi. Pälkäneen Kokoomus on jättänyt valtuustoaloitteen tupakointikiellon määräämiseksi kunnan urheilupaikoille ja -alueille. Myös Tero Ahlqvist (ps.) ja Timo Ailio (sd.) ilmaisivat kantansa, että liitosselvitys on tehtävä vakavissaan, kun se kerran tehdään. Eero Laesterä (kok.) muistutti, että Valtiovarainministeriö on ohjeistanut tarkasti, mitä liitosselvityksessä tehdään, eivätkä yksittäisen kunnan valtuutetut voi sitä päättää. Liitosselvityksen on täytettävä ainakin lain edellyttämä minimi, jotta se olisi hyväksyttävä. Liitoselvityksen yhteydessä tehdään selvitys neuvottelevien kuntien taloudellisesta ja toimintaedellytysten kehityksestä, jotta voidaan arvioida niiden yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia sekä alueellista kilpailukykyä. Samoin selvitetään ja arvioidaan yhdistymisen vaikutuksia palvelu- ja henkilöstötarpeisiin ja alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Selvitys taloudellisesta tilanteesta 4. Selvitykseen kirjataan kunnille tärkeät reunaehdot neuvottelutilanteessa ja luodaan visio uudesta kunnasta. monen päätepysäkin paikka vaihtuu. Samaan aikaan 30.6. Sydän-Hämeen Lehti 5 Bussimatkustajia odottaa muutos Joukkoliikenteessä tapahtuu kesäkuun lopulla suuri muutos Tampereen seudulla, kun liikenteen järjestämistapa muuttuu uuden lain ja EU-asetuksen myötä. Näkyvin muutos on se, että Tampereen ympäristökuntiin suuntautuvan joukkoliikenteen linjanumeroita on yhtenäistetty niin, että samalla kymmenluvulla alkavat linjat palvelevat tiettyä kuntaa. Monilla sinilevälajeilla on soluissaan kaasurakkuloita, joiden avulla ne voivat tyynellä 2. Toiseksi Kuhmoinen tekee selvityksen myös Jämsän kanssa ja Kangasala Tampereen kanssa. Sinilevät ovat kuitenkin luonnollinen osa vesien eliöstöä, ja niitä esiintyy vesissä pieniä määriä ympäri vuoden monien muiden mikroskooppisen pienten levien tavoin. voimaan tulevien linjamuutosten kanssa liikennöintialueella otetaan käyttöön uudet maksuvyöhykkeet. Aikaisemmin reittien ja aikataulujen suunnittelu oli liikennöitsijöiden vastuulla. Jatkossa Tampereen joukkoliikenneyksikkö vastaa reitti- ja aikataulusuunnittelusta seudun bussiliikenteessä. Huitaistaanko kokoon yksi A-nelonen vai laaditaanko asiakirjoja mappikaupalla? Jukka Kittilä (kesk.) muistutti, että ensinnäkin soteratkaisu on yhä auki. Keskiviikko 25.6.2014 . Selvitys voidaan tehdä monella tavalla. Sinileviä on myös vähäravinteisissa vesissä. Sää Torstaina +14 Sahalahti +14 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +15 +14 Pälkäne Luopioinen +13 Sahalahti +13 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +13 +13 Pälkäne Luopioinen +14 Sahalahti +15 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +14 +14 Pälkäne Luopioinen +17 Sahalahti +18 Kangasala +18 +18 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Kangasalle liikennöidään pian 40-alkuisilla linjoilla: esimerkiksi Tampereen ja Kangasalan väliä kulkee numeron 70 sijaan linja 40, Kuhmalahdelle Kangasalta kulkee linja 42 ja Pälkäneelle linja 43. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista 6. Vasemmalta kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, vs. Aloitteen mukaan erityisesti nuorison tupakointi näillä paikoilla on yleistä ja toimii huonona esimerkkinä nuorimmille urheilupaikkojen käyttäjille. Selvitystä tarvitaan enemmän kuin A-nelonen Valtuutettujen keskuudessa kuului epäileviä ääniä siitä, kuinka tosissaan neuvottelut lopulta aiotaan käydä. kunnanjohtaja uheenjohtaja Petri Urkko ja vs. Liikenteen hoitavat yksityiset yritykset ja TKL. Uudesta järjestämistavasta on päätetty viime vuonna kaupunkiseudun kuntien muodostamassa joukkoliikennelautakunnassa, joka on alueen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Myös kuntalaisia on kuultava, ja monessa liitosta suunnittelevassa kunnassa onkin järjestetty asiasta kansanäänestys. SHL Ulla SirÉn Lisäksi maahan heitetyt natsat ja tupakka-askit tekevät urheilupaikat sotkuisen ja ikävän näköisiksi ja haittaavat niiden käyttäjiä. Kaikille kunnan hoidossa oleville urheilualueille tulisi aloitteen mukaan asettaa tupakoinnin kieltävät merkit, joihin alueiden hoitajat voisivat tarvittaessa vedota. Viileys hillitsee sinilevää Kuntarakennelain mukaan kuntaliitosselvitykseen on sisällytettävä vähintään: 1. Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3. Kittilä pelkäsi, että Pälkäne ryhtyy selvityksen tekoon vain ?tekemisen vuoksi. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä tuottamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 40 havaintopaikasta ainoastaan Urjalan Rutajärvellä on havaittu juhannusviikolla pieniä määriä sinileviä. Kielellisten oikeuksien toteutuminen, mikäli kunta on kaksikielinen tai sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella säällä nousta veden pinnalle ja muodostaa lauttoja. Sinilevät runsastuvat lämpimissä ja fosforipitoisissa vesissä, ja Ely-keskuksen mukaan vesien rehevöitymisen myötä sinilevien massaesiintymät ovat lisääntyneet. Hän muistutti myös, että järjestelmä on kuntarahoitteinen, joten sii- hen käytetyille varoille täytyy olla vastine. Nykyisiin linjojen reitteihin on luvassa muutoksia, ja esimerkiksi Tampereella Urheilupaikat savuttomiksi njohtajiston ilmeet vakaviksi valtuuston kokouksessa. Millä vakavuudella ja intensiteetillä tätä tehdään. sitä aidosti haluamatta.
Uudet näytteet ovat puhtaita. Asiakaspalvelu palaa kun- tyhjillään olevissa tiloissa nuo- sekä pienimuotoisia kunnossananvirasto kakkoselle 6. Tätä kuntaa vaivaa päättämättömyys! . rakennuspäällikkö Marko Sallinen muotoilee. Urheilutiellä sijaitseva Kangasalan Kunnanvirasto 2 suljettiin 3. 6 Keskiviikko 25.6.2014 uutiset . Nopeaa tulonmuodostusta ei voida odottaa, joten taloutta ei voi tämän tilikauden aikana hoitaa juuri muuten kuin leikkauksin. Jotkut valtuutetut alkavat ärsyyntyä ?kattellaan ny vähän aikaa. -henkiseen päätöksentekoon. Lisäksi virastossa on tehty ilmanäytemittauksia ilman asbestipitoisuuden selvittämiseksi. Maailma ja kunta eivät parane sillä, että tehdään loputtomasti raportteja, Kittilä ironisoi. Hidas päättäminen ärsyttää Kunnan taloudelliset vaikeudet näkyvät tammi-huhtikuun ajan talouden ja toiminnan seurantaraportista, jota valtuusto käsitteli. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Jukka Kittilä (kesk.) muis- tutti, ettei ole monta vuotta siitä, kun Pälkänettä vaivasi kova pula asuntotonteista. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Ja täällä on tekemätöntä työtä. tosiasiassa tilinpäätös näyttää hänen mukaansa miljoonan euron alijäämää. . Yksityistaloudetkaan eivät vain helposti investoi talouden laskukauden aikana ja siitä seuraa, että väki ei liiku. Timo Ailion (sd.) mielestä kunnassa on hirttäydytty liiaksi tonttikauppoihin, ja odotetaan muutamien arvotonttien houkuttelevan hyviä veronmaksajia sen sijaan, että tarjottaisiin kohtuuhintaisia asuntoja ja työtä, joiden perässä nuoret perheet muuttavat. . Useiden viranhaltijoiden vaihtuminen lyhyessä ajassa on sekoittanut pakkaa entisestään. Hallinnon jämäköittämiseksi kuntaan tarvitaan osaava johtaja. Ylijäämä on laskennallinen . Vuosikatearvio ylittyi selkeästi. Ei kunta tonttikaupoilla rikastu. Ailio kysyi. Kittilä kaipasi myös järkeä kunnan säästötoimiin. Kunnan rahavarat pienenivät tilikauden aikana 1,6 miljoonaa euroa ollen tilikauden lopussa 4,0 miljoonaa. Puhelimitse (03) 539 9800 Loppu hyvin, kaikki hyvin: Kunnanvirasto kakkosesta ei ole löytynyt asbestia ja käyttökielto kumottiin Asbestiton virasto palaa arkeen elokuussa Kangasala Kangasalan kunnanvirasto kakkosesta otetuissa viimeisimmissä tarkistusnäytteissä ei ollut asbestia. Tarkistusnäytteet otettiin samoista paikoista, joista aikaisemmat positiiviset näytteet oli saatu. Näytteitä otettiin myös muista tiloista. Sitä ennen tehdään perusteellinen siivous Valtuusto: Pälkäne onnistui taas kirjaamaan tilinpäätöksensä plussalle Kasvamisen eväät hukassa Pälkäne Pälkäneen kunnanvaltuusto sai viime viikon kokouksessaan hyväksyä taas yhden ?onnenkantamoisilla. Kaikki on evakuointia myöten tehty löydön jälkeen viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaan. Lopputulokseksi tuli 666 527 euron ylijäämä. Kunnan konsernitilinpäätös on 817 000 euroa ylijäämäinen. Hän kummasteli, miksi ollaan valmiita maksamaan esimerkiksi 200 000 tuhannen euron sakkomaksuja, mutta samaa rahaa ei käytetä työllistämiseen, jonka seurauksena verotulot kasvaisivat. Kunnan konsernitilinpäätökseen sisältyvät kunnan tytäryhtiöt Pälkäneen Aluelämpö Oy ja Pälkäneen Asuntotuotanto Oy, kuntayhtymät ja kaksi osakkuusyhteisöä. SHL ULLA SIRÉN Tonttimyynti on kompastuskivi Kunnan kokonaan hiipunut tonttimyynti huolestutti valtuutettuja erityisen paljon, ja myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa huomautetaan siitä erikseen. Vuonna 2013 Pälkäneen kunta ei myynyt yhtäkään tonttia. Tonttien kysynnän puute johti investointitulojen huomattavaan alentumiseen. Pälkäneen kunnalla on myynnissä kymmeniä omakotitontteja, joista muutamat ovat arvokkaita rantatontteja. Lomakodin alue, jonka 11 omakotitontista 10 on yhä varaamatta, sijaitsee aivan Pälkäneen keskustassa lähellä Mallasveden rantaa. Lainakanta pieneni 664 000 euroa ja oli vuoden 2013 lopussa 3 270 000 euroa, mikä tarkoittaa 481 euroa asukasta kohti. Kunnalle kertyi viime vuonna verotuloja niin paljon, että ne ylittävät talousarvion 605 082 eurolla. Sen sijaan on teetetty näyttäviä raportteja ja katsauksia, joihin on uponnut sievoinen summa. . Kunnan viimeisin tilikausi muodostui 666 527 euroa ylijäämäiseksi, mutta se johtuu lähinnä satunnaisista tuotoista ja poistoista. Plussalle pääsy ei siis kerro kunnan talouden elpymisestä, kuten monet valtuutetut huolestuneina totesivat. Rainer Zeitlin (kok.) ihmetteli, miten monta vuotta kunta aikoo vielä saada onnenkantamoisilla tilinpäätöksensä plussalle. Olemme luottaneet tässä saamiimme raportteihin, kyllähän niihin täytyy tällaisissa asioissa voida luottaa. Jostakin on vähennettävä, eikä asioiden uudelleen järjestely aina tarkoita, että palvelut huononisivat. kaunistetun tilinpäätöksen. Työterveyslaitoksen tekemien uusimpien mittausten vapauttavat tulokset saatiin juuri ennen juhannusta, ja myös edellisviikolla otetut tarkistusnäytteet olivat niin sanotusti puhtaita. kesäkuuta Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston edellytettyä sitä asbestiepäilyn vuoksi. Miksi me emme. Konsernin velat tilikauden päättyessä olivat 9 157 000 euroa eli 1349 euroa asukasta kohti. Uuden kunnanjohtajan nimi on tiedossa elo- syyskuussa. Sattumat kaunistavat talouden lukuja Pälkäneen kunnan maksuvalmiuteen vaikutti vuosikatteen 2,16 miljoonaan euroa muutettua talousarviota parempi toteutuma sekä investointien vähäisyys. Ilmanvaihtokanavat ja ilmanvaihtokoneet on tutkittu, eikä niistä löytynyt krysotiiliasbestin lähdettä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei edellytä kunnalta lisätoimia asiassa. Sitä paitsi, jos kuntaa markkinoidaan rannoilla ja järvillä, pitäisi olla myös venepaikkoja ja vastaavia palveluja, Ailio totesi. Kellään ei kuitenkaan ollut viisastenkiveä siihen, miten kuntaa pitäisi markkinoida, jotta tontit alkaisivat käydä kaupaksi. SHL ULLA SIRÉN. Kunnan teknisen keskuksen asiakaspalvelu on toiminut sen jälkeen Kangasalan lukiolla ja sosiaalipalvelut Pikkolan koululla. Kangasalan kunnanvirasto sulkeutui kahdeksi kuukaudeksi asbestiepäilyn vuoksi. Kunnan väkiluku vähenee nyt 60 asukkaan vuosivauhtia. Timo Ailio (sd.) ja Jukka Kittilä(kesk.) yhtyivät huoleen väkiluvun pienenemisestä. . Miten ihmeessä kunta maksaa sakkoja siitä, että se ei hoida työllistämisvelvoitettaan, kun samaan aikaan esimerkiksi urheilupaikat ja piha-alueet ovat huonossa kunnossa ja kaipaavat hoitoa? Zeitlin kysyi. Hän peräänkuulutti kunnan markkinoinnin tehostamista nopealla aikataululla. Asbestin lähdettä ei kuitenkaan ole löytynyt, kunnan vs. Verotulon yllättävältä näyttävä kasvu ei kuitenkaan johdu veromäärän todellisesta kasvusta vaan siitä, että verontilityslakia on muutettu siten, että jäännös- ja kiinteistöverot tilitetään kunnille nopeammin kuin ennen. Kunnan vuosikate eli tulo- rahoituksesta investointien, lainanlyhennysten ja muiden vastaavien menojen kattamiseen jäävä osuus on alkuperäisessä talousarviossa 377 955 euroa ja talousarviomuutoksen jälkeen -777 545 euroa. Talousarviossa investointituloihin oli varattu 702 000 euroa, mutta kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden aikana niihin 680 019 euron alituksen. Tilinpäätöksessä vuosikate on 1 470 543 euroa. Arvioiduista investoinneista toteutui vain 39,9 prosenttia. Onko niistä loppujen lopuksi iloa. Kunnassa tarvitaan tuloja ja työpaikkoja. Veroja ei voi aina nostaa, mutta kun täällä on sellainen henki, että mitään ei saisi muuttaa, Timo Ailio puolestaan ripitti. Kunnallishallinnon osaaja haussa Kuten tilinpäätöksen käsittely valtuustossa osoitti, Pälkäneen kunnalla on edessään paljon hallinnollisesti vaikeita asioita. Olemme 40 kilometrin päässä Tampereesta, joka kasvaa. Ilmanäytteiden perusteella sisäilma on puhdasta. Tehty asbestikartoitus osoitti, että asbestia sisältävät materiaalit ovat ehjiä eikä niistä irtoa asbestia. Aluehallintovirasto on todennut, että kunnanvirasto kakkosen tilat ovat saatujen näytteiden perusteella puhtaat ja tilojen käyttökielto on kumottu. Tilojen evakuoinnin aiheuttaneen asbestilöydöksen alkuperä on jäämässä hämärän peittoon. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok.) arveli, että hallituksessa joudutaan jälleen harkitsemaan uutta tasapainopakettia. Hänen mukaansa kunta on kahden hankaluuden loukussa: vielä voidaan leikata vähän, mutta jos miljoona euroa ylitetään, tullaan jo kovalle kipurajalle. Asioita paikkaillaan vähän sieltä ja täältä, mutta kunnassa kaivattaisiin selkeitä kokonaisnäkemyksiä, jotka auttaisivat ripeämpiin toimiin. Selvimmin sanoin ärähti Jark- ko Pihkala (kok.): . Tulevaisuudessa tonttitarjontaa kasvattaa huomattavasti vielä kaavoittamaton Roholan alue, joka sijaitsee lähellä keskustaa. Sekä kunnanvaltuutetut että tarkastuslautakunta vaativat ratkaisuksi kunnan markkinoinnin tehostamista ja uusien vetovoimatekijöiden löytämistä. Haastattelujen jälkeen valitaan ehdokkaat soveltuvuustestiin ja heidät kutsutaan testin jälkeen kunnanvaltuuston kuultaviksi. Ei tänne niin varakasta väkeä tulekaan, että se pelastaisi meidät. Lähivuosina joudutaan tekemään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja poikkeuksellisen monimutkaisessa tilanteessa. Viime viikolla Pälkäneen kunnanhallitus nimesi kunnanjohtajan viran hakijoista viisi haastateltavaa ehdokasta, jotka ovat hallintotieteiden maisteri Aleksi Heikkilä, hallintotieteiden maisteri Anne Heusala , hallintotieteiden maisteri Anitta Hietaniemi, yhteiskuntatieteiden maisteri Janita Koivisto sekä hallintotieteiden lisensiaatti Pirjo Mäkinen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä perusteli valintaa valtuustolle toteamalla, että kunnan nykyisessä tilanteessa täytyy painottaa ennen kaikkea ehdokkaiden kunnallishallinnollista kokemusta. Kyseessä on ollut mitä ilmeisimmin niin sanottu väärä hälytys. . hotaan ilmanvaihtokanavat ja pitotöitä. SHL Jani Oksanen elokuuta alkaen
Keskiviikko 25.6.2014 . Sydän-Hämeen Lehti o s i l o u P Ota verkkopalvelut käyttöön . saat kivan kesälahjan! Kesto- tilaaja Lapsi Näköeinslehd ja tilaa Verkkolehden tilaaja Lapsi Lapsi Lahjasi toimitetaan kotiosoitteeseen postitse, maksat vain toimituskulut 5,90 ?. Tuotteilla on 100 % tyytyväisyystakuu. Kampanja on voimassa 15.7.2014 saakka. Valitse lahjasi kirjautumalla verkkopalveluumme » shl.fi/lahja Etkö ole vielä kesto- tai digitilaaja? i sesi kestoks Muuta tilauk luun e lv a p , soita tilaaja ti h le a la ti i ?15). ta (arkisin klo 9 0 0 8 9 9 3 5 03 Sydän-Hämeen Lehti
