nro 2?|?2017?|. 12,50 € Virkkaa myssy Molla Millsin tapaan, kudo kevätkotiin, ompele kätevä pussukka & neulo ihanat asusteet… T A I T O Onni elää käsityössä 6 414887 433853 1 7 2 74 33 85 -1 70 2 PAL.VKO 2017-21 Lumoava, lempeä puu Puutyökurssit täyttyvät minuuteissa Muoto2-puusepät: ”Haluamme sekä suunnitella että tehdä kalusteemme” Hukkapuun hurmaavat kulhot RAGAMUF-RYIJYT työllistävät Syyrian pakolaisnaisia Tee itse! SEURAAVA TAITO ILMESTYY 24.5.2017. Leikkisät Lystig Yarns -langat värjätään käsin UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI! TA IT O 2/2 01 7 TA IT O.F I Lu m ov a, lem peä pu u Taito-2-2017-kansi.indd 1 17.3.2017 9.12
Taito-2-2017-kansi.indd 2 17.3.2017 9.12
TILAA UUDISTUNUT TAITO WWW.TAITO.FI T A I T O -lehti Taito-2-2017-sisus.indd 3 19.3.2017 11.51. Koska itse tehty on ihanin
56 VUOKKO . 38 TAIDE & KÄSITYÖ: KIM SIMONSSON Taiteilija ei jätä sattumalle pelivaraa. 34 KÄSITYÖN MUUTTUVAT MERKITYKSET ?Filosofian tohtori Anna Kouhia tuntee harrastuksen syyt. 44 LYSTIKKÄITÄ LANKOJA ?Leeni Hoimelan värjäämiä lankoja neulotaan maailmalla. 40 KANSALLISPUKU: Jääsken alueen puvut. Valkkaa kolme lempiväriäsi ja neulo näppärä huivi. 54 JUURET . Hukkapuusta kaunista ja käytännöllistä. 14 OLENNAINEN LÖYTYY PELKISTÄMÄLLÄ ?Woodnotesin Ritva Puotila uskoo omaperäisyyteen. Neulo Muita ihania -Tiinan pirteä, pehmeä pipo. 48 PAKOLAISLEIRILTÄ MAAILMAN METROPOLEIHIN ?Suomalaiset Ragamuf-ryijyt työllistävät Syyrian sotaa paenneita naisia. 20 KIRURGINTARKKAA KONSERVOINTIA ?Tupulatäkin konservaattorit tuntevat tekstiilit. 13 KOLUMNI: ILONA KORHONEN ?Rakkaat hyväntekeväisyyssukat. 6 TEKIJÄT ?Avustajat tapetilla. 70 TAPAHTUMAT ?Keväiset menovinkit. 54 Susivillan Annika Konttaniemi suunnitteli juurevan sisustuskankaan. 28 KAKSI MUOTOILIJAA JA VERSTAS . Virkkaa metsäinen mobile. 58 FLAMINGO . Muoto2-yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen. 68 SVENSKA SIDOR ?Ledare och Muoto2. TEEMA: LUMOAVA, LEMPEÄ PUU 24 NIKKARIKSI KOULIINTUESSA . Sanna Römpötin kämmekkäät pakottavat tarraamaan puikkoihin. KÄSILLÄ 52 TUULAHDUS MENNEESTÄ Virkkaa Molla Millsin suunnittelema ihana bonetti. Susivillan Annika Konttaniemi suunnitteli upean sisustustyynyn. Kansalaisopiston puutyökurssit täyttyvät minuuteissa. Ompele kätevä pussukka. 12 KIRJAT ?Tietokirjojen aatelia. 7 PÄÄKIRJOITUS ?Höyläpenkkihaaveita. 66 NALLUKKA . 32 KÄDENTAITAJA: MITÄ KUULUU, SANTTU VIRTA. Kudo vanhoille jakkaroille uusi verhoilukangas. 64 KOUKUT TALLESSA . 73 SEURAAVASSA NUMEROSSA TÄSSÄ NUMEROSSA 40 Jääsken alueen kansallispuvut. ”Parasta on se, kun saa joka aamu herätä toteuttamaan ideoitaan.” – NOVA MELINA T A I T O ?1/2017 4 SISÄLTÖ Taito-2-2017-sisus.indd 4 19.3.2017 11.51. 60 SILMU . 8 ALUKSI ?Syntymäpäiviä ja juhlaviikkoja. 47 KOLUMNI: ROOPE LIPASTI ?Tavattoman taitavat naapurinpojat. 62 PUOLIKUU JA PEIPPO .
28 Muoto2:ssa yhdistyvät muotoilu ja puusepätaidot. 24 ”Puu pitää tuntea, jotta siitä saa parhaat puolet esiin.” – JOHANNA TUOMISAARI ?TAITO?1/2017 5 Taito-2-2017-sisus.indd 5 19.3.2017 11.51. 13 ”Niin paljon lämpimiä ajatuksia ja rakkautta ei saa sovitetuksi mihinkään muuhun kuin omin käsin neulottuihin villasukkiin.” – ILONA KORHONEN 60 Silmu-kämmekkäät ovat ykkösasuste. 48 Tuula Pöyhönen suunnittelee Ragamuf-tuoliryijyjä
59 €/vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 26,50 € (yht. Piirtämisen ja teenjuomisen lomassa hänellä on tavoitteena opetella virkkaamaan edes kaksi samanlaista isoäidinneliötä. Oulu: Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11 B. TIIA ERONEN Tiia Eronen on tamperelainen tekstiilisuunnittelija ja kirjoittaja, joka löytää kiinnostavimmat ja kiehtovimmat asiat käsityön, muotoilun ja taiteen rajapinnoilta. 110. Kuusi numeroa vuodessa. 03 4246 5340, asiakaspalvelu@jaicom.com IRTONUMEROMYYNTI Helsinki: Taito Shop Helsinki, Eteläesplanadi 4. Vaasa: Loftet, Raastuvankatu 28. ILMOITUSMARKKINOINTI JA -TRAFIIKKI Eipe / Eija Pensasmaa, puh. ANNIKA KONTTANIEMI Annika Konttaniemi on lappilainen käsityöläinen, joka uskoo, että maailma olisi erilainen paikka, jos kaikki kokeilisivat kutoa oman kankaan. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com MEDIAKORTTI www.taito.fi/taito-lehti/mediatiedot/ TILAUSHINNAT Vuosikerta 64 €, kestotilaus 2 x 29,50 € (yht. Mikkeli: Kenkävero, Pursialankatu 6. T A I T O ?1/2017 6 TEKIJÄT Taito-2-2017-sisus.indd 6 19.3.2017 11.51. PAINO Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Kannen kuva: Jonna Hietala EMMI-RIIKKA VARTIAINEN Emmi-Riikka Vartiainen on Juankoskelta kotoisin oleva graafinen suunnittelija ja kuvittaja, jonka mielestä söpöt vaaleanpunaiset asiat ovat elämän kulmakiviä. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Kangaspuiden äärellä Konttaniemi uskoo olevansa elämän ytimessä: juuri siinä kohdassa, jossa flow ja funktionaalisuus kohtaavat. Huom! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www. vuosikerta. Joensuu: Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. 040 754 4459 VERKKOTOIMITUS Johanna Aydemir?ULKOASU Elina Johanna Ahonen?AVUSTAJAT Tiina Arponen, Sini Ellen, Tiia Eronen, Laura Happo, Hannele Huhtala, Anna-Kaisa Huusko, Minna Järvenpää, Riikka Kantinkoski, Annika Konttaniemi, Ilona Korhonen, Jani Laukkanen, Roope Lipasti, Nova Melina, Molla Mills, Saana Nyqvist, Soja Murto-Hartikainen, Laura Pörsti, Lauri Rotko, Sanna Römpötti, Pirjo Talvio, Emmi-Riikka Vartiainen, Paula Virta, Barbro Vuorinen ja Anna Wallendahr. lehtiluukku.fi. 53 €/vuosi) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy, Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa, puh. KUSTANNUS JA TOIMITUS Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taito.fi TUOTTAJA Jonna Hietala, jonna.hietala@taito.fi, puh
Isän tekemä könninkello on vieläkin lapsuudenkotini paraatipaikalla, vaikka koneisto on antanut aika päiviä sitten periksi. Isä teki kaiken itse: rakensi kotimme pikkaisen päälle parikymppisenä, nikkaroi muutaman leikkimökin ja myöhemmin oikeankin. Ja ensi syksynä taidan rakentaa liinavaatekaapin, jos vain saan paikan kansalaisopiston kurssilta. LUONNOLLISUUS Mikään ei voita luonnonmateriaaleja: puuta, pellavaa, villaa. Muistan lapsuuteni ennen kaikkea käsitöinä, itse tehtyinä paitoina ja housuina, äidin ompelemina verkkaripukuina ja isän nikkaroimina huvimajoina. Tekisi kaikkia niitä vieläkin, jos näkisi. Isä maalasi sen valkoiseksi, koristeli taltantarkat leikkaukset kultaisella. Niitä työstäessä tuntee olevansa osa jotakin suurempaa. Höyläpenkkihaaveita Sain kasvaa käsistään kätevässä perheessä – tai pikemminkin suvussa, sillä vasara ei totellut vain isääni, vaan myös vaariani ja varmasti mummuanikin, vaikka hän suosi tekstiilitöitä: kutoi, virkkasi, neuloi ja nypläsi. Tässä Taidossa puhutaan puusta, rakkaasta, perinteikkäästä puusta. KOKEMUS Woodnotesin Ritva Puotila tiivistää haastattelussaan kaiken oleellisen: omaleimaisen ja rohkean konstailemattomuuden. Kun viimeksi näimme, istuimme vierekkäin sohvalla ja neuloimme, äiti sukkaa, minä paitaa, ihan niin kuin joskus aikoja sitten. Ja kun täytin 17, pääsin kesätöihin sahalle ja paiskin puiden parissa hommia kolmessa vuorossa – äijien ja äitini kanssa. Hän huusi kylätoimikuntamme huutokaupasta höyläpenkin, jonka kolot ja metalliset kammet muistan vieläkin, vaikka olin alta kouluikäinen. Sivu 14. Enkä aio ikinä unohtaa niitä hetkiä isäni kanssa, kun rakensimme yhden nuoruudenkotini kylmälle ullakolle makuuhuoneen, sirkkelöimme lattialankut sopivan mittaisiksi, sahasimme jalkalistat jiiriin, saumasimme keittiön seinäkaakelit ja pinosimme metrikaupalla polttopuita talon seinustalle. Minä valkkasin valinnaisaineekseni tekstiilityön mutta en kartellut puuhommiakaan: veistelin lusikoita ja voiveitsiä, kairasin nimikylttejä ja kasasin linnunpöntön, johon muutti pääskysperhe. Sivu 24. Ne kun myydään minuuteissa loppuun – ja syystä: itse tehty on ihanin. Olisikohan se isän höyläpenkki vielä tallessa.... VEISTELY Aion pyhittää ensi kesänä muutaman päivän veistelylle: istua mökin kuistilla ja väkertää puulusikoita, ehkä virkkuukoukunkin. Äitiänikään ei askarruta tarrata vasaraan eikä raivaussahaan, vaikka sukkapuikot ovat hänelle tutummat. Sivu 32. Teksti Jonna Hietala Kuva Sini Ellen ?TAITO?1/2017 7 PÄÄKIRJOITUS Taito-2-2017-sisus.indd 7 19.3.2017 11.51. Jos vaikka kunnostaisin sen sivupöydäksi
Kylmänä talvena, kun jalkineista oli pulaa, sotilaille tehtiin tallukkaita. Oulun omat Helmikuinen LankaTAITO-tapahtuma, joka järjestettiin Oulussa, oli viikonloppu vailla vertaa. Vuodesta 2017 alkaen löydät sisustamisen, lahjatavaroiden, asusteiden ja korujen kansainväliset uutuudet syksyn, talven ja kevään markkinoille ensimmäistä kertaa jo kesäkuussa. OLIPAHAN TAAS www.olipahantaas.fi IG: @olipahantaasgigi . – Ihmiset kysyivät usein, miten puvun saa tehdä. 20 17 Fi nn la nd new seasons ahead. 040 544 5577 Kansallispukujen puolestapuhuja Tekstiilitaiteilija Talvikki Lausala täytti 1. Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Lausala johti Aunuksen työtupaa Itä-Karjalassa. Tarvikepaketin voi hankkia Taito Shop Maakarista 39 euron hintaan. Joensuussa syntynyt kotiteollisuusopettaja teki pitkän uran käsitöiden parissa. Siten saadaan kevyt vaikutelma. Hän oli myös mukana, kun 1970-luvun lopulla perustettiin kansallispukuneuvosto, jonka tehtävänä oli hoitaa ja valvoa kansallispukuasioita. . 6. MY VINTAGE LIVING IG: @myvintageliving . . Tapahtumassa julkaistiin myös Salmelan suunnittelemat Oulu-lapaset. Suomenlampaanvillasta neulotuissa tumpuissa näkyvät kaupungin kauneimmat maamerkit aitoista tuomiokirkkoon. Koonnut & kuvat Jonna Hietala . maaliskuuta 100 vuotta. Eihän siinä ole kyse saamisesta! Jotain ohjeita voi antaa, vaikka että helman ei tarvitse olla maahan asti vaan se voi olla vain nilkkaan asti. Lisätietoja: tendence.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 20 17 D U : 01 .0 3. Lausala toimi esimerkiksi Marttaliiton tekstiilikonsulenttina ja Kotiteollisuuden Keskusliitossa. Hannele Huhtala Ku va : Pa ul a Vi rt a T A I T O ?1/2017 8 ALUKSI Taito-2-2017-sisus.indd 8 19.3.2017 11.51. . . Hän hoiti käsityöpuolen opetusta ja piti pieniä kursseja, joilla karjalaiset naiset opettelivat tekemään sohvatyynyjä ja pannumyssyjä, joita sitten myytiin työtuvan yhteydessä olevassa myymälässä. Kansallispuvut ovat Lausalasta yhä hyvin kiinnostava ala. Käy ammentamassa ajatuksia ja aiheuttamassa itsellesi vakavanpuoleista kässäsormisyyhyä suosikkisivustoillamme. Pikisaareen majoittui viisitoista innokasta neulojaa, jotka pääsivät nauttimaan paitsi samanmielisten seurasta myös kirjoneuleopeista – kiitos Louhittaren Luola -lankamerkkiä luotsaavan Tuulia Salmelan, joka kertoi ja opasti, miten kirjoneulonnasta selviää sotkematta lankoja toisiinsa tai menettämättä vaikkapa malttiaan. . 24.– 27. 2017 be first. Saatavilla on kolme väriä: harmaa, keltainen ja punainen. Taito-lehden somesuosikit TOP 3 KÄSSÄKERHO POM POM www.kassakerhopompom.fi IG: @kassakerhopompom . Kuopiolaisen Kässäkerho Pom Pomin lankakuvat ovat yksi syy siihen, miksi minäkin löydän itseni päivä toisensa perään uneksimasta, mitä neuloisin seuraavaksi. >>>?www.taitoshop.fi/oulu new date 64 66 701 3_ TE _a llg _T A IT O _2 10 x2 70 • FO G R A 39 • C M Y K • m r: 15 .0 3
Vuodesta 2017 alkaen löydät sisustamisen, lahjatavaroiden, asusteiden ja korujen kansainväliset uutuudet syksyn, talven ja kevään markkinoille ensimmäistä kertaa jo kesäkuussa. 2017 be first. 20 17 Fi nn la nd new seasons ahead. Lisätietoja: tendence.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 20 17 D U : 01 .0 3. 24.– 27. 040 544 5577 Taito-2-2017-sisus.indd 9 19.3.2017 11.51. new date 64 66 701 3_ TE _a llg _T A IT O _2 10 x2 70 • FO G R A 39 • C M Y K • m r: 15 .0 3. 6
ALUKSI Taito-2-2017-sisus.indd 10 19.3.2017 11.51. Viihtyisä Vaasa Taito Etelä-Pohjanmaan uudet tilat Vaasassa avautuivat alkuvuodesta. Sinne kerääntyvät ilolla niin Näppi-käsityökoululaiset kuin kurssilaisetkin. Tilassa toimii myös myymälä, jonka tuotteet inspiroivat tarttumaan puikkoihin, koukkuihin ja vaikka mosaiikkitöihin. Valoisa, silmää ja mieltä hemmotteleva toimipiste sijaitsee nyt osoitteessa Kauppapuistikko 34. – Mosaiikkikurssit ovat olleet jo muutaman vuoden ajan suosituimpia työpajojamme, Marjo Pollari kertoo samalla, kun esittelee laatanpalasilla päällystettyä, kaunista jakkaraa. >>> Tsekkaa kevään kurssitarjonta osoitteesta www.taitoep.net
Teemaksi valikoitui vuoden käsityötekniikka, makramee. Taitoa välittämässä ja esittämässä ovat järjestäjien lisäksi muun muassa moderni perinteenvälittäjä Soja Murto, monitaitoinen taidonopettaja Marjo Vainio sekä tuoreet tohtorit Eliza Kraatari ja Anna Kouhia. Maksuton seminaari on tarkoitettu ammattilaisille, opettajille, opiskelijoille ja harrastajille. Seminaarissa tarkastellaan, miten käsityötaitoa on siirretty ja esitetty ja miten sitä nyt jaetaan. >>>?www.taito.fi ?TAITO?1/2017 11 ALUKSI Taito-2-2017-sisus.indd 11 19.3.2017 11.51. Parasta on ehdottomasti se, kun saa joka päivä herätä toteuttamaan ideoitaan. Libertyn uskomattoman laadukkaat puuvillat. huhtikuuta. Juuri, kun on innoissaan vaikkapa jostakin myyntitapahtumasta, tulee yllättävä vastoinkäyminen, joka kääntää kaiken päälaelleen. 6. Sen lisäksi niissä on kauniisti piirretyt kuosit ja upeat värit. ENTÄ YLLÄTTÄVINTÄ. MIELIMUSIIKKI, JOTA KUUNTELET OMMELLESSASI. Jyväskylän Kädentaitomessut 8.-9.4.2017 Kauhavan Käsityöfestivaalit 16.-17.6.2017 Kudontaja neulelangat Matonkuteet Käsityöohjeet ja tarvikkeet LANKAVA Oy lankava@lankava.fi 06 434 5500 Kauppatie 91, KAUHAVA www.lankava.fi Menovinkki! Käsityökohtaamisia-seminaari järjestetään 8.4.2017 Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Maahantuon Libertyn ja Art Galleryn kankaita, joten niitä löytyy hyvä valikoima. Nautin usein myös pelkästä hiljaisuudesta. Ihailen myös ihmisiä, jotka toteuttavat rohkeasti itseään. Nova Melinan ompeluohjeita löytyy jatkossa myös Taidosta. Järjestä pop up -tapahtuma, kutsu ystävät kässäilemään, vie harrastus työtai opiskelupaikan kahvitauolle tai ideoi jotain muuta. 4. Kurkista ensimmäinen sivulta 64. 1. Taidon ja käsityön viikkoon voivat osallistua kaikki! Viikon tarkoituksena on nostaa käsityön arvostusta ja innostaa ihmisiä tekemiseen. LISÄTIEDOT : Raija Manninen, Suomen käsityön museo, 040 502 2887, raija.manninen@jkl.fi. MITÄ OMPELUPÖYDÄLTÄSI LÖYTYY. KUVAILE KANGASVARASTOASI. Yksi tilaustyökin odottaa omaa vuoroaan. Asiakkailta saatu positiivinen palaute auttaa jaksamaan haastavassa pienyrittäjän maailmassa. Kuinka kevät on käynnistynyt, ompelija ja käsityöyrittäjä Nova Melina. En tiedä, loppuvatko yllätykset koskaan.... Paljon kaikkea keskeneräistä! Pussukoita Libertyn kankaista, pari tyynyliinaa, pehmoja... MIKÄ ON PARASTA KÄSITYÖYRITTÄJYYDESSÄ. Rakastan värejä, minkä kyllä huomaa myös kankaistani! 3. MIKÄ ON SUOSIKKIKANKAASI JA MIKSI. Ilmoittautumiset 31.3.2017 mennessä www.lyyti.in/Kasityokohtaamisia. Onhan tämä yhtä seikkailua, mutta kertaakaan en ole katunut päätöstäni lähteä tälle tielle. Luonnosta, väreistä, Hayao Miyasakin animaatioista... MISTÄ TAI KENESTÄ SAAT INSPIRAATIOTA. 2. 5. Musiikin suhteen olen aika avoin, kunhan löytyy miellyttävä rytmitai melodiamaailma. Taidon ja käsityön viikko Valtakunnallista Taidon ja käsityön viikkoa vietetään 8.–15. www.novamelina.com. Värikäs, runsas ja monipuolinen. En ole vielä koskaan törmännyt puuvillakankaaseen, joka tuntuu suorastaan silkkiseltä mutta on kuitenkin helppo työstää. Tai sitten, kun on suunnilleen lyömässä hanskat tiskiin, niin saakin ison tilauksen joka pelastaa tilanteen
