•. Nylands hantverk rf CraftCornerIlmoitus_Taito3_2016_2.indd 1 19.4.2016 14.39.42 3/2016. 12,50?e. Tervetuloa ! TULEVAT NÄYTTELYT 3.–30.5.2016 Kädentaitajien kevät – Craftpeople’s Spring PRO Kädentaitajat ry tuo esille jäsenistönsä valmistamia uniikkeja käden taidon tuotteita. ?•. 2.–30.7.2016 Kesäunelma Sommardröm -Summer dream Anna suomalaisen kesän ja saariston käsityöläisten ispiroida! Pop up -myymälässä saariston aarteita. Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Kudo upea kesämatto ja kesäisiä pussukoita Lisäksi e Käsitöitä vokissa e Kesäkirjat & tapahtumat Ja paljon muuta käsityöstä! Taito316_s03_x.indd 1 20.4.2016 15.17 3??• ?2 01 6 6 414887 433853 1 6 3 74 33 85 -1 60 3 PAL.VKO 2016-26 Taito316_s01,s76.indd 1 20.4.2016 16.16 Untitled-1 1 25.4.2016 9:38:59. Taito Helsky Shop & Koulutus Taitomaailma Näyttelyt & Tapahtumat Unionin26 Kauppa & Tekijät Eteläesplanadi 4 • Helsinki • www.craftcorner.fi CraftCornerista Helsingin ydinkeskustasta löydät sekä suomalaista muotoilua että laadukkaita käsityötuotteita. Valikoimissa on koruja, naisten vaatteita, kodin käyttöesineitä, sisustustuotteita ja lahjatavaroita. 2.–29.6.2016 Made in Saimaa Designia ja makuja Saimaan seudulta. CraftCornerissa järjestetään myös näyttelyitä, tapahtumia ja kursseja. Meiltä voit ostaa kauniit ja yksilölliset lahjat ja tuliaiset. Valikoimaamme kuuluu suomalaista taidekäsityötä, koruja, vaatteita, sisustustuotteita ja käsityömateriaaleja
mennessä kokeilevia kädentaitoja • visuaalisia virikkeitä • esteettisiä elämyksiä Taito316_s01,s76.indd 2 20.4.2016 15.23 Untitled-1 1 25.4.2016 9:40:11. Kirja luo läpileikkauksen aitaamisen periaatteisiin keskiajalta 1900-luvulle ja johdattaa perinteisten aitojen rakentamistapoihin ja monipolviseen historiaan. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Kauniisti ja havainnollisesti kuvitetun kirjan avulla perinteisen riukuaidan tai vaikkapa säleja kiviaidan valmistus onnistuu mainiosti. Varmista että osaat olla sankari, jos tukala tilanne yllättää. Nyt myös jälleenmyyntiin. onko sinusta sankariksi. 2016 Liedon Vanhalinnassa Lisätietoa ja ilmoittautumiset https://www.raseko.fi/spiraaleja-ja-kulkusia/ 25 € (ovh 40,00 €) Lukijatarjous Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. mosaiikkimyymala.com Kaikki materiaalit mosaiikkeihin Suomessa syttyy vuosittain yli 13 000 tulipaloa. Kansatieteilijä Teppo Korhosen kulttuurihistoriallis-kansatieteellinen tietoteos AITA – Perinteiset aidat ja portit on todellinen suomalaisen aitaperinteen pikkujättiläinen. RAITA – käsityön taiteen perusopetus L A H D E N K A N S A N O P I S T O www.lahdenkansanopisto.fi • Harjukatu 46, Lahti • käsitöiden suunnittelusta, uusista työtavoista ja oman ilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille aikuisille • monimuoto-opiskelua, jossa lähiopetusta on kahden lukuvuoden ajan noin kerran kuukaudessa viikonloppuisin • opintoihin haetaan 15.8. Koulutus kestää vain pari tuntia, mutta voi pelastaa ihmishenkiä. Postimaksu lisätään hintaan. Ilmoittaudu LähiTapiolan maksuttomaan Sankari koulutukseen ja hanki oppi oikeanlaiseen alkusammutukseen. käsityökorisi kauneimmat langat www.handu.fi 2 TaiTo 2015 # 3 Taito-lehden ystävät Huovutukseen hurahtaneiden materiaalija ideapankki! • upeat materiaalit, ohjeet ja kuvat • kurssit ja tilaustyöt Felt Faction Ky Elina Saari www.feltfaction.fi p. Spiraaleja ja kulkusia Itämeren rannoilta * Muinaisia tekstiilejä, tekniikoita ja materiaaleja -seminaari 29.–30.10. Katso lähin Sankarikoulutuspaikkakuntasi ja ilmoittaudu osoitteessa sankarikoulutus.fi. Perinteiset aidat ja portit Omin käsin tehty perinteinen aita tuo edelleenkin luonnetta ja kauneutta ympäristöönsä. Mitä olisi vanhojen valokuvien maalaismaisema ilman viistona horisonttiin laukkaavaa riukuaitaa! Talonpoika aitasi maansa estääkseen kutsumattomia tunkeutumasta alueelleen, suojaamaan viljelyksiä karjan tuhoilta sekä pihapiirissä karjaa pedoilta. 0400 751 833 KANSALLISPUVUT SARAFAANIT JA FERESIT KIILAFERRET OHJEET JA TARVIKKEET T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com www.susannantyohuone.net Bambuisella Lempirievulla vauhtia ja iloa kotitöihin
Itse tuote tulee vasta sen jälkeen. 109. Tämän idean kanssa tekijä todellakin on katsonut asiaa ”pakkauksen” ulko puolelle. JOENSuu, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Pointti on se, että uskaltaa nähdä jotakin, mitä muut eivät ole nähneet. 59 € / vuosi), Opiskelijavuosikerta 2 x 26,50 € (yht. Kyllä minä luin. on vaikea tässä kohtaa arvioida, miten tuote tulee menestymään kaupal lisesti, mutta se ei itse asiassa olekaan jutun pointti. •. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. Paino Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 meidät taVoittaa myös facebooKista ja intagramista. Tavallaan on helppo ymmärtää, että marginaalisimmat tuotteet jäävät usein haaveilun tasolle, kun otetaan huomioon väestöpohjamme pienuus. Sekä Martikkalan että Neuvosen tarinassa on yksi yhteinen piirre: oma henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi tilaushinnat Vuosikerta 64 € , Kestotilaus 2 x 29,50 € (yht. 12,50?e. Kuusi numeroa vuodessa. (03) 4246 5340, asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi irtonumeromyynti HELSINKI, Taito Shop Helsky, Eteläesplanadi 4. 040 7489 271 VerKKotoimitus Johanna Aydemir johanna.aydemir@taito.fi puh. Turhan harvoin tulee eteen tuotteita, jotka lyövät ällikällä. Anu todellakin valmistaa Suomessa käsityönä tehtyjä kissojen äitiyspak kauksia. Taito316_s03_x.indd 3 20.4.2016 15.23. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. vuosikerta. Huom! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. ?•. Hetken räpsyttelin silmiäni varmistaakseni, että luin oikein. taitotiina Pääkirjoitus S a m i P e r t t il ä Tiina Aalto ällikällä lyöty Sain SähköpoStia kokkolalaiselta Anu Martikkalalta. Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Kudo upea kesämatto ja kesäisiä pussukoita Lisäksi e Käsitöitä vokissa e Kesäkirjat & tapahtumat Ja paljon muuta käsityöstä! Taito316_s03_x.indd 1 20.4.2016 15.17 taito www.taito.fi Päätoimittaja Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi puh. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Toinen hyvä esimerkki rohkeasta yrittäjyydestä on Marja Neuvosen Paimen Keramiikka yritys. Jos minä hetken pyörittelinkin silmiäni, en ollut Anun sanojen mukaan ainoa. Neuvosen yritys valmistaa kristillistä kera miikkaa. Keuruulainen maanviljelijä tuskin ostaa puolivilleille maatiais kissoilleen äitiyspakkausta, mutta mitä tekee amerikka lainen perheenäiti, jonka tytär on saanut ensimmäisen kissanpentunsa. Viestin otsikossa luki sanat: Kissojen äitiyspakkaus. Ja mitä luulette, kumpia on maailmassa enemmän: keuruulaisia maanviljelijöitä vai amerikkalaisia perheenäitejä, joiden tytär haluaa kissan. TaiTo 2016 # 3 3 Kustantaja ja toimitus Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen, minna.hyytiainen@taito.fi 3/2016. hyvää kesää! Kuvan kissojen äitiyspakkauksesta löydät sivulta 11. VAASA, Loftet, Raastuvan katu 28. 040 7525 160 aVustajat Virpi Adamsson, Johanna Aydemir, Leila Itkonen, Raija Manninen, Laura Pörsti, Sari Savikko, Riku Seilonen ulKoasu ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi ilmoitusmarKKinointi ja -trafiiKKi Eipe / Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 Lahti puh. Marginaalinen, mutta uskollinen kohderyhmä on pitänyt huolta siitä, että yritys on jo liki kymmenenvuotias. Yleisimmin hän kuulemma kuulee kysymyksen: ”Anteeksi mitä sinä sanoit tekeväsi?” Idea kissojen äitiyspakkauksesta on niin käsittämättömän hassu, että se on jo mielettömän hieno. Mutta jos uskallusta riittäisi nähdä väestöpotentiaali oman maan rajojen ulkopuolella, ollaan kokonaan toisenlaisen tilanteen edessä. 53 € / vuosi) tilauKset ja osoitteenmuutoKset iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. on ihan ok valmistaa ja myydä koruja, vaatteita tai esimerkiksi lankoja, mutta totuus on, että markkinat ovat myös melko kyllästetyt niillä
4 TaiTo 2016 # 3 SiSältö TaiTo 3/2016 SeppämeStari Juhani Suolahti on vanhan liiton takoja. Kuvassa Kaisa Turtiaisen valmistama puku, joka on esillä Savonlinnassa. diy-palSta houkuttelee ruutujen pariin. 51 Sari Laakson putiikki myy pariisilaisille suomalaisnostalgiaa. S. S. 9 36 neuleyrityS Kainon yrittäjä Niina Sinisalo tutustuttaa lukijat teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin ateljeepukuihin. 46 K e n K ä v e r o EbbA MASAlinin piirtäMät kASviAihEiSEt opEtUStAUlUt ovAt ollEEt MEnEStySkUoSEjA. S. 32 K a r i m a n K o n e n r a ij a m a n n in e n la u r a P ö r S t i SiSällä Kasvokkain 16 Seppä Juhana Suolahti Teema: Elämä ja käsityö 22 Käsitöitä vastaanottokeskuksessa 27 Rytmiä arkeen Oulussa Juuri nyt 32 Ebba Masalinia koteihin 34 Tuntematon Ebba Masalin 36 Tyylikäs Teresia Taito world 40 Venetsian naamarit Kylässä 46 Pieni putiikki Parisiissa Taito316_s04-5.indd 4 20.4.2016 16.44. 16 KäSintehdyillä venetsialaisnaamareilla on pitkä historia. S a m i P e r ä lä AlUSSA Pääkirjoitus 3 Ällikällä lyöty 6 Saapuneet 8 Menovinkki 9 Ilun tutka 10 Neulansilmä-tunnustus 11 Juuri nyt 12 kirjat 14 Taito-palkinto a n n i K in n u n e n 40 ilun tutka kehottaa kurkkimaan vaatekaappiin. S. alKuKeSän näyttelytiedot löydät näppärästi sivuilta 70–71
Omalla ajalla 67 Ruma Ankanpoikanen Helsingin Roihuvuoren asukkaista yhdessä tekeminen on hauskaa. Först utbildade han sig till snickare i Alajärvi, därefter arbetade han sex år som snickare i norra Birkaland och därefter flyttade han ännu till Östermark för att bli tapetserare. Han hade åratal tidigare flyttat söderut från Ivalo, då det inte fanns arbete i hemtrakterna. 70 Tapahtumat Kolumni 74 Roope Lipasti Majanrakentajat KÄSILLÄ 48 Ruusukasmatto 51 DIY: Avataan kesäpelikausi 54 Pussukoita kesään 58 Nokkosta iholle ja vaatteeksi 60 Leiki laminoimalla KAnSI Kannen kuvassa on upea ruusukas matto, jonka teko ohjeen löydät sivuilta 48–50. I praktiken betyder det att man talar om saker direkt och utan stora onödiga gester. – Jag ville till Uleåborg, det är ju åtminstone litet närmare Ivalo. S. Från s. 62 83 400 3_ TE _T A IT O _A llg em ei n_ 10 0x 29 7_ Fi nn la nd • FO G R A 39 • C M YK • yi : 12 .0 4. 8. 30 Satu Leinonen Från rehabiliterad till rehabilieringshandledare Pauli Mikkonens historia är ett exempel på hur man kan växa från att vara rehabili terad till rehabili teringshandledare. LOPUSSA 62 Taitotiski Kauniiden asioiden kauppa 63 Svenska sidor Muun muassa Pauli Mikkosen tarinan voit lukea myös ruotsiksi. Men även om man är på det klara med verksamhetens ramar och mål, är det föreningens verksamhetsledare och de guld värda instruktörerna, var och en med sin personlighet, som gör den möjlig. Kansainvälinen ja inspiroiva. Varför, är en lång historia och bekant för många. I hans fall har det krävts tillförsikt, stöd – och intresse för att arbeta med sina händer. – Den arbetslösa måste vara kund i staden sysselsättningsservice och dessutom intervjuas alla som söker sig till den rehabiliterande arbetsverksamheten, berättar Pauli Mikkonen instruktör för Eräreiskat. 60 T u ij a T iM o n e n r a ij a M a n n in e n La u r a P ö r s T i Taito316_s04-5.indd 5 20.4.2016 16.45. Muusta kuvituksesta vastaa Keanne van de Kreeke. Till en början vandrade Mikkonen omkring i sin nya hemstad med ett kartblad rivet ur telefonkatalogen och försökte lära känna sin nya hemstad. Man kommer dock inte automatiskt med i den rehabiliterande arbetsverksamheten även om man varit arbetslös hur länge som helst. Sisustus, lahjatavarat, asusteet ja korut. Vi har haft tur och fått tag på just de rätta personerna för rätta uppgifter, berättar Leinonen och fortsätter: – Vi har gått enormt mycket framåt och vi har utvecklat verksamheten tillsammans med stadens aktörer. Jag trodde att i en så här stor stad skulle det säkert finnas någotslags arbete, åtminstone en praktikantplats. TaiTo 2016 # 3 65 en dylik verksamhet och en önskan att samarbeta med Uleåborg stad, vilket inte tidigare just förekommit. 67 Maria FörBoM laminoimalla tekstiiliä voi valmistaa vaikkapa lasinalusia. 20 16 Fi nn la nd Dirk Bieler, vähittäiskaupan ketjujohtaja Uutuuksia, trendejä ja yllätyksiä. “ 27. “ 56 B e a d a K in n a r in e n kesä ja pussukat kuuluvat yhteen. För tillfället erbjuds arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte i fyra olika slags grupper. TexT och bilder Tiina aalTo I den i Ivalo födda och numera i Uleåborg bosatta Pauli Mikkonens person ser man den nordfinländska naturen: rejäl, känslig och lugn. 2016 fresh.new.ideas. – 30. Tendence 2016. F ör att kunna komma med i det rehabiliterande arbetsverksamheten måste man ha varit arbetslös ”tillräckligt länge” eller ungefär ett år. Men det fanns det ju inte. Dessutom verkar i Ylikiiminki en Waateri-grupp, som tillverkar och reparerar träföremål. Då skolan tog slut för fyra år sedan packade han igen sina kassar. Pauli Mikkonen Taito316_s12-74_xxxxx_zz.indd 65 19.4.2016 14.24 Helsinkiläinen RoihuvuoriSeura kunnosti talkoilla itselleen veneen. Där finns Rempparit, som utför lätta renoveringsarbeten och reparationer, Taiturit, som gör olika slags textil – och återvinningsarbeten samt Eräreiskat, som tillverkar alster i anslutning till vildmarkslivet. För tre år sedan började Mikkonen vid arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte i Uleåborg. 040 544 5577 new tarkoittaa minulle uusia ja inspiroivia ideoita, joilla teen toiminnastani entistäkin kiinnostavampaa ja kannattavampaa. Tule mukaan! fresh-new-ideas.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. Vi har tillsammans lyckats skapa den så kallade Uleåborgsmodellen. 20 16 D U : 14 .0 4. – Då man talar om tidens krav och att leva i tiden, måste föreningarna ha sådan verksamhet, som känner tiden och svarar på de krav den ställer. En massa arbete har redan gjorts, men mycket återstår ännu att göra och det är bara bra
IhmIskunnan historian alkuvaiheissa käsityö ja kuvataide olivat yhtä. Tässä tulos.” KRiStiina juvaS rajoja luotaamaSSa kuvassa Minna Haverin ITE-patalappu. Taide syntyi sittemmin renessanssin aikoihin, eli se erkani käsityöstä omaksi ilmiökseen. Taideteoreetikot sanovat tuon kokemuksen edellyttävän, että esineessä on sen konkreettisen perustan lisäksi jotain henkistä sisältöä. Seuraavalla Vaasa-käynnillä ostin Korsnäströja-kirjan. 6 TaiTo 2016 # 3 Saapuneet Jatka keskustelua lähettämällä terveisesi osoitteeseen: toimitus@taito.fi. Lankavarastosta löytyi muun muassa ohjeen mukaista itse lupiinin kukilla värjättyä vihreää lankaa sekä Pirtin Kehräämön luonnonvalkoista ja kahta erisävyistä beigeä/luonnonruskeaa lankaa. Siihen haasteeseen olen osaltani pyrkinyt tutkimuksillani vastaamaan. Viimeksi ilmestyneessä teoksessani Käsin tekemisen filosofiaa (2014) on edelleen paljon tähän aiheeseen liittyvää asiaa, erityisesti luvussa Käsityö kulttuurina, jossa pohdin muun muassa tuotteen tulemista taideteokseksi sekä sitä, miten käyttöesine eroaa ei-käyttöesineestä. Taito316_s06-13.indd 6 20.4.2016 16.17. Kuva on muutaman vuoden takaa. Olen tehnyt pitkähkön elämäntyön juuri näitä ongelmia pohtien ja tutkien, ja melko monta sivua on noista pohdinnoista myös julkaistu. Pohjalainen kun en ole, päätin soveltaa perinteisiä kuvioaiheita ja väritystä, mutta toteuttaa paidan teknisesti ohjeiden mukaisesti. Tämän vuoden kahdessa ensimmäisessä Taito-lehdessä herättelivät Raija Manninen ja Pirkko Toivanen keskustelua käsityön esittelyfoorumeista sekä käsityön arvioinnista käsityön ”omin argumentein”. Voit kommentoida mitä tahansa alaan liittyvää asiaa tai ilmiötä. Ensimmäinen yritys oli väitöstutkimukseni Ajatus käsissämme (1995). Ne ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että vaatimus niiden tarkemmasta määrittelystä esitetään aika ajoin. Sitä tarkoittavan sanan juuret ovat käsitteessä taito (taide, kunst, art). Siksi tunnen velvollisuudekseni yhtyä tähän keskusteluun. Tiina aalTo terveisiä perinteille! ”Olen kauan haaveillut korsnäsinpaidan tekemisestä. Silloin arvioinnin kohteena ovat työn ja materiaalin laatu sekä tuotteen käytettävyys. Harjoitellakseni tekniikkaa ostin Vaasan Loftetista Jurvan kintaiden tarvikepakkauksen ja ohjeet puolitoista vuotta sitten työmatkalla. Minua viehättää ajatus käsityön omasta esteettisyydestä, joka tarkoittaa käsin tehdyn tuotteen sopivuutta ihmisen käteen tai vartalolle, sen tuntua iholla ja ihmiselle sopivia mittasuhteita. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta laitathan mukaan kuitenkin nimesi ja osoitteesi. Ne tekevät käsityötuotteesta käsityöteoksen. Sen jälkeen olen jatkanut tämän ongelman ratkaisuyrityksiä lähes jokaisessa työssäni. Laatuun kuuluu myös esteettisyys. kaIken jälkeen uskallan esittää näkemyksenäni seuraavaa: Tuotteen tai esineen taiteena oleminen ei riipu siitä, millä tekniikalla se on tehty. Kun viimein vielä Taito julkaisi (5/15) Marketta Luutosen haastattelun ja ohjeet korsnäsinpaitaan, päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Tällainen henkisyys voi tietenkin olla koettavissa niin käsityönä tuotetussa esineessä kuin vaikkapa maansiirtokoneella tai tietotekniikan avulla tehdyssä tuotteessa. Seija KojonKoSKi-Rännäli käsityön filosofian dosentti neulesuunnITTelIja ja taiteilija Sirkka Könönen on onnistunut luomaan uran, jossa yhdistyvät käsityö ja taide. Esineen taiteena olemisen mahdollistavat tekijän tekemisen taidot ja hänen ilmaisukykynsä, mutta siihen tarvitaan myös vastaanottajan kokemisenkykyjä. Taideteos nimittäin syntyy vasta kokemuksena, esineen ja vastaanottajan välissä. kaIkkea ihmisen tekemää voidaan arvioida tekemisentavan omilla argumenteilla. Näissä dokumenteissa ovat perusteellisemmat argumenttini taiteen ja käsityön yhteydestä ja erillisyydestä. Uusi ilmiö itsenäistyi varsin nopeasti ja sen jälkeen käsityö ja taide ovat eläneet ja kukoistaneet maailmassa omana itsenään. Toimitus valitsee parhaat kommentit julkaistaviksi, ja rakentavimman mielipiteen esittäjä palkitaan yllätyspalkinnolla
Puku oli surkean näköinen. Ajattelin, ettei minun sydämeni saata katsoa surullista pukua ja että tästä on tehtävä jotain oikein kaunista ja arvokasta. Ohje lupiininkukilla värjättyyn lankaa ilmestyi Taito-lehdessä 2/14 AntAA pAlAA, sAno pAtAlAppu Kisaan haastaa Maaseudun Sivistysliiton organisoima ITE-käsityöhanke, joka haluaa kannustaa käsityön tekijöitä tekniikoiden rohkeaan ja luovaan ilmaisuun. Kristiina Juvaksen villapaita mukailee korsnäsinpaitaa. Irrotin helman miehustakappaleesta, ja pesin osat varovasti. Mallailin ja fiilistelin. Sen suunnitteluun ja tekemiseen kului puoli toista vuotta. Patalappu voi olla käytännöllinen tai vailla virkaa, kunhan se on rohkeasti omannäköisensä. Mielestäni miehustan kirjailussa on merellinen meininki ja melkein kuin ahvenvitaa henkseleissä. Osallistu ITEkilpailuun! Osallistu Kisaan jakamalla kuva omasta patalapustasi Kässäövereitten Facebook-tapahtumasivulle https://www.facebook.com/groups/kassaoverit/ toukokuun loppuun mennessä. Se oli ryysy vailla rikkauksia. Päätin tehdä väsähtäneestä Orimattilas ta juhlapuvun pienelle Ahti-pojalleni. Kulahtanut Orimattilan kansallispuku toimii nykyään Ahti-pojan juhlapukuna. Oli hauska ommella. TaiTo 2016 # 3 7 ”Löysin oikein heikossa kunnossa olevan Orimattilan kansallispuvun kirpputorilta. Vanha materiaali on tolkullista vanhana ja kuluneenakin.” Marianne Valola Reilika landén kRistii na Juvas Suuri patalappukilpailu etsii ennen näkemättömän villejä ja omintakeisia tulkintoja patalapuista. Päävoittona on maineen ja kunnian lisäksi 200 euron lahjakortti. Maksoin siitä kymmenen euroa. Taito316_s06-13.indd 7 20.4.2016 16.17. Henkseleistä tuli hyvät lahkeensuut
