Sydän-Hämeen Lehti 31.01.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Mariska ja Pahat sudet KYSY US O J R A USTPANKISTA T E L L TA O SÄÄSTÖ AIT www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . Kuningasidea La 16.2. Tuure Kilpeläinen La 23.3. vuosikerta | Pälkäne & Kangasala | www.shl.fi Torstai 31.1.2013. 4 ? Huippu: Matti Nykänen perui keikkansa, Maria Lund varmistui...s. Jean S La 23.2. Yö La 6.4. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% | 85. ? Uutiset: Maailman pienin suksitehdas valmistaa liukulumikenkiä............s. 5 Talvilehti Sydän-Hämeen Lehti La talviteema 2013 9.2. Elokuu La 16.3. Jukka Poika La 13.4
24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 692 kpl (LT 2010) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Runsas sisältö kertoo siitä, että sekä Sappee että sitä ympäröivä seutu ovat muuttuneet. Hyvä, ettei rahoittajaksi ilmestynyt Suomi?Venäjä -seura. Suomi on käynyt Venäjää ja Neuvostoliittoa vastaan yhdeksän sotaa, joista ensimmäiset sadat vuodet olivat uskonsotia. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 31.1.2013 Ensimmäinen Talvilehti ilmestyi 1.2.2002. Yksi rajoista pysäytettiin Moskovan ja Konstantinopolin sopimuksella Luopioisten ja Pälkäneen välille. Tämän seutukunnan todellisiin tietomiehiin kuulu- Suomi on käynyt Venäjää ja Neuvostoliittoa vastaan yhdeksän sotaa, joista ensimmäiset olivat uskonsotia. va Jarkko Pihkala muistuttaa, että esimerkiksi sellaiset nimet kuin Holja ja Rulja ovat ortodoksisen maailman muistoja. Se palvelee vapaa-ajanasukkaiden ohella ennen kaikkea Sappeen kävijöitä. Sappee lähti kymmenen vuotta sitten kasvamaan uuteen kokoluokkaan, kun kaavoitusta jarruttanut jätevedenpuhdistamo valmistui Sappeenvuoden juurelle Aitoon koulutuskeskukselle. Talvilehti syntyi seudun omaksi hiihtokeskuslehdeksi, joka kertoo hiihtokeskuskävijöille ympäristön aktiivisesta ja elävästä maaseudusta. Tieto kulkee myös toiseen suun- taan. 2 Torstai 31.1.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Mikael on ym- märtääkseni kaikin tavoin sitoutumaton. Vain kaksi neuvoa pystyin pyytämättä antamaan: 1) Kova uutinen on myös kuvitukseltaan aina mustavalkoinen. 2) Uutisen ja mielipiteen välisten otsikoiden eron pitää olla selkeä. Sarjaa on rahoittanut suomenruotsalainen säätiö. Uutisen tunnistaa mielipidettä painavammasta kirjasinlajista. Näytekappaleissa näitä neuvoja ei ollut noudatettu, mutta nyt lehti paljastaa myös uutistensa arvon. Monenlaisia uutisia onkin kolmessa viikossa Suomessa ilmestynyt, myös muissa lehdissä ja televisiossa. Ehkä merkittävin on television uutissarja, jossa kerrotaan Suomen olevankin ruotsalainen. tommi.liljedahl@shl.fi Talvilehden juhlanumero S ydän-Hämeen Lehti oli ensimmäisiä suomalaislehtiä, jotka ryhtyivät julkaisemaan erityistä kesänumeroa. Nyt lehti on suurempi kuin koskaan. T asan kymmenen vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen Talvilehti. Jos mökkiläisillä olisi jokin painoarvo, minäkin kuuluisin katolisesta ja Luteeruksen opista vääräuskoisten puolelle 400 metrin päähän. Mitä kahteen viimeiseen sotaan tulee, torjuntavoitto kirjattiin, vaikka loppusuoralla Neuvostoliiton lisäksi vihollisiamme olivat myös Yhdysvallat, Englanti että Ranska. Kalervo Kummola, Suomen vaikutusvaltaisin urheilujohtaja, on joutunut tulilinjalle. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #343-86560. #343-86560 Vaikeusaste 100 A B C D 1 34 2 30 3 14 10 31 22 15 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Ristikon 235 ratkaisu A B C D 1 2 4 13 7 26 2 9 10 16 14 49 3 5 8 15 12 40 4 1 3 11 6 21 17 25 55 39 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisuesimerkkejä osoitteessa www.survo.fi. Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen 044 7557 214 kristiina.helminen@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Mikko Heinonen 044 3477 411 mikko.heinonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Mustaa valkoiselle Helsingin Sanomat on uu- distunut merkittävämmin kuin aikoihin pitkän ja kunniakkaan historiansa aikana. Se, että kenraalikuvernööri Bobrikoff määräsi viime vuosisadan alussa Päivälehden lopetettavaksi, oli tietenkin iso muutos, niin kuin sekin että lehti tuli Helsingin Sanomat -nimisenä takaisin kehiin. Tämän vuoden muutos onkin jo seuraavana listalla. Lehti siirtyi tabloid -kokoon, Sydän-Hämeen Lehden suuruiseksi. Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo? Helsinki. Tapasin tässä yhtenä iltana HS:n päätoimittajan Mikael Pentikäisen hänen työhuoneessaan Sanomien lasitalon yläkerrassa. Sydän-Hämeen Lehti sai uskollisia kaupunkilaislukijoita. Kesälehden talviversio on myös sydänhämäläinen keksintö. . Reilut 30 vuotta sitten syntyneen Kesälehden kohderyhmänä olivat etenkin matkailijat ja mökkiläiset. Kesälehteä alettiin postittaa seudun tuhansille kesäasukkaille. Heistä monet ryhtyivät seuraamaan mökkipaikkakunnan tapahtumia säännöllisesti. Talvilehden sivuille on koottu kattava paketti Sappeen kuulumisia, jotta lähiseudun kävijät löytäisivät palkitun matkailukeskuksen tarjonnasta omansa. Tämänkertainen Talvilehti on suurempi kuin koskaan. Miksi? Siksi, että kahta suomalaista maajoukkuekiekkoilijaa epäiltiin HIFK:n valmentajaksi siirtyneen Raimo Summasen KHL -joukkueessa kannabiksen käytöstä. Kummola räjähti tuosta Urheilulehden hälyuutisesta ja tuomitsi kannabiksen käytön jyrkästi, vaikkei teko sinänsä olisi 40 euron rikesakkoa suurempi eikä se ole dopingia, jos kohta kielletty. Saatuaan tarkat tiedot testistä, jossa sekä Komarovin että Salmelan arvot olivat olleet seuran sisäisessä testauksessa negatiiviset, Kummola jyrähti jälleen. Nyt oli kohteena ilkeä Urheilulehti, jonka toimittaja Sihvonen on vuosikausia jahdannut dinosaurukseksi nimeämäänsä Kummolaa kesät talvet. Jääkiekkoliiton mainetta tuskin pystyy tässä asiassa parantamaan muu kuin oikeusistuin, jos sekään. Huomattava uutinen oli myös lesbon ja vasemmistolaisessa perheyhteydessä elävän Johanna Korhosen erottaminen Lapin Kansan päätoimittajan tehtävästä ennen työn alkamista ja Alma Median toimitusjohtajan siitä saama sakkotuomio. Vaikka Korhonen ei ollut kertonut taustoistaan sitoutumattomalle työnantajalle, hän sai suuresti paisutellun taisteluvoiton. Aamulehden kannattaa maksaa saamansa sakot saman tien tietoisena siitä, ettei ärhäkkää Korhosta valita vahingossa ainakaan tamperelaislehden johtoon. Martti Huhtamäki Survo Ristikko 236 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?12 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Eikä ihme, sillä työ oli ollut raskas, ja nyt alkoivat tulokset näkyä. Myös sisältö on avartunut sitten lehden pitkäaikaisen demarijohdon. Mikae l i n isä on jumaluusopin tohtori ja veli Kirkon ulkomaanavun johtaja. Marko Bjurströmille ja nelostelevisiolle rakennettiin uutta studiota kovalla rytinällä samassa kerroksessa. Mikael oli tyytyväinen uudistetun lehden suunnittelutyöhön. Sappeenvuorella ja sen ympärillä tapahtuu tänä talvena monin verroin enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Talvilehti on osaltaan ollut aikaansaamassa ja tukemassa tätä kehitystä. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop
Tuotteessa on tavattu vakavia puutteita, jotka saattavat aiheuttaa sähköiskun vaaran. Koskee ainoastaan tuotetta, jossa on nämä merkinnät: Puh. 0400 202 229. 4.4.2013. Matkan hinta 290 ?, johon sisältyy majoitus 2h/h, täysihoito ja 6 valinnaista hoitoa. Asut arkeen ja juhlaan . Liivit, myös imetys- ja proteesiliivit ALEN LOPETUS . osoitteessa m.shl.fi. sa ! Katos? ä k i E et: ä h k e i m rei ä ntin jä emo äivässä r u t a a L tto 2 p uusi ka vella. l a t s ö . Nopeat syövät hitaat. Ilmoittaudu nopeasti niin varmistat matkasi. Soita: Erkki 050 5211605 tai Eikka 050 5911561 VENLA Sho iloisia ja mukavia vaatteita AVOINNA ma - ti 9 - 16 ke - pe 9 - 17 puh 044 790 2230 FIINA T:mi Annikki Westman P. my t 5FIPLBT . Laukut . Fax. Takojantie 2, Pälkäne Palvelemme ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 www.fiina.fi Tervetuloa ! Kiinteistö- ja Tilitoimisto Sydän-Häme Isännöintipalvelua ? ? ? ? ? Uusia mekkoja, neuleita, tunikoita Sanomalehti on SuoSituin printtimedia 15-vuotiaiden keSkuudeSSa. (lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012) Isännöitsijä ITS Tekninen isännöitsijä ITS - TEK Kiinteistömerkonomi Kiinteistösihteeri Erillisen energiatodistuksen laatijan pätevyys Kiinteistö- ja Tilitoimisto Sydän-Häme Sahantie 14, 36600 Pälkäne isannointi@sydanhame.fi TUOTTEEN TAKAISINVETO Kuluttajia, jotka ovat ostaneet tuotteen Otsalamppu MTX3150 (EAN 6 418252 811079), sisältäen verkkovirtalaturin MODEL: CH24-1.6T pyydetään poistamaan tuote heti käytöstä ja palauttamaan se ostopaikkaan. Sydän-Hämeen Lehti VENLA Shop Outlet VENLA-SHOP Vauvoille ja lapsille Naisille 0400 170 113 Kuhmalahdentie 46 . Korut VIELÄ . . 36810 Kuhmalahti info@verhoomoekholm.fi Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys Kylpylämatka Kemikalion KAUSIALE! Laatutuotteita edullisin hinnoin! KANGASALAN KEMIKALIO Annukka Lintulahti, p. 03-534 3703 Sydän-Hämeen uutisvirta taskussasi m.shl.fi Sydän-Hämeen Mobiili avaa 1.2. Torstai 31.1.2013 . 03-534 2052 . 03-377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala Palvelemme: ma-pe 10-17 , la 10-13 tai sopimuksen mukaan www.kangasalankemikalio.fi . Huivit 3 PÄIVÄÄ! laadukasta neulosta puseroita, tunikoita, hameita, housuja TULOSSA ! Ystävämyynti lauantaina 16.2 Tarjouksia koko viikon, poikkea puodissa ! Venla-shop Takojantie 8 36600 Pälkäne Pärnu, Viiking Spa Hotelli 31.3
OPQ t 5FIPLBT
op.?/angrybirds Toimialueet: Helsinki t Tampere t Tampere t Turku t Turku t Oulu t Oulu Mobilian toivotut -revyytä pe 8.2.2013 klo 18.00 alkaen. Lipun hinta 55 ?/ hlö, sisältäen esityksen, buffet-illallisen ja kuljetuksen. (reitti: Kyynärö-Luopioinen-Pälkäne-Mobilia) Ilmoittaudu mukaan nopeasti! www.aitosp.? PÄLKÄNE, puh. Lataa etukortti puhelimeesi ajoissa. All rights reserved. Lisätietoja: Maahantuoja Kivikangas Oy/asiakaspalvelu www.kivikangas.fi puh. OPQFB t QFB FEVMMJOFO t 5BSWJLLFFU LBUPMMF t t 5BSWJLLFFU LBUP PMMF OPTUVSJMMB t :LLÚTMBBUVB t t :LLÚTMBBUVB LÊSLJBJLBBO t WVPEFO t t WVPEFO BTFOOVTUBLVV Soita ja j pyydä pyy maksuton arvio remontista! remo ontista! ! Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. (lataamisohjeet: shl.fi, tilausasiat, kestotilaajan maailma) Lähde katsomaan kanssamme. 06-7812900 Tutustumisjakson jälkeen mobiilia voi seurata Sydän-Hämeen Etukortin kautta. 03 4584 0220 Angry Birds is a trademark of Rovio Entertainment Ltd. Copyright 2009-2013 Rovio Entertainment Ltd
Meillä ei ole valmista latua, mutta silti askel on tukeva ja helppokulkuinen. Hokeilla voi mennä vuoroin hiihtoa tai kävelymäisempää tekniikkaa. . maailmalle. Viime vuonna Finnish Openin voitti rovaniemeläinen Slopestyle Sot?in Antti Ollila. lajina ensi vuonna Tänä vuonna Finnish OpenSappeen kauden perinteinen issa jaetaan AFP-pisteiden lihuipentuma on helmikuun säksi ensimmäistä kertaa myös puolivälissä järjestettävä Fin- FIS-pisteitä. Käyn sisään pienen yrityksen varastoon, jonka sydän sykkii kansainvälisille myyntimarkkinoille. Outdoor Action Finland Oy on kangasalalainen ulkoilu- ja urheiluvälineiden maahantuoja ja valmistaja. Pakkaamme heidän uutuustuotteensa liukulumikengät autoon ja ajamme kilometrin verran ja saavumme Lentolan teollisuusalueen ja Lahdentien väliin jäävän metsäpalstan kohdalle. Mukanamme on myös Reetan poika, kuusivuotias Bruno. Autosta poistuttuani älyän, että jalassani on tennarit. Se kuuluu frees- rusteella ratkotaan maapaikat tylehiihtäjien kauden pääta- olympialaisiin, joiden ohjelpahtumiin, sillä Sappee sai massa slopestyle on ensimheti ensimmäisenä vuonna mäistä ensi vuonna Sot?in talAFP-statuksen (Association vikisoissa. Pito on ja pysyy. Suotettiin siirtää Sappeeseen, kun malaislaskijoille kisa on toimiMessilästä ei löytynyt lumilau- nut hyvänä ponnahduslautana tailijoiden kaipaamia puitteita. Reetta vakuuttaa, että sillä ei ole mitään väliä, sillä liukulumikengän siteeseen käy mikä tahansa jalkine tennarista aina metsämiehen saappaaseen. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Keskellä asutuinta Suomea sijaitsevaan hiihtokeskukseen tuodaan mielellään myös kansainvälisiä kisoja, sillä lentokentät ja yleisö ovat lähellä. Lumilautailijat tahtoivat Sappeeseen Kauden ensimmäinen iso kisa tuli Sappeen järjestettäväksi yllättäen. Mikäli sa- Helposti hallittavat ja turvalliset malla haluaa harjoittaa myös lihaskuntoa, voi sauvoilla tukea nousua. . Sappeessa saatetaan Of Freeskiing Professionals), siis nähdä helmikuun puoliväjota muilla suomalaiskisoilla lissä tulevia olympiasankareita. shl Tommi Liljedahl ei ollut. Sappeen kisasta muodostui Antti Ollila voitti alusta alkaen erittäin kovataSappeen Finnish soinen. Reetta vinkkaa, että jos ei heti halua ostaa omia Hokkeja, löytyy testipareja esimerkiksi Sappeesta. . Mitähän tästä tulee? gessa eteenpäin. Suksi ei todellakaan Reetta ja Bruno johdattavat lipsu. Auton takakontista löytyy kahta erimallista liukulumikenkää. . Nousukarva ei hätkähdä edes muutamasta naarmusta ja pito pysyy samana. Puhelimitse (03) 539 9800 Uusi talviliikuntaväline: Kangasalalaisyritys yhdisti Lumikengän ja suksen parhaat puolet Liukulumikenkä vie minne haluat Oletko kaivannut sitä tunnetta kun suksi ei lipsu, suksia ei tarvitse rasvata, oma kenkä käy monosta, valmista latua ei tarvitse, pipoa ei kiristä ja vain oma mielikuvitus on rajana? Se tunne on olemassa, ja sen tunteen kanavoi varmasti vastahakoisemmastakin sohvaperunasta ulos liukulumikengät. Navigoin itseni perille Kangasalle Lentolan teollisuusalueelle. Niiden ansiosta Sappeen rinteissä ja Snow Parkissa järjestetään kisoja lähes joka viikonloppu. Sappeesta löytyvät valmiina vauhdikkaissa lumilajeissa tarvittavat crossiradat, hyppyrit ja reilit, eikä niitä tarvitse rakentaa kisoja varten. Äidin on esimerkiksi helppo nostella kaatuneita lapsia lumihangesta, Reetta kertoo. Bruno suksii jo paljon edempänä, joten alan itsekin hiihtää hieman rivakammin. Suksi luistaa juuri sopivasti ja olen intoa täynnä. Suksen nousukarva kestää ainakin ensimmäiset tuhat kilometriä, Reetta sanoo. Tuntuu, että voisin kävellä ja hiihtää näillä liukulumikengillä vaikka heti nuo ensimmäiset 1000 kilometriä. Retkeilemme usein perheen kanssa näillä suksilla naapuriimme Vehoniemen Patrick Forsblom Finnish Open: Sappeen slope style -kisassa jaetaan sekä AFP- että FIS-pisteitä Tulevat olympiasankarit kilpailevat Sappeessa Sappee on panostanut uusien suksi- ja lautalajien suorituspaikkoihin. FIS-pisteiden penish Open. 4 Torstai 31.1.2013 uutiset . Nousevat ulkomaaOpenin viime vuonna. laislaskijat ovat jahdanneet. Edessäni on pieni, keltainen halli, jonka pihassa on pakettiauto, jossa lukee Outdoor Action Finland Oy. Peremmälle minut toivottaa yrityksen toinen omistaja Reetta Vuorio. Suksen pohjaan on upotettu nousukarva, joka antaa sukselle hyvän pidon. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Vaikkei olisi aiemmin hiihtänyt, pääsee näillä hyvin alkuun ja hiihdon makuun. Nämä sukset eivät koskaan karkaa ja ovat äärettömän turvalliset. Bruno ohjaa meidät pieneen alamäkeen ja uskomaton, suksen luisto pysyy tasaisesti myös alamäessä ja vauhti on helposti hallittavissa. Pito pysyy ylämäessä Seuraavaksi testaamme ylämäessä suksen pidon. Tässä on amerikkalainen Altai Skis HOK liukulumikenkä. Siitä löytyy myös toinen mitta 145 cm. Tässä on sitten meidän omasta OAC-mallistosta KAR 147 retkisuksi, jossa on samat elementit kuin tuossa HOK liukulumikengässä, mutta se on pyritty tekemään enempi suksimaisemmaksi, Reetta infoaa. Brunolla on hetkessä siteet kiinni ja hän kampeaa suksilla jo umpihankeen tottuneesti. En olekaan sitten hetkeen ollut suksilla liikenteessä saati sitten lumikengillä. Se on 125 cm pitkä ja sillä on hyvä lähteä liikenteeseen ensimmäistä kertaa. Lahden Stars of the Stadium -kisan karsinnat pää- Sappeessa AFP-pisteitä. Hokeilla pääsee nouseminut reippaasti umpihan- maan vaivatta ylös
Torstai 31.1.2013 . kesäkuuta. taiteilijaelämää -musikaalin ensi-iltaa vietettiin Tampereella musiikkiteatteri Palatsissa elokuussa 2011. Tänä talvena menestysmusikaalia esitetään Teatteri Forumissa. Esityksen tekijät ovat pitkän linjan ammattilaisia ja heillä on myös erittäin ammattitaitoinen myyntiorganisaatio. Siksi uskallamme heittää sellaiset odotukset, että 20 000 katsojan raja rikottaisiin, ensi kertaa Sappeen kesäteatterin historiassa. Myös Särkännimen uudet innovaatiot, keväällä avautuva Koiramäki ja viime kesänä avattu Angry Birds -leikkipuisto lupaavat hyvää Sappeen ja Särkänniemen yhteisille kesäpaketeille. . Isoimmat haasteet ja muutokset tehdään, kun esitys siirretään sisätiloista ulos. Sappee takaa, että rinteet ovat auki, vaikka kevätaurinko helottaisi lämpimästi taivaalla. Viimeinen sesonki rinteissä ajoittuu yleensä pääsiäiseen. Tänä vuonna pääsiäistä vietetään huhtikuun taitteessa. Sappee palauttaa rahat, jos laskettelukelit loppuvat ennen huhtikuun puoliväliä. Pari kertaa on jouduttu rukkaamaan aikatauluja. Sappee oli ehtinyt markkinoida Nykäsen keikkaa. Vaikka osa ilmoituksista ja lauantai-illaksi sovituista työvuoroista ehditään peruuttaa, iltaan on jo palanut rahaa. Nykäsen keikat ovat monesti riehakkaita tapahtumia, ja monet olivat buukanneet myös Sappeen illan kalentereihinsa. . Otamme pari pulkkaa selkään ja eväät reppuun. Me teemme harjulle tukipiste, josta lapset voivat laskea välillä myös pulkalla ja aikuiset samaan aikaan suksilla. Kuulostaa mahtavalta. Sairastuminen on niin kutsuttu force majeure -syy eli ylivoimainen este. . Forumin ensi-ilta oli eilen, sen jälkeen esityksiä on huhtikuun loppuun asti. Heikki Vihinen laskee, että ennen Sappeen kesäteatterin näytäntökautta musikaali on esitetty jo yli sata kertaa. Luulen että täällä Manse-rockin syntysijoilla musikaali kiinnostaa laajasti ihmisiä. Ennakkolippuja ei onneksi ollut myyty kovin paljon. Sen jälkeen miestä ei ole saatu esiintymislavoille. Viime viikonloppuna Nykäseltä jäi hoitamatta kaksi keikkaa. Tällä aikataululla ei kannata enää edes yrittää löytää paikkaajaa, Sappeen rinneravintolat Oy:n toimitusjohtaja Juha Silvan harmittelee. Peruutukset ovat Huipussa harvinaisia tapauksia. . taiteilijaelämää , joka on nähty aikaisemmin sisänäyttämöllä sekä Tampereella että Helsingissä mutta ei koskaan ennen kesäteatterissa. Musikaalin on tuottanut tuotantoyhtiö Potkan Oy ja sen ohjaa näyttelijä-ohjaaja, Tampereen Teatterin entinen johtaja ja Kummelistakin tuttu Heikki Vihinen. . Se olisi aika härdelli, jos joku Popeda peruisi viime hetkellä, ja 700 ihmiselle pitäisi palautella ennakkolippurahat. Tiistaina varmistui myös mukava uutinen keikkarintamalta: Maria Lund esiintyy Sappeessa pääsiäislauantana. Huipun esiintyjät 9.2. Kuningasidea 16.2. Jean S 23.2. Elokuu 16.3. Tuure Kilpeläinen 23.3. Yö 30.3. Maria Lund 6.4. Jukka Poika 13.4. Mariska ja Pahat Sudet Otto Kanerva on ensi kesänä Juice Leskinen. Kesäteatteri: Sappeen ensi-ilta kesäkuun puolivälissä Otto Kanerva nähdään Juicena Ensi kesänä Sappeessa soi Suomi-rock. Kesäteatterin parrasvaloihin nousee musikaali Juice . Aiemmin on käynyt vain kerran niin, että keikka on peruttu viime tingassa. Lumitakuu jatkuu huhtikuun puoliväliin Kelilupaus: Ei lunta, rahat takaisin Laskettelukelit jatkuvat Sappeessa ainakin huhtikuun puoliväliin saakka. Kesällä teatteri ja pakettimajoittujat ovat tärkeitä erityisesti ravintolatoiminnan kannalta. Pepe Johansson on Martti Syrjä ja Mikko Rantaniva Pate Mustajärvi. Paikallisia avustajia ei tällä kertaa nähdä, koska musikaali tulee valmiiksi miehitettynä. Palatsin ja Forumin kautta Juice . Esityksen pituus pysyy suunnilleen samana, 2 tuntia 10 minuuttia väliaikoineen, Vihinen kertoo. 20 000 katsojan rajaa haetaan Juice-musikaalin ensi-ilta on Sappeessa 13. Jos rinteet joudutaan sulkemaan ennen sitä, Sappee palauttaa etukäteen maksetut majoitus-, hiihtokoulu-, hissilippu- ja välinevuokramaksut. Täksi talveksi lanseeratun lumitakuun ansiosta kevään varaukset voi tehdä turvallisin mielin. Siksi tilanne on ohjauksen suhteen aivan erilainen kuin Sappeessa tähän asti: aikaisemmat Teatteri Eurooppa Neljän tuottamat näytelmät ovat olleet kantaesityksiä ja ne on valmistettu tiiviinä harjoituskautena keväällä ja kesän ensimmäisinä viikkoina. . Meille tulee oma lavastus, ja sen edellyttämiä muutoksia hiotaan paikan päällä. Talvikauden sesonki oli tarkoitus polkaista käyntiin ensi lauantaina bileillä, joiden tähdeksi oli buukattu Matti Nykänen. Kaikkien aikojen mäkikotka palkittiin tammikuun puolivälissä Suomen urheilugaalassa elämänurapalkinnolla. En löydä näistä yhtäkään syytä miksi ei voisi lähteä ulkoilemaan. Tulemme Sappeeseen ainakin suurimmaksi osaksi samalla joukolla, joka esittää musikaalia tällä hetkellä, Vihinen kertoo. Pääosassa, suomalaisen rock-musiikin isähahmona Juice Leskisenä nähdään Otto Kanerva. Juicen vaimoa esittää Netta Dahlberg ja Jumalaa Juha Laitala. Sydän-Hämeen Lehti 5 Sappeen keikka peruuntui: Mäkikotka vaihtoi viihteelle Matti ei pääse Huipulle Reetta ja Bruno Vuorio esittelevät liukulumikenkää. harjulle. On tärkeää, että yleisölle riittää uusia elämyksiä kautta vuoden, Poukkanen toteaa. SHL Ulla Sirén. Näillä suksilla kuka vain voi mennä minne vain. shl Hanna Parviainen Sappeen Huipun livelauantait jäivät joulun alla tauolle kuukaudeksi. Iltapäivälehti tavoitti miehen baarikierrokselta kotikaupungistaan Jyväskylästä. Maanantaina Nykäsen edustaja perui Sappeen keikan, koska artisti on sairauslomalla. Suun- nistamme takaisin autolle ja kyllä, olen myyty. Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen uskoo musikaalin menestykseen myös kesänäyttämöllä.
Omalta osaltani kisa ei kuitenkaan mennyt kovin hyvin, ja sijoitus ei ollut ihan niin hyvä mitä olisi voinut toivoa. ja osittain jopa turhakin . Ville Vuori tuli valituksi edustamaan Suomen joukkuetta Jyväskylässä pidettyyn Angry Birds FIS Freestyle Ski World Cupiin. . Kehityin tosi paljon ja meni älyttömän hyvin. Kruunaus olympia lajiksi lisää nälkää kuin tähänkin asti, Joona tarkentaa. Olympialaisiin on kuitenkin vielä matkaa, ja Vuori sekä Hakala laskevat kisan kerrallaan. Nuoret miehet ovat mielissään siitä, että Sappee on lähtenyt mukaan järjestämään Finnish Open slopestylekisaa. Tänä vuonna kisan saama Europa Cup -status ei tuo pojille mitään erityistä lisäjännitystä. Vuori toivoo, että hän saisi tehtyä ehjiä laskuja. Niistä itsensä jatkoon raivanneet osallistuvat lauantain semifinaaleihin. Se oli kovatasoinen kilpailu ja sain vielä tiimistäkin paikan, niin hieno juttu. Slopestyle on erittäin potentiaalinen menestyslaji suomalaisille. Sappee Finnish Open on yksi kolmesta FIS:n slopestylen Eurooppa cupin kilpailusta, joten Pälkäneellä kamppaillaan arvokkaista pisteistä olympialaisia ajatellen. Valinta olympialajiksi on lisännyt myös Vuoren ja Hakalan halua treenata. Hakala on saanut tällä kaudella onnistumaan sveitsi tonni -hypyn, jota ei ole vielä kovin paljon nähty Suomessa. Nuoret taiturit ovat kumpikin kuitenkin sitä mieltä, että hyppyjä on vaikea . Tilanteen mukaan päätämme kummalla streetillä harjoittelemme. Joonas Eloranta Ski slopestyle -sanasto ski Slopestyle = Lajissa lasketaan alas rinnettä, jonne on aseteltu hyppyreitä ja kaiteita. Finaalin jälkeen tapahtumakeskus Huipun edessä on vielä erittäin yleisöystävälliset iltajamit, joissa kilpailijat esittävät niitä temppuja, joita heillä jää kisassa takataskuun. Tänä vuonna alue tullaan valaisemaan aiempia vuosia näyttävämmin. Vuori mainitsee hyppybravuurinsa olevan flatspin 540. selittää. Mäessä on tullut käytyä paljon enemmän kuin viime vuonna. Hän sai kisan myötä parhaana paikallisena laskijana myös paikan Sappeen Snow Park -tiimistä. . Keskus sijaitsee Sveitsin Alppien korkeimpien vuorien juurella Valais?n laaksossa. . Niitä pitää ehdottomasti mennä katsomaan paikan päälle. Nopeasti suosiotaan kasvattava suksislopestyle nähdään uutena lajina ensi vuonna Sot?in talviolympialaisissa. Me kuvaamme myös videoita oman extremevideoita tuottavan FLF-projectin kanssa. Joona Hakala kertoo, että valinta olympialajiksi jakaa myös mielipiteitä. . Olen käynyt Sappeessa ja Rukalla laskemassa, pälkäneläinen Vuori sanoo. Viime vuoden nahkeasta lumitilanteesta huolimatta viime kausi oli molemmille erittäin hyvä. Joona Hakala uskoo puolestaan finaalipaikkaan ja tavoittelee mitalisijoja. Finnish Open alkaa Sappeessa perjantaina 15. Reissu antoikin hyvän potkun kaudelle, kangasalalainen Hakala kertoo. Kautta on ollut hyvä jatkaa runsaslumisessa kotimaassa myös Sveitsin reissun jälkeen. Temput ja laskut kulkevat hyvin. . helmikuuta, jolloin käydään alkuerät. Puhelimitse (03) 539 9800 Joonas Eloranta Temppulaskijat: Ville Vuori ja Joona Hakala panostavat Sappeen kisaan - Jos itsestä tuntuu että ei uskalla, niin Joona sanoo aina, että kyllä sä sen vedät ja sillon on hypyt yleensä on hyvin mennytkin, Ville Vuori kuvailee laskukaveriaan. Finnish Openissa mennään täysillä Europa Cup -statuksen saanut Sappee Finnish Open slopestyle-kisa on tällä hetkellä puheenaihe numero yksi newschool -laskija Ville Vuorella ja Joona Hakalalla. Oli kuitenkin tosi hieno kokemus päästä edustamaan Suomea Laajavuoren kisoihin. Hakalan huippuhetkiä oli sijoittuminen viime vuoden Sappee Finnish Openissa slopestylen yhteispisteissä sijalle kahdeksan. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Viime kausi oli paras kauteni tähän mennessä. Finnish Open on helmikuun puolessa välissä kisattava, Pälkäneen historian merkittävin urheilutapahtuma, jossa käydään slopestylen Euroopan cupin osakilpailu. Se tuo lajille paljon näkyvyyttä, laji tulee tutuksi ja julkisuuden kautta saa sponsoreita. shl Hanna Parviainen Siinä on kuitenkin kääntöpuoFinnish Open slopestylelikin, ja toivon kisakriteeriksi sitä, että hypyt saavat pysyä kilpailu Sappee Snow Parkissa mahdollisimman luovana niin 15?16.2.2013 Freestyle ParkCamp Mikä on Freestyle ParkCamp? Se on kurssi street- ja park -laskusta innostuneille nuorille, jotka haluavat oppia uusia temppuja tai parantaa omaa laskutaitoaan parkissa. Kuka voi osallistua? Yli 12-vuotiaat suksilaskijat, jotka osaavat jo hyppiä pienistä hyppyreistä ja ovat kokeilleet reilejä. Missä se pidetään? Camp pidetään Sappeen rinteillä. Suosittelemme myös muita turva varusteita, esimerkiksi selkäpanssari. 360 astetta = yksi kierros 720 astetta = kaksi kierrosta 900 astetta = kaksi ja puoli kierrosta lasketaan feikkinä = lasketaan takaperin väärinpäin Lisätietoja: Sappeen Hiihtokoulu, 0400 996600, hiihtokoulu@sappee.fi grab = ote, otetaan suksesta kiinni tempun yhteydessä mute grab = laitetaan sukset ristiin, otetaan etusiteen kohdalta sen edestä kiinni tailgrab = sukset ristiin tai voidaan vetää ilmankin ja otetaan suksen takakärjestä kiinni nosegrab = otetaan suksen edestä ihan kärjestä kiinni Mitä kurssilla tehdään? Kurssin alussa kerrataan perusasioita, oikeaa las kutekniikkaa, reilille tuloa ja alastuloa, switchinä laskemista ja pieniä hyppyreitä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Valinta joukkueeseen tuli ihan yllätyksenä. Säät eivät oikein suosineet reissussa, mutta ne päivät, kun päästiin laskemaan, olivat tosi hyviä. Niistä tyylikkäimmät ja vaikeimmat temput suorittanut voittaa kilpailun. runi = lasku reili = kaide Tarvittavat turvavarusteet? Kypärä. Kisan voittaja ratkaistaan lauantain finaaleissa. Sappeen Snow Parkiin kokoontuu silloin maailman kovimpia freestyle-laskijoita. Kookos Newschool -seuraa edustavat Vuori ja Hakala aloittivat kautensa lokakuussa Sveitsissä Saas Feen hiihtokeskuksessa. Molempien unelma on päästä olympialaisiin joku päivä laskemaan. 6 Torstai 31.1.2013 uutiset . Syksyllä olisi tarkoitus saada ulos pidempää videopätkää, Joona Hakala kertoo. Vastaaja: Freestyle ParkCampin valmentaja, newschool -laskija Ville Vuori. Harjoit telemme myös osallistujien taitojen mukaan uusia temppuja ja koitamme ylittää itsemme tekemällä uusia juttuja streetillä.
040-5876139 hannele.haataja@morilea.fi Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 www.kangasalanautokatsastus.? Kiinteistönvälitystä Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. 010-239 0880, FAX. Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN P. Tampereentie 1 P. liukuovijärjestelmät . (03) 379 0008 Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari KALERVO INGALSUO Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. Kauppakirjat . 0400-404 425 Metallinkierrätystä ROMULIFE www.kierratysmetallilife.fi . Sydän-Hämeen Lehti PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA? Tilaa Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu a st a Par a! st i ll a paik Hammasteknikot Reilusti edullisempi kotimainen katsastusasema! -17 MA-PE 9 Määräaikaiskatsastukset AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Puh. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kirjakaupat PERUNKIRJOITUKSET T . (03) 377 3447 Keittiökalusteita RAKENNUSHUOLTO Pekka Peltonen ammattitaidolla am mma matt ttitai ttit tt it ta aido dolla doll lla suunnittelusta ll suunnittelus suun su s uun unni nni it tt t telus u asennukseen . sauna/pesuhuone- ym. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset Löydät paikalliset palvelut helposti MARKKINAKANAVALTA! palvelut.shl.fi. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! vasti Jousta luona. n a a k k asia taisin Myös il ppuisin. lo n o k ii ja v nen Ilmaielinpuh onta! neuv Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Keskusaukio 2, p. wc/kodinhoitotilojen kalusteet . remontit . Torstai 31.1.2013 . kuljetuspalvelut Kirjanpitotoimistot Hinauspalvelut Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 SOITA 044 3366490 . Pienet erät 0440 523751 KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Perunkirjoitukset Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Optikot Kopinkulman Optiikka Kangasala . (03) 358 6911 Silmälääkärit Erja Oksman ja Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Pitopalvelut www.morilea.fi Morilea Oy PITOPALVELU Hannele Haataja, p. romulife@gmail.com Noudamme - ostamme kaikki metalliromut www.aleksinlkv.net MYÖS RENKAAT JA AKUT Meiltä myös roskalavojen vuokrausta! Nosto-ja purkutyöt, koneen kuljetukset ym. keittiökalusteet . 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Hammasteknikot Erikoishammasteknikko RISTO RIKKONEN P. rakennustyöt Ota yhteyttä! 040 7469617 tai kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 www.kangasalankirjakauppa.fi Viemäripalvelut Rautajärven Viemäripalvelu p
Sydän-Hämeen Lehti A i to o ss a h e i n äku u ss a hyvä ä meininki ä s ek ä m aamme yk kösri v i n b ä ndit ja es iinty j ät! www.aitoo.fi | Kirkkareilla nähdään!. 8 Torstai 31.1.2013
Tänä talvena hiihtäjiä on ollut paljon, koska sää on ollut suotuisa. Latujen hoidon kannalta talvi on tähän mennessä ollut haasteellinen, koska pakkasjaksojen välissä on ollut vain yksi suojajakso, joka on tiivistänyt lunta. Muuten latupohja on aika pehmeä, ja kun ajamme sen raskaalla latukoneella, saattaa varsinkin mutkapaikoissa nousta haketta ladun pintaan. Tontti täällä on hyvä sijoitus muussakin kuin lomaasumismielessä. Kotimaisia majoittujia odotimme hieman enemmän, mutta 27. Esimerkiksi viime vuoteen verrattuna alku on ollut loistava. hyppyrille tai kaiteelle, joskus taas alastulo tapahtuu takaperin. Slopestyle-kisat ovat varsin yleisöystävällisiä tapahtumia, sillä koko suorituksen näkee yhdellä seisomalla. Se on meille selkeästi opastuskysymys, johon täytyy perehtyä entistä tarkemmin, sillä haluamme pitää ladut aina viimeisteltyinä ja turvallisina, Poukkanen sanoo. Sappee haaveilee ennätystalvesta . Nykyään varauksia tehdään paljon lyhyemmällä aikavälillä kuin ennen, Poukkanen pohtii. Maaliskuun viikonloppuilta löytyy vielä tällä hetkellä majoituspaikkoja, mutta ei ehkä kovin kauan. Rauhallisemman vauhdin ystäville tai laskettelijoille vaihteluksi on tarjolla kaikkiaan 14 kilometriä maastohiihtolatua. Laajeneminen on alueen arkea. shl ulla Siren Ski Patrol kohentaa rinneturvallisuutta Sappeessa on riittänyt alkukaudella mukavasti väkeä. Talvikelit tulivat marras ? joulukuun vaihteessa jäädäkseen, ja rinteet pystyttiin avaamaan kuukautta aiemmin kuin edellisvuonna. Sappeen kaikki rinteet saivat tykkilumipinnan ennen joulua ja Snow Parkin viimeisetkin suorituspaikat valmistuivat vuodenvaihteen jälkeen. Väkimäärän lisääntyessä laskettelurinteissä panostetaan entistäkin enemmän turvallisuuteen. Suomen Hiihtokeskusyhdistys on ottanut Ski Patrol -koulutuksen yhdeksi tärkeimmistä teemoistaan. Sappeen Matkailukeskus on hankkeessa mukana ja jo ennen hiihtolomia Sappeelta löytyy koulutettua Ski Patrol -henkilöstöä, jonka toimenkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä rinneturvallisuustyö, ensiapu ja neuvonta. 9 Laskettelupäivään sopii hiihtolenkki Sappeen talvilomailuun kuuluu muutakin kuin suihkiminen ja kiitäminen rinteissä. Myös eläkeläiset ovat nykyään yksi laskettelukeskuksen kasvava käyttäjäryhmä, jolle sopivat nämä hiljaisemmat arkiviikot. Myynnin kertymä on ainakin tällä hetkellä aikaisemman huippuvuoden luokkaa, toimitusjohtaja Jouko Poukkanen kertoo. Venäläisturisteja ennätysmäärin Joulun välipäivinä Sappeessa oli vilkasta ja sekä rinne- että majoituskapasiteetti oli tarkoin käytössä. . Talousahdingon merkkejä huomaa eniten yrityskysynnän vähenemisenä: yritykset vähentävät virkistyspäiviään tai tekevät ohjelmaan aikaisempaa huokeampia valintoja. Murtomaahiihto kasvattaakin kaiken aikaa suosiotaan Sappeessa. Ladulla on urat sekä perinteistä että vapaan tyylin hiihtoa varten. . Rinteissä ja Snow Parkissa kisataan talven aikana lumilaudoilla, laskettelusuksilla, lyhyillä temppusuksilla sekä telemark-suksilla. Kilpailut eivät häiritse Sappeen muita kävijöitä, vaan tarjoavat näyttävää oheisohjelmaa. joulukuuta alkaen ja siitä loppiaisen yli meillä oli ennätyksellisen paljon venäläisiä turisteja. Joukossa oli aikaisemmilta vuosilta tuttuja, mikä ilahdutti erityisesti, Jouko Poukkanen kertoo. Viime vuonna Sappeen venäläisasiakkaat eivät ensimmäisenä päivänä päässeet rinteisiinkään lauhan ja lumettoman alkutalven vuoksi. Jouko Poukkanen kertoo, että Sappeelta majoituspaikan saa enää satunnaisesti hiihtolomaviikoilla. Siksi Sappeen ydinalueella suunnitellaan jatkuvasti uusia asumisvaihtoehtoja. Poukkasen mukaan viime aikojen yksi ilahduttava suuntaus on, että Sappeen suosio kasvaa myös muilla kuin koulujen talvilomaviikoilla. Silloin asuminen on edullisempaakin. . Viihdyttävää iltanäytöstä voi seurata vaikka Huipun terassilta. Illan päätteeksi Jean S esiintyy Sappeen Huipussa. Maaliskuun viikonlopuille löytyy vielä huoneita ja mökkejä Kevättalven houkuttelevin laskettelusesonki loma-aikoineen on ovella. Tänä vuonna ohjelmassa on ainoastaan slopestyle. Lauantain kisan lisäksi Snow Parkissa riittää nähtävää jo perjantaina, kun huippulaskijat ottavat harjoituksissa tuntumaa Sappeen suorituspaikkoihin. Puitteiden lisäksi Sappee on satsannut kisojen oheis- ohjelmaan. Viikko 8 alkaa olla täynnä, viikolla 9 on vielä vähän tilaa. Paremmuus ratkaistaan tuomaripisteiden, ei sekuntikellon perusteella. Slopestylessä kilpaillaan lyhyillä temppusuksilla, joilla voi laskea sekä etu- että takaperin. Joissain tempuissa kilpailijat ?peruuttavat. Ne ovat sikäli harvinaisella paikalla, että lähellä ovat yhtä aikaa luonnon rauha ja monipuoliset urheilu- ja liikuntamahdollisuudet. Ski-in Ski-out loma-asunto- alueella Mutkamäen kupeessa on parhaillaan vapaita tontteja myynnissä. Sitä pitkin pääsee laavulle, jossa voi viivähtää nuotiolla. Kävelytien opasteita ollaan vielä parantamassa, jotta kävelijät eivät vahingossa eksy sen kanssa risteäville lumikenkäreiteille. Toinen lisäopastusta vaativa asia on varjella hiihtoladut tallaamiselta. . Lyhimmillään matkaa laskettelurinteestä tontille on 50 metriä. Jouko Poukkanen toteaa, että Sappeella maan arvon nousu on jo todellisuutta. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Olen 20 vuotta tehnyt tätä työtä . Odotukset ovat sen suuntaiset, että tästä voisi tulla ennätyksellisen hyvä talvi, Sappeen matkailukeskuksen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen kertoo tyytyväisenä. Sappeessa on lasketeltu tänä kautena jo pian kaksi kuukautta, ja joulusesongin aikana kaikki rinteet voitiin pitää auki. Ajoissa alkaneet ja tasaisina jatkuneet pakkaset takasivat sen, että lumettajat pääsivät ajoissa töihin. Luonnonlunta alkoi tulla marras- joulukuun taitteessa, ja kun sää pysyi talvisena, ensimmäiset rinteet saatiin auki itsenäisyyspäiväksi. Pakkasen vuoksi rinteiden lumetus oli myös tavallista energiatehokkaampaa. Melko pian alun jälkeen voitiin ottaa käyttöön hybridilumitykit, joiden käyttö edellyttää vähintään viittä pakkasastetta, mutta jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuin matalapainetykit, joita voi käyttää jo -1 asteessa. . Yksityisasiakkaiden kysyntä ja rahankäyttö näyttää jatkuvan ennallaan.. Esimerkiksi helmikuun puolivälissä järjestettävä Finnish Open tuo uuden olympialajin slopestylen huiput Sappeeseen. Slopestylessä freestylehiihtäjät hyppivät hyppyreistä ja esittävät taitoja kaiteilla sekä muilla suorituspaikoilla. Musiikki soi ja selostaja pitää katsojat koko ajan hermoilla. Edellisvuosina Finnish Openissa on hypätty myös big air -kisa. He ovat myös löytäneet kymppitiistait, hän kertoo. Tontti Sappeessa on sijoitus Sappeen rinteiden tuntumasta myydään myös vapaa-ajan tontteja. On kiusallista, että latupohjia joskus käytetään kävelyyn. sinä aikaa huomaa selvästi, että ihmisten ajankäyttö on muuttunut huomattavasti ja varausjänne sitä mukaa lyhentynyt. Siitä huolimatta samat perheet halusivat uudelleen Sappeeseen. . Torstai 31.1.2013 . Puhelimitse (03) 539 9800 Sappeen kisat ovat vauhdikasta katsottavaa. Slopestyle tarjoaa nähtävää Talven kohokohta: Jam session huipentaa Finnish Openin Sappeen viikonloppukävijät pääsevät usein seuraamaan laskettelun lomassa vauhdikkaiden lumilajien kisoja. Jos joskus sen myy, voi olettaa jäävänsä voiton puolelle, hän uskoo. Keväällä ja kesän mittaan rakentaminen ja kasvu Sappeella jatkuu. Silloin suksitaiturit esittävät iltavaloissa hurjimpia temppujaan, joita heillä jäi kisassa takataskuun. Jam sessio muistuttaa taitoluistelun vauhdikasta loppunäytöstä: kun kisajännitys on poissa, voi yrittää niitäkin temppuja, joita ei vielä kisassa kannata tehdä. Ihmiset ovat oppineet hyödyntämään väljemmät viikot suunnitellessaan lomanvietto- aan. Sydän-Hämeen Lehti uutiset Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Viikonloput ovat täyteen varattuja. . Kisaviikonloppu huipentuu lauantaina Huipun edustan jam sessioniin. Vuokrattavista kohteista on jatkuvasti pulaa, ja kysyntä vain kasvaa. Se kertoo, että he olivat tyytyväisiä muihinkin palveluihimme kuin laskettelumahdollisuuksiin, Poukkanen sanoo. Toimitusjohtajan mukaan taantuman pelko ei toistaiseksi näy kävijämäärissä. Sitä emme tietenkään halua, ja siksi latuja ajaessa pitää nyt olla tarkkana, toimitusjohtaja Jouko Poukkanen kertoo. Aina retkeilyyn ei tarvita suksiakaan, ei edes lumikenkiä. Sappeessa pääsee myös talviaikaan kävelyretkelle metsään, sillä 1,6 kilometrin pituinen kävelyreitti pidetään auki ympäri vuoden
Perinteinen hieronta . Q2-SELÄNHOITOTUOLI Anna-Riina Salkolahti kortit * Lahja * Hieronta * Hot stone -kuumakivihieronta Kuhmalahti, Pohja (keskiviikkoisin Kuhmoinen) Yrittäjätalo, Sahalahti 30 VUOTTA FYSIOTERAPIAA PÄLKÄNEELLÄ Puh: 050-5358544 AVOIMET OVET SILMÄLÄÄKÄRIT Synttäripäivänä perjantaina 1.2.2013 klo 10-17 NINA LAITAMÄKI lääket. HIERONTA AKUPUNKTIO . Intialainen päähieronta . Shiatsu . Lahjakortit Keskusaukio 2, Kangasala Puh. 044-305 0205 TERVETULOA PERINTEISEEN HIERONTAAN Klassinen/urheiluhieronta AJANVARAUS 045-259 7720 Koulutettu hieroja Tuomo Pirttilä Nuohoojantie 14 Pälkäne, Palvelutalo Kanerva. 010 2372120 Pälkäne PÄLKÄNEEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS MATTI PARTANEN . lis. Kakkukahvit ja pikkusuolaista . Akupunktio . KOTIKÄYNNIT . 010 2372120 Ma-pe 9-17, la 9-13 Koulutie 3, VPK:n talo, 36600 Pälkäne, p. ja silmätautien erik.lääkäri Tarjoamme: . Hieronta- ja vyöhyketerapiatilaukset TARJOUSHINNOIN (-10%) . Kalevalainen jäsenkorjaus Karjalainen Ke?o FYSIOTERAPEUTTI Puh. Sydän-Hämeen Lehti ä ä v y H ! a o l O Akupunktio . ja silmätautien erik.lääkäri HELENA BRAGGEN VASTAANOTOT ALKAEN 15.2. LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI Ajanvaraukset p. Tutustumista kinesioteippaukseen . 0400 633 226 www.savenius.net Lautsian lomakeskus, Hauho Kuohuntie 8, Kangasala Jarkko Savenius FYSIOTERAPIA . Kalevalainen jäsenkorjaus . 03-536 1423 Jäsenkorjaaja / hieroja Arja Annala Niska-hartiaseudun kiputiloihin, migreeniin, lihas-, selkä- ja päänsärkyyn ym. Tehokasta, turvallista apua! TERVETULOA hoitoon, josta on saatu loistavia hoitotuloksia! HUOM! Hoito soveltuu kaiken ikäisille. o toimii! a hoit maan, kuink ule totea t Varaa aika ja Jäsenkorjaaja / hieroja Arja Annala Rautajärventie 3, Rautajärvi (ent. Kävijöiden kesken arvomme hierontalahjakortin (60 min.) TERVETULOA! lääket.tri. 03-534 3395 Luopioinen p. Säästöpankin talo) Puh. 10 Torstai 31.1.2013
