. Store of Hope luo toivoa . CraftCornerissa järjestetään näyttelyitä, tapahtumia ja kursseja. . FI Ko to isa ke itt iö Eteläesplanadi 4 • Helsinki • www.craftcorner.fi CraftCornerista löydät sekä suomalaista muotoilua että laadukkaita käsityötuotteita. Taito-5-2017-kansi.indd 1 8.9.2017 8.22. . . Meiltä voit ostaa kauniit ja yksilölliset lahjat ja tuliaiset. nro 5?|?2017?|. Nyt myös verkkokauppa! Etsitkö paikkaa näyttelylle tai pop up -myymälälle. Vuokraamme valoisaa galleriatilaamme, tiedustele 2018 vapaita aikoja. 12,50 € Neulo pipo itselle tai lapselle, virkkaa pirteä mandariinipussi ja kudo Pikseli-peitto! Kotoisa keittiö Tee itse! TA IT O 5/2 01 7 TA IT OL EH TI. CraftCornerIlmoitus_Taito3_2017.indd 1 15.5.2017 12.14.03 6 414887 433853 1 7 5 74 33 85 -1 70 5 PAL.VKO 2017-45 T A I T O Onni elää käsityössä Pärekorimestari Jorma Kallio: ”Pärekorejani on myynnissä Manhattanillakin” Duodji on taidetta ja käyttöesineitä Kudo tyylikkäät lasinaluset
Kokoa teatteri kiinnittämällä tukikaaret teatterin alareunaan. 2) Liimaa sivu kiinni vahvemmalle paperille. Kauhavalla Seinäjoen Käsityömessut 29.9.-1.10.2017 www.lankava.fi Lankavan omat tuotteet kierrätysmateriaaleista: • EKO-puuvillatuotteet • Ainoja Sisu-räsykuteet LANKAVA Oy lankava@lankava.fi | 06 434 5500 Kauppatie 91, 62200 KAUHAVA www.helmivene.fi webshop +358 40 558 1760 Haluatko nähdä oman ilmoituksesi tällä sivulla. Koska itse tehty on ihanin. SULOISTEN SORMINUKKEJEN OHJE SIVULLA 60. TILAA OMA TAITO WWW.TAITOLEHTI.FI T A I T O -lehti TAITOLIITTO Lankavan Messumarkkinat 28-30.9. Ota yhteyttä! Eipe Pensasmaa, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com 1) Leikkaa sivu irti katkoviivaa pitkin. 4) Leikkaa tukikaaria varten kolot teatterin alareunaan valkoisten merkkien kohdalle. 5) Halutessasi voit värittää teatterin ja keksiä sille nimen. 3) Leikkaa teatteriin aukko poistamalla valkoinen alue verhojen välistä ja irrota tukikaaret valkoisen alueen sisältä. TEATTERIN KOKOAMISOHJE Taito-5-2017-kansi.indd 2 8.9.2017 8.22
Taito-5-2017-sisus.indd 3 8.9.2017 3.49
Seppä tekee töitä koko sydämellä. 38–39 TAIDEKÄSITYÖ: SONJA SALOMÄKI. 34–37 YKSILÖLLISEN TYYLIN SALAISUUS Jaana Manner on kerännyt vintagea vuosikymmeniä. 58–59 VÄRIÄ PIMEIMPÄÄN VUODENAIKAAN Tee piristävä mandariinipussi Molla Millsin ohjeen mukaan. 20–23 LAJINSA VIIMEISIÄ Jorma Kallio on koko elämänsä ajan ollut Veneskosken nuorin pärekorimestari. 7 PÄÄKIRJOITUS Käsityön ydin. 73 SEURAAVASSA NUMEROSSA. 60–61 JÄMÄLANKOJA TEATTERILAVOILLE Virkkaa leikkeihin suloiset sorminuket. TÄSSÄ NUMEROSSA 40 Kymin naisen kansallispuku ”Käsin tekemiseen hurahtaa helposti puoli elämää: työtä ei malta laskea käsistään ennen kuin tämä rivi tai kuvio on valmis, ehkä ei vielä sittenkään.” – ILONA KORHONEN 64 Palmikkolapaset sopivat syksyyn. 12 KIRJAT Neuleita ja värikästä virkkausta. 40–41 KANSALLISPUKU: Kymin naisen kansallispuku. 70–71 TAPAHTUMAT Syksyn menovinkit. 28–31 UTELIAS UPPOUTUJA Tuija Heikkisen värikkäät käsityöt ihastuttavat. 52–53 PEITTO PERHEEN PIENIMMÄLLE Susivillan vauvanpeitto tuudittaa uneen. 8–11 ALUKSI Roosa nauha ja Sukka-Finlandia hurmaavat. Teema: KOTOISA KEITTIÖ 24–27 KAKSI OMAN TIEN KULKIJAA Leena Kouhia ja Marianne Huotari tekevät keramiikkaa. 42–44 YHTEINEN MATKA KÄSITYÖN MAAILMAAN. Kantaaottavat ryijyt koskettavat. 56–57 ATERINSUOJA KAUNISTAMAAN KATTAUSTA Kaunis aterinsuoja viimeistelee juhlapöydän. 14–19 DUODJI YHDISTÄÄ KAUNEUDEN JA KÄYTÄNNÖLLISYYDEN Taiteen ja kulttuurin jako ei sovi saamenkäsitöihin. Aikuisten käsityökoulussa saa vierihoitoa. 45 KOLUMNI: ROOPE LIPASTI Pakkokaunokirjoittaja muistelee. 46–49 KAUPPA TOIVOA TÄYNNÄ Store of Hope tekee hyvää. 64–67 KYLMIEN KELIEN PELASTAJAT Palmikkolapaset ja -pipo ovat syksyn tarpeellisin varuste. 54–55 TYYLIKKÄÄT LASINALUSET Tiia Erosen suunnittelemat lasinaluset tehdään kutomalla. T A I T O ?5/2017 4 SISÄLTÖ Taito-5-2017-sisus.indd 4 8.9.2017 3.49. 68–69 SVENSKA SIDOR Ledare och Tuija Heikkinen. Käsillä 50–51 KESÄN VIHREÄT MUISTOT Opettele hauska räsytekniikka. 13 KOLUMNI: ILONA KORHONEN Käsityöihmisen tarmolla. 6 TEKIJÄT Tutustu tekijöihin. 32–33 KÄDENTAITAJA: MITÄ KUULUU, HENRI LAARI. 62–63 TAAPERON PEHMOINEN TUPSUPIPO Kirjoneulepipo suojaa pientä päätä viimalta
28 Tuija Heikkisen töissä juhlivat värit. 50 Kaunis räsytekniikka sopii moneen. ?TAITO?5/2017 5 Taito-5-2017-sisus.indd 5 8.9.2017 3.49. 56 Aterinsuoja viimeistelee kattauksen. ”Saamelaisten koko elämänmuoto ja tapa hyödyntää luontoa on ollut eräänlaista taidetta.” – JOUNI LAITI 14 32 Henri Laari takoo upeita veitsiä
Oulu: Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11 B. Huom! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www. Pe kk a In na ne n T A I T O ?5/2017 6 TEKIJÄT Taito-5-2017-sisus.indd 6 8.9.2017 3.49. 59 €/vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 26,50 € (yht. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. 110. PAINO Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 KUSTANNUS JA TOIMITUS Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taito.fi www.taitolehti.fi EMMA KARVONEN Emma Karvonen on tekstiilimuotoilija ja käsityöalan monityöläinen Itä-Suomesta. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. TIINA AALTO Tiina Aalto on salolainen toimittaja ja Taito-lehden entinen päätoimittaja, joka hulluttelee nykyään myös teatterin parissa. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 03 4246 5340, asiakaspalvelu@jaicom.com TILAUSHINNAT Vuosikerta 64 €, kestotilaus 2 x 29,50 € (yht. Käsitöissä hän on parhaimmillaan silloin, kun saa kirjoittaa niistä. Mikkeli: Kenkävero, Pursialankatu 6. Vaasa: Loftet, Raastuvankatu 28. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com MEDIAKORTTI taitolehti.fi/ilmoittajalle TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy, Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa, puh. vuosikerta. 53 €/vuosi) IRTONUMEROMYYNTI Helsinki: Taito Shop Helsinki, Eteläesplanadi 4. Kannen kuva: Kaisu Jouppi TUOTTAJA Sonja Karlsson, sonja.karlsson@taito.fi, puh. ILMOITUSMARKKINOINTI JA -TRAFIIKKI Eipe / Eija Pensasmaa, puh. lehtiluukku.fi. Emma tuntee olonsa turvalliseksi, kun hänen lankavarastonsa ei laske alle kolmenkymmenen kilon. 040 754 4459 VERKKOTOIMITUS Johanna Aydemir?ULKOASU Elina Johanna Ahonen?AVUSTAJAT Tiina Aalto, Tiina Arponen, Johanna Aydemir, Tiia Eronen, Jonna Hietala, Anna-Kaisa Huusko, Kaisu Jouppi, Emma Karvonen, Juha Kauppinen, Sonja Kokko, Annika Konttaniemi, Ilona Korhonen, Roope Lipasti, Kari Mankonen, Nova Melina, Molla Mills, Soja Murto-Hartikainen, Jouni Porsanger, Annariikka Qvist, Merja Räty, Noora Vaarala, Emmi-Riikka Vartiainen, Barbro Vuorinen, Meeri Ylä-Tuuhonen. Joensuu: Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Kuusi numeroa vuodessa
