Sydän-Hämeen Lehti 25.09.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KYSY US O J R A USTPANKISTA T E L L TA O SÄÄSTÖ AIT www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . 14?15. vuosikerta | Numero 42 | Irtonumero 3 . 21 Duo Mitrej toi elämyksiä vanhainkodille s. sis. 29 Uudet laitteet satsaus hyvinvointiin s. 8 ? Tulossa: Vohvelia Pytingistä........s. 6 Tiesin, että tapahtumassa on positiivisia asioita. timo virolainen s. | www.shl.fi Keskiviikko 25.9.2013 Yölliset riehujat lähtivät vasta kirveellä uhaten s. 32 Ella Lehtonen traktorikuskina. Hilpeät lastenbileet MLL:n Sahalahden yhdistyksen 70-vuotisjuhlat syntyivät Herra Heinämäestä, kaveresita ja hyvästä tarjoilusta. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% ? Lukijalta: Milloin Italia-vaihto alkoi s. 4 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. s. alv
Se on tarjonnut sadoille sydänhämäläisille tilaisuuden harrastaa itämaista kamppailulajia, joka yleensä kuuluu vain isojen paikkakuntien tarjontaan. Seuran 20-vuotinen historia todistaa, että kasvatustyössä on onnistuttu. tommi.liljedahl@shl.fi Valkoinen juhlapuku A itoon taekwon-do juhlii lauantaina 20-vuotista taivaltaan Aitoon Honkalassa. Vajaa vuosi sitten edellisten juhlien aihe oli Pälkäneen ensimmäinen Nuori Suomi -sinetti. Yritysvyöhykkeen taakse nousee uusia asuinalueita. Tähän saakka on ajateltu, että Raumalta Tampereen ja Lahden kautta kohti itärajaa kulkeva 12-tie on ikään kuin ulommainen kehätie. Parhaimmillaan hanke voi poikia uusia hankkeita, joiden rahoittamiseen osakaskunnat saavat etuoikeuden. Pälkäne kehittämässä innovatiivisia kaupunkiseutuja valtatien ja rautatien varteen lähes 50 kilometrin päähän? Entä jos yritetäänkin ymmärtää pälkäneläispäättäjiä. Hankkeessa kannattaa olla mukana, koska kunta haluaa kerrankin katsoa nenäänsä pidemmälle. Tähän saakka Pälkäne on kasvanut Tampereen vanavedessä. Olennaista on saada asukkaat ja yritykset tälle alueelle. Tampereentien varren kilpailijoita ovat Turun ja Lahdentien varret. Nyt ne on rakennettu täyteen toimistoja ja halleja. Kun hänelle ei myönnetty virkavapaata kunnanjohtajan hommista, Janakkala saa etsiä itselleen uuden johtajan. Pälkäneen kunnanhallitus päätti panostaa 14 000 euroa Ahosen projektiin. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. 2 Keskiviikko 25.9.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Yritykset eivät ole moottoritien varrella sijaitsevasta alueesta kiinnostuneita, koska sen kohdalta puuttuu liittymä. Nyt Hämeenlinna otti vedettäväkseen kaksivuotisen kasvukäytävähankkeen. Moottoritie on halkonut kaupunkia 49 vuoden ajan. Varsinaiseksi valtasuoneksi tie muuttui 21 vuotta sitten, kun Helsingin ja Hämeenlinnan välinen moottoritie valmistui. Hämeenlinna aktivoitui kaupungin molemmin puolin, etteivät palveluita tarvitsevat asiakkaat tai niitä tuottavat yritykset vahingossakaan tulisi keskustaan. Kauppapalvelut keskitettiin Hattulan rajalle Tiiriöön ja yritysalue rakennettiin Janakkalan rajalle. Lajin parissa nähdään, etteivät sielut ole menetettyjä, vaikka harrastusta jatkettaisiin Aitoon sijaan lukiopaikkakunnalla. iimeisten vuosien aikana Aitoon taekwon-do on kasvanut ulos kotikylästään. Suuri osa treeneistä ja harrastajista on Luopioisissa ja Pälkäneellä. Taekwondo on tänään entistä isompi laji Sydän-Hämeessä. Nyt hänellä on uusi innostuksen kohde. Esa V Lappalainen on houkutellut parissa vuodessa salille yli 40 harrastajaa Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Kuhmalahdella seura kasvoi ulos kotikylältään nopeammin kuin Aitoossa. Työn perässä ollaan sen sijaan valmiita kulkemaan pitkiäkin matkoja. Moottoritien ja radan varren kaupungit tulevat muutamassa vuosikymmenessä kasvamaan toisiinsa kiinni samaan tapaan kuin kehäteiden varsilla on tapahtunut. Yhteistyötä tekevät kunnat pyrkivät varmistamaan, että kasvu tapahtuu hallitusti. Pälkäneen kannattaa pitää huoli, että se merkitään asumisen ihmemaaksi kaikkiin suunnitelmiin alusta alkaen. Yrityksille kunta on sivussa, mutta laadukkaaseen asumiseen se tarjoaa kaiken, kunhan kunta vain pitää palveluistaan huolen. shl Tommi Liljedahl Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Pioneerit voivat pyörittää seuraa uudella paikkakunnalla muutaman vuoden, mutta jatkuvuus edellyttää sitä, että sen riveistä kasvaa uusia vetäjiä ja vas- Pälkäneellä 25.9.2013 Taekwondossa kehitetään sekä kehoa että päätä. Aitoon seura on Pälkäneen ensimmäinen Nuori Suomi -sinettiseura. tuunkantajia. Aitoon taekwon-do eli etenkin alkuvaiheessa tiiviissä symbioosissa Anna Tapion koulun kanssa. Monissa harrastuksissa pidetään harmina, kun sisäoppilaitoksen oppilaat leviävät kolmen vuoden jälkeen pitkin maailmaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten kuhina keskittyi kehä ykkösen sisäpuolelle. Kehä kolmosen varret olivat metsää ja peltoa. Tänä syksynä puolet treeneistä järjestetään Sahalahdella. Kunta kuuluu kakkosvyöhykkeeseen, johon kaupungin nousut ja laskut tulevat hieman viiveellä ja laimentuneena. Nyt Pälkäne tunnistaa uuden kasvuvyöhykkeen. Se rakentuu parhaillaan Hämeenlinnan ja Tampereen ympäristöön. Uusi kasvuvyöhyke vaatii uudenlaista ajattelua ja uudenlaiset toimijat, sillä yhteistyö ylittää kunnan- ja kaupungin sekä maakunnan ja lääninrajat. Tampereen seudulla nähdään jo, että maankäytön suunnittelussa on opittu toimimaan yli kunnanrajojen. Ne ovat päässeet moottoriteiden ja oikoratojen ansiosta samalle viivalle kolmostien kanssa. Nyt ratkaistaan, rakentuuko kuhiseva Suomi Helsingistä luoteeseen, koilliseen vai länteen. Pääkaupunkiseutu on rakennettu muutaman vuosikymmenen aikana uudestaan. Ne tuottavat 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Janakkala pääsi moottoritiestä osalliseksi 28 vuotta Hämeenlinnaa myöhemmin. Kunta on onnistunut hieman nopeammin hyödyntämään valtasuonen. Toki Janakkalallekin naureskeltiin alkuun, kun kunta rakensi moottoritieliittymän tuntumaan lentokentän kokoisen yritysalueen, joka kasvoi ensimmäiset vuodet pujoa ja pajua. Alue alkoi kiinnostaa, kun Lidl rakensi Suomen suurimman logistiikkakeskuksen Rastikankaalle. Saksalaisjätti katseli Suomen karttaa puhtaalta pöydältä ja sijoitti jakelukeskuksensa keskeisimpään mahdolliseen paikkaan. Ahonen juoksee kokoon kasvukäytävä-projektia. Ahonen on asian kanssa tosissaan. Taekwondossa sen sijaan yläkoulu on sopiva ikä aloittaa harrastus. Maan työpaikoista alueella on 40 prosenttia. Sinettiseura hoitaa kasvatustehtävää kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti. Maaseudun taekwondoseura on lajin parissa erikoisuus. Moreeni 2000 eikun 2010 eikun? -teollisuusalueen ainoa elonmerkki on ollut mainoskyltti, Kirjoittaja on SydänHämeen Lehden päätoimittaja. . Uuden Kuhmalahti-Sahalahti Taekwondo Hwarangin lajivalikoimaan kuuluu taekwondon lisäksi itsepuolustuslaji Combat Hapkido. Kuhmalahdella on syntynyt aivan uusi tapa harrastaa taekwondoa. Nyt joudutaan tunnustamaan, ettei Lahdentie ole mikään valtaväylä, eikä sellaiseksi kasva. Kasvu keskittyy uuden moottoritien tuntumaan. Maalainen tajuaa moottoritien merkityksen, kun ajaa kolmen ja kuuden välillä Helsingistä kohti Tamperetta. Se on pikkukunnalta iso satsaus, sillä esimerkiksi Helsingin osuus on pari kertaa isompi. Tero Ahlqvist (ps) ei sulattanut päätöstä, sillä samaan aikaan hallintokunnat etsivät epätoivoisesti miljoonasäästöjä. Onko meillä tässä jälleen yksi hanke, johon kerätään kunnilta potti, jotta saataisiin EU-rahaa? Hankkeen osakkaille luvataan selvityksiä ja näyttävä hankemateriaali. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Sydän-Hämeen Lehti jonka vuosilukua on muutettu, kun entinen on umpeutunut. Perhetaekwondossa kiteytyy hienolla tavalla itämaisen taistelulajin ylevä filosofia: kehon lisäksi halutaan kehittää myös päätä. Pälkäne kurkottaa moottoritien suuntaan Hämeenlinna ajattelee olevansa tuomittu onnistumaan, sillä kaupunki sijaitsee Helsingistä Tampereelle johtavan moottoritien päällä. Tähän saakka kaupunki on ollut malliesimerkki siitä, miten moottoritien tuoma piristysruiske voidaan torjua. Yhtenäisestä autojonosta purkautuu joka liittymässä Hämeenlinnaan saakka tasainen virta väkeä. Ihmiset valitsevat asuin- ja työpaikkansa eri perusteilla. Suomalaisessa omistusasuntomallissa on korkea kynnys muuttaa sen jälkeen kun perhe asettunut johonkin. Moottoritien ansiosta se on hie- man Hämeenlinnan eteläpuolella, vaikka väestöllinen keskipiste onkin hieman kaupungin pohjoispuolella. Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen on tullut tunnetuksi itsenäisyydestään kiinni pitävien kapinakuntien äänitorvena. Siinä katsotaan vielä kaupungin rajojakin kauemmas ja ruvetaan kehittämään koko Helsingistä Tampereelle ulottuvaa vyöhykettä. Tällä alueella asuu joka kolmas suomalainen. Tampere rakentaa uusia asuinalueita yhdessä Lempäälän ja Kangasalan kanssa. Kunnat ovat tajuamassa, että isossa kuvassa naapurit eivät ole toistensa kilpailijoita. Seura kasvoi ulos myös Kisasta, jonka suojissa toiminta Kuhmalahdella aloitettiin. Perhetaekwondossa isät ja pojat treenaavat rinta rinnan
ESITTELY LA 28.9. Rv. Autokatospaikka. ylin krs. Hyväkuntoinen päätyhuoneisto, Laatoitetut pesutilat, parkettilattiat, makuuhuoneissa muovimatto, kaapelitv, lasitettu parveke. 74,40 ?/ kk,148.000 ?. 158.000 ?. 2 mh, tilava olohuone/tupakeittiö, iso lasitettu eteläparveke. Keskiviikko 25.9.2013 . Peltisepänkuja 3 as. ZZZ YHULSDOYHOX ß s ZZZ VRYLQNROXRYXWWDMDNVL ß metsänhoitoyhdistys ROINE. avaruutta ja esteettömiä näköaloja Tilaa ilmainen suunnitteluja kustannusarviokäynti! puh. Kauppaan sisältyy autokatospaikka.Vh, 235.888 ?, Mustalantie 2 as. 12. ESITTELY LAUANTAI 28.9. KLO 14.30-15 Katso kaikki kohteet netistä: www.aleksinlkv.net VARASTONSIIVOUSVIIKONLOPPU! Edullisesti muutosten alta pois ke-la FIINA Housuja, paitoja, neuleita ym. Hoidettu hyvä taloyhtiö.Vapautuu sop.mukaan. klo 13.30-14 P:ne, Keskusta, 107 m2, 4h+k+s Asunto Oy Pälkäneen Kaari, rv. Mh. 115.000 ?.Takojanpolku 12 B 8. ENSESITTELY LAUANTAI 28.9. 2007! Hissitalon 3. 040 8231 425 mikko.sivonen@lumon.fi www.lumon.fi/kampanja P:ne, Keskusta, Luhtitalo 73 m2, 3h+k+s. Mh. krs:n huoneisto. Onkkaalantie 68 B 12. ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Harvennuksen ja energiapuun korjuun maastopäivä VERENLUOVUTUS PÄLKÄNEELLÄ pe 27.9. lounaan ja kahvit. KOLESTEROLIMITTAUKSIA 6-8 ? Kiitämme kaikkia avajaisissamme ja markkinoillamme olleita - sekä myyjiä että asiakkaita. Poistomyynti Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-16 Onkkaalantie 43, Pälkäne www.poistomyynti.palvelee.fi Järjestää EL:n Sydänhämeen yhdistys P:ne, Lastenlinna, RT, 60 m2, 2h+k+s 2010 remontoitu päätyhuoneisto! Puustellin tasokas keittiö ja Siemens kodinkoneet. Tammiparketit, laatoitettu pesuhuone, ikkunallinen sauna ja erillinen wc. Luennoitsijat: erikoislääkäri Tomi Kaukonen, sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy ja hoito. Radiologian erikoislääkäri Satu Akkanen kertoo osteoporoosista. 17, Tre OJENNA KÄTESI. 0400 202 229. 2005. Tervetuloa Tervetuloa! 0400-404425 . Sydän-Hämeen Lehti NYT MYÖS PÄLKÄNEELLÄ! Onkkaalantie 43. PANOSTA NYKYISEEN KOTIISI Antero Liitiä 040 576 8380 Avoinna sopimuksen mukaan. Soita ja varmista! TERVEYSPÄIVÄ Aitoon Koulutuskeskuksessa ke 2.10. As Oy Pälkäneen Onnenkenkä! Rv. klo 14-14.30 Uusi Lumon terassikokonaisuus . Yv. klo 14?18 seurakuntatalo, Onkkaalantie 75 Kangasalan asemalla pe 27.9.13 klo 10-15. Työnäytösalue sijaitsee Kangasalan asemalla Lamminrahkantien varressa. Kahvi- ja makkaratarjoilu. 4. alk. KLO 13-13.30! P:ne, Keskusta, RT 62 m2, 2h+k+s 5- perheen rivitaloyhtiö aivan keskustassa. Osallistumismaksu 15,- sis. Terveydenhoitaja Jaana Niemelä, kolesterolin vaikutus ihmisen terveyteen. Edustaja Sirpa Apiainen esittelee ikääntyvien ihmisten apuvälineitä. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. 0400-199208, Kalevan Puistot. Hyväkuntoinen heti vapaa asunto. Rauhallinen pihan puoleisen talon 2. ESITTELY LA 28.9. ym. poistotuotteita alle puolen hinnan! T:mi Annikki Westman P. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. klo 10.00. Kahvitarjoilu klo 9-10. 2004. Hyväkuntoinen, valoisa vaaleasävyinen huoneisto.Tammiparkettilattiat, varaava kaakeliuuni.Tuulikaappi ja eteishalli laatoitettu ja lattialämmitys
Maakuntakaavatyössä korostuu monien eri intressien ja maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Liikunta- ja vapaa-aikatoimi ilmoittaa asiasta myöhemmin ajankohdan varmistuttua. Ensimmäiset käyttäjät pääsivät hakemaan tuntumaa laitteisiin viime viikon lopulla ja täysimittaisesti tämän viikon alussa. 4 Keskiviikko 25.9.2013 uutiset . Hän kuitenkin lupaa salilla järjestettävän piakkoin avoimet ovet, jolloin laitteisiin voi tulla tutustumaan ohjatusti. Maakuntakaavoitusjohtaja Laakkonen-Pöntys näkee Pälkänettä ja Kangasalaa koskevan myös ainakin pian käynnistyvän kaupallisten ja muiden palveluiden selvityksen, joka tarkastelee myös nykyisiä kyläalueita. Kevääseen mennessä ollaan polkaisemassa liikkeelle rakennetun kulttuuriympäristön inventointia, minkä lisäksi niin sanotun kehä-2-tien suunnittelun Kangasalan Lentolasta lentokentälle pitäisi edetä. Aiemmin laaditut viisi erilaista maankäyttövaihtoehtoa on määrä viimeistellä syksyllä. Samalla niiden vaikutuksia arvioidaan, ja koko aineisto asetetaan nähtäville palautetta varten. Uusista laitteista valtaosa on Petri Ketolan mukaan toiminnoiltaan tuttuja, mutta joukossa on myös uusia tuttavuuksia. Käyttäjien mukaan vanhat, runsaat kymmenen vuotta käytössä olleet laitteet olivat vielä käyttökunnossa, joskin ?nuoriso oli kaivellut pehmusteista täytteitä irti?. Liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Ketola huomauttaa salilaitteiden ergonomian ja tehokkuuden kehittyneen vuosikymmenessä melkoisesti. Kunnan liikuntaja vapaa-aikasihteerin Petri Ketolan mukaan laitekanta on uusittu noin 90-prosenttisesti. Salilaitteiden hankintahinta oli noin 30 000 euroa. Alun perin vapaa-aikalautakunnalta lähteneen uusimisehdotuksen toteutuminen on Ketolan mukaan kunnalta oiva signaali siitä, että toimintaa pidetään tärkeänä. Maakuntakaavan hyväksymisen lisäksi se esimerkiksi valitsee maakuntajohtajan. shl Jani Oksanen Kesä ja levät jäävät taa tyy maanantaina 14. Palautteen ja vaikutusten arvioinnin pohjalta lähdetään rakentamaan kaavaluonnosta. Maankäyttövaihtoehtojen pitäisi tulla maakuntavaltuuston käsiteltäväksi joulukuun puolivälissä. Jäsenkuntien valtuutetuista koostuva maakuntavaltuusto, jonka poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Pirkanmaalla, vastaa Pirkanmaan liiton toiminnasta ja taloudesta ja käyttää ylintä päätösvaltaa Pirkanmaan liitossa. lokakuuta kello 12. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan kolme lippupakettia Uimahalli Kuohuun. ja siihen yhdistyvä sosiaalinen ulottuvuus . syyskuuta kello 9 ja päät- niin asiantuntijaryhmissä kuin laatimassa eri maankäyttövaihtoehtojakin. Kuntalaisia on pyritty kuulemaan paitsi aineiston nähtävillä olon myös asukastilaisuuksien kautta, kuten tehtiin esimerkiksi tuulivoimaselvitysten kanssa. Ihmisten liikkuminen . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Onkkaalan salia käyttää aktiivisesti usea eläkeläisryhmä, joissa on yhteensä yli 60 henkilöä. Uusien laitteiden toimittaja on ottanut huolehtiakseen vanhat salilaitteet pois kuntosalin pihasta, jonne ne ensihätään varastoitiin. Liikunta- ja vapaaaikasihteeri Petri Ketola näyttää, miten uusia laitteita käytetään oikeaoppisesti. Tulevaisuus: Vuonna 2016 valmistuvan kaavan taustatöillä on suuri merkitys Maakuntakaava valmistuu pitkän kaavan mukaan pälkäne Pälkäneellä tällä viikolla tehtävät pohjavesikairaukset ovat vain yksi osa Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelutyötä, mutta pälkäneläisittäin kyseessä on yksi kaavavalmistelun keskeisimmistä kohdista. . Liikkuminen ja itsensä pitäminen hyvässä kunnossa voivat myös heijastua kuntalaisten terveyteen ja sitä kautta vähentää kunnalle koituvia sosiaali- ja terveyskustannuksia. Ketola on jo ehtinyt järjestää joillekin ohjatuille ryhmille opastusta uusien laitteiden käyttöön. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Vähän levää havaittiin myös Kangasalan Kirkkojärvellä ja Urjalan Rutajärvellä Kauniston rannassa. Yleisöhavaintoja levistä ei Elykeskuksen mukaan ole enää saatu.. Yksi esimerkki tästä ovat paineilmalla toimivat laitteet, jotka soveltuvat erityisesti iäk- käiden ja kuntoutujien käyttöön. Puhelimitse (03) 539 9800 Kuntoliikunta: Onkkaalan laajentamista odottavaan kuntosaliin saatiin uudet laitteet Pälkäne satsaa arjen hyvinvointiin pälkäne Onkkaalan kuntosalille Kutojantielle hankitut kuntosalilaitteet on saatu asennettua paikoilleen. Pälkäneelle on iso asia, miten pohjavesialueet määritellään, eikä ole yhdentekevää miten se etenee. Lippupaketit sisältävät 10 uimalippua. Lisäksi arvotaan viisi pellavaista saunasettiä. Pirkanmaalla havaittiin neljällä seurantapaikalla vähän sinilevää syyskuun kolmannella viikolla, joka on myös valtakunnallisen leväseurannan toiseksi viimeinen viikko. Pyhäjärvellä havaittiin vähän sinilevää Nokian Lehtiniemes- sä ja Vesilahden Kirkonkylän uimarannalla. Pälkäneen näkökulmasta pitäisi pystyä Pirkanmaan viisi maankäyttövaihtoehtoa Aurinko 1: keskittää ja tiivistää ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia Aurinko 2: ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottaa erityisesti eteläistä kasvusuuntaa ja HHT-vyöhykkeen kehittämistä Planeetat: raideliikennemalli, joka painottaa asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua Tähdet 1: keskittävä monikeskusmalli, joka korostaa seutu- ja aluekeskusten merkitystä Tähdet 2: nykytilanteeseen perustuva monikeskusmalli, joka korostaa seutu- ja aluekeskusten merkitystä ratkaisemaan asia niin, ettei puoli Onkkaalaa ole pohjavesialuetta, sanoo pälkäneläinen maakuntavaltuutettu Rainer Zeitlin (kok). Hän pitää paikallisesti merkittävinä myös 12-tien kehittämistä ja HHT-hanketta, johon Pälkäne Kangasalan tavoin on päättänyt lähteä mukaan. Vaikka pohjavesialuerajaus on Pälkäneelle suuri, eräällä tavalla jopa kohtalonkysymys, kunnan äänen saaminen kuuluville muiden joukosta ei ole Zeitlinin mukaan ongelmatonta, vaan myös puolueiden välistä yhteistyötä tarvitaan. Samoilla linjoilla on myös maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys. . ovat omiaan vahvistamaan arjen hy- vinvointia ja jaksamista. Kulttuuritalon nimikilpailu etenee loppusuoralle Kangasalla. Kaavasta laaditaan pitävä ja sitova, mutta yleis- ja asemakaavoitus jää kuntien tehtäväksi. Niiden hankkimiseen osallistui myös kunnan perusturva kunnalle päätyneiden testamenttivarojen avulla. Kuntoliikunnalle ollaan antamassa vielä nykyistäkin enemmän arvoa, sillä suunnitelmissa on laajentaa kuntosalin tiloja kansalaisopiston käytössä olevien kudonta- ja valokuvausharrastajien kylkeen. Kaavan teossa katsotaan aina vuoteen 2040 asti. Joulukuuksi askelia eteenpäin Kaavatyötä on tehty jo puolisentoista vuotta, ja tavoitteena on saada aikaan kaavalle luonnos ensi vuodeksi, ehdotus vuodeksi 2015 ja hyväksyntä 2016. Pälkäne on ollut mukana Kolme nimeä ylitse muiden Kangasala. Lisähuonetta suunnitellaan lämmittely- ja venyttelykäyttöön, ja sinne ollaan sijoittamassa esimerkiksi kuntopyörää ja cross-traineria. Samalla ratkaisu tuo väljyyttä nyt käytössä oleviin tiloihin, jotka ruuhkaisimpina aikoina uhkaavat käydä ahtaiksi. Ketola huomauttaakin, että kuntosalit eivät enää ole vain pienen piirin touhuja, vaan kunnan olennaista palvelutarjontaa siinä missä urheilukentät ja hiihtoladutkin. Nimitoimikunta on valinnut kaikkiaan 140 nimiehdotuksesta kolme yleisöäänestykseen. Nämä kolme ovat Kangasalatalo, Finnetalo ja Kangasalan Helmi. Valintakriteereinä pidettiin muun muassa yhteyttä Kangasalaan ja sen historiaan, nimen tunnettuutta, markkinoinnin helppoutta ja kansainvälistä käytettävyyttä. Yhtenä nimenä esiin nousi myös Kangasalan Kesäpäivä, mutta tämä nimi on jo rekisteröity toiselle yhtiölle. Äänestää voi kunnan verkkosivuilla ja kunnan kirjastoissa niiden aukioloaikoina. Äänestys alkaa keskiviikkona 25. On mietittävä, mitä asioita voidaan huomioida ja mitä ei milläkin perusteella, hän kertoo. Päämääränä on laatia suuret linjaukset kasvavan Pirkanmaan yhdyskuntarakenteelle, eli kaava linjaa esimerkiksi asumista, työpaikka-alueita, palveluita, teitä, ratoja ja virkistysalueita
Toisaalta en voi kuin nauraa koko tapaukselle, mutta sinänsä harmittaa että tällaisesta tyhmästä jutusta tuli tällaiset seuraukset, Viinikainen kertoo. Naamarit olivat muodostuneet eräänlaiseksi sisäpiirin vitsiksi sen jälkeen, kun Viinikainen ystävineen oli kuunnellut rasittavuuteen asti ?natsi?huuteluita. Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen muodostamalla vyöhykkeellä arvioidaan asuvan jo joka kolmannen suomalaisen, minkä lisäksi sille sijoittuu tuntuva osa maan työpaikoista. Kaikkien kanssa pyrin kuitenkin tekemään yhteistyötä, ja teknisen lautakunnan puheenjohtajana jatkan jos saan. Valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyyni tämän ei pitäisi vaikuttaa millään tavalla, ne olen mielestäni hoitanut hyvin. Välimatkaa perussuomalaisiin Kangasalan perussuomalaisten puheenjohtaja Harri Hanweg kertoo Viinikaisen erottamispäätöksen syntyneen yksimielisesti. Ajattelin, että jos en kelpaa valtuustoryhmään niin en varmaankaan kelpaa puolueessakaan. Me sanoudumme irti tuollaisesta toiminnasta. Pahoittelen, että kävi näin. Päätös tehtiin myöhään sunnuntaina. Kuva päätyikin nopeasti eri lehtien toimituksiin ja perussuoma- laisten puoluetoimistoon. . Se tähtää Helsingin ja Tampereen välisen alueen tutkimiseen ja kehittämiseen erillisen hankkeen kautta. Sydän-Hämeen Lehti 5 Työllisyydessä käänne parempaan Työllisyystilanne näytti elosyyskuun vaihteessa sekä Pälkäneellä että Kangasalla hivenen paremmalta kuin heinäkuussa. julkisuuteen tullut naamaritervehdyskuva Jani Viinikainen (keskellä) ei kuulu enää perussuomalaisten valtuustoryhmään, vaan on nyt oma ryhmittymänsä. ja tapa, jolla Viinikainen asiaa selvitteli. . Asia on valitettava, mutta meitä on nyt yksi vähemmän. Heinäkuun lopun työttömyysaste 10,9 laski elokuun aikana Pälkäneellä 10,6 prosenttiin ja Kangasalla 10,3 prosenttiin. Osasyynä on Pirkanmaan TE-toimiston mukaan normaali kausivaihtelu, ja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna luvut olivatkin liki kolmanneksen synkemmät. Elokuun 2013 lopussa Pirkanmaan TE-toimistossa oli noin 31100 työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 11,1 prosenttia. HHT kutsuu Pälkänettä ja Kangasalaa Pälkäne ja Kangasala ovat lähdössä mukaan HHT- eli Helsinki-HämeenlinnaTampere-projektiin. Se oli sellainen jätkien keskinäinen tyhmä vitsi. Nyt vastustajat pääsivät median avustuksella rokottamaan, iltapäivälehden toiminnan Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn vievä Viinikainen harmittelee. Varsinaisen Hetero Pride -tapahtuman Viinikainen arvioi sujuneen hyvin vastamielenosoituksen huutamista törkeyksistä huolimatta. Viikonlopun lopputulos oli kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuustoryhmä päätyi erottamaan Viinikaisen riveistään ja Viinikainen itse eroamaan puolueesta. . Katsotaan, miten asiat sitten valtuustossa etenevät. shl Jani Oksanen Sää Torstaina +6 Sahalahti +7 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +5 Pälkäne +7 +8 Sahalahti +8 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +8 Luopioinen Pälkäne +8 +8 Sahalahti +8 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +7 Luopioinen Pälkäne +8 +7 Sahalahti +7 Kangasala +7 Luopioinen Pälkäne +7 Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Olisi siellä ollut Lenin-naamarikin tarjolla, mutta satuin valitsemaan tuon, koska se oli rumimman näköinen. eli vasemmalla kädellä. . Hanwegin mukaan taustalla ei ollut Hetero Pride -tapahtuma, vaan sen jälkimainingit . Perinteisten perhearvojen puolesta järjestettyyn Hetero Pride -tapahtumaan televisio-ohjelmassa lupautunut Viinikainen sai lukea iltapäivälehdestä tehneensä tapahtumassa natsitervehdyksen Hitler-naamari päässä. Kohukuvalla ja tapahtumalla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä keskenään. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Minä olen tällainen feikki-natsi. Kuvan viikonloppuna internetiin laittanut Viinikaisen tuttu sai pian sen jälkeen vaikeuksia ennakoivan ilmoituksen, että kuva ?on tallessa?. Tekijät ovat tiedossa, ja heillä motiivina on saada aikaan varoituksia ja erottamisia. Pälkäneen kunnanhallitus katsoi kaksivuotisen hankkeen mahdollisten markkinointi- ja muiden hyötyjen olevan niin suuret suhteessa 14 000 euron rahoitusosuuteen, että siihen kannattaa lähteä mukaan. Se kuva oli otettu Hattulan levikkeellä, jolla ei ollut sillä hetkellä muita. Myös Kangasalan kunnanhallitus oli hankkeelle myötämielinen, mutta toivoi kunnan 20 000 euron kustannusosuuden tarkistamista. Valtuustoryhmästä erotettu Viinikainen ihmettelee kohua kangasala Kangasalalaisvaltuutettu Jani Viinikainen joutui viime viikonloppuna melkoiseen ryöpytykseen. Keskiviikko 25.9.2013 . Kuvassa nähdyn natsitervehdyksen Viinikainen teki tarkoituksella ?väärin
