13
Ruoan ja
treenin
tiukka
tasapaino
kiehtoo
s. KYSY
OUS
J
R
A
T
ISTA
TUS
TALOLSEÄÄSTÖPANK
AIT
www.aitosp.?
? Lukijalta: Pälkäneen
kouluista ....s. 6-7
EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . 29
jari hallamaa
s. 14. sis. 4
35-milliset
esitykset
tulevat
luultavasti
jäämään
vähiin.
Entinen Pakkalan Kauppayhtiö esiintyy Olli Mäkelän Sahalahdelle sijoittuvassa romaanissa Pomo.
Kirjailijan kotikonnut
Sahalahdella parikymmenvuotiaaksi elänyt Olli Mäkelä liikkuu romaanissaan Pomo
ketterästi pitkin synnyinpaikkakuntansa maita ja mantuja. 9
? Kyliltä: Dingo
Sahalahdella... vuosikerta | Numero 38 | Irtonumero 3 . s. s. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*%
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäne & Kangasala | 85. | www.shl.fi
Keskiviikko 28.8.2013
Kangasalakin
etsii miljoonien
säästöjä
s. alv. 17
Vihavuosi
matkalla
Hämeenlinnaan
s
Tampereenkin
keskeiset päättäjät ovat todenneet,
ettei laitosta tarvita, vaan kaupunki pärjää parhaillaan saneerattavien
pintavesilaitosten turvin.
Vedenhankintayhtiö on kuitenkin osakeyhtiö. ja sen jälkeen
internet ei enää olekaan
ollut yleisen uskomuksen
mukaisesti ?täynnä ilmaista
pornoa?.
Myönnettäköön, ettei
television käyttö ole enää
niin helppoa kuin joitakin
vuosia sitten, jolloin digiboksin räpläämisen sijaan käyttö edellytti vain tv:n päälle
laittamista. Nyt kunnilta haetaan takauksia, joiden turvin velkaa voitaisiin kasvattaa niin,
että yhtiö selviäisi lupaprosessista.
Valkeakoski, Akaa ja Kangasala ovat irtautumassa yhtiöstä. Tuo käänteentekevä ominaisuus oli se, että
televisiollani pääsee nettiin.
Helpottaa kuulemma elämääni vielä kovasti . 44,50 ?
Kestotilaus 3 kk....... 2
Keskiviikko 28.8.2013
Pääkirjoitus
Perustettu 14.9.1929
Päätoimittaja Tommi Liljedahl . 24 %
TILAUSHINNAT (kotimaa)
Kestotilaus 12 kk..... 23,00 ?
Hinnat sisältävät 10 % alv.
Lehden vastuu ilmoituksen
virheestä, väärästä julkaisu
päivästä tai poisjäännistä
on kaikissa tapauksissa
enintään ilmoituksen hinta.
Välitämme ilmoituksia
maamme kaikkiin sanoma
lehtiin niiden omilla
ilmoitushinnoilla.
Levikki:
5 405 kpl (LT 2012)
Lukijamäärä:
21 000 (TNS Atlas 12/2010)
Toimitusjohtaja:
Olli Sirén, 050 5169 145
olli.siren@shl.fi
Alma Manu Oy, 2013. Vehoniemenharjuun on jo tehty
vedenottamo, jonka kaivoista toinen on Tavasen ja toinen kunnan.
Toimilupahakemuksensa mukaan
vedenhankintayhtiö aikoo ottaa
haltuunsa suuren osan vedenottamosta.
vielä edes tiedä tarvitsevasi,
mutta tulet olemaan tyytyväinen että se on mukana?.
Näillä saatesanoilla minulle myytiin hiljattain uutta
televisiota. Miksi haluaisin
kuitenkaan tehdä siitä vielä
vaikeampaa?
En halua olla nettipiuhan päässä pelatessani pelikonsolilla tai katsoessani
televisiota, en halua sotkea
matkapuhelintani television
käyttöön. SM-liigan otteluita kauden alun tai finaalien
kunniaksi. Näin kävi pornoteollisuudessakin; vhs- ja dvd-myynti
painuivat laskuun internetin
ilmaisen runsaudensarven
Kotisivu: www.shl.fi
Puhelin: 03 539 9800
Tilaukset ja osoitteen
muutokset: 03 539 9800
Postiosoite:
PL 16, 36601 PÄLKÄNE
Käyntiosoite:
Onkkaalantie 58
Avoinna: ma?ke klo 9?16
(to?pe sop. Kunnat puolestaan
ajattelevat, että osakas itse päättää,
osallistuuko osakeantiin tai yhtiölainojen takaamiseen.
T
avase Oy hakee toimilupaa,
vaikka puolet sen omistajakunnista haluaisi eroon
koko hankkeesta. Pälkäneellä ja
Kangasalla tehtaillaan muistutuksia
tekopohjavesiyhtiö Tavasen toimilupahakemukseen. tommi.liljedahl@shl.fi
Lainaa lakimiehille
P
irkanmaan kunnissa käydään parhaillaan erikoista
näytelmää. Sen johtajat sekä
ainoa työntekijä vaalivat yhtiön
etua. Sydän-Hämeen Lehti
Yritysasiakkaat:
Anssi Kukkonen
044 3477 402
anssi.kukkonen@shl.fi
Tuottaja:
Päivi Martikainen
044 7557 215
paivi.martikainen@shl.fi
nuksia, salasanoja ja punaisella rastilla merkittyjen
pakollisten tietojen luovuttamista. Muut kunnat
jakavat yhtiölle lisää rahaa, jotta se
voisi palkata asianajajat ja konsultit
vastaamaan muistutuksiin.
Tavase Oy on elänyt jo vuodet
Tampereen velkarahalla. Omistajat on kutsuttava saman pöydän äärelle ja selvitettävä,
haluaako joku katsoa Tavase-kortin
loppuun ja mitä se maksaa.
Mutkikkain on Kangasalan tilanne. Ne
eivät ole löytäneet osakkeilleen
ostajia, ja siksi yhtiö olettaa, että
osakkaat hoitavat oman osuutensa
Pälkäneellä
28.8.2013
Kopioi sitaatti ja
liitä paikalleen
ilman muotoilua
rahoituksesta. Yhtiön tehtäväksi on annettu
tekopohjavesilaitoksen rakentaminen, ja tätä tehtävää yhtiö suorittaa,
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäneen ja Kangasalan
paikallislehti.
Ilmestyy keskiviikkoisin.
kunnes omistajat muuta määräävät.
Toinen vaihtoehto on, että yhtiö
päästetään konkurssiin.
Jos kunnat eivät myönnä pyydettyjä takauksia, kuntien eroamisaikeita ei voida sivuuttaa olankohautuksella, kuten tähän saakka on
tehty. Varsin kaukana
ollaan jo Hockey Nightin
jokasunnuntaisista suorista
pelilähetyksistä tai formulakisoista.
Mikä eteen, jos televisio
lakkaa olemasta yhä pirstaleisemmaksi käyvän kansakunnan kokoavaa voima ja
ihmiset lokeroituvat entistä
enemmän vain nettikeskusteluun samanhenkisten
kanssa?
Millä todennäköisyydellä
ne ihmiset, jotka katsovat
dokumentteja silloin, kun
Tuleeko luontoja historia
dokumentteja
katsottua
nettipalvelujen
kautta?
osuvat sattumalta oikealle
kanavalle, metsästävät dokumentteja nettipalvelujen
kautta?
Mediataloille toiminnan
siirtyminen netin kautta toimivaksi ymmärrettävästi sopii hyvin. 78,50 ?
Kestotilaus 6 kk....... pääasiassa ulkomaisia sarjoja ja urheilua.
Erityisen hyvin tässä on
kunnostautunut Mtv3, joka
luultavasti silkkaa ilkeyttään
ja maksukanaviaan korostaakseen on alkanut lähettää
formula- ja rallikoosteensa
keskellä yötä.
Esimerkiksi Nelonen
on luvannut puolestaan lähettää ilmaiskanavilta jopa
?joitakin. En halua televisionkatselustani aktiivista
kokemusta.
Televisiokanavien päättäjät, unohtakaa oman etunne
tavoittelu ja antakaa minun
kerrankin olla passiivinen.
shl Jani Oksanen
ILMOITUSHINNAT
etusivu..........1,54 ?/pmm
takasivu........1,18 ?/pmm
ennen tekstiä..1,07 ?/pmm
tekstissä............1,07 ?/pmm
tekstin jälk........1,07 ?/pmm
kuolinilm..........1,12 ?/pmm
värilisä................0,29 ?/pmm
Pienin ilmoituskoko
1 x 30 mm
Hintoihin lisätään
alv. En halua, että housuillani tai aurinkolaseillani on
nettiyhteys, kuten Tekniikka
ja Talous on kertonut olevan
mahdollista.
Haluan, että käytössäni
on laite, jonne on koottu
valmiiksi tarjotin, jolta aterioida tai jolta kieltäytyä
aterioimasta. mukaan)
Päätoimittaja:
Tommi Liljedahl
050 3010 291
tommi.liljedahl@shl.fi
Krista Kaitasuo
044 7557 214
krista.kaitasuo@shl.fi
Kirjoittaja
on SydänHämeen
Lehden
toimittaja.
vuoksi . Niiden ei tarvitsisi
enää huolehtia ohjelmiensa
jakelusta, kun sen hoitaa
kuluttaja itse oman nettiyhteytensä kautta . En viitsinyt
edes kysyä, eikö tallentava
digiboksini jo tee sen mahdolliseksi.
Lehdestä luin, miten joku
kertoi television katselunsa
mullistuneen kesän aikana.
Hän oli löytänyt Netflix-palvelun, jonka kautta oli saanut katsottua lähes yhdellä
istumalla kaikki senhetkisen
suosikkisarjansa jaksot.
Itse koin hänen tv:n katsomiskäytäntönsä muuttuneen
suuntaan, jota voisi luonnehtia toisaalta elitistiseksi
ja toisaalta nykyaikaiseksi.
Nykyaikaa on korostettu valinnanvapaus ja kärsimättömyys odottaa sarjan seuraavan jakson näkymistä tv:ssä,
elitismiä puolestaan se, että
maksaa lisää vapaaehtoisesti
tuotteen saadakseen.
Televisio on toki ollut
jakautumassa hienompiin
piireihin ja meihin juntimpiin katsojiin jo jonkin aikaa,
mutta toistaiseksi varsin hienovaraisesti.
Maksukanaville on koko
ajan siirretty elokuvien seuraan niin sanottuja ykköskorin tuotteita . pystyn
katsomaan ohjelmia silloin,
kun itse haluan. En halua surffata
vapaa-ajallani netissä Ruutuun, Katsomoon, Areenaan
tai minnekään muuallekaan
valikoimaan, mitä haluan
milloinkin tihrustaa ja jakaa
näitä tietoja nettiystävilleni,
joista en tunne puoliakaan.
En halua lisää käyttäjätun-
Sähköpostiosoitteet:
toimitus@shl.fi
ilmoitukset@shl.fi
tilaukset@shl.fi
Toimittajat:
Jani Oksanen
044 7557 213
jani.oksanen@shl.fi
Sä laitoit minut nettiin
?Tätä ominaisuutta et
. aivan kuten hän jo maksaa itse omat
laskunsa tai edistyneimmät
ostavat esimerkiksi musiikkinsa.
Nyt niin Ylen, Mtv3:n
kuin Nelosenkin tavaraa on
netissä paljon jaossa maksutta, mutta kun väki saadaan
sinne, se voi muuttua nopeasti
Tutustu: www.huvila.net/1559
RENKAAT
SYKSYYN
KANGASALAN
EUROMASTERILTA!
paikallista juttua vuodessa
300
292
229
220
350
200
190
282
300
150
TALVIRENKAAT ENNAKKO-OSTAJILLE
EDULLISEMMIN 262
250
250
247
Juttujen
määrä 248
Sydän-Hämeen
Lehdessä
2012?2013
242
238
232
sk
uu
ka
ku
u
M
ar
ra
sk
uu
Jo
ul
uk
uu
Ta
m
m
ik
uu
He
lm
ik
uu
M
aa
lis
ku
u
Hu
ht
ik
uu
To
uk
ok
uu
Ke
sä
ku
u
He
in
äk
uu
242
250
229
247
232
sk
uu
ul
uk
uu
Ta
m
m
ik
uu
He
lm
ik
uu
M
aa
lis
ku
u
Hu
ht
ik
uu
To
uk
ok
uu
Ke
sä
ku
u
He
in
äk
uu
Jo
ka
ku
u
Sydän-Hämeen Lehti
Sydän-Hämeen Lehti
Sydän-Hämeen Lehti
50
Lo
El
ok
uu
150
0
ar
ra
100
190
Sy
y
150
0
ok
uu
232
M
247
sk
uu
250
229
Lo
242
Sy
y
262
238
238
paikallista juttua
vuodessa
190
282
El
200
220
200
50
Palvelemme ma-pe 8-17, la 10-14
50
(elokuussa la suljettu)
248
paikallista juttua
vuodessa
282
262
250
100
292
220
100
3000
292
229
220
RENGASSARJAN OSTAJILLE
PYÖRIEN SUUNTAUKSEN TARKAS350
200
190
VELOITETAAN ERIKSEEN
TUS KAUPAN PÄÄLLE ELO-SYYSKUUN AJAN (SUUNTAUS
JOS SIIHEN ON TARVETTA)
Meiltä myös kaikki raskaan kaluston
250
renkaat. syyskuuta
sk
uu
ul
uk
uu
Ta
m
m
ik
uu
He
lm
ik
uu
M
aa
lis
ku
u
Hu
ht
ik
uu
To
uk
ok
uu
Ke
sä
ku
u
He
in
äk
uu
ka
ku
u
sk
uu
ok
uu
0
50
Jo
ar
ra
M
Lo
Sy
y
El
Puutavaraa ja rakennustarvikkeita
sk
uu
ka
ku
u
M
ar
ra
sk
uu
Jo
ul
uk
uu
Ta
m
m
ik
uu
He
lm
ik
uu
M
aa
lis
ku
u
Hu
ht
ik
uu
To
uk
ok
uu
Ke
sä
ku
u
He
in
äk
uu
Lo
El
Sy
y
ok
uu
0
Jätevesisäiliö
1460:Rumpuputki
79:315 mm
5 m3
12 mm TUULENSUOJALEVY
7
20
kpl
. Laituriponttoonit
. 180/50 kpl
068
1 35
130:22:-
Meiltä Harvian
kiukaat edullisesti
esim. Heikkilän Juustolan tuotteita
. MA-TO SULJETTU
TERVETULOA HERKKUOSTOKSILLE
VIIKONLOPPUISIN!
Ylikypsä
tuppikinkku
12
75
kg
Ylikypsä
rasvaton kinkku
Sanomalehti on SuoSituin
printtimedia 15-vuotiaiden
keSkuudeSSa.
1590
kg
(lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012)
. ma-pe klo 10-18, la-su 9-16
Palvelemme 26.8.2013 lähtien:
PE 10-19.30 . 0400-737546
88:-. LA 10-15 . P. Paikkakunnan perunaa ja vihanneksia
Meiltä myös MÖKKIVUOKRAUSTA. 03-5381 014 myymälä, 5381 024 Kataja
Tervetuloa tutustumaan uuteen
omistajaan ja remontoituihin tiloihin.
SYKSY SAAPUU...
AUKIOLOAIKAMME MUUTTUVAT!
Kirpputori Outolintu
Ellintie 2, Kangasala
Av. Puulistat
. Pultit, naulat ja ruuvit
. . Kysy lisää !100
248
3000
250
250
247
Juttujen
määrä 248
Sydän-Hämeen
Lehdessä
2012?2013
242
238
232
292
300
150
282
262
350
KESÄRENKAAT VARASTOSTA
ALENNETTUUN
SYYSHINTAAN
300
3000
350
Kaikki lukeminen
kehittää lapsen lukutaitoa
YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää
vietetään 8. Kiuastuotteet
Painekyllästetty:
Vihreä 21x95 alk.
Ruskea 28x95 alk.
Aitatolpat pit. Omasta leivintuvasta lämpimät leivät, pullat!
. Styroxit
. SU 12-18 . 20 Pro
295?
/m
/m
pkt
Rockwool villat, esim. Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 28.8.2013
Avajaiset pe 30.8.
Maaseutumyymälä Kesänmaku
KATAJAN LIHA
Unnaanmäentie 2, LAITIKKALA
P. 100 mm
Vesiautomaatti
JPG800
Rautajärven Puu
Pohjantie 295
Lakisääteisistä aikarajoituksista pidetään kiinni, mutta uskon että jonot kasvavat
ajanvarauksella toimivissa palveluissa, esimerkiksi psykologilla, lääkärillä tai sosiaalityön-
Kangasalan kunta pyrkii säästämään henkilöstökuluista
ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa; puolet sijaiskuluista ja
puolet palkattomien vapaiden kautta. Kaikilla on käsittääkseni
asiassa hyvä tahto, mutta mukana on monta muuttujaa.
Koululla ei kuitenkaan ole tilojen puolesta mitään hätää, sillä
olemme ottaneet käyttöön ylimääräisiä opetustiloja, joiden
kanssa pärjäämme syyslomaan
asti, rehtori Piippo kertoo.
Lukuvuotensa koululla aloitti noin 170 yläkoululaista ja 70
lukiolaista. ja todennäköisesti
yli 300 muun suomalaiskunnan tavoin . Ne ovat nimenomaan väissevän koulutyötä niin paljon,
että tutkimusten ajankohtaa tötilat, eli tila ei ole työmaaparakin, vaan ihan oikean talon
rukattiin uusiksi.
Tutkimustuloksista laadi- näköinen rakennus, valottaa
taan vielä erillinen raportti, koulun rehtori Jouni Piippo.
Uudelle kahden luokan komutta jo itse poraustilanteessa
saataneen vihiä rakennuksen koiselle opiskelutilalle tehdään
perustuksiksi soramurskepatja,
seinien kunnosta.
. Puhelimitse (03) 539 9800
Talouden hallinta: Henkilöstösäästöt saavat
seurakseen laajemman tasapainotuspaketin
ja palveluverkon tarkastelun vielä tänä syksynä
Kangasala
kiristää
talousruuvia
kangasala
Pälkäneen . myös Kangasalan
kunta joutuu vielä tämän syksyn aikana hakemaan ratkaisua
talouden pitämiseksi kutakuinkin tasapainossa. Kuluvalle
vuodelle arvioitu alijäämä on
jäämässä pakkaselle ennakoitua pahemmin, mutta erityisesti ensi vuosi näyttää tulojen ja
menojen osalta epäsuhtaiselta.
Heikentynyt yleinen taloustilanne ja työttömyyden kasvu
hidastavat verotulojen kertymistä samalla, kun Kangasalan saamien valtionosuuksien
määrä kääntyy ensi vuonna laskuun ja viime vuosina kunnan
kirstua piristänyt yhdistymisavustus Kuhmalahti-liitoksesta
päättyy.
Kunta onkin polkaissut liikkeelle uuden talouden tasapainottamispaketin, ja samaan
aikaan Kangasalla laaditaan
päivitystä muutamia vuosia
vanhaan palveluverkon kehittämissuunnitelmaan. Kunnanhallitus linjasi, ettei
veroprosenttia sotketa tässä
vaiheessa keskusteluun, mutta
tavoite miljoonan euron nipis-
tämisestä sekä palkattomien
vapaiden että sijaisten käytön
vähentämisen kautta pysyy.
Kunnan työntekijöistä noin
1500 on sosiaali- ja terveystoimen tai sivistyskeskuksen alaisuudessa, ja sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harjun mukaan
näillä sektoreilla säästöt näkyvät kuntalaisille selvimmin.
. Kun palveluja keskitetään
hiljaisina aikoina, tarvitaan vähemmän sijaisia, Harju muistuttaa.
Työhyvinvointia ja
vähemmän sijaisia
Sijaisten käyttöön Kangasalla
Kosteus: Seinätutkimukset ja väistötilat toteutuvat saman viikon aikana
Yhteiskoululla tapahtuu syyslomaviikolla
pälkäne
näkee, mikä siellä on tilanne,
ennakoi kunnan rakennusmesLokakuun puoliväliin asti Päl- tari Markku Nurmi.
käneen lukiolla ja yhteiskoulul
la ollaan odottavalla kannalla.
Syyslomaviikolla koululla Syyslomaan
päästään tekemään ulkoseiniin asti pärjätään
kohdistuvat kosteustutkimuk- Lisäksi syyslomaviikolla kouset, joita ei kouluaikana ole lun pihaan saadaan väistötilat,
mahdollista tehdä. Joku työntekijä sanoi ilman olevan nyt paljon parempi
kuin aikaisemmin. Vesi- ja viemärilii- Koulun pihaan syksyllä saapuvassa väistötilassa voi nähdä
tännät ovat paikalla helposti positiivisena puolena ainakin sen, että vuosien odotuksen
jälkeen jotakin konkreettista on nyt tapahtumassa.
toteutettavissa.
Vielä on levää jäljellä
Martti Soinisen ottama kuva
Pälkäneen Pakanrannasta.
Sinilevää havaittiin Pirkanmaan Ely-keskuksen leväseurannassa 15 seurantapaikalla
viime viikolla. Kuntalaiselle tämä
näkynee esimerkiksi aukioloaikojen muutoksina ja jonojen
pidentymisenä ajanvarauspalveluissa.
tekijällä, Harju arvioi.
Myös esimerkiksi terveysasemien sulkuja voidaan pidentää tänä kesänä nähdystä, ja
sulkuja saatetaan ajoittaa lisäksi
joulun aikaan. Runsaasti sinilevää havaittiin neljällä järvellä,
joista yksi oli Kangasalan Kirk-
kojärvi.
Vähäisiä levähavaintoja tehtiin Pälkäneen Mallasvedellä
Pakanrannassa ja Kangasalan
Ukkijärvellä sekä muun muassa Oriveden Oriselällä ja
Vanajavedellä Valkeakoskella
Sääksmäen sillan kohdalla.
Lisäksi Pirkanmaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukseen ilmoitettiin runsaista sinileväesiin-
tymistä Kangasalan Roineelta
Ohtolan kylästä ja Ylemmältä
Savijärveltä Oriveden ja Juupajoen rajalta.
Kyseisillä paikoilla sinilevää
on Ely-keskuksen mukaan
esiintynyt pitkin kesää.
Esimerkiksi Kangasalan Vesaniemessä Vesijärven rannalla uimaveden lämpötilaksi on
mitattu viime viikolla noin 19
astetta.. Aukioloaikoja
saatetaan joutua rukkaamaan
myös muualla kuin terveysasemilla.
. 4
Keskiviikko 28.8.2013
uutiset
. Kyllä siitä aika lailla heti jonka päälle tulevat vielä puu-
kiskot. Itse en osaa
sanoa, koska minulle se on
tuntunut olevan pitkälti sama
koko sen puoli vuotta, jonka
olen ollut koululla.
Kosteusvaurioremontin
kokeneella koululla aiemmin
urallaan työskennelleen Piipon
mukaan kosteusongelmasta
puhutaan koululla jonkin verran, mutta mikään ykköspuheenaihe se ei enää ole.
Väistötilan sijoituspaikaksi
valikoitui koulun eteläpäädyn
alue, jossa ovat nykyisin pyörätelineet. Alakerran eristämisen muusta koulurakennuksesta on koettu vaikuttaneen
ilmanlaatuun.
. Reikien joihin päätettiin keväällä turporaamisen katsottiin häirit- vautua.
. Tarkoituksena on miettiä kunnan
palveluverkon tiheyttä aina
vuoteen 2030 asti.
Säästöjä haetaan käyttötaloudessa nyt henkilöstökuluista. Vaikka toisenlaistakin
tietoa on ollut liikkeellä, teknisen keskuksen mukaan tila ei
tule Pälkäneelle myöhässä vaan
sovitun aikataulun mukaisesti.
. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Talousjohtaja Saarisen
johdolla luonnostellussa talousarviokehyksessä esitettiin
ensi vuodelle kunnallisveroon
yhden prosenttiyksikön korotusta ja jäljelle jäävän kahden
miljoonan euron alijäämän
kattamista henkilöstösäästöillä. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi
Byrokraattisuutensa lisäksi ne eivät ole
omiaan kohentamaan työil-
mapiiriä ja työssä jaksamista.
Pysyvää vaikutusta talouteen
ei niillä myöskään ole.
Tänä vuonna palkattomilla
ja lomarahavapailla oli heinäkuun loppuun mennessä kertynyt noin 250 000 euron säästö.
Pälkäneen säästöohjelma tarkentuu
Pälkäneen sivistyslautakunnan puolen miljoonan
euron säästötavoite on
vaikeasti toteutettavissa.
Lautakunnassa on ollut
esillä Laitikkalan ja Epaalan koulujen lakkauttaminen kuluvan lukuvuoden
jälkeen, minkä on laskettu
tuovan käyttökustannuksiin Laitikkalan osalta noin
180 000 euron ja Epaalan
koulun osalta runsaan 140
000 euron säästöt. 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm). Lautakunta lähtisi siitä, että uusilta
rakennusinvestoinneilta vältyttäisiin vuosina 2013?17.
Vapaa-aikalautakunta on
linjannut 10 000 euron säästön olevan saavutettavissa
lisäämällä maksutuottoja
liikuntapalveluissa ja nipistämällä kunnossapidosta.
Kunnanhallitus muokkaa
saamistaan esityksistä vielä
erillisen tasapainotuspaketin valtuutettujen pureskeltavaksi.
Maaseutupuiston
rakentaminen alkoi
Pälkäneen maaseutupuiston rakentaminen alkoi
Kostianvirran rannasta.
Tampereen Puutarha-Center Oy tekee vierasvenelaiturin edustalle ja tulevan
esiintymislavan ympärille
betonikiveystä. Yli puolen vuoden mittaisiin sijaisuuksiin ja avoimiin
vakansseihin vaaditaan kunnanjohtajan lupa.
Lomautuksiin kunnassa ei
kuitenkaan uskota. Esimerkiksi päivähoidos-
sa ja sosiaali- ja terveyskeskuksessa apuvoimitta yritetään
pärjätä enintään kolmen päivän sijaisuuksissa. tulee aiempaa enemmän.
Niinpä lapsi ei kohtaakaan
päiväkodissa välttämättä joka
aamu niitä tuttuja kasvoja, ja
sama tilanne tullee eteen myös
monilla vanhuksilla vanhainkodissa tai työikäisillä lääkärin
vastaanotolla.
Samaan aikaan sijaisten käytön vähentämisen kanssa kunnan pyrkimyksenä on vähentää
sairauspoissaoloja ja kohentaa
työhyvinvointia. Alkuun hanketta viivytti
kunnan ympäristöluvasta teke-
mä valitus. Nyt pääsäännöksi on otettu, että sijaisten
ottamista harkitaan vasta sijaisuuden ylittäessä neljän viikon
ajan. Avustuksen
saaminen edellyttää sitä, että
tänä vuonna ehditään rakentaa
avustusta vastaavalla summalla.
Urakoitsijat ovat valmiita aloittamaan työt nopeasti.
Kunta ehti tehdä rakentajien kanssa urakkasopimukset
vuoden 2012 alussa. Kouluilla
alle päivän sijaisuudet hoidetaan oman toimen ohella, ja
saatujen ryhmäkokoavustusten
pitämiseksi on sijaiskuluja vastaavat säästöt haettava muista
toimintakuluista.
Henkilökunnalle sijaiskäytännön tiukentuminen
merkitsee lisää joustamista;
esimerkiksi yksiköstä toiseen
tapahtuvia lyhyitä ?paikkauksia. Myös indeksitarkistukset nostavat urakkahintaa.
Vaikka puhdistamon rakentamista kiirehdittäisiin, hanke
ei ehdi valmistua kesäkuun
2014 loppuun mennessä, kuten Aluehallintoviraston lupa
edellyttäisi, vaan rakennustöihin joudutaan pyytämään
lisäaikaa.
Tommolan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Mallasveden
rannassa. Lisäksi saostuskaivolietettä joudutaan ajamaan
muualle puhdistettavaksi.
Kunta ottaa tietoisen riskin,
mikäli puhdistamon rakentaminen käynnistetään ennen
lainvoimaista lupaa. järjestettävässä ylimääräisessä
kokouksessa, uskalletaanko
jätevedenpuhdistamon rakentaminen aloittaa, vaikka rakennusluvasta tehdyn valituksen
käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Kunta uhkaa menettää kuntaliitoksen yhteydessä puhdistamoremonttiin myönnetyn
718 000 euron investointiavustuksen, jos hanke ei käynnisty tänä vuonna. Talousjohtaja Saarinen laskeskelee
kunnan viime vuonna käyttäneen sijaisiin liki yhdeksän
miljoonaa euroa. Palapelin vaativuustasoa lisää se, että edessä
olevan korkean investointipiikin takana odottaa joidenkin
vuosien päässä muun muassa
Lamminrahkan alueen rakentuminen, joka tulee olemaan kunnalle mittava rakennuskohde.
Talouden tasapainottamistoimenpiteitä linjataan vuodelle 2017 asti, ja niiden suunnittelun kanssa kulkee käsikkäin
palveluverkkosuunnitelma.
Molempien pitäisi rantautua
päättäjille lokakuun loppuun
mennessä ja olla käytettävissä
ensi vuoden talousarvion käsittelyssä.
kaan kirkonkylän koulun
oppilasmäärä laskisi niin,
että lukuvuonna 2016?17
koulusta tulisi kolmen opettajan koulu. Rakennusluvasta tehdyn valituksen
vuoksi työt keskeytyivät, ja
kunnan piti maksaa rakentajille korvauksia. Vanhoja urakkasopimuksia ei ole purettu, vaan
urakat on neuvoteltu uusiksi
muuttuneiden olosuhteiden
pohjalta.
Puhdistamon remontin ja
laajennuksen hinta on noussut
kolmesta miljoonasta eurosta
840 000 eurolla, kun rakennus
siirretään valituksen vuoksi
kalliolle hankalampaan rakennuspaikkaan. Sydän-Hämeen Lehti
5
yritetään tarttua jo nyt. Kunta sai helpotuksia kohtuuttomana pidettyyn
typenpoistovaatimukseen.
Puhdistamoremontin viivästymisen vuoksi Sappeesta Aitoon kautta Pälkäneelle vedettyä viemäriä ei ole voitu ottaa
käyttöön. Remonttiin on kiire,
koska laitos vetelee viimeisiään. Kunnan
edustajat kävivät viikko sitten valtiovarainministeriössä
neuvottelemassa rahoituksen
varmistamisesta. Pienistä ja haavoittuvista yksiköistä eroon pääsemisellä olisi
mielestäni tulevaisuudessa merkittävä vaikutus, hän arvelee.
Sijaiskäytännön tiukentamisen lisäksi vapautuvia virkoja ja
työsuhteita jätetään mahdollisuuksien mukaan käyttämättä
tai täyttöä yritetään ainakin
siirtää. Henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde
myöntää yhtälön kimurantiksi, talousjohtaja Saarinen näkisi ratkaisun löytyvän osaltaan
palveluverkon kehittämisestä.
. Keskiviikko 28.8.2013
. Oppilaita mietitään siirrettäviksi
Kostian kouluun.
Aitoon, Luopioisten kirkonkylän ja Rautajärven
kouluverkkoa voitaisiin
tarkastella kokonaisuutena
vuoden 2016 talousarvion
valmistelun yhteydessä.
Lautakunnan käytössä olleen oppilasennusteen mu-
Jatkoa seuraa
Kunnan ensi vuoden talousarviota valmistellaan kinkkisessä tilanteessa. Verotuloennakoihin ennätetään saada
päivityksiä syksyllä pariinkin
otteeseen, mutta esimerkiksi
keväällä eteen tulevien kuntaalan palkankorotusten suuruudesta tuskin saadaan varmuutta
ennen talousarvion hyväksymistä.
Myös tulevia investointeja
on käyty läpi. Lisäksi Tuulimyllyn ryhmäperhepäiväkoti Onkkaalassa nähdään
mahdollisena lakkauttaa
Hermannin päiväkotilaajennuksen valmistuttua. Lisäksi alueelle tehdään polkuja.
shl jani oksanen
Ylimääräinen valtuusto: Uskalletaanko jätevedenpuhdistamo rakentaa riskillä?
Esiintymislava rakennetaan rannasta puretun
entisen asuinrakennuksen
paikalle.
Ennen vierasvenelaiturin
aluetta maaseutupuistohankkeen turvin on kunnostettu Kostiavirran taistelun muistomerkkialuetta.
Pälkäne joutui puun ja kuoren väliin
pälkäne
Pälkäneen kunnanvaltuusto
päättää perjantaina 30.8. Jos rakennuslupa kaatuisi korkeimmassa hallinto-oikeudessa,
kunta joutuisi palauttamaan
investointiavustukset valtiolle
ja maksamaan urakoitsijoille
uusia korvauksia.
Sami Lappalainen Tampereen Puutarha-Center Oy:stä
tiivisti maata vierasvenelaiturin edustalla, johon tehdään
betonikiveys.
Sää
Torstaina
+18
Sahalahti
+18
Kangasala
Perjantaina
Kuhmalahti
+18
+18
Pälkäne
Luopioinen
+18
Sahalahti
+19
Kangasala
Lauantaina
Kuhmalahti
+19
+18
Pälkäne
Luopioinen
+17
Sahalahti
+18
Kangasala
Sunnuntaina
Kuhmalahti
+18
+18
Pälkäne
Luopioinen
+17
Sahalahti
+17
Kangasala
+16
+17
Pälkäne
Selkeää
Puolipilvistä
Vesikuuroja
Pilvistä
Ukkosta
Lumisadetta
Kuhmalahti
Luopioinen
Palveleva meteorologi puh
Kun yli 90-vuotias naapuri sairastui, emme tienneet
pitäisikö häntä etsiskellä Kangasalta vai Valkeakoskelta.
Hämeenlinnassa asiat olisivat
selkeämpiä, ja sairaala löytyisi
kaupungista.
Tuulosen kauppakeskus on
varmistanut sen, että kauppaasioille lähdetään Tuuloksen
Sammallahden mukaan
maantiet reikiintyvät ympäri
maata sellaisella tahdilla, etteivät varat tahdo riittää alemman
tieverkon vaurioiden korjaamiseen.
Rautajärven tie joutuu odottamaan laajempaa korjausta
tuleviin vuosiin, sillä liikennemäärät ovat vähäiset.
Vuonna 1997 asvaltoidulla
Pohjan ja Rautajärven välillä
kulkee noin 470 autoa vuorokaudessa.
Niistä raskasta liikennettä on
noin yhdeksän prosenttia.
Luopioisiin matka kulkee kuitenkin Hämeenlinnan kautta.
. Koemme
itsemme Onkkaalan ja Aitoon
hyvinvoinnin maksajiksi,
Martti Viljanen sanoo.
Hänen mielestään historialliset syyt puoltavat kunnanrajan siirtoa, sillä Vihavuosi
on Hauhon vanha myllykylä.
Luontaiset yhteydet toimivat edelleen siihen suuntaan.
. Edes tieavustusta
ei enää makseta, koska kunta
ei tue alle kilometrin mittaisia
yksityisteitä. Kunnat antavat lausuntonsa
lokakuun loppuun mennessä.
Mikäli rajan siirto etenee Vihavuoden asukkaiden toivomalla
tavalla, koko kylä kuuluu vuoden 2015 alusta alkaen Hämeenlinnaan.
Muutoksen myötä 560,5 ne-
liökilometrin kokoinen Pälkäne kutistuu kuuden asukkaan
ja 0,7 neliökilometrin verran.
Kaikkiaan kuntaa on vaihtamassa 25 rakennettua tonttia.
Vihajärven etelärannan
rakennukset ovat myllyn ja
sahan työntekijöiden entisiä
asuntoja, jotka ovat kolmea vakituisesti asuttua taloa lukuun
ottamatta muuttuneet vapaaajan asunnoiksi sen jälkeen kun
UPM lakkautti ja purki sahan
1980-luvulla.
Asiointi suuntautuu
Hauholle päin
Vihavuotta halkovasta kunnanrajasta sekä Etelä- ja Länsi-Suomen välisestä lääninrajasta kertoo vain pieni rajapyykki virran
rannassa. saakka. Siksi mökkiläisetkin kannattavat yksimielisesti
kunnan vaihtoa.
. Kun keräsin nimiä aloitteeseen, minulla oli tasapuolisuuden vuoksi myös sellainen
lista, jossa saattoi vastustaa siirtoa. Palvelubussi ajaa Hauholle
ja posti kulkee Hauhon kautta.
Luopioisista kunnan kirjeen
matka tänne kesti viisi päivää,
sillä postikin reissaa Hauhon ja
Hämeenlinnan kautta.
Vihavuodesta on sama parinkymmenen kilometrin
matka sekä Hauholle että
Luopioisiin, joista lähimmät
kunnalliset palvelut löytyvät.
Nykyinen kuntaraja
(punainen katkoviiva) kulkee
Vihavuoden sillan kupeesta.
Jos 0,7 neliökilometrin alue
Vihajärven rannalta siirretään
Hämeenlinnaan, uusi raja
(sininen katkoviiva) kulkisi
rannassa. Kaikki asiointi suuntautuu
Hauholle tai Tuulokseen, eikä
Pälkäneelle. Seurakunta hakee
joskus väkeä tilaisuuksiinsa
Puutikkalasta, mutta meidät
on unohdettu kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Käytännön elämää
raja kuitenkin hankaloittaa.
. 6
Keskiviikko 28.8.2013
uutiset
. Viljanen antaa kiitosta Luopioisten terveyskeskuksen lääkäreille, mutta muuten Pälkäneen kunnan palvelut
ovat vaikeasti tavoitettavia ja
hahmottuvia.
. Rankkasateessa
lasketut päällysteet purkautui-
vat ja niistä irtosi autojen pellit
sotkenutta bitumia.
Urakoitsija korvasi autojen
liuotinpesuja ja ELY-keskus
lupaili, että epäonnistunut
paikkaus korjaillaan heti tänä
keväänä.
Alueen asukkaat ovat ih-
metelleet, missä luvatut korjaukset viipyvät, sillä tie alkaa
olla taas vaaralliseen kuntoon
reikiintynyt.
Suunnittelupäällikkö Juha
Sammallahti ELY-keskuksesta on vastannut korjausten
perään kyselleille rautajärve-
läisille, että valupaikkauksia
tehdään lähiviikkojen aikana
liikenneturvallisuuden kannalta pahimpiin kohtiin.
Lisäksi vaurioituneilla
osuuksilla voidaan alentaa
nopeusrajoituksia ainakin väliaikaisesti.. Aina on ylitettävä kunnanja lääninraja kahteen kertaan,
jos käy lääkärissä Luopioisissa.
Juuri muita kunnan palveluita
siellä ei enää kuntaliitoksen
jälkeen olekaan, joten niiden
perässä pitäisi ajaa Pälkäneelle
tai Kangasalle saakka.
Hauhonkin palvelut ovat
karsiutuneet kuntaliitoksen
myötä, mutta yhteydet ovat
Viljasen mielestä miellyttävämmät ja toimivammat.
