N ro 4 • 20 24 • In sp ira at io n ih m e ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro 4 | 2024 | 16,90 € Inspiraation ihme VUOSIENKIN JÄLKEEN Käsityön ammattilaiset kertovat, miten he ylläpitävät inspiraatiotaan JÄÄTÄ LASISTA Yhdysvaltalainen lasinpuhaltaja Dylan Katz inspiroituu Pohjolan talvesta KIERRÄTYKSESTÄ KÄYTTÖÖN Korjausompelija Inga Aldén loihtii uutta kierrätystekstiileistä PAL.VKO 2024-41 6 414887 433853 2 4 4 74 33 85 -2 40 4 TUTUSTU KOTIMAISEEN HURMA-LANKAAN! Hurma on Taito -lehden ikioma DK-vahvuinen sukkalanka, joka on valmistettu suomalaisesta villasta ja nailonista. Lisätietoa langasta Taito -lehden verkkokaupassa: taitolehti.fi/kauppa K 4 crop.indd 1 K 4 crop.indd 1 7.8.2024 5:08:19 7.8.2024 5:08:19. Hurmaa löydät kahdessa käsinvärjätyssä sävyssä
Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. vuosikerta. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto 13. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 044 202 3516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi 4. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi 040 505 0944 www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 1235-6875 3. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu 2. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio 3. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu 1. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Emilia Anundi, Emma Auvinen, Tuija Heikkinen, Sonja Karlsson, Veera Koivulahti, Maija Koskinen, Sarianna Lehtonen, Riikka Peltola, Iida Pirinen, Riikka Pirnes, Matias Sivonen, Anna-Karoliina Tetri, Toomas Volmer, Meeri Ylä-Tuuhonen. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet). 117. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 4/24 KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 4 D. 03 4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Paino Punamusta. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja
11 VIELÄ VUOSIENKIN JÄLKEEN 22 LASI VANGITSEE TALVEN TAIAN 26 TÖISSÄ LINTUJEN SAARELLA 36 5 X INSPIRAATION IHME 38 JALKAAN SOPIVAT KENGÄT 42 LUONNON SÄVYT IHASTUTTAVAT 44 TUUMASTA TOIMEEN 54 KANSANOMAISEN KIRJONNAN LUMOISSA 58 ROOPE LIPASTI: PERSPIRAATIOTA ENNEN KUIN INSPIRAATIOTA 59 VAIHTELUA PERINTEISEEN PARSINTAAN INSPIRAATION IHME 60 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 61 Auringonkukka-paita 63 Dorrit-sukat 65 Kasvio-tyyny 68 Punertava purkkivärjäys sienillä 70 Laine-tuubihuivi 72 Pussinsulkija 73 Juova-neulekassi 74 Thornfield-paita Hehkuva Auringonkukka -paita on syksyn luottovaate. Ohje löytyy sivulta 61. Lasinpuhaltaja Dylan Katz inspiroituu Pohjolan talvesta, juttu sivulla 22. Ronja Hakalehto, s. Käsillä Neulomista voisi verrata musiikkiin: nuotteja on vain tietty määrä, mutta lopputulos voi aina olla erilainen. Sisällys Kannessa Thornfieldpaita (s. 74) Kannen kuva Tiina Hautamäki 06 ALUKSI 09 ILONA KORHONEN: HATTARAA VAI NÄKKILEIPÄÄ. 42 ” 4 4/24
4/24 KETÄ VARTEN LUOT. Olin saanut inspiraation kärpäsen puraisun. Luomisen ihanuus ja oman kehityksen havaitseminen – nimittäin verrattuna viikon takaiseen minuun – riittää inspiraatioksi minulle. Someyhteisöistä löytyy ystäviä ja inspiraatiota, niillä on siis tärkeä rooli harrasteen kuin harrasteen parissa. Käteni oli kuitenkin kömpelö: kuvasta ei tullut yhtään kuin Instagramissa näkemistäni kauniista kukkamaalauksista! Olen pohtinut monen käsityöläisen kanssa vastausta kysymykseen siitä, mistä luomisvimma kumpuaa. Tiedän kuitenkin, että oma luomisvimmani hiipui, kun aloin luoda asioita muiden silmiä varten: kun maalaamani kuvat eivät yltäneet somessa näkemieni ammattilaisten tasolle tai kun ihana neulepaitaprojekti tiivistyi tavoitteeksi saada siitä hemaiseva kuva someen. En edelleenkään aivan tiedä vastausta. Luomiseen tuli paine, joka vei ilon oppimiselta ja itse tekemiseltä. Välillä voi kuitenkin pysähtyä miettimään, mikä lopulta ajaa luomisen pariin. Toivottavasti sinunkin syksysi on täynnä inspiraatiota, tekemisen iloa ja uuden oppimista! 5. Tuijottelin somessa läpi kymmeniä kukka-aiheisia teoksia ja ryhdyin tuumasta toimeen. Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander K aivoin keväällä esiin pitkään kaapin perukoilla pölyttyneet guassivärit ja aloin maalaamaan. ”Liian hitaasti” valmistuvat puserot tai someen liian kömpelöt maalaukset eivät enää häiritse minua, sillä motivaationi kumpuaa muualta
Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Isokummun kehräämö järjestää NuoriNeuloo24neulesuunnittelu kilpailun, joka on suunnattu 13–24vuotiaille nuorille. Kilpailun raati piti teosta ansiok kaana perusteoksena kansallispu vusta, jossa käydään läpi tarkkaan ja suorasanaisesti kansallispuvun historiaa ja sen merkityksiä eri aikakausilla. – Kansallispukuihin liittyy paljon identiteettikysymyksiä, sillä puvuilla on ilmaistu ja ilmaistaan erilaisia suomalaisuuksia,kielirajoja, maa kuntia, sukujen yhteenkuuluvuutta ja kotiseutua, Valkeapää kertoo tiedotteessa. Kilpailussa vielä käsitöitäkin tärkeämpään rooliin nousevat kilpailutöitä lähettäneet nuoret, jotka ovat löytäneet käsityön ilon, oppineet uutta ja saaneet neulomisesta voimaa. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 6 4/24. Voittoa ei takaa siis pelkästään kilpailutyö, vaan myös osallistujan tarina käsityön parissa. Tässä & NYT NuoriNeuloo24suunnittelukilpailu Leena Elina Valkeapään teos Kansallispuvun kulttuurihistoria on saanut Tiedonjulkistamisen valtion palkinnon. Kilpailuaika jatkuu 30.9.2024 asti. Jos inhoat kansallispukuja, tartu tähän kirjaan! Kuva Usva Torkki Kansallispuvun kulttuurihistoria ilmestyi vuonna 2023. Valkeapää itse kokee, että käsitys kansallispuvuista on usein stereotyyppinen, minkä vuoksi hänen mielestään ennakkoluuloja onkin hyvä hieman ravistella. Lisätietoa kisasta löydät sosiaalisesta mediasta nimimerkillä NuoriNeuloo24. Kilpailukategorioita on kaksi ja ne on suunnattu 13–18vuotiaille sekä 19–24vuotiaille. – Valkeapää muistuttaa ansiok kaasti, että kansallispuku ja sen muuttuva, säännöt ylittävä käyttö on elävää kulttuuriperintöä, raati kuvailee tiedotteessa. – Kirjani on tarkoitettu kansal lispuvuista kiinnostuneille ja var sinkin niille, jotka eivät voi kuvitella koskaan pukeutuvansa sellaiseen. Kilpailu toteutetaan Facebookissa ja Instagramissa kilpailun omilla sivustoilla
Stipendin voi saada myös tekstiilinäyttelyn toteuttamiseen. Vuoden 2024 stipendin teemana on kestävä kehitys ja vastuullisuus tekstiileissä. Stipendillä on aiemmin tuettu suomenlampaanvillaista miesten vaatemallistoa ja kansallispuvun asusteen kaavoitusta. Osallistu kilpailuun 30.11.2024 mennessä. Hakuaikaa on 13.9.2024 asti. Lue lisää: www.tekstiilikulttuuriseura.fi/stipendi Kuva Anu Kaukola Ku va W et te rh of f 7 4/24. Lue lisää: www.wetterhoff.fi/ suunnittelukilpailu Tekstiilikulttuuriseura jakaa stipen din tekstiilikulttuurin tukemiseksi. Kilpailun raatiin kuuluu Taitoliiton, Ammattiopisto Tavas tian ja Wetterhoffin edustajat. Voittajat julkistetaan alkuvuodesta 2025 ja palkitaan rahapalkinnoin. Aluksi Syksyllä 2024 Taidon kestotilaajille on luvassa iloa ilmaisten neuleohjeiden muodossa! Lokakuussa kaikille kestotilaajille lähetetään sähköisessä muodossa ohjeet Veera Jussilan suunnittelemaan tyynynpäälliseen sekä Maiju Rantasen suunnittelemaan kirjoneulepaitaan. Valmista tuo tetta ei tarvitse toteuttaa kilpailuun ilmoittautuessa. Lähetä raadille sidoskokeilut ja suunnitelma työstä. Stipendin suuruus on 2500 €, ja summa voidaan jakaa yhdelle tai useammalle henkilölle tai yhteisölle. Työ voi olla joko sisustukseen tai vaatetukseen sopiva tekstiili. NEULEOHJEITA LAHJAKSI KILPAILU: Suunnittele kudottava käyttötekstiili HAE STIPENDIÄ! Wetterhoff järjestää suunnittelukil pailun, jossa etsitään uusia, kangas puilla toteutettavia kudontamalleja
Kirja etenee rennolla otteella ja se tarjoaa raikkaita, kestäviä ja persoonallisia vaihtoehtoja pikamuodille. Kirjasta löydät jokaiseen vuodenaikaan sopivat villatakit, kaarrokepaidat sekä asusteet naisille ja miehille. Paidoissa leikitellään erilaisilla tyyleillä ja rakenteilla – kuitenkaan kaarrokeneuleita unohtamatta. Kirjasta löydät 20 upeaa kirjoneuleohjetta, joiden innoitus on löytynyt Kalevalan runoista. Villapaitojen ja -takkien lisäksi kirjassa on ohjeita myös asusteisiin. Ohjeita on monen tasoisille virkkaajille, ja kirjan sivuilla voit inspiroitua niin raidoista, ruuduista kuin geometrisista kuvioistakin. 8 4/24. Virkkaa vaatekaappiisi ripaus luksusta, luonnonrauhaa sekä häivähdys muistoja menneestä. Anne Vierimaan tuoreesta kirjasta löydät ajattomia virkkausmalleja sekä arkisiin askareisiin että juhlaan ja ulkoiluun. VIRKKAUSTA JA KALEVALAISIA NEULEITA Aloita syksyyn valmistautuminen neulomalla mytologiasta ja tarinoista inspiroituneita neuleita sekä virkkaamalla asustekavalkadisi kuntoon! Kirjat Koonnut TIINA HAUTAMÄKI GARBAGE CAN CAN Molla Mills, Moreeni 2024 Virkkausguru Molla Millsin tuoreen kirjan sivulla voit sukeltaa kierrätyksen maailmaan! Molla Millsin kekseliäillä ohjeilla loihdit esimerkiksi kirpparilöydöistä ja erilaisista kierrätystekstiileistä vaikkapa laukkuja, asusteita ja sisustustavaroita. Käsityöideoiden värikkyys inspiroi etsimään kirpputorien lisäksi myös kotoa materiaalia omiin töihin ja tekemään itse ostamisen sijaan. Uutuuskirjassaan Kostet jatkaa tutkimusmatkaansa perinteiden, mytologioiden ja tarinoiden maailmaan. Neulottu Kalevala II on jatkoa Jenna Kostetin vuonna 2022 ilmestyneelle neulekirjalle Neulottu Kalevala. NEULOTTU KALEVALA II Jenna Kostet, Laine Publishing 2024 Kirja julkaistaan 16.8.2024. VIRKKAA! LUKSUSTA JA LUONNONRAUHAA Anne Vierimaa, Readme.fi 2024 Kirja julkaistaan elokuussa 2024
Retket ja roadtripit ovatkin oman kesäni ihaninta antia ja monesti suunnittelen retket niin, että joku kiva käsityökohde sattuu reitille. HATTARAA VAI NÄKKILEIPÄÄ. Talvella matkat ovat usein työmatkoja, paikasta toiseen aikataulutettuna jyystämistä eikä huvituspysäyksille ole aikaa. 9. Ku vi tu s Jo ha nn a Ila nd er ”Puutarhamultaan voi upottaa sormensa kuin villaan, kyynärpäitä myöten, terapeuttisesti ja nautiskellen.” V irkkasitko laiturinnokassa pienet bikinit tai kevyen kesätopin laineen liplatusta kuunnellen. Lankakauppiasviiteryhmäni puolestaan on kertonut, että lankakaupassa menekki laskee keväällä, kun puutarhakausi alkaa. En kanniskele yleensä mukanani mitään suuria neuleita. Kesällä kässyillään hattaraa, talvella näkkileipää. Mummi piti lapsenlapset villasukissa, äiti ompeli ja neuloi lasten tarpeeseen ja meidänkin luokkamme joka iikalla oli jonkun sukulaisen puikoilta pudonnutta pässinpökkimää lämmikettä. Ja kas, ympyrä on sulkeutunut – itse virkatut narubikinit ovat muotia taas! Mitkä ovat sinun virkatut bikinisi. Kesällä otan ilon irti kuivista teistä, valoisista iltataipaleista ja liikennevälineiden pitävistä aikatauluista ja varaan aikaa matkan varrelle erilaisiin käsityökauppoihin, pikkupuoteihin ja vaikka museoihin. Pienen tikkakerholaisteni kesken tekemäni kyselyn mukaan monen käsityöharrastus on kesällä erilainen kuin talvella. Puutarhamultaan voi upottaa sormensa kuin villaan, kyynärpäitä myöten, terapeuttisesti ja nautiskellen. ixin äärellä. Vai neuloitko paksua kirjoneulevillapuseroa kuistilla äänikirja korvissa jutellen. Mökillä luonnon helmassa tehdään erilaisia askareita kuin kotona talvisydännä Net. Kesällä kässyily on kevyttä lomapuuhaa, sellaista, jossa sielu todella rauhoittuu ja työelämän melskeet unohtuvat. Talvella on aikaa neuloa tummaa ja raskasta. Pieni sukantekele tai yksivärinen puseron alkupää on sopivaa lomapuuhaa, mutta kesällä tärkeintä ovat värit ja ihanat materiaalit. OMA NEULOMISENI ANTAA kesällä tilaa puutarhalle, ulkoilulle ja retkille, vaikka matkoillakin saatan kaivaa pienen neuleen kassista ja pysähtyä puistoon muutamalle silmukalle. Mikä on kesäkäsityösi, miten se eroaa talven näkkileivästä. Joutuiko kässyharrastus kesäksi lomalle, väistyikö se puutarhaharrastuksen tieltä. 4/24 Kolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Lapsuudestani muistan, että silloin vielä oli tapana neuloa, virkata ja ommella tarpeeseen, ei ensisijaisesti ilosta kuten nykyään, vaikka väitänkin kässyilyn olleen taitajalle huvia silloinkin. Moni kässyilijä nimittäin harrastaa monenlaista puuhastelua ja luovaa toimintaa, ja myös puutarhamyymälä on luovuudelle vastaavanlainen lähde kuin vaikkapa lankakauppa. Muistan kuitenkin äitini virkanneen lomalla jotain tosi turhaa höpsöä: bikinit kalalangasta! Aivan vain ilokseen ja huvikseen, ottaakseen aurinkoa laiturinnokassa. Värikkäiden kukkien valinta kukkapenkkiin on parhaimmillaan samanlaista väriterapiaa ja luovaa pähkäilyä kuin lankojen valinta neuleeseen
KOTKA Suomen merimuseo, Tornatorintie 99 29.9.2024 asti Oceanista – Muoti ja meri Kuva Museovirasto/Ilari Järvinen Kuva Suomen kansallismuseo/Heli Sorjonen Ku va Ju ss i Ti ai ne n 10. Samalla reissulla voi tutustua Hämeen linnan his toriaan entisten naisvankien esineiden, työkalujen ja heidän valmistamiensa vaatteiden muodossa. Vaihtoehtoinen paratiisi esittelee Emma Helteen uu sinta tuotantoa ja teoksia viime vuosikymmeneltä. 4/24 Näyttelyt Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Raija Jokinen on loihtinut maalauksellista tekstiili taidetta Hämeen linnassa järjestettyyn Muistikuvia näyttelyyn. Näin Helle nostaa esiin taidehistoriassa syrjään jäänei tä hahmoja ja muotoilee vaihtoehtoisia kertomuksia. Seitinohuet ihmishahmot herättävät vanhan käsityötaidon eloon, sillä Jokinen on käyttänyt teostensa materiaalina pellavakuitua. Pellava oli keskeisessä roolissa myös vankien käsitöissä. Hän viittaa teoksissaan leikkisästi taiteen tyylisuun tiin ja myytteihin sekä pyhään ja maalliseen kuvastoon. Hel teen teoksissa keramiikka ja puukuvanveisto yhdistyvät elämää pursuaviksi teoksiksi, jotka tuulettavat sekä kuvan veiston olemusta että tulkintoja sukupuolesta. Nähtävillä olevien luomusten joukosta löytyy myös tunnettuja muotibrändejä, kuten Chanel, Versace, Thom Browne sekä Jean Paul Gaultier. TURKU Turun taidemuseo, Aurakatu 26 HÄMEENLINNA Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 15.9.2024 asti Emma Helle – Vaihtoehtoinen paratiisi 20.10.2024 asti Muistikuvia – Raija Jokisen tekstiilitaidetta Suomen merimuseon näyttelyssä Oceanista – muoti ja meri esille pääsee merestä, merenkulkijoista ja meri luonnosta inspiroitunut huippumuoti. Näyttely kokoaa yhteen noin 110 vaatetta ja asustetta, joiden joukossa on myös muistoja herättäviä klassikkoasuja ja katu muotia 1800luvun loppupuolelta asti
