Nyt sukelletaan maalaisromantiikan maailmaan!. Sulje silmäsi ja kuvittele kesäyö – auringon viipyilevät säteet, luonnon äänet ja huumaavat tuoksut. KATOAVIA KUVIA Päivi Hintsanen tekee antotypialla kuvia, jotka katoavat valossa. Kesäkuussa ilmestyvän Taidon teemana on kesä maalla. Miltä tuoksuu sateen kastelema maa, vastapuhjenneet tuomen kukat, kesäauringon lämmittämä hiekkatie ja paahteen rapeaksi muuttama mäntymetsä. Kuvioiden leikki PAL.VKO 2024-21 6 414887 433853 2 4 2 74 33 85 -2 40 2 Taito 3/24 ilmestyy viikolla 23. UNIIKIT TAPETIT Pihlgren ja Ritolan tapetit ovat koristaneet koteja lähes 100 vuotta. N ro 2 • 20 24 • K uv io id en le ik k i ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro 2 | 2024 | 16,90 € KUVIOIDEN VIRTAA Suunnittelija Klaus Haapaniemen kuviot ja värit ihastuttavat
Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. vuosikerta. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi 040 505 0944 www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet), Tuija Sulisalo (virkkaus). ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 044 202 3516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi 4. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiia Eronen, Tiina Hautamäki, Merja Häikiö, Johanna Ilander, Anna Johanna, Veera Jussila, Anne Kalliola, Taru Kankala, Sonja Karlsson, Ilona Korhonen, Sarianna Lehtonen, Roope Lipasti, Riikka Mahlamäki-Kaistinen, Heini Perälä, Annika Pitkänen, Jaakko Suorsa, Elina Vuorema. Ku va Hi lja M us to ne n. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hamina, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila, Havukoski, Hiekkaharju, Korso www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu ja Ilomantsi + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • toimisto@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu 1. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. ISSN 1235-6875. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu 2. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND / ÅBOLANDS HANTVERK Parainen / Pargas & Kemiö /Kimito www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@gullkrona.fi TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi Taitoliitto • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi yhdistysilmoitusTAITO_2_2024.indd 1 yhdistysilmoitusTAITO_2_2024.indd 1 6.3.2024 11.12.55 6.3.2024 11.12.55 Kuva Sonja Karlsson KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio 3. 03 4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Aikakausmedia ry:n jäsen. 117. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11. Paino Punamusta. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 4 D. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto 13
Käsillä MALLISTO 2/24 Kuvioiden leikki 3 2/24
12 ” 4 2/24. 26. 64) Kannen kuva Tiina Hautamäki 06 ALUKSI 10 ILONA KORHONEN: KÄSSÄKAUPPOJEN SELVÄNÄKIJÄT 12 KUVIOIDEN VAPAA VIRTA 22 AIKAA EI VOI KIIREHTIMÄLLÄ HIDASTAA 26 KUMMALLISELLA TAVALLA KUTKUTTAVIA ASIOITA 36 3 X KUVIOIDEN LEIKKI 38 YLLÄTTÄVÄ RAKKAUS 42 SOIVAT JA NAKSAHTAVAT VÄRIT 44 UNIIKKI TAPETTI, TASAINEN JÄLKI 54 LEIKKISIÄ ARJEN VAATTEITA 60 ROOPE LIPASTI: KUMMALLISIA KUVIOITA 61 KUVIOIDEN LEIKKI –SUUNNITTELUKILPAILU KUVIOIDEN LEIKKI 60 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 61 Dora-pussukka 62 Kirjoen koristellut neuleet 64 Memento-paita 67 Tufattu matto 68 Ruudukko-paita 71 Peace & Love – irtohihna kanavakirjonnalla 73 Eedit-sukat 76 Palikka – printattu t-paita Pirteän Ruudukko -paidan ohje löytyy sivulta 68. Sisällys Kannessa Mementopaita (s. Käsillä Ida-Lotta Harmio luo persoonallisia teoksia yhdistelemällä muun muassa tekstiiliä ja keramiikkaa, s. En laita luovassa työssä itselleni mitään rajoja, koska sitä voisi kyllästyä, jos tekisi vain yhtä asiaa koko loppuelämänsä.” Klaus Haapaniemi, s
Kevät on vuodenaikojen kestosuosikki – hyvästä syystä. Tätä keväistä pilkettä kuvastaa myös käsissä pitelemäsi tuorein Taitolehden numero! Kevät tuo mukanaan valoa ja toivoa. Tässä vaiheessa vuotta ei voi olla enää huomaamatta, miten aurinko kurkkii ikkunasta pilke silmäkulmassaan. Tämän vuoksi olemme suunnitelleet myös Taitolehden ympärille tuleviksi kuukausiksi mukavaa ja värikästä puuhaa! Sivulta 61 löydät esimerkiksi Kuvioiden leikki suunnittelukilpailun, jonka myötä haluamme kan nustaa myös lehden lukijoita inspiroitumaan kevään valosta ja suunnittelemaan oman kirjoneule kuvionsa sukkaa varten. 2/24 KISAILUA JA KUKKASIA Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander T alven hämärässä on helppo uppoutua kirjan sivuille ja silmukoihin, mutta kevään koit taessa katse kääntyy valon houkuttelemana taas ulos. Tuntuu, että ympärillä uinuvat värit heräävät eloon. Toukokuussa kannattaakin pitää silmällä Taito lehden verkkosivuja, sillä Kukkien kevät näkyy sivuil lamme inspiroivien ohjeiden ja juttujen muodossa. Uudet mahdolli suudet ja uudet alut kurkkivat nurkkien takana samalla, kun luonto odottaa puhkeamistaan täyteen loistoonsa. Myös kukat ovat olennainen osa kevättä ja sen lois toa. Nyt on lupa leikitellä väreillä ja kuvioilla! 5
Tässä & NYT Hae mukaan Pinta-näyttelyyn! Kuva Piritta Mäkinen Kuva Mika Stenroos 25.5. Ilmoittaudu tai kysy lisätietoja: kehraamo@kehraamomustalammas.. Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Alkukesän kässäriennot Leineperi Woolart Biennale on villainen taidenäyttely, joka järjestetään 25.5.–7.7.2024 Leineperin ruukin galleriassa. 6 2/24. Ommel-festivaali Ommel tulee taas, tällä kertaa Hyvinkäällä! Ompelijoiden unelma tapahtuman resepti koostuu koko viikonlopun jatkuvista ompelu laneista, kiinnostavista kursseista ja luennoista sekä tietysti kangas ja tarvikemarkkinoista. Näyttelyyn voi hakea mukaan 22.4. 8.–9.6. Tämä on upea kesä retkikohde! 14.–16.6. Ilmoittautuneiden teosten joukosta valitaan näyttelyteokset. Villaruukki Villa valloittaa Leineperin kauniin ruukkimiljöön Ulvilassa! Tapahtu man ohjelmassa on villa ja lanka markkinoiden lisäksi monipuolista ohjelmaa työnäytöksistä taide näyttelyihin. mennessä 1–3 teoksella. Näyttelyyn voivat hakea taiteilijat ja käsityöläiset, joiden teosten materiaalina on villa ja tekniikkana huovutus, neulonta, kudonta, ryijytekniikka, punonta tai sekatekniikka. Meidän markkinat Meidän markkinoilta löydät käsi töitä ja taidetta! Turun Vanhalla Suurtorilla jo kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on ainut laatuinen: tässä tapahtumassa myydään erityistä tukea tarvitse vien valmistamia käsitöitä, taidetta ja herkkuja
Taito Etelä Suomi järjestää kurssikokonai suuden, joka johdattaa sinut käsityön aineettomaan ja elävään kulttuuriperintöön. > Kurssit ja leirit > Käsityön elävää perintöä tutkimassa Kuva Mika Friman Kuva Taitoliitto/Hilja Mustonen 7 2/24. Lue lisää: www.taitoetelasuomi.. Kokonaisuuden kaksi ensimmäistä moduulia järjes tetään kesän korvilla Helsingissä. Seuraa Kukkien kevättä nettisivuillamme www.taitolehti.. Donner kertoo pitävänsä teoksia kuin päiväkirjoina, joihin hän kutoo ajatuksensa. Nyt voit opiskella käsityön elävän perinnön tuntijaksi. Donner valmistui Ateneumista vuonna 1969. Mitä pidempi prosessi, sitä parempi. tai somekanavissamme Instagramissa ja Facebookissa. Hän on tehnyt pitkäjän teistä työtä kuvakudosten parissa jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan Donnerille työssä tärkeintä on työn oikea tuntuma ja sommittelu. Ensimmäisen moduulin ilmoittau tuminen päättyy 26.4. Aluksi Taito -lehden verkkosivuja kannattaa pitää silmällä toukokuussa, sillä julkaisemme sivuillamme taas erilaisia kukka-aiheisia juttuja ja käsityöohjeita. Tarina ei lopu, jokainen työ on kuin jatkoa edelliselle, Donner kuvailee. Kevät saapuu kukkasineen Vuoden tekstiilitaiteilija 2024 KÄSITYÖN ELÄVÄÄ PERINTÖÄ TUTKIMASSA Kuva Anne-Mari Liira Tekstiilitaiteilijat TEXO ry on myön tänyt Vuoden tekstiilitaiteilija 2024 palkinnon Ariadna Donnerille
Paras ajankohta pajun keräämiseen on lehtien putoa misesta syksyllä aina maalishuhti kuulle asti. OHJEITA KORINPUNONTAAN Taitoliiton verkkosivuilta löydät hauskoja ohjeita korien punomiseen kotioloissa erilaisista materiaaleis ta. Aluksi PUNO OMA KORISI Vuosi 2024 on punonnan vuosi, sillä Taitoliitto on valinnut korinpunonnan vuoden käsityötekniikaksi. PUNONTAKURSSEJA Haluatko opetella punontaa kurssilla yhdessä muiden kanssa. KERUUOHJEITA Paju ja järvikaisla ovat oivallisia pu nonnan materiaaleja, joiden keruu seen Taitoliitto on koonnut ohjeet verkkosivuilleen. Kuva Taitoliitto/ Hilja Mustonen 8 2/24. LUONNONMATERIAALEJA Kun punot omaa koriasi, voit hyö dyntää siihen monia kotimaisia luon nonmateriaaleja heinistä pajuun, tuoheen ja kaislaan. Voit punoa korin esimerkiksi sa nomalehdestä tai korkkikankaasta! Löydät kattavan tietopaketin korinpunonnasta, kursseista, ohjeista ja materiaalien keruusta Taitoliiton verkkosivuilta taito.fi . Tutustu punontaan eri materiaaleilla! HISTORIAA Korinpunonta on muinainen käsi työtaito – vanhimmat punotut korit on voitu ajoittaa jopa 12?000 vuoden taakse Egyptiin. Paikalliset taitoyhdistykset ympäri Suomen jär jestävät monipuolisesti erilaisia ko rinpunonnan kursseja. Luonnonmate riaaleja kerätessä on tärkeää muistaa luonnon arvostus ja keräämiseen tar vittava maanomistajan lupa. Järvikaislan ihanteellinen keruuaika on keskellä kesää
LANKAA JA NEULEITA KEVÄÄSEEN Kevään kirjauutuudet tutustuttavat tekstiilikäsitöiden historiaan ja vievät upeiden neuleiden maailmaan. Mukaan mahtuu vil latakkeja ja paitoja sekä asusteita. Matkan aikana pureudutaan tekstiilikäsityön histo riaan esihistoriallisista ajoista läh tien. 9 2/24. Neulemalleissa on ripaus nostal giaa, mutta ne kaikki sopivat tähän päi vään ja niitä yhdistää tyylikkäät yk sityiskohdat ja värit. Teija Alanko on tietokirjailija, kasviarkeologian tutkija ja biologi. Kirja sisältää 21 neulemal lia, joista löydät jokaiseen sesonkiin sopivan vaatteen. Hänen käsissään syntynyt teos Nokkosvillaa ja värttinänkehriä on tutki musmatka lankaan. Neuleiden joukosta löydät niin pitsikuvioituja puseroita, kirjottu ja sukkia kuin palmikkopipojakin. Mukaan mahtuu myös yksinkertai sempia neuleita ja ohjeista voi valita omansa sekä aloitteleva neuloja että edistyneempien tekniikoiden pariin halajavat taiturit. Neuleet ovat saaneet innoituksensa Anna Johannan nuoruudesta vuosituhan nen vaihteessa. Kirja sisältää 17 erilaista kirjo neuleohjetta. Vuodenajat vaih tuvat myös kirjan sivuilla: Suomen linnan ympäristö lumoaa ja kruunaa unenomaisen neulekokemuksen. Kirjassa tutkitaan erilaisia ma teriaaleja värikasveista villaan sekä tekniikoita kehräämisestä pitsin nypläykseen. ONNENSÄIKEITÄ II Anna Johanna, Laine Publishing 2023, ilmestyy 28.3. Anna Johannan tuoreimmassa neu lekirjassa sukelletaan käsittelemät tömän villalangan ja suurten kirjo neulekuvioiden maailmaan. Anna Johannan esikoisteos Onnensäikeitä ilmestyi vuonna 2021. Kirjat Koonnut TIINA HAUTAMÄKI NOKKOSVILLAA JA VÄRTTINÄNKEHRIÄ Teija Alanko, Vastapaino, ilmestyy 31.3. Tekstiilikäsitöiden keskiössä on usein lanka – materiaali, joka itses sään on suoraviivainen ja yksinker tainen, mutta jonka valmistus on monimutkainen prosessi. DREAMY KNITS Johanna Ekström-Partanen, Cozy Publishing 2024 Dreamy knits ammentaa inspiraa tionsa Itämerta syleilevän Helsingin rannoilta
Lankojen ja materiaalien alkuperä, ja se, mihin ne par haiten soveltuvat, sekä ohjeiden soveltaminen olisivat suorastaan myyjän valttikortteja! Käsityöliikkeissä alan laajempi tuntemus on tosiaan liki välttämätöntä. Millainen palvelu koetaan hyvänä ja millainen vastaanotto puoles taan saa asiakkaan kääntymään kannoillaan ja ajattele maan, ettei koskaan enää palaa. Kävin kerran autokaupoilla hienossa uusien autojen liikkeessä. Moni piti tärkeänä myös tervehtimistä. Lisäksi olisi hyvä olla sekä ajatustenlukija että selvänäkijä. Aihe oli selvästi monelle käsityöharras tajalle läheinen ja kantapään kautta koettu. Haas tan tällä puheella meidät kaikki antamaan hyvää palau tetta asiakaspalvelijalle silloin, kun siihen on aihetta. Pohdiskelin taannoin Youtuben videopäiväkirjaani var ten hyvän palvelun olemusta käsityöliikkeessä. Kässäkauppojen selvänäkijät Ku vi tu s Jo ha nn a Ila nd er 10. Virheiden ja heikkouden löytäminen ja osoittelu on kin paljon helpompaa kuin hyvän huomaaminen. Jos asiakas taas kokee, että hän joutuu yksin hortoilemaan liikkeessä eikä tule huomatuksi, saattaa kokemus olla ikävä. Asiakkaita vartenhan puoti on olemassa! Hyvään palveluun lueteltiin myös mutkaton kohtaa minen, asiakkaan opastaminen ja asiantunteva neuvon ta. Jo pieni hymy riittää tuomaan asiakkaalle tunteen, että on tervetullut. Kun tähän soppaan yhdistää asiakkaan huonon päi vän ja kiukkuisen sisääntulon, saa myyjä asetella sanansa tarkkaan. Moni videopäiväkirjani kuulija osasi tarkkaan luetella myös pahimmat virheet, joita asiakaspalvelussa voi sattua, miten voi karkottaa vakituisenkin asiakkaan ja loukata huomaamattaan herkässä epätoivon tilassa apua ja neuvoa pyytämään saapunutta harrastajaa. Pöyristyin! Ensinnäkään en ole kenenkään pik kurouva ja toiseksi olisin todellakin tarvinnut vastauk sen kysymykseeni. Ja lopulta kuitenkin vain ihminen toiselle ihmiselle. On kummallista, jos menen pieneen kauppaan eikä myyjä tervehdi, vaikka huomaa asiakkaan saapuneen! Joskus on toki kiireel listä tekemistä, mutta mikä voisi olla sen kiireisempää kuin asiakkaan vastaanottaminen. 2/24 Kolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Monen mielestä myyjän olisi hyvä tuntea tuotteet ja osattava vastata kysymyksiin. Kun kysyin liian vaikean kysymyksen auto myyjä vastasi, ettei pikkurouva tee sillä tiedolla yhtään mitään. Vaatimukset asiakaspalvelijalle vaikuttavat liki mah dottomilta. Pitää olla kiva, rento, osaava, ymmärtävä, tie tävä ja aina altis auttamaan. Lähdin kaupasta saman tien sanoen, että täältä en autoa osta. Pieniin mokiin voi puolestaan suhtautua armollisesti ja huvittuneesti, mutta tahallisesti huonoa palvelua voi kin sitten jo äänestää jaloillaan. Jos asia kas haluaa tutkia valikoimaa itsekseen, on kiusaannutta vaa, jos myyjä yrittää liikaakin palvella. Autokauppa on toki erilainen bisnes kuin käsityö puoti, mutta esimerkkini kirvoitti mielenkiintoisen kom menttivyöryn. Yritän huomioida jokaisen langanhimoisen, mutta yritän myös antaa heidän toimia itselleen sopivalla tavalla langan valintatilanteessa samalla, kun toimin itse itselleni luon taisella tavalla. Jos vastausta ei suoralta kädeltä löydy, voisi myyjä vaikka luvata selvittää asian. Se oli hymy. ESIIN NOUSI MYÖS IHMISLUKUTAITO . Itse pyrin tapaamaan langanostoon saapuvat asiak kaani vain omana hölmönä puheliaana itsenäni. Ensimmäinen lueteltu hyvän palvelun tunnusmerk ki oli yksinkertainen