Rakennustarkastus
on hankalaa
Rautajärven tie: Korjausten sijaan luvassa alempia nopeusrajoituksia
Vain pahimpia reikiä täytetään
rautajärvi
Sadat autoilijat sotkivat viime
syksynä autonsa, kun Luopioisten, Rautajärven ja Pohjan
välillä tehty asvaltin paikkaus
epäonnistui. Puhelimitse (03) 539 9800
Osakuntaliitos: Pälkäne ja Luopioinen ovat vastustaneet Vihavuoden kylän yhdistämistä
Vihavuosi
haluaa
Hämeenlinnaan
vihavuosi
Vihavuodessa asustava Martti
Viljanen ehdotti vuonna 2005,
että Luopioisiin kuuluva osa
kylästä liitettäisiin Hauhoon.
Kahdeksan vuotta ja monta
käsittelyvaihetta myöhemmin
läänin- ja kunnanrajaa ollaan
siirtämässä niin, ettei se enää
kulje kylän halki.
Kuntalaiset ja muut asianosaiset voivat tehdä rajan siirrosta huomautuksia 20.9. Emme saa Pälkäneeltä mitään muuta kuin
verolipun. Rajan siirron jälkeen
kylän kaikki asukkaat ja
mökkiläiset olisivat saman
kunnan ja läänin asukkaita.
Vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat kunnan palveluita lähinnä
rakennuslupa-asioissa, jotka
eivät toimi Pälkäneellä kovin
joustavasti. Siihen ei kertynyt yhtään
nimeä, Martti Viljanen kertoo.
Hän ja viisi muuta Vihavuoden pälkäneläisasukasta ovat
eläkeläisiä. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi
Rajan siirto on
liitetty isompiin asioihin ja
viimeiseksi viivytyskeinoksi
keksittiin Kukkosaaren virkistysalue. Siksi asiakirjoille ei ollut annettu diaarinumeroa, eikä niitä toimitettu
kuntajaon muutosasioita käsittelevälle valtiovarainministeriön kuntaosastolle.
Kun Viljanen kyseli asiansa
perään, hän katsoi selvimmäksi aloittaa alusta. Summa kattaa
kalusto- ja tarvikehankinnat, myös kuituverkon vetämisen paitsi parakkiin
myös päärakennukseen.
Järjestelyillä saadaan
neljän luokkatilan käyttöönoton lisäksi koululla toimivan 11-vuotisen
opetuksen iltapäivähoito
siirrettyä koulun pallovarastosta entisen Nattarin
päiväkodin tiloihin. Viljanen puolestaan
on sitä mieltä, että Pälkäneen
palvelut voivat siirtyä entistä
kauemmaksi uusien kuntaliitosten myötä.
. Keskiviikko 28.8.2013
. Luulisi että Pälkäneellä
olisi muutakin tekemistä kuin
näperrellä vuositolkulla mokoman asian kanssa, Martti
Viljanen kritisoi.
Kun asia tuli ensi kertaa vireille seitsemän vuotta sitten,
Luopioinen ei halunnut ottaa kantaa yksittäisten kylien
Kukkosaari jäämässä siirtoihin, koska vireillä oli
Pälkäneelle
kuntaliitos Pälkäneen kanssa.
Hämeenlinna on puoltanut Luopioinen vetosi myös minisVihavuoden siirtoa alusta al- teriöön, joka halusi keskittyä
tuisia papereiden hautaamisia
ministeriössä, mies ihmettelee
pitkittynyttä prosessia.
Hallinto- ja kuntaministeri
Mari Kiviniemelle toimitettu
aloite oli kirjattu virheellisesti
kansalaiskirjeeksi. kulttuuritalon nimikilpailu jatkuu syyskuun
puoliväliin asti.
Jo kesällä käynnistynyttä kilpaa päätettiin jatkaa, jotta myös
loma-aikana poissa paikkakun-
nalta olleilla olisi mahdollisuus
osallistua kisaan.
Nimiehdotuksia voi lähettää
sähköpostitse kunta@kangasala.fi tai postitse osoitteella Kangasalan kunta, PL 50, 36200
Kangasala. Oppilasmäärä
näyttää muutenkin olevan edelleen kasvussa.
Siirtotilat eli parakit ovat monipuolistaneet Vatialan
koulun pihapiirin rakennuskantaa lukuvuoden aluksi.
Tarkkana
venetsialaisissa
Pirkanmaan pelastuslaitos toivoo maltin pysyvän mukana ensi lauantaina, kun vietetään
mökkeily- ja veneilykauden päätösjuhlaa eli niin
sanottuja venetsialaisia.
Pirkanmaalla pelastusviranomaisille ei tarvitse
erikseen ilmoittaa ilotu-
litteiden käytöstä venetsialaisten yhteydessä kello
18?24 haja-asutusalueilla
vesistöalueiden välittömässä läheisyydessä.
Taajamissa tapahtuvasta ilotulitteiden käytöstä
on ilmoitettava pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskukseen 03 565 612.. Saa mennä Luopioista ja
Pälkänettä pidemmälle, ennen kuin löytää vastaavat palvelut kuin Tuulosesta. Kylän
kukoistuskautta kuvaavan
pienoismallin teki Jaakko
Kaipainen vuonna 2003.
Martti Viljanen (vasemmalla)
ihailee Jaakko Kaipaisen
kymmenen vuotta sitten
rakentamaa Vihavuoden
pienoismallia. Sieltä
saa kaiken mitä tarvitsee, jos ei
nyt ihan ole pukua ostamassa,
Viljanen sanoo.
Laki ehti muuttua
matkalla
Kun Martti Viljanen teki kahdeksan vuotta sitten kylän
yhdistämisehdotuksensa, hän
esitti että osa Karvialaa siirrettäisiin Luopioisista Hauhoon.
Kuntaliitosten myötä raja on
muuttunut Pälkäneen ja Hämeenlinnan väliseksi rajaksi.
Matkan varrella myös kuntajakolaki on uudistunut, ja siksi
Martti Viljanen uusi aloitteensa neljä vuotta sitten.
. Hämeenlinnalaisina päädymme korkeintaan
Lammin vanhainkotiin.
Hallitus voi päättää osakuntaliitoksesta Pälkäneen
kantaan katsomatta. Kunnat ovat keksineet
kerta toisensa jälkeen uusia
verukkeita. Kuoreen on laitettava merkintä ?nimikilpailu?.
Rakennukselle annettava
nimi julkaistaan pikaisesti ki-
san umpeutumisen jälkeen.
Talon rakennustyöt etenevät
kunnan mukaan suunnitelmien mukaisesti, ja pohjakerros
paikoitushalleineen on jo runkovaiheessa.
Uteliaiden on mahdollista
seurata rakennustöitä kunnan
kotisivuilla olevan web-kameran kautta.
Kunnanhallituksen asettaman neuvottelukunnan, joka
suunnittelee talon toimintaa,
on määrä jättää esityksensä
elokuun lopulla. Jos kunta
ei vastusta siirtoa, Vihavuosi
voidaan yhdistää valtiovarainministeriön päätöksellä.
shl Tommi Liljedahl
Kulttuuritalolle nimi syyskuussa
Jatkopäätös: Nimikilpa umpeutuu syyskuun puolivälissä
kangasala
Kangasalan keskustaan rakentuvan . Myös yleisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut.
. Tuntuu muutenkin,
että parakit olisivat jotain rangaistussiirtoloita,
joissa ei voi elää, hän huomautti.
Talousjohtaja Seppo
Saarisen mukaan kahta
parakkia lukuun ottamatta vuokrasopimukset
päättyvät ensi vuoden
aikana.
Valtuusto hyväksyi
viime kokouksessaan
runsaan 106 000 euron
lisämäärärahan Vatialan
koululle neljän luokan
suuruiselle siirtokelpoiselle tilalle. Tähän on mahtunut omi-
kaen, koska kyläläisten luontainen työssäkäyntialue ja
asioimissuunta ovat Hauho ja
Tuulos. Parakit tulevat olemaan siellä pitkään,
Lehtinen arveli Vatialan
ja Suoraman koulujen
tilanteesta.
Va s e m m i s to l i i to n
Seppo Talli arveli, ettei
parakkeihin käytettävillä
300 000 eurolla vielä rakenneta paljonkaan.
. Yleisopetuksen iltapäiväkerho
pyörii Latoniityn päiväkodilla.
Koululle vuonna 2006
omat tilat saanut vammaisopetus tarvitsee
lisätilaa ryhmämäärän
kasvaessa. Luopioinen ja Pälkäne
puolestaan ovat pitäneet kiinni
Vihavuodesta.
. Luopioinen ei pitänyt siirtoa aiheellisena, ja kuntaliitoksen jälkeen
Pälkäneen kunnanvaltuusto
yhtyi sen käsitykseen.
Kun Pälkäne käsitteli asiaa
toistamiseen viime vuonna,
kunta korosti Vihavuoden
vapaa-ajan asutuksen ja matkailun merkitystä ja muistutti, että virkistysalueyhdistys
oli hankkinut Vihavuodesta
Kukkosaaren. Sydän-Hämeen Lehti
7
Vatialan
parakeista
eurokeskustelu
Vihavuosi oli vielä 1980-luvulla
kukoistava teollisuuskylä.
Sahan lakkauttaminen hiljensi
kylän kertaheitolla. Kangasala-taloksikin
kutsutun . Lisätilan tarpeen suuruus on ollut yllätys, arvioi sivistystoimenjohtaja
Leena Pajukoski.
Vatialan koululla tilanahtaus ei uusilla ratkaisuilla välittömästi hellitä,
sillä parakeissa opiskelevat myös ruokailevat tiloissa ruokalan ahtauden
vuoksi. Jos
jäämme Pälkäneeseen, voimme löytää itsemme Juupajoen
vanhainkodista. Kuntalaisilla
on mahdollisuus tutustua rakennuksen havainnekuviin ja
pohjapiirroksiin pääkirjaston
ala-aulassa kirjaston aukioloaikoina.
Koulujen ja päiväkotien
parakkivuokriin käytetään laskelmien mukaan
Kangasalla tänä vuonna
vajaa 320 000 euroa. Nyt kunnan- ja
lääninrajan halkoma kylä on
yhdistymässä ja siirtymässä
osaksi Hämeenlinnaa.
tai Hauhon suuntaan.
. Valtuutettu Timo Lehtinen
(sd) nosti asian esille
valtuuston edellisessä
kokouksessa käsiteltäessä
Vatialan koulun parakkiratkaisua.
Lehtistä kismitti, että
päätös yhtenäiskoulun
sijoittamisesta Kyötikkälään konkretisoituu
rakennukseksi kaavoituksen kankeuden vuoksi vasta vuosien päästä.
Samalla se merkitsee lisäodotusta mahdollisuudelle sijoittaa Suoraman
koulun oppilaita Kyötikkälän uuteen kouluun.
. Toisellakaan
nimenkeruukiertueella ei löytynyt yhtäkään kyläläistä, joka
olisi vastustanut kuntarajan
siirtoa.
ensin isoon kuntaremonttiin
ja palata pieniin rajansiirtoihin
vasta myöhemmin. Hämeenlinnassa on ison
kaupungin palvelut, ja ainakaan Hämeenlinnaa kauemmas ne eivät enää siirry. Nyt ehdotetussa rajauksessa Kukkosaari ei
siirtyisi Hämeenlinnaan, vaan
virkistysalue jäisi edelleen Pälkäneen hoidettavaksi.
Pälkäne on huomauttanut,
ettei kunnan vaihto kohenna
Vihavuoden kunnallisia palveluita
kello 18 Luopioisten seurakuntakeskukseen, Pereentie
1, keskustelemaan tiekirkkokokemuksista ja antamaan palautetta ja tukemaan toiminnan
kehittämistä.
Esko Koskenvesa
Vaarallinen Nivunkulman tie
Ajaessani Puutikkalan Nivunkulman tietä, huomasin sen
erikoisen vaaralliseksi. Tieltä
puuttui paino- ja nopeusrajoitus. Ojan liiallinen
syventäminen ei paranna tierakenteen kuivumista, mutta voi
sen sijaan johtaa tien reunakaltevuuden heikkenemiseen.
Muotoilun tarkoitus on, ettei
kulutusmateriaali valu ojaan.
Jos hienoaineisto puuttuu,
jäljelle jäänyt karkeampi pinta
purkautuu pois.
Tiekunnan jäsenille olisi
edullisempaa tehdä tie kunnolla, kuin sen jatkuva korjaaminen.
Kesävieraan kokemuksia. Kirkkomme keskittyy
taas tavalliseen palveluunsa ja
viettää samalla kahden vuosisatansa juhla-aikaa. Sama
ilo voi jatkua tämänkin kesän
jälkeen, kun kävijöitä oli nyt
vuorostaan enemmän kuin
viime vuonna.
Tämän tyytyväisyyden pohjalle voi nyt rakentaa pohdinnan alkaen päivänmääristä ja
kellonajoista. Nyt on jo aika varautua
uuteen kauteen.
Olemme kappalaisemme
Janne Veston kanssa sopineet,
että kutsumme kaikkia tiekirkosta kiinnostuneita tiistaina
3. 9. elokuuta.
Luonnonpäivänä järjeste- keä hienosta päivästä.
Eila Seppi
Päivän idea on juhlistaa tään retkiä ja tapahtumia eri
Palautetta Luopioisten
tiekirkkokesästä
Luopioisten tämänkesäinen
tiekirkkotoiminta on saatu päätökseen. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%), Matkap. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%)
Hämeenlinnan KEITTIÖKALUSTETUKKU
S , Eino Leinon katu 17, 13110 Hämeenlinna, $UN ± OD
Urjalan KEITTIÖKALUSTETUKKU
S , Peltorinteentie 10, 31760 Urjala, $UN ± OD
Remontti-
IKKUNAT
kotiin ja mökille edullisesti!
Ikkunasto Oy
S , Urjalantie 101, 31760 Urjala
Iloiset onnittelut metsänväelle
Suomen luontoa juhlitaan tänä luonnon tuomaa iloa ja hyvin- puolella Suomea. Tie kapeni rannan kohdalla
olemattomaksi ja ojan reunat
olivat hyvin jyrkät, ohituspaikkoja kapealla tiellä ei juurikaan
ole.
Olisi kiinnitettävä huomio-
ta oikeaoppiseen ojan tekoon.
Tieltä puuttui muun muassa
hienojakoinen kiviaine.
Sivuojia kaivettaessa tulee
huolehtia, ettei luiskia tehdä
liian jyrkiksi. Sydän-Hämeen Lehti
sähköposti: toimitus@shl.fi . 8
Keskiviikko 28.8.2013
keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet,
wc-kalusteet, ovet, liukuovet, tilanjako-ovet
lukijalta
. ja myös
heille, joilla on tarjota muista
perusteista käsin tiekirkkotoimintaa kehittäviä ehdotuksia.
Vuosi sitten tässä lehdessä
iloittiin siitä, että Luopioisten
tiekirkossa oli ollut kävijöitä
edellisvuotta enemmän. tangon ja hyllyn (1000), 4 hyllyä (500),
ryhmän korkeus 2350, leveys 1500
osina
ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW ¿
Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy
S , Teollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi, $UN ± OD ±
Lankap. Oheisella
vuonna ensimmäistä kertaa vi- vointia.
kuvalla onnittelen metsänvärallisesti 31. Kiitokset
tästä järjestöille ja niiden jäsenille! Päivystäjille on pyritty
tarjoamaan pieniä tietoiskuja
kirkkomme ja esimerkiksi niiden kuvallisen sanoman taustasta.
Mutta miten päivystäjiä
muulla tavoin varustetaan?
Harvoin me päivystäjät tiedämme hautausmaan haudoista kaikkea siitä, mitä meiltä kysytään. Tämä on helpottanut järjestelyjä. Nyt on kuitenkin aika miettiä ja koota talteen, mitä tiekirkkotoimintaa
kehittäviä ajatuksia on jäänyt
päättyvältä kaudelta mieleen.
Kysymys kohdistuu heille,
jotka toimivat kesän aikana
päivystäjinä kirkossa, mutta
myös heille, jotka tutustuivat
kävijöinä kirkkoon . osoite: Sydän-Hämeen Leh
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän
Kalusteet kotiin ja mökille
tehtaanmyymälästä!
V I S I ON
V I S I ON
KEITTIÖT
LIUKUOVET
LOPDLQHQ VXXQQLWWHOXSDOYHOX
P\\PlOlVVl
QRSHDW WRLPLWXNVHW
PRQLSXROLQHQ PDOOLVWR
WXNNXKLQQDW
YDOPLVWXV RPLOOD WHKWDLOOD
HL RVWRUDMRLWXNVLD
P\|V MlOOHHQP\\MLOOH
Myös
liukuovet ja
tilanjako-ovet!
Vaikka heti mukaan!
Kuvan mukaiset komerot YDONRLVHW PDDODWXW
+2/9,.$$5, 7$/2132,.$ WDL 6,/(b RYHW
325?
sis. Tiedämme, että
seurakunnan toiminta perustuu käytännössä seurakuntalaisiin, heidän rahoitukseensa.
Tiekirkkopäivystäjinä toimivat seurakuntalaiset. Jo usean
vuoden ajan eri järjestöt ovat
ottaneet vastuulleen jonkin
päivystysjakson
He saivat haahuilla väen seassa oman onnensa
nojassa, sillä heille ei ollut tuotu istumapaikkoja.
Valatilaisuutta oli aikaa
suunnitella puolitoista vuotta.
Kai siinä ajassa olisi ehtinyt
hankkia paikalle muutaman
bajamajankin. Sivistystoimessa
luottamushenkilöt ymmärsivät, että paikallisilla kouluilla
oli selvästi laajempi merkitys
kuin olla pelkästään opetustilana lapsille.
Koulu on monesti kylänä
elämiselle hyvä lisämahdollisuus, jos kyläläiset ja opettajat
niin haluavat.
Kokemustietoa on myös
siitä, että lapsen on parempi
varttua hyvässä pienessäkin
koulussa kuin odotella tienvarressa kuljetuksia ja istua
autossa pitkiäkin aikoja.
Lisäksi meillä on tietoa siitä,
miten suurissa luokkaryhmissä lapsi voi yksinäistyä, jopa
sairastua ja tuottaa näin myös
kunnalle kustannuksia.
Sivistyslautakuntaan tuotiin
viime kaudella ehdotus kuuden koulun lakkauttamisesta.
Toimimaan olisivat jääneet
Kostian ja Luopioisten kirkonkylän koulut. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Hyvä tietää: Vaahterankääpä
vaivaa puistojen vaahteroita,
poppeleita, hevoskastanjia ym
lehtipuita. Vaadimme selvitystä museon tulevista rakennus- ja käyttökustannuksista ja
miten kustannukset on tarkoitus kattaa.
Mielestämme valtuustolla
tulee olla oikeus päättää perua
Kimmo Pyykkö museo, jos se
katsoo että kustannukset tulevat olemaan liian suuret Kangasalan maksettaviksi. puhelin: (03) 539 9800
n-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Avoin kirje
Kangasalan johdolle
Hyvät kunnanhallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtajat ja ryhmäpuheenjohtajat,
Kulttuuritalo nousee tontille kovaa vauhtia ja neuvottelukuntamme on miettinyt
sen toimintaa, mutta samaan
aikaan valmistuvasta Pyykkömuseosta ei tunnu kukaan tietävän mitään.
Kangasalan Sanomat uutisoi
2.8.2013 ilmestyneessä lehdessään, että on olemassa Pyykkö
museota ajava työryhmä, jonka
jäsen on Maila-Katriina Tuominen. Ketä muita työryhmään kuuluu. Vanha laho on pehmeää ja lopulta puusta tulee ontto.
Laaja, pehmeä laho rungossa
voi aiheuttaa murtumisriskin,
joskaan kääpäorakkaan aiheuttamaa lahoa ei pidetä kovin
nopeasti leviävänä (Hallaksela/Metla 2003).
Koska itiöemäryhmä ilmaantuu usein samaan kohtaan sairasta runkoa puhkaisten siihen onkaloaukon, voi
lahon etenemistä seurata hyvin mikroporalla. Reuna valkoinen, terävä. Pieni mutta
tiheänä alekkaisina rykelminä.
Tuoreena tukevan juustomainen, kuivana kova. Useimmiten puistopuissa,
mutta myös lehdoissa. Lajin tieteellinen nimi on
Rigidoporus populinus.
Suomen sieniopas (WSOY)
kertoo vaahterankäävästä: ?Ulkonäkö: Monivuotinen, lakillinen tai puoliksi alustanmyötäinen, typäkkä. Jos säästöjä ajatellaan,
niitä olisi ollut mahdollista
hankkia satoja tuhansia, jos
vaikkapa kunnan jätevesiprojekteja ja Tommolan alueen allasasioita olisi hoidettu toisin.
Näiden päivien koulukeskustelusta on kuulunut outona viestinä kunnan korkean
virkamiehen vastaus Epaalan
koulun mahdollisesta menetyksestä huolestuneelle: ?Nyt
ei ole tunteille sijaa. em.
ihmetteli, mikä mahtaa kasvaa
Sahalahdella (SHL 21.8.).
Sahalahden erikoisuus vaikuttaisi kuvan perusteella olevan kääpäorakas (Climacodon
septentrionalis). Nyt ainoaan
vessaan oli pitkä jono.
Kostian 300-vuotisjuhlien
kuvaelmakaan ei mennyt ihan
nappiin. Vastustamme Kimmo
Pyykkö museon perustamista
Kangasalle kuntalaisten kustantamana. Ketä on säätiön
johdossa?
Tämän kuun alussa perustettiin adressi (http://www.
adressit.com/allekirjoitukset/
muutos_kimmo_pyykko-museoon/) jonka allekirjoittajat
vaativat seuraavaa:
Koska Pyykkö
museota ajava
työryhmä on
perustettu. Uskon kuitenkin, että jos olette liikkuneet
torilla, terveyskeskuksissa,
paikkakunnan kahviloissa ja
missä tahansa missä useampi
kuntalainen yhteen sattuu,
olette kuulleet keskusteluita
aiheen tiimoilta. On kysymys rahasta.?
Pikkukouluasian ajaminen
ei ole tunteilua, vaan toimintaa
elävän maaseudun puolesta.
Olavi Seppälä
...lienee
kääpäorakas
Timo Salonen lähetti kuvan ja
Suomen sienioppaan kuva vaahterakäävästä (oikealla) on varsin
samanlainen kuin Timo Salosen lähettämä kuva (vasemmalla)
Sahalahdella kääpää kasvavasta vaahterasta.
Sahalahden erikoisuus
lienee vaahterankääpä
Timo Salosen Sydän-Hämeen
Lehteen (SHL 21.8.) lähettämä kuva Sahalahdella kääpää
kasvavasta vaahterasta esittää
melko varmasti vaahterakääpää. Tämä käävän
näköinen sieni on väriltään
kellanvalkoinen, mehukkaan
sitkeä itiöemä kasvaa tiiviinä
kimppuna puun rungossa ja
sen haju on epämiellyttävän
voimakas, kalanhajuinen.
Kääpäorakkaan alapinnalla on
neulamaisia piikkejä, kääpien
alapintaa peittävät pillit (vrt.
rikkikääpä). Muistan edelleen Kos- miten taistelu siihen aikaan olitianvirran taistelun 250-vuo- si tapahtunut.
tisjuhlat Nenäpään kentällä.
Tällä kertaa kentällä pyörähPanssarivaunut nousivat ylös ti pari hevosta.
Martti Soininen
rannasta, kun silloin näytettiin,
Panssariprikaatin lippu tuotiin valatilaisuuteen asianmukaisin
menoin, mutta urheilukentän lipputangot seisoivat tyhjinä.. Panssariprikaatin lippu
tuotiin paikalle asiaankuuluvin
menoin, mutta urheilukentän
kaikki viisi lipputankoa seisoivat tyhjinä. Mikä
sen funktio on?
. Saavatko
kuntalaiset teiltä vastauksia?
Se mitä on päätetty vuosia sitten, ei riitä vastaukseksi. (NiemeläTerho-Kiema: Sienet ja laho
Helsingin puissa).
Päivi Shnoro
Arboristi, puutarhuri
Missä liput valapäivänä?
Pälkäneen urheilukentän suurtilaisuudet eivät menneet ihan
putkeen kunnan osalta.
Perjantainen valatilaisuus oli
ikimuistoinen päivä sadoille
alokkaille ja heidän omaisilleen. Kaikki päivittelevät miten tämä museoprojekti on mahdollista.
Samaan aikaan kouluilta on
kielletty sijaiset, päiväkodeissa
ei ole varaa piirustuspaperiin ja
alakoululaiset eivät voi harjoitella kaunokirjoitusta kun vihot puuttuvat rahapulan takia.
Kysyn nyt teiltä päättäjät,
mitä aiotte tehdä. Alapinta
valkoinen, pillit pyöreitä, 6?8
millimetrillä. Koska kyseinen säätiö
on perustettu. Tavataan usein
vanhoilla vaahteroilla, mutta
myös vanhoilla koivuilla ja
joskus muilla lehtipuilla.
Kääpäorakas lahottaa alkuun
sydänpuuta, josta se voi tulla
pintaan pakkashalkeamien
kautta. Yläpinta
valkoinen ja mattainen. Uusia
päätöksiä on pakko tehdä!
Heini Niklas-Salminen
Pälkäneen kouluista
Tämän lehden viime viikon
numerossa kerrottiin Pälkäneen kunnan edessä olevista
säästötoimista ja todettiin,
että edellisellä kaudella sivistystoimelta jäivät nämä toimet
tekemättä.
Pääkirjoittaja väitti, että kyläkoulukysymys oli tuolloin
lakaistu maton alle, mutta niin
ei voida enää tehdä.
Toisaalla lehdessä pohdittiin
kuntamme säästämistarvetta
ja siinäkin arveltiin yhdeksi
ratkaisuksi kouluverkon supistamista.
Viime valtuustokaudella
kouluverkkoasia ei ollut maton
alla, vaan sitä pohdittiin tuon
tuostakin. Pillikerros paksu ja selvästi ja tiheään kerroksinen,
puunvärinen. Lautakunta
ei asiaa hyväksynyt vaan päätti
perustaa työryhmän valmistelemaan asiaa.
Työryhmä kokoontui monta
kertaa ja esitti merkittävät säästöt yhden koulun lakkauttamisella sekä muilla järjestelyillä.
Sivistyslautakunta esitti näitä
säästöjä yhteensä 385 000 euroa eteenpäin hallitukselle ja
valtuustolle.
Valtuusto päätti kokouksessaan 13.4.2010, ettei yhtään
koulua lakkauteta, elikkä käytännössä nollasi sivistystoimelle kaavaillut säästöt.
Sivistyslautakuntaan tuotiin
viime kaudella valmisteluja
Laitikkalan, Epaalan ja Rautajärven koulujen lopettamiseksi. Lohkopinta:
malto valkoista, maltokerros
ohut. Keskiviikko 28.8.2013
. Sydän-Hämeen Lehti
9
hti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Sieni luonnossa:
elää vanhoissa lehtipuissa, ja
jatkaa kasvuaan puun kaaduttua. Koska se on perustettu ja mikä sen funktio on?
Jo viime marraskuussa Mika
Ollila viittasi Sydän-Hämeen
Lehden artikkelissa Pyykkösäätiöön, mutta siitäkään me
kuntalaiset emme tiedä mitään. Niitä ei voitu lautakunnassa
hyväksyä esimerkiksi Rautajärven osalta siksi, että kunnan
hitaasti valmistelema kyläkeskuskaava tarjoaa aikanaan monelle perheelle kotipaikan Pirkanmaan vuoden 2013 kylässä.
Epaalan koulua on taidettu
ehdotella lopetettavaksi parikin kertaa vuodessa, vaikka
siellä kotien ja koulun yhteistyö on ulottunut joskus koulun
Suurissa
luokkaryhmissä
lapsi voi
yksinäistyä,
jopa sairastua
ja tuottaa
näin kunnalle
kustannuksia.
talonmiespalveluihin saakka.
Jotakin viime valtuustokaudella saatiin lopetetuksikin,
kun Luopioisten yläaste ulkoistettiin Anna Tapion koulun
hoitoon. Vaadimme
tietää ketkä päättäjistä haluavat
Kangasalle Kimmo Pyykkö
museon ja millaiset kävijämäärätavoitteet tulee toteutua jotta
Pyykön kanssa tehty 5-vuotissopimus uusitaan.?
Tähän mennessä adressin on
allekirjoittanut 481 kuntalais-
ta, yhteensä 524 allekirjoitusta.
Moni muukin olisi halunnut
adressin allekirjoittaa, mutta
ilman sähköpostiosoitetta eivät
he ole sitä voineet tehdä.
Kirjastoon ei paperiadresseja ole saanut tuoda, koska
kunnan johto on sen kieltänyt.
Päättäjät eivät siis halua kuulla
eivätkä kuunnella. Se aiheuttaa suurta
taloudellista vahinkoa eteläisen
Suomen vanhoissa puistoissa.
Valkolaho keskittyy rungon
sisäosiin ja isojen oksien taipeisiin.?
Urho Mäkirinta
prof. Suomen lippua ei
näkynyt missään.
Tämä on isänmaallinen kylä.
Vaikka säästöjen aikaa eletäänkin, niin ei kai kunnan talous
voi olla liputuksesta kiinni.
Liput olisivat saaneet hulmuta
perjantaina urheilukentän lisäksi myös julkisten rakennusten lipputangoissa.
Ja pahaa teki seurata veteraaneja, jotka olivat saapuneet
paikalle puvut päällä ja prenikat rinnassa
Kuusitukkeja
käytetään miljoona kuutiota ja mäntytukkeja puoli
miljoonaa kuutiota.
Puupohjaisen energian käyttö yli miljoona kuutiota. Se on
yli kaksinkertainen pankeilta
vaadittuun vähimmäistasoon
verrattuna.
Aito Säästöpankki
6/2013
6/2012
Asiakasmäärä
40 000
38 717
Tase, milj. Sydän-Hämeen Lehti
10
tekijät
Säästöpankki vetää sata uutta asiakasta viikossa
Kasvu: Paikallinen palvelu nähdään menestyksen avaimena
Aito Säästöpankki kasvoi vuoden alkupuoliskolla 2000 asiakkaalla.
. Kuusitukkeja
käytetään miljoona kuutiota ja mäntytukkeja puoli
miljoonaa kuutiota.
Metsähaketta saadaan hakkuutähteistä, kannoista sekä pienpuusta. Kuitupuun käyttö on vähentynyt
merkittävästi, mutta tukkipuuta Pirkanmaan puuteollisuus ja
piensahat vielä nielevät.
. Vilppulassa sahataan
kuusitukkia. Viidessä vuodessa
määrä on kaksinkertaistunut.
Metsähakkeen käyttö on
lisääntynyt räjähdysmäisesti.
Viisi vuotta sitten haketta poltettiin 200 000 kuutiota, viime
vuonna jo yli 700 000 kuutiota. Sen
vuoksi talletukset eivät kasva
korkoa tavallisilla tileillä.
. 10
Keskiviikko 28.8.2013
. Aito Säästöpankin vakavaraisuus oli kesäkuun
lopussa 18 prosenttia. Silloin vuoden alkupuoliskolla saatiin
1300 uutta asiakasta.
Uudet asiakkaat tuovat mukanaan säästönsä ja lainansa, ja
myös pankin tulos kasvaa ennätysvauhdilla. Asuntolainojen, talletusten
ja rahasto-osuuksien kysyntä
on jatkunut vilkkaana, Lahtinen sanoo.
Turvallisten sijoituskohteiden kysyntää lisää historialli-
sen alhainen korkotaso. Tampereen Viinikassa
on Suomen suurin pellettivoimalaitos, joka käyttää Vilppulassa valmistettuja pellettejä 12
800 tonnia vuodessa.
Myös kunnilla on herännyt
kiinnostus puuenergian käyttöönotolle.
Pälkäneelle valmistui hakelämpökeskus keväällä, ja
Kangasallakin kaukolämpöä
saatetaan jatkossa tuottaa
puulla, vaikka tarjolla on myös
maakaasua.
Pirkanmaan pientalojen tuli-
sijoissa poltetaan noin 600 000
kuutiota puuta.
Luvut perustuvat Suomen
metsäkeskuksen hallinnoimaan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamaan Pirkanmaan Bittimetsä -hankkeeseen,
jonka tavoitteena on selvittää
metsäsektorin merkitystä
Pirkanmaan aluetaloudelle ja
luoda uusia työpaikkoja metsäalalle.
Hankkeen loppuraportti on
samalla osa Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevan
Tommi Kivimäen lopputyötä.
Puun energiakäyttö
kovassa kasvussa
Puun energiakäyttö oli Pirkanmaalla vuonna 2012 noin
Puun käyttö Pirkanmaalla
Kokonaiskäyttö 2,6 miljoonaa kuutiota vuodessa
Metsäteollisuus käyttää raakapuuta 1,9 miljoonaa
kuutiota, josta 1,6 miljoonaa kuutiota on tukkipuuta ja
0,3 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Asiakkailla on
Aito Säästöpankissa talletuksia
495 miljoonan euron edestä ja
luottojen määrä nousi 528 miljoonaan euroon.
Pankki teki vuoden alkupuoliskolla 2,2 miljoonan euron tuloksen. Oli taloustilanne tai korkotaso mikä tahansa, niin suosittelemme asiakkaillemme aina
hajauttamista. Myös harvennushakkuissa kertyy energiakäyttöön sopivaa puuta.
Puuta käytäviä laitoksia rakennetaan jatkuvasti lisää eri
puolille Pirkanmaata. Kasvuvauhti
on ollut selvästi vuodentakaista vauhdikkaampi. Suuntaamme loppuvuoteen erittäin hyvässä vireessä,
Lahtinen sanoo.
Toimintaympäristö on pankeille haasteellinen: korkotaso
on historiallisen alhainen ja
Suomen talouskasvu heikkoa.
Aito Säästöpankki on silti onnistunut tekemään hyvää tulosta ja pitämään vakavaraisuutensa vahvalla pohjalla.
. Vaihtoetoja löytyy asiakkaan riski- ja tuottoodotuksista riippuen jokaiselle
säästäjälle ja sijoittajalle.
Säästöpankit kuuluvat Suomen vakavaraisimpien pankkien joukkoon. e
579,3
501,4
Varainhankinta, milj. Vilppulan saha MänttäVilppulassa on yksi Euroopan
suurimpia sahalaitoksia ja siellä
on juuri investoitu sahauslinjoihin. Keskisuuria sahoja on esimerkiksi JPJ-Wood
Juupajoella ja Kinnaskoski
Vilppulassa, Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tommi Kivimäki luettelee.
miljoona kuutiota. Vuosituhannen alussa maakunnassa
käytettiin raakapuuta 4,5 miljoonaa kuutiota, viime vuonna
enää 2,6 miljoonaa kuutiota.
Metsäteollisuus käyttää maakunnan raakapuusta hiukan
alle kaksi miljoonaa kuutiota.
Tästä yli 80 prosenttia on tukkipuuta.
Pirkanmaan 3,4 miljoonan
kuution vuosittaisesta hakkuukertymästä suuri osa viedään
muualle. Kilpailijat
siirtävät palveluita entistä kauemmas asiakasta, mutta Säästöpankki panostaa lähikonttoreihin. Tällä hetkellä saamme
noin sata uutta asiakasta viikossa, Aito Säästöpankin pankinjohtaja Sanna Lahtinen
kertoo.
Lähipankin vahvuus on
paikallinen palvelu. e
2,2
1,8
Vakavaraisuus, %
18
18,1
Puun käyttö: Kuitupuu rahdataan Rauman ja Jämsän suunnan sellu- ja paperitehtaille
Pirkanmaa käyttää lähinnä tukkipuuta
Valkeakosken sellutehtaan
lopetus näkyy Pirkanmaan
puunkäyttötilastoissa. Tästä
metsähaketta on 712 000 kuutiota.
Hakkeesta 45 % saadaan pienpuusta, 40 % hakkuutähteistä ja 12 % kannoista ja juurakoista
Metsäteollisuus käyttää raakapuuta 1,9 miljoonaa
kuutiota, josta 1,6 miljoonaa kuutiota on tukkipuuta ja
0,3 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. e
495,1
441,0
Luotot, milj. Edellisvuoteen verrat-
tuna tulos kasvoi 22 prosenttia.
. Lämmityskattiloissa paloi noin 0,7 miljoonaa kuutiota metsähaketta,
loput oli metsäteollisuuden
sivutuotteita. Sivutuotteiden
määrä on pieni, koska suuria
raakapuuta käyttäviä laitoksia
on vähän.
Puun energiakäyttö kasvoi
viime vuoden aikana peräti 30
prosenttia. Isoista konserneista UPM sahaa mäntytukkia Juupajoella. Syksyn aikana Nokian
konttori muuttaa uusiin isompiin ja toimivampiin tiloihin.
Myös uusia toimihenkilöitä
rekrytoidaan jatkuvasti.
Aito Säästöpankki ylitti alkuvuoden aikana 40 000 asiakkaan rajapyykin. Kantoja energiapuusta on noin kymmenen
prosenttia.
Metsähaketta saadaan edullisimmin kuusikoiden päätehakkuiden hakkutähteistä ja
kannoista. e
527,6
471,9
Liikevoitto, milj. Se
on vaikuttanut teollisuuden
raakapuun käyttöön. Maakunnan kuitupuu
kulkee Rauman ja Jämsänjokilaakson suurille sellu- ja paperitehtaille.
Osa kuitupuusta palaa takaisin selluna, paperina tai kartonkina jatkojalostettavaksi, sillä
muun muassa Valkeakoskelta,
Mäntästä, Nokialta, Tampereelta ja Hämeenkyröstä löytyy paljon sellua ja mekaanista
massaa käyttävää paperi- ja
kartonkiteollisuutta.
Metsäteollisuus on viimei-
sen vuosikymmenen aikana
käynyt läpi suuren rakennemuutoksen niin Pirkanmaalla
kuin muuallakin Suomessa. Kuva: Metsäkeskuksen kuva-arkisto.. Suurin osa metsähakkeesta
tehdään pienpuusta sekä hakkuutähteistä. Kyröskoskella tehtiin kartonkiteh-
taan yhteyteen uusi biovoimalaitos
8-18, la 9-14, p. (03) 377 3447
Sydän-Hämeen LeHti
Tv- ja digilaiteelektroniikkaa,
huoltoa
PALVELEMME:
ma-pe 10-18, la 10-14
www.kangasalankirjakauppa.fi
TV-DIGIHUOLTO
Eläinlääkärit
ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI
KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ
Puh. 03-377 1068
www.kirjanpitomattila.com
ASIOINTIPALVELU
. 040 184 8317
Hippeläinen
* Lokakaivojen tyhjennykset
* Vaihtolavapalvelut. 040-5876139
hannele.haataja@morilea.fi
www.kangasalanautokatsastus.?
Perunkirjoitukset
Kirjanpitotoimistot
Merkillisen reilu.
