Sydän-Hämeen Lehti 30.07.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

17. vuosikerta | Numero 31 | Irtonumero 3 . 23 MUISTA LÄHEISTÄSI SÄÄSTÖPANKIN RAHASTOLAHJALLA Autot lentävät Kuhmalahdella www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . 4?5 Perunasosesoppaa, olkaa hyvä juha niemiö s. 8 ? Tulossa: Ulos elokuviin ....s. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% s. sis. | www.shl.fi Keskiviikko 30.7.2014 Kirveeniskut toivat vankeutta s. 36 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. ? Lukijalta: Rantalaidunnuksesta s. 12?13 Aimo Kokkolan ruumiillistama Ilmari Salven toivoi viimeisenä toiveenaan, että saisi laulaa yhden laulun. Ensi kesänä Ilmaria ei enää pirtillä näy. alv. 16 Jake Nyman ei kaihda kapinoimista s. Seppo Hovi toteutti toiveen. Ilmarin viimeinen kesä Kymmenen kesää Ilmari Salvenin (1894-1969) roisit ja omintakeiset jutut ovat huvittaneet yleisöä Kuiseman Ilmarinpirtillä. s
2 Keskiviikko 30.7.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Vielä vuosi sitten Kyörin pirtin perinteisiä seuroja vietettiin hautajaistunnelmissa. Kyläläiset olivat alla päin, koska seurakunta oli myymässä kotiseutumuseoksi muodostunutta merkkirakennusta. Meksikon suurlähettiläs raportoi jo kahdestakymmenestä eri maasta. Teksti on Pasilasta suollettua heippasuomea ja moi-murretta. Stadin slangiakin hallitsee vain Tuomari Nurmio. Nykyään todellista, monipuolista journalismia on ärsyttävän vähän. kertaa lastenpsykiatrian potilaiden hyväksi. Seurakunta yritti kertoa, että pirtti on menossa hyvään perheeseen, vaikkei pirtin ja kylän hengen vaalimista pisteytetty erikseen kiinteistöä kaupattaessa. Tyrväinen teki aika näyttävä sisääntulon Vuolijoen meininkiin: perinteiset seurat järjestettiin ruususen unesta heränneessä pirtissä. Lisäksi uusi kesäasukas järjesti kylällä taidenäyttelyn ja luennoi Eino Leinosta. Heippasuomea Journalismi on ranskalaisperäinen sana, jonka perusosa on jour eli päivä. Päivä tarkoittaa sisällöltään sitä, että uutinen on uutinen silloin kun se on julkaistu vuorokauden sisällä tapahtumasta tai sen tietoon tulosta. Sanaa käytetään sanomalehtien laatua mitattaessa. Siksi kunnianhimoisimmat lehdet ryhtyivät lähettämään omia kirjeenvaihtajia nopeuden varmistamiseksi myös kaukaisiin maihin. Kesäkuussa ihmiset eivät liikkuneet edes viikonloppuisin, koska mökkiläiset eivät lähteneet rannoille pitämään sadetta ja paikallisetkin odottivat kunnon kesäkelejä. iime viikon tapahtumien takaa voi tunnistaa uuden voiman, joka vaikuttaa Sydän-Hämeen omaleimaisten ja ko- V toisten kesätapahtumien taustalla. Kyllähän mökkiläisen pitää olla sen verran kesäpaikkakunnan meiningissä mukana, että järjestää sinne maalaisfestivaalin, kuten Heikki Salo. Kun Marja Manninen seisoo mikrofoni vapisevassa kädessä Donetskin taisteluiden keskellä tai kun Oskari Saari lukee suorassa lähetyksessä kuvatekstiä Kimi Räikkösen auton osuttua johonkin ja sinkoillessa turvaaidasta ajoradan ylitse pysäh- Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Ennätyksellistä yleisömäärää (yli 60 000 kolmessa päivässä) verrattiin ilmaisiin uskonnollisiin tapahtumiin ja kun järjestäjät ryhtyivät noudattamaan alueella alkoholilakia siinä missä muutkin festivaalit eikä Tallinnasta tuotuja verottomia viinoja saatu kuljettaa Kirjurinluodolle, juhlat olivat monen kuppia tekevän toimittajan mielestä pilalla. Sitä oli mätäkuun journalismi. shl Martti Huhtamäki TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Nyt heitä vähennetään siinä missä diplomaattejakin. Netti raapaisee vain uutismaailman pintaa. Suurin uskon puute kohdistuu sellaiseen paperille painettuun journalismiin, jonka ei ole edes tarkoitus . Pakinoin- tikin on jäähdyttelijän Seppo Ahdin (Ilta-Sanomien Bisquit) varassa. Uutista on vaikea suunnitella. Kotiseutukierros tutustuttaa Luopioisten Pälkäneellä 30.7.2014 Kyllähän mökkiläisen on sen verran kesä paikkakunnan hyväksi tehtävä, että järjestää vaikka festarit tai taidenäyttelyn. kirkonkylän vanhoihin asuinsijoihin ja kotiseutujuhla kokoaa väen Mikkelinmäelle. Tapahtuman yhteydessä ratkotaan myös pitäjän Sahtimestaruudet. Kukkolan kyläkeinu vapautetaan lauantaina pariksi tunniksi kahleistaan. Mutta kesäkuun koleissa sateissa ei olisi saatu ketään liikkeelle. Heinäkuun lomakaudella riittää vilinää arkipäivienkin tapahtumissa. Tulipalo syttyy kun syttyy. Sydän-Hämeen Lehti olla uskottava. Suuret otsikot ovat onttoja tai loukkaavia. Levikit ovat puolittuneet. Yleisradio porskuttelee veronmaksajien budjettirahoilla. Heinäkuun helteillä kaikki eivät jaksa ammentaa seudun tapahtumatarjonnasta, vaan moni jää laiturille lepäilemään, kun lämpömittari kolmissa kymmenissä. Huippuartistit esiintyivät kauniissa kesäillassa ja leppoisassa tunnelmassa. Vielä tuoreempi esimerkki mökkiläisvoimasta on Anja Tyrväinen, joka järjesti itselleen nimikkoviikon Vuolijoelle. Juhla-aamu alkaa uimarannassa, johon kirkkoveneet lipuvat Kukkian vastarannoilta entisaikojen tapaan. Luopioisissa pelataan pihasählyä ja Kangasalan Vesaniemessä rantalentopalloa. V iime viikonloppu oli SydänHämeen kylissä tapahtumantäyteinen, mutta edellä oleva luettelo paljastaa, että edessä on kesän loppukiriviikonloppu. Kylissä juhlitaan, kisaillaan ja kokoonnutaan ennen kuin aletaan valmistautua kouluun ja kaupunkiin paluuseen. Heinäkuun tapahtumaruuhkat ja päällekkäisyydet on helppo ymmärtää tämän vuoden kokemuksien perusteella. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo - Helsinki. ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Keinun historiaan pääsee tutustumaan myös pääkirjasto Arkkiin kootussa näyttelyssä. Näyttävät harrasteajoneuvot ja vanhat bussit kokoontuvat viikonloppuna Mobiliaan. tommi.liljedahl@shl.fi Loppukiriviikonloppu U lkoministeri Erkki Tuomioja, kirjailija Hannu Mäkelä ja professori Pertti Haapala johdattavat lauantaina sata vuotta sitten Kukkialle saapuneen Eino Leinon runojen jäljille Luopioisten Mikkolan Navetalla. Nuijalla ensimmäistä kertaa järjestettävä Lottapäivä tarjoaa ensin taidetta ja asiaa, ja illan hämärryttyä elämyksiä valojen ja äänien avulla. Kyläfestareiden klassikko Augustrock soi Kuohijoella 15. 24 % tyen vastakkaiselle puolelle seinään, se on journalismia parhaimmillaan. Porin jazzin menestys ei ole kiinnostanut juuri muita kuin Helsingin Sanomia. Juna suistuu kiskoilta kenenkään siitä etukäteen ilmoittamatta. Maailmanennätys ei synny urheilutoimittajan kynästä. Se syntyy keihäänheittäjän kädestä tai korkeushyppääjän jaloista, ehkä vähän hermoistakin. Television uutiset ovat suorine lähetyksineen poikkeus. Jokaisella urheiluselostajalla on vierellään asiantuntija ja haastattelijatytöt hakevat selitystä sille, miksi pelistä pudonneen urheilijan tavoite onkin aina vasta seuraavissa kisoissa. On taloudellisesti viisasta yhdistää lehtien voimia, mutta mikään suuri maakuntalehti ei sen jälkeen vaali maakuntansa murretta. Lisäksi soitto raikuu seudun muillakin tanssilavoilla ja ravintoloissa. Rautajärven markkinat saavat erityistä mielenkiintoa, isännöihän Vuoden kylä samalla Pirkanmaan kyläpäivää. Saarikylien sunnuntainen Myllyrock oli taas monille kävijöille kesän kohokohta
19 Jäteasema - Kuhmalahti, Taidetie 6 Avoinna: la 10 . Agility: alkeis. Palvelemme ma-pe 9-17 VAPAA PÄÄSY! ? ? Jatkuvasti vaihtuva näyttely Kahvion herkut mm. lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! . Ruskaretki Nuuksion kansallispuistoon 92,83,83,103,698,28,698,55,- 20 vuotta Arjessasi. TERVETULOA KAHVILLE Pälkäneen jäteasemalle maanantaina 4.8. Keskiviikko 30.7.2014 . Ruskamatka Lappiin ja Norjaan 6.9. Sivustolta löydät Pirkanmaan alueen ammattilaiset yksityisteiden hoitoon: - kaivutöihin - murskeenajoon - lanaukseen - vesakon niittoon jne. Mukana on lisäksi tienpitoon liittyvien materiaalien sekä suunnittelu- ja hallinnointipalvelujen tarjoajia. l Löydä tiekuntasi kartalta: www.tienhoito.? 0XWNDW VXRULNVL KDQNH ZZZ PHWVDNHVNXV ¿ Minimatkoja. Tiistaisin iltakahvio klo 21 asti. . myös ke 15 . 18, la 9 . Pokrova ja Hvitträsk 23.8. kesämatkoja? Koirakurssit alkavat Luopioisissa! . Porvoo ja Loviisa 4-10.9. 12 Jäteasema - Luopioinen, Luopioistentie 495 Avoinna: la 10 . Hartolan markkinat 13-19.9. on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima urakoitsijahakemisto. 14, 1.5. Hot wings . Isonkarin majakka 19.8. klo 10 -14 Kuhmalahden jäteasemalle lauantaina 16.8. Perjantaisin motoristikahvio klo 23 asti. AVOINNA PÄIVITTÄIN KELLO 10-19 Tervetuloa! PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa: . 31.8. . Sydän-Hämeen Lehti Yksityistien osakas? Kuulutko tienhoitokuntaan? Katso ZZZ WLHQKRLWR ¿ Tienhoito.. Pizza slice . Valamo ja Lintula 27.8. Kana- ja makkarakorit. Tottelevaisuus: perushallinta- ja kisakurssit 10.8. . Ruskamatka Lappiin ja Norjaan 4.10. klo 14 -18 Luopioisten jäteasemalle lauantaina 9.8. ja jatkokurssit 8.8. Ilmoittaudu mukaan: tiedotus@kukkianhaukut.? Lisätiedot www.kukkianhaukut.?/Koulutus/ 6.8. klo 10 -14 Tuo samalla tarpeettomat romut ja roinat nurkista! t kodin vaaralliset jätteet t lajitellut hyötyjätteet t sähkölaitteet t puu- ja kaatopaikkajäte (alle 4 m3, maksullinen) Jäteasema - Pälkäne, Kankaanmaantie 16 Avoinna: ma 14 . 14 www.pirkanmaan-jatehuolto.? Luopioisten Linja Oy (03) 536 4020 Pyydä kesäesite
Virasto suljettiin asbestilöydösten vuoksi ja asiakaspalvelut siirrettiin muihin toimipisteisiin. Näytteiden perusteella aluehallintovirasto on todennut, että periaatteena hinnoittelussa ? hinnat alkavat yhdestä eurosta . Nuorukainen kiisti syytteet kotirauhan häirinnästä. Kirveen kanssa kahta henkilöä vahingoittanut Teemu Valtonen joutuu lisäksi maksamaan lähes 7500 euron korvaukset. Tapausta käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa kesäkuun lopussa. Valtosen lisäksi syytettynä oli kaksi pälkäneläisnuorta. Heille vaadittiin rangaistusta kotirauhan rikkomisesta. Valtosen pihalle ja ovelle tunkeutui syysyönä porukkaa, joka uhkaili väkivallalla, hakkasi ulko-ovea ja rikkoi omaisuutta. Puhelimitse (03) 539 9800 Kirves heilui yössä: Poistomyynnin syksyinen kahakka poiki vankeutta Teemu Valtonen sai yli kahden vuoden tuomion Pälkäne Poistomyynnin pihan syyskuinen kahakka poiki kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistuksen. Ovet avataan 6.8. Sulku koskee sosiaalipalveluita aikuissosiaalityön, lap- siperheiden sosiaalityön, toimeentulotuen ja lastenvalvojan osalta sekä teknisiä palveluita rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, kaavoituksen, paikkatietoken ja mittauksen, yhdyskuntatekniikan ja tilapalveluiden osalta.. Lisäksi mies joutuu korvaamaan Valtoselle ja hänen puolisolleen aiheutuneista kärsimyksistä 800 euroa. Käräjäoikeuden mukaan koko jupakka alkoi 17-vuotiaan pälkäneläisnuorukaisen ja Valtosen välisestä riidasta, jonka jälkeen porukka lähti Valtosen asunnolle. Lisäksi kirveen kanssa heilunut Valtonen lateli tappouhkauksia. Kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen saanut Valtonen määrättiin lisäksi maksamaan lähes 7500 euron korvaukset. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Ja asioitahan ne vain ovat. Alkuvaiheessa rakennustarkastajan kanssa käydään läpi kaavailtua rakennuksen paikkaa ja lupaehtoja, myöhemmin rakennustarkastaja käy valvomassa syntyvää jälkeä ja lopulta sitä, että asumisen edellytykset täyttyvät. . Enkä muuten juo kahvia, joten sitäkään ei tarvitse tarjota, hän hymähtää. Ainasojan mukaan ennen rakennustarkastajan tuloa on hyvä kuitenkin lukea lupapaperit läpi ja tarkistella, että kaikki lupaehdot täyttyvät. Raaka paperityökin menee, mutta ei ole varsinainen intohimo?, kuvailee pian kaksi kuukautta Pälkäneen toisena rakennustarkastajana työskennellyt Jari Ainasoja. . Oikeus piti tekoja tahallisina, sillä hengenvaarallisen aseen kanssa heiluessaan hän otti tietoisen riskin, että voisi aiheuttaa vakavia vammoja. Oikeus piti tekoja törkeänä, sillä autossa istunut tai pakoon pyrkinyt uhri ei antanut aihetta väkivallan käyttämiseen. Kaikille osapuolille on helpointa, jos asiat saadaan kuntoon kerralla. Hän myönsi olleensa paikalla, mutta väitti, ettei tehnyt mitään. Oikeus hylkäsi syytteet, koska nuorukaisen osallisuudesta ei ole varmaa näyttöä. Tuoleja ja roskiksia paiskonut joukko särki muun muassa seinän lasitiilen. Oikeus katsoi varmaksi, että asunnolla oli ainakin kolme henkilöä, joista kaksi sai syytteen. Jos jokin asia askarruttaa, voi siitä kysyä jo etukäteen katselmusaikaa sopiessa. Valtonen löi vielä kirveen teräpuolella pohkeeseen, johon tuli muutaman sentin ommeltava haava. Valtonen ei kiistänyt tekojaan, mutta vakuutti, ettei hänen tarkoituksenaan ollut aiheuttaa vammoja. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Juttu poiki vilkkaamman nettikeskustelun kuin yksikään aihe aiemmin. Syysyössä kirveen kanssa heilunut Teemu Valtonen sai tuomion kahdesta törkeästä pahoinpitelystä ja vahingonteosta. Autossa istunut pälkäneläisnuorukainen sai lasin läpi isketystä kirveestä ompelua vaatineen haavan olkavarteensa. Laitikkalan koulusta on tarjottu 204 000 euroa ja Epaalan koulusta 137 000 euroa. tilat ovat asbestin osalta puhtaat ja ne voidaan ottaa käyttöön. Tällöin asiakaspalvelu on suljettu. Pälkäneen kunnan tuore toinen rakennustarkastaja Jari Ainasoja vakuuttaa, ettei rakennus- tai käyttöönottokatselmus ole kuitenkaan ylitsepääsemätön paikka. ?Ihmisten kanssa oleminen ja keskusteleminen ovat tässä työssä parasta. Pakenevalle nuorukaiselle hänen on korvattava kivusta, särystä, kärsimyksestä, pysyvästä kosmeettisesta hai- Uusi mies: Rakennustarkastaja Jari Ainasojan työ Rakennusvalvonnasta, Pälkäne Ovella seisoo tuimannäköinen mies, joka haluaisi nähdä talon rakennuslupapaperit. 4 Keskiviikko 30.7.2014 uutiset . Varmaan puolessa katselmuksista löytyy jotain huomauttamista, mutta yleensä vastaan ei tule mitään isoa vaan esimerkiksi unohtuneita allekirjoituksia. Katselmusten lisäksi rakennustarkastajaa työllistävät työmaakokoukset, lupapäätösten valmistelut, tonttimyynteihin Koulujen irtaimisto myydään lauantaina Kunnanviraston asbestievakko päättyy Pälkäne. Pimeässä syysyössä oli kuitenkin vaikea tunnistaa teki- jöitä ja todistaa, kuka osallistui paikkojen tuhoamiseen ja kuka oli seuraamassa tapahtumia. Syyttäjä piti kotirauhan rikkomista törkeänä, koska tarkoituksena oli tehdä väkivaltaa ja vahingoittaa omaisuutta. Tähän ei kuitenkaan läheskään aina päästä. . elokuuta. Myyntitapahtuma pidetään Laitikkalan koululla kello 10? 14. Oikeus piti kuitenkin tuomittavana sitä, että mies lähti porukan kanssa Valtosen asunnolle rikkomaan paikkoja ja häiriköimään. Miehelle tuomittiin kaksi kuukautta ehdollista vankeutta. Hänet määrättiin myös maksamaan rikotusta ulko-ovesta, terassikalusteista ja ulkoseinän lasitiilestä sekä siivouksesta yhteensä 1210 euroa. Nuorukainen sai kätensä pään suojaksi ja kirveen hamarapuoli sattui siihen. Asiakaspalvelut siirretään takaisin kunnanvirastolle 4.?5.8. Laitikkalan ja Epaalan koulun irtaimistoa kaupataan Pälkäneellä myyjäisissä lauantaina 2. on ollut kunnan kassan kartuttamisen lisäksi ennen kaikkea tavaroille uuden omistajan löytäminen. Epaalan ja Laitikkalan koulurakennusten myyntiä käsitte- lee Pälkäneen kunnanhallitus muutaman viikon kuluttua. Hallitus saa hyväksyttäväkseen ostotarjouksen molemmista kouluista. Valtonen iski pitkävartisella kirveellä useita kertoja auton sivulasiin, kattoon ja oveen. Pelteihin jäi jälkiä, ja kattoon syntyi läpimenevä reikä. Oikeus piti erityisen törkeänä toista tapausta, sillä mellakointi Valtosen ovella oli jo ohi, kun hän löi toista pälkäneläisnuorukaista kaksi kertaa kirveen hamarapuolella selkään ja yritti osua myös päähän. Olen kuitenkin liikkeellä aika sovittelevalla asenteella, eli aina pyrin löytämään positiivisuutta asioihin. Kaupan on huonekalujen lisäksi opetusmateriaalia, ja Kangasala. Pimeässä syysyössä nuorukaista oli vaikea tunnistaa tekijäksi, sillä paikalla oli muutakin porukkaa, joka oli tullut seuraamaan tapahtumia. Asunnolla mellastaneet eivät halunneet tulla oikeudessa kuulluksi. Uhrit olivat hengenvaarassa Teemu Valtonen kertoi syksyisestä kahakasta SydänHämeen Lehdessä. En ole katselmuksissa mikään kauhean tiukka, mutta tiettyjä asioita ei voi sivuuttaakaan. Ei sitä kannata jännittää, aina niistä on selvitty. Kunnanvirasto kakkonen avaa ovensa ensi keskiviikosta alkaen. Valtosella, hänen vaimollaan ja kotona olleilla lapsilla oli uhkailun, tuhoamisen ja tunkeutujien lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolesta. Käräjäoikeus ei pitänyt kotirauhan rikkomista törkeänä, koska tekijät eivät olleet varustautuneet millään kättä pidemmällä asunnolle lähtiessään. Asunnolla mellastaneista tuomittiin 24-vuotias pälkäneläismies, joka myönsi osallisuutensa, mutta kiisti aiheuttaneensa vahinkoja
Aloin miettiä, ettei tässä ole mitään järkeä, Ainasoja tunnustaa. Hän haki Hämeenlinnaan rakennustarkastajaksi ja jatkoi mutkan kautta Pälkäneelle, jossa oli paikka avoinna Asko Lähdeahon eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Ainasoja asuu Valkeakoskella, mutta myöntää katselevansa tonttia Pälkäneen suunnasta. Parhaillaan omaa asuntoaan remontoiva rakennustarkastaja luultavasti päätyisi rakentamaan talon itse. . Ihmisten kanssa oleminen ja keskusteleminen ovat tässä työssä parasta. Kirja, josta näkyisivät kaikki tehdyt toimenpiteet ajankohtineen, olisi sekä ostajan että myyjän etu. . Keskiviikko 30.7.2014 . Rintamamiestalo olisi toki kohtuullisen turvallinen ostos, jos sitä ei olisi remontilla pilattu. Remonttihommilta jää kuitenkin aikaa myös muille puuhille. . Tiistaina 22. heinäkuuta poliisi pysäytti ensin Holvastintiellä hieman ennen kello yhdeksää naisen, joka puhalsi seulonta-alkometriin tuloksen ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon, joten jupakkaa puidaan vielä hovioikeudessa. shl Tommi Liljedahl 1,48 milligrammaa litrassa eli vajaa kolme promillea. Tulos ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan. Ilmanvaihdon mittaus edellytetään loppukatselmuksessa, mutta myöhempää uusintamittausta ei edellytetä. Itse mittauttaisin sen vuoden kuluttua uudestaan, minkä lisäksi olisi hyvä tarkistaa ovatko kanavat puhtaita rakentamisen jälkeen ja vaihtaa suodattimet. Maalämpö- tai ilmavesilämpöpumpulle on varmaan myös hyvä sopia jonkinlainen tarkastuskäynti myöhemmin. Ainasoja toivoo, että talojen ?huoltokirjat?, joihin asukkat voivat merkitä tekemiään huoltotoimia, niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa, tulisivat laajalti käyttöön. Molemmille puhaltajille määrättiin väliaikainen ajokielto. on jo Pälkäneellä, jossain vaiheessa kenties myös koti hyvää päivää liittyvät asiat, energia- ja korjausavustuspäätökset ynnä muut paperityöt. Lisäksi uhrin oikeudenkäyntikuluista kertyi 1330 euron lasku. Autossa istuneelle uhrille Valtosen on korvattava kivusta ja särystä 600 euroa ja auton omistajalle vahingoista saman verran. Harrastukset ovat sellaista arkista hyötyliikuntaa, kuten hiihtoa, pyöräilyä, soutelua ja kalastelua. Huoltokirja tilaukseen Usein puhutaan, miten rakentamisen laatu heikkenee vuosi vuodelta . Opiskeltuaan rakennusmestariksi 1990-luvun alussa Ainasoja paiski alan töitä niin yrittäjänä kuin palkollisenakin ja tutuiksi tuli kaikki rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavan työnjohtajan hommiin. Valkeakosken asuntomessuille Ainasoja oli mukana rakentamassa passiivienergiataloa, jonka valmistuminen venyi aivan kalkkiviivoille asti. Pari viimeistä viikkoa ennen messujen alkua kerrytti töitä lähes 200 tuntia. . aivan kuin laatu monella muullakin alalla. ensikosketus rakennushommiin tuli jo ?vaahtosammuttimen kokoisena. Ilmanvaihtoasiat ovat muodostumassa aina vain tärkeämmiksi. Raaka paperityökin menee, mutta ei ole varsinainen intohimo. Rakentamassa pienestä pitäen Ainasoja uskoo pystyvänsä olemaan avuksi neuvonta-asioissa etenkin omakotitalojen asukkaille. Nyt ei rakentaminen ole ollut kiihkeimmillään, mutta uudehkoissakin rakennuksissa näkyy se, että hankkeet on aikataulutettu ja hinnoiteltu niin tiukalle, hän arvioi. Puurakentamisen ystäväksi tunnustautuva rakennustarkastaja kaipaisikin nykyistä enemmän esimerkiksi jo rakentamisaikana tehtäviä kosteusmittauksia. . Autoa ostettaessakin ensimmäisenä kaivetaan esiin rekisteriote ja huoltokirja. Auton omistajan oikeudenkäyntikuluista kertyi 1560 euron lasku, ja lisäksi maksettavaksi tuli toista tuhatta euroa oikeudenkäynti- ja todistelukuluja. Sekä Valtonen että syyttäjä Kaksi noin 50-vuotiasta naista puhalsi yli sallitun kivunneet veren alkoholipitoisuudet Kangasalla saman illan aikana. Perimmäisen henkilöauton kuljettaja loukkasi rytäkässä niskaansa ja myös auton kyydissä ollut matkustaja satutti niskaansa ja rintaansa. Rattijuoppoja tiistai-illassa kangasala tasta ja hoidosta yhteensä lähes 2000 euroa. Vain paria tuntia myöhemmin Kaarina Maununtyttären tiellä poliisi pysäytti autoilijan, jonka puhallus tuotti tulokseksi 0,30 milligrammaa litrassa. Nuorempana pelasin jalkapalloa, eivätkä polvet ja nilkat salli kauhean hurjapäisiä akti- viteetteja. Sydän-Hämeen Lehti 5 Kuorma-auto kolhi ratsiassa pelisalmi Kangasalta kohti Sahalahtea ajanut 46-vuotias kuormaautokuski törmäsi perjantai-iltana poliisin pysäyttämän henkilöauton perään Pelisalmen sillalla. Ilman lain vaatimaa ajopiirturia liikkeellä ollut kuorma-autoilija osui puhallutettavaksi pysähtyneen kuskin autoon, joka puolestaan kolahti edellä olleeseen autoon. Syy tähän on pitkä tausta rakentamisen kanssa . Kesäaikaan katselmukset vievät työajasta Ainasojan arvion mukaan suunnilleen puolet. . Usein rakentamisbuumin aikaan, kuten 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, on tehty sutta ja sekundaa. isän rakennusliikkeessä. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Rakentamista läheltä pitkään seurannut Ainasoja ymmärtää näkemyksen. . Siitä ostaja voi katsoa, mitä on tehty ja todeta että onpa ollut tarkka kaveri. shl Jani Oksanen Sää Torstaina +20 Sahalahti +21 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +22 +22 Pälkäne Luopioinen +24 Sahalahti +24 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +24 +24 Pälkäne Luopioinen +23 Sahalahti +23 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +24 +23 Pälkäne Luopioinen +27 Sahalahti +27 Kangasala +27 +27 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh
sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Sadetus auttaa, mutta siihen ei ole kaikilla tiloilla mahdollisuutta. ProAgria Etelä-Suomen mukaan syysviljoista etenkin syysruis ja syysvehnä osoittavat valmistumisen merkkejä. lähtien. Näin pelastuslaitos ei lähetä enää suotta lisäjoukkoja paikalle ja voi ohjata jo matkaan päässeet takaisin asemille. Kesäsulkujen päättyminen voi ruuhkauttaa linjat Terveyskeskuksen kesäsulut eri terveysasemilla päättyvät elokuun alussa. Vedessä ei kauheasti aikaa katselulle ole. Jos käy ilmi, että uimari on kunnossa ja hälytys on tehty turhaan, on Kajánin mukaan syytä tarttua puhelimeen uudelleen ja ilmoittaa kaiken olevan kunnossa. Maanantaina 4. Kasvustot ovat kunnoltaan hyvin vaihtelevia johtuen syksyn kuivasta kylvöajasta. Huumekuski kärähti Kuhmalahdella Kolmekymppinen ulkopaikkakuntalaismies autoili maanantaina huumeiden vaikutuksen alaisena Kuhmalahdella. Henkilöautolla liikkeellä ollut kuski pysäytettiin puoli kahden aikaan liikennevalvonnan yhteydessä. Vuonna 2011 Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan uudelleen. Pälkäneen terveysasema on palvellut Pälkäneen ja Luopioisten asukkaita kiireellisissä asioissa ja välttämättömissä kontrolleissa. Helle verottaa viljasatoa Helle uhkaa kuivattaa laitumet ja nurmien toinen sato on jäämässä välttäväksi. Jos Matti on kadonnut, laiturilla olevia voi ihan hyvin pyytää huhuilemaan Mattia. Moni ehkä häpeilee ja ajattelee, että josko ensin vähän katselen. On kuitenkin ihan eri asia, jos vaikkapa marjastaja eksyy maastoon. Sen yhteydessä todettiin, että meluja pölyhaitat vähenisivät, jos louhintasuuntaa muutettaisiin ja raskaasti kuormatut rekat ajaisivat toista kautta. Ongelmallisen kevään jäljiltä kevätviljat jäivät monin paikoin harvoiksi. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Lapsille on hyvä teroittaa, että esimerkiksi kuurupiiloa ei vedessä kannata leikkiä. Lupa heltisi korkeimman hallintooikeuden päätöksellä vuonna 2010. Ympäristölupaa käsiteltiin kahteen kertaan hallintooikeudessa ja kertaalleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan vuonna 2008. Melu- ja pölyhaittoja pelännyt naapurusto valitti luvasta hallinto-oikeuteen. Oikeus palautti asian vuonna 2010 lautakunnalle, koska räjäytyksistä, louhinnasta ja kiven ajamisesta syntyvät melu- ja pölyhaitat oli selvitetty puutteellisesti. Jos venettä ei lähistöllä ole, apuun lähtijän olisi hyvä varautua edes jonkinlaisella kellumista avittavalla välineellä, kuten uimapatjalla. . Avun tarvitsijaa olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä lähestyä takaapäin, jottei tämä hädissään tarraa kiinni ja vie molempia pinnan alle. Yksin tilanteessa olevan kannattaa soittaa hätänumeroon ja lähteä apuun vasta sen jälkeen. Omien kykyjen riittävyys on kuitenkin syytä punnita ennen pelastusretkelle syöksymistä. Vaikka hätääntyä ei saa eikä 112-numeroa kannata näppäillä ennen kuin on saanut muodostettua kokonaiskuvan tilanteesta, jahkailemaan ei kannata jäädä. . Naapurit valittivat myös tästä päätöksestä. Hallinto-oikeus järjesti paikan päällä katselmuksen. Matkalla olleet pelastuslaitoksen yksiköt kutsuttiin kuitenkin takaisin, kun paljastui, ettei uimarilla ollutkaan hätää. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján sanoo, että helteiden myötä palomiehet ovat saaneet hälytyksiä rannoille tavallista tiheämmin . Lisäksi selvitettiin, voitaisiinko kah- Korpiniemen murskaamolle haettiin lupaa peltoaukean laitaan (merkitty pallolla karttaan). Raimo Peltolan ja Aki Sunin talot sijaitsevat aukean toisella laidalla louhoksen vastarinteessä. deksanmetrisiä meluvalleja korottaa vielä neljällä metrillä. Oikeuden mielestä tehostettukaan melunsuojaus ei riitä, vaan meluarvot ylittyvät lähimmillä taloilla. Koirat voivat saada vaarallisen annoksen sinilevää jo nuolemalla turkkiaan uinnin jälkeen. Moltsiantien varressa sijaitsevalle kotitilalleen eläkepäiviksi muuttanut Raimo Peltola tyrmistyi, kun tien toiselle puolelle alettiin suunnitella kalliomurskaamoa. Korkein hallinto-oikeus: Naapureille aiheutuisi melu- ja pölyhaittoja Korpiniemen kivilouhos ei saanut lupaa Sahalahti Korpiniemeen suunnitellun kivilouhoksen ympäristölupa kaatui melu- ja pölyhaittoihin. Korkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden tapaan, että louhoksesta aiheutuisi haittaa 350 metrin päässä sijaitseville naapureille. Louhosta suunnittelevalla MäkiFarmi Oy:lla on maaaineslain mukainen lupa kiviaineksien ottamiseen. Lopputulos on meidän kannalta onnellinen: ainakaan näillä papereilla louhokselle ei lupaa saa. Peltola muutti Moltsiantien varteen viettämään eläkepäiviään hieman ennen kuin louhosta alettiin suunnitella. Reilun 300 metrin päässä louhoksesta asustava naapuri Aki Suni puolestaan rakensi rauhallisiin maalaismaisemiin talon, ja sitten paljastui että viereen kaavailtiin räjäytys- ja louhintatyömaata. shl Tommi Liljedahl. Pelastustöihin hälytykset ovat kuitenkin johtaneet onneksi harvoin. Kajánin mukaan rannassa olisi selkeyden vuoksi hyvä sopia, missä aiotaan uida, jottei kukaan lähde seikkailemaan omin päin. 6 Keskiviikko 30.7.2014 uutiset . Valtioneuvoston asetuksen mukaan kivenlouhimojen melu ei saa ylittää 55 desibeliä päivisin kello 7?22. ?Kun otetaan huomioon, että hakemuksen mukainen sijoituspaikka sijaitsee suhteellisen lähellä asutusta eivätkä louhintasuunta tai alueen korkeuserot muodosta luontaista estettä melun leviämiselle asutuksen suuntaan ja kun liikennöinti alueelle suuntautuu asutuksen vieritse, suunniteltua sijoituspaikkaa on pidettävä toimintaan huonosti soveltuvana?, hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut päätöstä, vaan kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi louhoksen ympäristöluvan. Luvasta valitti toistakymmentä lähiseudun asukasta ja mökkiläistä sekä Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys. Reilun 300 metrin päässä suunnitellusta louhoksesta asustava Raimo Peltola on oikeuden ratkaisusta helpottunut. . Puhelimitse (03) 539 9800 Uimari ei tarvinnut pelastamista Kangasala Vesijärvellä epäilty uimarin hukkuminen laittoi palomiehet liikkeelle viime keskiviikkona iltapäivällä. elokuuta tavalliseen arkeen palataan hiljalleen suljettuina olleilla Vatialan, Ruutanan, Sahalahden, Kuhmalahden ja Luopioisten terveysasemilla. Terveyskeskuksen mukaan yli kuukauden sulku tulee luultavasti näkymään maanantaiaamun puhelujen määrässä, ja linjat saattavat olla varattuja, vaikka puhelimen ääreen asetetaankin lisämiehitystä. Takaisinsoittojärjestelmän toivotaan kuitenkin helpottavan tilannetta. Terveyskeskuksen kiireetön vastaanottotoiminta on ollut suljettuna 30.6. Ääni kantautuisi tehokkaasti, koska talot ovat louhoksen vastarinteessä. Päivystysvastaanotto, laboratorio ja röntgen ovat olleet avoinna koko kesän ajan normaalisti Kangasalan keskusterveysasemalla. Jos on enemmän väkeä ja paikalle pääsee lähtemään joku toinenkin, niin aina parempi. Useinhan niissä tilanteissa saattaa olla myös alkoholi mukana, Kaján huomauttaa. Jos huomaa jonkun tarvitsevan apua, tilanteesta on syytä ilmoittaa muille paikalla oleville. Aikuistenkaan ei tulisi porhaltaa pois paikalta mitään ilmoittamatta esimerkiksi riidan jälkeen. . Syynä olivat muun muassa pellon pintaa liettävät sateet kylvöjen jälkeen, jolloin kaikki oraat eivät päässeet pintaan saakka. Lisäksi alkukesän viileys, märkyys ja kasvitaudit rassasivat etenkin ohrakasvustoja. Kuivuus alkaa hidastaa perunan kehitystä, ja mukulakoko uhkaa jäädä pieneksi. Pieniä lapsia ja lemmikkieläimiä ei tuolloin kannata päästää rantaan. Huumetesti kertoi kannabiksen käytöstä. Hakija laati melumallin ja teki lisäselvityksiä. Verikokeisiin toimitettua kuskia epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Sinilevästä havaintoja Pirkanmaan Ely-keskuksen suorittamalla sinileväseurannalla ei havaittu sinilevää Pälkäneen ja Kangasalan virallisilla seurantapaikoilla viime viikolla. Seurantapaikkojen ulkopuolisia havaintoja pienistä sinilevämääristä on kuitenkin ilmoitettu Kangasalta Längelmäveden Heposelältä ja Vesijärveltä Huutijärven ja Havisevan uimarannoilta. Ely-keskuksen mukaan vedessä voi uida, jos siinä on vain vähän sinilevää, mutta herkkäihoisille sekin voi aiheuttaa ihon ärsytystä. Heinäkuun paahdejakso on kuivattanut kasvustoja, ja erityisesti ohrassa ja kaurassa on havaittavissa ennenaikaisen valmistumisen merkkejä. Heinäkuun sateet ovat olleet hyvin paikallisia ja kevätviljoilla satonäkymät huolestuttavat, koska nyt on jyvänkasvun parasta aikaa ja helteiden jatkuessa jyväkoko uhkaa jäädä pieneksi. Seitsemän, kahdeksan vuotta ruljanssiin meni. Veden niele- mistä ja käyttöä tiski-, pesu- ja löylyvetenä on vältettävä aina, kun vedessä on havaittu sinilevää. viime aikoina suunnilleen pari kertaa viikossa
Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN Kaivinkone- ja traktorityöt esim. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Avoinna: ark. Pienet tehoantennit . Keskiviikko 30.7.2014 . Myös viikonloppuisin Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna 0400 833822 Sydän-Hämeen Lehti verkossa! shl.fi Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja Erikoishammasteknikko RISTO RIKKONEN P. Kankaanmaantie 1 A. 8-17, p. Sydän- i . 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Uusin tekniikka . Sh eht 0400 78 68 00 shl.fi/uutiskirje n ? hti Le nL ee Myös raskas kalusto Tilaa Sydän-Hämeen Lehden uutiskirje osoitteessa Lehti Henkilö- ja pakettiautot Sydän-Hämeen Lehti myös verkossa! e en Hinauspalvelut Missä sinä, siellä Sydis! nL ee os. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! nen Ilmaielinh pu onta! neuv Rautajärven Viemäripalvelu p. 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Kirjakaupat Tampereentie 1, p. Alueen hyvä tuntemus . Kauppakirjat . (03) 377 3447 PALVELEMME: ma-pe 10-17, la 10-14 TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet www.kangasalankirjakauppa.fi Ellintie 6, Kangasala P. www.tv-hugg.com Kiinteistönvälitystä Autoilu Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Merkillisen reilu. p. (03) 379 0333 RENGASMYYNTI www.aleksinlkv.net . (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. 010-239 0880, FAX. Asiakaslähtöisesti jo 30 v. . (03) 379 2940 . Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN ALAN AMMATTILAISET Hammasteknikot Antenniasennuksia PARHAAT ANTENNIRATKAISUT . 0400-566 937 m VASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ,. Teräväpiirtotekniikat . 8-18, la 9-14, p. Puh. viemärijärjestelmät Jari Ahola 040 5013240 Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T Maanrakennus/ muut konetyöt Viemäripalvelut vasti Jousta luona. aan k k ia s a taisin Myös il ppuisin. nlo o k ii v ja P. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Hä me e . Sydän- VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU 2013 äm www.hinaus24h.fi Hä m Shl.f ? S y ehti ? dän -H Varaa oma ilmoitustilasi: ilmoitukset@shl.fi l.f ? S y d änHä Hinaus 24h Siiki & Karhu Uusimmat uutiset, paikkakunnan tapahtumat, tilausasiat ja paljon muuta viikottaisessa uutiskirjeessä. Shl.f . 0400-404 425 Kirjanpitotoimistot KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH
Muualtakin on vaaralliset aineet, särkyvät kalut ja sähkölaitteet siirrettävä pois lasten ulottuvilta. Vanhat eivät tykkää, kun ruokaa haaskataan. Mutta jo viikon kuluttua se tuntui tyhjältä ja kuolleelta. Moitteiden sijasta kiitos niille maatiloille, jotka tässä näkevät vaivaa. Juha Kuisma Kaunis maa ry., puheenjohtaja Huonotapaisia kesävieraita Kävin yhtenä hellepäivänä paikallisessa marketissa. Vaikutus on siis sama kuin keto- laitumilla. Palatessaan aamuyöstä olivat möykänneet Rajalantiellä pahennusta herättäen. Nyt oli aikaa mattopyykille. Juomia nauttivat, ainakin miehet. Totesimme, että nuorten vieraitten kanssa pärjäsi hyvin, mutta anopin ja appiukon läsnäolo oli joskus rankkaa. Kerrankin heidän piti viipyä vain pari päivää, mutta apella meni ryyppyvaihde päälle, ei voinut ajaa autoa eikä anopilla ollut korttia. Siskonpetejä laitellaan ja otetaan käyttöön isommat kattilat. Vanhustaloudessa tavarat ovat aina samoilla paikoilla, jotta ne löytää. Talonväki olisi iltaunista, mutta lomalaiset katsovat aamuyöhön filmejä tai jalkapallon MM-kisoja. Tällaisesta karjan käyttäytymisestä kertovat vanhat paikannimet kuten Karjalepo, Hepolepo ja Härkilepo. Rannoilla ja saarissa laiduntava karja siis siirtää ravinteita pois vedestä ja vähentää näin järvien rehehevöitymistä. Toista oli silloin ennen. Elo oli vilkasta, sukulaisia saattoi yllättäen pöllähtää autolastillinen nuoren perheen yksiöön. Joskus nukkui kuusi vierasta lattialla. rannat sulkeutuisivat harvojen valtalajien leimaamiksi luhtamaiksi. Rantalaidunnus on järkevää perinnebiotooppien hoitoa ja vaikuttavuudeltaan hyvinkin tehokasta biodiversiteetin ylläpitoa. Soiteltiin jälkeläisille, että kait tulette ensi viikonloppuna, vesi on vielä lämmintä. Siinä vaarin kanssa naureskeltiin, että vanhaksi on tultu, kun niin vähästä rasitutaan. ?Ai niin, ei muistettu, että neljältä oli ruoka.? Monet pikkuasiat ärsyttävät puolin ja toisin. Sinä aikana mummo vetää päivänokoset, että jaksaa iltaan saakka pelata lasten kanssa, laittaa ruokaa ja tiskata. Levon jälkeen herää virkeänä, paistaa kalapihvit, keittää huolella rapsutetut uudet perunat ja odottaa syöjiä. Toisella vävy oli tänä kesänä ollut liian kalastusintoinen. Sitten voi nousta ja tarkistaa, etteivät ovet ole auki ja sähköt päällä. Lomalaiset nukkuvat puolille päivin, paitsi lapset. Jos sää suo, ?nuoriso. Soitellaan perään. Vaan missä viipyvät. Kolmas havaittu seikka on, että laiduntaminen rikkoo rantaan muodostuvat vyöhykkeet eräänlaiseksi kasvimosaiikiksi. Kun vieraat lähtevät, kaikki on hukassa. Myös päiväjärjestys muuttuu. Ylimääräistä rahanmenoakin oli ollut kovasti. Matot saatiin puhtaiksi ja koti siistiksi. Viisi päivää meni, voimille otti, yörauha tipotiessään, anoppi jäkätti ja appi kiroili. Vaan jos vanhukset ovat muuttaneet taajamaan pienempään kämppään, niin jonkin verran elämä sekavoituu, vaikka lisäväkeä olisi vain viisi henkeä yhdellä viikolla ja nelihenkinen joukkue toisella viikolla. viettää ison osan päivästään kirkonkylän uimarannalla pulahdellen Kukkian aaltoihin. Jos itse vaihtaa makuusijaa, pitää ottaa mukaan yöpöydältä pillerit, silmätipat, voiteet ja muut henkilökohtaiset jutut. Vesirajan kohdalle muodostuu karjan polkemissa paikoissa pieniä kohoumia tai kuhmuja joihin iskeytyy omaa lajistoaan. Rantalajit siis hyötyvät laiduntamisesta. Rantalaiduntamisesta on menneinä vuosina tehty jopa ns. ilmiantoja ympäristöviranomaisille. Arvattavasti jotkut jätevesijärjestelmiin investoineet kesämökkiläiset kokevat rannalla laiduntavan karjan paskovan sitä samaa järveä, jonka suojelemiseksi he ovat uhranneet tuhansia euroja. Kysymys on hiukan sama kuin voiko järvessä uida, koska kalat pissaavat siihen koko ajan? Vastaus on jo kysymyksessä: vesiekosysteemin normaalitoimintaan kuuluu kyky käsitellä kalojen, lokkien, sorsien ja kaikkien muidenkin vesieläinten jätökset. ruokakaupassa! Toisella kaiken lisäksi shortsien vyötärö roik- kui varsin alhaalla isohkon vatsakummun alapuolella. Kun eräistä merkeistä saattoi päätellä, että kyseessä olivat ihmiset, jotka itse pitävät itseään herrasväkenä, niin on kyllä sanottava, ettei herrasmies koskaan esiinny julkisella paikalla ilman paitaa, paitsi uimarannalla. Kotipiha on tietysti eri asia ja rantasaunalla oleilu. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Jos lehmä harvinaisessa tapauksessa sattuisi jätöksensä järveen tekemään, tulee lanta tuon puhtaanapitolaitoksen hoitoon. Rantavyöhykkeillä laiduntava karja syö kasvillisuutta, siirtyy korkeammalle maastoon märehtimään johonkin mieluisaan, paarmattomaan paikkaan ja tekee jätöksensä tällaisen lepopaikan läheisyyteen. Ilman karjan tuomaa ?kilpailuhäiriötä. TVohjelmien valinnasta syntyy pientä erimielisyyttä. Koska maaltamuuttoa on tapahtunut, niin kaupunkilaisiahan nämä. Se vieras poika oli sitten sisään päästyään oksentanut eteisen matolle. Rantalaiduntaminen tekee muita tukahduttavien valtalajien joukkoon pieniä ja suuria aukkoja, joissa bioottisesti heikommat lajit pystyvät kasvamaan. myös miniät ja vävyt. Jos on tilaa sata neliötä kahdessa kerroksessa, niin ei hätää. Saalista oli pitänyt perata ja savustaa uupumukseen saakka. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lukijan kuva Mummon murinat Hellekauden hermopaineita Elämä mummoloissa vilkastuu, kun jälkipolvet ovat kesälomilla. Pahinta oli kuitenkin se, kun appi tupakoi koko ajan, siinä yksiössä. Stockmannille paidatta. Luulevatko he, ettei täällä piitata hyvistä tavoista? Kyllä piitataan, ja arvostetaan hyvää käytöstä. Skarpatkaapa vähän, arvoisat ?herrasmiehet?, toivoo Paikallinen asukas. Ilmenee, että Liekissä istuvat: pitsat on syöty, nyt nautitaan jälkiruoaksi jäätelöä. Tämä tarkoittaa monipuolisen vaihettumisalueen mittavaa lisääntymistä. ötököille sopivia suojataskuja ja vapauttaen rannan maakerroksen siemenpankkiin kertyneitä siemeniä kasvuun. Laidunnuksen vaikutusta on biodiversiteetin kannalta tutkittukin 1930-luvun vaihteessa Laatokan maatumalahdissa lähellä Sortavalaa. (Olavi Hulkkonen: Laiduntamisen vaikutuksesta kasvillisuuteen eräissä Laatokan maatuvissa lahdekkeissa, 1931) Tulokset voi kiteyttää kolmeen seikkaan. Huomasin parikin pariskuntaa, jotka luokittelin kesäpälkäneläisiksi kun en heitä tuntenut, ja muutenkin. Kummankin pariskunnan herra oli ilman paitaa . Nyt tulee muutoksia. Vanha ei osaa huoletta nukkua ennen kuin kaikki kuorsaavat. Kohta alkoi kilpalaulanta siitä, kuka oli eniten rasittunut lomalaisistaan. Yhden teini-ikäinen pojanpoika oli ollut kaverinsa kanssa kirkastusjuhlilla. Nuoret rasittuvat, jos vanhat haluavat katsella tangomarkkinoita. On lukuisa joukko järviä puhtaana pitäviä eliöitä, joiden olemassa olo perustuu tähän sisäiseen ravinnekiertoon. Ja savun seassa yksivuotias opetteli kävelemistä. Mymmeli Loppukesän merkkejä Ei haluaisi uskoa, että 15 viikon päästä jo hinkataan autojen tuulilaseja ja vedetään pipoa tosi syvälle päähän, kirjoittaa maalaismaiseman kuvannut Jarkko. Rantalaidunnus suojelee järviä Järvien rannoilla tai vedessä ruokailevat lehmät sekä lehtikuvat rantalaiduntamisesta nostattavat aika ajoin keskustelua siitä, onko tällainen laidunnus yleisen edun kannalta järkevää. Tällöin ?vesilehmien? oletetaan ulosteillaan pilaavan vesiä. Eli asia on juuri päinvastoin kuin nettikeskustelussa oletetaan. Erikoisen suotuisana sivuvaikutuksena tällaisilla perinnebiotoopeilla pidetään sitä. että eläinten sorkat rikkovat järven pohjaa ja rantamaata luoden ns. Ne, jotka istuskelevat ravintoloitten ja baarien terasseilla ilman paitaa, ovat moukkia, olkoon millainen helle tahansa. Mutta takaisin näihin luultavasti kaupunkilaisiin kesävieraisiin. Meitä oli pesualtailla muutama puhelias täti. 8 Keskiviikko 30.7.2014 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Miksi he tulevat Pälkäneelle markettiin ilman paitaa, kun eivät kuitenkaan mene esim. Sydän-Hämeen Lehti vieraat lähtivät, ennallistettiin sisustus ja nukuttiin pois väsymys. Kolmas täti haukkui miniäänsä, joka ei kertaakaan viitsinyt tiskata, itseään voiteli ja makaili auringossa. Jos eivät ole vielä vaurastuneet kesämökin omistajiksi, niin majoittuvat kotiimme, lapset ja lastenlapset . Vessavuorojen suhteen kehkeytyy joskus tiukkoja tilanteita. Sitten lomat loppuivat,
Koulutus on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille. Kaikki ei aivan ole mennyt putkeen (letkuun), vaan kehitettävääkin jäi. Aikaisempaa työkokemusta ei vaadita. Hakuaika päättyy 16.8. METSÄMESTARI Erikoisammattitutkinto Eroon rehevöitymisestä Laitikkalan Kissalammin rannalta kantautunut koneen ääni leikkasi lammin rannoille kasvanutta järviruokoa ja osmankäämiä lauantaina 26. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Iiris Paukkunen kuvasi Niehkun Jouttenselän rannalla. tämään palohaalarit lopullisesti naulaan. Virkamiesten ja poliittisten päättäjien on syytä katsoa peiliin kun Luopioisten kokoisen taajaman VPK joutui lopettamaan . eli asian eteen tarttis terä jotain! Pieni pala historiaa. Matin lapsuudessa ja nuoruudessa karja laidunsi rannoilla kasvillisuutta syöden. palk. Ohessa tietoa lähiseudulla silloin toimineista vapaapalokunnista (pa- PERÄKONTTI KIRPPIS Ellintie 2 040 126 1684 Oy Sammuttaa, pelastaa, opastaa, kouluttaa, neuvoo, palvelee.. Tämänkin lehden levikkialueella ovat monet vapaapalokunnat viettäneet perinteisin tavoin kesäjuhliaan muuttuvan maailman mukaan. Virve toiminee jo, mutta on perin outoa, että moni pieni palokunta joutui pis- Outolintu Kangasalan keskustassa kesällä ma-to 10-18, la-su 10-16 Sunnuntaisin myös Maisterinkatu 14, Riihimäki lokunta, perustamisvuosi ja jäsenmäärä): Palokunta per. jäs. Kangasala kk. 1880 50 Puudikkala, Karviala 1906 60 Kouvola, Kajantila, Miemola 1882 50 Pälkäne, Onkkaala 1883 60 Kuhmalahti, Iso-Pemio 1889 7 Sahalahdesta ei tietoa vaikka palokunnan tiedetään toimineen jo 1800-luvulla. Vuonna 1938 ilmestyneessä kirjassa on mukana jo muitakin alueen palokuntia valokuvin, muun muassa Pälkäneen Mälkiälän VPK (perustettu 1912) ja Hauhon Kaukkalan VPK (perustettu 1907, jäseniä 36). Lähdeaineistoina palokuntien historiikit, Vapaaehtoinen palokuntaliike kansakuntaa rakentamassa, Suomen Vapaaehtoinen Palokuntaliike 100-vuotias 1838?1938 osa II Hyvää kesän jatkoa, Talolla tavataan! Matti Laatikainen Aikuiskoulutus Evolla METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto 120 ov Opinnoissa keskitytään metsänhoito- ja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. Matti, samoin kuin allekirjoittanut uskomme sinilevätilanteen olevan hallinnassa, vedestä poistui suuri määrä siihen vuosittain maatuvaa kasviainesta. Anneli Kivelä Metsämestari työskentelee erikoisosaamista vaativissa kohteissa, kuten taajama-alueilla, puistometsissä ja myrskytuhometsissä. katja.lind@napraka.fi VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Valinnaisia aineita ovat mm. puun jatkojalostus, metsätraktoreiden käyttö, metsänhoito ja luonnonhoidon työt. Lähijaksojen aikana Evolla majoittuminen ja ruokailu maksuttomia. 03-6336 575 KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. 4,92 % (sis. semminkin, kun väkiluku kesäaikana kasvaa huomattavasti! Entäpä ne muut pienet kylät, joissa ei ole kouluja eikä kauppaa? Palokuntien vuosien talkootyöllä hankkimat ja rakentamat talot mätänevät ja kalustot ruostuvat, jollei ole jo myyty pois. Kyllä näille ?tokalähdön. toimijoillekin olisi käyttöä monissa tehtävissä, kun toimeen tartutaan . Keskiviikko 30.7.2014 . heinäkuuta. Koneyrittäjä oli ajanut kuljetuskalustonsa Antti Heikkilän saunarantaan ja laskeutunut siitä veden pinnalla kulkevalla niittokoneellaan lammille. Vuosien saatossa liekki sitten hieman hiipuen lepattaa sammuen ?hapen. Hakuaika 1.8.?12.9. Hakuohjeetja -lomakkeet: www.hami.fi Sydän-Hämeen Lehti myös verkossa! shl.fi. puutteeseen. Monille tämä marssi on jäävä viimeiseksi tarkoituksella tai tietämättään, mutta silti meidän pokien (tyttöjen) marssi jatkuu edelleen! Aluepelastuslaitos on viimeisin versio pelastustoimen organisoimiseksi valtakunnan tasolla. 0400 635263 . Marssirivin edessä soittolunta tahdittaa lippujen jäljessä kulkevia palokuntalaisia; miehiä, naisia, poikia, tyttöjä, nuoria ja jo ikääntyneitäkin nostalgisenkin kaluston kera kohti juhlapaikkaa. Mistä ne nuoret ovat saaneet sen kipinän tälle harrastukselleen, joka myöhemmin on leimahtanut aatteen paloksi. Vuonna 1908 on tilastoitu edellisenä vuonna (1907) toiminnassa olevat rekisteröidyt WPK:t ilmeisesti ensimmäistä kertaa koko Suomea kattavana lääneittäin kaupungit ja maalaiskunnat eriteltyinä. Sydän-Hämeen Lehti 9 Lukijan kuva Valviran rekisteröimä naprapaatti (amk) KATJA LIND Niehku kesäyössä Kaularangan tai niskan Olkapäiden alueen Ylä- tai alaraajoen Rintarangan tai lapojen alueen Alaselän tai lannerangan ongelmat Torikatu 1 (Kangasalan lääkintävoimistelu) Kangasala www.napraka.fi Ajanvaraus p. Koneen toisessa päässä perinteinen heinän niittoterä katkoi järvikasveja. Pinnalla kelluvan kasvijätteen koneen toisessa päässä olevaan seulamaiseen kauhaan koneurakoitsija keräsi ja kippasi kuorman maalle maatumaan. Matti Sarjanen, yli 70 vuotta Kissalammin maisemia katselleena totesi niiton jäljen tuovan mieleen ennen rehevöitymistä olleet rannat
Työt seuraavat helposti myös mökille, mutta Kairavuo ei siitä stressaannu. Hän on käynyt läpi kovan mankelin työskennellessään muun muassa mainostoimissa art directorina seitsemän vuoden ajan. Nyt hän määrää itse työnsä tahdin. Sanastosta nimittäin haetaan kirjainten määrän ja alkukirjaimen avulla ristikon puuttuvaa palasta. Kaikki tietävät ristikoiden sisältävän toisinaan omituisia, jopa harvinaisia sanoja. Kairavuo kertoo törmänneensä esimerkiksi sanaan "umjakki", eikä hänellä ole hajuakaan sen merkityksestä. Kairavuo sanoo sanavarastonsa lisääntyneen roimasti aloitettuaan ristikoiden laatimisen, mutta kaikkea ei hänkään vielä tiedä. Laipan Metsäpäivässä Rajalan metsäkämpällä tehtiin kunniaa suomenhevosille ja niiden ajomiehille, jotka ennen koneiden aikakautta kiskoivat metsistä uskomattomia puumääriä teollisuuden ja kotitalouksien tarpeisiin. Rajalan kämppä liittyy kiinteästi hevoskauden historiaan Laipanmaassa, sillä kämpällä kortteerasivat sadat hevosmiehet hevosineen sen valmistumisvuodesta 1946 aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Tuulahduksen menneistä ajoista voi vieläkin aistia kämpän kupeella seisovassa hevostallissa, jossa hevosten jyrsimät pilttuiden reunalaudat ja tuhansien kavioiden kuluttamat pyöreät lattiahirret ovat yhä entisillä sijoillaan. Väsymättömät Laippaaktiivit kämppäisäntä Risto Keskisen, kämppäemäntä Anja Halosen sekä metsänhoitajien Timo Kivimaan ja Markku Rauhalahden johdolla olivat koostaneet mielenkiintoisen teemapäivän, jota hellittiin vielä aurinkoisella, jopa kuumalla, kesäsäällä. Kauramoottoreista dieseleihin Timo Kivimaa johdatteli kuulijoita menneiden aikojen metsätalouteen. Ensimmäiset suuremmat metsäajot - tai metsävedot, kuten siihen aikaan sanottiin . Kymmenen kuukautta sitten Juha Kairavuo muutti Kangasalle. Kairavuon yritys ei syntynyt heti nykyiseen muotoonsa, vaan toimi enemmänkin mainos- ja kuvatoimistona. ? Perustin Aikakuvan vuonna 2002 digikuvien myyntiin. Digikameroiden yleistyttyä kuville ei ollut enää kysyntää, ja firma jäi odottamaan pöytälaatikkoon, kertoo Kairavuo. Nykyisin Kairavuo valmistaa Aikakuvassa uutta Sanaristi-lehteään, jota myydään R-kioskeissa ja lehtipisteissä. Vuodessa lehtiä julkaistaan kahdeksan. Sydän-Hämeen Lehti tekijät Kämpällä mui Metsätyöt: Hevonen kulki heinällä ja kauralla - ajomies ruisleivällä ja läskillä Laippa Juha Kairavuo tekee tavallisesti töitään joko parvekkeella tai Kaukajärven rannalla. Sanojen parissa: Juha Kairavuo laatii työkseen ristikoita. Lehti sisältää eri vaikeustasoisia tehtäviä. ? Ristikoiden tekijät ovat useimmiten vanhempia ihmisiä, kun taas nuoria ristikot eivät kiinnosta. Pöllit juonnettiin talvella reittivesistöjen varsille, josta ne kesällä uitettiin paperitehtaille ja sahoille. Laipanmaan puut vietiin talviteitä pitkin pääosin Pälkäneen Sappeeseen Pälkäneveden rantaan ja Kuhmalahdelle joko Puntarintai Tervaniemenlahdelle. Talvitiet sijoitettiin notkelmiin, ettei hevosten tarvinnut kiskoa rekeä korkeiden mäkien yli. Päivisin Kairavuo työskentelee pihojen kunnostustöitä tekevässä yrityksessä, mutta sivutyönään hän tekee ristikoita yrityksessään Aikakuvassa. Kairavuo on alunperin kotoisin Uudestakaupungista, mutta on tamperelaistunut hyvin asuessaan Tampereella 23 vuotta. Monimutkaiset arvuuttelut syntyvät kuitenkin yksinkertaisista aineksista. Kynä, pyyhekumi ja ruutupaperi Kangasala Juha Kairavuon työvälineet ovat yksinkertaiset: ruutupaperilehtiö, kynä ja pyyhekumi. Töitään hän voi tehdä lähestulkoon missä vain, mutta useimmiten paikaksi valikoituu kotiparveke tai Kaukajärven ranta. Ristikoiden pitäisi siirtyä nettiin, mobiiliin tai jotenkin sähköisiksi, jotta nuorten huomio saataisiin. Ristikoissani käytän harvoin uudis- tai trendisanoja niiden kohderyhmän vuoksi, Kairavuo kertoo. Yleensä lehtien tilatessa ristikoita esitetään toive siitä, että ristikot olisivat kaikkien osattavissa. Lehti sisältää ristin mallisia sana-arvoituksia, sekä niiden lisäksi niistä Kairavuon itse kehittämää vaikeutettua versiota, jossa yksi sanaristin neliöistä onkin musta. tehtiin Kuhmalahdella 1880-luvulla. Koska teitä ei ollut, kuljetettiin puuta hevosilla pitkiäkin matkoja vielä silloinkin, kun auto oli jo keksitty. Mitä vaikeampia vihjeitä antaa, sitä enemmän joutuu aivojaan jumppaamaan. 10 Keskiviikko 30.7.2014 . Tiet pyrittiin lumettamaan ja tarvittaessa jäädyttämään mahdollisimman hyvin hevosia ja kuormia kantaviksi. Hevosten määrä oli suurimmillaan 1940-luvun loppupuolella, jolloin suomenhevosia oli yli 400 000. Sotien jälkeen perustettiin paljon pientiloja, joilla käytännössä oli kaikilla hevonen. Sanaston käyttäminen helpottaa hurjasti laatijan ajatustyötä, mutta tuntuu ratkojan käyttämänä jopa huijaukselta. Kun samanaikaisesti teollisuuden puunkäyttö kasvoi, oli hevosia metsäajoissakin ennätysmäärä. Noihin aikoihin laipassakin höyrysi kymmeniä hevosia ajomiehineen joka talvi. Lähellä asuvat kävivät töissä kotoa käsin, mutta kauempaa tulleet pitivät kortteeria Rajalan kämpällä tai jossain SHL Senni Luttinen Sanaristin oikeat vastaukset löytyvät sivulta 31. Metsäpäivän pelimannit Eetu Järvinen ja Olavi Blåstedt.. Kairavuon mukaan vaikeus ei tule pelkästään sanoista, vaan taso määritellään myös vihjeiden avulla. Myös sanojen pituus vaikeuttaa tasoa. Kaikkien ristikoiden ratkojien tärkeä apuväline eli ristikkosanasto on myös laatijalla itsellään käytössä
Siitä seurasi lannehalvaus, joka saattoi olla eläimelle kohtalokas. Ajoin jonain talvena puuta Hirvijärveltä Vasakorvelle. Mäet olivat niin jyrkkiä, että pe- Pekka Patokallion maalaus Ajomies ja hevonen on kunnianosoitus Laipan hevosmiehille ja heidän ajokeilleen. Kerran sattui, että pirtua nauttinut ajomies ajoi kylän läpi mekkalaa pitäen. Keskiviikko 30.7.2014 . Ei tässä ole tarkoituskaan päästä kuin osuuskaupalle asti, kuului vastaus. Hevosten sairauksista yleisimpiä oli kaasuähky, joka kerrytti ilmaa ruuansulatuskanavaan. Mallina on salmentakalainen pienviljelijä Eino Aho, joka toimi puunajurina Laipassa toistakymmentä vuotta. Kyläläiset paheksuivat juopunutta ääneen moittien, että ei tuollaisella menolla taivaaseen pääse. . Ravi- ja ratsuhevosten tarve on sittemmin saanut määrät nousemaan lähes kaksinkertaisiksi, mutta suomenhevosia niistä on alle kolmannes. Joku onkin sanonut, että suomenhevosta pitää suojella vähintään yhtä tarkasti kuin liito-oravaa. Piti saada prutajamaan Eläkkeellä oleva eläinlääkäri Urho Riihikoski, joka teki elämäntyötään paljolti työhevosten parissa, kertoili värikkäästi, miten eläimet reagoivat erilaisiin hajuihin. Kun joskus jouduttiin joku hevonen teurastamaan tallin lähellä, haistoivat lajitoverit kuoleman ja korskuivat hätääntyneinä pilttuissaan. Hevoset eivät tykänneet myöskään viinan hajusta. Joskus eläimen lääkintään tarkoitettu pirtuannos saattoi Veikko Hakala jos kuka tietää hevosista kaiken tarvittavan. Vettä munille! Silloin vieressä istunut tönäisi isäntää, joka havahtui huomaamaan missä oli, nousi seisomaan ja korjasi lausuntoaan: . Se oli kovaa leikkiä niin hevosille kuin ajomiehillekin, kun ei ollut edes kunnon talvivaatteita siihen aikaan, Aarni Lainiala muisteli työn raskautta. Haltialla syntynyt Pekka Vuorinen on ollut hevosmies pienestä pitäen. Se ohitti matkalla huonompia hevosia umpihankea pitkin ajaen. Vuosikymmenten takaiset työmaat ovat säilyneet tuoreina muistissa. . Oli siinä mistä valkata. Joistakin hevosista ja ajureista tuli jopa legendaarisia parivaljakoita. . Parhaimmillaan meillä oli kymmenenkin hevosta yhtä aikaa. Piti myöskin tuntea, mitä hevonen jaksaa. Keksittiin sitten isän kanssa laittaa reen perään jarruköysi, josta isä pidätteli vauhtia. Vehkajärveläisen Antero Toivosen isä harjoitti hevoskauppaa ja poika kuljetti hevosia ostajille. . Hän esitelmöi suomenhevosen ominaisuuksista ja metsäajossa tarvittavista varusteista. Kun lääkäri sai vetojuhdan peräpään kunnolla ?prutajamaan?, saattoivat potilas ja ajomies huokaista helpotuksesta. Jos hevosta ruokittiin huilipäivinä yhtä vankasti kuin työssä, kertyi sen elimistöön yliannos maitohappoa. Illalla viimeiseksi ja aamulla ensi töikseen kävi hevosmies huolehtimassa ajokistaan. Pitkien hevoskuljetusten aika oli nopeasti ohi. Varhaiset Massikat ja Zetorit eivät metsässä pärjänneet, joten hevosilla ajettiin edelleen puuta teiden varsille. Ei tarttekkaan! Kovat miehet ja hevoset Kämpälle oli saapunut myös muutama mies, jotka ovat aikoinaan ajaneet Laipasta puuta hevospelillä. Tätä aiemmin laukkuryssille kuulunutta virkaa hoiti yleensä joku asiaan vihkiytynyt isäntä. Kuuluisa hevostensalvaja, kurulainen Ylä-Poikeluksen isäntä oli joskus nukahtanut kirkonpenkkiin ja nähnyt unta, jossa hän oli salvamassa hevosia. Toimenpiteen tietyssä vaiheessa hän huusi suureen ääneen: . Kun hevosta piti hyvin ja antoi välillä makupaloja, niin se suorastaan kehräsi. Jarmo Salonen. Herätä piti jo ennen aamuviittä, selvitti Aarni Lainiala ajurien arkea. . Konekanta kehittyi kuitenkin nopeasti ja hevoset katosivat lopullisesti metsistä 1970-luvulle tultaessa. Hevosten määrä laski alimmillaan 40 000 yksilöön, alle kymmenesosaan huippuvuosien määrästä. Silloin oli jo traktoreitakin ajossa, mutta Elkelä sanoi, etteivät hänelle tahtoneet traktorimiehetkään pärjätä, Toivonen kertoili. Hevonen oli omistajalleen paras kaveri ja leivän tae, joten siitä pidettiin hyvää huolta. . Sydän-Hämeen Lehti 11 isteltiin karvaisten metsäkoneiden aikaa lähiseudun taloissa. 1950-luvulle tultaessa maatiloille alkoi ilmestyä traktoreita kiihtyvään tahtiin. Hevosten määrä laski, vaikka metsätöissä niille olisi vielä ollut käyttöä. Niinpä Laippaankin tehtiin ensimmäinen kuormaautolla ajettava talvitie 1948 ja varsinainen kesälläkin liikennöitävä metsäautotie 1955. Parikin kuukautta ajettiin yhteen menoon kahta reissua päivässä rantaan. Mannekiinina Teija Keskisen ori Rikastus. kaatua hevosmiehen kurkusta alas. Pinotavaraa ajettiin, lunta oli paksulti ja ajotiet olemattomia. Myös kaviokuume, kavion läpi pistäneet puutikut ja erilaiset jalkavaivat olivat vaativissa olosuhteissa hevosten riesana. Orihevosten salvaminen oli entisaikaan kylillä suuri show, jonka aikana osa heikkoluonteisimmista katsojista saattoi pyörtyillä. Jo neljävuotiaana hän oli valjastamassa hevosta viedäkseen sillä heinäkuormaa naapuriin, mutta äiti esti aikeet vielä siinä vaiheessa. . Elkelä -nimisellä miehellä oli harvinaisen kova harmaa hevonen. Teoksen paljastivat Risto Keskinen (vasemmalla) ja Markku Rauhalahti. lotti, kun hevonen oikein putosi mäkeä alas tullessa