Intialainen päänhieronta . 36,04) Tarkista muut tarjoustuotteet nettisivuiltamme www.palkaneenapteekki.fi Puh. LCN käsien- ja jalkojenhoitotuotteet . Torstai 31.1.2013 . JA THX-VERISUONIKIR.EL LT RAINER ZEITLIN P. JB Lashes -ripsien pidennys . Geelilakkaukset Tervetuloa palveltavaksi Parturi-kampaaja Jenni LEIKKAA MAANANTAISIN JA PERJANTAISIN ILMAN AJANVARAUSTA. Avoinna ma-pe sopimuksen mukaan. Minna, Sonja ja Jenni Keskustie 3, 36600 Pälkäne. Puh. DSM-kuolleenmeren tuotteet koko vartalolle Tulossa helmikuussa: Lauantaisin hoitolassa meikkiopastukset á 15 ?. Varaa aikasi jo nyt! Avoinna ma-pe 10-17, tai sop. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Avoinna arkisin klo 9-18. 040-5466390 Ämmätsäntie 74, Pohja Tuotesarjat: . Jalkojen hemmotteluhoidot . 18,06 ? voimassa 31.1.-17.2.2013 Keskusaukio 2, 36200 Kangasala puh. Kestovärjäykset . Perusjalkahoidot . 534 2771, 050-339 2582 Onkkaalantie 71, Pälkäne P. BC -värianalyysit . Kuumakivihieronta . 03-5342774 Tervetuloa virkistymään hoitolaamme ja ostoksille myymäläämme MA-TI SULJETTU KE-PE 9-17 . Kasvo- ja käsihoidot . Dr.R.A.Eckstein -ihonhoitotuotteet . LA 9-13 - Myös korvien rei´itys palvelu Hoitovaihtoehdot: P. 020 757 9199 Keskustie 5, Pälkäne Avoinna ark. mukaan . Sydän-Hämeen Lehti ä ä v y H ! a o l O YKSITYISLÄÄKÄRI KIR. (03) 379 0836 Artturintie 2, Kangasala arkisin 9-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu . www.helmihoidot.fi HELMET -hoitola/myymälä Onkkaalantie 67, Pälkäne, p. 110,75) Eucerin Anti-age päivävoide erikoispakkaus (norm. ART DECO -meikkituotteet . Turvehaudehoidot . 020 757 9191 . (03) 534 3897 niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat! - aromaterapiahoidot - stressiniskahoidot - aromalymfa - aromakasvohoidot - korvakynttilähoidot - koliikkihieronnat - vyöhyketerapia Aromaterapeutti Virpi Knaapi Puh. 040 550 7653 Kangasalan Apteekki Idoformin Matka Muista myös hyvän olon lahjakortit! 15 00 30 tbl norm. Ihokarvojen poisto -sokeroinnilla . 03 377 6600, www.kangasalanapteekki.? Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su 10-15 Pälkäneen Apteekki Avainasiakastarjouksia HELMIKUUSSA 7,90 85,00 11,80 30,00 Magnecit 60 tabl (10,68) Systane Ultra silmätipat 10 ml (15,70) Priorin Extra 180 kaps (norm. Meikkaukset/meikkiopastus . Fax
Syöksylaskussa on pitkät sukset ja iso kepin väli, mennään loivasti ja lujaa. Tämä kausi Eeron pitää kuitenkin huilata, sillä hän loukkasi selkänsä viime keväänä. 12 Torstai 31.1.2013 uutiset . Muutaman viikon päästä on junioreiden alle 15-vuotiaiden MM-kisoihin karsinnat. Tavoitteena on myös SM-mitali pujottelusta ja suurpujottelusta. koko perheen elämäntapa Kun kangasalalaisen Leonsaaren perheen kolme poikaa saivat ,jokainen vuorollaan, pienenä jalkaansa laskettelusukset, ei heitä sen jälkeen ole alppihiihdossa pidätellyt mikään. Tällä hetkellä perheessä on pujottelun alle 15-vuotiaiden Pohjoismaiden mestari sekä supercombin SM-pronssimitalisti. Alle 17-vuotiaat kiertävät Audi-Cupia. Antti harjoittelee Himoksella ja reissaa kilpailuja alppikoulun Tazzateamin kanssa. Sisältää aamiaisen ja päivälipun Sappeessa Sveitsin leike Kukon tapaan 10 Hotelliyö Aapiskukossa ? alk hengen huoneessa sisältäen aamiaisen Tällä kupongilla. Tällä kupongilla. Kinkulla ja juustolla täytetty paneroitu leike, paistettu kananmuna, bearnaiskastike ja lohkoperunat. Salaattipöytä ja kuppi Juhlamokkaa sis. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Supercombi muodostuu pujottelun ja super-G:n yhden päivän aikana laskettavasta erillisestä kilpailusta. Kesällä me harrastetaan yleisurheilua ja suunnistetaan. Tavoitteet korkealla Alppihiihdon parhaaksi puoleksi Antti listaa ehdottomasti matkustamisen. Antti on 15-vuotias ja käy liikuntapainotteista Sammon yläastetta. Kun pojat näkevät pitkien leiri-ja kisareissujen jälkeen kotona, puheet alppihiihdosta jäävät vähemmälle ja otetaan rennosti. Kuvassa Antti ja Juho Leonsaari. Supercombia ja pujottelua Alppihiihdossa kilpaillaan viidessä lajissa, jotka ovat pujottelu, suurpujottelu, super-G eli supersuurpujottelu, syöksylasku ja supercombi. Antti kertoo, että hän laskee myös suurpujottelua, super-G:tä, syöksylaskua ja supercombia. . Puhelimitse (03) 539 9800 Alppihiihto . Pojat olivat isovanhempien mukana Rukalla, kun Eero oli 4-vuotias ja Antti 3-vuotias. Mummu ja pappa laittoivat Eeron siellä hiihtokouluun. Antti seisoi sillä välin rinteessä ja seurasi tarkkaan, mitä Eero tekee. SuperG:ssä kepit ovat vähän tiheämmässä, sukset ovat vähän lyhyemmät ja vauhti vähän hiljaisempi. Pojat reissaavat pääosin Itävallassa, mutta myös Ranskassa, Sloveniassa ja Saksassa on tullut käytyä. Parhaita saavutuksia on myös koettu ulkomaan reissuilla. . Pujottelu on se, missä kepit ovat kaikista tiheimmin, Antti opastaa. HimoSki-seuraa edustavat Eero ja Antti ovat ahkeria harjoittelemaan. Suurpujottelussa on taas vähän tiheämmässä kepit, vähän lyhyemmät sukset ja taas vähän hiljaisempi vauhti. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Joulukuussa tuli voitto Audi-tourin avauskilpailusta Rovaniemeltä, ja uusia haasteita riittää jo ihan lähiviikkoina. . Myös perheen nuorimmainen on tulossa kovaa vauhtia perässä. . Pienempänä me laskettiin paljon Sappeessa, mutta nyt rinteet ovat harjoituksiini liian loivia, Antti kertoo. Laskuharjoituksien lisäksi on myös sisätreenejä, jolloin harjoitetaan muun muassa liikkuvuutta, voimaa ja koordinaatiota. . Voitin viime kaudella pujottelun Pohjoismaiden mestaruuden alle 15-vuotiaiden sarjassa Tärnäbyssä Ruotsissa, Antti kertoo. Eeron paras sijoitus tähän mennessä on viime kaudella laskettu supercombin SMpronssi. Kun Antti on kotimaisemissa, Himokselle ajetaan neljä kertaa viikossa. Samalla harjoituskyydillä kulkee myös perheen nuorimmainen, 12-vuotias Juho. . hintaan. Tarjous voimassa 28.2.2013 asti 35 ?/hlö/kahden 24 Reinot ja Ainot MQ-laatu ? Pälkäneen tehtaanmyyntipiste Yhden hengen huone 55 ?. Kuntoutus on kuitenkin edennyt siihen vaiheeseen, että hän pääsee parin viikon päästä taas pitkästä aikaa rinteeseen. Antilla kausi on alkanut hyvin. Eero kilpailee yli 17-vuotiaiden FIS-kilpailuissa ja laskee pääasiassa pujottelua ja suurpujottelua. Antin päälaji on pujottelu. SM-kisat pidetään UkkoKolin rinteillä maaliskuussa, Antti tiivistää. shl Hanna Parviainen Neste Pälkäne Aapiskukko Valtatie 12 (Tervapirtintie 7) 36600, PÄLKÄNE, Puhelin:(03) 534 3075, Fax:(03) 534 3099 aapiskukko@aapiskukko.fi Neste 4 l öljyn ostajalle autonpesu kaupanpäälle + Tarjous voimassa 28.2.2013 asti Sappee-paketti 59 ?/hlö/majoitus kahden hengen huoneessa. Kun Eero tuli laskettelukoulusta, Antti otti veljensä varusteet ja teki aivan samat temput perässä, äiti Tarja Kallio muistelee poikien ensikosketusta alppisuksiin. Tällä hetkellä Eero on 17-vuotias ja käy Nilsiässä Tahkon alppilukiota. Eero harjoittelee ja kulkee kisareissut Tahkon alppikoulun mukana
hissityöntekijä Tero Syväpää kysyy radiopuhelimen kautta rinteen yläpäästä. . Ihan kivasti ihmiset ovat tänne löytäneet. Mukavaa bonusta on myös raitisilma ja ?työhuone. Juu valmista on, onko Hennalla valmista. Aitoosta kotoisin olevalle Henna Ilolalle tämä kausi on ensimmäinen. Henna aloitti työt lastenrin- teen hissillä joulukuun puolessa välissä. Tukijoukot, molemmat mummut, äiti ja pikkuveli, lähtevät välillä kahvioon lämmittelemään. Itsekin ratsastusta harrastanut Katri Kilpeläinen suunnittelee taas nousemista hevosen selkään. . Hiihtolomakaudella päivän pituuteen lisätään vielä noin kolme tai neljä tuntia. Hissityöntekijän on pidettävä siis pakkaskeleistä. Monetko villasukat pitää olla jalassa, ettei varpaita palele? . Sitä tarjotaan, mille on kysyntää, Paasio kiteyttää. Kevät ja päivän piteneminen avaavat uusia mahdollisuuksia. . Viikonloppuisin lähinnä maastoillaan. Milma myös ratsastaa. Tytärtä on kuljetettu toista vuotta ratsastamassa Ylöjärvellä. Onneksi kypärän käyttö on joka vuosi Turvallisuustarkastuksen jälkeen lastenrinteeseen laitetaan valmiiksi eläinhahmoista muodostuva pujottelurata. Tiistait ovat hevosille vapaapäiviä. Ehkä mennään Milman kanssa maastovaellukselle islanninhevosilla. Nykyään alkaa olla jo selkäpanssareita ja kaiken näköisiä suojuksia tuolla streetillä näillä pro-miehillä. Monelle viikonlopulle on räätälöity kurssipaketteja koulu- ja estekursseista lähtien. Pakkasraja on hevosille 20 astetta. Arki-iltaisin issikoiden kalenterissa on lasten ja aikuisten ratsastustunteja. Sappeen mäestä on näinä päivinä. lyhyt matka Ratsutilan maneesiin. Tila tarjoaa ratsastusopeViime lauantaina opetustunnin tusta arki-iltaisin ja viikonloppiti Silja Ruonaniemi. puisin. Toiminta on kaikkinensa lähtenyt mukavasti käyntiin. . Jos viikonloppuisin tarvitaan enemmän hevosia, niin Viittä vaille valmista niitä voidaan lainata Tavelasta, Sappeenvuoren kupeessa si- Reija Vähätalo mainitsee. jaitsevan Ratsutilan puitteet Maneesi on käytössä samoin alkavat olla viittä vaille valmiit, kuin kahviokin, vaikka lämmittelytila odottaa vielä viimeistelyä. Ratsutallille tuleville leiriläisille viikonloppu ei ole pelkkää hevostelua, kun välillä pääsee mäkeen ja kuulemaan Huipun artisteja. Sitä olisi monelta säästytty tässäkin mitä olen vuosien aikana nähnyt, jos olisi ollut kypärä päässä. Sappeessa vaunulta maneesiin ehtii jokusessa minuutissa. . Varsinkin viikonloppukävijät ovat kovasti tyytyväisiä, kun pystyvät yhdistämään ratsastuksen, laskettelun ja Huipun konserteissa käymisen, Reija Vähätalo Sappeen Ratsutilalta kertoo. . Milma osti omilla rahoillaan tänne viiden kerran kortin. Ne ovat helppoja ohjattavia, hän tietää. Issikoilla joka päivä Sappeen Ratsutilalla asustaa myös viisi Hanna Paasion islanninhevosta. Sydän-Hämeen Lehti uutiset 13 työntekijää, jotka takaavat las- kuitenkin selvästi lisääntynyt, kijoille turvalliset hissinousut. Juu, Henna Ilola vastaa huoltomökistä tarkastaen ensin konetaulusta, että kaikki valot näyttävät vihreää. Menossa on Sappeen lasketteluhissien joka-aamuinen turvallisuustarkistus. Tarkistuksessa käydään läpi huolellisesti kaikki kohdat ja varmistetaan, että hissi toimii moitteettomasti, kun rinne avataan laskijoille. Tarkistuksen päätteeksi his- Mäkeen ja hevosen selkään: Jo ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet, että Sappeen matkailukeskuksen ja sen kylkeen nousseen Sappeen ratsutallin toiminnot täydentävät hyvin toisiaan. Arkipäiviksi suunnitellaan toiveiden mukaan ohjelmapaketteja yrityksille. . Tietynikäisillä tytöillä ja pojilla tulee se, että mennään sen hissikapulan kanssa niin, että kiemurrellaan. Vaikka se ei ole pakollinen, niin suosittelen kaikille. Tällaiset tilanteet ovat ihania ja ainutlaatuisia hetkiä työpäivässä, Henna kertoo. Hissityöntekijän työpäivä kestää normaalisti kahdeksan tuntia. upeilla maisemilla. Mutkittelu voi hajottaa hissin Hissityöntekijät: Tero Syväpäällä ja Henna Ilolalla on pari toivetta laskijoille Vielä enemmän kypäriä, vähemmän hissikiemurtelua . Ja se on varmaan hauskaa, mutta siinä saattaa käydä niin, että se hissi hajoaa, kun se vaijeri putoaa sieltä pyöriltä. Kerran esimerkiksi yksi pikku poika tuli innoissaan kertomaan, kun hän oli hypännyt ensimmäistä kertaa hyppyristä kaatumatta ja kuinka laskettelu on niin kivaa. Kun on hyvät ja lämpimät talvikengät niin pärjää yksillä tavallisilla sukilla, Syvälä opastaa naurahtaen. shl Hanna Parviainen Harrastukset täydentävät toisiaan toiminta hyvässä vauhdissa, tallipaikat täynnä. Päästään enemmän maastoon, kun valoa riittää paremmin. SHL Maija Nieminen-Pessi. Matkailukeskuksen vieraille tila puolestaan tarjoaa muiden muassa ratsastuskokeilua aloittelijoille lauantaisin ja sunnuntaisin. . Sen takia se on kielletty, eikä ihan pahuuttaan. Jos hissi menee rikki, niin sitten ei kenelläkään ole kivaa, Tero Syväpää opastaa. Tero kopauttaa kypäräänsä ja muistuttaa laskijoita myös toisesta erittäin tärkeästä asiasta: kypärän käytöstä. Mukava yhdistelmä, kehuu Katri Kilpeläinen, joka seurasi Milma-tyttärensä harjoitustuntia viime lauantaina Ratsutallin maneesissa. Vaunulta maneesiin Pirkkalassa asuva Kilpeläisen perhe suuntaa melkein joka viikonlopuksi Sappeeseen. Koko viisihenkinen perhe laskettelee, taaperoikäinen kuopuskin aikanaan. Ei yksiäkään. Keskiviikot ovat niille vapaita, mutta muina päivinä ainakin osa hevosista on päässyt töihin. . Sieltä käy opiskelijoita ratsastamassa ja auttamassa hevosten hoidossa kerran viikossa. äiti kertoo. Tyttären ja Rex-hevosen yhteistyö sujuu luonnikkaasti Silja Ruonaniemen ohjauksessa. Tilalla asustaa parikymmentä hevosta, joista puolet on omia, toinen puoli hoidokkeja. . Mukavaa bonusta on myös raitis ilma ja ?työhuone? upeilla maisemilla. Kaiken kaikkiaan Sappeessa on noin pari kymmentä hissi- Saa todistaa onnistumisen iloja Hissin kunnon lisäksi turvallisuuteen vaikuttaa laskijoiden hissikäyttäytyminen. Ohjeet laskijoille ovat selkeät ja niitä noudatetaan pääsääntöisesti todella hyvin. Välillä hissityöntekijä joutuu kuitenkin puuttumaan laskijoiden hissikäyttäytymiseen ja usein syynä on mutkittelu hissin kanssa. . Se on ollut suosittu ja rinteessä riittää vilinää. Henna Ilola kertoo, että vilinästä huolimatta lasten hissillä jono etenee rauhallisesti. Kaikki pääsevät hissiin omien taitojensa mukaisessa tahdissa. Hissityöntekijä saa myös usein seurata aitiopaikalta, kun ensikertalainen laskija on onnesta soikeana onnistumisen ilosta. . Syväpää sanoo. Tero Syväpään ja Henna Ilolan mielestä parasta hissityössä on se, kun näkee paljon erilaisia ihmisiä. Torstai 31.1.2013 . Kypäräpäiset laskijat ovat paras kiitos hiihtohissityöntekijälle. . Paremmin hevoset tarkenevat kuin ihmiset, mutta kyllä niilläkin oikein kylmässä alkaa ottaa henkeen. Molemmat ovat sitä mieltä, että parasta hissityössä on se, kun näkee paljon erilaisia ihmisiä. Sieltä voisi ottaa esimerkkiä. Sisarusten, Vähätalon ja 9-vuotias Milma Kilpeläinen Lotta Heinosen perheen, pariharrastaa laskettelua ja talo rakentuu muuttovalmiiksi ratsastusta. Joka päivä joku soittaa ja kysyy tunteja, Reija Vähätalo iloitsee hyvästä alusta. Yhteistyö myös toisen naapurin, Aitoon koulutuskeskuksen, kanssa toimii. Nyt ollaan liikkeellä toista kertaa, sityöntekijät kuittaavat vielä huoltopäiväkirjan. Tero Syväpää työskentelee Sappeen matkailukeskuksessa hissityöntekijöiden tauottajana kuudetta kautta. Ulkoilun kannalta aloitimme haastavaan aikaan. Siihen nähden on mennyt ihan hyvin, vaikka on ollut koviakin pakkasia, Hanna Paasio kuvaa ensimmäisten kuukausien kokemuksia. . Matkaan kuluu suuntaansa puoli tuntia. Tosi kivasti järjestyy
Ennakkolippujen ansiosta väki saadaan nopeammin sisään, kun maksuprosessi jää ovelta pois, Juha Silvan sanoo. Nettikauppa on tehnyt lippujen ostamisen helpoksi. Lauantaisille keikoille myydään nettilippuja perjantaihin puoleen päivään saakka. Netin lisäksi lippuja kaupataan ennakkomyyntipisteissä. Niistä suosituimpana pysyy vuodesta toiseen Pälkäneen Aapiskukko. . Olemme löytäneet hyvät taulu aiheutti sen, että väki saapuu jokseenkin samaan aikaan. Sen sijaan kotiinlähtö tapahtuu kahdessa aallossa. Puhelimitse (03) 539 9800 Sappeen keikkatalvi: Eturivin artistit lavalla lauantaisin Monipuoliset tähdet värittävät Huipun talvea Lähes loppuunmyyty Jukka Pojan keikka osoitti viime talvena, että letkeä reggaemeininki toimii Sappeen Huipussa. Huipun keikkatalvi käynnistyy tänä vuonna samankaltaisissa tunnelmissa, kun Enemmän duoo ku sooloo -kesähiti stään tunnettu Kuningasidea kipuaa Huipun lavalle 9. Talvella taas vaihtelua tuovat Sappeen Vohvelin karaokeillat. Alun perin Vohvelin perjantaiset karaokeillat toivat ohjelmaa karavaanareille ja Sappeen majoittujille. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Mutta useimmille tä rkein syy on kuitenkin se, että ennakkolipulla varmistaa sisäänpääsyn. Vielä toistaiseksi Sappeen ei ole tarvinnut käännyttää yleisöä Huipun ovelta. Joka talven suosituimpina iltoina on kuitenkin jouduttu laskemaan, vieläkö väkeä voi ottaa sisään. Tämä kerää vääjäämättä jonoa ovelle. . Mutta kyllä homma silti perustuu ennen kaikkea aurinkoiseen ja palvelualttiiseen henkilökuntaan, Silvan kiittelee. Ennakkomyynti ohjaa suunnittelua Lippujen ennakkomyynti helpottaa keikkailtojen suunnittelua. Toisista taas paljastuu ujon ja esiintymiskammoisen kuoren alta suurenmoinen esiintyjä, kun tuttu kappale lähtee soimaan ja sanat alkavat rullata ruudulla. 1990-luvun taitteessa Japanista Suomeen rantautuneesta karaokesta tuli nopeasti täkäläistä kansanhuvia. Esiintymislavan äärelle raivataan tilaa yleisölle ja rinneravintolan linjasto muuntuu yökerhon tiskiksi. 14 Torstai 31.1.2013 uutiset . Yleisö, artistit ja Sappeen henkilökunta ovat tykästyneet uuteen käytäntöön: esiintyjät nousevat Huipun lavalle iltakymmeneltä. Aiemmin suosikkiartistin keikalle jäi helposti lähtemättä, jos aamulla odotti työpäivä tai lapsiperheen aikainen herätys. Nyt keikan päätteeksi ehtii kotiin inhimilliseen aikaan. Kaikki eivät kuitenkaan halua päättää iltaa, kun lava hiljenee. Huipun ovelle ja tiskeille osataan värvätä sopivasti väkeä, kun tiedetään, paljonko yleisöä on tulossa. . Osa lähtee heti artistin lopetettua, osa vasta valomerkin aikaan. Sappeen kävijät järjestävät kyytinsä oman aikataulunsa mukaan. Kimppakyytien ja -taksien vuoksi keikkailtojen bussit ovat ajaneet puolityhjänä. Tänä talvena bussit eivät enää kuskaa juhlakansaa lauantaisin Huippuun. . Konserttisaleja täyttävä artisti uppoaa sekä iskelmä- että rockyleisölle. Sappeessa mies esiintyy maaliskuun puolivälissä. Myös Elokuu on onnistunut ylittämään genrerajoja yhdis- tämällä puhelauluun kansanmusiikkivaikutteita. Hyvä että kaikki tuli aikanaan suunniteltua perusteellisesti. Lounassutina alkaa hieman puolen päivän jälkeen ja jatkuu puoli viiteen saakka, Silvan tietää. Sesonkiajaksi avattavista baareista myydään pikkupurtavaa ja juotavaa. Sana tunnelmallisista illoista kiiri myös lähiseuduille, ja nyt myös sydänhämäläislaulajat ovat löytäneet Vohvelin, johon lähdetään monesti isommalla porukalla. Vohvelin karaokeillat jatkuvat huhtikuulle saakka perjantaisin. shl Tommi Liljedahl. Suosio ei ole ainakaan laantunut, sillä välitön artisti vetoaa niin äiteihin kuin tyttäriinkin. Jonna Tervomaalle, Anna Puulle, Kari Tapiolle ja muille eturivin artisteille kappaleita kirjoittanut Tuure Kilpeläinen nousi viime vuonna Erämaa -albumin ansiosta itsekin isoille estradeille. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kaikki tapahtuu hetkessä, sillä viimeiset laskettelijat lähtevät iltakahdeksalta ja reilua tuntia myöhemmin talo alkaa täyttyä keikkayleisöstä. Monien hiihtokeskusten edustajat ovat tehneet Sappeeseen opintomatkoja nähdäkseen, miten ainutlaatuinen paletti toimii. Myös esiintyjät ovat ihastelleet Huipun joustavuutta. . Tanssilattialla näkee uusia naamoja, kun paikallisten lisäksi paikalla on yritysporukoita, Sappeen majoittujia ja bändin perässä kauempaa saapuneita. Laulajat löysivät Vohvelin karaoken Moni muistaa ikuisesti kuinka tarttui ensimmäistä kertaa vapisevin käsin mikrofoniin yleisön edessä. Karaoke pitää monta kyläbaaria elävänä ympäri vuoden. Hiljaisesta arjesta selvitään vähällä väellä, mutta sesonkiaikoina käsiä pitää olla riittävästi. . Ennakkolipulla pääsee sujuvammin sisään, kun ei tarvitse jäädä jonottamaan kassalle. Keikkalippujen lisäksi myös majoitusta myydään entistä enemmän netin kautta. Edullisten bändipakettien ansiosta Sappeen mökit ja huoneistohotelli täyttyvät suosikkiartistien keikkaviikonloppuina. Kaksien bileiden ilta Sappee aikaisti toissa vuonna keikka-aikatauluaan. Bändi villitsee Sappeessa helmikuun puolivälissä Finnish Open -kisaviikonlopun päätteeksi. Pääsiäisviikonlopuksi Sappeeseen on suunnitteilla ensimmäinen Reino-klubi, jotka jatkuvat kesällä. Aamuyhdeksältä aloitetaan aamukahvilla ja pullalla. Päivällä syödään vilkkaana päivänä 700?1000 lounasta. Illalla soi livemusiikki ja yö jatkuu diskomeiningillä kahteen saakka. Megailtoja on luvassa, kun jokavuotinen keikkasuosikki Yö laulattaa yleisöä hiteillään ja Huipun viime vuonna hurmannut Tuure Kilpeläinen palaa Sappeeseen. Jukka Poika kuului viime kesänä Kirkastusjuhlien vetonauloihin. Haitarin, läskibasson ja urkuharmonin kanssa esitetty hiphop soi jopa iskelmäradioissa. Yli 20 vuotta maata kiertänyt Jean S puhaltaa uutta virtaa Finnhitseihin ja muihin ikivihreisiin. Päivään mahtuu siis ravintolatoiminnan koko kirjo, Sappeen Rinneravintolat Oy:n toimitusjohtaja Juha Silvan sanoo. Huipun palveluiden toimivuus perustuu hyvään suunnitteluun. Se tarjoaa syyn lähteä liikkeelle monelle sellaisillekin, joita ei muuten saisi lähiravintolaan iltaa istumaan. Pienillä paikkakunnilla laulajat tulevat nopeasti tutuiksi. Kesäaikaan Sydän-Hämeen karaokeillat saavat uutta väriä, kun mukaan tulevat mökkiläiset. Siinä säästää muutaman euron, kun ostaa lippunsa ennakkoon. Näin kahvin ja oluen hakijat saadaan sivuun ruokalinjoilta, ja väki pääsee nopeasti takaisin rinteeseen. Myös suosikkiartistien keikkaillat vaativat työvoi- maa. Jos tarvetta ilmenee, kyydit Bussi ei kulje aloitetaan uudelleen, Sappeen keikkailtoina Huippua vetävä Juha Silvan Keikkailtojen aikaistettu aika- sanoo. deejiit, jotka osaavat valita musiikkilinjan asiakaskunnan perusteella. helmikuuta. Reggaerytmejä rap-vaikutteilla värittävän Kuningasidean jälkeen Sappeessa on talven aikana luvassa liveiltoja moneen makuun. Monesti uudet bileet lähtevät liikkeelle heti keikan päätteeksi, Sappeen rinneravintolat Oy:n toimitusjohtaja Juha Silvan kertoo. Lopulta kuitenkin yleisö tekee onnistuneen illan. . Avausillan artistiksi on kaavailtu Maria Lundia. Keikkakalenteri sivulla 5 Sappeen talven tähtiä: Elokuu (kuva vasemmalla) ja Jukka Poika. Sappeen livelauantait: Esiintymisareena muuntuu yökerhoksi Huippu: Päivän aikana käydään läpi ravintolatoiminnan koko kirjo Sappeesta haetaan mallia Seitsemän vuotta sitten avannut Sappeen Huippu toi laskettelukeskuksiin aivan uudenlaista monitoimisuutta. Kun hiihtohissit hiljenevät, rinneravintola muuntuu keikka-areenaksi ja yökerhoksi. . Etenkin suosituimpina keikkailtoina bileet jatkuvat valomerkkiin saakka.
Kymppitiistait ovat edelleen hyvin suosittuja. Etukäteen oli sellainen mielikuva, ettei täällä kesäisin tapahdu mitään, mutta väkeä olikin tosi paljon, Pispala huomauttaa vietettyään mäellä tarkkailuasemissa muutaman suvipäivän. . Täällä ei ole menty takki auki, mies kiteyttää. Vakituiseen asuntoonkin sijoittaminen pyöri mielessä yhtenä vaihtoehtona. . Hiihtokeskuksen kanssa asiat ovat sujuneet joustavasti ja hyvässä hengessä. Siitä, saako sijoitustoiminta Sappeessa vielä jatkoa, ei Pispala osaa sanoa vielä mitään varmaa. . Hiihtolomien aikaan rinteissä vietetään jatkoaikaa myös perjantaisin. Hiihtolomille osuvina kolmena perjantaina Sappeessa lasketellaan kello kymmeneen asti illalla.. Jo aikaisemmin hankitut etälukukortit toimivat myös kymppitiistaina. Kymppitiistaisin hissilippu maksaa 3,50 euroa/tunti ja välinevuokraus myös 3,50 euroa tunnilta. Mökkien sijainti mäen päällä on ihanteellinen myös kesäkäytön kannalta. Viikolla ja kesällä yöpyjiä on kerralla vähemmän, tietää kahta Sappeen mökkiä omistava Tommi Pispala. Paljon muuta vuokranantaja ei mökkien käyttäjistä tiedä. Vaihtosetit ovat hyvin huollettuja vuokravälineitä. Paketti on pitänyt suosionsa vuodesta toiseen. Kymppitiistait uudistuivat Kymppitiistait uudistuivat jonkin verran tammikuun lopussa, kun niidenkin lipuissa siirryttiin ladattavaan etälukukorttiin. Kortti tuli pakolliseksi 22. Suksivuokraamosta ostetun mono- ja suksisetin voi vaihtaa edullisesti seuraavaan kokoon. Ensimmäinen setti myydään uutena. Palvelut ja Huippu ovat lähellä. Ihmiset ovat sen verran mukavuudenhaluisia, etteivät he viitsi tarpoa rinnettä ylös, kun kuljetusta ei ole, Tommi Pispala huomauttaa. Nurmijärveläinen autokorjaamoalan yrittäjä sanoo vuokraustoiminnan toistaiseksi menneen hyvin. helmikuuta ja 26. helmikuuta. . tammikuuta alkaen. Ei mökkejä sitä varten hankittu, että itse pääsisimme niissä olemaan. Hyvä sijoituskohde Pispalan perheen vaunu on ollut osa laajentuvaa Sappeen karavaanikylää jo vuodesta 2000 lähtien. Hyvän kesän perusteella uskalsin hankkia toisenkin mökin. Vuokraaja ynnää omaa käyttökokemusta mökeistä kertyneen neljältä viikonlopulta vuoden aikana. . Viime vuonna uusitulla lasten alueella riittää vilinää. Ei tänne mäkeen töihin tulla, nurmijärveläinen sanoo vapaa-ajanvieton ja mökkivuokrauksen sekoittumisesta. Kesä yllätti Tommi Pispala on jättänyt mökkien vuokraamisen hiihtokeskuksen hoidettavaksi. Itse hän seuraa silloin tällöin varaustilannetta netistä. . Kortti kulkee rinteissä mukana laskettelijan taskussa, eikä sitä tarvitse laittaa hiihtohisseillä lukijaan. Alamäkipyöräily vetää, kesäteatteri samoin. Ne madaltavat kynnystä laskettelun kokeilemiseen, Sappeen rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen kertoo. Rinteet ovat kymppitiistaisin kello 21 asti avoinna. Jälkikasvu kulki pitkään mukana, nyt vanhemmat ajavat kahdestaan Sappeen ja Nurmijärven väliä nuorison jäätyä pois kyydistä. Tommi Pispala alkoi katsella sijoittajan silmillä Sappeen mökkejä viitisen vuotta sitten. Keskuksen toiminnan jatkuva laajentuminen ja pitkäjänteinen kehittäminen antoivat vahvoja merkkejä sijoittamisen onnistumisesta. . Autojen rekisterikilvet paljastavat, että liikkeellä on suomalaista väkeä loppiaista seuranneena viikonvaihteena. Heitä ennen tiloissa viihtyivät venäläiset. Vaikka Pispalan pariskunnan vaunulta on melkein näköyhteys mökeille, he eivät ole ottaneet tavakseen kiertää rinteisiin niiden kautta. . Viereisen mökin, Keskisappeen, pihaan on ahtautunut peräti neljä kulkuneuvoa. . Ensimmäisen kesän tulos oli myönteinen yllätys. . Loppukaudesta on jonkin verran vielä vapaata, mutta tyhjät ajat varmaan ehtivät täyttyä. Pispala osti Karhunpesän vuosi sitten, Keskisappeen omistaja hänestä tuli viime syksynä. Katsotaan, seuraillaan tilannetta. Vuokrahuoneistosta voi olla vaikea saada ihmiset pois, täältä käyttäjät lähtevät ajallaan, hän perustelee kallistumistaan loma-asuntojen oston puolelle. Matkan pituus ratkaisi sen, Tommi Pispalan omistamat Karhunpesä ja Keskisappee ovat identtiset mökit mäen päällä. että mökit tuli hankittua Sappeesta eikä Lapista. . Nämä ovat Sappeen matkailukeskuksen tarjoamia etuja, joilla keskus haluaa madaltaa kynnystä kokeilla lajia. Lastenrinteet ja hissi ovat edelleen maksuttomia. Tuntiaika alkaa portilta. Kymppitiistaita ei järjestetä 19. Talviviikonlopuille kertyy sen verran hintaa, että kustannuksia on jakamassa useampi pariskunta. Vastoinkäymisiä vuokralaisten kanssa on ollut vähemmän kuin mitä hän etu- käteen oletti. . Sydän-Hämeen Lehti uutiset 15 Hiihtokeskuksen kehittyminen vakuutti autoalan yrittäjä Tommi Pispalan Sijoittaja valitsi Sappeen mökit Karhunpesän edustalla seisoo kaksi autoa. Etälukukortti maksaa kuusi euroa, mutta se on jatkossa ladattavissa uudelleen. Aluetta elävöitettiin pehmustetuilla porteilla, kaarilla ja hahmoilla. Koska lasketteluun ei sovi se, että monoissa on kasvunvaraa ja liian pitkät sukset vievät hohtoa harrastuksesta, Sappeen välinevuokraamossa on myynnissä junioreille edullinen välinepaket- ti. Yksi tärkeä valintaperuste on se, että laskemaan pääsee suoraan ulkoovelta. . Olen itsekin vuokrannut mökkejä Lapista. Rinteisiin niistä on matkaa vain kivenhei- Kakkosluokkalaiset maksutta rinteeseen Sappee edistää nuorten lasketteluharrastusta ja madaltaa lajin kokeilukynnystä kakkosluokkalaisten kampanjalla: matkailukeskus tarjoaa koulunsa kanssa saapuville kakkosluokkalaisille hissiliput veloituksetta. Lisäksi joka päivä 40 ensimmäistä kakkosluokkalaista saa maksutta myös vuokravälineet ja hiihtokoulun. Viime kaudella lanseerattu kakkosluokkalaisten kampanja sai myönteisen vastaanoton ja poiki paljon positiivista palautetta. Kampanja on voimassa koko talvikauden lukuun ottamatta loma-aikoja ja viikonloppuja. SHL Tommi Liljedahl Sappee kannustaa lapsia rinteeseen. Kakkosluokkalaiset pääsevät koulun kanssa maksutta mäkeen. ton verran. . Maailma on täynnä kaikenlaisia mahdollisuuksia. shl Maija Nieminen-Pessi Sappee kannustaa lasketteluun Kakkosluokkalaisten laskettelupäivä, maksuton lasten alue, junioreiden edullinen välinepaketti ja Kymppitiistai. Loma-asunnosta saa paremman tuoton, jos ottaa vertailukohdaksi esimerkiksi kaksion. Jos jotakin asiaa pitää lähteä selvittämään, niin täällä käy nopeasti. Identtiset mökit Karhunpesä ja Keskisappee ovat identtiset mökkinaapurukset mäen päällä. Torstai 31.1.2013 . Monoilla on aika ikävä kävellä, jos matkaa on vähänkin enemmän. . Tällöin on helppo totutella lajiin, kun rinteessä voi viettää vain sen ajan, minkä lapsi jaksaa
Homeiset läävät ja kylmät suihkut on nähty ja koettu. Vaikka välillä on ahdasta eikä ole omaa rauhaa, hyvä jengi, kunnon kotiruoka ja pari lasia viiniä luovat mukavuutta yllättävän paljon. ? Mitään todella läheltä piti -tilannetta en ole joutunut kokemaan, enkä toivottavasti joudukaan. Kaikki palaute on tervetullutta ja vuorovaikutus on todella tärkeää. . Eniten ääniä eli tykkäyksiä kerännyt kuva sai palkinnoksi viikonlopun Sappeessa. Messujen aikana noin 250 kuvaa, ja voittajaotos keräsi 1600 tykkäystä ja 231 kommenttia. Jos se palvelu ei toimi, niin sana lähtee kyllä saman tien leviäänkin siellä. Meillä valmistui viikkoa ennen kisaa iso hyppyri ja lisäsimme siitä kuvan ja videon Facebookiin. Vuorilla ollaan nauttimassa ja ha. Kuvakilpailu ylitti odotukset. . Myös Sappeen omille sivuille päivitetään muun muassa videoita. Missä majailet tällä hetkellä ja mitä puuhaat? ? Saavuin juuri Itävaltaan Japanista, jossa olin kolme viikkoa laskemassa. En oikein tiedä mikä mää- kemassa hyviä elämyksiä, ei ritellään exremeksi. Sen jälkeen tapahtuman järjestäjä laittoi viestiä, että oli nähnyt kuvan suorituspaikastamme ja kysyi onko mahdollista tulla järjestämään kisat Sappeeseen, kertoo Sappeen rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen. Puurunen on vienyt Sappeen matkailukeskusta aktiivisesti sosiaaliseen mediaan. Erään kerran hyvä kaverini joutui vyöryyn, mutta onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä. Vuorilla liikuttaessa ollaan aina tekemisissä luon- Miten valitset maat non kanssa, jolloin pitää mihin reissaat? olla todella nöyrä. Omaa huonetta ei ole seitsemän talven aikana ikinä ole ollut. Täytyy myöntää, että mukavuudenhalu on vuosien varrella kasvanut. Meillä oli esimerkiksi alkukaudesta Snow Parkin sivulla äänestys, jossa kysyttiin mielipidettä uudesta suorituspaikasta. Jotkut saa samat kicksit golfista. Millainen vapaaEhkä vapaalasku mielle- laskija olet? tään extreme-lajiksi, ainakin ? Kilpailuhenkisyyttä minusSuomessa, koska se on täällä sa ei ole ollenkaan. Lumivyöryjä näkee aina silloin tällöin. Hyvä esimerkki sosiaalisen median merkityksestä on Sappeessa tammikuun puolivälissä pidetty Stars of the Stadium -karsintakilpailu. Toimii ihan molemmin päin, Puurunen lisää. Messukisa tavoitti tuhansia käyttäjiä Sappeen matkailukeskus on osallistunut joka vuosi Helsingissä pidettäville Pohjoismaiden suurimmille talviurheilumessuille. 16 Torstai 31.1.2013 . Sappeelle on perustettu jokaiselle asiakaskunnalle sopiva sivusto Facebookiin. Sappeella on siellä kolme sivustoa: Sappeen Matkailukeskus, Sappee Snow Park ja Sappee Bike Park. Sappeella on myös Twitter -tili, joka on synkronoitu Sappeen Facebook-sivuston kanssa. Facebookin ja Twitterin lisäksi matkailukeskuksen nettisivuilta löytyy myös videoidut rinne-esittelyt. Sappee kehittää kuuntelemalla Sappeen Facebook -sivustoilta saa reaaliaikaisesti infoa. Harva myöskään pyöri yhtä hurjia pesukonemyllyjä kaatuessaan." ? Tein ensimmäisen reissuni Alpeille 16-vuotiaana ja siitä se kipinä syttyi. Joka vuosi tein viikon reissun Alpeille, kunnes talven 2005?2006 vietin ensimmäisen kauteni Sveitsissä Verbierissä. Yksikään lasku ei ole sen arvoinen, että itse tai kaveri menettää sen ainoansa. En ole ikivielä aika pieni ja eksoot- nä osallistunut kilpailuihin. tinen laji, jota pitää lähteä Ei kiinnosta olenko jossain harrastamaan ulkomaille kategoriassa kolmanneksi vuorten luo. Saan tekemässä typeryyksiä. nautinnon ja fiilikset vuorista ja hienoista laskuista. Muistaakseni tuo tavoitti yli 100 000 ihmistä, jotka kävivät klikkaamassa niitä kuvia. Sosiaalisen median merkitys kasvaa koko ajan, kun se on niin helppo päivitettävä ja kun siinä pystyy kertomaan niin helposti ajankohtaisia asioita. Tuo Stars of the Stadiumin -kisa ja Ski Expon kuvaskaba ovat juuri sitä mitä sosiaalinen media on parhaimmillaan. shl Hanna Parviainen Vapaalaskija Antti Leuku, oletko extreme-kokemusten metsästäjä? dostaa riskit ja minimoida ne. Kuvat laitettiin Sappeen Facebook-sivuille, ja eniten peukkuja kerännyt kuva palkittiin Sappeen-viikonlopulla majoituksineen ja hissilippuineen. Tuhannet harrastajat seuraavat Sappeen Facebook-sivujen kautta, missä kunnossa suorituspaikat ovat ja mitä Sappeessa tapahtuu. Kisa siirrettiin Sappeeseen, kun sen järjestäjä näki Facebookissa, että Sappeessa olisi vaatimukset täyttävä hyppyri. Sosiaalinen media: Verkon kautta tieto kulkee molempiin suuntiin Facebook-kuva toi kovatasoisen lautailukisan Sappeeseen . Käyttäjät ovat siellä, niin hyvähän meidän on tietää mitä mieltä he ovat asioista. Facebook on hyvä työkalu kehittää omaa palveluaan. Täällä Itävallassa on tarkoitus viihtyä maaliskuun alkuun. Maaliskuu loppu pyöritään ympäri Alppeja lumen perässä. Omasta mieles- paras vai kolmanneksi huotäni en lukeudu extreme-alan noin. Sydän-Hämeen Lehti uutiset Krister Majander ?Lumivyöry Vapaalasku: Reilu 20 vuotta ala- mäkielämää on vienyt sahalahtelaislähtöisen vapaalaskija Antti Leukun Alppien lisäksi muun muassa Japaniin, Jenkkeihin, Chileen ja Intiaan Jukka Tyni voitti tammikuun puolivälissä Sappeen kovatasoisen Stars of the Stadium -karsintakisan. Pääasia että on hauskaa. harrastajaksi. Millainen oli urasi alku. Lumilautailukisa piti alun perin pitää toisessa keskuksessa idempänä, mutta sieltä ei löytynyt sopivaa suorituspaikkaa. Arttu Muukkonen kirjoittaa sinusta näin Vapaalasku.com-sivustolla: "Harva laski ensimmäisenä talvenaan yhtä lujaa kuin Leuku. Siellä asuu puolet kavereista, jotka nauttivat elämässä samoista asioista kuin minä. Oletko törmännyt laskiessa vaaratilanteisiin? Ski Expon messuvieraat jonottivat Sappeen osastolle kuvattavaksi. Äänestyksessä oli kolme erilaista reilivaihtoehtoa ja valinta tehtiin sen perusteella. Voittajavaihtoehto sai yli 200 ääntä. . Viime vuonna Sappeen otti Facebookin mukaan myös Ski Expo -messumarkkinointiinsa. Matkailukeskuksen messuosastolla oli kuvakilpailu, jossa ammattikuvaaja otti messuosaston kävijöistä kuvia Facebookiin. Talvet ollaan reissussa ja kesä ja syksy painetaan duunia. Pitää tie- ? Verbier Sveitsissä on toimi-. Tosin onhan siinä oma riskinsä. Jäin koukkuun saman tien. Nykyään se on paljon muutakin kuin pelkkä laskeminen, joka vie talveksi vuorille. Sivuilta löytyy myös paljon kuvia. Kosti Puurunen kertoo, että varsinkin matkailukeskuksen sivulla kerrotaan paljon ajankohtaisista asioista, esimerkiksi milloin lumetukset alkavat ja milloin ensimmäinen rinne avataan. Snow Parkin sivuilla kysytään sivun tykkääjiltä suoraan mielipiteitä muun muassa hyppyreistä ja siitä minkälaisia uusia suorituspaikkoja laskijat haluaisivat. Talvisin kotina toimii yleensä kimppakämppä, jossa asuu 4?6 henkilöä. Huhtikuussa siirrytään Pohjois-Norjaan, jota kierretään asuntoautossa asuen neljä viikkoa. Tänä talvena on tarkoitus kuvata suomalaista vapaalaskuelokuvaa, eli laskemista ja oluen juomista on luvassa. Kuinka paljon vuodesta vietät aikaasi ulkomailla? ? 4?5 kuukautta
Siitä sitten kämpille kokkailemaan ja suihkuun. Torstai 31.1.2013 . Vuonna 2009 kuvattu vapaalaskuelokuva Virne skimovie löytyy googlettamalla. Lisäksi minun ja muiden suomalaisten laskijoiden talvea voi seurata Facebookista Pilke 2013 -sivustolta, jonne tulee päivityksiä leffaprojektin edetessä. shl Krista Kaitasuo. Siellä tuli kaiken kaikkiaan vietettyä yhdeksän kesää ja syksyä. Olihan se hyvä paikka viettää lapsuus. Koulu oli lähellä ja oli tilaa temmeltää. vin. Kaupungissa se ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäinen työpaikkani oli Saarioisilla. Jos virtaa riittää illalla poiketaan jossain juottolassa porukalla. Millaista oli elämäsi Sahalahdella? ? Sahalahdesta on pääsääntöisesti hyviä muistoja. Paras lumi on höyhenen kevyttä, joka pöllyää käännöksissä naamalle. Siellä tuli vietettyä käytännössä kaikki vapaaaika. Iso kiitos vanhemmilla ja kavereiden vanhemmille jokailtaisista kyydeistä Sappeeseen. Laskukohteet valikoituvat kaverien kokemusten perusteella sekä internetiä apuna käyttäen. Vielä olisi paljon makeita paikkoja nähtävänä. Sydän-Hämeen Lehti uutiset 17 yjä näkee silloin tällöin? nut kakkoskotina talviaikoina. Sen lisäksi olen hiihtänyt Japanissa, Jenkeissä, Chilessä ja Intiassa Himalajalla sekä Norjassa. Olen innoissani saatuani työn loistoravintolasta. Tuliko Sappee tutuksi? Sappee oli lapsena se lähimäki, josta koko homma alkoi. Jossain vaiheessa tehtaan käytävät tuntuivat jo liian tutuilta ja aloitin kokkikoulun. Kyllähän se aina alkaa hymyilyttää, kun seisoo vuorenpäällä kavereiden kanssa ja edessä aukeaa koskematon, pitkä kuru täynnä puuteria, jonka pääsee itse ensimmäisenä korkkaamaan. Kuinka letkeä on tyypillinen päiväsi? ? Normi laskupäivä käynnistyy kahdeksan aikaan aamulla. Aamupala kämpillä naamariin, ja yhdeksältä ollaan mäessä. Noin kello 16 päätetään päivä. Osan sponsoreista olen hankkinut itse ottamalla yhteyttä heihin ja osa on ottanut yhteyttä minuun. Kuviani on julkaistu hiihtolehdissä muun muassa Skimbaajassa ja Edge Magazinessa. Talveani voi seurata blogistani antinalamaki.blogspot.com. Pari olutta ja kuulumisien vaihto afterskiissä kavereiden kanssa. Kyllä siellä joka talvi vielä tulee muutaman kerran käytyä. Millaisia yhteistyökumppaneita sinulla on? Sponsoreinani toimivat K2 Skis, Full Tilt Ski Boots, Smith Optics, Cross Sportswear ja Nite Watches. Tosin, jos kaiken saisi il- Ja pakko tunnustaa, että kokin on mahtavaa, täytyy siviilielä- maiseksi, ei asioita eikä elämää duuni on maistunut todella hymässä olla jotakin pahasti pie- osaisi ehkä riittävästi arvostaa. Silloin pitää joko nähdä vaivaa löytääkseen hyvää lunta tai tappaa aikaa ja odottaa lumisateita. Hyvinä talvina lunta taas tippuu tasaiseen tahtiin ja puuterin pöllyttely on helppoa. Alaska, Etelämanner ja Grönlanti toivottavasti toteutuvat lähivuosien aikana. Talven hyvyys määräytyy pitkälti lumen paljoudesta. Alpeilla ei ole ollenkaan epätavallista että lumisateissa saattaa olla kuukauden tai jopa pidempi tauko. Talven jälkeen työt alkavat Ravinteli Berthassa Tampereella. Työn tekeminen on minulle pakollinen paha elämässä. Vapaalaskija Antti Leuku etsii talvet vuoria. Olen sitä mieltä, että jos töissä lessä
Sydän-Hämeen Lehti SHL-tuoteper Joulukuusta alkaen shl.fi -sivustolta löytyy juttujen, keskusteluiden ja kuvien lisäksi myös videoita. Toukokuussa ulkoasultaan uudistunut paperilehti tarjoilee paikallisen sisällön entistä helppolukuisemmassa muodossa. Kun lukijat siirtyvät käyttämään uusia välineitä, paikallislehden pitää tuoda paikallinen sisältö niihin. Olemme tämän vuoden ajan harjoitelleet nettimaailmaa ja ottaneet käyttöön sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Kts. Uusi kompaktimpi sivukoko otetaan ensi vuonna käyttöön myös valtalehdissä, koska se soveltuu kooltaan paremmin tableteille ja muille uusille lukulaitteille. Sydän-Hämeen Näköislehti tavoittaa lukijat ympäri maailman entistä tuoreempana, sillä se julkaistaan jo paperilehden ilmestymispäivän aattona kello 22. otetaan Sydän-Hämeen Mobiili. Sydän-Hämeen Lehden kokonaisuudistus tuo lukijalle entistä enemmän tapoja lukea paikallisia uutisia ja puheenaiheita. Lehden tilaajalle parasta on, että tilaushinta pysyy samana, vaikka paikallinen sisältö kasvaa ja lukijoiden käyttöön tulee uusia kanavia. Ohessa esitellään Sydän-Hämeen Lehden uusi tuoteperhe koko komeudessaan. Tervetuloa lukemaan uuden vuosituhannen paikallislehteä kaikissa muodoissa ja mikä parasta: silloin kun Sinulle sopii ja siellä, missä ikinä oletkin. Helmikuusta alkaen maanantain ja torstain paperilehti yhdistyvät keskiviikon tuhdiksi lukupaketiksi. Monipuolinen ja p hermoilla, sillä sitä päivite Näköislehti on maksullinen. Sydän-Hämeen Netti-tv tarjoaa uudenlaista sisältöä, joka ei ole paperille painettavissa. Tammikuusta alkaen Sydän-Hämeen Lehti muuttuu tabloidkokoiseksi. Lukupaketti pitää sisällään paikalliset uutiset ja ajankohtaiset puheenaiheet, joita et löydä mistään muualta. Lukijat ovat vuoden 2012 aikana äänestäneet parhaita juttuja ja antaneet palautetta, jonka perusteella sisältöä kehitetään entisestään. Luettavan määrä ja laatu kasvaa, ja se tarjoillaan entistä kompaktimmassa tabloid-koossa. stä ti n e s i d y S n o k ii iv K e sk tti! tuhdimpi lukupake Lue Sydän-Hämeen Lehti nyt painotuoreena myös iPadilla ja iPhonella sekä Android -puhelimella ja -tabletilla siellä missä oletkin! Näköislehti on luettavissa edellisenä iltana ennen paperilehden julkaisua klo 22. shl.fi -sivustolta löydät ko tapahtumat, blogit, kesku muuta. Kesäkuussa uudistuneiden nettisivujen kautta paikalliset kuulumiset tavoittavat lukijankunnan päivittäin entistä laajemmin ja kaiken aikaa. Sydän-Hämeen Lehden kokonaisuudistus jatkuu. Talven aikana on otettu joka kuukausi käyttöön uusia tuotteita, joiden ansiosta paikalliset uutiset ja puheenaiheet tavoittavat entistä paremmin ja kaiken aikaa, missä sitten oletkin. . Lisäksi käyttöön Paperilehden aattona klo 22.00 Keskiviikkoisin 6.2.2013 alkaen Perinteinen paperilehti pysyy ja paranee. 2013 helmikuusta alkaen Sydän-Hämeen Lehden lukijat saavat entistä tuhdimman lehden kerran viikossa keskiviikkoisin. Se sisältyy kaikkien SydänHämeen Lehden kestotilaajien tilaushintaan. 18 Torstai 31.1.2013 Sydän-Hämeen Lehti ja shl.fi -sivusto ovat käyneet vuoden 2012 aikana läpi perusteellisen uudistuksen. ohjeet shl.fi/nakoislehdet. shl.fi -sivustolta löytyy m ole paperilehteen painetta kaiken aikaa polveilevaa k lli sa ik a p o tu ti h e l is ö k Nä iin im a p m e v n ii s u u t e s uuti Käy lukemassa shl.fi Sydän- Häm - aina aj Paikallista sisältöä enemmän kuin k ?Paikallislehden perimmäinen tehtävä ei ole värjätä paperia, vaan välittää paikallista tietoa. Seuraavaksi otamme haltuun älypuhelimet, tabletit ja muut vempaimet. Sydän-Hämeen Lehti tarjoaa ainutlaatuista paikallista sisältöä lukutavasta, laitteesta ja paikasta riippumatta.?