V IELÄ VUOSIENKIN JÄLKEEN Teksti ja kuvat SONJA KARLSSON 11. Kysyimme kolmelta pitkän linjan kädentaitajalta, mikä heitä motivoi työssä vielä vuosienkin jälkeen. 4/24 Työllä on taipumus arkipäiväistyä – myös käsityöalalla
Keramiikan teko työnä on fyysisesti raskasta. Pidän kuitenkin juuri fyysisyydestä, enkä näe itseäni enää istumassa tietokoneen ääressä koko päivää. Jokaisella on oma tapansa tehdä asioita”, Minna Komulainen pohtii. On toinenkin asia, jossa Komulainen joutuu pidättelemään. Hän piti 11 vuoden ajan työhuoneensa yhteydessä kivijalkaliikettä Turussa. Olisi hienoa, jos voisin olla mukana muuttamassa tätä kenttää ekologisempaan suuntaan. UUSIA TUULIA Mutta aina kun Komulaisella on aikaa, hän istuu dreijan ääreen ja pyöräyttää vaikkapa maljakoita, kulhoja tai kuppeja. – Massa on kaunista ja mukava käsitellä. 12. Nyt oma myymälä on jäänyt, ja Komulaisen töitä voi ostaa jälleenmyyjien ja verkkokaupan kautta. – Inspiroidun siitä, kun saan ympärilleni tilaa ja aikaa, Komulainen kertoo. Senhän takia tätä työtä tekee. LAATTOJA PERUSTYÖNÄ Komulaisen yritys Terraviiva tunnetaan käsintehdyistä laatoista. Vuosien varrella ihmiset oppivat ja tottuivat. Ei ole varaa taiteilla sitä sun tätä. – Olen onnellinen, että olen saanut toteuttaa itseäni tällä alalla tähän asti. “En ole kovin tarkka, ne tekijät ovat erikseen. Nivelet ja lihakset ovat kovilla. Suomessa ei ole perinnettä, että laitetaan käsintehtyjä laattoja keittiöihin ja kylpyhuoneisiin, kuten etelässä tehdään. Aina tilaa ja aikaa ei ole ollut riittävästi, ja silloin Komulaisen työssäjaksaminen on kärsinyt. Hienoja hetkiä, mutta raskaita vuosia. Vaikka olen sosiaalinen, niin olen samalla aika yksityinen ihminen. Koen, että laattoja tehdessä olen duunari. – Vaikka minulla huono matikkapää onkin, niin jo opiskeluaikana ymmärsin, että minulla täytyy olla tunnistettava tuote, jos haluan elättää itseni käsityöllä. Keraamikko voi paremmin keskittyä siihen, minkä parhaiten taitaa: keramiikan tekemiseen. – Ne olivat raskaita vuosia. Kaikkea ei pysty tekemään ja se on välillä hirveä harmi. Komulainen kertoo, että laattojen valmistaminen on hänelle perustyötä, joka tuo leivän pöytään. Komulainen on valmistanut laattoja täyspäiväisesti vuodesta 2007 lähtien. Haluaisin alkaa myymään sitä keraamikoille, mutta prosessissa on vielä valtavasti selvitettävää. Projektille etsitään paraikaa rahoitusta. Inspiraatio koskee enemmän sitä, kun teen jotain uutta. Minusta tulee levoton, jos on kauheasti toimintaa, ja yöunet menevät helposti. – Tämä on tavallaan työ kuin työ, vaikka ei kuitenkaan ole. – Joudun vähän pidättelemään itseäni. Hän on yhteistyössä oululaisen yrityksen kanssa kehittänyt kaivosteollisuuden ylijäämämateriaalista keraamisen massan, joka soveltuu kaikkeen keramiikkaan. Komulaista viehättää se, että työssä saa luoda omaa maailmaa näkyväksi. 4/24 Minna Komulainen, TERRAVIIVA Käsityöalalla 24 vuotta K olme vuotta sitten keraamikko Minna Komulainen muutti peltojen keskelle Rymättylän Poikkoon. – Yrittäjyyteni alussa jouduin selittämään, mikä on käsintehty laatta ja uskaltaako niitä käyttää laatoituksissa
Terraviivan laatat muistuttavat siitä, miten tärkeää on jättää ympärilleen tilaa ja aikaa. Komulainen on valmistanut käsintehtyjä laattoja vuodesta 2007. Komulainen käyttää osittain tukkulasitteita ja osittain itse kehittämiään lasitteita. Kun Minna Komulaisella on aikaa, hän istuu dreijan ääreen tekemään esimerkiksi mukeja. 4/24 Lasitteet ovat keramiikassa tärkeitä. 13
4/24 Riitta Eeronheimo, SASTAMALAN TAITOKESKUS Käsityöalalla 39 vuotta ”T uolla kangaspuissa istuu yksi esimerkki, jonka takia olen jaksanut tehdä tätä työtä näin kauan”, kertoo Riitta Eeronheimo ja viittaa mattoa kutovaan tuttuun asiakkaaseen. Eeronheimo on jaksanut hyvin: hän pääsisi syksyllä eläkkeelle, mutta ei aio vielä jäädä töistä pois. Onhan se tietysti noussut ja laskenut vuosien aikana. Esimerkiksi käsityökoulussa opettaminen saattaa olla aika fyysistä. Työhön tulee koko ajan uutta, mutta se on mielestäni vain hauskaa. En varmaan koskaan kyllästy käsitöihin, mutta kun jään eläkkeelle, aion tehdä jotain ihan muuta. Kun taitojärjestö valitsee esimerkiksi uuden vuoden käsityötekniikan, hän opettelee sen ja suunnittelee kursseja tarjottavaksi käsityönjanoisille. Sastamalan taitokeskus muutti uuteen osoitteeseen kaupungin ydinkeskustaan kesällä 2023. Minua kiinnostavat lukeminen, kielten opiskelu, kirjoittaminen, liikunta…, Eeronheimo luettelee. – Ihmisten kohtaamisilla jaksan pitkälle. Eeronheimon työnkuvaan kuuluu hallinnollisia asioita ja myymälän ylläpitoa sekä käsityökurssien vetämistä ja käsityökoululaisten opettamista. Joskus oikein hävettää puhua siitä, kuinka paljon tykkään työstäni! Tällä alalla ei palkoilla juhlita, joten työstä pitää saada jotain muuta. Viime vuosina olen hurahtanut punch needle -tuftaukseen. – Teen töitä vuoden kerrallaan niin pitkään kuin huvittaa. KIVA TULLA TÖIHIN Sastamalan taitokeskuksessa työskentelee Eeronheimon lisäksi kaksi muuta työntekijää. Käsityön itsensä lisäksi tärkeitä ovat ihmiset: työkaverit, asiakkaat ja oppilaat. UTELIAISUUS UUTTA KOHTAAN Eeronheimon alaa on uusien tekniikoiden haltuunotto ja opettaminen eteenpäin. 14. – Tänne taitokeskukseen on aamulla kiva tulla töihin. Vuoden 1986 alussa hän aloitti konsulentin nimikkeellä Satakunnan kotiteollisuus ry:n Sastamalan toimipisteessä. Eeronheimo kertoo nähneensä työvuosien aikana paljon muutosta. Tuoreempikin heistä on ollut jo yli 20 vuotta hänen kolleganaan. Eeronheimo on työskennellyt miltei 40 vuotta käsityöalalla. Mutta jos tuntuu, että koko ajan on helppoa, niin ehkä työtä ei ota niin tosissaan. – Se, että olen saanut pidettyä motivaation yllä, on aika ihmeellistä. – Joskus parikymmentä vuotta sitten mietin, miten ihmeessä jaksan tehdä töitä eläkeikään saakka. Se on aika sykähdyttävä tunne, kun toinen tulee iloiseksi, kun hän oppii ja saa jotain aikaiseksi. – Minulla on tietynlainen uteliaisuus maailman ilmiöitä kohtaan. Sittemmin titteli on vaihtunut neuvontapäälliköksi, ja työnantajankin nimi on muuttunut Taito Satakunnaksi. Kun asiakkaat uskaltavat tulla kursseille, vaikka eivät olisi tehneet käsitöitä vuosiin. Muuton myötä myös myymälä kasvoi aiempaa suuremmaksi
Prehti ja muut asiakkaat ovat Eeronheimolle yksi tekijä jaksaa työssä. 15. Maarit Prehti on saapunut kutomaan mattoa taitokeskukselle. Pyöreään “koronalohtumattoon” hän tuftasi langanjämiä. Lapsetkin osaavat tehdä niitä”, Eeronheimo kertoo. Kun koronapandemia iski Suomeen, tyhjeni myös taitokeskus asiakkaista. “Tekniikka on harvinaisen helppo. Hexagon -kori on yksi kurssisuosikki. 4/24 Riitta Eeronheimo tuftasi etualalla olevan tyynynpäällisen talvella. “Olin ihan euforiassa sitä tehdessä ja aina kun näen tyynyn, tulen iloiseksi”, hän kertoo. “Kun ei ollut tuloja, ei voinut tilata lankoja”, Eeronheimo muistelee
Mähönen oli innokas neuloja, ja lankakaupassa yhdistyivät sekä rakas harrastus että mainosalan osaaminen. Oman kaupan perustaminen ei ollut täydellinen irti otto entisestä, sillä Mähönen jatkoi vielä pitkään mainosalan töitä lankamyynnin rinnalla. Mähönen on sastamalalainen lankakauppias ja värjäri . – Paljon on myös sellaisia värejä, jotka tulevat ja menevät, eivätkä koskaan saa nimeä. VÄRIMAAILMASTA TOISEEN Mähönen perusti oman lankakaupan vuonna 2009. Lähinnä silloin, kun olen väsynyt ja tehnyt liikaa. Nyt teen samaa väripannujen äärellä. – Kun ensimmäisen kerran kokeilin värjäystä, tiesin jo muutamasta ensimmäisestä vyyhdistä, että tämän minä osaan, Mähönen muistelee. Olin tehnyt niitä parille asiakkaalle ja se alkoi kutkuttaa. Neulepiireissä hänet tunnetaan myös Rva Silmusolmuna, joka luo värikkäitä, kylmän ja voimakkaan sävyisiä lankoja. 16. Omat langat lähtivät vetämään heti. – Mutta sitten, kun aloin värjätä itse lankoja, jouduin nostamaan kädet pystyyn, etten ehdi kaikkea. Työ mahdollistaa minulle tietynlaisen elämäntavan. – On tietynlainen ammattitaito, että pystyy synnyttämään tyhjästä jotain uutta ja luottamaan siihen, että uutta aina syntyy. Kivijalkaliikettä hän pitää avoinna muutaman kerran kuussa ja myynti tapahtuu pääasiassa verkkokaupan ja tapahtumien kautta. Muutos ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin äkkiseltään voisi ajatella. TYHJÄSTÄ UUTTA Rva Silmusolmun värikarttaan kuuluu satakunta pysyvää väriä. – Värjäys oli vastaus moneen. Sitä ennen hän piti mainostoimistoa, mutta koki alan kulttuurin vieraaksi. – Värjäys on vain yksi muoto, missä väriajatteluni purkautuu. Ne ovat niin sanottuja värjärin erikoisia. Mähönen siirtyi täysipäiväisesti käsityöalalle. Leipäännyttääkö työ koskaan. Aiemmin seisoin painokoneen vieressä sanomassa, että säädetään tätä väriä vielä. Niitä meni niin paljon kuin ehdin värjätä, ja se vei mennessään. – Yllättävän harvoin. Siellä Sirpa Mähönen tekee väritaikoja. Olin miettinyt lankakauppani kannattavuutta. Mähönen tekee töitä kuutena päivänä viikossa, joista 4–5 on värjäyspäiviä. Inspiraatiota ei voi vaan odotella. Kukaan ei tiedä, millä ne on värjätty, Mähönen nauraa. Silloin verkkokaupat olivat vielä ihan lapsenkengissä. – Minua kiinnostivat verkkokaupat. 4/24 Sirpa Mähönen, LANKAKAUPPA RVA SILMUSOLMU Käsityöalalla 15 vuotta L ankakaupan keskeltä laskeutuvat kierreportaat alas kellariin. Kun värjäystyöt alkavat, menen värjäämöön ja toivon mukaan minulla on ajatus väristä tai sitten kehitän värin siinä hetkessä. Saatan sunnuntaisin ajatella, että jee, huomenna saa mennä töihin! Värit yhdistävät Sirpa Mähösen vanhaa ammattia mainosalalla ja nykyistä uraa lankavärjärinä.. Uudet värit syntyvät kokemuksen kautta
Lankavärjäämössä riittää aina vyyhditettävää. Minulla on pelkkiä ihania värejä värikartassani”, Sirpa Mähönen sanoo. 4/24 ”Kaikki värit ovat suosikkejani – tai kaikki muut paitsi ruskea ja jotkut beiget. 17. Korissa vyyhditystä odottaa unelmanpehmeä silkkimohairlanka. Rva Silmusolmun langat värjätään pienissä sarjoissa
Käsillä-malliston kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Karoliina Laitinen Mallin meikki ja hiukset Jenni Peräinen Kuvauspaikka Näsinpuisto 18
4/24 freestyleknits #thornfieldpaita Käsillä THORNFIELD -paita Iida Pirisen suunnitteleman upean pintaneulepuseron innoitus löytyi Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin vanhan nahkakantisen painoksen kannen koristeluista. Suunnittelija Iida Pirinen Ohje s 19. Väljä ja laatikkomallinen pusero neulotaan ylhäältä alas
4/24 20
Nilkkapituiset sukat neulotaan varresta varpaisiin ohuella langalla, ja niihin tehdään tiimalasikantapää. 4/24 studio_sarianna_lehtonen #dorritsukat DORRIT -sukat Sarianna Lehtosen suunnittelemissa Dorrit -sukissa tasaraidat ja aaltokuvio yhdistyvät svengaaviksi pystyraidoiksi. Suunnittelija Sarianna Lehtonen Ohje s Käsillä 21
– Lasinpuhaltaminen on silkkaa taikuutta. Yhdysvalloissa toisensa tavannut pariskunta päätti vuonna 2013 muuttaa Gretan kotimaahan Suomeen. Kaksi vuotta sitten hän esitteli Venetsian lasiviikolla jäälohkareita muistuttavat Uncanny ice teoksensa. Katz kutsuu niitä nimellä Northern Windows, Pohjolan ikkunat. – Puhallan nyt sylinterin, jonka halkaisen kahtia ja sen jälkeen levitän kappaleet tasaisiksi. 4/24 Lasi VANGITSEE TALVEN TAIAN Yhdysvalloista Suomeen muuttanut lasinpuhaltaja Dylan Katz inspiroituu Pohjolan talvesta. Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat TIINA HAUTAMÄKI ja JUSSI PALOJÄRVI L asinpuhaltaja Dylan Katz ottaa sulatusuunista palan kirkasta lasia puhalluspillin päähän ja pyörittää pillliä metalli levyllä eli plootulla, jotta lasi jakaantuu tasaisesti. Taivaan värit ja jäätynyt järvi ovat yhdistelmä, joka varastaa huomioni kerta toisensa jälkeen. Oman ateljeen, Katztudion, he perustivat kolme vuotta myöhemmin. Iowassa Yhdysvalloissa varttunut Katz puhaltaa lasia studiollaan, joka sijaitsee Hiedanrannan pajalla Tampereella. Samalla tekniikalla tehtiin aikanaan ikkunalasia, Dylan Katz kertoo. Suomen talvi on yksi Katzin suurimmista inspiraation lähteistä. Hänen apunaan häärivät vaimo Greta Katz sekä rhodesiankoira Cosmo. Uudet levymäiset teokset sen sijaan eivät ole kirkkaita ja läpinäkyviä, kuten jää tai ikkunalasi, vaan niissä hehkuvat talvisen taivaan värit. – Valo on täällä aivan uskomaton. Kaiken kuviteltavissa olevan voi tehdä lasista. Ainoat rajoitukset ovat taiteilijan mielikuvitus, lasinpuhaltajan ammattitaito ja budjetti. Hän loihtii lasista jäälohkareita ja tekee sylinteritekniikalla levyjä, joissa loistaa talven valo. 22
Niissä korostuu jään ja lasin visuaaliset yhtäläisyydet. Se oli yhtä aikaa tosi kaunista ja kauheaa. Ensimmäisestä leirikesästä alkaen juuri lasinpuhallus oli Katzin suosikki. Siellä oli sepän paja ja keramiikkapaja, ja leirillä saattoi harrastaa kuvataiteita, valokuvausta ja lasinpuhallusta. – Siellä, missä asuin, ei juuri ollut lasihyttejä. Opettaja oli myös varsin pätevä seppä, joten hän ja Katz tekivät itse kaikki lasinpuhalluksessa tarvittavat käsityökalut ja aloittivat lasinpuhalluskokeilut. Kuva Jussi Palojärvi 23. Hän vietti päivänsä lasinpuhaltajan työhuoneessa, lasihytissä, jossa sijaitsivat lasinsulatusja jäähdytysuunit. Kun Katz varttui, lasinpuhaltaminen vain kesäisin taideleirillä ei enää riittänyt hänelle, vaan hän alkoi etsiä muitakin paikkoja, joissa hän pääsi puhaltamaan lasia. Sulatusuuni oli räjähtänyt, ja lasia valui virtanaan sen uumenista. Dylan Katz aikoo sijoittaa Northern Windows -teoksensa rinnakkain. Kävin lukion sisäoppilaitoksessa ja siellä päädyin keramiikanopettajani kanssa rakentamaan hyvin alkeellisen lasihytin, Katz muistelee. – Eräänä yönä opettaja koputti oveeni ja sanoi, että tämä sinun täytyy nähdä. – Leirillä oli tilat kaikenlaisen taiteen tekemiseen, mitä vaan voi kuvitella. 4/24 KIPINÄ TAIDELEIRILTÄ Dylan Katz on puhaltanut lasia 12-vuotiaasta. Kuva Jussi Palojärvi Näsijärven jään inspiroimana Katz loi Uncanny ice -lasiteokset. Kaikki sai alkunsa, kun hän osallistui lapsena taidepainotteiselle kesäleirille Buck’s Rockissa Connecticutissa
Töillään hän haluaa herätellä ihmisiä näkemään luonnon kauneuden. 4/24 Rhodesiankoira Cosmo seuraa vierestä, kun Dylan ja Greta Katz työstävät kuumaa lasimassaa Katztudiossaan Tampereen Hiedanrannassa. Katz tilaa värit Saksasta. Häntä avustaa vaimo Greta Katz. Katz halkaisee puhaltamansa sylinterit kahtia ja levittää kappaleet tasaisiksi. ”Käyttämäni kierrätyslasi ei toimi kovin hyvin yhteen punaisen, keltaisen ja oranssin sävyjen kanssa”, hän kertoo. 24. ”Kesti pitkään ennen kuin löysin oman ääneni taiteilijana”, sanoo Tampereelle asettunut yhdysvaltalainen lasinpuhaltaja Dylan Katz