Lapset tutkivat innolla perunannostokonetta ja väänsivät antaumuksella vanhojen traktoreiden ratteja. Seudun tiloilla ja lähiruuan tuottajilla on lomasesongin aikaan kädet niin täynnä töitä, että vain harvat olivat innostuneet mukaan Pernavesta- reille. 12 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . Juhlakalua, Pälkäneen perunaa ei saanut lainkaan mukaan. Sitä ei päässyt syntymään, kun paikalla pistäytyneet kävijät palasivat vilvoittavien vesien äärelle. Perunapitäjä Pälkäneen lähihistoriasta ammentavassa tapahtumassa keskityttiin perunan lisäksi muihinkin lähi- tuotteisiin. Myös koulun puurakennuksiin levittäytyneissä kädentaitajien näyttelyissä sai hikoilla. Pikkuväelle riitti monenlaista katsottavaa ja koettavaa. Päivän ohjelmassa oli huomioitu erityisen hyvin nuoret kävijät. Esille oli koottu tietoa perunasta, lajikkeista, historiasta ja viljelystä. Myös vestariohjelman lomassa jaettiin perunatietoutta vaivihkaa ja puolivakavissaan. Eri lajikkeita liikkui markkinaväen parissa hiostavissa perunasäkkiasuissaan, ja lisäksi esiteltiin niiden ominaisuuksia. Tärkkihametanssia. Pernavestarissa oli runsaasti ohjelmaa pikkuväelle. Pälkäneläiset Pinja ja Sara peuhasivat yhdessä porilaisen Mijan kanssa pahnoissa. Mukula (Pyry Vaismaa) haastatteli sukulaisiaan, muun muassa Timo. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Paahteiset PERNAVESTARIT Pälkäne Pälkäneen kesä jäi vaille vetonauloja, kun sekä Kostiatapahtumaa että Oksalan perinnepäivää vietettiin viime kesänä viimeistä kertaa. Kostian vanhan ajan markkinat saivat kuitenkin jatkoa, kun tapahtuma päivitettiin Paula Härkösen ja Helena Tiililän johdolla täksi vuodeksi. Pälkäne-viikon päätteeksi ensimmäistä kertaa järjestetyt Pernavestarit kärsivät turhan hyvästä kelistä. Lauantain armoton auringonpaahde nosti lämpötilan varjossa kolmeenkymmeneen ja Kostian koulun asvaltoidulla pihalla vähintään viiteenkymmeneen. Niin- pä väki ei jaksanut kovin kauaa kierrellä kojujen ja ohjelmanumeroiden äärellä. Tapahtuman henkeen olisi kuulunut markkinavilinä. Perunaherkkuja oli loihdittu kokkimaajoukkuetta valmentaneen Juha Niemiön, lähiruokaguru Heikki Ahopellon ja lähiruokatuottaja Heikki Penttilän johdolla. Kostian koulun näyttelyssä kerrottiin perunapitäjä Pälkäneestä, joka aikanaan tunnettiin Tampereen torilla, kauppahallissa ja kivijalkamyymälöissä. Sitä kuitenkin tarjoiltiin monessa muodossa: muun muassa soppana, lettuna ja rieskana
Palkitut äidin perunaleivokset kävivät kaupaksi kahviossa. Niemistä. Kuuma peruna -keskustelupaikalla hiillostettavaksi asettuivat kunnanvaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet Jarkko Pihkala, Maisa Vehkalahti ja Tero Ahlqvist sekä kunnanjohtajaa tuuraava Janita Koivisto. Loppukesän suuri päätös on uuden kunnanjohtajan valinta. Aiheesta tentattiin enemmän Taikuri Esko Tuovinen hämmästytti lapsia tempuillaan. valinnan tekeviä luottamushenkilöitä kuin kisassa mukana olevaa Koivistoa. Maisa Vehkalahden mielestä kunnantalolle tarvitaan muutosta ja nuorta voimaa. Leikkaa levystä haluamasi kokoisia leivoksia. Katri Viitanen sanoi maalanneensa 40 vuotta posliinia ja 20 vuotta kangasta. Perunaherkkuja oli tarjolla monessa muodossa. Lisää munat yksitellen vatkaten. 4. Koristele mantelirouheella, Voit myös jättää kuorrutuksen pois ja siivilöidä leivosten pinnalle tomusokeria. 10. Levitä seos jäähtyneen levyn pinnalle. Hän piti Koivistoa turvallisena vaihtoehtona. . Keskiviikko 30.7.2014 . Suomen kokkimaajoukkueen valmentajana toiminut Juha Niemiö tarjoili perunasosesoppaa. Maisa Vehkalahti, Janita Koivisto ja Marketta Vaismaa kohtasivat Kuuma peruna -pisteessä. Päättäjät pääsivät vähällä Perunaleivoskilpailun voitti Ritva Inkilä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan, sekoita vain sen verran, että aineet tasoittuvat. 6. Lisäksi keskusteltiin senioritalosta, joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Sydän-Hämeen Lehti 13 Äidin perunaleivokset Perunaleivokset perunaleivonnaiskilpailun voittaja Ritva Inkilän mukaan: 300 g keitettyjä perunoita 200 g margariinia tai voita 1½ dl sokeria 2 munaa 1 dl siirappia 3½ dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 2 tl kardemummaa ¼ tl suolaa Pinnalle kuorrutus tai tomusokeria: 50 g voita tai margariinia 4 dl tomusokeria 2 rkl maitoa Koristeeksi: mantelirouhetta. 1. Kuori keitetyt, kylmät perunat ja raasta ne hienolla terällä. 2. Edessä on asioita, joissa tar- vitaan enemmän yhteiskuntatieteilijää kuin hallinto-osaamista, Vehkalahti puolusti Koivistoa. Päättäjille kerrottiin terveisiä ja kyseltiin käytännön asioista; katuvaloista ja kylän siisteydestä. Jarkko Pihkala sai selvittää, miksi kunta tekee kuntaliitosselvitystä Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa. Pihkala korosti, ettei selvitys ole kunnan keksintö, vaan lakisääteinen tehtävä. Paista leivonnainen 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 20?25 minuuttia. 8. Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri vaahdoksi. 3. Hän ei vierasta pohjoista kumppania, sillä Kuhmoinen on vanha pirkanmaalaispitäjä. Päättäjien puheille poiken- neet vestarivieraat toivoivat Pälkäneelle matalan kynnyksen paikkaa, jossa saataisiin esille esimerkiksi paikallista harrastajataidetta. Maisa Vehkalahti pääsi puhumaan sote-alueista, joihin oli paneutunut etukäteen. Parhaillaan selvitetään hankkeen rahoitusta. Kuuma peruna -keskustelupisteeseen ei lomien vuoksi saatu kaikkien puolueiden edustajia. shl tommi liljedahl Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Tero Ahlqvist kiirehti Luopioisten torilta Pernavestareille tentattavaksi.. Sekoita sulatettuun rasvaan tomusokeri siivilöiden ja lisää maito. 9. Levitä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan n. Hän on oman kunnan kasvatti. Lisää joukkoon perunaraaste ja siirappi. 5. 20 x 30 cm 7
Minulla on jalassa paksut housut ja turvasaappaat. Sitä juontaja ei paljastanut, vaikka moni sitä tiedusteli. Laulun ja tanssin säestämänä Unikeko saateltiin laiturille. Vielä tanssin pyörähdyk- set laiturilla; molskis ja sitten pinnalle. Vaatteetkaan eivät oikein suojaa niiden piikeiltä, jos sattuu astumaan pesään. Tärkeintä kuumissa oloissa on säännöllinen juominen. Raivaussahan kanssa hommat eivät oikein edisty, jos repulla pitää juosta vähän väliä juomassa. Siurola onkin ottanut käyttöön kokeneempien metsureiden keksinnön: juomapullo kiinnitetään selkään, ja siitä imetään letkulla suolavettä viiden, kymmenen minuutin välein. . 14 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . Juhlanaikoinaan lanseerasi nyt jo edesmennyt Lea Tervaniemi. Aluksi oli vuorossa juhlakalun odottaminen. Raivaussahan tankki kestää puolisentoista tuntia. Noustuaan laiturille Unikeko kumarsi yleisölle, mutta vieläkään ei saatu selvää kuka hän oli, ei edes sitä oliko hän mies vaiko nainen. Ainoa mahdollisuus on pyrkiä kierrättämään jättipuhaltimella mahdollisimman paljon ilmaa ja viilentää sisään tulevaa ilmaa, sahalahtelainen Jarmo Toukola sanoo. Ilman viilentäminen onnistuu vettä sadettamalla . Jos en ole missään asutuksen lähellä hommissa, niin pyrin aloittamaan hommat tällaisella helteellä aamuneljältä, viimeistään kuudelta. Isojen kasvattamoiden viilentämiseen ei ole koneellista jäähdytyskeinoa. Jo vähää ennen kello yhdeksää sillalle alkoi kerääntyä juhlayleisöä, olihan kyseessä 30. Pahimpia ovat maa-ampiaiset. Vakimetsurit pyrkivät pitämään lomansa kuumimpaan aikaan. Ei metsähommiin oikein voi shortseissa ja t-paidassa lähteä. Ipsa Syrjänen-Pöhö oli tämänkertainen juhlien pääorganisaattori. Kylän hämmit saattelevat laulaen ja tanssien Unikekoa, mutta vielä ei tiedetty kuka hän on. Kuuman päivän aikana tulee juotua viisi, kuusi litraa, raivaussahan kanssa hikoileva Lauri Siurola kertoo. . Unikekojärjestön valmennuksella ja isoilla määrärahoilla. Kuka unikeko oikein on? Unikeko sai suuret suosionosoitukset. Samassa ajassa tyhjenee myös juomapullo. Tänä vuonna sitä vietettiin lauantaina heinäkuun 26. Arvuuteltiin kuka mahtaa olla Unikeko tänä vuonna. Esimerkiksi broilertiloilla ilmanvaihtokoneita pyöritetään täydellä teholla, jotta ilma saataisiin kiertämään. . Mutta minulla ei ole oikein vara lomailla, joten en anna helteen haitata. Sekä helteessä että paukkupakkasessa pärjääminen on pukeutumis-, varautumis- ja asennekysymys. . Lähemmän tarkastelun perusteella ja pienen epäröinnin jälkeen todettiin, että Laineen Kekuhan se siinä on. Silloin metsästä pääsee pois ennen kuuminta iltapäivää, kangasalalainen Lauri Siurola sanoo. Metsätalousinsinööriksi Evolla opiskeleva mies on kolmatta kesää harjoittelussa Metsänhoitoyhdistys Roineella. Harjoittelussa tulevat tutuksi myös käytännön raivaus- ja moottorisahatyöt. . unikeon juhla Kuohijoella. Myöskään paarmoja ei ole tänä kesänä kovin paljon. Ja hyvinhän kaikki pelasi. Jos tila olisi rannassa, niin kannattaisi sadettaa koko tontti. Eteläisessä Euroopassa kuumuuteen on totuttu. Silloin päivä saadaan pulkkaan ennen kuumimpia hetkiä. Muun muassa monet metsäkoneet aloittavat työnsä aamuneljältä. Vaatteetkaan eivät sitä paljastaneet. Kunnes sitten hämmit antoivat leveiden hameidensa suojassa Unikeon riisuutua märistä vaatteistaan ja pukeutua varsinaiseen juhlapukuun. Silloin se paljastui. jos ilman kosteus ei ole mahdoton. . päivänä. Siellä siesta katkaisee työpäivän kuumimpaan aikaan. Myös suomalaisilla työmailla osataan sopeutua tukahduttaviin oloihin: työt aloitetaan heti aamuneljältä, kun aurinko nousee. Kuskit pärjäisivät paahteelta suojaavan varjon alla ilmastoidussa hytissään myös päivän paahteessa, mutta koneet eivät kuumuudessa kestä. Suomessa valmistetut ja tänne tuotavat laitteet on tehty kestämään kylmiä oloja. Toisessa ääripäässä ne eivät ole vahvimmillaan, vaan kuumuudessa hydrauliikka alkaa keittää ja kone piiputtaa. Monilla työpaikoilla on nykyisin jäähdytys. Jännitys vain tiivistyi, kun alkoi kuulua paloauton ääntä. Paloauto Paavohan se siellä soitteli, tuttua pipaa-piipaa- piipaa. Ja paita pitää olla pitkähihainen, ettei raavi käsivarsia verille. Pitkät vaatteet suojaavat paitsi risuilta, myös hyönteisiltä. . Pian Paavo ajoikin sillalle, mutta kaikkien pettymykseksi sen mukana ei ollutkaan Unikekoa. Hetken kuluttua Unikeko saapui. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kuumuus: Työntekijät sopeutuvat paremmin kuin koneet Helle aikaistaa päivää Päivästä toiseen kolmissakymmenissä huitelevat hellelukemat eivät ole Suomen suvessa tavanomaisia. Kosteus sitoo lämpöä, ja alue jäähtyy, Toukola sanoo. Kanalassa ilmanvaihdon tärkeyttä lisää se, että kanat eivät hikoile, vaan ne viilentävät itseään hengittämällä kosteutta ulos. Keijo Laine paljastui unikekoksi. Unikeko kastettiin kuohijoki Unikeon päivästä on Kuohijoella muodostunut perinteinen kulttuuripäivä. Hyttysiä oli juhannuksen tienoilla älyttömästi, mutta nyt ne ovat vähentyneet. Keijo kertoi, että hän on harjoitellut 10 vuotta tätä tehtävää varten Kansainvälisen Unikekojärjestön valmennuksella ja isoilla määrärahoilla. Raimo Maurola Lauri Siurola on kiinnittänyt selkäänsä juomapullon, josta hän voi imaista suolavettä muutaman minuutin välein. Kuumassa metsässä pärjää kyllä, kun juo riittävästi, taimikkoa Majaalahdessa raivannut Lauri Siurola sanoo. Taimikon raivaus: Lauri Siurola hikoilee raivaussahan kanssa metsässä Juoma kulkee koko ajan mukana majaalahti . Myös ilmalämpöpumppuja käytetään kesällä tilojen viilentämiseen. Esimerkiksi Pälkäneen vanhainkodin keittiössä lämpötila pysyi siedettävänä, kun ovet ja ikkunat pidettiin kiinni ja ilmaa viilennettiin koneella. Harjutuulen keittiön uunien äärellä kokattiin 25 asteen lämmössä, vaikka ulkona oli samaan aikaan monta astetta kuumempaa. Broilertiloilla ilmanvaihto täysillä Myös eläintiloilla on pitänyt viritellä poikkeusjärjestellyitä kuumuuden vuoksi
Nyt siirtopäätöstä kiitellään, sillä alkukesästä päivälämpötilat kipusivat hädin tuskin toiselle kymmenelle, ja järvikin oli 15 astetta kylmempi kuin nyt. . Rannassa pitää kahlata kymmeniä metrejä, ennen kuin pääsee sopivaan syvyyteen. Viileällä kelillä ehtii hädin tuskin veteen, kun jo pitää lähteä rannalle takaisin lämmittelemään, Reetta Heikkilä sanoo. Uimakoulun opettajat ovat vedessä lähes yhteen menoon neljä tuntia. Hiki virtaa selässä, kun tulemme välillä rantaan juoksemaan ja lämmittelemään. Pälkäneen Pakanrannan ryhmät täyttyivät jo etukäteen, mutta myös kylien ryhmissä on ollut enemmän uimareita kuin viime kesänä. Pakanranta on kuumana kesäpäivänä ihanteellinen paikka uinnin opetukseen. Ilmastointikoneet laitetaan yöksi päälle. Ihmiset hakevat paljon pizzaa ja kebabia, sillä ruuanlaitto kotona on näillä keleillä hikistä puuhaa. Suomessa pitkään jatkuva helle on harvinaisempaa. Pälkäneläispizzeria toimi alkuun pienemmässä kulmahuoneistossa, johon aurinko paistoi koko päivän. Päivät pidetään ovet auki. Läpiveto viilentää hieman, mutta viiden jälkeen alkaa olla jo tosi kuuma, Kosovosta kotoisin oleva Mustafa sanoo. Hän on kotimaassaan tottunut kuumiin keleihin. Se oli vielä kuumempi kuin nykyinen isompi tila. . Se helpottaa hieman aamua. Keskiviikko 30.7.2014 . Kauniina kesäpäivinä pizzoja haetaan myös rannalle, Hysamedin Hysamedin Mustafa hikoilee pizzauunin äärellä. Mustafa kertoo. Uimakoulu: Musta märkäpuku kerää kuumuutta auringonpaisteessa Vedessäkin hikoilee pälkäne Kello lähestyy puolta päivää ja lämpömittari 30 asteen rajaa. Matalassa Pakanrannassa vesi ei ole paljon kylmempää, joten uimakoululaisia ei tarvitse paljon houkutella järveen. Vedessä polskii kesäkuulta siirretty ryhmä. Kuumassa auringonpaahteessa musta mär- käpuku on melkoisen tukala asuste. . Sen sijaan viileällä kelillä mataluudesta on ennemminkin haittaa. . Mutta päivällä niistä ei ole mitään hyötyä, Pizzeria Sarandan uunin ja grillin äärellä hikoileva Hysamedin Mustafa sanoo. . Nyt vesi on niin lämmintä, että voimme keskittyä varsinaiseen asiaan eli uinnin opetteluun vedessä, Elina Arvonen sanoo. Hän ohjaa Onkkaalan, Laitikkalan, Aitoon ja Luopioisten rantojen uimakouluja yhdessä Reetta Heikkilän kanssa. Sydän-Hämeen Lehti 15 Elina Arvonen ja Reetta Heikkilä ohjasivat viimeisiä uimakouluryhmiä viime viikolla. Pizzeria Saranda: Iltapäivällä alkaa olla tosi kuuma Uuni kuumentaa enemmän kuin ilmastointi viilentää pälkäne . Alkukesän ryhmien kanssa piti ottaa lämmittelytauko rannassa muutaman minuutin välein. Se huono puoli puvussa myös on, että niskassa ja ranteissa on aikamoiset rusketusrajat, Reetta Heikkilä esittelee. Uimakoulujen viimeisellä viikolla vedet alkoivat olla jo niin lämpimät, että ohjaajat tarkenivat päivän järvessä ilman märkäpukuakin. Musta märkäpuku on melkoisen tukala. shl Tommi Liljedahl
Jos ennen kuolemaani saisin yhden toiveen, toivoisin että jostakin ilmestyisi haitarinsoittaja ja saisin laulaa yhden laulun. Ilmarin toive toteutuu. Kiroomati minen o, Ilmari tokaisi ja jätti Alvettulan taakseen. Tie vei Joensuun kartanolle . 16 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . Hän kirota pärrää, syljeskelee ja puhuu niin lujaa, että heikompaa hirvittää. Toimittaja on saapunut Kuisemassa sijaitsevalle pirtille haastattelemaan maankuulua kelloseppää. Kyseessä ei taida olla Ilmarin onnenpäivä. Kesäistä iltapäivää kestää vielä hetken. shl Krista Kaitasuo Linnaan rahanpesusta Ilmari Salvenia ahdistavat uuden sukupolven vempaimet, kuten vaihdepyörät. Ilmari Salven eleli pirtissään varsin vaatimattomissa oloissa. Työnsä hän teki yhden sähkölampun valossa, yönsä nukkui olkipatjalla. Joensuussa asui Ilmarin luottohenkilö Martti Kokkola ja hänen neljä lastaan, joista Ilmarin mukaan ?nuorimmainen oli se kaikkein fiksuin?. Edessä hämäräinen tie Ilmaria väsyttää. Niillä Ilmari korjasi paikkakunnan kellot, polkupyörät ja krammarit. Hänen mieleensä palaa aika Alvettulassa, jossa hän oli erään rouvan luona päivämiehenä. Rouva pyysi Ilmarin joko lopettaa kiroamisen tai lähteä. . Siksi ei ole ihme, että yleisöstä kuuluu haikea kahahdus, kun käy selväksi, että Ilmari vierailee pirtillään viimeistä kertaa. seurassamme. Kun Ilmarilta kysytään, miksi hän on Kuisemassa niin tunnettu, Ilmari arvelee syyksi ?nämä perkeleen lehtijutut?. Salven ei esitä hienompaa kuin on, vaikkakin tunnistaa arvonsa. Mullon ollut hyvä elämä, hän huokaa. Maakunnan kuulua kelloseppää on puhuteltava ?mestariksi?. Itse hän saa puhutella kanssaihmisiään miten vain. Hän on jopa niin aito, että eräs nainen kertoo joskus luulleensa Ilmarin palanneen takaisin maan päälle. Jotkut yleisöstä ovat käyneet pirtillä kymmenen vuoden ajan. Tein niin hyviä rahoja, että Häntä ei edes hävettänyt. Päin- linnaan jouruin, hänen tiedevastoin. tään tokaisseen. Ilmarinpirtti-toimikunta: Immet: Vappu-Liisa Hakalehto, Sinikka Hovi, Leena Ahonen, Aila Pakarinen, Leila Raudasmaa ja Elina Kokkola. Impien mukaan kaikkien menestyneiden naisten takana on aina miehiä: Ilmarinpirtin olemassaolon ovat myös mahdollistaneet Aimo Kokkola, Seppo Hovi ja Jaakko Tamminen.. Naisia saa likatella, ja pappia kutsua ?perkeleen papiksi?. Kuin kaksi marjaa Kaikki on tietenkin lavastusta. Ilmari Salven (1894-1969) on kuollut 45 vuotta sitten, eikä toimittajakaan ole oikea toimittaja. Jo kymmenenä kesänä Ilmarinpirtin toimikunta on herättänyt henkiin Ilmari Salvenin pirtin pihapiireineen. Aimo Kokkola liiveineen, pussihousuineen, nahkasaappaineen ja ronskeine puheineen on kuin ilmetty Salven. Käsilloon tehnyt, ruokaa saanut tarpeeksi eikä mulloo kiire ulkomaille. Yhrellä vaihteella oon päässyt hyvin elämässä eteenpäin. Sitten hän kääntää kasvonsa kohti yleisöä. . Peseytymään pääsi harvoin: mitä nyt joskus naapurin saunaan kylpemään. Ilmarinpirtillä on esillä Ilmarin vanhoja työkaluja. Naisille Ilmari valmisti piippausrautoja ja saksia tukanleikkuuta varten. Ilmarin moraalintaju oli vähintäänkin mielenkiintoinen. 1930-luvulla hän väärensi metallirahoja, jotka olivat niin aidon näköisiä, ettei kukaan keksinyt epäillä niitä. Pihalle astelee haitarinsoittaja, joka alkaa soittaa Nocturnea. Ilmari laulaa komealla äänellä. Hetken kuluttua yleisö yhtyy lauluun. (?) Pienentyy mun ympär' elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. Tunnelma on haikea. . Sittem minä lähren. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kymmenen kesää Ilmari Salven on ilmestynyt pirtilleen. paikkaan, jossa kiroamista ei koskaan kielletty. Tämä kesä oli viimeinen. Ilmari Salven heitti hyvästit pirtilleen Kuisema Ilmari Salvenia eivät etiketit ja sovinnaisuussäännöt kiinnosta. Hän ei oiMutta vielä Ilmari on hetken kein ole sinut nykyajan kanssa. Kaikki kehittyy liian nopeasti, nuorilla on metkunsa ja nykyajan teknisiä vempaimia on vaikea tunnistaa. Ilmarin korjattavaksi on tuotu 12-vaihteinen maastopyörä. Ilmari huokailee kuin kaikki maailman paino olisi hänen hartioillaan. . Ilmari jäi kiinni vasta kolikon tiputtua kaupan lattialle: kolikko kilisi eri tavalla kuin aito raha. Ilmari joutui vankilaan, mut- tei ollut millänsäkään asiasta. . Ruokana oli usein leipää, suolakalaa, puuroa ja perunaa. Tupakka ja savu leijailivat pirtissä lähes aina
Lumi tupruaa hänen ylleen, aika pysähtyy. Kun Knopfler ryhtyi puhumaan Suomesta ikään kuin Suomi olisi neuvostotasavalta, haastattelijat hermostuivat. . Kahden ja puolen minuutin päästä poika havahtuu . Kapinointi sen sijaan on sujunut hyvin, Nyman naurahtaa. Ei hän vanhemmalla iälläkään kuvia ole kumarrellut. Vuonna 1984 Nyman piti kollegansa kanssa luennon Dire Straitsin Mark Knopflerille hermostuttuaan Knopflerin ylimielisyyteeen. Nymanin ja kollegan tarkoitus oli haastatella Knopfleria hänen Suomen-keikal- laan. Musiikkitoimittajaksi 1970-luvulla hänet ajoi aatteen palo; halu kertoa moniulotteisia tarinoita musiikista ja jakaa informaatiota. Vanhan koulukunnan toimittajaksi itseään tituleeraava Nyman toteaa nykypäivän radiotoimittamisen olevan suurelta osin. Hänen mukaansa joitakin elokuvia ei vain voi kuvitella ilman musiikkia. . Päinvastoin. Siksi hän oli aina myöhässä. Nyman on hurahtanut elokuvamusiikkiin. Siinä oli mielenkiintoinen mies. . Kaiuttimista rävähtää päälle kappale, jota poika ei ole koskaan kuullut. Well, shake it up, baby, now Twist and shout C'mon c'mon, c'mon, c'mon, baby, now Come on and work it on out Poika pysähtyy, unohtaa tyystin edellään luistelevan tytön. Puhetta tuotetaan ilman sisältöä, väliin kikatetaan ja kerrotaan kollegalle näennäishauskoja juttuja, luetaan kellonaikoja, ja sitten taas kikatetaan. Tunnelma särkyy, jos ääntä on liikaa. Se oli kaiken kaikkiaan kova päivä, musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman toteaa 49 vuotta myöhemmin. Esimerkiksi säveltäjä Ennio Morricone teki keskitysleiristä kertovassa Kohtalottomuus-elokuvassa mahtavan valinnan, kun yhdessä kohtauksessa ainoana äänenä ovat ikkunalaudalle tipahtelevat sadepisarat. . Kennedy on murhattu Dallasissa. Tarinankertoja . Valmiiksi pedattu elämä koulunkäynteineen, kultaisinenoutajineen ja rivitaloineen ei ole koskaan tuntunut omalta jutulta. ? nimisen organisaatio-osaston luomaan sisältöjä internetiin, kirjoitti Jake Nyman työhuoneensa oveen nimensä yläpuolelle ?Vanhat palvelut.? . Nymanin musiikillinen asiantuntevuus ja tarinankertojan lahjat olivat monelle tuttuja lukuisista hänen toimittamistaan radioohjelmista, kuten Onnenpäi- västä, Rockradiosta, Nuorten sävellahjasta ja Kadonneen levyn metsästyksestä. Mitä olisi Casablanca ilman As Time goes by -kappaletta. Minä olen mikä olen, ja tavastani tehdä töitä en aio luopua, Nyman toteaa. Kapinallinen Nymanin opettajaäiti teki kaikkensa saadakseen poikansa kiinnostumaan koulunkäynnistä. Nymanin ja kouluinstituution välille ei kuitenkaan koskaan syntynyt suurta rakkaustarinaa. En esimerkiksi ymmärrä, miksi elokuvien jänniä kohtia pitää alleviivata ja ennakoida musiikilla.. Twist n Shoutin kuultuani musiikki meni elämässäni kaiken edelle. Lähes jokainen kuulija vaikutti tietävän jotakin Laitikkalan Kirjateltalla vierailleesta Jake Nymanista. Me veimme Knopflerin ihmisten ilmoille ja esittelimme, kuinka länsimäinen maamme on, Nyman toteaa vieläkin hieman harmistusta äänessään. Laitikkalan Kirjateltan järjestää Pälkäneen kunnan kulttuuritoimi. Asiaa Jake Nymanista Palkinnot. Yle ja Radio Helsinki ovat ainoita kanavia, joista musiikkijournalismia enää kuulee. Kun Yle joitakin vuosia sitten perusti ?Uudet palvelut. hänen musiikillinen maailmankatsomuksensa on mennyt kokonaan uusiksi. Illalla radion Kaleidoskooppi-ohjelmassa kerrotaan, että John F. Knopfler kysyi minulta, saammeko me matkustaa vapaasti länteen. Rota ei omistanut elämänsä aikana yhtä ainutta kelloa, ja hän luuli, että tunnissa on sata minuuttia. hän kysyy. Monissa elokuvissa kuitenkin käytetään Nymanin mukaan liikaa musiikkia. . Vuoden radiojuontaja vuosina 2004 ja 2005. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2010. Harrastus. Koulu ei ollut Nymanin juttu. joutavanpäiväistä löpinää?. . Välillä hän vilkaisee edellä luistelevaa somaa tyttöä ja miettii, miten pääsisi tämän juttusille. Sitten se tapahtuu. Oppi lukemaan 5-vuotiaana, ja luki kaiken mitä eteen tuli; esimerkiksi Mihail ?olohovin teoksen Hiljaa virtaa Don, joka kertoo kasakoiden kapinasta puna-armeijaa vastaan. Koulu. Opiskeli kuitenkin Ateneumissa teollista muotoilua, mutta keskeytti koulun tunnettuaan itsensä alimittaiseksi Mauri Kunnaksen kaltaisten vuosikurssilaisten seurassa. Radio. - Tekemistä riittää enemmän kuin koskaan, Nyman sanoo. Tällä hetkellä työn alla on kielletyistä levyistä kertova tietokirja. vän ilta, joka valottaa keskeisiä rocn´n´rollin tapahtumia 1950- ja 1960-luvuilla. Yleisö kuuntelee keskittyneenä Nymanin tarinoita, purskahtaa välillä nauramaan humoristisille anekdooteille. Mutta pelkästään hauska Nyman ei ole. eläkkeelle. Menee television ohitse, koska Jouko Turkkaa mukaillen ?radiossa on parempi kuva kuin televisiossa.? shl Krista Kaitasuo Hulluna elokuvamusiikkiin Ihmiset, ?jotka ovat vähän elämästä sivussa?, ovat aina kiinnostaneet Jake Nymania. Yksi näistä on italialainen elokuvasäveltäjä Nino Rota. . Lukee useita kirjoja viikossa. Tietokirjoista tunnetuin lienee Kovan päi- Jake Nyman on ollut vuoden eläkkeellä, muttei omien sanojensa mukaan ole vielä ?päässyt. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Vanhan koulukunnan radiotoimittaja Laitikkalan Kirjateltta: Musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman ei kuvia kumarra. Vuonna 1984 hän läksytti Dire Straitsin Mark Knopflerin. Laitikkala On marraskuu vuonna 1963. Hämeenlinnan urheilukenttä on täyttynyt rusettiluistelijoista. 14-vuotias poika luistelee hiljakseen jäällä. Keskiviikko 30.7.2014 . Historian kirjan Zeus-jumalan käteen Nyman piirsi kitaran, ja saksan kielen opettajalle hän totesi, ettei ole koskaan kuullut yhtään hyvää saksankielistä rock-kappaletta. Kun Nyman lyseossa kertoi rehtorille jättävänsä koulun kesken, totesi rehtori yks kantaan: ?Hyvä.?