Se sisältyy kaikkien Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajien tilaushintaan. Netti-TV ilta! m l u k ti o k a it o e id v - koskaan - useammasta kanavasta!. Katsele paikallisia videoklippejä, näe ja kuule kiinnostavia haastatteluita, esityksiä ja tuttuja kasvoja. Sydän-Hämeen Lehti rhe avautuu Maanantai Torstai 24/7 otipaikkasi tuoreimmat jutut, ustelut, videot ja paljon paikallinen sivusto on aina ajan etään koko ajan. myös sellaista sisältöä, joka ei avissa, esimerkiksi videoita ja keskustelua. meen Lehti jan tasalla! 1.2.2013 alkaen Sydän-Hämeen Mobiili tuo paikalliset uutiset ja menovinkit taskuusi seitsemänä päivänä viikossa. Lue helposti matkapuhelimestasi, missä oletkin. Katso ohjeet käyttöönotosta ja lisätietoja shl.fi. Ole uutiskärje ssä set - lue Mobiiliuuti Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, video paljastaa rivienvälitkin. Sydän-Hämeen Netti-tv tuo lukijoiden katsottavaksi liikkuvaa kuvaa netissä. Se sisältyy kaikkien Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajien tilaushintaan. Torstai 31.1.2013 . Mobiili raportoi tapahtumista tuoreeltaan ja antaa vinkkejä tulevasta. Mobiiliuutiset on maksullinen tuote. Voit ladata Netti-tv:hen myös omia videoitasi. Netti-tv on maksullinen tuote
Toissa iltana olin suomalais-ulkomaalaisryhmän kanssa lumikenkäretkellä ja käytiin nuotiokahvilla. Varsinkin takareidet ja lonkan ojentajat on hyvä venyttää. Välineet kehittyy ja niillä lasketaan aina vähän erilailla. Kalliovalkama suosittelee hiihtokoulua myös kokeneemmalle laskijalle. . Se helpottaa seuraavaa laskupäivää tai työpäivää. shl Hanna Parviainen Ryhmille mieleenpainuvia kokemuksia Sappeessa pääsee harrastamaan monipuolisesti. Sappeen ohjelmapalvelut elää tällä hetkellä kiireistä aikaa. Sen valikoimassa on tarjolla muun muassa luontoelämyksiä, talviolympialaisia ja lumikenkäretkiä. . Silloin siitä saa kaiken mahdollisen hyödyn irti ja se on turvallista. 20 Torstai 31.1.2013 . Se on hyvin monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii joka ikäryhmälle. Tunnilla päivitetään tiedot niin, että laskemisesta nauttii vielä enemmän ja se on vielä kivempaa. Sappeen hiihtokoulussa on tarjolla opetusta lapsille kurssimuotoisesti Wernerihiihtokoulussa sekä tilauksesta räätälöityjä opetuspaketteja koululais- ja firmaryhmille. Yksityistä opetusta voi varata eri tasoissa ja eri välineillä: alppisuksi, lumilauta tai telemark. Ensimmäisellä hiihtotunnilla käydään läpi välinetietous, opetellaan kuinka sukset pysäytetään ja miten käytetään hissiä. Ihan yksinkertainen ohjelma on hyvin suosittua. . Venyttelyn voi helposti tehdä jälkikäteen kotona tai mökin lattialla ennen saunaa. Hiihdonopettajan luun, kun oikein vannoin ettei johdolla on turvallista ope- hänelle käy siinä mitenkään. tella laskemaan ja käyttämään Lopputulos oli se, että hän hissiä. hurahti lasketteluun täysin . Tämä prosessi Laskettelu saattaa näyttää kesti noin kolme vuotta ennen hurjapäisten hommalta ja kuin hän sitten ensimmäisen monimutkaiselta, mutta sitä kerran uskaltautui hiihtokouse ei ole. Yhtä lailla on hyvä muistaa myös venyttely. Sydän-Hämeen Lehti uutiset Laskettelu virkistää kehoa ja mieltä Laskettelu tarjoaa mielekkään ja hauskan tavan liikkua ja ulkoilla. Kyllä siinä oli britit vähän ihmeissään, kun oli pimeys, hiljaisuus, laavu ja tuli ja juotiin nuotiopannukahvit. Monen ei tulisi itse lähdettyä ja ryhmässä on aina kiva tehdä, Kalliovalkama sanoo. shl Hanna Parviainen. Hän alkoi tulla jo näkötutuksi, ja joskus Hiihtokoulussa sitten kysyin, että etkö sä itse turvallista opetella lähde mäkeen. Rinteessä kehittyvät etenkin tasapaino, lihaskunto ja liikkuvuus. Sappeen matkailukeskuksen ulkoliikuntaa ja ohjelmia tuottava Harri Kalliovalkama neuvoo, että laskettelu kannattaa aina aloittaa hiihtokoulun kautta. Tämä on hyvä tarina pel- ja koko perhe laskettelee nyt kojen voittamisesta, kun eräs yhdessä. Ensimmäisellä laskukerralla joutuu jännittämään niin paljon lihaksia, että ne ovat varmasti kipeänä seuraavana päivänä. Juuri nyt suunnittelen 350 henkilön yritysryhmälle virkistyspäivää, ja kohta alamme rakentamaan paikkoja siihen. Tällaisen valmisteluun menee suurin piirtein kaksi päivää, Sappeen ohjelmapalveluita tuottava Harri Kalliovalkama kertoo. Paketti kuulostaa innostavalta, sillä päivän aikana on tarjolla 8 kilometrin murtomaahiihtokisa, pujottelukisa, lumilautakisa, useampi kappale ohjattuja lumikenkävaelluksia, pilkkikisa sekä kaksi eri tehtävärataa. Tässä tapahtumapäivässä on mukana yhteensä 20 keikkatyöläistä. Aina paketit eivät ole näin laajoja ja monipuolisia. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista, Kallio- valkama kertoo. Työtä joka lihasryhmälle Suomalainen urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala ei aikoinaan hyväksynyt laskettelua oikeaksi liikunnaksi, koska siinä kone vie ylös ja painovoima tuo alas. Että jos vähänkään äiti, joka toi lapsia rinteeseen, kiinnostaa niin mäkeen vaan, Kalliovalkama rohkaisee. Verryttely ja venyttely hyvästä Kalliovalkama kertoo, että suurin vammautumisia aiheuttava tilanne rinteessä on pienet haaverit, joiden seurauksena tulee pieni lihasrevähtymä. Edistyneempi laskija saa vaihtelevuutta laskettelutreeniin ja kuormitusta eri lihasryhmille laskemalla välillä myös lumilaudalla tai telemark -suksilla. todella monipuolista ja koko- istui päivää useampana talvena naisvaltaista treeniä. Sappeen kahviossa , mutta ei ikinä tullut mäkeen. Yksi harjoitus mitä voi myös edistyneemmälle laskijalle tarjota on pujotteluradan laskeminen. Nuorten hyppyhommat streetissä ovat Laskettelu on hyvin monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii joka ikäryhmälle. Vaikka olisi laskenut 20 vuotta niin hyvät laskijat ottavat kauden alussa kertaustunnin hiihtokoulusta. Kalliovalkama on toista mieltä ja kertoo, että kun ei laske löllötellen alas, vaan käskee suksia vähän ja laskee niin sanottua aggressiivista laskua, alkaa jaloissa tuntua. . 50 minuuttia riittää lapselle ehdottomasti alkuun. Aikuisille suositellaan 75 minuutin tuntia. Paketit pyritään kasaa- maan niin että ne innostavat kaikkia tasapuolisesti. Kun Sappeeseen saapuu iso ryhmä, Kalliovalkaman apuna on myös hiihdonopettajia ja oppaita. Sappeen rinteitäkin kun sen 7-8 kierrosta heittää, niin kyllä puhalluttaa kovempikuntoista kaveriakin, Kalliovalkama lisää. Kun on koko päivän rinteessä, laskeminen on suurimmalta osalta mieltä virkistävää sosiaalista tapahtumaa. Jos siihen haluaa lisätä vähän kuntoiluakin, Kalliovalkama suosittelee ottamaan iltamäessä spurtin. Laitetaan se kello siihen ja ruvetaan miettimään, että mistä se laskeminen koostuu ja kuinka paljon siellä pitää jalalla tehdä työtä, että saadaan nopeammin pumpattua vauhtia aikaiseksi. Ei sen kauempaa. Käytännössä nämä kaikki saataisiin estettyä, jos lihakset olisivat lämpöisiä ja ne reagoisivat niihin. Kalliovalkama muistuttaakin, että pieni verryttely ennen rinteeseen menoa tehostaa omaa turvallisuutta. . Sen jälkeen seuraavana aamuna kyllä tuntee lihaksissa, että mäessä on tehty hommia. Edistyneempi laskija saa vaihtuvuutta laskettelutreeniin ja kuormitusta eri lihasryhmille laskemalla välillä myös lumilaudalla tai telemark -suksilla. . Tunnin aikana tulee tutuksi myös rinneturvallisuus ja muita käytännön asioita. . Hiihtokoulun tunteja kannattaa alkuun ottaa yleensä yhdestä kolmeen kertaa
maaliskuuta ja 11. Minä tein tänään taikinan ja olen paistovuorossa, koulutuskokeilussa viime viikon Aitoossa viettänyt Sillanpää jutteli. Mari Heinilän mielestä vohvelien paistaminen ja tiskaaminen ovat kahvilan mukavimpia puuhia. . Entä otatko kahvia, teetä tai mehua? Mikkolan Navetan Vohvelikahvilassa on lämpöinen tunnelma. Uudistus on kerännyt runen vastaa naurahtaen. SHL Hanna Parviainen kiitosta. Alan olla siihen jo liian vanha, PuuMini-Street (kartalla numero 19) rakennettiin täksi talveksi uuteen paikkaan. Kahvilan pitäminen on opiskelijoillemme hyvä tilaisuus harjoitella asiakaspalvelutilanteita ja sosiaalisia tilanteita yleensäkin, opettaja Liisa Lehtojoki Aitoon Koulutuskeskuksesta sanoo. Oppilaat tekevätkin kaikkensa, jotta kävijät viihtyisivät. Vohvelikahvilassa usein poikkeava Marjut Heiniö kertoo, että vohvelit ovat herkullisia ja palvelu ystävällistä. . Palautetta on tullut myös kokeneimmilta laskijoilta ja laskijoilta, jotka käyttävät yleensä vain isoa parkkia, että Mini-Streetillä on mukava käydä välillä niin sanotusti neppailemassa. Se on ollut onnistunut siirto. Mitä nyt vuodenvaihteen vesisateet sitä vähän näivetti, mutta muuten on ollut talviset olosuhteet ja kyliltä väkeä käynyt rinteissä hyvin, rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen sanoo. . huhtikuuta. Alpo Sillanpää SHL Kristiina Helminen vohvelinpaistovuorossa.. Aikaisemmin samaa hissiä käyttivät päärinteen, ison parkin ja Mini-Streetin laskijat. Uudistus on tasoittanut ihmismääriä ja tällä kaudella ei ole syntynyt jonoa juuri millään hissillä. . Kahvilaa pitävät Aitoon Koulutuskeskuksen opiskelijat huolehtivat siitä, että jokainen tulija palvellaan mahdollisimman hyvin. Aitoolaiset myyvät kuitenkin kahvilas- sa omia tuotteitaan, ja nämä tuotot he saavat pitää itse. Myytävänä on muun muassa syttyruusuja, joiden avulla takan sytyttäminen käy käden käänteessä. Se tarjoaa hyvät olosuhteet harjoitella ja aloitella temppulaskemista. Kosti Puurunen kertoo, että isoin syy uudistukselle oli päärinteen hissin ruuhkautuminen. Sydän-Hämeen Lehti uutiset 21 Uudistettu Mini-Street tasaa hissijonoja Mini-Streetin siirtäminen crossiradan viereen on Sappeen isoin uudistus tälle kaudelle. Uudistusta ennen Mini-Street on ollut pienehkö, mutta nyt se on koko rinteen mittainen ja laadukas. Tällä hetkellä Sappeesta löytyy kaksi erillistä parkkia: iso parkki ja pienempi eli MiniStreet. Alkukaudesta hyvin laskijoita Viime vuonna ensimmäiset rinteet saatiin auki vasta loppiaiseksi. Torstai 31.1.2013 . Jouluun mennessä saatiin kaikki rinteet lumetettua, että siinä mielessä kausi alkanut hyvillä mielin. Heillä on menossa viimeinen eli kolmas opiskeluvuosi. . Kuluva kausi lähti liikkeelle normaaliin aikaan. . Tämä on kiva ympäristö. On myös kiva, kun näkee ihmisiä ja voi jutella heidän kanssaan, Satu Viitala sanoo. Kahvilan tuotto käytetään Aitopajan hyväksi. Herkutteluhetken jälkeen opiskelijat muistavat vielä kysyä, maistuiko, ja positiivisen vastauksen kuultuaan he ovat aidon iloisia saamastaan palautteesta. Vohvelikahvilaa pidetään navetalla joka toinen torstai. Toiminta alkoi viime syksynä, ja kävijöitä riittikin mukavasti. Kevään ajan kahviloita pidetään aina parillisten viikkojen torstaisin kello 10?14. . Kyllä tänne mielellään tulee, Heiniö kehaisee. Marjut Heiniö käy usein vohvelikahvilassa. Samaa mieltä on myös Heiniön koira Igor, joka sai viime torstaina oman vohvelinsa. Kiltti koira malttoi odottaa kiltisti vohvelinsa jäähtymistä, vaikka herkulliset tuoksut kävivätkin kutkuttavasti sen nenään. Mukavaa hommaa Viime torstaina asiakkaita vohvelikahvilassa palvelleet Alpo Sillanpää, Satu Viitala, Mari Heinilä ja Anna Valkama kertovat työskentelyn kahvilassa olevan mukavaa. Joulun alla myyntipöydillä oli kuivakakkuja, jotka myös tekivät hyvin kauppansa. Vohvelikahviloita pidetään huhtikuun loppuun asti. Kyllä mää kattelen sujuvasti, ei ole ehkä meikäläisen hommaa enää sellainen. Opiskelijat ovat aina reippaita ja avuliaita. Uudistuksiakin on tehty, tuo Mini-Street, joka on otettu hyvin vastaan. Viitala, Heinilä ja Valkama opiskelevat Aitoossa kotitalous- ja puh- distuspalvelualaa. Ei tarvitse mennä hampaat irvessä koko ajan, Puurunen kertoo. Entä onko rinnetoiminnanjohtaja itse käynyt testaamassa rinnettä? . Kosti Puurunen kertoo, että monet kokeneetkin laskijat poikkeavat mielellään MiniStreetille, kun se on uudessa paikassa. Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Vohvelikahvila: Opiskelijat oppivat Mikkolan Navetalla asiakaspalvelua Suussasulavia herkkuja välittömässä tunnelmassa Luopioinen . Etenkin Facebookissa on tullut paljon kehuja, Puurunen jatkaa innostuneena. Uudistus purki hissiruuhkaa Mini-Street on lautailijoille ja New School -laskijoille tarkoitettu alue, joka sisältää muun muassa reilejä, pressejä ja hyppyreitä, jotka ovat pienemmässä mittakaavassa kuin isossa parkissa. Kevään aikana Aitoon Koulutuskeskuksen kakkosluokkalaiset pitävät navetalla bingopäiviä. Bingoilua on luvassa parittomien viikkojen torstaisin 31. tammikuuta, 14. Saisiko olla makea vai suolainen vohveli. Täytevaihtoehdot ovat mansikkahillo ja kermavaahto, suppilovahvero ja kinkku
Vuonna 2005 ilmestyi Japanissa jo kirja, jossa Kangasala-laulukin oli tekstitetty japaniksi. Toivon löytäväni aina vain useampia ihmisiä, jotka ajattelevat samoin. FinnFestin tiennäyttäjäksi Jatkoa kansainvälisille ponnistuksille on luvassa, sillä Mäenpää on kutsuttu muun muassa vetämään juhannuksena Yhdysvaltain Michiganissa amerikan-suomalaisia yhteen kokoavaa FinnFest-suurtapahtumaa. konaisteoksen musiikkeineen Tuolloin mies esiintyi alku- kaikkineen, Mäenpää kuvailee. peräisessä kotikaupungissaan Alun perin hän on kouluTampereella Nuuskamuikku- tukseltaan luokanopettaja. Jo sen roolissa itse säveltämäs- vuosia sitten musiikki, teatteri, sään teatterikappaleessa Kuka tv- ja radiotyö sekä mediakaslohduttaisi Nyytiä. Miehen olohuoneessa komeileva joulupukki taas muistuttaa Santa in China -kiertueesta. on toki molemminpuolista. Vuonna 2003 Mäenpää nimittäin tuotti mittavan Maakuntalaulun tarina -monimediateoksen tunnetusta Kesäpäivä Kangasalla -laulusta. Japanin kansallistaiteilija Kaii Higashiyama oli matkoillaan laulun kuullut, ostanut jopa tuon laulun sisältäneen äänilevyn, ja kun japanilainen toimittajaryhmä saapui tekemään juttuja Suomesta, oli määrä löytää myös laulun tarinaa valottanut mies. Löysiväthän toimittajat hänet. Myöhemmin on sitten tehty kovaa työtä, jotta onnellisten jatkumoiden todennäköisyys voi kasvaa. Lisäksi tutkin paljon historiaa. Kari Saarinen. Se irrottaa tehokkaasti työasioista. Reissu teki niin suuren vaikutuksen, että mies kirjoitti A. Harvinaisella ja erittäin arvostetulla asiakirjalla aukeaa ovia hyvinkin moneen paikkaan siellä maassa. säveltämät musiikkimaisemat. . Taiteellisena johtajana hän vastaa festivaalin ohjelman rakentumisesta. Maailmalta kantautuu myös yhä vahvistuvia viestejä hänen nousemisestaan laajempaan tietoisuuteen lauluntekijänä ja näyttelijänä. Lukkarinrakkaus saarivaltiota kohtaan muodostui aikanaan puhtaasti sattumalta, ja kiintymys Musiikki on aina kuulunut vahvasti Heikki Mäenpään elämään. Vuonna 2009 sain Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 90-vuotisjuhlavuonna tuotannoistani keisarillisen suosituskirjan. Ulkomailla esittelen itseni olevan kotoisin puhelinjätti Nokian syntymäseudulta ja kerron, että Kangasala sekä koko Tampereen seutu ovat erittäin kaunista. Samalla tietysti suojellaan Tove Janssonin luoma Muu- tekijänoikeuksia. 1980-luvun puolivälissä lähdin mukaan oppimisympäristöjen ja opetusteknologian kehittämistyöhön. 22 Torstai 31.1.2013 kyliltä . Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin yksi Mäenpään yhteistyökumppaneista. Muumeilua harjun kupeesta Noin kymmenen vuoden sisällä Mäenpää on käynyt Japanissa niin monta kertaa, että tuskin muistaa itsekään. Kiinalaisten yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen ja Joulupukkisäätiön kanssa tuottamat Santa in China -esityksemme puolestaan keräsivät valtavia yleisömääriä tavarataloihin Kiinan suurkaupungeissa vuosina 2010 ja 2011. Tomorrow Beyond 3.11 -sarjan jaksoihin japanilaiset kutsuvat tunnettuja ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotakin katastrofialueella asuvien ja vaihtelevissa määrin oirehtivien lasten sekä koko sen alueen hyvinvoinnin eteen. Mieluiten milaakso hahmoineen on ollut toimin vastaavana crossmediaMäenpäälle tärkeä inspiraation tuottajana eli valmistelen kolähde jo 1980-luvulta saakka. Kulttuurivienti on vahvaa non joukosta Suomen historian ensimmäinen Maailmannäytte- brändäämistä ja edellyttää lyn kulttuuripalkinto Tanssiva paikallisten olojen tuntemisMuumilaakso -teoksella. ta. Muumi-hahmot ovat erittäin suosittuja Japanissa, ja minullahan on vanhana huuliharpistina jäänyt hieman päälle se Nuuskamuikkusen rooli. Mäenpään mukaan suomalaisilla on tällä hetkellä eväät levittää kulttuuriviennin avulla eri puolille maailmaa muun muassa koulutus- ja hoiva-alan erityisosaamista. Leirikoulun muotoon käsikirjoitettu ohjelmajakso oli nimeltään Camping In Moominvalley. Moni sanoo minun toimivan Suomen kulttuurilähettiläänä maailmalla, Mäenpää toteaa. . Kangasalan keskustan tuntumasta, Kuohunharjun kupeesta. . Projekteihin tulee rahoitus joskus ministeriötasolta valtionhallinnosta, joskus yksiInspiraatio tyisiltä yrityksiltä, järjestöiltä jo pitkään tai kaupungeilta. Eikä Japani ole ainoa kau komaa, jonne Mäenpää vie kulttuurimme viestikapulaa. Sikäli ollaan kovassa seurassa, että kutsuttujen joukossa on ollut muun muassa Cindy Lauperin ja James Buttonin kaltai- sia maailmantähtiä, Mäenpää naurahtaa. . Kotimaassakin tällä rintamalla tapahtuu, sillä kevään aikana Mäenpää pitää yhdessä teatteriohjaaja Anna-Liisa Tapion kanssa Tampereella kahvikonsertteja teemalla ?12 laulua?. Jotta kulttuuri- ja mediaähky ei pääse yllättämään, Mäenpää suuntaa joka aamu sauvakävelylenkille tuulettamaan päätä. . Muumitanssia, soitonopetusta ja leppoisaa oleskelua. Onnistuu koti-Suomessakin, mutta kangasalalainen tuottaja-käsikirjoittaja-säveltäjä Heikki Mäenpää kutsuttiin moisen leirin vetäjäksi Japaniin asti viime syksynä. Kaunis Vuonna 2010 Maailmannäyt- Kangasala tely oli Kiinan Shanghaissa. Tarkemmin sanottuna Tohokun seudulle, taannoisen tsunami- ja ydinvoimalaonnettomuuden alueelle. Tammikuun alussa Mäenpää matkusti jälleen kerran nousevan auringon maahan, kun Japanin yleisradioyhtiö NHK televisioi leiriltä taltioidun tvohjelman Japanin lisäksi ympäri maailmaa. . Muumilaakson vein vuonna 2005 Maailmannäyttelyyn ja lauloin toki sielläkin Kangasala-laulun, Mäenpää kertoo. . Tampereen kaupungin oppimisympäristöistä tehty videotuotanto taas vietiin viime keväänä Etelä-Koreaan ja syksyllä Yhdysvaltoihin. Työtään Mäenpää tekee itsenäisessä tuotantoyhtiössä, jonka toimitusjohtajuutta hän hoitaa. Sattumaltahan nämä pro- Hiroshiman kaupungissakin Heikki Mäenpää on matkoillaan vieraillut. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Heikki Mäenpää: Kulttuurihankkeissa on tilaa sekä satuhahmoille että kotiseuturakkaudelle Kangasalan miehelle satelee kutsuja kaukomailta Kangasala 12 alakouluikäistä lasta luonnon helmassa. Mäenpään toimenkuva koosSiellä Kangasalan mies oli tuu neljäsosan verran kameran Muumilaakso-tuotantoineen edessä tai takana olemisesta. niin kovaa valuuttaa, että ryh- Suurin osa työstä on kuitenkin mälle heltisi yli 23 000 tuotan- neuvotteluja ja matkustusta. . Tampereella vatus ja tietotekniikka veivät taidemuseon Muumilaaksossa mennessään. soivat puolestaan Mäenpään . Muumilaakson olemme vieneet kolmesti Amerikkaankin. Tätä polkua olen kulkenut nykyiseen tehtävääni. Aallon Rytmiorkesterille muutama vuosi sitten Hiroshiman porteilla -nimisen laulun. jektit tuntuivat alkavan
Mennään banaanihippaa. Kun pelastetaan, kädet lasketaan vaakatasoon alas, Viivi selittää. Tyttö on tyytyväinen Tapparan luistelukoulun tarjontaan samoin kuin myös vanhemmat. . Kun on otettu kiinni, niin kädet nostetaan ylös banaanin muotoon. Sydän-Hämeen Lehti 23 kyliltä Viivi Nikkilä aloitti taitoluistelun 4-vuotiaana sahalahti . On yksi poikakin, tyttö sanoo oman ryhmänsä kokoonpanosta. Paljon tehdään ja opitaan leikin varjolla. Kuva Marko Nikkilä. 48500 /srj TAAKKATELINEET. Kungs Max-IS lumiharja/jääkaavin 90 7 Kungs Mega-IS lumiharja/jääkaavin 990 Hankook-akku 55 Ah Luotettava ja tehokas yleisakku. Toimitetaan käyttövalmiina 90 59 Lukittavat ja nykyaikaiset muotoillut automerkkikohtaiset mallit, myös pakettiautoihin. Tuo autosi luotettavalle Fixus-korjaamolle. Perheessä tiedetään nyt, ettei alimmaisia luistimien kärkipiikkejä kuulu poistaa. . T-liukua mennään sitten näin, 4-vuotias Viivi Nikkilä sanoo ja nostaa kädet sivuille, jalan suoraksi taakse vartalo vaaaksi ojentuneena. . Tosi hyvin on kaikki hoidettu. Nikkilän naisväki puuhailee keskenään kotona, jotta Viiville jää energiaa illan harjoituksia varten. Viivin nykyisestä ryhmästä pyydetään edistyneempiä lapsia taitavampien joukkoon. Äiti melkein toivoo, ettei kutsu osuisi omaan tyttäreen. . Kuljettajana on useimmiten Marko-isä, välillä mukaan lähtee koko perhe yksivuotiasta Lilaa myöten. Tiistaipäiviksi ei juuri muuta ohjelmaa kasata. Torstai 31.1.2013 . Kiira Korven piti olla samassa näytöksessä, mutta se menikin Venäjälle, Viivi sanoo luistelijaidolistaan, jonka hän on toistaiseksi nähnyt vain televisiossa ja kuvissa. Seuraavan kerran Pikkutähdet esiintyvät yleisölle kevätnäytöksessä, minkä jälkeen harjoituksista alkaa kesäloma. . Se tietäisi kahta harjoituskertaa viikossa. Sen ikäisenä luistelun kikoista saa vielä hyvin massa luistimilla, ei tarvitse edes osata potkia eteenpäin. Ne täytyi laittaa joulunäytöstä varten, että erottuvat pukukopilla muista. . Jalat yhteen ja levälleen, yhteen ja levälleen, tyttö esittää. On innokas taitoluistelijan alku kokeillut vähän jo hyppyjäkin, vähän myös piruetteja. Niitä taitoja Viivi on oppinut Tapparan taitoluisteluryhmässä, jossa hän on käynyt viime syksystä lähtien. Pieni jääprinsessa sai ensimmäisen kerran luistimet jalkaansa kolmen vanhana vuosi sitten. . Urheiluliikkeessä taas suositeltiin, että eka kärkipiikki täytyy ottaa pois, Emilia Nikkilä kertoo. Pinkit timanttirivistöt koristavat luistinten suojia. . Kesälläkin on luistelua, temperamenttinen tyttö mutristaa suutaan ja katsoo tiukasti äitiään. shl maija nieminen-pessi Merkillisen reilu. 3 v. Laput ja ohjeet kulkevat, Emilia Nikkilä kehuu. Viivin ikäisten ryhmä on täynnä, mutta tilaa on 6-7 ?vuotiaiden aloittelijoiden ryhmässä. Soita tai tule varaamaan aika! www.fixus.fi. Riittää kun pysyy seiso- Viivin nykyisessä ryhmässä, Pikkutähdissä, on toistakymmentä luistelijaa ja 2-3 ohjaajaa. Tämä on piparkakkuliukua. Mennään Kuka pelkää jäämiestä -leikkiä, jossa otetaan karkuun lähteviä kiinni erilaisia potkuja ja liukuja käyttäen. . Kun Viivi tuli harkoista kotiin, niin hän sanoi, että minä haluan sitten huomenna uudestaan, äiti nauraa. Sen jälkeen tyttö on luistellut tunneilla joka ikinen kerta, Kaukajärven hallissa tiistai-iltaisin kolmen vartin ajan. Tuon kokoisia ryhmiä on jäällä kerrallaan neljä. Kaikkein edistyneimpien ryhmässä on vain yksi ohjaaja. . Viivi on kehittynyt tosi paljon, äiti Emilia Nikkilä kehuu. Sahalahtelaistyttö siirtyikin vuoden alusta edistyneempien harrastajien ryhmään. Huomenna uudestaan Taitoluistelu on Viivin juttu, se kävi selväksi jo heti ensimmäisissä harjoituksissa. . kiinni. Piikki saa jäädä Viivi liitelee jäällä valkoisilla kaunokeilla, hempeän vaaleanpunainen luistelukypärä päässään. Hervannan jäähallissa on tuolloin päivällä ilmaista ja mailatonta yleisöluisteluaikaa kaikille halukkaille. Monta ohjaajaa Tapparan luistelukoulussa lähdetään liikkeelle ihan aakkosista. Voisi olla tuon ikäiselle liian raskasta. Jo nyt isä ja tytär käyvät luistelemassa myös perjantaisin. takuu ksiin! u t e j l u k a m Hiihtolo Calix XR 430 Tilavuus 430 litraa, mitat 225x80x34 cm 38500 Calix Zafe Tilavuus 430 litraa, mitat 225x81x35 cm SlimLine 1400W -sisätilanlämmitin 6600 Reelinkitaakkatelineet Perusmalli neliötangoilla 69500 9500 /srj Alumiinisilla profiilitangoilla 12900 UUTUUS! Calix PR 430 . Rajoitettu erä Tilavuus 430 litraa, mitat 225x80x34 cm Väri kiillotettu valkoinen. Viivi on käynyt taitoluisteluharjoituksissa viime syksystä lähtien. Parin kerran jälkeen harjoituksissa sanottiin, että taitoluistelijoilla pitää olla hyppyjä varten kaikki piikit tallella
Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Simo Weckstén: Rautajärvellä vapaa-aikaa viettävä Helsingin pelastuskomentaja arvostaa kylän yhteisöllisyyttä Oikeat onnettomuuksien ehkäisymenetelmät säästävät satoja miljoonia euroja Rautajärvi Kun punaiset paloautot kiitävät pillit päällä, silloin on tosi kyseessä. Puhe pelastusalan säästöistä saattaakin herättää monissa pelon siitä, hidastuuko avun saanti. Esimerkiksi Intian Gujaratin maanjäristyksessä 2001 kuoli 20 000 ihmistä ja valtava määrä loukkaantui ja jäi kodittomiksi. . 24 Torstai 31.1.2013 . Perheeseen kuuluu vaimon Omatoimisuutta tarvitaan Simo Weckstén peräänkuuluttaa myös valmiusajan parempaa hyödyntämistä. . Vaikeimmin palosta selviytyvät voidaan keskittää esimerkiksi viiteenkymmeneen kiinteistöön ja laittaa niihin riittävä suojaustaso heille, jolloin lopuissa selvitään kevyemmällä. Palo-osastointi voi olla tehokas myös ilman hintavaa sprinklausjärjestelmää. . Väistyvä viraston johtaja kertoi hiljattain, että yhteistyön ansiosta onnettomuuksien ehkäisyn teknisissä kustannuksissa on kolmen vuoden aikana säästetty arviolta 20?40 miljoonaa euroa. Valtakunnallisesti säästöt voisivat olla satoja miljoonia, ellei jopa miljardin luokkaa, Weckstén uskoo. Käytännössä keinot voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Turvallisuutta voi kohentaa edullisesti muun muassa asukkaiden ryhmittelyllä. . Heidät pantiin heti hevosen selkään kun kävelemään oppivat, ylpeä isä kertoo. Syntynyt 1954 Helsingissä ja työskennellyt pelastusalalla vuodesta 1975 lähtien. Vuoden palomieheksi vuonna 1999 valittu Weckstén on osallistunut lähes 10 000 palo- ja pelastustehtävään. Johtaa pelastuskomentajana Helsingin pelastuslaitosta. Helsingin tuore pelastuskomentaja Simo Weckstén kuitenkin tietää, miten verorahoja käytetään parhaiten turvallisuuden hyväksi. . On mietittävä, onko kohteeseen pakko rakentaa sprinklerit vai riittääkö esimerkiksi ovi, joka kestää paloa tunnin. Kansainväliset katastrofit ja kriisit nähnyt Simo Weckstén viihtyy vapaa-ajallaan Rautajärven maisemissa. Kouluruotsia inhosin yli kaiken, jäin siitä luokallekin, ruotsinkielisen suvun ?mustalammas. Yhtään kertaa en ollut samassa maassa, ja kaikki ovat olleet hyvin erityyppisiä, luonnonkatastrofeista kansainvälisiin kriiseihin. Kokemukset ovat opettaneet ainakin sen, että ihmisellä on hämmästyttävä kyky selviytyä vaikeistakin tilanteista. Operaatioiden kokoluokkaa on suomalaisesta näkökulmasta vaikea käsittää. Siellä operaatioalueena oli puolet Suomen pinta-alueesta ja johdettavanani oli kansain- oislainen vertaa. . Suurin säästö saadaan kun onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteet tehdään mahdollisimman oikein. Painotus on sanalla ?oikein?. Kokonaisuutta ei Suomessa vielä kunnolla ajatella. . Se pitää pystyä käyttämään hyödyllisesti esimerkiksi neuvonta- ja opastustyöhön. Jokaiselta pelastuslaitokselta löytyy jo nyt turvallisuuskou- ja kahden tyttären lisäksi myös kaksi vauhdikasta keskiaasiankoiraa. luttaja, jolta voi kysyä neuvoja. Paras tapa ehkäistä onnettomuuksia on se, että kansalaiset kantavat itse vastuuta. . Silloin kun hälytys tulee, peli on jo menetetty. Riikka Weckstén, omaa sukuaan Tiusanen, jakaa miehensä kiinnostuksen tieteeseen, sillä hän toimittaa Tieteen Kuvalehteä omassa yrityksessään. . Kiireelliset tehtävät ovat välttämättömyys, joista ei voi juurikaan säästää, Helsingin pelastuslaitosta kolme kuukautta johtanut Weckstén muistuttaa. . Isoisäni aloitti uransa Erottajan paloaseman päällikkönä Helsingissä vuonna 1914. Helsingissä tulee lähivuosina asunto-osakeyhtiölle palovalvontavelvoite, eli he saavat hyvän opastuksen mitä pitää omassa kerrostalossa tehdä, Weckstén paljastaa. . Vanhusten, kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien asumiskäytössä on Helsingissä noin 400 kiinteistöä, joten pikkusummista ei puhuta. . Samaa henkeä pitäisi pystyä juurruttamaan takaisin isoihinkin keskuksiin. Henna Vainio Simo Weckstén välistä henkilöstöä melkein 2000. Riikka-vaimo Rautajärveltä Lämpimät siteet Rautajärvelle ovat syntyneet kylältä lähtöisin olevan vaimon kautta. Täällä on VPK ja ihmiset tekevät kaikenlaista muutakin yhteisöllistä työtä, joka on jo hävinnyt kaupunkimaisesta ympäristöstä. Täällä taas on kaukalo, jonka jäädyttämisestä kylä huolehtii talkoilla, lomaluopi- Palomiessuvun veri veti haastavaan ammattiin Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksténistä ei alun perin pitänyt tulla palomiestä. Kuvittelemme, että pelastuksemme on huippuluokkaa, koska meillä on Euroopan pisin palomieskoulutus ja valmiusaika on lyhyt, mutta itse asiassa se on vähän harhaa. Pitkään Helsingin pelastuslaitoksen riskienhallintaosaston päällikkönä ja päällystötehtävissä toiminut Weckstén on niitä harvoja suomalaisia pelastusalan asiantuntijoita, joilla laaja kansainvälinen kokemus. Poikkeuksellinen on myös hänen tieteellinen lähestymistapansa, jonka ansiosta Helsingin pelastuslaitos on ollut tutkimuksen edelläkävijä vuodesta 2007 lähtien. . Tämän vuoden käyttöbudjetti on 51 miljoonaa ja investoinnit 12 miljoonan luokkaa. Asuu perheensä kanssa maalaismaisemissa Tuusulassa ja viettää vapaa-aikaansa Rautajärvellä.. Pyrimme pureutumaan pelastustoiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden selvittämiseen ensimmäistä kertaa valtakunnassa ja myöskin kansainvälisellä tasolla kyse on ollut aika harvinaislaatuisesta tutkimuksesta. Sprinklaus ei ole ainut tapa Simo Wecksténin malli tarkoittaa kiinteää yhteistyötä viranomaisten kesken, kuten Helsingin pelastuslaitos ja sosiaali- ja terveystoimi ovat tehneet jo neljä vuoden ajan. Jos joudut omassa asuinyhteisössäsi kerran vuodessa turvallisuustalkoisiin ja opit tietämään asioista, niin katsot vielä kuukaudenkin päästä ympäristöäsi toisella silmällä. Vapaa-ajallaan Rautajärven Kourasaaressa perheensä kanssa mökkeilevä Weckstén on huomannut, että maalla omatoimisuus vielä pelaa. . Kourasaaressa meillä on Riikan isän rakentama hirsimökki ja meijerin vanhasta heratynnyristä tehty savusauna. Täällä on hyvä ja rentouttava olla. Tyttäret 7-vuotias Martta ja 6-vuotias Emma ovat innokkaita hiihtäjiä, luistelijoita ja ennen kaikkea ratsastajia, aivan kuten äitinsäkin. . Siperiasta Mosambikiin, Itä-Zairesta Pohjois-Koreaan, Bangladeshista Turkkiin ja Iranista Intiaan. Koulumenest y k seni oli hyvin jakautunutta, sillä kaikki matemaattiset aineet olivat kymppejä ja muut vitosia. Sen jälkeen ei ole yhtään vuotta, etteikö meidän suvusta joku olisi ollut palomiehenä. Isoisästä ja isoäidin veljestä kun lasketaan alaspäin, niin meille on kertynyt yhteensä 208 palvelusvuotta. Ammattikoulutuksen käytyään Weckstén työskenteli palomiehenä ja pelastussukeltajana. Levoton nuorimies tiesi matemaattiset lahjansa, mutta koulunkäynnin kanssa oli ollut hankaluuksia. . Lopulta veri veti kuitenkin ammattiin, joka on periytynyt suvussa vahvasti. . Joissakin kohteissa on sen tyyppisiä asukkaita, että toiset selviytyvät riittävän nopeasti ulos ja toiset taas eivät. Suomen suurimmalla aluepelastuslaitoksella on kahdeksan paloasemaa ja noin 700 työntekijää. Työstä ei olla koko ajan hälytyksissä, harjoituksissa tai lepäämässä, vaan peliaikaa jää. naurahtaa. Ressun iltalukion opettajat onnistuivat kuitenkin sytyttämään innon opiskeluun, jota Weckstén jatkoi laajasti työn ohessa Helsingin yliopistossa ja Valtion Palo-Opistossa. Johtotehtävissä maailmalla 1990-luvun alussa Weckstén houkuteltiin maailmalle. YK oli juuri perustanut kansainvälisen UNDAC-asiantuntijatiimin johtamaan ja organisoimaan katastrofi- ja kriisitoimintaa nopeasti. Weckstén pääsi koulutukseen vuonna 1995 ja samana vuonna tuli ensimmäinen kansainvälinen operaatio nälänhädästä kärsivässä Pohjois- Koreassa. Yhdeksän vuoden aikana Weckstén ehti olla mukana 14:ssa operaatiossa ympäri maailmaa. . Jos pääkaupunkiseudulla haluaa harrastaa jääkiekkoa, joutuu maksamaan ison jäsenmaksun seuralle, kaupunki tai joku muu taho hoitaa kentän ja valmentajallekin pitää maksaa palkkaa
Heti kun ilmat taas kylmenivät, tein uuden katraan jään päälle. Luulisi tekijällä olevan haikea olo: yhtä teosta Laurimaa kun sahaa valtavalla itse tekemällään sahalla muutaman tunnin verran kymmenisen minuutin jaksoissa ja sitten tsadam; kaikki on poissa muutamissa keväisissä päivissä tai viikoissa. Laurimaa lohduttautuu ajatuksella, että keväällä hahmot menevät saunan taakse kevätlevolle ja ilmestyvät sieltä takaisin näkyviin pakkasten tultua. . Vaimolla on kauniita ideoi- ta, joista monet toimivat kuvina, mutta eivät siluettimaisina veistoksina, Jouni Laurimaa sanoo ja vaimo myöntää, ettei hänellä ole niin kutsuttua ?jääveistossilmää?. ? Kerran pyysin Jounin tehdä Mikki Hiiren. Se aina vähän vähättelee itseään tuo mun mies. . Aika veikeitä ne olivat keväälläkin, kun alkoivat sulaa ja niiden siipien kärkiin muodostui jääpuikkoja, Laurimaa muistelee. Pingviini suosikkihahmo Katoamisten Alun perin Laurimaan jääveis- kevät Jouni Laurimaa ja Doris-koira viihtyvät ulkoilmoissa. Haimme vaimon kanssa saunavedet rannasta ja mietimme, että jotakin pitäisi pistää avannon eteen merkiksi. Taiteilimme siihen sitten lumiukon, ja kun vaimo taputteli tuolle nokkaa niin kappas hän loiskahti puoliksi veteen. Ei sitä kuitenkaan sorsittu, vaan torso Mikki Hiiri sai oman paikkansa rannasta, Kaija Laurimaa kertoo. Osin veistosten ulkomuoto on myös riippuvainen jäänrakenteesta ja syksyn säästä. . Liki kolmemetrinen krokotiili ja dinosaurus houkuttelevat perheen pienimmät testaamaan, kuinka dinosaurus- ja krotkotiiliratsastus eroaa perinteisestä hepparatsastuksesta. . Dinosaurukset puolestaan näyttävät sulamisen tietyssä vaiheessa nälkäkuoleman partaalla olevilta ohenevine kauloineen ja vatsoineen. Vuoden 2009 talvi koetteli parin viikon sateineen ja auringonpaisteineen koko konkkaronkkaa. Ovat tässä paikalliset mummotkin käyneet potkukelkoillaan ouzo-snapseilla. Eräskin istuksi siinä kelkassa ja snapsia naukatessaan pelkäsi, ettei enää pääse kotiin asti, Laurimaa nauraa. Snapseja enemmän ohikulkijoita toki kiinnostavat itse veistokset. Sitä paitsi niiden keväistä muodonmuutosta on aika mukava katsella. No, siitä sitten idea että ?merkkejä? voisi olla enemmänkin, Laurimaa kertoilee. Vuosi vuodelta rantaan alkoi syntyä yhä enemmän perin- Niin, kevät tulee aina, ja olioiden on aika kadota. Kun se oli valmis, siltä jo putosivat kädet. Pingviinissä on jotakin sellaista suloista ja herraskaismaista charmia. päivä. Jouni Laurimaa piirtää aluksi jäänpintaan rautatangolla haluamansa hahmon. Talvella aika kuluu jäällä, kesällä vedessä seilatessa soutuveneestä tuunatulla purjeveneellä. toksilla ei ollut esteettistä vaan tuiki käytännöllinen tehtävä. Ne nimittäin estivät jäällä liikkujaa putoamasta avantoon. . Korostaa enemmän teknistä osaamista kuin luovuutta, vaikka luovuuttahan juuri näiden jääveistosten tekemiseen tarvitaan, kuvailee Kaija Laurimaa miestään Jounia, joka tänäkin vuonna on sahannut Vuohi- niemessä sijaitsevan mökin rantaan katraan jäisiä veijareita. Krokotiili, dinosaurus, orava ja muut veistokset muodostavat ringin, jonka keskelle on veistetty jäinen baaripöytä. Jouni Laurimaa kertoo, että retkeilijät pysähtyvät toisinaan pöydän äärelle snapseille. . Tänä vuonna jää oli tällaista kohvaista, ei rautaista laisinkaan, ja joukossa oli paljon värinsä menettäneitä havunneuloja ja muuta syksyn tavaraa. Yleensä pariskunta hoitaa suunnittelun yhdessä, vaikkakin jotkut vaimon ideoista täytyy diskata käytännön syiden vuoksi. . Joitakin kevät suosii enemmän kuin toisia. Esimerkiksi pitkäkorvainen pupujussi muuttui ilmojen lämmetessä upeaksi istuvaksi häräksi. Esimerkiksi elefantilta suli hetimmiten penkki takapuolen alta, ja lopulta jäljellä oli pelkkä vetinen järvenpinta. . Joskus olemme ottaneet lapsiporukoista kuvia ja tulostaneet ne heille. Sitten alkaa sahaaminen. Näkemykseni jäästä löytyvästä hahmosta tarkentuu vasta sahaamisvaiheessa, Laurimaa kertoo. teistä lumiukosta poikkeavaa porukkaa. Syntyivät elefantit, pöllöt ja lopulta pingviinit, joista tuli ohi kulkevien ihastelijoiden suosikkihahmoja. . Vähän kuin olisi suuremmassakin huvipuistossa, Laurimaa kuvailee. Tarha- ja kouluporukat pääsevät retkillään testaamaan myös liukumäkeä ja napakelkkaa. Samat viihdykkeet ovat käytössä myös Helevetin tunareiden järjestämissä Piitveikisoissa helmikuun 23. Torstai 31.1.2013 . Kyllä rannassa pitää elämää olla, Jounimaa tuumii. Torso Mikki Hiiri Miten Laurimaa sitten ideoi hahmonsa. Sydän-Hämeen Lehti 25 kyliltä Ensi vuonna Jouni Laurimaa aikoo koristella krokotiilin erilaisin valoin. Veistostaide: Vuohiniemen jääveistokset houkuttavat ihastelun ohella myös lämmittäville ouzo-snapseille Jääveistosten AIKAAN Vuohiniemi . Olisi varmaan pitänyt hyödyntää ilmiötä ja tehdä ranta täyteen piparkakkuja, Jouni Laurimaa heittää. Laurimaan veistoksia näkee myös muualla kylällä; muun muassa apteekille hän on viemässä perinteistä aspirinveistosta. shl Krista Kaitasuo
79. LeKi-futis Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla la 16.2. klo 15 FT Helena Ruuska (Marja-Liisa Vartio, 50-luvun kirjallisten piirien outo lintu) vierailee Kangasalan pääkirjaston kirjakahvilassa (Keskusaukio 2). su 10.2. ja alle 4 v. Hernekeittoa, piirakoita, makkaranpaistoa, kahvio, mehua... su 3.2. Nasta Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla ti 5.2. klo 10 C-poikien I divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko White . klo 10?13 Lumenpäivä Liuksialan koululla (Ahulinjärventie 21, Kangasala). klo 9?12 Lapsiparkki Mukulaari jatkaa juuri remontoidun perhekeskus Pirtin (Keskustie 1, Pälkäne) tiloissa perjantaisin. Mukulaari tarjoaa tilapäishoitoa kotona oleville yli 2-vuotiaille lapsille. pe 8.2. Sarjat T/P 5, 7, 11, 13, 15, muita sarjoja tarpeen mukaan. klo 18 Digipiiri Kuhmalahdella Vehkajärven entisellä koululla, päätoimittaja Tommi Liljedahl esittelee Sydän-Hämeen Lehden uusia sähköisiä palveluita pe 1.2. klo 17 Naisten Mestaruusliigan lentopalloottelu LP Kangasala . klo 14 Kusti, Tanja ja Viljo Vuorisen konsertti Kuhmalahdella Vehkajärven entisellä koululla. klo 20 Miesten kakkosen futsalottelu KaVo . klo 16 Miesten V divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko . Usva Kärnästä. Esityksessä yhdistyvät fyysinen komedia ja venäläinen klovneria. ti 5.2. Heppakärryajelua, moottorikelkkakyytiä, kakkuarvontaa ja makkaranpaistoa. su 10.2. klo 10?14 Vohvelikahvila Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen). Herkkuja sekä suolaisilla että makeilla täytteillä. to 7.2. klo 22 Kuningasidea Sappeen Huipussa su 10.2. klo 17 Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaskonsertti Mäenlaskusta legatoon Kangasalan pääkirjastolla (Keskusaukio 2). pe 15.2.?la 16.2. klo 11?14 Kuhmalahden VPK:n 112-päivä la 9.2. klo 16 mikropoikien II divisioonan koripalloottelu Pälkäneen LujaLukko Bulls . klo 10?15 Salomon testipäivä Sappeessa. Testattavana kauden suksiuutuuksia. la 2.2. 2000 ja myöhemmin syntyneet tytöt ja pojat), juniorit (v. 1997 syntyneet ja nuoremmat tytöt ja pojat). su 10.2. Myös isovanhemmat ovat tervetulleita jälkikasvunsa kanssa. AVOINNA: MA-PE 9-17 . 0207669270 ma-pe 7-17, helmikuussa la suljettu TALVEN TARJOUKSET Aito PowerBoots original PILKKISAAPAS 79? Stihl ja Husqvarna raivurit ja moottorisahat Stihl FS 460 ?ammattilaisten suosima? Stihl MS150C ?maailman kevein? 895? Electrolux ESF63032 (569 ?) . Vilpas04 White Luopioisten liikuntahallilla la 9.2. Forssan Koripojat Luopioisten liikuntahallilla la 9.2. klo 12?16 Käsillätekijöiden ystävänpäivä Pälkäneen yhteiskoulun ruokalassa. su 10.2. Joka kerralle on jokin toiminnallinen tuokio tai teema. Ensimmäisellä kerralla avajaisbingo. pe 8.2. FoKoPo Pälkäneen yhteiskoululla su 3.2. OrPo. Nuorisokouluttaja Anita Järvelin Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kertoo lasten nettiturvallisuudesta. to 7.2. A-luokan pikapesu 60, tehopesu 70, puolitäyttö LÄMPÖPUHALLIN 5 kW Husqvarna 560 990? Myös huollon ja varaosat löydät meiltä 99? . 135? 9 kW 399? Kotimaiset turvavarusteet: Metsurin pusero Turvahousut pe 1.2. Suorituspaikat on suunniteltu niin, että myös ensi kertaa kilpailevat pystyvät näyttämään taitonsa. 03-6751816, gsm 0400-744283 matti.rantti@mattirantti.fi, www.mattirantti.fi . klo 12.30 B-poikien futsalottelu FC Kangasala . Pikku Kakkosesta tutut Mimi & Kuku esiintyvät klo 11 ja 12. Lasten kädentaitotyöpaja, talutusratsastusta, keittoa ja grillimakkaraa. la 2.2. Sydän-Hämeen Lehti su 3.2. klo 18 Luistelun Pälkäneen mestaruuskilpailut urheilukentän jäällä. Ilmoittautumiset klo 17.30 alkaen. klo 13?15.30 Kahvakuulaharjoittelun alkeiskurssi Kostian koululla Pälkäneellä. 26 Torstai 31.1.2013 HELMIALE! ERÄ KYLPYHUONEKALUSTEITA Näyttelystä poistohinnoin mm. . klo 15 C-poikien I divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko White . klo 15 mikrotyttöjen II divisioonan koripalloottelu Pälkäneen LujaLukko . klo 18?20 Kansanedustaja Anna Kontula vierailee Kangasalan kirjastossa. Exodus Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla ke 13.2. Keskustie 1. Mammakahvilaan voi tulla tapaamaan muita lapsiperheitä kahvikupposen ääreen. Konsertti aloittaa Vehkajärven marttayhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden. su 10.2. Koko perheen talvirieha Kangasalan Karjalaisessa Kulttuurikeskuksessa Äijälässä (Liuksialankuja 33). Pulkkamäki, poniajelu, vipukelkka, hiihtokisassa sarjat tytöille ja pojille alle 8 v., alle 6 v. BC Nokia Pälkäneen yhteiskoululla la 9.2. klo 18?20.45 Mix-ilta 6?12-vuotiaille Kangasalan helluntaiseurakunnassa (Myllystenpohjantie 8). Finnish Open Sappeen Snow Parkissa. klo 12?16. Kurssille otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kangasalan Putkilämpö Oy 59? 79? Kun ostat nämä yhdessä, yhteishinta on 129? Leikkikuja 2, Hauho, p. klo 15?17 Laskiaistapahtuma Pälkäneen urheilukentällä. Luistelua, mäenlaskua, poniratsastusta, ongintaa, kahvio, makkaraa ja arpoja. su 10.2. klo 9?11 Mammakahvila palaa tauolta ja kokoontuu torstaisin Pälkäneellä perhekahvila Pirtissä, os. Sarjat: parkkikoululaiset (ensi kertaa kisailevat tytöt ja pojat, ei ikärajaa), miniorit (v. Lauantaina semifinali ja finaali. klo 10.15 Taskuteatteri Mimic esiintyy Kangasalan pääkirjaston (Keskusaukio 2) musiikki- ja taideosastolla. klo 10 C-poikien II divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko Blue . Pälkäneen Luja-Lukko Pälkäneen yhteiskoululla YSÄYS: IR R A K IS T TALVEN ASTIANPESUKONE tapahtumakalenteri la 2.2. klo 10 mikrotyttöjen II divisioonan koripalloottelu Pälkäneen LujaLukko . valopeilejä 30,- Polaria lääkekaappi Gustavsberg pieni pesuallas 550x270 Ido raikastinpuikot + hajulukko 49,- Seven D WC-malleihin Gustavsberg Nautic 5500 5,- wc-istuin 279,KYLPYHUONE JA HANAT LÄMMITYS ILMANVAIHTO VESI- JA JÄTEVESIHUOLTO Vällintie 2, Kangasala, p. klo 10?19 Lainan päivä Kangasalan pääkirjastossa (Keskusaukio 2). Lehdet nyt! -tapahtumassa esillä eri alojen lehtiä, tietoiskuja lehdistä, lehtiaiheinen tietokilpailu. pe 8.2. Pyrintö A Pälkäneen yhteiskoululla la 16.2. klo 15 C-poikien II divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko Blue . Illalla Jam Session Huipun edustalla. la 16.2. klo 11?13 Laskiaistapahtuma koko perheelle Sahalahden seurakuntatalolla (Kurviksenkuja 5). klo 20 miesten kolmossarjan lentopalloottelu Luja-Lukko . Klo 18?18.45 pääkirjasto (Keskusaukio 2), klo 19.15?20 kirjastoauto, Vatialan pysäkki (Konkkalankujan th.) pe 1.2. kylpyhuonekaapistoja . Parkkiskaba Lumilautakilpailu Sappeen Snow Parkissa. SalPa White Pälkäneen yhteiskoululla su 10.2. klo 11?15 Kiljuset-työpaja yli 3-vuotiaille Kangasalan pääkirjastossa (Keskusaukio 2). voimavirtapistokkeella Toimitamme tv:n kotiisi ja asennamme sen käyttövalmiiksi! Sharp 32? sis.rakennetulla digiboksilla, antenni- ja kaapelital. 399? Helly Hansen PUSERO 495. Ohjelmassa musiikkia, esityksiä, raamattuhetki, kisailua, toimintapisteitä ja iltapala. la 9.2. klo 11 mikropoikien II divisioonan koripalloottelu Pälkäneen LujaLukko Bulls . Pakkasraja -15 astetta. su 3.2. Perjantaina viralliset harjoitukset ja karsinta lauantain semifinaaliin. klo 15.30 minityttöjen II divisioonan koripalloottelu Salon Vilpas . Slope stylen AFP-tourin ja FIS:n Europa Cupin osakilpailu. 03-6751190, fax. AitRi Pälkäneen Yhteiskoululla la 2.2. Korihait su 3.2. Ojarace Lumilautakilpailu Sappeessa la 9.2. Kiljusten perheen hahmojen innoittamina. la 16.2. klo 20 Miesten Nelosen futsalottelu FC Kangasala . klo 18?19.30 Viisaasti verkossa -luento Kostian koulun liikuntasalissa Pälkäneellä. Tehdään heijastimia, rintamerkkejä ym. PirVi Pälkäneen yhteiskoululla la 9.2. klo 10 minityttöjen II divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko ? Tampereen Pyrintö Pälkäneen yhteiskoululla la 2.2. Teatteriryhmä muodostuu ohjaajanäyttelijä ?kaikista tärkein? Alexey Vasilchenkosta ja näyttelijä ?kiukkupussikaunotar. BC Sisu Pälkäneen yhteiskoululla su 10.2. Parkkiskaboissa kilpaillaan slopesty- lessä, halfpipessa ja parkkicrossissa. suihkuseiniä