Tekstiilien materiaalit on juuri sellainen teos. Kun sain sen ensi kerran käsiini, kiinnitin huomiota sen kauneuteen mutta ennen muuta painavaan sanaan: tuntui, että kaikki tekstiileistä kaipaamani tieto löytyi yksien kansien välistä. Se alustaa veistohommia perehdyttämällä lukijan puulajeihin, työkaluihin ja oikeanlaisiin otteisiin veitsestä. Samalla muistelen mielessäni kaikuvia varoituksensanoja lapsuudestani, kiitos isäni, joka katsoi parhaaksi halkaista aina ruisleipäviipaleeni. Norjalaiset juuret omaavan Mucklestonen uutukainen on mukava katsaus pohjoisiin kirjoneulekuvioihin, varsinaisia ohjeita se ei lapasia ja pipoa lukuun ottamatta tarjoa – toisaalta ne antavat juuri oikeat silmukkamäärät ja sen innostavan vapauden yhdistää malleja oman mielen mukaan. Että saapa nähdä, mihin vielä päädyn puuvillaja pellavalankojeni jälkeen… Kirja syöksi minut tunneiksi myös Googlen syövereihin: haluan päästä neulomaan cashgoralankaa, jota saa kashmirja angoravuohen risteytyksestä. 150 pohjoismaista kirjoneulemallia MARY JANE MUCKLESTONE MOREENI 2016 Seattlessa asuva Mary Jane Mucklestone on yksi neulovan maailman kiintotähdistä, kirjoneuleistaan tuttu suunnittelija, jonka muutaman vuoden takainen kirja Fair Islen neulemallit on ilmestynyt myös suomeksi. Ilman Tekstiilien materiaalit -kirjaa en olisi edes tiennyt sellaisen olemassaolosta. Kirja on perusteos, jonka soisi jokaiselle tekstiileistä jollakin tapaa kiinnostuneelle. Vasta vajaa kuukausi sitten ehdotin ystävälleni, josko ottaisimme osaa kansalaisopiston kurssille. Se on oivallinen apu paitsi tiedostavalle kuluttajalle, joka tahtoo tietää, miten ja millaisissa oloissa vaatekaapin sisältö on syntynyt, mutta se on ennen muuta korvaamaton kaveri ammattilaiselle tai harrastajalle, olipa kyse ompelijasta, virkkaajasta taikka neulojasta. Opus tarjoaakin enemmän inspiraatiota omien kirjoneuleiden suunnitteluun sekä konkreettisia, kuvilla varustettuja vinkkejä siitä, miten esimerkiksi lankoja kannattaa pitää hyppysissä, jotta ne eivät mene sekaisin – uskokaa pois, se on mahdollista! Kuviot ovat perinteisiä: jotkin ammentavat luonnosta, jotkin esimerkiksi viikinkihistoriasta. Oma ikisuosikkini on havunoksa, mutta joukkoon mahtuu myös viikinkiveneitä, vaaleanpunaisia porsaita ja jalalla eri koreasti pistäviä piikoja. Sitten se opastaa komein, tunnelmallisin kuvin, miten esimerkiksi kahvilusikka ja kauha vuollaan ja jälkikäsitellään halutulla tavalla. Mallit eivät välttämättä iske sellaisinaan, mutta kuviota voi myös yhdistellä toisiinsa. T A I T O ?1/2017 12 Teksti Jonna Hietala KIRJAT Taito-2-2017-sisus.indd 12 19.3.2017 11.51. Yhdestä puusta veistetty MAX BAINBRIDGE MOREENI 2017 En muista, milloin viimeksi olisin tarttunut puukkoon jossakin muussa kuin ruoanlaittomielessä, lapsena kaiketikin. Tiesittekö, että maailmassa on noin 2 300 kasvia, joista voi valmistaa tekstiilikuitua. Jatkuva arkikiirus ei kuitenkaan antanut jalansijaa viikkovuolennoille, mutta eipä sillä ole enää väliä: englantilaisen Max Bainbridgen kirja kolahti postiluukustani juuri passelisti! Teos iskee paitsi estetiikaltaan myös selkeydeltään. Sellaiset, joiden sisällysluettelot tempaavat mukaansa, herättelevät mielessä kysymyksiä ja oletuksia, joihin haluaa saada vikkelästi vastauksia. Joku kirjoitti, että se tuntuu samalta kuin neuloisi pilveä, ja minä uskon. Minä ammensin eniten lankoja käsittelevistä luvuista ja kuituopista. Veistelin ala-asteella muutaman voiveitsen ja lusikan, mutta mieli on halajanut samoihin hommiin myöhemminkin. Taito-lehden kirjasuosikki HUHTI-TOUKOKUUSSA Tekstiilien materiaalit RIIKKA RÄISÄNEN, MARJA RISSANEN, ERJA PARVIAINEN, HELENA SUONSILTA FINN LECTURA 2017 Tiedättekö ne kirjat, jotka pakottavat kirjakaupan kassan kautta juoksujalkaa kotiin. Minä aion suunnistaa lähimpään rautakauppaan heti tulevana viikonvaihteena ja koettaa, millaisen lusikan saan aikaiseksi
Voisiko arvokkaamman lankavyyhdin tilata vaikka naapurin kanssa puoliksi, jos hinta on liian kova. Kuten arvata saattaa, syntyi armoton lokamyrsky: ei rakkaudella neulottuja saa arvostella, te kiittämättömät! ”Kyllä minä ainakin neulon lahjoitussukkani juuri sellaisesta langasta kuin itse haluan! Tai enpä neulokaan enää mitään hyväntekeväisyyteen, siitäs saatte!” TIETENKÄÄN KAIKILLA EI OLE pääsyä suloisille lankalähteille, tämä on selvää, eivätkä luksuslangat sovi kaikkien kukkarolle. Sukat oli neulottu niin karkeasta langasta, ettei niitä vauvan paljaaseen jalkaan oikein voinut pukea. Silti pidin ehdotusta melko hyvänä. MUUTAMA VIIKKO SITTEN joku kehtasi ottaa tämän asian puheeksi sosiaalisen median neulontapalstalla. Viime vuosina on neulottu ainakin vauvoille, pingviineille, asunnottomille, sivareille, varusmiehille ja veteraanille, niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Ja onhan meillä jo pitkät perinteet ainakin sota-ajalta asti, jolloin tuntemattomalle sotilaalle neulottiin kotirintamalla villasukkia ja lähetettiin etulinjaan. SUOMI ON KAIKENLAISTEN HYVÄNTEKEVÄISYYSNEULONTATEMPAUSTEN luvattu maa. Aloittaja ehdotti hyvin kohteliaasti, josko ne voisi neuloa vaikka pehmeästä merinosta, niin ne olisivat vielä ihanampi yllätys. Ne olivat niin pienet, ettei puuvillasukka mahtunut väliin. Voisikohan jo aloittaa. Olisiko kuitenkin vielä lämpimämpi yllätys, jos sukkia voisi vaikka käyttääkin. Ja nimenomaan juuri sukat ovat suomalaiselle suurin ystävällisyyden ja huolenpidon osoitus – kai se on niin, että kuivat ja lämpimät jalat ovat pääasia kylmässä maailmassa. Pikkuruiset, vaaleanvihreät ja niin söpöt! Olin hyvin ilahtunut, ja tuntui siltä, kuin vauvani olisi erityisen tervetullut maailmaan. ILONI OLI LYHYT . NIIN PALJON LÄMPIMIÄ AJATUKSIA ja rakkautta ei saa sovitetuksi mihinkään muuhun kuin omin käsin neulottuihin villasukkiin. Vauvasukat olivat olleet karkeat ja pienet. Rakkautta, osallisuutta, lämpöä ja hyvää tahtoa on kaikissa sukissa kuitenkin yhtä paljon. Teksti Ilona Korhonen ?TAITO?1/2017 13 KOLUMNI Taito-2-2017-sisus.indd 13 19.3.2017 11.51. OMAT ANONYYMIT HYVÄNTEKEVÄISYYSSUKKANI sain liki 12 vuotta sitten synnytyslaitoksella. Ensimmäisessä pesussa sukat tursahtivat pörröisiksi ja huopuneiksi, vaikka pesin hellästi. Kaikkiin hyviin tarkoituksiin saa hetkessä mukaan kylällisen neulojia. PARAIKAA ON MENOSSA Suomi100-villasukkakeräys, jossa neulotaan jokaiselle syntyvälle vauvalle sinivalkoiset sukat. Samalla sukat sitoivat vauvan suomalaisuuteen ja perinteisiin. Rakkaat hyväntekeväisyyssukat ” Olin hyvin ilahtunut, ja tuntui siltä, kuin vauvani olisi erityisen tervetullut maailmaan.” Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Mikä voisikaan olla lämpimämpi tapa kiittää tai muistaa anonyymiä avuntai kiitoksentarvitsijaa
Taito-2-2017-sisus.indd 14 19.3.2017 11.51
Kansainväliset toimeksiannot ovat auttaneet häntä näkemään suomalaisen omaperäisyyden. Teksti Laura Pörsti?Kuvat Jani Laukkanen Tekstiilitaiteilija Ritva Puotila on nuoresta saakka luottanut omaan tyyliinsä. Olennainen löytyy pelkistämällä ?TAITO?1/2017 15 Taito-2-2017-sisus.indd 15 19.3.2017 11.51
VÄRIT PUHUVAT, PITÄÄ VAIN KUUNNELLA Puolukanpunainen, kaarnanruskea, monet lampaanharmaat ja luonnonvalkoinen. Myös rohkean pelkistetty, luonnosta lämpönsä hakeva tyyli on ennallaan. Päivät kuluvat liian nopeasti, Puotila sanoo. Usein on suunnitteluprojekteja meneillään ja viestejä vastattavana. Ajatus niiden hyödyntämisestä lähti kytemään, vaikka sille tuli aika vasta oman yrityksen myötä 1980-luvulla. Pikkutyttönä hän oli paljon yksin, ja aika kului piirtäessä. Yläkerrasta laskeutuva Ritva Puotila tunnetaan parhaiten Woodnotes-yritykselleen suunnittelemistaan graafisista paperinarumatoista ja sisustustekstiileistä. Iso askel oli, kun hänet vain 26-vuotiaana kutsuttiin freelancetekstiilisuunnittelijaksi ja myöhemmin värisuunnittelijaksi amerikkalaiselle muotoilualan yritykselle, Dansk Designsille. – Tuolloin Suomesta ei vielä paljon käyty Kaukoidässä. – Rohkeus toteuttaa omaa tyylitajua on se olennainen juttu – ei se, että kopioimme toisiamme tai katsomme sisustuslehdestä, miten kuuluu tehdä, Puotila linjaa. Matkalta löytyi uusi materiaali, abaca-kuitu, josta Dansk Designs teki tabletteja ja pöytäliinoja. arpukranssilla koristellun oven avaa Aleksi Puotila, tekstiilitaiteilija Ritva Puotilan assistentti. Olohuoneen lattialla on pino tuoreita mattoluonnoksia Woodnotesille, ja yläkerrassa väriliidut ovat jatkuvasti esillä. – Se tarkoitti paljon matkoja, joilla tein isoja oivalluksia omasta tyylistäni. Mikä on meidän omalaatuisuutemme. Se on kaikkialla: siinä, miten hän puhuu, miten hän liikkuu, miten pukeutuu ja miten elää. – Päiväni alkavat sillä, että Aleksi tulee ja juomme teen. Puotila on tehnyt hienon kansainvälisen uran. Vanhanaikaiseksi käyneen pellavan tilalle etsittiin uusia luonnonmateriaaleja. Hän uskoo, että nämä piirteet lähtivät kehittymään jo lapsuusvuosina Viipurissa. . – Silloin työssä oli sellainen tauko, että ehdin tehdä tyhjästä jotakin. Sitä kautta aloin pohtia, mitä Suomessa vastaavasti on. Ne ovat Suomen värejä. Hän asuu nykyisin yksin, sillä puoliso, sisustusarkkitehti Pauli Puotila, muutti vuosi sitten läheiseen hoitokotiin. Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Se on menestyksen edellytys. Puotila oli kokeillut paperinarutekstiilien tekemistä jo 1960-luvulla, ja lankoja oli edelleen jäljellä. OMA TYYLI, HYVÄ TYYLI Eloisa uteliaisuus ei ole väistynyt Puotilasta edes iän myötä. Ensinnä tuli mieleen metsä. Ja langasta voi tehdä… suunnittelijan päässä alkoi raksuttaa. Olin paikallisille ihmetys, valkoinen nainen pitkissä vaatteissa, Puotila muistaa. – Vieraassa maassa katson aina ensiksi luontoa: millaista kaislaa siellä on, millainen aurinko, mitä kiviä... Suunnittelijasta on elintärkeää pitää sielu herkkänä silloinkin, kun kädet ovat täynnä työtä. Sitten käymme läpi ohjelman. Tämänkin Puotila tajusi Kaukoidässä. Talvi-iltapäivän viimeinen harmaa valo lankeaa sisään, ja tunnelma on samalla tapaa lämmin, luonnonläheinen ja pelkistetty kuin Puotilan töissä. Uuden tekeminen tarvitsee väljyyttä. Niitä on tässäkin kodissa kaikkialla. Puista tehdään paperia. T A I T O ?1/2017 16 Taito-2-2017-sisus.indd 16 19.3.2017 11.51. Niistä voi tehdä lankaa. Hänen työpäivänsä on päättymässä. Siellä jokainen maa hohkasi omia sävyjään: Thaimaa oli riikinkukonturkoosia ja hehkuvaa pinkkiä, Filippiinit punakaalinviolettia, messinginkultaa ja mustaa. Yhteistyö Dansk Designin kanssa vei hänet 70-luvun puolivälissä Intiaan, Filippiineille ja Thaimaahan. – Isoäiti! Nyt tuli, hän huikkaa. – Ihmisen tyyli on oikeastaan kokonainen elämäntyyli. Mutta sieltä löytyi muutakin, Puotilalle henkilökohtaisesti tärkeämpää. Olohuoneessa palaa takkatuli, sohvapöydällä on vaihtuva asetelma kauniita esineitä: Puotilan norjalaiselle Hadeland Glassverkille suunnittelemat maljakko, vati ja kynttilänjalka, taidekirjoja, lapsenlapsenlapsen isoäidistä tekemä tutkielma, tulppaaneja… Lähes 60 vuoden mittaisen uran tehnyt Puotila tekee vieläkin töitä, mutta usein kotona
Taito-2-2017-sisus.indd 17 19.3.2017 11.51. Lähes 60 vuoden mittaisen uran tehnyt Puotila tekee vieläkin töitä, mutta usein kotona
T A I T O ?1/2017 18 Taito-2-2017-sisus.indd 18 19.3.2017 11.51
Hänen ja puolison perustamasta alkuperäiskodista, kuten hän sitä kutsuu, valuu mattoja, huonekaluja ja sohvatyynyjä lasten ja lastenlasten koteihin. . Se on fyysisesti hurjan kiva materiaali. – Jos tekee samaa kuin muut, pitää tehdä paljon muita paremmin, että pärjää. Hän kuitenkin uskoi ideaansa paperin uudesta tulemisesta. Jäät muodostivat kauniin rytmin. – Paperilankatuotanto oli Suomessa loppumassa. Ne näyttävät ihan erilaisilta eri valoissa. Jos tiedän, että jonkin jutun toteuttamiseen menee viisi tuntia, saatan hylätä hienon ajatuksen liian työläänä. Se näkyy hänen kodissaankin, jonka väriskaala on kuin ikkunoiden takana avautuvasta merestä noussut: siinä on luonnollista eleganssia. Ja onhan minulla lisäksi iso varasto! Käsityön ja taidon arvostus näkyy Puotilan kotona kaikkialla. Sitä oli totuttu pitämään muistona pula-ajasta, jolloin kangasta oli huonosti saatavilla. – Suunnittelijan pitää ymmärtää myös toteutusprosessia, mutta siitä ei pidä tietää liikaa. Melkein hyvä on tämän ajan kirous. Woodnotesin menestyksen avaimena Puotila pitää sitä, että he tekivät jotakin aivan uutta mutta luottivat kuitenkin kotimaisiin perusväreihin ja ominaislaatuun. Luonnonkuidut voittavat akryylin ja muut tekokuidut kauneudessa ja kestävät aikaa, hän sanoo. ” Värejä pitää opetella tutkailemaan. Hänen suunnittelemansa tekstiilit taitavat todistaa väitteen kiistattomasti todeksi. Hän ei kuitenkaan tuominnut suomalaista harmautta tylsäksi ja ankeaksi, päinvastoin. Vasta viides kutomo suostui yhteistyöhön, hän muistelee Woodnotesin alkuaikoja. Ne eivät ole kuvia vaan kokonaisuuksia. Ihminen on nimittäin nuuka. Tuossa on Oiva Toikan lasimaljakko, tuossa taas ovat Yrjö Kukkapuron sivupöydät. Jokaista esinettä kannattaa tutkia hyvässä ja huonossa luonnonvalossa sekä sähkövalossa ennen ostopäätöstä. – Toivoisin, että tekijät arvostaisivat osaamistaan ja käyttäisivät töihin korkealaatuisia lankoja. – Graafisuus viehätti monia, meiltä tilattiin paljon kuvia mallistosta, Puotila muistaa. Hän luonnostelee liiduilla ja vesiväreillä, milloin milläkin – ja pitää aina mielessään lankatyypit, alusta asti. LUONNON HENKI ELÄÄ TEKSTIILEISSÄ Puotilan suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle usein luonnosta. – Onneksi poikani ovat pitäneet valitsemistani esineistä. – Esineet pitää valita niin, että niiden kanssa jaksaa elää. – Nämä kansallisvärit olivat myös ihmisten olemuksen värit. TUNTUMALLA JA ÄÄNELLÄ ON MERKITYSTÄ Paperi materiaalina epäilytti monia vielä 1980-luvulla. Puotilan ikkunalaudalla puupohjaiset paperisandaalit vuodelta 1942 muistuttavat historiasta. Hän rakensi sen varaan kokonaisen tuotannon. Kodin huonekaluista moni on mittoihin tehty, Ritva Puotilan suunnittelema ja puuseppä Matti Rintalan toteuttama. Puotila muuttelee sisustusta usein. Hänelle värit ovat yhä tärkeitä. Ritva Puotila on viime vuosina innostunut erityisesti piirtämisestä ja maalaamisesta. – Maisemaa katsellessamme huomasimme, miten hiljaisessa vedessä näkyi jäiden kulku. Lisäksi hän kokkaa isoillekin porukoille viikonloppuisin, kun lapset ja lastenlapset perheineen ovat liikkeellä. Me teimme jotakin sellaista, mitä muut eivät olleet keksineet. – Suunnittelemme matot runkoa myöten. Hän käyttää usein vanhoja töitään uusien pohjana. Siinäpä oli ajatus mattoon, hän kuvaa. – Värejä pitää opetella tutkailemaan. Ne löytyivät heidän ihostaan. Häntä viehättivät sen suomalaisuus ja moniaistisuus. Hän kiittää onneaan siitä, että on saanut työskennellä taitavien käsityömuotoilijoiden ja taidekutojien kanssa. Woodnotesin ensimmäinen mallisto vuonna 1987 nojasi pelkistettyyn väriskaalaan: mustaan, luonnonväriseen paperiin ja valkoiseen. Ne näyttävät ihan erilaisilta eri valoissa.” ?TAITO?1/2017 19 Taito-2-2017-sisus.indd 19 19.3.2017 11.51. Puotila on nimenomaan suunnittelija. Seinien valkoinen taittaa hieman keltaiseen, eikä se tietenkään ole sattumaa. Materiaali, venyvyys ja paikallaan pysyvyys ovat ulkonäön lisäksi tärkeitä seikkoja. Tuoreimmista mattoluonnoksista yksi sai alkunsa, kun hän palasi Woodnotesia johtavan Mikko-poikansa kanssa Ruotsista. Käsitöitä Puotila tekee vähemmän – mutta ihailee suomalaisten neulontataitoa. – Paperi kahisee ihanasti sekä arkkina että neulottuna. Tämä herätti minut ajattelemaan omaa kalpeuttani ja harmauttani, Puotila kertoo
Taito-2-2017-sisus.indd 20 19.3.2017 11.51
Voimme ottaa vastaan suurikokoisia tai laajoja työkokonaisuuksia, kertovat naiset, jotka tekevät myös työkeikkoja asiakkaan luokse. Vertaistuki auttoi ongelmissa, ja yrittämisen aakkoset avautuivat. Se on Taina Leppilahden ja Henna Koskisen arvotekstiilien konservointiyritys. Vahva todistus tyytyväisyydestä on Jenny ja Antti Wihurin säätiön Käden taito -palkinto, joka myönnettiin lokakuussa 2016. Muutto pidensi reilusti Leppilahden työmatkaa, mutta sitä enemmän painoi tärkeän asiakkaan läheisyys: Tammisaaren museokeskus on nyt Tupulatäkin seinänaapuri. Markkinointi aloitettiin tarttumalla puhelimeen ja tarjoamalla palveluja seurakunnille. Ilma on sumusta sakea ja harmaa, mutta sisällä silmien eteen avautuu syysmetsän tumma vihreys. Teksti Pirjo Talvio?Kuvat Anna Wallendahr Tammisaaressa, teollisuusalueen tien päässä, seisoo Leiraksen talona tunnettu entinen lääketehdas, jonka sokkeloisten käytävien päässä toimii Tupulatäkki. Kirurgintarkkaa konservointia . Ryijy nähdään koko komeudessaan Helsingin taidemuseossa, Suomen 100-vuotissyntymäpäivää juhlistavassa näyttelyssä Modernia elämää 3.3.–30.7.2017. Ryijy puhdistetaan ja sen ripustus tuetaan. Koskinen ja Leppilahti tapasivat toisensa Vantaan Muotoiluinstituutin konservaattorikoulutuksessa 1990-luvun lopulla. Yrittäminen sinänsä ei ollut kummallekaan varsinainen intohimo, joten työhuoneen perustaminen yrityshautomoon osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Tänään monet seurakunnat ja museot tuntevat Tupulatäkin. – Meidän vahvuutemme on kokemus ja se, että meitä on kaksi. Uudet asiakkaat tulevat hyvän maineen ja suositusten perusteella. – On meillä aavistus, kuka sitä meille haki, mutta varmoja emme ole, naiset hymyilevät. Molemmilla oli jo tekstiilisuunnittelijan koulutus: Koskinen oli opiskellut Kouvolassa tekstiilialan artenomiksi ja Leppilahti valmistunut Kuopion kotija taideteollisuusoppilaitoksesta. ASIAKKAAN TARPEEN MUKAAN Aikaisemmin Nummelassa ja Lohjalla toiminut Tupulatäkki on ollut nykyisissä tiloissa vuoden päivät. ”MEITÄ ON KAKSI!” Henna Koskinen ja Taina Leppilahti aloittivat yhteisen yrityksen 16 vuotta sitten. Konservointi oli molemmille niin sanottu järkiratkaisu, ala joka kiinnosti ja jonka molemmat uskoivat myös työllistävän. – Ripustuskannakkeisiin menee arviolta sata metriä tarranauhaa, ja kuten asiaan kuuluu, ne ommellaan käsin, kertoo konservaattori Henna Koskinen. Ajatus yhteisestä yrityksestä syntyi koulutuksen jälkeen. ?TAITO?1/2017 21 Taito-2-2017-sisus.indd 21 19.3.2017 11.51. Työhuoneen suurella pöydällä lepää Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin valtava Metsä-ryijy – tai tarkemmin sanottuna ryijyn neljäsosa, sillä koko teos on huikeat 900 x 450 cm