Sen jälkeen se saa jäähtyä ennen kuin hän jatkaa sen työstämistä ikkunalasin kaltaisiksi levyiksi. Dylan Katz tekee mielellään myös perinteistä lasinpuhallusta, mutta hämmästelee sitä, että monet lasinpuhaltajat eivät hyödynnä lasin suomia mahdollisuuksia. Hän haluaisi tulevaisuudessa opettaa myös inspiraation löytämistä niille lasinpuhaltajille, jotka jo hallitsevat lasinpuhalluksen tekniikat. – Niitä ei saisi pitää itsestäänselvyyksinä, vaan niitä pitäisi arvostaa ja kunnioittaa. – Kun tiedostamattomasta tulee tietoista, taiteilija voi kääntää mielenkiintonsa kohteen omalle kielelleen ja välittää sen muille oman ilmaisuvälineensä kautta. Jotta taivas, järven jää ja horisontti erottuvat teoksessa toisistaan, hän liittää puhalluspilliin ensin yhden ja sitten toisen sulasta lasimassasta puhaltamansa kuplan. – Kun näen jotain, joka kiinnittää huomioni, saatan ottaa siitä sata valokuvaa eri vuorokauden aikoina ja sitten tarkastelen niitä, jotta saan selville, mikä minua siinä kiehtoo. – Käytän kierrätyslasia, jota saan Iittalan lasitehtaalta. Valitsin lasinpuhalluksen ensisijaiseksi kielekseni, mutta kieli on hyödyllinen vain siinä tapauksessa, jos sinulla on ajatuksia, joita haluat ilmaista. Katz järjestää lasinpuhallustyöpajoja. – Minulle taide on kommunikaation väline. Lopuksi Katz ujuttaa valmiin sylinterin metallilieriöön ja puhaltaa sen muotoonsa. – Tähän tulee harmaata, tummaa sinistä, valkoista ja alabasteria, Katz kertoo. Töillään Dylan Katz haluaa herätellä ihmisiä kiinnittämään huomiota sekä luonnon kauneuteen että vuosisatoja vanhoihin lasinpuhallustekniikoihin. Valokuvien avulla Katz tulee vähitellen tietoiseksi inspiraationsa lähteestä. Lasiteokset syntyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Katzin puhelimen uumenissa on lukemattomia valokuvia Näsijärven jäältä. Valmiiseen teokseen on määrä piirtyä öinen taivas Näsijärven yllä. 25. Katz saattaa tehdä jopa 6–7 prototyyppiä ennen kuin työ lopulta onnistuu eikä rikkoudu. ” INSPIRAATIOTA ETSIMÄSSÄ Lukion jälkeen Katz ei lähtenyt opiskelemaan lasinpuhallusta, vaan luki yliopistossa ihan jotain muuta, kuten kiinalaista ja intialaista filosofiaa sekä venäjän kirjallisuutta. Sen koostumus ei ole luotu käyttämiäni värejä varten, mutta lasi toimii melko hyvin valtaosassa väreistä. 4/24 Lasinpuhaltaminen on silkkaa taikuutta. Siinä meni lähes yhtä kauan kuin lasinpuhaltamisen opettelemisessa. – Minulla kesti pitkään ennen kuin löysin oman ääneni taiteilijana ja opin, kuinka inspiroitua. Hän on kuvannut jo vuosia horisonttia aamulla, päivällä ja iltahämärissä. LUONNON KAUNEUS ESIIN Cosmo-koira seuraa vierestä, kun sen isäntä tarttuu pihteihin ja muotoilee niillä puhalluspillin päässä olevaa lasimassaa
Ensimmäinen versio repesi, Remsu kertoo. Nousemme Harakan saareen. – Tekemiseni oli alkanut kasvaa ja vanha työhuoneeni oli käymässä pieneksi. Rakennus on vuonna 1929 valmistunut puolustusvoimien vanha kemian laboratorio. Teksti SONJA KARLSSON | Kuvat TIINA HAUTAMÄKI Y hteysalus kolahtaa laituriin. Se on paikan riski. Soutaenhan tänne periaatteessa pääsee aina, mutta jos on rospuutto tai merenkäynti on kova, se ei kannata. Hän on työskennellyt Harakan saarella vuodenvaihteesta lähtien. TÖISSÄ LINTUJEN SAARELLA Muotoilija ja kuvanveistäjä Aleksi Remsu ammentaa karjalaisista juuristaan ja muinaisesta Bysantista. AIEMMASTA AMMENTAEN Remsun työhuone löytyy suuren kivirakennuksen alimmasta kerroksesta. En ole katunut yhtään, Remsu kertoo. 26. Talvella Remsu kulki jäätä pitkin, veti höyläpenkin ahkiolla työhuoneelleen, ja kun meri aukesi, on saarelle voinut soutaa taiteilijoiden soutuveneillä. Siellä Remsu työstää paraikaa Bysantin kukat -nimistä teossarjaa. Mutta se, mitä Harakan saaresta saa luonnon ja ympäristön kautta, on riskin arvoista. Se sijaitsee Helsingin Kaivopuiston edustalla, lähtölaituri kätevästi ratikkareitin varrella. Oli pakko saada jotain isompaa, ja tänne avautui haku. Lokit vahtivat silmäteriään tuoreiden vanhempien vimmalla. Yksi yhteisön tuoreimmista jäsenistä on muotoilija ja kuvanveistäjä Aleksi Remsu. Kesäkaudella kulkemista helpottaa yhteysalus, jolla matka mantereelta kestää vain muutaman minuutin. Lintujen saari on myös taiteilijoiden. Yritän leikata orvokkia. – Minulla on ollut pieniä teknisiä ongelmia, miten saan kukkien terälehdet taitettua auki. Hän valmistaa kukat messingistä. On lintujen pesimäaika. Talo on suojeltu ja sen nurkat huokuvat historiaa. Remsun uusi työhuone Harakan saarella mahdollistaa työskentelyn perinteisillä tekniikoilla. – Olen ollut täällä paljon, eikä kulkeminen ole tähän asti ollut ongelma. Harakan saarella toimii Harakan taiteilijatalo, 30 taiteilijan yhteisö. Pidempään täällä olleilta taiteilijoilta olen kuullut, että on ollut sellaisia kausia, kun oikein kukaan ei pääse saareen. Lähetin hakemuksen ja katsoin, mitä tapahtuu
Mielestäni on parempi valmistaa pitkäikäisiä tuotteita ja vähän kuin lyhytaikaista ja paljon.” 27. 4/24 Aleksi Remsu käyttää töissään perinteisiä materiaaleja: esimerkiksi puuta, messinkiä ja lasia. “Varsinkin lasi ja metallit vaativat hirveästi energiaa valmistamiseen, mutta kun miettii, miten kauan ne ovat olemassa, hiilijalanjälki tasaantuu vuosien mittaan
“Teen tätä aika intuitiivisesti. Remsu valmistaa messinkistä lehdykkää. Minulla on myös töitä, missä metalli on lommoista ja siinä näkyy leikkuujälki.” “Kukan rakentaminen messingistä on minusta kiinnostava ajatus. Se on ikuinen ja ajaton materiaali, ja miten katoavia kukat todellisuudessa ovat”, Aleksi Remsu pohtii. Narsissi on osa Bysantin kukat -teossarjaa. Remsu haaveili kuvanveistäjän ammatista jo nuorena. Kuva Matti Lehto 28. 4/24 Aleksi Remsu inspiroituu karjalaisista juuristaan ja ortodoksisesta perinteestä. Minulla on robusti kädenjälki ja tykkään käyttää materiaalia ronskisti
Remsu haki ammattikouluun opiskelemaan kultasepäksi ja sai kesän alussa hyväksymiskirjeen Axxellista. Tämä on niin ainutlaatuinen mahdollisuus. HARAKASTA MAAILMALLE Valkoposkihanhet kaakattavat ikkunan alla. Suhteeni ikoniin on kunnioittava ja käytän työni pohjana ikoneja ympäröivää maailmaa, en niiden estetiikkaa sellaisenaan. – Kun työstän messinkiä, käytän jalometallisepän työkaluja ja tekniikoita, mutta olen itseoppinut. Remsu on kastettu ortodoksiseen kirkkoon, ja ortodoksisuus on ollut läsnä hänen elämässään aina. Remsu kertoo, että käsillä tekemisellä on hänelle suuri merkitys. Myös seuraava, uusi askel on pian edessä. Edelleen Remsun työskentelyssä on läsnä kaksi puolta: on digitaaliset 3D-mallinnetut kuvat, joita hän suunnittelee yrityksille sekä perinteisin tekniikoin valmistetut, käsinkosketeltavat esineet. Huhtikuussa hän osallistuu jo kolmatta kertaa maailman suurimmille huonekalumessuille Milanon Salon del Mobileen. Mieli halajaa ulkomaille, missä Remsun koristeelliselle kädenjäljelle on kysyntää toisella tapaa kuin yksinkertaiseen muotokieleen viehättyneessä Suomessa. Sen sijaan, että katson Youtube-videoita ja menen perse edellä puuhun, voisi olla mahdollista, että oppisin suoraan joltain, joka työn osaa. Hain avoimissa hauissa gallerioihin ja töitäni alkoi mennä näyttelyihin. – Riisat ovat vaikuttaneet siihen, että valikoin messingin kukkien materiaaliksi. Työhuone Harakassa on ankkuroinut minut Helsinkiin. – Siinä vaiheessa aloin tehdä enemmän käsilläni. 4/24 Teossarja juontaa Remsun omille, karjalaisille juurille: hänen isoisänsä on Vuokkiniemestä Vienan Karjalasta ja isoäiti Suojärven evakko. Omassa kulttuuritaustassani on kuitenkin Bysantin runsautta ja yltäkylläistä estetiikkaa. – Mitä muotoiluun tulee, olen aika pohjoismaisen koulukunnan edustaja. Seinäkello lyö tasatunnin merkiksi. Valmistuttuaan kalustemuotoilijaksi Lahden muotoiluinstituutista hän lähti Lontooseen Royal College of Artiin tekemään maisterin tutkintoa tuotesuunnittelusta. – On päiviä, jolloin teen enemmän suunnittelua ja olen tietokoneella. Se tuntuu aina pieneltä palkinnolta, kun on vaikka alkuviikon työstänyt toimistojuttuja ja loppuviikosta saa keskittyä käsillä tekemiseen. Itsetekeminen on erilaista kuin muotoilijan työ: silloin näkee koko prosessin ja pystyy omin käsin saamaan aikaan valmista. – Mutta toistaiseksi viihdyn täällä. 29. Tein omaa tuotesuunnittelua ja piensarjatuotantoa. Opinnot alkavat syksyllä. Haluan osoittaa kunnioitusta kulttuuriperimälleni ja sen esineille. Remsu valmistui helmikuussa 2020 ja palasi Suomeen kesäksi. Harakan saaren taiteilijayhteisö työskentelee puolustusvoimien vanhassa kemian laboratoriossa. UUSIA ASKELIA Aleksi Remsu on koulutukseltaan teollinen muotoilija. – Kello käy sitten pikkuisen edellä, etten myöhästy lautasta, Remsu huomauttaa. Mietin, miksen saman tien opiskelisi ammattiin. Kansainvälisesti yhteistyötä tekevän muotoilijan ja kuvanveistäjän kymmenvuotissuunnitelmaan kuuluu muutto pois Suomesta. Sen kautta haluan tuoda myös töihini tiettyä yltäkylläisyyttä. Olen tarkka siitä, miten työskentelen. Tuli korona ja Britannian EU-ero astui voimaan, ja hän menetti oikeuden palata asumaan ja työskentelemään Iso-Britanniaan. Se on kiiltävää ja kaunista. Kukkateemat ovat tyypillisiä ikonien riisoissa, metallisissa levyissä, jotka suojaavat ja koristavat ikonia
Kasvioon kerätyt kasvit taipuvat kauniisiin graafisiin linjoihin, ja väripaletti taittuu herkkiin murrettuihin sävyihin. Käsillä tuijaheikkinen #kasviotyyny KASVIO -tyyny Tuija Heikkisen suunnittelema Kasvio -tyyny ammentaa inspiraationsa luonnon lakastumisesta, kun kesän kauniit kukkaset painuvat muistoksi kasviprässin alla. Suunnittelija Tuija Heikkinen Ohje s Käsillä-malliston kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Karoliina Laitinen Mallin meikki ja hiukset Jenni Peräinen Kuvauspaikka Näsinpuisto 30
4/24 Käsillä 31
4/24 Käsillä annakaroliinatetri #purkkivärjäyssienillä Punertava purkkivärjäys SIENILLÄ Anna-Karoliina Tetri jakaa tietämystään luonnonväreistä purkkivärjäysohjeen muodossa. Sen avulla opit värjäämään villalankaa purkissa verihelttaseitikeillä ja samettijaloilla. Ohjeella värjäät noin sata grammaa lankaa. Suunnittelija Anna Karoliina Tetri Ohje s 32
4/24 33
Suunnittelija Riikka Pirnes Ohje s palasiaarjestamme #lainetuubihuivi 34. Käsillä LAINE -tuubihuivi Riikka Pirnes suunnitteli ohjeen Laine -tuubihuiviin, jossa vuorottelevat sileällä oikealla ja pitsineuleella neulotut osiot. Huivi aloitetaan alhaalta neulomalla sen etuosaan pitkänomainen kolmio, joka antaa suojaa syksyisiä viimoja vastaan myös takin alla
4/24 Käsillä 35
Pukukoodi: kestävä – hyvästi pikamuoti! 15.9. 5 x INSPIRAATION IHME INSPIRAATIONA KESTÄVÄ KEHITYS Heurekan tapahtumatorilla järjestettävässä pienois näyttelyssä tutustutaan sekä tekstiilien käytön että niiden kierrättämisen ongelmiin, mutta myös kehitteillä oleviin ratkaisuihin. Kurkkaa ohjeet hapazome värjäykseen ja Elizaveta Klimenkon Tulppaanipelloilla sukkiin Taito lehden verkkosivuilta: taitolehti.fi. asti Tiedekeskus Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa 5 x KUKKAISIA KÄSITYÖOHJEITA Taito lehden verkkosivuilla on julkaistu kesään sopivia, kukkasista inspiroituneita käsityöohjeita. Kuva Heureka 36 4/24. Näyttely on osa FINIXtutkimus hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen tekstiilituotannon ja kulutuksen järjestelmää ja edistää näin kestävää kehitystä myös maailmanlaajuisesti
MUOTIA JA MAALAUKSIA Kuvataiteestaan tunnetun Helene Schjerfbeckin rakkaus muotiin oli hänen vähemmän tunnettu puolensa. Amy Powney on voittanut Voguen parhaan tulevan suunnittelijan palkinnon, mutta mistä hänen inspiraa tionsa kumpuaa. Asut ja tekstiilit olivat usein keskeisessä roolissa hänen maalauk sissaan, vaikka yleensä pinnallisena ja ohimenevänä mielletty muoti on nähty usein vastakohtana kestävälle taiteelle. Powneya kiinnostaa kestävä kulutus, ja hän haluaakin tehdä vaatebrän distään aidosti vastuullisen. Lupa luovuudelle kirjan sivut kannustavat lukijaa aloittamaan oman matkansa taidepäiväkirjan parissa. Lupa luovuudelle Anni Peltola, Cozy Publishing 2024 REHELLISTÄ MUOTIA Tutustu dokumentin kautta kestävään muotiin. Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 Lotta Nylund (toim.), Kustannusosakeyhtiö Parvs 2024 SUKELLUS LUOVUUTEEN Anna tilaa luovuudelle! Ota avuksesi Anni Peltolan lempeät vinkit oman luovuuden valloilleen päästä miseen. Teoksessa Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 avataankin taiteilijan kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin sekä pohditaan taiteen ja muodin yhteyttä. Sukella muodin maailmaan Yle Areenassa: Rehellinen muoti, Britannia, 2022 Kuvat Together Films 37 4/24
Tuolloin Nikunen oli perhevapaalla, ja raskauksien myötä muuttunut jalkaterä kaipasi toisenlaisia jalkineita. – Huomasin, että paljasjalkakengät olivat miellyttävämpiä jalassa ja sen myötä aloin käsityöihmisenä tehdä kenkiä itse. Kenkä ei pakota varpaita suppuun. Lokoisan kumipohja on vain kuuden millimetrin paksuinen, Keposen pohja vielä ohuempi nelimillimetrinen ja Juurevan pohja on valmistettu parkkinahasta. – Suurimmassa osassa kenkiä kärki kapenee. JALKAAN SOPIVAT KENGÄT Teksti ja kuvat SONJA KARLSSON V ilkaise varpaitasi. 38. Sen voi pyöräyttää vaikkapa rullalle. Nikusen yritys Hukkasiini valmistaa käsityönä paljasjalkakenkiä verhoiluja nahkateollisuuden ylijäämämateriaaleista. Ensinnäkin ne eroavat monista muista kengistä siinä, että paljasjalkakengissä on jalan muotoinen lesti. TAUSTALLA MONIA KOKEILUJA Hukkasiinin valikoimasta löytyvät kenkämallit ovat umpinaiset Lokoisa, Keponen ja Juureva sekä sandaalimallinen Hilpasu. Toiseksi kengissä on tasainen pohja. – Jalan ei tarvitse tehdä töitä sen eteen, että kenkä pysyy menossa mukana, Nikunen kuvailee. Lokoisan, Keposen ja Juurevan ainoana erona on pohja. 4/24 Vanhassa autotallissa Kouvolan Voikkaalla valmistetaan jalkojen muotoisia kenkiä. Kenkiin hyödynnetään teollisuudesta ylijääneet pienimmätkin nahanpalat. Se on historian painolastia, kun joskus on ajateltu, että jalan muoto on kauniimpi, jos kärki on kapea, kertoo Nanna Nikunen. Jalkateräsi on muodoltaan ehkäpä suora tai varpaita kohti levenevä. Kurkkaa sitten kenkähyllyysi. Paljasjalkakengille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, mutta niissä yhdistyvät muutamat piirteet. Kantapään alta ei löydy korkoa, joka muuttaisi jalan luonnollista asentoa. Lisäksi paljasjalkakenkien pohja on taipuisa. Kun olin tehnyt joitakin kenkiä itselleni ja lapsillemme, aloin salaa ajatella, että ehkä voisin myös myydä kenkiä, kun palaan takaisin työelämään. – Tein umpimallisen kengän parissa tuotekehitystä puolitoista vuotta ennen Hukkasiinin perustamista, Nikunen kertoo. Paljasjalkakengissä on panostettu myös siihen, että kenkä pysyy hyvin jalassa