TeksTi Jaana Riikonen Ja Helena Honka-Hallila Lisätietoa seminaarista + ilmoittautuminen: www.raseko.fi/ spiraaleja-jakulkusia Lauantaina 18.6. pronssiLangasta kierretyt pienet spiraaliputket ja niistä kootut koristeet olivat noin tuhat vuotta sitten tyypillisiä vaatteiden somisteita Itämeren itärannoilla. MuKana päivässä ovat Seppä Teppo Nousiainen, Mervi Pesosen RunoDesign, Savonlinnan Taito Shop, Ateljee Kaisa Turtiainen, korumuotoilija Jonna Kärkkäisen Korumo, Lea Sairasen Raitavaara-korut, Savonlinnan Wanhan Aseman käsityömuotoilijat, Kati Torniaisen Alati Jewelry’n korut, Sini Tannisen Sulokas-nahkatuotteet sekä Aave Puttiikin persoonalliset lastenvaatteet. seMinaariin on kutsuttu asiantuntijoita Virosta ja Latviasta. 8 TaiTo 2016 # 3 Menovinkki Spiraaleja ja kulkuSia itäMeren rannoilta Turun lähellä Liedon Vanhalinnassa järjestetään lokakuussa Spiraaleja ja kulkusia Itämeren rannoilta -seminaari. Kirsi Laitisen luotsaama Aave Puttiikki sijaitsee Savonlinnan Wanhalla Rautatieasemalla, joka on muutenkin hurmaava retkikohde. seMinaari on tarkoitettu tekstiilialan ammattilaisille ja yrittäjille sekä alasta kiinnostuneille ja sille aikoville. Seminaarin nimessä mainitut kulkuset liittyvät myöhäisrautakautiseen miehenpukuun, jonka hahmotelma esitellään luentopäivän päätteeksi. KurKista pajaan -päivässä pääsee tutustumaan seitsemään eri savonlinnalaiseen käsityömatkailukohteeseen ja vielä useampaan käsityöläiseen. LoiKansaaressa puolestaan pääsee hengähtämään maaseudun perinnepihapiirissä ja tutustumaan Kartanon putiikin käsityötuotevalikoimaan Pirjo Hämäläisen opastuksella. Spiraalien molemmin puolin on lautanauha ja vaipan reunassa hapsut. Heidän aiheinaan ovat spiraalikoristeiden valmistusmenetelmät ja uudet pukurekonstruktiot. Spiraalikoristelu yhdisti itämerensuomalaisia kansoja ja baltteja. KLo 10–15 Kurkista pajaan visitsavonlinna.fi Taito316_s06-13.indd 8 20.4.2016 16.18. Toisena päivänä keskitytään käytännön harjoituksiin työpajoissa, joissa aiheina ovat muun muassa spiraalikoristeiden valmistustekniikat, pystypuilla kutominen ja kolmivartinen toimikas, neulakinnastekniikka, lautanauhat, fermentoimalla värjääminen, nahkajalkineet ja muinaispukujen rekonstruktiot. Samaan aikaan seminaarin kanssa on Vanhalinnan museossa Vasken välkettä Viron vaatteissa – tuhatvuotinen perinne -näyttely. Suomensukuiset kansat suosivat rautakauden lopulla villavaippojen koristeina pronssispiraaleja, baltit avoimia pronssirenkaita. kurkiSta pajaan LoiKansaaren oppaan Pirjo Hämäläisen voi löytää vaikka kangaspuiden äärestä. Craft & Design Savonlinna -verkoston yritykset kutsuvat tutustumaan paikallisiin tuotteisiin, tekijöihin ja käsityötekniikoihin kesäkuussa. Tässä varhaiskeskiaikaisessa kaakkois virolaisessa vaipassa on molempia. Lauantai jatkuu illanvietolla muinaismarkkinoiden hengessä. Seminaarin suomalaisten luennoitsijoiden aiheina ovat Turun keskiaikaiset tekstiilit, värjääminen rautakaudella sekä lautanauhat
Jos lapsekkaat applikaatiot eivät miellytä, tunikan voi toki tilata rauhallisempaankin makuun sopivaksi. Pst! Jos lapsenkin vaatekaappi on kutistanut vaatteita talven aikana, Teelikamenttenin valikoima kannattaa katsastaa. Tunika on suunniteltu lastentarhanopettajien toiveesta vaatteeksi, joka on helppo pukea, mukava päällä, sopii legginsien kanssa käytettäväksi ja ylipäätään hyväksi arkivaatteeksi. teelikamentten.fi JOs taitOa ja välineet löytyvät omasta takaa, vaatekaappi piristyy myös itse ompelemalla. Tamperelainen Humbugi valmistaa huonekaluteollisuuden ylijäämänahasta ja kestävistä kankaista laukkuja ja muita asusteita. Taalintehtaalla pääkonttoriaan pitävä Ikasyr myy kauniita ja persoonallisia painokankaita niin aikuiseen kuin lapselliseenkin makuun. Humbugi toimii Tampereen Tallipihalla, perinteikkäällä Finlaysonin tehdasalueella. www. Sittemmin yritys on kasvanut, ja nykyään suurin osa vaatteista ommellaankin Kimperi Factoryssä Jyväskylässä. Hauskat, mutta modernit kanaleggingsit ja lehmäja hevoshupparit ovat liki sataprosenttisesti kotimaista tuotantoa, kankaita ja painotyötä myöten – vain käytetty ompelulanka tulee ulkomailta, vaikkakin kotimaiselta jälleenmyyjältä! ommellinen.fi katse kaappIIn! mari albertin Teelikamentten Äänekoskella on iloinen ja hauska puoti, jossa valmistuu niin vaatteita kuin muitakin tekstiilituotteita. Ommellisesta löytyvät myös Häklin ja Marjaana Niskasen ystävyydestä syntyneet Lähellä-tuotteet. Humbugin perustaja, suunnittelija ja tuotteiden valmistaja Anni Jokinen inspiroituu vintage-tyylistä ja vanhanajan romantiikasta, jotka hän yhdistää moderniin kaupunkiympäristöön. Naisten tunikat ovat alusta loppuun asti asiakkaan toiveiden mukaan tehtyjä tilaustöitä, joihin voi halunsa mukaan tilata paitsi tietenkin haluamansa värin myös erilaisia applikaatioita ja taskuja. Ikasyrin valikoimassa on myös kaavoja ja ompelutarvikkeita, joten ompelemisen alkuun pääsee yhden puodin kautta! www.ikasyr.fi Näyttääkö vaatekaappisi sisältö kesää vasten kuluneelta. Näin ei tarvitse tyytyä kauppojen joskus vähän kapeaan valikoimaan. www.handu.fi Ilun tutka Ommellinen on pieni perheyritys, joka on syntynyt vuonna 2012 Liisa Häklin ompelupöydällä. Ei hätää, Tutka keräsi vinkkejä garderobin elvyttämiseksi – kotimaisia, tietenkin! JOka naisen paras ystävä, käsilaukku, on saattanut myös kokea kovia talven pakkassäissä. Suosittelen pistäytymään! www.humbugi.com Taito316_s06-13.indd 9 20.4.2016 16.18. TaiTo 2016 # 3 9 Tällä palstalla lankakauppias ja kansanmuusikko Ilona ”Ilu” Korhonen tutkailee maailman tuulia
Kaikkein eniten Emma Vidal pelkää taidon kuolemista. TeksTi MarjaTTa HieTanieMi pitSimuSeo Museo di Merletto Piazza Baldassarre Galuppi, 187, Burano, Venetsia, Italia museomerletto.visitmuve.it/en Taito316_s06-13.indd 10 20.4.2016 16.18. SataVuotiaS Emma Vidal ei tarvitse edes silmälaseja pujottaessaan langan neulansilmään. Joka aamu pikkuinen nainen kävelee työpaikalleen Piazza Galuppilla sijaitsevaan pitsimuseoon ja asettuu korkeaselkäiselle venetsialaistuolille. Isätön, äidin nunnien hoitoon jättämä Emma sanoo syntymäpäivähaastattelussaan, että Jeesus ei jätä häntä koskaan. P a u la a r o n e n Fe r r a r i NeulaNsilmä-tuNNustus 100-vuotias pitsiNtekijä! Kaksi tuntia työtä aamupäivällä ja toiset kaksi iltapäivällä. Muita apuvälineitä ei sitten olekaan. Niitä juhli koko Buranon saari. Mieleen painuvimpia tehtäviä oli yhdessä kymmenen muun pitsintekijän kanssa ommeltu pitsi Savoijin kuningattarelle. Tyyny polville ja sitten ohuenohut lanka neulansilmään ilman silmälaseja. Silloin ei saarella ollut vettä, valoa eikä kaasua. Pitsinteko ja uskonto ovat olleet naimattoman Emma Vidalin ainoita intohimoja. Aiemmin Buranon saarella oli 5 000 pitsintekijää, nyt 3000 asukkaan saarella on vain muutama pitsintekijä, hekin yli yhdeksänkymmenvuotiaita. Nykyisin Emman työt ovat huomattavasti pienempiä, vaikkapa kymmensenttinen sormustyyny, mutta se on edelleen samalla antaumuksella valmistettu kuin nuorena. Työ voi alkaa. Päivänsankari jaksoi olla mukana aamun messusta iltapäivän juhlaohjelmaan saakka. Kärsivällisyyttä vaativa pitsinteko ei innosta nuoria. Sitä pitsin mestari ei voi hyväksyä. Vaikeimpana aikana Emma muistaa vuoden 1940. 10 TaiTo 2016 # 3 Neulansilmä-tunnustus on Taito-lehden epävirallinen huomionosoitus hyvästä työstä käsija taideteolli suusalan puolesta. Emma Vidal on ommellut pitsejä kymmenvuotiaasta saakka. Ensin hän kävi kreivitär Adriana Marcellon Buranon saarelle 1872 perustamassa pitsikoulussa, jossa myöhemmin myös opetti. emma Vidalin 100-vuotissyntymäpäiviä vietettiin tänä vuonna 14. Kahteen huoneeseen ahtautuneet nuoret naiset ompelivat silloinkin pitsejä. Myymälöissä myytävät tuotteet ovat useimmiten Kaukoidässä valmistettuja tehdastekoisia jäljitelmiä, joita myydään aitoina Buranon pitseinä. Ei kuulosta kovin pitkältä työpäivältä, mutta kun ikää on mittarissa sata vuotta, kuten buranolaisella Emma Vidalilla, se kuulostaa ihmeeltä. Emma Vidalin jalat ovat niin lyhyet, että jalkojensa alle hän tarvitsee alustan. helmikuuta
Tuotteita on myynnissä muun muassa Taitokeskus Luhdissa Rovaniemellä. Ne valmistetaan käsityönä Pohjois-Pohjanmaalla. www.taitolappi.fi www.valpuridesign.com lappia uutuustöppösissä tossutellen-sisätossut ovat nuorekkkaat ja pelkistetyt. Nyt Martikkala on vienyt ideaansa vieläkin pidemmälle: hänen yrityksensä Design by Anu valmistaa nykyään myös kissojen äitiyspakkauksia. Tossutellentossut on silkkipainettu ja ne on ommeltu käsityönä PohjoisPohjanmaalla. PaKKauKseen kuuluvat viltti, lelu, potilaspuku, karsta, puhdistusliina sekä kissan vauvakirja. Taito316_s06-13.indd 11 20.4.2016 16.18. www.designbyanu.com Kyllä, KissoJen oma äitiyspaKKaus! PotilasPuKu on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi leikkauksen jälkeen toipilasaikana. Tossujen muotoa on ollut inspiroimassa perinteikkäät lapikkaat ja Pirrat-kuosia pirtanauhojen kuviomaailma. Mallistoon kuuluu lisäksi Apajilla-nenäliinapakkaus, Kajastus-keittiöpyyhe ja Kulkijaleimasinkokoelma. Materiaalina on suomalainen villahuopa, ja sen lisäksi sisätossujen pohjana on käytetty poronnahkaa. Lisäksi kätevästä pakkauksesta saa valmistettua helposti kissalle oman pesän. TaiTo 2016 # 3 11 Juuri nyt KoKKolalainen muotoilija Anu Martikkala on aina paitsi rakastanut kissoja, myös tehnyt niille tuotteita: peitteitä ja leluja. tossutellen-sisätossut on suunnitellut Anna-Kaisa Parviainen. tuotteet kuuluvat Lapin yliopiston sisustusja tekstiilimuotoilijoiden Uurtomallistoon
Tämän pikkulinnun veisto-ohje löytyy Veistä iloisia eläinhahmoja -kirjasta. Neulotut nallet -kirjassa on kymmenen erilaista nallea aina superpörröisestä supernallesta uniseen koalakarhuun. kivat kesäiset kirjat kirjat koonnut Tiina aalTo 100 ideaa siksak-virkkaukseen Leonie Morgan (Suom. Ruotsalaisessa Papper och stygn -kirjassa annetaan ohjeet muun muassa pitkäpistosidoksen tekemiseen. 12 TaiTO 2016 # 3 Taito316_s06-13.indd 12 20.4.2016 16.19. Kirjassa on noin kolmekymmentä erilaista ja eritasoista virkkuuohjetta korujen tekoon. Pienet virkkutyöt mahtuvat pieneen tilaan vaikkapa kesälomamatkalle. Virkatut korut Johanna Meriläinen Moreeni 2016 Virkkauksesta innostuneelle käsityöihmiselle voi suositella Johanna Meriläisen Virkatut korut -kirjaa. Nyt hänen johdollaan opetellaan tekemään 50 erilaista siksakvirkattua mallia sekä 50 erilaista värimuunnelmaa niistä. Mirkka Santala) Moreeni 2015 Virkkaussuunnittelija Leonie Morgan on jälleen suunnitellut uuden ja värikkään opaskirjan. Sanna Oksanen) Moreeni 2016 Yksi vaihtoehto tuhota pieniä lankakerän loppuja on neuloa niistä suloisia nalleja ja niille asusteita. Neulotut nallet Rachel Borello (Suom. Kierrätä ja sisusta -kirja antaa monia hauskoja vinkkejä sisustusesineiden valmistamiseen
Papper och stygn on upeasti taitettu kierreselkäinen opaskirja erilaisten vihkosten ja kirjasidosten tekemiseen. Käsityöyrittäjän kasvutarina Ilona Ukkonen BoD-Books 2015 Ilona Ukkosen Käsityöyrittäjän kasvutarina -kirja ei ole järkälemäinen teos kokonsa puolesta, mutta se on ehdottoman hyvä puheenvuoro käsityöyrittäjyydestä. Kirjassa on 30 erilaista ohjetta valmistaa omaperäinen alusta kattiloille ja padoille. Taito316_s06-13.indd 13 20.4.2016 16.19. Erityisen isosti kirjassa esitellään tuotteita, jotka on valmistettu Green Craft -kierrätyshuovasta. Siitäkin nimittäin voi selvitä. Tikattujateoksessa esitellyistä peitoista vanhin on 1700-luvulta ja nuorimmat 1950-luvulta. Mukana on myös paperintaitteluohjeita muun muassa erilaisiin pieniin rasioihin sekä kansioihin. Tikattuja – peitteitä Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmista Toim. Inka-Maria Laitila Hämeenlinnan kaupunginmuseo 2016 Hämeenlinnan kaupunginmuseolla on kokoelmissaan parikymmentä vanhaa tikattua peittoa, joita voi nyt ihailla kuvapainotteisessa kirjassa. TaITo 2016 # 3 13 Nämä morsiustäkit ovat vuodelta 1918 ja ne on ommeltu kolmesta eri kankaasta. Kierrätä ja sisusta Taito Uusimaa/ Tuula Nieminen Tammi 2016 Laadukkaiden kierrätyskäsitöiden aika on nyt täällä. Papper och stygn Monica Langwe Hemslöjdens förlag 2016 Pakko on myöntää, että ruotsalaiset osaavat kirjanteon. Veistä iloisia eläinhahmoja Steve Tomashek (Suom. Pannunalunen Susanna Uusitalo Moreeni 2016 Vaatimaton ja arkinen käyttöesine, pannunalunen, on nyt saanut oman kirjansa. Veistomalleja kirjassa on parikymmentä. Tuula Niemisen toimittama kierrätyskäsitöihin keskittynyt kirja on kaunis ja inspiroiva. Veli-Pekka Ketola) Moreeni 2016 Veistoja vuoluhommat sopivat mitä parhaiten kesäaikaan. Ukkonen kirjoittaa oman käsityöyrittäjätarinansa avoimesti ja helppolukuisesti. Niitä kun voi tehdä näppärästi ulkosalla. Kirjaksi peitteet päädyttiin tekemään siksi, että vanhojen ja hauraiden peitteiden esilläpito on riskialtista. Kirjassa on yli 30 erilaista ohjetta ja vinkkiä käyttää erilaisia kierrätysmateriaaleja sisustusja asustekäyttöön. Amerikkalainen taiteilija ja veistäjä Steve Tomashekin kirjanen opastaa veistelemään pieniä miniatyyrieläimiä erilaisista materiaaleista. Kirjaa on helppo suositella kaikille, jotka pohtivat käsityöyrittäjyyttä – tai yrittäjyyden lopettamista
Palkintoraati halusi tämän vuoden valinnallaan nostaa esiin suomalaisen lasinpuhalluksen pitkää perinnettä ja osaamista sekä osoittaa arvostusta muotoilijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Lasisirkuksen taiteilijoille on ominaista vanhempien mestareiden oppien seuraaminen Suomessa ja ulkomailla, jatkuva uusien asioiden opettelu sekä hyvä verkostoituminen alan toimijoiden kanssa. L asisirkuksen yrittäjät Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo valmistavat taidelasia ja uniikkitöitä perinteisin lasinpuhallusmenetelmin. Yrittäjät toimivat aktiivisesti vanhan Nuutajärven lasikylän perinteiden ylläpitäjinä ja nykypäivän kehittäjinä. TaiTo-palkinTo TeksTi Johanna aydemir Onnea suOmalaiselle lasille! Vuoden 2016 Taito-palkinto myönnettiin suomalaista lasinpuhallustaitoa ylläpitävälle nuutajärveläiselle Lasisirkukselle. Myös Lasisirkuksen panos koulutuksen ja ohjauksen kentällä on ollut merkittävää. Lisäksi he tekevät myös aktiivista yhteistyötä kotimaisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden kanssa toteuttaen heidän uniikkitöitään ja pieniä sarjoja. www.lasisirkus.fi Seuraavassa lehdessä tutustutaan paremmin Taito-palkinnon saaneeseen Lasisirkukseen! EdEssä Lasisirkuksen yrittäjät Johannes Rantasalo ja Alma Jantunen. 14 TaiTo 2016 # 3 Tiina aalTo Taito316_s14-74.indd 14 20.4.2016 16.22. Taustalla palkintoraadin puheenjohtaja rouva Jenni Haukio
TaiTo-palkinToraaTi 2016 Rouva Jenni Haukio, raadin puheenjohtaja; Mari Isopahkala, muotoilija; Elina Mäntylä, taidekäsityöläinen, yrittäjä Valona Design; Arto Heinonen, johtaja, LähiTapiola; Heikki Jylhä-Vuorio, koulutuspäällikkö, Ikata ja Taitoliiton hallituksen puheenjohtaja; Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja, Taitoliitto. kaksi kunniamainintaa Vuoden 2016 Taito-palkinnon lisäksi LähiTapiola lahjoitti kaksi tuhannen euron arvoista kunniamainintapalkintoa, jotka palkintoraati päätti antaa seuraaville yrityksille: Kirjosilta Kirjosillan heijastintuotteissa yhdistyy upealla tavalla käsityötaito ja turvallisuus. Vuosittain Taidon päivänä Suomen käsityön museo valitsee Vuoden käsityöläisen. • Vuoden käsiTyöläinen 2016 S u o m e n K ä S iT y ö n m u S e o / K a ll e K e r v in e n Suomen käsityön museo on valinnut vuoden käsityöläisiä vuodesta 2008 lähtien. Valinnan teki Suomen käsityön museo, joka halusi tänä vuonna nostaa esille korjauskäsityöläisen. suutari Ervingin työhön voi tutustua Suomen käsityön museossa Jyväskylässä valokuvien, videoiden ja esineiden kautta perusnäyttelyn vitriinissä 9.4.2017 asti. Tuotteet yhdistävät vanhan karjalaisen kirjontaperinteen tämän päivän standardit täyttävään heijastinkankaaseen.. Voittajan valitsi palkintoraati, jonka puheenjohtajana toimii Taitoliiton suojelija, tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. • www.kasityokortteli.fi yrittäjä Johanna Anttila, Kirjosilta suomEn käsityöyrittäjät -ryhmä TaiTo 2016 # 3 15 T e r h i m u u K K o n e n Taito316_s14-74.indd 15 20.4.2016 16.22. erityisesti sen toiminnassa on painottunut yrittäjien vertaistuki ja yhdessä tekeminen. HElsinKiläinEn Juho Erving on valittu tänä vuonna Vuoden käsityöläiseksi. Aikaisemmista vuosista poiketen palkintoesityksen tekeminen oli nyt mahdollista kenelle tahansa, ja palkinnon saajaksi esitettiinkin 45 erilaista käsityöalan yritystä ja toimijaa eri puolilta Suomea. Mukana oli hyvin pieniä yhden hengen yrityksiä ja useita henkilöitä työllistäviä yrityksiä. Valinnalla halutaan nostaa esille eri alojen ammattikäsityöläisiä ja siten laajentaa käsitystä käsityöstä. • www.kirjosilta.fi taitoliitto jakaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Taito-palkinnon, joka on merkittävin kotimainen käsityöyrittäjyyden tunnustuspalkinto. joitaKin vuosikymmeniä sitten oli itsestään selvää, että esineet tehtiin kestävistä materiaaleista, niitä huollettiin ja korjattiin aina uudelleen ja uudelleen. Kunnia maininnalla halutaan tukea paikallista pienyrittäjyyttä sekä valtakunnallisen yrittäjäverkoston kehittämistä.. Nyt vintagekenkien korjaaja tarvitsee käytettyjen materiaalien ja vanhojen työtapojen ymmärrystä, jotta hyvin sisäänajetuista kengistä saadaan yhä toimivat menopelit. Palkinnon suuruus on 6000 euroa, ja sen lahjoittaa LähiTapiola. Edellisvuosina valitut käsityöläiset ovat: 2015 mediataiteilija Matti Niinimäki 2014 parturimestari Bror Bäckström 2013 kakkutaiteilija Emma Iivanainen 2012 neulesuunnittelija Veera Välimäki 2011 neurokirurgian professori Juha Hernesniemi 2010 tatuoija Antti Rossi 2009 tekstiilisuunnittelija Helbe Pajari 2008 käsityöyrittäjä Anu Rinkinen suomEn Käsityöyrittäjät -ryHmä, KäsityöKorttEli-toimintamalli Käsityökortteli on toiminut esimerkillisesti suomalaisen käsityöyrittäjyyden edistämiseksi
elämäntapatakOja 16 TaiTo 2016 # 3 Taito316_s14-74.indd 16 20.4.2016 16.22. 16 TaiTo 2016 # 3 kasVokkain TeksTi LeiLa itkonen kuvaT Sami PerttiLä Seppämestari Juhani Suolahti neuvoo kisällejä ja painaa pitkää päivää, vaikka ikänsä puolesta hän voisi olla jo eläkkeellä
sEppä-jussi eli Juhani Suolahti ei työtä pelkää. Suolahden ammatillisiin haaveisiin kuului esimerkiksi ura laivastossa. N ykyisin Suolahdella on oma, kotitalon kyljessä sijaitseva paja. Osittain voi puhua sukuviastakin. Ensitöikseen Juhani Suolahti on vilkaissut tilauksia ja laittanut ahjon päälle. – Asuin mummolassa, ja maatilalla pidettiin huolta siitä, että kaikille riitti tekemistä. Ina Mönkkönen alkaa tehdä metallikoukkuja mestarin apuna. Työn makuun Suolahti pääsi jo poikasena. Koska talous oli tiukoilla, tuleva seppä oppi tekemään niin jousipyssynsä kuin leikkikalunsakin itse. – En päässyt armeijan aluksen konemieheksi pituuteni takia. Kysyntäkin kasvaa, kun näkyvyyttä on riittävästi. Ammattikoulun käytyään ja jonkin aikaa peltisepän verstaalla työskenneltyään Suolahti löysi itsensä seppäkisällin hommista. Hankalat ja uutta innovointia vaativat tilaukset ovat erityisesti miehen mieleen. TaiTo 2016 # 3 17 s eppä-Jussin pajan ovet ovat auenneet uuteen viikkoon aamuseitsemältä. TaiTo 2016 # 3 17 Taito316_s14-74.indd 17 20.4.2016 16.22. Olin liian pitkä. Vuosirenkaita Seppä-Jussi ei pidä merkityksellisinä – siitä huolimatta, että hänen lakisääteinen eläkeikänsä meni viisi vuotta sitten, 63-vuotiaana. – Isääni en ole koskaan nähnyt, mutta kaksi sukulaismiestäni työskenteli seppinä. – Virolainen kollegani lahjoitti sen minulle, Suolahti kertoo. – Emme me sepät syö toisiamme vaan tuem me toisiamme. Suolahden pihaan, sepa-kyltin eteen, ilmestyy arkiaamuisin myös kisällin auto. Kollegat – ja kollegiaalisuus – vilisevät hänen puheissaan vähän väliä. Suojaisaan, Janakkalan Viralan kylässä sijaitsevaan pihaan tultaessa pajan löytää sepa-kyltin perusteella. – Olen elämäntapa-ammatissani, mies sanoo