Voisi sanoa, että niistä puuttuu sielu, se käsityölle ominainen ydin. On mahdoton ennustaa, onnistuuko työ, tuleeko siitä myyntikelpoinen vai pitääkö se laskea hävikiksi. KUN PYSÄHDYIN ERÄÄN KERAMIIKANTEKIJÄN KOJUN ÄÄREEN ihastelemaan upeita kippoja ja kuppeja, ajautui keskustelumme käsityön ytimen äärelle. Monet olivat kiertäneet markkinoilla jo vuosia, toiset olivat siellä vasta ensimmäistä kertaa. 32 KUTOMINEN Aloitin syksyllä kutomiskurssin Susivillan Annika Konttaniemen inspiroimana. Koskaan ei voi tietää, mitä uunista tulee ulos. Liekit nuolevat astioihin yksilöllisen pinnan, jolloin yksikään työ ei ole samanlainen kuin toinen. s. KÄDENTAITAJA ANTAA TÖIHINSÄ AINA OSAN ITSESTÄÄN , osan aikaansa ja osan taitoaan. Minä mietin, että sielu erottaa käsityön teollisesti tuotetusta. KEITTIÖVEITSET Henri Laarin takomat upeat keittiöveitset houkuttelevat kokkaamaan. Nainen valmistaa työnsä puupolttoisessa uunissa. Tehtaissa valmistetut astiat, aterimet ja tekstiilit ovat varmasti tasalaatuisia, mutta niistä puuttuu ihmisen erehtyväisyys ja kädenjälki. Hän miettii työtä tehdessään niitä näitä tai elämän rosoisempia kulmia, hän kiivastuu tai rauhoittuu tekemisen äärellä, hän on läsnä hetkessä tai seikkailee kaukana haavemailla. 52 AIKUISTEN KÄSITYÖKOULU Ryhmässä tekeminen tuo iloa ja sisältöä arkeen. Yhteys ihmiseen tekee käsityöstä korvaamatonta. Teksti Sonja Karlsson?Kuva Hilja Mustonen Käsityön ydin TÄTÄ LEHTEÄ TEHDESSÄ VIERAILIN Hämeen keskiaikamarkkinoilla. 42 PÄÄKIRJOITUS ?TAITO?4/2017 7 ?TAITO?4/2017 7 Taito-5-2017-sisus.indd 7 8.9.2017 3.49. s. Silti käsityö on aina yhtä tekijänsä kanssa. Minäkin haluan osallistua! s. Siinä piilee sen arvokkuus, jota koneellisella tuotannolla ei voida saavuttaa. Jutustelin niitä näitä paikalle kerääntyneiden käsityöläisten kanssa. Kun työasiat oli hoidettu, lähdin tutkimaan markkinahumua. Käsityöläinen kertoi, että hänen mielestään tuli luo hänen keramiikalleen sielun: se tekee siitä yksilöllisen, ainutlaatuisen ja tärkeän. KAIKEN VOI NYKYÄÄN VALMISTAA NOPEASTI , siististi ja tehokkaasti koneiden ja laitteiden avulla. Robotit ovat tuotannossa ihmistä parempia, mutta niiden toiminta on pitkälti ennakoitavaa ja virheettömyyteen pyrkivää
Sukka-Finlandia hurmaa neulojat Nyt meitä neulojia hemmotellaan: joukko touhukkaita tekijöitä on päättänyt pistää pystyyn kotimaisen kilpaneulonnan. Joulukuusta helmikuuhun käynnissä oleva Sukka-Finlandia on kerännyt jo runsaan joukon innokkaita osallistujia. Taito Pirkanmaa Oy tuo paikalle myös Metsä kukkii -paketteja ja Pirkka-lankoja. Metsä kukkii syksylläkin Metsä kukkii -yhteisneulonta jatkuu innostuneissa merkeissä. Lisäksi palkituksi voi päästä hyvästä yrityksestä sekä parhaasta sukkakuvasta. Myös Taito-lehti löytyy kisan sponsorilistalta. Paketeista saa alennuksen Taito Pirkanmaan verkkokaupasta (www.taitopirkanmaa.fi) ja Taito Shopin verkkokaupasta (www.taitoshop.fi). Sukkasuunnittelijoina ovat Veera Välimäki, Tiina Kuu, Puikkomaisteri Tiina Kaarela, Merja Ojanperä, Pirjo Iivonen, Anna Mäkilä sekä hillittömistä kirjoneuleista tunnettu Lumi Karmitsa. Lokakuun ajan Metsä kukkii -paketit ja paksut Pirkka-langat ovat 20 %:n alennuksessa. Viime aikoina olen päässyt kunnolla kirjoneuleen makuun: puseroni kasvaa kerros kerrokselta ja vain värien valitseminen tuottaa päänvaivaa. Sukka-Finlandiasta kertynyt tuotto lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille. Metsä kukkii -neuletapaamiset Suomen Kädentaidot -messuilla perjantaina ja lauantaina klo 12–15 Blenheim-tilassa (kokoustilakäytävä, 2. Tule käsityön kanssa hälinän keskeltä hengähtämään hetkeksi kanssamme. Koonnut Sonja Karlsson Su kk aFi nl an di an ku vi tu ks es ta va st aa Kr ist iin a Lo uh i. Kilpailijat osallistuvat kisailuun lähettämällä verkossa kuvia neulotuista sukistaan. Tarkemmat ohjeet ja tiedot tapahtumasta löytyvät osoitteesta www.sukkafinlandia.fi. Mukaan lähteminen on yhä mahdollista. Tapaamiseen pääsevät messulipun ostaneet. Kilpailussa neulotaan yhteensä seitsemän sukkaparia, jotka ovat kaikki suomalaisten kärkisuunnittelijoiden työn tulosta. Kisasarjoja on kaksi: nopeus ja luovuus. Kilpailun järjestäjänä häärii Neulekahvila Lentävä Lapanen yhdessä lukuisten neulesuunnittelijoiden, yrittäjien ja vapaaehtoisten kanssa. #metsäkukkiikal T A I T O ?5/2017 8 ALUKSI Taito-5-2017-sisus.indd 8 8.9.2017 3.49. krs). Taito Pir kanmaan Käsityöntalo Tampereen Verka rannassa myy sekä paketteja että lankoja alennettuun hintaan. Taito järjestää Suomen Kädentaidot -messuilla kaksi Metsä kukkii -neuletapaamista. Taito-lehdellä on ilo jakaa kaksi uutista yhteisneulontaan liittyen: Jollet ole vielä ehtinyt tarttua puikkoihin ja langatkin ovat kaupan puolella, kannattaa olla tarkkana
. 2017 Oulun Kädentait omessut www.med iapromess ut.fi 20.–21.10. Suomesta näyttelyyn osallistuvat Ilona Korhosen Handu sekä Niina Sinisalon luotsaama Kaino. TOP 3 Taito-lehden somesuosikit MELISSA WEISS IG: @melissaweisspottery www.melissaweisspottery.com Melissa Weissin rouheat ja ronskit keramiikka-astiat houkuttelevat tarttumaan saveen. Näyttelyn on kutsunut koolle Taitoliitto yhteistyössä virolaisen sisarliitto Eesti Rahvakunstin ja Käsitöö Liitin kanssa. . . Etelänaapurista töitään tuovat esille Kylli Jacobson ja Riina Tomberg. TUIAS IG: @tuiaskeramiikka www.tuias.fi Tuija Koposen taitavissa käsissä valmistuu upeita astioita, jotka kutsuvat viettämään pitkiä ja raukeita sunnuntaiaamuja. . 4.–30.10.2017 Neulottu ystävyys – Käsitöitä Suomesta ja Virosta esillä CraftCornerissa (Eteläesplanadi 4, Helsinki) >>> www.craftcorner.fi Syksyn käsityömessukalenteri 23.–24.9.2017 Helsingin Kädentaitomessut www.mediapromessut.fi 29.9.–1.10.2017 Käsityömessut, Seinäjoki www.pytinki.fi/kasityo 14.–15.10. Perinteiden ja modernin neulesuunnittelun välillä liikkuvia näyttelytöitä yhdistää lanka. . Syksyn somesuosikkimme tulevat keramiikan maailmasta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään työpajoja sekä pop up -myymälä 20.– 21.10.2017. Helsingistä Neulottu ystävyys jatkaa matkaansa Viroon, jossa se on esillä huhti-toukokuussa 2018. Lanka yhdistää yli rajojen Lokakuussa Helsingin CraftCornerin täyttää Neulottu ystävyys -näyttely, joka esittelee suomalaista ja virolaista käsityötä. POLLI POTS IG: @pollipots www.eeli.dk Tanskalaisen Eeli-Ethel Pollin keramiikassa juhlivat kauniit kuviot ja harmoniset värit. 2017 Lähikäsity ömessut, Iisalmi www.taito ylasavo.fi 17.–19.11.2 017 Suomen Kädentaid ot -messut, Tampere www.kad entaidot.f i Sonja Kokko Ku va Tu ija Ko po ne n ?TAITO?5/2017 9 ALUKSI Taito-5-2017-sisus.indd 9 8.9.2017 3.49. Näyttelyn kantavana teemana on ihmiset yhteen kokoava neule ja sen eri muodot