Myymälän pihassa paikkoja tarkastellut Valtonen kuunteli kesän ja syksyn aikana tutuksi tullutta nuorten uhoamista ja huutelua. . Kirves oli pelotteeksi, ei minulla ollut mitään tarkoitusta käyttää sitä. Oven karmit notkuivat uhkaavasti, kun porukka repi ovea. Ja siinä vaiheessa puututtiin myös kaahailuun, kun traktorilla vedettiin kaasu pohjassa meidän pihan poikki.. Joku uhkasi että nyt tulee turpaan. Valtonen meni liikkeen ovesta sisälle, sammutti valot ja ajatteli, että uho laantuisi. Mutta tilanne ei rauhoittunut, vaan nuoret rupesivat paiskomaan seiniin ja oveen roskiksia ja muuta mitä käsiinsä saivat. . Tapahtumilla oli monta silminnäkijää, mutta poliisi ei kirjannut heidän nimiään ylös, Nina Päivö ihmettelee. Myöskään rikottua ovenlasia, lähes karmeineen irti revittyä ovea, tuhottua pihaa ja muita tuhoja ei käyty tutkimassa. . Ajattelin, että porukka tajuaa, että olen tosissaan ja häipyy ovelta. Heti kun ovi aukesi, Valtonen sai nyrkistä. Ajattelin, että ne tulevat sisälle, jos en mene ulos. Valtonen kahmaisi pannuhuoneesta kirveen mukaansa ja avasi oven. . Itselläkin on jotenkin sekava, epätodellinen olo. Ihmiset ovat joutuneet juoksemaan kotiin turvaan, kun ovat yrittäneet puuttua älyttömäksi äityneeseen menoon, Teemu Valtonen kertoo. Pakanrannan tuntumassa sijaitseva alue on ulkoisesti idyllinen, mutta etenkin kesäöisin meno on kaikkea muuta. Ehkä hurjin oli nuorten sa selvittämässä tilannetta. Ovi notkui ja meteli oli hirveä, kun porukka heitteli roskiksia ja tuoleja. Lapset itkivät kauhuissaan ja puoliso oli paniikissa. Kohta häntä iskettiin jollain järeämmällä esineellä niskaan. Tilanne oli sekava, ja Valtonenkin huitoi nyrkillä ja kirveen hamarapuolella saadakseen uhkaavan joukon vetäytymään ovelta. . Muutama vuosi sitten tilanteeseen kyllästynyt asukas pisti talonsa myyntiin, toinen asuu rannan tuntumassa vain osan vuotta. . Virkavalta saapui paikalle puolen tunnin, ehkä kolmen vartin päästä. . Oven lasi iskettiin rikki sellaisella voimalla, että sirpaleita jäi kiinni vastapäiseen seinään. . En tiedä, kiinnostiko jotakin avajaispäivän kassa vai mistä oikein oli kyse. Siitä seurasi syyte törkeästä vahingonteosta. Ilmeisesti siinä yhteydessä joku sai kirveen terästä olkapäähänsä. Tunkeilijat uskoivat Valtosen olevan tosissaan, kun hän kumautti kirveellä autoon. Teemu Valtonen soitti poliisille heti kun tilanne lauantaiyönä kärjistyi. On sanottu, että kyllä pihassa voi kokoontua, mutta auton kaikkia roskia ei tarvitse tyhjentää pihaan, kun roskis on vieressä. Poliisi ilmoitti ettei ole resursseja, lähettäkää kuvat sähköpostissa. Poliisista ei ole ollut juurikaan apua, kun naapurusto on jo vuosikausien ajan painiskellut seutua terrorisoivien nuor- luneesta kauppiaasta. Jutuissa ei kerrottu, että nuoret yrittivät väkisin tunkeutua sisälle lapsiperheen kotiin. Kauhujen yö jätti jälkensä sekä vanhempiin että lapseen. . Se on parin jätti jälkensä kuukauden aikana tallentanut Teemu Valtonen kävi sun- uskomattomia tempauksia. nuntaina poliisikuulustelus. Toinen heistä sai olkapäähänsä vajaat kymmenen tikkiä, toisella sattui jalka. Väkeä virtasi vain lisää Nuoret terrorisoivat Teemu Valtonen arvelee, että seutua alkuvaiheessa paikalla oli ehkä kymmenkunta pääosin 15?20-vuotiasta nuorta. . Olisin ajatellut, että tekninen tutkinta tulee katsomaan valvontakameran kuvat. Jos puuttuu yölliseen mopon pärinään, seuraavana päivänä tullaan kostamaan autojen kanssa. Puhelimitse (03) 539 9800 Teemu Valtonen sanoo, että olo on edelleen epätodellinen lauantaiöisen kahakan jäljiltä. Poistomyynnin yöllinen kahakka: Perheenisä hätisteli kirveen kanssa nuorisojoukkoa kotioveltaan Avajaisia seurasi yöllinen kaaos Pälkäne Entisen Järvenpään tiloihin muuttanut Poistomyynti vietti lauantaina avajaisiaan Pälkäneellä. Me on koetettu tulla alusta alkaen nuorten kanssa toimeen. Oli siinä pari isoa, varmaan lähemmäs kolmekymppistäkin kaveria. Valtonen kumautti yhtä tunkeilijaa kirveen hamaralla jalkaan, mutta porukka ei häipynyt mihinkään, vaan paikalle virtasi päinvastoin lisää väkeä. Lopulta kotipihassa mellasti pari, kolmekymmentä kutsumatonta vierasta. . Poika ei enää suostu nukkumaan omassa sängyssään. Eikä hän kovin mielellään lähtenyt kouluunkaan sen jälkeen kun uutiset olivat olleet lehdessä ja kaikki olivat kyselleet tapahtumista. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . kesäinen polttopulloleikki. Maanantaina iltapäivälehdet shl tommi liljedahl uutisoivat kirveen kanssa heiten kanssa. . Kun hulinat illalla alkoivat olla ohi, Teemu Valtonen ja Nina Päivö lähtivät tuttavapariskunnan kanssa kylälle syömään. He palasivat iltakymmenen aikoihin. En tiedä, johtuuko se siitä, että joutuu täysin yllättäen tällaiseen käsittämättömään tilanteeseen vai iskusta, joka siinä kahakan yhteydessä tuli niskaan. Pienellä paikkakunnalla huhut kasvoivat nopeasti uskomattomiin mittasuhteisiin. Villejä tarinoita ja omituisia mielipiteitä leviteltiin facebookissa. Valtonen paransi tapahtuman jälkeen pihavalaistusta. Kameravalvonta myymälässä Tapahtuma oli jo ennestään. He olivat tosissaan tulossa sisälle, enkä tiennyt kauanko karmit olisivat kestäneet, Valtonen kertaa. Hänelle on epäselvää, mistä tapahtumat saivat alkunsa. . 6 Keskiviikko 25.9.2013 uutiset . Lisäksi häntä syytetään kahdesta törkeästä pahoinpitelystä. Vammoja saaneet 18-vuotiaat paikkakuntalaisnuoret sanovat olleensa osattomia oven kahakkaan. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Ajattelin, että kyllä ovi kestää, sillä siinä on kalterit. Karmit notkuivat uhkaavasti Teemu Valtonen siirtyi liikkeen läpi asunnon puolelle. Myös pihalla mellastanut noin kymmenhenkinen lauma oli siirtynyt kotipihalle. . Yritin painaa auton ovea kiinni, kun sieltä purkautui lisää porukkaa. Päivö lähti laittamaan lapsia nukkumaan ja muut jäivät myymälän puolelle kertaamaan päivän tapahtumia. Kello ei ollut vielä aivan yhtä, kun vieraat tilasivat taksin ja jatkoivat omaan kotiinsa. Kohta sen jälkeen paikalle pölähti joukko nuoria
03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Puh. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! Keskusaukio 2, p. 8-17, p. 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Optikot Kopinkulman Optiikka Kangasala, Tampereentie 1 Löydät meidät myös Facebookista! P. 010-239 0880, FAX. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. (03) 358 6911 Hinauspalvelut Silmälääkäri Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Pa ! a st i ll a k i a p a rast. (03) 379 2940 . (03) 379 0008 www.aleksinlkv.net Pitopalvelut Kirjanpitotoimistot Aidosti KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY pAikAllinen Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com Sydän-Hämeen LeHti . 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut Ellintie 6, Kangasala P. Taloushallinnon palvelut ? www.morilea.fi Morilea Oy PITOPALVELU Hannele Haataja, p. 0400-404 425 Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. 8-18, la 9-14, p. www.tv-hugg.com Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. Testamentit ym. Merkillisen reilu. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN Avoinna: ark. Kauppakirjat . (03) 379 0333 P. (03) 377 3447 nen Ilmaielinh u p onta! neuv PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa www.kangasalankirjakauppa.fi RENGASMYYNTI vasti Jousta luona. n a a k asiak iltaisin Myös ppuisin. nlo ja viiko Kirpputorit TV-DIGIHUOLTO KIRPPUTORI PARKKI VIIALASSA p. Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu Hammasteknikot Kiinteistönvälitystä -17 MA-PE 9 Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja KALERVO INGALSUO p. 040-588 0642 tai 03-543 3159 Tervetuloa! TETEKA - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Viemäripalvelut Rautajärven Viemäripalvelu p. 040-5876139 hannele.haataja@morilea.fi Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.kangasalanautokatsastus.? Perunkirjoitukset Kirjakaupat PERUNKIRJOITUKSET T . Keskiviikko 25.9.2013
Kurssin myyntiesite lupasi paljon, mutta ohjelma olikin muuttunut täysin opettajan mieltymysten mukaiseksi ?nyt tehdäänkin näin. Liepeiden päälle painoks ja höyryjarruks asetetaan koko satsin kunnolla peittävä, kuumuutta kestävä, matala posliinilautanen. Padan kansi paikoilleen. Tuon ruiskannen päälle ja rakosiin pikku lusikalla valutellaan desilitran tai kahden verran hyväks havaitun ruoka- . Suola tulloo tuosta näkkileivästä. Palautammeko valheellisesti esitellyn tuotteen? vuoden mukaan. Tänä syksynä loverelaisia majoittanut pälkäneläisjoukko jatkaa 30-vuotisjuhlia ensi huhtikuussa Loveressa. Jos uhkaavan luukadon vuoks aihetta on, suomuja, selkäeviä, päitäkään ei poisteta. Kotona kalat kohtsillään kylmällä vedellä rantaroskista puhtaiks huuhdellaan. Parin päivän päästä koittavan tiskivuoron vuoks kannellinen uunipata vuorataan sisältä suurella leivinpaperilla. Pohjalle vieriviereen asetellaan kerros veen viljaa. Ja syyvvessähän sitä lisätä voep. Eipähän sittem muuta kun kantta aokomaaj ja lusikoemaa! Mikko Kiio Italia-vaihdon alkamisvuodesta on esitetty Sydän-Hämeen Lehdessä ja nettisivuilla kolmenlaista tietoa (1983, 1984 ja 1985). Sittempä jo onniiv valamiina kelepo eväs! Makumielt y mysten ja ruokavieraiden toeveidem mukkaan kalojen kavereiks voejjaan laetella sipulia, sian siivuja, nauris- ja lanttulohkoja, perunan ja punajuurenniip palasia. 8 Keskiviikko 25.9.2013 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . -kurssiksi, jossa suurin osa kurssin Lovere-vaihto 30 vuotta Nimimerkki Olin siellä minäkin huomautti, että Loverevaihto alkoi vuonna 1984 ja piti juhlintaa Pälkäneellä ennenaikaisena. Poissa on oman oivaltamisen ja tekemisen ilo. 2014 vaihdosta juhlallisen 30-vuotistapahtuman. Jos emme olisi juhlineet nyt, olisi merkkivuosi jäänyt Pälkäneellä kokonaan vaille huo- Kukkopilli Fiksun fisupata Juur katiskasta haetut särjet ja ahvenat het rannassa suolistetaan. Ja jos ei synny säätöä, se on joko tekijän tai käyttäjän vika. 4) Uhataan kyläkouluja lakkauttamisella. Harjutuulen altaan puhdistuskoneita ei uusita, vaikka ne ovat olleet alun pitäen huonot, ja tehottomat. Sen jälkeen kolmeks tunniks 150 asteeseen. Lämpö säädetään tunniks 225 asteeseen. Ja pata kylmään sähköuuniin. aurinkokin muuttuu harvinaiseksi näyksi, miettii kuvan napannut Jarkko. kun oli niin pimeää). Talvellakin saisi olla pimeänä kaikissa taajamissa kello 24 ja 04 välillä. Kesällä kokonaan sammuksiin (esimerkiksi nytkin juhannuksena paloivat, Syksy jo saa, tummuvi maa... Koulujen aiostaneista koki karvaan petty- kataulut jäsentyvät kuitenkin syksystä kevääseen kestävän myksen. Nyt me aikuiset teemme lukuvuoden, eivät kalenteriopettajan iloksi kaiken kuten opettaja määrää. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Kalakerros katetaan muutamin minuutein vedessä uitetuin Ylhäisten happaman ruisnäkkärin palasin. Tällä tavoin kerroksittain pata täytetään kaloilla ja näkkärin palasin lähes laitojaan myöten. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kunnan säästöt ja miten niitä toteutetaan 1) Vanhuksille rajataan vaihdettavien vaippojen määrä. 2) Vaaditaan säästöjä kansalaisilta ja kunnan työpisteissä, esimerkiksi koulujen ruoka. 3) Työntekijöitä ja hommastaan vastaavia kiristetään (vaaditaan säästöjä enemmän kuin kykenee säästämään). Siksi se ansaitsi mielestämme tulla huomioiduksi Loveren lisäksi myös kotikunnassamme. Juha Valtonen Alkamisvuosi oli 1985 Pälkäneen lukiolaisten ja italialaisten yhteistyö alkoi 1985 eikä 1983 tai 1984 kuten lehdessämme on väitetty. Ensimmäinen vierailu Italiasta Suomeen tehtiin maaliskuussa 1985. Valmis latomus peitetään saman näkkileivän kylmässä vedessä liotetuilla isoilla viipaleilla. Tokihan asiaa lienee pohjustettu jo edellisenä vuonna, mutta vierailut alkoivat kuten sanottu 1985. Sen kunniaksi vaihtotoiminnan loverelaisen vastuuopettajan puoliso, taiteilija Sergio Ceribelli lahjoitti pälkäneläiselle ystäväkoululle kaksiosaisen ragu-tekniikalla tehdyn veistoksen. Sen kyljessä on vuosiluvut 1984?2004. miota. Näin pitkä perinne on koko valtakunnan tasollakin koulumaailmassa lähes ainoa laatuaan. Ja johtajan neuvottelupöytään on varaa laittaa 12 000 euroa, kun siinä on kunnon rosterijalat. Johtaja ottaa kilpailuttamatta Lukijan kuva Lamput palavat ympäri vuoden, ympäri vuorokauden. töihin hyvän harjoittelijan, jota ilmankin on toimeen tultu. Onko tulija sukulainen, ystävä vai mitä (teknisellä puolella kumminkin töissä nyt; ennen harjoittelijana ja nyt vakinaisena kuulemma). Katuvalojen palamista voisi kyllä vähentää. Uusi maksaisi 10 000 euroa, ja tarvitsijoita riittää! MUTTA: kouluilla ja päiväkodeilla poltetaan sähköjä ympäri vuoden ympäri vuorokauden. Seuraavan kerran italialaiset suuntaavat Lovere-vaihdon merkeissä Pälkäneelle vasta vuonna 2015. Näistä syistä johtuen suunnittelimme yhdessä italialaisopettajien kanssa lukuvuoden 2013 . Sydän-Hämeen Lehti öljyn, veden ja jauhemaisen, vähäisen valkopippurin seosta. Leivinpaperin leveillä liepeillä peitellään koko komia sisältö. Vastavierailu tehtiin jo toukokuussa samana vuonna. Italialaisia edustivat tällöin opettajien ja koululaisten lisäksi Italian opetusministeriön osastopäällikkö Romano Cammarata sekä Loveren pormestari Agide Trapletti. Aika ajoin on ollut puhetta Pälkäneen ja Loveren kuntien välisen ystävyyskuntatoiminnan aloittamisesta, mutta hanke ei ole saanut päättäjiä oikein innostumaan kummassakaan maassa. Paul Tiililä. Joka silloin liikkuu omistaa valot! kuhan näkis että johtajatkin säästäis ?Nyt tehdäänkin näin? -kurssi on pettymys Ilmoittauduin Valkeakoskiopiston eräälle kurssille esitteessä luvatun sisällön perusteella. Vaihdon 20-vuotisjuhlaa vietettiin lukuvuonna 2003?2004
On hienoa, että kirpputoreilla tavaroilla on mahdollisuus löytää uusi omistaja. Kirpputori Outolintu sijaitsee Kangasalan keskustassa osoitteessa Ellintie 2, Kangasala. Avoinna ma-pe kello 10-18, lasu 10-16. Keskiviikko 25.9.2013 . Myös kahvilapuolen toimintaa voisi kehitellä. Ihastuin ensi silmäyksellä paikkakuntaan. Se oli sopivan kokoinen, eikä mikään liian valmis paketti, joten minulle jäisi tilaa kehittää yritystä. Tarkoituksena on myös jatkossa työllistää pitkäaikaistyötön. Peltolalla on pää täynnä ideoita kirpputorin kehittämiseksi. On kummallista, miten ihmiset todella ovat erilaisia eri paikkakunnilla. Sosiaalisena ihmisenä Peltola hankki heti alkuun kirpputorille harjoittelijan. Aina ei tarvitse ostaa mitään. Pelkkä kiertely riittää. Peltola sanoo pitävänsä kierrätysideasta. . - su 29.9.-13 KARKELOT V I S I ON LIUKUOVET Kirpputori Outolinnun uusi yrittäjä Ritva Peltola muutti Raisiosta Kangasalle työn perässä. Outolinnussa on 120 kirpputoripöytää. Kirpputorilla ei kerskakuluteta Kangasala Raisiossa asunut Ritva Peltola oli valmis lähtemään työn perässä lähes minne vain. . Lisäksi otan mielelläni muitakin kehitysehdotuk- -20% WHKW\LKLQ WLODXNVLLQ su KAKKUKAHVIT la MAKKARAA Otan mielelläni kehitysehdotuksia vastaan. sia kävijöiltä vastaan, yrittäjä sanoo. Kierrättämisen tärkeys Ritva Peltola harrastaa itsekin kirpputoreilla kiertämistä. Mukaan tarttuu useimmiten käyttöesineitä, ja joskus jotakin omille lapsille. . No, Lappiin en olisi lähtenyt. Haaveilen, että tänne saataisiin oma käsityökäytävänsä, jossa olisi monipuolisesti esillä erilaisia käsitöitä. Eivät ideat mitään maailmaa mullistavia voi olla, kun läksin tähän touhuun pienellä pääomalla. Kaikkia ideoita yrittäjä ei kuitenkaan aio paljastaa. . Tärkeää on saada kirpputorista kodikas ja kaikin puolin toimiva. Tähän mennessä Peltola on ehtinyt perustaa kirpputorille kahvilan, josta saa itseleivottua tai -paistettua pullaa, uusinut lasten leikkitilan ja perustanut tilaa huonekalujen myynnille. Lähitulevaisuuden päämäärä on saada kirpputorille myyntiin erilaisia käsitöitä. . Minusta on kamala ajatus, että vanhat tavarat heitetään roskiin tai viedään kaatopaikalle. Pöydät varattavissa viikko kerrallaan. shl Krista Kaitasuo VARASTO- VARASTO kaupan päälle kaupan päälle TASOT TASOT ja -ALLAS WHKW\LKLQ \OL ¼ Q WLODXNVLLQin WHKW\LKLQ \OL ¼ Q WLODXNVLLQ Heti mukaan! .XYDQ PXNDLVHW KOMEROT HOLVIKAARI, TALONPOIKA tai 6,/(b S\|UHlUHXQD, YDONRLVHW PDDODWXW RYHW VLV WDQJRQ MD K\OO\Q . Pidän vähän lämpimämmistä paikoista, Peltola toteaa. Joka tapauksessa Peltola oli jo jonkin aikaan etsiskellyt eri kaupungeista sopivaa kirpputoria, kunnes juuri sopivalta tuntunut paikka löytyi Kangasalta. . Sydän-Hämeen Lehti 9 tekijät Syys- pe 27.9. Raisiossa en viihtynyt ollenkaan. Niinpä lähdin käymään Kangasalla. Käsityöntekijöitä haussa Peltola ei säästele sanoja, kun hän kehuu kuntaa. . En ollut koskaan käynyt Kangasalla, mutta Outolintu vaikutti kaikin puolin sopivalta. Käsityöntekijät ottakaa siis rohkeasti minuun yhteyttä, ja antakaa meidän muidenkin iloita kädentaidoistanne, Peltola hymyilee. Käsityöt myydään myyntiprovisiolla. . Ja nyt kun olen ollut kohta kuukauden päivät yrittäjänä, olen huomannut, kuinka ihania ihmisiä täällä asuu
K\OO\l
020 720 9240, fax 020 720 9240 /DQNDS VQW PLQ VQW PLQ DOY . 8-18, la 9-15 p. 8-18, la 9-15, su 12-16 Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 YLÖJÄRVI \ORMDUYL#NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ark. U\KPlQ NRUNHXV OHYH\V 325? osina la Liiga-Ilveksen pelaajia jakamassa 120 lippua OOYHV 3HOLFDQV RWWHOXXQ WL Savo HGXVWDMD paikalla -RSD NN NRURWRQWD PDNVXDLNDD +DQGHOVEDQNHQ UDKRLWXNVHOOD ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW ¿ Nyt ark
0DWNDS VQW PLQ VQW PLQ DOY
03 376 3222 Rautajärventie 14, 36840 Pohja Puh. Fysioterapia . Lahjakortit Luopioisten Fysikaalinen hoitolaitos, puh. 044 555 8224 HIERONTAMAJA Urheiluhieroja Jani Makkonen Apua arjen ja harrastuksien tuomiin särkyihin! 045-152 6414 ThermaCare lämpötyynyt hartiat tai selkä Luonnollinen ja pitkäkestoinen kivunlievitys lihasja nivelkipuihin lääkkeettömillä lämpötyynyillä. (norm. Ei sisällä hajustetta. -15% Tarkista muut avainasiakastarjoukset www.palkaneenapteekki.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. katja.lind@napraka.fi Ceralan tai Ceralan plus 100 g. Personal Trainer Mustapellonpolku 3, Pälkäne matti.kettunen@kotiportti.fi . 14,40) Minisun D3-vitamiini 20 ug 200 tabl. Villivadelman tai mangon makuinen, (norm.18,83) 11,00 14,80 www.matinterveyspalvelu.com . 0400 635263 . 10 Keskiviikko 25.9.2013 . Hieronta . 03 537 0095 Palvelemme ma-pe 8.30-17, la 10-13 Palvelemme ma-pe 9-16 http://www.sahalahdenapteekki.fi/ PÄLKÄNEEN APTEEKKI Avoinna arkisin klo 9-18 Avainasiakastarjouksia syyskuussa Valviran rekisteröimä naprapaatti (amk) KATJA LIND Kaularangan tai niskan Olkapäiden alueen Ylä- tai alaraajoen Rintarangan tai lapojen alueen Alaselän tai lannerangan ongelmat Torikatu 1 (Kangasalan lääkintävoimistelu) Kangasala www.napraka.fi Ajanvaraus p. Keskustie 5, Pälkäne. Avoinna ark. 03-534 3395 . 9-18, la 9-13 . 020 757 9199. 11,28) 8,70 Ocuvite Complete 60+10 kaps. 03-5361423 / 044-2818910 Jalkahoitaja, lähihoitaja Tiina Toivonen-Lanne ALOITTAA VASTAANOTON POHJAN PIKAPARTURIN TILOISSA. Aikoja varattavissa maanantai- tai perjantaipäiville numerosta 040 7230 995 tai jalkahoito@kotonasi.com P. HIERONTA AKUPUNKTIO . KOTIKÄYNNIT Yrittäjätalo, Sahalahti Puh: 050-5358544 Tällä ilmoituksella 2x30 min hieronta: 40? Myös omahoitotuotteiden myynti ja kotikäynnit. Isoniementie 1, 36420 Sahalahti Puh. 25,89) 19,50 Eucerin Anti-Redness yö- ja päivävoide 50ml Punoittavalle ja herkälle iholle suunnitellut valmisteet, jotka rauhoittavat ja hillitsevät ihon punoitusta. Klassinen hieronta . 16,15 ) 11,50 Multi-tabs Mini Plus, 30 purutablettia Lasten oma monivitamiini- ja hivenainetabletti, sisältää tuhdin annoksen maitohappobakteereja (norm. Silmien hyvinvointiin, sisältää ainutlaatuisen yhdistelmän vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja omega-3-rasvahappoja. ( norm. Erikoisperusvoide kuivalle tai herkälle iholle. (norm. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hermoratahieronta . Sydän-Hämeen Lehti Hyvää Oloa Syksyyn! PÄLKÄNEEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koulutie 3 (VPK:n talo), Pälkäne, p. (03) 379 0836 Artturintie 2, Kangasala arkisin 9-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu FYSIOTERAPEUTTI Jarkko Savenius www.savenius.net FYSIOTERAPIA . 020 757 9191 . Vyöhyketerapia . www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Fax. Puh
Liikunta ei kuitenkaan katoa elämästä mihinkään, sillä myös pojat ovat erittäin liikunnallisia. . Vastaranta lähtee Pirkan Hiihtoon kokeillakseen, pysyykö hän ilman moottoria työkavereidensa vauhdissa ? ja hyvin pysyy. Päämerkeiksi on valittu Rocky Mountain ja liikkeen itse maahantuoma Fuji. . Minulla oli pyöräliikkeissä ja muissa tuttuja, ja sain sitä kautta hankittua meille urheiluvehkeitä. Putkea jo lumetetaan. Keskiviikko 25.9.2013 . Poika Jukka Vastaranta pysähtyi pyörälenkillään Lentolassa isäänsä tapaamassa. pirusti tunteja, mutta kilpailemisesta ei koskaan puhuttu mitään. Jaa sukset pitäisi laittaa kuntoon. Muut jäävät kauas taakse, mikä innostaa Vastarantaa aloittamaan kuntoharjoittelun. Silloin se juttu oikeastaan iski, hän myöntää. Toisaalta Vastaranta on perhe-elämän pyörityksessä lopettanut aktiivisimman urheilujaksonsa. Vastarannan mukaan valikoima ulottuu kuntoilijan peruspyöristä kovan luokan kilpapyöriin, joiden hinnat voivat liikkua useissa tuhansissa euroissa. Piirinmestaruuskisat eri lajeissa vaihtuvat hiljalleen SM-kisoiksi ja mukaan tulevat myös ulkomaan kisat. Lajiliitossa hänet nimetään maastopuolen vastuuhenkilöksi omien poikien kuljettamisen ja huollon ohessa. Sydän-Hämeen Lehti 11 tekijät Pyöräily: Pauli Vastaranta on päässyt pitkälle ilman moottoriakin Peloton muiden tien polkija 1970-luvun loppu. Pauli Vastaranta on päättänyt jäädä kotiin hoitamaan kahta pientä poikaansa, kun vaimon oli palattava työelämään. Työkaverit vinoilevat Pauli Vastarannalle tämän moottoripyöräilyharrastuksesta; enduroreissut vievät häntä ympäri Pirkanmaata ja usein Kangasalan Lentolan alueen kautta. Omalla tavallaan järjestely on hyvinkin toimiva. . Aiemmin Pälkäneet ja muut tuli kierrettyä moottoripyörällä karttojen kanssa, mutta sitten heitin moottoripyörän pois ja soutukin tuli mukaan kuvioon. Vastaranta myös menestyy kisoissa mukavasti, vaikka onkin ?sellainen pieni 65-kiloinen sinttiäinen?. Pojat vain kasvoivat urheilijoiksi. Missä? shl Jani Oksanen. Työkavereilla riittää muodonmuutoksessa ihmeteltävää. Vuosi 1985. Käytimme urheiluun Pauli Vastarannalle pyöräily on muodostunut vuosien saatossa elämäntavaksi. Ensimmäinen maastopyörä on esitelty Suomessa juhlallisin menoin vain muutamia vuosia aiemmin, ja laajamittaisempi maastopyörävillitys häämöttää vielä muutaman vuoden päässä. Esittelytilaisuudessa mukana ollut Vastaranta muistaa miettineensä, miten hienoa sellaisella pyörällä voisikaan olla ajaa polkuja pitkin. . Kesät menivät niin, että saatoimme olla kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa pois. Reissaamista oli aika paljon. Joskus teimme niin, että jätin oman pojan Ruotsiin pyöräilypiireistä tutuille ystäville siksi aikaa, kun kävin tuomassa muut matkassa olleet pojat Suomeen ja hain toiset tilalle. Yhdellä autolla kertyi kilometrejä sellaiset 370 000, Vastaran- ta muistelee. Pyörät pyörivät näin aina vuoteen 2002 asti, jolloin täysiikäisiksi ehtineet pojat jatkavat eteenpäin jo omillaan ja isä palaa niin sanottuun tavalliseen työelämään. Syksy 2013. Syksyn edetessä yksi intohimo tekee liikkeessä hieman tilaa toiselle, kun hiihtäminen alkaa tulla pyöräilyä ajankohtaisemmaksi. Vastaranta myöntää perehtyneensä takavuosina varsin paljon suksien voiteluun ja hoitaa omiensa lisäksi poikien ja muutamien muidenkin kisasuksien voitelut. Puhelin soi, ja Vastaranta painaa vihreää luuria. . Maastopyöräily ei Suomessa ole vielä kovin iso juttu, meillä on sen suhteen niin nuori kulttuuri. Pyörämyynnin ja -huollon lisäksi saman katon alla on Retki Outdoorin outletmyymälä. samoilla kulmilla, josta aikoinaan lähdettiin monelle enduroreissulle. Toiveena on lähiseutujen valloittaminen, mutta eri tavalla kuin enduropyörän selässä. Liike myy maasto-, maan- tie- ja triathlonpyöriä ja niiden huoltopalveluja. Rupesin sitten niiden kanssa pelaamaan enemmänkin ja lähdimme kiertämään maailmaa. Vastarannan pojat Jukka ja Mikko ovat liikunnallisesti lahjakkaita ja kun isä on töiden sijaan kotona, kolmikolla on aikaa ja tarmoa yhdessä urheilemiseen. Vastaranta esittelee uuden Peloton-pyöräliikkeen tiloja Kangasalan Kallion yritysalueella . Hiihdosta ja polkupyöräilystä tulee kiinteä osa arkea.