• Konservointi on poikkitieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinnön säilyttäminen. – Uran alkuvaiheessa olin ylpeä siitä, että erotin eri materiaalit vain tunnustelemalla. Tekstiilin tutkimisen jälkeen valitaan oikeat aineet, käytettävät materiaalit ja työskentelytavat. – Alan eettinen periaate kuitenkin on, että korjaukset saavat näkyä. Käytännössä se on tekstiilin tutkimista ja sen jälkeen puhdistusta, kuten imurointia ja vesipesua, sekä rikkoutuneen alueen vahvistamista ja tukemista. ENSIN TUTKITAAN Tekstiilikonservaattori tuntee kulttuurihistoriaa, mutta ammattitaidon syvin olemus on materiaalien tuntemuksessa. Tekstiilikonservoinnin lisäksi muita suuntautumisvaihtoehtoja ovat esine-, huonekalu-, interiööri-, paperija maalaustaiteen konservointi. Konservointityö sisältää yleensä seuraavat vaiheet: tutkimus, konservointitoimenpiteet ja dokumentointi. Yksityishenkilöt puolestaan usein haluavat, että arvotekstiilit myös restauroidaan, eli korjattu kohta viimeistellään näyttämään alkuperäiseltä. Se antaa varmuutta itse konservointityöhön. Jos työ on oikein hapan, käsittelyssä tulee olla hyvin varovainen. Asiakkaina museot tilaavat useimmiten nimenomaan konservointia eli tuhon etenemisen katkaisua. – Viskoosivuori voi olla alkuperäinen, mutta se voi yhtä hyvin olla niin sanottua kerrostumaa, myöhempi korjaus. Usein tarvitaan myös pH:n mittaus. • Konservointialan ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. HELLÄÄ PUHDISTAMISTA Puhdistaminen on tärkeä osa konservointia. Sinustako tekstiilikonservaattori. Viimeinen varmistus voidaan aina tehdä mikroskoopilla. • Pääasiallisia työllistäjiä ovat Museovirasto, Kansallisgalleria sekä maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. – Muistan, kun imuroimme kouluaikoina ensimmäistä ryijyä kokonaisen viikon, Leppilahti nauraa. – Kokemuksen lisäksi tuntuma sormenpäissä kehittyy, joskin sen suhteen vuodet tuovat myös nöyryyttä, Leppilahti kertoo. Esimerkiksi pellava ja puuvilla alkavat muistuttaa toisiaan. • Suurimpia työllistäjiä ovat museot, mutta nykyään konservaattoreita työllistyy myös yksityisyrittäjinä. Pian kuitenkin huomasin, että vanheneminen muuttaa materiaaleja ja tekee tunnistamisesta hankalaa. Konservaattoreita on myös joissakin kaupungin- ja erikoismuseoissa. Restauroitua teosta voi ihailla kaukaa, ja se näyttää sellaiselta kuin se on alun perin ollutkin. Ne kellastuvat ja kovenevat. Esimerkkinä naiset näyttävät Dora Jungin suunnittelemaa, ohuesta villalangasta kudottua messukasukkaa. Arvotekstiilit on yleensä tehty luonnonkuiduista, mutta joskus mukana on tekokuituja. Kaikki toimenpiteet myös dokumentoidaan asiakkaalle. – Voi olla, että tekstiili täytyy liikuteltaessa laittaa kahden muovin väliin, jotta se ylipäätään pysyy kassassa, Leppilahti kuvaa. >>>?www.konservaattoriliitto.fi T A I T O ?1/2017 22 Taito-2-2017-sisus.indd 22 19.3.2017 11.51. Läheltä voi sitten tarkastella, millaisia korjaustöitä tekstiilille on aikojen saatossa tehty, Koskinen kertoo. Imurin suulake ei ole sormenpäätä suurempi, ja imukin on niin hento, että laite nielee vain pölyä, ei kuituja
Joskus tekstiilien täydentämiseksi on kudottava lisää kangasta. Ja tuntuuhan se Wihurin tunnustuskin hyvältä. Se raha ei kyllä nyt mene yritykselle vaan meille itsellemme, omaan jaksamiseen. Leppilahdella se tarkoittaa omaa Myy-hevosta, jonka hän on kasvattanut varsasta viisivuotiaaksi. Vanhat tekstiilit on usein värjätty kasviväreillä, joskin 1800-luvulla käyttöön tulivat myös teolliset värit. Vastapainoa pitää olla. – Pitäisi osata olla hermoilematta hiljaisina aikoina. Naiset katsovat toisiaan tovin ja naurahtavat sitten, että työ itsessään on palkitsevaa ja mielenkiintoista. Konservaattori tarvitsee tarkkoja ja luotettavia työvälineitä. . Kutominen on iso operaatio, mutta yhdestä suusta naiset vakuuttavat, että se on osa palvelua. Myös hengityssuojia on käytettävä. Työkalupakki käsittää kaksi yöpöydän laatikon kokoista rasiaa, joissa on muun muassa hammaslääkärin koukkuja ja lastoja. Koskinen puolestaan latautuu puutarhassaan perennojen ja hyötykasvien parissa – kasvun ihmettä seuraten. Perusryijy solahtaa altaaseen, ja isomman tekstiilin voi pestä vaikka lattialla. Ruuhka-ajoista kyllä selviää organisoimalla töitä. Tupulatäkin yrittäjäkaksikko vakuuttaa, että ruuhka-ajoista selviää organisoimalla töitä. Onneksi nyt viimeisen vuoden aikana on vaikuttanut siltä, että töitä tulee taas. – Nämä ovat silmäkirurgin neuloja, naiset esittelevät. Tukikankaan side-, etuja jälkipistot ommellaan käyrillä neuloilla, jotka näyttävät verhoiluneuloilta mutta ovat siihen aivan liian hentoja ja lyhyitä. Nyt tahti on toinen, ja koko ryijyn konservointiin menee noin 20 tuntia. Restauroinnissa kaksikko käyttää teollisesti värjättyjä lankoja, sillä värjäystapaa tärkeämpää on löytää oikea sävy. ”Alan eettinen periaate on, että korjaukset saavat näkyä.” ?TAITO?1/2017 23 Taito-2-2017-sisus.indd 23 19.3.2017 11.51. VASTAPAINOA TYÖLLE Oliko konservaattorin työ valinta, joka kannatti tehdä. Ensin on hyvä varmistaa, onko työssä naftaliinia. – Naftaliini reagoi veden kanssa ja muodostaa myrkyllistä ja pahanhajuista kaasua. Silloin Tupulatäkin konservaattorit kaivavat komerostaan kangaspuut. Vesipesu onnistuu hyvin Tupulatäkin pesuhuoneessa. Konservoinnin ompelutyö on lähes kokonaan käsityötä. Haasteista kovin on edelleen yrittäminen. Silloin pesu on tehtävä alipaineistetussa tilassa ja kohdepoiston avulla
Nikkariksi kouliintuessa . Tuolin leveähköt ja matalahkot muodot hurmaavat jo, ja on helppo kuvitella, miltä kaluste näyttää, kun se saa verhoillun istuinosan ja pintakäsittelyn. NOVIISIT JA KONKARIT Noviisia neuvotaan usein aloittamaan yksinkertaisesta työstä. HOSUJASTA TULEE ZEN Entinen Johanna, joka oli tehnyt puutöitä yhden linnunpöntön verran, ei ehkä olisi ottanut vastoinkäymistä näin tyynesti, mutta nykyinen Johanna onkin kurssin koulima zen-ihminen. Liitostapin viimeviikkoinen liimaus ei pitänyt. – Kun lähtee osaamiseensa nähden vaikeasta työstä liikkeelle, oppii paljon, hän sanoo. Viikko sitten Johannan tulevan kirjatelineen keskelle aiottu ura karkasikin vähän vasemmalle. Sitä tahtia täyttyi Tampereen seudun työväenopiston kevään puutyökurssi, jolla oli tilaa 15 nikkaroijalle. Toisen uran työstövaiheessa jyrsin haukkasi koivua liian syvään. Johanna Tuomisaarella ja kurssin opettajalla Markus Pakkalalla on neuvonpito. – Ehkä se vähän näyttää tuolilta, Veera vähättelee ja suunnittelee teokselleen paikkaa olohuoneeseen, jos löytää kyllin kauniin päällyskankaan. Puutyöt jalostavat luonnetta muutenkin. Niistä oppii, eikä kaikessa tarvitse olla täydellisen taitava, hän sanoo. – Isoin kynnys on olla hosumatta. Suurpiirteisimmänkin tyypin pinna kehittyy. Kun miettii etukäteen, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi, säästää aikaa, vakuuttaa tamperelainen Veera Mänty. T A I T O ?1/2017 24 TEEMA: PUU Taito-2-2017-sisus.indd 24 19.3.2017 11.51. Tamperelainen Kari Koponen on kurssin konkareita. Tekeillä on kippaava puulaatikko, jonka mallin hän on itse suunnitellut. Kaksikko päättää, että telineen väliseinä tulee taiteellisesti vähän vasempaan laitaan ja se tehdään paksummasta puukappaleesta, joka peittää tottelemattoman jyrsimen tuhot. Hänen työskentelynsä rentoudessa näkyy vuosikymmenten kokemus. – Haluan asennoitua niin, että virheiden tekeminen ei haittaa. Tampereen Sampolan puutyötiloissa leyhyy puun tuoksu, josta ei voi olla pitämättä. Teksti Minna Järvenpää?Kuvat Jonna Hietala Tammikuun toisena päivänä kello 17:00:02 paikkoja oli mennyt jo kaksi ja kolme sekuntia myöhemmin kolme lisää. Liitostapin liimaamista odottavan nojatuolin tekijä ei ole noudattanut moista neuvoa: Veera aloitti puutyöharrastuksensa tämän tuolin tekemisestä. Tänä maanantai-iltana kurssi on edennyt pari kuukautta. Voimakkaimmillaan se on puuvaraston liepeillä, jossa koivuja mäntylankut odottavat tarvitsijaansa. Nenän saavuttaa myös kuumenneen puun aromi, kun käsijyrsin on tehnyt tehtävänsä. – Väliseinä osuu sentään kultaiseen leikkaukseen, tamperelainen Johanna tokaisee ja suunnittelee täyttävänsä telineen kauneimmilla kirjoillaan
Taito-2-2017-sisus.indd 25 19.3.2017 11.51. Koneita ei tarvitse pelätä, kunhan keskittyy siihen, mitä tekee
Markus Pakkanen nauttii työstään opettajana. Kurssin ilmapiiri on leppoisa. Johanna Tuomisaari hakee harrastuksestaan vastapainoa teoreettiselle työlleen. T A I T O ?1/2017 26 TEEMA: PUU Taito-2-2017-sisus.indd 26 19.3.2017 11.51
Johanna myöntää, että ne jännittivät eniten. – Ehkä olisin päässyt vähemmällä, jos olisin ostanut kirjatelineen. Markus tietää, että kun on itse tehnyt jotain seuraaville sukupolville kestävää, ei tee enää mieli ostaa tavaraa, jonka elinkaaren voi laskea sormin. Esimerkiksi pöydän kantta ei voi tapittaa ja liimata runkoon kiinni, koska se vääntyisi ja jopa halkeaisi puun turvotessa ja kutistuessa. – Kätkyitä, kirstuja, yöpöytiä… Monenlaista on tullut nikkaroitua, mutta kaikki kalusteet kotona eivät sentään ole itse tehtyjä, mies myhäilee. Haluttu muoto saatiin sittenkin! – Puu elää vuodenajan ja kosteusvaihteluiden mukaan, mikä on otettava huomioon. KONE, VAARALLINEN VASTA TUTTUNA Niin ne koneet. Esimerkiksi omenapuu on mukavaa sorvata, ja siitä tulee tosi kauniita ja kestäviä esineitä. Tottunut tekijä osallistuu kurssille lukukausi toisensa perään siksi, ettei kaupunkiasunnossa ole tilaa tekemiselle eikä välineille. Markuksen lempipuulaji on jalava. – Se on kaunis ja kestävä huonekalumateriaali, jota en lähtisi veistämään. Koivu on monipuolisin: se kestää ja soveltuu erinomaisesti huonekaluiksi ja koristeveistoon. Näillä sanoilla Johanna ja Markus kuvailevat puuta materiaalina. Jos ei ole huolellinen, voi sattua pahastikin, hän arvelee. Puuta ei voi myöskään liimata pituussuunnassa yhteen, kuten rautaa pystyy hitsaamaan, Markus luettelee. Kiinnitys tulee tehdä palikoilla, jotka pääsevät liikkumaan niille tehdyissä urissa. Jos minut sen sijaan istutetaan ompelukoneen ääreen, olen tosi huolellinen enkä ymmärrä, miten kukaan voi ommella omaan sormeensa, opettaja Markus tuumaa. Visaja loimukoivu ihastuttavat muutenkin ulkonäöllään, koivu taas työstettävyydellään. Johanna vertaa puutöitä toiseen käsityöharrastukseensa, neulomiseen. – Virheen paikkaaminen on paljon vaikeampaa kuin neuletöissä. Lehmus on hyvä veistettävä, mutta pehmeydessään huonekaluiksi soveltumaton. Esimerkiksi rauta sen sijaan on yhtä lujaa joka suuntaan. Tason ovikappaleet jäivät kuitenkin kuivuessaan vähän kaarelle. PUUKALIKAT TALTEEN! Johanna ei väsy ihastelemaan Alvar Aallon taivutetusta puusta tehtyjä kalusteita, Tapio Wirkkalan vaneriveistoksia tai vanhoja talonpoikaisesineitä. Mutta nyt suunnittelen jo vuodevaatelaatikon tekemistä, Johanna visioi ja kertoo työnsä esikuvana olleen ruotsalaisen Bruno Mathssonin kirjateline. Johanna harmittelee, ettei harrastanut puutöitä silloin, kun isoisän varastoissa oli vielä visakoivua ja ties mitä ihanuuksia. – Koneita ei tarvitse pelätä, kunhan keskittyy siihen, mitä tekee, ja muistaa turvallisuusohjeet. Omapäisyydestään huolimatta tai jopa sen ansiosta puu on kummallekin rakas materiaali. ”Puusepänkuivaksi” se muuttuu, kun kosteusprosentti jää alle kymmenen. Puu pitää tuntea, jotta siitä saa parhaat puolet esiin. Syiden suunta vaikuttaa myös puun rakenteeseen, elämiseen ja ulkonäköön. . Jos puutyöt alkoivat nyt kiinnostaa, mutta seuraava kurssi on alkamassa vasta ensi syksynä, tartu Markuksen neuvoon ja varaudu ajoissa: – Ota kaikki mahdolliset puunkappaleet talteen, jos kotona on tilaa. Puu on myös todella vaihteleva ja elävä materiaali: eri puulajit näyttävät ja tuntuvat erilaisilta, ja jokainen puunkappalekin on yksilöllinen. Se olisi ollut vähän työlästä käytössä oleville koneille, joten muodosta luovuttiin. Koneista tulee usein vaarallisia vasta, kun ne ovat liian tuttuja, kuten puutyökoneet minulle. ELÄVYYDESSÄÄN KIEHTOVA, RAIVOSTUTTAVAKIN Armoton ja arvaamaton. – Koneet ovat parantuneet ja muuttuneet entistä helppokäyttöisemmiksi, Karilla on perspektiiviä vertailla. Markus perustelee arvaamaton-sanavalintansa. Ulkokuiva puutavara ei vielä ole työstövalmista. – Niihin on syytäkin suhtautua kunnioittavasti. – Täällä tekeillä olevaan televisiotasoon piti tulla hieman kaarevuutta. Muuhun kuin sorvaamiskäyttöön tarkoitetut puut pitää sahata lankuiksi, kuivata ja säilyttää ulkona taapelissa, sateelta suojattuna. Mutta myös elävä ja yksilöllinen. Taapelipino naapurustossa on varma merkki: naapuri aikoo olla haukkana netissä, kun puutyökurssin ilmoittautumislinkki seuraavan kerran avautuu. ” Kun on itse tehnyt jotain seuraaville sukupolville kestävää, ei tee enää mieli ostaa tavaraa, jonka elinkaaren voi laskea sormin.” ?TAITO?1/2017 27 Taito-2-2017-sisus.indd 27 19.3.2017 11.51
– Olemme molemmat opiskelleet muotoilijoiksi ja puusepiksi. Kaksi muotoilijaa ja verstas . Mutta miksi tarvitaan kaksi tuotemerkkiä. Materiaalina käytetään huonekaluvalmistuksen hukkamateriaalia. Miten kaksikko päätyi yrittäjiksi. Arkisen ulkokuoren ei kannata antaa hämätä, sillä hallin sisällä tehdään esineitä, joita ei kovin monessa muussa hallissa osata tehdä, kuten haapapuisia tarjoiluastioita, joiden pinta muistuttaa liplattavaa aallokkoa. – Idea omasta yrityksestä oli muhinut mielessä mutta konkretisoitui, kun valmistuin Lahden muotoiluinstituutista. Näiden käsin sarjatyönä valmistettujen kodinkalusteiden ja sisustustuotteiden taustalla on kaksi kohta nelikymppistä muotoilijaa, Mikko Kentta ja Kirsi Pasanen. On helpompi erottaa nämä toisistaan, Kentta selittää. Joillekin liikkeille on kynnys tilata kaulakoruja yritykseltä, joka valmistaa myös ruokapöytiä. Teollisuusalueella Lahdessa on valkoinen, aaltopeltinen rakennus, joka ei juurikaan eroa tuhansista vastaavista halleista, joita on ripoteltu jokaisen suomalaisen kaupungin laitamille. T A I T O ?1/2017 28 TEEMA: PUU Taito-2-2017-sisus.indd 28 19.3.2017 11.51. Alalla on myös vielä ”karsinointia”. Ikikoru on kaksikon toinen tuotemerkki, jonka alla he suunnittelevat ja valmistavat puukoruja. He perustivat vuonna 2010 Muoto2:n, joka on yhdistelmä muotoilutoimistoa ja puusepänverstasta. Meidän unelmamme oli yritys, jossa pääsee suunnittelemaan, mutta myös konkreettisesti tekemään, kehittelemään ja valmistamaan tuotteita, Kentta kertoo. Emme halunneet istua vain tietokoneiden ääressä piirtämässä uusia kalusteita. Mikko työskenteli samaan aikaan puuseppänä, mutta Teksti Anna-Kaisa Huusko?Kuvat Lauri Rotko Mikko Kentan ja Kirsi Pasasen Muoto2 yhdistää muotoilun ja puusepäntaidot. Muoto2:n lisäksi halli pitää sisällään myös toisen tuotemerkin, Ikikorun, tilat. KANNATTAVIA RISKEJÄ Mutta palataanpa vielä firman alkuvaiheisiin. – Huonekaluilla ja koruilla on hyvin erilaiset jälleenmyyntipaikat. Eikö kaikkea voisi niputtaa Muoto2:n nimen alle. Tai harkitun tyylikkäitä ja tarkkaan viimeisteltyjä lipastoja, ruokapöytiä ja kelloja
Mikko Kentta ja Kirsi Pasanen ovat sekä muotoilijoita että puuseppiä. Hommat hoituvat alusta loppuun itse. Taito-2-2017-sisus.indd 29 19.3.2017 11.51