?Kerhovasikkaketju. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Nyt ratikka ohitti muut hankkeet epädemokraattisesti. Tehty päätös tarkoittaa sitä, että valtio ei pysty tukemaan Pirkanmaalle tärkeitä tiehankkeita. Kuvan kukat ovat parin vuoden takaa Myttäälästä. Minun kesäni -valokuvakilpailu Prinsessaleiri Kuvassa vasemmalta 4H-yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Lind, yhdistyksen toiminnanjohtaja Heidi Kiiltomäki, lahjavasikan saaja Tuire Yltiö, luovuttaja Anu Arpiainen, Faban konsulentti Marjut Vakkilainen ja etualalla pääosan esittäjä Litium. Ratikka rohmuaa Pirkanmaan rahat Marja-Liisa Kuitunen osallistuu Sydän-Hämeen Lehden valokuvakilpailuun kuvalla Prinsessaleiri. Pieni suuri runo -haaste Se on kesä nyt Se on kesä nyt saa heittää sukkahousut nurkkaan ja vapauttaa suonikohjuiset kintut kulkemaan paljain varpain nurmikolla. Se on kesä nyt kiitos kuulolaite, uskollinen mukana kulkija sinun kanssasi saan kuunnella upeita sinfonioita lintujen moniäänisiä liverryksiä yöttömässä yössä. Se on kesä nyt leuto tuuli hivelee kasvoja pyyhkäisee harmaan suortuvan otsalta. Palauttaa muistot mieleen eletyistä kesistä silloin kaksi ihmistä käsi kädessä nyt yksinäisyys elämä kuitenkin rikasta. Niinhän se on onni yksillä mutta kesä kaikilla. Ippe Tampereen valtapuolueet saivat tahtonsa läpi kaupunkiraitiotien rakentamisesta. Kaupunginvaltuustossa me ratikkakriittiset hävisimme. Tampereen valtaeliitti haluaa ratikan, vaikka se on veronmaksajille kallis hanke ja vaikka Tampereen talous on kuralla. Nyt myös Stubbin hallitus velvoitti valtion maksamaan osan ratikasta tulevina vuosina. Monissa maissa bussit kulkevat omilla kaistoillaan ns. Tätä odottaessa rakennetaan raitiotie ja sen varteen kerrostalojen muuri. Maan hallitus rahoittaa ratikkaa vedoten juuri tonttitarjontaan. Muissa maakunnissa kasvun tekijöiksi on valittu biotalous, luonnonrikkaudet ja lähiruoka. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Liikennejakajan kukkaset 4H:n Kerhovasikka-ketju sai jatkoa En tiedä kuka istuttaa nuo kukat liikennejakajiin, mutta voisi ne olla ainakin samanlaiset joka paikassa. Pieni mitätön asia eikä vaikuta elämään sen suuremmin, mutta pakko kysyä, että tämäkö on sitä tasaarvoa kunnan sisällä. Rikkaruoho tusjohtaja Tapio Nuutisen myötävaikutuksella. Lahjavasikan saaja on velvoitettu lahjoittamaan eteenpäin syntyvän lehmävasikan, jotta ketju jatkuu. Maaseudun alempi tieverkko huutaa rahapulaa. 12-tie jää myös ilman rahoja. perustettiin vuonna 1996, kun vasikan lahjoittajana toimi itsenäinen Luopioisten Säästöpankki toimi- laitettu komeat astiat ja niinhin isot, upeat kukkaset. Litium on syntynyt Rautajärven Kartanossa, mistä se siirtyi Arpiaiselle luovutettavaksi eteenpäin . 8 Keskiviikko 25.6.2014 lukijalta . Näin syntyy talouskasvua, jolla kaikkea mukavaa maksetaan. Kataisen hallitus on ajanut maaseudun työpaikat, palvelut ja rakentamisluvat alas. Tällä päätöksellä sidottiin myös seuraavan hallituksen kädet siten, että sillä tulee olemaan entistä vähemmän resursseja tiehankkeisiin. Päätös oli maan uudelta hallitukselta erikoinen siinä mielessä, että maakuntamme päättäjät olivat jo yhdessä sopineet Pirkanmaan liiton kiireisimmäksi budjettitavoitteeksi kolmostien. Teiden ja siltojen korjausvelka kasvaa. Me harvat kansanedustajat, jotka haluaisimme kehittää koko Pirkanmaata, hävisimme. metrobusseina. Joka tapauksessa ratikka on poliittinen lehmänkauppa. Seuraavissa vaaleissa suunnan on muututtava. Näin muuttoliikettä kaupunkeihin kiihdytetään. Pirkanmaalla motto on Tampereen turvottaminen. Tällainen talouskasvu perustuu maan spekulatiiviseen arvonnousuun ja rakentajien bisnekseen. Myös Tampereella on väestön kasvuennusteet asetettu yläkanttiin olettaen, että väki ajetaan pois maakunnista. Silti en ole monenkaan tavallisen ihmisen kuullut kaipaavan ratikkaa. Liikenne voi kulkea tulevaisuudessa hybridi-, sähkö-, kaasu- tai vetyautoilla ja -busseilla. Täällä Luopioisissa on niin pienet samettiruusut, että eivät kunnolla näy ruohon sisältä. Itse asiassa ratikka on gryndaushanke, jonka me veronmaksajat sponsoroimme. Ilman kehittyvää maakuntaa ja maaseutua ei pärjää Tamperekaan. Mikko Alatalo kansanedustaja (kesk). Raiteen varteen sitten pykätään halvalla betonitekniikalla kalliita pikkuasuntoja uusköyhtyneille maaltamuut- tajille, joiden kotien arvot ovat romahtaneet maaseudulla. Asukkaille ei keskityskasvu tuo autuutta, vaan sosiaaliongelmia. Vaikka on olemassa asumisen urbaani trendi, monet suomalaiset haluavat silti asua omakotitalossa lähellä luontoa, jopa kaupungeissa. Punainen tupa ja perunamaa olisivat mahdollisia myös Tampereella ja sen lähikunnissa. Kolmostien remontti Hämeenkyrön ohituksineen viivästyy jälleen vuosia. 9-tietä Orivedelle ei paranneta aikoihin. Arpiaisen 2007 saama Västäräkki-vasikka ei sitä lehmävasikkaa koskaan synnyttänyt. Lea Järvinen Kuva: Lea Järvinen Kirjoittaja moitiskelee Luopioisten samettiruusuistutuksia vaatimattomiksi. Useimmat, varsinkin maaseudun väki ja liikenteen ammattilaiset, haluavat parempia maanteitä. Niitä pitkin tavara kulkee vientisatamiin ja biotehtaisiin. Koko Pirkanmaan ääni on saatava kuuluviin. Ratikka rohmuaa käenpojan lailla muun Pirkanmaan rahat. Vaikka ratikka on eri momentilla kuin tiet, rahaa ei riitä kuin yhteen isoon hankkeeseen per maakunta kerrallaan. Pälkäneelle on Luopioisten?Pälkäneen perinteiseen 4H-vasikkaketjuun saatiin jatkoa. Aina sitä lehmävasikka ei synny, mutta velvoite säilyy. Viime viikolla Anu Arpiainen luovutti Litium-nimisen vasikan Tuire Yltiölle. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi
Taloushallinnon palvelut ? plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Shl.f . Keskiviikko 25.6.2014 . P. 0400 556 638 - AKUT Roineenkatu 12, Valkeakoski RENGASMYYNTI Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 VT Juho Juusela 040-4517899 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Jätehuoltoa Kirjanpitotoimistot Rautajärven KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Kiinteistönvälitystä p. (03) 377 3447 Jari Ahola Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja esim. S y d ä n-H ä Rautajärven Rakennustarvike n ? hti Le i . 8-17, p. (03) 377 1140 Avoinna: ark. (03) 379 0333 P. 040-5876139 Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. www.tv-hugg.com e en * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut . 0400 737 546 Shl.f . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. 03-377 3530, ma-pe 9-17, kesälauantait sulj. Tampereentie 1, p. (03) 379 2940 . 010-239 0880, FAX. SydänLehti Hä me e Kankaita ja ompelutarvikkeita Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Ellintie 6, Kangasala P. 0400-404 425 www.kangas-riitta.fi Puutavarat 36600 Pälkäne. Sh eht Puutavaraa ja rakennustarvikkeita a st a Par a! st i ll a k i pa 2013 hannele.haataja@morilea.fi nL ee www.kangasalankirjakauppa.fi PURKUPOJAT OY äm Kirjakaupat ma-pe 10-17, la 10-14 Pitopalvelut PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PITOPALVELU www.aleksinlkv.net PALVELEMME: 040 5013240 Traktorin varaosat Hannele Haataja, p. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com Maanrakennus/ muut konetyöt TV-DIGIHUOLTO m Viemäripalvelu Missä sinä, siellä Sydis! Erikoishammasteknikko Merkillisen reilu.. Sy ehti ? dän -H Hippeläinen Kaivinkone- ja traktorityöt - nL ee p. 045-1331 221, 045-1331 222 www.morilea.fi l Morilea Oy MEILTÄ! www.rrt.fi Pohjantie 295. 8-18, la 9-14, p. 040 184 8317 Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. P. rakennusten purku . Sydän- Hä m VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU l.f . TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Asianajotoimistot Autoilu Hammasteknikot RISTO RIKKONEN Avoinna: ark
Kangasalan kunnan alueella retkiä järjestettiin jopa kaksi, Sahalahdella ja Huutijärvellä. Vuoden 2014 Luonnonkukkien päivän teemalajina oli lähes koko Suomessa kasvava valkolehdokki (Platanthera bifolia). Valkolehdokki kuuluu kämmeköiden (Orchidaceae) heimoon, joka on yksi kasvikunnan suurimmista heimoista. kesäkuuta. Usein kasvualueiden rajat ovat jyrkkiä. Silloin blogissani kerroin kasvin kukkien värin vaihtelevan lähes valkoisesta purppuranpunaiseen. Toki yleislajeja- kin on, jotka kasvavat monenlaisissa ympäristöissä, kertoo aluepäällikkö Hannu Klemola Suomen luonnonsuojeluliitosta. Teemapäivän juuret ovat Tanskassa, jossa päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Me voimme nauttia tästä värileikistä ihan yhtenä luonnon kummallisuutena. Tyhjää paikkaa luontoon ei jää. Kuvissa erivärisiä kurjenpolvia. Opastetut kasviretket johdattivat luonnonkukkien maailmaan Sunnuntaina 15.6. Hämärässä valkoiset kukat melkein hohtavat, sillä kehälehdet heijastavat valoa peilin lailla. Sen siemenet saattavat säilyä niin sanotussa siemenpankissa maan alla itämiskykyisinä vuosikymmeniä odottamassa lämpökäsittelyä. Jotkin pienet sammalet, kuten nuotiosammal ja kulosammal, etsiytyvät juuri nuotiosijoille ja paloalueille kasvamaan. Maaperä saattaa silloin värjäytyä kauttaaltaan punaiseksi niiden itiöpesäkkeiden väristä. Kokonaan toinen asia on sitten se, jos maasto palaa kokonaan ja syvältä. Suomessa Luonnonkukkien päivää on järjestetty vuodesta 2003 alkaen.. 10 Keskiviikko 25.6.2014 kyliltä . Tosin sekakasvustojakin löytyy runsaasti. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kysy Tuomolta kasveista Kukkien väritys hämmentää Lukija kysyy: Miksi kurjenpolvella on erivärisiä kukkia? Tuomo vastaa: Tämä kysymys liittyy varmaankin juhannusviikon kukkaan, joka oli metsäkurjenpolvi. Metsäkurjenpolvella näin ei ole tehty. Yhteispohjoismaisen päivän tavoitteena on herättää kiinnostusta luonnonkasveihin ja edistää kasviharrastusta ja -tuntemusta. Pirkanmaalla järjestettiin päivän kunniaksi 11 maksutonta opastettua kasviretkeä. Kasviretkiä järjestetään eri vuosina erilaisiin ympäristöihin, koska lajisto vaihtelee kasvupaikkojen mukaan. Silloin alueen on uusittava kasvillisuutensa muualta kulkeutuvista siemenistä. Seisoimme kalliolla, jossa tuli oli päässyt nuotiosta karkuun nelisenkymmentä vuotta sitten. Enää tulipalon jälkiä ei näkynyt muualla kuin joidenkin paksujen puiden runkojen tyvellä. Jos tuli saadaan sammutettua ajoissa, eikä se ehdi polttaa kaikkea kasvillisuutta, on sillä oikeastaan tervehdyttävä vaikutus kasvistoon. Monivuotiset selviävät juurakkonsa avulla ja yksivuotiset siemenensä. Valkolehdokit tuoksuvat voimakkaasti etenkin iltaisin ja öisin. Kaikkiaan teemapäivänä järjestettiin vapaaehtoisvoimin yhteensä lä- hes sata kaikille avointa kasviretkeä eri puolilla Suomea. . Kukan väri liittyy jotenkin kasvualueeseen. Se on todettu, että pohjoisessa kukat ovat vaaleampia kuin etelässä. Valkolehdokki kukkii kesäkuussa, juhannuksen tienoilla aina heinäkuun puolelle saakka. vietettiin Luonnonkukkien päivää. Sama ilmiöhän on nähtävillä myös lupiinilla, mutta se muodostaa lähes aina kukan värin suhteen sekakasvustoja.? Lukija kysyy:Miten metsäpalo vaikut- taa kasvillisuuteen? Tuomo vastaa: Tämä kysymys tuli vastaan Luonnonkukan päivän retkellä Padankoskella 15. Soilla, lehdoissa, perinnemaisemissa ja rannoilla kasvaa lajeja, jotka esiintyvät vain siinä ympäristössä. Maaperä saa uutta voimaa tuhkasta, samalla kun kasvua estävä karikekerros tai sammalmatto palaa pois. Kaskeamalla ja kulottamalla maanviljelijä on ennen keinolannoitusten aikaa luonut kasvuvoimaa viljelyksilleen menneinä aikoina. Toisaalta on kasveja, jotka hyötyvät tulen vaikutuksesta. Tällainen on esimerkiksi huhtakurjenpolvi, jonka siemenet vaativat lämpökäsittelyn itääkseen. Miksi näin on, onkin vaikeampi juttu selventää? Luonnossamme on harvoja kukkia, joiden väri vaihtelee näin paljon ilman, että siitä on yritetty tehdä virallisesti nimettyjä muotoja tai variaatioita. Moni sininen kukka löytyy myös valkeana, esimerkiksi kellokukat, mutta silloin ne on aina nimetty uudelleen. Tämä harvinainen kasvi on viime aikoina itänyt myös paahteisilla hakkuuaukeilla. Ensin saapuvat pienet pioneerikasvit ja yksivuotiset, sitten monivuotiset heinät ja lopulta myös puut, lehtipuut etunenässä. Kaikki värimuodot sijoitetaan saman taksonin alle, niin kuin sanotaan. Aivan Lapin perukoilta löytyy vitivalkoisia kukkia, mutta niidenkin terälehtien suonet ovat värikkäitä eli kyseessä ei ole albiino. Voisiko väri johtua valon määrästä? Toisaalta pölyttäjähyönteiset näkevät kukan aivan erivärisenä kuin me, koska ne näkevät myös ultraviolettivaloa. Niinpä niille eriväriset kukat saattavatkin olla samanvärisiä. En tiedä, onko tätä asiaa kukaan tutkinut
Tyttärentytär Aada viihtyy vielä isoäidin seurassa. Iloista kutomista Ohvenolla SAPPEE ?Tämä on järjetöntä. Vuosikymmen työiästä meni kotona lasten kanssa, kunnes kuopuskin lähti kouluun. Kangasalla puhutaan toisentyyppisistä asioista, kun ympäristökin on erilainen, Niemelä kertoo hymyillen. Lapset haastavat aina kasvattajiaan Kasvuympäristöt ovat erilaisia, mutta muuttuvatko lapset kolmessakymmenessä vuodessa? . Tuuli taivutteli puita kumoon, pilvet matoivat ja lämmintä oli vähän yli 10 astetta. Kyydissä olivat puutarhatuolit, posliininen kahviserviisi, termospullollinen kahvia ja Hellevi Salonen raparperipiirakan ja tuolin kanssa. Hän kävi rippikoulun samassa keltamullanvärisessä talossa, jossa piti kuhmalahtelaislapsille päiväkerhoa en- nen Pentosalin rakentamista. Lisäksi Niemelä työskenteli muun muassa päiväkerhojen ohjaajana Sahalahdella ja Suoraman iltapäivä- ja kehitysvammakerhossa. . Keskiviikko 25.6.2014 . Kristiina Joki (vasemmalla) lopetteli kaulahuiviaan Anna-Stina Forsbergin opastuksella Ohvenolla Sitten saapui mopoautolla Knitting in public -tapahtumassa, joka esittelee kesäkuun toisena lauantaina käsillä tekemisen Osmo Syrjä, joka kertoi oleihanuutta. vansa Pälkäneen ympäriajelulla. Maalla lapset tietävät, mikä traktori pellolla on, ja mitä sillä milloinkin tehdään. Ja juuri siksi niin ihanaa?, tuumin, kun käänsin auton nokan kohti Ohvenoa. työvuoden jälkeen. . Yhteiskunnan muutos on kiihtynyt ja vanhempien työpaineet ovat kasvaneet entisajoista. Varsinainen työura alkoi vuonna 1980 Kangasalan seurakunnassa, missä hän opiskeli työn ohessa lastenohjaajaksi. Uralle kertyi mittaa 34 vuotta. Kerhotäti jää syksyllä eläkkeelle 66-vuotiaana parin ?ylimääräisen. Olen vielä luvannut tehdä sijaisuuksia, jos tarvitaan, Paula Niemelä toteaa. Toistaiseksi lastenohjaaja tuntee vielä vain lomailevansa mökkeillen ja kalastaen kuten ennenkin. Tuula ja Kristiina Joen tuloa oli viivästyttänyt pullan leipominen, mutta heti Kristiina asettui kaulahuivikutimineen Anna-Stinan viereen. Yhdessä he päättelivät Kristiinan kaulahuivin, jota sitten porukalla ihailimme. Kahville ehti myös Heikki Arvela naapurikylän rakennustyömaalta Lasse Mattilan kanssa. Kahtena aiempana kesänä aurinko porotti. Nyt sää ei suosinut, mutta väkeä ja kuulumisten vaihtoa riitti pysäkin täydeltä. Anna-Stina Forsberg ajeli Ohvenolle Luikalasta, kaivoi käsityön esiin ja oli kovin kiinnostunut Sappeen ja Ohvenon kylälehdestä, joka hänelle luvattiin toimittaa. pysäkkiä lähestyi pyöräilijä, joka osoittautui Pekka Humalistoksi. Mieluummin hän näkisi, että lapsen annettaisiin kasvaa omaan tahtiinsa, koska kehitys voi häiriintyä niin monesta syystä. Harrastuksiinkin Niemelä ohjaisi lapsia nykyistä suuntausta maltillisemmin. Lapsen pitää saada olla lapsi mahdollisimman pitkään. Niemelä uskoo, että moni asia korjaantuu ryhmässä ja ajan kanssa. Ohvenolla odottivat Minna Hölli ja Lauha Kankaanniemi pöydin, pullin, piparein. Oli taas kesäkuun toinen lauantai ja ?Knitting In Public?, jolloin kaikkialla maailmassa kutojat (neulojat) kokoontuvat julkiselle paikalle esittelemään kutupuikkotyöskentelyn ainutlaatuista elähdyttävyyttä. Sappeessa KIP järjestettiin kolmannen kerran: Ruuttahuoneen pysäkin ja Kalliopään tienhaaran jälkeen kutojat ta- Hellevi Salonen pasivat tänä vuonna Ohvenon linja-autopysäkillä. Lapset ansaitsevat kaiken tuen, mutta niin ansaitsevat myös vanhemmat. . Sydän-Hämeen Lehti 11 kyliltä Työura: 34 vuotta seurakunnan lastenohjaajana Kokemus lisäsi sallivuutta Kuhmalahti Paula Niemelä varautui jo kolmikymppisenä jatkamaan työuraansa normaalin eläkeiän jälkeen. Nämä kaikki mahdollisuudet kun ovat kädenulottuvilla kotona Kangasalla. Kuhmalahden vanhan seurakuntatalon kuistilla Niemelä muistelee lapsuuttaan ja työtään paikkakunnalla. Sitten kello olikin jo 12, ja KIPiläiset kokosivat kimpsut ja kampsut . Monet kerrat paistettiin makkaraa tuossa pihassa tai käveltiin rantaan retkelle. kunnes ensi vuonna taas kudotaan tahi neulotaan kesäkuun toisena lauantaina. Päivi Heinonen. Syksyllä vapautuvaa aikaa isoäiti voi viettää lastenlasten, käsitöiden ja kirjojen parissa. Hänellekin kahvi ja pöydän antimet maistuivat. Terhi Liitti hypähti autostaan mustiin puettuna, sillä hän oli menossa Tampereelle hautajaisiin. Myös kuolema pohdituttaa, jos se on ajankohtainen aihe. Lastenohjaaja kokee myös itsensä ikuiseksi oppilaaksi, sillä maailma muuttuu. . Vanhemmat haluavat keskustella, pyytää neuvoja eri kehitysvaiheisiin tai uskontoon liittyvissä asioissa. Varsinkin isä oli hyvin uskonnollinen, ja Niemelä kasvoi hengellisyyteen. Hän kertoi Ohvenon ruuttahuoneen remontista: Salmentaan VPK:n porukat ovat nostaneet talon suoraan ja Antti Nikkinen on luvannut tehdä uudet ovet. Kutojat intoutuivat pohtimaan, pidetäänkö ensi vuoden KIP siellä. Heikki Arvela ajoi pysäkin ohi, ja tovin päästä kahville piipahti Hilkka Veräväinen. Työpäivät olivat vielä mielekkäitä ja jaksoin ihan hyvin, mutta lapset kannustivat jäämään eläkkeelle, kun olen vielä terve. Luonto ja eläimet ovat lähellä. Hienoa, että antaa lapselle mahdollisuuden saada pienen hengellisen siemenen, toteaa Niemelä. shl Anu Ritvanen Kun entiset kerholaiset toivat omia lapsiaan päiväkerhoon, Paula Niemeläkin alkoi miettiä työuransa pituutta. Minua hirvittää, kun nykyään annetaan enemmän diagnooseja jo ennen kouluikää. Olen varmasti muuttunut pehmeämmäksi ja sallivammaksi. Jos kehitys olisi tapahtunut toisinpäin, olisi ollut syytä miettiä omaa korvienväliä ja eläkkeelle jäämistä jo aikaisemmin, Niemelä naurahtaa. Omat lapset ja seitsemän 3?21-vuotiasta lastenlasta ovat pitäneet lastenohjaajan hyvin kiinni lapsiperheiden arjessa. Monesti pohdin, olenko ollenkaan oikea henkilö, kun minulta pyydettiin lausuntoa lapsesta, Niemelä tunnustaa. Nainen selvästi vierastaa suuntausta. En tiedä ovatko lapset muuttuneet, haasteita on ollut aina. Seurakunnan työntekijä tervehtii ilolla perheitä, joissa kirkkoon kuulumattomat vanhemmat tuovat lapset seurakunnan kerhoon.
Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. R-kioskien Suomen toimitusjohtaja, norjalainen Johannes Sangnes haluaa, että suomalaisilta R-kioskeilta saa aina tuoretta kahvia ja pullaa. Lähimmän R-kioskin voi paikantaa netin kautta omalla kännykällä, samoin kerätä leimoja ilman paperilappuja, näyttää ketjujohtaja Teemu Rissanen. Johtajavierailu: Toimitusjohtaja Johannes Sangnes haluaisi saada kaikki R-kioskit kauppiasvetoisiksi ?Asiakas on ylin johtaja? Pälkäne . Tutuimmille voi jo melkein latoa tavarat valmiiksi, Hanna Laitinen vahvistaa. Sangnes toteaa, että vastaavaa ei voi saada koskaan aikaan sillä, että kioskia johdetaan ulkopuolelta ja vaihtuvat työntekijät hoitavat työvuorot. Uusi johto haluaa perehtyä yksityiskohtaisesti jokaiseen kioskiin, ?koska kehittäminen voi alkaa vain sieltä, missä toimintakin on?. Sa n g n e s s e u r u e i n e e n kiertää parhaillaan ympäri Suomea tutustumassa Rkioskeihin, ja viime viikolla hän poikkesi Pälkäneen Rkioskilla kauppias Hanna Laitisen vieraaksi. Hänen mukaansa hyvä ja ihmisläheinen palvelu on Rkioskien tärkein kilpailuvaltti nyt, kun tavalliset elintarvikekaupat kalastelevat kioskien kanssa samoilla vesillä pitkine aukioloaikoineen. . Mukana olivat myös ketjujohtaja Teemu Rissanen, henkilöstöjohtaja Maria Sjöroos, aluepäällikkö Kirsi Seppänen ja myymäläneuvoja Marjo Malmberg. Sangnes ja Rissanen esittelivät ylpeinä, miten tavanomainen organisaatiokaavio on tässä firmassa käännetty nurinpäin: toimitusjohtaja on alinna, asiakkaat ylinnä. . ?Kioskihinnat. Maaseudulla R-kioski voi toimia matkahuoltona niin kuin Pälkäneelläkin, ja tietysti se on myös kahvila. Toisaalta kioskin vanhat tehtävät menettävät merkitystään. Hän, Sangnes nyökkää kohti Hanna Laitista, hän on tärkein, koska hänellä on henkilökohtainen kontakti asiakkaisiin. Ja tietysti suomalaisilta kioskeilta pitää saada kahvia ja tuoretta pullaa, koska suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, Sangnes nauraa ja lisää kohteliaasti: . Tällä hetkellä noin kahta kolmasosaa Rkioskeista hoitaa oma paikallinen kauppias, ja Sangnesin mukaan tavoitteena on saada kaikki loputkin kauppiasvetoisiksi. Tuttu kauppias luo kioskiin kodikkaan ja viihtyisän tunnelman, ja hän on myös oman kioskinsa paras asiantuntija, joka tietää, mitä asiakkaat tarvitsevat. . Mikä on todella hienoa! Oma kauppias on paras Johannes Sangnes sanoo, että R-kioskissa kauppiaan rooli on keskeinen. Ruokaa-konseptissa kiinnitetään erityisesti huomiota tuotteiden edullisuuteen. Asiakas on meillä ylin johtaja, ja kauppias on paikallinen pomo. Siinä on Suomen R-kioskien norjalaisen toimitusjohtajan Johannes Sangnesin tiivistelmä ideologiasta, jolle kioskien toiminta perustuu. R-kioskit vaihtoivat omistajaa vuonna 2012, kun norjalainen Reitan Convenience osti Rautakirjan tuotemerkit ja samalla Suomen, Viron ja Liettuan R-kioskit. Nyt monet kaupat ovat iltaisin auki jopa kioskia pitempään. Siten alkuun pääsee entistä pienemmällä pääomalla.. Kun palvelut siirtyvät maaseudulta pitkien matkojen päähän isoihin asutuskeskuksiin, kioskeista tulee välttämättömimpien asioiden palvelupisteitä. R-kioskeista saa jo nyt nou- taa esimerkiksi VR:n matkaliput, kalastusluvat ja passit, nostaa käteistä rahaa ja ladata prepaid-liittymiä sekä Matkahuollon sarjalippuja. ovat taakse jäänyttä elämää. . Elintarvikkeiden hintojen on oltava täysin kilpailukykyisiä kaupan hintojen kanssa, Sangnes painottaa. Hänen mukaansa R-kioskit ovat hieno ja perinteikäs suomalainen brändi, jonka omaa historiaa uusi omistaja haluaa kunnioittaa. . Haluamme tarjota parasta mahdollista palvelua, ja sehän on asiakaslähtöistä: mitä he tarvitsevat ja toivovat, sitä me yritämme antaa, Sangnes selittää. Kioski elää ajassa Suomalaisen yhteiskunnan nopea muutos näkyy R-kioskeissa. Hän on pomo, ja hänellä pitää olla vastuu. Siksi haluamme antaa hänelle parhaat mahdollisuudet tehdä työtään. Kauppiaaksi ryhtymistä pyritään nykyisin helpottamaan sillä, että R-kioskit tekevät kaikki kalustehankinnat, ja kauppias vastaa vain tuotteista. Lotto ja veikkaus ovat kioskin vanhoja peruspalveluja, mutta niitä saa nykyään helposti muualtakin. . Lehtien ja kirjojen myynti on tärkeää, koska se jos mikä on R-kioskien vanhaa perinnettä, ja sitä pitää ehdottomasti edistää, hän kertoo. Koko kioskitoiminnan alku on vuodessa 1910, jolloin ensimmäiset Rautakirjakaupan myyntipisteet perustettiin kauppaamaan lehtiä ja kirjoja rautatieasemilla. . 12 Keskiviikko 25.6.2014 kyliltä . Palveluja on kehitettävä jatkuvasti ja luotava sitä varten uusia konsepteja, Sangnes selittää. R-kioskit vastaavat nyt elintarvikemyynnin haasteeseen lisäämällä valikoimaansa peruselintarvikkeita sekä valmiita suolaisia pikkuannoksia ja aamiaisannoksia, joita voi joko ostaa mukaan tai syödä paikan päällä. Ennen elintarvikemyynnin valttikorttina olivat aukioloajat: kioskista sai ostaa myös illalla ja pyhäpäivinä
Suvipäivät päättää Hilja Grönforsin konsertti Rajalan kämpällä sunnuntaina kello 14. Avauspuheen pitäjä 20 vuoden takaa Seppo Rinne oli avaamassa Suvipäiviä jo toisen kerran. Ensimmäisen avauspuheensa hän piti 20 vuotta sitten. . Aamulla aidan seipäistä löytyi huonosti paistettuja lättyjä. Suuasukkaan tarvitse itse huoleh- rin osa ravinteista ja bakteereis- ta on käymäläjätteen seassa. Mikäli jätevesiä muodostuu runsaammin, jätevedet voidaan maaperäkäsitellä, mikäli pohjaveden ja imeytyskohdan välille jää vähintään metrin korkea maakerros eikä lähellä ole vedenottamoa. Se on hyvä asia, koska kilpailu kiristyy koko ajan, hän lisää. Ulla SirÉn Sahalahti . Toinen vaihtoehto käymäläjätteen erotteluun on korvata vesi-wc kuivakäymälällä. Kunnalliseen viemäriverkostoon voi liittyä myös verkoston ulkopuolella sijaitseva kiinteistö, mutta tähän tarvitaan vesihuoltolaitokselta lupa. Yksi vaihtoehto on myös perustaa alueelle yhteinen jätevedenpuhdistamo, esimerkiksi osuuskunnan muodossa. Kun käsitellään vain pesuvesiä, on jätevesijärjestelmä helppohoitoisempi ja halvempi kuin kaikkien jätevesien käsittelyyn tarkoitetut puhdistusjärjestelmät. Hyviltä maistuivat, juhlapuhuja muisteli. Lättyjen paistamisella ja syömisellä juhannuksen aikaan on pitkät perinteet Hämeessä. Entisaikaan naimattomat neidot paistoivat aattoyönä lättyjä, joista nuoret miehet kävivät keräämässä näytteitä saadakseen tietoa vaimoehdokkaiden kokkaustaidoista. . Maaperäkäsittelyssä jätevesi ohjataan kahden saostuskaivon kautta imeytyskenttään tai harmaavesisuotimeen. Sanomalehti luo kuvaa maailmasta, ja paikallislehti avaa kotiseudun monet kasvot. Tämä on perusteltu syy vaalia koko maailmassa ainutlaatuista suomalaista paikallislehtiperinnettä. Shl.fi . ja siksi tultuaan arveli jaksavansa työssä kymmenisen vuotta. . Sydän-Hämeen Lehti 13 Hanna jättää Harrastakaa lähikulttuuria R-kioskin Avajaiset: Seppo Rinne ylisti lähimakuja Sahalahden Suvipäivillä Hanna Laitinen luopuu kioskinpidosta ensi vuoden helmikuussa, jolloin hänen nykyinen sopimuskautensa päättyy. Rinteelle itselleen juhannus maistuu lätyiltä ja vattuhillolta. . Uusia tehtäviä on tullut paljon. . Vuosien varrella olen tavannut useita ihmisiä, joilla on traumaattinen suhde silakkalaatikkoon tai kesäkeittoon. Se on monille tuttu ratkaisu mökillä, mutta on toimiva ja luontoystävällinen ratkaisu myös omakotitalon yhteyteen. Varsinkin uudisrakennukseen kompostiastian voi sijoittaa siten, että sen tyhjentäminen onnistuu rakennuksen ulkopuolelta. Tosin mikäli jätevesiä ei muodostu vesihuoltolaitoksella jätevedet paljon, eikä niissä ole runsaasti käsitellään tehokkaasti, eikä rasvoja tai käymäläjätteitä. heinäkuuta saakka. shl Maija Nieminen-Pessi Kansanlauluyhtye Luunappi esitti aikuisten naisten lauluja Sahalahden Suvipäivien avajaisissa Makasiinissa. Sydän- Hä m änHä m een äm l.fi . En olisi silloin uskonut, että jämähtäisin tänne. Nyt kun se aika on kulunut, voin lähteä. Perinteet katoavat, mutta en soisi suomalaisen ruoan katoavan, Seppo Rinne tähdensi. Ihminen ei elä vain leivästä Lähiruokaa fanittava Seppo Rinne suosittelee harrastamaan makumatkailua ja myös aikamakumatkailua Suomessa. . Tai jämähtää on ehkä väärä ilmaisu, enemmänkin olen pikkuhiljaa juurtunut tähän maisemaan, Rinne luonnehti. Makasiiniin lähtenyt väki pääsi ihailemaan samalla valokuva- ja taidenäyttelyitä. Alakerrassa on esillä Valkeakoski-opiston Sahalahden valokuvausryhmän näyttely ja yläkerrassa Valkeakoski-opiston Sahalahden taidemaalausryhmän näyttely 6. Hän oli jo lapsena päättänyt tulla isona ?ärrän tädiksi. Kesällä on erinomainen tilaisuus harrastaa lähikulttuuria. Luunapin muodostavat Suvi Puronen (vasemmalla), Tuula Sivula ja Leena Kruuti. Pienpuhdistamolle on vaihtoehtoja Vuosikymmen "ärrän tätinä" riittää Hanna Laitiselle. Minkälaisen lehtienlukuperinnön suot lapsillesi? Vanhemmat ovat paljon vartijoina perillistensä taidosta osallistua yhteiskuntaan. Asianmukaisesti kompostoitu käymäläjäte ei sisällä haitallisia bakteereja, joten sitä voidaan käyttää turvallisesti lannoitteena. Pirkanmaan kuntien omis- Jätevesien erotteluun voidaan tama energia- ja asumisasioikäyttää erillistä umpisäiliötä, den neuvontapalvelu Rane ee nL Shl.fi . Makumatkoja voi tehdä, eikä välttämättä tarvitse matkustaa kovin kauas, tällä viikolla ei edes Sahalahtea pidemmälle, hän viittasi Suvipäivien ohjelmatarjontaan. Tänään keskiviikkoiltana pelataan perinnepelejä Vilpeilän koulun pihalla kello 18 alkaen. Tässä olisi nyt työ tarjolla ensisijaisesti jollekin paikalliselle kauppiaalle, sillä paikallisuuttahan yrityksen johto erityisesti toivoo, Laitinen muistuttaa. Hän sanoo, että kaikki työhön liittyvä on muuttunut tarkemmaksi ja vaativammaksi kuin se oli yhdeksän vuotta sitten. Illalla Sahalahden Martat järjestävät tanssit Salmentaan lavalla. Lättyjä syötiin kasapäin mummun tekemän ylimakean vattuhillon kanssa. Sh eht Lehti VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU nL Sydän- Hä me e ? hti Le ee n Sydän-Hämeen Lehti Haja-asutusalueilla olevien jätevesijärjestelmien pitää täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Omakotitaloonkaan ei kuitenkaan ole välttämätöntä hankkia omaa pienpuhdistamoa, vaikka kaivoja markkinoivat tahot niin sellaista antavat ymmärtää. Pienpuhdistamot ovat ainakin toistaiseksi häiriöherkkiä ja vaativat päivittäistä seurantaa. tia puhdistamon käyttämisestä tai huollosta. Mansikoilta vai uusilta perunoilta, mustikkamaidolta, grillimakkaralta, kyseli Sahalahden Suvipäivät avannut Seppo Rinne Makasiiniin kerääntyneeltä yleisöltä. Makumuistot, erityisesti lapsuuden makumuistot säilyvät hyvin ja pitkään. Torstaina Sahalahden kirkossa esitetään Suomalainen messu kello 19 alkaen ja perjantaina pidetään kyläjuhlat Lahdenkulman koululla kello 18 alkaen. Sahalahden markkinoille mennään lauantaina. Tällaisessa tapauksessa kannattaa huolto toteuttaa ammattilaisen toimesta hankkimalla puhdistaAnna kunnan hoitaa mo-osuuskunnalle huoltosopiHaja-asutusalueen jätevesien mus. käsittelyyn on useitakin helpompia ja edullisempia vaih- Erottelu kannattaa toehtoja, joista yksinkertaisin Pienpuhdistamon voi omakoon kunnalliseen viemäriver- titalossa korvata esimerkiksi kostoon liittyminen, mikäli imeytyskentällä tai ?kaivolla, se vain on mahdollista. Syd 2013 i . Vesi-wc kannattaa kuitenkin vaihtaa hyvin vähän vettä käyttävään, jolloin säiliön tyhjennysväli pitenee huomattavasti. Keskiviikko 25.6.2014 . Mutta työajat ovat liian raskaat kahden pienen lapsen äidille, hän kertoo. Perheen vuoksi hän kokee erityisesti iltatyön ja työssä- olon juhlapäivinä hankalaksi. . Olin juuri muuttanut työn perässä Sahalahdelle. Kannattaa ottaa niihin uusi kontakti, siinä auttaa reilu kimpale voita ja kaksi desiä kermaa, puhuja nauratti yleisöä. Rinne muistutti myös, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan tarvitsee myös hengen ravintoa. . Olen kyllä viihtynyt tässä työssä hyvin, ja varmasti tulee ikävä monia asioita. Sy ehti ? dän -H. Näin ollen käymäläjätteen erottelu muista jätevesistä on järkevää. Huussi on ekoratkaisu jolloin voidaan edelleen käyttää vesi-wc:tä. Miltä kesä maistuu
tuulihaukkoja vielä jonkin verran. - 1968 . Kuva: Anu Murto.. Euroopan tuulihaukkakannat taantuivat 1950-luvulla ja tästä eteenpäin, Suomessakin lopulta noin kymmenenteen osaan terveistä ajoista, jolloin vuosittain pesivien parien määriä olivat heilautelleet luonnollisesti saalislajiston kannat. tuulihaukan satu ei ole lopussa! - 1970 . Hyönteismyrkky DDT ja muut klooratut hiilivedyt olivat kertyvinä aineina lajikatoihin osasyypäitä. 14 kyliltä Keskiviikko 25.6.2014 . Missä olivat punapyrstöiset pienet ja sirot haukat, jotka ennen kirkuivat joka toisen saaren kärjessä ja vähän väliä kiikuttivat iloisesti myyriään mantereen peltomailta pesiinsä korkeimpien honkien latvoihin? Silloin ei ollut juolahtanut mieleenikään, ettei niiden tulevaisuus olisi turvattu: ne välittivät vähät kesähuviloiden hälinästä, tyytyivät hätätilassa vaikka kuinka pahoin hakattuun saareen tai niemensivuun ja kasvattivat viisi tai kuusi virkeää poikastaan vanhoissa variksenpesissä, joita oli mielin määrin saatavana. Vaikka haarahaukan englanninkielinen nimi on ?kite?, leija, oma mielleyhtymäni haukasta leijana on tuulihaukka, leijahaukka. K. Talvikausi 1962? Tuulihaukan poikanen Haltian Soimasaaren risupesässä kesällä 2013. E. Kivirikko on kaksiosaiseen Suomen Linnut -teokseensa (WSOY, 1927) löytänyt tuulihaukalle nuo yllä mainitut ja koko joukon muita nimiä. Monin paikoin se oli seutunsa yleisin päiväpetolintu, Hämeessäkin tiheys oli ?jokapeltoinen?. tuulihaukkakanta riutuu! - 1971 . aika tavalla havaintoja ja pesälöytöjäkin . Sarkapeltojen avo-ojien reunamat kätkivät peltomyyriä, sirkkoja, sisiliskoja ja kiurunpoikia. Kun viime kesän melkein epätodellisen suloisilla tyynillä hellesäillä pitkästä aikaa soutelin viikkokausia vanhoilla tutuilla Hämeen suurjärvillä, selältä toiselle ja saaristosta toiseen, en kaiken vielä jäljellä olevan ihanuuden keskellä hetkeksikään päässyt kokonaan eroon painajaistunnelmasta: saaristot eivät enää eläneet. Maanviljelys oli monipuolista. tuulihaukan misääri jäi pysyväksi. Pentti Linkola alkoi varhain 1960-luvulla kirjoittaa ravistelun hengessä luonnon hyvinvoinnin ja talouden ylettömän kasvun yhteensovittamattomuudesta. Vuonna 1971 ilmestyi kirjoitussarja-kirja ?Unelmat paremmasta maailmasta?. Mutta ihminen pääsi 1960-lukuun, kemiallinen teollisuus harppoi jättiläisaskelin, maatalouden rationalisointi ja metsäteollisuuden laajennukset vielä pitemmin harppauksin?... Tuulihaukkakadon syitä Useat osatekijät yhdessä ja erikseen aiheuttivat tuulihaukkojen vähenemistä ja jopa katoa. -vihkosarjan toimituskuntaan. tuulihaukasta, jonka kasvinsuojelumyrkyt hetkessä pyyhkäisivät lähes olemattomiin. Toisaalta tuulihaukka ilmassa on kuin marionettilintu, se osaa pysytellä paikallaan pitkiä aikoja kuin näkymättömin langoin pidäteltynä. kesäkuuta 1951. Rengastuspitäjiä olivat muiden muassa Sääksmäki, Hattula, Tyrväntö, Kuhmalahti, Pälkäne ja Luopioinen. Pesiä, haukan jo lentopoikueita tai yksittäisiä saalistajia Linkola löysi tai havaitsi pyöräretkillään ja vesilintulaskentojensa yhteydessä, esimerkkeinä Kukkian Ristisaaressa lentopoikue 28. heinäkuuta 1956 ja Pälkäneveden Jouttesselän Leinakansaaressa ?huutoa pesältä. (1967) kertoo tuulihaukan kohtalosta suru kirjoittajan sydämessä: ...?Olen aivan turhaan yrittänyt kauhistuttaa joitakin luonnonystäviä tositarinalla eläimestä, joka vielä puolenkymmentä vuotta sitten oli yhtä oleellinen Suomenniemen asukas joka kylässä kuin pääskynen, tiainen, jänis tai ihminen konsanaan . 