-periaate. Muuten ensi viikolla lehdessä otsikoidaan Liikkuva äänimies piti roudaustauot lyhyinä Esiintyjien välissä lavalle kiipeävät äänimiehet viihdyttävät festarikävijöitä ?tsek, tsek? ja ?yksi, kaksi. Minulla oli koulussa laulussa nelonen. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Heikki Silvennoinen (vasemmalla) komppasi kitaran kanssa, kun Heikki Haavisto nousi lavalle tulkitsemaan Heikki Salon tekemän Heikki-bluesin. Myllyrock: ?Monenlaista Heikkii Roineen rantamailla on?, Heikit Salo, Silvennoinen ja Haavisto lauloivat Kolmen Heikin superbändi saarikylät ?Monenlaista Heikkii Roineen rantamailla on. Pääsin musiikista läpi, kun vein opettajalle leivonnaisia, Saarikylien legendaarinen leipuri väitti. Heikki Silvennoisen bluestunnelmoinnin lomassa koettu Heikki-show keräsi illan hurjimmat suosionosoitukset. Rautia-lava hytkyi myös Miljoonasade-klassikoiden tahtiin. . Pullat nousee pystyyn ja leipää uuniin työnnetään?, hoi- lasi kolmen Heikin superbändi Myllyrockin yllätysnumerossa. Kappaleen takana oli syrjähypyn bluesin pariin tehnyt Heikki Salo. 18 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . -sihinällään. Tällaisessa paikassa tabletti toimii vielä hyvin, koska sisääntuloja on sen verran vähän. Mutta jos soittajia ja soittimia olisi enemmän, niin helpompi olisi toimia ison pöydän äärellä, jossa kaikki säädöt ovat kerralla käsillä, Luukkonen sanoo. Kari Luukkonen kulki yleisön joukossa ja sääti tablettinsa kanssa soundit kohdalleen. ?Hyttysten joukkosurma Saarikylissä?, Heikki Salo vitsaili, kun Marraskuu-hitin yhteislauluosuudesta innostunut yleisö taputti bändin takaisin lavalle. Heikki Silvennoinen helli yleisöä bluesklassikoilla, ja huipennukseksi Saarikylien Clapton versioi myös Creamia. Ennen illan päätösesiintyjä Esa Elorantaa sadekuuro kasteli pihaa sen verran, ettei pöly noussut, kun väki jorasi Garbosolistin hittien tahtiin.. Se on kätevää, sillä lavan edustalle ei tarvitse vedellä piuhoja, ja voin kierrellä yleisön seassa ja säätää soundit kohdilleen niin, että soitto kuuluu joka kolkkaan, Luukkonen esittelee uutta tekniikkaa. Myllyrockin talkoomeininkiin kuuluu ?jokainen roudaa itse. Myös toinen solisti Heikki Haavisto astui ulos omalta vahvuusalueeltaan. . Heikki Silvennoisen mukana kiertävä ammattilainen säästi kuitenkin soittajat ja etenkin karkelossa päävastuuta kantavan Heikki Salon paljolta sähläämiseltä. . Säälikää luontoa ja taputtakaa vähemmän. Sitä seuraa minuuttitolkulla kitarariffejä, basson jumputusta ja rumpujen testausta. Myllyrockin yleisöä ei piinata loputtomilla roudaustauoilla ja soundchekeillä, vaan edellisen esiintyjän lopetettua Kari Luukkonen astuu tablettinsa kanssa lavalle. Heikki leipoo leipää, Heikki tekee aina hyvän työn. Parin minuutin päästä Heikki Salo kipuaa lavalle ja esittelee seuraavan esiintyjän. . Mies vetelee sen ruudulla säädöt kohdalleen ja tarkistaa, että kitarat ovat vireessä. Tällä pystyy ohjaamaan äänipöytää langattomasti
Bändistä tuli puolivahingossa isompi ja kovempi kuin alun perin ajattelimmekaan. Mutta hyvin nytkin tavoitettiin sellainen akustinen meininki, johon yleisön on helppo yhtyä, Pauliina Jaakkola kehuu. Kiitelty ilta kannustaa jat- kamaan vastaavanlaisia tempauksia. . Tilalle saatiin nimittäin Helimon vaimo Iina viulunsa kanssa. Viululla maustettu suomirock sopi Haaviston pihapiiriin levittäytyneen perhepiknikin tunnelmaan mainiosti. He vetävät mitä vain, kun saavat laput eteensä. Sydän-Hämeen Lehti 19 Hanna buukkasi opelle keikan Jos haluaa tietää, ketä Saarikylien Myllyrockissa esiintyy, kannattaa lähteä katsomaan. Kyläfestarin ohjelma rakentuu vaivihkaa, kun soittajat tapaavat kesän mittaan. Mutta sitten huomasimme, että yhtyehän soittaa toisen keikan täällä lähempänä Heinämäen maisemissa, Kasperin isä kertoo. Paikallislehden nettisivuilta perhe bongasi maksuttoman kyläfestarin. Yleensä kesällä ei uskalla viritellä soittovehkeitä ulos sateenuhkan vuoksi. Ihme kyllä päivä sopi kaikille kosketinsoittajaa lukuun ottamatta. Eihän tällaisia tapahtumia ole missään, vanhemmat hehkuttivat. shl tommi liljedahl Eetu Järvinen väläytteli kitaristin taitojaan. Pauliina Järvinen kokosi niin taitavan bändin ja esilaulajat, että yhteislaulujen sijaan moni keskittyi mieluummin kuuntelemaan konserttia.. Leppoisa tunnelma ja huippuesiintyjät olivat iloinen yllätys. Helimo esitti pari vuotta sitten ilmestyneen ensilevyn kappaleiden lisäksi Poimi päivä ja Selkäytimellä -kappaleet maistiaisiksi uudesta tuotannosta. Helimo on soinut kesän aikana ahkerasti radiossa, sillä Yle poimi hänen Kesä-Tampere -kappaleensa kesähittikisaansa. Aamulehden lukijat valitsivat kappaleen muutama vuosi sitten parhaaksi Tampere-aiheiseksi lauluksi. Kesänsä tiiviisti Kukkialla viettävä Pärnäsaaren kesäasukas oli otettu Myllyrockin leppoisasta tunnelmasta ja tasokkaista esiintyjistä. Vilpolassa laulettiin perjantai-iltana yhdessä Suomirockia. Yhteislauluillasta tulikin konsertti Pälkäne Bändin soitto ja tanssilavalle kokoontuneiden laulajien äänet kantautuvat kauniiseen kesäiltaan. Tämä on niitä tuokioita, joita voi muistella marraskuun pimeydessä ja talven pakkasissa. Pauliina Jaakkolan kokoama yhteislauluilta toi tuoreen tuulahduksen Pälkäne-viikon perinteiden lomaan. Toista sataa paikkakuntalaista ja kesäasukasta kokoontui perjantaina Vilpolaan laula- maan Suomirockin klassikoita ja takavuosien suosikki-iskelmiä. Yhteislaulujen säestäjäksi koottu bändi osoittautui melkoiseksi superkokoonpanoksi. Yhteislaulajat unohtuivat ihastelemaan, millaisella helppoudella kitaristi Eetu Järvinen näppäili kuusikielistään ja Arto Karppinen koskettimiaan. Rytmiryhmän muodostaneet basisti Ilpo Virkki, rumpali Pekka Mikkola ja kitaristi Petri Tuomioja soittivat yhteen kuin vuosikymmenet kimpassa keikkaillut bändi. Säestäjät sekä esilaulajina toimineet pälkäneläissolistit olivat niin taitavia, että osa yhteislaulajista olisi mieluummin vääntänyt nuppia kaakkoon ja keskittynyt kuuntelemaan konserttia. . Lavan edustalla savukoneen virkaa hoitaa kolmevuotias Kasperi Lakaniemi. Tamperelaisveijari vispaa kuivaa hiekkaa niin, että tomu nousee. Niinpä Kumpulan lastenkonsertin jälkeen kesäiltaa jatkettiin Haaviston pihamaalla. . Ja Vilpola on kesäillassa aivan mahtava paikka, Jaakkola sanoo. . Tällainen syntyy kuitenkin kohtuuvaivalla, kun paikkakunnalta löytyy huippusoittajia. Meidän piti mennä katsomaan lasten suosikkibändiä Kolmevuotias Kasperi Lakaniemi toimi lavan edustalla savukoneena, kun Heikki Salo soitti Myllyrockissa. Valkeakoskelle, jossa Herra Heinämäen lato-orkesteri esiintyi Työväen musiikkitapahtuman päätteeksi. Mutta nyt mentiin katon alle, koska siellä oli vähän varjoa ja hieman viileämpi. shl Tommi Liljedahl Kirkkoharjun koulussa Matti Helimon luokalla opiskellut Hanna Ahola hoiti opettajansa esiintymään Saarikyliin. Manuaalinen savukone viihtyi Heinämäen maisemissa Yleisö nauttii maalaisidyllissä kun Heikki Salo soittaa Miljoonasade-klassikoita. Kaikki esiintyjät eivät itsekään tiedä kovin monta päivää etukäteen, että ovat kipuamassa lavalle. Myllyrockin aloittaneen Matti Helimon buukkasi karkeloon Saarikylien kesäasukas Hanna Ahola. . Kysyin Matilta, esiintyykö hän tällä, Helimon luokalta Kirkkoharjun koulusta yläasteelle siirtyvä Ahola kertoo. Helimo jutteli lähes naapurissa asuvan Heikki Salon kanssa ja alkoi selvittää, saisiko hän reilun viikon varoitusajalla bändin kasaan. . Ja kaikki olivat innolla lähdössä tällaiseen kylä- festariin, Helimo kertoo. Myllyrockin yleisö ei menettänyt mitään, vaikka yhtye oli liikkeellä ilman kosketinsoittajaa. Meillä on mökki tässä lähellä, ja olen ollut varmaan joka vuosi Myllyrockissa. Tätä on Myllyrockin tunnelma parhaimmillaan. Tamperelaisperhe päätyi Saarikyliin hetken mielijohteesta. . Keskiviikko 30.7.2014
Ennen kaikkea Taidebussin keikoilla saa irrotella Luopioisten seuratalolla aikamatkataa Luopioinen Kirjoittaja on Kangasalan lukion tämän kevään ylioppilas. Kesää 1914 Kukkian Ahosaaressa muistellaan Luopioisten Seuratalolla tulevana lauantaina 2. 20 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . Tekemistä löytyy kaiken ikäisille. Esimerkiksi Kangasalan torilla pääsee mukaan katsomaan katuteatteria, kokeilemaan eri maiden hulvattomia soittimia, kuuntelemaan niin haitarin, sitarin kuin kanteleenkin ääniä, tanssimaan ammattilaisten kanssa. . Kuva: Juha Repo Taide köröttelee kansan Taidebussi Kangasalla: Myös taiteen vieroksujat toivotetaan tervetulleiksi Kangasala Kulttuuriosuuskunta Uulun ideoima taidebussi huristaa ensimmäistä kertaa ympäri Pirkanmaata elävöittäen kuntien kesäistä kulttuurielämää ja työllistäen ammattitaiteilijoita. Lempääläisnen Hene Oy on antanut Uulun käyttöön sinisen bussin, jossa on tarjolla muun muassa soittoa, laulua, katuteatteria ja tanssia. . eli joko suoraan asiakkaan luona tai kaikille avoimissa yleisissä tiloissa. Taidebussin kyytiin ovat tervetulleita niin nuoret kuin vanhat, niin taidetta vieroksuvat kuin taiteesta pitävät- kin. Monella meistä ei ole kahta kotimaata, ja mat- Vanhemmat! Älkää pelätkö päästää nuorianne maailmalle. kustaminen asumiskustannuksineen ei ole halpaa. Nykyinen koulujärjestelmämme kuitenkin tarjoaa myös edullisempia vaihtoehtoja esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden tai vaikkapa viikon kestävän oppilasvaihdon merkeissä. Maailma on muutostilassa, kun uusi suvaitsevainen ja kansainvälinen sukupolvi on ottamassa ohjat. On ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset nuoret ovat mukana tässä kehityksessä, jossa ylikansallinen yhteistyö tulee olemaan arkipäivää kaikilla elämän aloilla. Vanhemmat! Älkää pelätkö päästää nuorianne maailmalle. Ajatus oman lapsen lähtemisestä toiselle puolelle maailmaa on toki pelottava. Voin kuitenkin sanoa, että mikään ei valmista nuorta aikuiselämään niin hyvin kuin itsenäisesti vietetty aika uudessa ympäristössä ja kulttuurissa. Tällä tavalla olette myös luomassa uutta kansainvälisempää, sosiaalisempaa, avoimempaa ja rohkeampaa Suomea. Tuomas Raatikainen Vapaakollektiivin tanssijoiden esitysten yleisöksi pääsee kuka vain. Tästäkin huolimatta Suomi on yhä osittain sulkeutunut, tuttuihin kaavoihin kangistunut ja jopa rasistinen maa. Itse lähdin kesäksi toiselle puolelle maailmaa, koska halusin oppia tuntemaan itseni paremmin. Siksi kokisinkin tärkeäksi, että yhä useampi nuori saisi mahdollisuuden matkustamiseen ja itsensä uudelleen löytämiseen. Tiedostan olevani etuoikeutettu. Retki venyi kolmen kuukauden mittaiseksi ja sen aikana syntyivät monet Leinon kauneimmat runot. Kesällä 1914 Eino Leinon ja Aino Kajanuksen avioliitto oli päättymässä ja Leinolla oli. Toiminta on osallistavaa, mutta myös katselemaan saa jäädä. Perheen isä Sulo Wuolijoki oli jo kotikartanossaan Hauhon Vuolijoella. Iloinen ja maanläheinen minifestivaali vierailee Kangasalla 8. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kolumni Nuoret maailmalle Kansainvälisyys on asia, joka on paljon esillä mediassa, ja globalisoituminen onkin tämän vuosikymmenen suurimpia perintöjä tuleville sukupolville. Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa oli levotonta. Junat täyttyivät maaseudulle pyrkivistä ihmisistä. Myös Hella Wuolijoki päätti lähteä. Luovaa hulluutta pursuaa siis ovista ja ikkunoista, Uulun koulutuspalveluiden johtaja Hanna Leisiö naurahtaa. Taidebussi on pirkanmaalainen hanke, jossa ovat mukana tamperelaiset kansan- ja maailman musiikkien yritys Kulttuuriosuuskunta Uulu, taideyhtiö Puhti sekä freelance-tanssitaiteilijoiden Vapaakollektiivi. Halusin olla aiempaa parempi versio itsestäni; paremmin sanottuna halusin olla se ihminen, joka tiedän olevani, mutta en Suomen olosuhteissa ole osannut olla. Kun ihminen poistuu mu- kavuusalueeltaan, avaa se usein suuren mahdollisuuden oppia tuntemaan itsensä paremmin. Lähtiessä kauas omasta turvallisesta kodista ajaa itsensä väkisinkin uudenlaisiin tilanteisiin. Nuori löytää itsensä asemasta jossa asioihin ei ole aina samanlaista hallintaa kuin kotimaassa, mikä opettaa itsenäisyyttä ja, mikä tärkeintä, se pakottaa sopeutumaan. Maailmalla pärjäämi- nen vaatii suuren määrän nöyryyttä, joka osalta nuorisosta nykyään tuntuu puuttuvan. elokuuta. Kaikille jotakin Bussin taiteilijaryhmät haluavat tehdä taiteen helposti lähestyttäväksi. elokuuta kello 13-15. Ahosaaren nykyinen isäntä, Tampereen yliopiston vararehtori Pertti Haapala kertoo Eino Leinon ja Wuolijokien oleskelusta saarella. Wuolijokien tyttärenpoika, ulkoministeri Erkki Tuomioja tarkastelee Ahosaaren aikaa Hella Wuolijoen muistelmien valossa, ja Kukkialla lapsuutensa viettänyt kirjailija Hannu Mäkelä käsittelee Leinon elämää ja tuotantoa laajemmin. Ti la i su u d en jär jestää Muodonmuutoksia r y ja sinne on vapaa pääsy. Kauneimmat runot syntyvät Sarajevon laukaukset kajahtivat ja elokuussa 1914 Eurooppa oli sodassa. Tämän vuoksi bussi keikkailee päiväkodeissa, palvelutaloissa, toreilla ja kirjastoissa . Runoilija ja sanomalehtimies Eino Leino liittyi seuraan, olihan hän kuullut Sulon ylistävän Kukkian kauneutta ja kalansaaliita
Se on leskenlehden sukulainen, mutta paljon kookkaampi ja leviää kosteissa ojissa, pellonpientareilla ja rannoilla nopeasti laajoiksi kasvustoiksi. Itse olen hävittänyt kasvia niittämällä ensin kasvustot ja ajamalla sen jälkeen useaan kertaan ruohonleikkurilla alueen yli. Kansanmusiikin alan se- jamme ovat erikoistuneet minaarissa muutama vuosi improvisoimaan, joten sitten keskusteltiin taiteen settiä voidaan muuttaa saavutettavuudesta, jossa kulloisenkin yleisön muetenkin ympäryskunnissa kaan. on hankaluuksia. Usein taiteen vieroksuMikäli ei ole omaa autoa jat inhoavat nimenomaan tai muuten mahdollisuutta joihinkin taidelajeihin lähteä Tampereelle, eten- kuuluvaa jäykkyy ttä ja kään vanhemmilla ihmi- muodollisuutta, eivät musillä ei ole helppoa päästä siikkia, tanssia tai teatteria taideharrastusten pariin. Kiertueen toteutumista ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Pirkanmaan taidetoimikunta. Taidebussi on ollut sen verran suosittu, että vierailut Rekola-kodolla ja Sahalahden päiväkodilla ovat loppuunmyydyt. Taidebussin tuottaja levat lähelle ihmistä ja Henna Leisiö, miten idea sellaisiin paikkoihin, jotka taidebussista syntyi? ovat kaikille avoimia. Kartoittaessani kasvillisuutta törmään siihen yleensä, kun sen liekomaiset varret kietoutuvat jalkojen ympärille. Tilauksia otetaan vastaan jo nyt. Taidebussissa Iskulauseemme ?uusia olemme hallinnoiva osa- elämyksiä kaikelle kansalpuoli, joskin meillä on le. Sekä muusikkomme että tanssi. Muistelmissa Kukkia-järvi on aina läsnä, ikään kuin kuudentena henkilönä. voivat saada irti taidebussista? Pitäisi, ilman muuta. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@ luopioistenkasvisto.fi. Sydän-Hämeen Lehti 21 Taidetta ilman jäykkyyttä ja muodollisuuksia n luo i ja pitää hauskaa, Leisiö lupaa. Taidebussi ei ole yhden kesän juttu, vaan jatkaa matkaansa kesällä 2015. Tämä kasvi on paitsi tuttujen viljelykasvien perunan ja tomaatin sukulainen, niin Punakoison kukka on ratasmainen ja muistuttaa paljon sukulaisensa perunan kukkaa.. tuli taideyhtiö valmiita muotoja ole, Puhtin väeltä, ja se suunnit- ja esitettävä ohjelmisto teluvaiheessa muuntautui muuttuu tarvittaessa yleiTaidebussiksi. sön mukaan. Uulun eksoottiset soitMikä on Uulu? timet ovat sellaisia jotka yleensä herättävät kaikkiVuonna 2003 perustet- en mielenkiinnon, Puhdin tu kansan- ja maailman esitystyyli on ainutlaatuimusiikkien yritys, jonka nen ja Vapaakollektiivin jäsenet kiertävät Suomea tanssijat tekevät paljon opettaen, kouluttaen ja muutakin kuin tanssivat. esiintyen. Marjat ovat myrkyllisiä, oksetuttavat ja ulostuttavat. Nyt se on kuitenkin levinnyt vaikeasti hallittavaan paikkaan. Mikä olisi ratkaisu ylimääräisen kasvuston poistamiseksi? Tuomo vastaa: Tämä vieraslajikysymys tulee aina näin kesän lopulla ajankohtaiseksi. Pahimmin luontoon karanneita ovat lupiini, jättipalsami, isokierto ja ruttojuuret. Kysyjä miettii ratkaisua päästä eroon etelänruttojuuresta. Jutun kasvikuvat: Tuomo Kuitunen Eroon etelänruttojuuresta Lukija kysyy: Meillä on upea ruttojuuripenkki. Var- ret sopivat vanteiksi kipoille ja kannuille, myös vasuiksi.? Enpä lähtisi tänä päivänä kokeilemaan koison parantavia vaikutuksia. Kangasalan tori, sadesäällä pääkirjasto. Kello 11.30-13.30. Häme-huuto, tanssia, musiikkia ja Uulun soitinkokeilupöytä. Kasvi on punakoiso. eräät hänen parhaimmista runoistaan syntyivät Kukkialla. Mutta eräänä kylmänä lokakuun aamuna koitti lähdön hetki. Kukinnan jälkeen siihen on ilmaantunut punaisia marjoja. Punakoiso on melko yleinen kasvi Etelä-Suomessa rannoilla, ojissa ja märissä pensaikoissa. Näin onkin hyvä. Pari viikkoa sitten oli tällä palstalla puhetta toisesta koisokasvista, hullukaalista. Sen pohjalta tuli muutama uusi kasvupaikka tietooni, kiitos viesteistä lähettäjille. Syksyllä punakoisojuuren punaiset marjat erottuvat helposti. Kun tätä tekee useamman kasvukauden ajan, ruttojuuri vähitellen häviää. Toinen rankempi keino on kaivaa kasvit pois juurineen ja tuoda tilalle hiekkaa. Myös paikan kuivattaminen estää sen leviämistä ja vähentää kasvua. Keskiviikko 30.7.2014 . Parhaiten sen huomaa siinä vaiheessa, kun sen marjat punertuvat syyskesällä. Tätä tekevät yksityisten henkilöiden lisäksi luonnonsuojelujärjestöt ja kuntien ympäristöviranomaiset. pitää kyllä paikkaansa! edustus myös keikoilla. Pitäisikö taiteen mennä Mitä ?taiteen vieroksu- enemmän ihmisten luo? jat. Koisokasvien tapaan sekin on lievästi myrkyllinen, joten sen marjat on syytä jättää rauhaan. Elias Lönnrot kirjoitti punakoisosta 1860 seuraavasti: ?Varsista pieniksi leikattuna ja teeksi laitettuna on hyvä apu moneen vikaan, syyhelmiin, savipuoleen ja muihin ihorohtumiin, kolottajiin, keltatautiin, keripukkiin, mätähaavoihin, ruusupöhöön. itseään. Alkuperäinen ajatus syrTaidebussissa jäykkyys jäkyliä kiertävästä ?Ka- lentää roskakoriin eikä murekasta. Vain sillä lailla saamme tulevaiTaidebussin esitykset tu- suudessa uusia harrastajia! Tapahtumaesimerkkejä: Kello 10.00 ja 10.30. Vapaakollektiivi: Vastalausujat-katuteatteriesitys kaiken ikäisille. Siksi niiden kasvattamista tulisi välttää ja jo olemassa olevia villiintyneitä kasvustoja hävittää. Kukkia on läsnä myös Leinon runoissa. Kysy Tuomolta kasveista Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Meillä on lainsäädännössä lueteltu lajit, joiden katsotaan olevan tänne muualta tulleina ja nopeasti leviävinä haitallisia alkuperäiselle luonnolle. Koirat ovat kolmesta marjasta kuolleet. Hallittuna koristekasvinahan se on ihan hyvä maanpeittokasvi puutarhassa, kunhan vaan huolehtii, ettei päästä sitä riehaantumaan tai raahaa sen juurakoita metsään puutarhajätteen mukana. Lukija kysyy:Käännyn puoleesi näillä kasvikuvilla, kun ei ole vielä löytynyt ketään joka tämän kasvin tunnistaisi. Etelänruttojuuri kukkii aikaisen keväällä punaisin kukin. Leskenlehden tapaan lehdet ilmaantuvat vasta myöhemmin. myös ainoa luonnonvarainen koisokasvimme ja ainoa meillä luonnossa elävä köynnöskasvi. Kysyjä kertoi kasvin kiertyvän kasvimaan aitaverkkoon ja olevan jo180 senttimetriäpitkän. Kangasalan tori, sadesäällä pääkirjasto. an Eino Keinon kesään menossa villi juomiskausi. Runoilija oli vähitellen muuttumassa nähtävyydeksi, jota kurkittiin Kämpin oviaukosta. Hella sai kiskottua Leinon ulos ravintolasta ja Hämeenlinnan junaan. Kukkialla asuttiin Vuolijoen saarimökissä Ahosaaressa. Kysyjä vastasi viestiini, että onneksi hänen koiransa eivät ole punakoison marjoista olleet kiinnostuneita. Lähtiessä Leino kirjoitti runon Aamun sarastaessa, jossa hän sanoo palaavansa ?maailman puoleen?. Muistelmissaan Kummituksia ja kajavia Hella Wuolijoki antaa kolmen onnellisen elosta idyllisen ja nostalgisen kuvan, jota saarikesän ja muistelmien kirjoittamisajankohdan välillä kuluneet vuodet varmasti kultasivat. Niitä ei pidä mennä syömään. Tuomo vastaa: Kysyjä lä- hetti sähköpostissa joukon kuvia ihmettelemästään kasvista. Sulo opiskeli lakia, Leino käänsi Danten Jumalaisen näytelmän kolmatta osaa ja kirjoitti runoja . Saaressa Sulo ja Leino raitistuivat ja pääsivät töihin käsiksi
Pariskunta kertoo vierailevansa lähistöjen tanssilavoilla ahkerasti mökkikautenaan. . Kuulemma vät puulattiaa pitkin, ja tuntuu kuin olisi astunut suoraan suomifilmiin. Kun valokyltti välkähtää päälle ilmoittaen kyseessä olevan miesten haku, hamehelmaiset asettuvat sekalaiseen riviin. Miehet, jotka eivät halua tanssia juuri tätä tanssia, käyvät salin ulkopuolelle. Nopealla skannauksella huomaa, että yllättävän moni heistä on kolmeakymmentä kolkutteleva nuori mies. 22 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tanssin hurmaa: Tiistaisin Kisarannassa tanssitaan koko ilta Ilta kuin suomifilmissä Huutijärvi Kisarannan parkkipaikalla ihmiset istuvat autoissaan. Yleisilme oli värikäs ja kesäinen. Pälkäneen mökkiläiset Pentti Aaltonen ja Anne Lind tanssivat useinkin Kisarannassa. Jos tanssiessa tulee kuuma, pääsee nopeasti ulos vilvoittumaan.. Tanssi-illan on kuitenkin pakko olla hintansa väärti, sillä väkeä paikalla on kuin pipoa. Punaisiin kellohelmaisiin mekkoihin pukeutuneet ja fiftarityylisten kierreotsatukkien koristamat tytöt vertailevat tanssikenkiään. Toinen neuvoo, mistä kengät saa parhaaseen hintaan ja mitä värejä on tarjolla. Lähempänä kahdeksaa, he nousevat ulos autoistaan kuin salaman iskeneenä ja jono tanssipaikan porteilla pitenee. Kengännauhoja kiristetään ja käydään hakemassa juomapullo juomapisteestä, eli ennen kaikkea: näytetään kiireisiltä. kenkiä kutsutaan rokkitossuiksi. Lindin ja Aaltosen mukaan tositanssijoita ei kuitenkaan tunnista tanssikengistä, vaan laukuista. ? Aloittelevalla naisella saattaa olla olallaan tanssia häiritsevä käsilaukku, he kertovat. Jos on vähänkin kokemusta tanssimisesta, tietää, ettei laukkuja pidetä käsissä tanssin aikana. Omaisuus ripustetaan tanssilattian seinustalla olevaan naulakkoon, tai tehdään niin kuin Lind, joka on kiinnittänyt ranteeseensa pienen pussin. Valtaosa naisista oli pukeutunut hameisiin tai mekkoihin. Kaverille tar- Jokainen mies vie ja nainen seuraa eri tavalla Anne lind jotaan avokassukkia, jotteivät jalat täyty rakoista tanssiessa. Kun kello on viisi yli kahdeksan, käyvät ensimmäiset parit jo valssaamaan puolityhjässä salissa levyjen soidessa. Toiset nojailevat edelleen odottaen ovensuussa. Punaiset spottivalot kiiltä- Pentti Aaltonen, ovat saapuneet Kisarantaan mökiltään Pälkäneeltä. Monilla naisilla on stereotyyppinen kaunis kukkamekko sekä sen alla järkevät legginsit. Korkokenkiä ei puolestaan näy kenelläkään, vaan Laukku olalta heti matalakantaiset nahkakengät Lempääläiset Anne Lind ja ovat suosittuja. Kun tanssi-illalla on hintaakin, on varmasti huoli tanssittajatta jäämisestä monilla kova. Iltatuuli on kylmä, mutta daamit kantavat kesämekkonsa rohkeina. Portilla kehotetaan tanssijoita hankkimaan itselleen tanssipassi, joka käy kaikissa lähialueen tanssipaikoissa. Kahdeksannella kerralla tanssimaan pääsee ilmaiseksi ja alennus todellakin tuntuu, sillä normaalisti tanssit maksavat 15 euroa. Olemme vierailleet Kisarannassa kymmeniä, tai no, satoja kertoja, he kertovat hymyillen. Tanssilattioiden pukukoodi on selkeä