Punojia ja yhteistyökumppanei ta on löytynyt Suomesta, Virosta, Puolasta, Slovakiasta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Ghanasta. Tarkasti valikoitujen teosten joukossa on esimerkiksi Kremlin kellot sekä Ateenan aamu . Korinpunonnan tekniikat, materiaalit ja muodot ovat säilyneet vuosisatoja varsin muuttumattomina. Monet teokset voikin nähdä japanilaisen estetiikan kon tekstissa, ja japonismi näkyy myös näyttelyn esineissä sekä näyttelyarkkitehtuurissa. JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25 RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23 2.6. 2/24 Näyttelyt Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Kaj Franckin (1911–1989) vaikuttava ura muotoilijana teki hänestä yhden suomalaisen lasitaiteen suurnimistä. Näyttelyn ovat järjestäneet yhteis työssä Vuotalo, Helsingin työväen opisto sekä Suomen käsityön ystävät ry. asti Vuotalo <3 ryijy Kaj Franck, Kremlin kellot, kuva Suomen lasimuseo/ Ella Tommila Kokorokorit, kuva Taitoliitto Kuva Jari Koskela 11. Esillä on ryijyjä neljältä tekijältä sekä värikkäistä villalangoista solmittuina että kierrätysmuo vista valmistettuina. HELSINKI Vuotalon galleria, Mosaiikkitori 2 1.6. asti Kaj Franck – Muotoilijan utopia Vuotalon galleriassa järjestettävässä näyttelyssä ryijy taipuu moneksi. asti Punottuja koreja meiltä ja maailmalta 12.5. Taitoliitto on koonnut Punottuja koreja meiltä ja maailmalta näyttelyn ja tuottanut sen yhteistyössä Suomen käsityön museon kanssa. Franck työskenteli melkein koko uransa Nuutajärven lasitehtaalla, mutta ihaili japanilaista taideteollisuutta. Suomen lasimuseon näyttelyssä keskeisessä roolissa on taidelasi. Niihin liittyvä tieto ja taito ovat aineetonta kulttuuriperintöä, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja jonka säilyttä minen on edelleen tärkeää
Hän etsii koko ajan uusia materiaaleja ja haluaa pitää luovan työn avoimena löydöille. Klaus Haapaniemi on monipuolinen suunnittelija, jonka omintakeinen, runsas ja väririkas tyyli on valloittanut niin suomalaisen kuin kansainvälisen yleisön. 12. Klaus Haapaniemi & Co. KUVIOIDEN VAPAA VIRTA Teksti MERJA HÄIKIÖ | Kuvat ANNIKA PITKÄNEN JA KLAUS HAAPANIEMI & CO. valmistaa kodintekstiilejä, asusteita ja vaatteita
– Sitä aina ikään kuin tuntee kynän kädessään, vaik ka sitä ei edes olisi siinä. 2/24 P iirtäminen on ollut suunnittelija Klaus Haapa niemelle luonteva tapa ilmaista itseään jo lap sesta asti. Graa finen suunnittelu on edelleen mukana hänen urallaan, mutta se on vain yksi pieni osa hänen tuotannossaan. Piirtäminen on niin luonnolli nen osa itseä, Haapaniemi sanoo. Painotus sanalla monipuolinen on siis erittäin hyvin perusteltua, kun kuvailee Haapaniemen uraa. Graafinen suunnittelu on muotoi lua pelkistetyimmillään. 13. Näyttelyiden tekeminen kuuluu myös hänen repertuaariinsa. – Opinnot antoivat hyvän pohjan työskentelyyn muotoilun parissa. Nykyisin se on hänen työkalunsa suunnittelussa. Klaus Haapaniemen suunnittelun pohjalla ovat tarinat ja visuaalinen kerronta. Oli helppo lähteä sen pohjalta tutkimaan materiaaleja ja laajentaa omaa suunnittelua. Vuosia jatkuneen yhteistyön aikana Iittalan kanssa on syntynyt muun muassa Taikasarja. Haapaniemi on tehnyt yhteistyötä kansainvälis ten brändien, muotoiluyritysten ja tavaratalojen kans sa. Tämän lisäksi Haapaniemi on tehnyt vuonna 2015 Kansallisoopperan Ovela kettu esitykseen puvustuk sen ja lavastuksen. vuonna 2010. Hän on tehnyt runsaasti kuvituksia ja suunnitellut print tejä esimerkiksi Dieselille ja Marimekolle. Hän on perustanut yhdessä Mia Walleniuksen kanssa oman merkin Klaus Haapa niemi & Co. Hänen on helppo hahmottaa asioita sen kautta. Haapaniemi on alun perin valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista graafiseksi suunnittelijaksi
14. 2/24 Haapaniemen runsaissa kuvituksissa esiintyy kasveja, eläimiä ja ornamentteja
Hän ei kaihda kuvituksissaan monimutkaisia värikokonaisuuksia. Oman merkin lisäksi Haapaniemi tekee suunnittelua myös muille. 2/24 En laita luovassa työssä itselleni mitään rajoja, koska sitä voisi kyllästyä, jos tekisi vain yhtä asiaa koko loppuelämänsä.” ” Työ vei Haapaniemen pian maailmalle ja hän on asu nut Italiassa sekä Lontoossa. Suunnittelu ja ideointi on hänelle osa arkea. valmistaa kodintekstiilejä, asusteita ja vaat teita. Aina ei myöskään tule valmista kerralla. Yksittäisen tuotteen si jaan hän kokee suunnittelevansa maailmoja. OMALLE MERKILLE SUUNNITTELU TOI UUSIA PAINEITA Vuonna 2010 perustettu oma merkki Klaus Haapa niemi & Co. Pian hän huomasi, että paineet omaa työtä kohtaan kasvoivat. Lasia ja keramiik kaa hän pääsee käyttämään suunnittelu työssään muille. Sitä vain suunnittelee ja siitä se orgaanisesti kasvaa. Haapaniemen mukaan hän ajatteli aluksi, että omalle merkille suunnittelu vapauttaa, koska voi tehdä ihan mitä itse haluaa, eikä tarvitse kuunnella muita. Haapaniemen ura on suuntautunut vahvasti kansainvälisille markkinoille. Siinä on täysin vastuussa, kun on itse suunnittelija sekä työn tilaaja. – Varsinkin, kun saatiin hyvää palautetta, aloin lait tamaan yliinhimillisiä odotuksia omalle työlle ja haas tamaan itseäni enemmän. – Minua edelleen kiinnostaa luoda uusia yhtenäisiä ja asetelmallisesti onnistuneita kukkaaiheita, jotka toistu vat hyvin printissä. Huomaan palaavani toistuvasti kuk kien uudelleen keksimiseen. Hänen on suun nitellessaan aina tietyssä vaiheessa mentävä eteenpäin, mutta sitten voi myös löytää uudelleen vanhoja asioita. 15. Haapa niemi kuvailee suunnittelua kehäksi, jossa hän palaa aiheisiin, jotka ovat jääneet jollain tasolla kesken. Tarinat ja visuaalinen kerronta ovat Haapaniemen suunnittelussa kaiken pohjana. Hän kokee, että yhteistyössä suunnittelu täydentyy niin tyylin kuin materiaalien osalta. Tällä hetkellä suunnitteli jan koti sijaitsee Berliinissä. ORNAMENTTIEN RIKKAUTTA Haapaniemen tyyli on runsas ja kuvituksissa esiin tyy kasveja, eläimiä ja ornamentteja. – Tärkeintä on, että löytää jonkin aidosti itseä kiin nostavan asian, jota alkaa korostamaan ja vaalimaan omassa mielessään. Tekstii lit ovat pääosassa omassa merkissä. Haapanie mi ei osaa määritellä inspiraationsa syntymistä sen tar kemmin, mitä hän pitää hyvänä, koska silloin mahdolli suus löytämiseen on aina läsnä. Yhtenä toistuvana teemana suunnittelussaan hän mai nitsee kasviaiheet
2/24 Kukka-aiheet toistuvat Haapaniemen printtisuunnittelussa vuodesta toiseen. 16
Suunnitelmia hio taan yhdessä kädentaitajien kanssa ja toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä. – On hienoa, kun on saanut tyylin toimimaan yhtenäi sesti eri materiaalien kanssa. – En laita luovassa työssä itselleni mitään rajoja, kos ka sitä voisi kyllästyä, jos tekisi vain yhtä asiaa koko lop puelämänsä. LUOVAN TYÖN RAJATTOMUUS Loputon kiinnostus eri materiaaleihin ja tekniikoihin näkyy Haapaniemen töissä. Näyttelyissä on ollut esillä laajoja ja suuritöisiä installaatio kokonaisuuksia, joiden toteutuksessa hän on tehnyt yhteistyötä kädentaitajien kanssa. Perinteiset kädentaidot ja materiaalit sulautuvat saumattomasti yhteen esimer kiksi äänen, ruoan, valo ja mediataiteen kanssa. Ja rönsyt tulevat jatka maan vapaasti kasvamistaan myös tulevaisuudessa. Haapaniemi pitää tärkeänä, että tekijät innostuvat projektista, jolloin usein myös tekninen toteutus saa daan onnistumaan. Vartalona teräsrun gon päällä on kerrostettu olkipäällyste ja sen päällä prin tattu tekstiilivaate. YHDESSÄ KÄDENTAITAJIEN KANSSA Nykyisin Klaus Haapaniemen suunnittelua on nähtävil lä myös museoissa. Hänen alkuperäisiä luonnoksiaan teltoista olisi ollut mahdotonta toteuttaa. Haapaniemen suunnittelun maailma on rönsynnyt luontevasti moneen suuntaan. – Veistosten tekoprosessi lähti liikkeelle siitä, että keskustelin lasinpuhaltaja Johannes Rantasalon kans sa metalli ja lasiosien toteutuksesta, koska tiesin, että niiden yhdistäminen on vaikeinta. Usein yhteistyö jatkuu vuo sia. Moniosaisissa töissä eri materiaalien yhdistäminen on teknisesti vaativaa. Vuon na 2023 Lahden visuaalisten taiteiden museon Malvan Vaeltajatnäyttelyn toteutuksessa oli mukana metalli ja olkityöntekijöitä, lasinpuhaltajia, puuseppä ja ompelija. Oman roolinsa Haapaniemi näkee suunnittelijana ja taiteellisena johtajana. Haapaniemi luonnosteli hänelle visionsa ja pie nillä muutoksilla saatiin veistoksiin teknisesti toimiva olkipäällyste. On kuitenkin tär keää, että lopputulos ei ole kompromissi vaan, että näkee oman vision toimivan ja on siihen tyytyväinen. Viimeisen neljän vuoden aikana hä nellä on ollut näyttelyitä Berliinissä, Madridissa, Borå sissa, Nuuta järvellä ja Lahdessa. Esimerkiksi vuohta esittävä veistos muodostuu teräsrungon päälle ja vuo hen pää, sarvet ja sorkat ovat lasia. Mukana olivat myös animaation tekijä sekä äänimaise man suunnittelija. Silloin näkee oman suun nittelun maailman karttuvan ja siitä tulee kokonainen. Hän luottaa te kijöiden asiantuntemukseen ja siihen, että yhteistyöllä saadaan paras lopputulos. Esimer kiksi näistä veistoksista tuli yllättävän samankaltaisia mitä olin alun perin suunnitellut. 17. Puuseppä Matti Salminen toteutti näyt telyssä olevien suurien telttojen rakenteet, jotka pohjau tuivat Haapaniemen piirrustuksiin. Visuaa linen tarinankerronta jatkuu kuvituksissa ja printtisuun nittelussa. Ensi kesänä Haapaniemellä on tulossa näyttely Tam pereelle, jossa nähdään taidegrafiikkaa. 2/24 Vuohta esittävän veistoksen materiaalina on käytetty lasia, olkea, terästä ja tekstiiliä. – Käytännön realiteetit tulevat aina vastaan ja täy tyy olla valmis menemään eteenpäin. Olkitöiden tekijä Taina Ekilä löytyi etsimällä inter netistä. Vaeltajatnäyttelyssä oli esillä muun muassa veistok sia, joissa yhdistyvät eri materiaalit. Kyllä mua periaatteessa kiinnostaa kaikki
2/24 Käsillä-malliston kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Nea Sandström Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle 18
Yksinkertaisella poolokauluksella varustettu paita neulotaan saumattomasti ylhäältä alaspäin. Paidan helppo geometrinen kirjoneulekuvio jää mieleen nopeasti. Voit käyttää paidassa niin montaa kuvioväriä kuin ikinä haluat! Suunnittelija Anna Johanna Ohje s _ annajohanna _ #mementopaita Käsillä 19. 2/24 MEMENTO-PAITA Anna Johannan Memento-paita on raikas tuulahdus menneiltä vuosikymmeniltä
2/24 20
Pussukka viimeistellään vetonyöreillä. Kaksikerroksinen pussukka virkataan yhtenä kappaleena alkaen ulkopohjasta ja päättyen sisäpohjaan. DORA-PUSSUKKA Sarianna Lehtosen suunnittelema kirjovirkattu Dora-pussukka henkii 1960-luvun tunnelmaa. Suunnittelija Sarianna Lehtonen Ohje s Käsillä lystikaskoti #dorapussukka 21 2/24
Teksti RIIKKA MAHLAMÄKI-KAISTINEN | Kuvat ANNE KALLIOLA 22. 2/24 Aikaa ei voi kiirehtimällä hidastaa Kuvataiteilija Päivi Hintsanen tekee antotypioita. Tekniikka nojaa vahvasti hitauteen ja hetkellisyyteen, jossa teos syntyy ajan kanssa, mutta katoaa myös sen myötä
– Itse kiinnostuin antotypiassa nimenomaan värin pysymättömyydestä, taiteilija Päivi Hintsanen sanoo ja lisää käyttävänsä tekniikkaa myös teemojen suhteen aiheisiin, joissa katoavuuden prosessi on tavalla tai toi sella läsnä. Työhuoneen seinällä on hänen omia värikokeilujaan. Hintsanen sanoo antotypiassa prosessin olevan itse asiassa kuvaa tärkeämpi. Ikään kuin se lei juisi paperin yllä ja häipyisi katseen alla – ja näin todel la käykin. Hintsanen julkaisi syksyllä 2023 Värinkeräilijän käsikirjan. Silhuettimainen kuva on herkän kevyt ja sitä katsoessa käy mielessä, onko kuva paperissa lainkaan. Vaikka antotypian juuret ovat 1800luvun alkupuo lella, on se monelle vieras tekniikka jo siksikin, että teok set säilyvät vain pimeässä eivätkä siksi ole esillä näytte lyissä. Lasipurkin vesi on saanut voimakkaan värinsä ruusun terälehdistä. Hintsanen värjää paperin liottamalla, hankaamalla tai sivelemällä ja asettaa paperin päälle piirtoheitinkalvoa muistuttavan pinnan, johon on painettu tai piirretty kuva – vaikkapa perhonen. Aurinko syö perhosta ja kohta siitä on jäljellä vain muisto samalla tapaa kuin uhan alaisesta perho sesta, jota kuva esitti. 23. VALOTETTUJA KASVIVÄREJÄ Antotypialla tehdyt teokset syntyvät valotuksen kautta kasvivärein värjätyille pohjille. 2/24 O ranssi perhonen piirtyy vahvasti paperin pintaan. Auringonvalo syö paperista kaikki muut värit, paitsi ne, jotka ovat kalvon kuvan alla suojassa
Vuohenputkesta tosin oletin tulevan keltaista tai kellertävän vihreää, mutta siitä tulikin mie lettömän syvä vihreä. Soitin vesilaitokselle ja kysyin, onko heillä tähän ajatusta. Tämä on itse asias sa vähän harmikin. – Mietin pitkään, miksi värjäykseni ovat poikkeuksel lisen voimakkaita. VÄRIPIILOA JA SALMIAKKIVETTÄ Alussa mainittu oranssi perhonen on syntynyt kurku malla värjätylle paperille. Hintsanen valmistaa värit liottamalla, puristamal la tai keittämällä leikkimielisesti noitakeittiöksi kutsu mallaan työhuoneella. Kurkuman sijaan Hintsanen käyttää yleensä suomalaisia luonnonvärejä. Hintsanen sanoo pitävänsä juuri arvaamattomuu desta, joka antotypiaan liittyy. Hän kertoo sateen mää rän, kasvupaikan, ilmansaasteiden ja liuotusveden vai kuttavan värimaailmaan. Syn tyvää väriä ei voi aina päätellä kasvin väristä. – Kerran luin jostain, että eteläamerikkalainen kilpi kirva kokenilli, josta saa yleensä vahvaa pinkkiä, tuottaa lumen kanssa pikimustan värin. Pöytälaatikossa teos säilyy pitkään, mutta auringon valossa se jatkaa haalistumista. – Olen tutkinut värejä niin kauan, että yleensä ne ei vät pääse minua enää yllättämään. Siis salmiakkia. – Antotypia perustuu kasviväriaineen pysymättömyy teen, haalistumiseen ja arvaamattomuuteen. – Punasipulista tulee vihreää, normaalista sipulis ta keltaoranssia ja avokadon kuoresta vaaleanpunaista, Hintsanen kertoo. Ikkunalaudalla on lasipurkeissa muun muassa tammenterhoja, nokkosta ja leppää. Seuraavana vuonna väri ei enää onnistunut. En ole käsityöläinen, mutta on ihanaa, kun poimii jonkun mitättömän näköisen kasvin, laittaa veteen ja katsoo, mitä siitä tulee. Määrä on niin pieni, ettei sitä huomaa värissä tai maussa, mutta herkkien kasvien väri skaalassa kyllä. Jotkut kestävät vain tun teja, toiset vuosia. VÄRIEN KULTTUURIHISTORIA Alun perin Hintsasta kiinnosti kasvivärjäyksessä sen his toria, myytit ja uskomukset. Vahva orans si syntyy esimerkiksi lepästä, mutta kurkuma on hyvä esimerkki erityisen valoherkästä väristä. – Tekstiilivärjäyksessä etsitään pysyviä värejä, mutta antotypiassa käytettään esimerkiksi kukkia ja marjoja, joista saatava väriaine kestää tyypillisesti huonosti valoa. Ajattelin, että mitä ih mettä, ei voi olla totta. Kuva Päivi Hintsanen 24. Mielessä käy, että mikä ihmeen salainen funktio sillä Hintsasen valottamat perhoskuvat ovat yhdistelmä valokuvaa ja tussipiirrosta. Se ei vain tun nut oikealta. Kasvivärjäyksessä väreistä saadaan kestäviä kemi kaaleilla, mutta Hintsanen haluaa ylläpitää työssään täyttä luonnollisuutta. Hän ylläpitää Coloriasivus toa, joka pureutuu väriin nimenomaan kulttuurihisto riallisella kulmalla. Hintsanen teki kokeilun ja niinhän siinä kävi, että lumi teki kokenillista mustaa. – Pikkuhiljaa kiinnostus vei värikokeilujen pariin. Pari vuotta sitten löysin joka paikassa kasvavan nurmiröllin. Hintsasta ajatus hymyilyttää. 2/24 on, että kasvit ikään kuin piilottelevat erityisiä värejään. Hintsanen oppi, että ammonium kloridia käytetään Suomessa kloorin sitomiseen sellai seen muotoon, että se säilyy verkostossa hyvänä ja sen vaikutus ulottuu pitkälle. Siksi hän ei ole myöskään ko keillut teosten valottamista UVvalolla. He kertoivat, että koska elän lä hellä paikkaa, josta vesi johdetaan Jyväskylän vesijohto verkostoon, vedessä on hitunen enemmän salmi akkia kuin monella muulla. Altistus aika on väriaineesta riippuen muutamasta tunnista muuta maan kuukauteen, Hintsanen kertoo. Niistä saa ihan mielettömän hie noa vaaleanvihreää, joka muuttuu tilkalla etikkaa upeak si vaaleanpunaiseksi
