Sydän-Hämeen Lehti 31.07.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

21 Kostianvirran taistelua juhlittiin kuvaelmin ja markkinamenoin s. alv. Lue lisää: www.op.fi/auto ? Lukijalta:Suunnittelu puhuttaa edelleen s. sis. 19 Jaakko Simola eli koko ruumiillaan 1700-luvun miehen elämän. Tanssi vie menneeseen Autoilijoiden päät kääntyilivät Onkkaalassa, kun tanssija-koreografi Jaakko Simola tanssi halki Pälkäneen kulttuurimaisemien. 12?15, 18. 6 ? Tulossa: Rautajärven markkinat........ Vakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy Keskitä nyt vakuutukset OP-Pohjola-ryhmään. s. 37 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. 4 En ole kärsivä kirjailija. kaari utrio s. | www.shl.fi Keskiviikko 31.7.2013 Vehoniemen automuseo juhlii s. 35 Rallissa hiekkakin saa kyytiä s. vuosikerta | Numero 34 | Irtonumero 3 . Uutena Pohjolan etuasiakkaana saat siirtyvän autovakuutuksenvuodeksi puoleen hintaan. s. Vihan kaunis maa -tanssisarja liittyy Kostianvirran taisteluun
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se ei jää ainutkertaiseksi yritykseksi, vaan Haltialla juostaan myös tulevina kesinä. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Yhteiskunta ei voi palkita omaishoitajaa näin. Yksinäisyyden ankeutta ei oikein tajua ennen kuin jää yksin. SHL Tommi Liljedahl Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. aivan kuten Kirjoittaja on muidenkin vanhusten. 2 Keskiviikko 31.7.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . on idyllinen klubi, jonka lähin vertauskuva on Tampereen kulttuuritalo Telakka. Sana kiirii kuitenkin sellaista vauhtia, että ensi vuonna järjestettävään neljänteen Myllyrockiin voi odottaa yleisöryntäystä. Kuohijoen August Rock on vielä pienemmän kylän aikaansaannos. Lauantaina 14. Se oli hieno kiitos sadoille talkoilijoille sekä tae siitä, että tapahtumaa voidaan kehittää hyväksi havaitulla tiellä. . Pihasählyistä, katukoriksista, polkujuoksuista ja triathloneista on tullut kesän kohokohtia monelle mökkiläiselle ja vakituiselle asukkaalle. Kävijä saa tällaisista hyvän mielen tapahtumista paljon ohjelmaa enemmän. Tänä vuonna juhla sai nauttia ihannekelistä ja nappiohjelmasta. Väkeä kertyi niin, että budjetti ja edellisvuosien tulokset ylittyivät reilusti. tommi.liljedahl@shl.fi Tekemisen meininkiä S ydän-Hämeen kesä tarjoaa paikkakunnan kokoon nähden häkellyttävän määrän elävää musiikkia. Niistä tarttuu aitoa tekemisen meininkiä ja iloa. Kaikki mitä elämässä tarvitsee on lähellä. Hankalampaa on silloin harvoin kun miehen pitää ajella kaupunkiin. Evikoski kertoo hävyttömän esimerkin keskussairaalalta. 89-mies hoitaa halvaantunutta puolisoaan kotona. Sivullinen surkuttelee sitovaa arkea ja hoitohenkilöstö yrittää tarjota erilaista apua. Mutta miestä huolestuttaa enemmänkin se päivä, jolloin hän jäisi yksin. Talvipakkasessa vaimoa ei voinut jättää sairaalan ovelle. Evikoski auttoi puolisonsa sisälle ennen kuin lähtisi hakemaan parkkipaikkaa rakennustyömaiden keskeltä. Sen viiden minuutin aikana auton ikkunaan oli ilmestynyt sakkolappu. Evikoski soitti pysäköinninvalvojien esimiehelle ja ihmetteli, että pitääkö hänen jatkossa tilata ambulanssi, että saa vaimonsa hoitoon. reimpinä työvuosina puhelin soi ja ihmiset nykivät hihasta niin, että lähimmäisistä tulee häiriötekijöitä. Ja sitten yhtäkkiä kaikki katoavat ympäriltä eikä olekaan ketään kenen kanssa ?Byrokratia vaikeuttaa jakaa vanhan ja sairaan ihmisen ajatukelämää?, Pentti Evikoski sa- sensa. noo. Se on ainoa, mitä mies suostuu purnaamaan. Myös erikokoisia festareita löytyy lomakaudella jokseenkin joka viikonlopuksi. Seudun suurin ja kaunein on luonnollisesti Aitoon Kirkastusjuhlat. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Palauttakaa veteraanin sakkorahat Kaksi sotaveteraania kertoo tässä lehdessä tarinansa. kertaa järjestettävä juhla on hyväntekeväisyysfestari, jonka tuotto lahjoitetaan TAYS:n lastenpsykiatrian poliklinikalle. Aslak & The Eskimos -klubi on jo sinällään melkoinen nähtävyys, sillä ?keskellä ei mitään. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä 31.7.2013 Hyvän mielen tapahtumista tarttuu aitoa tekemisen meininkiä ja iloa. S ydän-Hämeen erikoisuus ovat idylliset kyläfestarit. Niiden kärkitapahtumia ovat viimesunnuntainen Myllyrock ja ensilauantainen August Rock. Myllyrock on Saarikylien kesäasukkaan Heikki Salon luomus. Mies urakoi viikonlopun aikana kuusi keikkaa ja järjesti siinä ohessa upean tapahtuman. Maksutonta karkeloa ei mainosteta mitenkään. Lauantaina alakerran klubilla ja yläkerran isommalla areenalla esiintyy yhdeksän yhtyettä. On Sydän-Hämeen Lehden jotenkin epäreilua, että kii- päätoimittaja. Mikään ei auttanut: vaimoaan kyydinnyt omaishoitaja palkittiin parkkisakolla. Pienellä eläkkeellä sinnittelevälle veteraanille parkkisakko on iso raha. He ovat niitä viimeisiä tervaskantoja, jotka vielä elelevät ja pärjäilevät itsekseen omassa kodissaan. Luopioislainen Pentti Evikoski on sotaveteraani ja omaishoitaja. Parkkisakkoepisodikin tuli puolivahingossa esiin siinä yhteydessä, kun mies kertoi, miten hienoa hoitoa vaimo sai. Kaikki esiintyjät ovat Myllyrockin tapaan Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. liikkeellä talkoohengessä. O maleimaisia tapahtumia järjestetään myös urheilun saralla. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013. Ruoka- tai kotiapu saattaa jäädä käyttämättä paljon pienemmän summan vuoksi. Kaihi oli jo ehtinyt sumentaa toisen silmän, mutta leikkauksen jälkeen hän on taas nähnyt lukea ja katsoa televisiota. Veteraanien suurin hätä on yksinäisyys . 89-vuotias sota- Lappuliisa iski sillä aikaa kun omaishoitaja sotaveteraani talutti halvaantuneen vaimonsa sairaalaan. veteraani ajoi halvaantuneen puolisonsa hoitoon. Koti ei tuntuisi enää kodilta, jos vaimo vietäisiin laitokseen. Pentti Evikoski pärjää Luopioisissa kylän kattavien palveluiden ansiosta. Ja toisten esimerkki innostaa uusiakin aktiiveja täydentämään oman kulmakuntansa kesää uusilla tapahtumilla. Haltian teräsmies Ivan Luck järjesti lauantaina ensimmäisen metsäjuoksun omalla kylällään
Vähemmän läiskiä ja tasaisempi iho jo 4 viikossa -15% KESTOTILAAJAN OMA PALSTA Toimi näin: Kestotilaajan etukortti Systane Ultra 10 ml silmätipat Miellyttävä koostumus, joka kosteuttaa silmän nopeasti ja pitkäkestoisesti (norm. 110,27 ) 85,00 Eucerin Even Brighter ?tuotesarja Sarjan tuotteet: päivävoide, yövoide, konsentraatti, täsmätuote. Linkki toimii vain siitä puhelimesta, josta se on tilattu. Tarvittaessa soita asiakaspalveluumme p. 03-539 9800 (valitse tilausasiat 1). Kestotilaajan vuosiedut 2013 Liinus Pellavarouhe 500 g Kotimainen pellavarae normalisoi vatsan ja suolen toimintaa ja vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin (norm. Kortin tilaamista varten puhelinnumero pitää olla talletettuna Sydän-Hämeen Lehden tilaustiedoissasi. Voit tarkistaa ja päivittää tilaustietosi tilaajapalvelussa osoitteessa shl.fi 2. Kalenteri 2013 - hyödyllinen koko perheen päivyri, arvo 8 ?. . 12,05) 9,00 Emmelle Original Pro tai Hyaluron Pro hammastahna 75 ml Poistaa hampaiden pinnalla olevia värjäytymiä hellävaraisesti (norm. Sydän-Hämeen Lehti KANSANEDUSTAJA JAMES HIRVISAARI tavattavissa Rautajärven markkinoilla lauantaina 3.8.2013 kello 11-12 UUTTA! ALEN L0PPURYTINÄT Mekkoja jopa alle puoleen hintaan! Fiina T:mi Annikki Westman P. 15,70 ) 12,00 Sy dä n-H äm ee nL eh ti Viestin hinta on 0,25 ?. 03-539 9800, avoinna ma-to 9-16, pe 9-15. Avoinna ark. Etukortin ulkonäkö riippuu puhelimen ominaisuuksista. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 7,70) 6,00 Tarkista muuta avainasiakastarjoukset www.palkaneenapteekki.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Puh. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min . 6,50 ?/kk. . 020 757 9199 Keskustie 5, Pälkäne. Joustava laskutus: voit valita sinulle sopivan laskutusvälin (3, 6 tai 12 kk). . Fax. Arvo 59 ?. . Olet aina mukana kaikissa tilauskampanjoiden arvonnoissa ja yllätysarvonnoissa. . 0400 202 229. Yllätysetuja pitkin vuotta: alennuksia tuotteista, kulttuuriesityksistä, urheilutapahtumista... ARPAONNEA! Heinäkuun kestotilaaja-arvonnassa yllätyspaketin voittivat: Heikki Viitanen, Tampere Aila Kaunisto, Luopioinen Satu Siira, Äänekoski Onnea voittajille! Palkinnot postitettu. Sydän-Hämeen Lehti Onkkaalantie 58, 36600 PÄLKÄNE, www.shl.fi Puh. Mikäli matkapuhelinohjelmistoa päivitetään, täytyy kortti tilata uudestaan. een äm än-H Syd ti Leh 3. Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: SHL (väli) KORTTI. Mikäli muutit tietojasi tilaajapalvelussa, voit tilata Etukortin tietokantapäivityksen jälkeen (klo 3:00). Avainasiakastarjouksia Elokuussa Priorin Extra 180 kaps. Uusi, tiivistetty koostumus sisältäen myös biotiinia (norm. TERVETULOA Keskiviikko 31.7.2013 . Saat paluuviestinä linkin, jolla avaat Etukorttisi matkapuhelimeen. Lukijailmoitus: 1 kpl kuvallinen Onnitteluilmoitus (1x80) maksutta. Arvo 30 ?. . Edullisin tilaushinta, vain n. Palvelu toimii kaikkien kotimaisten operaattoreiden liittymillä ja puhelimilla, joissa on internet-yhteys. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. 020 757 9191 . Näköislehti ja sähköinen lehtiarkisto maksutta koko vuodeksi. Palvelu ei toimi Opera Mini -selaimella. Voit tallentaa linkin selaimen kirjanmerkkeihin tai säilytä viesti ja avaa linkki viestistä. ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 Sydän-Hämeen Näköislehti PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ www.shl.fi PÄLKÄNEEN APTEEKKI Avoinna arkisin klo 9-18 1. 7,30 ja 8,83 ). 6,30 Magnex sitraatti+ B6 valmiste 100 tabl. Magnesium sitraattimuodossa yhdessä vaikutukselle tärkeällä B6-vitamiinilla (norm
sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kangasalan Lentolassa perjantaina avannut Byggmax on ketjun 11. Väki on opetellut talon tavoille muissa myymälöissä eri puolilla Suomea. Nylander on toiminut kolme vuotta varamyymäläpäällikkönä Porin Byggmaxissa. . Samalla kellonlyömällä Seinäjoella avattiin 12. Moottoriajoneuvojen ystävät ovat tehneet satojatuhansia vierailuja museon vaihtuviin autonäyttelyihin vuosien varrella. Siinä olennais- Vehoniemen automuseo: 30-vuotista taivalta juhlitaan keskiviikkona 7.8. Kromin kiilto ei himmene Leila Suutarinen ja hänen isänsä Olavi Sallinen tarjoavat kakkukahvit juhlan kunniaksi. Tarjoiluun on värvätty koko kesähenkilökunta ja ystäviä, jotta oma väki saa juhlia ja jutella vieraiden kanssa sydämensä kyllyydestä.. kärryn kanssa, vaan netistä voi Byggmax pyrkii nopeuteen Esimerkiksi mökkirannalta ei etukäteen varmistaa, että tava- ja helppouteen. Tämän kanssa maksetaan sisälle. Täällä on kaivattu tällaista toimijaa. Mäkelä uskoi, että vauhdilla kasvavassa kunnassa riittää rautakaupalle asiakkaita. . Houkuttimena ovat paitsi museon ajoneuvot myös väistämättä pihalle kertyvät harrastajien komeat autot ja moottoripyörät. Ohjelmasta vastaa ennenkin paikalla musisoinut virolainen Tõnu Naissoo, joka soittaa pianolla kevyitä kesäisiä sävelmiä ehkäpä jatsahtavin sävyin. Täällä on loistavat puitteet erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä, Kaj Norrman kiittelee. Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä puolestaan piti Byggmaxia erinomaisena lisänä Lentolan palveluihin. . Keväällä ei vielä ehditty juhlia, mutta nyt on juhlan ja muisteluiden aika. Keskiviikkona 7.8. Toivotaan, että väki lähtee liikkeelle. Olemme etsineet jo jonkin aikaa kauppapaikkaa Tampereen seudulta. Tieto on kaiken aikaa ajan Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä toivotti uuden tulokkaan tervetulleeksi Lentolan alueelle. Onniteltavana myymäläpäällikkö Johanna Nylander. tasalla, sillä nettisivut keskuste- tarvitse tehdä turhaa reissua raa on hyllyssä. levat kassajärjestelmän kanssa. Puhelimitse (03) 539 9800 Byggmax: Autolla pääsee suoraan hyllyille Drive in -rautakauppa avasi Kangasala . Vaikea sanoa vierasmäärästä vielä mitään, mutta isän ja minun syntymäpäiviä juhlittaessa vieraita kävi satamäärin, museoemäntä Leena Suutarinen toteaa. Vieraiksi odotetaan vanhojen tuttujen lisäksi uusia kävijöitä. talo tarjoaa kakkukahveja kello 14 alkaen iltaan saakka. . 4 Keskiviikko 31.7.2013 uutiset . Kärryn kanssa ei tarvitse peruuttaa missään ja ohi mahtuu, vaikka toinen tekisi kuormaa, kehityspäällikkö Kaj Norrman sanoo. Suomen 11. Toivotaan, että myös taloudelliset suhdanteet paranisivat, ja rakennustoiminta vilkastuisi entisestään. Tuotteista suuri osa kotimaisia Kangasalan uusi rautakauppa työllistää seitsemän henkilöä. Myymäläpäällikkö Johanna Nylanderia lukuun ottamatta kaikki muut ovat uusia Byggmaxilla. Mukana musisoimassa on myös Heikki Mäenpää. . liike Suomessa. Samalla voi katsoa, löytyykö myymälästä jotain muutakin, Palm opastaa. Byggmaxin piha ja sisätilat on suunniteltu niin, että autolla pääsee hyllyn äärelle. . liike. . Ohjeiden mukaan ajoin lautakasalle ja pääsin ensimmäisenä valitsemaan nipusta parhaat terassilaudat. Kangasalalaisia on jo reilut 30 000 ja parin kilometrin päähän alkaa nousta uusi 12 000 asukkaan alue. Firma ja tuotteet ovat tuttuja, hän sanoo. Muun muassa Lidl on oppinut, että suomalainen kuluttaja arvoistaa kotimaista tuotetta. Byggmaxin tuotteista kaksi kolmasosaa on kotimaisia. . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Olen iloinen, että se löytyi nimenomaan Kangasalta. Bryggmax Ruotsalainen rautakauppaketju Byggmax rantautui Suomeen 2008. Meille on tärkeää, että esimerkiksi kaikki Suomessa myytävä puu tulee Suomesta. Samoin muun muassa ikkunat, kehityspäällikkö Kaj Norrman sanoo. Byggmaxin kaikki tuotteet löytyvät hintoineen netistä. . Tämä on oikeastaan aika helppoa asiointia, Raimo Saartoala sanoo. Minna Palm mittaa kärryyn lastatut laudat ja tulostaa laitteellaan kuitin. . Kyseessä ei muuten ole ihan mikä tahansa piano. Ruotsalainen Thalen valmisti näitä puna-valkoisin koskettimin varustettuja pianoja tasan neljä kappaletta Abban Euroviisuvoiton kunniaksi ja lahjoitti ne yhtyeen solisteille. Tämä piano on kuulunut joko Agneta Fältskogille tai AnniFrid Lyngstadille, Suutarinen huomauttaa. Muutama auto joutuu tekemään tilaa juhlaväelle. Vehoniemen automuseo on perheyritys, jossa toimivat myös Leila Suutarisen mies Aki Suutarinen sekä heidän tyttärensä Pauliina. Vehoniemen automuseo avattiin 30 vuotta sitten keväällä 1983
Minna Palm mittasi laudat kärryssä. ta on riittävä varasto. lystä, eikä esimerkiksi peltejä hasteta pärstäkertoimen, vaan asiakkaille sama, Kaj Norrman . Kuva: Aimo Hyvönen. Sää Torstaina +20 Sahalahti +21 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +21 +21 Pälkäne Luopioinen +22 Sahalahti +22 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +23 +23 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +25 +24 Pälkäne Luopioinen +21 Sahalahti +21 Kangasala +22 +21 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Sen huomasi jo siitä, kun laittoi sähköpostilla kutsuja. Vähän joka toiselta tulee paluupostina olen lomilla -viestiä. Ignatiuksen käsityksen mukaan tekopohjavesilaitosta vastustetaan Pälkäneellä yksimielisesti. . Asiaan tarttuminen on kuitenkin hankalaa. Kadonnut oli mahdollisesti lähtenyt seuraavana päivänä kyseiselle marjastuspaikalle. Työttömyysprosentti 10,2 ja 10,5 Pälkäneellä oli kesäkuun lopussa 309 työtöntä työnhakijaa. Alle 20-vuotiaita oli kuun vaihteessa työttömänä 67 ja alle 25-vuotiaita 225. Kangasalla oli avoimena 89 työpaikkaa ja Pälkäneellä 14. Työtä vailla oli 10,2 prosenttia kunnan työvoimasta. Yli kolmasosa työttömistä on jo toista vuotta kortistossa. Heiltä saadun tiedon mukaan nainen oli samana päivänä tavannut kaksi miestä, jotka olivat kertoneet hyvästä marjapaikasta. Ajattelin, että ainakin tuhat nimeä pitäisi kertyä, niin sillä alkaisi jo olla päättäjille merkitystä, Ignatius sanoo. Hän tietää, että kesän lomakaudella nimenkeruu on hankalaa, koska kaikki eivät ole tietokoneen ja netin äärellä. . Vajaa kolmannes Kangasalan työttömistä eli 461 on ollut kortistossa yli vuoden. Pirkanmaan työttömyysprosentti on 13,2 ja koko maan 11,6. Tukkirekka kaatui Puutikkalantiellä Tavasen imeytyskokeet tarjosivat esimakua siitä, millaiseksi Pälkäneen ja Kangasalan harjut muuttuvat tekopohjavesilaitoksen myötä. Viikonloppuna kadonnut 67-vuotias nainen on löydetty kuolleena. Se keräsi viikonlopun aikana pari sataa allekirjoitusta. . 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Joka myymälällä on omat tarvitse tilailla ja odotella. hintalapun mukaan sanoo. shl Tommi Liljedahl varastot. Tavasea vastaan kerätään nimiä myös nettiadressissa. Täyteen lastattu tukkirekka kaatui vauhdista kyljelleen keskelle Puutikkalaan johtavaa Luopioistentietä perjantaina puolen päivän jälkeen. Hankkeen toimilupahakemuksesta voi jättää muistutuksen heinäkuun loppuun saakka. Meillä hinta on kaikille Nettiadressi Tavasea vastaan Pälkäneläinen Sinikka Ignatius perusti lauantaina www. adressit.com -sivustolle Seis Tavase Pälkäne -ryhmän. Vesihanke vaarantaa myös Keiniänrannan ja Kangasalan Punamultalukon suojelualueet. sääntyy muuta maakuntaa nopeammin. Kangasalalaisista 1532 eli 10,5 prosenttia työvoimasta on työtä vailla. Keskiviikko 31.7.2013 . Mutta kyllä jokainen allekirjoitus merkitsee, ja nettiadressin avulla on helppo ilmaista mielipiteensä. Tavase Oy hakee parhaillaan toimilupaa tekopohjavesilaitokselle, josta osa sijoittuisi Pälkäneen keskustaan. Sunnuntaina apuun hälytettiin myös Pälkäneen Luja-Lukon suunnistajia. Omaiset olivat naiseen yhteydessä viimeisen kerran perjantaina. Harvalla on kokemusta muistutuksen tekemisessä. Tavaraa löytyy hylByggmaxin kassalla ei ra. Osa ajattelee, ettei yksittäinen ihminen mahda mitään. Että laitos on jo torjuttu tai se tulee joka tapauksessa. Sydän-Hämeen Lehti 5 Kadonnut marjastaja löytyi kuolleena Luopioinen. Alle 20-vuotiaista nuorista 10 ja alle 25-vuotiasta 37 oli työttömänä. Työttömien määrä Pälkäneellä on kasvanut vuodentakaisesta 21 prosenttia eli hieman hitaammin kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Kangasalla työttömyys li- Raimo Saartoala ajoi Orivedeltä Byggmaxin avajaisiin. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koirapartio löysi marjastajan sunnuntaina hieman ennen puoltayötä. Nainen löytyi hakkuualueelta Luopioisten kirkonkylältä noin kilometrin verran Rautajärven suuntaan. Viikonlopun etsinnöissä oli mukana toista sataa poliisin, vapaapalokunnan ja vapaaehtoisen pelastuspal- velun etsijää. Siksi ajattelin, että nettiadressi olisi helppo tapa kertoa mielipiteensä. Ignatius on huomannut myös tietynlaista taisteluväsymystä.
Ilman tekoja usko on ison kirjan mukaan kuollut. Toisin sanoen sitä voidaan sanoa myös ?farisealaisuudeksi?. viestinnän ja lopullisten yksityiskohtien suunnittelun käsiinsä. Johtajan haku onkin kuulemma käynnistymässä pikimmiten. Seuraamme aktiivisesti kulttuuritalon suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä käänteitä. Sisältötyöryhmä aikoo esitellä raporttinsa elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen valtuustolle järjestetään iltakoulu aiheeseen liittyen. Kysymys kuuluukin, onko silloin jo myöhäistä vaikuttaa mihinkään. Kuinkahan usein poliitikot syyllistyvät tähän. Sydän-Hämeen Lehti että Kataisen toimikautta niin kokoomuksessa kuin maan johdossa olisi arvioitava seuraavasti. Kuluneina lamavuosina ja kriisien maailmassa sekä Euroopassa Katainen on menestynyt kohtalaisesti. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ryskyin murtuu pakkovalta... Haluaisin hieman kommentoida toimittaja Jani Oksasen kielten opiskelua koskevaa kirjoitusta SHL:n pääkirjoitussivulla 24.7. ?Totuuden torvina?, oikeudenmukaisuuden puolustajina myöskin he monesti saivat maksaa toimintansa hengellään. Todellinen rakkaus on totuuden veli. Tätä kirjoitettaessa keräysaikaa on jäljellä 20 prosenttia ja tavoitteesta puuttuu 10 prosenttia, mutta sekaan kyllä sopii vielä! Vaihtamisen ilo lyhytaikainen Jossakin puolilla kokoomuskenttää on alettu hakea porvaripuolueelle uutta puheenjohtajaa, joka merkitsisi samalla pääministerin vaihdosta. Politiikasta ja henkilöistä pitää olla lupa puhua ja jopa arvostelun oikeus on olemassa, ainakin kokoomuksessa. Mutta olisihan todella ihmeellistä, jos ei keskusteltaisi esimerkiksi jonkun johtavan poliitikon korvaamista toisella. Kokoomuksessa toki on saavutettu uusilla voimilla melkein aina, mutta ei läheskään joka kerta uusia menestyksiä. Nyt kun ollaan vaalikaudella reilusti puolimatkan krouvissa. Annettakoon Jyrki Kataisen viedä tämä pääministerirupeamansa loppuun ja sitten eduskuntavaalien jälkeen on syytä katsoa, kertyykö Kataiselle enemmän ruusuja vai risuja. Suomalaiselle politiikalle on asetettu niin kovat reunaehdot, että ei kenelläkään johtavalla poliitikolla ole varaa suureen sooloiluun, puhumattakaan siitä, että olkoon sitten kuka tahansa kokoomuksen ja maan hallituksen johdossa, kovin omaehtoiseen politikointiin. Ei vaikka kyseessä olisi politiikan Teräsmies tai Rautarouva. Poliittisen historian jossakin määrin tuntevana voi sanoa, . Me, vapaan kielivalinnan kannattajat todellakin tavoittelemme nimemme mukaisesti vain opiskelijoiden vapautta valita opiskelemansa kielet ilman pakkoa. Vapauden vaatimus kohdistuu erityisesti ruotsiin siitä yksinkertaisesta syystä, että ruotsi on ainoa pakollinen aine peruskoulusta yliopistoon asti (virkamiesruotsi), ei esimerkiksi matematiikka, jonka pakollisuutta Stefan Wallin on valheellisesti, mutta menestyksellä markkinoinut. Muutenkin kaikkialla yleispätevän matematiikan vertaaminen mihinkään kieleen, saati sitten johonkin minikieleen on aivan älytöntä. Jo muutaman sukupolven kuluttua 300-luvulla Rooman oli antauduttava kristittyjen verettömän vallankumouksen edessä ja kristinusko tuli valtionuskonnoksi. Mutta missä ovat kristinuskon juuret. Suuret sudenkuopat on Kataisen johdolla pystytty välttämään, mitkä vaarat edelleen esimerkiksi taloudessa vaanivat. Suomessa ei ole ollut koskaan yhtäkään poliittista johtajaa, jota ei oltaisi arvosteltu sekä yleisön että omiensa taholta. Kohtuuton ei saa olla Kataista kohtaan. Kataisen korvaaminen korvaamisen takia ei olisi reilua. Katainen lie halukas jatkamaan ainakin eduskuntavaaleihin saakka. Silloin on sopiva aika pohtia kokoomuksen ja maan henkilöasioita paremmalla ajalla. Italiassa kuulemma on yhtä monta presidenttiä kuin on maassa asukkaita. Israelissa ja Suomessakin on kaikkitietäviä kansalaisia eli pääministereitä myös väkiluvun verran. Heikki S. Se edellyttää toisilta tekoja, joita ei itse tee. Mykkäkin voi ostaa, mutta myyjän on hyvä osata ostajan kieltä! Pakkoruotsin poisto antaa mahdollisuuden kohdentaa rajallisia opetus- ja oppimisresursseja tarkoituksenmukaisemmalla tavalla ja monipuolistaa siten automaattisesti suomalaisten kieliosaamista koko Suomen ja kaikkien suomalaisten parhaaksi. Vapaaehtoisenakin ruotsi löytäisi varmasti opiskelijansa, jotka motivoituneina myös oppisivat kielen. Ilman totuutta ja tekoja jää rakkaus vain turhaksi puheeksi, jonka olisi parempi jäädä sanomatta. Ainakin usein heistä ajatellaan, että he puhuvat sanomatta tai tekemättä mitään asioiden eteen. Kun väitetään, ettei saa sekoittaa uskontoa ja politiikkaa, ei tiedetä mistä puhutaan. Ristimäki FM, Tampere Kulttuuritalon viimeistelyssä ei ole varaa virheisiin Kangasalan tulevan kulttuuritalon/Kangasala-talon sisältöratkaisut ovat aiheuttaneet huolta viime aikoina. Kulttuuritalon sisältötyöryhmän jäsen Heini NiklasSalminen kertoi rohkeasti havaitsemistaan epäkohdista (SHL 18.7. Selvää on, että talo tulee joka tapauksessa nielemään vuosittain tukun kuntalaisten euroja, joten yksityiskohtien suunnittelussa ei ole varaa virheisiin. Suuria muutoksia voi olla tässä vaiheessa enää vaikea toteuttaa, mutta jos tahtoa löytyy, niin mikä vain on mahdollista. On myös tärkeää, että talolle saadaan mahdollisimman pian kokenut johtaja, joka ottaa mm. Flyygelille ja mahdollisille muille soittimille ei löydy asiallisia säilytystiloja ruoka-/ kahvitarjoilujen sujuvasta järjestämisestä puhumattakaan. Kokousvieraita on turha haalia, jos tarjoilu kangertelee tai on olematonta. Talon suunnittelussa ilmenneet puutteet pitää selvittää tarkoin ennen kuin rakentaminen etenee liian pitkälle. Talon yhteyteen rakennettavat liiketilat olisivat olleet hyvä tapa rahoittaa edes osa kiinteistä kustannuksista. yhteisö ei kuitenkaan kuollut kaikesta vainosta huolimatta. Hiljaista hyväksyntää emme talolle tämän hetkisillä tiedoilla anna. Vihreän valtuustoryhmän puolesta pj. Stiina Lahikainen Perussuomalaisten, Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät Tapaus Päivi Räsänen: Tietämättömyyttä vai tietoista asioiden vääristelyä? ?Hyvää päivää . Kielen puhujien tilastossa ruotsi on 90. ja suomi 124., eli suuressa maailmassa niillä ei kyllä ole mitään käyttöarvoa. Laman kourissa kärvistelevä Suomi kaipaa vientiä, joka puolestaan kaipaa laadukkaiden, oikeahintaisten tuotteiden lisäksi monipuolisesti kielitaitoi- sia vientimiehiä, minkä EK:kin (Elinkeinoelämän keskusliitto) on todennut. kirvesvartta? Viime aikoina on maamme medioissa keskusteltu Päivi Räsäsen puheen motiiveista Kankaanpään kansanlähetyspäivillä. Keskustelun taso on osin ollut asiallista, osin se osoittaa joko melkoista tietämättömyyttä kristillisen elämän perustiedoista tai sitten tahallista poliittista ja yhteiskunnallista leimaamista. kostautuu pelaajilleen, jos se on harkittua, koska se paljastaa pelaajiensa rajatun elämänkatsomuksen. Jo rippikoulun perusopetukseen kuuluu Päivi Räsäsen lainaama Raamatun kertomus, jossa Jeesuksen tunnetuimmat opetuslapset olivat joutuneet vankeuteen sen tähden, että olivat kertoneet ihmisille uskostaan Jeesukseen. Paikalliset päättäjät, uskonnolliset hallitusmiehet, kuulustelivat heitä kysyen toiminnan perusteita. Jos ajatellaan, että usko on todellinen tekijä maailmassa, se on pakostakin yhteisöön vaikuttavaa toimintaa. He myös kielsivät Jeesuksen seuraajia puhumasta tähän nimeen. Tässä tilanteessa he lausuivat nyt paljon lainatut sanat: ?Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.? Aikansa uskonnollisissa ja poliittisissa kiemuroissa Jeesus ja opetuslapset joutuivat luon- nollisesti myös törmäyskurssille aikansa poliittisen johdon kanssa. Tiedämme, että uskonnon ja Rooman valtakunnan yhteistyöllä raivattiin itse Jeesus kuin kaikki Jeesuksen opetuslapset Johannesta lukuun ottamatta pois päiviltä tuhansien muiden kristittyjen tavoin. ja KS 23.7.) Tämän jälkeen samaisen ryhmän jäsen Tuula Komsi (KS 26.7.) jätti ryhmän petyttyään sen toimintaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kunnanvaltuutettuna niskakarvani nousivat pystyyn jo Heinin kirjoituksen jälkeen Tuulan lyödessä lisää vettä myllyyn. Koska kulttuuritalon rakentamiseen liittyvä tiedotus ontuu pahasti, on epämääräisiä sisältöratkaisuja näköjään helppo tehdä ilman, että esimerkiksi kunnanvaltuutetut saavat niistä tietää . Tällä hetkellä näyttää siltä, että talossa ei kykene toimimaan järkevästi muut kuin Kimmo Pyykön museo. Olen vedonnut ryhmäni kanssa neljän muun valtuustoryhmän tukemana kunnanjohtajaan, kunnanhallitukseen, sisältötyöryhmän puheenjohtajistoon, sekä kulttuuritaloa rakennuttavan Torikeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajaan, että talon suunnittelussa ilmenneet puutteet selvitetään tarkoin ennen kuin rakentaminen etenee liian pitkälle. Kulttuuritalosta piti tulla tasokas ja monia ryhmiä palveleva rakennus. Taivasten valtakunta ei ole vain taivaassa. Ollakseen olemassa se on totta myös maan päällä. Ei ole olemassa todellisia asioita, jotka ovat vaikuttamatta arvoihimme ja sitä kautta yhteiskuntaamme. Ei ole myöskään suotavaa, että uskonnolliset yhteisöt rajataan omiksi saarekkeikseen yhteiskunnan ulkopuolelle. Siitä mielestäni seuraa vain ongelmia, jotka kärjistyvät ja saavat monesti outoja muotoja suljetuissa salaorganisaatioissa. Olen myös sitä mieltä, että meillä kristillisen maailmankatsomuksen omaavilla on yhtä suuri oikeus ajattelun-, mielipiteen-, uskomusten ja sanavapauteen, kuin vapaaajattelijoilla tai aatteettomilla. Ei kai kristityksi itseään nimittävät ole menettämässä ääntänsä ja vakaumustansa yhteiskunnassamme? Mielestäni meillä on sanottavaa, eikä ole syytä uskoa kaikkea sitä ?huuhaata?, jota syötetään näennäisen viisauden eteemme työntämän tietämättömyyden varjolla. Seppo Lahtinen eläkediakoni, Pälkäne. 6 Keskiviikko 31.7.2013 lukijalta sähköposti: toimitus@shl.fi . Mutta miten tämä liittyy nykytilanteeseen? Yleisesti tiedossamme lienee, että länsimaisen lainsäädäntömme perustana on Raamatun kymmenen käskyn laki. Vielä selvemmin se tulee mielestäni näkyviin kotimaamme lainsäädännössä, vaikka se onkin tätä nykyä melkoisesti liberalisoitunut. Vanhan Testamentin aikana uskonto oli oleellinen osa Juutalaisen kansan yhteiskunnallista elämää. Profeetat toimivat kuninkaiden henkilökohtaisina neuvonantajina ja voitelivat siunaten heitä tehtäviinsä. Kristinusko on jatkoa juutalaisuudelle, Raamattumme, Vanhan Testamentin, jumalauskolle. Paljon huonommin asiat voisivat Suomessa ja kokoomuksessa olla, jos Katainen olisi todella epäonnistunut tärkeänä käytännön politiikan muotoilijana. Nyt on korkea aika purkaa opetusministeri Johannes Virolaisen ja RKP:n 45 vuotta vanha lehmänkauppa, jolla pakkoruotsi otettiin peruskoulun kieliohjelmaan vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Hannu Uusikartano Valkeakoski PS: Kansalaisaloitekeräys etenee varmasti kohti maalia. Tällainen ?poliittinen peli. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . saati että pystyvät niihin vaikuttamaan. Tietoa tuntuu olevan saatavilla valikoidusti ja sisältö on ristiriitaista tyyliin ?riippuu keneltä kysyy?. Tilanne on vakava, mutta vielä on aikaa reagoida ja puuttua ongelmiin. Rooman maailmanmahti ei hyväksynyt mitään muuta valtaa kuin keisarin. Tässäkin voidaan vetää yhtäläisyysmerkit tämän päivän totalitäärisiin valtioihin. Tämä köyhien ja vaatimattomien ?kalastajien