Suolahti luottaa yleissepän näyttötutkinnon suorittaneiden tekijöiden ammattitaitoon. S uolahti otti tuntumaa sepän töihin Urjalassa. 1990-luvun lopun lama pisti Suolahden päättämään kahden työn välillä. Hämeenlinnassa Suolahti suoritti myös teknillisen koulun. »urani alkumeTreillä seppä oli Vielä jokapäiVäinen ammaTTi.» Taito316_s14-74.indd 18 20.4.2016 16.22. – Koululla minulla on vain 15 lähipäivää, ja näyttötutkinto on toukokuun lopussa, Mönkkönen kertoo. Y rittäjänä pärjäämisstrategianaan Suolahti pitää sitä, että hän tekee sitä, mitä ihmiset tilaavat. Ja on kehitystyö itsenäisen käsityöläisen homman perusedellytyskin. Juhani Suolahti ei ole koskaan aristellut naiskisällejä. – Kun en älyä sanoa asiakkaille, että joku homma on mahdoton, tulee kehiteltyä aina uutta. Tämä kun ei ole voimavaan tekniikkaja taitolaji, jossa ahkeruus ja tunnollisuus ovat ikuisesti muotia. Ala on tänä päivänä kaiken kaikkiaan harvalukuinen. Ammatissamme pitää olla nöyrä, vaikka nöyristellä ei saa. Välillä mietin, mahdetaanko sieltä valmistua ennen kaikkea kaikkien alojen kattelijoiksi, Suolahti kritisoi. Kun nuori mies pääsi pelaamaan lentopalloa aikansa kovimpaan lentopallojoukkueeseen Hämeenlinnaan, paikkakunta ja työpaikka vaihtuivat. Tuli yleisesti kestävämmän tuotteen kulttuuri. – Käsija taideteollisista kouluista valmistuu metalliartesaaneja, vaikka heillä saattaa kuulua opintoihin vain hyvin vähän taontaa. – Sepän hommat lähtivät siitä pikku hiljaa uudelleen käyntiin. 18 TaiTo 2016 # 3 äsKEttäin Seppä-Jussin käsissä syntyi työkaluja Eduskuntatalon korjaustöihin. – Päätin hankkia virallisen pätevyyden vuonna 2008, kun olin ensin ollut mukana opetushallituksen tutkintotoimikunnassa, jossa seppäkoulutukselle luotiin viralliset raamit. Seppäkisällin tutkintoa Mönkkönen suorittaa Karjaalla, mutta lähes kaikki oppiminen tapahtuu Seppä-Jussin pajassa. Sepälle tulvi tilauksia, koska ihmiset rupesivat miettimään, mihin rahansa laittavat. Yli satavuotiaan kivitaltan malli hänelle toimitettiin Kansallismuseosta. Perinteisesti hyvin miesvaltaisella alalla työskentelee Suomessa tällä hetkellä vain kymmenkunta naista. – Meinasin hukkua tekemiseen. Kolmikymppisenä hän päätti ostaa sukulaiseltaan käyttämättömiksi jääneet sepän työkalut. – Naisia on ollut opissani ennen Inaakin. – Ina on ahkera, ja hänellä on hyvä asenne. Kauas on tultu ajoista, jolloin Suolahden kanssa samalla kahdenkymmenen kilometrin säteellä työskenteli neljä seppää. Ensimmäiset vuodet työskentelin samanaikaisesti myös liikunnan ja metallitöiden tuntiopettajana. – Minun urani alkumetreillä seppä oli vielä jokapäiväinen ammatti. – Ennen meikäläisen kaltaisia tekijöitä sanottiin maasepiksi, sillä he korjasivat ja tekivät maaseudulla tarvittavaa kalustoa. – Suomen seppien ja taideseppien yhteismäärä on noin 160, joista suurin osa on eläkeläisiä tai harrastelijoita. Suolahti nauttii erityisesti itsensä haastamisesta. Suolahti on titteliltään seppämestari. Suolahti on suojattiinsa tyytyväinen. Maunu ”Manu” Laurellin pajassa vierähti viitisen vuotta. Mielestäni naiset ovat parempioppisia kuin nuoret miehet
uunin lämpöä säädellään työstettävän materiaalin mukaan. TaiTo 2016 # 3 19 ina möKKönEn on oppinut Seppä-Jussilta paljon: niin hitsaaminen, leikkaaminen kuin takominenkin ovat jo hallussa. Työkaluista suurin osa on itse tehtyjä – ja monet vuosikymmeniäkin vanhoja. Taito316_s14-74.indd 19 20.4.2016 16.22. osa pajan materiaaleista on kierrätettyjä
Seuraavan kerran intohimoammatissaan oleva mies aikoo huilia kesän lopulla. – En tarvitse kuukauden lomaa, vaan minulle riittävät ne kolme, neljä päivää, jolloin moottoripyöräilen aikuisten tyttärieni kanssa Virossa, Suolahti sanoo. Ja jos rinta rinnan on suomalainen ja ulkomainen tuote, kyllä suomalaiset haluavat ostaa suomalaista. Välillä pelkästään varaosapankki Metsänkylän Navetalta tulee niin paljon tilauksia, että toinenkin käsipari voisi olla tarpeen. Ei se ole minulta pois, jos neuvon kaverille jonkun homman. mEstarin ja kisällin yhteistyö toimii niin hyvin, että Ina Mönkkönen saattaa jatkaa Seppä-Jussin apurina työharjoittelun päätyttyäkin. – Minä hyödynnän kaikkea elämän varrella tullutta oppia, ja teen vuosittain myös esimerkiksi joitain omakotitalojen takorautatöitä. Tapahtumassa yhtenä ryppäänä esittäytyvät sepät ja heidän tuotteensa keräävät runsaasti huomiota – ja houkuttelevat hankkimaan käsityötä. Suolahti pitää yllä ammattikunnan mehenkeä Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoiden puuhamiehenä. – Hintaerot esimerkiksi virolaisten ja suomalaisten tekijöiden välillä eivät ole enää kovat. 20 TaiTo 2016 # 3 Taito316_s14-74.indd 20 20.4.2016 16.22. Hänestä tärkeintä on pystyä antamaan asiakkaille sitä, mitä asiakkaat haluavat. – Tapahtuman alussa, viitisentoista vuotta sitten, kaikki oli pientä, mutta viime kesänä rikottiin taas kerran yleisöennätys, Suolahti kiittelee. S uolahden vaimo on joskus päivitellyt sitä, miksi Suolahti pitää harjoittelijoita. – En ymmärrä, miksi panttaisin omaa osaamistani. – Meillä kaikilla on kuitenkin omanlainen kädenjälki, mutta minkä takia meidän kaikkien pitäisi tehdä samat virheet. Seppä-Jussi näkee alalla jatkuvuutta, vaikka työttömyysaste niin metalliartesaanien kuin seppäkisällienkin joukossa on korkea. S uolahti ja hänen tämänhetkinen kisällinsä ovat puhuneet siitä, josko yhteistyö jatkuisi Mönkkösen työharjoittelun jälkeenkin. Suolahti ei tunne yhtään seppää, joka tienaisi elantonsa pelkkiä taide-esineitä tekemällä
Toisessa tarinassa tutustutaan vastaanottokeskuksen arkeen, jossa käsitöillä on suuri merkitys selviytymisen kannalta. Paitsi, että käsityöt auttavat aivan tavallisessa arjessa, ne helpottavat oloa myös monissa tukalammissa paikoissa. TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo teema elämä ja käsityö TaiTo 2016 # 3 21 Pauli Mikkonen (oik.) on Taito Pohjois-Pohjanmaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Taito316_s14-74.indd 21 20.4.2016 16.25. Käsityö haastavassa arjessa Käsitöiden tekemisellä on tiedetty olevan monia eheyttäviä vaikutuksia. Paulilla on myös oma työttömän tarina kerrottavanaan. Gardehilla on kaksi tärkeää tehtävää vastaanotto keskuksessa: opetella suomen kieli ja tehdä käsitöitä. Toisessa tarinassa kerrotaan Oulun mallista, jossa kuntouttava työtoiminta yrittää lyödä kiilaa työttömän pitkävetiseen arkeen. Seuraavilta sivuilta löydät tarinat Viitasaarelta sekä Oulusta
22 TaiTo 2016 # 3 TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo teema elämä ja käsityöt Taito316_s14-74.indd 22 20.4.2016 16.25
Gardehille on kerrottu, että häntä tullaan haastattelemaan siksi, että hän tekee käsitöitä. Gardeh on Iranin kurdi, joka tarkoittaa, että hän on ollut kurdilaisuutensa takia ”pakolainen” jo syntymämaassaan. Kahdenkymmenen päivän aikana hän kulki pakolaisletkassa halki Euroopan: Iranista Turkkiin, Turkista Kreikkaan, Kreikasta Makedoniaan, Makedoniasta Serbiaan, Serbiasta Unkariin, Unkarista Slovakiaan, Slovakiasta Puolaan, Puolasta Saksaan, Saksasta Ruotsiin, ja lopulta Ruotsista Suomeen. G ardeh itse tietää, mitä pelko tarkoittaa. R eilu puoli vuotta sitten kolmekymppinen Gardeh hyvästeli miehensä kanssa kotimaansa Iranin. TaiTo 2016 # 3 23 Päivät vastaan otto keskuk ses sa voivat tuntua pitkiltä ja haastavilta – menneisyys ja tulevaisuus pelottavat yhtä lailla. Haastattelu tehdään tulkin välityksellä kansainvälisenä naistenpäivänä, ja se saa Gardehin liikuttumaan kyyneliin. Ilman pelkoa hän ei olisi nyt tässä: kaukana kotoa, vieraassa, kylmässä maassa, vieraan kielen ympäröimänä ja tietoisena siitä, että ikävä omaa perhettä ja kansaa kohtaan tulee olemaan loppuelämän mittainen. Onneksi voi tehdä käsitöitä. Pieni asia, suuri merkitys Käsityö Taito316_s14-74.indd 23 20.4.2016 16.25. Pian kuitenkin selviää, että käsityöt ovat vain pieni osa päivän erityisyyttä. Toivon sydämestäni, että kaikki maailman naiset saisivat elää tasaarvoisessa maailmassa ilman pelkoa. Erityistä hänelle on se, että hän tulee kuulluksi. Kurdeja on maailmassa kymmeniä miljoonia, ja he elävät pääsääntöisesti Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueilla. Nyt hänen ”kotinsa” on Keski-Suomessa Viitasaaren vastaanottokeskuksessa. – Haluan onnitella kaikkia maailman naisia tänä päivänä
Jos hän saisi päättää, mitä hänelle kuuluu viiden vuoden päästä, se menee jotenkin näin: – Toivon, että saisin elää Suomessa tasa-arvoista ja vapaata elämää. V aikka käsitöiden tekemisellä on suuri rooli Gardehin elämässä juuri nyt, tulevaisuutta hän ei kuitenkaan aio niiden varaan rakentaa. – Olen saanut käydä koulua mutten tehdä työtä. Merkittävin vainon syy on kuitenkin koitunut uskonnosta. Aika mikä opiskelusta jää yli, menee käsitöiden parissa. Gardehille on hyvin tärkeää saada sanoa asiasta mielipiteensä. 24 TaiTo 2016 # 3 Gardeh näyttää virkkaamaansa käsilaukkua. – Me olemme kansa ilman kotimaata ja ilman oikeutta käyttää omaa kieltämme, Gardeh kertoo. – Minä ja mieheni emme halua tunnustaa mitään uskontoa. Olemme nähneet, miten kauheita asioita maailmassa tehdään uskonnon nimissä. Tällä hetkellä hänellä on näyttää muutamia salomoninsolmuilla tehtyjä suuria huiveja, kännykkäpussukka sekä muun muassa käsilaukkunsa. Olen kuullut, että Suomessa on paljon vanhuksia tulevaisuudessa. Haluamme elää vapaina ja tasa-arvoisina ihmisinä, emme pakotettuna uskomaan johonkin, mihin emme usko. K un isot ja tärkeät asiat on keskusteltu, päästään juttelemaan myös käsitöistä. Koska vastaanottokeskuksessa ei ole ollut isoja lankavarastoja, Gardeh on ratkaissut materiaalipulan kierrättämisellä. Mielipiteen tukena toimii myös se, että toisin kuin useimmat vastaanottokeskuksen naisista, Gardeh ei suostu pukemaan hiustensa peitoksi huivia. – Tärkein asia arjessani tällä hetkellä on opetella suomen kieltä. Haluaisin olla hoitamassa heitä. Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia elämiseen Iranissa. Huiveja on syntynyt useita, mutta Gardeh on halunnut antaa ne lahjoiksi vastaanottokeskuksen työntekijöille. Käsitöiden tekeminen auttaa kestämään vastaanottokeskuksen pitkiä päiviä ja epätietoisuutta siitä, saako hän jäädä miehensä kanssa Suomeen. »minulla ei ole mitään mahdollisuuksia elämiseen iranissa.» Taito316_s14-74.indd 24 20.4.2016 16.25. Vaikka ne eivät ole Gardehille tällä hetkellä maailmassa tärkeintä, niiden tekemisellä on valtava merkitys arjessa. Viereinen tossu syntyi vastaanottokeskuksen käsityöpiiriissä. Kurdilaisuutensa lisäksi Gardehin elämän Iranissa teki mahdottomaksi sukupuoli. Hän purkaa lahjoituksena saatuja ja käyttämättä jääneitä neuleita langoiksi, pesee ne ja virkkaa uusiksi tuotteiksi. Että osaisin puhua niin hyvin suomea, että saisin tehdä työtä
Poika ei halunnut liittyä kapinallisten joukkoihin ja pahoinpitelyn seurauksena saatu kuulovamma sinetöi halun paeta kotimaasta. Sawsan on vastaanottokeskuksen ”luotto-ompelija”. Kun Sawsanilta kysyy, missä hän toivoisi olevansa viiden vuoden päästä, hän vastaa hymyillen. Autopommeja räjähteli tämän tästä kotimme lähellä, Sawsan kertoo surullisena. Sawsan on ollut poikansa kanssa Viitasaarella nyt noin puoli vuotta. • »koskaan ei voinut tietää, onko tavallinen kauPPamatka viimeinen.» Taito316_s14-74.indd 25 20.4.2016 16.25. Täällä saan nukkua yöni ilman pelkoa.. – Se ei ollut enää mitään elämää. – Hallituksemme myi maamme kapinallisille. Tämä on paratiisi. He eivät välitä enää meistä kansalaisista, heitä kiinnostaa ainoastaan heidän oma asemansa tulevaisuudessa, Sawsan puuskahtaa. Lohtua arkeen tuovat käsityöt. Koskaan ei voinut tietää, onko tavallinen kauppamatka viimeinen. TaiTo 2016 # 3 25 unohtamislääkettä Toisin kuin Gardehilla, Sawsanilla on takanaan kaunis menneisyys kotimaassaan Irakissa. Hän ompelee tyynyliinoja ja verhoja, korjaa vaatteita ja tuunaa vanhoista vaatteista uusia myös toisille keskuksen asukkaille. – Kun saan tehdä käsitöitä, pystyn unohtamaan edes hetkeksi kaikki ne kauheudet, joita jouduimme kokemaan Irakissa. – Vaikka täällä vastaanottokeskuksessa. Sawsan lähti vaaralliselle pakomatkalleen poikansa kanssa sen jälkeen, kun kapinallisarmeija oli pahoinpidellyt hänen poikansa. Viime vuodet musersivat kuitenkin kaiken
Keskukseen on ostettu käytettyjä ompelukoneita ja saumureita, työkaluja puukäsitöille ja polkupyörien korjaamiseen. • Suomen vastaanotto keskukset löydät osoitteesta: www.migri.fi suomen Punaisen Ristin työ vastaanottokeskuksissa on olla viranomaisen tukena. Tällä hetkellä noin puolet Suomen vastaanottokeskuksista toimii SPR:n?tunnuksin.. Nuorin heistä on viikon vanha vauva ja vanhin asukas on vain 51-vuotias. Yksi vaihtoehto keventää kaappeja on lahjoittaa tuot teita esimerkiksi vastaanot tokeskuksiin. Voit lähettää materiaaleja Viitasaarelle tai vastaavasti kysellä oman lähialueesi vastaanottokeskuksesta, olisiko heillä tarvetta materi aaleille.. Elämä vastaanotto keskuksessa on sangen arkista. Arkipäivään kuuluvat lisäksi työja opintovelvoitteet. Alle kouluikäisiä lapsia on kaksikymmentä ja koulua käyviä samoin parikymmentä. Lisäksi alkuvuodesta on kymmenen perhettä asunut keskustassa vuokrahuoneistoissa, jotka on kalustettu lahjoituksina saaduilla käytetyillä huonekaluilla. Viitasaaren vokin asukkaat ovat viettäneet suomalaista joulua, ampuneet raketteja uudenvuodenyönä, käyneet pilkillä, opetelleet tekemään korvapuusteja ja virkkuutöitä. Pienimmät lapset eivät pääse kunnalliseen päiväkotiin, mutta heille on tehty vastaanottokeskukseen oma päivätoimintaryhmä, leikkipiha ja -huone. • Yhteensä keskuksessa on asukkaita yli 120. Joukossa on myös omaa valtiota vailla olevia kurdeja ja palestiinalaisia. Lasten suuri määrä laskee keski-ikää, mikä on 20 vuotta. TeksTi Sirpa pekkarinen 26 TaiTo 2016 # 3 Taito316_s14-74.indd 26 20.4.2016 16.25. Kaikille perheille ei ole tarjota omaa huoneistoa, vaan osa perheistä on majoitettuna huoneisiin, joiden asukkaat jakavat yhteiskeittiön, pesutilat ja vessat. Vastaanotto keskustyö perustuu lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Erilaisten verstaiden ohella aikaa vietetään pingistä ja biljardia pelaten sekä omalla kuntosalilla rautaa vääntäen. 26 TaiTo 2016 # 3 lahjoita lankoja OnkO sinulla ylimää räisiä lankoja, kankaita tai muita käsityötarvikkeita. Kaikki asukasperheet laittavat itse ruokansa, näin jokainen saa vastaanottorahallaan ostaa ja laittaa sitä ruokaa, joka miellyttää ja maistuu omalta kotiruualta ja tuo muistoja kotimaasta. . • arkea ja juhlaa vokissa Viitasaaren vastaanotto keskuksessa eli vokissa on asukkaina turvapaikan hakijoita Irakista, Afganistanista, Syyriasta, Libanonista ja Iranista
Joka arkiaamu hän saapuu ”pajalle” Oulun Rautionkadulle. TaiTo 2016 # 3 27 TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo Kun työtä ei ole, päivät ovat pitkiä. Ipatin ryhmä työskentelee aamupäivisin, iltapäivisin vuoroon tulee toinen Eräreiska-ryhmä. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi Ipatti viettää paljon aikaa uimahallilla, jonne hän pääsee ilmaiseksi kolme kerta viikossa. Onneksi on paikka, jossa voi tehdä käsitöitä. Puukkoa hän ei ole ennen tehnyt, paljon kaikkea muuta kuitenkin. Ipatille sopisi kyllä hiukan pidempikin ”työvuoro”, sillä päivästä jää aikaa silti kulutettavaksi monia tunteja. Kuntouttavaan työtoimintaa nimittäin kuuluu myös oikeus käyttää kaupungin liikuntapaikkoja. Ylhäällä roikkuuu Eräreiskojen vielä keskeneräisiä uistimia. TaPio iPaTTi näyttää valmistuvaa puukontuppeaan. teema elämä ja käsityö rytmiä arkeen O ululainen Tapio Ipatti on nyt kohtuullisen tyytyväinen arkeensa. Taito316_s14-74.indd 27 20.4.2016 16.25. – Ja sain sen uistimen kanssa myös kalan, hän nauraa ja jatkaa: – Arvaapa paljonko tuli kalalle hintaa. Kuten oman uistimen. – Katsos kun on vuosikymmeniä syönyt ja juonut hyvin, se alkaa näkyä keskivartalossa, Ipatti virnuilee. Yli sata euroa! Kato kun uistimen lisäksi piti hankkia virveli ja luvat! Ipatti on yksi kuntouttavan työtoiminnan Eräreiskoista. Juuri nyt hänellä on työn alla puukko, jonka tuppea hän neuloo
Se on pääsääntöisesti roskapuhetta. Täällä aika kulkee joutuin, ja täällä saa myös hiukan näkökulmaa tulevaisuuteen. Usein kuulee väitteitä siitä, miten työttömyys olisi itse aiheutettu ongelma. 28 TaiTo 2016 # 3 jatka keskustelua aiheesta toimitus@ taito.fi M utta vakavasti puhuen Ipatti myöntää, että juuri kuntouttavalla työtoiminnalla on valtava merkitys arjessa. ToImITTAjAn KommenTTI / TIInA AALTo entä sitten. – Kun puhutaan ajan haasteista ja ajassaolemisesta, täytyy yhdistyksissä olla toimintaa, joka aistii ajan ja vastaa sen tuomiin haasteisiin. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemätöntä työtä ja hyvä niin. Kuntouttava työtoiminta on hieno asia, mutta mikään uusi asia se ei ole. Mitä tapahtuu silloin. Siivotaanko lyhytkestoisilla työkokeiluilla ainoastaan tilastoja vai lähdetäänkö rakentamaan tavoitteellisempaa ratkaisua esimerkiksi käsityön keinoin. Käsija TaideTeollisuus alalla ei ole tarjota ylen määrin työpaikkoja, mutta alalla on tarjota onnistumisen ja osallisuuden tunteita. Se maksaa rahaa paitsi työttömyys ja sosiaalitukina, myös lieveilmiöineen. Yleisesti kuntouttava työtoimintajakso kestää yhden lukuvuoden verran. On ollut onni löytää juuri oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin, Leinonen kertoo ja jatkaa: – Olemme menneet huimasti eteenpäin, ja olemme kehittäneet toimintaa Oulun kaupungin toimijoiden kanssa. Olemme onnistuneet luomaan yhdessä niin sanotun Oulun mallin. Leinonen kertoo toiminnan taustalla olleen ”sosiaalinen tilaus” ja halu tehdä yhteistyötä Oulun kaupungin kanssa, sillä sitä ei juurikaan ollut. On Rempparit, jotka tekevät pieniä pintaremontteja sekä kunnostustöitä, Taitureita, jotka tekevät erilaisia tekstiilija kierrätystöitä sekä Eräreiskat, jotka valmistavat eräilyyn liittyviä tuotteita. Taito316_s14-74.indd 28 20.4.2016 16.25. Mutta vaikka toiminnan runko ja tavoite on selvillä, toiminnan tekevät mahdolliseksi yhdistyksen toiminnanjohtaja sekä ryhmien kultaiset ohjaajat kukin omalla persoonallaan. TyöTTömyys on kamala asia kenelle tahansa, myös yhteiskunnalle. Palataan kortistoon. Sen pystyi hyvin aistimaan myös Oulun Eräreiskoissa. eräreiskojen Jore Johansson on valmistanut visakoivuisia kuulakärkikyniä. – Työttömällä on oltava asiakkuus kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa ja sen lisäksi kaikki kuntouttavaan työtoimintaan hakeneet haastatellaan, Eräreiskojen ohjaaja Pauli Mikkonen kertoo. Tällä hetkellä kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan neljässä erilaisessa ryhmässä. Lisäksi Ylikiimingissä toimii Waaterit-ryhmä, jossa valmistetaan puuesineitä sekä kunnostetaan niitä. – Tämä on hyvä paikka. – On paikka, jonne mennä, jossa tehdä käsillään jotakin järkevää ja jossa tapaa myös muita ihmisiä. Työttömyys syrjäyttää, ja se luo epätasa arvoa. Iso kysymys onkin, millä tavalla viranomaiset suhtautuvat asiaan. Miksi ihmisen pitää olla niin pitkään työttömänä, että pahimmillaan ensimmäiset kuukaudet työtoiminnan aloittamisesta menee siihen, että oppii heräämään aamulla. Nyt heitä on 85, kertoo idean keksijä ja siitä vastaava ohjaaja Satu Leinonen Taito Pohjois-Pohjanmaasta. TaiTo Pohjois-PohjanMaan Satu Leinonen on kuntouttavan työtoiminnan ”äiti”. Tällä hetkellä kiinnostaa ajatus mahdollisesta osuuskunnasta. Jos sellainen saataisiin aikaiseksi, niin näitä hommia ei ehkä tarvitsisi lopettaa kokonaan työtoiminnan päätyttyä, hän selittää ja näyttää valmistuvaa puukkoaan. Ja taas työtoimintajakson toisessa päässä: Entä sitten kun työtoiminta on ohi. Siksi onkin jotenkin hassua, että sitä ei ole kunnissa määrätietoisesti ”jalostettu” eteenpäin. Samoilla linjoilla on Jore Johansson . K untouttavaan työtoimintaan pääsee mukaan, kunhan työttömyyttä on takana ”riittävästi” eli noin vuosi. – Alkuun meillä oli kolme kuntoutujaa. Kuntouttavaan pääseminen ei ole kuitenkaan mikään automaatio, vaikka työttömyyttä olisi takana miten pitkään. Ipatillakin on omien sanojensa mukaan riittävästi kokemusta toimettomuudesta ja työttömyydestä. T aito Pohjois-Pohjanmaa on järjestänyt kuntouttavaa työtoimintaa jo noin yhdeksän vuotta