Pieniäkin yksityiskohtia selvitettiin ja tarkistettiin loppuun saakka. Nyt hän toteuttaa samaa perusajatusta maan vaikutusvaltaisimpana porvarina. Päivi Mattila tutki myös Wahlroosin Hanken-vaiheita. Opiskelusta kiinnostuttuaan ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun opiskelija eteni nopeasti lehtoriksi, apulaisprofes- Björn Wahlroos Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja ja Sammon suuromistaja. Ura pankkimiehenä: 1985 kansantaloustieteen professori siirtyi ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Suomen Yhdyspankin johtokunnan varajäseneksi 1989 aloitti SYP:n varatoimitusjohtajana. 1992 perusti Mandatum-investointipankin ja oli sen pääomistaja. 1998 Interbankin fuusioituneesta Mandatumista tulee pörssiyhtiö. 2000 Mandatum ja Sampo-Leonia yhdistyvät ja Wahlroos valitaan Sampo-Leonian konsernijohtajaksi. 2006 Sampo Pankki myydään Danske Bankille. 2009 Nordeasta tulee Sammon osakkuusyhtiö. soriksi ja professoriksi. Pidetty opettaja vaihtoi yliopistomaailman pankkimaailmaan vuonna 1985. Jos esimerkiksi mainittiin, että perhe muutti rivitaloon, nykylukija ei välttämättä ymmärrä, että siihen aikaan se oli vaurauden symboli. Siksi tällaisia asioita piti avata. Wahlroos-kirjan lukemista helpottaa alkusivuilta löytyvä. Pilvenpoltto kuului aikakauteen, eikä sitä lakaista maton alle myöskään kirjassa. Vuodet nuorisopolitiikassa koulivat Wahlroosista taitavan esiintyjän. Silloin oli alkamassa talouden vapauttaminen, jonka Wahlroos osasi hyödyntää ainutlaatuisesti. Helsingin Sanomat näki kirjaarvostelussaan jopa yhtymäkohtia Venäjän uusrikkaisiin: Wahlrooskin loi omaisuutensa, kun valtion omaisuutta yksityistettiin. Opetta Kirjan kirjoittaminen on uusi kokemus kokeneellekin kirjoittajalle. Monta kertaa ehti jo luulla, että kaikki on jo tehty, kunnes kustannustoimittaja tai ryhmän omat editorit löysivät jotain lisättävää. Wahlroos puolestaan oli sitä mieltä, että arvo määräytyy markkinoilla. Päivi Mattila ei pidä Wahlroosia takinkääntäjänä. Siksi ympäristöjournalismia käsittelevä gradu ei . Se toi sodan kauheudet televisioon, Päivi Mattila sanoo. Sodanvastaisuus poiki hippiliikkeen. Wahlroos tuli tutuksi varsin perhekeskeisenä hahmona. Se oli uutta, sillä hän on pitänyt perheensä poissa julkisuudesta. Wahlroosin maailmankuva on vahvasti taloustieteellinen. Elämän kaikissa vaiheissa korostuu määrätietoinen verkostoituminen. Wahlroos kelpuuttaa lounasseurakseen vain talouselämän ja politiikan eliittiä. Nuoruusvuosien ja tämän päivän Wahlroosin ajattelussa ei ole tietyssä mielessä ristiriitaa: hän on aina ollut sitä mieltä, että fiksujen tulee johtaa maailmaa. Taistolaiskuvioissa hän yritti ottaa vallan tyhmältä enemmistöltä viisaalle eliitille. Kun tuli aika hankkia valkolakki, Wahlroos hoiti kolmen vuoden lukiokurssit puolessa vuodessa. 12 Keskiviikko 25.9.2013 kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Elämäkerta: Päivi Mattila syventyi Björn Wahlroosin nuoruuden taistolaisvuosiin Vuosi Nallen jäljillä Ei ollut varsinainen yllätys, että Björn Wahlroos hyppäsi viime viikolla iltapäivälehtien lööppeihin ja etusivuille. 25 Tampereen yliopiston journalistiopiskelijaa on kaivanut lähes vuoden ajan tietoa maan ehkä keskeisimmästä talousvaikuttajasta. Viime viikolla julkaistiin elämäkerta, jonka sivuilta löytyy paljon uutta tietoa hieman salaperäisestä hahmosta. Wahlroos-kirja tehtiin ilman päähenkilön suostumusta. . Samaan tapaan hän urakoi myös yliopistolla todettuaan Marxin opit virheellisiksi ja alettuaan opiskella. Wahlroos kuului Finlands Svenska Skolungdomsförbundetin keulahahmoihin. Jopa sellaisia, että mikä oli auton väri, Päivi Mattila kertoo. Myös teksti oli kirjoitettava moneen kertaan uusiksi. . Älykäs ja nopeakäänteinen Wahlroos haluaa keskustelukumppaneiltaan faktojen lisäksi myös näkemyksiä. Myös kiharakutrinen Wahlroos oli pukeutumista ja päihteitä myöten hippi. Tiiviin verkostonsa kautta Wahlroos saa näkemyksiään esille ja käyttää valtaa. Björn Wahlroos ei ole kommentoinut kirjaa julkisesti. Hän otti kuitenkin kirjoittajaryhmän vastaan, kun he kävivät luovuttamassa teoksen päähenkilölle itselleen. Päivi Mattila uppoutui Björn Wahlroosin vaiheisiin vuosina 1968-1971. sitten. Koululaisdemokratian lisäksi he puolustivat vapaata kasvatusta ja ajoivat opintotukea. Esiintymistaidot hioutuivat nuorena Björn Wahlroos edusti neuvostomyönteistä vasemmistoa, joka nykyisin tunnetaan taistolaisuutena. . Vastuualueet jaettiin opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. He halusivat enemmän päätösvaltaa opiskelijoille. Hän ilmoitti kohteliaasti, että saamme toimia itse, Päivi Mattila kertoo. Kuhmalahdelta kotoisin oleva journalistiikan opiskelija innostui viime syksynä vierailijaprofessori Tuomo Pietiläisen vetämälle kurssille. FSS oli ruotsinkielisten vastine teiniliitolle. Puheenjohtajana toimi myöhemmin politiikan toimittajana tunnetuksi tullut Leif Salmen. Björn Wahlroos oli nuorisolle eräänlainen Che Guevara -hahmo Salmenin rinnalla. RKP:n nuoret keskittyivät tanssien järjestämiseen, mutta vasemmistonuorilla oli painavampaa asiaa. Sydän-Hämeen Lehti ole juurikaan edennyt vuoden Opiskeluvuodet aikana. agitaattorina Lounaalla vaihdetaan Wahlroos-kirjan koonnut työnäkemyksiä ryhmä aloitti urakkansa vuosi Ennen kirjaprojektia Päivi Mattila tunsi Björn Wahlroosin samalla tavalla kuin suurin osa suomalaisista: otsikoiden pohattana, joka nousi julkisuuteen kovilla kannanotoillaan. Mielikuva määrätietoisesta johtajasta ei muuttunut vuoden aikana, mutta sai uusia sävyjä. . Suomenruotsalaisil- la alueilla puhumassa kiertänyt nuorukainen oppi esittämään asiansa karismaattisesti ja ilman papereita. Fiksujen pitää johtaa maailmaa Björn Wahlroosin taistolaisvaihe kesti viitisen vuotta. Lehtitekstin elinkaari on joitain päiviä tai viikkoja, sitten tulee taas uusi numero. Kirja sen sijaan on tavallaan ikuinen. Kirjoittamisen kynnystä ei ainakaan madalla se, että käsiteltävänä on maan vaikutusvaltaisimpiin kuuluva henkilö. . Talousjournalismiin vetoa tuntevat uppoutuivat Wahlroosin pankkiiriuraan, Salon seudulta kotoisin olevan oli luontevaa haalia tietoa Joensuun aateliskartanosta Halikossa. Päivi Mattila uppoutui Björn Wahlroosin nuoruusvuosiin. Wahlroos ei keskittynyt lukioaikanaan eikä ensimmäisinä korkeakouluvuosinaan opiskeluun, vaan opiskelijapolitiikkaan. Etukäteen kerrottiin vain, että kyseessä on vaativa hanke, joka edellyttää sitoutumista. Sellainen lähes vuoden kestänyt kirjaprojekti olikin. En etukäteen tiennyt kovin paljoa taistolaisuudesta tai suomenruotsalaisesta järjestötoiminnasta, Päivi Mattila sanoo. Hänen piti myös sukeltaa 1960- ja 1970-luvun taitteen kuohuvaan maailmaan, jotta ymmärsi millaisessa tilanteessa Wahlroos aloitti aktiivista toimintaansa. . Vietnamin sota oli räjäyttävä kokemus. Taloustoimittaja Pietiläinen tunnetaan tutkivana journalistina. Työryhmää koottaessa ei paljastettu, että opiskelijat ryhtyisivät kokoamaan Björn Wahlroosin värikästä elämäntarinaa. . Hän jatkoi opiskelijapolitiikassa parin vuoden ajan ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa, kunnes sanoutui irti Marxin opeista. Marx oli väittänyt, että hyödykkeen arvon määrää työ, joka sen tuottamiseen on käytetty. Päivi Mattila huomasi nopeasti, etteivät rahkeet riitä kahteen isoon puristukseen samaan aikaan
Se, millainen ihmisestä tulee, ei määräydy pelkästään perintötekijöiden ja syntyperän mukaan, vaan myös kasvatuksella, koululla, harrastuksilla, kaveripiirillä ja arvoilla on tärkeä merkitys. Kun elämäkerta kirjoitetaan ilman päähenkilön apua tai suostumusta, reilun 50 vuoden takaisten lapsuusvuosien kuvaus jää ulkokohtaiseksi luetteloksi. Kirjoittajat eivät pääse sisälle Wahlroosien elämään ja etenkin äiti vilahtelee vain etäisenä hahmona. Wahlroosin aikaan verkostot olivat yksinkertaisempia kuin hänen poikansa aikana: 1970-luvulla riitti, että kuului Kekkosen lähipiiriin. Muutama Bror Wahlroosista kirjoitettu sivu kertoo Björn Wahlroosista enemmän kuin koko hänen lapsuutensa kuvaus. Tekstistä 25 haastattelun ei tarvinnut juurikaan karsia urakka päällekkäisyyksiä. Reilun kymmenen vuoden aikana on tullut jo nähtyä yliopisto, hän nauraa. Vuonna 2002 Kangasalan lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Mattila lähti 11 vuotta sitten Helsinkiin opiskelemaan ja yhteiskuntatieteitä. Bror Wahlroos oli älykäs, mutta alkoholisoitunut öykkäri. Bror Wahlroos pyöritti 23 vuoden aikana 26 ministeriä. Hallinnonalan asiat hoituivat hänen kauttaan. Björn Wahlroos oppi isältään, että isotkin asiat hoidetaan kavereiden kesken lounaalla tai metsästysreissulla. ?Buntta. Tutkivalle journalismille olisi tarvetta. Pelkästään haastatteluita kertyi 80 pienellä printattua sivua, hän kuvaa urakan mittasuhteita. Kirjassa nuoruusvuodet kuitataan 15 sivun jaksolla. . Taistolaisvaiheilla ei oikein voi ylpeillä vuosikymmenten jälkeen. 1970-luvun alussa taistolaisuus oli tiedostaville nuorille kuin uskonlahko. Päähenkilö ei ollut projektissa mukana, vaan kirjoittajat paneutuivat isolla joukolla hänen vaiheisiinsa. . Alkumetreillä voi tuntua, ettei tietoa tahdo löytää mistään, mutta haastateltavilta kuulee uusia tietolähteitä. . Sen ymmärtää, että kirjoittaminen veisi vuosia, jos tekijöitä ei ole riittävästi. Isiään opettaneet nuoret olivat asiansa kanssa tosissaan. Maan keskeisen virkamiehen poika ryhtyi stalinistiksi, joka oli ensitöikseen sosialisoimassa kauppakorkeakoulua. On paljon asioita, joita pitäisi tonkia syvemmin, mutta arjen kiireessä siihen ei ole mahdollisuutta. Yleisradiolla olisi siihen resursseja, kun varat käytettäisiin journalismiin, eikä viihteeseen. Päivi Mattila on ollut nuoresta alkaen kiinnostunut ympäristönsuojelusta. Osa ihmisistä on vaihtanut sukunimeä ja monet ovat muuttaneet ulkomaille. Sen jälkeen siitä on riittänyt joka päiväksi uutta kerrottavaa iltapäivälehtiin. Suomessa ollaan humanisteja ja uskotaan, että koti antaa ihmiselle muutakin kuin geenit. Kesätoimittaja- ja harjoittelupaikoissa on osattu hyödyntää hänen erityisosaamistaan. Nyt Mattila on vielä syventämässä osaamistaan, sillä hän ilmoittautui myös seuraavan vierailijaprofessorin kurssille. Vihreän Langan entinen päätoimittaja Elina Grundström vetää yliopistolla kaivosjournalismin kurssia. shl Tommi Liljedahl. Mutta ei voi kaikkia yksityiskohtia voi ahtaa mukaan, jos ne eivät tuo mitään oleellista isoon kuvaan. Kirjoitustyötä helpotti etukäteen tehty rajaus. Sosiologiasta kiinnostuttuaan hän vaihtoi vuonna 2006 Tampereen yliopistoon. . Jotkut kieltäytyivät haastattelusta. Kaikki läheiset ja tutut eivät halunneet kertoa ja monet vetosivat työkiireisiin. Haastateltavien löytämisessä auttaa eräänlainen lumipalloefekti. Se auttoi hahmottamaan kokonaisuutta. Osa kieltäytyi haastattelusta Wahlroos-kirjassa käytettiin Suomessa poikkeuksellista ja maailmallakin harvinaista metodia. On ihan ymmärrettävää, että Suomen taloushistorian kannalta merkittäviin Mandatum-vaiheisiin paneudutaan yksityiskohtaisemmin. Päivi Mattila sanoo, että kirjasta jäi joitain kiinnostavia tarinoita Wahlroosin nuoruudesta. . Isä ja poika eivät ole uskoneet tyhmän enemmistön valtaan, vaan katsoneet paremmaksi, että parhaimmisto päättää. Valtaa ja vastuuta ei anneta, vaan ne otetaan. Keskiviikko 25.9.2013 . Poika peri isältään älykkyyden lisäksi myös kopeuden. Sydän-Hämeen Lehti 13 Reunamerkintä Miten Bjönasta tuli Nalle? Wahlroos-elämäkerta julkaistiin viikko sitten. Taloudellisen vallan kahmiminen on vaatinut myös hyvää onnea. Investointipankki Mandatumin toimitusjohtajasta tuli Sampo-Leonian suurin henkilöomistaja halvalla, mutta hän myi pankin tanskalaisille kovalla hinnalla. Hän pilkkasi muita vasemmistolaisia pikkuporvareiksi, jos he eivät hänen mielestään olleet kunnon kommunisteja. 1970-luvun taitteessa politikointi oli yhtä olennainen osa opiskelijaelämää kuin bileet. Sen sijaan Päivi Mattila haastatteli Wahl- täydentäviä palasia kirjoittajat ihmisiä muistelemaan reilun 40 vuoden takaisia tapahtumia. . Wahlroosille se oli muutaman vuoden ajan harrastus, joka tarjosi älyllisiä haasteita. Wahlroosin elämää on leimannut vapautuminen. Hänen aikalaistensa nuoruusvuodet olivat hullaannuttavia, koska rakkautta myöten kaikki tuntui vapautuvan. Wahlroos on aina osannut surffata vapautumisen nostattamien aaltojen harjalla. Taloussäännöstelyn purkaminen tuotti muillekin onnekkaille pikavoittoja, mutta älyllä ja pitkäjänteisellä työllä Nalle Wahlroos on paaluttanut itselleen pysyvän aseman talouden huipulla. shl Tommi Liljedahl avainen jättiurakka aikajana. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon tietoa on saatavissa erilaisista arkistoista, jotka ennestään tunsin vain nimeltä. Aina niistä ei tosin ollut apua, sillä yhdistykset ovat keskittyneet enemmän senhetkiseen toimintaan kuin tallentamaan vaiheitaan jälkipolville. kinnon suorittanut Mattila vetää myös luonnonyrttikursseja ja opettaa sienien ja villivihannesten käyttöä. Nykyisin Tampereella asustavan Mattilan journalistiura alkoi jo lukiovuosina, kun hän Tutkivaa journalismia kirjoitti kolumneja Sydän-Hätarvittaisiin meen Lehteen. Päivi Mattila aikoo kirjaurakan Journalistiopiskelijana hän jälkeen keskittyä gradunsa viimeistelyyn. . Myös kirjoittajat laativat vastaavan heti alkumetreillä. . ?Wahlroos käytännössä vaihtoi valtiollisen Postipankki-Leonian pölyiset konttorit ja ryvettyneen Interbankin yli viidenneksen osuuteen Nordeasta, joka on tätä nykyä Pohjoismaiden suurin ja hyvin kannattava pankki?, Tuomo Pietiläinen kirjoittaa teoksen johdannossa. Päivi Mattila käsittelee Björn Wahlroosin elämän keskeistä vaihetta; nuoruusvuosista, jolloin hänestä tuli aktiivinen toimija. Nuoruusvuodet ovat jokaisen elämässä kiehtovinta ja ikimuistoisinta aikaa. Björn Wahlroos teki kaikkensa, jotta muisteltavaa jäi. Harva kuitenkaan haluaa noita aikoja muistella. Suomi on pieni maa, ja aina löytyy lisää tietoa, kun vain penkoo. Mattila myöntää, ettei ollut kovin helppo löytää ja tavoittaa roosin nuoruusvuosista noin 25 henkilöä ja kahlasi läpi melkoisen kasan arkistomateriaalia. . Osa aikajaksoista käydään läpi suurpiirteisesti. Kun kapinoiva nuori ottaa yhteen vahvan isänsä kanssa, äiti näyttäytyy jonkinlaisena tasapainottavana voimana. Kauppa- ja teollisuusministeriötä johtaneesta isästä saadaan parempi kuva. Viimeinen pari vuotta Helsingissä menivät kyllä ruokakirjaprojektissa. Härkäpapua sarvista -lähiruokakeittokirja julkaistiin Päivi Mattila sanoo, että kirjaurakka opetti etenkin vuonna 2006. Keruutuotetarkastajan tut- tiedonhankintaa. saivat toisiltaan. Teksti saatiin myös hiottua yhtenäiseksi, eikä lukija tunnista, missä kohtaa kirjoittaja vaihtuu. on maistanut toimittajan arkea Etelä-Suomen Sanomissa Lahdessa, Etelä-Saimaassa Lappeenrannassa, Karjalaisessa sekä Karjalan Sanomissa Petroskoissa. . Silloin osa tiedoista saattaisi myös vanhentua ennen julkaisua, Päivi Mattila sanoo. Työläs projekti opetti uudenlaisia tiedonkeruumenetelmiä.