klo 17 Pirkanmaan KESTOTILAAJAN OMA PALSTA pitää olla talletettuna Sydän-Hämeen Lehden tilaustiedoissasi. Voit tarkistaa ja päivittää tilaustietosi tilaajapalvelussa osoitteessa shl.fi 2. Isän ja pojan musiikillinen matka tunteellisiin muistoihin ja suomalaisten maahanmuuttajien historiaan Ruotsissa. Ohjaaja Mika Ronkainen on paikalla keskustelemassa. Kevään kolmiosaisen elokuvasarjan teemana on ?Musiikki tunteiden tulkkina?. klo 10?14 Vohvelikahvila Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen). Herkkuja sekä suolaisilla että makeilla täytteillä. Elämäkertadokumentti afrikkalaisesta laulajasta ja kansalaisoikeustaistelijasta Miriam Makebasta. Vohvelikahvila kevätkaudella 2013 joka toinen torstai. to 21.2. 03-539 9800 (valitse tilausasiat 1). Kestotilaajan vuosiedut 2013 . Palvelu ei toimi Opera Mini -selaimella. FC Melody Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla ke 13.3. klo 17.30 C-poikien I divisioona koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko White . Koko perheen, ystävien ja työporukoiden leikkimielinen ja hauska laskettelukisa. Lajeina pujottelu, lumilautailu ja telemark. Lohikakku 38 e / kg . Ohjaus Mika Kaurismäki. la 23.3. Lapsille poniajelua. la 2.3. Masa & Tepi Show Luopioisten Liekissä to 21.3. Pappa-Tunturiharrastajien jääratakilpailu Vuohiniemen edustalla. Talvista ohjelmaa koko perheelle. la 23.2. klo 12 Suomi Slalom Sappeessa. Sydän-Hämeen Lehti 27 tapahtumakalenteri Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla la 16.2. klo 10 minipoikien II divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko ? NaKo Pälkäneen yhteiskoululla la 9.3. Koko perheen Dumle-päivä Sappeessa. klo 14 minipoikien II divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko . Savottatunnelmaa ja entisaikojen koneita. Työnäytöksissä (säävaraus) esitellään muun muassa puunkuljetuksen koneellistumista. klo 18 Miesten V divisioonan koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko ? Tampereen NMKY II Pälkäneen yhteiskoululla la 16.3. klo 17?20.15 Pärekoppakurssi Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen) pe 15.3. Burton Rookie Tour Sappee Snow Parkissa la 30.3. klo 14?16 Dokumenttielokuva Laulu koti-ikävästä Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen). klo 22 Tuure Kilpeläinen Sappeen Huipussa. su 17.3. Freeski Tour Sappee Snow Parkissa. la 9.3. klo 10 mikropoikien I divisioonan koripalloottelu Pälkäneen Luja-Lukko Lakers . Arvo 30 ?. . klo 9?13 Laturetkipäivä Pälkäneveden jääladulla. Näköislehti ja sähköinen lehtiarkisto maksutta koko vuodeksi. Muotinäytös, hyvinvointialan palveluita, kauneudenhoitotuotteita, yhdistysten myyntituotteita, laukkuja, kenkiä, sukkia, huiveja... su 10.3. Salon Vilpas Pälkäneen yhteiskoululla la 23.3. Vuonna 2012 syn tyneet vauvat ja heidän perheensä tapaavat Pälkäneen Pirtillä la 9.3.?su 10.3. Ura Basket Pälkäneen yhteiskoululla la 23.3. Pakkasraja -15 astetta. Salon Palloilijat Pälkäneen yhteiskoululla la 9.3. 6,50 ?/kk. . Joustava laskutus: voit valita sinulle sopivan laskutusvälin (3, 6 tai 12 kk). . klo 15 Kirjailija Matti Rämö (Polkupyörällä vastatuuleen Islannissa) vierailee Kangasalan pääkirjaston kirjakahvilassa (Keskusaukio 2). su 17.3. Asiakas voi tarvittaessa todistaa olevansa kestotilaaja myös näyttämällä tilauslaskun. ARPAONNEA! Tammikuun kestotilaaja-arvonnassa yllätyspaketin voittivat: Marja Aalto, Pälkäne Raimo Ahola, Kangasala Sirkka Anttonen, Tampere Onnea voittajille! Palkinnot postitettu. Tarvittaessa soita asiakaspalveluumme p. Edullisin tilaushinta, vain n. klo 11 Helevetin Tunareiden jääratapiitvei Rautajärvellä. klo 21 Jääratapiitvei After Race jytkeet EloTähkässä Rautajärvellä la 23.2. klo 12 Suomi Slalom Sappeessa. Elamon erätulet Kuhmalahdella. LiigaEura Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla su 3.3. Torstai 31.1.2013 . klo 17 Naisten Mestaruusliigan lentopalloottelu LP Kangasala . Vanha Savotta Rautajärvellä. Vanhan ajan metsäperinnepäivä. klo 9?14.30 Kalevala-pilkki IV Kangasalan Vesijärvellä. Etukortin ulkonäkö riippuu puhelimen ominaisuuksista. Mikäli matkapuhelinohjelmistoa päivitetään, täytyy kortti tilata uudestaan. 3. klo 22 Elokuu Sappeen Huipussa la 2.3. Linkki toimii vain siitä puhelimesta, josta se on tilattu. ti Leh Lehti Sydän-Hämeen een äm än-H Syd to 14.3. klo 18 Hiihdon Pälkäneen mestaruuskilpailut Syrjänharjun kuntoradalla. Ilmoittautuminen klo 10.30 alkaen. su 17.2. Klo 12 ?morjesta pöytään?, klo 12.15 LumiLimboKisa, klo klo 12.30 Hyppynarukisa klo 13 lumisählykisa, klo 14.30 fiiliskisa, klo 14.45 karkkisade. la 23.2. klo 20 miesten kolmossarjan lentopallo- ottelu Luja-Lukko . Kalenteri 2013 - hyödyllinen koko perheen päivyri, arvo 8 ?. . Voit tallentaa linkin selaimen kirjanmerkkeihin tai säilytä viesti ja avaa linkki viestistä. 03-539 9800, avoinna ma-to 9-16, pe 9-15 KESTOTILAAJAN ETU! Voileipäkakut tarjoushinnoin: . Yllätysetuja pitkin vuotta: alennuksia tuotteista, kulttuuriesityksistä, urheilutapahtumista... Sydän-Hämeen Lehti Onkkaalantie 58, 36600 PÄLKÄNE, www.shl.fi Puh. klo 12?15 Koko perheen Dumle-päivä Sappeessa. Osallistujien kesken arvontapalkintoja. ke 6.3. klo 22 Jean S Sappeen Huipussa su 17.2. klo 12.30 B-poikien futsalottelu FC Kangasala ? HJS Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla la 2.3. Olet aina mukana kaikissa tilauskampanjoiden arvonnoissa ja yllätysarvonnoissa. . Luikalan työväentalolla mehutarjoilu ja nuotio makkaranpaistoon klo 9?13. klo 14?16 Dokumenttielokuva Mama Africa Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen). klo 11?14 Mikkolan Navetan (Keskitie 5) Talvikirmaus Luopioisissa. Perinteinen koko perheen talvitapahtuma. klo 10 C-poikien I divisioona koripallo-ottelu Pälkäneen Luja-Lukko White . Klo 12 ?morjesta pöytään?, klo 12.15 LumiLimboKisa, klo klo 12.30 Hyppynarukisa klo 13 lumisählykisa, klo 14.30 fiiliskisa, klo 14.45 karkkisade. la 30.3. Ilmoittautumiset kuntoradan parkkipaikalla klo 17.30 alkaen. pe 22.2. Ilmoittautuminen klo 10.30 alkaen. su 17.3. Sarjan on Navetalle tuottanut Eila Ranta. la 9.3.?10.3. Kortin tilaamista varten puhelinnumero musiikkiopiston oppilaskonsertti Jääpuikosta staccatoon Kangasalan pääkirjastolla (Keskusaukio 2). Tilaa Sydän-Hämeen kestotilaajan ETUKORTTI matkapuhelimeesi. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. MobiiliEtukortti on ensisijainen tapa todistaa oikeutensa etuihin. Tarinoita tulilla ja evästä elämänluukulta. su 10.3. klo 14 mikropoikien I divisioonan koripalloottelu Pälkäneen Luja-Lukko Lakers . klo 17 Naisten Mestaruusliigan lentopalloottelu LP Kangasala . Mukana mm. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. Mikäli muutit tietojasi tilaajapalvelussa, voit tilata Etukortin tietokantapäivityksen jälkeen (klo 3:00). Sy dä nHä me en Le hti Viestin hinta on 0,25 ?. klo 22 Yö Sappeen Huipussa. su 24.3. Lukijailmoitus: 1 kpl kuvallinen Onnitteluilmoitus (1x80) maksutta. klo 17?20.15 etukortti Sydän-H ämee n Lehti Toimi näin: Kestotilaajan 1. klo 13 Miesten kakkosen futsalottelu KaVo . BC Nokia Pälkäneen yhteiskoululla su 10.3. Karaoke Legenda kilpailu Luopioisten Liekissä la 16.2. Ilmoittautuminen Vesaniemen saunalla klo 8.15 alkaen. Saat paluuviestinä linkin, jolla avaat Etukorttisi matkapuhelimeen. klo 10. klo 10?16.15 Pärekoppakurssi Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen) la 23.3. potkukelkkavormulat. la 23.2. klo 13?17 Naisten Markkinat Pälkäneen Nuijantalolla. Palvelu toimii kaikkien kotimaisten operaattoreiden liittymillä ja puhelimilla, joissa on internet-yhteys. klo 18 Vauvatapaaminen. Jumalanpalvelus, seppeleenlasku, juhla Nuijalla. Sarjat T/P 6, 8, 10, 12, 14, 16 v., muita sarjoja tarpeen mukaan. Hiihtotapa vapaa. Pieksämäki Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla to 21.2. PTU Kangasalla Pitkäjärven liikuntahallilla su 17.2. Suoritusvihkoja hiihtoreittien varrella. Varsinainen laturetkitapahtuma jääladulla Pappilanlahti?Luikala, jolloin edestakainen hiihtomatka noin 15 km (säävaraus). Weljekset Willgren Trio Luopioisten Liekissä la 23.2. Yle-75 Pälkäneen yhteiskoululla la 23.2. Koko perheen, ystävien ja työporukoiden leikkimielinen ja hauska laskettelukisa. Lajeina pujottelu, lumilautailu ja telemark. Emme toimita paperisia etukortteja. Perinteinen pilkkikisa ja moottori- ja potkukelkkojen kiihdytyskisa Pärekoppakurssi Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen) la 23.3. Arvo 59 ?. . Juhlapuheen pitää Mikko Pesälä. su 17.3. klo 20 Miesten kakkosen futsalottelu KaVo . Kansallisen veteraaniviikon päätösjuhla Pälkäneellä. Lihakakku 34 e / kg Tarjous voimassa 28.2.2013 asti. Korihait Pälkäneen yhteiskoululla su 10.3
Nämä mestarit hakkasivat pystystä kaatamalla, ja sahaamalla metriksi haloiksi jopa 21 mottia päivässä. liset talkoot kanavoivat koko kansan maanpuolustustahdon polttoaineen hankintaan. Höyryasiantuntija Timo Lehmunen ja Sakari Myllymäki kertovat, miten puuta kuljetettiin vesistöissä uittamalla ja millaisia valmisteluja uittoon liittyi. Savotan mottitalkoissa häärivät Timo Nieminen ja Kaarasen veljekset. Jos nälkä Entisajan moottorisahat yllättää, niin metsästä ja käm- kiinnostivat viimevuotisen pältä löytyy emänniltä evästä. Vanhan Savotan kämpällä ja metsässä 9.?10.3. Kaupunkilaipimeässäkin. Ponttuut varppasivat perässään puomeilla yhteen sidottuja tukkilauttoja. Työ oli jatkuvaa taistelua: piti siirtää ankkuria veneellä eteenpäin ja kelata varppi vorokilla ankkurin viereen noin 200 metriä ja taas uudelleen. Aluksi vorokin pyörittämiseen käytettiin miehiä, mutta myöhemmin isoilla ponttoilla oli yksi tai kaksi hevosta. Pakkasen ja lumen keskellä hajonneet tai uponneet koneet korjattiin tiettömien taipaleiden takana puutteellisin välinein ja ilman korjaus- ja varaosapalveluita. Eivätkä ensimmäiset hytit olleet mitään olohuoneita, vaan vetoisia ja kylmiä. kello 10 alkaen essa ja tehtaat alkoivat vaatia Rautajärvellä nopeampaa puun kulkua kannolta sahoille. 28 Torstai 31.1.2013 28 kyliltä Yrjö Nikulainen Puu kulki vesitse 90-luvulle saakka Motti mieheen . Savotassa on nähtävillä ja kuultavilla eri aikakausien moottorisahoja muun muassa Matti Iivosen kokoelmista. Esillä on myös koneiden korjausta ?Otavan kaarihallissa?, eli avoimen taivaan alla Arto Haapakorven johdolla. Alkuaikojen hevosaikakautta esittelee Vanhan Savotan kolminkertainen halonajon mestari ja hevoskynnön nelinkertainen Suomenmestari Napsukka. miljoona mottia talkootahdissa. Silloin Tarinoita tulilla ja evästä elämänluukulta kannattavana pidettiin noin sadan kilometrin etäisyyttä Lisätietoja hartsuherra Jouko Vilkmanilta numerosta pudotuspaikalle. 040 506 8536 ja osoitteesta www.vanhasavotta.yrittaa.fi. Nippu-uitto kehittyi kun valmiit niput pudotettiin autosta joko jäälle tai pudotuspaikoille. Hinaajista kehiteltiin erilaisia niputuspuristimia ja höyrylaivat muuttuivat vähitellen dieseleiksi. 1970-luvulla uitettiin jopa tuhannen nipun lauttoja. Silloin hakattiin yli 3,4 miljoonaa halkomottia. Näiden lisäksi kisattiin hakkuumestaruuksista, joilla pyrittiin saamaan tuottavuutta nousemaan työkalujen kunnostuksen ja työtekniikoiden kehittämisen kautta. Yleisöllä on mahdollisuus hankkia itselleen sotaveteraanien hyväksi myytävä mottikirves-merkki. Korjaus- ja varaosa palvelua ei ollut Koneistumisen myötä pihkan, tervan savun tuoksu vaihtui metsissä polttoöljyn katkuun. Traktoriaikakauden kuljetuksista Rautajärven Vanhalla Savotalla kertoo kävelevä auto- ja traktoritiedon monitoimiosaaja, tietokirjailija Olli J. Yhdestä motista sai rautakirveen. Kuorittu ja kuivattu puu kellui paremmin ja kauemmin. Puu matkasi sahalle jopa koko kesän ja etenkin koivu ja polttopuu olivat uittajille ongelmallista suuren hävikin takia. Koska vesistössä uitettiin monesti useamman sahan ostamia puita, ne täytyi merkata leimoin. Purot ja joet piti valmistella uittoon erilaisilla puomirakenteilla ja vettä patoamalla. Väyliä syvennettiin, myllyjen ja voimalaitosten kohdalle . järjestettävän tapahtuman teemana on tänä vuonna Konesavotta . BM Volvo SM 661 ja muut metsäkoneet. Savotan kämpällä myydään perinneasuja ja -saappaita sekä esitellään savottaesineistöä. Pelimannit soittelevat kämpällä ja kotuksella. Valtakunnal- rakennettiin uittorännejä ja sa olevien merkkien mukaan. kanavia. Uiton valmistelu aloitettiin jo metsissä kaatamalla puuta rasiin. Irtouitto, jossa kaikkien puut laskettiin yhtä aikaa jokeen, oli yleistä aina 40-luvulle. Jokisuihin oli rakennettu erottelu, joissa kahdessa vuorossa lajiteltiin eri yhtiöiden puut omiin lokeroihin tukeis- Sota-ajan talkoohenki kiteytyi mottitalkoissa Sotien aikaan Suomea vaivasi polttoainepula, koska hiilen ja koksin tuonti oli loppunut. Lämmityslaitteista ei välttämättä ollut tietoakaan, mutta vipuja ja rattia vääntäessä hiki tuli. Toisinaan kuski sai hiusrasvat suoraan kattonosturista. Suurimmaksi parannukseksi työolosuhteissa tulikin radio ? varsinkin yöradio. Miehet ja hevoset nukkuivat ponttolla useampiakin päiviä. Myrsky saattoi hajoittaa lautan keskellä järven selkää. Varpin köyden katketessa ankkurista tuuli saattoi painaa koko lautan ja pontoon pois halkosavottaan. Jokainen mottitalkoisiin osallistunut sai hankkia itselleen kirves-mottimerkin, joita oli erilaisia. Varsinaiset hinaa- sia kuljetettiin kuorma-autoilla jat ja varppaajat kiskoivat tukkilauttaa perässään noin 2000 XII Vanha Savotta metrin tuntivauhdilla. 1950-luvulla uitto vähentyi Konesavotta . Koneiden käynnistys pakkasessa saattoi Tietokirjailija Olli J. Talot lämpenivät pääasiassa puilla ja myös autot ja junat tarvitsivat pilkkeitä ja halkoja. Talvisodan talvi 1939?40 oli poikkeuksellisen kylmä. Polttopuita hakattiin vähän, sillä miehet pääsivät rintamilta metsätöihin vasta keväällä. Seuraavakin talvi oli kylmä ja polttopuista alkoi esiintyä kovaa pulaa. Talven 1942 pakkasiin valmistauduttaessa miehet olivat rintamalla. Uittoa kehiteltiin 1990-luvulle saakka, mutta sitten sen aika oli ohi. Vanha Savotta: Rautajärvellä esitellään puunkorjuun ja -kuljetuksen kehitystä Moottorisaha syrjäytti jätkän ja justeerin Rautajärven Vanha Savotta esittelee maaliskuun alussa puukuljetuksen kehitystä. Sydän-Hämeen Lehti Ponttuut varppasivat tukkilauttoja 1900-luvulla nippu-uitto oli hallitseva uittomuoto järvialueilla ja merellä. Antaa pölkyn juosta. Työnäytöksissä näkee, kuinka puu on kulkenut eri aikoina. Kävijät pääsevät kokemaan 1900-luvun alun hevos- ja höyryajan. Konesavotta tekee tutuksi metsäkoneyrittäjien ammattikuntaa, joka syrjäytti 1970-luvulla maataloustraktorit ja isännät. 1950-luvulla moottorisahat korvasivat jätkän ja justeerin, ja 70-luvulla metsätyömiehestä tuli metsuri. Antaa pölkyn juosta työvoimakustannusten kasva Vanhan ajan metsäperinnepäivä 9.?10.3. Uitto oli suurimmillaan 1940-luvun lopulla, jolloin yli puolet tehtaiden puista . Vanhan Savotan yleisöä.. Seuraavina vuosina tulivat suurkirves (48 mottia), ja mestarikirves joka vaati jo sata mottia halkoja. Vuosien 1942?44 mottitalkoot olivat yksi suurimpia sota-ajan talkoohengen näytteitä. 1940-luvun lo Vanhan ajan savottatunnelmaa ja entisaikojen koneita pulla autokuljetus yleistyi, kun Työnäytöksissä (säävaraus) esitellään muun muassa autoniputus keksittiin ja metpuunkuljetuksen koneellistumista säautotiet yleistyivät. Ojanen. Arto Jussila ja Yrjö Lähdeaho kalustoineen näyttävät, miten ensimmäiset koneet helpottivat töitä ja toivat leipää . Mottitalkoisiin osallistuvat myös reitiltä kilometrienkin päähän naiset ja lapset. Ojanen pitää Valmetin maastotraktoria konehistorian kannalta mielenkiintoisena kokeiluna, joka ei kuitenkaan toiminut käytännön metsätaloudessa. olla ongelma koneiden, joten kuskia vaihdettiin lennossa ja rattaat pidettiin pyörimässä yötä päivää. Vanhan Savotan työnäytöksissä jylläävät ainakin vanhat moottorisahat, niputushäkki, puolitelafergu, nuffit ja iso metsäreki, Fordson majorit, Ferkut ja Zetor vinsseillä, Valmet 872k ja Inka-Milla Kekki, Markku Ristavaaran entisöimä ?Iso Nalle. noin 15 miljoona kuutiota . Suomenhevosen ohjaksissa ovat Eeva-Liisa Pitkänen ja Reijo Nieminen. Polanne- ja jääteiden tekemistä ja kalustoa esittelevät Olli Lehto, Pentti Vilkman ja Matti Lehto, tervanpolttoa Erkki Sippu. Rakennelmat tehtiin Erottelusta puut kuljetettiin tilapäisiksi siellä missä uitettiin sahoille ja tehtaille. harvemmin. Uitto vaati työvoimaa Puu kulki pieniltä puroilta jokiin ja järviin ja sieltä meren rannoille ja sahoille asti. Yläjuoksulla puiden vieritys jokeen vaatii voimaa ja nopeutta. Vettä kun ei välttämättä ollut tarpeeksi uittoa varten kuin hetken aikaa. Uitto vaati paljon miehiä, koska yksikin virrassa kääntyvä tukki voi aiheuttaa ruuhkan ja sen pahentuessa ison suman, jota avattaessa saattoi mennä viikkoja. Taustalla hinaaja Viiala, joka oli pienin niillä seuduilla puutavaraa vedelleistä hinureista. Uitto on vanhin puun kuljetusmenetelmä. Suomalaiset haastettiin mottitalkoisiin teemalla Hajoava nippulautta Harhalan salmessa. Mies keluuveneineen yrittää estää tukkien ajautumisen omia aikojaan Mallasveteen. mutta aiheuttivat myös vaikeuksia, hankaluuksia ja sattumuksia. kulki uittamalla. Elokuvissa elää tukkilaisromantiikka, mutta uiton todellisuus oli rankkaa ja hengenvaarallista työtä. Työtä kun tehtiin tiukimmillaan vuorokauden ympäri. Hopeakirves annettiin neljästä motista ja kultakirves 16 motista
Kostianvirran rannalla. Pälkäneviikkoa heinäkuun lopussa viete tään jo perinteeksi tulleella Kostiatapahtu malla, jonka yhteydessä pidetään muun mu assa koko valtakunnan tasolla kiinnostava Suuren Pohjan sodan seminaari. Elokuun 23. Tässä lehdessä asiantuntijat tarjoavat kolme kuvakulmaa Euroopan valtasuhteita järkyttäneeseen tapahtumaan, Kostian virran taisteluun. Juhlavuoden tapahtumat keskittyvät kesään ja syksyyn. Ne kootaan kesällä ilmestyvään Kostia lehteen. Amiraali Fjodor Matvejevit. Kun toiset sata vuot ta kului tuosta hetkestä, Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen. Isovihan ankeina vuosina saatiin aikaan jotain todella merkittävää ja hyvää nimen omaan Pälkäneellä. Monet lähtivät metsiin ja piilopirtteihin valloittajaa pakoon, ja monet niistä, jotka jäivät paikoilleen, jou tuivat maksamaan siitä hengellään. Sodalla oli kuitenkin kaikessa kauheudes saan myös kauaskantoisia positiivisia vaiku tuksia. Sen myötä meillä on mahdollisuus tehdä aika hyppy 300 vuoden takaisiin tapahtumiin, ja palata sitten taas onnellisesti tämän päivän turvallisiin ja kotoisiin oloihin. Esko Arasalo kunnanjohtaja. Daniel Medelplan kaiver si noina vuosina puulaattoihin aapisen, jonka merkitys Suomen kansan lukutaidon ja sivis tyksen kannalta on ollut erittäin merkittävä. T änä vuonna Pälkäne juhlistaa Kos tianvirran taistelun juhlavuotta erityi sesti neljällä päätapahtumalla, joskin useita pienempiä tapahtumiakin on luvassa. Pälkäneellä järjestetään heti alkuvuodes ta juhlavuoteen liittyvä iso maanlaajuinen maanpuolustustapahtuma, kun valtakun nallisen veteraaniviikon päätapahtuma jär jestetään Pälkäneellä. Ensimmäinen Kostianvirran taistelun juhlavuoden päätapahtumista on muisto merkkialueen avajaistilaisuus, jota vietetään 9.6. Taistelun seurauk sena Ruotsi hävisi koko sodan, Ruotsin suurvaltaasema päättyi, venäläiset miehit tivät Suomen ja alkoi raskas Isovihan aika, joka kesti aina vuoteen 1721, jolloin rauhan solmittiin osapuolten välillä. Sota oli raskas, ja monia suomalaisia so tilaita kaatui. Torstai 31.1.2013 . päivä järjestetään Pälkäneellä Hämeen panssaripataljoonan valatilaisuus. Vuosi huipentuu lokakuun 6. päivä järjes tettävään pääjuhlaan oheistapahtumineen. Juhlavuosi on pyritty rakentamaan niin, että sen tapahtumat kiinnostaisivat kaikkia ikäryhmiä lapsia ja nuoria unohtamatta. löytyykö silminnäkijöitä Sivut 2?3 Sivut 4 Kostian taistelun juhlawuoden uutiskirje, joka juhlawuoden tarpeen tähden painettu paperiin ja Pälkäneen kunnan wäen toimituksen kautta präntätty kaikelle kansalle Armfeltin ja Apraksinin suurvaltaarmeijat kohtasivat Pälkäneellä Uutiskirje avaa Kostian juhlavuoden Kenraalimajuri Carl-Gustaf Armfelt, Suomen armeijan komentaja. Pälkäne oli 300 vuotta sitten maailman tapahtumien poltto pisteessä. Ruotsin menettäessä suurvaltaase mansa sen ote Suomesta heikkeni, ja tämä johti vajaan sadan vuoden kuluttua siihen, että Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Sydän-Hämeen Lehti Venäläiset ylittivät Mallasveden sumun turvin Sivut 2?3 Mälkilän Sofian karu kohtalo Pälkäne sodan jaloissa . Isovihan aika kosketti merkit tävästi myös siviiliväestöä. Apraksin johti venäläisjoukkoja. Pälkäne juhlii Kostianvirran taistelun juhlavuotta K ostianvirran taistelu Ruotsin ja Ve näjän joukkojen välillä käytiin vuon na 1713, eli tuosta Suuren Pohjan sodan ratkaisutaistelusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta
1713 P älkäneen Kostianvirran taistelu käytiin Ruotsin kuninkaan Suomen armeijan ja Venäjän armeijan välillä 3.?6.10.1713. Se, ettei Suomesta pakkoverotuksellakaan olisi saanut riittävästi muonaa suurelle armeijalle, ei siis haitannut venäläisten selviämistä seuraavan talven yli. Lybecker ei alivoimaisilla joukoillaan uskaltanut antautua taisteluun venäläisten kanssa vaan antoi näiden kesän loppuun mennessä vastarinnatta ottaa koko Uudenmaan ja etelärannikon haltuunsa. Osavastuun huonosta tuloksesta kantoi neuvosto, joka 30.5. Asetelma oli Suomen armeijan kannalta kestämätön ja toivoton. Ruotsalaiset olivat pitkään uskoneet, etteivät venäläiset huoltovaikeuksien ja kehnojen teiden vuoksi pystyisi tuomaan köyhään Suomeen suurta armeijaa, mutta nämä ratkaisivat huoltokysymyksensä tuomalla tarvitsemansa muonan ja sitä paitsi tykistön kaleerilaivoillaan. Venäläisillä oli virallisen tiedon mukaan runsaan sadan kaatuneen menetykset, luultavasti kuitenkin hiukan enemmän, mutta joka tapauksessa selvästi alle vastapuolen tappioiden. T ukholmassa istuva kuninkaallinen neuvosto oli 1712 kieltäytynyt lähettämästä Suomeen apujoukkoja ja seuraavan vuoden alussa Suomen maaherrojen anomia lisävaroja. Suurista nälkävuosista oli Pälkäneellä selvitty ja tiedettiin, että uusi sota oli alkanut vuonna 1700. Esikoispoika Yrjö näki päivänvalon Mallasveden rannalla vuonna 1702. Sofia ja Yrjö olivat tilatonta väkeä, joten mies teki töitä eri taloissa saadakseen perheelle elannon. Vuoden 1708 tienoilla hänestä tuli ratsumies Mälkilän Laurilan rustholliin. Palkka kenties houkutteli perheellistä miestä, vaikka pesti tiesikin lähtöä rykmentin mukana sotaan, josta ei aina palattu. Perhe oli kasvanut tasaisesti. Isonvihan kynnyksellä syyskuussa 1713 Pälkäneen kirkkomaahan haudattiin perheen Juho-poika. Silloin jo tiedettiin, että venäläiset joukot olivat pelottavan lähellä. Pälkäne oli valittu taistelupaikaksi ja Kostianvirtaa linnoitettiin. Perhe hajoaa Ei ole tietoa, minne noin 30-vuotias Sofia lastensa kanssa pakeni, kun tykkituli Onkkaalan suunnalla alkoi. Aviomies oli jossain taistelun melskeissä, eikä hän voinut auttaa perhettään. Jos hän olisi peräytynyt Hämeestä, matkaa olisi pitänyt jatkaa Etelä-Pohjanmaalle saakka, jossa vasta huolto olisi voitu turvata. Ylipäälliköksi määrättiin kenraalimajuri Carl Armfelt. Amiraali Fjodor Apraksinin armeija lähti syyskuun loppupuolella Helsingistä kohti Hämeenlinnaa. Sen vahvuutena oli 15 000?17 000 miestä ja mukaan otettiin kuukauden muonat. Tsaari Pietari Suuri oli määrännyt Apraksinin lyömään Armfeltin armeijan tai ainakin karkottamaan sen niin kauas Sisä-Suomeen, ettei siitä koituisi selustauhkaa eikä se pystyisi yhtymään Ruotsista mahdollisesti lähetettävän apujoukon kanssa. Armfelt vetäytyi sovinnolla Hämeenlinnasta, koska venäläisillä oli käytössään monta tietä hänen selustaansa eikä rappeutuneesta linnasta ollut puolustuksen lukoksi. Armfeltillä oli armeijassaan kaikkiaan 7 200 miestä. Silloin olisi oltu aivan liian kaukana odotettavasta ruotsalaisesta apujoukosta. Jokaisen naisen oli pakko selvitä miten parhaiten pystyi . Se oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä suurta Pohjan sotaa (1700?1721). Suomen armeijaa Kostianvirran taistelussa komensi kenraalimajuri Carl Armfelt ja venäläisiä amiraali Fjodor Matvejevit. Neuvosto kutsui hänet Tukholmaan. Miehen kohtalosta ei ollut mitään tietoa ja koko kotipitäjä vihollisen jäljiltä sekaisin. Silti Sofian piti huolehtia lapsista ja yrittää saada elämä edes jotenkin kulkemaan. Lyhyt onnen hetki Sofia selvisi ja pahimman ryöstelyn jälkeen olot Pälkäneellä rauhoittuivat. Yrjö Pekanpoikakin pääsi venäläisestä rykmentistään käymään kotipitäjässä vuonna 1717 ja tapaamaan perhettään sekä muita tuttuja ihmisiä. Maihinnousujoukko oli kuitenkin liian suuri torjuttavaksi niillä voimilla, jotka Armfelt pystyi Mälkilään irrottamaan (jalkaväkeä 1 000 ja ratsuväkeä 700 miestä). Kauempana lännessä maihin kahlanneita venäläisiä vastassa ei ollut ketään ja sinne määrätty ratsuväki oli suurelta osaltaan haluton samanlaiseen raivokkaaseen päällekarkaukseen kuin jalkaväki oli omalla lohkollaan tehnyt. Parin kilometrin pituinen, kapea mutta syvä Kostianvirta laski Pälkänevedestä Mallasveteen. Virran pohjoisrannalle rakennettiin varustuksia ja tykkipattereita. Loput miehistään Armfelt sijoitti vartioimaan rinnakkaisten teiden vesikapeikkoja muun muassa Tyrväälle, Tampereelle, Lempäälään ja Valkeakoskelle. Olipa hän jutellut kohtalostaan myös kirkkoherra Matias Italininkin kanssa. Sitten Yrjön piti taas lähteä eikä hänestä kuultu mitään vuosiin. Yllättäen viikkoa ennen Pyhäinpävää vuonna 1720 Sofia sai kutsun saapua Onkkaalaan. Se tiedettiin mikä oli naisten osa vihollissotilai- den käsissä. Ratsumies Yrjö Pekanpoika jäi samaan aikaan venäläisten vangiksi Janakkalassa. Kuitenkin sotatoimet tulivat vuonna 1713 kestämään noin kuusi kuukautta. Niinpä toiset maaherrat epäsivät Suomen armeijalta vuoden 1713 alussa enemmät verotulot vedoten siihen, että läänit olivat maksaneet armei- jalle jo enemmän kuin niiden oli ollut määrä toimittaa. Huoltokatastrofin kruunasi kuninkaan kaukaa Turkista käsin määräämä varallisuusvero, jolla sotajoukot oli määrä varustaa ja huoltaa mutta joka ensi alkuun määrättiin niin alhaiseksi, että armeijalle ohjautuvat verovarat dramaattisesti pienenivät. N iinpä oltiin siinä tilanteessa, että ylivoimaisen maihinnousuar meijan haastaessa toukokuussa Suomen armeijan viimeksi mainitun huolto oli turvattu vain noin kuukaudeksi. Yrjö oli saapunut sinne erään venäläisen partion kanssa, jota hän yhdessä venäläisen kapteenin kanssa johti. ja piiloutua. Osa praksinin armeija saapui suorastaan pakeni paikalta. Lybeckerin perääntymisen tuotaivan kuun lopussa Kostianvirralle. Vanhin poika Yrjö oli vasta 11-vuotias ja muut sitä nuorempia. Pälkäneellä oli paljon vaimoja ja leskiä vastaavanlaisessa tilanteessa tekemässä kiireisiä päätöksiä elämästä ja kuolemasta. Venäläiset tulivat sumun turvin lautoilla Mallasveden yli Mälkilän kylään, jossa käytiin lyhyt taistelu. Ruotsin armeija peräytyi ja Pälkäne jäi venäläisten haltuun. Pitäjä ryöstettiin. Tällaista apujoukkoa Ruotsista ei lopulta lainkaan lähetetty. Armfelt ryhmitti 3 400 miestä puolustamaan Pälkäneen Kostianvirran kapeikkoa. Ilmeisesti kyseessä oli tiedustelupartio, jonka Pälkäneen taistelu 3.?6.10. Nostoväkeä hän ei yrittänytkään koota. kuljetti väestöltä pakko-otettua karjaa ja heinää. Apraksin huomasi pian, että vastarinta oli päättäväistä eikä virran ylittäminen ollut helppoa. Hänet liitettiin venäläiseen rykmenttiin. Sofian elämässä taas alkoi sekava ja vaikea miehitysaika. Eikä sitä taistelua käyty enää Kostianvirrasta, vaan Sofian kunniasta. Yhteinen taival Sofia Samuelintytär ja renki Yrjö Pekanpoika olivat menneet naimisiin uuden vuosisadan kynnyksellä ja perustaneet perheen Pälkäneen Mälkilän kylään. Suomen armeijan ylipäällikkö, kenraaliluutnantti Georg Lybecker oli samalla Viipurin läänin maaherra (läänin pääosien jouduttua 1710 venäläisten miehittämäksi). Kuningas Kaarle XII ei ollut myöntänyt hänelle valtuuksia komentaa toisia maaherroja. Apraksin. Taistelupaikalla oli 3 400 suomalaista ja alle 15 000 venäläistä. Perinpohjaisesti lyödyn Suomen armeijan tappiot olivat alle 600 kaatunutta ja yli 200 miestä menetettiin sotavangiksi. hylkäsi Lybeckerin pyynnön lisäjoukkojen lähettämisestä Ruotsista Suomeen. Huollon puutteet naulitsivat Lybeckerin joukkoineen ennen pitkää Hämeenlinnaan, josta hän pystyi lähettämään vain aivan liian pieniä joukko-osastoja hidastamaan venäläisten etenemistä Turun suuntaan. Hämeenlinnan Lybecker oli valinnut osaksi sen vuoksi, että sieltä pääsisi perääntymään pohjoiseen tarvitsematta pelätä saarroksiin joutumista. H einäkuun loppuun mennessä neuvosto oli kypsynyt näkemään, ettei Lybecker ollut tehtäviensä tasalla ja hänen toimintansa herätti Suomessa suuttumusta ja suoranaista vihaa. päivän aamuyönä 6 000 venäläistä ylitti Mallasveden tullen Kostianvirran puolustusasemien luoteispuolelle Mälkilään. Yö oli tyyni ja kylmä ja paksu sumu peitti ruhtinas Mihail Golitsynin johtaman maihinnousuosaston. A rmfelt oli tietoinen venäläisten aikeista ja piti osaa miehistään valmiina siirtymään maihinnousun torjuntaan. Nämä pystyivätkin karkottamaan ensin maihin nousseet venäläiset takaisin veteen saakka. Sydän-Hämeen Lehti Mälkilän Sofian isoviha Kangasalan Kerppolan kartanossa pidettiin toukokuussa vuonna 1722 käräjiä. Niille oli Pälkäneen Mälkilästä määrätty saapumaan ratsumiehen vaimo Sofia Samuelintytär, jota syytettiin huoruudesta. Rauha oli solmittu edellisenä syksynä, mutta tämän naisen oli silti vielä taisteltava. 30 Torstai 31.1.2013 . Niinpä hän antoi purkaa lähiseutujen taloja ja latoja ja rakentaa suuren joukon lauttoja. Venäläiset olivat varmaankin tottuneet ylittämään maansa mahtavia jokia tällaisin keinoin. Lokakuun 6. Mukanaan se tama demoralisoituminen näkyi A. Sairastuneiden sotilaiden määrä oli vain puolet siitä, mitä se oli ollut kesäkuussa. Se johtui armeijan paikallaan pysymisestä. A rmfelt ei aikonut taistelutta jättää taakseen Hämettä, jonka voimavarat oli nyt valjastettu hänen armeijansa huoltamiseen
Mahdollisesti hän sai myös iloa lukuisista lapsenlapsistaan, joiden näki varttuvan. Sofian elämäntarina on samalla tarina isovihasta. Sieltä hän muutti vuonna 1748 Onkkaalaan poikansa sotilas Yrjö Fallströmin talouteen. Sofia eli aikakauden mittapuulla varsin pitkän elämän. Hän kuoli Onkkaalassa vasta 76-vuotiaana vuonna 1756. Niiden kahden päivän väliin oli mahtunut melkeinpä liiankin paljon kestettävää, mutta elämä jatkui pienessä tyttövauvassa. Suuressa Pohjan sodassa armeijat ottivat yhteen. Se on tarina Pälkäneestä, joka joutui keskelle taistelua ja miehitystä. Sofian isoviha alkoi, kun hän vain hieman ennen Kostianvirran taistelua hautasi poikansa. Lasten piti syntyä avioliitossa tai muuten seurasi neiden luetteloon. Pälkäneen kappalainen Olaus rangaistus: sakkoja ja jalkapuuta. Casterenius uskoi Sofian kerto- Avioliiton ulkopuolisesta suhteesmukseen yhdestä yöstä Onkkaa- ta rankaistiin vielä kovemmin kuin lassa ja kirjoitti kastekirjaan Sofian naimattomien keskinäisestä kansantamat lisätiedot. Rauhan palattua Ivan oli ma, että kyseessä oli sama mies lähtenyt takaisin Venäjälle. Odotuksesta tuli Sofian elämän mittainen, sillä Yrjö jäi sille tielleen eikä hänen kohtaloaan tiedetä. Sofia eli isonvihan jälkeen lastensa kanssa leskenä ja itsellisenä Mälkilässä. Toinen kuin ratsumies Yrjö, joka oli ollut Sofia taas oli synnyttänyt aviotto- kolme vuotta Kankilassa renkinäman lapsen sulhaselleen, joka oli kin vuosisadan alkupuolella. Juho vangittu Kyrön taistelussa ja pää- tiesi kertoa senkin, että Yrjö ja Sotynyt venäläiseen rykmenttiin. Taistelu päättyi virralla oleville joukoille Armfeltin armeijan täydelliseen tappioon. käskyn lähteä perääntymään. Vihollinen hyökkäsi virralla 8 000 miehen voimin, mutta alivoiähemmäs 600 puolustajaa maiset puolustajat pystyivät estäkaatui ja yli 200 joutui vanmään sen pääsyn joen yli. Aika monet savolaisista palasivat kuitenkin pari kuukautta myöhemmin riviin. Myös monet muut jalkaväkirykmentit olivat huomattavasti alle puolet määrävahvuudestaan paitsi Pohjanmaan rykmentti, jolla taistelun jälkeenkin oli vielä jotain mitä puolustaa. Sotilaskarkurien määrä oli tässä vaiheessa arviolta 2 600?2 700, joista tosin sunnilleen puolet oli karannut aikaisemmin kesällä ja alkusyksyllä. Miehet olivat jo Lybeckerin alaisuudessa halunneet taistella, mutta tämä oli vain perääntynyt vihollisen edestä ja turmellut moraalia. Toisaalta Lybecker oli kannattanut sotilaskarkureiden ampumista. Armfelt lupasi heille armahduksen, mikä tuotti paljon parempia tuloksia kuin kovien rangaistusten linja. Mutta Suomen armeija oli jo niin usein vain perääntynyt, että sen kuri ja koossa pysyminen olisivat vaarantuneet, jos uusi ylipäällikkö olisi jatkanut edeltäjänsä malliin. Lybeckerin vihattu ja häpeälliseksi koettu pakoilu pakotti hänen seuraajansa menettelemään toisin. L Lähteet: Kangasalan, Kuhmalahden ja Pälkäneen neljänneksen käräjät 17.?19.5.1722. Pälkäneen rippikirjat 1736?1743, 1744?1750, 1751?1758. Pälkäneen syntyneet, vihityt ja kuolleet 1711?1756. A praksinin joukkojen rohkea vesistönylitys ja isku passiivisesti paikallaan pysyttelevän puolustajan selkään ratkaisivat taistelun. 1800-luvun venäläinen hyökkäyksellisyyttä ja urotöitä palvova sotahistorioitsija A. Silloin venäläiset eivät olleet niin tosissaan pyrkineet joen yli kuin nyt. Venäläinen päällystö kysyikin heidän leiriinsä lähetetyltä Armfeltin upseerilta, miksi Armfelt oli lainkaan yrittänyt pitää Pälkäneen Lähteet: Antti Kujala, Miekka ei kapeikon, kun hänellä oli niin vä- laske leikkiä. Yksin hän ei ollut, kos- Tämä pystyi käsi Raamatulla vanka samoilla käräjillä oli syytettyinä nomaan, että Yrjö Pekanpoika toMälkilästä myös Riitta Simonty- della oli tullut Onkkaalaan viikkoa ennen Pyhäinpäivää vuonna 1720 tär ja eräs Sofia Matintytär. Sotilaanleski Riitta oli elänyt yh- erään venäläisen kapteenin kanssa. dessä venäläisen sotilaan kanssa ja Miehet olivat tavanneet. Kysyttäessä Juho oli täysin varsynnyttänyt tälle lapsen lokakuussa 1721. Nämä joukot vetivät maihinnousuosaston peräänsä eikä se siten sulkenut sen selkäpuolella Kostianvirralla vielä olevilta puolustajilta kaikkia Hämeenlinnaan Mallasvesi pohjoiseen vieviä teitä niin kuin se varmaankin hyvin olisi voinut tehdä. Yrjö oli ehkä määrätty oppaaksi, koska hän tunsi seutua. Pitkästä aikaa aviopari tapasi toisensa, mutta yksi lyhyt yö oli pian vietetty ja Yrjön piti jatkaa partion kanssa eteenpäin eikä ollut tietoa seuraavasta tapaamisesta. Torstai 31.1.2013 . päivänä Liisaksi vain päivä sen jälkeen, kun Uudenkaupungin rauha oli solmittu. Sillä tuskin kuitenkaan oli heen. jatkon kannalta ratkaisevaa merkiArmfeltin Pälkäneellä ollut tytystä, sillä venäläiset pääsivät joka kistö jäi venäläisille. Eihän Yrjöä oltu nähnyt vuosikausiin Pälkäneellä. Laki oli tarkka ja sitä minkä tiedon pappi kirjasi synty- valvottiin tiukasti. Venäläisten kaatuneet olivat menestyksestään haltioissaan jäivät heidän virallisten tietojensa eivätkä heti noudattaneet käskyä ir- mukaan runsaaseen sataan mietaantua. Ettei vain Sofialla olisi ollut salainen ja luvaton suhde ties kenen kanssa. Sofia oli aviossa oleva nainen, joten häntä siis epäiltiin huoruudesta. Huhut sodan loppumisesta eivät siinä tilanteessa raskaana olevaa naista varmaankaan lohduttaneet. Lapsi syntyi ja kastettiin elokuun 31. Pari fia olivat yöpyneet tuolloin eräässä ei ollut ehtinyt vihille sodan tuok- talon kamarissa. Jämsää n le eel per Tam Pälkäne Pälkänevesi Mälkilä ratsuväen käytöksessä. Pälkäneläiset Sofia ja Yrjö näyttelivät omat vaatimattomat osansa historiassa ja heidänkin tarinansa nivoutuu osaksi suurten tapahtumien vyöryä. Tiina Miettinen hallussa olevalle alueelle jääneistä omaisistaan. Ratsuvä- kaisesti huolehtimaan vihollisen M L Lautamiehen sana painoi ja oikeus totesi, että Sofia on syytön. Hän saattoi siis palata kunniallisena naisena Mälkilään, kun taas Riitta ja toinen Sofia saivat rangaistukset salavuoteudesta. Isonvihan jälkeen Isovihan hinta oli kova. Se päättyi kun hän kantoi pienen Liisan kasteelle elokuun lopulla vuonna 1721. He miehittivät nyt koko Etelä-Suomea. Suomen kohtalo oli jo käytännössä ratkennut, vaikka sen sinetöitymiseen tarvittiin vielä Isonkyrön Napuen tappio ja Hangon Riilahden meritaistelun tappio. Suomen miehityskausi eli isoviha kesti vuoteen 1721. Antti Kujala aajan sotilaskarkuruuden vuoksi ja hajotettuaan joukkonsa pitkin Hämettä Armfelt oli Pälkäneellä venäläisiin nähden niin alivoimainen, että hänen mahdollisuutensa selviytyä voittajana olivat melkein olemattomat. Vuonna 1712 Kymijoella saavutetun näennäisen menestyksen sokaisemana hän kuvitteli voivansa pysäyttää vihollisen asettumalla joen varteen siilipuolustukseen. sinassa, mutta he olivat tavanneet Lammilla minkä seurauksena Sofia oli tullut raskaaksi. Häpeän varjo Oikeus ei tuntenut armoa mitä Lapsen syntyessä Sofia epäili, että tuli naisten siveyteen, olipa poikaviomies saattoi olla kuollutkin, keustila tai ei. Kummeina olivat Mälkilän molemmat ratsumiehet Erkki Vilhelminpoika ja Mikko Matinpoika mikä viittaa siihen, että lähin naapurusto uskoi Sofiaa. Mies lupasi vaimolleen, että hän ottaisi venäläisestä rykmentistä tavalla tai toisella eron ja palaisi perheensä luokse. Muutaman viikon kuluttua Sofia huomasi olevansa raskaana. Kuninkaat ja suuret sotapäälliköt jäävät historian lehdille. Sydän-Hämeen Lehti tehtäviin kuului huomaamattomasti tutkia ja tarkkailla seutua. Savon ja Hätapauksessa kapean virran yli heti, meen jalkaväkirykmentit hajosivat kun puolustus herpaantui. taistelun jälkeen melkein kokonaan Venäläisten ratsuväki seurasi miesten lähtiessä ajan tavan muperääntyviä puolustajia. Ehkäpä hänen elämänsä loppupuoli oli rauhallista ja turvattua. My?lajevski ihmetteli ylivarovaiseksi ja epäröiväksi leimaamansa Apraksinin päättäväisyyttä, mutta tämän ei nyt tarvinnut olla varovainen, kun kaikki taistelun olosuhteet olivat hänelle niin edulliset. Venäläisiä joukkoja palkittiin ajan tavan mukaisesti antamalla niiden ryöstää jonkin verran Pälkäneellä, Sahalahdella ja Hauholla. Taistelun jälkeen Armfeltin oli joukkoineen peräännyttävä Tampereelle ja edelleen Etelä-Pohjanmaalle. Satakunta ja Varsinais-Suomi siirtyivät venäläisten käsiin. Se vei Sofia Samuelintyttäreltä aviomiehen ja melkein maineenkin. Oikeudelle Sofia oli sanonut, että odottaisi miestään uskollisesti takaisin. Z. Suomi suuressa pohjan hän miehistöä ja hän tiesi venäläis- sodassa 1700?1714, Helsinki 2001. ten voivan päästä järven yli.. Hän ei halunnut sakäymisestä. Sofia selvitti tarinansa oikeudelle. merkitä Sofian lasta isättömäksi ja Periksi hän ei antanut ja vakuutti aviottomaksi. Nimismies Carl Bogan päätök- odottavansa miestään yhä edelsellä Sofia määrättiin käräjille vas- leenkin. Hänen sanaansa ei uskottu, taamaan huoruussyytöksiin. Toukokuussa 1722 Sofia sitten mutta onneksi löytyi todistaja: laumatkasi Kangasalle käräjille, jotka tamies Juho Tuomaanpoika, joka olivat vasta toiset rauhan palaami- oli Onkkaalan Kankilan isäntä. sen jälkeen. Olot olivat suhteellisen rauhalliset ja miehitykseen hiljalleen totuttu. Pahat kielet alkoivat kylissä laulaa. Jonkin verran siihen vaikutti myös hevosten sotaan ja ammuskeluun tottumattomuus, minkä vuoksi niitä oli vaikea saada rynnäköimään vihollista vastaan. Niinpä Armfeltin ei auttanut kuin vetäytyä ja antaa venäläisten ottaa Mälkilän rannat haltuunsa. Mälkilässä urhoollisesti taistellut Turun läänin jalkaväki kärsi ruotsalaisten joukko-osastoista ylivoimaisesti suurimmat tappiot, nähtävästi perääntyessään ja viivyttäessään maihinnousujoukkoja. Taistelun jälkeisen verilöylyn painopiste ennemminkin täällä kuin Kostianvirralla. Miehet giksi. Kenen lasta Sofia mahtoikaan kantaa. Armfeltin tappiot olisivat silloin olleet vielä suuremmat. 0 500 m en yhtenä päätehtävänä silloisessa sodankäynnissä oli hakata maahan pakoon lähtenyt, taistelumuodostaan luopunut ja sille selkänsä kää ntänyt jalkaväki, ja sen venäenetettyään Mälkilän läiset vihollisilleen nyt parhaansa Armfelt lähetti Kostian- mukaan tekivät