Taito316_s14-74.indd 29 20.4.2016 16.25. Taustalla ohjaaja Pauli Mikkonen puolestaan opastaa Jouni Stefaniusta sorvausjigin käytössä. aPuohjaaja Jari Kolehmainen (vas.) auttaa Joni Törmästä puukon liimauksessa. TaiTo 2016 # 3 29 lue seuraavalta sivulta eräreiskojen ohjaajan Pauli mikkosen tarina
Käytännössä se tarkoittaa, että asioista puhutaan suoraan ilman suuria turhia eleitä. Kun koulu loppui neljä vuotta sitten, hän pakkasi taas kassinsa. Se, miksi näin oli, on pitkä tarina ja monelle tuttu: Mikkonen oli muuttanut vuosia sitten Ivalosta etelämpään, sillä kotinurkilla ei ollut töitä. Kolme vuotta sitten Mikkonen aloitti Oulussa kuntouttavan työtoiminnan. Taito316_s14-74.indd 30 20.4.2016 16.25. Ensin hän opiskeli puusepäksi Ala järvellä, sen jälkeen työskenteli kuusi vuotta puuseppänä Pohjois-Pirkanmaalla ja sen perään muutti vielä Teuvalle opiskellakseen verhoilijaksi. Hänen tapauksessaan siihen on tarvittu luottamusta, rohkaisua – ja kiinnostusta käsillä tekemiseen Kuntoutujasta KuntouttajaKsi teema elämä ja käsityö 30 TaiTo 2016 # 3 I valolaissyntyisen ja nyky ään Oulussa asuvan Pauli Mikkosen persoonassa näkyy pohjois suomalainen luonto: konstaile maton, herkkä ja rauhallinen. TeksTi ja kuva Tiina aalTo Pauli Mikkosen tarina on esimerkki siitä, miten kuntoutujasta voi kasvaa kuntouttaja
pystyin nimittäin viikonloppujEn aikana sössimään asiani riittävän pahasti.» – Halusin tulla Ouluun, sillä se oli edes aavistuksen lähempänä Ivaloa. – Kun minulle tuli toinen mahdol lisuus päästä mukaan työtoimintaan, olin jostain syystä määrätietoisempi ja hoidin asian heti, kun siihen tuli mah dollisuus. Näillä reissuilla usein tarttuu mat kaan myös alkoholi ja päihteet. En varmasti olisi tähän pysty nyt ilman heidän kannustustaan. TaiTo 2016 # 3 31 Taito316_s14-74.indd 31 20.4.2016 16.25. Jäljelle jäävät ryyppyporukat, joissa ei ole tulevaisuutta. Uskoin, että näin isosta kaupungista löytyisi jotakin työtä, edes joku har joittelupaikka. – Minun olisi pitänyt olla aktiivisempi asian suhteen. Enkä Pirkan maan Kolhossa enkä Teuvalla. – Ei minua katsottu kovin hyvällä. Mutta ei sitten löytynyt kään. Kun ei ole kun nianhimoa eikä itseluottamusta, asiat usein jäävät levälleen. Yritin olla muulla tavalla aktiivinen. – Sitä aika äkkiä erakoituu kämpille ja menettää rohkeuden kohdata toisia ihmisiä. Kun kotinurkilta ei löydy työtä, on kuljettava juuret tomana reppu selässä pitkin maa ta. Olihan se aikamoista, sii nä oppi väkisinkin pitämään puoliaan mutta myös tulemaan toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Alkuun Mikkonen kulki pitkin kau punkia puhelinluettelosta revityn kar tan kanssa ja yritti oppia tuntemaan uutta koti kaupunkiaan. – Totta kai tuntui hyvältä, että minua kohtaan osoitettiin noin suurta luotta musta työnantajan puolelta. Mutta vaikka urakehitys olikin no pea ja huima, se ei missään nimessä ollut kivuton. – Monta kertaa yksinkertainen kysy mys siitä, miten voit, voi olla kuntou tujalle se päivän suurin kysymys. Tai että missä kunnossa kukin on. »En pystynyt ryyppäämään pitkiä putkia, mutta sE Ei auttanut. – Kun on itse meinannut saada puu kosta, ei puukontekemiset juuri hou kuttaneet. Päihdekuntoutuja ei kuntoudu hetkessä, ei ainakaan itse tuntonsa puolesta. Tai että mitä kenellekin kuuluu. – Ensimmäinen puoli vuotta ohjaaja na oli kamalaa rämpimistä. Kuulin usein, miten minus ta oli tullut kovin ylpiä. Mutta aja tus siitä, että joku luottaa minuun niin paljon, oli myös todella pelottavaa. Myös minä itse tarvitsen sitä, ja olenkin tosi onnellinen siitä, miten työnantajani edustajat ovat minua tu keneet. – Enhän minä tuntenut ketään al kuun Alajärvelläkään. Toisinaan täällä käykin van hoja Eräreiskoja morjestamassa meitä. Vastuunkanto onkin yksi sana, joka toistuu usein Mikkosen puheissa. Olin ollut hetki sitten yksi kuntoutu ja toisten joukossa, ja nyt olinkin kun touttajan roolissa. Näin kävi myös Mikkoselle. – En ole koskaan pystynyt terveyteni takia ryyppäämään pitkiä putkia, mut ta se ei auttanut. Kuten Paulin kollega ja koko työko keilutoiminnan ”äiti” Satu Leinonen toteaakin, nämä asiat voivat olla isoja mutta eivät lopulta ihmeellisiä. Kysyin, saan ko miettiä asiaa, Mikkonen naurahtaa. Hä nelle ei ole yhdentekevää, kuka aa muisin saapuu paikalle ja kuka ei. Sinänsä vieraiden ihmisten kohtaa minen oli hänelle tuttua jo entuudes taan. Mutta enpä vaan ollut. Hänen tehtävänään on opastaa käsitöiden te ossa, mutta vähintään yhtä paljon hä nen tehtävänään on olla läsnä ryhmä läisten arjessa. Se, että asiat jäävät hoitamatta puo litiehen, on niin ikään hyvin tyypillistä päihteiden käyttäjille. Otteen lipsumisesta kertoo sekin, että Mikkosenkin piti aloittaa kun touttavassa työtoiminnassa jo aiem min kuin lopulta aloitti. H elmikuussa 2013 Mikkonen aloitti Taito PohjoisPohjanmaan järjestämässä Eräreiskattyötoi minnassa, ja jo saman vuoden keväällä hänelle esitettiin iso kysymys: ”Haluaisitko aloittaa apuohjaajana?” – Olin aika paniikissa. T ällä hetkellä Mikkosella on täys päiväinen työ Eräreiskoissa. Mikkonen pystyy helposti käsit tämään toimettomuudesta syntyvän kierteen. Ajan oloon huutelut jäivät sikseen, mutta yhä oli yksi asia – ja on osin vie läkin – joka saa Mikkosen mietteliääksi. Toisinaan aamuisin töihin tullessa toivoin, että olisin jäänyt auton yliajamaksi. Osa kavereista on jättänyt minuun jälkensä niin, että hetkittäin tekisi mie li soitella perään ja kysyä, mitä kuu luu nyt. – Ihminen, varsinkin työkuntoutu ja tarvitsee vahvistusta itseluottamuk selleen. Se, miksi häntä pyydettiin apuoh jaajaksi niin pian, johtuu siitä, että hän oli kuntoutuksen alusta lähtien toimi nut ryhmässä ”yleisapumiehenä”. – Tiedostan oikein hyvin, ettei kaik kien ihmisten kaikkia ongelmia pysty tä täällä ratkaisemaan. Että joku edes kysyy. Pelkäsin, miten pystyisin olemaan sen luottamuksen arvoinen ja miten pys tyisin kantamaan vastuuni näistä ka vereista. – Asuin kolmentoista neliön solu kämpässä, jossa asui lisäk seni hy vin kirjavaa porukkaa opiskelijoista mielen terveyspotilaisiin ja maahan muuttajiin. Mutta olen iloi nen jokaisesta pienestäkin positiivi sesta liikkeestä, jonka joku joskus ot taa. Minua vähäteltiin ja kiusattiin. Pystyin nimittäin pel kästään viikonloppujen aikana sössi mään asiani riittävän pahasti, hän hy myilee lakonisesti. En simmäinen ryhmä tulee aamupäi vällä, toinen iltapäivällä. Syksyllä 2013 hänestä sitten jo tuli kin koko porukan ”pääohjaaja”. Syitä oli muutamia. P auli Mkkosen tarinassa on paljon nykySuomea
32 TaiTo 2016 # 3 juuri nyt TeksTi Tiina aalTo kuvaT KenKävero Tällä heTkellä Ebba Masalinin kuvituksien pohjalta tehtyjä tuotteita on 14.Suurin osa tuotteista valmistetaan kotimaassa. Taito316_s14-74.indd 32 20.4.2016 16.25
Olemme esimerkiksi halunneet pysyä pel kästään sisustustuotteissa. p aitsi, että Masalintuotteet ovat kaunistaneet vii me vuodesta alkaen ihmisten koteja, ne ovat kas vattaneet myös suomalaisten käsityöyritysten ti lejä, sillä kaikki peltipurkkeja ja pussilakanoita lukuun ottamatta tehdään Suomessa. Masalin-TuoTTeeT työllistävät myös suomalaisia pienyrityksiä. TaiTo 2016 # 3 33 ”kuin pieni unikko” Se, että Ebba Masalinin taidetta on tänä päivänä jokaisen saatavilla, on vaatinut sattuman, kekseliäisyyttä ja ennen muuta rohkeutta. Kenkäveron ottama riski on ollut suuri, mutta se on kannattanut. m ikkelin kenkäverossa suunniteltiin vuosi sit ten kesäkauden vetonaulaksi retroteemaa. Julisteiden ja postikorttien lisäksi on serviet tejä, tulitikkuja, leikkuulautoja, keittiöpyyhkeitä, kai taliinoja, pussilakanoita, peltipurkkeja… – Olemme kuunnelleet asiakkaiden toiveita siitä, mitä he toivoisivat, mutta emme lähde mukaan ihan kaikkeen. Ebba Masalinin opetustaulutuotteita löytyy Tai to Shop myymälöistä ja nettikaupasta sekä tietysti Mikkelin Kenkäverosta. Leikkuuulautoja valmistaa pieksämäkeläinen Viilutaivute. Niin ikään emme ole ha lunneet lähteä tekemään valkopohjaista sarjaa tuot teista, sillä emme halua väärentää kuvia muuksi kuin mitä ne ovat alun perin olleet, Ossi kertoo. Kun taulut oli haettu lainaksi, ripustettu näytille ja niitä tovi ihailtu, Ossi jäi pohtimaan asiaa syvemmin. Pihlajaveden alaasteelta Keuruulta löytyi hieno kokoelma mikkeliläissyntyisen Ebba Masalinin kasviaiheisia opetustauluja. E nsin markkinoille tuotiin julisteita ja postikortte ja ja kun ne vietiin käsistä, alkoi tuoteperhe laa jeta. – Ei meillä ole koskaan ollut tällaista tuoteperhettä käsissämme, Ossi hymyilee. Käytännössä se tarkoittaa, että alihankintana tuot teita tekevät yritykset ovat saaneet merkittävän suu ria tilauksia ja sitä kautta lisäliikevaihtoa. Siitä alkoi menestystarina, jota Ossi itse nimittää ”pieneksi Unikoksi”. Tässä syntyy leikkuulauta. Taito316_s14-74.indd 33 20.4.2016 16.25. Esille piti saada jotakin aiheeseen sopivaa rekvisiittaa, joten asiaa sen enempää miet timättä Taito ItäSuomen ja Kenkäveron johtaja Anne Ossi keksi opetustaulut. Tällä hetkellä erilaisia myyntiartikkeleita on 14. – Kun sitten tutkin asiaa, paljastui, että taulujen te kijänoikeudet olivat rauenneet muutama vuosi sit ten
34 TaiTo 2016 # 3 KenKävero Taito316_s14-74.indd 34 20.4.2016 16.25. Ebba Masalin aloitti opintonsa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa heti tyttökoulusta päästyään 1892. Sitä välitettiin kouluihin vielä 1960-luvulla. Ebba Masalin syntyi 29.8.1873 Mikkelissä Masalinin pappisja virkamiessukuun. Ebba Masalin pysyi naimattomana ja asui loppuikänsä sisarensa Hettyn kanssa Helsingissä. Masalinin mustapohjainen kasvi taulusarja on suomalaisten opetus taulusarjojen kruunun jalokivi. Tuoreeltaan sarjaa vietiin jopa ulkomaille: Venäjälle, Saksaan, Itävaltaan ja Etelä-Amerikkaan. Ne on signeerattu ja päivätty, mikä ei suinkaan ollut tavallista. Ainakin 20-luvulle saakka hän maalasi ilmeisesti melko ahkerasti maisemia ja muotokuvia, mutta valtaosa teoksista on yksityiskokoelmissa eikä hänen tuotantoaan ole tutkittu. Isä kuoli Ebban ollessa kaksitoistavuotias. OpEtustaulujEn tuottaminen ja markkinointi oli 1900-luvun alussa merkittävä hanke. Pari vuotta myöhemmin Masalin piirsi Kotieläinkuvasto-nimisen opetustaulusarjan, johon kuului kuusi kuvataulua. Aiheet olivat mustikka ja puolukka, heinäkasveja, orvokkeja, keväällä kukkivia puita ja pensaita sekä puita ja pensaita talviasussaan. Uudet taulut toteutettiin samalla tyylillä ja samassa koossa kuin aiemmat. Otavan julkaisema sarja sisälsi viisitoista taulua. On todennäköistä, että hänet valittiin piirtäjäksi Lindénin ehdotuksesta tai he ideoivat sarjan yhdessä. Ebba Masalinin suunnittelema krusifiksi on koristanut Suomen luterilaisissa kirkoissa tarjottuja ehtoollisleipiä vuodesta 1926. Tauluihin liittyvä tekstivihko painettiin myös espanjaksi. Ne olivat niittyleinikki, peltokaali, herne, kissankello, keltapillike, peruna, voikukka, raita, ruis, mänty, kallioimarre, karhunsammal, kärpässieni, kasvien sisärakennus sekä kasvien siitos ja lisääntyminen. Varmuutta siitä, kuka kuvat piirsi kivelle, ei ole. Vuonna 1914 ilmestyi vielä viisi kasvitaulua. Hän osallistui 1900-luvun alussa taideyhdistysten näyttelyihin ja kuvitti yhdessä Venny Soldan-Brofeldtin kanssa ainakin Jalmari Finnen Satukontin ja Uno Cygnaeukselle omistetun teoksen Suomen kansakoulun isän muisto. Ebba Masalin kuoli jatkosodan aikana 3.3.1942. • TeksTi Sari SaviKKo kuvaT amaniTa tuntematon Ebba Masalin ebba Masalin on piirtänyt muun muassa Kotieläinkuvasto-nimisen opetetustaulusarjan. Vuonna 1898–99 hän teki opintomatkan, jonka kohokohta olivat taideopinnot Pariisissa. Kasvitaulusarjan toinen tekijä, John Lindén, oli opettanut luonnontieteitä opettajaksi opiskeleville ja julkaissut oppikirjoja, mutta kolmikymmenvuotiasta Masalinia ei tunnettu luonnontieteellisten kuvitusten tekijänä. Hänen isänsä Gabriel Johan Masalin eteni urallaan aina Oulun läänin kuvernööriksi. Ebban sisko ja asuintoveri Hetty työskenteli kasvitaulujen valmistumisen aikaan kivipiirtäjänä. Tekijät olivat nimittäin sukua avioliiton kautta: John Lindén oli naimisissa Ebban serkun kanssa. Taiteilijasta tehtiin jopa pieni henkilökuva Naisten Ääni -lehteen 1923. Ensimmäiset kasvitaulut valmistuivat 1903. Äiti Emilia oli samaa sukua, miehensä pikkuserkku. Öylätit valmistetaan Helsingin diakonissalaitoksella ja vuotuinen ”painos” on pari miljoonaa kappaletta. Asiantuntija tai toimituskunta suunnitteli aiheet, taiteilija piirsi ja kivipiirtäjä jäljensi kuvat kalkkikivilaatoille. Kivipiirtäjän nimeä ei mainita tauluissa. Ehkä he tekivät yhteistyötä tai sisarensa ansiosta Ebbakin hallitsi tekniikan. Opetustaulut olivat 1900-luvun alussa monen ammattilaisen yhteistyön tulos. Ebba Masalin täydensi koulutustaan vielä maalaustaiteen opinnoilla Helsingissä 1907–08. Taiteilija on jäänyt tuntemattomaksi, mutta hänen teoksensa elävät ja saatamme törmätä niihin mitä erikoisimmissa paikoissa – kuten ehtoollisella. 1910-luvulla Masalin kuvitti niin oppikirjoja kuin vaikkapa Joulupukkija Julstjärnanlehtiä. 1900-luvun alkupuOlElla Ebba Masalin oli melko tunnettu taiteilija, ja ainakin 1910-luvun lopulla hän hankki lisä tienestejä tarjoamalla yksityisopetusta piirustuksessa, maalauksessa ja sommittelussa
Klassisessa mallissa on levenevät hihat. 36 TaiTo 2016 # 3 Taito316_s14-74.indd 36 20.4.2016 16.25. taito-artikkEli TeksTi virpi adamSSon kuvaT Kari manKonen Teresia Lönnström teetti vihreän silkkisen iltapuvun 80-vuotisjuhliinsa vuonna 1975
Hän kuvailee Teresian iltapuvuissa ole van hienovaraisia yksityiskohtia, todellis ta tyylikkyyttä. Iltapuvun etupuolen kangaskaitaleet jat kuvat taakse laahusosaan niin, että kangas on säilynyt ehjänä. Se on vaatinut mate maattista hahmottamista. T eresia luotti pukeutumisessaan eten kin muotisuunnittelija Kaarlo Forsmanin ateljeevaatteisiin. Raumalaisen teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin garderobi kertoo ateljeepukeutumisen loistokaudesta. Uskomatonta mallien taituruutta. T eresia ja Rafael Lönnströmin koti museon alakerrassa on valoisaa. tyylikäs tErEsia ateljeevaatteiden eleganssia Kankaat leijuvat ja laskeutuvat, tikkejä ei näy missään. Niistä voisivat ottaa mal lia Linnanjuhliin iltapukuja suunnittelevat ateljeet tänä päivänäkin. Hän teki han kintoja myös Riitta Immosen ateljees ta, jota käytti myös Sylvi Kekkonen . Vaatesuunnittelija Niina Sinisalo huo kaisee: – Puvun on täytynyt istua Teresian pääl lä kuin hansikas. Puvussa on otettu mallia Pariisin tuon ajan muotitaloista. • TruMpeTTihihainen iltapuku 1970-luvun alusta on yksi kokoelman helmistä. Luultavasti puvusta on tehty la kanakankaasta sovitusversio. Lönnströmin metalliteollisuusyritystä miehensä rafael Lönnströmin kuoleman jälkeen kolmekymmentä vuotta johtanut Teresia Lönnström (1895– 1986) oli tyylistään tunnettu talousja kulttuurielämän vaikuttaja. – Miten se on toteutettu niin, ettei kangas lörpötä. Usein hän tilasi puvun tiettyä tilaisuutta varten, ja sitä valmistettiin vain yksi uniikki kappale. Ta kan edustalle tuodun vihreän silkki sen iltapuvun pinta elää mallinuken yllä, taustakangas kiiltelee ja matta kuviot muuntautuvat valossa. Tämä pitäisi saada purkaa ja katsoa, miten se on leikat tu, Sinisalo päivittelee. Tässä on niin uskomatto mia yksityiskohtia, ettei heti edes ymmär rä, miten ne on voitu toteuttaa. Aikalaiset muistavat hänet äärimmäisen eleganttina naisena. TaiTo 2016 # 3 37 Taito316_s14-74.indd 37 20.4.2016 16.26. Siinä on rohkeaa värien käyttöä
– Vaikka Teresia oli klassinen liikenai nen, hän pukeutui persoonallisesti ja seu rasi aikaansa. Taito316_s14-74.indd 38 20.4.2016 16.26. Teresia oli ajan hermoilla. Hänen kauttaan muoti virtaukset maailmalta tulivat Teresian ulot tuville. Ompelijoiden työtilat olivat erillään, ja salonki toimi asiakkaan vastaanottotila na; mallin tarkennus sovituksessa kuului olennaisena osana sovitusprosessiin. Teresia Lönnström käytti sitä Suomen kulttuurirahaston päivällistilai suudessa vuonna 1973 tehtyään rahastol le lahjoituksen. Vuosikymmeniä jatkunut suhde omaan luottosuunnittelijaan Kaarlo Forsmaniin toimi rohkaisijana. Ateljeevaatteet valmistettiin käsityönä. Suunnittelija tapasi asiakkaansa aina hen kilökohtaisesti. Nämä trumpettihihat olivat uusinta uutta Pariisista. 38 TaiTo 2016 # 3 Niina Sinisalo pysähtyy ihastelemaan violettipohjaista iltapukua, jossa on psy kedeelinen kuvio ja hieman kaftaanimai nen malli. niina sinisalo uskoo mEnnEEn maailman atEljEEpuvuilla olEvan paljon annEttavaa nykypäivän vaatEvalmistuksEEn. arkileningin alla olevassa silkki kankaassa ja sen päällä olevassa silkkisifongissa on molemmissa sama painokuvio. Tämä sai osallistua suun nitteluun sekä värin ja materiaalin valin taan
