Taito 02/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Taito-lehden kesänumerossa uppoudutaan värien maailmaan.. PAL.VKO 2023-21 74 33 85 -2 30 2 N ro 2 • 20 23 • R et ke llä ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € RETKELLÄ KÄSITÖID EN MAAILMAS SA Kallisarvoinen kuksa Kuksa lumoaa tekijät ympäri Suomen Kalastajan kädentaidot Juho Lehtola tekee kalastukseen itse kaiken minkä voi Kotiseutu silmukoissa Paikkakuntaneuleet ovat hurmanneet käsityökansan Taito / ilmestyy viikolla Kesänumerossa Kohta on aika irrotella! Kun kesä saapuu, luonto alkaa hehkua huumaavissa sävyissä
Aikakausmedia ry:n jäsen. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Seinäjoki Taito Shop Seinäjoki, Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu . PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. Puuvillakatu C , Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet) ja Elina Helminen (kudonta) TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiina Hautamäki, Ilona Korhonen, Roope Lipasti, Miika Manninen, Meeri Ylä-Tuuhonen, Jyrki Luukkonen, Jaakko Suorsa, Susanna Winter, Jenny Ansah, Minttu Wikberg, Laura Virta, Sanna Suonpää, Susanna Kaartinen, Kati Laurila, Sonja Karlsson, Merja Räty, Johanna Ilander ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 6, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi . vuosikerta. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio . ISSN www.suomenlanka.fi Kotimaiset langat kudontaan, virkkaukseen, makrameesolmeiluun sekä muihin käsitöihin ja askarteluihin. Paino Punamusta. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu . www.ullrikebyanki.com Käsillä tekevän karkkikauppa Verkkokauppa www.paapo.fi Nopea toimitus joka päivä! Jaanan Lankapaja AIDOSTI JA INTOHIMOSTA SUOMALAISEEN VILLALANKAAN www.jaananlankapaja.fi Ilmoita Taito-lehdessä! ILMOITUSMYYNTI KRISTIINA AHTI, P. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu . Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu . Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. 6. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto . 6, ilmoitukset@taito.fi “Näyttää tiskirätiltä, mutta ei haise tiskirätiltä” www.lempiriepu.. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu D. Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu . 6 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo – 6. Turku Käsityökupla, Nuppulantie . Nähdään verkkokaupassa! Kestävä ja pestävä siivousliina, joka valmistetaan käsinpainaen Suomessa neulotusta bambucollegesta.. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 6 , 8 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön
”Kuksa on omissa ajatuksissa käydyn vuorovaikutuksen tulos ja se vuorovaikutus jää elämään kuksan muodossa.” Erkki Laimio, s. 06 ALUKSI 10 ILONA KORHONEN: KÄSITÖITÄ ILON KAUTTA 12 MUHKURASTA MUKIKSI 22 KAIKKI ALKAA IDEASTA 26 REPPU OLALLE 36 6 X RETKELLÄ 38 YHDEN NEULEEN TARINA 42 KÄSITÖITÄ JA MARKKINAHUMUA 44 MATHILDEDALISSA ELÄÄ TEKEMISEN MEININKI 54 NEULOTTU KOTISEUTU 58 ROOPE LIPASTI: MIELIKUVITUKSEN KÄSITYÖLÄINEN 59 VUOLE VIRKKUUKOUKKU! Retkellä 60 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 61 Kartta-sukat 64 Maja-pipo 66 Matkapäiväkirja 69 Mehiläisvahakääreet 70 Mosaiikki-kämmekkäät 72 Retki-paita 76 Taival-huivi 77 Varpuvispilä Kauniin ja ekologisen Mehiläisvahakääreen alla ruoka säilyy hyvin, ohje sivulla 69. 72 Kannen kuva: Tiina Hautamäki Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Itse tehty matkapäiväkirja säilöö sisäänsä ihania juttuja, ohje sivulla 66. Sisällys Kannessa Retki -paita. 12 4 2/23. Ohje s
Perinteet elävät ajassa, kun ne kehittyvät ja saavat uudet muotonsa tässä päivässä. Vaikka tuntuvat sitten kuitenkin. Tulin törmänneeksi irtonaiseen lehden numeroon, joka sattumoisin oli vuoden 1923 ensimmäinen ilmestynyt Käsiteollisuus-lehti. Lehden tuottajan työtehtävä on näin ollen kunniakas: pidämme huolen siitä, että Taito-lehden lukijoille avautuu tulevaisuudessakin ovet uusille retkille käsityön maailmaan. V uoden alussa tein tuttavuutta vanhojen Taito-lehtien arkiston kanssa. Taito-lehti sadan vuoden takaa siis. Ne vievät matkalle ajassa: tunnelmoimaan menneiden aikojen muotia ja tyylejä sekä ihastelemaan kirjoituksen, kuvituksen ja koristelun tapoja, jotka eivät enää aikalaiselleni tunnu luontevilta. Menneiden aikojen käsityöperinteet seuraavat aina mukanamme, sillä myös inspiraatiota haetaan perinteistä, menneistä ajoista sekä omista juurista. Hykertelin tyytyväisenä. Minä kun sattumoisin rakastan vanhoja käsityölehtiä. Kun tuijotin Käsiteollisuus-lehden vuoden 1923 ensimmäistä numeroa totesin, että sata vuotta on pitkä aika olla olemassa. Tämäkin lehden numero on linkki menneen ja tulevan välillä ja asettuu näin osaksi käsityöperinteiden jatkumoa. Aikamatkalla Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander 5 2/23
Isoniemi on koonnut kokemuksensa luovuuden opetuksesta ja kuviosuunnittelusta kirjoittamaansa Kuviollinen mieli -kirjaan, joka julkaistiin vuonna 2019. Kuvioiden teko on minulle tapa jäsentää ajatuksia ja saada asiat paikoilleen, kuvio kerrallaan. Vuoropuhelu kuvioiden kanssa on kuin peliä; yksi muutos vaikuttaa koko kuvioon, Isoniemi kertoo. Isoniemi (s. Isoniemi on suunnitellut painokankaita, tuotteita ja julkisia tekstiiliteoksia. klo 10–16. HELSINKI Material and Meanings 31.5.–22.6.2023, Galleria PirkkoLiisa Topelius, Hietalandenranta 17 Tässä & NYT VAPUN NEULEFESTARIT Jyväskylän kesän Neulefestareita odottavalla on mahdollisuus helpottaa ikävää Toivolan Vanhalla Pihalla vapun neulefestareilla 29.4. Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Tekstiilitaiteilijat TEXO on myöntänyt Vuoden tekstiilitaitelija 2023 -palkinnon Laura Isoniemelle. KNIT IN PUBLIC -PÄIVÄ Neuloosia ei tarvitse enää piilotella, sillä maailmanlaajuinen Knit in Public -päivä tulee taas! Missä tahansa oletkin, aloita kesäsi neulomalla julkisesti Knit in Public -päivänä 10.6. 3. Isoniemi on vuoden tekstiilitaiteilija 2023 – Olen systeemien rakentelija, ja järjestelmät kiehtovat minua. Hänet on palkittu uraauurtavasta ja näkemyksellisestä työstään tekstiilitaiteen opettajana ja suunnittelumenetelmien kehittäjänä. Eniten lankoja himoavat hurauttavat täältä vielä vappupäiväksi Rajamäelle! LANKAMARKKINAT Hiivatehtaan lankamarkkinat järjestetään vappupäivänä 1.5. 2. Isoniemen teoksia voi ihastella Material and Meanings -näyttelyssä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa kesäkuussa 2023. klo 10–14 Rajamäen hiivatehtaalla osoitteessa Patruunantie 17. 1962) on taiteen maisteri, taidepedagogi ja tekstiilitaiteilija. KUVA Kuva Tuovi Hippeläinen Kevään odotetuimmat neuletapahtumat 6 2/23. 1. Luvassa kotimaisia ja käsinvärjättyjä lankoja, neulepiknik sekä silmukkamerkkityöpaja
– Etsimme koko ajan yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehittää suomalaista artesaanikulttuuria entistä elinvoimaisemmaksi, kertoo Taito Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Tiina Aalto. Aluksi Taito Varsinais-Suomi etsii palveluntuottajia ja yrittäjiä artesaanikulttuurin ympärille. Varsinais-Suomen pienyrittäjiä kannustetaan ilmiantamaan itsensä ja palvelunsa. Tavoitteena on rakentaa yhteistyörinki, jotta kaupunkikeskuksien ulkopuolinen osaaminen löytäisi tiensä taitokeskuksiin Turkuun, Saloon ja Raisioon. Kuva Unto Rautio 7 2/23. Lisätiedot: tiina.aalto@taitovarsinaissuomi.fi Voit osallistua Arabian ja Novitan järjestämään neulekilpailuun 15.5. Lisätietoja www.novitaknits.com/fi/ arabia-x-novita-suunnittelukilpailu Arabia x Novita suunnittelukilpailu Maalta kaupunkiin DESIGNMUSEO 150 VUOTTA Vuonna 1873 perustetun museon juhlavuoden näyttelyohjelmistossa on esillä kiinnostavia nykytekijöitä muotoilun, tekstiilin ja graafisen suunnittelun aloilta. saakka suunnittelemalla oman, Arabian kuoseista inspiroituneen neulemallin ja lähettämällä kuvan osoitteeseen osallistu@novita.. . Kuva Hilja Mustonen / Taito Varsinais-Suomi Tomi Leppäsen suunnittelema Typewriter collection -mattosarja. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään muun muassa designiltoja joka kuun viimeisenä tiistaina. Designilloissa pääset tutustumaan näyttelyihin ja osallistumaan ohjelmaan maksutta klo 11–20. Lisätietoja www.designmuseo.fi KUVA Pajutaiteilija Anne Raine Raision taitokeskuksessa
Käsityötaidetta ovat luomassa kaikenikäiset lapsista senioreihin. Kuva Wirmon Martat ry. Kierrätysteema on tänä vuonna mukana vielä aiempia vuosia vahvemmin. 8 2/23. Taito Åboland järjestää seitsemännen kerran Knit’n’Tag -ympäristötaidetapahtuman, jossa yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, organisaatiot ja yksityishenkilöt luovat kevään kuluessa neulegraffiteja, jotka kietoutuvat teeman ”urbaani unelma” ympärille. Myös koululaisten käsityöaktivismia on nähtävillä samaan aikaan Taito Varsinais-Suomen näyttelytilassa Turussa. titapahtumaan, joka valtaa Aurajokirannan 13.–28.5.2023. Teokset ripustetaan lempeästi kymmeniin Aurajokirannan lehmuksiin Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välille. Monet tekijät hyödyntävät teoksissaan jämälankoja tai muuta kierrätysmateriaalia. Näyttelyn teemana on ”sano pehmeästi”. Maksuton ilmoittautuminen tapahtumaan päättyy 2.5. Aluksi Neulegra. tit valtaavat Aurajokirannan Käsityötaiteen ystävien kannattaa suunnata toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla Turkuun Knit’n’Tagneulegra
Kirjan ohjeet on laatinut käsityötieteen maisteri ja ympäristöalan asiantuntija Eeva Tähtikarhu. Kaavat piirretään kokonaan itse ja omilla mitoilla: ne muodostuvat helpoista, yksinkertaisista muodoista. 9 2/23. ARCTIC KNITTING – luonnon lumoa ja kuvioneulontaa Annika Konttaniemi, Cozy Publishing 2023 Voit aistia Lapin lumon Annika Konttaniemen suunnitteleman 20 neulemallin muodossa. Ei ihme, että sukat ovat monien neulojien lempiprojekteja! 52 x villasukat II on jatkoa 52 x -kirjasarjalle, joka sisältää myös kirjat 52 x villasukat, 52 x villahuivi ja 52 x helpot neuleet. Kirja tarjoaa myös väritietoutta ja inspiraatiota luonnon sävysinfoniasta vastaväreihin. Villasukat ovat hauskoja ja nopeita neuloa – ja aina tarpeen. Ohjeet ovat helposti lähestyttäviä ja selkeitä ja sarjoitettu kolmeen eri kokoon. Kauniita käsitöitä Kevään kirjasuosikeista löydät kauniita neuleita sekä omien mittojen mukaan piirrettyjä kaavoja. Neuleissa leikittelee arktinen luonto yöttömästä yöstä kaamoksen syviin sävyihin. Kirjan teemoina ovat zero waste ja kehopositiivisuus. Vaatteet mukautuvat kantajansa ylle, vaikka mitat vähän muuttuisivatkin. Osa II on edeltäjäänsä värikkäämpi ja entistäkin monipuolisempi. Tekemiseen voi tarttua taitotason mukaan: tee helppo kauluri tai pipo, luo lämmittävä liivi, shaali tai panosta kirjoneuleisiin. NUPPUNEN – jumalattarien jalanjälkiä ja kaavattomia kaavoja Nuppu Print Company 2023 Nuppu Print Companyn julkaisema kaavakirjasarja Nuppunen on saanut jatkoa – sarjasta on julkaistu jo kuudes osa Nuppunen 6 – jumalattarien jalanjälkiä ja kaavattomia kaavoja. Kirjasta löytyy pitsiä ja palmikoita sekä raitoja, röyhelöitä ja kirjoneuletta. Kirjat Koonnut TIINA HAUTAMÄKI 52 X VILLASUKAT Laine Publishing 2023 Kirja julkaistaan 31.3.2023. Ohjeissa on kahdeksan eri kokoa ja omat paitamallinsa saavat myös lapset
Me musaluokkalaiset viritimme laulun aina kässäilyn huviksi. Toisaalta kannustus ja ihailu ovat puolestaan saaneet hurjan käsityöinnon nousuun. Ehkä ottaa neuvoista vaarin ja unohtaa ilkeilyn ja kyykyttämisen osuuden kommenteissa. Kuinka sitten voisimme tukea, kannustaa ja jopa neuvoa toinen toisiamme niin, että tuki olisi rehtiä, avointa ja vertaista, kässytyypiltä toiselle. Rakastin käsityötunteja! Olen viime aikoina tavannut monia, joille lapsuuden käsityömuistot muistuttavat Anjan kertomaa. AIKUINEN, MONESSA LIEMESSÄ keitetty kässyharrastaja on ilkeistä kommenteista ymmärrettävästi hetken käärmeissään, puhisee aikansa ja jatkaa samaan malliin. Kuinka sitten voisimme tukea, kannustaa ja jopa neuvoa toinen toisiamme niin, että tuki olisi rehtiä, avointa ja vertaista, kässytyypiltä toiselle. an käsityöryhmissä kommentteja ja neuvoja pyydetään ja nii”Vähintä, mitä voimme tehdä on muistaa, että jokainen meistä voi olla käsityöilon tukahduttaja tai liekkiin virittäjä.” Kuvitus Johanna Ilander. Käsitöitä ilon kautta M uutama viikko sitten törmäsin Anjaan. Anjalla meni tunteisiin. MUISTAN OMAN ALAKOULUAIKANI käsityötunnit yhteisenä opetteluna. Olenkin miettinyt, huomaavatko jotkut toisia taitavampina itseään pitävät käsityöharrastajat, millaiseen muotoon he ohjeensa ja neuvonsa pukevat. Vai onko yhä koko työn purkamaan pakottaminen yhden virheellisen silmukan vuoksi se oikea reitti käsityörakkauteen ja elämänmittaiseen iloon. Mutta kuinka voisimme kannustaa, neuvoa ja kommentoida lasten ja nuorten kässyharrastuksia. Vähintä, mitä voimme tehdä, on muistaa, että jokainen meistä voi olla käsityöilon tukahduttaja tai liekkiin virittäjä. Voisimmeko antaa lasten yrittää, erehtyä ja vain hellästi kannustaa ja vähän töniä eteenpäin, helpoista toteutuksista monimutkaisempiin päin, aivan piittaamatta oikeista tekniikoista ja virheistä. Vähätteleviä kommentteja on voinut sadella kavereilta, äidiltä, mummolta ja opettajaltakin. tä auliisti jaetaankin. Yrityksen ja erehdyksen kautta opimme siinäkin kaksitai moniäänisiksi, aivan kuten käsitöissäkin. Toisaalta kannustus ja ihailu ovat puolestaan saaneet hurjan käsityöinnon nousuun. Sosiaalisen median käsityöryhmissä kommentteja ja neuvoja pyydetään ja niiKolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. ta, kotioloista kuin koulusta. Kuka väänsi minkäkinlaista vänkyrää: kellä kapeni, kellä leveni, kellä löystyi. Neuvoja tietenkin tarvitsee jokainen, ainakin alkuun päästäkseen ja kehittyäkseen, mutta millainen meidän aikuisten rooli voisi olla, ettei virheen pelko ja epäonnistumisen peikko tappaisi luovaa iloa. Joskus neuvoja jaellaan varsin pyytämättä ja hyvinkin ilkeään tai piilotetun vähättelevään sävyyn. Harvoin aikuinen lopettaa intohimoista harrastustaan, ellei tietysti vaikkapa läheisten antama palaute ole jatkuvasti niin lannistavaa, että ilo harrastuksesta kuolee. Anja kertoi kansakoulukaverinsa käsityötunnilla tokaisseen hänelle napakasti, että Anja piti virkkuukoukkua väärin. Kyllä, aivan totta! Lauloimme musatunnilla opittuja viisuja spirituaaleista maakuntalauluihin. Oli se sitten virkkausta tai neulontaa, vain harvalla sujui kuin luonnostaan tai taito oli jo kotona opittu. Monenlaisia traumoja on voinut syntyä niin vapaa-ajalta, kotioloista kuin koulusta. Vähätteleviä kommentteja on voinut sadella kavereilta, äidiltä, mummolta ja opettajaltakin. Eikä tässä laululle ryhtymisessä ollut opettajalla osaa eikä arpaa, mutta hän salli laulunloilotuksen käsitöiden lomassa. Anja ei virkannut sen koommin, viiteenkymmeneen vuoteen. Parasta kässätunneilla oli laulu
Näyttelyn vanhin morsiuspuku on vuodelta 1855. Soma -tekstiiliteos (2021), Mythology -sarja, jaquard -kudonnainen. Kuva: Jussi Puikkonen. Museon keväällä avautuvassa päänäyttelyssä on esillä tekstiiliteoksistaan tunnetun taiteilijan ja suunnittelijan Kustaa Saksin jacquard -tekniikalla kudottuja tekstiiliteoksia vuosilta 2013–2023. Yrityksen kuosien lähtökohtana on yrityksen kuosisuunnittelijan Hanna-Riikka Heikkilän taide. Ku va E. Miksi morsiuskruunussa oli myrttiä ja appelsiininkukkia. Ku va Sa ar ni Sä ily no ja . TAMPERE Museo Milavida, Milavidanrinne 8 31.3.2023?3.3.2024 Kaunis morsian Hanna-Riikka Heikkilä, Melkein , 2022, akryyli kankaalle, yksityiskokoelma. Näyttelyn runsas esineistö ja valokuvat on koottu Tampereen historiallisten museoiden omista kokoelmista. Ka un is m or si an vu od el ta 19 08 . HELSINKI Designmuseo, Korkeavuorenkatu 23 RIIHIMÄKI Riihimäen taidemuseo, Temppelikatu 8 5.5.?15.10.2023 Kustaa saksi: Rajamailla 11.9. Esillä on Papu Design Oy:n vaatteita ja asusteita sekä kuosisuunnittelija ja taiteilija Hanna-Riikka Heikkilän teoksia. asti Papu meets art – Papu Design, Hanna-Riikka Heikkilä Kaunis morsian -näyttely on matka häätapojen historiaan. Museossa nähdään myös uusia, näyttelyä varten tilattuja suurikokoisia teoksia. Rajamailla -näyttelyssä Saksi tutkii hetkiä todellisen ja epätoden välillä. 11. A. Esillä on Papu Design Oy:n nykysuunnittelua, uusimpia kuoseja ja vaatteita. H ää pu ku vu od el ta 18 55 . 2/23 Näyttelyt Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Riihimäen taidemuseossa avautuneessa näyttelyssä yhdistyy taide ja muoti. Teoksissa nykyaikainen muotokieli ja kuviosuunnittelu yhdistyvät perinteiseen jacquard -kudontatekniikkaan ja tekstiilin tekemisen perinteeseen Suomessa. Näyttelyssä esitellään kuosisuunnittelun ja taiteen saumakohtia. Mikä on kuulutuskeppi. Be rg iu s