– Siinä tilanteessa parhaalta ratkaisulta tuntui oman firman perustaminen. Alkuun yrittäjät pääsivät Vääksyssä sijaitsevalla kimppaverstaalla, jolla työskenteli pari muutakin puuseppää, mutta tilat jäivät nopeasti pieniksi, kun projektit alkoivat kasvaa. Suunnittelemme ja valmistamme omaa mallistoa, mutta sen lisäksi olemme tehneet erilaisia alihankintatöitä ja projektisisustuksia, kuten kiintokalusteita julkisiin tiloihin sekä yksityiskoteihin yhteistyössä arkkitehtien kanssa, Pasanen kertoo. Oli pakko miettiä tulevaisuus uusiksi, Pasanen muistelee. – Toimintamme on ollut monipuolista. Suunta osoittautui oikeaksi, sillä tilauksia alkoi tulla ja toiminta löytää uomansa. Vuoden päästä oli pakko miettiä omaa verstasta, omia koneita ja pankkilainaa. Meille oli ollut aina selvää, että mielekkäitä töitä varten joudumme luomaan työpaikkamme itse, Kentta jatkaa. maailmantalous ajoi Suomen lamaan, ja puusepänfirmoja alkoi mennä konkurssiin – myös se verstas, jossa Mikko oli töissä. Sen kautta löytyi kontakteja sekä jälleenmyyjiin että sisustussuunnittelijoihin ja arkkitehtitoimistoihin, jotka tarvitsivat mittatilauskalusteita projekteihinsa. Sopiva tila löytyi Lahdesta, ja koneita kaksikko hankki lisää yksi kerrallaan. Meille oli ollut aina selvää, että mielekkäitä töitä varten joudumme luomaan työpaikkamme itse.” T A I T O ?1/2017 30 TEEMA: PUU Taito-2-2017-sisus.indd 30 19.3.2017 11.51. Jo heti alkumetreiltä asti Muoto2 lähti esittelemään omaa mallistoaan Habitare-messuille. ” Oman firman perustaminen oli paras ratkaisu. – Se oli iso steppi meille, mutta välttämätöntä yrityksen kasvulle, Kentta sanoo
Sen lisäksi tarvitaan vielä hyvää tuuriakin. Sellaista osui Baletti-pöydän kohdalle, joka sai osakseen heti julkistamisen jälkeen kansainvälistä somepöhinää, kun amerikkalainen designjulkaisu Design Milk nosti pöydän omiin somekanaviinsa. Sitä pidemmälle tuotetta ei pyöritellä piirroksena, vaan seuraavaksi siirrytään verstaalle tekemän mallia. Kaksikon tekemisestä huokuu huolellisuus ja pyrkimys kulkea omaa, massasta erottuvaa tietä. – Kumpi vain voi keksiä uuden idean, mutta siitä eteenpäin pallottelemme ja kehittelemme ajatusta eteenpäin yhdessä, Pasanen kuvaa. Ja tarvetta olisi vielä yhdelle taitavalle puusepälle. Töitä on ollut jopa niin paljon, että firma on muuttanut kertaalleen isompiin tiloihin ja palkannut puusepän. Valitsemme oikean materiaalin oikeaan paikkaan. Ideoiden pitää omaperäisiä, mutta myös toteutettavissa olevia ja kuluttajille järkevän hintaisia, kaksikko selittää. Sen tunnistettava yksityiskohta ovat ballerinamaiset jalat. – Yhtäkkiä siitä alkoi tulla kyselyjä eri puolilta maapalloa, Kentta kertoo. Hyvä esimerkki pariskunnan suunnittelutavasta on upouusi Baletti-sohvapöytä. – Meille ei ole itsetarkoitus tehdä kaikkea puusta. ?TAITO?1/2017 31 Taito-2-2017-sisus.indd 31 19.3.2017 11.51. Tuotekehityksen jälkeen tarvitaan vielä tuotteistamista ja markkinointia – mikä on iso paletti pienelle yritykselle. He ovat esimerkiksi kehittäneet kokonaan uudenlaisen työstökoneen ja -tekniikan Laine-tarjoiluastioiden pinnan tekemiseen. Tapaus on sen verran tuore, ettei kaksikko vielä tiedä, syntyykö pöhinästä myös uusia, konkreettisia kontakteja maailmalle. Kiirekuukausina apuna on myös muuta lisätyövoimaa. . – Sellaista ei muilla ole, Kentta kehaisee. Kun Kentta keksi metallisen liitoskappaleen pöytälevyn ja jalan kiinnitykseen, alkoi lopullinen tuote hahmottua. Kokonaisuuden viimeisteli vielä uudenlainen pinnoite, jota käytettiin pöytälevyyn. – Mutta ainakin se antaa lisäuskoa tekemiseen, Kentta päättää. BALLERINAJALKOJA JA SOMEPÖHINÄÄ Kun idea uudesta tuotteesta syntyy, Kentta tai Pasanen piirtää siitä ensin hahmokuvan paperille. Muoto2 onkin onnistunut siinä, mikä on monelle muotoilijalle ja käsityöläiselle haaste: hankkimaan toimineentulonsa tekemällä oman alansa hommia. Niiden muodon Pasanen suunnitteli jo kolmisen vuotta sitten, mutta silloin detaljille ei löytynyt vielä käyttötarkoitusta. Muoto2 ei ole myöskään tuotteiden valmistamisessa tyytynyt menemään sieltä, mistä aita on matalin
Kaikkia näitä ammatteja yhdistävät kädentaidot, joiden parissa työskentelen vielä pitkään, tavalla tai toisella. Sitä tapahtuu onneksi aika usein. Homma on edenneyt sen verran, että olohuoneessamme on nykyisin höyläpenkki. MITKÄ ASIAT INSPIROIVAT SINUA. Luonto, rakkaus ja perinteet. Olen lähiaikoina sorvannut pieniä rasioita, joihin yhdistyvät puolisoni tekemät keramiikat. AMMATILLINEN ESIKUVASI. MITEN TYÖSI ON MUUTTUNUT VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA. Onnistunut työpäivä on sellainen, kun ei yksinkertaisesti malta poistua sorvin äärestä. Mitä kuuluu, puuseppä Santtu Virta. MILLAINEN ON ONNISTUNUT TYÖPÄIVÄ. kun ei yksinkertaisesti malta poistua sorvin ääreltä.” T A I T O ?1/2017 32 TEEMA: PUU Kädentaitaja Taito-2-2017-sisus.indd 32 19.3.2017 11.51. Sen puhtaus ja luonnollisuus kiehtovat, ja se on ehtymätön inspiraationlähde. Halusin tehdä itse suunniteltuja tuotteita omin käsin, eikä mikään muu materiaali kiehtonut samalla tavalla kuin puu, joten lähdin opiskelemaan käsija taideteollisuusoppilaitokseen. Puu voi olla läsnä kaikessa siinä, mitä käytämme arjessa: lusikoista kokonaisiin rakennuksiin. Teen mieluiten pieniä sarjoja erilaisia käyttöesineitä niistä materiaaleista, joita sillä hetkellä on saatavilla. Nykyään puusepän tarvitsee sijoittaa käsittämättömiä summia koneisiin ja laitteisiin, markkinoida tuotteitaan ja tehdä valtava määrä töitä, jotta pystyy kilpailemaan markkinoilla. Ideaalissa maailmassa leivät ostettaisiin leipomosta, kengät suutarilta ja huonekalut puusepiltä. En oikeastaan ole mietinyt asiaa. MIKÄ TEET PUUSTA MIELUITEN JA MIKSI. Puu on elävä, arvaamaton materiaali, osa elinympäristöämme. >>>?www.hukkapuusta.wordpress.com Hukkapuu-tuotemerkin takaa löytyvä Virta työskentelee laaja-alaisesti käsitöiden parissa. MITÄ SINULLA ON TYÖN ALLA JUURI NYT. Talouden suhdanteet vaikuttavat jokaisen käsityöläisen toimeentuloon. Arvostan kaikkia käsityöläisiä, jotka elättävät itsensä työllään. MIKÄ PUUSSA KIEHTOO. Omien tuotteiden myynti on osa valittua elämäntapaa: puuseppä kiertää puolisonsa kanssa erilaisissa tapahtumissa ja parkkeeraa kesäisin vanhan Kleinbussinsa Suomen monille toreille. Minulla on hyvin vähän koneita, joten käsillä tekeminen näkyy ja saa näkyä töissäni. Itse olen aina elättänyt itseni omien käsityöprojektieni ohessa tekemällä muutakin palkkatyötä. Lisäksi suunnnitelmissamme on lapsille suunnatun käsityökirjan tekeminen, jonka tarkoituksena on inspiroida muun muassa puutöihin missä vain: kotipihalla tai vaikka keskellä olohuonetta. Puuja perinnerakentaminen on myös todella mukavaa. Pitkäaikainen haaveeni on myös veistää iso kasa erilaisia lusikoita ja pitää niistä näyttely. MITÄ TULEVAISUUTESI NÄYTTÄÄ. MITEN SINUSTA TULI PUUSEPPÄ. Tajusin juuri, että puusepäksi valmistuttuani olen työskennellyt muun muassa taidekehystäjänä, lavastusrakentajana, käsityöopettajana ja kirvesmiehenä. Teksti Jonna Hietala?Kuva Laura Happo ”..
Taito-2-2017-sisus.indd 33 19.3.2017 11.51
Taito-2-2017-sisus.indd 34 19.3.2017 11.51
Aihe on ajankohtainen, sillä kahden viimeisen vuosikymmenen aikana käsitöistä on kehkeytynyt suosittu harrastus niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Vaikka käsityötä tehtiin myös ilmaisullisten syiden ohjaamina, ei niiden ajateltu kuuluvan vapaa-ajan ylevien aktiviteettien joukkoon. Harrastaminen näyttäytyi osana elitististä ja eksklusiivista kulttuuria. Harrastaminen alkoi näyttäytyä vapaa-aikaan liittyvänä yksilöllisenä valintana, joka mahdollisti omaehtoisen itsensä toteuttamisen, luonteenomaisen ilmaisun sekä toiminnasta kumpuavan rentoutumisen ja nautinnollisuuden kokemisen. ASKAREESTA AJANVIETTEEKSI Tutkimuksessani tarkastelu rajautui pehmeisiin käsitöihin, joita lähestuin vapaa-ajan, sukupuolistuneen kotiympäristön sekä yksilöllisiä resursseja korostavan do it yourself -kulttuurin näkökulmista. ?TAITO?1/2017 35 Taito-2-2017-sisus.indd 35 19.3.2017 11.52. Tällöin työnteon eriytyminen ja varallisuuden keskittyminen synnyttivät yhteiskuntaan luokkajaon, joka johti raskaiden, työintensiivisten tehtävien keskittymiseen työtä tekevälle luokalle ja toisaalta mahdollisti uudenlaisen, vapaan joutilaisuuden varakkaan yläluokan keskuudessa. Vaikka eriytyneet koti askareet loivat pohjan sukupuolittuneelle käsityökulttuurille, niukoista resursseista johtuva kekseliäs soveltaminen ja materiaalien monipuolinen hyödyntäminen vankistivat käsityöosaamisen roolia yhteiskunnassa. Käsitöiden tekeminen muuttui vähitellen itseisarvoiseksi toiminnaksi, jota harjoitettiin ensisijaisesti virkistystä tuovana, postmodernina vapaa-ajan harrastuksena. Vasta vuosisadan lopulla tapahtunut kulttuurinen murros murensi pehmeiden käsitöiden perinteisen roolin naisten vastuulle kuuluvina kotitöinä. Teksti FT, TaM, KM Anna Kouhia?Kuvat Jonna Hietala . Käsityö nähtiin pääosin tuotannollisena hyödykkeiden valmistuksena, eikä siihen liitetty muunlaisia taiteellisia tai ilmaisullisia sisältöjä. Käsitöitä Suomessa on toki tehty aina, mutta historian saatossa sekä harrastamisen tavat ja motiivit että merkitykset ovat muuttuneet. Käsityön muuttuvat merkitykset Käsitöitä harrastetaan nykyään monenlaisten sosiaalisten, kulttuuristen, ekologisten ja filosofisten syiden vuoksi, niin opiksi, iloksi kuin ajanvietteeksikin. Tarkastelin käsityötieteen väitöstutkimuksessani käsityön harrastamisen merkityksiä ja motiiveita nyky-yhteiskunnassa erityisesti nuorten aikuisten näkökulmasta. Käsityöharrastuksen kulttuurinen muutos arjen askareesta huvin, viihtymisen ja itseilmaisun muodoksi alkoi voimallisesti vasta 1900-luvulle tultaessa. Käsitys harrastamisesta innoittavana ja omaehtoisena vapaa-ajanviettona on syntynyt teollistuvan yhteiskunnan kulttuurisessa murroksessa. Tämän vuoksi ei ole ihme, että kokemus harrastuksen merkityksellisyydestä on monisyinen, erilaisista elämäntilanteista riippuen. 1800-luvun yhteiskunnassa käsityöt näyttäytyivät ensisijaisesti kekseliäisyyden, ahkeruuden ja hyödyn muotoina, joita kotitalouksissa toteutettiin arjen tarpeisiin
METAFORINEN LÄHESTYMISTAPA Harrastuksen moninaistuessa myös sen merkitykset ovat kerrostuneet ja hajaantuneet. KÄSITYÖN HAARAUTUVAT POLUT ”Miksi teen käsitöitä, mitä merkitystä niillä on minulle?” Palasin kysymyksen äärelle monta kertaa tutkimukseni aikana. Käsitöitä tekemällä halutaan myös osallistua aktiivisesti ja reagoida ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin: tästä esimerkkeinä ovat muun muassa yhteisölliset käsityötempaukset, joissa neulotaan sukkia turvapaikanhakijoille, veteraaneille ja varusmiehille. Näistä ensimmäinen syventyi eri kulttuuritaustoista tulevien harrastajien käsityökokemuksiin avoimien haastattelujen kautta. Käsitöitä tehdään yhä enemmän yhdessä, yhteisöllisten projektien innoittamana ja julkisesti, sekä fyysistä kaupunkitilaa haltuun ottaen että sosiaalisen median kautta verkostoituen, kokemuksia jakaen ja uusia ihmisiä kohdaten. Tutkimukseni perusteella käsityö näyttäytyy monipuolisena harrastuksena, joka voi tuottaa harrastajilleen niin toiminnallisia, materiaalisia, esteettisiä, kokemuksellisia, ilmaisullisia, moniaistisia, yhteisöllisiä kuin narratiivisiakin merkityksiä. Nykyään käsitöistä on muotoutunut suosittu vapaa-ajanviettotapa, yhteisöllinen toimintamuoto ja ilmaisuvoimainen väline ottaa tilaa haltuun. Merkitysten tarkasteleminen näyttäytyi tutkimuksessani purkamisena (unravel), jolla viittaan sekä käsityöntekijän kokonaisvaltaiseen kehollis-materiaaliseen vuorovaikutukseen että tapaani ymmärtää tutkimusprosessi uusien näkökulmien etsimisenä ja avaamisena. Käsityöharrastus näyttäytyy siis kompleksisena toimintana, joka tuottaa meille kokemuksia kulttuurisesta kuulumisesta ja materialisoi kokemuksiamme omasta itsestämme. Tutkimalla omaa käsityöharrastustani olen kirjoittanut itseni näkyvästi sisään tutkimukseen ja pyrkinyt siten avaamaan merkityksellisyyden kokemuksia omakohtaisen narratiivin avulla. Monen muun harrastajan tavoin tartun joskus puikkoihin ihanan materiaalin innoittamana, toisinaan tavoitteenani on saada valmiiksi materiaalinen tuote lahjaksi jollekulle tutulle tai tuntemattomalle, joskus saatan luoda, kokeilla ja jättää kesken pelkästä kokeilemisen ilosta. Keskeisenä tuloksena tutkimus esitti, että käsityöharrastus avaa harrastajille mahdollisuuksia oppimiseen, jakamiseen, yhteisöllisyyden rakentamiseen ja itsensä löytämiseen. LUE JA KATSELE LISÄÄ! Kouhia, Anna (2016) Unraveling the meanings of textile hobby crafts http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2497-5 Crafts in my life – A short film https://www.youtube.com/watch?v=x02fmvg5yuo&t=3s Artikkeli perustuu marraskuussa 2016 julkaistuun käsityötieteen väitöskirjaan, jossa Kouhia tutki, pohti ja pyrki ymmärtämään käsityöharrastustenmerkityksiä osana ihmisten vapaa-aikaa. Kuitenkin keskeistä on ymmärtää, että kokemus harrastamisesta elää ja kasvaa harrastajan mukana kerrokselliseksi, materialisoituen arkeen lukemattomin eri tavoin kaapin pohjilta löytyvistä lankavarastojen jämälankapussukoista aina itse tehtyihin joulukortteihin ja käsityömessuilta ostettaviin koruihin. Tulokset korostavat käsitöiden voimaannuttavia vaikutuksia, itse tekemisen terapeuttista voimaa sekä käsityön roolia hyvinvoinnin lähteenä. . T A I T O ?1/2017 36 Taito-2-2017-sisus.indd 36 19.3.2017 11.52. Kolmannessa osatutkimuksessa jäljitin käsityön merkityksiä nuoren harrastajan näkökulmasta, reflektoiden omaa harrastustani autoetnografisen elokuvan keinoin. Käsitöitä kuitenkin harrastetaan myös viihtymismielessä, jolloin tavoitteena ei niinkään ole rakentaa omaa minuutta, vaan viettää aikaa yksin, omien ajatustensa parissa. Toinen osatutkimus kartoitti käsityön kollektiivisia merkityksiä ja yhteisöllisyyden kokemuksen muodostumista kansalaisopiston käsityöryhmässä. Käsityön merkittävyys onkin eräänlaista käsityön kanssa olemista, joka konkretisoituu jatkuvasti arjessamme ja tavoissamme elää. Tutkimuksessa lähestyin käsityön merkityksiä kolmen osatutkimuksen kautta. Nykypäivän käsityöharrastusta näyttääkin leimaavan paitsi aktiivinen osallistuminen myös halu jakaa osa käsitöiden välityksellä koetusta ilosta ja nautinnosta muille. Toisinaan käsityöt näyttäytyvät tapana ymmärtää maailmaa sekä kyvykkyytenä toimia ja tulla tietoiseksi omasta taidostaan tekemisen kautta. Käsityöstä on muotoutunut monelle jokapäiväinen osa elämää: tärkeä voimavara, joka tarjoaa erilaisia välineitä oman elämän hallintaan ja arjessa selviytymiseen sekä mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja itsensä toteuttamiseen. Käsitöiden harrastamisessa kokemus itsensä vapaasta toteuttamisesta on tärkeää, sillä monelle harrastajalle käsityöt näyttäytyvät välineenä itseilmaisuun. Käsitöitä tehdään kotien rauhassa, omassa tutussa käsityönurkkauksessa, omaa aikaa ottaen. Opin, että vastaus kysymykseen on muuttuva, ja se kehkeytyy jatkuvasti ajan kuluessa ja harrastuksen löytäessä uusia materiaalisia muotoja. Yksi mahdollinen syy käsitöiden suosioon saattaakin olla juuri harrastuksen monipuolisuus ja loputon muuntuvuus. Toisaalta meneillään on myös sosiaalinen käsityöbuumi, joka on tuonut etenkin pehmeiden käsitöiden harrastamisen näkyvästi osaksi arkeamme ja ympäristöämme
” Kokemus itsensä vapaasta toteuttamisesta on tärkeää.” Taito-2-2017-sisus.indd 37 19.3.2017 11.52
T A I T O ?1/2017 38 Taito-2-2017-sisus.indd 38 19.3.2017 11.52