Nuoret koivut, jotka olivat painuneet luokalle latva melkein maata vasten, jäisivät kumaraiseen asentoonsa pitkiksi ajoiksi. Pikkuruisen savusaunan ovi raottui ja päästi pihapiiriin lapsen itkun. Niin myös Kostian papin parissa työskennellessäni. Kuinka minä, 1900-luvun ihminen olisin osannut kokea auringonlaskun kauneuden ja sen värit Mallasveden pinnalla samalla tavalla kuin Maria. Ei ymmärtänyt Mariakaan, joka painoi lapsen rintaansa vasten ja yritti pitää hänet lämpimänä kuluneen lam- paantaljan suojissa. Vaikka Simosta minuun kulkeekin pitkä, tosin ohut sidelanka, ja hän näki kaiken, hän ei voi kertoa minulle mitään. Sydän-Hämeen Lehti Kostian taistelun juhlawuoden uutiskirje, joka juhlawuoden tarpeen tähden painettu paperiin ja Marketta Waismaan johdattelemana präntätty Suomen Tampereella Alma Manun painossa AD 2013. Se on kirjailijan ja lukijan välinen vuorovaikutus. Ihanteista irrallaan . Lapsenpäästäjä kumartui matalasta ovesta, haparoi kynnyksen yli, hieraisi silmiään ja suoristi selkänsä. Poika tuli, hän huikkasi vastapäisestä pirtistä pihalle tulleelle Yrjö Tuomaanpojalle. Kujalan erikoisalaa on 1600?1700-luvun Suomen ja Ruotsin poliittinen ja yhteiskunnallinen historia. Akwarellikuwat teki Pirjo Kukkonen. Sotapäälliköiden vaiheet tunnetaan, mutta sodan jalkoihin jääneen tavallisen ihmisen tarinaa on vaikeampi tavoittaa. Elämisen korvaa intensiivinen eläytyminen kolmensadan vuoden takaiseen elämään ja sen kauhuihin. Kostian pappi -kirjan tehnyt Aulis Aarnio kertoo kirjoituksessaan, miten hän yrittää löytää silminnäkijää pälkäneläisten 300 vuoden takaisille kohtaloille. Silminnäkijä L yijynharmaat pilvet roikkuivat alhaalla. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun -väitöskirja valmistui vuonna 2012. Filosofian tohtori, dosentti Antti Kujala, Helsingin yliopisto. Miettinen perehtyi Pälkäneen ja Luopioisten naisten vaiheisiin 1600?1800-luvulla väitöskirjatyössään. Tämä yritys kulkea mielikuvituksen siivin ajassa taaksepäin rakentuu sille, kenties pettävälle oletukselle, että ihminen pelkoineen ja mui- Kirjoittajat ne tuntemuksineen on ajasta aikaan sama. Yhdenkään ihmisen elämysmaailma, oli hän kuinka taitava tahansa, ei jäännöksettä koskaan käänny kirjalliseen muotoon. Kuinka voisi esimerkiksi ilmaista kirjallisesti oman kivun tunteensa, saati kuvata toisen ihmisen kipua. Jäljellä on yksi lohtu. Sota ja rauha sisältää kyllä paljon historiallista dokumentaatiota ja historianfilosofista pohdintaa, mutta kaiken kaikkiaan teos on täyteläinen kuvaus Elämästä, iloineen suruineen pelkoineen ja urhoollisuudenosoituksineen. Juuri Elämän kuvaamisessa tarvittaisiin silminnäkijää, sillä oikeastaan elämää ei voida sananmukaisesti kuvata, elämä voidaan vain näyttää. Kenties pakkanenkin palaisi takaisin. Se jäädyttäisi edellisyön räntäsateen puiden oksille jättämän lumen. Heistä kasvoivat rauhantyöt ja joskus, kauan heidän jälkeensä, itsenäinen isänmaa. Aulis Aarnio professori, kirjailija Filosofian tohtori, tutkija Tiina Miettinen, Tampereen yliopisto. Melkein harjun ylimpien puiden latvuksissa. Pilvet kulkivat verkalleen etelää kohti yli Mallasveden kadotakseen taivaanrannan taakse. Punaisenkeltainen juova itäisellä taivaanrannalla, jossakin kaukana Kangasalan tuolla puolen kertoi, että ilma kirkastuisi. Siihen kirjallisuus on omiaan. Kuinka on mahdollista vuosisatojen jälkeen tavoittaa ne tuoksut, joita esi-isäni ja -äitini tunsivat sieraimissaan tai tuntea heidän ahdistuksensa? Saati että voisi asettua pikkulapsen kokemusmaailmaan. Tähän on vain yksi vastaus. Kun ei ole elänyt aikaa, ei ole elänyt toisten ihmisten sisäistä elämää, on yritettävä eläytyä siihen. Sen varaan joka tapauksessa rakensin tarinan Yrjö Tuomaanpojasta, Mariasta ja silminnäkijä Simosta. V aikeudet eivät ole tällä voitetut. Sankareita vailla siipiä olivat kurimuksesta selviytyneet pälkäneläiset. Pienet ihmiset elämän ruohonjuurilla. Elämää voi kuvata vain kirjallisuus. Lukijassa tämä toivon mukaan toteutuu Kostian papinkin kohdalla. Onnistuessaan romaani provosoi lukijassa tuntemuksia, joita kirjailijan rajalliset sanat eivät kykene täydellisesti ilmaisemaan. Siinä on silminnäkijä Simonkin ja hänen vanhempiensa todistusvoima. Minua silminnäkijän tarina opetti miettimään, mikä on ihmisen osa erityisesti silloin, kun onnetar, kuuluisa rouva Fortuna, heittää hänet myrskyn nieluun. Sankareita Kostianvirran kaiken nielaisseessa pyörteessä eivät olleet kenraalit ja sotilaat, eivät kummallakaan puolella. Vuonna 1713 lokakuussa hän oli liian pieni kertojaksi, ja vaikka hän ehkä myöhemmin jotakin käsittikin, vei hän ne käsitykset mukanaan manan majoille. Hän voi myös kuvittaa kirjallisesti yksittäisen taistelun niin kuin Pultavan. Sotahistorian keinoin saadaan myös kiinnostava kuvaus hetkestä, kun kaksi A:ta, Georg Lybeckerin tilalle asetettu Carl Gustaf Armfelt ja amiraali Fedor Apraksin kohtasivat Kostianvirralla lokakuussa 1713. Venäläisten miesylivoima oli niin suuri, ettei Kostianvirta olisi pitkään kestänyt venäläisten rynnistystä, vaikka se jonkin aikaa onnistuttiinkin torjumaan. Ovelaksi maineteoksi mainittu kierto Mallasveden ylitse lautoilla ruotsalaisten selustaan ei loppujen lopuksi sotataktisesti ollut ainutlaatuinen keksintö. Hän näki ja kuuli, omin silmin ja korvin, mutta hän ei ymmärtänyt. Se oli yksi venäläisen kirjallisuuden suuren nimen Leo Tolstoin ydinajatus. Niin oli elämän ruohonjuurille ihan virallisestikin kirjattu uusi vähäväkinen, tuhansien ja taas tuhansien kaltaistensa seuraksi. Vesistöjä oli osattu ylittää ennenkin. Kaiken tämän ja paljon enemmän saa irti sotahistoriasta. Niin syntyi tammisunnuntaina 1713 silminnäkijä, varhaisin säilyneisiin kirjoihin merkitty isänpuoleinen esi-isäni. Kirkkoherra Matias Ithalin keksi pojalle nimen ja kirjasi kastekirjaan: Simon Göransson, Simo Yrjönpoika. Mutta tieteellä on rajansa, niin historiantutkimuksellakin. Oli tosiasioiden kuvaus kuinka tarkka tahansa, siltä jää varjoon inhimillisesti katsoen kaikkein tärkein asia, Elämä itse. Elämän kuvaamiseen tieteen terävimmätkin työkalut ovat tylsiä. Kujalan teos Miekka ei laske leikkiä . Aarnion vuonna 1992 julkaisema Kostian Pappi -kirja kertoo Kostianvirran taisteluista tavallisen ihmisen kuvakulmasta.. Uskoakseni siihen on vain yksi keino, jota voisin nimittää välilliseksi kokemukseksi. O massa kirjoittamisprosessissani olen alituisesti kokenut riittämättömyyttä entisaikojen kokemusten saattamisessa kirjalliseen muotoon. Matka omasta sisäisestä kokemuksesta, oli se kuinka lähellä kolmensadan vuoden takaisen ihmisen kokemusta tahansa, on pitkä ennen kuin matka on saatettu kirjan lehdillä sanoiksi ja lauseiksi. Minulle hän on ollut tärkeä, olihan hän todistaja, silminnäkijä. Vajaan vuoden ikäinen poika kuuli lapsenkorvillaan tykkien jylyn, edestakaisin rientävät ratsumiehet, karheat huudot ja hevosten korskahdukset, jossakin tulipalonkin. Hän tunsi äitinsä laihojen rintojen lämmön, epätasaisesti sykkivän sydämen ja näki äidin pelokkaat silmät. Häntä unohtamatta oli etsittävä toinen tie, jonka jo etukäteen aavistin vaikeaksi, osin kenties mahdottomaksikin palata surun syksyyn 1713 ja sitä seuranneisiin piinan vuosiin. S otahistorioitsija voi kuvata niin tarkoin kuin se ihmisen kielellä on mahdollista Suuren Pohjan sodan vaiheita alkaen 1600-luvun lopun poliittisesta tilanteesta. Suomi suuressa Pohjan sodassa ilmestyi vuonna 2001. Filosofian tohtori, siviilioikeuden professori (emeritus) Aulis Aarnio. Kangasalalainen kirjailija ja oikeusfilosofi on perehtynyt yli 20 vuoden ajan Pälkäneen historiaan Suuren Pohjan sodan aikana. Loppujen lopuksi romaani tapahtuu lukijassa, hänen mielikuvituksessaan ja hänen kyvyssään eläytyä kirjoittajan kokemusten suunnassa. 32 Torstai 31.1.2013 . Silminnäkijästäni ei ollut apua, kun aloitin romaanini Kostian pappi (WSOY, 1992). Samalla siinä on myös koko asian vaikeus. Kuinka saada Kostianvirran kauhut eläneen silminnäkijän, hänen äitinsä ja isänsä ja heidän kaltaistensa kokemus esille samalla syvyydellä kuin he sen itse kokivat
Kaikki näkyvät seinäpinnat maalataan/tapetoidaan. Vh. 1.3.2013 vero on 284.760 eurosta 5.695,20 euroa As oy Pälkäneen Koivurivi MUUTTOVALMIS Koivutie. 010-2541510 Mika Rantanen LKV, 040 764 6161 LKV, 040 541 2138 Kaikki kohteemme osoitteessa www.opkk.?/kangasala Petri Siira Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/ puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti. Avoinna arkisin klo 10.00-16.30 . kangasalan.opkk@op.. Pälkäne. Tutustumisjakson jälkeen mobiilia voi seurata Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajan Etukortin kautta. Sydän-Hämeen Lehti RAKENTEILLA ENNAKKOMARKKINOINNISSA Pälkäne Raimonpolku 6 As 1 As 2 As 3 Upeat järvimaisemin varustetut matalaenergia talon hyvin suunnitellut laadukkaat asuinhuoneistot. 113 904 . Katso ohjeet käyttöönotosta ja lisätietoja shl.fi. Paikallista sisältöä enemmän kuin koskaan - useammasta kanavasta! Ole uutiskärje ssä set - lue Mobiiliuuti. Mh. Asuintilojen lattiat laminaattia, keittiön kaapistojen väli laatoitetaan. Katso ohjeet lataamiseen: shl.fi, tilausasiat, kestotilaajan maailma. Sydän-Hämeen Mobiili tuo paikalliset uutiset ja menovinkit taskuusi seitsemänä päivänä viikossa. Lue helposti matkapuhelimestasi, missä oletkin. Mobiili raportoi tapahtumista tuoreeltaan ja antaa vinkkejä tulevasta. Mobiiliuutiset on maksullinen tuote. 010 254 1510 Maanantai Ensi viikosta alkaen Sydän-Hämeen Lehti ILMESTYY KERRAN VIIKOSSA. Osmo Vuorinen Torstai Keskiviikko Voit seurata paikallista uutisvirtaa myös shl.fi -sivustolla sekä Sydän-Hämeen Mobiilissa. 1.2.2013 alkaen Mobiili avautuu 1.2. Se sisältyy kaikkien Sydän-Hämeen Lehden kestotilaajien tilaushintaan. Tampereelle matkaa n. 260 505 ? 90,4 m² 4h, k, kph/s, 2xwc,lämmin varasto,autokat+autop. osoitteessa m.shl.fi. 49.500 ?- 69.650 ? Vh. Kph:n seinät laatoitetaan, sauna paneloidaan. 126.500 ?- 171.550 ? Varainsiirtoveroesimerkki: ennen 1.3.2013 tehtävä kauppa A 3 asunnosta maksetaan veroa 69.650 eurosta = 1.114,40 euroa. 284 760 ? As Oy Sahalahden Omenatarha Varainsiirtovero esimerkki: ennen 1.3.2013 tehtävä kauppa asunto 1 vero maksetaan 113.904 eurosta = 1.822,46 euroa. Jokaisessa asunnossa on sauna sekä parveke/pieni terassi. 104 204 . Vh. Sauna/ Kph:ssa kostean tilan matto. Yhtiö liitetään maakaasuverkkoon. Mahdollisuus ostaa lisäksi autokatospaikka. As Oy Kangasalan Sahalahden Omenatarha sijaitsee rauhallisessa maalaismiljöössä. Alueella on hyvät liikenne yhteydet sekä monipuoliset peruspalvelut. Lataa MobiiliEtukortti puhelimeesi ajoissa. Mh. 284 760 ? 82,7 m² 3h, k, kph/s, 2xwc,lämmin varasto,autokat+autop. Mallasveden rantapuistoon rajoittuvalle tontille rakennetaan kolmen asunnon yhtiö, rakentajana Rakentajat Saarikko Oy. myös yhteydenotot ja esitetilaukset! MA + TO = KE KESKIVIIKON lukupaketti niputtaa koko viikon uutiset, tapahtumat ja puheenaiheet. LKV, 0400 883 714 Puh. Rakentajat Saarikko Oy rakentaa, rakennuttaja Suomen Talot Oy. Huomaa, että hinta sisältää oman varaston sekä autokatospaikan! Asunnot: 2 h,k,s 55,0 m² ja 3 h,k,s 73,0 m² Mh. Vesikiertoinen lattialämmitys, lämmön talteenottojärjestelmä. Vh. Kaksiot sekä kolmiot yhdessä tasossa. 1.3.2013 alkaen vero on 171 550 eurosta 3.431 euroa Näiden kohteiden ostajalle oman asunnon välityspalkkio -50% (4,96% - 50 % = 2,48 % sis alv.) velattomasta kauppahinnasta. Kohteen arvioitu valmistumisaika 1/2014 Sälssinkuja 8, 36420 Sahalahti Kangasalan Sahalahteen rakennetaan hissillinen 4-kerroksinen kerrostalo, jossa yhteensä 18 huoneistoa. alk. Arvioitu valmistuminen loppuvuosi 2013. Huoneistoille kuuluu autokatospaikka, piha-alueella toisen auton paikka, ja asunnon edessä oma lämmin varasto. Länteen ilta-aurinkoon oleva terassi katetaan lasikatteella (lasiset liukuovet terassilla eivät kuulu hintaan - lisätyönä rakentajalta tilattavissa). Kaikki keskustan palvelut ovat vieressä kävelymatkan päässä. 90,4 m² 4h, k, kph/s, 2xwc,lämmin varasto,autokat+autop. alk. 30 km. Kangasalan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Me välitämme: Kuohunharjuntie 26, 36200 Kangasala. Päivi Kuuttinen LKV, KiAT, 050 351 7031 P. Joka huoneistolle kuuluu huoneistokohtainen varasto ja autokatospaikka. Torstai 31.1.2013 . 113 904 . Mh
Puhelimitse (03) 539 9800 Hälytykset: Sireenit ulvovat Pälkäneellä ja Kangasalla useita kertoja päivässä Vilkkuautoilla pitää kiirettä Pelastuslaitoksen yksiköt ampaisivat viime vuonna liikkeelle erilaisiin tehtäviin keskimäärin 32 kertaa vuorokaudessa. Kangasalla hälytystehtävien määrä kasvoi parillakymmenellä 590 hälytykseen, Pälkäneellä pelastuslaitos hälytettiin apuun 255 kertaa . jatkuu. Viime vuoden lopulla tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi ja hallintojohtaja Maija-Riitta Mäkitalo valittiin Valkeakoskelle. Pälkäneellä määrä pysyi edellisvuosien tasolla noin 850 tehtävässä, Kangasalla jatkui hidas kasvu ja tehtäviä kertyi 4400 kappaletta. Korkeimman kiireellisyyden, niin sanotun A-kiireellisyysluokan tehtävät vähenivät maakunnan trendin mukaisesti Paikalle nopeammin myös Pälkäneellä ja Kangasal. Palon syy jäi epäselväksi tai ainakin vaikeasti määriteltäväksi 200 tulipalossa. Tulipaloissa menehty i Pirkanmaalla viime vuonna yhdeksän ihmistä, joista yksi Kangasalla. Selvitysaika venyy Poliisissakaan ei tilastojen valossa ole istuskeltu asemalla tyhjän panttina. Melkoista matkalaukkuelämäähän tämä on ollut. Työt ovat olleet mielenkiintoisia, ja niiden vuoksi en ole vaihtamassa maisemaa, hän korostaa. Sari Pilli jättää Pälkäneen vesihuoltolaitoksen. kirjoittaa muun muassa kun- tävät vähenevät, kun pääosa nanhallituksen ja muiden Pälkäneen sosiaalitoimesta siirtoimielinten esityslistoja ja tyy Kangasalan hoidettavaksi. avustaa päätösten täytäntöön-. Poliisilaitoksen mukaan yhtenä syynä tälle ovat pitkät ajomatkat. Valtakunnallisesti poliisin tietoon tuli vähemmän rikoksia kuin edellisvuonna. . Pirkanmaan poliisilaitoksen tietoon tuli viime vuonna 70 900 rikosta. Jos liikennerikoksia ei huomioida, rikoslakirikosten tutkinta-aika oli keskimäärin 89 vuorokautta. Verkkokaupankäynnin kasvu näkyi petosten lisääntymisenä, mutta näpistysten määrä kääntyi laskuun edellisvuoteen verrattuna. kolmella prosentilla. ja hitaammin la. Liikennerikokset rajataan selvitystilastoista usein pois lähinnä siksi, että niissä tekijä on lähes aina poliisin tiedossa. Poliisin mukaan suurin yksittäinen syy rikosten kokonaismäärän vähenemiseen Pirkanmaalla oli liikennerikkomusten tuntuva väheneminen, kun kameratolppavalvonnasta vastaavan liikenneturvakeskuksen resurssit kutistuivat aiemmasta. Rikosten tutkinta-aika venyi neljällä vuorokaudella vuodesta 2011. 34 . Myös kehittämispäällikkö valmistelutyöhön. Nyt myös vesilaitoksen johtaja Sari Pilli on jättämässä kunnan. Pillille tarjoutui Lahtisalmen tapaan tilaisuus siirtyä kotikaupunkinsa palkkalistoille; hänet valittiin käyttöinsinööriksi Kouvolaan. Pälkäne hakee parhaillaan vesilaitoksen johtajan lisäksi myös teknistä johtajaa. Lähes kaikkien rikosnimikkeiden osalta kehitys oli samansuuntaista. Vähemmän kiireellisissä tehtävissä pirkanmaalaiset saivat kuitenkin odottaa poliisia yli kaksi mi- nuuttia pidempään kuin koko maassa keskimäärin eli noin 20 minuuttia. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Tämä oli valtakunnan keskitasoa. kuten kuljetusten . Sappeesta Aitoon kautta Pälkäneelle rakennettu siirtoviemäri ja yhdysvesijohto ovat valmiit. Niiden käyttöönotto tosin odottaa puhdistamon valmistumista. Molemmissa kunnissa hälytyksen syynä olivat useimmin ensivastetehtävät, joiden jälkeen apua tarvittiin eniten liikenneonnettomuuksissa. Liikenneonnettomuudet työllistävät pelastuslaitosta kasvavissa määrin, koska palokunta hälytetään usein paikalle, vaikkei tilanteessa välitöntä vaaraa olisikaan. Hälytystehtävien määrässä oli kasvua koko Pirkanmaalla: edellisvuoteen verrattuna tehtävien määrä kasvoi vajaalla 240:llä. Tulipaloja kirjattiin Pirkanmaalla viime vuonna noin tuhat eli lähes 300 vähemmän kuin edellisvuonna. Kivahan sekin olisi ollut vielä nähdä, mutta tällaiseen kerran elämässä tilaisuuteen on pakko tarttua, kun se tulee kohdalle, Pilli sanoo. Hän on viettänyt Pälkäneellä vain viikot ja ajanut viikonlopuiksi Kouvolaan, jossa mies, kaverit ja sukulaiset asustavat. . Sydän-Hämeen Lehti Torstai 31.1.2013 uutiset Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Pelastuslaitoksen mukaan yksi selitys vähenemiselle oli erityisesti maastopalojen määrän väheneminen neljäsosaan aiemmasta. Rakennuspalojen määrä nousi maakunnassa vuodesta 2011, mutta Pälkäneellä määrä pieneni tuntuvasti ja Kangasalla pysyttiin edellisvuoden tasolla. Tahallaan sytytettyjen palojen määrä putosi puoleen, mutta ihmisen kädenjälki näkyi silti tilastoissa. Myös kiireellisyydeltään BPoliisin hälytystehtävien mää- luokan tehtäviksi katsottujen rä väheni Pirkanmaalla noin lähtöjen määrä väheni, mutta kiireettömien tehtävien . määrä kasvoi Pirkanmaalla vajaalla 5000:llä. Toimintavalmiuden eli paikalle pääsyyn kuluvan ajan osalta tilanne oli Pirkanmaalla viime vuonna kaksijakoinen. Kiireellisimmissä tehtävissä poliisi oli paikalla nopeammin kuin edellisvuonna, keskimäärin runsaassa yhdeksässä minuutissa. Tuula-Maria Mattilalle siirtyy omasta väestä valitaan val- panossa. aiotaan lakkauttaa Pääosan Maija-Riitta Mäki- hallintojohtajan tehtäviä. mistelijasihteeri, joka hoitaa Jatkossa sosiaalijohtajan tehEtenkin siirtymävaiheessa talolle aiemmin kuuluneista Johtavien viranhaltijoiden tehtävistä ottaa hoitaakseen Koivistolle pyritään järjestehtäväkenttää muutetaan sosiaalijohtaja Janita Koivis- tämään tukea muun muassa muutenkin, sillä hallintojoh- to. Henkirikoksia oli vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen, arvioi poliisiylijohtaja Mikko Paatero. shl Jani Oksanen ?Joukkopako. kunnantalolta: Kolmas johtava viranhaltija jättää Pälkäneen lyhyen ajan sisällä Sari Pilli valittiin Kouvolaan Pälkäneen johtavien viranhaltijoiden ?joukkopako. Kunnan Matkalaukkuelämä päättyy Myllykoskelta kotoisin oleva Sari Pilli aloitti Pälkäneen vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkönä vajaat kolme vuotta sitten. Vesilaitokselle perustettiin johtajan virka, kun Luopioisten kunnaninsinööri jäi eläkkeelle. Sari Pillin vuodet ovat olleet vauhdikkaita, sillä käyntiin lähtivät kuntaliitoksen yhteydessä sovitut vesi- ja viemärilaitoksen jättihankkeet. . Kunnanhallitus esittää, että virkaan valittaisiin Oriveden kiinteistöpäällikkö Matti Vesava. Uudelle tekniselle johtajalle kaavaillaan entistä laajempaa vastuualuetta, sillä hän saa johdettavakseen myös ruokahuollon ja siivouksen. Hallintojohtajan virka tajan virka aiotaan lakkauttaa. Silti poliisi sai hoidettavakseen noin 85 000 tehtävää vuoden aikana. Ihmisen toiminnasta aiheutuneita tulipaloja kirjattiin vajaa 460, koneen tai laitteen aiheuttamia noin 300, luonnonilmiöiden aiheuttamia 20 ja eläimen sytyttämiä paloja viisi. Vaikka määrä laski vajaalla seitsemällä prosentilla edellisvuodesta, laski rikosten selvitystaso puolellatoista prosentilla vajaaseen 79 prosenttiin. Lohdullisemmalta selvitystaso näyttää varsinaisena mittarina pidettyjen liikennerikokset huomioimatta jättävien rikoslakirikosten osalta: rikosten selviäminen oli Pirkanmaalla koko maata paremmalla tasolla. kahdeksan kertaa useammin kuin edellisvuonna
1990-luvulla syntynyt paikkakuntalainen mies ajeli maistissa Isoniementiellä Sahalahdella myöhään torstaiiltana. Sydän-Hämeen Lehti Motivaatio kasvoi 230 000 eurolla Uuden sammutusauton rattiin päässyt Onkkaalan VPK:n Pasi Munne kertoo, ettei uudenkarhea menopeli ehtinyt aivan paloasemalle asti ennen ensimmäistä hälytystehtäväänsä. Suomen uusin sammutusauto kaartelee todennäköisesti Pälkäneellä. suuntasi keskiviikkona kohti Lappia, josta se löysi uuden kodin tarjouskilpailun perusteella. Kolme ihmistä loukkaantui lievästi kahden henkilöauton välisessä kolarissa Lahdentiellä. Onnettomuus sattui Alasjärven ja Kangasalan aseman liittymien välillä. Kolari tapahtui keskiviikkona kello kolmen jälkeen iltapäivällä. Autoa ei ollut vielä saatu edes asemalle asti, vaan hälytys tavoitti sen parinsadan metrin päässä asemasta. Uskollisesti palvellut edellinen auto . Luulen, että pojat t u l e v at k ä r k ky m ä ä n ajovuoroja aika innokkaasti, Munne ennakoi pilke silmäkulmassa. VPK:lle olisi järjestynyt käytetty auto aluepelastuslaitoksen kautta, mutta pälkäneläiset halusivat ennemmin satsata omaan autoon, josta pidetään hyvää huolta heti alusta pitäen. Uusi auto on myös omiaan kohottamaan vapaapalokuntalaisten motivaatiota ja koituu sen ja uuden tekniikkansa myötä muutenkin kuntalaisten eduksi. Ensimmäisen tulikokeensa uusi auto selvitti hyvin, vaikka lähtö tulikin eteen ripeämmin kuin oli ajateltu. Onkkaalan VPK uusi kalustoaan ja sai uuden auton käyttöönsä tammikuun lopulla . Paremminhan tästä olisi voinut informoida, tuumasi kangasalalainen Reima Helin seisahtuessaan paketti kädessään suljetun oven taakse. Postikonttorin lopettaminen ja palvelujen siirtyminen Pikonkankaan suuntaan S-marketille ja keskustan R-kioskille ei kuitenkaan kirvoita Heliniltä sen suurempaa äräh- väistymässä koulun ja liikuntahallin tieltä Kangasalan kunnanhallitus löysi maanantaina paikan pitkään kaavaillulle yhtenäiskoululle ja sen yhteyteen rakennettavalle liikuntahallille. Sijainniksi ollaan osoittamassa Kyötikkälän urheilukentän lähistöllä olevaa peltoaukiota, jolla toimii nykyisin koirakenttä. Koulusta halutaan suunnitella ja rakentaa helposti laajennettava kokonaisuus. Hallitus esittää valtuustolle, että se varaisi tämän vuoden talousarvioon 500 000 euroa kouluhankkeen suunnittelun aloittamiseen. Kyötikkäläntien varresta se löytyi: mahdollinen sijoituspaikka uudelle yhtenäiskoululle. dystä. Itse asiassa S-marketissa postipalvelut ovat Ilkossa asuvalle Helinille jatkossa jopa lähempänä kuin keskustassa, jossa postiasiat ovat hoituneet useimmiten muun asioinnin ohessa. Mukana olleen paketin palautuskin onnistui läheisellä R-kioskin noutopisteellä ongelmitta. Sää Perjantaina -4 Sahalahti -3 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti -3 Pälkäne -3 -4 Sahalahti -4 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti -3 Luopioinen Pälkäne -4 -6 Sahalahti -7 Kangasala Maanantaina Kuhmalahti -7 Luopioinen Pälkäne -7 -6 Sahalahti -7 Kangasala Selkeää -7 Luopioinen Pälkäne -6 Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). jolle oli ehtinyt kertyä vuosien aikana ajokilometrejä vasta vajaa 30 000 kilometriä . Moottorissa hurisee 360 hevosvoimaa. Onkkaalan VPK vaihtoi autonsa uuteen, mutta taksareita harvemmalla vaihtovälillä. ?Olemme muuttaneet?, huomasi Reima Helin postikonttorin oven takana. Uuden koulun paikaksi saatiin pohjaesitys Posti liikkui keskustassa Yhtenäiskoulu: Kyötikkälän koirakenttä . Onnettomuuspaikan raivaustöiden takia yksi ajokaista oli suljettuna liikenteeltä, ja liikenne ruuhkautui. Rattijuoppo kärähti Sahalahdella Sahalahti. Vaikka edellisessä autossa hevosvoimia oli liki saman verran, on ero tekniikan kehityksen johdosta tuntuva. Hevosvoimat ovat tarpeen, sillä täydellä kolmen tonnin vesikuormalla auto painaa 14 000 kilogrammaa. Ajamisesta on pyritty luistonestoilla, ajohallintajärjestelmillä ja opticruisevaihteistoilla saamaan paitsi turvallista myös niin yksinkertaista, että harvemminkin ison auton rat- Lahdentiellä kolaroitiin pyryssä tiin tarttuva vapaapalokuntalainen pärjää ongelmitta. Lisäksi autoa on hitusen tuunattu muun muassa nokan valoraudalla ja alppitor villa. . melkeinpä päivälleen samaan aikaan kuin edellisen sammutusauton 17 vuotta sitten. Kankaanmaantiellä parkissa olleen mopoauton keulamuoviin oli tehty reikä, takaluukun alareunasta oli rikottu lista, säiliöiden korkit oli irrotettu ja johdot oli revitty irti sekä lämmityslaite rikottu. Etummainen tuli, taaempi lähti. Torstai 31.1.2013 . Uusi auto on liki omakotitalon hintainen, mutta palokunnan päällikön Pasi Munnen mukaan hintansa väärtti. Vinssi, pikaletku pikkupaloihin, aiempaa vähemmän virtaa vievät ja tehokkaammin näyttävät led-valot, huoltoa ja työskentelyä helpottava pumpun uusi sijainti ja moderni käyttötapa nappia säätämällä. Lämmitys ja ilmastointi pelaavat, ja ajo-ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Poliisipartio pu- hallutti kuskin normaalin liikennevalvonnan yhteydessä. Kuljettaja puhalsi poliisin alkometriin 0,54 promillen lukemat. Mopoautolle ilkivaltaa Mopoautolle tehtiin ilkivaltaa Pälkäneellä 11.1.? 14.1
osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Meille porukan viimeiselle neljänneksel- 1950-luvun talvimaisemia. le, ei huoltoasemilla ollut enää juotavaa eikä syötävää. kilpailutapahtumana. Talvipäivän hämärässä emme osanneet päätellä ilmansuuntiakaan. Lumensyönti helpotti janoa Niin kuin aina eksyessä, mekin mietimme kovasti olisiko viisainta jatkaa eteenpäin vai palata takaisin. Lähimain koko ajan olimme liikkeellä aluksi pehmeällä metsätiellä, sitten huonolla ladulla ja lopuksi kovalla maantiellä. Nyt oli ainakin suunta selvä ja pimeässä pystyi hiihtämään tietäkin, vaikka latu olisi ollut tietenkin mieluisampi hiihtää. Jonkun aikaa hiihdettymme meidät ohitti vanhempi mies hevosineen. Väsymys oli aivan kuin pois pyyhkäisty ja heti kaduimme, että olimme hakumiestä pyytäneet. Matka joutui, emmekä montaa kilometriä hevoskyydissä ehtineet ollakaan. Kotiin pääsimme noin kymmenen aikaan ja pian tulivat vanhempammekin. Aamulla lähdin tavalliseen tapaan kouluun, tietenkin hiihtäen. Retki päättyi kotiin iltakymmeneltä Pieni ?aamulenkki. Uskoimme talojakin olevan lähellä. Kavereiden suklaat sen sijaan syötiin melkein heti. Kumirenkaiden jälkeen yleiseen käyttöön tulivat pian metalliset Voitto-siteet. Palkintona sain Aili Konttisen kirjan ?Me alakoululaiset?, johon opettaja oli kirjoittanut kansilehdelle kauniilla käsialalla: ?I-palkinto Pohjan alakansakoulun hiihtomestaruuskilpailuista vuonna 1941. Mullistavalta parannukselta tuntui, kun sain toisella luokalla ollessani kotitaloomme majoittuneen evakkoperheen pojalta auton sisäkumista tehdyt renkaat, jotka pitivät jalan mäystimessä tukevasti. Niiden avulla voitin alakoulumme hiihtomestaruuden, mikä on jäänyt mieleeni melkein elämäni ?makeimpana. Tampereella tosin olimme käyneet kuten kaikki kaveritkin. Eteemme ilmaantui pian reellä ajettu tie. Alamäissä istuin usein suksieni päällä. Tietenkin uskoimme häntä. Heikki kävi sitten soittamassa Laineelta, josta puhelu onnistui. Kuulimme samalla iloksemme, että vanhempamme olivat vielä kylässä. Me olimme siihen aikaan täysin tietämättömiä tällaisista asioista. Alempana oli navetta, jonka ikkunoista näkyi heikkoa valoa. Menimme navetalle ja oven avattuamme näimme naisen, luultavasti talon emännän, lakaisemassa lattiaa. Matka tuntui kuitenkin pitkältä ennen kuin ensimmäinen talo ilmestyi näkyviin. Kotoa järvelle oli matkaa 6?7 kilometriä. Jälkeenpäin ajattelimme, että isäntäväki ei halunnut meidän tulevan ainakaan sisälle. Sota-aikanahan emme paljon liikkuneet kotipiirin ulkopuolella, esimerkiksi naapuripitäjissä. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Sitten arvelimme sen johtavan johonkin naapuriky- lään, ehkä Pohjaan tai Puntariin, mutta minne, oli vaikea arvioida. Viimein totesimme, että valoisana aikana emme ehkä ehtisi takaisin, mutta uskoimme, että jonnekin ihmisten ilmoille ladun täytyy viedä. Matkalta on jäänyt mieleemme, että ylitimme pienen järven, jonka keskellä olevassa saaressa oli melkein kokonaan lumen peitossa ollut tiilikasa, jota ihmettelimme. Sota-aikana puukaasulla kulkevat linja-autotkin olivat jyrkissä mäissä vaikeuksissa, niin että matkustajat ainakin liukkailla keleillä joutuivat joskus työntäen auttamaan auton pääsyä mäen päälle. Hiihtäen mäkien nousu oli vaikeaa. Suksen katketessa, se voitiin parhaassa tapauksessa korjata peltipaikalla. Kun olin alaluokilla, siteinä olivat nahkaiset mäystimet, joista lähti narulenkki nilkan taakse. Mihin mies ei vastannut, vaan hoputti hevostaan hölkkään. Jälkeenpäin olemme ajatelleet että, hevosmiehellä saattoi olla jotain salattavaa reessään, vaikkapa hirvenlihoja. Latu Elamojärveltä Sappeeseen tietenkin ihmetytti meitä. Tässä vaiheessa en ollut vielä kovasti väsynyt. Heikki kysyi mieheltä, voisimmeko päästä kyytiin. Arvelimme, että oman tai naapurikylän pojat ovat käyneet ja tehneet ladun jollekin läheiselle järvelle, ehkä Haukijärvelle. Vastassa 1 4 2 3 Pojat lähtivät matkaan Tervaniemestä (numero 1 kartalla). Elamojärven (2) sijaan he päätyivät Sappeeseen (3). Osmo lupasi tulla vastaan. Lähdimme iloisena hiihtämään viimeistä etappia. Koulun aloitin vähän ennen talvisodan alkua syksyllä 1939. Koulunkäynnissä oli pieni tauko heti talvella, kun Karjalan evakkoja majoitettiin kouluun. Heitä sijoitettiin taloihinkin, myös meille tuli useita kivennapalaisia. Koko kansakouluaikaa varjosti sota. Pidin kirjan ja se on vieläkin olemassa. Näistä asioista olen kuullut lähinnä sukulaisiltani. Kaikkia kaukaisempia alueita Laipanmaasta ja tapahtumia siellä en tietenkään tunne hyvin, samoin kuin emme tunteneet myöskään jäljempänä kuvatun hiihtoretkemme aikana. Pommikoneet Kuhmalahdella Lapsuuskotini oli Kuhmalahden Tervaniemessä. Väsymys tuli todella vasta Sahalahti . Sauvat olivat rottinkisauvoja tai itse puusta tehtyjä. Tuntematon latu kiinnosti Joskus teimme pidempiäkin hiihtoretkiä ?takametsille?. Eräänä vuoden 1943 tammi? helmikuun vaihteen pilvisenä sunnuntaipäivänä lähdimme me kolme veljestä, Kauko (16 v), Heikki (14 v) ja minä (10 v) laskettelemaan naapuri Pitkäsen haassa olevaan mäkeen, joka oli pitkä, kapea harjanne. Pian kyllästyimme lasketteluun ja päätimme käydä Elamojärvellä, jonka lähelle johti vaatimaton hevostie. Toivoimme kyllä mielessämme isäntäväen kysyvän jotain voinnistamme. Hevosmies ei huolinut kyytiin Epävarma muistikuva on, että joimme navetalla kauhalla saavista vettä. Kuhmalahti välillä. Tien rankat nousut veivät voimat Sahalahdelta Kuhmalahdelle johtava tie oli erittäin mäkinen ja mutkainen, aivan toisenlainen kuin nykyään. Ehkä joku oli kaatunut rintamalla. Jonkun aikaa hiihdettyämme tuli näkyviin pienen mäen päällä ollut talo. kesti kellon ympäri. Ihmettelin silloin, miten poikasena pystyin suoriutumaan vastaavanlaisesta rasitteesta pelkän lumen avulla. Jälkeenpäin olemme lukeneet, että Laipanmaassa majaili koko sota-ajan, varsinkin sen loppuvaiheessa käpykaartilaisia. Toisena ja kolmantena palkintona oli suklaalevy. Moni luokkatovereista kävi neuvomassa, että ?sinuna minä menisin pyytämään opettajaa vaihtamaan kirjan suklaalevyyn?. Kartan metsäautoteitä ei ollut 70 vuotta sitten, vaan Laipanmaa oli lähes koskematonta erämaata. oli mies, jota emme tunteneet emmekä tienneet häntä sotavangiksi, ennen kuin hän hieman huonolla suomen kielellä, mutta ystävällisesti ilmoitti, ?Vasilji yksin kotona, isäntä sanoi, Vasilji ei päästä ketään sisälle?. Pieniä nyppyröitä kyllä löytyi, joita myöhemmin katsellessani olen hymyssä suin ihmetellyt, miten niitä laskiessa vauhti saattoi silloin tuntua päätähuimaavalta. Joskus osallistuimme urheiluseura Kisan tai sotilaspoikain hiihtokilpailuihin. Sukset olivat siihen aikaan puusuksia, joita tervattiin usein ja joskus voideltiin itse tehdyillä voiteilla. Pihavaloja ei saanut pitää ja ikkunatkin piti olla peitettynä. Nahkaiset mäystimet siteinä Kotitalomme metsät olivat Laipanmaassa ja ne ulottuivat kapeana kiilana yli Elamojärven Pälkäneen rajalle saakka. Elamo oli kylän pojille mieluisa kesäretkeilyjen kohde. Usein yövyimme siellä tekemissämme lehtimajoissa. Toisinaan olin isän mukana metsällä puunhakumatkoilla. Talvisin meillä pojilla oli harrastuksena hiihtely kodin lähelle tekemillämme laduilla. Koulumatkat tehtiin suksilla. Painoni laski hiihdon aikana vaarallisesti nestehukan seurauksena lähes neljä kiloa. Kun oli pidempi lasku, nukahtelinkin suksille, mistä vanhemmat veljet olivat huolissaan. Se vaikutti hiljaiselta ja rappujen molemmin puolin oli pienet kuuset, mistä päättelimme talossa vierailleen kuoleman. Näin ei kuitenkaan aivan heti tapahtunut. Hiihtelimme hiljakseen ja varmaan väsymys aiheutti sen, että emme paljoa puhuneetkaan. Varmaan ohittamamme talon isäntäväkikin tiesi keiden latua olimme tulleet, olihan talo aivan kuin ?huoltoladun. Joitakin metsäteitä on tehty, muutama mökki on rakennettu Elamojärven (josta puhuttiin aikanaan Elämyö-nimellä) rantaan, välillä maisemaan on ilmestynyt joku avohakkuualue, jonka luonto peittää yllättävänkin nopeasti. Osoituk sena ihmisten mielenkiinnosta tätä aluetta kohtaan ovat ohjatut retkeilyt sinne ja vanhan kunnioituksesta puhuu erikoisesti Rajalan metsäkämpän entisöinti. Kuhmalahdelta, samoin kuin naapuripitäjistä, kaatui heti talvisodassa paljon miehiä. Isäntä neuvoi, että tie, jota tulimme, vie Sahalahden Pakkalaan. Nyt tilanne selvisi, mutta ei kovasti ilahduttanut mieltämme, kun tajusimme, että edessä oli vielä pitkä hiihtomatka pimeässä illassa. Parireki näytti hämärässä katsoen tyhjältä. Havainto antoi toivoa, että pian tulemme asutulle alueelle. Sellaisia emme olleet ennen nähneet. Emme lainkaan tietäneet, missä olemme. Lenkille kertyi mittaa noin 50 kilometriä. Kotiseudulla ei ollut suuria mäkiä. Lähdimme jatkamaan hiihtoamme. Heillä oli huoltosuuntia Sappeen ja Sahalahden suuntaan ja jonkin verran Rautajärvelle päin.. Kylmällä, talvisella taivaalla näimme usein kymmenien pommikoneiden muodostelmia, jotka jättivät pakkastaivaalle valkeat savujuovat mennessään pommittamaan Tamperetta tai muuta kohdetta. Jano oli ja nälkäkin, mutta emme ujoina hämäläispoikina kehdanneet pyytää mitään, varsinkaan kun rahaakaan ei ollut yhtään mukana. Siihen mies tiuskaisi, että ?onhan teillä sukset, hiihtäkää?. Heikki ehdotti vielä, josko tuo pikkupoika (tarkoitti minua) pääsisi kyytiin. Olen kiinnostuneena seurannut myöhempien vuosikymmenten aikana Laipanmaan kehitystä ja tapahtumia siellä. Synnyinseudulla käydessäni olen tehnyt havainnon, että ei ainakaan kovin suuria muutoksia ole pitkänkään ajan kuluessa siellä tapahtunut. Päätimme seurata latua ja tarkastaa, minne se vie. Hiihtelimme latua, mutta odottamaamme järveä ei tullut vastaan. Varsinaista latua ei sinne mennyt. Jäälle päästyämme hämmästyimme kovasti, kun huomasimme siellä melko hyvän hiihtoladun. Päätimme, että Kuhmalahden kirkolle päästyämme soitamme kotiin ja pyydämme hevoskyytiä vastaan. Kirkolla menimmekin ensimmäisenä Knaapin taloon kysymään soittolupaa. Evästä ei ollut ja juomana oli lumi. Joskus Oulussa 60-luvulla aloitin kymmenen vuoden opiskelun aiheuttaman hiihtotauon jälkeen hiihtämisen ja noin sadan kilometrin harjoittelun jälkeen osallistuin 75 kilometrin ?Terva-hiihtoon?. Kunto oli vielä huono ja aikaa meni matkaan melkein kahdeksan tuntia. Siitä matkasta jäi mieleen nesteen saannin tärkeys. 36 Torstai 31.1.2013 lukijalta . Janoon söimme lunta. Sappeessa luultiin desanteiksi Päivä alkoi hämärtyä, kun näköpiiriimme ilmaantui yllättäen korkeita, jyrkkiä mäkiä. Hän pelästyi ja heitti varsiluudan kädestään ja sanoi ?hui, luulin teitä desanteiksi?. Emäntä meni vielä hakemaan sisältä isännän, joka jo kaukaa tullessaan varmisti ettei ?noin nuoret pojat voi olla desantteja?. Kuulimme, että olemme Pälkäneen Sappeessa. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Erämaaseikkailu: Kymmenvuotias Paavo Tuomaala eksyi 70 vuotta sitten veljiensä kanssa Laippaan Hiihtoretki Laipanmaan halki Laipanmaa kuuluu lapsuuteni maisemiin. päässä. Myöhempien tietojen, mukaan Sappeen ja Sahalahden suunnalta huollettiin Laipanmaan käpykaartilaisia (ja desantteja?). Takaisin he hiihtivät Pakkalan (4) kautta
He jaksavat leikkiä lasten kanssa ja järjestää näille kaikenlaista mukavaa toimintaa. Mutta kuinka työn tekeminen voi onnistua hyvin sellaisissa olosuhteissa, jos esimerkiksi päiväkodin osastolla on miltei kaksikymmentä eri-ikäistä lasta, jotka vaativat huomiota eri tavoin ja hoitajia on vain kaksi. Kenet hoidetaan ensimmäiseksi. ja 24.1.), niin kehottaisin ennemmin tutustumaan F1:een kuin Pidän todennäköisenä, että perustamaan kansalaisten ideakäyttämämme latu oli näiden riihtä asiaa puimaan. Elämää Lai- enintään kuusi metriä, jonka jälpanmaassa. keen kulkuväylällä edellytetään vaakasuoraa vähintään 2000 mm pituista välitasannetta. Jos ulkotilassa olevaa luiskaa ei voida pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa, kaltevuutta vastaavasti loivennetaan.? Hyvä luistamaton ulkoluiskamateriaali voi olla esim. 0400 547 492 . Miltei yhtä aikaa he havaitsevat poikansa, joka löytyy yli kahden kilometrin päästä päiväkodista, matkalla kotiin. Poika oli kadoksissa arvioiden mukaan vähintään reilun puolen tunnin ajan. Torstai 31.1.2013 . JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT KULJETUSLIIKE J. Vaihdetaan kuulumiset hoitohenkilökunnan kanssa ja mietitään, onko sisältä mitään haettavaa. Lähdetään yhdessä kohti parkkipaikkaa. REMONTIT . ja silloin se huomataan. Sydän-Hämeen Lehti . Ja kyllä hoitajat ovatkin ihania ihmisiä ja kaikella sy- dämellään tekevät työtään. Vai riittääkö tämäkään, koska ?tässähän ei käynyt kuinkaan?? Perjantaina 25.1. Joka ajatuksenakin on aivan uskomaton, kun ajattelee, keitä siellä päiväkodeissa hoidetaan. Joka aamu sinne viedään se meille kaikkein arvokkain ja rakkain asia maailmassa ja luotetaan, että tämä saa siellä parasta mahdollista hoivaa ja huomiota. Mikäli Mikkolan Navetan ulkoluiskaa ryhdytään parantamaan (viittaus SHL:n kirjoituksiin 21. Ilmastointiasennukset, säädöt ja mittaukset . Hätääntyneet lapset ja henkilökuntakin osallistuu etsintään, mutta lopputulos on aina sama, lasta ei ole missään. Soitetaan äidille. Huolesta suunniltaan olevat ja pahoin järkyttyneet vanhemmat päättävät lähteä tarkistamaan kotimatkan, kumpikin lähtee suunniltaan. Kuka saa sen huomion? Se ei ole välttämättä aina sitä laadukkainta mahdollista päivähoitoa, vaan se voi monta kertaa olla vain selviytymistä päivästä toiseen silmätkin selässä ja toivomista, ettei mitään katastrofaalista tapahdu. Ja sitten sen sekunnin tuhannesosan verran se huomio herpaantuu ja vilkas 5-vuotias on tiessään. Tässä kyseisessä tapauksessa yhtenä yksittäisenä syynä olivat avoinna olleet päiväkodin suojaportit. Kyseisen päiväkodin portit ovat haasteelliset: ne ovat vanhat ja niiden kiinni saaminen ja avaaminen on monesti vaikeaa. Tästä johtuen yleinen mielipide tuntuukin olevan, että ne on helpointa jättää auki. Voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, etten voi toivoa kenellekään sitä tunnetta, joka valtaa äidin silloin, kun tajuaa, että jotain hirvittävää on voinut tapahtua sille kaikkien rakkaimmalle. www.saaris-sahko.com Varastomyynti osoitteessa Takojantie 1 Säännöllinen Sanomalehden lukeminen tukee oppimiSta. (lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012). Ammattimaisesti suunnitellun luiskan pinnassa ei tarvita erillisiä jarruttavia elementtejä, ja sitä pitkin myös tervejalkaisen on miellyttävä kulkea. Salla Paakkunainen Pälkäne en . Tästä saa alkunsa kaikkien vanhempien pahin painajainen. Valkama 0400 231 606 ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA . 25 vuoddolla ai ammattit Uutanankärki 27, 36600 Pälkäne, 0400-936638 38 Kaikki listat tilausten mukaan 6 metrin koneella, piipun juuret Lindab-piste sellaisiksi, että me vanhemmat pääsisimme helpommin sisään ja lapsemme eivät pääsisi sieltä niin helposti ulos? Tämäkin on niitä paljon puhuttuja arvoasioita. Vai vaikenemmeko vain ja hiljaa hyväksymme tilanteen. Tarinassa ei ole yksittäisiä syyllisiä eikä niitä tässä ole tarkoitusta etsiäkään. Päiväkotien arki on uskomatonta taiteilua vähällä henkilökunnalla. Oli ilo olla mukana ja siunata mielessään nuoria perheitä, myös kahdeksaa omaa lastenlasta. Kyllä kannatti mennä kirkkoon, kiitos kaikille vauvakirkon vastuunkantajille. Liisa-mummi ja Pauli-pappa Majanen - Kaikkiin sähkötöihin, kaikkiin koteihin - SAARIS SÄHKÖ OY Puh. Tarvitaanko tällainen herätys, ennen kuin asialle tehdään jotakin. isä saapuu päiväkodille hakemaan poikaansa. Nousemmeko barrikadeille ja ilmoitamme, ettemme hyväksy tällaista ja haluamme turvallisempaa ympäristöä ja tarpeeksi hoitajia lapsillemme siksi ajaksi, kun he siellä päivähoidossa ovat. Ilman välitasanteita jatkuva luiska saa olla enintään 5 % (1:20) kalteva. iloisesti vilkuttaen poika juoksee isänsä luo. Vastoin kaartilaisten latuja. SORAT JA MURSKEET . (03) 376 2494, www.ks-pelti.fi KAIVUUTYÖT . Tietenkin määräyksiä ja vailla asiantuntehuoltoreittien päissä täytyi olla musta rakennetut luiskat ovat huoltajiakin ja valmiina erilaisia poikkeuksetta hankalakäyttöipiilopaikkoja. siä ja vaarallisia. Me hiihtäjät emme silloin F1:ssä kirjoitetaan muun näistä asioista tienneet mitään. isä saapuu päiväkodille hakemaan poikaansa. MAANRAKENNUSTYÖT . Maisemaan kauneimmin istuva loiva kulkuväylä tehdään mahdollisuuksien mukaan maastoa sopivasti muotoillen. Ei voi olla totta, portti on taas auki! Toivottavasti seuraavalla kerralla se ei ole sinun lapsesi, jota et löydä mennessäsi päiväkodille. Sähkötyöt Jari Teronen . muassa näin: ?Liikkumises teiselle soveltuva kulkuväylä Paavo Tuomaala on pinnaltaan tasainen ja luisLääkintöneuvos, Rovaniemi tamaton sekä riittävän kova...? sekä ?Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8 % (1:12,5) Lähde: Viljo Koistinen ja ja pituudeltaan yhtäjaksoisena Jyrki Savolainen. Niin on käynyt myös lukuisia kertoja allekirjoittaneellekin. ?Jos minä vain äkkiä vien sen oman lapseni, niin eihän se nyt mitään haittaa?? Päiväkoti on tiedottanut asiasta kaikille vanhemmille torstaina jaetulla tiedotteella ja muistuttanut kaikkia vanhempia sekä henkilökuntaa porttien sulkemisen tärkeydestä. Portteihin on tulossa asiasta muistuttavat taulut, mutta olisikohan aika vaihtaa koko portit Luiskaohjeet löytyvät määräyksistä, eivät ideariihestä Liikuntaesteisille soveltuvista kulkuväylistä ja luiskista annetaan määräyksiä ja ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1. VAIHTOLAVAKULJETUKSET . kuumasinkitty teräksinen hammasloviritilä, mikäli luiskaa ei olla rakentamassa suojeltuun arvorakennukseen. Puh. Tuona aikana kellään ei ollut tietoa siitä missä poika oli tai ensimmäisten kymmenien minuuttien ajan ylipäänsä siitä, että tämä oli edes kadoksissa. Tämä tapaus sai alkunsa monesta yhteensattumasta ja inhimillisestä erehdyksestä. RAKENNUSTYÖT . MÖKKITALKKARI YRJÖ NIKULAINEN 1950-luvun hiihtovarustusta. YRJÖ NIKULAINEN TMI KARI MYLLYNIEMI Vanhempien pahin painajainen Keskiviikkona 23.1. 040 715 4120 Tmi Rakennuspastori Rakentaa uutta ja remontoi vanhaa 30 vuoden kokemuksella. Kotitalousvähennyskelpoinen 040-4101177 / Pitkänen www.rakennuspastori.? Sanna Hakolahti Kiitos Pälkäneen vauvakirkosta "Olipa herttaista", sanoi pappa-Pauli vauvakirkon jälkeen. Tänään Pälkäneen kirkossa oli paljon pientä väkeä, mutta myös isovanhempia ja vanhempia. Laulut kaikuivat iloisesti helistimien säestyksellä. Poika on kadonnut. Järkyttynyt isä etsii poikaansa sisältä, ulkoa, käy autolla, huutaa tätä nimeltä. Sille, jota on päättänyt jo ensimmäisestä päivästä lähtien suojella kuin naarasleijona. Ja jos et lastasi sieltä löydä, toivon kaikesta sydämestäni, että sekin juttu päättyy yhtä onnellisesti kuin meidän poikamme tarina. Ystävällisin terveisin Tukevat tikkaat, kestävät kulkusillat, lujat lumiesteet TOIMIVAT Sadevesijärjestelmät, KS-kerroskompostorit autotallit, maneesit, hallit! KS-kerroskompostorikäymälät Tutustu ja Katto- ja seinäprofiilit Tilaustyöt tartu tilaisuuteen! myös messinki, kupari, RST ja alumiini Kiinnitystarvikkeet Peltikuja 9, Suinula. P