1970-luvulla alkoi olla tuulihaukkatyhjiöitä, mutta Pohjanmaan lakeuksilla ei koskaan täydellisiä puuttumisia. tuulihaukkakato täydellinen. - 1966 . 6. Linkolan vuosikatsauksissa Hämeestä on seuraavanlaisia johdantoja: - 1963 . tuulihaukan paluu Tuulenkääntäjä, tuulenpieksäjä, tuulenleputtaja, tuulenpuohtaja, poutahavukka, varihaukka, hiirishaukka, punahaukka, tornihaukka. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kuva Kari Isokivijärvi Tuulihaukkakoiraan tunnistaa tiilenvärisestä selkäpuolesta. Leijat Sydän-Hämeenkin yllä . Ilman petolintuvainoa tuon hyvinä vuosina paljon poikasia lentoon saattavan ja jo yksivuotisena sukukypsän lajin kanta olisi voinut olla maassamme suurempikin kuin 20 000 parin arvio ajalta ennen toista maailmansotaa. Pentti Linkolan tuulihaukkamaisemia Maasto-ornitologi Pentti Linkola etsi täällä Hämeessä tuuPeltomaiseman lihaukan pesiä 1950-, 1960- ja tyyppilintu vielä 1970-luvuilla ja rengasti Suomessa tuulihaukan saalistus- mahdollisuuksien mukaan niistä maita ovat moninaiset avoimet poikaset, yhteensä 385 vuosina 1950?1972. Suurin pesälöytöjen määrä Linkolalla on Hämeen myyrähuippuvuodelta 1954, kaikkiaan 30 tuulihaukan pesää. Tuulihaukkaromahdus Dambergin Väinön tuulihaukkapoikue oli jo lajin surullisen aallonpohjan ripekantaa. Pitkä pyrstö kääntyilee viuhkana, siivet käyvät, mutta eivät vie lintua alaspäin ennen kuin saaliin tähystys palkitaan, tai eteenpäin ennen kuin paikkaa on syytä vaihtaa. Tuulihaukka tähyilee ravinnoksi pääasiassa pikkujyrsijöitä, joiden olemassaolon se kykenee erottamaan niiden pissasta erottuvien ultraviolettisäteiden perusteella, näin on Jyväskylän yliopistossa tutkittu ja toteen näytetty. maastot: tunturien paljakat ja saaristo lajin äärilaiteilla, suot, hakkuuaukeat ja peltokappaleet, kuten täällä Sydän-Hämeessä luontevasti. Pesä on pahdalla, uutussa tai isossa kolossa, rakennuksessakin kuten vuonna 1945 Savonlinnan pommitetussa kirkossa, vanhassa variksen, korpin, harakan tai toisen petolinnun aiemmin rakentamassa risupesässä tai ladon seinään tuulihaukalle tarkoituksella naulatussa puulaatikossa. Jalohaukkana tuulihaukkakaan ei itse rakenna pesää, havaintojen mukaan naaras saattaa jonkun risun pesälle kuin muodon vuoksi tuoda. Tuulihaukka oli 1960-luvulle asti Suomen peltomaisemien tyyppilaji, elävöittäjä. Kerrottua ja haastateltua aineistoa kertyi myös paljon, esimerkiksi vuonna 1967 puutikkalalaisella Väinö Dambergilla Kukkian Ahosaaren poikue. Aiemmin Linkola kuului ?Pohjolan linnut värikuvin. Käänteisinä ovat salaojat ja yksipuolisuus. Tuulihaukan munien kuorissa ei todettu samankaltaista ohenemista ja siten jo haudonnan epäonnistumista kuin heimolaisen, muuttohaukan. Tuulihaukka kannan kulusta kerrotaan vihkossa numeroin ja esimerkein, ?Unelmissa? väkevä luku ?Luonnonsuojelun älyllinen rehellisyys. Yleisellä, näkyvällä ja tunnetulla lintulajilla on tyypillisesti useita eri maakuntien ihmisten antamia nimiä, lajin käytöspiirteen, sen jonkin saalislajin tai linnun värityksen kirvoittamia
Ensimmäisen elinvuotensa tuulihaukkoja kuolee paljon. Kokonaisuudessaan runsastuneessa kannassa riittää pesän tarvitsijoita. 1977 syksyllä hän aloitti Alajoella laatikkokokeilun 100 Tuulihaukkaseuranta neliökilometrillä. Helteissä ja voimakkontrolloitiin Vimpelissä 2005, kaissakin sateissa naaraan siivet 2011 rengastettu Karvialla 2013, olivat poikia suojanneet. Lintu kantaa Suomen tuulihaukkojen rengastuksellista ikäennätystä. Suomalaisen tuulihaukkatutkimuksen pioneeri, professori Erkki Korpimäki näki kuvia 1960-luvulta tolppien varaan 3?4 metrin korkeudelle asetetuista haukkalaatikoista Hollannin puuttomilla alueilla. Kesän ja pesinnän alussa siniharmaapyrstöisten koiraiden lennot saalistusmaidensa ja pesän välillä olivat jokasoutukertainen näky ja haukkojen ihanat, resonoivat, tuuleen sekoittuvat äänet muistoihin painuva kuulokuva. Tuulihaukka on maamiehen todellinen apuri, viiden poikasen ruokkiminen kasvun kiihkeimpinä päivinä vaatii noin 15 pelto- tai kenttämyyrän kokoluokan otusta. Sahalahtelainen . Vaikka laji oli vähissä yhytin tuulihaukan lentopoikueen Tervaniemellä, joka oli ollut tuulihaukan vahva linnake Linkolan 1950- ja 1960-luvuilla. Sydän-Hämeen Lehti 15 1963 oli tuulihaukan Euroopan talvialueilla ankara. Tilaisuuteen osallistunut Eero-Pekka Paavolainen kirjoitti aiheesta Suomen luonto -lehdessä 1964. Artikkelin loppukappale on elämän ja kuoleman kysymys luonnonlajien itseisarvosta kontra niiden indikaattoriarvosta ihmiskunnan uhkien edellä: . kesäkuuta Kangasalalla, Sahalahdella, katselin valkolehdokkien kukinKuhmalahdella ja Luopioisissa noillaan ja tuoksullaan täyttämäsrengastanut vuosina 2001?2013 sä Leukokivensaaressa Kukkialyhteensä 46 tuulihaukkapoiku- la, kuinka navakka, puuskainen etta, näistä jokunen risupesästä, koillistuuli riehutti tuulihaukan suurin osa noin 20 laatikosta. Kesän 2013 pesistä eteläitesselällä, Vehkajärvellä. Kartta osoittaa kuinka tasaisesti ja hienosti Kukkia täplittyi kymmenestä löytämästäni tuulihaukan risupesästä. Linkolan kanssa kävimme Vehkajärvellä tuona samaisena kesänä kesä-heinäkuiden taitteessa rengastamassa selkälokin poikasia. Laati2013 rengastettu löytyi Bernistä kon etu on katto ja se että lato ei huoju (paitsi Suonna Konosen marraskuussa. Minun tuulihaukkaseuran- yhtyeessä ´Huojuva Lato´). tani täällä Sydän-Hämeessä on Näätä ei myöskään Korpimäen liittynyt mitä moninaisimpiin mukaan ylitä peltoaukeita. Vaikka olin paljon itse järvellä, tuulihaukkaa en nähnyt enkä kuullut, sen sijaan oli elämys nähdä yhdellä kertaa muuttohaukka ja noin 400 kottaraisen parvi kylällä. Muutettuani tyttäreni kanssa vuonna 1990 Kuhmalahden Pohjaan tuulihaukka alkoi ilmestyä omaankin lintumaailmaani, pikkuhiljaa retkeilyjen yhteydessä. ?Hieno vanhanaikaisen poikasta. Jo aiemmin risupesistäkin rengastetut haukanpojat olivat tuoneet tietämyksen, että tuon aikaisen pesijän jälkeläiset kiertelevät laajalti itsenäistyttyään, jopa heinäkuussa, ennen pääasiallista syysmuuttosuuntaansa, lounasta. Emopyynnein Erkki Korpimäki ja monet työryhmäläiset sekä rengastajat ovat selvittäneet, että pesälaatikoiden emot vaihtuvat lähes aina vuosittain ja puolisouskollisuutta lajilla ei ole kuin aniharvoin. Laatikot sijoi- Valkeakosken seudulla tettiin peltojen laiteille metsän Linkolan ohella ja rengastaja- denlainen aika. Kesä 2013 oli sitten huikea tuulihaukkojen risupesärintamalla Kukkialla, jossa edelleen eniten retkeilen. Jakso on tuulihaukan risupesäaikaa paitsi että 1977 keväällä Nikkanen vei neljä haapapöllistä koverrettua avopönttöä variksenpesämäisesti mäntyjen latvustoihin; yhdessä pesi ensin nuolihaukka, sitten samassa tuulihaukka, jolloin nuolihaukka siirtyi toiseen. Siinä missä Linkolan tuulihaukkaseudut autioituivat Valkeakosken seudut moniaalla, esimerkiksi Metsäkansassa eivät. 1980-luvun loppupuolelta alkaen Valkeakosken ja sen lähikuntien otollisille paikoille on myös pohjanmaalaisittain viety pesintälaatikoita, vuonna 1991 niitä tarkastettiin 90. Aikanaan Linkolan ja minun nykyisten, käytännössä Kukkian kokemusten perusteella myös tuulihaukan risupesäpoikaset säilyvät ja kasvavat varsin onnistuneesti lentokykyisiksi, vahva valkoinen kalkki pesäpuun oksilla ja maassa jää jäljelle. Tämänvuotisessa, pikkupoikien hävittämässä variksenpesässä, johon tuulihaukka asettunut taloksi 2?3 päivää hävityksen jälkeen . Laatikkoinnostus on levinnyt pitkin Suomea, nyt niiden lukumäärä on jopa 7000 Rengastustoimiston tiedoston mukaan. Ensilaatikkopesintä Hämeenkyrössä tapahtui 1995, vuonna 2005 pesintöjä oli jo 64, vuonna 2013 tuulihaukkapari pesi 250 laatikossa kun laatikoita tuolla laajalla alueella on jo 450. Seutumme myyrävuontuntuinen tuulihaukkakesä?, olen na 2005 Hannu Järvisen yhdessä kirjoittanut päiväkirjaan, vaikka laatikossa varttui kahdeksan poirehellisemmin se oli itselleni uu- kasta. na hänen jälkeensä petolinturengastaja Pertti Nikkanen on 1970-luvulta alkaen ansiokkaasti seurannut myös tuulihaukkoja ja rengastanut lajin poikasia. Perustimme syksyllä 1969 Kark kilaan suureellisesti Lintujen tutkijain kerhon, nimeltään Apla, seuranta-alueenaan Luoteis-Uusimaa. Alueellamme pesi vuosittain enää alle kymmenen tuulihaukkaparia. Tuo laji, sen sukulaislaji muuttohaukka, kalasääski, merikotka ja maakotka tuijottivat luontolehtien sivuilla, kuten tuolloin vaikutti, sukupuuttoon sammuvin silmin. tuu. Kukkian ja Pälkäneveden retkeilyillä aloin sitten löytää pesiäkin mäntyjen latvustoissa. Seurasin miten taidokkaasti kaunis koiras pudottautui oksien lomitse poimimaan myyrän takaisin, ruokaa ei ole tuhlattavaksi. Voin lopettaa voimallisen luonnonsuojelun ystävän Pentti Linkolan kysymykseen: Mistä johtuu, että nykyaikai- nen hyvinvointi luo niin paljon pahoinvointia harmittomien ja kaikkein rakastettavimpien eläinten keskuuteen. tuulihaukkojen nopean häviämisen syy-yhteydeksi. Viime talven lumettomuus oli myyrille tuhoisa, tuulihaukkojen pesintätulos jäänee heikoksi. Juhannuksen aika on nytkin yrittäville tuulihaukoille kiireistä ruuan kiikutuksen aikaa . Se on ollut löy- tesselän IsoMunan tuulihaukan töretkeilyä, haukan risupesä- pesässä 2003 oli rengastusaikaan asutuksen dokumentointia. Joutlintusoutuihin. katselkaa ja kuunnelkaa, tiilenpunaisia leijoja on Sydän-Hämeenkin yllä! Anu Murto Kesällä 2013 Kukkia täplittyi tasaisesti tuulihaukkojen risupesistä. Tuulihaukka Kuuluu 58-lajiseen Falconidae-heimoon. Tuulihaukkalajeja on maailmassa 14, niistä uhanalaisin on Mauritiuksentuulihaukka. Pesii koko Euraasiassa aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta, pesii myös Afrikassa. Suomessa tuulihaukka on koko maan laji. Tuulihaukka on pieni jalohaukka. Siivet ovat pitkät ja kapeat, pyrstö on hyvin pitkä. Siipien kärkiväli on 70?80 senttimetriä. Pituus 29?35 senttimetriä. Koiraan paino 160?180, naaraan 160?190 grammaa. Koiraalla on tiilenpunainen yläpuoli, tummat siivenkärjet sekä vaihtelevan siniharmaa pää ja pyrstö. Naaraan selkä ja pyrstö ovat mustajuovaiset, pohjavärinä hailakampi punaruskea kuin koiraan tiilenpuna.. oksamännyn latvassa noin 12 metrin korkeudessa.? Hienolla umpeutuvalla Paimennusjärvellä katselin usein tuulihaukkojen saalistelua ruskosuohaukan pesää etsiessäni. Vaikutti sessä Leukokivensaaressa oli vain siltä, että järviseutujen risupesien yksi poikanen, tuossa saaressa tuulihaukkakanta ei saavuta uutta nuolihaukkapoikue usein tuhousuosiota lajin muutoin elpyessä. Viime kesänä Kukkian Tapperinluodolla isoille haukanpojille tuotu myyrä putosi pesäkuusen tyvelle. Tuulihaukat hyväksyivät laatikoita pesäpaikoikseen kuitenkin vasta viitisen vuotta myöhemmin, kun pesiä oli alettu naulata latojen päätyseiniin viljelyaukeiden keskelle. Elettiin aikaa, jolloin koko Suomen tuulihaukkakannaksi arvioitiin 1500 pesivää paria, jotka nekin pesivät myyräkantavaihteluiden ehdoilla. jäljellä yksi päätön poikanen, 2000-luvun alussa löysin tai mitä ilmeisimmin näädän jäljiltä. Kanahaukka ja huuhkaja vievät olin mukana löytämässä karkeasti yhden risupesinnän kesässä aika ajoin myös tuulihaukan poiKukkialla, Pälkäneveden Jout- kasia. Tuulihaukka luokiteltiin silmälläpidettäväksi lajiksi uhanalaisten eläinten ja kasvien toimikunnan punaiseen kirjaan vuonna 1985. Pesälaatikot, kooltaan 30x30x30 senttimetriä, yllään katto ja etuseinä yläosaltaan kokonaan auki, mahdollistavat myös emolintujen rengastuksia ja rengaskontrolleja. Alun perin projekti helpotti haukkojen todellista asuntopulaa muutoin oivilla viljelyaukeilla. Risupesien emojen mahdollisia renkaita ei pysty lukemaan, mutta esimerkkien ja muidenkin laatikkopuskureiden on täytynyt auttaa lajityypillisen levittäytyjän uudessa tulemisessa myös risupesiin. Ravintoketjuissa tunnetusti pahimmin rikastuvia torjuntaaineita, kuten DDT ja elohopeapitoiset peittausaineet, on kielletty. Suomen nykyinen parimääräarvio, 7000, muutti lajin statuksen uhanalaisluokituksessa vuonna 2010 elinvoimaisten lajien luokkaan. Risupesien poikastuotto on Seutumme myyrärunsausvuosi suunnilleen neljä poikasta/pari. 2005 toi Kukkialla muutoksen, Laatikoissa varttuu joskus seitselöysin ensin toukokuussa saaris- mänkin poikasta, Pertti Nikkasen ta kolme rengastettavissa olevaa laatikoissa 28 kertaa, olipa Vehtuulihaukkapoikuetta, kesän kajärven Pirttisen risupesässäkin edetessä ilmeni vielä neljä pe- kesällä 2000 seitsemän virkeää sintää. Poiminta Linkolan muistiinpanoista 1958: ?Viides pesä: Kuhmalahti, Tervaniemi. Löysimme järveltä hienot viisi tuulihaukan pesää; risupesäveteraanikin myönsi, että tuulihaukka on palannut hänen nuoruutensa toivemaille. Kesän 1971 vietin Kuhmalahden Vehkajärvellä. Jaksosta 1952?1981 Nikkanen kirjoittaa paikallisessa luontolehdessä: ?Vuosi 1954 on mahtava, tällöin Pentti Linkola rengasti 70 poikasta ?siinä sivussa?, paljonkohan olisi etsimällä löytynyt?. Tuo alkyylimuoto jäljitettiin sie- mensyöjä-keltasirkkujen ja kasvinsyöjämyyrien syöjien . 30/6, viisi 1?3päiväistä poikasta ja kuudes pienenä kuollut. Keskiviikko 25.6.2014 . Jouttesselältä löytyi osittaissoudulla yksi pesä, Kuohijärvellä kuulin aamuyöstä, että myöhään illalla pystyttämäni teltta oli tuulihaukan ikipetäjäpesäpuun alla. Pesien yhteismääräksi kertyi 17, Sydän-Hämeen kahdeksan poikuetta rengastin, tuulihaukat tänään jokunen löytyi vasta lähes lentoSydän-Hämeessä pesälaatikoita poikasvaiheessa. on rakenneltu ja latojen tai ulkorakennusten seiniin kiinnitelty Pesälaatikko harvakseltaan. Laatikkopesien historia onkin oma lukunsa, lajin elpymisen ja uuden levittäytymisen tarina. Tuulihaukkalaatikot lisää pesintää reunaan. Nälkäkuoleman vaaran oheen nousi lintujen rasvakudoksessa siihen mennessä haitattomammin lymynneen myrkkykuorman joutuminen elimistöön rasvaenergian kulu- tuksen myötä. Ruotsissa ja myös Suomessa ainakin märkäpeittauksessa oli käytössä tuhoisaksi osoittautunut alkyylielohopea siementen peittausaineen ainesosana. Avustin viiden virkeän haukanpoikasen rengastuksessa Juupajoen Salokunnassa. Harmaat Löytöjä 220 poikasesta on kolme, poikaset pysyivät edestakaisin kaikki Kuhmalahdella rengaste- heiluvassa pesämaljassaan, emotuista: 2002 rengastettu poikanen ja en nähnyt. hoikkaa pesämäntyä. 1994 kesäkuussa sain kosketuksen tuulihaukan pesintään tuolle pikkuhaukalle erityisesti tarkoitetussa lautalaatikossa. Yksi Hannu Järvisen 3.7.1997 rengastama pesäpoikanen yksilöityy näin: Erkki Korpimäen työryhmäläinen Ville Vasko kontrolloi tuon naaraan pesivänä Lapualla 26.6.2011, lähes 14 vuotta myöhemmin. risupesä rengastaja Jyrki Savolainen on Kuluvana kesänä 14. Paremman maailman unelmien agraariyhteiskunta odottaa tulemistaan, mutta leijahaukan tilanne on valoisa. Tukholmassa järjestettiin marraskuussa 1963 valtakunnallinen konferenssi kasvinsuojelumyrkkyjen vaiku- tuksesta luontoon. Jo pesineet koiraat, jotka oppivat tuntemaan saalistusmaidensa laadun, siirtyilevät vähemmän kuin naaraat. Synnyinpaikkauskollisuutta ei koiraillakaan ole, suvunjatkajat voivat aloittaa hyvinkin hajallaan. Pesälaatikot yleistyvät Kauhavan seudulla tuulihaukan pesälaatikoita oli parhaimmillaan 450, nykyisin noin 370, sillä latokulttuuri on hiipumassa. Eikö näiden luonnottomien seurausten poistamiseen olisi myös uhrattava varoja?? Miten minä tutustuin tuulihaukkaan? M inun lintuharrastukseni alkoi 1960-luvun lopulla, aikana jolloin tuulihaukkoja oli jäljellä tuo noin kymmenesosa haukan elinvoimaisista ajoista
