Sydän-Hämeen Lehti 27.03.2012

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivu 17 Luutnantti Lehtinen nosti Suomen lipun Tytärsaareen 70 vuotta sitten kirjoitettiin yksi pohjoishämäläisen sotahistorian kunniakkaimmista luvuista, kun Kangasalan, Sahalahden ja Kuhmalahden miehet olivat valtaamassa strategisesti tärkeää Suursaarta. Sivut 1011 Kädenvääntäjä Juha Salminen ja kultamitali.. Brasilian kisoihin Salminen lähtee parantamaan edelliskisojen kymmenettä sijaansa. Sahalahtelais- ja kuhmalahtelaiskomppania puolestaan oli avaamassa tietä saareen koukkaamalla vihollisasemien taakse. Torstai 4.1.2007 1 84. Nyt villin lännen meininki on palannut Sahalahdelle. Sitä ennen edessä on tiukkaa harjoittelua ja lajiin perehdyttämistä Sahalahden kuntosalilla. Kylää terrorisoi mies, joka uhkailee aseella ja ajelee sekavana sekä kortitta. Toinen vaihtoehto on, että sahalahtelaisten mitta täyttyy ja seuraavat kyläläiset joutuvat käräjille. Oksasen osaston miehet olivat pääosin kangasalalaisia. O. Asia vietiin kuitenkin käräjille, koska törkeä pahoinpitely ei ole asianomistajarikos. Kuhmalahden mies, silloinen luutnantti Matti Lehtinen nosti Suomen lipun Tytärsaaren majakkaan. tolla ja jatkosodan alkajaisiksi häikäilemättömällä hyökkäyksellään Kannaksella. vuosikerta Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti Numero 24 - Maanantai 26.3.2012 Irtonumero 2 sis.alv. Sahalahtelaisporukka sai sakinhivutuksesta ehdollista vankeutta Villin lännen meininki palasi kylälle Sahalahdella hämmästellään kovia tuomioita, jotka paikallisille miehille luettiin törkeästä pahoinpitelystä. Tempaukseen osallistuneet ovat sopineet korvauksista asianomaisten kanssa. Paikkakunnalle pesiytyneestä huumeongelmasta oltiin moneen kertaan yhteydessä poliisiin ja muihin viranomaisiin, mutta tilanteeseen ei puututtu. Yrittäjät ovat antaneet hänelle porttikieltoja, sosiaaliviranomaiset ottaneet lapset turvaan ja naapurusto laittanut asuntoja myyntiin. Tuomo Juntunen ja Markku Rauhalahti kokosivat merkkipäivän kunniaksi taistelun vaiheet lehteen. Sivu 5 Heinähattu (Fanni Lahtinen) mököttää, kun toiset juhlivat menestystään urheilukilpailuissa. Sahalahdella ihmetellään, mitä miehen pitää vielä tehdä ennen kuin poliisi puuttuu tilanteeseen. Sivu 6 Väännöllä tuttu loppu Kädenväännön SM-kisat päättyivät sahalahtelaisen Juha Salmisen kannalta tutulla tavalla: kultaa tuli, kuten on tullut lähes poikkeuksetta viime vuosina. Kattilakosken perheen ja naapureiden tempauksista kertova Sinikka ja Tiina Nopolan näytelmä Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö saa ensi-iltansa ensi lauantaina. Viiden miehen porukka ojensi viime kesänä nuorta miestä ja tämän kaveria, joka oli kaupitellut sahalahtelaisnuorille avoimesti huumeita. Mies tunnetaan viiden vuoden takaisesta Maajussille morsian -ohjelmasta. Suomelahden jäällä ja saaressa käydyistä taisteluista tulee huomenna kuluneeksi tasan 70 vuotta. Mannerheim antoi vaativan tehtävän kenraalimajuri A. Myöhemmin Pälkäneen kunnanjohtajana toiminut luutnantti Urpo Oksanen johti kahden joukkueen suuruista osastoa, joka vastasi hyökkäyksestä Suursaaren eteläosaan. Lopulta kylällä tuli mitta täyteen, ja paikkakuntaa terrorisoineille miehille lähdettiin antamaan sakinhivutusta. Ja pahinta on, että mykkäkoulu alkaa tarttua. Heinähattu ja Vilttitossu riiviön jalanjäljissä Heinähattu ja Vilttitossu palaavat Pälkäneen teatterin näyttämölle kuuden vuoden tauon jälkeen. Ohjaaja on pälkäneläisille tuttu Anne Helminen. Kaikki pahoinpitelyyn osallistuneet saivat viime viikolla vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Huumekauppias vaihtoi tapauksen jälkeen maisemaa. Samalla toistuvan kotimaan menestyksen myötä kansainvälisiä arvokisoja jo aiemmin ahkerasti kolunneella Salmiselle iskettiin käteen osallistumisoikeus lajin ensi syksyn MM-kisoihin. Pajarille, joka oli tehnyt ylipäällikköön vaikutuksen talvisodan aikaan Tolvajärven torjuntavoiSuursaaren valtauksen jälkeen sydänhämäläistaistelijat jatkoivat Tytärsaareen. Tapaus sai laajaa julkisuutta, koska yksi oman käden oikeuksiin turvautunut oli kunnanvaltuutettu Tuomas Bährend. Kuva: vääpeli Niilo Hannula, Lehtisen taistelukumppani
Erikoista on jo se, että tuohon aikaan miehet päättivät pitkälti asioista. Ei ole ihana, Maaru ja Mona tyrmäävät. Joosefin kohdalla Jumala antoi Joosefille "miettimisaikaa", Raamattu ei kerro kuinka kauan, mutta tiedämme että Joosef aikoi kaikessa hiljaisuudessa purkaa kihlauksen. (Luuk. Raskauden aiheuttama onnen huuma ja Joosefin kohtaamisen pelko on voinut olla aika suuri tunteiden vuoristorata. Eerika Lumijärvi soittaa viululla Pikkuiset kultakalat, Iida Saarinen Kehtolaulun ja Martta Holma Unkarilaisen tanssin n:o 4. Raamatussa kerrotaan: "Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Maria ei siis ilmestynyt minnekään, vaan enkeli Gabriel ilmestyi Marialle. Maarun instrumentti on bassokitara, Reetan rummut ja Monan koskettimet. Marialle luvattiin "Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Merkit ja mallit saattavat vaihdella liikkeittäin. Trioli-kuoro puolestaan laulaa kappaleet Ystävyys on yhteistä työtä ja Onnen pienet hippuset. Yksinlaulaja Heidi Huuhtanen on valinnut ohjelmanumerokseen Unohtumattoman. Jumala taisi vähän oikoa kulmista kun ei kysynyt Joosefilta lupaa käyttää hänen tulevaa vaimoaan Jumalan pojan äitinä! Maria kuitenkin otti vastaan Jumalan tehtävän, toisaalta en tiedä oliko varsinaisesti valinnanvaraa edes olemassa. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Me tiedämme Jeesuksen hallitsevan ikuisesti, toivottavasti Jeesuksen äiti, Mariakin tietää! Tanja Lähteenmäki Diakoni POSTIKORTTINÄYTTELY Luopioisten Haaparinteellä Avoinna 26.3.-1.4. Kahvila ja arpajaiset klo 18 alkaen. RAL P H Ostaessasi yksilölliset silmälasit saat aurinkolasit voimakkuuksilla kaupan päälle! Nyt saat molemmat silmälasien hinnalla, kun valitset silmälaseihisi korkealaatuiset yksilöllisesti räätälöidyt linssit. Aurinkolasit kampanjamallistosta. "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. (03) 377 0998. Bändikerhossa käyvät tytöt ovat teini-idoliksi nousseen Robinin kanssa lähes samanikäisiä, kaikki Sariolan koulun kuudesluokkalaisia. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Oppilaskonsertti Sariolan koulun auditoriossa torstaina 29.3 klo 18.30. Tämän Robinin supersuosituksi tekemän biisin esittää silloin Six Sisters, Reetta Kososen, Ronja Tapolan, Iiris Petäjäniemen, Maaru Tassbergin, Reeta Tassbergin ja Mona Sainion muodostama kokoonpano. Voimassa 30.4.2012 asti. Keskusaukio 2 Ma-pe 9-17, la 9-13 Puh. Marian tiedettiin olevan kihloissa, luvattu vaimoksi Joosef nimiselle miehelle. Pienellä laskutoimituksella huomaa että kyseinen pyhä on 9 kuukautta ennen joulua, eli Jeesuksen syntymäpäivää. Me voitaisiin osata soittaa se. Vaatetuksen valintakin on vielä mietittävänä. Minua pelottaa vielä enempi, kun minun pitää laskea alkutahdit, Reeta tunnustaa. Vähän jännittää, Ronja huokaa. Voisi olla jotakin samantyyppistä kuin videolla. Marian raskaus aiheutti suurta häpeää sekä Marian suvulle, että Joosefille. (03) 377 0336 Myllystenpohjantie 2 Ma-pe 9.30-17 Puh. Helpointa varmaan kaikille olisi ollut että Enkeli olisi ilmestynyt vaikka koko Marian ja Joosefin suvulle ja kertonut raskaudesta kaikille yhtä aikaa, toisaalta Jumala harvoin toimii niin. Yhdessä nämä viulistit esittävät Liisi Myllön täydentämänä laulut Snöflingor, Dimman Vinden, Måden ja Chase in the dark. Me oltiin perheen kanssa Tammisaaressa käymässä. Maria oli kihloissa, ja koskematon, mutta tuli raskaaksi. Minä sitten ehdotin ja muut hyväksy, Reeta selittää valinnan taustoja. Esiintymiskuumetta Vaikka kaikilla tytöillä on kokemusta esiintymisestä ja lavalla olemisesta, osa laulanut vuosia kuorossakin, niin torstain h-hetki saa silti perhoset pyörimään vatsassa. Kuulosti ihan hyvältä biiSix Sisters eli Iiris Petäjäniemi (vasemmalla), Ronja Tapola, Mona Sainio, Reetta Kosonen, Reeta Tassberg ja Maaru Tassberg. siltä ja minä ajattelin, että tämä voisi sopia meidän bändille. Sen ihmeempää koreografiaa tytöt eivät ole Frontside Ollieensa kehitelleet. 2 Maanantai 26.3.2012 PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA Aikaisemmasta ilmoituksesta poiketen Yhteisvastuulauluilta Luopioisten srk-keskuksessa ke 28.3. Ihan normaali tyyppi, joka on vaan keksinyt hyvän biisin, Reeta lisää. Monipuolinen ohjelma Sahalahden koulujen vanhempainyhdistyksen järjestämä perinteinen oppilaskonsertti marssittaa taas lavalle musikaalisesti lahjakkaita lapsia ja nuoria Six Sistersin ohella. Siellä soi kaiken aikaa, 24/7, Frontside Ollie. Voi vain kuvitella miten helpottunut Joosef on ollut, Maria ei ollutkaan pettänyt häntä! Marian raskauden alku sijoittuu lähelle Jeesuksen kuolemaa. ja ke 4.4. Pääsiäisen jälkeen lehti ilmestyy to 12.4. Six Sisters vetää oppilas konsertissa Frontside Ollien Maija Nieminen-Pessi KAUP AN PÄÄLLE OSTAESSASI YKSILÖLLISET SILMÄLASIT SAAT AURINKOLASIT VOIMAKKUUKSILLA NIL MÄ SIL OA KEVÄÄSE EN ! Torstaisessa Sariolan koulun oppilaskonsertissa paljastuu, miltä Frontside Ollie kuulostaa kuuden tytön esittämänä. Joosef halusi purkaa kihlauksen, kukapa ei haluaisi vastaavassa tilanteessa. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä." (Matt.1:20-21) Hurskaana miehenä Joosef kunnioitti Jumalan tahtona ja varmasti piti kunnia asiana toimia isäpuolena Jumalan pojalle. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista. Ja monesti mietinkin että osasiko Maria odottaa Jumalan pojalle ristin kuolemaa. 1:28-35) Jumala ilmoitti enkelin välityksellä Marialle että hän odottaisi lasta. Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Reetta, Ronja ja Iiris vastaavat yhdessä lauluosuuksista. Juuri videoesiintymisensä perusteella suureen suosioon ponnahtaneen Robinin ihanuutta tytöt eivät lähde yksiselitteisesti ylistämään. Lauletaan messulauluja. Marian ilmestyspäivä Marian ilmestyspäivä voi monelle olla vieras sunnuntain aihe, mihin se Maria nyt oikein ilmestyi. Konsertin kappalevalinta on bändin rumpalin, Reeta Tassbergin, muille heittämä idea. Voin vain kuvitella sen hetken, kun Maria kertoo raskaudesta Joosefille. Konsertin huipentaa The Atmosphere. Sen muodostavat laulaja Tino Lindstedt, kitaristit Henri Huuhtanen ja Niko Nurminen sekä rumpali Pasi Nurminen. Luulen kuitenkin että kaikessa epävarmuudessaankin Maria on saanut Jumalalta varmuuden siitä että tapahtui mitä tahansa niin se on Jumalan tahto. Bändi esittää kappaleet Breaking the Law ja Reach for the Sky. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Kun Joosef heräsi unestaan, hän teki niin kuin enkeli kehoitti ja otti Marian vaimokseen. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi. klo 18, Roikola, Giren, Arja Nuuttila viulu. klo 12-14 Näyttelyn järjestää Antti Grönholm LASTENVAATEJA LELUKIRPPIS Pikkolan koulu Finnentie 40, Kangasala La 31.3.2012 KLO 9-12 www.mll./kangasala Tervetuloa! PÄÄSIÄISVIIKOLLA lehti ilmestyy ma 2.4
(03) 377 0336 Keskusaukio 2, ma-pe 9-17, la 9-13 P. (03) 379 0836 Lentolantie 2, Kangasala arkisin 9-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu hyvän olon lahjakortit! PÄLKÄNEEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koulutie 3 (VPK:n talo), Pälkäne, p. ja ke 4.4. än o Hyv YKSITYISLÄÄKÄRI KIR. lääket.tri., silmätautien erik.lääk. FYSIOTERAPEUTTI Jarkko Savenius www.savenius.net HANNA KOTIKOSKI FYSIOTERAPIA - HIERONTA AKUPUNKTIO - KOTIKÄYNNIT Puh: 050-5358544 Yrittäjätalo, Sahalahti · Fysioterapia · Hieronta · Vyöhyketerapia · Lahjakortit Luopioisten Fysikaalinen hoitolaitos, puh. P. (03) 377 1196 www.evitastyle. a Tervetulo ! PÄÄSIÄISVIIKOLLA Pääsiäisen jälkeen lehti ilmestyy to 12.4. lehti ilmestyy ma 2.4. Puh. JA THX-VERISUONIKIR.EL sta! uole osi p l SILMÄLÄÄKÄRI Muista myös HELENA BRAGGE lääket.tri. lääk. 534 2771, 050-339 2582 Ajanvaraukset p. 03-534 3395 SILMÄLÄÄKÄRIT MATTI PARTANEN silmätautien erik. 0400 202 229 Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Kiviliikkeen asiantuntija paikalla. Löydä kevättyylisi Evitasta! www.kiviliikesairanen.fi www.hameenkyronkiviveistamo.fi Arvostettua pirkanmaalaista hautakiviosaamista yli 50 vuotta Laaja muistokivinäyttely hautaustoimiston yhteydessä. Hautakivet, lisänimikaiverrukset, entisöinnit, puhdistukset, oikaisut, kultaukset, asennukset MUOTINÄYTÖS torstaina 29.3. Klo 13.00 Klo 14.30 Klo 16.00 Palvelemme arkisin 9.30-17.30, lauantaisin 9.30-14.00 Kuohunharjuntie 31, Kangasala, p. Tervetuloa! Fiina (· myös proteesiliivit) Urheiluliivejä T:mi Annikki Westman Ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14. (03) 377 2607 ti-pe 10-18, la 10-14 HAUTAKIVIEN MYYNTIPÄIVÄ TO 29.3. 03-5361423 / 044-2818910 ma-pe 9.30-17 Myllystenpohjantie 2, Kangasala Ajanvaraus Puh. 03-377 3200 tai 0400 776 606 Surun kohdatessa LOPPUUNMYYNTI JATKUU... MYÖS KEVÄTUUTUUDET Väriä kevääseen! Paljon ihania uutuuksia · Juhlapukuja · Neuleita · Jakkuja · Liivejä · Ym. Koot 34-52 -20% Liisantie 2, p. ja silmätautien erik.lääk. LT RAINER ZEITLIN P. klo 10-18 Myös vanhojen hautakivien kunnostusarviointia. Maanantai 26.3.2012 3 Hautaustoimisto Murtoniemi Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, Kangasala. 03 3770 998
Viraston ikkunoista avautuu vanhojen puiden kehystämä maisema pappilan puiston läpi Pälkänevedelle asti. Nyt opettaja lähti kymmenen vuotta täällä työskenneltyään katsomaan sieltä saatavia eläkkeitään. Täällä on paljon vapaaehtoistyöntekijöitä ja toiminta on vilkasta ja aktiivista. Hän muistuttaa, että seurakunnat voivat vaikuttaa varakkailta, kun mitataan kiinteää omaisuutta. Ylipäätään hän on iloinen, että perhe on voinut palata pohjoisesta takaisin kotikonnuille, sillä täällä ollaan lähellä jälkikasvua. Olen perusrauhallinen, hidas hämäläinen. Molemmat mummoni ovat syntyneet Pälkäneellä, vaikka sitten muuttivatkin nuorina pois. Iris Marsilla ja Kyllä me Kreikassa naurettiin Kreikassa 8090-luvulla työssä ollut suomalainen kieltenopettaja kävi kesällä lomalla kotomaassa ja kertoi, kuinka kreikkalaiset nauraa, että mikä tällainen EU on, kun jakaa Kreikkaan rahaa. Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset voivat tuntea, että seurakunta ovat he itse, Iris Marsi pohtii. Sopivan kokoinen seurakunta Iris Marsi itse väittää, että hän ei ole koskaan oppinut mitään työnsä aluetta oikein kunnolla. Ja kirkosta erotaan paljon vieraantumisen vuoksi. Marsin pitkän virkauran Sahalahdella katkaisi puolustusvoimissa työskentelevän aviomiehen saama komennus Rovaniemelle. Miksi silloin ei jo EU-herrojen "kellot soineet". Siinä on kuitenkin paljon sellaista, mitä ei ole käytännössä mahdollista realisoida. Hän oli tehnyt työt maksamatta veroja niin kuin maan omat kansalaisetkin. Iris Marsi kertoo ihastuneensa alusta alkaen maisemaan ja työympäristöön. Loppujen lopuksi olen koti-ihminen enkä välitä paljosta menemisestä, hän kertoo. Ihmiset ovat suurin haaste Iris Marsi tottui Sahalahdella pyörittämään pienen seurakunnan taloutta. Silti tunnelma on kotoinen, kaikki ovat tuttuja toisilleen, hän kiittää. Pidän lukemisesta ja käsitöistä ja aina välillä käyn teatterissa tai konserteissa. Sanotaan, että työntekoon vaikuttaa kielteisesti, jos työtilan ikkunasta näkee vain tiiliseinää. Iristä oli jo kyselty Nokialle, ja Kangasalta tuli noottia perään, että tekö sen nyt veitte, kirkkoherra Jari Kemppainen vitsailee. Kun palattiin Hämeen maisemiin, hänestä tuli nopeasti yksi lähiseurakuntien kirkkoherranvirastojen kysytyimmistä pätkätyöläisistä. Vanhemmat, jotka kuuluvat kirkkoon, eivät ehkä tuo lastaan kastettavaksi. Kahtena päivänä viikossa hän työskentelee kappeliseurakunnan puolella Luopioisissa. Hän tuntee tasapainoilun tiukan talouskurin ja kovien vaatimusten välillä. Marsi sanoo, että elämä läheisten rinnalla, auttaminen ja yhdessäolo on sellaisenaan hänelle arvokasta. Pälkäne on mielestäni juuri sopivan kokoinen seurakunta. Onneksi on nämä upeat, kärsivälliset työkaverit, jotka ovat aina valmiina auttamaan. 4 Maanantai 26.3.2012 Lähiseurakuntien virastojen kysytty pätkätyöläinen on 15 lapsen mummo Pälkäne nappasi Iris Marsin Ulla Sirén Kevään värejä, torvijäkälät kalliolla. Sahalahdella tein kaikkea taloushallinnosta toimiston rutiinitöihin. Iris Marsi olisi nimittäin välttämättä haluttu muuallekin. Pälkäneellä, 20.03.2012 Pälkäneen seurakunnalla oli onni matkassa, kun haettavana oli toimistosihteerin äitiyslomasijainen. Kaksikymmentä vuotta yhtäjaksoisesti Sahalahden kirkkoherranvirastossa työskennelleen Iris Marsin työtaito ja kokemus on tullut tutuksi viime vuosina, kun hän on kiertänyt lähiseurakuntia ja tehnyt eripituisia sijaisuuksia. Ja kansalaiset sanoivat, että kyllä meidän herrat täyttää pankkitilinsä. Loistava työntekijä ja hieno ihminen, Jari Kemppainen tiivistää. nusta ollut joka paikassa muuallakin, mutta tekniikka takkuilee ainakin näin alussa, hän nauraa. Vanha muori Vaikka käsipohjaa Kahdeksanvuotias Minna pohti voikohan taivaassa uida. Lue lisää ja liity mukaan: www.positiivarit.fi Kirkonkirjat ovat tuttua luettavaa kokeneelle Iris Marsille.. Lehdessä luki silloin, että EU antoi rahaa Kreetan saaren kunnostamiseen, ja sitten saarta käytiin katsomassa ja sille ei mitään oltu tehty. Meille kävi hyvin, voitettiin se kisa. Ottakaa oppia tästä oma maa mansikka. Monipuolinen työnkuva on sinänsä minulle mieluisa. Sen säilyttäminen on tärkeää eikä kaikkea voi senkään suhteen mitata rahassa, Marsi huomauttaa. Asiakaspalvelu on täällä parasta ja palkitsevinta, niin kuin se on mi- Mummo tuli mummojensa juurille Pälkäneelle tulo oli Iris Marsille eräänlaista juurille paluuta, vaikka hän ei paikkakuntaa ja paikkakuntalaisia isommin tuntenutkaan. Lisäksi rakennukset ja tilat on hoidettava ja säilytettävä arvonsa mukaisessa kunnossa. Seurakunnilla on pitkä kulttuuriperintö. Sen vuoksi on kiinnostavaa tutustua tähän seutuun tarkemmin, hän sanoo. 20 vuotta saamatta eläkettä, no onhan meillä kansaneläke, josko se menetystä korvaa. Marsi aloitti vuoden kestävän sijaisuutensa Pälkäneen kirkkoherranvirastossa tammikuun lopulla. Huolestuttavan paljon on sellaista henkeä, että ihmiset eivät koe tarvitsevansa seurakuntaa. Täällähän on aivan täydellinen työympäristö, hän huomauttaa. hänen puolisollaan on yhteensä seitsemän lasta ja viisitoista lapsenlasta, joiden kanssa on mukava touhuta. Ainakin ensi alkuun hän on yhtä tyytyväinen seurakuntaan kuin seurakunta häneen. Seurakunnan suurin haaste on silti Marsin mielestä saada ihmiset tuntemaan se omakseen, kodiksi mieluummin kuin palveluntarjoajaksi. Soitti Suomeen tuttavalleen ja itki puhelimessa, kun ei ollut veroja silloin maksanut, niin missään ei ole kirjaantuneena hänelle tulevat eläkkeetkään. Pikkuveli Henrillä oli saman tien vastaus valmiina: "Voi! Taivaanrannalla!" -Ritva-äiti Tenavien suusta kuultuja viisauksia joka aamu Ajatusten aamiaisessa, jonka kokkina toimii Aitoon vapaa-ajanasukas Juhani Töytäri. Rahat oli menneet jonkun tai joidenkuiden taskuun. Se tarkoittaa, että hän osaa tehdä suurin piirtein kaikkea tarvittavaa, koska hän on suurimman osan uraansa työskennellyt paikoissa, joissa on tarvinnut hoitaa useita erilaisia tehtäviä