Tänä aamuna hän on kaivannut pääskysiä. Mutta kaikki ovat olleet avoimia kosketukselle. Kosketettaessa oikean käden spastisuus hellittää, ja ilmeettömät kasvot alkavat liikehtiä. . Vuodet on nykyään niin ihmeellisiä. Kanssakäyminen asukkaiden kanssa vaikuttaa tie- Mistä kyse kulttuuriviikon vanhainkodin asukkaille järjesti Vapaa kulttuurituotantopaja Paku yhdessä Kangasalan kunnan kanssa. Tämä on äänihierontaa, ja tuntuu miellyttävältä, Väänänen sanoo. Erilaisia kohtaamisia Duo Mitrej viettää Rekolakodossa kokonaisen viikon. Kulttuuriviikon vanhainkodin asukkaille on järjestänyt Mikkolan Navetalta käsin toimiva Paku-hanke yhdessä Kangasalan kunnan kanssa. Viime vuonna Mitrej vieraili Luopioisten Kukkiakodossa. Taiteilijat tietävät, että tämäkin viikko tulee herättämään myös heissä itsessään monenlaisia prosesseja. . Ei niitä saa enää kiinni, 82-vuotias Rekola-kodon vanhainkodissa asuva Tyyne Nippala toteaa, kun tanssija Päivi Järvinen ja kanneltaja Timo Väänänen astuvat hänen huoneeseensa. Hoitaja Marjatta Kaivo-Oja kertoo Nippalan rakastavan musiikkia erityisen paljon. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Duo Mitrej toi vanhainkodille kosketuksen ja musiikin Kangasala . Nippalaa hymyilyttää. Äänihierontaa kanteleella Rekola-kodon ikkunoiden takana syksy tekee tuloaan. Myös kosketus on hänelle tärkeää. Arvasin, että näin käy. Musiikilla ja kosketuksella on kummallinen voima, Kaivo- Oja toteaa. Myös muut asukkaat ovat reagoineet kosketukseen. . Luentoja ja elämyksiä yhdistävä tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Lisää tietoa Pakusta ja taustoista löytyy Mikkolan Navetan sivuilta. Duo Mitrej on tanssija Päivi Järvisen ja kanneltaja Timo Väänäsen duo, jonka esityksissä yhdistyvät musiikki, tanssi, liike ja monitaiteellinen ilmaisu Päivi Järvinen ja Timo Väänänen järjestivät vanhainkodin väelle myös yhteisesityksiä. yhtyeen soittimina ovat monenlaiset kanteleet, muun muassa Kirjokansi, Novgorodin kantele, jättikantele (217 senttimetriä pitkä) ja sähkökantele. tanssin ja musiikin lisäksi esityksissä käytetään usein valoja, kankaita ja tekstiilejä. Hän tarttuu Nippalaa käsistä, keinauttaa itsensä naisen käsien alitse. Huoneen asukkailla on silmät kiinni. 14 Keskiviikko 25.9.2013 kyliltä . Myös miehet. Tapaamisvuorossa Tyyne Nippala. mänsä, ei halua enää avata niitä, Kaivo-Oja sanoo, mutta jää odottamaan, miten esitys vaikuttaisi vuoteessa makaajaan. Kun Järvinen sivelee naisen käsivarsia, kämmenselkää, kaulaa ja päätä, nainen raottaa luomiaan. Musiikki resonoi sängyn laitoja pitkin, joten äänen saattaa kuulla koko keholla. Viikon rahoitti Kangasalan kulttuuripalvelut. Paku auttaa solmimaan yhteistyötä taiteilijoiden ja kuntien välille. Duo Mitrej ja yliopistonlehtori, FT Maija Gerlander. Kulttuuria tarjotaan erityisesti sellaisille ryhmille, joiden on vaikeaa päästä taide-elämysten pariin. Pitkään ollaan poski poskea vasten. Ilma on raikas, paksurunkoisten puiden oksat liehuvat tuulen mukana. Kuin vahtikoirat pihamaan lampaat määkäisevät joka kerta, kun pihaan ilmestyy uusi tulija. Taiteilijat astuvat uuteen huoneeseen. Halauksia ei saa koskaan unohtaa. Jos unohtaa, niin Tyyne kyllä muistuttaa siitä, Kaivo-Oja kertoo. Myös lintuja Nippala rakastaa. Nippala seuraa esitystä intensiivisesti. Järvinen tulee lähelle. Paku-työryhmän työskentelyä tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Hoiva, vuorovaikutus ja taide -teemailtapäivä 10. lokakuuta kello 13 alkaen Valkeakoski-opistolla (Kauppilankatu 2). Järvinen ehdottaa, josko Nippalalle hankittaisiin lintukirja, josta kuulee lintujen ääniä. Itse asiassa yleisesti ottaen juuri miesten kohdalla koskettaminen on tärkeää, sillä naiset ovat niitä, jotka käyvät partureissa ja kosmetologilla, ja täyttävät jo näin osan kosketetuksi tulemisen tarpeestaan. Väänänen on nostanut kanteleensa sänkyyn kiinnitettävän pöytälevyn päälle. . Väänänen alkaa soittaa kanteletta, ja Järvinen tanssii. Hoitaja nyökkää. Mutta nyt on monitaiteisen Duo Mitrej´n vuoro. Joka ilta Tyynelle lauletaan iltalaulu. Aluksi olin varovaisempi koskettamisen kanssa. Moni sulkee elämältä sil- Duo Mitrej´n Päivi Järvinen ja Timo Väänänen viettivät viime viikon Rekola-kodossa. Silkkipaperin ohuet kädet lepäävät peiton päällä, kasvoille heijastuu syksyisen maiseman raukeus.
Kirja vain tuli. Toisaalta kirjan aihe oli muhinut Harjulan päässä vuosikausia. Tulostamme on kerrottu ennakkoon työntekijöille, joten jo sen takia kaikki on sujunut täällä hyvin, eikä meidän ole tarvinnut selvitellä jokaiselle erikseen, miksi olemme paikan päällä. shl Krista Kaitasuo Kirjoittaessa maailman kaoottisuus katoaa Kangasala Kristiina Harjula kirjoitti esikoisromaaninsa Pispalan kiviä, koska ei voinut olla kirjoittamatta. . Silloin Järvinen tanssii käsiensä kosketuksella, sivelee, painelee ja taputtelee asukasta ottaen musiikin rytmin ja asukkaan koko kehon huomioon. Järvinen muistuttaa, ettei Duo Mitrej ole hoitoalan ammattilainen, vaan he tuovat asukkaiden arkeen taiteen, josta heillä on monivuotinen ammatillinen kokemus. Näillä kohtaamisilla on havaittu selvästi myös asukasta vahvistavia ja parantavia vaikutuksia. Ne tuovat muistoja, herättävät aistit ja nostavat ilon sekä saattavat parhaimmillaan parantaa nivelten liikkuvuutta, aineenvaihduntaa ja rentouttaa jäykistyneet jäsenet. . Tajusin, ettei kukaan meismitä hän voisi kirjoittaa louk- tä voi lopulta tietää vanhempikaamatta ketään. ensa haavojen syvyyttä. ?Viita-akatemian opettaja kuitenkin laukaisi lukkoni. Sydän-Hämeen Lehti 15 kyliltä tenkin vahvasti myös meihin. Kohtaamiset herättävät paljon tunteita. 1950-luvulla lapsille ei juuri puhuttu. Minä kirjoitan molemmista syistä, mutta Pispalan kiviä -teosta kirjoittaessani en näitä syitä pohtinut. Sitä sanotaan, että ihminen kirjoittaa, jotta saisi selville ajatuksensa. Keskiviikko 25.9.2013 . Kun luin syntynyttä teosta, mietin, että eikö lapsuuteni tämän kamalampaa ollutkaan, Pelko Harjula naurahtaa. loukkaamisesta Armahduksesta tuli kirjan Jossakin vaiheessa Harjula pääteema kuin sattumalta. kohtasi ongelmia. Lapsi kuitenkin kuulee ja näkee kaiken, ja täyttää tyhjät kohdat vajavaisen ymmärryksensä avulla. Välillä tuntuu pahalta, että vietämme asukkaiden luona vain pienen aikaa ja sitten lähdemme pois. Kustannusprosessin aikana jouduin selkiyttämään draamankaarta jonkun verran, ja heivaamaan ylimääräisiä hahmoja pois. Upea hetki oli pidellä painokoneesta tullutta romaania käsissä. . Mutta yksikin hetki tarjoaa asukkaille elämyksen ja lämpimän vuorovaikutuksen hetken. Hyvin organisoitu viikko Vanhainkodeilla käy myös toisinaan vapaaehtoisia virkistämässä asukkaita. . Kirjoittaminen tarjosi oman tilan, jossa oli hyvä olla, ja jonne maailman melskeet ja kaoottisuus eivät tunkeutuneet. En minä Pispalasta pääse eroon. Ajateltiin, ettei lapsi ymmärrä mitään, Kristiina Harjula on toiminut toimittajana 30 vuotta, joista 20 vuotta freelancerina. 1990-luvulta lähtien hän on kirjoittanut pääasiassa naistenlehtiin. mitä aikuisten maailmassa tapahtuu, Harjula taustoittaa näkökulmavalintaansa. . Ja hän antoi. Lopulta kirja syntyi nopeasti. . Väänänen kertoo asukkaasta, joka pitää jatkuvasti ääntä. . Ja heti perään syntyi toinen pelko: entä jos kukaan ei lue? Tuntui kuin olisin ollut lapsi, joka pelkäsi, että häntä alettaisiin kiusata hörökorvista tai karsastavista silmistä. Harjula on kuitenkin saanut teoksesta kannustavaa palautetta. Lähdin hakemaan kanteleella äänen rytmiä, sovitin miehen ja kanteleen äänen yhteen. Hän sanoi, että eihän sitten lopulta Takaisin Pispalaan voi kirjoittaa yhtään mistään, Harjula sai teoksesta palautet- ta useammalta kustantajalta. Kaksi kiinnostui siitä tosissaan. Harjula valitsi Kariston. . Sitten mietin, että apua, jos tämän lukeekin joku. Tai oppiakseen tuntemaan itsensä paremmin. Usein vanhainkodille järjestetyt virike- tai kulttuurihetket järjestetään yhdessä paikassa, jolloin huonokuntoisimmat potilaat jäävät esityksistä osattomiksi. Arjen rutiinit täyttivät elämän. Tuli mukaan esitykseen, osaksi sitä. Joskus on asukkaita, jotka eivät näe. Mietitytti, . Vähän ajan päästä huomasin, että mies todella reagoi kanteleen ääneen. Että eihän kukkasistakaan voi kirjoittaa, kun silloin allergikot suuttuvat. Harjula tajusi, että hänen tulisi vain antaa mennä. Kolmivuotiseen kirjoittajakoulu Viita-akatemiaan pääsy muutama vuosi sitten oli minulle onnenpotku. Siellä aloitin teoksen kirjoittamisen ja minulle selkeni, miten se tulisi rakentaa. Tarina lapsen näkökulmasta Viita-akatemiassa Harjula alkoi toden teolla nauttia kirjoittamisesta. . Siitä syystä haluamme ottaa osaa juuri tällaiseen toimintaan, jossa mennään henkilökohtaisesti tapaamaan kutakin asukasta erikseen, Järvinen sanoo. Molempien taiteilijoiden mielestä vapaaehtoistoiminta on äärimmäisen tärkeää, mutta tärkeän lisänsä tuovat myös ammattitaiteilijoiden vierailut. . Kansanomaisiin ihmisiin tottunut Pispala menee sekaisin, kun Eedit tuo sinne Pariisin: älykköpiirin, jossa jutellaan Baudelairesta, Camusista ja Sartresta. Lopulta käy huonosti: Railin elämä pirstoutuu, kun Eeditistä tulee isän rakastaja. . Viikoittain joku soittaa keskustellakseen teoksesta. Kirjoittaessa sitä on niin yksin, että tällaiset kontaktit todella lämmittävät mieltä. Harjula kirjoittaa parhaillaan toista romaania. . Ensimmäinen painoskin on lähes loppuunmyyty. . Se on syy, miksi lapsi kärsii mielestäni vanhempien ristiriitatilanteista kaikkein eniten. jos pelkää alati loukkaavansa jotakuta. Kai sen todistaa jo se, että olen muuttanut sinne elämäni aikana neljä kertaa takaisin. Kristiina Harjula vieraili Kangasalan Kirjakahvilan vieraana Kahvila Novelliassa sunnuntaina. shl krista kaitasuo. Jokaisessa tapaamisessa yhteys muodostetaan eri keinoin. Vuoteiden äärellä halataan, itketään ja nauretaan, Väänänen kertoo. Jokainen kohtaaminen ja esitys ovat omanlaisensa. Ei naisilla ollut aikaa linnoittautua puoleksi päiväksi autotalliin, Harjula toteaa. . Samoissa maisemissa liikutaan. Täytyy sanoa, etten hirveästi tuntenut luomisen tuskaa. Hän päätti kirjoittaa teoksen lapsen näkökulmasta. Hän oli haaveillut kirjoittavansa lapsuutensa Pispalasta, koska halusi vangita paperille asuinpaikan tunnelman. Tarkemmin hän ei ollut kirjan rakennetta tai sen henkilögalleriaa miettinyt. Kirjaa ei kuitenkaan ajanpuutteen vuoksi syntynyt. . Voisihan kunnalla olla vaikka kunnantaiteilija, joka järjestäisi säännöllisemmin tämänkaltaisia tapaamisia, Järvinen heittää. Taiteilijat muistuttavat, etteivät he halua läsnäolollaan aiheuttaa vanhainkodin työntekijöille ylimääräistä vaivaa. . Syntyi päähenkilö Raili, joka asuu isän ja äidin kanssa Pispalan rinteessä talossa, jonka kivijalassa on mummun kauppa. Teoksen alkupuolella naapuriin muuttaa Eedit, taiteilija, jota Raili ihailee koko pienen tytön sydämellä
Ohjaajan itsensä ja Meryl Streepin roolisuoritukset päähenkilöinä Robertina ja Francescana ovat syöpyneet syvälle katsojien mieleen. Hiljaiset sillat on rakastettu tarina, elokuvana käsite. Ii-joelta Hiljaisille silloille Hiljaiset sillat on myös Tampereen Työväen Teatterin syksyn uutuustuotanto. 1955 Tampereella aikaa nuorten kohtausten kanssa. dramaturgi, FM Lasten on aluksi mahdo Kotipaikka Pälkäne ton hyväksyä tapahtunutta, Kiinnitykset: Suomen Teatteriliitto 1983?1987, Tampeja varsinkin Michael tuntee reen Työväen Teatteri 1988?1992, Suomen Kansallisteatäidin pettäneen heitä. Nyt se on myös Rovaniemen Teatterin ohjelmistossa. . Samoin oli keskeiselle paikalle. herkullista heittää mausteeksi teks. Siitä oli olemassa suomenkielinen näyttämösovitus ennestään, mutta teatteri ha- Holman perheen parvekepuutarhassa kasvaa kukkien joukossa yrttejä ja vihanneksia. Kukaan elokuvan nähnyt ei unohda sitä. Vuonna 1995 valmistunut Hiljaiset sillat perustuu Robert James Wallerin samannimiseen romaaniin, jonka tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltoihin Iowan osavaltioon 1960-luvulle. Elokuvasta on tullut vielä suositumpi kuin romaani, joka sekin oli kirjoittajan esikoisena huomattava menestys. Haavikon Rauta-aikaa lainaten: Maailma on vaikea paikka, missään ei tee niin paljon virheitä kuin maailmassa, hän pohtii. K ak si ravistella ihmisen henkilöä päätä uuteen järjestykseen, sanoo tapaa toijon. dramaturgi Seija sensa, viettää . Sen on ohjannut Milko Lehto ja suomentanut ja dramatisoinut teatterin pälkäneläinen dramaturgi Seija Holma. Kantaesitys oli 3. Halusin antaa tilaa aitiä muilta kirjailijoita, kuten Raykuisten lasten kokemukselle, mond Carver, James Jones ja D.H. kun tapahtuma äidin menLawrence, Seija Holma kertoo. neisyydestä paljastuu heille. Työväenteatterin Hiljaisissa silSiksi pidin heidät mukana loissa pääosia näyttelevät Auvo Vihro ja Teija Auvinen, jotka ovat saakoko näytelmän ajan, hän neet paljon kiitosta. Oli Holma. jonkin aikaa yhesimerkiksi dessä ja eroaa. Pelkään superlatiiveja, mutta upea suoritus se on joka tapauksessa, Seija Holma sanoo. Loppuratkaisu jätetään katsojalle. Hänen perheensä jää ehjäksi. Kohtaus on kaikkein vahvimpia ja mieleenpainuvimpia Clint Eastwoodin ohjaamasta ja tuottamasta elokuvasta Hiljaiset sillat. Hän osuu sattumalta opastamaan National Geographic -lehden valokuvaajaa, joka on tullut hänen kotipaikkakunnalleen kuvaamaan seudulle ominaisia katettuja siltoja. Miehellä, Robertilla, on siellä muutaman päivän työkeikka, ja nainen on poikkeuksellisesti yksin kotona sillä aikaa, kun aviomies ja lapset ovat maatalousnäyttelyssä. He huomaavat viihtyvänsä kahden kesken. Robertiss a hän kohtaa ensi kertaa miehen, jonka kanssa hän voi keskustella itseään kiinnostavista asioista. Robertiin hän rakastuu rajusti. syyskuuta, ja sen jälkeen arvostelijat ja yleisö ovat ylistäneet teosta yksimielisesti. Helposti uskoisi, että tehtävä olisi kokeneellekin dramaturgille pelottava haaste, koska elokuvaversion kautta niin monilla katsojilla on valmiit ja vahvat mielikuvat tapahtu- mista. Alkuteos jää aina ehjäksi, korkeintaan teen huonon jutun, Holma huomauttaa. Vähintään yhtä suuri haaste oli hänen edellinen työnsä, Tuomas Kyrön romaaneihin perustuva Mielensäpahoittaja ja poika, joka sai ensi iltansa viime tammikuussa. Se on lähellä omaa koMielensäpahoittaja ja poika TTT 2013 kemustani elämästä: mitä Rauta-aika, Pyynikin kesäteatteri 2011 vanhemmaksi tulen, sitä Manner, TTT 2011 vähemmän itsestään selviltä Fanny ja Alexander, TTT 2010 asiat tuntuvat, Seija Holma Rakkauden lähde, TTT 2006 toteaa.. Silti hän tekee ratkaisun, joka tuottaa sietämätöntä tuskaa sekä hänelle itselleen että rakastetulle. Näytelmä ei vastaa kysymykseen, onko päätös oikea. Jos katsojat eivät viihdy esityksessä, se ei voi olla kovin hyvää taidetta, hän toteaa. Nainen, mies ja neljä päivää Hiljaiset sillat syntyi aika nopeaan tahtiin viime kevään aikana. Seija hirmu hausHolma on lisäksi kaa lisätä karsinut pois sivuhenkilöinäytelmään itsellenitä, niin että rooleja on vain kin läheistä italialaisuutta neljä. Aina se oma kulma on löydettävä, syy siihen miksi ja miten tämä teos juuri nyt ja juuri tähän kaupunkiin. He teri 1993?1998, Tampereen Työväen Teatteri 1998? kulkevat pitkän tien lukiessaan äitinsä päiväkirjoja. Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinto 2011 Viha ja torjuminen muuttuvat hiljalleen ymmärryksekTekstejä tamperelaisiin teattereihin: si, hyväksymiseksikin. Hiljaiset sillat, TTT 2013 . Se antoi dramaturgille runsaasti liikkumisvapautta ja vaatii näyttelijöiltä erit y i s en pal- - Taiteen tehtävä on Minulla on kova tarve olla sanomatta ihmisille, mikä on oikein. elämänsä parhaan roolin. . Väsyn aika helposti semmoisiin seuroihin, joissa ihmisillä on oikeassa olemisen armolahja. On sanottu, kertoo. shl Ulla Siren että Auvinen tekee Francescana Lapset Michael ja Carolyn liitetään tarinan kulkuun limittämällä aikatasoja. Seija Holma sanoo, että hänellä on kova tarve olla sanomatta ihmisille, mikä on oikein. . 16 Keskiviikko 25.9.2013 kyliltä . Sitten näkyy vain veden valuminen lasia pitkin. Hän jää autoon. Ihmiset rakastavat niitä kirjoja niin mahdottomasti, että sain miettiä, miten minkäänlainen näytelmäversio mahdetaan ottaa vastaan. Äidin Seija Holma ja hänen rakastajansa kohtaukset sijoittuvat osittain yhtä s. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Dramaturgi: Seija Holma kirjoitti Hiljaiset sillat näytelmäksi pelkäämättä kulttielokuvan varjoa Työpöydällä suuret tarinat Pälkäne Sataa. Ei ehkä ihan minun kirjallisuuttani, mutta elokuvan olin nähnyt, se on hieno, hän sanoo. Juoni on rakenteel- taan yksinkertainen. Francesca on keski-ikäinen kotiäiti, entinen opettaja. Holma itse sanoo, ettei hän ajatellut asiaa siten. Ei tämä sentään mitään sydänkirurgiaa ole. Hänen työtään on tulkita suuria kertomuksia ja heittää niihin valoa uusista suunnista. . Francescan avioliitto ei ole onneton, vain jotenkin tylsä ja tyhjä. Sen kokemuksen jälkeen maailma ei näytä entiseltä kummankaan silmissä, mutta ulkoinen elämä jatkuu samana kuin ennen kohtaamista. Fancescan ja Robertin tiet eroavat eikä uutta kohtaamista tule. Kukaan muu ei tiedä tapahtuneesta ennen kuin vuosikymmeniä myöhemmin, kun Francescan poika ja tytär löytävät äitinsä jäämistöstä kirjeet ja päiväkirjat, joista salaisuus paljastuu heille. On sanottu, että jos tarinan loppu olisi onnellinen, se ei olisi lyönyt itseään läpi. Pitkä matka ymmärrykseen Tarinan kulku ei tarjoa kovin paljon juonellisia aineksia. Vain suhteellinen totuus Tarinan jännite syntyy henkilöiden mielen liikkeistä enemmän kuin heidän ulkonaisista toimistaan. Kukaan ei kuole, käsitellään tarinaa miten tahansa. hänhän poika ja tytär on nostettu on italialaissyntyinen. Mutta onneksi siitä on pidetty, hän sanoo. Aikaisemmin hän on dramatisoinut esimerkiksi Kalle Päätalon Ii-joki sarjan Tampereen Teatterille ja Rauta-ajan Pyynikin kesäteatterille. . Siihen on mahdollisuus neljän päivän ajan. Syttyy romanssi, joka valaisee heidän koko todellisuutensa uudelleen. Jos en näitä vastauksia löydä, luovutan. Holma sanoo, että taiteen tehtävä on ravistella ihmisen päätä uuteen järjestykseen. Viihteen ja taiteen raja on häilyvä ja usein turhakin. . Keski-ikäinen nainen katsoo ulos puolisonsa autosta. Hetken hänen katseensa kohtaa ikkunan läpi ulkona seisovan miehen katseen. Sen sijaan Francescan Francescan kautta . Tai olisiko oikeaa päätöstä ollut edes tehtävissä. Nainen puristaa oven kahvaa mutta ei avaa. Seija Holma pitää ruuanlaitosta, ja hänen Hiljaisissa silloissaankin puuhaillaan paljon keittiössä. lusi tehdä alusta asti oman. Seija Holma luki Wallerin romaanin vasta siinä vaiheessa.