Kiltaan kuuluu 28 jäsentä, joilla kaikilla on pitkä voimistelutausta. Tuskin kukaan osasi arvata, että voimistelu jatkuisi edelleen 70 vuotta myöhemmin. Nykyisin Naisvoimistelijoiden toiminta jaetaan neljään eri ryhmään: tarjolla on omia tunteja lapsille, nuorille, naisille ja myös miehille . Voimistelun koettiin kasvattavan kansanterveyttä ja yhteenkuuluvuutta. Uskollisuuden Killan puheenjohtaja Marjatta Tiitola kiittelee Uotilaa tiedoistaan ja taidoistaan, joita ilman historiikki ei olisi välttämättä syntynyt. . Jopa kauemmin kuin uskoisimmekaan, sillä ensimmäinen miesten voimisteluseura perustettiin jo vuonna 1875 ja seuraavana vuonna oli naisten oman ryhmän perustamisen vuoro. Voimistelu on minulle tärkeää, sillä sen avulla voin toteuttaa rytmiäni omin liikkein. yhdistyksen nimestä huolimatta. Kangasalan Naisvoimistelijat ovat aktiivisesti osallistuneet erilaisiin urheilutapahtumiin ja alansa näytöksiin, eikä voimistelijoita voi syyttää nurkkakuntaisuudesta. Esimerkiksi ensi vuonna halukkaiden on mahdollista päästä jumppaamaan kansainväliseen seuraan Gymnaestrada Helsinki -tapahtumaan. Kangasalan Naisvoimistelijat ovat osallistuneet kyseiseen tapahtumaan seitsemän kertaa. Hohto ei haihdu pois Voimistelu ryhmässä ei näytä menettävän hohtoaan ja yhdistys elääkin 2010-luvulla uusia loiston päiviään. Tällä hetkellä erilaisia viikottaisia ryhmätunteja järjestetään neljäkymmentä. Käyn vähintään kaksi kertaa viikossa voimistelemassa. Suosikkini ovat Tiitolan tanssillinen perjantai-illan voimistelutunti. Olen aiemmin toimittanut Laitikkalan kylän ja Kangasalan yhteiskoulun ja lukion senioreiden historiikkeja, joten ehkä osasin ohjata työryhmää alkuun, kertoo Uotila itse. Kirsti Uotila on toiminut Kangasalan lukiossa äidinkielen opettajana, mikä on myös epäilemättä tuonut historiikin kirjoittamiseen varmuutta. Uskollisuuden killan jäsenten tehtäviksi määritellään seuran historian eteenpäin välittäminen ja seuran tukeminen. Historiaa Uskollisuuden kilta vaalii esimerkiksi pitämällä kiinni jokavuotisista näytöksistä, joissa jokainen seuran jäsen esiintyy. Lisäksi jäsenten tehtäviin lasketaan mukaan voimistelu. . Kuvassa myös Uskollisuuden killan puheenjohtaja Marjatta Tiitola.. Nautin vaihtelevasta musiikista ja liikunnallisuus on minulle tärkeää. Olen saanut Kangasalan Naisvoimistelijoista liikunnan ilon lisäksi myös muutaman todella hyvän ystävän, joiden kanssa olen harrastanut voimistelua nämä vuosikymmenet, Uotila mainitsee. Voimistelu pysyy suosiossaan juuri näiden ominaisuuksiensa ansiosta. Toukokuussa Kangasalan Naisvoimistelijat nimesivät en- simmäisen kunniajäsenensä. Yhdistyksen riveissä jo pidemmän aikaa voimistellut Kirsti Uotila osallistui Kangasalan Naisvoimistelijoiden historiikin kirjoittamiseen. Sama asema voimistelulla on vielä nykypäivänkin Suomessa. Vuonna 1943 kangasalalaiset laittoi liikkeelle yksinkertainen ilmoitus lehdessä: ?Kangasalan naiset voimistelemaan tiistaisin klo 20 Yhteiskoululle?. Vaikuttaakin siltä, ettei voimisteluun kyllästy hetkessä. Viime vuonna kuuden hengen työryhmä kirjoitti Naisvoimistelijoiden 70-vuotis taipaleen historiikin, jossa muistellaan yhdistyksen vilkasta menneisyyttä kangasalalaisten liikuttajana. Kunniajäsen kantaa vastuuta Uskollisuuden kilta perustettiin vuonna 2008 kannattamaan Kangasalan Naisvoimistelijoiden toimintaa. 16 Keskiviikko 25.6.2014 kyliltä . Kangasalan Naisvoimistelijoiden vahvuus luultavasti onkin sen laaja kurssitarjonta, sillä yhdistys tarjoaa muun muassa latinotansseihin pohjautuvaa jumppaa ja löytyypä yhdistyksen valikoimasta niin temppukerho aikuisille mutta myös eläkeläisille suunnattu softjumppa. Naisvoimistelijat ovat pysyneet ajassa mukana kiinnittämällä huomiota tarjontansa uudistamiseen tasaisin väliajoin ja alkuaikojen tarjonnasta ollaan otettu isoja harppauksia eteenpäin. Olen saanut Kangasalan Naisvoimistelijoista liikunnan ilon lisäksi myös muutaman todella hyvän ystävän. KIRSTI UOTILA Naisvoimistelijoiden riveistä löytyy monia pitkän linjan harrastajia, selviää vuonna 2010 tehdystä jäsenkyselystä. Tuolloin melkein puolet vastaajista oli harrastanut Kangasalan Naisvoimistelijoissa jo yli 11 vuotta. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kangasalan Naisvoimistelijat edelleen voimissaan Historiikkeja ja kunniajäseniä: Hyvän harrastuksen parissa voi vierähtää tovi jos toinenkin Kangasala Voimistelu on ollut jo pitkään tärkeä osa suomalaista terveyttä. Monet ovat ystävystyneet, kokeneet unohtumattomia hetkiä ja toteuttaneet itseään voimistelun ohessa. SHL senni luttinen Kirsti Uotila (oikealla) nimettiin Uskollisuuden killan kunniajäseneksi toukokuussa
Lapset ovat iältään 3-6 vuotiaita. Tarjoamme nykyisin kokopäivähoitoa, mutta halusimme kuitenkin säilyttää historiallisen nimemme, kertoo vastaava leikkikouluopettaja Päivi Helanti. shl Senni Luttinen Englanninkielisessä leikkikoulussa kaksikielisyys näkyy seinilläkin.. Nykyään Kangasalan englanninkielisessä leikkikoulussa paikkoja lapsille on 28, kun vuonna 2008 paikkoja oli 20. Päiväkotimme voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi vanhusten kanssa kanssa, sanoo Helanti. Taneli Taylor, 4, Pikonlinnassa Kangasalan englanninkielisen leikkikoulun uusissa tiloissa. akustiikka ja ulkonäkö yhdistyvät seinällä kaksikerrosten bussien muodossa. Leikkikoulun logona toimivat bussit on askarreltu akustiikkalevyistä, jotka nekin vaimentavat päiväkodin elämän korkeiksikin yltyviä ääniä. Kangasalan englanninkielinen leikkikoulu perustettiin vuodnna 1973. Neljävuotias Helmi Alanikkula ei malttaisi pysyä paikoillaan. Leikkikoulu muutti uusiin tiloihin Kangasala Kangasalan englanninkielinen leikkikoulu vietti keskiviikkona 18.6. Helannin mukaan uusissa tiloissa hienoa on se, että toimintaa voidaan nyt jakaa pienryhmiin. Manttaalitalossa leikkikoululla oli käytössään vain yksi yhtenäinen huone. Vastaava leikkikoulun opettaja Päivi Helanti kertoo, että toiminnan jatkaminen olisi vaatinut tilojen remontointia ja modernisointia. Tähän ei kuitenkaan purkuuhan takia lähdetty. Uudet tilat leikkikoulu löysi Pikonlinnasta ja lisää neliöitä saatiin noin 50. Keskiviikko 25.6.2014 . Myös pimennysverhot on vaimentavat ääniä. Päiväkodin tekstiileihin on käytetty ajatusta ja leikkihuoneen Afrikan kuningatar -kuosiset verhot on ommellut Kangasalan Marimekon JenPia Paakkunainen-Tay- ni Ruusunen. Päiväkodin uusissa tiloissa lor kannatusyhdistyksen Kangasalan balettiopistolta sali. . Nyt leikkikoululla on erikseen huoneet askartelua ja liikuntaa varten. Toiminta uusissa tiloissa avataan ensi syksynä. Englanninkielinen leikkikoulu sijaitsi aikaisemmin manttaalitalossa, jota ei ole merkitty kaavoissa säilytettäväksi ja on siten purku-uhan alla. Liikuntaa varten vuokrattiin viereiseltä toimikunnasta huomauttaa, että uusien tilojen seinä- ja kattomateriaaleja valitessa on kiinnitetty huomiota akustiikkaan. Täällä Pikonlinnassa meillä on nyt luonto ympärillämme ja mahtavat mahdollisuudet metsäulkoiluun. Meillä oli hyvä olla manttaalitalossa, mutta nyt olemme vielä paremmissa oloissa. Olemme myös erittäin toiveikkaita yhteistyöstä muiden Pikonlinnan yritysten kanssa. avoimien ovien päiviä, jolloin halukkaat saivat tulla tutustumaan leikkikoulun uusiin tiloihin Pikonlinnassa. Tällä hetkellä leikkikoulu ei tarjoa esikouluopetusta, mutta sen aloittamista harkitaan. ? Toimintamme on laajentunut alkuperäisestään, emmekä ole enää nimemme mukaisesti leikkikoulu. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ruokailuhuoneen ikkunoita koristaa Marimekon verhot, jotka on ommellut Jenni Ruusunen. Viidakkohuoneeksikin kutsutun leikkihuoneen katossa on turvelevyjä, jotka tuovat tilaan rauhallisuutta ääniä vaimentamalla. Helannin mukaan jonoa päiväkotiin syntyy useimmiten vuoden vaiheessa, kun hoitovapaat loppuvat
Rukous- ja lauluhetki klo 18.30 Laitikkalan kirkkokalliolla, Käynti Laitikkalan koulun pihasta Koulumäentie 13, Kemppainen, Huhtanen. Vapaa pääsy ?. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 25.6. klo 10-14 Rekolassa Kirpputori ja käsityökahvila auki! To 26.6. 26.6 mennessä. Yhteislähtö Tapulinmäeltä klo 18. SAHALAHDELLA VOHVELIKAHVILA La 28.6. 0400-975277 Su 29.6. klo 16 Mattssoneilla Kuohunharjuntie 271 Anne Miettinen Australiasta. Ke 2.7. Messu kirkossa klo 10, Vesto, Huhtanen, Johanna Järvinen laulu. Ti 1.7. Torikahvio 30 v. klo 12-12.30 Kangasalan kirkossa Jessica Lehtonen, viulu ja sello Tarja Sillanpää, juonto LASTEN KIRKKOSEIKKAILU Ti-ke 1.-2.7. Suvipäivien kirkkokonsertti - Lasse Heikkilän Suomalainen messu klo 19 kirkossa. Kolehti 8.6. Immanuel, Riemumessu, Good Feather Forecast (GER), Saraste, ParkourAkatemia.ks. Kahvit. Jeesus eisyntisensortuasallis, kaikille armosta autuuden sois. Oi valitkaa tie, joka elämään vie! Kohta jo päättynyt päivämme lie? Virsi 408:1 Ke 2.7. Lähtö ja paluu pälkäneen seurakuntatalo. Kolehdit: 21.6. Lauluilta ja Leena ja Erkki Vierikan uuden kodin siunaaminen, Aholantie 29, Vesto. YHTEINEN TOIMINTA Kirkkoherranvirasto suljettu pe 27.6. Ke. Yhteislähtö Tapulinmäeltä klo 18. Lauantaisin Rekolaillat klo 18.30 Sahalahden Rekolassa. Jär. lisääwww.evankeliumijuhla. Ke 9.7. Puh. klo 18 Hyvän sanoman ilta Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14 (kahvia ja leivonnaisia) PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG Kuhmalahden Kotiseutumuseon KESÄNÄYTTELYN AVAJAISET keskiviikkona 2.7. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille Luopioisten Hautaustoimisto Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna kesä-elokuussa keskiviikkoisin klo 10-14 Myllystenpohjantie 2 NUORET Keskiviikkoisin Kesäraamis klo 18 Parkissa. Perjantaisin Reinolaillat klo 18.30 Ranta-Einolassa. klo 11 LÄHEYSTILAISUUS Seppo Virtanen ym. Ti klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi HAUTAKIVET KUNTOON Keskitie 15 Kolehdit: Lasten aseman parantamiseen eri puolilla maailmaa, Suomen Lähetysseura ry. TIEDOKSI: 29.8.2014 asti seurakunnan virastot avoinna ma, ke klo 9-14, to klo 10-17, ti ja pe suljettu. Avioliittoon vihitty: JuhoHenrik Olavi Huomo ja Anja Elina Tuomi, Leppävaaran seurakunnasta Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Sunnuntai 29.6.2014 Pyhän aihe: ?Kutsu Jumalan valtakuntaan? klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Hanna Koli, kesäteologi Marjo Hienonen, Tarja Sillanpää. klo 14 Messu Kuhmalahden kirkossa. Hanna Koli, kesäteologi Marjo Hienonen, Tarja Sillanpää. -Lisänimen kaiverrukset -Hautakivien suoristukset ja oikomiset -Pesut ja entisöinnit -Uudet hautakivet -Pronssikoristeet ja kirjaimet ENSINTIE 3 ORIVESI 045 344 28 44 info@kivikaiverrus.com www.kivikaiverrus.com Keskustie 5, 36600 Pälkäne Ke 25.6. Messu kirkossa klo 10, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Vesto,Tapio Holma, Yrjö Tala, Mattila LA 28.6. 18 Keskiviikko 25.6.2014 . klo 19 Rukousilta Su 29.6. Vankilapastori Eero Koskela kertoo uusimmasta kirjastaan ?Näky toteutuu? talolla, diakonian hyväksi. Ke 25.6. klo 18.00. Kesän teemanäyttelynä "Vanhat asiakirjat", sekä museon pysyvät kokoelmat. Museo avoinna heinäkuun ajan su klo 12-16, ke ja pe klo 16-18; osoitteessa Knaapintie 16 Tervetuloa kuhmalahtelaisen historian äärelle! Kotiseutuyhdistys. Kesäkonsertti kirkossa klo 18.30. Hartaus klo 13 Kanervassa, Kemppainen, Huhtanen. Ma 30.6. www.kangasalanseurakunta.? KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. 29.6.Pilistveren ystävyysseurakunnalle PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, ehtoollinen, Vesto. Su 6.7. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden. ?Joutukaa, sielut, on aikamme kallis, vuotemme virtana vierivät pois. Retki on ilmainen mutta ruuat ostetaan itse, varaa siis riittävästi ruokarahaa tai todella paljon evästä. ilmoittautumiset vain juha.kankaristo@evl.. klo 11.00-01.15 Retki nuorten evankeliumijuhlille Lahteen. klo 10-14 Kangasalan kirkossa Seikkailu on osa lasten Löytöretki -tapahtumaa Kangasalla. SUVIPÄIVIEN KIRKKOKONSERTTI To 26.6. Pälkäne: Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen, Kirkkohallituksen kautta 127,45?. Rukouspiiri klo 17.30 srk-talolla KUTSU JUMALAN VALTAKUNTAAN Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Messu klo 10 kirkossa, 2-rippikoulu, Repo, Kankaristo, Huhtanen, Nissilä, Lepistö. MUU TOIMINTA: Ke 25.6. Lauluyhtye Soilat, johtaa Arja Nuuttila, sekä Janne Vesto ja bändi (akustisesti). Hartaus klo 13 Kangasalan tk:n vuodeosastolla, Kemppainen Nuoret Ke 2.7. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Huhtanen Su 29.6. Torikahvion 30 v. rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen, Huhtanen. Su 6.7. klo 19 Sahalahden kirkossa Lasse Heikkilän Suomalainen messu, esittäjänä Choralia-kuoro, orkesteri, tanssiryhmä ja solistit Hanna Katajan johdolla. Vapaa pääsy - kolehti lähetystyölle. Kastettu: Enni Maria Ahvenjärvi, Vili Petteri Kaivo-oja, Nooa Oliver Kallio, Michelle Aili Marja Lepokorpi, Akusti Vilho Johannes Lindfors, Silja Matleena Mäkelä (Kuhmalahti), Iina Elli Ojala, Miro Lauri Olavi Siiki, Elmo Oskar Säily, Matias Usko Eerikki Veijalainen Kuulutettu: Pentti Kalervo Koskinen ja Raili Sinikka Kymäläinen, Teemu Kalevi Pälli ja Loviisa Vilhelmiina Mäkinen, Mikko Matias Ikäheimo ja Mari Susanna Korhonen, Antti Mikael Tiili ja Ida Jemina Gummerus, Juha Paavo Salo ja Jenny Julia Parviainen Kuollut: Armas Emanuel Sappinen 92 v. Ajankohtaista verkossa . Haitin koulujen jälleenrakentamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.400,75?. 22.6. Laitikkalan diakonia- ja kinkeripiiri. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ Su 29.6. klo 18 Ranta-Einolassa Nimikkolähettimme Annukka Isokoski Bangladeshista. Markku Viitala, Jussi Tamminen. KESKIPÄIVÄN JUONNETTU MUSIIKKITUOKIO Ke 2.7. 2.7. Torikahvio klo 10-13 srk- Jumalanpalvelukset Kangasalla Ke 2.7 Heinä-Maria, Pyhän Mikaelin kirkon vihkimisen vuosipäivänrukous- ja lauluhetki klo 19 rauniokirkolla Kemppainen, Huhtanen. To 3.7. Iltamessu klo 18 kirkossa, Kemppainen, Eero Koskela, Huhtanen, kirkkokahvit srk-talolla. juhlakahvit srk-talolla Ke 2.7. Kasvavien kirkkojen julistus- ja seurakuntatyöhön 495,74 ?, SLS. PIHASEURAT La 28.6. Ämmätsä: Medialähetys Sanansaattajien Japanin Keikon kirjelaatikko ?ohjelmalle 305, 45?. Esiintyjinä mm
