13,90 € • Käsityön asialla vuodesta 1907 PAL.VKO 2021-14 2 1 1 6 414887 433853 74 33 85 -2 10 1 1/2 02 1 T A IT O TA IT OL EH TI. FI Uu si elä m ä UUSI ELÄMÄ Risakaan ei ole turha, kun käyttöikää pidentää korjaamalla LUMOUDU VANHASTA Sillä vanhassa on vara parempi VAALI KESKENERÄISYYTTÄ Kaiken ei tarvitse olla heti (tai ikinä) valmista Neulo jämistä Käsityöohjeissa keskitytään nyt ylijäämämateriaaleihin www.taitolehti.fi/kauppa Voit ostaa aiemmin ilmestyneitä Taidon numeroita verkkokaupastamme. Puuttuuko kokoelmastasi jokin tietty Taito. nro 1?|?2021?|. Taito-2021-1-kansi.indd 1 Taito-2021-1-kansi.indd 1 28.1.2021 17.46 28.1.2021 17.46
MYYMÄLÄ / VERKKOKAUPPA / LANKATUKKU Wetterhoffinkatu 4 D, Hämeenlinna www.wetterhoff.fi KOTIMAINEN KÄSITYÖ-, SISUSTUS& LAHJATAVARAKAUPPA JO VUODESTA 1885 Ku va ?I sa be lla an d Lo ui sa Fi sc he r /U ns pl as h Taito-2021-1-kansi.indd 2 Taito-2021-1-kansi.indd 2 28.1.2021 17.46 28.1.2021 17.46. Elämä on juhla! Huhtikuussa on aika sitoa tanssikengät jalkaan, sillä Taidon 2/21 teemana ovat iki-ihanat juhlat. Taito 2/21 ilmestyy viikolla 14 TAITOLIITTO Tilaa itsellesi tai lahjaksi WWW.TAITOLEHTI.FI/KAUPPA www.suomenlanka.fi?info@suomenlanka.fi Pirkka-lanka hurmaa väreillään! Tilaa kätevästi verkkokaupasta taitopirkanmaa.fi
Jatkotapa sopii monisäikeisille langoille, jotka ovat vähintään hiukan karheita. Kiristä lenkki pieneksi. Leikkaa ylimääräiset, roikkuvat langanpäät lyhyiksi ja liitoskohta on valmis. Muita tapoja. Kovin sileässä tai liukkaassa langassa jatkotapa ei välttämättä pidä kovin hyvin. Pujota neula työssä olevaan lankaan ja pujota langanpää langan itsensä sisään siten, että langasta muodostuu lenkki. 2) 3) 4) 1) Aloitusaukeama: • Mikäli lehden aloitusaukeaman mainospaikkoja ei saada myytyä, on siellä intro teemaan • Teeman värimaailma Taito-2021-1-sisus.indd 3 Taito-2021-1-sisus.indd 3 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Jaa oma työsi #taitolehti. Tee aikaisemmin luodun lenkin ympärille samanlainen lenkki ja kiristä tämäkin lenkki pieneksi. Russian join) on kätevä tapa jatkaa lankaa ilman hankalia tai möykkyisiä solmuja värin vaihtuessa tai kerän loppuessa. Lisää erilaisia langanjatkamistapoja löydät Taito-lehden Youtube-kanavalta ja nettisivuiltamme www.taitolehti.fi Pujota neula uuteen lankaan ja pujota lanka aiemmin luodun lenkin läpi. Langan jatkaminen venäläiseen tapaan Langan jatkaminen venäläiseen tapaan (engl. Huomioithan, että langanvaihtokohdasta tulee hiukan paksumpi kuin muusta langasta, mutta se ei usein juurikaan näy lopputuloksessa
0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. Neljä tapaa paikata, ohje s. Pitkä historia saa nöyrtymään. TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. Milloin on oltu käsityön opetuksen asialla, milloin keskitytty voimakkaasti kudontaan. Kun lehteä ensi kertoja tehtiin, elettiin aivan erilaisessa maailmassa kuin tänään. Emme voi kuin toivoa, että Taito saa muodossa tai toisessa jatkaa matkaansa vielä toisen samanmoisen rupeaman, toiset 114 vuotta. Sonja Karlsson?Kuva?Hilja Mustonen Uuden äärellä NÄKYVÄSTI PAIKATEN Vuoden 2021 käsityötekniikka, parsiminen ja paikkaus, kannustaa kokeilemaan myös näkyvää paikkaamista. TÄNÄÄN OLEMME TAAS PIENESTI UUDEN ÄÄRELLÄ. 044-770 3100 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. 52. 040 684 9550 Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. Sellaista, jonka uusi elo toivottavasti kestää vähintään yhtä pitkään kuin se ensimmäinen. Kuka tietää. 040 596 0521 www. toimintavuosi käsityön maailmassa. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi Ku va Ka pi na O y. unsas kuukausi sitten pyörähti käyntiin Taidon 114. Ennen meitä nykyisiä tekijöitä Taidon sivuja ovat pyöritelleet monet, niin hurjan monet, taitavat kädet. Silloiset tekijät eivät ehkä voineet edes kuvitella, miten toisaalta paljon ja toisaalta vähän lehtimaailma muuttuisi seuraavien vuosikymmenten aikana. Teema näkyy sekä lehden jutuissa että ohjeissa sivulta 46 alkaen. Vuosi sitten keväällä halusimme kirkastaa omia ajatuksiamme Taidon teosta, ja lopputuloksen näette tämän lehden sivuilta. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. R 1/2021?TAITO 5 PÄÄKIRJOITUS Taito-2021-1-sisus.indd 5 Taito-2021-1-sisus.indd 5 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Ohjemallisto, s. Ulkoinen muutos ei liene kovin suuri, pientä viilausta siellä ja täällä, mutta muutos meidän tekijöiden päiden sisällä on sitäkin suurempi, järjestelmällisempi ja kirkkaampi. 040 7517 855 www.taitoetelasuomi.fi • www.craftcorner.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki , puh. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. Uusi elämä ei tarkoita kokonaan uutta, vaan se voi yhtä hyvin olla vanhaa, jonka elämä jatkuu entistä ehompana. UUSI ELÄMÄ Mikään ei ole sen arvokkaampaa kuin antaa uusi elämä sille, mikä on jo rikki tai tarpeeton. 114 VUOTTA ON PITKÄ AIKA, PIDEMPI KUIN MITÄ HELPOSTI KÄSITÄMMEKÄÄN. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. 050 5500 501 Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. Varmaa lienee ainoastaan se, että tätä työtä tehdään silloinkin rakkaudesta kädentaitoihin. Uusi elämä on tietysti viittaus lehden uudistukseen, mutta samalla se on muistutus siitä, ettei kaikkea tarvitse laittaa uusiksi, jotta uusi elämä olisi mahdollista. Ohjesivuilla näemme moniakin malliesimerkkejä tästä: siellä ohjeistetaan niin parsimaan ja paikkamaan kuin korjaamaan keramiikkaakin. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 040 554 0057 Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Pohjolakatu 4, 96100 Rovaniemi, puh. 69. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. 044 3363500 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. 044 5454370 www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Kenkövero, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. Se on hirmu pitkä rupeama. Millainen maailma silloin on. Vuosiin ja vuosikymmeniin on mahtunut monenmoisia mutkia ja käänteitä, lehteä on julkaistu eri nimillä, eri kustantajien toimesta, erilaisilla painopisteillä. Tämän, vuoden ensimmäisen Taidon, teemana on Uusi elämä. T A IT O Y H D IS T Y K S E T yhdistysilmoitusTAITO_6_2020.indd 1 23.11.2020 16.45.00 Teksti. 050 595 0502 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. 0400 364 234 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 040 849 9642 www.taitovarsinaissuomi.fi • tiina.aalto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. 040 716 6839 www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi ÅBOLANDS HANTVERK Rantatie / Strandvägen 16 B, 21600 Parainen / Pargas, puh./tel
Kannen kuva: Sonja Karlsson KÄSILLÄ: Uusi elämä 46?HURAHDUS Se oli menoa, kun Elina Helminen tarttui neulaan ja lankaan. 18 T A I T O ?1/2021 6 SISÄLTÖ Taito-2021-1-sisus.indd 6 Taito-2021-1-sisus.indd 6 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Räsymattopaita 65 . 50?VANHOJEN VAATTEIDEN LUMO Marjo Haapasalon ompelemissa vaatteissa on ripaus menneiden aikojen lumoa. 52?OHJEMALLISTO: UUSI ELÄMÄ Ohjemallisto etsii inspiraatiota jämämateriaaleista ja rikki rakastetuista vaatteista. Räsymattosukat 66 . Tunto-lapaset 68 ?Värikkäät paikat 69 ?Neljä tapaa paikata 71 ?Keramiikan korjaus 8?ALUKSI 12?MINNA HYYTIÄINEN: KOKOUSMIETTEITÄ 14?ILONA KORHONEN: RIKKI RAKASTETTU 16 ROOPE LIPASTI: YKSI KAHVIPANNU KETSUPILLA JA SINAPILLA, KIITOS 18?FRANSUN PUOLELLA 24?JURVASSA PIDETÄÄN YLLÄ KORISTEVEISTON OSAAMISTA 28?KESKEN: KEKSELIÄISYYDEN ILOA 30?ONNELLISTEN LAMPAIDEN VILLAA 34 HIIOHOI, JA MERTA PÄIN! 38 JATKOAIKA: VERHOILIJA ON KIERTOTALOUDEN ASIALLA 40 NUTUKKAITA JA SISNALAUKKUJA 44 STORA FINLANDSSVENSKAR: TIDLÖS DESIGN Raumalla seilataan käsitöiden parissa. Kolum nistim me Roope on rakast unut ketsup piin! Kannessa Räsymattopaita ja -sukat Ohjeet sivuilla 63 ja 65. 34 s. s. 61?OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET 62 . Värileikki-huivi 63
Joensuu: Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Tällä hetkellä häntä inspiroivat tilkkutyöt ja neulominen, ja työn alla on neule jämälangoista. JENNI HELLE Jenni Helle eli Neulesovittelija on aloitteleva neulesuunnittelija. Kiireinen pikkulapsiarki on opettanut hyödyntämään jokaisen hetken: kerros tai kaksi aamupalalla, pari silmukkaa lasten kanssa leikkiessä, jokunen pyykinlevityksen lomassa. 114. vuosikerta. ISSN 1235-6875 Jatkoaika Uudessa juttusarjassamme Jatkoaika tutustumme elinkaaria pidentäviin käsityöläisiin. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, p. Jennin neuleohjeissa toistuvat simppelit elementit, mutta niissä on aina joku iloinen juju tai mielenkiintoinen yksityiskohta. Juttusarjan ensimmäinen osa Kaj Franckista löytyy sivulta 44. Oulu: Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11 B. Rovaniemi: Taito Lappi, Valtakatu 21. SALLA TORSTI Salla Torsti on Helsingissä asuva kuvittaja, jonka elämään käsityöt ovat aina kuuluneet vahvasti. Jenni suunnitteli tähän Taitoon suloisten ja käytännöllisten Tunto-lapasten ohjeen, s. 28 Tutustu tekijöihin KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki www.taito.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen, minna.hyytiainen@taito.fi, 040 505 0944 www.taitolehti.fi TAITO-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy Puh. Jyväskylä: Lankakauppa TitiTyy, Cygnaeuksenkatu 2. s. Kokkola: Kankuri, Mannerheiminaukio 3. 66. 044 2023 516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki: CraftCorner, Eteläesplanadi 4. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa TUOTTAJA Sonja Karlsson, sonja.karlsson@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Elina Johanna Ahonen VERKKOTOIMITUS Sonja Karlsson OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Elina Helminen (kudonta) ja Heli Rajavaara (neulonta) TEKIJÄT Tiina Hautamäki, Jenni Helle, Merja Häikiö, Veera Jussila, Annika Konttaniemi, Ilona Korhonen, Saara Lavi, Roope Lipasti, Krista Luoma, Ulla Nikula, Merja Räty, Anne Saarikettu, Susanna Vilpponen, Minttu Wikberg ja Meeri Ylä-Tuuhonen. 24 1/2021?TAITO 7 Taito-2021-1-sisus.indd 7 Taito-2021-1-sisus.indd 7 29.1.2021 7.51 29.1.2021 7.51. Paino Punamusta. Salla kuvittaa tänä vuonna juttusarjamme suomenruotsalaisista käsityön suuruuksista. Haukipudas: Louhittaren Luola, Välitie 4. 03 4246 5340 asiakaspalvelu@jaicom.com Asiakaspalvelu avoinna arkipäivisin klo 9–16. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet ja Taidon, Taito Shopin sekä Silmu&Solmun verkkokaupat. Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Ohjeiden korjaukset osoitteessa www.taitolehti.fi Kuusi numeroa vuodessa. Turku: Ilo Yarn, Linnankatu 8. Mikkeli: Kenkävero, Pursialankatu 6. Käsitöitä tehdään ilon kautta” Outi Aaltonen, s. Aikakauslehtien Liiton jäsen
Lokakuussa ilmestyvän ohjelehden suunnittelijoina nähdään monia vanhoja tuttuja, kuten Anna Johanna, Soile Pyhänniska ja Susanna Winter. www.taitolehti.fi/kauppa VIHREÄMPIÄ LANKAUUTUUKSIA. Ensimmäisen kurssin kokemusten pohjalta voidaan jo sanoa, että jatkoa seuraa. Kurssin aikana kokoonnutaan viidesti yhteisiin Zoom-tapaamisiin. Joulun neulelehdelle jatkoa Iloksemme saamme kertoa, että Taito – joulun neulelehti -sarja saa tänä vuonna jatkoa kolmannen osan myötä. Tuoreita kokemuksia verkkokurssin pidosta on saatu Oulusta. Lehtisarja sai alkunsa vuonna 2019 halusta nostaa esiin kotimaista neulesuunnittelua. Yhdistyksessä valmistellaan paraikaa sashiko-kirjontaan ja boro-tekstiileihin liittyvää verkkokurssia. Nyt haku helpottuu, sillä vastikään sekä Novita että Kaupunkilanka lanseerasivat ympäristöystävällisemmät sukkalangat. Tutustu Taitojärjestön paikallisyhdistysten verkkokursseihin yhdistysten omilla verkkosivuilla. Taito Pohjois-Pohjanmaa aloitti loppuvuodesta perinneneule luotolaiseen keskittyvän verkkokurssin. Novitan Woolly Wood on puukuitu tencelillä vahvistettua merinovillalankaa, Kaupunkilangan Kahvihetki on vahvistettu hampulla. Myös useissa Taitojärjestön paikallisyhdistyksissä valmistellaan verkkokursseja. Olen tykännyt vuorovaikutteisuudesta. Tänä päivänä moni etsii muovittomia sukkalankoja. – Yllätyimme, miten hyvin verkkokurssi on toiminut. Sarjan kaksi aiempaa osaa on myynnissä verkkokaupassamme. Kurssin järjestäjänä on tullut sellainen olo, että meistä on hyötyä, sanoo Taito Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Elina Seppänen. – Hyppy verkko-opetukseen on iso, koska käsitöissä ollaan vielä syvällä fyysisessä opetuksessa, kertoo Taito Varsinais-Suomen erikoisneuvoja Elina Helminen jutussamme sivulla 46. Ryijyhaaste jatkuu Liity mukaan Facebook-ryhmään #ryijyhaaste jakamaan tekemisen iloa yhdessä Taitojärjestön kanssa! T A I T O ?1/2021 8 ALUKSI Aluksi • 3 x uutinen tai 5 x uutinen (kumpi sopii taittoon paremmin?) • Aluksi-sivujen avaus, kaksi sivua • Kiinteä taitto, merkkimäärät ja kuvapaikat • Nostetaan esiin alan uutisia Taito-2021-1-sisus.indd 8 Taito-2021-1-sisus.indd 8 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Koonnut Sonja Karlsson Käsityötäkin voi oppia verkokursseilla Käsityön opetus on sähköistynyt viimeisen vuoden aikana vauhdilla
Juttusarja esittelee suunnittelijoita Taidon käsityöohjeiden takaa ja sen osat ovat luettavissa nettisivuiltamme. Se kolahti kerrasta. Tiedossa on ainakin kukkea neuleohje, ripaus kukkivaa kudontaa ja neulatuftausta sekä kukkana kakun päällä toukokuussa alkava seitsemän viikon mittainen yhteiskirjonta, joka päättyy juhannusviikolla, kun kedon seitsemän kukkaa sujautetaan tyynyn alle tulevan puolison näkemisen toivossa. Hiltunen suunnitteli Taitoon 6/20 Vanamopolku-tyynyn ohjeen. Ohjelmaan nimittäin mahtuu vielä muutakin. Onko sinulla toiveita, mitä kukkien kevät pitää sisällään. Huusin siipalleni yläkertaan, että nyt tiedän, mikä minusta tulee isona, kertoo Hiltunen uransa alkuvaiheista. Sitä silmällä pitäen haluamme tarjota tulevaan kevääseen jotain kevyttä, kirkasta ja kaunista – ja mikä olisi keveämpää kuin kauniit kukkaset yhdistettynä käsityön iloon. Tulevan kevään aikana julkaisemme Taito-lehden verkkosivuilla ohjeita, videoita ja juttuja kukkateemaan liittyen. Kohti kukkien kesää Kuluneet kuukaudet lienevät olleen tavalla tai toisella raskaita meille kaikille. 1/2021?TAITO 9 ALUKSI Taito-2021-1-sisus.indd 9 Taito-2021-1-sisus.indd 9 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. – Kerran surffailin netissä ja päädyin Hämeenlinnan Wetterhoffin aikuiskoulutusmainokseen. Ruukin kehräämö on Suomen ainoa alpakkakuituun erikoistunut kehräämö. Mathildedalin kultaiset alpakat Ruukin kehräämölle on myönnetty Kultainen alpakka -merkki. Järjestön tavoitteena on tuoda esiin kestävästi tuotettuja ja korkealaatuisia alpakkatuotteita. Lähetä toiveesi osoitteeseen toimitus@taito.fi Valokeilassa Niina Hiltunen Uusimmassa Valokeilassa-sarjan jutussa haastateltavan penkille istahti tekstiilisuunnittelija Niina Hiltunen. Merkin myöntää perulainen International Alpaca Association. Taito-lehti vieraili Ruukin kehräämöllä keväällä 2018, jutun kotimaisesta alpakanvillatuotannosta voi lukea Taidosta 3/18
Onnensäikeitä on kunnon järkäle kirjahyllyyn. Se julkaistaan samalla myös englanniksi nimellä Strands of Joy. Sen jälkeen oli parasta, kun kuvasimme kirjan mallit Salon Mathildedalissa. Halusin tehdä paksun kirjan, jossa on paljon ohjeita. 19.2. T A I T O ?1/2021 10 ALUKSI Aluksi • Mitä kuuluu, kädentaitaja. Olin siirtymässä yliopistouralta täysipäiväiseksi neulesuunnittelijaksi ja ajattelin, että olisi kova juttu, jos saisin Laineen kustantamaan omankin kirjani. Kerro kirjastasi. Oisko tää väljä yhden sivun juttu vai alle. Ja onhan se ihan törkeän hienon näköistä! Mitä kirjan teosta jäi päällimmäisenä mieleen. Olin päättänyt, että heitän vaikka vitsillä Laineen Jonna Hietalalle, että koska kustannetaan minun kirjani. Haastateltavan nostot jutun alle. Suurin osa on naisten neuletakkeja ja paitoja, mutta kirjassa on myös yksi pipo, lasten pusero sekä miesten paidan ja neuletakin ohjeet. 5–6 kysymystä ja vastausta, kysymykset on kirjoitettu juttuun näkyviin • Haastateltava lehden ilmestyessä ajankohtainen: esim. Riittääkö henkilökuva. Aluksi jännitti, miten inspiraatio riittää 20 kirjoneulemalliin, mutta malleja syntyi luonnostaan yksi toisensa perään. Siinä sai puikot vipeltää. Samalla kuitenkin tuntui, että työläydestä huolimatta kaikki kirjan teossa oli parasta. Ku va ?A nn a Jo ha nn a Tällä palstalla haastattelemme ajankohtaisia kädentaitajia. Mistä kirja sai alkunsa. Nyt, lopussa, kaikkein hienointa oli nähdä kirjan viimeinen vedos ja oikolukea se. Kuinka paljon noin 2000 merkkiä vie tilaa. • Esim. Monia juttuja neuloessa ajatukset voivat vaellella villinä, mutta kirjoneule vaatii keskittymään koko ajan. ilmestyy esikoisneulekirjasi Onnensäikeitä. Siinä oli hirveästi työtä! Ohjeiden suunnittelun ja tekemisen lisäksi myös neuloin melkein kaikki mallikappaleet kirjan kuvauksiin. Se on ollut pinnalla viimeiset vuodet ja samalla inspiroi minua. Ei siinä tarvinnut hirveästi suostutella. julkaissut uuden käsityökirjan, saanut palkinnon, keksinyt jotain uutta, järjestää tapahtuman jne. (Eli 1 vai 2 kuvaa. Mitä kuuluu, neulesuunnittelija Anna Johanna. He olivat päivää aiemmin julkaisseet tiedon, että he kustantavat Veera Välimäen seuraavan kirjan. Vieläkin on vähän vaikea käsittää, että sieltä on tulossa ihan oikea, järkälemäinen kirja. • Kuvat. Onnensäikeitä sisältää 20 kirjoneuleohjetta. Kaikki kirjan mallit syntyivät alle vuoden aikana, ja julkaisin samalla 14 muutakin neuleohjetta. • Merkkimäärä. Tarvitaanko kuva myös tekijän työn tuloksesta. En melkein ehtinyt edes ovesta sisään, kun Jonna auttoi takkia päältäni ja kysyi, että koskas me teemme sinun kirjasi. Vai jopa 3?) Taito-2021-1-sisus.indd 10 Taito-2021-1-sisus.indd 10 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Ajoin loppuvuodesta 2019 Tampereelle neulelehti Laineen pikkujouluihin. Miksi valitsit kirjoneuleen kirjan teemaksi
Kintsugi-korjauksia (ja kintsugista inspiroituneita korjauksia) voi tutkailla läjäpäin Instagramissa. Myös Käsityökekkerit-sivustolta tuttu Veera Jussila tarttui islantilaisilotteluun. Paksu villalanka myydään kauppojen hyllyistä alta aikayksikön ja Yle uutisoi, että pyöröpuikotkin ovat päässeet välillä loppumaan. Otsikko + leipis Taito-2021-1-sisus.indd 11 Taito-2021-1-sisus.indd 11 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Jolkkonen luo kaavat naisten vaatekaapin perusvarustukseen siten, ettei kankaasta jää lainkaan hukkapaloja, ja jakaa ne maksutta kaikkien käyttöön. Zero Waste Wardrobe on Saara Jolkkosen jätteettömään ompeluun kannustava vaatesuunnitteluprojekti. #kintsugi Ku va ?V ee ra Ju ss ila Ku va ?C hu tt er sn ap / Un sp al sh Ku va ?Z er o W as te W ar dr ob e Ku va ?J oh an na Ay de m ir Islantilaisiloa! Koko Suomi on hurmioitunut islantilaisista villapaidoista, lopapeysoista. Lisätietoja zww.fi 1/2021?TAITO 11 ALUKSI Aluksi • 3 suositusta • Entinen somesuosikit, mutta siten, että suositukset voivat olla välillä myös jotain muuta kuin Instagram-profiileja (esim. Minitekstiili on helppo ja nopea valmistaa, ja sopii siksi myös aloitteleville kädentaitajille. www.celiapym.fi celiapym KULTAISIA HALKEAMIA Japanilainen kintsugi on keramiikan korjausta kaikkein arvokkaimmalla, kullalla. Lisätietoja ja paidan maksullinen ohje www.kasityokekkerit.fi DESIGNIA ITSE TEHDEN. Upeaa, kekseliästä korjausta on esillä 19 tekijältä. blogeja, tvsarjoja, podcasteja, elokuvia, melkein mitä tahansa käsityökulttuuriin liittyvää) • Tarkat merkkimäärät. Pilke on Taitojärjestön tarvikepakettiuutuus. Kauniisti korjattu Nettikin kertoo, miten vanha on arvokasta ja korjaus kaunista. www.taito.fi HUOLENPITOA Vuodesta 2007 lähtien korjauksen parissa työskennellyt taiteilija Celia Pym ajattelee, että parsiminen on huolenpitoa ja osoitus välittämisestä. Projektin tarkoituksena on tuoda näkyväksi zero waste -ajattelua ja sitä, ettei jätteettömyyden vuoksi vaatteen ulkonäöstä tarvitse tinkiä. Mikäli arastelet paitaprojektiin ryhtymistä, Jussilalta voi ostaa myös kurssimuotoista apua paidan neulomiseen. Hän suunnitteli yhdessä Islannissa asuvan Satu Rämön kanssa Hnetur-nimisen islantilaisvaikutteisen kaarrokepaidan. PARSITTU JA PAIKATTU Taitoliiton tuottaman Parsittu ja paikattu -näyttelyn teokset ovat nähtävillä myös verkossa. Se on Anna Kuukan suunnittelema moderni sovellus ryijystä: pieni tekstiiliteos toimii sisustuksessa joko yksittäin tai sarjana, jonka voi koota erivärisistä Pilkkeistä. Lisätietoa www.taito.fi/kasityoohjeet-ja-jutut/ artikkelit/pilke-minitekstiili EI YHTÄÄN JÄTETTÄ