2/24 Olen tutkinut värejä niin kauan, että yleensä ne eivät pääse minua enää yllättämään. Hän kertoo antotypiavuosien jättäneen jäljen kaikkeen tekemiseen. Hintsasen varastossa on valtava määrä värjättyjä papereita, koska taiteellinen työ sisältää paljon testausta ja tutkimista. Tämä on itse asiassa vähän harmikin.” ” – Tämä liittyy siihenkin, että työ vaatii kärsivälli syyttä ja malttia, eikä aikaa voi kiirehtimällä hidastaa, Hintsanen pohtii. 25. Uppoutuminen antotypiaan mah dollistui kun Hintsanen sai Koneen säätiöltä kaksivuo tisen apurahan. Kuivatuista veriseitikeistä irtoaa jo nopeallakin liottamisella kauniin punertavia sävyjä. HITAUDEN KAUNEUS Töiden hetkellisyydestä johtuen antotypiatöillä ei ole kaupallista arvoa, sillä harva haluaa seinälleen teosta, jota ei kohta enää ole. Myös suhde epäonnistumisiin muut tui näiden myötä, sillä epäonnistuminen on prosessis sa normaalia vahvemmin läsnä. Vaikka olen tavoitteelli nen anto typioidenkin kanssa, matka on pitkä ja sitä on tehtävä rauhassa. Hintsasen varsinainen leipä laji, ainakin siinä mielessä, että työt tuovat leipää pöy tään, on grafiikka. Sanoisin, että anto typia on ollut itselleni taidekasvatusta, Hintsanen sanoo ja hymyilee. – Löysin tästä hommasta levollisuuden ja ajatus ten vapaamman virtaamisen
KUMMALLISELLA TAVALLA KUTKUTTAVIA ASIOITA Ida-Lotta Harmio on perinnetekstiilinörtti. On ollut hauska tutkiskella pehmeän ja kovan materiaalin kontrastia, Ida-Lotta Harmio sanoo. Häntä viehättävät sukkahoususävyt ja vinksahtanut estetiikka. Teksti ja kuvat SONJA KARLSSON – Viime aikoina olen kiinnostunut ryijytekniikan yhdistämisestä muihin materiaaleihin, esimerkiksi keramiikkaan tai kipsivaloksiin. 26
Harmion käsissä valmistuvat niin tilaustyöt kuin taide teokset, ja aina toisinaan Harmion löytää myös esi merkiksi kudonnan opettajan penkiltä. – Mellastan omassa kulttuuriperinnössäni. Monen käsityöläisen tavoin hän työskentelee kotona ja töitä kertyy oman kodin koristeiksi asti. Siinä tulee nopeasti vastaan kysymys siitä, milloin inspiroidutaan ja milloin lainataan tai omitaan itselle. Työskentelyssäni näkyy myös kunnioi tus perinteitä kohtaan. Harmion ryijy Piilotusperformanssi vuodelta 2024 on syntynyt yhdistämällä ompelua ja kutomista. 27. Harmio, 34, on tekstiilialan sekatyöläinen. Monesti inspiraatiota haetaan itselle vieraiden kulttuurien kuvioaiheista. 2/24 H elsinkiläisen kerrostaloasunnon eteises sä vastaan tulevat kaiuttimista rämise vät rummut ja utelias kissa. IdaLotta Harmion luona on kodikasta. PERINTEITÄ PIENELLÄ KIERTEELLÄ Harmio tituleeraa itseään perinnetekstiilinörtiksi. – Vaikka olen käsityöläinen ja työni vaatii pitkäjän teisyyttä, olen uskomattoman nopea liikkeissäni ja kyl lästyn nopeasti, Harmio kertoo. Rajat ovat häily viä, Harmio pohtii. Pystyn tekemään monipuolisemmin erilaisia asioita, ja samalla myös toimeentuloni koostuu useis ta lähteistä. Viime aikoina Harmiota ovat työllistäneet ryijyt. Vaikka Harmion käyttämät käsityötekniikat ovat perinteisiä ja kuvioissakin on tuttuja kaikuja, on hänen töissään aina jotain yllättävääkin: kun Harmio piirtää vaikkapa kukkakuosia, iskee hänelle himo lisätä kukkien sekaan ötököitä. Seinillä roik kuu tekstiili taidetta. – On vain hyvä, jos pystyn vaihtelemaan projektis ta toiseen. Nyt työn alla on kolmen myyntiin tulevan ryijyn sarja. Hän tekee kaikkia kolmea kerralla tarttuen aina siihen ryi jyyn ja lankaan, joka milloinkin tuntuu mielekkäältä. Inspi roidun perinteisistä käsityömenetelmistä ja kuvio ja kuvaaiheista
Harmio työstää kolmen ryijyn sarjaa. Se on mukava, päättymätön kehä, Ida-Lotta Harmio sanoo. – Luova tekeminen ruokkii luovaa tekemistä eli mitä enemmän tekee, sitä enemmän on ideoita, mitä muuta voisi tehdä. 2/24 Kudontakehyksessä tehdyn Help me Patti -ryijyn kipinänä on Patti Smithin Horses -kappaleen lyriikka. Ryijyissä neutraalit sävyt yhdistyvät muun muassa kirkkaaseen pinkkiin. – Koen ylpeyttä siitä, että hallitsen perinteisen käsityömenetelmän, johon ei kauheasti kouluteta Suomessa, Ida-Lotta Harmio sanoo. 28
On turha yrittää tehdä sellaista, joka ei kiinnosta edes itseä. – Kun opiskelin muotoilijaksi, ajattelin että teen kaupallista ja siistiä jälkeä. Se on sitten sellaista ongelman ratkomista, mi ten vaikkapa akryylia sisältävän villasekoitelangan saa istumaan teokseen niin, ettei kokonaisilmeessä ole muo vista kiiltoa. Parikymppisenä Harmio lähti opiske lemaan tekstiiliartesaaniksi tietämättä ihan tarkalleen, mitä se tarkoittaa. 2/24 – Tykkään siitä, että asiat ovat vähän outoja ja vä hän vinossa. YLLÄTTÄVIÄ YHDISTELMIÄ Harmion töissä näkee usein luonnonläheisiä värejä, joi ta hän yhdistää kirkkaisiin sävyihin. Koulussa pääsin työskentelemään kangaspuilla ja hurahdin. OMAN MAUN MUKAAN IdaLotta Harmiolla on vahva ja tunnistettava tyyli, mut ta sen ja oman tekemisen tavan löytäminen ei ole ollut suoraviivainen tie. – Aivoissani tapahtui kiva käännös: ymmärsin, että on turha yrittää tehdä sellaista, joka ei kiinnosta edes itseä. Esimerkiksi ryijystä huo maa, jos siinä on akryyliä mukana. Harmio sen sijaan ei kertomansa mukaan ol lut lapsena yhtään kiinnostunut käsitöistä ja yläasteen pakolliset neuletyötkin valmistuivat mummon toimesta. SYTTYMINEN KÄSITÖIHIN Monet käsityöläiset ovat olleet käsistään taitavia pienes tä pitäen. Silloin se oli menoa, eikä loppua näy. Sellaisia, ettei niistä ihan heti tiedä, mitä mieltä pitäisi olla. Kudonta oli en simmäinen käsityömuoto, käsillä tekemisen tapa, johon sytyin oikein kunnolla. Hänen kiinnostuksensa käsitöihin syttyi vasta aikuis iällä ja vahingossa. Joka kerta, kun käyn kierrätyskeskuksessa, lähtee sieltä mukaani jonkinlainen nyssäkkä lankoja. Niitä löytyy myös nyt työn alla ole vista ryijyistä. Eihän se silloin kiinnosta ketään muutakaan. Suosikkiväreikseen Harmio mainitsee sukkahou susävyt ja nakin. Se kiiltää muovisella tavalla. Tekstiilijätteen minimoiminen on mi nulle tärkeä asia. – Koulutuksen kuvauksessa oli puhe sisustusteks tiileistä, ja minua kiinnosti sisustus. Villasta tykkään materiaalina eniten ja keinokuituja vältän, jos se on mahdollista. – Haluan leikitellä erilaisilla tekstuureilla ja pinnoil la. – Se oli silmiä avaava tunne, kun oivalsin, että kaik kien ympärillä olevien tekstiilien – verhojen, mattojen, lakanoiden, kaiken mahdollisen – valmistus pohjaa tä hän samaan perinteiseen menetelmään. Harmio käyttää töissään usein jämälankoja ja kier rätysmateriaaleja. Ei sii tä tule oikein mitään, jos työskennellessä ei luota omaan makuun ja fiilikseen. – Mieluiten käyttäisin vain niitä. – Tykkään tehdä yllättäviä väriyhdistelmiä. – Näistäkin lähtökohdista voi päätyä tekstiilialan am mattilaiseksi, Harmio naurahtaa. Tehtävänantona oli luoda jotain, joka tuntuu mielekkäältä. Pelkän kauneuden sijaan minusta on haus kempaa, että asiat ovat kummallisella tavalla kutkut tavia. Jotkut ovat hyviä kaupalli sia suunnittelijoita, mutta minä en lopulta ollut. Opinnoissa tein myös ensimmäisen ryijyni. Se on mi nun juttuni. Eihän se silloin kiinnosta ketään muutakaan.” ” 29. Oma tapa tehdä löytyi kuitenkin koulunpenkiltä – tai tarkemmin sanottuna opinahjon painostudiosta – kun opiskelijat pääsivät koronaeristyksen jälkeen vihdoin työskentelemään takaisin koululle. Ryijyissään Harmio ei käytä pelkästään ryijylankoja, vaan sekaan mahtuu myös muunlaista. Tyyli ni oli hukassa, enkä tiennyt, miltä minun juttujeni pi täisi näyttää
2/24 EEDIT-SUKAT Heini Perälän suunnittelemat Eedit-sukat huokuvat iloista kevään odotusta! Näissä herttaisissa sukissa yhdistyvät hauska kirjoneulekuvio ja jopa viisi eri kuvioväriä. Sukat neulotaan varresta varpaisiin ja ne leikittelevät kuvioilla hieman eri tavoilla. Nyt voit hyödyntää varastojesi värikkäimmät jämälangat! Suunnittelija Heini Perälä Ohje s heinikkidesign #eeditsukat Käsillä 30
Käsillä-malliston kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Nea Sandström Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle 31 2/24
Kirpputorilta tai omasta kaapista voi löytyä vaate, joka kaipaa vain pientä huoltoa tai muokkausta. Elina Vuoreman ohjeessa vanha neule saa uuden ilmeen kirjonnan avulla. Suunnittelija Elina Vuorema Ohje s kaavamaista #kirjoenkoristeltuneule Käsillä 32 2/24. KIRJOEN KORISTELLUT NEULEET Innostu käytetystä! Uuden lempivaatteen tekoa ei aina tarvitse aloittaa nollasta
2/24 33
Kanavakirjonnalla koristellun hihnan viimeistelevät karabiinihaat, joilla hihna kiinnittyy helposti laukkuun tai vaikkapa kameraan. 2/24 PEACE & LOVE – irtohihna kanavakirjonnalla Tiia Erosen ihanan ohjeen avulla voit valmistautua kesään ja leikitellä kirjoen kuvioidulla, hauskalla irtohihnalla. Suunnittelija Tiia Eronen Ohje s tiiaeronen #peaceandlovehihna Käsillä 34
2/24 35
Kuvioita KIRJOISTA Nappaa talteen Taito-lehden 36 2/24. LUMOAVAA TUFTAUSTA Kustannus-Mäkelä 2020 & Minerva 2021 Haluatko sukeltaa syvemmälle neula tuftauksen maailmaan. Kirja on julkaistu englanniksi ja ruotsiksi. Kuvioita KIRJOISTA Nappaa talteen Taito-lehden vinkit kässäkirjoista, jotka hurmaavat kuvioillaan. Kerstin Neumüller on ruotsalainen käsityöläinen, jon ka Simple Weave kirjan avulla opit tekemään itse kudontavälineitä ja kutomaan niillä. Tuftaus tutuksi on kanadalaisen Arounna Khounnoraj’n suomennettu kirja, josta löydät upeilla väriyhdistel millä varustetut tuftausohjeet. Lumoavaa tuftausta taas on Johanna Lumilan upea teos, joka sisältää peräti 25 ohjetta esimerkiksi taulujen, asustei den tai pehmoeläinten valmistamiseen. TUFTAUS TUTUKSI & LUMOAVAA TUFTAUSTA Kustannus-Mäkelä 2020 & Minerva 2021 Haluatko sukeltaa syvemmälle neula tuftauksen maailmaan. Kirja on suunni teltu erityisesti heille, joilla ei ole mahdollisuutta suurten kangaspui den säilyttämiseen kotona. Suomen tuhatvuotinen lautanauha kulttuuri tuodaan tässä kirjassa päivänvaloon, ja teoksessa esitelläänkin rautakautisten kutojien huikeita taidon näytteitä, jotka kaikki on kudottu uudelleen myös tämän päivän ihmisten ihailtavaksi ja valmis tettavaksi. Tässä kaksi oivallista kirjavinkkiä uuden käsityö harratuksen aloittamisesta kiinnostu Tuftaus tutuksi on kanadalaisen Arounna Khounnoraj’n suomennettu kirja, josta löydät upeilla väriyhdistel millä varustetut tuftausohjeet. Lumoavaa tuftausta taas on Johanna upea teos, joka sisältää peräti 25 ohjetta esimerkiksi taulujen, asustei den tai pehmoeläinten valmistamiseen. Tässä kaksi oivallista kirjavinkkiä uuden käsityö harratuksen aloittamisesta kiinnostu neelle. SIMPLE WEAVE Batsford 2023 Omien somien kudontavälineiden valmistaminen onnistuu tämän opuksen avulla. NAUHA-AARTEITA – ARKEOLOGISIA LAUTANAUHOJA SUOMEN RAUTAKAUDELTA Salakirjat 2020 Nauha-aarteita on Maikki Kariston ja Mervi Pasasen syvälle historiaan sukel tava teos, jossa tutustutaan suomalaisiin lautanauhoihin
Kirjontapaikat voit kirjoa muliini tai helmilangalla tai käyttää paikkoja sellai senaan. Paketti sisältää keittiö pyyhkeitä, batiikkiväriä, kiinnityssuolaa, kuminauhaa, narua, pyykkipoikia, jäätelö tikkuja ja kerta käyttökäsineet. KUVIOITA SOLMIMALLA Tämän pakkauksen avulla opit ja innostut solmuvärjäämään. Taitoyhdis tykset ovat toteuttaneet yhteistyössä perinteisten maakuntalapasten neule kokoelman, johon kuuluvat ohjeet löydät taito.fi verkkosivuilta. Kuvat Taitoliitto/Johanna Aydemir lisäksi tarvitset vain 1 kg:n hienoa ta loussuolaa. Solmuvärjäyksen aloituspakkaus 43,95 €, www.sinelli.fi 3 x Kuvioiden leikki NEULO MAAKUNTALAPASET Leikittele kuvioilla ja neulo kevään kunniaksi kotimaa kuntasi lapaset. Lue lisää Taito-lehden verkkokaupasta: taitolehti.fi/kauppa KUVIOITA SOLMIMALLA Tämän pakkauksen avulla opit ja innostut solmuvärjäämään. Pakkauk sen 3 x Kuvioiden leikki Kuvat Taitoliitto/Johanna Aydemir Kuva Sonja Karlsson 37 2/24. Pakkauk sen lisäksi tarvitset vain 1 kg:n hienoa ta loussuolaa. KORISTELE KIRJOMALLA Korjaa kirjontapaikoilla puhki kuluneet vaatteet tai käytä niitä vaikkapa tilkkutöissä! Taito lehden kirjontapaikat on toteutettu yhteistyössä Bedaprintin Kaisa Salmiosalon kanssa. Paketti sisältää keittiö pyyhkeitä, batiikkiväriä, kiinnityssuolaa, kuminauhaa, narua, pyykkipoikia, jäätelö tikkuja ja kerta käyttökäsineet
Yllättävä rakkaus Teksti TARU KANKALA | Kuvat ANNIKA PITKÄNEN ”N yt on pakko lopettaa.” Oli vuosi 2018 ja Susanne Koski mäki oli saanut kutsun lasinkaiverruskurssille. Kai 38 2/24. Sotien jälkeen kaivertaminen kuitenkin alkoi muuttua kotimaisella kentällä epämuodikkaaksi. Nyt jokin tuntui lok sahtavan kohdilleen. Lasi pinta painetaan pyörivää timanttiterää vasten alakautta, ja työasentoa pehmentämään sujautetaan kyynärpäiden alle pienet tukityynyt. Myös helmet ja tohot oli jo kokeiltu – Koskimäki kaipasi kei noa luoda lasista jotain erilaista. Se yllätti taiteilijan itsensäkin, sillä ennen uuden tek niikan testaamista hän oli ajatellut olevansa ennen kaik kea lasinpuhaltaja, eikä lasin kylmätyöstö ollut vetänyt puoleensa. Kun oppilaan into ei ottanut laantuakseen, täytyi opettajan lopulta tulla napsauttamaan kone pois pääl tä. Ammattitaito siirtyi työn kautta kaivertajalta toiselle ja käyttölasia kaiverrettiin paljon. Taideteollisen korkeakoulun lasi ja keramiikka puolelta valmistunut Koskimäki puolestaan oli pitkään haeskellut tapaa olla tekemisissä lasin kanssa ilman lasin puhaltamisen vaatimia suuria investointeja. Laitteen yläpuolella keikkuu pie ni säiliö, josta vettä tiputtelee tasaiseen tahtiin putkea pitkin työstettävälle pinnalle. Viime vuonna käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito saivat paikan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Kiinnostus hii pui, tuotanto väheni ja pikkuhiljaa myös ammattitaito alkoi vanhojen tekijöiden poistuessa kadota. Materiaalit ja koulut tajat hankittiin Saksasta, jossa kaiverrusperinne on vie lä voimissaan. Hän istui haltioituneena kaiver ruskoneen ääressä ja jatkoi työtään kehotuksista huoli matta. Suomen Lasimuseon järjestämä kutsukurssi tähtäsi kaiverrustaidon palauttamiseen. KYLMÄTYÖSTÖPAJA KOTIOLOISSA Kodin sivupöydälle sijoitettu laite on maltillisen kokoi nen, eikä vaadi toimiakseen kuin sähköpistokkeen. Kurssilla harjoiteltiin käyttämään kaiverruskonet ta. Helsinkiläinen lasija keramiikkataiteilija Susanne Koskimäki ylläpitää hiipumisvaarassa olevaa lasinkaiverrustekniikkaa ja myös soveltaa sitä uusin tavoin. Ne olivat vielä 1900luvun alkupuolella yleisiä koti maisissa lasitehtaissa. Valuva vesi kerää synty vän lasipölyn alapuolella lepäävään sinkkialtaaseen
Kos kimäki nauttii siitä, että voi jättää kuviin tarpeeksi väl jyyttä, jotta katsojat saavat itse kuvitella kuvan loppuun. Kaiverruksen syvyys puolestaan vaikuttaa syntyviin sävyeroihin. 39. Vaikka teok set näyttävät orgaanisilta, niiden takana on tuntikausia pikkutarkkaa työtä. – Kun lasi on kyseessä, myös valo on isossa roolissa. Oma kaiverruskäsiala ja mielekkäät aiheet löytyivät harjoitusten kautta. – Yhtä tärkeitä kuin kaiverretut alueet, ovat myös ne kohdat, joihin ei ole koskettu, Koskimäki sanoo. Piirtojälkeä on mahdollista varioida terien leveydel lä ja niiden pintojen kaarevuudella. Koskimäki kaivertaa töihinsä paljon luontoaiheita, mutta myös ihmisiä on alkanut ilmestyä pinnoille. Kaivertamalla päällimmäisen levyn pintaa pois paljastuu alta toinen väri, josta kuva alkaa muodostua. 2/24 vertamisesta lähtevä äänikin on niin maltillinen, ettei edes kuulosuojaimille ole tarvetta, kuten kylmätyöstö pajoilla usein on. Kurssin päätteeksi hän hankki lopulta myös oman koneen, joita opettajat olivat tuoneet mukanaan Saksasta. ”Saa hypistellä!”, hän naurahtaa. Koskimäki käyttää töissään mielellään valmiiksi lei kattuja paloja, joissa kahta eriväristä lasia on sulatettu päällekkäin yhteen. Teokset ovat helposti lähestyttäviä ja niistä tulee hyvälle mielelle – aiheena on usein jotain, mikä on itsestä kau nista tai miellyttävää, taiteilija pohtii. Koskimäen mukaan teosten pinnat tun tuvat ihanilta, ja hän kehottaa teosten hankkijoita myös koskettelemaan niitä. Kaiverrettuja pintoja Koskimäki ei kiillota, vaan jät tää ne karheaksi. UUSIA ULOTTUVUUKSIA Koskimäki työskentelee myös keraamikkona, eikä ollut – Jotkut asiat vain loksahtavat ja tuntuvat omilta, Koskimäki miettii innostustaan. Se miten valo osuu teokseen vaikuttaa sen koko luon teeseen. KAUNISTA JA MIELLYTTÄVÄÄ Koskimäki pääsi osallistumaan lasinkaiverruskurssille vielä uudestaan vuonna 2019. Myös kaksi muuta kurssi laista osti koneen, ja tiettävästi niitä löytyy koko koti maasta nykyisin vain kourallinen