Toimittuaan siellä vuosikymmenen Kena saattoi julkaistavaksi kirjasen ?Tietoja Luopioisten seurakunnasta?. Siihen hän oli koonnut muistiin merkintöjään Luopioisten vuosilta eli ?mink´sattumalta kuulin, sen muistiin kohta kirjoitin?. Hän valittaa, ettei voinut enää tavoittaa vanhoja luopioislaisia eikä pitäjän arkistoja, joista olisi saattanut tarkistaa tietojaan. Kun tuonaikaisella kanttorinpalkalla perhe ei oikein tullut toimeen, Toimi oli myös silloisen Kelan asiamiehenä. Isättömyys on monien kansakuntaa koettelevien vaikeuksien juuri. Isättömyyttä aiheuttivat vuosisadan alkupuoliskolla kansalaissota ja sodat Venäjää vastaan, jotka veivät isän kymmeniltä tuhansilta perheiltä. Jälkipuoliskolla, vaikka rajoilla on ollut rauhallisempaa, isättömyyden kirous on periytynyt sukupolvelta toiselle lisääntyvien avioerojen, työnarkomanian ja alkoholismin kautta. Hän toteaa lopuksi ?jätin kesken työni tämän: Allapäin pahoilla mielin.. Pälkäneen kirkon iltamessussa kello 18 saarnaa Pälkäneelläkin pappina hetken aikaa toiminut vankilapastori Eero Koskela. Messun jälkeen kirkkokahvilla hän kertoo uusimmasta kirjastaan Näky toteutuu. Eero Koskelan tarina on kertomus siitä, miten sydämen vallannut näky yhdessä persoonallisen lahjakkuuden ja tinkimättömän työn kanssa voi auttaa saavuttamaan mahdottomalta tuntuvan päämäärän. Tie vankilakierteestä teologisen tiedekunnan kautta vankilapapiksi on henkeäsalpaava kertomus. Kirja kertoo aidon Jumalan kosketuksen seurauksista ihmisen elämässä. Ahvenjärvi siirtyi vuonna 1962 synnyinpitäjänsä kanttoriksi ja oli siellä virassa eläkkeelle asti. entiset Luopioisten rippikoululaiset kutsuivat Toimi Ahvenjärven muistelemaan entisiä aikoja, hänen muistelunsa olivat niin elävät ja värikkäät, että pyysimme Toimia kirjoittamaan niitä meille paperille muistojemme tueksi. Meni muutama kuukausi, ja saimme 168 käsinkirjoitettua vihkonsivua muisteluksia. Nämä on tänä keväänä kotiseutuyhdistys Kukkia-Seura julkaissut kaikkien luettavaksi. Kirja kertoo konkreettisesti, miten Eeron halu tehdä yhteistyötä Jumalan kanssa on tuonut hänen elämäänsä myös menestyksen avaimet. Eeron ahkerointi rikoksen poluilla vei hänet täydellisen perikadon partaalle. Uudessa elämässä hänen ponnistelunsa Jumalan siunaamana ovat tuoneet mukanaan menestyksen ja siunauksen. Choralia-kuoro: Luvassa uudempaa hengellistä musiikkia Kesäkonsertti Sahalahden Suvipäivillä Sahalahti Sahalahden Suvipäivillä torstaina 26. Kenan kirjasta on otettu vuonna 1978 uusi painos, jota on vielä saatavilla. Aleksander Kenan pieni kirjanen . Kun Vankilapastori Eero Koskela Pälkäneellä Sunnuntaina 29.6. Se lienee viimeisimpiä kuvia tuosta Luopioismuistot jäivät Toi- kirkosta . Olkoon teos myös kiitos itsenäisyyden puolesta taistelleille veteraaneille ja jälleenrakennustyön Choralia-kuoro esiintyy Sahalahden kirkossa torstaina. väsymättömille sankareille. Suomalainen messu on samalla joutsenlaulu vuosisaChoralia-kuoro dalle, joka viime hetkillään on päästämässä käsistään sen, mitä johtaa Hanna Kataja ristilipun alla on rakennettu: Ville Hatanpää, lyömäsoittimet kristilliset arvot, puolueettoMikael Lindell, kitara muuden ja valtiollisen suvereenisuuden. Kuoron miessolisti Markku Antola on Sääksmäen nykyinen kirkkoherra. Mikä Suomalainen Messu? Suomalainen Messu on Jumalan ja suomalaisen vuoropuhelua. kesäkuuta esitetään Lasse Heikkilän Suomalainen messu. Hän on kutsunut luokseen meistä jokaisen omana itsenämme. Teollaan Jeesus kuitenkin opetti meille, että hän on tullut meitä jokaista täältä hakemaan. Viimeisenä jää korviini kaikumaan virren sanat ?joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kan- taa!?; toisinaan on hyvä päästää omaista ja toisten asettamista vaatimuksista irti, muistaa, että Isä pitää meistä kaikista huolen ja että joka päivälle on annettu ikuisen elämän toivo! Henrik Pääkkönen Kesäteologi Kangasalan seurakunta Luopioismuistoja Lapista asti Tänä vuonna ovat nousseet jälleen vaikuttavasti esille kahden Lapin miehen muistot Luopioisista ja se, miten täkäläinen elämä on heihin vaikuttanut. Heistä ensimmäinen on 1800-luvulla kiertokoulunopettajana Luopioisissa toiminut Aleksander Kena. Niihin perehtyen pääsee elävästi 1950- ja -60-lukujen Luopioisiin. Muutama vuosi sitten Toimi Ahvenjärvi lähetti Pälkäneen kirkkoherranvirastoon Annikki-vaimonsa isoisän, arkkitehti Berndt-Waldemar Blomin piirroksen Pälkäneen vanhasta kirkosta vuodelta 1880. Hän on katsonut kaikkien niiden rajojen yli mitä me olemme luoneet itsellemme ja toisillemme Jeesuksen ristintyössä. Sunnuntain evankeliumin tekstissä Sakkeus, pieni ja halveksittu mies, sai vieraakseen Jeesuksen. Muut paikalla olleet halveksivat Jeesusta siitä, että hän meni syntisen miehen vieraaksi. Keskiviikko 25.6.2014 . Se soi anteeksiantoa ja sovintoa. Konserttiin on vapaa pääsy. Pauliina Kuokka, Sari Marenk, Marika Pääkkönen, Tuire Ruuska ja Sari Sulin tanssiryhmä: Auli Mäki, Riitta Salunen ja Hilla Karaksela. Hän jatkoi opintojaan ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1888 ja opettajaksi Sodankylään. melkeinpä vihkonen . Sydän-Hämeen Lehti sana 19 Voimaksi viikolle Kutsu Jumalan valtakuntaan Tulevaa Sunnuntaita miettiessäni muistelen tarinaa kivenhakkaajasta. Vuosituhannen Sami Moilanen, kontrabasso vaihtuminen tuo mukanaan Mikko Helenius, harmonikka epätietoisuuden kansakunnan paikasta uudessa maailmanjärElina Törmä, viulu jestyksessä. solistit: Anne Ahola, Markku Antola, Maarit Huttunen, Kesäkonsertti torstaina 26. toistaiseksi. Esko Koskenvesa mille kuitenkin eläviksi. Hän oli paikkaansa tyytymätön mies, joka halusi olla jotain muuta. Tarinassa Jumala päätti antaa kivenhakkaajalle opetuksen. on koostaan huolimatta melkoinen opas Luopioisten vaiheisiin. Kenan vuonna 1893 ilmestyneen julkaisun painatuksen rahoitti kunnallismies ja maanviljelijä Nahum Sarkanen. Samalla se rohkaisee paitsi perehtymään menneitten vaiheiden asiakirjoihin myös kirjaamaan muistiin elämän pieniä yksityiskohtia, joista myöhempien aikojen luopioislaiset ovat kiinnostuneempia kuin osaamme kuvitellakaan. Kuusi vuosikymmentä Aleksander Kenan kirjan ilmestymisestä Luopioisiin saatiin kanttoriksi Toimi Ahvenjärvi. Hän oli kotoisin Alatorniolta. Ahvenjärvi oli erinomainen seurakuntalaisten kanttori, joka sai seurakuntalaisia liikkumaan ja laulamaan. Kivenhakkaaja omien toivomustensa mukaan muuttui ensin auringoksi, siitä pilveksi, josta joeksi, josta vuoreksi ja lopulta takaisin kivenhakkaajak- si. Lisäksi hän toimi järjestötehtävissä, muun muassa Kukkia-Seurassa nimismies Reino Vihervuoren ja opettaja Altti Havaksen kanssa. Rouva Lyydia Heikkilä Luopioisten kirkolta totesi katseltuaan Ahvenjärven toimintaa muutaman vuoden: ?Jos Ahvenjärvi on ajatellut Luopioista pitää vauhdinottopaikkana, ei saa viipyä viittä vuotta kauempaa täällä, muutoin jää tänne lopuksi ikää.. Suomalaisen Messun Sahalahden kirkossa järjestetyssä konsertissa esiintyy Choraliakuoro. Choralia-kuoro on Messukylän seurakunnan kuoro, joka perustettiin syksyllä 2001 silloisen kanttorin Jani Kenttälän toimesta. Choralia - kuoroa on johtanut vuodesta 2005 lähtien kanttori Hanna Kataja sekä vuosien varrella myös kanttorit Lari Kettunen, Anna-Julia Peippo ja Katja Viljamaa. Kuoro laulaa pääasiassa uudempaa hengellistä musiikkia ja on laulanut Messukylän seurakunnan tilaisuuksien lisäksi useissa erityismessuissa Tuomas-messuista Tuhkamessuun ja Kansanlaulukirkkoon. Lisäksi kuoro on tehnyt kaksi ulkomaan matkaa: Tukholmaan vuonna 2005 ja Dubliniin vuonna 2010. Hän pitää liittonsa, on aina saatavilla ja rakastaa ehdoitta. Suomalainen Messu on myös kunnianosoitus kansallisen kulttuurin pioneereille, Runebergille, Lönnrotille, Snellmannille, Cygnaeukselleja Topeliukselle, joiden elämäntyössä luonto, kansanperinne, historian tapahtumat ja niihin liittyvät tunteet, isänmaallisuus ja usko sulautuvat kokonaisuudeksi, joka on suomalaisuutta sellaisena kuin isämme sen tunsivat. Konserttiin on vapaa pääsy. Hän ei todella välitä siitä, minkä merkkisissä vaatteissa kuljemme, mitä autoa ajamme, tai minkä laatuista näkkileipää syömme. Kaikki toivomuksensa hän esitti siinä toivossa, että seuraava olisi edellistä mahtavampi ja parempi. Tarina tuo aina hymyn huulilleni mielikuvituksellisuudellaan, mutta sillä on hyvä opetus. Kirja on jatko vankilan sellissä tapahtuneelle Jumalan kohtaamiselle. Kirjan sanoma on, miten sydämessä syntynyt usko Jumalaan toimii käytännön elämässä. kesäkuuta kello 19 Sahalahden kirkossa. Jumala, Isien Isä, tulee vapauttamaan Suomen kansan tästä kirouksesta. Se kertoo kuinka kaikilla meillä on paikkamme ja kuinka kaikki olemme yhdenvertaisia Jumalan edessä
Punkalaitumen yhdistys on kutsunut kesäpäivän viettoon Punkalaitumen Särkkään 1.7. Muistakaa sään . klo 14. ? Karinkiertäjät. klo 19. klo 13-14.30. Torikahvio 12-14.30. ? Pälkäneen Eläkeläisten kerhon kesäretken linja-auton aikataulu ja matkareitti 2.-3.7.: Klo 7.30 lähtö Salmentakaa, Luikala, Pohjalahti, Lahdentie, harjun yli Onkkaalantielle, klo 8 Pälkäneen torilta Onkkaalantietä Kankaisiin, Lahdentietä Iltasmä- 20 Kuka. Ke 2.7. Peräkontti/ pihakirppis su 29.6. klo 12-16 Vehkajärven koululla, Mattilantie 6. Myyntipaikan ennakkovaraukset henk. klo 14-21. Haltiapäivät torpalla la 5.7. ja su 29.6. Ensimmäisen rivin paikoilla ei ole katosta! ? Hauhon Kesäteatteri esittää 10-vuotisjuhlanäytelmän Lautsiassa, Lautsiankuja 20, Minna Canthin Anna Liisa. www.hauhonkesateatteri.fi ? Kuhmalahden Kotiseutuyhdistys. Museon ympäristön siistimistalkoot ti 1.7. klo 17.30. 040 755 4231/Lilja. ? Kukkian Koukku. Mato-onkikilpailut, samalla cup 5, su 29.6. Kokoontuminen Rautahovilla klo 8. ? Kaukkalan Ratsastajat Hoitohevosilta to 26.6. Sarjat 7 vuotiaista ylöspäin. Lajiohjelma nähtävissä Luja-Lukon yleisurheilujaoston kotisivuilla. Suunnistus. Matkalta pääsee kyytiin. Ilmoittautuminen klo 17.30 alkaen. Sydän-Hämeen Lehti Huveja keen, takaisin Lahdentietä Sammonkulmalle, Kyttäläntie, Onkkaalantietä torille ja sitten kohti Keurusselkää. ? Kangasalan Karjalaseura. Välipysäkeiltä pääsee mukaan. Maalaustalkoot majalla la 28. Missä. Kesätori Luikalan työväentalolla la 28.6. Uistelutreffit la 28.6. SydänHämeen rastit Sappeenvuoren kartalla ke 25.6. klo 17-19. klo 11-16 lasten piirakkakurssi. To 3.7. Ennakkoilmoittauminen: marissa@ sci.fi ? Vehkajärven Nuorisoseura. linja-auton aikataulu: Ruotula 6.50, Nattari 7.00, Suorama 7.10, l-autoasema 7.20 ja Alatie 7.30. klo 10 alk. ? I N Ä S E K N U N I M ? A S I K A V U K O VAL EEN LEHTI M SYDÄN-HÄ A I M L U K Ö K ETSII NÄ KESÄÄN! LAITA VIESTIN OTSIKOKSI "MIN PALKINTON A CANON IXUS 265 H S -DIGIKAM ERA. LISÄKSI MU ITA PALKINT OJA! UN KESÄNI". YÖS YHTEYSTIETO SI. KUVAKISAN SATO A JULKAISTAAN K ESÄN AIKANA! KILPAILU PÄÄTTY Y KE 9.7. LISÄÄ VIESTIIN M Sydän-Hämeen Lehti. Pe 27.6. klo 18-20. Reitti kulkee Jalmarinkodon kautta linja-autoasemalle. Apu on tarpeen puskien siistimiseksi. ympäristön siistimiseen sopivaa työkalua. ? Luikala-PohjalahtiSalmentaka kyläyhdistys. klo 13 Pirunpeltoteatteriretki Pyynikin kesäteatteriin. Kuljetus lähtee Mäntylän tallilta klo 11.45. Kokoontuminen kk:n uimarannalla klo 12.30. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. ke.9. 7. Mukaan kannattaa ottaa harava, oksasakset, raivaussaha ym. Ponitalutus keskiviikkoisin 18-19. klo 20. ? Iharinkosken Kyläyhdistys ry. klo 12-17 Ohjelmaa, ruokailu, kahvi ja tanssia. klo 18 Onkkaalan urheilukentällä. Radat 5, 3 ja 1,5 km. Mitä. Ohjelmaa, kahvio, tanssit. ? Sahalahti-Seura ry. Hilja Grönforsin konsertti Rajalan kämpällä su 29.6. klo 18-20 kesäkahvio avoinna Iharin Myllytorpalla. ? Pälkäneen LujaLukko yleisurheilu. Yleisurheilun sarjakilpailut to 26.6. klo 18-20 aloitetaan opastus kyykkäpeliin. Opastus Luopioistentieltä (322) ja Sappeentieltä (3230). ? Sotainvalidien Kangasalan osasto. 20 Keskiviikko 25.6.2014 tulossa ja menossa mukainen varustus. koht. koululle kesäkahvioon. Paikat ilmaisia ja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. ? Pälkäneen metsästysseura. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Tied. p. klo 11-16 lasten piirakkakurssi. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Pyynikin kesäteatterin Hankin linja-auton aikataulu 29.06.: Tursola 16.20, Sahrami 16,35, Mäyrävuori 16.45, K:ala la 16.50, S-market 16.55. ? Haltian kylätoimikunta. museolla os. Knaapintie 16. Sieltä lähtö klo 11.50 ja ajetaan vanhaa Kangasalan tietä. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt ? Sahalahden Martat. Perinteiset Martta-tanssit Salmentaan lavalla la 28.6. Äijälässä, os. Liuksialankuja 33: To 26.6. Sokkomatkan 4.7
Sydän-Hämeen Lehti LIEKKIFEST PE 27.6. Karaoke terassilla klo 19 alkaen Meiju Suvas Terassilla Trubaduuri Kaide LIEKKI BUFFET joka päivä klo 11-17 Keittiöltä: LA 28.6. Kahvila . Sisustus . 03-5365400 Ma-To 8.30-21 Pe 8.30-24 La 8.30-02 Su 10-21. Avoburger Karaoke terassilla klo 19 alkaen ristikkoperunoilla Juha Metsäperä Terassilla Jukka Törmä 10? KIRPPUTORI avoinna takapihalla teltassa, poikkea penkomaan! ! PUUTARHAa o l u t e v r e T MYYMÄLÄSTÄ Kekkilän puutarhamulta (50 l) 4 säkkiä/13.95 Puutarhaturve (80 l) 2 säkkiä/10.00 AVOINNA: . Lounas . A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Keskiviikko 25.6.2014
22 Keskiviikko 25.6.2014 tulossa ja menossa . Kuvatessaan luontoa ihminen tekeekin aina kuvan ihmisluonnosta, Virpi Leinonen toteaa. Kun katsoo tarkkaan kosmoskukkaa, sen keskustasta saattaa löytää auringon ja tähdet. Tiedettä ja taidetta Virpi Leinosen elämä on ollut jatkuvaa vuorottelua tieteen ja taiteen välillä. . Näyttelyissäkin kulkua ohjaavat yhteiset tarinamme ja myyttimme, Virpi Leinonen miettii. Muistot kosmoksesta Virpi Leinonen kertoo, että intensiivistä näkemistä ja tarkkailua ohjaa myös mielen hiljainen tieto. Se voi jopa ohjata ottamaan kameran oikealla hetkellä käteen. . Se tarvitsee katsojansa, aivan kuten ihmeetkin ihmettelijänsä. Tieteen tulokset osataan aina kirjoittaa niin kerronnallisesti, että ihmisen mieli pystyy ne helposti omaksumaan, Leinonen pohtii. Ihmisen kiertäessä taidenäyttelyä, luovat aivot myös silloin mielessään juonellista tarinaa. Erillisistä töistä syntyy vähitel- len mielessä kokonaisuus, joka hahmottuu tarinan kaltaiseksi. . Kokeilin ottaa lähtökohdaksi runoilijoille ominaisia värejä ja kuva-aiheita. Hänen taiteessaan luonto on ihmeiden sammio. Vaikka biologinen luonto ei olisi riippuvainen ihmisistä, luonnon pohjalta tehty taide ei ole. Mitä. Se on saanut syntykiIrene Riihimäki pinänsä Leinosen yliopistoajoilkukkia ennen kuin yö on taas niin pitkä, että tähdet näkyvät, Leinonen kuvailee lapsuuden kukkaansa. Virpi Leinoselle kukat tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia sommitella muodoilla, väreillä ja liikkeellä. Sitten siellä onkin taivaalla jokin hurja kuvio, Leinonen kuvailee arjen ihmeellisiä tapauksia. Virpi Leinosen monet aiheet kumpuavat myös lapsuuden muistikuvista: miten valo silloin välkähteli syvällä kirkkaassa vedessä tai taittui monin värein jääkimpaleesta. puhelin (03) 539 9800. Valokuvataiteilija Virpi Leinosen teokset ovat täynnä puhtautta ja raikkautta. Virpi Leinonen ja näkemisen hetki Vuolijoki Ihmeet ovat asettuneet Vuolijoella AteljeeGalleria Virpin & Orbin seinille. Taiteilija Virpi Leinosen teoksissa klassiset aiheet kohtaavat modernin lähestymistavan ja tekniikan. Missä. Valokuvataiteilija Leinosen aiheet vaihtelevat liikehtivistä kukista, kirkkaaseen taivaaseen ja päättyy jään fantasiamaailmaan. Virpi Leinosen taiteessa luonto on aiheiden yhteennitoja. Taiteilija kuitenkin vierastaa luonnon korostamista, sillä kun puhumme luonnosta, puhumme yleensä ihmisen luomasta käsitteestä "luonto". . Valalle ominaisia värejä olivat ihmisen ja erityisesti naiseuden myyttiset värit punainen, musta ja valkoinen. Valkoinen kuvaa neitseellistä nuorta naista, punainen hedelmällistä naista ja musta vanhaa viisasta naista, Leinonen kuvailee moniulotteista työtään. Virpi Leinosen näyttely on täynnä kerroksellisuutta, ikonisia merkkejä ja symboleita. Nyt hänellä on työn alla tohtorintutkinto Helsingin yliopistosta. Kiinnostus sekä taiteeseen että tieteeseen on kuitenkin aina ollut vain edullista, sillä usein niiden maailmat yhdistyvät kiehtovalla tavalla. . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. - 15.7.. ja sanat. Hän pohtii taiteessaan ajan olemusta, havaitsemista ja merkityksellisyyden kokemista. Joskus sisällä ollessani tulee olo, että nyt täytyy mennä ulos katsomaan taivaalle. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteilijaksi ja Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Esimerkiksi kun miettii tiedelehtien kuvitusta, niin sehän on aivan huippuluokkaa, aivan uskomattomia kuvia. Tiede myös popularisoidaan hyvin hienosti. Näyttelyn maalaukset ovat Katri Vala -sarjasta. Eikä kukka voi kesällä ta, kun hän tutki suomalaisten klassikkorunoilijoiden väri- ja mielikuvamaailmaa. . Myös lapsuuden oman kukkapenkin kosmoskukat tulivat aikuisena taiteeseen, tavalla joka näkyy myös AteljeeGallerian Virpin & Orbin seinillä. . Jälleen voi nähdä sen, kuinka ihmisen läsnäolo säilyy mukana, vaikka töiden aiheet löytyvätkin luonnon ihmeellisyyksistä. . Miksi kukalla on avaruuden nimi. Yhdessä ne kutRunoilijoiden värit suvat yleisöänsä AteljeeGalleria Näyttelyn ainoa maalaussar- Virpiin & Orbiin Vuolijoelle. Valokuvataiteilija Virpi Leija eroaa muista IHMEITÄnäyttelyn töistä siten, että sen nosen taidenäyttely IHMEITÄ pohjalta löytyvät ihmisen teot Virpi&Orbissa 19.6. Hänen valokuvansa ovat tallentaneet intensiivisen näkemisen hetket, jotka eivät tule luonnossa enää koskaan takaisin, mutta jotka ovat nyt ikuistettuna taiteeseen. Virpi Leinosen valokuvat ovat käsittelemättömiä ja jo kuvaushetkellä sommiteltuja. Tämä tuo hänen teoksiinsa erityisen puhtauden ja raikkauden tunnun. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Jossain vaiheessa minusta piti tulla biologi, mutta sitten taipumukset tähän veivät voiton, hän kertoo hymyillen. Taipumuksia Virpi Leinosella on moneen. Kun kuvaan kukkaa, kuvaan aina myös jotain ihmiselämälle vertauskuvallista, sillä myös ihmiset kasvavat, kukoistavat ja kuihtuvat, Virpi Leinonen kertoo. Ihmisen kasvu ja kehitys kiinnostavat muutenkin taiteilijaa aiheena. Näyttelyssä nähdään myös, miten taidehistorian ikoniset kukat, tulppaanit, muuttuvat kuin maalauksiksi, ja monet muutkin kukat omaa valoaan hehkuviksi voimakukiksi. . Kukan keskusta on kuin keltaisista tähdistä rakentunut aurinko