2/23 Jouni S. Laiti on lisännyt valmistamiinsa kuksiin koristeellisesti kaiverretut, poron sarvesta valmistetut lyötteet. Kuva Sara Keränen 12. Laitin valmistamat kuksat vuosilta 1994 ja 2022
Ja mistä se on tullut. Laiti. KÄSIALA PALJASTAA TEKIJÄN Kuksan tekijän kädenjälkeä voi verrata käsialaan. Kuksa itsessään on saamelainen juoma-astia, joka on syntynyt tarpeeseen pohjoisen luonnon niukkaa materiaalitarjontaa hyödyntämällä. FRANCETT / Kajastus Creative , TIINA HAUTAMÄKI Muhkurasta MUKIKSI KUKSAN VALMISTUKSESSA keskeisimmässä roolissa on kupin valmistuksessa käytetty puumateriaali: pahka. – Se on kuin syöpä siinä puun kyljessä, kuvailee kuksia harrastuksenaan Riihimäellä valmistava Erkki Laimio. Tekijän kädenjälki näkyy kuksan muodoissa, kaarevuudessa ja paksuudessa sekä kahvan muotoilussa. Kah13. Pahka on puun kasvuhäiriö, jossa puu kasvattaa hallitsemattomasti kylkeensä rungosta ulkonevan epämuodostuman. Teksti TIINA HAUTAMÄKI | Kuvat SARA KERÄNEN, KEVIN J. Pahka on pyöreä muodoltaan, joten siinä puun syyt menevät jo valmiiksi juoma-astian muotoiseksi, kertoo Jouni S. Mutta mikä oikeastaan on kuksa. Koivun lisäksi kupin kovertamiseen sopivia pahkoja kehittyy myös muiden puulajien runkoihin, osassa jopa juuriin. 2/23 Kuksina myytäviä puukuppeja löytyy matkamuistoliikkeistä sekä erätarvikekaupoista ja niitä killuu vaeltajien rinkoissa. En tiedä voiko sitä palauttaa. Laiti kertoo tunnistavansa paikallisten tekijöiden kuksat pelkästään niiden ulkonäön ja muotokielen perusteella tietämättä mitään muuta kyseessä olevasta esineestä. – Tuntuu kuitenkin, että kuksa-nimitys ja sen merkitys on menetetty. Saamelaiset ovat kuitenkin perinteisesti valmistaneet astiansa enimmäkseen koivusta sen parhaan saatavuuden vuoksi. Laiti työskentelee Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa saamelaiskäsitöiden kovien materiaalien linjavastaavana ja opettaa myös kuksien valmistamista. – On pohdittu, että mistä luonnon tarjoamasta materiaalista kuppi on mahdollista valmistaa. Nehän ovat puukuppeja, en minä miellä niitä kuksa-nimen alle, Laiti sanoo. Nykyisin jopa sorvilla tehtyjä tai puukomposiitista valmistettuja juoma-astioita kutsutaan kuksiksi. Laiti määrittelee kuksan näin: – Kuksa on koivun pahkasta yksilöllisesti muotoiltu kuppi tai juoma-astia, jonka valmistamisessa on otettu huomioon pahkan muoto
Leikkaushaavaan laitetaan värjäävää ainetta, joka voi olla esimerkiksi tuhkaa tai koivun parkista tehtyä väriainetta. Kuva Kevin J. Entisaikoina lyötteisiin kaiverrettiin erilaisia sanomia, jotka liittyivät vaikkapa aurinkoon tai luontoon. Repiminen tarkoittaa sitä, että pahkasta irrotetaan puunsyitä pieninä nippuina niiden kasvusuunnan mukaisesti. 2/23 ”Tuntuu kuitenkin, että kuksa-nimitys ja sen merkitys on menetetty. – Viitisentoista vuotta sitten taisin tehdä ensimmäisen kuksani, Laimio kertoo. Käsin kovertamisen määrä vähenee, vaikka kyllähän kuksa silti käsin muotoillaan, Laiti kertoo. Laiti kertoo. – Lyötteet koristellaan kaivertamalla sarvenpalaan lovi kahdesta suunnasta. En tiedä voiko sitä palauttaa.” vaan voidaan tarvittaessa myös kiinnittää poron sarvesta valmistettu lyöte, johon kaiverretaan koristeellisia kuvia. Francett Elokuun alusta lähtien Jouni S. Erkki Laimion pajan seinät notkuvat polttokaiverrettuja, puusta valmistettuja koruja, taideteoksia ja koriste-esineitä. PAHKASTA KAIKKI LÄHTEE Erkki Laimion pajalla kuksan työstäminen alkaa vauhdikkaasti. Työpöytä on pullollaan Laimion itse valmistamia kuksia. – Vanhan kansan ihmiset ovat osanneet käyttää taitavasti luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Laiti siirtyy työskentelemään taiteellisen työn parissa Suomen kulttuurirahaston myöntämän työskentelyapurahan turvin. Hän haluaa teoksillaan kiinnittää huomiota teollisen yhteiskunnan tapaan käyttää luontoa. Laiti käyttää taideteostensa pohjana kuksia. Esimerkiksi Ruotsin puolen saamelaisalueilla on tapana kaivertaa todella pikkutarkkoja kuvia, Jouni S. Kuva Kevin J. – Ensin tehdään täysillä reikä. Jouni S. Kun Laiti aloitti kuksien tekemisen, hän teki ne koverrinraudalla käsin kovertamalla. Syiden mukaan työstäminen tekee kuksasta vahvan, eikä se halkeile. Se on samaan aikaan sekä koristeellinen elementti että kahvaosaa vahvistava osa. Laiti kertoo, että nykyisin kaiverruksilla on lähinnä koristeellinen merkitys. – Nykyisin on saatavilla paljon muitakin puun kovertamiseen tarkoitettuja työkaluja ja olemme rohkeasti kokeilleet, mitkä niistä soveltuvat tähän tarkoitukseen. Francett 14. Se on kauhea räjäys: lastua lentää eri koossa, pöllyää ihan mahdottomasti ja meteliä on sen verran mitä voi kuvitella, kertoo Riihimäellä asuva kuksaintoilija Laimio ja jatkaa: – Sen jälkeen ulkopintaa hiotaan niin paljon, että alkaa jo hermostuttaa. – Lyötteet ovat hyvin tekijänsä näköisiä, sillä jokaisella on hieman erilainen kaivertamisen taito. Laiti kertoo. Ennen vanhaan pahkaa on vain liotettu ja sieltä on repimällä otettu puun syitä pois, Jouni S
Tämän jälkeen pinnat hiotaan sileäksi. Erkki Laimio on hyödyntänyt pihlajan pahkasta valmistetun kuksan koristelussa puussa näkyviä lahoamisen aiheuttamia värivaihteluita. 15 2/23. Erkki Laimio koristelee kuksia polttokaivertamalla. Pahkasta kuksaksi: ensin pahkaan työstetään reikä, minkä jälkeen ulkopinta muotoillaan. Hiomisen jälkeen pahkan pinnasta saattaa paljastua puun pintaa elävöittävää aaltoilevaa kuviota, loimua
Pieni virhe sai jäädä paitaan. Arponen muistaa muun muassa tehneensä yhteen kaulukseen vahingossa nurjan oikean silmukan kohdalle. Eri asteinen lahoaminen näkyy puussa värivaihteluina, mutta ei vaikuta välttämättä puun käytettävyyteen. Eero Lahtinen (vas.), Riitta Koskinen, Jukka Lahtinen ja Seija Lahtinen esittelevät miesten pitkävartista huopatossua ennen vanutusta. Tossu kutistuu noin puoleen, Koskinen sanoo. 16 2/23. Sylilliseen neuleita mahtuu virheitä
Se äärettömyys, mikä luonnosta löytyy, on kuin avaruus. Puun syyt kertovat, minne menen pahkan kanssa. Hän kokee, että tärkeintä on se, että alkaa tekemään. Esimerkiksi koivuissa saattaa olla ruskolahoa, mikä on jopa kovempaa kuin elävä puu. 2/23 Laimio käyttää kuksien tekemiseen pitkälti koivun runkoihin muodostuneita pahkoja, mutta myös muiden puulajien pahkat saavat Laimion käsissä uuden muodon. Kuksien tekemiseen sisältyy Laimion mukaan paljon ohjenuoria, joista osa on Laimiosta makuasioita. – Voi olla, ettei välttämättä ala edes tekemään kuksia, jos kokee, että on liikaa vaatimuksia. Ennen metsä oli lähinnä paikka, jossa oli nasta olla. Laimio saattaa kuppeja valmistaessaan käyttää perinteisiksi miellettyjen välineiden lisäksi muita työkaluja. – Esimerkiksi tämä pihlajasta valmistettu kuksa on menossa takaisin sen metsän omistajalle, jolta minä pahkankin sain, Laimio kertoo. Laimio työskentelee päivätyökseen yrittäjänä työturvallisuusalan asiantuntijana, mutta hän on ammatiltaan myös metsuri. Erityisesti pihlajan pahkat ovat Laimion mieleen, sillä niistä paljastuu usein kiehtovia värivaihteluita. ÄÄRIÄ MYÖTEN TÄYNNÄ TUNNETTA Erkki Laimio tekee kuksia lähinnä omaksi ilokseen, mutta ilahduttaa tekeleillään myös läheisiään. – Jos joku ehdottomasti haluaa maksaa, niin voi maksaa symbolisen summan. Erkki Laimio on koristellut kuksan poron sarvesta valmistetulla yksityiskohdalla. Väriero on hyvin selkeä. Hän itse on valmistanut kuksia sekä tiukkojen ohjeistusten mukaan että niiden vastaisesti. – Arvostus puuta kohtaan materiaalina on kasvanut ja kasvaa edelleen, mitä enemmän opiskelee. – Pihlaja lahoaa sisältä ja siinä on usein hyvin ohut osa valkoista puuta. Kuksan koristelu tapahtuu polttokaivertamalla ja tällöin työpajassa vallitsee tuntikausien hiljaisuus. Vastaanottajan piirteet ovat mielessä kuksaa tehdessä, ja kuksan räätälöinti vastaanottajansa näköiseksi tapahtuu eritoten kuksan koristeluvaiheessa. Kuksan räätälöiminen antaa Laimiolle mahdollisuuden nähdä sen vastaanottaja ja myös antaa kuksan saajalle nähdyksi tulemisen kokemus. Yhteyttä metsään syventää entisestään käynnissä olevat metsätalousinsinöörin opinnot. Kun Laimio tekee kuksaa, hän miettii tarkasti, millainen kuksa on tulevalle käyttäjälleen palveleva esine. Alan seuraamaan puun muotoja ja katson, että mitä sieltä tulee. Tämä on kuitenkin pienimuotoista tekemistä, eikä tässä ole tuotannollista näkökulmaa. Laho ei vaikuta puun käytettävyyteen, kunhan puun rakenne ei ole pehmennyt. – Niihin sisältyy todella paljon tunnetta ja kyllä jokaisesta kuksasta myös näkee, mitä tunnetta niissä on ollut mukana, Laimio kuvailee. – Metsä on loputon aarreaitta. Raivoisan alun jälkeen Laimio rauhoittuu kuksan yksityiskohtien äärelle. Laimion on vaikea asettaa hintaa valmistamilleen kuksille, joten hän antaa niitä mieluummin lahjaksi. 17. – Sen alun myrskyn jälkeen uppoan tänne kaiverruksen pariin ja koko maailma katoaa. Koko ajan oivaltaa, miten paljon ei itse vielä tiedä, Laimio kuvailee. – Kuksa on omissa ajatuksissa käydyn vuorovaikutuksen tulos ja se vuorovaikutus jää elämään kuksan muodossa, Laimio pohdiskelee
76 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Anu Liimola Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo 18. Minkä väriset silmukat koristavat sinun taivaltasi. Tämän neuleen kanssa on helppo lähteä matkalle, mutta se on mukava ja lämmin seuralainen myös kotisohvalla. TAIVAL-HUIVI Taival-huivi on Susanna Winterin suunnittelema matalan kolmion muotoinen huivi, jossa mutkatonta ainaoikeaa jaksottavat silkkimohairilla neulotut värikkäät raidat. Suunnittelija Susanna Winter Ohje s
talviknits #taivalhuivi 19 2/23
2/23 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo MEHILÄISVAHAKÄÄREET Tuorekelmun ja muovipussit voi korvata itse tehdyillä mehiläisvahakääreillä. Suunnittelija Sanna Suonpää Ohje s. Vanhat pöytäliinat ja lakanat saavat uuden elämän kääreiden materiaalina. 69 20. Vahakääreiden huoltaminen on helppoa, sillä käytön jälkeen riittää, että se huuhdellaan viileällä vedellä ja annetaan kuivua
21 2/23. kototeko #mehiläisvahakääreet Kääreiden kankaat on hankittu kirpputorilta
2/23 Lehtolan oma paja on pieni, mutta sieltä löytyy kaikki tarvittava. 22
23. Jerkki poikkeaa tavanomaisesta vaapusta siten, että se on muodoltaan rotevampi viehe, jossa ei ole lainkaan uintisyvyyttä säätelevää uintilevyä. – Jos saa itse tekemällään vieheellä kalan, niin se on parasta, mitä voi olla. Lehtola tunnetaan kalastuspiireissä suositusta Sopuli-nimisestä YouTube-kanavasta, jolla on yli 41 000 seuraajaa. – Muistan, kuinka isä teki uistimia ovenkahvoista, Lehtola naurahtaa. – 9 tai 12 millin vanerista ei pysty rakentamaan jerkkiä, sen pitää olla 20 tai 25 millin vaneria, hän kertoo. Jerkin uintisyvyys määräytyy siis painon mukaan. KAIKKI ALKOI PERHONSIDONNALLA Lehtola alkoi sitoa perhoja 13-vuotiaana, mutta pian vieheiden väkertäminen laajeni pilkkivieheisiin, vaappuihin, lippoihin ja jigeihin. Sen jälkeen hän lakkaa aihion keskimäärin viisi kertaa, jotta vaneri ei vety. Suurin osa työajasta kuluu lakan kuivumisen odotteluun, sillä edellisen kerroksen täytyy olla täysin kuiva ennen seuraavaa kerrosta tai kuviomaalausta. Hänen kotinsa yhteydessä oleva työpaja on pieni askarteluparatiisi, jonka hyllyt ovat täynnä paitsi itse tehtyjä vieheitä, myös välineitä ja erilaisia materiaaleja. Se sana on ideat. Itse tekemällä ja kokeilemalla oivallukset ovat seuranneet toisiaan. Lakkakerrosten väleissä pintaan maalataan sabluunan avulla väritys. Yhdessä pienessä lokerikossa lukee sana, joka kuvaa hienosti kaiken alkulähdettä. Hän valitsi vanerin, koska se on tasalaatuista ja raskasta materiaalia. Myös rikkinäinen kalastusväline saa hänen käsissään uuden elämän. Tämän vuoksi sitä tarvitsee painottaa vain vähän, jotta sen saa uppoavaksi. Into tehdä itse ja kokeilla on tarttunut hänen omasta lapsuudenkodistaan. 2/23 KAIKKI ALKAA ideasta Oululainen Juho Lehtola tekee itse kaikki vieheensä ja paljon muitakin kalastuksen oheistarvikkeita. Yhden jerkin tekeminen kestää noin 3–5 päivää. Teksti ja kuvat MIIKA MANNINEN "IHMINEN ON TERVE , kun se kokeilee." Vai mitä sanotte oululaisesta Juho Lehtolasta, joka rakensi hetken mielijohteesta technic-legoista pilkkiongen ja sai sillä vieläpä kalaa. Työ alkaa sillä, että Lehtola valmistaa vaneripalasta rouhimalla ja hiomalla oikean muotoisen aihion. Mutta kaupathan ovat pullollaan kalastustarvikkeita, miksi ne pitää tehdä itse. Monet rakentavat jerkkinsä esimerkiksi tammesta, mutta se on kallista, joten Lehtola ei sitä käytä. Viime vuosina erityisesti jerkki-vaaput ja jigit ovat saaneet pääsijan. Oikein toimivan jerkin aihion paksuudella on väliä
Muottiin valamisen jälkeen massan annetaan jäähtyä huoneenlämmössä muotissa noin 10– 30 minuuttia, jonka jälkeen se nostetaan vielä veteen jäähtymään. Siksi on tärkeää laittaa se vielä veteen. Tähän kehikkoon valetaan pakkeli, joka kuivuu puisen jigimallin ympärille. – Olen miettinyt, että tekisinkö oman veneen. Hän sitoo niitä vielä nykyisinkin jonkin verran. – Kun jigin ottaa pois muotista, se on pehmeä. Lehtolan puolison morsiuskimpun helmet päätyivät hänen pajansa uistintarvikelaatikkoon. Jigimuotteja kannattaa tehdä erimuotoisia ja -kokoisia. Tänä keväänä hän on rakentanut itselleen hitsaamalla pilkkikoppia. – On tärkeää valella jigimuotti esimerkiksi rypsiöljyllä, jotta pakkeli ei tartu siihen kiinni. – Kalastukseen liittyen olen yrittänyt tehdä itse käytännössä kaiken, minkä voi. Lehtola kiertelee säännöllisesti askarteluliikkeissä ja kirpputoreilla ja etsii sieltä käyttömateriaaleja. Joskus sopivat tarvikkeet löytyvät yllättävänkin läheltä. Lehtola aloitti omien vieheiden tekemisen perhonsidonnalla. Lehtola on myös rakentanut katkenneiden virveleiden kärkikappaleista pilkkivapoja. Muotin kehikon hän rakentaa jigimallin ympärille Lego-palikoista. Jigimassan sulatus kestää mikroaaltouunissa noin viisi minuuttia. – Hileet ja väriaine sekoitetaan sulaan jigimassaan ennen jigin valamista. Ne eivät vaadi paljon välineistöä ja ovat yksinkertaisia tehdä. MORSIUSKIMPUN HELMET HYÖTYKÄYTTÖÖN Kalastusmateriaalit ovat kalliita, mutta pienellä vaivalla samanlaiset materiaalit löytyvät halvemmalla ihan muualta kuin kalastusliikkeistä. Jigien värimaailmaa hän elävöittää värikkäillä hileillä tai väriaineilla. Jos sen jättää pöydälle, se voi kaatua ja mennä kieroon. 2/23 JIGIEN RAKENTAMISELLA KANNATTAA ALOITTAA Lehtola suosittelee vieheiden tekemisestä kiinnostuneita aloittamaan jigeillä. 24. Jigien valmistuksessa hän esimerkiksi sulattaa rikkinäiset jigit ja valaa niistä uudet. – Ostin kirpputorilta ihan perinteisiä ruokalusikoita ja haarukoita ja alan tehdä niistä uistimia. Itse tekemällä saa kokeilla erilaisia menetelmiä, kehittää omia tuotteitaan ja toteuttaa omia ideoitaan vapaasti. Kuvassa ruisku, jolla sula jigimassa ruiskutetaan muottiin. Sitten hän tekee mallin avulla pakkelista muotin, johon itse jigit valetaan. Entä mitä Lehtola aikoo seuraavaksi. Yhden pienen vanerijollan olen kerran tehnyt, mutta voisin tehdä vanerista vähän paremman jossain vaiheessa. Kun erään haavin runko meni rikki, hän osti eurolla käytetyn alumiinisen tennismailan ja viritteli ehjän haavin havaksen mailan verkon tilalle. Lehtola myös hyödyntää rikki menneitä välineitä ja luo niistä uusia käyttöesineitä. "YRITÄN TEHDÄ ITSE KAIKEN, MINKÄ VOI" Juho Lehtola myöntää auliisti, että hänellä täytyy olla koko ajan joku projekti käynnissä. Valmiiseen muottiin hän kaataa sulaa Plastisol-massaa ja antaa massan kuivua. Hän valmistaa jigin mallin puusta veistämällä ja hiomalla
4. Sulatus kestää täydellä teholla noin viisi minuuttia. Mikroaaltouuni on hyvä väline esimerkiksi rikkinäisten jigien sulattamisessa. 3. 2/23 1. Tässä rasiassa ovat myös Lehtolan puolison morsiuskimpun helmet. 1. 3. 3D-tulostaminen on muuttanut myös vieheiden valmistusta. 25. Helmiä käytetään muun muassa lippa-uistimien valmistamisessa. Mikäli jigimallin osaa suunnitella tietokoneella, muotin saa helposti 3D-tulostamalla. Jerkki-uistimet vaativat useita lakkaja maalikerroksia, jotta ne kestävät, eivätkä niiden puuosat pääse vettymään. 4. 2. 4. 2
26 2/23. – Suuri agendamme on saada pidettyä käsityöteollisuutta Suomessa, kehittää sitä ja osoittaa, että se on kaupallisesti kannattavaa, sanoo Kasperi Productsin perustaja Janne Kasperi Suhonen