40. Sävyerot syntyvät, kun joistain kohdista kaiverretaan syvemmälle kuin toisista. Työhuoneen lähellä olevan Temppeliaukion kirkon kallioilla näkyy silloin tällöin inspiroivia siluetteja, joita Koskimäki tallentaa luonnosvihkoonsa. Työstettäviä levyjä yhdistelemällä saa aikaan isompaakin kuvaa. 2/24 Terä pysyy paikallaan, ja työstettävä teos painetaan sitä vasten alakautta. Valusaviruukkujen lasitteena on käytetty kaivertamisessa sivutuotteena syntynyttä lasipölyä, joka kulkeutuu talteen veden mukana. Kyynärpäätyynyt pehmentävät työskentelyasentoa
– Parasta on ongelmien ratkaisu ja omien rajojen ve nyttely, Koskimäki kertoo. 41. Vaikka Lasimuseon kaiverruskurssit hieman kasvat tivat vanhan lajin osaamista, on kaivertajia Suomessa edelleen vähän, eikä ammattikaivertajia kouluteta täällä lainkaan. Mutta ainakaan Koskimäen innon laantumisesta ei vieläkään ole merkkejä. Kaiver taminen on siis muuttunut kokonaisesta ammattikun nasta muutamien itsenäisten käsityöläisten sinnikkäästi jatkamaksi perinteeksi. Teokset ovat helposti lähestyttäviä ja niistä tulee hyvälle mielelle – aiheena on usein jotain, joka on itsestä kaunista tai miellyttävää” ” Susanne Koskimäki on tarinankertoja pilke silmäkulmassa, mutta hän nauttii suuresti myös eri tekniikoiden vahvasta hallitsemisesta. Taiteilijan töitä pääsee ihastele maan esimerkiksi ensi kesänä Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla, ja ovat ne löytäneet jo ulkomaillekin, esi merkiksi Saksaan Gernheimin perinteikkääseen lasimu seoon. Uusi lasi ja keramiikkatyöhuo ne valmistuu Helsingin Töölöön lähikuukausina. Se on suuri kunnianosoitus, taiteilija myöntää hymyillen. Sinkki laarin pohjalle sakkaantunutta lasi pölyä hän puolestaan hyödyntää lasitteena. Tehtaissa ammattikaiverrusta ei enää tehdä, ja kuten Koskimäki, myös monet muut kaivertajat toimi vat tätä nykyä taiteilijoina omissa studioissaan. 2/24 kuin ajan kysymys, että hän alkoi testailla valmistamien sa keraamisten esineiden lasitepinnan kaivertamista. Myös näyttelyitä on tulossa. Maisemat siirtyivät saviruukkujen kylkeen, ja samal la taiteilija tuli luoneeksi ihan omanlaisensa visuaali sen jäljen: lasinkaiverrusta keraamisen esineen pinnal la
Papu Designin vaatteisiin kuoseja suunnitteleva Heikkilä kertoo, kuinka kokee värien harmonian. Vaatteista teetetään tehtaalla koevedoksia, ja Heikkilä arvioi kuosin toimivuutta. Teksti JAAKKO SUORSA | Kuvat TIINA HAUTAMÄKI T ampereen Pispalassa keskipäivän aurinko soittelee huolettomasti värejä. Vaikuttaa siltä, että Heikkilän harmoniaan tarvitaan tarkasti valitut värit. Hän haastaa itseään, että nimenomaan alkai si pitämään niistä. 2/24 SOIVAT JA NAKSAHTAVAT VÄRIT Kuosien suunnittelu on käsityötä paperilla ja pensselillä sekä digitaalisesti hiirellä ja piirtopöydällä. Pimeä tam mikuu on väistynyt, ja kuosi suunnittelija HannaRiikka Heikkilä nauttii valon paluusta. Kuosit ovat hä nelle paljon maalaustaidetta helpompia, sillä esimerkik si digitaalisuus helpottaa työtä roimasti. Vielä mitä, kuvioissakin on päinvastaisuuksia: paksuja siveltimen vetoja tai hailakoita, korkealta pu dotettuja vesivärin pisaroita, jotka rauhallisesti leviä vät toistensa lomaan. Akryyliväreillä taulua maalatessa on työvaiheita, joiden on onnistutta va kerralla. Hassua! Sillä Heikkilän värien tyyli tuntuu käsittävän melkeinpä vastakkaisia värejä – toisistaan erottuvaa kirkasta pink kiä ja syvän sinistä, mutta myös heleitä ja kevyitä sävy jä. 42. Heikkilää tosin myös viehättää toisilleen ristiriitai set värit. Siinä maailmassa voi painaa kumoanappia loput tomasti, jos jokin liike ei tyydytä väri tai muotosilmää. Kaiken lähtökohta on ajattelu, inspiraatio ja luovuus. KUMOUTUVA KUVIO Heikkilän alkulähde on maalaustaiteessa. – Minua häiritsee, jos jokin väriyhdistelmä on väärin, että se ei jotenkin naksahda, Heikkilä sanoo. Sen sijaan, kun Heikkilä on maalannut tai piirtänyt kuosikuvion käsin, hän skannaa sen digitaali seksi. Hän kertoo kuosiensa kestä vän aika hyvin leikkaamista ja kaikenlaisia rypytyksiä ja Inspiraation hedelmiä suunnittelijan työpöydällä
Heikkilän alitajunnassa surisee ja hän valmistelee kuosia analyyttisesti mielessään, suhteut taen sitä aiempiin töihinsä ja Papun tyyliin. Pyrin maneereista eroon. Musta väri tarttuu siveltimestä paperille aavistuksen epätasaisesti, mikä saa aikaan ohuen valkoisen viivan kuvion sisässä. Pieniä kun olivat, kuosiraportin kokokin oli hyvin pienoinen. 43. Näitä elementtejä Heikkilä tuo suodatettuna kuosi työhönsä. Naisten mekossa taas voi olla pääntiestä helmaan toista metriä korkeutta. Valmistan itseäni siihen, että kohta tärähtää. – Annan itselleni ajatuksen, että ”mikä on se kuvallinen ratkaisu”. Luovuus ja suunnittelijan ajatukset tarttuvat paperille kovan ajatteluja käsityön tuloksena. Heikkilä sanoo olevansa parhaimmillaan tiukassa työskentelyprosessissaan, jossa hän kykenee antamaan luovuuden virrata. Vaatteissa ei tietenkään voi säikytellä ihmisiä, koska täytyyhän niiden kaupaksikin käydä, mutta myös kuoseissaan Heikkilä haluaa antaa aina uutta koettavaa. 2/24 laskoksia. Heikkilällä on päällään suunnittelemansa kuosi, jonka alkuperäinen, käsin siveltimellä luotu kuvio näkyy viereisessä kuvassa. – Silloin minulla ei ole samanlaista kontrollia. Siinä on pensselillä tilaa huiskia. Joskus se onnis tuu vaihtamalla pensseli toiseen käteen. Heikkilä ottaa esimerkiksi erään maalaamansa tau lun. AMMATTITAITOINEN INSPIRAATION TÄRÄYS Heikkilä kertoo olevansa epätekninen työssään, ja pyr kivänsä luovuuteen myös tekniikoissa. Ainoa rajoite Heikkilälle oli aiemmin lasten vaatteet, joita Papulla joskus tehtiin. Maalatessaan hän mietti jatkuvasti ”voisinko tehdä pikemminkin näin” tai ”onko tämä tarpeeksi kömpelöä”
44. Tuloksena on tällä kertaa Hyasintti -tapetti. Käsityön tulos on aina yksilöllinen ja perinteikäs. Melkein satavuotiaassa tehtaassa tehdään paperitapetteja menetelmillä ja koneilla, jotka vaativat tarkkaa silmää ja taitoa. UNIIKKI TAPETTI, TASAINEN JÄLKI Teksti JAAKKO SUORSA | Kuvat TIINA HAUTAMÄKI Tela ja paperi yhdistyvät toisiinsa saksalaisessa painokoneessa
Kauhan kanssa saa olla varovainen, sillä liikaa hulahtanutta pigmenttiä ei saa painoväristä enää pois. Ikkunan ääressä, hyvässä päivänvalossa painajat arvioivat testitapetteja. Hallissa seisoo myös pitkä rivistö teloja, jotka paina vat kuvion. Metalli set osat on yksitellen naputeltu paikalleen. 45. Olemme Pihlgren ja Ritolan tapetti tehtaalla Akaassa. Tapetti kulkee koneen läpi ja laskostuu puurimojen varaan kuivumaan painajien tarkistaessa pai nojälkeä. Sävyttämisestä vastaava Kuut ti kertoo, että painovärit sekoitetaan joka kerta uudel leen. Saksalainen, 1950luvulta peräisin oleva painokone tuti suttaa rakenteita. Jukka Kuutti valmistautuu painokoneen pesemiseen päivän päätteeksi. Paperista tapettia on melkein koko hallin pituudelta. Painajat Jukka Kuutti ja J ere Maaniitty ovat valmistelleet aamulla Hyasinttitapetin telat paikalleen. Ilmassa on vesiohenteisen painovärin tuoksu, ja se tun tuu erikoisen raikkaalta nenässä. Koneessa tekeillä oleva Hyasinttitapetti kulkee vii den eri telan alta, joista jokaiselle on oma värikauka lonsa. Myös painovärit vaikuttavat, sillä niiden viskosi teetti vaihtelee. Jokainen erä tapettia on uniikki. Joitain väreihin käytettäviä sävytyspastoja kauhotaan kuuppa tai nappokaupalla, kun toisia väri pigmenttejä Kuutti annostelee mittalusikalla. Painajakaksikko Kuutti ja Maaniitty kertovat, että painojälkeen vaikuttavat telojen vierintä ja puris tus. Joidenkin tapettimallien tekijät ovat jääneet unho laan, sillä ennen vanhaan suunnittelijan tekijänoikeuk sia ei juuri mietitty. KONEEN KOSKETUS Jokaisen tapetin uniikit telat on kohdistettava tarkas ti. Aikoinaan osa malleista ostettiin tehtaalle KeskiEuroopasta. Rautainen kone painaa tasaisella tahdilla ja tar kasti kuvioita paperiin. 2/24 B etonilattia tärisee jalkojen alla. Koneen takana häärii Jere Maaniitty. Vaikuttaa moitteettomalta. – Sitä on kaksi kilometriä, kertoo Susanna Vastamäki, tapettitehtaan sisustussuunnittelija. Vanhat telat ovat käsin kaiverretut
46. Tässä tapettia on noin kaksi kilometriä. 2/24 Painotuore tapetti kuivuu hallissa puurimojen varassa, odottaen seuraavaa työvaihetta
Kekseliäs suunnittelija voi kuitenkin käyttää paino värin viskositeettia hyväkseen. Esimerkiksi Kiurujen yön on suunnitellut palkittu Birger Kaipiainen vuonna 1958. Hän puhuu termistä jättö. – Esimerkiksi liukuvärit eivät ole mahdollisia, Van Ingen sanoo. Kuvioissa vaihtelevat kasvit, kukat, eläimet ja abstraktit muodot. Suunnittelija Hanna van Ingen kertoo rajoituksista uu sien kuvioiden suunnittelussa. 2/24 Jos värikaukaloon päätyy vaikkapa liian tummasävyi nen painoväri, joudutaan väri kokonaan poistamaan, ja kaukalo, tela ja värin siirtomatto pesemään ennen oi kean painovärin vaihtamista värikaukaloon. Tapettimalleja voidaan sävyttää uudelleen, jolloin kuvion luonne voi keikahtaa aivan uuteen uskoon. Hallissa painotelat odottavat vuoroaan. 47. MITALLINEN SATTUMANVARAISUUTTA Osa klassikkotapeteista on peräisin menneiden vuo sikymmenien suunnittelukilpailuista. Tosiaankin, kuvioita keske nään vertaillen, voi niissä nähdä aavistuksen vari aatiota – ihmisen ja koneen kosketuksen. Tätä ominaisuutta kutsutaan termillä jättö. Tumma punainen väri leviää hedelmän reunassa aivan aavistuksen verran. Van Ingen kertoo, kuin ka notkean värin leviämistä voi yrittää kontrolloida
2/24 RUUDUKKO-PAITA Tiina Hautamäen suunnittelema Ruudukko-paita neulotaan alhaalta ylös sekä pyöröneuleena että tasona. Taitettu korkea kaulus suojaa keväisiltä viimoilta. Suunnittelija Tiina Hautamäki Ohje s Käsillä kaaramaknits #ruudukkopaita 48. Paidan pintaa koristava ruutukuvio muodostuu vaakaja pystysuuntaan kulkevista raidoista, joista pystysuuntaiset virkataan paitaan jälkikäteen
2/24 Käsillä-malliston kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Nea Sandström Mallin meikki ja hiukset Vilja Vuolle 49
TUFTATTU MATTO Käsityökekkereiden Veera Jussila suunnitteli yksinkertaisilla muodoilla kuvioidun neulatuftatun maton. Mattoon saat halutessasi upotettua reilusti varastojesi jämälankoja. Kun matto on tuftattu valmiiksi, sen pohja viimeistellään maitoliimalla ja reunat huolitellaan pykäpistoilla. Suunnittelija Veera Jussila Ohje s kasityokekkerit #tuftattumatto Käsillä 50 2/24
51
Suunnittelija Johanna Ilander Ohje s johannailander #palikkapaita 52. 2/24 Käsillä PALIKKA – painettu t-paita Herkuttele väreillä! Johanna Ilander laati ohjeen t-paidan koristeluun kaaviopainannalla. Painoväri kiinnitetään silittämällä, minkä jälkeen se kestää hyvin myös pesua. Kuviot tuputetaan paidan pintaan neljällä eri värillä ja jokaisella värillä on oma kaavionsa
2/24 53
54. Leikkisiä arjen vaatteita Teksti SONJA KARLSSON | Kuvat TIINA HAUTAMÄKI Pirkkalasta ponnistava Aarre on tunnettu värikkäistä kuoseista ja printeistä. Toimitusjohtaja Laura Silva ajattelee, että vaatteiden tarkoitus on tuoda iloa arkeen. Vaatebrändi Aarteen taustalla häärii sisaruskolmikko, jota kiinnostaa vastuullisempi vaatetuotanto
Ne ovat osa Aarteen uutta mallistoa. Perheen elinkeinon kannalta muutos oli tärkeä ja jälki viisaasti katsottuna se kannatti. Äiti ja minä lähdimme Portugaliin, ja isä, Marko ja siskomme Riikka jäivät Suomeen. – Vanhemmillamme oli 70–80luvuilla ompelimo PohjoisPohjanmaalla. Olin silloin 6 vuotias, kertoo Laura Silva, sisaruksista nuorimmainen. Rekillä roikkuu liuta vaatteita, joiden printeissä ja kuoseissa kukkivat kesän sävyt ja ilo. Brändi on nous sut melko nopeasti vastuullisemmin tuotetuista vaat teista kiinnostuneiden kuluttajien tietoisuuteen, mut ta Aarretta luotsaavan sisaruskolmikon perheellä on jo pitkä historia vaateteollisuudessa. Siellä valmistetaan Aarteen ja monen muun suomalai sen vaatebrändin tuotteita. Jo 90luvulla sisaruksista vanhin Marko Keski Vähälä perusti Suomeen oman yrityksen, Black Modan, myy mään ompelimon tuotantoa. Paikallislehdessä kin oli juttua, että toiminta muuttaa halpatuotantomaa han. Kun ompelimo pe rustettiin Portugaliin vuonna 1994, työskenteli siellä kahdeksan ompelijaa. PERHEYRITTÄMINEN ON ELÄMÄNTYYLI Tänä päivänä ompelimoa Portugalissa johtaa sisaruk sista keskimmäinen ja toinen omistaja Riikka Oliveira. – Sitä kritisoitiin silloin tosi paljon. Nyt työntekijöitä on yli 70. 2/24 T eollisuusalueella Pirkkalassa, aivan Tampe reen kupeessa, on käynnissä muotikuvaus. Perhe päät ti siirtää toimintansa ulkomaille, ensin Viroon ja myö hemmin Portugaliin. 55. Nykyisin yritys tekee yhteistyötä sellaisten kotimaisten brändien kanssa kuin Ratia, Kaiko, Nanso ja Uhana. Jo pappamme haaveili omas ta rättitehtaasta ja juuri hän osti vanhemmillemme heidän ensimmäiset ompelukoneensa, kertoo Marko KeskiVähälä, sisaruksista vanhin. Suunnitelmat tulevista ja jo menneistä mallistoista kootaan Aarteen toimiston seinälle. Nauru raikaa, musiikki soi. Pohjanmaalla perheelle työskenteli parhaimmillaan 30 ompelijaa, mutta sitten iskivät lamavuodet ja koti mainen tekstiiliteollisuus ajautui ongelmiin
56. 2/24 Aarteen yhteistyömallisto Mia Minervan kanssa ilmestyi helmikuussa. Mia Minervan leikkisä kuvitustyyli näkyy Aarteen kanssa tehdyssä yhteistyössä. Maaliskuussa ilmestyneessä Aarteen kesämallistossa on pehmeitä sävyjä ja kuvioita. Mallin korvakorut ovat Mia Minervan tuotantoa
Aiemmin Aarre on tehnyt suunnitte lijayhteistyötä muun muassa Laura Annalan kanssa ja osa kuoseista on tietysti myös Silvan itsensä piirtämiä. Heillä on valtava ammatti taito. Kulut tajien kukkaronnyörit menivät tiukemmalle. Silti moni vastuullisempaan tuotantoon pyrkivä vaate brändi on ajautunut ahtaalle. – Vaatteen synnyn taustalla on aina monta tekijää. Keskon kanssa tehdyssä yhteistyössä Silvaa on ilah duttanut erityisesti se, ettei Aarteen persoonallisesta tyylistä ole tarvinnut tinkiä tippaakaan. – Me emme pärjää hintakilpailussa Aasian halpa tuotannolle. Laura Silva ja Marko Keski-Vähälä Aarteen yhdistetyllä showroomilla, toimistolla ja varastolla Pirkkalassa. – Teemme Keskolle omaa, erillistä Aarteen mallis toa. Niinpä myös Aarteen vaatteita saa 12 Citymarketista eri puolilta Suomea. Minua harmittaa, ettei vaatteisiin suhtauduta ny kyään sillä arvostuksella kuin pitäisi, KeskiVähälä jatkaa. Sisarukset ostivat sen vuonna 2016 ja perheen kuopus Laura Silva ryhtyi Aarteen toimitusjohtajaksi. Viime vuosikymmenellä laatuun ja tuotanto olosuhteisiin panostavat vaatebrändit alkoivat saada jalansijaa markkinoilla, mutta sitten iski koronapande mia ja Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Se on tärkeä periaate, koska meillä on myös pieniä jälleenmyyjiä, jotka eivät voi kilpailla markettien kans sa, ja myös he ovat meille tärkeitä, Laura Silva kertoo. Kaupan liiton mukaan suomalaiset ostavat vaat teensa useimmiten marketeista, eivät kivijalkakaupois ta tai internetistä. Usein nostetaan suunnittelijaa, mutta kokonaisuus on laajempi, sanoo Silva. – Perheyrittäminen on meille elämäntyyli. Vastuullisesti tuotetun vaatteen ei tarvitse olla kuitenkaan ylettömän kallis, KeskiVähälä toteaa. 57. Niin, jo vuosikymmenten ajan halpavaatteita on saa nut kaupasta kolikoilla ja vaatteista on tullut kertakäyt tötavaraa. KOKO JOUKKO OSAAJIA Toimitusjohtajuuden lisäksi Silvan vastuulla on Aarteen tunnistettava tyyli. Perheyrittäminen on suuri voi mavara, vaikka sisarusriitoja kyllä selvitellään eri tavalla kuin käydään kehityskeskusteluja työntekijöiden kans sa, naurahtaa KeskiVähälä. – Se tuo voimaa yrittäjyyteen, kun työtä tekee yh dessä sisarusten kanssa. Nyt kuvattavana olevat vaatteet on tehty Aar teelle yhteistyössä kuvittaja ja korusuunnittelija Mia Minervan kanssa. – Kun keskustelut aloitettiin, yllätyin, että heidän toiveensa oli, että olemme vain oma itsemme. Vaatesuunnittelijaksi Portugalissa opiskellut Silva on mukana tuotteiden suunnittelussa ja vastaa yrityksen ilmeestä ja markkinoinnista yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Ajattelen, että me pidämme huolta toisistamme ihmisinä ja kat somme asioita laajemmin kuin vain oman navan kaut ta, täydentää Silva. – On neulososaajat, värjääjät, kaavoittajat ja ompe lijat. LUPA OLLA OMA ITSENSÄ Yhden ratkaisun Aarre on löytänyt yhteistyöstä Keskon kanssa. 2/24 Ja uusimpana sisarusten yrityssoppaan on liittynyt Aarre. Tarvitaan sekä muutosta kulutuskäyttäy tymiseen että kiristyksiä lainsäädäntöön. Meille työskentelee esimerkiksi ompelijoita, jotka ovat olleet talossa 30 vuotta. Tilastokeskuksen mukaan rahaa käytetään tällä het kellä yhtä paljon vaatteisiin kuin ennen koronaaikaa