LVI-työt . 0207 630 840 PÄLKÄNE www.rautia.fi (Matkapuh. Uudisrakenteet . Sydän-Hämeen Lehti omasta kaivosta Tarjoamme kodikasta kiinteistönvälitystä Pirkanmaalla PANU SEPPÄNEN myyntipäällikkö 040 120 9900 JUTTA KOSKINEN myyntineuvottelija, KiAT 040 120 9906 . Mökkitalkkarintyöt . 0400-620 972 TUULA ESKELINEN myyntineuvottelija 040 120 5006 ANNELI TUOMINEN myyntineuvottelija 040 120 9910 EIJA KOTOVAARA VERHOILUPUUTYÖ Kalevi Salakka Ellintie 3, 36200 Kangasala P. Puusepäntyöt www.verhoilupuutyo.fi myyntisihteeri, LKV 040 120 9901 HUOM! Myös erinomainen PITOPALVELU Hae meiltä uunituoreet Onnikkatie 1, 36200 Kangasala www.spkoti.fi Löydät meidät myös Facebookista! Runebergin tortut ja laskiaispullat! avoinna: ma-pe 7-17, la 8-14 TP Asuntopalvelu Oy LKV puh. 03-5342076, onkkaalantie 68, pälkäne TALVEEN RAUTIASTA! Viking Ice Fighter LÄMPÖSAAPAS 69:- 99,00 Putoamissuojainsarja 149,00 Miller (189?) Turvavaljassarja 79,00 SuperWork JÄÄN10 l 19,90 SULATUSAINE Juho Jääntuho 5 l 12,90 ILMALÄMPÖPUMPPU Panasonic NE9MKE 950:- Koivuklapi 1,4 m3 säkissä POTKUKELKAT ESLA T7 99,00 ESLA T4 Tulikivi TU1450/1 VUOLUKIVIUUNI asennettuna asennettuna alk. La 8.30-14 Excellent Sport 129:- 109:- 29 90 (39,90 ?) 1890 2990 Kankaanmaantie 6, 36600 PÄLKÄNE. Puh. 38 Torstai 31.1.2013 . soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min, lankap. 040-583 9294 - Makuhermoja hemmottelevia àla Carte-annoksia sekä runsaan lounaspöydän . Entisöinti ja ja maalaustyöt . Saneeraukset Vedeneristyssertifikaatti! Parru ja Putki V-P Virtanen Puh. Perinteiset verhoilutyöt . Ark. 8.30-17 . soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min.). 1500 ? Ristiviivalaser Laserline SCL2 & jalusta Varastoerä erikoishintaan! IMPULSSINAULAIN 2999:(3990 ?) Paslode IM350+ KATTOKOLA Cello 2,7 l REMONTTIMAALI REMONTTIMAALI Sisä 20 2,7 l teleskooppivarrella 29 90 499:(749 ?) RATTIKELKKA AUKIOLOAJAT:
Olin mennä suurinpiirtein aidasta läpi, koska kasvot olivat väärään suuntaan, median moniosaaja kuvailee. . Olin ihan varma, että selostajanurani jäi siihen. Toisin kävi. Vuosi 2011 oli rankkaa aikaa koko perheelle, mutta jotain plussaa jäi silti viivan alle. . Kamerajätin lähettiläinä on koko Euroopassa tällä hetkellä vain kymmenisen ammattilaista. Yhteistyö Lehtikuvan kanssa on mahdollistanut kuvien leviämisen kymmeniin maihin. . Tänä vuonna pudotan nyt ensimmäistä kertaa jotakin pois, ja se on nyt sitten MotoGP, jota en aio tehdä. Omaa tahtoa ja halua oppia Viime vuoden loppupuolella Töyli allekirjoitti Sony Ambassador -sopimuksen. Torstai 31.1.2013 . Henkinen vahvuus tulee joskus vain ja ainoastaan negatiivisten kokemusten avulla. Aina ei elämä voi olla pelkkää menestystä, vaan joitakin asioita pitää oppia kantapään kautta. Töyli on ikuisesti kiitollinen TAYS:n hematologian poliklinikalle hyvästä hoidosta. Kiinteistökuvauksen . Vaikka inhoan myymistä, olen välillä myynyt asioita, joista en ole tiennyt mitään kun on ollut kauhea into päällä. Samalla ennakkoluulottomalla asenteella syntyivät ensimmäiset jutut Valkeakosken kauppaoppilaitoksen aikoina. Vuoden 1995 RAC-ralli oli oikea tulikaste Töylille ja hänen parinaan töitä tehneelle kämppikselle. . Nuo sällit alkavat olla siinä iässä, että iskä on kova jätkä ja yhdessä pitäisi päästä tekemään mahdollisimman paljon kaikkea. Viime vuonna työtahti lipsahti silti hurjaksi kun kiinteistökuvausten ja lehtikeikkojen ohella mies selosti vielä Nelosella MotoGP:tä, speedwayta ja Espanjan GTsarjaa sekä tuotti viikottain vielä MotoGP-makasiinin. . Kuvat Jukka Töylin kotialbumista. Moottoriurheilu on Jukka Töylin erikoisalaa. Vaimoni Kristiina kätteli häntä samalla kun yritin epätoivoisesti kuvata. Kannattaa siis syntyä Holjan kylälle jos tahtoo mediaammattilaiseksi. enemmän. . Jukka Töyli on todistanut työssään niin tähtihetkiä kuin pysäyttäviä tragedioitakin. Konstan kanssa Kukkiajärvellä soutelemassa. Olin Katoamistragedia siellä kuvaamassa ja kävimme kosketti siinä ihan vieressä 15 metrin Onnettomuuspaikat ovat vai- päässä mistä poika loppujen keimpia kuvattavia ammattilai- lopuksi löytyi. Jos haluat kuvata, aja siinä tapauksessa onnettomuuspaikan ohi, laita auto turvallisesti parkkiin ja käy ottamassa se kuva, mutta älä häiritse pelastushenkilökuntaa, he tekevät siellä työtään.. Suomalaisista Jari Sillanpää on tehnyt sekä artistina että ihmisenä vaikutuksen. . Formula1 on isommista sarjoista ainut, jota en ole koskaan selostanut. Eurosportilta Töyli siirtyi Neloselle, jossa uutispäällikkönä toimi vastapäisestä talosta kotoisin oleva Marjo Ahonen. . Menimme lentokentälle, ja kuinka ollakaan, meillä kävi tsägä, auto pysähtyi ja Clinton tuli kättelemään ihmisiä. Tasan vuosi sairastumisen pioneeri jälkeen sain paperit, että tilanVuonna 2004 alkoivat omat ne on taas hallinnassa. tuotannot ja samoihin aikoihin kuvioihin tulivat myös kiinteistövideot, joiden kuvauksessa Enemmän aikaa Töyli on ollut todellinen pio- perheelle Kotiin löhöämään ei rauhattoneeri Suomessa. . Särkänniemen Angry Birds -kuva on mennyt aika pitkälle, muun muassa Washington Post on julkaissut sen. Mieleenpainuvimpia kuvattavia tai haastateltavia ei tarvitse miettiä pitkään. Oma harrastustausta on auttanut musiikin kärkinimien parissa työskennellessä. Kuvaa ei kannata metsästää henkensä kaupalla Uutiskuvaajana Jukka Töyli on saanut todistaa yhä useammin sivullisten varomattomuutta onnettomuuspaikoilla. . Bill Clintonin karisma ja läsnäolo häikäisi, samoin jamaikalaisen pikajuoksija Merlene Otteyn. Pakollinen pysähdys tuli joulukuussa 2010, jolloin nuorempi poika Sampsa oli vasta kuukauden vanha. . Canalin pestin jälkeen Ruotsin reissut jatkuivat, sillä Eurosport palkkasi Töylin selostamaan lähes kaikkea moottoriurheilua, mitä kanavalta tuli. . Raha helpottaa elämistä tiettyyn rajaan saakka, mutta se ei tuo onnea. Yksi ikimuistoisimmista juttukeikoista oli se, kun olin Siltsun mukana Lontoossa Kuin elokuvissa -levyn nauhoituksissa. Kaikki ei elämässä mene kuten leffoissa, mutta Töyli valaa silti uskoa syrjäkylien nuorisoon. . Ihmiset ovat alkaneet metsästää Lukijan kuvia turvallisuuden uhalla. En muista ensimmäisestä pelistä yhtään mitään. Sydän-Hämeen Lehti 39 kyliltä Haastattelussa taitoluistelija Kiira Korpi. Aika kauas voi päästä, jos vain on omaa tahtoa sekä halua oppia ja selvittää asioita. Kannustavalla opetuksella on myös merkityksensä. Opettaja Markku Sepän innostavaa otetta onkin kiittäminen siitä, että Töyli löysi musiikin lukioaikoina Pälkäneellä. WTCCkisaa selostamassa Brnon radalla T?ekissä kommentaattori Risto Virtasen kanssa. Rohkeus ja uteliaisuus kasvattivat media-alan rautaiseksi moniosaajaksi Luopioisten Holjasta lähtöisin olevan Jukka Töylin uralle on osunut hetkiä, jolloin epäonniselta tuntuva tilanne onkin avannut uusia mahdollisuuksia. Kirosin ja räpsin siinä sen minkä voin, kunnes kotona rupesin katsomaan, että ei ole totta, yhdessä kuvassa on aivan täydellinen auringonvalo ja lempeä ilme vielä Clintonin kasvoilla. Nappiotos meni kaupaksi Suomen Kuvapalvelulle ja lehtikuvaajan ura lähti liikkeelle. Canalille kylmiltään Vanhalla sukunimellään Järvinen paremmin tunnetun miehen uraa on värittänyt rohkeus hypätä haasteesta toiseen. . Sitä näkee vähän väliä, että autoilijat hidastavat ja kaivavat kännykkäkameraa esiin kolaripaikalla. Siinä on aina lisäkolarin mahdollisuus, mutta pahinta on tietysti se, jos henki lähtee muutaman kympin takia, maaliskuun Kameramessuilla aiheesta puhuva Töyli painottaa. Aina pitää varmistaa ensin kotinsa palaa tai joku läheinen on kuollut. Kun itselläkin sellekin. on poikia, se sekoitti jopa omaa . Se saattaa olla jollekin jouluani. henna vainio maailmanloppu, että hänen oma ja muiden turvallisuus. . Siellä pitää osata käyttäytyä. Kuukausi sitten sattunut ylöjärveläisen pojan katoamistragedia oli vaikea paikka konkarillekin. . Mulla todettiin ITP, joka tarkoittaa sitä, että verihiutaleita ei ollut enää ollenkaan. Immunologinen häiriö johtui siitä, että olin sairastanut mykoplasmaa jo pidemmän aikaa ja sitä ei ollut hoidettu oikein. Jatkuvasta antibioottikierteestä kärsinyt perna tuhosi verihiutaleita, joten se oli poistettava. Jos ei tapahdu mitään, mittajan kirjoittamasta jutusta, jossa ihmeteltiin, miksi kukaan niin sitten pistetään tapahtuei tee myytävistä asunnoista vi- maan, ainakin viisas vaimoni sanoisi niin. deoita. Sairastuminen opetti silTöyli sai Huoneistokeskuksesta luvan kokeilla siipiään. Jukka Töylin arvostamaan perheen parissa vietettyä aikaa. ti arvostamaan läheisten Kamera piti lainata liikkeestä kanssa jaettua aikaa aiempaa lijoita, mutta halusimme silti lähteä RAC-ralliin, joten myin viidelle radioasemalle ralliraportit tietämättä yhtään mitä siellä odottaa. Uimataito piti löytää myös silloin kun Canal pyysi radiotoimittajana työskennellyttä Töyliä selostamaan NHLotteluita. . Vakava sairastuminen opetti ?työhullun. Enemmän nautin nyt siitä, että ehtisin olemaan enemmän perheen kanssa. . Se lähti Aamulehden toi- malla luonteella jäädä. . Parhain esimerkki löytyy toukokuulta 2006, jolloin Bill Clinton vieraili Tampereella. . Olimme köyhiä opiske- kun omaa ei ollut, mutta jälki miellytti pomoja ja pian keikkaa alkoi sadella ulkomaita myöten. Työtahti jatkui vuosikaudet liiankin kiivaana. Kaikenlaista sitä on nähnyt, mutta se koskettaa aina jos lapsille tapahtuu jotain
Ennen kouluikää tein jo käsitöitä ja nuorena likkana ompelin oikeastaan kaikki vaatteeni itse, Arja Takala kertoo. Hän on jatkuvasti valmis tekemään uusia aluevaltauksia. . Yksi jännittävä ja mieltä kiehtova tekijä tässä puuhassa on se, että ei koskaan tiedä ihan varmaksi, minkälainen sävystä tulee. Ensimmäinen värjäys tapahtui pääsiäisenä 2004 kotona keittiön hellalla tavallisessa kattilassa. Värjäysmateriaalina oli silloin sormipaisukarve eli vaikkapa koivun tai omenapuun kuorelta tuttu harmaa jäkälä. Kädentaidot yhdistävät Pirjo Lahtista ja Arja Takalaa värjäyskasvien etsintäretkistä neulepuikkojen käyttelyyn asti. Kuusivuotisen Kokeileva käsityö -kurssin lopputyö on esitelty mapeissa, joissa on itse värjätyillä langoilla kirjotut kannet. . Värjääminen on minulla oikeastaan geeneissä, sillä pappani oli Pietarissa oppinsa saanut värjärimestari, Pirjo Lahtinen kertoo. Itse asiassa hän yritti ensin vuosikymmenet vältellä ajatusta värjäämisestä vaikka on muuten monipuolinen kädentaitaja ja suuri käsityönystävä. Mutta lempeää ruskeaa loihtiva sormipaisukarve vei hänet tielle, jolta ei ole ollut paluuta. Hänen ystävänsä ja työtoverinsa Arja Takala innostui mukaan värjäysharrastukseen pari vuotta myöhemmin. Jännittävintä ja palkitsevinta on silti kokeilla uusia, ja nehän eivät lopu. . Sydän-Hämeen Lehti kyliltä Lupiininkukka. Punajuuri. Musta-auringonkukka. Pirjo Lahtinen ja Arja Takala tallettavat lankoihin ja kankaisiin luonnon salaisuudet Värien kutsuhuuto Pälkäne Ne ovat olemassa kaikkialla, vaikka silmä ei niitä suoranaisesti erota. Hänkin on kädentaituri, joka nyplää, kutoo, maalaa posliinia, neuloo, ompelee? . Liian märkä kesä tai runsas auringonpaiste näkyvät valmiiksi värjätyssä lankavyyhdessä; saman lajin sieni voi värjätä eri vivahteita sen mukaan, missä se on kasvanut. Siksi värjärit saavat aina nauttia yllätyksistä, vaikka käyttäisivät tuttuja materiaaleja. Lahtinen ja Takala käyttävät kumpaakin tapaa. Värjäyserät ovat erikokoisia ja niinpä astiatkin vaihte- Värjääminen on hauskinta hyvän ystävän kanssa. Siihen vaikuttavat niin monet tekijät, Arja Takala kertoo. Luonnonmateriaalien ominaisuuksiin vaikuttavat luonnonolosuhteet. Mutta kokeneimmillekaan värjäreille luonto ei paljasta kaikkia salaisuuksiaan. . Parhaita värjättäviä ovat eläinperäiset villa ja silkki. Pellavaa ja puuvillaa voi myös värjätä, mutta niiden kanssa tarvitaan eri puretus- eli kiinnitysaineaine, Arja Takala selittää. Punasävyt karkasivat käsistä Naiset hakeutuivat yhdessä Valkeakoski-opiston aikuisille tarkoitettuun käsityön taiteen perusopetusohjelmaan, joka kestään kaikkiaan kuusi vuotta. Lopputyönsä he tekivät luonnonkasvivärjäyksestä ja saivat aikaan näyttävän ja perusteellisen tutkielman, joka sisälsi 104 erilaista värjättyä lanka- ja kangasnäytettä. Heidän viiteen kansioon. Pirjon kesämökillä näin, mitä touhua värjääminen oikein on, ja aloin kokeilla lankojen värjäystä kotona. Pirjo Lahtinen (seisomassa), Arja Takala ja yhteisen harrastuksen tuloksia. levat kolmen litran kattilasta 150-litraiseen pataan. . Värjääminen on vienyt mukanaan, naiset myöntävät. Värjäysinto tarttuu Pirjo Lahtinen on harrastanut värjäämistä pian vuosikymmenen. Ja sitten se oli menoa, hän nauraa. Värjäyskasveja voi käyttää tuoreena tai kuivata. 40 Torstai 31.1.2013 . Ne voi aavistaa sienissä, jäkälissä, lehdissä, juurissa ja kukinnoissa, mutta silloin täytyy tuntea kasvit syvemmin kuin vain ulkonäöltä. Ne ovat luonnon värejä, jotka eivät näyttäydy meille suoraan vaan vasta käytyään väripadan ja taitavan ja tietävän värjärin käsien kautta. Pälkäneläiset kädentaitajat ja värjärit Pirjo Lahtinen ja Arja Takala tietävät, mikä on se kutsuhuuto, jolla houkutellaan esiin kymmeniä, jopa satoja värisävyjä lankoihin ja kankaisiin
Jatketaan värjäämistä tietysti, naiset vastaavat iloisesti. Ja opiskelua, nyt ollaan sellaisella opiston kurssilla kuin Värit ja muodot tekstiilityössä. Molemmat kuuluvat myös vuonna 2001 perustettuun Värjärikiltaan, joka on alan harrastajien oma yhdistys. Luonnossa viihtyminen ja luonnon tunteminen ovat tietysti tärkeitä, koska suurin osa värjäysmateriaaleista tulee sieltä, Pirjo Lahtinen pohtii. . Siinä on yksi tärkeä osa harrastusta, Arja Takala lisää. He tekevät paljon yhteisiä keruumatkoja luontoon, mutta he kasvattavat värjäyskasveja myös kotipihoissaan. . Päätyöni on vaatteiden suunnittelu, rakastan taiteen tekemistä ja illustraatioita, mutta myös sisustamista. Tämä on sielun hyvinvoinnille tärkeä asia, että pääsen Metsän keskeltä hyödyntämään kaikkia luovia maailmalle puoliani, etten vain istu pelKansainvälinen näkyvyys ei kästään ompelukoneella. SHL Ulla Siren sinänsä ole uutta Anttilan uralIdeoita jatkosta on myös Tiina Anttila Eurajoelta kotoisin oleva kansainvälinen suunnittelija asui 18 vuotta New Yorkissa ja teki töitä muun muassa Michael Jacksonille. Liki neljän vuoden ajan koti on ollut Oriveden Eräjärvellä puoliso Kalle Helmisen synnyinmaisemissa. LummeDesign on Anttilan oma yritys, joka myy hänen suunnittelemiaan ja käsityönä tekemiään vaatteita ja muita uniikkituotteita kansainvälisen Etsy-verkkokaupan kautta. Lisätiedot: www.etsy.com/shop/lummedesigns ja www. temal.fi olemassa, mutta niistä Anttila muihin oman yrityksensä siei vielä hiisku. He innostuivat siitä kovasti. Työhön kului yli kaksi vuotta aikaa. Ja sitten? . Jatkan niin kauan kunnes kuva on valmis. Emaliin poltetuissa allaskuoseissa on varaa valita yli kymmenestä vaihtoehdosta, jotka kaikki tehdään mittatilauksena käsityönä ja toimitetaan asiakkaalle 3-4 viikossa. . Lopputulos oli niin hyvä, että Anttila ehdotti illustraatioiden tekemistä Temalille. . Prosessi elää omaa elämäänsä. Kaikki kuosit voi myös tilata eri väreillä tai taustaväreillä. Killassa on jo lähes viisisataa, ja se järjestää joka kesä nelipäiväisen värjäritapahtuman, johon sisältyy luentoja ja työpajoja. Rauhoitusta mielelle ja silmälle Takala sanoo. Värjääminen ei ole hätikköjen hommaa. Lankavyyhtien, neuletöiden ja kankaiden värirunsaus hivelee silmää, kaikki värit tuntuvat sopivan jollakin tavoin yhteen eikä riitasointuja näy. . Luonnossa olemme varovaisia, keräämme luontoa ja jokamiehenoikeuksia kunnioittaen . luonnon suojeleminen ja arvostaminen on osa tätä harrastusta, Pirjo Lahtinen kertoo. Värjätyt langat ja kankaat neulotaan, virkataan ja ommellaan. Se on todellakin erittäin hieno juttu, että mun ei tarvitse olla Helsingissä tai New Yorkissa, vaan pystyn tekemään omaa työtäni metsän keskeltä. Myös vaihtelu virkistää taiteilijasielua. . Kaikki luonnon värit ovat pehmeitä ja rauhoittavia, Arja pala eräjärveläistä luontoa: lähimetsästä poimittu kaunis saniainen pääsi muokkaamisen jälkeen yhdeksi kuvavaihtoehdoksi Tiina Anttila Collectionin allaskuoseihin, joita kotimainen Temal myy Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Oma yhteistyö järvenpääläisen kylpyhuone- ja keittiökalustevalmistajan kanssa alkoi sattumalta kun Anttila suunnitteli viime vuoden Big Brother -talon sisustusta. . Torstai 31.1.2013 . Esimerkiksi morsinko, tiikerikaunosilmä, samettikukka, purppurarevonhäntä ja musta-auringonkukka kasvavat omassa pihassa. Lisäksi eri kuoseja voi yhdistää keskenään. Luonto on aina inspiroinut Tiina Anttilaa. Allaskuoseista sustustuotteisiin. hän aikoo kuitenkin työstää Henna Vainio myös printtejä tyynyihin ja. Ahkerat rouvat täyttävät vapaahetket neulaa ja puikkoja käytellen. Oikeastaan ketjun alkupäästä puuttuvat vain lampaat. . Teen tämän tyyppiset illustraatiot yleensä niin, että piirrän tai valokuvaan osan ja sitten teen niistä raffin kollaasin, photoshoppaan ja teen kuvan valmiiksi, printtaan taas ja maalaan päälle. Pirjo Lahtinen on opetellut myös kehräämään ja hankkinut itselleen Puolasta uuden rukin, joka on hieman erilainen kuin perinteinen malli. Taloon täytyy löytää aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Aluksi syntyivät erilaisin tekstein ja sloganein kuvitetut Express yourself -allastasot, jotka nähtiin ensimmäisenä BB-talossa. Sydän-Hämeen Lehti 41 Temal vie Tiina Anttilan allaskuosit Eräjärven ääreltä Eurooppaan Suunnittelija Tiina Anttilan uutuusprojektissa näkyy Verihelttaseitikki. Kaali ja sipuli. koottu työnsä on ollut viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa näytteillä Voipaalan kartanossa Valkeakoski-opiston näyttelyssä ja herättänyt siellä hämmästystä ja ihastusta sellaisissakin, jotka eivät värjäämisestä paljon ymmärrä. . Alun perin ei ollut tarkoitus tehdä niin laajaa työtä. Ja tuntuu mukavalta, kun voi hyvän ystävän kanssa sen tehdä. Niitäkin minulla olisi, jos olisi talossa navetta, Pirjo Lahtinen huokaa. Luonto ei kitsastele luovuttaessaan värejä niille, jotka osaavat kutsua ne esiin. Tiina Anttilan allaskuoseista löytyy omansa niin pääkalloja pelkäämättömälle rokkarille, itämaiseen mystiikkaan taipuvaiselle kuin herkkää romantiikkaakin rakastavalle. Vahva tyyli on entuudestaan tuttu LummeDesignin uniikkituotteista. Anttila käyttää kuoseissa multikollaasitekniikkaa. . Työskentelyssä on oma rauhallinen rytminsä, jossa ei tunneta pikakomentoja. . Eräjärvelle kotiutunut suunnittelija aikoo jalostaa Temalille suunnittelemistaan allaskuoseista myös tyynyjä ja muita sisustustuotteita. la, mutta maalle asettuneelle suunnittelijalle näin laaja kotimainen yhteistyö merkitsee kuitenkin paljon. . Tämä on suurin projektini tällä hetkellä. Se lähti vähän käsistä, Pirjo Lahtinen selittää vaatimattomasti. Jokaisessa näytteessä he käyttivät kolmea erilaista lankaa ja kolmea kangasta. Värjäysmateriaaleina he käyttivät 74:ää eri kasvia tai sientä, joissa oli jotain punaista joko lehdissä, versoissa, kuoressa tai juuressa. Ehdotin kuoseja ja he valitsivat niistä määrätyn osan, jotka työstin valmiiksi ja ne ovat tulleet nyt vuoden 2013 kuvastoon, joka menee kaikkiin Pohjoismaihin. Persoonallisuuden mukaan Personointi on in tämän päivän sisustustrendeissä
Soppakinkerit jumalanpalveluksen jälkeen. klo 10 Messu Pentosalissa. talvivaatteita . Lisätietoja Marianne Jaakkola p. Sana ja rukous klo 19.00. Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Pe 1.2. klo 11 Ehtoollisjuhla Martti Kuikka, Pyhis Ke 6.2. Kirjastotädin satuhetki. klo 15 Päivärukous Su 3.2. Kyynärön-ÄmmätsänVahdermetsän Mika Kurkijoella klo 15, Kurkijoentie 37. Su 17.3. Hiippakunnan kasvatustyölle 240,81?.Kiitos. Kostian Kahlaajat. Muu toiminta To 31.1. www.kangasalanseurakunta.? KANGASALA Kastettu: Joona Matias Haapanen, Elsa Astrid Amanda Jokipii, Väinö Vihtori Kutila, Aatu Topi Antero Lepokorpi, Eemil August Reinhold Paju, Iina Mirjam Ilona Saarimäki, Bella Johanna Matilda Simi. Kuollut: Onni Kalervo Lehtonen 95 v. Hartaus klo 13 Harjutuulessa ja klo 14 Kostiakodissa. Ma 4.2. RuotsilaÄimälä klo 18.30 Maiju Lassilalla, Äimäläntie 961. Aarrearkkumessu klo 11 Kangasalan kirkossa. Lounas- ja synttärikakkutarjoilu perhekirkon jälkeen Kirkonkylän srk-kodissa. kokkis klo 14.30-16 Pälkäneen srk-talo KINKERIT: Pe 8.2. juhlintaa koko perheelle klo 14 alkaen Suoraman srk-keskuksessa - raamattubarbit klo 14 ja 15 - musacornerissa laulua nonstoppina - pihassa laskiaispulkkailua Sunnuntaina 10.2. Puutikkalan kinkerit Heikki Koivistolla klo 18, KoivistonVarhaisnuoret: VIP 1 ma-ke 25.-27.2. Seppo Kouhia 050-512 5554 Arkut - kuljetukset Onnittelut kultahääpäivän johdosta Lapset ja lastenlapset perheineen . 0400 633 636, (03) 377 0757 Riitinmäentie 63, 36200 KANGASALA LUOPIOISTEN HAUTAUSTOIMISTO Keskitie 15, Luopioinen Erkki Toivari 040-361 4304 . 42 Torstai 31.1.2013 . Keittoluonas. Rukouspiiri klo 17.30 srk-talolla. Ke 6.2. Hakuaika on 4.-18.2.2013. Perhekirkko srk-keskuksessa klo 11, Seulaset, Vesto, Giren, Roikola, YV-vapaaehtoiset. Yhteisvastuu-keräyksen avaus. Kirkkokahvit. Su 10.2. Sadun lumoa. klo 11 srk-talossa. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 3.2. Leena Eine Tuominen 69 v., Aitoosta. KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21 Puh. Päiväkokous klo 11.00, Ehtoollinen. Ti 5.2. Su 10.2 Salmentaka klo 18.30 Salolla, Salmentaantie 425. KYNTTILÄNPÄIVÄ Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Paasto aika alkaa. Su 17.2. Varhaisnuorten askartelukerho klo 18-19.30 Pentosalissa. YHTEISVASTUU ALOITUSJUMALANPALVELUS su 3.2. Eetu Armas Tapio Vatanen, Kirvusta. Kuollut: Kalle Kalevi Surakka 80 v., Onkkaalasta. Diakonian kyläkerho klo 12.30 Ruutanan srk-kodissa. TIEDOKSI: Kolehti 20.1. 040 712 0570 KUHMALAHDELLA Ma 4.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus Su 10.2. klo 18 Suoraman srk-keskuksen takkahuoneella ILOSANOMAILTA Ke 6.2. puuhakerho klo 18-19 Aitoon pysäkki. mennessä p. Kerhoon voivat hakea vuonna 2007 syntyneet lapset. Kirkkokahvit ja infotilaisuus kirkonkylän srk-talossa jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkon 200v.-juhlakirjan Jumalanpalvelukset Kangasalla kuja 34. Su 3.3. Torikahvio klo 10-13 srktalolla lähetyksen hyväksi Varhaisnuoret To 31.1. Kantolan-Rautajärven Sakari Jauhiaisella klo 13, Haaparannantie 33. Kinkeriaihe: Kotikirkko. Varhaisnuoret To 31.1. klo 18.30 Suoraman srk-keskuksessa ?Hellittämätön rukous!? Viestiveljet, Turkka Aaltonen, Jyrki Mäkiö LÄHETYS- JA SEURAKUNTAILTA To 7.2. 3.2 Yhteisvastuukeräykselle. KINKERIT KIERTÄVÄT Vuoden aihe: Usko arkeen Ti 5.2 klo 19 Haviseva-Suinula-Lihasula, Lähetyspiirin yhteydessä, Havisevan rukoushuoneella, Siitamantie 112. Ke 6.2 klo 18.30 Kuru-Ohtola-Haapaniemi, Antti Perttulalla, Kaarinamaununtyttärentie 671. To 7.2 klo 13 Kangasalan asema, Aseman kyläkerhon yhteydessä Asarilla, Aseman monitoimitalo, Asemantie 470. SUORAAN VALMISTAJALTA - HAUTAKIVET - KAIVERRUKSET - ENTISÖINNIT - KIVEN HIONTATYÖT - OIKAISUTYÖT TULOSSA: SYNTTÄRIT 9.-10.2.2013! 120 vuotta pyhäkouluja ja kerhoja. Lauantaina 9.2. 4.-6. klo 11-12 Seurahuoneella. Jukka-Pekka Nurminen 54 v.. Messua vietetään Luopioisissa syntyneen kirkkomuusikon J.A.G. verhoja . Hymanderin järjestyksen mukaan. luokkalaisille Ilmoittautuminen virastoon 15.2. Sunnuntai 3.2.2013, Kynttilänpäivä ?Kristus, Jumalan kirkkauden säteily? klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Tauno Olavi Uusitalo 87 v. 040 712 0560 (numeroon ei voi lähettää tekstiviestejä). klo 10 Kangasalan kirkossa. Perhekerho klo 9.30 srkkeskuksessa. To 7.2. Tehdään yhdessä klo 1016 srk-talolla. Johanneksen ilmestys . Lehto, Kyrönlahti. Kerääjille jaossa materiaalia ja listoja. YV-INFOA JA KERÄÄJIEN REK-RYTOINTIA 4.-8.2. Viitala, Sillanpää. Pyhän kolehdit: Yhteisvastuukeräykselle, kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien syrjäytyneiwden yksinäisten vanhusten auttamiseen Suomessa ja Kambodzassa, Kirkkopalvelut ry. Ma 4.2. 040 309 8050. Ajankohtaista verkossa . klo 10 Vatialan srk-kodissa NUORTEN AIKUISTEN PARISUHDEILTA Ti 5.2. luistimia . raketti klo 17-19 Pälkäneen srk-talo julkistaminen. MUU TOIMINTA: To 31.1. Pentti Leonard Salminen 83 v. Saarna Mika Tapiolinna, Vesto, Kemppainen, Roikola, kirkkokuoro. klo 9 Aamurukous La 2.2. Messu klo 10 kirkossa, Repo, Huomo, 2-rippikoulu Ke 13.2. Perhekerho klo 9.30 Aitoon Pysäkillä. Perhekerho klo 10-12 srk-talolla. sähly klo 16.30-17.30 Kostian koulu. 040-0975277 Tervetuloa! Su 3.2. Vierelläkulkijat klo 13 Haaparinteessä. KINKERIT: To 21.2. luokkalaisille VIP 2 ke-to 27.-28.2. 1.-3. Kristittyjen yhteyden edistämiseen 368,20 ?, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry. SAHALAHDELLA Su 3.2. kun verho vedetään sivuun klo 18.30 Luentosarja seurakuntatalossa. NÄKY TAIVAASTA JA MAASTA. Alustajana pastori Ilkka Rytilahti. Ti 5.2. kokkis klo 17.30-18.30 Luopioisten srk-keskus. Ma 4.2. Tuhkakeskiviikon messu klo 19 Tommolan hautausmaan kappelissa, Kemppainen, Huomo. monoja Katukappelin Kirppis, Keskustie 5 Kerho on alkamassa syksyllä 2013 Suoraman srkkeskuksessa. Liisa Toorikka 90 v. Toini Lyydia Tellervo Saarinen 89 v. Kristittyjen yhteinen Israel-ilta klo 18 helluntaisrk:ssa, puhujana Pekka Sartola. Ke 6.2. Ti 5.2. tyttis klo 15-16, poikakerho klo 17-18 Pälkäneen srk-talo. Vanhustentalon kerho Vohlisaarentien kerhohuoneessa klo 13, Giren ja Vierelläkulkijat. Ke 6.2. Pohjan diakoniapiiri klo 10 kirjastossa, Vehkajärven kylätupa klo 13 entisellä koululla. Ti 5.2. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille. YHTEINEN TOIMINTA Nuoret To 7.2. Hakukaavakkeita saa kerhopisteistä tai seurakunnan nettisivuilta: toiminta/lapset/päiväkerhot. Tiedustelut: Mari Sunell p. Hiihtojumalanpalvelus klo 12 Aivujärven laavulle. Seppälä, Kaipia, Huomo, Psalmiryhmä Kuultavat. Yhteisvastuukeräys alkaa! Kirkkokahvit Kirkonkylän srk-kodissa yhteisvastuun merkeissä. klo 10 Aamukahvikirkko Sahalahden srk-talossa. Ikäihmisten kirkkopyhä. Listoja myös sopimuksen mukaan Sirpa Ahola p. 040 309 8046. RAAMISKLUBI kouluikäisille, pienille PYHÄKOULU ?ja sitten yhteiset nyyttärit Su 3.2. Perhemessu klo 11 srktalossa, Repo, Huomo, Lapsikuoro, Virpi Aaltonen. Pe 1.2. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET Su 3.2. Synttärikakkua syömässä myös yllätysjuhlijat! Tervetuloa mukaan! Puh. Soppakinkerit n. klo 19 Rukousilta Lähetyskirppis: Talviale -50% pe 13-17, la 10-14 Välitämme kuolinilmoituksia ja surukiitoksia myös muihin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin. Hämeen Kivituote Oy Touko Virsiheimo touko.virsiheimo@gmail.com Alalla 50 vuotta Heikki Vesa Johannes Sipilä 66 v., Ruokolasta Kolehdit: 27.1. Hymanderin messu kirkossa klo 10. klo 19 Kuohenmaalla Salmisilla, Alhontie 108 HAKU 6 -VUOTIAIDEN PÄIVÄKERHOON Kastettu: Jonne Juho Oskari Palttala, Kankahaisista. klo 15 Huutijärven srk-kodissa KIRKONKOTO Ti 5.2 klo 10 kirkonkylän srk-kodissa To 7.2
Tunisiasta, Välimeren rannalta, löytyi oma paikka, jonne Leena kotiutui ja eläkepäivillään Leena veti myös ryhmämatkoja Tunisiaan. Muuttolinnut lähtevät, kun aika on . Samaan aikaan oli katsottava rohkeasti tulevaisuuteen, mahdollistettava koulun kehittyminen ja kasvu. Työn ohessa Leenalla oli aikaa myös omille opinnoille. Runopiiri kokoontuu SRK alakertaan ti 5.2. klo 17 harjoitus klo 18 Lasten runot Samalla kootaan Suven - ja runon päivän ohjelman runkoa. ? Karinkiertäjät. Paikkana on Pirtti, Onkkaalassa. klo 15-17. Konsertti su 10.2. Lentopallon alueellista harrastesarjaa SahalahtiVuolijoki Sahalahdella Sariolan hallissa su 3.2. ja ennakkoilm.Terhi Väyrynen 050-5330962 tai terhi.vayrynen@ hyvanpainonystavat.fi ? Pälkäneen Luja-Lukko. Tiukan talouden vuosina tarvittiin Leenan jämäkkää johtajuutta ja tarkkaa talonpitoa. Alkuperäistä Glenn Milleriä ja uusimpia Millerin hengessä sovitettuja kappaleita esittävät lahjakkaat laulusolistit, Moonlight Serenaders lauluryhmä ja Uptown Hall Gang orkesterin huippumuusikoiden Dixieland ryhmä. klo 18.30. Hyvän Painon Ystävät painonhallintaryhmä starttaa Pälkäneellä kolmannelle kaudelle pe 15.2. Pakkasraja -15c. menn. helmikuuta hän esiintyy vaimonsa Tanjan ja poikansa Viljon kanssa Vehkajärven entisellä koululla. p. Kunnan luottamustoimillekin riitti aikaa: Leena Tuominen toimi 15 vuoden ajan Luopioisten koululautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Leena oli koiraharrastaja. 1970-luvulla hän toi Englannista Suomeen kiharakarvaisen noutajan, josta tuli rodun suomalainen kantaäiti. 42 km. Hiihtotapa perinteinen, laturetki vapaa kaikille. Päivätanssit Sahalahden Kontulassa ma 4.2. Soittele Ritvalle 0400-835565. Mikkolan navetta, Keskitie 5, Luopioinen, on avoinna klo 10-14. ? Kukkian Koukku. Heurekassa on ravintola ja paikka omien eväiden syöntiin. Laturetki hiihdetään su 10.2. pe 15.2. Rautahovilla klo 10. SM-pilkille 17.3. Vapaa pääsy! ? Mikkolan navetta. Ilm. 26.11.2012 Rehtori oli pelastamassa Aitoon koulutuskeskusta Leena Eine Tuominen menehtyi marraskuun lopussa Tunisiassa, josta oli tullut Aitoon lisäksi Leenalle "toinen koti" vuosien varrella. Leena Tuominen (o.s. Nyt koko perhe tutustumaan hevosteluun Hurjan Kollin Tallille Iharintie 187 Kangasala su 17.2. ilm. Mukana heppakärryajelua, moottorikelkkakyytiä, kakkuarvontaa ja makkaranpaistoa. Kurssiemäntänä Tuula Kylä-Laaso Pirkanmaan Martoista. Muutamien lyhyiden sijaisuuksien jälkeen vakituinen työpaikka löytyi Aitoon kotitalouskeskikoulusta, jossa hän toimi talousopettajana 18 vuotta. Vuonna 1986 Leena Tuominen siirtyi Aitoon Emäntäkoulu Oy:n palvelukseen. Emäntäkoulu muuttui kotitalousoppilaitokseksi vuonna 1988 . klo 12-15.45, soittaa Keijo Nieminen. ? Aitoon Martat ry. Perhekahvila taas Pirtissä ma klo 9-12, ma 4.2. Kolmen seuran kilpailut su 3.2 Kokoontuminen 8.30 K-Sahramin eteen. ? Sahalahden Kunto ry. 040-7280827. ? Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. Torstaikerho 7.2. p. Ahvenpilkki Auraanpohjanlahdella la 2.2. Myynnissä makkaraa ja mehua. Koko perheen perinteinen talvirieha su 3.2. Sydän-Hämeen Lehti 43 tulossa ja menossa Vuorisen marttaperhe soittaa juhlavuoden käyntiin Aitoon kotitalousoppilaitosta, nykyistä Aitoon koulutuskeskusta 14 vuoden ajan johtanut Leena Tuominen menehtyi marraskuun lopussa toisessa kotimaassaan Tunisiassa. Muistokirjoitus: Leena Tuominen 6.9.1943 . 050 573 1980. ? Luopioisten Martat ry. PR-88 Helmikuun Hirnahdus. Sariolassa on torstaisin klo 17-18 nyky- ja jazztanssin alkeita 3.-6. Asiasta kiinnostuneet: seuraava harjoitus ti 5.2. Lentopallo. klo 10-14. Aikuisopiskelijana hän suoritti ylioppilastutkinnon, hallintonotaarin opinnot ja 1990-luvun lopussa vielä hallintotieteiden maisterin tutkinnon. klo 20. ? Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. -luokkalaisille tytöille, vielä mahtuu mukaan. ? Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. 050-3313932/ Hilkka Myllärniemi. ? Tampereen Diabetesyhdistys. Su 3.2. C-poikien I-divisioonan turnaus yhteiskoululla, klo 10 PäLuLu White FoKoPo, klo 12.30 FoKoPo - Korihait -99, klo 15.00 Korihait -99 - PäLuLu White. Torstai 31.1.2013 . Paluu samaan paikkaan klo 16 mennessä. Bussiaikataulu: Luopioinen klo 16.30, Helmikkalan tallit klo 16.55 josta torilla klo 17 ja edellen Onkkaalantietä Kankahaisten suuntaan. Matkalta pysäkeiltä mukaan. Aiemmin Suomessa oli ollut tiettävästi vain yksi rodun edustaja 1900-luvun alussa. Matkailu oli Leenan toinen rakas harrastus. Kaikille avoin yleisöluento ti 5.2. Pälkäneen yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13, Pälkäne. Kokoont. Osoite Liuksialankuja 33. ? MLL Sahalahti. Tallinnan matkalle 19.-20.2. muutama paikka vapaana. viim. Pirkolle p. Tampereen Pyrintö 01/02 - TuRi-02 ja klo 15.30 Salon Vilpas Red - PäLuLu. Koripallo. La 2.2. 040 779 4447 tai Jaakolle p. Lisätietoja pr-88.sporttisaitti.com ? HPY. ja 11.4. Rehtorin ja koulun hallinnon kova työ tuotti tulosta: keväällä 1993 Aitoon kotitalousoppilaitoksen lakkauttamispäätös peruttiin lopullisesti. Aitoon kotitalousoppilaitoksessa alettiin kehittää ammatillista erityisopetusta ja 1990-luvun lopulla koulu sai ammatillisen erityisoppilaitoksen erityistehtävän. 045 677 0765 tai sari.klemetti(a)gmail. com. ? Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. Kok. Kortteenpohjantien ja Pihtisalmentien risteyksessä klo 9.30. ? Kangasalan Latu ry. Vapaa pääsy. ? Sahakalat. juhlavuoden tapahtumasarjan. Marttaperhe esittää Vehkajärven entisellä koululla kello 14 alkavassa konsertissa Kusti Vuorisen kappaleita sekä vanhoja karjalaisia kansansävelmiä. Kusti Vuorinen soittaa konsertissa urkuja, haitaria ja bambuhuilua, Tanja Vuorinen kanteletta ja Viljo Vuorinen lyömäsoittimia. Uutta tuotantoa tulossa Kusti Vuorinen keikkailee talven aikana muun maussa Faarao Pirttikankaan bändissä. Lisäksi mies äänittää uutta tuotantoa eri kokoonpanojen kanssa Kuhmalahden Työväentalolle rakennettavassa studiossa. Marttojen juhlavuoden avauskonserttiin on vapaa pääsy,. Vehkajärven entisellä koululla tarjotaan konsertin yhteydessä myös kahvit. Kusti Vuorinen (keskellä) soittaa lukuisissa eri kokoonpanoissa. Sunnuntaina 10. Soita ja kysele Ritvalta 0400-835565. Sahalahden Silmujumppa täyttää 25 vuotta 9.2. ruokaa tarjolla! Ti 5.2. Aitoon kotitalousoppilaitoksen opiskelijamäärä laski ja koulua uhkasi lakkauttaminen. Seuraavat bingopäivät 14.3. klo 16.30. Välimeren maiden ruokakurssit jatkuvat: Ruokaa Ranskasta, Aitoon koulun kotitalousluokassa pe 15.2. Ryhmä on kaikille avoin. Tied. Alueeltamme on mahdol- lisuus osallistua SPR-Kangasalan ensiapuryhmän toimintaan. Juhlitaan tapahtumaa 12.2. klo 10 alkavan jumpan jälkeen klo 11. ? Pälkäneen Kansalliset Seniorit. Kaikille avoin matka Lahden Sibeliustaloon Glenn Miller Orchestran konserttiin pe 15.3. Tarmokas rehtori löysi koululle kuitenkin uuden toiminta-ajatuksen ja tehtävän, jonka varassa toiminta saattoi jatkua. klo 14 Vehkajärven ent. koululla. 19.00. Ruokailu omatoimisesti. klo 18 Silmussa, Toivontie 1C.. 050 571 6082 ja Kangasalan Ladun kotisivuilta www.suomenlatu.org/kangasalanlatu, tapahtumakalenteri. ? MLL Pälkäne. klo 19. Lisätietoja p. lähtijät ilmoitt./tied. 8.2. Esiintyy Kusti, Tanja ja Viljo Vuorinen. Kostian koulun sali ei ole käytössä, tanssi- ja pallokerho peruttu. Pärnun kylpylämatka Soprukseen 14.-20.4. Hiihdettävät matkat 10, 20, 22 ja 32 km. Mahdollisuus hiihtää myös n. Koko perheen suosittu laskiaistapahtuma seurakuntatalon pihalla su 10.2. Kuva on syksyn 2011 Tervaniemirockista. Järjestöt ? Kangasalan Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälä. Leena toimi koulun rehtorina 14 vuoden ajan, kunnes jäi 2000-luvun alussa osa-aikaeläkkeelle ja siirtyi koulun talousjohtajaksi. 1980-luvun lopulla kotitalousopetuksen vetovoima väheni. Sit. klo 10 OP:n kok. tiloissa, Kuohunharjuntie 26, VTT Reijo Kauppilan alustus aiheesta Ikäihmisen osa. ? Pälkäneen Eläkeläisten kerho kokoontuu paloasemalla to 7.2. Syrjänpää) syntyi vuonna 1943 Jokioisissa. Ilmaista ponitalutusratsastusta ja ponikärryajelua. Laskiaistapahtuma su 10.2. (Hepalla säävaraus! Ja huomioithan, että srk-talon parkkipaikka on tapahtuma-aluetta eikä siihen voi pysäköidä.) ? Vehkajärven martat. Kahvittelu alkaa jo klo 11. Hallitus kokoontuu jo klo 10.30. ? Ratsastusseura PR-88. klo 17.30. Miesten kolmossarjan ottelu LuLu?AitRi yhteiskoululla pe 1.2. PäLuLu - Tampereen Pyrintö 01/02, klo 11.30 TuRi-02 Salon Vilpas Red , klo 14. Sami p. meille jäävät muistot. Seppo Rinne Leenan työtoveri Aitoon koulutuskeskuksessa Vehkajärven marttayhdistys täyttää elokuussa 80 vuotta. Kusti, Tanja ja Viljo Vuorisen konsertti aloittaa sunnuntaina 10.2. Ilm. 4.2. menn. Sille oli entistä enemmän aikaa, kun työelämä jäi taakse. Leena oli kuin muuttolintu, kaukomaat kutsuivat häntä aina varsinkin talven tullen. Sydän-Hämeen maisemat tulivat Leenalle tutuiksi jo lapsuudessa, kun hän asusteli jonkin aikaa muun muassa Sahalahdella. L e e n a ko u l u tt au t u i 1960-luvulla kotitalousopettajaksi. klo 12-16. Pulkkamäkeen oma pulkka mukaan. Lasten hiihtokisa alkaa klo 12. 10 isoimman ahvenen pilkkikilpailu, samalla cup I, la 2.2. Tänään to 31.1. navetalla ilmainen bingo!!! Pelaamaan mahtuu 15 hlöä kerrallaan. Pieniä palkintoja. klo 11.30. urheilukentällä klo 15-17. Hiihtolomaretki Heurekaan pe 1.3. Lähtö torilta 8.30 ja paluu n. Minityttöjen II-divisioonan ylempi loppusarjan turnaus yhteiskoululla, klo 10. klo 18. Luennoitsijana Tampereen Työterveyden johtava lääkäri Mauri Jussila aiheenaan Kansansairauksien ehkäisy liikunnalla ja ruokavaliolla. klo 11-13. Lähtö klo 9-11 Liuksialan koululta
LIEKKIFEST La 13.7. 44 . Illalliskortteja on myynnissä sata kappaletta Aitoon Kauppayhtiössä ja Siwassa, Luopioisten Osuuspankissa ja K-Market Järvikansassa sekä Rautajärvellä Kahvila-Ravintola Elontähkässä. kello 19 alkaen. myös pikkubussi 13 hengelle Puh. Jaana Hiltunen La 27.7. Hyvän tanssimusiikin takuumiehinä ovat Meidän pojat, joiden tahdeista saatiin nauttia jo syksyn ?Salakaato. Illalliskortteja saa myös Kari Keinolta (0400 657700) ja Hannu Järviseltä (0400 408 189) sekä osoitteesta info@ aitoo.fi. Kaikki kortit myydään ennakkoon. Lounas . Jukka Törmä La 31.8. Deestyle KEITTIÖSTÄ Pe-su 1.-3.2. A Z Z I P 7 50 3:lla täytteellä TULOSSA: Karaoke-legenda la 16.2. Lahjapuodissa HELMIALE . Sisältää työturvakorttikokeen Rokkia hiukan vanhemmille hiukan nuorempien esittämänä! Showtime n. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kostian koulun sekä Koti ja kouluyhdistyksen kanssa. Taksipalvelut LEVYTANSSIT Taksi Pohjan ?vanhalla Kessalla? Hannu Rasi Kuhmalahti - Pohja P. 040-7268044 Av: ma-to klo 9-20, pe-la 9-22, su 12-20 autoilijat.palkane@gmail.com KESÄN OHJELMISTOSSA MM: La 25.5. C-oikeudet Tervetuloa! 050 5599 993 Kuhmalahti . Mitä. 040-566 5747 Sekalaisia Huveja DIREKTIIVIKOULUTUS, työturva-kortti koulutus KAHVILA-RAVINTOLA ELOTÄHKÄ P E R J A N TA I N A 1 . (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.? Avoinna: ma, ti, to, pe klo 6-21 ke klo 13-21, la ja su klo 10-18. Sisäänpääsy 75 min. Kahvila . Jani Niemi & Wiima La 8.6. on syytä aloittaa kaamoksen karkotus jonnekin tuonne pohjoisnavan tuolle puolen. Kaamoksen karkotukseen tarjoutuu tilaisuus Aitoon Honkalan pubissa lauantaina 16.2. Missä. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Kovamaa (Popeda-cover) La 15.6. klo 13.30 Pirtillä. klo 19?23 RAUTION TAKSI . Tarjolla on hyvää ruokaa, tanssimusiikkia, arpajaiset ja tietysti Hyökin tietovisa. Sisustus . puhelin (03) 539 9800. Kokouksia Tänään uimaan! Viihtyisässä Kuohussa on kuntouintiallas, lasten altaat, terapia-allas hieronta-asemineen, kylmäallas, ponnahduslauta, 3 m hyppytorni sekä 40 m liukumäki! Luopioisten Sotainvalidit, puoliso- ja leskijäsenet Sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 15.2.2013 klo 13 Luopioisten OP:n kokoushuoneessa kirkolla. Tervetuloa! Johtokunta Juhlat ja kokoukset Kuohun Salissa ja Kuohun kabinetissa. Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. Ihania lyhtyjä! AVOINNA: . Janoa ja kielenkantoja voi hellittää baarin antimilla. 2 . la 9.2.2013 klo 8, kesto klo 8-16 About Seven Kangasalan Osuuspankin Pälkäneen konttorin kokoustilat. . A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. Lisätietoja fysioterapeutti Tiina Knuutinen 040 822 2287. Tervetuloa uudet ja vanhat kävijät! 44 Kuka. Helmikuun ajan paljon tuotteita Mm. Ascorna La 3.8. Ovelta lippuja ei saa. Lautakunnat Pälkäneen kunta, Sosiaalitoimi: Ikäpisteen toiminta alkaa jälleen ti 5.2. klo 23 Ilmoittautumiset 2.2.2013 mennessä Puh. Sydän-Hämeen Lehti Torstai 31.1.2013 tulossa ja menossa Meidän pojat karkottaa kaamosta ?Kun on hanki ja jää ja mitään ei nää. Popteekki Pe-la 28.-29.6. 0400 - 838 222 la 2.2. 03-5365400 . klo 9. Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n asti! Siirrymme kesäaikoihin 1.6. -30% -50% Tervetuloa!. A-oikeudet Ma-to 9-18 Pe-la 9-23 . Myös tasapaino-ryh- mä alkaa ti 5.2. Terassiavajaiset, Kuutamokeikka La 1.6. ennen sulkemista. Huveja Opistopalsta Valkeakoski-opisto tiedottaa: VIISAASTI VERKOSSA- luento Tiistai 5.2.2013 klo 1819.30, Kostian koulu Luennoitsijana nuorisokouluttaja Anita Järvelin, Mannerheimin Lastensuo- jeluliitto . Luennolle ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Seuraa ilmoittelua tällä palstalla maanantaisin. -iltamissa. Tähän kaikkeen pääsee osallistumaan lunastamalla illalliskortin