Se on tämän jutun perusluonne. Aaltosella on takanaan jopa 15 vuotta tanssimista, ja Lind kertoo miehensä oikeastaan opettaneen hänetkin tanssimaan. Vaikka pariskuntana tullaan paikalle, voidaan tanssiparia vaihtaa myös lennossa. ? Jokainen mies vie ja nainen seuraa eri tavalla, Lind sanoo. Kukaan ei kuitenkaan näytä onnettomalta. Esiintyjällä on väliä Tanssijan perusluonne Ennen kuin kotkalainen iskelmäbändi Hurma nousee lavalle, soitetaan muutama kappale levyltä. -tyyp- Kekkonen piipahtaa Allin pinen kokemus. Poikkeuksen tekee pälän torille menee useam- teini-ikäinen Sylvi (Wilma pia tunteja. Aaltonen kertoo, että jos paikalla olisivat toista ääripäätä edustavat Matti & Teppo, olisi pariskunta jäänyt mökille. Aaltosen mukaan Hurma on yhtyeenä monipuolinen ja heidän musiikkinsa on hyvin tanssittavaa. Kappaleen loppuessa palautetaan pari samaan paikkaan mistä hänet haettiinkin. Ulkoilmateatteriesitys jonka mukaan itse Urho on ?tule, näe ja koe. Miesten vähäisyyden vuoksi monet naiset joutuvat seisoskelemaan kauan. Liikkeelle lähdettiin miesten haulla. Pussi on niin pieni, että sinne mahtuvat vain välttämättömimmät tavarat, kuten avaimet tai rahat. Yhdistävät askeleet Maallikon silmä erottaa tansseista tietynlaisia ryhmiä. Lind kertoo pystyvänsä hakemaan tanssiin ketä tahansa, muttei nimittäisi sitä rohkeudeksi. . Aina ei huvita lähteä tanssimaan tai ei ole fiilistä ollenkaan, myöntää Aaltonen. Kukaan ei näytä lähteneen väärällä jalalla liikenteelle, joten moni oletettavasti ajattelee kuten Aaltonen. Tanssilattialla nimittäin tiistai-ilta muuttuu lauantaiksi eikä arjella ole tanssijoiden ajatuksissa sijaa. SHL Senni Luttinen Kekkonen tulee! -elokuvan Sylvin pääosaa näyttelee (Wilma Rosenqvist). Edes sade ei kukaan meistä synny viei haitannut ihmisten viih- haamaan toisia rotuja, Hallamaa toteaa. tymistä. Ainakaan kesätorin kahvila ei tule vähentämään Kekkonen tulee! esitetään tämän vuoden tunnelmaa, Niitty-Seppälän kesätorilla sillä se on avoinna koko elo- lauantaina 2. Pariskuntaa pelin raakuus ei hirvitä. Tanssiorkesterina se edustaa uutta aaltoa ja on erityisesti nuoremman väen suosiossa. Lempääläinen pariskunta mainitsee saapuneensa tiistaisiin tansseihin osittain Hurman takia. heille. Ulkoilmaelokuvaesitykses tä vastaa kiertue-elokuvatePois kyläpahasesta atteri Filmipyörä. Filmipyörän Jari Halla- Kekkonen tulee! on tummamaan mukaan kokemusta sävyinen komedia lappilaiulkona katsotusta elokuva- sesta kylästä ja sen eriskumteatterista on vaikea sanoin mallisista asukkaista. Sitten lämmittelyt on hoidettu ja lattia täyttyy tanssijoista. Oikeastaan tanssitaidolla ei ole merkitystä, vaan sillä kohtaavatko tanssijoiden kemiat keskenään. täyttää ilman. Useimmat parit muodostuvat samanikäisistä, mutta nuorimpia tyttöjä viedään joka tanssilla. elokuuta kello 22.30. kuvan ajan.. Hurma on kuusihenkinen ja bändin osaamiseen kuuluu niin valssit, sambat, boogie woogiet kuin jenkatkin. Anne Lind ja Pentti Aaltonenkin tapasivat neljä vuotta sitten juhannuksena juuri tällä samalla tansilattialla. Tanssilavoilla kiertäminen on Lindin ja Aaltosen yhteinen harrastus. Ja tottahan se on, ettei pareja riitä kaikille. Vaikka tanssiminen on hauskaa, kuitenkin joskus on iltoja, jolloin itsensä likoon laittaminen ei kiinnosta. . Ainakin tämän Rosenqvist), jonka ainoa hetken säätietojen mukaan päämäärä on päästä pois luvassa ovat suotuisat olo- kyläpahasesta. Jari Hallamaa on nähnyt suhteet elokuvan katselulle. Viime vuonna Niitty- elämänsä aikana valtavan Seppälässä esitetyn Vuonna määrän elokuva. Heidän lisäkseen on vielä ne autoissaan h-hetkeä odottavat pojat. Arvatenkin väki jakaantuu vielä kahteen pääryhmään, nimittäin niihin, jotka tulevat pelkän tanssi vuoksi, ja niihin, jotka etsivät seuraa. Kuva: Solar Films /Marek Sabogal Filmipyörä: Kekkonen tulee! -elokuvan Lapin luonto kohtaa Niitty-Seppälän hämäläismaiseman Ulos elokuviin Marja Pyykön ohjaama Kekkonen tulee! -elokuva Parkkipaikka täyttyi autoista. Kylän selittää. elämä sekoittuu uutisesta, . Viimeksi 85 - elokuvan loppumetreil- suuren vaikutuksen teki Nelson Mandelasta kertolä alkoi pisaroida. . Monet tulevat tanssilavoille autoilla niiden syrjäisten sijaintien takia. Jonkinlaista pientä kahvittelutaukoakin suunniesitetään ensi lauantaina tellaan elokuvan keskivaiNiitty-Seppälän kesätorilla. Sitten ovat tytöt, eli parhaat kaverukset viimeisen päälle laittautuneina. Musiikin hiljetessä kiitokset lentelevät pitkin salia ja puheensorina Lindin ja Aaltosen mukaan erityistä rohkeutta seistä hakurivissä tai kävellä suoraan toisen luokse ei tarvita. Jokaisessa ulkoilma- va elokuva Mandela: Pitkä elokuvaesityksessä on tie vapauteen teki. . Jotkut tanssiparit ovat selkeästi pariskuntia ja heidät tunnistaa tarkkailemalla ilmeitä (usein silmät ovat kiinni) tai siitä, Tanssilavoja Kisaranta (Kangasala) Aitoon Honkala Vilpola (Onkkaala) Salmentaan lava Kyynärön lava Kukkolan lava että he tanssivat tanssi toisensa jälkeen yhdessä. Elokuva oli muistutus omanlainen tunnelmansa. Viimevuotista yleistunnel- siitä, että vaikka ihmiset maa luonnehtisin kahdella ovat raadollisia toisilleen, sanalla: hyvä olo. Keskiviikko 30.7.2014 . Pitää kestää se, jos ei kukaan tule hakemaan. Sydän-Hämeen Lehti 23 Tiistaisin Kisarannassa on vuorohakutanssit. Sisällä Baarissa matkallaan Pohnähdyn elokuvan katsomi- jois-Lappiin. Kylän asukkaat haluavat nen ulkona on kuin katsoisi eri elokuvaa, Hallamaa ku- tehdä vaikutelman presidenttiin ja miellyttää tätä vailee. Järeän elokuvalaitteiston parhaalla mahdollisella kokoamiseen Niitty-Sep- tavalla
Ruttu, lätty ja maalausjuttu 3 - Lastentapahtuma srk-keskuksen alakerrassa klo 10-14. Metsäkirkko Laipassa Pihtilammella klo 18, Vesto, Lemmetyi- nen. 27.7. sis. 0400-975277 Su 3.8 klo 11 EHTOOLLISTILAISUUS puh. Kahvit kirkolla. Kolehti: Inkerin evankelis-luterilaiselle kirkolle Kazanin kirkkoprojektiin, Inkerin evankelis-luterilainen kirkko. OPISKELIJAT JA NUORET AIKUISET Ke 6.8. Kari Mikkonen, Ismo Vettenranta, Monika Viitala, Tarja Sillanpää. klo 12 Messu Sahalahden kirkossa. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, Vesto, Lemmetyinen. Ke 6.8. klo 18 Lähetysjuhla, Jouko ja Maarit Pynnönen Lähetystori pe 13-17, la 10-14, kesäale! PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG Rakas isämme, vaarimme ja isovaarimme Matti SAARINEN * 13.1.1921 Luopioinen . lähetykselle ja kirppuri Pilistveren hyväksi 236,90?. www.palkaneenseurakunta.? Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT Puh. tehdään yhdessä srk-talossa klo 10-14, Ke 6.8. pääsylippu, kahvit, lounas ja matkat. Luopioisten kotiseutupäivä. 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA Ke 30.7. Pälkäne: Vanhan kirkon suojeluyhdistykselle 275,02. klo 14.30 Rukoushetki Su 3.8. Kirkkokahvit klo 9.20. srk-keskuksen pihassa. Yhdessä Sanan Ääressä srk-keskuksessa klo 11. Jumalanpalvelukset Kangasalla Sunnuntai 3.8.2014 Pyhän aihe: ?Kirkastettu Kristus? klo 10 Kon?rmaatiomessu Kangasalan kirkossa (Pyysalo 6 ?ripari). Yhteislähtö kyytiä tarvitseville tai sitä tarjoaville klo 17.30 Parkin pihasta. TIEDOKSI 29.8.2014 saakka seurakunnan virastot avoinna ma, ke klo 9-14, to klo 10?17, ti ja pe suljettu. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 6.8. (Sahalahti), Jukka Timo Pälli 66 v. Ajankohtaista verkossa . Aiheena ?Toivo?, Maija Kuitunen 0400599218. Ulla Terva, Lemmetyinen Kahvit lähetystyön hyväksi Su 10.8 Molemmissa kirkoissa klo 18 kouluun lähtevien siunaus Kastettu: 631,84?. Kouluun lähtevien siunaus kirkossa klo 18 (Ei muuta jumalanpalvelusta Luopioisissa). MUUTA: Ke 30.7. Kirkastussunnuntain messu kirkossa klo 10, Vesto, Johanna Lemmetyinen, kirkkokuoro. Ilmoittautumiset Kangasalan srk kirkkoherranvirastoonp. Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kirkkoveneiden vastaanotto uimarannassa klo 9. 24.7.2014 Kangasala Pälkäneen Hautaustoimisto Vaik´ puhtainta kultaa sydän ois, se kuitenkin sammuu, nukkuu hiljaa pois. Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille Syvästi kaivaten Marja Petteri, Sanna, Ava ja Isla Tommi, Tia, Tea ja Tim Ari-Matti ja Anniina Ritva ja Aulis Minna, Henna ja Laura Hanna, Hannu, Julianna ja Isabella Raija ja Hannu Tomi, Pirjo, Alisa ja Atte Leila Sisar ja veli perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Onkkaalantie 63 Luopioisten Hautaustoimisto Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Keskustie 5, 36600 Pälkäne Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 PERUNKIRJOITUKSET Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. klo 12 Musiikkihetki klo 12 kirkossa, Tshernobyl-lapset, Kankaristo. Ma 4.8. 040 309 8000 Su 10.8 Seurat klo 14 Sappeessa Hannulassa, Antero Honkkila, Janne Vesto, Paula Eloranta. lähetyksen torikahvio srktalossa klo 10-13. Ke 30.7 Seurat klo 18 Hirvossa, Aittokummulla, Hirvontie 290, Kankaristo, Sirpa Marttinen-Huhdanpää Ti 5.8 Konsertti klo 19 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla (sateella kirkossa) Myöhäiskeskiajan ja renessanssiajan lauluihin erikoistunut kouvolalainen yhtye Vanitatum Vanitas Yhtyeessä laulavat Teija Kapiainen, Terhi Paukku ja Mari Lavikainen Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien. Raamattupiiri Padankodalla klo 17. To 7.8. klo 19 Rukousilta La 2.8. Vuokko Eräranta. Ti 5.8 klo 19 sana ja rukouksen ilta. www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi YHTEINEN TOIMINTA Kangasalan srk tekee naisten retken Vivamoon, katsomaan Kalastajat näytelmää la 9.8. Opastus Pihtilammentien alusta. Su 10.8. 040 7531384 tai marja.myllyniemi@gmail.com. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 jukka.partanen@aina.net Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Luopioisten kirkossa lauantaina 9.8.2014 klo 12, jonka jälkeen muistotilaisuus Luopioisten seurakuntakeskuksessa. Muistotilaisuuteen ilmoittautumiset 4.8.2014 mennessä puh. Kotiseutujuhla Mikkelinmäellä. Ke 6.8. Kesäillan musiikki kirkossa klo 18.30, Johanna Järvinen laulu, Kaija Huhtanen urut ja piano. Kesä-Narikka Ranta-Einolassa klo 18. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: ?Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.. Puh. Su 10.8 Jumalanpalvelus klo 11 Seitsyessä, Vesto, Lemmetyinen. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä Kirkastussunnuntai on Luopioisten vanha messupyhä. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 3.8. Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. kirkkokahvit, Myttäälä-Huhti-SeitsyeHirvo diakonia-ja kinkeripiiri. Su 10.8 Kouluun lähtevien siunaaminen klo 18 kirkossa, Kankaristo, Lemmetyinen, Lepistö, Nissilä, Kirkkomehut srk-talolla. MUU TOIMINTA: Ke 30.7 Torikahvio klo 10-13 srktalolla diakonian hyväksi, Perinteinen vakovenäläisten Tshernobyllasten iloinen konsertti torilla (huonolla säällä torikahviossa). Ke 30.7. Luopioinen: oman srk:n nuorisotoiminnalle 577,89 Kiitos. 3.8 Inkerin evankelis-luterilaiselle kirkolle Kazanin kirkkoprojektiin. Veeti Antero Laine, Onkkaalasta. Kolehdit: 20.7. Ulla Haili laulaa vanhempiensa Rebek- ka ja Konsta Jylhän lauluja. klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Sanna Toivola, laulu HUOM! Ennakkotiedoista poiketen KAHVILA SEURAHUONE avoinna 5.8. 24.7 Pappila: Koululaisja opiskelijatyölle Englannissa/ Seija Frears ja Suomessa/ Riku Rinne 623,64. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ Kirkastussunnuntai Su 3.8 Kirkastussunnuntain iltajumalanpalvelus klo 18 Tommolan hautausmaan kappelissa, Kankaristo, Johanna Lemmetyinen. Ke 6.8 Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kankaristo, Lemmetyinen. www.kangasalanseurakunta.? KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. Diakonisen perhetyön kehittämiseen seurakunnissa Kirkkopalvelujen kautta 23.7 Torikahvion tuotto 1015,60. Nuotiokahvit. Hanna Koli, Janne Kyrönlahti. 24 Keskiviikko 30.7.2014 . Myös Pälkäneeltä voi lähteä mukaan. Hinta 40?. alkaen ti-pe klo 10?14 Kahvila Seurahuone Kastettu: Luka Henrik Hiitelä, Niilo Vihtori Honkanen (Vihti), Ville Reijo Petteri Kankaanpää, Matilda Ida Aliisa Ruoko, Noel Rikhard Salo, Leo Aleksander Tuovinen Kuulutettu: Marko Jani Petteri Lankinen ja Katja Orvokki Niemenmaa, Marko Petteri Toropainen ja Johanna Marja Hannele Wirta, Anssi Juhani Björkholm ja Tiina Anniina Porvali Vihitty: Matti Mikael Heikkilä ja Jenny Katariina Tauriainen Kuollut: Leo Väinö Antero Oja 81 v. Vapaa pääsy. Ti 5.8
Tulevan kesän päivystyksistä ja tiekirkosta päätetään myöhemmin. Sydän-Hämeen Lehti sana 25 Sydämmelliset Kiitokset Kaikille syntymäpäivääni muistaneilla, Juhlistani riittää hyvää mieltä loppuelämäkseni. Kiitos. Hanna-Liisa Anttila Kuulutus Seurakuntavaalien ehdokasasettelu Kangasalan seurakunnassa toimitetaan kirkkolain (KL) 23 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti 9.11.2014 seurakuntavaalit, jossa vuoden 2015 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi valitaan 33 jäsentä kirkkovaltuustoon. KL:n 23 luvun 2 §:n ja 3 §:n mukaan vaalikelpoinen Kangasalan seurakunnan kirkkovaltuuston jäseneksi on ehdokas, 1) joka viimeistään 15.9.2014 on merkitty Kangasalan seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi, 2) joka on kon?rmoitu viimeistään 15.9.2014 mennessä, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014, 3) joka on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, 4) joka ei ole vajaavaltainen, 5) joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen, 6) joka ei ole Kangasalan seurakunnan viranhaltija tai työsopimus suhteessa oleva työntekijä. Kirkkovaltuuston vaalia varten valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja liitteineen on toimitettava 15.9.2014 kello 16.00 mennessä kirkkoherranvirastoon, joka on avoinna ma-ke, pe klo 9-14, to klo 10-17; kuitenkin kesäaikana 23.6.- 29.8.2014 ti ja pe suljettu; sekä ma 15.9.2014 kello 9-16.00. Kirkkoherranviraston osoite on Myllystenpohjantie 2, Kangasala. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjoja liitteineen on saatavana kirkkoherranvirastosta, seurakunnan kotisivuilta ja verkkosivustolta www.seurakuntavaalit.. Keskiviikko 30.7.2014 . Miehen mentyä opetuslapset olivat ihmeissään ja kyselivät toisiltaan: Kuka sitten voi pelastua? Jeesus vastasi: ?Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Argentiinan Diego Maradona hyppäsi tavoittelemaan korkealle kimmonnutta palloa, voitti itseään seitsemäntoista senttiä pidemmän Englannin maalivahdin Peter Shiltonin ja pukkasi pallon maaliin. Käsittämätön tapahtumasarja sai selityksensä television hidastuskuvista. Maradona oli tehnyt maalin kädellään. Päivystysvuoroja ottivat hoitaakseen kokoomus, maa- ja kotitalousseura, eläkeläiskerho ja sotainvalidit. Sateen sattuessa musisoidaan Pälkäneen kirkossa. Vuonna 2006 perustetussa yhtyeessä laulavat Teija Kapi- ainen, Terhi Paukku ja Mari Lavikainen. Jeesuksen luokse pelastuksen asiasta kysymään tullut oman elämänsä pallotaituri sai kuulla Jeesuksen sanat: ?Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. elokuuta saakka. Vuoteen 2007 saakka kirkko oli avoinna kahdeksan tuntia päivässä, viimeiset seitsemän vuotta enää viisi tuntia. Loppukesällä kirkko pidetään auki vain, jos siellä on päivystäjä. Ennen vuosituhannen vaihdetta tiekirkko palveli Pälkäneellä kesä?elokuussa kello 9?18. Jumalan käsi tekee mahdottomasta mahdolli- sen, se ylettyy sinne, minne ihmisen omat voimat ja mahdollisuudet eivät yllä. Asioiden jättäminen Herran haltuun ei merkitse ihmisen oman toiminnan lopettamista, vaan sitä, että teoille pyydetään Jumalan siunausta, jotta tekojen vaikutukset Markku Viitala Kuhmalahden kappeli seurakunnan pappi Pälkäneen tiekirkkoon ei löydy päivystäjiä Teija Kapiainen, Terhi Paukku ja Mari Lavikainen laulavat rauniokirkossa tiistai-iltana. Vanitatum Vanitas -yhtye Pälkäneellä Myöhäiskeskiajan ja renessanssiajan lauluihin erikoistunut kouvolalainen Vanitatum Vanitas -yhtye esiintyy Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla tiistaina 5.8. Maailman rauha ja ihmisten hyvä tahto ei onnistu meiltä ihmisiltä, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista. Pälkäneen tiekirkkoon ei ole tahtonut riittää päivystäjiä sen jälkeen kun sotaveteraanit ja sotainvalidit sekä niiden naisosastot luopuivat tehtävästä. Jumalanpalvelus- ja musiikkijohtokunnan valitsemat tiekirkkoyhdyshenkilöt lähettivät keväällä kirjeen pälkäneläisjärjestöille. kohdassa ?asetu ehdolle?. Kangasalla 21.5.2014 Kangasalan seurakunnan vaalilautakunta Ajankohtaista aista verkossa . Lauluyhtyeen ohjelmisto koostuu pitkälti Piae cantiones -lauluista, jotka ovat syntyneet keskiajalla ja jotka julkaistiin vuonna 1582 ilmestyneessä kokoelmassa. Piae cantiones -laulujen lisäksi yhtyeellä on ohjelmistossaan monia muita keski- ja renessanssiajan lauluja, muun muassa Palestrinan, di Lasson ja Vulpiuksen sävellyksiä. Asiaa pohtii kirkkoneuvoston perustama tiekirkkotyöryhmä. Luopioisissa ei ole kärsitty samanlaisista ongelmista kuin Pälkäneellä, vaan tiekirkkoon on riittänyt hyvin päivystäjiä. Lukijan runo Se on kesä nyt Ne tulevat tummuvat illat ? syreeninkukka jo varisee, niittyvillan hahtuvat ilta-auringossa, vielä suopurstun tuoksussa viipyä viiltävän hetken... Menitkö Sinä jo, Kesä? Kesän lapsi Sävel: Täällä Pohjantähden alla - Näinkö paljon kirkkautta löytyy maailmasta? Kukat kukkii, paistaa päivä. Ihmetyttää lasta. Valoa on järvenselkä, välkkyy kirkas vesi. Isä kantaa, etkä pelkää. Juokset meidän kesiin. Maija-mummi. kello 19. ?Siinä oli vähän Jumalan kättä ja vähän Maradonan päätä?, kertoi maalintekijä ottelun jälkeen. Meneillään oleva kesä on tarjonnut sadetta ja paistetta, vilua ja ennätyshelteitä . Levyn sisältö koostui enimmäkseen Piae cantiones -lauluista. voisivat ylettyä sinne, mihin ihminen omassa voimassaan ei yllä. Jumalan kättä tarvitaan ajallisissa ja ajan jälkeisissä asioissa. ja tietenkin, jalkapalloa. Vuoden 1986 tapahtumat ovat nousseet mieleeni myös vihreiden kenttien ulkopuolella tapahtuneiden asioiden johdosta. Viime viikkojen uutiset ovat todistaneet ihmiskunnan yhteisen joukkuehengen olevan pahasti kadoksissa. 10: 27) Rukoilen, että Jumalan käsi voisi koskettaa jokaista ihmistä ja tehdä mahdottomasta mahdollisen. Laulut kuullaan useimmiten 1-3 -äänisinä ilman säestystä. Yhtye julkaisi ensimmäisen levynsä O Magnum Mysterium kesällä 2011. Jumalalle on kaikki mahdollista.. Lisäksi päivystäjäksi on saatu yksittäisiä seurakuntalaisia. Tule sitten ja seuraa minua.? Mies lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. Ukraina, Afganistan ja Lähi-itä. www www.kangasalanseurakunta.? w.kangasalanseurakunta.? Voimaksi viikolle Maradona Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen kuuluisin maali tehtiin kesäkuussa 1986 Azteca-stadionilla Meksikossa. Vuosituhannen jälkeen tiekirkko on avannut 10. (Mark. kesäkuuta ja jatkunut 20. Kaikki maailman areenoita, jotka muistuttavat kipeällä tavalla meidän ihmisten puutteellisesta kyvystä toimia yhteisen hyvän eteen. Elämässä tarvitaan omaa päätä, mutta myös ?Jumalan kättä?. Kirkkoherran järjestämään perehdyttämistilaisuuteen osallistui yksi henkilö. Kesäkuussa päivystysvuorolistat jäivät lähes tyhjiksi, ja toisinaan kirkon ovet pysyivät kiinni, vaikka sen pitäisi palvella tiekirkkona kello 11?16. Päivystäjäpulan vuoksi tiekirkon aukioloaikoja on jo supistettu
Mielestäni sen oikea paikka on täällä. Ne voidaan toistaa jopa 30 kertaa peräkkäin ja ne lauletaan aina alkukielellä. Tampereen hiippakunnassa enää kolme kirkkoherraa asuu seurakunnan omistamassa vanhassa pappilassa . Joka kesä Pälkäneellä lomaileva lämpö lämmityskustannusten Jaakko Uronen ehti perheineen asua Pälkäneen pappilassa 19 vuotta. pienentämiseksi. Taizé-laulu ilmentää yhteistä kokemusta Keski-Ranskassa toimivan noin sadan veljen muodostaman Taizé-yhteisön tapa elää ja käyttää lauluja tuli Pälkäneen seurakuntalaisille tutuksi sekä pappilan pihaseurojen että Pälkäne-päivän messun kautta. Molemmissa laulettiin Taizélauluja, joista oli lisäksi seuroissa kertomassa pastori ja suomenkielisen Taizé-laulukokoelman kääntäjä Aija Kaartinen. Taizé-laulujen tarkoitus on olla meditatiivisia, hiljentymiseen, rauhaan ja keskittymiseen ohjaavia. Siihen ovat vaikuttaneet ratkaisevasti myötämieliset kirkkoherrat, jotka ovat suostuneet maksamaan korkeaa vuokraa ja asumalla pitämään vanhaa rakennusta kunnossa ja myös seurakuntalaisille avoimena. Viimeisin parannustyö tehtiin viime vuonna, jolloin pappiaan asennettiin maa- Tuttu mies tutulla paikalla. J. Wennerqvistin piirtämä Pälkäneen kirkkoherranpappilan päärakennus valmistui vuonna 1854, kuten muista asiayhteyksistä voi päätellä. Mitään tarkkaa valmistumispäivää tai -kuukautta ei ole kirjattu muistiin. Pappilan rakennutti Carl Magnus Limon, joka toimi Pälkäneen kirkkoherrana vuosina 1848?1862, ja hänen jälkeensä pappila on ollut jo kymmenen muun kirkkoherran koti. Pälkäneen pappilat ovat ilmeisesti alusta asti sijainneet samalla paikalla Pälkäneveden rannalla, mihin ensimmäinen paikkakunnan oman papin virka-asunto rakennettiin 1400-luvulla, ohjeen mukaisesti noin kilometrin päähän kirkosta. Nykyisin Pälkäneen pappila alkaa olla harvinaisuus sekä valtakunnallisesti että lähiseudulla. Pihamaalla pidetyissä seuroissa tarvittiin ylimääräistä aurinkosuojaa, viilentävää viuhkaa ja vesitankkausta vielä iltakahdeksalta, mutta penkit olivat silti alusta loppuun täynnä yleisöä. Kirkkoherra Jari Kemppainen kertoi tasavuosia täyttävän pappilan historiasta ja seurakunnan nimikkolähetti Seija Frears opiskelijalähetyksestä Yorkissa Englannissa. Pastori, suomenkielisen Taizé-laulukirjan tekijä Aija Kaartinen toi pappilalle onnittelut Sääksmäen seurakunnasta, ja lisäksi esiintymässä oli kirkolliskokousedustajanakin toimiva muusikko ja nuorisotyöntekijä Riku Rinne Nokialta. Kanttori Ritva Huomo (vasemmalla) ja Pälkäneen kirkkokuoro tekivät suuren työn harjoittelemalla ja harjoituttamalla Taizé-lauluja shl Ulla Siren messua varten.. Laulujen yksinkertaisuus tukee myös yhteisön kansainvälistä luonnetta, sillä vieraskielisten laulujen sanat on helpompi omaksua, kun ne ovat lyhyitä ja toistuvat kerran toisensa jälkeen. . Pienoispappilan voitti aikanaan hyväntekeväisyysarpajaisista Liisa Suova, joka lahjoitti sen Jaakko ja Kaisa Uroselle läksiäislahjaksi näiden muuttaessa Pälkäneeltä eläkepäiville Hyvinkäälle. 26 Keskiviikko 30.7.2014 kyliltä . Musiikkina olivat Taizé-laulut Pälkäneen kirkkokuoron ja kanttori Rit- va Huomon johdolla. Rakas kallis päivänsankari E. Nyt Uroset päättivät vuorostaan luovuttaa sen Kemppaisille ja mahdollisesti heidän jälkeensä seurakuntalaisten yhteiseksi omaisuudeksi. nähdä sen, Uronen ehdotti. Pälkäneellä on viime vuosikymmenet elänyt vahva tahto säilyttää pappila seurakunnan omaisuutena. Ne eivät ole oikeastaan laulua vaan rukousta, Aija Kaartinen täsmensi. Taizé on avoin yhteisö, johon kuka tahansa voi tulla joksikin aikaa hiljentymään, rukoilemaan ja mietiskelemään. Taizé-veljet harjoittavat myös hyväntekeväisyyttä ja opettavat yksinkertaista ja vaatimatonta elämäntapaa. Taizé-lauluja käytetään paljon nuorisotilaisuuksissa ja Tuomas-messuissa, mutta ne sopivat myös tavallisen jumalanpalveluksen kulkuun esimerkiksi jaksottamaan esirukousta. Aija Kaartinen määritteli, että äärimmäisessä yksinkertaisuudessaan Taizé-laulut karsivat pois epäolennaisen ja keskittyvät siihen, mikä on kaikille yhteistä. Taizé-yhteisöllä on laulukokoelmassaan kaikenkielisiä lauluja, joukossa myös alkuperäinen suomenkielinen Sanasi on lamppu, joka siis lauletaan aina suomeksi riippumatta siitä, onko paikalla laulamassa yhtäkään suomea ymmärtävää henkilöä. Suomalaisissa tilaisuuksissa käytetään yleensä suomennettua laulukokoelmaa, kuten tehtiin viime viikolla pappilan 160-vuotisseuroissa ja Pälkäne-päivän iltamessussa Vanhassakirkossa. Jos pappila myydään pois, ainakin pienoismalli voisi olla esillä jossakin, missä kaikki seurakuntalaiset saisivat Jaakko Metsärinnan pienoismalleja on olemassa useista Pälkäneen vanhoista arvokkaista rakennuksista. Pälkäneen Jari Kemppaisen lisäksi Jokioisten kirkkoherra Jyrki Koivisto, joka osallistui myös pappilan juhlaseuroihin, sekä Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen. Lisäksi Pälkäneellä ja Hauholla kirkkoherravirastot sijaitsevat vanhan ajan tapaan pappilassa. Pappiloiden ylläpito on seurakunnille kallista ja kiristyvässä taloustilanteessa vaikeaa. Siihen viittasi myös Pälkäneen edellinen kirkkoherra Jaakko Uronen, joka luovutti aikanaan läksiäislahjaksi saamansa Jaakko Metsärinnan rakentaman pappilan pienoismallin takaisin Pälkäneelle pappilan isäntäväelle. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Hiippakunnan harvinaisuus: Helteisissä pihaseuroissa juhlittiin Pälkäneen 160-vuotiasta pappilaa Pienoispappila muutti Pappilaan Pälkäne Todellinen heinäkuun helle hallitsi Pälkäneen pappilan 160-vuotisseuroja Pälkäneviikon torstaina
Mutta minkä Lottalaulajaisten ohjelmaan valitun laulun takia aivan erityisesti kannatti tulla? Vastaukset kysymykseen alla. Hilkka Ainiala:Ol. Jossakin heitä odotettiin. . Sydän-Hämeen Lehti 27 kyliltä Matkaajan laulu on hurmosta ja ikävää Muistot: Lottalaulajaisiin tullaan, koska laulut herättävät henkiin menneen ajan tunnelman Pälkäne Pälkäneen Maanpuolustusnaisten Lottalaulajaiset houkuttelevat väkeä Nuijalle, vaikka helle puristaa ilman hikiseksi. Luonnonkukka-asetelmat pöydissä ja visusti peitettyjen ikkunoiden suoma varjo luovat hieman illuusiota metsän varjosta, josta monissa illan lauluissa kerrotaan. Lottalaulajaiset ovat sopiva kattaus kaikille niille, jotka haluavat herättää henkiin vuosikymmenien takaiset tunnelmat. Ja joitakin lauluja ei vain voi vastustaa. Laulua johtavan Korsuköörin säestäjänä toimiva Matti Huomo ehtii juuri ja juuri vetäistä harmonikastaan Satumaan ensimmäiset sävelet, kun pöydissä istuvien sormet ja varpaat alkavat Reino Syrjä: Paras kappale on Satumaa-tango, siitä olen aina tykännyt. Lottakanttiini palvelee väliajalla. Pälkäneen Lotta Svärd jo etsiä tangon rytmiä. Merimiesten laulut Suomalaisessa kansanlaulussa kulkija on tavallisesti kesä, ja kulkija on yksin rannalla tai metsässä luontoa kuunnellen ja kunnioittaen. Matka on hyvä teema, koko elämähän on sinänsä matka. Matti Niemi: Satumaa, se on niin koskettava. kaunis kesäilta ja Sininen ja valkoinen. kaunis kesäilta ja Hummani hei. Tämän kesän aiheena ovat matkalaulut metsäpolkuineen ja kaukana siintävine rantoineen, ja niihin mahtuu kosolti muistoja. Ohjelman laatijana ja juontajana toimiva Kirsti Uotila onkin saanut todeta, että suomalainen näkee matkoissa mieluiten haikean puolen. Iloiset ja reippaat laulut, kuten Junnu Vainion Käyn ahon laitaa jäävät selvästi vähemmistöön mutta ovat sitä riemukkaampia vastaan tullessaan. Viimeinen yhteinen kokoontuminen pidettiin Nuijantalolla 7.11. Syrjänharjulla paljastettiin Pälkäneen lottien muistokivi vuonna 2003. Pontevampia lauluja löytyy parhaiten Pohjanmaalta, missä herkistely saa välillä väistyä uhon tieltä. Merimatkoista ja merimiesten elämästä taas tuli koko kansan rakastamia laulujen aiheita erityisesti 1930-luvulta alkaen, jolloin Malmsténin veljekset alkoivat vaikuttaa suomalaisessa musiikkielämässä. Sota toi ikävän lauluihin Sota-ajan laulut ovat enimmäkseen matkalauluja, koska sotilaat olivat kaukana kodistaan ja lakkaamatta matkalla joko taisteluun, väliaikaiseen turvapaikkaan tai kuolemaan. Sota-aika korosti ikävöinnin osuutta lauluissa. Sellaisetkin laulut, jotka olivat syntyneet ennen sotia, saivat surusta ja koti-ikävästä uusia merkityksiä, Kirsti Uotila kertoi. Lottalaulajaisten ohjelmistoon kuului muun muassa Eugen Malmsténin Sä muistatko metsätien?, joka oli tal- Irja Toija: Ol. Kauniita, isänmaallisia lauluja. shl Ulla Siren Toiminta alkoi naisten humanitäärisenä avustustyönä vuoden 1918 sodan aikana. Toimi ensimmäiset vuodet Pälkäneen Suojeluskunnan alaosastona. Liittyi valtakunnalliseen Lotta Svärd -järjestöön 1923. Piti 1930-luvulla kesäkahvilaa Syrjänharjun näkötornilla Sai erityistä kiitosta esimerkillisestä toiminnasta Pälkäneen Suojeluskunnan tukena. Sotien aikana laajimmat tehtäväkokonaisuudet olivat sotilaiden huolto, siirtoväen auttaminen ja alkusijoitus sekä ilmavalvonta Syrjänharjun näkötornista käsin. Yhdistys lakkautettiin marraskuun alussa 1944. Sen jälkeen Lottien muistoa on kunnioitettu vuosittain järjestämällä Pälkäneen Maanpuolustusnaisten toimesta Lottalaulajaiset aluksi muistokivellä ja myöhemmin Nuijantalolla. Aili Huhtinen: Albatrossi on suosikkini. Ja koko tilaisuus on mukava, Kirstin juonnot ovat hyviä.. Keskiviikko 30.7.2014 . Niistä tulee eniten muistoja mieleen. tioitu ensimmäisen kerran jo vuonna 1938, mutta joka tuli erityisen kuuluisaksi talvisodan aikaisesta ?puhelintoivekonsertista?. Malmstén lauloi sen viestimiesten puhelinkeskuksessa Lemetin motin aikana helmikuussa 1940, ja se välitettiin kaikkiin telttoihin. Matkalauluja ovat omalla tavallaan myös muun muassa Junnu Vainion Albatrossi sekä Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen , jotka kuuluivat Lottalaulajaisten yleisön suosikkeihin