Alun perin kokous piti järjestää Jamaikalla, mutta koronatilanteen vuoksi se pidettiin etäkokouksena. Sen rinnalla käsityö on kuitenkin elävää kulttuuria, jota uusinnetaan jatkuvasti ja rohkeasti. Ku va ?H ilj a M us to ne n aitoliitolla oli kunnia tulla elokuussa akkreditoiduksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaatioksi. Käsityössä ei näin ollen ole kyse vain tradition toistamisesta, vaan myös luovuudesta, uuden etsimisestä ja itsensä ilmaisusta käsityön keinoin. käsityötrendit, väritrendit, tietyn tapahtuman vinkit (esim. Tätä mietin myös tämän kokousviikon aikana. Käy katsomassa ainakin nämä Tampereen messuilla) • Nostomäärä, nostojen merkkimäärät ja kuvamäärät. Sen myötä sain ennen joulua osallistua tarkkailijana ensimmäistä kertaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön komiteakokoukseen. Kokouksen alkupäivinä käsiteltiin eri valtioiden esityksiä kiireellistä suojelua vaativien kohteiden pääsystä kansainväliselle aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Eivätkä lapseni ole välttyneet tältä äidin innostukselta. Opetan heille ruskean kastikkeen valmistusta, parsinsienen käyttöä, vihdan tekoa. Nyttemmin olemme tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, että myös tapoja, perinteitä ja taitoja tulee vaalia, mikäli haluamme niiden säilyvän tuleville sukupolville. Kun enää harva rakentaa itse veneensä tai kutoo liinavaatteensa, on vaarana, että nämä taidot katoavat. ETÄKOKOUKSEN ISÄNTÄMÄÄ, JAMAIKA, TOIVOTTI VIERAAT TERVETULLEEKSI REGGAEN RYTMEIN. KUN KATSELEN MAAILMAA AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN LASIEN LÄPI, huomaan ympärilläni paljon arvokasta, joka kaipaa välittämistä tuleville sukupolville. Kansainvälisissä tilaisuuksissa pohdin usein sitä, miten edistyksellinen suhde meillä Suomessa on käsityöhön. Kulttuuriperinnöstä puhuessa olemme pitkään kantaneet huolta lähinnä rakennusten ja esineiden säilymisestä tuleville sukupolville. Iloinen ja värikäs tunnelma välittyi kotitoimistolle koko viikon, vaikka käsillä oli vuoden pimein aika. (Pohja Taidosta 2/20?) Taito-2021-1-sisus.indd 12 Taito-2021-1-sisus.indd 12 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Ja kuinka sydämeni sykähtääkään ilosta, kun he kysyvät: ”Miten se tehtiinkään?” Pidetään taidot elävinä! . Ennen kokousta en suoraan sanottuna tiennyt yhtään, mitä odottaa kokoukselta ja millaisia keskusteluja siellä tultaisiin käymään. Kaikki esillä olleet ehdotukset hyväksyttiin, vaikka joistakin käytiin pitkiäkin keskusteluja. Siinä missä monessa muussa kulttuurissa tavoitellaan vanhojen mallien mahdollisimman tarkkaa toistamista, meillä uskalletaan kokeilla myös uudenlaisia variaatioita ja sovelluksia. Kirjoittaja on Taito-lehden päätoimittaja. Tiesin ainoastaan sen, että kokouksessa mitä todennäköisimmin tultaisiin hyväksymään Suomen esitys saunakulttuurin liittämisestä ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon. Asioita, jotka eivät ole vain kulttuuriperintöä vaan osaamista, joka olisi sovellettavissa ja jalostettavissa myös nykyaikaan. Teksti Minna Hyytiäinen Kokousmietteitä KUINKA MONI MEISTÄ OSAA ENÄÄ VALMISTAA RISUAITAA TAI TUOHIVIRSUJA – taitoja, jotka ennen olivat monen hallussa. Ei sillä, ettemmekö pärjäisi ilman tuohivirsuja, mutta virsujen myötä katoamassa on myös ymmärrys tuohen upeista ominaisuuksista, pujottelun tuottamasta kestävästä rakenteesta, vuodenaikojen vaihtelun merkityksestä materiaalin ominaisuuksiin ja paljosta muusta. Ehkä hieman yllättäen osassa keskusteluja oli mukana myös selkeästi poliittisia jännitteitä. T Olemme tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, että myös tapoja, perinteitä ja taitoja tulee vaalia.” T A I T O ?1/2021 12 KOLUMNI Aluksi • Käsityökollaasi • Lehdittäin vaihtuva kollaasi ajankohtaisesta aiheesta, aiheina esim. Sen jälkeen olivat vuorossa muut kohteet. Meillä käsityö pohjautuu usein traditioihin ja perinteistä osaamista arvostetaan
Lisääntynyt kotoilu sai tuhannet uudet kädet tarttumaan kädentaitoihin. Poimimme tähän osan, lisää inspiraatiota voit etsiä esimerkiksi Instagramista tunnisteella #taitolehti. tunnistettavat kehykset. Käsiteollisuus-lehti (nyk. M in na Le ht ov aa ra ja Sa nn a Ra nt an en 1/2021?TAITO 13 ALUKSI Aluksi • Sadan vuoden takaa • Nosto 100 vuotta vanhasta ”Taitolehdestä” • Esim. Tu ija Ko ss i, So nj a Ho nk al a ja M aa rit Iis ak ki la Ku va t. Vuonna 2021 povataan käsityötrendin vain kasvavan. Kansainväliset käsityösivustot ennustavat, että tänä vuonna tekevät kädet tarttuvat kynttilöiden valamiseen, erilaisiin värjäystekniikoihin sekä kirjontaan. Myös jo koto-Suomessakin pinnalla näkynyt keramiikka jatkaa voittokulkuaan. Lue lisää vuoden 2021 käsityötrendeistä osoitteesta www.taitolehti.fi Taito-projekteja! Pyysimme somen kautta teiltä kuvia, millaisia käsityöprojekteja olette toteuttaneet Taidon ohjeilla. Taito) 3/1921 SADAN VUODEN TAKAA Ku va ?J ul ie t Fu rs t / Un sp la sh Mitä on käsityö vuonna 2021. Ku va t. Vanha otsikkofontti Taito-2021-1-sisus.indd 13 Taito-2021-1-sisus.indd 13 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. parin lauseen pätkä • Tarvitaanko kuvaa vai riittävätkö esim. Tuon tuosta kuulee emäntien sanovan: ”se Matti ja Pekka aina marisee alushousujensa sopimattomuutta, milloin ne ovat pienet, milloin liian suuret, milloin ne mistäkin puristavat ja usein ne ovat niin lyhytaikaisetkin”. Vuosi 2020 oli käsityön vuosi. On tavattoman paljon naisia, jotka eivät osaa tehdä miestensä mieleisiä alushousuja
Huomasin nimittäin jokin aika sitten, että pian pusero on parikymmenvuotias! Välillä olen pessyt puseron hellästi, tuuletellut ja lumipessyt, joskus vähän höyryttänyt tasaisemmaksi. Paikat olivat villin värisiä, eivätkä ne oikein tuntuneet sopivan alkuperäiseen, ja kyynärpäissä oli suuret neulotut vahvikelämiskät. Äkkiähän villasukkia neuloo tai ostaa niiltä, joilla sukista on ylituotantoa. Haluaisin lisätä tähän tekniikkalistaan myös huollon, sillä huoltamalla vaatetta tai asustetta hyvin, ei kahta ensimmäistä paljoa tarvitse. Puoliso on aikanaan rakkaudella valittu, samoin pusero rakkaudella neulottu ja vaalittu. Vuosien saatossa olen tavannut tätä tuttavaani silloin tällöin. Selvästi puseroa oli käytetty ahkerasti. Tämä kaikki saa pohtimaan, kuinka paljon upeita käsitöitä on paikkausja huoltoinnon puutteessa heitetty kaatopaikalle tai poltettu roskana. Teksti Ilona Korhonen Rikki rakastettu kuvitella joidenkin neuleiden tulleen uudelleen muotiin ja saavan arvostusta vintage-vaatteina. Olen nähnyt vaivaa puseron kunnon ylläpitämiseksi. Ehkä pusero ei ole koskaan ollut mielestäni erityisen kaunis, paikkoineen päivineen, mutta nykyisellään se alkaa jo olla taidetta! TAITOJÄRJESTÖN VUODEN 2021 KÄSITYÖTEKNIIKKA ON PARSIMINEN JA PAIKKAUS. Se on kestänyt ihmeen hyvänä kovaakin kulutusta. TOISAALTA KAIKKEA EI VOI SÄÄSTÄÄ TAI KÄYTTÄÄ NIIN SANOAKSENI AIVAN LOPPUUN, korjauskelvottomaksi. ” T A I T O ?1/2021 14 KOLUMNI Aluksi • Kolumnit x 2 • Jatketaanko Ilun ja Roopen kanssa. Niissä näkyy ajatteluni historiaa, lempivärien vaihtumista vuodenaikojen ja trendien mukaan, jopa neulemuodin erilaisia kerrostumia. Ja kuinka paljon taidetta! Paikatkaamme, huoltakaamme ja ennen kaikkea arvostakaamme arvokkaita käsitöitämme! . Ku vi tu s. Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Usein hänellä on päällään tämä sama pusero: paikat lisääntyvät, samoin värit, ja alkuperäistä puseroa on näkyvissä enää vain paikoissa, joissa kulutusta ei juuri ole. Tein sen laadukkaista kotimaisista langoista ja yhdistin siihen lopulta noin 70 väriä. Parsiminen, silmukoiminen, päälle kirjominen, huolittelu, tuuletus, asianmukainen pesu, höyryttäminen, mankelointi – mahdollisuuksien määrä on lähes rajaton! Olen alkanut parsia villasukkia. Sitä paitsi mitä varten me neuloisimme uusia ihania neuleita, jos niitä olisi jo kaappi pullollaan. Puserossa oli reikiä, hiutuneita ja jo paikattuja kohtia. El in a Jo ha nn a un olin nuori, eräs etäinen tuttavani pukeutui usein harmaanvihreään villapuseroon. Välillä olen korjannut siitä roikkuvia venähtäneitä lankalenkkejä, hihansuut olen paikannut pariin otteeseen ja helmastakin on joku kohta olkalaukun alta hiutunut ja korjattu. Ennen ajattelin neulovani uudet, kun vanhat kuluvat puhki. Silti olen alkanut nähdä arvoa eri-ikäisissä villasukissani. Haluankin säästää! Oikeastaan harmittaa ajatella, kuinka paljon äitini ja isoäitini neuloivat kaikenlaista nyt jo kadonnutta perinneneuleista muotivaatteisiin. Taito-2021-1-sisus.indd 14 Taito-2021-1-sisus.indd 14 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Pusero herättää yhä usein huomiota ja neuletaitoiset ihmiset tulevat kyselemään, mistä puolisoni on sen saanut ja kuinka se on neulottu. Niistä olisi nyt hauska seurata historiaa ja voisin K Olen alkanut nähdä arvoa eri-ikäisissä villasukissani. Miten paljon tunnetta ja muistoja tuo vanha pusero säilöökään. Neuloin puolisolleni nuorena kirjavan kirjoneulepuseron. Samalla heitteille on jäänyt valtava määrä tunteita, historiaa ja ajatuksia. • max 3500 merkkiä –> 3300 • Elina tekee ehkä kuvitukset
Koru ja kelimit ovat alun perin Iranista ja osa keräilijä Tuomas Sopasen vuosien aikana kertynyttä kokoelmaa. Osa keräilijä Tuomas Sopasen kelim-kokoelmasta on nyt esillä kotoisten hankien keskellä Jyväskylässä. Niitä ovat kutoneet paimentolaisheimojen naiset ja tytöt. MERIKESKUS VELLAMO. Ku va ?V es a An tt ila . RIIHIMÄKI Suomen metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A 21.3.2021 asti Eloa eläimen muodossa Ratikka lipuu hitaasti ohi Helsingin Karhupuiston. Mäntynen on realistisista eläinveistoksistaan tunnettu kuvanveistäjä. Puisto on saanut nimensä siellä sijaitsevasta patsaasta, jossa jykevä punagraniittinen karhu hakee herkkuja. Kelimit ovat käyttötekstiilejä – milloin telttojen eristeitä, milloin vuodevaatteita – mutta niillä on myös symbolinen merkitys. Täysin eri maailmoista graffitit ja ryijyt eivät kuitenkaan tule: niitä yhdistää vapaus, ne ovat aikansa kuvia. Hirvi on Jussi Mäntysen veistoksista tunnetuin. Aluksi • Näyttelyt x 3 • Teksti + kuva jokaisesta kuin ennenkin • Merkkimäärät. Ku va ?A rt tu Ko kk on en . Patsas on Jussi Mäntysen (1886–1978) Mesikämmen muurahaispesällä. SUOMEN METSÄSTYSMUSEO. Veistokseen voi törmätä Viipurissa, Helsingissä, Turussa ja Lahdessa. Villalangalla tehty teos EGS (2013) on kunnianosoitus graffitija lasitaiteilija EGS:n työlle. Voiman haastattelussa Mantsinen kertoo, että hänen töissään vaarallinen ja laiton yhdistyy kotoisaan ja turvalliseen. SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO. Näyttely sisältää tekstiilien lisäksi paimentolaisheimojen hopeakoruja. JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 18.4.2021 asti Basaarien kätköistä Kelim on pääasiassa islamilaisen kulttuurin vaikutusalueelle tehty nukaton matto tai mattomainen tekstiili. KOTKA Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 28.2.2021 asti Rikoksia ja ryijyjä Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei seiniin maalatuilla graffiteilla ole paljoakaan yhteistä ryijyperinteen kanssa. Näyttelyssä on esillä Mäntysen pienoisveistoksia. Tekstiilitaiteilija Niina Mantsinen on kuitenkin yhdistänyt nämä kaksi luoden jo kymmenen vuoden ajan graffitiryijyjä. Taito-2021-1-sisus.indd 15 Taito-2021-1-sisus.indd 15 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Ku va ?S uo m en kä sit yö n m us eo /S ar i Ko sk in en 1/2021?TAITO 15 NÄYTTELYT Koonnut Sonja Karlsson Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi. Hän oli myös aktiivinen luontoharrastaja ja metsästäjä – ja siitä syystä hänen teoksistaan on koottu näyttely Riihimäelle Suomen metsästysmuseoon. Esimerkiksi joidenkin kudottujen kuvioiden tarkoitus on suojella tekstiilin käyttäjää vaaroilta. Niina Mantsinen tekee graffiteista ryijyjä. • Voiko piipahda myös jäädä pois.
Jälkimmäinen ei olisi koskaan tullut onnistumaan, joten edessä oli vanhan betonilattian piikkaus ja uusi valu vähän ohuempana. Oli kaksi vaihtoehtoa: madaltaa lattiaa tai sahata hellan jaloista vähän pois. . LOPPUTULOS OLI OIKEIN KAUNIS, paitsi että hellan kuparinen vesisäiliö oli melkein musta ja keittiön fengshui oli vääristyä. Seuraavaksi aion kiillottaa rahasäiliöni kultakolikot sinapilla. Nyt olen tilannut jälleen ketsuppirekan pihallemme ja putsaan alati uusia aarteita. Ongelma vain oli, että se oli sentin liian korkea eli jos sen asentaisi paikoilleen, leivinuunin luukkua ei enää saisi auki. VIHDOIN KUITENKIN RYHDYIN TOIMEEN, ja koska homma oli niin hyvin suunniteltu, sen pienen puolen neliön lattian M Olisiko teillä hetki aikaa kuulla ystävästämme ja vapahtajastamme ketsupista?” T A I T O ?1/2021 16 KOLUMNI Aluksi • Kolumnit x 2 • Jatketaanko Ilun ja Roopen kanssa. Nimittäin kun sivelee ketsuppia tummuneeseen kupariin ja antaa sen vaikuttaa yön yli, ja kun aamulla pyyhkii ketsupin pois (ja nuuka voi käyttää sen uudestaan hodarin välissä), niin kupari kiiltää kuin uusi! Se oli ihan käsittämätöntä. Projekti kesti neljä vuotta ja kaksi kuukautta, joten ainakaan ei voi sanoa, etteikö piikkausta olisi hyvin suunniteltu. Mutta ei siinä vielä kaikki: kun tällainen innovaatio tuli tehtyä, huomasin, että meillähän on kaikenlaisia muitakin kuparikippoja ja kahvipannuja ties miten paljon. Hankkeen aikana sain useita työtarjouksia Barcelonan Sagrada Famíliasta ja Olkiluodosta, kun he kuulivat työskentelynopeuteni. Yksi kahvipannu ketsupilla ja sinapilla, kiitos piikkaamisessa ja uuden valamisessa meni noin kaksi tuntia. Ja tässä vaiheessa tahdon kysyä, olisiko teillä hetki aikaa kuulla ystävästämme ja vapahtajastamme ketsupista. Ku vi tu s. Teksti Roope Lipasti Kirjoittaja on kirjailija, joka rakastaa kaikkea kiiltävää. Se oli aiheuttaa sivumennen sanoen perheriidan, koska olin neljä vuotta väittänyt, että urakka on ihan SAIRAAN iso ja lähes mahdoton toteuttaa ilman alan koulutusta. Aiemmin ajattelin, että kuplamuovi olisi asia, jota tyydyttävämpää ei maailmassa ole, mutta kyllä tämä ketsupin ja kuparin salavuoteus on vielä hienompaa. Siihen aikaan meille tuli kerran viikossa ketsuppirekka pihalle ja pumppasimme letkun kanssa ketsuppia suoraan lasten suoneen – tai siltä se ainakin tuntui, kun katseli, mihin kaikkialle he sitä tunkivat. • max 3500 merkkiä –> 3300 • Elina tekee ehkä kuvitukset. KETSUPPITARINA ALKOI JO NELISEN VUOTTA SITTEN, kun löysin Tori.fi:stä vanhan Porin Maijan, siis sellaisen kauniin valurautaisen puuhellan. Porakoneavusteisella teräsharjalla harjasin suurimmat ruosteet pois, minkä jälkeen kävin ostamassa silavaa (söin toki osan) ja levitin sitä valurautaosiin ja avot! Lopputuloksena haisin erittäin paljon savulle ja silavalle, enkä saanut tulla sisään moneen päivään, mutta hellan kyljet olivat kauniit! Lopuksi tein vielä reiän hormiin ja raahasimme hökötyksen loppusijoituspaikkaansa. El in a Jo ha nn a eillä kuluu nykyään ketsuppia enemmän kuin silloin, kun lapset olivat pieniä, eikä se ole ihan vähän. Taito-2021-1-sisus.indd 16 Taito-2021-1-sisus.indd 16 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Sen jälkeen huomasin, että sehän oli aivan rikki, joten palovalumassalla piti vielä paikata reiät. En ole pitkään aikaan tuntenut näin suurta riemua kädentöistä. Vaan me aikuiset vasta outoihin paikkoihin ketsuppia tungemme. Olen nimittäin löytänyt uuden harrastuksen ja se on kupariesineiden kiillottaminen. Seuraavaksi hella piti putsata. Tai ei se mitään kaunis ollut, vaan ruosteessa ja rikki, mutta sen sisällä asui kauneus, joka piti kaivaa teräsharjalla esiin. Hella oli tarkoitus laittaa leivinuunin eteen
Taito-lehden talven KIRJASUOSIKKI PADOISTA PUIKOILLE : VÄRJÄÄ JA NEULO LUONNONVÄREILLÄ KIRSI MANTUA-KOMMONEN & ANNA VASKO, SITRUUNA 2020 Viimeistään viime kesänä suomalaisten värjäysinto räjähti. Sukkien ohjeet on ainoastaan yhdessä koossa, mutta kärjet on suunniteltu siten, että niitä voi halutessaan pidentää tai lyhentää tarpeen mukaan. HYVÄN MIELEN VILLASUKAT LAPSILLE MIA SUMELL & SANNA WIKSTRÖM, OTAVA 2020 Hyvän mielen villasukat lapsille on kirjoittajakaksikon jatko-osa vuonna 2019 ilmestyneelle Hyvän mielen villasukille. Välillä lehteilen sivuja samalla tavalla huokaillen kuin joukko Instagramissa. Padoista puikoille sisältää ohjeita villalankojen värjäämiseen luonnonväreillä – myös kotioloissa – ja 19 uutta neulemallia. Suloiset sukkaohjeet eivät kuitenkaan ole kirjan ainoa anti: se sisältää myös loruja ja lämmintä tunnelmaa melkein 200 sivun verran. URBAN KNIT : MODERNI NEULEKIRJA LEENI HOIMELA, COZY PUBLISHING 2020 Panin merkille Leeni Hoimelan esikoisneulekirjan, kun Instagramissa alkoi käydä hirmuinen kuhina. Tuon päivän jälkeen Urban Knits : Moderni neulekirja on oleillut olohuoneemme pöydällä. Tovin tätä seurattuani marssin omaan LYS:n, local yarn storeen, ja nappasin kirjan hyllystä selailtavaksi. Tuli tunne, että ihan kaikki värjäävät lankoja aurinkoisina heinäkuun hetkinä toinen toistaan upeammissa mökkimaisemissa. Neuloja toisensa perään huokaisi: kauneinta, mitä olen kuuna päivänä nähnyt. Istuin sohvalle ja rakastuin. 1/2021?TAITO 17 KIRJAT Teksti Sonja Karlsson Taito-2021-1-sisus.indd 17 Taito-2021-1-sisus.indd 17 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Neulesuunnittelijoiden joukosta löytyy muun muassa Strömsöstä tuttu Lee Esselström sekä norjalainen Lene Tøsti. Värjäykseen ei kuitenkaan aina tarvita omaa mökkirantaa ja suurta kemikaaliarsenaalia. Kirjan jokainen neulemalli on sellainen, jonka voisin neuloa saman tien – kaikki paidoista pipoihin ja sukkiin. Kirja sisältää kymmenen näyttävää eläinaiheista kirjoneulesukkaohjetta. Hankalinta vain on, etten pysty päättämään, mistä aloittaa
75-vuotias kaustislainen muistelee kiinnostuneensa fransuista aiempaa enemmän teini-iässä 13–14-vuotiaana. Seudulla moni nainen on perehtynyt tähän kauniiseen, pitsimäiseen reunakoristelun tekniikkaan. T A I T O ?1/2021 18 Jutut • Otsikkofonttia voi suurentaa tai leikkausta muuttaa saman fontin sisällä. Fransun puolella Teksti. Siihen on edelleen kiinnitetty aikoinaan pellavalankoja, nykyään useimmiten käytännöllisiä puuvillalankoja. Fransu tunnetaan, tunnistetaan ja taidetaan laajasti eri puolella Suomea. Valmista käsityötä rullataan konkarin pystypuun ympäri. • Taito-2021-1-sisus.indd 18 Taito-2021-1-sisus.indd 18 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Sydänlangasta roikkuvia lankoja solmitaan 10–15 sentin leveydeltä ja päihin tehdään tupsut. – Varsinkin fransulakanaa arvostettiin. Eniten teini-ikäistä puhutteli kuitenkin käsityön yhteys eri elämänvaiheisiin syntymästä kuolemaan. Anna-Liisa Finnilä on ahkeroinut moniulotteisen fransukulttuurin puolesta. Erityisen leimallista fransujen tekeminen on kuitenkin ollut monilla pohjalaispaikkakunnilla, kuten Kaustisella ja Vetelissä. . Myös minulle fransulakana on merkityksellisin, Finnilä sanoo. Sillä oli merkitys: se oli mukana koko elämänkaaressa ja siten fransullakin oli tekstiilinä elämänkaari. Nuori Anna-Liisa oli vaikuttunut fransujen kauneudesta, haasteellisesta tekniikasta ja naisten taidoista. He ovat istuneet tuolilla edessään konkari eli teline, jonka pystypuiden väliin on ensin pingotettu sydänlanka. Anna-Liisa Finnilä on opettanut vaativaa solmeilua sekä ideoinut pohjalaisittain erityisen perinteikkäälle fransulle uusia käyttötapoja. Anne Saarikettu?Kuvat?Ulla Nikula E lämänpiirissä, jossa Anna-Liisa Finnilä varttui, oli luonnollista, että käsitöiden ystävä kiinnitti fransuihin erityistä huomiota. Franssuja, fransseja – kuten murteella sanotaan – oli paljon esillä eri yhteyksissä. Siksi sen huomasin
• Henkilökuva yhdestä taitavasta tekijästä/tekijäparista • Voi olla alan ammattilainen tai omistautunut harrastaja • Lisää ymmärrystä ja kunnioitusta käsityötä kohtaan • Tuo esiin perinteet ja juuret • Aiheuttaa lukijassa vau-reaktion, innostaa käsityön pariin • Juttua ei voi kirjoittaa minä-muotoon • Kuvamaailma keskittyvät henkilöön ja hänen tekemiseensä Taito-2021-1-sisus.indd 19 Taito-2021-1-sisus.indd 19 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. Jutut Tekijä, 7500 merkkiä Kainalotekstin kanssa 6500 merkkiä
T A I T O ?1/2021 20 Taito-2021-1-sisus.indd 20 Taito-2021-1-sisus.indd 20 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15