Syyskuulle mahtuvat vielä reissut Jämsään ja Turkuun. . Keskiviikko 25.9.2013 . Motoristikoirat Riesa ja Wilma saivat ansaittua huomiota ja opettajista Maija Tuominen pääsi jopa liikkuvan moottoripyörän kyytiin, ensimmäistä kertaa elämässään. Maittavan lounaan jälkeen pyöräletka jatkoi matkaa. Vierailupyyntöjä on sadellut ympäri Suomea. Aitoon jälkeen on kiusaamista suit- sittu jo ainakin Nokialla ja Kotkassa. Vuopio aktivoi vanhan ideansa. . Mutta keväällä lähdetään taas baanalle? Jarmo Salonen. Vastaanotto ja innostus on ollut uskomatonta, toteaa Jompe Vuopio. . Heidät ohjattiin alkuun yleisön rohkeutta ja re- asiasta aikuiselle. pihamaalle rautaportista, joka hellisyyttä pyytämällä ensiksi Partaisten miesten lisäksi avataan vain harvoille ja vali- niitä, joita on kiusattu ja sitten mukana oli muutamia naismoniitä, jotka ovat itse kiusan- toristeja . Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Motoristien kertomuksia kuunneltiin Anna Tapion koululla vakavin ilmein. Kolmipyöräinen trike herätti ihmetystä. Motoristit Anna Tapion koululla: Kiusaaminen on heikkoutta Vahva puolustaa kiusattua Aitoo oma tytär Milla opiskelee sa- Molempien pyyntöjen jälkeen maisessa koulussa. nousi jonkin verran käsiä. Anna Tapion koulu sai viikko Motoristeilta kuultiin monsitten keskiviikkona vieraikta ansiokasta puheenvuoroa, seen reilut parikymmentä Kiusaamiseen kanjoista kävi ilmi, että monet moottoripyöräilijää, jotka oli- nattaa puuttua heistäkin olivat aikanaan joko vat liikkeellä Motoristit koulu- Koulun juhlasali täyttyi ääriään kiusanneet tai tulleet kiusatuikkiusaamista vastaan -kampan- myöten, kun kaikki oppilaat ja si. Naismotoristit korostivat, miten tärkeätä on osata pyytää anteeksi ja huolehtia kaikista tasapuolisesti, ettei kukaan jää yksin. Puheita kuunneltiin hipihiljaa ja keskittyneesti. Talveksi laitetaan pyörät talliin ja osallistutaan vanhempainiltoihin ja sen sellaisiin. Silloin päätin, että sitten kun on aikaa, järjestän lisää samankaltaisia. Laatikkoon voi kuka tahansa tipauttaa kiusaamisaiheista postia. Kampanja laajenee koko maahan Puheiden jälkeen piti tietenkin tutustua moottoripyöriin. Kokeiltiin satulassa istumista ja valistuneimmat utelivat moottoreiden kokoja. Vähin, motoristit pyörineen saivat sesta. mitä voi tehdä, on pysyä pois Jompe Vuopio testasi heti kiusaajien joukosta ja kertoa koulun väeltä lämpimän vastaanoton. onhan Anna Tapion tuille arvovieraille. Kiusaamisen vastainen neet, nostamaan käden ylös. Oppilaille tehtiin selväksi, opettajat kokoontuivat kuule- että kiusaamista kannattaa esjan merkeissä. Suurelta osin tummiin nah- maan, mitä mieltä moottori- tää, vaikka väliin meneminen kapukuihin sonnustautuneet pyöräväki on koulukiusaami- ei tunnukaan helpolta. Tuntui siltä, että vähän karskimman oloiselta luennoitsijalta kuultuna sanoma kiusaamisen järjettömyydestä saa tavallista enemmän painoarvoa. Tuliaisiksi motskariväki lahjoitti rehtori Elisa Torviselle postilaatikon, joka kiinnitetään koulun seinään. Vedin tällaisen tilaisuuden jo viitisen vuotta sitten Steinerkoululla. Nyt on aikaa ja tässä sitä ollaan, Vuopio myhäilee. Vuopio, joka edustaa Fenix Mcc-nimistä pyöräkerhoa, sai heti aisaparikseen Sons of Abraham Mcc-kerhosta Ari Santaharjun. . koulun oppilaistakin valtaosa kampanja virisi Pirkanmaalla alkusyksystä, kun pitkän linjan pyöräharrastaja Jorma ?Jompe. Opetusministeri Krista Kiuru, joka itsekin on motoristi, on vahvasti tukemassa meitä. hyvältä tuntui. tyttöjä. Ari lupautui mukaan ennen kuin ehdin sanomaan kysymystäni loppuun asti. Kuukauden aikana olemme käyneet jo monella pirkanmaalaisella koululla puhumassa, ja kysyntä tuntuu kasvavan huimaa tahtia, hykertelee Vuopio. Innostusta on levittänyt etenkin kaverusten perustama Facebook-ryhmä, johon on kolmessa viikossa liittynyt jo parisen tuhatta kiusaamisen vastustajaa. Anna Tapion koululle kutsun esittivät opettaja Maija Tuominen ja aitoolainen motoristi Reijo Virtanen, jonka Atte Sipilä testasi Jompe Vuopion Harrikan satulaa
Savottaperinteitä ylläpitävä yhtye esiintyy sunnuntaina Rajalan kämpällä Timo Niemisen Laipan syysvaelluksien 30-vuotisjuhlassa. 18 kyliltä Keskiviikko 25.9.2013 . Tämä on yksinkertainen niin kuin tekijänsä. Byrokratia ja rahastus tekivät kullankaivuun pienelle yrittäjälle mahdottomaksi. Eikä korjaaminen ole vaikeaa, kun vempain on omatekoinen, Lähdeaho vinoilee. Ja sitä elämä maatiloilla entisaikaan oli: ainaista koneiden korjaamista. Jäljelle jäivät vain suuret toimijat, Lähdeaho sanoo. Koululaisten aikamatka Rautajärven Vanhan savotan puintipäivä esitteli lauantaina syystöitä entisajan pientilalla. Kävijät pääsivät seuraamaan jyvän matkaa pellolta jauhoksi. Käytössä olivat sekä hevosaika- Yrjö Lähdeaho perkasi ojaa itsetehdyllä kaivurilla. Kun Veikko Mäkinen tarvitsi tappia kiven nostoon, Mäkinen takoi sellaisen. vitsisi vielä rautatappia. Ennen vanhaan osat tehtiin, jos niitä ei ollut. Lähdeaho ei tosin tehnyt kaivuria alun perin maatilakäyttöön, vaan Lapin kultamaille. Tein tämän aikanaan kullankaivuuta varten. Mutta ei pohjoisessa enää pärjää byrokratian kanssa. Vanhan savotan isäntä Jouko Vilkman nousi lavalle Enso Kusetti -yhtyeensä kanssa (kuva oikealla ylhäällä). . Höyrykone on höyrykone, eikä höyrymoottori, kuusankoskilainen Timo Lehmunen (vasemmalla) opetti. Mies näytti tamperelaisen Reino Pasasen kanssa, miten Enso-Gutzeitin syöttövesipumppu toimi aikanaan höyryllä. Jaakko Kettunen Outokummusta (kuva oikealla alhaalla) haudutti sidontatarpeita riukuaidan tekoon.. Jäljellä ovat enää isoimmat toimijat, sillä ei tavallisella kaivajalla ole varaa maksaa jokaiselle välikädelle. . Kultakuume kuitenkin lopahti. . Kaksikko katkaisee siitä sopivan mittaisen ja muotoisen kiilan, ja Mäkinen pääsee jatkamaan kiven nostoa. Vieressä möyrii Yrjö Lähdeaho kaivurin kanssa. . Mäkisen ei tarvitse ryhtyä takomaan, vaan hyvinkääläisseppä Tapio Tiukkanen pistää rautatangon ahjoon kuumenemaan. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Vanhan savotan puintipäivä: Maatalouden koneistuminen teki Osat tehdään, jos rautajärvi Monen vanhan isännän rinnassa kouraisee, kun suurella vaivalla raivattuihin peltoihin istutetaan puuntaimia. Harva on päässyt näkemään, miten kivet ja kannot aikanaan nostettiin ilman konevoimaa. Lauantainen Vanhan savotan puintipäivä tarjosi siihen mahdollisuuden. Veikko Mäkinen ryhtyy esittelemään, miten miehenkokoinen murikka siirretään reen kyytiin ja hinataan pellon laitaan. Kiven kylkeen on porattu valmiiksi reikä, mutta nostokoukun lisäksi Mäkinen tar- Tapio Tiukkanen (oikealla) ja Veikko Mäkinen esittelivät vanhojen mestareiden saumatonta yhteistyötä
Pörinä ja puksutus kiehtovat sekä isiä että poikia. . eikä mestareiden tarvitse huutaa kilpaa ämyreiden kanssa. Rautajärvellä on viime ajat järjestetty kolme perinnetapahtumaa vuodessa: kesätapahtuma heinäkuussa, puintipäivä syksyllä ja vanha savotta talvella. Erikoiskiitoksen saivat rakentamiseen osallistuneet leijonaveljet ja projektia tukeneet yritykset. Rekimatka lumisen metsän läpi savun- ja pihkantuoksuun on kuin matka toiseen aikaan. Enso kusetti esittää vanhaa perinteistä musiikkia ilman nykyajan tekniikkaa ja sähköjä, hän määrittelee. Vilkmanin mielestä perinnetapahtuman tunnelmaa ei pidä pilata huutavilla äänentoistolaitteilla. Sen rakentamiseen oli tarjolla huippuosaamista ja -tilat, sillä silloinen leijonapresidentti Risto Lindholm johti puusuurele- menttitehdas Eridomicia. Laavu rakennettiin CLTpuuelementtilevystä. Tukkikämpällä rummut tehtiin itse purkeista, pakeista ja vispilöistä. Kokopuista levyä käytetään muun muassa puukerrostalojen välipohjissa ja seinäelementeissä. Uutta materiaalia on hyödynnetty myös Suomen luontokeskus Haltiassa, jota Eridomic oli rakentamassa. Ratasaaren laavu on uniikkikappale lajissaan. He lähtevät mielellään esittelemään vanhoja koneita pitkin Suomenmaata, kun on vielä taidot kuntoa tallella, Vanhan savotan isäntä Jouko Vilkman kiittelee. Perinnetapahtumat tarjoavat jälkipolville tilaisuuden elää hetken entisaikaa. Harvennus näkyi lähimetsissä, mutta puulla ei vielä silloin nähty samanlaista arvoa kuin tänä päivänä. . Vasta sen jälkeen koneilla pääsee savottaalueelle, Vilkman sanoo. shl Tommi Liljedahl Pälkäneen Lions Clubin tämänvuotinen presidentti Ville Suutari piti luovutuspuheen Leijonalaavulla lauantaina. Erityisen iloisia leijonat ovat siitä, etteivät käyttäjät ole roskanneet eivätkä tuhrineet paikkoja. shl Tommi Liljedahl Leijonalaavu on Ratasaaren kaakkoiskärjessä. Ratasaareen retkeiltiin kesäisin veneellä, talvella sinne sivakoitiin jäälatua pitkin. Laavu paloi tuntemattomasta syystä kesäkuussa 2011. Kun jäät olivat kyllin vahvat, rakennus nostettiin suksille ja hinattiin mönkijöillä paikalleen. Taitavimmat tekivät itse jopa haitareita, mutta yleensä ne olivat kyllä ostopelejä, Vilkman esittelee. Hän pitää tärkeänä, ettei yhtyeen luomusointia pilata äänentoistolaitteilla. . Tällaiset tapahtumat kannattaa hyödyntää, kun niitä järjestetään aivan takapihalla. Tänä vuonna Oksalan perinnepäivä järjestettiin jo ennen koulujen alkua, joten merkitsimme puintipäivän ajoissa kalentereihin, Luopioisten Kirkonkylän koulun Rautajärvelle tuonut rehtori Antti Anttila sanoo. Puintipäivä oli lapsille elämyksellinen aikamatka heidän isovanhempiensa aikaan. Savuavat koneet ja vanhojen mestareiden tarinat opettivat paljon sellaista, mitä ei oppikirjojen sivuilta löydy. Lapset pääsivät perinnetapahtumassa näkemään millaista työnteko ennen oli ja kokemaan, miten leipä revittiin maasta. Pitää varmistaa etukäteen, että tulijoita on riittävästi, ennen kuin viitsii alkaa valmistella talvisavottaa. Tänä kesänä leijonaveljet viimeistelivät urakan maalaustalkoissa. Tapahtumat ovat pidettyjä sekä kävijöiden että vanhan konekansan keskuudessa. Ehkä elämyksellisin on talvinen savotta. Vilkman ei vielä uskalla mainostaa ensi talven tapahtuman ajankohtaa. . Siinä pitää tyhjentää useampi hehtaari lumesta, ja osa työstä on ihan lapiohommaa. Ajankohta tosin ei ollut kaikkein suotuisin, sillä sidonnassa käytetyt vitsakset olivat notkeampia keväisin. Aitatarpeet haettiin mahdollisimman läheltä. Sarkapukuihinsa sonnustautuneet vanhat mestarit osasivat huomioida pienet kävijät: he arvuuttelivat ja esittelivät vempaimiaan persoonallisella tyylillään. Lapset pääsivät myös itse tekemään, sillä kangasalalainen Mikko Kiio oli tuonut nikkarinverstaansa paikalle. Syksyllä ja keväällä pientiloilla riitti paljon muutakin puuhaa kuin aidan korjailua. Silloin kaivettiin ojia ja raivattiin peltoja, Jouko Vilkman sanoo. Hartsuherra kiipesi puintipäivässä lavalle Enso kusetti -perinneyhtyneensä kanssa. Se esittää tukkikämpiltä tuttua ite-taidetta. Pitkä projekti huipentui lauantaina, kun laavu luovutettiin kunnalle. Uusi laavu on ainakin yhtä kovalla käytöllä kuin edeltäjänsä. Vielä sata vuotta sitten riukuaidat reunustivat pihaa, kasvimaata, peltoa ja lammashakaa. Sen äärellä kävi tauoton kilkatus, kun pikkuväki pääsi kerrankin luvan kanssa käsiksi oikeisiin työkaluihin. Kiio paljasti, että kesätapahtumien vetonaula parkkeeraa pysyvästi Mikkolan Navetalle Luopioisiin. Sydän-Hämeen Lehti 19 pientilan arjesta koneiden korjaamista niitä ei ole kauden vempaimet että ensimmäisen sukupolven koneet. Alkuaikojen koneet ovat yksinkertaisia, ja nykyihminenkin ymmärtää pienellä opastuksella, miten ne toimivat. Sekä instrumentit että niiden soittotaito ovat omaa perua. . Ja basso syntyi, kun kiinnitettiin naru laatikkoon. Pystytysvuosi ja sponsoreiden nimet ikuistettiin komeaan metallitauluun. Leijonalaavu: Lions-klubi luovutti kunnalle laavun, joka tehtiin palaneen tilalle Luovutusseremonia Ratasaaressa Pälkäne Luovutusseremonia päätti lauantaina Pälkäneen Lionsklubin lähes vuoden mittaisen laavuprojektin. Se vaatii viikkojen etukäteistyön. Aitojen avulla pidettiin kotieläimet pois ryytimaalta ja pedot pihapiiristä. Puintipäivässä Jaakko Kettunen Outokummusta esitteli riukuaidan valmistusta. Kiio perustaa sinne nikkarinverstaan yhdessä MLL:n kanssa. Ennen aidattiin kaikki Suomalaiset ovat olleet maailman kovimpia aidanrakentajia. Perinnetapahtumat ovat monelle vanhalle konkarille henki ja elämä. Pälkäneveden saaren kaakkoiskärjessä sijaitseva laavu oli ahkerassa käytössä kesät, talvet. Rantautumis- ja makkaranpaistopaikkaa oli kaivattu, sillä Pälkäneveden rannat on rakennettu tiiviisti ja vapaita rantoja on vähän. Retkikohteen menetys oli suuri harmi laajalle käyttäjäkunnalle. Pälkäneen leijonat keksivät, että uuden laavun rakentaminen olisi leijonaveljille hieno hyväntekeväisyyskohde. Koneet ovat myös havainnollisia, sillä hihnojen ja rattaiden ympärillä ei ole turhia suojakuoria. Puintipäivä pitää osaltaan huolen, etteivät vanhat mestarit ja heidän koneensa pääse rapistumaan. . Keskiviikko 25.9.2013 . Laavuprojektia tukeneet ovat saaneet nimensä kylttiin, joka komistaa laavun seinää. Kuvat: Tero Hakala, Studio Pelisalmi Oy.. Sen on suunnitellut diplomi-insinööriopiskelija Eemeli Kuusinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Pari tonnia painavan laavun kuljetus paikalleen oli oma projektinsa. Ratasaaren tilaisuudessa leijonien edustajat luovuttivat kunnalle kesän aikana maalatun ja viimeistellyn Leijonalaavun. Pälkäneen edustalla sijaitsevasta Ratasaaresta muodostui suosittu retkikohde sen jälkeen kun kunta rakensi sinne vuonna 2006 laavun. Kun kuuluttaja ei koko ajan kailota seuraavasta ohjelmanumerosta, ihmiset heittäytyvät itse rohkeammin jutulle vanhojen mestareiden kanssa
Jokunen vanha rakennus toki on purettu esimerkiksi lipputehtaan liepeiltä. Haikeutta tulee Vesasen ääneen, kun muistelemme legendaarista kioskinpitäjää Armas Stenroosia. Kalastus ja ravustus onnistuvat ihan vieressä, ja onhan Aitoo ollut aina turvallinen ympäristö asua, avovaimonsa ja kissansa kanssa aivan kylän keskustassa elelevä Vesanen pohdiskelee. Katselemme raittia ja tuumimme, että vaikka kauppaliikkeet ovat käyneet vähiin, ei kylän ulkomuoto ole valtavasti muuttunut viime vuosikymmeninä. Naulapään Jari, Lempisen Pasi ja Niemen Antti tällä kylällä varsinaista rokkibändihommaa sitten kunnolla virittelivät hieman myöhemmin väällä kurnutat tuolla Anna Tapion koulun portilla iltaisin, sanavalmis rehtorimme totesi. Oli kuinka oli, Anna Tapion koulu lienee Kirkastusjuhlien ohella se merkittävin asia, josta Aitoo ympäri Suomea parhaiten tunnetaan. Kun 1990-luvun alussa jo aikuisiällä tulin itsekin muuttaneeksi Aitooseen, paikallinen sisäoppilaitos tuli jokseenkin tutuksi. Myöhemmin se vaihtui tuubaan. Siihen lisukkeeksi kangaskauppa ja kirjakauppa sekä pari baaria. . Pankit ja baarit ovat muisto vain. Alun perin soitin kansalaisopiston soittokunnassa alttotorvea. Kuvassa taustalla näkyvässä Honkalassa hänen tuli katsottua lukuisia bändikeikkoja talvisaikaankin 1970- ja 1980-luvulla. & Hurriganes oli jostakin syystä otettu nimenomaan alalavalle eli käytännössä ulkoilmaan soittamaan, vaikka oli uudenvuodenaatto. Koulun salissa pyöritin perustamani taekwon-do-seuran harjoituksia vuosikaudet, ja jossakin vaiheessa asuntolanvalvojien esimies Timo Torikka pyysi minut muutamaksi viikonlopuksi tuuraamaan vakityöntekijöitä, kun tarvetta oli. Nuoremmat lajin opettajat ovat pois muutettuani jatkaneet taekwon-do-toimintaa mallikkaasti tuossa taannoin remontoidussa salissa muiden treenipaikkojen lisäksi. Tavallaan ym- 1980-luvulla. Niin tekivät. Aikanaan homma toimi vielä sillä tavalla, että yläkerrassa soitti tanssimusiikkiorkesteri ja alakerran diskossa rokkibändi, Vesanen muistelee vuosikymmeniä, joista vasta jälkimmäisellä pääsin itse bänditarjonnasta nauttimaan, sen verran nuorempi kun olin. . Kyllähän sinäkin aina ke- Anna Tapion koulun vehreä miljöö löytyy aivan Aitoon kylän keskustasta. Tontilla on niin remontoitua kuin uudistamatontakin rakennusta. pyrä sulkeutui. 1967) asui Aitoossa vuodet 1990?1997.. Pitkästä aikaa näet tuli käytyä Anna Tapion koululla, kun tempauksen osallistujana sinne pyöräletkassa lätkyttelin. Kouvalanjärven uimarantakin oli suosittu paikka. Harrastusmahdollisuuksia piti kehitellä lähinnä omin avuin. Jotkut viihtyivät tiettyjen urheilulajien parissa, ja me muut kokeilimme perhosten keräilyä ja muuta sellaista. Omien musisointien jatkeeksi oli mahdollista käydä paikallisessa VPK:n talossa eli Honkalassa salissa viihtymässä, kun oli ensin päästy teini-ikään. Kirkastusjuhlat ovat oma lukunsa, mutta talvisinkin oli melkoisesti hulinaa. Myllyn nurkissa kaverien kanssa ammuskeltiin hernepyssyillä. Kauhea pakkanen, joten meinasi olla muusikoilla vaikeuksia laitteidensa kanssa. Näköhäiriö kämpällä Musiikki oli vahvasti mukana silloinkin, kun Vesaseen 1980-luvun puolivälin tienoilla tutustuin. Luopioisten nuorisolautakunta sekä paikallinen Pohjola- Nordenin osasto järjestelivät 15?30-vuotiaille kuntalaisille Euroopan-reissuja useampana kesänä. Vesanen oli kantavia voimia leirintäalueiden yöyhteislauluissa ja komppasi biisejä akustisella kitaralla sekä monenlaisilla perkussioilla. 20 Keskiviikko 25.9.2013 kyliltä . Aitoon kylälläkin toimi vielä joitakin vuosikymmeniä sitten samanaikaisesti peräti puolen tusinaa päivittäistavaraliikettä. Kaikki maan huippubändithän käv ivät 1970- ja 1980-luvulla Honkalassa talvilauantaisin. Liian vähiin palvelut ovat menneet. Luopioisten Kirkonkylässä niitä nyt sentään edelleen on hieman laajemmin, paljasjalkainen aitoolainen Petri Vesanen toteaa. Mies on kuitenkin pääosin tyytyväinen kotikyläänsä. 1980-luvulla Hämeenlinnaan ja Tampereelle tehdyt asumisvisiitit jäivät yhteensäkin vain muutaman vuoden pituisiksi. . Mieleen on jäänyt hyvin, kun 1970-luvun puolivälin tienoilla Remu Petri Vesanen on useimpien muiden aitoolaisten tavoin talkoillut paikallisen vapaapalokunnan hyväksi esimerkiksi Kirkastusjuhlien järjestyksenvalvojana ja juomamyyjänä. Ostin diesel-auton ja rupesin ajamaan työmatkat täältä. Jotenkin sitä on niin kasvanut tähän miljööseen. Kaksi kauppaa vielä on, ja asiamiespostipalvelut. Palokuntanuoriin kuuluin vain pienen aikaa. Osa koulumiljööstä näytti vielä tutulta, osa ei niinkään. Kari Saarinen Aitoo Kylä entisen Luopioisten kunnan länsiosassa, nykyisin Pälkänettä. Kaksi päivittäistavarakauppaa, alakoulu sekä Anna Tapion koulu. Asukkaita vajaat 500. Petri Vesanen (s. Tentulta kun ostit kolme munkkia ja ne maksoit, niin kotona huomasit pussista löytyvän neljä, useimmiten viisi kappaletta samaa tuotetta. Hurriganes pakkasessa Vesasen alkuperäinen kotitalo sijaitsee reippaanlaisen kivenheiton verran taajaman keskustasta Luopioisiin päin. Vieressä on mylly, jota hänen vaarinsa pyöritti. . Sen sijaan viikonloppuvalvojia ei asuntoloihin enää tarvita, sillä niissä ei kuulemma enää viikonloppuja vietetä. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan pirkanmaalaisten motoristien käynnistämästä koulukiusaamisen vastaisesta kampanjasta. Edellisissä osissa Minna Enjala muisteli Luopioista (SHL 4.9.), Jarmo Pirttiniemi Rautajärveä (SHL 28.8.), Harri Helenius Pakkalaa (SHL 14.8.) ja Helena Laaksonen Haapasaarta (SHL 7.8.). Kurnutusta koulun nurkissa En muista, oliko aitoolaisen, nyttemmin edesmenneen, ystäväni Enskan mopo viritettyä vai tavallista mallia, mutta todennäköisesti ensin mainittua. Siis silloin, kun 1980-luvun alussa yläasteen luokkajuhlien yhteydessä kävimme kaksi päällä heittämässä rundin vain muutaman sadan metrin päässä sijaitsevan Anna Tapion koulun pihalla. Itse toisen kylän kasvattina en tullut teininä muuten nauttineeksi Aitoon taajaman keskipisteestä tuon enempää, mutta sikäläiset kaverini tiettävästi jonkin verran. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Vanhalta myllyltä Honkalan hulinoihin Aitoo Rakennemuutosta vai mitä lienee. 1959) on asunut Aitoossa koko ikänsä, lukuun ottamatta vuosia 1980?1987. Kirjoittaja (s. Samankaltaisia sessioita syntyi vielä 1990-luvulla miehen kotipihallekin. . Taipu- mukseen viittasi myös oman yläasteemme tuolloinen rehtori Rauni Viukari, jolle jo aiemmin mainittu kaveri joskus biologiantunnilla vihjaili, että keväisin äänekästä kurnutusta pitävät sammakot olisi syytä eliminoida. . Vasta lukioaikana Pälkäneellä tuli kuvioon mukaan ihan kunnolla tuota kitaranrämpyttelyäkin. . Soittoharrastukseni aloitin jo noihin aikoihin. Musiikki onkin siitä saakka ollut tärkeä osa Vesasen elämää. Näköhäiriö oli bändin nimi, ja treenitilana noihin aikoihin toimi nyt jo purettu rakennus urheilukentän tien varressa. Juurilla Viidessä Sydän-Hämeen kylässä asustanut Kari Saarinen vieraili entisissä kotikylissään vanhojen kavereidensa kanssa. Sarjan viimeisessä osassa Petri Vesanen muistelee takavuosikymmenten Aitoota. Rakennukseen kokoontui säännöllisesti bändejä kuuntelemaan jopa tuhat nuorta ympäri Pirkanmaata ja joskus kauempaakin.