Alueen omistava Raimo Korpela pitää itsellään rannan viimeisen tontin, johon kuuluu myös leirintäalueen entinen saarisauna. Toteutus ei onnistunut yhtä hyvin kuin ennakkomarkkinointi. Vanhoja lähetteitä on siirretty manuaalisesti uuteen järjestelmään, minkä vuoksi näytteenotto ei suju vielä maksimaalisen nopeasti. Naapurusto pelkää itsensä ja lastensa puolesta, ja ainakin yksi asukas on laittanut jo asuntonsa myyntiin. Yrityksiä ei uskalleta pitää yksin auki, ja joinain iltoina asiakkaille on pitänyt haalia turvamiehiä, jotta he ovat uskaltaneet palata autolle liikkeiden edessä kaljaa vaativan kaksikon ohi. ratkaisuja on sorvattu useita, jotta muuttamaan vielä tämän vuoden työmaalla, vaan minimoidaan on helpompaa, iäkkäämmät löy- kunnalle erityinen näyteikkuna, Lämmönhukka sen tekee joku sekä nuoret ettäkun ympäristö on lopulla. Vieressä olevan Tiililän alueen rakentaminen ja myyminen alkaa myö- n en ensimmäisen passiivitaloalueen aminen alkaa keväällä Pälkäneellä lähes 40-vuotinen taru päättyy asunnon rivitaloa eli kaikkiaan 33 asuntoa. Upea ranta muuttui kuraiseksi työmaaksi. Toiselle vapaalle rivitalotontille saa rakentaa yhden 300-neliöisen talon, toiselle kaksi. Nenäpään puoli rakennuttajana toimivan talojenlähti ensin liikkeelle. Vanhojen lähetteiden siirtoon kulunee vielä neljästä viiteen viikkoa. yleiset kriteerit, jotka on täytytNiiden rakentamisessa ei ole kiitävä määritelmän saamiseksi. ylilääkäri Pertti Tuominen arvioi, että rokotettuon kolme rantatonttia, joille saa jen määrä pitäisi saada tuplattua, rakentaa 250-neliöisen yleistä jotta saataisiin luotua pari- tai omakotitalon. kuisvastaanotoilla terveydenhoiNenäpään alueen kaavoituksen tajien voimin. rehditty, kun Raimo Korpelan Ehdot ovat tiukat. ylilääkäri Pertti Tuominen myöntää helmikuun alun tuoneen mittavia muutoksia sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Maanantai 26.3.2012 5 7 Raimo Korpela ryhtyy myymään Nenäpäästä tontteja. tiukentuvat, Perälä sanoo. Myös laboratoriokeskuksen palvelupäällikön Marjatta Paavilaisen mukaan asiakkaiden tilanne paranee lähiaikoina, vaikka Kangasalan terveyskeskuksen tilojen remontin toteutusajankohta ja väliaikaisten tilojen löytäminen teettääkin työtä Laboratoriokeskuksessa. hn Arvoalue aloittaa puhtaalta pöydältä mäisenä Suomessa. Helmikuun alusta SydänHämeen kuntien laboratoriopalveluissa koettiin muutos, kun käynnit vaativat ajan varaamisen etukäteen. laitetaan vuokralle. 80 000198 000 euron tonteista arvokkaimpia ovat ranta- ja rivitalotontit. Pälkäneläisten huolta siitä, riittävätkö tarjolla olevat ajat vastaamaan kysyntään, Paavilainen sanoo tutkittavan vielä tämän viikon aikana. Sosiaalitoimi reagoi, kun päätön meininki jatkui riittävän pitkään ja pariskunta haki kamapäissään lapsia päiväkodista. Kunnanhallitus esittää, että sopimuksia jatketaan viisi vuotta eteenpäin eli maaliskuuhun 2017. kokonaisuudessaan on arvioitu Rivitaloseinä- ja kattoeris- Kokonaisen asuinalueen rakenta- kuluvan nelisen vuotta, mutta on rakennettu RSRaimo Korpela aikoo purkaa tianvirran taistelun 300-vuotispaksuilla järjestelmällä. Myös Pälkäneen terveysasemalla keskiviikkoaamuna laboratoriokäynnille tullut Jukka Lindfors uskoo järjestelmän parantavan juoksuaan jatkossa, vaikka onkin jo nyt tyytyväinen jonotuksen loppumiseen. Passiivitalot ovat tehneet hiljalleen tuloaan Suomeen, mutta toistaiseksi vain yksittäisinä taPälkäneen Nenäpään rakentamilohankkeina. Alue on suunniteltu niin, että kaikilta tonteilta aukenee näkymät Mallasvedelle. Paritalotonteille voi rakentaa myös omakotitalon. Hankkeessa on mukanavalmiit käytännön suunnitelmallisuuden maaseutupuisto valmistuisi ensi Vuodesta 1973 lähtien käytösasunnot eivät käy kaupaksi, ne Myös kunnan puistoalueista osa sä olleen leirintäalueen toiminta vuodeksi ainakin Nenäpään alupaikallisia urakoitsijoita, ja ra- vuoksi. Esimerkiksi Kuhmalahdelta voi varata ajan vaikkapa Kangasalle tai Kangasalta Pälkäneelle, ja lisäksi asiakkaan on mahdollista saada näytteenoton tuloksia maksuttomana tekstiviestinä matkapuhelimeensa. Myös toiseksi viimeinen rantatontti on varattu. Edellinen vastaava tapaus johti siihen, että viiden miehen porukka kävi ojentamassa nuoria miehiä, jotka kaupittelivat avoimesti huumeita sahalahtelaisnuorille. rakennetaan kun passiivitaloillaEnnakkovaraustilaisuudessa alueen ensimkokonainen asuinalue parhaita asuntoja suorastaan jonotettiin. Sitten hänet huudetaan näytteenottohuoneeseen, juuri Asunnot eivät käyneet oli tarsillä kellonlyömällä kuinkaupaksi toivotulla koituskin. kohden. Talven aikana kaksikko tai mies on saanut porttikiellon paikkakunnan baariin, kauppaan ja parturiin. Tontteja myyvä OP Kiinrokotteista, mutta nyt ennemminteistökeskus sekä alueen omiskin rokotettavista. Kostianvirran suulle kaavoitetun alueen suurin valtti on ainutlaatuinen sijainti. Tällä vauhdiltaja Raimo Korpela esittelevät silloin Mallasveden rantapuiston tontteja Pälkäneen Osuuspankilla kello 16.3018. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n laskelmien mukaanasunnot Valmiit 150-neliöisen talon lämmittämisessä passiivitalon ehkä vuokralle rakentamisratkaisuilla säästyy Nenäpään alue vuodessa. Nykyisen käytännön mukaisesti glukoosi- ja laktoosirasitus- sekä helikobakteeripuhallustestejä ja sieninäytteenottoja tehdään keskitetysti Kangasalan pääterveysasemalla. Leirintäalueen paikalle rakennettavaa 33 asunnon kokonaisuutta ryhtyi toteuttamaan Juha Perälän yritys Laipanmaan rakennus Oy. ja puutteet korjataan. sillä ensi vuonna vietetään Kosmuun muassa poikkeuksellisen täisivät mieleisensä vaihtoehdon. Mies on uhkaillut useampaakin sahalahtelaista aseella. Kaavamuutosta käynnisteltäessä ajatuksena oli, että leirintäalueen paikalle nouseva 33 asunnon alue rakennettaisiin kerralla. Siksi tavoitteena on, kytyksillä, nelinkertaisilla laseilla minen passiivitaloiksi katsottiin todellinen vauhti määräytyy että kaavat, että mahdolliset virheet nusten raadot kevään aikana Mallasveden rantaan suunniteltu ja poistoilmalämpöpumpuilla. asutaan. Halutuimpia ja arvokkaimpia ovat Kostianvirran viisi rantatonttia. Jos myös sekä siistiä aluetta muutenkin. Vankilatuomion jälkeen kaksikko löysi kuitenkin toisensa uudelleen. Hanketta viedään eteenpäin nimellä Kostianvirran passiivitaloalue. Alueesta on rakennettu yksi rivitalo (numero 1 kartalla) ja paritalo (2). Kaupattavat tontit ovat Raimonpolun, Tuomonpolun ja Veteraaninpolun varressa. Tiililän maille rakennus Oy:n toiLaipanmaan saa rakentaa kolme 300-neliöistä rivitaloa ja neljä mitusjohtaja Juha Perälä laskee 250-neliöistä ja matalaenergiajo passiivitalonpari- tai omakotitaloa. Niistä on vahva. Rokotuksia hoidetaan nyt aihemmin. Se nosti maisemien rinnalle toisenkin vetonaulan: Nenäpään pientaloaluetta alettiin markkinoida maan ensimmäisenä passiivitaloalueena. Lindfors toivoo, etteivät ihmiset purkaisi mahdollista hermostumistaan henkilökuntaan, jolla ei ole muutoksessa osaa eikä arpaa. Kuuden asunnon rivitaloyhtiön toinen talo on vielä rakentamatEnsimmäinen valmiiksi ta. Sen vakuudet ta- leirintäalueen entisten raken- juhlaa. Siinä on urakkaa, jos siihen aiotaan päästä. Lopullisesti kiinnostus neljänneksen nykyisten uusien lopahti, kun MTV3:n 45 minuuttalojen kulutuksesta eli arviolta tia -ohjelma esitteli rakentajan ja 20 kilowattituntia neliömetriä asunnonostajan välisiä kiistoja. Jatkossa on mahdollista varata samalla kertaa useita aikoja. Mikään systeemi ei toimi täydellisesti heti ensimmäisenä päivänä, hän muistuttaa. Sen verran hyvin ihmiset tuntuivat kuitenkin olevan muutoksesta perillä, ettei terveysasemalla nähty maanantaina laboratorioon turhaan yrittäviä asiakkaita. Nenäpään rakentamisen uusi startti otetaan keskiviikkona suojaa ja taitettua vielä mahdollisesti kevään aikana iskevän epidemian toisen aallon kärkeä. SPU:n passiivikattoelementit. Samalla kuvioihin astuivat viinaa väkevämmät päihteet. Tontin jatkeena on leirintäalueen entinen saarisauna. atoriopalveluissa alkoi uusi aika samalla tavalla kuin ennenkin, Lindfors vakuuttaa ulos tullessaan. Nenäpääntien eteläpuolisen alueenrivi- ja paritalotontteja. Pälkäneen Rakennustyöt polkaistaan een kohdalta. Lapset on otettu jo pariin kertaan turvaan. Miehellä ei ole korttia, mutta siitä huolimatta hän sompailee sekavana ratissa koulusta palailevien lasten seassa. sanoo. Aluetta rakentanutkiinEnergiatehokkuus varmasti Juha Perälä muutti etenkin kun enernostaa ihmisiä, paritaloon, rivitalon hinta nousee ja määräykset gian päädyssä asustavat Keijo ja Päivi Helenius. rakentunut ja siistiytynyt. tikuussa, jolloin lähenee myös paikkaa muun muassa Vamma- ra nt av ä 2 Kostianvirta yl ä. Koiraa ei hoideta sen paremmin kuin lapsia, ja kaksikosta on ilmoitettu myös eläinsuojeluvalvojalle. n ska n i. Niinpä Pälkäneellä nen käynnistyi kaksi vuotta sitten ollaan nyt kehityksen etunenässä, suurin odotuksin. edessä, Tuominen Kostianvirran rannoille ja Mallasveden rantamaisemiin pääsee rakentamaan saman tien, sillä entisen leirintäalueen tiet, johdot ja putket ovat valmiina. Passiivitalo tarvitsee tilojen lämmittämiseen energiaa vain röykkiöt. Laipanmaan rakennus ei jatka m aa se ut u pu Mallasvesi ist 1 loppuvuodesta Alueelle tulevat passiivitalot ovat talotehtaan toimittamia Nenäpään alueelle on kaavoitettu arvioidaan näyttävän noin neljän vuoden kuluttua tältä. paikallisin voimin Kangasalan nurkasta todennäköisesti huh- Karavaanareista osa etsii uutta OP-kiinteistökeskuksen kautta. Opettelemista ja toPälkäneen on kuitenkin vielä tuttelemista Nenäpäästä aletaan myydä tontteja. Samalla vastaanottoaikoihin tuli muutoksia: esimerkiksi Pälkäneellä laboratoriossa asioidaan nyt keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 812. Sahalahtelaismiehet saivat viime viikolla törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliset vankeustuomiot. hoittajapankkina on Myyminen on vielä rakentamatta. Rakennusaikataulun ja sopimusten muutokset sekä vakuusjärjestelyt tulevat valtuuston käsittelyyn keväällä. ARKKITEHdIT A3 Oy Tappouhkauksia ja pahoinpitelyitä Sahalahden rauha alkoi rakoilla marraskuussa, kun vankilasta vapautunut mies muutti naisystävänsä luokse. Yrittäjien, naapuruston ja tavallisten sahalahtelaisten mitta on tullut täyteen. Keskelle kylää ja lähelle palveluita nousevien asuntojen ikkunoista aukenee upeat näkymät Mallasvedelle. yhteydessä laadittiin maankäyttösopimukset kunnan ja maanomistajien kesken. Vt. Alueesta kiinnostuneita ostajaehdokkaita ei saatu paikalle, kun maisemaa hallitsivat puoliksi puretut leirintäaluerakennukset ja rakennustarvikeon la tuon tavoitellun rokotettavien määrän saavuttaminen menee pitkälle kevääseen, Tuominen sanoo. talon välillekin jäävän useiden Leirintäalueen paikalle piirsatojen eurojen erotuksen vuositretyistä 33 asunnosta on valtaisissa lämmityskustannuksissa. Myyntikin hoituu käyntiin leirintäalueen koillis- tiensä päähän toukokuussa. Nainen oli paennut väkivaltaista miestä Sahalahdelle. Kokonaisuutta alkoi toteuttaa Laipanmaan rakennus Oy. n ei sn n la sa Laboratorion uudet ajanvarauskäytännöt eivät olleet asiakkaille heti selviä. eon Mallasveden rantamaisemista aletaanSikainfluenssarokotuksissa vielä paljon työsarkaa myydä tontteja pääsiäisen jälkeen ors n s- Nenäpää ottaa uuden startin Kangasalla, Pälkäneellä ja Kuhmalahdella noin kolmasosa väestöstä on saanut sikainfluenssarokotteen. Alue on tulee Raimo Korpelan mukaan osuuspankki. Tässä vaiheessa myydään entisen leirintäalueen tontteja. Usko poliisin ja muiden viranomaisten apuun on menetetty, sillä väkivaltainen mies on saanut terrorisoida kylää marraskuusta alkaen. Vapaana Syksyllä vankilasta vapautunut mies terrorisoi Sahalahtea oli ensimmäisenä päivänä asiakkaille vielä hämärän peitossa ohaia n Mitä pitää tapahtua, että poliisi puuttuu? Sahalahdella jännitetään, ottaako joku kyläläinen oikeuden omiin käsiinsä vai syksyllä vankilasta vapautunut sekakäyttäjä jonkun hengiltä. Alueen rakentumiseen toinen rakentaja. Tappouhkauksista, pahoinpitelyistä ja sekavan, kortittoman kuskin tempauksista on ilmoitettu lukemattomia kertoja poliisille, mutta meno äityy vain hurjemmaksi. Mies on käynyt päälle, yrittänyt ajaa autolla yli ja kolhinut toisten autoja. lähes tuhat euroakäsittää entisen leirintäalueen lisäksi olemassa Passiivitalolle on myös sen vieressä olevat Tiililän pellot. Mies itse rakentaa talon Kostianvirran suulle. tahdilla, ja siksi nyt turvaudutaan perinteisempään ratkaisuun: aluetta aletaan myydä tontti kerrallaan. mistunut hankkeeseenvain kahta Usko viisi. Huumeita kaupitelleet vaihtoivat tapauksen jälkeen maisemaa, mutta tilalle saatiin entistä suurempi riesa. tö iäy o- sä tä si n ta aon a- Helpotusta luvassa Kangasalan terveyskeskuksen vt. Kaikki on sujunut kohtuullisen hyvin siihen nähden, miten iso muutos aikaisempaan nähden on kyseessä. Aluksi oli pulaa 18.4. tärkeäksi yhdenmukaisuuden ja synnän mukaan. Myös niille, jotka käyvät näytteenotoissa säännöllisesti, on luvassa helpotusta varausrumbaan
Näytelmän musiikki on Iiro Rantalan säveltämä ja sen ovat sovittaneen Jakke ja Jarmo Rantanen. Lämpökeskushankkeelle on varattu kunnan tämän vuoden talousarviossa 300 000 euron määräraha, ja Pirkanmaan Ely-keskus on myöntänyt toteutukseen 60 000 euron energiatuen. Heidät on nähty ja kuultu myös valkokankaalla, lukuisilla näyttämöillä ja radiokuunnelmana. Esimerkiksi koululainen Julia Majaniemi selviää eleitä ja ilmeitä myöten hienosti Katti-. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat saatujen urakkatarjousten pohjalta laskettuna yhteensä 530 000 euroa. Tilanne kehittyy nopeasti niin, että tytöt pääsevät äidin kanssa läiskimään vesi-ilmapalloja parvekkeelta alas. Osa näytelmän rooleista on kaksoismiehitetty. kello 19, sunnuntaina 15.4. Pysäköintialueen, urheilukentän ja erillisen koripallokentän rakentamisen yhteydessä pohditaan alueen liikennejärjestelyjä; tavoitteena on kohentaa edellytyksiä uuden päiväkodin saattoliikenteelle. Suunnittelutarveratkaisun myöntänyt lautakunta edellyttää kuitenkin, että alueen kautta kulkevaa ulkoilureittiä varten osoitetaan riittävän väljä kulkuväylä ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä varmistetaan kokonaisuuden sopeutuminen arvokkaaseen maisemaan. lakosken perheen Hanna-äitinä. Yrityksen jättämä tarjous urakasta oli vajaa 335 000 euroa. Takana Alibullenin sisarukset Halise (Marika Eerola) ja Helga (Oili Äijälä) sekä poliisit Rillirousku (Siru Syrjynen) ja Isonapa (Pyry Vaismaa). kello 15. Rakennusurakoitsijana toimii Karhen Rakennus Oy. Ja sitten lakkaa koko Kattilakosken perhe hetkeksi aikaa puhumasta. Rauhallista Heinähattua esittävät vuorotellen Fanni Lahtinen ja Janika Turunen ja vikkeläkinttuisena Vilttitossuna vuorottelevat Wilma Palomurto ja Siru Syrjynen. Anne Helminen ei myöskään päästä näyttelijöitä liian helpolla, vaikka suurin osa yhdeksänhenkisestä näytelmäryhmästä on lapsia ja nuoria. Näytelmä kestää väliaikoinaan noin kaksi tuntia. Heinähattu ja Vilttitossu palaavat Pälkäneen teatterin näyttämölle, ja sattumuksia riittää. Ensi ilta on lauantaina 31.3. Urakkaan sisältyy pellettilämpökeskuksen toimittaminen laitteineen ja varusteineen täysin valmiiksi tehtynä maanrakennus- ja pohjarakennetöineen. Ja koko ajan jahdataan Littoisten riiviötä, joka tuottaa konstaapeliparille jatkuvaa päänvaivaa. Kattilakosken pariskunta menee täydestä, vaikka isä Mattia esittää harrastajanäyttelijänä hyvin kokenut ja taitava Jokke Koivisto. Urheilukenttä ei päiväkodin rakentamisen myötä mahdu ahtaaksi käyvälle koulun tontille, ja kenttä aiotaan sijoittaa koulun taakse Kaarina Maununtyttären tien puolelle. Samoihin aikoihin koululaiset saavat käyttöönsä uuden urheilu- ja koripallokentän. Keittiöremontilla on hoppu, koska uusi lukio aloittaa toimintansa ensi syksynä, ja lukion oppilaat ja henkilökunta tulevat ruokailemaan Pikkolan koululla. Koulutilojakin sisältävä neliosastoinen päiväkoti valmistuu Liuksialan koulun pihapiiriin elokuussa. Opiston näytelmäryhmän vuoden produktio, Anne Helmisen ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö tulee ensi-iltaan 31.3. Edessä Vilttitossu (Wilma Palomurto), Hanna (Julia Majaniemi) ja Matti (Jokke Koivisto). Miten murjottavat siskokset saatiin puhumaan? Ulla Sirén Sinikka ja Tiina Nopolan luomat lastenkirjahahmot Heinähattu ja Vilttitossu eivät kaipaa perusteellista esittelyä. Sitten saadaankin poliisit perään ja hetken päästä ollaan jo urheilukilpailuissa. Kustannukset eivät sisällä valmistuskeittiön koneita ja laitteita, joiden hankintaan ateriapalveluille on tälle vuodelle varattu 235 000 euron määräraha. Tämä sisältää kaivu- ja täyttötyöt materiaaleineen sekä perustustöineen. Myös Pikkolaan valittiin urakoitsija Myös Pikkolan koulun keittiöremontin urakoitsija on valittu, ja korjausurakan on määrä alkaa huhtikuun puolivälissä. Siskoksista temperamentiltaan tulisempi Vilttitossu kyllästyy, kun mitään ei tapahdu, ja sisko vain lukee. Esitys sisältää paljon musiikkia, ja vauhdikasta tapahtumien kulkua tasapainotetaan laulu- ja tanssijaksoilla, joissa nuorten näyttelijöiden on rohjettava laittaa itsensä täysillä peliin. kello 19, tiistaina 10.4. Muut esitykset sunnuntaina 1.4. Tarvitaan Alibullenin neitien taikinaterapia ja kaikenlaista muutakin, ennen kuin perheen asiat ovat taas kohdallaan. Lisäväriä esitykseen tuo kekseliäs ja Pälkäneen teatterin tapaan erittäin tasokas lavastus, jonka ovat laatineet Päivi Valtonen ja näytelmäryhmä yhdessä. kello 15 ja sunnuntaina 22.4. Ensimmäinen kekseliäästä sisarusparista ja koko Kattilakosken perheestä kertova kirja ilmestyi jo 1989. kello 15, tiistaina 17.4. Niin päiväkoti kuin kaikki pihajärjestelytkin aiotaan saada valmiiksi ensi kouluvuoden alkuun mennessä. Alueella on vireillä Suntinmäen asemakaavan laatiminen, ja viereisen Tähkätien eteläpuoli on tarkoitus osoittaa omakotitaloasutukselle. Mutta ihan kohdalleen kaikki ei tällä kertaa osu, sillä Heinähattu herkeää puhumattomaksi, ja Vilttitossua ollaan jo melkein viemässä sairaalaan. Lämpöä ja ongelmanratkaisuja joka suuntaan pursuavia Alibullenin neitejä esittävät Marika Eerola (Halise) ja Oili Äijälä (Helga). Tänä keväänä eläväiset siskokset ilmestyvät kuuden vuoden tauon jälkeen Pälkäneen teatterin näyttämölle. kello 17, tiistaina 3.4. Jälkimmäisen vastuulla on myös näytelmän leivonnaishuolto, mikä ei olekaan pieni tehtävä, sillä pullaa kuluu esityksen aikana melkoinen määrä. Kattilakosken perheessä ei turhaan aikailla, kun jotain halutaan toteuttaa. Siitä asti Heinähattu ja Vilttitossu, heidän vanhempansa Hanna ja Matti, naapurissa asuvat Alibullenin neidit ja kyläpoliisipari Isonapa ja Rillirousku ovat valloittaneet kaikenikäisiä lukijoita. Koulussa ja päiväkodissa nykyinen öljylämmitys korvataan pellettilämmityksellä. Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto on valinnut pellettilämpökeskuksen urakoitsijaksi HT Enerco Oy:n. kello 15. Uusi päiväkoti sisältää tilaa myös koulun ja esikoululaisten käyttöön sekä ruokasalin ja keittiön. Mutta kuka sitten onkaan Littoisten riiviö ja kuka hänet lopulta saa kiinni? Koulutyttöäiti ja minipoliisi Näytelmän hauskuutta lisäävät osuvat näyttelijävalinnat, joissa ei ole katsottu ikään vaan sopivuuteen. Koulun ja tulevan urheilukentän väliin tuleva yksikerroksinen pellettilämpökeskus tulee olemaan kooltaan noin 35 neliömetriä. Konstaapeli Rillirouskuna vuorottelevat Vilttitossut Wilma Palomurto ja Siru Syrjynen, ja Rillirouskun parina nähdään varmasti kaikkien aikojen pienikokoisin konstaapeli Isonapa, Pyry Vaismaa, joka näyttelee mainiosti massiivisen herkkusuupoliisin roolin. Pälkäneen teatteri esittää ensi lauantaista alkaen: Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö eli Laulut tuovat rytmiä Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö on Nopoloiden tekstille tyypilliseen tapaan nopeatempoinen ja juonenkäänteissään nokkela näytelmä, joka vaatii esittäjiltään paljon. kello 19, lauantaina 21.4. 6 Maanantai 26.3.2012 Suunnitelmat etenevät Liuksialan koululla Kaavoituslautakunta näytti Kangasalla vihreää valoa pellettilämpökeskuksen, uuden urheilukentän ja pysäköintialueen rakentamiselle Liuksialan koululle. Edellisen kerran Kattilakoskien vauhdikasta menoa nähtiin Pälkäneellä vuonna 2006, jolloin esitettiin Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset samoin Anne Helmisen ohjauksena. Lomallako tylsää? Vauhdikas tarina polkaistaan liikkeelle nuupahtaneesta kesälomatunnelmasta