Kuvanveistäjä Kim Simonssonin veistosten satuhahmoja ympäröi vahva tarinallisuus, mikä herättää katsojassa kymmeniä kysymyksiä ja ihmetystä. Tämä syvä väri yhdistettynä pehmeään pintaan sai taiteilijan luomaan uudenlaisia satuhahmoja, Moss People -veistossarjan. KOLMIULOTTEINEN TAITURI Simonsson suunnittelee teokset tarkasti etukäteen, ennen kuin tarttuu saveen. Savi on elävä organismi, jonka hän tuntee ja jota hän osaa käsitellä. Kokeilujensa lomassa Simonsson kiinnitti aivan satumalta neonkeltaisia nailonhahtuvia mustan veistoksen päälle. Tekniikka vaatii hyvää kolmiulotteisen muodon ja kokonaisuuden hahmottamiskykyä. Nautin saven käsittelystä, mutta työhön ei sinänsä liity mitään mystistä, Simonsson kuvailee työskentelyään. Mitä oikein on tapahtunut, miksi hän on pysähtynyt. Pakolliset paussit rytmittävätkin tekemistä ja tarjoavat hengähdystaukoja. Satuhahmot tuntuvat olevan yhtä aikaa pelottavan läsnä ja toisaalta saavuttamattomissa. Ne saavat katsojan hämmentymään oudon lumouksen – toisinaan pahuudenkin – äärellä. Etenkin valkoisten veistosten suunnittelussa hän ei jättänyt sattumalle pelivaraa. – Veistoksen valmistaminen on fyysistä työtä, joka vaatii taitoa ja keskittymistä. . Kivitavarasta leivotaan ensin nauhaa, josta muoto kehittyy spiraalina alhaalta ylöspäin. Erityisen suurista veistoksista hän saattaa rakentaa ensin pienoismallin. Työn pitää välillä kuivua kunnolla, ennen kuin sitä voi jatkaa korkeammaksi. Hän päätyi kokeilemaan veistosten pinnoittamista flokkimenetelmän avuin, jolloin lyhyitä nailonkuidunpätkiä kiinnitetään elektrostaattisen menetelmän avulla veistoksen pinnalle. Ensin hän poksutteli kuplamuovin pallot haluamansa kuvion mukaan ja valoi sitten betonin muovin päälle. Monet hahmoista ovat kuin mangasarjakuvista loikanneita. Sylkevä tyttö, 2005, keramiikka, lasi, 110 cm. Teksti Tiia Eronen?Kuvat Jefunne Gimpel Kim Simonsson Salaperäisyys syntyy suurella ammattitaidolla ja suunnittelulla. Simonssonin varhaisemmat veistokset ovat saaneet vaikutteita japanilaisesta poptaiteesta. Uran edetessä ja menestyksen karttuessa Simonsson on alkanut arvostaa taiteilijuuden ohella myös keraamikkoa itsessään. Suunnitelmat ovat kuitenkin vain hänen päässään, ei paperilla. Se sopi Simonssonille. Hän kehitteli muun muassa betonin kuviointitavan kuplamuovin avulla. Näiden virheettömien ja kylmien pintojen alle kätkeytyy kuitenkin aimo annos taiteilijan fyysistä työtä ja keraamikon teknistä taituruutta. Näin aikaan saatu samettinen pinta on tuttu muun muassa korurasioiden kansista. Lopputulos yllätti hänet täysin: syntyi täydellinen sammalenvihreä väri. Veistokset on useimmiten lasitettu tinalasitteella kiiltävän valkoisiksi. Veistokset tuntuvat tulevan nyt suoraan Pohjolan havumetsistä, sammaloituneina taruhahmoina. Onkohan hänellä kaikki hyvin. Kuplamuovimaalaus (tytön ilmestys), 2012, 65 x 45 cm, betoni. ?TAITO?1/2017 39 TAIDE & KÄSITYÖ Taito-2-2017-sisus.indd 39 19.3.2017 11.52. Sammaltyttö joessa, 2014, keramiikka, nylonkuitu, 120 cm. Tulos oli pikselimäinen betonireliefi. Flokkimenetelmä ei ole Simonssonin ainoa tekninen kokeilu, vaan hän on aina pitänyt ongelmanratkaisusta. Näissä veistoksissa, joiden pinta ei suinkaan ole enää kylmä, näkyy taiteilijan vapaa kädenjälki ja ekspressiivinen ilmaisu. KÄDENJÄLKI NÄKYVIIN Muutamia vuosia sitten Simonsson etsi uusia työtapoja ja uutta ilmaisua. Vihreät veistokset Simonsson valmistaa perinteisen makkaratekniikan avulla. Vihreät teokset tuovat tunnelman takaisin Suomeen. Jo opiskeluaikoina Taideteollisen korkeakoulun keramiikkaja lasilinjalla opettajat kannustivat opiskelijoita tekemään teknisiä kokeiluita. Teokset ovat onttoja, eikä niissä ole erillisiä tukirakenteita. Tällä palstalla tutustutaan taiteilijoiden työskentelyyn ja heidän suhteeseensa käsityöhön. Mistä tuo tyttö tänne tupsahti
Sukat voivat olla tummansiniset tai mustat, sileäneuleiset ja villaa tai puuvillaa. Asiantuntijana pukuhankkeessa oli Leena Stenberg, ja tilaajayhteisö oli Ruokolahti-seura ry. Taakse ommellaan olkaimia varten ylimääräiset napit. Liivin etukappale on paksua, valkeaa, käsinkudottua sarkaa ja takakappale tiivistä pellavapalttinaa. Runsaine messinkinappeineen se muistuttaa sotilaspukua. Miesten puvut olivat laajemmin keskenään samankaltaisia, eikä pitäjäkohtaisia eroja juuri ollut. PUVUN OSAT Paita on melko pitkä, ja sen helmat taitellaan haaroihin ennen housujen pukemista. Kengät ovat mustat, eleettömät, nahkaiset nauhakengät. Housujen ja takin tummansininen sarka voi olla käsinkudottua tai teollista. Housujen kanssa voidaan käyttää nahkaolkaimia, jotka kiinnitetään edessä luukun nappeihin. Helsingin Hattu valmisti huopalääpän, reikäneuleisen päähineen valmisti Marjo Vainio, ja ohjeet ja kaavasarjat laati Taina Kangas. Housuissa on leveä luukku, joka suljetaan komeilla messinkinapeilla. Mallipukujen kankaat kutoi Sirkka Rissanen. Teksti Soja Murto-Hartikainen?Kuvitus Emmi-Riikka Vartiainen Jääsken naisen kansallispuku on yksi varhaisimmista kansallispuvuistamme, ja nyt se on myös viimeisin, tarkistettu kansallispuku. Valokuvan vaatteet ja museon esikuvamateriaali vastaavat toisiaan. Tällä palstalla tutustutaan rakkaisiin perinnetekstiileihimme. Puvun esikuvavaatteet ovat pääosin Etelä-Karjalan museon kokoelmissa, huopalääpän esikuva löytyy Kansallismuseosta. Jääsken alueen kansallispuku T A I T O ?1/2017 40 KANSALLISPUKU Taito-2-2017-sisus.indd 40 19.3.2017 11.52. Tuula Tanttula-Murto ompeli puvun. Vaatimattomampina päähineinä Jääsken alueen mies voi käyttää joko sarkatilkuista ja samettinauhasta koottua patalakkia eli kairalakkia tai kesäistä, reikäneuloksista pellavalakkia. Jääskessä se on leveälierinen, korkeakupuinen ja koristeltu tinasoljilla. Kauluksen päälle solmitaan silkkihuivi. Yhtenä lähtökohtana puvulle oli Michael Seifertin Viipurissa vuonna 1867 ottama valokuva nuoresta jääskeläisestä miehestä. Kansallispukukonsulttina toimi tuolloin Leena Hokkanen ja tutkijana Leena Holst. Miehen puku Jääsken alueen miehen kansallispuvun esikuvat ovat Jääsken kihlakunnan alueelta. Liivissä on kahdessa rivissä kullanvärisiä ankkurinappeja tai kukkakuvioisia messinkinappeja. Jääsken alueen miehen puku koottiin Suomen kansallispukuneuvoston johdolla ja julkaistiin vuonna 1995. Takissa on kaksirivinen napitus, pystykaulus ja takana komeat körtit. Karjalaisen miehen hienoin päähine on lampaanmusta huopalääppä
Taito-2-2017-sisus.indd 41 19.3.2017 11.52
Taito-2-2017-sisus.indd 42 19.3.2017 11.52
Körttien sijaan takana on veikeät aukot, jotka antavat tilaa hameelle. Tarkistuksessa puvun materiaalit, tekniikat ja kaavoitus viedään mahdollisimman lähelle esikuvia, eli museoon talletettuja vaatteita. Ompeluja kirjontatyöt teki Soja Murto. Kansallispukukonsultti Taina Kangas johti pukuhanketta, ja Kansallispukukeskuksen amanuenssi Marja Liisa Väisänen hoiti käytännön asioita. Liivi ja yksivärinen hame ovat tummansinistä sarkaa. Liivi on malliltaan yksinkertainen, ja sen etureunoja ja pääntietä kiertää punainen verkakaitale. Talvinen päällysvaate on sarkaviitta, joka on pitkähkö ja valmistettu valkeasta, paksusta sarasta. PUVUN OSAT Pitkän paidan pääntietä koristaa hyvin tiiviille kankaalle tehty pieni ja herkkä, lempeänpunainen kirjonta. Sarkaviitta suljetaan samanlaisella hakasparilla kuin liivi. Hurstuthame on ristiraitaiseksi villaja pellavalangoilla kudottu. ?TAITO?1/2017 43 KANSALLISPUKU Taito-2-2017-sisus.indd 43 19.3.2017 11.52. Aikuisen naisen päähine on pirtanauhalla päällystetyn sykerön päälle panostettu, suuri, valkea huntu. Paidan halkiota sulkee suuri, hopeinen, kupera ja kaiverruksin koristeltu paljinsolki. Pääntietä koristaa lempeänpunainen kirjonta. Jääsken kihlakunnan alueella on tyypillisesti kahdenlaisia esiliinoja: nyytinkiesiliinoja, joissa joka toinen poikkiraita on sinipohjaista nyytinkiä ja joka toinen valkoiselle pohjalle kudottu punavaltainen kuvioraita, sekä kokonaan kudotturaitaisia esiliinoja, joiden helmassa on erilaisin tekniikoin aikaansaatuja pitsejä tai hapsuja. Mallipukujen sarkakankaan kutoi Soja Murto, muut kankaat Tuula Pärnänen ja nauhat Tuula Pärnänen ja Helena Hämäläinen. Kummankin hameen helmassa on punainen verkahelmus, ja kummassakin hameessa on omanlaisensa pirtanauha vyötärökaitaleena. Kirjonnat on tehty etureunojen yläosaan punaisella, keltaisella ja vihreällä villalangalla. Esikuva-aineistoa oli runsaasti, mutta puvun perustana päätettiin pitää Theodor Schvindtin jo 1880-luvulla tekemiä valintoja puvun osiksi ja täydentää sitä vaatekappaleilla, joita siihen ei aiemmin ollut liitetty, kuten hurstuthameella ja kostulilla. Kudotturaitaisia esiliinoja on virheellisesti kutsuttu kansallispukukäytössä arkiesiliinoiksi, mutta nimitys on harhaanjohtava, sillä kaikki kansallispukujen osat ovat juhlavaatteita. Se on valkeaa, puolipellavaista, toimikassidoksista kangasta ja niukka malliltaan. Pukuhankkeen asiantuntijana toimi Leena Holst. Ohjeet ja kaavasarjat laati Taina Kangas. Korun valmisti Johanna Rantalainen, liivin ja viitan hakaset Kurkipellon paja. Nykyisin tarkistuksia ja uusien pukujen kokoamista johtaa Suomen kansallispukukeskus. Jääsken kansallispuvun nyytinkiesiliinassa on kahdeksan erilaista nyytinkiä, ja kudotturaitaisen esiliinan helmassa on puuvillalangasta neulottu pitsi, jonka helmassa on iskuhapsu. Kesäinen päällysvaate on kostuli. Liivi suljetaan messinkisellä hakasparilla. Jääsken naisen kansallispuvun tarkistuksessa tilaajina olivat Jääski-seura ry ja Raija Mattelmäki. Neidon päähine on musta pinteli eli silkkinauha, joka kiinnitetään niskasta hakasparilla. Hihat ovat rannekkeettomat, kapenevat kohti hihansuuta, ja päärmettä kiinnittää hammasrivireikäommel. Kostuli suljetaan silmupariin pujotetulla nyörillä, joka voi olla punainen tai valkea. . Sukat ovat valkeat, sileäneuleiset, villaiset polvisukat, jotka sidotaan polven alta säärisiteillä. Naisen puku Jääsken naisen kansallispuku on varhaisimpia kansallispukujamme, ja nyt se on myös viimeisin tarkistettu kansallispuku. Nyytingit nypläsi Annikka Eilola, ja kudotturaitaisen esiliinan neulotun pitsin sekä sukat valmisti Marjo Vainio. Kengiksi käyvät mustat, nahkaiset avokkaat tai nauhakengät. Nyytinki on karjalainen, nyplätty pitsi
Innostun joka ikinen kerta, kun keksin jotakin uutta – ”ai, näinkö tämä tehdäänkin”! Tämä harrastus pitää minut nöyränä, koska opittavaa T A I T O ?1/2017 44 Taito-2-2017-sisus.indd 44 19.3.2017 11.52. Teksti ja kuvat Jonna Hietala Leeni Hoimela istuu helsinkiläiskotinsa sohvalla ja antaa silmukoiden soljua puikolta toiselle. – Olen huomannut verkkokauppani kautta, että suomalaiset suosivat tummia, syviä sävyjä, kun taas vaikkapa hollantilaiset pitävät pastelleista. . Kolmannen luokan koulukuvassa hänellä oli itse tehty, pinkki mohairpaita, vähän liian lyhyt ja leveä, mutta sellainen, jota yhdeksänvuotias kantoi kaikella ylpeydellä. Aloin tutkia asiaa: etsin lisätietoja netistä, tarkastelin ostamiani vyyhtejä ja mietin, miten ja missä järjestyksessä ne oli värjätty. – Lamppu on syttynyt monesti mokien myötä. Yksi yleisimmistä kommenteista on, että lankani eivät näytä kotimaisilta, Hoimela hymyilee. Hän neuloo huivia, joka on kuin yksi seinille ripustetuista taideteoksista – eikä ihme: se on neulottu käsinvärjätystä, oikeastaan -maalatusta, langasta. Lystikkäitä lankoja Kun kevätaurinko antaa ensimmäisiä säteitään ja sulattaa räystäänreunat lempeästi rummuttaviksi vesipisaroiksi, silmukat muuttuvat tummanpuhuvista pehmeiksi: vaaleanpunaisiksi, kullankeltaisiksi ja helmenharmaiksi. Hoimela halusikin lankojensa olevan leikkisiä, vähän vinksallaan. – Tein jo tuolloin työn alla olevaa neulekirjaani ja kiinnostuin täplävärjätyistä langoista. MOKIEN MYÖTÄ Hoimela kiinnostui värjäyksestä vähän sattumalta. Hoimela värjäsi ensimmäiset Lystig Yarns -nimeä kantavat lankansa vuosi sitten. Niitä on myyty pitkin ja poikin, Keski-Euroopasta Amerikkaan ja Aasiaan. Sellaisiksi, jotka syntyvät suomalaisista Lystig Yarns -langoista. Hoimelan omasta. Toimittajana työskentelevä nainen on neulonut pienestä pitäen, kolmisenkymmentä vuotta. Ne saivat nimensä sanaleikistä: se yhdistää ruotsin kielen sanan lustig (hauska) ja suomalaisen lystikkään. Se oli kuin älyllinen haaste: pohdin, miten väri kiinnittyy, kun se roiskitaan langan pintaan, millaisia apuvälineitä värjäyksessä tarvitaan… Hoimelan värivarasto on varsin pieni, siihen kuuluu kymmenkunta purkkia. – En kyllä muista, kuka minut opetti neulomaan, äiti kai, hän miettii
Taito-2-2017-sisus.indd 45 19.3.2017 11.52
HARRASTUS VAI TYÖ. Valmistan jokaisen vyyhdin parhaan taitoni mukaan. Kun katselee Hoimelan kaunista, tyylikkään taiteellista kotia, on helppo arvata, mistä hän ammentaa inspiraatiota. on vaikka millä mitalla. Yhdistelen värit omaan palettiini sopiviksi ja seuraan mielenkiinnolla, miten muut ottavat ne vastaan. – Olen toki leikitellyt ajatuksella, että tämä olisikin kokopäiväistä. Siitä ne kyselyt sitten alkoivat! Kirjoitin langoistani myös Facebookin neulontaryhmään ja suuntasin Snurreen kysymään heidän mielipidettään – ja myin heti viisi kiloa, hän nauraa. Myönnän, että minua jännittää joka kerta, kun olen värjäyskattiloideni äärellä. Tykkään tosin myös sinkkulankojen syvästä, kauniista kuullosta. – Eniten tykkään värjätä sukkalankoja, koska ne ottavat väriä nopeammin kuin esimerkiksi yksisäikeinen merinovilla. – Kirjoitin sinne uudesta harrastuksestani ja tägäsin kuvan handdyedyarn-sanalla. T A I T O ?1/2017 46 Taito-2-2017-sisus.indd 46 19.3.2017 11.52. Tavoittelen kuitenkin ensisijaisesti vain sitä, että jatkan kehittymistäni. INSTAGRAMIN VOIMA Mutta miten varsin tuoreet lankatuttavuudet löysivät jo tiensä maailmalle. Jos teen virheitä, jätän langan itselleni: asiakas saa aina parasta. Hoimela myöntää, että Lystig Yarnsia ei olisi ilman Instagramia. Koko homma lähtee omista tarpeistani, Hoimela vakuuttaa ja nauraa, että välttää siten myös tukun ulkopuolisia paineita. . Lystig Yarns on Hoimelan harrastus, vaikka hänellä on oman verkkokaupan ohella pari jälleenmyyjäkin: Helsingissä sijaitseva Snurre ja Saloon viime syksynä avattu Ilo Yarns. Luen muotilehtiä, seuraan kausinäytöksiä ja tiedän, mitä tulevat sesongit tuovat tullessaan. Oli hassua lukea muutaman kuukauden kokemuksen jälkeen, että olin kyennyt päättelemään ne samat asiat itsekin, Hoimela pohtii. – Tyylini ja värini ovat pysyneet jo pitkään samankaltaisina ja toistuvat myös langoissani. Lainasin kyllä kirjastosta vähän aikaa sitten langanvärjäyskirjan. Kirjaan ja kuvaan jokaisen työvaiheen muistiin seuraavaa kertaa varten ja tarkkailen kelloa, mutta lopputuloksesta ei voi silti olla satavarma. – Haluan – ainakin toistaikseksi – pitääkin tämän pelkkänä harrastuksena ja värjätä juuri sen verran kuin ehdin ja tahdon
Siellä omatoimimuseossa on seinällä pari lankkua, jotka ovat 1300-luvulta. Tärkein juttu on kuitenkin tämä: ei ole sellaista asiaa, josta he eivät selviäisi. ” Maanviljelijät ovat ihmeporukkaa siinä, että he osaavat kaiken (paitsi avata tietokonetta).” MINULLA ON KAKSI KÄDENTAITOIDOLIA . Jos ei onnistu tällä työkalulla, he hakevat isomman. Kun joskus ihmettelin, miten hän on ehtinyt tehdä sen kaiken, hän sanoi, että jos päivässä laittaa yhden hirren paikalleen, niin se on kuukaudessa 30: elämä on monen hirsikehikon mittainen. Maanviljelijät ovat ihmeporukkaa siinä, että he osaavat kaiken (paitsi avata tietokonetta). Se on käytännöllisyyttä ja sitä, ettei tuijoteta sääntöjä eikä olla hysteerisiä, vaan tehdään sillä tavalla kuin hyvältä tuntuu. Sillä lailla siirtyvät vuoret ja syntyy valmista. Silti juuri se, jos mikä, on perinnerakentamista. On jaksettu takoa saranoista kauniit ja koristella päätylaudat. ?TAITO?1/2017 47 KOLUMNI Taito-2-2017-sisus.indd 47 19.3.2017 11.52. Hänellä oli jo silloin silmää sille, ettei 1300-luvun tavaroita kannata viedä kaatopaikalle. Hän huokaili, ettei ole mitään tekemistä. voisinhan mä rakentaa avaruusraketin, vastasi hän. Sen lisäksi he ovat myös taitavia, toisin kuin minä. He ovat maatalonpoikia ja tekevät kaikkea mahdollista. Asenteesta on paljon kiinni. EN OLE IKINÄ oppinut keneltäkään niin paljon. Mutta jos menisi rakennustarkastajalle ehdottamaan, että aattelin muuten maalata tän taloni jäteöljyllä, niin... Tai heitä on oikeastaan kaksi, veljekset. Mutta kun olen katsonut noita tyyppejä, olen ymmärtänyt, että suurimmasta osasta asioita selviää kyllä ihan itsekin. Silti ne ovat kauniit ja kestävät, eivät haise eivätkä tahri. TOINEN IDOLINI on naapurini. Veljekset ovat idoleitani parista syystä: ensinnäkin he ovat ripeämpiä kuin minä, mikä on saavutus. He osaavat, koska on pakko. Toinen on vanha opettajani, joka on jo yli 80 mutta edelleen hyvissä voimissa. Nuorempana ensimmäinen ajatus vastoinkäymisissä oli, että antaa olla, täytyy soittaa ammattilainen paikalle. Maaseutu-idols Teksti Roope Lipasti Kirjoittaja on kirjailija, joka harrastaa suuruudenhulluja projekteja. Vähän niin kuin yksi lapsistani aikoinaan. Että tehdään sellaisista tavaroista, joita sattuu sängyn alta löytymään, ja kasataan niistä kaunein ja ennen kaikkea toimivin lopputulos. Se oli tärkeä opetus. Mutta eniten tykkään siitä, että niitä hirsiä on käsitelty jollain itsetehdyllä jätemoottoriöljyn ja maalin yhdistelmällä. – Höh! Ei siellä voi mitään tehdä! Tai no... Kaikki on harmonista ja hykerryttävää ja tehty erilaisista kierrätysmateriaaleista. Pitää uskaltaa yrittää. Sittemmin he myivät plantaasinsa mutta jättivät osan metsästä, ja sinne mies rakensi vanhoilla päivillään vähän pienemmän lammen sekä pienemmän mökin. Jos puimuri suistuu ojaan, niin itse se on sieltä ylös saatava. Opettajani kävi hakemassa lankut kaatopaikkakuormasta, kun Liedon kirkkoa joskus 70-luvulla korjattiin. NE KAIKKI OVAT äärimmäisen taidokkaasti tehtyjä. Niin kauan, että onnistuu. Marisi siinä aikansa ja ehdotin, että mee vaikka ulos. Hän rakensi aikoinaan heidän pihapiiriinsä lammen, sen ympärille savusaunan ja viereen vielä suuren hirsisen ”mökin”, josta tuli eräänlainen kotiseutumuseo