– Ensin merkkaan aloitusja lopetuspisteet. – Ei näitä hutaisemalla tehdä. Susi tulee maksamaan paljon, koska se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa kahden nahkakappaleen uusimista. Kahden vuoden kehitystyön, usean prototyypin ja kovan testauksen tuloksena syntyi Kasperi-olkalaukku. Puumalainen viimeistelee langanpäät polttamalla sytyttimellä niiden päihin pienet pallot. – Remmien liitoskohtaan tulee vielä niitit, jotta se varmasti kestää. KAHDEN VUODEN KEHITYSTYÖ Kasperi-laukkujen taru sai alkunsa, kun freelance-valokuvaaja Janne Kasperi Suhonen ei löytänyt riittävän kestävää kassia tarvikkeilleen. Sitten ompelen alaremmin ja yläremmin yhteen, katkaisen langat ja vedän ne nurjalle puolelle. – Olin aloittanut kaupunkipyöräilyn, ja saksalainen lähettilaukku hajosi puolentoista vuoden välein, vaikka sillä oli viiden vuoden takuu. Teetin niitä kymmenen kappaleen erän, jotta sain oman laukkuni rahoitettua, Suhonen kertoo ja nauraa. – Ensimmäisestä laukusta tuli aika kallis. 2/23 Kun valokuvaaja Janne Kasperi Suhonen ei löytänyt kestävää olkalaukkua tarvikkeilleen, hän suunnitteli sen itse. Suomen Käsiteollisuuden Oy toimii Kasperi-reppujen sopimusvalmistajana. Sitä ennen hänellä oli 22 vuoden ajan oma suutarinliike Hämeenlinnassa. – Täällä olen jakanut ammattitaitoani muille ja oppinut valtavasti lisää. Nahkalaukkujen ja -reppujen valmistus vaatii Puumalaisen mukaan ammattitaitoa, antaumusta ja tarkkuutta. Siitä sai alkunsa yritys, joka haluaa vaalia laatua ja kotimaista käsityötä. Siinä oli suunnitteluvirhe. Lopulta Suhonen kyllästyi lähettilaukun kehnoon laatuun ja päätti suunnitella itselleen kassin, joka kestäisi käyttöä. Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN REPPU OLALLE VANHA KOLMISYÖTTÖKONE TIKKAA tasaisesti Suomen Käsityöteollisuuden Oy:n pajalla Forssassa, kun käsityömestari Seppo Puumalainen tekee Kasperi-repun olkaimia. Puumalainen on työskennellyt sen palveluksessa vuodesta 2019. 27
Suhonen on heistä toinen. Yli 90 prosenttia myynnistä tulee repuista, Suhonen kertoo ja kopauttaa vasaralla meistiä numeroidakseen työn alla olevan reppuerän. Odotan, että se vähän kuivahtaa ja sitten kiinnitän vahvikkeen olkaimen yläpäähän, Skogberg juttelee. ”HULLU MÄÄRÄ TYÖVAIHEITA” Ompelija Henna Skogberg kiinnittää olkaimiin isot, metalliset D-lenkit. Hän sivelee liimaa vielä mustan siannahanpalan toisellekin puolelle ja tarttuu sitten rei’ityspihteihin ja tekee olkaimeen neljä reikää. – Olemme aika leimallisesti reppufirma. Suhoselle on ollut alusta asti tärkeää, että Kasperin laukut ja reput valmistetaan Suomessa. – Teemme niin hyviä tuotteita kuin pystymme, ja hinta määräytyy sen mukaan, mitä tällaisen laadun tekeminen vaatii. Lisäksi niissä käytetään kotimaista valkohäntäpeuraa. – Ruskeat ja mustat reput kuuluvat vakimallistoomme. Minä suunnittelen reppuja, pyöritän tuotantoa ja otan markkinointija tuotekuvat. Kasperi Productsin tuloksesta yli puolet tulee ulkomailta. MYYNTI OMISSA KÄSISSÄ Reput valmistuvat paksusta eurooppalaisesta, Saksassa ja Italiassa kasviparkitusta, naudannahasta. – Kaverit ja ystävät tulivat kysymään, voisinko suunnitella laukun tähän tai tuohon tarpeeseen. Seuraavaksi hän pujottaa olkaimeen D-lenkin ja astelee pohjapuristimelle. – Sen, minkä ihminen on tehnyt, sen ihminen voi korjata. – Jos meillä olisi jälleenmyyjiä, kustannusrakennetta pitäisi muuttaa. – Valmistamme pieniä sarjoja kerrallaan ennakkovarauksen perusteella. Kasperi Products työllistää täysipäiväisesti kaksi ihmistä. Vaaleat värit liikkuvat muita hitaammin. Yritys myy reput suoraan asiakkaille oman verkkokaupan kautta. Pyrimme pitämään varaston pienenä, koska tuotteet ja materiaalit ovat kalliita. Ompelimossa ei valmisteta vain uusia tuotteita, sillä Kasperi tarjoaa repun ostaneille myös huoltoja korjauspalvelua. Suomen jälkeen Yhdysvallat on suurin markkina. Vuonna 2015 Suhonen perusti Kasperi Productsin. 2/23 ”Haluan osoittaa, että kotimaassa on mahdollista tehdä laadukkaita tuotteita, jotka ovat kysyttyjä myös kansainvälisillä markkinoilla.” Lopputulos ei ollut vain hänen itsensä mieleen. 28. Sitten enää ompeleet ja niitit paikalleen, niin olkain on valmis. – Tällä kuuluisi puristaa kenkien pohjia, mutta me puristamme sillä olkaimia. Se edellyttäisi materiaalin laadun laskemista, työvaiheiden vähentämistä tai tuotannon siirtämistä ulkomaille, eikä mikään näistä tule kysymykseen. Jatkossa reput valmistetaan Tammelassa, sillä nahkaompelimo työntekijöineen siirtyi maaliskuussa Fennomil Oy:n omistukseen ja muutti uusiin tiloihin. Se on minun johtotähteni, Puumalainen toteaa. Yhteistyö forssalaisen nahkaompelimon kanssa alkoi, kun hän tutustui eräillä messuilla yrityksen pääsuunnittelijaan Taneli Poraseen. – Repussa on todella monta työvaihetta, siis ihan hullu määrä, Skogberg sanoo. – Teen yhä satunnaisesti vedenalaiskuvauksia, mutta vuodesta 2020 Kasperi on ollut päätyöni. – Nyt reppuja on ruvennut menemään myös Japaniin. – Ensin laitan liimaa olkaimeen ja vahvikkeeseen. Sadan euron varausmaksu hyvitetään asiakkaalle repun kokonaishinnasta, joka vaihtelee koon ja materiaalin mukaan 530 eurosta 670 euroon. Kysyntää on myös Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Singaporessa. Michael Tervanen hoitaa markkinoinnin. Ne yhdistävät aikanaan repun selkämyksen ja olkaimet. Ihmiset jännittävät niitä, Suhonen kertoo. – Haluan osoittaa, että kotimaassa on mahdollista tehdä laadukkaita tuotteita, jotka ovat kysyttyjä myös kansainvälisillä markkinoilla. KANSAINVÄLISTÄ KYSYNTÄÄ Nykyään Kasperin mallistossa on kaksi olkalaukkua ja neljä reppua. Hyvin huollettuna reppu kestää ainakin 50 vuotta
4. Ommel tulee uraan, jotta tikki ei kulu poikki, kun reppu hankaa maata. Ison, päältä täytettävän Kasperi-repun vetoisuus on 27 litraa. Käsityömestari Puumalainen tikkaa lukkokujaa repun etuosaan. 2. 3. Seppo Puumalainen ompelee repun pohjaan nahanpalat tavaroiden kiinnittämistä varten. Puumalainen polttaa langanpäät pieniksi palloiksi sytyttimellä. 29 2/23. 4. 3. 2. 1. 1
Tätä hurmaavaa pipoa koristavat kohti korkeuksia kurottavien mäntyjen runkoja muistuttavat palmikko-, pitsija nyppykuviot. 64 kotikotoni #majapipo Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Anu Liimola Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo 30. MAJA-PIPO Jenny Ansah’n suunnittelema Maja-pipo huokuu muistoja lapsuuden leikeistä metsän siimeksessä, havumajan kätköissä. Suunnittelija Jenny Ansah Ohje s. Maja-pipo neulotaan alhaalta kärkeen DK-vahvuisella langalla
31 2/23
KARTTASUKAT Nämä sukat jalassa et eksy! Metsän hämyssä tai suurkaupungin humussa – pidä varpaat lämpiminä ja kartta aina mukanasi. 61 pawlymade #karttasukat 32. Suunnittelija Minttu Wikberg Ohje s. Minttu Wikbergin suunnittelemia Kartta-sukkia koristaa kirjoneule, jonka kuviot vievät sinut retkelle metsän vihreään hämärään jo sukkia neuloessasi
Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo 33 2/23
34
Suunnittelija Riitta Tammi Ohje s. MOSAIIKKIKÄMMEKKÄÄT Riitta Tammen suunnittelemat Mosaiikki kämmekkäät ovat saaneet inspiraationsa kivisten rantojen väreistä ja paljaista puunrungoista, ruovikoista ja kallion pinnasta. 70 yhden_naisen_villakerho #mosaiikkikämmekkäät Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Anu Liimola Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo 35. Helpot, mutta koukuttavat kämmekkäät neulotaan kahden värin kirjoneuleena jämälangoista siten, että jokaisella kerroksella toinen väreistä vaihtuu
MATKOJEN MUISTOT ESILLE Muistele menneitä retkiä ripustamalla matkamuistoksi jääneet postikortit ja matkakuvat näytille vanhan henkarin, langan ja pyykkipoikien avulla. 36 2/23
58 €, www.readme.. Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala Nina Ruokonen: Tärkeän puun muotokuva (2021–2022). asti. Tutustu kurssitarjontaan www.taito.. LANKA AINA MUKANA Vuole itsellesi matkoilla kätevästi mukana kulkeva värttinä tarvikepaketin avulla. METSÄTÖITÄ-NÄYTTELY Lähde retkelle suomalaiseen metsään Merja Palinin, Nina Ruokosen ja Helena Vaarin yhteisnäyttelyssä. Näyttely on auki 21.5. Näyttelyssä käsitellään huolta metsien tuhoutumisesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta tekstiilitaiteen, videoja valokuvateosten sekä äänitaideteosten muodossa. Kalannahan jäljillä – vesiemme unohdetut aarteet www.taitoshop.. Tarvikepaketti sisältää ohjeen, kuvakaavion, langat sekä tuftauskankaalla päällystetyn 25 x 25 cm:n kokoisen kehikon. On aika suunnitella tulevia retkiä! Kuva Taito Pohjois-Pohjanmaa Ku va Ta ito Po hj oi sPo hj an m aa 37 2/23. 38 €, www.taitoshop.. KALASTA KÄSITYÖKSI Kalannahan jäljillä – vesiemme unohdetut aarteet -kirjassa perinnenahkurimestari Hanna Nore tutustuttaa lukijan kotimaisista vesistä saatavan kalannahan parkitsemiseen perinnemenetelmin. Värttinän avulla kehräät missä vain! 19,90 €, www.taitoshop.. Erilaisia kursseja järjestetään taitoyhdistysten ohjaajien opastuksella ympäri Suomen. Lisäksi tarvitset tuftausneulan. 6 x Retkellä Aurinko pilkottaa ikkunasta ja kevät kurkkii ovella. METSÄN TUNNELMAA TUFTAAMALLA Tuftaa itsesi retkelle Metsäretki -taulun muodossa. Värituloste Vicom -levylle. Kuva Jussi Koivunen RETKELLE KURSSIN MUODOSSA Lähde retkelle aikuisten kesäleirille tai mielenkiintoiselle käsityökurssille! Voit tutustua myös vuoden käsityötekniikkaan, kehräykseen
Kohta koittaa kesä. Tunnen silloin oloni tehokkaaksi ja hyödylliseksi. Hän on vasta 8-vuotias ja ehkä ensimmäistä kertaa elämässään lankakaupassa. Niiden säikeet on kehrätty silkistä ja pellavasta. Sanonnan loppuosassa tapetaan miehiä, kun Jumala ei ole näkemässä, mutta meidän lankaostoksemme eivät ole niin hurjia. En vielä tiedä, mitä aion tehdä, mutta tiedän, että tästä langasta syntyvistä silmukoista muotoutuvat kesän muistot. Onneksi matka ei ole pitkä. Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla on sanottu, että lankalauantaina saa tehdä mitä tahtoo. Tuijotan takapenkillä liian pitkään puhelintani ja voin huonosti. Haluan harrastukseni täyttävän mieleni iloisilla kuplilla. Tartun kahteen Välimeren väriseen vyyhtiin. 2/23 Kun neule kulkee kässäpussissa mukana koko kesän, sen silmukoihin tarttuu lukemattomia hetkiä ja tarinoita. Ennen paluumatkaa syömme kevätkääryleitä Sastamalan torilla. Ilmankos tunne on huumaava: lankakauppa on kuin karkkikauppa ilman sokeria, värikkyyden ja pehmeyden tyyssija. KESÄLOMAN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ Istun korituolissa mökin terassilla. Mutta ei kai harrastuksen tarkoitus ole olla tehokas tai välttämättä edes hyödyllinen vaan rentouttava. Olen kokeillut luopua kerijälaitteen käytöstä ja alkanut pyöritellä lankani palloiksi käsin. Ei ole kiire mihinkään. Lankakaupassa sekoamme. Se on vaikeaa suorittamiseen taipuvalle luonteelleni. Aina toisinaan minut valtaa vimma ja haluan saada mahdollisimman paljon valmista aikaiseksi mahdollisimman nopeasti. Ajamme mutkittelevaa Punkalaitumentietä kohti määränpäätä. Seurueen nuorin varsinkin. Olen koettanut hidastaa. Teksti ja kuvat SONJA KARLSSON Yhden neuleen tarina ON LANKALAUANTAI JA olemme lähdössä Sastamalaan lankaostoksille. Päivän nimi tuntuu osuvalta, vaikka alun perin lankalauantai on ollutkin lankaperjantai – lång fredag, pitkäperjantai – ja sattuman ja sopivan alkusoinnun kautta se on vain siirtynyt lauantaihin. 38. Olen miettinyt, miksi neulon
2/23 39
Illalla luon silmukat syreenien ympäröimässä lehtimajassa, grillin tuoksu nokassa. Neuloin, kun tuuli ja neuloin, kun satoi. LOKAKUU Tuuli on jo riepotellut lehdet puista, kaikki mätänee. Kuuvan kallioilla ja Ispoisten uimarannalla suolainen tuuli tuntuu kodilta. Alan miettiä, ovatko neuletakkiini neulomani muistot aitoja laisin vai onko mielikuvitukseni keksinyt ne. MUISTOJEN NEULETAKKI Jos neulon 24 silmukkaa minuutissa, saan neuletakkini valmiiksi 37 tunnissa. Uskon, että tehdessä paikat ja ajatukset tarttuvat silmukoihin. Mietin Maalaiskomedia-sarjan Ahti Kiiskeä (inhokkihahmoni sarjassa eli loistava) ja Avaraa luontoa. Kun muistelen kesää, tunnen jatkuvan auringonpaahteen ja hien ihollani. Se on vesistöistä minulle rakkain. Hänen äänensä tuttuudessa on jotain turvallista. Neuleeni on hihoja vaille valmis. Kesän muistot ovat seisseet jo tovin kässäpussissa. HIKEÄ On hellepäivä. 40. Muistan, miten pysähdyimme virkistäytymään lapsuudestani tutulle uimarannalle ja muistan, miten hyvää tofua söin Nauvon vierasvenesatamassa. Lukijana on Jukka Pitkänen. Sielläkin oli helle ja väenpaljous. Enoni puolisokin alkaa vieressä ihmetellä jahkailuani, että ei toi ohjeen kuvan perusteella nyt niin kauhean vaikealta näytä. 2/23 Ensimmäiset metrit kiertyvät sormieni ympärille. Muisti on lempeä, mutta samalla petollinen. Kun neuletakkini on valmis ja laitan sen päälleni arjen tiimellyksessä, muistan ne paikat, joissa neuletakkia tein. Neuloin Saaristomeren rannoilla. Puolipatentin pitäisi olla helppoa. Onko se tällaista vielä silloinkin, kun olen 15 vuoden sijaan neulonut 55 vuotta. Neuloin läpi Suomen matkalla Reisjärvelle. 600 metriä muuntuu vyyhdistä palloksi kuin leikiten. Taisin neuloa soutuveneessäkin. Silmukoihin tallentuivat puutarhan tuoksut ja maittava ruoka, mehiläisten pörinä, luontopolku ja maisemat lintutornin huipulta. Kuuntelen samalla äänikirjaa. Muistan, kun pyöräilimme Saariston rengastien lyhyemmän pyöräilyreitin. En näe vielä rytmiä työstä. Ei minustakaan. Upean tummanruskean värin luova samettijalka oli suosikkini. 37 tuntiin mahtuu monta muistoa. Yhdellä pöydällä oli rivissä purkkeja, joissa langat värjäytyivät luonnon antimilla: lupiinilla, keltasipulin kuorilla, kuivatuilla samettijaloilla ja veriseitikillä. Ohut lanka muuttuu nahkeaksi hikoilevissa käsissä. Lankakin välkehtii auringossa kuin meri jossain kaukana tai ehkä järvi Kuusniemellä. Muistan lempeät hetket, muistan inspiraation. Todellisuudessa hellepäiviä oli kesäkuukausien aikana Ilmatieteenlaitoksen mukaan 42 ja kai joskus satoikin. Muistan, miltä lauttamatka tuntui jalkojen alla. Kesällä neuloin matkalla Hämeenkyröön Frantsilan Kehäkukkaan. Olen päättänyt tehdä neuletakin. Mutta helteen haparoittamat aivoni menevät jatkuvasti sekaisin, milloin tehdä langankierto ja milloin neuloa. “Ihmismieli on niin hyvä kuvittelemaan, miltä joku tilanne näyttää ja tuntuu, että muisto kuvitelmasta voi olla yhtä aidon tuntuinen kuin muisto oikeasta tapahtumasta”, oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kirjoittaa Duodecim-lehdessä. Kun neuletakkini on valmis ja laitan sen päälleni arjen tiimellyksessä, kun istun taas jossain tavallisen turhassa etäpalaverissa tai keitän aamukahvia, muistan ne paikat, joissa neuletakkia tein. Mietin, miksi aloittaminen on aina tällaista. Neuloin auringon paisteessa laiturin nokassa, kun helikopterin kokoiset sääsket yrittivät häiritä rauhaani. Neulon, puran, neulon ja puran. Muistan Punkalaitumen Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyn
2/23 41
Heitin siinä hetkessä idean, että mitä jos järjestettäisiin pelkästään tälle toiminnalle pohjaavat isommat markkinat. Ravattulasta ilmottauduttiin saman tien mukaan ja vastaanotto oli muissakin työja toimintakeskuksissa heti myönteinen. Samankaltaisia tuotteita tehdään Meijän tilalla myyntiin myös tänä vuonna. päivä Turun Vanha Suurtori täyttyy markkinahumusta. ILLOLAISTA KERAMIIKKAA Meijän tila oli mukana Meidän markkinoilla myös viime vuonna. Ajatuksena on, että asiakas voi ostaa kojulta itselleen oman mukin, josta pääsee saman tien juomaan höyryävät nokipannukahvit. Torstaisin paikalla on kahden ohjaajan lisäksi koko kuusihenkinen asiakaskunta. 42. Aamulla muovailtu muki on koekappale, joka tehtiin Turussa järjestettäviä Meidän markkinoita varten. Ja onhan se monelle myös kiva retki kesän kynnyksellä. Markkinoilla työja toimintakeskusten asiakkaat ja henkilökunta pääsevät myös tapaamaan toisiaan ja jakamaan ideoita. – Ja myynnistä saaduilla tuotoilla pääsemme porukkamme kanssa tekemään jotain ylimääräistä kivaa, lähtemään vaikka retkelle, Salminen iloitsee. Meijän tila tarjoaa vammaisille työja päivätoimintaa Sastamalan Illon kylässä. Vuonna 2022 markkinamyyjiä saapui paikalle 13 keskuksesta ja markkinavieraita oli yli 800. Toista kertaa järjestettävien Meidän markkinoiden myyjät tulevat työja toimintakeskuksista ympäri eteläisen Suomen. – Idea Meidän markkinoista syntyi syksyllä 2021, kun vierailin Turun Ravattulan toimintakeskuksessa, kertoo Taito Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Tiina Aalto. MARKKINOILLE SELKEÄ TARVE Toukokuun 27. Lisäksi valikoimaan on kaavailtu mukeja, joista aamulla muotoiltiin se ensimmäinen versio. 2/23 Käsitöitä ja markkinahumua Toukokuussa Turussa järjestettävät Meidän markkinat ovat Suomessa ainoat laatuaan. Tilalla ohjaajana työskentelevä Kylväjä on koulutukseltaan keramiikka-alan artesaani ja sen myötä torstaisin valmistetaan usein keramiikkaa. – Keskuksissa tehdään paljon taidetta ja käsitöitä, joka jää vain pienen yleisön nähtäväksi. Aallon toiveena on, että tapahtuma vakiinnuttaa paikkansa vuosittain järjestettävinä markkinoina. Valtaosa markkinoiden myyjistä on vammaisia tai autismikirjolla. Ja koska tulemme täältä maalta, sai kojultamme ostaa myös aidot nokipannukahvit, kertoo Markku Salminen, Meijän tilan isäntä ja toiminnasta vastaava ohjaaja. – Myimme pääasiassa keramiikkaa: esimerkiksi tauluja, joissa oli asiakkaiden piirtämiä pitkäkaulaisia kanoja ja hevosia sekä makkaratekniikalla tehtyjä ruukkuja, joissa oli meidän kasvattamia yrttejä ja chilien taimia. – Vastaavaa tapahtumaa ei ole toista koko Suomessa ja sille on ollut selkeä tarve. Teksti SONJA KARLSSON | Kuvat SAMI KILPIÖ / Taito Varsinais-Suomi TORSTAI ON MEIJÄN tilalla usein taidepäivä. Kenelle tahansa käsityön ja taiteen tekijälle on tärkeää, että omat tuotteet pääsevät esille. – Aamulla teimme ensimmäisen version mukista ja iltapäivällä ruokailun jälkeen jatkamme osan porukan kanssa keramiikan tekoa, kertoo Pauli Kylväjä