PERUNKIRJOITUKSET
T
Myllystenpohjantie 2, Kangasala
PUH. 0400-404 425
Vastaanotto sopimuksen mukaan.
P. (03) 377 1140
- AKUT
Avoinna: ark. 0400 556 638
Roineenkatu 12,
Valkeakoski
Puh. 010-239 0880, FAX. Sydän-Hämeen Lehti
ALAN AMMATTILAISET
Autoilu
Hammasteknikot
Kiinteistönvälitystä
-17
9
E
P
A
M
Markus Huttunen
Erikoishammasteknikko
Hammasteknikkomestari
Kiinteistönvälittäjä, LKV
Julkinen kaupanvahvistaja
KALERVO INGALSUO
p. 8-17, p. (03) 358 6911
Hinauspalvelut
Silmälääkäri Tarja Maaranen
Optikko Hanna Saikku-Salo
Av.: ma-pe 10-17, la 10-13
Henkilö- ja
pakettiautot
Myös raskas
kalusto
0400 78 68 00
Hinaus 24h Siiki & Karhu
www.hinaus24h.fi
Parasta
!
a
st
i
ll
a
k
pai
-
plasmat, lcd:t, tv:t
audio- ja digilaitteet
antenniasennukset
tarvikemyynti
käytetyt laitteet
Ellintie 6, Kangasala
P. (03) 379 0333
KIRJANPITOTOIMISTO
MATTILA KY
P. Taloushallinnon palvelut ?
Avoinna: ark. (03) 379 2940 . 03-377 1818, 0500 - 621 294
Kangasala, myös iltaisin
Kotimainen, yksityinen ja edullinen
katsastusasema Kangasalan Lentolassa.
Määräaikaiskatsastukset
www.aleksinlkv.net
Hammasteknikot
AIKAA VARAAMATTA
henkilö- ja pakettiautoille.
Laskimme jo ennestään
edullisia hintojamme!
KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY
Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala
Erikoishammasteknikko
Aidosti
pAikAllinen
RISTO
RIKKONEN
Sydän-Hämeen LeHti
P. Testamentit ym.
PEKKA VALTONEN
. 0400-566 937
Myös ilta- ja viikonloppuaikoja.
Optikot
Kopinkulman
Optiikka
Kangasala, Tampereentie 1
P. www.tv-hugg.com
vasti
Jousta luona.
n
a
a
k
k
asia
taisin
Myös il ppuisin.
lo
n
o
k
ii
ja v
nen
Ilmaielinpuh onta!
neuv
Siivouspalvelut
Toimistosiivoukset
Taloyhtiösiivoukset
Kotiapu
MU Palvelut
Mirja Uotila p. 040-773 8779
Viemäripalvelut
Rautajärven
Viemäripalvelu
p. 3753 218, 0400-335 443
Kohtuuhintaista palvelua!
Auktorisoitu
Taloushallintoliiton jäsen
Kirjakaupat
RENGASMYYNTI
Aidosti
pAikAllinen
Keskusaukio 2,
p. Keskiviikko 28.8.2013
. (03) 379 0008
Pitopalvelut
www.morilea.fi
Morilea Oy
PITOPALVELU
Hannele Haataja, p. Kauppakirjat
Alue on turhan hiljainen,
kun ulkona ei tapahdu mitään.
Esimerkiksi vanhat mopot ja
maamoottorit täydentäisivät
tapahtumaa mainiosti. Kävijämäärää tärkeämpi on
mittari nyssäkkäindeksi portilla. Myös kauppiaiden
määrä vähenee. Me kauppiaat olemme
ihan oma rotumme. Se kertoo, onko kauppa käynyt, Nieminen sanoo.
Itsekin ennen antiikkitavaraa
kaupannut Nieminen keskittyy
nykyisin tapahtumien tuottamiseen. Se ei ole mikään ihme kun katselee meidän
ikärakennetta. Mukana oli
kaikenikäisiä, nuorin oli 11- ja
vanhin 73-vuotias. Tapahtumaa pitää aikaistaa, sillä tänä vuonna samalle
viikonlopulle sattui Suomen
suurin rompetori Juthbackamarkkinat. Torsti
Nieminen suunnittelee, että
ensi vuonna vastaavat messut
pidetään hieman aiemmin ja
hieman uudistetulla konseptilla.
. Aina jotain saa myytyäkin,
mutta kyllä siitä tulisi paha mieli, jos yrittäisi laskea tuntihinnan tällekin viikonlopulle.
Mies pakkasi auton ja pienen asuntovaunun lasi- ja posliiniesineillä perjantaiaamuna
Porissa. Tavoitteena on myös
luoda yhteinen, kiireetön het-
ki rennossa ja mukavassa ilmapiirissä, myös niille, jotka eivät
aina jaksa maalata: He ovat tietenkin tervetulleita, ja yhdessäolo voi antaa voimaa jatkaa.
Yksi tulevan talven tavoite on
saada aikaan maalauksia muiden nähtäväksi. Silloin halutuimmat tavarat vaihtavat omistajaa
jo ennen kuin ovet avataan. tulossa on muun muassa
thai-ruoan kurssi, kahvakuula,
käsityökahvila, erilaiset käden-
taitokurssit, Tallinnan matkat
ja muut retket, perennanvaihtopäivä keväällä sekä myyjäisiin ja muihin tapahtumiin
osallistuminen.
Martat ei ole rahankeruujärjestö. 12
Keskiviikko 28.8.2013
kyliltä
. Siitä
tulevat mieleen tyylihuonekalut, jotka eivät ole enää pitkään
aikaan olleet pääosissa antiikki- ja keräilytapahtumissa.
Nyt pöydät täyttyvät Iittalan
ja Arabian klassikkotuotteista,
kolikoista ja muusta keräilytavarasta.
Keräilykuume -tapahtuman
nimellä kulkevat antiikki- ja
keräilymessut järjestettiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa Aitoon Honkalassa. Useimmille meistä tämä on eläkeharrastus, Martti Rättö sanoo.
Keräilytapahtumia ei kierretä rahasta vaan rakkaudesta
lajiin.
. Muutama vuosi sitten
kauppa kävi vielä paremmin.
Kai lamapuheet vaikuttavat
siihen, että rahaa ei laiteta tällaiseen, mikä ei ole aivan välttämätöntä. Perinteisistä Arabiaposliineista ja Iittala-laseista
liikkuivat parhaiten esillä olleet
tuotteet.
. Aitoon tapahtumasta tulee hyvä täydennys tähän
ketjuun.
. Yhdessä
iloitsimme myös onnistuneista
maalauksista.
Ryhmällä on tietenkin tavoitteita. Niin ei tarvitse maksaa
kalliita hotellilaskuja.
Osa asiakkaista kiertää kauppiaiden tapaan pitkin maata.
. Kukin vuorollaan tuo kahvileipää.
Aitoon Marttojen toiminta
tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia: Suositut ruokakurssit . Iloisia hetkiä olivat vierailut toistemme kodeissa ja
Martin pihatalkoot. Tässä on vanhaa tavaraa sekä
pöydässä että sen takana, porilainen Martti Rättö nauraa.
Itse asiassa vanhoja taidetaan olla pöydän molemmin
puolin, sillä minäkin muistan,
kun kotiin hankittiin tuollaiset
Arabian astiat. Tämä vuosi meni muun
muassa markkinoinnin osalta
vielä harjoitellessa, mutta ensi
vuonna ollaan entistä viisaampia, Nieminen sanoo.
Honkala tarjoaa massatapahtumalle mainiot puitteet.
Sijainti on keskeinen, ja kauppiaita sopii sekä sisälle että pihalle.
Tällä kertaa keräilytavaraa
kaupattiin ylälavalla ja puolityhjällä alalavalla. Osallistumismaksuja ei
kerätä. Tuloja kertyy kuitenkin vuoden mittaan siten, että
voimme kouluttaa afrikkalaisen Purity-tytön ammattiin.. Toivomme
voivamme pitää näyttelyn ensi
kesänä. Henkilökemiat toimivat loistavasti;
yhdessä jaettiin ilot ja suru.
Yhdessä itkettiin ja muisteltiin
Maijaa, jonka menetimme keväällä. Osa taas ei ole ollenkaan
ostomielessä liikkeellä, vaan
ennemminkin hinnoittelemassa oman kodin astiastoja.
Toisinaan tapahtumiin sattuu joku paikallinen kauppias,
jonka pöydästä löytyy himoittuja helmiä. He levittivät astiansa, kolikkonsa, kirjansa,
korttinsa ja muut keräilyesineet
esille perjantai-iltana niin että
kaikki oli valmista, kun ovet
avattiin lauantaina.
Osa myyjistä teki hyvin
kauppaa. Se söi kauppiaiden
määrää.
Arabian posliinit ja Iittalan lasit ovat olennainen osa
keräilytapahtumia.
Jokainen keräilee
jotakin
Suuri osa antiikki- ja keräilymessujen kauppiaista kiertää
myyntipöytiensä kanssa tapahtumasta toiseen.
. Kotiin palataan myöhään sunnuntai-iltana.
. Me nukutaan vaunussa,
mutta osa yöpyy markkinapaikoilla, jos se vain on mahdollista. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Keräilymessut: Honkala täyttyi Arabian ja Iittalan klassikkotuotteista
Vanhaa pöydässä ja sen takana
Aitoo
. Ne
voivat kruunata toisen kauppiaan kokoelmat tai päätyä
toiseen pöytään uuden hintalapun kanssa.
. Ja mummolla
kahviteltiin juuri tuollaisista
kupeista.
. Jokainen pyrkii edistymään omassa ilmaisussaan,
löytämään mieleisen aihemaailman ja terävöittämään
tyyliään. Ensi
vuodelle on kehitelty jotain
muutakin ohjelmaideaa. Pihalla ei ollut makkaragrillin lisäksi juuri
muuta tarjontaa, vaikka väki
olisi viihtynyt upeassa säässä
ulkona.
. Retroastioiden kysyntä
kasvaa heti, jos niitä esitellään
sisustus- ja naistenlehdissä,
Torsti Nieminen tietää.
Myös Marimekon kopiokohun kohteeksi joutuneet kuosit
ovat olleet kesän hittituotteita.
Niemisen mielestä Keräilykuume onnistui Aitoossa hyvin
heti ensiyrityksellä.
. Yhdessä keitetään kahvit ja muutaman kolikon kahvimaksu on vapaaehtoinen. Hauholainen ExpoNova järjestää vuoden aikana
14 tapahtumaa pitkin eteläistä
Suomea. Jokainen keräilee jotakin,
kaikki eivät vain tiedosta sitä.
Astioita keräile saattavat kiertää ehjästä kokoelmasta puuttuvan kipon perässä pitkäänkin. Nuorempi polvi
ei tunnu innostuvan keräilymessuista, joten hiipuukohan
tällainenkin ilmiö vähitellen
pois, Martti Rättö miettii.
shl Tommi Liljedahl
Torsti Nieminen suunnittelee, että ensi vuonna Keräilykuume
järjestetään hieman aiemmin, ja mukaan hankitaan myös
ohjelmaa, esimerkiksi vanhoja koneita pihamaalle.
Martti Rättö (vasemmalla) kiertää myyntipöytänsä kanssa keräilytapahtumissa pitkin maata.
Taidemaalaus jatkuu Aitoossa
Aitoo
Aitoon koululla toimiva vapaan taidemaalauksen ryhmä
kokoontuu jälleen syyskuun
ensimmäisenä keskiviikkona.
Maalaus ja piirustus jatkuu Aitoon Marttojen järjestämänä jo
toisena syksynä.
Viime talvena osallistujia oli
noin 10-14 sen mukaan, miten
kukin ehti ja jaksoi. Oikeastaan pitäisi kai alkaa
puhua vintagesta tai retromarkkinoista, eikä antiikkimessuista, Keräilykuume-tapahtuman
Aitoon Honkalaan tuonut
Torsti Nieminen pohtii.
Etenkin nuoremmat kävijät
vierastavat antiikki-sanaa. Ei
ihan Oksalan perinnepäivän
mitassa, mutta jotain nostalgista pärinää kuitenkin, Torsti
Nieminen kuvaa.
Ankkurit ja kirstut
vietiin käsistä
Keräilykuume houkutteli Aitooseen kolmisenkymmentä
kauppiasta. Mökkien koristukseksi kannettiin ankkureita,
kirstuja ja vanhoja kalastusvälineitä
Kun
Mäkelä lähetti käsikirjoituksen
uudelleen Nuoren Voiman
Liittoon, totesi arvostelija
tekstin olevan raakile, mutta
sellainen raakile, josta saattaa
vielä jonakin päivänä tulla julkaisukelpoinen teos.
Niinpä Mäkelä taasen kerran
tarttui tekstinippuun. Keskiviikko 28.8.2013
. Yritin vähän harhauttaa lukijaa, että
ei tämä niin yksi yhteen mene,
kirjailija nauraa.
Olli Mäkelän Pomo ilmestyy
Arktisen Banaanin kustantamana
17. Täytyy myöntää, että silloin kävi mielessä, että tässä
tämä nyt on, valmis romaani,
Mäkelä naurahtaa. Mutta ennen olin aika
hätäinen. vataan näin:
Tämän jälkeen Mäkelä pääsi Nuoren Voiman Liiton ja
Oriveden Opiston järjestämälle kirjoittamisen Mestaruuskurssille, jonne valitaan
kustannuskynnyksen lähellä
olevia kirjoittajia.
Mutta ei kirja vielä kurssinkaan jälkeen valmis ollut. Mutta onko
Eerikistä pomoksi??
. Mutta on kirjassa tartuttavaa naislukijoillekin. Vaikka Eerikki tietyllä tapaa haluaakin olla
tosimies, hän on samaan aikaan
hyvin herkkä persoona, Mäkelä
kuvailee.
Tarinan tapahtumapaikkana
on Mäkelän nuoruudenkotipaikkakunta Sahalahti, missä mies
asui parikymmenvuotiaaksi.
Tarina alkaa Moltsian kylältä,
ja päätapahtumapaikka on Heikkilöiden uusi talo Tursolassa.
Mäkelä on itsekin kotoisinTursolasta.
. En aloittanut tarinan kerrontaa jostakusta tietystä henkilöhahmosta
tai juonesta, vaan tarina ikään
kuin kaivoi itsensä esiin ideaaihioideni keskeltä.
Pikkuhiljaa kirjainten alta
löytyi tarina Heikkilän Eerikistä, joka päättää hankkia
perheelleen talon. oli hyvä
kannustin kaiken sen kritiikin
keskellä.
Mäkelä jatkoi kirjoittamista,
tiivisti kirjan ajallisen kaaren
kymmeneen vuoteen1950-luvun alusta 1960-luvun alkuun,
ja valitsi päähenkilöksi kiivasluonteisen Heikkilän Eerikin.
Olli Mäkelä kertoo, että
kirjan juonen kaari kuoriutui
monien irrallisten muistiinpanojen alta.
. Mutta siinäkun meillä oli
tonttia 2000 neliömetriä, on
Heikkilöillä lääniä hehtaari. Eerikki hankkii talon kahdesta syystä. Eerikin henkilöhahmossa on
kyse itseksi tulemisesta, ja oman
miehuuden löytämisestä. Ajattelin, että jollei
kirja kertakirjoittamalla tule
valmiiksi, niin en minä sitä
korjailemaankaan ryhdy.
Palautetta
palautteen jälkeen
Tällä kertaa Mäkelä teki toisin.
Puolessa vuodessa hän kirjoitti
käsikirjoituksen, jonka lähetti
Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun.
. Mutta hän kannusti minua
jatkamaan. Tavallaan Pomo on aika miehinen kirja, jos sellaista adjektiivia haluaa
käyttää. Olen kirjoittanut 16-vuotiaasta lähtien, ja elämäni
aikana laittanut muutaman
muunkin käsikirjoituksen
kustantajille.
. Samaan aikaan kun
Suomesta rustataan hyvinvointivaltiota, nimitetään Eerikki metsätyönjohtajaksi. lokakuuta.
Kuten arvata saattaa, ei
prosessi aivan näin helppo
ollut. lokakuuta. Tielle kasautuu kuitenkin esteitä, eikä
niistä pienin ole sodasta Eerikin takaraivoon jäänyt sirpale,
joka vaikuttaa miehen tunneelämään.
. Nopeasti
minut kuitenkin palautettiin
maan pinnalle.
Arvostelupalvelun kirjailija
Hannu Simpura totesi, että
aikajänteeltään yli sata vuotta
kestävä romaani (1800-luvun
lopulta tähän päivään) on liian
pitkä, ja että kaksi päähenkilöä
on liikaa.
. Kirjassa on
kyse myös tuon ajan luokkaristiriidoista ja -eroista, isännistä
Rakkaus ja kosto
ja köyhästä luokasta, johon EeTällä hetkellä Pomo odotte- rikki syntyjään kuuluu.
lee pääsyään painokoneeseen.
Kirjan päähenkilö Eerikki
Heikkilä, ja monet muut hah- Talo Tursolassa
mot, alkavat olla valmiit astu- Kustantamon sivuilla teosta kumaan lukijoiden silmien eteen. Muutaman välivaiheen jälkeen neljän vuoden uurastus päättyi,
ja Mäkelä allekirjoitti kustannussopimuksen helsinkiläisen
kustantamo Arktisen Banaanin
kanssa.
?Esikoisromaanissaan Pomo
Olli Mäkelä kuvaa aidosti, millä
lihaksilla Suomea sodan jälkeen
rakennettiin ja vihreää kultaa
taottiin. Ensinnäkin rakkaudesta perheeseensä. Aluksi oli kasa muistiinpanoja ja luova mieli. Katso lisää: www.
arktinenbanaani.fi
shl Krista Kaitasuo
Olli Mäkelä
työskennellyt sanomalehti Ilkan toimittajana
kokemusta metsurin töistä ja kirjastovirkailijuudesta
asuu tätä nykyä Nurmossa Seinäjoella
opiskellut suomen kieltä Tampereen yliopistossa
ihailee Ernest Hemingwayta, Scott Fitzgeraldia, Raymond
Chandleria ja Veijo Merta. Tai oli, jos jättää kertomatta välivaiheet alun ja lopun välillä: käsikirjoituksen
monet versiot, yrittämiset ja
erehtymiset ja kaikkea tätä
edeltäneen monikymmenvuotisen kirjoittamisharrastuksen.
. Sydän-Hämeen Lehti
13
kyliltä
Olli Mäkelän Pomokirjan alussa ollaan
Moltsian kylässä.
Aluksi oli kasa muistiinpanoja
Kirjailijan työmaat: Sahalahtelaislähtöinen esikoiskirjailija Olli Mäkelä tietää, ettei romaani synny yhdeltä istumalta
Sahalahti
Kun Olli Mäkelä neljä vuotta
sitten kaatui pyörällä ja mursi rintarankansa, hän päätti,
ettei jäisi sairausloman ajaksi
vain makaamaan.
. Hänen lauseensa
?Uskon tämän tarinan suuriin
mahdollisuuksiin. Istuin nojatuoliin läppärin kanssa ja aloin naputtaa,
Mäkelä toteaa.
Ja niin syntyi romaani, kirja
nimeltä Pomo, joka julkaistaan 17. Toinen
motiivi on kosto.
Yliopisto ja
kotimainen komedia Kekkonen tulee!. Siksi he myös
halusivat tasokkaan lomaasunnon.
Tavallisen kesämökin rakentaminen ei sitä paitsi olisi
ollut mahdollistakaan, koska
kaava vaatii tontille omakotitalon.
Vihreä on
oleskelun teemaväri
Korppoiden uuden talon nimiäisiä vietettiin lauantaina
ystävien ja suvun kesken. Pälkäneellä on loistava katsoa 3D-leffaa, siellä on isot tilat
ja uusi valkokangas, Hallamaa
kehuu.
Mikään itseisarvo 3D ei
hänelle kuitenkaan ole, vaan
elokuvavalinnoissa painavat
muutkin seikat.
Kangasala jäi ilman
Hallamaa kiertää filmeineen
jatkossa Pälkäneen lisäksi
Lempäälässä, Ylöjärvellä ja
Hämeenkyrössä. Kyllä duunia silti vielä riittää, hän
kertoo.
Laitteiston kasaaminen vie
aina aikansa, ja elokuvatiedostojen lataaminen kovalevylle
on tyystin toista kuin mihin
Hallamaa on vuosien saatossa
filmikelojen kanssa tottunut.
Yleisö on kuitenkin ottanut
uudet tuulet tyytyväisenä
vastaan. Se on minun velvollisuuteni - varsinkin, jos elokuvalaitteet mahtuvat sisään.
Syksyn ensimmäisen kiertueen ohjelmistossa ovat animaatio Monsterit . vierailulle.
Filminpyörittäjä ei millään
lailla tyrmää elokuvaesitysten
paluuta Kangasalle.
. Kun
ensimmäinen filmi lähtee asiallisesti pyörimään, onkin taas
kolme päivää helpompaa. ja on testattu että se toimii,
kertaalleen lukkojen taakse
Pälkäneellä keväällä jäänyt
elokuvamies naurahtaa.
Filmipyörä järjestänee välillä
myös 3D-esityksiä, joihin uusi
laitteisto antaa mahdollisuu-
Jari Hallamaa sanoo leikillään kadehtivansa niitä elokuvaihmisiä, joille riittää se, että saavat elokuvalaitteiston kerran koottua.
den . Olen siitä kokemuksesta erittäin innostunut,
ja odotan ensi kesää innolla.
35-milliset esitykset tulevat
luultavasti jäämään vähiin.
Silkkaa tulipunaisilla kukkasilla tanssimista keväinen
opettelujakso ei ole ollut; Pälkäneellä törmättiin teknisiin
vaikeuksiin, joita korjailtiin
vielä loppukesästä.
. Oma kotikunta putosi pelistä alkukesästä voimaan astuneen uuden tilavuokrajärjestelyn kankeuden
vuoksi.
. Kesällä Hallamaa testasi digilaitteita jopa yhdessä
ulkoilmaesityksessä NiittySeppälässä, filmikelaesitysten
vastapainoksi.
. 14
Keskiviikko 28.8.2013
kyliltä
. Ja:
. Toistaiseksi lestaan kertoo pienen kylän
viimeiset esitykset olivat ke- sekoamisesta, kun maan pre- nen elokuvakiertue rantautuu
väällä uudella lukiolla, joka sidentin kerrotaan saapuvan maanantaina 9. samoin kuin 5.1-äänentoistoon.
. sielultaan vihreä
Vapaa-ajan
asukkaat: Leenamaija, Sampo,
Pyry ja Taika halusivat kesäkodin
sukunsa maille
Taika, Leenamaija, Pyry ja
Sampo juhlivat ystävien
ja sukulaisten kanssa
Olotalon nimiäisiä.
Pälkäne
Kirkonkylän keskusta ei ole
yleensä toivotuin sijainti
kesäkodille, mutta helsinkiläinen Sampo Korppoo ja
hänen vaimonsa Leenamaija
Korppoo halusivat juuri sen:
lomatalon keskelle Onkkaalaa.
Sampo Korppoo on samaa
veljessarjaa kuin Kostianvirran taistelu 1713 -tutkimuksella mainetta niittäneet Seppo ja Tapio. Talosta tuli Olotalo . Jos niikseen tulee, että esimerkiksi uuteen kulttuuritaloon pyydetään
esityksiä, niin eihän siinä ole
kahta sanaa. Jos joskus satun siirtymään oloneuvokseksi, voin
tulla oleilemaan tänne ihan
työkseni, vitsaili talon isäntä
nimen julkistettuaan.
Tuuhean ja mehevän nurmen keskellä puiden varjossa sijaitseva talo ei vaikuta
taajama-asunnolta vaan juuri
siltä mikä se onkin: suojaiselta kesäkodilta, jonka ilta-. Vanhoista tiloista ei saa
täydellistä, mutta kun saadaan
homma taas syyskuussa käyntiin, mitään ongelmia ei ole ja
kokonaisuudesta saadaan hyvä.
Nyt minulla on myös uuteen
lukkoon sopiva avain taskussa
. Filmipyörä on perustettu
kangasalalaisia varten. Keväällä digitaalisen
esitystekniikan saloihin tuntumaa hakenut Filmipyörän Jari
Hallamaa uskoo asioiden soljuvan nyt mukavasti eteenpäin.
Uuden laitteiston salat ovat
alkaneet aueta, ja vaikka Hallamaa myöntää elokuvallisella
viittauksella edessään olevan
vielä ?Ollin oppivuosia?, tilanne näyttää hyvältä.
. Kangasalla ei päästy yhtä
ketterään yhteistyöhön kuin
Pälkäneelle kolmepäiväimuiden kanssa. syyskuuta.
shl Jani Oksanen
paikkana oli kyllä ihan toimiva. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Kiertue-elokuvateatteri: Uudelleenkalustettu Filmipyörä rullaa
Pälkäneelle kolmeksi päiväksi
kolmen viikon välein
Digitaalisuuden
aika on
palkitsevan
opettelun aikaa
kangasala
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. viitaten
sekä sen nykyiseen käyttöön
että tulevaan.
. Veljesten isän
puoleinen suku on asunut
1900-luvun alkupuolelta asti
Pälkäneellä nykyisen Kostian koulun liepeillä joko vakituisesti kuten isovanhemmat
Pauli ja Tilda Korppoo tai
kesäasukkaina kuten veljekset ja heidän lapsensa.
Sampo Korppoolla oli
tontti suvun mailla. Olen aina yhdessä esityspaikassa kolme päivää. Pälkäne merkitsee meille
kesää, hän sanoo.
Koska sekä Sampo että
Leenamaija Korppoo työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä, heillä on mahdollisuus
halutessaan työskennellä
maallakin. Monsterit on jatkoa
vuonna 2001 ilmestyneelle
suositulle Disney-Pixar-seikkailulle, Kekkos-elokuva puo- Filminpyörittäjä alkaa olla sinut laitteistonsa kanssa.
Olotalo . Loppupuolella alkoi sataa
vettä, mutta yleisö istui lopputekstitkin paikallaan ja alkoi
sitten taputtaa
Seuraavana kesänä
siinä oli valtavat, vaaleanpunaiset kukat, Mattila nauraa ja
katselee kukkaa äidillisesti.
Ansaittu lepo
Viime talvi oli kasveille rankka.
Mattilaltakin kuoli pari tuijaa ja
runkosireenista meni puolet.
. Luonnonvalo
muodostaa kokonaisuuteen
oman elementtinsä, koska
ikkunapinta-alaa on huomattavan paljon.
. Olimme pitkään etsineet löytämättä mieluista taloa, mutta tämä
malli tuntui täyttävän monet
toiveet, hän kertoi.
Yksilölliseksi
räätälöity malli
Olotalo on arkkitehti Plusarkkitehdit Oy:n malli, jonka arkkitehti Jari Lantiainen räätälöi
Korppoon perheen tarpeisiin
. Nyt se sitten paljastetaan oikein lehdessä, että
mitä ihmettä tähän oikein oli
nousemassa, Sampo Korppoo
naureskeli.
shl Ulla Siren
Läpinäkyvä portaikko tuo lisää väljyyttä näkymään. ole Mattilan
kilokaupalla syyslannoitetta, persoonan hallitsevin ominaiomena- ja kurkkusatoa on suus . leik- laana oloa jonkun saavutuksen
jälkeen, alkaa Mattilaa jo jonkin
kaamalla.
. Kukin tyylillään.
Mattila luottaa pääasiassa
vanhoihin, perinteisiin kasveihin ja kukkiin.
. Sydän-Hämeen Lehti
15
kyliltä
Kukatkin valmistautuvat
talven lepoon
Luonnon syksy: Pälkäneläinen Aune Mattila kirjaa puutarhapäiväkirjaan
vuodenaikojen puuhat aina myyrän kolojen paikkaamisesta omenahillon tekoon.
Viimeisimmät merkinnät liittyvät kukkamaiden talvikuntoon laittamiseen.
Pälkäne
mielinen, että en mielelläni
heitä kukkia roskiin. Mies jo
vähän kyllääntyi, kun joka kerta ennen lähtöä kukkien kasteluun ja suojaan kuljetteluun
saattoi kulua lähes tuntikin.
Tilkkukukkapenkki
Arjen jonkinasteisesta helpottamisesta huolimatta pihamaalta löytyy yhä kutakuinkin
80:aa erilaista kukkalajiketta.
Mattila pitelee kädessään
paperia, johon hän on kirjan-
Aune Mattilan
pihan kauneuden
ovat muutkin
huomanneet.
Vuonna 1997
puutarha ansaitsi
Pälkäne-Seuran
pihapalkinnon.
Päivänsilmä
valmistautuu jo
talveen.
nut pihalta löytyvien kukkien
nimiä. ja jonkin verran myös kaavan
tarpeisiin.
Alun perin Korppoiden
toiveena oli Plusarkkitehtien
tasakattoinen talo, mutta sellaista kaava ei sallinut. Ja puutarhan hoitoon olen
tehnyt tiettyjä helpotuksia,
Mattila lisää.
Se on totta. Koko projekti kesti noin
kaksi vuotta. Tarha-alpit,
palavarakkaus ja leimukukat
näistä mainitakseni.
Vaikka Mattila pitää perinneperennoista, kaipaa hän
myös välillä haasteita. Halusimme modernin talon. Alakerran tupakeittiö
ja olohuone muodostavat
kokonaisuuden, jota rajaa
varaava takka. Vihon välistä putoaa paperi, johon on piirretty suunnitelma kukkien sijainnista
penkissä.
. Rakennettiin siis talo harjakatolla,
mutta ei aivan tavallisella.
Jyrkästi nousevassa katossa ei
ole räystäitä, vaan se loppuu
juuri seinän kohtaan, ja toista
lapetta on pidennetty.
Olotalossa on seitsemän
huonetta, keittiö ja saunatilat. Olen sillä tavalla herkkä- verran uskoa.
Sen verran Mattila on kuitenkin puuhien määrää höllännyt, ettei hän esimerkiksi
ole tänä vuonna kasvattanut
maissia, ja kurkkujakin tuli
suolattua viisi purkkia viime
vuotta vähemmän.
. Reissaamme miehen kanssa paljon, ja amppelien ja ruukkujen hoitaminen on käynyt
melko mahdottomaksi. Kaksi vuotta se kasvatti
vain lehdet, mutta ei yhtään
kukkaa. kaikkina
vuodenaikoina.
. Siksi
olen kokenut perinneperennat
omaksi lajikseni. päinvastoin. Ja tulppaanit ne vasta kenkkuilivatkin. Sen sijaan
syyskaunosilmä ja pensashortensia ovat hyvässä kukassa, ja
kultapiiskut vasta aloittelevat
kukintaansa.
. Sanoin sille, että jos
ensi kesänä et kuki, sinulle tu-
lee lähtö. ja Korppoot ovat
tyytyväisiä sekä häneen että
kaikkiin muihin, jotka olivat
tekemässä Olotalosta totta.
Tulos on pälkäneläisessä
maisemassa sen verran poikkeuksellinen näky, että moni
ohikulkija on seisahtunut
kummastelemaan työmaata.
. Pistän samaa
kukkaa moneen paikkaan toisin kuin jotkut, jotka kasvattavat yhdessä paikassa yhtä lajia.
Ja upeiltahan sellaiset penkit
näyttävät. Muokkasin sekä
sisä- että ulkotiloja, ja tietysti
ensimmäinen tehtävä oli sovittaa rakennus tälle tontille,
Jari Lantiainen kertoi.
Hän on tyytyväinen lopputulokseen . Keltainen
päivänsilmä tuikkii yhä pensaiden keskeltä, mutta on sekin jo
lakastumaan päin. Olen
istuttanut niitä monta sataa,
mutta lähes kaikki ovat kadonneet. Tai oikeastaan ne
ovat olleet aina vaikeita. tämä on sopiva vastapaino,
hymyili Leenamaija Korppoo.
Hän on ammatiltaan visuaalinen suunnittelija ja toiselta koulutukseltaan arkkitehti.
Hän halusi kesäkotiinsa ainakin isot ikkunat ja selkeät, yksinkertaisen graafiset muodot
ja ison terassin. Keskiviikko 28.8.2013
. Ne ovat kasvaneet pihassamme yli 20 vuotta.
Kun tietäisi, mitä lajiketta ne
oikein ovat.
Tällä hetkellä suurin osa
kukista on jo painanut päänsä
kohti tulevaa talvea. Sisustuksen
teemaväriksi hän valitsi vihre-
än, koska ympäröivää maisemaa hallitsee vihreä . 14 vuotta eläkkeellä ollut Mattila on esimerkiksi istuttanut osan kukkien
tilalle helppohoitoisia pensaita,
ja amppelien ja piharuukkujen
määrä on vähintäänkin puoliintunut.
. Onneksi
. Luotan kukkapenkkien
suunnittelussa hallittuun suurpiirteisyyteen. Sen sijaan syyshortensian
alta nousevat tulppaanit jaksavat porskuttaa. Haluan mahdollisimman
kestäviä, hyvin kukkivia ja
helppohoitoisia kasveja. Olen tilkkutyöihminen, ja se näkyy myös kukkapenkeissäni. Ovat nämä jo ansainneetkin levon. Kauniin loiston puutarha meille taas tänäkin kesänä tarjoili, Mattila hymyilee.
shl Krista Kaitasuo
lomatalo
päiväaurinkoon päin avautuva
terassi on turvassa katseilta.
Perheen lapsilla, 5-vuotiaalla
Pyryllä ja 3-vuotiaalla Taikalla on turvalliset leikkipaikat
pihassa eikä liikenteen melu
kanna pihaan asti, kirkonkellojen soitto kyllä.
. Siitä
esimerkkinä Endless Summer
?niminen kukka, jonka Mattila
jo ostaessaan tiesi epävarmaksi
tapaukseksi.
. Näimme tämäntyyppisen
talon loma-asuntomessuilla ja
ihastuimme heti siihen. Helsingissä kotimme on
90-vuotias talo Puu-Käpylässä
. Syksyllä ja talvella sitä on sit- minulla on paljon tuttuja, joilten aikaa levätä laakereillaan, le voin jakotaimia ja sipuleita
pälkäneläinen ikipuuhastelija antaa.
Aune Mattila huokaisee ja katselee omakotitalon pihamaata, Helpotusta arkeen
jossa alkavan syksyn puuhat Jokainen, joka Mattilan tuntee, tietää, ettei ?laakereilla
ovat jo hyvällä mallillaan.
Kukkamaat ovat saaneet lepääminen. Etualalla
keittiö.. Mutta kun
korjattu jo pitkään ja liiaksi muistaa, että sanonta tarkoittaa
levinneitä kukkia on poistettu kirjaimellisesti ottaen joutipenkeistä, ja ?kuritettu
Sitten kun menin
kotiin ja lähdin samantien soittamaan opettajan ovikelloa ja
pyytämään hänen poikaansa
ulos kanssani, opettaja oli kuin
ei mitään skismaa olisi ikinä
ollutkaan. M.A. Nummisen
kirjoittama keskiolutkuppilakirjakin noteerasi tämän kapakan.
Jarmo Pirttiniemi muistaa,
kuinka kylän kaljasiepot saattoivat 1970-luvulla baarista
tullessaan nukahtaa kesäaikaan vaikka Härmänojantien
varteen. Kummassakin paikassa (SHL 14.8.) ja Helena
kaupassa. Viinamäen
Samat rakennukset
osa palveluista on lakkautettu, sakin.
miehet saattoivat baarista tul- Viidessä Sydän-Hämeen
paikoillaan
Pirttiniemi tuumailee.
Lapsuudesta ja teini-iästä lessaan jotakin karjaista heitä kylässä asustanut Kari
Rautajärven raitti ei ole muutPosti, pankkien konttorit ja Pirttiniemen mieleen ovat hieman provosoineille nati- Saarinen vierailee entisissä
tanut muotoaan 40 vuodessa kyläkapakka ovat tosiaan hil- jääneet pysyvästi myös heltei- aisille, mutta tuttua väkeähän kotikylissään vanhojen
paljonkaan. Viikonloppuillat alkoivat 1970-luvun Rautajärveä.
muuttunut.
keliikekin kylälle saatiin jokin tunut Lehdon mäntymetsä. Ovet suljettiin
kaltaisia, tosin eri tarkoituksessa kuin 1970-luvun puolivälissä. sanoo kyläkoulusta jääneen valtavasti hyviä muistoja.
Miehen nykyinen kihlattu on
niin ikään rautajärveläislähtöinen.
rakennuksia. Näkymää hallitse- jentyneet. Asuin ihan vieressä. Siellä pidettiin käytännössä liki kaikki kyläläisten
yhteiset juhlat ja tanssi-illat.
Polvenkorkuisena Pirttiniemikin kävi jo ensimmäiset
humppaorkesterit katsomassa
ja kuulemassa. eteen. Samasta pihapiiristä
nousevaan harjuun taas sai väsätyksi suksi- ja pulkkamäkiä
niin välitunteja kuin iltojakin
varten.
. 1980- ja 1990-luvun
vaihteen tienoilla kävin täällä
harvemmin, mutta nykyisin
vietän kesäisin Kortteenpohjalla mökillä pari viikonloppua
kuukaudessa.
Pirttiniemellä on neljä poi- Jarmo Pirttiniemen koulumatka Rautajärvellä oli noin 40 metriä. pisteen tuntumassa sellainen
teisesti kylien keskuksia, niin Rautajärvellä taajaman keski- oli iät ja ajat. Toivottavasti 1970-luvun puolivälin Rauta- Juurilla
set ovat jäljellä, mutta suuri homma toimii tulevaisuudes- järvellä paljon ollut. Saman
baarin edessä seisoskeli joskus
hevonenkin.
Eikä häävisti kiinni sidottuna. kulua talvisin Aitoon Honka- Edellisissä osissa Harri
. Tarjosi maitoa ja
keksejä. Tai tässä tapauksessa
reki tai kärryt, vuodenajasta
riippuen.
kari saarinen
Asukkaita noin 250.
Jarmo Pirttiniemi (s. Tokihan oma
kyläkoulu on kenelle tahansa
maalaispitäjässä kasvaneelle
tärkeä juttu, mutta Pirttiniemelle koulurakennuksesta pihoineen ja viereisine pelikenttineen muodostui tavallistakin
merkittävämpi miljöö.
. Koulussa
saatoin saada opettajalta huutia, ja jälki-istunnostakin on
kokemusta. Nyt kun katsoo, niin yllät-
tävän korkeahan tämä harjun
mäki on koulun pihaan päin.
Kivihyppyrin päältä kun laskettiin, niin ei ihme, että pulkan takareuna iski ikävästi alaselkään,
Pirttiniemi veistelee.
Kaukana ei ole Rautahovikaan. Sisällä jatkui kuitenkin
Toimivia palveluita esimerkiksi kyläkauppa ja
alakoulu.
saman asiakaskunnan kesken
iltaviihde katkeamatta vielä
jokusen tunnin.