Fransutaitajilla oli mahdollisuus pieneen lisätienestiin niin tekijöinä kuin kurssittajina. Kuvassa on lakana, jota fransut reunustavat eli täysien franssien lakana. Fransulakanat olivat vihkimisessä myös osa parin yläpuolelle rakennettua morsiustaivasta. Nuorelle Anna-Liisalle kyse oli myös naisten aseman edistämisestä. MONIPUOLISESTI FRANSUKULTTUURIA EDISTÄMÄSSÄ Anna-Liisa Finnilä on ahkeroinut, jotta fransukulttuuri siirtyisi tuleville sukupolville ja säilyisi elävänä. Finnilän kotiseudulla fransu on edelleen yleinen myös kirkkotekstiilien koristeena sekä kotien sisustuksessa, kuten pöytäliinoissa ja rullaverhoissa. Muutkin voivat sitä pyytää lainaksi. Ennen kuin edesmennyt siirretään ruumishuoneelle hänet ulosveisataan eli hyvästellään, perinteisimmillään kotiympäristössä. Vihkiäisten jälkeen fransulakana on ollut keskeinen osa sängyn pyhäpetausta ja jälkikasvu on levännyt pikkulakanalla kasteella ja kehdossa. Kaustisella vaivannäkö tuottaa tulosta ja fransukulttuuria on kiitollista edistää. Entisaikaan ulosveisuuseen päättyi vainajan pitkä side fransulakanaan: nuoret naiset käyttivät fransutekniikkaa valmistaessaan kapioita, joten fransulakana kulki mukana perheen vaiheissa alusta asti. Eläkepäivillään Kaustisella hän on ollut luomassa näyttelyä ulosveisuuperinteestä sekä rakentamassa häihin perinteistä vihkipaikkaa morsiustaivaineen. Toisinaan myös arkun päällä on fransulakana. Tilaisuudessa kantajat laskevat arkun täyteen pituuteen ja leveyteen levitetylle valkoiselle lakanalle, jonka reunoja fransut ympäröivät. Aune Koskela (1907–1977) oli Anna-Liisa Finnilän merkittävä esikuva. Vihkiäisissä pariskunta seisoi pohjalaistalon miljöössä papin edessä silmikkoraanulla, jonka alle oli levitetty morsiamen oma fransulakana. Fransulakanalla on juhlistettu myös esimerkiksi joulupöytää ja kinkereiden kahvitarjoilua. Fransulakanaa kyllä arvostettiin, mutta ei reunakoristeiden tekijöiden taitoa ja pyrkimyksiä edistää osaamista. Taitajan sormet solmujen lomassa. Yleensä pariskunta myös polvistui pienellä fransulakanalla peitetylle vihkipallille. – Siitä arvostuksesta jouduttiin taistelemaan, Finnilä muistaa. Vapaa-ajallaan Finnilä edistää tavoitteitaan martoissa ja monipuolisessa kotiseutuyhdistystoiminnassa. Perhonjokilaakson alueella on pidetty kiinni vainajan ulosveisaamisesta. – Ei emännillä rahaa ollut! Finnilä puuskahtaa. Vahvassa kansanmusiikkipitäjässä arvostetaan perinteitä ja ne kytkeytyvät laajempaan kokonaisuuteen, jota halutaan vaalia. Parhaillaan Anna-Liisa Finnilä solmii ohuesta pellavalangasta tähtikuvioista fransua huiviin. Finnilä on aina ponnistellut fransujen puolesta myös siksi, että niiden tekemisen taito leviäisi mahdollisimman laajalle ja siten säilyisi. . Fransuilla rikastuminen oli kuitenkin mahdotonta. ???Paljon tehneet, taitavat kädet. Täysillä fransseilla voidaan myös tarkoittaa kaikkinaista fransulakanan näyttävyyttä, jolla halutaan varmistaa, että käsityö tulee huomatuksi. 1/2021?TAITO 21 Taito-2021-1-sisus.indd 21 Taito-2021-1-sisus.indd 21 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. ”Arvostuksesta jouduttiin taistelemaan.” . – Hallussani on täysien franssien lakana, joka on ostettu äitini kuoltua hänen adressirahoillaan kotikylämme Känsälän käyttöön. Franssit on tehnyt Aune Koskela, tunnettu taitaja kotikylältäni, Finnilä mainitsee. OSA YHÄ ELÄVÄÄ ULOSVEISUUPERINNETTÄ Anna-Liisa Finnilän kotiseudulla fransu on yhä merkittävässä roolissa elämän eri vaiheissa – nykyään etenkin silloin, kun on kohdattava kuolema
Kun Finnilä istuu lapsuuskotinsa tuvassa pohjalaistalossa edessään keskeneräinen työ, hetki on vaikuttava. Hän oli tuolloin rippikouluikäinen. T A I T O ?1/2021 22 Taito-2021-1-sisus.indd 22 Taito-2021-1-sisus.indd 22 28.1.2021 16.15 28.1.2021 16.15. 1970-luvulla se on ollut rohkea ratkaisu. Solmittavien lankojen osalta paljon kanssa pärjää. Hän oivalsi jo tuolloin, että fransun käyttöä voi soveltaa, Finnilä esittelee Pirjo ”Idea loksahti, kun seisoin Aunen selän takana ja katselin hänen työskentelyään.” . . Rohdinliina on uutta ja kokeilevaa AnnaLiisa Finnilän fransudesignia. Keski-Pohjanmaalla fransut ovat yksivärisiä, joko valkoisia tai harmaita. Himankalaisen Maija Märsylän Fransut ja lautaraanut on vuodelta 1976. – Solmutapa on sama, mutta se, käytetäänkö vasenta vai oikeaa lankaa solmeavana lankana, vaihtelee, hän toteaa. . TIETOA FRANSUISTA ON TALLENNETTU Aune Koskelan (1907–1977) kursseille Anna-Liisa Finnilä ei koskaan osallistunut. – Niitä voi hyödyntää mielellään tupsuissa, jolloin niistä tulee täyteläisiä, perinteisen näyttäviä. ???Finnilä on myös perinteiden uudistaja. Jos virheitä tulee liikaa, muutan mallia, vaativan käsityön taitaja tuumii rennon arkipäiväisesti. Fransuperintöään, niin itse tekemiään kuin esimerkiksi Aune Koskelalta saatuja, Finnilä vaalii huolella. Palosaari-Penttilän suunnittelemaa juhlavaatetta, johon fransun teki Tyyne Takala Vetelin Pulkkisesta. – Nuoria tyttöjä on helpointa opettaa, aikuinen nainen voi olla väkipäinen, hän kokee. Parhaillaan Anna-Liisa Finnilä solmii ohuesta pellavalangasta tähtikuvioista huivin pitsiä. Myös he ovat tietoisia perinteestä ja heille fransun solmimisen näkeminen on ollut arkipäivää. Perinteisten fransujen tilaustöitä Finnilä ei enää ota vastaan – periaatteessa. Häneltä Finnilä kuitenkin oppi fransutekniikan. ”Taistelua” lypsytaitoinen Anna-Liisa tuki teini-iässä lypsämällä Aune Koskelan puolesta Koskeloiden lehmiä, jotta naapurin emännän oli mahdollista lähteä opettamaan fransutekniikkaa kotiseutua kauemmaksikin. Siitä lähtien Finnilä on solminut paljon fransuja ja aikuisena myös opettanut niiden tekemistä etenkin opistoissa Pietarsaaressa ja Perhonjokilaaksossa. TUOTEKEHITTELYÄ JA MATERIAALIKOKEILUJA Viime vuosina Anna-Liisa Finnilä on leikitellyt ja haastanut itseään tuotekehittelyllä sekä materiaalikokeiluilla, kuten näppäräksi osoittautuneella paperinarulla. – Tilanteen mukaan toimitaan, hän naurahtaa. Ruotsinkielisellä alueella Finnilälle tulivat tutuiksi seudulle tyypilliset punavalkoiset fransut. Myös miniäni arvostavat franssua. Onnellinen Finnilä on siitä, että fransuista on koottu runsaasti tietoa kahteen keskipohjalaisvoimin toimitettuun kirjaan. – Lisäksi esimerkiksi professori Erkki Ala-Könni on ollut merkittävä myös fransuperinteen tallentajana. – Ystäväni halusi aikoinaan ylioppilasmekkoonsa fransua. – Meillä on kolme poikaa. Finnilä muistuttaa myös alueellisista eroista tekemisessä. Kumpainenkin on Finnilän hyllyssä. – Tarvittaessa puran kanavaneulalla. Anna-Liisa Finnilä ihailee ystävättärensä suunnittelemaa ylioppilaspukua 70-luvulta, samoin Pirjo Palosaari-Penttilän rohkeutta ja oivallusta pukeutua tuolloin fransuin koristeltuun juhla-asuun. Kaustislaisen Bertta Aspforsin kokoama Fransut eli franssit – kaunista käsityöperinnettä ilmestyi vuonna 1992. Kuvassa hänen suunnittelemiaan ja tekemiään fransukaulakoruja. – Idea loksahti, kun seisoin Aunen selän takana ja katselin hänen työskentelyään, Finnilä selittää. On syntynyt valokuvakehyksiä, rohdinliinoja ja polven päällä solmien kaulakoruja. Tilanteen mukaan Finnilä myös toisinaan antaa fransua lahjaksi
• Jutun voi kirjoittaa minä-muotoon • Jos jutussa on useampi haastateltava, heidät voi erottaa omiin osioihinsa (merkkimäärät?) • Kuvamaailma keskittyy ammattiin, työvälineisiin • Millainen taitto, jos juttu on jaettu paloihin. koulutukseen, tilanteeseen nyt ja tulevaisuudessa, historiaan • Tuo esiin rakkautta käsityöhön sekä materian tuntua • 1–2 haastateltavaa • Tuovatko eri haastateltavat alasta esiin eri puolia. Jutut Ammatti, 7500 merkkiä Kainalotekstin kanssa 6500 merkkiä. • Kainalo mahdollinen • max 1000 merkkiä. Kaksi haastateltavaa, jolloin molemmilla on aukeama vai kolme haastateltavaa jolloin yhdellä aukeama ja kahdella muulla sivu/hlö. Mikä olisi ideaalimäärä haastateltavia taiton kannalta, jos juttu on paloissa. • Esitellään erilaisia käsityöammatteja tekijöiden ja/tai koulutuksen kautta • Jutussa keskitytään alaan, esim. Toteuttavatko he ammattiaan eri tavoin. Taito-2021-1-sisus.indd 24 Taito-2021-1-sisus.indd 24 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16
Syy: opiskelijoita ei saatu tarpeeksi. J 1/2021?TAITO 25 Taitto • 1 haastateltava Taito-2021-1-sisus.indd 25 Taito-2021-1-sisus.indd 25 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Vasemmalla Kaj Lindgård ja perinteinen rokokootuoli, oikealla Jaakko Purtasen käsissä Mikko Hannulan veistämä moderni tulkinta rokokootuolista. Koristeveistäjäksikään ei ole voinut tulla ilman tietoja ja taitoja puunkäsittelystä, eri puulajeista ja ylipäänsä tuotteen suunnittelusta. Vaikka nykyaikana on saatavissa pilvin pimein opetusvideoita ja muuta materiaalia, ei mikään korvaa sitä, että asian osaava näyttää, miten tehdään ja on myös paikalla arvioimassa ja opastamassa. Kun Seinäjoen koulutuskuntayhtymän koulutuksia keskitettiin, pienet alat eivät pystyneet pitämään puoliaan, sanoo Jaakko Purtanen, Young Skills -osuuskunnan nokkamies, jolla on pitkä opettajakokemus puuja tuotekehitysalalta. Koristeveistoakin siellä ehdittiin opettaa 104 vuotta, ennen kuin perinteinen koulutusala pyyhkäistiin kokonaan pois koulutuskartalta. Merja Räty?Kuvat?Krista Luoma . KÄSITYÖAMMATIT OPITAAN TEKEMÄLLÄ Perinteisissä käsityöammateissa mestarilta oppiminen on ollut aina taattu tapa kouluttaa uusia osaajia. – Koristeveisto on kruunu hienopuusepän työhön. – Jurvassa oli ainut ammatillinen koulu, jossa on opetettu tyylihuonekalujen valmistusta. Ammattikoulutus loppui, mutta talttoja ei Jurvassa hylätty. Kustavilaista, rokokoota, jugendia sekä Jurvassa pidetään yllä koristeveiston osaamista Vuoden 2016 alussa Jurvassa päättyi Suomen viimeinen – ja ainut – ammatillinen koristeveistäjäkoulutus. Kun kolmikymppisenä tulin tänne toisen asteen opettajaksi, huonekaluja tehtiin, ja paljon tehtiinkin. Teksti. urva on ollut tunnettu puusepistään ja puuosaamisestaan pari sataa vuotta. – Kyllä se harmitti ja harmittaa. Kaiken pohjalla on puusepän ja hienopuusepän työ, sanoo Purtanen. Jos mieli veistäjämestariksi, opintopolku kulki puualan artesaaniopintojen kautta koristeveiston kisällin opintoihin ja sitten vasta mestariksi
Taitava tekijä oli saanut tilaustöitä tehtäväkseen jo opiskeluaikana, mutta vähitellen tyylihuonekalut eivät enää innostaneet. Hyppy taiteen tekemiseen ei siis ollut loppujen lopuksi kovin pitkä – tosin Lindgårdin suunnittelemat työt eivät olleet ihan pienintä kokoa, vaan jättimäisiä puuihmisiä. Puuveistokset eivät ole jääneet verstaaseen pelkästään tekijänsä iloksi, vaan töitä on päässyt ihastelemaan myös näyttelyissä. – Olen osallistunut muun muassa Ranskan taiteilijaseuran järjestämiin kilpailuihin ja viimeksi sain Puvis de Chavannes -palkinnon. saakka. Sen avulla pystyin jättämään tilaustyöt. Tilalle tuli taide. – Siinä vaiheessa opintoja sai tehdä hyvin paljon oman pään mukaan: opettajat kertoivat ja opettivat, miten tehdään, mutta kukin sai itse päättää, mitä teki. Se motivoi omaa tekemistä. Korona aiheutti sen, että näyttely ei ole vielä toteutunut. Kaj Lindgård valmistui vuonna 2009 ja jatkoi samaa mittaa aikuiskoulutuksen puolelle opiskelemaan koristeveistoa. Veisto alkoi heti kiinnostaa yhä enemmän. Närpiöstä kotoisin oleva Lindgård kiinnostui puualasta kaverinsa puheiden perusteella. Yrjö Kukkapuron kanssa tehtiin yhteistyötä, tavoitteena oli moderni tyylihuonekalu. Nyt töihin pääsee tutustumaan Sipoossa Gumbostrandissa avautuvassa ryhmänäyttelyssä, joka on avoinna 21.2. ISOJA PUUIHMISIÄ JA PUUNUKKEJA Koristeveisto vaatii hyvää kolmiulotteisen hahmotuksen kykyä ja sitä vaatii myös kuvanveisto. Palkintojakin veistokset ovat tekijälleen tuoneet. Jos joku oli kiinnostunut koristeveistosta, etsittiin projekti, jossa moderniin saattoi yhdistää koristeveistoa. Kysyntääkin oli vähänlaisesti, joten niiden tekeminen ei ollut Lindgårdille enää varteenotettava vaihtoehto. Opiskelijat saivat lunastaa tekemänsä huonekalut itselleen käytetyn materiaalin hinnalla, ja niinpä niitä huonekaluja tehtiin myös illat ja viikonloput. Heti ensimmäisenä opiskeluvuotena veisto tuli tutuksi, kun tehtiin kustavilaisia huonekaluja. – Sain vuosina 2016–2019 Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta kahden ja puolen vuoden apurahan taiteen tekemiseen. Ehkä siinä tuli sellainen ahneuskin, kun oli hyvät välineet ja tekemistä ruokkiva toimintaympäristö. – Aloitin opinnot Jurvassa 2006. vaativia tilaus töitä. ”Jurvan puualan opeilla nimittäin tekee ihan mitä vain.” T A I T O ?1/2021 26 Taito-2021-1-sisus.indd 26 Taito-2021-1-sisus.indd 26 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Saaduilla taidoilla ja tiedoilla voi kuitenkin ponnahtaa myös aivan uusille urille. Sen palkintona oli yksityisnäyttely Carrousel du Louvressa. Kisällinopintoihin kului kaksi vuotta, mestariopintoihin toinen mokoma. Vuosien mittaan erikokoisia puuihmisiä on syntynyt useita. Tyylihuonekalut mielletään herkästi kruusatuiksi ja vähän vanhahtaviksikin, eivätkä ne miellytä minimalistiseen tyyliin kasvaneita, vaikka olisivat mitä taitavinta työtä. Jos joku tahtoi tehdä modernia, niin sai tehdä. Ei koristeveiston tarvitse olla pelkästään ruusuja ja kukkakoristeita, huomauttaa Purtanen. Täällä on pyörinyt vuosikymmenet kansalaisopistossa veistopiiri ja menin mukaan siihen. Siellä pääsi tutustumaan myös kuvanveistoon, kertoo Lindgård. Veistäjämestari Kaj Lindgård ei enää veistä tyylihuonekaluja vaan tekee puusta taidetta. VEISTÄJÄMESTARISTA TULI TAITEILIJA Käsityöammatit eivät työllistä helposti – pelkällä koristeveistollakaan ei moni Suomessa tienaa leipäänsä. Tyylihuonekalut noudattelevat kunkin aikakauden tyyliä, mutta koristeveistoa ei pitäisi ajatella pelkästään tyylihuonekaluihin liittyvänä tekniikkana. Tuula Falckin kanssa suunniteltiin yhteistyöprojekteissa hillittyjä ja minimalistisia koristeita, pintastruktuuria. Artesaaniopintojen jälkeen puu ja sen työstäminen huonekaluiksi oli jo niin tuttua, että omalle suunnittelulle ja ideoille annettiin koulutuksessa yhä enemmän tilaa. Kun taipumuksia kädentaitoalalle oli ja puusepän työt kiinnostivat, hän päätyi Jurvaan puualan oppiin. Onneksi minulla on hyvä galleristi, joka hoitaa myynnin ja markkinoinnin, joten saan olla verstaassa keskittymässä omaan tekemiseeni. – Ammattikorkeakoulun puolella tehtiin yritysyhteistyönä pelkästään moderneja huonekaluja
Koristeveistossa käytetään monenlaisia talttoja. Sitä kunnostelen vähitellen. . Tällä hetkellä kuitenkin residenssitoiminnan kohteena ovat taiteilijat, jotka voisivat hyödyntää taiteen tekemisessään koristeveiston tekniikkaa. Taito Etelä-Pohjanmaalle tein puolestaan jokunen vuosi sitten Fiia Harju-Säntin Flikat-nukkesarjan. Kaj Lindegård ja keskeneräinen veistos. JURVAN OPEILLA TEKEE MITÄ VAIN Vaikka koulu lähti, Jurvassa ei ole annettu periksi. Sain Taikelta koronatukea, ja sen avulla olen tehnyt kolme pienveistosta, kertoo Lindgård tulevan ajan suunnitelmistaan. Puuihmisen veistäminen on kaikkine suunnitteluja työvaiheineen pitkä prosessi. Ensimmäinen residenssitaiteilija Jurvassa oli vuonna 2015 Camilla Vuorenmaa, ja jahka tilanne normalisoituu, toivomme, että residenssitoiminta jatkuu. Sekä Purtanen että Lindgård arvelevat, että huonekalumuotoilun puolella koristeveistosta ei hevillä innostuta. Purtanen ei ole silti vielä heittänyt toivoaan. Suunnitelmissa on muun muassa kursseja, kansainvälistä yhteistyötä ja residenssitoimintaa. . – Tein Artekille sorvattuja ja käsin maalattuja Toto-nukkeja, jotka Kaj Franck suunnitteli vuonna 1945. Kaj Lindgård jäi opiskelujensa jälkeen Jurvaan. – Kyllä modernin tyylihuonekalun idea voi vielä saada siivet alleen. – Jurvan puualan opeilla nimittäin tekee ihan mitä vain, kehaisee Purtanen. Opetus lopetettiin vuonna 2016. Viime kuukausina puolestaan toiminta seisahtui, kun tuli korona, kertoo Jaakko Purtanen. ???Jurvassa oli ainoa ammatillinen koulu, jossa opetettiin tyylihuonekalujen valmistusta. . Lindgårdin päässä kehittyy jo uusia ideoita, joiden itu löytyy muutaman vuoden takaisista yhteistyöprojekteista. Suunnitelmien toteuttamista haittasi ensin se, että emme tienneet, onko meillä tiloja. – Hankittiin vähän aikaa sitten 100-vuotias talo. Kaiken osaamisen, mitä se vaatii, olen saanut Jurvan opinnoissa. 1/2021?TAITO 27 Taito-2021-1-sisus.indd 27 Taito-2021-1-sisus.indd 27 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. – Täällä toimii Jurvan koulukunta ry, jonka tavoitteena on vaalia ja kehittää täkäläistä puuosaamista. Nyt seuraavana etappina on sarjatuotantoon sopiva oma design-nukkesarja sekä jesmoniittimateriaalista taidevaluja
Taito-2021-1-sisus.indd 28 Taito-2021-1-sisus.indd 28 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. • Pitäisikö toisen suomenkielisen juttusarjan keskittyä ihmisiin tekijöinä ja toisen olla aihevetoinen. T A I T O ?1/2021 28 Jutut 3 x juttusarja, 3500 merkkiä (kaksi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen) • Vuosittain vaihtuvat juttusarjat, yhdessä juttusarjassa kuusi osaa • Miten juttusarjat eroavat keskenään
Minulla ei ole sellaisia rajoitteita. – Käsitöiden tekemisessä tärkeintä on matkanteko, ideoimisen ilo ja vapaus. Aina säännöllisesti jokin työ myös valmistuu, mutta keskeneräisyys ei huoleta Aaltosta. Tässä juttusarjassa kurkistetaan kaappien kätköihin ja etsitään keskeneräisiä käsitöitä. Siitä hän tekee takkiin huivikauluksen. Voimakas sähkönsininen on hänen suosikkinsa – väri, josta Aaltonen saa energiaa. – Nostin takin olohuoneen pöydälle ja ajattelin, että saan edistettyä sitä paremmin, kun työ on esillä. Kansalaisopistojen kurssien ansiosta Aaltosen tekninen osaaminen on lisääntynyt. Niissä on tarjolla hyvät työvälineet ja tilat, ja ohjausta saa ammattilaisilta. – Käsitöitä tehdään ilon kautta. 1/2021?TAITO 29 KESKEN Taito-2021-1-sisus.indd 29 Taito-2021-1-sisus.indd 29 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. KAAVOIHIN EI KANGISTUTA Aaltosen keskeneräiseen takkiin täytyy vielä kiinnittää vuori, viimeistellä kaulus ja hihansuut sekä tehdä napinlävet ja kiinnittää napit. SEIKKAILU TÄYNNÄ YLLÄTYKSIÄ Seuraavan kerran, kun Outi Aaltonen kiinnitti takin alkuun jälleen huomiota, hän yllättyi. Odottamaton käänne mahdollisti työhön hienon yksityiskohdan. Teksti. Aaltonen leikkasi jäljellä olevasta kankaasta puun lehden muotoisia kappaleita ja käytti liimaharsoa applikaation kiinnittämisen apuna. aksi isoa sähkönsinistä huivia oli vaateliikkeessä alennuksessa. Ei kaatunut: ompelukurssin opettaja ehdotti, että auringonpolttamat kohdat voisi peittää applikoinnilla. Hän aikoo tehdä takin vuorin vintage-verkkarikankaasta ja räätälöidä sen huolellisesti oppimillaan vaatturin taidoilla. Huiveista saatu materiaali ei aivan riittänyt takin valmistamiseen, mutta silloin Aaltonen sattui muistamaan aiemmin kirpputorilta löytämänsä palan hyvin samanväristä kangasta. Kurssit tarjoavat myös säännöllisen rytmin ompeluun. – Se on aika epäortodoksinen yhdistelmä, josta moni voisi ajatella, ettei niin voi tehdä. Lopputulos kehkeytyy aina tehdessä, Aaltonen sanoo. Keväällä hän suunnitteli jatkavansa takin ompelua kotona. Tärkeintä on, että malli palvelee omia tarpeitani. Merja Häikiö?Kuvat?Tiina Hautamäki Kekseliäisyyden iloa Ensimmäisenä Outi Aaltosen katseen kiinnitti väri. Aion käyttää huivikauluksen yksityiskohtana villakangaspalan hulpioreunaa, joka sekin sattui olemaan juuri oikean mittainen kaulukseen. Uusia töitä Aaltonen ideoi jatkuvasti ja keskeneräisiä hänellä on monta samaan aikaan. Välillä käsitöiden etenemisessä on mukana myös onnea. Omat mieltymykset eivät myöskään muutu aivan hetkessä: sähkönsininen väri oli se, mistä takki lähti liikkeelle, ja Outi Aaltoselle se on edelleen parasta koko työssä. Alkoi takin suunnittelu ja ideointi. Outi Aaltonen heräsi ajattelemaan, että niistä voisi tehdä itselleen välikausitakin. Outi Aaltosen sähkönsinisen takin päämateriaalina on kaksi huivia. Hän tekee ompelutöitä pääosin Tampereen kahden kansalaisopiston järjestämillä ompelukursseilla. Outi Aaltonen aloitti takin teon noin vuosi sitten, kunnes maaliskuussa kurssi keskeytettiin koronavirusrajoitusten vuoksi. – Aurinko oli polttanut vaaleat jäljet takakappaleen yläosaan ja ajattelin, että tähänkö se nyt sitten kaatui. Kesken olevaa työtä jatketaan aina silloin, kun sen aika on. – Pyrin hyödyntämään lähtökohtana olleen tuotteen ominaisuudet ja luonteen: huivin hapsut löytyvät nyt somistamasta takin helmaa ja paikkataskujen reunoja. Kun materiaali puhuttelee minua, keksin usein heti idean, mihin voisin käyttää sitä, Aaltonen kertoo. Luovuutta ja kokeilunhalua se ei kuitenkaan ole vähentänyt. – Olen impulssikeräilijä. Siihen se sitten jäi useammaksi kuukaudeksi odottamaan. . Takin vuorikangas, vaaleansininen pritex, taas on löytynyt tekstiilinkierrätyspajasta, jossa Aaltonen käy säännöllisesti tarkistamassa tarjonnan. Myöhemmin sieltä löytyivät myös takkiin tulevat siniset isot napit, jollaisia Aaltonen oli etsinyt eri paikoista jo hyvän tovin tuloksetta. K Kesken olevaa työtä jatketaan aina silloin, kun sen aika on.”