Vuonna 2022 aurinko helli Meidän markkinoiden myyjiä ja kävijöitä. 2/23 Meidän markkinat järjestetään Turun Vanhalla Suurtorilla 27.5. klo 12–15. Jonna Huotari osallistui Meidän markkinoille vuonna 2022. Alimmassa kuvassa Liina Kylväjä ja Juha Kulmala Meijän tilalta. 43
2/23 Teksti MERJA RÄTY | Kuvat SONJA KARLSSON Mathildedalissa elää tekemisen meininki 44
– Second Chancen Maijalta saadut leikkuujätteet päätyvät räsymattoihini ja Ruukin kehräämön kanssa teen tiivistä yhteistyötä, kertoo Muuri. – Koronan aikaan verkkokauppa lähti aika pian taas liikkeelle. Second Chancen Maija Nuppula myy suunnittelemiaan vaatteita sekä kivijalkakaupassa Mathildedalissa että verkossa. On mattoja, villahuiveja, matkahuopia, kylpypyyhkeitä, seinävaatteita, kaitaliinoja… Puodin seinällä on myös muhkea, ruskeansävyinen villapaita. – Minä käyn töissä joka päivä ja kanta-asiakkaat osaavat soittaa ja kysyä, olisiko mahdollista tulla. Mathildedal elää kesästä, syksyn ja talven aikana myymälä on yleensä auki viikonloppuisin. Villa saadaan omista alpakoista sekä Euroopasta ja Perusta. 45. Maalla täytyy olla joustava. 2/23 SECOND CHANCESSA USKOTAAN kotimaisuuteen. INTOHIMONA KANGASPUUT Leena Muurin Ruukin kutomo on Second Chancen ja Ruukin kehräämön välissä. Kaikki alpakkalankamme ovat värjäämättömiä ja kemikaalittomia, kertoo Honkala. Tuo villapaita on neulottu Teijossa kasvaneiden lampaiden villasta. – Intohimoni ovat kangaspuut ja kutominen, mutta välillä eksyn muihinkin tekniikoihin. – Silloin omia ei vielä ollut, mutta nyt kaikki tuotteet ovat omaa. Kivijalkakaupan ja verkkokaupan yhdistelmä on osoittautunut toimivaksi. Niistä on pidetty, kertoo Nuppula tyytyväisenä. Aloin tehdä pieniä viilauksia ja kuvata kännykällä omia videoita, joissa esittelin tuotteita. – Naisten ja lasten vaatteidemme jokainen työvaihe tehdään Suomessa ja lähes kaikki myymälämme muutkin tuotteet ovat suomalaisia, kertoo yrittäjä Maija Nuppula, joka suunnittelee kaikki Second Chancen mallit. Monitaitoinen Muuri suunnittelee ja kutoo käyttötavaraa – kaunista arkeen. Ruukin kutomon Leena Muuri tekee yhteistyötä naapurissa olevien Second Chancen ja Ruukin kehräämön kanssa. ALPAKANVILLAA OMISTA ALPAKOISTA, VILLISILKKIÄ KALAHARIN AUTIOMAASTA Kun Sini Honkala ja Leena Rajala panivat pystyyn kehräämönsä, oli kaupan hyllyillä muiden tuotteita
2/23 Ruukin kehräämön omistajien Sini Honkalan ja Leena Rajalan usko alpakanvillaan ei ole horjunut missään vaiheessa. 46
Elina Rantamäen juureen leivottuja leipiä kannattaa lähteä maistamaan vähän kauempaakin. – Juurileivonta on sitä, että palataan siihen, mikä on kestävää ja säilyttämisen arvoista. – Muutettiin tänne maalle Helsingistä yksitoista vuotta sitten. Nyt meillä on tämä Matildankartano, juurileipomo ja leipomoravintola, kertoo Elina Rantamäki. – Meillä on myös lankaa, jossa alpakkaan on yhdistetty villisilkkiä Kalaharin autiomaasta. 2/23 Vaalean, ruskean ja tummanharmaan keskeltä silmiin osuu yllättäen vienon vaaleanpunaista lankaa. Leena Rajala kehräämön töiden parissa. Mieheni Tuomo perusti olutpanimon ja minä rupesin kyläleipuriksi. – Kun pitää päällään värjäämättömästä alpakanvillasta tehtyä vaatetta, se on ekoteko, sanoo Sini Honkala. Ja saatiinkin, mutta sitten tuli halu tehdä töitä täällä ja edistää kylän kehitystä. Villisilkkiä värjätään luonnonväreillä. JUURILEIVÄSTÄ SE ALKOI Kun osuu oikealle polulle, saapuu Matildankartanon hurmaavan puutarhaan, joka suorastaan kutsuu viettämään lounasta pitkään ja kiireettä. Juurileivonta on tällä hetkellä trendikästä, mutta trendeistä Matildankartanon leipuri ei perusta. Vaikka vuosien mittaan on muuttunut paljon, ei kehräämöyrittäjien usko alpakanvillaan ole horjunut missään vaiheessa. Tuumattiin, että lähiseudulta saadaan töitä. Mathildedalin ruukkikylässä mikään tutustumiskohde ei ole kaukana. Niin kuin oikein hyvä juureen leivottu maalaisleipä. 47. Juurileipomon leipätiskin äärellä vesi sitten jo herahtaakin kielelle
Varpuvispilöitä on aikoinaan käytetty esimerkiksi pyykin kostuttamiseen ennen silittämistä, tiskaamiseen, leivän pohjien puhdistamiseen ja voin levittämiseen muurinpohjapannulle. VARPUVISPILÄ Kevään ja alkukesän retkillä koivun hiirenkorvan aikoihin on oivallinen hetki kerätä luonnosta soman varpuvispilän tarvikkeet. 77 Huom! Koivun varpujen kerääminen vaatii maanomistajan luvan. 48 2/23. Retkellä varpuvispilällä voi vatkata vaikkapa lettutaikinan tai kermavaahdon! Suunnittelija Kati Laurila Ohje s
lumisiivet #varpuvispilä Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo 49 2/23
2/23 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo MATKAPÄIVÄKIRJA Tallenna matkasi muistot itse tehtyyn matkapäiväkirjaan! Matkapäiväkirjan sisään kätkeytyvien vihkojen ja taskujen avulla voit pitää kaiken retkeä varten tarvittavan yksissä kansissa: muistiinpanot, matkaliput, luonnokset, postikortit, kynän ja vaikkapa passin, jos reissu suuntautuu kauemmas. Suunnittelija Laura Virta Ohje s. 66 50
artahelsinki.com #matkapäiväkirja www 51 2/23
2/23 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Anu Liimola Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle Kuvauspaikka Toijalan veturimuseo RETKI-PAITA Kietoudu villaan metsäretkellä tai kalareissulla! Susanna Kaartisen suunnittelema Retki-paita neulotaan alhaalta ylös ja sen meleerattua neulepintaa vasten korostuu paidan helmaa, hihan resoreita, raglanlinjoja sekä sivusaumaa ja hihan alapuolta koristava kaunis briossijoustinneule. Suunnittelija Susanna Kaartinen Ohje s. 72 52
2/23 sanna_and_co #retkipaita 53
Teksti JAAKKO SUORSA | Kuvitus JOHANNA ILANDER Neulott u KOTISEUTU Suomessa järjestetään tuon tuostakin kilpailuja, joissa suunnitellaan neuleita paikkakunnille. Tässä jutussa matkustamme kahden konkarisuunnittelijan luo kuulemaan heidän luovasta työstään. Teksti JAAKKO SUORSA | Kuvitus JOHANNA ILANDER Neulott u KOTISEUTU 54. 2/23 Suomessa järjestetään tuon tuostakin kilpailuja, joissa suunnitellaan neuleita paikkakunnille. On asikkalalaista neuletta, on kaarrokkeita Yyteristä – Oulun yliopistollakin on kohta oma neulepuseronsa. On asikkalalaista neuletta, on kaarrokkeita Yyteristä – Oulun yliopistollakin on kohta oma neulepuseronsa. Tässä jutussa matkustamme kahden konkarisuunnittelijan luo kuulemaan heidän luovasta työstään
Taiteellisessa väitöskirjassaan hän tutkii arktisen ja pohjoisen visuaalista ilmiasua tekstiilin ja keramiikan avulla. Inspiraationsa seutuun liittyvissä käsitöissä Laivamaa ammentaa pysähtymällä ja aistimalla pintoja, muotoja ja yksityiskohtia, kuten männyn kilpikaarnaa. Valkoinen joulu ei ole enää itsestäänselvyys. – Varsinkin kevättalvi ja pakkastaivas ovat minulle aivan loppumaton lähde, niistä ei vain pääse irti, Laivamaa sanoo. 55. Seutua kuvaavat käsityöt eivät kuitenkaan ole muuttumattomia, vaan ne elävät ympäristönsä kanssa. Malli perustuu tornionjokilaaksolaiseen kapioarkkuun, jonka omisti vuosina 1806–1866 elänyt Kaisa Matintytär Vitikka. Aikoinaan kapioarkku on saattanut olla naiselle ainoa oma paikka. LAUKUSSA PUIKOT JA VILLAA VAAN Keskustelemme Laivamaan ja Karoliina Erkinjuntin suunnittelemasta neulemallista, Kaisa Matintyttären vanthuista. – Siihen on tullut huolen sävy. Tai ehkä olet joskus vieraillut Oulun rantamakasiinien putiikeissa – näyttävätkö Porvoo-lapasten ranta-aitat tutuilta. Nämä elementit voivat olla esimerkiksi kaamoksen mustuus, pakkastaivaan sini tai lumen kimallus – arktista määritteleviä piirteitä siis. Vanthuut kiinnittyvät pohjoiseen historiansa kautta, sillä niiden väri ja kuvio seuraavat kapioarkun talonpoikaista koristemaalausta. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkeen, myös pohjoisen kuvastoon. Hän tuomaroi tänä keväänä neulekilpailua, joka järjestetään Lohjan 700-vuotispäivien kunniaksi. Matkataanpa Rovaniemelle Laura Laivamaan tykö. Muilla ei ole ollut pääsyä kapioarkkuun, avaimet siihen ovat roikkuneet naisen vyöllä. Töissä ei välttämättä ole selkeää arktisen kuviomaailmaa, vaan elementit ovat viitteellisiä, jolloin tuntu ja tunne vievät pohjoiseen. Laivamaa on Taito Lapin toiminnanjohtajan viransijainen, teollinen muotoilija, tekstiilisuunnittelija ja väitöstutkija. Enää ei esimerkiksi ole tykkypuita yhtä paljon, tai sydäntalvella keli on epämääräistä vesisadetta, joka ei vain kuulu tänne. HYPPÄÄ PUIKKOIHIN! Suomi on täynnä maakuntamatkailun helmiä, mutta tällä kertaa emme ihaile maisemia auton ikkunasta, vaan koemme kotimaata käsillämme. Vastassamme on Lohjan oma vaatesuunnittelija ja muotitoimittaja Jaakko Selin. Odotukset ovat korkealla, mutta myös Kaisa Matintyttären vanthuut ovat Laura Laivamaan ja Karoliina Erkinjuntin suunnittelemat. Muotokielessään Laivamaa pyrkii ilmentämään pohjoista mahdollisimman vähillä elementeillä. JOS MUA HIUKKASEN ONNISTAA Neulomme tiemme toiseen kotimaamme kolkkaan, nimittäin 700 vuotta vanhaan pitäjään, Lohjalle. 2/23 Kaisa Matintyttären vanthuut ovat Laura Laivamaan ja Karoliina Erkinjuntin suunnittelemat. Kauniit neuleet, joita meillä riittää kasapäin, houkuttelevat tutustumaan niiden synnyinseutuihin. Oletko toisaalta tullut ajatelleeksi, miten eri tavoin kapioarkkuja on koristeltu aikojen saatossa. Olet varmaankin kuullut raumalaisesta pitsistä ja sen innoittamasta neuleesta
Lohjan kilpailussa kukaan ei kiellä vaikkapa hapsuttamasta, applikoimasta tai laminoimasta. Suunnittelija Anna Johanna Suunnittelija Tarmo Thorström ja Katrina Salo Suunnittelija Reeta Vaha / Kenkävero, Taito Itä-Suomi 56. Onko se päälle puettavaa, käyttöesine, taidetta, mitä se on. Selin kertoo, minne hän lähtee luovimaan, kun ensimmäinen mieleen tullut postikorttinäkymä on heivattu ovesta ulos. Selin kysyy. Vasta kun on käynyt päässään luovan myrskyn, voi palata ensimmäiseen ideaan ja pohtia, että oliko tässä sittenkin jotain, Selin sanoo. 2/23 Laura Laivamaa tutkii taiteellisessa väitöskirjassaan arktisen ja pohjoisen visuaalista ilmiasua tekstiilin ja keramiikan avulla. Kotiseutu ei välttämättä ole kohdellut hyvin, ja monet ovat lähteneet ovet paukkuen kotipitäjistään nuuhkimaan maailman tuulia. NIIN UUDEN NEULEEN MÄ SAAN! Selin on kuin kala Lohjanjärvessä, kun puhutaan luovasta työstä. – Jos olisin 70-luvulla osallistunut tällaiseen kilpailuun Lohjalla, niin siitä olisi väistämättä tullut negatiivinen. Räjäyttää voi muutakin kuin työtavat, nimittäin ennakko-oletukset omista tuntemuksista. Kuva Jusa Islanti hieman tuntemattomat, sillä kilpailun ainoa määrittelevä tekijä on neule. Keskustelemme luovuuden lisäksi kotiseuturakkaudesta ja sille päinvastaisista tunteista. – Onko tämä varmasti oikea materiaali tai kuosi. Selinin mukaan kilpailuissa ja neuleita yleensäkin suunnitellessa keskitytään pintaan ja kuvioon. Jos tekisit siitä neuleen, minkä ensimmäisen idean talloisit ja mihin lähtisit sen jälkeen. – Ensimmäinen idea pitää aina talloa ja unohtaa. Jokaisella pitäjällä ja kauppalalla on maamerkkejä, joita on käytetty postikorteissa ja matkamuistoissa maailman sivu. Työ täytyy joskus räjäyttää ja koota uudelleen. Miten sinä näet oman seutusi nyt. Se saa ihmisen irtautumaan henkilökohtaisesta suhtautumisestaan synnyinseutuunsa, jolloin sinne liittyvät asiat alkaa nähdä sellaisenaan, objektiivisesti. Näen jo mielessäni sen mustan ja öljyisen veden, jonka olisin neuleena luonut ja jota sitten olisin selittänyt Länsi-Uusimaa -lehdessä. Kuva Laura Laivamaa Jaakko Selin tuomaroi tänä keväänä neulekilpailua, joka järjestetään Lohjan 700-vuotispäivien kunniaksi. Lohjanjärvi oli yksi Suomen saastuneimpia. Voisiko tämän kääntää toisinpäin. Ajat kuitenkin muuttuvat, ihmiset varttuvat ja viisastuvat. Kaikki muu on vapaasti valittavissa. Osallistua voi millä tahansa käsityöllä, kunhan se valmistetaan neulomalla. Suunnitellessa teosta, jonka kiintopisteenä on jokin kaupunki tai kylä, takerrutaan helposti ensimmäisenä mieleen tulevaan asiaan. – Kilpailussahan ei määrätä, että mikä sen tuotteen pitää olla
2/23 2/23 Suunnittelija Anna Johanna Suunnittelija Tuija Klaus Suunnittelija Tarmo Thorström ja Katrina Salo Suunnittelija Reeta Vaha / Kenkävero, Taito Itä-Suomi Suunnittelija Katja Kauppinen Suunnittelija Veera Jussila / Käsityökekkerit 57
Jäin myös miettimään sellaista, että koska kivikaudella piti lapsillekin olla vaatteet, niin mahtoi mutsia ketuttaa, kun juuri kun oli tehnyt kolme viikkoa hommia ja saanut piltille sopivan karvapaitulin, lapsi oli kasvanut siitä ulos ja piti tehdä uusi. Aikamoinen urakka tosin on edessä, sillä Tuomiokirkkoon mahtuu hyvin tuhat ihmistä, joten pitää tehdä penkki poikineen ja koristeleikkaukset myös, penkkirivien porteista ja lukoista puhumatta. Kovaa hommaa, uskokaa pois! Niin ikään olen tutustunut turkisten valmistamiseen nylkemällä peuran ja parkitsemalla nahan niin, että siitä voi ommella valmistamallani luuneulalla vaatteita. Viime viikolla olin puolestaan kaunis helmenompelijatar, kolmekymppinen rouva Turun kaupungista, jonka käsissä rikkaiden porvarien asut nousivat uusiin upeuksiin. Ja jos sitten haluan, että penkit näyttävät vaikka mahongilta tai pähkinäpuulta, niin ensi viikolla voin ootrata ne näyttämään niiltä, koska sekin kuuluu osaamisalueeni ytimeen. ITSE ASIASSA TÄNÄ vuonna olen valmistanut myös kivisiä työkaluja piikivestä. K irjailijana pääsee tutustumaan hyvin monenlaisiin käsityöammatteihin. Sitäkin toki olisi tuohon aikaan saanut Ruissalosta. Esimerkiksi tällä hetkellä teen kirkonpenkkejä Turun tuomiokirkkoon 1630-luvulla. KUN JOUTUU JA saa tutustua noin kummallisiin osaamisalueisiin – omasta näkökulmastani kummallisiin – herää suuri kunnioitus. Jatkossakaan ei siis kannata tilata minulta helmiompeluksia, enkä lähtisi kovin kauas aavalle rakentamallani veneellä. Potaskaa ehkä, kuten muutkin juttuni. Ensinnäkin käsityöläisiä kohtaan: kuinka pirun vaikeaa kaikki onkaan! Mutta toiseksi kyllä täytyy nostaa hattua myös entisaikain kirjailijoille, jotka joutuivat tekemään kaiken tällaisen taustatyön ilman internetiä! Hiukan myös nostan hattua itselleni siitä, että olen reaalimaailmassa ymmärtänyt pysyä kaukana noin vaikeista asioista ja päivät pitkät vain teeskentelen, että muka tietäisin jostain jotain. Sotaretki minun mustaruutini kanssa olisi vähän kuin Napoleon Venäjällä. Kuvitus Johanna Ilander Esimerkiksi tällä hetkellä teen kirkonpenkkejä Turun tuomiokirkkoon 1630-luvulla. 2/23 Mielikuvituksen käsityöläinen Kolumni Teksti ROOPE LIPASTI Kirjoittaja on kirjailija, joka rakastaa tutustua uusiin asioihin pintapuolisesti. Huhhuh. Näiden lisäksi olen kirjailijan hommassa saanut päällisin puolin tutustua muun muassa hirsirakentamiseen, savenvalantaan, limisaumaisen veneen rakentamiseen, 35?000 vuotta sitten tehtyjen kalliomaalausten maalin valmistuksen reseptiin sekä maantietunnelin rakentamiseen meren alle peruskallioon, joskin täytyy myöntää, että tämä viimeinen ei ollut käsityötä sanan varsinaisessa merkityksessä. Homma on aika helppo: ensin pitää valita puu – päädyin kuuseen ja mäntyyn, koska niitä on helposti saatavilla, eivätkä ne ole liian painavia kuten vaikka tammi olisi. Ai niin, myös mustan ruudin valmistus kuuluu repertuaariini, joskin nykyään muistan siitä enää sen, että pitää käydä kuseksimassa samassa paikassa, jotta maaperästä voidaan aikanaan uuttaa virtsasta jotain, mitä ruudissa tarvitaan. Mainittakoon, että lähtötasoni tässä arvostetussa ammatissa oli melko alhainen, sillä mietin pitkään, että osasivatko he tehdä 1600-luvulla helmiin reikiä ja päädyin lopulta heuristisesti siihen, että ehkäpä he osasivat, koska jo kivikaudella tehtiin helminauhoja... H&M olisi helpompi ratkaisu. Silti: kiinnostavia tuttavuuksia! 58