Kyseessä on päiväkurssi, joten ei huolta, jos maanantaina ei ehdi vielä mukaan. Kun torstaina Löytöretki pistää pillinsä pussiin Villa Armaassa, astuu esiin Anja Lehtisen Kalligrafia . Ensi viikon maanantaina alkava Lasten löytöretki ulottuu myös taidegalleriaan. Maanantaista torstaihin gallerian tiloissa nautitaan oman elämänsä taiteilijuudesta tekemällä oma taideteos. Pirjo Haltun ja Anja Lehtisen lisäksi myös Eija Kotovaara ja Ulla Malinen pitävät oman alansa kurssit kesän aikana gallerias- sa. saakka. Pirjo Halttu palaa myöhemmin takaisin Armakseen heinäkuun lopulla, kun hän vetää Armaassa maisemamaalauskurssin. Villa Armas tarjoaa nyt kesällä tapahtumia myös lapsille. Samaan aikaan esillä on myös oululaisen kuvataitelija Pirjo Haltun Näkemisen salaisuudet -näyttely. Haltun teokset ovat pastelli-, akvarelli- ja öljyvärimaalauksia. Keskiviikko 25.6.2014 . Ensi viikonloppuna Ulla Malisen kanssa päästään kirjansidonnan saloihin ja heinäkuun alussa puolestaan Eija Kotovaara opettaa halukkaita maalaamaan ikoneja. Elokuun loppupuolella Anja Lehtinen tulee kalligrafiakurssinsa kanssa takaisin Villa Armaaseen. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla http:// www.survo.fi/swap/ristikot.htmltehtävän tunnuksen #353-45865. #353-45865 Vaikeusaste 10 A 1 B 4 2 3 C D E 3 9 2 33 14 29 24 63 23 13 19 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 36 A B C D 1 16 13 8 10 47 2 6 5 1 2 14 3 14 11 3 7 35 4 15 12 4 9 40 51 41 16 28 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. tai 88-vuotiaan Signe Niemen käsitöitä, jotka lämmittävät Villa Armasta syyskuun viimoissa. Pikonlinnan upealla alueella sijaitseva Villa Armas on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-18. Galleriaan on vapaa pääsy. Pirjo Haltun pitämä maalauskurssi järjestetään 31.7.?4.8.. Ilmoittautumiset viimeistään 18. heinäkuuta. Lisää kesän tapahtumista voi lukea esimerkiksi Villa Armaan Facebooksivuilta. Survo Ristikon 307 ratkaisu Survo-ristikko 308 Ristikko on täytettävä luvuilla 1-15 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annetuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Mukana ovat muun muassa Ilkka Virtanen, Kimmo Pyyk- kö, Anssi Kasitonni, Outi Heiskanen ja Janne Laine. Avajaisia vietetään perjantaina 27. Grönforsia säestävät Valtteri Bruun ja Kiureli Sammallahti . Konsertin järjestää ja kahvia tarjoilee Sahalahti-Seura. Rajalan kämpälle löytää parhaiten sekä Sahalahden että Luopioisten suunnasta seurailemalla Laipanmaan retkeilyreitistön opasteita. Kolmen pitkän linjan muusikon yhtye Kuohijoelle Instrumentaalipainotteinen voimatrio Southpaw Steel'n'Twang esiintyy Aslak And The Eskimos klubilla Kuohijoella ensi lauantaina. Pedaali- ja lap steel -kitarat ovat bändin musiikissa keskeisessä roolissa, strato- ja telecaster tuovat oman lisänsä keitokseen. Vuonna 2013 Jemma- palkitun Ville "Lefty" Leppäsen hoitaessa edellä mainittuja tontteja kutovat rumpali Tero Mikkonen ja basisti Jp Mönkkönen groovea kitarasirkuksen väkeväksi alustaksi. Teokset ovat nähtävillä ensi sunnuntaihin 29.6. kesäkuuta kello 18?20. Näyttelyn avaa professori Aulis Aarnio . kesänäyttely esittelee neljäntoista taiteilijan teoksia sisällä ja ulkona. Sydän-Hämeen Lehti 23 tulossa ja menossa Galleria Villa Armas: Tänä kesänä Villa Armas tarjoaa runsaasti näyttelyitä ihasteltavaksi, mutta myös mahdollisuuden taiteilijaelämään Villa Armaassa taidetta tehdään myös itse Taidepappilassa vietetään 43:tta kesää. Taidepappila eläimellisenä Kuhmalahti Kesänäyttely "Eläimellistä menoa" alkaa muotoutua nyt kun Paula Blåfield tuo riehakkaat keraamiset pupujoukkonsa tänne. Taidepappilan 43. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Hän on tehnyt suomalaista romanimusiikkia tunnetuksi maailmalla yhtyeensä Lat?o D?intan kanssa. Hilja Grönfors konsertoi Rajalan kämpällä Laipanmaassa ensi sunnuntaina 29. kesäkuuta kello 14. Southpaw Steel'n'Twangin musiikillista linjaa on hankala luokitella; se on rytmimusiikin eri tyylilajeista kudottua maisemamaalausta. Valmistuneet Paavo Virta Sahalahdelta on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan vuorovaikutteinen teknologia. Tanja Andrejeff on valmistunut filosofian maisteriksi Nanotieteiden koulutusohjelmasta Jyväskylän yliopistosta. Kangasala Pikonlinnan entisen tuberkuloosiparantolan alueella riittää tilaa kaikille. kirjaimista taidetta -näyttely. Paikkansa sieltä on löytänyt myös Galleria Villa Armas, joka tarjoaa kesän ajan ilahduttavan paljon katseltavaa ja puuhailtavaa. Tällä viikolla maanantaista keskiviikkoon 6-12 -vuotiaat pääsevät kuvataideleirille Villa Armaassa. Sina Kujansuu lausuu näyttelyyn sopivan runon ja Assi Madekivi soittaa viulua. Madekiveltä on näyttelyssä myös ryhmä "lukevia kissoja". Romanimusiikkia Rajalan kämpällä Musiikki on olennainen ja valtaväestönkin hyvin tuntema osa suomalaista romanikulttuuria. Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors on romanien perinnelaulun tallentaja ja taitaja. Kyseessä on neljän päivän kurssi. Jos kurssit eivät ole kiinnostuksen kohteesi, voit yksinkertaisesti mennä katsomaan Taina Sahlanderin valokuva- näyttelyn 5.-31.8. Kalligrafiaan taipuvaiset voivatkin siis perehtyä aiheeseen huolella ensin Lehtisen näyttelyssä ja sittemmin hänen opeissaan. Armas Branderin kadulla keskitytäänkin tänä kesänä taiteen katselemisen lisäksi myös sen tekemiseen
Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Kahvituksen hoitaa Luopioisten Martat Pytingin terassilta ja Kuhmalahden iso leijonaorkesteri LC-Band Kuhmalahti tarjoilee musiikillisia elämyksiä kahvittelun lomassa kello 11 asti. Pytingissä kuntainfo, myymälät ja kahvila ovat avoinna kello 15 asti. 24 Keskiviikko 25.6.2014 tulossa ja menossa . kesäkuuta asti. on Ravintola Liekissä jo aikaisempinakin kesinä järjestetty Liekkifest ?tapahtuma, joka alkaa kello 19. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Mitä. Töitä on esillä seuraavilta: Sirpa Laaksonen, Helvi Jousmäki, Hannu Lantila, Antti Nikkinen, Timo Piilemä, Vuokko Valkonen, Ilma Virtanen ja Anni Yli- Luopioinen Vellikellon soitto avaa Luopioisissa kesälauantain 28.6 kello 8.30. ?6.7. Ryhmää on töissään ohjannut Irene Karanka. Se on merkki siitä, että kunnan kesäpäiväkahvittelu Pytingissä on valmis alkamaan. Lämpimät värisävyt piristävät katsojan mieltä koleanakin kesäpäivänä. Kesän näyttelyitä Vihavuodessa Runsauden pula: Heinäkuussa näyttelytilaan tuodaan roppakaupalla iloa Vihavuosi Vihavuoden Koskikahvilan näyttelytilassa on kesän aikana nähtävillä taidenäyttelyitä useilta eri taiteilijoilta. Parhaillaan näyttelytilassa on esillä Vanajaveden opiston opiskelijoiden ja Hauhon taidepiiriläisten näyttely. Näyttely kestää 29. Missä. puhelin (03) 539 9800. Maisemakopteriin voi tutustua lauantaina Luopioisten keskustassa jos sää sallii. Luopioisissa rento lomakauden aloitus Marja-Terttu Jokisen suurikokoinen maalaus esittää pariskuntaa leppoisissa lomatunnelmissa. Keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin ovi on auki kello 14?18, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10?14. Antti Nikkisen teos kuvaa hirviä. Navetalta kirkonkylän halki Kukkian Kädentaitajien Makasiinille ja Maisemakopteriin voi tutustua lauantaina Luopioisten keskustassa jos sää sallii. muodostuu essupisteistä, joissa on näytteillä nykypäivän ja muistojemme essuja. Kussakin essupisteessä voi tutustua järjestävän yhdistyksen toimintaan tai yrityksen palveluihin ja tuotteisiin. Yleisö saa äänestää parhaan essun ja palkintona on jotakin hauskaa. Sään salliessa yleisö saa ihmeteltäväkseen Copterfilms Finland Oy:n miehittämättömän maisemakuvaukseen tarkoitetun pienoiskopterin, joka tallentaa kirkonkylän näkymiä ja kesäpäivän viettoa. Yleisö voi seurata kopterin lentoa sekä kopterin käyttöön liittyvää uutta tekniikkaa muutenkin. Essuja Mikkolan Navetalla.. Ohjelmassa on karaokea ja seudun hieEssuja ja helinoimmalla terassilla viihdytkopteriperspektiiviä tää Jukka Törmä. Samoin ovet ovat auki Mikkolan rakennuksiin: Pytinkiin, Navetalle, Luhtiaittaan ja Jyvämakasiiniin on levittäytynyt Luopioisten taidekesän Totuuden kaleidoskooppi-näyttely, jonka on toteuttanut Muodonmuutoksia ry. Illalla juhlitaan Liekkifestissä Lauantaina 28.6. Seuraavaksi Koskikahvilan näyttelytiloissa nähdään Seija Vainikan ja Sirpa Laaksonen maalauksia. Päivi Mikkolan maalauksen sorea ballerina valmistautuu tanssituntiin. koostuu puolestaan Kirsti Sutisen ja Riitta Mäkelän maalauksista. Näyttely on esillä Koskikahviossa ja se kestää heinäkuun loppuun asti. Ilon tuojat -kesänäyttely Maalauksia Sahalahden Makasiinilla Sahalahti Valkeakoski-opiston Sahalahdella kokoontuva maalausryhmä on ripustanut uusimmat työnsä esille Sahalahden Makasiinin yläkertaan. Juha MetKukkian Kädentaitajat pukee säperä yhtyeineen aloittaa kylän keskustan essuraitiksi. myöhemmin ja jatkaa illan Essuraitti kulkee Mikkolan lopputunneille saakka. Hinkkala. Näyttely on avoinna samoina aikoina kuin Makasiinin alakerrassa näytteillä olevat valokuvat eli 26.6. Samaan aikaan Luopioisten tori on jo herännyt perinteiseen lauantai-aamun kukoistukseensa. Kunnan kesäpäiväkahvitteluun tuo kunnan tervehdyksen hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Pytingin puistossa Pälkäneen kunta tarjoaa kahvit
Illaksi koko viisikko suuntasi kirkkovenerantaan Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistyksen järjestämään juhannusjuhlaan. ?Lapset halusivat nähdä kokon. Lasten löytöretki sisältää monenlaista erilaista ohjelmaa eripuolilla Kangasalaa. Tapahtumia on viikon jokaiselle päivälle. Jotkut viikon tapahtumista ovat maksuttomia, ja osallistumismaksut ovat kalleimmillaankin vain 6 euroa. Löytöretkiviikkonsa voi suunnitella oman mielensä mukaan. Lisätietoa Lasten kesäpäivistä Kangasalla löytää tapahtuman nettisivuilta.. Joskus käy parempi tuuri, että aurinko paistaa, Nikke Wenman totesi. Elävää musiikkia Kaulahuivit, käsineet ja pipot olivat tarpeen ennätyksellisen viileässä juhannussäässä. Hyvä keino torjua vilunväristykset oli myös tanssahtelu rantaan valmistetulla ?parketilla?, johon mahtui kerrallaan muutama pari pyörähtelemään. Keskikesän juhlaa vanhemmat Marjo ja Nikke sekä lapset Julia, Mikael ja Tommy viettivät mökillä Pälkäneveden rannalla grillaten ja saunoen. Juhannuksen kunniaksi myös lippu liehui salossa. Liekkien loimutessa jo korkealla laulettiin yhdessä tuttu suvivirsi Jo joutui armas aika. shl MAIJA NIEMINEN-PESSI Seikkailuja ja kulttuuria: Lasten löytöretki kokoaa yhteen lasten tapahtumat Kangasalla Lasten löytöretki villitsee Kangasalla Kangasala Maanantaina 30.6. Aattoiltana perhe suuntasi kokkojuhlaan kirkkovenerantaan. Elävä musiikki loi tunnelmaa kokkojuhlaan. Kokko paloi komeasti. Kokkojuhla huipensi Wenmanin perheen juhannuksen Sappee Wenmanin perheen juhannusaaton ohjelma koostui perinteisistä, supisuomalaisista aineksista. Tanssimista tahditti elävä musiikki. Kirkkovenerantaan kerääntyi arvioiden mukaan likemmäs kaksisataa juhannuksen viettäjää lähitaloista, mökeiltä ja kauempaakin kyliltä. Tavattiin tuttuja, vaihdettiin kuulumisia, nautittiin yhteisestä hetkestä. Kahvia ja pikkupurtavaa kaipaavia auttoi kyläyhdistyksen koju. Iltayhdeksältä, aaton huipennukseksi Jouko Heinonen sytytti vesirajaan pystytetyn kokon. Keskiviikko 25.6.2014 . juhlavuottaan olemalla ensimmäistä kertaa viikon mittainen. Tapahtumaviikko alkaa rytinällä, sillä heti alusta lähtien on mahdollista osallistua eri tapahtumiin. Tänä vuonna tapahtuma juhlistaa 15. Kun se on nähty, niin pienimmät haluavat jo lähteä nukkumaan, Marjo Wenman tiesi edellisten vuosien kokemuksella. Aattoillan tuulinen ja kolea sää sateen ripautuksella maustettuna ei perheen juhannuksen juhlintaa suuremmin haitannut. ?Tähän on jo totuttu. Sydän-Hämeen Lehti 25 tulossa ja menossa Tanssihaluiset pääsivät parketille. Tuusulassa asuvat Marjo ja Nikke Wenman ja lapset Tommy, Julia ja Mikael viettivät juhannusta mökillä Pälkäneellä. alkaa Lasten kesäpäivät Kangasalla. Tapahtumaviikko kestää 7.7. saakka. Viikkonsa voi aloittaa esimerkiksi taiteilemalla Galleria Villa Armaassa Auli Tikkalan ohjeistuksella. Taiteilemaan pääsee maanan- taista torstaihin. Maanantaina voi myös auttaa Museokoira Moppea löytämään kadonneen luunsa Mobilian Autokylässä tai metsäseikkailemalla Pohtiolammella. Pohtiolammen seikkailut huipentuvat sunnuntaina yllätysohjelmaan. Leikitään ja askarrellaan Torstaina kesälomalainen voi poiketa vaikkapa Kangasalan kirjakaupassa pidettävään "Me ja Muumit" -tietovisaan, joka on osa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta. Pitkin viikkoa on myös mahdollista katsastaa Kangasalan Pikkuteatterin Robin Hood -näytelmä, jonka ensiilta sattuikin myös Löytöretken avajaispäivälle. Löytöretkillä leikitään, askarrellaan, seikkaillaan metsissä ja kirkoissa sekä suunnistetaan