ympäripyöreitä aiheita/objektia/abstraktia Taito-2021-1-sisus.indd 30 Taito-2021-1-sisus.indd 30 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Jutut Ajassa, 7500 merkkiä • Esitellään käsityöalan ilmiöitä ja trendejä, sekä myönteisiä että kielteisiä • Teksti voi olla pohdiskeleva tai esseetyyppinen tai se voi perustua haastattelulle/haastatteluille • Ei yhtään, yksi tai useampia haastateltavia • Juttu voi olla innostava, ylltävä, samastuttava tai kertoa yhteisöllisyydestä • Kuvamaailma: kuvituksia, kuvituskuvaa, käsiä, tavaroita, tekniikkaa jne
Kumpulainen pyörittää perhetilaa ja tilan yhteyteen vuonna 2018 perustettua Isokummun kehräämöä yhdessä puolisonsa ja tyttärensä kanssa Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. Euroopassa suurimpia villan tuottajia ovat Iso-Britannia, Romania, Espanja, Italia ja Ranska. – Jos minun täytyisi palata tavanomaiseen tuotantoon, niin lopettaisin mieluummin koko tilan pidon. Tiina Hautamäki . Mahdollisuudet lampaiden yksilölliseen hoitoon lieneekin yksi merkittävimmistä eroista suomalaisen lammastuotannon ja tehotuotantomaiden välillä. Myös Kumpulaisen veli on jättänyt pitkän työuransa esimiestehtävissä työskennelläkseen suomalaisen villan parissa perheen lammastilalla ja kehräämössä. Teksti ja kuvat. Tämä on murto-osa suurimpien villatuottajamaiden lammasmääristä, jotka saattavat nousta jopa satoihin miljooniin. Ensi töikseen hän siirsi tilan luomutuotantoon. Tolvilan kartanon lammastilan luomulampaat laiduntavat puolet vuodesta suurilla laitumilla ja hoitavat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä perinnebiotooppeja. Ei voi mitään. Australian lisäksi esimerkiksi Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka vievät maailmalle massiiviset määrät villaa. Vaikka luomutuotanto on lampurille ja viljelijälle tavanomaista viljelyä työläämpää, ei paluuta enää olisi. Kotimaisen lammastuotannon ylpeydenaiheita ovat eläinten yksilöllinen hoito sekä luonnon monimuotoisuudesta huolehtivat luomulampaat. Australialainen villa on säilyttänyt asemansa vahvana, ja maa on tänä päivänä maailman suurin villan viejä. – En halua käyttää ylimääräisiä kemikaaleja missään muodossa, en syödä tai käsitellä. Tämä on tällainen tieto lisää tuskaa -tilanne, Kumpulainen sanoo. Vuonna 2018 Australian villaviennin määrä oli yli 300 000 tonnia. ämä on tällainen pakkomielle, hykertelee Isokummun lammastilan lampuri Satu Kumpulainen, kun kysyn häneltä, mitä suomalaisen villan parissa työskentely hänelle merkitsee. – Yritän aina itselleni sanoa, että ei minun ole pakko tätä tehdä, mutta kyllä se on vaan pakko. MASSATUOTANTOMAISTA MAAILMALLE Australiasta saatava edullinen villa alkoi täyttää kotimaisia villamarkkinoita 1800–1900-lukujen taitteessa, eikä Euroopan villantuotanto enää pysynyt mukana kilpailussa. –T Onnellisten lampaiden villaa Suomalainen villa ei kilpaile hinnalla tai massalla. Kumpulainen aloitti lampurina 2000-luvun alussa, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus perhetilan toiminnan jatkamiseen. Vuonna 2019 Suomessa lampaita oli noin 145 000. KEMIKAALIVAPAATA KOTIMAISTA VILLAA – Suomessa pystytään toimimaan melko puhtaasti, koska täällä lääkinnälliset ja eläintenhoidolliset asiat ovat tarkasti valvottuja, sanoo Satu Kumpulainen. Jopa Suomen suurimmat, noin 400–500 uuhen lammastilat ovat pieniä verrattuna monen muun maan lammastalouteen. Keskusteluissa suomalaisen villan ekologisuudesta ja eettisyydestä kaksi teemaa nousee ylitse muiden: kotimaisen villan puhtaus ja lampaiden hyvinvointi. 1/2021?TAITO 31 Taito-2021-1-sisus.indd 31 Taito-2021-1-sisus.indd 31 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16
Suomen talvi ja viileä ilmasto luovat epäedulliset olosuhteet monille lämpimämmissä maissa viihtyville loiskannoille. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan esimerkiksi ketoja, niittyjä ja metsälaitumia, jotka ovat syntyneet perinteisen karjatalouden vaikutuksesta. Isokummun tilan lailla myös Tolvilan kartanon lammastilan toiminta on luonnonmukaista. Lampurit huolehtivat suurista vuonueista esimerkiksi pulloruokinnalla ja niin kutsutuilla karitsabaareilla. Suurten lammasmäärien maissa eräitä lampaista huolehtimisen keinoja ovat esimerkiksi ennaltaehkäisevät lääkitykset ja kemialliset kylvyt loisten torjunnassa. Kemiallisilla kylvyillä on vaikutuksensa sekä villaan että lääkitsijöihin. Yksi uuhi karitsoi kerran vuodessa. – On helpompi nukkua lampolassa, sillä valvon tilannetta ympäri vuorokauden kolmen tunnin välein. Työntekijöille tehdään rutiininomaisia verikokeita, jotta lääkepitoisuuksien määrää heidän veressään voidaan tarkastella. LAMPOLASSA NUKUTTUJA ÖITÄ Pienemmät tilakoot tarjoavat Suomessa mahdollisuuden myös uutterasti sikiävän suomenlampaan jälkikasvusta huolehtimiselle. LAMPAAT OSANA LUONNON KIERTOKULKUA Kumpulaisen mukaan noin kolmannes suomalaisista lammastiloista on luomutuotannossa. Pirkanmaan Akaassa sijaitsevan Tolvilan kartanon lammastilan isäntä Jarmo Latvanen kertoo käytännössä asuvansa kuukauden lampolassa karitsointiaikaan. Yksikään uuhi ei pysty huolehtimaan viitosista tai kuutosista, Kumpulainen toteaa. Luomulampailla ja -viljelyllä on positiivisia vaikutuksia ympäristöllemme, joista osaan voi tutustua kurkistamalla vaikkapa perinnebiotooppien maailmaan. – Fysiologisesti jokaisella lampaalla on vain kaksi nisää. Villan pesuprosessissa joudutaan käyttämään kemikaaleja lääkkeen poistamiseksi villasta. Maatalouden murroksen myötä perinnebiotoopit ovat vähentyneet jo 1800-luvun lopusta lähtien, kun niittyjä raivattiin pelloiksi tai ne jäivät kasvamaan umpeen käyttämättöminä. Vaikka loissuunnitelmien on suomalaisillakin tiloilla oltava kunnossa, kemiallisilla kylvyillä torjuttavia ulkoloisia ei ole. Eläimet eivät tiettyjä ravinteita lukuun ottamatta syö mitään muuta kuin mitä omat peltomme tuottavat, kertoo Latvanen. Sekä Tolvilan kartanon että Isokummun ”Kotimaisella villalla on potentiaalia olla kiinnostavaa ihan kansainvälisestikin.” T A I T O ?1/2021 32 Taito-2021-1-sisus.indd 32 Taito-2021-1-sisus.indd 32 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Tilan uuhet on jaettu kolmeen ryhmään, joiden vuonueet putkahtavat maailmaan porrastetusti noin neljän kuukauden välein. – Lampaat upotetaan säännöllisesti sukelluksiin lääkealtaisiin, jotta ulkoloisia saadaan torjuttua, kertoo Kumpulainen. Tämä tarkoittaa sitä, että Latvanen asuu lampolan yhteyteen kehitetyssä makuuhuoneessa neljäsosan vuodesta. – Luomutuotannossa pyrimme elämään luonnon kanssa sopusoinnussa
– Yksi tavoitteistani on saada sertifiointi luomuvillalle Suomeen. Pro Agrian lammasja vuohitilojen erityisasiantuntija Kaie Ahlskogin mukaan pelkästä hävikistä puhuminen ei kuitenkaan riitä. – Tärkeintä on se, että lampurit jaksavat tulevaisuudessakin kasvattaa lampaita ja että löytyy ihmisiä, joilla on intoa yrittämiseen. Lampaiden jätökset tarjoavat kodin muun muassa lantakuoriaisille, jotka taas toimivat ravintona linnuille. – Lampaat tuottavat lihaa ja villaa, mutta se on vain yksi osa niiden merkittävyydestä tässä kokonaisuudessa, Latvanen sanoo. Laiduntaminen puolestaan ehkäisee alueiden umpeenkasvua, mikä mahdollistaa kasvillisuuden säilymisen monipuolisena. Monilla tiloilla keritään lampaat keväisin ja syksyisin hyvälaatuisen villan saamiseksi. Kumpulainen on tehnyt paljon töitä kotimaisen villan eteen, vaikka tulokset eivät vielä villakentällä näy. ??Onnistuneesti keritystä lampaasta villa irtoaa yhtenäisenä taljana. Kuluttajien kiinnostus kotimaista villaa kohtaan on kasvanut, ja villahävikistä puhuminen on havahduttanut myös yrityksiä kotimaisen villan tilanteeseen. ???Kehräämölle menevän villan seasta poistetaan muun muassa roskainen ja huopunut villa. Kotimaisella villalla on potentiaalia olla kiinnostavaa ihan kansainvälisestikin, Ahlskog toteaa. Nummisen käsissä lammas vapautuu villoistaan muutamassa minuutissa. Kehräämötoiminnan säilyminen on kullanarvoista, sillä näin myös osaaminen säilyy. – Meillä on valmis konsepti, miten kolme lajittelukeskusta ja pesula perustetaan Suomeen, mutta rahoitus puuttuu. ??Lain mukaan lampaat tulee keritä vähintään kerran vuodessa, mutta tällöin villan laatu kärsii. Mikäli Suomessa olisi oma villapesula, ei villoja enää tarvitsisi kuljettaa pestäväksi ulkomaille. . – Tärkeintä Suomessa olisi saada villaketju kuntoon ja myös kakkoslaatuinen villa käyttöön ja pois tiloilta. Vaikka osa suomalaisista kehräämöistä peseekin villansa itse, erityisesti suurempien villaerien pesussa turvaudutaan esimerkiksi Iso-Britanniaan. Kumpulainen toimii aktiivisesti asian puolesta Euroopan laajuisessa European Working Groupissa, jossa hän toimii luomuvillatyöryhmän vetäjänä. KOTIMAISESSA VILLAKETJUSSA PARANNETTAVAA Kotimaisesta villahävikistä on viime aikoina uutisoitu paljon. Isokummun kehräämö oli mukana Motivan rahoittamassa kiertotalouskokeilussa vuonna 2019. Niinkin pieni asia kuin luomulampaan matolääkkeetön kakka voi saada aikaan tapahtumaketjun, jonka ansiosta useat eliölajit pysyvät hengissä. Myös Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksessä olemme tehneet töitä sen eteen, että Ruokavirasto laatisi luomuvillalle kansalliset säädökset. Mahavillat menevät poistoon jo kerintävaiheessa. lammastilan lampaita käytetään näiden uhanalaisten luontoympäristöjen hoitamiseen. Perinnebiotoopeilla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden säilymisessä. 1/2021?TAITO 33 Taito-2021-1-sisus.indd 33 Taito-2021-1-sisus.indd 33 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Monet yritykset maksavat villasta aiempaa suuremman korvauksen myös tuottajalle. Vaikka tilan lampaat olisivat luomutuotannossa, tällä hetkellä villalle ei Suomessa ole mahdollista saada luomusertifikaattia. ??Annukka Numminen kerii oman harrastelammaskatraansa lisäksi jopa 1?000 lammasta vuodessa. Lajittelukeskusten perustaminen voisi ratkaista lampurien pulmat vähintäänkin sen suhteen, minne lampaista kerityt villat voisi toimittaa
Ilman purjeneulojan hanskaa purjeneula päätyy helposti pystyyn peukalonhankaan, sanoo merimiessäkkejä parikymmentä vuotta ommellut Iiro Hyrsky. Perinteiset merimiessäkit ovat siis luonnonmateriaalia: pellavaa, hamppua tai puuvillaa tai niiden sekoitusta. –Saimme ostaa sitä armeijan varastosta kaksi pakkaa, kertoo Rauman Merihistoriallisen Seuran puheenjohtaja Ilkka Randén. T A I T O ?1/2021 34 Taito-2021-1-sisus.indd 34 Taito-2021-1-sisus.indd 34 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. – Kun neulan kärki koskee alimmaista kangasta, vedän neulaa hiukan takaisin, käännän sen kärjen yläviistoon menosuuntaan ja työnnän neulan taitoksen läpi purjeneulojan hanskan avulla niin, että se tulee ulos noin neljän millin päästä taitoksen reunasta. Purjeneulojan kassi syntyy samaan tapaan kuin perinteinen merimiessäkki. Niitä on eebenpuisia ja valaanluisia, mutta tämä on tehty liiteristä löytyneestä koivuklapista. Teksti. Jotta kassista tulee kestävä, Hyrsky ompelee 9–11 pistoa neulan mitalle. Jäsenet kokoontuvat viikoittain tekemään köysitöitä, ja kursseilla valmistuu merimiessäkkejä ja pullolaivoja. urjeneula läpäisee tottuneesti vahvan kankaan raumalaisen Iiro Hyrskyn hyppysissä. Se on sellainen maa, jossa merimieskäsitöitä harrastetaan vielä paljon. Hyrsky on ommellut erilaisia merimiessäkkejä parikymmentä vuotta. Tilasin heille neuloja Englannista. Oppilaita oli kaikkiaan kymmenen. – Saumantasoittajalla painan kankaan taitokset kohdilleen ennen ompelua. – Pellavalanka olisi hyvää, mutta sitä voi olla vaikeaa löytää. SAUMANTASOITTAJA KOIVUKLAPISTA Keskeisimmät välineet merimiessäkin ompelussa ovat purjeneula, sakset, purjeneulojan hanska, isot nuppineulat ja saumantasoittaja. – Osa heistä ehti tehdä kurssilla kaksikin säkkiä. Hän ottaa pienestä purkista nokareen tervalta tuoksuvaa ainetta. Kurssilaisten merimiessäkit syntyivät Tampellan tehtaalla vuonna 1920 valmistetusta vahvasta pellavakankaasta. Meeri Ylä-Tuuhonen?Kuvat?Sonja Karlsson . Ennen vanhaan sylinterin muotoiset merimiessäkit valmistuivat revenneiden purjeiden palasista tai purjeneulojilta ylijääneistä kangaspaloista, Hyrsky kertoo. Alkuun hän pääsi Rauman kansalaisopiston kurssilla. Ne ommellaan samoista materiaaleista valmistetulla langalla. Syksyllä 2019 Hyrsky opetti merimiessäkin tekoa Rauman Merihistoriallisen Seuran kurssilla. Merimiessäkin ompelu vaatii Hyrskyn mukaan sormivoimaa. – Käytän samoja tekniikoita, materiaaleja ja välineitä kuin purjeneulojat käyttivät aikoinaan purjeiden ompelussa purjelaivoilla. – Säkin suuhun voisin lyödä metalliset purjerenkaat, mutta säkistä tulee autenttisempi, jos ompelen reikien vahvikkeet. HIIOHOI, ja merta päin! Rauman Merihistoriallinen Seura vaalii merimieskäsityötaitoja. Vahaan tällä langan, jotta se kestää sään vaikutusta ja luistaa paremmin ommellessa. – Tämä on mehiläisvahaa, johon on sulana kaadettu vähän hautatervaa. Jos kangasta on useampi kerros päällekkäin, silloin ompelija voi tarvita avukseen piikkiä ja pihtejä, hän sanoo. Niiden sisällä kulkee ohut nyöri. P Hyrsky ompelee kaksinkertaiset laakasaumat kankaan molemmilta puolilta purjeneulojan tavoin. Tämä lanka on pellavan ja polyesterin sekoitetta, Hyrsky kertoo. Ensin hän pistää neulan taitoksen alla olevasta kankaasta läpi
Jutut Kylässä, 7500 merkkiä • Reportaasi käsityöalan tapahtumasta tai näyttelystä tai vierailu kädentaitajan työhuoneelle • Juttu kertoo mitä ympärillä näkyy ja tapahtuu • Juttua ei voi kirjoittaa minä-muotoon, toimittaja voi kuitenkin kirjoittaa itsestään • Juttu voi olla innostava, yllättävä, samastuttava tai kertoa yhteisöllisyydestä • Kuvamaailma keskittyy raportoimaan ympäristöstä Taito-2021-1-sisus.indd 35 Taito-2021-1-sisus.indd 35 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16
– Ihan pieneen pakkiin mahtuvat kaikki ne työkalut, joita pullolaivan tekemiseen tarvitaan. Meilläkin jokainen kurssilainen sai laivan pulloon, Salonen sanoo. Tällä kertaa kurssilaiset olivat Raumalta ja Uudestakaupungista. Kurssin vetäjä kuitenkin sanoi, ettei niitä käsiä sinne pulloon laiteta, hän muistelee. Puoli milliä isommalle poranterälle ei juuri ole käyttöä. Meri pullolaivan pohjalle syntyy värjätystä ikkunakitistä. Edelliskerralla eräs ajoi kurssille Porvoosta asti. Kun kansi on valmis, lepäävät mastot purjeineen limittäin kantta vasten. PIENOISMALLI PULLOSSA Yksi merimiessäkin ommelleista oli raumalainen Harri Hautero. . Rauman Merihistoriallisen Seuran puheenjohtaja Ilkka Randén (vas.) ja Harri Hautero (oik.) tekivät ensimmäiset pullolaivansa Rainer Salosen opissa. Niiden avulla nostetaan aikanaan riki ja trimmataan purjeet, mutta ensin pitää saada koko komistus pulloon. Kurssia veti niin ikään raumalainen Rainer Salonen. . Laivan kyljistä ja keulapuomin kärjestä tulee kymmeniä lankoja. Se ei näytä hyvältä, jos pullo vääristää laivaa, ja sellaiseen pulloon on myös vaikea tehdä laivaa. . Lopuksi hän pystyttää mastot ja säätää purjeet haluamaansa asentoon. Pullolaivan tekeminen ei ole kallis harrastus, sanoo Randén. – Pitkät, vääräkärkiset ja terävät pinsetit on välttämätön työkalu, Hautero lisää. – Kärsivällisyyttä se vaatii, ei paljon muuta. T A I T O ?1/2021 36 Taito-2021-1-sisus.indd 36 Taito-2021-1-sisus.indd 36 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Saumantasoittajan avulla ompelija tekee taitokset vahvaan kankaaseen. PINSETIT VÄLTTÄMÄTÖN TYÖKALU Pullolaivan runko rakentuu kahdesta osasta, Salonen opastaa. Sitten hän ujuttaa päällisosan pulloon ja liimaa sen paikoilleen. Isoon mattoon kuluu helposti sata metriä manillaköyttä. ???Leena Aaltosen haukisiimasta valmistamat korvakorut ovat suosittuja. – Kun runko on valmis, se halkaistaan vesirajasta ja kaiverretaan sisältä ontoksi, jotta langat pääsevät kulkemaan mahdollisimman löysästi. – Ensin täytyy tutkia tarkkaan purjelaivan rikipiirustus ja selvittää köysistön toiminta, muuten ei voi tehdä pullolaivaa, Hautero selittää. Rungon alaosa taas tarttuu kiinni kittiin. – Epäilin aluksi kovasti mahdollisuuksiani, koska minulla on isot kädet. – Laitan pullossa jo olevaan rungon alaosaan hiukan liimaa ja odotan, että se kuivuu, sillä muuten alaosa tulee perässä, Hautero kertaa työvaiheita. Vuotta aikaisemmin hän osallistui Merihistoriallisen Seuran järjestämälle pullolaivakurssille. Pullolaiva on aina pienoismalli jostain historiallisesta laivasta. KÖYSITÖITÄ KESKIVIIKKOILTAISIN Erilaisten kurssien lisäksi Rauman Merihistoriallinen Seura ylläpitää perinteisiä käsityötaitoja viikoittaisissa Friivaht-illoissaan. – Pullo voi olla hyvän mallinen, mutta se saattaa peilata. Salonen on tehnyt yli 200 pullolaivaa. Sillä aikaa, kun kitti kuivuu pullossa, voi pullolaivanrakentaja rauhassa keskittyä rikin eli maston, raakapuiden ja köysistön tekoon. Jo pullon valinnassa pitää olla tarkkana, hän sanoo
Silloin teemme laivojen puolimalleja, Ilkka Randén lupaa. – Minä olen seilannut pyykkivesissä. Meillä on aina hauskaa. – Yhteishenki on hyvä. Seura rahoittaa toimintaansa myymällä muun muassa Friivaht-illoissa valmistettuja merimieskäsitöitä. – Arvostan todella paljon sitä, miten kärsivällisesti minua on Friivaht-illoissa opetettu, Aaltonen sanoo. Keväällä 2022 järjestämme seuraavan kurssin. . Taitojen karttuessa hän innostui suunnittelemaan myös omia korvakorumalleja. Lisäksi rakennukseen tulee juhlaja kokoustila, ja kun Merimakasiini syksyllä valmistuu, siirtyvät sinne myös Friivahtillat ja merimieskäsityökurssit. Aaltosta askarrutti alkuun, onko illat tarkoitettu vain miehille ja pitääkö olla merimiestaustaa. Hän sanoi, että niin minäkin, ja niin me siten yksi keskiviikko hiivimme tänne. Osa heistä on seilannut maailman merillä. Seuran suurin rahanreikä on tällä hetkellä 1?200 neliön Merimakasiini, jota se rakentaa pääosin talkoovoimin Rauman Merimuseon kupeeseen. Toiset ovat tehneet päivätyönsä satamassa tai meriteollisuudessa. Friivahti, raumalaisittain friivaht, on merenkulun ammattislangia ja tarkoittaa vapaa-aikaa. – Kerroin eräälle tuttavalleni, että haluaisin mennä Friivaht-iltaan, mutta en kehtaa. – Se on hienoa, että voin olla omin pikku kätösin mukana noin isossa hommassa. Työskentelin matkustajalaivalla Helsingin ja Tukholman välillä 26 vuotta, Aaltonen kertoo. – Tämä vuosi menee vielä talkoiden merkeissä. – Niiden suosio oli todellinen yllätys. Niitä syntyy hamppu-, manillaja sisalköydestä sekä haukisiimasta. Merimakasiinissa seuran väki aikoo kunnostaa lahjoituksina saamiaan suuria museoesineitä, kuten veneitä, ja asettaa niitä näytteille. ”Arvostan todella paljon sitä, miten kärsivällisesti minua on Friivaht-illoissa opetettu.” Pullolaiva. Minun tekemillä korvakoruillakin on muutama naula saatu hankittua, Aaltonen iloitsee. Keskiviikkoiltaisin toistakymmentä seuran jäsentä kokoontuu Rauman Merimuseon alakertaan tekemään merimieskäsitöitä pääosin narusta ja köydestä. Friivaht-illoissa Aaltonen on oppinut tekemään pannunalusia, avaimenperiä, mattoja ja korvakoruja. Vastaus molempiin kysymyksiin oli ei, ja niin hän jäi. Aaltosen suunnittelemat korvakorut ovat tehneet hyvin kauppansa. Leena Aaltonen uskaltautui mukaan vuonna 2016. Niitä menee niin paljon kuin ehdin tehdä. Lue lisää Rainer Salosesta ja pullolaivan tekemisestä: www.taitolehti.fi 1/2021?TAITO 37 Taito-2021-1-sisus.indd 37 Taito-2021-1-sisus.indd 37 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. MYYNTITULOT OMAAN MAKASIINIIN Rauman Merihistoriallisessa Seurassa on 250 jäsentä