4/24 Nanna Nikusen lähtökohta Hukkasiinien suunnittelussa oli, että kenkien tulee olla mukavat ja moneen erilaiseen tilaisuuteen muuntautuvat, materiaalin tulee olla mahdollisimman lähellä tuotettua ja ylijäämää, ja kenkien huoltamisen ja korjaamisen pitää olla mahdollista. 39
Hänen tulevien kenkiensä päälliosaan tuleva reikänahka kulkeutui Hukkasiinille toimintansa lopettaneesta kausalalaisesta verhoomosta. Ja jos on oikein hankala jalka, niin voi tulla paikan päälle ja katsotaan kengän mitat kuntoon. Se sopii älyttömän hyvin konjakinvärisen nahan kanssa, Nanna Nikunen kuvailee puhelimeen. Hukkasiinien ompelussa on kaksi vaihetta: ensin tehdään päälliosa ja toisessa vaiheessa pohja ommellaan kiinni kenkään. Neutraalien sävyjen lisäksi Hukkasiineja on saatavilla kirkkaissa väreissä. – Toivon, että Hukkasiini tunnettaisiin siitä, että pystymme täyttämään asiakkaiden toiveita, Nikunen pohtii. 40. 4/24 Nikunen valmisti kolmisenkymmentä testikenkäparia, muutti kaavaa millin kerrallaan suuntaan tai toiseen ja kaavoitti kenkien kokohaitarin koosta 21 kokoon 50. Hukkasiinin tiloissa syntyy myös mittatilauskenkiä. Hän suunnitteli, miten kenkiä pystyisi valmistamaan pieninä sarjoina ja lopulta virka teknisen työn opettajana voikkaalaisessa koulussa sai jäädä, kun Nikunen ryhtyi yrittäjäksi. Omien toivevärien mukaan valmistetut Hukkasiinit ovat Nikusen mukaan tällä hetkellä noin neljännes yrityksen koko myynnistä. TOIVEET TÄYTTÄVIÄ KENKIÄ Kesken haastattelun puhelin soi. Nämä ovat niitä pienen yrityksen etuja: asiakas voi keskustella suoraan kenkien suunnittelijan ja valmistajan kanssa. Soittaja noudattaa suositusta ja naputtelee tilauksen verkkokaupassa valmiiksi. Linjan toisessa päässä soittaja kaipaa näkemystä siitä, mikä väri sopisi reiällisen nahan kanssa yhteen. – Reikänahka on pullataikinan värinen, sellainen kaunis hiekka. – Jos joku kertoo, että hänellä on vaikka rintava ja leveä jalka, niin pystyn puhelimen tai sähköpostin kautta saamaan oikeat mitat ja valmistamaan mittamuutoksilla asiakkaalle sopivat kengät. Sermillä roikkuvat erikokoisten Hukkasiinien leikkuumuotit. Nikusen tietojen mukaan reikänahkaa on aiemmin käytetty Volvon autojen verhoilussa
– Olen vähän Pelle Peloton. Pari vuotta sitten autotallin peräseinään tehtiin reikä ja tiloja laajennettiin entisen saunan ja pyykkituvan puolelle. – Minä en ole se yrittäjä, joka jättää lomat pitämättä. Nautin suunnattomasti luomisesta ja ongelmanratkaisusta. Eihän ne kengätkään aina onnistu tai joku kone voi alkaa tökkimään. Koneiden hallinnassa on hyvä, että minulla on teknisen työn opettajan tausta. Valmistuksessa olevat kengät kulkevat pisteeltä toiselle lokerikoissa. Uskallan käyttää koneita ja ymmärrän myös niiden vaarat. Palkatusta työvoimasta huolimatta Nikunen on firmassa ainut, joka ompelee kenkiä. Nikusen työsarkaa tuotannon puolella on jakamassa kaksi osa-aikaista työntekijää. Ensimmäisenä katse osuu sermiin, jossa roikkuvat kengänosien leikkurit kaikissa ko’oissa. Se auttaa hirveästi. – Kaikki käyttämämme koneet ovat vanhoja, hyviä palvelijoita. On liimauskaappi, pohjien präyssäyskone, hiomo, pakkaamo ja viimeisessä huoneessa ompelimo ompelukoneineen. “Pohjia ei ole vielä kulunut puhki, ja jos niin käy, on Hukkasiinilla myös pohjanvaihtopalvelu.” 41. Ja se ei kyllästytä minua vielä lainkaan! Mielelläni teen paljasjalkakenkiä myös tulevaisuudessa. Käsityöyrittäjyys mahdollistaa Nanna Nikuselle monellakin tapaa omannäköisen tavan elää. Meillä on kaksi pientä lasta, ja kolmas syntyy syksyllä, joten olen tavallisesti ihan sippi jo kahdelta iltapäivällä. 4/24 KÄSITÖITÄ ENTISESSÄ AUTOTALLISSA Hukkasiinin tuotantotilat löytyvät Nikusen perheen kodin pihapiiristä, entisestä autotallista. Teen noin 30 tunnin työviikkoa. Minun ydinjuttuni on se, kun joudun miettimään, miten homma menee. Sen edessä on meistikone, jolla nahka leikataan oikeaan muotoon. Vaikka Hukkasiinien pohja on ohut, on se Nikusen mukaan kestävä. – Laskin, että olen ommellut noin 1?500 paria Hukkasiineja
4/24 LUONNON SÄVYT IHASTUTTAVAT Ronja Hakalehto on neulesuunnittelija, jonka monipuolisten ja harmonisten neulemallien maanläheiset, murretut sävyt hurmaavat ympäri maailmaa. 42. Teksti ja kuvat MAIJA KOSKINEN Hakalehdon työhuoneen seinällä notkuu herkullisen värinen lankavalikoima
4/24 K ultaiset heinät huojuvat tuulen mukana, kun lämmin aurinko laskee punertavan suon yllä. – Suurin inspiraationi on tämä pohjoinen luonto. Hakalehtoa voisi luonnehtia moniosaajaksi, sillä hänellä pysyy hyppysissä neulepuikkojen lisäksi myös kamera. Ronja Hakalehdon kirja Neulehetkiä: silmukoita pohjoisen järven rannalta ilmestyi viime vuonna. 43. Innostuin heti ja ajattelin, että tämän on oltava maailman hienoin työ, Hakalehto sanoo. Uusia ideoitakin minulla on jo mielessä ja toivottavasti pääsen niitä pian jakamaan, Hakalehto kertoo. Vanhan navetan nurkassa komeilee vanha rukki, työpöytänä toimii ladon ovi ja seinät ovat täynnä lankakeriä. Lasten siirryttyä päivähoitoon, syntyi ajatus omasta yrityksestä. Meillä on täällä rauhallinen elämänrytmi. Järvimaisemat ja suot, laakeat aavat paikat, joissa maisema vaihtuu ja joissa silmä lepää, Ronja Hakalehto kertoo. Erityisesti ihastuin järvimaiseman lisäksi vanhaan navettaan, joka toimii nyt työhuoneenani. Mieheni puolestaan kalastaa järvellä. Neulominen jatkui aktiivisena harrastuksena, kun Hakalehto jäi pienten lasten kanssa kotiin ja piti samalla neuleaiheista blogia. – Neulomista voisi verrata musiikkiin: nuotteja on vain tietty määrä, mutta lopputulos voi aina olla erilainen. YRITTÄJÄ NEULEMAAILMASSA Hakalehto on toiminut täyspäiväisenä yrittäjänä neulesuunnittelun parissa neljän vuoden ajan. Hakalehdon pääasiallinen viestintäkanava on nykyään Instagram, jossa hän esittelee neulemallejaan. Hakalehto asuu Taivalkoskella perheineen pienessä ja sympaattisessa kylässä. Järvi kimmeltää kesäisenä, rannassa lämpiää sauna ja pörröiset lampaat saavat laiduntaa aitauksessaan. Parasta neulomisessa on Hakalehdon mukaan rajattomat mahdollisuudet uuden luomiseen. Inspiraatio neulomiseen syntyi käytännöllisistä syistä, kun mies toivoi Hakalehdon neulovan hänelle pipon. Kuvamaailma elää ja hengittää pohjoisen herkän kauniista luonnosta. – Näimme ilmoituksen, että täällä oli vanha sukutila myynnissä. Kirjan koko kuvitus on Hakalehdon kamerasta. Viime vuonna yksi Hakalehdon suurista unelmista kävi toteen, kun hän julkaisi kirjan Neulehetkiä: silmukoita pohjoisen järven rannalta. Hakalehdon asiakaskunta koostuu suomalaisista ja kansainvälisistä käsityölehdistä sekä Ravelry-verkkopalvelun käyttäjistä. Talvisin rekikoirien kanssa pääsee liikkumaan luonnossa pehmeän vauhdikkaasti. Tiesimme heti, että tämä on meidän paikkamme. – Luin aikanaan netistä neulesuunnittelusta. Hän toimi parin vuoden ajan suomalaisessa yrityksessä ompelijana ja monenlaisia vaihtoehtoja oli tullut vastaan urapolulla ennen oman ammatin löytämistä. – On mahtavaa, että saan nykyään toteuttaa itseäni ja yhdistää taiteen, käsillä tekemisen sekä käytännöllisyyden. – Kirjani vastaanotto on ollut lämmin ja olen siitä iloinen. Hakalehto on opiskellut käsityöilmaisua ja valmistunut kuva-artesaaniksi
TUUMASTA TOIMEEN Teksti EMMA AUVINEN | Kuvat EMILIA ANUNDI 44. Ompelimossaan hän tekee muodonmuutoksia ja ilmeen kirkastamisia asiakkaidensa vanhoille vaatteille. Nähtyään vanhan kappaverhon kierrätysmyymälässä korjausompelija Inga Aldén tiesi heti, että haluaa tehdä siitä työasukseen kauluspaidan
45. Haalistumat Aldén kirkasti maalaamalla päälle vaaleanpunaista kangasmaalia. Toinen puolikas on muokkaustöitä, joissa vaatteesta voidaan muuttaa yksityiskohtia tai tehdä sille suurikin muodonmuutos. Aldén kiinnostui jo nuorena vaatteiden muokkaamisesta ja sittemmin, hän opiskeli ompelemista ja muotoilua sekä ammattikoulussa että ammattikorkeakoulussa. Kangas on täynnä pieniä heleän sinisiä ja punaisia kukkakuvioita, napit ovat mintunvihreät, hihansuut ja paidanhelma ovat röyhelöiset ja niitä kehystää pinkki kanttinauha. 4/24 K auluspaita laskeutuu ilmavasti Inga Aldénin, 29, päälle. – Minulle käy yleensä siten, että heti kun näen jonkun materiaalin, tulee mieleen, mitä siitä tekisin. Kukkakuviot olivat osittain haalistuneet auringossa. Tästä verhosta ajattelin, että vitsi, tuosta tulisi hyvä paita, Aldén kertoo. KUTKUTTELEVAA ONGELMANRATKAISUA Aldénin töistä noin puolet on korjauksia, tyypillisesti lahkeiden lyhentämistä tai vaatteiden kavennuksia ja suurennuksia. Aldén työskentelee korjausompelijana omassa ompelimossa Ingaceciliassa Helsingin Koskelassa. Nappeja lukuun ottamatta kaikki paidan yksityiskohdat ovat lähtöisin yhdestä ja samasta kappaverhosta, jonka Aldén osti keväällä kierrätysmyymälästä. Hän avasi liikkeen maaliskuussa, ja siitä lähtien ovi on käynyt lakkaamatta
46. 4/24 Retrokankaita, joita Aldén on haalinut kirpputoreilta ja saanut lahjoituksina
INSPIRAATIOTA KIRPPIKSILTÄ JA SOMESTA Erityisen iloiseksi korjausompelijan tekee asiakkaat, jotka haluavat antaa vanhalle vaatteelle uuden elämän. Mietimme yhdessä, mitä sille voisi tehdä. – Netistä löytyy avuksi hyviä videoita. Kangas on kuivunut koppuraiseksi ja läikikkääksi. Asiakas halusi ompeluttaa sen itselleen omiin häihin sopivaksi. Mekon pituutta muutettiin nykyaikaisemmaksi ja kädenteitä muokattiin sirommiksi, mutta 60-luvun fiilis pyrittiin säilyttämään. Eniten muokkauksia toivotaan erilaisille mekoille ja takeille. Hän suosittelee aloittamaan helpoista töistä, kuten housunlahkeiden lyhennyksistä ja lisäämään vaikeutta asteittain. Materiaalivalintoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Monesti asiakas toivoo, että takista poistetaan huppu ja tehdään tilalle kaulus. Kerran Aldén muokkasi 90-lukulaisesta suorasta takista nykyaikaisen bomber-mallin lisäämällä sen hihoihin ja helmaan leveät resorit. Farkkua esimerkiksi on helppo ommella, kun taas venyvät kankaat ovat oikukkaita. Muokattavia vaatteita voi etsiä kirpputoreilta. Vanhin vaatekappale, joka ompelimoon on tähän mennessä tuotu, on ollut asiakkaan isoäidin villakankainen häämekko 1960-luvulta. Läheskään kaikilla ei ole varaa korjauttaa vaatteita ompelimossa, ja Aldén rohkaiseekin myös opettelemaan itse korjausompelemista. Joka viikko Ingaceciliaan saapuu yleensä ainakin yksi asiakas, joka on yrittänyt korjata vaatteensa itse heikolla menestyksellä. 4/24 – Monet tulevat luokseni sellaisen vaatteen kanssa, jossa on jokin juttu, mikä heitä häiritsee. Aldénin rakkaus vanhoihin vaatteisiin ja tekstiileihin kumpuaa siitä, että ne ovat usein kestävämpää kangasta, erottuvat joukosta ja muokkaaminen on myös ekologisempaa kuin uuden ostaminen. Kun vanhoja vaatteita oppii korjaamaan, muokkaamaan sekä tekemään vaatteita jopa alusta asti itse, ei enää halua ostaa uutta. – Yllättävän paljon on sellaisia, että on liimalla yritetty lyhentää vaikkapa mekkoa. Aldén tekee tilaustyönä laukkuja vanhoista kankaista. 47. Ostaja saa valita kankaista ja hihnoista itseään miellyttävän yhdistelmän. Youtubesta puolestaan löytyy yksityiskohtaisia ohjeita siihen, miten esimerkiksi tietyn sauman ompeleminen onnistuu. Asiakkaat tuovat ompelimoon usein takkeja. 1980-luvun takin leveää olkaosaa halutaan usein lyhentää tai poistaa siitä vanhanaikainen kaulus. Tiktokista ja Instagramista löytyy inspiraatiota ja uusia ideoita
Suunnittelija Riikka Peltola Ohje s 48. 4/24 riikkapelt #juovakassi Käsillä JUOVA -neulekassi Riikka Peltola laati ohjeen ihanaan Juova -kassiin, jonka inspiraation suunnittelija on löytänyt ympäristönsä muodoista ja pintojen tunnusta. Kassi neulotaan helppona joustinneuleena hieman tavallista pienemmällä puikkokoolla, jotta siitä tulee tiivis ja kestävä
Käsillä-malliston kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Karoliina Laitinen Mallin meikki ja hiukset Jenni Peräinen Kuvauspaikka Näsinpuisto 49
Ohjeen parissa voit inspiroitua myös erilaisista koristelutekniikoista. PUSSINSULKIJAT Matias Sivosen laatima pussinsulkijoiden ohje aloittaa syksyn Taito -lehdissä julkaistavan pienten veisto-ohjeiden sarjan. Pussinsulkijoiden ohje kannustaa tarttumaan puuhun ja puukkoon, sillä tämän ohjeen parissa on ilo tutustua uuteen tekniikkaan. Suunnittelija Matias Sivonen Ohje s kapusta woodenware #pussinsulkijat 50
4/24 Käsillä 51
52
4/24 AURINGONKUKKA -paita Veera Koivulahden suunnittelema Auringonkukka kaarrokepaita on ammentanut inspiraationsa loppukesän lämpiminä hehkuvista auringonkukkapelloista. Paita neulotaan ylhäältä alas ja sitä koristaa auringonkukan terälehtiä muistuttava kirjoneulekuvio. Suunnittelija Veera Koivulahti Ohje s metsankeskelle #auringonkukkapaita Käsillä 53
Käsityömestari Lembe Maria Sihvre inspiroituu Viron värikkäästä kirjontaperinteestä. Hän hyödyntää ikiaikaisia symboleita ja tekniikoita omissa töissään ja opettaa niitä uusille polville. KANSANOMAISEN KIRJONNAN LUMOISSA Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat TOOMAS VOLMER ”Kirjonta on siitä hieno tekniikka, että voin ottaa työn mukaan liikkeeseen, jolloin asiakkaat näkevät, että teen sen käsin”, Lembe Maria Sihvre sanoo. 54
Lembe Maria Sihvren ja kolmen muun käsityöläisen Parem pool -liike sijaitsee Vene-kadulla Tallinnan vanhassa kaupungissa. – Kukkakirjonnat on tehty ilolla. Isot työt, kuten hääpeitot, hän tekee suosiolla kotonaan Keilassa sijaitsevassa työhuoneessa. – Se on minun ehdoton rakkauteni omintakeisine työotteineen ja kirkkaine väreineen. 4/24 N eula liikkuu sukkelaan, kun virolainen käsityömestari Lembe Maria Sihvre tekee varsipiston toisensa perään. – He halusivat ison peiton seinälle, päiväpeiton sängylle ja yllättäen myös rekipeiton, mutta koska häät olivat kesällä, tein rekipeiton hääauton konepellille. 55. Erityisesti häntä inspiroi Viron länsirannikolla sijaitsevan Läänemaan maakunnan kirjontaperinne. Tänä vuonna Sihvre valmisti eräälle hääparille vanhan tavan mukaan kolme peittoa. – Entisaikaan kun virolainen nainen meni naimisiin, hänellä piti olla vähintään kolme kirjottua peittoa: yksi morsiusparin selän takana seinällä morsiustalossa, toinen reessä ja kolmas morsiussängyn päällä. – Käytän vain luonnonmateriaaleja. Minä haluan tehdä töitä samalla tavalla kuin naiset sata vuotta sitten. Esimerkiksi kaikkien kirjomieni tyynyjen kankaat ja langat ovat täyttä villaa, Sihvre kertoo. Suosin erityisesti villaa. Sinne on Tallinnasta noin 30 kilometrin matka. Läänemaan kirjonnassa on käytetty rohkeasti punaista, vihreää ja roosaa. Pieniä töitä hän kirjoo myyntityön ohessa neljän käsityöläisen yhteisessä Parem pool -liikkessä Tallinnan vanhassa kaupungissa. Yhdenkään taidekoulun väriopetus ei sallisi sellaista värikirjoa, mutta lopputulos on silti aistikas, kaunis ja kirkas, Sihvre sanoo. Tummalle villakankaalle piirtyy tuota pikaa lehti, ja seinävaate on valmis. KIRKKAAT VÄRIT Kansanomainen kirjonta on Sihvren inspiraation lähde numero yksi