Mukavan vaihtelevia hommia. Sisu-räsykude on aina samaa väriä tai kuosia, ja se leikataan käsityönä. 1. Elämä tuntuu tarkoituksenmukaiselta. MITÄ ON KIINNOSTAVINTA MUOTOILLA. Harrastuksesta tuli siis ammatti, mistä olemme hyvin onnellisia. MITÄ TEETTE TÄLLÄ HETKELLÄ. Yhdessä kudekiekossa on erilaisia kuviollisia ja yksivärisiä lakanoita peräkkäin ommeltuina. Aino-räsykude valmistetaan teollisesti. Ohje virkattuun räsymattoon löytyy osoitteesta www.lankava.fi T A I T O ?5/2017 10 ALUKSI Taito-5-2017-sisus.indd 10 8.9.2017 3.49. Lähes sama määrä päätyy vuosittain roskiin. Räsykuteiden tuottamista varten Lankava ottaa vastaan käytettyjä, puhtaita ja ehjiä lakanoita. Koko tuotantomme läpi kulkeva teema on unhoitetun kansankulttuurin tunnelman kanavoiminen nykypäivään. Uudet materiaalit ja ympäristöt ovat kiinnostavia. 2. Ainoja Sisu-räsykuteisiin käytetään kotien ja laitosten poistolakanoita. Se, missä työmme huomataan. MIKÄ ON PARASTA MUOTOILIJANA OLEMISESSA. Mitä kuuluu, Saana ja Olli. 5. Työn alla on myös t-paitoihin liittyvä printtiprojekti ja erään kosmetiikkamerkin graafinen ilme. Mietimme jokaisen malliston teeman etukäteen ja kypsyttelemme sitä useamman kuukauden ajan. MISTÄ AMMENNATTE INSPIRAATIOTA. Suurin osa jätetekstiileistä poltetaan energiaksi. 3. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT TEIDÄT TYÖNNE TIIMOILTA. Esimerkiksi syyskuun alussa Kiinan Vogue -lehti kävi kuvaamassa meitä työhuoneellamme ja päädyimme heidän malleikseen kartanojuhlakuvaukseen. 4. Kuteet myydään valmiiksi leikattuina ja kiekoille rullattuina. Lakanan elinkaari pitenee, kun se virkataan, neulotaan tai kudotaan pitkäikäiseksi käyttötuotteeksi. Lankavan kanssa keräysja valmistusprosessissa toimivat Kuurojen Palvelusäätiö, Texvex ja Levetex. Nyt Lankava on tuonut markkinoille kierrätetyn räsykuteen. Lanseerasimme Onnenmaa -mallistomme Helsinki Design Weekin aikaan myyntinäyttelyllä. Aloitimme täysin tee se itse -pohjalta kouluaikoina ja valmistumisen jälkeen ei ole tarvinnut tehdä muita töitä. Viime aikoina kaikki näyttöpäätteen ulkopuolella tapahtuva työstäminen on tuntunut erityisen mukavalta. Ku va Su vi Ke sä lä in en Kierrätystekstiilistä räsykuteeksi Jokainen suomalainen hankkii vuodessa keskimäärin 13 kiloa tekstiilejä. Vain pieni määrä päätyy kierrätykseen
Taitoyhdistykset ovat koonneet Suomen Kädentaidot -messuille yhteisen Taitokadun. Suloinen Roosa nauha on täällä taas Ihania vaaleanpunaisia myssyjä, samassa sävyssä säihkyviä lämpöisiä villasukkia ja muutama tyylikäs pusero. Myös Taito-lehti on mukana messutunnelmissa. Taitokadulla on messujen ajan työnäytöksiä kiinnostavista tekniikoista, myynnissä valmiita tarvikepaketteja sekä tarjolla asiantuntevaa tietoa kädentaitojen maailmasta. Kaikki kuvaston mallit on valmistettu Taito Pirkanmaa Oy:n valmistamasta Roosa nauha -langasta. Lisätietoa jälleenmyyjistä: www.taito.fi/roosanauha Ku va t Ja ni Pe so ne n Taitokatu täynnä uutuuksia ja työnäytöksiä Marraskuussa kannattaa suunnata messuretkelle Tampereelle, sillä pohjoismaiden suurimmilla käsityömessuilla kohtaa kerralla sekä käsityöläiset että materiaalien valmistajat. Jokaisesta myydystä Roosa nauha -tuotteesta Taitojärjestö lahjoittaa osuuden Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Taitojärjestö on jo viidettä kertaa mukana Roosa nauha -kampanjassa. Esillä ovat myös syksyn käsityömallistojen uutuudet, Labyrintti-seinäteokset, joissa ylellinen kirjonta yhdistetään rouheaan puulevyyn. alkaen. Lankamallistoon kuuluu kaikkiaan 27 toinen toistaan suloisempaa väriä. Roosa nauha -tuotteet tulevat myyntiin Taito Shopeihin ja taitokeskuksiin 28.9. Ne kaikki löytyvät uudesta Roosa nauha -ohjekuvastosta. Roosa nauha -langat ja -ohjevihko ovat Taitojärjestön erikoistuotteita, joilla kerätään varoja kotimaiseen rintasyöpätutkimukseen ja asiantuntevan syöpäneuvonnan edistämiseen. Nähdään osastolla T2! >>> www.kadentaidot.fi Johanna Aydemir ?TAITO?5/2017 11 ALUKSI Taito-5-2017-sisus.indd 11 8.9.2017 3.49. Kuvastossa nähdään muun muassa Puikkomaisteri Tiina Kaarelan, Neulova narttu -blogista tutun Soile Pyhänniskan, Taito Pirkanmaan Minna Ahosen ja Onnen lankamoinen -blogin Laura Lehtisen töitä. Tällä kertaa järjestö on tuottanut ohjekuvaston, jossa on mukana tunnettuja, kotimaisia neulesuunnittelijoita
Ohjeita on kolmea eri vaikeusastetta aloittelijoista vaativiin malleihin, joissa saattaa tarvita äidin (tai Youtuben) arvokkaita neuvoja. Taito-lehden kirjasuosikki SYYS–LOKAKUUSSA Koonnut Sonja Karlsson KlompeLOMPE – Neuleita koko perheelle HANNE ANDREASSEN HJELMÅS, TORUNN STEINSLAND SUOMENTANUT VIRPI VAINIKAINEN GUMMERUS 2017 Kun ensimmäinen KlompeLOMPE julkaistiin pari vuotta sitten, ihastuin heti. Se hehkuu pastelliväreissä, vaaleanpunaisessa ja mintunvihreässä. Ohjekuvat ovat kirkkaita ja onnistuneita. Malleja on monipuolisesti: valtava määrä erilaisia pipoja, hurmaavia villahousuja ja haalareita, neuletakkeja lapsille ja aikuisille, lapasia, kaulureita ja muutama hameohjekin. Mukana on myös hillitympiä pipoja meille arkajaloille. Kirjan ohjeet on suunnattu nuorille. Puikkomaisterin pipokirja on Kaarelan kolmas neulekirja. Virkkuri 4 muistutti, että pitäisi vain istua alas ja opetella. Yksinkertaisia malleja elävöittävät kauniit, selkeät ja samalla näyttävät neulepinnat ja kohokuviot. Kirjan kuvat ovat herkkiä ja inspiroivia. Pipot näyttäytyvät niissä koko loistossaan. Ei se niin vaikeaa voi olla. Neljännestä Virkkurista löytyy mattoja, laukkuja ja pussukoita sekä erikoisempia malleja, kuten kuuloketasku, niittiranneke sekä rintaja hihamerkit. Joskus myös harmaaseen tai ruskeaan, mutta sen enempää en ole väreihin kallellaan. KlompeLOMPE on siitä harvinainen neulekirja, että jokaiseen ohjeeseen tekee mieli tarttua heti. Ne on jaettu kolmeen taitotasoon ja kiemurat selitetty niin selkeästi, että hölmömpikin ymmärtää. Läpi kirjan on tunnistettavissa Puikkomaisterin omintakeinen tyyli. Minun suosikkini on virkattu kasvopesin, joka päätyy heti kokeiltavien asioiden listalle. Olen jo pitkään haaveillut opettelevani kaksiväristen pintojen virkkausta. Suunnittelen aloittavani tekemisen Virpi-piposta, mutta teen sen vielä tällä kertaa harmaana. Vaikeaa on vain päättää kenelle tekisi ja mistä aloittaisi. Ensin valmistui värikäs kirja sukista, sen jälkeen räiskyvä lapaskirja. Olen niitä ihmisiä, jotka pukeutuvat mieluiten mustaan. Minun talvipiponi on turvallisen harmaa. Pipokirja jatkaa samalla linjalla. En taida kuitenkaan vielä uskaltaa sukeltaa värien maailmaan. Virkkuri 4 on nimensä mukaisesti Millsin neljäs virkkauskirja. Kirja sisältää toinen toistaan kauniimpia neulemalleja lapsille ja aikuisille. Tunnen piston sydämessäni. Kirjan lopusta löytyy ohjeet virkkauksen opetteluun ketjuja pylvässilmukoista lähtien. Samoin kävi tämän toisen kanssa. Puikkomaisterin pipokirja ei siis ole ominta aluettani. Neulemallien klassinen ajattomuus toimii ja värit ovat harmonisia. Ongelmana on vain se, ettei virkkuukoukku oikein viihdy kädessäni. Norjalaisten Hanne Andreassen Hjelmåsin ja Torunn Steinslandin neulekirjan värimaailma vie ajatukset pohjoisen karuun saaristoon ja luontoon, jossa värit pilkahtavat vain toisinaan. T A I T O ?5/2017 12 KIRJAT Taito-5-2017-sisus.indd 12 8.9.2017 3.49. Puikkomaisterin pipokirja TIINA KAARELA MOREENI 2017 Tiina Kaarela kirjoittaa kirjansa esipuheessa, että suomalaisten pipomaku on tumma. Virkkuri 4: Kurittomat kuosit MOLLA MILLS NEMO 2017 Molla Mills on suomalaisen virkkauksen kiistaton kuningatar. Esimerkiksi raidallinen Meiju-pipo, kirjoneuleella koristeltu Valentina ja keltainen, kohokuvioitu Virpi-myssy pysäyttivät lukemaan ohjetta tarkemmin