Ei ole siis kyse kylien välisestä kyykkäottelusta, jossa toinen osapuoli voittaa toinen häviää vaan siitä, että jatkossakin Pälkäneen alueella elämisen ja työn teon edellytykset säilyvät. Rainer Zeitlin kunnanvaltuutettu (kok) Miksei kolehtia kerätty raunio kirkon hyväksi? Pälkäne-viikon yksi kohokohdista oli 1700-luvun perinnemessu kauniin sään vallitessa ja auringon lämmittäessä monisatavuotisia kivimuureja. Jokainen kunnantoimiston henkilökunnan jäsen on siis paiskinut töitä ns nyrkit savessa. tuunottoa ympäristö- ja roskatioiden viereen on kerääntynyt Lisäksi rannoilla näkee muovi- usasioissa. sinne kuulumatonta jätettä. AutoiliMyttääläntie ja Vehoniemeen jan olisi kohdistettava katseen vievä Vanha Pälkäneentie. Tästä esimerkkinä ovat Kostia tapahtuman ja Oksalan perinnepäivän talkooporukat. Jukka Ollikkala Luopioisten kotiseutujuhlien juhlapuhuja, kunnanvaltuutettu Tero Ahlqvist oli SHL:n uutisen mukaan kritisoinut Pälkäneen kunnan markkinointia. Olemme olleet läsnä kunnan päättävissä elimissä kun valtuutettu Ahlqvistin samat kysymykset ovat olleet puheenaiheina ja niihin on suhtauduttu myötämielisesti sekä linjattu niin, että asiaa viedään eteenpäin. Kuski hiljensi vauhtia ja sanoi, ettei hän ollut huomannut meitä lainkaan. Pyytäisin moottoriveneitä pitämään silmänsä paremmin auki, ettei onnettomuuksia pääse syntymään. Meloja Kyörin pirtin seuroista palasi alakuloista väkeä Asiasta mitään tietämätön asteli tiistaiehtoona Kyörin perinnepirtin epätasaista lattiaa sanan nälkäisenä istumapaikalleen. Kyörin pirtin seuroista poistui alakuloista väkeä. Tietenkin oletimme, että se väistää. En- pusseja, tölkkejä ja roskia. Suojele kaunista Kukkiaa! Matti Helimo sinnä tuotujen maalipurkkien Toivoisin meiltä kaikilta vas- Pälkäneen reikäiset tiet vaativat hätäpaikkauksen Seppo Tikka kirjoittaa Sydän- see korjata pikaisesti. Ahlqvistin viittaus Rajalaniemen tonttien myynnistä tarkoittaa kunnan investointeja, ei käyttömenoja. Kuntataloutta pitää uudistaa ja tasapainottaa ennen kaikkia siksi, että verotulot ja valtionavut riittäisivät kattamaan kunnan käyttömenot. Reikiä täynnä Valtion budjetti on kireä ja oleva tie kuitenkin pakottaa aualemman tason teiden uudel- toilijan kohdistamaan katseen leen päällystäminen voi hyvin päähuomion lähellä autoa oleodottaa muutamia vuosia. Meidän valtuutettujen tulee muistaa oma asemamme kuntalaisten tahdon tulkkeina ja kunnan edushenkilöinä. Liki kaikki Suomen kunnat joutuvat näinä aikoina miettimään, miten saada tulot riittämään jotta selvitään kuntien lakisääteisistä menoista. Oli yllättävää, että nyt nämä asiat olivat juhlapuheen uutiskynnyksenkin ylittäneitä osia. Joko kevään luottamuselinten keskustelut ovat jääneet syystä tai toisesta epäselviksi Ahlqvistille tai sitten taustalla olivat muut syyt, miksi näihin operatiivisiin asioihin nyt palattiin juhlapuheessa. Ahlqvistin voisi ainakin olettaa olevan hyvin selvillä, miten ohuella miehityksellä Pälkäneen kunnantoimistolla tällä hetkellä työskennellään. Hyvienkin ideoiden eteenpäin vientiin kuluu oma aikansa. Kuluneen kevään aikana kunnalta on pyydetty useampia lausuntoja niin kuntarakennelakiehdotuksesta, kunnallisvalituksista kuin sote-uudistuksestakin. Kritiikin sijasta tuki on tarpeen. Mitä tulee asuinpaikkakunnan markkinointiin, niin myös kaikki kunnan luottamushenkilöt ovat osaltaan kuntansa mannekiineja. Keskiviikko 31.7.2013 . On vielä yön nukuttuaankin vaikea sisäistää Vuolijoen kyläläisten ja Pentti Kyörisen vaaliman hämäläisen perinnepirtin alennusmyyntiä. Anneli Kivelä Mustikka ämpäri vietiin metsästä Hei, sinä marjastaja, joka "löysit" metsästä punaisen, mustikoita lähes täynnä olevan ämpärin, ja korjasit sen "talteen". Keskustelepa nyt peilikuvasi kanssa, ja kysy: "Tuliko nyt hyvä mieli?" Tulipahan kuntoiltua Kissa autettiin alas puusta Kolmatta päivää korkealla puussa ollut kissa haettu alas sieltä. Kiitos Onkaalan VPK - vaikka tikkaat eivät yltänytkään. Suuri kiitos Puu-ja pihapalvelu Tikalle joka haki kissan puusta ilman korvausta. Nyt täytyisi löytää omistaja täysin mustalle, noin vuoden vanhalle, leikkaamattomalle kollille. Sydän-Hämeen Lehti 7 Lukijan kuva Valtuutettu on Varoitus pitänyt puheen melojille Suojele kaunista Kukkiaa Luopioisten Rajalantien jäteas- päällä on jopa nähtävissä nimi. päähuomio mahdollisimman Moitteeton päällyste on aino- kauas edessä näkyvälle tieosuuastaan Tampere?Lahti valta- delle, jotta autoilija havaitsee tiellä, jossa on tehty urapaik- edessä olevat liikennetilanteet kauksia. riittävän ajoissa. Vasta hetken kuluttua tajusimme, että vene jatkaa ajamistaan meitä huomaamatta. Talkoolaisia Pälkäneen kunnasta kyllä löytyy, sillä Pälkäneellä on vahva talkoohenki. Alkukesän Tavasen lausuntopyyntö ja siihen jatkoajan anominen vielä lisäsi viranhaltijoiden kuormaa. Aloimme huutaa veneen kuljettajalla, joka huomasi meidät vasta muutamaa metriä ennen törmäystä. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Olin varannut kolehtia varten 50 euroa, jos kolehti kannettaisiin kirkkoraunion kunnostamiseen. Mutta mitä vielä, kolehti menikin kirkkokuorolle! Se sai tyytyä osaltani vain vitoseen. Monen muun kanssa ihmet- telimme, miksi näin? Kirkkokuorohan saa tukea seurakuntalaisiltaan muutenkin, mutta Vanhankirkon suojeluyhdistys on alituisessa rahapulassa. Kuka näistä asioista oikein päättää? Eikö siellä seurakuntamme luottamusmiespäättäjissä ole ketään rauniokirkon ystävää? Hämmästynyt kirkossakävijä Olimme vaimon kanssa sunnuntaina Kukkialla melomassa. Olimme aivan lähellä venerantaa, kun huomasimme suuren moottoriveneen tulevan meitä kohti. On ristiriitaista lukea valtuutetun kritisoineen kotiseutujuhlassa oman asuin- Kunnassa työskennellään ohuella miehityksellä. Hyvienkin ideoiden eteenpäin vientiin kuluu oma aikansa. kuntansa markkinointia sen sijaan että olisi kertonut vaikkapa siitä, mitä hyviä puolia on asua ja yrittää Pälkäneellä. Tuskin kukaan ottaa viestiä vastaan humaltuneelta raittiuspuhujalta tai tupakka suussa tupakan vaaroista varoittavalta lääkäriltä. Reikien Hämeen Lehdessä (SHL hätäpaikkaus kuluttaa asfalttia 24.7.) ?Etenkin kylää halkova minimaalisen vähän verrattuna Onkkaalantie ja siihen 12-tieltä koko tien uudelleen päällystätuleva Keskustie on jo pitkään miseen. ollut uutta päällystettä vailla?. Reikiä täynnä ole tie pakotUutta päällystettä vailla ovat taa autoilijan ajamaan huomatmyös monet muut alemman tavasti alle nopeusrajoituksen. tason tiet, varsinkin entiselle Tällainen tie on myös riski liiHämeen koeasemalle vievä kenneturvallisuudelle. Tällöin ajaminen rikkoo auton, tarvit- autoilija ei ehkä havaitsekaan edessä olevia liikennetilanteita riittävän ajoissa. Eräs mahdollisuus reikien hätäpaikkaukseen olisi se, että kunta hankkii sellaisen asfalttimyllyn, jossa asfalttiseoksen voi valmistaa ja kuumentaa. Jos tällaista asfalttimyllyä ei ole ostettavissa tai vuokrattavissa, pälkäneläinen Ideapaja voi sellaisen kehittää. Valmis asfaltti voidaan kaataa vaikka kottikärryyn, josta talkooporukkaa levittää asfaltin reikiin. Ai- vaan tieosuuteen, jotta ei tulisi noastaan sellaiset reiät joihin auton rikkovaa tärskyä
Lähes 80 prosenttia alueesta oli yksityismetsiä. Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman ja Pirkanmaan ELY -keskuksen rahoittaman hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on luoda tuhat uutta työpaikkaa Pirkanmaalle. Pirkanmaan metsiin istutettiin viime vuonna 7,5 miljoonaa kuusen tainta. Yhtiöiden ja valtion omistamilla mailla metsää istutettiin ja kylvettiin 1150 hehtaaria. Eniten Pirkanmaan metsiin istutettiin kuusta. Vuosittaiseen viljelyn määrään vaikuttaa edellisvuosien uudistushakkuumäärät. Jos metsän uudistus teetetään ulkopuolisella, taimista ja istutuksesta koituu maanomistajalle keskimäärin 700 euron kustannus hehtaaria kohti. Viime vuonna noin 75 prosenttia uudistusalasta istutettiin kuuselle. Yhteensä maakunnan metsiin istutettiin 7,5 miljoonaa kuusen tainta. Männyn ja muiden puiden siemeniä kylvettiin 527 hehtaarille. Kolme neljäsosaa uudistettavista metsistä päätyy kuusikoksi. Ely-keskus selvitteli pohjavesien tilaa Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan pohjavesialueiden riskit Pirkanmaalla kohdistuvat taajamiin erityisesti harjujaksolla, joka kulkee Pälkäneeltä Hämeenkyröön Tampereen kaupunkiseudun halki. Osa ongelmista aiheutuu menneistä riskitoiminnoista, joista nyt näkyy jälkiä pohjavedessä. Kunnan vedenottamosta otettu vesimäärä ylittää pohjavesialueen luontaisen muodostumisen, ja vedenoton takia ottamon alueella pohjaveden pinnat ovat laskeneet. Pirkanmaalla on nyt 19 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta eli kolme aluetta enemmän kuin edellisen arvionteon aikaan vuonna 2009. Tiesuolauksen arvioidaan olevan Pirkanmaalla yleisin pohjavesien pilaantumisen riskitekijä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi pohjavesien tilaa Pirkanmaalla osana vesienhoidon suunnittelua. 8 Keskiviikko 31.7.2013 . Lisäksi hakkuiden jälkeen, ennen istutusta tehtävä maan muokkaus maksaa keskimäärin 300 euroa hehtaarilta. Luvut selviävät Pirkanmaan Bittimetsä -hankkeen koosteesta, joka on samalla osa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Tommi Kivimäen lopputyötä. Hankkeella selvitetään metsäsektorin merkitystä Pirkanmaan aluetalouteen. Puolella riskialueista on kohonnut kloridipitoisuus, joka kuitenkin ylittää ympäristölaatunormit vain vähän ja on osassa alueista laskusuunnassa. Teollisuutta, taajama-aluetta ja riskitoimintoja sijoittuu lisäksi erityisesti Kangasalan keskustan Kirkkoharjun ja muun muassa Ylöjärvenharjun ja Ruoveden keskustan Kirkkokankaan alueille. Pirkanmaalla vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä puolet on pohjavettä, ja erillisiä pohjaveden suojelusuunnitelmia on laadittu valtaosalle pohjavesialueista. Ely-keskus näkee erityisen tärkeäksi, että maankäytön suunnittelussa huomioidaan pohjaveden laadun turvaaminen. Sen mukaan pohjavesialueiden laadun tarkkailu ei kuitenkaan aina ole riittävää, ja etenkin riskialueilla tulisi olla kattava laaduntarkkailu. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja ne voivat vaarantaa veden tilan ilman suojelutoimia. Myös liiallisen pohjaveden ottamisen tai vastaavan toi- menpiteen katsotaan voivan vaarantaa pohjaveden tilaa. Kaikkiaan Pirkanmaalla on Ely-keskuksen mukaan 92 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta ja 59 vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Valtaosalla pohjavesialueista tilanne on pohjaveden suojelun kannalta hyvä. Maakunnassa on aiemman 15 alueen sijaan viisi aluetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi.. Koivua istutetaan vain noin 200 hehtaaria vuodessa. Männyn taimia istutettiin lähes saman verran. Koivua istutetaan vähän Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pirkanmaalla on istutettu keskimäärin 4000?5000 hehtaaria kuusimetsää. Mäntyä on kylvetty tai istutettu vuosittain noin 1500 hehtaarin alueelle. Arviointeja tehtiin koko maassa. Ely-keskus on luokitellut pohjaveden tilan huonoksi kemiallisen tilan vuoksi neljällä pohjavesialueella ja kahdella alueella nähdään ongelmia pohjaveden määrän kanssa. Toinen näistä on Pälkäneen Isokankaan ja Syrjänharjun pohjavesialue, jolta on pohjavedestä edelleen löytynyt jäämiä torjunta-aineista. Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamo sijoittuu kuitenkin eri osa-alueelle. Sydän-Hämeen Lehti tekijät Metsän istutus: Viime vuonna Pirkanmaan metsiin istutettiin 7,5 miljoonaa kuuden tainta 75 prosenttia metsistä uudistetaan kuusikoksi Pirkanmaalla istutettiin viime vuonna puun taimia ja kylvettiin männyn siemeniä 5500 hehtaarin alueelle
(03) 379 2940 . (03) 379 0333 PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Rautajärven Viemäripalvelu p. Kauppakirjat . 8-18, la 9-14, p. Keskiviikko 31.7.2013 . 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski www.aleksinlkv.net Pitopalvelut www.morilea.fi PITOPALVELU hannele.haataja@morilea.fi AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Puh. Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN P. (03) 377 1140 - AKUT Avoinna: ark. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset www.kangasalankirjakauppa.fi RENGASMYYNTI Ellintie 6, Kangasala P. Taloushallinnon palvelut ? Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kirjakaupat Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Merkillisen reilu. Keskusaukio 2, p. 0400-566 937 . 8-17, p. 010-239 0880, FAX. (03) 358 6911 Hinauspalvelut Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi ! a st i ll a k i a p a st ra Pa TV-DIGIHUOLTO Viemäripalvelut Silmälääkäri Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T . (03) 377 3447 Avoinna: ark. 0400-404 425 Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset P. Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu -17 9 E P A M Kiinteistönvälitystä Hammasteknikot Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Morilea Oy RISTO RIKKONEN Hannele Haataja, p. (03) 379 0008 www.kangasalanautokatsastus.? Kirjanpitotoimistot Eläinlääkärit KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 040-5876139 Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja p. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! vasti Jousta luona. aan asiakk iltaisin Myös ppuisin. nlo ja viiko nen Ilmaielinh pu onta! neuv. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. www.tv-hugg.com Optikot Kopinkulman Optiikka Kangasala, Tampereentie 1 P
10 Keskiviikko 31.7.2013 . Vaativinta talleilla on aina ihmisdynamiikka, koska jokaiselle ratsastajalle juuri oma hevonen on tärkein. Välivuodeksi aiottu pesti jatkui, vaihtui ja syveni. Nainen on erikoistunut askellajiratsastukseen. On tärkeää laittaa myös kentän ja maneesin pohjat kuntoon. Ensimmäisen oman islanninhevosen hän sai viisitoistavuotiaana ja siitä saakka kertynyttä lajitietoutta hän on syventänyt muun muassa työskennellessään Islannissa. Hevoset vievät voiton Vahteran reitti tallinpitäjäksi on monipolvisempi. Se vastuu täytyy kantaa, koska omistajat ovat kiinni hevosessaan sekä rahalla että tunteella, Vahtera huomauttaa. . Minulla on ollut pieni yksityistalli Tursolassa yhdeksän vuotta. Lisäksi valmennan ja koulutan yksityisyrittäjänä, Tiina Ryhänen lausahtaa. Ryhänen joutui hevosalalle heti lukion jälkeen, vaikka toisin vannoi. Samalla voimme kouluttautua itsekin, Vahtera ja Ryhänen tuumaavat. . Omien koulutusten lisäksi hankimme kouluttajiksi huip- puosaajia. Varsinaisen asiakashankinnan Ryhänen ja Vahtera haluavat aloittaa vasta kun paikat ovat tulleet tutuiksi. . Sydän-Hämeen Lehti 10 tekijät Tiina Ryhänen ja Heidi Vahtera tekevät hyvän tuulen tallia Iltasmäkeen. Kuusivuotiaasta saakka toisensa tunteneet hevosammattilaiset tarttuivat tilaisuuteen kahden päivän harkinta-ajan jälkeen. . Aluksi nainen hankki hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen ja työskenteli muun muassa lentoemäntänä. . Olemme asuneetkin kim- passa, joten tunnemme hyvin toistemme tavat toimia. Toistai- seksi naiset markkinoivat vain sosiaalisessa mediassa ja puskaradion kautta. Molemmilla on vankka ja monipuolinen kokemus isoilta kotimaisilta ja ulkomaisilta talleilta sekä runsaasti kontakteja. Ei tässä enää olla pieniä heppatyttöjä, jotka katselevat vaaleanpunaisten lasien takaa tallitouhuja. Tarkoitus on luoda hyvän tuulen yhteistyötalli, jonne kaikki ovat tervetulleita tasoon tai lajiin katsomatta, Vahtera tiivistää. SHL Anu Ritvanen Heidi Vahtera ja Tiina Ryhänen myöntävät olevansa tarkkoja paikkojen siisteydestä, varsinaisia kiillottajia.. Täysihoitoasukas suomenhevonen Rohkelikon Armas ihmettelee outoon aikaan tarjolla olevaa apettaan. Harrastuksesta leiväksi: Lapsuudenystävät perustivat talliyrityksen vankan osaamisen varaan Hevosvaihe jäi päälle Iltasmäki Pari unelmaa kävi toteen, kun kolmekymppiset Tiina Ryhänen ja Heidi Vahtera aloittivat Merikarin tallin uusina vuokralaisina. Olemme olleet kuusi vuotta samalla luokalla ja kulkeneet vuosikausia yhtä matkaa talleilla. Juuri perustetun Equiser Oy:n yrittäjät tarjoavat yksityisten tallipaikkojen lisäksi hevosalan koulutuksia ja palveluita. Irtisanouduin työstäni, vaikka olin päättänyt palata normaalitöihin, Heidi Vahtera nauraa. Elämäntapa muuttuu elinkeinoksi Heinäkuussa aloittaneelle Equiserille siirtyi muutama vakioasiakas, mutta muuten 17 hevosen tallissa on vapaita täysihoitopaikkoja. . Kun Heidi tuli takaisin Suomeen, puhuimme, että olisi kiva tehdä töitä yhdessä, Ryhänen kertoo. Kun Ryhänen huomasi sattumalta Merikarin tallin vuokrausilmoituksen, hän soitti heti kotimatkalta Vahteralle, joka oli ehtinyt pestautua vakuutusvirkailijaksi ulkomaankomennuksensa jälkeen. . Vanha kunnon asiakaspalvelu ja omistautuneisuus toivottavasti kantaa tässäkin. Vanhat asiakkaat ovat jo ilolla huomanneet pyrkimyksemme. Alalla on tiukka kilpailu, mutta naiset uskovat erottuvansa monipuolisen osaamisensa ja hyvien kontaktiensa avulla. . Tärkeintä on pitää hevoset hyvinvoivina hyvällä perushoidolla. Tallia on pesty painepesurilla, olemme molemmat vähän sellaisia kiillottajia, Vahtera hymähtää. Kun talli- ja koulutuspaikoille on saatu riittävästi hevosia, Ryhäsen ja Vahteran on aika toteuttaa suunnitelmansa. . Sitten lähdin tallimestariksi suomalaisen koulumaajoukkueratsastajan talliin, ensin Englantiin ja sieltä Saksaan. Vastasin noin 20 hevosen hyvinvoinnista kolmen vuoden ajan, kunnes palasin Suomeen, Vahtera kertaa kouluratsastuksen ympärillä pyörinyttä uraansa. . Haluamme tietenkin elää tallinpidolla, mutta ei tätä dollarinkuvat silmissä tehdä. Minulle esimerkiksi mikään liiketoimi ei saa pilata ystävyyttämme, Ryhänen linjaa. Vahteran mukaan kyseessä on myös elämäntapa. Kumpikaan ei sanonut mitään, molemmat vain miettivät hiljaa. Parin päivän päästä kävimme tutustumassa paikkaan. Tein heti hullut taulukkolaskelmat, ja pian pääsimme yhteisymmärrykseen omistajien kanssa
Voin hoitaa eläimiä omistajan lyhyApua talliin tai en matkan tai sairauden aikana, juhlakaaokseen tehdä tallien siivousta tai ra. Teen hän luettelee. pelkän siivouksen tai autan Penttilä arvelee, että erilaiperhejuhlien järjestämisessä set siivoukset ja ikkunan- ja vaikka alusta loppuun. Kyllä, juuri sellaisen yrityksen olen perustanut. kotipulla voi olla iso Lapset Kasperi, 1, ja Nella 3 sekä koirat Pimu ja Myy kilpailevat sylipaikasta. Hänellä on monipuolinen ilo sellaiselle, joka ei enää jaksa itse leipoa. . Saman tunteen saa minkä työn jälkeen hyvänsä, jos se onnistuu. Mutta siinäkin asiassa sessa, olen tehnyt sitä paljon, teen niin kuin asiakas haluaa, enkä pelkää hoitaa ja käsitellä hän selittää. vastasyntyneitä eläimiä. nen on kaiken lähtökohta, hän välineet ja pesuaineet, mutta yhtä hyvin. hoidosta, ja sellaiset tehtävät jos asiakas haluaa, että siivo. Yritysideani on, että autan si- kentaa vaikka laitumen aitoja, ten kuin asiakas tarvitsee. Juhlien järjestäminen kotona on usein rankkaa, koska siinä on niin paljon mietittävää, ja aina tulee kiire, hän huomauttaa ja lupaa tarvittaessa auttaa muuttamaan kaaoksen helpottavaksi järjestykseksi. . Tarvittaessa tuksi niin, että sellaista vaaraa voin auttaa koiran pennuttamiei ole. Itselleni erityisen mieluista on erilaisten juhlien laittaminen. Siltä voi tilata myös kakkuja, kotipullaa, pieniä maalaustöitä tai varsomisapua hevoselle. Kirsi-Marja Penttilä on koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta monipuolinen arkiaskareitten osaaja, ja hän pyrkii yrityksessään hyödyntämään niitä kaikkia. . Yrittäjänä täytyy ymmärYrityksellä on omat siivous- taan hänen välineillään, se käy tietämys hevosten ja koirien nykyisestä työstäni, se on ai- tää, että asiakkaan arvostamivan ihana paikka ja työyhteisö. Sydän-Hämeen Lehti 11 tekijät Yritys: Kippanan siivous- ja kotiapupalvelusta voi tilata hääkakun tai eläintenhoitajan Arkielämän osaaja Aitoo Kippanan siivous- ja kotipalvelu on uusi yritys Aitoossa. Siltä voi tilata tavallisen kodin viikkosiivouksen, uudisrakennuksen loppusiivouksen ja tallin siivouksen. Se on kotiapuyritys, tarjoan siis apua kaikenlaisiin asioihin, mitä kotien arjessa voi tulla vastaan, selittää Kippana itse, toisin sanoen Kirsi-Marja Penttilä. Hänen nykyinen työpaikkansa on Aitoon koulutuskeskuksessa. Tunnen aina vetoa uusiin haasteisiin ja itseni kehittämiToisen kotia seen, hän pohtii. Yrittäjäperheessä kasvamija muuta nen on opettanut tiettyjä peomaisuutta pitää rusperiaatteita, ne ovat myös jo ikään kuin verissä. kunnioittaa niin . Keskiviikko 31.7.2013 . Ainoa mitä toivon, on että ovat tuttuja ja mieluisia. Haluaisin kokopäivätoimisena lisää. käytettäisiin asiakkaan omaa . Voin tehdä pieniin juhliin leipomukset itse, hän kertoo ja näyttää kuvia häkellyttävän hienoista kakuista, joita hän on leiponut ystävilleen. . Ny- matonpesut ovat tavallisimpia kyään, kun on mahdollisuus töitä, joissa ulkopuolista tekijää hyödyntää kotitalousvähennys käytetään. Kaikkein kannustavin ja palkitsevin ajatus minulle on, että saan auttaa ja tuoda jollekulle iloa ja helpotusta. Toisen kotia ja muuta hemmin täysipäiväiseksi yrit- omaisuutta pitää kunnioittaa Kippanan siivous- ja kotipalvelun Kirsi-Marja Penttilä on valmis uusiin tehtäviin. täjäksi ryhtymistä. niin kuin omaansa, sehän on . Siksi en välitä niin paljon siitä, minkälaisia työtehtäviä minulla on, vaan siitä, miten hoidan ne mahdollisimman hyvin, KirsiMarja Penttilä pohtii. SHL Ulla Siren. Voin trimmata koiran, imuria, koska imurin kautta auttaa eläinlääkärikäynnillä tai esimerkiksi eläinpöly voi levi- vaikka auttaa omistajia sopitä koteihin, joissa on allergiaa. vien ruokien löytämisessä alMuut välineet saan puhdiste- lergiselle koiralle. En pelkää mitään työtä enkä vierasta ajatusta, että joutuisin opettelemaan kokonaan uuden homman, hän sanoo. Into kokeilla uutta kutisee jo sormenpäissä. . Vaitiolovelvollisuus asikuin omaansa, akkaiden asioista on minulle yksi sellainen itsestäänselvyys. sehän on selvä. Olen aina tottunut, että niin Toistaiseksi hän pyörittää toimitaan, se on asiakassuhyritystään palkkatyön ohessa, teissa ehdottoman tärkeää, mutta jos asiakkaita ilmestyy hän sanoo. riittävästi, hän harkitsee myö. Iäkkäiden ja huoverotuksessa, tällaisia palveluja nokuntoisten ihmisten arjessa voi käyttää aikaisempaa hel- kaivataan kaupassakäynti- ja pommin, Kirsi-Marja Penttilä asiointiapua ja esimerkiksi leiselittää. pomista . Tykkään kyllä hirveästi selvä. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta, syksyllä neljä vuotta täyttävä Nella ja puolitoistavuotias Kasperi, sekä kaksi koiraa ja kolme hevosta. yrittäjänkin jatkaa yhteistyötä Aitoon koulutuskeskuksen kanssa esimerkiksi siten, että ottaisin opiskelijoita yritykseeni työssäoppimisjaksolle, hän suunnittelee. Yrittäjäoppia jo lapsena Kippanan siivous- ja kotiapupalvelu perustuu joustavuuteen. Siis mitä ihmettä? . Minussa virtaa varmaan yrittäjäveri, ja onhan minulla tottumustakin, kun olen seurannut yrittäjäelämää lapsesta asti
Kankaanpää, jonka aiheena oli isonvihan aika eli venäläisten ensimmäinen miehityskausi Suomessa Ruotsin vallan aikana. Hänen oli saavutettava voitto jossakin millä hinnalla hyvänsä säilyttääkseen kunniansa, Antti Kujala totesi. Henkiset ruoskanjäljet Toinen seminaarin puhuja oli VTK Matti J. Omat virkamiehetkään eivät voineet auttaa, sillä heidän oli toteltava miehittäjän käsky-. Kaarlen olisi kannattanut ottaa enemmän mallia isästään, Kaarle XI:stä, joka oli paljon varovaisempi sotapäällikkö ja onnistui säilyttämään Ruotsin valloittamat maat Itämeren toisella puolella, Antti Kujala totesi. 21-vuotinen suuri Pohjan sota tarkoitti Ruotsille suurvalta-aseman menettämistä. Tukholmasta käsin tämä tajuttiin jo varhain ja toivottiin rauhaa, mutta kukaan ei noussut vastustamaan itsevaltiaana hallitsevaa kuningasta. . 12 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Kuva Hämeen Ratsukaroliinien näytöksestä. Voittoon vaikka väkisin käsitteli suuren Pohjan sodan kulkua yleisesti jättäen tarkoiSotahistoriallisen seminaa- tuksella Suomen tapahtumat rin ensimmäinen puhuja oli muille puhujille. dosentti Antti Kujala, joka Kun Saksi, Tanska ja Venäjä Sotahistoria kiinnosti pälkäneläisiä ja muualta tulevia yli järjestäjien odotusten. aloittivat sotatoimet Ruotsia vastaan, kuningas Kaarle XII oli alle 20-vuotias. Oli myös mainio asia, että kahviota hoitivat Pirkan sotilaskotisisaret, joilla on vankka kokemus isojen joukkojen kahvittamisesta; seminaari pysyi hyvin aikataulussa. Yleisö pommitti luennoitsijoita lukuisilla kysymyksillä ja kommenteilla, niin että puheenjohtajana toimivan sotahistorioitisija Jari Forsblomin piti välillä katkaista keskustelu aikataulusyistä. Seminaari päättyi Uudenmaan Karoliinien lippumarssiin kohti urheilukenttää. Armfelt ei saanut ratsuväkeään ajoissa liikkeelle Mälkilässä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Seminaari: Suuri Pohjan sota ja Kostianvirran taistelu pitivät kuulijat visusti sisällä hellesäästä huolimatta Häviöön tuomittu mutta kunniakas taistelu Pälkäne Suomen Sotahistoriallisen seuran ja Pälkäneen kunnan järjestämä sotahistoriallinen seminaari viime viikon perjantaina osoitti, että historia kiinnostaa ihmisiä tosissaan. Oli onni, että tarkoitukseen oli varattu Nuijantalon iso sali, sillä pienempään tilaan väki ei olisi millään mahtunut, ja kahvijono tukki koko talon. Hänellä ei ollut kokemusta vielä juuri mistään, mutta ylpeyttä ja yl- tiöpäisyyttä senkin edestä. Sodan Ruotsille menestyksekkäät ensimmäiset vuodet lisäsivät hänen itseluottamustaan, mutta kun takaiskuja alkoi tulla Pultavan taistelusta alkaen, harkintaa ja nöyryyttä ei ollut riittävästi. . Kaikkien niiden aikana miehittäjät asuivat Suomessa ja ottivat elantonsa kansalta. Vieraiden ruokkimisvelvollisuuden lisäksi kansa joutui kokemaan hirvittävää terroria, ryöstelyä, väkivaltaa ja raakuutta. Ilmeisesti syynä sodan jatkamiseen jatkuvista tappioita huolimatta oli kuninkaan itsepäisyys. Hän kertoi myös sissipartioista ja -päälliköistä, joiden toiminta oli osa sodan ja miehityskauden historiaa. Itse isoviha jaetaan kolmeen osaan: valtausaikaan, sotilashallinnon aikaan ja siviilihallinnon aikaan