Itselleni jäi kyläbaarista mieleen lähinnä se, että kun joskus
serkkupoikaa linja-autolle saattaessa tuli poikettua sisään, niin
jukeboksiin piti viisikymmentäpenninen työntää, jotta Juice
Leskinen pääsi ääneen. Pirttiniemi
kaa, joista osa on jo aikuisia. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Jälki-istunnon jälkeen opettaja tarjosi keksit
Rautajärvi
Jos 1970-lukuisesta Rautajärven kylästä pitää yksi ikimuistoinen paikka mainita, Jarmo
Pirttiniemelle se on ehdottomasti koulu. Kaksi biisiä
rockia tuli jossakin vaiheessa
ohjelmistoa. Jokisen Timmerin kanssa
soiteltiin ensin kitaralla ja ämpäreistä tehdyillä rummuilla.
Yhteinen harrastus jatkuu yhä,
ja olemme siitä lähtien pitäneet yhteyttä vaihtelevalla taajuudella. aukioloajan päättyessä, ja verVoiman kaupan (vasemmalla) on korvannut sekatavaraliike hot ilmestyivät ikkunoiden
Hippeläinen, ja entisessä baarikiinteistössä toimii nykyisin kuntosali. Opettaja
sanoi, että jaha, pitkämatkalaisetkin kerkisivät, Riihimäellä jo
liki 30 vuotta asunut Pirttiniemi naurahtaa.
Hän ei teeskentele olleensa
kiinnostunut likikään kaikista
koulun oppiaineista tai välttämättä aina järjestyssäännöistäkään, mutta oman opinahjon
lämminhenkisyys ja kyläyhteisön turvallinen tunnelma on
jäänyt ikuisesti mieleen.
. Kävin jo pikkumuksuna aika sitten pitkän tauon jäl- Vanhan sahan läheisessä kos- lassa ja kesäisin Eräjärven Rön- Helenius muisteli Haapasaarta
siinä Tiusasen vanhassakin keen. Tämä Itäkeskus on pirisPelon aiheita ei pikkupojalle
olivat niin ikään merkittäviä
Rautajärvi
Kylä entisen Luopioisten kunnan itäosassa, nykyisin
Pälkänettä.
Jukeboksista löytyi Juicea
Siinä missä koulut ovat perin- kyllähän niitä ovat myös baarit. 1963) asui Rautajärvellä
syntymästään lähtien vuoteen 1983.
Kirjoittaja (s. Vaarini otti olutta harvakseltaan mutta silloin kun otti,
niin mopo hieman karkaili
käsistä. 1967) asui Rautajärvellä vuodet
1975?1976.
Längelmävesi
Haapasaari
Kuhmalahti
Sahalahti
Pohja
Pakkala
Laippa
Salmentaka
Luikala
Pälkänevesi
Rautajärvi. kahvila.
pinnan alle.
maan silloiset huippubändit.
Voiman kauppa ja kyläbaari
. Vanhassa Voiman set päivät kylän uimarannalla, hekin olivat.
kavereidensa kanssa.
vat yhä samat rakennukset, jos- talossa on sen sijaan pitkään istuskelut kentän viereisellä
Teininä tie vei naapurikyliin Kolmannessa osassa Jarmo
kin niitä on toki remontoitu ja toiminut Jari Hippeläisen maitokopilla ja polkupyörien ensin polkupyörällä, sitten mo- Pirttiniemi muistelee
käyttötarkoituskin on hieman sekatavarakauppa, ja elintarvi- crossiradaksi mainiosti sovel- polla. Johtajaopettajan poika oli
parhaita kavereitani. Sen kanssa samassa kiin- kessa puolestaan mulahdettiin nillä. Kun koulun kello soi, ehti hyvin lähteä kotoa opintielle. Kun
koulun kello soi, ehdin kotipihasta hyvin jonoon. Odottamisen
aihe oli aina sama. Oli se mainiota aikaa.
Rautahovissa soi
humppa
Koulun viereisellä jääkiekkokaukalolla kuluivat talvipäivät
ja -illat. 16
Keskiviikko 28.8.2013
kyliltä
. Myöhemmin oli
aika perustaa oma bändi, ja se
veteli punk-vaihteella.
. Nyt rakennuk- tysruiske kylälle. Siinä oli pikkusälleillä
kummastelemista.
Kun Pirttiniemi itse varttui
anniskeluravintolan asiakkaaksi, kippolassa kuulemma
noudatettiin joskus jokseenkin
harmaalle alueelle sijoittautuRakennukset ovat Rautajärven raitilla enimmäkseen entisen vaa toimintaa. Kun uusi rakennus teistössä toimii muun muassa joskus tahattomastikin veden- kun soittivat tuohon aikaan Laaksonen Haapasaarta (SHL
7.8.).
sitten tuli, se oli ihan luksusta
Reilun neljännesvuosisadan aikana sekä artisti
että kuulija ovat muuttuneet.
Vaarana on, ettei vanha tenho
enää toimi.
Kello lähentelee puolta
kahtatoista, kun Sahalahden
Krouvin Kesäfestin pää- ja
päätösesiintyjä kiipeää lavalle. Liekki pitää Luopioista elävänä ja Krouvi on Sahalahden
sydän.
Kerran kesässä kyliensä keskukset tempaisevat kunnolla
ja tuovat tekemisen meininkiä omille paikkakunnilleen.
Samalla ne toki madaltavat
omaa kynnystään entisestään
ja muistuttavat kyläravintoloiden voimasta: niiden pöydissä
kohtaavat kaikenlaiset ihmiset
ja eri sukupolvet.
Pohdiskelevasta Yksilöstä tutun Jarkko Salakarin (etualalla) uusi
yhtye on Oskari Salaman Päiväkirjat.. Hänestä
ei oikeastaan kenenkään sovi
tykätä, mutta jokaisen jalka
vipattaa, kun nerokkaat kappaleet pärähtävät soimaan.
Sahalahden Krouvin Kesäfestin päätöspäivässä Billy Jean
soi sekä DJ:n levylautasella että
settiä illan teemaan sopivaksi,
Jarkko Salakari sanoo.
Mies tunnettiin viitisentoista vuotta sitten SahalahdenKuhmalahden yläasteelta
ponnistaneen Pohdiskelevan
Yksilön keulahahmona. Bändi
ei ole unohtunut näillä nurkilla, sillä sekä Eräjärven että
Sahalahden illassa huudeltiin
Pohdiskelevaa Yksilöä.
Oskari Salaman päiväkirjat
on Salakarin ja Jyväskylässä asustavan Niko Hildenin
muodostama duo. Pellinen ja muut eturiviin
sulloutuneet tietävät, että
2000-luvun Dingokin on julkaissut levyjä. Nyt Neumann on
yhtäkkiä ajankohtainen myös
nuorten kuulijoiden keskuudessa. Se kokoaa paikallisten lisäksi myös
kesäasukkaita parhaalla lomakaudella viikkoa ennen Kirkastusjuhlia.
Krouvin Kesäfest järjestettiin
viikonloppuna toista kertaa. Tänne muokattiin
Ei rahan vuoksi, vaan kylän puolesta
Luopioisten Liekki ja Sahalahden Krouvi ovat rikastuttaneet
Sydän-Hämeen kesää parin viime vuoden aikana uusilla ?terassifestareilla?.
Liekkifest järjestettiin tänä
vuonna kolmatta kertaa. Tämä on itse asiassa vasta
toinen Dingo-keikkani. Kitaraa soittava kaksikko törmäsi toisiinsa
kymmenkunta vuotta sitten,
mutta musiikkia he ovat tehneet yhdessä kolmisen vuotta.
Sahalahden Krouvin Kesäfestin päätösillan kolmas yhtye
oli luopioislaisen Eero Itkosen
johtama Vapaamatkustajat .
Se on ottanut tehtäväkseen
opettaa rockin Neil Youngin ja
Bob Dylanin kaltaiset rockin
kulmakivet myös nuorelle polvelle, jolle tehtaillaan nykyisin
lähinnä kertakäyttöistä muovimusiikkitumputusta.
Perjantaina Kesäfestin avausillassa soittivat The Cower
Point sekä Supermonster.
shl Tommi Liljedahl
Oskari Salaman päiväkirjojen
leirinuotioversiona, sillä Dingon kunniaksi illan teemana oli
1980-luku.
. Alkuperäisjäsenistä on mukana
enää keulahahmo Pertti Nieminen eli Neumann.
1980-luvulla Pellinen ihaili
bändiä kokonaisuudessaan.
Paitaa koristaa lähes 30 vuoden
takainen kuva Neumannista,
laatikoista esiin kaivetuissa
nuoruusvuosien korviksissa
vilkkuu rumpali Quupan kuvat.
. Sydän-Hämeen Lehti
17
kyliltä
Sifonkihuivi heilui
Sahalahden illassa
Kesäfest: Dingo veti nostalgiamatkalle Sahalahden Krouvin
kesänpäätöskarkeloon
Dingon alkuperäisjäsenistä on mukana enää keulahahmo Pertti Nieminen .
Sahalahti
. Illan
myynti tai tapahtuman myötä
noussut profiili ei täytä kirstua
niin, että tapahtuman kasaamisen voisi perustella taloudellisilla syillä.
Molempien kyläkapakoiden
merkitys kylän keskuksena on
korostunut kuntaliitosten myö-
tä. Hän muistaa edelleen,
missä oli, kun kuuli Dingon
hajoamisesta. Keskiviikko 28.8.2013
. Ne sulattavat
myös jurommat miehet, jotka
ovat hetki sitten halunneet korostaa, että ovat Kesäfesteillä
Dingosta huolimatta, eivät sen
houkuttelemana.
Pohdiskeleva Yksilö
muistetaan
Dingoon suhtaudutaan samalla tavalla kuin muun maailman
1980-luvulla sekoittaneeseen
Michael Jacksoniin. Festarieväs tuoksuu ja
bändit soittavat hämärtyvässä ja
viilenevässä illassa.
Liekkifestin ja Kesäfestin järjestelyt on hoidettu viimeisen
päälle. Ohjelmaa ja yöpalaa on
tarjolla moneen makuun. Sille
ensimmäiselle vanhemmat
eivät päästäneet minua yksin,
sillä suurimman Dingo-hysterian aikaan olin vasta vähän
toisella kymmenellä, Pellinen
muistelee.
Hän omistautui bändille
koko nuoren sydämen voimalla. Eilen olimme Eräjärvellä
lämmittelemässä Dave Lindholmia ja soitimme pelkästään
omia biisejä. Illan
aloittaa Kirjoitan ja sitä seuraa
bändin ensihitti Sinä ja minä.
Vaikka maailma on muuttu-
nut, laulut eivät. Dingo, Dingo, tamperelainen
Marja Pellinen aloittaa rytmikkään huudon Sahalahden
illassa.
Muutamat eturivistä hänen
vierestään paikkansa varanneet
yhtyvät huutoon, jonka tahdissa Pellinen heiluttaa käsivarsiinsa sidottuja sifonkihuiveja.
Kuhmalahden kesäasukas
on lähtenyt katsomaan, miten
toimii 2010-luvun Dingo. Mutta kuulijat
toivoisivat pääsevänsä kokemaan niitä 1980-luvun tunnusmusiikiksi muodostuneita
hittejä, joiden tahdissa he ovat
käsitelleet nuoruusvuosien
suuria tunteitaan.
Ja toiveet toteutuvat. Ja pystyy edelleen tavoittamaan sen valtavan
liikutuksen ja toivottomuuden,
jonka suru-uutinen nostatti
pintaan.
Vanhat Dingo-hitit
sulattavat jokaisen
Dingo on tehnyt vuosikymmenten varrella paluun sekä
alkuperäiskokoonpanolla että
Neumann-vetoisena nostalgiabändinä. Eikä niissä ole mitään
järkeä, jos laskee järjestelyihin
uppoavan ajan ja rahan. Puitteet ovat kunnossa: äänentoisto, valot ja lavat on rakennettu
vaivoja ja rahaa säästelemättä,
ja järjestysmiehiä on vähintään
säädetty määrä.
Kukaan ei voi odottaa, että
kylän ravintolan pitää järjestää
festivaalit. Syynä on Vain elämää
-televisiosarja, joka teki Neumannia ja Katri Helenaa tutuksi uudelle kuulijakunnalle.
Pellinen puolestaan innostui
sarjan myötä seuraavan sukupolven artisteista, Cheekistä
ja Neumannin kanssa duetoineesta Jonne Aaronista.
Marja Pellisen ensimmäisestä Dingo-keikasta on vierähtänyt aikaa. Se
huipentaa Sahalahden kesän riehakkaasti
Kuva: Pyykkösen kokoelma.
Hämäläisrykmentti aloitti
Talvisodan voitot
Tolvajärvellä saavutettiin Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 12.
joulukuuta 1939. Entisten kylien kohdat erottuvat muuta
ympäristöä avonaisempina, ja muutama kivijalka pilkistää puskien ja heinikon keskeltä.
Matka Tolvajärvelle on heikkojen
teiden takia seikkailua. Maanpuolustuskorkeakoulun Perinneyhdistys
järjesti sinne retken 19.?21. Vähäiset
suomalaisjoukot eivät pystyneet estämään panssaroitujen vihollisdivisioonien etenemistä.
Ylipäällikkö Mannerheim totesi
Tolvajärven suunnan tilanteen vakavaksi. Reilun tunnin
kuluttua tulikin sieltä eräs nuori venäläismies pakettiautollaan, ja auton
peräosaan ahtautuneina pääsimme
perille Tolvajärvelle.
Tässä vaiheessa olimme tyytyväisiä,
että matkalle oli lähtenyt vain yksitoista henkeä. Tolvajärven nyt umpeen
puskittuneelta kyläaukealta johtaa tie
itään päin Hevossalmen sillan kautta
harjulle.
Sillan ja siltapenkereen suojassa
hyökkäsi muun muassa luutnantti Martti Siukosaaren johtama 6.
komppania, joka oli kokoonpantu
Kuhmalahden ja Sahalahden miehistä. Tie idästä
päin on jo pitkään ollut poikki Ägläjärven kohdalta.
Ajoimme tällä kertaa Värsilän ?
Korpiselän kautta. ja 10. Hän työntyi ensimmäisenä sisälle ja raivasi pikakivääreineen tietä jäljessä tuleville.
Siukosaari oli pyytänyt miehiään
säästääkseen lupaa saada räjäyttää majan kasapanoksilla, mutta ei saanut lupaa. Yhdentoista hengen seurueessa
oli mukana neljä Tolvajärvellä taistelleiden Pohjois-Hämeen miesten
jälkeläistä.
Puretun matkailumajan kivijalan vierellä Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen
puheenjohtaja Harri Virtapohja, kunniapuheenjohtaja Helena Turpeinen o.s.
Pajari sekä varapuheenjohtaja Markku Rauhalahti.
Tolvajärven elokuussa 1939 rakennettu matkailumaja ehti toimia vain noin
kuukauden ajan. elokuuta. Jos vihollinen pääsisi jatkamaan, muodostaisi se todellinen uhkan Kannaksen suomalaisjoukkojen
selustassa.
Pohjois-Hämeen
miehet Tolvajärvelle
Ylipäällikkö määräsi eversti Paavo
Talvelan muodostamaan Tolvajärven
?Pakettiautossa ompi tunnelmaa...?
suunnalla olevista joukoista ja ylipäällikön reservissä Luumäellä olevasta
Pajarin rykmentistä taisteluosaston
ja antoi tälle tehtäväksi pysäyttää vihollinen ja lyödä se takaisin päin.
Hämäläisrykmentti lähti kiireisesti
Luumäeltä itsenäisyyspäivänä 1939
junakuljetuksella Värtsilään ja sieltä
marssien kohti Tolvajärveä. Marssimatkaa
Värtsilästä Tolvajärvelle on noin 60
kilometriä; kirkonkylä oli suunnilleen
puolimatkassa.
Ensimmäiset taistelut Tolvajärvellä käytiin 8. Tukit notkuivat jalankin alla.
Ennen Tolvajärveä tuli vastaan Korpiselän pitäjän kirkonkylä, sitten Tsokin ja Kokkarin kylät. Jos tie ei
ole tänään helppo ajettava, ei syysiljanteinen tie ollut helppoa tuolloin
marssia.
Tälle sillalle ei pikkubussimme kuljettaja halunnut ajaa. Suuri osa kaatuneista tajana sekä Tampereen Suojeluskunlepää Pohjois-Hämeen sankarihau- ta- ja Lottamuseon ja Vapaussodan
Tampereen Seudun Perinneyhdistykdoissa.
Kuhmalahdelta kaatui Tolvajärven sen puheenjohtajana.. Rakennuksen
puuosat lienee viety "parempaan
käyttöön" muualle Neuvostoliittoon,
kuten seudun kylien rakennuksille
sotien jälkeisinä vuosikymmeninä
tapahtui.
Iltaa mennessä harjualue oli tyhjennetty elossa olevista vihollissotilaista.
Pajarin joukkojen eteneminen jatkui
taistellen Ristisalmen ja Ägläjärven
kautta Aittojoelle, jonne päästiin
jouluun mennessä eli kahdessatoista
päivässä.
Kaksi kolmannesta vihollisen valtaamasta alueesta oli saatu takaisin.
Rintama pysähtyi Aittojoelle sodan
loppuun eli maaliskuun puoliväliin
asti.
. Enempää ei pakettiautoon
olisi sopinut.
Tolvajärvellä kertasimme joulukuun 1939 tapahtumia aidossa ympäristössä, ja matkailumajan kivijalan
vierellä kohotimme Marskin maljan.
Paluumatka tapahtui taas ensin pakettiautolla ja epävarman sillan luota
pikkubussillamme.
Etukäteen oli matkalaisilta toivottu
seikkailumieltä ja sitä porukalla oli.
Värtsilän kupeessa olevan JänisjärMerkittävä
ven kylän Gardarika-hotellille päästorjuntavoitto
tessämme kaikki totesivat yllätysten
Tolvajärvellä saavutettu torjuntavoitto sävyttämän matkan onnistuneeksi.
antoi muille suomalaisjoukoille uskoa Totesimme, että kokemamme vaikesiihen, että suurvalta-armeijankin ete- udet olivat lasten leikkiä verrattuna isineminen voidaan pysäyttää.
emme vaikeuksiin joulukuussa 1939.
Markku Rauhalahti
Tolvajärven voitto herätti laajaa
huomiota länsimaissa ja niiden lehdistössä. Talvisodan taistelupaikka
ja kappale kauneinta entistä Suomea
Talvisodan kuuluisa taistelupaikka,
vesistön halkomasta harjumaisemastaan tunnettu Tolvajärvi, on nykyisin
asumatonta ja hiljaista erämaata. Syy lienee ollut, että matkailumaja oli valmistunut vasta heinäkuussa.
Nykyisin rakennuksesta on jäljellä
vain korkea kivijalka. Aittojoen suunnan ja jonkin aikaa joukkueen johtajana.
taistelut vaativat raskaat uhrinsa. 18
kyliltä
Keskiviikko 28.8.2013
. Kuuden peninkulmaa matkaan meni kolmisen tuntia
plus pakollinen toisen auton odotus.
Lähestyessämme entistä Kokkarin kylää näet matka katkesi. Mannerheim kiitti taisteluun Kirjoittaja on Kuhmalahdella syntynyt
osallistuneita ja ylensi muutama päivä metsänhoitaja. joulukuuta, mutta
varsinainen suurhyökkäys tehtiin 12.
joulukuuta. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Tolvajärvi . Markku Rauhalahti on sotahistorian
Suomalaisten tappiot tällä suunnalla harrastaja, ja toimii Pajarin Poikien
olivat noin 1 100 kaatunutta ja 2 000 Perinneyhdistyksen varapuheenjohhaavoittunutta. Harjulle
nousu oli enemmän kuin hengenvaarallista, mutta sitkeät soturimme pääsivät metri metriltä eteenpäin.
Iltapäivällä matkailumaja vallattiin
ja monta kymmentä vihollissotilasta otettiin vangeiksi, monin verroin
enemmän oli kaatuneina.
Majan valtauksessa kunnostautui
erityisesti kuhmalahtelainen Eero
"Vanha" Saarinen. Sortavalalaisen pikkubussimme kuljettaja ei uskaltanut yrittää
siitä yli.
Onneksemme paikalle tuli maastoauto ja paikallinen oppaamme hyppäsi siihen hakemaan apua, jota hän uumoili löytävänsä Tolvajärveltä, vaikka
siellä ei asukaan ketään. Rajusti taistellen tämä ja muut
komppaniat hyökkäsivät salmen yli
kohti harjulla olevaa matkailumajaa.
Majassa oli vihollisen vahva tukikohta ja sen ikkunoista ampui kolmattakymmentä konekivääriä. Ison ja vuolaan
ojan yli vievä silta oli sortunut ja siihen
oli tehty pitkittäin asetetuista tukeista
uusi kansi. Taistelevan suomalaisryhmittymän ytimen muodosti
Pohjois-Hämeestä koottu, everstiluutnantti Aaro Olavi Pajarin komentama
Jalkaväkirykmentti 16.
Sodan alkupäivinä maahamme tunkeutunut vihollinen oli kuudessa päivässä työntynyt vanhalta rajalta noin
60 kilometriä länttä kohti. Aittojoen suunnalla 24 ja Sahalahdelta 16 miestä.
Kuhmalahti ja Längelmäki olivat
miespuoliseen väestöön suhteutettuna Talvisodan uhrien kärkipitäjiä.
Myös Sahalahdella, Pälkäneellä ja
Kangasalla uhrien määrä oli maan
keskiarvoa suurempi.
Jos olivat uhrimme raskaat, monin
kerroin suuremmat olivat ne vastapuolella: lähemmäksi 10 000 kaatunutta ja paljon vankeja.
Tolvajärvellä käynti
on seikkailua
Tolvajärvelle johtaa nykyisin kaksi
tietä. Toinen kulkee Värtsilästä rajan
pintaa pohjoiseen kääntyen entisen
Korpiselän kirkonkylän eteläpuolelta
itään Tsokin ja Kokkarin kylien kautta, ja toinen idempää entisen Suistamon pitäjän Raikonkoskelta suoraan
pohjoiseen.
Sateisina aikoina jälkimmäisen
kautta pääsy on epävarmaa. Hänen isänsä, suojemyöhemmin Talvelan kenraalimaju- luskuntakersantti Väinö Rauhalahti
taisteli Tolvajärvellä puolijoukkueen
riksi ja Pajarin everstiksi.
Tolvajärven
Juoksemista ja kantamista
on paljon, sillä aseistuksena on
muun muassa sinkoja, Muukka
kuvaa koulutusta.
Fyysisyys ei kuitenkaan häntä haittaa, pikemminkin päinvastoin. Kostian-
virran taistelu ei ollut ensimmäinen kerta, kun suomalaiset
taistelivat alivoimalla ja ilman
kunnon huoltoa ja johtoa.
Kostianvirran taistelu johti
venäläismiehitykseen, kuten Suomen sota sata vuotta
myöhemmin. Varus- notaan sukulaisten läsnä olmiespalvelusta arvostetaan lessa.
edelleen.
Alokasajan päättävä sotilasvala on tärkeä rituaali. Armeijan jälkeenkin
sävelet ovat selvät, sillä kaksoistutkinnon suorittanut Muukka
on ylioppilas ja ravintolakokki,
ja Tampereella olisi työpaikka
odottamassa.
shl Tommi Liljedahl
Kaarle Muukan (kuva
vasemmalla) ja Otto Juutisen
palvelustoiveet toteutuivat.
Luopioislainen Muukka
jatkaa viikon päästä
aliupseerikoulussa,
pälkäneläinen
Juutinen koulutetaan
siltapanssarivaunun johtajaksi
tai kuljettajaksi.
Panssarivaunupataljoonan
kalustoa tuotiin näytteille
Vilpolan mäelle. on
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani
tehtävän loppuun, alokkaat vannoivat.
Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Toveri suoritti
katselmuksen.
Sotilasvala: Lähes 400 alokkaasta tehtiin perjantaina
Pälkäneellä panssarimiehiä, -jääkäreitä ja -pioneereja
rukainen kertoi lehdessä haaveilevansa siltapanssarivaunun
johtajan tehtävistä. Pälkäneellä sotilasvalan vanEnsimmäisen sotilasvalan noneet Hämeen Panssaripatalvannoivat Saksassa koulutetut joonan alokkaat olivat samana
aamuna kuulleet, mihin heidät
jääkärit vuonna 1918.
Sotilasvalaa ei vannota ke- sijoitetaan, kun peruskoulutusnellekään tietylle henkilölle, kausi viikon kuluttua päättyy.
Sydän-Hämeen Lehteen vavaan se on ennen kaikkea sopimus itsensä kanssa: suoma- latilaisuuden alla haastatellun
laismies on valmis laittamaan Otto Juutisen naama loisti Vilkaikki peliin, mikäli tilanne sitä polan pihalla. Itsenäistymisen
jälkeen maan puolustus on ollut menestyksellisempää kuin
vieraiden johdossa. Suomi on
sotinut kahdesti ylivoimaista
vihollista vastaan, mutta maata
ei ole miehitetty.
Tämä on kohottanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen
edellyttää.
Sotilasvalatilaisuudesta
muodostuu vaikuttava maanpuolustusjuhla, kun vala vanarvostusta Suomessa. Pälkäneläisnuo-
päässä olevaan aliupseerikouluun.
Muukan joukko-osasto
panssarijääkärikomppania
toimii tiiviissä yhteistyössä
panssarivaunujen kanssa.
. Rauhan aikaan vaunuilla
ei enää ylitetä vesistöjä, vaikka
niiden ominaisuudet siihen
riittäisivätkin.
Vaunujakin vetovoimaisempi kohde oli sotilaskotiauto. Lapsia kiinnostivat
vielä enemmän rynnäkkö- ja
kuljetuspanssarivaunut, joihin
pääsi myös sisään.
Joulukuussa kotiutuvat varusmiehet ja panssaripataljoonan henkilökunta esittelivät
kalustoa asiantuntemuksella.
Sisään kömpineet saattoivat
kuvitella, kuinka meluisaa ja
kolkkoa kyyti on. Unelma on
toteutumassa, sillä Juutinen
koulutetaan siltapanssarivaunun johtajaksi tai kuskiksi.
Juutiselle oli vasta valjennut, miten korkean riman hän
oli ylittänyt: kymmenien miljoonien arvoisia laitteita ei ole
Suomessa paljon, ja niiden johtaja- ja kuljettajakoulutukseen
valittiin nytkin vain muutama
mies.
Myös luopioislainen Kaarle Muukka on tyytyväinen
tähänastisiin varusmieskokemuksiinsa ja jatkokoulutuspaikkaan. Keskiviikko 28.8.2013
. So- Pälkäneläisalokkaat
tilasvala sitoo tämän päivän odottavat jatkoa
varusmiehet pitkään ketjuun. Hämeen
Panssaripataljoona toi mukanaan kalustoa, joiden johtotähti Leopard-taistelupanssarivaunu. Mies muuttaa viikon
päästä saman talon toisessa
Pälkäne
Lähes 400 Parolannummen
alokasta ryhmittyi perjantaina
valaa varten Pälkäneen urheilukentälle. Sydän-Hämeen Lehti
19
kyliltä
Poikas valveil. Tilaisuutta seurasi
pari tuhatta alokkaiden omaista ja paikkakuntalaista.
Vilpolan mäellä riitti vilinää
iltapäivästä alkaen. Munkit riittivät vieraille
ja valatilaisuutta seuranneille
pälkäneläisille.
Vala on sopimus
itsensä kanssa
Sotilasvalatilaisuus juhlisti Kostianvirran taistelun
300-vuotisjuhlallisuuksia.
Kostianvirralla viisi kertaa
isommille venäläisjoukoille
hävinneet Ruotsin armeijan
joukot muodostuivat pääosin
suomalaismiehistä. Kalusto
näyttely (vasemmalla) ja
juhlava valatilaisuus saivat
miehet kertaamaan omia
armeija- ja sotamuistojaan.
Ohimarssia vastaanottamassa
ollut sotaveteraani Tuomo
Tiililä (kuva vieressä) oli itse
aikanaan ratsumies, Hämeen
ratsurykmentin kasvatteja.. Lisävärinsä
tuo polttoaineen ja pakokaasun
katku
Retken hinta 50 . Ei varhaisnuorten israelilaisia tansseja srk-talolla.
SUVEN PÄÄTÖS
SUOMALAISIN
SÄVELIN
-KONSERTTI
Pe 30.9. EU-ruokakasseja jaetaan
vähävaraisille
päivystysaikoina,
0407120567.
PERHEKERHO: Kesäperhekerho Pälkäneen srk-talon alapihalla
ti 3.9. Susannalla Uskilantie
320 Haukila. Tervetuloa!
18. Kiitos Palvelukeskus Harjutuulen,
Ryhmäkoti Kuuselan ja osasto Mäntylän henkilökunnalle
Hiljan hyvästä hoidosta ja huolenpidosta.
palaveri srk-keskuksessa klo 18.
Tervetuloa päivystäjät ja muutkin arvioimaan kesän tiekirkon toimintaa
ja kehittämään sitä.
KUOROT: Luopioisten Kirkkokuoron syystoiminta alkaa ti 11.9.
klo 18 srk-keskuksessa.
Lapsikuoro Seulasten syystoiminta
alkaa ke 11.9. 040 4194877.
Su 8.9. Lapsille pyhäkoulu. 040 309 8000.
Tiedustelut: kappalainen Auni Kaipia, puh. Naisten raamattupiirien
yhteinen kokoontuminen srk-keskuksella klo 11. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon
20.9. klo 11 Ehtoollisjuhla,
Seppo Virtanen, kuoro ym.
Ti klo 19 Sanan ja Rukouksen ilta.
Sydämellisesti tervetuloa!
Keskustie 5, 36600 Pälkäne
palkaneenkatukappeli.nettisivu.org
Ke klo 19 Rukousilta
Pe klo 18 Varkki-nuortenilta
La klo 15 Päivärukous
Su klo 11 Ehtoollisjuhla,
Jouni Mäkelä, pyhis, asiakok,
klo 13 Lapsityöpalaveri
Lähetystori pe 14-17, la 10-14
pe-la: kassi kesävaatteita 5 ?
la: leivonnaisia
Aidosti
paikallinen
Sydän-Hämeen Lehti
Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo
KANGASALA
. Kappelin vihkimisen vuosipäivä (30.8. Riia Minea Lylykoski.
Kuulutettu: Ville Aukusti Jalmari Siekkinen ja Heini Marja
Aromaa.
Vihitty: Jari Jaakko Koskela ja Riitta Anneli Kinnunen. Lehto, Kyrönlahti.
klo 10 Messu Vehkajärven kirkossa. Sydän-Hämeen Lehti
sana
PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤
JUMALANPALVELUKSET:
Su 1.9. klo 16 Suoraman srk-keskuksessa
Lepoa ja yhdessäoloa. Mukana kirkkokuoro, Roikola,
YHTEINEN TOIMINTA:
Ma 2.9. Naisten päivä Luopioisissa Yhdistysnurkassa
klo 11, Vuokko Eräranta.
Su 1.9. 040 309 8042.
Kangasalan seurakunnan, myös kappeliseurakuntien, retki
ILOMANTSIIN 4.?6.10.2013
Lähtö perjantaina puolilta päivin ja paluu sunnuntai-iltana.
Perillä majoitus perheissä tai leirikeskuksessa.
Mukana mahdollisesti vieraita ystävyysseurakunnastamme
Põltsamaalta. 19.9. klo 13 diakonian kyläkerho Havisevan rukoushuoneella.
SAHALAHDELLA
To 5.9. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa
Jumalanpalvelukset
Kangasalla
Sunnuntai 1.9.2013
?Kiitollisuus?
klo 10 Sanajumalanpalvelus Kangasalan kirkossa. Matti Päiviö Kari 81 v.
(Kuhmalahti). www.kangasalanseurakunta.?
KANGASALA
Kastettu: Simeon Toivo Olavi Kamppari. hautakivien asennus- ja suoristustyöt
. Puh. klo 10
Vatialan srk-kodissa.
LÄHETYSILTA
Ke 4.9. Leevi Viljam Leino 78 v.
PERUNKIRJOITUKSET
Myös avioehtosopimukset, ositukset,
perinnönjaot, testamentit.
Myös viikonloppuisin ja iltaisin. hautakivet, kaiverrukset . Torikahvio srk-talossa
klo 10-13 Pilistveren ystävyysseurakunnan hyväksi.
Kirkkoherranvirasto suljettu to
5.9.
Diakoniapäivystys tiistaisin klo
14.30-16 ja keskiviikkoisin klo
10-12. Somalityön tukikeskuksen rakentamiseen Koillis-Keniassa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta 464,47 ?. 040 309 8101.
Ajankohtaista verkossa . Jumalan kohtaamista
rukouksessa ja ehtoollispöydässä. sis.
ohjelman, lounaan, kahvin,
päivällisen ja yhteiskuljetuksen.
Ilm. Veteraanien kirkkopyhä,
kahvit seurakuntatalolla. klo 19
Vehkajärven kirkossa.
Sopraano Anniina Honkala,
pianisti Juhana Mattila.
Vapaa pääsy.
KIRKONKOTO
Ti 3.9. Esko
Tero Sakari Raitila ja Leena Kyllikki Heimonen, Helsingin Vuosaaren
seurakunnasta.
Kuollut: Hilja Vilhelmiina Kalliola
105 v., Kantokylästä. 27.?29.9.
Koko päivän retki lauantaina
28.9. Mukana tapahtumissa Minna ja Jussi
Pyysalo Kansan Raamattuseurasta.
Liisa Koskinen 96v., Espoonlahden
seurakunnasta.
Kolehdit:
25.8. Lähetyksen torikahvio
srk-talolla klo 10-13.
Ke 4.9. 6.9.
mennessä Riikka Rantakalliolle, puh. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu
0400 635 749
kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . Messu kirkossa klo 10, lit.
Repo, saarna Marjatta Koskenvesa,
Roikola, av: Naisten raamattupiirit.
Su 22.9. Su Messu Pälkäneen
kirkossa klo 10 ja Luopioisissa klo
Kastettu: Jadessa Selena Westman,
Onkkaalasta.
Avioliittoon vihitty:
Mikko Samuli Gummerus ja Sari
Anna-Liisa Tainio, Epaalasta. Puhetta uskosta ja
kertomuksia elämästä. Vierellä kulkijat klo 13.30
Haaparinteessä.
Ti 3.9. Ilm. 040 309 8104.
ISOVANHEMPIEN
JA LASTEN LEIRI
4.?6.10. klo 19 HavisevaSuinulan lähetys-srk-ilta Kirsti
Antilalla, Salomaantie 22.
Ke 4.9 klo 12.30 diakonian kyläkerho Ruutanan srk-kodissa.
Ke 4.9 klo 13 diakonian kyläkerho Ranta-Einolassa.
Ke 4.9. 13.8.2013 Pälkäne
Kiittäen ja muistaen
Sisarien ja veljen lapset
ja lapsenlapset
Sukulaiset ja ystävät
Kun pitkän elämän elää saa,
voi rauhassa nukahtaa.
Kun kaikki on valmista, tehty työ,
on edessä rauhaisa yö.
Siunattu läheisimpien läsnä ollessa Pälkäneen kappelissa
24.8.2013. Sagulin, Sillanpää.
Kolehdit: Hiippakunnan lähetystyölle, Tampereen hiippakunta.
Seurakunnan virastot palvelevat kesän aikana 10.6.?
13.9.2013 ma ja ke klo 9?14,
to klo 10?17, ti ja pe suljettu.
Ti 3.9. klo 15 srk-keskuksessa. 20
Keskiviikko 28.8.2013
. Mukaan mahtuu
14 aikuista lapsineen. Kiitos!
1.9. Messu klo 10 kirkossa.
Kemppainen, Kaija Aittokumpu,
ylistyskuoro, rukouspiiri.
MUU TOIMINTA:
Ke 28.8. klo 18
Anja ja Jaakko Järvisellä,
Kirkkotie 22.
KEIDASMESSU
Su 1.9. Messu kirkossa klo 10,
ikäihmisten kirkkopyhä. Lähtö srk-talolta klo
17. Samppa Ville Olavi
Tetri ja Maria Julia Härkönen. Taina Anna-
Tätimme
Hilja Vilhelmiina
KALLIOLA
* 10.6.1908 Pälkäne
. Omat eväät, seurakunta tarjoaa kahvin ja mehun.
Tervetuloa!
KUOROT: Kaikki kuorot aloittavat toimintansa viikolla 35.
Lapsikuoron harjoitus ke 28.8.
klo 15.00 srk-talossa
Kirkkokuoron harjoitus to 29.8.
klo 19.00 srk-talossa
Caritaksen harjoitus ja saunailta pe 30.8. Ti Parisuhdeilta Pälkäneen srktalossa klo 18. klo 10
Kirkonkylän srk-kodissa.
T0 5.9. puhdistus-kultaus ym. Hymanderin messu klo
10. Aatu Juhani Lampi.
Stella Elisabeth Lumijärvi (Sahalahti). Esa Juhani Eerola ja Riikka
Taimi Kristiina Seppänen.
Kuollut: Heikki Olavi Hirvelä 81 v. Kaipia, Huomo.
klo 10 Messu Sahalahden kirkossa. Iltamessu Tommolan
hautausmaan kappelilla klo 18,
Repo, Huomo. Nokipannukahveja
toreilla ja kauppojen pihoilla. mennessä Marjo
Ihalaiselle, puh. ja
lapsilta 25 ?. Tervetuloa!
Kahvila Seurahuone
avaa jälleen ovensa ti 3.9.
Syksyllä auki ti?pe klo 10?14.
Naistenpäivä Päiväkummussa
?VALLOITTAVA SALAISUUS ?
EEVAN PERILLISET. metallikirjaimet, metallilaatat . 1970).
Su 8.9. Honkasaari
KUHMALAHDEN
HELLUNTAISEURAKUNTA
Rautajärventie 21. SPR
järjestää kyytejä, ota yhteyttä Raija
Vaaleriin p. mennessä, puh. klo 10-12. Tero Reijo Aukusti Pernu ja
Minna Marjaana Kemppainen. 0400-975277
La 31.8. koriste-, sekä muut pronssituotteet
. Edullisesti.
Jukka Partanen 0400 470 844
jukka.partanen@aina.net. Pyysalossa
Leirin hinta aikuisilta 48 . Miestenpiiri Ämmätsän
kylätalolla klo 18, isäntänä Tapani
Kittelä.
KAIKEN KESKELLÄ JUMALA ?
seurakuntatapahtuma 13.-17.9:
Vesto ym.
MUUTA:
To 29.8. Nuorten aikuisten parisuhdeilta klo 18?20 Suoraman
seurakuntakeskuksen takkahuoneessa.
Ti 3.9. Pysäkkikahvio klo 14-16.
Kahvio syksyllä parillisten viikkojen
tiistaina.
TIEKIRKKO: Tiekirkon palaute-
Pe ilta Pälkäneen kirkossa klo 18.
La konsertti Pälkäneen kirkossa
klo 15, Johanna Lemmetyinen ystävineen, Pälkäneen ja Luopioisten
kirkkokuorot. sunnuntai helluntaista
Kiitollisuus
Kaikki maat, te riemuitkaatte,
kansat, Herraa palvelkaa!