Olen saanut sivusta seurata tätä vapaaehtoisuuden, innokkuuden ja antaumuksen määrää, jolla tapahtumaa on luotu. IHAILEN SUUNNATTOMASTI käsityöihmisen tarmokkuutta. Mukana on tuhatkunta neulojaa, maan johtavat lankakaupat ja indievärjärit sekä monia muita sponsoreita. Käsityöihmistyyppejä on niin paljon kuin käsityöihmisiäkin. Kertaistumalta. . Yhdysvaltalainen Tour-de-Sock on jokakesäinen kilpaneulonta, johon osallistuu joitakin tuhansia neuleihmisiä ympäri maailmaa. Sukka-Finlandiasta taidetaan saada oikein kansanhiihto! Käsityöihmisen tarmolla . Toisille esittelemiseen liittyy suomalaiskansallista noloilua ja oman työn vähättelyä: ”Pirjolla oli vielä suurempi” ja ”Arja vasta mestari onkin”. Kun käsityöihminen kutoo, kudotaan koko loimi täyteen laudeliinoja ja virkataan sitten kalalangasta parivuoteen päiväpeitto päälle. Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. . Osallistujat maksavat pienen osallistumismaksun ja potti lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. MUUTAMA KUUKAUSI SITTEN SUOMALAISELLA KESKUSTELUFOORUMILLA ihailtiin Tour-de-Sockia ja harmiteltiin joukolla, ettei siihen voi osallistua kuin englanniksi. Ryhmä nokkelia ja tarmokkaita käsityöihmisiä päätti panna hihat heilumaan ja pystyttää suomalaisen hyväntekeväisyys neulekisan. KÄSITYÖIHMISEN TARMOKKUUS HERÄÄ MYÖS HYVÄNTEKEVÄISYYDEN EDESSÄ. MIKÄ ON ENÄÄ TÄSSÄ PIKAVOITTOJEN JA ÄKKIONNELLISTUMISEN AJASSA niin pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja välillä myös pitkävetistä kuin tarkka ja harras käsityö. Suomenkielisiä ohjeita ei luonnollisesti saa, eivätkä ulkomaiset ohjeet aukene kaikille kiinnostuneille. Toisaalta käsityöihmiset poistavat yksinäisyyttä, tylsyyttä ja ”huonoa sisäilmaa” kokoontumalla yhteen neulomaan, kehräämään ja nikkaroimaan. Kilpailussa neulojat saavat tietyllä aikataululla varta vasten suunniteltuja ohjeita, joita neulotaan sitten yhdessä ja yhtä aikaa. Käsityöihminen meditoi, joogaa ja mindfullnessaa kudin kädessä ja teekuppi vieressä. Käsityöihminen saa omaa aikaa lapsilta, työltä ja arjen hulinalta. Jotkut korvaavat laadun määrällä, tekevät hetkessä valmista ja esittelevät sitten valtavan kasan luomuksiaan kerralla. Kolmas esittelee jokaisen monimutkaisen työvaiheen pieteetillä ja tarkasti. Ryhmä nokkelia ja tarmokkaita käsityöihmisiä päätti panna hihat heilumaan ja pystyttää suomalaisen hyväntekeväisyysneulekisan, Sukka-Finlandian, jossa neuleohjeet julkaistaan selvällä suomen kielellä. Ei mikään, paitsi ehkä kirjeshakki! Käsin tekemiseen hurahtaa helposti puoli elämää: työtä ei malta laskea käsistään ennen kuin tämä rivi tai kuvio on valmis, ehkä ei vielä sittenkään. Jotkut kisaavat tosissaan, toiset ovat mukana vain huvikseen. Käsityöihminen esittelee omia töitään mielellään eritoten toiselle saman lajin edustajalle joko sosiaalisessa mediassa tai oikeassa elämässä. Kun käsityöihminen ryhtyy tekemään kansallispukua, hän tekee sen suurella hartaudella aivan pilkulleen, mallilleen ja mahdollisimman perinteisiä työtapoja noudattaen, ei vähän sinne päin. Jokainen neuloo oman intonsa ja aikataulunsa mukaan. Teksti Ilona Korhonen ?TAITO?5/2017 13 KOLUMNI Taito-5-2017-sisus.indd 13 8.9.2017 3.49. Järjestäjät ja suunnittelijat toimivat vapaaehtoisvoimin ja sponsoreina on lankakauppiaita eri puolilta maailmaa
Taito-5-2017-sisus.indd 14 8.9.2017 3.49. Saamenkäsitöissä eli duodjissa tärkeitä ainesosia ovat muun muassa koivu, teräs ja monet porosta saatavat materiaalit: nahka, luu ja sarvi
Duodji yhdistää kauneuden ja käytännöllisyyden ?TAITO?5/2017 15 Taito-5-2017-sisus.indd 15 8.9.2017 3.49. Teksti Noora Vaarala?Kuvat Juha Kauppinen Saamenkäsityöt eivät mahdu perinteisen käsityön muottiin. Ne ovat samaan aikaan taidetta ja käyttöesineitä
Vastaus ei ole ihan yksiselitteinen. Saamenkäsityöt voi jakaa kolmeen ryhmään. Kursseille ja tutkintoon johtaviin koulutuksiin saavat osallistua niin saamelaiset kuin suomalaiset. Pehmeisiin kuuluvat esimerkiksi raanut, laukut ja vaatteet, koviin puusta, poronluusta ja työkaluteräksestä valmistetut esineet ja jalometalleihin esimerkiksi korut. – Liu’uin taiteen puolelle, koska koin käsityön rajat liian ahtaiksi, hän selittää. Esineestä tulee rakas, koska tärkeä ihminen on nähnyt vaivaa sen eteen. Vaikka joidenkin esineiden käyttötarkoitus on muuttunut, duodji on läsnä useimpien saamelaisten arjessa. Muutoin kudonnaiset, saamenkäsitöistä suosituimmat, eivät Kangasniemeä suuremmin innosta. – Käytän teollisuuden tarjoamia nykytekniikoita, jotka eivät kuulu perinteisiin saamenkäsitöihin. Perinteet näkyvät Kangasniemen elämässä myös esimerkiksi saamenpuvuissa, joihin hän pukee perheensä. – Kutominen ja silkkien hapsuttaminen ovat minulle vihoviimeistä hommaa, Kangasniemi sanoo ja nauraa. Kangasniemi kertoo, ettei länsimainen taiteen ja käsitöiden jako oikein sovi saamelaiseen kulttuuriin. Jos minulla on metsässä mukana leuku eli puukko, ja tiedän, kuka sen on valmistanut, en hukkaa sitä niin helposti. Joidenkin saamelaisten mielestä duodji pitäisi suojata oikeudellisesti erillisen saamenkäsityömerkin taakse. Taidetta ei pistetty vitriiniin eikä kehystetty seinälle, koska vitriinejä ja seiniä ei ollut. Saamenkäsityöt (pohjoissaameksi ”duodji”) ovat syntyneet tarpeeseen. Esimerkiksi Lapin raanut, joita nykyään ripustetaan seinävaatteiksi, ovat olleet käyttötarkoitukseltaan peittoja. Kangasniemen taiteessa on vaikutteita perinteisistä saamenkäsitöistä, erityisesti materiaaleista ja tekniikoista. Koulutuskeskuksesta voi valmistua saamenkäsityön artesaaniksi, saamenkäsityökisälliksi tai saamenkäsityömestariksi. Se on tärkein vaatimus. Opinnoissa käsitellään kysymystä siitä, mikä on eettinen tapa tehdä saamenkäsitöitä. Huolellisesti muotoillut ja tarkoin koristellut tavarat vastasivat myös kauneuden kaipuuseen. Se on niin sanottu protektionistinen näkemys. Sama koskee opettamista: käsityötaidot ovat perinteisesti siirtyneet perheenjäseneltä toiselle. Meillä ei talvella muita kenkiä käytetäkään, Kangasniemi sanoo. – Mitään turhaa ei ole voitu pitää matkassa. Duodji-käsite sisältää niin taiteen, muotoilun kuin käsityön. ”Jos minulla on metsässä mukana leuku eli puukko, ja tiedän, kuka sen on valmistanut, en hukkaa sitä niin helposti.” T A I T O ?5/2017 16 Taito-5-2017-sisus.indd 16 8.9.2017 3.49. Monella on päivittäisessä käytössä poronnahasta tehty reppu tai poron koipinahkoista valmistetut karvakengät. ALKUPERÄISKULTTUURIN HYÖDYNTÄMISEN ETIIKKA Saamenkäsitöitä ei pääse opiskelemaan kovin monessa paikassa Suomessa. Kaikki on voitava kantaa mukana. – Se henkilö ikään kuin kulkee esineen mukana. Hän lisää, että usein käsityön tekijän ja kohteen välillä on erityisen läheinen suhde. Lisäksi oppilaitos järjestää lyhyempiä saamenkäsitöihin liittyviä kursseja, joita voi suorittaa kertaluontoisesti. – Arktinen elämäntyyli on sanellut paljon, sanoo inarinsaamelainen korutaiteilija Inka Kangasniemi. Keskeisin opinahjo on Saamelaisalueen koulutuskeskus, jolla on toimintaa eri puolilla pohjoista Lappia. Liikkuvaista elämäntyyliä noudattaneet saamelaiset tarvitsivat mukaansa monenlaisia esineitä lämpimistä vaatteista astioihin ja työkaluihin. – Niitä ommellaan melkein joka kodissa
Saamelaiset ovat perinteisesti valmistaneet itse puukot ja muut tarvitsemansa työkalut. Taito-5-2017-sisus.indd 17 8.9.2017 3.49