Kapea pää helpottaa virkkaamista. 2. Virkkuukoukun vuoleminen on helppoa ja hauskaa! Omaan käteen parhaiten sopivan mallin löydät kokeilemalla erilaisia kärjen muotoja ja varren paksuuksia. 8. Käytä vuolemiseen terävää puukkoa. mäntyä, koivua, kuusta, haapaa, katajaa, omenapuuta. Vuole virkkuukoukun kaula ja muotoile varsi käteen sopivaksi. Arvioi, kuinka paksua lankaa koukulla pitäisi voida virkata ja kuinka paljon tarvitset tilaa koukun lankalovelle. Vuole lovi langalle noin 2–3 cm:n päähän kepin päästä. 7. Vuole pois puun kuorikerros. Viimeistele koukku hiomalla se hiomapaperilla. Näillä vinkeillä onnistut: Vuole virkkuukoukku! 1. Vuoleminen on helpompaa, jos puu ei ole täysin kuivaa. Kokeile erilaisia puulajeja, esim. Parhaiten tehtävään sopii vuolupuukko, jossa on ohut, terävä kärki. 5. Aloita koukusta. Valitse sopivan paksuinen puukeppi virkkuukoukun vuolemiseen. 2/23 Retkellä voi istahtaa hetkeksi alas ja täydentää omaa virkkuukoukkuvarastoaan. Aloita uusi virkkausprojekti itse tehdyllä virkkuukoukulla! 59. 3. 6. Voit jättää kuorta koristeeksi varteen. Jos puu on kosteaa, anna sen kuivua ennen hiontaa. 4. Muotoile koukun pää pyöreähköksi, kapeaksi puikulaksi
L1o Oikealle kallistuva lisäys. Tuo lanka puikon yli edestä taakse ja kiristä. Nosta 1. Nosta 3 s neulomatta kuin neuloisit ne yhteen, 2 o yht, nosta neulomatta nostetut s:t kavennettujen yli (4 s kavennettu). krs Kerros. Nosta kahden silmukan välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle työn etukautta ja neulo se takareunasta oikein. kiert Neulo kiertäen eli takareunasta. Jätä lanka työn eteen, kun käännät sen. OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET MATERIAALITIEDUSTELUT Retki-paita Jalovilla www.jalovilla.fi, puh. yvk Ylivetokavennus. 3 o yht Neulo 3 silmukkaa oikein yhteen. PV Pääväri. 041 548 7474. VAIKEUSASTE Aloittelija Osaaja Taitaja 60 2/23. V Väri. 3 o yht tr Neulo 3 silmukkaa oikein yhteen takareunasta. Poimi ensimmäisen vasemmalla puikolla olevan silmukan alapuolella olevasta silmukasta sen oikea jalka ja neulo oikein, neulo varsinainen silmukka oikein, 1 silmukka lisätty. TS Tuplasilmukka. knk Kahden noston kavennus. Maja-pipo WillaWanttuut willawanttuut@yahoo.com. s neulomatta. Nosta 1 s kuin neuloisit oikein, nosta 1 s kuin neuloisit oikein, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoista oikein yhteen. Nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o, vedä nostettu silmukka neulotun yli. OP/NP Oikea/nurja puoli. n1 Nosta seuraava silmukka neulomatta lanka työn edessä. s Silmukka. 1/1 OP Nosta 1 s apupuikolle työn taakse odottamaan, neulo 1 s ja 1 s apupuikolta. Taival-huivi Titityy www.titityy.fi, puh. NLO Näkymätön lisäys oikealle. Poimi sitten vasemmalle puikolle äsken nostetun silmukan alapuolella olevasta silmukasta sen vasen jalka ja neulo se oikein takareunasta, 1 silmukka lisätty. KV Kuvio-/kontrastiväri. Nosta kahden silmukan välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle työn takakautta ja neulo se etureunasta oikein. Seuraava. L1 Lisää 1 s. 040 822 9604. am/sm/pm Aseta/siirrä/poista silmukkamerkki. Käsittele sitä kuitenkin jatkossa yhtenä silmukkana. 2 o yht Neulo 2 silmukkaa oikein yhteen. seur. 040 487 4778. k4k Keskitetty neljän silmukan kavennus. oe&t Neulo silmukka oikein etuja takareunasta (1 s lisäys). NLV Näkymätön lisäys vasemmalle. Nosta silmukka nurin neulomatta eli kuin neuloisit sen nurin. L1v Vasemmalle kallistuva lisäys. Kartta-sukat Vuonue www.vuonue.fi, puh. Neulomatta nostettu silmukka kääntyy puikolla ja näyttää kahdelta silmukalta. lk Langankierto. o/n Oikein/nurin. NEULOMINEN 1/1 VP Nosta 1 s apupuikolle työn eteen odottamaan, neulo 1 s ja 1 s apupuikolta
(1.) 1. s neulomatta (lanka työn edessä), neulo n krs:n loppuun. PUIKOT 3,5 mm:n sukkapuikot tai käsialan mukaan. JALKATERÄ Poimi PV:llä vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 10 (12) 14 s ja 1 s kantalapun ja puikon II välistä. Valmiit sukat pitävät jalat lämpimänä ja kulkijan kartalla, missä ikinä kuljetkin. Neulo kantalapun 4 (5) 5 s o ja poimitut s:t o kiert. krs:lta ja tee kiilakavennukset kaavion mukaan. MENEKKI PV: 45 (60) 80 g KV: 55 (70) 90 g. Käännä työ ja aloita KV:llä vahvennettu neule: 1. Krs:n vaihtumiskohta on nyt tässä. Krs:n vaihtumiskohta on puikkojen I ja IV välissä. Varren pituus 12 (17) 17 cm. 2. krs (OP) *Nosta 1 s neulomatta (lanka työn takana), 1 o*, toista * – * krs:n loppuun. Kun olet neulonut kaavion krs:n 35, siirrä tarvittaessa silmukoita niin, että krs:n vaihtumiskohta on samassa kohdassa kuin työn alussa ja puikoilla on silmukoita seuraavasti: puikolla I 11 (13) 15 s, puikolla II 10 (12) 14 s, puikolla III 10 (12) 14 s, puikolla IV 11 (13) 15 s. Toista krs:ia 2–3 siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmässä on 8 (10) 10 s. s neulomatta, 6 (8) 8 n, 2 n yht, käännä työ. 61 2/23. Jätä muut s:t odottamaan. OHJE VARSI Luo PV:llä 42 (50) 58 s ja jaa silmukat neljälle puikolle. Neulo itsesi retkelle! Minttu Wikbergin suunnittelemat Kartta-sukat vievät sinut silmukkamatkalle metsän siimekseen. Mallisukissa Vuonuen Pentti (70 % suomalainen lampaanvilla, 30 % tencel, 240 m/100 g), sävyt Vaalea sinivihreä (PV) ja Ruoste (KV). LANKA DK-vahvuinen sukkalanka (noin 240 m/100 g). VALMIIN SUKAN MITAT JA RAKENNE Neulomissuunta Lyhenteet s. Toista krs:t 1–2 yhteensä 10 (12) 14 kertaa [= 20 (24) 28 krs:ta]. krs (NP) Nosta 1. 62) mukaan, neulo kaavion krs:t 1–14 (1–23) 1–33. Neulo poimitut s:t o kiert ja kantalapun 4 (5) 5 s o. 2. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 10 (12) 14 ja 1 s puikon III ja kantalapun välistä sillä puikolla, jolla on 4 (5) 5 s. s neulomatta, neulo vahvennettua neuletta, kunnes on jäljellä 7 (8) 10 s, yvk, käännä työ. Aloita kirjoneule kaavion A (s. KARTTA-SUKAT Ohje ja malli Minttu Wikberg KOKO 31 (39) 45. Jatka kirjoneuletta kaavion C (s. Neulo puikkojen II ja III s:t oikein. Neulo oikeanpuoleiset 4 (5) 5 s o. Neulo kaavion B krs:t loppuun. krs (NP) Nosta 1. Neulo vielä NP:n krs ja aloita kantapään kavennukset jatkamalla samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. 3. 62) 13. krs Nosta 1. 60 Varren ympärys 19 (22,5) 26,5 cm. Jatka näillä 50 (60) 68 s:lla kirjoneuletta kaavion B (s. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun s:t kahdelle puikolle. Kantapään kavennukset 1. 63) 1. Neulo *1 o, 1 n* -joustinta suljettuna neuleena 3 cm. Neulo vielä 1 krs o. krs:lta. TIHEYS 22 s ja 26 krs = 10 x 10 cm kirjoneuletta. krs (OP) Neulo vahvennettua neuletta, kunnes jäljellä on 8 (9) 11 s , yvk, käännä työ. VAHVISTETTU KANTAPÄÄ Aloita kantalappu neulomalla kirjoneuletta kaavion krs:n 36 mukaan ja neulo puikon I s:t puikolle IV [= 22 (26) 30 s]
KAAVIO A KAAVIO C 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Koko 31 Koko 39 Koko 45 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 62 2/23
VIIMEISTELY Kastele sukat varovasti ja kuivata tasolla. Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin. Kun pohjan pituus on 15 (20) 25 cm tai pikkuvarvas peittyy, aloita kärkikavennukset nauhakavennuksina: Neulo puikkojen I ja III lopussa 2 o yht, 1 o. Neulo toinen sukka samoin. Tee sen jälkeen kavennukset joka krs:lla. krs, kunnes työssä on jäljellä 20 (28) 32 s. 68 67 66 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO B Jatka sukka loppuun KV:llä. PV KV 2 o yh t yv k Ei sil m uk ka a KA AV IO AV AI N 63 2/23. [= 40 (48) 56 s]. Kavenna puikoilta I ja IV eli pohjasta yhteensä 2 s. Tee kavennukset kuten edellä joka 2. Neulo puikkojen II ja IV alussa 1 o, yvk
Pm. krs (NP) 3 n, käännä työ. Mallipipossa Willa Wanttuiden Pentti (70 % suomalainen lampaanvilla, 30% tencel, 240 m/100 g), sävy Misteli. Pipon keskiosaa ja päälakea koristaa lapsuudenmuistoja peilaava havumaja ja korkeita männyn runkoja muistuttavat palmikko-, pitsija nyppykuviot. krs 3 o yht. Aloita neulomalla kaavion 1. Purista hellästi ylimääräinen vesi pois ja kuivaa tasossa. 64 2/23. 5. Neulo seuraavaksi kaaviosta krs:t 2–46. MAJA-PIPO Ohje ja malli Jenny Ansah KOKO 1 (2). 2. Huomio! Ohje on kirjoitettu magic looptekniikalla, mutta on sovellettavissa sukkapuikoille. 23 s:n kuvio toistuu yhden krs:n aikana 5 (6) kertaa. krs 3 n, käännä työ. Päättele myös muut langanpätkät työn nurjalle puolelle. krs:n mukaan. [Työssä on 25 (30) s.] PÄÄTTELY JA VIIMEISTELY Katkaise ja vedä lanka jäljellä olevien silmukoiden läpi. OHJE Joustinneule Luo 114 (138) s 3 mm:n pyöröpuikolle. LANKA DK-vahvuinen villalanka vahvikkeella tai ilman (180–240 m/100 g). 30 s ja 26 krs = 10 x 10 cm joustinneuletta suljettuna neuleena, viimeisteltynä ja venyttämättä. Pipo on suunniteltu sopivaksi päähän, jonka ympärysmitta on 52–56 (58–62) cm. Jatka kierretyn joustinneuleen neulomista, kunnes työn korkeus on noin 14 cm. krs (OP) *1 o, lk, 1 o* samaan silmukkaan, käännä työ. 4. [Työssä on 115 (138) s. Neulo joustinta seuraavasti: 1. Am krs:n alkuun. Pituus on muunneltavissa. 1. Maja-pipo on neulottu alhaalta kärkeen DK-vahvuisella langalla. Tee myös kavennukset kaavion mukaan. Lisäyskrs (vain koko 1) Jatka kierretyn joustinneuleen neulomista, kunnes jäljellä on 1 s, L1o, 1 n. 3. TIHEYS 23 s ja 26 krs = 10 x 10 cm kaavion neulemallin mukaan suljettuna neuleena, viimeisteltynä ja venyttämättä. krs 3 o, käännä työ. 1 (–) s lisätty.] KESKIOSA JA PÄÄLAKI Vaihda työhön 3,25 mm:n pyöröpuikko. krs *1 o, 1 n kiert* krs:n loppuun. MENEKKI Koko 1:190 m Koko 2: 235 m PUIKOT 3 ja 3,25 mm:n pyöröpuikot 80 cm:n kaapelilla tai käsialan mukaan. Kiristä niin, että aukko sulkeutuu ja päättele lanka työn nurjalle puolelle. Kostuta työ haaleassa vedessä (villapesuaineen kanssa). Valmiin pipon ympärysmitta on 38 (46) cm. NÄIN NEULOT NYPYN nyppy = Tee nyppy. LISÄKSI Apupuikko, silmukkamerkki ja päättelyneula
64) 3 o yht 3 o yht tr 1/1 VP 1/1 OP 2 o yht knk Ei silmukkaa KAAVIOAVAIN p s s o n " VALMIIN PIPON MITAT 38 (46) cm Neulomissuunta 24,5 cm Lyhenteet s. 60 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n p p p p " " " " o o o o o o o o o o o o / / / / / / o o / / o o / / o o / / o o / / o o o o o o o o / / / / / / / / / / ppppppppp pppp pppp pppp pppp ppppp pp p p p p p pppp p p p p p p p p p p p p p p / / n n n n s s s s s s s s s p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n p n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V 65 2/23. p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p V V V V o n lk o kiert nyppy (ohje s
1–2 mm:n paksuista kuminauhaa. 66 2/23. • Vanhoja muovitaskuja. Vihkoihin • Kansimateriaaliksi askartelukartonkia tai vaikka pala tapettia tai muuta tukevahkoa materiaalia. Kansien sisäpuolella on nyt neljä kuminauhaa vihkojen kiinnittämistä varten, kuminauha kulkee kahdesti keskimmäisistä rei’istä. Lopuksi palaa kansien sisäpuolelle oikeasta alareiästä ja solmi kuminauha irrallaan olevaan aloituspäähän (kuva 3). Pujota kuminauha toistamiseen keskimmäisestä yläreiästä kannen sisäpuolelle (kuva 2) ja sen jälkeen ulos keskimmäisestä alareiästä. • Pyöreää n. Tuo sitten parsinneulan avulla kuminauhan molemmat päät muutaman sentin verran kannen sisäpuolelle, jolloin kannen ulkopuolelle jää pitkä lenkki (kuva 4). 68. • Ohuempi ompeluneula vihkon sitomiseen. • Sisäsivuiksi käyttötarkoituksen mukaan kirjoitustai piirustuspaperia. Matkapäiväkirjan kestävien kansien sisään pujotetaan kuminauhojen avulla muistivihkoja, jotka voi vaihtaa uusiin edellisten täytyttyä. • Sidontaan esimerkiksi tikkauslankaa tai vahattua pellavalankaa, ohut ompelulankakin kaksinkertaisena kestää rauhallisessa käytössä. 35 cm:n pituinen pätkä. Tee tälle keskilinjalle aluksi kolme reikää: yksi korkeussuunnassa symmetrisesti keskelle ja yksi yläja alareunoihin noin 0,5 cm:n päähän reunasta. Kannen rakenteen hahmottamisessa ja reikien sijoittelussa auttaa kaavakuva (s. Taskuihin Voit hyödyntää monenlaisia kierrätysmateriaaleja, kuten: • Pieniä paperipusseja. OHJE KANNET Leikkaa kansimateriaalista 34 cm leveä ja 16 cm korkea suorakaide. kaavakuva s. Selkämyksessä on nyt kolme reikää alaja yläreunoissa ja yksi keskellä. 0,5 cm:n päähän keskilinjassa olevista rei’istä. huopaa tai nahkaa. Kuminauha pujotellaan ensin kannen yläja alareunoissa oleviin reikiin, keskellä selkämystä oleva reikä jää tässä vaiheessa tyhjäksi. Kirjan ulkoselkämyksessä näkyy kaksi kuminauhan muodostamaa pistoa yläja alareunoissa. Leikkaa kuminauhasta noin 75 cm:n pituinen pätkä ja pujota toinen pää parsinneulan silmään. Pyöristä halutessasi saksilla kannen kulmat. • (Lyijy)kynä. Kiristä kuminauhat tasaiselle kireydelle napakasti, mutta ei niin kireälle, että ne vetäisivät kansia kaarelle. 68). Päiväkirjan voi toteuttaa joko minimalistisesti hillityin värein ja materiaalein tai runsaasta tyylistä pitävä voi täyttää sen rönsyillen erilaisin taskuin ja koristein vaikkapa kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Käännä kansi sisäpuoli ylöspäin ja aloita kuminauhan pujottaminen oikeasta yläreiästä sisäpuolelta ulos, jätä reilu häntä kannen sisäpuolelle. MATKAPÄIVÄKIRJA Ohje ja malli Laura Virta MATERIAALIT Kansiin • Nahkapaperia tai esim. Kirjaa suljettuna pitävä kuminauha pujotetaan selkämyksen keskellä olevaan reikään. Käännä kannet alassuin kannen sisäpuoli pöytää vasten niin, että etukansi on oikealla ja takakansi vasemmalla. Jätä solmu kuitenkin tässä vaiheessa hieman löysäksi, jotta voit tarvittaessa säätää kuminauhan pituutta lopuksi. Pujota kuminauha takaisin kannen sisään keskimmäisestä yläreiästä ja vie se ulos keskimmäisestä alareiästä (kuva 1). Tavallinen kopiopaperikin sopii hyvin vihkoihin. Palaa kannen sisäpuolelle vasemmasta alareiästä ja taas ulos vasemmasta yläreiästä. • Isosilmäinen parsinneula kuminauhan pujottamiseen. • Rei’itin, naskali tai muu piikki, jolla saat valitsemaasi kansimateriaaliin reikiä. • Viivoitin. TYÖVÄLINEET • Sakset ja/tai paperileikkuri. • Halutessasi koristeluun helmiä ja/tai pieni riipus. • Kirjekuoria. Yhtenäisestä suorakaiteesta muodostuu etukansi, kirjan selkämys, takakansi sekä takakannesta etukanteen taittuva läppä. • Halutessasi silkkinauhaa tai vastaavaa nauhaa koristeeksi/kirjanmerkiksi. Solmi kannen sisäpuolella kuminauhan päät yhteen estämään niiden luiskahtamista kannen ulkopuolelle. • Halutessasi klemmareita ja/tai paperipuristimia lisäkiinnityksiä varten. Jos haluat kannen kuminauhaan koristeeksi esimerkiksi helmiä tai riipuksen, pujota koristeet ensin kuminauhaan. • Askartelutai mattoveitsi vihkon reunojen siistimiseen. • Tapettia, julisteita, karttoja tai muuta hiukan tavallista kopiopaperia jämäkämpää materiaalia. • Myös tavallista paperia tai askartelukartonkia. Tee vielä toiset reiät kannen yläja alareunoihin tehtyjen reikien molemmille puolille n. (kts. Leikkaa sitä varten kuminauhaa n. Seuraavassa vaiheessa käyttämäsi kuminauha kulkee keskimmäisistä rei’istä kahteen kertaan, eli varmista, että kuminauha mahtuu niistä kaksinkertaisena. 68). • Taittoluu tai muu tylppä esine taitosten tekemistä helpottamaan. Etsi kirjan selkämyksen keskikohta, joka mallityön mitoilla on noin 12,5 cm:n päässä etukannen reunasta. Numeroidut kuvat s