ja monesti taistelumoraali vielä matalampi. Kostianvirralle tultaessa rasitteena olivat Ruotsin armeijaa syyskuuhun asti johtaneen kenraalimajuri Lybeckerin taitamattomat ratkaisut ja jatkuva perääntyminen, mikä huononsi sotilaiden taistelutahtoa entisestään. Armfeltin sotataktiikka oli sellainen, että hän oli sijoittanut joukkoja varmistamaan muita vesistöjen kapeikkoja Pälkäneen lähiympäristöön. Joukkoja oli siis koko taistelun ajan muutaman tai muutaman kymmenen kilometrin päässä sieltä, missä niiden olisi pitänyt olla. Arvoitukseksi jää, miksi niitä ei saatu apuun, vaikka päällikön kertoman mukaan viesti oli lähetetty. Loppujen lopuksi venäläisten ylivoima oli joka suhteessa niin suuri, että Kostianvirran taistelu oli tuomittu häviöön jo ennen alkuaan riippumatta Armfeltin taktiikasta tai apujoukoista. Mutta se oli yksi Suomen historian sitkeistä, moraalisesti merkittävistä taisteluista, eikä sen jälkeen tarvinnut ainakaan sotapäällikköä hävetä. shl Ulla Sirén Reunamerkintä Kotiseutuhistoria on minun historiaani Toimittajalle olisi ollut oiva paikka napata kuva kasakkaasuisesta Seppo Korppoosta myymässä Kostianvirran taistelu 1713 -kirjaa Nuijan eteisessä. Kaleerien avulla onnistui armeijan varustaminen meriteitse . kotiseutuhistoriaa ei lueta ja tutkita pelkästään kiinnostuneesti vaan ahneesti ja intohimoisesti. Mille tahansa on tilausta: kyläkirjoille, pienille paikallisille historiikeille, uraauurtaville tutkimuksille, jos ne koskevat omaa kotiseutua. Heinäkuun viimeinen sunnuntai on perinteinen Pälkäne-päivä, vaikka se on viime aikoina jäänyt Kostiatapahtuman päätöspäiväksi ilman varsinaista omaa statusta. Siksi maahan oli helppo tehdä maihinnousu. Kokemuksesta kyllä opittiin, ja Viapori rakennettiin Helsingin edustalle vuosisadan puolivälissä. Ruotsin armeija oli jo vuonna 1713 pitkän sodan koettelema ja heikossa kunnossa. Armeijan varustus ja taidot olivat heikot verrattuna venäläisiin ja lisäksi vihollisella oli niin suuri ylivoima, että Armfeltkin varmasti ymmärsi tilanteen toivottomuuden. H. Sitä suunniteltiin, mutta viime hetkessä Armfelt muuttikin mie- ?Mielivalta oli niin totaalista, että se syöpyi sadoiksi vuosiksi kansan mieleen.? Matti J. Se oli yksi lenkki pitkässä taistelujen ketjussa, joka johti siihen, että Suomi sai autonomian ja lopulta saavutti kansallisen itsenäisyyden. Tammerkosken sijasta Pälkäneelle Sotahistoriallisen seuran osuuden jälkeen seminaarin ohjelmassa oli lisänumero, Aleksei Blandovin Kostianvirran taistelua koskevan tutkimuksen julkistaminen. Tutkimuksen ovat ideoi- ?Venäjälle Suomi oli vain pantti, jolla Ruotsi piti nujertaa.. ei oltu riippuvaisia Suomen vähistä muona- ja tarvikevaroista. Samalla kaleerit eristivät Ruotsin laivaston mantereesta, eikä yhteistä taktiikkaa maa- merivoimien kesken saatu syntymään. Suomella ei ollut myöskään laivastotukikohtaa 1700-luvun alkupuolella. AkiMauri Huhtinen Kostianvirran taistelusta Armeijan taistelutahto ja -moraali alkoi olla heikko, ja karkuruus oli yleistä. Lybekcerin johdossa ruotsalaisarmeija oli vetäytynyt keväällä taistelematta pois rannikolta ja luovuttanut ilmaiseksi Etelä-Suomen venäläisille. ?Sotajoukon kuri ja koossapysyminen pakotti Armfeltin taistelemaan.. Ja sille näyttää olevan tarvetta . Sellaista kuvaa ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä kun seminaarin kahvitauolla pääsin lopulta ulkokautta kiertämällä eteiseen asti, myytävää ei enää ollut. Kotiseutuhistoriaa ei lueta ja tutkita pelkästään kiinnostuneesti vaan ahneesti ja intohimoisesti Harvoin kirja myydään loppuun ennen kuin se on ehditty julkistaakaan ? Korppoon veljekset eivät osanneet arvata, millaisen kiinnostuksen heidän kirjansa herättäisi. Vain jokunen päivä aikaisemmin oli tullut julki Seija Hirvikallion kirjoittama Myttäälän kartanon historiikki, ja luento aiheesta täytti kartanon entisen navetan viimeistä paikkaa myöten. Sotahistoriallinen seminaari oli kaikin puolin ansiokas, ja yleisö palkitsi järjestäjät osoittamalla mielenkiintonsa. Apujoukkoja ei siis katsottu tarpeelliseksi lähettää. Tieto oli kuitenkin vanhentunutta, sillä olosuhteet Suomessa olivat 1700-luvulla muuttuneet. Emämaassa uskottiin myös, että Suomi oli niin köyhä, että vihollisarmeijan olisi mahdoton tulla toimeen siellä, kun ei ollut saatavissa tarpeeksi elintarvikkeita. Ilmeisesti kotiseutupäivän perinne kannattaa elvyttää, sillä pälkäneläiset haluavat nauttia omasta historiastaan ja perinteestään niin kuin kaikki, joilla on terve paikallinen itsetunto. Muuten, Pälkäne-päivä on vanhastaan paikallinen liputuspäivä. shl Ulla Sirén Karoliinijoukko marssii Nuijalta kohti näytöspaikkaa rummun päristessä ja siviilien seuratessa jälkijoukkona.. Se oli kappale Ruotsin muutenkin epätoivoista sotatietä. Ensinnäkin koko Suomen puolustus epäonnistui. Mutta hänen täytyi koota joukot ja yrittää vastarintaa, ja hän teki sen kunniakkaasti, Huhtinen totesi. Hän muistutti myös, että Kostianvirran taistelu ei ollut turha. Ruotsalaiset tiesivät venäläisten suunnittelevan maihinnousua, mutta Armfelt kertoo raportissaan, että 5.10. puhalsi ankara tuuli vasten venäläisten rintamaa. Sillä säällä Mallasveden ylitystä ei voinut yrittää, mutta yön aikana sää muuttui, tuuli tyyntyi ja nousi sankka, kuuluisa sumu. Ainoastaan yhdessä asiassa yleisökommenteissa näkyi vähäinen pettymys: Pälkäneen historiasta olisi haluttu kuulla enemmän siitä huolimatta, että Aki-Mauri Huhtinen ja Tapio Korppoo puhuivat pelkästään siitä. Pälkäne on niin pieni paikka, että se ei helpolla jätä näkyviä jälkiä suuren maailman historiaan. Keskiviikko 31.7.2013 . Siksi meidän täytyy itse pitää huolta, että juuret eivät unohdu. Kostianvirran taistelun 300-vuotismuiston juhlinta päättyy tähän vuoteen. Tilaa jää taas enemmän muiden aikakausien kuin 1700-luvun tarkasteluun. Joukko olisi hajonnut lopullisesti, jos sitä ei olisi saatu taisteluun. . Kuninkaan suosiman kenraalimajurin G. Ei ollutkaan, mutta venäläisillä oli muita keinoja. Ruotsilla ei ollut saaristolaivastoa, joten venäläinen kaleerilaivasto pääsi saariston suojassa puikahtamaan rannikolle asti, minne suuret sotalaivat eivät voineet sitä seurata. Varat ja varusteet olivat vähissä, ja koska sotaväkeä oli jatkuvasti tarvinnut ottaa lisää, sotilaiden koulutustaso matala . Sydän-Hämeen Lehti 13 kyliltä jä, ja sen, mitä he eivät saaneet perityksi kansalta, he joutuivat korvaamaan omalla omaisuudellaan. Ihmisrosvous oli tavallista . Sumu oli venäläisten toiminnalle etu mutta ei edellytys. Kaarle XII piti jatkuvasti päävihollisenaan Tanskaa, joten Venäjän uhkaan ei suhtauduttu tarpeeksi vakavasti. Ruotsalaiset uskoivat, että Suomessa on helppo pysäyttää pienelläkin joukolla mikä armeija tahansa, koska maasto oli edullinen siihen tarkoitukseen. Suomi oli hyvin luonnonesteinen, koska vesistöjä oli paljon ja teitä vähän. Antti Kujala suuresta Pohjan sodasta neet, kustantaneet ja kääntäneet veljekset Seppo ja Tapio Korppoo, jotka ovat viettäneet lapsuudestaan asti kesänsä Pälkäneellä. Kirjan esitteli Tapio Korppoo. Teosta myytiin seminaarin yhteydessä, mutta siinä vaiheessa, kun ohjelma eteni sen esittelyyn, myyntipöydällä oli jäljellä vain englanninkielistä laitosta. Seminaarin äänekkäimmät suosionosoitukset keräsi Korppoiden tuottama, venäläisen taiteilija Anna Smirnovan laatima vajaan 10 minuutin pituinen animaatio taistelun tapahtumista. Aleksei Blandovin tutkimuksen mielenkiintoisin osa on ennen avaamaton ja julkaisematon arkistomateriaali, joka valaisee aikaisemmista tutkimuksista pääpiirteittäin tuttuja tapahtumia ikään kuin sisältä päin. Siitä ilmenee muun muassa, että suuri taistelu oli aivan vähällä osua Tammerkoskelle Kostianvirran sijasta. Kankaanpää isonvihan ajasta lensä. He lähtivät matkaan aamulla kello viideltä, jolloin muutenkin oli pimeää. Aiheesta heräsi vilkas ja mielenkiintoinen yleisökeskustelu järven ylittämisen hankaluuksista lauttojen sidostarpeisiin asti. shl Ulla Sirén ?Pietari Suurelle Kostianvirta oli hyvin suuri voitto.? Tapio Korppoo Miksi Kostianvirran taistelu hävittiin? Kaikkien Sotahistoriallisessa seminaarissa esitettyjen näkemysten perusteella näyttää siltä, että Kostianvirran tappio oli ennalta arvattava ja väistämätön. nuoria, naisia ja jopa lapsia ryöstettiin orjiksi. Kankaanpään mukaan isonvihan jättämät henkiset ruoskanjäljet jäivät monien sukupolvien ajaksi suomalaisten mieleen. Taistelematta ei voinut antautua Kolmas puhujista, Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen käsitteli Kostianvirran taistelua sotilaallisesta näkökulmasta. Hän totesi lyhyesti, että kenraaliluutnantti Carl Gustaf Armfelt oli Kostianvirralle tullessaan sellaisessa asemassa, että oli pakko taistella. Venäläiset saavuttivat Tammerkosken jo 7.10.1713, mutta ruotsalaisarmeija oli liian hajalla silloin, eikä Tampereella koskaan taisteltu osaksi jo rakennetuissa asemissa. Tutkimuksesta selviää myös, miten säätila oikeasti vaikutti Kostianvirran taisteluun, tai ainakin, miten Armfelt halusi asian esittää
Karoliinit esittelivät kädestä pitäen muskettejaan ja miekkojaan. Ohjelmaa oli niin paljon, että harva ehti kokea kaikkea päivän aikana. Markkinoille myytiin reilut 2000 lippua eli selvästi edellisvuosia enemmän. Niin nuoret kuin vanhatkin markkinavieraat viihtyivät savun tuoksussa. Pikkuväki pääsi jopa halkomaan miekalla kaaleja ja testaamaan miltä miekkailuottelu tuntuisi. Pitkin markkina-aluetta soi musiikki ja tapahtui kaiken aikaa. Lisäksi alueella hääri pari sataa talkoolaista. shl tommi liljedahl Leena Juhontytär (Aava Joki): ?Kasakat raiskas ja tappo äiten ja pisti pistimellä kuoliaaks Simon.. Elias Bergstadiuksen (Juho Joki) johdolla tehty aikamatka 300 vuoden taakse kertoi koskettavasti, miten karuja olivat sodan jalkoihin jääneiden pälkäneläissiviilien kohtalot. Tämän vuoden vetonaula oli Kostian koulun takapihalle noussut karoliinileiri. Eri puolilla markkina-aluetta soi elävä musiikki. Äitiään kaaoksen keskellä etsivä Sofia Kallentytär (Anna Kankila) tarjoaa Kotoa pois -esityksen päätteeksi lupauksen paremmasta. Pälkäne Kostian vanhan ajan markkinoista ei haluttu tehdä lakumarkkinoita, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Tänä vuonna vietetään vielä merkittävämpää juhlavuotta, kun Euroopan suurvaltasuhteet ja Suomen aseman uusiksi laittaneesta Kostianvirran taistelusta tulee lokakuussa kuluneeksi 300 vuotta. Juhlavuoden markkinoiden ohjelmaan oli panostettu erityisellä tavalla. Päivän päätapahtuma oli Kotoa pois -kuvaelma, jonka molemmat esitykset keräsivät väkeä penkit täyteen. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kostia 300: Helteinen markkinapäivä veti reilut pari tuhatta kävijää Markkinoilla elettiin päivä vanhaa aikaa Tamperelainen Kirsi Ylinen hyödynsi paahtavan paisteen, joka kuivatti nopeasti maalatut nahkakorut ja -naamiot. Kolmevuotias Taika Korppoo hengähti välillä karoliinileirin nuotiolla. Vera Suutari ihasteli kaksi ja puolivuotiaan Eelan ja neljävuotiaan Aslan kanssa Kersojen käsityöputiikin laajoja valikoimia. Tuotteiden takana ovat Helvi, Onni ja Taimi Raivio. Eeva Vuorinen (oikealla) ihastelee Anja Wählingin paperimassatöitä ja koruja. Paavo Juhonpoika (Pyry ja Aaro Joki): ?Me päästiin karkuun. Kun tekee tuotteita paikan päällä, niin ihmisille ei tarvitse todistella, että nämä on itse ja käsin valmistettuja, markkinakansaa nahkatuotteidensa äärelle pysäyttänyt Kirsi Ylinen sanoo. Kostian vanhan ajan markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa Kostianvirran puhkeamisen 400-vuotisjuhlan kunniaksi. Rima kannatti asettaa korkealle, sillä lauantaina kymmenettä kertaa järjestetystä tapahtumasta on tullut kiintopiste keskiajan markkinoita kiertäville kauppiaille ja kävijöille. Markkinakauppiaat panostavat päivään ja heittäytyvät täysillä entisaikojen tunnelmaan. Moni koju on itsessään kuin ohjelmanumero. . Wähling valitsee vanhan ajan markkinoille vain sellaisia tuotteita, jotka sopivat entisajan tunnelmaan. Vievät kuulemma lapsia orjiksi Venäjälle.?. 14 kyliltä Keskiviikko 31.7.2013
Keskiviikko 31.7.2013 . Helle ei luultavasti vaivannut heitä kirkossa, vaan pikemminkin se oli kuumana päivänä viileä ja hämärä lepopaikka. Muuten eroa nykypäivään ei ollut loppujen lopuksi kovin paljon. Sydän-Hämeen Lehti 15 Esi-isien askelissa Perinnemessu: Risti kannettiin kirkkoon Kostianvirran taistelun muistomerkiltä asti Pälkäne Vuonna 1713 jumalanpalvelusjärjestys oli uudistettu vajaat parikymmentä vuotta sitten. Noudatettiin näet vuoden 1695 kirkkokäsikirjaa, ja virsikirja oli vielä tuoreempi, sillä se oli vuodelta 1701. Pälkäne-viikon päätteeksi Vanhassakirkossa vietettiin tällaista modernia messua, joka Reunamerkintä Samat sanat kuin silloin Lempääläläinen Daniela Ojanperä (kuva yllä) ja Miranda Gummerus testasivat karoliinileirissä miekkataitojaan. Matias Ithalin (Jussi Saari) joutuu pakkorakoon, kun miehittäjä vaatii lähettämään Pälkäneen poikia tsaarin armeijaan. Ruhtinas Mihail Golitsyn (Petri Karvonen) ymmärtää, ettei kaikkia voi raiskata ja tappaa, muuten armeijalle ei saa ruokaa. Heinäkuisena sunnuntaina vuonna 1713 pälkäneläiset kuuntelivat kirkossaan samoja Raamatun sanoja, joita siellä kuultiin viime sunnuntaina, ja veisasivat ehkä juuri samoja virsiäkin. kellon kutsu sen suunnittelijan, Arvi Tunkelon toimiessa soittajana. Kaunis sää suosi tällä kertaa perinnemessua, jopa niin että auringon puolella kirkossa istuttiin suorassa paahteessa. Onneksi kirkkokahvittajat olivat ajoissa paikalla kattamassa pöytää, ja heillä oli tarjota kylmää mehua niille, joita helle alkoi uuvuttaa. shl Ulla Siren Ristisaatto kulttuurimaisemien keskellä Kirkkokahvit virkistävät paahteessa.. Sanon minä nyt teille tästä tekstistä: osoita sinun uskos sinun töilläs, kehotti kirkkoherra Kemppainen, ja vastaavan seurakunta lienee kuullut kesällä 1713. Väki uskoi silloin varmaankin, että ?almut ovat kuin korolle pantu raha?, mutta kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan, millaisia auttamistehtäviä syksy toisi tullessaan, kun sota, terrori, kotien hävitys, nälkä ja taudit hyökkäsivät kimppuun yhtä aikaa. Sitä paitsi suurin osa niistä, joilla oli jotain annettavaa, pakeni muille seuduille. Sodan uhrien henkisen kärsimyksen määrää ei pysty mittaamaan, se täytyy kuvitella. Ja esirukouksessa luettiin hartaasti: Siunaa valtakunnan sotajoukkoa maalla ja merellä. Noin kolmen kuukauden kuluttua valtakunnan sotajoukko seisoi Kostianvirran rannalla ja vihollinen vastapäätä. Kylän keskus sijaitsi silloin kirkon lähellä, joten elämä sen ympäristössä oli vilkkaamman näköistä kuin nykyisin. Luultavasti pääskysenpoikaset tekivät silloinkin lentoharjoituksia kirkon ja kellotornin ympärillä, ja pelloilta nouseva kypsyvän viljan tuoksu tuntui kirkkomatkalaisten nenään. Varmaan se herätti luottamusta tulevasta talvesta selviytymiseen. Vielä heinäkuussa ei aavistettu, että huolella kasvatettu vilja päätyisi vihollisarmeijan ryöstösaaliiksi ja miehittäjän ruokkimiseen. Ei myöskään voitu arvata sitä, että kauniisti tuleentuneet Kuulialan pellot muuttuisivat pian veriseksi sotanäyttämöksi, missä pakenevat Ruotsin armeijan sotilaat tavoitettiin ja tapettiin kasapäiksi Kostianvirran taistelun hirvittävässä loppunäytöksessä. Päivän teksti koski köyhien auttamista. . Esivanhempien täytyi kestää, sillä vaihtoehtoja ei ollut. Johonkin he kuitenkin uskoivat, koska elämme täällä yhä. shl Ulla Siren muistutti mahdollisimman tarkasti 300 vuoden takaista. Jopa kirkkoherra Jari Kemppaisen mainio saarna oli senaikaista kieltä ja tyyliä. Kostianvirran taistelun muistoksi ristisaatto, joka aikaisemmin on kulkenut uudelta kirkolta vanhalle, lähti Kostian muistomerkin luota. Kirkkoherra luki Rukouksen sodan aikana vuoden 1695 käsikirjasta, ja sen jälkeen risti kannettiin pitkin 300 vuoden takaisen verisen taistelukentän reunaa ja mäkeä ylös kirkolle, missä kirkkokuoro liittyi mu- kaan matkaan. Päämäärää lähestyttäessä kulkue piteni pitenemistään, ja viljapeltojen väliin kantoi jo Vanhankirkon ?oman. Köyhemmät jäivät kokoamaan aarteita taivaaseen yrittämällä pitää toinen toisensa hengissä. Mutta kenen usko kesti täällä seuraavat vuodet, ja mihin turvasivat ne, joiden usko ei kestänyt
Hän tarkensi, ettei taulua ole peitetty kankaalla, vaan se on käännetty nurin päin. Kuva on ilmeisesti Venäjän keisarin tai keisariparin kuva, ja perhevalokuva kertoo kartanon isäntä väen suhtautumista keisarivallan päättymiseen, Seija Hirvikallio kertoi. Hän sai myös kuulla, että kuva on erittäin harvinainen, suorastaan uskomaton historiallinen dokumentti. ?Harjurit. Loppujen lopuksi selvisi, että hän oli vaihtanut nimensä Soininvaaraksi. Sitten alkoi tietojakin löytyä, hän kertoi. Seija Hirvikallio kiitteli erityisesti niitä yksityishenkilöitä, jotka lainasivat vanhoja valokuvia hänen käyttöönsä. Perhealbumien kuvat kertovat monenlaisia asioita kartanon asukkaiden ja työntekijöiden elämästä . Tuossa vieressä oli mullinavetta, joka oli silloin vielä vanhalla mallilla, sitä ei tyhjennetty koko talvena. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Urakka: Kartanon näyttävä historiateos syntyi yhden talven aikana Myttäälän historia ahmaistiin innolla Myttäälä Myttäälän kartanon historiateos julkistettiin viime viikolla. olivat kesätanssien suola Pälkäneen viisi- ja kuusikymmenlukujen nuoriso muistaa yhä Hämeen koeaseman kesäharjoittelijat tansseista Nuijalla ja Tervapirtillä. Ei niitä kauheasti kuitenkaan vatsaan mahtunut, vaikka lupa oli syödä miten paljon vaan, Noukka nauraa. Kartanon ja sen lähiympäristön kauneus vaikutti häneen jo silloin syvästi, ja nyt jälleen. . Mutta kyllä se silti oli aika mukavaa aikaa, siksi minua kiinnosti tämä kirjakin, hän kertoi. Pirkko Noukka oli Hämeen koeasemalla Myttäälässä kesäharjoittelijana vuonna 1963 ja Matti Siurola vuonna 1954. Siurola tapasi sattumalta ja kuuli tältä historiateoksesta Tampereella entisen esimie- ja luennosta. hensä, Myttäälän koeaseman . Ei auttanut, vaikka oli maatalon tytär . 16 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Tämähän on nyt todella upea. En keksi koko urani varrelta muuta näin lyhyttä jaksoa, joka olisi jäänyt samalla tavalla mieleen, kuin harjoittelu koeasemalla, hän kertoi. Matti Siurola, Ahlamanin maamieskoulun harjoittelija vuodelta 1954, naureskeli, että hän kuunteli nyt luentoa samassa navetassa, jota harjoittelijoiden piti siivota. . harjoittelu oli suoritettava muualla, hän kertoi. Pirkko Noukan mieleen jäivät Myttäälän kirsikkapuut, vadelmat ja erityisesti mansikat, joiden parissa kului osa harjoitteluaikaa. Tosi iloinen olen tästä kaikesta, ja tuntuu hyvältä nähdä kirja nyt valmiina, Erja Oksman sanoi. Monenlaisia löytöretkiä Kuka tahansa ei olisi tietenkään pystynyt kokoamaan Myttäälän vaiheita kansien sisään yhden talven aikana. Seija Hirvikallio on perehtynyt kartanon historiaan ja arkkitehtuuriin vuodesta 2007 asti ja suunnitellut sen restaurointia yhdessä Erja ja Petri Oksmanin kanssa. Siten hänellä oli jo ennen kirjan kirjoittamisen aloitta- Kartano, kirja ja tekijät. Harjoittelijoiden tehtävänä oli poimia koealalta mansikat, joiden määrä laskettiin tarkkaan, ja lopuksi ne sai syödä. . Siihen aikaan maatalousharjoittelu kuului pakollisena maanmittariteekkarienkin opintoihin. Niin lukee kuvatekstissäkin. . aina kun kirja tulee painosta, tuntuu kuin lapsi olisi syntynyt. Ja tietysti yleisön kiinnostus tuntuu hienolta, kirjan tekijä, arkkitehti Seija Hirvikallio kertoi. Kartanon isäntä Petri Oksman kertoi, että heti, kun hän ja hänen Erja-vaimonsa vuonna 2006 ostivat Myttäälän kartanon, kiinnostus, tai oikeastaan palava innostus talon historiaan syttyi saman tien. Oksmanit halusivat palauttaa kartanon mahdollisuuksien mukaan 1800- ja 1900-lukujen taitteen asuun, joten historian tunteminen oli välttämätöntä myös sisustusratkaisujen suunnittelussa. Ajatus siitä, että koottu tieto saatettaisiin kaikkien luettavaksi, syntyi viime talvena. . Petri ja Erja Oksman ja kirjan kirjoittaja Seija Hirvikallio ovat monia vuosia perehtyneet Myttäälän kartanon vaiheisiin. mista runsaasti tietoa ja materiaalia. Kirjoittajan yleisöluentoa saapui kuuntelemaan niin paljon väkeä, että luentotilana toimiva kartanon entinen navetta täyttyi viimeistä tuolia myöten. . Meillä on Petrin kanssa ollut helppo osuus, koska Seija on tehnyt itse työn. Päätin sitten heti, että lähjohtaja Pekka Jalkasen pojan, den tänne. shl Ulla Siren Pekka Jalkanen nuoremman,. Kirjan ilmestyttyä sain puhelinsoiton eräältä lukijalta. ne muun muassa vahvistavat väitettä, että jokaisessa kartanossa on aina koira ja juurikalusto ve- rannalla. Se pätee Myttäälässä yhä, sillä Oksmanin perheeseen kuuluu useita koiria, ja rantahuvila Oravalinnan kuistille löytyi kuin löytyikin juurikalusto. Mutta kaikki kuvien viestit eivät avautuneet kokeneellekaan kirjoittajalle. Kirjassa on Blåfieldien perheestä otettu kuva, jossa taustalla oleva taulu näyttää olevan peitetty kankaalla. Esimerkiksi vanhoja rakennuspiirustuksia ja valokuvia rakennuksista tarvittiin jo remontin suunnitteluvaiheessa. Siitä huolimatta kirjan työstäminen oli välillä melkoista salapoliisityötä. ?Harjurien? saapuminen oli jännittävää, koska milloinkaan ei tiennyt, miten komeita poikia ja sieviä tyttöjä minäkin kesänä ilmestyisi paikallisen nuorison joukkoon. Myttäälän aika on jäänyt harjoittelijoiden itsensäkin mieleen, vaikka se oli vain muutaman kuukauden pituinen jakso pitkällä opiskelu- ja työuralla. Kangasalalainen Pirkko Noukka, maanmittarina elämäntyönsä tehnyt, tuli Seija Hirvikallion luennolle juuri vanhojen muistojen vuoksi. Tänä kesänä täyttyy juuri 50 vuotta hänen harjoittelukesästään Hämeen koeasemalla. . Seija Hirvikallio kertoi yrittäneensä pitkään kalastaa tietoja esimerkiksi kartanon nykyisen päärakennuksen pääkerroksen suunnittelijasta, Alfred Adrian Sirénistä. . Keväällä mullit seisoivat sitten aika korkealla kasojen päällä. Meidän piti se tyhjentää, se oli aika rankka urakka. Nyt on helpottavaa
Oli se vähän pelottava paikka. Minulla oli kaksikin: työpuku oli ohuempaa kangasta ja toista vahvemmasta kankaasta tehtyä käytettiin paremmissa tilaisuuksissa, hän kertoi. Sotien jälkeen Liisa Lah- yhdistyksellä oli silloin kolme . Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä 10. Portaatkin olivat mahdottoman kapeat, mistä sinne mentiin. Keskiviikko 31.7.2013 . Hieno asia, että tällainen tapahtuma saadaan aikaan. Onhan se Pälkäneen Maanpuolustusnaisille melkoinen voimainponnistus, hän totesi. shl Ulla Siren Liisa Lahti tuli tapahtumaan tyttärensä Kreetta-Liisa Lahti-Uotilan ja vävynsä Kari Uotilan kanssa. Taidelahjoitus: Niilin kaislikot kiitokseksi hyvästä palvelusta . Kyllä mi- Laulut vievät Nuijantalon pöytien äärestä kauas metsiin. Paul Tiililän teos terveyskeskukseen tuon jotakin parempaa, Paul Tiililä sanoo. Tiistaina pälkäneläistaiteilija lahjoitti terveyskeskukselle Niilin kaislikot -teoksen. kerta: Lottalaulajaiset on vallannut yleisönsä sydämet Metsään kuljettiin laulupolkuja pitkin Pälkäne Lottalaulajaisten resepti on yksinkertainen ja houkutteleva: ei pitkiä puheita eikä muita esityksiä, vaan lauletaan yhdessä, pitkään ja vahvasti. Väliajalla nautitaan lottapukuisten maanpuolustusnaisten tarjoamat pullakahvit. Pälkäne-viikolla on jo vuosikymmenen ajan vietetty Pälkäneen Maanpuolustusnaisten järjestämää yhteislaulutapahtumaa. Kyllä minunkin lottapukuni vielä tallella on. Minulle tuli aivan mieleen tyttären häät, huokasi puolestaan Kreetta-Liisa Lahti-Uotila, kun Korsukööri oli päättänyt Lottalaulajaisten ensimmäisen osan Metsäkukkia-valssiin. Hän kiitteli myös laulajaisten tunnelmaa. . Eurooppalaisella kulttuuri- ti opiskeli kunnankirjuriksi Maakuntien Liiton kunnalliskurssilla Helsingissä, vaikka hän sittemmin päätyi maatalon emännäksi Jämijärvelle. Tiililän terveyskeskukselle Niilin mielestä se sopii hyvin terveyskaislikot -teoksen. keskukseen.. Ja myöhemmin sieltä ylhäältä näkyivät avoimet sankarihaudat, Lahti muisteli. Hänestä oli myös hauska nähdä maanpuolustusnaisten yllä perinnelottapukuja, jotka he saivat vuosi sitten. . Teemana olivat metsälaulut alkaen siitä, miten honkain keskellä mökkini seisoo ja matkalla kohdattiin suopursut ja metsäruusut kuin tuomet, pihlajat ja koivutkin ? unohtamatta Marjatta Pokelan metsänpeikko Mörri-Mökkyä. Esilaulajana toiminut Korsu- kööri Matti Huomon harmonikkasäestyksellä piti huolta, että sävelten metsässä kukaan ei päässyt eksymään yhteiseltä polulta, ja kuoro esitti lisäksi muutaman kappaleen yksinkin. Lauluissa kukin kohtaa muistonsa 90-vuotias Liisa Lahti saapui Lottalaulajaisiin Jämijärveltä asti. Hän halusi päästä mukaan tapahtumaan erityisesti omien lotta-aikojensa muistoksi, ja kun tytär Kreetta-Liisa LahtiUotila ja hänen miehensä Kari Uotila ovat kesäpälkäneläisiä, retki onnistui mukavasti. . Pälkäneellä saa aina niin hyvää palvelua, että olen lähettänyt jouluisin kortin kiitokseksi. Sanoin, että älkää niitä äkkiä tehtyjä joulutervehdyksiä seinille ripustako, minä nulle tulee monet nuoruudenaikaiset asiat niistä mieleen, Lahti kertoi hyvillään. Hän oli 17-vuotias pikkulotta, kun hänen nuoruuteensa astui uudenlainen ankaruus: kesken koulupäivän rehtori kuulutti, että sota oli alkanut. Piti opetella hoitamaan ilmavalvontaa Lavian kirkon tornista käsin. . Vuonna 2008 syntynyt teos kuuluu Mika Waltarin satavuotisjuhlavuonna syntyneeseen Sinuhesarjaan. . Siinä ammatissa metsästä tuli monessa merkityksessä läheinen paikka, joten metsien lauluissa kuuluivat koko pitkän elämän muistot. Osa laulajaisten viehätystä onkin ehkä siinä, että laulaminen yhdistää, mutta laulujen kautta jokainen kohtaa henkilökohtaiset muistonsa. . Paljon täällä on laulettu sen aikaisia lauluja. Tässä iässä alkaa olla pikkuvikoja, ja joudun välillä asioimaan terveyskeskuksessa. Lääkärin luokse mennessä näyttelyä, joihin eri taiteilijat tunnelmat voivat olla synkät, tekivät Sinuhe-aiheisia töitä. mutta kyllä se siitä yleensä kirTerveyskeskuksen seinälle kastuu. päätynyt teos kuvaa kaislikkoa, josta Mooses löydettiin. Teoksessa synkkyyden keskeltä Paul Tiililä lahjoitti pilkistää kirkkautta. Yleisön suosio on taattu, ja laulajia saapuu runsaasti muiltakin paikkakunnilta. Alkuvuosina laulajaisia vietettiin metsässä Syrjänharjun laella lottakiven äärellä, mutta vaihtelevien säiden vuoksi ja hitaasti liikkuvien mukaantulon helpottamiseksi on viime vuosina siirrytty kokonaan Nuijatalolle, joka oli aikanaan Pälkäneen Lotta Svärdin kes- keisiä työskentely- ja kokoontumispaikkoja. Siitä huolimatta tämän kesän Lottalaulajaisissa tehtiin koko illan metsäretki. Huomasin, että työntekijät olivat laittaneet kortin esille