Päivä täytti odotukset, myön- si MikroPortaan yrittäjä Antti Porrassalmi, jolle tempaus tarjosi mahdollisuuden levittää tietoa omasta yrityksestään. Parhaalle liikepaikalle, Ekholm vahvisti. Ihmiset tykkäävät osallistua toimintaan, Valkama kertasi kävijöiltä kuulemaansa palautetta. Perusturvajohtaja Janita Koiviston mukaan vuoden 2010 kesästä saakka valmisteltu muutos päätettiin toteuttaa epävarmuustekijöistä huolimatta. Haku kestää 12.4.2012 asti. Kuhmalahdentie 46:n tapahtumapäivän arpajaisten voittajat Eijan hiustuotepalkinto: Titta Pellonpää Verhoomo Ekholmin palkinto: Jukka Porrassalmi Mikroportaan palkinto: Elina Nordlund Kunta etsii kuraattoria ja sosiaaliohjaajaa Pälkäneen perusturvalautakunta ehdottaa sosiaaliohjaajan määräaikaisen työsuhteen perustamista. Oman kortensa yhteiseen kekoon kantoi Pohjan koulun vanhempainyhdistys, jonka aktiivit myivät yrittäjätalon edustalla grillimakkaraa ja arpoja. Kaikki eivät varmaan tiedä, että sinulta voi ostaa tavaroita, Porrassalmen luona jutustellut Kalevi Kortelahti huomautti. Pohjan kellarista parempiin tiloihin Kun kerran tässä on verhoomo, niin kyllä oman kylän yrittäjää täytyy suosia, painotti avajaisissa piipahtanut Kirsi Ahola, joka itse tekee niin kuin sanoo. Jätin tuolit tarkoituksella tyhjiksi. Myöskään joka arkipäivä tapahtuvaa intensiivistä perhetyötä ei pystytä järjestämään nykyisellä henkilöstöllä. Tällä hetkellä perhetyö ei pysty ottamaan uusia perheitä vastaan. Vierailijoita tuli hyvin, enemmänkin kuin mitä odotin. Pälkäneelle haetaan koulupsykologia Pälkäneen kunnanhallitus myönsi täyttöluvan koulupsykologin viralle, joka perustettiin viime vuoden joulukuussa. Hannes (vasemmalla) ja Rasmus Täyrönen pistäytyivät parturi-kampaaja Eija Valkaman toimitiloissa (kuva vasemmalla alhaalla). Verhoomon avajaisista kasvoi koko talon tempaus Maija Nieminen-Pessi Yhdessä saadaan enemmän aikaan. Viran vastuualueita ovat perusopetus, lukio ja varhaiskasvatus. Yrittäjien yhteiselle tempauspäivällekään hän ei ottanut kalenteriinsa varauksia, vaan säästi aikansa kävijöiden kanssa jutusteluun. Toisaalta perhetyö on tuottanut tulosta, eikä uusille huostaanotoille ole tarvetta. Väkeä olikin mukavasti liikkeellä. Eräs kävijä tullessaan ihasteli, että täältä saa tulostimiakin. Viime vuonna toin verhoiltavaksi yhden tuolin ja kohta sen jälkeen kaksi tuolia lisää. Huolimatta vuoden 2015 alkuun kaavaillusta yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja mahdollisista kuntauudistuksista perusturvalautakunta ja asiaa valmistellut työryhmä ehdottavat organisaatiomuutosta ensi vuodesta alkaen. Se tuli taas todistettua viime lauantaina, kun verhoomonsa Kuhmalahden kirkolle siirtänyt Hannu Ekholm sai seinänaapureinaan toimivat muut yrittäjät mukaan avajaispäivän hulinaan. Silloin sosiaalitoimen virkojen ja toimien täyttämistä arvioidaan uudelleen muiden mahdollisesti vapautuvien paikkojen yhteydessä. Maanantai 26.3.2012 7 Suunnitteilla hallinnon muutos ensi vuoden alusta alkaen Lapset sivistyksen pariin Pälkäne ottaa mallia muista ja siirtää lasten päivähoidon, esikoulutoiminnan ja lastenhoidontuen hallinnollisesti sivistystoimen alaisuuteen 1.1.2013 lähtien. Omansa hän oli ostanut isolta maailmalta. Tuotepalkintojen innos- tamina kävijät kiersivät niin verhoomon, parturi-kampaamon kuin kiinteistön alakerrassa toimivan MikroPortaan kautta saadakseen leimat passeihinsa, joilla pääsi osallistumaan arvontaan. Tehdään taloa tutuksi Hannun varjolla, parturi-kampaamo Eijan Hiusta Kuhmalahdentie 46:ssa pitävä Eija Valkama kiteytti. Nyt verhoomoon on entistä helpompi kuljettaa tavaroita, kun Hannu Ekholm pääsi muuttamaan toimitilansa kellarikerroksesta Pohjasta pankin jäljiltä tyhjäksi jääneeseen huoneistoon Kuhmalahden kirkonkylälle. Tämä on nyt tällainen mukava rupattelupäivä. Koulupsykologin virka on parhaillaan haettavana. Lisäksi hän osallistuu perhetyöhön lähinnä alakoululaisten ja heidän perheidensä osalta. Lasten iloksi oli tarjolla poniratsastusta. Voisi tulla vaikka perinne Eija Valkama ei normaalisti työskentele liikkeessään lauantaisin. Uusi sosiaaliohjaaja korvaa maaliskuun lopussa tehtävänsä jättävän osa-aikaisen alakoulun kuraattorin. Avajaispäivän kävijämäärä täytti yrittäjän odotukset. Ahola aikoo jatkossakin hyödyntää oman alueen yrittäjän palveluja.. Tehtävä täytetään vuodeksi vuoden 2013 syksyyn saakka. Tästä voisi tulla vaikka perinne. Tempauksesta jäi hänelle päällimmäiseksi tunteeksi hyvä mieli. Arpajaispöytää hoitivat ja makkaroita grillasivat Erika Kartsep (oikealla) ja Anita Koskinen. Valtionhallinnossa varhaiskasvatus kuuluu edelleen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, mutta varhaiskasvatus on siirtymässä opetusministeriön alaisuuteen vuonna 2013. Pilvi Porrassalmi arpoja ostamassa yhdessä mummunsa Seija Porrassalmen kanssa. Pälkäneellä varhaiskasvatus on kuulunut perusturvalautakunnalle, toisin kuin parissa sadassa Suomen muussa kunnassa. Neuvottelupöydässä Antti Porrassalmi ja Kalevi Kortelahti (kuva vasemmalla ylhäällä). Määräaikaisen työsuhteen perustamiseen on esitetty varaus tämän vuoden talousarvioon. Hannu Ekholm on verhoillut kolme Kirsi Aholan tuolia. Tarkoitus on helpottaa nivelvaiheita, kuten esikoulusta kouluun siirtymistä, kun asiat saadaan hallinnollisesti saman katon alle, Koivisto perustelee
Jonkin verran meille tuli kommelluksiakin. Pappa sanoi minulle kerran, ettei hän ole Suomea sotinut neekereille, homoille tai mustalaisille. Mylläri työskentelee monikulttuurisuuspalveluiden kehittäjänä, ja työn yksi osa-alue on Lammin ja Ruoveden vastaanottokeskuksissa asuvien kohtaaminen. Mutta niin se vain menee, että moni asia on kiinni asiayhteydestä. Aika hämmentäviin tilanteisiin jouduin, kun minun piti kuntotestata maahanmuuttajapoikia, jotka tulivat maista, joissa naisen asema on huono. Vanhempani ottivat minut ihan pystymetsästä, Mylläri toteaa. Hän huomasi nopeasti, kuinka vaikea kahden täysin erilaisen kulttuurin on ymmärtää toisiaan. Olen vakuuttunut, ettei kukaan halua ilman hyvää syytä paeta kotimaastaan ja jättää läheisiään sinne. Biologiselle äidille oli myös vaikeaa huomata, että Mylläri todella halusi kuunnella häntä. Isänsä Mylläri joutui saattamaan hautaan täytettyään 18 vuotta. Koulutuksia järjestäessään hän törmää usein kysymykseen, miksi maahanmuuttajille pitäisi antaa töitä, kun oman maan työttömissäkin riittää tekemistä. Aasialainen ei palaa menneeseen Vanhemmiten Mylläri päätti ottaa juuristaan selvän, matkusti Bangladeshiin ja tapasi biologisen äitinsä ja sisaruksensa. Oli vuosi 1980, ja Mylläri oli ensimmäisiä Suomeen kansainvälisen adoption kautta tulleita lapsia. Olin kuitenkin niin kutsutusti korkeammassa asemassa, ja aika nopeasti pojat huomasivat, että heidän täytyy vain hyväksyä tilanne. Raiskatut ja pahoinpidellyt Kirjassaan Adoptoitu (Otava) Anu Mylläri käsittelee hylkäämistä, muukalaisuutta ja ennakkoluuloja peilaten niitä omia kokemuksiaan vasten. Esimerkiksi Suomessa viihdyn paljon ihmisten kanssa. Tälläkin hetkellä tiedän vastaanottokeskuksessa olevan poikia, jotka ovat odottaneet viisi vuotta päätöstä siitä, saavatko he jäädä Suomeen. Muistan, kuinka erään kerran hyppäsin isän kaulaan ja huudahdin kuinka paljon minä häntä rakastin. Kuitenkin suhteemme oli vahva, ja tiesin, että isä rakasti minua paljon. Aasialaisessa kulttuurissa ei ole tapana palata menneisyyteen ja analysoida kokemuksia. He ovat niin traumatisoituneita, että heillä kaikki energia menee päivästä selviytymiseen. Laitoksissa on paljon mo- neen kertaan raiskattuja naisia, ja miehiä, joita on hakattu heidän mielipiteidensä tai uskonnon tähden. Sosiaaliviranomaisetkaan eivät oikein tunteneet adoption käytäntöjä. Välillä tuskaannuin, kun en saanut kaipaamiani vastauksia siihen, miksi minuun peilistä katsoivat ruskeat silmät vanhempieni sinisten silmien sijaan. Naapurit vierailivat Bangladeshista adoptoidun Anun luona, koskettelivat ihmeissään tämän paksua mustaa tukkaa, silittivät tummaa ihoa. Toisinaan heidän kanssaan on vaikea työskennellä, sillä he eivät ole tottuneet siihen, että heiltä kysellään yhtään mitään. Lait ovat tiukentuneet, ja suurin osa lähetetään takaisin kotimaahansa. Vaikeutta lisäsi vielä se, että Myllärin äiti kuuluu niin kutsuttuun alimpaan kastiin, eikä hänellä ole minkäänlaista koulutusta. Vanhemmille ei järjestetty minkäänlaisia valmennuksia tai tiedotustilaisuuksia. Vastaanottokeskukset ovat hyvin laitosmaisia ja karuja paikkoja. Mutta kyllä siinä kyllästyy, kun Bangladeshissa on jatkuvasti 20 ihmistä ympärillä. Elelin isäni kanssa kahden. Olen melko varma, että jos itse joutuisin vastaavaan tilanteeseen, pitäisin viimeiseen asti kiinni identiteetistäni, jotten kadottaisi viimeisiäkin minuuden rippeitä ja hajoaisi. Silloin näytän ihmisille lehdissä olevia työpaikkailmoituksia ja kysyn, ovatko he hakeneet kyseisiä töitä. Maahanmuuttajat tai pakolaiset eivät sen sijaan välitä näistä seikoista, vaan ottavat tai ottaisivat vastaan minkä tahansa työn, jos vain saisivat. "Ne vie meidän työt" Myllärin työhön kuuluu myös erilaisten kurssien järjestäminen, asennekasvatus ja koulutus. Esimerkiksi afganistanilaisnaiset ovat todella vahvoja ja puheliaita yhdessä ollessaan. Mylläri näkee vanhempien kokemattomuudessa hyvät ja huonot puolensa. Olihan siinä sulattelemista. kotimaassaan Kasvotusten kuoleman kanssa Äiti kuoli Myllärin ollessa 8-vuotias. 8 Maanantai 26.3.2012 MUUKALAINEN T Krist a Kait asuo ummaihoinen 3-vuotias Anu Rohima Mylläri oli nähtävyys Pohjanmaan Alavuden piskuisessa kylässä. Vaikeaksi tilanteen teki toisinaan myös sodankäynyt isoisä, jolle oli kova juttu, että ainoa lapsi otti itselleen tummaihoisen lapsen. Nyt kuoleminen on ulkoistettu muille tahoille, Mylläri toteaa. Anu Rohima Mylläri on käynyt armeijan ja työskennellyt siellä kolme vuotta. Olen ollut kasvotusten läheisteni kuoleman kanssa. Samankaltaisiin tilanteisiin Mylläri on törmännyt Suomessa maahanmuuttajanaisten kanssa työskennellessään. Sen kautta olen huomannut, kuinka erilailla kuolemaan suhtaudutaan täällä Suomessa ja Bangladeshissa. Toisaalta oli hyvä, kun he eivät tienneet mihin valmistautua. Suomessa sen sijaan auto-onnettomuuden sattuessa terapeutti on paikalla ennen kuin ihminen saadaan autosta pois, Mylläri naurahtaa. Minä olin nainen, ja vieläpä tummaihoinen. Mylläri on myös pohtinut paljon suomalaisen yhteiskunnan "maassa maan tavalla" -vaatimusta. Äiti ei ymmärtänyt lainkaan, miksi halusin tietää menneisyydestäni. Minua nauratti kun äiti kertoi minulle kerran, että olin todella hiljainen lapsi. Suomessa ollessani puolestaan minua pidetään todella suulaana ja sosiaalisena. Mylläri kokee olevansa "pohjalainen sielu aasialaisessa kehossa". Anu istui kiltisti sohvalla, hymyili vieraille kuin pieni kaunis nukke. Mutta kun mies tulee huonee- seen, he hiljenevät, ja ikään kuin kadottavat koko persoonallisuutensa. Toisaalta taas minulla oli vaikeuksia identiteetin muodostamisen kanssa. Samoista aiheista hän jutteli maanantaina Aitoon Pysäkillä, jonne SPR:n Aitoon osasto oli kutsunut hänet kansainvälisen rasismin vastaisen viikon vuok- si. Isä oli hiljainen juro suomalaismies, ja minä suulas ja iloinen. Ei siinä melskeessä kuule edes ajatuksiaan, Mylläri nauraa.. Isä murahti jotakin ja jatkoi lehden lukua. Ei ole aikaakaan, kun Suomessa vielä pestiin ruumiit saunassa. Usein vastaus on, että ala ei vastaa omaa koulutusta tai palkka on liian pieni. Myllärin äiti ei saanut lasta kotimaisen adoption kautta lapsuusiän diabeteksen vuoksi, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kansainvälinen adoptio
Sitten työpaikalta tuli sähköpostia: Sinua on kaivattu, miksi et ole tullut käymään. Hän pohtii, että arvomaailman remontti ei maksa mitään, mutta se voisi auttaa, edes vähän ja jossakin. Maailma on toisen näköinen eikä vanhoja hyviä aikoja kannata haikailla. Nyt suunnittelen, että kokeilisin ottaa ihan omaa aikaa.. Se oli iso muutos. Kun ihmiset vaativat itselleen kaikkea mahdollista heti ja vaivaa näkemättä, sama ajatus siirtyy lapsiinkin. Ja pian. Nyt toivon, että minulla on aikaa perheelle, lastenlapsille ja itsellenikin. Niiden puuttuminen näkyy. Siksi hän on tässäkin jutussa Ansu vaan. Perusarvot eivät vanhene Kunnan ja seurakunnan päättäjä joutuu katselemaan välillä elämän pimeää puolta. Hän ajatteli tehdä pitkän päivän, koska tiesi, että johonkin väliin pitäisi mahtua läksiäiskahvitilaisuus. Mutta toisaalta osalla niistäkin, jotka työllistyvät, on outo kieroutunut asenne työhön. Kotona aina opetet- Me ollaan vaan duunareita ja tehdään sitä työtä, mitä on niitä ei tarvinnut tuoda metelillä esiin. Pöytään oli katettu kaikki mahdollinen. Toivon, että aina jaksaisin olla kiitollinen ja arvostaa sitä, kun elämä antaa jotain, Ansu sanoo. Anita Lindholmin oma vapaa alkoi Ansu-tossuissa. osaava henkilö, varmistui päätös, että 63 vuotta täytettyään Ansu jättäisi yhden pitkän työvaiheen taakseen. Perheyrittäjyydestä elämäntapa Ensimmäiset viikot eläkeläisenä olivat niin täynnä menemisiä, ettei Ansu huomannutkaan ajan kulumista. Eihän nyt eletä enää 1950-lukua. Hän iloitsee kaikista askelista, jotka niillä astuu Ansu, duunari Ulla Sirén Keskiviikkona 29. Suuren yhtiön käytännöt piti omaksua, vaikka me jatkoimmekin toimintaa itsenäisenä yksikkönä, Anita Lindholm kertoo. Laitoin muistiin sellaisen päivämäärän kuin 13.1. Siihen asti kokeilin joka aamu työpaikalla, onnistuuko se, hän kertoo. Sen ja yhden jalan varassa liikuin pientä ympyrää sisällä asunnossa, josta kynnyksetkin piti ottaa pois. Puolisoni isä oli Luopioisten sosialidemokraattien aktiiveja, joten sosialidemokratia tuli sitäkin kautta läheiseksi, hän kertoo. Sahalahdella toimin pyhätiin, että muut ensin ja itse viimeiseksi. Siellä kasvoi asenne, että me ollaan vaan duunareita ja tehdään sitä työtä, mitä on, hän selittää. Hiljainen uskova demari Anita Lindholm on ollut pitkään pälkäneläinen vaikuttaja, joka on äänestetty sekä kunnanvaltuustoon SDP:n riveistä että kirkkovaltuustoon. Maanantai 26.3.2012 9 Anita Lindholmin eläkepäivät alkoivat nimikoiduissa aamutossuissa. Nuoret eivät osaa arvostaa työtä, kun he eivät saa työteon mallia kodista. Kaikki vanhat työntekijät olivat jollain tavoin läheisiä ja tärkeitä. Ansu ei voinut astua askeltakaan ennen syyslokakuun vaihdetta. Miellä oli siihen aikaa tiukkaa, ei ollut mahdollistakaan antaa. Sen kanssa koettiin välillä raskaita vaiheita ja sitten taas menestystä. Eikä ihan kaikki voi olla kiinni rahastakaan. Hän kertoo, että hänen tädillään oli aikanaan Suomen suurin perhe, 24 lasta. Kristilliset arvot olivat hänessä syvällä mutta hiljaisesti. Mutta minulle vakuutettiin, että saan olla vain oma itseni. Se oli todellista taistelua henkien kanssa. Kun toimistoon saatiin Erikatyttären työpariksi mieluinen ja Vähäkin voi olla paljon Anita Lindholm arvelee, että hyvinvoivassa yhteiskunnassa kehittyvä vaatimisen kulttuuri lisää vaikeuksia eikä suinkaan poista niitä. Tai ehkä ei tarvita edes remonttia, riittäisi vain tiettyjen vanhojen perusarvojen säilyminen, jonkinlainen kunnioitus. Aluksi hirvitti vähän, että osaanko sellaista. Siellä vähäkin saattoi merkitä aika paljon. Siksi hän ilmestyi toimistolle jo puoli seitsemän aikoihin aamulla, harmiksi työtovereille, jotka olivat parhaillaan laittamassa päivän yllätyksiä kuntoon. Tuntuu kuin koko maailman asiat olisi sillä kannalla, että millään ei ole enää mitään väliä. Taistelu henkien kanssa Anita Lindholmin päätös jäädä eläkkeelle kypsyi viime kesän aikana. Mieheni Riston piti viivyttää minua aamulla ja tuoda minut vasta kahdeksaksi töihin. Ansu uskoo, että aikuiset siirtävät nuorille arvojaan. Piti liikkua sisällä sellaisella kävelytelineellä, johon nojataan. Hän sanoo jyrkästi, että joka tapauksessa yhteiskunnan syrjäytyneille ja väliinputoajille täytyy tehdä jotakin. Jäävätkö kaikkein heikoimmat nyt ilman sitä vähäistäkin. Mutta nämä nyt ovat vain sellaisia arvoja, jotka kestävät. Viime seurakuntavaaleissa Ansu ei enää asettunut ehdolle. Juhannuksena perhe vei hänet kesämökille, missä hän saattoi pyörätuolista katsella toisten touhuja. Minulle oli outoa ja raskasta, kun toiset joutuivat minua passaamaan, hän kertoo. Nyt kiristetään taloutta kaikissa yhteiskunnan osissa, ja se huolestuttaa Ansua, jolle lasten ja perheiden asiat ovat aina olleet erityisen läheisiä. Puuelementtejä valmistava Eridomic oli pitkään perheyritys. Ikään kuin työ ei olisi itsessään mikään arvo, hän pohtii. Hän sanoo haluavansa vähitellen luopua luottamustehtävistä. Jotakin oppii, kun miettii sellaisen perheen selviytymistä. Mutta hän nukkui, enkä minä tietenkään tiennyt, ettei sinne olisi saanut mennä, hän nauraa. Terveyttä oppii arvostamaan, kun sen välillä menettää, Anita Lindholm sanoo. Silloin nousin portaat ensi kertaa vuoroaskelin, niin kuin normaalisti noustaan. Ei sentään syntynyt kummempaa hässäkkää. Minua kauhistuttaa, kun työttömyys ikään kuin periytyy, syrjäytyminen kulkee sukupolvelta toiselle. Hän on kokenut päättäjä, joka on nuoresta asti säilyttänyt uskonsa samoihin perusarvoihin. Läksiäislahjoista mieluisin olivat vaaleanpunaiset Reinotossut, joihin on kirjailtu nimi Ansu ja Eridomicin logo. Vuoden 2011 alusta se on ollut Stora Enson tytäryhtiö. Pienetkin paranemisen merkit olivat osavoittoja. Pitkä toipumisaika kulutti voimia sekä henkisesti että fyysisesti. Ja sen sanoimme lapsille, että sellainen kaveri, jonka kanssa oleminen on kiinni siitä, onko toisella oikeanmerkkiset farkut tai luistimet, ei ole ystävyyden arvoinen, Ansu sanoo. Ansu huomauttaa, etteivät vastuuntunto ja velvollisuus, toisten ihmisten kunnioittaminen ja kodin, uskonnon ja isänmaan arvostaminen ole niin vanhanaikaisia asioita kuin miltä ne kuulostavat. Olen työläisperheestä lähtöisin, ja politiikka ei lapsuudenkodissani ollut mitenkään hallitse- vaa. Kukaan ei sanonut, että tuo ei kuulu minulle eikä tuo. Ansiotyön ohella hän on ollut 1980-luvulta asti luotettu pälkäneläinen vaikuttaja, joka tunnetaan omana rehellisenä itsenään. helmikuuta oli Anita Lindholmin viimeinen työpäivä toimistopäällikkönä Eridomic Oy:ssä. Kunnallispolitiikkaan hän tuli mukaan 1980-luvulla ja toimi paikallisen Sos.dem -yhdistyksen sihteerinä. Kesä tarkoitti hänelle sitä sitä, että hän näki ikkunasta Mallasveden selän milloin kesäisen kimaltavana, milloin sadehunnussa, ja hän saattoi ikkunasta katsella miten sireenit ja juhannusruusut kukkivat ja kuihtuivat vuorollaan naapurin pihasta. Siinä joukossa tehtiin sovinnollista jakoa jopa kengistä. Viimeinen työpäivä täyttyi yllätyksistä, jotka aloitettiin hienolla aamiaisella. Senkin jälkeen liikkuminen oli raskasta, mutta hän kävi joka tapauksessa töissä sauvojen ja kipulääkkeiden avulla. Olen nyt itse tyytyväinen siihen, että me emme aikanaan antaneet lapsille kaikkea periksi. Ja päivän päätteeksi haettiin limusiinilla kotiin. Kyllä tuntuu hienolta, kun voi laittaa tossut jalkaan ja kävellä. Opitaan, että toimeentulo tulee jotenkin muuten. Seurakunta-aktiivisuus juontaa jo niiltä ajoilta, kun perhe asui vielä Sahalahdella. Pitäisi olla toimitusjohtajan palkka, mutta sen eteen ollaan valmiita tekemään mahdollisimman vähän. Siinä vaiheessa tuli ensi kertaa mieleen haikeus. Hän oli tottunut ajattelemaan, että työaikoja ei ole vaan työ ottaa aikansa ja se hoidetaan. Omassa yrityksessä tehtiin kaikkea mahdollista itse tunteja laskematta. Mentiin ulos vuorotellen, koska kaikilla ei ollut edes omia jalkineita. Toukokuussa hänen täytyi käydä läpi vaativa lonkkaleikkaus, jonka jälkeen leikatulle jalalle ei saanut astua yli kolmeen kuukauteen. Niihin oli kasvettu, koulun opettajana, ja täällä kun vein omia lapsiani pyhäkouluun, pyydettiin samaan tehtävään. Asiat vain keskusteltiin selviksi. Itsestä tuntui, että voisi jo kävellä, mutta lääkärin kielto oli ehdoton