Hän ammentaa erityisesti Läänemaan kirjontatöistä, joissa on käytetty rohkeasti punaista, vihreää ja roosaa. Lelujen tekeminen saa minut aina hyvälle tuulelle, sanoo käsityömestari Lembe Maria Sihvre. 56. Lembe Maria Sihvren koristetyynyissä on väriä. 4/24 Lembe Maria Sihvre värjää villalankansa ja usein myös kankaansa itse
Tyynyjen tekemisen Sihvre aloitti jo opiskeluvuosinaan yli 30 vuotta sitten. Kansanomaisen kirjonnan lisäksi opetan nauhojen punontaa. – Isoäiti opetti minulle tekniikoita, mutta hän ei opastanut minua kansanomaisen kirjonnan pariin. Hän kävi taidelukion Tallinnassa ja jatkoi sen jälkeen opiskelemaan muotoilua taideyliopistoon ja sattui graafikko Kaljo Põllun oppiin. Ne tuovat kansanomaisen kirjonnan kaiken kansan ulottuville, turisteja unohtamatta. Parasta Sihvrestä on nähdä, kun toiset nauttivat hänen kättensä työstä. Linnut tuovat ja vievät virolaisten hengen, ja kansan tarina alkaa linnusta, joka munii munan, Sihvre sanoo ja viittaa Viron kansalliseepokseen Kalevipoegaan, jossa maailman synty kuvataan hyvin samankaltaisena kuin Kalevalassa. Seudun kirjontaperinnettä ylläpitää Lihula lilltikandi selts eli Lihulan kukkakirjontaseura. KIRJONTA KIINNOSTAA Kansantanssia lapsesta asti harrastanut Sihvre valmistui yliopistosta vuonna 1997. 57. Kirjontaa Sihvre opettaa Tallinnan työväenopistossa, Viron kansantaiteen ja käsityön liiton kursseilla sekä päiväja sosiaalikeskuksissa kokoontuvissa käsityökerhoissa. – Nuorimmat oppilaani ovat olleet ekaluokkalaisia ja vanhimmat ovat vanhoja rouvia, jotka ovat sellaisia ässiä, että heitä ei tarvitse opettaa. – Kansallispuku on pop, mutta koska puvut ovat kalliita, niitä tehdään paljon itse, ja se tuo töitä opettajille. Ne tuovat harmaisiin päiviin väriä. – Hän oli tarkka siitä, että kansallispuvut tehdään perinteiseen tapaan. Vanhojen työotteiden osaaminen oli hänelle tärkeää, Sihvre kertoo. Sihvren isoäiti oli korkeakoulutettu kotirouva. – Jos ihminen ei pysty ostamaan itselleen hääpeittoa, mutta hän haluaisi, että kotona olisi jotakin kansanomaista, hän voi ostaa tyynyn. Erityisesti erilaiset kukkakuviot ovat olleet Viron länsirannikolla suosittuja. He etsivät lähinnä inspiraatiota. – Onnellinen ihminen on sellainen, joka pitää siitä, mitä hän tekee, ja minä pidän. Kukkakirjontaseuran aktiivit etsivät ja kuvaavat niitä ja tekevät niistä kopioita. Sihvren mukaan virolaisten kiinnostusta kansanomaiseen kirjontaan pitää yllä maan lauluja tanssijuhlaperinne, sillä juhlissa tanssijat ja myös monet laulajat pukeutuvat kansallispukuun. Siihen aikaan sitä ei arvostettu, vaan katsottiin pikemmin Saksan ja Ranskan suuntaan. Pian sen jälkeen hän sai toisen mentorin, kun hän tutustui folkloristi Igor Tõnuristiin. – Läänemaan maatiloilla on säilynyt paljon vanhoja peittoja, joissa on kukkakirjontaa. ” Mitä kirkkaammat värit, sitä parempi. Hän oli se, joka pani minulle puikot ja neulan käteen. LINTU TÄRKEÄ SYMBOLI Lembe Maria Sihvre pitää perinteisiä käsityötekniikoita yllä omissa töissään ja kirjoo niihin usein ikiaikaisia symboleita, kuten auringonkukkia, aurinkoristejä ja lintuja. – Hänen johdolla piirsimme vanhoja esineitä. ISOÄIDIN OPISSA Viron länsirannikolta oli kotoisin myös Lembe Maria Sihvren isoäiti, joka sytytti jo varhain tyttärentyttärensä kiinnostuksen käsitöihin. Kansanperinteen Sihvre löysi opiskeluvuosinaan. Etnografia oli Sihvrestä niin mielenkiintoista, että muotoilu jäi taka-alalle. Hän oli käynyt kotitalouskoulun, jossa opetettiin ruuanvalmistusta, leivontaa ja todella monipuolisesti käsitöitä, Sihvre kertoo. – Lintu on virolaisille tärkeä aihe. 4/24 Minä haluan tehdä töitä samalla tavalla kuin naiset sata vuotta sitten. – Isoäitini kohdalla ei tullut kysymykseenkään, että lapset eivät tekisi käsitöitä. Hän selitti niissä olevia symboleita, värejä ja kuvioita ja kertoi, miksi esineet oli tehty niin kuin ne oli tehty
Yksi onnistuminen yllytti seuraavaan, ja kun tuo nurkka oli kunnossa, niin seuraava näytti rapistuneelta, joten sen kimppuun ja sitä rataa. Eikä siinä sitten kauan mennyt, niin sain apupojaksi Inspiraation, ja terassi oli valmis tuossa tuokiossa. Kun painoi pari tuntia joka päivä, niin johan alkoi tapahtua, kunto nousi, mielialakin, sillä tekeminen ja aikaansaaminen pitävät ihmisen virkeänä. Onneksi muistin, että omistan vaihtopistokkeita, mutta missä niitä säilytän, se olikin toinen juttu. Tästä vanhana sähkömiehenä päättelin, että saisin sähköä enintään 110 volttia, mikä ei ole alkuunkaan kylliksi. Kun siinä tarpeeksi kauan pönöttää, niin hyvällä tuurilla se homma alkaa sujua ja sitä on kiva tehdä. Asian voisi tiivistää niin, että kun ensin on perspiraatiota, niin siitä sitten usein syntyy jossain vaiheessa inspiraatiokin. Tai eivät lapset ihan noin tylysti kysy, mutta yhtä kaikki, hyvä kysymys se on. Jos kirjailijan hommissa odottaisin, että inspis iskee, niin en olisi saanut yhtään kirjaa valmiiksi. Sitä ei tullut, joten lopulta oli pakko tarttua terassia sarvista ja käydä työhön. Sen sijaan ne syntyvät sillä lailla, että istuu alas ja ryhtyy töihin. Kieroa ja epäeettistä, kyllä, mutta toimivaa. Tarvitsin muun muassa iskuporakonetta, jota ei löytynyt mistään ja lopulta kävi ilmi, että lapsi oli vähän ”lainannut” sitä. Lopulta löysin sellaisen, vaihdoin pään ja – voilá – aloin hommiin. 4/24 Kolumni Teksti ROOPE LIPASTI Kirjoittaja on perslihaskirjailija Ku vi tu s Jo ha nn a Ila nd er PERSPIRAATIOTA ENNEN KUIN INSPIRAATIOTA K iertelen paljon kouluissa puhumassa lukemisesta ja kirjoista, ja aika useinkin minulta kysytään, että mistä saan inspiraation kirjoittaa niitä typeriä kirjojani. Mutta ei se tietenkään niin mene. Onneksi löysin varaiskuporakoneen, josta tosin oli istukka kadoksissa ja kun lopulta monien vaiheiden jälkeen onnistuin löytämään sen ja olin juuri laittamassa vehjettä sähköverkkoon, huomasin, että pistokkeesta puuttui toinen niistä metallipiikeistä. 58. Enkä minä ole ainoa ihminen, jolla tämä toimii. Tänä kesänä se tapahtui pihahommissa sekä parissa pikku remontissa. Aloittaminen vain tuntui vaikealta, joten siinä sitten ihan hiukan jahkailin, tai voisiko sanoa, odotin inspiraatiota. Luonnollisesti ensin meni puoli päivää työkalujen etsimiseen. USKON, ETTÄ TUO pätee ihan kaikessa. Kirjailijan hommiin – pätee varmaan kaikenlaiseen taiteen tekemiseen – liitetään usein tuo inspiraation kummallinen käsite. Älkää kertoko vaimolleni, mutta teen toisinaan niin, että alan siivoilla kotona ihan muina kirjailijoina, ja hän innostuu siitä yleensä niin, että ryhtyy auttamaan, minkä jälkeen poistun takavasemmalle, kun hän ensin on lietsonut itsensä intoon ja siivousinspiraatioon. Että jostain nurkan takaa tulee aina jokin oman elämänsä sivutoiminymfi , joka ampuu inspiraation nuolen lapaluiden väliin ja sitten alkavat sormet käydä ja tarinaa pukata. KUN NÄIN OLIN saanut kytketyksi päälle tekemisen vaihteen, huomasin jälleen, kuinka tyydyttävää se oli, ja kuinka sain valmiiksi kaikkea kaunista ja piha muuttui taas hetkellisesti siistiksi ja uusi maali piristi aittaa ja niin edelleen. Innoitus pitää siis lunastaa tekemällä ankarasti töitä. Siihen perinteiseen tyyliin, että vaimo pyysi monta kertaa (hän ei ymmärrä, että kyllä minä teen, kun olen luvannut, eikä siitä tarvitse joka vuosi muistuttaa!), että tee tuo ja tuo
2. 4. Käänny jälleen etupistojen ulkopuolella ja palaa takaisin kulkemalla kahden langan ali ja yhden yli. Aloita etupistojen ulkopuolelta ja kulje ensimmäisellä rivillä yhden pystysuuntaisen langan yli ja kahden ali, jatka loppuun asti. • Sakset. Ompele vaakasuuntaiset langat. Kierrä reiän ympäri etupistoilla. Jatka kulkemalla yhden langan yli ja kahden ali. Toimikasparsinta luo korjattavaan kohtaan hauskan vinoviivan, ja suuntaa muuttamalla saat siksakkia. 6. 7. Näin reikä ei kasva isommaksi. Käänny etupistojen ulkopuolella ja palaa kulkemalla yhden langan ali, yhden yli ja kahden ali. TARVIKKEET • Suunnilleen samanvahvuista lankaa kuin parsittava neule. Riippuen paikan koosta voit tehdä siksak-kärkiä parsintaan yhden tai useamman. Toimikasparsinnassa pari ensimmäistä riviä vaatii aivojumppaa, mutta kun kuvio alkaa erottua, on parsiminen helpompaa. 3. 59. • Parsinsieni tai esimerkiksi keittiökauha ja hiusdonitsi tai muu lenkki. • Parsinneula. Jos vinoviivan sijaan haluat luoda siksak-kuviota, käännä vinoviivan suuntaa kulkemaan vasemmalle. Kuvio siirtyy taas pykälän oikealle. Täytä koko alue tiiviisti toistamalla kohtia 4–6. Näin kuvio siirtyy yhden pystysuuntaisen langan verran oikealle. Hae parsintaan vaihtelua kankaankudonnan maailmasta. 5. Lopuksi päättele langanpäät nurjalle puolelle ja höyrytä valmis paikka. V AIHTELUA PERINTEISEEN PARSINTAAN OHJE 1. Ompele pystysuuntaiset langat reiän päälle etupistojen ulkopuolelle. Pujota parsinsieni tai kauha neuleen sisään ja kierrä hiusdonitsi tai muu vastaava hellävarainen kumilenkki sienen tai kauhan varren ympärille siten, että reikä pikkuisen pingottuu
o/n Oikein/nurin. 2 o/n yht Neulo 2 silmukkaa oi kein/nurin yhteen. Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle takaa ja neulo se etureunas ta oikein/nurin. Juova-neulekassi Lankamaailma, lankamaailma.fi, puh. Neulo kiertäen eli taka reunasta. Kasvio-tyyny Taito Pirkanmaa, kauppa.taitopirkanmaa.fi, puh. VAIKEUSASTE Aloittelija Osaaja Taitaja Käsillä L1v Vasemmalle kaartuva li säys. Jätä lanka työn eteen, kun käännät sen. s Silmukka. OP/NP Oikea/nurja puoli. NEULOMINEN * – * Toistettava osuus. 045 7873 4941. 050 598 4367. Nosta 1 s kuin neuloisit oi kein, nosta 1 s kuin neuloisit oikein, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan oikein (nurin) yhteen (1 s kavennettu). PV Pääväri. Dorrit-sukat Säie wool, saiewool.fi, puh. Nosta 1. L1o Oikealle kaartuva lisäys. krs Kerros. s neulomatta. Nosta oikean puikon toinen, kolmas ja neljäs silmukka ensimmäisen yli. Nosta sil mukka kuin neuloisit sen oikein, 1o. KV Kuvio/kontrastiväri. 60 4/24. Tuo lan ka puikon yli edestä taakse ja ki ristä. n1 Nosta seuraava silmukka kuin neuloisit sen nurin. neulomatta nostettu sil mukka kääntyy puikolla ja näyttä kahdelta silmukalta. Thornfield-paita Titityy, titityy.fi, puh. yvk Ylivetokavennus. 040 171 9123. am/sm/pm Aseta/siirrä/pois ta merkki. Käsittele sitä kuitenkin jatkossa yhtenä silmukkana. Siirrä silmukat (4 s) vasemmalle pui kolle ja neulo ne oikein. oet Neulo oikein etu ja taka reunasta (1 s lisätty). Nosta neulomatta nostettu silmukka neulotun silmukan yli (1 s kavennettu). Nlo-n Poimi oikealla puikol la vasemman puikon alla ole va edellisen krs:n nurja s, nosta se vasemmalle puikolle ja neulo nurin (1 s lisätty). 045 809 1303. 040 487 4778. knk (n) Kahden noston kaven nus. Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle edestä ja neulo se taka reunasta oikein/nurin. nyppy Neulo silmukka oikein etu ja takareunasta ja uudel leen etu ja takareunasta. lk Langankierto. TS Tuplasilmukka. 041 548 7474. Laine-huivi Sulo shop, suloshop.fi, suloyarnshop@gmail.com. kiert. Nata-neuletakki Nurja, nurja.fi, puh. OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET MATERIAALITIEDUSTELUT Auringonkukka-paita Vuonue, vuonue.fi, puh
Vaihda työhön 4,5 mm:n lyhyemmät pyö röpuikot ja neulo 1 krs o lisäten samalla tasaisesti 4 (6, 8, 14) (20, 26, 28, 32) s. MENEKKI PV: 355 (380, 395, 440) (485, 530, 575, 615) g. [Työssä on nyt 252 (264, 276, 300) (324, 348, 360, 384) s.] 61 4/24. 62)ja tee lisäykset kaa vion mukaan. C D B A Neulomis suunta OHJE Luo KV2:lla 3,5 mm:n lyhyemmille pyörö puikoille 80 (82, 84, 86) (88, 90, 92, 96) s, liitä työ pyöröneuleeksi ja am krs:n vaihtumisen merkiksi (keskitaka). Vaihda pidempään pyörö puikkoon tarvittaessa. Mallineule on neulottu Vuonuen Mantalla (100 % suomalainen villa, 180 m/100 g), sävyt Poltettu oranssi (PV), Okra (KV1), Ruoste (KV2), Pikimusta (KV3). Sido kirjoneulekuviossa pitkät langanjuoksut työn takana kietomalla ne välillä toisiinsa krs:ten eri kohdissa. KV3: 10 (15, 15, 15) (15, 15, 20, 20) g. B) Kaarrokkeen korkeus 22 (23, 24, 25) (26, 27, 28, 29) cm tai haluttu korkeus. VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE A) Rinnanympärys 89 (95,5, 100, 111) (122, 133,5, 144,5, 156,5) cm. [Työssä on nyt 84 (88, 92, 100) (108, 116, 120, 128) s.] KAARROKE Neulo kaavio A (s. Paita neulotaan pyöröneuleena saumattomasti ylhäältä alas. Huom! Koossa 1 jätä neulomatta krs:t 20–21 ja 26–29, koossa 2 krs:t 26–29 ja koossa 3 krs:t 28–29! Kun olet neulonut kaavion kaikki krs:t, kat kaise KV:t ja jatka PV:llä. Viimeisellä krs:lla poimi aina silmukkaa vastaava s työn aloitusreunasta ja neulo ne yhteen joko oikein tai nurin joustinneu leen mukaisesti. TIHEYS 18 s ja 20 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta 4,5 mm:n puikoilla pingotuksen jälkeen. KV1: 105 (115, 120, 130) (145, 155, 170, 180) g. LANKA Aranvahvuinen villalanka (noin 180 m/100 g). LISÄKSI Silmukkamerkki, apulankaa tai silmukanpitimiä, päättelyneula. Kietoudu auringonkukkiin! Tämä loppukesän ja syksyn väreissä hehkuva kaarrokepaita neulotaan ylhäältä alas, ja sitä koristaa auringonkukan terälehtiä muistuttava kirjoneulekuvio. C) Pituus helmasta kainaloon 40 (41, 42, 43) (44, 45, 46, 47) cm tai haluttu pituus. Huomaa paidan mittojen muuttamisen vaikutus langanmenekkiin. PUIKOT 3,5 mm:n sukkapuikot, 3,5 mm:n pyöröpuikot 40 cm:n ja 80 cm:n kaape leilla sekä 4,5 mm:n pyöröpuikot 40 cm:n ja 80 cm:n kaapeleilla. AURINGONKUKKA-PAITA Ohje ja malli Veera Koivulahti KOKO 1 (2, 3, 4) (5, 6, 7, 8). Neulo *1 o, 1 n* joustinneuletta 8 cm. D) Hihan pituus 45 (46, 47, 48) (49, 50, 51, 52) cm tai haluttu pituus. Näin kaulus taittuu kak sin kerroin. Valitse koko, jonka rinnanympärys on noin 5–10 cm väljempi kuin paidan käyttäjän rinnanympärys. KV2: 45 (45, 50, 55) (60, 65, 70, 75) g