Näiden vastuuhenkilöiden puhelinnumerot on nähtävillä kyläkeinun luona, joten vastuuhenkilölle voi soittaa, jos mielii keinumaan. Jo alusta alkaen kyläkeinujen yllä on leijunut ristiriitaisuuden pilvi. Jo turvallisuudenkin vuoksi. ? Kun itse painaa vähemmän, ei keinukaan mene liian lujaa. Kukkolan kyläkeinun luona myös laulettiin ja tanssittiin keinumisen lisäksi. Kyläkeinut olivat erityisesti nuorison suosiossa, mihin varmasti vauhdin hurmalla ja vaaran mahdollisuudella oli osansa. Yhdessä ilakointi on luonnollisesti monen sydäntä lähellä, mutta loukkaantumisia ei toivo kukaan. Ensimmäinen kirjallinen merkintä Kukkolan kyläkeinusta tehtiinkin synkissä merkeissä. Sydän-Hämeen Lehti Kuka. Isänniksi kasvaneet pojanklopit puolestaan auttoivat keinujen rakentamisessa ja uudelleen pystyttämisessä, vaikkeivät enää itse keinuneet. Kylien keinuista kuitenkin loppuivat vauhdit 1920-luvulle tultaessa. klo 13. Keinuminen on sallittu 18 vuotta täyttäneille. Keinut kahlitaan Kyläkeinuja oli aikanaan erimallisia ja yleisimpiä olivat aisakeinut. Kyseessä on ainoa Kukkolan kyläkeinussa tapahtunut kuolemantapaus, mutta loukkaantumisiakin on oletettavasti mahtunut matkan varrelle. Innostus kyläkeinunäyttelyyn lähti alkukantaisesta tunteesta, nimittäin vihasta. Leena Uhrman-Laine laittoi näyttelyn vireille vihastuessaan pahasti kyläkeinuperinteen ra- Leena Uhrman-Laineen mukaan Kukkolan kyläkeinun pienoismalli on melkein aidon kaltainen. joittamiseen. ? Suutuin ajatuksesta, että 200 vuotta vanhan perinteen siivet katkaistaan. 28 Keskiviikko 30.7.2014 tulossa ja menossa . Rippikouluikäiset valtasivat keinut nuorempien tyytyessä katsomaan. Myös erilaiset raittiuspiirit ja seurat tulivat keinunnan tilalle nuorison kokoavana toimintana. Kyläkeinut kuitenkin säilyivät lasten kohtaamispaikkoina, jonne sovittiin tapaaminen leikkimään lähtiessä. Nykyisin keinunta mielletään enemmänkin lasten, eikä nuorten aikuisten puuhaksi. Lauantaina kuitenkin kaiken ikäiset ovat tervetulleita katsomaan, kun pitkäikäinen perinne herätetään jälleen henkiin. Ainakin parin tunnin ajaksi. shl Senni Luttinen. Missä. Harvat keinut ovat säilyneet näihin päiviin saakka. Ennen myös Epaalassa, Mälkilässä, Ohvenolla ja Onkkaalassakin oli omat keinunsa, mutta nyt jäljellä on enää Kukkolan kyläkeinu. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Paljon keinuneilla on jopa henkinen side keinukulttuuriin, Uhrman-Laine sanoo. Kylän kohtaamispaikka Kyläkeinuilla tutustuttiin toisiin ja paikalle saavuttiin kauempaakin. Uhrman-Laine kuitenkin kertoo nuorena keinumaan oppimisen olleen tärkeää. saakka. Jos kyläkeinukulttuuri ei ole ennestään tuttu, voi keinumisen maailmaan päästä tutustumalla ensin näyttelyyn ja sitten ihan oikeasti keinuen. Kukkola-Vimmu-Mieliä -kyläyhdistyksen ansiosta Kyläkeinu vapautetaan kahleistaan lauantaina 2.8. Ensin täytyy oppia itsensä ja fysiikan lait, sitten voi keinua. puhelin (03) 539 9800. Keinuelämää: Ensi lauantaina Kukkolassa päästään tositoimiin, kun kyläkeinu vapautetaan hetkeksi kahleistaan Kukkolassa keinuu ken uskaltaa Keinuelämää -näyttelyssä nähdään Kukkolan keinusta kuvia vuosien varsilta. Pälkäne Leena Uhrman-Laine keräsi muistoja ja valokuvia Kukkolan kyläkeinusta viime talvena. Nyt työn tulos on nähtävissä pääkirjasto Arkin näyttelyssä. Näyttely aukesi torstaina 24.7. ja on nähtävillä 15.8. Mitä. Kukkolan keinu on malliltaan nelikelainen kelakeinu. Vuonna 2006 tyttö loukkasi päänsä Tesjoella antaessaan vauhtia aisakeinussa keinuville. Tapauksen johdosta Kuluttajavirasto totesi kyläkeinut turvattomiksi. Kyläkeinut, mukaan lukien Kukkolan kelakeinu, ovat tämän jälkeen olleet pääsääntöisesti lukittuina. Avaimet keinuun on vastuuhenkilöillä, jotka ovat perehtyneet turvallisuuteen keinuttaessa. Vuonna 1821 salmentakalainen pitäjänräätäli Matti Lökmann kuoli pudottuaan keinusta. On aivan hullua, että nyt lauantaina keinua saavat vain 18 vuotta täyttäneet, hän sanoo ihmetellen. Uhrman-Laineen mukaan vahingoille altistutaan kun keinunta aloitetaan vanhemmalla iällä, jolloin kelakeinu ja sen käyttäytyminen eivät ole ennestään tuttuja. Vanhemmiten keinujat luopuivat leikistä ja esimerkiksi talojen emännät tulivat vain katsomaan keinuntaa lapsiensa kanssa. Tuolloin kyläläiset pääsivät liikkumaan kylältä, eikä elämä rajoittunut vain oman kylän piiriin
Ikää on kertynyt ja ihan kaikkiin kappaleisiin sormet eivät enää taivu, mutta yhteensä tyttöjen kanssa on luvassa noin kolmisen kymmentä uutta ja vanhaa kappaletta, Marjamäki lupaa. Lisäksi yleisöä viihdytetään Topin aarrearkul- la; hauskoilla tarinoilla vuosikymmenten varrelta. Riihisen sisaruksista 23-vuotias Jenna on erikoistunut laulamiseen ja 18-vuotias Melissa pianon soittoon. Yleensä he keskittyvät keikoillaan pop-rockmusiikkiin, mutta nyt esitetään enemmän iskelmäpainotteista uudempaa ja vanhempaa musiikkia. . Puutikkalassa ja Kuohijoella on paluumatkalaisille kahvitukset. Yleisöä kirkkoveneiden vastaanottoon Luopioisten uima- Puutikkalan kirkkovene rannalle sekä uusia ja vanhoja soutajia kirkkoveneisiin toivo- Ahti2 lähtee Puutikkalasta Saksalan lahdelta klo 7.45. Veneet vanhenevat ja veneiden ja talaiden ylläpito vaatii voimavaroja ja taitoa. Toivoa sopii, että jatkossa löydetään myös uusia ideoita ja lähestymistapoja, joiden avulla kirkkoveneisiin liittyvät hienot perinteet pysyvät elossa ja tulevat nykyaikaisella tavalla hyödynnetyiksi. Seppo Kääriäinen Topi Marjamäki johtaa yhteislaulua Kangasalla Kangasalan Ahjärveläisten yhteislaulutilaisuutta johtaa tänä vuonna hanuristilegenda Topi Marjamäki. Yhteiskunnan autoistuminen ja elämisen muutokset ovat muuttaneet myös kirkkoveneiden tarvetta, ja tänä päivänä ne toimivat perinteiden eteenpäin viejinä, kilpailuvälineinä sekä matkailuelämysten tuottajina. Sekä Suomessa että Ruotsissa ovat kansankulttuuriin kuuluneet suuret ja solakat kirkkoveneet sekä niillä tehdyt kesäiset kirkkomatkat. Veneiden rakentaminen ja huolto sekä matkat suurilla järvillä ovat vaatineet yhteis- toimintaa ja vesilläkulkutaitoa Kirkkoveneperinteen jatkuvuudesta voidaan monestakin syystä olla hieman huolissaan. Taustalla lottaryijy. Kuvan omistaa Hanna-Liisa Anttila. Lisätietoja anantaa Sakari Tervaniemi, puh taa Erkki Vierikka, puh 040 0500-984281. 023 7693. Auto syrjäytti kirkkoveneen Kirkkoveneitä on käytetty Kukkialla kylien väliseen liikenteeseen aina 1950-luvulle asti. Apunaan Topilla on kaksi nuorta naista, sisarukset Jenna ja Melissa Riihinen. Tilaisuus on jo perinne, sillä nyt lauletaan kuudetta kertaa. Keskiviikko 30.7.2014 . Lisätietoja myös internetistä osoitteesta: www.ahjar velaiset.fi. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kukkian Kulkuri. Lotta-päivä avaa maiseman lottien maailmaan Pälkäneen Nuijantalolla (Onkkaalantie 102) vietetään Lotta-teemapäivää lauantaina la 2.8.2014 alkaen kello 18. Nuija oli viime sotien aikana paikka, jonne keskittyi merkittävä osa pälkäneläisten lottien arkityötä: ompelua, leipomista, perunoiden kuorintaa, toiminnan suunnittelua, tavaroiden säilyttämistä, lähettämistä ja vastaanottamista. Lotta-päivän tunnelmaan sukelletaan kello 15:sta lähtien, jolloin Nuijantalon pihalla on tarjolla rokkaa ja lettuja. Lisätietoja nasta klo 8.15. Kylämaisemassa saattaa nähdä myös pikkulottia hoitamassa velvollisuuttaan eli sankarihautojen kastelua. Lotta-päivän ohjelmallinen osuus alkaa klo 18:00, jolloin avataan kuvataiteilija Johannes Vähäsarjan näyttely Valkeat harsot. Lisäksi puheenvuoron käyttää lottien historiaan perehtynyt Pirkko-Liisa Ollila. Lotta-päivän korkeatasoisesta musiikista vastaavat Seppo Hovi, Jonna Järnefelt ja Jukka Leppilampi . Ilta päättyy Putoavia tähtiä -äänimaisemaesitykseen Syrjänharjulle, missä lottien ilmavalvonta tapahtui 70 vuotta sitten. Lotta-päivän järjestävät yhteistyössä Pälkäneen Suomalainen Nuija ry., Keltainen Talo ja Pälkäneen kulttuuritoimi. Kangasalla lauletaan maanantaina yhdessä. Yhteislaulun johtajina nähdään hanuristilegenda Topi Marjamäen rinnalla Melissa (vasemmalla) ja Jenna Riihinen. Pälkäneen lottia Nuijantalon lottahuoneessa. Litaan runsain mitoin mukaan. sätietoja antaa Riitta Kannel, puh 0400-311040. Lähtöajat: Kukkian Kulkureitten kirkKuohijoen kirkkovene Aallotar kovene lähtee Luopioisten lähtee Kuohijoelta Tervanie- Niemikunnasta Aholan ranmen rannasta klo 7. Sydän-Hämeen Lehti 29 tulossa ja menossa Soutajia ja katsojia kaivataan Kirkastussunnuntain kirkkovenesoutuun Kirkastussunnuntain kirkkovenesoutu järjestetään ensi sunnuntaina 3.8.. elokuuta kello 18.00 alkaen Ahjärveläisten talolla osoitteessa Vesijärventie 13, Kangasala. Aikaisemmin iltaa ovat vetäneet muun muassa Inga Sulin ja Pasi Kaunisto. Lähes koko ikänsä hanuria soittanut, alansa kuuluisimpiin muusikoihin lukeutuva Topi Marjamäki keikkailee enää harvoin. . Tuolloin Kuohijoen, Puutikkalan ja Kukkian Kulkureiden kirkkoveneet saapuvat Luopioisten uimarantaan aamulla kello 9. Maalausten teemat käsittelevät taistelun jälkeistä tilaa sekä lottien ja sotilaiden vuorovaikutusta. Näyttelyn avaa sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen . Lotta-päivässä pitää esitelmän KT Kaisa-Maria Peltokorpi, joka on väitellyt lottien selviytymisestä sodassa vuosina 1939?1945. Uimarannassa on Luopioisten kappeliseurakunnan järjestämä kirkkoveneiden vastaanotto, jonka jälkeen kappeliseurakunta tarjoaa kahvit seurakuntakeskuksessa tai Luopioisten kirkon pihalla. Kirkkoveneet palaavat lähtöpaikkoihinsa jumalanpalveluksen jälkeen noin klo 12. Yhteinen keikka Topin kanssa on meille todella suuri kunnia, Jenna sanoo. Ahjärveläisten yhteislaulutilaisuus maanantaina 4
Lounas . Keiniänkuja 7. Reitit tarkentuvat paikan ? Pälkäneen Luja-Lukko, päällä. Rekola-kodon Lahti n. 15. klo 17-19 Opastus VT12 klo 18-20.. torilta klo 10.00 omilla ? Pälkäneen Metsästysseura ry. linjamikkalan bussin aikataulu: auton aikataulu: Nattari Luopioinen, torin pysäkki Liekki buffet joka 12.20, Suorama 12.30, klo 16.30, Helmikkalan päivä 11-17 Alatie 12.40, l-autoasema tallit / Tausti klo 16.50, 12.45 ja Kuohenmaa Tori klo 17.00 Onkkaalan noin 13.10. pidettävään keskiviikon jeina 7-vuotiaitten sarjoissa klo 6:30, Pälkäneen tori klo Tämän jälkeen palaamme Bodybic tuntiin ilmoit40 metriä ja vanhempien 7:00, kahvitauko JuustoKoskikahvilaan, jossa mahtautumiset viimeistään sarjoissa aitajuoksut portissa. Luopioisten Vasemmistoliitto järjestää 7.1o, Sahrami 7.15, Herttu4.9 Konsertti Sibelius?SenSortinSaluunassa? ala 7.25, Kangasala la 7.30, festivaali, klo 19.00 Lahti Nattari 7.40 ja Tampere la Sibeliustalo. Sotiemme Ilm. A-oikeudet kirkkopäivä Pirkkalassa ? Kangasalan Sitoutuainoa! Keskitie 14, LUOPIOINEN p. 18.30 asukkaiden ulkoilutus on ? MLL Pälkäne. Vielä paikkoja VÄLIAJALLA BUFFETTI VAPAA PÄÄSY taulu Turkuun ja Naantaliin jäljellä. Su 10-21 . Mitä. Opas Seppo Unnaslahikäisille urheilukentällä klo 85 L / 2 SÄKKIÄ La 2.8 ti. Muutama Päivätanssit Pälkäneen paikka vapaana, ilm. Ks. Ilrauhassa\"-tapahtumaan gasalaSK ry me virran rantamia pitkin moittautumiset kello 17.30 ? Tahtia tyylilillä liikuntaSB-matkojen linja-auton Kukkosaaren laavulle (matpalvelut Kostian koululla alkaen. Syyskuun fesNiittyläntie 175, Kuohijoki 7.50.Keppijumppa alkaa tivaali johdattaa kuulijansa YHTEISLAULILLAN Silmukellarilla Toivontie suureen juhlavuoteen 2015 9.8.2014 klo 17.00 ? 1 C ke 03.09. klo 050 5944450. klo joka rauhoitettu luonnossa 13, saunailta alkaen klo 15 olemiseen ja ajanvietton. os. Ilmoittautumiset suunnistus. Omat eväät rakunnan järjestämään yhteydessä. ilmottautua: marissa@sci. mukaan. Radat Ajamme Vihavuoden KosRetki Isoonkyröön la alkaen. aloittelevien 2km:n lisäksi kikahvilan parkkipaikalle, 9.8.2014, Napuen taiste? Luja-Lukon yleisurhei3,4,5 ja 7km. Radat 5, 3 ja meenlinnassa ja kävelyretki TOPI MARJAMÄKI SEKÄ JENNA JA MELISSA RIIHINEN 1,5 km. 0400 631898 kala 7.00, Kurvishöllintie tai Sirpalle 040 7326264. Viimeinen ilmoitSeniorit 14.8. puh 040 5641259 Riitta Mukkulainen yhdistys Valkeakosken kane.senioriyhdistys.fi Helteatteriretken 3.8. klo 10-14 Rautahovilla Käsitöitä, puutarhatuotteita, leivonnaisia, , kirpparitavaraa, musiikkia, työnäytöksiä? Myyntipaikat Eijalta 040 726 8044 Pirkanmaan vuoden kylä 2014 julkistetaan klo 12 Luopioisten sahtimestaruuskisa klo 13 Illalla Luopioisten Sahtiseuran markkinatanssit klo 20-01, Teuvo Oinas & Kiintotähti. Vedentaustan kylätoimikunta SALMENTAAN LAVALLA TANSSITAAN Lauantaina 2.8. Järjestäjä jonne matkaa tulee n.31 lu. klo 10-15.30. Sarjakisat Onkkaalan lun \"Elämää sodassa ja Tampereen Iltarastit/Kankm. klo 20 Oksijärventie 60, 36450 SALMENTAKA, www.salmentaka.com Unto Sakarannan Yhtye Maksuton tanssiopetus klo 19.15-20.00 Lippu 12 ? järj VehU, TKT 11:00 -19:00. mennessä: Sirpa 040 . Avoin kaikille. Beach Party lapsiperheille Vehkajärven kirkko, PuolaPakanrannalla klo 12-15, mäen talomuseo, Papinpihapelejä, leikkituokio, KEKKILÄN Ke 30.7 saari, Ase-ja varusmuseo, muskarituokio. Kahvila ?...ja Sisustus . Missä. Vielä paikkoja vapaana. Lähtö klo 10 . Tursola 6.55, PakPaulalle p. klo 11. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Su 10.8. PUUTARHATURVE Kädentaitajat ja Aura-muMuksujuoksut alle kouluKaraoke klo 21 alk. seo. Muista 12.00-15.45, soittaa Unto fi. 03-5365400 . Fredrikan 17-19 Aitoossa Maisenjärpäivät Wetterhoffilla Häven kartalla. Haitarimusiikkia ym ym 237693 732 6264/Paula 0400 631 Tervetuloa mukavaan porukkaan viihtymään! ? Eläkeliiton Kangasalan 898.Lisätietoja:www.pallisätied. p. Vilpolassa, VPK:n lavalla, 10.8. Linja Kyynäröltä 15, ilm alkaa 14.30, kahvio, Kuutamokeikan 7.30, Aitoo 8.00, Luopioimakkaraa, ongintaa. tahdissa -02:n nen 8.15, Rautajärvi 8.30, ? Kangasalan sotiemme veteraanit, puolisot, lesket Pohja 8.45, Vehkajärvi 9.00. Avoinna: ja tukihenkilöt. Jatkamme kävelyä 335. Ke 6.8. KEKKILÄN naisten kesäsauna Seitsyen 7.8. klo 10 kirkon suojeluyhdistys rajan tuntumasta. Soita JÄRJESTÄÄ: AHJÄRVELÄISTEN KANNATUSYHDISTYS autolla. Välipysäkeiltä tietä Kankahaisiin, Lahden PUUTARHAKeittiöltä: mukaan. Bussiaikatervetulleita. www.palkane. TILAISUUTEEN OVAT KAIKKI TERVETULLEITA! 05.08.Sirpan bussimatkojen senioriyhdistys.fi . Urheilukilpailut Onkvanhan sahan ympäristössä, kaalan kentällä la 9.8. Vihavuodessa kävelemkentällä torstaina 31.7. Luop. Ilm. tautumismahdollisuus Talutusratsastus keskiviiklyretki Vihavuoteen Koko myös. Muut lajit Koulutie 3, tiistaina 5.8. Tied. Paikan päällä klo dollisuus tutustua esim. TILAMYYMÄLÄ, KAHVILA SEKÄ ELÄINPIHA AVOINNA MAANANTAISTA 4.8. ALKAEN JOKA PÄIVÄ KLO 10-18. P. Ke 6.8. Kuhmoisiin. klo 15.00. PUUTARHAMULTA leirikeskuksen rantasau? Sydän-Hämeen Sukutut50 L / 4 SÄKKIÄ kijat ry Kesäretki ti 5.8. nalla klo 18 alkaen. Ryhmä käynnistyy 10.10, ajetaan Jalmarin myös yhteinen kisamatka Satorannan yhtye. vain mikäli osanottajia on kodon kautta, Kangasalan5.8 Viialan Kultapörssiki? Pälkäneen Kansalliset riittävästi. tietä Tamperetta kohden, soihin. Kangasalan seutorstaina 31.7 sarjakisojen koisin klo 18-19. Seuranmestaruuslaaikataulu: Luopioisten kk ka edestakaisin noin 4 km). Muista päivän retki. Kahristeyksestä. vit ja lounas sisältyvät MAANANTAINA 4.8 KLO 18.00 AHJÄRVENTALOLLA, ? KangasalanSeudun Henretkeen, jolle kaikki ovat VESIJÄRVENTIE 13 KANGASALA gitysyhdistys. siivous ja remontti Kangasalan ja Pälkäneen ? Pälkäne-seura ja Vanhanautoilla/kimppakyydein. talkoot majalla 3.8. klo pakkanen@tahtiatyylilla. Pikkubussi l-asemalta klo jaoston kotisivuilta. Liput 12 ? Tervetuloa! Buffalo salaatti 10,00 13,95 10,00 LATOTANSSIT Pe 1.8. klo 20 Aholan ladolla Kaanaantie 535 (Kuhmalahti). Musiikista vastaa Yön Lyhdyt Järj. Luontokäve? Kaukkalan Ratsastajat mukaan pysäkeiltä. Aholan Kamu. klo 17.00 säveltäjämestarin teosten Tamperelaisen Häkkisen Hannun johdolla jatkuen joka viikko. harvoin kuultujen alku? Kukkian Kulkurit Perinteiperäisversioiden myötä. Laulun lisäksi: nen kirkastussunnuntain Ylikapellimestarina Okko . 040 755 tietä Harhala, Laitikkala, MYYMÄLÄSTÄ: 4231/Lilja. Käymme myös Mylvio avoinna Iharin Myllylymuseolla, jossa näemme torpalla kello 18 - 20. ja kuulemme Vihavuoden ? Pälkäneen metalli os. historiaa. Anneli 0405674720 tai Ma-To 8.30-21 veteraanien Pirkanmaan Kari 0407171335. Pe 8.30-24 La 8.30-02 . Tiedustelut: Rauni 0405331610 ? Pälkänee- Luopioisten Kuorma-autoilijat ry. Pälkäneen- Luopioisten Kuorma-autoilijat ry järjestää direktiivikoulutusta Pälkäneellä : ke 6.8.14 työturvallisuuskortti koulutus alkaen klo 8:00 ; la 9.8.14 ennakoivan ajon koulutus alkaa klo 8:00 ilmoittautumiset virpi.pohjola@jaakkopohjola.fi tai tekstiviesti gsm 050 4040141.. Opastus LuopiAulangon puistometsässä LAULAVAT JA LAULATTAVAT oistentieltä (322) Aitoon 7.8. p. 30 Keskiviikko 30.7.2014 tulossa ja menossa . klo 22.30 Kesätorin kahvila avoinna! RAUTAJÄRVEN MARKKINAT JA PIRKANMAAN KYLÄPÄIVÄ La 2.8. osoitteeseen minna. 0400 168 725 / Nisula. pikamatkoilla. www.ravintolaliekki.fi Tapahtumailtoina -02:n mattomat Eläkeläiset ry ti 5.8. Wanha grammari soi rannasta.Ilm Erkille 04007.8. Sydän7.8 mennessä Riitalle, puh. Hämeen rastit ke 30.7. 03-578 2800,tila, Pälkänevedentie 135, 36600 Pälkäne Niitty-Seppälän Pälkänevedentie 135, 36600 Pälkäne www.niitty-seppala.com, Facebook: Niitty-Seppälän www.niitty-seppala.com, Facebook: Niitty-Seppälän tila tila KESÄ PÄÄTTYY OSALTAMME 10.8.2014 ELOKUVATEATTERIESITYS ULKOILMASSA YHTEISLAULUTILAISUUDESSA www.filmipyora.fi 040 551 8424 Liput 8? Niitty-Seppälän kesätori Lauantai 2.8. Sauna lämpöisenä 15.00 ?(oma pyyhe mukaan) ? kirkkosoutu 3.8. Sydän-Hämeen Lehti 30 Kuka. Hoitohevosilta to 31.7. paistomahdollisuus. Myös makkaranPyysalo-päivään to 21.8. ? Tampereen Iltarastit Kangasalla/Pälkäneellä 4.8 fi. Ilmoittautumiset Grillausta, kahvia (vapaaehtoinen maksu). puhelin (03) 539 9800. Järjestöt Huveja Huveja ? Iharinkosken Kyläyhdistys vanhojen valokuvien näytry Pe 01.08.2014 Kesäkahtelyyn
vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www. survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #44312468. Ristikko 313 Ristikon 312 ratkaisu #443-12468 Vaikeusaste 80 A B C D 1 31 2 7 21 3 14 45 4 15 55 8 14 43 24 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot 39 A B C D 1 2 4 5 1 12 2 6 11 12 10 39 3 3 8 9 7 27 11 23 26 18 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. elokuuta. Paikkansa Aallottaren kyydissä voi varmistaa soittamalla Sakari Tervaniemelle numeroon 0500 984 281. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Silloin koko Pälkäneen messuilla oli mukana myös yritystoiminta, nyt keskitytään vapaa-aikaan. Vapaalla Pälkäneellä -messuilla voi poiketa esimerkiksi etsimässä uutta harrastusta ja muuta pikku puuhaa syksyn iloksi. Honkalan ulkoalueiden ja sisätilojen messuosastoja pääsee kiertelemään 30.8. kello 10?15. Näytteilleasettajilta kerätään 20 euron maksu. Vapaa-aika- ja harrastemessuista on jaettu tietoa Viimeviikkoisessa lehdessä haeskeltiin lisää soutajia Kuohijoen kirkkoveneeseen kirkastussunnuntaina. Soutajat kokoontuvat sunnuntaina 3.8. varttia vaille seitsemän Tervaniemen rantaan. pahtumasta lisää. Näytteilleasettajille järjestetään myös infotilaisuus tapahtumapaikalla Honkalassa maanantaina 4.8. järjestettävä tapahtuma on jatkoa viisi vuotta sitten edellisen kerran järjestetylle Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttelylle. Kello 12?15 pidettävien rantapippaloiden ohjelmassa on muun muassa kasvomaalausta, muskarituokio, leikkivarjoleikkejä ja pihapelejä. Keskiviikko 30.7.2014 . Näytteilleasettajat järjestävät päivän mittaan myös monenlaista ohjelmaa. Vapaalla Pälkäneellä vapaa-aika- ja harrastemessut järjestää Pälkäneen kunnan Vapaalla Pälkäneellä -vapaa-aika- ja harrastemessut järjestetään elokuun lopussa. vapaa-aikatoimi. kello 18 alkaen. Beach Party lapsiperheille Pakanrannalla Pälkäne. Kunnan perhetyön ja Pälkäneen MLL:n järjestämä, lapsiperheille suunnattu Beach Party -tapahtuma pidetään Pakanrannalla keskiviikkona 6. Jutun lopusta oli pudonnut pois yhteystiedot. Paikalle saa tuoda omat eväät, ja mukaan voi ottaa myös omia pihapelejä. Tapahtuma on kaikille avoin ja kävijöille maksuton. Tapahtuma järjestetään säävarauksella. Beach Party järjestetään 6. Messusihteeri Pia Rämö (ramo. pia@gmail.com) kerää ilmoittautumisia ja kertoo ta- Ristikko on täytettävä luvuilla 1?16 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Sydän-Hämeen Lehti 31 tulossa ja menossa Vapaalla Pälkäneellä: Vapaa-aika- ja harrastemessujen näytteilleasettajille infotilaisuus maanantaina Vapaa-ajan tarjonta esittäytyy messuilla Pälkäne Vehkajärven tämän kesän taidesatoa ripustettiin esille koulun kesäkahvioon. Kylätaiteilijoiden näyttely kesäkahviossa Vehkajärvi. elokuuta. Survo Oikaisu kohderyhmiin kuuluville. Sähköpostilistat eivät ole kuitenkaan täydelliset. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Näyttely on koululla nähtävissä kesäkahvion aukiolon ajan. Ratkaisu sivun 10 sanaristiin Pälkäneläisyhdistykset, vapaa-aikaan liittyviä toimijat ja aktiiviset kylät esittäytyvät vapaa-aika- ja harrastemessuilla elokuun lopussa. Aitoon Honkalassa lauantaina 30.8. Osana ?Vehkajär ven kor v issa soi? -tapahtumaa oli mahdollisuus kouluttautua maalaustaiteen kylätaiteilijaksi Vehkajärven kiertokoulun kuvaamataiteen opintolinjalla Touhulassa. Taiteilija Kukka Pitkänen poisti kylätaiteen tutkinnosta kiinnostuneilta maalareilta valkoisen maalauspohjan kammon ja innosti heitä ilmaisemaan itseään siveltimen kanssa. Kukin sai pitää oman tyylinsä ja tehdä rohkeita taiteellisia kokeiluja. Akryylimaalit sopivat erittäin hyvin nopeatempoiseen työskentelyyn. Kurssilta ?valmistui? kahdeksan kylätaiteilijaa, joiden kurssilla tekemät maalaukset asetettiin vehkajärkiseen tapaan heti teosten kuivuttua näytteille kesäkahvioon