Selvästi eniten Lillunen työstää kevyitä nojatuoleja, k-tuoleja. Tanja Lillusen mukaan asiakkaat ovat nykyään yhä tiedostavampia. – Miltei kaikki vanhemmat huonekalut pystyy verhoilemaan uudelleen. P . Pienemmät työt valmistuvat nopeammin. Purkaminen on hyvää maanantaihommaa, ja kun jaksaa keskittyä, voi tehdä vaikeampia työvaiheita. Uudet kestävät taas vuosikymmeniä, Lillunen kertoo. PUHUTAAN RAHASTA Jos perinteisestä sohvasta uusitaan kaikki jousista lähtien, työhön kuluu aikaa Lillusen mukaan parisen viikkoa. Eniten hintaan vaikuttaa työhön käytetty aika. Vuoden alussa Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry ryhtyi keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on, että huonekalujen verhoilu ja kunnostaminen kuuluisivat kotitalousvähennyksen piiriin. ???Lillunen sitoo 100-vuotiaaseen sohvaan uusia jousia. Verhoilemalla vanhasta huonekalusta saa myös oman näköisen. – Jos joustimet ovat menneet pehmeiksi, ne on paras uusia. Se on riisuttu kankaista ja pehmusteista ja jäljellä on enää runko. Verhoilija työskentelee yhä samoilla menetelmillä kuin kollegat sata vuotta sitten. Sonja Karlsson Verhoilija on kiertotalouden asialla Verhoilu voi pidentää huonekalun elinkaarta vuosikymmenillä. Tässä juttusarjassa tutustutaan ammattilaisiin, jotka pidentävät elinkaaria. Kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta, työskentelevät verhoilijat aiheen ytimessä: he pidentävät ammatikseen huonekalujen käyttöikää. Lisäksi materiaalikulut muodostavat osan hinnasta. Huonekaluja myydään nykyään niin halvalla, että usein verhoilu voi tulla kalliimmaksi kuin uuden hankkiminen. Ekologisuus ei kuitenkaan ole ainoa syy verhoilla vanha huonekalu uudelleen. – Se madaltaisi kynnystä kunnostaa vanhaa ja edistäisi myös kiertotalouden asiaa. Työkalutkin ovat suurin piirtein samanlaisia. Ihmiset ovat viettäneet paljon aikaa kodeissaan ja se on näkynyt myönteisesti verhoilijoiden työllistymisessä. Se onkin suurin haaste verhoilijoille. Verhoomo Vekin kangasvalikoimastakin löytyy takuulla jokaiselle jotakin: on rokokoohenkisiä kankaita Keski-Euroopasta ja kotimaisia kuoseja Annalalta, neutraaleja harmaita ja upeita, murretun sävyisiä villakankaita. Uudet huonekalut kuluttavat kuitenkin luonnonvaroja, eivätkä ne välttämättä ole laadukkaampia kuin vanhat. UUSIMALLA VANHAA EI TARVITA UUTTA K-tuoleissa riittää työsarkaa myös tulevana keväänä, sillä Lilluselle niitä on tulossa verhoiltavaksi yhteensä seitsemän. Verhoilija Tanja Lillunen kiinnittää runkoon paraikaa uusia joustimia. Mikäli tuotteen runko on pysynyt hyvänä, uudelleenverhoilu on ekologinen vaihtoehto. – Verhoiltavia huonekaluja tulee työstettäväksi aina 1900-luvun alussa valmistetuista 2010-luvun huonekaluihin. Viimeiset pari vuotta on näkynyt eniten 50–60-lukujen huonekaluja. Esimerkiksi materiaalit ja liitokset voivat olla uusissa huonekaluissa sellaisia, että ne hajoavat herkemmin eikä niitä pysty korjaamaan. Yksi sellainen seisoo nytkin verhoomon pyörivällä telineellä odottaen jousien purkamista. On selvää, että taidokas käsityö maksaa. Jousitetut kalusteet vievät eniten aikaa, vaahtomuovikalusteiden verhoilu on nopeampaa. Välillä on hyvä tehdä myös käsille kevyempiä töitä kuten ompelua. Työn alla Tanja Lillusella on iäkkään k-tuolin purkaminen ja uudelleenverhoilu. Teollisissa huonekaluissa riittää usein pelkkä kankaanvaihto, vanhemmissa huonekaluissa saattaa joutua purkamaan puupuhtaalle rungolle. – Monien mielestä vaikkapa vanha sohva on ollut niin hyvä istua, ettei siitä halua luopua. – Minulla on usein muutama projekti kesken samaan aikaan. Verhoillessa käytetään mahdollisuuksien mukaan vanhoja materiaaleja uudelleen. – Hinta on joillekin kynnyskysymys. . Lillusen yritys, Verhoomo Vekki, on keskittynyt huonekaluverhoiluun. Teksti ja kuvat. Miltei kaikki vanhemmat huonekalut pystyy verhoilemaan uudelleen.” T A I T O ?1/2021 38 JATKOAIKA Taito-2021-1-sisus.indd 38 Taito-2021-1-sisus.indd 38 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. ukkijalkojen päälle on nostettu yli 100-vuotias sohvavanhus. – Korona-ajan alkaessa sähköposti ja puhelin olivat hetken mykkinä, mutta aika nopeasti tilanne tasaantui
1/2021?TAITO 39 Jutut 3 x juttusarja, 3500 merkkiä (kaksi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen) • Vuosittain vaihtuvat juttusarjat, yhdessä juttusarjassa kuusi osaa • Miten juttusarjat eroavat keskenään. • Pitäisikö toisen suomenkielisen juttusarjan keskittyä ihmisiin tekijöinä ja toisen olla aihevetoinen. Taito-2021-1-sisus.indd 39 Taito-2021-1-sisus.indd 39 29.1.2021 8.06 29.1.2021 8.06
Jutut Ulkomailla, 7500 merkkiä • Juttutyyppi voi olla mikä tahansa neljästä edellisestä, mutta näkökulma on kansainvälinen • Suomalainen tekijä ulkomailla, reportaasi kansainvälisestä tapahtumasta, mikä ulkomailla on muotia, katsaus jonkin maan käsityökulttuuriin jne. • Juttua ei voi kirjoittaa minä-muotoon Taito-2021-1-sisus.indd 40 Taito-2021-1-sisus.indd 40 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16
Myös Aurora Pieskillä on työn alla sisnalaukku. – Aiemmin olet tehnyt hienoa, tiheää tikkausta. Pieski on ollut kenkien teossa mukana nylkemisestä saakka. Pieski kostuttaa nahkaa tottuneesti parkilla. Elenna Pieski on tekemässä niistä nutukkaita eli karvakenkiä. Pieskillä on pajusta keitettyä parkkilientä pakastettuna pullossa. Kerholaisten suosikkeja ovat lankaja nahkatyöt. Siksi duodjia on mahdollista opiskella kodin piirin ulkopuolella. Sisna on parkittua, karvatonta poronnahkaa. Susanna Vilpponen?Kuvat?Saara Lavi rimuotoiset ja -malliset poronkoipinahan palaset ovat levällään Utsjokisuun koulun tekstiililuokan pöydällä. Toiveissa olisi tehdä joskus myös iso gákti. Kolme eriväristä lankaa on kiinni Ingá Ravna-Pieskin vyötäröllä. Elenna Pieskillä on työn alla nutukkaat, jotka tehdään erilaisista poronkoipinahanpaloista. Lakkeja hän ei itse vielä hallitse. – Tähän täytyy kuulemma leikata joku pala, Eriksen katsoo Tapiolaa kysyvästi. Mággá Eriksen on ollut aiemmin myös ompelukurssilla, jossa ommeltiin gákti. E . Eriksen alkaa haistella nahanpalaa. Duodji tarkoittaa saamelaista käsityötä, jolla on pitkät perinteet. PIRTANAUHAN TEKEMISESSÄ APUVÄLINEENÄ KÄPY Kaksi alas, kaksi alas, kolme ylös. KÄYTTÖLAUKKU SISNASTA Viereisessä pöydässä Mággá Eriksen pohtii seuraavaa työvaihetta sisnanahkaa pyöritellen. Sitten on tärkeää kiristää nauhoja tarpeeksi, että ne pysyvät saman levyisinä, Ravna-Pieski selventää. Etenkin helman laittaminen, hän muistelee. – Haistapa tätä, haisee pahalle! Eriksenin käsissä on syntymässä sisnalaukku. – Mittaa tästä kahdeksan millimetrin pätkä. – Ensin langat laitetaan oikeaan järjestykseen. Pieskillä on koristeena laukussa mummon musta Bennu-koira, joka on ollut hänellä hoidossa. Siitä tuli violetin värinen ja Eriksen teki sen pienelle sukulaislapselle. – Se oli aika vaikeaa. 1/2021?TAITO 41 Taito-2021-1-sisus.indd 41 Taito-2021-1-sisus.indd 41 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Toiset saavat kosketuksen käsitöihin jo kotona, mutta taitoja voi opetella myös käsityökerhossa. Perinteisestä käsityömateriaalista valmistetaan erilaisia pussukoita, laukkuja ja vaatteita. Opettaja Eila Tapiola joutuu purkamaan nuoren käsityöläisen tikkausta. Nutukkaita ja sisnalaukkuja Teksti. – Kaikkea muuta voi tehdä, paitsi Lapin lakkeja, kerhon vetäjä Eila Tapiola mainitsee. Kerhossa on tehty kenkien lisäksi esimerkiksi luhkia, pirtanauhaa ja gákteja eli saamenpukuja. Sitä hangataan poronnahkaan, jotta se pysyisi kosteana työstämisvaiheessa, sillä kuivaa ja kovaa nahkaa ei saa ommella. Nyt ommel on kauhean väljää, Tapiola näyttää. Nykyisin taidot eivät enää välttämättä siirry sukupolvilta toisille. – Se on vähän kuin omani. Duodji on osa saamelaista kulttuuriperintöä, joka kiinnostaa myös lapsia ja nuoria. Siihen myös Utsjoen saamelaisyhdistyksen Sámi Siidan järjestämä kerho pyrkii. Nutukkaiden teko sisältää useita vaiheita ja niiden mukaan Pieski etenee viikoittain järjestettävässä Duodji-kerhossa. Käsityössä eniten aikaa vie nahan valmistaminen työstämiskelpoiseksi. – Muuten pitäisi keittää aina uusi parkkiliemi, nuori taitaja tietää. Erilaisia saamenkäsitöitä on lukuisia ja nuoret kerholaiset saavat valita mieleisensä tekniikan opeteltavaksi. Siitä tulee sisnalaukun tere, sanoo Tapiola ja ojentaa mittanauhan
– Minua pelottaa, sanoo hän samalla kun venkslaa sytytintä. Utsjoen, pohjoissaameksi Ohcejohka, asukkaista lähes puolet on saamenkielisiä. – Jo pelkkä katsominen on hyödyllistä. Mággá Eriksenin on aika polttaa suonilangan päät, mutta sytyttimen käyttäminen ei ole vielä tuttua. – On kiinnostava tietää, miten ennen on tehty ja ymmärtää, miksi ollaan siirrytty muovilankaan, Eila Tapiola tuumailee käsitöiden muuttumista. Ennen suonilanka tehtiin poron jänteistä hampailla pyörittämällä. Onko saamenkäsitöiden opettelu nuorista tärkeää. Elenna Pieskin ompelu etenee mallikkaasti. – Ja se, kun joka paikassa on karvaa, hän sanoo ja pyyhkii housujaan valkeasta karvasta. Käsityöläisen mielestä ärsyttävää on karvantyvestä leikkaaminen. – Tämä menee niin nopeasti, kun on suora pala. ”On merkityksellistä, että käsityötaito jatkuu.” T A I T O ?1/2021 42 Taito-2021-1-sisus.indd 42 Taito-2021-1-sisus.indd 42 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. – Täällä oppii koko ajan uusia sanoja käsitöihin liittyen, joita en ole aiemmin tiennyt, Elenna Pieski toteaa. – Jokaisella pitäisi olla kolme areenaa, missä kieltä voisi käyttää. Langanpäät käristetään sytyttimen päässä leijuvalla liekillä. Käpy on materiaaliltaan poronsarvea ja kärjestään käyrä. – On se, siksihän minä täällä olen, Elenna Pieski vastaa topakasti. Tuli syttyy kuitenkin vahingossa ja Eriksen kiljuu innostuen. Tuota vinoa oli vaikea ommella, Pieski selittää ja näyttää työtään. Eila Tapiolan mukaan nuorilla on halua tulla kerhoon ja oppia uutta. Saamelaiset ovat tehneet käsitöitä aina. Oleellista on myös käsityösanaston ylläpitäminen. Ompeluun käytetään kierrettyä, halkaisematonta suonilankaa. SAAMENKIELINEN KÄSITYÖSANASTO KARTTUU KERHOSSA Toinen tärkeä asia on, että kerhossa pääsee puhumaan saamen kieltä. Pirtanauhan tekeminen ei ole Ravna-Pieskille mikään uusi juttu, vaan ensimmäisen kerran hän on tehnyt niitä jo koulussa. Niitä voivat olla esimerkiksi koulu, koti ja harrastus, Eila Tapiola toteaa. Nykyisin suonilanka on usein muovista. Arktisella alueella selviytymisessä kunnolliset varusteet ovat olleet jopa elintärkeässä asemassa. Sitten vieressä alkaa tapahtua. Kädet käyvät nopeasti ja nauhaa syntyy koko ajan lisää. Siskokset Elenna ja Aurora Pieski tekevät toisinaan myös kotona käsitöitä. NUTUKKAIDEN TEKO ON KARVAISTA HOMMAA Nutukkaisiin käytettävää poronkoipinahkaa ommellaan äimällä eli isolla nahkaneulalla, jossa on suuri neulanreikä. Työvälineenä hänellä on pirta ja käpy, jolla pujotetaan kude ja painetaan se tiiviisti nauhan jatkoksi. Kädentaitoihin liittyvät termit eivät välttämättä arkikielessä tule yhtä tutuiksi. Käsityöperinteen tulevaisuus on kiinni nykyisistä ja tulevista tekijöistä. Nykyisin duodjin esineiden mallit ja koristelutyylit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aiemmin lähes jokaisen tuli osata tehdä
Käpy on tehty poronsarvesta ja kärjestään käyrä. NUTUKKAIDEN MUOTOKIELI KERTOO MENNEISYYDESTÄ Nutukkaiden nahkapaloissa merkintä ”S” tarkoittaa sakeaa. – Minusta se on ainakin kauniimpi, Tapiola tuumaa. – Mutta miksi ne ovat edelleen pystyjä, Pieski kysyy. . Aidon saamelaisen käsityön tunnistaa Sámi duodji -merkistä. Ingá Ravna-Pieski neuvoo Mággá Erikseniä sisnalaukun teossa. Duodji Saamelainen käsityö on muovautunut saamelaisten käytännön tarpeiden mukaan pohjoisen luonnosta saatavista materiaaleista. Duodji jaetaan pehmeisiin käsitöihin (poronnahkatuotteet, kudonnaiset ja gáktit eli saamenpuvut) ja koviin käsitöihin (materiaaleina poronsarvet, puu ja metalli). . – Olen kyllä käynyt bongailemassa saraheinää, Pieski kertoo. Vaan eipä huolta, pian yhdellä nuorella tekijällä on nutukkaiden teko hallussa. Nutukkaiden lisäksi poron koivista valmistetaan säpikkäitä eli pitkiä säärystimiä ja koivikkaita eli kintaita. Saamelaiset taiteilijat luovat kaiken aikaa perinteisiä materiaaleja ja muotoja koristelutapoja soveltavia uusia malleja, koruja, asusteita ja käyttöesineitä. Siitä tietää mitkä kohdat tulee yhdistää toisiinsa. – Ennen liikkumiseen on käytetty suksia, siksi kengän kärki on pysty, Tapiola tietää. Kun kerhoaika on loppu, poronnahka viedään kotitalousluokan pakkaseen piiloon odottamaan seuraavaa kertaa. Pirtanauhan teossa työvälineinä ovat pirta ja käpy. – Kenkä näyttää pöljältä, jos laittaa karvat väärinpäin, Eila Tapiola selventää. – On merkityksellistä, että käsityötaito jatkuu, Eila Tapiola sanoo ja jatkaa: – Jos nykyään haluaa karvakengät, niin tekijää voi olla vaikeaa löytää. ???Nutukkaiden nahanpalat ommellaan yhteen äimällä eli nahkaneulalla. Syylinki on perinteinen sisätossu kenkiin ja saappaisiin. Esimerkiksi saamenpuku pitää sisällään tietoja kantajastaan. Kukin väsää omaa työtään rauhassa, välillä neuvoa kysyen. Nykyisin käytetään usein myös syylinkejä. Elenna Pieskiä mietityttää nutukkaiden muoto. Luokkahuoneesta huokuu keskittyneisyys. . . 1/2021?TAITO 43 Taito-2021-1-sisus.indd 43 Taito-2021-1-sisus.indd 43 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Duodjiin liitetyt merkitykset tekevät siitä kulttuuriesineen, johon sisällytettyjä kulttuurisia koodeja saamelaisessa kulttuurissa kasvaneet osaavat lukea. Karvakengät vuorataan perinteisesti kenkäheinällä. Duodjia opetetaan myös peruskoulussa Utsjoella. Nykyisin duodji on usein taidekäsityötä ja siitä on tullut monille elinkeino tai elinkeinon osa
Nu och då får jag en släng av fåfänga och börjar fundera på om jag skulle skaffa mig grannare eller mer personliga kärl – sådana som inte finns i alla andra finländska hem. Kaj Franck ansåg att formgivaren ska främja det etiska och det estetiska. . Han sade bland annat att ”en formgivare som genomgått en konstindustriell utbildning kan nog rita”, men ”redan vid början av arbetet är det bäst att han talar med en yrkesperson”. FULLÄNDAT ENKELT 2020-talets konsumtionkritiska debatt har inte ändrats så mycket från Francks tid – förutom att dylika uttalanden inte längre är marginaliserade, utan har blivit mainstream. Under sin tid på Notsjö formgav Franck färggranna konstglasföremål i flera texturer, dock alltid med en enkel form som utgångspunkt. På hyllan ovanför har jag vita Teema-tallrikar, stora, medelstora och sådana pyttesmå som jag lägger min tepåse på när den har dragit i hett vatten. Det är beaktansvärt att Kilta formgavs då Finland hämtade sig från andra världskriget. Det torde inte vara så överraskande att Franck fann den traditionella japanska estetiken tilldragande då han besökte landet. Dessa glas och tallrikar har jag använt under hela mitt vuxna liv. De enkla kärlen i serien Kilta passade ihop med andra kärl, både gamla och nya. Han tog denna formgivningsprincip som betonar föremålets användningsändamål som en riktlinje i sitt eget arbete på 1940-talet. Dessa tankar gav även upphov till Kaj Francks serie Kilta på basis av vilken man senare utvecklade den än idag sålda serien Teema. Ett av de stora namnen inom finländsk formgivning, Kaj Franck, förespråkade hållbar konsumtion redan för drygt ett halvsekel sedan. FUNKTIONALITETEN FÖRST Den stora allmänheten känner till Kaj Franck särskilt för hans bruksföremål, men han skapade även konstföremål. Viborgfödde Franck blev känd särskilt för sitt arbete för Arabia och Iittala. Under Francks studietid debatterades betydelsen av funktionalism. Francks tanke bakom Kilta var att skapa en servis med renodlade former och noggrant övervägda färger. Sonja Karlsson?Översättning?Lingo Languages?Illustration?Salla Torsti Tidlös design Hållbar konsumtion har inte blivit trendig först på 2020-talet. Text. Kilta var en praktisk servis. De uppfyller sitt ändamål perfekt, och den vita färgen är lika aktuell även idag. J Även internationellt är Franck en av våra mest välkända glasoch keramikformgivare.” T A I T O ?1/2021 44 STORA FINLANDSSVENSKAR Taito-2021-1-sisus.indd 44 Taito-2021-1-sisus.indd 44 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Denna designer som var utbildad möbelformgivare arbetade under sin karriär även som konstnärlig ledare av Notsjö glasbruk och Konstindustriella läroverket samt direktör av Arabias formgivningsavdelning. Artikeln baseras på Designmuseets Kaj Franck-webbutställning, Harri Kalhas artikel om Kaj Franck i Finlands nationalbiografi samt programmet Pro arte utili i Yles Levande arkiv där Kaj Franck berättar om glastillverkning. Enligt Franck kännetecknas den ideala produkten av att dess material försvinner efter användning, som kalakukko, som är både ett slags förvaringskärl och en måltid. Även internationellt är Franck en av våra mest välkända glasoch keramikformgivare. Det ledde till tidlösa och avskalade produkter som innehöll enbart det väsentliga: alla krumelurer hade tagits bort. KÄRLENS SKAPARE Bakom designen av serierna Kartio och Teema finns den finländska formgivningens storman Kaj Franck (1911–1989). Han talade även offentligt om antimaterialism och om hur skadligt det är om formgivningen alltid har en ny produkt som mål. ag har fyra dricksglas av serien Kartio staplade på den lägsta hyllan av mitt köksskåp. Som designer uppskattade Franck högt även de hantverkare som tillverkade produkter som Franck formgivit. Voit lukea artikkelin myös suomeksi Taito-lehden verkkosivuilta taitolehti.fi. I denna artikelserie bekantar vi oss med finlandssvenska storheter inom hantverk, konst och formgivning. När jag läser om Kilta och Kaj Francks tankar blir jag allt mer fäst vid de kärl som redan nu finns i mitt köksskåp. Den centrala idén var att servisens delar skulle kunna kombineras