Isku suunniteltiin tehtäväksi saaren länsipuolelta. Sen korkeimmat kohdat, Lounatkorkia ja Haukkavuori, kohoavat 180 ja 160 metriä meren pinnasta. Kenraalimajuri Pajari oli jo päättänyt lähestymisen yöllä ja taistelun aloituksen aamuhämärissä, mutta silti oli mahdollista, että jouduttaisiin taistelemaan valoisana aikana. Taisteluosasto P:n etummaiset osat lähtivät liikkeelle kello 19 Lupin luodolta, samanaikaisesti autokuljetukset Haapasaarista. Hyökkäyskäsky piti antaa 21.3. SA-kuva. Tehtävän hän antoi kenraalimajuri A. Lisäksi omat partiot olivat todenneet ahtojäävyöhykkeen lähellä Suursaarta. Tykistön asemat oli määrätty jäälle, kaksi tykkiä Lupin luodolle. aamulla. Pajari suorittaa suoraan alaisenani Suursaaren valtaamisen". Saaren itäpuolelle koottiin majuri Martti Miettisen johtama osasto. Valio-osastot valiomiehistä Pajari järjesti kaksi valio-osastoa miehistä, jotka olivat divisioonan eturivin ykkösiä. kello 3.20. Asutus keskittyi kahteen kylään saaren itärannalla. Lisäksi osastoon kuului tykki- ja kranaatinheitinjoukkueita sekä ilmatorjuntaa ja pioneereja. Arvo Ojala 1972.. Pajari päätti olla odottamatta saksalaisia ja käski H-hetkeksi 25.3. Kuva kirjasta: Jatkosodan historia 6. Lumipyry oli alkanut. Niiden tehtävänä oli murtautua saaren keskiosiin ensimmäisinä. Näin päävastuu operaatiosta tuli hänen komentamastaan 18. 10 Maanantai 26.3.2012 SUURSAAREN VALTAUS 70 vu Tuomo Juntunen Markku Rauhalahti Keskellä Suomenlahtea sijaitseva Suursaari oli jatkosodan ensimmäisenä talvena tammikuussa 1942 menetetty viholliselle. Hevosille, joita oli lähes 800, varattiin lakanat, joihin leikattiin reiät silmiä ja korvia varten. Siksi miehet saivat vitivalkoiset lumipuvut. Ankara lumipyry tukki kuitenkin valmiiksi auratut tiet ja aloitusta oli jälleen siirrettävä. (kuva aukeaman oikeassa alakulmassa). onnistumista varmentaa vielä korkean taistelukunnon ja hyökkäyshengen omaavien vahvojen lentojoukkojen tuki", olivat Pajarin sanat joukoilleen ennen hyökkäystä. Päämajassa käydyissä keskusteluissa sovittiin, että operaatio suoritetaan Kotkasta, josta Suursaareen on matkaa noin 40 kilometriä, välillä vain Vanhankylän ja Haapasaaren saariryhmät sekä Lupin kallioluoto. Pajari kokosi joukkonsa niistä miehistä ja komentajista, jotka tunsi ja joihin luotti. Jää oli poikkeuksellisen vahvaa, 7090 senttimetriä, sen päällä lunta yli puoli metriä. Lähestyminen aloitettiin illalla 26.3. SA-kuva. Kaikki varusteet, aseet, sukset, sauvat, teltat, reet ja autot, maalattiin valkoisiksi. Lähestyminen sujui muutoin hyvin, mutta ahtojäävyöhyke pysäytti autot, myös aura-autot, muutamaa kilometriä ennen ran- taa. Saksalaiset, joiden piti tulla avuksi, pyysivät lykkäystä, sillä joukkoja tarvittiin Leningradin rintamalla, jossa venäläiset olivat saaneet saksalaisrintamaan aukon. Näin alkoi Päämajan operatiivisen osaston käsky 12. Vihollisella arveltiin olevan saarella 600800 miestä. O. Luku tarkentui myöhemmin 518:ksi. kello 3.20 ja se piti. Neuvoteltuaan Saksan sodanjohdon kanssa ylipäällikkö Mannerheim päätti ottaa tämän strategisesti tärkeän saaren takaisin. "Suursaaren valtaamista ja hallussapitoa varten käsken: Taisteluosasto P, komentajana kenr.maj. Siukosaaren komppania oli aluksi ollut hyökkäävän osaston reservinä "käytettäväksi siinä kohdassa, missä on ongelmia". Hyökkäystä edeltävänä päivänä siepattiin Suursaaren puolustajien esikuntaansa lähettämä sanoma, että suomalaisia joukkoja on tulossa saaren suuntaan. Miehet hiihtivät hyvässä kelissä ja myötätuulessa lähtöasemiin, noin neljän kilometrin päähän rannasta. Uusi H-hetki oli 27.3. Paljastuminen ei kuitenkaan huolestuttanut Pajaria, joka tiesi, ettei vihollinen ehtinyt enää saada paikalle apua ennen hänen hyökkäystään. Sotisaari antoi hyökkäysmerkin. Pääiskun suorittajaksi Pajari määräsi everstiluutnantti Lauri Sotisaaren. Hyökkäystä ja sitä edeltäviä joukkojen siirtoja varten aurattiin kaikkiaan yli 4 000 kilometriä jäätietä, monissa kohdin lumituiskun varalta jopa kolme rinnakkain. On yllättävää, ettei vihollisen tiedustelu päässyt perille näin suuren operaation valmisteluista. Suursaari on 11 kilometriä pitkä, 1½ 3 kilometriä leveä ja erityisesti lännen puolella erittäin jyrkkärantainen. Pajarille. Pohjoisessa ja etelässä päästiin rantaan ilman suuria tappioita, mutta Toiviaisen pataljoonan kärkikomppanian edessä vihollisella oli neljä konekivääriä, ja tappiot olivat hetkessä noin 20 miestä. Tehtävämme SYDÄN-HÄMEEN Suuntana Suursaari, hevoset avainasemassa. Hämäläisten kenraali, kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari, sittemmin kaksinkertainen Mannerheimristin ritari. Osasto Oksanen oli saaren eteläpäässä vallannut Suursaaren valtaus 27.28.3.1942. Saaren ympäristö parinkymmenen kilometrin säteellä on avointa ulappaa. Pajari oli päättänyt hyökätä saaren jyrkkärinteisen länsirannan kautta, josta vihollinen todennäköisesti vähiten hyökkäystä odottaisi. Hyökkäys aamutuimaan Kello 4.00 tykistö aloitti tulittamalla taaempia maaleja. Komppania Sysikumpuun (luutnantti Eero Sysikumpu) valittiin parhaat hiihtäjät JR 6:n ja JR 27:n jääkärijoukkueista ja kahden joukkueen suuruiseen osasto Oksaseen (luutnantti Urpo Oksanen Kangasalta) otettiin miehet JR 27:n 1. Ennen sotia saaressa oli ollut lähes tuhat asukasta, lähinnä kalastajia perheineen. komppaniasta, miehet lähinnä Kangasalta. Puhelinkeskukset rakennettiin reessä kulkeviin pahvikoppeihin. maaliskuuta 1942. Sotisaari käski Toiviaisen siirtymään pari kilometriä pohjoisemmaksi ja hyökkäämään samasta aukosta, josta Sysikumpu ja Elovaara olivat menneet. Lentotiedustelu kertoi, että saaren ranta oli tiheästi varmistettu ja saarta kiersi espanjalainen ratsueste. Komppania Sysikumpu ja pataljoona Elovaara syöksyivät saaren pohjoisosaan. Kuva kirjasta JR 27 Kärkirykmenttinä halki Kannaksen. Maanpuolustuskorkeakoulun Historian laitos 1994. Saaren eteläkärjen majakan valtaajat luutnantti Urpo Oksanen (keskellä karttalaukun kanssa) miehineen. Joukot oli siirretty Kotkaan ja sen lähistölle jo pari viikkoa ennen hyökkäystä ja kaupungin asukkaatkin tiesivät hankkeesta yleisesti. "Luottamuksella ja voiton varmuudella katson edessä olevaa tehtäväämme tietoisena siitä, että pääosa Tst.Os.P:stä on vanhoja, monet kovat ottelut kokeneita iskujoukkojani Kannaksen läpimurron ajoilta, ja taasen osa joukoistani on täällä ulkosaaristossa karaistuneita ja olosuhteet täysin tuntevia rannikkopuolustuksen osastoja. Edellisten lisäksi käskettiin saaren valtaukseen itsenäisesti osallistumaan yli puolet Suomen silloisista ilmavoimista, 67 konetta. Koko taisteluosasto P:n vahvuus oli reilut 3 000 miestä. Komppania Sysikumpu pääsi rajusti taistellen saaren keskiosassa sijaitsevan Haukkavuoren päälle kello 5.40 ja veti Suomen sotalipun puunlatvaan merkiksi omille lentäjille. Samanaikaisesti pataljoona Toiviainen saaren keskiosaan ja osasto Oksanen etelään. komppania Kuhmalahden ja Sahalahden miehiä päällikkönään luutnantti Martti Siukosaari oli mennyt myös jo edeltä. Sotisaaren taistelukärjiksi määrättiin majuri Lauri Toiviaisen komentama Jalkaväkirykmentti 27:n I pataljoona, kokoonpantu pääosin Pohjois-Hämeen miehistä, ja majuri Veikko Elovaaran komentama JR 26:n II pataljoona. Suurkylässä oli noin 600 ja Kiiskinkylässä noin 200 asukasta. Pajarin häikäilemättömän rohkea hyökkäys ja huikea eteneminen Kannaksella edellisenä kesänä ja talvisodan Tolvajärven torjuntavoitto olivat vakuuttaneet ylipäällikön siitä, että tässä oli se mies, joka, jos kukaan, pystyi viemään tämän operaation läpi hänen haluamallaan tavalla. I pataljoonan 3. Divisioonasta irrotetuille joukoille
Kaksi niistä tuhoutui jäälle huonon näkyvyyden vuoksi. Mutta majakka oli vielä vihollisen hallussa. Tämä tehosi, ja vihollinen alkoi perääntyä. Suuntapartiota veti mestarisuunnistaja, kersantti Erkki Mäkelä. valkeni kirkkaana ja vihollisen lentotoimintaa oli odotettavissa. Lähdimme sinne. Lumipyrystä huolimatta omat pommikoneet aloittivat viholliskohteiden moukaroinnin. --- Kun sitten yövyimme kylään, niin illalla alkoi kuulua lentokoneen hurinaa taivaalta. Takaa-ajoon ryhdyttiin, mutta tulokset jäivät laihoiksi. tarveaineita laskuvarjolla omilleen, mutta me vieraat ne saimme. Hän toimii monissa maanpuolustusperinteen yhdistyksissä ja on Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja. Lounatkorkian, jonka päällä liehui Suomen lippu kello 8.00. Toiviaisen hämäläispataljoonaa oli Kiiskinkylää lähestyttäessä vastassa rajusti puolustautuva tukikohta. Ylipäällikkö palkitsi Pajarin I lk ritarimerkillä tammenlehvien kera, Pajari taasen taistelijansa kolmen vuorokauden lomalla Kotkassa. Ennen hyökkäystä se tiedusteli ja kuvasi. ---" Osasto Oksanen oli puhdistanut iltaan mennessä saaren eteläosan pääosin. Huolimatta siitä, että omat koneet hyvin tehokkaasti pitivät ilmatilan puhtaana, muutama viholliskone pääsi läpi ja tulitti jäällä olevia tukikohtia, jotka siis nyt olivat tyhjiä. Se puolustautui sitkeästi ja vasta paikalle lähetettyjen pioneeriryhmän ja tykkijoukkueen avulla alue saatiin puhdistettua kello 16.30. Illan hämärtyessä alkoi vihollisen pieniä osastoja irtaantua saarelta etelään, Tytärsaaren ja Lavansaaren suuntaan. · MARKKU RAUHALAHTI on Kuhmalahdelta lähtöisin oleva metsänhoitaja. Kuhmalahtelaisen Jaakko Lindqvistin johtaman joukkueen kuhmalahtelainen ryhmänjohtaja Arvo Niemi kertoo Martti Siukosaaren komppanian vaiheista Kiiskinkylän luona kirjassa JR 27 Kärkirykmenttinä halki Kannaksen: "--- Erään kallion juurelta saimme vastaamme sekä konekivääri- että pikakivääritulen. Kuhmalahden ja Sahalahden miesten muodostama Siukosaaren komppania sai tehtäväkseen solmun aukaisemisen. Ilmavoimien toiminta Suursaaren valtauksessa oli erinomaista. Kuhmalahdella syntynyt Matti Lehtinen sai kutsun veteraanin viimeiseen iltahuutoon maaliskuun 2012 alussa 97-vuotiaana. Kirjoittajat: · TUOMO JUNTUNEN on kangasalalainen ekonomi, joka tällä haavaa työskentelee puutavarakaupan asiantuntijana EU-projektissa. Pääsimme vihollisasemien taa kalliojyrkänteen harjalle. Hän on Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen ja edellinen puheenjohtaja. Se oli ylipäällikön antama luottamustehtävä ja miehet olivat olleet sen luottamuksen arvoisia. kello 16.30 Suurkylän satama-altaan jäällä omien lentäjien käydessä yläpuolella ilmataistelua tunkeilevia viholliskoneita vastaan ja tietämättä, että paikka oli vihollisen miinoittama. Pajari veti kaikki huoltomuodostelmat pois jäältä. Solmu aukesi, Kiiskinkylä vallattiin kello 22. Kello 10 maissa suuri osa saaren keskiosista oli jo Pajarin hallussa. Kenraalimajuri Pajari piti joukoilleen katselmuksen ja kenttähartauden 28.3. Illalla lähetettiin avuksi kuhmalahtilaisen vänrikki Jaakko Lindqvistin joukkue sekä joukkue ilmatorjuntakonekiväärikomppaniasta. Tavaroiden joukossa oli kirjekyyhkysiäkin ja erittäin hyvät radiokoneet, lähetin ja vastaanotin. Pohjoispäässä vihollisen vastarinta oli aamulla enää heikkoa. Eikä aikaakaan kun viholliskoneet ilmestyivät. Sieltä oli erinomaisen helppo ampua pesäkkeissä makaavia vihollisia selkään melkein pystysuoraan ylhäältä alaspäin. Tappioita tuli, ja eteneminen oli mahdotonta. Etelässä Oksanen piiritti Lounatrivin majakkaa, missä vihollinen piileskeli. Hän on sotaperinteen harrastaja ja perehtynyt erityisesti Pajarin joukkojen vaiheisiin. Käsikranaatteja ja erilaisia patruunoita oli valtavat määrät. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä ei juurikaan voitu lentää sään vuoksi, mutta toinen päivä oli kunniakas: suomalaiset ampuivat alas 27 vihollishävittäjää. Nyt taistelivat kolmen maan miehet rintarinnan saaren valtaamiseksi. Sen sijaan vihollinen pudotti kaikenlaisia muona- ym. Parin päivän päästä tuli Viron puolelta apuvoimia, virolaisia ja saksalaisia. Viimeisin pesäke saatiin tuhottua 9.4., jonka jälkeen saksalaiset ottivat vastuun saaren miehityksestä. Matka jatkui Tytärsaareen Jalkaväkirykmentti 27:n pohjoishämäläisen II pataljoo- Uljasta pohjoishämäläistä sotahistoriaa Suursaaren valtaus oli sujunut ennakkosuunnitelmien mukaan. Joukkueemme johtajan kanssa kiipesin ensimmäisenä kalliolle ja vähin erin joukkue tuli perässä. Siukosaari käski Lindqvistin joukkueen koukkaa- maan ja pyrkimään vihollisaseman takana olevalle korkealle kalliolle, josta voisimme tuhota pesäkkeet tai pakottaa vihollisen perääntymään. Maanantai 26.3.2012 11 uotta sitten N miehet Suomenlahden jäällä Kirjoittajat Tuomo Juntunen (oikealla) ja Markku Rauhalahti sotiemme veteraanin, myös Suursaaressa ja Tytärsaaressa taistelleen, reservin majuri Matti Lehtisen seurassa tämän kotipihassa Mietoisissa vuonna 2010. Aamu 28.3. Taisteluosaston tappiot 26.28.3.1942 olivat yhteensä 174 miestä, joista kaatuneina 61. Pajari tuli itsekin saareen jo puoli yhdeksältä ja siirsi komentopaikkansakin kohta sinne. Koko saari oli käytännöllisesti Taisteluosasto Pajarin hallussa 28.3. Oletimme tulevan vihollisen pommituksen, mutta eipä tullutkaan. Siepatuista vihollissanomista selvisi, että vihollinen aikoi miehittää saaren vahvasti, jolloin se olisi uhkaksi myös Suursaaren uusille isännille. Samoin lähetettiin kuhmalahtelaisen luutnantti Matti Lehtisen kranaatinheitinjoukkue. Ja niitä kyllä tarvittiin. Lentojoukot tekivät operaation aikana 643 lentoa ja menettivät vain kaksi huonon sään takia pudonnutta pommikonetta. ja on yksi uljaimpia lukuja pohjoishämäläisessä sotahistoriassa. iltapäivällä. Tytärsaareen lähetettiin Kan- gasalan miehistä koottu osasto, johon kuuluivat Urpo Oksasen komppania, Toivo Jussilan konekivääriosasto ja Eero Helmisen jääkärijoukkue, yhteensä kymmenen upseeria, 49 aliupseeria ja 200 miestä. Vihollisen kaatuneita laskettiin yli 200, ja kymmeniä jäi vangiksi. Mutta kenraalin oli pakko peruuttaa loput lomasta jo vuorokauden kuluttua poikien railakkaan juhlinnan takia. nan miehistä osan matka kuitenkin vielä jatkui Suursaaresta runsaat kaksikymmentä kilometriä etelään päin, Tytärsaareen, josta on jo lyhempi matka Viron kuin Suomen rannikolle. Viivyttelemättä se kiersi vihollisen ja hyökkäsi takaapäin. Osasto saapui Tytärsaareen aamutuimaan 2.4.1942 ja joutui pian kovaan taisteluun lähestyvän vihollisosaston kanssa
Muistan pienen Vuorijoen, jossa pesimme pyykkiä ja uimme. Silloin tartuin molemmin käsin rattiin, lähetin rukouksen "ylös pimeyteen" ja sanoin pojalle: "Paina kaasua!" Ihmeek- Vieno Herranen (o.s. Hänellä oli monta suomalaisen tytön kuvaa kädessä, itkien hän ne yksitellen repi nuotioon, sanoin jotain "halventavaa". Heidän radioasemajeeppinsä oli usein pysäköity siihen. Kaiken, mitä yläilmoissa näkyi ja kuului, ilmoitimme sinne. Maakuoppasaunassa pääsimme peseytymään, mutta usein muuttaessamme eteenpäin ei sitäkään ollut aina. Vuonna 1937 kävin Kangasalla ilmavalvontakurssin ja seuraavana vuonna jatkokurssin Hämeenkyrössä. Luonto tuli tutuksi, pimeät, pitkät koulumatkatkaan eivät pelottaneet. Koti-ikävä oli, hän jäi tuijottamaan hiipuvaan tuhkaan kyynelsilmin. Miehet haavoittuivat, ja heidät saatiin läheisestä metsästä kiinni. Meidän lottien linnoitustyömaan muonitus muutti työvelvollisten komppanian mukana maastoon. Oli pohjoisen viileä kevät ja minä vain lottapukusillani. 12 Maanantai 26.3.2012 Pälkäneläinen Vieno Herranen päivysti Syrjänharjun ilmavalvontatornissa, muonitti Lapissa linnoitustyömaan miehiä ja piti sähköttäjänä yhteyksiä rintamalle Rintamalotta muistelee Olen syntynyt 11.9.1920 isänmaalliseen, kristilliseen kotiin Pälkäneen Kukkolassa, arkikielellä sanoen "mettäkulmalla". päivää 1940. Koulumatka oli metsäpolkua, kinttupolkua yli kolme kilometriä. päivänä 1941 kokoontui Hämeen piirin alueelta yhdeksän lottaa Hämeenlinnaan lähteäkseen Pohjois-Suomeen Kemijärvelle linnoitustyömaalle. Lotta-aate oli Pälkäneellä vireää. Joku ymmärtäväinen oli lahjoittanut todella lämpimän ja niin painavan turkin, että vain istuessa jaksoi sitä pitää hartioillaan. Satuimme usein samaan vartiovuoroon. Kuinka kävisi toisten kahdeksan, joilla ei ollut matkalippua. Tuli juhannusaatto, ja liikekannallehälytys keräsi miehet marssien Kemijärven asemalle ja junilla etelään päin. Jouduin huoltojoukkojen kuormaautossa lähtemään. Sain yhteyden lottajohtoon, jolta sain ymmärtäväisen vastaanoton, ja jatkoin matkaa seuraavana päivänä Kemijärvelle, jossa tapasin tavarani ja matkatoverini. Iltaisin kanttiinin nuotiolle kokoontui monenlaisia maastossa kulkijoita, suomalaisia väsyneitä rintamalta palaavia, paljon myös saksalaisia. Monilla oli kiinnostus tavata, millainen on vihollisen sotilas. Muona oli etupäässä saksalaista, hyvää, parempaa kuin sotilailla rintamaoloissa. Vartiovuoro pareittain oli muutaman tunnin. Rouva Jokipii, sairaanhoitaja, hoiteli kylän vanhoja ja sairaita. Työkomppania seurasi heti eturintaman jäljessä raivaten tietä Talvisodan päättymispäivä ei unohdu ikinä En koskaan unohda maaliskuun 13. Valvonta oli sotilaallista joka hetki. Itku pääsi Vienotytöltä! Apuun sain junanlähettäjän. Pian talvisodan päätyttyä, rauhan välivuonna, niin kuin on sanonta, alettiin uudelleen itärajan tuntumassa monin paikoin varustautua, tehdä linnoitustöitä. Muistan sisareni ja itsenikin saaneen sellaisen. Aspila) lotta puvussaan 70 vuotta sitten. Lotat muonittivat linnoitustyömaata Kesä tuli myös Lappiin. Pälkäneeltä meitä oli kaksi, Alma Eerola ja minä. Oli pimeää, eikä autosta saanut näkyä valoja. Suomalaisten apu, meidän taktiikkamme, oli ratkaisevaa Lapin asumattomilla taipaleilla. Meillä oli hyvä valmius koulutettuja lottia. Jäin yöksi Ouluun, sillä vasta seuraavana päivänä samaan aikaan menisi juna Kemijärvelle. Työkomppanian miehet olivat rintamaoloihin sopimattomia; jopa meille sanottiin, että tuskin kenelläkään oli kansalaisluottamusta. Asuntoteltta oli ahdas, vieri vieressä reppu vieressä mahduimme nukkumaan. Nuoria kerääntyi taas puolustamaan maatamme uhkaavaa vihollista vastaan rajoillamme. tillekin se oli suuri muutos. He tulivat aseveljinä suomalaisten rinnalle ja Pohjois-Suomi oli pääasiassa heidän toiminta-aluettaan. Tarvittiin jälleen myös lottia muonitustöihin. Suhtauduimme ensin varauksella saksalaisiin aseveljiimme, mutta he olivat hienokäytöksisiä, erikoisesti lottia kunnioittavia. Muistot menetetystä Karjalasta oli katkeraa kestää. Eräs pälkäneläinen, joka taisi kielen, sai heidät puhumaan. Kostian koululle heidät tuotiin vartioituna muutamaksi päiväksi. Matkalla sattui ikimuistoinen haaveri. Hän oli perheensä mukana Kukkolassa sotaa paossa. Kysyin kerran häneltä itselleni tärkeästä asiasta: "Tunnetko sinä Jeesuksen?" Hänelle se oli vaikea kysymys ja hän ennätti selittämään: "En voi, olen seitsemänvuotiaasta kasvanut Hitler-jugendiksi, mutta perheeni uskoo." Kirjeet kotiin kulkivat hitaasti Koko kesäinen palvelumme työkomppaniassa tehtiin ulkosalla, vähän katosta oli sateella. Koneesta jääneistä laskuvarjoista, hienoa silkkiä kun olivat, liikeni joillekin puserokankaaksi. Hän oli 14-vuotiaana lähtenyt Saksasta rintamalle Hitler-jugendina voittamaan Eurooppaa. Meille lo-. Kaikki tavarani menivät eteenpäin. Kun palasin junalle, se liikkui jo eteenpäin. Muistan myötätunnolla erään noin 17-vuotiaan nuorukaisen, joka tuli kanttiinin nuotiolle. Olimme aina muuttamassa rintaman jäljessä ja kotona hätäilivät, eikä ihmekään. Joskus saimme kuulla musiikkia sen kautta. Yritin puhumalla pitää häntä hereillä, mutta aina välillä vauhti hiipui. Yhteys oli suoraan Tampereelle. Nuori sotapoika oli lopen uupunut, sanoi ajaneensa kolme vuorokautta yhtään nukkumatta. Oli kiväärikin olalla, mahtoiko olla kovat piipussa. Sain Kemijärveltä viestin tulla puhelimeen, yhteys kotiin yöllä. Vartiopäällikkö oli Niilo Tauranen, lottatovereina muistan olleen serkukset Irja ja Saa ra Kauppi, Irja Karuvuori ja Saara Ruokonen, Kaisa Rönni, Mirja Niemi ja monia muita. Monet olivat nuoresta iästään huolimatta jo vuosia olleet sotilaselämässä monissa maissa ennen Suomeen tuloaan. Talvisodan aikana putosi hävittäjien ilmataistelussa venäläinen hävittäjä Pälkäneveden jäälle. Eräs Hans, johon tutustuin radiosähkötyöautossa, kertoi kotielämästään ja monista vuosista sotilasoloissa eri maissa. Meidän vaikeat metsäiset ja soiset maastomme olivat heille vaikeita kulkea ja edetä. He olivat pelokkaita, mutta ylpeitä ja vaitonaisia. Nuoria suojeluskuntapoikia, jotka vielä eivät olleet rintamalle menoiässä, oli tornin juurella turvallisuuttamme vartioimassa. Olivat kuulleet kauhukertomaa suomalaisista. Tilanne ratkesi onnellisesti, toisten matka jatkui junanlähettäjän ilmoituksella seuraavalle asemalle. Hiljaisina, kyynelsilmin seurasimme sotilaiden menoa. He ihmettelivät, miksi heitä niin hyvin kohdeltiin ja hoidettiin. Vapaa-aikaa ei paljonkaan ollut, joskus sentään pääsimme käymään kotona. Me kaksi lottaa kyydissä pelkäsimme. Koulun jälkeen tein kotona monenlaisia maalaistalon töitä. Torni jätettiin. Halusin jatkaa sotatoimialueella, vaikka ei nuoria lottia ensin haluttu lähettää rintaman läheisyyteen monella tavalla epävarmaan ja vaikeaan telttaelämään. Sain luottamuksen ja suuntana synkkä korpi. Aroilla ja Euroopassa oli meno heille voitollista. Pälkäneellä kokoontuivat lotat tutun näkötornin alapuolella Tervapirttiin. Talvisota-aika oli muistetusti harvinaisen kylmää. Työ oli kovaa ja ruoka keitettiin luonnonkivien päällä suurissa rautapadoissa. Yhden kuvan painoi rintaansa vasten. Kirjeet sieltä kotiin kulkivat hitaasti. Tulevan tiedemiehen äänenpainoja kuului vilkkaan, innostuneen pojan kannanottoina. En uskaltanut riskeerata liikkuvaan junaan, vaikka kauhisti jäädä matkasta. Innokkaasti vartiossa mukana oli silloinen koulupoika Mauno Jokipii. Menneiden vaikeiden ja vaativien kuukausien muistot ovat säilyneet vielä monien vuosikymmenien saatossa mielessäni. Oulussa oli pieni pysähdys, jonka aikana sai hetkeksi poistua junasta saadakseen jotain syötävää. Aavistettiin, että niitä vielä tarvittaisiin. Siitä sai pientä tarviketta: tupakkaa, makeisia, jotain juotavaa. Ikimuistoinen Kemijärven matka Kesäkuun 5. Se oli lämmin, kaunis, aurinkoinen päivä, joka lupasi kevättä, ja samalla ilon sekä pettymyksen summa. Muistan opettajani kapteeni Korpisen sanoneen, siteeraten suurta rauhan- ja maanpuolustajaa: "Kun haluat rauhaa, valmistaudu sotaan." Marraskuun viimeisenä päivänä talvisodan alkaessa vihollinen oli ylittänyt itärajan Kannaksella. Ja mikä vielä kauheampaa: taskussani oli koko joukon yhteinen matkalittera. Kuuluimme Tampereen vartiopiiriin. Miehet Sallan alueella väänsivät kiviä riviin. vaikeassa maastossa, että kuormastot ja huoltojoukot pääsivät eteenpäin. Saksalaiset aseveljet saapuvat Lapin rintamalle Jatkosodan alkaessa tuli saksalaisia paljon rajan yli Norjasta ja maastossa heitä näki enemmän kuin omia sotilaitamme. Tietyömaan mukana kulki kanttiini