Hänen luokseen tulla saatte,
sydämestä veisatkaa.
Kiitosvirsi kohotkoon,
riemun huuto raikukoon!
Viettäkäämme kiitosjuhlaa,
tulkaa Herran huoneeseen!
Hyvyydessään Herra tuhlaa
laupeutta lapsilleen.
Kautta sukupolvien
kestää armo Kristuksen.
(virrestä 327)
LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤
JUMALANPALVELUKSET:
Su 1.9. klo 18-20 Kirkkokuoro
Tapulinmäen srk-kodissa.
Ma 9.9. Nyyttärit.
15. Matkan lopulliseen hintaan (noin 80 ?), vaikuttaa
osallistujien määrä. Hiippakunnan lähetystyölle.
SUURET
KIITOKSET
juhlaani osallistuneille
sekä muutoin minua
muistaneille.
Ville J. entisöintityöt
. Jaakko
Johannes Hintikka ja Sari Elina Sivula. Rentoa
menoa viihdyttävän musiikin ja kahvikupin
ääressä. Vesto, Giren, Huomo, Vierelläkulkijat. Suunnitellaan 8.9.
messua
Hän on itsekeskeinen ja ylimielinen. Niin, tottahan
se on, rakkauteni on kovin
valikoivaa. Virren sanoittanut kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg on ottanut pohjakseen kysymyksen,
jonka eräs lainopettaja esitti
Luukkaan evankeliumissa
Jeesukselle. Se
ilmenee tekstin sävyssäkin.
Koen vahvasti eläväni ?armon aikaa?, ja niinpä katselen ympärilleni kuin uusin
silmin: vuodenaikojen vaih-
telu, luonnon kauneus, kotiseutumme elämä ja mahdollisuus osallistua siihen ovat
suurta rikkautta, monen henkilökohtaisen asian ohella.
Rohkaisuksi itselleni, lähimmilleni ja jokaiselle kanssakulkijalle olkoon aamuvirsi
547, joka alkaa sanoin
?Joka aamu on armo uus,
miksi huolta siis kantaa??
Varpu Uotila
kirkkovaltuutettu,
kirkkoneuvoston
varapuheenjohtaja
leipäpalaa varten, esirukouksen kantavaa voimaa tai rakkauden tekoja. Varmuuden
vuoksi kierrän hänet mahdollisimman kaukaa. Jeesuksen antama
esimerkki velvoittaa meitäkin
näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen, kansalaisuudesta, rodusta, luonteesta tai
sosiaalista statuksesta huolimatta. Eikä
ainakaan rakastaa!
Mitä jos näen samalla kylänraitilla viisikymppisen kaverin epäsiisteissä vaatteissa,
kasvot punakkana jostakin
muusta kuin liiasta auringonottamisesta. Ne olivat
juhlat ja pidettiin meillä kotona. Jälleen näen
ja tunnen, että lähimmäisenrakkauteni on vain sananhelinää, hieno sana valkoisella
paperiarkilla. Edellistä polvea
isäni puolelta ei ole jäljellä
ketään, äidin puolelta eno
ja nuorin tädeistä ovat voimissaan, mutta iäkkäitä jo.
Myös anoppini ja hänen sisaruksensa puolisoineen ovat
edesmenneet.
Kaikki tuo koettu kaipaus
on kasvattanut ymmärrystäni elämän rajallisuudesta,
kaiken huippuna omien
vanhempien kuolema. Jokaisella meistä kun
on kuitenkin sama rakkauden, kunnioituksen ja turvallisuuden tarve. Varmasti on.
Ja on hänellä nimikin. Sen runoilija
Runeberg oli myös oivaltanut
kirjoittaessaan virren 431 toiseen säkeistöön: ?Oi, Herra,
kaikki päällä maan loit lähimmäisiksemme, myös kieleltään ja uskoltaan niin vieraat
toisillemme. En osaa rakastaa
kaikkia lähimmäisiäni yhtä
arvokkaina, tasavertaisina
Jumalan rakkaina lapsina,
veljinäni ja sisarinani.
Helposti unohdamme,
että meille on tosiaan annettu muitakin lähimmäisiä kuin
vain oma perheväkemme.
Yhtä lailla yksinäinen van-
hus, naapuriasunnon työtön
yksinhuoltajaäiti, nälkäiset
lapset Sambiassa ja kodittomat Bombayn slummeissa on
annettu meille lähimmäisiksi;
rakastamisen, välittämisen ja
kaikenlaisen huolenpidon
kohteiksi.
Jeesus oli opetuksillaan ja
varsinkin omalla elämällään
esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat.
Siitä puhuu myös Jeesuksen
kertomus laupiaasta samarialaisesta. Muistan miten
seuraavana aamuna katselin
auringon säteitä häikäisevän
valkealla hangella ja ajattelin,
että maailma jatkuu, vaikka
isä on kuollut!
Äitikin kuoli maaliskuussa, toistakymmentä vuotta
myöhemmin, Marianpäivänä. Kohdallani on ollut juuri niin.
Sota-aikana syntyneenä ja
sen jälkeisinä vuosina varttuneena muistan vanhempieni
ja heidän keskustelukumppaneidensa puheissa monen
nimen kohdalla mainitun,
että asianomainen kaatui
tietyssä taistelussa tai katosi.
Tällaisia keskusteluja kuulin
runsaasti. Hän on
Lähimmäinen.
Katja Verho
TM, Vuolijoki
Erityis
lasten
ryhmä
aloittaa
Pirtillä
Pälkäne. Hän
on päällepäsmäri, muiden
alistaja ja lisäksi hän puhuu
kaikista pahaa takanapäin.
Siinä kohtaa ymmärtämykseni loppuu, enkä arvosta tai
kunnioita häntä, rakastamisesta nyt puhumattakaan. Ja on todella helppoa
kunnioittaa ja ymmärtää
lähimmäisiä, jotka kunnioittavat ja arvostavat minua.
Kaikkein helpointa on rakastaa sellaista, jolta saa myös
vastarakkautta. Ylösnouseminen ei
oikein onnistu, hän tarvitsisi
varmaan apua. Hän tuoksahtaa
alkoholille jo kauas ja yrittää
sanoa minulle jotakin. Yritän katsoa muualle ja näyttää
kiireiseltä. Vasta vuosien kuluttua elämän
vaiheiden seuratessa toisiaan
olen ymmärtänyt ajatella,
että nuorena kuolleet ovat
menettäessään elämänsä jääneet vaille kaikkea sitä, mitä
aikuisuuteen ja vanhenevan
ihmisen elämään voi kuulua
niin ilossa kuin surussakin.
Vuosikymmenien kuluessa
laaja sukulaisten joukko on
harventunut, joten hautajaisia ja mustiin pukeutumista
on riittänyt. En
laske häntä lähimmäisekseni.
Eihän vastenmielisiä ja inhot-
tavia ihmisiä tarvitse pitää
lähimmäisinä, eihän. kello
18 perhekeskus Pirtillä (os.
Keskustie 1).
Ryhmän tarkoituksena on
kuulla muiden perheiden
kuulumisia ja arjen sujumista sekä antaa toinen toiselle
vinkkejä erilaisiin tilanteisiin.
Lapsen diagnoosilla ei ole
väliä, eikä diagnoosia tarvitse
välttämättä ollenkaan.
Ryhmään voi osallistua,
mikäli haluaa jakaa toisten
vanhempien kanssa kokemuksiaan lapsen hoidosta ja
kasvatuksesta tai kaipaa muilta neuvoja asioiden hoidosta.
Lisätietoja ryhmästä voi
kysellä perhetyöntekijä Reija
Siitoselta numerosta 050 562
7927.. Lapsen mielestä
se oli vakavaa, mutta ei koskettanut juuri oman elämän
turvallisuutta.
Alle kouluikäisenä koin
isänpuoleisen mummun ja
vaarin hautajaiset. 10: 30-37).
Koko keskustelun oli saanut aikaan lainopettajan
palava halu laittaa Jeesus
ahtaalle kysymällä häneltä,
mitä ihmisen pitää tehdä saadakseen iankaikkisen elämän.
Mooseksen laki vastaa: ?Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko
sydämestäsi ja koko sielustasi,
koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi ja lähimmäistäsi
niin kuin itseäsi.. Siinä vasta
kelpo lähimmäinen!
Entäpä jos kirkonkylän raitilla vastaan kävelee se tuttu
ihminen, joka on mielestäni
niin todella monella tapaa
vastenmielinen. Tätä
kirjoittaessani ei ole viikkoakaan kulunut edellisestä. Vai onko?
Vaikka saamme siitä muistutusta koko ikämme, se ei ole
välttämättä sisäistynyt. Kun sinulta saa
hoivansa myös kaukainen
maa, kansa sen, niin ketään
torju emme.?
Niin, mahtaakohan jossakin tämän saman taivaankannen alla tässä maailmassa olla
joku, joka tarvitsisi juuri nyt
muutamaa ystävällistä sanaa,
lämmintä hymyä, auttavaa
kättä, muutamaa kolikkoa
?Joka aamu on armo uus??
Elämän rajallisuus on itsestään selvyys, ilman muuta,
jokaiselle meistä. Miten monta kertaa vielä
olisikaan tarvittu heidän tietojaan joidenkin menneiden
asioiden varmistamiseksi.
Ydinperheessäni olemme
nyt vanhinta, siis luonnon-
järjestyksen mukaan väistyvää polvea.
Elämän koulussa on itselläni nyt meneillään vaihe, jossa
usean ystävän, opiskelu- ja
työtoverin saattojoukkoon
liittyneenä olen saanut muistella yhteisiä armoitettuja
aikoja ja kiittää niistä. Olen
ollut sikäli onnellinen, että
sain pitää vanhempani kotona
asuvina ja henkisissä voimissa
korkeaan ikään. Keskiviikko 28.8.2013
. Isän, talvi- ja
jatkosodan veteraanin, elämä
päättyi tuiskuisena maaliskuun päivänä. Mies kompastuu
ja kaatuu maahan pitkin pituuttaan. Muistan miten me
tytöt, ikätoverit, seisoimme
hämääntyneinä hautojen
ääressä luonnosta poimitut
päivänkakkarat ja kurjenkellot käsissämme laulaen ?Niin
kuin muuttolintusen tie??.
Kesäkuussa tästä tuli kuluneeksi puoli vuosisataa. Sydän-Hämeen Lehti
sana
21
Voimaksi viikolle
Ken on mun lähimmäiseni?
Viime sunnuntaina monessa
kirkossa veisattiin: ?Ken on
mun lähimmäiseni ja ketä
eläissäni myös minun tulee
rakastaa kuin omaa itseäni?
Vain isäni tai äitini tai veljeni,
sisareni tai parhain ystäväni??
(VK 431:1). Sen jälkeen he olivat
poissa lapsen maailmasta, ja
puheissa sanottiin mummuvainaa ja vaarivainaa.
Nuorena aikuisena kotikylääni järky tti autoonnettomuus, jossa kaksi
nuorta miestä menetti henkensä. Vastaukseksi kysymykseen lähimmäisistä ei
riittänyt kaikkein tärkeimmät
ja fyysisesti läheisimmät ihmiset: oman perheen jäsenet,
muut omaiset tai ystävät. Käsky rakastaa lähimmäistä saattaa aluksi
tuntua aivan lastenleikiltä.
Miten helppoa onkaan
rakastaa kaikkia mukavia ja
miellyttäviä ihmisiä! Hyvällä
huumorintajulla varustetut,
leppeän leppoisat ja samalla
aaltopituudella liikkuvat ihmiset on vieläkin helpompi
hyväksyä lähimmäisten kastiin. Jeesus vastaa lainopettajalle kertomalla hänelle vertauksen
laupiaasta samarialaisesta
(Luuk. Pirtillä aloittaa
syyskuun alussa erityislasten vanhemmille tarkoitettu
ryhmä.
Sen ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 3.9
22
Keskiviikko 28.8.2013
tulossa ja menossa
. Milloin?
Sähköposti toimitus@shl.fi . puhelin (03) 539 9800.
Sisin kuvina: Kangasalan pääkirjaston Taidetila Terrassa esillä Tuija Virran ja Vappu Kiilin taidetta
Tosi
tunteita
Kangasala
Tuija Virran ja Vappu Kiilin
?Akkapakka remix. päälle kuin murhe, tai kuin
Kiilin Ruskaa rämeellä -työssä talven paino. Naisen ilme
on vapautunut ja rentoutunut.
Virran Surussa nuori tyttö istuu joen varrella käsi leuan alla.
Hän katsoo kameraan, näyttää
Vappu Kiilin
taidetta.
tunteensa peittelemättä, ketään kitukasvuinen puu kasvaa sykmielistelemättä.
syisen, autioituneen maiseman
keskellä.
Liekkuvat
Illanrusko-öljyvärityössä
valot
oranssi valo liekkuu pikimusIhmisen syvempiin puoliin tan järven pinnalla. Kiltteyden vaatimuksen paino ei tätä tyttöä
koske.
Kiilin sepialiidulla ja guassilla raakapellavalle taiteillut työt
sen sijaan esittelevät naisen,
Tuija Virran Ilometritehdas.
joka makaa sängyllä vain ohut
lakana verhonaan. Niissä ei
kuitenkaan saa olla vauvaa
mahdollisesti vahingoittavia koristeita, kuten irtoavia
nappeja, pitkiä naruja tai paljetteja, ja niiden tulisi kestää
konepesua.
Nuppupeittoja tehtaillaan
Pälkäneellä syyskuun loppuun saakka, jonka jälkeen
peitot luovutetaan yliopistolliseen sairaalaan vastasyntyneiden teho-osastolle.
Pälkäneen MLL nimikoi
pälkäneläispeitot nauhalla, jossa lukee yhdistyksen
nimi. -nimisessä
näyttelyssä kiinnittää ensimmäiseksi huomion kuviin naisista ja tytöistä. Osastolla lahjoitettava
peitto kulkee vauvan mukana
kotiin ja jää perheelle muistoksi.
Pehmeitä vauvapeittoja
voi esimerkiksi ommella
tilkuista, neuloa tai virkata.
Peitot saavat olla yksilöllisen
kokoisia ja näköisiä. Kolme tytöistä näyttää kuuntelevan
tarkkaavaisen tunnollisesti,
mitä opettajalla on sanottavanaan.
Neljäs tyttö on toista maata.
Hän roikkuu puomissa pää
alaspäin, kasvoillaan ratkiriemukas ilme. Lintu levittää sii-
pensä, laskeutuu pesälle.
Vai onko sittenkin aika aloittaa matka kohti etelää, lähteä?
Akkapakka remix avoinna 6.
syyskuuta saakka Kangasalan
pääkirjaston Taidetila Terrassa.
shl Krista Kaitasuo
Nuppupeitto lämmittää
hauraan elämän alkutaivalta
Pälkäne
Facebook on osoittanut Pälkäneellä voimansa hyväntekeväisyysvälineenä. Maisemat tulkitsee pesä. Mitä. Myös peiton tekijä voi
kirjailla tai kirjoittaa pesunkestävällä tussilla oman nimensä peittoon.
Nuppupeittoja voi toimittaa maanantaisin kello 9?12
MLL:n perhekahvilaan Pirttiin (Keskustie 1), yhdistyksen hallituksen jäsenille,
Noora Rosbergin Puttiikki
Spirraaliin (Säästäjäntien ja
Myllärintien risteys) tai Kirsi
Urkolle.
shl Tommi Liljedahl. Pimeys laskeutuu pesän
mielellään mielenmaisemiksi. Varapäre-ryhmän kautta kerätään
nopeasti apua ja tukea, kun
sitä tarvitaan lähellä.
Viime viikolla Pälkäneellä
alettiin tehtailla peittoja kes-
Nuppupeiton
voi esimerkiksi
virkata
pehmeästä
langasta.
kosille ja tehohoitoa saaville
vauvoille, kun MLL levitti
Facebookin kautta tietoa, että
nuppupeitoista on pulaa.
40?70 senttimetriä pitkä
ja leveä nuppupeitto annetaan vauvalle, joka joutuu
syntymänsä jälkeen Tampereen yliopistollisen sairaalan
vastasyntyneiden teho-osastolle. Tuija Virran
Ilometritehdas esittelee neljä
voimistelijatyttöä. Sydän-Hämeen Lehti
Kuka. Missä. Työn oisukelletaan luontoaiheisis- keassa yläkulmassa on linnunsa töissä
klo 10-10.45 ja
8-11v. Muutama uusi mahtuu
mukaan. klo 17-19 Kallioisjärven kartalla Aitoossa.
Opastus tieltä 322 Aitoon
risteyksestä. klo
17.30 alk. klo
12-15.45, soittaa Kukka
Kiri ja Jani Helenius.
? Mälkilä-Myttäälän Kylätoimikunta. Terhi
Väyrynen 050-5330962
terhi.vayrynen@hyvanpainonystavat.fi www.
hyvanpainonystavat.fi
? Pälkäneen Eläkeläisten
kerhon syksyn ensimmäinen kokoontuminen paloasemalla to 5.9. 24
. Uudet ja
vanhat harrastajat mukaan!
Koripallo. kahvakuulailu klo 16 ja 15.9. To
klo 19 nuorille ja naisille
tanssillista voimistelua
Reetta Kuntonen-Petäjäniemi, klo 19.45 (osassa
salia) aikuisten temppukerho, Mika Torhola.
Katso netistä kangasalannaisvoimistelijat.fi tai kysy
Marjatalta 040 8221057.
Vanhempi-lapsijumppa ja
telinejumpan alkeet täynnä. klo 20-02
Eräjärventie 946
35220 Eräjärvi
Järj. A-oikeudet
...ja ainoa!
Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Raija Vaaleri
0404194877.
? Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. toimii
ulkokerhona syyskuun loppuun asti ke 28.8. EräU
www.ronninlava.com
Rainer Bollström
& Graniitti
In The Mood
kunnostusyhdistys
ry: Teatteriretki TTT:n
suurelle näyttämölle,
esitys Prinsessa -musikaali ti 3.9. klo
14, Luopioisten entinen
kunnantalo, Voi hyvin
-hankkeen tilat.
? Yleisurheilu-Team Sahalahti Seuran mestaruuskilpailut ke 28.8. klo 18.30 Mirja ja
Lauri Lindellin saunalla,
Madesaarentie 68. klo 19. Vesijumpparyhmät Aitoossa
jatkavat ti 3.9. alk. tanssiryhmä 3-6 lk klo 18.30-19.30
jazz- ja nykytanssin, Veera
Petäjäniemi. Kuntosalivuoro ja kesäkuntoisen kehon
norjistaminen Onkkaalassa alkaa ti 3.9. Matkalta
kyytiin. To lasten sählykerhot.
Klo 17-18 eskari?3.lk, klo
18-19 4.-6.-lk. Milloin?
Sähköposti toimitus@shl.fi . Lounas . Lähtö Vatialasta klo
9,45 ja Paloasemalta klo 10
kimppakyydein. klo 18 alk. puhelin (03) 539 9800.
Sanomalehti on
arvoStetuin myöS verkoSSa.
lähde: TNS Gallup 2012
tulossa ja menossa
Aloita tehokas vesiliikunta nyt!
Tiesitkö, että veden vastuksen ansiosta vesiliikunta on
huomattavasti tehokkaampaa kuin liikunta maalla.
Kuohun vesijumpparyhmissä on vielä tilaa, myös la-su.
Katso ryhmät www-sivuilta.
Kahvilassa lounas klo 11-15 (ei keskiviikkona),
lounaasta eläkeläisalennus 1 ?.
Järjestöt
? Kuhmalahden Kisa. Tarkemmat tied.
kustannuksista ja ilm. Hae Arkista
luettavaksi. Jäsenten saaliskiintiö
metsäkanalinnuissa 1 metso ja 2 teertä. Ti 27.8. Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 28.8.2013
24
Kuka. klo 11-11.45. Sisustus . sporttisaitti.
com
? Aitoon maa-ja kotitalousseuran vesijumppa
alkaa ke 4.9. Taekwondoa leikkien. Ti
klo 19-21 lentopallo. ja
15.9. Kysy sisaruksia samaan ryhmään.
Ilm. klo 14.
? Hyvän Painon Ystävät.
Painonhallintaryhmä
Pälkäneellä pe 30.8. 4-6v.
klo 17.30- 18.30 ja 7-9v.
klo 18.45-19.45. klo 10-10.30 ja 3-4v.
klo 10.45-11.15. A-P Valtti, 044-9912
929, ap.valtti@gmail.com.
Su liikuntaa 3-6 v lapsille: Muksu-taekwondo;
hyppimistä, pomppimista,
tasapainoilua. Syyskauden avajaiset Sahalahden Kontulassa ma 2.9. 2005-2007)
ensimmäiset harjoitukset.
? Karpalot. 040-5283436.
? Aitoon Martat. Ilm.
040 7733 522. 29.8.
Pe lentopallo klo 20-22,
aloitus 30.8. 040 7733 522. Kangasa-
lan veteraanijärjestöjen
yhteinen virkistyspäivä
Lautsian lomakeskuksessa
Hauholla ti 17.9. 16.9
klo 18 Pälkäneen Pirtillä.
Vapaa pääsy! Lisätiedot
0451063393/Anne Halkosalo
? Luopioisten diabeteskerho. klo 14 Mustakorvessa. Perhekahvila Pirtissä ma klo 9?12,
aamupuuro.
? Pälkäneen Kansalliset
Seniorit ry. klo 19
TTT:n kellariteatterissa
Ihmisellinen mies -esitys ,
kuljetus Kyynäröltä lähtien. Sini Karhu.
? Kuhmalahden Metsästysseura ry. Kotimaista, kiristämätöntä
?
?
?
?
?
?
?
sukkaa
Moottorisahataiteilija
Markku Tuominen
VPK:n soppaa
Kisu -yhdistys myy makkaraa
Luopioisten Sahtiseuran
liikkuva tikkataulu
Kasvomaalausta
Kahvia ja munkkeja
ym. menn. Yhteislähtö Puntarin
kentältä klo 17. 03-5365400 . tiinakeino@hotmail.
com, alk. Tied. Mitä. Touhutunti
ti 17.9. Kahvila . Ilm. Ei ennakkoilm.
Vertaisryhmä aivoverenkiertohäiriö-, diabetes- ja/
tai sydänsairausdiagnoosin
saaneille sekä riskiryhmäläisille aloittaa kok. Missä. Ilm. p. Kok. Tarkempaa
tietoa myöhemmin.
? Pälkäneen Res. klo 18.30
Myttäälän ent. Ma 2.9. klo 19 Aitoon
koulutuskeskuksessa.
? SAHKU. Alkaa su 1.9.
klo 14.30-15.15, Pentosali,
Lehtitie 1, Kuhmalahti.
Ilm. Pasi Vuorinen, 040709 9951, pasi.vuorinen@
hotmail.fi, http:// kuhmistaekwondo. Radat 5, 3, 1,5
km ja rastireitti. klo 18 - ampumaradalla . KLO 11-16
. alkaen
klo 17-18. Metsäkauris
on rauhoitettu seuran
vuokraamilla alueilla.
? Voi hyvin -hanke. Kok. Poronlihaa, kalakukkoa
. Toivontie 1 C.
? Sydän-Hämeen rastit ke
28.8. Kahvakuulatreenit
Luopioisten liikuntahallilla to alkaen 29.8. naisten
tehokas kuntojumppa klo
19.30-20.30, Mira Heliö.
Ti 27.8. Pirjo 0408383724.
? Kangasalan Sitoutu-
Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Sopii naisille
ja miehille, 15 v ikäraja.
Ilm. Uistelutreffit la 31.8. Alk. Entiset ja uudet
joukolla mukaan!
? Kuhmalahti-Sahalahti
Taekwondo Hwarang ry
Combat Hapkido alkeiskurssi alkaa to 29.8. Ti 3.9. alle kouluikäisille Kostian koulu klo
16-17. Su 25.8. Livemusaa
. 040
5900 565. Naisten
kesäsauna Seitsyen leirikeskuksen rantasaunalla ke
4.9. Ti 24.9. alkaen
Kostian koululla. Suunnistuskoulu jatkuu ma 2.9.
klo 17.30 Kankahaisten
kartalla.
? Sahalahden maa-ja
kotitalousseuran saunailta
ke 28.8. Ilm. Ryhmäajat
samat kuin aiemminkin.
Ohjattu kuntosaliryhmä miehille to 5.9 klo
17-18.30 Rautajärven
kuntosalilla, Olli Käenniemi. Su 8.9. Ilm. Muihin lasten jumppiin
mahtuu, varmista ensin.
Aikuisten jumpissa tilaa.
Jari Karttusen kuntotanssit
Kirkkoharjun koululla su
15.9. (03) 364 0501
www.kangasalanuimahalli.?
Avoinna: Ma, ti, to, pe klo 6-21,
ke klo 13-21, la-su klo 10-18
Sisäänpääsy 75 min. 6-7v. alkaen
Hermannin päiväkodilla
0-2v. Jäsenten hirvi- ja
luodikkokilpailut 8. Lähtö klo
10.30 Säynäjärven, 9- tien
risteyksen parkkipaikalta.
Mukaan omat eväät ja sään
mukainen varustus.
? Pälkäneen Luja-Lukko
naiset. Lähtö Mäntylän tallilta
klo 8.45 ja ajetaan totuttua
reittiä Nattarin kautta
la-asemalle. Pentosalissa. klo 19
Sariolan koululla, Sahalahti, ja jatkuu Pentosalilla, Kuhmalahti 30.8.
klo 18.30. Kyläläisten
kok. klo
16-17 Yhteiskoulun salissa
mikropoikien ja mikrotyttöjen (synt. 050 5177250.
Ronja Tapola ja Iiris Petäjäniemi. klo 14.
? Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket
ja tukijäsenet. Muskari la 7.9. Aliupseerit ja Upseerit: Ampumaharjoitukset tänään ke
28.8. Su klo 17-18
Liikuntaleikkikoulu 3-6-v.,
ilm. klo 17.3020. 31.8.
patikointi Heramajärven
ympäri Kaarinan-polkua
pitkin. Toimiston
päivystykset alkavat ke 4.9.
klo 17-19. kokeile uutta
ilmakivääriä!
n
a
p
u
a
k
ä
l
y
K
n
a
j
h
Po
t
e
s
i
a
l
a
i
s
t
e
n
e
v
ä
v
Päi
LA 31.8. Kokoont. Lähtö
klo 17.15 Kyynärö-17.30
Luopioinen kk-17.40
Aitoo-Sammonkulma
17.50-Onkkaalantietorilta klo 17.55-Kangasala
linja-autoasema klo18.10.
Tiedustele lippua, avoin
kaikille. klo 10-12
terveyskeskuksen takana
parkkipaikalla (Toivo
Salosen tie). Su klo 18-19
kahvakuulailun ohjatut
yhteisharjoitukset, alk.1.9.
Huom! 8.9. Vapaa taidemaalaus jatkuu Aitoon
koululla ke 4.9. Kädentaitokerho ke 25.9. klo
16.45 alkaen.
? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. klo 18
Puntarin kentällä. Ilm. syksyn
aikana viikoittain yhteensä 12 kertaa (15.11.
asti) Tied. Venepilkki/mato-onkikilpailu
la 31.8. Uusi kahvakuulailun lyhytkurssi on
perustettu. Nikkarikerho la
5.10 alkaen Kostian koululla. Hilkka Kouhialla 5.9. Jumpat alkaneet.
Kerran voi tutustua.Pikkolan liik.halli käytössä. Makkarat mukaan.
? Kangasalan Latu ry. Ystäväkurssi
19.9 klo 17.30-21 Mikkolan Navetalla, Luopioisissa. ennen sulkemista
Keittiöstä:
Pe 30.8.-Su 1.9.
Toast ateriat
+ 0,4 l limu
Liput 16?
PUUTARHAPUOLELLA
SYYSISTUTUKSIIN
HYVIÄ TARJOUKSIA!
KEKKILÄN
PUUTARHAMULTA
50 L/4 SÄKKIÄ
10,00 13,95
LA 31.8.
KAUAN ODOTETTU
DEESTYLE
VITAGRO PUUTARHALANNOITE 7,5 KG
10,00
TANSSITTAA -02:N
Tervetuloa!
Avoinna:
Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400
Ma-To 9-18
. satujumppa 4-5
v, klo 15.45-16.30,ennakkoilm. Ke
klo 17-18 kouluikäisten
tyttöjen palloilukerho, alk.
4.9. ym.
Tule!. klo
18.30-19.30. touhutunti alle esikouluikäisille, aikuinen mukana klo
17.30-18.30, ennakkoilm.
sini@karhukopla.fi tai 040
7210100. klo 14 alkaen.
? MLL Pälkäne. Jumpat alkavat
Sariolassa. klo 11.30.
Kahvittelun aloitamme
klo 11. ti
10.9. klo 9-15.
Kokoontuminen kk:n
uimarannalla klo 8.30.
? Pälkäneen Pitkäjärven
Opistopalsta
Valkeakoski-opisto tiedottaa:
Pälkäneen kirjapiirin 9.9.
ensimmäisenä teoksena käsittelyssä Katri Lipson;
Kosmonautti. 1.9. pe 30.8. ja ilm. Kaija Turuselle välittömästi p. koululla.
? Pälkäneen Martat ry.
Ennakkotiedoista poiketen
syyskausi käynnistyy 10.9.
Naisten hyvinvointi-illan
merkeissä. Tunnilla ei ohjausta, välineitä on käytössä.
Pallokerho 4-6v. Liikuntaryhmät kok. Kokoontuminen
Äikkään Rantakasinolla
klo 10.
? Karinkiertäjät. 040 7733
522. klo 1016. ke 4.9. Kurssi kokoontuu Harjutuulessa 11.9.9.10.2013 klo 18.15-19.00.
Ilmoittautuminen
netin
kautta tai puhelimitse 035691 7100.
Huveja
Lauantaina 31.8. Peräkonttikirppis la 7.9. Puntarin lenkki,
Kuhmalahti-kierroksen
II-osasuoritus ja koko
perheen liikuntatapahtuma. sihteeri Pertti
Soininen 0500636241.
? Kukkian Koukku. klo 18
Pakkalan urheilukentällä.
? Kangasalan Naisvoimistelijat. www.ravintolaliekki.fi
Pe-La 9-23
Su 10-18
Tapahtumailtoina -02:n
mattomat Eläkeläiset.
Syysmatkan loppurahastus
2.9 Kontula Joulumatka.
? Voi Hyvin -hanke, SPR
Luopioinen. alkaen
Haanloukkaassa klo 17-18.
Kerho siirtyy Kostian
koululle ti 1.10
klo 9
. maanantaina klo
12.30-14.30 omaishoitajien
vertaistukiryhmä Perhekeskus
Pirtillä (Keskustie 1). Esimerkiksi naurulokit pitävät kovasti
Kukkian runsaista ruohostoja kivisärkkäyhdistelmistä.
Viljelykulttuurin läheisyys
sen sijaan tarjoaa linnuille
avoimen pitopöydän, samoin
Anu Murto esitteli Kukkian linnustoa.
kuin pikkukalojen paljous.
Kaiken hyvän ohella linnustoa uhkaavia seikkojakin
järviseudulla on.
. klo
20.30 Pakarannasta. Hienot maisemapaikat
pusikoituvat helposti. Kun talvella
katson tuota videota, saan aina
vahvan kesäntunnun mieleeni,
Marja-Liisa Suomalainen totesi ja lisäsi, että näyttelyssä voisi
olla myös ormioakvaario.
. Minun mielestäni Luontokeskuksen näyttelyosiossa
tulisi välttää latinankielisten
sanojen ähkyä ja liikaa A4-paperitietoa, Luopioisissa asuva
geologi Merja Autiola sanoi.
Autiolan mukaan huumori
on oiva keino lähestyä luonnonilmiöitä.
. Mutta ikävä kyllä
myös harmaalokki, joka melullaan karkottaa muut linnut
pesistään, on alkanut lisääntyä
neljän lintuparin vuosivauhtia.
Sokkeloisuudessaan ja rik-
konaisuudessaan Kukkia on
hyvä lintuvesi.
. Arvelisin, että aikaisintaan vuonna 2015 keskus
voisi täällä olla, Nummi sanoi. Erkki Toivarin ryhmässä pohdittiin, voisiko Kukkian Luontokeskukselle kerätä materiaalia esimerkiksi valokuvakilpailun keinoin.
Huumoria kehiin
Keskustelua luontokeskuksesta käytiin pienryhmissä.
Kaikki kolme pienryhmää oli
sitä mieltä, että luontokeskuksesta pitäisi tulla kaikin puolin
helposti lähestyttävä paikka, johon eri ikäisten ihmisten olisi
hyvä tulla.
Marja-Liisa Suomalaisen
ryhmän mukaan liika tieteellisyys ja teknisyys karkottaa
yleisöä.
. Vuokrakanootteja voi
tiedustella liikuntatoimistosta p.
040 580 8270 tai petri.ketola@
palkane.fi. Samaisen laskutoimituksen Murto suunnittelee
tekevänsä ensi vuonna.
. (aloitus ma 16.9.) Ilmoittautumiset ryhmiin ma 9.9.
mennessä p. Mielestäni
jonkun epätavallisen luonnontapahtuman tai eläimen
toilailun näkeminen on paljon
kiehtovampaa kuin esimerkiksi
pönöttävän lintuvalokuvan katsominen.
Myös erilaisten äänimaailmoiden ja muiden aistillisten
kokemusten puolesta puhuttiin.
. Luentojen lisäksi on
järjestetty kesäleiri. Täällä on paljon saaria,
kiviryhmiä ja silokalliota, joten monet lintulajit löytävät
elinympäristönsä. Karvosen jälkeen on vuorossa
Timo Järvensivu, joka kertoo 14. Eläkeläisten kuntosaliryhmät: Onkkaalan sali ma ja
to klo 9-10 (aloitus ma 16.9),
Luopioisten liikuntahallin sali ti
ja pe klo 9-10 (aloitus ti 10.9.).
Kostian melonta la 31.8. kello 14 alkavassa
tilaisuudessa pohditaan, millaisia uuden ajan ?totuuksia?
julistetaan netin välityksellä.
Luennoitsijana on professori
Erkki Karvonen Oulun yliopistosta.
. Sydän-Hämeen Lehti
25
tulossa ja menossa
Lautakunnat
Pälkäneen kunta, Liikuntatoimi. Ormio on luopioislainen
erikoisuus, mutta harva tunnistaa, miltä kyseinen kasvi näyttää, Suomalainen perusteli.
Retkiä luontoon
Kukkian Luontokeskuksen
suunnitellaan muodostuvan
näyttelystä ja erilaisista toiminnallisista osatekijöistä. 13. Siitä
en sano sen enempää. Tunnelmallinen melontaretki Kostian
virralla. Miksi
näin ja mitä voi seurata, jos
ihmiset voimaantuvat vastustamaan virallisia terveyssuosituksia, Karvonen kysyy.
Totuuden etsintä alkoi
Mikkolan Navetalla viime keväänä. Retki suuntautuu Kostianvirran vanhoille taistelupaikoille, jossa tarjolla nokipannukahvia ja makkaranpaistoa.
Paluu takaisin noin klo 22.00
Pakanrantaan. syyskuuta totuuksia
talouskasvusta.
Luentosarjan järjestää
Muodonmuutoksia ry yhdessä Valkeakoski-opiston
kanssa. Pälkäneellä kokoontuu
kuukauden 1. Minkki ja supikoira pitäisi saada täältä pois. Näyttelyssä olisi pysyvä, paikallisia
erikoisuuksia esittelevä näyttely sekä vaihtuva osio.
. 040 580 8270 tai
petri.ketola@palkane.fi. Tapahtuma on maksuton. Syyskuussa järjestetään Vohlisaaressa
jatkoleiri, jossa taiteilijat ja
tieteilijät työstävät ideoitaan.
Ensi kesänä Navetan pihapiiriin nousee aiheeseen liittyviä
näyttelyitä.. Tervetuloa nauttimaan hyvästä seurasta
vanhat ja uudet kävijät! Sosiaalitoimi. Ryhmään ovat tervetulleita yhdessä
sekä hoidettava että kaikki, jotka
kokevat toimivansa omaishoitajana, eikä osallistuminen edellytä virallista omaishoitajuutta
eikä ennakkoon ilmoittautumista. Tarkempiin sisältöihin mennään myöhemmin.
Ja sitten kun on saatu lihaa
suunnitelman rangan päälle,
lähdetään hakemaan rahoitusta hankkeelle. Voisipa joku
siinä samalla ihan tosissaan
kiinnostua luonnostakin, Rinne naurahti.
Ohjatuista retkistä hyötyisivät myös erityisryhmät, joiden
on omin avuin vaikea lähteä
luonnon keskelle.
Erkki Toivarin ryhmä muistutti, että yhteisille retkille
lähtemistä auttaa luonnon
helppokulkuisuus ja hyvä näkyvyys.
. Lintujen, eläinten ja maisemien maailmaan voisi sukeltaa
huumorin kautta. Tiedettä syytetään korruptiosta ja salaliitoista. Keskiviikko 28.8.2013
. Tänään pohdimme lähinnä sitä, miksi me ylipäänsä
haluaisimme tänne tällaisen
paikan. Luentosarja jäi kesällä
pienelle tauolle, mutta jatkuu
nyt parin viikon välein. Näin kerran aivan upean
videon, jossa kuvattiin vesiperspektiivistä sitä, kuinka
kuikka saalistaa. Alustuksen pitäjät tuntevat ammattinsa tai harrastuneisuutensa
puolesta Kukkian luontoa.
Lintututkija ja rengastaja
Anu Murto puhui alustuksessaan mistäpä muusta kuin
Kukkian linnustosta.
Murto on laskenut Kukkian
linnuston vuosina 2004, 2005
ja 2006. Ikäpiste: Toiminta alkaa jälleen ti 3.9. Yhä useammin esimerkiksi lääketieteellinen asiantuntijatieto haastetaan erilaisten
aktivistien sivustoilla internetissä. Niinpä
ehdotankin, että retkikohteiden ympäristöä raivattaisiin
talkoovoimin.
shl Krista Kaitasuo
Kukkia on hyvä lintuvesi
Kukkian Luontokeskuksen
keskustelutilaisuus alkoi seitsemällä alustuksella. Liikuntatoimen ohjatut ryhmät alkavat syyskuussa.
Palvelukeskus Harjutuulen allasosasto: eläkeläisten vesijumpparyhmät poikkeuksellisesti
maanantaisin klo 10.30-11.15,
13.00-13.45 ja 14.30-15.15
(aloitus ma 16.9.) Työikäisten
naisten vesijumpparyhmä tiistaisin klo 19.30-20.15 (aloitus
ti 17.9.). Marttojen keittämät
kahvit tarjolla vapaaehtoisen
kahvimaksun hinnalla. Kunnanmestaruusyleisurheilukilpailut to 29.8. Toiminnallisuudella on
äärimmäisen tärkeä merkitys
keskuksessa. Piste.