Neulo toinen hiha samoin. [Hihassa on 68 (72, 74, 76) (78, 84, 88, 90) s.] Seuraava krs (kavennus) 4 (5, 5, 5) (5, 6, 8, 8) o, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 6 (7, 7, 7) (7, 8, 10, 10) s, knk, neulo o krs:n loppuun. KAAVIO A 6 5 4 3 2 1 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO B 62 4/24. Aloita sitten hihan kavennukset. Aloita kainalon keskeltä, poimi ja neulo o PV:llä 5 (6, 6, 6) (6, 7, 9 ,9) s ja lisäksi 1 s luomisreunan ja hihasilmukoiden välistä, neulo hihan s:t o, poimi ja neulo o hihan ja kädentien luomisreunan välistä 1 s ja 5 (6, 6, 6) (6, 7, 9 ,9) s luomisreunasta, am ja liitä pyöröneuleeksi. (4., 4., 5.) (5., 4., 4., 4.) krs vielä 11 (13, 14, 12) (13, 16, 15, 16) kertaa. Vaihda työhön 3,5 mm:n sukkapuikot ja neulo *1 o, 1 n* joustinneuletta 4 cm KV2:lla. HIHOJEN JA VARTALON EROTTAMINEN Neulo takakappaleen 35 (37, 39, 44) (49, 53, 56, 61) s o, siirrä apulangalle hihaa varten 56 (58, 60, 62) (64, 68, 68, 70) s, luo kainaloon 10 (12, 12, 12) (12, 14, 18, 18) s, neulo etukappaleen 70 (74, 78, 88) (98, 106, 112, 122) s o, siirrä apu langalle hihaa varten 56 (58, 60, 62) (64, 68, 68, 70) s, luo kainaloon 10 (12, 12, 12) (12, 14, 18, 18) s, neulo takakappa leen 35 (37, 39, 44) (49, 53, 56, 61) s o. Kavennuskrs 1 o, 2 o yht, neulo o, kunnes jäljellä on 3 s, knk, 1 o. Päättele joustavasti joustinneuletta neuloen. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Neulo kaavio B. 60 Neulo PV:llä sileää oikeaa, kunnes kaarrok keen korkeus on 22 (23, 24, 25) (26, 27, 28, 29) cm tai ulottuu hieman kainaloiden alapuolelle. Vaihda työhön 3,5 mm:n pyöröpuikot ja neulo *1 o, 1 n* joustinneuletta 4 cm. [2 s kavennettu] Toista kavennuskrs joka 5. [2 s kavennettu, hihassa on 66 (70, 72, 74) (76, 82, 86, 88) s.] Neulo sileää oikeaa 5 cm. HIHAT Ota apulangalta 4,5 mm:n lyhyemmille pyöröpuikoille hihan 56 (58, 60, 62) (64, 68, 68, 70) s. Kostuta neule tai kas tele se upottamalla huoneenlämpöiseen veteen, puristele ylimääräiset vedet pois ja asettele neule muotoonsa kuivumaan tasaiselle alustalle. [Työssä on nyt vartaloa varten 160 (172, 180, 200) (220, 240, 260, 280) s.] VARTALO Jatka sileää oikeaa PV:llä, kunnes varta lo on 36 (37, 38, 39) (40, 41, 42, 43) cm kainalosta mitattuna tai 4 cm lyhyem pi kuin haluttu pituus. [ Työssä on 42 (42, 42, 48) (48, 48, 54, 54) s.] Vaihda 4,5 mm:n sukkapuikkoihin tarvittaessa. Jatka sileää oikeaa, kunnes hihan pituus on 36 (37, 38, 39) (40, 41, 42, 43) cm tai 9 cm lyhyempi kuin hihan haluttu pi tuus. Päättele joustavasti joustinneuletta neuloen. PV Ei silmukkaa L1v KAAVIOAVAIN KV1 KV2 KV3 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ei neulota koossa 1 Ei neulota koossa 1 ja 2 Ei neulota koossa 1, 2 ja 3 Ei neulota koossa 1 Ei neulota koossa 1 ja 2 Ei neulota koossa 1, 2 ja 3 Lyhenteet s. Kaavio toistuu 7 (7, 7, 8) (8, 8, 9, 9) kertaa krs:lla
50 g. DORRIT-SUKAT Ohje ja malli Sarianna Lehtonen KOKO 38/40. Ota työhön KV ja aloita kirjoneule kaavion (s. 10 cm. Neulo *1 o, 1 n* joustinneuletta n. LANKA Fingeringvahvuinen sukkalanka vahvikkeella (noin 425 m/100 g). krs (NP) Tee TS, neulo n puikkojen I ja IV s:t, käännä työ. Neulo kirjoneulet ta, kunnes varren korkeus on n. 3 cm. Seuraava krs (OP) Neulo puikon IV lop puun, ota työhön KV ja jatka kirjoneulet ta kaavion mukaan puikon I alusta. krs (OP) Tee TS, neulo o TS:lle, kään nä työ. PUIKOT 2,5 mm:n sukkapuikot tai käsialan mukaan. Neulomis suunta 20 cm 10 cm 63 4/24. Toista krs:ia 2–3, kunnes kantapään keskellä on jäljellä 12 s. Jätä puikko jen II ja III s:t odottamaan. krs Tee TS, neulo n TS:lle, käännä työ. krs Tee TS, neulo o TS:lle ja neulo se o yhtenä silmukkana, neulo seuraava TS o yhtenä silmukkana, käännä työ. Toista krs:ia 2–3, kunnes jäljellä on yksi TS kantapään molemmissa sivuissa. 64) mukaan sileänä neuleena, kaavio toistuu 3 kertaa krs:lla. 2. Kantapää neu lotaan sileänä neuleen puikkojen I ja IV silmukoilla. KV: N. JALKATERÄ Jatka kirjoneuletta, kunnes jalkaterän pi tuus on n. VARSI Luo PV:llä 72 s ja jaa s:t neljälle puikolle, 18 s/puikko. kirjoneu lekrs:lla vielä puikon IV alun viimeinen TS o yhtenä silmukkana. Pidennetyt krs:t 1. Katkaise KV ja neulo 1 krs o PV:llä. MENEKKI PV: N. 1. Neulo 1. 6,5 cm lyhyempi kuin haluttu pituus. VALMIIN SUKAN MITAT JA RAKENNE OHJE Sukat neulotaan varresta kärkeen. 3. Lyhennetyt krs:t Neulo o puikon I loppuun. Krs:n vaihtumiskohta on työn takana puikkojen I ja IV välissä. 30 g. krs (NP) Tee TS, neulo n TS:lle ja neu lo se n yhtenä silmukkana, neulo seuraava TS n yhtenä silmukkana, käännä työ. Hauskoilla aaltokuvioilla ja tiimalasikantapäällä varustetut nilkkapituiset Dorrit-sukat neulotaan varresta varpaisiin. TIHEYS 36 s ja 40 krs = 10 cm x 10 cm kirjoneuletta 2,5 mm:n puikoilla viimeisteltynä. LISÄKSI Päättelyneula. 2. Mallisukat on neulottu Säie Woolin Säie Merino Sockilla (75 % superwash merino, 25 % nailon, 425 m/100 g), sävyt Evening White (PV) ja Burnt Cinnamon (KV). TIIMALASIKANTAPÄÄ Katkaise KV ja neulo tiimalasikantapää PV:llä lyhennetyin kerroksin. Käännä työ ja neulo ensin NP:n krs. 3. Älä enää käännä työtä. krs (OP) Neulo o TS:lle ja neulo se o yhtenä silmukkana, neulo seuraava TS o yhtenä silmukkana, käännä työ. KÄRKI Neulo kärjen nauhakavennukset. Neulo o TS:lle ja neulo se o yhtenä silmukkana
VIIMEISTELY Päättele langanpäät nurjalle. 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lyhenteet s. Kastele sukat ja kuivata tasona. PV KAAVIOAVAIN KV KAAVIO 1. krs (kavennus) *Neulo o, kunnes pui kon I lopussa on jäljellä 3 s, 2 o yht, 1 o, neulo puikon II alussa 1 o, yvk*, toista * – * puikoilla lll ja lV. 2. 60 64 4/24. Tee kavennukset sitten joka krs:lla, kunnes työssä on jäljellä 8 s. krs Neulo o krs:n loppuun. Toista krs:ia 1–2, kunnes työssä on jäljellä 40 s. Katkaise lanka, pujota jäljelle jääneiden sil mukoiden läpi ja päättele NP:lle
KASVIO-TYYNY Ohje ja malli Tuija Heikkinen KOKO 40 x 40 cm. Yksityiskohdat, kuten kasvien ku kinnot, neulaset jne. Mallityössä pohjana merinovillakangas. . Teräväkärkinen ja tylppä neula. Silitysrauta. Ompelukone. . Taita ja silitä tyynyn ylemmästä osasta 3 cm:n laskos vetoketjun päälle, ompe le päällitikkaus vetoketjun reunaan kappa leen nurjalta puolelta. . Neulaa tyynyn etu ja takaosa yhteen oikeat puolet vastakkain ja ompele osat yhteen. Riittää, että jäljennät tuki kankaaseen vain suuret linjat ja kuvioiden paikat. Vilja, 209. Kopioi kirjontakuviot oikeaan kokoon. Tu kikangas estää työn venymisen ja toimii samalla mallina kuvioiden kirjomiseen. Voit myös piirtää kirjontakuviot työn oi kealle puolelle vapaalla kädellä (liitukynä). Pioni, 1951. Silitä tukikangas suosituslämpötilan mu kaan kirjontapohjaan leivinpaperin läpi. . Ompe le päällitikkaus alimmaisen osan vetoket jun reunaan. Kirjontapohjan koko 42 x 42 cm. Luonnonvalkoinen, 101. . Sammal, 3732. Käännä työ oikein päin ja höyrytä työ ke vyesti kostean liinan läpi. Voit kirjoa tyynyn myös omasta varastostasi löytyvistä langoista. Tiili, 435. . Puuvilla tai pellavakangasta 2 kpl 42 x 26 cm (tyynyn takaosa). . Vetoketjun suo jaksi toisesta kappaleesta taitetaan laskos vetoketjua peittämään. . Sakset. . Jos kirjot pellavalle, voit käyttää myös mu liini ja helmilankoja. Kirjo mallipiirrustuksen mukaisesti. . . Ohjeet kirjontapistojen tekemiseen löydät seuraavalta aukeamalta. TYYNYN OMPELU Tyynyn taustaosa muodostuu kahdesta kappaleesta. 40 cm:n vetoketju. Inspiraatio Kasvio-tyynyn kuvioja värimaailmaan on löytynyt alkusyksyn herkän murretuista sävyistä sekä kasviprässin alla muistoksi painuneista kauniista kukkasista. . . Ompe le kappaleiden molempiin reunoihin veto ketju siten, että vetoketjun oikeat puolet ovat kankaan oikeaa puolta vasten. Suklaa, 318. Jugend, 311. Mallityössä kuvio on piir retty peilikuvana tukikankaalle, joka silite tään kirjontapohjan nurjalle puolelle. . TARVIKKEET . Huolittele tyynyn taustakappaleet. . Kirjontapohja: villa tai pellavakangas. Kangaspohjainen tukikangas (valkoinen) 42 x 42 cm. Hyasintti, 203. Ompelulankaa. Nuppineulat. Usva, 212. Piir rä kukin kuvio paperin läpi nurjalle puo lelle esimerkiksi ikkunaa vasten (= peili kuva). OHJE KIRJONTA Kirjonta aloitetaan kuvioiden siirtämisellä kirjontapohjaan. Vetoketju kulkee poikittain tyynyn leveyssuunnassa. LANKA Mallityössä on käytetty ohutta Pirkkalankaa, sävyt: . . . voit kirjoa vapaamuo toisesti mallipiirustusta mukaillen. Asettele paperit tukikankaan alle mallipiirustuksen mukaisesti ja piirrä ku viot läpi tekstiilitussilla tukikankaan kan gaspuolelle. Tekstiilitussi. Tiikki, 1104. . Kirjontalanka: ohuehko villalanka. 65 4/24. .
KIRJONTAKUVIOIDEN ASETTELU SIDEPISTO Sidepisto muodostuu pitkästä pistosta ja sitovasta pistosta. ETUPISTO KETJUPISTO VARSIPISTO LINNUNSILMÄPISTO Linnunsilmäpisto tehdään yhdellä ketjupistolla, joka kiinnitetään etupistolla. ! 40 cm 40 cm 66 4/24. Lataa ja tulosta täysikokoinen kuva kirjontakuvioiden asettelukaaviosta Taito-lehden verkkosivuilta! 1:1-kokoisen kaavion mitat ovat 40 x 40 cm
Kiristä lanka. Pujota neula kankaan läpi lähes samasta kohtaa, mistä lanka tulee läpi. Aloita päälle tulevat laakapistot keskeltä ja ompele ensin kohti kuvion toista reunaa. Kierrä lanka neulan ympärille 2–3 kertaa. Päällystä pohjustus suorin laakapistoin, jotka ovat kohtisuorassa pohjustukseen nähden. KÄRJISTÄ SULJETTU KUUSIPISTO Kärjistä suljettu kuusipisto ommellaan kuten tavallinen kuusipisto, mutta kaksi vinoon ommeltua pistoa yhdistetään kärjistä. Pintalangan yli tehdään pieni kohtisuora pisto, joka pitää pinnal la kulkevan langan paikoillaan. 67 4/24. PUJOTELTU YMPYRÄ Pujottele kuvio tylpällä neulalla kahden piston varaan (kuusipisto ja erikseen ommeltu etupisto). 2. RANSKALAINEN SOLMUPISTO 1. Kohtisuoria pistoja toistetaan koko pintalangan pituudelta. 1. 3. KUUSIPISTO Aloita tekemällä pystysuora pitkä pisto ylhäältä alas. Pujottele kaksi kierrosta ja täytä ympyrä linnunsilmäpistolla (terävällä neulalla). 2. PITKÄ SIDEPISTO Pitkänä kulkeva lanka tuodaan kankaan oikeal le puolelle ja asetetaan se kulkemaan pintaa pit kin halutussa muodossa ja linjassa. KOROTETTU LAAKAPISTO Ompele laakapistojen alle ketjupistoja korottamaan kuviota. Tämän jälkeen aloita taas keskeltä ja ompele kohti toista reunaa
2. Käyminen saattaa joidenkin vä rien kohdalla jopa parantaa tulosta. Sa malla syntyy mitä jännempiä raitalankoja, kun yhdistelet vaikka kahta eri sientä sa maan purkkiin. Jalka on keltainen, tyvestä hieman punerta va. Se kasvaa yleisenä mäntykan kailla. Sido vyyhti neljästä kohtaa pasmalan goilla, jottei se sekaannu puretuksessa ja värjäyksessä. Värin sävyyn vaikuttavat monet seikat: lan gan laatu, lämpötila, väriaineiden määrä ja värjäysaika. 4. Tekniikkaan kan nattaa suhtautua uteliaisuudella – mitä kaikkea purkissa tapahtuukaan. Purkissa kylmävärjäystekniikal la värjättäessä hajuongelmaa ei ole. Jäähdytä kattilassa. Kellan tai oliivinruskean 2–8 cm halkaisijaltaan olevan lakin alla pii leskelee verenpunaiset heltat. . Sienistä saatavat värit ovat monen värjärin unelma. PUNERTAVA PURKKIVÄRJÄYS SIENILLÄ Ohje ja malli AnnaKaroliina Tetri TARVIKKEET 100 G:N VILLALANKAVYYHDIN VÄRJÄYKSEEN: . 10 g kuivattuja veriheltta seitikin jalkoja. Tämän ohjeen avulla värjäät villalankaa purkissa verihelttaseitikeillä ja samettijaloilla. Samettijalka Samettijalan (Tapinella atrotomentosa ) paras tunnusmerkki on tanakka mustan ruskea jalka, joka on samettisen huopa kerroksen peitossa. Joskus purkin väriaineet alkavat käymään ja nesteet pulppuavat yli laidan. VÄRJÄYS 1. . 40 g kuivattua samettijalkaa. OHJE Tällä ohjeella värjäät 100 grammaa villa lankaa. Läpinäky vän lasipurkin läpi voit tarkkailla värjäys prosessin edistymistä koko värjäysajan. Purkkivärjäyksen lopputulokset ovat yllätyksiä, erityisesti jos yhdistät värjäysmateriaaleja. Värjäyskattila, liesi ja lämpömittari. 7. Kuiva ta kuivurissa tai voipaperin päällä. Verihelttaseitikin jalois ta saat oranssinkeltaista, lakeista punaista 68 4/24. ESIPURETUS 1. 100 g villalankaa tai villa sekoitelankaa (esimerkkilanka Saimas Spinneryn 100 % villalanka, aran vahvuus). . Pese puretettava materiaali neutraalilla pesuaineella ennen puretusta. Lakeista saat hyvää pu naista, jaloista keltaista. 10 g alunaa Kiinnitysaineeksi. 5 litraa. Sen tummanruskea, sisäänpäin kupertuva lak ki on hyvin vetinen ja heltat hieman löysiä, kellanvalkoisia ja tummuvat kosketuksesta. Kun tarvittava määrä on kasassa, voit aloit taa värjäyksen. Vahvimman värin saa vat ne langan kohdat, jotka ovat suoras sa kosketuksessa väriaineen kanssa. 3. Yhdet sukkalangat kannattaa värjä tä siis samassa purkissa. Anna purettua tun nin ajan. Laske pesty ja kostea lankavyyhti jouk koon. Sekoi ta varovaisesti välillä. Huuhtele jäähty neenä. Jokainen purkkivärjäys on uniikki. Erottele verihelttaseitikin lakit ja jalat jo keruuvaiheessa. Erottele verihelttaseitikistä jalat ja lakit. Kerää syksyllä samettijalkoja ja verihelt taseitikkejä. Purkkivärjäyksen tulos on joka kerta eri lainen, sillä värjäystulokseen vaikuttaa esi merkiksi se, miten langat ja väriaineet asettelee purkkiin. Niistä ve rihelttaseitikki on helppo tunnistaa. Mittaa kattilaan kädenlämpöistä vettä n. . Sekoita 10 g alunaa pieneen määrään kuumaa vettä ja sekoita veden joukkoon. 5. Noin 0,5 m kalalankaa tai muuta puuvillalankaa sekä sakset. . Halkaisijaltaan se on hyvinä sienivuosina 10–25 cm. 10 g kuivattuja verihelttaseitikin lakkeja. Se ei ole vaarallista. Värit myös sekoittuvat keskenään, joten tulos voi olla yllättävä. Samettijalka kas vaa yksittäisenä mäntymetsissä esimerkik si kannoissa tai kuolleissa juurakoissa. Viipaloi samettijalat ohuik si viipaleiksi ja kuivata kuivurissa. Langan esipuretus on suositeltavaa, sillä silloin kaikki värit kiinnittyvät lankaan. 1,5–2 litran kannellinen lasipurkki. Jos mahdollisuutta esipuretuk seen ei ole, liota puretusaine purkkiin kaa dettavaan veteen. . Verihelttaseitikin tunnistaa kurkis tamalla lakin alle. Nosta lämpötila 80 asteeseen. 6. Sienien keittäminen vaatii kuiten kin hyvin tuuletetut tilat – hajut voivat olla melkoiset. Verihelttaseitikki Verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus ) on helposti löydettävä ja tunnettu värjäyssieni. Esi puretuksella tarkoitetaan ennen värjäystä tapahtuvaa materiaalin käsittelyä kiinnitys aineella. . Samettijalka kasvaa yleensä suhteellisen isokokoiseksi ja tois puoleiseksi