– Vaatteet olivat seisomavaatteita, niillä ei heittäydytty sohvalle. Ennen mentiin materiaalit edellä. Niiden värit ovat säilyneet ja kankaat ovat ryhdikkäitä. Monia Te resiankin vaatteita on suurennettu vuosien varrella ja päästetty sivusaumasta. Kyse ei ole retrosta, vaan tietynlaisesta nostalgias ta. 1950luvulla teh dyt asut ovat edelleen hyvässä kunnossa. 1950luvun vaatteissa vyötärö otettiin esiin: alusvaatteet muokkasivat vartaloa. Hyppysissä ei tunneta, mikä on villaa, mikä silkkiä. Sinikukikas asu on tarkoitettu päivällä pidettäviin tilaisuuksiin. Tuon ratkaisut tähän päivään. Pääl lekkäiset kuviot huijaavat silmää liikkues sa ja tuovat kolmiulotteisuutta. Vaatteisiin jätettiin sentti tai pari päästö varaa. Värien käyttäminen ilahduttaa ympäristöä. Saksalaisvalmisteisessa leningissä on käsintehty helmikirjonta. Teresialla on ollut toispuoli set hartiat ja se on otettu huomioon vaat teita leikatessa. T eresia Lönnström vaikutti aikana, jol loin naisjohtaja oli harvinaisuus. Tuntuu, että marketeista matkaan tarttuu useimmiten mustaa tai korkeintaan raidal lista paitaa. Alaspäin levenevät mekot eivät enää vaatineet var talon puristamista korsettiin. Kunnon kankaita voi edelleen käyttää, vaik ka tehdäänkin sarjatyötä. – Kaikki eivät enää tunnista hyviä, aitoja materiaaleja. – Teettämiseen ei ole paluuta siinä mitta kaavassa kuin Teresian aikaan, mutta jos löytyisi edes puoliväli. Hänen asuis saan oli persoona mukana. Teresia käytti myös korkealaatuisia valmis vaatteita. Kukikkaan mekon koh dalla hän hihkaisee voivansa pistää sen päälleen koska vain. Sinisalon mie lestä Teresiasta voisi ottaa oppia ja miettiä, leningissä on käsintehty vanukirjonta. Nyt naiset pukeu tuvat niin totisesti ja mielenkiinnottomasti. Sinisalo arvelee Teresiankin käyttäneen korsettia. Hienoimmista materiaaleista ja ompelutekniikoista ei tingitty. Tämä on todellinen katseenvangitsija. Myös Teresian käsilaukut olivat aikakautensa näyttäviä asusteita. Teresia osti vaatteita myös matkoilla ol lessaan. Niina Sinisalo kertoo ihailevansa Teresi an ajan vaatteita ja teknisiä ratkaisuja. Silloin oli selvää, että tehdään kestävää. Siinä kuvio täytetään nurjalta puo lelta vanulla. – Viimeistelyssä ei ole säästelty tunteja. Työnjälki on ollut siihen aikaan tärkeäm pää kuin käytetty aika. – Enemmän saisi olla uskallusta tuoda esiin omaa persoonaa. – Värien yhdistely, kuviot sekä kuosit ja mallit ovat antaneet inspiraatiota. Esi kuvia pukeutumiseen bisnesmaail massa ei juuri ollut. Arkileningin al la on silkkikangas ja päällä läpikuultava silkkisifonki. Hän käytti liike elämän tilaisuuksissa usein leninkiä ja sen kanssa lyhyttä jakkua tai pidempää takkia. Ruotsalainen Lejaniminen liike järjesti hänelle jopa yksityisiä muotinäy töksiä Tukholmanmatkojen yhteydessä. Sama tois tuu hihansuissa. Taito316_s14-74.indd 39 20.4.2016 16.26. Molemmissa on sama paino kuvio. Sinisalo poimii helman käteensä ja näyt tää, miten sifonkikangas on kantattu siitä leikatulla pienellä kaitaleella. Nykyään kun aika on rahaa, tämä ei ole aina mahdollista. TaiTo 2016 # 3 39 mikä oikeasti on minun näköiseni vaate. Sitä nähtiin myös Teresian puvuissa. Teresian aikaan ylä luokan naisen yksi tärkeimmistä ihmissuh teista oli oma luottosuunnittelija. 1960luvulle tultaessa muodin uutuus oli Diorin esittelemä puolisuunnikaslinja. Niina Sinisalo on köyliöläisen neuleyri tys Kainon perustaja ja yrittäjä. Hyvistä materiaaleista tehtyjä asuja kannatti myöhemmin muokata. Hän ker too ammentaneensa Teresia Lönnströmin vaatteista omaan työhönsä. S inisalo ihmettelee, miten Teresian vaatteet ovat kestäneet aikaa. O ppia voidaan hänen mukaansa ottaa nimenomaan materiaaleista. – Vaate on elänyt kantajansa päällä. Värit ovat ihan tätä päivää. Kylmät pastellivihreät olivat selkeästi Teresian lempivärejä, silti osassa vaatteis ta on rohkeaa värienkäyttöä. Sitten hän osoittaa vaatteen toista olka päätä, se on puolitoista senttiä pidempi kuin toinen. Pukeutuminen ilmensi myös yhteiskun nallista asemaa. Pal jon olisi silti petrattavaa. Salongin asiakkaaksi ei kuka tahansa päässyt. Atel jeevaate kunnioitti naisen vartaloa, ja nai nen kunnioitti vaatetta. Ateljeepuvuissa käytettiin työläitä, pit kälti käsityönä tehtyjä tekniikoita, kuten tilkkutyötekniikkaa olevaa trapuntokir jontaa
Elokuvan kat soneet varmasti muistavat myös elokuvassa käytetyt venetsialai set naamiot, höyhenin koristel lut maskit. Napoleonin vallattua Ve netsian 1700luvun lopulla naamioiden käyttö kiellettiin lailla. Mario perusti Ca’Macanan vuonna 1984. – 1970 – 80lukujen taitteessa ryhmä satun naisia opiskelijoita ja professoreita kiinnos tui tästä traditiosta. h istorian ensimmäiset maininnat Venet sian karnevaaleista ja naamioista ovat 1000luvun alusta, ja naamioiden käyt töä sääteleviä lakeja on dokumentoitu 1200luvulta alkaen. – He myivät ensimmäiset naamiot kadulla. 40 TaiTo 2016 # 3 Taito316_s14-74.indd 40 20.4.2016 16.26. – Hän sen aloitti, Davide Belloni sanoo steampunknaamionsa äärestä ja osoittaa isäänsä, Mario Bellonia , joka sekoittaa muot timassaa. Olemme venetsialai sen Ca’Macanaperheyrityksen takahuoneessa, jossa osa elokuvassa käytetyistä naamioista on tehty, käsityönä. He tutkivat vanhoja doku mentteja ja esimerkiksi ulkomaisia matkaker tomuksia, joissa mainittiin Venetsian ”hullut karnevaalit” ja naamiot, Davide kertoo. Naamioiden ja karnevaalien paluu yhdek si Venetsian tunnistettavimmista ominaispiir teistä ei tapahtunut tuosta vain. Ca’Macana taito World TeksTi riKu Seilonen kuvaT anni Kinnunen ja Ca’maCana yli 30 vuotta vEnEtsialaista käsityötä DaviDe Belloni vähemmän tunnetun Moretta-naamion kanssa. Traditio pysyi unohduksissa noin kaksi vuosisataa. onet ovat nähneet Stanley Kubrickin ohjaaman Eyes Wide Shut elokuvan. – Kyse ei ollut historiasta tai sellaisesta, vaan he olivat arkkitehtiopiskelijoita ja tar vitsivat rahaa, poika Davide nauraa isän hy myillessä vierellä. liikkeen perustaja Mario Belloni kuvailee työtapaansa. Eivät he heti ymmärtäneet olevansa luomas sa uutta bisnestä, Davide kertoo
Historia ja nykytrendit yHdistyvät steampunk-naamiossa. TaiTo 2016 # 3 41 Taito316_s14-74.indd 41 20.4.2016 16.27
42 TaiTo 2016 # 3 NaamoideN mallit on poimittu historiallisista maalauksista ja piirroksista. venetsiassa käytettiin naamareita parHaimmillaan kaHdeksan kuukautta vuodesta. Taito316_s14-74.indd 42 20.4.2016 16.27
Sen takia niitä ei ole jäljellä. – Isäni ja hänen silloinen kollegansa löysivät tämän sinisen ”carta lanan”, villapaperin, jota käytettiin alun perin muihin tarkoituksiin, esimerkiksi nahkaisten laukkujen pohjavahvikkeena. Niistä näkee, että tekotapa on hyvin lähellä sitä, mitä me nyt teemme, Davide paljastaa. Paljeteilla, pitseillä ja höyhenillä koristeltu naamio. – Naamioiden tekotekniikka oli aluksi täysin kokeilemista, sillä dokumentteja vanhojen naamiontekijöiden työtavoista ei vielä ollut, Davide toteaa. – Silloin oli noin viisi tai kuusi naamioita tekevää verstasta, ja jokaisella oli tunnistettava tyyli ja tapa. Tietämättömyys ei johtunut omasta välinpitämättömyydestä. TaiTo 2016 # 3 43 RuttotohtoRi tervehtii Ca’Macanan ovella. Naamioiden näkyvin osuus, koristelu, on oma kokonaisuutensa. – Kun katsoo ensimmäisiä naamareita, ei uskoisi että pystyimme myymään niitä, hän jatkaa nauraen. v aikka naamioiden valmistaminen perinteiden mukaisesti ei ole mikään suuri salaisuus, on omia keinoja ja konsteja toki kehitetty. Naamareita kun Venetsiassa käytettiin parhaimmillaan kahdeksan kuukautta vuodesta. Taito316_s14-74.indd 43 20.4.2016 16.28. – Vanhat naamiot tehtiin paperista, kuten mekin nyt. Me olimme aina kehittämässä uusia tapoja, koska me emme tienneet mitään, Mario kertoo hymyillen. Niistä on saatu myös vinkkejä tekotapoihin. – Me olemme löytäneet, ja etsimme yhä, monia eri tapoja käyttää materiaaleja parhaimmalla tai oudoimmalla tavalla saavuttaaksemme parhaan lopputuloksen. Käytämme materiaaleja ja tekniikoita monilta osa-alueilta, Mario kertoo. Se toimi kuitenkin hienosti paperimassassa, koska se ei kutistu. Kaikki nykyiset naamiomallit kuten Bauta, Volto ja esimerkiksi tunnetuin, ruttotohtorin naamio, on palautettu tuotantoon tutkimalla vanhoja piirustuksia ja maalauksia. Se on vahvaa paperia, mutta samalla taipuisaa, Davide kertoo. Davide osoittaa sinistä paperimassanaamiota, jota ei ole vielä koristeltu. – On olemassa muutamia kuvia, joissa näytetään sen ajan artisaaneja ja käsityöläisiä. Muotin avulla valmistettuja naamareita tehtiin paperimassasta, ja hauras materiaali yhdistettynä kovaan käyttöön on ilmeisenä syynä siihen, ettei niitä ole jälkipolville säilynyt
44 TaiTo 2016 # 3 »me olemme löytäneet, ja etsimme yHä, monia eri tapoja käyttää materiaaleja parHaimmalla tai oudoimmalla tavalla saavuttaaksemme parHaan lopputuloksen.» Taito316_s14-74.indd 44 20.4.2016 16.28
Stanley Kubrickin elokuvatuotantoon pääsy ei ollut tiedossa kuin vasta tilauksen lähettämisen jälkeen. – Olimme muistaakseni kahden muun naamioverstaan kanssa mukana elokuvassa. Kukaan ei oikeas taan halua niitä. Esimerkiksi höyhennaamioita on vielä jäljellä. Taito316_s14-74.indd 45 20.4.2016 16.28. – Maineemme ja historiamme on pelastanut meidät pahimmalta kilpailulta kiinalaisten naamioiden kanssa. – Myyminen on aina yhä hankalampaa tämän takia, mutta pystymme kehittämään muita asioita, kuten esimerkiksi työpajoja ja kursseja, jotka ovat kasvussa. Täällä kävi henkilö Roomasta, joka vietti koko päivän kuvaten erilaisia naamioita. Liikkeessämme oli vielä kymmenen vuotta sitten kiellettyä käyttää koristelussa paljetteja, mutta sitten meidän oli pakko. – Kyllä, hän oli erittäin valikoiva. Mutta mitkä ovat yrityksen perustajan, Mario Bellonin tunteet kiinalaisia kopionaamioita kohtaan. Se riippuu vuodesta ja sesongista. – Sen kaltaisia malleja ei ole enää tuotannossa, koska ne eivät ole enää muodissa. Vaikka teemme standardinaamioitakin, ne ovat aina täysin käsintehtyjä ja takuuvarmasti meidän tekemiämme, Davide kertoo. Daviden äiti, ”our boss”, kuten Mario ja Davide sanovat, on myös mukana tässä työssä. Me pyrimme olemaan originaaleja, aina kun katsot liikkeemme ikkunasta, näet jotain erilaista. – On vaikea sanoa, mikä on parhaiten myyvä mallimme. Seuraamme hieman näitä trendejä, ja se toimii, Davide sanoo viitaten sesonkeihin ja muotivirtauksiin. Monet eivät aluksi ymmärrä meidän ja muiden myymien tuotteiden eroa, kunnes he tulevat kauppaan ja ymmärtävät, miksi ne maksavat enemmän. Myöhemmin saimme ison tilauksen, ja lähetettyämme paketin Lontooseen saimme dokumentit, joissa luki ”Stanley Kubrick Productions”, Davide nauraa. Töitä on tehtävä ja uusia toimintatapoja kehitettävä. Äitini ostaa esimerkiksi paljon lehtiä, muotilehtiä, sisustuslehtiä, arkkitehtuurilehtiä… niistä hän tunnistaa värit, joita käytämme esimerkiksi seuraavana vuonna. Lapset ja aikuiset koristelevat naamioita. TaiTo 2016 # 3 45 k un astuu jompaankumpaan kahdesta Ca’Macanan kaupasta, on seinillä roikkuvien käsintehtyjen naamioiden määrä huikea. – I don’t feel nothing. Perusmallit on edustettuna aina harvinaisempaa Moretta-naamiota myöten. Todellakin, työpajan etuosaan mentäessä italialainen puheensorina täyttää huoneen. Voin kuvitella, että hän valitsi jokaisen naamion erikseen, Davide kommentoi. e lokuva auttoi kaupallista menestystä, mutta suosio ei ole ikuista. Niitä ei valmisteta enää, mutta ne säilyvät elokuvassa ja kollektiivisissa muistoissa. Kuten useilla muillakin käsityöaloilla, myös Ca’Macanan on haisteltava trendejä, vaikka kyse olisikin myös traditiosta. He eivät välttämättä ajattele, pitävätkö he siitä tai eivätkö pidä. – Teimme neljä isoa laatikollista naamioita, ja he käyttivät vain osaa niistä, tai hän käytti, Mario muistelee ja viittaa Stanley Kubrickiin ja hänen työtapaansa. En tunne mitään, Mario toteaa. Muuten tuloja ei tule tarpeeksi, Mario toteaa. – On mukava houkutella ihmisiä kauppaan, mutta he ostavat aina standardituotteita. v oisi kuvitella, että esimerkiksi Eyes Wide Shut -elokuvan naamiot olisivat yhäkin myyntimenestys, mutta näin ei Daviden mukaan ole. Eikä edes mielettömästi enemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin San Marcon aukion läheisissä kaupoissa ja kioskeissa, Davide Belloni toteaa. Kiinalaiset muovinaamiot ja koneellisesti tehdyt kopionaamiot valtaavat kaupungin markkinoita. KaiKKi naamiot ja koristelut ovat Ca’Macanassa käsintehtyjä. – Pyrimme tekemään erilaisia asioita, mutta nykyään on vaikea erottua muista
K un Sari Laakso 26 vuotta sitten muutti Pariisiin, hänen mielessään eivät olleet sen paremmin käsityöt kuin putiikinpitokaan. Kaupan nimen voi ottaa kirjaimellisesti, sillä oviaukko putiikin takaosassa vie Laakson ja hänen neljän tyttärensä kotiin. Tyynyissä ja kasseissa näkyy suomalaiselle tuttuja kuoseja: Marimekkoa, Tampellaa, Finlaysonia… – Useimmilla tuotteillani on jokin linkki Suomeen, Sari Laakso kertoo. Nyt Laakso päivystää kuutena päivänä viikossa Koti-putiikissaan Pariisin 17. Tanssijan ura kuitenkin jäi lasten syntymän myötä jo parikymmentä vuotta sitten. Oikeastaan Koti myy pariisilaisille suomalaisittain arkisia tuotteita: yksinkertaisia mutta huolella tehtyjä käsitöitä. S ari Laakso kiittelee nykyisestä urastaan suomalaisen koulun käsityötunteja. 46 TaiTo 2016 # 3 kylässä TeksTi ja kuvaT Laura Pörsti Sari Laakson Koti-putiikki myy pariisilaisille Suomi-nostalgiaa kassien ja villasukkien muodossa. Hän sanoo olleensa koululaisena oikea käsityöhirmu. Hän oli juuri valmistunut Teatterikorkeakoulusta tanssijaksi ja halusi kokeilla siipiään valon kaupungissa. – Lopulta olin tanssimassa jopa Albertvillen olympialaisissa, Laakso muistelee. Hän on pitänyt pääasiassa itse tekemiään käsitöitä myyvää kauppaa vuosikaudet, ensin entisen miehensä kanssa ja viimeiset viisi vuotta omillaan. pieni putiikki Pariisissa Taito316_s14-74.indd 46 20.4.2016 16.28. kaupunginosassa, kylämäisessä Batignolles’n korttelissa. – Ranskassa koulussa ei ole käsitöitä, ja vaikka itse tekeminen on nosteessa, ihmisillä ei ole valmiiksi lainkaan peruskäsityötaitoja, Laakso kertoo. Kun Laaksosta tuli kaupan yrittäjä, lattiaan ilmestyivät räsymatot, koreihin äidin Längelmäellä tekemät villasukat, pöydälle tyttären virkkaamat kämmekkäät ja hyllyihin omat ompelukset
Tekemäni kauppakassit ovat sen kokoisia, että niitä voi kantaa kädessä ilman että ne laahaavat maata mutta ne voi nostaa myös olalle, Sari Laakso sanoo. Teen tuotteeni niistä kankaista, jotka tulevat vastaani enkä juuri suunnittele etukäteen. Pienessä putiikissa asioivat jopa suurten muotitalojen ostajat. Laakso käyttää tuotteissaan lähes pelkästään kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi villasukat maksavat Koti-putiikissa 28 euroa. Sari Laakson putiikki vastaa kysyntään. sari laakson tärppejä pariisiin Koti-putiikki, 3 Rue Lemercier, 75017 Paris Metro: Place de Clichy »moni kysyy minulta, osaanko todella ommella. – Ranskalaiset eivät tunne konseptia, vaan ihmettelevät sukkia, jotka eivät mahdu kenkien sisään. Siinäpä saattaisi olla Suomelle uusi vientituote. Esimerkiksi Les Coupons de Saint Pierrestä (1 Place Saint Pierre) voi tehdä mainioita palalöytöjä. – Sukkia saatetaan hakea yhä uudestaan ja ostaa lahjoiksikin, koska ne paljastuvat niin käytännöllisiksi ja lämpöisiksi. – Kun aamulla vien lapsia kouluun, roskikset on tuotu kadulle tyhjennettäviksi. Venot 145 Rue de Temple, 75003 Paris Metro: Arts et Metiers Koruntekijän paratiisi: hyvä valikoima helmiä, nauhoja, ketjuja ja muita koruntekotarvikkeita edullisesti. – Minua inspiroi satunnainen löytäminen. Raitasukkia pidetään hauskannäköisinäkin, Sari Laakso toteaa. Niitä ostetaan muun muassa lahjoiksi. Usein villasukkakeskustelu johtaa pitkään asiakassuhteeseen. TaiTo 2016 # 3 47 RaNsKalaiset ovat hullaantuneet suomalaisiin villasukkiin. K oti-boutiquen ranskalaiset asiakkaat kiinnittävät eniten huomiota tuotteiden värimaailmaan. Löydöt lähtevät usein mukaan. Hänelle tuotteiden suosio on yhä mysteeri. Se on eksoottista. – Moni kysyy minulta, osaanko todella ommella. Näin hinnat pysyvät kohtuullisina. Se näkyy ompeluhuoneen pursuilevina hyllyinä. – Hyvät mitat ovat tuotteissani keskeisiä. Kun tarvitsen jotakin, mietin aina ennen ostamista, voisinko löytää tai tehdä sen. Viisi vuotta kaupan hyllyllä seisonut tyyny voi mennä yhtäkkiä kaupaksi, ja seuraavana päivänä ostetaan toinen samanlainen. Samalla kadulla on paljon muitakin korutarvikekauppoja. Vastaan, että Suomessa kaikki osaavat. Hänen kaupassaan asiakkaisiin vetoaakin se, että myyjä on samalla tuotteiden tekijä. Yksi vakiohitti kaupassa kuitenkin on: villasukat. Mercerie Fil 2000 65 Rue Reaumur, 75002 Paris Metro: Réaumur-Sébastopol Edullisia vetoketjuja, vinonauhoja ja muita ompelun tykötarpeita. Kirkkaita värejä pidetään pohjoismaisina. Esimerkiksi penaaleja piti tehdä, koska kaupoista ei löytynyt sellaisia, joihin olisi mahtunut lasten koulujen vaatima 20 sentin viivoitin. Pienyrittäjää helpottaa Ranskassa se, että alle 82 200 euron liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Säästäväisyys ja ekologisuus ovat hänelle kodin peruja, ja Pariisissa kadut ovat täynnä ihmisten pois heittämiä aarteita. Hän panostaa yksinkertaisiin, kestäviin ja pestäviin tuotteisiin, joiden tekemiseen ei mene liikaa aikaa. – Myös muut verot ja sosiaalimaksut voi maksaa vasta vuoden lopuksi toteutuneen myynnin mukaan. – Ranskalaisten mielestä kassini ovat kesäisiä, vaikka suomalaiset voivat käyttää niitä vuoden ympäri, Sari Laak so tietää. Rue Charles Nodier ja ympäröivät kadut Metro: Anvers Sacre-Coeurin juurella on valtava valikoima kangaskauppoja eri hintaluokissa. Kun sitten selitän, että niitä voi käyttää sisällä tohvelien sijasta, he innostuvat, Laakso kertoo. vastaan, että suomessa kaikki osaavat.» Taito316_s14-74.indd 47 20.4.2016 16.28. Koti-putiikin tuotteet ovat syntyneet käytännön tarpeista. Silloin saattaa tulla vastaan kassillinen hyviä kankaita tai jonkun hylkäämä huonekalu, Laakso kertoo
12?cm?palttinaa?terralla,?oranssilla?ja. hapsut.. Kudo?ruusukasraita B?v.oranssilla,. Maton rakenne seuraavalla sivulla. roosalla ja viininpunaisella. oranssilla ja luumulla kuten aikaisemmin,?päättele?kuteet?ja?kudo?2?langan. kaide?20/1 •. päättele?kuteet?ja?kudo?2?langan?raita. syklaamilla.?Jatka?kutomalla?ruusukasraita G samoilla väreillä. kude?ja?kudo?2?langan?raita?syklaamilla.?Kudo?7?cm?luumulla,?viinillä?ja. Päättele lopuksi viininpunainen?kude.. (33),?0,3?kg?roosaa?(5)?ja?18?m?luonnonvalkoista (1) Lappajärven Värjäämön?puuvillatrikoota?sekä?0,2?kg. •. oranssilla. kudontaohje Kudo?maton?alkuun?ja?loppuun?muutama?loimilanka.?Kudo?n.?180?cm:n. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. terralla. oranssilla?ja?terralla?ja?sitten?2?langan raita valkoisella. kudo?2?langan?raita?valkoisella.. Kuteen tiheys: ?n.?2,5–3?l/cm?kuteiden?paksuudesta?riippuen.. Kudo?9?cm?palttinaa?viinillä,?roosalla?ja. Maton pituutta ja värejä lukuunottamatta Leenalla ei ollut mitään suunnitelmaa siitä, mitä tuleman pitää. Jatka kutomalla ruusukasraita E?samoilla?väreillä,?päättele?kuteet?ja?kudo?2?langan?raita?valkoisella. Kudo?12?cm?palttinaa?viinillä,?korallilla ja pinkillä. raita terralla. ruusukasraita C korallinpunaisella ja syklaaminpunaisella?(kahdella?ja?yhdellällä?sukkulalla).?Kudo?7?cm?palttinaa?terralla,?v.oranssilla?ja?syklaaminpunaisella,?päättele?syklaami?kude?ja. yhdellä?sukkulalla.. 040 838 5449, www.fILOnA.fI Leenan ruusukasmatto Malli Leena Hamberg / Käsityö KesKus KanKurin iLo Koko: n. pinkkiä?ja?0,2?kg?korallinpunaista. Lopputulos on ihanan kesäinen ja ainutlaatuinen. Kudo?12?cm?palttinaa?korallilla,. 71 x 170 cm Sidos: palttina ja ruusukas Loimi/m: 80 g mustaa Lankavan kotimaista Liina-kalalankaa tex 30 x 15. Kudo ruusukasraita A viininpunaisella,?luumunpunaisella?ja?oranssilla,. (8)?Lankavan?Eko-ontelokudetta?sekä?0,3?kg?luumunpunaista?(13)?ja. Viimeistely: Solmi maton päihin?4?+?4?langan?hevosenhäntäsolmut?ja?tasoita. 0,4?kg?oranssia?(23)?puuvillatrikoota. v.oranssilla,?päättele?kuteet?ja?kudo?2?langan?raita?terralla.?Kudo?ruusukasraita D?viinillä,. Kudo?7?cm?palttinaraita?korallilla,?terralla?ja?v.oranssilla,?päättele?kuteet?ja?kudo?2?l?raita?syklaamilla.?Kudo?ruusukasraita F?korallilla,?terralla. Leenan ruusukas LankatiedusteLut: LAnkAvA Oy, puh. Punaisen ruusukasmaton on kutonut hollolalainen Leena Hamberg. kangaskudetta?tai?puuvillatrikoota. v.oranssilla ja päättele lopuksi?koralli?kude.. lankaluku?153?+4. valkoisella.?Kudo?6?cm?palttinaa?viininpunaisella,?vaalealla?oranssilla?ja. Kude/matto: ?0,5?kg?viininpunaista?(15)?ja?0,2?kg?vaaleaa?oranssia. pituinen?matto?kolmella,?kahdella?ja. Kudo?6?cm?palttinaa?v.oranssilla,. oranssilla ja luumulla. korallinpunaisella,?päättele?kuteet?ja. leveys?76,5?cm •. TaiTo 2016 # 3 49 Taito316_s14-74.indd 49 20.4.2016 17.02. ja?0,2?kg?syklaaminpunaista?paalitrikoota.?Lisäksi?0,4?kg?tummanpunaista. Kudo?12?cm?palttinaa?viininpunaisella,?terralla?ja?pinkillä,?päättele?kuteet?ja?kudo?2?langan?raita?valkoisella.. Rakentaminen: ?Vahvista?reunimmaiset?2?loimilankaa. Jatka ruusukasraita I?v.oranssilla,?oranssilla?ja?terralla,?päättele?kuteet?ja?kudo?2?langan?raita?syklaamilla.?Kudo?ruusukasraita J roosalla,?terralla?ja?syklaamilla,?päättele?roosa?kude?ja?kudo. (06) 4345 500, www.LAnkAvA.fI LAppAjärven värjäämö Oy, puh. Kudo?ruusukasraita D?viinillä,. oranssilla ja korallinpunaisella ja päättele?sitten?oranssit?kuteet.?Kudo. Hän vain kokeili ruusukkaan eri kuviopolkusia sattumanvaraisesti. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. tiheys?2?l/cm •. ja?syklaamilla,?päättele?koralli?ja?terra. Leena Hamberg käy kutomassa Käsityökeskus Kankurin ilossa Lahdessa. Jatka kutomalla ruusukasraita H valkoisella,?korallilla?ja?roosalla.?Kudo?7?cm?palttinaa?roosalla,?korallilla?ja. Päättele lopuksi?oranssi?ja?luumunpunainen?kude.. kudo?2?langan?raita?valkoisella.?Kudo. 4?cm?palttinaa?syklaamilla,?viinillä?ja