Lisäksi rehevöityminen ja
liejuuntuminen ovat Kukkian
ongelmia.
Murron lisäksi Navetalla
alustivat Luopioisten kasvistoa ylläpitävä Tuomo
Kuitunen, Aalto-yliopiston
professori Pekka Ahtila, geologi Merja Autiola, KukkiaSeuran edustaja Erkki Toivari,
Luopioisten yrittäjien Mirjami Valli ja ormio-tuntija Urho
Mäkirinta.
Mikkolan Navetalla puhutaan netin ?totuuksista?
Totuuden kaleidoskooppi
-luentosarja jatkuu lauantaina
Mikkolan navetalla Luopioisissa. Jopa maaseudun ihmisillä
tuntuu toisinaan olevan suuri
kynnys lähteä yksin luontoon.
Siksi uskon, että ohjatut retket
olisivat tärkeitä. klo
18 Onkkaalan urheilukentällä
sarjoissa T/P 13, 15, N/M 17,
19 N/M ja muita sarjoja tarpeen mukaan. Toiminta
on yhteistä seurakunnan kanssa
ja syksyn ensimmäinen kokoontuminen on 2.9 klo 12.30. Aitoon koulutuskeskuksen allasosasto: eläkeläisten
vesijumpparyhmä ma 10.3011.15. Voisipa sanoa, että Kukkialle ominaiset linnut ovat
kuikka, selkälokki ja nuolihaukka. Sarjat ja lajit:
T13/N15/17 60/100 m, 800
m, kuula, pituus, P13/M15/17
60/100 m, 800 m, kuula, keihäs,
M 100 m, 1500 m, pituus, kuula, keihäs, kiekko, N 100 m, 800
m, kuula, pituus. Osallistujien on
käytettävä melonta- tai pelastusliivejä. 31.8. Hankkeen koordinaattori, biologi ja luontoharrastaja Outi Nummi totesi
monia esiselvityksiä ja seudun
asukkaiden kuulemisia tarvittavan, ennen kuin luontokeskus
paikan päälle saadaan.
. 050 368
6905.
Sanomalehti
on aina
SanojenSa
mittainen.
Luonto kokemuksena: Mikkolan Navetalle suunnitellusta Kukkian luontokeskuksesta halutaan
helposti lähestyttävä, toiminnallinen ja elämyksellinen paikka, johon jokaisen on hyvä tulla
Kiitos ei prameudelle ja A4-ähkylle
Luopioinen
Mikkolan Navetalla pohdiskeltiin lauantaina, millä eväin
ja aineksin sinne suunniteltu
Kukkian luontokeskus lähtisi
syntymään. Omaishoitoa
koskevat tiedustelut sos.työntekijä Maippi Kiiski, puh. Mikäli
ryhmiin ilmoittautuu enemmän kuin voidaan ottaa, paikat
arvotaan. Tapaamisten teemat sovitaan
osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan ja tärkeintä on
yhdessäolo ja virkistäytyminen
arjen askareista. Kaikille avoin ja maksuton
jumppatuokio tuttuun tapaan
klo 10. Ei kukaan tule
kymmentä kertaa samaa näyttelyä katsomaan, Seppo Rinne
totesi.
Rinteen ryhmä olikin jo
suunnitellut, että esimerkiksi
erilaiset koululaisryhmät voisi-
vat näyttelyn jälkeen suunnata
ohjatulle sieni- tai linturetkelle.
Luulen, että
vielä viisi vuotta sitten sellaista
ei olisi kannattanut tarjota Päl-
käneellä, mutta tilanne on nyt
toinen; tarve on selvästi kasvamassa, kertoo Pälkäneen osastonjohtaja Marketta Vaismaa.
Nollilta voi aloittaa
Kurssin opettajana toimii
FM Perttu Matero. Monille kursseille olisi pitänyt ilmoittautua saman
tien, kun sai ohjelman käsiinsä,
mutta minulla ei ollut mahdollisuutta nähdä ohjemaa eikä
soittaa välittömästi. 19.00 Pälkäneen
yhteiskoululla. Tarjonta vaikuttaa minusta
monipuoliselta ja hyvältä. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja 20
euron arvoiseen opintoseteliin.
. Arkielämä opettaa
sitä vähitellen, mutta pelkästään sen varassa kielitaito jää
kapeaksi ja puutteelliseksi.
Esimerkiksi maataloustyötä tekevät oppivat työssään lähinnä
välttämättömän ammattisanaston, elleivät he ole vapaa-ajallaan tekemisissä suomalaisten
kanssa.
Eikä sekään välttämättä
auta pitkälle, sillä kuten Perttu
Matero huomauttaa, että me
suomalaiset olemme huonoja
kannustamaan ulkomaalaisia
suomen kielen käyttöön.
. Hän on
aikaisemmin työskennellyt
äidinkielen ja viestinnän opettajana Ylitornion kristillisessä
opistossa ja sen jälkeen tuntiopettajana Hämeenlinnassa
Koulutuskeskus Tavastiassa.
Viime kevätlukukaudesta alkaen hän on opettanut myös
Valkeakoski-opistossa.
. Kurssilla opetetaan suomen kirjakielen perussanastoa
ja -rakenteita sekä arkipäivän
käyttökieltä.
Suomen kurssi yritettiin
käynnistää jo viime keväänä,
mutta siihen ei ilmoittautunut
tarpeeksi opiskelijoita.
. Suomen kieli oli yksi kurssitoive, jonka kautta herättiin
järjestämään sitä. Kun kävin Tampereella
töissä, lähdin aamulla seitsemältä ja tulin kotiin illalla seitsemältä. Mieluummin kannattaisi
arvostaa toisen yritystä puhua
suomea ja tehdä itsensä ymmärrettäväksi, hän sanoo.
Suomea äidinkielenään puhuva pystyy vaivattomasti löytämään selkeät ilmaisut, jotta
vieraskielinen pääsee helpommin mukaan keskusteluun.
. Olen ollut eläkeläinen
vasta vuoden, joten seteli olisi
minulle uusi asia joka tapauksessa. Nyt
on aikaa katsella opistoa uusin
silmin.
. Ei suomi välttämättä ole niin kamalaa kuin
miksi sitä ajatellaan, Matero
muistuttaa.
shl Ulla Siren. 26
Keskiviikko 28.8.2013
tulossa ja menossa
. ja päättyy 3.12. Usein kävi
niin, että en enää mahtunut
mukaan, hän kertoi.
Pitkät työpäivät rajoittivat
muutenkin harrastuksia. Milloin?
Sähköposti toimitus@shl.fi . On hyvä tehdä liikkeelle
lähtö helpoksi, jotta vähälläkin kielitaidolla uskaltaa yrittää
puhua suomea. Mitä. Ensimmäisen
tunnin aikana varatuista seteleistä haettiin noin kaksi kolmasosaa.
. Eri kulttuureista tulevat
kommunikoivat eri tavoin,
sekin vaikuttaa opetukseen.
Pyrin siihen, että pystyisin
ottamaan jokaisen opiskelijan
yksilölliset tarpeet huomioon,
Matero sanoo.
Ei niin kamala kieli
Jokainen Suomeen muuttava
ulkomaalainen tarvitsee suomen kieltä. Valkeakoskella setelit loppuivat kesken, mutta täällä ihmiset eivät vielä ole tottuneet
käyttämään etuutta hyväkseen,
arveli Valkeakoski-opiston rehtori Juha Sihvonen.
. Suomen kielen kurssilaisille on jyvitetty opintosetelit,
joten jokainen saa sen varmasti
riippumatta siitä, koska ilmoittautuu, Kilkki-Rekola selittää.
. Sydän-Hämeen Lehti
Kuka. Missä. Jos löytyy yhteinen kieli,
useimmiten englanti, suomalaiset vaihtavat nopeasti siihen. Kurssiin ei myöskään
liity tasokoetta, Matero kertoo.
Hänen tavoitteensa on luoda
kurssille mahdollisimman paineeton ilmapiiri ja hyvä henki.
Hän on valmistautunut siihen,
että voi syntyä hyvinkin heterogeeninen ryhmä paitsi kielitaidon, myös opiskelijoiden
erilaisten kulttuuritaustojen
vuoksi.
. Jos
jotain saisin toivoa, niin ehkä
naisten jumpparyhmiä lisää,
Mellavuo pohti.
Opintoseteliin, jonka arvo
on 20 euroa, ovat oikeutettuja
kaikki työeläkettä saavat sekä
maahanmuuttajat.
Kansaneläkeläiset ja työttömät saavat käydä Valkeakoskiopistossa yhden kurssin lukuvuodessa ilmaiseksi.
Jäljelle jääneitä seteleitä voi
tiedustella Valkeakoski-opiston Pälkäneen toimistosta sen
aukioloaikoina.
shl Ulla Siren
Mahtuuko vielä, kannattaako yrittää varasijalle. Kurssilla opetetaan suomen kirjakieltä ja tavallista puhekieltä. Kurssi alkaa
10.9. Mutta oikein hyvä asia
se on, kannustaa varmasti monia opiskelemaan, arveli Sirpa
Mellavuo, joka mietti vielä jonottaessaan uusia kurssivaihtoehtoja.
Valkeakoski-opistosta hänellä oli vain hyvää sanottavaa.
. Valkeakoskella monet kurssit ovat
täyttyneet jo kesällä, sillä opiskelijat ovat tottuneet siihen,
että ilmoittautumaan pääsee
netin kautta jo kesäkuun puolivälin aikoihin.
. Kursseja etsittiin Helena Kilkki-Rekolan
(vasemmalla istumassa) ja Johanna Jokisen avulla.
Valkeakoski-opisto: Suomen kurssille tulevat maahanmuuttajat saavat kannustimeksi opintosetelin
Suomalainen, rohkaise puhumaan suomea
pälkäne
Onkkaalassa alkaa tänä syksynä ensimmäistä kertaa
Valkeakoski-opiston suomen
kielen kurssi maahanmuuttajille. Tanssin perusopetus on
yksi kaikkein suosituimpia
niistä kursseista, jotka tuli-
vat Pälkäneelle Valkeakoskiopiston mukana, ja ryhmiin
on paljon tulokkaita, Marketta
Vaismaa kertoi.
Kielikursseista venäjän ja espanjan alkeiskurssit ovat suosittuja ja molemmat ryhmät
pääsevät varmasti alkamaan.
Osalla Pälkäneen kursseista
on tilaa vielä elokuussa. Pälkäneellä monet odottavat painettua ohjelmaa, ja
alkavat ilmoittautua vanhaan
tapaan vasta, kun se on ilmestynyt, Vaismaa arveli.
Sirpa Mellavuo (vasemmalla) aikoo hyödyntää Valkeakoski-opistoa, kun pitkät työpäivät eivät enää
rajoita opiskelua.
Työeläkeläisille
setelietu
Neuvontapäivänä jaettiin myös
opiskelun tueksi tarkoitetut
opintosetelit. En vielä tarkkaan tie-
dä, mitä kaikkea kurssi sisältää,
koska se riippuu opiskelijoiden
omasta tasosta, mutta periaatteessa aivan nollatasolta voi
lähteä. Täällä on ystävällinen palvelu, ja pidän siitä, että kursseille on reilusti ilmoittautumisaikaa. Nyt ilmoittautuneita on
niin paljon, että kurssi pääsee
alkamaan, jos kaikki osallistuvat, lupaa koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekola.
Tilaa kurssilla on edelleen,
sillä ryhmään voidaan ottaa
toista kymmentä opiskelijaa.
Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja 20 euron arvoiseen
opintoseteliin.
Kurssin pituus on 26 tuntia,
ja se pidetään tiistai-iltaisin
kello 18.00 . puhelin (03) 539 9800.
Valkeakoski-opisto: Opintoseteli ja kesäilmoittautuminen ovat uutta pälkäneläisille
Neuvot kelpasivat, opiskeluinto tihentyi
pälkäne
Valkeakoski-opiston neuvontapäivä keräsi kymmeniä pälkäneläisopiskelijoita yhteiskoulun
ruokasaliin tutustumaan syksyn kurssitarjontaan ja kysymään neuvoja.
Ilmassa oli todellinen lukuvuoden aloittamisen tunnelma, ja osastonjohtaja Marketta Vaismaan, kielikouluttaja ja
suunnittelija Johanna Jokisen
sekä koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekolan pöytien
ääreen kertyi pitkät jonot.
Samalla opiskelijat saattoivat
tavata toisiaan, nauttia yhdessä
kahvikupillisen ja suunnitella
alkavaa syksyä.
Neuvontapäivänä oli mah-
dollisuus ilmoittautua kursseille ja etsiä opiston virkailijoiden
avulla sopivaa kurssia.
Marketta Vaismaa kertoo,
että opiskelijat kyselevät usein
lisätietoja esimerkiksi liikuntakurssien sisällöstä, ennen kuin
ennen kuin löytävät sopivimman monenkirjavasta valikoimasta.
Pälkäneellä kansalaisopiston
pitkään toimineet ja tasaisesti
suositut ryhmät, kuten kudontapiirit, jatkuvat entiseen
tapaan.
Valkeakoski-opisto on tuonut kurssitarjontaan myös uutuuksia.
Kaikki saavat varmasti
jotka pitävät sisällään ruuat ja
ohjelman. Siellä se jäi
kertakokeiluksi, Raimo Hietala
kertoo.
Rautajärvellä pullinkikisan
ympärille rakentui koko kylän
tapahtumapäivä syksyyn, jolloin tarjontaa on vähemmän.
Vierikka puolustaa
Talvella tunarit järjestävät pepullinkikuninkuutta
rinteisen jääratapiitvein, joka
Mopopullinkissa kiskottava kokoaa väkeä Vuohiniemen
kärry on rautajärveläistä tuo- edustalle.
tantoa. Ne jaetaan kaksi-,
kolme- ja neljävaihteisten luokkaan. Mopopullinkia on tietääksemme kokeiltu kerran jossakin muuallakin. Keskiviikko 28.8.2013
. Kyläkirjan
tavoitteena on luoda kokonaiskuva kylän vaiheista.
Vehkapuntarin kylä toimi
toiseen maailmansotaan asti
kunnan palvelukeskuksena.
Kylällä sijaitsi kauppaliikkeiden lisäksi laivalaituri, osuusmeijeri ja apteekki sekä suojeluskuntatalo, jossa toimi myös
kunnanvirasto.
Lisäksi kylän historiaan liit-
tyy monia kiinnostavia persoonallisuuksia. Helevetin Tunajestettiin ensimmäistä kertaa. Tuomme näytille kaikkea
muuttunut lumella liukuvan
mikä pärisee, savuaa ja pitää
reen kiskomiseksi.
Tänä vuonna kisa järjes- pahaa ääntä: mopoja, moottetään puolitoista kuukautta toripyöriä ja traktoreita. Joskus käy
niin, ettei kaveria näy pariin
vuoteen, kunnes taas innostuu
mukaan.
Tunareiden nimi viittaa tunnetuimpaan pappamopoon,
Tunturiin.
Kerholaisilla on kuitenkin
paljon muitakin mopomerkkejä ja -malleja.
. Sydän-Hämeen Lehti
27
Helevetin tunareiden pääsiäisperinteisiin on kymmenen vuotta
kuulunut pääsiäislauantaina järjestettävä ajokauden avaus eli
munat siniseksi -ajo (kuva yllä).
Mopopullinki (kuva vasemmalla) järjestettiin viime vuonna
ensimmäistä kertaa. Mitään
Italian ihmeitä ja yamahoita ei
mukaan huolita, mutta muuten
kalusto on kirjavaa, Hietala sanoo.
Mopoja löytyy nykyisin
mukavasti nettifoorumeiden
kautta. Ensin katsotaan kuin
puusta pudonneena, kun parikymmentä ukkoa päristää
tulla niska kyyryssä mopoilla.
Porukalla on sellainen ilme,
että ?mistä noita tulee, onkohan
pesä täälläpäin?. syyskuuta
kello 17.30.. Heihin kuuluvat
muun muassa lähipitäjissäkin
tunnetut Pitkä-Seppä ja PitkäHinkkala sekä lahjakas musiikkimies Juhani Pajumäki.
Teoksen pääpaino tulee ole-
maan 1800- ja 1900-luvun
historiassa.
Kurssi kokoontuu Kuhmalahden kirjastolla joka toinen
keskiviikko. kello 11. Ihmiset tietävät, että harrastajalle myytävä mopo pääsee hyvään kotiin, eikä sitä
laiteta heti myyntiin nelinkertaisella hinnalla.
?Ideologiana voitaisiin pi-
tää valtakuntamme nuorison
turmeltumisen ehkäisemistä
yleiseurooppalaiselta muoviroskakulttuurilta, sekä vanhojen peltitankki-mopedien nostamista jälleen niille kuuluvalle
kunniapaikalle . Tämän- pentuvat kello 21 alkaviin iltavuotisen juhlakisan taso on bileisiin. Ne järjestetään Heleentistä kovempi, sillä kutsuja vetin Tunareiden kerhotalolla
kierrokselle, jossa pistetään
kelkkaan lisää painoa, Raimo
Hietala selostaa kisan kulkua.
Seiväs- ja korkeushypyn tapaan mopopullinkikisa päättyy
epäonnistumiseen.
. Tunareiden mukana pyörii paljon enemmän porukkaa,
mutta aina ei pääse mukaan
tapahtumiin, kun ihmisillä on
muutakin elämää. Kisa on tarkoitettu vakiomopoille. Yleensä hämmästys sulaa pois ennen kuin
ehdimme edes kohdalle: katsojan naamalle leviää armoton
hymy ja käsi nousee morjesta-
maan, Raimo Hietala kuvaa
mopokolonnan vaikutusta.
Ajotapahtumiin osallistuu
yleensä toistakymmentä kerholaista.
. Silloin kelkkaa kiskottiin lokakuun lopussa,
ja kisa-aamuna satanut ensilumi piti ensin kolata vetoareenalta.
Mopopullinkia varten väsätyn kelkan vastusta säädellään
painoilla ja vanhalla vaihdelaatikolla.
Helevetin Tunarit: Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi mopopullinki ja iltarytkeet
Sinertävää savua ja perinnekoneita
raUTAJÄRVI
Tänä kesänä tuli kuluneeksi
kymmenen vuotta siitä, kun
joukko luopioislaisia miehiä
kokoontui mopoilla Hirvijärven rannalle. Kurssin aikana kerätään
kyläkirjaa varten kylän historiasta kertovia dokumentteja, valokuvia ja tarinoita. Lisäksi ihmiset tarjoavat niitä suoraan Tunareille.
. Ne
aiemmin, joten ensilumesta ei kaikki ovat jonkin sortin perinnevempaimia, Raimo Hietala
pitäisi olla pelkoa.
Viimevuotisen kilpailun sanoo.
Kymmenvuotisjuhlat huivoitti järjestävän seuran edustaja Vesa Vierikka. reiden kymmenvuotisjuhlat
Silloin talvi yllätti, ja järjestäjät näkyvät päivän aikana muutenjoutuivat päivän alkajaisiksi kin Pälkäneen Itäkeskuksessa,
kolaamaan ja hiekoittamaan sillä sen pihalle kootaan kalusvetoareenaan, jottei kisa olisi tonäyttely.
. Karkeloon myydään ?illalliskortteja?,
. Vedettävää taakkaa
säädellään traktorin nokkapainoilla ja Volvon vanhalla vaih- Vanhoja koneita
näytteillä
delaatikolla.
Häkkyrä hitsailtiin kasaan Mopopullinki alkaa lauantaina
viime vuodeksi, jolloin kisa jär- 7.9. Iltabileissä soittaa vatsansa täyteen ja sauna on
Midnight Express ja paikallinen lämpöisenä koko illan, Raimo
akustinen duo.
Hietala lupaa.
Mopo tykkää siitä
että sillä ajetaan
?Yhdistyksen tarkoitus on pitää
mopojen ketjut ylhäältä kireällä
ja alhaalta löysällä?, Helevetin
Tunareiden nettisivuilla määritellään.
Kerho järjestää kesän aikana muutamia ajotapahtumia.
Ajokausi avataan perinteisesti
pääsiäislauantaina Munat siniseksi -ajolla.
Tunareiden ajot herättävät
yleensä ansaittua huomiota.
. tien päälle?,
Tunareiden nettisivuilla määritellään.
shl Tommi Liljedahl
Vehkapuntarin historiahanke etenee
Kuhmalahti
Vehkapuntarin kylästä kertovan kyläkirjan kirjoitustyö on
jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen kokoontuminen on 18. Ei mopon tarvitse olla
Tunturi, pääasia että se on
vanha, perinnemopo. Laipan maisemissa päätettiin perustaa mopokerho, joka sai joulukuussa
2003 nimekseen Helevetin
Tunarit.
Kymmenvuotista taivalta
juhlistetaan lauantaina 7.9..
Tunarit järjestävät silloin Pälkäneen Itäkeskuksen Rautajärven kyläkaupan ja Kahvila
EloTähkän pihalla mopopullinkikisan.
Toista kertaa järjestettävässä
kisassa mitellään siitä, kuka vetää mopolla raskainta taakkaa.
Kisan esikuvana on toiminut
tractor pulling, jossa moottorit möyryävät, lieskat lyövät ja
kumit sauhuavat, kun viritetyillä hirviötraktoreilla kiskotaan
talon kokoisia taakkoja.
Mopopullinkissa desibelit
pysyvät kohtuullisempana ja
sinertävä savu nousee lähinnä
pakoputkesta.
. Sitten pistetään kärry perään. Se joka nykäisee raskaimman taakan pisimmälle, on
porukan kunkku.
osoitteessa Härmäntie 400.
Iltarytkeet ovat avoimet kaikille yli 18-vuotiaille. Ne jotka vetävät täyden
matkan, jatkavat seuraavalle
on lähtenyt lähiseudun mopokerhoihin.
. Tähän
liittyen Valkeakoski-Opisto
järjestää syksyn ja ensi kevään
aikana kyläkirjakurssin.
Kurssilla perehdytään Vehkapuntarin kylän (Puntari +
Vedentausta) historiaan ja
kylän asukkaiden arkiseen elämään menneillä vuosikymmenillä
Valmentamisessa
on monia asioita, jotka pätevät
lajiin kuin lajiin.
Ensimmäiset treenit vedetään lasten parissa. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Uskon, että siitä on apua,
vaikka kyseessä onkin aivan
toinen laji. puhelimeen (03) 539 9800
Leiri: Uudet Uudet ohjaajat paikalla, kun harrastajat ottelivat ja tutustuivat perustekniikoihin
Vieras ohjaaja antaa paljon kotiseuralle
taekwondo
Aitoon Taekwon-do ry:n
Eija Forsström, Jan Salmi ja
Henna Salmi ovat lajissa siinä
vaiheessa, että alkavat syksyllä
ohjata treenejä.
. Jos alkulämpässä ohjeistat
lapsia hyppimään paikoillaan,
väsyy moni alta aikayksikön.
Mutta kun sanot että hei, nyt
ollaan superpalloja, lapset jaksavat paljon paremmin.
Aloittelevat ohjaajat ottivat
viikonloppuna osaa Luopioi-
Kalle Jauhonmaa, Jan Salmi, Eija Forsström ja Henna Salmi.
Erosen kaksoset ilmoittautuivat partioon
Pakkalan kylätori: Sinisudet värväsivät uusia harrastajia
Pakkalan kylätoria on totuttu
pitämään Vilpeilän Valppaan
kotikutoisena loppukesän
tapahtumana. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Yleensä
valmentaminen alkaa sinisen
tai punaisen vyön kohdalla,
Forsström kertoo.
Forsström sanoo olevansa
valmentamisessa täysi noviisi.
Sen sijaan Jan Salmella on kokemusta koripallon valmentamisesta.
. Kavereilta on kuultu partiosta, Lahdenkulman koulun
toista luokkaa käyvät kaksoset
kertoivat.
Tyttöjen äitiä Jenni Erosta
viehätti uuden harrastuksen
valinnassa erityisesti se, että
partioon on lyhyt kuljetusmatka.
. Itse kerätyn tunnusmerkit täyttivät
muiden muassa tuoreet kantarellit.
Noora Hampaalan emännöimä myyntipöydällinen syntyi kolmen sukupolven naisten
yhteisrutistuksena.
. Omat ilmoittautumiskaavakkeensa täyttivät
ainakin Elli ja Sanni Eronen.
. Tänä vuonna
lisäväriä ohjelmaan toi partiolippukunta Sahalahden
Sinisudet, jonka järjestämillä
toiminnallisilla rasteilla nuori
väki viihtyi.
Samalla partiosta kiinnostuneille tarjoutui mahdollisuus
liittyä mukaan lippukunnan
toimintaan. Taekwondoon kuuluu, että
kun menet lajissa eteenpäin,
alat itsekin valmentaa. Minä tein siskon kanssa
keksejä ja äiti piirakoita, myyjä
esitteli.
Kylätorilla on tapana muistaa koulutiensä aloittaneita
ekaluokkalaisia. 28
urheilu
Keskiviikko 28.8.2013
. Pääsee harrastamaan lähellä, hän iloitsi.
Elli (vasemmalla)
ja Sanni Eronen
aloittavat
partioharrastuksen.
Ilmoittautumisia
otti vastaan Mirkku
Helenius.
Kolmen sukupolven
myyntipöytä
Vilpeilän koulun pihalla viime
lauantaina pidetyllä kylätorilla
oli myynnissä itse kasvatettuja
ja itse tehtyjä tuotteita leipomuksista käsitöihin. Mummu virkkasi näitä liinoja. Tänä vuonna
Valppaan lahjoittamat kirjat
saivat Noora Laakso, Ronja
Koskinen ja Luukas Savijärvi.
Kylien välisessä köydenvetokisassa voittajaksi selviytyi
Pakkalan joukkue, jossa voimansa osoittivat Mika Eerola, Janne Hampaala ja Satu
Hampaala.
shl Maija Nieminen-Pessi
Mika Eerola, Janne Hampaala (takana) ja Satu Hampaala vetivät
Pakkalan joukkueen voittajaksi.. Henna
Salmen mukaan tarinan tuominen treeneihin auttaa lapsia
jaksamaan.
Mentula ja personal trainer Tero Kivinen.
. Vyöarvojen
kasvaessa lajiin sitoutuminen
kuitenkin onneksi kasvaa ja
vakiintuu.
shl Krista Kaitasuo
Tiukka treeni: Mari Leppänen nousee ensi viikonloppuna SM-lavalle
Kisadieetti sujui
odotettua helpommin
bikini fitness
sina, vaikkei kisoja heti olekaan
näköpiirissä. Ajattelin, että olisi hienoa olla joskus tuollaisessa
kunnossa. Jyväskylän SMkarsinnoissa elokuun alussa Leppänen sijoittui alle
168-senttisten luokassa viidenneksi, ja näin avautui paikka ensi sunnuntaiksi Lahteen
kilpailemaan lajin Suomen
mestaruudesta.
. Valmistautuminen taannoiseen SM-karsintaan ja
tulevaan SM-kisaan on ollut
reilun vuoden projekti. Karsinnassa olin lajin
luonnetta ajatellen hieman
liiankin tiukassa kunnossa.
Lahteen pitää saada hieman
lisää täyteläisyyttä lihaksiin.
Viimeisinä päivinä lihaksia
täytetään hiilihydraateilla, ja
kuvioon kuuluu myös suolan
ja nesteen määrillä kikkaileminen. Joskus harvoin toistomäärä kohoaa 15:een.
Taustajoukoissa häärivät
muun muassa ammattibodari
Jari ?Bull. Olen saanut pitää
hiilihydraatitkin mukana ruokavaliossa siten, ettei varsinaiseen ketoosiin ole menty.
Treenisarjat
loppuun asti
Valmennusta
sivutyönä
Bikini fitness on kilpailumuotona vasta muutaman vuoden
ikäinen. Teemme harjoitteita, jotka
sopivat kaikille ikään ja vyöarvoon katsomatta. Keskiviikko 28.8.2013
. Kyllä taekwondoa taitamaton voi tahtotilalla kerran
murskata laudan, mutta sen
jälkeen rystyset on kyllä aika
huonossa kunnossa. Paitsi tietenkin hieman
hioa poseerausasentojaan.
Käyn myös kisatilannetta läpi
mielikuvaharjoitteluna.
. Myös hiukset,
meikki ja esiintyminen vaikuttavat pisteytykseen, Leppänen
selittää.
SM-lavalla pitää pyrkiä
erottumaan heti kisan alkuhetkistä lähtien edukseen.
Varsinaiseen finaaliin pääsee
15 kilpailijaa. Leppänen uskoo olevansa siinä porukassa
ja toivoo selviytyvänsä vielä
kisan viimeisiin vertailuihinkin.
Tämä tietää sitä, että pitää
pystyä pinnistelemään kuuden parhaan joukkoon.
. Kesä- ja joulutauon jälkeen on yleistä, että harrastajia tippuu pois. Lajin tekniikoiden pitäisi
olla samanlaisia, treenaat sitten
missä tahansa päin Suomea, tai
Suomen rajojen ulkopuolella.
Leireille ei tulla kilpailuasenteella.
. syyskuuta
Lahdessa järjestettävässä Nordic Fitness Expossa nähdään
lavalla muitakin Sydän-Hämeen Lehden alueella asuvia.
Yli 168-senttisten bikini fitness -sarjassa on SM-kisassa
mukana kangasalalainen Kiti
Hellevaara.
Kehonrakennuspuolella
SM:iin on raivannut tiensä
Classic Bodybulding -luokassa
alle 23-vuotiaiden sarjassa kangasalalainen Eeli Halonen ja
Men?s Physique -luokassa niin
ikään kangasalalainen Niklas
Mälkönen.
Jyväskylän SM-karsinnoissa
mukana ollut pälkäneläinen
body fitness -kisaaja Nuppu
Zeitlin ei tällä kertaa päässyt
SM-taistoon saakka.
puolella juuri joutoaikaa siunaantunut. Ainakin olen saanut treenata suurin piirtein terveenä
ilman loukkaantumisia. En suosittele, Jauhonmaa toteaa.
Sama tekniikka
kaikkialla
Lauantain treenejä veti Lasse
Kuusisto Tampereen Taek-
won-Do clubilta.
Jauhonmaan mukaan vieraiden seurojen ohjaajilta saadut
opit ovat kotiseuralle äärimmäisen tärkeitä.
. Pienet krempat ovat hoituneet
hieronnalla ja lihaskalvokäsittelyllä. Liikaa sitä ei
saa tässä lajissa ollakaan.
Bikini fitnessin selkein ero
body fitnessiin on se, että bikini fitnessissä lihasten koko
ja niiden erottuvuus ei saa
olla liian hallitsevaa. Dieetin aloitin huhtikuussa. Nyt
on vedetty kuutta salitreeniä
viikossa ja siihen aerobiset
harjoitteet päälle. Sydän-Hämeen Lehti
29
urheilu
sissa järjestettyyn taekwondo-leiriin, jonne saapui alan
harrastajia Aitoon lisäksi Helsingistä, Tampereelta ja Espoosta.
Murskaus
on taitolaji
Lauantain leiripäivässä keskityttiin perusharjoitteluun,
asentoihin ja liikkumiseen
sekä näihin liittyviin lyönteihin, potkuihin ja torjuntoihin.
Sunnuntaina puolestaan vuorossa oli otteluteema.
Taekwondon kolmatta osaaluetta, murskausta, ei tällä
leirillä treenattu.
. Tässä haetaan tasapainoista ja urheilullista naisvartaloa, toki tiimalasin muotoista sinänsä. Sitä
ennenkin olen tietysti harrastanut aktiivisesti liikuntaa,
varsinkin kuntosalitreenausta,
mutta en kilpaurheilua. Väsymys ja kaikenlainen
aikatauluttaminen ovat olleet suurimpia haasteita. Lihasmassaa onkin kertynyt
ihan mukavasti. Näet edessäsi
olevan tiilen tai puun jo valmiiksi pirstoutuneena, ja jo
seuraavassa hetkessä se makaa
rikkonaisena jalkojesi juuressa.
. Treenaan kovaa ja teen
sarjat ihan loppuun asti. Täällä ei vilkuilla sivulle,
että noi lyö noin lujaa, mutta
meilläpä lyödään vielä lujempaa. Samalla kuitenkin pohdin, että tuskin se on
mahdollista. Samalla kun Ruutanassa asuva terveystieteen
maisteri on tehnyt työtään
väitöskirjatutkijana Tampereen Urheilulääkäriasemalla,
hän on valmistautunut ensimmäisiin bikini fitness -kilpailuihinsa. Luulin sitä pahemmaksi koettelemukseksi. Lopputuloksen pitää olla hieman
pehmeämpi.
. Kilpailut on sitten asia
erikseen.
Aitoossa lajin harrastajia on
tällä hetkellä viitisenkymmentä.
. Ei näillä käsillä enää pianoa
soitettaisi, mies naurahtaa.
Aitoon taekwondoseurassa
murskaaminen ei ylipäänsäkään ole keskeisessä asemassa.
Murskausharjoituksia teetetään harrastajilla silloin tällöin,
mutta ei suinkaan esimerkiksi
viikoittain.
Taistelulajeja mystifioivia
elokuvia seuraava voisi kuvitella, että murskaaminen
onnistuu silkkojen henkisten
kykyjen turvin. Lisäksi kotona
on aviomiehen lisäksi kaksi
pientä lasta.
. Kun se tuli Suomeen,
Sukevalta kotoisin oleva,
mutta Tampereelle aikoinaan
opiskelemaan muuttanut Leppänen katseli lajin kisaajia hieman kateellisinkin mielin.
Kun Suomen mestaruudet on
jaettu, Mari Leppänen vetää
tiukimmasta treeni- ja ruokavaliosysteemistä henkeä,
mutta luultavasti vain päivän
tai pari.
. Itse
treenaamiseen ja ruokavalion
noudattamiseen motivaationi
on koko ajan riittänyt hienosti, Leppänen juttelee.
. Dieetti on sujunut
odotettua helpommin. Kaikki ruoka
menee puntarin kautta suuhun gramman tarkkuudella.
Kisadebyytti on siis jo
suoritettu. Todennäköisesti
osallistun toistekin lajin kilpailuihin, mutta en ole yhtään
vielä ajatellut, milloin tämä tapahtuisi, kangasalalaisurheilija
tuumii.
Taannoin Leppänen perusti
M Fitness -nimisen yrityksen,
joka tarjoaa personal trainer
-palveluita.
Jo aiemmin hän on laatinut
tuttavilleen ruoka- ja treeniohjeita, mutta nyt aikomuksissa
on ottaa akateemisen päätyön
ohessa valmennussuhteeseen
esimerkiksi painonpudottajia
ja jopa kilpailu-urasta haaveilevia.
Leppäseen saa yhteyden sähköpostiosoitteessa mari.leppanen@hotmail.com.
Sunnuntaina 1. Murskaaminen ei sovi nuoremmille, koska
lasten nivelet ja luusto eivät ole
vielä tarpeeksi vahvoja, Aitoon
Taekwon-don Kalle Jauhonmaa (2.dan) kertoo.
Jauhonmaa esittelee omia
rystysiään, joihin murskaaminen on jättänyt jälkensä.
. Kyllä ruokailutottumuk- Mari Leppänen on saanut treenattua ja dieetattua itsensä erinomaiseen bikini fitness -kuntoon.
set on syytä pitää asianmukai- Ensi sunnuntaina Lahdessa nähdään, miten pitkälle kunto SM-lavalla riittää.
Kangasalalaiselle Mari Leppäselle, 28, ei ole tämän vuoden
Kari Saarinen. Aloitin entistä
päättäväisemmän harjoittelun, ja kun tuloksia alkoi tulla,
nälkä kasvoi syödessä ja halusin haastaa itseni kilpalavalle,
Leppänen sanoo.
Hän tekee salilla enimmäkseen 8?12 toiston sarjoja eri
liikkeissä. Muuta ei enää ennen
tuota kilpailua juuri ehdi tehdä, Leppänen toteaa.
Kuula 1)
Antti Salomaa 6.82, 2) Tuukka
Kirvesoja 4.42.
P9 60 m 1) Matias Saksala
11,1, 2) Martti Salomaa 12,6,
3) Juho Laakso 12,7. Kuula 1)
Maaru Tassberg 6.62, 2) Eeva
Hänninen 6.51, 3) Reeta Tassberg
5.22. Pituus
1) Elias Laakso 206, 2) Niko
Harjuntausta 200, 3) Veikko
Vallius 166.
T15 100 m 1) Maaru Tassberg
16,3, 2) Eeva Hänninen 17,7, 3)
Reeta Tassberg 19,8. Pituus 1) Roope Saastamoinen 2,27, 2) Aapo Grönroos
2,15, 3) Onni Viitaniemi 1,90,
3) Aapo Kemppi 1,90, 3) Lenni
Kauppila 1,90, 6) Lauri Kiuru
1,85, 7) Severi Sahinoja 1,81, 8)
Jussi Uusitalo 1,80, 9) Veikka
Passila 1,79, 9) Keskinen Valtteri
1,79, 11) Olli Uusitalo 1,75, 12)
Oskari Impiö 1,72, 13) Lauri Mäenpää 1,70, 13) Toivo Mäntysaari
1,70, 15) Jouko Raunio 1,65, 16)
Totti Luukkanen 1,61, 17) Emil
Keronen 1,50, 17) Verne Nieminen 1,50, 19) Ilmari Salminen
1,48, 19) Ilmari Kahiluoto 1,48,
21) Matias Nurminen 1,47, 22)
Carl Söderberg 1,41, 23) Luukas
Annala 1,39, 24) Matti Hurme
1,32, 25) Samu Marttila 1,24, 26)
Aapo Maijala 1,16, 27) Aleksi
Kurki 1,06, 28) Janne Verho 0,93,
29) Eino Liuha 0,90.
P6 40 m 1) Jyri Röyskö 8,05,
2) Joonas Leppälä 8,16, 3) Aleksi
Keskinen 8,57, 4) Eeli Bremer
9,32, 5) Elmeri Salosto 9,40, 6)
Verne Kotakorpi 9,41, 7) Antti
Välimaa 9,59, 8) Kristian Ehn
9,71, 9) Aku Leppä 9,75, 10) Kalle Kurki 9,76, 11) Veikko Vallius
9,78, 12) Eelis Salo 10,05, 13)
Antti Leisiö 10,07, 14) Eeli AlaLahti 10,09, 15) Juho Heikkilä
10,25, 15) Simo Yli-Äyhö 10,25,
17) Pyry Nieminen 10,26, 18)
Santtu Tuhkanen 10,56, 19) Jere
Lounas 10,64, 20) Aaro Oksanen
10,82. puhelimeen (03) 539 9800
Yli 200 kilpailijaa
Hippokisoissa
Kangasalan urheilukesän kohokohtiin kuuluvat Hippokisat
vetivät yli 200 kilpailijaa Kyötikkälän kentälle.
Viivalle asettui 116 tyttöä ja
97 poikaa.