T A I T O ?5/2017 18 Taito-5-2017-sisus.indd 18 8.9.2017 3.49
Saamelaiset jäävät siinä vain katsojan rooliin.” ?TAITO?5/2017 19 Taito-5-2017-sisus.indd 19 8.9.2017 3.49. Laiti kertoo, että esimerkiksi turvekammin, jota käytettiin aiemmin asumuksena, piti olla myös ulkoapäin hieno ja näyttävä. KULTTUURINEN JA YRITTÄJÄMÄINEN TEKEMINEN ERIKSEEN Perinne tulee vastaan myös opetuksessa. Laitin oma opetus keskittyy juuri koviin materiaaleihin, kuten koivun pahkaan, poronsarviin, poronluuhun ja työkaluteräkseen. Laitin mukaan duodjiin liittyvissä keskusteluissa menevät toisinaan sekaisin kulttuurinen ja yrittäjämäinen tekeminen. Hän muistuttaa, että Lapin matkailumarkkinoinnissa hyväksikäytetään usein saamelaista kulttuuria tavalla, joka vahingoittaa saamelaisia. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on päädytty esittämään asia niin, että saamenkäsityöt voi ymmärtää kolmella tavalla, tekemisen tarkoituksen mukaan. Kangasniemestä on hienoa ja kiinnostavaa, jos muut ottavat vaikutteita saamelaisesta kulttuurista. Niistä valmistetaan perinteisin metodein nykytarpeisiin soveltuvia esineitä. – Me opetamme saamelaista tapaa tehdä töitä ja käyttää luontoa. Saamelaiset jäävät siinä vain katsojan rooliin. Toinen on yrittäjämäinen tekeminen, jossa keskitytään tiettyyn tuotteeseen ja pyritään valmistamaan se tehokkaasti. – Otetaan saamelaiskulttuurista jokin pintapuolinen asia ja käytetään sitä jonkun muun hyväksi. Se on ensimmäinen laatuaan. – Alkuperäiskulttuuria ei suojaa mikään tekijänoikeuslaki. Kulttuurisella tekemisellä ei saa aikaan taloudellista tulosta, eikä tarvitsekaan saada. Taidetta kuksat ovat toki olleet aina. Ensimmäinen tapa on kulttuurinen tekeminen, jossa oleellista on, kuka tekee ja kenelle, eikä työtunteja lasketa. – Keskentekoista ei hyväksytty. Kun on tarkoitus tehdä matkamuistojen tyyppisiä esineitä myyntiin, viimeistelyyn ei voikaan käyttää loputtomasti aikaa, koska tuotteen valmisteluprosessin pitäisi pysyä taloudellisesti kannattavana. Kaikkina aikoina on ollut tarve nähdä kauneutta ympärillä, Laiti toteaa. – Se on joillekin opiskelijoille ristiriitainen tilanne, koska kulttuurin paine on niin vahva. Ei tarvitse kaataa koko metsää, jos tarvitsee johonkin käsityöhön pahkaa. – Raja menee siinä, yritetäänkö toisia loukata tai kiusata tahallaan. Laiti toivoo myös yrittäjämäisen tekemisen puolelle eettisyyttä. . Kyse on kulttuurisesta omimisesta, jossa alkuperäiskulttuurit ovat altavastaajia. Oikeudellisesta näkökulmasta se on vapaata riistaa, Laiti sanoo. Osa saamelaisista, esimerkiksi Inka Kangasniemi, antaisi käsityöperinteen melko vapaaseen käyttöön. Kolmas on tutkimuksellinen tekeminen, jota voi harjoittaa alan jatko-opinnoissa. Kaiken pitäisi olla viimeisen päälle tehtyä, Laiti kuvailee. Puhe on moraalista, ei laista. Laiti haluaisi, että suomalaiset matkailuyrittäjät sopisivat saamelaisten kanssa yhteisistä käytännöistä: miten saamelaiskulttuuria hyödynnetään niin, että siitä hyötyvät myös saamelaiset itse. – Luovilla aloilla ja ihmisillä on tapana inspiroitua perinteistä ja käsitellä niitä uudella tavalla. – Jos puhutaan vaikka kuksista, niin ennen niitä on tehty siksi, että olisi astia, josta juoda. . – Olen antanut opiskelijoille ohjeeksi sellaisen periaatteen, että jos kulttuurista ottaa jotain, kulttuurin pitää myös saada saman verran takaisin. ”Otetaan saamelaiskulttuurista jokin pintapuolinen asia ja käytetään sitä jonkun muun hyväksi. Opettaja Jouni Laiti sai vastikään valmiiksi niin sanottuihin koviin saamentöihin liittyvän oppikirjan. Enää sellaista ei välttämättä tarvita, joten kuksaa voi käyttää myös taide-esineenä. Se kuuluu asiaan, Kangasniemi sanoo. Toiset saamelaiset huomauttivat heti, jos kammi oli jätetty viimeistelemättä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa käsityönopettajana työskentelevä Jouni Laiti sanoo, että opinnoissa pyritään korostamaan opiskelijan omaa taustaa ja lähtökohtia. Tärkeää on oppia kunnioittamaan kulttuuria, jonka perinteitä käytetään, ja luontoa, josta materiaaleja otetaan. – Saamelaisten koko elämänmuoto ja tapa hyödyntää luontoa on ollut eräänlaista taidetta
Taito-5-2017-sisus.indd 20 8.9.2017 3.49. Vahvistetusta reunasta tunnistaa ajatuksella tehdyn, kestävän korin, sanoo pärekorimestari Jorma Kallio
– Kun aloitin koppahommat vuonna 1975, Veneskoskella oli yli 30 tekijää. Eikä ole harmittanut. Hän on pärekorimestari neljännessä polvessa ja saattaa jäädä sukunsa viimeiseksi. ?TAITO?5/2017 21 Taito-5-2017-sisus.indd 21 8.9.2017 3.49. – Toisen kudepäreen pitää olla sitkeä ja hyvä. Kasvupaikallakin on Kallion mukaan iso merkitys. Eniten Kallio tekee puuja vinokoreja, joilla kannetaan halkoja. Nyt täällä ei ole enää muita. Päreiden pituudet ja vahvuudet vaihtelevat sen mukaan, millaista koria Kallio tekee. PULA PÄREPUUSTA Raaka-aineen seuraavaksi vuodeksi Kallio hankkii maaliskuussa. Pärepuiksi kelpaavia mäntyjä ei tahdo Suomen saloilta enää löytyä. – Jos vanha kuusi ja pärepuu kasvavat vierekkäin, niin kuusi varjostaa pärepuuta niin paljon, että siitä tulee sekasyinen eikä se halkea lekalla ja rautakiiloilla. Tehtyä ruumisarkku kuitenkin tuli, sillä Kalliolla on periaatteensa: oikea pärekorimestari ei koskaan sano, ettei pysty toteuttamaan asiakkaansa toivetta. – Siihen aikaan, kun aloitin, koppia käytettiin vielä maataloudessa. Kallion työhuone sijaitsee vaimon lapsuudenkodissa Kankaanpään Veneskoskella. Parikymppisenä Kallio mieli levyseppähitsaajaksi, mutta ei viihtynyt Mäntyluodon telakan metelissä eikä hitsipuikon käryssä. Hänestä tuli vuonna 1975 Kankaanpään Veneskosken kylän nuorin pärekorimestari, ja sitä hän on yhä. PÄRE KORIN MUKAAN Pyöreä pimukori alkaa hahmottua mestarin käsissä. Hän tarttuu 95-senttiseen puusoiroon, halkaisee sitä puukolla sen verran, että saa kyntensä väliin ja aukaisee sitten puun vuosikasvaimet. Kun pohja on valmis, Kallio alkaa kutoa laitoja. Kaikista korimalleista juuri kauppatai marjakorina käytettävä pyöreä pimu on Kallion oma suosikki, koska se rakentuu näppärästi tekijänsä sylissä. Tässä revitään sydämet ja katkotaan päät, Kallio nauraa. Hän taittaa pohjapäreet pystyyn ja sujauttaa niiden väliin ensimmäisen kudepäreen. Niitä meni kauheita määriä kuivikkeille, perunoille ja mansikoille, Kallio muistelee. – Yhtenä aamuna sanoin isälle, että hitsaaminen ei tunnu kivalta. Olen tykännyt työstäni. Se nähtiin aikanaan Helsingin kaupunginteatterin lavalla. Myös pyöreät ja suorakaiteen muotoiset kauppakorit ovat kysyttyjä, samoin pyykkikorit. Ensin Kallion käsittelyyn pääsee sydän. Pärekorimestari Jorma Kallio istuu keskellä huonetta. Jokainen kori vaatii erilaisen puun, Kallio juttelee ja valitsee kasasta sopivan päreen. LAJINSA VIIMEISIÄ Pienen punaisen pirtin täyttää vieno puun tuoksu. Korit mahtuvat syliin, mutta ruumisarkku oli siihen liian iso. Tavallisimmin Kallio kutoo korinsa 100–130-senttisistä päreistä. Ketään ei sentään oikeasti haudatta Kallion päreistä kutomassa ruumisarkussa. – Pahin työmaani oli ruumisarkku. Hänen vasemmalla puolellaan on kasa kosteita päreitä. Teksti Meeri Ylä-Tuuhonen?Kuvat Sonja Karlsson Jorma Kallio ei viihtynyt hitsauspillin varressa. – Hyvin harva puu käy pärekoriin. Nykyään metsät hakataan usein jo ennen kuin ne varttuvat pärepuuikään tai sitten ne ovat suojeltuja. – Tämä on raaka ammatti. Olen aina ollut se nuorin tekijä, sanoo 63-vuotias Kallio. Tämä tuntuu käteen siltä, että se sopii tähän. Hän vastasi, että verstaalla on pyykkikoppaa tulossa, lähde sinne. Sen pitää olla päin pilveä kasvanut, ei mikään suippupäinen, vaan kilpikaarnainen, oksaton ja suora tukki, Kallio kuvailee pärepuuta. Se piti rakentaa lattialla, ja minun täytyi kontata sitä ympäri, että sain sen sidottua. Kun ympärillä kasvaa yli 200-vuotiaita mäntyjä, tietää hän tulleensa pärepuumetsään. Pienimmät korit syntyvät 80-senttisistä päreistä, mutta isoimmissa pyykkikoreissa päreen mitta on kaksinkertainen