Kanerva ui kolmanneksi 10-vuotiaissa tytöissä, vaikka takana oli sairastelusta johtunut kuukausien mittainen harjoittelutauko. Nooa Lehtoniemi puolestaan vei pronssimitalin paraatilajissaan 200 metrin sekauinnissa. 26 Keskiviikko 25.6.2014 urheilu . Uimarit ovat lähellä valtakunnan kärkeä kaikissa uintilajeissaan. pien sarjoissa toistasataa.. Uusina turnauksessa olivat myös Tampereelta tulleet Antti-Jussi Hoivala ja Teemu Sillman. Pelit aloitettiin viileähkössä säässä kello 8 aamulla ja viimeinen pallo lyötiin hiekkaan noin seitsemän aikaan illalla. Liikkeelle lähdettiin kahdessa neljän parin lohkoissa, joista yhteensä alkulohkopelejä tuli 12. He voittivat yhtä lukuun ottamatta kaikki pelinsä selkeästi 2-0; vain Sanna Turkka ja Outi Munnukka saivat heiltä taisteltua yhden erän pelattuaan 2-1 (21?15, 16?21, 5-3). Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna pelataan vielä kolmas osaturnaus Vesaniemen beach volley -kentällä. Tulokset 1)Teemu Uusitalo, 3) Antti-Jussi Hoivala ja Teemu Sillman, 4) Joni Sokka ja Krister Hentilä, 5) Sanna Turkka ja Outi Munnukka, 6) Ilpo Kortelahti ja Asko Ahola, 7) Kimmo Niittynen ja Keijo Valkama, 8) Milla Rantala ja Amanda Puuronen. Tunnelma pysyi silti lämpimänä vaikka keli oli viileä. Kuohun uimarit SM-mitalivauhdissa Rollo-uinnit: Rintauinti oli sahalahtelaisten paraatilaji Uinti Uimaseura Kangasalan Kuohun taso nousee koko ajan. Kesäkuun 13.?15. ja nyt oli uusien vuoro viedä itsensä välieriin 2-0. Muun muassa pälkäneläinen Sofia Ellonen paranteli kisoissa 50 metrin selkäuintiennätystään T10sarjassa. SM-uintien aikarajat alittaneita uimareita oli nuorim- Kangasalan Kuohun mitalistit Nooa Lehtoniemi, Jami Ihalainen ja Kanerva Kinnunen tuulettivat iloisina Kotkan ulkoaltaalla. selkäuinnissa. Kuva: Terho Isola. Myös muissa lajeissaan mitalistit hätyyttelevät valtakunnallista kärkikymmenikköä. Kisoissa nähtiin myös useita muita hyviä suorituksia ja henkilökohtaisia ennätyksiä. Kanerva ja Jami sijoittuivat myös perhosuinnissa kymmenen parhaan joukkoon. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Nooa oli puolestaan 10. Näistä lohkojen voittajiksi selvisivät LP Kangasalan naisten liigajoukkueen valmentaja Tuomas Alatalo parinsa Reijo Huhmarkankaan kanssa sekä tamperelaiset Heikki Jaatinen ja Teemu Uusitalo. Lohkojen ykköset pelasivat puolivälieräpelit lohkojen nelosia vastaan, joten Alatalo ja Huhmarkangas pelasivat Kimmo Niittystä ja Keijo Valkamaa vastaan voittaen heidät suoraan 2-0. Pronssipaikkaa kuitenkin halusivat enemmän uudet kilpailijat, ja ansaitusti siis peli Hoivalalle ja Sillmanille 2-0 (21?17, 21?14). Finaalissa Alatalo ja Huhmarkangas jatkoivat edelleen pahan syötön linjaa, ja vaikka Jaatinen ja Uusitalo hakivat hienosti palloja ?kuolemaa uhaten. myös kentän ulkopuolelle kaatuen, niin selkeästi parempia olivat Alatalo ja Huhmarkangas voittaen 2-0 (21?11, 21?16). päivinä Kotkassa uiduissa 10?13-vuotiaiden SM-kisoissa eli Rollouinneissa kangasalalaiset nappasivat kolme mitalia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin Rolloissa. Sahalahtelaiset Jami Ihalainen ja Kanerva Kinnunen esittivät parastaan rintauinnis- sa, jossa Jami voitti 11-vuotiaiden poikien kultaa. puhelimeen (03) 539 9800 Viileä keli ei pelottanut biitsin pelaajia Beach Volley Kangasala Beach Volleyn toiseen osaturnaukseen Vesaniemessä osallistui kahdeksan paria. Tamperelaispari sai vastaansa vaasalaisnaiset, ja vaikka naiset saivat alkupisteitä, veivät miehet pelin selkeästi 2-0. Toiset puolivälieräparit olivat lohkojen kakkoset vastaan kolmoset. Hoivala ja Sillman olivat lohkonsa toisia ja saivat vastaansa tutut turnauspelaajat Ilpo Kortelahden ja Asko Aholan . Pisimmältä tulivat nuoret naiset Amanda Puuronen ja Milla Rantala . Peli siis Pälkäneen Luja-Lukon kaksikolle 2-1 (22?24, 21-8, 5-3). Välierissä kokemus voitti selkeästi, kun Alatalo ja Huhmarkangas sijoittelivat hienosti palloja Sokan ja Hentilän kenttään ja pääsivät kovalla syötöllä hajottamaan poikien hyökkäyksen. Kokenut kaksikko pääsi näin voitolla finaaliin. Jaatinen ja Uusitalo taas näyttivät Hoivalalle ja Sillmanille kaapin paikan lyömällä heidät selkeästi 2-0 (21?16, 21?10). Pronssiottelussa Sokka ja Hentilä saivat peliänsä jo paremmin kasaan ja erittäin tasaväkinen ottelu Hoivalan ja Sillmanin kanssa oli kunnon peliä. Vaasasta saakka. Lohkon toiseksi tulleet kovakätiset pallon hakkaajat Joni Sokka ja Krister Hentilä saivat vastaansa tiukan ja taistelevan naisparin, kun Sanna Turkka ja Outi Munnukka laittoivat pojat koville voittaen ensimmäisen erän. Toiseen erään naisten peli kaatui täysin, ja kolmannessa erässä pojat halusivat todella päästä välieriin saakka. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi
050 550 9061 Sosiaalikeskuksessa palvellaan puhelimitse päivystysluonteisesti seuraavissa asioissa: - kiireelliset sosiaalityön ja toimeentulotukiasiat, yhteydenotot puhelimitse arkisin klo 9 - 11, puh. - 25.7.2014 Kunnanvirasto 1:n puhelinvaihde, puh. Savustettua hevosta. Raskaan kaluston huollot ja korjaukset . 040 715 4160 Tervetuloa!. Metalli- ja koneistustyöt Kangasalan kunta, PL 50, 36201, 03 5655 3000, Kangasala.fi . 3) Haataja Joni 860 p. Keskiviikko 25.6.2014 . Keskusaukio 2. Kunnanvirastomme palvelevat normaalin kesäaikataulun mukaisesti jälleen maanantaina 28.7.2014 klo 9 - 15 (vaihde 8 - 15). Kangasalla 25.6.2014 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, p. . (03) 5655 4023 vkl ja juhlapyhinä klo 8?12 p. 1) Urkko/Haataja 13400 pist. - 25.7.2014. Kiireelliset asiat virka-aikana - rakennusvalvonta suorittaa sulkuaikana lupaehtojen mukaisia tarkastuksia. Aikavaraukset klo 9.00 - 11.00 puh. niput. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . 6.7.2014 nähtävinä kunnanvirasto I:ssä, osoitteessa Kunnantie 1, ja kunnanviraston sulkuaikana 7.7. Osallistujia 63. A-rata 5 km: 1) Jussi Mart- tila 42.19, 2) Jarmo Aho 45.01, 3) Pekka Linnainmaa 50.54, 4) Pekka Jokinen 52.39, 5) Juha Jokela 52.47, 6) Kalle Vaismaa 55.07, 7) Marko Martikainen 56.59, 8) Jarmo Kokkola 58.03, 9) Varpu Aho 59.01, 10) Ville Mattila 1.05.35, 11) Tero Vähäsöyrinki 1.04.33, 12) Pekka Lahdenniemi 1.06.11, 13) Sakari Hinkkala 1.06.24, 14) Tiina Keino 1.13.02, 15) Pia Rauhalahti 1.14.00, 16) Aimo Jussila 1.14.27, 17) Saija Laurila 1.14.32, 18) Jaakko Härkälä 1.14.38, 19) Matti Tiiva 1.16.21, 20) Anna-Maija Aho 1.18.20, 21) Risto Ojala 1.22.09, 22) Ossi Vuorinen 1.29.14, 23) Mirva Nikkanen 1.32.51, ei aikaa: Soja Mellavuo, Markku Viitala, JuhaMarkus Kaaja, Jenni Kortetjärvi, Hannu Kortetjärvi, Antero Kortetjärvi. B-rata 3 km: 1) Ilmari Aho 18.6.2014 Pakovuori. Tarjoa! Puh. 040-4455 837 Kangasalan kunta tiedottaa ILMOITUS MAA-AINESLUVAN JULKIPANOSTA angasalan rakennus- ja ympäristölautakunta on 11.6.2014 § 49 tehnyt päätöksen Erkki Rainion maa-aineslain mukaisen ottoluvan jatkamiseksi kiinteistöllä 211-495-1-135, osoitteessa Kaiholantie. Lupapäätös on nähtävänä 24.6. Rata- mestari Heikki Kyttälä. Osallistujia 56. A-rata 5 km: 1) Aaro Aho 37.32, 2) Antti Virtanen 44.38, 3) Petri Ketola 48.39, 4) Hannu Kortetjärvi 50.47, 5) Pekka Linnainmaa 53.45, 6) Marko Martikainen 58.18, 7) Tuomas Tikka 58.55, 8) Raimo Leskinen 1.01.44, 9) Varpu Aho 1.02.33, 10) Anna-Maija Aho 1.11.54, 11) Reijo Olli 1.12.00, 12) Tero Vähäsöyrinki 1.15.14, 13) Jouni Leskinen 1.23.21, 14) Liisa Rajalampi 1.31.12, 15) Raili Numminen 2.01.33, 16) Jenni kortetjärvi ei aikaa. B-rata 3 km: 1) Ilmari Aho 34.11, 2) Heta Virtanen 40.56, 3) Matti Tiiva 42.39, 4) Aimo Kokkola 46.13, 5) Arto Hakala 48.06, 6) Hannu Alen 49.48, 7) Hermanni Haapaniemi 53.04, 8) Pia Rauhalahti 53.49, 9) Antti Haapaniemi 54.01, 10) Seppo Ilveskoski 54.10, 11) 33.49, 2) Heikki Kyttälä 38.55, 3) Pentti Järvinen 45.40, 4) Pirkko Virtanen 45.51, 5) Timo Koskinen 48.33, 6) Anssi Kukkonen 48.57, 7) Jesse Kortetjärvi 54.57, 8) Pekka Heikkilä 55.46, 9) Erik Naulapää 57.08, 10) Seppo Ilveskoski 58.22, 11) Mirja-Liisa Sulander 1.00.22, 12) Heikki Sulander 1.01.27, 13) Tero Tikka 1.02.02, 14) Heikki Hurme 1.04.27, 15) Matti Rantanen 1.08.14, 16) Kati Pinola 1.09.46, 17) Juho Höysniemi 1.11.40, 18) Juho Kulonen 1.13.43, Tiina Veteläinen 1.13.43, 20) Kirsti Vuorinen 1.22.37, 21) Tiina Vehviläinen 1.23.15, Arto Vehviläinen 1.23.15, 23) Esko Mattila 1.30.35, 24) Eino Hytönen 1.31.41, 25) Aune Mattila 1.32.07. 050 550 9088 (vk 29) ja puh. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. p. 6) Sievola/Tuokko 4000 p. Hydrauliikkaletkut ja -liittimet . 050 550 9086 (vk 30) - maastomittaus puh. - 24.7.2014 välisenä aikana. 050 469 9720 Kiireelliset vikailmoitukset virka-ajan jälkeen - vesilaitos ja yhdyskuntatekniikka puh. Vaatii kunnostusta, mutta asumaan pystyy tällaisenaankin. Tied. 03 5655 4050. - lastensuojeluilmoitukset päivystyspuhelimeen 050 469 9724 arkisin klo 9 - 11 ja 12 - 15, klo 16 jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin 112. - kotihoidon kiireelliset asiat arkisin 9 - 11 puh. Valitukset tulee toimittaa nähtävillä oloaikana. Kangasala 23.6.2014 KYMPPIMyydään. Mummonmökki Luopioisissa Padankosken kylässä rauhallisella paikalla pohja 65 neliötä, 2h+keittiö, yläkerrassa sauna ja kesähuone. 24.7.2014 Kangasalan pääkirjastossa, osoitteessa Keskusaukio 2. 050-5642150 Myydään klapikone Pilke 60 Sirkkelillä, hydraulihalkojalla, kuljettimella. Hinta 900 ?. Puh. 040-852 2323 Myös romuautot sekä vanhat akut. Noudan paikan päältä, käteismaksu. . Asiakirjat ovat 24.6. 050 350 2891. Kunnan viralliset ilmoitukset ovat nähtävänä kesäsulun ajan pääkirjastossa, os. Ei aikaa: Suvi Pitkänen. C-rata 1.5 km: 1) Rauli Aho 18.51, 2) Terhi Isosuo 29.43, 3) Outi Härkälä 29.53, 4) Taina Ahmala 29.57, 5) Manu Ruuska 32.03, 6) Onni Kinnunen 48.57, 7) Lotta Rauhalahti 54.21, 8) Virpi Nikkilä 54.25. Suvi Pitkänen 54.35, 12) Venni Nikkanen 56.50, 13) Pirkko Virtanen 57.18, 14) Pentti Järvinen 58.43, 15) Veera Sivonen 58.45, 16) Pekka Heikkilä 1.00.02, 17) Tauno Aalto 1.00.32, 18) Katja Karppinen 1.03.57, 19) Matti Rantanen 1.04.49, 20) Anssi Kukkonen 1.05.07, 21) Erik Naulapää 1.15.33, 22) Terhi Isosuo 1.16.03, 23) Outi Härkälä 1.16.17, 24) Taina Ahmala 1.16.22, 25) Taru Koivisto 1.19.29, Sanna Lahtinen 1.19.29, 27) Reino Stenman 1.26.20, 28) Kari Keino 1.36.27, 29) Suomalainen Marja-Liisa ei aikaa. C-rata 1,5 km: 1) Heikki Haapaniemi 42.58, 2) Heta Haapaniemi 43.00, 3) Hilma Haapaniemi 43.05, 4) Virpi Nikkilä 52.49, 5) Lotta Rauhalahti 52.52, 6) Johanna, Mikael, Rebekka, Sara Kankaristo 1.15.44, 7) Senna Kanerva 1.49.48, 8) Siina Kanerva 1.51.23. Rekisteröidy www.shl.fi - saat enemmän Kukkialla. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä pieneläinpäivystys (03) 5654 4777 suureläinpäivystys (03) 5654 4700 Myydään Kotimaiset, tuoreet KESÄN HERKUT TORSTAISIN Luopioinen 8-11, Pohja 12-13, Sahalahti 14-15 Siikli, Timo ym. 2) Ahola/Tammisalo 9260 p. 050 596 9126 - ympäristönsuojelu puh. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? KESÄPÖYTÄÄN POTUT POTTUINA! Timo Heikkilä Jankantie 11, Aitoo Puh. 050 570 2464 - kunnan omistamat kiinteistöt puh. 0407423619 tai 0400132523 Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. 040 133 6666 - tilapalvelu puh. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne Puutarhakahvila Tervapääsky Avoinna 29.6.-27.7.2014 klo 11-17 (ei ma). Hyvää kahvia, herkullisia kakkuja ja suolaisia piirakoita. (Käteismaksu.) Sääksmäentie 825, 37700 Sääksmäki p. - 11.7.2014 klo 9 - 11. Puhelinvaihde on suljettuna 12. 4) Kallioinen Matti 6060 p. 03 5655 3000, palvelee 7. raskaskone.com Korjaamo Jukka Saarinen 0400 601 353 Nostotilaukset Vesa Uotila 044 758 9668 Sekalaisia Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. 7) Järvinen/ Lehtinen 3500 p. 5) Aro- ULKOMAALAUKSET KAIKENLAISTA METALLIROMUA Kot.väh.kelp. P. (03) 311 67260 Ostetaan Ilmainen arviointi. nen/Ristiharju 5720 p. (03) 5655 4025 Kangasalan rakennus- ja ympäristölauttakunta Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi KANGASALAN KUNNANVIRASTOT ovat suljettuina 7. 8) Team Siikamäki 920 p. 050 550 9739 - yhdyskuntatekniikka puh. 0400-839232 Työsuorituksia NOSTOT JÄREÄLLÄ NOSTURILLA ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Nosturiauto 108 tm nosturilla Taloelementtien nostot Erikoiskuljetukset Ongelmapuiden kaadot Henkilökori Veneiden nostot ja kuljetukset Erikoiskuljetukset Piharakennusten siirrot Teollisuusmuutot Yms. Soita ja kysy lisää! KANGASALAN KUNNANHALLITUS Muita palveluitamme esim. . 040-7601648 Nevala VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. Sydän-Hämeen Lehti urheilu 27 ilmoituksia Suunnistus 9.6.2014 Kallioisjärvi. 040 133 6764 - vesilaitos puh. Mansikat ym. Suurin kala; Urkko/ Haataja 3520g hauki. PAIKKA PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄÄTERVEYSASEMALLA PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Työsuorituksia Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Kalastus Karinkiertäjät: Uistelutreffit PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT 1.5.2014 ALKAEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS ma?pe 8?11 p. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti Tehdastie 2, 36600 PÄLKÄNE . marjat. PS. 050 550 9087, 040 735 9560 (vk 28), puh. perunat, herneet, sipuli, porkkana ym. Ratamestari Petri Ketola. Kokolihamakkarat, kaalikääryleet, jauhemaksapihvit, vanhan ajan piirakat ym. Korteilla voi maksaa. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . HYVÄÄ VANHAA PERUNAA Palviauto Sahalahden markkinoilla LAUANTAINA Nokipalvia, kylkeä, kassleria, hyytelöä
10?18, la 9?14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. 9.30-17, la sulj. 8,35 snt/min+17,17 snt/min (alv24%) ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW À ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW À Forssa Sortohaanraitti, p. Joutsiniemi, Kangasala E. Aakkula, Sahalahti P. 9.30-17, la sulj. 28 Keskiviikko 25.6.2014 .DOXVWHHW RPLOWD WHKWDLOWD .27,,1 -$ 0g.,//( Vuodesta 1996 lähtien olemme valmistaneet kalusteita asiakkaiden toiveiden ja mittojen mukaan omilla tehtaillamme Pirkanmaalla. a j a a l i t o t s Ke Saat edut näyttämällä *Etukorttisi. Kesäkuun Kestotilaaja-arvonnassa yllätyspaketin voittivat U-M. 0400 332 333, Urjalantie 101, 31760 Urjala SÄILYTYSLAATIKKO KANNELLA 30L Saroni Baby Wipes vauvan Kotimainen Foxtel PUHDISTUSPYYHKEET MÄNTYSAIPPUA 1L 72 kpl/pkt (á 4,90) 31% 10,Säästä 3 KPL 2 PKT (á 1,90) 47% 2,- Säästä (1,40) 28% 1,- Säästä Tarjoukset voimassa 29.6.2014 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. 9?20, la 9?18, su 12?17. 03 546 0660 ma-ke, pe 9.30-17, to ja la sulj. Remontti- IKKUNAT Ikkunasto Oy p. 24.5.-26.7. Muista Hämeenlinna Eino Leinon katu 17, p. 8,35 snt/min+7,02 snt/min (alv24%), Matkap. 020 720 9240 A Mekoi a Mekoissa eri vä värejä. jä. Värit vaihv ihtelevat televa myymä-myym löittäin. löittä ttäi * monipuolinen mallisto Pirkanmaan a LE Kesä a LIUKUOVET Liukuovissa rajattomat mahdollisuudet. Omat tehtaamme takaavat nopeat toimitusajat. a LIUKUOVET V I S I ON . 14.6.-16.8. myös Urjala Peltorinteentie 10, p. 03 616 4004 ark. 03 433 4280 ark. Ei jälleenmyyjille. Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. Sydän-Hämeen Lehti 2 KPL T-PAITOJA T-P T-PA TPA 16% 5,- Säästä (á 3,00) ZZZ OR\WRWH[ ¿ \ORMDUYL#NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ Lankap. Mäkinen, Pälkäne Onnittelut voittajille! Heinäkuun kestotilaajan etu: V I S I ON KEITTIÖT Meiltä löydät kaikki kalusteet kotiin ja mökille! KEITTIÖT KOMEROT WC-KALUSTEET KODINHOITOHUONEKALUSTEET Sammonkulman NOUTOPYÖTÄ ma-la -10% Tarjous voimassa 31.7.2014 asti VAIHTO-OVET myös erikoismitoilla Sammontie 3 36600 Pälkäne Valittavanasi monta hienoa ovimallia maalattuna tai kalvopinnalla. Tilauksesta myös puu- ja viiluovet sekä laminaattiovet. Runkoväreinä monta uutta kuosia tai tutut värit. Valmistamme myös TILANJAKO-OVET * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä * nopeat toimitukset Meiltä myös erilaisia VETIMIÄ, ALTAITA, MEKANISMEJA, valo- ja koristeLISTOJA. Paljon upeita LAMINAATTITASOJA, sahaamme ne puolestasi. ! t u n a k l a ERÄ! % 0 -5 * tukkuhinnat * valmistus omilla tehtailla * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille Ota mitat mukaan ja tule luoksemme palveltavaksi! Löydät meidät Ylöjärveltä, Teollisuustie 4:stä. Naisten MEKKOJA 14,90! ) NYT (29,90 19,90! T ) NY (39,90 DUN OD Olemme avoinna myös heinäkuun! Aikuis Aikuisten st C Cas ua al al Casual &C las ss Classic KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 YLÖJÄRVI, p