Komento ?Gör eder bästa. Ja näytös kiinnosti, sillä paikalla oli valtava määrä katsojia. Karoliinien elämään pääsi onneksi tutustumaan myös Wanhan ajan markkinoilla. Sotilasleiri nousi Kostian koulun takapihalle, jossa miljöö oli huomattavasti idyllisempi kuin urheilukentällä. Karoliinileiristä tuli markkinoiden vetonaula. Mutta juhlavuoden hui- olleet ennen kokeneet sodan ääniä. Savun tuoksussa pääsi kokeilemaan omin käsin musketteja ja miekkoja. Paksuissa palttoissaan koko päivän hikoilleet harrastajat päästivät pieniä markkinavieraita halkomaan miekalla kaalin päitä ja kokeilemaan miekkailuotteluita. Tämäkin elämys edellytti sitä, että Pälkäne-seura kaivoi rahat karoliinien ruokiin ja majoituksiin. shl Tommi Liljedahl. Kuuden hengen pakoeläin, joka reagoi voiteltat näyttävät niukasti mitoi- makkaasti odottamattomiin tetuilta, mutta selostajan mu- tilanteisiin, ja kuten näytöksen kaan elämä sotilasleirissä piti selostaja totesi, vauhkoontumiehet niin tarkoin työssä, että nut hevonen on taistelussa harvoin kaikki kuusi asukasta vain taakka. . Muutamankin musketin aikaansaama ruudinsavu oli sankka, joten on helppo kuvitella, että taistelussa, jossa ammuttiin tuhansia laukauksia, ei juuri eteensä nähnyt. Taistelussa suosittiin yhteislaukaustaktiikkaa niin kauan kuin kentällä säilyi järjestys ja joukot pysyivät upseerin komennossa. Tässä on nyt kymmenen sotilasta. Pieni jännitys syntyikin arvailuista, miten ne suhtautuisivat tykin ja muskettien laukauksiin. Yleisön riemuksi PuuhaPoika, M.A. tarkoitti, että sotilaat saivat luvan ampua yksitellen ja oman harkintansa mukaan. Tykistö oli aselajeista lukumääräisesti pienin, ja tykkimiehet olivat ammattilaisia, eivät tavallisia ruotusotilaita. Esimerkiksi Kostianvirralla ruotsalaisjoukoilla oli käytössään vain kahdeksan tykkiä. Tykkinäytöksen antoi harrastajaseura Savon Karoliinitykistö, ja korean siniseksi maalattu tykki laukaistiin kahdesti. Tosin räjäytettiin pelkkää ruutia ilman ammusta. Keskikentällä demonstroi- Pälkäneen mitalla lukuun ottamatta jokseenkin kaikki kalusto mitä armeijalta löytyy. 18 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Selostus oli opettavainen, mutta spektaakkeli jäi puuttumaan. Siihen olisi tarvittu rahaa, ja Pälkäneellä pääasia on, ettei mikään maksa mitään. Nyt elämyksellisyys jäi mielikuvituksen varaan. Mutta ajatelkaapa, miten leveä rivistö olisi, jos miehiä olisi tuhansittain. Väki istui kiltisti paikallaan 48 minuuttia, kunnes vanhat aseet laukesivat ensimmäisen kerran. Koko alue savusi ja rätisi niin, että jopa kentän novotan-pinta syttyi palamaan. Jotain tällaista spektaakkelia odotettiin myös tänä vuonna, kun Kostianvirran taistelusta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Kunnalla oli loistava tilaisuus tehdä jotain sykähdyttävää. Urheilukentän laidoille kertyi perjantai-iltana väkeä kuin takavuosien pikaluistelukisoihin. Hevonen on elämään. Sanakirjoja voitaisiin täydentää sen vastakohdalla, Pälkäneen mitalla. Se tarkoittaa nuukaillen ja niukasti. Pälkäneen urheilukentällä nähtiin Porvoon mitalla taistelua, kun eläkkeelle jäämässä ollut urheilukoulun komentaja Simo Kaukonen toi viimeisen valatilaisuutensa kotipitäjäänsä reilut 15 vuotta sitten. Mutta ajatelkaapa, millainen pöly nousisi jos sadat hevoset hyökkäisivät rintamana. Kauimpana istuvat saivat tihrustaa keskikentällä esiintyviä ryhmiä pitkän matkan päästä vasten aurinkoa, mutta esitykseen kuului onneksi selkeä ja perusteellinen selostus. Ruotumiehet tositoimissa Jalkaväki oli maavoimien kolmesta aselajista pääasiallisin. Harjoittelu, äksiisi, tapahtui kuninkaan ohjesäännön mukaan, ja sen tärkeimpiä tehtäviä oli toimintojen yhtäaikaisuuden harjoittaminen. Aseiden lataamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja myös Uudenmaan Karoliinit sekä latasivat että laukaisivat muskettinsa näytöksessä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Uudenmaan Karoliinit ry:n, Savon karoliinitykistö ry:n ja Hämeen ratsukaroliinien yhteisnäytös koettiin viime viikolla. Näytös: Karoliiniarmeijan taistelutavat saivat sadat katsojat liikkeelle Kaksi kertaa tykinjyrähdys Pälkäne Tunnelma oli kuin paremmanpuoleisilla kesäfestareilla, kun sadat ihmiset kokoontuivat perjantai-iltana Pälkäneen urheilukentän laitamille odottamaan Uudenmaan Karoliinit ry:n, Savon karoliinitykistö ry:n ja Hämeen ratsukaroliinien yhteisnäytöstä. Pirkan sotilaskotisisaret myivät kahvia, munkkeja ja grillimakkaraa, ja väki asettautui tiiviisti nurmikolle paahteeseen seuraamaan Kaarle XII:n aikaisen armeijan maavoimien kolmen aselajin esittelyä. Niistä huolimatta tuntui siltä kuin ilotulituksen sijaan olisi raavittu tähtisadetikkuja. Syke ja Suvilla palasivat ammuntaesityksen jälkeen kentälle tyynen rauhallisina, ja kun yleisö esityksen jälkeen pääsi kentälle tutustumaan taistelijoihin ja kalustoon, hevoset ottivat sankan ihailijajoukon taputukset ystävällisesti vastaan. Ratsukaroliinit totesivatkin, että heidän osaltaan tämä oli voitettu sota. shl Ulla Siren Yleisöä oli yli 700, joidenkin arvioiden mukaan jopa 1000. Reunamerkintä Kun tehdään Porvoon mitalla, tehdään reilusti. Hevosen ja miehen sujuva olivat yhtä aikaa paikalla. yhteistyö oli ratkaisevaa, selos taja painotti. Ratsuväki voitti Hämeen Ratsukaroliinien sotansa kauniit suomenhevoset ovat Ratsuväkeä käytettiin eniten tottuneet esiintymään sotitiedustelu-, partiointi- ja takaa- lasnäytöksissä, mutta ne eivät ajotehtäviin, mutta se osallistui myös taisteluihin. Näytöksessä ratsuväen toimintaa esitteli Hämeen Ratsukaroliinien kolme ratsukkoa, jotka ovat harjoitelleet Marissa Henttisen ohjauksessa Luopioisten ratsastuskeskuksessa ja myös pennuksen sijaan nähtiinkin Pälkäneen mitalla järjestetty leirikuvaelma. Lapset lähtivät katsomaan taistelua, mutta joutuivat seuraamaan entisajan sulkeisia terveyskeskuksen takapihalla. Taistelunäytöksessä oli käytössä helikoptereita ja ohjusveneitä yhdessä Uudenmaan Karoliinien kanssa. Hevoset on aina tarvinnut totuttaa taistelukentän äätiin neljän teltan avulla so- niin ja liikkeisiin ennen sotatilasleirin ja kuormastoväen kentälle lähtöä. Tässä on kolme hevosta. Aineksia oli paljon enempään. Kentän ankeutta alleviivasi keskelle yleisöä jätetty jalkapallomaali. Harrastajavoimin järjestetty näytös oli sinällään antoisa. Kaksi tykinlaukausta huipensi näytöksen
Minua saa kritisoida, mutta siitä en pidä, että lukijoitani halveksitaan, Utrio sanoo. Hyi viihdettä! Huolimatta alkuvaiheiden kritiikistä, on suuri yleisö on aina rakastanut Utrion historiallisia romaaneja. Tässä vaiheessa mitään ei vielä ole kirjoitettu ylös. Uusin Seuraneiti-romaani tapahtuu Kajaanissa, kaupungissa keskellä ei mitään, paikassa keskellä korpea. . Muistiinpanojen ylöskirjaaminen alkaa. Eskapismi oli kauhusana. Miehet kyllä saattoivat paeta arjen ahdistavuutta paukulle, mutta annas jos naiset olisivat lörpötelleet kahvilla ystäviensä kanssa saati lukeneet hauskoja kirjoja, Utrio lataa. Kirjailijana Utriota itseään on aina kiinnostanut tarinan kertominen, ei niinkään oman sielun syövereiden luotaaminen tai maailmanparantaminen. Ensimmäiset 15?20 vuotta olivat Utriolle vaikeata kirjoittamisen aikaa. Onneksi lukijani ovat tarkkoja näiden asioiden suhteen. Historialliset romaanit rakentuvat historiallisten faktojen varaan. Keskiviikko 31.7.2013 . Kirjan viimeisen lauseen kirjoittamisen jälkeen tuntuu kuin musta surma olisi kulkenut yli maan. vaihe. Kirjailija tekee juonisuunnitelman, jossa kirjan kantava idea tulee ilmi. Tässä vaiheessa aikaa on kulunut noin vuosi kirjan alkuidean syntymisestä. . Utrion mukaan romaani ei kuitenkaan koskaan saa olla historiallinen selvitys, historiallinen tarra tai jälkiviisautta. . Muistiinpanovihkoni on se esine, joka pelastetaan ensimmäisenä palavasta talosta. 3. Uutukaisen Seuraneiti-romaanin päähenkilö on kiltti ja hiljainen, mutta äärimmäisen kaunis mamselli Linda Helin. Annan henkilöt toisillensa, erotan heidät. vaihe. Kirjailija sovittelee yhteen ideaa ja historiaa, tekee tutkimusta, miettii miten idea toimii valitussa ympäristössä. . Varsinkin nuoret mieskriitikot suhtautuivat ?kirjailijattareen. Ylioppilaslehden kriitikko kutsui Utrion lukijoita ?tyhmiksi naisiksi, jotka repivät hyllyiltä Utrion teoksia sen sijaan että lukisivat Leninin kokoelmateoksia?. . Kerran sitten eräs tutkija otti minuun yhteyttä kertoakseen, että torakat tulivat Suomeen vasta 1700-luvun lopulla, ja russakat 1800-lu- vulla. Minulle on äärimmäisen tärkeää kuulla virheistäni, etten toistaisi niitä. Ei hyväksytty, että ihmisellä voisi edes joskus olla hauskaa. Vuodesta 1968 lähtien hänen kirjansa ovat säännöllisesti sijoittuneet Kirjakauppaliiton ylläpitämälle Mitä Suomi lukee. Vaikka historiallisen romaanin toinen puoli onkin mielikuvitusta, ei kirjassa saisi olla faktuaalisia virheitä. . Historian tutkiminen sen sijaan on aivan ihanaa. Tosin virheiden välttäminen on mahdotonta. Tässä vaiheessa Utrio kirjoittaa ylös jokaisen henkilöhahmonsa vaatteet, mieltymykset, pelot, ihmissuhteet, omaisuuden, unelmat jne. vaihe. Siihen vaiheeseen voisi jäädä ikuisuuksiksi. Utrio pitää erityisen paljon myös juonen suunnittelusta. Tuolloin hän kokee olevansa Jumala, jolla on kaikki valta tehdä kirjansa henkilöille mitä ikinä häntä huvittaa. . Ujous ja hehkuva kauneus samassa persoonassa saattaa olla äärimmäisen traaginen yhdistelmä. Minulle jäi silti noista ajoista sisälleni primitiivinen pelko, että suvaitsemattomuuden aika tulee takaisin. Että minulle aletaan heristellä sormea: hyi hyi mitä viihdettä, mitä sinäkin aikaasi käytät tuollaiseen raapusteluun. Suuria tunteita henkilöitä kohtaan Vaan mahdotonta Utrion kir- Kaari Utrio on tuonut romaaneissaan tietoisuuteemme naisen ja lapsen historian. On aivan kauheata haudata tällaiset henkilöt, joita kohtaan tuntee valtavia tunteita. En yhtään ihmettele, että kirjailijat sairastuvat tuolloin masennukseen. Virheiltä ei voi välttyä On sanottu, että fiktion tarinan on oltava mahdollinen, mutta ei todennäköinen. -listalle. Yleinen ilmapiiri muuttui Berliinin muuri murtumisen aikaan. Keksittiinpä tuolloin kuvata Utrion proosaa myös ?rouvaspornoksi?. Ennen kuin kirjan kirjoittaminen alkaa, on Utrio tehnyt vuoden verran tutkimusta kirjan aiheesta, laatinut juoniselostuksia, piirtänyt erilaisia karttoja ja tutustunut henkilöhahmoihinsa. Utrio myöntää olevansa äärimmäisen pedantti ja jämpti kirjoittaja. . Tosin eihän historiankirjoitus itsessäänkään koskaan ole kirjaimellisesti ottaen faktaa. Kaikki mitä tiedämme menneisyydestä, on aina vähän sinnepäin. Kaari Utrio luennoi Laitikkalan Kirjateltalla viime viikolla. Vuotuisen tapahtuman järjestää Pälkäneen kulttuuritoimi. shl Krista Kaitasuo Miten Kaari Utrion romaanit syntyvät? 1. Sallin toisten tuntea suurta onnea siinä kun toiset tarpovat epäonnen ja tuskan syvissä soissa, Utrio nauraa. Surullisin vaihe on kirjan valmiiksi saaminen. . Valitsin kauneuden Lindan piirteeksi myös nyky-yhteiskuntamme ikuisen kauneuden vaatimuksen vuoksi, Utrio kertoi Laitikkalan Kirjateltalla. jallisuutta on kutsua raapustelemiseksi. Ilo pääsi pois pannasta, ihmiset saivat jälleen nauraa ja pitää hauskaa, eikä aina tarvinnut surra sitä, ettei tiedostanut tarpeeksi. . Toisinaan olen saattanut rakastua tulisesti johonkin kirjani henkilöön. Sitä paitsi historiallista proosaa kirjoitetaan hyvin vähän Suomen sisämaan pikkukaupungeista, Utrio sanoo ja lisää, että mielenkiintoista on myös, että 1830-luvun Kajaanissa oli vain 400 asukasta. 2. Jokaista 1000 liuskaa kohti on noin 10 virhettä, vaikka sitä kuinka tarkistaisi ja luetuttaisi tekstiä muilla. Utrio kertoo esimerkin. Hänen keskiaikaan sijoittuvat romaaninsa tuntuvat välillä suorastaan sinkoilevan torakoita. . nuivasti. Minua kiinnosti kaupungin outous ja eristyneisyys. Jokaisen kirjan aloittaminen on vaikeaa. Myös ympäristöt kuvataan yksityiskohtaisesti. . Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä Kirjoittamisen mysteeri: Kirjailija Kaari Utrio kamppailee alati perfektionismin ja sisäisen tarinankertojan riemun välillä ?Luodessani juonta olen jumala? Laitikkala Kun Kaari Utrio julkaisi esikoisromaaninsa vuonna 1968, vallitsi kirjailijan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ankaran ahdistavan ja ilottoman elämänasenteen pakko. 1950-lukulainen modernismi oli vallalla, ja kivikova 1970-lukulainen poliittisuus teki tuloaan. . Kirjassa ei saa olla yhtä ainutta lukua, kappaletta tai repliikkiä, joka ei vie juonta eteenpäin.. Käyn alati suurta sisäistä taistelua perfektionismini ja sisälläni olevan tarinankertojan riemun välillä
Kato nyt sinäkin perkeleen pappi noita helvetin papuja? (Lähde: Ilmarinpirtin kotisivut) Mikä toimikunta? Ilmarinpirtti-toimikunta on itsenäinen Kuiseman kylän vakinaisten asukkaiden ja mökkiläisten toimielin, jonka tarkoituksena on säilyttää Kuisemankylän vanhaa perinnetietoa ja esineistöä. Perinnepäivä: Lampaanvillaa, rukiinleikkuuta, hevosen kengitystä, nimipäiväperinnettä ja Aitoon jätti Laurina kesä kääntyy syksyä kohti Oksalan rusthollissa Pälkäneen Kukkolassa valmistaudutaan taas perinnepäivään, joka koittaa lauantaina 10.8. Laurin nimipäivänä esitellään entisaikojen Laurin päivän perinnettä: uskomuksia, töitä ja tapoja, sekä nimipäiväperinnettä yleisesti. Ennen katsottiin, että Laurin päivästä kesä kääntyy kohti syksyä. Laurin päivä oli nimittäin myös syysrukiin kylvön päivä. Ruis oli niin arvokasta, että sen käsittely oli miltei kuin pyhä toimitus. Tuota, tuota, oli hänen mietesanojaan. Äkkipikaisuutensa lisäksi Ilmari oli tunnettu kiroilemisestaan. koskaan et saa vailla olla vettä kylmää, lämmintä. (?) Tuomisto törmätä postia jakaessaan useaan kertaan Kaunialan veljeksiin Heikkiin ja Vihtoriin, jotka kylällä tiedettiin aamuvirkuiksi sälleiksi, joilta ei sunnuntaikirkko koskaan jäänyt väliin. 1950-luvun Kuisemassa tanssi oli suosittua ajanvietettä. Kansanomaisella habituksella varustettu mies mutisi ja ähisi kuunnellessaan aikalaistensa puheita, rapsutteli päätään, riisui välillä eriparisen kenkänsä sukkineen ja raaputti likaista jalkapohjaa. . Ainakin tekemistensä puolesta tätä naista voi luonnehtia jonkinlaiseksi aikansa naisasianaiseksi. 1940-luvulla Jokinen ajeli autolla pitkin kyliä, siinä kun hänen miehellään Jalmari Jokisella ei ollut lainkaan ajokorttia. Jokiselta luontuivat myös perinteiset naiselliseksi miel- Seppo Hovi ja Aimo Kokkola alias Ilmari Salvén musisoivat Ilmarinpirtillä. Ilmari äkämystyi: . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tie tuo ja vie: Ilmarinpirtillä kuultiin tänä vuonna tarinoita Laitikkalaa halkovalta vanhalta Lahti-Tampere-tieltä Kulkurisälli ja muita kylän persoonallisuuksia Laitikkala . Vaikka nälkä oli kova, kuunteli Aimo Kokkolan ruumiillistama Ilmari Salvén (1894?1969) kiltisti, mitä aikalaisilla oli kerrottavanaan. Ensimmäisenä persoonallisuutena areenalle asteli Hella Wuolijoki, tuo monen tittelin . Lampaiden kesävilla piti saada talteen, ja niinpä Oksalassakin keritään lampaita, joita tilalle saapuu yli kymmenpäinen lauma. Oksalan ruislaiho odottaa taas leikkaajiaan, mutta esitykseen kuuluun nyt myös kylvönäytös. Päl- telyssä ovat vuorossa Myttäälä käneen suurin hevonen, Kirsi- ja Mälkilä. Marja Penttilän shiretamma Noble Isadora Aitoosta esittäytyy yleisölle. Muitakin hevosia ja hevosasiaa on ohjelmassa, muun muassa kengitysnäytöksiä. Muitakin käsityöläisnäytöksiä ja vanhan ajan maatalouskoneiden käyttöä pääsee seuNoble Isadora, säkäkorkeus raamaan, ja ennestään tuttua 187 cm, 950 kg, Oksalan ohjelmaa ovat esikengännumero 12 (hevosilla merkiksi tukkilaisesitykset ja keskimäärin 4?5). traktoriparaati. Laitikalan tyttöjen kansanmusiikkiyhtye Keeva viihRuista leikataan. dyttää musiikkituokioilla, ja. Kertomuksia Laitikkalaa halkovalta vanhalta Lahti-Tampere-tieltä?. Tien historian lisäksi kuulijoille tutuiksi tulivat tietä kulkeneet kylän persoonallisuudet. Sota-aikana, kun tanssien järjestäminen oli kielletty, kokoontui Kuiseman ja Laitikkalan väki Kuiseman tunnetulle piirileikkipaikalle. . Oliskos mulle klapuhommaa. Hän oli taitava ja tarkka, älykäs kylän persoona. Ilmaria oli puhuteltava arvokkaasti, ?mestariksi?. Oksalassa nähdään rukiin tie ruokapöytään asti. Tuulimylly jauhaa jauhoja, ja suomalaisen tumman viljan arvon voi maistaa leivässä, jota paistetaan sekä pakarissa että mäkiuunissa. Aitoon jätti vierailee perinneaitassa esitellään niOksalaan saapuu tällä kertaa mipäiväperinnettä. Laurin päivä oli myös sadonkorjuun kannalta tärkeä, ennen kaikkea siksi, että sitä pidettiin rukiinleikkuupäivänä. Viime perinnepäivillä rukiinleikkuunäytös oli yksi suosituimpia tapahtumia. . tie tarinoi. Mahtoi shl Krista Kaitasuo Mikä mies? Ilmari Salvén oli Pälkäneen kuulu monitoimimies. Kotitaloustöitä tyttölyseossa opettanut pedanttina luonteena tunnettu Jokinen opetti oppilailleen muun muassa runon, joka alkaa näin: ?Pidä kädet puhtahina, siisti kyökki olkohon! Käytä joka esinettä aiottu se miksi on. Ollos aina huolellinen, täsmällinen, säästävä. Kartanonemännän puvun teki Keltaisen Talon Heli Rapatti. letyt puuhat, kuten leipominen. poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja NKVD:n vakooja . Kylänäytkirjaimellisesti iso vieras . Elämäntyönsä Suomessa tehnyt virolaissyntyinen Wuolijoki on tullut jälkipolville tutuksi ansiokkaana maaseutukuvaajana. Varsin mielenkiintoiseksi henkilöksi paljastui vuonna 1894 syntynyt suurelle yleisölle tuntematon kartanonemäntä Elli Jokinen. 20 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . nainen. Jos oikein oli pynttäytyOman kylän posti nyt, saattoi käydä hyvä flaksi, Kuiseman kylälle saatiin oma Ilmarinpirtillä tiedettiin kerposti vasta vuonna 1945. Ky- toa. läläisille varsin tunnetuksi tuli 34 vuotta postia jakanut Lyydia Tuomisto . Ruokapalkalla teen. Hauholla oli niin nuljua väkeä, etten mitään saanut syötäväksi, Ilmari Salvén jutusteli Ilmarinpirtin pihamaalla Laitikkalan Kuisemassa. Kouvolasta Kuisemaan kävellyt kelloseppä oli tällä kertaa melko hiljaista miestä, vaikkakin on kuulu ajoittaisesta äksyydestään ja taipumuksestaan kiroiluun. Kerran rovasti Hakalehto vei Ilmarin pirttiin kellonsa korjattavaksi. Ilmari keitti juuri papusoppaa, mutta pavut olivat kovia, eivätkä meinanneet kypsyä. Hän kävi myös päivämiehenä taloissa milloin pidemmän, milloin lyhyemmän aikaa. Kylvö oli osattava tehdä taitavasti, niin ettei yksikään siemen joutuisi hukkaan. Tarviskos herra lapua? Kun minä olen niin nälkäinen, monet käytännön hommat taitava kelloseppä toisteli. Uraäiti Elli Jokinen Ilmarinpirtti-toimikunta oli valinnut tämän vuoden Ilmarinpirtin aiheeksi ?Kuusi kuiskii
Teoksen musiikissa kohtaavat historia ja nykypäivä, kansanlaulut ja improvisointi. Improvisoimalla muusikko reagoi tanssijan liikkeeseen ja synnyttää vuoropuhelua tanssijan ja häntä ympäröivän maiseman kanssa. shl Krista Kaitasuo Vihan kaunis maa -tanssiesitys kulkee läpi peltojen ja pientareiden. Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Kokeva keho: Vihan kaunis maa on sarja monia tunteita ja ajatuksia herättäviä tansseja - Tanssia yli maisemien Pälkäne . Syrjänharjuntien pysähtymispisteissä tunnelma on leppoisampi, tanssijan liikkeet rytmikkäämmät ja nopeatempoisemmat. Läpi teoksen yleisöä pyydetään asettumaan 1700-luvulla eläneiden asemaan. . Pian tämän jälkeen Suomessa alkoi miehitys, niin kutsuttu isonvihan aika. Pälkäneläissyntyinen koreografi Jaakko Simola loi aiheesta sarjan tansseja, joita hän esittää yhdessä muusikko Leena Paukkusen kanssa niillä paikoilla, jotka liittyvät historialliseen taisteluun. Vihan kaunis maa -niminen tanssisarja on tunnelmaltaan ja emotionaalisilta vaikutuksiltaan moninainen. 1700-luvulla eräs kapteeni sai tehtäväkseen haudata vihollisen puolelle satoja kaatuneita. Uudessa työssä on nähtävillä myös Simolan maailmankuva: ekologisesti ja esteettisesti kestävien elämäntapojen etsintä ja elämänkunnioitus sekä historiallisen jatkuvuuden tunne. Leena Paakkunainen vastaa teoksen äänimaisemasta. Nokkahuilisti ja laulaja valmistui vuonna 2004 Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiasta vanhan musiikin linjalta musiikkipedagogiksi ja 2012 Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. kello 18 ja sunnuntaina 25.8. Seisoin museon säilytystilassa ja katsoin luita. Palaat kotiin vain huomataksesi, että kaikki on hävitetty? Koreografi Jaakko Simola tanssii yli Pälkäneen kulttuurimaisemien, pysähtyy välillä virittämään mukana kulkevan yleisön mielikuvitusta kysymyksillä ja jatkaa sitten porukan johdatusta kohti Syrjänharjua. Miltä se mahtoi hänestä tuntua. Arvasin, että ne liittyivät Kostianvirran taisteluun. kello 14. Esitys ja keskustelu Nuijantalolla sunnuntaina 29.9. Hän kertoo ihmisen luista, joihin törmäsi ollessaan töissä museossa 1990-luvulla. . Muusikko Leena Paukkunen syventää esitystä soittaen ja laulaen. Mukana kulkijoita kannustetaan hiljaisuuteen, ympäristön tarkkaan havainnointiin ja menneisyyteen eläytymiseen. Hiirenvirnaa kasvavat pensaikot, sammal- ja käenkaalipeitteinen metsä, pellonpientareen kannusruohot ja harakankellot tulevat lähelle. Keskiviikko 31.7.2013 . Teos tuo esille maiseman näkymätöntä historiaa ja ja viha-aihetta yksityisen ihmisen kokemuksen kannalta.. kello 15. Esitystä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Luopioisten Säästöpankkisäätiö ja Pälkäneen kunta. Vihan kaunis maa Vihan kaunis maa on jatkoa Jaakko Simolan aikaisemmille teoksille, joissa hän on käsitellyt tilaa, paikkaa ja maisemaa eri tavoin, usein kulttuurihistoriallisesta tai ympäristön aistimellisen kokemisen näkökulmasta. Simola suoritti tanssitaiteen maisteritutkinnon vuonna 2007 Teatterikorkeakoulussa ja valmistui filosofian maisteriksi keväällä 2013 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansatiede. Mitä ottaisit mukaasi, jos sinun pitäisi lähteä sotaan? Minne pakenisit vihollista? Mallasvedentiellä pellon varressa 1700-luvun mieheksi tekeytynyt Simola on hetken aikaa oma itsensä. Alussa, Kostianvirran rannalla, tanssijan elekieli ruumiillistaa vahvasti aggressiivisia, vihaan ja katkeruuteenkin viittaavia tuntemuksia. Sain tehtäväkseni olla hautaamassa näitä luita. Se oli yksi elämäni tunteita herättävimmistä hetkistä. Vihan kaunis maa -tanssiesitykset lauantaina 24.8. Lintujen äkittäiset huudot ja heinäsirkkojen siritys ryydittävät tunnelmaa, pakottavat kokemaan tutun maiseman kaikilla aisteilla, itseään ulkopuolelta tarkkaillen. Toisten nahkoihin Lokakuussa 1713 Pälkäneen Kostianvirralla käytiin suuren Pohjan sodan yksi ratkaisutaistelu, jossa Venäjän armeija löi Ruotsin joukot. Miltä tuntuu, kun yli 20 000 sotilasta kulkee kylän halki? Kun taistelet elämästä ja kuolemasta
Sen jälkeen ei kiinnosta- rukainen sai pikakoulutuksen nut palata kotiin kuuntelemaan viestimieheksi kranaatinheitvanhempien jurnutusta. Sallassa sattui kyynärpäähän. Heino päätyi Kotkaan ?vanhojen miesten aliupseerikouluun?, jonka miehillä oli rintamakokemusta jo ennen armeijaa. Sodan aikaan oli puutetta kouluttajista, kun upseerit ja aliupseerit olivat rintamalta. Aarne Heino sai koulutettavakseen pari vuotta itseään nuorempien ikäluokan. Minun pitäisi nauttia vajuoksuttaa halvaantunutta vai- vessa ja sauna. En minä kehdannut ruveta pois tuppautumaan, mies sanoo. Hän ajoi keväällä saunassa ensimmäistä kertaa partansa kaverin koneella. Pelkästään yökäynti kertaa viikossa. Evikosken mielestä he pär- Pyörällä ruokaolisi maksanut 80 euroa. Talo enemmän huolissaan siitä päiEvikoski sanoo. Kodinhoitajat tekevät työtä on yhdessä tasossa, eivätkä västä, kun vaimo ei enää olisipäivisin, mutta auttaville käsille kynnykset haittaa kulkua. kaan rinnalla. Makuuhuoneen vieressä on olisi tarvetta öisin. Viime talvenakin pudotin osaan laittaa, Evikoski ihmetKun Pentti Evikoski käyttää telee. lumet kahdesti katolta. Pentti Evikoski turvautuu. Ei kotia mikään voita, Hän tilasi hetken aikaa ruuEi mikään kuitenkaan voita koPentti Evikoski vastaa, an myös vaimolle. Jos minä olen pärjännyt vaimon jäilevät ihan hyvin, mutta silti kauppaan kanssa toistakymmentä vuot- hoitaja toisensa jälkeen ehdot- Kunta tarjoaa veteraaneille taa, että vaimo pitäisi viedä lai- maksutta ruuan kotiin. Sitten hän nousi pohtarjosi hyvän mahdollisuuden joiseen matkanneeseen junaan. vaihtaa maisamaa. . Se on aina vähän muistutellut itsestään, viime syksynä vähän enemmänkin, kun kompuroin kotikylälle Aarne Heino ei ollut aikeissa palata kotiin, kun hän kuittasi sotilaspassinsa. Olin moottoriveneen kuljettajana, ja ajoin saariin tarvikkeita. Aarne Heino selvisi sotareissuistaan melkein ehjin nahoin. . Suunnitelmissa oli jäädä Kajaaniin. . Vuonna 1926 syntyneiden ikäluok- ka oli viimeinen, josta osa lähti ja satutin itseäni. rintamalle, osa myös Lappiin saksalaisia häätämään. Kauppiaaksi Sirpale rikkoi kyynärpään Koulutus jäi kesken, kun Kannaksella alkoi rytinä, ja kaikki kynnelle kykenevät haalittiin torjumaan suurhyökkäystä. Aarne Heino vietti sodan loppuvaiheet Saimaalla. . pottavia patentteja. lasta. Silloin rakennettiin Salpalinjaa, johon liittyen varustettiin myös Saimaan saaria. Mutta en minä osaa. Se on oikeastaan ainoa tuki, johon toshoitoon. . Sen toiseen pataljoonaan kotiolot voittaa ja ilmoittautui Luopioisten nuorukainen liit- tyi vapaaehtoisena. Eteneminen oli pysähtynyt syksyllä 1941. Täällä kyseltiin, olisi- pääasiassa Pohjanmaan miehisko halukkaita kenttäarmeijaan. Kranaatin sirpale iski kipeään paikkaan luun päähän. Lääkintämies sitoi sen, mutta haava alkoi mätiä ja makasin pari viikkoa sairaalassa. Aarne Heinon yksikössä oli hänen lisäkseen pari muutakin ?lapsisotilasta?. Toinen heistä lähetettiin kotiin. Pataljoonan komentaja huolestui, kun parran alta paljastuivat nuoret lapsen kasvot. . Se piti muuttaa siviilikorjaamoksi. Mutta rauhanehtoja tiukasti tulkinneet venäläiset pitivät korjaamoa sotatarviketeollisuutena, ja siksi Heinolta meni alta työpaikka. Mies itse on 1978 taloa Luopioisiin. Ja tuSaunalle mies on nikkaroi- lee sellainen tunne, että nytkö että sairaanhoitajan pitäisi käydä neljän tunnin välein putsaa- nut vaimolle oman tason, jotta tämä on lopullista. massa silmä ja laittamassa sil- tämäkin pääsisi löylyyn pari mätipat. Sallan korvissa ei ollut yhtenäistä linjaa, vaan kenttävartioita, joiden välillä partiot kulkivat. Partiot jahtasivat toisinaan partisaaneja, jotka tekivät tuhojaan siviiliväestön keskuudessa. . Minä kuulin, että mukana olisi ollut myös paikkakuntalaisia, jotka kävivät maksamassa naapureille vanhoja kalavelkoja, Aarne Heino sanoo. Heino ?unohtui? rintamalle Vuoden 1941 lopulla määrättiin, että alaikäiset oli kotiutettava rintamalta. Mies palasi kotikyläänsä Padankoskelle, johon isä oli perustanut kaupan vuonna 1920. Se ei Kaide on tukena vessaan ole mikään helpotus, vaan yk. Ei hän siellä kauaa pärjäisi. Sota timelle. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Aarne Heino: Padankoskelaisnuorukainen lähti 17-vuotiaana sotaan Aina vapaaehtoinen padankoski vapaaehtoiseksi. . Haukikoskelta jatkoimme Heino oli 17-vuotias, kun pienemmällä porukalla linjaan. hän päätyi viestimieheksi Sal- Sen rintamalohkon piti alun lan radan varteen. perin olla saksalaisten vastuul. Hän pelkäsi vaikeuksia, kun alaikäiset oli pitänyt kotiuttaa jo talvella. Heino lähetettiin siviiliin kesän ajaksi, sitten hän palasi oman ikäluokkansa mukana harmaisiin. Suojeluskunnassa ja saanut maistaa vähän maail- viestimiehenä toiminut nuomaa. Se aiheuttaa sanomista ja yhteentörmäyksiä kotona. Tältä osin maailma ei ole rei- Partiointia lussa 70 vuodessa muuttunut Sallaan korvissa Aarne Heino kävi käätymässä miksikään. Luopioislainen Aarne Hei- Lahdessa Hennalan kasarmilno oli opiskellut 1940-luvun la sen verran, että ehti vannoa alussa Hämeenlinnan lyseossa sotilasvalan. tä kootun jalkaväkirykmentti Mies ajatteli, että aina se 57:n. Siellä oli armeijan korjaamo, joka oli tehnyt sodan aikaan puuveneitä ja korjannut moottoreita. Esimerkiksi koauttaminen olisi helpompaa.. 22 Keskiviikko 31.7.2013 kyliltä . Marjavaimoaan lääkärissä tai sairaametsään en enää uskalla lähteä, lassa, hänelle tuputetaan mosillä vaimoa ei voi jättää pitkäkArkea helpottavia nenlaista apua. si aikaa yksin. . Aarne Heino lopetti sen vuonna 1980. . Sotien jälkeen Padankoskellakin oli hetken aikaa vilkasta aikaa, mutta 1950-luvulta väki alkoi vähentyä. 1970-luvun maaltamuutto hiljensi kylän niin, ettei kaupan Sotaveteraani ja omaishoitaja: 89-vuotias Ei kotia mikään Luopioinen ta, niin kai minä nyt silmätipat reiden kanssa. . Mutta mitä minä kodin- apuvälineitä Moni kyselee, miten Pentti hoitajalla teettäisin, kun itsel- Mies kehuu olleensa ennalta Evikoski jaksaa ja surkuttetäkin tahtoo tupatyöt loppua, viisas rakentaessaan vuonna lee tämän arkea. Kuuden tia, mies sanoo. kun hänen vaimolleen euron hinta tuntui kuitenkin ehdotellaan laitospaikkaa. turhan kovalta, etenkin kun Yksinäisyys Mies on tehnyt arkea vaimo ei pysty aina syömään olisi kauheaa helpottavia apuvälineitä, tuotavia ruokia. 89-vuotias omahoitaja pärjää jotta halvaantuneen vaimon . Toinen täyttäisi kohta 18, ja siksi hänet siirrettiin toisiin tehtäviin. Aarne Heinon paperit sen sijaan olivat hukassa, ja hän jäi rintamalle epähuomiossa. . Eevan kaihileikkauksen jälkeen sairaalassa selvitettiin, mentäessä. sinäisyys tulee nopeasti. Minä olen aina ollut vapaa17-vuotiaana ollaan siinä iässä, ehtoinen lähtemään vähän joka että viina ja tytöt alkavat kiin- paikkaan. nostaa. Vatsavaiva . Ruoka on vuosien varrella itsekseen talon ja pihan aska- heikentynyt. Pentti Evikoski paa-ajasta, kun Eeva on joskus moa vessassa, ja edellisyönäkin on viritellyt eteiseen arkea hel- pidempään hoidossa tai sairaaapua on tarvittu tunnin välein. Kuoreveden suomalaisko- la, mutta he kokivat isoja tapneet ajoivat venäläishävittäjät pioita, eivätkä oikein päässeet Hämeen taivaalta ja Luopiois- eteenpäin. ten ilmavalvonta kävi tarpeetMannerheim lähetti avuksi tomaksi