Onko kissa ollut terveenä . Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Daniel Front ja Iida Hietakangas pääsivät VPK:n päällikön, Jari Salosen, puheille. Pikkuteatterilaisia roolivaatteissaan juhlijoita ilahduttamassa. Juhlapäivä: Sahalahden yhdistys vietti seitsenkymppisiä MLL järjesti iloiset LASTENJUHLAT Aitoo Mukavaa ohjelmaa ja tarjoilua, kavereita ja musiikkia. Kaikkiaan Sariolan koululla vietti antoisan sunnuntai-iltapäivän yli 200 synttärivierasta. . Minkä kuvan haluat, Peppiina Pitkänen kysyy Elli Rönköltä, joka vastaukseksi osoittaa leppäkerttua. Ulkona miehitetty paloauto vetää lapsia puoleensa kuin magneetti. Koulun kuudesluokkalaiset hoitivat kahviotarjoilun ja LC-Sahalahden miehet puolestaan liikenteen ohjauksen pysäköintialueella. Lisää tekijöitä Sähly ja muskari muodostavat yhdistyksen säännöllisen viikkotoiminnan rungon perhekahvilan pidon ohella. Yhdistyksen väeltä kysellään myös mahdollisuuksia kerhovalikoiman täydentämiseen ja tapahtumien lisäämiseen. . Mottona onkin tehdä itse ja olla yhdessä vanhempina muillekin kuin omille lapsille. Nallet neuvolassa Herra Heinämäen Lato-orkesterin konserttia odotellessa lapset viihtyivät toimintapisteissä. Nalleneuvolassa tätien, Anna Hampaalan ja Tanja Pitkä- niityn, vastaanotoille omaa vuoroa piti odottaa. . Ennenkin kuvan Elli on traktorin kyydissä oltu, naaRönkön purin menopelissä Keljossa. Maija Nieminen-Pessi poskeen.. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Herra Heinämäen Lato-orkesterin konsertti viihdytti yleisöä. . Kyllä tulee kiperiäkin kysymyksiä, VPK:n päällikkö Jari Salonen tunnustaa. Peppiina Vieressä Ella Lehtonen , Pitkänen 2,5 vuotta, vääntää tomerasti maalaa myös näytille tuodun vanhan leppäkertun avotraktorin rattia. Me järjestäjät olemme tapahtuman onnistumisesta erittäin tyytyväisiä, yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Nikkilä syystäkin iloitsi. Järjestäjien apukäsinä toimi Sariolan koulun tukioppilaita ongintapaikalla ja kasvomaalauspisteessä. Toivotamme lisää vapaaehtoisia tekijöitä mukaan, jotta voimme laajentaa tarjontaamme, Nikkilä kutsui tervetulopuheessaan. Iso osa MLL:n Sahalahden toiminnasta on vapaaehtoisten, lasten hyväksi työtä tekevien toimijoiden käsissä. Näistä aineksista MLL:n Sahalahden yhdistys rakensi iloiset yhdistyksen 70-vuotisjuhlat, joissa väki pienemmästä isompaan viihtyi mainiosti. Onnistunut tapahtuma, jonka Herra Heinämäen Latoorkesterin konsertti huipensi, veti osallistujia omalta alueelta tulleiden lisäksi ainakin Kuhmalahdelta, Kangasalta ja jopa Espoosta saakka. Keskiviikko 25.9.2013 . Kasvomaalauspaikalla taiteilijoina ahersi Sariolan koulun tukioppilaita. Kuunnellaanpa sen sydänäänet, Hampaala juttelee Tuulia Karhulle. Pehmokissa punnitaan, mitataan ja rokotetaan. Keskustelua syntyy auton varustuksesta. . Muistoksi käynnistä jää neuvolakortti. Onginnassa jokaisen onneaan koettavan pikkuämpärissä odotti yllätys
tarkoitettiin tutkittuna ajanjaksona, miten ne käsitettiin ja merkittiin asiakirjoihin. Akvarelli: Pirjo Kukkonen Tiina Miettinen tarkasteli väitöskirjassaan sitä, mitä sanoilla ?suku. Tämä myös kertoo, että maanviljelyssä saattoi olla isoja eroja pienellä alueella, Tiina Miettinen selitti.. Virkaveli Pälkäneellä oli sentään sen verran tasapuolisempi, että merkitsi emännän heti isännän jälkeen ja muut heidän peräänsä. Taloissa tarvittiin väkeä Asiakirjat kertovat kruunun tavoitteesta, mutta kansa oli monessa asiassa eri mieltä, eikä koko totuus olekaan luettavissa pappien ja virkamiesten mer- kinnöistä. Hän on laatinut yhdessä tutkijakollegansa ja sukulaisensa Ulla Koskisen kanssa sukuselvityksen Rust- hollista Akanalatoon. Mieluummin pidettiin sukulaiset ruokapalkalla talossa kuin nähtiin heidän ajautuvan kurjuuteen. Oletus oli se, että perheessä oli yksi isäntä, joka maksoi veroja kruunulle. Naimattomien sisarusten ja muun liikaväen toivottiin hankkivan elantonsa muualta. Yhtenä erityisenä tarkastelun kohteena oli naimattoman naisen asema yhteisössä. ?Ennen vanhaan talon töitä teki koko perhe ja suku?, opetetaan monesti lastenkirjoissa. Käsitys istuu suomalaisilla tiukassa, joten nykyajan ihmisen voi yllättää tieto siitä, että jo 1600-luvulla perhe on ainakin Hämeessä määritelty samoin kuin nykyään. Ihanteen mukainen perheen perusyksikkö oli ydinperhe: isäntä, emäntä, lapset sekä palkolliset. Taloissa eleli monen sortin väkeä sekä olosuhteiden pakosta että isäntäväen tahdosta. Ensinnäkin yhden isännän ja ydinperheen malli edellytti, että kaikilla oli mahdollisuus saada elantonsa maasta. 22 Keskiviikko 25.9.2013 kyliltä . Se kertoo, että Tuuloksessa ja Luopioisten alueella oli pitempään vallalla kaskiviljelykulttuuri, joka vaati runsaasti työvoimaa, kun taas Hauholla ja oletettavasti Pälkäneelläkin oli jo siirrytty peltoviljelyyn, jolloin työvoiman tarve oli vähäisempi. Talo ja isännyys periytyivät aina vanhimmalle pojalle. Pälkäne oli pakko jättää pois, ettei väitöskirjatyöstä olisi tullut elämäntyötä, Tiina Miettinen totesi. Lisäksi Sääksmäen tuomiokunnan arkisto on tuhoutunut 1600-luvun osalta, joten sen osalta Pälkänettä ei olisi voinutkaan tutkia samalla tavoin kuin muita. Pälkäneläiset ovat kuitenkin näkyvästi mukana tutkimuksessa, koska muuttoliike Hauhon ja Pälkäneen välillä oli vilkasta. Isäntä oli hallitsija, muut alamaisia, ja hierarkian mukaisesti heidät merkittiin kirjoihinkin. Esimerkiksi joku Hauhon kirkkoherra on merkinnyt perheen siinä järjestyksessä, että ensin on isäntä, sitten vävy, sitten emäntä ja viimeiseksi ?vävyn vaimo?, joka siis on kyseisen talon tytär. Jos he pysyivät kotitalonsa asukkaina, heidän merkittiin asiakirjoihin itsellisiksi eli vuokralla asuviksi tai suorastaan irtolaisiksi. Nuoremmat veljet päätyivätkin usein kotitalonsa torppareiksi ja naimattomat naiset nuorina vieraan palvelukseen. Toinen kruunun ja virkamiesten vaalima oletus oli perheyksikön ehdoton miesjohtoisuus. Tosiasiassa läheskään kaikilla ei ollut maata, ei edes vuokratilkkua. Toiseksi taloissa tarvittiin työvoimaa, ja suuri perhe, johon kuului useita työkykyisiä aikuisia, tuli halvemmaksi kuin palkollisten pitäminen. Alun perin Miettisen suunnitelmissa oli liittää Pälkäne samaan kokonaisuuteen, muttase olisi vienyt kohtuuttomasti aikaa, koska Pälkäneen kirkkopitäjän aluetta kuului teista irrallaan. Muut sukulaiset eivät kuuluneet länsisuomalaiseen perheen kokoonpanoon. Pitäjiä yhdisti kulkukelpoinen tie, mikä mahdollisti sen, että pitäjien asukkaat olivat paljon tekemisissä keskenään. Hämeen maa- sekä Pälkäneen, Kulsialan että Tiina Miettinen avasi Kostia-luentokokonaisuuden Pälkäneen yhteiskoulun auditorion salissa. Sääksmäen hallintopitäjiin. . ja ?perhe. Sitä paitsi omista sukulaisista haluttiin pitää huolta. Tutkimuksen piirissä on viisi pälkäneläistä perhettä ja useita jompaankumpaan suuntaan muuttaneita. Tiina Miettisellä itsellään on pälkäneläisiä sukujuuria, joista koko tutkimusaihe on tavallaan saanut alkunsa. Veronmaksukykyiset miehet merkittiin veroluetteloon jousina, joita siis piti olla mieluiten yksi taloa kohti, tai kaksi, jos isäntä ja poika olivat yhtä aikaa veronmaksukykyisiä. Kahden ja kolmen jousen taloja ei silti ollut tutkittuna ajanjaksona niinkään vähän. Tuuloksessa ja Luopioisissa niitä oli vielä huomattavasti Hauhoa enemmän. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Hämäläistaloon kelpasi monen sortin Kostia-luento: FT Tiina Miettisen väitöskirja todistaa, että entisaikaankin totuus oli asiakirjoissa erilainen kuin elämässä Pälkäne Filosofian tohtori Tiina Miettinen aloitti Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlavuoden luentosarjan otsikolla Rusthollin piika vai torpan emäntä. Hän käsitteli erityisesti naisten elämän ja toimeentulon vaihtoehtoja 1600- ja 1700-luvuilla Hämeessä. Miettisen luento perustui hänen väitöskirjaansa Ihan- seudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun, joka tarkas- tettiin Tampereen yliopistossa viime vuoden syyskuussa. Tutkittavina olivat Tuuloksen, Hauhon ja Luopioisten alueet. Pälkäneen Kirvun Knaapila-Ekorren suku, joka julkaistiin Suomen sukututkimusseuran vuosikirjassa numero 47. Perhe = ydinperhe 1700-luvun alussa elänyt Mälkilän Sofia on yksi pälkäneläisistä, joiden elämän kulkua Tiina Miettinen on selvittänyt
Idea koivukujasta tuli vanhainkodilta, ja me saimme sitten päättää miten idean toteutamme, naiset kertovat. Setälä ja Järvinen valitsivat väreiksi pehmeät ja murretut sävyt räikeyden sijaan. On hyvä, että elämässä on väriä. Ideani on, että pystyn remontin jälkeen pistämään talon siihen kuntoon, että asiakkaat pääsevät siistiin kotiin, Järvinen sanoo. Entäs se sisustussuunnittelu sitten. Sillä tavalla syntyy elävämpää jälkeä, eikä diakone olisi käytävällä mahtunutkaan, Setälä toteaa. Remonttia ja siivousta toiminimellä Yhteistyötä Setälä ja Järvinen suunnittelevat tekevänsä jatkossakin. Millaisista sisustuksista naiset itse pitävät? Maalaukseen voisi lisätä vaikka lintuja. . Usein säätyläisnaisiakin päätyi palkollisen asemaan, jos heillä ei ollut muuta toimeentuloa, Miettinen kertoi. Tyttäret haluttiin kaikin mokomin saada naitetuksi mahdollisimman nuorina. 25-vuotias oli jo yleisen käsityksen mukaan parhaan naimaiän ohittanut. Setälä kertoo erään kerran maalanneensa tuttavansa lastenhuoneen seinälle supersuosittuja Monster High -hahmoja. . Jo siellä he huomasivat, että yhteistyö sujuu hyvin. . Ei ollut mitenkään poikkeuksellista että piialla oli lapsi, eikä se estänyt häntä myöhemmin avioitumasta. shl Ulla Siren Kristiina Setälä ja Eija Järvinen maalasivat koivukujan Kostiakodin vanhainkodin seinälle. Vapaaehtoiset maalarit: Eija Järvinen ja Kristiina Setälä taiteilivat Kostiakotiin koivukujan Elämässä pitää olla väriä Pälkäne Musta kissa kävelee Kostiakodin vanhainkodin käytävällä. Se pysähtyy ja nuuhkaisee saunaan johtavan käytävän vastamaalattua seinää. Keskiviikko 25.9.2013 . Pitkään palveluksessa olleet saattoivat lisäksi erikoistua vaativiin tehtäviin ja päästä töihin entistä varakkaampiin taloihin. . Tai tekisimme tänne toisen maalauksen, kun värejäkin jäi. Kemiat pelaavat yhteen Järvinen ja Setälä opiskelivat sisustussuunnittelua samassa koulussa. ja tätä nykyä myös pieniä remontteja ja sisustussuunnittelua. . Usein hän oli talollisen nuorempi poika tai tilattoman poika. Emme riidelleet kertaakaan työtä tehdessämme, Setälä hymyilee. Yhteistyö vaatii naisten mukaan samanlaiset kemiat ja kyvyn löytää yhteinen näkemys. . Pieniä remontteja, maalaamista, tapetointia ja lattioiden laittamista kumpikin on tehnyt jo aikaisemmin. Kauhean tarkkaa alkusuunnittelua emme Kostiakodin maalauksesta joutuneet tekemään, vaan yhteinen näkemys syntyi tehdessä. Koivukuja tehtiin vapaalla kädellä, ilman sapluunoita. Aluksi naiset suunnittelivat heijastavansa diakoneella seinälle valmiin kuvan, mutta päätyivät lopulta vapaaseen käteen. . Miettii, että kappas, kesä tuli sitten talven ajaksi sisälle, ja jatkaa matkaansa. Pälkäneläinen Eija Järvinen ja Helsinkiin vastikään muuttanut Kristiina Setälä ovat juuri saaneet maalausurakan valmiiksi. Mutta kaikki eivät naimisiin menneet, ja naimattomien oli saatava elatuksensa jotenkin muuten. Naimattomalle talonpoikaisnaiselle piiaksi pääsy oli paras vaihtoehto, sillä siinä asemassa nainen oli riippumaton sukulaisistaan ja ansaitsi omaa rahaa. Monster High -hahmot ovat tätä nykyä in ja pop. Bratzit ovat jo mennyttä aikaa, hän naurahtaa. Eija Järvisellä on toiminimi, jonka alla hän tekee kotisiivousta ja ompelutöitä . Siitä johtuen aviottomia lapsia syntyi suhteellisen paljon, mutta yksinhuoltajuuskaan ei ollut välttämättä katastrofi. Järvinen pohtii, olisiko koivuihin voinut maalata kenties lintuja, tai linnunpönttöjä. . Koulun seinälle maalasimme aarniopuun ja kaisloja. Itse asiassa pidämme molemmat väreistä. Nyt seinällä kulkee koivujen rivistö kesäisen vehreyden keskellä. . Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä väki 25-vuotias oli jo yleisen käsityksen mukaan parhaan naimaiän ohittanut. Naimattomien ongelmat Avioliitto oli yhteiskunnan perussolu, jonka kautta elämä ja toimeentulo ainakin muodollisesti järjestyivät. Mutta eihän sitä tiedä, vaikka jatkaisimme työtä myöhemmin. Mutta tosiasiassa naimattomat tyttäret olivat tarpeellista työvoimaa, eikä heidän osansa ollut niin kehno kuin usein kuvitellaan. Sitä paitsi avioliittomarkkinoilla oli tilausta myöhemminkin. Mies, jolla ei ollut maata eikä vaimoa, saattoi olla hankalammassa asemassa kuin naimaton nainen. Mutta ammattitaitoinen sisustussuunnittelija unohtaa asiakkaalle suunnitellessaan omat mieltymyksensä, ja sukeltaa asiakkaan unelmien sisään, Setälä ja Järvinen muistuttavat. shl Krista Kaitasuo. Jos ei ollut maata eikä ammattia, tavoitteeksi piti asettaa varakas vaimo, esimerkiksi hieman varttuneempi piika. Näillä oli usein omaa rahaa ja monipuoliset emännän taidot. Hyviä emäntäehdokkaita ei kuitenkaan aina ollut noin vain löydettävissä, ja monilla olikin takanaan suhteita ja kihlauksia, jotka eivät lopulta johtaneet avioliittoon
Uutispuuro ja kahvit srk-keskuksessa, järj. Kiitos. Oliver Anton Ilmari Lindström. Joona Jasper Tapani Saari. Vihityt: Jorma Antero Niemi ja Pirkko Aulikki Hietamies. Kuollut: Elsa Annikki Koivula 93 v. PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. 040 309 8000. Mikkelinpäivän perhejumalanpalvelus klo 11 kirkossa, Repo, Huomo, Lapsikuoro. Su 6.10. klo 18 Kiinnostaisiko hyvä seura ja Kangasalan kirkossa mielekäs tekeminen. Lähetyspiiri klo To 3.10. päivä omistettu ylienkeli Mikaelille. Tule mukaan Kahvila Seurahuoneen va- Pirkanmaan musiikkiopiston konsertti paaehtoisten joukkoon! Ilmoittaudu p. hanke / Tampereen Diabetesyhdistys ry Yhteistyössä: Kangasalan Seudun Sydänyhdistys, Pirkanmaan AVH-yhdistys, Pälkäneen Hengitysyhdistys Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Vieraana Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen seuran yhteistyökirkkojen kautta 445,80?. Taizé-messu kirkossa klo 10. Sadonkorjuumessu klo 10. S. piiri Pälkäneen srk-talolla klo 1014 Rukouspiiri srk-talossa klo 17.30 Ti 1.10. 80 ?. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon p. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA Maksuton yleisöluento Miten pidän huolta sydämestäni? Luennoitsijana Heikki Mäkynen Kardiologi, TAYS Sydänkeskus Tiistai 1.10.2013 klo 18 Paikka: Rautahovi, Rautajärventie 30, Rautajärvi Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen (Rautajärven kyläyhdistys) Järjestäjä: Voi Hyvin . Hartaus klo 13 Kostiakodissa. Ma 30.9. Perhekerho klo 10, srktalossa. Lähetys- ja diakoniapiiri srktalossa klo 13-14.30 Ke 2.10. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. SU 29.9. www.kangasalanseurakunta.? pakunnan lähetystyölle Marko Sagulin ?, 8.9. 0400-975277 SU 29.9. hautakivet, kaiverrukset . Taistelu, jonka hän kävi pimeyden valtoja vastaan, liittyy pääsiäiseen. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . 22.9. Hyvinvointia käsittelevä alustus, Marjatta Stenius-Kauko- nen. To 26.9. Kaipia, Huomo. Kolehdit: Seurakuntien lapsi- ja perhetyön, erityisesti pyhäkouluja päiväkerhotyön tukemiseen ja kehittämiseen Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kautta. Vielä paikkoja jäljellä Kangasalan seurakunnan retkelle ILOMANTSIIN 4.?6.10.2013 Lähtö perjantaina puolilta päivin ja paluu sunnuntai-iltana. Perillä majoitus perheissä tai leirikeskuksessa. Suomen MeriSAARNAKAHVILA mieskirkolle 484,20 ?. Ke 2.10. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. Diakonian Vatialan srk-kodissa kyläkerho klo 12.30 Saarikylissä Tunkeloilla. Ke 2.10. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 29.9. Mukana vieraita myös ystävyysseurakunnastamme Põltsamaalta. Sahkun SyysStartti Marja Hyssy: Mark 2:1-12 toimintailta nuorille klo 17-22 Kahvikupin äärellä keskusteSariolan koulun nuorisotilassa. lua tulevan pyhän tekstistä. Ke 2.10. diakonian kyläkerho LÄHETYS- JA klo 12.30 Ruutanan srkkodissa. Kansan Raamattuseuralle 752,95 . klo 19 KOLEHDIT: 1.9. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . Karhu, Kappelikööri Ma klo 18 Israel-ilta (srk-talo) Lähetystori pe 13-17, la 10-14 la: leivonnaisia Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. * 9.7.1927 Rautajärvi . Kemppainen, saarna kenttäpiispa Pekka Särkiö, Huomo, kirkkokuoro. MUU TOIMINTA: Ke 25.9. Hiljaista musiikkia, mahdollisuus rauhoittumiseen ja sielunhoitoon. LÄHETYKSEN KIRPPUTORI JA KÄSITYÖPUOTI avoinna ke klo 10-12, la klo 10-12 ja lisäksi parittomilla viikoilla ke klo 17-20 Rekolassa. LÄHETYS- JA SEURAKUNTAILTA To 3.10. ?Tehdään yhdessä. Mikkelinpäivän perhekirkko klo 11. Messu klo 10 kirkossa. Kostianvirrantaistelun 300-v juhlajumalanpalvelus. Juttutupa klo 12 Kirkonkylän srk-kodissa Seurahuoneella. www.kangasalanseurakunta.? KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. Vesto, Roikola, kirkkokuoro. Messu on osa kirkon juhlavuoden ohjelmaa. Muuta: To 26.9. Perhekerho klo 9.30 Aitoon Pysäkillä. Puh. 6.9.2013 Luopioinen kk Kaivaten Erkki perheineen Pertti perheineen Ari perheineen Marja perheineen Aimo Muut läheiset ja ystävät On syksy kun lähdit ja linnut vaikenivat. Vain Sinun puutarhasi jäi. Mutta kevään tullen omenapuut puhkeavat kukkaan ja linnut laulavat jälleen. Siunaus toimitettu 20.9.2013 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille suruumme osaaottaneille sekä mummun hoitoon osallistuneille. Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA . ja 15.9. klo 10 14 Seurahuoneella. Jimmy Mauno Nikolai Joenniemi. Seurakunta- ja diakoniatyöhön syrjäytyneiden perheiden tukemiseksi Suomen Lähetys- Ma 30.9 Naisten ja lasten Raamis klo 18.30 Aitoon Pysäkillä, Giren. Ti 1.10. klo 18.30 Ranta-Einolassa Ulla Karppila: Laatokan ? Karjala sanoin ja kuvin. Ajankohtaista verkossa . puhdistus-kultaus ym. Kirkkokuoro klo 18-20 SEURAKUNTAILTA kirkonkylän srk-kodissa. Ti 1.10. Kahvitupa klo 10-12 Rekolassa. To 3.10. Pysäkkikahvio klo 14-16. Ke 2.10 Perhekerho klo 9.30 Srkkeskuksessa. Ma 7.10. Miestenpiiri klo 18 Aulis Roikolalla, Ämmätsäntie 388. maatalousnaiset. Su 13.10. Seulaset, nukkenäytelmä, Vesto, Roikola, Giren, Jaana Mäki-Mantila. Mikkonen, Kyrönlahti. klo 10 Messu Vehkajärven kirkossa. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa Jumalanpalvelukset Kangasalla Sunnuntai 29.9.2013 ?Jumalan sanansaattajat? klo 11 Aarrearkkumessu Kangasalan kirkossa. Lehtola, Sillanpää, Raitio. 040 309 81 81 /Tanja Lähteenmäki tai www.suurellaKIRKONKOTO sydamella.?. Ti 1.10. 4- vuotissynttärit jatkuvat kirkkomehuilla ja -kahveilla kirkon eteisessä. Su 6.10. 29.9. Myöhemmin mikkelinpäivästä on tullut kaikkien enkelien päivä, jolloin tutkistellaan heidän merkitystään ja tehtäviään. Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ Jumalanpalvelukset: Su 29.9. EI TORIKAHVIOTA. Mikkelinpäivä Jumalan sanansaattajat 400-luvulta lähtien on syyskuun 29. 040 309 8101. KAHVILA SEURAHUONE ?SUOJELUSENKELI? Avoinna ti-pe klo 10-14. Su 29.9. Tiedustelut Auni Kaipia p. klo 10 To 26.9. metallikirjaimet, metallilaatat . Tampereen hiipHavisevan rukoushuoneella Ajankohtaista verkossa179,15 . Seurakuntien lapsi- ja perhetyön, erityisesti pyhäkoulu- ja päiväkerhotyön tukemiseen ja kehittämiseen Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kautta. Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Rakkaamme Ellen Orvokki TOIVARI Ke klo 19 Rukousilta La klo 14-18 Rukouspäivä lasten ja nuorten puolesta Su klo 16 Hyvän sanoman ilta, H. Messun jälkeen ruokailu, kirkkokahvit ja ohjelmaa kirkonkylän srk-kodilla. klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. klo 18 SAHALAHDELLA Seurahuoneella Pe 27.9. koriste-, sekä muut pronssituotteet . KLO 16 TAIVAS AUKEAA Musiikkitapahtuma Luopioisissa Mikkolan navetassa. Kristus on saavuttanut ratkaisevan voiton pahan valloista, mutta taistelu jatkuu edelleen maailmassa. entisöintityöt . Olopäivä srk-talossa klo 10. 24 Keskiviikko 25.9.2013 . Virtanen, Ulla Haili, kuorolaiset ja soilistit. KANGASALA Kastettu: Riina RennaRetriikka Immonen (Sahalahti). Hiljaisuuden ilta klo 1819 kirkossa. Klo 13 Vanhustentalojen kerho Vohlisaarentien kerhohuoneessa, Giren, Vierelläkulkijat. Kastettu: Nuutti Juho Henrikki Tapio, Kollolasta. Avioliittoon vihitty: Sami Juho Henrikki Tapio ja Taina Ilona Tamminen, Kollolasta. Kolehdit:. Hinta n. klo 11 Päivätilaisuus Seppo Virtanen ym. Ti 1.10