Käsillä Teema 1: henkilötai yritysjuttu, ilmiöjuttu tai reportaasi teemasta riippuen, 6000 merkkiä • Jutun tarkoituksena on toimia inspiraationa ja johdatteluna ohjesivuille Taito-2021-1-sisus.indd 46 Taito-2021-1-sisus.indd 46 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16
Elina Helminen aloitti kirjonnan harjoittelun kokeilemalla erilaisia pistoja erivärisillä langoilla. Vuoden 2015 alussa hän laittoikin minulle pienen aineiston, jossa oli erilaisia luovia kirjonnan tehtäviä. Olin kuitenkin sanonut Helsingin yliopistolla opettavalle ystävälleni Ferströmin Päiville, että hän voisi joskus pitää minulle kirjonnasta kurssin. Siinä menee työ ja harrastus välillä sekaisin, kun hyödynnän kokeilujani töissä. Piti esimerkiksi kirjoa erilaisia tunnelmia. Ikkunasyvennyksessä on squashmaila, jonka verkko on koristeltu räsyillä. Lokakuussa hänellä tuli täyteen 32. – Alussa työ oli kudontapainotteista. työvuosi Taito Varsinais-Suomen palveluksessa. Helminen on Turun taitokeskuksen erikoisneuvoja. Kirjontaan hurahtaneen opettajan työ ja vapaa-aika sekoittuvat iloisesti keskenään. Teksti. Mutta kyllä kudonta pitää aina mainita, kun minut mainitaan, nauraa Helminen. – Nuorena ihailin kirjomista ja kirjojia, mutta olin aina ajatellut, etten jaksa tehdä sellaista pikkutarkkaa piiperrystä. – Olin nähnyt somessa oksanhaaraan tehtyjä kudontatöitä. Kun olin Hankasalmella ystäväni mökillä, tein itsekin sellaisen, ja kun myöhemmin sisustimme taitokeskuksen uudelleen, niin toin sen ensimmäisen työni tänne ja aloin tehdä lisää. Hänen työnkuvaansa kuuluu käsityökurssien suunnittelu, järjestäminen ja opettaminen sekä taitokeskuksessa käyvien kutojien neuvonta. Sonja Karlsson?Kuvat?Sonja Karlsson, Taito Varsinais-Suomi / Hilja Mustonen ja Taitoliitto / Johanna Aydemir . Niiden haaroihin on kudottu värikäs räsyjen verkko. Tehtävien myötä kirjonta muutti pysyväksi osaksi Helmisen elämää. Tällä kertaa emme kuitenkaan ole puhumassa kudonnasta, vaan Helmisen toisesta intohimosta: kirjonnasta. KOHTI UUTTA Työsarkaa Helmisellä on riittänyt. Vuosien aikana työnkuva on ehtinyt muuttua paljon. – Jaksoin tehdä hyvin vähän yhtä pistoa, enkä opetellut niitä kaikkia kahtasataa, mutta aloin sitä kautta kokeilla erilaisia värejä ja pistoja. – Mutta käsityöt ovat niin kiinnostava asia, että haluan tehdä niitä kotonakin. urun taitokeskuksen kurssitila tulvii värejä. Hyllyn päällä on kokoelma oksia. Samalla se laajentaa ammatillista osaamistani. Kutsumme niitä mikättimiksi, kertoo Elina Helminen. Tulin tänne pitämään kudonnan kursseja, myöhemmin valikoimaan on tullut muitakin käsityökursseja. Takaseinältä kurkistaa nalle, johon on kirjottu sanoja korona-ajan uutisista. 1/2021?TAITO 47 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 47 Taito-2021-1-sisus.indd 47 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. T Hurahdus Elina Helmisen käsissä syntyvät värikkäät kirjonnat, paikat ja parsinnat. Hän hankki Lucinda Gandertonin kirjan Pykäpistoista linnunsilmiin ja suunnitteli opettelevansa jokaisen kirjan 200 kirjontapistosta. Kirjoin oikeastaan koko kevään, Helminen muistelee
Patalaput olivat ensimmäisiä töitäni, joissa oli ???Viime aikoina Elina Helminen on kirjonut Almandiinin myymiä valmiita sashiko-kirjontapaketteja. – Kun teen jotain, teen vimmalla, mutta en välttämättä saa hirveästi mitään valmista aikaan. ”Paketit ovat hirveän koukuttavia. Mielenkiinto syntyy siitä, että voi aina tehdä erilaista. Tekovaiheessa työhön voi tulla joku yllättävä väri lisää. Lopputulosta ei malta odottaa”. Jos tulee joku muu juttu mieleen, jätän ensimmäisen kesken ja alan tehdä sitä toista. Kokeilen, kokeilen ja kokeilen. Siellä voi seurata taiteilijoita ympäri maailmaa tai klikkailla kiinnostavasta hakusanasta seuraavaan. – Siinä vaiheessa olin jo kirjonut aika paljon ja tehnyt etupistokirjontaakin. En ole vieläkään tehnyt mitään valmista kaikista niistä vuoden 2015 töistä. Sashiko on korjaustai koristekirjontaa etupistoilla ja boro-tekstiilit paikattuja vaatteita. Ku va ?T ai to Va rs in ai sSu om i / Hi lja M us to ne n T A I T O ?1/2021 48 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 48 Taito-2021-1-sisus.indd 48 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. UUSIA MAAILMOJA Somen kautta kirjonnan maailma avautui Elina Helmiselle uudella tavalla. Joskus taas lähden liikkeelle tilkusta. – Tekemistapani ei ole kovin selkeä tai johdonmukainen, vaan enemmän poukkoileva ja innostuva. ????Elina Helminen on suunnitellut myös monia Taitojärjestön yhteisistä malleista. Hän aina huomauttaa, että pitäisi muistaa jättää saumavarat, Helminen nauraa. Japanilainen sashiko-tekniikka ja boro-tekstiilit tulivat Helmisen tajuntaan juuri somemaailman kautta. – Alan yleensä kirjomaan jollekin satunnaiselle kankaanpalalle. Joskus valitsen ensin värit ja lähden tekemään. Siellä törmää usein asioihin, joita haluaisi kokeilla. Kuvan korunappeja Helminen kirjoi suuret määrät omaksi ilokseen keväällä 2017 ja kun häneltä kysyttiin ehdotusta järjestön yhteiseksi malliksi, oli ehdotus jo valmiina. Ajattelen, ettei kaikesta tarvitse edes tulla mitään valmista. Ensimmäisenä keväänä Helminen kirjoi erilaisia tilkkuja, kokeili pistoja ja testaili, miten värit vaikuttavat kirjontatyössä. – Somesta saadut vaikutteet jäävät mieleen pyörimään. VIMMAISTA TEKEMISTÄ Kun Elina Helminen innostuu jostain, hän innostuu siitä todella. Innostus kirjontaa kohtaan ei ole vieläkään hellittänyt otettaan. Kirjon huomaamattani usein ihan reunaan asti. Minulla on ompelijaystäväni kanssa diili, että hän ompelee kirjomistani kankaista minulle juttuja. Kuvio muodostuu ikään kuin automaattisesti ja tulee sellainen olo, että teen vielä vähän, jotta näen, miten kuvio lähtee muodostumaan
”Ajattelen, ettei kaikesta tarvitse edes tulla mitään valmista.” Kurkkaa Elina Helmisen suosikit Instagramin kirjontamaailmasta: • @sashi.co • @hikaru_noguchi_design • @sashikonami • @hanwriting • #visiblemending Ku va ?T ai to lii tt o / Jo ha nn a Ay de m ir 1/2021?TAITO 49 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 49 Taito-2021-1-sisus.indd 49 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Alun perin Helminen haki nuorena opiskelemaan keramiikka-alaa, mutta kun opinahjon ovet eivät auenneet hän päätyi opiskelemaan kudontalinjalle. Ei sitä aina tiedä, mihin elämä vie. . – Hyppy verkko-opetukseen on iso, koska käsitöissä ollaan vielä syvällä fyysisessä opetuksessa. Näytin niitä töissä ja pomoni Tiina Aalto ehdotti, että järjestetään aiheesta kurssi. Olen hirveän etuoikeutettu, että saan tehdä tällaista työtä ja jakaa omaa osaamistani. – Siellä huomasin, että kudonta onkin aika kivaa. Kurssin järjestäminen ei ole niin yksinkertaista, että laitetaan vain kamera päälle. Näin jatkui, kunnes korona keskeytti kurssitoiminnan. ELÄMÄN TIET Muitakin kirjontaan, parsimiseen ja paikkaukseen liittyviä kursseja on pyörinyt Elina Helmisen mielessä. Ensimmäiset sashikoja boro-kurssit järjestettiin Taito Varsinais-Suomessa syksyllä 2019. Uusia suunnitelmia syntyy ihan huomaamatta, sitä mukaa kun taitava tekijä kokeilee ja innostuu itse. Se mahdollistaisi osallistumisen mistä päin tahansa. Tekstiili sopi minulle paremmin. Pitää osata esimerkiksi huomioida erilaiset taitotasot ja ohjata kaikkia tasapuolisesti. Tällä hetkellä yhdistys valmistelee verkkokurssia aiheesta. Kun ensimmäinen kurssi myytiin loppuun alta aikayksikön, pistettiin pystyyn seuraava. – Olen miettinyt, että olisi hirvittävän hauskaa, jos saisimme kasaan porukan, joka on innostunut kirjomaan, parsimaan ja paikkaamaan. vaikutteita sashikosta ja borosta. Voisimme kokoontua vaikka netin välityksellä säännöllisen epäsäännöllisesti ja tehdä aina johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Ei tiedä, kuka alkaa kirjomaan, vaikkei ole koskaan kuvitellut kirjovansa. Vapaa-aika lipuu töihin, mutta hyvällä tavalla
Mielestäni kateudenpisto on terveellinen tunne, se pitää kääntää hyötyenergiaksi – silloin, kun tulee sellainen olo, että vitsi kun olisin keksinyt tuon jutun! On kiva fanittaa muita. Suosikkivuosikymmeneni ovat 30ja 40-luvut ja ihailen vanhoja kädentaitajia. Marjo Haapasalon suosikkeja ovat vintagelaukut. Jaan tekemiseni kahteen: suunnittelen teatterija tanssipuvustuksia sekä myyn ja valmistan hääja juhlapukuja. Teen pukuja ulkonäkö edellä, mutta materiaalien kierrätys on aina mukana lähes automaattisesti. Utuisuus on ominta tyyliäni. Joskus pukuihin tehdään vain pieniä muutoksia, joskus muutos voi olla isompi. Saan aika paljon pitsejä lahjoituksina. . Ihmiset soittelevat minulle aarteistaan, joita he eivät halua heittää pois. Myös joutilaisuus on minulle tärkeää. MITÄ ATELJEEOMPELIMO BOUTIQUE MINNEN KATON ALLA TEHDÄÄN. Naisten vaatteet olivat naisellisia, mutta pukeutumisella ei haettu huomiota. MISTÄ SAAT INSPIRAATIOTA. Kun saan levätä, pääsen tilaan, jossa minulla on taas into tehdä uutta. Noihin aikoihin Suomessa vallitsi myös materiaalipula sota-ajan vuoksi. Siihen kuluu hirvittävästi aikaa suhteessa sen tuottamaan hyötyyn. Pidän aina kesäloman. Tykkään tehdä uusista kankaista uusia pukuja, mutta viimeistelyssä niihin pakkaa tulla mukaan vintage-pitsejä ja -koruja. . Saan inspiraatiota muista ihmisistä: taiteilijoista ja haute-couture-suunnittelijoista. Tunnearvo tällaisissa puvuissa on mittaamaton. Ennen kiertelin paljon kirpputoreja, mutta sitä en tee juurikaan enää. MITEN KIERRÄTYS NÄKYY TYÖSSÄSI. Kerran löysin viehättävän pulaajan iltalaukun, jossa peltipurkin päälle oli kiinnitetty samettikangas ja siihen tehty helmikirjailuja. Kun työstä irrottautuu vaikka urheilemalla tai avannossa, aivot työstävät ongelmaa alitajuisesti ja asiat ratkeavat. Ihmisten piti käyttää mielikuvitustaan. T A I T O ?1/2021 50 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 50 Taito-2021-1-sisus.indd 50 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. ???Haapasalon valmistaman hääpuvun yläosan pitsi on kierrätettyä. Se oli sellaista vahvaa kauneutta. Tässä työssä oma aika on kaikkein kalleinta ja siksi on tärkeää miettiä tarkoin, mihin sen käyttää. Kierrättämisessä pitää tällä alalla muistaa laatu ja ulkonäkö. 30-luvulla vaatteet näyttivät yksinkertaisilta, mutta ne oli leikattu taidokkaasti. Teksti ja kuvat. Vanhoissa vaatteissa leikkaukset ja muotoilu olivat mielikuvituksellisia. . Marjo Haapasalo työstää hääpukua, jonka yläosa on kierrätettyä tyllipitsiä. Olen kuluttanut varmasti päiviä kuunnellen heidän tarinoitaan. Tykkään sekä runsaista ja yliampuvista puvuista että hirveän yksinkertaisista ja veistoksellisista vaatteista. MIKÄ ON SUOSIKKIAIKAKAUTESI. Aluksi myin paljon vintage-vaatteita, mutta olen siirtynyt yhä enemmän tilauspohjaiseen juhlapukujen tekemiseen. 40-luvussa minua kiehtoo tietty militaristisuus. Välttelen sarjatyötä, sillä kyllästyn helposti. Vaatteiden leikkaukset ovat yksinkertaistuneet paljon jo pelkästään viimeisen 30 vuoden aikana. Niiden vaatteiden ja pitsien arvoa ei voi mitata rahassa. Sonja Karlsson Vanhojen vaatteiden lumo Marjo Haapasalon ompelemiin vaatteisiin tuppaa aina tulla mukaan ripaus taikaa menneiltä vuosikymmeniltä. Teen myös muodistamista esimerkiksi äitien tai isoäitien vanhoista puvuista. On liikuttavaa, kun iäkkäät rouvat tuovat omia vanhoja juhlavaatteitaan tänne. Boutique Minne on ollut Turun Kaskenmäessä nyt 13 vuotta. Iän myötä olen oppinut sanomaan myös asiakkaille, jos tarvitsen aikalisän. Pakkotekeminen on kuluttavaa
Taito-2021-1-sisus.indd 51 Taito-2021-1-sisus.indd 51 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. 1/2021?TAITO 51 KÄSILLÄ Käsillä Teema 2: mitä kuuluu kädentaitaja, 3500 -> 3000 merkkiä • Ajankohtainen teemaan liittyvä henkilö • Kysymykset kirjoitettu näkyviin (eli kysymys-vastausmuotoinen juttu) • 5–7 kysymystä
Uusi elämä Kun villasukka kuluu puhki, neuleen hihansuut rispaantuvat, farkut hajoavat polvesta tai kulho putoaa kivilattialle, sen elämä ei ole ohi. Sonja Karlsson?Kuvausjärjestelyt?Nikita Jelisejeff ?Malli. Kuvat. Letter Press House, Turku Taito-2021-1-sisus.indd 52 Taito-2021-1-sisus.indd 52 28.1.2021 17.57 28.1.2021 17.57. Kun kankaasta jää tähteeksi tilkkuja tai langasta värikkäitä jämäpalleroita, ei niitä tarvitse heittää pois. Maissi Uusitalo Kuvauspaikka. Taidon 1/21 ohjemallisto saa inspiraationsa jämämateriaaleista ja rikki rakastetuista tuotteista
RÄSYMATTOPAITA Annika Konttaniemen suunnittelema Räsymattopaita syntyy ylhäältä alas neulomalla jämälankakorin aarteita. Paidassa on koko ajan käytössä kaksi lankaa: yksi ohuempi ja toinen paksumpi. 63 1/2021?TAITO 53 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 53 Taito-2021-1-sisus.indd 53 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Suunnittelija Annika Konttaniemi / Susivilla madebysusivilla Ohje s
Suunnittelija Jenni Helle neulesovittelija Ohje s. 66 T A I T O ?1/2021 54 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 54 Taito-2021-1-sisus.indd 54 29.1.2021 8.08 29.1.2021 8.08. TUNTO-LAPASET Tunto -lapaset saivat alkunsa vaunu lenkeillä ja lasta keinuttaessa, kun sormet taas kerran palelivat liian ohkaisissa käsineissä. Kelloakaan ei voi katsoa ilman koko lapasen riisumista! Tunto -lapaset koostuvat kahdesta osasta: ohuista jämälangoista neulotusta sisäkämmekkäästä ja paksummasta kuoresta, jonka kärjessä on sormet tarpeen tullen vapauttava luukku. Kuori neulotaan kaksinkertaisesta langasta, jotta se lämmittää hyisinä helmikuun hetkinä
RÄSYMATTOSUKAT Neulesuunnittelija Minttu Wikberg halusi suunnitella sukat, joissa voi hyödyntää vahvistamatonta villalankaa. Syntyivät Räsymattosukat , joiden päälliosaan voi käyttää vaikka värjäämätöntä kotimaista villaa ja pohja on vahvistettu kirjoneuleella ja sukkalankojen jämillä. 65 Taito-2021-1-sisus.indd 56 Taito-2021-1-sisus.indd 56 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Suunnittelija Minttu Wikberg pawlymade Ohje s
Kun ei tarvitse huolehtia, miten sidoksen kuvio toistuu, voi huoletta kutoa menemään, fiiliksen mukaan. 62 1/2021?TAITO 57 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 57 Taito-2021-1-sisus.indd 57 28.1.2021 18.04 28.1.2021 18.04. VÄRILEIKKI-HUIVIT Palttina on kaikista kudonnan sidoksista helpoin ja yksinkertaisin: siinä kierretään joka toisen loimilangan yli, joka toisen ali ja seuraavalla kerroksella päinvastoin. Yksinkertainen sidos mahdollistaa väreillä leikittelyn. Suunnittelija Sonja Karlsson sonja.riikka Ohje s. Värileikki -huiveissa esitellään kaksi erilaista tapaa käyttää jämälankoja hyödyksi palttinahuivia kutoessa. Toisessa tavassa muodostuu sulava väriliukuma, toisessa voi luoda villimpiäkin yhdistelmiä
KORJAAMINEN JA PAIKKAUS Sitä herkästi ajattelee, että rikkoutunut tarjoiluvati, puhkikuluneet housunpolvet tai rispaantunut hihansuu on täysin turha ja tarpeeton. Tuuli on kuitenkin kääntynyt ja korjauksesta on tulossa uusi musta. KERAMIIKAN KORJAUS Suunnittelija Sonja Karlsson sonja.riikka Ohje s. Tällaisena aikana, kun kaupasta saa uutta murto-osalla siitä hinnasta, mitä tuotteista joutui aiemmin maksamaan, ei korjaus ole ollut kovassa huudossa. 71 T A I T O ?1/2021 58 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 58 Taito-2021-1-sisus.indd 58 28.1.2021 19.15 28.1.2021 19.15. Keramiikankaan korjaus ei ole enää tuntematonta. Nappaa ohjeistamme innoitusta ja korjaa värikkäillä paikoilla tai opi neljä erilaista tapaa paikata neule
VÄRIKKÄÄT PAIKAT Suunnittelija Minna Hyytiäinen Ohje s. 69 1/2021?TAITO 59 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 59 Taito-2021-1-sisus.indd 59 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. 68 NELJÄ TAPAA PAIKATA Suunnittelija Veera Jussila / Käsityökekkerit kasityokekkerit Ohje s
[?4?] La Bien Aimée Merino Singles, sävy Driftwood Graffiti. valitse langat ohjemalliston värien mukaan! [?1?] Tukuwool Fingering, sävy Aava. 2. [?3?] Aara Koto, sävy Ilta. Poimi talven lankavinkit! 1. 6. [?5?] Tukuwool Fingering, sävy Tyyni. [?5?] Aara Koto, sävy Ruukku. T A I T O ?1/2021 60 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 60 Taito-2021-1-sisus.indd 60 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. 3. 5. 4. [?2?] Vuonue Unelma, sävy Hiekka
Neulo silmukat takareunoistaan oikein yhteen. Nosta kahden silmukan välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle työn etukautta ja neulo se takareunasta oikein. kk?Kiedo ja käännä. knk?Kahden noston kavennus: nosta 2 s neulomatta yksi kerrallaan kuin neuloisit ne oikein. Nosta äsken nostettu silmukka takaisin alkuperäiselle puikolle ja vie lanka lopuksi työn taakse. am/sm/pm ?Aseta/siirrä/poista silmukkamerkki. L1o?Oikealle kallistuva lisäys. Lanka on nyt kiedottu neulomatta jätetyn silmukan juuren ympärille. krs?Kerros L1 ?Lisää 1 silmukka. Vie lanka työn taakse. Tuo lanka työn eteen ja nosta seuraava silmukka vasemmalta puikolta neulomatta oikealle puikolle. Nosta kahden silmukan välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle työn takakautta ja neulo se etureunasta oikein. Käännä työ. L1v?Vasemmalle kallistuva lisäys. OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET NEULOMINEN 2 o yht?Neulo 2 silmukkaa oikein yhteen. lk ?Langankierto o/n?Oikea/nurja silmukka op/np?Oikea/nurja puoli s?Silmukka Vaikeusaste ????Aloittelija ????Osaaja ????Taitaja Taito-2021-1-sisus.indd 61 Taito-2021-1-sisus.indd 61 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16