12 cm A 6 cm B C 7 cm 12 cm D 12 cm E 7 cm F 7 cm G 12 cm H 7 cm 9 cm D 6 cm I J 4 cm 19x 3x 3x Poljennan merkit: = viininpunainen = terra = pinkki = luonnonvalkoinen = vaalea oranssi = luununpunainen = oranssi = korallinpunainen = syklaaminpunainen = roosa Leenan ruusukasmatto 50 TaiTo 2016 # 3 Taito316_s14-74.indd 50 20.4.2016 16.28
Hauskas ti kuvioitu pelilauta voi olla aina sei nällä ja näkösällä, ja siihen tulee tar tuttua useammin, kun pelilautaa ei tar vitse kaivaa kaappien kätköistä. Lautapelien pelaaminen on erinomainen illanviettotapa. Itse tehty pelilauta on myös hyvä ja omaperäinen lahjaidea. Siksi tar jottimesta tehty shakkilauta on hyvä ratkaisu, koska keskeneräistä peliä voi siirrellä paikasta toiseen. Shakkilautoja on helppo valmistaa itse. Strategisten lautapelien ajatellaan kehittävän loogista ajattelua ja parantavan muistia, niinpä niitä tulisi pelata usein. Käsillä TeksTi Tiinasmoko/Raija manninen kuvaT Raija manninen Shakin pelaaminen on aikaa vievää, jos pelaajat ovat tasaväkisiä. Avataan pelikausi TaiTo 2016 # 3 51 Taito316_s14-74.indd 51 20.4.2016 16.28
Kesäisin hän auttoi heinänteos sa ja talvisaikaan hieroi elannokseen. Armeija pyrkii voittamaan vas tapuolen armeijan. Maalaa sitten laudan pohja valkoiseksi. Kumpikin tekee siirtonsa, kun on aikaa. Kummal lakin pelaajalla on 12 nappulaa, joita siirrellään mustilla ruuduilla ruutu kerrallaan. Tavoittee na on saattaa vastustajan tärkein nappula, kuningas, hyökkäyksen kohteeksi (eli shakkiin) niin, et tei vastustajalla ole enää mahdol lista liikkua. • MAkeA tAMMipeli Kuviolliseen muoviseen tarjottimeen voit leikata shakkiruudut kontaktimuovista, ja kyllä washi-teippikin käy. Pelin tarkoituk sena on syödä kaikki vihollisnap pulat tai saada vastustaja tilantee seen, jossa hän ei voi enää lii kuttaa nappuloitaan. • Lähde wikipedia Shakkilautaa käytetään myös tammen pelaamiseen. Toinen pelaa valkeilla ja toinen mustilla nappuloilla. Shakkilautaa käytetään myös tammen pelaamiseen. Hän oli vähän pelottavan nä köinen Heftalaastarilla kasattuine pul lonpohjasilmälaseineen, mutta hän jaksoi viihdyttää myös meitä lapsia. Kummallakin on armeija, jos sa on kahdeksan sotilasta, kaksi tornia, kaksi ratsua, kaksi lähettiä, kuningatar ja kuningas. Muistan, että Miranol tarttui nappuloista sormiin, kun shakkinap puloiden siirtoa jo ruvettiin opettele maan. Jos oman nap pulan edessä on vihollisnappula ja sen takana on tyhjä ruutu, vi hollisnappulan voi ”syödä” hyp päämällä sen yli. Piirrä shakkiruudut lyijykynällä käyttäen apuna sopivan levyistä viivoitinta tai maalarinteippiä, jos et jaksa mitata millin tarkasti ruu tujen leveyksiä. Tammipe li syötävillä nappuloilla kuulostaa makealta kesäpäivän vietolta. Tornit, lähettiläät, ratsut, kuninkaat ja kuningattaret syn tyivät liimaamalla päällekkäin eriko koisia lankarullia, joita toki jo muovi siakin oli. Shakkilautaan tarvitaan 8 x 8 ruutua. I tse tein lapsena shakkilaudan pah vista ja tyhjistä lankarullista siihen pelinappulat. Hän tuli silloin kun tuli ja viipyi niin kauan kuin huvitti tai kunnes kaljaja no iski. Tarjottimen pohjakuvio muodostaa joko valkoiset tai mustat ruudut. Pelaajasta katsottuna oikealla al haalla on aina valkoinen ruutu. Hän lupasi opettaa minulle sha kin pelaamisen, jos taion jostain pe lilaudan ja nappulat. Taito316_s14-74.indd 52 20.4.2016 16.28. Ruudut ovat vuorotellen mustia ja valkoisia siten, ettei sa manvärisiä ruutuja ole vierekkäin. Maalasin nappulat öljymaali Mira nolilla punaisiksi ja valkoisiksi. Pe li piti saada nopeasti valmiiksi, kos ka kotonamme majaili muutaman päi vän sen ajan pätkätyöläinen Hieruli, joka kaasutteli talosta taloon Soliferil laan. Lankarullat olivat sii hen aikaan vielä enimmäkseen pui sia, ja pyssylankarullia oli eniten, joten niistä tulivat sotilaat. Kiirehän siinä tuli, jottei opettaja karkaa juopotte lemaan. Jos pariskunnilla ei ole yhteistä peliai kaa, niin seinään kiinnitetyssä hyllylli sessä shakkilaudassa peli voi olla aina meneillään. Maalin kuivut tua poista teipit ja maalaa tarjotti men päädyt ja reunat haluamalla si tavalla. Pelaaja, joka saavuttaa tämän tavoitteen, ”tekee matin” ja voit taa pelin. • ShAkki eli šAkki Shakki eli šakki on strate ginen lautapeli, jossa kak si pelaajaa siirtää vuorotellen omia nappuloitaan 8 × 8 ruu dun kokoisella, usein mus tavalkoisella ruutulaudalla, shakkilaudalla. Peitä maalarinteipillä valkoiset ruudut, ja maalaa jäljelle jääneet ruudut mustaksi. 52 TaiTo 2016 # 3 Pelinappulat pitää olla myös esil lä pelikarhun vartioimassa laatikossa. Siinä nappulat voivat olla vaikka aitoja makeisia. SeinäruuSuShAkkilAutA (oikea yläkulma) Hio puinen tarjotin ja pohjamaa laa se
Näin pelitilanne pysyy näkösällä koko ajan. • RättiShakki-pelilauta voidaan nostaa seinälle. Leikkaa tilkkuleikkurilla kahdesta erivärisestä kankaasta ruutuja, kum paakin väriä 32 kappaletta. Laita paino hyllyjen päälle kui vumisen ajaksi. Liimaa kangasruudut tarjottimen pohjal le PVAliimalla lyijykynäviivojen mu kaan. Taito316_s14-74.indd 53 20.4.2016 16.28. Piir rä shakkiruudut lyijykynällä käyttäen apuna sopivan levyistä viivoitinta. Leikkaa muutaman sentin levyiset hyllypalat tukevasta pahvista. Laita shakkinappulat paikoilleen ja avaa peli. TaiTo 2016 # 3 53 rättiShAkki Hio tarjotin ja pohjamaalaa se. Anna kuivahtaa. Päällys tä hyllyt paperilla, ja liimaa ne PVA liimalla paikoilleen kangasruutujen väliin. Jos shakkia pelataan pik kuhiljaa, voi olla näppärää merka ta viimeksi siirretty nappula vaikkapa kumilenkillä, jotta tiedetään kenellä on siirtovuoro. Kun hyllyt ovat kiinnitetty, laita tar jottimen takapuolelle kaksi kiinnitys koukkua, jotta saat sen asennettua tukevasti seinälle
19x11 cm Lanka: 80 g vaaleansinihopeaa (9) Toikan Discoputkikudetta (75 % puuvilla, 25 % metalloitu polyesteri, 300 g/ vyyhti). krs: *neulo 1 o, ota ensin helmi virkkauskoukun varrelle, sitten va semman puikon silmukka koukulle, vedä silmukka helmen läpi venyttäen, jotta se nousee helmestä reilus ti koholle ja siirrä sitten helmi silmukka neulomatta oikeal le (vasenkätisesti vasemmal le) puikolle*, toista *–* krs loppuun. Viimeistely: Ompele aloitusreunat op:lta vuoropistoin yhteen kukkaron pohjasaumaksi. Aloita helmien lisäämi nen. tässä tekniikassa helmiä ei pujotella etukäteen lankaan, vaan ne pujotetaan silmukkaan virkkaus koukun avulla, jolloin helmet asettu vat pystysuoraan. Huom. Tiheys: 13,5 s ja 18 krs = 10 cm. 2. Lanka– ja ohjetiedusteLut: TOIkA Oy, puh. keSäkeMujen kukkAro Itse tehty juhla-asuste huomataan aina. 1. Tee ensimmäinen tikka us 2 cm:n etäisyydelle päistä ja toi nen päiden viereen. Käännä np päälle ja om pele vetoketjun ulkoreunat. DiSco-kukkAro Malli Toika oy, Pia Heilä Koko: n. Huolittele vetoketjun päät. Neu laa ketju yläreunaan ja ompele käsin 2kertaisella langalla huomaamatto min pistoin. (03) 542 1095, InfO@TOIkA.cOm, www.TOIkA.cOm Taito316_s14-74.indd 55 20.4.2016 16.29. Päätä s:t nurin neuloen ja vähän kiristäen. 8 mm leveää ripsinauhaa. Työnnä lenkin pää vetoketjun avautuvan pään kul masta kukkaron sisään ja ompele kiinni neulokseen. Puikot: 40 cm pyöröpuikko nro 5,5 –6 ja virkkauskoukku nro 2–2,5. työohje Luo 54 s. TaiTo 2016 # 3 55 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Ainaoikeinneule suljettuna: neulo vuoroin 1 krs oikein, 1 krs nurin. 350 kpl), 16 cm lurexvetoketju (Eurokangas), silmäneula, mustaa ompelulankaa ja rannelenkiksi 35 cm mustaa esim. Ompele rannelenkki näin: Taita nauha keskeltä kahtia ja tikkaa sen päät yhteen. Muut tarvikkeet: 243 kpl kirkkai ta akryylihelmiä (100 g = n. Li sää helmet ohjeen mukaan. Toista 1.–2. krs:ia kunnes työssä on 9 helmikerrosta. Päättele kuteet nur jalle ja lukitse niiden päät muutamal la pistolla silmukoiden sisään. Neulo lopuksi 1 krs oikein ja 1 krs nurin. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Neulo suljettuna neuleena 2 krs nurin. krs: Neulo nurin. disco-putkikude antaa kukkarolle upean kiillon
Rakenne: taito 2016 # 3 57 Taito316_s14-74.indd 57 20.4.2016 17.07. 20 cm solmiamisvaraa. Taita ja ompele?kulmien?kärjet?pohjaa?vasten.. 6 cm:n kulmasaumat. (1) Hile-Putkista (100 % metallisoitu polyamidi,?n.?100?g?tai?300?g/vyyhti).. Neulaa ensin kankaan reunat?vetoketjun?hammastuksen?viereen niin, että ketjun kangasosat peittyvät.?Päällitikkaa?sitten?kankaan?oikealta puolelta. Kudo?kankaiden?alkuun?ja?loppuun. päärme ei kapene. Kuteen tiheys: 4,5 l/cm Muut tarvikkeet: 2 kpl 25 cm pitkiä mustia vetoketjuja. hIle-PuSSukat Malli Toika oy, Marja rauTiainen ja Sonja TanSkanen Koko: noin 25 x 18 cm Sidos: palttina Loimi/m: 40 g mustaa (3) 6-säikeistä Liina-kalalankaa tex 30 x 6 (100 % puuvilla, 500 g/puola tai 1,8 kg/kartio). Käännä np päälle ja ompele?solmitut?päät?yhteen?sivusaumoiksi. Ompele?hulpioreunojen?keskelle. Lanka– ja ohjetiedusteLut: Toika oy, puh. Ompele aivan päärmeen ja Putkis-kuteen rajalta. kaide?40/1 •. Virkkaa kuteesta 25 cm pituinen ketjusilmukkaketju ja ompele se rannelenkiksi?pussukan?yläreunaan,?vetoketjun?avautuvaan?päähän.. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 2?langan?hevosenhäntäsolmut,?lyhennä?hapsut?ja?höyrytä?ne?puuvillan. päärmeiden?sisävaroiksi?1?cm?palttinaa?kaksinkertaisella?merseroidulla?puuvillalangalla.?Syötä?hyvin,?jotta. Kudo?26?cm?palttinaa?yhdellä?sukkulalla.?Jätä?kappaleiden?väliin?reilu. vetoketju. leveys?45?cm. Viimeistely: Solmi?kankaiden?päihin. lankaluku?180+2 Kude: 60?g?kultaa?(3)?ja?60?g?hopeaa. kudontaohJe Kastele?ja?kuivaa?Putkis-vyyhdit?ennen?kutomista.?Vahvista?reunalangat.. 450 g/ kartio). •. Päärmeisiin 5 g mustaa (1) merseroitua puuvillalankaa tex 118x2 kaksinkertaisena (100 % puuvilla, n. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. säädöllä?silitysliinan?läpi.. Ompele?pohjan?kulmiin?noin. (03) 542 1095, www.Toika.com Juhlakorut talteen! Kudo kesämorsiamelle tai kevään juhlakalulle säihkyvä pussukka, jossa sopii säilyttää ainutlaatuisia aarteita. Juhlien jälkeenkin pussukkaa kehtaa pitää esillä. tiheys?4?l/cm •. •
Seuraavassa Ritu Kokkolan vinkit kuidun muokkaukseen ja nokkosvoi teen tekoon. Taito316_s14-74.indd 58 20.4.2016 16.29. 58 TaiTo 2016 # 3 58 TaiTo 2016 # 2 Nokkonen on mainio hyötykasvi, sillä se tarjoaa aineksia moneen käyttöön. Hän muun muassa myy nokkoslankaa ja kangasta, värjää nokkosella lanko ja ja opettaa Tarvon kurssikeskuksessa, miten monella tavalla tuota joka pihan rikkakasvia voi käyttää. Kuituja kaipaava lähtee sen sijaan keruuretkelle vasta kesäkuun lopulla tai heinäkuussa. Nokkosta iholle ja vaatteeksi TeksTi ja kuvaT meRja RäTy T ekstiilisuunnittelija Ritu Kokkola on perehtynyt vuosien mittaan omassa Sirinädesignyritykses sään nokkoseen monelta kantilta. Käsillä Jos haluaa nokkosta salaattiinsa, on parasta kerätä nokkonen nuorina versoina
Sopii myös jalkavoiteeksi. Halkaise ontto varsi pienellä veitsellä. Kuori kuitua noin ämpärillisen verran. Riivi lehdet tyvestä latvaan: jos riipii päinvastoin, kuidut lähtevät lehtien mukana. 3. Keittämisen jälkeen kuidut huuh dellaan huolellisesti useaan kertaan. Kuiturihmoissa voi vielä olla kuori ja vahaainetta, mutta se saadaan pois karstalla tai harjalla. Siivilöi uudestaan ja kaada öljy kattilaan. Liuoksen pH:n pitää olla noin 11. 4. Katkaise nokkoset juuresta. Lisää mehiläisvaha, ja kaada desinfioituihin purkkeihin. Kuidut voi jättää yön yli liuokseen. Tee liuos: sekoita 1,5 dl pesusoodaa (kidesoodaa) 10 litraan Nokkosesta on myös ihonhoitoon. 2. nokkoSvoiDe lehDiStä jA kukiStA 5 g kuivia nokkosen lehtiä ja kukkia 2 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä 23 g hyvälaatuista mehiläisvahaa Pane lehdet kattilan pohjalle ja kaada öljy päälle. Auttaa ihottumiin, kynsien vaivoihin, mustelmiin ja liialliseen hikoiluun. Painele puukauhalla lehtiä niin, että ne peittyvät oliiviöljyyn. • Lisätietoja löydät osoitteesta www.sirinadesign.fi vettä. 5. Keitä nokkoskuituja soodaliuoksessa 10–20 minuuttia. Jäähdytä liemi 30 min. Lämmitä nokkosöljy vesihauteessa. 6. Keitä vesihauteessa noin tunti hiljalleen. Taito316_s14-74.indd 59 20.4.2016 16.29. Ala kuoria kuitua nokkosen varren pinnalta. TaiTo 2016 # 3 59 nokkoSeStA kuituA 1. Siivilöi öljy desinfioituun lasipurkkiin, ja anna sakan laskeutua vuorokauden verran
60 TaiTo 2016 # 3 Käsillä Laila Kindt keksi ostaa laminointikoneen ja innostui kokeilemaan. Myöhemmin nähtyäni verkko kaupan ilmoituksessa mainoksen halvasta parinkymmenen euron hintaisesta lami nointilaitteesta heräsi mielessäni kysymys, voisiko tällä A4kokoisella laitteella lami noida myös tekstiilimateriaalia. Käsillä TeksTi laila kindT kuvaT Tiina aalTo ja Tuija Timonen leiki laminoimalla ”Taideteollisuusnäyttelyssä oli laminointi tekniikalla päällystetty kookas silkkimaa laustyö. Taitteet py syvät terävinä, ja materiaali taipuu myös kaarelle. Kysyessäni kuinka paksua materiaa lia kone pystyy käyttämään, sain monien puheluiden kautta vastaukseksi, että kol men käyntikortin paksuus olisi yläraja. Laminointi jäykistää tekstiilin, ja siksi se avaa uusia käyttömahdollisuuksia kan kaille. Laminoitua pintaa voi lisäksi leika ta halutun kokoiseksi ja muotoiseksi, ei kä kangas enää purkaannu. Taito316_s14-74.indd 60 20.4.2016 16.29
Ohut pitsi säilyttää herkkyytensä laminoinnista huolimatta. TaiTo 2016 # 3 61 Käyttämäni laminointilaite oli merkkiä Elfen. Laitteen pakkaus sisälsi hyvän yk sityiskohtaisen käyttöohjeen. EtupistO kirjOnnalla tehty tilkku on molemmin puolin samanlainen. Erityisen tärkeää on syöttää tasku lait teeseen taskun sauma edellä. Laite kuu menee työskennellessä ja edellyttää sen vuoksi käyttäjältään varovaisuutta.” Värikkäistä laminoiduista kankaista saa muun muassa hauskoja mobileita vaikkapa lasten juhliin. EdullisEt laminointikoneet maksavat pari kymppiä. KoKeile ja anna mieliKuvituKsesi lentää! laminoimalla voit tehdä pöytätabletteja, lasinalusia … Taito316_s14-74.indd 61 20.4.2016 16.29. Laminoin tilaitteen oheen on ostettava pakka kuu malaminointikalvoja eli laminointitasku ja
Langat Kuteet Välineet Loimien Lomassa TOIKA-MYYMÄLÄ, p. perustutkinto (artesaani) . www.Facebook.com/hasadesign Taito316_s60-61.indd 62 20.4.2016 15.21. ?•. ammattitutkinnot (esim. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.. (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Pisankamunien värit ja tarvikkeet Batikkivahat ja Leva. •. BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Lahjatiski 3/2016. 62 TaiTo 2016 # 3 Kauniiden asioiden kauppa tiski Taitotiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, jossa kohtaavat alan tekijät. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. erikoisammattitutkinnot (esim. käsityöntekijän at tai seppäkisälli) . Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. Varmista yrityksesi mukana olo varaamalla oma paikkasi. käsityömestarin eat) Lue lisätietoja: www.raseko.fi/kasi-ja-taideteollisuusala/ Koulutusta Käsityötarvikkeet Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Kudo upea kesämatto ja kesäisiä pussukoita Lisäksi e Käsitöitä vokissa e Kesäkirjat & tapahtumat Ja paljon muuta käsityöstä! Taito316_s03_x.indd 1 20.4.2016 15.17 Materiaalit Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym. x-värit www.hasadesign.. Ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com www.kktavastia.fi Käsija taideteollisuusja tekstiilija vaatetusalalta koulutusta nuorille ja aikuisille Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi Käsija taideteollisuusalan tutkinnot www.raseko.fi Käsija taideteollisuusalan koulutusta . 12,50?e
Sedan man hämtat tavlorna till låns, hängt upp dem och ett tag beundrat dem, började Ossi tänka litet närmare på saken. Neuvonens företag producerar kristlig keramik. Som rubrik stod orden: Katternas moderskapsförpackning. text Tiina aalTo Bilder KenKäVero Från s. Och vad tror ni, vilka finns det flera av, lantbrukare i Keuru eller amerikanska familjemödrar, vars dottrar önskar sig en kisse. TaiTo 2016 # 3 63 svensKa sidor Från redaktionen Översättning BarBro Vuorinen 62 TaiTo 2016 # 3 Kauniiden asioiden kauppa tiski Taitotiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, jossa kohtaavat alan tekijät. Nu omfattar den 14 olika försäljningsartiklar. Langat Kuteet Välineet Loimien Lomassa TOIKA-MYYMÄLÄ, p. (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Pisankamunien värit ja tarvikkeet Batikkivahat ja Leva. Det är svårt att i det här läget kunna avgöra hur produkten kommer att lyckas kommersiellt, men det är inte i själva verket vitsen i den här historien. Det hör till vanligheten att hon får frågan:”Ursäkta, men vad sade du att du gör?” Idéen med katternas moderskapsförpackning är så ofattbart tokig, att den blir helt vansinnigt fin. – Då jag sedan undersökte saken, kom det fram att upphovrätten till tavlorna gått ut ett par år tidigare. På sätt och vis är det lätt att förstå att de mest marginella produkterna ofta stannar på en utopisk nivå, då man tar i beaktande befolkningsunderlagets litenhet. Alldeles för sällan ställs man inför saker som slår en med häpnad. I både Martikkalas och Neuvonens fall finns ett gemensamt drag: det egna personliga intresset för saken. x-värit www.hasadesign.. Det är helt OK att tillverka och sälja smycken, kläder eller till exempel garn, men sanningen är att marknaden redan är nästan övermättad av dem. Anu gör verkligen i Finland handgjorda moderskapsförpackningar för katter. Ett annat bra exempel på djärv företagsamhet är Marja Neuvonens företag Paimen Keramiikka. 12,50?e. erikoisammattitutkinnot (esim. www.Facebook.com/hasadesign Taito316_s60-61.indd 62 19.4.2016 16.11 Jag fick e-mail från kokkolabon Anu Martikkala. 32 Ranunculus acris, smörblomma Taito316_s14-74.indd 63 20.4.2016 16.29. Jag hade visst läst rätt. Varmista yrityksesi mukana olo varaamalla oma paikkasi. Och om jag en stund rullade med ögonen, var jag inte, enligt Anu, den enda. Och där börjar succén, som Ossi kallar en ”liten Unikko”. Det var nödvändigt att ta fram rekvisita i anknytning till temat och utan att dessmera grubbla på saken kom Anne Ossi, verksamhetsledare för Taito Itä-Suomi och Kenkävero, ihåg läroplanscherna. En marginell men trogen kundkrets har sett till att företaget redan har nästan tio år på nacken. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. Trevlig sommar! Tiina aalTo slagen av häpnad Bild av katternas moderskapsförpackning hittar du på sidan 11. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.. En lantbrukare i Keuru köper knappast en moderskapsförpackning för sin halvvilda katter, men vad gör en amerikansk familjemor, vars dotter har fått sin första kattunge. Med denna idé har upphovskvinnan verkligen sett ytterom ”förpackningen”. ?•. Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Kudo upea kesämatto ja kesäisiä pussukoita Lisäksi e Käsitöitä vokissa e Kesäkirjat & tapahtumat Ja paljon muuta käsityöstä! Taito316_s03_x.indd 1 19.4.2016 15.52 Materiaalit Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym. Vid Pihlajavesi lågstadieskola i Keuru hittade man en fin samling planscher och framför allt växttavlor ritade av den i St Michel födda Ebba Masalin. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. käsityömestarin eat) Lue lisätietoja: www.raseko.fi/kasi-ja-taideteollisuusala/ Koulutusta Käsityötarvikkeet Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. Ett par gånger blinkade jag för att försäkra mig om att jag läst rätt. Ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com www.kktavastia.fi Käsija taideteollisuusja tekstiilija vaatetusalalta koulutusta nuorille ja aikuisille Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi Käsija taideteollisuusalan tutkinnot www.raseko.fi Käsija taideteollisuusalan koulutusta . Men om man är djärv nog att se det befolkningspotential som finns utanför det egna landets gränser, står man inför en helt ny situation. ammattitutkinnot (esim. F örst ut på marknaden kom posters och postkort och då de snabbt såldes slut, utökades produktfamiljen. perustutkinto (artesaani) . Själva produkten kommer först i andra hand. Förutom posters ”som en liten uniKKo” Det, att det idag är möjligt för vem som helst att skaffa sig något av Ebba Masalins konst , har krävt både en lycklig slump, uppfinningsrikedom och framför allt mod. käsityöntekijän at tai seppäkisälli) . •. P å Kenkävero i St Michel planerades för ett år sedan som dragplåster till sommaren ett retro-tema. BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Lahjatiski 3/2016. Vitsen är den, att man vågar se något, som andra inte har lagt märke till