Kaksi kahdelta sivulta avointa taskua syntyy myös taittamalla A4-kokoinen paperi tai kartonki kahtia ja pujottamalla se keskeltä kuminauhan varaan. (kuva 10). Mikäli käytät suunnilleen tavallisen kopiopaperin paksuista (80 g) materiaalia sisäsivuina, noin 20 arkkia voi olla sopiva määrä. 7,5 cm:n päässä yläja alareunasta. Aseta taitetut arkit sisäkkäin yhdeksi nipuksi, kansikartonki alimmaiseksi ja sisäsivut sen päälle. Jos käytössäsi on A4-kokoista kartonkia ja paperia, saat sopivan kokoiset osaset halkaisemalla arkit kahtia. Kiristä lankaa ompelun ajan napakasti niin, että pistot eivät jää löysiksi, mutta varo kiristämästä liikaa, jotta lanka ei revi paperia. Kiristä nauhat lenkkien varaan ja jätä liehumaan koristeeksi kirjan selkämykseen. Poista arkkeja paikallaan pitäneet puristimet ja sulje vihko. LISÄTASKUT Mikäli haluat lisätä kansien sisään vihkojen lisäksi erilaisia lisätaskuja, voit valmistaa niitä olemassa olevia materiaaleja hyödyntäen. Jos käytät aivan ohutta ompelulankaa, langan on hyvä olla kaksinkertainen. Aseta kuori kannen sisällä kulkevan kuminauhan varaan keskeltä taittaen. Valmistele A5-kokoinen (148 x 210 mm) kartonki kansia varten. Nipistä tasoitettu nippu muutamalla paperipuristimella paikoilleen. Saat kynälle telineen myös pienestä paperipuristimesta, jonka kiinnität esimerkiksi vihkon kanteen ja taitat sen siivekkeet litteäksi kantta vasten (kuva 16). Tasaa viivoitin kannen etureunan kanssa ja leikkaa varovasti viivoitinta vasten mattotai askarteluveistä käyttäen kannen reunan ulkopuolelle pursuilevat sivujen reunat. Taita kansi ja kaikki sisäsivut kaksin kerroin. Voit leikata kirjekuoresta auki myös toisen tai molemmat lyhyet sivut, jolloin muodostuu kahdelta sivulta auki oleva tasku. Jos käytössäsi on riittävän jämerä nitoja, voit koota vihkot myös keskitaitteesta niittaamalla, jolloin rei’ittämistä ja ompelua ei tarvita. Selkämyksen pieniin kuminauhalenkkeihin voit nauhan sijaan tai lisäksi pujottaa myös koristeriipuksen esimerkiksi papukaijaklipsillä tai pienellä avainrenkaalla. Jos haluat käyttää nauhoja kirjanmerkkinä tai lisätä koristenauhojen lisäksi erilliset kirjanmerkkinä toimivat nauhat, ne kannattaa pujottaa samoihin yläkuminauhalenkkeihin, nyt alhaalta ylöspäin, ja kääntää nauhat kirjan sisään (kuva 14). Huomaathan, että voit pujottaa saman kuminauhan varaan useampia taskuja tai taskuja ja vihkon. Samoin voit taittaa kuminauhan varaan pienen paperipussin, josta myös pohja on leikattu auki. Mikäli haluat valmistaa vihkot itse, voit seurata oheista yksinkertaista sidontaohjetta. KIRJAN KOKOAMINEN Vihkot asetetaan paikoilleen kansien sisään avaamalla ne keskitaitteesta ja pujottamalla kuminauha taitteeseen (kuva 15). Klipsillä varustetut kynät voit kiinnittää kirjan kanteen taittuvan läpän sisäpuolelle. Aloita ompelu viemällä neula keskimmäisestä reiästä sisätaitteesta sivujen ja kannen läpi vihkon ulkoselkämykseen. Palaa nyt takaisin vihkon sisään vielä tyhjänä olevasta reunareiästä (kuva 8) ja solmi lopuksi lanka aloituksessa irralliseksi jääneeseen langanpäähän (kuva 9). Esimerkiksi kirjekuorista saat kaksi yläreunasta avointa taskua taittamalla kirjekuoren läpän kuoren sisään tai leikkaamalla sen kokonaan irti ja madaltamalla tarvittaessa kuorta leikkaamalla sen avonaisesta sivusta suikale pois. KORISTENAUHA JA KIRJANMERKKI Leikkaa silkkinauhaa tai muuta mieluisaa nauhaa tai narua n. Kauniilla klemmareilla tai paperipuristimilla saat kansien sisäja ulkopuolelle lisää kiinnitysmahdollisuuksia muistilapuille tai muille mukana kulkeville aarteille. 67 2/23. Merkkaa kohta kynällä ja tee tähän keskikohtaan naskalilla tai muulla apuvälineellä pieni reikä läpi kaikkien sivujen ja kannen (kuva 5). Jos haluat tasata vihkon etureunan sivut, voit kiinnittää paperipuristimet uudelleen suljetun vihkon ympärille ja painaa viivoittimella vihkon tiukasti pöytää vasten. Palaa selkämystä pitkin jommastakummasta reunimmaisesta reiästä takaisin vihkon sisätaitteeseen ja taitetta pitkin jälleen ulos keskimmäisestä reiästä (kuva 7). Jätä muutaman sentin langanpää vihkon sisätaitteeseen ja pidä se peukalolla paikallaan ompelun ajan (kuva 6). 40 cm:n pätkä. Mallityössä lisättiin mukaan myös toinen ohuempi nauha. Tasoita nippu napakasti mahdollisimman siistiksi, jotta keskitaitokset ovat täsmällisesti kohdakkain toistensa päällä. Näin käytössäsi on kaksi sivusta avointa taskua, yksi kuminauhan molemmin puolin (kuva 11). Pujota ohuehko lanka neulansilmään. Tee samanlaiset reiät taitteeseen keskimmäisen reiän molemmille puolille noin keskikohdan ja vihkon reunojen puoliväliin. Valmistele lisäksi A5-kokoisia papereita vihkon sisäsivuiksi. Säädä pituutta tarvittaessa sisäpuolen solmun paikkaa muuttamalla. Lyhyestä ja pitkästä sivusta avoimen muovitaskun lyhentämällä käytössäsi on puolestaan kuminauhan toisella puolella yläreunasta avoin tasku, ja toisella puolella yläreunasta ja pitkästä sivusta avoin tasku. Läpinäkyvän ja tukevan taskun saat tarpeettomaksi käyneestä muovitaskusta. Leikkaamalla lyhyestä sivustaan avoimen muovitaskun matalammaksi ja pujottamalla sen kuminauhan varaan muodostuu kaksi yläreunasta avointa taskua (kuva 12). Voit sulkea etukanteen taittuvan läpän joko kannen alle tai päälle. VIHKOT Ohjeen mitoilla valmistettuihin kansiin sopivat noin A6-kokoiset (105 x 148 mm) vihkot. Taittoluusta tai vaikkapa saksien tylpästä kahvasta voi olla apua siistien taitosten tekemisessä. Parhaiten paikoilleen asettuvat keskisaumastaan tasoon avautuvat pehmeäkantiset vihkomallit. Vinkki! Koristele kansi valitsemasi materiaalin mukaan kirjomalla tai painamalla. Etsi taitteen keskikohta, joka mallityön mitoilla valmistettaessa on n. Kun olet koonnut matkapäiväkirjan sisään tarvittavat vihkot, taskut ja muut osat, testaa että kirjan sulkeva kuminauhalenkki yltää kirjan ympäri ja on sopivan napakka pitääkseen paketin kasassa. Kuminauhojen varaan voit laittaa talteen myös isompia papereita, kuten kartan, ilman taskuakin. Pujota sen päät kannen ulkoselkämykseen muodostuneista yläkuminauhojen lenkeistä ylhäältä alaspäin (kuva 13). Leikkaa rispaantuvien nauhojen päät vinottain tai solmi päihin esimerkiksi helmet koristeeksi
4. 10. 5. 16. 7. 14. 12. 6. 12,5 cm 16 cm Etukansi Selkä Takakansi Etukanteen taittuva läppä 8 cm Reikien etäisyys reunasta ja reikien väli 0,5 cm 34 cm 68 2/23. 11. 9. 8. 3. 15. 2. 1. 13
Irrota se sitten leivinpaperista. Tuorekelmun ja muovipussit voi korvata itse tehdyillä mehiläisvahakääreillä. vanhoja pöytäliinoja tai lakanoita). Mikäli jostain kohdasta puuttuu vahaa, lisää rae ja silitä. OHJE 1. Esipese kangas hyvin – vaikka useampaankin kertaan, jotta kankaasta irtoavat kaikki myrkyt. • Silitysrauta. • Mehiläisvahaa palana tai rakeina (palan raastamiseen tarvitaan raastin). Vaha sulaa kyllä nopeasti. Käytä silitysraudan korkeinta lämpötilaa. Suojaa silitysalusta huolella, sillä sulaa mehiläisvahaa valuu helposti yli. 2. 4. 3. Kun kangas on kuivunut, silitä se ja leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi. Vanhat pöytäliinat ja lakanat saavat uuden elämän kääreiden materiaalina. 69 2/23. Irrota päällimmäinen leivinpaperi ja anna kääreen kuivua ja jäähtyä hetki. 6. Voit välillä kurkistaa leivinpaperin alle. 5. • Leivinpaperia. Mikäli vaha ei ole sulanut kaikkialta, jatka silittämistä. MEHILÄISVAHAKÄÄREET Ohje ja malli Sanna Suonpää TARVIKKEET • Puuvillatai pellavakangasta (voit hyödyntää myös esim. Aseta mehiläisvahan päälle leivinpaperi ja painele silitysraudalla kevyesti liikutellen paperin jokainen kohta läpi. Halutessasi voit leikata reunat harkkosaksilla. Vahakääreiden huoltaminen on helppoa, sillä käytön jälkeen riittää, että kääre huuhdellaan viileällä vedellä ja annetaan kuivua. Mikäli käytät vanhoja tekstiilejä, pese tekstiilit kerran ilman pesuainetta. Kääre on valmis käytettäväksi. Asettele kangaspala leivinpaperin päälle ja ripottele kankaan päälle mehiläisvaharaastetta tai -rakeita. Rakeita/ raastetta tulee olla tasaisesti koko kankaan alueella, mutta ei kuitenkaan aivan reunoihin asti, sillä sula vaha valuu helposti kankaan yli
Pidä pidempään työssä ollutta väriä taaempana sormella. krs Neulo 1x1-kirjoneuletta silmukkamerkille, sm, L1o, neulo 1x1-kirjoneuletta silmukkamerkille, L1v, sm, neulo 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. LANKA Fingering-vahvuisia ei-superwash-käsiteltyjä lankoja (noin 400 m/100 g). MOSAIIKKIKÄMMEKKÄÄT Ohje ja malli Riitta Tammi KOKO 1 (2, 3). 2. long-tail cast on ) tai muulla joustavalla tavalla 50 (56, 60) s. PEUKALOKIILA Oikean ja vasemman kämmekkään peukalokiilat neulotaan peilikuvina. [Silmukkamerkkien välissä on 17 (17, 19) s.] Seuraava krs Neulo 1x1-kirjoneuletta 2 s, pm, siirrä merkkien välissä olevat s:t apulangalle tai silmukkakaapelille, pm, luo silmukoiden (engl. TIHEYS 24 s ja 26 krs = 10 x 10 cm 1x1-kirjoneuletta. PUIKOT 2,75 mm:n pyöröpuikko vähintään 80 cm:n kaapelilla. Toista krs:t 2 ja 3 vielä 7 (7, 8) kertaa. Lyhyemmän aikaa työssä ollut väri jatkaa seuraavalle krs:lle. 70 2/23. Toista krs:t 2 ja 3 vielä 7 (7, 8) kertaa. 1x1-kirjoneuleen sujuva neulominen Jokainen kirjoneulekerros neulotaan kahdella värillä vuorotellen. silmukka aina pidempään työssä olleella värillä. Kämmekkäiden neulomiseen sopii oivallisesti lankavaraston jämälankakerät sekä rustiikkiset langat. Yhdistä suljetuksi neuleeksi ja merkitse halutessasi krs:n aloituskohta. Kirjoneule menee sekaisin lisäysten takia silmukkamerkkien välissä, mutta se palautuu normaaliksi jälkimmäisen silmukkamerkin jälkeen. [2 s lisätty.] 3. Katkaise KV. krs Neulo 1x1-kirjoneuletta 2 s, am, neulo 1x1-kirjoneuletta 1 s, am, neulo 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. Neulo retkellesi mukaan Mosaiikki-kämmekkäät! Luonnon elementeistä inspiraationsa saaneet kämmekkäät ovat helpot ja koukuttavat neuloa. OHJE RANNE Luo PV:llä perinteisellä tavalla eli ristikkäin (engl. 2. krs Neulo 1x1-kirjoneuletta, kunnes puikolla I on 3 s, am, 1 o, am, neulo 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. [2 s lisätty.] 3. Kämmekkäissä on käytetty yhtätoista eri sävyä. Langan jatkaminen huovuttamalla Krs:n vaihtuessa yhdistä langat huovuttamalla kämmenten välissä, katso tarvittaessa video-ohje ”Opi kolme tapaa jatkaa lankaa” Taito -lehden sivuilta. Neulo PV:llä 6 (6, 6) krs:ta ainaoikein-neuletta, aloita nurjalla krs:lla. [Silmukkamerkkien välissä on 17 (17, 19) s.] Seuraava krs Neulo 1x1-kirjoneuletta silmukkamerkkille, pm, siirrä merkkien välissä olevat s:t apulangalle tai silmukkakaapelille, pm, luo silmukoiden 3 s krs:n aloitusvärillä, kuro peukalokiilan jättämä aukko umpeen ja jatka 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. [Työssä on nyt 52 (58, 62) s.] Vasen kämmekäs 1. Laita vanhan ja uuden langan päät päällekkäin, kostuta niitä vedellä tai syljellä ja hiero kämmenten välissä 5–10 sekunnin ajan. Ranteen ympärys 17 (18,5, 20) cm. Pidempään työssä ollut väri katkaistaan krs:n lopuksi. krs Neulo 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. Ota työhön PV seuraavalla krs:lla ja neulo 1 krs 1x1-kirjoneuletta. Katkaise vanha lanka noin 6 cm:n mittaiseksi. MENEKKI Yhteensä 45 (55, 60) g. Järjestys helpottaa erityisesti peukalokiilan lisäyksissä. backwards cast on ) 3 s krs:n aloitusvärillä, kuro peukalokiilan jättämä aukko umpeen ja jatka 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. Mallikämmekkäät on neulottu jämälangoista, joiden juoksevuus on 400–464 m/100 g. krs Neulo 1x1-kirjoneuletta 2 s, sm, L1o, neulo 1x1-kirjoneuletta silmukkamerkille, L1v, sm, neulo 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. Liitä työhön KV1. Oikea kämmekäs 1. krs Neulo 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. Ohje on kirjoitettu magic loop -tekniikalle, mutta se on helppo soveltaa myös sukkapuikoille. Neulo 1x1-kirjoneuletta kaavion mukaan 7 (7, 8) cm. Neulo krs:n 1. [Työssä on nyt 52 (58, 62) s.] KÄMMEKKÄIDEN YLÄOSA Jatka 1x1-kirjoneuletta 6 (7, 9) cm tai kunnes kämmekäs ylettyy keskisormen alemman nivelen kohdalle. Näin pääteltäviä langanpäitä ei jää ja krs:n vaihtokohdan sauma pysyy tiiviinä. Jaa silmukat siten, että puikolla I on 24 (28, 30) s ja puikolla II 26 (28, 30) s. Peukalokiila neulotaan 1x1-kirjoneuleella
Päättele silmukat oikein ylivetäen. Ota toiseksi väriksi PV ja neulo vielä 1 krs 1x1-kirjoneuletta. Lyhenteet s. Neulo 1x1-kirjoneuletta 3 (3, 3,5) cm. 60 KAAVIO KAAVIOAVAIN PV KV1 KV2 KV3 KV4 1 1 5 2 2 jne. Katkaise KV. Ota työhön seuraava KV ja jatka 1x1-kirjoneuletta krs:n loppuun. Jaa silmukat siten, että puikoilla on parillinen määrä silmukoita. Liitä työhön se väri, jolla loit silmukat peukalon erottelun jälkeen. VIIMEISTELY Päättele langanpäät ja kuro mahdolliset peukalon juureen jääneet isommat reiät. Päättele silmukat oikein ylivetäen. Jätä lankaan riittävän pitkä pää, jolla voit viimeistelyn yhteydessä sulkea mahdolliset reiät, joita peukalon juureen jää. [4 s kavennettu.] Jatka 3 krs:ta ainaoikein-neuletta, aloita nurjalla krs:lla. Krs:n vaihtumiskohta on poimittujen silmukoiden jälkeen. PEUKALO Siirrä silmukat apulangalta tai kaapelilta puikolle. Katkaise lanka. Neulo ainaoikein-neuletta 4 krs:ta, aloita oikealla krs:lla. Työssä on 22 (22, 24) s. Katkaise lanka. Kavennuskrs *1 o, knk, neulo o, kunnes puikolla on 3 s, 2 o yht, 1 o*, toista * – * vielä kerran. Kastele ja kuivata tasona. Poimi ja neulo o luodut 3 s ja näiden molemmin puolin 1 s. Lisää tarvittaessa silmukkamerkki krs:n aloituskohtaan. 3 4 71 2/23. Jotta kirjoneuleen neulominen on helpompaa pienellä ympärysmitalla, voit neuloa kullakin värillä 3 krs:ta
Helmassa, hihansuissa ja pääntiellä on kaksivärinen patenttineuleeli briossijoustinneule, jossa vuorottelevat nurjat silmukat ja yksiväriset briossisilmukat. MENEKKI PV: 4 (5, 5, 6, 7) (8, 9, 10, 11) vyyhtiä tai 190 (215, 240, 300, 340) (390, 440, 495, 515) g. PUIKOT 4,5 mm:n pyöröpuikko 40 cm ja 80–150 cm:n kaapeleilla, 5 mm:n pyöröpuikko 40 cm:n ja 80–150 cm:n kaapeleilla. C) Pituus kainalosta helmaan 32 (32, 32, 32, 32) (32, 34,5, 34,5, 34,5) cm. Tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi suositus on, että pääväri ja kuviovärit ovat samaa lankalaatua eri väreissä. LISÄKSI 8 kpl silmukkamerkkejä, jämälankaa ja parsinneula. KV4: 1 (1, 1, 2, 2) (2, 2, 3, 3) vyyhtiä tai 40 (45, 50, 65, 75) (85, 95, 105, 110) g. Mallipusero on neulottu Jalovillan Vuonasta (100 % villa, 205 m/50 g), sävyt Tuhka (PV), Poliisi (KV1), Kuusi (KV2), Luumu (KV3) ja Ruoste (KV4). 400 m/100 g). Neulomissuunta Paita neulotaan kaksinkertaisella langalla alhaalta ylös suljettuna neuleena. Mallineule pääsee parhaiten oikeuksiinsa, kun päävärin ja kuviovärien välillä on jonkin verran kontrastia. TIHEYS 16,5 s ja 24 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta kaksinkertaisella langalla ja paksummalla puikolla neulottuna ja pingotettuna. G) Hihansuun ympärys 19,5 (22, 22, 24, 24) (26,5, 26,5, 29, 29) cm. Retki-paita neulotaan kaksinkertaisella langalla suljettuna neuleena alhaalta ylös. AA B F D E C G VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE A) Vartalonympärys 97 (106,5, 116,5, 126, 136) (145,5, 160, 169,5, 179,5) cm. RETKI-PAITA Ohje ja malli Susanna Kaartinen KOKO 1 (2, 3, 4, 5) (6, 7, 8, 9). Kerroksen vaihtumiskohta on takakappaleen vasemmalla puolella, briossijoustinneuleen ja sileän neuleen välissä. KV3: 1 (2, 2, 2, 2) (2, 3, 3, 3) vyyhtiä tai 50 (55, 60, 75, 85) (100, 110, 125, 130) g. Lyhenteet s. KV2: 2 (2, 2, 2, 3) (3, 3, 4, 4) vyyhtiä tai 65 (75, 80, 100, 115) (130, 145, 165, 175) g. F) Hihan sisäpituus 41,5 (41,5, 42, 42, 44) (44, 45,5, 45,5, 45,5) cm. Paidan helmaa, saumoja ja raglanlinjoja koristaa briossijoustinneule. D) Pituus helmasta pääntielle (keskietu) 55,5 (57, 58, 59, 60,5) (62, 65,5, 66,5, 68) cm. LANKA Fingering-vahvuinen villalanka (n. E) Hihan yläosan ympärys 35 (36,5, 40, 45, 49,5) (52, 56, 58, 60,5) cm. KV1: 2 (2, 2, 2, 2) (3, 3, 3, 3) vyyhtiä tai 55 (65, 70, 90, 100) (115, 130, 145, 150) g. Kaksinkertainen lanka koostuu aina pääväristä ja kuvioväristä. Pääväri (PV) pysyy samana läpi työn ja kuvioväri (KV) vaihtuu tasaisin välein muodostaen työhön neljä leveää vaakaraitaa. Käyttäjän rinnanympärys, noin 82 (92, 102, 111, 121) (131, 145, 155, 165) cm, jolloin väljyysvaraa on noin 15 cm. 60 72 2/23. Paidan pääväri pysyy läpi työn samana, meleerattu ja raidoitettu pinta muodostuu kontrastiväriä vaihtelemalla. B) Kaarrokkeen korkeus joustimen alusta 23,5 (25, 26, 26,5, 28,5) (30, 31, 31,5, 33,5) cm