Vaikka portaiden alta tai kaapin takaa, niin jotta mahdol liset maanantaikappaleet jäisivät edes piiloon. Tässä olen parhaimmillaan suorastaan nerokas. Liimasin sen heti seuraavana päivänä mutisten, että minähän lupasin laittaa sen ja nyt laitan. Jos vaikka pitää tapiseerata tai kaakeloida, niin alku on aina vaikeaa, kun sitä tekee niin harvoin. Se oli odotta nut jo viisi vuotta, ja sen takia se oli takuulla maailman eniten kirjojen kirjoittamista nähnyt lista. Nyt sellainen ihminen, joka ei olisi ääliömäinen ku ten minä, aloittaisi homman jostain vähän syrjemmältä. Siksi homma ei sitten tullut tehdyksi. 58. Se näkyy ennen kaikkea niin, että koska olen harrastelija, teen usein etenkin uusia asioi ta aluksi vähän huonosti. Se näkyy monenmoisena järjettömyytenä, mutta etenkin kipsi levyjen ostamisessa olen hionut tämän taitoni äärimmäi syyksiin. NELJÄS JA VIIMEINEN TYYPPIKUVIO itselleni on tekemisen ilo. Kas kun alkuun ei aina oikein muista, mi ten ne työvaiheet taas menivätkään – ja muutenkin on vähän ruosteessa. Mutta ei. Ku vi tu s Jo ha nn a Ila nd er T uottaja kertoi, että käsillä olevan lehden tee ma on kuvioiden leikki, joten vastuullisena kolumnistina tahdon kantaa vaatimattoman korteni kekoon. Säästö olisi merkittävä, koska en ostanut heti tarvit tavaa 20 kappaletta vaan viisi, jotka sikisivät. Ilo syntyy siitä, että osaa edes vähän ja uskaltaa yrittää. Ne, jotka itse haluan, aloitan luonnollisesti viipymättä ja innolla. Tähän mennessä kyseisen kaltaista iloista perhe tapahtumaa ei vielä ole sattunut, mutta toivo elää. Mutta minkä ihminen itselleen voi. Eli kun pitää ostaa kipsilevyjä remonttia varten, ostan niitä vain vähän kerrallaan. Toiveenani nimittäin on, että ne tekisivät huoneen pimeydessä kipsilevy vauvoja ja kohta minulla olisi levyjä vaikka kuinka pal jon. Se tarkoittaa, että mitä pienemmästä asiasta on kyse, sitä kauemmin sen aloittaminen kestää. Aloitan aina kaikkein näkyvimmältä kohdalta, koska siinä saa nopeasti valmista pintaa aikaiseksi ja syntyy illuusio, että asiat etenevät. Ongelma oli, että sitä olisi pitänyt lyhentää hieman. Se taas olisi tarkoittanut, että olisi pitänyt kävellä pihan poikki verstaalle ja etsiä jostain rautasaha. Ensinnäkin kuvioihini kuluu aina jahkailu. Sitä paitsi, jos joku väittää, että hutiloin, voin muis tuttaa, että päinvastoin olen hyvin harkitsevainen. Omat teeseitse kuvioni ovat nimittäin hyvää materiaalia varoittavaksi esimer kiksi kelle tahansa. Itse asiassa reaalinen loppusumma on sys teemilläni suurempi, koska sieltä aina tarttuu mukaan yhtä ja toista muutakin. Matka on vähintään yhtä tärkeää kuin päämäärä. Lopulta vaimo tuskastui ja heitti listan mäkeen ja ilmoitti hyvin passiivis aggressiivisesti, että koska se ei näköjään löydä paikalleen, niin antaa olla sitten. Vastikään esimerkiksi työpöytäni vieressä, kynnyksen kohdalla, odotti metallinen jalkalista liimaamista. KOLMAS PUUHAILUUNI OLEELLISESTI liittyvä kuvio on ääliömäisyys. Niinpä käyn sitten rautakaupassa monta kertaa iloiten, että joka kerta loppusumma on vähän pienempi kuin jos kävisin isosti kerran. TOISEKSI KUVIOIHINI KUULUU pihiys. Sen todistaa lista, joka haki paikkaansa peräti viisi vuotta. Tämä tietysti koskee vain niitä asioi ta, jotka vaimoni haluaisi tehtävän. Aina ei kaikki mene ihan putkeen, eikä työnjälkeni muistuta parhaimman puusepän huikeimpia saavutuksia, mutta jokainen valmiiksi saatu asia on rak kaudella tehty ja sen tekemisestä on nautittu. 2/24 Kummallisia kuvioita Kolumni Teksti ROOPE LIPASTI Kirjoittaja on kirjailija, jota ei kannata palkata listoittamaan
Kuvioiden leikki SUUNNITTELUKILPAILU Näin kisa etenee: 1. 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 59 2/24. Kiinnitä suunnittelussa huomiota esimerkiksi langanjuoksujen pituuteen, käytettyjen värien määrään sekä malli kerran silmukkamäärään. Voittajakuvion pohjalta laaditaan Taito lehden toimesta sukkamalli, joka julkaistaan syksyllä 2024 lehden verkko sivuilla. 3. Taito-lehti saa luvan julkaista voittajakuvioon pohjautuvat neuleohjeet verkkosivuillaan ja muissa kanavissaan. Tekijänoikeudet kuvioihin säilyvät suunnittelijoilla, mutta Taito-lehti saa luvan voittajakuvion käyttöön ja julkaisuun ohjeissaan, lehdessään, verkkosivuillaan sekä markkinoinnissaan. 2. mennessä. Tehtävänä on suunnitella oma kirjoneulekuvio sukkaa varten käyttämällä apuna vaikkapa oheista ruudukkoa. Taito lehden toimitus valitsee kisa kuvioiden joukosta voittajan. Oheinen ruu dukko on piirretty fingeringvahvuiselle langalle ja siinä näkyy puolet koko sukan ympäri kulkevasta mallikerrasta. Skannaa lehden sivu tai ota kuva kuviostasi ja lähetä se sähköpostitse osoitteeseen toimitus@taito.fi. Taito -lehden suunnittelukilpailun teemana on kuvioiden leikki. Liitä mukaan myös lähettäjän tiedot: nimi, osoite, sähkö posti ja/tai puhelinnumero. Anna luovuuden virrata ja suunnittele oma kirjoneulekuviosi Kuvioiden leikki -sukkaan! Osallistu suunnittelukilpailuun 3.5. Voit myös kertoa, mikä inspiroi juuri tämän kuvion suunnitteluun. Kuvioi den on oltava perillä toimituksessa 3.5.2024 mennessä. Taito-lehti saa luvan voittajakuvion muokkaamiseen neulemallien suunnittelua varten. Kuvion pohjalta suunnitellut neuleohjeet omistaa Taito-lehti ja ohjeen laatija. Suunnittele oma kirjoneulekuvio si. Sinun ei tarvitse osata kirjoittaa ohjetta sukalle, sillä voittajakuvion valitsemisen jälkeen Taito -lehden toimitus hoitaa loput! Kilpailun voittajalle palkinnoksi on luvassa Taito -lehden vuosikerta sekä Hurma-lankapaketti. Voittaja julkistetaan Taidossa 3/24. 4
Nosta 1. Tuo lan ka puikon yli edestä taakse ja kiristä. Neulomatta nostet tu silmukka kääntyy puikolla ja näyttää kahdelta silmukalta. Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle edestä ja neulo se taka reunastaan oikein/nurin. 03 626 2610 (Langat ja tuftausneula). 040 487 4779. krs Kerros. Ompelijan maailma, www.ompelijanmaailma.fi, myynti@ompelijanmaailma.fi (karabiinihaat). Peace & Love -hihna Taito Pirkanmaa Oy, kauppa.taitopirkanmaa.fi, puh. L1v Vasemmalle kaartuva li säys. Kä sittele sitä kuitenkin jatkossa yhtenä silmukkana. 045 7873 4941. 06 434 5500. NEULOMINEN 2 o/n yht Neulo 2 silmukkaa oikein/nurin yhteen. knk Kahden noston kavennus. Ruudukko-paita Nurja, www.nurja.fi, puh. KV Kuvio/kontrastiväri. 09 751 33133. Tufattu matto Wetterhoff Oy, shop.wetterhoff.fi, puh. 050 595 0402 (Ohut Pirkka lanka, Penelopekanavakangas). kiert Neulo kiertäen eli taka reunasta. OP/NP Oikea puoli/nurja puoli. KAM Kerroksen aloitusmerkki. s neulomatta. s Silmukka. Lankava Oy, www.lankava.fi, 06 434 5500 ( Zweigart Monks Cloth Finetuftauskangas). Nosta 1 s neulomatta kuin neuloisit sen oikein, nos ta 1 s neulomatta kuin neuloi sit sen oikein, neulo kolmas OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET MATERIAALITIEDUSTELUT Dora-pussukka Lankava, www.lankava.fi, puh. yvk Ylivetokavennus. Memento-paita Titityy, www.titityy.fi, puh. VAIKEUSASTE Aloittelija Osaaja Taitaja Käsillä silmukka oikein ja vedä mo lemmat nostetut s:t neulotun s:n yli. Jätä lanka työn eteen, kun käännät sen. 60 2/24. Nosta 1 s kuin neuloisit oikein, nosta 1 s kuin neuloisit oikein, siirrä silmukat takaisin vasem malle puikolle ja neulo ne taka reunoistaan oikein yhteen. am/sm/pm Aseta merkki/siirrä merkki/poista merkki. Palikka-paita Sinelli, www.sinelli.fi, puh. ksy Kahden silmukan ylivetoka vennus. L1o Oikealle kaartuva lisäys. TS Tuplasilmukka. Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle takaa ja neulo se etureunas taan oikein/nurin. PV Pääväri. o/n Oikein/nurin
LISÄKSI 1,6 m nahkanyöriä (halkaisija 2 mm) tai vastaavaa, päättelyneula. ERIKOISTEKNIIKAT Kirjovirkkaus pylväillä Mallityössä kuvio virkataan pylväillä kahdella langalla. Sisäpussi kiinnit tyy tällä krs:lla ulkopussiin. krs Virkkaa 3 kjs, 2 p, 2 p samaan s:aan, *3 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. Kaavion 40 s:n malli kerta toistuu kolme kertaa krs:n aikana ja kaa vion krs:t virkataan kaksi kertaa. [96 s] 9. krs:n s:n etureunan läpi, 1 ps. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p edell. OHJE ULKOPOHJA Pussukka virkataan yhtenä kappaleena al kaen ulkopohjasta ja päättyen sisäpohjaan. 29.–32. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p, 1 ps. 14 cm. Huom! Virkkaa ulko pohjan pylväät edellisen krs:n silmukan molempien reunojen läpi. krs Virkkaa 3 kjs, 1 p, 2 p samaan s:aan, *2 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p, 1 ps. krs Virkkaa 3 kjs, 28 p, *3 ps PV:llä KV:n ympärille, jätä 3 s väliin*, 57 p, toista * – * yhden kerran, 28 p, 1 ps. krs:n s:n molempien reunojen läpi, 1 ps. 23 cm n. KV Kuvioväri. Virkkaa ohuemmalla koukulla 3 ketjusilmukkaa (korvaa kerroksen 1. krs Tee vetosolmu PV:llä. krs Virkkaa 3 kjs, 3 p, 2 p samaan s:aan, *4 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. MENEKKI PV: N. [72 s] 7. krs Virkkaa 3 kjs, 4 p, 2 p samaan s:aan, *5 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. Seuraa yhtä aikaa kaaviota ja kirjoitettuja ohjeita. pylvään) ja veto solmun ympärille 11 pylvästä. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p edell. VALMIIN PUSSUKAN MITAT n. Yhtenä kappaleena virkattu tukeva pussukka viimeistellään vetonyöreillä. 2.-4. p Pylväs. Kiristä vetosolmu umpeen ja sulje kerros piilo silmukalla. [60 s] 6. krs:n s:n etureunan läpi, 1 ps. PV Pääväri. krs Kerros. 5. [48 s] 5. LYHENTEET kjs Ketjusilmukka. Katkaise KV. 1. Toinen lanka virkataan ensimmäisen langan silmukoiden sisälle. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p edell. 120 g. krs:n s:n etureunaan, 1 ps. Ota koukulle langan kierto uudella värillä ja vedä koukku molempien koukulla olevien silmukoiden läpi. Huom! Virkkaa jatkossa pylväät edellisen krs:n s:n etureunan läpi, ellei toisin mai nita. 14 cm 61 2/24. [24 s] 3. krs 3 kjs ja 1 p samaan s:aan josta kjs:t alkavat, *2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. [120 s] ULKOPUSSI Ota työhön KV ja vaihda paksumpaan koukkuun. krs Virkkaa 3 kjs, 2 p samaan s:aan, *1 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. [84 s] 8. krs Virkkaa 3 kjs, 7 p, 2 p samaan s:aan, *8 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. LANKA Lankavan Esitovirkkuulanka (315 m/100 g), sävyt vaaleanpunainen 9014 (PV) ja pinkki 9015 (KV). krs Virkkaa 3 kjs, 6 p, 2 p samaan s:aan, *7 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. VIRKKUUKOUKKU 2,5 mm ja 3 mm tai käsialan mukaan. Kirjovirkkaa 1960-lukua henkivä Dora-pussukka. 27. TIHEYS 27 s ja 14 krs = 10 x 10 cm kirjovirkkausta pylväillä, viimeisteltynä. krs Virkkaa 3 kjs, 28 p, *3 p psketjun ympärille*, 57 p, toista * – *, 28 p, 1 ps. DORA-PUSSUKKA Ohje ja malli Sarianna Lehtonen KOKO Korkeus n. Virkkaa pylväät edellisen krs:n s:n molempien reu nojen läpi. 2.–26. s Silmukka. Jokaisen kerroksen aloittaa 3 ketjusilmu kan ketju, joka korvaa kerroksen ensim mäisen pylvään. ps Piilosilmukka. 1. Jatka virkkausta uudella värillä. Aloita kirjovirkkaus kaavion (s. 6.–7. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p edell. Lanka vaihtuu ensimmäisen värin viimei sen pylvään aikana: ota langankierto koukulle, työnnä koukku edellisen ker roksen silmukan etureunan läpi ja virkkaa pylväs puoliväliin. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p edell. [12 s] 2. SISÄPUSSI 1. krs:n s:n etureunan sekä ulkopussin vastaavan krs:n s:n takareunan läpi, 1 ps. krs Virkkaa 3 kjs, 5 p, 2 p samaan s:aan, *6 p, 2 p samaan s:aan*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. 28. KV: N. 62)mukaan. 23 cm, halkaisija n. [36 s] 4. 35 g. [108 s] 10
Lankaa. 62 2/24. Nämä helpottavat esim. [108 s] 2. krs:lla tehdystä 1. krs Virkkaa 3 kjs, 7 p, 2 p yhteen, *8 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. Huomaa, että kaavion ruu tujen muoto ei vastaa vir kattujen silmukoiden muo toa ja siksi kuvio näyttää erilaiselta kuin valmiissa pussukassa (ks. . [60 s] 6. Mitä sileämpi lanka, sitä helpommin se kulkee työssä. . krs Virkkaa 3 kjs, 6 p, 2 p yhteen, *7 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. krs Virkkaa 3 kjs, 3 p, 2 p yhteen, *4 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. [12 s] Katkaise lanka, pujota langanpää jäljelle jääneiden s:iden etureunojen läpi ja kiris tä. [36 s] 8. krs:n s:n etureu nan läpi. [24 s] 9. Neula. Nuppineuloja, silmukkamerkkejä, hakaneuloja tai harsintalankaa kirjottavien alueiden merkitsemiseen. krs Virkkaa 3 kjs, 119 p edell. Neule johon kirjoa. krs Virkkaa 3 kjs, 2 p, 2 p yhteen, *3 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. 8. Sakset. symmetrisen kuvion luomisessa. krs Virkkaa 3 kjs, 5 p, 2 p yhteen, *6 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. . KAAVIO KIRJOEN KORISTELLUT NEULEET Ohje ja mallit Elina Vuorema TARVIKKEET . Solmi nyörin päät. aukosta kokonaan pussukan ympäri ja vedä se samasta aukosta ulos. krs. Ruutujen muodolla ei kui tenkaan ole vaikutusta virk kaustyön onnistumiseen. krs Virkkaa kuten 5. Tällöin saat neulan kulkemaan lankoineen työssä. [48 s] 7. krs:n s:n etureunan läpi, 1 ps. krs Virkkaa 3 kjs, 4 p, 2 p yhteen, *5 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. Koeta silti mennä neulan kanssa silmukoiden välistä, ei niitä halkoen. krs Virkkaa 2 kjs ja 1 p yhteen, *2 p yh teen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. [84 s] PV KAAVIOAVAIN KV 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4. SISÄPOHJA Virkkaa pylväät edell. krs Virkkaa 3 kjs, 2 p yhteen, *1 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. Leikkaa nahka nyöristä kaksi 80 cm:n pätkää. valokuva). Mikäli kirjot löyhään, karkeaan tai pörröiseen pintaan, on neulan syytä olla tylppäkärkinen, jolloin neula ei halkaise lankoja. [72 s] 5. Toisaalta, jos kirjot hyvin tiheästi neulottuun, liukkaaseen pintaan ja kirjontalankasi on pohjaneuletta paksumpaa (esimerkkinä vedenvihreä hame), tarvitset kärjestään terävämmän neulan isommalla neulansilmällä. [96 s] 3. Pujota toinen pätkä samoin 2. krs Virkkaa 3 kjs, 1 p, 2 p yhteen, *2 p, 2 p yhteen*, toista * – * krs:n loppuun, 1 ps. Pujota en simmäinen pätkä ulkopussin 27. 1. Päättele langanpää. aukosta. Mielenkiintoisia ja näyttäviä lopputuloksia tulee myös tätä sääntöä rikkomalla. . VIIMEISTELY Höyrytä pussukka kevyesti. 9.–32. Tasapainoisin lopputulos syntyy yleensä langalla, joka on samaa vahvuutta kuin pohjaneuleessa käytetty