Toinen potretti on Nuijan portailta (kuva oiealla ylhäällä) 1940. Olin välillä Äänislinnassa komennuksella. Jouduin ensin Sortavalaan, jossa tapasin Aila-ystäväni. Syyskuu kylmeni Lapissa, aamuisin oli maa kuurassa, eikä kotoa luvattu lähettää lämpimiä. Asemapaikka oli kaukana rintamaoloista. Seuraavaksi keskuksemme siirtyi Pitkäänrantaan Pusunsaarelle. Oli laulukuoroja, kulttuuritilaisuuksia, oli meillä raamattupiirikin. siviiliä opiskelemaan sairaanhoitajaksi Diakonissalaitokselle. Hän oli kuin siskoni. Lähellä oli hevostallit, näimme siellä komeita sotaratsuja. On jopa desanttivaara metsätaipaleilla. Lähdin Karkkuun Lottaopisto Sorjaan viestikurssille, jonka jälkeen jatkoin siellä radiosähköttäjäksi. Haikein mielin palasin etelään, aivan kuin toiseen maailmaan. Kurssin jälkeen matkustimme päämajaan Mikkeliin, josta meitä jaettiin eri puolille rintamakeskuksia. Mutta pahaksi onneksi heillä oli miesvieraita, jotka ihmettelivät rohkeita tyttöjä. Tieto kulki ja kielto, että on vaarallista antaa lotille hevosia. Serkukset Vieno ja Helena Aspila poseeraavat Pentti Lehmusvirran kanssa Tervapirtin edustalla (kuva vasemmalla). Meillä oli suuri radiolähetyskeskus, josta yhteydet etelä- ja pohjoispuolelle rintamalinjoille. Olin siellä auttamassa, kun osa vaurainta maatamme tyhjennettiin. Talvella 1939 otetussa Syrjänharjun näkötornin ilmavalvontakuvassa ovat Irja Karuvuori, Saara Ruokonen, Mirja Niemi, Saara ja Irja Kauppi sekä Vieno Aspila. Helposti sinne sopeutui suomen kieli Itä-Karjalan murteeseen. Vieno Herrasen albumissa on Itä-Karjalan kuvia lähes 70 vuoden takaa. Milloinkaan en ole väheksynyt rintamalottauttani. Heidän sotansa ei loppunut, joidenkin ei koskaan. Pälkäneellä Kostiakodissa Vieno Herranen Vieno Herrasella on tallessa talvisodan aikaisia kuvia Pälkäneeltä. Se korpitaival oli enimmäkseen kapulasiltaa upottavan hetteikön päällä. Sain yhteyden kotiin ja palasin vielä korpeen. Siellä oli työtoverinani Aila Tuormaa, kotoisin Sortavalasta. Suuressa yhteisössä oli mahdollisuus monenlaisiin harrastuksiin vapaa-aikana. Vieno Herranen (o.s. Kolatselän vanha Rautaruukki (kuva oikealla ylhäällä), suomalaisten vanhaan tehdastilaan rakentama kappeli ja talvella 194243 kuvattu paikallinen rakennus. Oma sota päättyi, monen muun ei Vuoden 1943 rauhallinen rintamavaihe vei ajatukset jo normaalielämän suunnitelmiin. Vielä rauhan tultua sain sotasairaaloissa hoitaa monia sodissa vammautuneita. Hänen kotinsa oli jäänyt ehjäksi rintaman siirryttyä itään päin. Kiersimme suurta kiveä suojelen itseämme emmekä saaneet kuulasuihkua. Lähellä oli suuri sotatarviketehdas, ja viholliskoneet kiertelivät usein yläpuolellamme. Mutta minun sotani ei päättynyt tähän. Radiosähköttäjäksi rintaman tuntumaan Jo lokakuussa tuli uusi mahdollisuus jatkaa lottaelämää sotatoimialueella. Maanantai 26.3.2012 13 vaatteita. Lähdin ns. Menimme sinne ja pyysimme Purmosen Papalta, joka oli hevosten hoitaja, että saisimme ratsastaa. Kerran näimme hävittäjien taistelun. Suoritin toisen luokan sähkötyspätevyyden. Kirkoksi oli sisustettu suuri tehdasosasto, ulkopuitteiltaan kivirakennelma. Vanhat talot oli uudistettu armeijakunnan esikunnaksi. Siellä oli vanha, ränsistynyt rautaruukkitehdas Tulemajoen rannalla. Seuraava muutto tuli vanhan rajan taakse Kolatselkään. Nyt kun aikaa on kulunut jo 70 vuotta, uskon jokaisen suomalaisen muistavan kiitollisuudella niitä kovia kokeneita ja kestäneitä isoisiä ja -äitejä, onhan meillä vapaa isänmaa. Niin me laukkasimme, että lottahameet hulmusivat ja menimme tapaamaan tuttuja lottia. Sodan loppuvaiheissa kaatui oma pikkuveljeni, ja muutenkin sodan loppuvaihe oli murheellista perääntymistä. Kymmenien vuosien jälkeenkin vielä kuulee sodan jättämistä pysyvistä muistoista. Rakkaat muistot siirtyvät arkistoon 1960- ja 1970-luvulla on ollut murheellisia vaikenemisen aikoja, kun lotta-aatetta, koko aseveljeyttä ja -sisaruutta on arvosteltu, jopa pilkattu. semme pääsimme Kemijärvelle aamun sarastaessa. Rauhanteon jälkeen muistan Porkkalan luovutuksen. Hän satuloi hevoset ja sanoi, että taaksepäin saamme ratsastaa. Hän sanoi: "Sitten, kun herrat on kaukana." Ja niin saimme tummanruskeat, mustaharjaiset, kiiltävät ajokit. Se on minulle ollut etuoikeuteni. Molemmat olimme innokkaita hevostyttöjä. Näin monenlaista arkista elämänmuotoa. Itse olen jo näinä elämäni viime vuosina siirtänyt sota-ajan muistot ja kokemukset rakkaana, arvokkaana omaisuutenani takaalalle, kuin arkistoon. Aspila) poseeraa muiden radiosähköttäjien kanssa radiomaston juurella (kuva vasemmalla). Suomalaista koulua pidettiin lapsille. Mutta siihen meidän ratsastuksemme päättyi. Tapasimme jälkeenpäinkin sota-aikana. Vuosien istuminen radiolähettimen ääressä tuntui välillä jo riittävän osaltani
Yöpakkaset ovat lisänneet reikiä, ja paikkausporukoilla on edessään vilkas kevät. Kelirikkotilanne voi muuttua nopeasti vaikeammaksi, jos routa sulaa nopeasti ja sateet pitävät tierakenteet märkänä. Kortesluoma innostui, kun kerroin, että olen opiskellut tietojenkäsittelytiedettä yliopistolla ja tehnyt ohjelmointitöitä, Ollikkala kertoo. Sellaisia ovat esimerkiksi linja-autoliikenne, sekä maidon, teuraseläinten ja elintarvikkeiden kuljetukset. Raskaat kuljetukset onkin syytä tehdä jo hyvissä ajoin ennen kelirikkokautta. Kelirikko- ja painorajoitusuhkaa on torjuttu viiden vuoden ajan 137 miljoonan euron erityisrahoituksella. Lähes kaikki nykyiset puut ja pensaat poistetaan katualueelta, ja nykyinen katuvalaistus uusitaan. Ollikkala avustaa ihmisiä tietokoneen käyttöön liittyvissä perusasioissa, kuten esimerkiksi laskujen maksamisessa ja sähköpostin käytössä. Sydän-Hämeen sorateiden reunoilla on edellisvuosia pienemmät aurausvallit. Suurimpana syynä teiden lisääntyneeseen reikiintymiseen pidetään liian vähäisiä määrärahoja. Talven pakkaskausi alkoi myöhään ja tiet jäätyivät vasta vuodenvaihteen jälkeen. Pälkäneellä Onkkaalantien reikiä paikannut porukka aloitti tämänvuotiset hommat heti tammikuussa, ja kylmimmillään teitä paikkailtiin lähes 30 asteen pakkasessa. Kirjastolla on myös käytössä ilmainen lehtienlukuohjelma ePress, jonka käyttöön voimme tutustua. Monttuun kertyvä vesi huuhtoo mukanaan kourallisen tierakennetta joka kerta, kun kuoppaan ajetaan. Vertaistukea tietokoneen käyttöön Arkissa torstaisin 29.3 alkaen kello 1013. Mukanetti järjestäjänä Ollikkala liittyi tamperelaisen ATK Seniorit Mukanetti ry:n ver- Orava-ahteentie remonttiin Asvalttimiehet ovat ensimmäisiä kevään merkkejä. Nyt onkin tarjolla tällainen tukimuoto, jossa tyhmien kysymysten esittämistä ei todellakaan tarvitse pelätä, Ollikkala toteaa. Vaikka lunta on vähemmän, voivat umpeen jäätyneet siltarummut kuitenkin kerätä sulamisvesiä teille lammikoiksi. Jokaisen tapauksen käsittelyssä otetaan huomioon kuljetuksen tarpeellisuus, kuljetuksen paino ja tien senhetkinen kunto. Jos sulaminen ja kuivuminen jatkuvat suotuisissa oloissa, teiden pinta pysyy kantavana. Niinhän sitä puhutaan, että me vähän vanhemmat olemme turhan arkoja tuon koneen käytössä. Tekninen lautakunta on hyväksynyt niin perusparannussuunnitelmat kuin 335 000 euron kustannusarvionkin.. Painorajoitetuille teille voidaan myöntää tilapäisiä maksullisia kuljetuslupia. Yksikin kirjoitti paksun romaanin kirjoituskoneella, kun ei uskaltanut koskea tietokoneeseen. Mukanetin vertaisohjaajien tarjoama opastus on maksutonta. Sen sijaan puutavara- ja rakennustarvikkeiden kuljetuksia ei katsota elintärkeiksi. Liikenneturvallisuutta vaarantavista tai liikennettä haittaavista vaurioista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100. Liikenneviraston kelirikkopalvelun mukaan kelirikko ja painorajoitukset uhkaavat Sahalahden Keljontietä sekä Luikalan ja Saarikylien teitä. Jukka Ollikkala tuntee monta vanhempaa ihmistä, joilla on ennakkoluuloja tietokoneen käyttöä kohtaan. 14 Maanantai 26.3.2012 Kevätaurinko pitää kelirikon loitolla Sorateillä keväästä selvitään edellisvuosia helpommalla, jos kevään kelit jatkuvat kuivina ja aurinkoisina. Rahoituksesta noin 80 miljoonaa euroa käytetään sorateiden parantamiseen, jotta puutavarakuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä haittaavia painorajoituksia tarvittaisiin aiempaa vähemmän. Rajoittamalla raskasta liikennettä estetään teiden rakenteiden laajempi vaurioituminen ja turvataan elintärkeiksi katsottavat kuljetukset. Tänä vuonna Pirkanmaan osuus erillisrahoituksesta on noin 615 000 euroa. Ajantasainen kelirikkotilanne löytyy liikenneviraston kelirikkopalvelusta osoitteesta kelirikko.liikennevirasto.fi. Sivuteillä sen sijaan tehdään paikkaa paikan päälle. Seniori, nyt uskallat kysyä tietokoneen käytöstä Jukka Ollikkala opastaa tietokoneen peruskäyttöä Pälkäneen pääkirjastolla Pälkäneläinen Jukka Ollikkala tarjoaa tukea tietotekniikan peruskäyttöön Pälkäneen pääkirjastolla torstaista lähtien. Valuasvaltista tehtävä paikka tarjoaa ainoastaan ensiapua, sillä vesi löytää nopeasti uuden sauman. Tekstinkäsittely olisi ollut hieman helpompaa Wordilla, jossa esimerkiksi tekstikohtien poistaminen käy aika paljonkin helpommin kuin perinteisellä kirjoituskoneella. Paikkaa paikan päälle Sivuteiden reiät uusiutuvat Pieni reikä asvaltissa muuttuu kevättalvella nopeasti syväksi ja teräväreunaiseksi routakuopaksi. Valuasvalttipaikkauksia on tosin tehty läpi talven. Liikenne ja lämpötilan vaihtelut vauhdittavat teiden reikiintymistä. Aurinko ja tuuli nopeuttavat sulavien tierakenteiden kuivumista. Uutta reikää joudutaan pahimmillaan paikkaamaan jo seuraavana keväänä. taisohjaajien joukkoon yhdistyksen toiminnanjohtaja Eija-Riitta Kortesluoman kannustamana. Päällystevahvuudet ovat entistä ohuempia ja kokonaan uutta pintaa saadaan vain suurimmille ja vilkkaimmin liikennöidyille teille. Maanteiden kelirikkoalttiit rungot jäätyivät nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä niihin vettä. 170-metrinen Oravaahteentie, 290-metrinen Nuolikuja, 250-metrinen Ritakuja ja satametrinen Jousitie päällystetään asfalttibetonilla ja viheralueet nurmetetaan. Neuvon myös mielelläni tekstinkäsittelyssä, sekä hakuohjelmien ja yhteisöpalvelujen käytössä. Vuorotellen sulava ja jäätyvä vesi haurastuttaa tierakennetta ja laajentaa aukkoa. Samalla kunnostetaan Jousiten kevyen liikenteen väylää. Kaikkiaan Pirkanmaalla käytetään sorateiden parantamiseen lähes 1,9 miljoonaa euroa. Myös yöpakkaset pitävät orastavan kelirikon kurissa. Orava-ahteentiellä ja sen ympäristössä Kangasalan Mäyrävuoressa pannaan tienpintaa uusiksi. Kelirikon aikanakin tiet yritetään pitää sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voi kulkea vähintään henkilöautolla. Korjauskohteet on valittu yhteistyössä metsäteollisuuden edustajien kanssa, mutta niistä hyötyvät kaikki vähäliikenteisillä teillä liikkuvat. Pääasiassa tuki on tarkoitettu pälkäneläisille yli 50-vuotiaille
Ihmettelen, jos pronssimitalit eivät heidän kaulassaan kauden päätteeksi ole. Kullan väri onkin taas noussut muotiin, Kalevala Korun edustaja kertoo. Kalevala Korun edustajan mukaan tämän kauden trendeihin kuuluu pitkät, isot ja näyttävät ketjut sekä värilliset helmet. Erityisesti timanttisia kihla- ja vihkisormuksia valmistava Sandberg myy lisäksi korusettejä. Edelleen suositaan sormuksia, joissa on yksi kivi keskellä tai yksi isompi kivi ja sen ympärillä pienempiä timantteja, Sandbergin edustaja kertoo. Maanantai 26.3.2012 15 Myös pronssiin saa kullan kiillon Kellosepänliike Korpolassa piipahti sananmukaisesti arvovieraita, kun Kalevala Korun ja Sandbergin edustajat esittelivät kotimaisia korumallistoja. Taustalla tytön äiti Merja Kosklin lahjaostoksilla. "Kyllä se harmittaa, kun meillä oli avauserässä todella kova iskun paikka" Viestin lujille pannut LP Kangasala haluaa päättää kautensa pronssitunnelmissa Pelin jälkeen oli vähän pettynyt olo, se alku oli niin hyvä. Se on huimasti enemmän kuin mitä ennen kauden alkua juuri kukaan uskalsi veikata. Edustajan mukaan vihkisormusten ostajat suosivat kotimaista tuotantoa. Aino Kosklin katseli Anneli Ilomäen sylistä korujen kimallusta. Jouduimme tänäänkin tekemään täyden päivätyön, Viestin valmentaja Teemu Sarna myönsi taiston tauottua. Sherri Williams ja muu LP Kangasalan joukkue keskittyy nyt pronssinmetsästykseen. Vaikka erävoitto toikin salolaisille uutta virtaa, vierasjoukkue ei suostunut luovuttamaan. LP on kuitenkin jo kertaalleen näyttänyt, että urheilussa aivan kaikki on mahdollista. Mitali irtoaa kahdella voitolla, ja pelipäivinä ovat keskiviikko ja perjantai. Emme kuitenkaan saaneet erää katkaistua eräpalloista huolimatta. Alustavien tietojen mukaan Pitkäjärvellä pelataan perjantaina, mutta päätösvalta asiassa on runkosarjassa ylemmäs sijoittuneella vastustajalla.. Kovasti tulemme taistelemaan pronssista, ja pidän mitaleita täysin realistisena tavoitteena. Pronssista saa käsittelyn avulla kullanväristä. Itseluottamus on syystäkin noussut viime aikoina: ensin kangasalalaiset lähettivät OrPo:n kesälomalle ja sen jälkeen pitivät Viestiä ahtaalla kahdessa viimeisessä välierässä. Pitkäjärvellä kompastunut liigan suurin suosikki LP Viesti oli avauserässä suurissa vaikeuksissa, mutta pääsi ratkaisuhetkillä kuin koira veräjästä. Toisessa erässä edettiin tasapäisesti 20 pisteen tuntumaan, mutta kriittisimmillä hetkillä tuomarit eivät olleet terävimmillään. Kolmanteen erään LP Kangasala ei enää löytänyt samanlaista latausta kuin kahteen aiempaan, ja salolaiset hivuttautuivat karkumatkalle heti alussa. Meillä oli siinä todella kova iskun paikka, analysoi LP Kangasalan valmentaja Ismo Tahvanainen. Salo vastaavasti sai rentoutta omaan peliinsä, Tahvanainen näkee. Siinä tuli kaksi tuomarivirhettä, ja päreet paloivat tytöiltä ja itseltänikin. Niinpä LP Viesti marssi finaaliin otettuaan ratkaisevan neljännen voiton erin 30 (2826, 2520, 2511). Ottelun, ja samalla koko ottelusarjan, kulminaatiopiste näyttikin olevan eräpallotilanteessa tullut syöttövirhe, joka pelasti Viestin erätappiosta ja sekasorron partaalta takaisin peliin. Todellakin: köyhä kangasalalaishaastaja jatkoi Salossa siitä, mihin se naisten lentopalloliigan neljännessä välierässä Kangasalla oli jäänyt. Sen kolmannen erän haluaisin aika äkkiä unohtaa, mutta tosi tyytyväinen olen muuten joukkueeseen. Pronssi vaatii kaksi voittoa Kangasalalaisluotsi Tahvanaisen mukaan joukkue on kääntänyt jo katseensa tuleviin pronssikoitoksiin. Pronssin kun otamme, se on meille iso voitto, hän arvioi. Pitkässä ottelusarjassa voittamattoman sarjaykkösen ja pudotuspeleissä kokemattoman joukkueen välinen ero tuli väkisinkin esiin. Kelloliikkeen yrittäjä Leena KorpolaSandberg henkilökuntineen tarjoili asiakkaille pullaa ja kahvia koruesittelyn lomassa. Myös 1970-luvun tyyli tekee paluuta. Tämä sarja nosti meidät ihan uudelle tasolle
Isä oli auktoriteetti, jota kunnioitettiin. Sahalahtelainen Sirkka Pölönen kokee toisaalta olevansa "perusmummo", mutta toisaalta hänessä on paljon luonteenpiirteitä, jotka eivät perinteisiin vanhempia ihmisiä koskeviin stereotypioihin mahdu. uttavani, joka sanoo iältään olevansa "myöhäiskeski-iän ja mummouden välimailla", kirjoittaa parhaillaan tietokirjaa vanhenemiseen liittyvistä myyteistä ja tabuista. Monena yönä jouduimme nukkumaan ulkona perunakuopassa, jotteivät sotilaat löytäisi meitä. Ei ollut puhettakaan, että ruokapöytään olisi menty pesemättä käsiä. 16 Sirkka Pölönen pitää ihmisten seurasta. Olen ihmisläheinen, ja toivon aina kovasti, että saisin juttuseuraa, kahvivieraita. 6) Mummot ovat vaatimattomia. Minä en halua hamstrata. En voi ymmärtää sitä, että illat pitkät juostaan kylällä ilman, että vanhemmat tietävät lastensa puuhista mitään. Kivut olivat hirveät, istuin bussissa ja kuuntelin kuinka viereisissä penkeissä huudeltiin, että elä siihen synnytä. Toissa viikollahan tuli itse asiassa 62 vuotta talvisodan päättymisestä. Varsinkin sota-aika on ollut viime aikoina mielessäni. Oli pimeää ja kuu loisti taivaalla. Kyllä minä vanhoja rakastan muistella, Pölönen toteaa nauraen. Nykyään vanhempia ei kunnioiteta. Siitä kertovat jo hyllyn lukuisat valokuvat. Maanantai 26.3.2012 Ei ihan perusmummo Vanhenemiseen ja vanhana olemiseen liittyy aimo määrä tabuja ja stereotypioita. Sitä en anna pois. " Omista asioista puhumisesta Olen kova puhumaan. Rakastanut aina erilaisten käsitöiden tekemistä. "Ennen kaikki oli paremmin" Esimerkiksi ennenvanhaisessa tavassa kasvattaa lapsia on sekä hyvät että huonot puolensa. Ahkeruudesta Kyllä ei moni nykynainen suostuisi sellaiseen elämäntyyliin, mikä ennen oli itsestään selvyys. Se oli neljä kertaa neljä metriä pitkä, ja meitä asui talossa kymmenen. Uittoretken jälkeen hoidin vielä navetan lehmät. Saarioisilla Sahalahdella paistoin 12 vuotta verilättyjä. Todella tärkeä esine minulle on Jalmarin veistämä pienoismalli ensimmäisestä yhteisestä kodistamme. Muistan, kuinka nuorin poikani syntyi kuukauden etuajassa. 3) Mummojen mielestä ennen kaikki oli paremmin. Mutta kun lähimuisti huononee, menneet asiat palaavat mieleen yhä useammin. Eläkkeelle jouduin jäämään pitkään jatkuneen astman takia 1980-luvun alussa. Moni sairaus tai vamma on jäänyt hoitamatta välimatkojen vuoksi. Mieheni Jalmarin tapasin heti sodan jälkeen. Yksi elämäni vaikeimmista asioista on tyttäreni kuolema vatsasyöpään 12 vuotta sitten. Mitä minä kauhealla määrällä tavaraa tekisin. Nykyaikana on enemmän vapaa-aikaa. Yksi veljistäni menehtyi kuukauden kuluttua. Toisaalta, on nykyajassa paljon hyvääkin. Kokemaani tuskaa en voi sanoin kuvailla. Siivousapukaan ei olisi pahitteeksi, sillä kuljen rollaattorilla, ja kestää aika kauan, kun saan kootuksi matot ja petivaatteet rollaattorin päälle ja raahattua kaiken ulos. Menimme seuraavana päivänä äitini kanssa katsomaan ruumiita. Pölönen vaikutti ihmiseltä, johon voisi soveltaa ja testata mummouteen liittyviä väitteitä. Lapset saavat tehdä mitä tahansa. Sitä jää helposti erilaisia möykkyjä tuonne sydämelle, ja sieltä ne sitten vanhemmiten nousevat pintaan. eläkeläisen varallisuus vaan ei oikein anna myöten lähteä reissuun. Opin lypsämään 9-vuotiaana. Mutta toivottavasti sitten joskus. 2) Mummot rakastavat muistella vanhoja. Miehen tekemistä puuesineistä sen sijaan en luovu. Tytär tiesi lähdön hetkensä: antoi minulle sormuksen, pyysi pitämään sitä sormessa siihen asti, kunnes taas tavattaisiin. Miehen kanssa teimme yhdessä ensimmäisen talomme Pielisjärvelle. Vaikea sitä on mennä toisen ajan ihmisen arvioimaan ja vertailemaan, missä ajassa eläminen on ollut raskainta. mentajat. Kun hän nousi seisomaan ja huusi "mars pesulle", kipitti jokainen lapsi varmasti pesutupaan. Välimuotoja ei saisi olla. Olen avoin ihminen, en pelkää puhua vaikeista asi- T Krist a Kait asuo oista. Aina sanotaan, että vanhukset hamstraavat hirveän määrän tavaraa. 4) Mummojen tulee rakastaa lapsia. Suurin haaveeni liittyy siihen, että pääsisin vierailemaan lapsuuteni ja nuoruuteni paikkoihin Pohjois-Karjalaan. Mutta kyllä minä muustakin juttelen kuin menneistä. Juttelin puhelimessa sahalahtelaisen 84-vuotiaan Sirkka Pölösen kanssa. Menimme lähes heti kihloihin, siitä naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi häistä yhdeksän kuukauden kuluttua. Nyt tämä nainen tuijottaa kuuta. Välimatkat ovat lyhemmät. Minähän elän yksin. 5) Mummot eivät saa liiaksi avautua henkilökohtaisista asioistaan tai ongelmistaan. Olin 12-vuotias, kun talvisota marraskuussa vuonna 1939 alkoi. Se olisi toiveideni täyttymys, nähdä vanhat paikat. Haaveista Haaveeni ovat aika pieniä, arkisia. 7) Mummot ovat nykynaisia ahkerampia. Mutta nykyihmisillä on omat kironsa. Suorakin olen, joskus jopa niin suora, että nuoremmatkin ihmiset säikähtävät suoruuttani, Pölönen hymyilee. Menneisyyden muistelusta Menneisyydessä on paljon asioita, joita en haluaisi välttämättä muistaa. 13-vuotiaana uitin " ". Bussimatka Lieksaan sairaalaan kesti kaksi tuntia. Kyllä meidän vanhempien ihmisten pitäisi uskaltaa jakaa asioitamme. Heti kun joku pistää kahvit pöytään, niin muistot heräävät ja suuni alkaa käydä. Ajattelin, että jääkööt siihen. Muistan, kuinka pomo nauroi myöhemmin epäilleensä, että söin osan lätyistä, kun loppuaikoina niitä syntyi niin vähän. Häneen mukaansa 1): Mummot ovat joko "viisaita, elämänkoneita tietäjiä" tai sitten valittavia vanhuudenhöperöitä. Minä sain vanhemmiltani ankaran siveellisen kasvatuksen, ja sanon suoraan, että minua hirvittää tämä nykynuorten, varsinkin tyttöjen, vapaamielisyys. Vanhempani pelkäsivät hirveästi meidän lasten puolesta. Pystyn puhumaan pahoistakin asioista, vaikka ei se aina hyvältä tunnu. Hän oli sodassa viisi vuotta. Myöhemmin meille syntyi vielä seitsemän lasta. " Vanhemmat olivat ankaria ja kuri piti olla. Lapset tekivät pienestä pitäen töitä. Tyttöni kävi jokin aikaa sitten siivoamassa kaappejani, ja heitti suuren määrän turhaa tavaraa menemään. Jatkosodasta muistan sen, kun venäläiset tappoivat kotitaloni vieressä rivillisen miehiä. Mummo ei saa missään nimessä olla pinnallinen, eikä haaveilla turhista. Isälläni lensi puulastu silmään ja silmä sokeutui, kun hän ei ehtinyt tarpeeksi nopeasti sairaalaan. tukkeja Enosta Pieliseen. · 8 lasta, joista 7 elossa · tehnyt 12 vuotta töitä Saarioisilla · paljon palkintoja erilaisista hiihtokilpailuista · lempiharrastus edesmenneen miehen kanssa: hiihto ja pilkillä oleilu. Jäin tuijottamaan kuuta, matot livahtivat kädestä maahan. Aamulla heräsin lypsämään. Mies kuoli kymmenen vuotta sitten. Tuttavani lähti työstämään kirjaa muutamasta "mummouteen" liittyvästä perusstereotypiasta. Mies oli metsätöissä Venäjän rajalla ja olin yksin lasten kanssa kotona. Valokuvia on kaappi täynnä, posliinienkeleitä jos jonkinlaiseen lähtöön. Meitä edellisten sukupolvien ihmisiä ei kukaan oikein opettanut puhumaan, eivät terapeutit tai elämäntapaval- " Sirkka Pölönen · syntynyt 19.5.1927 Pielisjärvellä Pohjois-Karjalassa, josta muutti myöhemmin Lihasulan kautta Sahalahteen · naimisiin Jalmari Pölösen kanssa vuonna 1945. Kyllä sitä vapaa-aikaa olisi voinut vähän enemmän nuoruudessanikin olla. 8) Mummot keräävät tavaraa pahan päivän varalle. Kerran vein mattoja ulos iltamyöhään. Pienituloisen " Ylimääräisestä tavarasta On minulla jonkin verran pikkutavaraa