krs. Neulo kaksi silmukkaa sekä niiden edellisen krs:n langankierrot oikein yhteen KV:llä. krs:n jälkeen, jolloin aloitat uuden raidan 2. [2 s lisätty.] 1n-lk-1n-PV/KV Neulo yhteen silmukkaan: 1 nurin, langankierto, 1 nurin. Hihoissa lisäpituus on jaettu tasan KV1ja KV2-osuuksien kanssa siten, että KV3-raidan leveys on sama vartalossa ja hihoissa. nsn-lk-PV/KV Neulo noudattaen nsn-lk -ohjetta, mutta tee langankierto vain määritetyllä värillä. 73 2/23. On tärkeää, että silmukat luodaan oikealla Kun neulot briossisilmukan vain yhdellä värillä, varmista, että takana kulkeva langanjuoksu ei kiristä. Jos haluat, voit muokata raidoitusta ohjeesta poikkeavaksi näiden tietojen pohjalta: Kerrosten kokonaismäärä helmasta pääntiehen (joustimet mukaan lukien) on 133 (137, 139, 141, 145) (149, 157, 159, 163) krs:ta. erikoistekniikat yllä). Vartalo Vaihda työhön 5 mm:n puikko pidemmällä kaapelilla. Silmukoiden luominen Tee kaikki työvaiheet kaksinkertaisella langalla pitäen yhdessä yhtä PV:n ja yhtä KV:n säiettä, ellei toisin ohjeisteta. Ohjeessa raidoitus on jaettu suunnilleen tasan neljään raitaan vartalon helmasta pääntiehen. Nurjat silmukat neulotaan kahdella langalla, langankierto neulotaan joko PV:llä tai KV:llä, eri värillä kuin ko. yllä). bso yht-KV Briossisilmukka oikein yhteen. VARTALO Helmajoustin 4,5 mm:n puikolla pidemmällä kaapelilla ja PV:llä ja KV1:llä yhdessä, luo 160 (176, 192, 208, 224) (240, 264, 280, 296) s ristikkäin kahdella värillä (ks. silmukan molemmin puolin olevat briossisilmukat. 2. Vaihda väriä briossijoustinneuleen 1. Näin oikealla puikolla on nostamasi silmukan oikealla puolella lankalenkki. [2 silmukkaa lisätty.] ERIKOISTEKNIIKAT Silmukoiden luominen ristikkäin kahdella värillä Luo silmukat ristiin siten, että joka toinen silmukka luodaan pitäen kahta lankaa yhdessä ja joka toinen silmukka luodaan vain yhdellä langalla, vuorotellen PV:llä ja KV:llä. Briossisilmukoiden väriä vaihtelemalla saadaan aikaan joustinneule, jossa vuorottelevat kahden väriset pystyraidat meleeratulla taustalla. krs *15 (15, 19, 19, 19) (19, 23, 23, 23) s briossijoustinneuletta jatkaen kuvioneuletta saumattomasti helmajoustimesta, am, 65 (73, 77, 85, 93) (101, 109, 117, 125) o*, am, toista * – * vielä kerran. Toinen väri muodostaa työn nurjalle puolelle langanjuoksun. Jos briossineuletta ei neulota koko krs:n ajan, osio alkaa ja päättyy aina nurjalla silmukalla. Mallineule: briossijoustinneuleen neulominen 1. Neulo noudattaen bso-ohjetta, mutta vain määritetyllä värillä. bso Briossisilmukka oikein: neulo silmukka edellisellä krs:lla tehdyn langankierron kanssa oikein yhteen. krs (1 n, bso-KV, 1 n, bso-PV) krs:n tai osuuden loppuun. Am krs:n alkuun ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. olevan ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Riittää, että tuot langan työn eteen ja nostat silmukan vasemmalta puikolta oikealle. nsn-lk Tee langankierto ja nosta silmukka nurin neulomatta. ! OHJE Kaikki silmukat neulotaan kahdella langalla, ellei toisin ole ohjeistettu. bso-PV/KV Briossisilmukka oikein päävärillä tai kuviovärillä neulottuna. krs (1 n, nsn-lk-KV, 1 n, nsn-lk-PV) krs:n tai osuuden loppuun. Langankiertoa ei lasketa omaksi silmukaksi. Neulo 18 krs:ta briossijoustinneuletta (kts. Kerroksen vaihtumiskohta on takakappaleen vasemmalla puolella, briossijoustinneuleen ja sileän neuleen välissä. Briossineuleosuuksilla viimeinen krs on mallineuleen 1. Tee aloitussilmukka, aseta langat vasempaan käteen kuten ristikkäin luomista varten, *luo 1 s siten, että poimit etusormelta vain KV:n, luo 1 s pitäen kahta lankaa yhdessä (siten, että poimit etusormelta molemmat langat), luo 1 s siten, että poimit etusormelta vain PV:n, luo 1 s pitäen kahta lankaa yhdessä *, toista * – * kunnes puikolla on tarvittava määrä silmukoita, viimeinen s on vain PV-silmukka. krs:lla. krs:lla. Neulo vielä 14 (16, 16, 16, 18) (18, 20, 22, 22) krs:ta vuorotellen sileän neuleen ja briossijoustinneuleen osuuksia kuten määritelty 1. Lankaa ei kiepauteta puikon ympäri. BRIOSSIJOUSTINNEULE Briossijoustinneuleessa vuorottelevat kahdella langalla neulotut nurjat silmukat ja vain yhdellä värillä neulotut briossisilmukat. [1 s vähennetty.] bso-lk-bso-PV/KV Neulo yhteen silmukkaan: briossisilmukka oikein, langankierto, briossisilmukka oikein. Toinen väri muodostaa työn nurjalle puolelle langanjuoksun. Jos ohje ei mainitse väriä (PV/KV), neulo samalla värillä kuin silmukka, johon neulot. BRIOSSISILMUKOIDEN LYHENTEET Muut lyhenteet sivulla 60. 1
Samaan aikaan: Vaihda KV1:n tilalle KV2 krs:lla 26 (28, 30, 30, 34) (34, 34, 36, 36). krs. Lisäyskrs A Neulo briossijoustinneuletta* merkille, sm, 1 o, L1v, neulo o, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, L1o, 1 o. krs), aseta 3 (3, 7, 7, 7) (7, 11, 11, 11) juuri neulottua silmukkaa (oikealta puikolta) apulangalle, neulo briossijoustinneuletta merkille, sm, neulo o merkille, sm*, toista * – * vielä kerran. Vaihda KV2:n tilalle KV3 krs:lla 70 (74, 76, 76, 84) (84, 86, 88, 90). Vasen hiha Ota mukaan hihan s:t siten, että aloitat neulomisen kainalosilmukoiden vasemmalta puolelta, siirrä vartalon viimeinen nostettu silmukka vasemmalle puikolle (hihan silmukoiden eteen) ja bso yht-KV (ks. Briossineuleosuuden viimeinen krs on mallineuleen 2. [Lisäysten jälkeen työssä on 58 (60, 66, 74, 82) (86, 92, 96, 100) s. Hihat: 43 (45, 47, 55, 63) (67, 69, 73, 77) s, etuja takakappale: 65 (73, 77, 85, 93) (101, 109, 117, 125) s, raglan-osuudet: 11 s.] 1. Aseta vartalon silmukat sivuun ja siirry neulomaan hihoja. Hihojen ja vartalon yhdistäminen Vartalon alku Aloita krs:n vaihtumismerkistä puikoilla olevilla silmukoilla, PV:llä ja KV3:lla. Neulo 11 (7, 7, 7, 3) (3, 5, 3, 1) krs:ta vuorotellen sileän neuleen ja briossijoustinneuleen osuuksia kuten määritelty 1. Briossilisäys-krs 1 Neulo kaavion mukaan merkille, sm, neulo o* krs:n loppuun. 1. (10., 10., 8., 6.) (6., 6., 6., 5.) krs vielä 6 (5, 6, 8, 12) (12, 13, 13, 15) kertaa. Vaihda KV1:n tilalle KV2. Hihan viimeinen krs *9 (9, 13, 13, 13) (13, 17, 17, 17) s briossijoustinneuletta (1. Hihan pituus: 99 (99, 101, 101, 105) (105, 109, 109, 109) krs:ta.] KAARROKE Kaarrokkeessa briossijoustinneuleosuudet hihoista ja vartalosta kohtaavat ja muodostavat raglan-linjat. Oikea hiha Kuten vasen hiha. krs), nosta viimeinen silmukka ennen kainalosilmukoita puikolle neulomatta. krs. Briossineuleosuuden viimeinen krs on mallineuleen 1. krs:lla. (9., 9., 7., 5.) (5., 5., 5., 4.) krs Neulo kuten 2. Briossiosuus: 15 (15, 19, 19, 19) (19, 23, 23, 23) s, sileän neuleen osuus: 43 (45, 47, 55, 63) (67, 69, 73, 77) s.] Neulo viimeisen lisäyskrs:n* jälkeen vielä 10 (16, 10 10, 8) (8, 6, 6, 10) krs:ta ilman lisäyksiä. Toista lisäyskrs A joka 10. krs) jatkaen saumattomasti joustimesta, am, neulo o krs:n loppuun samalla lisäten oe&t-lisäyksillä tasaisin välein 4 s. Am krs:n alkuun ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. 3.–9. *= Tai lisäyskerros A:n mukaan, jos se sattuu samalla krs:lle. Neulo lisäyskerrosten väliset/jälkeiset krs:t kaavion välikerrosten mukaan toistaen punaisella merkittyjä kaavion toistoja, kunnes tarvittava määrä krs:ia on neulottu. krs), aseta 3 (3, 7, 7, 7) (7, 11, 11, 11) juuri neulottua silmukkaa (oikealta puikolta) apulangalle, neulo briossijoustinneuletta merkille, sm, neulo o krs:n loppuun. Neulo 18 krs:ta briossijoustinneuletta. Vaihda KV2:n tilalle KV3. Vartalon viimeinen krs *9 (9, 13, 13, 13) (13, 17, 17, 17) s briossijoustinneuletta (1. [4 s kavennettu.] [260 (280, 292, 324, 356) (380, 400, 424, 448) s puikolla. krs. (16., 12., 12., 12.) (12., 10., 10., 10.) krs. 4,5 mm:n puikolla pidemmällä kaapelilla ja PV:llä ja KV1:llä yhdessä, luo 32 (36, 36, 40, 40) (44, 44, 48, 48) s ristikkäin kahdella värillä. *= Koosta riippuen: Lisäyskrs A (briossilisäyskrs, briossilisäyskrs, molemmat, lisäyskrs A) (lisäyskrs A, lisäyskrs A, lisäyskrs A, molemmat). [77 (85, 89, 97, 105) (113, 121, 129, 137) s etuja takakappaleessa puikolla. Jatka briossilisäys-krs:ten neulomista kaavion mukaan: Neulo vielä briossilisäys-krs:t 2–4 (4, 6, 6, 6) (6, 8, 8, 8) joka 16. krs Neulo briossijoustinneuletta merkille, sm, neulo o krs:n loppuun. krs Vaihda työhön 5 mm:n puikko pidemmällä kaapelilla, neulo 7 s briossijoustinneuletta (1. Vartalo-osan pituus: 77 (77, 77, 77, 77) (77, 83, 83, 83) krs.] HIHAT Neulo molemmat hihat samoin. [36 (40, 40, 44, 44) (48, 48, 52, 52) s puikolla.] 2. • Briossijoustinneule-osuuden keskellä kaavion mukaan (briossilisäys-krs:t ) • Huom. Briossineuleosuudella viimeinen krs on mallineuleen 2. Aloita sileän neuleen osuuden lisäykset krs:lla 10 (10, 10, 8, 6) (6, 6, 6, 5). Vartalon takaosa Siirrä nostettu s vartalosilmukoiden eteen vasemmalle puikolle, bso yht-KV ensimmäisen vartalosilmukan kanssa, jatka briossijoustinneuletta merkille, sm, neulo o merkille. Kaarrokkeen kavennukset tehdään sileän neuleen osuuksien reunoissa. Lisäykset Lue hihan ohjeet loppuun asti ennen kuin aloitat lisäykset! Hihan lisäykset tehdään: • Sileän neuleen osuuden reunoissa (lisäyskrs A). s. Vartalon etuosa Siirrä nostettu s vartalosilmukoiden eteen vasemmalle puikolle, bso yht-KV ensimmäisen vartalosilmukan kanssa, jatka briossijoustinneuletta merkille, sm, neulo o merkille, sm, neulo 5 s briossijoustinneuletta, nosta viimeinen s ennen kainalosilmukoita puikolle neulomatta. 73) ensimmäisen hihasilmukan kanssa, jatka briossijoustinneuletta merkille, sm, neulo o merkille, sm, neulo 5 s briossijoustinneuletta, nosta viimeinen silmukka ennen kainalosilmukoita puikolle neulomatta. [55 (57, 59, 67, 75) (79, 81, 85, 89) s puikolla. krs *11 s briossijoustinneuletta, sm, 74 2/23. krs. Katkaise langat. Neulo 5 s briossijoustinneuletta (2. Samaan aikaan: Aloita briossilisäykset krs:lla 16 (16, 12, 12, 12) (12, 10, 10, 10). [2 s lisätty.] *= Seuraavilla lisäyskerroksilla briossijoustinneule-osuus neulotaan kaavion mukaan. Neulo 32 (34, 34, 34, 36) (36, 38, 38, 40) krs:ta vuorotellen sileän neuleen ja briossijoustinneuleen osuuksia kuten määritelty 1. Briossilisäys-krs voi asua samalle krs:lle lisäyskrs A:n kanssa. krs:lla. Katkaise langat
ohje s. [4 s kavennettu (kavennukset vain vartalossa).] Toista krs:t 1–3 vielä 6 (9, 8, –, –) (–, –, –, –) kertaa. Kavennukset Aloita kavennukset ja samalla vaihda KV3:n tilalle KV4, kun KV3:n osuus on yhteensä 32 (34, 34, 34, 36) (36, 38, 38, 40) krs:ta (sis. 3. myös kaarroketta edeltävät krs:t). krs *11 s briossijoustinneuletta, sm, neulo o merkille, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. Hihat: 5 (5, 5, –, –) (–, –, –, –) s, etuja takakappale: 13 (13, 17, –, –) (–, –, –, –) s, raglan-osuudet: 11 s.] Siirry neulomaan kaulus. VIIMEISTELY Yhdistä kainalosilmukat kolmen puikon päättelyllä. krs *11 s briossijoustinneuletta, sm, neulo o merkille, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. Koot 4–9: Kavennukset osa 1: 1. Koot 1–3: Kavennukset osa 1: 1. krs *11 s briossijoustinneuletta, sm, neulo o merkille, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. krs (kavennus) *11 s briossijoustinneuletta, sm, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, knk, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. KAAVIOAVAIN nsn-lk-PV bso-lk-bso-PV | | EE E 1n-lk-1n-KV 1n-lk-1n-PV bso-lk-bso-PV EE E Ei silmukkaa Toistuva mallikerta bso-PV nsn-lk-KV bso-KV n EE E | | E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E E EE E E E E E E EE E E E E E E EE E E E E E E E E E E E E E E E E EE E E E E E E E E E E EE E E E E E E | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | EE E | | | | | | | | | | | | EE EE E EE E EE E EE | | EE | | 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 Briossilisäys-krs 1 Briossilisäys-krs 6 Briossilisäys-krs 7 Briossilisäys-krs 2 Briossilisäys-krs 3 Briossilisäys-krs 4 Briossilisäys-krs 8 Briossilisäys-krs 5 Välikerrokset Välikerrokset Välikerrokset Välikerrokset Välikerrokset Välikerrokset Välikerrokset Välikerrokset 75 2/23. krs (kavennus) *11 s briossijoustinneuletta, sm, neulo o merkille, sm, 11 s briossijoustinneuletta, sm, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, knk, sm*, toista * – * vielä kerran. krs vielä kerran. KAAVIO Hihan briossilisäykset Lue kaavio alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle. Päättele langanpäät työn nurjalle puolelle, kastele ja pingota mittoihin. Välikerrosten lukumäärä määräytyy koon mukaan, kts. [8 s kavennettu.] Toista krs:t 1–2 vielä 11 (9, 11, –, –) (–, –, –, –) kertaa. Toista 1. Toista 1. krs (kavennus) *11 s briossijoustinneuletta, sm, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, knk, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. krs (kavennus) *11 s briossijoustinneuletta, sm, neulo o merkille, sm, 11 s briossijoustinneuletta, sm, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, knk, sm*, toista * – * vielä kerran. [4 s kavennettu (kavennukset vain vartalossa).] Toista krs:t 1–2 vielä – (–, –, 8, 8) (8, 13, 15, 17) kertaa. neulo o merkille, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. krs vielä 1 (–, 1, 4, –) (–, 4, 2, 2) kertaa. Hihat: 29 (25, 29, –, –) (–, –, –, –) s, etuja takakappale: 37 (33, 41, –, –) (–, –, –, –) s, raglan-osuudet: 11 s.] Kavennukset osa 2: 1. 2. Päättele silmukat. [8 s kavennettu (kavennukset hihoissa ja vartalossa).] 2. 73. [– (–, –, 216, 248) (272, 232, 232, 232) s puikolla. 2. [– (–, –, 88, 88) (96, 104, 104, 104) s puikolla. Hihat: – (–, –, 5, 5) (5, 9, 9, 9) s, etu-ja takakappale: – (–, –, 17, 17) (21, 21, 21, 21) s, raglan-osuudet: 11 s.] KAULUS Vaihda 4,5 mm:n puikkoon lyhyellä kaapelilla. Neulo 8 krs:ta briossijoustinneuletta. krs (kavennus) *11 s briossijoustinneuletta, sm, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, knk, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. krs (kavennus) *11 s briossijoustinneuletta, sm, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 2 s ennen merkkiä, knk, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. [176 (160, 184, –, –) (–, –, –, –) s puikolla. [8 s kavennettu.] Toista krs:t 1–2 vielä – (–, –, 15, 19) (21, 15, 15, 15) kertaa. Vaihda lyhyempään pyöröpuikkoon tarpeen mukaan. [8 s kavennettu (kavennukset hihoissa ja vartalossa).] 2. [80 (80, 88, –, –) (–, –, –, –) s puikolla. Hihat: – (–, –, 37, 45) (49, 41, 41, 41) s, etu-ja takakappale: – (–, –, 49, 57) (65, 53, 53, 53) s, raglan-osuudet: 11 s.] Kavennukset osa 2: 1
krs (OP) 3 o, lk, *1 o, lk*, toista * – *, kunnes jäljellä on 3 s, 3 o. Siirrä alemman puikon silmukat odottamaan esim. LISÄKSI Apulankaa tai hakaneula väliaikaiseen aloitukseen, tavallinen ja lukittava silmukkamerkki sekä päättelyneula. s 1. Mallihuivissa päävärinä on Tukuwool Fingering (100 % suomalainen villa, 200 m/50 g), sävy Humu ja kontrastiväreinä Filcolana Tilia (70 % mohair, 30 % silkki, 210 m/25 g), sävyt Red Squirrel (352, KV1) ja Blue Coral (289, KV2). Poista silmukkamerkki seuraavalla krs:lla. [Yhteensä 4 s lisätty.] KV2:llä: 5. [4 s lisätty.] 6.–8. Tiheys vaikuttaa huivin kokoon ja langanmenekkiin. MENEKKI PV: 100 g, KV1: 25 g, KV2: 25 g. OHJE Ainaoikeinkaitale Luo ohuemmalle pyöröpuikolle PV:llä ja väliaikaisella kasialoituksella 3 s. TAIVAL-HUIVI Ohje ja malli Susanna Winter KOKO Noin 50 x 180 cm. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. Vinkki! Kiinnitä työn OP:lle lukittava silmukkamerkki, sillä huivin molemmat puolet näyttävät alussa samanlaisilta. [Yhteensä 15 s.] 2. 1. [17 s.] 3.–4. LANKA Päävärinä fingering-vahvuinen villalanka (noin 400 m/100 g) ja kontrastiväreinä lace-vahvuinen silkkimohairlanka (noin 840 m/100 g). [579 s.] 3. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. Islantilainen päättely Neulo 1 o ja siirrä se takaisin vasemmalle puikolle, *työnnä oikean puikon kärki 1. krs (OP) 3 o, lk, neulo o merkkiin asti, L1v, sm, 1 o, L1o, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. ERIKOISTEKNIIKAT Kasialoitus väliaikaisena aloituksena Pidä kahta puikkoa vierekkäin ja luo silmukat puikolta toiselle kahdeksikon muodossa. [51 s.] Ensimmäinen raitaosio KV1:llä: 1. [291 s.] Poimutettu reuna Vaihda työhön paksumpi pyöröpuikko. TIHEYS 17 s ja 35 krs = 10 × 10 cm ainaoikeaa ohuemmilla puikoilla neulottuna ja pingotettuna. PV:llä: 21. krs Neulo krs:t 1–8 vielä kerran [91 s], sitten krs:t 1–4 vielä kerran [101 s]. [4 s lisätty.] 6. apulangalle tai hakaneulalle. [577 s.] 2. [4 s lisätty.] 2. krs (NP) 3 o, lk, 5 o, am, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. Neulo vain ylemmän puikon silmukoihin. [Yhteensä 6 s lisätty.] [Työssä on 111 s.] 25.–32. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. [2 s lisätty.] PV:llä: 7.–8. [211 s.] Kolmas raitaosio Neulo kuten ensimmäinen raitaosio. krs Neulo krs:t 21–24 vielä 2 kertaa. [131 s, yhteensä 7 ainaoikeinharjannetta PV:llä.] Toinen raitaosio Neulo kuten ensimmäinen raitaosio, mutta vaihda KV:ien paikkaa. s:aan kuin nostaisit sen nurin neulomatta, vedä 2. [2 s lisätty.] PV:llä: 3.–4. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs (NP) 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. [Yhteensä 4 s lisätty.] [Työssä on 71 s.] 9.–20. Huivi etenee nopeasti, sillä sen perusosassa ei tarvitse neuloa yhtäkään nurjaa silmukkaa! Reunuksen poimutetuissa raidoissa hennon ilmavat silkkimohair-langat pääsevät pääosaan. [21 s.] 5. krs (NP) 3 o, lk, 2 n, *1 n kiert, 1 n*, toista * – *, kunnes jäljellä 4 s, 1 n, lk, 3 o. krs (OP) 3 o, lk, käännä työ 90 astetta myötäpäivään ja poimi 1 s jokaisesta ainaoikeinharjanteesta (yhteensä 7 s), lk, 3 o väliaikaisesta aloitusreunasta. s:n läpi ja neulo se oikein, pudota molemmat s:t, siirrä 1 s takaisin vasemmalle puikolle*, toista * – * krs:n loppuun. krs (OP) 3 o, lk, neulo o merkkiin asti, L1v, sm, 1 o, L1o, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. PUIKOT 3,5 ja 4 mm:n pyöröpuikko vähintään 80 cm:n kaapelilla (tai käsialan mukaan). krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs (OP) 3 o, lk, neulo o merkkiin asti, L1v, sm, 1 o (= keskisilmukka), L1o, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs (NP) 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. [4 s lisätty.] 22.–24. 50 cm 180 cm Neulomissuunta 76 2/23. Neulo 14 krs:ta ainaoikeaa [yhteensä 7 ainaoikeinharjannetta]. KV2:llä: 1. [2 s lisätty.] Taival-huivissa mutkatonta ainaoikeaa jaksottavat viiden raidan osiot tekevät huivin neulomisesta koukuttavaa. krs (OP) 3 o, lk, neulo o merkkiin asti, L1v, sm, 1 o, L1o, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. Älä laske vetosolmua mukaan luotuihin silmukoihin. [Yhteensä 6 s lisätty.] Toista krs:t 5–8 vielä 2 kertaa