Tuo halot vuorokaudeksi lämpimään. Pieni rohnot ohuiksi soiroiksi ja kisko ne päreiksi. Pitkä matka rahteineen tulee kalliiksi. Katko se määrämittaan pölkyiksi. – Kostamuksen ympäristössä on vielä vanhaa metsää. . Pärehalot eli rohnot odottavat vuoroaan kuistilla. Halkaise pölkyt lekan ja rautakiilojen avulla kuudeksi pärepuuhaloksi eli rohnoksi. 4. Maksan kyllä paremmin kuin tukista, Kallio lupaa. Kesällä kori kuivuu parhaiten ulkoilmassa. Päreen kiskomisessa on tärkeää vuoroin löysätä ja vuoroin vetää, sillä muuten päre kampeaa käsistä jompaankumpaan suuntaan. ?. Tavallisin mitta on 100–130 senttiä. Asiakkaat luulevat ostaneensa aidon käsinkiskotun vanhanajan kopan ja ihmettelevät, kun se hajosi niin äkkiä, Kallio harmittelee. Naskalia hän käyttää kiinnittäessään sankaa. – Kyllä se taistelu on jo menetetty. 6. Vielä rahtiakin enemmän Kalliota kismittää Venäjän männylle asettama vientitulli. Tee päreistä korin pohja, sido tai kudo kori, korvita eli aseta sanka ja viimeistele. VIILUKORIT SOTKEVAT MARKKINAT Raaka-ainepulan lisäksi pärekorikauppaa sekoittavat viilukorit, joita torikauppiaat myyvät Kallion harmiksi usein aitoina pärekoreina. Käyn itse valkkaamassa pärepuut paikan päällä. Anna korin kuivua hitaasti, jotta siitä tulee kestävä. Hintakin puukoreilla on yleensä toreilla sama, vaikka pärekori on paljon työläämpi tehdä. . Kallio etsi raaka-aineensa vuosikausia Pohjois-Karjalasta ja Kuusamosta, mutta nyt nekin metsät on koluttu loppuun. – Ennen se oli neljän tunnin reissu, kun kävin valitsemassa pärepuut Parkanon ja Ruoveden metsistä, 1980-luvun lopulla piti sitten siirtyä idemmäksi. Valitse hyvä pärepuu. Se syö pärekorimestarin tuloja. Poista korista aina käytön jälkeen roskat ja multa ja pese se tarvittaessa vedellä. T A I T O ?5/2017 22 Taito-5-2017-sisus.indd 22 8.9.2017 3.49. NÄIN KÄSINKISKOTUSTA PÄREESTÄ SYNTYY KESTÄVÄ KORI 1. 3. – Kyllä pärepuita varmaan vielä löytyisi Suomestakin, mutta mistä minä löydän sen isännän, jonka metsässä ne kasvavat. Jorma Kallio käyttää pärekoria sitoessaan rullamittaa, puukkoa, suutarin puukkoa ja naskalia. Tuon sieltä aina kerralla rekkalastin hidaskasvuista mäntyä, Kallio kertoo. 5. 2. Nykyään hän hakee pärepuunsa Venäjältä
Silloin kopan suusta tulee tukevampi ja vahvempi, Kallio sanoo. Viilu erotetaan puusta koneellisesti joko sorvaamalla tai höyläämällä. – Teen koppia niin kauan kuin puukko heiluu. . Kun vanha koppamestari neuvoo koko ajan vieressä, virheitä tulee vähemmän. . – Tässä työssä on oma vapaus. Korien tekijät alkavat olla harvassa, ja jälleenmyyntikin hiipuu torikauppiaiden ikääntyessä. Siitä valmistetut päreet ovat ohuita ja sileäpintaisia verrattuna käsinkiskottuun päreeseen, Kallio neuvoo. – Minusta on hyvä, että metsiä on suojeltu, mutta jos suojelualueilta saisi sieltä täältä hakea muutaman pärepuun tai jos edes Venäjän puutullit poistuisivat. Isoisäni isä Iivari sitoi pärekoreja 92-vuotiaaksi. Hän valitsee vielä päätinpäreen viimeiseen, neljänteen kerrokseen. Nyt Kallion pimukorissa on jo kolme kerrosta. Siitä se ei ole kiinni. Kallio epäilee, että korintekotaito ei siirry hänen suvussaan enää viidenteen polveen. Vapauden lisäksi hän nauttii siitä, että saa työskennellä kotinurkissa ja luonnonrauhassa. Kankaanpääläinen Jorma Kallio on tehnyt pärekoreja yli 40 vuotta. – Käsinkiskottuun päreeseen jää hieman rosoinen pinta. Pistän paremmaksi, jos henki säilyy, Kallio nauraa. Lopuksi hän kuorii koivun vitsan ja vääntää siitä koriinsa tukevan sangan. EI KIIRETTÄ ELÄKKEELLE Runsaan neljänkymmenen vuoden aikana Jorma Kallio on sitonut pärekoreja markkinoilla ja marketeissa. Kestävää pärekoria Kallio nytkin sitoo. Hän on vieraillut aamu-tv:ssä ja opettanut pärekorin tekemistä Ruotsia myöten. Se tarkoittaa, että Kallio leikkaa suutarin puukolla pois kaikki päreistä sojottavat ohuet puutikut. Pyöreä pimukori on valmis. – Pärekorejani on myynnissä Manhattanillakin. . Sitten hän siistii korin nysimällä. Ruotsalainen nainen pitää siellä liikettä, joka myy aitoa pohjoismaalaista käsityötä. Tykkään vieläkin työstäni, hän sanoo. Niitä Jorma Kallio aikoo tehdä vastakin, sillä eläkkeelle hän ei haikaile. Kallio päättää korin ja katkoo sen jälkeen päreiden päät. – Kyllä minä opetan jonkun muunkin. Vielä kun saisi ratkaistua raaka-ainepulan. Ensimmäiset viisikymmentä vuotta pärekori on hyvä, seuraavat viisikymmentä vuotta se paranee, ja 150 on sen oikea ikä. ?TAITO?5/2017 23 Taito-5-2017-sisus.indd 23 8.9.2017 3.49. Kun pyöreässä korissa kierros tulee täyteen, Kallio vetää päreiden päät ristiin ja katkaisee ylimääräisen osan suutarin puukolla. Tästä lähdetään silloin kun haluttaa ja tehdään niin myöhään, että työt tulevat tehtyä, Kallio sanoo. – Pistän vanteen vahvikkeeksi päätinpäreen yläreunaan, korin sisäpuolelle. Yksin tähän työhön on hankala oppia. Työn lomassa hän saattaa ihailla ikkunastaan hirviä tai valkohäntäpeuroja vasoineen. Jorma Kallion mielestä aidossa pärekorissa on koivunvitsasta tehty sanka
Septarian kaltainen valmiiksi varusteltu työtila oli helppo ratkaisu, kertoo Marianne Huotari. On dreijoja ja työkaluja, isoja polttouuneja ja hyllyillä puolivalmiita töitä. Käytin niissä yhtenä materiaalina keramiikkaa ja sitä kautta sain ensikosketuksen materiaaliin. Septaria on kaikille avoin työpaja, jonne voi mennä kokeilemaan keramiikan tekemistä kursseille tai itsenäisesti työskennellen, jos perusteet ovat jo hallussa. Teksti Anna-Kaisa Huusko?Kuvat Kaisu Jouppi Leena Kouhia tekee rouheita kuppeja ja lautasia. Kun valmistuin, oli pakko etsiä uusi paikka, jossa pystyi jatkamaan keramiikan tekemistä. Pian huomasin olevani täällä joka päivä, naurahtaa Kouhia. Leena Kouhia saapui Septariaan alun perin tekemään astioita omaan käyttöönsä. – Tein Taideteollisen korkeakoulun lopputyöksi kymmenen erilaisen kulhon sarjan. Siitä se lähti liikkeelle. T A I T O ?5/2017 24 TEEMA: KEITTIÖ Taito-5-2017-sisus.indd 24 8.9.2017 3.49. – Sain Septariassa neuvoja, joilla pääsin alkuun tekemisessä. Lähdin sen jälkeen kokeilemaan itsenäisesti. Marianne Huotari ja Leena Kouhia löysivät tiensä Septariaan muutama vuosi sitten. RAA’ALLA OTTEELLA Alkuun päästyään Leena Kouhia on kehitellyt ronskin ja rosoisen näköisiä käyttöastioita. – Jo ensi kertaa tänne