Lopulta käytännön syyt johtivat kuitenkin siihen, että oli tarpeen sijoittaa koko luostarin väki samaan paikkaan Ala-Hinkkalan taloon. Kuhmalahdella nunnat osallistuivat luostarin rukouselämän lisäksi paikkakunnan maataloustöihin ja moniin muihin askareisiin. Kuuden vuoden oleskelunsa aikana heistä tuli näkyvä osa kuhmalahtelaisyhteisöä ja useat paikkakuntalaiset muistavat edelleen lapsuutensa maalaismaisemaan kuuluneita nunnia suurella lämmöllä. Kuhmalahden vuosina neljä luostarin nunnaa kohtasi ajallisen elämänsä päätepisteen, kaikki tasan 70 vuotta sitten syksyllä 1943. Muistaakseen evakkovuosia ja kunnioittaakseen täällä poisnukkuneiden nunnien muistoa saapuvat nykyisen Heinävedellä sijaitsevan Lintulan luostarin asukkaat vierailulle Kuhmalahdelle sunnuntaina 6. Itsenäistyminen ja omasta elämästä vastuun ottaminen ei ollut aina helppoa nuorelle, eikä varsinkaan vanhemmille. Uskon rukouksen voimaan ja siihen, että rukous kantaa. Raamatussakin kerrotaan, kuinka Jeesuksen luokse tuotiin lapsia. He halusivat, että Jeesus ottaa heidän lapsensa syliinsä ja laittaa kätensä heidän päälleen ja siunaa heidät. Ja näin tapahtui. Nämä tuojat, kenties äidit, halusivat lapsille antaa sitä, mikä on maailmassa kaikkein tärkeintä. Sydän-Hämeen Lehti sana 25 Voimaksi viikolle Minä en sinua hylkää Nunnien hauta Kuhmalahdella. Lintulan luostari Kuhmalahdella Kivennavalla, Karjalan kannaksella sijainneen Lintulan naisluostarin nunnat joutuivat sotavuosina 1939?46 lähtemään evakkotaipaleelle, joka johti noin neljäkymmenpäisen mustiin pukeutuneen joukon Kuhmalahdelle. Vahinkoja ja onnettomuuksia tapahtuu, vaikka ihminen pyytäisikin Jumalan johdatusta elämäänsä. Suurin tunne on ilo ja rakkaus lasta kohtaan, mutta vanhemmuuteen liittyy myös paljon muitakin tunteita, jotka eivät aina ole niin mukavia. Tuntuu, että aikaa perheelle ei jää tarpeeksi ja siitä seuraa syyllisyyden tunteita. Oikeastaan mikään ei ole enää niin kuin ennen. Ehkäpä sillä kertaa enkelillä onkin ollut käsky tuoda ihminen kotiin Jumalan luokse? Silläkin matkalla vierellämme on enkeli. Enkeleitä erämaahan Jeesukselle annettiin, Getsemanen tuskanyöhön, kärsimyksen syvyyksiin. Lapsuuden aikaisen perheen vaikutus myöhempään elämään on suuri. Voi sanoa, että ihmisen elämän perustukset luodaan lapsuudenkodissa. Se minkälaisen hoivan ja huolenpidon lapsi saa, on äärimmäisen tärkeää ja se vaikuttaa suuresti siihen, millainen on lapsen tulevaisuus aikuisena. Mikä sitten on parasta mitä voimme lapsillemme antaa. Rukoile heidän puolestaan, sillä se on parasta mitä ikinä voit lastesi puolesta tehdä. Marja Lepistö Lastenohjaaja, Pälkäneen seurakunta Pelastus: Pälkäneen seurakuntatalossa luovutetaan verta perjantaina Ojenna käsi, pelasta 3 henkeä SPR:n Veripalvelu järjestää verenluovutustilaisuuden Pälkäneen seurakuntatalossa perjantaina kello 14?18. Luovuttajaksi kelpaa jokainen alle 66-vuotias terve aikuinen, joka painaa yli 50 kiloa. Aluksi osa nunnista asui Vehkajärvellä Lepoonin talossa ja suurin osa Vehkapuntarin AlaHinkkalan nyt jo puretussa päärakennuksessa. Vieläkin heidän ollessa aikuisia rukoilen heidän puolestaan. Kaikkialla läsnä oleva Jumala vastaa: ?Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää?. ohjelma Ekumeeninen sanajumalanpalvelus klo 14 Kuhmalahden kirkossa. Liturgia kirkkoherra Seppo Jarva ja kappalainen Markku Viitala, saarnaa Lintulan luostarin pappi isä Herman. Kanttorina ja Vivace-kuoron johtajana Tarja Sillanpää. Sanajumalanpalveluksen jälkeen siirtyminen uudelle hautausmaalle, jossa ortodoksisen perinteen mukainen muistopalvelus (panihida) nunnien haudalla. Kahvitilaisuus Pentosalissa. Historioitsija Raine Raitio kertoo Lintulan luostarin evakkovuosista Kuhmalahdella. Ensi sunnuntain Vanhan testamentin tekstissä Jaakob nukkuu yksin ulkona, kivi päänalusenaan. Minä en hylkää sinua. Missä enkelit silloin ovat. Vanhempana olo ei ole aina helppoa ja usein saattaa tuntua, että vastoinkäymiset uuvuttavat täysin. Kaikista vaatimuksista mitä vanhemmuuteen liittyy ja uupumisista huolimatta vanhemmat yleensä haluavat lapsilleen parasta. Joskus riiteleminen saa aikaiseksi vihantunteita ja joskus lapsi saattaa tuottaa vanhemmalleen myös pettymyksiä, esimerkiksi käytöksellään. Jeesus on se tie. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä nyt olen sinulle luvannut.. Joskus työn ja perheen yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia. Itse olen kokenut, että se on rukoileminen. Siksi yksi luovutuskerta voi pelastaa kolmen leikkauspotilaan, on-. Iltarukous loi turvallisuutta lasten elämään. Minä varjelen sinua, minne ikinä menetkin. Keskiviikko 25.9.2013 . Enkelit kulkevat taivaan ja maan välillä toimittamassa Jumalan heille antamia tehtäviä: tuomassa viestejä, opastamassa ja suojelemassa ihmisiä. Kuitenkin tärkeintä Jaakobin näyssä oli se, että Jaakobin katsoessa enkeleitä, Jumala ilmestyi hänelle. Ja niin sen pitääkin olla. Rukouksessa voi kantaa Jumalan eteen niin ilot kuin surutkin. Rukous lohduttaa ja antaa voimia vanhemmille arjessa elämiseen ja jaksamiseen. Omien lasten ollessa vauvoja, siunasin heidät nukkumaan mennessä ristinmerkillä. Heidän varttuessa opetin heille iltaruko- uksen. Jumalanpalvelukseen jälkeen siirrytään nunnien haudalle jossa pidetään ortodoksisen perinteen mukainen muistopalvelus. Tämän jälkeen on Pentosalissa tarjolla kahvit, jonka yhteydessä historioitsija Raine Raitio kertoo Lintulan luostarin evakkovuosista ja elämästä Kuhmalahdella. Juhlapäivän tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Ekumeenisen juhlapäivän 6.10. lokakuuta. Muistopäivän vietto alkaa ekumeenisella jumalanpalveluksella Kuhmalahden kirkossa, jossa saarnaa Lintulan luostarin pappi isä Herman. Jumala kertoi Jaakobille kuka Hän on ja vakuutti, että Jaakob on mukana Jumalan suunnitelmassa maailman pelastamiseksi. Lopuksi Jumala vielä lupasi: ?Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan. Uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti, jotta turvallisten verivalmisteiden saatavuus voidaan taata kaikille tarvitseville. Suomessa luovutettu veri käytetään suomalaisten potilaiden hoitoon. SPR:n veripalvelun nettisivuilta löytyy lisätietoja luovuttajaksi ryhtymisestä sekä nettomuuden uhrin tai esimer- kiksi keskosvauvan hengen. Sovinko luovuttajaksi -testi. Verenluovutukseen tarvitaan henkilöllisyystodistus. Suomessa luovutetaan joka vuosi lähes 250 000 pussillista verta. Toki näihin elämän perustuksiin vaikuttaa myös lähiverkosto, isovanhemmat, ystävät ja ympäristö missä lapsi elää. Kun lapsi syntyy perheeseen, vanhempien elämä mullistuu täysin. Veren tarve jatkuu tasaisena ympäri vuoden, joten myös luovuttajien toivotaan antavan lahjansa säännöllisesti. Luovutettu veri jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi, joista potilaalle annetaan vain hänen tarvitsemaansa veren osaa. Yöllä hän näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. Tämän kohdan luoma mielikuva enkeleistä on monelle tuttu. Jumala on uskollinen ja pitää lupauksensa. Ihminen ei itse rakenna tietä tai portaita Jumalan luo, vaan Jumala on jo tehnyt tien valmiiksi. Pyydä sinäkin siunausta omille lapsillesi. Minä teen sen, mitä olen luvannut. Samat lupaukset kuuluvat myös meille kun pelkäämme kaikkea pahaa, mitä voi tapahtua, tai emme tiedä, mitä vaikeassa elämäntilanteessa pitäisi tehdä. VK 138:3 Mirja-Leena Hirvonen diakonissa Voimaksi viikolle Voimaa vanhemmuuteen Jokainen ihminen kuuluu johonkin perheeseen. Jumala tietää, että ihmisen elämää varjostavat monet vaarat, sairaudet, kiusaukset ja pelot. Juuri siksi enkelit ovat Jumalan käskystä opastamassa ja suojelemassa meitä lakkaamatta. Minä varjelen sinua, minne ikinä menetkin, ei anna lupaa tehdä mitä tahansa ajattelematonta ja uhkarohkeaa. Minä tuon sinut takaisin tähän maahan. Lasten ollessa murrosiässä rukousta tarvittiin enemmän kuin koskaan. Lapsi on suuri aarre, jota meidän tulee vaalia. Vanhemmuuteen liittyy siis valtava vastuu, ja sitä vastuuta vanhempien tulee kantaa seuraavat kaksikymmentä vuotta. Lapsen saamiseen liittyy paljon suuria tunteita. Turvakseni minäkin saanko yöhön enkelin, joka kulkee kuilun pohjaa, kuolemasta kotiin ohjaa. (1Moos.28:15) Jumala antoi viisi huikeaa lupausta: Minä olen sinun kanssasi
Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Muutaman siemenen pusseja jaettiin keväällä torpalla ja Huhtalalla. Kymmenkunta kyläläistä ja naapurikylien kasvattajaa kylvi siemenet, mutta kaikki eivät tuoneet satoaan perjantaina mittaukseen. Kaisa Urkko voitti auringonkukkakisan Päättynyt kesä tarjosi otolliset olosuhteet jokseenkin kaikelle kasvulle. Kyllä heti oli puhetta, että vastaava järjestettäisiin onnistui kasvattamaan sieme- myös ensi vuonna. Parin tukikepin avulla Kaisa Urkko sai pidettyä lakastuneen voittajakukkansa pystyssä siihen saakka, kunnes se vietiin mitattavaksi peräkärryllä. Pikkelssiä siitä ei viitsinyt keitellä, kun se oli jo vähän ylikypsä. Minä säästyin kastelemiselta, kun jätin vesiheinät kitkemättä. Voittokurpitsa painoi 28 kiloa. Totta kai kasvatukseen pitää paneutua, jos kisaan lähtee, Eero Huhtala puolustautuu. Mies on tähän saakka hoitanut puutarhatöistä lähinnä nurmenleikkuun. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Hän torpalle. Kukan halkaisija on yli 30 senttimetriä. vatuskisan voitto meni Kaisa Urkolle Pohjalahteen. Nyt hän kylvi siemenet vasta toukokuussa entiseen kompostiin. Kesän kasvatustyö palkittiin perjantaina Iharin torpalla järjestetyllä sadonkorjuutorilla. Eero Huhtalan ympärysmitaltaan 151-senttinen kurpitsa oli Iharin suurin. . Ja kuumina päivinä hän kasteli vielä illalla uudestaan. Mies arvelee, että kasvuunlähtö olisi ollut nopeampi, jos hän olisi laittanut ne aiemmin keväällä kasvihuoneeseen. Minusta tuntuu, että toisilla oli vielä painavampia kurpitsoita, mutta ne olivat pyöreämmän mallisia, ja siksi ne eivät olleet suurimmasta kohdastaan yhtä isoja, Eero Huhtala spekuloi. Kurpitsan ja auringonkukan kasvatuskilpailun siemenet hankittiin kaikille kasvattajille Honkasen puutarhalta. Silloin kurnistä kahden ja puolen metrin pitsakisan voitto ratkaistaan mittaisia kukkia. kuitenkin punnituksella eikä Eero Huhtalan mielestä kas- mittanauhalla. vatuskisa täytti tehtävänsä. shl Tommi Liljedahl . Raija Huhtala sanoo, että hänen kasvimaan laidalle kylvämänsä siemenet tuottivat melkein yhtä isoa satoa kuin isännänkin vaalimat kurpitsat. . Ne säilyttävät kosteuden juurilla, Raija Huhtala paljastaa niksinsä. Eero Huhtalalla riittää vielä isoja kurpitsoita, vaikka kilpailun voittajakurpitsa päätyi jo parempiin suihin. . Niistä löytämien ohjeiden mukaisesti hän hieroi kukkasia, jotta pöly- tys varmasti onnistuisi. Kurpitsa viihtyy rehevässä maassa, joten Huhtala varmisti ravinteiden saannin hevosenlannalla ja kanankakalla. Kastelustakaan ei kasvu jäänyt kiinni, sillä viljelijä kantoi kasveilleen joka aamu pari kannullista vettä. Välillä oikein nauratti, kun se touhusi kurpitsojensa kanssa niin tosissaan, iharilainen Raija Huhtala vinoilee miehelleen. . Mutta kun Iharin kyläyhdistys järjesti leikkimielisen kurpitsankasvatuskisan, Huhtala ryhtyi lukemaan netin kurpitsakirjoituksia ja -keskustelua. 26 Keskiviikko 25.9.2013 tulossa ja menossa . Tarkoituksena oli, että saa-. Missä. Se meni naapureiden kanoille. Mitä. puhelin (03) 539 9800. Kesän kasvatuskilpailu: Kaikki kylvivät samoja siemeniä Eero Huhtala voitti kurpitsakisan ihari . Kurpitsa on niiden herkkua, Huhtala kertoo. Iharin auringonkukkien kas- taisiin väkeä liikkeelle ja myös Auringonkukkien osalta mittaus olisi saanut olla hieman aiemmin. Pituutta auringonkukalla oli 234 senttimetriä. Kilpailu on kilpailu. Samoista siemenistä kasvoi varsin erimuotoisia kurpitsoita
Iltoihin pyritään saamaan eri tyyppisiä esiintyjiä. Keskiviikko 25.9.2013 . kello 14 esitetään Pälkäneen Yhteiskoulun teatterilla historiallinen kuvaelma Kotoa pois. Ensiesitys nähtiin heinäkuun lopulla. Uusi teos on innostanut koreografia työskentelemään myös tulevaisuudessa SydänHämeessä ja Pirkanmaalla. Boogiejyrä Texas Sinners esiintyy lauantaina Aitoon Honkalassa. Hän on ex-rokkari ja harrastanut myös kilpajuoksua. Itkosen teoksissa on ollut aiheina ja teemoina muun muassa usko, armo, erilaisten yhteisöjen kohtaaminen, vieraus, ihmisen määrittely ja näkeminen, haaveet ja valinnat, tämä aika ja sen arvot. Suuria nimiä ei ole tulossa, mutta taso pyritään pitämään hyvänä. Ovet aukeavat lauantaina kello 21 ja juhlinta jatkuu aamukahteen. Rönnvikissä järjestetään silloin ruotsalais-venäläinen ilta kello Vihan kaunis maa uudessa muodossa Pälkäne 18 alkaen. Sekä ruuan että ohjelman sisältäviä illalliskortteja myydään ennakkoon syyskuun loppuun saakka. Lauantaina 5.10. Ihmiset ovat hänen romaaneissaan usein kadoksissa itseltään ja toisiltaan. Jouni Harala Kirjailija Juha Itkonen vierailee Pälkäneen pääkirjastossa maanantaina 30.9. 300-vuotisjuhlapäivä päättyy kello 19 kirkossa järjestettävään Händel-kuoron juhlakonserttiin. Juhlaviikonlopun vietto alkaa jo perjantaina 4.10.. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja on työskennellyt toimittajana ja toimituspäällikkönä Apulehdessä. Kymmenien näyttelijöiden ja laulajien musiikkikuvaelma kertoo Kostianvirran taistelun jalkoihin jääneiden pälkäneläisten karuista kohtaloista. Jaakko Simola esittää Kostian juhlavuodeksi valmistuneen Vihan kaunis maa -tanssiteoksen Nuijalla sunnuntaina. Vihan kaunis maa -esitys saa vielä uuden muodon kesän jälkeen Mikkelinpäivänä 29.9. kello 15 Nuijantalossa Pälkäneellä. Nuijantalon salissa, jossa teos on lähes esteettömästi kaikkien saavutettavissa, on kesän vaellusten tanssit yhteen kokoava esitys- ja keskustelutilaisuus. Esityssarjan viimeisen esityksen yhteydessä koreografi Jaakko Simola kertoo työn taustoista: miten kokonaisuus ja erityisesti sen pukutulkinta syntyivät. Mukana on myös dokumentti-aineistoa vaelluksilta. Yleisöllä on lisäksi mahdollisuus tehdä kysymyksiä työryhmälle iltapäivän lopuksi. Vihan kaunis maa on sarja tansseja, jotka pälkäneläissyntyinen koreografi Jaakko Simola esitti kesän aikana muu- Nimikkoorava Söde kulkee vielä kesän väreissä Historiallinen kuvaelma Kotoa pois esitetään vielä kerran lauantaina 5.10. Juha Itkonen vierailee Arkissa Pälkäne Pääkirjasto Arkkiin saadaan runsaasti tunnustusta saanut kirjailijavieras Juha Itkonen maanantaina 30.9. Mukana oli lähes 200 vaeltajaa. Paikkoja liitti yhteen Pälkäneen uusi maaseutupuisto, ja kulkua johdattivat eteenpäin tanssi, puhe ja musiikki. Esitystä varten pukusuunnittelija Nina Paakkunainen valmisti historiallisen tiedon perusteella tulkintansa 1700-luvun miehen puvusta. Esityksen tarkoitus on tuoda nykytaiteen muodossa esille Pälkäneen maiseman näkymätöntä historiaa sekä käsitellä viha-aihetta yksityisen ihmisen kokemuksen kannalta. Samalla taekwondoseura viettää 20-vuotisjuhlaa. SHL:n toimituksen ?metsäasiantuntija?, nimikko-orava Söde käväisi taas toimituksen väkeä tervehtimässä. Söde muistutteli syksyn tuloon varautumisesta, kuten ruoan hamstraamisesta ja riittävän lämpimästä pukeutumisesta. Heijastinkaan ei ole pahitteeksi, vaikka Södellä itsellään se onkin unohtunut toisen turkin taskuun. Rock-klubin paluu: Elävää musikkia Honkalassa lauantaina Boogiejyrä juhlistaa taekwondoseuraa Aitoo Honkalassa polkaistaan vuoden tauon jälkeen jälleen käyntiin rock-klubitoiminta. Elävää musiikkia on ensimmäisen kerran tarjolla tämän viikon lauantaina, jolloin alakerran baarin lavalle nousee Texas Sinners. Tampereen länsipuolelta tuleva bändi potkii iltamaväkeä persuuksille tukevalla kitararockilla ZZ Topin ja muiden boogiejyrien hengessä. Nelimiehisen poppoon ole- muksesta ei jää puuttumaan leveälierisiä stetsoneita, nahkabootseja eikä partakarvoja. Bändi on usein nähty vieras auto- ja moottoripyöräharrastajien bileissä. Oman lisävärinsä iltaan tuo Aitoon Taekwon-do -seura, joka juhlistaa samassa yhteydessä 20-vuotista taivaltaan. Paikalla on seuran alkuvuosina kunnostautuneita aktiiveja sekä nykyisiä harrastajia. . Onhan heitä kaikkiaan jo tuhatkunta henkilöä, laskeskelee seuran pitkäaikainen vetäjä Ilkka Naulapää. Klubi-iltoja on tarkoitus jatkaa läpi syksyn ja talven silloin tällöin. Musiikista vastaavat Korsukööri, Päivi Kosonen ja Matti Aaltonen. Toivomme mahdollisimman monen seuran toiminnassa mukana olleen tulevan morjestamaan. kello 18. Esikoisteos Myöhempien aikojen pyhiä (2003) oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Kalevi Jäntin palkinnon. Romaanista Anna minun rakastaa enemmän Itkonen sai Valtion kirjallisuuspalkinnon. Kolmas romaani Kohti oli Finlandia-ehdokkaana 2007 ja toi tekijälle Nuori Aleksis ? palkinnon 2008. Uusimman romaanin Hetken hohtava valo (2012) oikeudet on myyty useaan maahan ja siitä on otettu koti- maassakin lisäpainoksia. Juha Itkonen on syntynyt Hämeenlinnassa ja asuu Helsingissä. Kirjailija on halunnut löytää erilaisia näkökulmia ja tarjota lukijalle ajateltavaa. Silloin vietetään kello 13 alkaen Nuijantalon pääjuhlaa. Rauniokirkolla esitetään kello 18 Rauniokirkko tulessa -tuliteatteriesitys. Tarjolla on ruotsalaista ja venäläistä ruokaa ja musiikkia. Sydän-Hämeen Lehti 27 tulossa ja menossa Ruotsalais-venäläiset pidot aloittavat Kostia-juhlat Pälkäne Kostianv ir ran tai stelun 300-vuotisjuhlallisuudet huipentuvat viikon päästä sunnuntaina. kello 18. sikko Leena Paukkusen kanssa kulttuurimaisemien keskellä ja niillä paikoilla, jotka liittyvät historialliseen taisteluun. Yleisön vaellus paikasta toiseen oli myös osa esityksen liikettä ja kokemista. Sisäänpääsy on maksuton. Ovella oleva talvi ei ole vielä harmaannuttanut Södeä.
(03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-21, ke klo 13-21, la-su klo 10-18 tilaussauna. A-oikeudet Pe-La 9-23 Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n Syysilta ruotsalais-venäläisin tunnelmin Rönnvikin viinitilalla perjantaina 4.10. klo 10 Aitoon Koulutuskeskuksessa. Kahvit alk. Kok. Kolmella kokoontumiskerralla värjätään puuvillakankaita esim. vanhoja lakanan paloja aurinkovärjäyksellä, huovutetaan neulahuovasta huivi ja tutustutaan liimattomaan kirjansidontaan valmistamalla nopeatekoinen muistikirja. Vielä muutama vapaa paikka. Ilm. klo 18 Pääsymaksu 35 . Tervetuloa! Liikuntatoimi. Ilm. Retki Pikku Kakkosen lastenkonserttiin Tampere-taloon ti 22.10. Kurssi kokoontuu ke 2.10., 30.10. klo 18-21 ja la 12.10. p. Kaikille avoin tilaisuus, kiinnostus runoihin riittää.Tied. Marja Kärpänniemi p. 0407773784. ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit. 29.9. mennessä Sinikka Kyösti p. Martan kalapöytä 25.10. Anja ja Kaarlo Matikainen kutsuvat veteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet tupailtapäivään su 13.10. klo 12.30 Kuntoutumiskeskus Apilaan Reumantie 6, Kangasala. 050-5944450 ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit ry Muistikerho. Kausi alkaa huomenna to 26.9. maanantaisin klo 16.00-20.30. Äimälän maasto varattu mäyräkoirien ajokokeeseen su 29.9. Varaa pikkujoulupaikkasi ajoissa! Käytössä Kuohun sali ja kabinetti, samoin Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Kaikille avoin korukurssi la 5.10. alkaen klo 10 Aitoon Kou- lun kotitalousluokassa, os. Vakkomäentie 3. Makumatka Pohjolaan pe 27.9. Ruokakurssit jatkuvat. Lisätietoja liikuntatoimesta p. Sauvakävely to 26.9., reitin pituus n. klo 19 linjaauto kulkee seuraavasti: Kyynärö 16, Rautajärvi 16.05, Pohja 16.15, Kuhmalahti 16.25, Sahalahti 16.40, Luopioinen 17.10, Aitoo 17.20, Sammonkulma 17.35. ? Pälkäneen Sotaveteraanit ry. klo 9-13. klo 11 (HUOM: muuttunut pvm!), Iharintie 187, Kangasala/Ihari. Syyslomaretki Funparkiin Ideaparkiin pe 18.10. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt ? SPR Pälkäneen osasto. Verenluovutustilaisuus Pälkäneen srk-talolla pe 27.9. Lähtö klo 9.30 torilta ja paluu n. Vertaistukiryhmä aivoverenkiertohäiriö-, diabetes- ja/tai sydänsairausdiagnoosin saaneille sekä heidän läheisilleen ma 30.9 klo 18 Pälkäneen Pirtillä. Sydän-Hämeen Lehti 10-10.45 ja 8-11 -v. klo 17.30. klo 11-15. Kurssilla opetellaan olkityön alkeet ja valmistetaan iso 12-sakarainen olkitähti. Thaimaalainen ilta 11.10. Ilm. Ryhmä uusi ja maksuton. 6-7 -v. LAULETAAN KARAOKEA KLO 21 ALK. Tervetuloa! 50 L/4 SÄKKIÄ 13,95 UPEAT ISOT KANERVAT 4 KPL 10,00 Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-To 9-18 ...ja ainoa! Keskitie 14, LUOPIOINEN p. 03-5365400 . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Terveyspäivä ke 2.10. alk. Muutama vapaa paikka vielä on. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Myttäälän ent. mennessä p. Ilmoittaudu pe 27.9. mennessä www.valkeakoski.fi/valkeakoski-opisto tai puh. Ohj. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen työntekijä. 4 km. Lähtö torilta klo 10 omilla autoilla/kimppakyydein. Torilta matka jatkuu Laitikkalan kyläkaupalle, josta kävelyretkemme alkaa. Muut kurssit ohjaa Tuula Kylä-Laaso Pirkanmaan Martoista. Touhutunti ti klo 16-17 Kostian koululla alle kouluikäisille vanhemman kanssa. klo 12.00-15.45, soittaa Kikka Salmi ja Lasse Kossila. ? MLL Pälkäne. ronnvik@ronnvik.com. Mitä. Runopiiri kok. ti 1.10. Kokoontuminen kk:n uimarannalla klo 8.30. ? Kuhmalahden Kotiseutuyhdistys. PUUTARHAMULTA Lautakunnat Pälkäneen kunta, Ikäpiste avoinna ti 1.10. 27.9 alkaen klo 17. klo 18-20. klo 9-15. 03-538 1060, 0400-737 174 www.ronnvik.com . klo 10 Marjatta Stenius-Kaukonen: Voi hyvin, miten ehkäisen ja hoidan kansansairauksia. retki, nähtävänä "Prinsessa". Talkooväestä pulaa! Lisät. 040 763 0440. ? Pälkäneen metsästysseura. Kisoissa ratkotaan Iharin Mestaruus. Kevätkausi 13.1.- 5.5. klo 17.30. Ilm. klo 12. Kurssit kaikille tarjolla. 050-466 1253 tai Facebookin kautta. 040 5900 565. Perhekahvila ma klo 9-12 Pirtissä, tarjolla mm. Jaana Niemelä Hämeenmaan Sydänpiiristä luennoi aiheesta ?ravinto sydänterveyden kannalta?. Väliajalla juomme kahvit. Tervetuloa! HALLITUS Sekalaisia Tallinnan päiväostosmatkat Eckerö Linen Finlandialla 19.10., 16.11. klo 17 Mikkolan Navetalla, esittelyssä runoilija Jenni Haukio ja hänen runonsa. 2007) sählykerho alkaa ke 2.10 klo 16 Kostian koulun salissa. p. Helenalle p. 040-5208307. ? Karinkiertäjät. Vohlisaaren avantouinti syyskaudella 7.10.-16.12. Tampereen Työväen Teatteriin pe 25.10. Jumppa tuttuun tapaan klo 10, minkä jälkeen vanhusneuvosto esittäytyy ja kertoo toiminnastaan. www.ravintolaliekki.fi . 040-759 1554. ? Ratsastusseura PR-88 ry. koulun ulkovaraston (\"penkkivaraston\") siivoustalkoot pe. Tied. Riitta, p. ennen sulkemista Huveja Kokouksia Pälkäneen Kansalliset Seniorit ry:n SYYSVUOSIKOKOUS pidetään ma 14.10.2013 klo 14.00 Seurakuntatalolla. Tarvittavat materiaalit voi ostaa Riikalta, hänellä on myös mallikoruja mukana, voi ottaa myös mukaan omia helmiä + muita korujen tekoon vaadittavia tarvikkeita. Lähtö torilta klo 9 ja paluu n. p. 050-3313932/Hilkka Myllärniemi. ? Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys. Nikkarikerho la 5.10 alkaen 6 kertaa Kostian koulu. Esteratsastuskilpailut ja seuran estemestaruudet Hurjan Kollin Tallilla Iharissa la 5.10. Kurssin vetää Riikka Santonen Helmimeristä Tampereelta. / 30 euroa. Avantouinnin pyörittämiseen tarvitaan käyttäjistä uusia vapaaehtoisia, jotka vastaavat tilan käytöstä. Lippuja vielä saatavana, ilm. Ennen kok. Ilm. ke 2.10. saunanEsikouluikäisten (s. Lounas . klo 17.30. Pikkujoulun glögi-illan herkut 22.11. Missä. 2.10. Tervetuloa. Ämmätsän kylätalolla alkaa käsityökahvila ke 2.10. ja 7.12. Hinta 60 eur/hlö Bussi mukana Tallinnassa Tiedustelut ja varaukset PUUTARHAPUOLELLA Helmikkala Ky 0400 636 121 / Hanna Pe 27.9.-Su 29.9. Ilm. Katri-Helenan konserttiin Tampere-taloon 3.11., tänään Manna Rantaselle p. klo 14-18. Henkilötodistus mukaan. ? Voi Hyvin -hanke Olopäivät, Pälkäneen srk-sali, Onkkaalantie 75, 25.9. klo 17.30. Thaimaalaisen ruokakurssin pitää thaimaalainen nainen. joka toinen ke Mikkolan Navetalla, Keskitie 5. Luennoimassa professori (emeritus) Aulis Aarnio. Pälkäneen yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13. Luento on maksuton ja kaikille avoin. Ensimmäisen kerran jälkeen tarvittaessa jako kahteen ryhmään; klo 15.30-16.15 ja 16.15-17.00. Opistopalsta Valkeakoski-opisto tiedottaa: Kostianvirta 1713. Miehet taistelivat, kansa kärsi ?luento. Torstaina 26.9.2013 klo 18-19.30. Lähtö Pohjan torilta klo 10.30 ja Kuhmalahti kk 10.40. klo 18.00. klo 1111.45. Kaikki mukaan. klo 14-15. ? Mälkilä-Myttäälän Kylätoimikunta. sisältää ohjelman ja ruokailun. Illalliskortit lunastettava 30.9. terv.hoit. Syyskauden maksu 20 euroa / 11 krt. 03-5691 7100. Luikalan työväentalolla kokoontuu tähtiä oljista ?kurssi su 6.10. ? Luopioisten Martat. Hallituksen kok. 0400 951878 /Arja ? Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. Päivätanssit Sahalahden Kontulassa ma 30.9. Aika ja paikka ovat tuttuja ennestään. ? Sahalahden Martat. mennessä tili Rönnvik Oy, Nordea 116130-6101320 Tiedustelut ronnvik@ronnvik.com tai 0400 737174 Rönnvikin Viinitila Hämeenlinnantie 270, 36660 Laitikkala Puh. Sisäänpääsy 75 min. puuroa. 0400 951878. ? Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. Lopuksi kahvittelumahdollisuus kaupalla, joten varaa kahviraha mukaan. p. / 16 krt. Kurssi sopii vasta-alkajallekin, opettajalta voi ostaa oljet ja sidontalangan. Ilmoittautuminen pe 27.9. mennessä netissä tai toimistolle puh 03-5691 7100 Huveja n a La 28.9. o o Ait nkal k l o 2 1 - 0 2 Texas Sinners Ho Ilmainen sisäänpääsy! Keittiöstä: SYYSISTUTUKSIIN: KEKKILÄN A-oikeudet Kanakori + 0,4 l limsa 7,50 LA 28.9. päivämäärä) srk-keskuksen alakerta (huom. paikka). Luennoitsijoita, kolesterolimittauksia, lounas, kahvit. Tampereen Työväen Teatteriin 4.10. 040 5808270.. klo 9. Kahvila . alk. klo 18 (huom. klo 28 Kuka. Yleisöluento 1.10 klo 18, Rautajärven Rautahovissa, kardiologi Heikki Mäkynen: Miten pidän huolta sydämestäni? . Puffetti. Ilm. Ryhmä maksuton ja suunnattu muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Arvontaa. Lisätietoja pr-88.sporttisaitti.com. ? Aitoon Martat. Heppakerho la 28.9. Sisustus . klo 9-15. 040 7733 522. Kädentaitokerhot alkavat ke 25.9. klo 17. klo 17.30. 28 Keskiviikko 25.9.2013 tulossa ja menossa Voi Hyvin -hanke, Pirkanmaan Muistiyhdistys Luopioisten muistiryhmä aloittaa 25.9. Ilm. Uistelutreffit la 28.9. Retki la 28.9. Tampereelle, kohteena museokeskus Vapriikki, näyttelyt ja ruokailu Valssiravintolassa, sekä Lotta-ja Suojeluskuntamuseo. retkille p.040 7456858. ? Kaukkalan Ratsastajat KauRat ry Hoitoheppailta to 26.9