Aimo Kokkolan juontamassa juhlassa nähdään myös otteita Pälkäneen Wanhan ajan markkinoille rakennetusta Kotoa pois -kuvaelmasta, joka sijoittuu 300 vuoden takaiseen Pälkäneeseen ja Kostianvirran taistelun jälkeiseen kaaokseen.. Hyvin tässä pärjäilee, kun on saunakin sisällä. Hyppäsin kranaattimonttuun, kun silloin sanottiin, ettei kranaatti satu kahta kertaa samaan kohtaan. Käden päälle kaatui puu, joka mursi veneluun. Vaiva jäi heikolle hoidolle, sillä Evikoskella ei ollut esittää dokumenttia, että käsi oli murtunut rintamalla. . Peurungalla olen ollut neljä kertaa. Luopioisten miehet matkasivat Inkeroisten koulutuskeskuskeen, mutta Evikoski anoi pääsyä Luopioisista kokoon pantuun konekiväärikomppaniaan. Perhe jäi viljelemään Kyynäröntien varressa sijaitsevaa vaimon kotitaloa. . Perjantaina meitä veteraaneja oli enää kaksi, kun olimme kunnan saunalla makkaraa paistamassa. Kenttäsairaalassa oli pakko kokeilla mahdotontakin. Silloin viisastuttiin paljon. Kuin varsa emän rinnalla opissa 1924 syntynyt Pentti Evikoski astui palvelukseen helmikuussa 1943. Minulle jäi vain ne rikkinäiset housut, sarkatakki ja saappaat jotka armeijasta sain. Siviilivaatteista olin kasvanut sodan aikana ulos, ne olivat kaikki pieniä. Kotikonnuilla olisi ollut sodan jälkeen tarjolla metsätöitä, mutta töihin ei voinut lähteä kun ei ollut vaatteita, joilla olisi metsässä pärjännyt. Ruuastakin oli pulaa etenkin kaupungeissa. Poltetussa Lapissa riitti jälleenrakennustöitä, ja Evisalo otti maksuttoman litteran ja teki pikavisiitin pohjoisessa. Siellä miehelle järjestyi kuskin hommia, ja hän alkoi ajaa marjoja Ruotsiin. Nykyihmisen on vaikea ymmärtää, että Suomi oli sotien jälkeen kehitysmaan tasolla. Esimerkiksi Evikosken sisar kuoli 18-vuotiaana umpisuolen tulehdukseen. . Asemasotavaihe päättyi kesän 1944 suurhyökkäykseen. Syvärin pääpuolustusasema murtui juhannuksena, ja edessä oli pitkä ja vaikea marssi takaisin päin. Sodan loppuvaiheet jättivät jälkensä myös Luopioisten konekiväärimieheen. Sitä on sitkeämpi kun on köyhyydessä kasvanut, mies vinoilee. Pentti Evikosken selkä ei hajonnut sodassa vaan ?pesänrakennuksessa?. . Mutta kyllä tässä pärjäillään, kun syödään huonompaa ja nukutaan kovemmalla. Se ei päässyt paranemaan, kun konekivääriä piti kantaa olkapäällä. Rakennusaika oli rankkaa: päivät painettiin leipätyössä ja yöt rakennettiin. Se jätti jälkensä selkään. Evikoski joutui aikanaan lopettamaan selän vuoksi kuorma-auto- ja bussikuskin hommat. . Ajattelin että pääsisin kuin varsa emän rinnalle oppiin. Keskiviikko 31.7.2013 . Samalla saa itsekin ruokavalioon vähän vaihtelua. Kun vaimo oli vielä paremmassa kunnossa, Pentti Evikoski kävi muutaman kerran kuntoutuksessa. . elokuuta 2003, kun vaimo kuoli. . Luopioisten talo on kolmas, jonka tein. Luopioisten kappalainen Janne Vesto kertoo Luopioisten kirkon 200-vuotisesta historiasta. Ruokailun jälkeen järjestettävässä päiväjuhlassa puhuu rovasti Ilmari Mustonen. Silloin elettiin asemasodan aikaa. Tilaisuudessa saarnaa kirkkoherra Lauri Salminen. Veneluuhun sattui kranaattikeskituksessä Nietjärvellä. Aitoon Honkalassa. Eri puolilla maakuntaa järjestetty tapahtuma tuotiin tänä vuonna kolmatta kertaa Aitooseen, jossa on riittävän kokoiset tilat ja toimivat keittiöt. Mutta pahempi vaiva jäi murtuneesta kädestä. Ei Moni ei ymmärrä, miten tyh- silloin ollut puhelimia, joilla jältä pöydältä elämä aloitettiin olisi hälytetty apua, ja umpiihminen tarvitsee. Nykyisin silläkin on arvonsa, että tytär asuu melkein naapurissa. . Kesällä riittää ruohon leikkuuta ja talvella lumitöitä, että ruokapalvelu pääsee pihaan. Vaimon kuolemasta tulee parin viikon kuluttua 10 vuotta. pito enää kannattanut. Häntä lähdettiin viemään Sodasta palattiin Hämeenlinnaan sairaalaan, tyhjän päälle mutta auto hajosi matkalla. Meillä jäi eläke pieneksi, kun jäimme niin nuorena eläkkeelle. Musiikista vastaavat Narvan soittokunta ja Pälkäneen korsukööri. Mies arvelee, että maanpuolustus hoidetaan ennemmin tai myöhemmin Naton avulla. . Nuorukainen lähti linjaan heti kun vannonut sotilasvalan. . Hän palasi kotiin parin viikon sairaalakierroksen kautta. . Olkapäähän tuli kranaatin sirpale. Myös sijainti on keskeinen. Päivä alkaa kello 11 Honkalassa pidettävällä jumalanpalveluksella. Sydän-Hämeen Lehti 23 Aarne Heino asustaa itsekseen Padankoskella. Varusteet oli kuulemma jo ehditty lastata junaan, kun tuli tieto, ettei meitä enää tarvittu siellä, vaan saksalaiset alkoivat jo olla laivoissaan. shl Tommi Liljedahl Sotiemme veteraanien Pirkanmaan kirkkopäivää vietetään tiistaina 6.8. Tarpeen tullen Sahalahdella asustava poika tai Tuusulassa asuva tytär tarjoaa kyytiapua. . Pihasaunaa ei ole tullut lämmitettyä enää vuosiin. Aarne Heino osallistuu mielellään veteraanien toimintaan. Kaverit alkavat kuitenkin käydä vähiin. . Täältä löytyy kaikki mitä sodan jälkeen. Ja onhan minulla tuo laiskan miehen vehje, Aarne esittelee ilmalämpöpumppua, jolla saa kesälläkin koleuden pian pirtistä pois. Tallissa on lumitöitä varten traktori, mutta muuten kulkeminen on asiointitaksin varassa. Rintakivut loppuivat melkein heti kun mullit lähtivät. Juttukaveria on ikävä Talo hiljeni 13. Mies on kotoisin kymmenlapsisesta perheestä Haltian tien varresta. . Olen tehnyt valmiiksi voita Selkä ei kestänyt Pentti Evikoski oli jo jäänyt selkänsä vuoksi eläkkeelle, kun hän rakensi vuonna 1978 omakotitalon Luopioisten uimarannan tuntumaan. Kai se jotain stressiperäistä oli, kun aina piti murehtia, millä saa laskut maksettua. Muutimme Luopioisiin, kun palvelut alkoivat lähteä entisestä kotikylästä Hollolassa. Liturgina toimii rovasti Esa Eerola ja tekstin lukijana Anna Kankila. Kotiin palatessaan hänellä ei ollut sitäkään. . Juttukaveria on ikävä, Aarne Heino sanoo. Päivän kohokohta on ruokakuski, joka tuo puolen päivän aikoihin ruuat. Palvelu on veteraaneille maksuton. Kotitalossa riittää 89-vuotiaalle miehelle askaretta: kesällä ruohon leikkuuta ja marjan poimintaa, talvella lumitöitä ja puun kantamista. . Lääkäri lähetti minut eläkkeelle, kun rintakipuihin ei löytynyt apua. Pentti Evikoski sanoo, ettei hänellä ollut juuri mitään, kun hän astui palvelukseen. Se on monipuolista touhua, parin viikon reissussa piristyy kyllä. Viimeiset vuodet vaimon kunto on ollut sen verran heikko, ettei Evikoski ole päässyt veteraanien toimintaan. toista sataa mottia puuta. Se olisi paljon parempi vaihtoehto kuin se että olisi joutunut kylmiltään tosituiskeeseen. Evikoski päätyi konekiväärimieheksi Syvärille jalkaväkirykmentti 44:n kolmanteen shl Tommi Liljedahl Veteraanikirkkopyhä tiistaina Aitoon Honkalassa Pentti Evikoski hoitaa kotona halvaantunutta vaimoaan kolihaa ei ole ollut enää vuosiin, jauhettua pöperöä vain. Evikoski polkee pyörällä kauppaan ja tekee itse sellaiset ruuat, joita vaimon vatsa kestää. . Sen jälkeen olin 14 vuotta Askon tehtaalla, mutta lopulta selkä ei kestänyt sitäkään. Nykyisin hän pärjäilee selkänsä kanssa onnistuneen leikkauksen ansiosta. suoli ehti puhjeta tien päällä. Se aiheutti vatsakalvontulehduksen, johon ei silloin ollut lääkkeitä, koska antibiootteja ei vielä ollut. Evikoski sanoo, että yksi sodan harvoista myönteisistä seurauksista oli lääketieteen ja sairaanhoidon kehittyminen. . Muilta kuulin jälkikäteen, miten lähellä oli lähtö Lapin sotaan. EU olisi hyvä rauhan tae, mutta se ei taida päästä koskaan kunnolla jaloilleen. pataljoonaan. Kaikki muut olivat leskiä tai kannattajajäseniä. Padankoskelainen tervaskanto seuraa edelleen tarkasti uutisia lehden ja telkkarin välityksellä. Se riittää varmasti loppuelämäksi
Kun Silvennoi- tuman kokenut väki pääsee 15-vuotias Valtteri Salo Kuva vasemmalla) soitti jo kolmatta kertaa Myllyrockissa. Talkoomeininkiin kuuluu, että jokainen kantaa kamansa itse. Lavalle saapumassa Heikki Silvennoinen. Seuraavan polven kitarasankari Anssi Salminen (kuva oikealla) pääsi revittelemään Heikki Silvennoisen kanssa. Lavan rakentamisen, oman keikan ja miljoonan muun askareen jälkeen Heikki Salo siirtyi yleisön puolelle vaimonsa Sirkku Peltolan kanssa. Väki viihtyi, kun rock raikui Saarikylien tyynessä illassa. nen kipusi lavalle Mikko Löytyn (basso), Sakari Löytyn (rummut) ja Anssi Salmisen kanssa, koossa oli kahden kitarasankarin superbändi. Heikki Salon bändissä kitaroiva Salminen hämmästytti kuulijoita muun muassa verevillä ja groovaavilla CCR-versioilla. Haaviston olutterassi oli tupaten täynnä, mutta varsinaista tungosta ei syntynyt, sillä hymyilevät ihmiset antoivat tilaa ja auttoivat toinen toistaan. . Lauantaina mies soitti Herra Heinämäen Lato-. Perinteiset lastenkonsertit aloittivat Saarikylien festarisunnuntain. -elokuvan kuvauksia varten. . 24 kyliltä Keskiviikko 31.7.2013 . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Myllyrock: Saarikylien luomufestari on helmi soittojuhlien Heikki Salo rakensi Haaviston pihalle Saarikylät Tästä ei sitten puhuta kylillä. Saarikylissä järjestetään Suomen sympaattisimmat festivaalit. Lavana Ensimmäinen palveli hieman vinoon ajettu keikka Saarikylissä Järvenpään rautakaupan kuorMoni viime vuoden Mylly- ma-auton lava. Kolmannen pulasta, jossa kaksi keikkaa Myllyrockin tähdeksi saatiin soittanut Herra Heinämäen Heikki Silvennoinen. Lato-orkesteri pisti pystyyn Ilta oli miehelle erikoislaa- lasten festarit. tuinen, sillä hän on ollut 45 Myllyrockia ei mainosteta vuotta Saarikylien kesäasukas mitenkään, mutta sana kiirii ja välillä vakituinenkin asu- vuosi vuodelta kauemmas. kas, muttei esiintynyt koskaan Kun tämänvuotisen tapahSaarikylissä. Seuraavan vuoden fes- Lasten festari aloitti illan tari syntyi samalla mallilla. Myllyrockissa puitteet ovat pikkuisen kallellaan. Mutta tapahtuma lähtee käsistä, jos se jatkaa kasvuaan. Siksi se on parempi pitää ihan vain meidän juttuna. Myllyrock syntyi kaksi vuotta sitten, kun Saarikyliin rakennettiin esiintymislava Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri Kumpula on Herra Heinämäen Lato-orkesterin toinen koti. Lavalle kipusi Heikki Salo ystävineen ja hänen poikansa Valtteri Salon bändi. Äänentoisto rock-kävijä muistelee edelleen järjestyi, kun Heikki Salo sai haltioissaan Pauli Hanhinie- siirrettyä soittokamat Kummen keikkaa. Me ajateltiin, että eiköhän järjestetä festivaalit, kun kerran on lavakin, Heikki Salo sanoo. Esiintyjälistan runko järjestyi helposti. Yleisöä hellittiin muun muassa Creamin ja Jimi Hendrixin klassikoilla, joissa soolokitaristit vuorottelivat. Upeassa kesäillassa koettiin jamit, jollaisista jossain Pori Jazzissa tai Puistobluesissa voidaan vain unelmoida. facebookin äärelle, tarvitaan kunnon kaatosade ja kelvottomat esiintyjät, jotta Myllyrock ei räjähdä ensi vuonna käsiin. Jokainen kantaa itse soittimensa Ennätysyleisö täytti Heikin Leivän idyllisen pihamaan sunnuntai-iltana. Jos joku ei toimi, laittakaa se toimimaan, Heikki Salo teki selväksi tapahtuman hengen. Myös soittajat ovat liikkeellä puhtaasti talkoohengellä. Myllyrock-keikka korvataan esimerkiksi mökkiviikonlopulla Saarikylissä. Kuuden keikan viikonloppu Heikki Salo ehtii kastella viikonlopun aikana monta paitaa, sillä ohjelmaan mahtuu muutakin kuin mökkisaaren ainutlaatuisen festarin järjestäminen. Me ei olla mitään ammattilaisia, vaan tehdään tätä ihan omaksi iloksi. Turha tulla valittamaan, jos joku ei toimi. Kun lavalle nousi Saarikylien Clapton, rimaa nostettiin entisestään
Mutta aamuyhdeksään mennessä kaikki on siivottu. Talkoot jatkuvat Työväen Musiikkitapahtuman teknisestä toteutuksesta vastaava talkooporukka toimii nykyisin ympäri vuoden. . Tunnen tehtaan väen ja toimintatavat. Kun tarvitaan tekeviä käsiä, soitetaan Käköselle tai ?Artturille?. . Kaikki yritetään hoitaa niin, että häiritsemme tehdasta mahdollisimman vähän. Ari Reinikainen on toiminut vuosikymmenet tehtaan aidan toisella puolella. Äijä katoaa aina heinä?elokuun taitteessa koskiin pariksi viikoksi. Varsinaiset juhlat menevät minulta ohi. Minusta muusikotkin ovat työssä, ja minun elämänkokemukseen ei mahdu se, että työtä tehdään kännissä. Reinikainen toivoo, että artistit ja muut juhlien järjestämiseen osallistuvat kunnioittaisivat miljöön erityispiirteitä. . Sydän-Hämeen Lehti 25 joukossa Ari Reinikainen ?katoaa. Ilman turvaliivejä, -kenkiä ja kypäröitä ei liiku kukaan. . Purkuurakka jatkuu monta päivää juhlien jälkeen. . Hän tietää, miten tiukkoja turvavaatimuksia siellä noudatetaan. Se on niitä harvoja hyviä asioita, joita Valkeakosken sellutehtaan lopetuksesta seurasi. Juhla-alue on sellulinjan entistä purukenttää, Ari Reinikainen sanoo. UPM:n Tervasaaren tehtaan pitkäaikainen pääluottamusmies on ollut jo vuosikymmenet naimisissa Työväen Musiikkitapahtuman kanssa. . Joitain hyviä biisejä saattaa etäisyydestä erottaa samalla kun katselee maisemaa ja tehdasta juhlavaloissaan. Reinikainen voisi rymytä juhlaviikonlopun VIP-tilaisuuksissa ja kokkareilla. . Me vastataan Hannu Käkösen kanssa teknisestä toteutuksesta. Tämä on kuitenkin tehdasaluetta, vaikka se on vuokrattu juhlia varten. Festaria vietetään poikkeuksellisessa paikassa: toimivalla, nykyaikaisella paperitehtaalla. Bändi avasi illan nuoruuden innolla ja asenteella soitetulla suomenkielisellä perusrockilla. shl Tommi Liljedahl Helismaa -palkinto Työväen Sivistysliiton myöntämä 4000 euron suuruinen sanoittaja- ja viihdetaiteilijapalkinto. Jaettiin lauantaina kuudetta kertaa Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa. Aiemmin palkinto on myönnetty Vexi Salmelle (1989), Jaakko Tepolle (1994), Sauvo ?Saukki. Juhlien aikaan kotiin ehtii aamuyöllä huilimaan muutamaksi tunniksi. Juhlat menevät ohi Ari Reinikainen viettää Musiikkitapahtumaa keltaisessa liivissä. . Keskiviikko 31.7.2013 . Entinen pääluottamusmies toimii linkkinä juhlajärjestäjien ja tehtaan välillä. . Tiedän kehen ottaa yhteyttä, jos kesken juhlien tarvitaan esimerkiksi sähköön tai veteen liittyvää apua. Meidän ei tarvitse ostaa jokaista vanerilevyä, kun voimme lainata erilaista tavaraa tehtaalta muutamaksi päiväksi. Juhla tehdasalueella Juhlat järjestetään historiallisessa tehdasmiljöössä vain niin kauan kuin se tehtaalle sopii. . Ennen hankin jopa tilapäismajoituksen juhlien ajaksi, mutta nykyisin yritän ajella joka ilta Harhalaan. Juhlat eivät keränneet aivan edellisvuoden tapaan kävijöitä. shl Tommi Liljedahl. Vuosien varrella on kertynyt kokemusta siitä, mikä Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään historiallisessa on järkevää ja mikä kestää. Puhtilalle (1999), Martti Syrjälle (2004) ja Heikki ?Hector? Harmalle (2009). Raadin mielestä muusikko, lauluntekijä, esiintyjä ja verbaaliakrobaattinen sanoittaja Heikki Salo jatkaa levyillään, näytelmillään, pakinoillaan sekä radio- ja televisio-ohjelmillaan Reino Helismaan perinnettä. Heikki Salo palkittiin viime vuonna myös Taiteen valtionpalkinnolla. Työväen Musiikki tapahtuma: Ari Reinikainen toimii takuumiehenä, jotta juhlia voidaan viettää tehtaan piipun juurella Pari viikkoa keltaisessa liivissä Suurin piirtein samat yhtyeet esiintyvät kaikilla festivaaveilla. Kesän suuret soittojuhlat eivät erotu toisistaan ohjelmallaan, vaan tunnelmallaan ja miljööllään. Minua riepoo se, jos alueelle tullaan kissojen, koirien, potkulaitojen ja mopojen kanssa kuin kaupungin puistoon. Yleisöllä on lupa irrotella, sillä heitä varten juhlat järjestetään. Kun tiedetään toimiva organisaatio, niin sitä pyydetään herkästi apuun monenlaisissa tapahtumissa. Porukka vuokraa telttoja, pöytiä, tuoleja ja käy pystyttämässä esiintymislavoja juhlille. Moni kyselee Reinikaiselta ja muilta työmyyriltä, kauanko he jaksavat painaa talkoissa. Hän myöntää 30 000 . Tosin kasvava osa juhlijoista viettää viikonloppua kosken rannalla, eikä edes osta Linkki tehtaalle Valkeakosken Musiikkijuhlien täyspäiväisten työntekijöiden vastuulla on ohjelma ja hallinto. Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään Valkeakoskella poikkeuksellisessa idyllissä. Rokki soi kosken rannalla. Esiintymislavan takana kohoavat juhlavalaistut UPM:n Tervasaaren tehtaan piiput ja toista laitaa reunustavat Myllysaaren historialliset rakennukset. Karkeloa on vietetty nykysijoillaan muutama vuosi. . Kyllä minulle edelleen lähettävät kohteliaisuudesta kutsukortit, mutta olen aina sanonut, että kuka teidän penkkinne siirtää, jos minä istun VIP-tiloissa kaljaa ryyppäämässä. Reinikainen kuuluu 50?60 hengen talkooporukkaan, jonka painaa täyttä päivää jo pari viikkoa ennen juhlia. Miljoonasateen ensihitin Lapsuuden sankarille Ruuskanen ja Railio versioivat kaksistaan. 15-vuotias Valentin Salo esitteli Myllyrockin yleisölle uuden kokoonpanonsa Päättömät miehet. Sitten siihen toiselle puolelle parkkeeraa rokkibändin bussi, josta ryntää väkeä kaljatölkit kädessä pelaamaan jalkapalloa. Me koetetaan olla mahdollisimman näkymättömiä. Se vaatii kuitenkin jonkinlaisen työpanoksen, kun sadoille ihmisille raahataan telttaan penkit 45 minuutissa ja esityksen jälkeen kaikki taas katoaa paikalta. lien aikaan voi sataa ja tuulla, joten kovin heppoisia leijoja ei kannata tehtaan pihalle rakentaa, Ari Reinikainen sanoo. Miehen rooli korostui entisestään, kun juhlat muuttivat torilta tehtaan pihalle. Ilmiö on muilta festareilta tuttu: suuren osan riesasta aiheuttavat ne, jotka eivät edes käy tapahtumaalueella. Illaksi hän ehti Valkeakoskelle jossa pokkasi ensin Reino Helismaa -palkinnon, ja hurmasi sitten Työväen musiikkijuhlat erityisellä Tulipalokeikalla. Sunnuntaina Salo soitti verryttelyksi kaksi Heinämäki-keikkaa Saarikylien Kumpulassa, ja siirsi sitten äänentoistolaitteet mökkikylän luomufestareille, joiden yhtenä esiintyjänä oli miehen oma erityiskokoonpano. Heikki Salo oli soittanut aiemmin pari klubikeikkaa kosketinsoittaja Maija Ruuskasen ja viulisti Veera Railion kanssa. Riisutulla kokoonpanolla upeat sanoitukset ja Miljoonasadeklassikot puhkeavat aivan uudenlaiseen kukkaan. Saarikylien tyynessä kesäillassa kuultiin muun muassa puistattavan hienot Marraskuu, 506 ikkunaa ja Olkinainen -versiot. 40 000 kävijän tapahtuma olevan nykyisen toimintamallin rajoilla. . Juh- tehdasmiljöössä. pääsylippua. Aamuyöstä ranta on kuin pommin jäljiltä. heinäelokuun vaihteessa pariksi viikoksi Valkeakoskelle. jamit orkesterin kanssa kaksi keikkaa Haminassa. Juhlien aikaan mennään lähes yötä päivää, ja aina tulee tiukkoja paikkoja ja jotain sanomistakin. Järjestäjät kuitenkin siivoavat sotkut. . Toimiston väki vastaa taiteellisesta puolesta. Mutta myös kiitosta: vessoja on riittävästi, järjestelyt toimivat ja paikat ovat siistit. Viikonloppuna vietetyn Musiikkitapahtuman tähtiä olivat muun muassa Von Hertzen Brothers, Neljä Ruusua ja Ismo Alanko. Muutaman hengen seurueet raahaavat rantaan salkkutolkulla viron tuontikaljaa ja rymyävät siinä illan. Perinteiseen tapaan talkoointo on kovempi siinä vaiheessa kun juhlia rakennetaan. Nyt puramme ydinporukan kanssa juhlatelttoja ja tilapäismajoituksia. Juhlien aikaan talkooväki hoitaa ennalta suunniteltuja sekä yllättäen eteen tulevia tilanteita.
nykyisessä kielenkäytössä vastuuntuntoa . Kristinuskon mahdollisuudesta vapauttaa ja lohduttaa ei puhuta, vaan molemmat esittävät ajatuksia luonnollisesta uskonnosta.? Jorma Marttala Kirjoittaja on Kuhmalahdella asuva tietokirjailija Kivisalmen kansakoulu 1959. Hämeenkyrön-Ylöjärven vaiheilla opettajat pitivät kansallisfilosofi J.V. Snellmanin lippua korkealla. Valistunut opettajaveteraani muistuttaa, että tämänpäivän oppilaat elävät vaihtoehtojen, virtuaalitodellisuuksien, perinteiden huojumisen, kaupallisuuden, kilpailun, politisoitumisen, sopimusvaraisuuden ja epävarmuuden maailmassa. Ihmiselämän kasvun objektit, oppilaat, kenties vieläkin epävarmempia kuin entisaikojen koulutielle lähteneet. Virtuaalimaailmoissa viihtyminen kaventaa monen lapsen todellisuudentajua. ?Mielestäni opettajan pitäisi kertoa oppilaille vakuuttavasti . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kirja-arvio: Opettaja muistelee Kivisalmen kansakoulua Kansankynttilät umpihangessa Reilussa viidessäkymmenessä vuodessa opettajien, suomalaismetsiin ja kivikyliin valoa kantaneiden kansankynttilöiden ulkoiset työskentelyolosuhteet ovat muuttuneet kuin yö päiväksi. Tuottelias kirjoittaja, koulumies, filosofian tohtori Hannu Syväoja kuvailee tuoreimmassa opuksessaan (Opettajavuodet . - Opettajavuodet kirjan kuvitusta.. Mediapinta 2013) eloisasti opettajantaipaleensa alkua Kuhmalahden Kivisalmen kansakoulussa 1959 sekä millaisissa myräköissä . Kuljeskelin levottomana uudessa asunnossani ja kävin tutustumassa koulun tiloihin. ja vastaantulijoiden oli syytä väistää ajoissa. Kerran pysäytys meni hieman pitkäksi. ?On vallan toista veistää halosta tai umpipuusta kirvesvarsi, lusikka tai kauha. Se kehittää silmää ja kättä?. Syväojan mielestä veistonopettajaveteraani oli oikeassakin. Nämä tarpeet olivat muuttuneet jo 1950-luvulla puhumattakaan teknistyneestä nykyajasta. Kuhmalahden opettajista Syväoja noteeraa erikseen Vehkajärven Kalle Lähteenmäen, joka sivutoimenaan hoiti kyläkirkon kanttorin virkaa. Mikään huippumuusikko hän ei ollut, mutta sitkeä opiskelu teki hänestä kelpo urkurin. Etenkin velvollisuudentuntoa . Muuten Suomi ei säilytä asemaansa maailman vähiten korruptoituneena maana.? Kellon tuijottajia Kansakoulupohjalta opettajaksi pinnistänyt ja eläkevuosinaan tohtorin hatun päähänsä väitellyt Syväoja harrastaa reippaasti myös itsekritiikkiä: ?Muistellessani opettajavuosia tulee eittämättä kysyneeksi itseltään, menettelinkö suurin piirtein niin kuin opettajan tulee. Lavajärvellä Sepän taloa emännöinyt reipasotteinen pohjalaisrouva kävi talvisin töissä vikuripäisellä hevosella. Tuntien aikana polle rouskutti tyytyväisenä heinää koulun navetassa, missä oppilaat kävivät sitä välitunneilla ruokkimassa; koulupäivän päätteeksi joku isommista pojista sai valjastaa hevosen opettajan kotimatkaa varten. Koko koulu saapui ihailemaan performanssia, kun Kaino-rouva otti formulastartin koulun pihasta: rekeen oli hypättävä salamana vauhdissa, kun hevonen vei jo täyttä ravia. ja mikä ?todetonta?, silti mielipidettään tyrkyttämättä. Neill ja Rousseau huomaavat uskonnosta vain sen ahdistusta tuottavan puolen. Opettaja joutui ohjaamaan kovapäisen ajokkinsa päin naapuritalon kuistin ulko-ovea. Rakennuksessa ei asunut muita. Eino oli poikien veistonopettaja. Hän kritisoi uudistunutta käsityönopetusta, josta oli tullut laudan, suorakulman ja kovalevyn kanssa askartelua. ?Muuttoni profiili oli matala: tilausautolla oli eilisin kuljetettu karjaa, minkä haju todisti oikeaksi! Oli heinäkuinen hellepäivä. Kuljettajan ja apumieheksi tulleen serkkuni miehen kanssa poikkesin uimaan Pelisalmella. Uudessa paikassa Äkönmaassa tavarat sitten purettiin, kahvit juotiin, kyyti maksettiin. Opettajana Hannu Syväoja. Kovassa lumipyryssä auraamaton tien paikka hävisi kokonaan peltoaukeilla. Hevospelit Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt, Hämeenkyröön avioitunut opettaja Kaino Seppä jätti lähtemättömät jäljet hevosineen. Nykyinen taidekasvatus voisi ottaa Einon idean onkeensa, mutta ei sentään voi korvata koulun käsityönopetusta, joka pyrkii juurruttamaan kasvatettaviin käden taitoja elämän arkipäivää varten. mikä hänen itsensä mielestä on ?totta. Tietenkään en. Jälkiviisaasti voin poimia tukuttain virheitä, möhläyksiä ja ylilyöntejä. kirjaimellisesti; kuin seinään! Syväoja kuvailee, miten hän kahlasi Hämeenkyrön Äkönmaassa umpihankea auraamattoman tien päässä ja työnsi autoa Ylöjärven-reissuilla syksyn savivelleissä ja kurarunneissa. Koulun ohittavaa paikallistietä ei aurattu eikä muutenkaan pidetty kunnossa; pelastusteistä ei kukaan nähnyt untakaan. Snellmanin käsityksen mu- kaisesti . 26 kyliltä Keskiviikko 31.7.2013 . ja vikurin hevosen reessä . Eiköhän pahan taipumus riipu myös yksilön geneettisestä perimästä. Opettaja katsoo kelloa ja odottaa tunnin päättymistä, oppilaat ehkä opettajaakin hartaammin. Sellaista on elämän meno. Terve ihminen voi suhtautua siihen Jukolan Timon tavoin: ?Sekalaista, sekalaista sekä hyvää että pahaa, mutta ainapa koira vieköön, hyvä täällä päällimmäisenä keikkuu, ja tämän elämän retkutus käy laatuun, käypä se.? Kovaa koulua Hannu Syväoja kuvailee kirjan aluksi opettajantien arkea viidenkymmenen vuoden takaa. Ensimmäinen opettajanvirka Kuhmalahden Kivisalmen kansakoulussa vuonna 1959 piirtyi niin syvälle muistin lokeroihin, että Syväoja luettelee vielä vuosikymmentenkin jälkeen oppilaidensa nimet luokkakuvaa katsellessaan. Nuori, seminaarista valmistunut opettajanalku oli kovassa koulussa, kun jo vuonna 1927 Kivisalmessa opettajana aloittanut matriarkka Karin Väyrynen-Marttala piti jöötä. Syväoja tuli hyvin juttuun johtajaopettajan puolison Eino Marttalan kanssa. tarvitaan. En lähde näitä kuurnimaan, koska uskon yrittäneeni sen, minkä henkiset voimavarani kunakin hetkenä sallivat. Hyvinä päivinä mieli virittyy korkealle ja työkin tuntuu sujuvan kuin tyhjää vaan, mutta toisinaan harmaan arkipäivän täyttää alakuloinen tunnelma. Tuurilla seilattiin ja tulipaloilta vältyttiin Äkonmaassakin. Opettajan Onerva-puoliso kävi työssä Ylöjärven kunnalliskodissa, mihin Äkönmaasta tuli vajaan parinkymmenen kilometrin reissu. Aamuneljältä piti nousta ja kävellä kilometri ?Rokkakosken autolle?, kotiinpaluu venähti usein kello 22:een: ensin linja-autolla Sasin kylään ja sieltä neljän kilometrin iltakävely Äkonmaan koululle. Opettaja tarpoi kymmenet kerrat puolimetrisissä kinoksis- Puhetta pahasta Kulttuuripyöräilyistään pari filosofishenkistä teosta kirjoittanut Syväoja tarjoaa opettajavuosiltaan kiintoisaa, elämänmakuista luettavaa kollegoilleen; ja vuolee muidenkin lukijoiden mietteet herätteleviä esseetyyppisiä kirjallisia lastuja tässäkin kirjassa. Joviaali emeritusopettaja päättää kirjansa vapaan kasvatuksen puntarointiin: ?Neillin samoin kuin Rousseaunkin perisynnin kieltäviä käsityksiä lukiessa voi kysyä, mistä paha sitten maailmaan tulee? Heidän vastauksensa on, että se tulee ympäristöstä, joka on paha ja totuttaa kasvatettavatkin pahaan. Entä mistä paha tulee ympäristöön. Johan pysähtyi . kirjoitelmia koulusta, kasvatuksesta ja kirjallisuudesta. Puoliyön jälkeen menin koululuokkaan ja soitin harmonilla virren: ?Kiitos nyt Herran, hän korkein on kuninkahamme?!? Umpihankea sa vaimoaan vastaan. Tarvittaessa Lähteenmäki toimitti saarnankin, sillä hän oli suorittanut saarnalupatutkinnon. Kerrotaan että Kalle soitti sukkasillaan tunnistaakseen helpommin jalkion koskettimet! Kivisalmesta Hannu Syväoja muutti Hämeenkyrön Äkönmaan koululle