tullessani minulla oli vahva visio, millaisia esineitä haluaisin tehdä. – Ravintola-alalla osataan arvostaa uniikkia ja rouheaa ilmettä, Kouhia iloitsee. Niistä huokuva kuuma ilma lämmittää koko tilan. Kaksi oman tien kulkijaa Helsingin Kaapelitehtaan sisäpihalta noustaan muutamat portaat ylös keramiikkatyöhuone Septariaan. Marianne Huotari kokoaa ryijyjä pienenpienistä keramiikanpaloista. Ensimmäiset keramiikkaesineet tein omaan käyttööni. Keramiikan polttouunit ovat jäähtymässä. Kylmänäkin aamuna verstaalla on niin lämmintä, että on riisuttava päältä paksuimmat vaatteet. Hain hyvin konstailematonta ilmettä. Laitoin niistä kuvia sosiaaliseen mediaan ja tuttavilta alkoi tulla pyyntöjä, jos voisin tehdä heille samanlaisia. Hän oli jäänyt työttömäksi ja halusi käyttää aikansa hyödyksi. Ovien takaa paljastuu työhuone, josta huomaa, että siellä tehdään hommia. Nyt Kouhia on kehittänyt kokonaisen astiaston ja tuotteilla on jälleenmyyjiä. Tuotevalikoimaan kuuluu jopa keittiökaapistojen valmistajille tehdyt keraamiset vetimet. Viime aikoina hän on tehnyt mittatilaustyönä astioita ravintoloille, kahviloille ja hotelleille. Yhteinen työhuone yhdistää kaksi erilaista tekijää. Hän myy niitä Raaka Rå -tuotemerkin takaa
Taito-5-2017-sisus.indd 25 8.9.2017 3.49
T A I T O ?5/2017 26 TEEMA: KEITTIÖ Taito-5-2017-sisus.indd 26 8.9.2017 3.49
Olen ennen kaikkea muotoilija ja haluan tehdä töitä eri materiaalien ja projektien parissa. Niiden valmistaminen alkoi viedä nuorelta muotoilijalta yhä enemmän aikaa. Pidän vaihtelevasta toimenkuvasta. . Keramiikkateosten tekeminen on vapaampaa, vaikka välillä toteutan niitä asiakkaiden toiveita kuunnellen. Viime kesä kului, kun valmistin noin 4 000 pientä osaa ja kokosin ryijyn. Yritys tutkii tällä hetkellä niiden tuotantoon ottamista. Tällä hetkellä Leena Kouhia käyttää päivät keramiikan tekemiseen. Käyttöastioiden lisäksi Leena Kouhia on tehnyt uniikkiteoksia. – Kiinassa ollaan todella kiinnostuneita modernista keramiikasta. – Oli häkellyttävä hetki, kun vastaremontoidun arvokiinteistön juuri maalatun kulmahuoneen seinään alettiin paukuttamaan sataa naulaa seinäruusujani varten. Se myytiin Teollisuutaiteen Liitto Ornamon teosmyynnissä valtiolle ja pystytettiin Työja elinkeinoministeriöön. Perinteistä tekstiiliryijyä suunnitellessa mietin, että samaa tekniikkaa olisi hauska kokeilla myös keramiikkaan. Se pitää minut aktiivisena ja vahvistaa tunnetta, että olen unelma-ammatissani. . Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikealla muotokielellä. Marianne Huotarin keramiikkaryijyt rakentuvat lukuisista pienistä osista. Työhuone Septariasta huomaa, että siellä tehdään töitä. . Työ pääsi upealle paikalle. ?. Sen moderni, vaatimaton kauneus pääsee mielestäni todella hienosti esille. Valamalla syntyi hallittuja ja viimeisteltyjä muotoja, joihin sattumanvaraisuutta toi kahden eri savimassan sekoittaminen. – Lopulta en ennättänyt tehdä oikein muuta. – Niille tuntuu olevan mukavasti kysyntää. Siksi päätin, että lopetan keramiikka-astioiden valmistamisen myyntiin. Ei käsityöläisen ammatti mikään helppo tie kuitenkaan ole. Nuorempi sukupolvi arvostaa pohjoismaista muotoilua, Huotari toteaa. Se oli iso urakka uudenlaisen tekniikan opetteluun. Leena Kouhia (vas.) ja Marianne Huotari työskentelevät samalla työhuoneella. Kiinasta on löytynyt myös kaksi muuta yritystä, joille Huotari suunnittelee kodin esineitä. Kun Huotari kertoo uusista töistään, hän kaivaa esiin laatikollisen pieniä keramiikkatikkuja ja nappuloita, joista jokainen on vähän erilainen. Marianne Huotari on sen jälkeen jatkanut ryijyjen tekoa, mutta pienemmässä koossa. Uniikkiteosten lisäksi muotoilijalle on jäänyt aikaa myös muille projekteille, aivan kuten hän toivoikin. Se sai esineiden pinnan näyttämään marmorilta. Osista hän kokoaa ryijyn. ”Ravintola-alalla osataan arvostaa uniikkia ja rouheaa ilmettä.” – LEENA KOUHIA ”Perinteistä tekstiiliryijyä suunnitellessa mietin, että samaa tekniikkaa olisi hauska kokeilla myös keramiikkaan.” – MARIANNE HUOTARI ?TAITO?5/2017 27 Taito-5-2017-sisus.indd 27 8.9.2017 3.49. Pienet osat hän on pyöritellyt käsin, kuivattanut, raakapolttanut ja lopulta lasitepolttanut keramiikkauunissa. Keramiikkaryijy keräsi paljon huomiota messuilla ja lehdistössä. Toivoisin, että voisin keskittyä hetken aikaa kehittelemään ideaa ja tekniikkaa eteenpäin. ?. Viime keväänä syntyi suuri, sadasta osasta koostuva 100 seinäruusua -teos. Viime vuoden aikana Marianne Huotari on muotoillut koruja, akustiikkapaneeleita, huonekaluja, kodintekstiilejä ja valaisimia. Käsityöläisyys ei ollut se, mihin halusin keskittyä urallani. Marianne Huotarin kauniiden astioiden tarina ei silti pääty tähän: muotoilija löysi sattuman kautta esineilleen valmistajan Kiinasta. ASTIOISTA RYIJYIHIN Marianne Huotari ei hylännyt keramiikan tekemistä, mutta nyt hän tekee esineitä aivan eri lähtökohdista. Lähdin tekemään kokeiluja omaksi ilokseni, mutta tuttavani halusi työn huomattavasti isompana esille Avotakan Habitare-messujen osastolle. Olen todella otettu koko jutusta. Huotarin kauniit käyttöastiat kiinnostivat myös ostajia. HALLITTUJA MUOTOJA Marianne Huotari aloitti työskentelyn Septariassa valmistamalla käyttöastioita muoteilla, jotka hän oli tehnyt lopputyötään varten. – Teen päätyökseni tuotesuunnittelua Studio Smoon kautta ja työskentelen paljon eri yritysten kanssa. Modernista keramiikasta ollaan nyt kiinnostuneita erityisesti Kiinassa. – Parissa vuodessa on ennättänyt tapahtua aivan valtavasti. Onhan tämä aikamoista penninvenyttämistä. Siitä on tullut hänelle uusi ammatti aiempien töiden jatkoksi. – Idea keramiikkaryijyistä syntyi, kun osallistuin ryijynsuunnittelukilpailuun
– Monet asiat ovat olleet sattumaa. Yhteistä kaikille on hyväntuulisuus ja värit. Se ei sovi oikein yhteen vaatteiden suunnittelun kanssa. Kangas pintana vain vei, Heikkinen nauraa. Tuija Heikkisestä piti tulla sairaanhoitaja, mutta hän työskentelee tekstiilisuunnittelijana ja alan opettajana. – Sain sieltä hyvän opin, mutta olen aika suurpiirteinen ja tykkään tehdä reilusti ja isolla kädellä. Olen ehdottomasti väri-ihminen. Heikkinen hakeutui alan koulutukseen. En ollut edes erityisen kiinnostunut käsitöistä, mutta varmaan alituiseen virkannut Hilja-mummoni totutti minut siihen, että käsityöt ovat aina läsnä. Teen myös tyynyjä, kasseja, koruja, pussukoita, nukkeja ja kokeilumielessä kierrätysaiheisia kynttilänjalkoja. Kankaanpainannan rinnalla käytän myös 1950–60-luvun kierrätyskankaita. Kankaanpainaminen on tilaa vievää puuhaa, jos aikoo tehdä metritavaraa. – Olen aina piirtänyt ja rakastanut värejä. Sarjat ovat pieniä ja yksilöllisiä. Viisitoista vuotta myöhemmin alkoi yhteistyö Irma Annanpalo-Tuiskun kanssa. Opiskeluaikana kankaankuviointikurssi ohjasi minut uusille urille. Töiden pitää myös olla sellaisia, että pystyn valmistamaan ne itse. Utelias uppoutuja T A I T O ?5/2017 28 TEEMA: KEITTIÖ Taito-5-2017-sisus.indd 28 8.9.2017 3.49. – Teen kaiken itse: suunnittelen, painan ja ompelen. Naisilla on yhteinen merkki, Kotilo. Annanpalo-Tuiskun alaa ovat puutuotteet, Heikkisen