Taito-2-2017-sisus.indd 48 19.3.2017 11.52
Jotain, mitä he voisivat tehdä majapaikoissaan, jotain, millä tienata samalla rahaa elämän välttämättömyyksiin. Teksti Anna-Kaisa Huusko?Kuvat Riikka Kantinkoski ja valmistaja ?anl?urfa on kaupunki Turkin kaakkoisosassa, lähellä Syyrian rajaa. EKOLOGISTA JA EETTISTÄ Leskelän ajatukset konkretisoituivat, kun hän tutustui muotoilija keväällä 2016. Kun tajusin, että voisin yhdistää yritystoimintaan eettisyyden, koko homma alkoi hahmottua. Pakolaisleiriltä maailman metropoleihin Syyrialaisnaiset solmivat Suomessa suunniteltuja Ragamuf-tuoliryijyjä Turkissa. Näitä ajatuksia oululainen Martta Leskelä pyöritteli parisen vuotta sitten. Matkaa sisällissotaa käyvän Syyrian rajalle vain viitisenkymmentä kilometriä, ja kaupunkiin onkin paennut parisataatuhatta syyrialaista. Yrittäjäperheessä kasvanut nainen oli aiemmin opiskellut taloustieteitä ja työskennellyt Kirkon Ulkomaanavussa. Pöyhönen oli ideoinut tuoliryijyn, jonka voisi valmistaa yksinkertaisissa olosuhteissa. ?TAITO?1/2017 49 Taito-2-2017-sisus.indd 49 19.3.2017 11.52. He asuvat väliaikaisissa asumuksissa ja pakolaisleireillä. – Olin harkinnut omaa yritystä mutta en tahtonut tehdä lisää tusinatuotteita maailmaan. Se on kaukana metropolien kuhinasta, mutta siitä huolimatta maailman tapahtumat ovat sekoittaneet seudun elämän. Voisiko näille sotaa paenneille ihmisille tarjota mielekästä työtä
Se oli hyvä valinta senkin vuoksi, että tuoliryijyt voitiin valmistaa turkkilaisten T A I T O ?1/2017 50 Taito-2-2017-sisus.indd 50 19.3.2017 11.52. Reissun alkuperäisenä tarkoituksena oli tutustua paikalliseen villakangasperinteeseen, mutta Pöyhönen ostikin pakan joustavaa, isosilmäistä sporttiverkkoa. tekstiilitehtaiden ylijäämästä, eikä materiaalia tarvinnut kuljettaa Suomesta asti. Kun työhön tottuu, homma sujuu nopeammin, Pöyhönen kertoo. Hän teetti paikallisessa kutomossa ensimmäisen koekappaleen ryijypeitosta. Lopputulos vaikutti lupaavalta, mutta koekäytössä muotoilija huomasi ongelman: kuteista irtosi nukkaa ja langanpätkiä. VAIN SAKSET JA NÄPPÄRÄT SORMET Tuoliryijy syntyy solmimalla joustavaan verkkokankaaseen lyhyitä neuloskuteen pätkiä yksi kerrallaan. – Tuulan tuoliryijyssä yhdistyi monta hyvää asiaa, kuten suomalainen ryijyperinne, ekologisuus, eettisyys ja moderni sisustaminen. Tässä vaiheessa kaksikon tiet kohtasivat. Ja mikä tärkeintä, se oli tuotteena uusi innovaatio, Leskelä selittää. Tekemiseen riittävät sakset, mitta ja näppärät sormet. Työ tehdään kokonaan käsin. Yhteistyökumppaneita on etsitty YK:n pakolaisjärjestön kautta. Tämän mietteensä kanssa Pöyhönen lähti jouluna 2015 työmatkalle Marokkoon – mukanaan pala verkkokangasta ja kasa matonkuteita. Kun hän katseli skotlantilaisen loma-asuntonsa kulunutta sohvaa, hän mietti, miten saisi sen näyttämään raikkaammalta. Ehkä tuolit voisi peittää ryijymäisen peitteen alle. Meidän tekijämme ovat pääosin Ajatus oli syntynyt residenssimatkalla Skotlannissa. Pöyhönen oli keksinyt ratkaisun myös nukkaongelmaan: matonkude korvattiin neuloskuteella. – Valitsimme tekijöiksi pakolaisnaiset, sillä heidän on kaikkein vaikeinta löytää töitä. Kun Pöyhönen esitteli Leskelälle ideansa joustavasta tuoliryijystä, palaset loksahtivat paikoilleen. – Ensimmäinen koekappale vei noin kuukauden, kun tein sitä pari tuntia päivässä. Yksinkertaisen tuotteen hyvä puoli on, ettei valmistaminen vaadi monimutkaisia välineitä. Vastoinkäymisiäkin on kohdattu, esimerkiksi valmistuspaikka vaihtui pariin otteeseen muun muassa pommitusten vuoksi. – Suunnittelun kannalta haastavinta oli kehitellä tuote, jonka valmistaminen onnistuu vaikeissa olosuhteissa ja joka kestää käsittelyä, Pöyhönen selittää
?TAITO?1/2017 51 Taito-2-2017-sisus.indd 51 19.3.2017 11.52. – Päätimme myydä tuotteet suoraan nettikaupasta, sillä välikädet nostaisivat hintoja. – Vaikka tilanne Syyriassa ja pakolaisleireillä Turkissa oli tukala, tekijät ovat olleet hyvin innokkaita ja iloisia. Meidän tavoitteemme on pitää ”Tuulan tuoliryijyssä yhdistyi monta hyvää asiaa, kuten suomalainen ryijyperinne, ekologisuus, eettisyys ja moderni sisustaminen.” Ragamufien hintataso kohtuullisena, jotta pakolaisnaiset saisivat mahdollisimman paljon töitä. Ragamuf on nyt ottanut ensimmäiset askeleensa. VAIVATTOMASTI VERKOSSA Tuotannon järjestäminen ja yhteyksien löytäminen on jo sinällään vaatinut sinnikkyyttä, mutta vähintäänkin yhä iso asia on, miten käsityötuotteet lopulta löytävät ostajansa. Harva projekti on antanut myös suunnittelijalle näin paljon, Tuula Pöyhönen päättää. leskeksi jääneitä naisia, joilla saattaa olla iso perhe elätettävänään, Leskelä kertoo. Nyt tekijäjoukko on koulutettu, ja uusia tuoliryijyjä syntyy tilausten mukaan. . – Yrityksen aloittaminen osui hyvään saumaan, sillä ihmiset ovat oppineet ostamaan netistä. Nettikaupan ansiosta myös markkinat ovat Suomen rajoja laajemmat. Leskelä on huomannut, että uudenlainen tuote on herättänyt kiinnostusta niin designinsa kuin eettisen valmistustapansa vuoksi. Tuotannon käynnistäminen Turkissa on vaatinut myös, että Leskelä on käynyt paikan päällä perehtymässä ja järjestelemässä asioita sekä opettamassa valmistusta. Yhden naisen mikroyrityksessä ei ole paksua markkinointibudjettia, joten Leskelä onkin tarttunut digiajan ratkaisuihin. Ennakkotilauksia ja yhteydenottoja on tullut eri puolilta maailmaa sen jälkeen, kun tuote on ollut esillä designiin erikoistuneilla nettisivustoilla
Virkkaa 1 pylväs (p) neljänteen silmukkaan koukusta lukien ja jatka virkkaamalla 1 p seuraaviin 8 silmukkaan, virkkaa 6 p viimeiseen silmukkaan, käänny ja jatka virkkaamista silmukoiden toiseen reunaan. krs: Virkkaa 3 kjs, nämä muodostavat ensimmäisen pylvään jokaisella kerroksella. Virkkuukoukku: 8,0. Jatka virkkaamalla 1 p seuraaviin 8 silmukkaan ja vielä 1 p aloitusketjuun. Työssä on nyt yhteensä 36 p. Paksusta langasta virkattu päähine syntyy vaikka yhdessä illassa. krs: Virkkaa 3 kjs. krs: Virkkaa kerros kiinteitä silmukoita. Kierroksella lisätään työhön yhteensä 4 p. Kierroksella lisätään työhön yhteensä 4 p. Pujota bonetin alareunan pylväskerroksiin paksu nyöri ja ompele sen molempiin päihin iso tupsu. 11. Virkkaa 1 p seuraaviin 11 pylvääseen, virkkaa 2 p seuraavaan pylvääseen, 1 p seuraavaan pylvääseen ja 2 p seuraavaan pylvääseen, 1 p seuraaviin kahteen pylvääseen, 2 p seuraavaan pylvääseen, 1 p seuraavaan pylvääseen, 2 p seuraavaan pylvääseen. Katkaise ja päättele langat. Lanka: Bettaknit Cool Wool, 1 kerä vihreää. Molla Millsin vihreä, vintagesta kuiskutteleva bonetti sopii päähän kuin päähän ja on omiaan vielä koleille kevätkeleille. Virkkaa 1 p seuraaviin 8 silmukkaan ja vielä 1 p aloitusketjuun. 5–10. 4. Virkkaa 1 p seuraaviin 8 pylvääseen, virkkaa 2 p seuraaviin kahteen pylvääseen, 1 p seuraaviin kahteen pylvääseen ja 2 p seuraaviin kahteen pylvääseen. krs: Virkkaa pylväskerroksia, 1 p jokaiseen pylvääseen. 2. Jatka virkkaamalla 1 p seuraaviin 9 silmukkaan ja vielä 1 p aloitusketjuun. krs: Virkkaa alkuun 12 ketjusilmukkaa (kjs). Kierroksella lisätään työhön yhteensä 4 p. Jatka virkkaamalla 1 p seuraaviin 11 silmukkaan ja vielä 1 p aloitusketjuun. TIEDUSTELUT Lanka: Bettaknit, www.bettaknit.com Ohje Molla Mills?Kuva Jonna Hietala T A I T O ?1/2017 52 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 52 19.3.2017 11.52. Virkkaa 1 p seuraaviin 9 pylvääseen, virkkaa 2 p seuraavaan pylvääseen, 1 p seuraavaan pylvääseen ja 2 p seuraavaan pylvääseen, 1 p seuraaviin kahteen pylvääseen, 2 p seuraavaan pylvääseen, 1 p seuraavaan pylvääseen, 2 p seuraavaan pylvääseen. krs: Virkkaa 3 kjs. Muut tarvikkeet: Alareunan nyöri ja kaksi isoa tupsua. Virkkaa jokaisen kerroksen alkuun aina 3 kjs. TUULAHDUS MENNEESTÄ Malli Molla Mills Koko: Naisen päänympärys 54–58 cm, käsialasta riippuen. 3. Tuulahdus menneestä Molla Mills for Taito OHJE 1
Taito-2-2017-sisus.indd 53 19.3.2017 11.52
Lapin luonnosta ammentavan Annika Konttaniemen kutoma tyynyliina ilahduttaa kevättä kohden käyvää kotia. Kudo ainakin kaksin kappalein – ja tee vaikkapa vielä pöytäliinakin! Juuret Ohje Annika Konttaniemi / Susivilla?Kuvat Jonna Hietala Susivilla for Taito Taito-2-2017-sisus.indd 54 19.3.2017 11.52
Loimen tiheys: 4 lankaa /cm. Ompele sivut kiinni. Sidos on kudevaltainen ja etenee yhdellä rivillä per kolme sukkulanheittoa. Kaide: 40 mm. Ohjeen siksak-kuvioon saa mukavaa vaihtelua esimerkiksi kaksinkertaistamalla toistojen määrän raidan eri kohdissa. . ?TAITO?1/2017 55 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 55 19.3.2017 11.52. JUURET Malli Annika Konttaniemi / Susivilla Koko: Noin 51 x 115 cm, sopiva 50 x 50 -senttiselle tyynylle. NIISINTÄ JA SIDOS POLJENTAOHJE (luetaan alhaalta ylös) Vinkki! Tällä sidonnalla voi tehdä hyvin erilaisia kuvioita vaihtelemalla poljentaa ja värejä. 1 X 56x X X X X X X 2 3 1 X 56x X X X X X X 2 3 OHJE Vahvista reunimmaiset 2 loimilankaa. Kudo kankaan alkuun ja loppuun noin 0,5 cm kalalankaa, se helpottaa päättelyä ja näyttää viimeistellyltä. Lankaluku: 228 lankaa: 224 (+ 4) lankaa, 2 reunimmaista lankaa vahvistettuina. Loimi / M: 50 g 6-säikeinen Liina-kalalanka, väri musta, 100 % puuvilla tex 30 x 6. Väriä vaihtaessasi päättele langanpää kääntämällä se takaisinpäin kyseisen lankavärin viimeisimpään viriöön. VIIMEISTELY : Solmi kankaan päihin 4 langan merimiessolut ja hevosenhäntäsolmut, jos teet liinan. Kudo käyttäen puolalle pyöräytettyä lankaa. Ota kutoessasi huomioon, että työ menee jonkin verran kasaan, kun se irrotetaan kangaspuista. (Mallikappaletta varten luotiin 9 m:n loimi, ja lankaa kului 0,450 kg.) Kude: Hjertegarn Cotton nr. 8 puuvillalanka (165 m / 50 g) tai muu vastaava puuvillalanka: 300 g musta (199), 300 g vihreä (7150), 300 g pinkki (404). Tyynyliinaa varten päärmää reunat ompelukoneella tai saumurilla sekä taittele ja ompele liina niin kutsutuksi kirjekuorimalliseksi tyynyliinaksi. Varmista useammalla sukkulalla kutoessasi, että reunimmainen loimilanka ei jää sitomatta: sujauta tarvittaessa sukkula reunimmaisen loimilangan yli tai ali
Luo 90 s Vanjasean sinisellä ja Rowanin vaaleanvioletilla langalla ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. Viimeistele pipo päättelemällä langat ja höyryttämällä se. Tee vaaleanpunaisesta langasta tupsu ja kiinnitä se paikoilleen. Kuviot neulotaan Vanjasean persikkaisella ja Rowanin vaaleanpunaisella langalla kaksinkertaisena. Muita ihania -Tiinan Vuokko-pipo on juuri sellainen – suloinen startti vaihtuvaan vuodenaikaan. Kavenna joka kerroksella, kunnes silmukoita on jäljellä 10. Vaihda sitten työhön sukkapuikot ja jaa silmukat neljälle puikolle (22, 23, 22, 23 silmukkaa). Vuokko Ohje Tiina Arponen?Kuva Jonna Hietala OHJE Pipo neulotaan kaksinkertaisella langalla (Vanjasea ja Rowan yhdessä). VUOKKO Malli Tiina Arponen Koko: 56–58 Lanka: Vanjasean kasvivärjätty sukkalanka, värit persikkainen ja ukkosensininen. Puikot: 4 mm:n pyörö(40 cm) ja sukkapuikot. Muita ihania for Taito TIEDUSTELUT Langat: Vanjasea, vanjasea.valmiskauppa.fi Rowan Mohair Haze, Prym Consumer Finland, 09 274 871 T A I T O ?1/2017 56 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 56 19.3.2017 11.52. Katkaise lanka ja vedä se jäljellä olevien silmukoiden läpi. Rowan Mohair Haze, värit vaaleanpunainen ja vaaleanvioletti. Neulo kuviokerrosten jälkeen neljä kerrosta sileää oikeaa. Neulo jokaisen puikon alussa kaksi silmukkaa oikein yhteen ja tee jokaisen puikon lopussa ylivetokavennus. Neulo sileää oikeaa 22 kerrosta ja aloita sitten kuviokerrokset mallikuvan mukaisesti. Kun talvi ei anna keväälle kyllin nopsasti tilaa, on aika neuloa jotakin lempeän hempeää, joka kääntää suupielet hymyyn ja muistuttaa kohta nupulleen nousevista sinivuokoista
Taito-2-2017-sisus.indd 57 19.3.2017 11.52
Ohje Anna-Maria Sulkanen?Kuva Jonna Hietala Taito-2-2017-sisus.indd 58 19.3.2017 11.52. Flamingo Valkkaa kolme suosikkiväriäsi, sopiva lanka ja neulo kevään kivoin huivi! Simppeli aina oikein -neule säilyttää mielenkiintonsa kavennusten, lisäysten ja värinvaihtojen vuoksi, mutta on silti kelpo televisionkatselupuhde
Neulo loput s:t o värillä B. krs: Neulo kuten krs 6. TIEDUSTELUT Langat: Quince & Co., www.quinceandco.com. Neulo vielä krs 8. Neulo viimeiset s:t o värillä B. krs: Neulo o värillä C, kunnes jäljellä on 1 s ennen värin vaihtumista. 4. 5. Neulo loput s:t o värillä B. 1. krs: Neulo kaikki o värillä A, kunnes jäljellä on 1 s ennen värin vaihtumista. Neulo seuraava kerros o värillä B. Chickadee (100 % villa, 50 g = 166 m), kolme vyyhtiä: väri A 50 g, väri B 50 g ja väri C 50 g. Neulo loput s:t o värillä A. Suomessa lankoja myy Lankakauppa Kerä, www.kera.fi. Kiepauta värin C lanka s:n ympäri ja neulo s sitten värillä B. Toista kerroksia 1–4, kunnes jäljellä on 4 s. Toista vielä kerran kerrokset 5 ja 6. Neulo loput s:t o värillä B. Lanka: Quince & Co. 7. 5. OSA AB 1. krs: Neulo kuten krs 2. Tiheys: 22 s = 10 cm. Kiepauta värin B lanka s:n ympäri ja neulo s sitten värillä A. Puikot: 3,5 mm. krs: Neulo o värillä B, kunnes jäljellä on 1 s ennen värin vaihtumista. Neulo loput s:t o värillä A. Neulo loput 2 s o värillä B. Neulo 2 o yhteen takareunoistaan ja 1 o. Toista vielä kerran krs 5. Ota sitten työhön mukaan väri B. krs: Neulo ensimmäinen s o värillä B. krs: Neulo kuten krs 2. 3. Neulo loput silmukat o värillä A. Kieputa värin A lanka silmukan ympäri ja neulo se sitten o värillä B. 7. Kiepauta värin B lanka seuraavan s:n ympäri ja neulo s o värillä C. Neulo loput 2 s o värillä C. 2–4. krs: Neulo ensimmäinen s o värillä C. krs: Pidä värin B lanka edessä ja neulo ensimmäinen s o värillä C. Toista kerroksia 5–8, kunnes jäljellä on vain 2 s väriä A. Neulo seuraavalla kerroksella (krs 7) kaikki o värillä C. krs: Neulo 1 o, neulo lk takareunasta, neulo loput s:t o. krs: Neulo o värillä B, kunnes jäljellä on 1 s ennen värin vaihtumista. krs: Neulo o värillä A, kunnes jäljellä on 1 s ennen värin vaihtumista. krs: Neulo o, kunnes jäljellä on 1 s, tee langankierto (lk) ja neulo viimeinen s o. krs: Neulo o värillä B, kunnes jäljellä on 1 s ennen värin vaihtumista. ympäri ja neulo s o värillä B. Kiepauta värin B lanka s:n ympäri ja neulo se sitten o värillä A. Kiepauta värin A lanka seuraavan s:n FLAMINGO Malli Anna-Maria Sulkanen Koko: Noin 215 x 19 cm. krs: Neulo o, kunnes jäljellä on 3 s. OSA A OSA AB OSA BC OSA C VÄRI A VÄRI B VÄRI C ?TAITO?1/2017 59 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 59 19.3.2017 11.52. Neulo loput s:t o värillä C. krs: Neulo o. 2. krs: Neulo värillä C värinvaihtumiskohtaan ja neulo vielä 1 o värillä C. 3. Katkaise värin A lanka ja ota työhön väri C. 2. Toista kerroksia 5–8, kunnes jäljellä on vain 2 s väriä B. Kiepauta värin B lanka s:n ympäri ja neulo se sitten o värillä C. OSA A Luo 4 s värillä A. Neulo loput s:t o värillä B. ja 4. Kiepauta värin C lanka s:n ympäri ja neulo se sitten o värillä B. OSA C 1. 8. 3. krs: Neulo kuten krs 6. Neulo loput s:t o värillä B. krs: Neulo o. Ohje koostuu neljästä osasta: A, AB, BC ja C. Toista kerroksia 1–4, kunnes olet neulonut puolet väristä A ja olet neulonut viimeksi neljännen kerroksen. Kieputa värin B lanka s:n ympäri ja neulo se sitten o värillä A. krs: Neulo o värillä A, kunnes jäljellä on 2 s ennen värin vaihtumista. krs: Neulo o värillä A, kunnes jäljellä on 2 s. 6. 6. 4. 2. OSA BC 1. Päätä silmukat. 8. Kiepauta värin B lanka s:n ympäri ja neulo sitten s värillä C