Lisäksi seuraamme aktiiMatiaksen lisäksi viisi muuta visesti jääkiekkoa. Veli-kisoissa Yhdysvalloissa hän Matti käy puolestaan Pähkinä- Valmiina kisoihin. Veli-Matti nappaKangasalalainen luistelee si neljä vuotta sitten lajeistaan pakollisen ohjelmansa Vaa- kultaa sekä hopeaa. rallinen tehtävä -elokuvasta . Kieltämättä reissu ja kisat vähän jännittävät. Ville-Matias harjoittelee taitoluistelua tamperelaisessa Varala-Tiimissä. Veli-Matti puolestaan harjoittelee hiihtoa kotoisilla laduilla Etelä-Koreaan Kyötikkälässä. Veljekset ovat tehneet vuosiodotetaan noin en varrella paljon töitä. Samassa paikassa mitellään vuonna 2018 myös olympia- ja paralympiamitaleista. Etelä-Koreaan odotetaan noin 2 300 urheilijaa 113 maasta. Ero tulee siitä, että vam- tia ja pyöräilyä, hän lisää. maisurheilijoilla oppiminen Putiloiden päivät ovat vartapahtuu hitaammin, Töyrylä- sin urheilullisia, sillä myös Kannisto tietää. Ville-Matias harrastaa luisteVille-Matiaksella pakolli- lun lisäksi uintia, laskettelua ja siin kuvioihin kuuluvat kään- pyöräilyä. Joukkue on valmistautunut kisoihin hyvin. Kultamitali on tavoitteena, Putilat vastaavat hetkeäkään miettimättä. Etelä-Korean Pyeongchanissa järjestettävät kilpailut ovat järjestyksessään kymmenennet kehitysvammaisille urheilijoille suunnatut talvimaailmankisat. Torstai 31.1.2013 . Vapaaohjelma rin kilpailun luokitteluhiihto, luistellaan Alpensia-kylässä 2. jonka loppukilpailu käydään 5. helmikuuta. helmikuuta. tammikuuta pakollisel- on pidemmän eli 2,5 kilometla ohjelmalla. helmikuuta. Joukkueet kokoontuvat tapaamaan toisiaan ja kilpaile Kilpailualueita 2 maan vertaisiaan vastaan. Urhei2 300 urheilijaa. lijoiden äiti Arja Putila kertoo, että Ville-Matias harjoitteli viimeiset viikot ennen kauden päätavoitetta viidestä kuuteen kertaan viikossa. Tappara on Liikunnan iloa urheilijaa. terästä, Putilat kertovat. Ville-Matias Putila luistelee pakollisen ohjelmansa Vaarallinen tehtävä -elokuvasta tutun musiikin tahtiin. ja yhdessäoloa Special Olympics Finland -joukkueenjohtaja Hannele Pöystin mukaan kisoissa menestyminen ei ole olennaisin seikka. . Neljä vuotta sitten opiskelee Aitoon Koulutuspidetyissä Special Olympics keskuksessa Pälkäneellä. Minulle taas on tärkeää, että urheilijat nauttivat Valmentajia 1000 koko sydämellään. Toimitsijoita ja tuomareita 3000 Vapaaehtoisia 7800 SHL Kristiina Helminen 45. Ville-Matias puolestaan kilpailee taitoluistelussa. Lajin finaali hiihdetään Gangneungin kaupungissa 4. Samana päivänä 31. Molemmat matkat hiihdetutun musiikin tahtiin. Olemme pitäneet kaksi koko joukkueen yhteistä valmistavaa leiriä. Urheilijat ovat harjoitelleet ja keskittyneet kisoihin tosissaan ja varmasti itse odottavat mitaVille-Matias ja Veli-Matti Putila lajiensa parissa. leita. tammikuuta yhmusiikin tahtiin den kilometrin luokitteluhiihVille-Matiaksen urakka alkaa dolla. Myös VeliMatille on kertynyt harjoitusHiihdossa kilometrejä paljon. suuri joukkue Veli-Matin kisaurakka alkaa Elokuvaniin ikään 31. Sama tään perinteisellä tyylillä, Veliohjelma on ollut Ville-Matiak- Matti selventää. senlla käytössä parisen vuotta. Talvimaailmankisoissa suoMatkan varrella siihen on tehty malaisittain isoin lajiedustus pieniä muutoksia ja variaatioita löytyy juuri maastohiihdosta. tilanteen mukaan. Suomen joukkueessa on kaikValmentaja Tanja Töyrylä- kiaan kahdeksan hiihtäjää. Kannisto Varala-Tiimistä kerVeli-Matti Putila kertoo, että too, että vammaisurheilijat hän alkoi harrastaa hiihtoa, harjoittelevat samalla tavalla koska ?se tuntui mukavalta lakuin terveiden sarjoissakin jilta?. kilpailevat. . Molempien tavoitteet ovat selvääkin selvemmät. . Oman aikansa vie nökset eteen- ja taaksepäin ja myös opiskelu: Ville-Matias sirklaukset. puhelimeen (03) 539 9800 Special Olympics: Kangasalalaisveljekset mukana Suomen joukkueessa Tavoitteena kultaiset mitalit Kangasala Ville-Matias ja Veli-Matti Putilalla on näinä päivinä jän- nittävät paikat. Suomalaisurheilijoita kisoissa nähdään 30 ja he kilpailevat kuudessa eri lajissa: alppihiihdossa, lumilautailussa, taitoluistelussa, lumikenkäilyssä, maastohiihdossa ja näytöslajina olevassa salibandyssa. Suomalaisten edustamien lajien lisäksi kisojen lajivalikoimassa ovat myös pikaluistelu ja floor hockey. . Kangasalalaisveljekset nimittäin osallistuvat Suomen joukkueen mukana Special Olympics -talvimaailmankisoihin Etelä-Koreassa. Veli-Matin laji on hiihto, jossa hän edustaa Suomea sekä kilometrin että 2,5 kilometrin pituisella matkalla. Se on Urheilijoita 113 maasta yhteensä noin 2300 tärkeää heille. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Olemme kuitenkin tutustuneet kilpailupaikkoihin ja olosuhteisiin ennakolta muun muassa netin kautta, Ville-Matias kertoo. Molemmat veljekset ovat harjoitelleet lajiaan kymmenen vuotta. Harrastan myös kilpauin. Veli-Matti Putilan kisaurakka alkaa torstaina. sijoittui seitsemänneksi. kallion toimintakeskuksessa Etelä-Koreassa Suomen Kangasalla. joukkueessa luistelee Ville. Menestystä tärkeämpää on kuitenkin liikunnan ilo ja yhdessäolo. Special Olympics Etelä-Koreassa Joukkueenjohtaja kiteyttää Special Olympics -kisojen Avajaiset 29.1., päättäjäiset 5.2. hengen osuvasti. Urheilulajeja 7 . Sydän-Hämeen Lehti urheilu Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi
225.000?. 42.500 ?. Epaalantie. Kukkia rantatontteja, RAJALANNIEMI. Varaa esittelyaika! Vaihto osakkeisiin mahd.! Katso kaikki kohteet netistä: www.aleksinlkv.net Markus Huttunen 0400-404425, Kalevan Puistot. Keskitie 25 as. 1970, 4h,k,s + autotalli. Mh. 2007! Hissitalon 3. Ostaja vastaa lohkomiskustannuksista. 80 m2 + sauna/talousrakennus 20 m2. Huoneistovaihtoehdot: 4h+k+s, 94 m2,Vh. 224.500 ?, 3h+k+s, 76 m2,Vh. Lähellä Kukkian rantaa. 98.400 ?. 102 m2, 3h,k,kph,vh + kellarin aputilat, jossa mm. KLO 12.15-12.45! Mustalantie 2 as. 12. P:ne, Syrjänharju, 102 m2 Harjumaisemissa komealla paikalla. KLO 14-14.45! Kiertotie 27. K:ala, Palo, rantatontti 5500 m2 Rantakaavan mukainen lomarakennuspaikka, määräala. ainakin jos varsin velmulta vertailee. enemmän aikaa Kukkolassa; Classicin joukkueen yhteis- aiemmin majapaikkana on Lassi Vänttinen henkeä hän kuvailee erittäin ollut Vänttisen vanhempi Salibandypelaaja, edustaa Tampereen Classicia hyväksi, jopa yhdeksi parhais- en vapaa-ajan asunto, jonka ta koskaan koetuista. Autokatospaikka, 12,5 m2. Tärkeintä on, että on innostunut. Lassi Vänttinen. ENNAKKOMARKKINOINTI Hyvälle paikalle palvelujen lähelle Pälkäneen kuntakeskukseen rakennetaan 6-perheen tasokas1-tasoinen rivitaloyhtiö. Varaa esittelyaika. P:ne, Luopioinen, RT 60 m2 2h+k+s+ph+wc ja autokatospaikka. gelmat ovat liittyneet tiuk- ti. Vuokrattu, irtisanomisaika 3 kk. Rakennusoikeus I-krs loma-as. n. 4.Varaa esittelyaika! K:ala,Vesaniemi, OKT 119 m2 Rv. Vh. Asemakaava, rak.oikeus 320 m2. ylin krs. Hyväkuntoinen uutta vastaava perheasunto. Päätyhuoneisto. Laatoitetut pesutilat (2 kpl wc), parkettilattiat, kaapelitv, kaukolämpö. Heti vapaa! Yv. 1992, tiiliverhotun asuin/liiketalon katutason liikehuoneisto. Liikehuoneisto 50 m2, liiketila, takahuone, wc. Käyn Kukkolassa joka viikSalibandyliigassa yli 500 tehopistettä: runkosarjan vuodesta toiseen ollut yksi ko talviaikaankin. 4500 m2. Upea n. Sydän-Hämeen Lehti urheilu VW - Citroën - Peugeot - Renault - Fiat Hyötyajoneuvojen korjaukset ja huollot. Uudet ja käytetyt varaosat. WWW.KOLARI-SPECIAL.FI Puutikkalantie 40 36760 Luopioinen Puh. 179.800 ?, 2h+k+s, 57,5,Vh. Mh. Pelin tempo on nopea, mikä jäi haaveeksi. Varaa esittelyaika. P:ne, Luopioinen, RT 62 m2 As Oy Retkipirtti. ti. Heti vapaa. Tamperelaisjoukkue on . Se oli niin farssi se koko hom. 46.000 ? Pälkänevesi, Aurinkosaari 3360 m2. 2. Heti vapaa. Rv. Kun nauttii pelaamisesta ja harjoittelusta eikä ota sitä niin vakavasti, niin kyllä sitä siinä samalla kehittyy koko ajan, tuumaa ihan oikea ?säbämestari. 120.000 - 135.000 ?. Varaava takka! Sähkölämmitys. Vuosien varrella peliolomuutenkin erilaista. Edullinen yhtiövastike 120 ?/kk. 78.000?. Vh. 245.888 ?. Esimerkiksi pistepörssin voittaja vuosina 2008 ja 2011, syöttöpörssin mestarisuosikeista, mutta kirk- Kukkolan hienolla kentällä on voittaja 2012 kain mitali on syystä tai toisesta käyty pojan kanssa luisteleMaajoukkueessa MM- kultaa vuosina 2008 ja 2010, jäänyt saavuttamatta. massa. MM-hopeaa 2006 ja 2012 . Hyväkuntoinen vaaleasävyinen päätyhuoneisto. (03) 5356 100 Fax (03) 5361 515 Asunto Oy Pälkäneen Kyttälänpiha . 4500 m2 suuruinen mäntypuustoinen määräala! Rakenna unelmiesi talo puhtaan Pälkäneveden rantamaisemiin! Venevalkama- ja laiturioikeus, hyvä uimaranta. 52.000 ?. P:ne, Epaala, rantaoik. Alueella myös edullisia rantaoik.tontteja 6?/m2! Kysy lisää. P:ne, Luopioinen, liikeh. Vänttinen maan Vänttisen mieltä, kun ei vasara oikein pysy kädessä, taisia asioita. Hyviä tontteja vielä tarjolla! Mh. Hyvä sijainti aivan keskustan palveluiden vieressä. Salibandymies onkin kin kertoja vuodessa ja siihen ehtinyt nauttia lukuisista kesistä mestaria voi itseäänkin kutsua hyvä mutta laji vielä nuori, eikä kisat päälle. Yv. Moderni uusi Kastellin talvilämmin loma-as, 68 m2, rv. Suojaisa tontti 1120 m2. Laituri isolle veneelle. + yv. 21.636 ?. 195.000 ?. 4. Ilves, Gunners, SV Wiler-Ersigen hyvä yhteishenki on määrä koiraperhe on säännöllisesti (Sveitsi); voittanut seuratasolla mm. ylin krs. Rantaviivaa n. Onkkaalantie 67 A 14. ESITTELY SU 3.2. Mailan hyvät ominaisuu- tekee otteluista välillä varsiei jäänyt kuitenkaan kaiherta- valmis, niin ihme on. Mh. Vesikeskuslämmitys, maalämpö! Rinnetie 24 as. Hyväkunto, laminaattilattiat, ph:ssa lattialämmitys, laatoitetut seinäja lattiapinnat. ESITTELY SU 3.2. yksiö omalla sisäänkäynnillä. Mh. Tyly finaalitappio . KLO 13-13.30! Pälkäne, keskusta, 2h+kk, 42,5 m2 Peruskorjatusta taloyhtiöstä heti vapaa kaksio! 2. Hyvä rauhallinen sijainti uimarannan ja ulkoilualueen lähellä! 119 m2, 3 mh, oh, k, rt, s, ph, 2 kpl wc + kellarin aputilat. Mh. 180 metriä, etelään, länteen ja pohjoiseen. 30 m2 rantasauna, sauna, vierastupa,kuisti. 54.000 . Olen vielä sitä sukupolvea, Hyvää ei ma, en tiedä mitä siinä oikein joka siirtyi salibandyyn, kun kannata vaihtaa tapahtui. Nykyään lavois- arvelee tilanteiden ja maalien kotimaan liigakausi oli tuol- mutta kavereita olen pyydellyt sa on kaikenlaisia kouruja ja ryöpsähtelyn kuuluvan lajin loin vasta puolivälissä ja katse sinne vähän auttelemaan, hän muita ihmeellisyyksiä, mutta luonteeseen ja osaltaan heijasoli käännettävä seurajoukkue tuumaa. minulla on sellainen niin sa- tuvan ihmisten kiinnostukseen Classicin peleihin. Vänttisen sukujuuret kurot- nottu vanhan liiton lapa ja aika lajia kohtaan. . Tie perille. Puhdas kirkasvetinen Valkijärvi. Luulen, että tänä vuonna . 106,61 ?/kk. Ei tarvitsisi sitten ajella. Mh. 2 SM-hopeaa ja jalostaa keväällä menestyk- miehittänyt. Sveitsin mestaruuden seksi. Suunta on kueen mukaan mennään joita- vieläkin. 139.900 ?, 1h+k+s, 36,5 m2, Vh. Saattaahan joku sen nähKäytännön järjestelyt miedä ongelmana, jos on vuodes- lessään Vänttinen miettiikin, Suomen paidassa yli 60 ottelua, joissa lähes 50 maalia ja ta toiseen mestarisuosikkien mahtaisiko SB Luja kelpuuttaa yli 90 pistettä. joukossa, mutta menestystä ei hänet kesäharjoituksiinsa. Viihtyy mainiosti mökillään Pälkäneellä. tule. Mahdollisuus ostaa erillinen autotalliosake ja/ tai varastotiloja. Rakennustyön aloitus kevät 2013. 17, Tre Vapaa-aika: Maailmanmestari ja Classicin tehopyssy Lassi Vänttinen lataa akkujaan Pälkäneellä Vanhan liiton mies viihtyy kaukalossa ja Kukkolassa salibandy vaikuttavan pelaajan omaa kerse asia kuitenkin käännetään, Tampereelle, hän virnistää. tomusta on uskominen. Vänttinen uskoo. . Seurajoukkueen Pälkäneellä jo pienestä pitäen. Mh. Kantellinsaaret, 3360 m2 upea luonnonkaunis saaren länsikärki. Jos ei se viikon päästä ole . 84 ?/kk, omat vesimittarit. Mh. Pinta-alat 2049-3402 m2. Maajouk- tätejä asuu samalla suunnalla dypelaaja Lassi Vänttinen. suhteet ja yleisömäärät ovat paKaksinkertaista maailman- rantuneet valtavasti. Oli hyvä päästä seu- Kukkolassa hyvät jääkiekossa ei oikein onnistuMaila on oman vartalon ohella nut, Vänttinen nauraa. rajoukkueeseen pelaamaan ja puitteet eri ympyröihin, sanoo Lassi Classicin viime aikojen on- tärkein salibandyn instrumentTuolloin lajien väliset erot Vänttinen ja puistelee päätään. ?Kepin. 135.000 ?. ESITTELY SU 3.2. 76.500 ?. Retkitie 1 as. 2012, iso tupa, makuuhuone + 18 m2 lasiterassi, isot maisemaikkunat järvelle. Hirsinen uusittu n. ominaisuuksien op- olivat huomattavasti pienemSalibandyn MM-kisojen kojen pelien voittamiseen, pimisessa ja maksimaalisessa mät kuin nykyisin, eikä loikkafinaalissa joulukuussa Suomi Vänttisellä huolenaiheena on hyödyntämisessä kuluu aikaa, us lajista toiseen 17-vuotiaana kompastui Ruotsiin pahem- ollut jo vuoden verran mum- ja Vänttinen ihmetteleekin, Vänttisen mukaan onnistuisi man kerran, ja kolmas peräk- monmökkiprojekti Pälkäneen miksi hyvän mailan haluaisi enää nykypäivänä yhtä helposkäinen maailmanmestaruus Kukkolassa. vaihtaa sellaisen löydettyään. 1990. Itsellä det ovat hirveän henkilökoh- naista vuoristorataa. Mh. VARAA OMA ESITTELYAIKA! P:ne, keskusta, 4h+k+s 107 m2 Asunto Oy Pälkäneen Kaari, rv. ?vanhan liiton mieheksi?, jos sen kehittymistä mielestäni pikanssa sitten ollaan jo kesästä Oman mökin myötä Vänt- miettii hänen lajivalintaansa täisi väkisin yrittää hoputtaa. shl Jani Oksanen lähtien tiiviisti yhdessä, hän tinen aikoo viettää entistäkin . Taito ja mailataiturin kaksilapsinen Aiempia seuroja mm. Ja on se homma niissä tavat Pälkäneelle äidin kautta; joustava varsi, kuvailee saliban. Huoneistokohtainen vesimittari. 50 m2 Rv. 46 Torstai 31.1.2013 . 75.636 ?
(1972) 5000 m 13. Se sopi maailman estejuoksueliittiin lukeutuneelle Pekka Päivärinnalle. . Matkalla juoksijoiden rytmiä rikkovat esteet ja jopa ojanylitykset. Mukana on joukkueellinen Kenian ja Etiopian juoksukoneita. Olympialaisissa ja yleisurheilun MM-kisoissa jaetaan mitalit 12 juoksumatkalla. Monesti ainakin osa radasta voi olla upottavan pehmeää. Tällainen oli myös ensimmäisen MM-kisan reitti. Tiesin, että 3000 metriä pitäisi kulkea hallissakin alle kahdeksaan minuuttiin, jos mieli menestyä MM-maastoissa. Belgian Emiel Puttemans voitti Rotterdamin hallikisan hurjalla ajalla 7.44. Waregemissa kierrettiin kolmen tai neljän kilometrin lenkkiä, mies muistelee. Hän oli ollut mukana jo edellisvuosien kisoissa, joilla ei ollut vielä virallista MM-arvoa. Kokemuksesta Päivärinta tiesi, että ensimmäiset kilometrit pitäisi painella rajulla vauhdilla, jos aikoi mukaan kärkikamppailuun. Ruuhka on melkoinen, kun 150 maailman huippujuoksijaa sulloutuu lyhyen lähtösuoran jälkeen kapealle reitille. Hän on edelleen ainoa suomalaismies, joka on voittanut MM-maastot. 17. (1976) EM-halli: 3000 m 3. (1973) 3000 m 2. (1975 ja 1977) 14 Suomen mestaruutta. Torstai 31.1.2013 . maaliskuuta Lätsä-Pekan suuresta päivästä tulee kuluneeksi 40 vuotta. Pekka Päivärinta muutti huippuvuosiensa jälkeen Kangasalle. Ensimmäinen virallinen mestari kruunattiin vuonna 1973. Mutkikkaalla ja pehmeällä reitillä ohittelu ei ollut helppoa, sillä silloin joutui pois pitävimmiltä ja nopeimmilta juoksulinjoilta. Päivärinta kävi hakemassa vauhtia viikko ennen MM-maastoja juostuista EM-hallikisoista. . sähköpostiin toimitus@shl.fi . Sydän-Hämeen Lehti urheilu 47 Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Vatialassa asustava maastomestari ei yltänyt ratakisoissa suuriin voittoihin. Rakennustyömaalla sattunut selkä haittasi harjoittelua 1970-luvun puolivälistä alkaen, ja mies lopetti kilpauransa 1980-luvun taitteessa. Kari Sinkkonen ?Ruuhka on melkoinen, kun 150 maailman huippujuoksijaa sulloutuu lyhyen lähtösuoran jälkeen kapealle reitille.? Kova alkuvauhti pakko kestää Suomessa maastojuoksukisat järjestetään usein pururadoilla, jotka on rakennettu vesitornin juurelle pitäjän korkeimmalle kukkulalle. MM-maastoissa maailman kaikki parhaat kestävyysjuoksijat asettuvat samalle viivalle; niin sileiden kuin estematkojenkin menijät mailerista maratoonareihin. Maaston maailmanmestaruudesta on juostu vuodesta 1971 alkaen. Maalinauhan katkaisi Belgian Waregemissa Pekka Päivärinta. Jos ei päässyt heti alkumatkasta kärkiporukkaan, sinne olisi vaikea nousta matkan varrella. Alustat ovat usein nurmipintaisia. puhelimeen (03) 539 9800 Lätsä-Pekka: Maaliskuussa tulee kuluneeksi 40 vuotta Pekka Päivärinnan historiallisesta mestaruudesta Maailman ensimmäinen ja Suomen ainoa maastomestari Nykyisin joka toinen vuosi juostavat maastojuoksun MM-kisat ovat maailman kovimmat juoksukilpailut. Päivärinta juoksi EM-pronssia edelleen voimassa olevalla Suomen halliennätysajalla 7.52,97. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Pekka Päivärinta Pekka Päivärinta katkaisemassa ensimmäisten MMmaastojen maalinauhaa. Kintereillä Espanjan Mariano Haro. Ennätykset 800 m 1,52,5 1500 m 3.37,2 maili 4.05,2 2000 m 5.11,0 3000 m 7.52,97 5000 m 13.28,51 10000 m 27.54,43 25000 m 14.16,8 3000 m ej 8.25,4 maraton 2.13.09 Maastojuoksun maailmanmestari Olympiakisat: 3000 m esteet 8. Maailmalla sen sijaan juostaan tasaisemmilla reiteillä
Sen tason juoksijat olivat harmaata massaa. Hurja taso perustui siihen, että kymmenet muutkin juoksijat painoivat 150 kilometrin viikkoja ja treenasivat tosissaan. Päivärinnan ennätykset voisivat olla eri tasolla, jos 1970-luvulla olisi jahdattu ennätyksiä nykymalliin: jokseenkin joka kisaa vauhdittaa jänis, joka pitää tahdin toivotunlaisena. Päivärinta uskoo, että vuonna 1975 hän oli sellaisessa kunnossa, että jänisjuoksussa vitonen olisi kulkenut 13 minuutin tuntumaan. Päivärinnalla tosin oli jo alla kaksi puolen tunnin kymppiä. . Kaikki oli säännöllistä: kaikki toistui samalla rutiinilla, ja ruoka oli tuttua. Pari ensimmäistä talvea meni siihen, että aloin kestää harjoitusta. Lopulta määrän rinnalle tuli myös laatua. juostu 13.28,51. Vain kerran Päivärinta kilpaili varsinaisesti kelloa vastaan: keväällä 1975 rikkoessaan ratajuoksun 25 000 metrin maailmanennätystä Oulussa. Päivärinta käytti matkaan aikaa 1.14,16,8. Sen vuoksi rytmi sekosi viimeisessä kaarteessa, ja jäin kakkoseksi. . Sinkkonen Harjoittelussa hyödynnettiin Suomen oloja. Jännitystä tarvitaan, jotta saa itsestään kaiken irti. Hän on vakuuttunut Nykyjuoksijoilta on siitä, että sama onnistuu edelviety usko leen, jos on valmis panostaMaastojuoksun maailmanmes- maan harjoitteluun samaan taruuksista kilpailtiin vuoteen tapaan kuin hän aikanaan. Taktiikka toimi: Lätsä-Pekka rynnisti maaliin ykkösenä kymmenyksen erolla ennen espanjalaista. Pekka Päivärinta oli lähtörynnistyksen jälkeen mukana kärkikymmenikössä. Raskaalla maastoradalla pidettiin hurjaa noin kolmen minuutin kilometrivauhtia. Päivärinta pysyi mukana kärkikahinoissa, kunnes Espanjan Mariano Haro nykäisi puolisentoista kilometriä ennen maalia. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Vuonna 1967 kestävyysjuoksun päävalmentajana aloittanut uusiseelantilainen kiersi pitkin maata julistamassa oppejaan. Syksyllä 1967 Lydiard luennoi Kaarinassa. Samoissa olympialaisissa hän eteni 1500 metrillä välieriin saakka. Neljä vuotta myöhemmin Montrealin kisoissa Lätsä-Pekka juoksi viitosella 13 tilalle. Kympillä hän joutui keskeyttämään alkuerissä. Münchenin estefinaalissa oli kolme suomalaista, kolme kenialaista ja kuusi muunmaalaista juoksijaa. Suomessa harjoittelussa oli etunsa. Sen tason juoksijat olivat 1970luvun Suomessa harmaata massaa.? Päivärinnan juoksua häiritsi edelliskesän EM-kotikisoissa sattunut haaveri. . Keskimääräinen päiväannos oli 29,4 kilometriä. Vuoteen mahtui yli 700 harjoitusta ja yksi lepopäivä. . Ja minä en silloin pystynyt tekemään edes 15 kilometrin lenkkiä kahtena päivänä peräkkäin. Päivärinta tajusi, että hänen pitäisi juosta paljon, ennen kuin pystyisi varsinaisesti harjoittelemaan. . Viimeinen vitonen kulki alle 14.30:n. Heille juoksu tarjoaa ponnahduslaudan uuteen elämäntasoon. 13.40 ei ollut vitosella vielä mitään. Hän sanoi, että pitäisi juosta 160 km viikossa. Olisi ihan eri asia, jos voisi keskittyä joka harjoitukseen ja lähteä levänneenä liikkeelle. Muut suomalaisjuoksijat viettivät osan talvesta vuorilla tai etelän lämmössä. puhelimeen (03) 539 9800 Kari Sinkkonen Jatkoa sivulta 47 . Häntä revittiin haastatteluihin, palkintoseremonioihin ja kättelemään kuningasta. . En uskaltanut lähteä Haron vauhtiin, sillä ajattelin, etten millään jaksa miehen kyydissä maaliin saakka. Myös Haron vauhti tasaantui pari sataa metriä myöhemmin. Paikalle oli kokoontunut urheilijoita ja valmentajia. Mäkiloikilla rakennettiin kiri, Päivärinta sanoo. Piti juosta paljon että pystyi treenaamaan Umpihanki Pekka Päivärinta muistaa, kuin- hioi askelta ka hän nuorena laskeskeli, mitä Arthur Lydiardin hurjat opit tarkoittivat. . Jos varoo alitajuisesti, suorituksesta katoaa rentous. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Suomessa lehdet kirjoittivat estemiesten epäonnistumisesta, vaikka Tapio Kantanen otti kisassa pronssia, Lätsä-Pekka oli kahdeksas ja Mikko Ala-Leppilampi kymmenes. ?13.40 ei ollut vitosella vielä mitään. Tämän näkee esimerkiksi Kiira Korven suorituksissa jo ennen kuin varsinainen epäonnistuminen tapahtuu. Päivärinta juoksi vuosien ajan maailman huipulla. Jos mies tarvitsi lisää rasitusta, hän veti pitkiä vetoja lyhyillä palautuksilla. Talviaikaan Päivärinta saattoi juosta parinkymmenen kilometrin vauhtileikittelylenkin tunnissa ja kymmenessä minuutissa. Ensimmäinen maailmanmestari oli Sveitsissä juostujen kisojen kunniavieras. Pekka Päivärinta jakoi palkinnot miesten kisan parhaille. Sveitsissä juhlivat totuttuun tapaan Kenian ja Etiopian miehet. Monella nykyjuoksijalla on tekemistä, että pystyy vastaavaan vauhtiin edes tasaisella vauhdilla. Kärkikolmikko Pekka Päivärinta, Espanjan Mariano Haro ja Belgian Willy Pollenius hyppää esteelle. Ensimmäisissä MM-maastoissa ylitettiin matkan varrella oja. 1970-luvulla ei juostu kelloa vastaan Pekka Päivärinnan ennätys- ten sarja 800 metristä maratoniin hakee vertaistaan Suomessa. Suomalaismenestys oli muutenkin mukavaa: parikymmentä sekuntia voittajalle hävinnyt Tapio Kantanen juoksi Uuden-Seelannin Rod Dixonin kannoilla neljänneksi. Maalinauhan irvistäen katkaisevan Päivärinnan valokuvasta muodostui lähes samanlainen ikoni kuin Münchenin stadionin nurmelle olympiakympillä kaatuneen Lasse Virenin kuvasta. Mestarilla itsellään ei kuitenkaan ole kirkkaita muistikuvia maaliviivalta eikä sen jälkeisistä tapahtumista. Heidän joukossaan istui myös 18-vuotias Pekka Päivärinta. Lydiard puhui kovien harjoitusmäärien puolesta, ja muutamassa vuodessa Päivärinnasta tuli mies joka juoksi tiettävästi enemmän kuin kukaan muu suomalaisjuoksija. Loppuaika olisi voinut olla parempikin, jos jänikset olisivat pitäneet kovempaa tahtia, Päivärinta sanoo. Miehen Fukuokassa 1974 juoksema maratonennätys 2.13.09 oli aikanaan Pohjoismaiden ennätys. Mutta hallin jyrkät puukaarteet sopivat paremmin lyhemmälle askeleelle. Minulla askel oli pitkä, jolloin joustava alusta lyö takaisin. Olin jo edellispäivänä katsonut, että jos jää kirin varaan, niin kannattaisi lähteä vasta sen jälkeen, ettei vain kompuroi. 2011 saakka joka vuosi. Kari Sinkkosen ohjelmiin kuului monipuolisia harjoituksia. Hän ei kuitenkaan yltänyt koskaan sellaisiin suuriin voittoihin kuin aikalaisensa Lasse Viren ja Pekka Vasala. Lätsä-Pekka leimattiin jännittäjäksi ja huonoksi kilpailijaksi. Meillä toitotetaan, ettei puhtailla keinoilla pääse urheilun huipulle ja ettei rehellisellä työllä pärjää elämässä. Sillä ajalla mies olisi juossut pronssille tämän vuoden Kalevan Kisoissa. Mies itse ei allekirjoita väitettä. . Nykyisin kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Ensimmäisestä virallisesta MM-kisasta tuli kymmenen vuotta sitten kuluneeksi 30 vuotta. Päivärinta jäi kuitenkin kisassa kolmanneksi. Edellä olivat edellinen ja tuleva olympiavoittaja Frank Shorter ja Waldemar Cierpinski. Epäonnistumiset pois alitajunnasta Pekka Päivärinnan parhaaksi olympiasijoitukseksi jäi kahdeksas sija Münchenin estekisassa 1972. Ei kisoista tullut mitään, jos tiesi että muut ovat parikymmentä sekuntia heikompia. Maastojuoksun maailmanmestaruuden lisäksi Päivärinnalla on kolme EM-hallimitalia: yksi pronssi ja kaksi hopeaa. . Muistan, että olin illalla täysin loppu. Harjoitus on eläimellinen, sillä pitää olla kovassa kunnossa, että voi ylipäätään pomppia vuoroloikkaa rankkaan nousuun. . Nykyisin mies lukeutuisi ajoillaan maan kärkijuoksijoihin kaikilla matkoilla. 1970-luvulla Suomen kestävyysjuoksutaso oli aivan toista luokkaa. . Esimerkiksi maastomestaruusvuotenaan 1973 hän harjoitteli yli 10 700 kilometriä. Piikkarin piikit eivät ottaneet vesiesteen pukkiin, vaan luiskahdin vesihautaan ja vatsapeite repesi. Päivärinta juoksi kisan loppuun, mutta onnettomuudesta jäi alitajuinen pelko. Hänen mielestään Suomessa ei osata vieläkään purkaa tällaisia suoritusta haittaavia rasituksia. . Mestaruuskin oli kerran hyvin lähellä. 48 urheilu Torstai 31.1.2013 . Väsähtänyt espanjalainen kolusi viimeisen ojan pohjia myöten, ja Päivärinta saavutti karkulaista myös esteillä. Miehet tulivat tasatahtia maalisuoran päässä olleelle esteelle. . Suomalaisia ei ole näkynyt kärkikahinoissa vuosikymmeniin. Pekka Päivärintaa ei ihmetytä se, etteivät suomalaisnuoret enää koettele rajojaan. . Kun muut lähtivät kaupungille, minä jäin hotellille nukkumaan. Hurja harjoittelija: Pekka Päivärinta treenasi työn lomassa kovempaa kuin kukaan muu 29,4 kilometriä päivässä Suomi juostiin maailmankartalle jo ennen kuin maa edes itsenäistyi. Talviaikaan vetoja juostiin umpihangessa loivaan ylämäkeen. Päivärinta sääteli harjoituksen tehoa vauhtileikittelyillä. Jos tuntui, että keho on ollut kovilla, vedot olivat lyhyitä ja palautukset pitkiä. Se oli reissupäivä, jolloin olin koko päivän matkassa, enkä päässyt missään välissä lenkille. Harjoittelun lomassa perheellinen mies teki muutakin, sillä hoidettavana oli kaksi pientä lasta ja ansiotyöt. . Myös huolto oli lähellä, ja hierojalle ja lääkärille pääsi heti kun tarvitsi. ?Kiri rakennettiin 400 metrin mäkiloikilla? toi muun muassa mäkiloikat suomalaisjuoksijoiden arkeen. Parhaimmillaan loikkatreeni tarkoitti neljä kertaa 400 metriä. Perheellinen, työn lomassa harjoitellut Päivärinta sen sijaan kävi uransa aikana kahdella parin viikon leirillä Italiassa. . Nyt ennätykseksi jäi maaottelun ?taktiikkakisassa. Kuka silloin viitsii edes yrittää? Päivärinta juoksi sianlihan ja ruisleivän voimin maailman huipulle. Maailman ensimmäinen ja Suomen ainoa maastomestari Voitto ratkesi maalisuoralla MM-maastokisa lähti suunnitelmien mukaisesti. Sotien jälkeen menestys oli vaatimattomampaa. Vuosikymmenten ajan voitiin vain muistella Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kultaisia vuosia. 1960-luvun lopulla kestävyysjuoksun uutta nousua oli pohjustamassa Arthur Lydiard
Appiukko varmisteli aina, että meillä on rahaa. 20 000 euron palkinto on paitsi tunnustus, myös eräänlainen urheilijaeläke. Kun Pro Urheilu -palkintoja jaettiin vuonna 2010, SydänHämeeseen saatiin todellinen jättipotti. Pärjäämme yhdellä autolla, sillä eihän minun tarvitse käydä viikon aikana edes kaupassa, kun on pakastin täynnä lihaa, Kurun hirviporukoihin kuuluva isäntä sanoo. Eläkkeelle jäädessään Päivärinnalla oli takanaan 46 vuoden työura. Tämä kuva pitää varmaan ripustaa saunan seinälle, Merja Päivärinta pohtii katsellessaan legendaarista irvistyskuvaa MM-maastojen maaliviivalta. Vastikään peltimiehen töistä eläkkeelle jäänyt Pekka Päivärinta viihtyy mökillä monesti viikotkin. EMhallikisoissa edellisviikonloppuna pronssille juossut mies poikkesi kotiin pariksi päiväksi ennen kuin jatkoi seuraavan viikonlopun MM-maastoihin. Juoksijalle oli jäänyt jotakin hampaankoloon EM-halleissa, ja lataus oli kova MM-maastojen alla, sillä hän oli vakaasti päättänyt voittaa kisan. . Vuoden 1974 EM-kisoihin lähdin uuden lakin kanssa. Kun Päivärinta itse aloitti juoksu-uransa, suomalaisen juoksun uudesta noususta oli saatu vasta esimakua: Jouko Kuha oli juossut esteiden maailmanennätyksen ja palauttanut uskon siihen, että suomalaisjuoksija voi pärjätä. Lätsästä tuli tavaramerkki Pekka Päivärinta tunnetaan edelleen Lätsä-Pekkana, sillä hänellä oli aina päässään lippis. Kun lapset olivat jo lentäneet maailmalle, Päivärinnat muuttivat vajaa kymmenen vuotta sitten radan toiselle puolelle hissikerrostaloon ?eläkeasuntoon?. Pro Urheilu -palkinnolla nousee rantasauna mökille Valtiovalta on muistanut vuosituhannen vaihteesta alkaen entisaikojen urheilijasuuruuksia Pro Urheilu -palkinnolla. Aikani Pekkaa katseltuani sanoin, että mitä sinä kotiin tulit kiukuttelemaan. Töksäytys jäi harmittamaan vaimoa. Joustava työ sopi peltimiehen hommia paremmin kisareissuja kiertävälle juoksijalle. Eihän kuusikymppinen työntekijä voi koskaan pärjätä parikymppiselle. Merja ja Pekka Päivärinta ovat olleet naimisissa 43 vuotta. Sinkkonen vain nauroi, että se on hyvä merkki, jos mies on vähän kärttyinen. Pekka Päivärinta sanoo, että mitaleita ja menestystä tärkeämpiä ovat urheilun parissa syntyneet ystävyyssuhteet. . Muuten arki jatkui entiseen malliin. Uran päättymisen sinetöi ensimmäisen oman talon rakennustyömaalla sattunut haaveri. . Tyttären tytär jutteli olympialaisten aikaan, että hänkin haluaa vielä joskus olympialaisiin. Sydän-Hämeen Lehti 49 Lapset liikkuvat liian vähän Suomalaisten urheilusankareiden uran alkuvaiheet ovat noudattaneet usein samaa kaavaa. Lapsuus on liikkuva, ja kilometrien koulumatkat kuljetaan jalan. Urheilun parissa erikoistutaan liian varhain ja tuloksia aletaan mitata ulos, vaikka pohjat ovat vielä rakentamatta. . Turun Sanomissa oli vuoden 1968 piirin maastokisojen jälkeen reilun kokoinen kuva. Toista Päivärinta käytti kisoissa ja toista harjoituksissa. Vaimon ompelemasta hatusta tuli myös eräänlainen taikakalu. . Lakkoavustus ei riittänyt kunnolla edes ran- kasti harjoittelevan miehen ruokaan. . Kaksi vanhinta lasta meni yläasteelle ja nuorin ala-asteelle. ?Normaalielämään siirtyminen ei tuottanut ongelmia, koska Lätsä-Pekka eli työ- ja perheelämää urheiluuransa rinnalla.? Perhe asui pari vuotta keskustassa Kopinkulmassa, kunnes Vatialan koulun tuntumaan rakennettu omakotitalo valmistui. 11 palkinnosta kolme ojennettiin täkäläisille urheilijoille. Hän pyyteli sitä anteeksi, kun valmentaja Kari Sinkkonen soitti Belgiasta. . Joku maastojuoksu se oli, mies muistelee. Urheilusta innostuttuaan hän juoksi kesät ja hiihti talvet, kunnes suuntasi 13-vuotiaana suunnistuksen pariin. Punavalkoisen lakin ompeli aikanaan vaimo, ja se päätyi lopulta urheilumuseoon. Itse asiassa lakkeja oli kaksi. Miehellä on työurien pidentämiskeskusteluun selkeä kanta: nuoret pitäisi saada aiemmin töihin, eikä siirtää eläkeikää. . Minulla oli siihen aikaan pitkä tukka, ja vauhdissa keskelle päätä tuli jakaus. Nuori mies ei halunnut näyttää körttiläiseltä, ja siksi lätsästä tuli hänen tavaramerkkinsä. Mutta nykyisin lapset liikkuvat liian vähän. Lapsuus vietetään erilaisten ruutujen äärellä ja koulutaksi korvaa arkiliikunnan. Mies uskoo, että sama malli toimii edelleen. . Perustukset ovat valmiit ja hirsiä odo- tellaan. . Pidän riittävän rauhallista tahtia ja nautin juoksemisesta. Kangasalle Päivärinnat muuttivat 1980-luvun taitteessa, vaimo Merja sai työtä Kangasalan kirjapainosta. 18-vuotiaana nuorukaisen juoksu kulki metsässä niin hyvin, että halusi kokeilla vauhtiaan myös radalla. . Kannoimme iltaisin paa- reilla tiiliä valmiiksi työmiehille. Urheilijan elämä niveltyi hyvin lapsiperheen arkirytmiin. . Sinkkosen valmennettavista kasvoi monta 1970-luvun huippua, muun muassa Münchenin olympialaisissa 1500 metriä voittanut Pekka Vasala, maratoonarit Jukka Toivola ja Olli Suomalainen sekä Sinikka Tyynelä. Sinkkosen ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa leireille. Vaikka Päivärinta viihtyi itsekseenkin lenkkitiellä, ne tarjosivat mukavaa vaihtelua. Lätsä-Pekka ja monet muut hänen aikansa suurjuoksijat toimivat esikuvana tuhansille lapsille. Hän lenkkeilee edelleen mielellään etenkin Kurun mökillä. . Kun hän kyseli äidiltään, tietäänkö tämä ketään, joka on joskus ollut kisoissa, niin äiti kertoi, että kyllä Ukko-Pekka on parit kisat käynyt, Merja nauraa. shl Tommi Liljedahl. Kun ura päättyy, onkin vaikea löytää paikkansa työelämästä ja yhteiskunnasta. Siinä tilanteessa tuntui vain pieni vihlaisu. Pian kävi ilmi, että kaksi nikamaa oli pois paikoiltaan. Lopulta välilevyt rustottuivat ja Päivärinta sai selästään elinikäisen vaivan. . Kehon koneisto kehittyy lapsuuden liikunnallisissa leikeissä ja nuoruusvuosien monipuolisessa urheilussa. Kun oma laji valitaan murrosiän jälkeen, takana on huomaamatta jo tuhansia tunteja monipuolista harjoitusta. Kovemmassa rasituksessa rusto painaa iskiashermoa niin, että kipu säteilee jalkaan. Selkä pilasi haaveet vuoden 1978 EM-maratonista. Päivärinta palasi vähitellen suunnistuksen pariin. Perusta on niin vankka, että maailman huipulle pystyy ponnistamaan muutamassa vuodessa. Pekka Päivärinnan ura eteni juuri näin. Minä kävin nukkumaan samaan aikaan lasten kanssa, mies nauraa. Nykyisin Päivärinnan tasoinen urheilija eläisi juoksemalla. 1970-luvulla tilanne oli toinen. EM-kisavuonna 1971 nuori perhe oli varsin tiukalla. Vaimo on vielä työelämässä, ja siksi hän ajaa Kuruun viikonlopuiksi. . Vakuuttelimme, että pärjäämme kyllä. Kun lakkoa oli kestänyt seitsemän viikkoa ja olin lähdössä MM-maastokisoihin, mies sanoi, ettei rahaa enää voi olla. Hän neuvotelleensa pankkiin vekselin valmiiksi, Pekka Päivärinta muistelee takavuosien tiukimpia vaiheita. Merjalle puolestaan on jäänyt mieleen kevät 1973. Kun kisat menivät pieleen, palasin tuttuun lätsään. Urheilu-urasta jäi ystäviä ja muistoja Huippuvuosinaan 1971?1975 Pekka Päivärinta toimi talonmiehenä. Telineillä jalka lipesi ja selkä vääntyi. Jos opiskellaan kolmekymppiseksi, niin parhaat vuodet ovat ohi ennen kuin päästään työelämään. Jarmo Karjalainen hou- kutteli minut mukaan, kun Kaarinan Urheilijoilta puuttui nuorten 4 x 1500 metrin viestijoukkueesta yksi juoksija. Karjalaisesta tuli Päivärinnan ensimmäinen juoksuvalmentaja, kunnes hän siirtyi Kari Sinkkosen talliin. Liian nuorten kanssa aletaan kikkailla pikkujutuilla. Huipulle pääsy vaatii lahjoja, mutta ennen kaikkea työtä. Maastojuoksun ensimmäinen maailmanmestari Pekka Päivärinta on kunniapaikalla MM-maastojen historiasta kertovassa kirjassa. ?Liian nuorten kanssa aletaan kikkailla pikkujutuilla.? . Vaikka välissä on vuosikymmeniä, niin juttu jatkuu siitä, mihin edelliskerralla jäätiin. Vatialassa asustava Pekka Päivärinta viihtyy eläkepäivillään entistä enemmän mökillä Kurussa. Paluu arkeen oli helppoa Suomen urheiluhistoria on täynnä tarinoita entisistä tähdistä, jotka ovat pudonneet uransa päätyttyä tyhjän päälle. Huippuvuosina ympärillä on koneisto, joka huolehtii kaikesta ja ohjelmoi arjen. Monelle kaikkein suurin haaste on se, millä täyttää harjoituksen tuoma hyvänolon tunne kehossa. Pekka Päivärinnalla normaalielämään siirtyminen ei tuottanut ongelmia, sillä hän eli tavallista työ- ja perhe-elämää urheilu-uransa rinnalla. Kun mies pisti piikkarit naulaan, harjoitusmäärät vain vähän pienenivät. Hän turvautui lätsään 19-vuotiaana, kun näki ensimmäisen lehtikuvan itsestään. . Torstai 31.1.2013 . Niistä joilla olisi lahjat, putoaa puolet pois, koska heillä ei ole henkisiä lahjoja: he eivät jaksa harjoitella. Sinkkosen talli keräsi menestystä Aurassa syntynyt, Liedossa kasvanut Pekka Päivärinta kilpaili ensimmäisen kerran yhdeksänvuotiaana. . Pekka Päivärinta oli äskettäin päässyt armeijasta, ja vaimo odotti toista lasta, kun metalliväki meni lakkoon. Nyt käynnissä on uusi elämänvaihe isovanhempana. . Palkittavien listalla olivat pälkäneläislähtöinen pikaluistelija Toivo Salonen, pälkäneläinen voimanostaja Anna-Liisa Prinkkala ja kangasalalainen Pekka Päivärinta. Päivärinnat rakentavat palkintopotin turvin rantasaunan Kurun kesämökille
Sherri saa peleissä hyvän agren päälle. puhelimeen (03) 539 9800 Naisten joukkueessa ?jälkipyykkiä? syntyy miesten joukkueita helpommin Yhteishenki: LP Kangasalan Naisten Mestaruusjoukkueessa vallitsee hyvä yhteishenki. Liiallista kiltteyttä ja toveruutta valmentaja Ismo Tahvanainen ei kuitenkaan pidä hyvänä asiana. Kangasala 1970- ja 1980-luvulla suomalaisessa urheilumaailmassa vallitsi kaikin puolin nykyistä kovempi pelin henki. LP Kangasalan Naisten Mestaruusjoukkueen valmentaja Ismo Tahvanaisen mukaan lentopallossa kovempi maailma näkyi muassa junnujen ja kokeneempien pelaajien henkisenä köydenvetona. . Ajattelen sen jenkkiläisit- lavalla addrenaliinihumalassa täin niin, että pitää vahvistaa vetää elämänsä roolin. . Meillä ei ole ollut suurempia jännitteitä tai ristiriitoja pelaajien kesken. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Puhutaan yhteishengestä, järjestetään erilaisia hengennostatusiltamia ja yritetään puida ristiriidat halki poikki pinoon. Tahvanaisen mukaan liiallinen kiltteys ja toveruus eivät kuitenkaan ole joukkueelle hyväksi. . Emmekä me vanhemmat kauheasti kiusaa nuorempia, 30-vuotias Tuominen nauraa. Toki erimielisyyksiäkin syntyy. Iän myötä rooli on kuitenkin muuttunut. Pahimmillaan se vaikuttaa koko peliin, Tuominen sanoo. Williams. . Meidän päämäärämme on voittaa pelejä. Ei pumpulissa kasva kovia pelureita, se nyt vain on fakta, Tahvanainen lataa. Herkkä laji Moni on kuitenkin huomannut, että kolmantena liigassa olevan LP Kangasalan peleissä vallitsee usein vapautunut tunnelma. Vähän samaan tapaan kuin näyttelijät saattavat vasta heeseen suhtaudutaan. . Loppujen lopuksi tämä on tulosurheilua. syntyy miesten sa pelaajille on muodostunut erilaisia rooleja. tai vähintäänkin solahtavat uuden roolin sisään. saan puhelimessa. . Tätä nykyä hän uskaltaa olla omalla toiminnallaan ja suhtautumisellaan muiden tekemiseen esimerkkinä muille. . Jos vieruspelaajan pää valahtaa LP Kangasalan joukkueessa pelaajan rooli kentällä heijastelee usein hänen arkirooliaan. seuraavaan peliin pöytä tyhjennettynä. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Tämä laajalla pitää olla selvä persooon joukkuelaji, ja yhden reak- nallisuus, ujoudella tässä lajissa tiot ja luonteen heikkoudet ei ole sijaa, Tahvanainen sanoo. vaikuttavat kaikkiin. Tuominen ja Tahvanainen ovat molemmat sitä mieltä, Suoraa puhetta että naisten joukkueessa ?jäl- LP Kangasalankin joukkueeskipyykkiä. Ei siitä mitään tule, jos sellaiset harmaavarpuset. 50 Torstai 31.1.2013 urheilu . manttelia ulos kentältä, saapuu hän kantaa amerikkalainen Sherri jonkun mokan jälkeen, ei se voi olla vaikuttamatta muiden tunnelmiin. Hei eivät kestä niin suoraa puhetta kuin miehet. Pelaajiksi sopivat huonosti vahvuuksia ja piilottaa heikkoudet. Ulkomaalaisten soluttautuminen joukkueeseen on sujunut hyvin. Lentopalloa pelatessa myös aistii alati vieressä pelaajan kehonkielen ja siinä tapahtuvat muutokset. Pejoka mokasta masentuu. persoonaansa. Suurimmat pelaajat ovat Tahvanaisen mukaan on luonnollista, että kaikille sat- sellaisia, että he kasvavat petuu joskus virheitä. Ei se niin mene, että Ismo keikkuu tuolla ylhäällä pilvissä, ja minä olen sitten siinä hilkun verran hänen alapuolellaan ja muut jossakin kauempana. Me olemme tasa-arvoinen joukkue, ja asioista pystytään puhumaan suoraan. shl krista kaitasuo. Ottaessani yhteyttä agent- Useimmiten pelaajan rooli tiin, kysyn häneltä ensin pe- kentällä heijastelee hänen arkilaajan luonnepuolen asiat. 1970-luvulla oli vähän sellainen mentaliteetti, että joko kasvat peluriksi tai lopetat alkuunsa, Tahvanainen kertoo. Tätä nykyä urheilumaailma on pehmeämpi. Naiset taas jäävät helpommin pureskelemaan ja pohtimaan asioita. Hän on hirvittävän vaativa itseään kohtaan, mikä ruokkii muitakin pelaajia. Parikymppisenä Tuominen koki olevansa enemmänkin tarkkailija kuin johtajapersoona. Se kertoo jo aika paljon siitä, kuinka paljon luottamista Mantu (Tuominen) saa muulta joukkueelta osakseen. Mantu on luotettava, rehellinen ja tasapuolinen, Tahvanainen kuvailee. Kapteenin tehtävänä on nostaa valmentajan tietoisuuteen joukkueen mahdollisia sisäisiä ongelmia. Maria Tuojoukkueita helpommin. . Olen ainakin pyrkinyt ottamaan tämän asian valmenPiilota heikkoutesi taessani huomioon, TahvanaiPelaajan persoonallisuus on nen sanoo. tärkeä piirre Tahvanaisen metsästäessä uusia pelaajia joukkuTreeniminää suurempi eeseen. . Se on luonnollista lajissa, jossa nähdään parhaimmillaan päivittäin, ja jossa pelaajilla kullakin on aivan omanlaiset persoonallisuutensa. . Sitäkin leissä treeniminäänsä suuremtärkeämpää on se, miten vir- miksi. Kapteeniäänestys päättyi 11-1 Tuomisen hyväksi. Jos miesjoukkuetta val- misen mukaan niin kutsutun mentaessani heitän jonkun ?kovan pelaajan. Vaikka menestyneessä joukkueessa ollaan toki tosissaan, heitetään peleissä Maria Tuomisen ja Ismo Tahvanaisen mukaan LP Kangasalan joukkueessa uskalletaan puhua ristiriidoista ääneen. huultakin, hymyillään ja naureskellaan. Joukkueen kapteeni Maria Tuominen myöntää joukkueessa vallitsevan hyvän hengen. . Jos jalkapallossa menettää pallon, se ei välttämättä merkitse maalia toisin kuin lentopallossa, jossa menettämällä pallon menetät pisteen. . Lentopallo on myös monessa mielessä esimerkiksi jalkapalloa tai jääkiekkoa herkempi laji. Mutta on myös Ulkomailtakaan en tuo ketään sellaisia pelaajia, jotka ikään Suomeen ennen kuin olen vä- kuin löytävät itsensä uudelleen hintään puhunut hänen kans- kentällä . Nuorempia muistutettiin virheistä, ja treeneissä heille lyötiin vähän kovempaa palloa. Tosin niin Tahvanainen kuin Tuominenkin kokevat, että joukkueen sisällä uskalletaan puhua asioista ilman välikäsiäkin. . Junnu oli aina junnu, ja vanhemmat pelaajat totisesti antoivat sen näkyä