Näkemyksen lisäksi Salmiselle on kertynyt myös menestystä. klo 18-19. Raijalle p. to 29.3. aikataulu: KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. 040-539 7216. KLO 14.15. C-pojat saattavat saada riveihinsä muutaman minipoikavahvistuksen. Tanssilajeina tunneilla tulevat tutuiksi samba ja cha-cha, merengue, jive ja salsa, rumba, bachata, reggaeton sekä tango eikä osallistuminen edellytä niiden osaamista. 23% TILAUSHINTA 78,50 Hinta sisältää alv. Kahvitarjoilu. Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi Avoimia työpaikkoja Kangasalla: RAKENNUSMIEHEN TYÖSUHDE (2 kpl) YHDYSKUNTATEKNIIKAN SUUNNITTELIJAN TYÖSUHDE (jatkettu hakuaika) SÄHKÖASENTAJAN TYÖSUHDE TALOTEKNIIKKAINSINÖÖRIN/ -TEKNIKON TYÖSUHDE Tarkemmat tiedot, hakuohjeet ja sähköinen hakulomake löytyvät Kangasalan kunnan sähköisestä rekrytointijärjestelmästä osoitteesta www.kangasala./avoimet-tyopaikat Kangasalan kunta, PL 50, 36201, 03 5655 3000, Kangasala.fi Luja-Lukon C-pojat isännöivät aprillipäivänä kauden päätösturnausta Pälkäneellä Junnujen koripallosarjat päättyvät viikonloppuna Pälkäneen Luja-Lukon C-pojat ja mikropojat päättävät koripallon sarjakautensa sunnuntaina kotisalilla. Vuodesta 2008 hän on hallinnut suvereenisti omaa sarjaansa ja voittanut SM-kullan sekä vasemman että oikean käden väännöissä yhtä työtapaturmaa lukuun ottamatta. Pälkäneen Kansalliset Seniorit ry. Kokoont. Kirpputori Honkalassa la 7.4. Luja-Lukon pelaajat alkoivat saada onnistumisia, ja muun muassa Oskari Päärni pelasi varsin mainion pelin. Luennoimassa keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Seppo Saarelainen. Runopiiri ti 27.3. Voima on kehittynyt, kisakokemusta tulee jatkuvasti lisää ja taidotkin kasvavat, hän myöntää. Ilmoittaudu puh. Kello 14 alkavassa päätösottelussa Luja-Lukko pelaa Forssaa vastaan. klo 14. Kuhmalahden Kisa. Luento on maksuton ja avoin kaikille. Kok. Tervetuloa. Gospel-lattareita Pälkäneellä Pälkäneen seurakuntatalolla lauantaina 31.3. Suomessakin käynnistyy kesän korvalla monesta osakilpailusta koostuva Suomi-cup, mutta sen Salminen ottaa enimmäkseen osana harjoituskuuria. SM-kisojen jälkeen on pikkuisen huilattu, ja tuleva harjoitusohjelma selviää tässä lähiaikoina. Kaikenikäiset naiset pääsevät liikkumaan oman kunnon mukaan kello 1316. : Kuhmalahti kk klo 17.00, Pohja 17.10. 255 6677 YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös Nokian, Bridgestone, Firestone... Pälkäneen torilla klo 8-10, Luopioisten torilla klo 11-12, Rautajärvellä klo 12.30-13, Pohjassa klo 13.30-14, Kuhmalahden kirkolla klo 15-16, Sahalahdella klo 16.30-17 Puh. Luento järjestetään yhteistyössä Valkeakosken Hengitysyhdistys ry:n ja Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistyksen kanssa. Kahvittelu alkaa jo klo 11. klo 12.00. Sen alkajaisiksi kotijoukkue kohtaa kello 10 Tampereen NMKY:n. kello 13 alkaen voi kokeilla uudenlaista liikkumisen iloa ohjaaja Asta Lehtimäen johdolla. klo 19 Aitoon Pysäkki Miemolantie 7. oma kuula mukaan, Tiinalla (040-7011020) muutama lainakuula. Kostian veneseura ry KEVÄTKOKOUS Eija ja Bo Lindin kesämökin rannassa lauantaina 31.3. Pysäkillä. Muistikerho kokoontuu Osuuspankilla to 29.3. eläkeläiset ry. Hänelle ei tullut SM-kisoissa yhtään tappiota. 9 % Pirkanmaan Lehtipaino, 2012. Maanantai 26.3.2012 Sahalahtelainen Juha Salminen (oikealla) lunasti jälleen paikan kädenväännön MM-kisoihin. SELKÄYHDISTYS ALOITTAA VESIJUMPAN PERJANTAINA 20.4. Kello 13 aloitetaan alkeilla ja tasatunnein tulee lisää haastetta. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.fi Aukioloajat: ma, ti, to ja pe klo 6-21, ke klo 13-21, la ja su klo 10-18. Ykkönen kahdella kädellä Jani Oksanen Sahalahtelaisella Juha Salmisella on takana jo kuusi aktiivista vuotta kädenväännön maailmassa. Vuonna 2010 Salminen jäi oikealla kädellä hopealle. 040-7693482. Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. C-pojat 2. Sitä sijoitusta lähdetään parantamaan, Salminen ennakoi. menn. Puoliajalla salolaiset johtivat pisteellä, mutta Luja-Lukon prässipeli onnistui mainiosti, ja hyökkäyspäässäkin heitto kulki niin, että pälkäneläiset kirivät päätösjaksolla ohi ja 5852 voittoon. Sitä paitsi jos MM-kisoihin aikoo, kyllä nämä kisat pitää tähän malliin hoituakin. Miel. Las Vegasissa viime kerralla olin oikealla kädellä kymmenes. Kangasalan Sit. Tunteja järjestetään säännöllisesti ympäri Suomen ja nyt yhden iltapäivän ajan myös Pälkäneellä. C-poikien jälkeen tulessa ovat mikropojat. He haastavat kakkosdivisioonan viimeisessä pelissä kello 16 Tampereen Pyrinnön. Neuvon ja ohjaan muita, se on pienemmässä ryhmässä helpompaa kuin yhteisen harjoitusvuoron aikana. Sarjan kärkijoukkue prässäsi niin ahnaasti, ettei parhaan puhtinsa menettänyt Luja-Lukko tahtonut päästä pois omalta kenttäpuoliskoltaan. Perniö otti luulot pois ja vei avausjakson reilun 20 pisteen erolla. ke 28.3. Pälkäneen maa- ja kotitalousnaiset. Kun tasoero oli tullut selväksi, eikä ottelun voittajasta ollut epäselvää, perniöläiset antoivat vastustajalle hieman pelitilaa. Mukaan ovat tervetulleita muutkin kuin kädenväännön parissa aiemmin viihtyneet. Myös sipulia ja porkkanaa PERUNOITA Ti 27.3. Tulos saa Salmisen tyytyväiseksi, mutta ei vielä kiljumaan riemusta. Se meni niin kuin suunnittelinkin, harjoiteltu oli niin että kunto olisi kohdallaan. Matka Päivätansseihin Keurusselälle 11.4., perillä mahdollisuus lounastaa. Ilm. Ilmestyy maanantaisin ja torstaisin. Minipoikien ykkösdivisioonakausi päättyy jo edellispäivänä, ja siksi sunnuntain pelit tarjoaisivat tulevan kauden C-pojille mainion mahdollisuuden kokeilla kykyjään hieman isompien joukossa. Aitoon VPK. Tämä kostautui toisessa ottelussa Perniön Urheilijoita vastaan. Käyntiosoite: Postiosoite: Onkkaalantie 58 PL 16, 36601 PÄLKÄNE Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 Kotisivu: www.shl.fi Sähköpostiosoite: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi Avoinna: kepe klo 916 (mati vain ajanvarauksesta) tommi.liljedahl@shl.fi Puhelin: 03 539 9800 fax: 03 539 9888 ISSN 0788-8279 Levikki: 5 692 kpl (LT 2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi ILMOITUSHINTA 1,07 /pmm etusivu 1,54 /pmm takasivu 1,18 /pmm kuolinilmoitukset 1,12 /pmm Hintoihin lisätään alv. Aiheena suven ja runon päivän runojen valinta. klo 10-13. klo 18-19.30 Valkeakoski-opiston luentosali, Kauppilankatu 2 . Hiljattain kisatuissa tämän vuoden SM-kilpailuissa Salminen jatkoi menestyksekästä sarjaansa uudella tuplakullalla. MM-menestyksestä väännetään Brasiliassa syksyllä. Luopioisten Martat. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokoont. Toiminnalla halutaan madaltaa osallistumiskynnystä ja tarjota lisää harrastusmahdollisuuksia Sahalahdelle. SPR:n Luopioisten osasto. Luja-Lukon C-pojat vahvistivat toiseksi viimeisessä turnauksessa asemiaan lohkon keskikastissa. Joukkue otti maukkaan voiton Salon Vilppaan kakkosjoukkueesta. Kaikki mukana olleet seitsemän poikaa pistivät itseään hyvällä asenteella likoon. Kahvakuulailua Pentosalissa ke 28.3. Hyrsylän Mutkaan/ Aira Samulin. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja kysymyksiä uudistuksesta. Ensin menemme kuitenkin klo 18.30 Printscorpio:lle Urheilukentäntie 6 jossa esittelykierros ja sen jälkeen kok. 0400-951878/Arja. Gospel-liikuntatunneilla liikutaan iloisesti ilman suorituspaineita. Opetus maksaa kaksi euroa tunnilta, kaikki kolme tuntia vitosen. Oman harjoittelun ohessa Salminen on lupautunut edistämään kädenvääntökulttuuria Sahalahdella. Lahden kaupunginteatteriin lähtö to 29.3. klo 19 Säästöpankin kokoustiloissa. PILKKIKILPAILUT klo 10-12 samassa paikassa. klo 11.30. 9 kertaa, hinta 45 . Kukkian Koukku. Gospel-lattarit ovat Asta Lehtimäen vuonna 2007 ideoima tanssitunti, jossa virkistävään tanssiin yhdistyy Jumalan hyväksyvä rakkaus ja armollisuus. Päivän retki la 14.4. Perniö vei pelin lukemin 9757. Pälkäneen Eläkeläisten kerho kokoontuu paloasemalla to 29.3. Seuran pilkkimestaruuskilpailu, samalla cup 3, la 31.3. divisioona, alempi jatkosarja PeU-Basket FoKoPo TuNMKY PäLuLu Vilpas 2 TaNMKY Korihait RaPy Pyrintö-99 BC Sisu Vilpas 3 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 6 6 5 5 5 4 3 1 1 1 1 2 2 3 3 3 4 5 7 7 7 716385 651374 571439 518467 648398 409522 472438 513511 275702 375565 301648 14 12 12 10 10 10 8 6 2 2 2 Valkeakoski-opisto tiedottaa: Astma -luento Valkeakoskella 26.3. Mukaan kaikki jäsenet. Sen sijaan sarjan kärkijoukkue Perniö ei antanut Luja-Lukolle pelitilaa, vaan vei voiton näytöstyyliin. 10.4. Rautahovilla klo 8.30. Salminen on ohjaajana yhdessä ryhmässä, joka kokoontuu kerran kuussa Sahalahden kuntosalilla. Vanhoilla pohjilla mennään pitkälti ja keskitytään niihin heikoimpiin osa-alueisiin. Vilpas-peli oli alusta loppuun tasainen ja tiukka kamppailu. Pöytävaraukset Heliltä p. Ilm. 255 6677 YLI 60 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös Nokian, Bridgestone, Michelin ym... van gogh, matilda, nikola, siikli, pito, rosamunda, timo, puikula ym. TERVETULOA! Hallitus Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä! KOKOUS! KOTIMAISET TYYPPIHYVÄKSYTYT UUSIONASTARENKAAT 175/65-14 248,- 185/65-14 248,185/65-15 258,- 195/65-15 258,205/55-16 328,- 205/60-16 348,195/70-15 C 298,- 215/65-16 C 368,RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. 0400-959 400/Kulkki Kangasalan kunta tiedottaa Kangasalan kunta järjestää kaikille avoimen KESKUSTELUTILAISUUDEN koskien kunta- ja palvelurakenneuudistusta valtuustosalissa torstaina 29.3.2012 klo 18.00 alkaen. Lisätietoa saa Marianne Jaakkolalta tai Pälkäneen seurakunnan nettisivuilta. Aika staattista treeniähän se on. Hänen tamperelainen seuransa Nääsvääntö halusi jalkauttaa jäsentensä tietotaitoa ja jakoi jäsenistön pienempiin harjoitusryhmiin. Taso on siellä tosi kova. Sahalahden salille SM-menestyksen myötä MMkisatkin ovat tulleet Salmiselle tutuiksi viime vuosina, ja sama kunnia on edessä tänäkin vuonna. Kuhmalahden kotiseutuyhdistys. Aprillipäivä Pälkäneen yhteiskoululla käynnistyy C-poikien kakkosdivisioonan alemman jatkosarjan päätösturnauksella. Kyllähän siinä ajassa pääsee jo vähän näkemystä tulemaan hommiin. 0440 638 961 tai marjaliisa.tampere@gmail.com 17 ETSITKÖ KOKOUS-, KOULUTUS- TAI JUHLATILOJA! Kuohun Sali (100 henk.) ja Kuohun Kabinetti (14 henk.) varattavissa puh. klo 17 srk-keskuksen alakerrassa. Pääpaino ennen syksyä on tiukassa harjoittelussa; kilpailutuntuma pysyy yllä lähinnä ulkomailla järjestettävissä kisoissa. 0400 515 611. Kevään vauvauintiryhmissä (6-14 kk) ja aikuisten uimakouluissa on vielä tilaa. Sisäänpääsy allasosastoille ma-pe klo 19.45 ja la-su klo 16.45 saakka Kirkkojärventie 4, Kangasala, p
18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kadonneen jäljillä 21.00 C.S.I. Pojat 1) Mikko Hakala 280 g, 2) Väinö Haaja 50 g, Veeti Haaja, Paavo Sjöstedt, Eemeli Rulja , Scott Luck, Nicholas Luck, Mikael Vanajoki. 14.05 Hännänheiluttajat 14.35 Isän suusta 15.05 Idols 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Ostoskanava 13.00 Lääkärit 14.00 Mitä tänään syötäisiin. Tytöt 1) Anni Hakala 300 g, 2) Tiia Heinonen 50 g, 3) Helena Sjöstedt 30 g, 4) Monika Vanajoki 10 g, Ronja Rulja. Sarjoja kisassa oli neljä: naiset, miehet, pojat ja tytöt. Naiset 1) Leena Kortelahti 1320 g, 2) Ulla Sikiö 1240, 3) Sirkka Peltola 660, 4) Anna-Liisa Martikainen 650, 5) Mirja-Liisa Sulander 100. Miehet 1) Timo Kollanen 2010 g, 2) Isto Kollanen 1330, 3) Antero Hämäläinen 1080, 4) Antti Hakala 850, 4) Jani Körhämö 850, 6) Simo Hakala 710, 7) Jorma Martikainen 680, 8) Jaakko Sjöstedt 380, 9) Matti Rulja 370, 10) Pauli Sjöstedt 270, 11) Tapio Körhämö 250, 12) Jarkko Hanninen 220, 13) Ara Vanajoki 30, 14) Màrton Golubov 10, Jorma Heinonen, Jarmo Aho, Kauno Sairiala. Miehet 1) Raimo Leskinen 7320 g, 2) Raimo Riikoneen 6200, 3) Tauno Riihiranta 3260, 4) Eero Koivulahti 2980, 5) Heikki Sikiö 2920, 6) Erkki Vesanen 2900, 7) Keijo Helenius 1840, 8) Heikki Sulander 1400, 9) Antero Hämäläinen 1120, 10) Toivo Hölli 1080, 11) Matti Siurola 920,. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen talvipäivää vietettiin Aitoon Koulutuskeskuksen rannassa. Pienin kala: Jorma Martikainen 9,5 cm. TV 3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. Pälkäneen Pilkkijät ry:n 4. Päivä oli aurinkoinen, mikä innoitti noin 80 henkeä paikanpäälle. Naiset 1) Anna-Liisa Martikainen 250 g, 2) Kyllikki Hakala 160 g, 3) Arja Rulja 130 g, 4) Taimi Kollanen 80 g, 5) Mervi Körhämö 40 g, 6) Jaana Körhämö 10 g, Anja Körhämö, Sanna Teivaala-Luck, Aino Hokkanen, Taina Ahmala. 18 Maanantai 26.3.2012 TV-VIIKKO 26.3.-1.4. MAANANTAI TV 1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Luontohetki: Veden maailma 10.00 Etelämeren ulapoilla 10.50 Kansallismaisemat: Väisälänmäki 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Arto Nyberg 12.30 Vielä virtaa (S) 13.00 Anna-Liisa 14.20 Omakuva 14.25 Sydämeen kätketty 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Kuka oikein olet?: Bror-Erik Wallenius 16.25 Kuningaskuluttaja 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Viidakkoperhe (7) 17.55 Kohtaamisia: Bob Marleyn kappale 18.00 Yle Uutiset 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Hirmuliskot pakokauhun vallassa 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kaksi miestä Kiinasta 22.25 Kotikatsomo: Kymenlaakson laulu (16) 23.30 Apinatasavalta 23.45 Oddasat 0.00 Uutisikkuna TIISTAI TV 1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Kuningaskuluttaja 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.50 Kansallismaisemat: Oulankajoki 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Etelämeren ulapoilla 12.10 Luontoretkellä: Talvikuvia 12.30 Vielä virtaa (S) 13.00 Pekka ja Pätkä mestarimaalareina 14.15 Eläinten elämää maalla ja merellä 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Tosi tarina: Kurkikuiskaaja 16.25 Antiikkia, antiikkia 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta 19.50 Maailman matkailuaarteet 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Suuria odotuksia (12) 21.55 Voimala 22.45 Yle Uutiset 22.50 Prisma: Hirmuliskot pakokauhun vallassa 23.40 Oddasat 23.55 Uutisikkuna TV 2 4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Anniina Ballerina 7.06 Muista laulaa 7.12 Pikku Toni 7.17 Sirkus Temppula 7.23 Norsulan perhe 7.35 Kyllä Kasper osaa 7.40 Humps 7.48 Neppajymykerho 7.57 Utelias Vili 8.20 Galaxi 8.21 Animalia 8.45 Hemmot 8.50 Lentävät lääkärit (7) 9.40 Matkapassi: Wien 10.35 Matkantekoa Hurtigrutenilla 11.05 Ruokatiedettä 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Pressiklubi 12.25 Mansikkapaikka 13.15 UMK2012: UMK2012: Robin, Frontside Ollie 13.20 Kesätorppa kuntoon 13.49 Veljesten keittiössä 14.19 Erätulilla 14.49 Uusi päivä (S) 15.17 Uusi päivä (S) 15.45 Uusi päivä (S) 16.15 Sydänmailla (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Galaxi 18.01 Tero hoitaa 18.09 Taikaplaneetta 18.25 Kapteeni Kari 18.30 Laura kesäleirillä 18.56 Pat & Stan 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Soramonttuprinsessat 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Pasila (12) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.05 Onnenkantamoinen (12) 22.50 True Blood (16) 23.45 Uutisikkuna TV 2 4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Turilas ja Jäärä: Mikropiiri 6.59 Musavideot: Isä 7.02 Timppa 7.13 Ota banaani! 7.19 Hanna Ankka 7.31 Havumetsän elämää 7.41 Sammakko ja ystävät 7.48 Neppajymykerho 7.55 Utelias Vili 8.20 Galaxi 8.21 Tallitytöt 8.29 Taikaplaneetta 8.42 Viidakkojytä 8.50 Lentävät lääkärit (7) 9.35 Yle Uutiset Uusimaa 9.45 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 9.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.05 Yle Uutiset Häme 10.15 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.45 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.55 Oddasat 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Huuto tuuleen 12.50 UP: Vihreät valot - Kevääksi 12.55 Eläinsairaala 13.25 Iloa puutarhasta 13.55 Keittiössä tuoksuu ruoka 14.25 Soramonttuprinsessat 14.55 Muuttohaukantie 15.25 Mestari 15.55 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma 16.15 Sydänmailla (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.55 Heikot jäät 18.00 Galaxi 18.01 Velhot, jätit ja susihukkaset 18.13 Karvinen 18.30 Uusi päivä (S) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Akuutti 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Rakas naapuri (12) 20.55 Ruokatiedettä 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestareiden liiga 23.50 Sisu - kohti Lontoota 0.20 Jalkapallon Mestareiden liiga 0.50 Uutisikkuna Haltian kyläläiset valmistautumassa kisaan. Anni Hakala voitti kaksi sarjaa Haltian pilkkikisoissa Haltialaiset elvyttivät jälleen pilkkikisat muutaman vuoden tauon jälkeen. 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Ostoskanava 13.00 Lääkärit 14.00 Mitä tänään syötäisiin. Parituntisen kisan jälkeen saatiin nauttia Heinosen perheen maittavista tarjoiluista ja kylänillin antimista. Miami (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ratkaisija (12) 23.35 Kovat kaulassa 0.35 Jokakoti.fi 1.05 Älynväläys 2.05 MTV3 Chat TV 3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pientä pintaremonttia 21.00 Helsingin herra 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. sarjakisa 18.3. 14.05 Amazing Race 15.05 Miehen puolikkaat 15.35 Kadonneen jäljillä 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Miami (12) 23.35 Paljastavat valheet 0.35 30 Rock (S) 1.05 Älynväläys 2.05 MTV3 Chat NELONEN 6.00 Ostosruutu 6.20 Ostosruutu 6.40 Ostosruutu 7.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 7.25 Disney esittää: Vaihdokit 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Häntä pystyyn 8.25 Jonas (7) 8.55 Huippukokki lähtee maalle 9.25 Reissussa lasten kanssa 10.00 Bella 10.30 Hyvän mielen remontti 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Reissussa lasten kanssa 13.35 Bella 14.05 Hyvän mielen remontti 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Outo, uusi elämä (7) 17.05 Nelosen sää 17.10 Pulmuset 17.45 Faces 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 Matkaoppaat 19.30 Homma haltuun 20.00 Huippumalli haussa (S) 20.57 Keno 21.00 Täydelliset naiset (12) 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.35 Sinkkuelämää (12) 23.05 Nelosen uutiset 23.15 Nelosen sää 23.20 Valio juustoklassikkoleivät 23.25 Frasier 23.55 Pulmuset 0.25 Aavekuiskaaja (12) 1.20 Kylmä rinki (16) 2.30 Älypää-TV NELONEN 6.00 Ostosruutu 6.20 Ostosruutu 6.40 Ostosruutu 7.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 7.25 Disney esittää: Vaihdokit 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 7.55 Häntä pystyyn 8.25 Jonas (7) 8.55 Huippukokki lähtee maalle 9.25 Reissussa lasten kanssa 10.00 Bella 10.30 Hyvän mielen remontti 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Reissussa lasten kanssa 13.35 Bella 14.05 Hyvän mielen remontti 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Pulmuset 17.45 Mitä tuli tehtyä 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 Matkaoppaat 19.30 Homma haltuun 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 4D: Maailman lyhyin mies 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Valio juustoklassikkoleivät 23.20 Frasier 23.50 Pulmuset 0.20 Start! 0.50 Greyn anatomia (12) Kisojen nuorin osallistuja Mikael Vanajoki Tampereelta. kuului muun muassa pilkkisat. Haltian pilkkikisa 17.3. 1) Jari Rämö 10250 g, 2) Raimo Leskinen 8980, 3) Jari Kokkola 7270, 4) Seppo Mäkinen 6360, 5) Keijo Hiitiö 5560, 6) Raimo Riikonen 5380, 7) Juhani Sorrela 3010 8) Asko Visala 2040. Jäälle saapuikin kyläläisiä paljon ja pilkkijöitäkin noin 40 henkeä. Ohjelmaan Unkarilaisen Màrtonin ensimmäinen kerta pilkillä ja komea saalis. Suurin kala: Anni Hakala 170 g. Tyttöjen voittaja Anni Hakala sai myös kisan suurimman kalan