3. ja samettijalan väri on enemmän ruskean vihreä. 6. Laske osa vyyh distä kosteana sienten päälle. ! 69 4/24. Kostuta esipure tettu vyyhti kädenlämpöisessä vedessä. Ota puhtaaksi pesty lasipurkki väripur kin rakentamista varten. 5. 7. Jätä loput roikkumaan reunalle. 2. Rakenna väripurkki kerroksittain. Kaada purkki mel kein täyteen kuumaa vettä (n. Laita purkin alle lautanen, se estää sisältöä pulppuamasta pöydälle, jos purkin sisältö alkaa käymään. Puristele valuvat vedet pois. Laita viimeiseksi kerros sieniä. Jos käy niin, että purkkiin muodostuu hometta, home tulee sieniin, ei lankoihin. Avaa purkki, pane sienet biojätteeseen ja pese lanka. Jos lanka ei ole esipuretettu, sekoita tässä vai heessa veteen myös aluna. 4. Täytä purkki vedellä. Lisää ohjeita värjäyssienten keräämiseen ja sienillä värjäämiseen löydät Anna-Karoliina Tetrin Sienivärjäyskirjasta. Taita vyyhti väriaineiden päälle. Sulje kansi ilmatiiviisti. Täytä purkki vedellä yläreunaan asti. Huuhtele tarvittaessa etikkavedellä. Ripottele toinen ker ros sieniä kosteiden lankojen päälle. Lanka kannattaa pestä neutraalil la pesuaineella, jotta pieni sienten haju ka toaa. 60 ° C). Jatka väripurkin rakentamista kerros kerrokselta vuorotellen eri väriä antavilla sienillä ja langalla, kunnes purkki on täyn nä. Anna värjäytyä kolme viikkoa. Aset tele kuivattuja sieniä lasipurkin pohjal le niin, että pohja peittyy
5. VALMIIN HUIVIN MITAT JA RAKENNE N. 7. Kuvan huivi on neulottu Kässäkerho Pompomin Bertha BFL Sock -langasta. 3. Laine-tuubihuivin etuosa neulotaan pitkänomaiseksi kolmioksi, jolloin huivi suojaa viimalta myös takin alla. 4. 2. PUIKOT 3 mm:n pyöröpuikko vähintään 80 cm:n kaapelilla. krs *1 o, n1* x 2, sm, L1v, neulo o mer kille, L1o, sm, *1 o, n1* x 2. LAINE-TUUBIHUIVI Ohje ja malli Riikka Pirnes KOKO 1 (2) LANKA Fingeringvahvuinen lanka (noin 425 m/100 g). 1. Mallihuivit on neulottu Kässäkerho Pom Pomin Bertha BFL Sock langasta (75 % superwashkäsitelty Bluefaced Leicester lampaan villa, 25 % nailon, 425 m/100 g, valmistus lopetettu) ja Uruy Woolin Silky Merinosta (75 % merinovilla, 25 % silkki, 410 m/100 g) sävyssä 1?000 ja 1 yötä. krs *1 o, n1* x 2, sm, 1 n, sm, *1 o, n1* x 2. TIHEYS 28 s ja 30 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta ja 26 s ja 28 krs = 10 x 10 cm pitsineuletta viimeisteltynä. 70 4/24. [1 s lisätty, työssä on 10 s.] 8. [1 s lisätty, työssä on 9 s.] 6. krs (OP) *1 o, n1* x 2, käännä työ. krs *1 o, n1* x 2, sm, neulo n merkil le, sm, *1 o, n1* x 2. krs *1 o, n1* x 2, sm, lk, am, *1 o, n1* x 2. MENEKKI 70 (90) g. krs *1 o, n1* x 2, sm, 2 n, sm, *1 o, n1* x 2. LISÄKSI 2 silmukkamerkkiä ja päättely neula. Siirrä kaikki s:t samalle puikolle ja jatka neulomista tasona. krs *1 o, n1* x 2, sm, *1 o, n1* x 2. krs *1 o, n1* x 2, sm, oet, sm, *1 o, n1* x 2. krs *1 o, n1* x 2, sm, *1 o, n1* x 2. krs (NP) *1 o, n1* x 2, am, *1 o, n1* x 2. 66 cm (79,5) cm N. 50 cm (57,5) cm OHJE Molemmat koot Kolmio-osa Sileä osio 1 Luo 8 (8) s Judy’s Magic cast-on luonti tavalla: 4 (4) s sekä I ja II puikolla. 9. [2 s lisätty, työssä on 12 s.] 10
Sileä osio 1. krs *1 o, n1* x 2, sm, neulo kaavion A seuraava krs, sm, *1 o, n1* x 2. Reunus 1. krs Neulo n. krs (OP) *1 o, n1* x 2, sm, neulo kaa vion A krs 1 (mallikerta toistuu 2 kertaa krs:lla, sm, *1 o, n1* x 2. krs Neulo kaavion B krs 1 (mallikerta toistuu 15 kertaa krs:lla), viimeisen tois ton aikana luo krs:n loppuun 2 s, am ja lii tä työ pyöröneuleeksi. Neulo Sileä osio 1:n krs:t 9–10 8 kertaa. krs Neulo o. krs Neulo o. krs Toista krs 10. 2. [Työssä on yhteensä 28 s, merkkien välis sä on 20 s.] Pitsiosio 1 1. [Työssä on yhteensä 68 s.] Pitsiosio 2 Neulo kuten Pitsiosio 1. 2.–18. krs Neulo n. [Työssä on yhteensä 26 s, merkkien välis sä on 18 s.] 25. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. krs Neulo n. krs Neulo n. [Työssä on yhteensä 148 s.] Tuubiosa Työ yhdistetään nyt pyöröneuleeksi. KAAVIOAVAIN OP: o, NP: n mallikerran toisto lk L1o knk L1v 2 o yht Toista krs:t 9–10 vielä 7 kertaa. krs Neulo kaavion B seuraava krs (mal likerta toistuu 13 (15) kertaa krs:lla). Toista krs:ta 2, kunnes olet neulonut kaavion krs:t 1–20 kerran. Vain koko 2 1. krs Neulo kaavion B krs 1 (mallikerta toistuu 13 (15) kertaa krs:lla). Mallikerta toistuu 6 kertaa krs:lla. 20. 19. Vain koko 1 1. krs Neulo o. 19. [2 s lisätty] Toista krs:ia 2–3, kunnes olet neulonut kaavion krs:t 1–20 kerran. Molemmat koot Pitsiosio 1. Mallikerta toistuu 10 kertaa krs:lla. 2.–18. krs Neulo n. Toista krs:t 1–2 kolme kertaa. [Työssä on yhteensä 128 s.] Vain koko 2 Sileä osio 4 Neulo kuten Sileä osio 2. [2 s lisätty] 2. 60 Ei silmukkaa 71 4/24. krs Neulo o. krs Neulo o. Toista krs:ta 2, kunnes olet neulonut kaavion krs:t 1–20 kerran. Reu nasilmukoilla neulotaan tästä eteenpäin pitsineuletta ja sileää neuletta kuten muil lakin s:illa. Sileä osio 1. [Työssä on 130 s.] 2.–18. krs (NP) *1 o, n1* x 2, sm, neulo kaa vion A seuraava krs, sm, *1 o, n1* x 2. krs Neulo kaavion B seuraava krs (malli kerta toistuu 15 kertaa krs:lla). 20. [Työssä on yhteensä 108 s.] Pitsiosio 3 Neulo kuten Pitsiosio 1. 2. krs Neulo n. 3. 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 KAAVIO A KAAVIO B 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lyhenteet s. [Työssä on yhteensä 88 s.] Sileä osio 3 Neulo kuten Sileä osio 2. krs Neulo o. 20. Huom! Viimeisellä krs:lla poista silmukkamerkit. krs Neulo o. [Työssä on 150 s.] 2. Neulo Sileä osio 1:n krs:t 25–26 kerran. Kastele huivi ja aset tele tasolle kuivumaan. 19. krs *Neulo n merkille, pm* x 2, neulo n krs:n loppuun, luo 2 s, am ja liitä työ pyö röneuleeksi. krs *1 o, n1* x 2, sm, L1v, neulo n merkille, L1o, sm, *1 o, n1* x 2. [2 s lisät ty, työssä on 28 s.] 26. [Työssä on yhteensä 48 s.] Sileä osio 2 Neulo Sileä osio 1:n krs:t 25–26 kerran
. . Pora ja 4–7 mm:n poranterä. 5 . Tuoretta puuta on helpompi veistää jo kuivuneeseen verrattuna. 2 . Puuaihio (n. Siisti sahauksen jälkiä. 3 . 1,5 cm leveä, 2 cm syvä ja 20 cm pitkä). 4. Vuolupuukko (esim. Poraa n. 4–7 mm:n terä soveltuu hyvin poraamiseen. Koristele halutessasi vuolemalla, maalaamalla tai lovileikkauksin. 2. . PUSSINSULKIJA Ohje ja malli Matias Sivonen TARVIKKEET . Veistä aluksi puukolla noin 1,5 x 2 cm:n tanko pidemmästä puun pätkästä. Lyijykynä apuviivojen hahmotteluun. Pussinsulkijoiden ohje kannustaa myös aloittelevaa veistäjää tarttumaan puuhun ja puukkoon! OHJE 1. Mora 120). Sahaa tangon päädystä reikään asti lovi käsisahalla. Apuviivat molemmin puolin aihiota helpottavat sahaamista. Sahaa aihio irti pidemmästä tangosta. . 3. Jätä tilaa mahdolliselle koristelulle. 4 cm:n päähän reunasta reikä. 5. Samalla voit muotoilla aihion ulkomuotoa joko pyöreäksi tai kulmikkaaksi. 6 . 6. 4 . 1 . 72 4/24. Käsisaha
JOUSTINNEULEEN SILMUKOINTI 6. krs (kavennus) *1 n, 2 o, 1 n, knk n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. [12 s lisätty, työssä on 132 s.] 26.–30. 13. 1. 27,5 x 53,5 cm kahvoineen. krs *1 n, 2 o, 3 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. 19. krs (lisäys) *1 n, 2 o, 3 n, 2 o, Nlon, 1 n*, toista krs:n loppuun. JUOVA-NEULEKASSI Ohje ja malli Riikka Peltola KOKO N. krs *2 n, 2 o, 3 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. TIHEYS 26 s ja 30 krs = 10 x 10 cm *2 o, 2 n* joustinneuletta 3 mm:n puikoilla kaksinkertaisella langalla ja pingotettuna. krs *1 n, 2 o, 2 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. krs *2 n, 2 o, 3 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun, pm, 1 n, am. krs (kavennus) *2 n, 2 o, 2 n yht, 2 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. krs (lisäys) *1 n, 2 o, Nlon, 2 n, 2 o, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun. krs (valmistelu) *1 n, 2 o, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun, am (kerrosmerkki). Lopuksi neulotaan kassin kahvat, joiden päät silmukoidaan yhteen. krs *2 n, 2 o, 4 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. 7. [12 s kavennettu, työssä on 132 s.] 2.–5. krs *1 n, 2 o, 4 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. 25. [12 s lisätty, työssä on 120 s.] 20.–24. Toista krs 32 vielä 41 kertaa. [12 s kavennettu, työssä on 96 s.] Katso ohjevideo silmukoimiseen Taito-lehden Youtube-kanavalta! 73 4/24. Liitä työ pyöröneuleeksi. PUIKOT 3 mm:n pyöröpuikko vähintään 80 cm:n kaapelilla ja 3 mm:n sukkapuikot. LANKA Sportvahvuinen lanka (noin 330 m/100 g). Aloita sitten kavennukset. krs (kavennus) *1 n, 2 o, 2 n, 2 o, knk n*, toista * – * krs:n loppuun. LISÄKSI Silmukkamerkki, päättelyneula. 8:sta (100 % puuvilla, 165 m/50 g), sävy Puuteri (3803). krs (lisäys) *1 n, Nlon, 2 o, 4 n, 2 o, 2 n* toista *–* krs:n loppuun. MENEKKI 200 g. krs *1 n, 2 o, 3 n, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. Voit käyttää alussa tarvit taessa lyhyempää pyöröpuikkoa tai magic loop tekniikkaa. krs *1 n, 2 o, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun. [12 s lisätty, työssä on 144 s.] 32. 19. krs (kavennus) *1 n, 2 o, 3 n, 2 o, 2 n yht, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun. [12 s kavennettu, työssä on 108 s.] 14.–18. Luo turkkilaisella luomistavalla kaksinker taisella langalla 48 lankalenkkiä. [12 s kavennettu, työssä on 120 s.] 8.–12. OHJE Kassi neulotaan pyöröneuleena kaksinker taisella langalla. [Työssä on 96 s.] 2.–12. 1. Juova-kassi neulotaan helppona joustinneuleena pohjasta alkaen. [12 s lisätty, työssä on 108 s.] 14.–18. Mallikassi neulottu Hjertegarnin Cotton nr. 31. 13. krs (lisäys) *1 n, 2 o, 3 n, Nlon, 2 o, 2 n*, toista * – * krs:n loppuun. krs *1 n, 2 o, 3 n, 2 o, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun
Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin kannesta innoituksensa saanut Thorn. krs *1 n, 2 o, 2 n, 2 o, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun. 24 s ja 28 krs = 10 x 10 cm kuvio neuletta 3,5 mm:n puikoilla pingotuksen jälkeen. PÄÄTTELY Seuraava krs *(2 o, 2 n) x 3, 2 o, päätte le nurin neuloen 10 s*, toista * – * vielä 3 kertaa. MENEKKI 1?250 (1?350, 1?450, 1?600) (1?750, 1?850, 2?000) m. TIHEYS 22 s ja 28 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta 3,5 mm:n puikoilla pingotuksen jälkeen. 74 4/24. Virkkaa piilosilmukoita siten, että työnnät virkkuukoukun työn nurjalta puolelta oikealle puolelle, työnnä se puikolla olevan silmukan läpi, ota langankierto koukulle ja vedä se silmukan läpi työn nurjalle puolelle. Aloita sitten ensimmäisen kahvan neulo minen. LANKA DKvahvuinen lanka (noin 250 m/100 g). Mallipaita on neulottu Tukuwool DK:sta (100 % suomalainen villa, 250 m/100 g), sävy Yrtti. Paita neulotaan ylhäältä alas ensin tasona, myöhemmin pyöröneuleena. 2,5 mm:n pyöröpuikko 80–100 cm:n kaapelilla joustinneuleeseen. Kastele kassi kaut taaltaan ja kuivata tasossa. KAHVAT Kahvat neulotaan neljässä osassa, ja nii den päät yhdistetään silmukoimalla, jolloin muodostuu kaksi kahvaa. LISÄKSI Virkkuukoukku väliaikaiseen aloi tukseen, apupuikko, 5 silmukkamerkkiä, päättelyneula sekä apulankaa silmukoiden väliaikaiseen säilytykseen. 73). VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Neulo sukkapuikoilla 14 s:lla *2 o, 2 n* joustinneuletta tasona, kunnes kahvan pi tuus on 21 cm. 20.–25. eld-pusero on istuvuudeltaan väljä ja laatikkomallinen. Puikoilla on nyt kahvojen s:t [56 s]. Neulo kaikki kahvat samoin, 21 cm:n mit taisiksi. Valitse koko, jonka rinnanympärys on noin 20–30 cm väljempi kuin paidan käyttäjän rinnanympärys. Aseta ensimmäisen kahvan NP:t vastak kain ja silmukoi kahvojen päät yhteen jous timen mukaan (ohjekuva s. Katkaise lanka, jätä reilut langanpäät ja jätä s:t puikolle odottamaan. THORNFIELD-PAITA Ohje ja malli Iida Pirinen KOKO 1 (2, 3, 4) (5, 6, 7). Pudota silmukka puikolta. PUIKOT 3,5 mm:n pyöröpuikko 80–100 cm:n kaapelilla, tai puikko, jolla saavuttaa neuletiheyden. ERIKOISTEKNIIKAT Virkkauspäättely Taita pääntien joustin kahtia siten, että puikot ovat työn oikealla puolella ja päättele silmukat virkkuukoukun avulla työn nurjalle puolelle
75 4/24. Kun etupuoli ulottuu kai naloihin asti, kaikki silmukat yhdistetään ja neuletta jatketaan pyöröneuleena hel maan asti. valmistelukrs (OP) 2 n, am, neulo n, kunnes jäljellä on 2 s, am, 2 n. B) Hihan ympärys 38 (38, 40, 42) (43,5, 46,5, 48) cm. 1. KAAVIOAVAIN 2/1 VPn Siirrä 2 s apupuikolle työn eteen, 1 n, neulo apupuikolta 2 o. krs (NP) 2 o, sm, neulo kaavion seu raava krs merkille, sm, 2 o. krs (OP) 2 n, sm, neulo kaavion krs 1 merkille (toista mallikerta 5 (6, 6, 7) (8, 8, 9) kertaa krs:lla, neulo tämän jälkeen kaavio loppuun), sm, 2 n. 60 Katso kolme erilaista tapaa väliaikaisen aloituksen tekemiseen Taito-lehden Youtube-kanavalta! ! VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE A) Rinnanympärys 105 (116,5, 125, 135) (150, 155, 166,5) cm. C) Hihan pituus kainalosta 48 cm. Tämän jälkeen poimitaan olkapäiltä väliaikaisen aloituk sen silmukat ja jatketaan neulomista toi seen suuntaan. 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO Lyhenteet s. valmistelukrs 2 o, sm, *2 n, 3 o, 2 n, 3 o, 2 n, 8 o*, toista * – *, kunnes jäljellä on 12 s ennen merkkiä, 2 n, 3 o, 2 n, 3 o, 2 n, sm, 2 o. OP: n, NP: o mallikerran toisto 2/1 OPn Siirrä 1 s apupuikolle työn taak se, 2 o, neulo apupuikolta 1 n. valmistelukrs (NP) Neulo n krs:n lop puun. nyppy 2/2/2 VP Siirrä 4 s apupuikolle työn eteen, neulo 2 o, siirrä apupuikon vasemmasta reunasta 2 s takaisin vasemmalle puikolle, siirrä apupuikko jolla on 2 s työn taakse, neulo 2 o ja neulo sitten apupuikon silmukat o. 2. TAKAKAPPALE (selän yläosa) Luo 3,5 mm:n puikolla 116 (136, 136, 156) (176, 176, 196) s väliaikaisella aloi tuksella. 3. C D Neulomis suunta A B OHJE Villapaita aloitetaan takakappaleen ylä osasta väliaikaisella aloituksella, minkä jäl keen kohokuvioneuletta neulotaan selkää alaspäin kainaloihin asti. 2. Aloita neulominen kaavion mukaan: 1. D) Helman pituus kainalosta 35 cm