Laji elää myös nykypäivässä, sillä sunnuntai-illan viikkokilpailut keräävät urheilukentälle etenkin alakouluikäisiä luistinkiitäjiä. Sarjakisojen yhteydessä voi myös testata pitkäteräisiä pikaluistimia. Hiihtolenkille voi lähteä kunnansaunalta tai saunalla voi poiketa kesken lenkin. Jäälatua ollaan tekemässä myös Kirkkojärvelle. Sahalahden alueella hyvässä hiihtokunnossa on vapaa-aikapalveluiden mukaan kirkonkylän valoladun 1,6 kilometrin valaistu lenkki molemmille hiihtotavoille. Tältä ladulta lähtevä noin seitsemän kilometrin metsälenkki molemmille tavoille on arvioiden mukaan kohtalaisessa kunnossa, mutta kaipaa lisää lunta. Lisäksi Lahdenkulman koulun läheisyydessä on perinteiselle tavalle hiihtokunnossa noin kolmen kilometrin lenkki. Lisäksi Kyötikkälästä on latu Vallittuun, ja Taivalpirtille ja Kisapirtille johtavat ladut ovat hiihtokunnossa samoin kuin Mäyrävuoren lenkki. Kyötikkälässä pukukopit ja vessat ovat hiihtäjien käytössä arkisin aamuseitsemästä iltapäivään ja latukahvio on avoinna viikonloppuisin kello 11?16. Havisevan suunnalla latupartio on paikoin joutunut havuttamaan ja lumettamaan latuja ja paikoitellen metsäautoteitä aurattu ja latuja ei ole niille osuuksille saatu tehtyä lainkaan. Joissakin kohdissa maastoladuilla on ollut vielä maata näkyvissä ja ojissa virrannut vettä, joten kunnan vapaaaikapalveluista kehotettiin vielä viime viikolla varovaisuuteen maastoladuilla. Jäiden vahvistuessa latupartio on saanut tehtyä Vesijärven jäälle ladut Vesaniemestä Ruutanaan ja Huutijärvelle. Sauvojen ansiosta ruutujen äärellä jumiutuneet hartiat saavat kaipaamaansa liikuntaa. shl Tommi Liljedahl Kangasalla harjulla kulkeva päälatureitistö on saatu hyvään kuntoon, ja myös yhdyslatu Tampereelle on ollut hiihtokunnossa. Valaistu pääreitti kulkee Kirkkoharjulta Kyötikkälän kautta Vatialaan. Yhteensä latuja Vehkajärven alueelta löytyy noin 13 kilometriä. Kuhmalahti-hiihto sivakoidaan maaliskuun alussa Kuhmalahdella hiihdetään perinteinen Kuhmalahti-hiihto sunnuntaina 3.3. Kunnan rantasaunalla kerätään nimiä listoille aamulla kymmenestä lähtien. Upouusi traktori saatiin ylös jäistä, mutta sen sähkölaitteet menivät uusiksi. Saarikylissä käy melkoinen vilinä etenkin viikonloppuisin. Saunalla on myynnissä soppaa ja kahvia, joten energiatankkauskin onnistuu ilmoittautumisen yhteydessä. Kuhmalahden kirkonkylän palotallilta kertyy matkaa saunalle reilut neljä kilometriä ja Pohjan koululta noin kuusi kilometriä. Harvat isät ja äidit viitsisivät lähteä kaukalolle pyörimään, mutta isolla kentällä saa itsekin liikuntaa sillä aikaa kun lapset pelaavat ja touhuavat luistimilla. Saarikylistä löytyy vielä hienompi elämys reippaasta ulkoilmaelämästä pitäville perheille. Joka talveksi avattava retkiluistelurata syntyi tänä vuonna helpommin kuin edellisvuosina, sillä lumikerroksen alta paljastui sileä jää. Joinain vuosina röpelöistä ja muhkuraista jäätä on jäädytetty viikkokausia. Huutijärveltä pääsee sivakoimaan myös Mobiliaan. Lisää jäälatuja on suunniteltu ainakin Huutijärveltä Honkaniemeen ja sieltä edelleen Ruutanan rantaan, jolloin Vesijärven voisi kier- tää jäälatuja pitkin. Jotkut innostuvat pitkästä potkusta ja vauhdista niin, että lähtevät kisoihin kauemmaskin. Nuorten SM-luistelukisoissa eli Hopealuistinfinaalissa D-tyttöjen ainoat osanottajat tulivat Pälkäneeltä. Risteyksissä on hyvät opasteet, joten ladulle voi lähteä, vaikka paikallinen latuverkosto ei olisi täysin tuttukaan. Tavoitteena on, että Kuh- malahti-hiihdon aikana myös Vedentaustan lenkki ja kirkonkylälle Längelmäveden jäätä myöten menevä latu olisivat hiihdettävässä kunnossa, mutta sää- ja jäätilanne sanelee näiden latujen hoitamista. Latutilanne päivitetään Kisan nettisivuille lähempänä tapahtumaa. Kuhmalahti-hiihto päättää vuoden 2012-2013 Kuhmalahti-kierroksen. Viime vuonna jouduttiin aurausja jäädytystalkoiden lisäksi myös traktorinnostotalkoisiin, kun myöhäinen talvi ja epätasaisesti vahvistunut jääkansi yllätti Antti-Jussi Tiitolan. Paloasemalta pääsee myös kunnan saunalle jäätä pitkin. Lisäksi latuja on tehty Pohjasta Vedentaustaan ja Tervaniemestä Puntariin. Kirkkaana pakkaspäivänä järven jäillä tehty luisteluretki kuuluu talven kohokohtiin, joita muistellaan kesähelteillä. Tänä talvena Saarikylien retkiluistinrata on 2,5 kilometrin mittainen. Paikkakunnan luistelumainetta pitivät yllä Amanda Saari ja Senna Kanerva. Hyvin hoidettu luistinrata houkuttaa perheitä luistimille myös muulloin kuin kisailtoina. Valmiina on myös Sahalahden Kirkkojärvellä noin 10 km:n jäälatu perinteiselle tyylille. Kuhmalahdella on saatu tehtyä latureitti Kirkonkylän paloasemalta Pohjan koululle. Myös Pohjan koulun valaistu lenkki on hiihtokunnossa molemmille hiihtotavoille. Torstai 31.1.2013 . Kierroksen aikaisempina osatapahtumina on ollut Heimo Jaakkola -pyöräily ja Puntarin lenkki. Silloin laji muistuttaa luisteluhiihtoa ilman voiteluongelmia ja puuduttavia mäkiä. Sydän-Hämeen Lehti 51 urheilu Sukset jalkaan, latua syntyy Hiihto: Torstai toi lisää lunta laduillle Siina Kanerva ottaa tuntumaa pitkäteräisiin pikaluistimiin ennen viikkokisojen starttia. Koko perhe viihtyy Saarikylien retkiluisteluradalla. Luistinrata ja retkiluistelurata houkuttavat perheet jäille Saarikylien retkiluistelurata: 2,5 kilometrin maisemalenkillä riittää menijöitä etenkin viikonloppuisin Pälkäne on perinteinen luistelupitäjä. Kaikki kolme osasuoritusta vuoden sisällä kiertäneet palkitaan keväällä Kuhmalahden Kisan toimesta, joka toimii kierroksen järjestäjänä. Tiina Keino Kuhmalahtihiihdossa ladulle mahtuvat kaikki hiihdon ystävät ikään ja taitotasoon katsomatta.. Parhaimmillaan baana on pitkäteräisillä retkiluistimilla. Ne eivät tökkää hokkareiden tapaan kapeisiin railoihin, joita pakkaset saattavat repiä jäähän. Satunnaisen luistelijan ei tarvitse heti ostaa retkiluistimia, sillä viikonloppuisin niitä voi vuokrata Heikin leivän kahvilasta. Retkiluistimet kiinnitetään yleensä hiihtomonoihin. Useimmat sujuttelevat niillä sauvat kädessään. Alueella kulkee kaksi eri lenkkiä joiden yhteispituus on noin 30 kilometriä. Lisäksi Vehkajärveltä Mattilankylään on tehty latuja ja myös Vehkajärven jäällä on noin kuusi kilometriä jäälatua
Sekin on syytä mainita, että hevoset vievät suurimman osan työpäivieni ajasta. Jyväskylästä kotoisin olevan Valkaman kiinnostus raviurheilua kohtaan roihahti liekkeihin jo varsin nuorena. . Yksi heistä on Pälkäneen Ämmätsässä Kyynärön kylässä pollekatrastaan treenaava Kirsti Valkama, 35. Valkaman tallin kokoonpano muodostuu kolmesta starttihevosesta, yhdestä opetusikäisestä varsasta sekä yhdestä siitostammasta. Jos toipuminen menee suunnitelmien mukaisesti, hevonen palaa radoille joskus kevätpuolella, Valkama taustoittaa. Joskus laiska tapaus Stone Capes Gem on hyvä kilpailija, mutta treenilenkeillä se on aavistuksen laiska tapaus. . Raviurheilu on laji, joka antaa harrastajalleen paljon elämyksiä. Pälkäneläinen luottaa vailee. kilaistyttö. Hevosella on ajettu 9-vuotiaaksi suhteellisen vähän lähtöjä eli muistaakseni startteja on plakkarissa 64. Sydän-Hämeen Lehti 52 Ravivalmentaja Kirsti Valkama: Hevoset ovat aina olleet osa elämääni Ravitreeniä ÄMMÄTSÄN METSIEN KUISKEESSA Raviurheilu mielletään voimakkaasti miesten maailmaan kuuluvaksi todellisuudeksi. Tämä juontaa juurensa osaltaan siitä, että miehet näkyvät raviurheilun uutisoinnissa ja otsikoissa. Raudanluja fakta on kuitenkin se, että naiset tekevät paljon hommia ravureiden onnistumisen eteen. Olin kiinnostunut hevosista ystävieni kanssa jo 6?7-vuotiaana. Jos hevosen mieli pysyy korkealla, sillä ajetaan varmasti kilpaa myös Stone Capes Gem eli tuttavallisemmin Kemi on tällä hetkellä Kirsti Valkaman tallin ykköshevonen. hänen treenihevosensa kulkijatkossa, Kirsti Valkama kaa. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Olen alun perin kaupun- kama analysoi. sivat. Vietin paljon aikaa hevostalleilla. Vaikka nykypälkäneläinen harrastaa raviurheilua kuvankauniissa maalaismaisemissa, hänen taustansa ei ole aina olStone Capes Gem nauttii täysin palkein, kun valmentaja Kirsti Valkama harjaa hevosensa päätä. lut kiinni maaseudussa. sen puolen psyykkausta. Valmennuksen ohella Kirsti Valkama on valikoinut hevosilleen omat luottokuskinsa. . Positiivista on se, että hevonen on saanut olla aina täysin terve. Sen varjolla kestämään vaikka 20 vastoinkäymistä, Valkama vertailee. Jari-Pekka Korvola. puhelimeen (03) 539 9800 . Vuonna 2012 se osallistui 18 kilpailuun, joista tuloksena on ollut kaksi ykkössijaa, kolme hopeapystiä ja yksi pronssinen mitali. Viimeksi mainittu siitostamma on kantavana ja siitä tulee keväällä uusi varsa ravimaailmaan. Starttihevosista tällä hetkellä selkeä ykköshevonen on pian yhdeksänvuotiaaksi kääntyvä lämminveriori Stone Capes Gem. Kemiä ei treeni kovin paljon kiinnosta täällä kotioloissa. Kilpaileminen vaikuttaa olevan sille parasta harjoittelua. Pälkäneläinen näkee suojattinsa tulevaisuuden valoisaksi. Lämminverihevosillahan saa nykyään kilpailla 12-vuotiaaksi asti. . EsiKirsti Valkama on maatalon kiinnostus hevosia ja raveja kamalla ei ole mitään tiettyä merkiksi Stone Capes Gemin sekatyöläinen, jolle ravureiden kohtaan on vain kasvanut, Val- sapluunaa, jonka kautta kaikki osalta treeni on paljolti henkitreenaaminen kuuluu säännölliseen lukujärjestykseen. . Toivon myös, että minua kuunnellaan. 52 urheilu Torstai 31.1.2013 Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Koen, että kuskien pitäisi ajaa hevosten ehdoilla. En koe, että pitäisi itse ajaa, jos katsoo tuntevan hevosensa paremmin. Vastoinkäymiset ovat osa tätä todellisuutta, mutta anna olla, jos oma hevonen sattuu voittamaan. Ajattelen, että tunnen hevoseni itse parhaiten. Excellent Flash teki kesällä ihan mukavia esityksiä, mutta sillä on nyt revähtymä lapalihaksessa. Näistä kokemuksista Ravivalmentajana Kirsti Val- omat treenisysteeminsä. Useat polkupyö räätälöintiin, kun hän laittaa räreissut Killerin raviradalle hevosiaan iskukuntoon. vankistivat sitä käsitystä, että Kaikille Harrastuspohjalta . Stone Capes Gem, tai meillä tuttavallisemmin Kemi, on tallini ykkösmenijä, sillä kaksi muuta hevosta eli Excellent Flash ja Lucky Flash ovat tällä hetkellä sairastauolla. Vaikka moni sanookin, että ammattikuskeja ei tarvitse neuvoa, olen toista mieltä. Valmennan hevosia harrastuspohjalta, mutta teen sitä työtä tavoitteellisesti ja tosissani. En omista ammattivalmentajalisenssiä. Rahaa hevonen tienasi vuoden kilpailuista reilut 5000 euroa. . Totta kai ymmärrän, että ravilähdöissä tapahtuu kaikenlaista, eivätkä ajot mene aina suunnitelmien mukaisesti. Raviharrastamisen ydin on siinä, että uskotaan lujasti omaan tekemiseen. . Kaikilla hevosillani on ihan haluan työskennellä hevosten omat systeeminsä mutta tosissaan parissa
. Sydän-Hämeen Lehti 53 urheilu Inka Nikkanen käy salilla koulun jälkeen. Rautajärven kuntosalille pääsee treenaamaan avaimella kello 8?20. Salilla käyminen tuo hyvää vastapainoa muihin liikuntaharrastuksiini. miehen käsivartta koristaa nimittäin suurikirjaiminen Iron Lake -tatuointi (suomeksi Rautajärvi). . Laitteet eivät ole viimeisen päälle uusinta huutoa, mutta ajavat hyvin tarkoituksensa. Luukkosen tatuoinnin tekijä, entinen rautajärveläinen Sami Yrjölä, on lupautunut tekemään salille nimikyltin. Ilman suorittamista Heli Salovaara tekee paraikaa rintalihasliikkeitä. Toiveita voi myös . . Porukalla tekeminen on ki- vaa ja yksi tapa olla yhdessä, kunhan se ei käy liian raskaaksi ja kasaannu samoille ihmisille. Si k s i y r i täm m e i n nostaa uusia i hmi siä toimintaan mukaan, mikä on sinänsä haaste. Kunta myöntää kylille toiminta-avustusta vuosittain, määrä riippuu tehtävistä töistä. Ja jos jää plussaa, se käytetään saliin. Kulujen kattamisessa auttaa myös Luukkosen perimä kohtuullinen vuokra ja kunnan liikunnan kohdeavustus. Kyläyhdistys kaiken takana Tällä hetkellä salille on lunastettu 30 vuosiavainta ja uusien avainten tekoa odottavia on jonossa. Siellä idea sitten välähti, Luukkonen hymyilee. Myös kuntosali kantaa nimeä IronLake Gym. Rautajärven kyläyhdistys hoitaa esimerkiksi Auraanpohjan ja Tuppikosken uimarantoja ja vessoja näillä uimarannoilla sekä ur- heilukentällä. Kyllä liikkumisen pitää mukavaa olla. Rauta nousee kepeästi ja kuntopyörä hurisee hyvän matkaa. . Teen liikkeitä intuitiivisesti, mielialan mukaan. Rautajärven kuntosalilta löytyvät kaikki tarvittavat laitteet koko kropan treenaamiseen. Laitteet Rautajärvelle päätyivät kunnan vapaa-aikasihteeri Petri Ketolan kautta, kun Luopioisten kuntosalille hankittiin uusi kalusto. . Hän kertoo käyvänsä kuntosalilla kunnon ylläpitotarkoituksessa. . Eikä siinä kaikkia: jäsenyys on perhekohtainen, joten samalla hinnalla kuntoilevat vanhemmat ja lapset. . Salin on tarkoitus olla sellainen matalan kynnyksen paikka, johon uskaltautuu kuka tahansa kuntoilemaan, Rautajärven kyläaktiivi Terttu Salmela kuvailee Rautajärven entisen Kievarin kiinteistöön syntynyttä kuntosalia. Paikkaa ei ole myöskään hinnalla pilattu. Tarkoitus on, ettei kuntoilu olisi rahasta kiinni, vaan että kylän salilla olisi kaikkien mahdollista käydä, Salmela sanoo ja lisää, että kuntoilemaan pääsee myös kertamaksulla tai kolmen kuukauden kortilla. Kotikylänsä ruumiillistuma Kiinteistön omistaja Jani Luukkosesta huomaa, ettei mies vieraile ensi kertaa kuntosalilla. Salin siivoamisesta ja muusta ylläpidosta vastaa Rautajärven kyläyhdistys, jota on myös kiittäminen remontoinnista. Myös 11-vuotias Inka Nikkanen osallistui remonttiin. Jani Luukkonen pitää kuntosaliurheilusta sen monipuolisuuden takia. shl Krista kaitasuo Kylähenki syntyy yhdessä tekemisestä ?Pikkukylillä on pakko tehdä itse jos halutaan, että jotakin tapahtuu. Kunhan saataisiin kulut katettua, Salmela sanoo. On kiva käydä täällä, kun sali on viihtyisä, Nikkanen sanoo ja jatkaa jalkaprässillä. Nikkanen käy salilla kaksi kertaa viikossa koulun jälkeen. . Siinä kun kaupunkiseudulla yhdestä salikerrasta voi joutua maksamaan kymme- nenkin euroa, saa Rautajärveltä vuoden jäsenyyden 30 euron hintaan. Suosittelen salilla käymistä jokaiselle, sillä se kehittää lihaksia tasapainoisesti. Luukkonen tuntee kotikylänsä läpikotaisin. Samoin pidetään kunnossa urheilukenttää, laavua, kotaa, venelaituria Rautajärvenlahdella sekä sen levähdyspaikkaa. Samanlaisia sopimuksia ja käytäntöjä on tietääkseni melkein kaikilla kylillä, eivätkä nämä siis ole niin ainutlaatuisia, mutta osoittavat kuitenkin sitä, että kuntakeskusten ulkopuolella tehdään hommat talkoilla, ja se on toimiva tapa, kunhan saadaan sen verran porukkaa aina liikkeelle? Terttu Salmela puhuu kylän toiminnasta. Eikä edes käytetä kaikkea aikaa pulisemiseen vaan treenataan ihan oikeastikin, Nikkanen vakuuttaa. esittää uusista varusteista, Jani Luukkonen sanoo. Jo jäsenyyden matalasta hinnasta voi päätellä, ettei salin tarkoituksena ole rikastuminen. . Joo-o, kyllä sitä omaa kylää pitää vähän mainostaa. Torstai 31.1.2013 . Voisi myös sanoa, että mies on kirjaimellisesti kotikylänsä ?ruumiillistuma. Ei minulla mitään kuntosaliohjelmaa ole, jota seuraisin orjallisesti. Teemme vähän kaikenlaista treeniä. Maalasin seiniä. Heidi Heinänen ja Inka Nikkanen ostivat kuntosalikortit ensimmäisten joukossa. Kuntoileminen: Rautajärven kuntosalille uskaltaa jokainen RAUTA saa kyytiä Rautajärvellä asuva Jani Luukkonen hankki käteensä kotoisan Iron Lake -tatuoinnin. entisessä Kievarissa Rautajärvi Rautajärven kuntosalilla ei tiirailla haukkareita peilistä, vertailla kuka nostaa penkistä eniten tai kenellä on trendikkäimmät kuntosaliasusteet. . Menin kerran tatuoijalle tietämättä, mitä käteeni tatuoisin
nuoruudessaan kaukalo oli vie- Nykyisissä höntsypeleissä on tytetty ne kaukalot. Ne aina muka lyö tosi hiljaa ja sitten muka menettää kiekon meille nuoremmille, Annukka toteaa ja muut tytöt nyökyttelevät vierellä. Vuosi sitten Laitikkalaan muuttanut Joona Paloniitty haluaa antaa erityisesti kiitosta Laitikkalan yhteishengelle. . Lauot- arvostella. No, pappajoukkueessa tie- tiin kovaa, ja taklaaminenkin lopettavansa joidenkin kaukaminkä ikäistä porukkaa kul- tenkin vähän irvaillaan toisten oli suosittua. loiden pystyttämisen. loinkin sattuu jäälle. puhelimeen (03) 539 9800 Höntsäily: Laitikkalan kyläkaukalolla ei kurttuotsia näy Hyvän mielen kaukalo Laitikkala Laitikkalan kyläkaukalolla hokkarit rahisevat vasten jäätä, kuu kumottaa ja hengityksen huuru värittää tummaa taivasta. Kyläkaukalo on ahkerassa käytössä. Joukku- mokista, mutta se kuuluu pelin . Lauantaisin kentällä omilla vuoroillaan höntsyilevät juniorit ja miehet. Muina päivinä höntsytapaamisia sovitaan milloin millekin illalle ja milloin milläkin porukalla. Tällä kertaa kentälle on saapunut värikäs joukko kiekkoilijoita aina alakouluikäisistä tytöistä vähän vanhempaan mieheen. 7-vuotias Annukka Linnainmaa kohottaa mailan ja lämmää kiekkoa. . Eikä minua karsasteta edes siitä syystä, että olen ollut viimeksi jäällä joskus peruskouluaikoina, eli lähes ikuisuus sitten, Paloniitty nauraa. shl Krista Kaitasuo. Yhdessä tekeminen Rönni sanoo olevansa mieon pelin henki. lellään mukana talkootöissä, . Tuntuu, kepeämpi tunnelma. Kivointa on nähdä kavereita. Kukaan että mitä enemmän henkilöi45-vuotiaita ja sen vanhempia Rönnin mukaan kyläkauka- lä seurojentalolla. kutsutaan kentällä ?pappakiek- lolle tullaan rentoutumaan ja . Halusin päästä kovempaa kuin kaunoilla, ja varsinkin takaperinluistelu on helpompaa hokkareilla, Anna-Lotta sanoo. Kukaan ei naura. Annukka kertoo aloittaneensa luistelun alun perin hokkareilla. 9-vuotias AnnaLotta Helmikkala sen sijaan vaihtoi luistimet hokkareihin, kun huomasi luistelevansa kaunoluistimilla hokkarityyliin. Annukka Linnainmaa, Anna-Lotta Helmikkala, Aada Pohjola ja Katja Linnainmaa käyvät säännöllisesti Laitikkalan kyläkaukalolla. . Tosin hänen hommissa että oltaisiin itse menty ja pysmiesten porukassa pelaavia seikka olekaan, Rönni kertoo. Henkilökohtainen missiominen ja kunnossapito on ni on saada lapset passivoivan kyläläisten heiniä. ruudun äärestä liikkumaan. Rönni kertoo huvittuneen- Meillä ainakin piuha irtoaa sa Tampereella alkusyksystä televisiosta, jos lapset istuvat nousseesta kalapaliikista, kun päiväkaupalla ruudun ääressä, kaupunki ilmoitti säästösyistä Rönni lataa. Porukkaan mahtuu kaikenikäistä kiekkoilijaa. Höntsypelit syntyvät porukalla. Ei jääkiekko ole vain poikien laji. Laitikkalan kyläkaukalo kasataan joka talvi oman kylän voimin. Miehet lällyilevät Pääasiassa kyläkaukalolla tullaan siis sosiaalisista syistä. Näistä syistä paikalla ovat myös 9-vuotias Aada Pohjola ja 10-vuotias Katja Linnainmaa. . On kiva kun kaikki pääsee mukaan joukkueeseen ja oppii olemaan kaikkien kanssa, Katja sanoo. Annukka Linnainmaa harmittelee vain sitä, että miehet tuntuvat joskus ?pelaavan tahallaan lällysti?. . Eikä se haittaa vaikka välillä kaatuukin. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Meillä on täällä aina hyvä . 54 Torstai 31.1.2013 urheilu . Jos lunta sataa, kolaamme jos se vain auttaa tukemaan kentän porukalla puhtaaksi. lasten liikuntaharrastuksia. Yleensäkin kentän pystyttä. Noihin aikoihin pelattiin ei suutu kesken leikin, kintai- tä on jossakin paikassa, sitä koilijoiksi.? unohtamaan arjen painolastit. Ei täällä kilpailumielellä olivat astetta kovempia. Mää tykkään tästä ainakin tosi paljon. Oli se vähän koomista, Pois eet koitetaan aina jakaa suurin henkeen. että asiasta saatiin mielenosoiarjen painolasti piirtein tasapuolisesti, vaikkei Rönni on käynyt kentällä Porukalla tuksia aikaiseksi sen sijaan, Heikki Rönni toteaa, että se pelin lopputulos tärkein nassikasta saakka. henki riippumatta siitä ketä ja olla. Sydän-Hämeen Lehti 54 Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Mukaan porukoihin oli tosi helppo päästä. Tykkään myös siitä, kun jääkiekkoa pelatessa toimitaan tiiminä, eli opetellaan niitä sosiaalisia taitoja. oikein varusteet päällä, ja pelit ta ei heitellä jäälle eikä toista vähemmän saadaan aikaan.
Me saavutimme tällä sen, mitä haimmekin: liikunnallinen ja sosiaalinen harrastus innostaa ja yhdistää, tiivistää yhdistyksen liikuntavastaava Mirja-Liisa Sulander, joka toi boccian yhdistyksen liikuntaohjelmaan. Liikuntatilojen niukkuus kuritti myös boccian ystäviä niin, että Onkkaalaan saatiin pelipaikka vasta nyt ja sekin on hiukan matala ja alamittainen. Boccia on tällä hetkellä Pälkäneen nopeimmin suosiotaan kasvattava liikuntalaji. Enimmillään nahkapallojen hurmasta nauttii kolmisenkymmentä pelaajaa. . Vähän aikaa täytyi käyttää miettimiseen, että tajusin, miten tämä peli etenee, kun se oli minulle ennestään ihan outo. Harjoituskäyttöön tämä tila on aivan sopiva, ja on hienoa että tännekin saatiin ryhmä. Mutta siitä ei pidettykään: tuli palautetta, että me halutaan katsella kanssa ja jutella, Eino Anttila kertoo. Pallo sopi käteen heti Ensikertalainen pelaaja Annikki Vesterinen lähti silkasta ute- liaisuudesta kokeilemaan bocciaa, ja nahkapallo tuntuikin heti sopivan hänen käteensä. Vesterinen käy kuntosalilla maanantaisin, joten torstain ryhmä sopi hyvin viikon liikuntaohjelmaan. Itse kävelen ja liikun paljon, mutta olen iloinen, että on olemassa tämmöinen huonokuntoisemmillekin sopiva laji. Ei tarvitse jäädä ulkopuolelle vaikka olisi ongelmia liikkumisessa, Vesterinen pohti. shl Ulla Siren. Mittojen mukainen kenttä mahtuu tilaan juuri ja juuri, mutta korkeita heittoja ja osumista takaseinän peileihin täytyy hiukan varoa. Onneksi boccia on sopeutuvainen peli. . Joukkueet osaavat haastaa toisensa. Palvelukeskus Harjutuulessa pelataan bocciaa, kreikkalaisitalialaista alkuperää olevaa tarkkuuspallopeliä. Mutta oikein mukavalta ja innostavalta se tuntuu, joten tulen varmasti toistekin, hän kertoi. Kokeneena vanhustyön tekijänä hän tietää, mikä merkitys yhdessäololla ja liikkumisella on silloinkin, kun voimat vähenevät. . Vähän aikaa pelattuaan nimittäin huomaa, että pallon liikuttelu vaatii hyvän heittotekniikan ohella terävää oivaltamista. Eino Anttila todistaa, että syksystä asti bocciaa harrastavat pelaajat ovat kehittyneet hurjasti parissa kuukaudessa. Punaiset ja siniset pelipallot eivät enää satele pitkin kenttää vaan kiilautuvat tarkasti valkoisen maalipallon läheisyyteen. Toinen ulottuvuus on sosiaalinen yhteenkuuluvuus, joka vahvistuu pelivuoroa odoteltaessa. . Punaiset ja siniset pelipallot ovat kiilautuneet pelikentällä niin liki valkoista maalipalloa, että voittajan ratkaisemiseen tarvitaan millintarkkaa mittausta. Korkeita heittoja voi tulla kokeilemaan Luopioisiin, Eino Anttila sanoo. Jännitystä ja juttuseuraa Boccian etuna on, että sitä voivat pelata kaikenkuntoiset ihmiset. Pelaaminen on mahdollista jopa pyörätuolista käsin ja jopa ilman käsiä, sillä apuvälineenä on mahdollista käyttää leuan avulla liikutettavaa kourua, jolla pallo suunnataan pelialueelle. Pälkäneen pelaajille boccia on ennen kaikkea leppoisaa liikuntaa, joka tarjoaa samalla kutkuttavaa aivojumppaa. Paikkakin on valmiiksi tuttu, sillä hän jäi kahdeksan vuotta sitten eläkkeelle osastoapulaisen työstä Harjutuulesta. . Peliaikaa on kolme tuntia, mutta tässä ei haittaa mitään, vaikka joku tulee myöhemmin tai lähtee aikaisemmin. Joskus ratkaisu on senttimetreistä kiinni. Pälkäne ?Se oli tiukka kisa!? Teippiviivan takana hihkutaan. Pelata voi sen aikaa kuin sopii ja tuntuu hyvältä, boccia-aktiivi Eino Anttila selittää. Yhdistyksen boccia-aika alkoi viime syksynä Luopioisten liikuntahallissa ja joulun jälkeen vanhan Pälkäneen puolella Harjutuulen kuntoutusosaston salissa. Sydän-Hämeen Lehti 55 urheilu Annikki Vesterisen ensimmäiset bocciaheitot sujuvat tyylikkäästi. Boccia: Pälkäneen nopeimmin kasvava liikuntalaji sopii monenkokoiselle kentälle Nahkapallo nappaa Mittaaminen on olennainen osa boccia-peliä. Kerran kävi niin, että meillä oli juuri sopiva määrä pelaajia kahteen joukkueeseen. Katsomon puolelle ei jäänyt ketään. Torstai 31.1.2013 . Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen peliporukka pistää palloihin vauhtia aina torstai-iltapäivisin.
Hillittömän hauskaa! vakuuttaa puheenjohtaja Pia Ralli ja nauraa. Alsælan ensimmäinen kilpailu, Alsæla-cup käydään kolmena talvilauantaina kuukauden välein. Ratsailla on Elina Niemi. tomme, rento meininki. Neljässä luokassa kilpaili yhteensä 36 ratsukkoa kolmessa sarjassa, seniori- ja junioriratsastajien sekä nuorten. Cupissa kilpaillaan töltti- ja nelikäyntiluokissa, ja se on avoin kaikille ratsastajille, jotka ovat Suomen Islanninhevosyhdistyksen tai jonkin sen alaisen paikalliskerhon jäseniä. Hyvän mielen ratsukoita Islanninhevonen on hyvän mielen heppa. Jäsenemme voivat suorittaa Alfur-tallilla talkoopassia, joista kertyy suorituksia tiliin. Yksi tunti talkootyötä vastaa yhtä euroa rahaa, ja kertyneellä tilillä voi saada alennusta Alsælan kursseista ja tapahtumista, Pia Ralli kertoo. Alfur-tallin yhtenä ratsastuksenopettajana toimiva FEIFratsastuksenohjaaja, kilparatsastaja ja nuorten hevosten Pia Ralli, Annika Kyrklund ja Sanna Rönni iloitsevat Alsæla ry:n hyvästä alusta. kouluttaja Annika Kyrklund seuraili tyytyväisin silmin kisaa valmistautuvia oppilaitaan. . Järjestämme Suomen islanninhevosyhdistyksen li- senssikursseja, jotka sopivat kaikille ratsastajille, Pia Ralli kertoo. 14?16 -vuotiaita nuoria koulutetaan Nuoren Suomen koulutusohjelmalla ohjaajiksi, jotka voivat pitää kerhoja nuoremmille. Noin 7-vuotiaasta alkaen voi suorittaa kerhossa hoitomerkin. Ensimmäinen oma kilpailukerta jännitti aika lailla, vaikka nämä ovat harjoituskilpailuja. Kaikkien ei tarvitse ratsastaa, sillä harrastuksessa tarvitaan myös tukijoukkoja. . Cupin toinen osakilpailu kisattiin viime lauantaina Alfur-tallin maneesissa. Monella heistä on mahdollisuus päästä pitkälle ratsastajana, mikäli he jaksavat jatkaa harrastusta, Kyrklund kertoi. Tärkeintä hänen mukaansa on kuitenkin saada nuoresta alkava kehittävä ja palkitseva harrastus, joka voi kantaa läpi elämän. Maailmanmestari radalla Harjoitusluonteestaan huolimatta cup on täysimittainen kilpailu, jota tuomaroivat virallisten kisojen tuomarit. Ratsastajien joukossa on sekä kokeneita senioreja että pieniä junioreja, heti alkuun heitä tuli myös muilta paikkakunnilta. Mukana kotitallinsa kisoissa on Alfurin tähti, korkeimman suoritusluokan huippuori Viljar frá Skardi, jolla on palkintokaapissaan lähes 30 SM-, PM- ja MM-mitalia askellajikilpailuista. Tällä alueella oli paljon islanninhevosharrastajia mutta ei muuta toimintaa kuin ratsastusta. Tilausta omalla yhdistykselle oli selvästi, kertoo Pia Ralli. Sanna ja Mikko Rönnin omistaman Alfur-tallin uudet vuokratilat Äimälässä olivat lopullinen sysäys Alsælan perustamiselle. Kyllä . Usein käy niin, että kun pörröharja on saanut valtoihinsa yhden perheenjäsenen, muut seuraavat kohta perässä. Yksi miljoonasta MMtason kilpaoriista voi kantaa pientä lasta kilpailussa, Pia Ralli ja Annika Kyrklund pohtivat. Viljar on se yksi. puhelimeen (03) 539 9800 Pälkäneen seudun islanninhevosharrastajat perustivat oman yhdistyksen Alsæla ? Pälkäne Islanninkielinen sana alsæla tarkoittaa suurta onnea. Islanninhevosystävät Alsæla ry perustettiin viime syksynä yhdistämään, tukemaan ja kannustamaan Pälkäneen seudun islanninhevosharrastajia. Aikuisjäseniä on jo runsaat kuusikymmentä, heistä suuri osa on lapsia ja nuoria. Hengeltään se on nimensä mukainen. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Alsælan kerhoissa suoritettavat merkit ovat Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä hevostaitomerkkejä. . 56 Torstai 31.1.2013 urheilu . Sen pörheä harja, paksu karhumainen talviturkki ja tuuhean otsatukkatupsun alta vilkkuva hyväntahtoinen ja leikillinen katse pörröharjaonnea ilahduttavat ketä tahansa. Islanninhevonen on useimmiten vakaa, rauhallinen ja ystävällinen, ja pienen kokonsa takia se tuntuu turvalliselta ratsulta myös aloittelijalle. Jäätiköiden maan kasvattina se sopii Suomen kylmään ja viimaiseen talveen. Ei siis ole ihme, että islanninhevosten ympärille kerääntyy koko ajan kasvava joukko harrastajia, lapsia ja nuoria mutta myös aikuisia ja aikuisena ratsastuksen aloittavia. En tykkää mistään tiukkapipoisuudesta, Sanna Rönni lisää. L ämpimästä hengestä kertoo sekin, että Alsæla on todennäköisesti ainoa islanninhevosyhdistys, jolla on oma mummo. Mutta se oli aivan ihanaa, kaikki olivat iloisia ja kannustivat toisiaan, Pia Ralli kertoo. . Se on yksi meidän mot- Sara Ukkonen ja Milla frá Kjarnholtum vauhdissa. MM-ratsu ja siitosori Viljar frá Skardi verryttelee kilpailua varten. sähköpostiin toimitus@shl.fi . Alsæla- cupissa nuorin kisaaja Viljarin selässä oli 8-vuotias Pinja Rönni. shl ulla siren Ponikerhon ensimmänen kokoontuminen Alfur-tallilla.. Meillä on ollut koko ajan hauskaa. Se ei ole ihan tavallista. . Alsæla-cupissa se on samassa asemassa kuin esimerkiksi tallikaverinsa, lasten ratsuina kunnostautuneet Misla ja Milla, mutta MM-ratojen sankari suhtautuu kaikkiin tehtäviinsä yhtä arvokkaasti ja tunnollisesti. Käytännön toiminta keskittyy paljon nuorten harrastus- ja koulutustoimintaan, ja rennosta hengestä huolimatta yhdistyksen järjestämä koulutus on tarkasti sääntöjen mukaista. . yhdistysmummo muun muassa kutoo joukoilleen myssyjä ja tumppuja. Katse tulevaisuuteen Alsæla ry on kaikkien alan harrastajien, aikuisten ja nuorten yhdistys. Alsæla on Suomen Islanninhevosyhdistys SIHY ry:n alainen. Alsæla järjestää koulutusta, valmennusta, kilpailuja, harjoituksia ja retkiä. Täällä on todella innostuneita ja harrastukseen sitoutuneita nuoria ratsastajia. Tilava maneesi ja ulkokenttä tarjoavat hyvät mahdollisuudet kurssien, kisojen ja kaikenlaisten hevostapahtumien järjestämiseen. Kilpailutoiminta on yksi keino kartuttaa yhdistyksen varoja.
Säästyimme ennen kaikkea loukkaantumisilta, mutta myös saimme ajettua uutta vahvistusta Christie Carpenteria sisään ja peluutettua koko joukkuetta. Tulevissa peleissä lohkon kärkijoukkueita vastaan Luja-Lukon pitäisikin saada syöttövarmuus sellaiselle tasolle, ettei vastustaja pääse marssimaan pisteille pelkillä pälkäneläisvirheillä. Jos syöttöpelin paras terä on vielä haussa, on taktinen osaaminen sen sijaan hyvällä tolalla. Pälkäneläisluotsi Petri Hildén väläytti pelisilmäänsä toisen erän ratkaisuhetkillä, kun KaLe yritti hankkia takaa-ajoasemassa vimmatusti pisteitä. Vanha kehäkettu Hildén otti aikalisän juuri, kun vieraat valmistautuivat syöttövuorollaan nousemaan pälkäneläisten rinnalle. Jarmo Sokka pelasi ensimmäisen täyden ottelunsa keskimiehenä. Voiton myötä Luja-Lukon sarjapaikka alkaa olla varmistunut; putoajan paikalta tuskin noustaan enää uhkaamaan pälkäneläisjoukkuetta. Toiseen suuntaan Luja-Lukko saattaa kuitenkin hyvinkin muutella sarjasijoitustaan tasaisessa lohkossa. Saloa vastaan ei pysty hengähtämään missään vaiheessa, vaan jokaiseen palloon on keskityttävä nöyrästi. Aitolahti pelaa varmasti hyvin, ja jos mekin pystymme hyvään suoritukseen, yhteiskoululla nähdään varmasti kovatasoinen ottelu, ennakoi Luja-Lukon valmen- taja Hildén. Lisävärinää kamppailuun tuo se, että perjantaina kauden ensiesiintymisensä kotiyleisön edessä tekee monivuotinen luottomies Kimmo Lehtelä. shl Jani Oksanen. Uskon, että hänestä on paljon iloa joukkueelle, kunhan saa totuttelun jälkeen lisää rohkeutta peliinsä. Tulostaso kestää Myös tuloksellisesti viikonloppu oli varsin hyvä. Se on vain positiivinen asia, valmentaja Tahvanainen muistuttaa. Magda Maras syöksyy, Merja Korhonen (takana) ja Eveliina Smolander varmistavat. Temppu toimi: paineet kävivät syöttöruudussa liian suuriksi ja pallo leijaili verkkoon. Meillä on kalavelkoja makseltavana. Muutaman pisteen päässä häämöttävään, nyt Aitolahden hallussa olevaan kakkossijaan tarraami- Kyllä se sieltä löytyy. Yhteiskoululla vieraillut KaLe joutui tunnustamaan isäntäjoukkueen paremmakseen suoraan kolmessa erässä 3?0 (27?25, 25?22, 25?21). Yrityksen puutteesta ei vieraita voi syyttää, sillä avauserässä KaLe pääsi kiinni jopa eräpalloon. Esimerkiksi ratkaisevassa viidennessä erässä osat ehtivät vaihtua ratkaisevan tuntuisesti pariinkin otteeseen. Viisieräinen vääntö . Sydän-Hämeen Lehti urheilu Final Four: Loukkaantumisilta välttynyt joukkue kaatui LP Viestiä vastaan saappaat jalassa LP Kangasala jäi plussalle Hämeenlinnassa lentopallo Vaikka turnauksen merkitys oli osallistuville joukkueille lähinnä kosmeettinen, onnistui LP Kangasalan valmentaja Ismo Tahvanainen kaivamaan Final Four -viikonlopusta useitakin hyviä puolia. . Edellisessä kohtaamisessa pälkäneläisten itseluottamus ja keskittyminen sulivat jatkopalloilla ratkenneen toisen erän jälkeen täysin ja Riento lasketteli 3?0-voit- toon. . kuten perjantainakin nähtiin . Viides erä ei lopulta ollut tässäkään pelissä kaukana, sillä LP Kangasala karkasi neljännessä erässä jo 18?13-johtoon. Valmentaja Tahvanainen arveli ratkaisun avaimeksi muodostuneen laitureiden onnistuminen; siinä Viesti oli jonkin verran kangasalalaisia edellä. . Ei saa tulla sellaisia löysiä hetkiä kuin viime viikonloppuna vielä tuli, Tahvanainen korostaa onnistumisen avaimia. shl Jani Oksanen Kokemus peittosi nuoruuden Helpotus: Voitto KaLe:sta varmisti käytännössä Luja-Lukon sarjapaikan lentopallo Taktinen kypsyys ja kovuus ratkaisevilla erien loppuhetkillä toivat Pälkäneen Luja-Lukolle täydet pisteet lentopalloilun kolmossarjassa viime viikonloppuna. LP Kangasala esitti jälleen hyviä otteita viime viikonloppuna. Pelaajissa katseet kääntyivät viikonlopun peleissä ennen kaikkea Christie Carpenteriin, jonka kanssa LP päätti solmia sopimuksen loppukaudeksi. Ensi pelejään Euroopassa pelannut amerikkalainen selvisi debyytistään puhtain paperein, vaikka turnauksen finaalissa petrattavaa jäi vielä. . Kokonaissaldo jää plussalle, vaikka kaksi pitkää peliä keskellä sarjaa ei levon kannalta ole mitenkään ihanteellista, hän summaili Hämeenlinnassa pelatun neljän joukkueen turnauksen antia. Tahvanainen oli tyytyväinen siihen, että turnaus osoitti joukkueessa olevan 12 liigatasoista pelaajaa. taso heittelehtii otteluiden sisällä rajusti. näkyi hivenen otteissa finaalissa Salon LP Viestiä vastaan. Suomen cupin finaalitappiolle revanssia hakenut Viesti oli kangasalalaisia parempi luvuin 3?1 (25?20, 21?25, 25?14, 26?24). Tappio tuli kuitenkin tasaisen ja tasokkaan ottelun jälkeen, ja johtopaikka vaihtui yhtä tiuhaan kuin HPK-ottelun viidennessä erässä. Samalla joukkueen henkiset rintakarvat kasvoivat siinä määrin, että Luja-Lukko pysyi kuskin paikalla loppupelin ajan. Pälkäneläisten syöttöpeli on petraantunut viime aikoina, mutta . Ensimmäisessä ottelussa LP Kangasala kaatoi nykytasollaan liigan päävastustajiinsa kuuluvan HPK:n 2?3 (25?15, 20?25, 25?22, 19?25, 14?16) värikkäiden vaiheiden jälkeen. jollaisen LP tällä kaudella tuntuu kääntävän aina itselleen . Edellisen keskinäisen ottelun ja alkulämmittelyn perusteella KaLe:n kovakätisin iskijä osattiin ottaa erikoisvartiointiin, joka toimikin varsin tehokkaasti. Pälkäneläispeluritkin osoittavat piristymisen merkkejä talven edetessä. Esitys oli ihan ok, mutta ei harjoitusten tasolla. Näimme kuitenkin, että voimme tasapäisesti taistella Viestiä vastaan, myös ilman Riikka Lehtosta. Vastustajan kannalta liki mahdottomien pommien vastapainoksi syötöt painuvat yhä luvattoman usein horisonttiin tai jäävät verkkoon. Luja-Lukko onnistui kuitenkin selvittämään oman syöttövirheen seurauksena avautuneen tilanteen kunniakkaasti. Torstai 31.1.2013 . Kyllä tästä viikonlopusta pitäisi tulla lisää itseluottamusta. Itseluottamuksen, virheistä oppimisen ja taktisen osaamisen taitoa ja määrää punnitaan ensi viikonloppuna, kun LP matkaa Saloon kohtaamaan jälleen Viestin. . Luja-Lukon menetettyä oman syöttövuoronsa ja KaLe:n saatua jälleen syöttövuoron Hildén uusi temppunsa . Liberon tonttia kokeillut Joni Sokka oli vakuuttava, ja huippuvireen lyönteihinsä jo aiemmin löytänyt Tauno Järvemets jatkoi vastustajan kuritusta samalla päättäväisyydellä. Luja-Lukko on petrannut otteitaan ja pelaamiseen on löytynyt taas tunnetta. nen edellyttää onnistumista seuraavassa kotiottelussa juuri Aitolahtea vastaan. samoin tuloksin, mikä merkitsi erävoittoa kotijoukkueelle. Myönteistä värinää Luja-Lukko oli muutenkin taktisesti hyvin hereillä. Sen myötä kilpailu pelipaikoista on kovaa, ja harjoituksissa ei ole varaa puolivaloilla tehtyihin suorituksiin jos haluaa päästä kentälle.
Ottelun taiste- Välierässä linen työtapaturma . Ottelun jatkui pronssiotteluun. Kovien sarjapelien rutinoima Luja-Lukko vei ottelun 69?20. . LePy 67?10 Luja-Lukko . Alkuhetkien herättelyn jälkeen peli tasaväkistä ja ero pysyi sitkeäs- 10/21, Ilmari Siiro 9/10, Jeskääntyi kovalla puolustuksel- ti noin kymmenessä pisteessä. sa tuli harmittavia nukahduk- missään vaiheessa uhattuna. Ottelun tsempparina palkittiin sia ja hyökkäyksessä pallo ei Pronssimitalit irtosivat lukepomppinut koriin hyvistäkään min 63 ?21. f i Hakan A-junnujen kolmas pälkäneläispelimies Tuomas Laesterä oli nimetty joukkueen vahvuuteen. Ensivisiitti edustusjoukkueen paidassa jäi tekemättä, kun turnauksen alla kokoonpanoon liittyi kaksi algerialaista testipelaajaa. w w w. Roope Taipale ja Heikki Kivistö laittoivat molemmat kaksi kolmosta sisään ja pitivät muutenkin pelin ohjat käsissään. Isot pojat Iiro Asikainen, Alex Ingman ja Jesse Malinen veivät levypallot kentän tanen 3/10, Roope Taipale teluun, jossa vastaan asettuisi 4/4, Ilmari Siiro 10/5, Heikki Pussihukat. molemmissa päissä. Puoliajalla Luja- rina palkittiin Jesse Malinen. Luja-Lukko lähti Pussihukat Lukko oli tappiolla 12 pistettä. Mitalipelipäivän pisteToisella puoliskolla peli oli miehiä olivat Iiro Asikainen -ottelun takki auki. Huolto . Pelistä ei muodostunut mitään klassikkoa, sillä pälkäneläiset olivat paljon taitavampia. Myynti . Fax: 03 3392 6901 n e w i s i o n @ n e w i s i o n . Toinen kiä hyökkäyksiä, eivätkä päl- Rautanen 0/5, Heikki Kivistö puolisko oli enää muodolli- käneläiset saaneet niitä ajois- 5/0 ja Julius Jatuli 0/4. suus, mutta Luja-Lukon pojat sa poikki. Pojat haluavat näyttää, pistettä, Roope Taipale ja Iiro että välierä tappio oli harmilAsikainen 16. Sydän-Hämeen Lehti urheilu Koripallo: Pälkäneen C-pojat kärsivät Vantaalla ainoan tappionsa pronssiottelussa Luja-Lukko otti pronssia Pä l k ä n e e n L u j a -L u k o n 13-14-vuotiaat C-pojat ottivat viikonloppuna haastajasarjan pronssia Vantaalla pelatussa Ricoh-koripalloturnauksessa. Ainoan tappionsa pälkäneläiset kärsivät välierässä helsinkiläiselle WarttiBasketille, joka lopulta voitti turnauksen. Luja-Lukko kohtasi perjantaina avausottelussa Kaukasten Voiman. Haka voitti turnauksen rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Lindeman vakiinnutti viime vuonna paikkansa Hakan A-junioreiden avauskokoonpanossa. Joukkue ei selvittänyt karsinnoista tietään SM-sarjaan, vaan pelasi kesän ajan ykkösdivisioonaa. Lohkossaan kakkoseksi sijoittunut Haka tavoittelee jälleen täksi kaudeksi SM- Ark. 10-17. Kaikki Kivistö 12/4 ja Jesse Malinen Jo pronssiottelun lämmittekahdeksan poikaa pääsivät 4/23. ly jo osoitti, että henki oli taas pisteille. vaikka lijaksi valittiin Roope Taipale. WB 6) Vaasan Salama, 7) KaVo, 8) 31?41 LePy. Pronssiottelu: Luja-Lukko ? SHL Tommi Liljedahl PuHu 63?21 Luja-Lukko . Karim Pälkäneläisväriä Benounes ja Yazid MansouPirkkahallin peleissä ri saatetaan nähdä Tehtaan Pirkkahallin turnauksen kentällä kesällä, sillä kaksikko Härmä-pelissä Hakan puolus- kuului joukkueen parhaimtusvastuu lepäsi vahvasti päl- mistoon. käneläishartioilla, sillä toisella jaksolla Veeti Liljedahlkin Ossi Lindeman ei arkaillut miesten peleissä. f i . Oli hienoa nähdä, että tasoerosta huolimatta joka poika pyrki pelaamaan niin kuin on opeteltu. 58 Torstai 31.1.2013 . Ensim- finaalipaikkaa. Ottelun tsemppaHeikki Kivistö. Menestyksen sokaisema paikoista. Välierässä koh- eeseen valitun pelaajan. PuHu 82?20 Jalkapallo: Pälkäneläispuolustaja sai vastuuta Hakan edustusjoukkueessa Lindeman kolkuttelee Tehtaan kentän portteja Pälkäneläinen Ossi Lindeman kolkuttelee Hakan edustusjoukkueen portteja. Vasemman laidan täsmäase on valmentaja Harri Kampmanille varteenotettava vaihtoehto vasemmaksi laitapuolustajaksi. Viime kauden päätteeksi Veikkausliigasta Ykköseen pudonnut Valkeakosken ylpeys on testannut talven aikana uusia pelaajia harjoituksissa ja treenipeleistä. Lauantaina Pirkkahallissa pelatussa Futis Cupissa oli mukana seitsemän omaa A-junioria. se Malinen 2/13, Alex Ingman la pälkäneläisille, ja puoliajalla Lopussa vastustaja pelasi pit- 5/5, Roope Taipale 0/7, Eetu eroa oli jo 32 pistettä. Heistä eniten vastuuta sai pälkäneläinen Lindeman, joka pelasi koko ottelun Kakkosen Härmää vastaan. Hyvät otteet vasemman laitapuolustajan tontilla toivat avauksen paikan myös loppuotteluun Ilvestä vastaan. Kello 15 alkavassa ottelussa vastaan asettuu FC Lahti. AHISTAAKO ATK? . Ilmari Siiro heitti 19 päällä. KaVo 69?20 Jesse Malinen palkittiin pronssiottelun tsempparina. Loppusijoitukset : 1) WB, 2) SalPa, 3) Pälkäneen LujaLukko, 4) PuHu, 5) HNMKY, Välierä : Luja-Lukko . Oheislaitteet . Tämä näkyi lukuisina riistoina, joista saimme nostella helppoja koreja, valmentaja Kimmo Ketola kehuu. Harjoittelun jälki näkyi myös viisikkopelissä: pälkäneläiset liikuttelivat palloa monipuolisesti ja loivat solkenaan tilanteita ja vapaita heittopaikkoja. Ellintie 6, 36200 Kangasala Puh: 03 3392 6900 . Puolustukses- Luja-Lukon voitto ei ollut veivät voiton lukemin 67?10. Aktiivinen puolustaja pääsi testaamaan miesten penousi hanakasti ja väläytteli täsmäasettaan, vasemman jalan lin vauhtia oikeana laitapuoSHL Tommi Liljedahl kierteistä keskitystä. lustajana. sarjapaikkaa. Karsintojen avausottelussa HJS kuitenkin yllätti Hakan. A-juniorit pelaavat ensimmäisen kotiottelunsa lauantaina Valkeakosken Saharassa. Ottetsempparina palkittiin Alex lun tsempparina palkittiin Iiro challenger-sarja, Asikainen. Ingman. lohkopelit: Pälkäneläiset huuhtoivat Päivän parhaita pistemiehiä olivat Iiro Asikainen 25/22, kylpylässä tappion mielestä ja Alex Ingman 9/14, Eetu Rau- hakivat tsemppiä pronssiot- Luja-Lukko . USB-, HDMI-, verkkokaapelit Meiltä sähköiset laitteet tupakoitsijoille!. Juoni oli sama kuin Basket. pälkäneläisiä hieman paremOttelu oli pälkäneläisittäin min kuin lauantaina, mutta perjantainakin: Pälkäneen pojat hallitsivat ottelua selvästi ja todella vaikea. n e w i s i o n . Niinpä turnauksen jaksoivat pitää pelissä oman ensimmäinen tappio kirjattiin Koripallon Ricohintensiteetin ja ero venähti lo- kirvelevästi 31?41, ja matka turnaus, C-poikien pulta 62 pisteeseen. kirvelevä tappio vastustaja pelasikin yhden Lauantaina vastassa oli Luja-Lukko vei alkulohkonsa kauden parhaista otteluistaan. lohkon kaksi muuta joukku- kolmella ylivoimaisella voiPussihukat olivat saaneet etta Leppävaaran Pyrintö ja tolla ja lähti tavoittelemaan vahvistukseksi biddy-joukkuVantaan Pussihukat. Joukmäisessä ottelussa vastaan dattiin helsinkiläinen Wartti- kue onnistuikin kiusaamaan tuli LePy. Asennus Elisa ja Saunalahti GSM- ja laajakaistaliittymät MEILTÄ KAAPELIT JA PIUHAT joka lähtöön! Mm. Tietokoneet