Eniten kilpailijoita oli nuo-
rimmissa sarjoissa. Kuitenkin 28 urheilijaa osallistui ja teki hyviä
tuloksia.. P7 Pituus
1) Ville Väärälä 2,95, 2) Juuso
Pelttari 2,65, 3) Aapo Keronen
2,46, 4) Arttu Väärälä 2,44, 5) Vili
Passila 2,37, 6) Teemu Mäkinen
2,36, 7) Jasse Lindström 2,28, 8)
Mikael Ehn 2,23, 9) Touko Mäenpää 2,11, 10) Miko Nurminen
2,04.
P8 40 m 1) Tatu Järvinen
7,70, 2) Eetu Kailajärvi 7,75, 3)
Eero Sallinen 7,76, 4) Lauri Suikki 7,82, 5) Vili Kailajärvi 7,90, 6)
Aarni Kotakorpi 7,97, 7) Nuutti
Vennelä 8,07, 8) Ville Viidanoja
8,37, 9) Jere Röyskö 8,44, 10) Elmeri Lahdenniemi 8,85, 11) Onni
Marttila 9,52. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . elokuuta
sää oli sateisin mitä kilpailuissa on tällä vuosisadalla
ollut. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Pallonheitto 1) Emilia Erholtz 15,70, 2) Iina Vesa 13,02, 3)
Ella Maijala 12,74, 4) Ilona Verho
12,51, 5) Senna Luoma 12,46, 6)
Melina Rantala 11,99, 7) Jenna
Luoma 11,03, 8) Jerika Ijäs 10,64,
9) Heini Jormanainen 10,57, 10)
Vilma Keskinen 10,44, 11) Venla
Mäki 8,00, 12) Aada Lehtoniemi
7,97, 13) Heidi Mäkinen 7,91,
14) Sonja Latonen 7,75, 15)
Veera Vallius 7,70.
T9 40 m 1) Helmi Heikkilä
7,15, 2) Venla Heinimaa 7,32,
2) Siiri Kaukonen 7,32, 4) Alisa
Raivio 7,37, 5) Iida Kärki 7,47,
6) Sanni-Ilona Heikkilä 7,61,
7) Anni Suikki 7,65, 8) Meeri
Yli-Äyhö 7,83, 9) Tanja Kekki
8,01, 10) Emma Pehkonen 8,14,
11) Martha Skiathitis 8,23, 12)
Saara Kiuru 8,40, 13) Amanda
Koivula 8,51, 14) Venla Viitala
8,72, 15) Aino Grönroos 8,89.
Pallonheitto 1) Sanni-Ilona
Heikkilä 21,42, 2) Tanja Kekki
20,47, 3) Helmi Heikkilä 18,24,
4) Venla Heinimaa 16,54, 5)
Meeri Yli-Äyhö 14,95, 6) Alisa
Raivio 12,11, 7) Amanda Koivula
11,91, 8) Anni Suikki 11,90, 9)
Saara Kiuru 11,71, 10) Venla Viitala 9,45, 11) Iida Kärki 9,21, 12)
Aino Grönroos 6,54, 13) Martha
Skiathitis 2,18.
T10 60 m 1) Silja Lamminmäki 10,04, 2) Anna Kangastupa
10,40, 3) Ella Ala-Lahti 10,57,
4) Jenny Kangastupa 10,84, 5)
Nella Hinkkala 11,67, 6) Vilma
Rantala 12,28, 7) Petra Ekman
12,33, 8) Elina Lahdenniemi
12,59. Pituus 1) Vili
Kailajärvi 2,92, 2) Eetu Kailajärvi
2,86, 3) Eero Sallinen 2,81, 4)
Tatu Järvinen 2,80, 5) Lauri Suikki 2,43, 6) Nuutti Vennelä 2,37, 7)
Elmeri Lahdenniemi 2,27, 8) Jere
Röyskö 2,23, 9) Ville Viidanoja
2,18, 10) Onni Marttila 2,12, 11)
Aarni Kotakorpi 1,96.
P9 40 m 1) Eetu Pelttari 6,90,
2) Eemeli Kurki 7,36, 3) Arttu
Rantanen 7,43, 4) Miska Mäntylä
7,80, 5) Daniel Hirvelä 7,81, 6)
Elias Eräpalo 7,84, 7) Riku
Saarinen 7,85, 7) Janne Suoniemi
7,85, 9) Leevi Kuosmanen 9,78.
Pituus 1) Arttu Rantanen 3,09,
2) Eemeli Kurki 3,04, 3) Eetu
Pelttari 3,02, 4) Miska Mäntylä
2,97, 5) Daniel Hirvelä 2,93, 6)
Janne Suoniemi 2,85, 7) Riku Saarinen 2,83, 8) Elias Eräpalo 2,42,
9) Leevi Kuosmanen 2,00.
P10 60 m 1) Niklas Erholtz
9,55, 2) Otto Keronen 10,00, 3)
Miska Siurola 10,06, 4) Topias
Kaivola 10,13, 5) Niko Kakko
10,37, 6) Mikael Pekkala 10,39,
7) Tuukka Mäkinen 10,73, 8)
Nooa Lehtoniemi 11,12, 9)
Mikko Mäkelä 11,21. Pituus 1) Jyri Röyskö
2,46, 2) Joonas Leppälä 2,37, 3)
Aleksi Keskinen 2,36, 4) Aku
Leppä 2,18, 5) Santtu Tuhkanen
2,12, 6) Eeli Bremer 2,04, 7) Antti
Leisiö 2,03, 8) Juho Heikkilä 2,01,
9) Eeli Ala-Lahti 1,98, 10) Elmeri
Salosto 1,85, 11) Jere Lounas
1,83, 12) Verne Kotakorpi 1,81,
13) Kalle Kurki 1,80, 14) Aaro
Oksanen 1,79, 15) Simo Yli-Äyhö
1,73, 15) Eelis Salo 1,73, 17) Kristian Ehn 1,72, 18) Veikko Vallius
1,66, 19) Antti Välimaa 1,45.
P7 40 m 1) Ville Väärälä 7,23,
2) Juuso Pelttari 7,99, 3) Teemu
Mäkinen 8,35, 4) Arttu Väärälä
8,44, 5) Aapo Keronen 8,58, 6)
Vili Passila 8,72, 7) Jasse Lindström 8,73, 8) Miko Nurminen
9,07, 8) Touko Mäenpää 9,07,
10) Mikael Ehn 9,12. Kangasalla Kyötikkälän urheilukeskuksessa.
P5 40 m 1) Aapo Grönroos
8,94, 2) Roope Saastamoinen
9,19, 3) Onni Viitaniemi 9,56,
4) Aapo Kemppi 9,82, 5) Matti
Hurme 9,85, 6) Severi Sahinoja
9,86, 7) Keskinen Valtteri 9,98,
8) Lenni Kauppila 10,10, 9) Jussi
Uusitalo 10,17, 10) Veikka Passila
10,26, 11) Olli Uusitalo 10,40,
11) Matias Nurminen 10,40, 13)
Luukas Annala 10,47, 14) Toivo
Mäntysaari 10,48, 15) Emil Keronen 10,70, 16) Verne Nieminen
10,82, 17) Aleksi Kurki 10,98, 18)
Jouko Raunio 11,08, 19) Oskari
Impiö 11,20, 20) Lauri Mäenpää
11,25, 21) Carl Söderberg 11,45,
22) Samu Marttila 11,52, 23) Ilmari Kahiluoto 11,77, 24) Ilmari
Salminen 12,08, 25) Herman
Salo 12,09, 26) Totti Luukkanen
12,20, 27) Aapo Maijala 12,82,
28) Lauri Kiuru 13,21, 29) Eino
Liuha 15,12, 30) Konsta Koski
16,45. Pallonheitto 1) Cecilia
Hirvelä 8,24, 2) Maija Mäntylä
7,60, 3) Noora Ekman 7,36, 4)
Tuuli Jormanainen 7,20, 5) Ida
Harmaala 7,15, 6) Laura Heinonen 6,58, 7) Varpu Järvinen 6,42,
8) Adele Luukkonen 6,20, 9)
Roosa Aulamo 6,10, 10) Iida Reunamäki 5,25, 11) Essi Laakkonen
5,02, 12) Siina Hinkkala 4,64, 13)
Vilma Turtiainen 4,40, 14) Veera
Lahdenniemi 4,06, 15) Aino Suikki 4,02, 16) Pihla Kaivola 4,00,
17) Siiri Raunio 3,95, 18) Ronja
Viitanen 3,26, 19) Nella Lounas
3,10, 20) Vilma Kurki 3,08, 21)
Lilja Mäki 3,05, 22) Ilona Annala
2,56, 23) Johanna Lehtonen 2,21,
24) Aino Rossi 2,14.
T6 40 m 1) Inka Peltola
8,43, 2) Emma Korpi 8,44, 3)
Alina Uskalinmäki 9,09, 4) Tesla
Gylling 9,27, 5) Kiia Ketelimäki
9,42, 6) Selma Kärki 9,44, 7)
Hanni Koski 9,45, 8) Julia Rantala
9,49, 9) Louna Varvikko 9,57, 10)
Emmi Koskinen 9,58, 11) Minea
Männistö 9,67, 12) Amanda
Saarinen 9,75, 13) Ruusu Ahava
9,89, 14) Iida Lehtonen 9,94,
15) Vilma Liuha 10,95, 16) Iisa
Auttila 11,02. 30
urheilu
Keskiviikko 28.8.2013
. 1000 m 1) Jami
Siira 4.10,0, 2) Henrik Saksala
4.28,2, 3) Eero Viitanen 4.41,6.
Kuula 1) Henrik Saksala 6.39, 2)
Eero Viitanen 5.08.
P11 60 m 1) Tuukka Kirvesoja 10,6, 2) Antti Salomaa 11,1.
1000 m 1) Tuukka Kirvesoja
5.08,6, 2) Antti Salomaa 5.17,0.
Pituus 1) Tuukka Kirvesoja 289,
2) Antti Salomaa 270. Pituus 1)
Niklas Erholtz 4,05, 2) Topias
Kaivola 3,65, 3) Otto Keronen
3,54, 4) Jaakko Köntti 3,45,
5) Niko Kakko 3,22, 6) Miska
Siurola 3,10, 7) Nooa Lehtoniemi
3,05, 8) Tuukka Mäkinen 3,02, 9)
Mikael Pekkala 2,84, 10) Mikko
Mäkelä 2,50.
P11 60 m 1) Joel Turkka 8,70,
2) Ville Suoniemi 8,79, 3) Valtteri
Heinimaa 10,10, 4) Tobin Gylling
10,76, 5) Joonas Ekman 10,85, 6)
Sebastian Hirvelä 11,47. Pallonheitto 1) Siiri Sahinoja 14,32,
2) Roosa Mäki 12,77, 3) Maria
Saastamoinen 12,58, 4) Muru
Granholm 12,30, 5) Pihla Kurki
11,04, 6) Tiia Toivonen 10,37, 7)
Anni Pullinen 8,91, 8) Annaliina
Luukkanen 8,55, 9) Pinja kurki
8,36, 10) Fanni Tuomisto 8,24,
11) Kaisla Hannuksela 8,23, 12)
Kaisla Häkkinen 8,18, 13) Arles
Rajala 7,50, 14) Venla Salminen
6,73, 15) Neea Kettunen 6,70,
16) Nelli Aurola 6,63, 17) Anni
Turtiainen 5,92.
T8 40 m 1) Emilia Erholtz
7,49, 2) Ilona Verho 8,05, 3)
Vilma Keskinen 8,13, 4) Veera
Vallius 8,14, 5) Aada Lehtoniemi
8,25, 6) Ella Maijala 8,36, 7)
Heini Jormanainen 8,38, 8) Jerika
Ijäs 8,40, 9) Melina Rantala 8,46,
10) Iina Vesa 8,54, 11) Senna
Luoma 8,61, 12) Jenna Luoma
8,68, 13) Venla Mäki 8,73, 14)
Pinja Salminen 8,89, 15) Heidi
Mäkinen 9,09, 16) Sonja Latonen
9,28. Kuula 1)
Minttu Saarinen 7,21, 2) Kaarina
Nurminen 6,46, 3) Virpi Nikkilä
5,41, 4) Siru Heikkilä 5,39, 5) Sini
Kokkonen 5,37, 6) Ronja Saario
5,21, 7) Pauliina Isokotamäki
4,69, 8) Sofia Kärki 4,65, 9) Nea
Heikkilä 3,79.
T12 60 m 1) Emilia Joutsi
9,57, 2) Veera Viitala 9,59, 3)
Katri Kekki 9,64, 4) Tinka Gylling
10,02, 5) Suvi Saari 10,08, 6) Salla
Lamminmäki 10,33, 7) Helenius
Meri 10,48, 8) Linda Koivula
10,52, 9) Milla Ala-Lahti 10,75,
10) Hilla Karkulahti 10,79, 11)
Ronja-Lotta Heinonen 11,28.
Kuula 1) Tinka Gylling 8,12,
2) Salla Lamminmäki 6,88, 3)
Helenius Meri 6,66, 4) Suvi Saari
6,52, 5) Katri Kekki 6,47, 6) Linda Koivula 5,39, 7) Emilia Joutsi
5,16, 8) Hilla Karkulahti 4,73,
9) Satu Joronen 4,48, 9) Milla
Ala-Lahti 4,48, 11) Ronja-Lotta
Heinonen 4,13.
P15 100 m 1) Onni Salomaa
17,4. Kuula 1) Silja Lamminmäki 6,50, 2) Heini Mäenpää
5,60, 3) Jenny Kangastupa 5,15,
4) Anna Kangastupa 5,02, 5) Ella
Ala-Lahti 4,78, 6) Nella Hinkkala
4,45, 7) Elina Lahdenniemi 4,40,
8) Vilma Rantala 4,06, 9) Petra
Ekman 3,89.
T11 60 m 1) Minttu Saarinen
9,56, 2) Sofia Kärki 10,05, 3)
Kaarina Nurminen 10,27, 4)
Siru Heikkilä 10,38, 5) Ronja
Saario 10,81, 6) Virpi Nikkilä
11,06, 7) Nea Heikkilä 11,74, 8)
Sini Kokkonen 12,07. Pituus
1) Ville Suoniemi 4,69, 2) Juho
Uusitalo 3,78, 3) Tobin Gylling
3,62, 4) Valtteri Heinimaa 3,54,
5) Joel Turkka 3,42, 6) Joonas
Ekman 2,98, 7) Sebastian Hirvelä
2,70.
P12 60 m 1) Jami Siira 9,30,
2) Ossi Klapuri 9,73. Pituus 1)
Siira 4,16, 2) Klapuri 3,90.
T5 40 m 1) Cecilia Hirvelä
9,13, 2) Tuuli Jormanainen
10,23, 3) Noora Ekman 10,24, 4)
Laura Heinonen 10,25, 5) Roosa
Aulamo 10,44, 6) Siina Hinkkala
10,55, 7) Ida Harmaala 10,82,
7) Veera Lahdenniemi 10,82, 9)
Maija Mäntylä 10,91, 10) Adele
Luukkonen 10,92, 10) Varpu Järvinen 10,92, 12) Iida Reunamäki
11,71, 13) Essi Laakkonen 11,75,
14) Ronja Viitanen 11,80, 15)
Pihla Kaivola 11,89, 16) Vilma
Kurki 12,02, 17) Aino Suikki
12,04, 18) Aino Rossi 12,78, 19)
Johanna Lehtonen 13,01, 20)
Nella Lounas 13,14, 21) Vilma
Turtiainen 13,19, 22) Lilja Mäki
14,42, 23) Siiri Raunio 15,11, 24)
Ilona Annala 17,37, 25) Erin Ijäs
33,36. Kuula 1) Joni Syrjä 11.42,
2) Onni Salomaa 7.16. Kuula u)
Martti Salomaa 3.66.
P7 60 m 1) Niko Harjuntausta 13,8, 2) Elias Laakso 14,1,
3) Veikko Vallius 14,4. Pituus 1) Matias
Saksala 246, 2) Juho Laakso 213,
3) Martti Salomaa 180. Viisivuotiaiden poikien 40 metrillä
juoksijoita oli 30.
Lähes kaikki osallistuivat
oman ikäluokkansa molempiin lajeihin, ja lajisuorituksia
tehtailtiin illan aikana 424.
Osuuspankin Hippokisat
15.8. 600 m 1)
Martti Salomaa 3.40,7, 2) Juho
Laakso 3.04,1. Keihäs 1) Maaru Tassberg
Iloisia ilmeitä
Kangasalan
Hippokisoista.
Yleisurheilu
Sahalahden YleisurheiluTeamin kahdeksansissa sarjakilpailuissa 14. Keihäs 1)
Joni Syrjä 32.98, 2) Onni Salomaa
18.91.
P13 60 m 1) Jami Siira 9,2,
2) Eero Viitanen 10,4, 3) Henrik
Saksala 10,5. Pallonheitto
1) Hanni Koski 11,74, 2) Tesla
Gylling 10,19, 3) Emma Korpi
8,88, 4) Inka Peltola 8,45, 5) Alina
Uskalinmäki 7,92, 6) Emmi Koskinen 7,63, 7) Ruusu Ahava 7,62,
8) Louna Varvikko 7,53, 9) Kiia
Ketelimäki 7,40, 10) Julia Rantala
6,84, 11) Selma Kärki 6,79, 12)
Amanda Saarinen 6,58, 13) Iisa
Auttila 6,46, 14) Iida Lehtonen
5,94, 15) Anna Latonen 5,52, 16)
Vilma Liuha 4,66.
T7 40 m 1) Siiri Sahinoja
8,07, 2) Maria Saastamoinen
8,10, 3) Fanni Tuomisto 8,18,
4) Anni Pullinen 8,33, 5) Roosa
Mäki 8,36, 6) Muru Granholm
8,37, 7) Arles Rajala 8,52, 8)
Kaisla Hannuksela 8,55, 9) Neea
Kettunen 8,77, 10) Nelli Aurola
8,78, 11) Tiia Toivonen 8,99, 12)
Pinja kurki 9,06, 13) Kaisla Häkkinen 9,08, 14) Pihla Kurki 9,32,
15) Venla Salminen 9,73, 16)
Annaliina Luukkanen 9,83, 17)
Anni Turtiainen 10,65
RU 28?61
Luja-Lukon sijoituspelit:
Luja-Lukko . EBT 56?36
Luja-Lukko . Ilmari Siiro
heitti 9 pistettä, Alex Ingman 7,
Jesse Malinen 5, Iiro Asikainen
2 ja Heikki Kivistö 1 pisteen.
Lohkon päätöspelissä kohdattiin Rekolan Urheilijat. Luja-Lukko heitti
15 minuutin jaksolla kahdeksan pistettä, joista kuusi kertyi
vapariviivalta . Hyvällä puolustamisella syntyi hyviä
siirtymähyökkäyksiä, joista up-
19.31, 2) Eeva Hänninen 14.89,
3) Reeta Tassberg 6.08.
T13 60 m 1) Evita Viitanen
9,8, 2) Anni-Riina Hänninen
10,3, 3) Roosa Kantola 12,5,
4) Anette Salo 13,3. WB 24?64
Luja-Lukko . Pelaajat
nostivat hieman suoritustasoaan ja eroa alkoi syntyä. Tässä ottelussa teemana oli perusasiat
kunniaan.
Luja-Lukko lähti otteluun
hienoisena ennakkosuosikkina, olihan Rahola kaatunut
edellisturnauksessakin. Keskiviikko 28.8.2013
. 1) Raimo Leskinen
1720 g, 2) Raimo Riikonen 1400,
3) Seppo Mäkinen 1040, 4)
Tauno Riihiranta 680, 5) Riikka
Leskinen 600, 6) Antti Luoma
580, 7) Asko Visala 340, 8) Harri
Kauttu 300.
Pälkäneen Pilkkijät ry:n 5.
kesäsarjakisan tulokset. 1)
WB, 2) Honka, 3) Pyrintö, 4)
Honka/W, 5) RU, 6) Sykki 7)
TuNMKY, 8) TuNMKY/W, 9)
Pälkäneen Luja-Lukko, 10)
RaPy, 11) Kori-80, 12) JKS, 13)
EBT 14) LrNMKY.
Luja-Lukon lohkopelit:
Luja-Lukko . Yhteiskoulun sali ei ole hiljennyt
loman aikana, vaan osa LujaLukon koripallojunioreista on
harjoitellut läpi kesän. eli pelitilannekoreja varttiin mahtui ainoas-
Raskaan toisen turnauspäivän
päätteeksi pelattiin sijoitusottelu keravalaista Kori-80:a
vastaan. Pituus 1) Naimi
Lähteenmäki 148, 2) Martta
Lähteenmäki 55.
Espoo Hightech Basket
Tournament, C-pojat. Wartti
voitti kaikki ottelunsa ja eteni
ikäluokan mestariksi. Pituus 1) Uskalinmäki
193.
T5 60 m 1) Naimi Lähteenmäki 17,5, 2) Martta Lähteenmäki 28,3. Eroa
oli silloin vain kaksi pistettä,
joten näyttämisen haluja oli
varmasti puolin ja toisin.
Ottelun alku eteni tasaisesti, mutta sitten Luja-Lukon
onnistunut puolustus ja hyvä
heittopeli alkoivat tuottaa tulosta. Pälkäneläiset
mittasivat tasoaan C-poikien
kivikovassa kilpasarjassa, jossa
oli mukana valtakunnan huippujoukkueita.
19. 1)
Seppo Mäkinen 2940 g, 2) Raimo
Riikonen 870, 3) Jari Rämö 800,
4) Raimo Leskinen 500, 5) Harri
Kauttu 270, 6) Tauno Riihiranta
200, 7) Keijo Hiitiö 190.
Pälkäneen Pilkkijät ry:n
kesäsarjakisan kokonaistulokset. Kuula
1) Tuuli Tiitola 7.39, 2) Evita
Viitanen 5.50.
T11 60 m 1) Anni Kantola
13,2. C-pojat
kokeilivat hetken aikaa jopa
oikeaa huippu-urheilijan elämää ja harjoittelivat kokeeksi
kahdesti päivässä.
Kesän aikana tehty työ näkyy jo joukkueen otteissa. Tsempparina
palkittiin Jesse Malinen. Tämän oppitunnin jälkeen
on selvää, että jatkossakin harjoittelussa keskitytään ennen
kaikkea perustaitoon, Kimmo
Ketola sanoo.
Ottelun tsempparina palkittiin Iiro Asikainen. Jesse
Malinen heitti 6 pistettä.
Päätöspäivä sunnuntain
ohjelmassa oli vain yksi ottelu
sijoista 9?10 ja vastassa tuttuakin tutumpi Rahola. Oli hienoa huomata, että
treenisalilla vietetty aika näkyy
peleissä, Kimmo Ketola kehuu
avausottelunsa 56?36 voittaneita pälkäneläispelureita.
Ottelun tsempparina palkittiin kahdeksan pistettä pussittanut Ilmari Siiro. Konsepti toimi alun kangertelun jälkeen hyvin.
Vaikka pälkäneläiset olivat
tauolla kolme pistettä tappiolla, kenttätapahtumissa ei oltu
alakynnessä. 600 m 1)
Sonja Harjuntausta 2.53,3, 2)
Veera Vallius 3.52,5. Puoliajalla Pälkäne johti
yhdeksällä pisteellä.
Luja-Lukko piti yllä hyvää
vaihtorytmiä ja juoksutti koko
ajan tuoreita jalkoja kentälle.
Lopulta päätösottelu kääntyi
pälkäneläisille selvin lukemin
50-29.
Roope Taipale rokotti vastustajaa kolmella kolmosella
ja Ilmari Siirokin onnistui
kertaalleen kaaren takaa, joten heittovoimaa alkaa löytyä
monipuolisesti sekä korin alta
että kauempaa. 1) Jari Rämö 36 pist.,
2) Seppo Mäkinen 33, 3) Raimo
Riikonen 31, 4) Keijo Hiitiö 25.. Syksyllä SM-karsintoihin lähtevä
joukkue uskaltautui ensimmäisenä pälkäneläisjoukkueena Espoo Hightech Basket
Tournamentiin. Rekola siirtyi
hetkessä reilun kymmenen
pisteen johtoon ja onnistui
kasvattamaan eroa läpi ottelun.
28?61 tappio tiesi sitä, ettei
Luja-Lukolla ollut asiaa kahdeksan kovimman joukkueen
sijoituspeleihin.
Joukkueen tsempparina palkittiin kuusi pistettä heittänyt
Alex Ingman, joka kapteeni Ilmari Siiron (11 pistettä) lisäksi onnistui parantamaan pelin
aikana suoritustansa.
Kaksikon lisäksi pisteitä
heittivät Eetu Rautanen (4),
Heikki Kivistö (4) ja Jesse
Malinen (3). Sydän-Hämeen Lehti
31
urheilu
Koripallo: Luja-Lukon ensimmäiset junnuikäluokat lähestyvät Suomen huippua
C-pojat testasivat tasoaan Espoossa
Pälkäneellä on törmätty kesän
aikana uuteen ilmiöön. Pituus 1) Kantola 243.
T9 60 m 1) Veera Vallius 12,1,
2) Sonja Harjuntausta 12,2, 3)
Reena Tassberg 12,3. Kymmenestä vaOttelun tsempparina palkit- moihin kuulunut Eetu Raupaaheitostakin onnistui kuusi. kertaa järjestetyssä Espoon kansainvälisessä junnukoristurnauksessa oli mukana
kaikkiaan 332 joukkuetta.
C-poikien kilpasarjassa niistä
pelasi 14.
Luja-Lukko oli arvottu
kovaan A-lohkoon, jossa pelasivat myös helsinkiläinen
Wartti Basket, vantaalainen
Rekolan Urheilijat ja Espoo
Basket Team.
Pälkäneläiset kohtasivat
avausottelussaan Espoo Basket
Teamin. Pituus 1)
Reena Tassberg 233, 2) Sonja
Harjuntausta 210, 3) Veera Val-
Perustaitoon
kannattaa panostaa
Ilmari Siiro (15), Alex Ingman
14 ja Iiro Asikainen (11). RaPy 50?29
Kalastus
Pälkäneen Pilkkijät ry:n
mestaruuskesäkisan tulokset 11.8.. Toisella jaksolla
hyvä peli palkittiin. Rekola
kärsi vain yhden tappion ja sijoittui viidenneksi.
Kovissa peleissä kasvaneet
Pälkäneen C-pojat pelaavat
vielä muutaman harjoitusottelun ennen sarjapelien alkua.
C-poikien kapteeni Ilmari Siiro (iso kuva), Roope Taipale (pikkukuva vasemmalla), Julius
Jatuli ja Alex Ingman huomasivat Espoon kansainvälisessä turnauksessa, että ero Suomen
huippujoukkueisiin on kaventunut.
posi koreja. Kori-80 47?35
Luja-Lukko . 1000 m
1) Tuuli Tiitola 4.13,8. Hävinnyt
pelaisi sijoista 9?12.
Ottelun alku osoitti varsin
nopeasti, ettei pelaajien huoleksi jätetty keskittyminen ollut onnistunut. Pälkäneläispelaajat onnistuivat hyvin vapareissaan: 12 heitosta 9 upposi
sisään.
Sijoituspeleistä
irtosi voitot
Hotelliyön jälkeen turnaus jatkui varhaisella aamuottelulla,
jossa vastaan asettui ikäluokan
kärkijoukkueisiin lukeutuva
Wartti Basket. Pisteitä kirjattiin Iiro Asikaiselle 15,
Roope Taipaleelle ja Ilmari Siirolle 9, Alex Ingmanille 8, Jesse
Maliselle 6, Heikki Kivistölle 2
ja Julius Jatulille 1.
Luja-Lukon alkulohko osoittautui lopulta ennakkolaskelmiakin kovemmaksi. Luja-Lukko oli selvästi
isompi joukkue ja myös pelinopeudessa vastustajaansa edellä.
Pälkäneläiset pystyivät säätelemään ottelun tempoa ja hallitsemaan kenttätapahtumia.
. Molemmat joukkueet olivat voittaneet Espoon, joten voittajalle
oli tiedossa paikka kahdeksan
parhaan joukossa. Luja-Lukko panosti
puolen kentän puolustamiseen
ja yksinkertaiseen hyökkäämiseen. Pisteiden
makuun pääsivät myös Iiro
Asikainen (19), Alex Ingman
(14), Roope Taipale (7), Jesse Malinen (4), Eetu Rautanen (2) ja Julius Jatuli (2).
taan yksi.
Toisella jaksolla Pälkäne
paransi hyökkäyspään toimintaa, mutta vastaavasti puolustuksessa tuli mustia hetkiä, ja
Wartti Basket vei ottelun lukemin 64?24.
. Pistekuninkaita olivat
lius 209.
T7 60 m 1) Alina Uskalinmäki 14,5. tiin puolustuksen johtohah- tanen. Helsinkiläiset
esittivät alusta alkaen parasta
osaamistaan
sijoittuneen Juho Mäkisen kanssa.
Rautia-rastit: Neljä sataa suunnistajaa kilpaili sunnuntaina ihanneoloissa
Aaro Aho vei voiton
Suunnistus
14-vuotiaiden poikien SMsprinttikisassa keväällä hopeaa
suunnistanut Aaro Aho voitti
selvästi oman sarjansa sunnuntaina Aitoon Rautia-rasteilla.
Pälkäneläinen jätti kakkoseksi
sijoittuneen Aleks Hiidenhovin lähes kolmen minuutin
päähän.
Isosisko Varpu Aho kellotti sekunnilleen saman ajan
seurakaverinsa Jutta Nurmisen kanssa ja sijoittui jaetulle
kakkostilalle 16-vuotiaissa
tytöissä.
Ahon sisarusten ja Jutta Nurmisen lisäksi järjestävän seuran
suunnistajista kolmen kärkeen
mahtui myös Elli Översti, joka
oli kolmas kymmenvuotiaissa
tytöissä.
Päämatkat
Pyrinnön heiniä
Valkeakosken Hakan suunnistusjaoston järjestämät Rautiarastit kilpailtiin sunnuntaina
Kaukkalassa Kallioisjärven
upeissa maisemissa. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Neljä sataa
Rautia-rastit Kaukkalassa
25.8.
H21A 9,86 km 1) Kymäläinen Severi TP 1:07:37, 2) Suna
Jussi TuMe 1:08:19, 3) Sorsa
Perttu HiKi 1:13:30, 5) Lehtola
Samu KangSK 1:15:58.
H21AL 7,41 km 1) Kivelä
Tuomo KangSK 1:10:37, 2) Virkki Janne KeuKi 1:13:38, 3) Paju
Erno KaRa 1:22:29, 5) Jokela
Juha PäLuLu 1:44:20.
H45 7,14 km 1) Virtanen
Antti HlS 56:14, 2) Äijälä Timo
TP 58:39, 3) Numminen Mika
UrjU 59:52, 5) Ruuska Vesa
KangSK 1:10:10, 8) Karjalainen
Jussi KangSK 1:14:58, 9) Joutsen-
SK Kangasalan Valtteri Kivelä
voitti 12-vuotiaiden poikien
sarjan.
suunnistajaa sekä kannustusja huoltojoukot saivat nauttia
ihanteellisista olosuhteista:
sää oli hyvä, maasto suunnistuksellisesti haastava ja radat
hyvin suunnitellut.
Kansallisen kisan päämatkoja hallitsivat Tampereen Pyrinnön suunnistajat. Pälkäneen urheilukentällä.
T7 40 m 1) Matilda Saltbacka,
7,7, 2) Amanda Saltbacka, 7,8,
3) Aada-Maria Koivisto, 7,9, 4)
Elli Viitanen, 8,0, 5) Aada-Liisa
Huuhka, 8,1, 6) Mila Ketola, 8,3,
7) Seela Kanerva, 8,5, 8) Saga
Pajula, 9,5, 9) Alisa Lehtelä, 9,8,
10) Joanna Tukiainen, 9,9, 11)
Unna Suutari, 10,0, 12) Taimi
Raivio, 10,3, 13) Heini Ilveskoski,
10,4, 14) Seela Helminen, 11,6,
15) Ella Kilpinen, 12,1, 16) Vilja
Raivio, 15,0, 17) Aino Ahola,
15,8, 18) Hertta Raivio, 17,7, 19)
Eela Suutari, 19,7.
T7 pituus 1) Matilda Saltbacka, 268, 2) Amanda Saltbacka,
249, 3) Aada-Maria Koivisto,
248, 4) Seela Kanerva, 243, 5)
Elli Viitanen, 237, 6) Mila Ketola,
227, 6) Mila Ketola, 227, 7)
Aada-Liisa Huuhka, 225, 8) Saga
Pajula, 199, 9) Alisa Lehtelä, 193,
10) Unna Suutari, 190, 11) Taimi
Raivio, 178, 12) Hertta Raivio,
166, 13) Joanna Tukiainen, 160,
14) Seela Helminen, 131, 15)
Ella Kilpinen, 127, 16) Heini
Ilveskoski, 123, 17) Aino Ahola,
112, 18) Vilja Raivio, 75, 19) Eela
Suutari, 70.
P7 40 m 1) Kalle Äijälä, 7,6,
2) Niklas Klasila, 7,7, 3) Juho
Kilpinen, 8,6, 3) Valtteri Piekkari,
8,6, 5) Elias Ilveskoski, 8,7, 6)
Otso Helminen, 8,8, 7) Joona
Taipale, 8,9, 7) Tobias Rauhamäki, 8,9, 9) Elmeri Salo, 9,1, 10)
Ilmari Ahola, 10,7, 11) Kasper
Ketola, 11,0, 12) Onni Kinnunen, 11,4, 13) Tatu Kankaanpää,
11,5, 14) Joona Kotanen, 12,9,
15) Asla Suutari, 16,6, 16) Veli
Kinnunen, 24,1.
P7 pituus 1) Niklas Klasila,
305, 2) Kalle Äijälä, 302, 3)
Joona Taipale, 235, 4) Juho
Kilpinen, 228, 5) Elias Ilveskoski,
216, 6) Valtteri Piekkari, 216, 7)
Otso Helminen, 205, 8) Tobias
Rauhamäki, 190, 9) Ilmari Ahola,
182, 10) Onni Kinnunen, 178,
11) Elmeri Salo, 177, 12) Kasper
Ketola, 157, 13) Tatu Kankaanpää, 133, 14) Joona Kotanen, 91,
15) Asla Suutari, 88.
T9 40 m 1) Siiri Kaukonen,
7,6, 2) Siiri Kotanen, 7,7, 3) Julia
Piekkari, 7,8, 3) Julia Piekkari,
7,8, 4) Silja Tukiainen, 7,9, 4) Annukka Linnainmaa, 7,9, 6) Aino
Valkeapää, 8,1, 7) Inka Valkeapää,
8,4, 8) Karolinka Pukszta, 8,6,
9) Iida Koppana, 8,7, 10) Viivi
Taipale, 8,8, 11) Alisa Laine, 8,9,
12) Eveliina Salo, 9,0, 13) Lotta
Stenberg, 9,6, 14) Aada Pajula,
9,8.
T9 pituus 1) Julia Piekkari,
294, 2) Siiri Kotanen, 294, 3)
Siiri Kaukonen, 270, 4) Aino
Valkeapää, 269, 5) Inka Valkeapää, 265, 6) Viivi Taipale, 251, 7)
Annukka Linnainmaa, 251, 8)
Karolinka Pukszta, 234, 9) Alisa
Laine, 225, 10) Silja Tukiainen,
219, 11) Aada Pajula, 193.
T11 moukari 1) Venla Hast,
13,30, 2) Siina Kanerva, 10,61,
3) Anna-Sofia Koivisto, 6,17, 4)
Katja Linnaimaa, 6,03, 5) Saara
Makkonen, 4,25.
P11 60 m aj 1) Ilari Hurskainen, 12,0, 2) Mikko Laine, 12,1,
3) Samu Järvinen, 13,5, 4) Pessi
Varvas, 13,6, 5) Niko Veijalainen,
13,9, 6) Oskari Makkonen, 14,0,
7) Henri Hast, 14,6, 7) OnniViljam Huuhka, 14,6, 9) Venni
Nikkanen, 14,9, 10) Niko Pajula,
17,4.
P11 3-loikka 1) Mikko
Laine, 8,14, 2) Ilari Hurskainen,
7,66, 3) Pessi Varvas, 6,95, 4)
Henri Hast, 6,10, 5) Onni-Viljam
Huuhka, 6,05, 6) Venni Nikkanen, 5,26, 7) Niko Pajula, 5,13.
P11 moukari 1) Mikko Laine, 22,62, 2) Topi Rönni, 16,02,
2) Topi Rönni, 16,02, 3) Pessi
Varvas, 12,78, 4) Henri Hast,
11,75, 5) Ilari Hurskainen, 10,63,
6) Onni-Viljam Huuhka, 9,71, 7)
Venni Nikkanen, 4,93.
T13 60 m aj 1) Senna Kanerva, 13,6, 2) Iiris Kaukonen, 13,9,
3) Meeri Mäki-Mantila, 14,2, 4)
Helmi Mikkola, 17,9.
T13 3-loikka 1) Senna
Kanerva, 7,39, 2) Iiris Kaukonen,
6,10, 3) Iina Hurskainen, 5,50, 4)
Helmi Mikkola, 5,02.
T13 moukari 1) Meeri MäkiMantila, 21,30, 2) Senna Kanerva, 17,62, 3) Iiris Kaukonen,
14,33, 4) Helmi Mikkola, 12,91,
5) Iina Hurskainen, 12,29.
P13 60 m aj 1) Micke Jyrkinen, 10,9.
Aitoon maastossa painoi monen ikäistä miestä, naista, tyttöä ja poikaa. Jos suunnistuskisoista
lyötäisiin vetoa, voittokertoimet olisivat jääneet pieniksi,
sillä kärkikolmikko Anni-Maija Fincke, Saila Kinni ja Liisa
Anttila oli ennakko-odotusten
saari Jarmo KangSK 1:16:25, 15)
Ahola Tuomo KangSK 1:45:37.
H55 5,47 km 1) Rantio
Jukka-Pekka HauSi 48:50, 2)
Lillandt Stefan Kristina 49:30, 3)
Kittilä Pekka HlS 51:18, 13) Kallio Jarmo PäLuLu 1:07:07, 16)
Papinsaari Kari KangSK 1:15:19.
H60 5,37 km 1) Vesterinen
Paavo LHR 52:37, 2) Etu-Huitti
Arto MSParma 54:34, 3) Savonen
Esko HlS 55:28, 13) Lavikainen
Jussi KangSK 1:06:52.
H65 4,35 km 1) Vannas Hannu MSParma 51:58, 2) Tiitola
Tero RasKa 54:11, 3) Lindstedt
Tapio OrPo 56:27.
H80 2,61 km 1) Laurila Pertti EsSu 39:40, 2) Rantala Mauri
KangSK 43:39.
H14 2,77 km 1) Aho Aaro
VaHa 18:38, 2) Hiidenhovi Aleks
LHR 21:20, 3) Joutsensaari
Jeremias KangSK 24:52, 10)
Leonsaari Juho KangSK 1:02:51.