Kude Worsted-vahvuista villalankaa (175 m/100 g), 285 tex x 2. Näin väri vaihtuu toiseen liukuvasti. • Jämälankahuivissa on käytetty kahdeksaa eri sävyä, kutakin 5–20 grammaa, yhteensä noin 140 grammaa. Tiheys 3 lankaa/cm. VÄRINVAIHTO LIUKUEN 1. Mallihuivissa on käytetty paksun Pirkka-langan sävyjä Kahvi (208), Suklaa (318), Toffee (1032), Curry (222), Ruoste (314), Tiili (435), Kettu (335) ja Leijona (235). Kudo 45 cm ensimmäisellä värillä. Värileikki -huivit on kudottu kevyillä pirtakangaspuilla. krs Väri 1 Väri 1 Väri 2 Toista 10 cm 2. • Liukuvärihuivin kutomiseen tarvitset neljä lähellä toisiaan olevaa sävyä, kutakin 35 grammaa. Kudo 45 cm kolmannella värillä. Aseta värit mieleiseesi järjestykseen siten, että niiden muodostama väriliukuma on mahdollisimman sulava. Mallihuiviin on käytetty kahdeksaa eri sävyä, kutakin 5–20 grammaa. 3. Kudottuun huiviin voi upottaa lyhyitäkin jämälankojen pätkiä tai kaivaa kaapista ne 80–90-lukujen villeimmät lankahankinnat, sillä mitä erikoisempi lanka, sen paremmalta se näyttää kudottuna. Mallihuivissa on käytetty paksun Pirkka-langan sävyjä Suklaa (318), Toffee (1032), Orava (202) ja Curry (222). Sidos Palttina. Mikäli langat eivät erotu toisistaan kovin paljoa mustavalkoisessa kuvassa, on niissä vain vähän kontrastia keskenään ja ne sulautuvat toisiinsa valmiissa työssä. Liukuvärihuivi Jämälankahuivi VÄRILEIKKI-HUIVIT Ohje ja malli Sonja Karlsson ??. Kudo näillä kolmella sukkulalla 10 cm. Kudo työn alkuun trikookuteella tai paksulla langalla muutama heitto, jotta kudontaleveys asettuu oikeaksi. Jos käytät yhtä paksua lankaa kuin ohjeessa, noin 35 grammaa per väri riittää. LIUKUVÄRIHUIVI Liukuvärihuivin kuteina on käytetty neljää eri lankaa, joiden sävyt ovat lähellä toisiaan. Pituus 2,7 m. Lankaluku 128. Jos kaipaat isompaa kontrastia lankojen välille, valitse sellaiset langat, jotka erottuvat toisistaan myös mustavalkoisessa kuvassa. Upota huivi väljään etikkaveteen ja anna kuivua, jolloin huivi pehmenee käyttöä varten. Kudo 10 cm:n värinvaihtokohta kuten edellä toisella ja kolmannella värillä siten, että toista väriä on kahdella sukkulalla ja kolmatta väriä yhdellä sukkulalla. Kudo 45 cm toisella värillä. Kudo värinvaihtokohta kolmella sukkulalla siten, että kahdella sukkulalla on ensimmäistä ja yhdellä sukkulalla toista väriä. Loimi Worsted-vahvuista villalankaa (175 m/100 g), 285 tex x 2. • Menekki yhteen huiviin noin 200 g. Kudo 45 cm neljännellä värillä. Kudo 10 cm:n värinvaihtokohta kuten edellä kolmannella ja neljännellä värillä siten, että kolmatta väriä on kahdella sukkulalla ja neljättä väriä yhdellä sukkulalla. JÄMÄLANKAHUIVI Jämälankahuivia varten voi kerätä käyttöön pienetkin lankanöttöset. Jos haluat kokeilla, miten värit erottuvat toisistaan, ota kuva pahvinpalasta ja muuta se mustavalkoiseksi. Yhteensä lankaa kuluu noin 140 grammaa. Koko Noin 40 × 200 cm. • Mallihuivien loimiin on käytetty Taito Pirkanmaan paksua Pirkkalankaa, liukuvärihuivissa sävy Kahvi (208), jämälankahuivissa sävy Vilja (209). T A I T O ?1/2021 62 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 62 Taito-2021-1-sisus.indd 62 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Pirta 30/1. LOIMI Leveys 43 cm. Nimensä mukaisesti huivien ideana on leikkiä väreillä. Ota huivi irti pirtakangaspuista ja sido päiden hapsut hevosenhäntäsolmuilla. Vinkki! Helppo kikka kokeilla lankojen yhteensopivuutta on kieputtaa niitä pieni määrä pahvinpalan ympärille
Kun lankakerä on valmis, kudo työn alkuun trikookuteella tai paksulla langalla muutama heitto, jotta kudontaleveys asettuu oikeaksi. Paita neulotaan kaksinkertaisella langalla siten, että työssä on koko ajan käytössä yksi ohuempi ja yksi paksumpi lanka. Huomioi silloin, että alaosan lyhennettyjen kerrosten muotoilussa kokonaissilmukkamäärä on oikea. Ala kutoa huivia tekemälläsi langalla. toisiinsa huovuttamalla. Langanvaihdot tehdään yksinkertaisesti solmimalla langat yhteen hevosenhäntäsolmulla varmistaen, että kahden käytetyn langan solmut eivät sijoitu saman silmukan kohdalle. Jämälangat voi esimerkiksi laittaa pussukkaan, josta ne poimitaan summittaisessa järjestyksessä ja yhdistetään toistensa jatkoksi. Voit yhdistellä lankoja summittaisesti tai suunnitella värien vaihdon tarkasti etukäteen. LANKA Erilaisia fingering-, sportja DK-vahvuisia jämälankoja. • Testineulojien paidat 650–850 g koosta riippuen. MENEKKI • Mallipaidan (koko S) menekki 520 g. Luo jämälangoista uusi lankakerä yhdistämällä ne toisiinsa. E C Neulomissuunta A B D Räsymattopaita neulotaan ylhäältä alas siten, että hihojen ja etuja takakappaleiden yhtymäkohdissa kulkee yhden nurjan silmukan pystyraita. Huomaa, että jos olet tehnyt uuden lankakerän juuri tietyssä järjestyksessä, joudut ensin kerimään kunkin sukkulan langan erilliseksi keräksi ja vasta sen jälkeen laittamaan langan sukkulalle, jotta värijärjestys pysyy oikeana. Kudo huivia niin pitkään kuin lointa tai kudetta riittää. TIHEYS 16 s ja 24 krs = 10 × 10 cm sileää neuletta. E) Pituus kainalosta helmaan etupuolella 32 cm. Upota huivi väljään etikkaveteen ja anna kuivua, jolloin huivi pehmenee käyttöä varten. C) Etukappaleen syvyys pääntieltä kainaloon 16,5 (19,5) 20,5 (24) cm. Paita neulotaan kaksinkertaisella langalla siten, että työssä on koko ajan käytössä yksi ohuempi ja yksi paksumpi lanka. Riippuen siitä, millaisen istuvuuden paitaan haluaa, voi raglanlisäykset lopettaa aiemmin tai jatkaa niitä pidempään. Langanpää voi olla 3–4 cm pitkä, jotta se asettuu varmasti paidan sisäpuolelle. PUIKOT 4 ja 5 mm:n pyöröpuikot vähintään 80 cm:n kaapelilla. Takaosan muotoilu tehdään lyhennetyillä kerroksilla. D) Hihan pituus kainalosta resorin loppuun 43,5 cm. B) Hihan yläosan ympärys 39 (44) 49 (54) cm. Mallihuivissa on käytetty 100-prosenttisen villalangan jämiä, jotka on yhdistetty RÄSYMATTOPAITA Ohje ja malli Annika Konttaniemi / Susivilla ??. Video-ohjeen erilaisista langanjatkamistavoista löydät Taito-lehden nettisivuilta. VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE A) Rinnanympärys valmiissa paidassa 101,5 (111,5) 121,5 (131,5) cm. Niissä voi käyttää kiedo ja käännä (kk) -tekniikkaa tai german short row -tekniikkaa, jolloin muotoilut ovat siistimmät. 1/2021?TAITO 63 KÄSILLÄ Taito-2021-1-sisus.indd 63 Taito-2021-1-sisus.indd 63 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Kun huivi on valmis, ota se irti pirtakangaspuista ja sido päiden hapsut hevosenhäntäsolmuilla. LISÄKSI 4 silmukkamerkkiä, joista 1 erilainen kerrosmerkiksi. Paitaan voi neuloa esimerkiksi S-koon yläosan ja L-koon alaosan. KOKO S (M) L (XL). . Raglanlisäykset tehdään juuri ennen nurjaa silmukkaa ja heti sen jälkeen
• Kaavio voi mennä ulottua molemmille sivuille, jolloin käytettävissä olevassa ruutumäärässä tulee huomioida taitteen kohdalle jäävä tyhjä alue. Anna luovuuden virrata, tämä on Räsymattopaita ! Ohje Luo kaksinkertaisella langalla ja 4 mm:n puikoilla 92 (92) 116 (116) s. (Neulo kierretyt silmukat yhteen lenkkinsä kanssa.) [Yhteensä 120 (120) 144 (144) s: kummassakin hihassa 21 (21) 27 (27) s (mukaanlukien 2 nurjaa saumasilmukkaa), etukappaleessa 38 (38) 44 (44) s ja takakappaleessa 40 (40) 46 (46) s.] Jatka työtä taas suljettuna neuleena näin: 1. 2. Seuraava krs (OP, lyhennetty krs JA lisäyskerros) Tee lisäykset saumasilmukoiden kummallekin puolelle eli neulo oikein seuraavalle merkille, L1, sm, 1 n, L1, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, L1, 1 n, sm, L1, neulo oikein seuraavalle merkille, L1, sm, 1 n, L1, neulo oikein kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, L1, 1 n, sm, L1, 1 (1) 2 (2) o, kk. Seuraava krs (NP) Sm, 1 o, neulo nurin kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, 1 o, sm, kk. Luo 3 s, am, luo 3 s, neulo etukappaleen 74 (82) 90 (98) s. Seuraava krs (NP, lyhennetty kerros) Neulo nurin seuraavalle merkille, sm, 1 o, neulo nurin, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, 1 o, sm, neulo nurin seuraavalle merkille, sm, 1 o, neulo nurin, kunnes jäljellä on 1 s ennen kerrosmerkkiä, 1 o, sm, 7 (7) 8 (8) n, kk. [Yhteensä 112 (112) 136 (136) s.] Seuraava krs (NP, lyhennetty krs) Neulo nurin, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, 1 o, sm, neulo nurin seuraavalle merkille, sm, 1 o, 11 (11) 16 (16) n, kk. VARTALO Seuraava krs Pm, siirrä 57 (65) 73 (81) hihasilmukkaa apulangalle, pm. Seuraava krs (NP) Neulo 58 (64) 68 (74) n, kk. Yhdistä suljetuksi neuleeksi, am kerroksen alun merkiksi ja neulo *1 o, 1 n*-joustinta n. Luo 3 s, am (uusi kerrosmerkki), luo 3 s, neulo takakappaleen 76 (84) 92 (100) s, pm. Siirrä 57 (65) 73 (81) hihasilmukkaa apulangalle, pm. Jatka näin, kunnes vartalo on 28 cm kainalosta mitattuna tai 4 cm lyhyempi kuin haluttu pituus edestä. Seuraavaksi takaosaa muotoillaan etuosaa pidemmäksi lyhennetyillä kerroksilla. Seuraava krs 1 n, neulo oikein, kunnes Paitaan voi kokeilla mitä tahansa erilaisia raitaja väriyhdistelmiä. n, sm, L1, neulo oikein seuraavalle merkille, L1, sm, 1 n, L1, 11 (11) 15 (15) o, kk. Valmiissa paidassa takaosa on 4 cm pidempi kuin etuosa. Seuraava krs (NP) Neulo nurin merkille, sm, 1 o, neulo nurin, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, 1 o, sm, 12 (13) 14 (16) n, kk. Toista * – * kerroksen loppuun saakka. Seuraava krs (OP ja lisäyskerros) *Neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, L1, 1 n, sm, L1, neulo oikein seuraavalle merkille, L1, sm, 1 n, L1*, toista * – * kerroksen loppuun, joka on vasemman hihan ja etukappaleen yhtymäkohdassa. • kirjonta 114 x 71 ruutua • kaaviomerkeillä 84 x 71 ruutua. Seuraava krs (NP) Neulo nurin merkille, sm, 1 o, neulo nurin, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, 1 o, sm, 24 (26) 29 (31) n, kk. [Yhteensä 100 (100) 124 (124) s.] Seuraava krs (OP, lyhennetty kerros) *1 n, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, 1 n, sm, neulo oikein seuraavalle merkille, sm, 1 n, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, 1 n, sm, 7 (7) 8 (8) o, kk. [Yhteensä 108 (108) 132 (132) s.] Seuraava krs (NP, lyhennetty krs) Neulo silmukat kuten ovat (nurjat nurin ja oikeat oikein) kerroksen vaihtumismerkille, sm, 1 (1) 2 (2) n, kk. Seuraava krs *1 n, L1, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, L1, 1 n, sm, L1, neulo oikein seuraavalle merkille, L1, sm*. Seuraava krs (OP) 1 n, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, 1 n, sm, 24 (26) 29 (31) o, kk. 4 cm. Seuraava krs (OP) Neulo oikein merkille, sm, 1 n, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, 1 n, sm, kk. Paidan valmistuttua nurjan puolen voi halutessaan kääntää oikeaksi. Seuraava krs (OP) Sm, 1 n, 69 (76) 82 (89) o, kk. krs *1 n, L1, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, L1, 1 n, sm, L1, neulo oikein seuraavalle merkille, L1, sm*, toista * – * vielä kerran. [8 s lisätty.] Toista näitä kahta kerrosta vielä 17 (21) 22 (26) kertaa. Seuraava krs (OP) Neulo 46 (51) 53 (58) o, kk. jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, 1 n, sm, neulo oikein seuraavalle merkille, sm. [Työssä on nyt 162 (178) 194 (210) s: takakappaleessa 82 (90) 98 (106) s ja etukappaleessa 80 (88) 96 (104) s.] Tästä eteenpäin vartalon kummassakin sivussa neulotaan nurja saumasilmukka. [Työssä on nyt 264 (296) 328 (360) s: 57 (65) 73 (81) s kummassakin hihassa, 76 (84) 92 (100) s takakappaleessa ja 74 (82) 90 (98) s etukappaleessa.] Seuraavaksi erotetaan hihasilmukat vartalosta eli asetetaan hihasilmukat (nurjine silmukoineen) apulangalle ja jatketaan vartalon neulomista suljettuna neuleena. • Kaaviomerkeille 42 x 51 ruutua yhdellä sivulla. Taito-2021-1-sisus.indd 64 Taito-2021-1-sisus.indd 64 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Valmistelukerros Vaihda työhön 5 mm:n puikot. krs Neulo kaikki silmukat lisäämättä (neulo nurjat saumasilmukat nurin ja oikeat silmukat oikein). Seuraava krs (OP) Neulo oikein merkille, sm, 1 n, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, 1 n, sm, 12 (13) 14 (16) o, kk. Neulo 1 n, 12 (12) 18 (18) o, 1 n, am, 32 (32) 38 (38) o, am, 1 n, 12 (12) 18 (18) o, 1 n, am, 32 (32) 38 (38) o. (Muista vaihtaa väriä, jos teet ohuita raitoja.) Seuraava krs (OP, lyhennetty krs, lisäykset takakappaleen ja hihojen välissä) Neulo oikein seuraavalle merkille, sm, 1 n, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s ennen seuraavaa merkkiä, L1, 1 T A I T O ?1/2021 64 KÄSILLÄ: OHJEET Käsillä Kaaviot • Kirjonta 57 x 71 ruutua yhdellä sivulla
VIIMEISTELY Päättele langanpäät ja parsi mahdolliset aukot kainalossa umpeen. krs 1 n, neulo oikein kerroksen loppuun, sm. Koko 38 (44). Tiheys 21 s ja 26 krs = 10 × 10 cm sileää neuletta. KAAVIOAVAIN Neulo oikein Väri A Väri B Huom! Tasaisen jäljen aikaansaamiseksi käytä lankadominanssia kirjoneuleen kohdalla ja pidä B-väriä dominoivana. [Yhteensä 62 (70) 78 (86) s.] 1. VALMIIN SUKAN RAKENNE Neulomissuunta KAAVIO 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 1 Ohje Luo sukkapuikoille B-värillä 52 (60) s ja jaa s:t neljälle puikolle tasaisesti, 13 (15) kullekin. Seuraavalla kerroksella aloita kantalappu neulomalla I puikon silmukat joustinneuleena IV puikolle = 26 (30) s. [2 s kavennettu.] Toista kavennuskerros joka 8 (6) 5 (4). Neulo joustinneuletta 5 krs. Lisäksi jämälankoja, B-väri: yhteensä noin 60 (90) g. Vaihda työhön 4 mm:n puikot ja neulo *1 o, 1 n*-joustinta 4 cm. Jatka työtä suljettuna neuleena. . Halutessasi höyrytä paita kostean pyyhkeen alla. Seuraava krs Vaihda työhön 4 mm:n puikot ja neulo *1 o, 1 n*-joustinta 4 cm. Aloita kirjoneule tasona nurjalla kerroksella. Lanka • Päällipuolen lankana on käytetty bulky-vahvuutta (noin 140 m/100 g), esim. Neulo tämä viimeinen silmukka värillä A. RÄSYMATTOSUKAT Ohje ja malli Minttu Wikberg ??. Kerroksen vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä. 2. Puikot 3,5 mm:n sukkapuikot. 1/2021?TAITO 65 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 65 Taito-2021-1-sisus.indd 65 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Päättele silmukat joustavasti. Neulo sitten 57 (65) 73 (81) hihasilmukkaa. Seuraava krs (NP) Neulo 34 (38) 38 (42) n, kk. Menekki Yksiväristen osien langanmenekki, A-väri: noin 60 (90) g. Aloittaen kainalon keskeltä, poimi ja neulo oikein 3 s. Jätä muut silmukat odottamaan. HIHAT Siirrä odottamassa olleet hihasilmukat apulangalta 5 mm:n puikoille. Seuraava krs Kuten edellinen kerros. Seuraava krs (OP) Neulo kaikki silmukat oikein (paitsi nurjat saumasilmukat nurin) ja neulo kierretyt silmukat yhteen kiertojensa kanssa. Tolvila Wool 3-säikeinen villalanka (100 % villa, 140 m/100 g), sävy Usva. mallikerta ei mene tasan), lisää kantalapun lopussa 1 s reunaan puikon loppuun = kantalapussa 27 (31) s. Jatka koko kantalapun, kiilakavennusten ja pohjan ajan aina kirjoneuleen reunoissa värillä A. Neulo toinen hiha samalla tavalla. Valitse pohjaan lanka, joka on vahvistettu esimerkiksi nailonilla tai polyamidilla. Poimi ja neulo oikein vielä 2 s, am. Jatka näillä silmukoilla, kunnes hiha on 39,5 cm kainalosta tai 4 cm lyhyempi kuin haluttu mitta. Aloita kaksivärinen joustinneule suljettuna neuleena, B-väri dominoi: neulo *1 o B-värillä, 1 n A-värillä* ja toista * – * kerros loppuun. • Pohjan lankoina on käytetty lisäksi aran-vahvuutta (160–220 m/100 g) tai fingering-vahvuutta (350–450 m/100 g) kaksinkertaisena. krs (kavennuskerros) 1 n, knk, neulo oikein, kunnes jäljellä on 2 s, 2 o yht. Päättele silmukat joustavasti. Neulo 1 s värillä A ja jatka kirjoneuletta kaavion mukaan (huom. Käännä työ. (Älä nosta kantalapun ensimmäistä silmukkaa neulomatta, kuten monissa sukkaohjeissa tehdään.) Käännä työ ja jatka kirjoneuletta tasona. krs, kunnes jäljellä on 38 (40) 42 (44) s
Neulo kaksi seuraavaa silmukkaa takareunasta oikein yhteen ja käännä työ. Lisäksi 10 nappia (halkaisija noin 10 mm, riippuen käsialasta), neula ja ompelulankaa. (Jos sinulla on pitkä kämmen tai sormet, voit lisätä 2–4 kerrosta tähdillä (*) merkityissä kohdissa.) Lanka Sisälapaseen fingeringvahvuista (400 m/100 g) lankaa ja kuoreen kaksinkertaista fingeringvahvuista (noin 390 m/100 g) lankaa. Tiheys Sisälapanen 32 s x 46 krs = 10 × 10 cm, kuori 16 s × 26 s = 10 × 10 cm. Käännä työ, tee alkuun puikolle langankierto. Kun olet tehnyt vasemmassa reunassa viimeisen kavennuksen (oikealla on vielä yksi kavennus jäljellä), ÄLÄ KÄÄNNÄ työtä nurjalle, vaan nosta kantalapun reunasta 15 (19) s ja 1 (1) ylimääräinen s kantalapun ja päällipuolen välistä neuloen kirjoneuletta. Toista kavennukset aina oikean puolen kerroksella, kunnes työssä on yhteensä 55 (63) s, päällipuolella 13 + 13 s (15 + 15 s) ja pohjassa 14 + 15 s (16 + 17 s). Puikon lopussa (sukan päällä) neulo nurin yhteen viimeinen silmukka ja seuraavalta puikolta langankierto. Koko Ympärysmitta kämmenen kohdalla sisälapasessa 17 cm (19,5 cm) ja kuorilapasessa 20 cm (22,5 cm). (Nurjalla puolella neulo puikon IV ja II lopussa kaksi nurin yhteen takareunasta, 1 n ja puikon III ja I alussa 1 n, 2 n yht.) Viimeisellä kerroksella, kun kirjoneuleen osuutta on jäljellä 3 silmukkaa, neulo 3 o yht. (Jatka koko kantapohja samoilla väreillä, niin saat siisteimmän reunan.) Neulo kantalapussa oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 9 (10) s. Puikon lopussa (sukan päällä) käännä työ ja tee langankierto puikolle. Neulo sileää neuletta puikko I ja aloita kiilakavennukset: neulo puikon II alussa kaksi ensimmäistä silmukkaa oikein yhteen takareunasta ja puikon III lopussa kaksi oikein yhteen. Nosta 1 s neulomatta, neulo 9 (11) s nurin ja neulo 2 n yht, käännä työ. Tee kavennukset kuten edellä joka 2. PUIKOT 2,25 ja 2,5 mm:n pyöröpuikko sisälapasia varten, 4 mm:n pyöröpuikko kuorta varten. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella 8 (10) kertaa. Kerroksen vaihtumiskohta siirtyy sukan päälle: I puikko neulotaan A-värillä, II ja III puikot kirjoneuletta, IV puikko A-värillä. krs, kunnes kummallakin päällipuolen puikoilla on jäljellä 6 (7) s. reunassa kirjoneuletta kantapohjaan ja tee kantapohjan silmukoiden lopussa viimeinen kavennus. Menekki Sisälapanen 45 (55) g, kuori 40 (45) g. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Jatka sukan loppuun kirjoneuletta, kunnes pohjan pituudesta puuttuu 7 (8) cm. Kerroksen lopussa katkaise lanka ja vedä se jäljellä olevien 9 silmukan läpi ja päättele hyvin. Jatka edelleen samalla tavalla niin, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 11 (13) s. T A I T O ?1/2021 66 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 66 Taito-2021-1-sisus.indd 66 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. Kun olet neulonut yhteensä 15 (19) krs, ja viimeiseksi nurjan puolen kerroksen, aloita kantapohjan kavennukset. Jatkossa tee aina kerroksen alussa (sukan päällä) langankierto puikolle ja kerroksen lopussa neulo yhteen viimeinen silmukka ja kerroksen alkuun tehty langankierto. Neulo sitten odottamassa olleelta päällipuolen puikolta 13 (15) s oikein A-värillä. . • Mallilapasen sisälapanen on neulottu erilaisista jämälangoista ja kuori on neulottu kaksinkertaisella Tukuwool Fingeringillä (100 % suomalainen lampaanvilla, 200 m/50 g) sävyissä Runo (08) ja Auri (03). Kastele sukat varovasti ja aseta tasolle kuivumaan. Neulo sama päällipuolen puikko nurin ja jatka kantalapun TUNTO-LAPASET Jenni Helle ??. Neulo sukan päällipuolen puikko nurin A-värillä. Aloita kärkikavennukset nauhakavennuksina (jatka kirjoneuletta pohjassa kavennuksien ajan): neulo puikon I ja III lopussa 2 o yht, 1 o ja puikon II ja IV alussa 1 o, kaksi oikein yhteen takareunasta. Nurjalla puolella neulo silmukka ja langankierto nurin yhteen ja oikealla puolella neulo silmukka ja langankierto yhteen takareunasta. Nosta kantalapun toisesta reunasta nurin 15 (19) s ja 1 (1) ylimääräinen s kantalapun ja päällipuolen välistä neuloen kirjoneuletta. Jatka näin neuloen puikot I ja IV aina sileää neuletta A-värillä ja pohjassa puikot II ja III kirjoneuletta. Nosta 1 s neulomatta, neulo oikein, kunnes on jäljellä 8 (9) s, neulo kaksi seuraavaa silmukkaa takareunasta oikein yhteen