Vi har till exempel velat hålla oss till inredningsartiklar. Över hundra euro! Jag var ju tvungen att skaffa både virvel och fiskelov! Ipatti är en Eräreiska, en av deltagarna i arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte. I praktiken betyder det att de företag, som tillvarkar produkterna som underleverantörer har fått märkbart stora beställningar och på det sättet större omsättning. Taito316_s14-74.indd 64 20.4.2016 16.29. Förutom att Masalinprodukterna under det senaste året har prytt människornas hem, har de också fått finländska hantverksföretags konton att växa, då allt utom plåtburkar och påslakan tillverkas i Finland. 27 U leåborgsbon Tapio Ipatti är nu relativt nöjd med sin vardag. text och Bilder Tiina aalTo jOrE Johansson och kort finns det servetter, tändsticksaskar, skärbräden, kökshanddukar, löpare, påslakan, plåtburkar… – Vi har lyssnat på kundernas önskemål om vad de vill ha, men riktigt allt gör vi inte. För tillfället håller han på med en kniv vars slida han stickar. Men allvarligt talat, Ipatti medger att just den rehabiliterande arbetsverksamheten spelar en stor roll i vardagen. Inne på samma linje är också Jore Johansson. I allmänhet räcker en period med rehabiliterande arbetsverksamhet ett läsår. I den rehabiliterande arbetsverksamheten ingår nämligen också rätten att använda stadens motionsställen. Likaså har vi inte velat börja göra en serie på vit botten, då vi inte vill förvanska bilderna till något annat än vad de ursprungligen varit, berättar Ossi. Om man kunde få till stånd ett sådant, skulle man kanske inte vara tvungen att sluta med sådant här arbete när arbetsverksamheten slutar, förklarar han och visar upp sin nästan färdiga kniv. – Det här är ett fint ställe. Som till exempel ett eget drag. – Inte har vi någonsin tidigare haft en sådan här produktfamilj omhanda, ler Ossi. Ipatti har enligt egen utsago tillräcklig erfarenhet av sysslolöshet och arbetslöshet. Förutom timmarna i den rehabiliterande arbetsverksamheten, tillbringar Ipatti mycken tid också i simhallen, som han får använda gratis tre gånger i veckan. Produkter med motiv från Ebba Masalins skolplanscher hittar man i Taito Shop-butikerna och i nätbutiken och naturligtvis på Kenkävero i St Michel. – Man har ett ställe att gå till, där man med sina händer kan göra något förnuftigt och där man också träffar andra människor. För tillfället intresserar tanken på ett möjligt andelslag. Nu har vi 85, berättar idékläckaren och ansvariga instruktören Satu Leinonen från Taito Pohjois-Pohjanmaa. Här går tiden snabbt och här får man också litet perspektiv på framtiden. Ipatti tycker att han kunde ha ett litet längre ”arbetsskift”, för det blir ännu många timmar kvar av dagen att fördriva. Lyckligtvis finns det ett ställe, där man kan arbeta med sina händer. Varje dag kommer han till ”verkstan” på Rautionkatu i Uleåborg. T aito i Nordösterbotten har arrangerat rehabilterande arbetsverksamhet redan ca nio år. – Och jag fick ju en fisk också med draget, skrattar han och fortsätter: – Gissa hur dyr den fisken blev. Ipattis grupp arbetar på förmiddagarna, på efter middagarna kommer en annan Eräreiskagrupp. 64 TaiTo 2016 # 3 svensKa sidor Från s. Knivar har han inte tidigare gjort, mycket annat ändå. D en risk Kenkävero tog var stor, men den har lönat sig. – Till en början hade vi tre deltagare. – Du förstår, då man i årtionden ätit och druckit bra, börjar spåren synas runt midjan, flinar Ipatti. Leinonen berättar att det fanns en ”social beställning” på RyTm i vardagen Då man inte har något arbete blir dagarna långa
– Den arbetslösa måste vara kund i staden sysselsättningsservice och dessutom intervjuas alla som söker sig till den rehabiliterande arbetsverksamheten, berättar Pauli Mikkonen instruktör för Eräreiskat. För tre år sedan började Mikkonen vid arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte i Uleåborg. Där finns Rempparit, som utför lätta renoveringsarbeten och reparationer, Taiturit, som gör olika slags textil – och återvinningsarbeten samt Eräreiskat, som tillverkar alster i anslutning till vildmarkslivet. Från s. – Jag ville till Uleåborg, det är ju åtminstone litet närmare Ivalo. I hans fall har det krävts tillförsikt, stöd – och intresse för att arbeta med sina händer. F ör att kunna komma med i det rehabiliterande arbetsverksamheten måste man ha varit arbetslös ”tillräckligt länge” eller ungefär ett år. Vi har tillsammans lyckats skapa den så kallade Uleåborgsmodellen. Jag trodde att i en så här stor stad skulle det säkert finnas någotslags arbete, åtminstone en praktikantplats. Pauli Mikkonen Taito316_s14-74.indd 65 20.4.2016 17.05. Varför, är en lång historia och bekant för många. En massa arbete har redan gjorts, men mycket återstår ännu att göra och det är bara bra. TexT och bilder Tiina aalTo I den i Ivalo födda och numera i Uleåborg bosatta Pauli Mikkonens person ser man den nordfinländska naturen: rejäl, känslig och lugn. Men det fanns det ju inte. Han hade åratal tidigare flyttat söderut från Ivalo, då det inte fanns arbete i hemtrakterna. Men även om man är på det klara med verksamhetens ramar och mål, är det föreningens verksamhetsledare och de guld värda instruktörerna, var och en med sin personlighet, som gör den möjlig. Först utbildade han sig till snickare i Alajärvi, därefter arbetade han sex år som snickare i norra Birkaland och därefter flyttade han ännu till Östermark för att bli tapetserare. Då skolan tog slut för fyra år sedan packade han igen sina kassar. I praktiken betyder det att man talar om saker direkt och utan stora onödiga gester. TaiTo 2016 # 3 65 en dylik verksamhet och en önskan att samarbeta med Uleåborg stad, vilket inte tidigare just förekommit. – Då man talar om tidens krav och att leva i tiden, måste föreningarna ha sådan verksamhet, som känner tiden och svarar på de krav den ställer. 30 Satu Leinonen Från rehabiliterad till rehabilieringshandledare Pauli Mikkonens historia är ett exempel på hur man kan växa från att vara rehabili terad till rehabili teringshandledare. För tillfället erbjuds arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte i fyra olika slags grupper. Man kommer dock inte automatiskt med i den rehabiliterande arbetsverksamheten även om man varit arbetslös hur länge som helst. Vi har haft tur och fått tag på just de rätta personerna för rätta uppgifter, berättar Leinonen och fortsätter: – Vi har gått enormt mycket framåt och vi har utvecklat verksamheten tillsammans med stadens aktörer. Till en början vandrade Mikkonen omkring i sin nya hemstad med ett kartblad rivet ur telefonkatalogen och försökte lära känna sin nya hemstad. Dessutom verkar i Ylikiiminki en Waateri-grupp, som tillverkar och reparerar träföremål
– Man såg inte på mig med så värst blida ögon. Jag hade för ett ögonblick sedan varit en av dem som skulle rehabiliteras och nu var min roll handledarens. Eller för hur det står till. Då man inte har ambitioner eller självförtroende, blir sakerna ofta i en enda röra. En del av kompisarna har lämnat så starka spår i mig, att jag ibland har lust att ringa och fråga hur det går för dem. »jag har aldrig Kunnat supa i långa perioder, men inte hjälpte det. – Det första halvåret som instruktör var gräsligt jobbigt. Den första gruppen kommer på förmiddagen, den andra på eftermiddagen. – Jag har aldrig kunnat supa i långa perioder på grund av min hälsa, men inte hjälpte det. I februari 2013 började Mikkonen vid arbetsverkstaden Eräreiskat som arrangerades av Taito Pohjois-Pohjanmaa och redan på våren samma år ställde man honom en stor fråga: ”Vill du börja som hjälpinstruktör?” – Jag blev ganska panikslagen. Men jag är glad över också varje litet steg i positiv riktning, som någon kan ta någongång. – Många gånger kan den enkla frågan hur någon mår, vara den dagens stora fråga. Jag klarade bra av att rådda till mina affärer under veckosluten, småler han lakoniskt. – Inte kände jag ju någon till en början i Alajärvi och inte i Kolho eller Övermark heller. Jag är mycket medveten om att man inte kan lösa alla människors alla problem här. Som Paulis kollega och hela arbetsverksamhetsprojektets ”mamma” Satu Leinonen också konstaterar, det här kan vara stora saker, även om de sist och slutligen inte är så märkvärdiga. m en även om karriären gick med svindlande fart, var det inte alldeles smärtfritt. I och för sig hade han lärt sig möta främmande personer redan tidigare. För honom är det inte likgiltigt vem som kommer på morgnarna och vem som inte gör det. Det att någon ens frågar. – Då man själv varit utsatt för knivhot, lockade inte tillverkningen av knivar speciellt mycket. Hans uppgift är att handleda i handens arbeten, men minst lika mycket är det hans uppgift att vara närvarande i gruppmedlemmarnas vardag. – Naturligtvis kändes det bra att man visade mig så här stort förtroende från arbetsgivarnas sida. – Och då jag fick en andra chans att komma med i arbetsverksamheten, var jag av någon orsak mera målmedveten och skötte om saken så fort det var möjligt. Mikkonen förstår mycket bra den onda cirkel som sysslolösheten får till stånd. En drogrehabiliterad blir inte rehabliterad i ett huj, i synnerhet inte i fråga om självkänslan. Jag frågade får jag tänka på saken, skrattar Mikkonen. – Jag borde ha varit mera aktiv i frågan. Jag gruvade mig för hur jag skulle kunna vara värdig denna tillit och hur jag skulle kunna bära ansvaret för dessa kompisar. Det fanns ett antal orsaker. Jag blev ringaktad och mobbad. F ör tillfället är Mikkonen heltidsanställd med arbetet i Eräreiskat. Ibland på morgnarna när jag gick till arbetet, önskade jag att jag skulle ha blivit överkörd av en bil. Jag fick ofta höra hur högfärdig jag blivit. – En människa, speciellt en som blir rehabiliterad, behöver stöd för sitt självförtroende. På sådana här resor blir man ofta också bekant med alkohol och droger. Men det var jag inte. Eller i vilket skick var och en är. På hösten 2013 blev han sedan hela gruppens ”huvudinstruktör”. 66 TaiTo 2016 # 3 svensKa sidor – Jag bodde i en tretton m² stor gemensam bostad, där det bodde en mycket brokig skara, allt från studerande, psykpatienter till invandrare. Ibland kommer det också in någon tidigare Eräreiska och hälsar på. I Mikkonens historia finns mycket av nutida Finland. A tt bära sitt ansvar, är en sak som ofta upprepas i Mikkonens tal. Med tiden tog gliringarna slut, men det fanns ännu en sak – och den finns delvis ännu – som får Mikkonen fundersam. Orsaken till att man så snabbt bad honom bli hjälpinstruktör berodde på att han ända sedan arbetsverksamheten börjat fungerat som ”allmän hantlangare” i gruppen. Men tanken att någon litar så mycket på mig kändes också verkligt skrämmande. Sedan återstår bara supbröderna, där ingen framtid finns. – Man blir ganska snabbt en enstöring som sitter hemma och inte är djärv nog att möta andra människor. A tt Mikkonen tappat greppet berättar också det att han skulle ha börjat den rehabiliterande arbetsverksamheten redan tidigare än vad han gjorde. Så gick det också för Mikkonen. Också jag behöver det och jag är verkligen glad över hur representanter för mina arbetsgivare har stött mig. Då man inte får tag på arbete i sin hemtrakt, är man tvungen att med ränseln på ryggen rotlös traska omkring i landet. Jag försökte var aktiv på andra sätt. jag Klarade bra av att rådda till mina aFFärer under vecKosluten.» Taito316_s14-74.indd 66 20.4.2016 16.29. Jag skulle inte ha lyckats utan deras uppmuntran. Också det att sakerna blir på hälft är mycket typiskt för drogberoende. Det var ganska hårt, man var tvungen att lära sig att hålla på sina rättigheter, men man lärde sig också komma tillrätta med olika slags människor
TaiTo 2016 # 3 67 Taito316_s14-74.indd 67 20.4.2016 16.29. TaiTo 2016 # 3 67 omalla ajalla teksti ja kuvat Johanna aydemir Talkoilla TehTy Ruma ankanpoikanen Yhteinen tekeminen ja talkoohenki elää myös kaupungeissa. Helsingin Roihu vuoressa haave yhteisestä soutu veneestä toteutuu tänä kesänä, kun asukasyhdistyksen talkootyönä toteuttama puuvene lasketaan vesille
Asukasyhdistys Roihuvuori-Seura tarttui asiaan, ja haave kasvoi käytetyn lasikuituveneen ostamisesta yhteisölliseksi puuveneeksi, joka toteutettaisiin alusta asti rakentaen ja pääosin asukkaiden talkooprojektina. Runko valmistui veneveistämöllä tilaustyönä, mutta viimeistelytyö päätettiin tehdä kokonaan talkoovoimin. Rungon rakentamiseen pyydettiin apuun ammattilaista, ja Heinolan veneveistämön Juha Vuohelainen ottikin haasteen vastaan. Mallin esikuva on peräisin 1800-luvun lopulta, ja venetyyppi on hyvin merikelpoinen sekä helpposoutuinen. Kun asutaan aivan meren äärellä ja venesatamakin sijaitsee lähirannassa, on luonnollista, että usein on huokailtu oman soutuveneen perään. I tä-Helsingin Roihuvuoressa monipuolinen yhteisöllinen toiminta on elävöittänyt aluetta jo usean vuoden ajan. Venemalliksi valikoituikin amerikkalainen whitehall-tyyppinen puuvene, joka on soutuvene mutta johon saadaan myös purje. P uolitoista vuotta kestänyttä veneprojektia johtanut Roihuvuori-seuran puheenjohtaja Otto-Ville Mikkelä kertoo, että kokonaisuudessaan hankkeeseen on osallistunut lähemmäs kolmekymmentä talkoolaista. Joku on lainannut työkaluja, joku antoi työtilaksi lainaan autotallinsa, joku taas kuljetti osia tai työsti puuja metalliosien kiinnityksiä. 68 TaiTo 2016 # 3 Matti Virkkunen ensimmäisillä soutukokeiluilla syksyllä 2015. Purjehtimiseen veneessä on myös laskettava köli ja kunnon peräsin. Opit ja ohjeet kaivettiin netistä ja opeteltiin alusta alkaen. Veneen viimeistelyt tehtiin loppuun talven aikana. Kellukkeiden täytteeksi kerättiin viinipullonkorkkeja. Apua ja talkoo-osallistumista on ollut monenlaista, useat talkoolaiset muun muassa osallistuivat veneen pintakäsittelyyn kun veneeseen lakattiin yhdeksän lakkakerrosta, viisi maalikerrosta ja lopuksi vielä kolme kerrosta tarttumisenestomaalia veneen pohjaan. Varsinaista ammattilaistyötä oli alussa veneen rungon rakennus ja suojapeite sekä purje, joka on vielä tilauksessa perinnepurjeenompelija Harro Koskisella . Maria FörboM Taito316_s14-74.indd 68 20.4.2016 17.12. Otto-Ville Mikkelä itse innostui tekemään viimeisteltyjä köydestä punottuja lepuuttajia perinteisten mallien mukaan
Veneessä on laskettava köli purjehtimista varten. TaiTo 2016 # 3 69 Joku on lainannut työkaluJa, Joku antoi työtilaksi lainaan autotallinsa, Joku taas kulJetti osia tai työsti puuJa metalliosien kiinnityksiä. Veneen lepuuttajat punottiin perinteisellä köysitekniikalla ja täytettiin korkeilla. OttO-Ville Mikkelä OttO-Ville Mikkelä Taito316_s14-74.indd 69 20.4.2016 17.15. Veneen viimeistelyyn osallistui iso joukko roihuvuorelaisia. Venekaunokainen kerää nimestään huolimatta taatusti ihailevia katseita ja on jokaiselle tekijälle ansaitun ylpeyden aihe. RoihuVuoRi-Seuran puheenjohtaja Otto-Ville Mikkelä on tyytyväinen onnistuneeseen veneprojektiin. Hanke on hyvä osoitus siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan ja että tavoitteita ei kannata asettaa liian matalalle. Tässä työn touhussa Arto Poutanen, Heikki Lehtonen, Jyrki Nurmi, Matti Virkkunen sekä Hanna Leuhtonen. Metallisten hankainten valajakin löytyi omalta kylältä ja ne toteutti Tero Hämäläinen. Lainaamisesta ei peritä erillistä maksua, kunhan on maksanut asukasyhdistyksen vuosittaisen kahdenkymmenen euron jäsenmaksun. Kukaan talkoolaisista ei ennestään ollut veneenrakentaja, mutta toisiaan neuvoen ja yhdessä oppien lopputulos on hiottu ja viimeistelty viimeiseen yksityiskohtaan asti. K esäksi Roihuvuoren lähilaiturista on saatu myös venepaikka, ja toukokuun lopulla yhteisövene pääseekin lopulta kaikkien seuran jäsenten käyttöön. Vene sai nimekseen Ruma Ankanpoikanen, koska Roihuvuoren alueen katunimikkeistö noudattelee satujen nimiä
ti, to–su 10–16, ke 10–20 Ü 12.5.–28.8 Karen Bit Vejle – Sakset siveltiminä jyväskylä Höyry-galleria Korpilahdentie 10 Avoinna ma – pe 11 – 17, la 12 – 16 Ü 22.5. asti Pinnalla kerava Sinkka Kultasepänkatu 2 Avoinna ti, to, pe 11 – 18, ke 12 – 19, la,su 11 – 17 Ü 27.5. Fiskars Kuparipaja Kuparivasarantie 5 Avoinna joka päivä 12 – 17 Ü 15.5. asti Osaatteko valssata Neiti Minkkinen. – 29.6. Koru 5 – korutaidetta 51 taitelijalta laHti Kampus-galleria Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73 Ü 31.6. Espoossa Emmassa Rut Brykin keramiikkaa. asti Liikkeen todellisuus – Tamio ja Tatsuo Hoshika, Makoto Katsuno, Kashiko Kondo – japanilaista keramiikkaa, tekstiilitaidetta, veistoksia ja kuvataidetta Helsinki Designmuseo Arabia Hämeentie 135 Avoinna ke – pe 12 – 18, la – su 10 – 16 Ü 31.12. alkaen ti – to 11 – 18, la 11 – 16 Ü 10.7. asti Keski-Suomen käsityökoulun 25-vuotisjuhlanäyttely Ü 28.5. – 18.9. asti Daniel Palillo Ikkunagalleria Hytti Merimiehenkatu 41 Ü toukokuu Wiebke Pandikowin kierrätyskoruja Lokal Annankatu 9 Avoinna ti – pe 12 – 17, la – su 12 – 16 Ü 5.6. – 10.9. – 21.8. Taikalaatikko – Rut Brykin maailma Kamu – Espoon kaupunginmuseo Ahertajankatu 5 Avoinna ti ja to 11 – 18, ke ja pe 11 – 19, la – su 11 – 17 Ü 15.6. – 12.6. Kasvu – käsityötä, muotolua ja nykytaidetta Harjavalta Emil Cedercreutzin museo Museotie 1 Avoinna ti, ke, su 12 – 16, to 12 – 18, 1.6. asti Käraste Kicken – Taiteilija Greta Lisa Jäderholm-Snellman CraftCorner Eteläesplanadi 4 Avoinna ma – pe 10 – 18, la 10 – 16 Ü 28.5. Made in Saimaa Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11 – 20, ke – su 11 – 18 Ü 24.9 asti. Eero Aarnio Ü 29.5. ITE käsillä – Käsityöpohjaista nykykansantaidetta kuopio Kuopin taidemuseo Kauppakatu 35 Avoinna ti – la 10 – 17 Ü 10.6. – 4.9. – 3.9. asti Kudotut, kullalla kirjaillut – ortodoksiset kirkkotekstiilit Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 28.8. asti Lauri Valolan karttataidetta joEnsuun taidemuseossa voi ihailla Karen Bit Vejlen paperileikkaustaidetta. asti Still/life – Tapio Wirkkala Retrospective Exhibition joensuu Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23 Avoinna ti, to–su 11–18, ke 11–20. The World of Kustom Kulture kesälaHti Sovintola Pyhäjärventie 8 Avoinna ma–pe 10-17, la 10–14 Ü 11.6.–13.8. Ü 15.6. asti 20 vuotta taitoa Stadista – Taito käsityökoulu Helskyn lapsioppilaiden näyttely Ü 2. Kuvan teokset Makoto Katsuno. – 25.9. Punottuja polkuja – Minna Koskinen ja Anna-Maria Väätäinen kokkola ITE-museo Pitkänsillankatu 28 Avoinna ti–su 11–16, to 11–18 Ü 13.5.–16.10. – 26.6. laHdEssa Kampus-galleriassa voi Laurin karttojen avulla löytää tien muun muassa maailmalle, onneen ja Lontooseen. 12.5.–28.8. Räppänä – Jussi ja Simo Heikkilän muotoilua ja kuvataidetta Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 15.5. Vaelluksia toisaalle – keraamikko Kristian Venäläinen Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 3.6. Kasvu Taidekäsityöliike Artisaani Unioninkatu 28 Avoinna ark 10–18, la 10–16 Ü 31.5. asti Kevätsalonki Ü 10.6. asti Omin käsin Ü 15.5. TapahTumaT 70 TaiTo 2016 # 3 koonnut AnnA-kAisA huusko näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi Harjavallassa esillä monipuolisesti japanilaista taidetta. Kahvikuppi Kesäkuu. HElsingissä Taidekäsityöliike Artisaanissa on esillä Sami Oikarisen keramiikkaa. Lasin aika – Kauklahden lasitehdas 1923–1952 Taito316_s70-71.indd 70 20.4.2016 17.18. pepics photo art espoo Emma Ahertajankatu 5 Avoinna ti ja to 11 – 18, ke ja pe 11 – 19, la – su 11 – 17 Ü 13.5. asti Sami Oikarisen keramiikkaa inari Siida Inarintie 46 Avoinna ti – su 10 – 17 Ü 25.9