Kiekko 1) Heikki Leveelahti VirtU 48,31, 8) Juho Leonsaari KU-68 14,57. 300 m 1) Eetu Kurkikangas TammelRy 39,20. Keihäs 1) Saku Laine TP 44,34, 8) Juho Uusitalo KU-68 25,23, 10) Mikko Laine PälkLL 24,97. P11 60 m 1) Jaakko Linnus TP 8,82, 3) Niklas Erholtz KU-68 9,17, 5) Jaakko Köntti KU-68 9,63. 60 m alkuerät 1) Joel Turkka TP 7,75, 9) Juho Uusitalo KU-68 9,27. Kuula 1) Vesa Leveelahti VirtU 14,27, 5) Paulus Silventoinen KU-68 9,39. Pijuoksi mestariksi 300 metrin Myös Viivi Hakala voitti tuudessakin Ilari oli kuudes. Kalle Äijälä sai kaksi prons- aidoissa ja hopealle 300 met- mitalin oltuaan 12-vuotiaiden sista mitalia yhdeksänvuotiai- rin sileällä. kuulassa kolmas. Kolmiloikka 1) Riku Ahvenniemi TP 11,13/+0,4, 2) Aleksi Jurvanen KU-68 10,80/+0,9, 4) Niilo Klapuri KU68 10,18/+1,7, 8) Juho Leonsaari KU-68 8,45/+1,4. 800 m 1) Vilho Helenius NokU 2.19,27, 4) Juho Leonsaari KU-68 2.22,67. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . 300 m aj 1) Niilo Klapuri KU-68 49,54, 2) Aleksi Jurvanen KU-68 50,71. Seiväs 1) Jami Siira KU-68 220. Pituus Tampereen Pyrintöä nykyisin edustava Kangasalan Joel Turkka oli nopein 12-vuotiaiden poikien pikamatkalla. 1) Lasse Hämelahti LängelmU 5,30/-1,3, 5) Niilo Klapuri KU-68 4,79/-0,3, 9) Joona Tuomi TP 4,25/-1,5. Keihäs 1) Aleksi Yrjölä HämeenlTa 52,27, 3) VillePetteri Savolainen KU-68 35,78. P14 100 m (-0,8) 1) Leevi Männistö NokU 12,37, 4) Otto Uusinoka KU-68 13,19, 5) Niilo Klapuri KU-68 13,20. 200 m 1) Tomy Nurmesniemi LempKi 27,10, 4) Paulus Silventoinen KU-68 29,15, 6) Ossi Klapuri KU-68 31,77. 2000 m 1) Vilho Helenius NokU 6.48,27, 3) Juho Leonsaari KU-68 7.51,70. Voitot Niklas Erholtz , joka voitti tuloksen 139, mutta se riitti hotulivat korkeudesta (140), pi- yhden kutakin mitalia. 1000 metriltä hän voitti tuudesta (432), 2,5 kilon kuu- ruuden hän hyppäsi pituudessa lisäksi pronssimitalin. Otto Uusinoka oli 14-vuolasta (8.93) ja kiekonheitosta (448), hopean 60 metrin aitajuoksussa (11,26) ja pronssin tiaiden kaksoismitalisti. 300 m 1) Juho Yli-Rajala TP 42,77, 2) Niilo Klapuri KU-68 43,11, 3) Juho Leonsaari KU-68 43,45. Seiväs 1) Juuso Kuusinen TammelRy 310, 2) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 230. 100 m aj (-1,3) 1) Atte Kurkikangas TammelRy 14,72, 2) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 15,58. 60 m aj 1) Joel Turkka TP 9,44, 2) Ville Suoniemi TP 10,25. Korkeus 1) Joel Turkka TP 155, 2) Ville Suoniemi TP 150. Pituus 1) Atte Kurkikangas TammelRy 6,02/-0,4, 3) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 5,18/1,3, 6) Ville-Petteri Savolainen KU-68 4,95/-1,2. 1500 m ej 1) Manu Lahtinen TU-38 5.04,37. Korkeus 1) Lauri Savolainen TP 178, 3) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 155. Pituus 1) Topi Rönni PälkLL 4,32, 10) Arttu Rantanen KU-68 3,54, 15) Miska Mäntylä KangKi 3,25. Kuula 1) Topi Rönni PälkLL 8,93. Kiekko 1) Topi Rönni PälkLL 28,26, 13) Miska Mäntylä KangKi 15,43. Korkeus 1) Roope Haapanen TammelRy 166, 4) Aleksi Jurvanen KU-68 160, 7) Otto Uusinoka KU-68 155, 9) Joona Tuomi TP 140, 10) Juho Leonsaari KU-68 120. 60 m aj 1) Arttu Pitkänen TP 10,97, 2) Niklas Erholtz KU-68 11,26. Tuloksiin poimittu lajivoittajat sekä pälkäneläisja kangasalalaisurheilijat. P15 100 m alkuerät 1) Oskari Kaseva TammelRy 12,10. puhelimeen (03) 539 9800 Sisulisähuipentuma: Luja-Lukko saalisti Ratinasta 11 mitalia Topi Rönnille neljä piirinmestaruutta Yleisurheilu kymmenvuotiaiden kiekon- sä mestaruuden ylitettyään 122 heitossa. senttiä. Pälkäneen Luja-Lukon yleisAleksi Jurvanen voitti urheilijat voittivat 11 mitalia 14-vuotiaissa kaksi hopeaa, Hämeen 9?15-vuotiaiden pii- Niklas Erholtzille jotka tulivat 300 metrin aitakolme mitalia rinmestaruuskilpailuissa. juoksusta ja kolmiloikasta. Topi Rönni voitti kym- Kangasalan Urheilijat -68:n Silja Lamminmäki teki kormenvuotiaissa kaikki neljän menestynein oli 11-vuotias keudessa 11-vuotiaalle loistolajinsa mestaruuden. Keihäs 1) Jaakko Linnus TP 32,25, 3) Ilari Hurskainen PälkLL 27,71. P10 60 m alkuerät 1) Markus Leskelä HämeenlTa 9,04. Ville-Petteri Jami Siira voitti 13-vuoti- Savolainen heitti 15-vuotiaiden kaksiotteluissa. Mikko Luja-Lukolle mitaleita saa- aiden piirinmestaruuden sei- den keihäässä kolmanneksi. Laine oli listivat myös Mikko Laine väshypyssä (220) ja keihäästä Katri Kekin moukarinheitto toi myös pronssimitalin. 12-vuotiaiden 12-vuotiaiden moukarinheiton pronssia. Sanni-Ilona Heikkilä voitti Panu Siltanen keihäässä hopeallaan ja ainoan tyttöjen kymmenes. mitalin ottanut Viivi Taipale 10-vuotiaiden korkeushypys- Pm-sisulisähuipentuma, Tampere 26?27.7. Hän (28.26). Ilari Hurskainen nousi 60 metrin sileältä (9,17). voitti sadan metrin aidoista hoSuvi Savolainen voitti kaksi peaa ja seiväshypystä pronssia. 11-vuotiaissa kolmen lajin mitalikorokkeelle. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 60 m alkuerät 1) Tomy Nurmesniemi LempKi 8,09, 4) Paulus Silventoinen KU-68 8,77, 5) Jami Siira KU-68 8,85, 11) Ossi Klapuri KU68 9,47. Korkeus 1) Jaakko Linnus TP 131, 2) Ilari Hurskainen PälkLL 128, 10) Jaakko Köntti KU-68 095. 32 urheilu Keskiviikko 30.7.2014 . 2000 m 1) Manu Lahtinen TU-38 6.25,80. Seiväs 1) Joni Uolamo ToijVau 300, 3) Otto Uusinoka KU-68 260. 100 m alkuerät 1) Leevi Männistö NokU 12,60, 3) Niilo Klapuri KU-68 13,23, 4) Otto Uusinoka KU68 13,33, 13) Joona Tuomi TP 15,15. 200 m 1) Joel Turkka TP 25,45, 2) Ville Suoniemi TP 25,84. Pituus 1) Niklas Erholtz KU-68 4,48, 6) Ilari Hurskainen PälkLL 4,05, 15) Jaakko Köntti KU-68 3,63. Kiekko 1) Juho Leveelahti VirtU 27,85, 2) Ilari Hurskainen PälkLL 25,82, 11) Jaakko Köntti KU-68 7,95. Mesta- peaan. Korkeus 1) Topi Rönni PälkLL 140. Keihäs 1) Jere Kankare ForssSa 25,75, 14) Miska Mäntylä KangKi 11,15. P9 miniottelu (40 m korkeus) 1) Konsta Helenius YlöjU 382 (7,38 115), 16) Joona Taipale PälkLL 182 (8,11 85). Miniottelu (40 m 1000m) 1) Antti Sainio TP 468 (6,99 224,86), 5) Kalle Äijälä PälkLL 273 (7,58 261,34). Miniottelu (1000 m korkeus) 1) Miika Niemelä LempKi 292 (253,56 105), 3) Kalle Äijälä. Pituus 1) Ville Suoniemi TP 5,01/-1,0. Kiekko 1) Saku Laine TP 42,67, 6) Mikko Laine PälkLL 23,54. Moukari 1) Leevi Lipponen Kangasalan Niilo Klapuri ja Aleksi Jurvanen menestyivät 14-vuotiaiden sarjassa. LempKi 27,92, 2) Mikko Laine PälkLL 23,88. Keihäs 1) Viljami Ahola HämeenlTa 41,17, 3) Jami Siira KU-68 39,90, 9) Ossi Klapuri KU-68 21,49. P12 60 m 1) Joel Turkka TP 7,90. Pituus 1) Tomy Nurmesniemi LempKi 5,31/-1,7, 4) Jami Siira KU-68 4,69/-1,6, 5) Paulus Silventoinen KU-68 4,34/-1,6, 8) Ossi Klapuri KU-68 3,52/-1,1. Ne tuliKahden pronssimitalin hopeaa korkeushypyssä (128) vat kiekosta (26.91) ja keihääs- juoksija Juho Leonsaari voitti mitalinsa 300 metriltä ja 2000 ja kiekonheitossa (25.82) sekä tä (23.98). 14-vuotias Niilo Klapuri metriltä. pronssia keihäästä (27.71). 60 m alkuerät 1) Jaakko Linnus TP 8,92, 3) Niklas Erholtz KU-68 9,29, 5) Jaakko Köntti KU-68 9,55. Keihäs 1) Kasimir Ojala TP 38,67, 6) Juho Leonsaari KU-68 31,09. P13 60 m (-2,5) 1) Tomy Nurmesniemi LempKi 8,37, 4) Jami Siira KU-68 8,99, 5) Paulus Silventoinen KU-68 8,99. Kolmiloikka 1) Erkki Ojala TP 12,55/+1,6, 4) Ville-Petteri Savolainen KU-68 11,26/+1,2. Hän voitti 11-sarjan kultamitalia. Seiväs 1) Juha Närhi LempKi 200, 5) Mikko Laine PälkLL 170. 100 m aj (-1,9) 1) Leevi Männistö NokU 16,49, 2) Otto Uusinoka KU-68 16,73, 5) Joona Tuomi TP 20,10. 300 m aj 1) Atte Kurkikangas TammelRy 41,77, 3) Olli-Oskari Suonmaa HämeenlTa 43,49
Miniottelu (kuula pituus) 1) Antti Sainio TP 540 (6,76 388), 16) Joona Taipale PälkLL 258 (4,07 280). T15 100 m (-0,1) 1) Tiia Tammisalo TP 12,73, 2) Viivi Hellman TP 13,09. 60 m alkuerät 1) Krista Manninen TP 9,31, 14) Helmi Heikkilä KU-68 10,26, 16) SanniIlona Heikkilä KU-68 10,28. 1000 m 1) Nora Kytäjä ForssSa 3.34,12. 800 m 1) Saara Sillanpää ForssSa 2.31,69, 2) Aino Sikkinen TP 2.32,37, 4) Erika Pulkkinen VehmU 2.41,32. 2000 m 1) Kiia Keinonen TP 7.31,02, 4) Erika Pulkkinen VehmU 7.52,52. Korkeus 1) Saga Vanninen TP 139, 2) Silja Lamminmäki KU-68 139, 13) Siina Kanerva PälkLL 110, 15) Anna Kangastupa KangKi 110, 17) Kati Ahoua PälkLL 105. Seiväs 1) Venla Väliharju TP 210. Miniottelu (kuula keihäs) 1) Luukas Lipponen LempKi 497 (6,48 20,38), 3) Kalle Äijälä PälkLL 405 (6,20 14,48), 6) Joona Taipale PälkLL 274 (4,07 12,70). Pituus 1) Enni Saarinen HämeenlTa 4,32/-0,5, 10) Siru Heikkilä KU-68 3,79/-1,0, 12) Sofia Kärki KU-68 3,73/-1,0, 17) Pihla Aro TP 3,61/-0,4, 24) Virpi Nikkilä KU-68 3,06/-2,2. Pituus 1) Oona Hietala YlöjU 5,33/-1,6, 8) Amanda Saari TP 4,71/-0,7, 13) Essi Pitkäranta TP 4,10/1,8, 14) Iida Uusitalo KU-68 4,00/-0,4. Kuula 1) Kristiina Laitinen LempKi 8,34, 5) Sanni-Ilona Heikkilä KU68 6,34, 6) Tanja Kekki KU-68 6,31, 11) Helmi Heikkilä KU-68 5,64, 17) Viivi Taipale PälkLL 4,75. 80 m aj 1) Olivia Ben Khalifa TP 12,00, 6) Aino Sikkinen TP 14,25. Keihäs 1) Erika Ahvenharju HämeenlTa 32,09, 6) Iina Hurskainen PälkLL 24,71, 12) Suvi Saari KU-68 17,88, 14) Katri Kekki KU-68 16,65. T12 60 m 1) Veera Uusinoka TP 8,84, 5) Pihla Aro TP 9,24. 60 m alkuerät 1) Venla Väliharju TP 8,80, 5) Pihla Aro TP 9,14, 16) Siru Heikkilä KU-68 9,62, 22) Sofia Kärki KU-68 10,06, 24) Virpi Nikkilä KU-68 10,44. Pituus 1) Krista Manninen TP 4,33. Keihäs 1) Kristiina Laitinen LempKi 21,41, 7) Tanja Kekki KU-68 12,45, 11) Viivi Taipale PälkLL 9,65. T9 miniottelu (40 m korkeus) 1) Iiris Veijola HämeenlTa 446 (6,98 115), 4) Emilia Erholz KU-68 346 (7,13 100), 24) Aada-Maria Koivisto PälkLL 150 (8,17 75). 300 m 1) Tiia Tammisalo TP 42,75, 2) Viivi Hellman TP 43,38. Kiekko 1) Kristiina Laitinen LempKi 23,24, 3) Viivi Taipale PälkLL 16,01, 4) Tanja Kekki KU-68 14,73. 60 m alkuerät 1) Saga Vanninen TP 9,04, 7) Heini Mäenpää KU-68 9,62, 9) Jenny Kangastupa KangKi 9,96, 12) Anna Kangastupa KangKi 10,06, 13) Ella Ala-Lahti KU-68 10,09, 18) Kati Ahoua PälkLL 10,28, 18) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 10,28. Pituus 1) Eerika Reunanen LempKi 5,14/-0,9, 7) Viivi Hellman TP 4,40/-1,4. T14 100 m alkuerät 1) Olivia Ben Khalifa TP 12,97, 11) Amanda Saari TP 13,66, 14) Essi Pitkäranta TP 14,23, 18) Iida Uusitalo KU-68 14,74. 60 m aj 1) Vilma Väliharju TP 10,84, 2) Krista Manninen TP 10,95. Miniottelu (1000 m korkeus) 1) Iida Kujanpää TP 352 (249,95 115), 11) Siiri Kotanen PälkLL 209 (264,33 90), 17) Seela Kanerva PälkLL 142 (288,29 80). 60 m aj 1) Emilia Kilpinen ForssSa 10,78, 6) Silja Lamminmäki KU-68 11,53, 14) Heini Mäenpää KU-68 12,60, 17) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 13,13. 1000 m 1) Johanna Ranta LempKi 3.19,83, 5) Milja Rantala KangKi 3.26,90, 6) Milla Ala-Lahti KU-68 3.27,19, 9) Suvi Saari KU-68 4.03,28, 11) Salla Lamminmäki KU-68 4.19,57. Korkeus 1) Laura Anttonen ToijVau 148, 7) Veera Viitala KU-68 140. Moukari 1) Olivia Saarinen TP 32,42, 5) Senna Kanerva PälkLL 17,43. Keihäs 1) Jonna Sainio TP 34,97, 2) Amanda Saari TP 32,47, 6) Essi Pitkäranta TP 25,23. T13 60 m (-1,3) 1) Pinja Heinonen TP 8,35. Kiekko 1) Amanda Saari TP 30,49, 3) Olivia Saarinen TP 28,19, 5) Senna Kanerva PälkLL 25,46. Seiväs 1) Hanna Keskinen LempKi 240, 2) Viivi Hellman TP 190. Kolmiloikka 1) Oona Hietala YlöjU 10,84/+2,2, 5) Essi Pitkäranta TP 9,79/+1,3. Kiekko 1) Pinja Heinonen TP 32,80, 8) Suvi Saari KU-68 18,94, 10) Salla Lamminmäki KU-68 17,99, 13) Katri Kekki KU-68 15,62. Moukari 1) Veera Sihvonen VirtU 29,15, 3) Katri Kekki KU68 25,18, 4) Meeri Mäki-Mantila PälkLL 24,07, 7) Salla Lamminmäki KU-68 16,49. Kuula 1) Amanda Saari TP 10,65, 2) Olivia Saarinen TP 9,89, 9) Senna Kanerva PälkLL 7,34. 1000 m 1) Emilia Kilpinen ForssSa 3.31,77, 3) Silja Lamminmäki KU-68 3.40,15, 6) Jenny Kangastupa KangKi 3.56,82, 8) Anna Kangastupa KangKi 4.06,50, 10) Ella AlaLahti KU-68 4.10,11. Keihäs 1) Suvi Savolainen KU-68 23,98, 8) Siina Kanerva PälkLL 19,08. T10 60 m 1) Krista Manninen TP 9,15. Miniottelu (kuula keihäs) 1) Iiris Veijola HämeenlTa 472 (6,98 16,41), 14) Seela Kanerva PälkLL 268 (4,22 11,60), 16) Aada-Maria Koivisto PälkLL 206 (4,20 6,29). Sydän-Hämeen Lehti 33 Topi Rönni voitti kaikki neljä lajiaan kymmenvuotiaissa pojissa. Kiekko 1) Suvi Savolainen KU-68 26,91, 7) Silja Lamminmäki KU-68 18,12, 9) Siina Kanerva PälkLL 17,18, 15) Ella Ala-Lahti KU-68 13,51, 16) Anna-Sofia Koivisto PälkLL 12,98, 17) Heini Mäenpää KU-68 12,23. 200 m 1) Veera Uusinoka TP 28,99, 5) Mila Manninen TP 30,93. Miniottelu (pituus keihäs) 1) Iida Kujanpää TP 335 (356 13,58), 17) Seela Kanerva PälkLL 186 (248 11,60).. 1000 m 1) Mila Manninen TP 3.34,90. 60 m aj 1) Venla Väliharju TP 10,44, 2) Pihla Aro TP 10,85. Korkeus 1) Nea Lento YlöjU 140, 2) Pihla Aro TP 135. Korkeus 1) Frida Hämäläinen TP 163, 4) Aino Sikkinen TP 155. Korkeus 1) Sanni-Ilona Heikkilä KU-68 122, 2) Krista Manninen TP 122. 200 m 1) Pinja Heinonen TP 26,80, 7) Emilia Joutsi TP 29,80, 19) Safa Chridi TU-38 33,42. Kuula 1) Aino-Kaisa Sihvonen VirtU 9,76, 4) Suvi Savolainen KU-68 8,03, 6) Jenny Kangastupa KangKi 7,86, 19) Siina Kanerva PälkLL 5,94, 23) Kati Ahoua PälkLL 5,19. Miniottelu (pituus keihäs) 1) Antti Sainio TP 512 (388 23,35), 5) Eero Sallinen KangKi 338 (347 14,89), 8) Kalle Äijälä PälkLL 283 (308 14,48). Miniottelu (40 m 1000m) 1) Maisa-Kaisla Tuomola ForssSa 372 (7,43 232,20), 26) Aada-Maria Koivisto PälkLL 165 (8,17 299,13). 60 m alkuerät 1) Pinja Heinonen TP 8,39, 10) Emilia Joutsi TP 8,79, 14) Veera Viitala KU-68 8,94, 27) Milla AlaLahti KU-68 9,64. Miniottelu (kuula pituus) 1) Iiris Veijola HämeenlTa 526 (6,98 372), 6) Emilia Erholz KU-68 350 (4,92 324), 16) Siiri Kotanen PälkLL 277 (3,65 315), 21) Aada-Maria Koivisto PälkLL 253 (4,20 268), 23) Ilona Verho KangKi 251 (3,49 299). Miniottelu (1000 m korkeus) 1) Iida Kujanpää TP 352 (249,95 115), 11) Siiri Kotanen PälkLL 209 (264,33 90), 17) Seela Kanerva PälkLL 142 (288,29 80). Korkeuspaikalla ylittyi 140. PälkLL 233 (261,34 95). Kuula 1) Jemina Savikari IkaalU 12,01, 12) Suvi Saari KU-68 7,48, 15) Salla Lamminmäki KU-68 7,14, 16) Katri Kekki KU-68 7,04, 17) Iina Hurskainen PälkLL 6,96. 100 m alkuerät 1) Tiia Tammisalo TP 12,95, 2) Kangasalan Urheilijoiden Juho Uusitalo heitti 12-vuotiaiden poikien keihäässä kahdeksanneksi. Viivi Hellman TP 13,19. Kuula 1) Pinja Kianta LempKi 9,30, 3) Viivi Hakala KU-68 8,67. T11 60 m 1) Saga Vanninen TP 9,07, 6) Heini Mäenpää KU-68 9,62. Pituus 1) Pinja Heinonen TP 4,78/-0,4, 14) Emilia Joutsi TP 4,25/+0,1, 20) Veera Viitala KU-68 4,09/+0,2, 27) Milla AlaLahti KU-68 3,77/-0,4. Keskiviikko 30.7.2014
maalipörssiä johtava MuSan Sami Rantala on lähes 20 maalillaan aivan omissa lukemissaan. Ongelmia on kangasalalaisjoukkueella ollut ajoittain myös puolustuspelin pitävyydessä. KaVon verkkoon on isketty eniten maaleja, ja keskimäärin omissa on soinut kolmesti yhdessä pelissä. 34 Keskiviikko 30.7.2014 urheilu . Siis MuSan päädyssä. KaVo - Loiske FC Kangasala - MouMa 13.09. Johannes Pulkki kiersi maalivahdin ja hänellä olisi ollut aikaa, mutta EI, Pulkki kokeili onneaan pienestä kulmasta. puhelimeen (03) 539 9800 KaVo taistelee sarjapaikastaan jalkapallo KaVo ei pystynyt jatkamaan tappiotonta putkeaan jalkapallon Kolmosdivisioonassa viime viikonloppuna. KaVo - PJK Kaksi maailmaa kohtasi lauantaina Vaikka kentällä KaVon peli onkin välillä ollut tahmeaa, ovat asiat luistaneet viestinnän puolella. Joukkue on erottunut edukseen kotisivuillaan julkaisemillaan oivaltavilla ja paikoin lähes inhorealistisilla otteluraporteillaan, joissa välittyvät niin tappion tuskat kuin voiton riemutkin. Näin joukkueen mediaosasto analysoi kesäkuun alussa kärsittyä tappiota sarjaa dominoivalle MuSalle. M u S a - K a Vo 8 - 0 ( 4 - 0 ) ?Kaksi maailmaa kohtasi lauantaina. Ero näkyi kentällä ja sen ulkopuolella. vaarallisimmat paikat FC Kangasalan päädyssä loi ampiainen, joka pörräsi maalivahdin harmina. Muuta häiriötä auringonottoon ei juuri tullut, vaikka vieraat jaksoivatkin yrittää kiitettävästi. Vahvaa kesää pelaava FC Kan- gasala oli pelannut ennen viime viikonlopun murskajaisia yhdeksän ottelua, joista voittanut neljä ja hävinnyt neljä. Sijoitus meni kohti maalia, mutta MuSan puolustus ehti väliin. Maaleja tuli sen verran tiuhaan, ettei kukaan muistanut mihin väliin KaVo paikkansa sai. Va l i s t u n u t v e i k k a u s on, että Pulkilla oli mahdollisuus tasoittaa ottelu. Sitten olikin vähän hiljaisempaa niiden maalipaik- Sitten paikalliseen 01.08. KaVo - PS-44 KaVo /2 - FC Kangasala 3.9. Tuolloin loppunumerot kirjattiin SW:n hyväksi 3?1, mutta nyt kellossa oli toinen ääni. Kotijoukkue suorastaan leikitteli vastustajansa kumoon tylyin 16?0-numeroin. KaVo - MuSa 24.08. Leikittely meni välillä niin pikkunäppäräksi pallon siirtelyksi, että nähtyä suora- viivaisemmalla pelillä kyyti olisi ollut SW:lle vielä koettuakin kylmempää. 17:30 12.9. 16:00 FC Kangasala - IkU kojen kanssa. Käyrä on ollut nouseva: kauden käynnistäneiden kolmen tappion jälkeen FCK on jäänyt pisteittä vain kerran. Tuolloin sarjaa hallitseva IkU jätti kotonaan kangasalalaiset pisteittä 2?0-voitolla. Joukkueen kapteeni Jussi Kala oli muiden FC Kangasalan hyökkääjien tavoin vastustajalle liian hankala pideltävä. Perjantaina onkin Kyötikkälässä luvassa herkullinen vääntö, kun FC Kangasala kohtaa yhtä lailla pirteästi pelanneen ja kärkisijoille kurkottavan KaVon kakkosjoukkueen. Jalkapallo Kuutosdivisioona IkU 9 8 0 Kristallip 9 6 1 KaVo II 9 5 1 FC PaPo 9 5 1 FC K-ala 10 5 1 YlöR II 9 4 3 PYRY 9 4 0 MouMa 9 2 1 Kaverip 9 1 1 SW II 10 1 1 1 45-7 24 2 17-8 19 3 24-20 16 3 20-15 16 4 33-15 16 2 32-23 15 5 29-22 12 6 15-41 7 7 13-24 4 8 8-61 4 Kolmosdivisioona MuSa 12 12 0 0 52-14 36 TKT 13 7 5 1 33-15 26 PS-44 12 7 3 2 35-21 24 NoPS 12 7 1 4 30-15 22 PJK 13 5 3 5 20-21 18 TP-T 12 5 2 5 28-27 17 Tigers 12 5 1 6 17-24 16 TOVE 13 4 2 7 19-30 14 Loiske 12 3 2 7 18-36 11 Härmä 12 3 1 8 13-25 10 TPV 2 12 2 2 8 12-28 8 KaVo 13 1 4 8 16 -37 7. Yhdessä pelissä pisteet jaettiin. Palaute on sopinut hyvin meidän ideologiaamme, jossa halutaan osoittaa, että monet ennakkoluulot nuorista eivät päde tähän joukkueeseen, valmentaja Tuomas Raatikainen myhäilee. Uudelle joukkueelle helposti omaksuttavalla ja perinteisellä 4-4-2-taktiikalla pelaava joukkue voi hilata itsensä vielä mukaan kärkikamppailuihin, jos itseluottamus ja peliotteet pysyvät viime viikonlopun tasolla. Sekä MuSan että NoPS:n KaVo kohtaa vielä loppukaudesta uudelleen, mikä antaa mahdollisuuden kasvojenpesulle ja samalla jättiyllätyksille. KaVo tarvitsee nyt voittoja paitsi muista putoajatarjokkaista myös keskikastin joukkueista. Parikin täyttä pistepottia nostaisi sijoitusta tuntuvasti, ja otteluita on vielä paljon jäljellä, joten kirvestä ei ole vielä syytä heittää kaivoon. Punapaitaisen KaVon Jyri Harju tarkistelee tällä kertaa turhaan, löysikö pallo maaliin. Tämä on luonnollisesti jalostanut FC Kangasalan pelaajien käytöstä entisestään. . KaVo - NoPS 27.9. Harju on silti ollut joukkueensa parhaita maalintekijöitä. Vielä viidesti kotona 8.8. MuSa kuuluu Kolmosen voittajasuosikkeihin ja alkukausi on vain vahvistanut näkemystä. KaVo lähti rimpuilemaan putoamista vastaan, eikä tätäkään ennustusta tarvitse muuttaa. MuSan paremmuudesta voisi kirjoittaa pitkästikin ja käyttää monenlaisia laatusanoja, mutta se ei liene tarpeen. Kuten eräs Voiton vasenjal- kaisista pelaajista totesi kesken pelin: ?nyt taitavat molemmat olla väärässä sarjassa?. Niin kauan kuin kaikki Voiton pelaajat jaksoivat juosta, peli pysyi näennäisen tasaisena. Homma alkoi lipsua käsistä avausjakson jälkimmäisellä puolikkaalla. Ei KaVon peli täysin mätää ollut, kentällä nähtiin jopa muutamia hyviä syöttöketjuja. Kuten aina jalkapallossa, myös altavastaaja saa yhden paikan. Tasapelien 3?3 ja 2?2 jatkoksi kirjattiin perjantaina 1?2-tappio TOVEa vastaan Kyötikkälässä. Tappio oli karvas, sillä vastustaja keikkui juuri putoamisviivan yläpuolella ja voittonsa myötä tallasi sarjataulukossa ylöspäin pyrkivää kangasalalaisjoukkuetta pahasti sormille. Sarjajumbo KaVo olisi kipeästi tarvinnut pisteenkin kohennellakseen asemiaan ja helpottamaan loppukauden urakkaa putoamistaistoa vastaan. Maalinteko ei Kolmosessa ole ollut helppoa. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Toisessa päädyssä ropisi tasaiseen tahtiin . Saraketta rumentavat kuitenkin kaksi rökäletappiota: NoPS- ja MuSa-peleistä tilastoihin jäi ikävä maaliero 1?15. kuin sade Porin meri-ilmastossa. Läpiajon jälkeen pallo painuu verkkoon. Tappiot nuori joukkue on ottanut vastaan arvokkaasti; katsojat ovat toistuvasti kiitelleet nuorten pelaajien rauhallista tyyliä. KaVo on osunut 13 pelissä 16 kertaa, ja Ahmed Al-Tallab ja Jyri Harju ovat iskeneet kaksin puolet kangasalalaisten maaleista. Kaksikko sijoittuu neljällä maalillaan divisioonan kahdenkymmenen parhaan viimeistelijän joukkoon . SW oli voittanut joukku- eiden ensimmäisen keskinäisen kohtaamisen, joka oli myös kauden avauspeli. Näitä kahta ottelua lukuun ottamatta niin maaliero kuin otteet kentällä ovat olleet vähintäänkin kohtuullisia. Moni tappioista on tullut kirvelevän niukasti. MuSasta Sami Rantala viimeisteli neljä osumaa. Tappiota sulateltiin Kiikoisten huoltoasemalla. Sen sijaan, että ruokapöy- dässä olisi ollut salaattia ja palautusjuomaa, siellä oli meheviä hampurilaisia ja limpskaa. KaVolaiset muistuttivat keski-ikäisiä naisia päättyneen suhteen jälkeen. Äijä karkasi, pallo oli hukassa, suu kävi, mutta onneksi oli aivan ihanaa syötävää.? FC Kangasalan kosto oli suloinen Jalkapallo FC Kangasalan peli ja pelaajat ovat kypsyneet kauden mittaan. Kuutosdivisioonassa aloittanut uusi nuorten edustusjoukkue antoi tästä mainion esimerkin viime viikonloppuna Kyötikkälässä pelissä sastamalaista Sastamalan Woiman kakkosjoukkuetta vastaan. 18:30 22.8. ja oikeastaan koko ottelussa . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Avausjaksolla
Etenkin vanhat mallit ovat veljesten mieleen. Ainakin Ruotsin yhteen kisaan mennään tällä kaudella vielä niissäkin merkeissä, kisakuski sanoo. Vanhat prätkät kiehtovat Ratamoottoripyöräilyn Classic-sarjassa luokka 5 sisältää maksimissaan 500-kuutioisella nelitahtimoottorilla varustetut menijät, jotka ovat vuodelta 1972 tai vanhempia. Ajokeissa saa käyttää uusiakin osia, mutta prätkät on pitänyt rakennella täysin vanhaan malliin. Kokonaiskilpailu on nyt edennyt puoliväliin, ja periksi ei anneta himpun vertaa. . Hoidan sitten esimerkiksi tiettyjä prätkän säätöjä tietokoneella, hän mainitsee. Pyörää vielä kevyemmäksi Jouni Lehtimäki (vas.) kisaa Hondallaan niin Suomen, Pohjoismaiden kuin Euroopan mestaruuspisteistä sen, mitä aika ja budjetti antavat myöten. Tällainen rivinelonen on moottorina jo melko raskas. Yksimukisilla briteillä on hieman eri tilanne, Jounin velimies Hannu Lehtimäki (s. 1976) naurahtaa. . Keskiviikko 30.7.2014 . Tilanne on täysin avoin. Voi tapahtua vielä ihan mitä hyvänsä. Pyörää täytyy pyrkiä vielä hieman keventämään, ja ehkä tässä voisi kuskiltakin lähteä pari kiloa painoa. PM-pisteissä mies on luokkansa kakkosena tällä hetkellä. Hannu sanoo Jounin vahvuudeksi nimenomaan kisakokemuksen, vaikka se on aiemmin hankittu kaikilla muilla kuin kyykkymallin pyörillä. Kisa-Honda on kulkenut nuoremman Lehtimäen käsissä ketterästi heti tällä ensimmäisellä kilpakaudella. . PM:n ohessa ajan Nordic Openia, jossa on hieman enemmän osakilpailuja. Velipoika Hannu auttaa muun muassa säätämällä pyörän tekniikkaa tietokonepohjaisesti ja kulkemalla kilpailuissa henkisenä tukena. Jouni Lehtimäen vahvuuksia kilparadalla ovat vankka kokemus sekä hyvä ajosilmä. 1978) on tänä kesänä kurvaillut vuoden 1972 Honda CB 500:lla polvi maassa niin kerkeästi, että Pohjoismaiden mestaruuskilvassa hän pitää tällä hetkellä hallussaan kakkostilaa. Elokuun lopussa Ruotsin Karlskogassa on seuraava PM-osakilpailu. Lemminkäisellä kiinteistöhuoltoasentajana työskentelevä Hannu on Jounin tavoin ajanut aikoinaan kilpaa muun muassa jäärataa ja motocrossia. Kallistusvaraa pitäisi myös saada järjesteltyä hieman lisää, Jouni Lehtimäki toteaa. Pälkäneläislähtöinen mutta nykyisin Valkeakoskella asuva Harri Lattunen kilpailee klassikkoprätkäluokassa samalla viivalla Lehtimäen kanssa. Tällä hetkellä Lattunen on PM-pisteissä 14 kuskin joukossa yhdeksäntenä. Kari Saarinen. Vaihdelaatikko on täysin vakiomallia. Pyörän paino on noin 155 kiloa. Siitä kahden viikon päästä lähdetään Tanskaan viimeiseen kisaan. Lehtimäen tähtäin on nimenomaan PM-menestyksessä. Tiettyjen ratkaisujen pitää olla piilossa, jotta pyörän ulko- muoto on sääntöjen mukainen. Esimerkiksi keulan säädöt löytyvät kumituttien alta. Voittamaan lähdetään, Lehtimäki tiivistää. Mies oli kesän ensimmäisessä skabassa Jurvassa avauserän toiseksi nopein. Useimmat osat pyörään olemme tehneet isoveljen kanssa itse tai teettäneet jollakin tutulla, Metsolla koekäyttäjänä työskentelevä Jouni Lehtimäki kertoo. Moottorista on vaihdettu niin männät kuin kampi- ja Voi tapahtua vielä ihan mitä hyvänsä. nokka-akselitkin. Luokka määrittyy koneen valmistenumeron mukaan. Tässä pyörässä on vaihdettu kilparunko eli tämä on Hondan replica-versio. Kaksi osakilpailua eli neljä lähtöä on jäljellä. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus road racing -mekaanikon hommista. Kisa-Hondakin rakenneltiin pitkälti kimpassa, mutta käsileikkausta odotteleva vanhempi veli on nyt sairauslomalla eikä voi osallistua järeimpiin askareisiin. . Sydän-Hämeen Lehti 35 urheilu Ratamoottoripyöräily: Lehtimäen veljesten Honda on rakenneltu vanhaan malliin Kokemus siivittää kärkipäähän Pohjoismaiden tasolla Moottoripyöräily Ratakisan aikana huippunopeus Classic 5 -luokan pyörilläkin 180?200 kilometriä tunnissa. Keskinopeus liki 130 tuntikilometriä. Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin nuoret kuljettajat ovat sen verran kovaa kaliiperia. . Jälkimmäisessä lähdössä matka keskeytyi konerikkoon. Keulan liukuputkien halkaisijan on oltava 35 millimetriä, eli sinänsä kovin moderniksi pyörää ei voi näiltä osinkaan rakentaa. Hannu on Jounin tavoin ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut moottoripyöristä. Jounilla on ajosilmää, joka on vuosien varrella kehittynyt esimerkiksi jääradalla ja Supermoto-luokassa kilpaillessa. Motti saatiin kuntoon Norjan-osakilpailuun mennessä, ja sieltä oli tuloksena kummankin lähdön kakkossija. Tämä on heikkous, kun verrataan jopa 115-kiloisiksi kevennettyihin kilpakumppaneihin. . Lehtimäen Hondassa täysin alkuperäistä on lähinnä moottorin kuoret. . Esimerkiksi radan oppiminen pienen tutustumisen perusteella niin, että osaa hakea sopivat ohituspaikat, on hyvin tärkeää, isoveli tuumii. Kisakuski itse sanoo innostuvansa vielä keski-iän kynnykselläkin vauhdin hurmasta. Ja kun ajaa PM-kisaa, saa päästellä tosissaan. Aika-ajossa Lehtimäki oli koko porukan nopein. . Ei ole hissuttelua tuo vanhoillakaan motskareilla kilpaileminen. Pälkäneläinen Jouni Lehtimäki (s. Tanskan kisa on myös Euroopan mestaruuksien osakilpa, joten EM-pisteitäkin voi kertyä hyvä pino. Osa EM-lähdöistä on kuitenkin kesän mittaan esimerkiksi Englannissa, ja budjettisyistä saarivaltakuntaan asti ei lähdetä. SM-pisteistä puolestaan ajetaan yhdessä ja samassa veteraaniluokassa koneen koosta riippumatta, joten siellä ei 63-hevosvoimaisella päristimellä ihan olla samoissa lähtökohdissa kuin isommalla. Tosin Lehtimäki voitti edellisen SM-osakilvan.