Neulo tämän jälkeen 1. Huomaa: Kämmekkäät neulotaan pyöröpuikoilla magic loop -tekniikalla, mutta voit yhtä hyvin neuloa ne myös sukkapuikoilla. Kun olet toistanut mallineuleen 4:ää kerrosta yhteensä 6 kertaa, aloita peukalokiila. Palauta nostetut silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan yhteen T A I T O ?1/2017 60 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 60 19.3.2017 11.52. Peukalo Siirrä apulangan 16 silmukkaa puikoille. Jatka edelleen kämmenselän puolella mallineuletta. Neulo suljettuna neuleena kierrettyä joustinneuletta (1 kiertäen oikein, 1 nurin) yhteensä 14 kerrosta. lisäys, 1o). puikon loppuun (1. Puikot: Pyöröpuikko 2,5 mm (80 cm:n kaapelilla). Neulo suljettuna neuleena 1 kerros oikein, neulo vielä 8 kerrosta kierrettyä joustinneuletta. Tee samanlaiset lisäykset joka 3. kerros ja sen jälkeen 8 kerrosta kierrettyä joustinneuletta. Lanka: Geilsk Tynd uld (väri 8), 1 kerä. Vasen käsi Neulo muuten samoin kuin oikea, mutta tee peukalokiilan lisäykset peilikuvana 2. silmukka neulomatta, nosta 2. Neuletiheys: 26 s = 10 cm. silmukka seulomatta. lisäys kolmen silmukan päähän puikon lopusta, 2o, 2. Viimeistely Päättele langanpäät ja höyrytä kämmekkäät kevyesti. silmukka oikein, tee lisäys eli poimi silmukoiden välinen lankalenkki vasemmalle puikolle ja neulo se kiertäen oikein, neulo 2 silmukkaa oikein ja tee toinen lisäys ja neulo puikon loput silmukat oikein. puikon silmukoilla sileää oikeaa. Poimi vielä peukalon juuresta 2 silmukkaa kiertäen (yhteensä 18 s). Neulo vielä kaavion 1. Päättele silmukat. Jatka kämmenselän mallineuletta ja kämmenpuolen sileää neuletta, kunnes olet neulonut neljän kerroksen mallikuviota yhteensä 16 kertaa. Silmu Ohje Sanna Römpötti?Kuva Jonna Hietala SILMU Malli Sanna Römpötti Koko: Naisen keskikokoinen käsi. OHJE Oikea käsi Luo pyöröpuikoille 50 silmukkaa ja jaa ne puoliksi kahdelle puikolle kämmenselän ja kämmenen puolia varten. Neulo toisen puikon 1. kerros vielä 6 kertaa. Vasta lakaistu katu, vaaleansiniseltä taivaalta paistava aurinko, koivunoksille kirvonneet silmut ja se, että sormet tarkenevat pelkissä kämmekkäissä – parasta keväässä! Ohuesta villasta neulotut Silmut ovat omiaan huhtikuussa mutta pelastavat varmasti monen viileän kesäillankin. Oikea silmukka Nurja silmukka Langankierto 2 oikein yhteen SSK: Nosta 1. Peukalokiila Neulo ensimmäisen puikon silmukoilla mallineuletta. Siirrä sitten peukalokiilan silmukat apulangalle ja luo kiilan kohdalle 2 silmukkaa. Voit myös kastella kämmekkäät ja pingottaa ne muotoonsa kuivumaan. Päättele silmukat. Kun olet tehnyt kaikki lisäykset ja peukalokiilassa on yhteensä 16 silmukkaa, neulo vielä 2 kerrosta. puikon silmukoilla kaavion mukaista mallineuletta ja 2
Taito-2-2017-sisus.indd 61 19.3.2017 11.52
Leveys: 50 cm (tämä leveys riittää useimpien jakkaroiden verhoiluun, mallijakkaran halkaisija on 35 cm). Nido lakanakangas kiinni jakkaran alareunaan siten, että se kiristää vaahtomuovin paikalleen. Vaihda sitten harmaan ja luonnonvalkoisen kuteen järjestystä, eli kudo ensin 2 lankaa grafiitinharmaata ja sitten 2 lankaa luonnonvalkoista noin 25 cm. Leikkaa lakanakankaasta jakkaraa reilusti isompi pala. Nido verhoilukangas jakkaran alareunaan niin, että lakanakangas peittyy ja niitit ovat aivan toistensa vieressä. Leikkaa ylimääräinen lakanakangas pois aivan niittien vierestä. LUONTIOHJE 2 l luonnonvalkoinen 2 l grafiitinharmaa X 37 4 l suopursunvihreä 2 l grafiitinharmaa X 37 2 l luonnonvalkoinen T A I T O ?1/2017 62 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 62 19.3.2017 11.52. Tarkista, että vaahtomuovin reunat taipuvat kauniisti ja muodosta tulee reunoiltaan tasaisen pyöreä. Peippo 25 cm 25 cm x 37 x 37 Puolikuu PUOLIKUU JA PEIPPO Malli: Tiia Eronen Sidos: Panama. Kuteen tiheys: 6 lankaa/cm. Lankaluku: 300. Kiristä verhoilukangasta tasaisesti joka suuntaan siten, ettei siihen muodostu näkyviä ryppyjä. Keskitä verhoilukankaan kuvio jakkaran päälle. Tällä ohjeella voit pehmentää uusia jakkaroita tai antaa elämän vanhoille kirppislöydöille. KUDONTAOHJE Kudo Puolikuu-mallissa koko matka, eli noin 50 cm, vuorotellen 2 lankaa luonnon valkoista ja 2 lankaa grafiitinharmaata. Lankoja kului 2 m:n loimeen ja kuteisiin noin: 200 g luonnonvalkoista, 200 g grafiitinharmaata ja vähän suopursunvihreää. Viimeistele kangas höyryttämällä. Kudo Peippo-mallissa puolet, eli noin 25 cm, 2 lankaa luonnonvalkoista ja 2 lankaa grafiitinharmaata. Lankoja ei kannata puolata samalle puolalle, etteivät ne kierry toisiinsa. Kaide: 60 mm. Kudo 4 lankaa vihreää. . Kude: Samat kuin loimessa. Sidoksena on simppeli panama, ja kuvio muodostuu väreillä. VERHOILU Aseta vaahtomuovi jakkaran päälle. Viimeistele kankaan reunat sivelemällä niihin vedellä ohennettua Eri Keeperiä. Apuna voit käyttää nuppineuloja. Loimi: Pirkanmaan kotityön Sirkkaryijylanka tex 140 x 3, värit luonnon valkoinen (1011), grafiitti (1023) ja suopursu (3353) Loimen tiheys: 6 lankaa/cm. Lopuksi leikkaa ylimääräinen kangas pois niittien vierestä. Puolikuu ja Peippo Teksti ja ohje Tiia Eronen?Kuvat Jonna Hietala Tarvikkeet – jakkaroita – 3 cm:n vahvuista vaahtomuovia leikattuna jakkaran istuimen muotoiseksi tai muutaman millin joka reunalta suuremmaksi – lakanakangasta – niittipyssy – verhoilukangasta – vesiohenteista liimaa, esimerkiksi Eri Keeperiä. Keväisten jakkaroiden verhoilukankaan kutoo hetkessä, eikä verhoiluunkaan tuhraannu turhan paljon aikaa
Taito-2-2017-sisus.indd 63 19.3.2017 11.52
Taito-2-2017-sisus.indd 64 19.3.2017 11.52
Tuttu tunne! Ompele niille kaikille oma, ihana pussukka, jota ei oikeastaan malttaisi edes laskea silmistään. 6. Kiinnitä parilla nuppineulalla, jotta kohdistus pysyy paikoillaan, ja ompele putkilon alareunasta päällija vuorikappaleet yhteen siten, että sauma jää näkyviin. 9. TIEDUSTELUT Liberty Art -kankaat: Nova Melina, www.novamelina.com Levyvanu ja nyörit: Eurokangas, www.eurokangas.fi Puuhelmet: Flying Tiger, http://fi.flyingtiger.com Tasselit: www.etsy.com ?TAITO?1/2017 65 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 65 19.3.2017 11.52. Käännä vain päällikappale oikeinpäin ja pujota sitten nurinpäin oleva vuorikappale sen sisälle (nurjat puolet vastakkain). Leikkaa levyvanusta yksi 20 x 32 cm:n pala ja yksi ympyrä, jonka halkaisija on 7 cm. Leikkaa nyöristä noin 65–70 cm:n pala. 2. Silitä ja neulaa taitos paikoilleen ja ompele suoraompeleella kiinni. . Leikkaa puuvillakankaasta kaksi 20 x 32 cm:n palaa sekä kaksi 10 x 20 cm:n kaitaletta. Käännä jälleen putkilon oikea puoli esille ja painele silitysraudalla ommellut saumat siisteiksi. Tee sama pohjaympyröille mutta siten, että asetat vanun kummankin kangaspalan väliin, ennen kuin ompelet ne kiinni. Toista sama vuorikappaleen kanssa. Vuorikappaleelle tätä ei tarvitse tehdä. Ompele kapealla saumanvaralla muodostuneen halkion reunat yhteen. 4. 5. 10. 3. Leikkaa kaksi ymp yrän muotoista palaa, joiden halkaisija on 7 cm. 8. Tee sama vuorikappaleelle. Pujota nyöri tai ommeltu kangasnauha nyt ommellun kujan läpi, koristele halutessasi helmillä ja solmi nyörinpäät. PUIKKOPUSSUKKA Malli Nova Melina Tarvikkeet: Puuvillakangasta, ohutta vanulevyä (60, 80, tai enintään 100 g), nyöriä, puuhelmiä ja tasseleita. Huolittele putkilon yläreuna saumurilla tai ompelukoneen siksakilla ja käännä huoliteltu reuna putkilon vuorikappaleen puolelle halkioon saakka siten, että huoliteltu osuus jää halkion alapuolelle piiloon. Ompele päällikappaleen pitkä sivu yhteen oikeat puolet vastakkain mutta jätä ompelematta äsken huolittelemasi 5 cm:n matka pussukan yläreunasta. Yhdistä kapeammat kangaskaitaleet isojen kaitaleiden yläreunaan suoraompeleella oikeat puolet vastakkain. . Käännä putkilosta nyt vuorikappale näkyviin ja neulaa pohjaympyrä siihen kiinni siten, että pohjakappaleen oikea puoli ja putkilon oikea puoli ovat vastakkain. Kiinnitä vanu toiseen (esille jäävään) isompaan kangaspalaan nuppineuloilla ja tikkaa kappaleet ompelukoneella (haluamallasi tyylillä) toisiinsa kiinni. Koukut tallessa OMPELUOHJE Esivalmistelut (saumanvarat sisältyvät mittoihin) . Ja lapsen nokkahuilu. 7. Taita kaikki 5 cm:n matkalta huolitellut yläreunat (4 kpl) nyt kankaiden nurjalle puolelle ja katso, että ne kohdistuvat kauniisti, kun yhdistät päällija vuorikappaleet toisiinsa kiinni. Putkilopussukkasi on nyt valmis! Ohje ja kuva Nova Melina Virkkuukoukut ja sukkapuikot kateissa. 1. Aloita yläreunasta ja etene kohti kappaleet yhdistävää saumaa. Kohdista kummankin kappaleen saumat ylhäältä ja alhaalta. Ompele kappaleet yhteen suoraompeleella ja huolittele reunat saumurilla tai ompelukoneen siksakilla. Avaa ja silitä päälle jäävän (tikatun) kappaleen sauma ylös kapean kaitaleen nurjalle puolelle ja ompele se kiinni oikealta puolelta noin 0,5 cm:n päästä saumasta. . Huolittele saumurilla tai ompelukoneen siksakilla kapean kaitaleen kummastakin yläreunasta noin 5 cm:n matka
krs:n kjs:aan pallukka, 1 kjs, pallukka. krs: 2 kjs [vastaa 1 pylvästä (p)], levennä virkkaamalla 1 p edellisen krs:n viim. TIEDUSTELUT Lanka: Novita, www.novitaknits.com Ohje Annariikka Qvist?Kuva Jonna Hietala Nallukka Virkatut nallukanpäät taipuivat suloiseksi, suomalaisesta metsästä muistuttavaksi mobileksi, joka jaksaa ilahduttaa vähän isompaakin lasta – aikuistakin. 4. krs: 12 kaksoiseli puolipylvästä (kp) edellisen krs:n kjs:aan, 1 ps 4. Työssä on nyt 23 s. 1. Työssä on nyt 5 s. Käännä työ. 9. Käännä työ. Virkkaa viimeiseen 2. krs: 2 kjs, pallukka [hae aina kjs:n alta langanvedot (lv)], 1 kjs, pallukka, 1 kjs, pallukka ja kjs. Työssä on nyt 25 s. Valmiita mobilenrakennuspakkauksia saa askarteluja harrastuskaupoista. krs: 2 kjs, levennä virkkaamalla 1 p edellisen krs:n viimeiseen s:aan. 1 p, 2 kjs, 4 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 4 p, 2 kjs, 1 p, levennä virkkaamalla 2 p krs:n viimeiseen s:aan. kjs:aan. Käännä työ. 10. Kasta nallukat sokeriveteen, anna vettyä läpimäriksi. NALLUKKA Malli Annariikka Qvist Tarvikkeet: Lanka Novita Tennessee (1 kerä), virkkuukoukku nro 2–2,5, mobilesetti, lankaa mobilen kokoamista ja ripustamista varten. 7. 6. T A I T O ?1/2017 66 KÄSILLÄ Taito-2-2017-sisus.indd 66 19.3.2017 11.52. 8. krs:n 2. Käännä työ. Anna sokerin liueta kokonaan veteen. 11. Käännä työ. OHJE Ohjeessa mainittu pallukka virkataan seuraavasti: *Kierrä lanka koukulle, vedä lanka kiinteänsilmukan läpi*, toista *–* vielä 3 kertaa (nyt lankoja on yhteensä 8 kpl koukun päällä), kierrä lanka koukulle ja vedä kaikkien muiden paitsi viimeisenä koukulla olevan silmukan läpi (nyt silmukoita on koukulla 2 kpl), kierrä lanka koukulle ja vedä kummankin silmukan läpi. Ja jos langaksi valkkaa oikein paksun, ison nallukan voi ripustaa vaikkapa seinävaatteeksi. 2. toiseksi viimeiseen p:een. 8 kpl koukun päällä), kierrä lanka koukulle ja vedä kaikkien muiden paitsi viimeisen koukulla olevan silmukan läpi (nyt silmukoita koukulla 2 kpl), kierrä lanka koukule ja vedä kummankin silmukan läpi. Purista ylimääräinen vesi pois ja aseta tasaisesti pyyhkeen päälle kuivumaan. kjs:aan pallukka, 1 kjs, pallukka, 1 kjs, pallukka. 8 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 8 p, levennä virkkaamalla viimeiseen s:aan 2 p. Jatka 1 kjs, pallukka, 1 kjs, pallukka, 1 kjs, pallukka, 1 kjs. 5. p:een, 10 ps, 12 kp edellisen krs:n kjs:aan, 1 ps edellisen krs:n ensimmäiseen s:aan. Toista 1. krs: 2 kjs, 1 p edellisen krs. Käännä työ. Jatka 5 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 7 p. Työssä on nyt 11 s. Käännä työ. krs: 7 kjs, palaa takaisin 4 piilosilmukalla (ps). Virkkaa 4 kjs. = ketjusilmukka = pylväs = kaksoispylväs = piilosilmukka = Pallukka: *Kierrä lanka koukulle, vedä lanka kiinteänsilmukan läpi*, toista*_* vielä 3 kertaa (nyt lankoja yht. krs: 2 kjs, 4 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 5 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 5 p. Käännä työ. krs: 2 kjs, 2 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 9 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 3 p. Tee 2. 3. Virkkaa tahtomasi määrä nallukoita ja tärkkää ne kovaksi sokerivedellä seuraavasti: Sekoita 1 dl lämmintä vettä ja 1 dl sokeria. Käännä työ. krs: 3 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 13 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p, 1 kjs, 1 p. krs: 2 kjs, 2 p, 1 kjs, 17 p, 1 kjs, 3 p. Työssä on nyt 21 s. krs:n kjs:aan pallukka, 1 kjs, pallukka. Päättele työ. Kiristä rengas. Kokoa nallukoista lopuksi mobile. Käännä työ. krs: Luo kiristettävään renkaaseen 2 ketjusilmukkaa (kjs), pallukka, 1 kjs, pallukka, 1 kjs, pallukka
Taito-2-2017-sisus.indd 67 19.3.2017 11.52
Hur kom det sig att de två slutade som företagare. Och även om min mamma inte har något emot att fatta hammaren eller röjsågen trivs hon nog bättre med strumpstickorna. Kunde man inte knippa ihop allting under namnet Muoto2. Bakom dessa för hand i serier tillverkade möbler och inredningsföremål finns två snart fyrtio-åriga formgivare, Mikko Kentta och Kirsi Pasanen. Och nästa höst kanske jag skall bygga ett linneskåp, om jag bara kan få plats på en av medborgarinstitutets kurser. I det här numret av Taito talar vi om trä, detta älskade, traditionella material. De grundade år 2010 Muoto2, som är en kombination av formgivningsbyrå och snickeriverkstad. Skulle säkert ännu hålla på med allt om hon bara kunde se. Text Anna-Kaisa Huusko?Foto Lauri Rotko Ledare Jonna Hietala Mikko Kenttas och Kirsi Pasanens Muoto2 förenar formgivning och snickarskicklighet. Återförsäljningen av möbler och smycken sker på helt olika ställen. Om jag kanske skulle putsa upp den och göra ett sidobord av den. Två formgivare och en verkstad Soffbordet Baletti med vackra ballerinaben. De, som brukar säljas slut på några minuter – och av goda skäl: det egenhändigt gjorda är det allra finaste. Branschen är också ännu indelad i olika ”fållor”. Far gjorde allting själv: byggde vårt hem som drygt tjugoåring, snickrade några lekstugor och senare också en riktig stuga. För en del affärer är tröskeln hög om man skall beställa halsband från en firma, som också tillverkar matbord.Det är lättare att hålla dessa två åtskilda, förklarar Kentta. Han ropade på vårt byalags auktion in en hyvelbänk, vars urtag och metallvevar jag ännu kommer ihåg, även om jag då ännu inte gick i skolan. Golvuret, som far gjorde står ännu på paradplats i mitt föräldrahem, även om maskineriet har gett upp redan för länge sedan. Vi ville inte bara sitta bakom datorn och rita nya möbler. Och då jag fyllde 17 fick jag sommarjobb på sågen och jobbade med trävirke i tre skiften – tillsammans med gubbarna och min mamma. T A I T O ?1/2017 68 SVENSKA SIDOR Taito-2-2017-sisus.indd 68 19.3.2017 11.52. Förutom Muoto2 har också ett annat varumärke, Ikikoru, sina utrymmen i hallen. Materialet är överloppsmaterial från möbeltillverkningen. Månntro fars gamla hyvelbänk ännu finns kvar.... Hyvelbänksdrömmar Jag fick växa upp i en händig familj – eller rättare sagt en händig släkt, då hammaren satt bra inte bara i min fars hand, utan också i min farfars och säkert också i min farmors hand, även om hon föredrog textilarbeten: vävde, virkade, stickade och knypplade. – Vi har båda studerat till formgivare och snickare. Då vi senast träffades satt vi bredvid varandra i soffan och stickade, mamma en socka, jag en tröja, alldeles på samma sätt, som då jag ännu bodde hemma. Jag valde textilarbete som tillvalsämne, men jag undvek nog inte slöjden: jag skar till skedar och smörknivar, borrade namnskyltar och satte ihop en fågelholk, där en svalfamilj flyttade in. Ikikoru är parets andra varumärke under vilket de designar och gör smycken av trä. LÖNSAMMA RISKER Men låt oss gå tillbaka till företagets första tider. . Far målade klockan vit och de noggrant utmejslade dekorationerna med guldfärg. Jag kommer ihåg min barndom framför allt som handgjorda föremål, egenhändigt sydda skjortor och byxor, träningsdräkter, som mamma sytt och lusthus, som far byggt.Och jag kommer aldrig att glömma stunderna med far, då vi tillsammans byggde ett sovrum på den kalla vinden i mitt barndomshem, vi cirklade golvbräderna i lagom längd, sågade golvlisterna i gir, fogade kakelplattorna i köket och staplade upp metervis med ved vid husväggen. Man skall inte se sig blind på det yttre skalet, för inne i hallen tillverkas alster, som man inte kan göra i speciellt många andra hallar, som serveringskärl av asp, vars yta påminner om kluckande vågor. Men varför två varumärken. Vår dröm, var ett företag, där man får planera, men också helt konkret göra, utveckla och tillverka produkter, berättar Kentta. På industriområdet i Lahtis finns en vit byggnad av korrugerad plåt, som inte just skiljer sig från tusentals liknande hallbyggnader, utspridda i utkanterna av alla städer i Finland. Eller övertänkt stilfulla och noggrant finslipade byråer, matbord och klockor