krs Neulo oikein. Voit siistiä muut langat hiukan alle 3 cm:n mittaisiksi, langanpäät jäävät työn sisälle lämmittämään. Poimi 4 silmukkaa aiemmin luotujen silmukoiden kohdalta. Luo 2 uutta silmukkaa ja neulo oikein kerroksen loppuun. Toista näitä kahta kerrosta 7 (9 ) kertaa. Neulo 1 krs oikein. Neulo vielä 2 krs:ta sileää neuletta. krs Aloita peukalokiila. Kerroksen vaihtumiskohta on luotujen silmukoiden puolivälissä. sileää neuletta vielä 10 krs*. Neulo oikein silmukkamerkille, pm. PEUKALON PAIKKA Neulo tasona. Tärkeintä on, että langat ovat noin fingering-vahvuisia. Neulo 4 (6) krs:ta oikein*. 2. Neulo *1 o, 1 n*-resoria 8 (9) cm. Toista kerran.) Aseta oikean käden lapasessa silmukkamerkki ensimmäisen puikon alkuun ja vasemman käden lapasessa toisen puikon alkuun. Katkaise lanka ja vedä jäljellä olevien silmukoiden läpi. Päättele silmukat. krs Neulo 1 o, 2 o yht, neulo oikein, kunnes jäljellä on 3 s, knk, 1 o. PEUKALO Nosta peukalon silmukat puikolle. Neulo 2 o, 2 o yht, neulo oikein, kunnes jäljellä on 4 s, knk, 2 o. 100 % merinovillaa, merinosukkalankaa, alpakkaa, suomenlampaanvillaa, silkkisekoitetta ja mysteerilankaa, jonka alkuperä on hukassa. Nosta ensimmäinen silmukka oikein, neulo loput silmukat oikein. Neulo VALMIIN LAPASEN MITAT JA RAKENNE ?Nappi ?Napinläpi Neulomissuunta 20 (22,5) cm Kämmen Kämmenselkä KUORI (VASEN) 17 (19,5) cm Kämmen Kämmenselkä SISÄLAPANEN (VASEN) 1/2021?TAITO 67 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 67 Taito-2021-1-sisus.indd 67 28.1.2021 16.16 28.1.2021 16.16. krs Käännä nurja puoli ulospäin. Noin 50 cm lankaa on 45 silmukkaa valmiissa työssä. Vaihda työhön samalla 2,5 mm:n puikot ja aseta silmukkamerkit seuraavalla tavalla: Neulo 26 (30) s oikein, am, neulo 2 s oikein, am, neulo loppukerros sileää. Voit valita lankayhdistelmäksi myös jonkin muun vaihtoehdon. Tunto -lapasten ohje on kirjoitettu magic loop -tekniikalla. 2. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta (lanka työn edessä), neulo loput silmukat nurin. Neulo sileää neuletta 4 (5) cm tai kunnes peukalon kynsi peittyy puoliksi. Nyt sinulla on saman verran silmukoita kuin työn alussa. Esimerkiksi lace+ dktai sporttai worsted-vahvuinen lanka. Sm, L1v, neulo oikein silmukkamerkille, L1o, sm ja neulo oikein kerroksen loppuun. Sisälapasen lankalaadut voivat vaihdella: mallilapasissa on mm. Päättele peukalon aloitus ja lopetus. 1. Neulo ensin mallitilkku, jotta voit olla varma yhdistelmän toimivuudesta. Luo kaksinkertaisella langalla 32 (36) s 4 mm:n puikoille. KUORI Mallilapasen kuoressa on käytetty kahta fingering-vahvuista lankaa. Neulo 25 (30) krs:ta sileää neuletta*. Luo 54 (62) s 2,25 mm:n puikoille. 2. Neulo 4 krs:ta oikein. krs Käännä oikea puoli ulospäin. 3. Siirrä apulangalle kaikki silmukat seuraavaan merkkiin saakka, pm. Jatka neulomista suljettuna neuleena. Neulo 2 krs oikein. 1. krs Neulo oikein ensimmäiselle silmukkamerkille. krs 2 o yht, neulo oikein, kunnes jäljellä on 2 s, knk. Toista kerran. Neulo *1 o, 1 n*-resoria 4 krs. Neulo kuten edellä, kunnes silmukkamerkkien välissä on yhteensä 24 (28) s. Solmi langat tiukasti yhteen ja jätä noin 3 cm:n langanpäät. Kavenna kolmessa kohdassa tasavälein jokaisella kerroksella, kunnes jäljellä on 7 (8) silmukkaa. 1. Langanpäät jätetään työn sisään lämmittämään, joten kaikkea ei tarvitse päätellä. VIIMEISTELY Päättele työstä kaikki langat, jotka ovat alle 3 cm:n päässä lapasen aloitustai päättelyreunasta. Napinlävet Neulo 2 s oikein, 2 o yht, langankierto, 6 s oikein, 2 o yht, lk, 4 s oikein. Voit keriä kaksi toisiaan muistuttavaa kerää tai yhden ison kerän. (3 s oikein, 2 o yht, lk, 6 s oikein, 2 o yht, lk, 5 s oikein. Ohje SISÄLAPANEN Sisälapanen aloitetaan kerimällä hukkalankoja ja jämänöttösiä isommaksi keräksi. Neulo *2 o, 2 n*-joustinta kahden kerroksen ajan. Jos neulot ohjeen mieluummin sukkapuikoilla, puoli a tarkoittaa puikkoja I ja II ja puoli b puikkoja III ja IV
6. 1 cm:n käännösvara. Lopuksi ompele valmis paikka paikoilleen. VÄRIKKÄÄT PAIKAT Ohje ja malli Minna Hyytiäinen ??. Voit hyödyntää paikkana erilaisia tilkkuja tai muita käytöstä poistettuja tekstiilejä. PAIKAN NURJA PUOLI Huom. Neulo loput silmukat oikein. 9. • Neula. Aloita sitten kavennukset: 1 o, knk, neulo oikein, kunnes puikolla on jäljellä 2 s, 2 o yht, 1 o. • Tukikangasta. T A I T O ?1/2021 68 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 68 Taito-2021-1-sisus.indd 68 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17. krs Luo seuraavalla kerroksella 15 (17) s, edellisellä kerroksella pääteltyjen silmukoiden tilalle. Neulo loput silmukat oikein. Varaa reunoihin noin 1 cm käännösvaraa. LUUKKU 1. Päättele langanpäät. VIIMEISTELY Ompele napit kiinni (kuorilapasiin 2 kpl ja sisälapasiin 8 kpl). Tukikangas Taita ja silitä reunat tukikankaan päälle. krs Neulo 6 (7) s oikein, 2 o yht, lk, neulo loput silmukat oikein. (Muista neuloa kiedotut silmukat.) 2. Neulo loput silmukat oikein. . Anna kuivua tasaisella pinnalla. Toista toisella puolella samoin. krs Neulo kaikki silmukat oikein. Katkaise lanka ja vedä jäljellä olevien silmukoiden läpi. 7.–8. Tarvikkeet: • Kangastilkkuja. • Kirjontalankoja. 10. krs Neulo oikein, kunnes puikolla on jäljellä 2 s, kk, neulo nurin, kunnes jäljellä on 2 s, kk. . Koristele paikka kirjomalla. krs Päättele joustimen kohdalta 15 (17) s. (Muista neuloa kiedotut silmukat.) Neulo 10 krs:ta oikein*. Ohje Leikkaa haluamasi kokoinen paikka kankaasta. krs Neulo 1 o, *2 n, 2 o* 3 kertaa, 2 n, 1 o (*2 o, 2 n* 4 kertaa, 2 o). Anna lapasten liota 20 minuuttia haaleassa vedessä, puristele pyyhkeeseen ylimääräinen vesi ja asettele kosteana muotoonsa. Neulo loput silmukat oikein. Toista kavennuskerrosta, kunnes työssä on jäljellä 8 s. Vinkki! Mikäli paikka on muodoltaan pyöreä tai soikea, voit käyttää paikan muotoon silityksessä apuna pahvikaavaa ja harsinpistoja. krs Neulo oikein, kunnes puikolla on jäljellä 2 s, kk, neulo nurin, kunnes jäljellä on 2 s, kk. Käännä reunat nurjalle puolelle ja silitä. 3.–4. krs Neulo 1 o, *2 n, 2 o* 3 kertaa, 2 n, 1 o (*2 o, 2 n* 4 kertaa, 2 o). 5. Leikkaa tukikankaasta kappale, joka on reunoiltaan noin 1 cm:n kapeampi kuin varsinainen paikka. • Silitysrauta. Silitä tukikangas paikalleen. Neulo loput silmukat oikein
• Parsinsieni. Siirry vaakasuunnassa seuraavaan silmukkariviin ja pujota neula ja lanka taas viereisen silmukan läpi. (Kuva A) 3. A) B) C) NELJÄ TAPAA PAIKATA Käsityökekkereiden Veera Jussila laati Taidolle ohjeet neljään eri tapaan paikata rikkoutunut neule. Korinpohjaparsinta sopii hyvin myös aloittelijalle, sillä siinä ei välttämättä tarvitse välittää alla olevasta pinnasta tai edes siitä, tuleeko parsinnasta suora. Pujota neula ja loimilanka pituussuunnassa pitkittäin alareunan silmukasta tulevan kuvion yläreunan silmukan läpi. Korinpohjaparsinnalla voi paikata isonkin reiän ja samalla luoda parsittavaan työhön uuden ilmeen. 5. ja varo vetämästä lankoja liian kireälle. 6. Pujottele neulaa ja lankaa loimilankojen läpi siten, että neula menee vuorotellen yhden kudelangan päältä ja seuraavan alta. Tee seuraava kerros pujottelemalla lanka loimilankojen läpi vastakkaisesti eli ensin alta ja sen jälkeen päältä. Voit käyttää korinpohjaparsintaan kahta eri väriä, loimilanka eri väriä kuin kudelanka. 1/2021?TAITO 69 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 69 Taito-2021-1-sisus.indd 69 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17. 1. Päättele lanka lopulta nurjalle, kun kuvion kehikko on valmis. Ota toinen väri ja pujota neula ja lanka kuvion alakulmasta työhön. (Kuva B) 4. Leikkaa noin 40–50 cm:n mittainen lanka ja pujota se neulansilmästä. Tee langalla pitkittäisiä loimilankoja KORINPOHJAPARSINTA ??. Jos sinulla on parsinsieni, pujota sieni parsittavan kohdan alle helpottamaan parsintaa. Parsinta tehdään työn oikealla puolella. Ennen parsintaa pese parsittava työ. 2. Sommittele neliö tai muu kuvio reiän ympärille. Päättele langat nurjalle. (Kuva C) Toista kohtia 5–6, kunnes olet saanut langat kulkemaan tiheästi koko parsittavan alueen päältä. Tarvikkeet • Samanvahvuista lankaa, kuin parsittavassa työssä, 1–2 väriä. • Tylppäkärkinen parsinneula
Käännä työ ja jatka silmukoimista kohdasta 3. Silmukointiparsinnalla jäljitellään neulottuja silmukoita. • Tylppäkärkinen parsinneula. Silmukointi tehdään työn oikealla puolella. PARSIMINEN SILMUKOIMALLA, SILMUKOINTIPARSINTA ??. (Kuva C) Toista kohtia 2–3, kunnes olet silmukoinut koko rivin mittaisesti silmukoita. Jos reikä ei heti peity, pistele neulalla päälle vielä toinenkin kerros. Tämä ohje tehdään vaakasuuntaan. Anna tuotteen ja paikan kuivua tasolla. 7. Huovuttamista varten riittää, että sinulla on hahtuvalankaa tai löyhäkierteistä 100 % villalankaa. Asettele pieni määrä villaa paikattavan alueen päälle ja pistele huovutusneulalla villa neuloksen läpi tasaisesti. Jätä nurjalle puolelle lankaa noin 7 cm ja päättele se vasta parsimisen jälkeen. Varaa superlonista pala, joka mahtuu sopivasti paikattavan alueen alle. HUOVUTETTU PAIKKA ??. Jos sinulla on parsinsieni, pujota sieni parsittavan kohdan alle helpottamaan parsintaa. Työnnä neula yläpuolella olevan silmukan molempien lankojen ali. Siksi silmukointiparsinta on helpoin tehdä silloin, kun reikä ei ole vielä täysin kulunut puhki. Huovutusneula nopeuttaa asiaa, mutta paikan voi huovuttaa myös vedellä ja saippualla sekä sormin hankaamalla. Huuhtele viileällä vedellä ja tarvittaessa hankaa huovutettua paikkaa vielä vähän lisää. A) B) C) D) A) Hu ov ut us ne ul a Pala superlonia T A I T O ?1/2021 70 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 70 Taito-2021-1-sisus.indd 70 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17. Silmukoinnin voi tehdä joko vaakasuuntaan tai pystysuuntaan. • Parsinsieni. Huovuta kuitenkin vain paikkaa, älä liikaa aluetta sen ympärillä. Kerroksen viimeisen silmukan kohdalla vedä neula ja lanka juuri silmukoidun silmukan keskellä yhden kerroksen ali. 4. Ennen parsintaa pese parsittava työ. Tärkeintä on siis löytää silmukoiden alkuperäinen muoto ja jäljitellä sitä neulan kanssa. Eli kaikki pienet ja jäljellä olevat hennot säikeet helpottavat huomattavasti parsintaa. Huuhtele kaikki saippua pois ja purista vesi varovasti pois. (Kuva A) 3. Vedä neula ja lanka niiden läpi. Pujota lanka ja neula silmukan keskelle, parsittavan työn reunaan. 2. Kun villa pysyy hyvin paikan päällä ja se on pistelty siihen tiheästi, kastele paikka. Huovuttaminen on tapa koristella, mutta myös paikata pieniä reikiä. Tarvikkeet • Samanvahvuista lankaa kuin parsittavassa työssä. Tarvikkeet • 100 % huovuttuvaa hahtuvalankaa tai hahtuvavillaa. • Pala superlonia tms. Työnnä neula silmukan pohjukkaan (siitä mistä aloitit), ja vaakasuunnassa taas vieressä olevan silmukan molempien lankojen ali. (Kuva B) 3. (Kuva A) 2. 1. Kun olet saanut parsittua reiän umpeen, vedä lanka nurjalle puolelle ja päättele langat nurjalle puolelle. Leikkaa noin 40–50 cm:n mittainen lanka ja pujota se neulansilmästä. Levitä saippuaa sormiin ja hankaa saippuaa paikkaan. 1. 6. 5. Vedä neula ja lanka niiden läpi. • Huovutusneula. • Vettä ja saippuaa
7. Tarvikkeet: • Rikkinäinen kulho tai muu keraaminen astia. 1. Jätä pitkä päättelylanka ja ompele sillä paikka työhön kiinni esimerkiksi etutai luottelupistoilla. Kintsugi Kintsugi on vanha japanilainen menetelmä, jossa rikkoutuneet astiat korjataan kullalla. Neulo paikka niin korkeaksi, että se yltää noin 1 cm:n paikattavan reiän yli. Tämä onnistuu joko neulomalla täysin erillinen paikka ja ompelemalla se lopuksi kiinni paikan päälle tai myös poimimalla silmukat työstä ja neulomalla paikka suoraan työhön kiinni. 4. • Kultamaalia tai muuta väripigmenttiä. Ohjeen menetelmällä voit yhdistää toisiinsa myös erilaisia astioita. . 5. Käytä maalia tai pigmenttiä kohtuullisesti, koska se vaikuttaa liiman pitävyyteen. 3. . Voit pyyhkiä ylimääräiset liimaroiskeet pois tai jättää ne astiaa koristamaan ja muistuttamaan korjauksesta. Lue lisää kintsugiperinteestä Taidosta 3/20 tai Taito-lehden verkkosivuilta www.taitolehti.fi. Neulo sileää neuletta, eli kerros oikein, kerros nurin. Mikäli astia tulee muuhun kuin koristekäyttöön, valitse liima ja maali tarkoin. Toista * – *, kunnes jäljellä on enää yksi silmukka. Kintsugin idea on, että kultasaumat korottavat esineen arvoa: rikkoutunut ei ole enää arvoton vaan korjattuna entistäkin arvokkaampi. *Poimi silmukka puikolle, ja neulo se oikein yhteen seuraavan silmukan kanssa. Yksinkertainen tapa paikata ja peittää reikä on neuloa tai ommella paikka päälle. Muistorikkaan astian rikkoutuminen voi harmittaa toden teolla. Poimi silmukka siitä kohtaa, johon paikan yläreuna ulottuu ilman kiristämistä. Poimi vierestä seuraava silmukka ja neulo sekin oikein yhteen seuraavan puikolla olevan silmukan kanssa. Voit samalla ommella kiinni paikan sivuosat. Poimi parsittavan kohdan vierestä silmukat sukkapuikolle. Ohje Sekoita liima ja kultamaali tai pigmentti. (Kuva A) 2. Vedä ensin neulottu silmukka toisen silmukan yli*. Se ei kuitenkaan tänäkään päivänä välttämättä tarkoita astiasta luopumista, sillä keramiikkaakin voi korjata. Yhdistä esimerkiksi kaksi erilaista särkynyttä lautasta toisiinsa yhdeksi ehjäksi tai korjaa kannun reunasta puuttuva kolo toisesta rikkoutuneesta astiasta saadulla palalla. • Tylppäkärkinen parsinneula. • 2 sukkapuikkoa tai pyöröpuikot. B) A) NEULOTTU PÄÄLLIPAIKKA ??. Puhdista liimattavat pinnat ja levitä liimaseos pinnoille. (Kuva B) 6. Päättele langat nurjalle. Jälkimmäisessä tapauksessa aloita päättely oikealla kerroksella. Voit päätellä parsinnan joko erikseen tai suoraan kiinni parsittavaan kohtaan. KERAMIIKAN KORJAUS Ohje ja malli Sonja Karlsson ??. • Keramiikalle soveltuvaa liimaa. Katkaise lanka ja vedä se silmukan läpi. 1/2021?TAITO 71 KÄSILLÄ: OHJEET Taito-2021-1-sisus.indd 71 Taito-2021-1-sisus.indd 71 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17. Jos päättelet neulotun paikan erikseen, päättele silmukat normaalisti. Tarvikkeet • Samanvahvuista lankaa kuin parsittavassa työssä
Lähetä kysymyksesi Suomen käsityön museon tietopalveluun craftmuseum.tietopalvelu@jyvaskyla.fi craftmuseum.tietopalvelu@jyvaskyla.fi Kauppakatu 25, Jyväskylä 014 266 4370, craftmuseum.info@jyvaskyla.fi www.craftmuseum.fi Kansallispukujen perinteiset materiaalit BRAGES AB +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi HeiDisain Arts & Crafts -taidekäsityö HeJo Crafts puukot, kuksat, luukorut MAJOITUS airbnb PELLO Taidosta ammatti – Ikatalla onnistut! Katso lisää: sasky.fi/ikata Opiskele Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksella artesaaniksi, kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi, mediapalvelujen toteuttajaksi, lauluntekijäksi tai musiikkimanageriksi. Askarruttaako mieltäsi käsityöaiheinen kysymys. 050 596 2828 KERAMIIKKAALAN ARTESAANIOPINNOT nyt Forssassa LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tutkintokoulutus Taideteollisuusalan ammattitutkinto, käsityöntekijä Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto, käsityömestari Voit syventyä opinnoissasi: käsityön ohjaus, tuotemuotoilu, nukkemuotoilu, paperimuotoilu, neulemuotoilu ja kiertotalous. Tarjoamme palvelua myös ilmoituksen tekemiseen. Muu ammatillinen koulutus Iltaja viikonloppuopintoina mm. nukkemuotoilu, neulemuotoilu, kiertotalous, paperimuotoilu Päiväopintoina: Neulemuotoilu Seuraa koulutustarjontaamme! Lisätietoja: Taitokeskus Jyväskylä, Kivääritehtaankatu 6 G, 40100 Jyväskylä p. Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Kysy lisää hakeutumisesta puh. 044 2023 516, ilmoitukset@taito.fi HALUATKO ILMOITTAA TAIDOSSA. ONKO TÄSTÄ MITÄÄN TIETOA. Taito-2021-1-sisus.indd 72 Taito-2021-1-sisus.indd 72 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17. 044 551 0243 | taitokeskus@taitokeskisuomi.fi | www.taitokeskisuomi.fi Ammatilliset tutkinnot ja koulutukset KYSY LISÄÄ: Kristiina Ahti, p
LANKAVA OY Kauppatie 65, Kauhava | (06) 434 5500 Tilaa upeat käsityömateriaalit verkkokaupastamme! www.lankava.fi Yli 900 ilmaista ohjetta! Lanka-Kaisa.fi Tarkoin valitut laatulangat, edulliseen hintaan Altair Design Katia Opal ja monet muut K Ä S S Ä K A M M A R I Ihana käsityökauppa Helsingin Hakaniemessä! Hämeentie 1 00530 Helsinki www.kassakammari.fi Facebook: Kässäkammari V E R K K O K A U P P A A V A T T U Taito-2021-1-sisus.indd 73 Taito-2021-1-sisus.indd 73 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17
PL 2470 00002 Helsinki * tilaus@slojd-detaljer.fi * 09-3487 0606 www.slojd-detaljer.fi Käsitöitä * Taidetta * Askartelua www.suloshop.fi Käsinvärjättyjä unelmia Taitolehti_86x44.indd 1 Taitolehti_86x44.indd 1 15.9.2020 8.24 15.9.2020 8.24 Sisustusja käsityöliike Hilma ja Onni Kaikkea kivaa neulontaan ja muihin käsitöihin www.hilmajaonni.fi info@hilmajaonni.fi Niittytie 6 44300 KONNEVESI 040-6741331 Iisvedentie 3, Suonenjoki Langat ym. maanantai-ilta sekä sopimuksen mukaan. Emalipolku 2 Järvenpää info@lentavalapanen.fi puh. verkkokaupasta! www.popppanalle.fi Taito-2021-1-sisus.indd 74 Taito-2021-1-sisus.indd 74 28.1.2021 16.17 28.1.2021 16.17. 050 434 2374 www.lentavalapanen.fi Neulominen Neulominen lähtee Lapasesta lähtee Lapasesta Uusi osoite! Uusi osoite! Jaanan Lankapaja -verkkokauppaSuomalaisten villalankojen jälleenmyyjä -lammastilojen omia lankoja -eri vahvuuksia, eri luonnonvärejä ja käsinvärjättyjä -Myös muita lankoja, nappeja, ohjeita, tarvikkeita… www.jaananlankapaja.fi 050-5422026 Sotamiehentie 2, 66300 Jurva Pajapuoti avoinna joka kuukauden 1
Elämä on juhla! Huhtikuussa on aika sitoa tanssikengät jalkaan, sillä Taidon 2/21 teemana ovat iki-ihanat juhlat. Taito 2/21 ilmestyy viikolla 14 TAITOLIITTO Tilaa itsellesi tai lahjaksi WWW.TAITOLEHTI.FI/KAUPPA www.suomenlanka.fi?info@suomenlanka.fi Pirkka-lanka hurmaa väreillään! Tilaa kätevästi verkkokaupasta taitopirkanmaa.fi. MYYMÄLÄ / VERKKOKAUPPA / LANKATUKKU Wetterhoffinkatu 4 D, Hämeenlinna www.wetterhoff.fi KOTIMAINEN KÄSITYÖ-, SISUSTUS& LAHJATAVARAKAUPPA JO VUODESTA 1885 Ku va ?I sa be lla an d Lo ui sa Fi sc he r /U ns pl as h Taito-2021-1-kansi.indd 2 Taito-2021-1-kansi.indd 2 28.1.2021 17.46 28.1.2021 17.46
nro 1?|?2021?|. FI Uu si elä m ä UUSI ELÄMÄ Risakaan ei ole turha, kun käyttöikää pidentää korjaamalla LUMOUDU VANHASTA Sillä vanhassa on vara parempi VAALI KESKENERÄISYYTTÄ Kaiken ei tarvitse olla heti (tai ikinä) valmista Neulo jämistä Käsityöohjeissa keskitytään nyt ylijäämämateriaaleihin www.taitolehti.fi/kauppa Voit ostaa aiemmin ilmestyneitä Taidon numeroita verkkokaupastamme. Puuttuuko kokoelmastasi jokin tietty Taito. 13,90 € • Käsityön asialla vuodesta 1907 PAL.VKO 2021-14 2 1 1 6 414887 433853 74 33 85 -2 10 1 1/2 02 1 T A IT O TA IT OL EH TI. Taito-2021-1-kansi.indd 1 Taito-2021-1-kansi.indd 1 28.1.2021 17.46 28.1.2021 17.46