Kastele huivi ja pingota se mittoihinsa. [2 s lisätty.] 5.–6. 2. [667 s.] PV:llä ja ohuemmilla puikoilla: 27.–28. Keskimmäisen k4k-kavennuksen tulisi osua keskisilmukan kohdalle. [4 s lisätty.] 34.–36. Kierrä samalla oksaa kierteelle vastakkaiseen suuntaan, kun pyörität oksaa lenkin ympärille (kuva 1). Varpuvispilällä onnistuu niin lettutaikinan vatkaaminen kuin voin levittäminen muurikkapannuun. [357 s.] 33. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs (OP) 3 o, lk, 7 o, *1 o, k4k, 2 o*, toista * – *, kunnes jäljellä on 9 s, 6 o, lk, 3 o. krs Kuten krs:t 7–8. krs 3 o, lk, neulo n, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. Poista kuoren lisäksi samalla myös liukas, vaaleanvihreä jälsikerros. Oksat kannattaa kerätä vapun ja juhannuksen välisenä aikana ja kuoria tuoreena. 4. 2. Lyhenteet s. 8. [627 s.] PV:llä ja ohuemmalla puikolla: 17.–20. 7. Katkaise oksan tyvestä mahdollinen ylijäävä osa oksasaksilla. [347 s.] Kiinnitä nyt lukittava silmukkamerkki 27. [377 s.] Joustava päättely islantilaisittain Päättele huivi käyttäen islantilaista päättelytapaa (ks. 3. 5. 4. Kierrä oksa renkaaksi. [331 s.] KV2:llä ja paksummalla puikolla: 21.–26. Tasaa oksasaksilla sekä tyvi että latvat. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Pyörittele oksa taipuisaksi kierittelemällä sitä. Paras hetki varpujen keräämiseen on keväällä, kun koivut ovat hiirenkorvalla. krs Neulo krs:t 3–4 vielä kerran. Voit vuolla puukolla kuorisuikaleen oksan tyvestä noin 10 cm:n matkalta ja sen jälkeen kuori irtoaa käsin. Kieritä oksa koko pituudeltaan. [Yhteensä 6 s lisätty.] Toista krs:t 33–36 vielä kerran . Voit myös laittaa oksan tyven jalan alle ja pyöritellä oksan säikeiseksi. Kerää maanomistajan luvalla noin 30–40 koivun oksaa. [351 s.] 30.–32. 76). Tässä vaiheessa voit siirrellä oksia niin, että käännät harottavat oksat osoittamaan vispilän keskelle. Tämän vitsasrenkaan tulisi olla halkaisijaltaan hieman suurempi kuin koko oksanipun paksuus. [305 s.] 8.–10. Pujota toinen nippu vastakkaiselta suunnalta vitsasrenkaan sisään ja samalla ensin laitetun nipun keskelle (kuvat 2 ja 3). krs Kuten krs:t 7–10. Voit halutessasi pujottaa vielä toisenkin vitsasrenkaan hieman lähemmäksi oksien latvoja, jolloin vispilästä tulee suppeampi. VARPUVISPILÄ Ohje ja malli Kati Laurila TARVIKKEET • Noin 30–40 koivun oksaa, puukko, sakset tai oksasakset. Tee kaksi tai kolme vitsasrengasta. krs:n keskimmäiseen k4k-kavennukseen. Katkaise lanka ja vedä se viimeisen silmukan läpi. Voit myös asettaa kaikkien oksien haaroittumiskohdan samaan kohtaan. Taivuta varovasti latvapäät yhteen 6. 3. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. 60 77 2/23. s. Ala kierittämään oksaa renkaan lenkin ympärille kuin punoisit köyttä. 29. Tee kuorituista oksista kaksi nippua. Pujota toinen nippu vitsasrenkaan sisään. 4. PV:llä: 7. Ota yksi kuorittu, suora, noin 30–40 cm pitkä oksa. [Yhteensä 4 s lisätty.] [Työssä on 587 s.] Vaihda työhön ohuempi pyöröpuikko. krs Kuten krs:t 1–6. 1. Kuori oksat. Pujota vitsasrengas, joka on halkaisijaltaan suunnilleen samankokoinen kuin oksanipun paksuus, latvasta päin vispilän kädensijan kohdalle (kuva 4). Varpuvispilä valmistetaan kuorituista koivunvarvuista, jotka sidotaan vitsaksen avulla kimppuun. [Yhteensä 6 s lisätty.] [Työssä on 311 s.] KV1:llä ja paksummlla puikolla: 11.–16. 1. krs Kuten krs:t 1–6. krs (OP) 3 o, lk, neulo o merkittyyn s:aan asti, L1v, am, 1 o (= keskisilmukka), L1o, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs (OP) 3 o, lk, neulo o merkkiin asti, L1v, sm, 1 o, L1o, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o. krs 3 o, lk, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, lk, 3 o
Jenny suunnitteli Taitoon metsäistä tunnelmaa huokuvan Maja-pipon ohjeen, s. Susannan neuleohjeet tunnistaa hiotuista yksityiskohdista, kontrasteista ja tekstuureista. TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. RIITTA TAMMI Riitta Tammi on käsityöharrastelija, joka ajautui vähän vahingossa neulesuunnittelun pariin. / tel. Värit, lankojen tuntuma ja kotimainen villa ovat loputtomia inspiraation lähteitä. Taitokeskuksia on yhteenä yli 60, katso kaikki toimipisteet taitoyhdistyksen nettisivulta. Värit neuleissa ovat usein maanläheisiä, murrettuja tai pastellisävyisiä. 044 9835 352 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • taito.aboland@gmail.com TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu / Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh. SUSANNA KAARTINEN Susanna Kaartinen on inarinsaamelainen neulesuunnittelija, joka asuu Australiassa. 040 554 0057 Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. Hän rakastaa kokeilla ja keksiä uusia tekniikoita sekä uusia tapoja yhdistellä perinteisiä tekniikoita johonkin uuteen. Susannan suunnitteleman lämpöisen Retki-paidan ohjeen löydät s. 0400 364 234 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 1 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 13 7 14 15 15 TAITOLIITTO • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • www.taito.fi • taitoliitto@taito.fi 13 12 11 10 9 1 2 3 4 5 6 7 8 14 yhdistysilmoitusTAITO_1_2023.indd 1 yhdistysilmoitusTAITO_1_2023.indd 1 5.1.2023 10.58.24 5.1.2023 10.58.24 JENNY ANSAH Jenny Ansah on afrosuomalainen neulesuunnittelija Helsingistä. 72. Tutustu tekijöihin 78 2/23. Tee varpuvispilä Katin kirjoittaman ohjeen mukaan, s. Omissa ohjeissaan Riitta on kiinnostunut erilaisista tekniikoista, joiden neulomisen pitää kuitenkin onnistua neulevlogeja samalla katsoen. Hän oppi neulomisen mummoltaan ja yliopisto-opintojensa alussa hän halusi suunnitella ekologisen ja pitkäikäisen neulekokoelman. 044 5454370 www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Kenkävero, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. MINTTU WIKBERG Minttu Wikberg on kirjoneuleisiin ihastunut tekstiilisuunnitelija. 044 3363500 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. / tel. Jenny ammentaa ideoita luonnosta ja tekstuureista. Inspiraationsa hän löytää erilaisista pinnoista ja värien yhdistelyistä. 77. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND Rantatie / Strandvägen 16 B 21600 Parainen / Pargas, puh. 044 491 4514 www.loftet.fi • info@loftet.fi Tässä listauksessa taitoyhdistysten päätoimipaikat. 61. 050 5500 501 Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. SANNA SUONPÄÄ Sanna Suonpää on itseoppinut, uusista ideoista inspiroituva käsityöohjeiden tekijä. Riitan suunnittelmien värikkäiden Mosaiikki-kämmekkäiden ohje löytyy s. Parhaita hetkiä elämässä ovat retket metsään, vaeltelu ilman päämäärää, lepotauko kalliolla. 040 684 9550 www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki , puh. Hän on tehnyt käsityöohjeita ja käsityöaiheista sisältöä vuosien ajan useille eri medioille ja yrityksille sekä omille Kototeko-kanavilleen yli 10 vuoden ajan. 69. 040 849 9642 www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. KATI LAURILA Kati Laurila on opettaja ja käsityöntekijä, joka inspiroituu väreistä, villalangoista ja vanhoista käsityökirjoista. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Postikatu 1, 96100 Rovaniemi, puh. Sannan suunnittelemien ekologisten mehiläisvahakääreiden ohjeen löydät s. Kati innostuu parsimisesta ja kierrätysmateriaaleista. 040 596 0521 www. Hänen tyylinsä on selkeä ja graafinen, inspiraation lähteenä on usein luonto tai perinnekäsityöt. 76. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. Erityisesti Sannan sydäntä lähellä ovat kodin käsityöt. Tähän lehteen Minttu laati ohjeen Kartta-sukkiin, joihin pukeutumalla kulkija ei eksy, s. 0440 162 230 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel. Minttu löytää metsästä rauhaa, tilaa olla ja ajatella. Hän rakastaa metsäseikkailuja, pieniä varpuja, suuria puita. LAURA VIRTA Laura Virta on paperinja kankaanpyörittäjä, joka etsii ympäriltään kuvioita, kuoseja ja pintoja, sekä luonnolle lempeitä tapoja toteuttaa niitä omissa töissään. 70. Laura kirjoitti Taitoon hurmaavan matkapäiväkirjan ohjeen, s. SUSANNA WINTER Susanna Winter on keskisuomalainen neulenörtti, joka rakastaa matematiikkaa, kiinnostavia tekniikoita ja hyvää istuvuutta. / puh. 050 595 0502 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. 64. Metsän muodoista hän löytää inspiraation kuvioiden suunnitteluun. 044-770 3100 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. Ku va Hi lja M us to ne n. 040 7517 855 Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. Hän opiskelee Taideteollista erikoisammattitutkintoa ja on sydämeltään pedagogi, joka nauttii kädentaitojen opettamisesta. 040 716 6839 www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. 66. Susannan suunnitteleman pirtsakan Taival-huivin ohjeen löydät s
044 3363500 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. 040 849 9642 www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. 044 9835 352 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • taito.aboland@gmail.com TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu / Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh. 040 596 0521 www. 0400 364 234 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 044 491 4514 www.loftet.fi • info@loftet.fi Tässä listauksessa taitoyhdistysten päätoimipaikat. Taitokeskuksia on yhteenä yli 60, katso kaikki toimipisteet taitoyhdistyksen nettisivulta. 1 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 13 7 14 15 15 TAITOLIITTO • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • www.taito.fi • taitoliitto@taito.fi 13 12 11 10 9 1 2 3 4 5 6 7 8 14 yhdistysilmoitusTAITO_1_2023.indd 1 yhdistysilmoitusTAITO_1_2023.indd 1 5.1.2023 10.58.24 5.1.2023 10.58.24 MAINOS 79 2/23. 040 684 9550 www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki , puh. 040 554 0057 Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. 040 7517 855 Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. / tel. 050 5500 501 Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. / tel. 0440 162 230 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. / puh. 050 595 0502 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. Ku va Hi lja M us to ne n. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Postikatu 1, 96100 Rovaniemi, puh. 040 716 6839 www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. 044 5454370 www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Kenkävero, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 044-770 3100 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND Rantatie / Strandvägen 16 B 21600 Parainen / Pargas, puh
BRAGE AB Traditionella material för folkdräkter Kansallispukujen perinteiset materiaalit butik.brage.fi draktbyra@brage.fi Kaserngatan 28 A 8 Hfors putiikki.brage.fi +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 A 8 Hki tilaukset@wetterho?.. Kotimainen käsityökauppa palvelee sinua verkossa ja myymälässä Tilaa ryijypaketit & -tarvikkeet verkkokaupasta 80 2/23. 040 455 1445 Hämeenlinna www.wetterho?.. puh
www.lankapuotitiukula.fi Kotimaisuus on ykkösarvomme 81 2/23. SELAA & TEE OSTOKSET HELPOSTI NETISSÄ KEVÄTLUETTELO NYT LUETTAVISSASI! KÄSITÖITÄ, TAIDETARVIKKEITA & ASKARTELUA PL 2470 00002 Helsinki · tilaus@slojd-detaljer.fi · 09-3487 0606 www.slojd-detaljer.fi Sisustusja käsityöliike Hilma ja Onni Kaikkea kivaa neulontaan ja muihin käsitöihin www.hilmajaonni.fi info@hilmajaonni.fi Niittytie 6 44300 KONNEVESI 040-6741331 Eettisiä lankoja intohimoisille käsityöharrastajille 041 314 0380 FB: Lankapuoti Tiukula Oy IG: @lankapuoti.tiukula Käsityötarvikkeiden verkkokauppa ja puoti Tohmajärvellä. Meiltä löydät tarkoin valitut langat neulontaan, virkkaukseen ja makrametöihin
Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Jatkuva haku on avoinna! Kysy lisää puh. Käsityökaupat Tallinnassa – perinteitä ja laatua Eesti Käsitöö Maja Pikk 22 Kaarmanni Käsitöö Vanaturu kael 8 Käsityötapahtumat 2023 Keskiaikapäivät 6.–9.7 Martin Markkinat 9.–11.11 Viron Kansantaiteen ja Käsityön Liitto www.folkart.ee www.kauhava.fi/kadentaitoviikko Katso ohjelma: kauhavan kädentaitoviikko 12.-17.6.2023 Tervetuloa! WWW.LANKAVA.FI 82 2/23. www.pirtinkehraamo.fi Laadukkaat tuotteet 100 % suomalaista villaa Taidosta ammatti – Ikatalla onnistut! Katso lisää: sasky.fi/ikata Opiskele Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksella artesaaniksi, kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi, mediapalvelujen toteuttajaksi, lauluntekijäksi tai musiikkimanageriksi. 050 596 2828 Pirkka-lanka hurmaa väreillään! Tilaa kätevästi verkkokaupasta taitopirkanmaa.fi. 050 596 2828 KERAMIIKKA-ALAN ARTESAANIOPINNOT FORSSASSA LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kysy lisää puh
Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu . Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu . Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto . vuosikerta. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu D. Nähdään verkkokaupassa! Kestävä ja pestävä siivousliina, joka valmistetaan käsinpainaen Suomessa neulotusta bambucollegesta.. Paino Punamusta. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. 6 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo – 6. Puuvillakatu C , Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet) ja Elina Helminen (kudonta) TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiina Hautamäki, Ilona Korhonen, Roope Lipasti, Miika Manninen, Meeri Ylä-Tuuhonen, Jyrki Luukkonen, Jaakko Suorsa, Susanna Winter, Jenny Ansah, Minttu Wikberg, Laura Virta, Sanna Suonpää, Susanna Kaartinen, Kati Laurila, Sonja Karlsson, Merja Räty, Johanna Ilander ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 6, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi . Seinäjoki Taito Shop Seinäjoki, Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu . Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. www.ullrikebyanki.com Käsillä tekevän karkkikauppa Verkkokauppa www.paapo.fi Nopea toimitus joka päivä! Jaanan Lankapaja AIDOSTI JA INTOHIMOSTA SUOMALAISEEN VILLALANKAAN www.jaananlankapaja.fi Ilmoita Taito-lehdessä! ILMOITUSMYYNTI KRISTIINA AHTI, P. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu . Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 6. Aikakausmedia ry:n jäsen. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio . 6, ilmoitukset@taito.fi “Näyttää tiskirätiltä, mutta ei haise tiskirätiltä” www.lempiriepu.. ISSN www.suomenlanka.fi Kotimaiset langat kudontaan, virkkaukseen, makrameesolmeiluun sekä muihin käsitöihin ja askarteluihin. Turku Käsityökupla, Nuppulantie . Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu . KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 6 , 8 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön
PAL.VKO 2023-21 74 33 85 -2 30 2 N ro 2 • 20 23 • R et ke llä ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € RETKELLÄ KÄSITÖID EN MAAILMAS SA Kallisarvoinen kuksa Kuksa lumoaa tekijät ympäri Suomen Kalastajan kädentaidot Juho Lehtola tekee kalastukseen itse kaiken minkä voi Kotiseutu silmukoissa Paikkakuntaneuleet ovat hurmanneet käsityökansan Taito / ilmestyy viikolla Kesänumerossa Kohta on aika irrotella! Kun kesä saapuu, luonto alkaa hehkua huumaavissa sävyissä. Taito-lehden kesänumerossa uppoudutaan värien maailmaan.