Koru 5 – korutaidetta 51 taitelijalta laHti Kampus-galleria Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73 Ü 31.6. asti Taidetta ja arkitavaraa – suomalaista lasimuotoilua 1950-luvulta Satakunnan museo Hallituskatu 11 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 25.9. asti Ikiaikalasi – Katja Rauhamäki Ü 2.– 29.6. Minna Koskisen Työmies ja lapionvarsi. Espoossa Emmassa Rut Brykin keramiikkaa. – 12.6. asti Pinnalla kerava Sinkka Kultasepänkatu 2 Avoinna ti, to, pe 11 – 18, ke 12 – 19, la,su 11 – 17 Ü 27.5. The World of Kustom Kulture kesälaHti Sovintola Pyhäjärventie 8 Avoinna ma–pe 10-17, la 10–14 Ü 11.6.–13.8. asti Valloittavat vanttuut – Taito käsityökoulu Helmi/Aikuisten TPO vArKAUS Varkauden museo Wredenkatu 5 A Avoinna ti – to 10 – 17, pe ja su 10 – 16 Ü 22.5. asti Sarvista sorkkiin – Axxell Brusabyn nahkaja luulinjojen yhteisnäyttely SaloSSa Teijon Masuunissa on esillä muun muassa Sue Salmisen luonnonmateriaaleista valmistama hattu. asti Avaruudellisia aiheita – Jenni Sorsa Ü 3.6. – 23.10. HElsingissä Taidekäsityöliike Artisaanissa on esillä Sami Oikarisen keramiikkaa. Taikalaatikko – Rut Brykin maailma Kamu – Espoon kaupunginmuseo Ahertajankatu 5 Avoinna ti ja to 11 – 18, ke ja pe 11 – 19, la – su 11 – 17 Ü 15.6. TaiTo 2016 # 3 71 LAUKAA Galleria Sará Laukaantie 26 Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 Ü 31.5. Korutaiteilija Eero Lintusaari Ü 2.– 29.7. klo 10–15 Nuutajärvi-päivä Ü 28.5. Kotona ja kylässä – Koteja ja eteläpohjalaista rakennusperintöä tAMPere Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti – su 10 – 18 Ü 10.6. Keskiviikko – Felix Wink ja Petra Erickson Ü 9.6. asti Daniel Palillo Ikkunagalleria Hytti Merimiehenkatu 41 Ü toukokuu Wiebke Pandikowin kierrätyskoruja Lokal Annankatu 9 Avoinna ti – pe 12 – 17, la – su 12 – 16 Ü 5.6. Kuvan teokset Makoto Katsuno. – 31.7. asti Kutojat rovANieMi Korundi Lapinkävijäntie 4 Avoinna joka päivä 11 – 18 Ü 12.6. Ü 15.6. asti Kudotut, kullalla kirjaillut – ortodoksiset kirkkotekstiilit Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 28.8. asti Kevätsalonki Ü 10.6. asti Liikkeen todellisuus – Tamio ja Tatsuo Hoshika, Makoto Katsuno, Kashiko Kondo – japanilaista keramiikkaa, tekstiilitaidetta, veistoksia ja kuvataidetta Helsinki Designmuseo Arabia Hämeentie 135 Avoinna ke – pe 12 – 18, la – su 10 – 16 Ü 31.12. Räppänä – Jussi ja Simo Heikkilän muotoilua ja kuvataidetta Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 15.5. HelSingiSSä CraftCornerissa esillä Taito käsityökoulu Helskyn oppilastöitä. asti Peep show – toinen todellisuus, lasitaidetta Ü 28.5. asti Lauri Valolan karttataidetta joEnsuun taidemuseossa voi ihailla Karen Bit Vejlen paperileikkaustaidetta. – 3.9. – 8.8. asti Alun alku – The Essence of Past, Eija Isojärven paperitaidetta SALo Salon käsityökeskus Rummunlyöjänkatu 2 Avoinna ma–ke 9–16.30, to 10–17 Ü 31.5. Vaelluksia toisaalle – keraamikko Kristian Venäläinen Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 Avoinna ti – su 11 – 18 Ü 3.6. asti 20 vuotta taitoa Stadista – Taito käsityökoulu Helskyn lapsioppilaiden näyttely Ü 2. Accident – 11 suomalaista lasitaiteilijaa Ü 8.5. – 29.6. asti Still/life – Tapio Wirkkala Retrospective Exhibition joensuu Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23 Avoinna ti, to–su 11–18, ke 11–20. Kasvu Taidekäsityöliike Artisaani Unioninkatu 28 Avoinna ark 10–18, la 10–16 Ü 31.5. ITE käsillä – Käsityöpohjaista nykykansantaidetta kuopio Kuopin taidemuseo Kauppakatu 35 Avoinna ti – la 10 – 17 Ü 10.6. KeSälaHdella Punottuja Polkuja. Eero Aarnio Ü 29.5. asti Kaija Kiurun veistoksia ja installaatioita riihiMäKi Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti – su 10 – 18 Ü 8.5. – 25.9. 12.5.–28.8. Kuvassa Johanna Seppä ja vapaavirkattu asu. ti, to–su 10–16, ke 10–20 Ü 12.5.–28.8 Karen Bit Vejle – Sakset siveltiminä jyväskylä Höyry-galleria Korpilahdentie 10 Avoinna ma – pe 11 – 17, la 12 – 16 Ü 22.5. pepics photo art espoo Emma Ahertajankatu 5 Avoinna ti ja to 11 – 18, ke ja pe 11 – 19, la – su 11 – 17 Ü 13.5. asti Origaminäyttely – Sirkku Huttunen Ü 9.5. – 4.9. – 8.7. laHdEssa Kampus-galleriassa voi Laurin karttojen avulla löytää tien muun muassa maailmalle, onneen ja Lontooseen. alkaen Nukkekekkerit tUrKU Turun linna Avoinna ti – su 10 – 18 Taidekappeli Seiskarinkatu 35 Ma – pe 11 – 15, to 11 – 18.30, la – su 12 – 15 Ü 30.5. Kahvikuppi Kesäkuu. Aino Favén & Inni Pärnänen PUNKAhArjU Lusto Lustontie 1 Avoinna ti – su 10 – 17 Ü 20.11. – 14.8. Ihan pimeetä – Valohimmelinäyttely Ü 7. asti Valo Porvoo Taidehalli Aleksanterikatu 1 Avoinna ti – pe 10 – 18 ja la – su 11 – 16 Ü 8.5 asti. – 18.9. asti Sami Oikarisen keramiikkaa inari Siida Inarintie 46 Avoinna ti – su 10 – 17 Ü 25.9. Kasvu – käsityötä, muotolua ja nykytaidetta Harjavalta Emil Cedercreutzin museo Museotie 1 Avoinna ti, ke, su 12 – 16, to 12 – 18, 1.6. Fiskars Kuparipaja Kuparivasarantie 5 Avoinna joka päivä 12 – 17 Ü 15.5. Alice in Furland – Kaspar Gustavsson ja FuturePoxStudio vANtAA Tikkurilan kirjasto Lummetie 4 Avoinna ma-pe 8-20, la-su 10-16 6 Ü .5. alkaen ti – to 11 – 18, la 11 – 16 Ü 10.7. – 26.6. asti Hilavitkutin – Taidesepät ry Pori Rosenlew-museo Kuninkaanlahdenkatu 14 Avoinna ti – su 11 – 17 Ü 28.8. – 7.8. asti Keski-Suomen käsityökoulun 25-vuotisjuhlanäyttely Ü 28.5. asti OX – Leena Mäkipatolan keramiikkatöitä KoKKolaSSa ITE-taidetta. Medianomi Heta Jokinen LohjA Lohjan museo Iso-Pappila Rovastinkatu 1 Avoinna ti, to – pe 11 – 17, ke 12 – 17, la – su 12 – 16 Ü 24.5. Unelmien kuteet – teatteripukuja MiKKeLi Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma – pe 10 – 18, la 10 – 16, su 10 – 18 Ü 25.6. asti Sureksi en tahdo ma – Kaisa Turtiaisen pukuja ja kirjontatöitä Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaari Avoinna ti – su 10 – 17 Ü 10.6. asti Omin käsin Ü 15.5. asti Näyttely Halikon kansallispuvusta Teijon Masuuni Telakkatie 17 Avoinna la–su 11–16 Ü 15.5. asti Askeleita – Erkka Auermaan keramiikkaveistoksia vAASA Loftet Raastuvankatu 28 Avoinna ma – pe 10 – 17, la 10 – 15 Ü 8.5. asti Osaatteko valssata Neiti Minkkinen. Gravus on Tour – Modernia eurooppalaista lasikaiverrusta Ü 29.5. – 15.8. Made in Saimaa Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11 – 20, ke – su 11 – 18 Ü 24.9 asti. Punottuja polkuja – Minna Koskinen ja Anna-Maria Väätäinen kokkola ITE-museo Pitkänsillankatu 28 Avoinna ti–su 11–16, to 11–18 Ü 13.5.–16.10. asti Johtajan valinta – suomalaista lasia 1980 -luvulle Ü 3.6. – 24.7. Elina Salonen Riihimäen taidemuseo Temppelikatu 8 Avoinna ti–to 11–18, la–su 11–17 Ü 25.9. – 10.9. Keramiikkanäyttely, yhteistyö Suomi – Saksa Vanha Kappalaisentalo Välikatu 13 Avoinna ti – su 10 – 16 Ü 10.6. SAvoNLiNNA Galleria Ars Nova Linnankatu 9 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 Ü 15.5. – 4.8. Käsityömarkkinat NUUtAjärvi Nuutajärven Lasikylä Avoinna päivittäin Ü 15.5. – 31.12. Lasin aika – Kauklahden lasitehdas 1923–1952 Taito316_s70-71.indd 70 20.4.2016 14.19 TaiTo 2016 # 3 71 Taito316_s14-74.indd 71 20.4.2016 16.30. – 16.10. – 15.8. – 8.6. asti Käraste Kicken – Taiteilija Greta Lisa Jäderholm-Snellman CraftCorner Eteläesplanadi 4 Avoinna ma – pe 10 – 18, la 10 – 16 Ü 28.5. asti ”…and what about you, the wind” – Palo Macho Ü 20.5. Nukketyöt tunnetuista maalauksista – Suomen nukketaiteilijat ry SeiNäjoKi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Törnäväntie 23 Avoinna ke 12 – 18, to, pe, su 12 – 16 Ü 13.5. S a m i P e r t t il ä Taito316_s70-71.indd 71 20.4.2016 14.19 TapahTumaT 70 TaiTo 2016 # 3 koonnut AnnA–kAisA huusko näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi Harjavallassa esillä monipuolisesti japanilaista taidetta. – 21.8
010 387 1010 www.aivia.fi • taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi • Puh. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO HÄME Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti , puh. Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2016 loppuun. (03) 225 1400 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. 6 numeroa hintaan 64 euroa vuosikertatilauksena. yhdistysilmoitusTAITO_1_2016.indd 1 8.2.2016 14.22.55 Poronnahka on luksusTuoTe, joka kelPaa myös suurille muoTiTaloille. Taito316_s14-74.indd 73 20.4.2016 17.28. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. E s k o k E s k iVä h ä lä lisäksi pääsemme tutustumaan muun muassa kotoisan keinutuolimaton historiaan. Tiedustele edullista jäsentai opiskelijahintaa! www.taito.fi Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. 03 4246 5340 • www.taito.fi TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. mukana lehdessä on myös nuoria pirteitä kangaskauppiaita sekä tietysti paljon tekemistä käsillä. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi www.taito.fi tekemisen iloa Taitojärjestö Taito Group KEVÄÄN KURSSIOHJELMA ON MONIPUOLINEN. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 040 684 9550 www.taitoetelakarjala.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. 050 442 6124 www.taitohame.fi • taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 050 428 8210 www. seuraavassa lehdessä TuTusTuTaan, miTen kruunuPyyläinen ahlskogin nahkaTehdas on löyTänyT Tiensä maailmalle. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • kirsi. TULE TAITOYHDISTYKSEEN TEKEMÄÄN YHDESSÄ! Tekemisen iloa -kurssimallit, suunnittelu Elina Helenius ja Saara Renvall. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. Habitare 2015 Toimittajien tusina -valinta. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. TaiTo 2016 # 3 73 seuraavassa numerossa 4/2016 ilmestyy viikolla 30 Taito maksaa tilauksen postimaksun Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lehden saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus LahjaLehden maksaja, jos eri kuin saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Yhdistyksen leima TiLauskorTTi Tule mukaan lukemaan, Tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29,50 euroa (yht. 59 euroa / vuosi) 6 numeroa. 050 5500 501 www.helsky.net • www.craftcorner.fi • helsky@helsky.net Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. 040 554 0057 www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh
Majat vain ovat suurentuneet. Mutta ei majoilla kuulukaan olla sellaista funktiota. Niitä kuuluu rakentaa. asIaan: majanrakennusinto lienee myös geneettistä, sillä se on siirtynyt lapsiinikin. Sittemmin olen suosinut turvallisempia taloratkaisuja, jotka lepäävät vakaasti maassa. Sen suuaukkoon laitettiin roikkumaan päiväpeitto oveksi. Kun KasvoIn isoksi eli noin kahdeksanvuotiaaksi, lähdin maailmalle. Puu oli jääkaappilogistisista syistä melko lähellä lapsuudenkotiani, tarkemmin sanottuna sen pihalla. Tästä kehittyneempi versio oli sellainen, joka oli muuten samanlainen, mutta sinne piti ryömiä salakäytävää pitkin, joka oli viritelty kulkemaan siksakkia huoneen läpi. Tämä majani on entinen hevostalli, jonka olen muuttanut tilaksi, jossa voi järjestää vaikka tanssit. Vain sillä keinoin pystyttiin nimittäin määrittelemään, mitkä hökötyksistä ovat lasten tekemiä ja mitkä isän. Se oli patja, joka oli pingotettu poikittain sänkyyn niin että siitä muodostui vähän vankkureita muistuttava katos. Kovin salainen se ei ollut. No, vakaasti ja vakaasti, mutta kuitenkin. Seurakunta vain puuttuu, ellei lasketa lepakkoa joka asuu yhdessä kulmassa sekä ampiaisia. Rakkain majani on pihalla, se on osin kaksikerroksinen, kymmenen metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä hökötys, jolle ei ole löytynyt minkään valtakunnan funktiota. Lopuksi niissä voi syödä karkkia tai juoda kaljaa. 74 TaiTo 2016 # 3 Ihan ensimmäinen talo, jonka rakensin, oli tehty vaahtomuovista. Se on niiden tarkoitus. Hämmästyttävää oli myös se, kuinka suuria määriä puutavaraa pienetkin lapset jaksavat metsään raahata. Oksisto oli suopea, ja löysin paikan, johon sain aseteltua levyni. Jossain vaiheessa koko tontti oli täynnä mitä käsittämättömimpiä lautaviritelmiä, joita oli hakattu milloin mihinkin, usein vääriin paikkoihin. Tosin vielä hämmästyttävämpää oli se, että pois niitä ei jaksettu tuoda ikinä. Identiteettini oli vielä hakusessa, joten luulin olevani lintu. Otin noin neliön kokoisen levynpalasen, ja kiipesin se kädessäni puuhun kolmen metrin korkeuteen. Yksi sääntö meillä kuitenkin oli: lapset eivät saaneet ottaa maalattuja lautoja. Majanrakentajat Roope Lipasti Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka on maailmankuulu majanrakentaja. Rakensin taloni puuhun. aIKuIsena olen jatkanut majanrakennusharrastustani. Mukana oli myös vasara ja naula, koska lujuuslaskelmieni perusteella päädyin siihen, että talo oli syytä kiinnittää kunnolla ennen syysmyrskyjä. Pieni rakennusvirhe kuitenkin löytyi: en päässyt enää alas sieltä puusta, koska joku oli hakannut ison levyn tien tukkeeksi. Sikälikin se oli hyvin tuulettuva, ettei siinä ollut seiniä eikä kattoa. Kolumni Taito316_s14-74.indd 74 20.4.2016 17.21. Siis jos osaisi tanssia. Mutta ei sitä rakentamista voinut kieltääkään, koska lasten ihmisoikeuksiin kuuluu saada rakentaa majoja. Pikku hiljaa olen uusinut seinärakenteet ja katon, varastanut siihen kauniit hienot vanhat ikkunat kaatopaikalta ja rakentanut sinne valtavan kokoisen parven, josta voi katsella alamaisia ja pitää saarnoja. Sisus vuorattiin mahdollisimman pehmeäksi, ja sitten siellä syötiin karkkia. Ne ovat majoja. Taloni alapohja oli hyvin tuulettuva, sillä tuulirakoa oli se edellä mainittu kolme metriä. Jotenkin olivat painavampia siihen suuntaan. Loppujen lopuksi onnistuin ujuttautumaan alas taittamatta niskojani. Maja vuorattiin mahdollisimman pehmeäksi, ja sitten siellä syötiin karkkia. Löin sen kiinni ja maja oli valmis
Mitä olisi vanhojen valokuvien maalaismaisema ilman viistona horisonttiin laukkaavaa riukuaitaa! Talonpoika aitasi maansa estääkseen kutsumattomia tunkeutumasta alueelleen, suojaamaan viljelyksiä karjan tuhoilta sekä pihapiirissä karjaa pedoilta. Nyt myös jälleenmyyntiin. Kansatieteilijä Teppo Korhosen kulttuurihistoriallis-kansatieteellinen tietoteos AITA – Perinteiset aidat ja portit on todellinen suomalaisen aitaperinteen pikkujättiläinen. käsityökorisi kauneimmat langat www.handu.fi 2 TaiTo 2015 # 3 Taito-lehden ystävät Huovutukseen hurahtaneiden materiaalija ideapankki! • upeat materiaalit, ohjeet ja kuvat • kurssit ja tilaustyöt Felt Faction Ky Elina Saari www.feltfaction.fi p. Ilmoittaudu LähiTapiolan maksuttomaan Sankari koulutukseen ja hanki oppi oikeanlaiseen alkusammutukseen. Kauniisti ja havainnollisesti kuvitetun kirjan avulla perinteisen riukuaidan tai vaikkapa säleja kiviaidan valmistus onnistuu mainiosti. RAITA – käsityön taiteen perusopetus L A H D E N K A N S A N O P I S T O www.lahdenkansanopisto.fi • Harjukatu 46, Lahti • käsitöiden suunnittelusta, uusista työtavoista ja oman ilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille aikuisille • monimuoto-opiskelua, jossa lähiopetusta on kahden lukuvuoden ajan noin kerran kuukaudessa viikonloppuisin • opintoihin haetaan 15.8. Spiraaleja ja kulkusia Itämeren rannoilta * Muinaisia tekstiilejä, tekniikoita ja materiaaleja -seminaari 29.–30.10. Koulutus kestää vain pari tuntia, mutta voi pelastaa ihmishenkiä. Perinteiset aidat ja portit Omin käsin tehty perinteinen aita tuo edelleenkin luonnetta ja kauneutta ympäristöönsä. mosaiikkimyymala.com Kaikki materiaalit mosaiikkeihin Suomessa syttyy vuosittain yli 13 000 tulipaloa. onko sinusta sankariksi. Kirja luo läpileikkauksen aitaamisen periaatteisiin keskiajalta 1900-luvulle ja johdattaa perinteisten aitojen rakentamistapoihin ja monipolviseen historiaan. 0400 751 833 KANSALLISPUVUT SARAFAANIT JA FERESIT KIILAFERRET OHJEET JA TARVIKKEET T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com www.susannantyohuone.net Bambuisella Lempirievulla vauhtia ja iloa kotitöihin. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Postimaksu lisätään hintaan. Katso lähin Sankarikoulutuspaikkakuntasi ja ilmoittaudu osoitteessa sankarikoulutus.fi. Varmista että osaat olla sankari, jos tukala tilanne yllättää. mennessä kokeilevia kädentaitoja • visuaalisia virikkeitä • esteettisiä elämyksiä Taito316_s01,s76.indd 2 20.4.2016 15.23 Untitled-1 1 25.4.2016 9:40:57. 2016 Liedon Vanhalinnassa Lisätietoa ja ilmoittautumiset https://www.raseko.fi/spiraaleja-ja-kulkusia/ 25 € (ovh 40,00 €) Lukijatarjous Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi
Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Kudo upea kesämatto ja kesäisiä pussukoita Lisäksi e Käsitöitä vokissa e Kesäkirjat & tapahtumat Ja paljon muuta käsityöstä! Taito316_s03_x.indd 1 20.4.2016 15.17 3??• ?2 01 6 6 414887 433853 1 6 3 74 33 85 -1 60 3 PAL.VKO 2016-26 Taito316_s01,s76.indd 1 20.4.2016 16.16 Untitled-1 1 25.4.2016 9:37:48. Meiltä voit ostaa kauniit ja yksilölliset lahjat ja tuliaiset. Taito Helsky Shop & Koulutus Taitomaailma Näyttelyt & Tapahtumat Unionin26 Kauppa & Tekijät Eteläesplanadi 4 • Helsinki • www.craftcorner.fi CraftCornerista Helsingin ydinkeskustasta löydät sekä suomalaista muotoilua että laadukkaita käsityötuotteita. Valikoimaamme kuuluu suomalaista taidekäsityötä, koruja, vaatteita, sisustustuotteita ja käsityömateriaaleja. Tervetuloa ! TULEVAT NÄYTTELYT 3.–30.5.2016 Kädentaitajien kevät – Craftpeople’s Spring PRO Kädentaitajat ry tuo esille jäsenistönsä valmistamia uniikkeja käden taidon tuotteita. •. Nylands hantverk rf CraftCornerIlmoitus_Taito3_2016_2.indd 1 19.4.2016 14.39.42 3/2016. 2.–29.6.2016 Made in Saimaa Designia ja makuja Saimaan seudulta. CraftCornerissa järjestetään myös näyttelyitä, tapahtumia ja kursseja. Valikoimissa on koruja, naisten vaatteita, kodin käyttöesineitä, sisustustuotteita ja lahjatavaroita. 12,50?e. ?•. 2.–30.7.2016 Kesäunelma Sommardröm -Summer dream Anna suomalaisen kesän ja saariston käsityöläisten ispiroida! Pop up -myymälässä saariston aarteita