H13 2,56 km 1) Julkunen
Akseli LHR 18:54, 2) Oksanen
Teemu IkNV 20:41, 3) Keronen
Leevi TP 22:51, 5) Kontio Kimmo KangSK 25:58.
H12TR 1,65 km 1) Kivelä
Valtteri KangSK 17:32, 2) Maaranen Jaakko PäijRa 18:46, 3)
Europaeus Mikael RaN 22:11,.
H12 1,83 km 1) Ahola Topias KangSK 15:59, 2) Rissanen
Antti TP 16:29, 3) Mustajoki Olli
TP 17:27, 11) Toivonen Vilhelm
KangSK 20:54, 14) Piippo Emil
KangSK 24:03, 16) Olkkonen
Vili KangSK 26:55, 19) Epäilys
Akseli KangSK 28:02.
H10RR 1,56 km 1) Kupiainen Tuukka Koovee 12:31, 2)
Mäkinen Niko LHR 13:13, 3)
Karjalainen Akseli PäijRa 14:14,. Miesten
kisan voitti hyvään syyskesävireeseen äitynyt Severi Kymäläinen, joka selvitti liki kymmenen linnuntiekilometrin
pituisen radan ajassa 1.07,37.
Voittajan mielestä maasto oli
haastava ja suunnistus sujui
hyvin; hakua tuli korkeintaan
minuutin verran.
Toiseksi tullut TuMen Jussi
Suna johti kisaa väliajoissa vielä juomarastilla, mutta joutui
antamaan hieman periksi loppumatkalla ja jäi Kymäläisestä
42 sekuntia.
Sotkamon MM-edustajat
valloittivat naisten kisan kärkisijat. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 16-vuotiaiden tyttöjen voittaja, Hämeenlinnan Jenna
Lehtinen sattui rastille samaan aikaan 55-vuotiaissa naisissa neljänneksi sijoittuneen Hyvinkään Päivi Honkasen sekä 12-vuotiaissa
pojissa 18. 32
urheilu
Keskiviikko 28.8.2013
. puhelimeen (03) 539 9800
Yleisurheilu
Pälkäneen Luja-Lukon kesän viimeiset sarjakilpailut
22.8
Hanna Hirvonen
sijoittui kymmenvuotiaiden
tyttöjen kisassa kakkoseksi.
Hänen lisäkseen Katja ja Annukka Linnainmaa sekä Petja
Vaismaa hankkivat kisakokemusta pienimpien sarjoissa.
Valkeakosken Haka tekee
toimivaa yhteistyötä pälkäneläissuunnistajien ja -maanomistajien kanssa. Kangasalle matkasi neljän sarjan voitot, ja kaikkiaan
kymmenen SK Kangasalan
suunnistajaa sijoittui sarjassaan
kärkikolmikkoon.
Topias Ahola voitti 12-vuotiaiden poikien kisan ja Valtteri Kivelä samanikäisten tukireittisarjan. Keskiviikko 28.8.2013
. Ratamestarin ihanneaika naisten
pääradalle oli 59 minuuttia.
Tampereen Pyrintöä edustava
voittaja alitti sen kahdella ja
puolella minuutilla ja toiseksi
tullut Saila Kinni kymmenellä
sekunnilla. Kangasalan
junioreista Jeremias Joutsensaari (14-vuotiaat pojat),
Fanny Kukonlehto ja Olga
Koskinen (12-vuotiaat tytöt)
suunnistivat omissa sarjoissaan
kolmannelle sijalle.
Suunnistuskoulun
kasvatit mukana
6) Väliharju Ville KangSK 14:49,
12) Aho Rauli VaHa 15:58, 16)
Vaismaa Petja PäLuLu 17:39, 23)
Suomalainen Mikko KangSK
22:01.
D21A 7,41 km 1) Fincke
Anni-Maija TP 56:32, 2) Kinni
Saila TP 58:50, 3) Anttila Liisa
Koovee 1:01:29, 7) Papinsaari
Niina KangSK 1:53:25.
D21C 2,57 km 1) Lindholm
Hanna PIF 35:39, 2) Ahola Birgit
KangSK 40:59.
D45 4,41 km 1) PietiläAnnala Jaana KangSK 39:18, 2)
Ala-Kasari Outi RasKu 43:15,
3) Kukonlehto Marja KangSK
45:09.
D50 4,41 km 1) Aalto
Pirjo RaN 45:49, 2) Nurmi Anne
AngA 46:21, 3) Marila Satu TP
48:55, 10) Laurila Saija KangSK
1:03:45.
D55 4,35 km 1) Pajunen Arja
OrPo 1:01:26, 2) Virtanen Marjo
Hiisi 1:03:19, 3) Saarikoski Päivi
Pihkan 1:08:13, 5) Lavikainen
Pirjo KangSK 1:14:48, 6) Pitkänen Suvi PäLuLu 1:20:32, 7)
Papinsaari Sirpa KangSK 1:25:25,
8) Tammisalo Netta KangSK
1:27:25.
D16 3,86 km 1) Lehtinen
Jenna HlS 46:37, 2) Aho Varpu
VaHa ja Nurminen Jutta VaHa
48:00.
D13 2,56 km 1) Haanpää
Kaisa TP 27:16, 2) Lehtinen
Meiju HlS 29:14, 3) Yli-Hietanen
Saara TP 30:31, 5) Tiitola Tuuli
KangSK 36:33.
D12TR 1,65 km 1) Koskensalo Susanna IkNV 14:23, 2)
Tennilä Oona HauSi 14:34, 3)
Koskinen Olga KangSK 15:34.
D12 1,83 km 1) Virtanen
Heta HlS 16:17, 2) Kurth Suvi
TP 16:33, 3) Kukonlehto Fanny
KangSK 19:33.
D10RR 1,56 km 1) Häkkinen Pihla Koovee 12:32, 2)
Hirvonen Hanna PäLuLu 13:06,
3) Virtanen Sanna Keihäs 13:17,
8) Kontio Katri KangSK 14:37,
12) Suomalainen Karoliina
KangSK 16:49, 14) Heinimaa
Venla KangSK 17:03, 17) Pajula
Siiri KangSK 17:10, 18) Olkkonen Veera KangSK 17:20, 19)
Kontkanen Ida KangSK 17:24,
22) Linnainmaa Katja PäLuLu
18:22, 25) Linnainmaa Annukka
PäLuLu 19:51, 27) Kontio Kirsi
KangSK 20:54.
D10RRS 1,56 km 1)
Lehtinen Heini HauSi 19:16, 2)
Varjola Mette Koovee 19:25, 3)
Översti Elli VaHa 21:40, 7) Väliharju Moona KangSK 33:13.
45-vuotiaiden naisten kärkikaksikko samassa kuvassa: voiton
vei Kangasalan Jaana Pietilä-Annala (etualalla). Kolmanneksi sijoittunut Liisa Anttila sai ajakseen
1.01,29.
Kangasala vei neljän
sarjan voitot
SK Kangasala esitteli suunnistusosaamistaan laajalla rintamalla. Aikuissarjoissa
kangasalalaisista ylsivät voittoon Jaana Pietilä-Annala
ja Tuomo Kivelä. ?Kaukkalan
kisan maasto oli suunnistukseen lähes neitseellinen, alueen
maanomistajat olivat loistoluokkaa ja osallistuivat ennen
kisaa järjestelyihin todella
myötämielisesti ja avuliaasti
sekä seurasivat kilpailua suurella mielenkiinnolla ja isolla
joukolla?, Hakan suunnistusjaosto kiittelee.. Outi Ala-Kasari
sijoittui kakkoseksi.
Pälkäneen Luja-Lukon kasvatustyö näkyy nuorimmissa
sarjoissa. Sydän-Hämeen Lehti
33
urheilu
Pälkäneläinen Aaro Aho oli
ainoa sarjavoittoon yltänyt
suunnistaja järjestävän
seuran Valkeakosken Hakan
kilpailijoista.
Naisten kisan kärkikolmikko
(kuvasarja alla): voittaja AnniMaija Fincke (vasemmalla),
Saila Kinni ja Liisa Anttila.
mukainen. Kärkitrio edustaa
maailman parhaimmistoa,
sillä heillä on kolme viestin
maailmanmestaruutta, voittoja sekä Velojen viestistä että
Ruotsin Tvåmilasta sekä kolme
nuorten MM-mitalia. Lisäksi
Puutikkalalainen Liisa Anttila
on kerännyt 15 hiihtosuunnistuksen MM-mitalia.
Rautia-rastien voittaja Anni-Maija Fincke sanoi kisan
menneen hyvin ja suunnistuksen sujuneen virheittä
Pallo 1) Niklas
Klasila, 24,28, 2) Joona Taipale,
21,98, 3) Kalle Äijälä, 18,86, 4)
Tobias Rauhamäki, 17,69, 5)
Elmeri Salo, 17,39, 6) Juho Kilpinen, 15,41, 7) Elias Ilveskoski,
13,08, 8) Valtteri Piekkari, 12,61,
9) Tatu Kankaanpää, 10,92, 10)
Onni Kinnunen, 10,08, 11) Tomi
Rustill, 8,29, 12) Kasper Ketola,
8,19, 13) Ilmari Ahola, 7,89,
14) Atte Lehtelä, 5,62, 14) Niko
Rustill, 5,62, 16) Elias Haavikko,
4,70, 17) Joona Kotanen, 3,56.
T9 400 m 1) Silja Tukiainen,
1:33,4, 2) Julia Piekkari, 1:35,5,
3) Siiri Kotanen, 1:37,5, 4)
Annukka Linnainmaa, 1:43,1,
5) Viivi Taipale, 1:45,2, 6) Seela
Kanerva, 1:46,0, 7) Siiri Kaukonen, 1:47,5, 8) Karolinka Pukszta,
1:55,6, 8) Karolinka Pukszta,
1:55,6, 9) Alisa Laine, 1:56,9,
10) Eveliina Salo, 2:01,2, 11) Iida
Rautanen, 2:01,5, 12) Aada Pajula, 2:18,1, 13) Lotta Stenberg,
2:18,5. Amanda Saaren paraatimatka 50 metrin
vapaauinti ei kuitenkaan kuulunut ikäkausimestaruuskisojen
ohjelmaan, ja siksi hän jahtasi
maajoukkuepaikkaa naisten
SM-kisoissa. Valintakriteerinä käytettiin saksalaista Klaus Rudolphin pisteytysjärjestelmää.
Amanda Saari nousi maajoukkueeseen 50 metrin vapaauintiajallaan 28,44. Aivujärven kartalla.
Ratamestari Tuomas Tikka.
Osallistujia 32.
A-rata 5 km 1) Rasmus Alén
48.01, 2) Jussi Marttila 54.17,
3) Petri Ketola 56.04, 4) Kalle
Vaismaa 57.04, 5) Jussi Partanen
59.58, 6) Pekka Linnainmaa
1.00.38, 7) Hannu Kortetjärvi
1.01.03, 8) Marko Martikainen
1.04.04, 9) Mari Schutskoff
1.09.38, 10) Pekka Lahdenniemi
1.13.43, 11) Sakari Hinkkala
1.16.58. Seiväs 1) Mimmu
Tuuri, 107, 2) Natalia Szumska,
81, 3) Elina Rönni, 81.. Aikuisten
SM-uinneissa syntynyt noteeraus on ikäkauden kärkitulos.
Rudolphin pistetaulukossa se
nostaa Tampereen Työväen
Uimareita edustavan Saaren
ikäluokkansa neljänneksi parhaaksi uimariksi. Ei aikaa: Tero Vähäsöy-
Sydän-Hämeen rastit
21.8. Kuula 1) Micke Jyrkkinen, 8,17, 1, 2) Aho, 6,86. Ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautuu
syyslomalla Ruotsin Väsbyhyn
Svenska SimSpelen -kisoihin.
Helmikuussa maajoukkue
leireilee Vierumäellä ja huhtikuussa Kyproksella.
13-vuotiaiden tyttöjen uintimaajoukkue
Essi-Maria Lillman, Lahden Uimaseura
Iida Reini, Aurajoen Uinti
Saara Männistö, Aurajoen Uinti
Amanda Saari, Tampereen Työväen Uimarit
Lyydia Kalenius, Uinti Espoo
Ella Saarikko, Lahden Uimaseura
Nea-Amanda Heinola, Nummelan Kisaajat
Pälkäneen Luja-Lukon
kesän 11. Kuula 1) Siiri Kaukonen,
4,78, 2) Iida Rautanen, 4,65, 3)
Viivi Taipale, 4,44, 4) Julia Piekkari, 3,93, 5) Silja Tukiainen, 3,30,
5) Annukka Linnainmaa, 3,30,
7) Alisa Laine, 3,20, 8) Karolinka
Pukszta, 3,09, 9) Eveliina Salo,
2,75, 10) Siiri Kotanen, 2,61, 11)
Aada Pajula, 2,41. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Junnukeihäs
1) Viivi Taipale, 10,72, 2) Julia
Piekkari, 9,23, 3) Siiri Kotanen,
8,06, 4) Annukka Linnainmaa,
7,70, 5) Iida Rautanen, 6,90.
P11 kuula 1) Mikko Laine,
7,44, 2) Pessi Varvas, 7,08, 3)
Roope Kankaanpää, 6,30, 4) Ilari
Hurskainen, 6,05, 5) Henri Hast,
5,72, 6) Oskari Makkonen, 4,89,
7) Niko Pajula, 4,83, 8) Venni
Nikkanen, 4,13. puhelimeen (03) 539 9800
Suunnistus
Sydän-Hämeen rastit
14.8. Seiväs
1) Jyrkkinen, 191, 2) Aho, 107.
T15 400 m 1) Elina Rönni,
1:30,8, 2) Mimmu Tuuri, 1:40,6,
3) Natalia Szumska, 1:42,6
Kuula 1) Natalia Szumska, 7,06,
2) Mimmu Tuuri, 6,86, 3) Elina
Rönni, 5,76. Ilman aikaa:
Juha-Markus Kaaja.
B-rata 3 km 1) Antero Niemi
29.33, 2) Tero Tiitola 30.38, 3)
Olli Alanissi 32.27, 4) Pentti Aho-
Yleisurheilu
Vesi on nykyisin kesät, talvet Amanda Saaren elementti. Nyt hän
kuuluu molempien lajien ikäkausimaajoukkueisiin.
Amanda Saari: Talvella pikaluistelun
ja kesällä uinnin ikäkausimaajoukkueessa
Kahden lajin
maajoukkueurheilija
uinti
Amanda Saari on tehnyt jälleen sydänhämäläistä urheiluhistoriaa: loppiaisena 13
vuotta täyttänyt Saari on valittu uinnin nuorisomaajoukkueeseen.
Ikäkausimaajoukkueeseen
nimettiin seitsemän vuonna
2000 syntynyttä tyttöä. Seiväs 1) Kanerva, 81.
P13 400 m 1) Ilmari Aho,
1:19,0. Isokankaan kartalla.
Ratamestari Esko Mattila.
Osallistujia 98.
A-rata 5 km 1) Aaro Aho
30.31, 2) Timo Mattila 30.38, 3)
Rasmus Alén 30.59, 4) Petri Ketola 32.49, 5) Arto Nikkilä 33.33,
6) Hannu Kortetjärvi 35.32,
7) Asko Määttä 37.35, 8) Mika
Siikaluoma 38.10, 9) Juha Jokela
39.18, 10) Kalle Vaismaa 40.45,
11) Antero Kortetjärvi 40.51,
12) Pekka Linnainmaa 40.55, 13)
Tuomas Tikka 40.56, 14) Heikki
Lahdenniemi 42.53, 15) Varpu
Aho 44.09, 16) Kari Vuolijoki
47.15, 17) Tapani Huhta 47.28,
18) Lasse Kääpä 48.52, 19)
Seppo Männikkö 50.09, 20)
Jarmo Kokkola 50.18, 21) Jorma
Suurkuukka 52.07, 22) Ilkka
Annila 53.07, 23) Tiina Keino
53.44, 24) Sebastian Kulkula
54.20, 25) Sami Vuorinen 54.24,
26) Matti Tiiva 54.37, 27) Saija
Laurila 54.44, 28) Jukka Niskala
55.06, 29) Suvi Pitkänen 55.38,
30) Mirja-Liisa Sulander 56.07,
31) Jenni Suojoki 56.26, 32)
Sakari Hinkkala 56.33, 33) Mirva
Nikkanen 57.25, 34) Anna-Maija
Aho 57.44, 35) Jarmo Kallio
1.01.27, 36) Kauko Törhönen
1.02.42, 37) Pauliina Seppälä
1.03.37, 38) Kirsi Lähde 1.06.45,
39) Minna Siikaluoma 1.06.51,
40) Jouni Leskinen 1.07.39, 41)
Taru Koivisto 1.40.21, 42) Sanna
Lahtinen 1.40.28. sarjakilpailut 15.8.
Pälkäneen urheilukentällä.
T7 100 m 1) Matilda
Saltbacka, 19,0, 2) Aada-Maria
Koivisto, 19,9, 3) Elli Viitanen,
20,2, 4) Sini Hirvonen, 21,0,
5) Seela Kanerva, 22,1, 6)
Seela Helminen, 25,1, 7) Heini
Ilveskoski, 25,7, 8) Alisa Lehtelä,
26,0, 9) Saga Pajula, 26,3, 10)
Ella Kilpinen, 27,2, 11) Taimi
Raivio, 28,3, 12) Nella Penttilä,
38,1, 13) Aino Ahola, 43,7, 14)
Vilja Raivio, 52,6. Kovemmilla
pisteillä 13-vuotiaiden tyttöjen
maajoukkueeseen nousivat
vain Essi-Maria Lillman (100
metrin rintauinti), Iida Reini (200 metrin rintauinti) ja
Saara Männistö (100 metrin
selkäuinti).
Maajoukkueeseen voi nousta ainoastaan olympiamatkojen
tuloksilla, koska myös joukkueen pääkilpailuissa kilpaillaan
näillä matkoilla. Pallo 1) Seela
Kanerva, 17,48, 2) Aada-Maria
Koivisto, 13,94, 3) Elli Viitanen,
12,36, 4) Sini Hirvonen, 11,70,
5) Mila Ketola, 9,67, 6) Matilda
Saltbacka, 8,37, 7) Joannna
Tukiainen, 7,90, 8) Alisa Lehtelä,
7,03, 9) Saga Pajula, 6,82, 10) Ella
Kilpinen, 6,17, 11) Nella Penttilä,
5,85, 11) Nella Penttilä, 5,85, 12)
Taimi Raivio, 5,16, 13) Heini Ilveskoski, 4,98, 14) Hertta Raivio,
3,64, 15) Aino Ahola, 2,47, 16)
Vilja Raivio, 2,14.
P7 100 m 1) Kalle Äijälä,
18,5, 2) Niklas Klasila, 18,6, 3)
Joona Taipale, 20,8, 4) Valtteri
Piekkari, 21,0, 5) Juho Kilpinen,
21,3, 6) Tobias Rauhamäki,
21,6, 7) Elias Ilveskoski, 21,7, 8)
Elmeri Salo, 21,8, 9) Tomi Rustill,
22,7, 10) Elias Haavikko, 26,6,
11) Kasper Ketola, 27,0, 12)
Ilmari Ahola, 27,6, 13) Atte Lehtelä, 27,8, 14) Tatu Kankaanpää,
28,1, 15) Niko Rustill, 29,3, 16)
Onni Kinnunen, 29,5, 17) Joona
Kotanen, 33,4. Talvisin hän kiertää luistinratoja ja kesäisin kauhoo uima-altaassa. Pikaluistelussa Saari edustaa Pälkäneen
Luja-Lukkoa ja yleisurheilussa
Tampereen Pyrintöä.
Uinti on vienyt urheilijalupausta myös fyysisesti lähemmäs
kaupunkia: vuosituhannen
ensimmäinen pälkäneläinen
asustaa nykyisin Kangasalla ja
opiskelee Sammon yläasteen
liikuntapainotteisella luokalla,
jossa arkeen kuuluvat myös aamutreenit.
Ikäkausimaajoukkuepaikka
ei tuo Amanda Saarelle automaattisesti paikkaa ensi kesän
kansainvälisiin kisoihin, vaan
joukkue huhtikuussa Kyproksella uitaviin Multination -kil-
pailuihin ja heinäkuisiin Pohjoismaiden mestaruuskisoihin
valitaan erikseen.
Ikäkausimaajoukkue kokoontuu lokakuussa Vierumäelle. Kuula
1) Senna Kanerva, 7,44, 2) Iina
Hurskainen, 6,34, 3) Helmi
Mikkola, 6,14, 4) Iiris Kaukonen,
5,97. 34
Keskiviikko 28.8.2013
urheilu
. Seiväs 1) Mikko Laine, 160, 2) Ilari Hurskainen, 116, 3) Pessi Varvas, 107.
T13 400 m 1) Iiris Kaukonen,
1:19,4, 2) Senna Kanerva, 1:24,1,
3) Helmi Mikkola, 1:49,1. Saari onnistui
virittämään itsensä herkkään
kuntoon ja hyödynsi ainoan
näyttöpaikkansa täydellisesti.
Amanda Saari on aiemmin
nimetty pikaluistelun juniorimaajoukkueeseen. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi
040 5013240
tmijariahola@gmail.com
Onkkaalantie 67,
vapautuu 1.9.2013
Tiedustelut: Kangasalan
Seudun Osuuspankki / Pälkäne,
Tero Järvinen 050-3288401
Sekalaisia
KOVA KYSYNTÄ
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
Myyn mökit, talot, tilat, tontit,
pihapiirit ammattitaidolla.
Väl. Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista.
Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa.
. peltityöt.
Kysy ja soita 0500-661 807
otpelli.?
Työsuorituksia
Vuokralle tarjotaan
KAIVINKONE
JA
TRAKTORITYÖT
3 h+k, 71m2
Tmi Jari J. alv:n)
tai sopimuksen mukaan.
Puh. 03-6336 575
KYMPPIPAIKKA
. Hakemukseen tulee
liittää ansioluettelo, työnäytteitä, valokuvia tms.
Hakulomake ja -ohje sekä tietoa näyttelytilasta: www.kangasala.?/
nayttelyt/taidetila-terra
Hakulomake on saatavilla myös kirjaston kaikista toimipisteistä.
Hakemukset liitteineen ja työnäytteineen lähetetään osoitteella:
Kangasalan kunta
Kulttuurijohtaja
PL 31
36201 Kangasala
Tiedustelut: kulttuurijohtaja Taina Sahlander, p. Kokouksen esityslista on julkaistu 23.8.2013 kunnan kotisivuilla www.palkane.fi ja
samaan aikaan on asialista ollut nähtävänä kunnan
ilmoitustaululla.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti
nähtävänä kunnanvirastossa 4.9.2013 klo 12-15.
Pälkäneellä 23.8.2013
Petri Urkko
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja. 4,92 % (sis. klo 18-20
Ajankohtaista asiaa ja vilkasta keskustelua kunnan päättäjien, toimijoiden ja yrittäjien kesken!
Yrittäjien pääpuheenvuoron pitää tj Heikki Tyvi
Tervetuloa kaikki kunnan nykyiset ja tulevat yrittäjät,
maatalousyrittäjät, kunnanvaltuutetut sekä muut elinkeinoelämän kehittämisestä kiinnostuneet kuntalaiset
ja yhteisöt!
Ilmoittautumiset 3.9.2013 klo 17 mennessä;
minna.apajalahti@palkane.fi, puh. Vatialan kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa
kirjastoautoa lukuun ottamatta mihin tahansa Kangasalan kirjaston
toimipaikkaan. 0400 196 196
www.ajoneuvokierratys.fi
Virallinen vastaanottopaikka
Itse tuotuna auto- ja metalliromut,
akut, öljyt, renkaat
Avoinna ark. 8-17, la 10-13
Tehdastie 6, Pälkäne
Oy
Maisterinkatu 14, Riihimäki
Avoimia työpaikkoja
Haemme
ILTA-/VIIKONLOPPUKASSOJA
Työ sopii hyvin esim. Keskusaukio 2 D, Kangasala,
maanantaina 9. 255 6677 . Sydän-Hämeen Lehti
urheilu
35
ilmoituksia
rinki, Jarmo Kallio, Tiina Keino.
B-rata 3 km 1) Juha Jokela
42.21, 2) Ilmari Aho 57.18, 3)
Jarmo Aho 57.18, 4) Pia Rauhalahti 57.56, 5) Marko Vikholm
1.00.32, 6) Anssi Kukkonen
1.01.33, 7) Mirja-Liisa Sulander 1.06.26, 8) Pekka Heikkilä
1.26.37, 9) Sanna Lahtinen
1.55.26, 10) Taru Koivisto
1.55.30, Ei aikaa: Suvi, Aune Mattila, Esko Mattila, Pentti Järvinen,
Jenni Suojoki.
C-rata 1,5 km 1) Rauli Aho
33.11 2) Katja Linnainmaa ja
Annukka Linnainmaa 1.08.37.
la 35.23, 5) Jaakko Härkälä 37.37,
6) Liisa Rajalampi 39.38, 7)
Heikki Sulander 40.48, 8) Seppo
Ilveskoski 41.23, 9) Pentti Järvinen 43.16, 10) Ilmari Aho 43.50,
11) Eeva-Kaisa Höysniemi 44.19,
12) Markku Leppäalho 45.16,
13) Pekka Heikkilä 46.08, 14)
Erik Naulapää 46.25, 15) Helge
Virta 46.47, 16) Esko Iivonen
49.09, 17) Marjatta Lahdenniemi 52.23, 18) Matti Rantanen
53.42, 19) Tuomo Gustafsson
55.42, 20) Hannu Alén 56.43, 21)
Väinö Simola 59.14, 22) Heikki
Hurme 1.00.18, 23) Tarja Soini
1.04.15, Sari Mikkola 1.04.15,
25) Reino Stenman 1.07.52, 26)
Veli-Matti Soini 1.08.17, Miguel Teixidor 1.08.17, 28) Kati
Pinola 1.10.47, 29) Eino Hytönen
1.29.11. 050 373 8648.
8.8.2013
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut
Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi
Pääkirjaston näyttelytilan Taidetila Terran
vuoden 2014 näyttelyajat ovat haettavissa
Kangasalan pääkirjaston näyttelytila Taidetila Terra on
taiteilijoille, taiteen harrastajille ja yhdistyksille tarkoitettu
näyttelytila, jota kunta tarjoaa käyttöön maksutta. mennessä osoitteella
K-supermarket Pälkäne, Keskustie 4, 36600 Pälkäne tai
sanna-kaisa.karppinen@k-supermarket.?
PÄLKÄNE
Yrittäjät ja kunta kohtaavat
Sappeessa 5.9. alkaen lainatun aineiston laina-aika jatkuu aina tammikuun 2014
loppupuolelle asti. Ilman aikaa: Markku
Viitala, Maire Virkki.
C-rata 1,5 km 1) Aune Mattila 29.37, 2) Rauli Aho 50.20.
Rastireitti 1) Hanna Hirvonen 11.07, 2) Petja Vaismaa
14.00, 3) Nea Mattila 14.03, 4)
Venni Nikkanen 14.13, 5) Katja
Linnainmaa 15.01, 6) Annukka
Linnainmaa 15.14, 7) Ilmari
Ahola 15.20, 8) Sini Hirvonen
15.45, 9) Eeli Nikkanen 18.41,
10) Tuukka Kuusi 19.27, 11)
Elias Ilveskoski 19.39, 12) Mila
Ketola 19.41, 13) Kasper Ketola
19.54, 14) Niko Itkonen 20.57,
15) Sonja Kalliomäki 26.41, 16)
Selma Vaismaa 25.52, 17) Emmi
Höysniemi 26.50, 18) Antti Pimiä
37.24, 19) Lauri Pimiä 37.34, 20)
Milla Suojoki 42.06, 21) Hanna
Suojoki 42.57, 22) Siiri Jokinen
1.05.10.
Työsuorituksia
VALMISBETONIA
LAMMILTA
Auto-/kuljetuspumpuilla
sekä ränni-autoilla
Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit
Koskisen Betoni Oy
Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. 050 373 8648,
taina.sahlander@kangasala.?
Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi
Kunnat
arkisin klo 15-8
sekä viikonloppuisin ja
pyhäpäivinä
ma?pe 8?11
p. (03) 5655 4000
Päivystysvastaanotto:
KESKUSTERVEYSASEMA,
KANGASALAN KUNTA
arkisin 8?21, viikonloppuisin ja
pyhäpäivinä klo 9?21
p. 040 779 3208
Tilaisuuden järjestää Tehdään yhdessä -hanke yhteistyössä Pälkäneen kunnan ja kunnassa toimivien yrittäjäjärjestöjen kanssa.
Lisätiedot: www.palkane.fi yrittäminen ajankohtaista
Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahasto:
Eurooppa investoi maaseutualueisiin
ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS
Myydään
YHÄ KATEISSA!
Katosi 9.7 Onkkaalan
vanhainkodin läheltä.
Leikattu, hoikka poika.
Tuntomerkkeinä varsinkin nuo valkoiset huulet mustan nenän alla.
0407020212.
YÖPÄIVYSTYS
,
Keskustie 4, 36600 PÄLKÄNE
Palvelemme ark. Ahola
Puh. Kirjasto
avataan osoitteessa Vatialantie 2 viimeistään vuoden 2014 alussa.
5.8. Vatialan kirjaston varaukset siirtyvät noudettaviksi
pääkirjastosta.
Lisätietoja: kulttuurijohtaja Taina Sahlander, p. Näyttelytilaa haetaan lomakkeella. (03) 5657 0115
Yhteispäivystys Acuta,
Teiskontie 35, Tampere
KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN!
KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT
175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,-
pieneläinpäivystys
0600-304010
suureläinpäivystys
0600-304020
YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA!
Myös uudet Nokian, Bridgestone,
Firestone, Goodyear ... palk. Vuoden 2014 näyttelyajat ovat haettavina 30.9.2013 mennessä. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä
Sydän-Hämeen Lehti valvoo.
. päivänä syyskuuta 2013 kello 18.00.
Kokouskutsu ja esityslista ovat nähtävänä 30.8.2013 alkaen Kangasalan
kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internetsivuilla osoitteessa
www.kangasala.?.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kangasalan
kunnanvirastossa, os. askosaari.?
VESIKOURUT
PALOTIKKAAT
LUMIESTEET
ym. Näyttelyaika on tavallisesti
kolme viikkoa. alkaen. (03) 3116 7394
HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN
AJANVARAUS
SAHALAHDEN LÄHIKIRJASTO ON AUKI
1.9.2013 ALKAEN MYÖS TORSTAISIN
Sahalahden lähikirjaston aukioloajat laajenevat.
Kirjasto on avoinna 1.9.2013 lähtien
ma 14?19, ti 10?15, ke 10?19, to 10?15, pe 12?15
(aattopäivinä klo 10?15)
Kangasalla 26.8.2013 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi
KANGASALAN VALTUUSTO
kokoontuu Kiinteistö Oy Säästökeskuksessa sijaitsevassa
kokoushuoneistossa, os. Kymppipaikka on yksityishenkilöille
tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta.
. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta.
KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. 7-21, la 7-18
ja su 12-18.
Kunnat
PÄLKÄNEEN KUNNANVALTUUSTO
kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen perjantaina
30.8.2013 klo 8.00. (03) 5655 4025
Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta.
Kangasalan kunta tiedottaa
Jätä ilmoitus osoitteessa:
www.shl.fi
tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191.
Kirjoita viestin alkuun:
10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti.
Viestin hinta on 10 ?.
Viestiin mahtuu enintään 160 merkki.
Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin.
Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä.
Sydän-Hämeen Lehti
Valkeakosken
aluesairaalassa
arkisin klo 21?08
viikonloppuisin ja
pyhäpäivinä
klo 21?09 välisenä
aikana
p. opiskelijalle.
Hakemukset pe 6.9. Kokous pidetään kunnanvirastossa valtuustosalissa. Kunnantie 1, perjantaina 13. päivänä syyskuuta 2013.
Raimo Kouhia
Kangasala 28.8.2013
valtuuston puheenjohtaja
Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi
Vatialan lähikirjasto kiinni 2.9.2013 lähtien
Vatialan lähikirjasto on viimeistä päivää auki perjantaina
30.8.2013 klo 12-15. (03) 5655 4023
viikonloppuisin ja juhlapyhinä
klo 8?12 p. 0400 486 386
www.sartesuo.?
Jukka Sartesuo
LKV kiinteistönvälittäjä
julkinen kaupanvahvistaja
Kiinteistönvälitystoimisto
Otamme vastaan/
ostamme kierrätykseen
ROMUAUTOJA ja
METALLIJÄTETTÄ
Ilmainen nouto/romutustodistukset
SUOMEN
AJONEUVOKIERRÄTYS
puh. ym.
RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY
Keskuojankatu 11 SARANKULMA
Tampere p. Kirjasto on suljettu muuttovalmisteluiden vuoksi ma 2.9. Keskiviikko 28.8.2013
. Vatialan kirjasto siirtyy
uusiin tiloihin vanhaan veturikorjaamoon Nattarin alueelle
Asiakas voi tarvittaessa todistaa
olevansa kestotilaaja myös näyttämällä tilauslaskun.
SydänHämee
n Leht
i
Toimi näin:
Sy
dä
nHä
me
en
Le
hti
Viestin hinta on 0,25 ?. salaatin
Tarjous voimassa
30.9.2013 asti
Onkkaalantie 58, 36600 PÄLKÄNE, www.shl.fi
Puh. 2 kpl/talous
Täysmehut
5
4
00 3
kg
ilman korttia 9,95/kg
Voimassa 29.8.?1.9.2013
tlk
KISSANRUOKA
Latz
1,33/l, yksittäin ja ilman korttia 1,55/tlk (1,55/l)
Voimassa 1.8.-1.9.
12x100g
ZZZ OR\WRWH[ ¿
SUKLAALEVYT
130g
Jumbo makeispussit
Maustetut jogurtit
325-400 g, rajoitus 2 ps/talous
200 g, ei laktoositon, ei kerrosjogurtti 175 g
249
6
Säästä
ps
prk
-19 %
-25 %
1,67/kg, yksittäin ja ilman korttia 0,45/prk (2,25/kg)
Voimassa 1.8.-1.9.
6,23-7,66/kg, ilman korttia 3,09/ps (7,73-9,51/kg)
Voimassa 29.8.-1.9.
Keskitie, 36760 LUOPIOINEN,
puh. Palvelu toimii kaikkien kotimaisten operaattoreiden liittymillä
ja puhelimilla, joissa on internet-yhteys.
Palvelu ei toimi Opera Mini -selaimella.
Etukortin ulkonäkö riippuu puhelimen
ominaisuuksista. Ei jälleenmyyjille.
le.
-13 %
-39 %
90
(4,90-6,90)
1l
99
3%
jopa 4
3
Säästä
Natur
Porsaan ulko?lee
30%
VEHMAINEN
Kangasalantie 120, 33730 Tampere
puh. 9?20, la 9?18, su 12?17
1490
(16,90)
!
UUTUUS
Uusi Muumin Seikkailu-sarja
myymälöissämme!. Joustava laskutus: voit valita sinulle sopivan laskutusvälin (3, 6 tai 12 kk).
. Mikäli matkapuhelinohjelmistoa päivitetään, täytyy kortti tilata
uudestaan.
ARPAONNEA!
ti
Leh
Elokuun kestotilaaja-arvonnassa yllätyspaketin voittivat:
Taisto Kukkamäki, Valkeakoski
Osmo Alhonen, Laitikkala
Riitta Hokkanen, Helsinki
Lehti
Sydän-Hämeen
een
äm
än-H
Syd
3. Arvo 59 ?.
. Saat paluuviestinä linkin, jolla avaat Etukorttisi matkapuhelimeen. Olet aina mukana kaikissa tilauskampanjoiden arvonnoissa ja yllätysarvonnoissa.
. 03-539 9800, avoinna ma-to 9-16, pe 9-15
Aina edullinen!
Tervetuloa myös sunnuntaisin
Miesten etupainatus
Puolalainen
T-PAITOJA
Suomalainen
TOMAATTI
TUORE KURKKU
0 1
99
99
0
8
49
Säästä
5,-
39
kg
27%
Naisten
TRIKOOPUSEROITA
(6,90)
(6
Säästä
9
90
kg
Puolalainen
(13,90)
Tuore suomalainen
TUMMA LUUMU
KIRJOLOHIFILEE
kg
Lasten perus
TRIKOOPUSEROITA
90-130cm
90
130cm
kg
Atria
raj. Tarvittaessa soita asiakaspalveluumme p. Linkki toimii vain siitä puhelimesta, josta se on tilattu. Kalenteri 2013 - hyödyllinen koko perheen päivyri, arvo 8 ?.
. Näköislehti ja sähköinen lehtiarkisto maksutta koko vuodeksi. Arvo 30 ?.
. Emme toimita paperisia
etukortteja. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191:
SHL (väli) KORTTI.
Mikäli muutit tietojasi tilaajapalvelussa,
voit tilata Etukortin tietokantapäivityksen jälkeen (klo 3:00).
MobiiliEtukortti on ensisijainen tapa todistaa
oikeutensa etuihin. 10?18, la 9?14
Alasenkuja 1, SUORAMA
Avoinna ark. 010 320 8910
mikko.salmia@k-market.com
Avoinna: ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-18
TERVETULOA!
2
33%
95
28%
Säästä
(1,39) (7,69/kg)
1,-
Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE
Avoinna ark. Kortin tilaamista varten puhelinnumero pitää olla talletettuna Sydän-Hämeen
Lehden tilaustiedoissasi.
Voit tarkistaa ja päivittää tilaustietosi
tilaajapalvelussa osoitteessa shl.fi
2. 03-5361383
margit.tuomola@k-market.com
Avoinna: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
(4,45)
g)
(2,46/kg)
Tarjoukset voimassa alkaen to 29.8.
JÄRVIKANSA
Muumi
Seikkailu
MUKI
Fazer
Valiojogurtti
200
Tarjoukset voimassa 1.9.2013 saakka tai niin kauan
an
kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Sydän-Hämeen Lehti
15
- sis. 36
Keskiviikko 28.8.2013
KESTOTILAAJAN OMA PALSTA
Tilaa Sydän-Hämeen kestotilaajan
ETUKORTTI
matkapuhelimeesi.
Lähetä tekstiviesti
numeroon 17191:
SHL (väli) KORTTI.
Kestotilaajan etukortti
1. Lukijailmoitus: 1 kpl kuvallinen Onnitteluilmoitus (1x80) maksutta. 03-539 9800 (valitse tilausasiat 1).
Kestotilaajan vuosiedut 2013
Onnea voittajille! Palkinnot postitettu.
KESTOTILAAJAN ETU!
Lehtipihvi
50
. Yllätysetuja pitkin vuotta: alennuksia tuotteista, kulttuuriesityksistä, urheilutapahtumista...
Sydän-Hämeen Lehti
. 6,50 ?/kk.
. Edullisin tilaushinta, vain n. Voit tallentaa linkin selaimen kirjanmerkkeihin tai säilytä viesti ja avaa
linkki viestistä