Hän tuo mukanaan mallikappaleita ja kaiken materiaalin, jota voi ostaa suoraan häneltä . vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/ swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #443-21208. B C D 3 21 15 56 2 9 24 15 12 30 38 44 44 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Ristikon 269 ratkaisu A B C D E 1 5 2 9 14 10 40 2 7 4 11 15 12 49 3 3 1 6 13 8 31 15 7 26 42 30 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Me teemme ihan parhaita vohveleita, kehui viime torstaina työvuorossa ollut Iina Lumiala. Parhaita ja ehdottomasti niin tuoreita kuin mahdollista, sillä taikina alkaa kypsyä vohveliraudalla vasta tilauspyynnön kotitalousryhmäläiset tekevät Pytingissä täyden työpäivän. Aamu ennen asiakkaiden tuloa kuluu vohvelitaikinan ja täytteiden valmistamispuuhissa. Pullataikinakin vaivataan kohoamaan, kahvilassa kun tarjotaan myös tuoretta pullaa vohveleiden vaihtoehtona. . Ilmoittautua mukaan voi 2.10. Aikaisempia käsityötaitoja ei tarvita, kaikki sopii aloittelijallekin. Jonne Turppa tarjoilee vohvelia Tellervo Murrolle. Käsitöitä kiireettä ämmätsä luikala Ämmätsän käsityökahvilaan osallistui viime talvena toista kymmentä henkeä. Kalatäyte on minusta parasta, Iines Valaja arvioi. Pöytiin tarjoilu kruunaa asiakkaan herkutteluhetken kauniiksi uudistetussa entisessä virastohuoneessa. rossa olleet ryhmäläiset kuvasivat päivän vilkkautta. Valajan ja Lumialan lisäksi ryhmässä työskentelivät Jonne Turppa, Maria Huttunen ja Hanna Suontausta. kello 18?21 sekä lauantaina 12.10. mennessä Sinikka Kyöstille puhelinnumeroon 0504661253 tai Aitoon Marttojen Facebooksivujen kautta. Vohvelia, olkaa hyvät! Käsityökahvilassa voi opetella huovutusta, kankaan aurinkovärjäystä ja liimatonta kirjasidontaa. ja saman tien toivomuksia jatkosta saanut . kello 11?15 Luikalan työväentalolla pidetään Siiri AliKipparin ohjaama suosittu Tähtiä oljista -kurssi. Tähtikurssille tarvitaan mukaan mahdollisimman pitkä parsinneula, sakset ja muistiinpanovälineet. Olkia ja sidoslankaa voi ostaa opettajalta. Hillo kera kermavaahdon täydentää makean vaihtoehdon, suolaista täytettä valmistuu vaikkapa kalasta ja sienestä. . Kurssilla tehdään pieniä käsitöitä ja kokeillaan erilaisia työtapoja ja tekniikoita, kuten aurinkovärjäystä, huovutusta ja liimatonta kirjansidontaa, Forsvik kertoo. Kurssiin henkeen kuuluu ennen kaikkea kiireetön yhdessäolo ja ajatusten vaihto sekä kahvihetki, jonka toteuttaa Ämmätsän kyläyhdistys. Käsityökahvila kokoontuu Ämmätsän kylätalossa kahtena keskiviikkona, 2.10. Keskiviikko 25.9.2013 . kello 9?15. Lauantaina ehditään syventyä aikaa vieviin tekniikoihin, huovutukseen ja värjäykseen, ja ilta-aikoina ehtii oppia kirjansidontaa. Mukaan tarvitaan sakset ja muistiinpanovälineet, ja lisäksi kurssille voi halutessaan tuoda omia materiaaleja, esimerkiksi vanhoja lakanoita tai muita värjättäviksi sopivia kankaita ja vaikkapa nahka- tai tapettipaloja muistikirjojen kansiksi. Aika paljon on ollut asiakKahvilan pitoa harjoittelevat kaita, viime torstaina työvuo- jälkeen. Tavalliseen kahvileipätarjontaan vaihtelua järjestävät Aitoon koulutuskeskuksen kotitalousryhmäläiset. . Täällä on ihan nastaa. Muuten materiaalit hankitaan yhteistilauksena. Olkitähtiä Luikalassa Sunnuntaina 6.10. Sydän-Hämeen Lehti 29 tulossa ja menossa Marttojen korukurssi palaa aitoo Lämpimänä ja värikkäänä alkanut syksy tuo mukanaan omat hommansa, mutta vastapainoksi myös mukavat harrastukset. Helmikuussa 2011 ensimmäisen kerran pidetty . Heitä ohjasivat Liisa Ravantti ja Miia Virolainen. shl Maija Nieminen-Pessi Vohvelikahvila avoinna Pytingissä, Luopioisten entisessä virastotalossa, torstaisin kello 10?14. Survo Ristikko 270 #443-21208 Vaikeusaste 25 A 1 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?16 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivi2 summat täsmäävät reunoilla annetuihin lukuihin ja jokainen luvuista 3 esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se 4 onnistuu ns. Päivä kuluu nopeasti, Iina Lumiala huomautti. Käytännön oppia . Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Vuonna 1998 Helmimeri-yrityksensä pe- rustaneella Santosella on alallaan vuosien kokemus. Kurssilla on loistava mahdollisuus tehdä lempiasuun sopiva korusetti tai kaksi. Korut viimeistelevät ilmeen ja olemuksen kauniilla tavalla; ne ovat arjen ilo ja juhlan kaunistus. Itse tehdyt korut ovat myös hyvä lahjaidea vaikkapa jouluna. Neljän tunnin mittainen kurssi pidetään lauantaina 5.10. Aitoon koulun kotitalousluokassa kello 10 alkaen. ja 30.10. kurssille voi tuoda myös omia helmiä. Kurssilla opetellaan valmistamaan 12-sakarainen iso olkitähti. Tähtikurssilla voi harjoitella olkitöiden tekemiseen myöhempää himmelikurssia varten. shl Ulla Siren Luopioinen Torstai on Pytingin kahvilassa vohvelipäivä. Käsityökahvila aukeaa jälleen ensi viikolla, ja mukaan ehtii ilmoittautua tämän viikon perjantaihin asti joko netin kautta tai soittamalla Valkeakoskiopiston toimistoon. Käsityökahvila on nimestään huolimatta opiston lyhytkurssi, jota pitää tekstiilityön lehtori Ritva Forsvik. . korukurssi palaa Aitoon Marttojen kurssitarjottimelle. Kaikille avoimen kurssin vetää jälleen tamperelainen Riikka Santonen
Se ei kasvata hiilidioksidipäästöjä, koska raaka-aineita ja tuotteita ei kärrätä tehtaiden, varastojen ja logistiikkakeskuksien kautta. Ovenia Oy:n virkistyspäiviä järjestävä Urpo Lindroth sanoo, että ekologisen lähiruokapöydän ansiosta yritys voi elää niin kuin opettaa. . Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Heikki ja Päivi Rönni kertoivat kokous- ja tykypäivien organisaattoreille ja asiakastilaisuuksien isännille Villa Hepolahden ja Huwituksen palveluista. Tällä suunnalla ei ole juuri muita luomutuottajia kuin Sahalahden Sarkala, josta saa luomumunia. Nykyopiskelijat ovat ruoan suhteen entistä kriittisempiä. He haluavat, että ruoka on tuotettu luonnonmukaisesti ja eettisesti. Ja mo- Mitä ei Pälkäneeltä löydy sitä ei tarvita. Anja Suento net asiakkaamme edellyttävät meiltä määrättyä ekologisuutta. Missä. Lähiruoka sopii tähän ajatukseen erinomaisesti. Lindroth vetää yrityksensä virkistystoimikuntaa, jolla on oma budjetti ja kuukausittaiset kokoukset. Autamme asiakkaitamme säästämään energiaa. Tuotanto ei saisi myöskään kuormittaa ympä- Päivi Rönni (oikealla) esitteli Villa Hepolahtea muun muassa Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin aluekoordinaattori Kirsi Vullille sekä Ovenia Oy:n Urpo Lindrothille ja Marja Lindrothille. ristöä, ja siksi ruuan pitäisi olla mahdollisimman lähellä tuotettua. ja hämmentyneitä jokamiehen oikeuksista joiden ansiosta marjoja voi poimia maksutta sekä puhtaista vesistä, joiden antimia uskaltaa syödä. shl Tommi Liljedahl. Mitä. Sen jälkeen moni muukin seuraisi perässä. Laitikkala on riittävän kaukana kaupungista Laitikkalan sijainti on ihanteellinen yritysten virkistysja koulutuspäivien kannalta. Monesti tilaisuudet kokoavat väkeä pitkin maata. Luomutuotteen ideasta osa vesittyy, jos sitä kuljetetaan matkojen päästä. . Silloin Tampereen seutu on keskeinen paikka. Kaupunkiin tilaisuuksia ei haluta viedä, koska parkkitilaa on niukasti. Kyllä toivoisi, että ainakin perunaa ja porkkanaa saisi luomuna. Lisäksi Eila Rönni esitteli Rönnvikin viinitilaa ja Annika Heikkilä juustolan tuotteita. Luomulähiruoalle olisi kysyntää Osastosihteeri Anja Suento Tampereen yliopiston lääketieteen yksiköstä on saanut kiitosta järjestämistään Rönnvikin retkistä, mutta Villa Hepolahdesta ja Laitikkalan monista muista monipuolisista palveluista hän ei tiennyt ennen visiittiä. Suento tuntee Pälkäneen Pirkanmaan ruoka-aittana. Kunta on maakunnassa ylivoimainen lähiruoan tuottaja. . Markkinoita niille ainakin löytyisi läheltä, Suento vakuuttaa. Päivi Rönni sanoo, että nykytuotannossa luomuun siirtyminen ei ole pikkujuttu, vaan lähes kaikki menee uusiksi. Hän toivoo, että seudulta löy- tyisi edelläkävijä, joka osoittaisi luomun toimivaksi. Nykyisin strategiapäivissä ja muissa yritystilaisuuksissa tehdään tosissaan hommia aamusta iltaan. Koko Tampereen seudulla on mahdottoman vähän luomutuottajia. Lähiruoka tulee sananmukaisesti läheltä, sillä Makukylä tuottaa ruoat ja juomat viinejä myöten. . Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Pälkäne tunnetaan perunapitäjänä. Monesti tuntuu, että saunan lauteillekin riittää vielä asiaa, Päivi Rönni sanoo. Villa Hepolahden asiakaskunta on etenkin kesäaikaan kansainvälistä. 30 Keskiviikko 25.9.2013 tulossa ja menossa . Lomakuukausien ajaksi Hepolahti muuttuu ?Lepolahdeksi?. Keski-Euroopan vieraille tavallinen suomalaisluonto tarjoaa eksotiikkaa ja elämyksiä. Eurooppalaisvieraat ovat haltioissaan sieni-, marjaretkistä ja kalaretkistä . Makukylästä löytyy monenlaisia toimijoita ja tiloja, ja ohjelmaa järjestyy tarvittaessa isoillekin ryhmille. Laitikkalalla on myös erityinen valtti: pöydän äärellä voi näyttää, missä sen antimet ovat kasvaneet. puhelin (03) 539 9800. Makukylä: Laitikkala esitteli avointen ovien päivässä palveluitaan virkistysja koulutuspäivien järjestäjille Lähiruokaa ja elämyksiä Laitikkala Virkistys- ja koulutuspäivien järjestäminen on totista työtä. Lindrothilla on hyviä kokemuksia Sappeesta, mutta Laitikkalassa hän vieraili perjantaina ensimmäistä kertaa, kun Makukylä järjesti avointen ovien päivän. Laitikkala on sikäli poikkeuksellinen kylä, että täältä löytyy edelleen kaikkia tuotantosuuntia, Päivi Rönni sanoo. Villa Hepolahden emäntä tietää mistä puhuu, sillä hän toimii Kasvua Hämeessä -hankkeen ohjelmapäällikkönä. Lähiruoan ekologisuus entistä tärkeämpää Lähiruoka ei ole nykyisin pelkästään tuoreus- tai makukysymys, vaan jokainen elintarvikekohu korostaa terveellisen ravinnon merkitystä. Lähiruoka on myös ympäristöystävällistä. Hengähtää voi vasta, kun kaikki ovat onnellisesti kotona. Odotukset ovat kovat, sillä ihmiset uhraavat tapahtumiin arvokasta aikaansa ja odottavat pääsevänsä arjen yläpuolelle. Järjestäjän vastuulle uskotaan paljon, ja siksi kokonaisvastuu annetaan mielellään hommansa osaavan ammattilaisen käsiin. Monenlaisien tyky- ja vesopäivien kaava on yleensä sama: ensin asiaa, sitten elämyksiä. Laitikkala tarjoaa tällaisten tilaisuuksien järjestämiseen poikkeukselliset puitteet. Mitä ei Pälkäneeltä pöytään löydy, sitä ei tarvita. Yhden suuren puutteen yliopiston luomuruokapiiriin kuuluva Suento kuitenkin löytää. . Järjestelyvastuussa oleva kulkee koko ajan tuntosarvet pystyssä varmistaakseen, että kaikki ovat tyytyväisiä, järjestelyt toimivat ja aikataulut pitävät. Laitikkala on myös riittävän etäällä kaupungin houkutuksista, sillä ilta ja seuraava päivä menevät hukkaan, jos väki karkaa illalla baareihin ja tanssimaan.
Lisätietoja antaa Laipan opas Timo Nieminen (040 523 6776). Luja-Lukko: Kymmenen joukkueen uudistuneessa lohkossa kolmosdivisioonamenestystä on vaikea ennakoida Vastassa jotakin uutta ja jotakin vanhaa lentopallo Pälkäneen Luja-Lukko lähtee alkavaan lentopallokauteen lähinnä pelillisin tavoittein. Kolmosdivisioonan ykköslohkoon on ollut tunkua, vaikka KaLe päättikin lopulta jättäytyä sivuun; lohkossa on yhteensä kymmenen joukkuetta. Yhdeksästä vastustajasta peräti neljä on Luja-Lukolle uusia tuttavuuksia, mikä tekee lohkon keskinäisten voimasuhteiden arvioimisesta hankalaa. . Lähdemme kauteen sijoitustavoitteiden sijaan pelillisin tavoittein. 20:00 Su 12.01.2014 Pe 14.03.2014 20:00 . Sydän-Hämeen Lehti 31 urheilu Sunnuntaina vaelletaan Laipassa Laipan syysvaellus starttaa Rajalan kämpältä sunnuntaina 29.9. Keskiviikko 25.9.2013 . Tarjolla on kaksi reittivaihtoehtoa: 3 kilo- Vaeltajilla tulee olla omat metrin pituinen luontopolku ja 8-kilometrinen Elamon lenk- eväät ja säähän sopiva vaatetus, ki. niin lupaava oli hänen esityksensä Lempäälän Kisan vahvistettua miehistöä vastaan edellisessä Pälkäneen Luja-Lukko aikoo ensi kaudella tehdä kentällä parhaansa ja katsoa mihin se riittää. 18:00 Pe 17.01.2014 20:00 La 22.03.2014 16:30 voi myös laskea kovaksi paPälkäneen lukion sali Oriveden liikuntahalli Pälkäneen lukion sali Soppeenharjun koulu, luumuuttajaksi, joskaan joukPäLu-Kajastus OrPo-PäLu PäLu-Aitri Ylöjärvi YLE-75-PäLu kueelle tärkeä Mattila ei välttäPe 11.10. Toisella reitillä oppaana on mutta nokipannukahvit tarjoEino Anttila. taan Rajalan kämpällä vaelluk- sen 30-vuotisuuden kunniaksi Rajalan kämpälle ohjaavat . 16:00 Pe 07.03.2014 20:00 tä, mutta valmentaja Hildén Hakkarin liikuntahalli Parolan Lukio Pirkkalan yläaste toppuuttelee hieman suuria LeKi 2-PäLu Lento-64-PäLu PirVi-PäLu odotuksia. Pe 15.11. kello 9.30. Porilaisten ja orivetisten joukkueiden kantavat voimat ovat ennestään Luja-Lukolle tuttuja, mikä varmasti tuo lisälatausta keskinäisiin peleihin. . 19:30 Pe 29.11. 20:00 Su 09.02.2014 14:00 Pe 28.03.2014 20:00 mättä pääse pelaamaan kaikkia Linnainmaan koulu, Pälkäneen lukion sali Mäntän liikuntasali Pälkäneen lukion sali otteluita. Laipan polkuopasteet LuopiMakkaranuotiot tehdään tällä oisten ja Sahalahden suunnaskertaa kämpän pihaan. ta. Se tuo hyvää vaihtelua, kun tulee uusia pelipaikkoja ja uusia pelureita verkon toiselle puolelle. Pienin muutoksin Pälkäneläisjoukkue lähtee kauteen pienin muutoksin viime kaudesta. Matti Kannus siirtyi kilpailijan riveihin vaihtaessaan Aitolahden Riennon pelipaitaan, mutta takaisin Pälkäneelle palaa Pasi Heinonen. Hakkurina pelaava ja pahojen pallojen tappajaksi kaavailtu Heinonen tuo monipuolisuutta joukkueen hyökkäyspelaamiseen. Meillä on ollut paha tapa Pälkäneen lukion sali Ojoisten ala-aste Pälkäneen lukion sali pelata pitkälti vastustajan tason PäLu-PirVi Kajastus-PäLu PäLu-OrPo mukaan, mikä on ollut ongelmallista heikompia joukkueita vastaan. 20:00 Su 08.12. Tuol- vin säilyneen rungon auttavan menestyvästä pelityylistä lessä Luja-Lukolle suosiolli- loin vaihtomiehiä riitti jokai- yhteisen sävelen löytämisessä shl Jani Oksanen lentopalloilun EM-kisoissa. nen, että se pääsee pelaamaan seen otteluun, ja väkeä piisasi nopeasti.. klo 20:00 Su 24.11. Hildén on parhaillaan teessa. ja loukkaantumiskeston pitäisi joukkueen kokemuksen ja hyammentamassa oppia Otteluohjelma on siinä mie- olla viime kauden tasolla. harmonikan säestyksellä. 15:00 Pe 14.02.2014 20:00 Pe 04.04.2014 20:00 misen jälkeen. Pälkäneen lukion sali Kaarisillan koulu Pälkäneen lukion sali Pälkäneen lukion sali Heinosen lisäksi koko joukPäLu-Tähti Pori Lentis-PäLu PäLu-LeKi 2 PäLu-Lento-64 kue osoitti LeKi-harjoituspelissä yllättävän vahvaa syysviretSu 10.11. Jos otteet ovat viime kauden lopulla harjoitusottelussa. nähdyn kaltaisia, eväitä on pitkälle. Hakkurin lisäksi Luja-Lukko käyttänee tulevalla kaudella myös liberoa; kokeilu antoi viime kaudella hyviä tuloksia. Luja-Lukon ottelut kolmossarjassa kaudella 2013?14 Kesken viime kauden Ruotsiin siirtyneen Ville Mattilan Pe 04.10. Jos peli luistaa samaan malliin kuin keväällä, voimme voittaa vastustajista minkä tahansa, arvioi Luja-Lukon valmentaja Petri Hildén. Jos uutena sarjaan lähtevä Vilppulan Tähti ei ole imaissut ylemmän sarjatason Mäntän Valon parhaimmistoa riveihinsä, kovin vastus lohkossa lienee edelleen pirkkalalainen PirVi, joka on pälkäneläisille tuttu jo ennestään. Kimmo Lehteläkin Tampere Aitri-PäLu PäLu-YLE-75 Tähti-PäLu PäLu-Pori Lentis palaa tositoimiin loukkaantuPe 01.11. Muita vanhoja kiistakumppaneita ovat Aitolahden Riento, Lempäälän Kisan kakkosjoukkue, Yle-75 ja Lento-64. Vilppulan Tähden lisäksi uusina joukkueina Pälkänettä testaavat Pori Lentis, OrPo ja lentopallokartalle palaava takavuosien kestomenestyjä Luolajan Kajastus. Kimppakyydit Pälkäneen kunnanviraston pihasta lähtevät kello 8.30. Mukavaa, että mukana on uusia joukkueita. Mikä parasta Heinonen vaikuttaa myös olevan mainiossa kunnossa juuri kauden alkamisen alla . Viimeiset Pitkän kauden selvittämisek- kueharjoituksia olisi saanut ta mistään suuremmista vamHildén luottaa omiensa runkosarjan ottelut pelataan si kunniallisesti läpi Luja-Lu- kertyä enemmänkin, mutta moista ei valmentaja Hildénin mahdollisuuksiin ensi vasta maalis-huhtikuun vaih- kon pelaajiston aktiivisuuden valmentajavelho Hildén toivoo mukaan ole kyse. kaudella. Haasteena tulevallakin kaudella on pitää oman pelin Joukkueita on sarjassa muka- neljästä viimeisestä pelistään myös harjoituksissa. taso jatkuvasti korkeana. Loukkaantumisia on alla na paljon, mikä heijastuu myös peräti kolme kotikentällä. Viime kesänä yhteisiä jouk- muutamillakin pelaajilla, mutLuja-Lukon käskijä Petri kauden pituuteen. 17:30 La 14.12
Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . vielä tosin pelkän esisopimuksen allekirjoittanut . Myyntimies olen ollut koko ikäni, Virolainen hymäh- tää. Vuosien saatossa Virolainen työskenteli rahoitus- ja vakuutusalan vastuutehtävissä muun muassa Optiumissa ja Fennialla, ja jääkiekko kulki mukana sekä omana harrastuksena että junioreiden valmentamisen kautta. Jos omistajanvaihdos lopullisesti ratkeaa, meillä on selvät sävelet siitä, miten talous ja taustat hoidetaan kuntoon, toimitusjohtaja Virolainen huomauttaa. Nostetta näkyvissä Muutos: Toimitusjohtaja Timo Virolainen haluaa saada joukkueen nosteen myös Ilveksen taloudenhoitoon . Asioita tehdään pienellä porukalla, ja toimintaa onkin pakko järkeistää. Osin isoa työsarkaa selittävät myös taustatekijät. Samanlaista se on kuin muuallakin: laskujen läpi käymistä, sopimusten tekemistä Kangasalan Kisan paidassa pelannut Timo Virolainen valmensi aikoinaan Kisa-Eaglesin junioreita aina pienistä kiekkokoululaisista lähtien. ei, vaikka Marko Sjöblom latasi akkujaan kesällä ennen suursavotan alkua juuri kesäpäivän pitäjän maisemissa. Valoa ikkunassa Hihojen käärimistä Ilveksessä onkin kaivattu. ja Jokereiden KHL-viittauksineen herätti niin hykertelyä kuin paheksuntaakin ympäri Suomen. Liiga muisti Ilvestä sakoilla, hakukonepalvelu Google kertomalla Ilveksen olleen kampanjan aikaan käytetyimpien hakusanojen joukossa. . Siihen on ollut helppo lähteä itsekin mukaan. Myös hallitusta, jossa istuu muun muassa kangasalalainen Mika Ollila, Virolainen kehuu aktiiviseksi. Tyystin kangasalalaiseksi Ilves ei Virolaisen ja Ollilan mukana olosta huolimatta ole kääntymässä . Aika hyvin se kampanja lopulta kuitenkin onnistui, kun yksi yhteistyökumppanimme maksoi ne sakotkin, Virolainen kertaa. Päätä ei suostuta jatkossakaan laittamaan pensaaseen. Niin markkinoinnissa kuin peliesitystenkin puolesta Ilveksessä haluttaisiin rikkoa jääkiekkoliigaa kiusaava pääkaupunkiseutukeskeisyys. . Perinteikäs joukkue on viime vuosina taistellut enemmän liigapaikasta kuin mitaleista, ja taloustilanteen on julkisuudessa ruodittu liikkuneen synkän ja hälyttävän välillä. Rohkeiden ratkaisujen myötä kurssi näyttää kaukalossa jo kääntyneen, mutta talouspuolella välitöntä helpotusta ei ole luvassa. Meidän tehtävänämme toimistolla on laittaa taustat kuntoon ja saada sama noste myös taloudenhoitoon. Viime kauden liigajumboksi Ilves oli kesällä varsin näkyvästi esillä, kun sen poikkeuksellinen sosiaalisen median mainoskampanja ?porkkanapöksyineen. Toimitusjohtaja Virolainen myöntää kesällä tekemänsä arvion viime kauden 200 000 euron tappiosta jää- Kesästä lähtien aikaansaatu positiivinen noste näkyy hyvähenkisen ja vahvistuneen joukkueen tekemisessä. Samalla olen yrittänyt tutkia taloutta ja kehittää ja muuttaa asioita, hän kuvailee arkeaan. Työn määrä on ollut kuitenkin eräänlainen yllätys. . On tässä tehty pitkää päivää. Mietinnässä on, millaisia tärkeitä asioita muualta maailmasta, esimerkiksi juuri NHL:stä, olisi tuotavissa Tampereelle ja Ilvekseen. . Yhteistyösopimus Ilveksen kanssa toi valmennusporukkaan myös esimerkiksi Vesa Viitakosken ja vei juniorijoukkueen pelaamaan Pohjois-Amerikkaan. ja purkamista, myynnin ja talouden seurantaa. 32 Keskiviikko 25.9.2013 urheilu . Sen vuoksi aika lailla isojakin muutoksia täytyy tapahtua, Virolainen ennakoi . Hautamaan Juha on auttanut niissä paljon, ja nykyisessä joukkueessa Hautamaalla on valtavan hyvä panos. Kangasalan jäähallissa harjoittelevan joukkueen pelaajat ovat eri aloilta, mutta yhden asian yhdistämiä. Porukkaan kuuluu esimerkiksi Porin Ässien nykyinen toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki. neen lopulta alakanttiin; oikea summa asettunee lähemmäs 400 000:aa euroa. Tappiokierre aiotaan kuitenkin katkaista. . ja jatkaa toiminnan kehittämistä odotetun uuden omistajan kanssa Messiaan oikea käsi jääkiekko Kangasalalaisen Timo Virolaisen työhistoria on sikäli mielenkiintoinen, että lähes kaikkiin tehtäviinsä häntä on enemmän tai vähemmän suoraan kysytty sen sijaan että olisi itse hakenut paikkaa. puhelimeen (03) 539 9800 Paikka Ilves-henkisessä Lynx-harrastekiekkojoukkueessa myönnettiin Virolaiselle vasta tänä syksynä. Ilveksellä on jo jonkin aikaa ollut haussa päätoiminen urheilutoimenjohtaja, joka keskittyisi varsinaisten urheilupuolen asioiden pohtimiseen. ja uskoo hyvien asioiden näkyvän Ilveksen taloudessa jo puolen vuoden päästä. Tuleva uusi omistaja Sjöblom käy urheilujohtamiseen ja -bisnekseen liittyviä tohtoriopintoja, joihin liittyen hän on saanut ammentaa tietoa ja kokemuksia muutamalta entiseltä NHL-liigan toimitusjohtajalta, ?General Managerilta?. Harrastus ja myyntityö yhdistyvät nykyisessä pestissä Virolaisen otettua alkukesästä vastaan Ilves-Hockey Oy:n toimitusjohtajan tehtävän. Tuulisena viime aikoina tunnettu pesti . Ilves on liigan alkukierroksilla ylittänyt kirkkaasti sille asetetut varovaisen optimistiset ennakko-odotukset, vaikka loukkaantumisten aiheuttama joukkueen puolustajapula on pakottanut jotkut hyökkääjät väliaikaiseen pelipaikan vaihtoon. . Se on ihan näin hilkulla, Virolainen sanoo ja jättää peukalonsa ja etusormensa väliin muutaman sentin raon. Toinen toimitusjohtajaa työllistävä vaikutus on monien kannattajien hartaasti odottamalla omistajanvaihdoksella ja muutoksen tarpeella. Ymmärrämme kyllä liigan kannan logojen kunnioittamisesta ja ilmoitimmekin olevamme pahoillamme. Kun tuli mahdollisuus, otin tehtävän ilolla vastaan. Ajattelin tilanteen olevan sellainen, että täällä voi tehdä vain hyvää. Nyt urheilutoimenjohtajan asioita on kasautunut myös Virolaisen työpöydälle. . sähköpostiin toimitus@shl.fi . ei kangasalalaista arveluttanut. Uusi . Joukkueessa on hyvä valmennus ja henki, ja tilanne näyttää hyvältä. pääomistaja Marko Sjöblom on lähtenyt erittäin aktiivisesti mukaan kehittämään toimintaa. . Varusmiespalveluksen jälkeen kadettikoululle töihin jäänyt Virolainen sai soiton Kalevi Nummiselta, joka kaipasi urheiluliikkeeseensä työntekijää. Jääkiekkoa niin Kangasalan kuin Tampereenkin puolella pelannut Virolainen tarttui tarjoukseen. . jota oli ennen Virolaista ehtinyt vajaassa neljässä vuodessa hoitaa kolme eri miestä . Tiesin myös, että tapahtumassa on positiivisia asioita. Hain tehtävään jo kolme vuotta sitten, mutta en silloin tullut valituksi. Työtä riittää tekevälle Virolainen oli jo ennakkoon ottanut mahdollisimman paljon selvää toimitusjohtajan työnkuvasta. . Hän ei kuitenkaan halua jatkaa, kun vakituinen henkilö saadaan valittua. Jos kaikki menee suunnitellusti, urheilutoimenjohtajan työt eivät pian enää kuormita toimitusjohtaja Virolaista. . Haluamme näkyä ja myös tulemme olemaan näkyvillä, Virolainen sanoo. Kuten Ilves itse mainoksessaan lupaa: ?Haastajat tulee, nääs?. shl Jani Oksanen. Hän on jättänyt kaiken muun yritystensä operatiivisen toiminnan ja antaa aikansa täysin Ilvekselle. Päinvastoin se oli yksi harvoja työpaikkoja, joita hän itse lähi hakemaan.