Sieltä opastetun mahdollisen ydinsodan varal- kailukohteissa halutaan tuoda kaupunkikierroksen jälkeen le. Siellä nämä vanhat vanha linna. Oman maan identiteedetta, joka oli kaupunki nimel- henkeä. Kaikki on valmiina Linna on monien alueella käyttöön, jopa vuodelta 1970 rantakohteista. Tällä kertaa suunnattiin Rii- käytyjen sotien ja varsinkin peräisin olevia lp-äänilevyjä kan jälkeen itään. Metsäveljet on nimitys Virossa, Latviassa ja Liettuassa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen esiintyneille neuvostomiehitystä vastustaneille vastarintaryhmille. Mu- pohjaksi. kerissa asuville neljän kuukaukelista mieleen jäänyt riimi piti Osa linnan torneja ja muureja den kriisitilanteeseen. tälläkin kertaa paikkansa; ?Jos on purettu teiden rakennus matkasi kohde on Baltia. Täälpaamme Aivo Luhaojakin oli hoja linnoja ja kartanoita on läkin vanhoja rakennuksia on neuvoton. 1250-luvulla ja sekin Kalpaolivat muuttuneet, jopa op- Kunnostamista riittää. Ape ei tarjonnut Linna on Kalparitarikunnan ta erilaisten toimintojen teke- kovin ihmeellisiä tutustumisrakennuttama 1200-luvulta. Kokonai- tävää. si tutustumiskohdetta. Oppaana toimineen Meelis Mõttusin omat Riikan vanhan kaupungin monet patsaat saivat ansaitun huomion. Bunkkerin ilmastointihuoneen täyttivät suuret ilmanpuhdistuskoneet. perheenjäsenet olivat kokeneet kaiken piinan omien omaisten menetyksinä ja vuosikymmeniä kestäneenä sortona. Meidän ryhmämme vietti unohtumattoman päivän nyt niin kauniissa ja vehreässä maalaismaisemassa nauttien perinteisestä ?Metsäveljien ateriasta?, johon kuului perunoita, voita, suolaa ja 60 prosenttia pontikkaa. Linnaa Päivän päätöskohde oli Cesic sesti. Hotelli näkyi, mut- Latviassa kuuleman mukaan kunnostettu alkuperäiseen ta mistä sinne voi ajaa suurella kymmeniä, jos ei satoja. asuunsa. Linna sijaitsi upealla kokemus. Lähes tunnin kestävän Siguldasta matka jatkui tössä museona ja kertoi paikan kiertelyn jälkeen vihdoin reitti kaupunkiin nimeltä Ligatne. Bunkkerin päälle oli tin korostaminen ja historian tä Cecis. rakennettu Kuntoutuskeskus esiintuominen on ymmärretMatkalla Cecikseen oli kak- nimeltä ?Ligatne?. Monesti ilmitulon uhreiksi joutuivat piiloutuneiden perheenjäsenet, joita pahoinpideltiin rangaistukseksi kapinallisten avustamisesta. Olosuhteet maabunkkereissa olivat karut. Osa linnaa oli jo käybussilla. Sydän-Hämeen Lehti 27 Historiaa pursuava Liivinmaa Vanhan linnan tornista avautuivat upeat maisemat. Viro ja Latvia Siguldan ympäristöä kutsutaan kompleksi oli täysin omavaLatvian Sveitsiksi eikä syyttä. Keskiviikko 31.7.2013 . Kaupunki oli Kiertoteitä ei ollut opastettu kulttuurikohteet on otettu val- perustettu linnan ympärille ja kun katujen kulkusuunnat tion erityisohjelman piiriin. Makuulaveri, pieni öljytuikku valonlähteenä ja paljastumisen pelko oli aina läsnä. Tähän bunkkerikokonai- esiin historia ennen neuvostojatkettiin kohti seuraavaa koh- suuteen voitiin majoittaa 250 aikaa. historiasta. ja majapaikka löytyivät. Kaupungin ympäristö oli Siellä tutustumiskohteena oli Riikassa vietetyn yön jälkeen neuvostoaikainen bunkkeri- todella siisti ja huoliteltu. Pitkien käytävien kohti pientä Latvialaista kylää paikalla Gaujajoen rannalla. Van- ritarikunnan toimesta. Niin tutustuttiin Riikan vanhaan kaupunki, joka oli rakennettu Latvian kuin Vironkin matkaupunkiin. Pahinta oli NKVD:n miesten soluttautuminen metsäveljien ryhmiin ja näiden tekemät ryöstöt ja väkivaltaisuudet muokkasivat siviiliväestön asennoitumista vastarintaryhmittymiin. Vierailu näissä autenttisissa kohteissa oli mieleenpainuva ja järkyttävä. Vielä nytkin raunioista voi päätellä, kuinka mah- Linnat korostavat kaan ota paljon malttia?. Viron rajan ylityksen jälkeen tava kokonaisuus linna ja sen identiteettiä teiden kunto huononi oleelli- lähialueet ovat olleet. Koko kohteita, mutta siellä voitiin tuhota loput Latvian rahat latit ja hurauttaa rajan yli Viroon. Muutama kilometri rajan ylityksen jälkeen tultiin Virolaiseen kylään nimeltä Mõniste. Metsäveljien piiloissa Kylässä tutustumiskohteena oli niin kutsuttu Metsäveljien maatila ja piilopaikka. Eväät riittivät bunkkin matkailua koskevasta artik- toimesta pahasti raunioitettu. toimesta. Joskus josta- neuvostoajan vallanpitäjien myöden. Kun lähestyttiin Riikaa, kunnostetaan Latvian valtion jonka keskustaa hallitsi myös alkoivat mittavat katutyöt. miseen ja majoitukseen. rainen ilmastoinnin, lämmön Eläkeliiton Sydänhämeen Maisemat olivat kauniit. ja sähköntuotannon suhteen. yhdistyksen kesämatka retOsassa kohteista valokuvaus oli keiltiin Etelä-Viroon ja Latvikielletty. Huh, ateria, jonka moni muistaa pitkään. Kun matkattiin päätös kohteeseemme Tarttoon ja sieltä takaisin Tallinnaan, aika kului rattoisasti laulellen. Eino Anttila. Ensim- suus valmistui vuonna 1980. Paikallisen hotelliyön jälmäinen oli Turaidan linna SiItse bunkkeri oli melkoinen keen bussin keula suunnattiin guldassa. Retkikohteet poikkesivat Bunkkerikaupunki ta kummasti vain siellä salamat totutuista Riikan ja Itämeren ydinsodan varalle välähtelivät. Virossa metsäveljien toiminta päättyi virallisesti 1978. Metsäveljien elämä oli jatkuvaa ja piinallista varuillaan oloa. Syytä ei kerrottu, mutaan. varrella oli kymmeniä huonei- nimeltä Ape
klo 18. Kangasalla Ahjärventalolla Vesijärventie 13. Vapaa pääsy. Edullisesti. Kaivaten Pekka, Päivi, Peppi ja Rosa Matti ja Päivi Juha, Sari, Ella ja Onni Ari, Tuija, Iina ja Ossi Saara ja Olli Eija, Bo, Anna-So?a, Jose?na, Linda ja Ines jukka.partanen@aina.net Siunattu läheisten saattamana. YHTEISLAULUTILAISUUS AHJÄRVENTALOLLA Jukka Partanen 0400 470 844 Keskustie 5, 36600 Pälkäne palkaneenkatukappeli.nettisivu.org Ke klo 19 Rukousilta La klo 15 Päivärukous Su klo 11 Ehtoollisjuhla, Martti Kuikka, asiakokous Lähetystori pe 14-17, la 10-14 EN JUHLI merkkipäivääni Raimo Järvinen Kesäseuroissa vieras Arkadianmäeltä Kesäseuroissa Sappeessa ensi sunnuntaina 4.8. kello 14 vierailee puhujana Anita Pienimäki, joka on ammatiltaan eduskunnan vastaava työterveyslääkäri. Seuroissa hänen aiheensa on kuitenkin hengellinen: . Toivo Sundqvist, Ilmari Mustonen, Varpu Aho kantele , Korsukööri, soittokunta, Roikola. metallikirjaimet, metallilaatat . Uusi mahdollisuus?. Jumalanpalvelus klo 11: Lauri Salminen, Esa Eerola, Juhani Husa, Janne Vesto, Alpo Roikola, Narvan Soittokunta Vesilahdesta Yrjö Punkarin johdolla. 2013 Pälkäne erityisesti jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi Suomen Kirkkomusiikkiliiton 530,82 ?. Etsikkoaikoja. Kahvit ja teet juodaan seurojen aluksi lähetystyön hyväksi. Ville Petteri Raatikainen ja Maria Elina Piekkari, Tampereen Hervannan seurakunnasta. Kolehti: 28.7. Esko Koskenvesa, Irma Jäppi ja Tomi Riihiranta. Su 11.8. 1937 Pälkäne 19. Yhteislauluilta Luopioisten kirkkopihassa klo 18, Roikola. Sateella kirkossa. To 1.8. Ammattitaitoa kolmannessa polvessa PERUNKIRJOITUKSET Oli sinulla sydän lämmin ja hellä. Oli siellä paikka meillä jokaisella. Muistosi kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Kahvit lähetyksen hyväksi. Su 11.8. klo 18 Kuhmalahden kotiseutumuseolla, os. 11. Saarinen 23. Mauno Benjamin Rautiainen. hautakivet, kaiverrukset . Kouluun lähtevien siunaaminen kirkossa klo 18, Vesto, Giren, Roikola, opettajat. vanhan kiven hionta&kaiverrusten uudelleen sommittelu 0400 635 749 kivikaiverrus.pekka.virsiheimo@gmail.com . Ei lahjoja, vapaaehtoinen kahviraha Pilistve- Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. entisöintityöt . sunnuntai helluntaista. Seurat aloittaa Luopioisten kappalainen Janne Vesto. Musiikista vastaavat pianotaitelija Maria Kahilakoski ja kanttori Hannu Kahilakoski. Huom! Ei torikahviota. Su 11.8. Miestenpiiri klo 18 Olli Kaskelmalla Kangasalla, Köyräntie 76. Ti 13.8. klo 15 Pihaseurat syntymäpäivien merkeissä Juhani Järvisellä Kantokyläntie 210 rannassa. Vaihdetaan ja vertaillaan tietoja vanhasta kirkosta, hautakappeleista ja sankarihautausmaasta ym. Mukana mm. 08. 28 Keskiviikko 31.7.2013 . Jarva, Huomo. Kirkkokahvit Seurahuoneella jumalanpalveluksen jälkeen. klo 10 Messu Kuhmalahden kirkossa. Kesäseurat Sappeen Hannulassa klo 14. Aiheesta ?Uusi mahdollisuus. Tervetuloa kirkkoon kouluun lähtevien perheet, kummit ja isovanhemmat. Ti 6.8. sunnuntai helluntaista. Musiikki Maria ja Hannu Kahilakoski. 3: 15). ren seurakunnan hyväksi.ki, Vesto. Musiikki Maria ja Hannu Kahilakoski. Kirkkomehut kirkon eteisessä. Messu kirkossa klo 10, Olli Kaskelma, Tuija Mattila. YHTEINEN TOIMINTA: MUUTA: Ke 31.7. Laulettuna kuullaan jälkimmäisen Aale Tynnin sanoihin säveltämä laulu ?Kaarisilta?. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen voivat näissä tilanteissa estää kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. »Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne» (Hepr. Luukas Mikko Topias Liukkonen. Messu klo 10 kirkossa, Repo, Kiimamaa, Huomo, 3-rippikoulu. Ke 7.8. klo 18 Lauluilta As Oy Katajapuiston pihassa, Kyöttiläntie 1. Ke 7.8. Knaapintie 16 Tanja ja Kusti Vuorinen johdattavat lauluihin. Tervetuloa! Avioliittoon kuulutetaan: Tero Eemeli Rekola ja Tiina Maria Orvokki Vuorinen, Pirkkalan seurakunnasta. Itsensä tutkiminen. Seurat ovat Sappeen Hannulassa Kirkkovenetie 20.. Anastasia Maria Aurora Vuolle. Vihityt: Antti Jaakko Tapio Palosaari ja Marika Noora Roivas. Ilpo Kalervo Kortelahti ja Linda Maria Lounasvuori. Kuollut: Sinikka Maija-Liisa Sotku 74 v. YHTEISLAULUJEN ILTA to 1.8. Torikahvio klo 10-13 srk-talolla lähetyksen hyväksi. Pe 2.8. Mukana mm. Liina Lahja Linnea Lehtoniemi. puhuu eduskunnan työterveyslääkäri Anita Pienimäki, Vesto. 12. Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Ke 31.7. Juhlan juontaa Aimo Kokkola. KANGASALA Kastettu: Vili Werneri Kiviaho. Hautausmaakierros vanhalla hautausmaalla messun jälkeen. Messu kirkossa klo 10, Vesto, Roikola. Minja Liisa Fransiina Niinimäki. klo 19 Juhani Kallioisella Juuson rannassa, Halkohaavantie 256. Jarva, Kyrönlahti Ajankohtaista verkossa . Klo 18 Yh- Jumalanpalvelukset Kangasalla Lauantai 3.8.2013 klo 10 Kon?rmaatiomessu (Viro 2) Kangasalan kirkossa. Naiset, miehet, nuoret ja vanhat, kaikki mukaan! KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 7.8. Kirkkomehut srk-talolla. www.kangasalanseurakunta.? teislauluilta Aitoossa Peräkaupin pesällä (Urkanjärven laavu), Roikola. Ke 14.8. Konsertti klo 18 kirkossa. klo 18 Yhteislauluilta Haltian hirvimiesten kodalla, Roikola. Ma 19.8. Päiväjuhla klo 14: katkelmia Kotoa pois -näytelmästä, Ohjaus Paula Härkönen. Kon?rmaatiomessu, 3-rippikoulu, klo 10 kirkossa, Repo, Huomo, Kiimamaa. Kouluun lähtevien siunaaminen klo 18 kirkossa, Repo, Huomo, Lepistö, Kiimamaa. Vanhan musiikin yhtye Donum Dei, Praetoriuksen vesper. Su 4.8. Torikahvio 10-13. Su 4.8. Väliajalla puffetti. Järjestäjä Ahjärveläisten kannatusyhdistys. www.ahjarvelaiset.fi Hautakivikaiverrus Pekka Virsiheimo KANGASALA . Seurakuntiemme musiikkitoiminnan tukemiseen, Rakkaamme Eeva Tuulikki LINDEMAN o.s. klo 12?12.30 Kangasalan kirkossa Nuorten viuluryhmä PIHASEURAT SAHALAHDELLA Ke 7.8. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, Giren, Roikola. hautakivien asennus- ja suoristustyöt . Knaapi, Honkkila, Kyrönlahti. Kolehdit: Raamatunlevitystyöhön, Gideonit ry. Seurakunnan virastot palvelevat kesän aikana 10.6.? 13.9.2013 ma ja ke klo 9?14, to klo 10?17, ti ja pe suljettu. Pesäpalloa sunnuntaisin klo 18?20 Urheilutien keskuskentällä. Kaipia, Jussila, Savolainen, Kyrönlahti. Sunnuntai 4.8.2013 ?Etsikkoaikoja? klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Sotiemme veteraanien Pirkanmaan kirkkopäivä Aitoon Honkalassa. puhdistus-kultaus ym. koriste-, sekä muut pronssituotteet . Rukoushetki klo 12 kirkossa, Vesto, Roikola. Naisten Raamattupiiri srkkeskuksella klo 11. Ma 12.8. Tervetuloa kirkkoon kouluun lähtevien perheet, kum- mit ja isovanhemmat. Etsikkoaikoja MUU TOIMINTA: Ke 31.7. 07. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Vesto, Roikola. Jari Kemppainen ja Olli Kaskelma. Kahvit lähetyksen hyväksi. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 4.8. Kiitos! 4.8 Raamattuopetuksen ja radioraamattupiirin kehittämiseen ja toteuttamiseen Suomen Raamattuopiston säätiön kautta. Pasi Kaunisto ja Verna Kaunisto-Feodorow laulavat ja laulattavat maanantaina 5.8
Miettimällä näitä kunnioitus kasvaa entisestään. Vastavalmistuneen opettajan sattuminen Laitikkalaan pitämään nuorisoseuran kursseja, kasvoi nuoren turkulaistytön ihastumiseksi ja rakastumiseksi hämäläiseen maanviljelijään ja emännän tehtävään jäyhätunnelmaiseen maalaistaloon. Virheettömiä ja täydellisiä? Ei, vaan eri tavalla virheellisiä ja vajavaisia, joilla on erilaisia murheita. 18:20) Mitä tämä Raamatun kohta sanoo meille ihmisille? Pitääkö Jumalalle jättää aina tyhjä tuoli kaiken kansan keskelle, vai pyöriikö Jumala näkymättömänä keskellämme seuraamassa kokoontumisiamme? Jumalan tapauksessa tämäkin on mahdollista, mutta ajattelen niin, että Jumala toimii tässä tapauksessa meidän ihmisten kautta. Millaisia ihmisiä kokoontuu Jumalan nimessä. Vilpittömästi voi sen sanoa. Loppumaton oli myös se elämänviisaus ja huumori, josta myös monet viime vuosina Helmiä tapaamassa käyneet mainitsivat. Keskiviikko 31.7.2013 . Joskus tuntui, että äidillä oli jatkuva kulttuurin nälkä. Mikä on ollut tärkeää, mikä hyvää, olisiko joku voinut olla toisin. Tällaisia ihmisiä Jumala on kutsunut kokoon nimessään. Entä miten voimme antaa itsemme Jumalan käyttöön? "Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme." (Ef. 2:10) Eli tehtävät on jaettu, joten voimme jokainen rukoilla Jumalalta, että Hän valmistaisi meitä tehtäväämme varten ja, että Hän osoittaisi meille kullekin sen tehtävän jonka hän on meille tarkoittanut. Tehtäviä on monenlaisia, Jumala voi käyttää meitä tavalla jolla itse emme osanneet edes kuvitella, vaikka meistä tuntuisi, että ei meistä ole mitään hyötyä. Mahdollisuuksien mukaan myös kylän yhteiset asiat ja harrastukset tulivat tärkeiksi. Maatalousnaisen kuoron johtaminen ja kutomiset vanhassa Tuotannon kaupassa esimerkkeinä. Siihen aikaan ei taloissa enää ollut vakituista vierasta väkeä töissä. Silti hän vaikutti tekemisillään ja olemassaolollaan syvästi moniin asioihin ja ihmisiin. Elämäntehtävänsä Joensuun talon emäntänä ja neljän lapsen äitinä hän täytti paremmin kuin hyvin. Sillä tavalla vanhempiemme toimet ja kokemukset saavat ihan toiset mittasuhteet. Miten Jumala voi toimia tällaisten ihmisten kautta. Tiedän, että siinä jää itse reilusti voiton puolelle. Elämä muovaa meitä ihmeellisesti. Kaikki ihmiset joiden kanssa olemme tekemisissä vaikuttavat meihin ja meistä tulee heidän jonkinlaisia kuviaan, pala sieltä, toinen täältä. Kuitenkin elämä on kokonaisuus, joka päättyy kuolemaan jokaisen kohdalla. 6. Ymmärtää silloiset olosuhteet ja vaatimukset, mitä ne ovat asettaneet aikalaisilleen. Nämä virheelliset ihmiset ovat kuin palapeli, kukin tärkeä omalla paikallaan ja mikä parasta, nämä virheelliset ihmiset täydentävät toinen toistaan niin, että toisen ihmisen vahvuus voi olla ratkaisu toisen ihmisen ongelmaan. Se on täysi astia, kukkuroillaan tapahtumia, iloja ja suruja. Saimme pitää äitimme pitkään. Sydän-Hämeen Lehti sana 29 Voimaksi viikolle Muistokirjoitus Koolla Herran nimessä "Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään." (Matt. Isä-Martti oli melkein aina kokouksissaan tai muuten hoitamassa pitäjän asioita, joten käytännön asioiden järjestely perheen lisäksi oli monesti Helmin kontolla. Läheisen ihmisen pitkän elämän päättyminen pysäyttää. Ihmiset ovat ku- kin omia persooniaan joilla on kaikilla omat vahvuutensa joilla toimia. Helposti mieleen jäävät vain viimeiset vaikeat vuodet ja hetket. Elo, 14.10. Laulaen uusin, helein äänin ja kirkkain silmin sen suuressa kuorossa. Siellä monet hänen omista kuorolaisistaan ja läheisistään olivatkin jo häntä odottamassa. Kiitollisin ajatuksin, Aimo Kokkola, äitinsä poika.. Kaiken kiireenkin keskellä, vaikka lyhytkin poikkeaminen ilahduttaa. Puhumattakaan sota-ajan olosuhteista ja sen jälkeisestä maan uudelleen rakentamisesta. Jo se on rikkaus. 2013. Helmi Kokkola ei ollut varsinaisesti yhteisten asioiden hoitaja eikä julkisuuden henkilö. kello 18 alkavassa konsertissa musisoi yhdeksänhenkinen Donum Dei -yhtye, jonka kantavana ajatuksena on esittää erityisesti luterilaisen kirkkomusiikin kultakauden musiikkia alkuperäisessä esitysyhteydessään. Monesti juuri oma äiti on tärkein vaikuttaja tässäkin mielessä. Helmi-äiti on nyt tallessa Taivaan kodissa. Kokemukset, elämän hiljainen tieto, siirtyi tarkalle kuulijalle, satunnaiselle vierailijalle yhtä hyvin kuin lapsille ja lastenlapsillekin. Moni ehkä ajattelee, että on vaikeaa tai ajan tuhlausta käydä tapaamassa vanhoja ihmisiä, sukulaisia tai tuttavia. 82-vuotiaana kirjoittamassaan Tilkkutäkki-kirjassa hän avoimen rohkeasti kertoo näistä kokemuksistaan ja siitä, miten hän joutui kantapään kautta opettelemaan työnteon ja ennen muuta sen aivan toisenlaisen elämäntavan, pidättyvyydenkin, joka oli hänelle uutta. Me lapset muistamme vain maatalon aamusta iltaan jatkuneen työnteon, lähinnä eläintenhoidon, lypsyllä käynnit ja äidin läsnäolon aina tarvittaessa. 1919 - 28. Musiikin merkitys klassisessa luterilaisuudessa oli hyvin suuri, ja paljon keskeisestä uskon sisällöstä ilmaistiin juuri musiikin keinoin. 1600-luvun alussa vaikuttanut Praetorius oli yksi luterilaisen kirkkomusiikin tärkeimmistä kehittäjistä. Helmi Kokkola tunnettiin iloisena, avoimena ja huumorintajuisena ihmisenä. Helmi Kokkola, os. Ainakin kuorolaiset, mutta monet muutkin, saivat usein merkkipäivinään Helmin tekemän kronikan tai muun riimityksen. Meidän tätä aikaa elävien pitäisi osata asettaa edellisten polvien elämä omaan aikaansa. Hän nautti musiikista, teatteristakin aina, kun sinne pääsi. Tässä tapauksessa virsien ja gregoriaanisen laulun täydentämänä kokonaisuus seuraa vesperin eli illan rukoushetken kulkua. Tilaisuuteen voi tulla paitsi nauttimaan musiikista myös hiljentymään luterilaisen hengellisen perinteen aarteiden äärelle. Jumala on kerta kaikkiaan ihmeellinen. PANU MALKASILTA. kesänuorisotyöntekijä Praetoriuksen vesper Pälkäneen kirkossa Pälkäneen kirkossa kuullaan perjantai-iltana harvinaislaatuinen musiikkikokonaisuus, Michael Praetoriuksen musiikista koottu vesper. 1600-luvun alussa vaikuttanut Praetorius oli yksi luterilaisen kirkkomusiikin tärkeimmistä kehittäjistä. Hänen laaja musiikillinen elämäntyönsä käsittää kaikki ajan musiikkityylit mitä erilaisimpina yhdistelminä. Erityisen tyypillistä on virsisävelmien käyttö sekä monikuoroisuus eli ympäri kirkkotilaa sijoitettujen soitin- ja lauluryhmien vuoropuhelu. Pälkäneen kirkossa perjantaina 2.8. Oikeasti he ovat aarrearkkuja, täynnä sydämen ja elämänkokemuksen timantteja. Älä pelkää, mieti tänään kenen luona voisit käydä. Työnteko ilman nykyajan mukavuuksia, yhteydenpito muihin ihmisiin, olematon vapaa-aika, suoranainen puutekin välttämättömistä asioista. Meillä on tallessa iso nippu hänen omista elämänkokemuksistaan nousevia runomittaisia tarinoita. Hän viihtyi ihmisten seurassa, oli iloinen ja avoin heidän kanssaan. Hän olisi halunnut pitää enemmän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, mutta siihen aikaan sekään ei ollut kovin helppoa. Kaikki tilaisuudet kuitenkin käytettiin hyväksi. Yksi tapa toteuttaa itseä oli runojen kirjoittaminen. Ei kertaakaan koskaan moitetta tai pahaa sanaa kenestäkään. Helmin astiasta omaan mieleeni päällimmäiseksi jäi kaiken ja kaikkien ymmärtäminen
Kun vain naiset ovat estradilla, puhutaan Heinänaisista. Matti Toukonen tarkastelee arpajaisvoitoksi saatua piirakkaa. Paljon suositaan tätä vuorovaikutteisuutta, mutta täällä se tuntuu jotenkin niin luontevalta, yleisön joukossa keinunut Marja-Liisa Lehto kehuu. Jo Touhulan salin katsomojärjestelyt vahvistivat sitä käsitystä, että onnistuneen musiikki-illan tekevät esiintyjät ja yleisö yhdessä. 30 Keskiviikko 31.7.2013 tulossa ja menossa Leena Heikkilä kaataa lisää taikinaa Maija Koiviston kulhoon. Takana lättyjä paistaa Raili Nurminen, edessä Ritva Heikkonen. . Minulle ovat nuo haitarinsoitto ja laulu niin mieleisiä, hän huokasi kuunnellessaan Ritva ja Reima Ojalan musisointia. Elli Sairialalla ei ollut juttuseurasta puutetta. . Konserttivieraat kun istuivat näyttämöllä ja osin sen edessä kuoron laulaessa tiiviissä tuntumassa lattiatasolla. Laulajien ja kuulijoiden välistä yhteyttä vahvisti osaltaan sekin, että kuorolaiset vuorollaan esittelivät itsensä ja seuraavaksi laulettavan kappaleen. Heinäkuoron kiitos esityksiin eläytyneelle yleisölle kiteytyikin hienosti ja koskettavasti kappaleessa Sulle kauneimmat lauluni laulan. Raikasta viihdemusiikkia kala täydensi. Äänissä laulanut, muutaman kerran yhdessä ennen konserttia harjoitellut Heinäkuoro ihastutti myös Tuula ja Arto Säämästä. . Emme voi jatkaa ohjelmaa, ennen kuin joku pari tulee tänne tanssimaan, Katri Mattila yllättää kerrottuaan, että Heinäkuoron konsertissa seuraava laulu on Akselin ja Elinan häävalssi. Touhulan parketille saadaan Saini ja Jaska Åkerlind, hääpari 51 vuoden takaa. Nämä tumputkin tuntuvat oikein sopivilta, Hilkka Toukonen huomasi. Sitä ei ollut silloin vielä tehtykään, Jaska Åkerlind tietää. Saini ja Jaska Åkerlind (kuva ylhäällä) pyörähtelivät Akselin ja Elinan häävalssin tahdissa. Heinänaisia vauhdissa (kuva alhaalla). Luontevaa vuorovaikutusta Tanssinumero ei ollut konsertin ainoa osio, johon Heinäkuoro Kaisa Pärnäsen johdolla aktivoi yleisöä. Näistä aineksista muodostui virkistävä iltapäivä, jonka Sahalahden sotaveteraaniyhdistyksen naisjaosto tarjosi veteraaneille, leskille, puolisoille ja kannattajajäsenille. Iso-Mattilassa oli torstaina nauttimassa ohjelmasta ja tuttujen tapaamisesta kaikkiaan kolmisenkymmentä henkeä. . Sydän-Hämeen Lehti 30 Kuka. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Heikkilän Torsti kuljettaa, naiset kertoivat. Iltapäivän huipentaneissa arpajaisissa voitot tuntuivat kasaantuvan samoihin pöytiin. Hilkka ja Matti Toukonen saivat ainakin suklaata, tumput, kahvia, lakanan ja marjapiirakan. . Muiden muassa Näin unta kesästä kerran, On hetki, Kultainen nuoruus, Rantakoivun alla soljuivat tiistaiiltana Touhulassa. . Jorma Lindholm toi arpajaispöytään 10 litraa mustikoita. Kaikki voitot ovat hyödyllisiä. puhelin (03) 539 9800. Toukosen parilla oli huikea arpaonni. Vieressä Torsti Heikkilä. Veteraaniväki virkistyi Iso-Mattilassa sahalahti Kahvittelua, herkullisia lättyjä ja elävää musiikkia. Heinäkuoro konsertoi Touhulassa nyt kolmantena peräkkäisenä vuotena. Kaarina Jussilalla on ollut tapana virkata peitto päävoitoksi, tiesi naisjaoston puheenjohtaja Leena Heikkilä, joka kiitteli kaikkia veteraanien hyväksi tehtävän työn tukijoita. shl Maija Nieminen-Pessi Heinäkuoro sai Åkerlindit valssaamaan vehkajärvi . Raikasta viihdemusiikkia. Sopii Heinäkuorolle, sopii kesään, yli 30 vuotta Tampereella kuorolaulua harrastanut MarjaLiisa Lehto ihasteli. . Hyvin laulavat, vehkajärveläiset kesäasukkaat kiittelivät. Kesäasukkaiden voimin Tämän kesän konsertin, ainoan sellaisen, valmisti 14 Heinäkuoron laulajaa, joista 3 oli miestä. Laite- taan uudelleen kiertoon, Toukoset sanoivat useasta muusta, kohdalle osuneesta voitosta. Naisjaoston jauhopeukalot kunnostautuivat paitsi virkistyspäivän tarjottavien valmistajina niin myös arpajaisvoittojen paistajina. . Kaikki täällä ovat minulle tuttuja. Vieruskaverina istui Salme Hakala, jonka kanssa yhteyttä on pidetty jo Saarioisten työvuosista saakka. . Kuoron johtavia hahmoja ovat Kaisa ja Ari Pärnänen. Lähes kaikki laulajat ovat kesäasukkaita Kuhmalahdelta, Pälkäneeltä ja jopa Jämsästä saakka. Ilta on ollut oikein ihana, vieressä istunut Hanna Hink- shl Maija Nieminen-Pessi. Kakun toin, kakun sain, mutta en omaani. Hilkka Toukonen sovittelee tumppuja käsiinsä. Tiistaiillan tilaisuuteen myytiin 50 lippua. Heinäkuoron konsertissa tutut, kesäiset laulut vuoroin hauskuttivat, vuoroin herkistivät kuulijoita. Mies pyörittää daamiaan niin tottuneen sujuvasti, että valssin askeleita on otettu yhteisinä vuosina yksi jos toinenkin. Missä. Kiva, kun toivat tänne, Sirkka Pölönen kiitteli kuljetusjärjestelyitä. . Tiedän kyllä, kuka tämän on tehnyt, Ilta-Lahja Sovijärvi tunnisti tuoteselostetekstin perusteella. . Häissä ei tosin Akselin ja Elinan tahdissa. . Kertosäettä laulettiin yhdessä ainakin lauluissa Kalliolle kukkulalle ja Taas on aika auringon. On mökki meillä loistava ? laulu tarjosi taukojumppaa koko keholle, kun laulun tahdissa keinuttiin käsikynkässä ja kertosäkeen loppuhuipennuksena ponnahdettiin tuolista. . . Yhdessä tultiin, yhdessä lähdetään. Mitä
Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi.. Koska mukana on lukuisia muuttujia alkaen säästä ja yleisöstä, voin luvata ainutlaatuisen elämyksen, ensimmäistä kertaa digitasoista ääntä ja kuvaa ulkoilmassa esittävä Hallamaa toteaa. Elokuvan lataus syntyy paitsi muuttujista, myös Juice Leskisen, Eppu Normaalin ja Popedan biiseistä, joita kuullaan sekä alkuperäisinä esityksinä että cover-versioina. Timo Koivusalon ja Riku Suokkaan ohjaama elokuvaversio vyöryttää Lokomon duunareista koostuvan elämänhakuisen kaveriporukan unelmat ja pettymykset valkokankaalle musiikin rytmittäessä tapahtumia. klo 11?14. Koittaa heti, jolloin valtakoneisto menettää kykynsä nähdä ympäröivän todellisuuden. Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean pääjohtaja Yves Daccord Suomen Kuvalehdessä Eihän se siitä lähde, että laitetaan tupakat piikoon. Se on ihmisen pää, kun pitää panna kuntoon, eikä mikään piilotus. Missä. Se on pöytä, antamalla verkkosivulla töstä. johon jokainen tuo jotakin. http://www.survo.fi/swap/ristikot.html Simojoki esiintyi LuopioisisKirkkokonsertti olisi mahtehtävän tunnuksen #343-52329. sa puolisonsa Arja Simojoen tunut myös seurakuntatalolle, kanssa. sillä samaan aikaan järjestetyt . Mitä. Mies on vuosikymmenten varrella tehnyt monta hengellisen musiikin klassikkoa, joita on vaikea ohittaa. Mukaan voit ottaa myös omia pihapelejä. (Säävaraus.) Arja ja Pekka Simojoki esiintyivät Luopioisissa keskiviikkona. Kirkkokonsertti: Pekka Simojoki esitteli laulujensa syntyvaiheita Lauluja ja tarinoita Luopioinen Luopioisten kirkossa kuultiin keskiviikkona Pekka Simojoen lauluja sekä tarinoita laulujen takaa ja syntyvaiheista. . Yhteiskunnan tuhoon vievä rappio alkaa, kun poliittinen ja taloudellinen eliitti eivät enää edistä yhteistä hyvää. Sävel pyöri päässäni, mutta ehdin jo hylätä sen kelvottomana. Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa 31 Kuka. Helvuokraemäntä. Vanhaonrouva posti ajatellaan, seurakunRistikko täytettävä luvuilla 1-12että siten, että vietti monestiniiden iltaa vuokralainan työntekijättäsmäävät kyllä hoitavat vaaka- ja pystyrivisummat annetuihin lukuihin ja jokainen luvuista sensa kanssa,reunoilla ja hänestä tuli homman, kun me maksetaan esiintyy ristikossa kerran. kuin isoäiti Anna-Marille, Si- vain jäsenmaksumme. Mutta ei Ristikon voi ratkaista kynällä jaole paperilla, mutta mojoki kertoi Hellaakosken seurakunta palvelukonttoehkä helpoiten se onnistuu ns. vaihtomenetelmällä muistoksi sävelletystä säkeis- ri, vaan yhteisö. Keskiviikko 31.7.2013 . Hän vakuutteli, ettei se nyt mikään hirveän huono ole. S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survoristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Eikä väki kyllästy niitä kuulemaan ja laulamaan. Luopioisten kirkko raikui, kun kuulijat yhtyivät niistä ehkä ra- Koskettava päätössäkeistö kansa seurakunnasta ja ottaesitettiin ensi kertaa Lempi maan omat lahjansa käyttöön. hautajaisissa.262 . Tällainen siitä syntyi, kun säveleen yhdistettiin Anna-Marin sanat, Pekka Simojoki esitteli laulun syntyvaiheita. Alun perin laulussa oli vain kolme säkeistöä. Ohjelmassa muun muassa kasvomaalausta, muskarituokio, leikkivar- joleikkejä ja pihapelejä. Ota omat eväät mukaan ja tule viettämään leppoisa rantapäivä yhdessä muiden lapsiperheiden kanssa. Se on ihan jotain sellaista, jota ei voi käsittää. Puutikalan kyläkauppias Pirkko Syrjänen Ylellä 12 20 15 . Manserock vyö- ryy pimenevään iltaan sunnuntaina 4.8. Raimo Siliuksen sanoin ?elokuva tarjoilee rentoa ja pakotonta meininkiä 1980-luvun Suomirockin pääkaupungissa Tampereella höystettynä kevyellä neliödraamalla.? Pääosissa muun muassa Reino Nordin, Mikko Nousiainen, Malla Malmivaara, Miina Maasola, Tapio Liinoja ja Heikki Silvennoinen , mukana myös Martti Syrjä ja Pate Mustajärvi. tapahtuma pidetään Pakanrannalla 7.8. Kunnan perhetyön ja Pälkäneen MLL:n järjestämä Beach Party . Tänne on aina riemu pa- pappilan seurat ja Laitikkalan lata, ja huomaan kirkon pen-Vaikeusaste kirjateltta #343-52329 50 verottivat väkeä kirB CkonDpenkistä. kissä tuttuja kasvoja,Adiakonin ra kädelläsi uneen painan pään, sijaisena Luopioisissa toiminut 1 4 shl15Tommi Liljedahl kutsut ystäväsi lepäämään. Alkuperäinen teatterimusikaali Vuonna 85 keräsi kuudessa vuodessa ennätykselliset noin 260 000 katsojaa Tampereen Työväen Teatteriin. Beach Party Pakanrannalla Pälkäne. Me kristityt on unohdettu, Hellaakosken Survo-ristikko . Monet laulut ovat syntyneet matkoilla, lähetystyöntekijän poika huomasi johdatellessaan kuulijoita maailman eri kolkille. Pekka Simojoella on konserttiohjelmistoa rakentaessaan runsauden pulaa. puhelin (03) 539 9800. Harri Virta / Artista Filmi Oy Manserock soi Kesätorin yössä Pälkäne. vaihtomenetel- 3 mällä antamalla verkkosivulla www.survo.fi/swap/ristikot. html tehtävän tunnuksen #34352329. Ristikon 261 ratkaisu Survo-ristikon 261 ratkaisu #343-52329 Vaikeusaste 50 A B C D 4 12 20 15 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot B C D 15 1 10 15 16 14 55 25 2 1 4 6 2 13 3 3 7 9 5 24 4 8 12 13 11 44 22 38 44 32 38 31 A . kello 22.30 Niitty-Seppälässä. Filmipyörä tuo koko digitaalisen kalustonsa voimalla nostalgiaa Kesätorin pihapiiriin elokuvalla Vuonna 85. Filmipyörän Jari Hallamaa lupaa yllätyksellistä elokuvailtaa. . Lempi oli Anna-Marin mitä on elää kristittynä. Me näemme, miten Euroopassa yksityistetään kiivaasti terveydenhoitoa, koulutusta, kaikki palveluja. Käsi Simojoki sanoi. minut kantaa uuteen elämään, Pekka Simojoki 2 kannusti itse 25 ikirauhan antaa, valoon jään?. kutakin etsimään oman paik- kastetuimpaan Onneni on olla -klassikkoon. . S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo Ristikko 262 Ristikko on täytettävä luvuilla 1?12 siten, että niiden vaaka- ja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annetuihin lukuihin 1 ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran. Ristikon voi ratkaista kynällä ja 2 paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. Miksi nämä yksityiset yritykset pyrkisivät hyödyttämään ja palvelemaan yhteiskuntaa. Kaskinen lisäsi myöhemmin neljännen säkeistön, jossa lauletaan ?Her- 3 38 31 Saksittua Euroopan vauras eliitti näyttää keskittyvän miettimään, miten he voivat maksaa vähemmän veroja. Kaivoin paperin kuitenkin roskiksesta ja hyräilin sen Anna-Mari Kaskiselle
P. loppukesän 13.30. 0400-951878. 3.8. A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. KLO 22.30 Liput 16? Markus Sextet, Ilta-aurinko Terassilavalla: The Moochies, Kohisevat Voxit Ke 7.8. Lounas . Ke 7.8. ? Luopioisten KeskustaBeach Party Pakanrannasnaiset. Muksutisen vanhassa pappilassa juoksut alle kouluikäisille Virtain perinnekylässä. Vapaa pääsy. Veteraanien kirktäyttämään sämpylöitä alk. kopäivä Aitoossa 6.8. Ilm. Elina Pehkoselle p. 0400-846968 Keittiön pihviviikot jatkuu: Pe 2.8.-Su 4.8. Naudan lehtipihvi PUUTARHAMYYMÄLÄSTÄ: ERILAISIA LANNOTTEITA -50% 10,00 PUUTARHAMULTA 50 L/5 SÄKKIÄ KE 31.7. ILTAPALABUFFET KLO 15-20 10 ? JA KARAOKE KLO 21 ALK. Tervetuloa! 17,95 LA 3.8. Kahvila . klo 17-19 Laitikkalas5.-9.8. Ohjelmassa keittolousoittele pikaisesti Ritva nas, musiikkia ja mukavaa 0400-835565. yhdessäoloa. 9.45, Kirkonk. Päivätanssit Pälkäneen Vil10.00, Puutikkala 10.15, polassa Onkkaalan VPK:n Matinoja 10.25, Holja lavalla ti 6.8. klo 16 Peräkonttikirppis parkkipohtimaan Keskiaikamarkpaikalla, myyjät paikalle klo kinoita ym. Teatterikahvio ja katettu katsomo Varaa lippusi marjaliisa.rantala@saunalahti.? tai p. klo 10-14 Rautahovilla Käsitöitä, puutarhatuotteita, leivonnaisia, kirpparitavaraa,, musiikkia, työnäytöksiä? Myyntipaikat Eijalta 040 726 8044 Luopioisten Sahtiseuran markkinatanssit illalla klo 20-01. mahdolliset muistamiset Vehoniemen Automuseoseura ry:n tilille Aito SP Kangasala FI 4845 107 520 036 740 ...ja ainoa! . Monologiesi8388822. tys "Huono äiti" klo 14. ? Kukkian KädentaitaLiikunnallista ohjelmaa jat ry. Sisustus . joka päivä alkaen sa Unnaanmäen kartalla. klo 9. Opastus tieltä 57. Radat 5, ? Luopioisten Martat. 3, 1,5 km ja rastireitti. Menemme Honkalaan 5.8. ? Luopioisten Sotaveteraaveteraanien juhlaa varten nit ry. Kyytiä tarvitsevat 11-15.30 Jumalanpalvelus, soittakaa Raunille 045ruokailu ja päiväjuhla. klo 22 vapaa pääsy Pälkäneen metsästysseura ry. Kesäkokous 9.8.2013 kello 18 majalla. Johtokunta Terassilavalla: Oskari Salaman päiväkirjat La 3.8.klo 20-02 Saundia & Saunaa Eräjärventie 946 35220 Eräjärvi www.ronninlava.com Kuhmalahden metsästysseura ry:n kesäkokous pidetään pe 16.8. klo 18 Pohjan Kessalla. Kokoont. puhelin (03) 539 9800. Järjestöt Huveja Kokouksia Tilaisuus avoin kaikille. Ilmoittautumiset osallistumisesta p. Sydän-Hämeen Lehti Pohjois-Pälkäneen Metsästäjät ry:n Kesäkokous pidetään hirvimajalla pe 9.8.2013 kello 19.00. TANSSITAAN JUKKA TÖRMÄ & TAMMELAN VOIMAN TAHDISSA. Avoinna: Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 Ma-to 9-21 PS. Suvipäimatka 3.-4.9. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Tallinnan ? SPR Kuhmalahti. klo klo 15. naisten Jumalanpalvelus Virtain saunailta Seitsyen leirikeskirkossa klo 10. Keskustaväen sa perheen pienimmille kirkkopyhä Virroilla 11.8. klo 11-14. Mitä. Väliajalla ? Kangasalan Seudun Henpuffetti. gitysyhdistys. klo 8 Ktyöväentalolla. Sahramin eteen. ? MLL Pälkäne. Kahvio, makkaraa, tapahtumia. ongintaa, arpoja. ? Pälkäne-Seura ry. Missä. Pasi Kaunisto ? Rautajärven kylä. 040alkaa 14.30. Su 11.8. 03-5365400 . klo 12-15.45, 10.26 Hyppää kyytiin. soittaa Unto Satorannan ? Kivennavan- Ahjärveläisyhtye ten karjalaisten kannatusyhdistys ry. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta Pe 2.8. klo ja Verna Kaunisto-Feodo17 alkaen Rautahovilla. row laulavat ja laulattavat Pystytetään kahviteltta, yhteislaulutilaisuudessa ma myyntipöydät ja tehdään 5.8 klo 18 Kangasalla Ahmuut valmistelut markkinajärventalolla Vesijärventie päivää varten. 13. www.ravintolaliekki.fi Pe 9-24, La 9-02 Su 10-21 Tapahtumailtoina -02:n asti!. Ke 7.8. Ruokailu ja kuksen rantasaunalla klo 18 juhla Nuorisokeskus Martalkaen. Onkikilpailut Kesätori 13-15 Luikalan su 4.8. Kokoonnumme lapsille klo 14 alkaen. Makasiinille to 1.8. klo 20-02 Finlanders Tuula Heikkilä & Markku Harjunpään orkesteri Järj. Oksa? Sydän-Hämeen rastit ke lan perinnepäivän talkoot 31.7. klo XPRS, käynti tv-tornissa, 12. Taksikuljetus järjestetään tarvittaessa. ? Luikala-Pohjalahti-Salmentaka kyläyhdistys. . hotelli Portus, vän viettoa Kuhmalahden Atro Vuolteen auto, Viking kunnan saunalla ti 6.8. Ilm. urheilukentällä klo 15. Markkinatalkoot pe 2.8. 03-534 2491 TUPLAVAHINKO Kangasalan Kesäteatterissa Kisarannassa klo 19 31.7., 1.8., 4.8., 6.8., 7.8., Ohjaus Pirkko Syvänne 30 v 1983 - 2013 Jo kolme vuosikymmentä takana ajoneuvohistorian tallennusta ja esittelyä Vehoniemenharjulla! Juhlavuotemme kunniaksi automuseolla on pannu kuumana 7.8.2013 klo 14 alkaen. Lämpimästi tervetuloa kaikki uudet ja vanhat ystävämme! Olavi, Aki, Leila ja Pauliina . Johtokunta kokoontuu klo 17. Johtokunta KOKOUS! Ilmoita Sydän-Hämeen Lehdessä! Elokuvat ULKOILMAELOKUVAESITYS NIITTY-SEPPÄLÄN KESÄTORI SU 4.8. Liput 12 ? Tanssittaa KAIJA POHJOLA 12 www.filmipyora.fi Liput 6 ? Huveja Erinomainen lounas ma-la 11-15, su 12-16 Muista myös pitopalvelumme! Ns Teatteri Tuulia esittää Heikki Luoman Ma-ti 10-20, ke-to 10-22, pe 10-, la 11-, su 12-21. Kirk3212548. kokiesi lähtee Kuohijoelta klo 9.30, P-koski 9.35, Rulja ? Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. 9.40, Rautaj. 32 Keskiviikko 31.7.2013 tulossa ja menossa 32 Kuka. torikahvio klo 12-15. ? Sahakalat. EräU Liput 16? RAUTAJÄRVEN MARKKINAT La 3.8
Katsojat kävelevät tilassa riippuvien kuvien keskellä aivan kuin he kävelisivät pilvenpiirtäjien välissä NewYorkissa tai San Franciscossa. Tarkoitus on samalla herättää tunne metsässä kävelemisestä, Cichon kuvailee. Cichon haluaa herättää ajatuksia siitä, miten metsät ja hedelmätarhat korvataan rakennuksilla. Osa töistä tulee taidekuviksi tiedettä popularisoivaan kirjaan Jääkauden jälkeläiset, Tiina Poutasen töistä osa on tehty taidekuviksi tiedettä popularisoivaan Jääkauden jälkeläiset -kirjaan. jonka aihepiiri on omien kiinnostuksenkohteideni kärkisijoilla, Poutanen kertoo. Poutasen kuvat ovat syntyneet vuorovaikutuksessa paleontologi Pirkko Ukkosen ja osteoarkeologi Kristiina Mannermaan kanssa. triennaalin Ruohotasangon satelliittiprojekti. eläimet Luopioisten taidekesässä Tiina Poutanen kuvailee näyt- Mikkolan Navetan jyvämakatelyteostensa liikkuvan va- siinissa esittelevät töitään ryhpaan taiteen ja käyttötaiteen män jäsenet Juha Allan Ekrajamailla. holm, Maikki Kantola, Mirja . Kuvissa on rujoa kauneutta ja arjen sankaruutta. Kuutta jäsentä yhdistävänä tekijänä on valokuvataiteen lisäksi vahva kuvataidepohja eri visuaalisten taiteiden alueilta sekä kiinnostus arkisiin asioihin ja ilmiöihin. Arjen huoneet on jatkuvasti uusia näyttelykokonaisuuksia luova projekti, joka hahmottaa teemaa uusin installaatioin ja osin myös uusin kuvin. ti ja kahvio avoinna kello 12?18. AteljeeGalleria Virpi & Orbi osoitteessa Niskavuorentie 405, Pälkäne. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö, ja siksi näyttelyn kuvat ovat peräisin monesta maasta. Kuvat liittyvät Ukkosen ja Mannermaan Suomen nisäkkäiden ja lintujen historiaa kartoittavaan tutkimusprojektiin. Kuvat luotaavat eläintemme historiaa jääkauden mammuteista aina tundran pioneerilajeihin ja lämpökauden villisikoihin sekä Litorinameren nuoren saariston lajirikkaudesta maatalouden tulokaslajeihin. Mukana kertomuksessa on lähes alusta asti myös ihminen Dotti Cichon tuo Navettakalleriaan valokuvainstallaation, jossa yhdistyvät rakennetun ympäristön ja metsän vaikutelmat. ja hänen koiransa. Vuolijoella käsityönäytöksiä ja Ekanet-tietoa AteljeeGalleria Virpi & Orbissa on lauantaina 3.8. Keskiviikko 31.7.2013 . Silkkikankaita voi käyttää myös huiveina. Mikä onkaan hienompaa kuin pukeutua taiteeseen? Näyttelyt elokuussa Arjen huoneet - kesäsirkus jyvämakasiinissa 3.7.-10.8. Dotti Cichon (USA): Urban Forest Navettakalleriassa 3.8.-31.8. Tiina Poutanen: Mammuttiaro ja muut jääkauden jälkeläiset luhtiaitoissa 3.8.-31.8. Valokuvataiteen kesäsirkus Arjen huoneet on kuuden nykyvalokuvataiteilijan muodostama yhteisöllinen ja sosiaalinen valokuvataideprojekti, joka valottaa tamperelaista ajankuvaa ja esittää tässä ajassa olevia ilmiöitä. Projekti kuuluu myös Valokuvakeskus Nykyajan 30-vuotisjuhlanäyttelyohjelmaan, ja se oli Pirkanmaan 5. Mikkolan Navetan Navettakalleriassa avautuu tuolloin yhdysvaltalaisen Dotti Cichonin Urban Forest sekä tamperelaisen runoilijan ja kuvataiteilija Tiina Poutasen näyttely Mammuttiaro ja muut jääkauden jälkeläiset. Jyvämakasiinissa puolestaan jatkuu kaupunkiteema, tällä kertaa arkisin ja rujoinkin sävyin. Kaupunkimetsän silkkinen kosketus Dotti Cichonin installaatio koostuu arkkitehtonisista, silkkikankaalle painetuista kuvaelementeistä. . Tapahtumiin vapaa pääsy. Mikä Ekanet? EKANET-esiselvityshanke kestää vuoden 2013 loppuun ja se kartoittaa nopean monipalveluverkon rakentamisen mahdollisuuksia Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla. Esiselvityksen perusteella alueen kunnat voivat päättää jatkotoimenpiteistä, joilla voidaan tukea verkkojen rakentumista ja sähköisten palveluiden kehittymistä erityisesti haja-asutusalueilla.. Sydän-Hämeen Lehti 33 tulossa ja menossa Kuvataide: Kaupunkimetsää ja mammutteja Luopioisten Luopioinen Luopioisten taidekesän kolmas ja samalla kesän viimeinen kattaus käynnistyy perjantaina kahden uuden näyttelyn taidekesän kolmas kattaus avajaisilla. kello 13?16 nähtävillä Aittapuotilaisten käsityönäytöksiä. Näytöksissä näytetään villan käsittelyn eri vaiheita: karstaamista, tietoa kasvivärjäyksestä, kehräämistä ja sukan kutomista. Lisäksi esitellään haarukkapitsin tekoa sekä matonkuteiden tekemistä repimällä. Tapahtumassa on myös mahdollista saada tietoa EKANET -valokuituverkkohankkeesta. Paikalla asiantuntijana Erkki Mäkelä. Taidenäyttely, Aittapuo- Paljakka ja Hans Viebrock. Arjen huoneiden valokuvaajat tekevät kuvissaan näkyväksi tamperelaisen arjen reunaalueita muodostaen polkuja arjen kulttuuriin
Mitä. on vain niin mahtavaa päästä rakkaan kepparin kanssa kisaamaan. SHL Ulla SirÉn Reunamerkintä Hurraa keppihevoselle! Rosaliina Lintunen ja Prego, Lotta Rauhalahti ja Sele sekä Virpi Nikkilä ja Vihu hetki ennen kilpailun alkua. Pälkäne-viikko on sen verran työntäyteinen, että viimeisenä päivänä toimittajaa painaa jo pieni taisteluväsymys. Kun viimeisenä käyntikohteena oli keppihevoskilpailu, etukäteen tuntui rumasti sanottuna siltä, että se tästä tosiaan vielä puuttui. Tosiasiassa Kostian keppihevostapahtuma oli koko viikon piristys. Esteitä oli joka luokassa erityyppisiä, kaikki suurella huolella rakennettuja ja numeroituja. . Itse tehty keppihevonen, jolla voi olla villasukkapää, lankatupsuharja ja käsin ommellut silmät, on niin sympaattinen ja persoonallinen otus, ettei siihen voi olla ihastumatta. Keppihevostapahtumassa on samaa viehätystä kuin nukkekodeissa. No joo, mutta ei mitään VAIN. Tää on tosi kivaa, he vakuuttivat. Ratsastusseura PR-88:n toimitsijoilla oli kiireisiä päiviä tapahtuman järjestämissä; lisäksi olivat kaikki pukeutuneet historiallisiin asuihin. Sydän-Hämeen Lehti 34 Hevosurheilu: Kostian keppihevostapahtumassa kaikki ratsukot palkittiin Hei, laukkaa keppari kulta! Pälkäne muilla paikoilla. ainakin vähän. . He tekivät tämän tapahtuman mahdolliseksi, koska saimme tänne järjestymään puffetin ja grillimakkaramyynnin, hän kertoi. Keppihevosratsastusta ei tarvitse seurata pitkää aikaa ymmärtääkseen, että se on kunnon liikuntaa. satu oli tullut todeksi. Lapsiharrastajille keppihevosharrastus on epäilemättä mielikuvitusta ja tunne-elämää ruokkivaa leikkiä niin kuin pehmoleluleikit yleensä, mutta lisäksi se näyttää tarjoavan kaikenlaista muuta, mitä nykyään kaipaamme: liikuntaa, kädentaitoja ja aikuisten ja lasten yhteistä tekemistä. Sekä aikamoisen määrän hymyä, yleisöllekin. SHL Ulla SirÉn. Tosin jokaiselle osanottajalle oli luvassa palkinto, mutta kolme nopeinta palkittiin vielä erikseen. Eikä se ole edes palkinnosta kiinni . Jos kaikki toteutetaan tarpeeksi huolel- lisesti ja asiaan syvennytään tosissaan, syntyy miniatyyrimaailma ja satumaailma, joka hurmaa kenet tahansa. Kostian keppihevoskisoihin oli uhrattu aikaa, vaivaa ja mielikuvitusta ja onnistuttu . 34 Keskiviikko 31.7.2013 tulossa ja menossa Kuka. Melkoinen vaivannäkö, kun ratsut ovat sentään vain keppihevosia, vai mitä? Vastauksen saattoi lukea jo kisaan osallistuvien hevosten alentuvista silmäyksistä. . Ai keppihevosia. Taustamusiikki ja selostaja Matti Rauhalahden juonto kaikuivat kovaäänisistä. Muovinauhoin rajattuja esteratoja oli rakennettu puiden lomaan kolmea kilpaluokkaa varten: helpoimmassa luokassa esteiden korkeus oli 10?20 senttiä, seuraavassa 30?40-senttiä ja aikuisille ja haastetuille ratsastajille avoimessa luokassa 50 senttiä. Niin, ja meillä on hyvät kilpailuhermot. Keppariratsastus on tosi liikuntaa Iida Rautanen ja Scarlet ylittävät viimeisen esteen. Kisat aloitti historiallinen keppihevoskulkue, joka kiersi juhlakentän marssin tahdissa. Sitten alkoi odotus. Rosaliina Lintunen hevosellaan Brego osallistui keppihevoskilpailuun toista kertaa elämässään. Milloin? Sähköposti toimitus@shl.fi . Sunnuntaina tapahtui koko käännös paremKostian muistomerkkialue sai paan päin, kun Ratsastusseura odotella Pälkäne-viikon ajan PR-88:n Kostia-henkisen estetyhjänä, kun juhlia vietettiin ratsastuskilpailun ratsukot ja yleisö alkoivat täyttää kenttää. Varsinainen kisa käynnistyi kello 14, mutta ilmoittautuminen alkoi tuntia aikaisemmin, joten ennen lähtöhetkeä tun- nelma ehti tiivistyä jännitystä kihiseväksi. Ratsastajat kävivät tutustumassa ratoihin, ja runsaslukuinen yleisö viihtyi alhaalla vierasvenesatamassa, missä palvelivat muun muassa kahvipuffetti sekä kaksi ahkeraa shetlanninponia, joilla pääsi ratsastamaan talutuksessa. Samalla alueella toimi myös hevosmyynti ja -vuokraus niitä varten, jotka halusivat kilpailla, mutta eivät omistaneet hevosta. Missä. Me vasta ollaan hevosia, yksilöllisiä, kauniita, hyvin hoidettuja ja omistajillemme erityisen rakkaita. Tuula Rantanen kiitteli myös yhteistyökumppaneita, Kostian koulun vanhempaintoimikuntaa ja MLL:n paikallisyhdistystä avusta. . puhelin (03) 539 9800. . Hänen ystävälleen Lotta Rauhalahdelle ja Sele-hevoselle kilpailu oli ensimmäinen, samoin Virpi Nikkilälle ja Vihulle. Tytöt olivat käyneet etukäteen tutustumassa rataan ja esteisiin, mutta kilpailujännitys kipristeli silti jokaisen varpaita . Kostia-kilpailussa isommat ratsastajat liikkuivat vaikeassa maastossa taistelualueen kuopissa ja risukossa, ja esteet on ylitettävä niin kuin missä tahansa estejuoksussa, mutta ilman käsien apua, koska kädet tai ainakin toinen käsi pitelee ratsua. Loppusuoralla kiihdytettiin vauhtia hurjien kannustushuutojen keskellä, sillä sekuntikello raksutti maalissa
Koulun pihalla kello 12 alkavaan frisbeegolf-kisaan voi ilmoittaa oman 4-henkinen joukkueensa puolta tuntia ennen kisan alkua. Kello 10?12.30 Erkki Mäkelä kertoo valokuitu-tieto- verkkohankkeesta (Ekanet), ja puolelta päivin puheenvuoron saa Pälkäneen kunnan kehitysjohtaja Tuula-Maria Mattila. Samoihin aikoihin muistetaan myös viime vuonna syntyneitä vauvoja ja kylän uusia asukkaita. Kädentaitoja esittelevät Tulikoira-sepät ja moottorisahataiteilija Markku Tuominen. Myyntipöydiltä löy tyy muun muassa puutarhatuotteita, leivonnaisia, vaatteita ja monenmoista kirpputoritavaraa. Maililla jälkipään valvojiin jäänyt Vislakka ryhdistäytyi päätösmatkalla totaalisesti: tamma oli kakkonen. Heti lähtökiihdytyksessä paineltiin kunnon vauhteja. Yllin Kyllin ja Vislakka kellottivat avauspuolikkaan kirpeästi 20,0-kyytiä. Tamma kohelsi toisten takana, eikä antanut parastaan. sija muuttui kolmella tonnilla kakkoseksi? . Annan hevoselleni kokonaiskilpailusta arvosanaksi yhdeksän. Sen jälkeen Yllin Kyllinin ohjastaja Teemu Okkolin päästi Vislakan ja sen kuskin Mika Forssin keulapaikalle. Ensimmäinen kierros mentiin kolmelle tonnille suhteellisen reipasta 24,0-tempoa. Toinen tuhat metriä paineltiin Vislakan vetäessä porukkaa 27,0-vauhtia. Alkumatkan luja vauhti vaati jonkin verran veroa Vislakalta loppusuoralla, mutta se taisteli silti hienosti hopealle. Rautajärven markkinoilla pääsee kertaheitolla tutustumaan kylän niihin puoliin, mistä Rautajärvi sai paljon kiitosta Vuoden kylä . Tämä on tulevaisuuden hevonen. Maililla juoksu meni pieleen. Lisäksi paikalla paljon muuta nähtävää ja koettavaa. Rautajärven markkinat lauantaina 3.8. Kuuden sija kokonaiskilpailussa saa Saarisen suupielet kääntymään ylöspäin. . Keskiviikko 31.7.2013 . Kuva: Hippos/ Jutta Ikonen Kuninkuusravit: Marimin ja Erikasson kruunattiin ravikuninkaallisiksi Sahalahden Vislakka punnersi päätösmatkan kakkoseksi Kuopion Kuninkuusravien päälähdöt olivat ennätyksellisen tasaiset ja jännittävät. Kokemus oli valttia niin kuin usein ennenkin näissä mittelöissä. Tammojen kuningatarkilpailun vei nimiinsä Esa Heikkisen valmentama ja Arto Hammarin ohjastama Marimin. Kuninkaaksi kruunattiin puolestaan viime vuoden tapaan Bella Varjosen treenaama ja Harri Koivusen ohjastama Erikasson. Sahalahden ylpeys ja kuningatarkilpailun ensikertalainen Vislakka sijoittui kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Avausmatkalla eli 2100 metrillä Vislakka sai hyvän juoksupaikan kolmannesta ulkoparista. Kilpailu mittaa laajasti linja-autoalan tuntemusta: kilpailijoiden pitää tuntea alan henkilöstöä, ajoneuvoja, aikatauluja, liikennöitsijöiden ajoneuvonumerointia . Sieltä sahalahtelaistamma ehti seitsemänneksi. Tomi Saarisen ja Annamari Sipilän omistamalla tammalla jäi avausmatkalta himpun verran jossiteltavaakin. Loppusuoralla hevonen näytti hyvävoimaiselta, mutta ei saanut kunnolla tilaa, kun voitosta taisteltiin Kuopion lyhyellä loppusuoralla neljän, jopa viiden radan voimin. Kuningatarmittelön ensimmäisen matkan voitti vuosien 2009?2011 kolminkertainen ravikuningatar I.P. Vedämme nyt hiukan henkeä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että Tomi Saarinen ryhtyy treenaamaan Vislakkaa. Kuinka hevonen jatkaa kilpailukauttaan tästä eteenpäin? . Perinteinen Linja- autopäivä kokoaa Mobiliaan niin vanhoja linja-autoja kuin niistä kiinnostuneita harrastajiakin elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Kuuden sija ensikertalaiselle on hyvä tulos. Hevonen saapui kuitenkin maanantaina illansuussa uudelle kotitilalleen Sahalahdelle. Tilanne voi muuttua yhdessä hetkessä. Se sijoittui päätösmatkalla eli 3100 metrillä kakkoseksi ja kokonaiskilpailussa. Hän liikennöi Tampereella vuodesta 1927 vuoteen 1953. kilpailussa. Kello 10?12 Rakentajat Saarikko Oy:n Jouko Saarikko esittelee Kympinpesän kiinteistöön valmistuneita uusia asuntoja. Näytelmässä on mukana Vapaaliiton alkuperäinen Internationallinja-auto vuosimallia 1928. Harrastajien asiantuntevuus pääsee puntariin linja-autotietämyksestä käytävässä SM- finaalissa. Kun pruuvasin Vislakkaa ennen päätösmatkaa, tiesin että nyt päästään ajamaan kilpaa, Mika Forss tunnelmoi.. Etukäteisilmoittautumista toivotaan numeroon 03-3140 4000 tai sähköpostiosoitteeseen asiakaspalvelu@mobilia.fi. Linja-autopäivä Mobiliassa sunnuntaina 4.8. Maratonmatkan ykkönen oli Jouni Törmäsen Sirun Valpuriina. käytännössä kaikki mikä mitenkään voi liittyä linja-autoihin ja linja-autoliikenteeseen. Kahdella ensimmäisellä matkalla se pörräsi ja hosui ja käytti niihin liikaa energiaa. Päätösmatkan hyvän vire oli ohjastajan tiedossa, vaikka maili menikin harakoille. . Avausmatkalla jäimme pakettiin jonkin verran. klo 10?16. Omnibussilla Pyynikille -pienoisnäytelmä Kangasalan Kesäteatterissa sunnuntaina 4.8.klo 11 ja klo 13 Vislakka teki nousujohteisen kuningatarkilpailun Kuopion Sorsasalossa. Yleisö pääsee seuraamaan kilpailua ja jännittämään kilpailijoiden kanssa, kuka tänä vuonna saa himoitun SM-tittelin. Vanhoilla busseilla paikalle tuleville tarjotaan ilmaiset liput Mobilian näyttelyihin sekä pullakahvit (koskee kuskia, rahastajaa ja mekaanikkoa). kello 10?14 kahvila Rautahovilla osoitteessa Rautajärventie 30. Luopioisten Sahtiseuran illan markkinatansseja tanssitaan kello 20?01. Rautahovin piha täyttyy lauantaina markkinakojuista ja ohjelmasta. Linja-autopäivä sunnuntaina Kangasala. Hevonen saa palautua Kuninkuusravien rasituksista. Kun pikkuhuili on ohi, tähtään hevosella enintään 50 000 euroa tienanneiden Toto75-lähtöihin, Tomi Saarinen suunnittelee. Jari-Pekka Korvola heilun maailma on ihmeellinen. Mailin ja päätösmatkan eli 3100 metrin maratonilla oli ajallista etäisyyttä vain vajaat nelisen tuntia. Tamma juoksi neljännessä parissa ulkona, mutta ei saanut menovaihdetta silmään oikein millään ja jäi lähdössään toiseksi viimeiseksi eli yhdenneksitoista. Come back kolmella tonnilla Urheilun ja varsinkin raviur- Vislakka: Tamma jatkaa uraansa Sahalahdella ?Tulevaisuuden hevonen? Vislakan omistaja Tomi Saarinen on tyytyväinen tammansa suorituksiin Kuninkuusraveissa. Hevonen ei vaan keskittynyt maililla tekemiseensä tarpeeksi, Saarinen vastaa. Vislakka kilpaili Kuninkuusraveissa Jouni Miettisen tallista käsin. Vipotiina. Kakkoseksi kiri Vislakan tavoin kilpailun ensikertalainen Yllin Kyllin ja kolmanneksi viime vuoden kuningatar Sirun Valpuriina. Vislakalla oli ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen eroa kärjessä keikkuneeseen I.P.Vipotiinaan tasan yksi sekunti. Maili mönkään Toisen kilpailupäivän ensimmäinen koitos oli mailin pikapyrähdys. Kolme kilometriä oli taas loistojuoksu, Saarinen vertailee. Kuinka oli mahdollista, että mailin 11. Sitä hallitsi Marimin. Se pyrähti lähtökiihdytyksessä keulaan ja dominoi lähtöä miten tahtoi. Kuntosalilla puolestaan voi nähdä, kuinka tatuointi- ja kynäruiskutaiteilija Sami Yrjölä maalaa Rautajärven kuntosalille uutta nimikylttiä. Voittajaksi selviytyi alun rauhallisemmin ottanut pitkien matkojen spesialisti Sirun Valpuriina. Vislakkaa ohjastanut Mika Forss osoittaa sahalahtelaistammalle rutkasti tunnustusta. . Tänä vuonna suosittu Omnibussilla Pyynikille -pienoisnäytelmä palaa päivän ohjelmistoon. Näytelmä kertoo todellisena persoonana tunnetusta liikennöitsijä Alku Vapaaliitosta. Kakkoseksi punnersi Yllin Kyllin ja kolmanneksi Noriko. Vislakan osalta maili ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Sydän-Hämeen Lehti tulossa 35 urheilu Rautajärven markkinat: Esittelyssä muun muassa kylän uusia asuntoja Muuttaisitko Rautajärvelle? Pirkanmaan Vuoden kyläksi valittu Rautajärvi pistää vuotuiset markkinansa pystyyn taas ensi lauantaina. Autoihin pääsee fiilistelemään entisajan tunnelmaa, ja päivän aikana on mahdollista päästä myös ajelulle museobussilla. Viime kesänä Linja-autopäivän yleisöä hemmoteltiin ensimmäisen kerran Eliisateatterin linja-autohenkisellä kesäteatteriesityksellä