Tee kukkien reunoille lehtiä haluamillasi pistoilla. Kuviointia jatkettiin myös muualle neuleeseen epätasaisen tasaisesti niin, että ne näyttävät tarkoituksellisilta ja tasapainoisilta. 30–50 cm. Villaneuleiden puhdistukseksi riittää usein harjaus ja tuuletus sekä pai kallinen tahranpoisto. Raitojen vä reillä ja sävyjen kylläisyysasteilla voi leikkiä loputtomiin! Säästä ympäristöä ja rahaa huoltamalla vanha neule ja koristelemalla se kirjonnalla. Esimerkissä kukkia on aina yhdessä kuviossa kolme, mutta voit vaih della kukkien määrää mielesi mukaan. Ha meen raidoissa käytettiin kontrastivärinä neulepaidan sävyä ja neulepaidan raidoissa hameen, mutta raitakuvion keskimmäinen raita on huomiovärinä sama molemmissa, tässä tapauksessa ruskean sävy, joka vä riopin mukaan sisältää molempien vaat teiden sävyt, mutta on kylläisempi. Kukka laakapistoin: Tuo lanka nurjalta oi kealle hivenen keskikohdan ulkopuolelta ja tee haluamasi pituinen laakapisto keski kohdasta ulospäin. Näin myös tämä raita tulee esiin molemmis sa vaatteissa tasaarvoisesti. Nopeinta on pää tellä kaikki langat vasta sitten, kun kirjonta on muuten kokonaan valmis. Mikäli laadukkaasta materiaalista valmis tettu neule on henkarissa venynyt tai vaikkapa nyppyyntynyt, saa sen luulta vasti huollettua kuntoon. Valkoinen patenttineuletakki Neuleeseen merkittiin summittaisesti alueet, joihin kirjottiin melko vapaasti valumakuvioita kahdella eri värillä ketjupistoja käyttäen. Tuo neula nyt nurjalta oikealle vähän ensimmäisen piston viereen niin, että tehtyäsi yhteensä viisi sakaraa ne täyttävät pintaalan tasaisesti ja keskelle jää pieni aukko. OHJE Merkitse halutessasi kirjottava alue nuppi neuloin, hakaneuloin tai harsimalla. Lopuksi kuvioita te hostettiin niiden alapuolelta kolmannella värillä pujottelemalla pystysuoraan patent tineuleen nurjien rivien joka toisen silmu kan yli. Suosi luonnonkuituja, jotka lämmittävät kylmällä ja eivät hiosta kuumalla. Lisää halutessasi kukkiin teriö eri värisellä langalla lyhyitä laakapistoja tai ranskalaisia solmupistoja käyttäen. Tämän jälkeen tuo lanka neulalla työn nurjalta puolelta oikealle. Ohjeet kirjontapistojen tekemiseen löydät seuraavalta sivulla. Löytyisikö sopiva neule kuitenkin kotoa. Pieni määrä polyamidia villan seassa ei kuiten kaan haittaa, vaan lisää neuleen kulutuk senkestoa. Mikäli sinulle on jäänyt lankoja yli aiemmista neuleprojekteista, voit myös miettiä värimaailmaa nii den kautta: mikä taustasävy toimisi lankojesi kanssa. Jos neuleessa on tahra tai reikä kohdassa, jossa yksittäinen peitto kirjonta näyttäisi hassulta, mieti voisiko kirjonnan teemaa jatkaa ympäri neulet ta niin, että paikat näyttävätkin tarkoi tuksellisilta. Pystyraita-setti Kahteen eriväriseen vaatteeseen kirjot tiin samanlaiset pystyraidat ketjupistoin niin, että vaatepari näyttää setiltä. 63 2/24. ESIMERKKINEULEET Ruskea pooloneule Tässä neuleessa oli etumuksessa muuta ma tahra, jotka peitettiin kahdenlaisilla kir jotuilla kukilla. Kukka linnunsilmäpistoa käyttäen: Tuo lanka nurjalta oikealle kukan keskikohdasta ja tee ensimmäinen terälehti (eli linnun silmäpisto), jonka jälkeen tuo neula uudel leen nurjalta oikealle keskikohtaan ja toista niin, että saat viidellä terälehdellä täytet tyä kukinnon. Mikäli epäilet, että os tamassasi kirpparineuleessa voisi olla tu holaisia, pakasta neuletta vähintään pari vuorokautta. Henkarin jäl jet saa höryttämällä supistettua ja nypyt siloitettua nypynpoistajalla tai nukka kammalla. Peittyisikö pesussa lähtemätön tomaat titahra somalla kukkakuviolla tai saisiko paikoin ohueksi hiutunut lempineule lisää käyttöikää parsinnalla ja vahvistus kirjonnalla. Jos peset neuleen, käytä villalle tarkoitettua pesuainetta ja oikeaa pesuohjelmaa tai pese vaate käsin viileässä vedessä. POHJANEULEEN VALINTA Itsepalvelukirpputoreilla voi tehdä löytö jä sesonkien ulkopuolellakin, mutta suu remmat second hand myymälät suun nittelevat valikoimiaan vuodenaikojen mukaan. Mieti värejä! Vaikka jokin sävy ei ensin tuntuisi omalta, toimisiko se kuitenkin pohjavärinä kirjonnalle, jonka tekisit lempiväreilläsi. Liian pitkä lanka alkaa helposti kiertyä ja solmiutua työskennellessä: sopiva pituus on yleensä n. Jätä pieni pätkä lankaa nurjalle ja päättele myöhemmin. Täytä sen jälkeen laakapis toin terälehtien keskikohtien molemmat puolet niin, että pistot lyhenevät ylhäältä koko ajan. Leik kaa käyttämäsi lanka sopivan pituiseksi. Esimerkissä on käytetty varsija laakapistoja
KETJUPISTO VARSIPISTO Linnunsilmäpisto tehdään yhdellä ketjupistolla, joka kiinnitetään etupistolla. TIHEYS 22 s x 27 krs = 10 x 10 cm kirjoneuletta suljettuna neuleena 3,75 mm:n puikoilla pingotuksen jälkeen. Neuleessa neula kan nattaa palauttaa nurjal le puolelle viereisen silmukan kohdalta. LANKA Fingeringvahvuinen villalanka (noin 370 m/100 g). Laakapistot kiinnittyvät kankaaseen vain kuvion reunoista. PUIKOT 3,25 ja 3,75 mm:n pyöröpuikot 80 cm:n kaapelilla sekä 3,25 ja 3,75 mm:n sukkapuikot, mikäli neulot hihat mieluummin niillä. LISÄKSI 4 silmukkamerkkiä, päättelyneula. Lyhenteet s. 1. LAAKAPISTO 1 Laakapistopinta muodostuu molemmin puolin kangasta LAAKAPISTO 2 Seuraava pisto aloitetaan edellisen vierestä, jotta lankaa säästyy mahdollisimman paljon. Säädä tarvittaessa puikkokokoa saadaksesi oikean tiheyden. Kiristä lanka. RANSKALAINEN SOLMUPISTO 2. Valitse koko, jonka rinnanympärys on noin 15 cm väljempi kuin paidan käyttäjän rinnanympärys. 64 2/24. Tämä laakapisto toimii hyvin neulepinnassa. MENEKKI PV: 200–200–200–300 [300–300–300–300] 300–300–300–400 g tai 675–695–720–750 [795–840–910–945] 985–1035–1105–1180 m. Kierrä lanka neulan ympärille 2–3 kertaa. Paita neulotaan ylhäältä alas ja siinä on raglanhihat. 60 Huom. Pujota neula kankaan läpi lähes samasta kohtaa, mistä lanka tulee läpi. Mallipaita neulottu Tukuwool Fingeringistä (100 % suomalainen villa, 370 m/100 g), sävyt Manna (PV), Repo (KV1) ja Yrtti (KV2). KV2: 100 g tai 205–215–220–230 [250–270–290–300] 320–335–360–370 m. Suippokärkisten muotojen, kuten lehtien, kirjominen aloitetaan paksuimmasta kohdasta ja kirjotaan kohti ohu empaa. Upeaa poolokauluksella varustettua Memento-paitaa koristaa geometrinen kirjoneulekuvio. Niska muotoillaan lyhennetyin kerroksin ja hihoilla on reilusti mittaa. KV1: 100 g tai 195–205–215–230 [250–275–290–305] 320–335–350–370 m. LINNUNSILMÄPISTO MEMENTO-PAITA Ohje ja malli Anna Johanna KOKO 1–2–3–4 [5–6–7–8] 9–10–11–12
Neulo kierrettyä joustinta 10 cm. krs Tee TS, *neulo o, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, L1o, 1 o, sm, 1 o, L1v*, toista * – * vielä kolme kertaa, neu lo o TS:lle ja neulo se o, 1–1–1–2 [1–1– 1–2] 2–2–3–3 o, käännä työ. 1. B) Hihan ympärys 30,5–31,5–33–34 [37,5–40,5–43–45] 47,5–49,5–52,5–57 cm. Vaihda työhön 3,75 mm:n puikot. [8 s lisätty] 4. NISKAN MUOTOILU Seuraavaksi muotoillaan niska korkeam maksi lyhennetyin kerroksin ja aloitetaan samalla raglanlisäykset. VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE E F B D A C Neulomis suunta TEKNIIKAT Silmukoiden luominen silmuillen: Pidä lankaa vasemman etusormesi ympä rillä niin, että langan lyhyt pää on sormen takana ja pitkä sormen edessä. Neulo se kuin yhtenä silmukkana, kun tulet sen kohdalle. Seuraavaksi tehdään hieman lisäyksiä ja asetetaan silmukkamerkit raglansaumo ja varten. Toista. E) Kädentien korkeus 25,5–26,5–27–27 [29,5–30–30,5–31,5] 32–33–34,5–34,5 cm. Toista krs:t 3–4 vielä 6 kertaa. krs (OP) *L1o, 1 o, sm, 1 o, L1v, neulo o, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä*, toista * – * vielä kaksi kertaa, L1o, 1 o, sm (D), 1 o, L1v, 1 o, käännä työ. 1. Huo maa, että ensimmäisellä krs:lla työssä on vielä yksi TS käsiteltäväksi. [Yhteensä 88 s] Lisäyskrs (vain koot [5–6–7] 9–10–12) *L1o, [31–31–9] 1555 o, L1o, [31– 31–10] 15–6–5 o*, toista * – * vielä [0–0–3] 2–8–10 kertaa, L1o, neulo o krs:n loppuun. F) Kauluksen korkeus 10 cm. Vie oikeal la kädellä puikko etummaisen langan ali, vedä vasen etusormi pois ja kiristä silmuk kaa hieman. Krs:n aloituskohta on etukappaleen ja vasemman hihan välissä ja jäljellä on 1 s neulomatta ennen sitä. C) Hihan pituus 43 cm. Seuraava krs (OP) Tee TS, neulo o TS:lle ja neulo se o, neulo o krs:n loppuun (merkille A). Lyhennetyt ker rokset neulotaan saksalaiseen tapaan tup lasilmukoin (eng. Seuraava krs (OP) *1 o kiert, 1 o, 1 n* krs:n loppuun. OHJE Luo PV:llä ja 3,25 mm:n puikoilla 96–87– 90–96 [93–93–87–90] 105–105–114– 117 s, am (kerroksen aloitusmerkki A) ja yhdistä pyöröneuleeksi. D) Helman pituus kainalosta 25 cm. [Työssä on yhteensä 160–152–156– 164 [160–160–160–164] 176–188–196– 204 s: taka ja etukappaleessa on 57–57– 59–63 [59–59–61–63] 69–75–79–83 s ja hihoissa on 23–19–19–19 [21–21–19–19] 19–19–19–19 s.] RAGLANLISÄYKSET Seuraavaksi jatketaan raglanlisäyksiä pyö röneuleena ja aloitetaan kirjoneule. [92– 100 [100] 132 s] Seuraava krs (kaikki koot) 7–3–3–3 [5–5–3–3] 3–3–3–3 o, am (merkki B vasemman hihan ja takakappaleen välis sä), 41–41–43–47 [43–43–45–47] 53– 59–63–67 o, am (merkki C takakappaleen ja oikein hihan välissä), 7–3–3–3 [5–5– 3–3] 3–3–3–3 o, am (merkki D oikein hihan ja etukappaleen välissä), neulo o, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä A. Lyhennetyt kerrokset on nyt tehty. Kun tulet seuraavalla kerroksella tuplasil mukan kohdalle, neulo se yhteen. A) Rinnanja vyötärönympärys 92–97,5–102,5–108 [110–115,5–124,5–130] 141–150–159–172 cm. [96–96–96] 112–124– 140 s] Lisäyskrs (vain koot 3–4 [8] 11) *L1o, 45–24 [9] 6 o*, toista * – * vielä 1–3 [9] 17 kertaa, neulo o krs:n loppuun. 3. Ensim mäiset käännökset tehdään etukappaleen reunoilla (merkkien D ja A vieressä). German short rows ). krs Neulo PV:llä 1 o, L1v, liitä työhön KV1, aloita kaavion (s. 66)silmukasta nro 4–6–6–6 [5–5–6–6] 6–6–6–6 ja neulo kaa viota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä B, PV:llä L1o, 1 o, sm, 1 o, L1v, aloita kaa vion silmukasta nro 1–1–14–12 [14–14– 13–12] 9–6–4–2 ja neulo kaaviota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä C, PV:llä L1o, 1 o, sm, 1 o, L1v, aloita kaavion silmukasta nro 4–6–6–6 [5–5–6–6] 6–6–6–6 ja neulo 65 2/24. Lisäyskrs (vain koko 2) L1o, neulo o krs:n loppuun. krs (NP) *Tee TS, neulo n merkille A, sm (A), 3 n, käännä työ. krs Tee TS, neulo n TS:lle ja neulo se n, 1–1–1–2 [1–1–1–2] 2–2–3–3 n, kään nä työ. [8 s lisätty] 2
Krs:n vaihtumiskohta on nyt vasem man kainalon keskellä. Kun teet hihan kavennuksia, kirjoneuleen aloi tussilmukka vaihtuu koko ajan. Seuraava krs *1 o kiert, 1 o, 1 n* krs:n loppuun. Seuraava krs *1 o kiert, 1 o, 1 n* krs:n loppuun. [5.–5.– 4.–4.] 4.–3.–3.–2. Laita neule käden lämpöiseen veteen likoamaan ja anna kas tua kunnolla. krs Kuten 2. Helma neulotaan siten, että kyljis sä neulotaan 2 s PV:llä “sivusaumoiksi” ja muuten neulotaan kaavion mukaan. krs vielä 12–13– 12–12 [15–18–23–20] 21–20–22–26 kertaa ja sitten joka 4. HIHAT Ota odottamaan jätetyt hihasilmukat ta kaisin 3,75 mm:n puikoille. krs. Jatka PV:llä. Vaihda työhön 3,25 mm:n puikot. [67–69–73–75 [83–89–95–99] 105–109–115–125 s] Seuraava krs Neulo PV:llä 1 o, neulo kaaviota, kunnes jäljellä on 1 s, neulo PV:llä 1 o. kaaviota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä D, PV:llä L1o, 1 o, sm, 1 o, L1v, aloita kaavion silmukasta nro 1–1–14–12 [14–14–13–12] 9–6–4–2 ja neulo kaavio ta, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä A, PV:llä L1o, 1 o. Katkaise KV:t ja jatka PV:llä. Neulo kierrettyä joustinta yhteensä 9 cm. Hihat neulo taan kaavion mukaan ja hihan “saumassa” neulotaan 2 s PV:llä. Päättele s:t joustinta neuloen. Neulo tähän tapaan vielä 8–8–6–6 [10–4– 10–7] 3–15–2–20 krs:ta. 3. [1 s lisätty] Seuraava krs (vain koot 10–12) Neulo o krs:n loppuun. Vaihda työhön 3,25 mm:n puikot. Pidä huoli, että kohdistat kirjoneuleen aina edellisen krs:n mukaan. Muista aina neuloa raglan saumojen 2 s PV:llä. Mer kitse muistiin, millä kaavion krs:lla erotte lit hihat, jotta niitä on helppo jatkaa myö hemmin. Kun luot kainaloon silmukoita, voit luoda joka toisen silmu kan PV:llä ja joka toisen KV:llä välttääksesi pitkät langanjuoksut (tai voit luoda kaina losilmukat kirjoneulekuvion värien mu kaan). [1 s lisätty] Seuraava krs (vain koot 2–3 [7] 9–10– 12) 1 o, 2 o yht, neulo o krs:n loppuun. krs 6–6–7–7 [7–6–4–6] 6–7–7–5 kertaa. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Jatka kirjoneuleen neulomista sekä PV:llä neulottavia “sivusaumoja”, kunnes helman pituus kainalosta on 16 cm tai 9 cm vähemmän kuin haluttu pituus ja olet viimeksi neulonut kaavion krs:n 14 tai 28. Katkaise KV1 ja KV2. [8 s lisätty] 4. [2 s kavennettu] Toista kavennuskrs joka 9.–9.–7.–7. [202–214–226– 238 [242–254–274–286] 310–330–350–378 s] Seuraava krs *Neulo PV:llä 1 o, neu lo kaaviota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, neulo PV:llä 1 o, sm*, toista * – * vielä kerran. Aloita kirjoneule siltä krs:lta, johon se hihoja erottaessa jäi. Seuraava krs (vain koot 1–2–3–4 [7–8] 9) Knk, neulo o krs:n loppuun. [8 s lisätty] 2. PV KAAVIOAVAIN KV1 KV2 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO 66 2/24. Neulo kierrettyä joustinta yhteensä 9 cm. Aloituskrs *Pm, siirrä seuraavat 63–61– 61–61 [69–73–77–75] 77–77–81–85 s apulangalle odottamaan, pm, luo 2–4–6– 7 [7–8–9–12] 14–16–17–20 s silmuillen, am, luo 2–4–6–7 [7–8–9–12] 14–16– 17–20 s*, neulo kaaviota merkille, toista * – * vielä kerran, neulo kaaviota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, neulo PV:llä 1 o. Tee raglanlisäykset joka 2. Aloituskrs (OP) Aloita kainalon keskeltä ja poimi ja neulo o 2–4–6–7 [7–8–9–12] 14–16–17–20 s, neulo hihasilmukat kaa vion mukaan, poimi ja neulo kainalosta o 2–4–6–7 [7–8–9–12] 14–16–17–20 s, am ja yhdistä pyöröneuleeksi. Seuraava krs (vain koot 1 [6] 11) 1 o, L1o, neulo o krs:n loppuun. Purista kuivaksi ja rullaa pyyhkeen sisään poistaaksesi ylimääräisen veden. Päättele s:t joustinta neuloen. [1 s kavennettu] Seuraava krs (vain koot [5–6] 11) 1 o, L1o, neulo o krs:n loppuun. Kun poimit kainalosta sil mukoita, voit neuloa kaavion mukaan PV:l lä tai KV:llä. [1 s kavennettu] Seuraava krs (vain koot 4 [5–8]) Neulo o krs:n loppuun. Kavennuskrs Neulo PV:llä 1 o, 2 o yht, neulo kaaviota, kunnes jäljellä on 3 s, neu lo PV:llä knk, 1 o. Asettele neule mittoihinsa ja pin gota. krs *Neulo PV:llä 1 o, neulo kaaviota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merkkiä, ota myös lisätyt silmukat mukaan kirjoneulee seen, neulo PV:llä 1 o, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. Anna kuivua. krs *Neulo PV:llä 1 o, L1v, neulo kaa viota, kunnes jäljellä on 1 s ennen merk kiä, PV:llä L1o, 1 o, sm*, toista * – * vielä kolme kertaa. krs vielä 9–9–11–11 [15– 17–19–20] 21–23–27–31 kertaa. [Kun raglanlisäykset on tehty, työssä on yhteensä 320–320– 324–332 [352–368–392–388] 408–420– 444–468 s: taka ja etukappaleessa on 97–99–101–105 [107–111–119–119] 127–133–141–149 s ja hihoissa on 63–61– 61–61 [69–73–77–75] 77–77–81–85 s.] VARTALO Seuraavaksi siirretään hihasilmukat apu langalle odottamaan. [47–49– 49–51 [51–53–55–57] 61–61–59–61 s] Jatka kirjoneuleen neulomista sekä PV:llä neulottavaa “hihasaumaa”, kunnes hihan pituus kainalosta on 34 cm tai 9 cm vä hemmän kuin haluttu pituus