M17 100 m 1) Antti Herkman 12,27. T6 60 m 1) Cecilia Hirvelä 12,05, 2) Viivi Manninen TampPy 12,51, 3) Alma Santanen 12,55, 4) Eeva Ukkonen 12,96, 5) Vilma Valtanen 13,56, 6) Erika Salonen 14,22. Pallonheitto 1) Emma Korpi 11,76, 2) SadeKaisla Ojanperä VehmU 8,15, 3) Louna Varvikko 8,10, 4) Ruusu Ahava 7,41, 5) Amanda Saarinen 7,30, 6) Elina Aarnio 6,25, 7) Helena Hyttinen 4,54. T8 60 m 1) Siiri Sahinoja 10,89, 2) Anni Pullinen 10,98, 3) Venla Äijälä 11,72. Veikkaan, että tamma on puolenvälin paikkeilla, jos se. Vislakka treenaa Saarinen ja Hopihopin valmennuksesta vastaa puolestaan Sipilä. Kuninkuusraveissa sekä oriit että tammat juoksevat kolme kovaa koitosta eli lauantaina 2100 metriä ja sunnuntaina 1609 metriä eli mailin ja vielä lopuksi 3100 metrin niin kutsutun maratonmatkan. Yleisurheilu KU-68:n kesän kolmannet viikkokisat 22.7. Pituus 1) Jyri Röyskö 2,92, 2) Eeli Ala-Lahti 2,41, 3) Verne Luukkonen VehmU 2,35, 4) Eeli Sahinoja 1,54. P8 60 m 1) Aron Woivalin 11,74, 2) Santeri Piiparinen 11,95, 3) Elias Paatola 12,47. Pituus 1) Santeri Piiparinen 2,76, 2) Aron Woivalin 2,67, 3) Elias Paatola 2,26. P9 60 m 1) Aksel Losted 10,91, 2) Ville Äijälä 11,02, 3) Onni Marttila 12,31. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 36 Keskiviikko 30.7.2014 urheilu . Porin kolmen matkan kilpailussa valmentaja odottaa kohtuullista sijoitusta. . Pallonheitto 1) Siiri Sahinoja 15,84, 2) Venla Äijälä 12,15, 3) Anni Pullinen 9,39. T9 60 m 1) Matilda Sarlin 10,09, 2) Emilia Erholz 10,19, 3) Emilia Salonen 10,57, 4) Iiris Laitinen VehmU 11,42, 5) Eevi Luukkonen VehmU 11,84, 6) Pinja Salminen 11,88. Pituus 1) Ville-Petteri Savolainen 515, 2) Otto Uusinoka 510, 3) Aleksi Jurvanen 481, 4) Juho Yli-Rajala TampPy 460, 5) Niilo Klapuri 4,45. Osanottajat Kangasalan Urheilijoista jollei ole toisin mainittu. P6 60 m 1) Miro Puntala 11,80, 2) Niilo Husu VehmU 12,01, 3) Severi Sahinoja 12,56, 4) Johannes Wendell 12,78, 5) Emil Keronen 13,13, 6) Samu Marttila 13,88, 7) Eetu Huikuri 15,16. Pituus 1) Niilo Husu VehmU 2,65, 2) Miro Puntala 2,46, 3) Emil Keronen 2,25, 4) Johannes Wendell 2,15, 5) Severi Sahinoja 2,05, 6) Samu Marttila 1,92, 7) Eetu Huikuri 1,83. P7 60 m 1) Jyri Röyskö 11,30, 2) Verne Luukkonen VehmU 13,09, 3) Eeli Ala-Lahti 13,17, 4) Eeli Sahinoja 15,59. Sen kilpailukausi on sujunut kuitenkin mukavasti, sillä se on ottanut neljä voittoa yhdestätoista startista. Rahaakin se on tienannut tällä kaudella miltei 20 000 euroa ennen Kuninkuusravien koitoksia. Kiekko 1) Pinja Heinonen TampPy 29,95, 2) Venla Väliharju TampPy 29,05, 3) Emilia Hölli LempKi 21,28, 4) Suvi Saari 18,92, 5) Veera Uusinoka TampPy 18,68, 6) Emma Pölkki 18,63, 7) Salla Lamminmäki 17,82, 8) Katri Kekki 17,54, 9) Milla Ala-Lahti 16,80, 10) Virpi Nikkilä 12,37, 11) Siru Heikkilä 11,97, 12) Hanna Kainisto 10,18. T15 100 m 1) Henriikka Riihikoski VehmU 13,97, 2) Jonna Sainio TampPy 14,04, 3) Fanni Koivunen TampU 14,61, 4) Iida Uusitalo 15,00. puhelimeen (03) 539 9800 Kuninkuusravit: ?Rehel odotan hevosurheilu Liehuntiellä ajetaan perjantaina kovaa luvan kanssa. Pituus 1) Aksel ?Hopihop Annamari Sipilän valmenta- ma yhdeksänvuotias tamma Hopihopi on haastajan roolissa tammojen kuningatarmittelössä. Kyötikkälän kentällä. Pituus 1) Niklas Erholtz 4,21, 2) Otto Keronen 3,76, 3) Jaakko Köntti 3,70, 4) Arttu Rantanen 3,58, 5) Daniel Hirvelä 3,45, 6) Kalle Kenttä PirkkP 3,10, 7) Janne Suoniemi 3,00, 8) Patrik Järvinen TampPy 2,99. P13 100 m 1) Ville Suoniemi TampPy 13,04, 2) Arttu Tuominen TampU 14,04, 3) Paulus Silventoinen 14,64, 4) Juho Uusitalo 14,97, 5) Ossi Klapuri 15,07, 6) Tuomas Smolander TampPy 15,19, 7) Arto Laitinen VehmU 16,14, 8) Mikko Laine PälkLL 16,31, 9) Sebastian Hirvelä 17,33. Pituus 1) Ville Suoniemi TampPy 514, 2) Paulus Silventoinen 419, 3) Tuomas Smolander TampPy 3,77, 4) Arto Laitinen VehmU 372, 5) Mikko Laine PälkLL 370, 6) Ossi Klapuri 367, 7) Juho Uusitalo 365, 8) Sebastian Hirvelä 331. P15 100 m 1) Lasse Hämelahti LängelmU 12,78, 2) Ville-Petteri Savolainen 13,22, 3) Niilo Klapuri 13,41, 4) Otto Uusinoka 13,67, 5) Juho Yli-Rajala TampPy 13,84, 6) Aleksi Jurvanen 14,11. Viime kesänä tuntumaa kurveihin haki Mikko Hirvonen Citroenilla. Maailman nopeimmat kaasuttavat Kuhmalahdella ralliautoilu Päijälän erikoiskokeen paluu osaksi Suomen MM-rallia tuo rallin kansainväliset ja kotimaiset huiput Kuhmalahdelle tällä viikolla. Viimeksi Päijälän erikoiskoe ajettiin 2000-luvun alkupuolella, mutta nyt myös testipätkänä pitkään toiminut Liehuntien osuus on ympätty mukaan erikoiskokeeseen, jonka kokonaispituus on näin hieman yli 23 kilometriä. Kuhmoisten ja entisen Kuhmalahden kunnan rajamaastossa kulkeva Päijälän pätkä ajetaan perjantaina kahdesti. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Erikoiskokeen varrelle on sijoitettu kaikkiaan viisi virallista katselualuetta. Erikoiskokeelle myydään pääsylippuja maastossa käteisellä. Liehuntie on suljettuna liikenteeltä puoli kahdeksasta aamulla varttia vaille yhdeksään illalla. Losted 3,03, 2) Ville Äijälä 2,67, 3) Onni Marttila 2,45. P11 100 m 1) Niklas Erholtz 15,05, 2) Jaakko Köntti 15,07, 3) Otto Keronen 15,47, 4) Patrik Järvinen TampPy 16,24, 5) Arttu Rantanen 16,56, 6) Daniel Hirvelä 16,94, 7) Kalle Kenttä PirkkP 17,16, 8) Janne Suoniemi 17,29. Kiekko 1) Suvi Savolainen 24,58, 2) Kristiina Laitinen LempKi 21,95, 3) Silja Lamminmäki 17,90, 4) Heini Mäenpää 17,49, 5) Tanja Kekki 16,95, 6) Sanni-Ilona Heikkilä 14,85, 7) Helmi Heikkilä 14,64, 8) Ella Ala-Lahti 12,93, 9) Krista Manninen TampPy 12,61, 10) Viveka Kuivalahti TampPy 10,68. T13 100 m 1) Pinja Heinonen TampPy 13,65, 2) Veera Uusinoka TampPy 14,25, 3) Veera Viitala 14,49, 4) Emma Pölkki 14,70, 5) Siiri Heiskanen 15,29, 6) Siru Heikkilä 15,41, 7) Suvi Saari 15,49, 7) Milla Ala-Lahti 15,49, 9) Salla Lamminmäki 15,57, 10) Ida Autio 15,89, 11) Hanna Kainisto 16,18, 12) Emilia Hölli LempKi 16,95, 13) Virpi Nikkilä 17,19. Kiekko 1) Olivia Saarinen TampPy 30,15, 2) Jonna Sainio TampPy 27,02, 3) Henriikka Riihikoski VehmU 26,46. Porin Kuninkuusravien kuningatarkilpailussa nähdään sahalahtelaisväriä peräti kahden tammahevosen voimin. Ravipariskunta Tomi Saarisen ja Annamari Sipilän tallista kuningattaren seppelettä tavoittelevat kahdeksanvuotias Vislakka ja yhdeksänvuotias Hopihopi. Hevosten valmennuksen suhteen työnjako on kristallinkirkas. Pallonheitto 1) Matilda Sarlin 13,59, 2) Emilia Erholz 12,70, 3) Pinja Salminen 12,27, 4) Eevi Luukkonen VehmU 9,97. T11 100 m 1) Krista Manninen TampPy 14,88, 2) Silja Lamminmäki 15,34, 3) Suvi Savolainen 15,46, 4) Ella Ala-Lahti 15,99, 5) Heini Mäenpää 16,07, 6) Kristiina Laitinen LempKi 16,20, 7) Helmi Heikkilä 16,34, 8) Sanni-Ilona Heikkilä 16,51, 9) Viveka Kuivalahti TampPy 16,84, 10) Tanja Kekki 17,92. Pallonheitto 1) Eeva Ukkonen 8,61, 2) Cecilia Hirvelä 8,42, 3) Alma Santanen 6,05, 4) Viivi Manninen TampPy 5,32, 5) Vilma Valtanen 4,19. T7 60 m 1) Emma Korpi 11,41, 2) Elina Aarnio 12,04, 3) Louna Varvikko 12,93, 4) SadeKaisla Ojanperä VehmU 12,94, 5) Amanda Saarinen 12,95, 6) Ruusu Ahava 13,58, 7) Helena Hyttinen 14,52. Vehkajärventien päästä startataan aamupäivällä puoli yhdentoista aikaan erikoiskokeelle 6, ja alkuillasta tieosuus kaasutellaan toistamiseen erikoiskokeena 10 kello 17 alkaen
Toisesta hoitokerrasta hevonen seksi vielä nuori. Siinä oli ilmassa myrskyvaroituksen meininkiä. . Se on elämäni hevonen. EiHän sai avattua hevosen etulavan ja takareiden. Hevonen suoristui ja oi- dessa enää yhtä hyvää hevosta keni heti ensimmäisestä hoi- itselleni, Saarinen pohtii. Vislakka on suomenhevotokerrasta todella paljon. Kun Kuopion kisat oli käyty, hevonen siirtyi myös Saarisen valmennukseen. Jo vuosi sitten Saarinen aprikoi Sydän-Hämeen Lehden lukijoille, että hänellä on käsissään suomenhevostamma, joka tavoittelee tosissaan kuningattaren seppelettä lähivuosina. Arvio on osunut oikeaan, ja Vislakka tavoittelee tiukasti titteliä Porin Kuninkuusraveissa ensi viikonloppuna. Lähdön jälkeen Vislakka pomppasi kuninga- emme ole nähneet vielä parasta Vislakkaa. Sen rautainen fysiikka ja kultainen juoksupää pääsevät oikeuksiinsa. . Ne olivat niin hän tällaisia synny joka vuosi. En usko, että saan tulevaisuukertakaikkisen jumissa. . Hevosella on niin iso moottori. Se ei ole riippuvainen juoksunkulusta. Edessä lämminverihevosta ohjastaa Hopihopin omistaja Katri Avotie.. Olen pikemminkin ylikriittinen, kun katson hevosteni edesottamuksia. Koira vinossa, eikä se luonnollisesti- ään julkisuuteen, mutta hän ky- kilpahevosia, mutta Saarisen keni silti auttamaan Vislakkaa. Parikymppisellä naisella on suuri unelma Hopihopin suhteen. suhde Vislakkaan on erityinen. . Näin ollen uskon, että 3100 metrin Suomen ennätystulos on Porissa erittäin suuressa vaarassa, jos vain olosuhteet ovat normaalit. Tomi Saarinen on erittäin luottavainen Vislakan mahdollisuuksien suhteen ja odottaa suojatiltaan kokonaiskilpailun voittoa. Tamma oli ensimmäistä kertaa mukana viime vuoden Kuopion Kuninkuusraveissa. Silloin se sijoittui kuudenneksi ja kilpaili Jouni Miettisen valmennuksesta käsin. Tomi Saarinen osti tamman itselleen aivan Kuopion kunkkareiden alla. Aisa meni hevosen kasta. Aivan vuoden alussa perässään. Kolmen startin kilpailu on kuitenkin aika kova juttu ensikertalaiselle. Lähtönopeus on Hopihopin valtti. . Tutkin jokaisen liikkeen, kaarrejuoksemisen ja niin edelleen. Hopihopi on Annamari Sipilän tyttären Katri Avotien omistuksessa. Sitten valmentaja Saari juostu harjoituslenkki meina- mahan alle. Emme myöskään aio taktikoida millään osamatkalla, vaan ajamme jokaisessa kilpailussa voitosta, Tomi Saarinen luonnehtii tammansa vahvuuksia. Hevosella ajettiin viimeistelystartti Vermossa 3100 metrin matkalla pari viikkoa sitten. Vislakalla on kaikki edelVislakka saa yöpyä Kuninkuusvalmennus- ravien väliyön kotitallissaan Sa- lytykset seppeleen saavuttamiettä seksi. Lisäksi rattailla on vielä halahdella. palautus . Valmentaja Annamari Sipilä on Hopihopin kyydissä. Pääsen uittamaan hevosta huippuohjastaja Mika Forss, muotona. sopivasti lauantai-iltana ensim- Saarinen kiteyttää fiiliksensä. pi on aarteeni? saa onnistuneet juoksut, Sipilä sanoo. Hopinhopin osalta Poriin lähdetään matalalla profiililla. . Hänellä on erityisen läheinen suhde tammaansa, koska Hopihopi on Avotien kotikasvatti. Sydän-Hämeen Lehti 37 Vislakan valmentaja Tomi Saarinen luottavaisena llisesti sanottuna: n seppelettä? Kolmiosainen kilpailu soveltuu Vislakalle erinomaisesti. Sillä voi ajaa kuolemanpaikalta, kiertää viimeiset 1200?1300 metriä kolmatta rataa tai tietysti keulajuoksukin käy tammalle aivan yhtä lailla. Toivon, että hevoseni voittaisi mailin matkan Kuninkuusraveissa. Hopihopi oli viiden kuukauden ikäinen, kun se tuli Sahalahdelle. . Lisäksi Tammikuun kimppuun pimeässä. Se on myös monien raviasiantuntijoiden suosikki ravikuningat- Tomi Saarinen odottaa, että hänen valmentamansa Vislakka nousee kuningattaren valtaistuimelle Porissa ensi viikonloppuna. tareksi. pääsi hyökkäämään Vislakan kaan ollut parhaimmillaan. mäisen startin jälkeen. Tietysti tärkeintä on, että se on päässyt mukaan kuningatarkilpaan. Olen melko varma, että Jokimaalla. Totta kai on hieno juttu, että tamma on nyt viivalla. Olin treenaamassa hevos- juoksi näiden kipujen vuoksi Kyseinen taitaja ei halua nime- Sipilällä on tallissaan muitakin ta uudenvuodenpäivänä. Kuningatarkilpailu on arvostettu juttu suomenhevosten omistajien keskuudessa. Vaikka jokainen valmentaja luottaa omaansa, Annamari Sipilä uskoo, että Hopihopin tallikaveri Vislakka on hyvin lähellä kuningattaren titteliä. . Olen tehnyt työtä sen kanssa aivan pikkuvarsasta lähtien. Vasen etulapa ja nen teki tärkeän ratkaisun he?Tuskin tulee enää si romuttaa mahdollisuudet oikea takareisi kipeytyivät epi- vosen kuntouttamiseksi. kuningatarkilpailuun osallis- sodin seurauksena. kasson olivat 14-vuotiaita. erityisen Ravitreenarin työ on aika Viimeinen silaus hierojamestainnokas rin kanssa tehtiin Kuopion ra- ajoin voimia vievää ja raskasuimari. takin, mutta kirkas tavoite ja viradalla maanantaina. Uintia Suhteellisen lyhyt kilpailu- lahjakas hevonen pitävät valkäytetään matka mahdollistaa sen, että mentajan mielen korkealla. sekä . Kova pinnistely startissa voi maksaa rahasuoralla, Sipilä vertailee. Hopihopi oli jo viime vuonna ehdolla Kuopion Kuninkuusraveihin, mutta ei vielä silloin päässyt mukaan. . Kahdekmeni todella paljon eteenpäin, sanvuotiaalla on aktiivisia ja Saarinen summaa Vislakan te- varmasti menestyksekkäitä kilrävöitymistä huippukuntoon. Kevään ja . Tamma Ylivieskan startissa kesäkuun teen sillä vielä palauttelulenkin. haaveri pelästyi tästä välikohtauksesta alussa hevonen näytti menevän Uitan hevosta vielä kevyesti Matka nykykuntoon ei silti ole niin suunnattomasti, että hevo- jo parempaan suuntaan, mutta sunnuntaiaamuna, Tomi Saaollut mikään suoraviivainen nen kaatui maahan jarrukärryt silti ravi hajosi vielä loppumat- rinen suunnittelee. juttu. Siksi on erityisen hienoa seurata sen edesottamuksia Kuninkuusraveissa. Mielestäni oriidenkin on vaikea pärjätä Vislakalle, jos sillä on kaikki kunnossa. Joillekin taustajoukkojen edustajille lähdöt ovat niin jänniä paikkoja, että he jättävät ne kokonaan katsomatta. Annamari Sipilä katsoo silmä tarkkana hevostensa jokaisen liikkeen. . Tamma meni Vermossa 25,7-tuloksen todella helposti. Tomi Saarisella ja Annamari . pailuvuosia edessään ainakin Tamma palasi heinäkuun viideksi vuodeksi eteenpäin, alussa voittokantaan Lahden jos vain terveyttä riittää. . Sekin pitää muistaa, tarkilpailun suosikiksi. Lahden kisan jälkeen Vis- että esimerkiksi viime vuoden lakka suuntasi jo kolmannen kuninkaalliset Marimin ja EriVislakka on kerran hierojamestarin hoiviin. Keskiviikko 30.7.2014 . Ajoin Ylivieskasta suoraan samanlaista? tumisesta. alkukesän starteissa hevonen erään hierojamestarin pakeille. Hopihopi on aarteeni, Katri Avotie tunnelmoi. shl Jari-Pekka Korvola Hopihopista saa parhaiten irti treenilenkeillä, kun sitä ajetaan toisen hevosen kanssa. Toisaalta, jos alussa hosuu, niin lopussa väsyy
Toivarin voittoaika oli kuumissa oloissa erinomainen 19,42. Ei aikaa: Heikki Sulander, Veikko Rantanen, Eino Anttila, Gunnevi Kiiskinen, Pirkko Virtanen, Rauno Hakala. C-rata 1.5 km 1) Ada Aarnio 37.11, 2) Aino Aarnio 47.03, 3) Annukka Linnainmaa 50.41, 4) Katja Linnainmaa 53.03, 5) Aino Kettunen 54.20, 6) Elina Kettunen 54.39, 7) Terhi Kettunen 54.40. sähköpostiin toimitus@shl.fi . 38 Keskiviikko 30.7.2014 urheilu Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Kristiina Mäkelä oli toinen ja Minna Nieminen kolmas. Toista kertaa järjestetty Haltian Metsäjuoksu on leppoisan mukava, matalan profiilin liikuntatapahtuma. Ilonen kävi tena tullut Aki Niemi hallitsi tiukkaa kilpaa tapahtuman toi- taipui voittajalle 14 sekunnilla. Vasta viimeisellä kilometrillä pääsee laskettelemaan helpottavaa alamäkeä. . Sakari Hyöki oli kolmas ja erikoispalkinnon pokannut yli kuusikymppinen Pertti Toivari neljäs. Yllätysvoitto Vuoden takaisen lyhyemmän matkan voittajan Aki Niemen odotettiin hallitsevan tämänvuotista kisaa alusta loppuun. Tapahtuman primus motorin Ivan Luckin ja muidenkin hämmästykseksi Niemi ei sen järjestäjän, Jani Körhämön kanssa. Kolmanneksi sijoittunut Sakari Hyöki (takana vasemmalla) ja kakkonen Timo Jokinen ruisleipineen myhäilevät taustalla. Nopeimmalla naisella Aino Hokkasella hymy herkässä vielä ensimmäisen lenkin jälkeen. Metsäjuoksu: Juho Toivari pikamatkan yllätysvoittajaksi Haltialla hikoiltiin kunnolla Juoksu Hirmuhelle laittoi Haltian Metsäjuoksuun uskaltautuneet koetukselle, vaikka lähtö oli niinkin varhain kuin kymmeneltä aamupäivällä. Vajaat parikymmentä rohkelikkoa asettui lähtöviivalle. Heistä suurin osa uhmasi kuumuutta juoksemalla pidemmän eli 9,6 kilmetrin matkan. Haltialla juostaan4,8 kilometrinlenkkiä joko yhteen tai kahteen kertaan. Silti järjestäjät ovat hankkineet sarjojen Haltian metsäjuoksu 4,8 km 1) Juho Toivari 19,42, 2) Timo Jokinen 19,56, 3) Sakari Hyöki 23,28, 4) Pertti Toivari 27,27 9,6 km naiset 1) Aino Hokkanen 49,54, 2) Kristiina Mäkelä 55,52, 3) Minna Nieminen 56,05 9,6 km miehet 1) Aki Niemi 40,42, 2) Hannu Ilonen 42,32, 3) Jani Körhämö 42,47, 4) Antero Kortetjärvi 45,40, 5) Anssi Kukkonen 45,47, 6) Lauri Hyöki 47,48, 7) Juha Jokela 48,02, 8) Markku Nieminen 48,05, 9) Jarmo Kokkola 56,07 Pitkän matkan parhaat lähtötunnelmissa. Lähinnä metsäautoteitä seuraileva reitti on vaativa ilman hellesäätäkin, sillä ensimmäiset2,5 kilometriämennään ylämäkeen. Osanottomaksuakaan ei peritä, vaan se on vapaaehtoinen. Körhämö joutui, osin selkävaivojen vuoksi antamaan 15 sekunnin verran periksi. Neljänneksi pitkällä matkalla hikoili Pälkäneen triathlonisti Antero Kortetjärvi, joka nappasi muutaman sekunnin marginaalilla Anssi Kukkosen päänahan. Kaikki kolme mukaan lähtenyttä naistakin selviytyivät pitkältä matkalta maaliin asti, heistä vikkelimpänä Haltian oma tyttö Aino Hokkanen ajalla 49,54. puhelimeen (03) 539 9800 Juho Toivari (edessä vasemmalla) saa lyhyen matkan voittopokaalinsa Ivan Luckilta. Sydän-Hämeen Lehti tullutkaan ensimmäiseltä kierrokselta kärjessä, vaan vasta kolmantena lyhyen matkan yllätysvoittajan Juho Toivarin ja kakkosen Timo Jokisen perässä. Molemmat Luopioisten hirmut alittivat 20 minuutin haamurajan. Ei aikaa: Suvi Pitkänen, Kati Pinola, Heikki Kettunen, Juha-Markus Kaaja. B-rata 3 km 1) Matti Haarajoki 42.11, 2) Antero Niemi 43.51, 3) Pentti Järvinen 58.02, 4) Olli Alanissi 59.55, 5) Eerik Naulapää 1.02.10, 6) Mirja-Liisa Sulander 1.02.43, 7) Erkki Rantanen 1.03.48, 8) Anssi Kukkonen 1.08.13, 9) Jaana Lahdenniemi 1.08.30, 10) Matti Rantanen 1.11.06, 11) Tauno Aalto 1.12.03, 12) Tapio Rantanen 1.13.45, 13) Raija Savolainen 1.23.09, 14) Heikki Hurme 1.23.14, 15) Pekka Heikkilä 1.28.33, 16) Heli Sup-. Ratamestari Juha Jokela. Osallistujia 75. A-rata 5 km 1) Jarmo Aho 48.50, 2) Jarkko Ala-Louvesniemi 50.27, 3) Hannu Kortetjärvi 51.41, 4) Petri Ketola 54.23, 5) Tero Taubert 54.24, 6) Arto Kiiskinen 1.00.48, 7) Seppo Hakala 1.06.57, 8) Jaana Aarnio 1.18.35, 9) Heikki Lahdenniemi 1.18.56, 10) Varpu Aho 1.21.57, 11) Juho Höysniemi 1.29.42, 12) Jaakko Vanhala 1.32.00, 13) Pertti Salminen 1.33.13, 14) Sakari Hinkkala 1.33.36, 15) Kari Myllymäki 1.35.48, 16) Matti Höysniemi 1.36.17, 17) Tuija Laine 1.37.05, 18) Pauliina Seppälä 1.40.14, 19) Ilmari Aho 1.41.39, 20) Anne Laine 1.42.15, 21) Risto Ojala 1.42.37, 22) Pia Rauhalahti 1.44.21, 23) Seppo Ilveskoski 1.46.38, 24) Soja Mellavuo 1.48.20, 25) Juha Halonen 2.11.01. Voittaja Aki Niemi (keskellä), toinen Hannu Ilonen (oikealla) ja kolmas Jani Körhämö (vasemmalla). kolmelle parhaalle palkinnoiksi komeat pokaalit ja mahtavat ruisleivät. Aivan kuten Anssi Kukkosen ja Petri Hildenin junailemat Aitoo Trial ja Pihtisalmen Retrokin, myös Haltian tapahtuma syntyy muutaman hengen pyyteettömällä talkootyöllä. Toivottavasti Ivan Luckin, Jani Körhämön ja muiden haltialaisten työ saa jatkossakin ansaitsemansa arvon ja osallistujia sympaattiseen juoksuun löytyy, sillä tällaista toimintaa kylillä tarvitaan. shl Jarmo Salonen pula 1.33.07, 17) Sanna Raunila 1.35.52, 18) Maija Lahdenniemi 1.40.38, 19) Eija Vuori 1.41.41, 20) Rauli Aho 1.43.33, 21) Pekka Karikoski 1.46.33, 22) Saila Kohonen 1.47.57, 23) Eino Hytönen 1.51.14, 24) Terhi Isosuo 1.59.46, 25) Outi Härkälä 1.59.49, 26) Taina Ahmala 2.00.02. Jokinen toki pitkää matkaa mielensä mukaan. Niemi tuli hikiseltä lenkiltä maaliin niin vauhdikkaasti, että oli lähellä ajautua ulos radalta tiukassa viimeisessä mutkassa. Voittoajallaan 40,42 Niemi Pidempi matka repi lähes kahden minuutin selviytymistaistelua kaulan toiseen aitoolaiseen Avauskierrokselta kolman- Hannu Iloseen. Ei aikaa: Akseli Syrjä, Martti Salminen, Ahti Mäkinen, Saima Hinkkala, Maire Hinkkala. Suunnistus Sydän-Hämeen rastit 23.7.2014 Luopioisten kirkonkylän kartalla
100 m b-finaali (+0,8) 1) Valtteri Ahtamo JKU 11,03, 5) Markus Lassila KU-68 11,66, 7) Olli Herkman KU-68 12,06. 200 m erä 2 (-1,0) 1) Sara Jokinen TP 25,69, 3) Tiia Tammisalo TP 26,14. 800 m 1) Janica Mäkelä ForssSa 2.13,67, 7) Linnea Harala SomerE 2.27,10. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. tai soita p. 2000 m ej 1) Topi Lahtinen TU-38 6.48,99. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. 200 m erä 2 (-0,5) 1) Jani Koskela TP 21,56, 5) Mikko Laiho TP 22,93. luokan oppilaat klo 9.00 ja Sariolan koulun 8.-9.-luokkien oppilaat klo 9.20 ja 7. luokan oppilaat klo 8.30. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat ilmoittautuvat kello 10.00. Jatkavat opiskelijat (2, 3, ja 4 v.) saapuvat kouluun klo 11.00. Opiskelijat, jotka koulun alkamispäivänä eivät voi saapua kouluun sairauden tai muun hyväksytyn esteen vuoksi, on ilmoitettava asianomaisen koulun rehtorille maanantaina 11.8.2014. OPPILAIDEN KULJETUS ENSIMMÄISENÄ KOULUPÄIVÄNÄ 11.8.2014 Bussilla kouluun tulevat oppilaat pääsevät kouluun ensimmäisenä päivänä ilman lippua, mutta paluumatkalla lippu on leimattava kaksi kertaa. Taksikuljetukset on järjestetty ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Kangasala 30.7.2014 Sivistyskeskus Kangasalan kunta, PL 50, 36201, (03) 5655 3000, Kangasala.fi Vuokralle tarjotaan Ostetaan Myydään Vuokralle tarjotaan 4 h+k+s 91 m2 rivitaloasunto Ostetaan metalliromua esim. Koulun alkamista juhlistetaan Wibit-vesihuvipuistoradalla 30.?31.8. Yleisurheilu Hämeen piirin mestaruuskilpailujen tuloksia. 255 6677 . Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Johtokunta Pohjois-Pälkäneen Metsästäjät ry:n Kesäkokous pidetään hirvimajalla pe 8.8.2014 klo 19.00. Kiekko 1) Jouni Waldén IkaalU 56,28, 8) Risto Kauppinen KangKi 35,55. 200 m erä 1 (-0,2) 1) Kaisa Eronen RantasU 26,62, 8) Linnea Harala SomerE 30,39. maatalouskoneet, autot. (03) 5655 4025 Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS ma?pe 8?11 p. Keihäs 1) Sami Välikoski HumppY 56,57, 2) Olli Niemi KangKi 51,05, 4) Sauli Lappalainen KU-68 45,06. N17 100 m (+1,0) 1) Tiia Tammisalo TP 12,62. 040 8780858 VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET Koulutie 7, 36600 Pälkäne 0400 631692 Sanomalehteen voi aina luottaa. ym. 040-810 2850 ULKOMAALAUKSET Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. Tänään keskiviikkona halli avataan keskiviikkoisin liikunnan aktivasta kello 13, muina arkiaa- vointiohjelma, jossa on luvassa muina kello 6. 200 m 39 ilmoituksia erä 2 (+1,8) 1) Tiia Tammisalo TP 25,97. luokkien oppilaat ilmoittautuvat seuraavasti: Pikkolan koulun 8.?9. 100 m erä 1 (-1,7) 1) Markus Koivula TP 11,14, 4) Petteri Heinonen KU-68 11,88, 6) Olli Herkman KU-68 12,21. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Sydän-Hämeen Lehti 400 m aj 1) Valtteri Toimela TP 54,38, 3) Topi Lahtinen TU-38 61,95. (03) 5655 4023 vkl ja juhlapyhinä klo 8?12 p. Moukari 1) Juho Saarikoski NoormNo 68,93, 2) Juha Kauppinen KangKi 67,40, 5) Risto Kauppinen KangKi 57,50. N 100 m (+0,8) 1) Jessi Landström TP 12,31, 2) Merika Sumanen TP 12,45, 5) Tiia Tammisalo TP 12,69. 040-852 2323 KANGASALAN KUNNAN KOULUJEN ALKAMINEN 2014-2015 Lukuvuoden 2014-2015 koulutyö alkaa Kangasalan kunnan perusopetusta antavissa kouluissa ja lukiossa maanantaina 11.8.2014. Eri koulumuotojen oppilaat ilmoittautuvat seuraavasti: 1.?6. Keihäs 1) Marika Lähteenmäki IkaalU 41,29, 5) Kaisa Ilonen KangKi 31,45. Kokouksia Kuhmalahden metsästysseura ry:n kesäkokous pidetään pe 15.8. klo 18 Mustakorvessa. Välillä tehdään kuntotestejä ja pulahdetaan myös altaaseen. Ohjelma sopii sekä vasta-alkajille että pidempään liikkuneille. Myös vesipyöräilyä eli hydrospinningiä pääsee kokeilemaan Kuohussa 16.8. 100 m erä 1 (-1,5) 1) Tiia Tammisalo TP 12,85, 4) Heta Haapala TP 13,26. 041-5457387 Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta Pälkäneen metsästysseura ry. Kesäkokous 8.8.2013 kello 18 majalla, käsitellään sääntömääräiset asiat Johtokunta PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT 1.5.2014 ALKAEN PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ PÄÄTERVEYSASEMALLA Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . Kuohussa on nen lasten EasySwim-uinninmyös tehty korjaus- ja huolto- opetusohjelma, jossa opetuktöitä, minkä lisäksi pihassa on sen apuna käytetään erityistä EasySwim Pro -uinninopetus22 uutta parkkipaikkaa. Kuohu on avoinna arkisin pukua. Kuohun salissa järjestetään kello 21:een saakka. -luokkien oppilaat klo 8.50 ja 7.- luokkien oppilaat klo 11.00, Pitkäjärven koulun 8.-9.-luokkien oppilaat klo 10.00 ja 7. 200 m erä 1 (-0,5) 1) Jouko Juntunen TP 23,58, 2) Petteri Heinonen KU-68 23,63, 4) Markus Lassila KU-68 23,92. Yst. vast. Luvassa on tuttuun tapaan myös vesipelastusnäytös. Viime talvelta tuttu Startti pysyvään elämäntapamuutokseen käynnistyy elokuussa maanantai-iltaisin ravintovalmentaja Leena Juoperin ohjaamana. Nuorille on syksyllä luvassa yöuinti ja varttuneempi kuutamouinti. 100 m erä 3 (-0,3) 1) Lauri AlasaukkoOja TP 11,10, 2) Mikko Laiho TP 11,33, 5) Markus Lassila KU-68 11,75. 100 m erä 2 (-0,9) 1) Lotta Harala TP 12,37, 3) Merika Sumanen TP 12,68. 200 m erä 1 (+1,8) 1) Viivi Hellman TP 26,95. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne Hinnat: sekalainen tavara 1?/kpl, huonekalut alkaen 10 ?/kpl. 1500 m 1) Jaakko Laakso TP 4.06,19, 2) Topi Lahtinen TU-38 4.14,34. KYMPPIPAIKKA . 800 m 1) Topi Lahtinen TU-38 2.03,88, 3) Benjamin Heinonen TP 2.07,40, 5) Manu Lahtinen TU-38 2.09,18, 8) Juho Leonsaari KU-68 2.26,31. 1500 m 1) Teemu Visala ValkHa 4.18,79, 3) Manu Lahtinen TU38 4.41,38. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.fi Avoinna: ma, ti, to, pe 6-21, ke 13-21, la ja su 10-18. Sisäänpääsy 75 min. 100 m erä 2 (-0,9) 1) Jani Koskela TP 10,86. Pituus 1) Miia Sillman TP 583/+0,5, 3) Heta Haapala TP 547/-0,9, 4) Merika Sumanen TP 547/-0,9. Kuula 1) Aleksi Jaakkola NokU 17,17, 2) Olli Niemi KangKi 14,58. Kiekko 1) Aleksi Jaakkola NokU 45,93, 3) Olli Niemi KangKi 43,82. askosaari.? Työsuorituksia ULKOMAALAUKSET puusta kivipintaan, myös vesikatot / vesikattoremontit. IT-Team Ky, puh. liikunta-päivänä. 100 m erä 2 (+0,2) 1) Tiia Tammisalo TP 12,68. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. Päästävedettävä PUUSÄNKY 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta mieluiten sorvattu ja alkuperäisessä kunnossa. Maksu vain käteisellä, mielellään tasarahalla. Lisätietoja: hallintokoordinaattori, Aleksi Saukkoriipi, 040 546 0313, etunimi.sukunimi@palkane,fi tai Päl- KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... 800 m 1) Ellinoora Myötyri NokU 2.18,60, 3) Aino Sikkinen TP 2.31,27, 4) Krista Manninen TP 2.34,28. Aikuisten pm-kilpailut, Tampere 16?17.7. M 100 m (+0,4) 1) Jani Koskela TP 10,70, 5) Mikko Laiho TP 11,26. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? lähde: TNS Gallup 2012 Keskiviikko 30.7.2014. Minimi 1000 kiloa, myös vanhat akut. Noudetaan paikan päältä puh. 200 m erä 2 (+1,3) 1) Aleksi Pelto TU-38 23,76, 4) Antti Leonsaari KU-68 26,35. Kuohu on ollut sena arkipäivänä. huoltotauolla juhannuksesta lähtien. Tauon aikana uimahalli on Lajeja joka makuun jälleen pesty putipuhtaaksi, ja Uuttakin on luvassa. (03) 311 67260 Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 p. 0400 644763 Myyjäiset Laitikkalan koululla la 2.8 klo 10 Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen Lakkautettujen koulujen ja kunnan työpajalta tarpeettomaksi jääneitä tavaroita myydään Laitikkalan koululla, osoitteessa Koulumäentie 13, 36660 Laitikkala, järjestettävissä myyjäisissä la 2.8 klo 10-14. Ilmainen nouto/romutustodistukset Myynnissä on vanhoja huonekaluja, opetusmateriaalia ja muuta sekalaista tavaraa. ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. ym. RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. Tuloksiin poimittu lajivoittajat sekä pälkäneläisja kangasalalaisurheilijat. 17 v. pm-kisat, Tampere 10?11.7. M17 100 m erä 1 (-0,3) 1) Oskari Friman ForssSa 12,16, 2) Antti Herkman KU-68 12,19. Saario, puh. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä pieneläinpäivystys (03) 5654 4777 suureläinpäivystys (03) 5654 4700 Sekalaisia Vaivaako helle ? Sukella Kuohuun. Kuohu on taas avoinna! Lounastarjoulu alkaa 4.8. ennen sulkemista Kunnat Koira kouluun? ? Katso 5.8. alkavat kurssit: www.vuorilammenkoirakoulu.. Poikkeavat alkamisajat: Kautialan, Lahdenkulman, Raikun, Sariolan ja Vilpeilän koulun oppilaat klo 8.30 , Pohjan koulun oppilaat kello 8.50 ja Havisevan koulun oppilaat klo 9.30. 7.?9. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. Kuula 1) Suvi Helin TP 15,06, 5) Kaisa Ilonen KangKi 11,41, 7) Heta Haapala TP 10,84. Kiekko 1) Tanja Komulainen TP 51,37, 3) Kaisa Ilonen KangKi 42,26. ja lounasta on tarjolla nyt myös keskiviikkoisin. Tervetuloa! Sekalaisia Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. luokkien oppilaat ilmoittautuvat asuinpaikkansa alueen koulussa klo 9.00. . Elokuun kaikkiin altaisiin on vaihdettu lopulla käynnistyy ensimmäipuhtaat vedet. 800 m 1) Jaakko Laakso TP 1.53,66, 5) Benjamin Heinonen TP 2.08,17, 7) Manu Lahtinen TU-38 2.11,34. Lauantaisin ja monipuolista kuntoa kohottasunnuntaisin uimaan pääsee vaa jumppaa. Sydän-Hämeen Lehti urheilu Uimahalli avasi ovensa kangasala kello 10-18. Kuohun vesijumpat alkavat Kuohun uimahalli avasi ovensa viikolla 33 ja ryhmiä on jokaimaanantaina
Ei jälleenmyyjille. PAKASTUSRASIAT 0,3L 6 kpl/pkt PYYKINPESUNESTEET 1L 0,5L 5 kpl/pkt 1,0L 3 kpl/pkt alk. KERHO-REPPUJA JA A Bio Luvil 7 90 19 KOULUREPPUJA A 16% Säästä 90 2,- /pkt (2,40) Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. Lisätietoja tuolista: www.canamtrade. Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen Lehti a j a a l i t o t Kes Aina edullinen! Kaikista lasten tekstiilien jo alennetuista hinnoista vielä -50% a us jo r Ta a s as Lasten perus COLLEGEHOUSUJA 90-120 90 120 0 cm cm 690 . 8 3. .- .7 28 aa m i vo Kesäkuun Kestotilaaja-arvonnassa yllätyspaketin voittivat Kari Kääriäinen,Vantaa Pentti Saarinen, Kuohijoki Jouni Uotila, Kuhmoinen 130-170 130 1 30 170 17 70 cm 7 Jade 90 TUNIKA 60% Säästä 9 90 Saat edut näyttämällä *Etukorttisi. Onnittelut voittajille! (24,90) ZZZ OR\WRWH[ ¿ Tarjoukset voimassa 3.8.2014 saakka tai niin kauan kuin tuotteita T riittää tarjousaikana. 03-5365400 . 10?18, la 9?14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. Lounas . Sydän-Hämeen Lehti tarjoukset, sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut kännykästäsi missä ja milloin vain. Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi mobiilisovellukseksi. Kahvila . Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi! Lataa Tässä.fi kännykkääsi ja katso paikalliset tarjoukset! Pälkäneen Apteekki Adirondack-tuoli arvotaan kaikkien kesän aikana SydänHämeen Lehden tilanneiden sekä lehden kestotilaajien kesken. A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. www.ravintolaliekki.fi. 9?20, la 9?18, su 12?17 5,- Säästä 2 KPL 32% Elokuun kestotilaajan etu: Kahvi ja pulla 2,50? á 3,69 (2,50/L) ei Bio Luvil Black . Lisäksi kisaan voi osallistua lehden nettisivulla. Tee tilaus: www.shl.fi/tilausasiat/tilaa-lehti Arvonta 1.9.2014. 40 Keskiviikko 30.7.2014 Tilaa SydiS, voiTa Tuoli! Ä.FaIlaiselle parhaat TÄSvaS lle suom liikku allisesti! n n u k a lt a v t lu e paikallispalv Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle, Tässä.fi helpottaa elämääsi kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti yhteen paikkaan Pälkäneeltä, Kangasalta ja koko maasta! Näet paikalliset . Sisustus