– Något sådant har ingen annan, säger Kentta. Men i varje fall ger det ny tro på våra göranden, avslutar Kentta. Deras form komponerade Pasanen redan för ca tre år sedan, men då hittade de ännu inte på hur detaljen skulle kunna användas. Muoto2 har inte heller nöjt sig med att följa minsta motståndets lag. – Det är inte något självändamål för oss att göra allting av trä. Ett bra exempel på parets sätt att planera är det spritt nya soffbordet Baletti. ballerinaliknande benen. Helheten finslipades ännu med en ny slags ytbeläggning, som användes till bordsytan. Under de brådaste tiderna har de också haft hjälp av extra arbetskraft. Ideérna måste vara egna, men också gå att förverkliga till ett överkomligt pris för konsumenten, förklarar duon. Muoto2 har lyckats med det, som för många formgivare och hantverkare är en utmaning: att skaffa sin utkomst genom att arbeta med sådant som hör till den egna branschen. – Plötsligt började det droppa in förfrågningar från olika håll i världen, berättar Kentta. Efter produkutvecklingen krävs det ännu produktifiering och marknadsföring – som är en stor palett för ett litet företag. Händelsen är ännu så färsk att duon inte vet om det föds några nya, konkreta kontakter efter villervallan. Ett lämpligt utrymme hittade de i Lahtis och maskiner skaffar sig paret en i gången. Då Kentta hittade på en fog av metall mellan bordsskiva och ben, började den slutliga produkten ta form. Vi planerar och tillverkar vår egen kollektion, men dessutom har vi gjort olika slags arbeten som underleverantörer och projektinredningar, som fasta inventarier till offentliga utrymmen samt privata bostäder i samarbete med arkitekterna, berättar Pasanen. Och behov finns av ännu en skicklig snickare. – Vem som helst av oss kan komma med en ny idé, men sedan bollar vi och utvecklar tanken tillsammans, säger Pasanen. Företaget startade i Vääksy i en verkstad med flere företagare, där också ett par andra snickare arbetade, men utrymmet blev snabbt för trångt, då projekten började svälla ut. Vi väljer rätt material till rätt ställe. Vi hade hela tiden haft klart för oss, att om vi ville arbete med sådant, som vi tyckte om, skulle vi vara tvugna att skapa vår egen arbetsplats, fortsätter Kentta. Kirsi Pasanen berättar att de bollar alla tankar tillsammans. Efter ett år var de tvugna att fundera på en egen verkstad, egna maskiner och ett eget banklån. – Tanken på ett eget företag hade mognat i tankarna länge, men konkretiserades, då jag blev färdig från Lahden Muotoiluinstituutti. Mikko arbetade vid samma tid som snickare, men världsekonomin drev Finland in i en konjunktursvacka och snickerier började göra konkurs – också den verkstad där Mikko arbetade. Via den knöts kontakter med såväl återförsäljare som inredare och arkitektbyråer, som behövde måttbeställda inredningar för sina projekt. Redan från den första starten började Muoto2 visa upp sin egen kollektion på Habitaremässan. Desto längre bearbetas idén inte på papper utan följande steg blir att gå till verkstaden och göra en modell. De har haft så mycket arbete att firman ännu en gång har flyttat till större utrymmen och anställt en snickare. Vi var tvugna att ta oss en ny funderare på framtiden, påminner sig Pasanen. Lösningen visade sig vara den rätta, då beställningar började trilla in och verksamheten fann sin rätta fåra. Dessutom krävs det också god tur. Duons arbeten utstrålar precision och en strävan att följa sin egen stig, som skiljer sig från allfartsvägen. BALLERINABEN OCH SOCIALA MEDIA Då idén till en ny produkt föds, skissar Kentta eller Pasanen upp den på papper. Den mest kännspaka detaljen är de ?TAITO?1/2017 69 SVESKA SIDOR Taito-2-2017-sisus.indd 69 19.3.2017 11.52. De har till exempel utvecklat en helt egen bearbetningsmaskin och -teknik för att få fram ytan i Laineserveringskärlen. Det kom fram med bordet Baletti, som genast efter introduceringen drogs in i en internationell karusell i sociala media, då den amerikanska designpublikationen Design Milk lyfte fram bordet i sina egna sociala kanaler. – Vår verksamhet har varit mångsidig. . – Det var ett stort steg för oss, med absolut nödvändigt för firmans tillväxt, säger Kentta. – I det läget verkade det som om det bästa vore att grunda en egen firma
Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen. Renata Jakowleffin lasiveistoksia Galleria Lokal Annakatu 9 Avoinna ti–pe 11–18, la 11–16, su 12–16 • Maaliskuu Hanna-Kaisa Korolainen • Huhtikuu Klaus Haapaniemi • Toukokuu Sandra Kantanen & Anna Kantanen HAM Tennispalatsi Eteläinen Rautatienkatu 8 Avoinna ti–su 11–19 • 30.7. Kädentaito 7. Jyväskylän kädentaitomessut T A I T O ?1/2017 70 Taito-2-2017-sisus.indd 70 19.3.2017 11.52. Alvar Aalto – taide ja moderni muoto Arabian museo Hämeentie 135 Avoinna ke–pe 12–18, la–su 10–16 • Arabian ja Iittalan klassikot vuodesta 1877 tähän päivään, uusittu perusnäyttely Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 27.1.–12.3. DESIGNMUSEON uusitussa perusnäyttelyssä esillä Harri Koskisen uniikkilasia ja Janne Kyttäsen 3D-tulostustekniikalla valmistetut kengät. TAPAHTUMAT ALEXANDER CALDER: Mobile (1930-luku). MadeBy Helsinki Paviljonki Lutakonaukio 12 Avoinna la 10–17, su 10–16 • 8.–9.4. Suomalainen kansallispuku • 24.5.–1.9. asti Kolme tilaa – Anu Pentikin keramiikkainstallaatiot INARI Siida Inarintie 46 Avoinna ti–su 10–17 • 23.4.2017 Aili ja nuket – inarinsaamelaisen nukkemestarin Aili Mattuksen uniikkeja nukkeja JYVÄSKYLÄ Alvar Aalto -museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 21.5. Ulla Pohjolan tekstiilitaidetta Galleria Katariina Kalevankatu 16 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 29.3.–15.4. asti Modernia elämää! – Suomi 100 vuotta -yhteisnäyttelyssä kuvataidetta, arkkitehtuuria, muotoilua ja valokuvia Iittala & Arabia Design Centre Hämeentie 135 A Avoinna ti, to ja pe 12–18, ke 12–20, la–su 10–16 • 24.4. asti Come to Finland – suomalaisia matkailujulisteita Messukeskus Messuaukio 1 Avoinna pe 11–18, la 9–18, su 9–17 • 21.4.–23.4. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. asti Rohkea. Ajassa. asti Lasten mittakaava – Aino Aallon ja Artekin lastenkalusteita ja sisustuksia Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 19.5. Koonnut Anna-Kaisa Huusko?Näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi. asti Ommellinen – mielikuvitusta ja mukavuutta • 7.5. Greetings from Finland – muotoilua, kalusteita ja kuvataidetta FORSSA Forssan museo Wahreninkatu 12 Avoinna ti–pe 10–16, la 10–16 ja su 12–16 • 31.12.2020 asti Kirjavan kankaan kaupunki HELSINKI Ateneum Kaivokatu 2 Avoinna ti, pe 10–18, ke–to 10–20, la, su 10–17 • 11.5.–24.9. asti Re-set the Table – Pöytäkulttuurin uudet tavat • 27.4.–18.6. Half Full – keramiikkataiteilija Pauliina Pöllänen • 24.3.–24.9. dream galleria Museokatu 7 Avoinna ti–pe 11–17 ja la 12–16 • 1.4–29.4. – Kalevala koru 80 vuotta • 20.5.–3.12. Värillisiä ajatuksia – Maija Ahlgrénin lasihelminauhoja Taidehalli Nervanderinkatu 3 Avoinana ti, to, pe 11–18, ke 11–20 ja la–su 11–17 • 14.5. Aito. Enter and Encounter – Kutsu huomiseen, Designmuseo ja Ornamo • 31.12.2010 asti Utopia nyt –kertomus suomalaisesta muotoilusta, uusittu perusnäyttely Galleria Duetto Kalevankatu 15 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 5.4.–30.4. TAIDEHALLISSA käyttöastioiden suunnittelijana tunnetun Anu Pentikin taidekeramiikkaa sekä käyttöesineitä pitkän uran varrelta. ESPOO Kamu – Espoon kaupunginmuseo Ahertajankatu 5 Avoinna ti ja to 11–18, ke ja pe 11–19, la–su 11–17 • 3.9.2017 asti Lasin aika – Kauklahden lasitehdas 1923–1952 FISKARS Kuparipaja • 14.5.–24.9. PTTRNS – suomalaisten rakastamia astiakoristeita sekä uusia kuvioita Kansallismuseo Mannerheimintie 34 Avoinna ti–su 12–18 • 28.5
Käsillä – Näppi–käsityö– ja muotoilukoulu TORNIO Aineen taidemuseo Torikatu 2 Avoinna ti–to 11–18, pe–su 11–15 • 14.5. asti Gámasvárri – saamelaisuus puvuissa ja maisemassa TURKU Turun linna Linnankatu 80 Avoinna ti–su 10–18 • 4.3.2018 asti Valtapeliä – Reformaatio Suomessa VANTAA Galleria K Asematie 7 Avoinna ke–pe 11–17, la–su 12–16 • 29.4. asti Out and About – Kuvataidetta, keramiikkaa ja tekstiilejä muun muassa Leena Illukalta, Saana Murtilta ja Silja Puraselta Toimitus suosittelee! ?TAITO?1/2017 71 Taito-2-2017-sisus.indd 71 19.3.2017 11.52. GALLERIAK:SSA VANTAALLA Raija Rastaan taidetekstiilejä ja Johanna Rytkölän taidekeramiikkaa. asti Taidetta ja arkitavaraa – suomalaista lasimuotoilua 1950–luvulla KANKAANPÄÄ Kankaanpään kaupunginmuseo Museokatu 10 Avoinna joka päivä 11–18 • 30.4.2017 asti Reimaa meininkiä – Reima Oy Kankaanpäässä 1944–2014 KOTKA Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 Avoinna ti, to–su 10–17 ja ke 10–20 • 19.5.2017–31.1.2021 Lasia kaikille – Karhulan lasitehdas 1889–2009 KUOPIO Kuopion museo Kauppakatu 23 Avoinna ti–la 10–17 • 20.5.–26.8. Pitsi on POP SEINÄJOKI Seinäjoen taidehalli Upankatu 3 Avoinna ke 11–19, to 11–17, pe 11–16 ja la–su 12–16 • 23.4. asti Mestarinyplääjä Johanna Sabina Lundström RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 30.4. Lasikylän kesänäyttely PUNKAHARJU Lusto Lustontie 1 Avoinna ti–su 10–17 • 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja RAUMA Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoina ti–pe 12–17, la 10–14 ja su 11–17 • 2.4. 100 lasissa, 100 vuotta – 100 esinettä • 18.5.–2.7. asti Edition Gernheim – Kasselin Taidekorkeakoulun lasiprojekteja • 30.4 asti Dialogues with light and color – Teresa Almeida • 16.4.2017 asti Julija Pociute, Latvia • 19.4.–11.5. PUUTAITEILIJA Ilona Ristan teoksia esillä Lustossa. Taustalla Erkki Vesanto ROVANIEMI Arktikum Pohjoisranta 4 Avoinna ti–su 10–18 • 14.1.2018 asti 100 esinettä, 100 kuvaa – Vuosisata Lapin historiaa Lappi Areena Hiihtomajantie 4 Avoinna la ja su 10–16 • 6.–7.5. asti Rastas & Rytkölä – keramiikkaja tekstiilitaidetta VARKAUS Varkauden museo • 14.5. Kalevala Koru –juhlanäyttely Nuutajärvi • 21.5.–27.8. Interventio – Uutta lasia HAMKista • 18.5.–11.9. asti Still/life – Tapio Wirkkala Retrospective • 8.4.–11.6. Rovaniemen kädentaitomessut SALO Salon taidemuseo Mariankatu 14 Avoinna ti–pe 10–18, la–su 11–17 • 20.5.–17.9. Sauli Suomela, Pentagon Design • 18.5.–11.9. asti Asuja Estradilta – Rauman Kaupunginteatterin pukuja Vanha Raatihuone Kauppakatu 13 • 2.4. Johanna Rytkölä, Ruukunloiste 2016 Raija Rastas, Seuraa jälkiä 2011 KAJAANI Kainuun museo Asemakatu 4 Avoinna ma–ti, to–pe, su 12–16 ja ke 12–19 • 5.4
040 554 0057 www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti www.taitohame.fi • taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. Kestotilauksen hinta 2016 on 29,50 e/6 kk, laskutus puolen vuoden jaksoissa. Paljon tee itse -ohjeita kesälomalle! LEHDEN SAAJA LEHDEN MAKSAJA Ta ito Tu nn us 50 14 10 6 00 00 3 Va sta us läh ety s Va sta an ott aja m ak sa a po stik ulu t 3/2017 ilmestyy 24.5. Tule tutustumaan ideoihin taitokeskusten kursseille! yhdistysilmoitusTAITO_2_2017.indd 1 7.3.2017 16.14.13 ?TAITO?1/2017 73 Taito-2-2017-sisus.indd 73 19.3.2017 11.52. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilausjakson alkua. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 040 684 9550 www.taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. Tilaushinnat ovat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti tulee ilman uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. (03) 225 1400 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. TILAUSKORTTI Teema: Nuoret kotimaiset vaateyritykset Suunnittelijat, läpinäkyvät, eettiset ja ekologiset tuotantoprosessit, kansainvälistyminen, ompelu & kankaat. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. 010 387 1010 www.aivia.fi • taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. Tilaushinnat ulkomaille löydät www.taito.fi TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 050 5500 501 www.taitoetelasuomi.fi • www.craftcorner.fi • helsky@taitoetelasuomi.fi Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • kirsi.heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi Lähiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Puhelin Allekirjoitus Yhdistyksen leima T A I T O TULE MUKAAN LUKEMAAN, TEKEMÄÄN JA IDEOIMAAN! Tilaan TAITO-lehden [ ] kestotilauksena hintaan 2 x 29,50 € (yht. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 050 428 8210 www. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. 59 €/vuosi) 6 numeroa [ ] 6 numeroa hintaan 64 € vuosikertatilauksena. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi Vuoden 2017 käsityötekniikka on makramee
Käsityölangat Konelangat Myynti ja maahantuonti www.helmivene.fi 100 % Babyalpakka langat Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym. 377,-/hlö SEINÄJOEN TANGOMARKKINAT, 3pv heinäk. KUUSAMO RUKA TAIVALKOSKI, 5pv ma 21.8. 794,-/hlö SUOSITUT KESKIKESÄN JUHANNUSMATKAT MANNERHEIM Oppera Waltteri Torikan tähdittämänä! Bussimatkat, majoitus, oopperalippu, 2 ruokailua, käyntikohteita Hinta 289,-/hlö ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT, 2pv pe 16.6. ONKO TEILLÄ MIELENKIINTOINEN KOHDE TIEDOSSA. TÜRIN KUKKAMARKKINAT, 2pv pe 19.5. alk 356,-/hlö Ahvenanmaan Perinteinen Juhannusjuhla, 3pv to 22.6. Suomen kattavin kokoelma laatulankoja www.titityy.fi SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT, 2pv heinäk. PYYDÄ RYHMÄLLESI TARJOUS! Virolaisen kansankulttuurin kehto Viljandissa ja kukkaloistoa Türissa! Sis. alk. alk. alk. alk. TAITO-lehden lukijoille HINTA 202,-/hlö! Varaa heti! Laulukentällä järjestetään taas perinteiset Käsityömessut! Lisäksi käymme ostoksilla Karnaluksissa sekä Kangadzungelsissa! Sisältää bussija laivamatkat, majoitus, pääsyliput, illallisen ja matkanjohtajan. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. Ota yhteyttä! Eipe Pensasmaa, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Käsija taideteollisuusalan perustutkinto ARTESAANIOPINNOT nyt Forssassa Keramiikka-ala yhteishaussa 2017 www.opintopolku.fi, myös suorahaku Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi Käsityön monipuolisin www.taitoshop.fi Taito-2-2017-sisus.indd 74 19.3.2017 11.52. BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Eesti Käsitöö Kodu Vene 12 Allikamaja Käsitöö Lühike jalg 6a Viron Kansantaiteen ja Käsityön Liitt o www.folkart.ee Käsityökaupat Tallinnassa – perinteitä ja laatua Viron Kansantaiteen ja Käsityön Liitt o Eesti Käsitöö Maja Pikk 22 Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. www.mosaiikkimyymala.com info@mosaiikkimyymala.com +358 (0) 500 151 007 mosaiikkimiljoo2017.indd 1 9.3.2017 14.34.07 Haluatko nähdä oman ilmoituksesi tällä sivulla. 293,-/hlö Yöttömän yön Juhannusmatka Nordkappiin, 5pv ke 21.6. alk. 498,-/hlö ÄKÄSLOMPOLO JA LÄNSI-LAPPI, 7pv su 3.9. 588,-/hlö RUSKAMATKA SAARISELÄLLE, 8pv la 9.9. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. 694,-/hlö Uudenmaankatu 5-9 Hyvinkää (019) 427 4700 www.uudenmaanseuramatkat.fi Varaukset myös netistä! LÄHDÖT HELSINGIN KIASMALTA TILAA UUSI ESITTEEMME! Matkaideat TAITO-lukijoille! JÄRJESTÄMME KÄSITYÖMATKAT, PÄIVÄRETKET JA TUTUSTUMISMATKAT ERI KOKOISILLE RYHMILLE. 461,-/hlö Anttolan Maalaisjuhannus Saimaalla, 3pv pe 23.6. bussija laivamatkat, majoitus, lounas, messut, opastukset... TAITO-lehden lukijoille HINTA 185,-/hlö! Varaa heti! TALLINNAN KÄSITYÖMESSUT, 2pv pe 14.4. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.
Taito-2-2017-kansi.indd 2 17.3.2017 9.12
12,50 € Virkkaa myssy Molla Millsin tapaan, kudo kevätkotiin, ompele kätevä pussukka & neulo ihanat asusteet… T A I T O Onni elää käsityössä 6 414887 433853 1 7 2 74 33 85 -1 70 2 PAL.VKO 2017-21 Lumoava, lempeä puu Puutyökurssit täyttyvät minuuteissa Muoto2-puusepät: ”Haluamme sekä suunnitella että tehdä kalusteemme” Hukkapuun hurmaavat kulhot RAGAMUF-RYIJYT työllistävät Syyrian pakolaisnaisia Tee itse! SEURAAVA TAITO ILMESTYY 24.5.2017. nro 2?|?2017?|. Leikkisät Lystig Yarns -langat värjätään käsin UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI! TA IT O 2/2 01 7 TA IT O.F I Lu m ov a, lem peä pu u Taito-2-2017-kansi.indd 1 17.3.2017 9.12