100 x 70 cm puiset kiilakehykset. Kangas pingotetaan tiukasti kehikon ympärille. Levitä työn nurjalle puolelle maito tai la teksiliimaa tasaisesti kauttaaltaan. Jos tuftaat 4 mm:n tai pienemmällä tuftausneulalla, tuftaa työ yksinker taisella langalla. Nosta neula ja liu’uta neulan kärkeä kankaan pin taa vasten noin 7–9 mm kuviossa eteen päin. Langan tulisi kulkea tuftausneulan sisäl lä esteettömästi. Ensimmäisellä ri villä voi olla tarpeen pitää kiinni edellisen silmukan lankalenkistä, jotta seuraava sil mukka kiinnittyy sen viereen. MENEKKI Kutakin väriä n. 224 m/100 g, 100 % villa), sävyt 169, 205, 214, 228, 272, 299. Sakset. 0,5 l lateksi tai maitoliimaa. Kun työ on tuftattu täyteen, siisti langan pätkä lyhyemmäksi. . Työskennellessä neulan langoitusura pide tään kulkusuuntaan päin. Niittipyssy. Mallityössä langat on tuftattu työhön kaksinkertaisena ja kolmanneksi pisimmällä neulan pituudella. Näin saat kankaan varmasti tar peeksi kireälle. Piirros ei näy valmiissa työssä, sillä työ täyttyy langalla sen päälle. LANKA Wetterho. . TUFTAUSNEULA Lavor 5,5 mm (sopii myös tuftausneulat 4–10 mm). . Huom! Menekkiin vaikut taa työssä käytetyn neulan pituus, eli kuinka pitkää nukkaa neula tuftaa. Aloita nitomalla kangas kehik koon sivu kerrallaan kiristäen kangasta sa malla. Rispaantumisen estämiseksi huolittele kangas ompelukoneen tiheällä siksakilla tai saumurilla. Huom! Pienemmälle tuftausneulalle soveltuu myös tiiviimpi Zweigart Monks Cloth Finetuftauskangas. Helpointa on tuftata ensin kuvioiden ää riviivat ja siirtyä sen jälkeen saman kuvion sisäpuolelle. Pujota lanka kaksinkertaisena tuftausneu lan mukana tulevien ohjeiden mukaisesti. 160–170 g, yhteensä noin 1020 g. (Kuvat 5 ja 6.) Malli työ on ommeltu kaksinkertaisella langalla. Nukkapuoli jää työn etupuolelle ja voit siistiä sitäkin leikkaa malla mahdolliset liian pitkät lankalenkit varovasti lyhyemmiksi. Varo vetämästä lankaa liikaa, jotta tehty työ ei purkaannu. Mikäli lanka ei jää kiinni kankaan pintaan, tarkasta että lanka ei ole jäänyt kiinni sormien alle, siinä ei ole sol muja tai muita esteitä. Pehmeä lyijykynä tai muu merkit semiskynä . . Kun ääriviivat ovat val miita, siirry kuvion sisäosiin ja tuftaa se täyteen. PÄÄTTELY JA VIIMEISTELY Tuftattaessa nurjalta puolelta, vedä neu la ylös, ja vedä sitä niin ylös, jotta voit kat kaista langan noin 5 cm:n päästä kan kaasta. Työnnä neula uudelleen kankaan läpi ja jatka kuvion ääriviivan tuftaamista noin 7–9 mm:n välein. Yksi suorakulmio on noin 21,5 x 23,5 cm. Langan pitäisi juosta sujuvasti neulan läpi. Pidä huolta, ettei neula riko vie reisen langan lenkkiä. Tuukka (n. 1 m Zweigart Monks Cloth 3528 käsityökangasta. (Kuva 3.) Irrota matto varovasti kehyksistään ja ka venna sen saumanvarat noin 4–5 cm:n le vyisiksi. Voit myös tehdä aina ensin vastak kaiset sivut keskeltä, ja siirtyä sen jälkeen reunoille. (Kuvat 1 ja 2.) Piirrä kankaalle pysty ja vaakasuorat vii vat kaavion mukaisesti. Tuftaa matto vaikka jämälangoista! Veera Jussilan tuftattu matto viimeistellään maitoliimalla ja reunat huolitellaan pykäpistoilla. Aseta huoliteltu kangas ta saiselle alustalle ja nosta kehikko sen pääl le. Anna kuivua vähintään vuorokausi. Työn oikea puoli jää kehikon ja kankaan nurjalle puolelle. Ym pyrän mallin saa kulhon tai lautasen avulla. TUFTAUSNEULAN KÄYTTÄMINEN Työ tuftataan kehikon oikealta puolelta. OHJE Esivalmistelut Leikkaa kankaasta noin 10 cm kehystä le veämpi suorakulmio, eli noin 110 x 80 cm. 67 2/24. . Pieniä nauloja. (Kuva 4.) Taita saumanvarat työn sivuun, ja ompele niiden päälle pykäpistoja haluamallasi värillä. LISÄKSI . . TUFTATTU MATTO Ohje ja malli Veera Jussila, Käsityökekkerit KOKO Noin 92 x 62 cm. Älä nosta neulaa kankaan pinnasta, jotta lankalenkki jää tasaisesti kankaan pin nalle. Aseta aluksi tuftausneula ku vion ääriviivalle siten, että neulan langoi tuspuoli osoittaa menosuuntaan. KUVIOKAAVIO Työvaihekuvat löydät seuraavalta sivulta. Mitä enem män työtä saa tuftattua täyteen, sitä hel pommaksi tuftaaminen tulee. Piirrä kuvion mu kaisesti isojen suorakulmioiden sisään pie nempiä suorakulmioita tai ympyröitä
Mallipaita neulottu Nurjan Merino singlestä (100 % superwash merinovilla, 366 m/100 g), sävyt Ruusukvartsi (PV) ja Spektroliitti (KV). LANKA Fingeringvahvuinen lanka (noin 366 m/100 g). Valitse koko, jonka rinnanympärys on noin 10–15 cm väljempi kuin paidan käyttäjän rinnanympärys. 6. 4. 5. 3. 60 68 2/24. RUUDUKKO-PAITA Ohje ja malli Tiina Hautamäki KOKO 1 (2, 3, 4, 5) (6, 7, 8, 9). Lyhenteet s. PUIKOT 3 mm:n ja 2,5 mm:n pyöröpuikko 60120 cm:n kaapelilla, halutessasi 3 mm:n ja 2,5 mm:n sukkapuikot hihojen neulomiseen. MENEKKI PV: 250 (300, 300, 350, 400) (450, 500, 550, 600) g. ja 2. KV: 100 (100, 100, 150, 150) (150, 200, 200, 200) g. 1. LISÄKSI Silmukkamerkkejä, silmukkakaapeli tai jämälanganpätkä, päättelyneula, virkkuukoukku. Ruudukko-paidan hauska kuvio muodostuu neuloessa raidoitettuun paitaan virkkaamalla siihen jälkikäteen vielä pystysuuntaisia raitoja. TIHEYS 24 s ja 42 krs = 10 cm x 10 cm sileää neuletta 3 mm:n puikoilla kasteltuna ja pingotettuna
Älä päättele silmu koita, vaan jätä ne odottamaan. Sekä etu että takakappaleessa on 98 (110, 120, 130, 144) (156, 167, 179, 190) s. Jatka raidoittamista tasaisesti, kuten var talossakin, kunnes yläetukappaleen kor keus silmukoiden erottamiskohdasta mi tattuna on noin 12,5 (14, 14, 15,5, 15,5) (20, 21,5, 21,5, 24) cm ja olet viimeksi neulonut NP:n krs:n. ETUKAPPALEEN YLÄOSA Erota etu ja takakappaleen s:t, jätä ta kakpl:n s:t odottamaan silmukkakaapelille tai ylimääräiselle pyöröpuikolle. E) Hihan pituus 47 (47, 47, 47, 49) (49, 49, 50, 50) cm. B) Hihan ympärys 31 (32,5, 34, 38,5, 38,5) (44, 47,5, 47,5, 50) cm. 69 2/24. [Työssä on nyt 34 (39, 42, 46, 53) (57, 63, 69, 74) s.] Neulo vielä 2 (2, 2, 2, 2) (0, 0, 0, 2) krs:ta sileää oikeaa. Paita kuvioidaan neulomalla siihen yksinkertainen raidoitus ja koristelemalla se jälkikäteen pintaan virkattavilla pysty raidoilla. Osio 2 Vaihda työhön KV ja neulo 2 krs:ta sileää oikeaa. Vaihda työhön 3 mm:n pyöröpuikko ja neulo vielä 1 krs o KV:llä, am samalla 98 (110, 120, 130, 144) (156, 167, 179, 190) s:n jälkeen merkitsemään paidan toista sivusaumaa. Katkai se lanka. krs (NP) Liitä lanka takaisin työhön työn NP:lla ja neulo n krs:n loppuun. Neulo *1 o, 1 n* joustinneuletta, kunnes joustimen pituus on n. Hartialinjat yhdistetään keskitetyillä tupla kavennuksilla. Jatka kavennuksia seuraavasti: 1. krs (OP) Neulo o krs:n loppuun. VASEN ETUOLKA Nosta vasemman etuolan s:t takaisin 3 mm:n puikoille. [1 s kavennettu] Toista krs:t 1–2 vielä 3 kertaa. 2. Seuraava krs (OP) Neulo 44 (49, 52, 56, 63) (67, 73, 79, 84) o ja nosta neulotut s:t odottamaan silmukkakaapelille tai yli määräiselle pyöröpuikolle, päättele pään tietä varten 10 (12, 16, 18, 18) (22, 21, 21, 22) s, 44 (49, 52, 56, 63) (67, 73, 79, 84) o krs:n loppuun. Toista osioita 1 ja 2 vielä 4 (4, 4, 4, 4) (4, 5, 5, 5) kertaa. 1. Yhdistä pyöröneuleeksi ja aseta KAM. krs (OP) Neulo o krs:n loppuun. krs (OP) Ksy, neulo o krs:n loppuun. Neulo vielä 10 (10, 10, 18, 18) (18, 4, 4, 8) krs:ta PV:llä. VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE B D E A C Neulomis suunta OHJE Ruudukko paita neulotaan alhaalta ylös päin. krs (NP) 3 s n yht, neulo n krs:n lop puun. 2. Jatka kavennuksia seuraavasti: 1. A) Rinnanympärys 81,5 (91,5, 100, 108,5, 120) (130, 139, 149, 158,5) cm. D) Pituus kainalo–helma 37 (37, 37, 39, 39) (39, 41, 41, 42) cm. C) Pituus olalta helmaan 53,5 (55, 55, 58,5, 58,5) (62,5, 66, 66, 70) cm. [2 s kavennettu] Toista krs:t 2-3 vielä 2 kertaa. [2 s kavennettu] Toista krs:t 1–2 vielä 2 kertaa. Vartalo neulotaan saumatto masti, kunnes paidan yläosan etu ja ta kakappaleet neulotaan erikseen tasona. krs (NP) Neulo n krs:n loppuun. Aloita paidan raidoitus: Osio 1 Vaihda työhön PV ja neulo 22 krs:ta sileää oikeaa. Etu ja takakappale neulotaan tasoneulee na eli edestakaisin. 3. 6 cm. VARTALO Luo KV:llä 2,5 mm:n pyöröpuikoille 196 (220, 240, 260, 288) (312, 334, 358, 380) s. 2. krs (NP) Neulo n krs:n loppuun. krs (OP) Knk, neulo o krs:n loppuun. OIKEA ETUOLKA 1
krs (NP) Neulo n krs:n loppuun. 4 (3, 3, 2, 2,5) (2, 1,5, 1,5, 1,5) cm:n välein. OIKEAN OLKASAUMAN YHDISTÄMINEN Paidan olkalinjat yhdistetään keskitetyillä tuplakavennuksilla. Katso ohjevideo neuleen koristeluun Taito-lehden Youtube-kanavalta! 70 2/24. Saat raidoitettua paidan tasavälein helpoi ten, kun virkkaat raidat ensin etu ja taka kappaleen keskikohtiin ja kylkien keskelle. Tämän jälkeen neulo vielä seuraavasti: 1. Seuraava krs (OP) Neulo 41 (46, 49, 53, 60) (64, 70, 76, 81) o ja nosta neu lotut s:t odottamaan silmukkakaapelille, päättele pääntietä varten 16 (18, 22, 24, 24) (28, 27, 27, 28) s, 40 (45, 48, 52, 59) (63, 69, 75, 80) o krs loppuun. Keskitetty tuplakavennus Keskitetyssä tuplakavennuksessa silmukoi ta siirretään ensin puikolta toiselle, jotta ne kääntyvät ja kavennuksen keskimmäi nen silmukka jää sauman kohdalle pääl limmäiseksi. 3 cm sileää oikeaa ja aloita sen jälkeen hihan kavennukset seuraavasti: Kavennuskrs 1 o, 2 o yht, neulo o, kun nes jäljellä on 3 s, knk, 1 o. (NP) Neulo n krs:n loppuun. Nosta ensin 1 s oikealta puikolta vasem malle puikolle. Älä päättele silmukoita, vaan jätä ne odottamaan. 3. Neulo takakappaletta, kunnes sen korkeus silmukoiden erottamiskohdasta mitattu na on noin 14 (16, 16, 17,5, 17,5) (21,5, 23,5, 23,5, 26) cm ja olet neulonut vii meksi NP:n krs:n. Jatka tämän jälkeen hihan raidoitusta kuten var talossakin. PÄÄNTIE Poimi ja neulo o pääntien ympäriltä 2,5 mm:n puikoilla ja KV:llä tasaisin välein 98 (104, 110, 114, 114) (122, 122, 122, 122) s. krs (NP) 2 n yht, neulo n krs:n lop puun. 19 cm. krs (NP) Liitä lanka takaisin työhön työn NP:lla ja neulo krs:n loppuun. Tämän jälkeen nosta 2 s vasemmalta puikolta takaisin kuin neuloisit ne o yht. Päätte le langanpäät. 2. krs (NP) 2 n yht, neulo n krs:n lop puun. krs (NP) 3 n yht, neulo n krs:n loppuun. krs. Neulo 1 s normaalisti oikein ja nosta neulomatta nostetut s:t neulotun yli. Nosta s:t takaisin oikealle puikolle yhtä aikaa kuin neuloisit ne o yht, neulo 1 o vasemmal ta puikolta, nosta neulomatta nostetut s:t neulotun s:n yli.* Toista * – *, kunnes olet yhdistänyt har tian kaikki s:t. Yhdistä hartialinja keskitetyillä tuplaka vennuksilla samoin kuin oikeassa olkasau massa. krs (OP) Ksy, neulo o krs:n loppuun. KORISTELU Paita koristellaan virkkaamalla sen pin taan ketjusilmukoita KV:llä pystyraidoiksi. Kastele neule ja pingota se tasolle mittoihinsa kuivumaan. 2. [2 s kavennettu] Toista krs:t 1–2 vielä 2 kertaa. 2. 40 (40, 40, 40, 42) (42, 43, 43, 43) cm tai halua masi pituus. Nosta oikean etu ja takakappaleen s:t 3 mm:n pyöröpuikoille siten, että puikkojen kärjet osoittavat pääntiestä poispäin. 2. krs (OP) Neulo o krs:n loppuun. Vaihda työhön KV ja 2,5 mm:n pyöröpui kot ja neulo vielä 7 cm *1 o, 1 n* joustin ta. Älä päättele silmu koita, vaan jätä ne odottamaan. [2 s kavennettu] Toista kavennuskrs vielä 9 (11, 10, 15, 15) (19, 23, 23, 25) kertaa n. HIHAT Poimi ja neulo o 3 mm:n puikoilla ja KV:llä kädentiestä 74 (78, 82, 92, 92) (106, 114, 114, 120) s siten, että poimit etu ja takakappaleen reunoista kustakin 37 (39, 41, 46, 46) (53, 57, 57, 60) s. [Työssä on nyt 34 (39, 42, 46, 53) (57, 63, 69, 74) s.] Neulo vielä 2 (2, 2, 2, 2) (0, 0, 0, 2) krs:ta sileää oikeaa. Pystyraidat virkataan noin 5,5 cm:n välein, mutta tarkista raitoihin tarvittava etäisyys keskikohdan ja kylkien raitojen virkkaami sen jälkeen. VASEMMAN OLKASAUMAN YHDISTÄMINEN Nosta vasemman hartian etu ja takakap paleen s:t 3 mm:n pyöröpuikoille siten, että puikkojen kärjet osoittavat paidan pääntiestä poispäin. [1 s kavennettu] [Työssä on nyt 34 (39, 42, 46, 53) (57, 63, 69, 74) s.] Neulo vielä 2 (2, 2, 2, 2) (0, 0, 0, 2) krs:ta sileää oikeaa. 1. [1 s kavennettu] [Työssä on nyt 34 (39, 42, 46, 53) (57, 63, 69, 74) s.] Neulo vielä 2 (2, 2, 2, 2) (0, 0, 0, 2) krs. Vasemman käden puikolla on etukappa leen hartiasilmukat ja oikean käden puikol la on takakappaleen hartiasilmukat. Neulo toinen hiha samoin. [Hihassa 54 (54, 60, 60, 60) (66, 66, 66, 68) s.] Neulo vielä sileää oikeaa, kunnes hihan pi tuus kainalosta mitattuna on n. [2 s kavennettu] Toista krs:t 2–3 vielä 2 kertaa. 2. Jatka kavennuksia seuraavasti: 1. Neulo sileää oikeaa KV:llä vielä 1 krs. Am krs:n aloituskohtaan kainalon keskelle. VASEN TAKAOLKA Käännä työ ja tee pääntien kavennukset seuraavasti: 1. krs (OP) Knk, neulo o krs:n loppuun. [1 s kavennettu] Toista krs:t 1–2 vielä 3 kertaa. Jatka hartialinjan yhdistämistä kavennuk silla: *Nosta vasemman käden puikolla 2 s oi kealta puikolta vasemmalle puikolle. Neulo *1 o, 1 n* joustinta, kun nes pääntien korkeus on n. OIKEA TAKAOLKA Nosta s:t takaisin 3 mm:n puikoille. Päät tele s:t joustavasti. VIIMEISTELY Taita pääntie kaksinkertaiseksi ja ompe le se kiinni työn nurjalle puolelle. Neulo n. TAKAKAPPALEEN YLÄOSA Nosta takakappaleen s:t takaisin puikolle. Vasemman käden puikolla on takakappa leen hartiasilmukat ja oikean käden puikol la on etukappaleen hartiasilmukat. krs (OP) Neulo o krs:n loppuun. Älä päättele silmu koita, vaan jätä ne odottamaan. Päättele s:t joustavalla päättelyllä
PEACE & LOVE – irtohihna kanavakirjonnalla Ohje ja malli Tiia Eronen KOKO 5 x 88 cm + soljet. . Silitä taitteet kirjotun osan päätyihin Hy asintin ja Petroolin väristen osien taittei siin. 71 2/24. Kun aloitat uuden langan, jätä nurjalla langan päät muutaman seuraavan piston alle. Lopuksi kiinnitä vuorikangas käsin ompe lemalla. . OHJE Leikkaa kanavakankaasta kaksi noin 8 cm leveää suikaletta: 5 cm + saumanvarat. Isosilmäinen ja tylppäkärkinen kirjontaneula. Kanavakirjonnassa koko kankaan pinta peittyy pistoilla. 2 kpl laukun karbiinihakoja 5 cm:n nauhalle (Ompelijan maailma). Kanavakirjonnalla koristeltu hihna palvelee karabiinihakojen ansiosta vaikkapa laukun tai kameran hihnana. . Jugend 311, 2 dokkaa. . Laasti 200, 1 dokka. . 8 x 92 cm pala hankausta kestävää kangasta vuoriksi. Päättele langat kirjonnan edetessä. 20 cm Penelope kanavakangasta, tiheys 4 reikää/cm (Taito Pirkanmaa). . Hunaja 109, 1 dokka. Hyasintti 203, 2 dokkaa. Kun kirjonta on valmis, silitä hihna ja kiin nitä kirjonnan taustalle tukikangas, eli noin 5 x 92 cm:n pala. . Mikäli haluat pidemmän hihnan, toista jokin kuvioosa hihnan keskellä. Jää 112, 1 dokka. Petrooli 224, 2 dokkaa. Käytä ohutta Pirkka lankaa kaksinkertaisena. Käännä reuna mahdollisimman lähel tä kirjontaa, jotta kanavakangasta ei jää näkyviin. 8 x 92 cm pala silitettävää tukikangasta. . Silitä saumanvarat nur jalle. Mauste 2171, 2 dokkaa. Penelopekanavakangas ei ole riittävän leveä irtohihnaa varten, mutta voit yhdis tää suikaleet asettamalla kankaat muuta man ruudun verran päällekkäin. . Hyasintin värinen osa jää nurjalle. Laventeli 220, 1 dokka. Tee puolikkaita ristipistoja aina samansuuntaisesti. Kukin kirjain ja neliö kannattaa kirjoa yksi väri kerrallaan. LANKA Ohut Pirkkalanka (100 % villa, 400 m/100 g), sävyt: . TARVIKKEET . Pujota samalla hakaset päätyihin. Vastaavasti langan lopussa pujota lanka muutaman edellisen piston alle. . . Kirjontakaaviot löydät seuraavalta sivulla
KAAVIO KAAVIO, osa 1 KAAVIO, osa 2 KAAVIO, osa 3 88 cm 5 cm 72 2/24