8. [1 s lisätty] 36. 35. 30. [Työssä on 51 (60, 60, 68) (76, 76, 82) s.] Katkaise lanka ja siirrä s:t apulangalle. 15. Toista krs:t 35–36 vielä 9 kertaa. Toista krs:t 23–24 vielä 2 kertaa. [1 s kavennettu] 4. Toista krs:t 3–4 vielä kerran. krs 2 n, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 o. krs (NP) 1 n, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 o. Oikea olka Huom! Jos palmikonkierto osuu kaavion mukaan aivan pääntien reunaan, neulo taan nämä s:t nurin, eikä tehdä palmikon kiertoa. Olet neu lonut viimeksi kaavion krs:n 14. [1 s kavennettu] 2. krs 1 o, L1on, neulo kaavion seuraa van krs:n mukaan merkille, sm, 2 n. Olet neu lonut viimeksi kaavion krs:n 14. Katkaise lanka ja siirrä s:t apulangalle odottamaan. Vain koot 1, 4, 5, 6 ja 7: Toista krs:t 17–18 vielä 5 kertaa. Toista krs:t 3–4. 21. krs 2 o, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 n. krs 2 n, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, L1vn, 1 o. Olet neu lonut viimeksi kaavion krs:n 14. krs Toista krs 16. Toista krs:t 35–36 vielä 9 kertaa. Etukappa leen tulee päättyä takakappaleen kanssa samaan kerrokseen, sillä vartaloa jatke taan yhdistämisen jälkeen neulomalla kaa viota eteenpäin. krs 2 n, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 o. krs Toista krs 16. krs 2 n, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 5 s, 2/1 OP, 1 o. krs 1 o, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n. Toista krs:t 29–30 vielä 2 kertaa. krs 2 o, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 n. krs (NP) 2 o, sm, neulo kaavion seu raavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 n. 16. 23. Siirrä seuraavat 28 (30, 30, 34) (38, 38, 46) pääntien s myös omalle apulangalle odottamaan. [1 s kavennettu] 2. Toista krs:t 7–8 vielä 10 kertaa. Vain koot 2 ja 3: Toista krs:t 7–8 vielä 6 kertaa. [Työssä on vasemman olan 44 (53, 53, 61) (69, 69, 75) s.] Vasen olka Huom! Jos palmikonkierto osuu kaavion mukaan aivan pääntien reunaan, neulotaan nämä s:t nurin eikä tehdä palmikonkiertoa. [Työssä on 41 (50, 50, 58) (66, 66, 72) s.] 7. Kaikki koot: 29. krs 1 o, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n. krs 1 o, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n. Toista krs:t 3–4 vielä 17 kertaa. krs 2 o, sm, neulo kaavion seuraava krs merkille, sm, 2 o. krs 2 o, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 n. 23. krs 1 o, neulo kaavion krs:n 1 mukaan aloittaen silmukasta 16 (7, 7, 17) (11, 11, 3) merkille, sm, 2 n. krs Toista krs 17. krs Knk, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n. krs 1 o, 2/1 VPn, neulo kaavion seu raavan krs:n mukaan (aloittaen silmukasta 10) merkille, sm, 2 n. 4. Olet neu lonut viimeksi kaavion krs:n 14. krs Toista krs 16. Toista krs:t 23–24 vielä 2 kertaa. krs Toista krs 8. [Työssä on 41 (50, 50, 58) (66, 66, 72) s.] Vain koot 1, 4, 5, 6, 7: 7. 8. Kaikki koot: 29. Toista krs:t 7–8 vielä 3 kertaa. krs 2 n, sm, neulo kaavion seuraava krs merkille, sm, 2 n. 22. 22. Siirrä sitten oikeasta reunasta (OP) oikean olan 44 (53, 53, 61) (69, 69, 75) s omalle apu langalleen odottamaan. OLAT JA PÄÄNTIE Pura seuraavaksi väliaikaisen aloituksen apulanka ja jatka neulomista vastakkaiseen suuntaan. Aloita väliaikaisen aloituksen purkaminen oikeasta reunasta (OP) ja siirrä vapautu vat 116 (136, 136, 156) (176, 176, 196) s takaisin 3,5 mm:n puikolle. Siirrä oikean olan 44 (53, 53, 61) (69, 69, 75) s apulangalta takaisin 3,5 mm:n pui kolle. 3. krs (OP) 2 n, am, neulo kaavion krs:n 15 mukaan, kunnes jäljellä on 2 s, 2 o yht. krs Toista krs 2. 30. 1. Vain koot 2 ja 3: Toista krs:t 17–18 vielä kerran. 1. 17. 18. krs Toista krs 8. Toista krs:t 29–30 vielä 2 kertaa. 3. krs Toista krs 2. Olet neulonut kaavion kaikki 28 krs:ta. krs 2 o, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 1 s, 1 n. 3. krs 1 n, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 o. krs 1 n, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 o. Toista krs:ia 1–28 kunnes yläosan pituus on noin 20,5 (20,5, 22, 22) (23,5, 25, 25) cm. [1 s lisätty] 36. [Työssä on 51 (60, 60, 68) (76, 76, 82) s.] Älä katkaise lankaa. ETUKAPPALEIDEN YHDISTÄMINEN Seuraavaksi yhdistetään olat etukappa leeksi ja suljetaan pääntie. 35. [1 s kaven nettu] 4. krs 2 n, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kunnes jäljellä on 2 s, 2 o yht. 24. krs Toista krs 7. krs (OP) Knk, neulo kaavion krs:n 15 mukaan, aloittaen silmukasta 13 (4, 4, 14) (8, 8, 22), kunnes jäljellä on 2 s, am, 2 n. Seuraava krs (OP) 2 n, sm, 2 n, neu lo kaavion seuraavan krs:n mukaan, kun nes jäljellä on 1 s, 1 o, luo 14 (16, 16, 20) 76 4/24. 24. Ota muistiin viimeisin takakappa leessa neulomasi kaavion krs. 21. krs 1 n, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 o
[Työssä on 116 (136, 136, 156) (176, 176, 196) s.] Seuraava krs (NP) 2 o, sm, neulo kaa vion seuraavan krs:n mukaan merkille (neulo edellisellä krs:lla luodut s:t kiert o), sm, 2 o. Kastele neule kaut taaltaan ja kuivata tasossa oikeisiin mittoi hin. HELMAN JOUSTINNEULE Vaihda työhön 2,5 mm:n pyöröpuikko. PÄÄNTIE Siirrä apulangalta takakappaleen pääntien 28 (30, 30, 34) (38, 38, 46) s 2,5 mm:n pyöröpuikolle ja neulo ne o. Toista krs:ia 1–2, kunnes etukappale on saman mittainen kuin takakappale ja olet viimeksi neulonut saman kaavion krs:n kuin takakappaleessakin. 1. 2. krs (OP) 2 n, sm, neulo kaavion seu raavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n. [2 s kavennettu] Toista krs:t 1–2 vielä 3 (2, 2, 2) (2, 2, 2) kertaa. (24, 24, 32) s pääntietä varten, neulo va semman etuolan silmukoilla 1 o, neulo kaavion mukaan merkille, sm, 2 n. Yhdistä pyöröneuleek si, am. Toista sitten krs:t 1–2 vielä 14 (15, 14, 16) (16, 19, 19) kertaa. Taita joustin kahtia ja päättele pääntie virkkauspäättelyllä tai suoraan neuloen työn NP:lle. Päättele s:t joustinneuletta neuloen. 77 4/24. ETUJA TAKAKAPPALEEN YHDISTÄMINEN Siirrä takakappaleen 116 (136, 136, 156) (176, 176, 196) s takaisin 3,5 mm:n pyö röpuikoille ja yhdistä työ pyöröneuleeksi: Yhdistämiskrs Neulo etukappaleen s:lla 2 n, sm, neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n, luo kainaloon 10 (6, 14, 6) (6, 10, 6) s, neulo takakap paleen s:lla 2 n, sm, neulo kaavion seuraa van krs:n mukaan merkille, sm, 2 n, luo kainaloon 10 (2, 14, 6) (2, 10, 2) s, 2 n merkille (tämä on kerrosmerkki). Älä katkaise lankaa. krs 1 n, neulo o, kunnes jäljellä on 1 s, 1 n. Liitä työ pyöröneu leeksi ja am krs:n vaihtumisen merkiksi. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. [Työssä on 252 (280, 300, 324) (360, 372, 400) s.] 1. Poimi ja neulo o 90 s mahdollisimman tasaisesti lopusta pääntien reunasta. krs (NP) 2 o, sm, neulo kaavion seu raavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 o. [Työssä on 76 (78, 82, 86) (90, 96, 100) s.] Toista krs:ta 1, kunnes hihan pituus on 30 (29,5, 30, 28,5) (28,5, 26,5, 26,5) cm. 1. Päättele s:t joustinneuletta neuloen. Neuleen kuivuessa voit muotoilla nyp pyjä ja varmistaa, että ne jäävät koholle neuleen OP:lle. 1. krs Neulo n krs:n loppuun ja poista sa malla muut merkit paitsi kerrosmerkki. Toista krs:ta 1, kunnes paita on 35 cm kainalosta mitattuna (tai haluamasi mitta) ja olet viimeksi neulonut kaavion krs:n 12. krs 1 n, *2 o, 2 n*, toista * – *, kunnes jäljellä on 3 s, 2 o, 1 n. Toista krs:sta 2 niin kauan, että joustinneuleen mitta on 8 cm tai haluamasi pituinen. krs 1 n, *2 o, 2 n*, toista * – * kunnes jäljellä on 3 s, 2 o, 1 n. 1. 2. 2. krs 1 n, 1 o, knk, neulo o, kunnes jäljellä on 4 s, 2 o yht, 1 o, 1 n. HIHAT Aloita kainalon keskeltä ja poimi ja neu lo o 84 (84, 88, 92) (96, 102, 106) s 3,5 mm:n pyöröpuikolle. [28 (30, 28, 32) (32, 38, 38) s kaven nettu, työssä on 48 (48, 54, 54) (58, 58, 62) s.] Seuraava krs Neulo n. krs *Neulo kaavion seuraavan krs:n mukaan merkille, sm, 2 n, (2 o, 2 n)jous tinta merkille* sm, sm, toista * – * vie lä kerran. [Työssä on 118 (120, 120, 124) (128, 128, 136) s.] Neulo 1 krs o ja aloita sen jälkeen *2 n, 2 o* joustinneule. Vaihda työhön 2,5 mm:n pyöröpuikko. Jatka joustinneuletta, kunnes joustimen mitta on n. 8 cm. Toista krs:sta 1 niin kauan, että joustinneuleen mitta on 8 cm tai haluamasi pituus
Veera työsken telee neulomisen ohella psykologina ja viettää vapaaaikansa mielellään läheistensä kanssa sekä luonnossa liikkuen. Riikka työskentelee sekä käsin että 50luvun saksalaisvalmisteisella neulekoneellaan. SARIANNA LEHTONEN Sarianna on tekstiilialan artenomi, jolle käsi työt ovat sekä työ että harrastus. Kiireisen arjen keskellä Riikan motto onkin ”Joka paikasa ja välisä voi neulua muutaman silimukan”. Lähellä sydäntä on myös vapaa ja impulsiivinen ilmaisu käsityön keinoin. Sarianna suunnittelee ja tekee käsitöitä monilla eri tek niikoilla. Hän yhdistelee työs sään käytännönläheistä talonpoikaiskulttuuria moderniin käsityöhön ja DIYhenkeen. ANNA-KAROLIINA TETRI AnnaKaroliina on kädentaitoalan koulutta ja, asiantuntija ja tietokirjailija. 68. Anna-Karoliinan käsialaa on villalangan purkkivärjäys sienillä, s. IIDA PIRINEN Iida on lapsuudestaan asti käsitöitä harjoitta nut neulootikko. Viehättävintä maailmassa hänen mielestään on kolmiulotteisen muodon rakentuminen ilman saumoja neulomalla. Neulomisessa häntä kiehtoo erityisesti jatkuva oppiminen, käsillä teke misen maadoittava vaikutus ja mahdollisuus soveltaa intuitiivisesti. Matias omaa tutkivan mielen – fyysisen tekemisen ohella tuorepuuveisto on väylä suhtautua maailmaan, metsiin, puihin ja yhteiskuntaan. Sariannan svengaavien Dorrit-sukkien ohjeen löydät sivulta 63. Häntä kiin nostavat erityisesti luonnonvärit ja tietenkin ihanista luonnonväreillä värjätyistä langoista neulotut neuleet. Veera on kotoisin EteläPohjanmaalta ja hänen kotinsa sijaitsee metsän keskellä, mikä tarjoaa hänelle usein inspiraatiota neuleisiin. Riikan suunnitteleman Laine-tuubihuivin ohjeen löydät sivulta 70. Tutustu tekijöihin 78 4/24. TUIJA HEIKKINEN Tuija on rovaniemeläinen tekstiilisuunnitte lija, joka on toiminut pitkään kädentaitojen opettajana ja käsityöläisenä. 74. Matias teki ohjeen pussinsulkijoiden veistämiseen, s.72. Iida laati ohjeen näyttävään Thornfield-paitaan, s. Riikka laati ohjeen hauskan Juova-kassin neulomiseen, s. Hänen suuri intohimonsa on keräillä tietoa, kokeilla, tutkia, kehitellä ja kasata kaikki kerätty informaatio ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. 73. RIIKKA PELTOLA Riikka on vaatesuunnittelija ja tekstiilitaitei lija, jonka elämässä langalla ja kuiduilla on keskeinen rooli. Neulevideoita löytyy Youtuben Palasia arjes tamme kanavalta jo yli kuuden vuoden ajalta. Tuija kirjoi ja ompeli kauniin Kasvio-tyynyn, jonka ohje löytyy sivulta 65. RIIKKA PIRNES Riikka on neuloja, jonka käsissä neuleita syntyy oman perheen lisäksi ystäville ja sukulaisille. Tuija on utelias tutkimusmatkailija käsityötekniikoiden ja materiaalien maailmassa. Kaikkein hauskinta hänen mielestään on kuvioiden suunnittelu ja ideat, jotka toteu tuvat alkuperäisen suunnitelman mukaan. Veera suunnitteli ihanan Auringonkukka-paidan ohjeen, jonka löydät sivulta 61. Inspiraatio neuleisiin syntyy usein luonnosta, arkkitehtuurista tai käytössä olevien lankojen ominaisuuksista. VEERA KOIVULAHTI Veera on 28vuotias intohimoinen neuloja ja satunnainen neulesuunnittelija. Hänen ominta aluettaan ovat värit ja leikkisä tyyli. MATIAS SIVONEN Matias on Saimaan sydämessä, Savonlinnassa, asuva tuorepuuveistäjä
puh. 03 626 2610 Wetterho?nkatu 4 D, Hämeenlinna www.wetterho?.. suunnitteluohjelma uuden Suunnitteluohjelmamme avulla voit suunnitella neulokseen oman kuosin ! me neulomme suunnittelemasi kuosin kankaaksi! loihdi omasta designista upeita neuleita! www.johannakdesign.fi kurkkaa lisää täältä! Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Jatkuva haku on avoinna! Kysy lisää puh. 050 596 2828 KERAMIIKKA-ALAN ARTESAANIOPINNOT FORSSASSA LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kysy lisää puh. Suomalaiset villalangat & ryijyt Kotimainen käsityökauppa palvelee sinua verkossa ja myymälässä Käsityökaupat Tallinnassa – perinteitä ja laatua Eesti Käsitöö Maja Pikk 22 Kaarmanni Käsitöö Vanaturu kael 8 Käsityötapahtumat 2024 Keskiaikapäivät 5.–7.07 Martin Markkinat 7.–9.11 Viron Kansantaiteen ja Käsityön Liitto www.folkart.ee 79 4/24. Jaanan Lankapaja AIDOSTI JA INTOHIMOSTA SUOMALAISEEN VILLALANKAAN www.jaananlankapaja.fi Sisustusja käsityöliike Hilma ja Onni Kaikkea kivaa neulontaan ja muihin käsitöihin www.hilmajaonni.fi info@hilmajaonni.fi Niittytie 6 44300 KONNEVESI 040-6741331 Sasky Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Taidosta ammatti Ikatalla onnistut! sasky.fi/ikata Pirkka-lanka hurmaa väreillään! Tilaa kätevästi verkkokaupasta taitopirkanmaa.fi. 050 596 2828 tilaukset@wetterho?.
slojd-detaljer.fi Uusi nettikuvasto! Ilmestyy 9 elokuuta – täynnä uutuuksia käsitöihin ja askarteluun. 80 4/24. Joka viikko uutuuksia ja kampanjoita netissä osoitteessa “Näyttää tiskirätiltä, mutta ei haise tiskirätiltä” www.lempiriepu.. Pirkanmaan paras lankakauppa nurja.fi / ilmarinkatu 35, tampere KUDON-LANGAT Käsinvärjätyt ja pehmeät, luonnonkuituiset langat Tampereella Hiedanrannan Pajalla, Tehdaskartanonkatu 28 kudontaputiikki@gmail.com 040 7011 703 EIJANKUDONTAPUTIIKKI.FI www. www.suomenlanka.fi Kotimaiset langat kudontaan, virkkaukseen, makrameesolmeiluun sekä muihin käsitöihin ja askarteluihin. Nähdään verkkokaupassa! Kestävä ja pestävä siivousliina, joka valmistetaan käsinpainaen Suomessa neulotusta bambucollegesta
044 2023 516, ilmoitukset@taito.fi 81 4/24. 050 3660779 kempeleenmattokutomo.fi Myymme myös kuteita ja kudontatarvikkeita! Ilmoita Taito-lehdessä! ILMOITUSMYYNTI KRISTIINA AHTI, P. KOTIMAISET KÄSITYÖTARVIKKEET www.kainor.fi säädettävät sukkaplokit tilkkujen pingotusalustat personoitavat merkit käsityömitat, jne KEMPELEEN MATTOKUTOMO OY Meiltä laadukkaat kotimaiset kudotut matot! contact us: Sohjanantie 9, 90440 Kempele P
Lokakuussa ilmestyvän Taidon teemana on kuviteltu maailma. TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila, Havukoski, Hiekkaharju, Korso www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • toimisto@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www. Se voi olla satuja, tarinoita, tuntemattomia maailmoja, siveltimen vetoja kankaalla tai leikkejä pihamaalla. Kuviteltu maailma löytyy kirjojen sivuilta, teatterien lavoilta ja television ruudulta. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND / ÅBOLANDS HANTVERK Parainen / Pargas & Kemiö /Kimito www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@gullkrona.fi TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi Taitoliitto • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi yhdistysilmoitusTAITO_3_2024.indd 1 yhdistysilmoitusTAITO_3_2024.indd 1 26.6.2024 14.17.59 26.6.2024 14.17.59 Taito 5/24 ilmestyy viikolla 41. Seuraavassa numerossa sukellamme mielikuvituksen maailmaan! Kuva Pexels 82 4/24. Ku va Hi lja M us to ne n
Hurmaa löydät kahdessa käsinvärjätyssä sävyssä. Lisätietoa langasta Taito -lehden verkkokaupassa: taitolehti.fi/kauppa Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 7.8.2024 5:07:05 7.8.2024 5:07:05. N ro 4 • 20 24 • In sp ira at io n ih m e ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro 4 | 2024 | 16,90 € Inspiraation ihme VUOSIENKIN JÄLKEEN Käsityön ammattilaiset kertovat, miten he ylläpitävät inspiraatiotaan JÄÄTÄ LASISTA Yhdysvaltalainen lasinpuhaltaja Dylan Katz inspiroituu Pohjolan talvesta KIERRÄTYKSESTÄ KÄYTTÖÖN Korjausompelija Inga Aldén loihtii uutta kierrätystekstiileistä PAL.VKO 2024-41 6 414887 433853 2 4 4 74 33 85 -2 40 4 TUTUSTU KOTIMAISEEN HURMA-LANKAAN! Hurma on Taito -lehden ikioma DK-vahvuinen sukkalanka, joka on valmistettu suomalaisesta villasta ja nailonista