sarjakilpailut. Pakkalan urheilukentällä 10. heinäkuuta kilpailemassa oli 30 urheilijaa. T13 2,5kgmoukari: 1) Tuuli Tiitola 16.58. T11 100m: 1) Viola Valkeeniemi 18,0. P13 moukari: 1) Henrik Saksala 13.11, 2) Jami Siira 12.24, 3) Eero Viitanen 9.35. P11 100m: 1) Aleksi Höysnie- mi 15,9, 2) Antti Salomaa 18,1. P11 korkeus: 1) Aleksi Höysniemi 105, 2) Antti Salomaa 90. P7 pituus: 1) Aleksi Keskinen 204. P15 moukari: 1) Joni Syrjä 25.41. P15 pituus: 1) Onni Salomaa 308. Lyhyelle matkalle ilmoittautuneet Aki Niemi ja Jani Körhämö karkasivat omille teilleen heti ensimmäisen kilometrin aikana. T5 40m: 1) Naimi Lähteenmäki 10,7, 2) Tiia Joenranta 11,7, 3) Riikka Heikkilä 12,1, 4) Martta Lähteenmäki 16,2. P15 300m: 1) Onni Salomaa 62,5. Ilmoittautumiset, numeroiden jako ja kanttiini hoidettiin näppärästi saman katon alla, ja tunnelma oli kuin kyläjuhlassa konsanaan. Ratamestari Pekka Lahdenniemi, oallistujia 90. B-rata 3 km 1) Tapio Lah-. T15 pituus: 1) Reeta Tassberg 173. T15 kiekko: 1) Eeva Hänninen 15.20, 2) Reeta Tassberg 10.83, 3) Maaru Tassberg 6.94. T15 2,5kgmoukari: 1) Maaru Tassberg 18.07. P15 seiväs: 1) Joni Syrjä 230. T7 40m: 1) Alina Uskalinmäki 9,0. T15 300m: 1) Reeta Tassberg 71,2. Syntyi Haltian metsäjuoksu, joka kirmaistiin lauantaina ensimmäistä kertaa. Kynnys maastolenkille lähtöön oli tehty mahdollisimman matalaksi: osallistumismaksu oli vapaaehtoinen, eikä matkan pituus (4,8 tai 9,6 kilometriä) päässyt muodostumaan esteeksi. Kisakeskuksena palveli kodikas ja toimiva Haltian torppa. T5 pituus: 1) Naimi Lähteenmäki 161, 2) Riikka Heikkilä 109, 3) Tiia Joenranta 105, 4) Martta Lähteenmäki 47. T13 korkeus: 1) Tuuli Tiitola 125, 2) Evita Viitanen 120. T5 pallo: 1) Riikka Heikkilä 7.85, 2) Naimi Lähteenmäki 7.15, 3) Martta Lähteenmäki 1.30. Suunnistus Sydän-Hämeen rastit 17.7. Sahalahdessa Rautian kartalla. P7 pallo: 1) Aleksi Keskinen 12.45. P5 40m: 1) Helmeri Hampaala 10,2, 2) Verneri Hampaala 12,2, 3) Iivari Mähönen 13,5, 4) Aukusti Mähönen 16,7. P13 kuula: 1) Jami Siira 6.33, 2) Eero Viitanen 5.19, 3) Henrik Saksala 5.16. Ilman aikaa: Rauno Hakala. C-rata 1,5 km 1) Siiri Pajula 29.22, 2) Harri Pajula 29.22, 3) Olga Koskinen 29.38, 4) Marjo Iisakka 37.00, 5) Virpi Nikkilä 48.27, 6) Rauli Aho 1.10.51, Ilman aikaa: Anita Koskinen, Venni Nikkanen, Maria Tiirikainen, Juuso Tiirikainen, Eija Kiviniemi, Liisa Kulmala. Palkinnoksi haltialaiset olivat saaneet Luopioisten Kotileivältä muhkeat perinneleivät, jotka kunkin sarjan kolme parasta muikeasti ottivatkin vastaan. Haltian metsäjuoksu 27.7. Naiset 4,6 km 1) Miia Us- Yleisurheilu YU-Teamin 6. puhelimeen (03) 539 9800 Kotimaisemissaan juossut Aino Hokkanen oli naisista nopein. Haltian teräsmies Ivan Luck järjesti kotikylälleen uuden juoksutapahtuman. Miesten pidemmän matkan voitti Timo Heikkilä (oikealla), toiseksi tuli Hannu Ilonen. Haltian maastojuoksu: Nopeimmat palkittiin rukiisella Muikean kotoisa kylätapahtuma Haltia Haltian teräsmies Ivan Luck päätti Sappee Uphill Runin juostuaan järjestää myös omalle kylälleen juoksutapahtuman. Suurin osa matkasta kulki pieniä metsäteitä pitkin. Heidän perässään pinkoivat pitkää matkaa hallinneet lenkkikaverukset Timo Heikkilä ja Hannu Ilonen. Naisten pitkän matkan nopein oli Aino Hokkanen ennen Sari Toivaria. T9 100m: 1) Iida Joenranta 19,7, 2) Olivia Hampaala 20,4. P5 pituus: 1) Helmeri Hampaala 160, 2) Verneri Hampaala 138, 3) Aukusti Mähönen 103, 4) Iivari Mähönen 100. 36 Keskiviikko 31.7.2013 urheilu . P13 korkeus: 1) Jami Siira 125, 2) Henrik Saksala 120, 3) Eero Viitanen 100. sähköpostiin toimitus@shl.fi . P13 seiväs: 1) Jami Siira 160, 2) Henri Saksala 150, 3) Eero Viitanen 130. P13 100m: 1) Jami Siira 15,3, 2) Eero Viitanen 17,3. T13 seiväs: 1) Tuuli Tiitola 150, 2) Evita Viitanen 140. Naisten lyhyen matkan kärkikaksikon muodostivat Miia Uskalinmäki ja Johanna Lindholm. kalinmäki 26,25, 2) Johanna Lindholm 27,23 , 3) Helena Heikkilä 31,53. Miehet 4,6 km 1) Aki Niemi 18,44 , 2) Jani Körhämö 19,44 , 3) Ari Toivari 25,04. Naiset 9,8 km 1) Aino Hokkanen 49,06, 2) Sari Toivari 59,28, 3) Helinä Vuorenmaa 59,41, 4) Eija Lindroos 1.00,49, 5) Kaisa Unkila 1.03,48. Miehet 9,8 km 1) Timo Heikkilä 43,25, 2) Hannu Ilonen 43,43, 3) Anssi Kukkonen 45,14, 4) Jussi Rulja 47,48, 5) Jouko Lindroos 49,14, 6) Tomi Nieminen 51,53, 7) Pertti Toivari 1.02,55. tonen 29.00, 2) Juha Pietilä 31.30, 3) Antero Niemi 32.42, 4) Pentti Järvinen 34.02, 5) Ilpo Ahonen 36.00, 6) Tero Vähäsöyrinki 38.08, 7) Tiina Keino 38.29, 8) Markku Leppäalho 43.29, 9) Pekka Heikkilä 43.45, 10) Pia Rauhalahti 45.00, 11) Marko Vikholm 45.38, 12) Ilmari Aho 45.54, 13) Pentti Koivisto 46.26, 14) Juho Höysniemi 46.34, 15) Jorma Väliaho 48.31, 16) Eeva-Kaisa Höysniemi 50.41, 17) Tauno Aalto 52.18, 18) Pyry Vaismaa 53.10, 19) Harri Pinola 53.15, 20) Eero Kauppila 54.13, 21) Saija Kohonen 54.55, 22) Hanna Suikki 55.48, 23) Heli Suppula 56.54, 24) Marko Leppälä 57.17, 25) Maija Vartiainen 57.45, 26) Jaa- na Lahdenniemi 58.37, 27) Helge Virta 1.00.43, 28) Kati Pinola 1.00.55, 29) Marri Rantanen 1.01.56, 30) Heikki Hurme 1.03.01, 31) Henna Luukkanen 1.04.10, 32) Eino Hytönen 1.15.37, 33) Pekka Karikoski 1.15.46, 34) Ahti Mäkinen 1.16.32, 35) Eija Vuori 1.16.32, 36) Aulikki Lindfors 1.57.14, 37) Taimo Kallio 1.57.31. P5 pallo: 1) Helmeri Hampaala 12.40, 2) Verneri Hampaala 8.66, 3) Aukusti Mähönen 4.85, 4) Iivari Mähönen 3.70. Kyläyhdistys oli tuonut paikalle kasapäin voileipiä, marjapiirakoita, keksejä ja karkkeja, jotka maistuivat mehun, kahvin ja limsan kanssa niin juoksijoille kuin katsojillekin. Laipan laidoilla kierrelleen metsälenkin alkuosuus oli vaativa, sillä ensimmäinen puolisko kivuttiin ylämäkeen, kunnes lasketeltiin takaisin kohti torppaa. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . T13 kuula: 1) Tuuli Tiitola 7,10. P9 100m: 1) Martti Salomaa 23,5. T7 pituus: 1) Alina Uskalinmäki 210. T7 pallo: 1) Alina Uskalinmäki 8.70. P7 40m: 1) Aleksi Keskinen 8,8. Omaa eksotiikkaansa tarjosi reilun puolen kilometrin mittainen mönkijäpolku. Se oli mukavan leveä mutta ketteryyttä vaativa: askeleet piti sovittaa niin, ettei kompuroinut monttuihin. 9,6 kilometrin juoksijat kiersivät reitin helteisessä kelissä kahteen kertaan, lyhyemmälle matkalle ilmoittautuneet selvisivät yhdellä kierroksella. Kärkisijat jaettiin tapahtumaa isännöineiden Haltian sekä Aitoon tossunkuluttajien kesken. P15 kiekko: 1) Joni Syrjä 30.80, 2) Joni Salo 29.33. P11 kuula: 1) Antti Salomaa 7.65, 2) Aleksi Höysniemi 6.09. T11 seiväs: 1) Viola Valkeeniemi 0. T11 kuula: 1) Viola Valkeeniemi 4.27. T13 100m: 1) Anni-Riina Hänninen 16,4, 2) Evita Viitanen 16,7, 3) Anette Salo 20,0
Videokameroiden päälle vedetään pölysuojat ja tien varresta haetaan hyvää kuvakulmaa. Kuvaajat asettelevat kameroita myös tielle parin, kolmen kymmenen metrin päähän terävästä mäen nyppylästä. Edellisessä vedossa Mikko Hirvosen Citroen oli sillä kohdalla vielä ainakin metrin korkeudessa, joten kameroiden ei pitäisi olla vaarassa. Kuvaajat ja katsojat terästäytyvät, kun terävä ääni lähestyy. Auto hyppää nyppylän takaa esiin ja viuhahtaa huumaavalla voimalla ohi. Sydän-Hämeen Lehti 37 urheilu Mikko Hirvonen: Liehuntie pöllysi, kun Citroen kaasutteli testejään Rallisirkus poikkesi Kuhmalahdella Kuhmalahti Kuhmalahden perukoilta Vehkajärven takaa mutkittelee kapea Liehuntie kohti Kuhmoisten Päijälää. Lähimmät erikoiskokeet ajetaan Padasjoen Toritussa torstaina iltapäivällä. shl Tommi Liljedahl. Pöydät laitetaan ranskalaiseen tapaan hienoksi ja tarjolla on monen ruokalajin lounas. Mediaväki kyselee ruuan Varikkotiimi häärii auton kimpussa. lomassa kuskin kuulumisia. Ainakin yhtä paljon tietoa he saavat toinen toisiltaan. Muun muassa toisten kuskien testeistä ja niissä sattuneista ulosajoista ollaan ajan tasalla kaiken aikaa. Tie menee remonttiin Liehuntien varteen ei kannata lähteä mustikanpoimintaan ennen seuraavia sateita, jos ei halua hiekkaisia marjoja. Ralliauton nostattama pölypilvi on sankka. Alamäessä vauhti voi joskus kiihtyä seitsemään kymppiin. Soratie on pelkkää mutkaa ja mäkeä. Citroen käyttää yhden näistä testipäivistä Ouninpohjan erikoiskoetta muistuttavalla Liehuntiellä. Terävästä mäen nyppylästä auto lähtee kymmenien metrien ilmalennolle. Autot hyppäävät kameroiden yli Ralliautojen perässä kulkee kymmeniä suomalaisia ja kansainvälisiä toimittajia, kuvaajia ja kameraryhmiä. Sana testeistä kiirii myös ralliharrastajien keskuudessa. Liehuntien varteen kertyy perjantaina väkeä aamusta alkaen. Citroenin varikko nousi perjantaina Kuhmalahden perukoille Liehuntien varteen. Vaatteet ja kamerat ovat täynnä hienoa hiekkaa ja hampaissakin kirskuu. Autot jättävät jälkensä myös tiehen. Tallin kuskeista Mikko Hirvonen ajoi Kuhmalahdella aamupäivän, espanjalainen Daliel Sordo iltapäivän. Testeissä haetaan kisa-asetuksia seuraavana viikonloppuna ajettavaan Suomen MMosakilpailuun, Neste Ralliin. Tallit saavat testata kauden aikana 42 päivää seitsemässä eri maassa. ajettavan Neste Rallyn reitti ei ole poikennut enää vuosiin Sydän-Hämeessä. Vaikka kamera laukoo sarjatulta, muistikortille ehtii tallentua vain muutama ruutu. Ranskalainen keittiö soramontussa Toimittajat tenttaavat Mikko Hirvosta lounaan lomassa. Ralliauton mukana kulkee melkoinen joukko väkeä. Kun varikkotiimi häärii auton kimpussa, tallin kokit kattavat lounasta kuskille ja testipäivää seuraaville vieraille. Juuri sen kovempaa irtokiven päällä ei kannata kaasutella, jos aikoo pysyä tiellä. Paitsi jos alla on WRC ralliauto. Kivet sinkoilevat kauas, kun auto pyyhkäisee ohi ja jättää jälkeensä läpinäkymättömän pölypilven. Maisema on hetken aikaa kuin keskityksen jäljiltä. Käytettävissä 42 testipäivää Kaikki isot rallitallit ja huippukuskit testaavat tällä hetkellä Jämsän ympäristössä. Leveyttä ei ole joka paikassa niin paljon, että vastaantulevat autot mahtuisivat kivutta kohtaamaan. Liehuntiellä ajelevan ei tarvitse hakea kolmosta isompaa vaihdetta. Osa heistä on vauhdikasta lomapäivää viettäviä mökkiläisiä lähiseudulta, osa rallituristeja kauempaakin. Testissä pääsee lähemmäs autoja ja kuskeja kuin MMrallissa, jossa turvajärjestelyt mitoitetaan varman päälle. Myös testi vaatii melkoisen joukon järjestysmiehiä, jotta tie saadaan suljettua joka suunnasta. Järjestysmiesten radiopuhelinten välityksellä myös kuvaajat kuulevat, koska autot ovat lähdössä liikkeelle. Kun Mikko Hirvonen pyyhkäisee Liehuntietä sitikallaan, vauhtia on varovaisesti arvioiden pitkälti yli 150 kilometriä tunnissa. Ojat eivät ole mikään hidaste, kun kuskit hakevat nopeinta linjaa, ja siksi tie levenee ojan puolelle siellä tällä. Tiekunta ei kuitenkaan jää tappiolle, sillä rallitiimit maksavat niille harjoituspäivästä kunnon korvauksen. 31.7.?3.8. Keskiviikko 31.7.2013
Kanaa, raejuustoa ja Treeniseurana salilla kulkee kalaa kuluu, ravintolisät tulevat voimaharjoittelusta kiinnosmukaan vasta myöhemmin. kesken kiivaimman . Ei vain voi lusmuta, Viitaharju tunnustaa. Montaa huippuheittäjääkin valmentava Anssi Mäkinen laatii innokkaan harjoittelijan ohjelman. Mitali tuo mielettömän toteaa järkevästi. Puheista huolimatta kuu- ilonpurkauksen, varsinkin jos lostaa siltä, että äitiä tarvitaan voittaa isomman kaverin. Jos Anssille sanoo, että johonkin koskee, saa varmasti tehdä tuplatreenin, Viitaharju luonnehtii tiukkaa ja tarkkaa valmentajaansa. . hän potee sen nopeasti kuulan pyörähjalkaansa. dystekniikan, koska liikerata . Aika vaikea on kuitenkin jättää harjoituksia väliin. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi . Valmennusvastuu siirtyi Mäkiselle Viitaharjun äidiltä Maria Takalolta pari vuotta sitten. Voimaharjoittelu innostaa, kehitys on alussa nopeaa. . A-rajan tenkin ajatella ja pelata samalylitys tietää paikkaa nuorten la lailla kuin muutkin, ja minä suomenmestaruuskisoihin haluan mennä oman pään Orimattilaan elokuussa. mukaan, Viitaharju perustelee Alkukesästä Viitaharju oli siirtymistään joukkuelajeista vielä listalla viidentenä, mutyksilölajeihin. ta nyt . ja malttia Yleisurheilu serkku heitti keihästä. . Yleisurheilu- ja hiihtotaustansa turvin muutaman vuoden poikaansa valmentanut Takalo hoitaa nyt pääasiassa kuljetusta, kustantamista ja kannustusta. Harjoittelukautena kaksikko suunnistaa Pirkkahalliin 2?3 kertaa viikossa Tampereen Urheilijoiden treeneihin. Torstai on vapaapäivä, samoin sunnuntai, jos huomaan kropassa väsymystä. Kaverukset vetivät huolissaan. Viitaharju seuraa kehittymiskarkkia niskaan ennen jalkapallopeliä, ja pelistä ei tullut tään treenipäiväkirjan avulla ja ottamalla valokuvia lihasten mitään, Takalo nauraa. Terveellisen ja monipuoli- kehittymisestä. Vertaistukea sen ruoan lisäksi täytyy huo- harjoitteluun hän hakee myös lehtia erityisesti proteiinin netin keskustelupalstoilta. saannista. Viitaharju ei la. Jessen ikäinen urheilija onneksi se menee nopeasti ohi, saisi vielä harrastaa monipuoViitaharju sanoo toiveikkaasti, lisesti eri lajeja, mutta kyllä hän aika vaatii malttia, muuten on ollut huimaa. Salitreeneissä on tärkeää, pailuvietti on kova. vipuvarret tuovat heittoihin Voimaharjoittelun mukana ra- pituutta, mutta pienempi kavinto nousee keskiöön, ja siksi veri pystyy korvaamaan niitä Takalo kouluttautui ravintoval- tekniikalla, räväkkyydellä ja voimalla. Ikänimenomaan hillitsemään luokkani suurin heittäjä on liikaa treeni-intoa, erityisesti 198-senttinen. Viidestä kuuteen Alun perin Takalo johdatti poi- Huima kehitys vaatii tankoon, ja noin vuosi sitten ettei tee liian suurilla painoil- mukaan häviämisen tuskaa on kertaan viikossa harjoitteleva kansa urheilun pariin Jessen ra- myös malttia Viitaharju purkaa harjoitte- situsastman vuoksi. Polvi on kipeä, koska reion sama kuin kiekonheitossa. silihaksen kiinnityskohdassa Kuulantyönnössä tarvittava Jesse Viitaharjun ykköslaji on kiekonheitto. Ei se ole aitoa, lihaksetkin ovat luonnottoman näköiset luaisi voittaa olympiamitalia? nestepussit. Toivottavasti kasvan mentajaksi. . sähköpostiin toimitus@shl.fi . Kiinnikkeet eivät voima taas tukee kiekonheit- tehdä asioita oman päänsä ja aikataulunsa mukaan. pysy mukana kasvussa, mutta toa. Pituus ja pitkät rasitusvammojen piinatessa. Tämän jälkeen siirryttiin . Takalo tekee omat treeninsä sillä välin, kun Jesse hioo kiekko- ja kuulatekniikkaa. . Keihäänheitto ei ollut niin Nuoren pojan paidassa lukee kivaa kuin kiekko ja kuula, Jes?Better bodies?, parempia varse Viitaharju muistelee. taloita. puhelimeen (03) 539 9800 Kiekonheitto: Jesse Viitaharju pyörii ikäluokkansa kärkikymmenikössä Himotreenaaja hakee voimaa . Pojan mu- Pettymyksiä täytyy kaan tärkeintä on huolehtia myös harjoitella vaikka rasitusvamma harmiton jo valintansa tehnyt, Maria paikat rikkoutuvat. Voimaharjoitukset alkoivat nopeudesta ja venyttelyistä, taakin. Takalo toteaa. noin kaksi vuotta sitten kepil- koska niissä kehitys pysähtyy Takalo kuvaa poikaansa ?ääKilpailujen ja jalkatreenien Ajanpuute pakotti rikunnianhimoiseksi?, killä, jolla haettiin oikeita liikera- parin vuoden sisällä. lisäksi taukoa tulee lajihar- valintoihin toja. Jesse oppi poikkeuksellikilpailukauden . Yksilölaji tuntuu omimmalta, koska Viitaharju haluaa on tulehdus. No ei kai, kun sinulla tuli hyvin erottuvat olkavarren likäsi aina kipeäksi, Takalo pehakset, mutta treenattu vartarustelee. lo on vain urheiluharrastuksen Keihäänheitosta syntyneen sivutuote. 38 Keskiviikko 31.7.2013 urheilu . Kuka urheilija nyt ei ha. Hiihdolla Tänä kesänä välineen koko kas- lisättiin painot. 14-vuotiaan Jesse rasitusvamman vuoksi ViitaViitaharjun harjoittelu tähtää harju kokeili yleisurheilun lisiihen, että kiloinen kiekko säksi jalkapalloa ja salibandyä. ja nelikiloinen kuula lentävät Harjoitteluaikataulujen vuoksi mahdollisimman pitkälle. lajivalinnat tulivat nopeasti vasKiekonheitossa Viitaharju taan. pyöriikin ikäluokkansa kym. Triatloniin ?hurahtanut. halua paljastaa, paljonko pen- ominaisuus, enkä halua esi- ja pettymyksen käsittely on ka tutustui 6-vuotiaana, koska Viitaharjun mukaan siirtymä- kissä nousee, mutta kehitys merkiksi välilevynpullistumaa parantunut iän myötä. Aidoilla konsteil- Jesse Viitaharju vastaa kysyla täytyy pärjätä, voimalajien myksellä. vastapainoksi piirtämistä harSHL Anu Ritvanen rastava Viitaharju kommentoi. Läksyt Jesse Viitaharju hoitaa ennen harjoituksia. Jesselle tuli jo pienenä edes 180-senttiseksi, 174-sentselväksi ravinnon merkitys tinen Viitaharju pohtii hieman urheilussa. tunut Jere Riikola. Vastaamaastopyörän selässä. kasvua häiritsemään, poika vasti voitto maistuu. . Takalon joittelusta. Heittäjälle pituus on tärkeä puitu monet kerrat metsässä, luvimmaansa kuntosalilla ja aloitettiin, ja heittolajeihin poi- voi sekä kuulassa että kiekossa. Hihaton paita paljastaa . Aluksi tykkäsin jalkapalmenen parhaan joukossa tulosta. Joukkuelajeissa pitää kuiloksella 40,46 metriä. Tavoitteet Huippu-urheilussa arkipäi- etenevät maltillisesti porras väistyneet dopingaineet eivät kerrallaan, mutta päämäärä on selvä. saa Viitaharjua lämpeämään.
elävää musiikkia, karaokea ja lumoava maalaismiljöö upeasta tunnelmasta puhumattakaan! Liput ennakkoon 10?: Tuomarlasta tai Kahvila Kulmalta (yhteistalolla), portilta 12?. K-1 500 m 1) Anne Rikala KaMe 1:58.7, 2) Oona Vasko PM 2:02.8, 6) Reetta Hallila KaMe 2:10.7. Kymppipaikka on yksityishenkilöille tarkoitettu tavaran osto-, myynti- ja vaihtopalsta. . 0400-606 805 / Ari Paananen www.taksikoulu.fi Otamme vastaan/ ostamme kierrätykseen ROMUAUTOJA ja METALLIJÄTETTÄ Ilmainen nouto/romutustodistukset SUOMEN AJONEUVOKIERRÄTYS puh. (03) 5655 4025 YÖPÄIVYSTYS Päivystys on tarkoitettu kiireellistä lääkärinhoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta. Valkeakosken aluesairaalassa arkisin klo 21?08 viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 21?09 välisenä aikana p. K-1 2500 m 1) Jenny Lindbom SMM 14:12.9. K-2 500 m 1) Hanna Hammar Heini Hammar PM 2:35.4. P14 K-1 200 m 1) Thomas Stubb C 49.5, 2) Sakke Mattila VaVe 50.4, 4) Sasu Pulkkila KaMe 57.5, 7) Jesse Viitala KaMe 1:05.6. 0400-730354 VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. K-1 500 m 1) Miika Dietrich SMM 1:46.2, 2) Joona Mäntynen PM 1:49.0, 8) Niklas Vettanen KaMe 1:57.0, 9) Jere Virvalo KaMe 1:57.3. (03) 5655 4023 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS TAKSINKULJETTAJAKSI? Taksinkuljettajakurssi 5.8.-16.8.2013 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Puh. K-1 2500 m 1) Sakke Mattila VaVe 11:34.0, 2) Thomas Stubb C 12:04.3, 3) Sasu Pulkkila KaMe 13:35.9. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Myydään Myydään ULKOMAALAUKSET TIMO- JA SIIKLI PERUNAA AITOOSTA! KOTIMAISET UUSIOKESÄRENKAAT Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Ilmainen arviointi. Kot.väh.kelp. P. Ohjeistuksen vastaisten ilmoitusten hintaa ei palauteta. SaiSiko olla palStallinen paikalliSta? Huutokauppa Lifestyle-kierrätyspuodin kesämyynti ja -kahvila auki lauantaina 3.8 klo 12-16 Kotisuontie 6, Aitoo. K-2 1000 m 1) Anne Rikala - Reetta Hallila KaMe 4:00.5, 2) Jenni Salo - Pauliina Polet VeSa 4:12.2. P16 K-1 1000 m 1) Marko Aro KaMe 4:16.8, 2) Davide Bottieri MeMa 4:19.4, 3) KalleEmil Vesamäki KaMe 4:31.1, 39 ilmoituksia KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS p. www.valkoisentalonsalonki.blogspot.fi KUKKAMEKOT ESIIN JA KUMPPARIT JALKAAN! LUVASSA ON KESÄNPÄÄTTÄJÄISET VALKEAKOSKELLA, TUOMARLAN TILALLA LA 17.8. K-1 500 m 1) Marko Aro KaMe 2:05.5, 2) Davide Bottieri MeMa 2:05.8, 3) KalleEmil Vesamäki KaMe 2:13.6, 4) Leevi Koskenniemi KaMe 2:18.4, 5) Tomi Maijala KaMe 2:21.7, 6) Arttu Mäki SMM 2:45.6. Keskiviikko 31.7.2013 . Ei maksukortteja. (03) 5655 4000 4) Leevi Koskenniemi KaMe 4:39.9, 5) Tomi Maijala KaMe 4:43.4, 6) Arttu Mäki SMM 5:32.2. 8-17, la 10-13 Tehdastie 6, Pälkäne Koira kouluun? ? Katso 6.8. alkavat kurssit: www.vuorilammenkoirakoulu.. Thomas Stubb VaVe/C 2:10.6. T16 K-1 1000 m 1) Eveliina Luoma M 4:46.6, 2) Ida Hulkko MiMe 4:51.6. ym. RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11 SARANKULMA Tampere p. Isokokoinen, hoikka, leikattu 1v poika. Kolmilapsisella perheellä kova ikävä! LÖYTÖPALKKIO! 0407020212/Emilia Jätä ilmoitus osoitteessa: www.shl.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 17191. Sunnuntaina 4.8. kello 12.00. Kirjoita viestin alkuun: 10E (väli) SHL (väli) KYMPPI (väli) ilmoitusteksti. Viestin hinta on 10 ?. Viestiin mahtuu enintään 160 merkki. Sisällytä puhelinnumerosi myös viestiin. Palvelu toimii kaikilla kotimaisten operaattoreiden liittymillä. Tavaraa laidasta laitaan. Meklari Sydän-Hämeen Lehti Iltasmäen VPK talo, Pälkäne. KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN! 175/65-14 158,- 185/65-14 158,185/65-15 178,- 195/65-15 198,205/55-16 228,- 195/70-15C 198,YLI 40 KOKOVAIHTOEHTOA! Myös uudet Nokian, Bridgestone, Firestone, Goodyear ... K-1 1000 m 1) Anne Rikala KaMe 4:07.4, 2) Oona Vasko PM 4:15.8, 5) Reetta Hallila KaMe 4:31.4. K-2 200 m 1) Anne Rikala ? Reetta Hallilla KaMe 40.70, 2) Jenni Salo - Pauliina Polet VeSa 41.90. Reetta Hallila on vasta 16-vuotias melonnan nouseva kyky. arkisin klo 15-8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ma?pe 8?11 p. Sakke Mattila C/VaVe 2:06.6, 2) Otto Sivula . K-1 2500 m 1) Davide Bottieri MeMa 11:02.0, 2) Leevi Koskenniemi KaMe 11:28.1, 3) Kalle-Emil Vesamäki KaMe 11:34.8, 4) Tomi Maijala KaMe 11:52.0, 5) Marko Aro KaMe 14:01.6, 6) Arttu Mäki SMM 14:02.4. K-1 500 m 1) Sakke Mattila VaVe 2:20.1, 2) Thomas Stubb C 2:32.3, 4) Sasu Pulkkila KaMe 2:47.4. Aaron Happonen HiiPu/ VaVe 2:35.9, 5) Jesse Viitala . K-2 200 m 1) Miika Nykänen - Eero Selivaara MiMe 35.75, 2) Niklas Vettanen?Jeremy Hakala KaMe 35.80. Ahola Puh. K-1 1000 m 1) Miika Dietrich SMM 3:45.1, 2) Miika Nykänen MiMe 3:50.5, 5) Jere Virvalo KaMe 4:05.6. palk. K-1 500 m 1) Ida Hulkko MiMe 2:28.5, 2) Hanna Hammar PM 2:45. 4,92 % (sis. 040 5013240 tmijariahola@gmail.com Soita puh. K-1 500 m 1) Eveliina Luoma M 2:20.3, 2) Ellis Westerback C 2:30.5, 8) Aliina Kivimäki KaMe 2:58.1, 9) Riikka Uusitalo KaMe 3:10.6. K-1 2500 m 1) Eveliina Luoma M 11:41.9, 2) Ellis Westerback C 12:31.3. Onkkaalasta. Palstalla ei käydä kauppaa kiinteistöistä eikä ajoneuvoista. Kohteen kauppahinta saa olla enintään 500 euroa. . tai soita p. Palstalla noudatetaan hyviä tapoja, joita palstan ylläpitäjä Sydän-Hämeen Lehti valvoo. . K-2 500 m 1) Thomas Stubb . alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. 0400 644763 KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. 255 6677 . 040 534 7322 Työsuorituksia VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Koskisen Betoni Oy . Jessica Hakala KaMe 3:19.1. T12 K-1 200 m 1) Victoria Stocker C 1:02.1, 2) Hilppa Luoma M 1:06.8, 4) Hanna Kulmala KaMe 1:11.5, 7) Jessica Hakala KaMe 1:23.9, 8) Siiri Jokinen KaMe 1:41.1. P12 K-1 200 m 1) Jonathan Malmsten Wågen 59.7, 2) Eetu Kolehmainen MiMe 1:01.6, 4) Ilmari Jokinen KaMe 1:08.1, 6) Jesse Viitala KaMe 1:11.1, 7) Matias Ylisiurua KaMe 1:11.4. Nuorisoviesti 3 x 200 m 1) KaMe (Marko Aro, Kalle-Emil Vesamäki Hanna Kulmala) 2:46.5, 2) C 2:51.2, 3) MeMa 2:56.7, 4) KaMe II (Elli Lehto, Sasu Pulkkila, Matias Ylisiurua) 3:00.1, 5) KaMe III (Leevi Koskenniemi, Ilmari Jokinen, Aliina Kivimäki) 3:05.4, 7) KaMe IV (Tomi Maijala, Riikka Uusitalo, Jesse Viitala) 3:10.8, 10) KaMe V (Jessica Hakala, Tuukka Ylisiurua, Eero Hillo) 4:09.0. M 3 x 200 m 1) PM 1:55.6, 2) M 1:57.5, 3) KaMe (Niklas Vettanen, Jere Virvalo, Kalle Mikkonen) 2:03.3. Päivystysvastaanotto: KESKUSTERVEYSASEMA, KANGASALAN KUNTA arkisin 8?21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9?21 p. 0400 196 196 www.ajoneuvokierratys.fi Virallinen vastaanottopaikka Itse tuotuna auto- ja metalliromut, akut, öljyt, renkaat Avoinna ark. Rikala otti kultaa myös yksikössä 200:n, 500:n ja 1000 metrin matkoilla. (03) 3116 7394 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN AJANVARAUS viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 8?12 p. askosaari.? Myydään RT päätyhuoneisto, 2H +K+S 60 m2 Puh. 03-6336 575 PAIKKA Huutokauppoja pieneläinpäivystys 0600-304010 suureläinpäivystys 0600-304020 Työsuorituksia KYMPPI- Kangasalan Melojien kaksikko Anne Rikala - Reetta Hallila (vasemmalla) rutisti itsensä voittoon kahdella sadalla metrillä sekä 1000 metrillä. K-2 500 m 1) Kalle-Emil Vesamäki Leevi Koskenniemi KaMe 2:05.8, 2) Sakke Mattila . KLO 1901 mm. Yhä kateissa! Katosi 9.7. 0400 486 386 www.sartesuo.? Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Maisterinkatu 14, Riihimäki. K-2 500 m 1) Annika Karinkanta - Elina Karinkanta PM 2:22.6, 2) Ellis Westerback - Victoria Stocker C 2:22.7, 4) Aliina Kivimäki . 040 810 2850 tai 046 533 3562 KAIVINKONE JA TRAKTORITYÖT Tmi Jari J. Sydän-Hämeen Lehti urheilu Melonta Ratamelonnan SM-kisa ja Nuoriso-Cup, 26?28.7. Kangasala, Vesaniemi Miehet K-1 200 m 1) Miika Dietrich SMM 37.50, 2) Antti Laurikainen M 37.90, 8) Niklas Vettanen KaMe 39.20, 9) Jeremy Hakala KaMe 39.30. 0400-839232 Timo Heikkilä Jankantie 11, AITOO Ostetaan Halutaan ostaa Pälkäneen-LaitikkalanAitoon suunnalta KESÄMÖKKI järven rannalta. Puh. Matias Ylisiurua KaMe 2:45.8. T14 K-1 200 m 1) Eveliina Luoma M 48.7, 2) Ellis Westerback C 52.8, 8) Aliina Kivimäki KaMe 1:05.5, 9) Riikka Uusitalo KaMe 1:10.4. K-2 1000 m 1) Eero Selivaara - Miika Nykänen MiMe 3:38.7, 2) Miika Dietrich - Jussi Wallin SMM 3:40.6, 3) Jere Virvalo - Niklas Vettanen KaMe 3:42.8. Naiset K-1 200 m 1) Anne Rikala KaMe 41.90, 2) Pauliina Polet VeSa 44.20, 5) Reetta Hallila KaMe 45.80. Riikka Uusitalo KaMe 2:46.8, 5) Hanna Kulmala . peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli.? Sekalaisia Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Lisätiedot tahkatalli.omasivu.fi MISSÄ SEPPO
Perinteinen hieronta . Klassinen hieronta . Sydän-Hämeen Lehti Mustapellonpolku 3, Pälkäne matti.kettunen@kotiportti.fi . Personal Trainer Keskusaukio 2, Kangasala Puh. Hermoratahieronta . KLO 10-12 Os. katja.lind@napraka.fi MATTI PARTANEN Pälkäne P. 03 376 3222 Palvelemme ma-pe 8.30-17, la 10-13 Palvelemme ma-pe 9-16 Rautajärventie 14, 36840 Pohja Puh. 010 2372120 Ma-pe 9-17, la sulj. (norm. Lahjakortit . 40 Keskiviikko 31.7.2013 Hyvän Olon Kesä! Isoniementie 1, 36420 Sahalahti Puh. Hieronta . 10?18, la 9?14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. (03) 379 0836 Artturintie 2, Kangasala arkisin 9-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu KATJA LIND SILMÄLÄÄKÄRIT . 044 555 8224 ASUNTOESITTELY RAUTAJÄRVELLÄ LA 3.8. Lahjakortit www.napraka.fi Ajanvaraus p. 0400-635 889 Jouko Saarikko Musta/pun Purple/pink (á 1,59) (4,00/kg) Jääsydän PAKASTEPULLOT 1,- 15L 23 10,- Säästä (á 6,50) Säästä (á 0,80) SÄILYTYSLAATIKOT ATI TIKO KOT T % 2 KPL 1,0 L 0,5 L 3KPL Kannelliset 16% 2,- 31L 2 KPL (á 11,90) ,90) 50L -20 (16,90) 0) NYT 13,52 Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 03-534 3395 HELENA BRAGGE LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIK.LÄÄKÄRI Luopioisten Fysikaalinen hoitolaitos, puh. Kalevalainen jäsenkorjaus . 0400 635263 . 03 537 0095 http://www.sahalahdenapteekki.fi/ PÄLKÄNEEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koulutie 3 (VPK:n talo), Pälkäne, p. 03 377 6600, www.kangasalanapteekki.? Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su 10-15 Koulutielle! Lasten erilaisia etuprintti TRIKOOPUSEROITA Erilaisia KOULUREPPUJA ja LAUKKUJA Alkaen 90-120cm 1590 Alkaen 5 90 A L lop EN 7?NV????? puer HUIPP iä EDULL UISESTI ! Erilaisia KERHOREPPUJA 130 170 130-170cm 0cm Alkaen 690 1190 Lasten VERKKAPUKUJA Lasten Las sten perus COLLEGEHOUSUJA SUJ SU JA 90-120cm 27% Säästä (6,90) 2 huonetta + tupakeittiö 2 kpl 24% 5,- 6,- Säästä 1 huone + tupakeittiö 1 kpl 130-170cm (7,90) Annas 250g 37% 2,- Säästä 2 KPL www.rakentajatsaarikko.? Erilaisia 90-130cm Säästä PENAALEJA 12% 3 90 13 90 (15,90) Tarjoukset voimassa 4.8.2013 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Intialainen päähieronta . 9?20, la 9?18, su 12?17 36% 15,- Säästä ZZZ OR\WRWH[ ¿ %. 03-5361423 / 044-2818910 Valviran rekisteröimä naprapaatti (amk) Kangasalan Apteekki Magnecit magnesiumsitraattivalmiste 200 tabl. Kaularangan tai niskan Olkapäiden alueen Ylä- tai alaraajoen Rintarangan tai lapojen alueen Alaselän tai lannerangan ongelmat Torikatu 1 (Kangasalan lääkintävoimistelu) Kangasala 18 00 lääket. Luopioistentie 1005 Rautajärvi Muuttovalmiita elokuussa 2013! Keskusaukio 2, 36200 Kangasala puh. Fysioterapia . Vyöhyketerapia . 20,90) www.matinterveyspalvelu.com Tarjous voimassa 1.8.-30.8.2013 . tri ja silmätautien erik.lääkäri LIISA PAAKKALA silmätautien erik.lääkäri Ajanvaraukset p. Ei jälleenmyyjille. KAHVIKEKSI P. 010 2372120 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkonliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min . Puh