V3: 20 g. krs (OP) *N1, 1 o* krs:n loppuun. 2. krs (OP) Neulo vahvennettua neuletta, kunnes jäljellä on 11 s, knk, käännä työ. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun 10 s kahdelle puikolle, 5 s kummallekin. MENEKKI V1: 20 g. Neulo vahvennettua neuletta: 1. Olet nyt uuden krs:n aloituskohdassa. Toista krs:ia 1–2 yhteensä 15 kertaa , jolloin kantalapun korkeudeksi tulee 30 krs:ta. Käytä silitysraudan höyrytyso minaisuutta, mutta älä paina neuletta rau dalla, jotta silmukat eivät litisty. Kaaviot löydät seuraavalta aukeamalta. PUIKOT 2,5 mm:n ja 3 mm:n sukka puikot. Kiilakavennusten jälkeen työssä on 62 s: 14–17–16–15. Katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin. 1. Neulo kaavion krs:t 2–14 ja tee kiilakavennukset kaavion mukaan. 3. Kaavion krs:lla 1 neulo kantalapun reunasta poimitut s:t o kiert. Tässä ohjeessa voit hyödyntää myös jämälankoja! Lyhenteet s. [Kantalapussa on 30 s.] Jätä puikoilla II ja III olevat s:t odottamaan. krs *1 n, N1, 1 n*, toista * – * krs loppuun. 13 cm OHJE VARSI Luo 57 s:aa 2,5 mm:n sukkapuikoille V3:lla (sukka 1) tai V1:llä (sukka 2). [Työssä on 63 s.] Jaa s:t puikoille 15–17–16–15. Poimi puikolle IV kantalapun oikeasta reunasta 17 s, jolloin puikolla on yhteensä 22 s. VALMIIN SUKAN MITAT JA RAKENNE Neulomis suunta 22,5 cm n. V4: 20 g. Eedit-sukkien ohjeessa molemmille jaloille löytyy oma kirjoneulekaavionsa. KANTAPÄÄ Kantapää neulotaan V1:llä (sukka 1) tai V3:lla (sukka 2). krs N1, neulo vahvennettua neuletta, kunnes jäljellä on 10 s, knk, käännä työ. V2: 15 g. EEDIT-SUKAT Ohje ja malli Heini Perälä KOKO 38–39, varren ympärys 22,5 cm. Toista sitten krs:ta 1, kunnes työssä on jäl jellä yhteensä 12 s eli jokaisella puikolla on 3 s. Aloita leveä nauhakavennus: 1. TIHEYS 28 s ja 28 krs = 10 x 10 cm kirjoneuletta 3 mm:n puikoilla viimeistelyn jälkeen. Kaavioita luetaan alhaalta ylös päin, oikealta vasemmalle. LANKA Sportvahvuinen sukkalanka (noin 260 m/100 g). V5: 20 g. krs (NP) N1, neulo n krs:n loppuun. Toista krs:t 1–2 vielä 5 kertaa. 60 73 2/24. Aloita kantapohjan kavennukset: jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. 4. [Työssä on nyt 77 s: 22–17–16–22.] Aloita kantakiilan neulominen kaavion B (sukka 1) tai kaavion D (sukka 2) mu kaan. Käännä työ, nosta kantalapun ensimmäi nen s n neulomatta ja neulo loput silmu kat n. Toista krs:t 1–2 vielä 2 kertaa. krs (NP) N1, 8 n, 2 n yht, käännä työ. 2. krs N1, 8 n, 2 n yht, käännä työ. Jaa s:t neljälle puikolle 14–15–14–14. krs *1 n, 1 o, 1 n*, toista * – * krs loppuun. Neulo puikon I s:t o puikolle IV. 2. krs Neulo o krs:n loppuun. Jatka kirjo neuletta kaavion mukaan. Käännä työ. 2. Tarkista, että puikoilla on 15–17–16–15 s:aa. Vaihda työhön 3 mm:n puikot ja jatka työ tä kaavion A (sukka 1) tai kaavion C (sukka 2) krs:lta 1, tee lisäykset kaavion mukaan. Jatka kavennuskerroksia samaan tyyliin. [Työssä on nyt 60 s.] Jaa s:t tasaisesti puikoille 15–15–15–15. Mallisukat on neulottu Novitan Nalle langalla (75 % villa, 25 % polyamidi, 260 m/100 g), sävyt Pisara (V1), Neilikka (V2), Tatti (V3), Sininata (V4), Haave (V5). Krs:n vaih tumiskohta on puikkojen IV ja I välissä. Aloita joustinneule: 1. Sivusilmukat vähenevät joka krs:lla ja kes kelle jäävien silmukoiden määrä pysyy sa mana: 10 s. VIIMEISTELY Lopuksi päättele langanpäät ja höyrytä su kat sileäksi. KANTAKIILA Poimi puikolle I kantalapun vasemmasta reunasta 17 s, jolloin puikolla on yhteensä 22 s. Neulo kaa vion A mukaan krs:n 36 (sukka 1) tai kaa vion C (sukka 2) mukaan krs:n 37 lop puun. JALKATERÄ Jatka kirjoneuletta kaavion krs:lta 15 ja neulo kaavion loppuun. Siirrä samalla lanka puikko jen I ja IV väliin neulomalla puikon IV 5 s o. krs *Neulo o, kunnes puikolla on jäljellä 3 s, 2 o yht, 1 o, 1 o, knk, neulo o puikon loppuun*, toista * – * vielä kerran
puikko = 17 s 2. puikko 22 – 8 = 14 s 1. 2. (15–15–15–15) Työssä on nyt 62 s. puikko = 15 s 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 V1 KAAVIOAVAIN V2 V3 V5 knk L1 Puikon vaihtumiskohta Ei silmukkaa V4 2 o yht 74 2/24. puikko = 16 s Vaihda 3 mm:n puikot ja lisää 6 s, työssä on nyt 63 s. puikko 22 – 7 = 15 s 4. puikko = 15 s Kavenna 2 s, työhön jää 60 s. puikko = 16 s 3. 2. puikko = 15 s 3. puikko = 15 s 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO A 4. puikko = 15 s 1. puikko = 15 s 3. puikko = 17 s 1. KAAVIO B 4
(15–15–15–15) Työssä on nyt 62 s. 2. puikko = 15 s 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kavenna 2 s, työhön jää 60 s. puikko = 17 s 2. puikko = 15 s 2. 4. puikko = 16 s Vaihda 3 mm:n puikot ja lisää 6 s, työssä on nyt 63 s. puikko = 16 s 3. puikko = 17 s 1. puikko = 15 s 1. KAAVIO C 4. puikko = 15 s 3. puikko = 15 s 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO D 75 2/24. puikko = 15 s 3. puikko 22 – 7 = 15 s 4. puikko 22 – 8 = 14 s 1
Leivinpaperia. . . Laita tpaidan väliin pahvinpala tai pak suhkoa paperia (koko suurempi kuin pai nettava kuvio). . . Ohutta kaksipuolista teippiä. Maalarinteippiä. Työvaihekuvat löytyvät sivulta 78. . (Kuva 4.) Odota, että kuviot kuivuvat. Tuputtele väri mah dollisimman tasaisesti. Jäl jennä jokaiseen kalvoon myös musta kehys. Mittaa pääntiestä miltä korkeudelta haluat kuvion alkavan ja laita myös siihen kohtaan nup pineula. Lämpö kiinnittää ku vion paidaan pintaan ja on tämän jälkeen pesunkestävä. 4 kpl tuputussieniä (jokaiselle värille oma). Kun väriä on sienessä tasaisesti, voit aloit taa värin tuputtamisen paitaan. OHJE Jäljennä kuviot voimakalvolle merkintä tussilla tai esimerkiksi kuulakärkikynäl lä. (Kuva 6.) Kun viimeisenä painetut kuviot ovat kuivuneet, aseta pala leivinpaperia paine tun alueen päälle ja silitä kolmella pisteellä muutama minuutti. Aseta voimakal von alle suojapahvi ja leikkaa piirtämäsi ku viot irti jokaisesta neljästä kalvosta askar teluveitsen avulla. Tuputtele jokainen kuvio yksi kerrallaan ja paina sa malla toisen käden sormilla varovasti tu puteltavan kuvion ympäriltä, jotta kuvioi den reunoista tulee teräviä eikä väri pääse leviämään kalvon alle. Laita kuvio leikattu ja teipattu voima kalvo tpaidan päälle, ja asemoi se nuppi neulojen avulla paidan keskikohtaan ja ha luttuun korkeuteen. Kehyksen avulla saat kohdistettua kuviot oikein. Textile color kangasväriä, värit: Turkoosinsininen 34168, Terrakotta 34175, Pinkki 34201, Meren vihreä 34188, Peittovalkoinen 34195 (pinkin vaalentamiseen). Tuputte le väri sienellä tasaiseksi lautasen pintaan. Paina paita prameaksi! Kaaviopainannalla saat koristeltua tekstiilejä simppeleillä kuvioilla ja herkullisilla väreillä. Valkoinen tpaita (100 % puuvilla). Hiustenkuivain. . Kiinnitä voimakalvo kiinni paitaan maalarinteipeillä. 4 kpl voimakalvoa, koko A4. Kiinnitä voimakalvon nurjalle puolel le (joka tulee kiinni paitaan) ohutta kaksi puolista teippiä ja kiinnitä teipit erityisesti kuvioiden lähelle, jotta väriä tuputtaessa kuvioiden reunat pysyvät mahdollisimman terävinä eikä väri pääse leviämään kalvon alle. Voit nopeut taa prosessia kuivattamalla kuviot hius tenkuivaajalla. Tämän jälkeen aseta ja teip paa uusi voimakalvo (eri väri) kuvioita reunustavan, mustan kehyksen avulla oi keaan kohtaan. . Askarteluveitsi/mattoveitsi. . TARVIKKEET . Nuppineuloja. (Kuva 5.) Jatka näin, kunnes olet saanut painettua kaikkien neljän eri värin kuviot paitaan. Silitysrauta. . 76 2/24. (Kuva 2.) Silitä tpaita ja mittaa paidan leveys, mer kitse keskikohta nuppineulalla. PALIKKA – painettu t-paita Ohje ja malli Johanna Ilander KOKO 15,5 x 15 cm. (Kuva 1.) Kun olet saanut jäljennettyä jokaisen nel jän värin kuviot omille voimakalvoille, on kuvioiden leikkuun vuoro. Ota tuputus sieni ja kasta se pieneen määrään väriä. Jokainen väri tulee omalle kalvolle. Tuputtele väri kuten edel lä. . (Kuva 3.) Laita pieni määrä kangasväriä esimerkiksi keraamiselle lautaselle. Tämä toimenpide suojaa värin leviämisen paidan takakappalee seen
77 2/24. 15 cm 15,5 cm KUVIOKAAVIOT 1:2 Palikka – painetun t-paidan tulostettavat kuviokaaviot löytyvät koossa 1:1 Taito-lehden verkkosivuilta
5. 78 2/24. 4. 2. 1. 6. 3
Erityisesti vaatteiden ompelu on rakas harras tus, joka toimii mielen maadoittajana ja tuo myös kivasti sisältöä vaatekaappiin. TIINA HAUTAMÄKI Tiina rakastaa käsinvärjättyjä lankoja ja koti maista villaa. JOHANNA ILANDER Johanna innostuu kuvioista, kuoseista ja eri koisista väriyhdistelmistä. Ihanalla kuviolla varustetun Memento-paidan ohje on Anna Johannan käsialaa, s. TIIA ERONEN Tiia on tekstiilisuunnittelija ja kirjoittaja, joka innostuu perinteisistä käsityötekniikoista ja kauniista langoista. 64. Elinan käsialaa on ohje käytettyjen neuleiden koristeluun kirjomalla, s. Tähän Taitoon Veera laati ohjeen maton tuftaamiseen, s. ELINA VUOREMA Elina on helsinkiläinen ompelija ja tekstiili suunnittelun opiskelija. Tutustu tekijöihin 79 2/24. Heini suunnitteli kauniiden Eedit-sukkien ohjeen, s. Tiinaa inspiroivat vahvat kuviot ja luova värien yhdistely: oikeat sävyt töihinsä hän valitseekin huolella. Samalla Elina ha luaa rikkoa perinteisiä käyttö ja taide tekstiilin rajoja. 73. 62. Tiia laati ohjeen upeaan Peace & love -hihnaan, jonka ohjeen löydät sivulta 71. Hän rakastaa funk tionaalisuutta ja pyrkii luomaan kestäviä ja käytettäviä tekstiilituotteita. Tiina suunnitteli hauskan Ruudukko-paidan, jonka ohjeen löydät sivulta 68. Veera on vastavärien rakastaja, kissan palvelija, verkkokurssien muotoilija ja neuleohjeiden suunnittelija. ANNA JOHANNA Anna Johanna on jyväskyläläinen neulesuun nittelija, joka hurahti neulomiseen teiniiässä. Kaikkein hauskinta hänen mielestään on kuvioiden suunnittelu ja ideat, jotka toteu tuvat alkuperäisen suunnitelman mukaan. VEERA JUSSILA Veera on muotoilija ja tekijä, jolla on aina jotain vähän kesken. Sarianna suunnittelee ja tekee käsitöitä monilla eri tek niikoilla. Sariannan kirjovirkatun Dora-pussukan ohjeen löydät sivulta 61. Siitä eteenpäin hän on neulonut enemmän tai vähemmän kellon ympäri, eivätkä päivän tunnit millään riitä kaikkiin puikoille pyrkiviin silmu koihin. SARIANNA LEHTONEN Sarianna on tekstiilialan artenomi, jolle käsityöt ovat sekä työ että harrastus. Aiemmin värjärinä työskennellyt Tiina neuloo paljon, ja silloin kun hän ei neulo, hän todennäköisesti ajattelee neulomista. Tiialle käsityöt ovat arkista työskentelyä, osa tuotesuunnittelua ja ongelmanratkaisua, mutta myös onnen hetkiä ystävien yhteisessä neulepiirissä. HEINI PERÄLÄ Viitisen vuotta sitten Heini palasi pitkän tauon jälkeen rakkaan neulomisharrastuksen pariin ja hurahti kirjoneulesukkiin niin paljon, että siitä alkoi myös suunnittelutyö. Vapaaajallaan hän valmistaa värikkäitä saippuoita ja harrastaa erilaisia käsitöitä neulonnasta ryijyilyyn. Villasukkien suurkuluttajana hän neuloo edelleen mieluiten sukkia ja ihania ideoita on mielessä enemmän kuin niitä on aikaa toteuttaa. Johanna suunnitteli ohjeen Palikka-paidan painamiseen, ohje s. Anna Johannan neulemallit tunnistaa mielenkiintoisista neulekikoista sekä romantti sesta tyylistä. 67. Häntä inspiroivat käyt tövaatteet kierrätys tai jämämateriaaleista, joiden riittävyys aiheuttaa kutkuttavaa jänni tystä elämään. Kuvittajana ja graa fisena suunnittelijana työskentelevä Johanna nauttii paljon myös käsitöiden tekemisestä. 76
050 596 2828 suunnitteluohjelma uuden Suunnitteluohjelmamme avulla voit suunnitella neulokseen oman kuosin ! me neulomme suunnittelemasi kuosin kankaaksi! loihdi omasta designista upeita neuleita! www.johannakdesign.fi kurkkaa lisää täältä! KUDON-LANGAT Käsinvärjätyt ja pehmeät, luonnonkuituiset langat Tampereella Hiedanrannan Pajalla, Tehdaskartanonkatu 28 kudontaputiikki@gmail.com 040 7011 703 EIJANKUDONTAPUTIIKKI.FI 2 24 Pääsiäisluettelo Täynnä inspiraatiota askarteluun & käsitöihin Vieraile nettisivuillamme www. 03 626 2610 Wetterho?nkatu 4 D, Hämeenlinna www.wetterho?.. Nähdään verkkokaupassa! Kestävä ja pestävä siivousliina, joka valmistetaan käsinpainaen Suomessa neulotusta bambucollegesta. puh. Jaanan Lankapaja AIDOSTI JA INTOHIMOSTA SUOMALAISEEN VILLALANKAAN www.jaananlankapaja.fi Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Jatkuva haku on avoinna! Kysy lisää puh. Tervetuloa luomisen maailmaamme ja löydä kaikki tarvitsemasi! tilaukset@wetterho?.. slojd-detaljer.fi Ota varaslähtö kevään käsitöihin Mikä on seuraava kreatiivinen projektisi. 050 596 2828 KERAMIIKKA-ALAN ARTESAANIOPINNOT FORSSASSA LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kysy lisää puh. Suomalaiset villalangat & ryijyt Kotimainen käsityökauppa palvelee sinua verkossa ja myymälässä “Näyttää tiskirätiltä, mutta ei haise tiskirätiltä” www.lempiriepu.. 80 2/24
Käsityökaupat Tallinnassa – perinteitä ja laatua Eesti Käsitöö Maja Pikk 22 Kaarmanni Käsitöö Vanaturu kael 8 Käsityötapahtumat 2023 Keskiaikapäivät 6.–9.7 Martin Markkinat 9.–11.11 Viron Kansantaiteen ja Käsityön Liitto www.folkart.ee www.pirtinkehraamo.fi Laadukkaat tuotteet 100 % suomalaista villaa KEMIN NAHKATARVIKE OY Vuota parkkinahat, rumpunahat ja rumpukehät www.keminnahkatarvike.fi Pirkanmaan paras lankakauppa nurja.fi / ilmarinkatu 35, tampere Sisustusja käsityöliike Hilma ja Onni Kaikkea kivaa neulontaan ja muihin käsitöihin www.hilmajaonni.fi info@hilmajaonni.fi Niittytie 6 44300 KONNEVESI 040-6741331 Sasky Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Taidosta ammatti Ikatalla onnistut! sasky.fi/ikata KOTIMAISET KÄSITYÖTARVIKKEET www.kainor.fi säädettävät sukkaplokit tilkkujen pingotusalustat personoitavat merkit käsityömitat, jne 81 2/24
Ku va Hi lja M us to ne n. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu 1. Paino Punamusta. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu 2. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi 040 505 0944 www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. Aikakausmedia ry:n jäsen. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 044 202 3516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi 4. 03 4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND / ÅBOLANDS HANTVERK Parainen / Pargas & Kemiö /Kimito www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@gullkrona.fi TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi Taitoliitto • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi yhdistysilmoitusTAITO_2_2024.indd 1 yhdistysilmoitusTAITO_2_2024.indd 1 6.3.2024 11.12.55 6.3.2024 11.12.55 Kuva Sonja Karlsson KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto 13. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 4 D. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet), Tuija Sulisalo (virkkaus). TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hamina, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila, Havukoski, Hiekkaharju, Korso www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu ja Ilomantsi + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • toimisto@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. 117. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiia Eronen, Tiina Hautamäki, Merja Häikiö, Johanna Ilander, Anna Johanna, Veera Jussila, Anne Kalliola, Taru Kankala, Sonja Karlsson, Ilona Korhonen, Sarianna Lehtonen, Roope Lipasti, Riikka Mahlamäki-Kaistinen, Heini Perälä, Annika Pitkänen, Jaakko Suorsa, Elina Vuorema. vuosikerta. ISSN 1235-6875. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio 3
Miltä tuoksuu sateen kastelema maa, vastapuhjenneet tuomen kukat, kesäauringon lämmittämä hiekkatie ja paahteen rapeaksi muuttama mäntymetsä. Kuvioiden leikki PAL.VKO 2024-21 6 414887 433853 2 4 2 74 33 85 -2 40 2 Taito 3/24 ilmestyy viikolla 23. UNIIKIT TAPETIT Pihlgren ja Ritolan tapetit ovat koristaneet koteja lähes 100 vuotta. N ro 2 • 20 24 • K uv io id en le ik k i ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro 2 | 2024 | 16,90 € KUVIOIDEN VIRTAA Suunnittelija Klaus Haapaniemen kuviot ja värit ihastuttavat. Nyt sukelletaan maalaisromantiikan maailmaan!. Sulje silmäsi ja kuvittele kesäyö – auringon viipyilevät säteet, luonnon äänet ja huumaavat tuoksut. Kesäkuussa ilmestyvän Taidon teemana on kesä maalla. KATOAVIA KUVIA Päivi Hintsanen tekee antotypialla kuvia, jotka katoavat valossa