Toivemusiikkia. 14.05 Samaa sukua (7) 15.05 Ensisilmäyksellä (7) 15.35 Pientä pintaremonttia 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Linnan tähdet 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hjalliksen kanssa 23.05 Conan - barbaari (16) 1.35 Älynväläys 2.35 UEFA Europa League huippuhetket 3.05 MTV3 Deitti TV 3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Ostoskanava 13.00 Lääkärit 14.00 Mitä tänään syötäisiin. Maanantai 26.3.2012 19 RADIO TELEVISIO-VIIKKO 26.3. 14.00 Jamie Oliverin etniset herkut 15.05 Middle (S) 15.35 45 minuuttia 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Ohjeet: http://www.radiosun.fi/ohjelmatiedot 15.00 STT:n uutiset 16.00 Paikallisuutiset ja sää 16.30 Menovinkit 17.00 STT:n uutiset ja sää 18.00 STT:n uutiset ja sää 22-23 Löylyn henki 23.00 SUN illat SUNNUNTAI 1218 11.20 12.00 12.30 13.00 14.00 14.30 15.00 16.00 16.30 17.00 18-24 18.00 18.05 19.00 SUN Sunnuntait Eijan keittiö uusinta STT:n uutiset ja sää Menovinkit STT:n uutiset ja sää STT:n uutiset ja sää Viis siitä -kilpailun uusinta STT:n uutiset ja sää STT:n uutiset ja sää Stailauskoulu osa 10 uusinta STT:n uutiset ja sää SUN ILLAT STT:n uutiset ja sää SUN Suosikitlistan uusinta Viikon artisti/Eija Kantola uusinta. 14.05 Kadonneen jäljillä UK 15.05 Rita Rocks (S) 15.35 Linnan tähdet 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. New York (16) 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknari 23.05 Myytinmurtajat 0.10 Prisoner (2009) 1.10 30 Rock (S) 1.40 Älynväläys 2.40 MTV3 Deitti TV 3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Ostoskanava 13.00 Lääkärit 14.00 Mitä tänään syötäisiin. 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Ostoskanava 13.00 Lääkärit 13.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Idols tekee hyvää 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hockey Night 22.45 MM-ralli 22.55 The Walker - seuralainen 1.05 Murhavaisto (12) 2.05 MM-ralli 2.35 MTV3 Deitti SUN AAMUT/Uotilan leipomo STT:n uutiset ja sää Liikenne- ja kelikatsaus STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää Aluekatsaus/ Lempäälän-Vesilahden Sanomat Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Aamukampa TYYLIÄ TÖIHIN/Jämi STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää SUN ILTAPÄIVÄ/Ikaalisten kylpylä STT:n uutiset ja sää Torstaitarina/Pekka Santonen STT:n uutiset ja sää Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Liikenne- ja kelikatsaus Paikallisuutiset ja sää STT:n uutiset ja sää SUN ILLAT/Ballot Ideapark PERJANTAI 6-11 7.00 7.45 8.00 9.00 9.30 10.00 10.15 10.30 11.00-13 11.00 12.00 13-17 13.00 14.00 14.45 15.00 15.15 15.30 16.00 17.00-22 17.00 17.15 18-22 22-24 SUN AAMUT/Uotilan leipomo STT:n uutiset ja sää Liikenne- ja kelikatsaus STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää Aluekatsaus/Akaan Seutu STT:n uutiset ja sää Menovinkit Aamukampa TYYLIÄ TÖIHIN/Jämi STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää VAPAALLE/Ikaalisten Kylpylä STT:n uutiset ja sää STT:n uutiset ja sää Stailauskoulu osa 10 STT:n uutiset ja sää Menovinkit Liikenne- ja kelikatsaus Paikallisuutiset ja sää Viihteelle STT:n uutiset ja sää Radio TOP 20-lista Toivemusiikkia. 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 45 minuuttia 21.00 C.S.I. Ohjeet: http://www.radiosun.fi/ohjelmatiedot Viihteelle-jatkot -toivemusiikkia NONSTOP LAUANTAI NELONEN 6.00 Ostosruutu 6.20 Ostosruutu 6.40 Ostosruutu 7.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 7.25 Disney esittää: Vaihdokit 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Häntä pystyyn 8.25 Waverly Placen velhot 8.55 Huippukokki lähtee maalle 9.25 Reissussa lasten kanssa 10.00 Bella 10.30 Hyvän mielen remontti 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Reissussa lasten kanssa 13.35 Bella 14.05 Hyvän mielen remontti 14.35 Annan mehukas keittiö 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Pulmuset 17.45 Hyvät ja huonot uutiset 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 Matkaoppaat 19.30 Homma haltuun 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds - FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Once Upon a Time in Mexico (16) 0.05 Nelosen uutiset 0.15 Nelosen sää 0.20 Valio juustoklassikkoleivät 0.25 Frasier 0.55 Pulmuset 1.25 Cleaner (16) NELONEN 6.00 Ostosruutu 6.20 Ostosruutu 6.40 Ostosruutu 7.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 7.25 Disney esittää: Vaihdokit 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Häntä pystyyn 8.25 Jonas (7) 8.55 Huippukokki lähtee maalle 9.25 Reissussa lasten kanssa 10.00 Bella 10.30 Hyvän mielen remontti 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Reissussa lasten kanssa 13.35 Bella 14.05 Hyvän mielen remontti 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Pulmuset 17.45 Sokkokokki 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 Matkaoppaat 19.30 Homma haltuun 20.00 Faces 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Valio juustoklassikkoleivät 23.20 Frasier 23.50 Pulmuset NELONEN NELONEN 6.00 Ostosruutu 7.00 Ostosruutu 8.00 Lego Ninjago 8.15 Lego Ninjago 8.30 Elixir 9.00 Elixir - Yli esteiden 9.30 Start! 10.00 Matkaoppaat 10.30 Matkaoppaat 11.00 Matkaoppaat 11.30 Matkaoppaat 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Eläintarhojen elämää 13.00 Eläintenpelastustiimi (7) 13.30 Homma haltuun 13.55 Homma haltuun 14.25 Homma haltuun 14.55 Homma haltuun 15.25 Waverly Placen velhot (7) 15.55 Elokuva: Alvin ja pikkuoravat (S) 17.45 Usko tai älä (12) 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 Hauskat kotivideot 20.00 Mitä tuli tehtyä 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (16) 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Valio juustoklassikkoleivät 23.35 Havaiji 5-0 (12) 0.35 Elokuva: Glass House - Painajainen sijaisperheessä 2 (16) 2.30 Älypää-TV NELONEN 6.00 Ostosruutu 7.00 Ostosruutu 8.00 Hurja remontti 8.55 Unitupa 9.25 Unelmien talo 9.55 Animal Planet: Urhea eläintarha 10.55 Eläintenpelastustiimi (7) 11.25 Eläintenpelastustiimi 11.55 Elixir 12.25 Elixir - Yli esteiden 12.55 Frasier 13.25 Frasier 13.55 Frasier 14.20 Frasier 14.50 Lapsuuteni luuserina (7) 15.20 Puolivahingossa (7) 15.50 Outo, uusi elämä (7) 16.45 The Voice of Finland 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 MasterChef Suomi 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Twilight - Uusikuu (12) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Valio juustoklassikkoleivät 23.55 Big Love (12) 1.05 Cleaner (16) 2.05 Täydelliset naiset (12) 3.05 Älypää-TV 6.00 Ostosruutu 6.20 Ostosruutu 6.40 Ostosruutu 7.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 7.25 Disney esittää: Vaihdokit 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Häntä pystyyn 8.25 Waverly Placen velhot 8.55 Annan mehukas keittiö 9.25 Reissussa lasten kanssa 10.00 Bella 10.30 Hyvän mielen remontti 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Reissussa lasten kanssa 13.35 Bella 14.05 Hyvän mielen remontti 14.35 Annan mehukas keittiö 15.05 Sinkkuisä Gary (S) 15.35 Lapsuuteni luuserina (7) 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Puolivahingossa (7) 17.45 Dr. Phil 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Valio juustoklassikkoleivät 19.03 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Petollinen suhde (12) 0.10 Nelosen uutiset 0.20 Nelosen sää 0.25 Valio juustoklassikkoleivät 0.30 4D: Maailman lyhyin mies 1.25 Elokuva: Black Dynamite - yhden miehen armeija (16) 3.15 Melrose Place (12) SUN Viikonlopun tarjoaa Kauppakeskus ELO 8.00 Nostalgia-aamu 9-15 SUN Lauantait 9.00 STT:n uutiset ja sää 9.05 Markkinatori numerossa 0700-97 234 (5,05 e/puhelu) 10.00 STT:n uutiset ja sää 10.15 Eijan keittiö 10.30 Lauantaikisa/Salaoven takana 11.00 STT:n uutiset ja sää 12.00 Paikallisuutiset ja sää 12.30 Menovinkit 13.00 STT:n uutiset ja sää 13.30 Viis siitä -kilpailu 14.00 STT:n uutiset 15-22 Tähtilamppu. - 1.4. KESKIVIIKKO TV 1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Luonto herää unestaan 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.50 Kansallismaisemat: Hailuoto 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Aamusydämellä 12.15 Seniori työssä 12.30 Vielä virtaa (S) 13.00 Kuningas kulkureitten 14.20 Eläinten elämää maalla ja merellä 14.30 MOT 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Elämän mahti 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historiaa: Maon henkilökultti 19.55 Naistenosasto B4 (12) 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Mielen lukot (16) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Chile, vuosi onnettomuudesta 0.05 Oddasat 0.20 Uutisikkuna 96,7 MAANANTAI TORSTAI TV 1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 MOT 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.50 Kansallismaisemat: Pohjois-Karjalan vaarakylät 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio 12.35 Vielä virtaa (S) 13.05 Lumisten metsien tyttö 14.25 Talouselämäni 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Taitoluistelun MM 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Vanha suola janottaa 19.30 Kuningaskuluttaja 20.00 Kotikatu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Taitoluistelun MM 23.20 Yle Uutiset 23.25 Stuart Shorterin takaperoinen elämä (16) 0.55 Oddasat 1.10 Uutisikkuna PERJANTAI TV 1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Tosi tarina: Kurkikuiskaaja 10.00 Etelämeren ulapoilla 10.50 Kansallismaisemat: Utsjoki 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio: Talk 12.35 Vielä virtaa (S) 13.05 Tuomari Martta 14.35 Tunturijärvien kalarikkaudet 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Peter Kingdom 19.50 Luonnon ihmeitä 20.00 Kotikatu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Stream 21.30 Strada 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Yle Uutiset 22.55 Ihmiskauppiaat (16) 23.40 Oddasat 23.55 Uutisikkuna LAUANTAI TV 1 4.00 Uutisikkuna 8.00 Yle Uutiset 8.05 Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta 9.00 Yle Uutiset 9.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Apinatasavalta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 A-studio: Stream 12.30 Dokumenttiprojekti: Kaksi miestä Kiinasta 13.25 Kuppikunta 13.45 Gilmoren tytöt (7) 14.25 Portti taivaaseen 15.00 Strada 15.30 Antiikkia, antiikkia 16.00 Neiti Marple (12) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Kotikatu 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuka oikein olet?: Sinikka Nopola 18.45 Avara luonto: Serengetin gepardiperhe 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 Apinatasavalta 21.30 Uutisvuoto 22.00 Viimeistä päivää (16) 22.30 Ryhmä Pullman (12) 23.20 Voimala 0.10 Uutisikkuna SUNNUNTAI TV 1 4.00 Uutisikkuna 8.00 Yle Uutiset 8.05 Avara luonto: Serengetin gepardiperhe 9.00 Yle Uutiset 9.05 Aamusydämellä 9.40 Ruotsalaisia salaisuuksia 9.55 Yle Uutiset 10.00 Martina ja minä 11.00 Yle Uutiset 11.05 Viikko viitottuna 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Naistenosasto B4 (12) 12.30 Prisma: Hirmuliskot pakokauhun vallassa 13.20 Prisma Studio 13.50 Gilmoren tytöt (7) 14.35 Kuka oikein olet?: Sinikka Nopola 15.05 Historiaa: Maon henkilökultti 16.00 Neiti Marple (12) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Antiikkia, antiikkia 18.45 Tosi tarina: Vakavaa pelleilyä 19.15 Luontohetki: Veden maailma 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Uutishuone 21.55 Murha mielessä (16) 23.25 Ykkösaamu 0.05 Uutisikkuna 6 -11 7.00 7.45 8.00 9.00 9.30 9.45 10.00 10.15 10.30 11.00-13 11.00 12.00 13-18 13.00 14.00 14.45 15.00 15.15 15.30 16.00 17.00 18.00 SUN AAMUT/Tampereen Työväen Teatteri STT:n uutiset ja sää Liikenne- ja kelikatsaus STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää Aluekatsaus/Sydän-Hämeen Lehti Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Aamukampa TYYLIÄ TÖIHIN/Jämi STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää SUN ILTAPÄIVÄ/Ikaalisten Kylpylä STT:n uutiset ja sää STT:n uutiset ja sää Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Liikenne- ja kelikatsaus Paikallisuutiset ja sää STT:n uutiset ja sää SUN ILLAT/Ballot Ideapark TIISTAI TV 2 4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.52 Nalle Luppakorva: Kuumetta 7.01 Ariol 7.05 Roope-karhun taikaseikkailut 7.15 Majani 7.18 Samsam: Painajaismainen lapsenvahti 7.27 Maltti ja Valtti 7.37 Pingu: Lahjapaketti 7.42 Neppajymykerho 7.51 Iso maailma 8.20 Galaxi 8.21 Hirveä Henri 8.32 Hemmot 8.34 Karvinen 8.49 Lentävät lääkärit (7) 9.35 Yle Uutiset Uusimaa 9.45 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 9.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.05 Yle Uutiset Häme 10.15 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.45 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.55 Oddasat 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Näin Norjassa 12.05 Tartu Mikkiin 12.55 Kätevä emäntä (7) 13.20 Ensiaskeleita 13.25 Ulkosuomalaisen tarina 13.55 Kotikokit 14.25 Akuutti 14.55 Ajankohtainen kakkonen 15.30 Yle Live: Bright Eyes 16.10 Pat & Stan (S) 16.15 Sydänmailla (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Galaxi 18.02 Dino-Dan 18.30 Uusi päivä (S) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Blogistania 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Taitoluistelun MM 21.00 Tehdas 21.50 Yle Uutiset 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Taitoluistelun MM 23.35 Boardwalk Empire (16) 0.30 Soramonttuprinsessat 1.00 Uutisikkuna TV 2 4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Annin keijukoulu 7.03 Maapallottelua 7.07 Possu Pallero 7.18 Taide on tehtävä 7.24 Katinkontti Remix: Katti raiteilla 7.38 Mio Mao 7.43 Neppajymykerho 7.51 Iso maailma 8.20 Galaxi 8.21 Tero hoitaa 8.29 Operaatio Hurrikaani: Avaruusmurto 8.34 Aivokeskus 8.45 Kapteeni Kari 8.46 Hemmot 8.49 Lentävät lääkärit (7) 9.35 Yle Uutiset Uusimaa 9.45 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 9.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.05 Yle Uutiset Häme 10.15 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.45 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.55 Oddasat 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Matkalla maailmalla 12.00 Matkakassi 12.35 Mansikkapaikka 13.25 Tanskalainen maajussi 13.55 Blogistania 14.25 Pat & Stan 14.35 Bilebändi 2012 : Live! 15.50 Taitoluistelun MM 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Galaxi 18.01 Otetaan uusiks' 18.05 Raimo 18.14 Pikku Nikke 18.30 Uusi päivä (S) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Menestyksen hinta 20.00 Hullu juttu 20.30 Jäynäjäbä (12) 21.00 Kätevä emäntä (7) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.05 True Blood (16) 23.00 Becky ja Steve (12) 23.30 Uutisikkuna TV 2 4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Hemmo Hölmöläinen 6.58 Tuttiritarin lauluja 7.01 Anton Siilinen ratkaisee 7.14 Meillä asuu: Kilpikonna 7.20 Taikakaruselli 7.32 Sirkustelua 7.41 Käytöskukka: Huomaavaisuus 7.46 Pikku Kakkosen posti 7.53 Iso maailma 8.20 Galaxi 8.21 Eläimet töissä 8.29 Raimo 8.36 Kanikenttä 8.49 Lentävät lääkärit (7) 9.35 Yle Uutiset Uusimaa 9.45 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 9.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.05 Yle Uutiset Häme 10.15 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.45 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.55 Oddasat 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Näin Norjassa 12.05 Laila Hirvisaari ja kirjoittamisen polte 12.50 UP: Vihreät valot - Kevääksi 12.55 Jumppa : Joogavenyttely 13.25 Puskuri 13.55 Hullu juttu 14.25 Menestyksen hinta 14.55 Sisu - kohti Lontoota 15.25 Satuhäät 16.15 Sydänmailla (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Galaxi 18.01 Hillitön hotelli: Epäreilua! 18.30 2012 - vuonna nolla (7) 18.55 Sincopats (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla 20.00 Pressiklubi 20.30 Free Radio (7) 20.52 Pat & Stan 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.05 Taitoluistelun MM 23.30 Poliisi-tv 23.55 Pasila (12) 0.20 Uutisikkuna 6-11 7.00 7.45 8.00 9.00 9.30 9.45 10.00 10.15 10.30 11.00-13 11.00 12.00 13-18 13.00 14.00 14.45 15.00 15.15 15.30 16.00 17.00 18.00 SUN AAMUT/Uotilan leipomo STT:n uutiset ja sää Liikenne- ja kelikatsaus STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää Aluekatsaus/Pirkanmaan Sanomat Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Aamukampa TYYLIÄ TÖIHIN/Jämi STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää SUN ILTAPÄIVÄ/Ikaalisten Kylpylä STT:n uutiset ja sää STT:n uutiset ja sää Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Liikenne- ja kelikatsaus Paikallisuutiset ja sää STT:n uutiset ja sää SUN ILLAT/Ballot Ideapark KESKIVIIKKO TV 2 4.00 Uutisikkuna 7.45 Pikku Kakkonen 7.47 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 8.12 Pikku Kakkosen posti 8.19 Maikki ja pelottava Pontso 8.43 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 9.00 Galaxi 9.01 Sherlock Jakki 9.15 Viidakkojytä 9.21 Late lammas 9.29 Asha 9.44 Hirveä Henri 10.00 Muumilaakson tarinoita (S) 10.25 Ruohonjuuritasolla (S) 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Pat & Stan 11.30 Peliuutiset 11.50 Mäkihypyn SM 13.45 Ravisuoran vihjeet 13.55 Akuutti 14.25 Erätulilla 14.55 Yhdistetyn SM 16.12 EURO2012: Jalkapallomakasiini 16.40 Taitoluistelun MM 18.00 Taitoluistelun MM 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.25 Sää 19.30 Bilebändi 2012 : Live! 20.45 Taitoluistelun MM 22.00 Yle Uutiset 22.14 Taitoluistelun MM 23.40 Uutisikkuna TV 2 4.00 Uutisikkuna 7.45 Unna Junná 8.00 Pikku Kakkonen 8.03 Raa Raa, leikkisä leijona 8.15 Lauludiplomi 8.36 Babar ja Badun seikkailut 9.00 Galaxi 9.01 Kapteeni Kari 9.13 Lulu ja lehmä 9.22 Jotain rajaa 9.32 Villi tulevaisuus 10.00 Muumilaakson tarinoita (S) 10.25 Ruohonjuuritasolla (S) 10.30 Zeke ja taikataulu (S) 10.53 Koodinimi Connor (S) 11.17 Mr Bean (S) 11.30 Lehmäjengi (S) 12.45 Bilebändi 2012 : Live! 14.00 Blogistania 14.30 Menestyksen hinta 15.00 Hullu juttu 15.30 Luontokuvaajan matkassa 15.55 Sulkapallon Finnish Open 17.00 Taitoluistelun MM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheilukatu 2 19.30 Tehdas 20.20 Kätevä emäntä (7) 20.45 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma 21.00 Boardwalk Empire (16) 21.58 Yle Uutiset 22.15 Becky ja Steve (12) 22.45 Yle Live: Puu, Puurtinen ja Tervomaa 23.45 Uutisikkuna 6-11 7.00 7.45 8.00 9.00 9.30 9.45 10.00 10.15 10.30 10.45 11.00-13 11.00 12.00 13-18 13.00 14.00 14.45 15.00 15.15 15.30 16.00 17.00 17.15 18.00 SUN AAMUT/Uotilan leipomo STT:n uutiset ja sää Liikenne- ja kelikatsaus STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää Aluekatsaus/Ylöjärven Uutiset Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Aamukampa Maailmanmenoa/Pekka Santonen TYYLIÄ TÖIHIN/Jämi STT:n uutiset ja sää Paikallisuutiset ja sää SUN ILTAPÄIVÄ/Ikaalisten Kylpylä STT:n uutiset ja sää STT:n uutiset ja sää Viikon artisti/Eija Kantola STT:n uutiset ja sää Menovinkit Liikenne- ja kelikatsaus Paikallisuutiset ja sää STT:n uutiset ja sää SUN suosikit -lista SUN ILLAT/Ballot Ideapark TORSTAI 6-11 7.00 7.45 8.00 9.00 9.30 9.45 10.00 10.15 10.30 11.00-13 11.00 12.00 13-18 13.00 13.45 14.00 14.45 15.00 15.15 15.30 16.00 17.00 18.00 TV 3 6.30 Älynväläys 7.20 Ostoskanava 7.50 Uki (S) 7.55 Ystävien kylä (S) 8.10 Tuomas Veturi (S) 8.25 PopPixie 8.40 PopPixie 9.00 INK - Ihmenappuloiden kerho (S) 9.30 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut 10.00 Pokémon (7) 10.25 Beyblade: Metal Masters (7) 10.50 FUTIS+ 11.20 UEFA Europa League huippuhetket 11.50 Salatut elämät (7) 12.20 Salatut elämät (7) 13.00 Idols tekee hyvää 14.55 Perheleffa: Shrek (7) 16.45 SCL Iceman Kuusamo 17.45 Tarinoita suomalaisesta työstä 18.00 Top Gear USA 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas 20.00 Amazing Race 21.00 Terra Nova (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 MM-ralli 22.40 Lotto ja Jokeri 22.45 Die Hard 2 (16) 1.20 Hyvässä uskossa (7) 2.20 MM-ralli 2.50 MTV3 Deitti TV 3 7.10 Ostoskanava 7.40 Chuggington (S) 7.55 Smurffit (S) 8.25 Daltonit (S) 8.55 Tom ja Jerry 9.20 Ben 10: Alien Force 9.45 Pientä pintaremonttia 10.45 Jokakoti.fi 11.15 Hännänheiluttajat 11.45 Hjalliksen kanssa 12.15 Salatut elämät (7) 12.45 Salatut elämät (7) 13.15 Salatut elämät (7) 13.45 Toivo elää 15.55 Menestyksen takana - Nordkalk 16.55 Samaa sukua (7) 17.55 National Geographic esittää: Kuolemattomuuden jäljillä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 MM-ralli 19.30 Idols 21.00 Kosto (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rubicon (12) 23.35 Ilman johtolankaa 0.35 MM-ralli TV 3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin
isen Sam et PK vuo- miä ehdittiin itämmöise ilmankar ole jopa radio t suomamaa isena suor se ei Pälkänelä ä Valm a. lta saatelee stui lopu en ylimuis onni Lipsanentteen Tampere atrian foni maan lähe sairaalan an enne n sen opistolli ikal le. Vilkman ta tuttu Rautataloustrak vaan täyty a traktorill Jouko yrällä varustett Tunn erkistä. ä sekä la tava ssa työs Anni Lips vat soittimen vuosi, ikeu inen oli , en kan ajatellen en tuottam liasta, että taas normaalil pitkä prosessi. Tarjous ei sisällä koneita. valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin. www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi, p. Sauna Sau x 1200mn, sekä x 600 30 n ja kattoje kattopintoseinie n muide den tilojen kostei eksi. 23%), Matkapuh. itselläkin. itus ti olla henkilö tomien, ssa a 2010 ma oli kesä liikutaan iikkia. 350,- pumppu Panasonic NE9MKE tike, Lämmitysjä Lämmitysjä Tietysti dasta Rautiasta lmät K-rau rjestelmät rjeste Tarjouk Maaläm set a x.x. voimass sut asti. pöratkai OSO Ener giava RTV raaja 300L E paikka Kellosepänliike Korpola Kangasalan Optiikka Synsam is bearna fileetä, n ulko hkoperunat Nauda lo ,20 14 Bear ärkää naiseh ekastike, na! na! asennettu asennettu 995,- + lut toimitusku kk jopa 6 tuotetaan mökillä. miten tää kust emaan Tule kuul itystä ja sääs talosi lämm montti energiare een. Man karit viev Lipsanen vapautta, mutt Lähd mus puhumatt ka tärkeätä täysin toim työskiintymy jeluliitonn kuntaa, sillä ramalla, paljon työtä. kaan vai anen muis n menet- työtä, Lipsanen hän pääsi pala n- sensa seuraam alapaikalta. Näid monet kerra miten ne een tar- päällä sai kirja Eril liste n lyhyeksi viritelä llut sille, että hyvi oli ajate voi käyttää mon in hyvä kyytiä. Oman jänn a kysees- keliseen opis ollakaan, linja at ska än, haas tava paitsi laule melodia, ka ja harmonia ksina. Valm ken Järje na työs a on hien vät ikään ini paik nam ta teki kehuu. at 1-vu pitkään main äolo tunn eil- sa musisoiv Nyk . 020 snt/puhelu + KÄNE. klo 10-1 a Raut la Tervetulosäästöpäiville ntaa energian voit para annuksia. REMONT ENERGIA HELPOIN OKEI 1995, Aurinkoke räinpakett tuskulut + toimi R 25 i KM SOLA · KM ikalla -Solar aurinko keräin · Tulik ivi-asian tuntija paika lla 4. teos e käyt lähellä. jäätien kuorimak inen näke ottaneen ihan oikeasti Saar tässä aika teosta jultehnyt n toisaalta help myös osaa vieläpä entä alta isenkymm listumise mutta toisa eläisellä Kolm hommia, kiirettä. mutta ihan hyvä t ja kuor jälle muukin kaut Moni Näin kävi aika naan inen, kevy uhteisiin savottaa. Sami Huh stointi ätkät Sepp Olli Leh varu stuk että entis ilma ja Savotan ä tapahtum Perinnej skelta niin, jäätien aupalta nollinen mets ätyö Vanhan vite tun järjestäm a puunkul- ki Valkeako näyttivät kämppäk ylipäätään kaluston loppuna tällä kerta hevos- ja Längelmäeltä ia. Eläkkeel puikois- juontamiseks assaoloa ei hirve näitä Kokorun loppui kun valtekevät todella karu vehkeellä e 11 Kympin ssä sa- te, jonka olem tiedetä, että oitti oon ässä man neet ja iväli edes et välivarast iin tehdä mets ei enää raskasta työtä Jouko Vilk , taust iJohn Deer un puol ria , -luv yleisesti aan ollutkaantietokirja tietokone vara alett stotrakto skään ollut olos uhte issa ta 2000 aikoihin kun en Maa asuva on kosk oihin. kuin valm meitä jo prenataalit ja ja sen vuok kohdussa olev on pitän ki Äänetön avaa, koko anen yön toivo aikana salli i, . Kun puu paikasta, valmisti anei nettä on n käsis , stä kiinnostav aktoria, joita vulla. kasv ääni niin paha ehkä oli. 8,21 snt/min + 16,42 snt/min (alv 23%) ark. Eläk ätä kovärk lisänneen ksi aikaa onne riittää vitukse llisia Aito Säästöpankki Koteja linnuille kaivannosta Rautia Pälkäne is de Par tike, -kas ä Cafe Härkä fileetä, Cafe de Paris ko unat dan ul er lohkop 14,20 astike, ppurik leetä, pi runat n sisäfi pe Nauda ranskalaiset 0 19,8 Pip vi puripih Lämpöä ssä as iantun tija pa TI. eryhmiss ssä myös harjo pitänyt tiesin heti kärjistää. alginen jääty silmä poim styksiä. t järeämpii jäi lähinnä uu. en ja peru opettaja löytyykö Tam ta pullistum olin että perh tunneilla yhde vat luonja Jussi ini, leika Kun Sosiaalin omaava Lipkaritunt nen käy laululeikit anta välineittömänä- joka osaa löytyi lopulta, uussa teen alani, äri t elok sen mus on minun sen luon jäädä ääne le. ilme ja tarvi in puol u Fergupiakin kakaudel en itseni vanh a konet- pakkanen, Rista y ensin a kotu remmiksiita. soitettaessa 8,21 RVEN P. yötä, mutt a alaansaulle on alisät juon kilö kun jälke muutama aan oma Min lle. keen vuon en hän ehti n vuoden tä, ei minu ko kahv telee. Lom ikin, kun työs saa levä antu oleva ääniti hieman petra aloitti voin Lipsanen Ääni kana an. Lipsanen ksien muiikki muo helposti etkaan eivät lla jo odot pullistum dollisuu a kesän isin tarjo a mukaan mus y jota laps mah ymän puoli liitty ita on nyky s, jonk välttää kea puhumist ujostele.haasteellisin ovat syntturvaa luovuu· Muskare tana on ajatu ä oiTyössä onaan kaan kaik . moihin aan kuvi kanssa kun Korpilahdella en. elpo tumaan. kattorakente usten kanss liverho panee ttia 1886. LehMus tiin, Lips koko syks muis esim saan varomaa Lipsanen ella asuva kin vauh anen oli tejään mukana opettajan Suomessa iikkipedagogi tutkin käyn kainalos sivulle oli Tampere la tiiviisti toimii en Anni Lips muskarin mus tajan leen lehtiö johtaa musiikinopet sä ohel nassa. koulutukLips Virroilla ään Kangasa elkeve 2011 päällä, iselle ääne n katastkuin näkö ätä edistää pettajien Keväällä önsä, hiemanja puhe- nellä n siirtymist sa työskenn Puhetyölä melkoine sanoo, enne kario s tärke ä. elämyksi opettajat o hyvi Täm huulet än, Lipsa- kou luja Kan eimin Lastensuta- lee koko Tämä luo · Musiikin positiivisia akkaasti n musiikin myös teett puuskaht yin kyllä melk a vasta etteivät ääni iä nerh ät opet a se päästä. Vati aa, pala stum asioi ne ei tuol jälkeenpä äänenvah auksesta oa seur n ihan tii. näytöksi n arki. Hän taja t loissa äiselle on lääkä- sairaslomalla kauksen jälke työn mm tera- haisiän keli itsel as imin opet tiön ensi , että asiak kiellossa. nkin - myö saaneiden mus Last ute on välitönt lapset unut täminen anen kuite e spon toteaa. Tule ja ihastu! - ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille -70% myös lasiovet Holvikaari-ovet Kuvan mukaiset keittiökalusteet valkoiset maalatut HOLVIKAARI, TALONPOIKA tai SILEÄ -ovet sis. sä soitt . Ope ä oppimi- vun tukemine pilaskir aa isona tehd suuntasi Lipsanen miet tää tutk . Hän n, mut Lips asen lla aitoa puhumatt ävän sä kans siassa ylös kuin ennestumistani tode n työtä la onkin tode saira Mie syst munikoi pääakännyennen käytännö n kom illa. Terveysk noosiksi kokonaan ttiin diag lehdusta, tarjo minulle kurkunpääntu on joessä ärhäkkää n, että kyse Lipsanen se, mutta tiesi takin kuin tain muu . nen än takiaaa, vaikka yksellisy jaa pitki Vatialassa, Suo ella. sormiviit stinäyttö ei haitt tivie ksi. Ristamä erityisest anto historiast eita on Seppo laitt muissakin louden ja tuksen sa töitä ätkät ta Metsäta oneiden paris koneel- kuljeKaikkia näitäetty ja suur Perinnej sa. Se työp eli: la puu kuukausi sai jääd kaikille mod vehje esimer- tan en kerran - avul ta pois. epäk äytä nnöl Talv inen pariskunt ääres- lujaaiseksi, että intah asen tion aika ssä. Hart lla ja tarvittu. työstään. rian kann e- hank ti osoitti, Vars in pois kiteki Raututuksen. harrastusm kanssa neiden io a Vain Kyyti ä Kylmä aan menneit votan lem te Sa maastotr akto kann historian ria kone alta miel enkiinto isena koke iluna, joka ei kuiten- Entisaja n moo ttorisaha ivat Kylm t kiinnost än Kyy Kostian Kievari Tiivi 12 n:o 21 / 15.3.2012 ot v 5 iik i h.3. Kestänkojen imak toreihin Kokoru jäi kiksi kuor maa sen ihan tarpeeksi taloustrak ti s omat onmallia Maa ä Kyy nähden oli tietysti kaikissa kuskau näyttivät oli estä Kylm puunLehto vyydessä , niin kuin en miel hdyksen ki ja Olli i Ojas i hyvän välä a. Lips Jyväskyl kirjoitettu ässä puhe nsä se ohjelmassa oli outusta. si tämä kän teks viestintätava esimerkik oivaksi et lauseet, Lyhy Krist iina Henn ä Mieliku ritelmiä ta Kylm sä työonesavot si väkeä vinssivi pyörineis i metllistu päivää Kyyti kerä ea ja Suom Pitkin ssä havainno t kommerssa luon ympäri ien konkaet PK: viileä. tuolloin n minulle on. lomiin een ylävuoroon töissä, tolo man jälkja esimeri Hiih sivat täysin, puheestan sa äänet kato rjain katosi eskukses kiksi H-ki . että tilan lta kuin se on aiva tajalle. Leik inen hän inen nuori nain tulan evan yntä ja i, temp isia doll kiele Kars tökohtia uuden hyöd ttise sti, n äänt ä suurentu ilinkaal kielen lapsen t kuten rytm to, kesto, aikana lta ainoa mah sensä lukion jälkeentoon musiikk oli Monipuol kon kree ja nen, luov ityk näyt ti a eläm ä ilma ritunte osatekijä äänenväri, muo toimivat taan oli lopu . on. Varh aisiäpuheenjohtaja n liiton ylee rääm pisteet pätevyyden sa. Ojanen ätaloudes Olli J. Toipumin anen tä laps mainitsee. sa-kor 50082 K-Plus Hinta ilman kpl 11,95/ 50, Alaliitos Vesikierto nettuna Hinta asen m2 /alk. inen sane 1450/1 Takka TUnettuna Hinta asen Alaliitos RAUT (Matkapuh. 3990,- LKNP 840 7 630 6,9 snt/min.) IA PÄAA Ä OY VANT PÄ Puh. mukset lle Työn aan sen suunoli melk sä , olivat · Lähtökoh n syntymä lliset kokesi tuovat häne aa vauvaa kot 2010 ajan elämä enne yt alle Lipsasen muk iita tunti tö tuääne ikän ttaminen ttua. tangon ja hyllyn (1000), 4 hyllyä (500), ryhmän korkeus 2350, leveys 1500 325 Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme malliryhmiä. a tai räimellä Aurinkoke ttövesi koton lämminkäy 14 750, 15 550 2290, aus + muur + rahti ho pump kuun. Myös- ja jen eriste seinä sä tilojen huone isiin yhdes a. ä ipoli klin n puoliväli kuuntel sessa selv musiikin oli huhtikuuten tutkimuk sta ja huulessa liikkumi äänihuul assa ääni äänihuulet oike leikkiä, si, että a, ja lisäksi ttelua, et. aika nen ei dynamiik n rakennus ta on se, Lipsanen asiaan toi t kaikkein Muskarit tiennyt muskaripaino ään vuoden Jos ihmi olemassa, alkuun ei ollu myös kiele oimpia asioi a aikuipitäm ole hien i- sä a, kukaan ei elta lääkäriä, pääsivät itustunteja. 03 616 4004, fax 03 616 4014 s.posti: hameenlinna@keittiokalustetukut.fi. laiehti työu mut ta min en puuta jos jonk mies jäi telaamiseksi Kyseessä on än uteen istun aaminen Täm ää ja ille, jotka le i. Opiskelijna mu ratkaisu se, että kosk tavallisin jalle. Uuden keks iaistisuu laulamine itteit ja n voi an, mon eimpiä tavo herättäminen Apu Tursolas ta koto isin an yliop- täysillä nautinkin antamine a, tään s lorutellanel- Tärk ttava ksesta ätön kauden persoonan kasRau mal selvisi hiem mitä o kulu n ja itses e leikkau Näkym taan, myö ja kuun siikinrak jälkeen,Musi- minetoisinaan melk kokonais lähttiin, että Lipsasell ja soite , leikitään eletode n ä. helpoin nuks Meiltä lusta asen suunnitte energ Meiltä iakartoitu kset Kysy lisää ! teet ja at eris remontoijalle ja tehokka Energia rakentajalle ikkunat Rautia sta Rautia sta mua nin rie usisoin n:o 20 / 12.3.2012 Nauda Kievafir etä, Roquefortkas le n ulko unat röstiper 14,20 ää in härk 995 1295, Ilmalämpö alk. että perin harrastajieitse arvosstotr tunnelma perämmä vinssi, joita en Östin maa aikaa 60-lu aavalla noutuneiden kuunnella on niin aito in si ottaa isäntä n. in elämyksi itseni etuo aa työtä Last ja välittömästi, at palautta kivu n on täys Ään Tunnen otia ä näin ihan oli siis taanisti ollut niin ihan mielellää minen yään ääneni enää yhtä kun saan tehd itsee. Oikeastunteihin kari o kuukaudeut entisestää !" Mus ttiin melk eä kuu pahentun essa tode verisuoniaa pyör taja, huul sa ääni en muutos, sai ohjeen "Taivaalla loist ävä opet n äideille vaa taville lähestytt pahemmi harvinain a. Kuvassa htelivät at onni muksia. Ään kestää. hen- varhaisiä olle. an kone miiksi. Savo ttiin vielä isom höyryajo le. voisi saad "Tehopak a aika na terbergin päin tätä on toisaalla ttajia rans iano soitu koneella n se suom Paavo puunkuljeä on kunn ovat teh Jossain ja jossain eihä inlaisella ut. pahtuu kauheita Jos men yn inais s unoh alussa. lapsen n. Myös ui kin ealle, joten sane tom osoittaut kork aa. sisältä tetun asent uudisrakenn valtuu asta 160 m2 Sopii alleussisältö K-raud ja asenn Tiileri Kaisa Takka llä alaliittymä 13 900, Maalämpö pumppu n:o 19 / 8.3.2012 Porsaa possua Juusto etä, juustokastike, file n ulko aperunat kerm 13,20 i Tulikiv ja KKA Harma ILMATA KIERTO 2290,erauslattia lämmitys Floore , 890, ÄssäCooli 2 ng /alkaen ys maaviilenn 8.30-1 ma-pe 4 la 8.30-1 7 K-Plus 9,59 Etusi s sa-tarjou l /kp 19% Jämä Star /alkaen a asennettun tyslevy Eris u 6 kW na-Sat Spu n m. kysyi lehti ää tiety cafe opiskelu istumioli en ja muu s muin hoid hallituks stötominta teett oa päästä i tarjoilija Mon lta, tuleeko tilau an Tays aija Kleemola erin oma ista neljän vuod 2003. mmäihäntä ei ä, joiss lapsen Yksi ensi spositiiv pere vaiv an. Savotan kokenut kanssa kävi t saivat ei enää ilijan pum paja Vanhan keskittyi kehitykseen eiden ai- tekemisen mall nopeaa se tietokirja erikoisem ksi, niitä t suuyyti vei kun kone n on kova kaisseen i joukosta traktorik jetuksen ilta metsäkon suherra toimintavarmatat kasvoiva Yllättävä y kun utti. 14,9 snt/m nm snt/puhelu Kankaasoitettaessa 8,21 I OR ÄNE TT Hämeen ammatti-instituutti K-Järvikansa lkäne 74 · Pä lantie 2491 Onkkaah. Vastaa osoitteessa Kerro meille www.shl.fi/parasjuttu Lahjakortti l.fi www.sh keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! V I S I ON LIUKUOVET Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! Kuvan mukaiset komerot valkoiset maalatut HOLVIKAARI, TALONPOIKA tai SILEÄ -ovet sis. 20 Maanantai 26.3.2012 LEHDEN PARHAAT JUTUT JA MAINOKSET LUKIJAT OVAT ÄÄNESTÄNEET viikkojen 10-11 parhaiksi jutuiksi: n:o 22 / 19.3.2012 Torstai 15.3.201 2 17 LUKIJAT OVAT ÄÄNESTÄNEET viikkojen 10-11 parhaiksi ilmoituksiksi: n:o 22 / 19.3.2012 Maana ntai 19.3 .2012 din yleis öä. · Uutinen Ikuisesti sinun -sijaislapsidokumentista Mikkolan Navetalla: Tavallinen arki riittää · Krista Kaitasuon juttu Remu-koirasta: Lumisukeltaja henkeen ja vereen etin pitää Valm sa. soruos maastok aikaisiin olos . Hatunnos pitää myös an Savotekivät llia ri Saar inen , vaak t kehittelijät tteet, joiden voi sima an elle Lau tuksena stämistä: Vanh merkitsi osoitus inlai anla laise järje hauholais läni on sam on ollut runkoihin ohja in monen mutk Kyyti Kunnian ajureille en työä manväelle Kylmä saati Itsel ifioitu. tuksen joitusten tii. -i1v.4.2012 P 16 Nau · Henna Vainion juttu Rautajärven Vanhasta savotasta: Vanhan savotan kylmä kyyti sai konemiehet muistelemaan menneitä · Heikki Rantasen muistokirjoitus isästään Asser Rantasesta: Asseri muutti Taivaan kotiin · Mika Säpyskän juttu Luopioisten uudesta asuinalueesta: Rajalanniemi rakentuu · Jussi-Pekka Lämsän kolumni: Isot asiat - pienet asiat K Torstai 8.3. 2012 M Helm inen kin uran tiu sasen Anni Lip olivat elmat Ääniong n:o 20 / 12.3.2012 · Krista Kaitasuon juttu Paul Bährendistä: Sahalahden maailmankansalainen Taide sudittaa seinällä · Anu Ritvasen juttu Kangasalan kirjaston taidehankinnasta: n:o 19 / 8.3.2012 Musisoinnin riemua · Kristiina Helmisen juttu muskariopettaja Anni Lipsasesta: · Krista Kaitasuon juttu Kuhmalahden ja Eräjärven informaatiotauluista: Jotteivät palvelut karkaisi anen i Lips s2009 Ann perusflun Syksyllä n kipeänä: lehdusta oli paljo kurkunpääntu i käheysaa, pari nuhatautia. On en kans on maan työh järjestyksen in. i Täm lahd s ja eläm a ovat muopettaa sa sekä Saha olevalle täni välillä lom . joutsalain laah jonkin tettiin iteltiin, että jalansijaa, Vanhan Savotan kuin nykyisiäk Täällä jam Rautane " Hel- avuk n vanhaan . Sen vara sormiviit en Elokuuss kaus i edis listu halu laan mus ovat tekemäll minen, Eläminen tekstiviestien kuin ka verisuonipul Mus iikk llistä kehitystä o, nut. i Huhtalan mielikuv suunnitel -ohjattatalle koituksee mih inkä än, toimivat. n kuluttua n. (03) 534 pu rit amuska Mamm tuloaan tekevät Äänestäjien kesken arvottiin kymmenen kappaletta Sydän-Hämeen Lehden hiirialustoja. on pale näyttää tääll hattua nostettu aika jäi ituksellisiakin nostaa Sitä n, mutta oike Ojan en la. Hiem tehdyssä ua. pöytätason ja valolistan. olemaan tajusin, kuin tarvitsen siitä kertoo. Leik paljon puhe anen opis än ammattijärjestöto n mus iikin na sekä istui toon. Onni suosi seuraavia lukijoita: Sipilä Irja, Laitikkala Orvokki Täyrönen, Helsinki Inkeri Vuojärvi, Raikku Leena Salo, Kangasala Anneli Hietakoivisto, Rautajärvi Raija Seppi, Pohja Sirkka Valkama, Pohja Risto Koskivuori, Luopioinen Ester Lindstedt, Pälkäne Anja Nord, Luopioinen mikä mielestäsi on tämän lehden paras juttu ja kiinnostavin mainos. s pia kone n Sitä ta7 hilja niin mon tus maa 1970-luvun polannej ori kävi esim täällä on ölästä Pälkänee tanen mahdottoman a veden alla in intä Puunkulje iöt tötarkoitu Rau oli yleis itse metsäyht son-trakt tarkka käyt lla, kosk liikkeitä sillo ta, Kärk tullut Timo vaikka en toreilla Sen jälkeen koneisiin tai auto nään Sen tunut, n järvelle huvittuneena. mukavaa Pitää llä työllä on . 8-18 la 9-15 www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi 599 ark. itela aksi kun pattu vesi mäki vaku ajaa Nost kselle. ja täyste Maalämpö kotimainen vuoden täysta 2ettunan. ässä. eikä siitä myö eksi kuten painottaa. n luku men turv ute tule alas- sen ta, Lipsanen loin tunt in nety Lips kulunut lessä pala ata, kuinka isen visti oli rofi. äneen ia Pälk 17.3. Nuo ja oli ilo vehkeet vede saada kone histo en piti Valmis- purin mets Kylmä Kyytynyt vanpiti saatettiin mut ta vän vaik ta pelimanne sääs valm ana Ojan Onneksi sä. Oma miten puu 1968 Valmon melko sai mets telemaan vuoden sämiehe ä oli siinä, varteen. opettaja on yn sane kariopet koulutusta, joka telee erkik . 8-17 la 9-14 Hämeenlinnan Kodin Sininen Oy KEITTIÖKALUSTETUKKU Luukkaankatu 7, 13110 Hämeenlinna, p. Kuinka sano mitä unneilla aine tteinen. sti Suomen essa. Kun leikk huulet värä Toipu- hien avat ja saav sa opet ilon koke tetuksi, jo kentely anen miet lla. sa Lip- kunnossa . ys. iä a enne Mir kaus sanottu Kuv konepaja kiitteli s alais een taa niin entis . oneille. En pääse intavallaan on ta pääs lla Lipsanen läsn sitä oli a. Hän kanssa, ovaikutuksen välille, Lääk nnut asi minu i vihdoinsisäl tämä an ei halu n seinän annetaan ahdellen Laranne leikk en pääs kertoo. Suomea Oli ihansiä ja jotku puiden nkin tuttu perim ton arvo tapahtunaurahta isältään 1968 oli hyvi in vins iselle. gelmansa . nut tä na ja pien oikein tahto nopettaja tyi eikä lla muskari ti siihen, Kangasa Lipsanen luot kohenee, ti toimiva lomalla voin uksessa että joulu sä kovassa rasit an aitä. kyyti rit muis tien kins tamassa ta talvella n- venk in hakkuulta o Ristamä talan omispelaa, mut sen to viime viiko a saati aikoja. on lähe on kyll ä harv yivä tunnusti i näistä on ollutapah tum a kun jää pain oisen ryöp ki ulle naaä, siirt ien vastu omassa ja nnet saa semm on kaik trak tori Mon sellisen peri , se aan pian ja isänt akkuut alta tunnettu. tevia vuorja vanhemm tajille en kään neljä nyt jo naur si kahvi- 2010. Saisi loru mustelm in tulehtune a kuusen lisäk paho ettiin jatka soittami olivat päät sen ja imuksessa laulami raslomaa Kontrollitutktilanne oli kuuluu kaudella. entisaika ti kylmää sien muk tarvittu den yleiskone tulivat en koneiden t, niin on lija Olli J. intakykyä yhdistäv ssuhdetta voim e: Varhaisiä a, mutt Pyst 2007. Ojan ttorivins Varsinkin imellises a n moo , mutt maataloultu. että n kertoo. JÄ aantie 6, 366+00 PÄLin, lankapuh. Koska tuntien sisäl tajan at ki n hyvän ole, i Lipsanen mus iikk ileik a teen · Kaik vauvalle tuttu tarjota äitiä ja turhautt laulanut Lips s siks ei rakentav sen myö kiellonki ssaan opet yä si Ann luik äiste n ja vuo desto- nitelmia ä, jotka voi ry jälkeen n puhe ä oli tärkeää menettäi naisuude työlle tiett ää avulla kou gasa lla soittanut aa. asenn n n na alkae /asennettu VS 6 öässä umppu pu Lämp maalämpöp Toimitus viiden kaivon einee Lämpöässä jalla ja an lämpö ksen tarvikk pi toimitusvaraa sennu suurella pumpun vaatim Tarkem ä ajan putkia ukseen. ikuussa ja tamm tavalliseen tapaja hiihto, oon muskarit kestänyt nkaan anen oli vuor ei kuite asti Lips sairaslomilla. Hän valm si tajie rin mää luki tilaus tajak sekä kunt a täydet ulus ry:n varamusiikinopet öl- piaa Täytyy anta Foniatrini Lee- korkeako n musiikinopetjen jälPerässä latte. metsätalo kojen kusk puuta- kaikille ajure pitkää päiv issa kuskata . mets jailija ännön Tietokir inut käyt kaan toim n:o 21 / 15.3.2012 is n Vanha emiehet mu n sai ko ielessä. 020 720 9240, fax 020 720 9250 s.posti: ylojarvi@keittiokalustetukut.fi Lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 1,47 snt/min (alv