tekstiilit. Mitä tapahtui. – Panin ruksin väärään kohtaan ja päädyin tekstiilin sijaan opiskelemaan vaatetusta; koulutukseltani olen siis vaatetussuunnittelija. Välillä Tuija Heikkisen suunnittelemissa kuvioinneissa on selkeää graafisuutta, välillä niissä pilkistää retrohenkisyys. Löysin omimman alani pinnan rakentamisesta. Muoti kyllä kiinnostaa Tuija Heikkistä, mutta vaatteiden suunnittelu ei vain tuntunut omalta. – Perustimme neljän opiskelukaverin kanssa kaupan, jota pyöritimme viitisen vuotta. Mihinkään pitkään painopöytään ei ole tilaa, joten teen pieniä kappalepainatuksia. Kun tekeminen on melko pienimuotoista, ei edes kannattaisi käyttää alihankkijoita. Teksti Merja Räty?Kuvat Jouni Porsanger Rovaniemeläisen Tuija Heikkisen töissä juhlivat värit ja huumori, oli kyse sitten keittiötekstiilien kuvioinneista tai virkatuista hahmoista. – Työhuoneeni on kotona, ja työhuoneen koko määrää töiden koon. – Alkuun tein isompiakin töitä, mutta nykyään teen pieniä tuotteita ja enimmäkseen sisustusja käyttötekstiilejä: patalappuja ja -kintaita, kaitaliinoja, keittiöpyyhkeitä ja pannumyssyjä. TAATUSTI ROVANIEMELTÄ Jos saa käsiinsä Kotilotextiles-tuotemerkin tuotteen, tietää, että se on tosiaan aitoa rovaniemeläistä suunnittelua ja käsityötä. Käytännön syistä Heikkinen on päätynyt tekemään pienemmän mittakaavan töitä. SEINÄVAATTEISTA KEITTIÖTEKSTIILEIHIN Kun Tuija Heikkinen valmistui yli 20 vuotta sitten, ei Rovaniemellä juuri ollut alan työpaikkoja
Taito-5-2017-sisus.indd 29 8.9.2017 3.49
Keittiöpyyhkeet, patalaput ja tyynyt menevät kaupaksi. Joskus aiemmin suunnittelin ja tein veistoksellisia pannumyssyjä, mutta ”Minusta on tärkeää rohkaista oppilaita – niin lapsia kuin aikuisia – kokeilemaan.” Tuija Heikkisen työhuoneessa on tekemisen meininki. Parhaiten Tuija Heikkisen töitä löytää Rovaniemeltä Annanpalo-Tuiskun Mainio Craft & Designista. Opetustehtäviä olen tehnyt eri tahoilla, mutta nykyisessä Taito Lapin ylläpitämässä käsityökoulu Peukussa alkoi jo 18. Aluettani ovat myös erikoistekniikat. Vahvuuteni opetuksessa on kankaankuviointi, kirjonta ja kierrätysaiheiset teemat. Heikkinen pitää itseään enemmän innoittajana kuin opettajana. Opetustyö ja sen iltapainotteiset työajat ovat tehneet sen, että omien töiden tekoon ei ole enää entiseen tapaan aikaa, mutta tilalle on tullut muuta. – Ensin opetus oli sivutoimista. todella harva keittää enää pannukahveja. LUPA KOKEILLA Tuija Heikkinen toimi alkuun päätoimisena ammatinharjoittajana tekstiilien parissa, mutta myöhemmin rinnalle tuli opetustyö. vuosi. Sen sijaan teen kyllä pressopannuja teepannumyssyjä. Niinpä olen kokeillut uusia tekniikoita ja materiaaleja, jota ovat avanneet käsitöiden maailmaa monelta suunnalta. Myös aasialaiset turistit ovat löytäneet Heikkisen tuotteet, minkä seurauksena niitä myydään Japanissa muutamassa liikkeessä. Patakintaat ja keittiöpyyhkeet menevät kaupaksi. – Myyntiin tekemistä ohjaa se, mitä ostetaan. T A I T O ?5/2017 30 TEEMA: KEITTIÖ Taito-5-2017-sisus.indd 30 8.9.2017 3.49. Sitten se nappasi salakavalasti minut mukaansa kokonaan. – Opetan sekä lapsia että aikuisia
Työt ovat ”Uuden ja kiinnostavan keksimisen rumbassa oma tekeminen jää usein vähiin. Yritän ylläpitää sitä tekemällä jotain, mitä ei tarvitse mitata kaupallisella tai opetuskelpoisella määreellä.” Heikkisen virkkuutyöt valloittavat Instagramissa. TARINOITA VIRKKUUKOUKULLA Tuija Heikkinen kertoo olevansa nopea innostumaan ja kokeilemaan uutta. . Retroa ja graafista keittiöön. Innostus näkyy Heikkisen työhuoneella ja kotona muutenkin. minulle kuin virkattuja mietelauseita, jotka syntyvät intuitiivisesti, ilman ohjeita ja suorituspaineita. – Nyt ne ovat henkireikäni, mutta voi olla, että niistä tulee vielä joskus jotain suurempaa. Keskeneräisistä pinnoista voi päätellä, missä olen menossa. Minusta on tärkeää rohkaista oppilaita – niin lapsia kuin aikuisia – kokeilemaan. Virkkuutyöt on arkistoitu tarkasti pusseihin ja laatikkoon. – Uuden ja kiinnostavan keksimisen rumbassa oma tekeminen jää usein vähiin. Heti ei tarvitse onnistua, en onnistu itsekään ja välillä näytän oppilaille omia kokeilujani, jotka eivät ole menneet ihan nappiin. ?TAITO?5/2017 31 Taito-5-2017-sisus.indd 31 8.9.2017 3.49. Yritän ylläpitää sitä tekemällä jotain, mitä ei tarvitse mitata kaupallisella tai opetuskelpoisella määreellä. – Kun innostun, se on melkein fyysinen nähtävyys. Tällä hetkellä virkkaus täyttää tämän tarpeen. >>> Instagram: @tuijaheikkinen – Teen mallitöitä, mutta niiden tarkoitus on innostaa kaivamaan esiin omia ideoita, ei kopioimaan mallista. Virkkaaminen tuli Heikkisen elämään täyttämään oman tekemisen tarvetta. Innostumisen palo on mahtavaa! Jokin aika sitten Tuija Heikkisen Instagram-kuvastoon alkoi ilmestyä pieniä virkkuutöitä
”Veitsen pitää toimia, ja sen pitää toimia edelleen vuoden päästä.” Taito-5-2017-sisus.indd 32 8.9.2017 3.49
Tuotetta myydessä syntyy pieni luopumisen tuska. MILLAINEN ON ONNISTUNUT TYÖPÄIVÄ. Kun palasin takaisin kotiseudulleni Savitaipaleelle, halusin, että ystäväni opettaa minulle puukontekoa. MITÄ TAOT MIELUITEN JA MIKSI. Keittiöpuolella tuotteiden käytettävyys ja terävyys ovat minulle tärkeintä. Vasta sen jälkeen tulee näyttävä ulkonäkö. Cathill Knivesin Henri Laari rakastuu jokaiseen veitseen, jonka hän takoo. Haluaisin saada jonkun innostumaan mukaan yritystoimintaan. Jarkko on auttanut minua paljon alusta saakka. Teksti ja kuva Sonja Karlsson ?TAITO?5/2017 33 TEEMA: KEITTIÖ Kädentaitaja Taito-5-2017-sisus.indd 33 8.9.2017 3.49. Nopeasti käsillä tekemisen ilo vei ukon mennessään. Pelkästään omin voimin yritystä on vaikea kasvattaa. . Ihannoin taitoa, joka sepillä oli ennen vanhaan. MILTÄ TULEVAISUUTESI SEPPÄNÄ NÄYTTÄÄ. Mitä kuuluu, seppä Henri Laari. Kun Cathill Knives oli ollut Facebookissa viikon, otti Jarkko minuun yhteyttä ja siitä asti olemme tehneet yhteistyötä ja auttaneet toisiamme. Ihailen Jarkkoa suuresti käsityön tekijänä ja ihmisenä. Tieto kulki kokemuksen kautta sepältä seuraavalle, ja sitä samaa tietoa hyödynnämme yhä nykyään. Leikkisästi kutsun näitä purkauksia ”aivopieruiksi”. Olen jokaisen työn jälkeen tarkempi ja kriittisempi tekemistäni kohtaan. Minulla on vahva halu tehdä uutta ja omaa. Jokainen tuote on uniikki. Toiveikkaalta. En voi laittaa eteenpäin veistä, johon en ole itse tyytyväinen. MITKÄ ASIAT INSPIROIVAT SINUA. Asiakas olettaa, että hän saa käsityönä tehdystä tuotteesta vastinetta rahoilleen, ja siihen olen sitoutunut. Rakastun jokaiseen veitseen, jota teen. Se pitää työskentelyn mielekkäänä. Hän tekee puusta uskomattomia, eeppisiä käyttöja koriste-esineitä. Ravintola-alalta sepäksi loikannut mies luottaa omaan visioonsa ja valmistaa rustiikkisia puukkoja, veitsiä, kirveitä ja aterimia. Cathill Knivesin veitsissä ja puukoissa näkyy selvästi oma visioni, ja yritän nimenomaan korostaa sitä. He tekivät sen ajan vehkeillä, vasaralla ja alasimella, aivan uskomatonta jälkeä. Tein töitä ravintola-alalla 20 vuotta, välillä kokkina, välillä baarimestarina. Viikinkihenkisyys, keskiaika ja entisaikojen tekemisen taito. MITÄ SINULLA ON TYÖN ALLA JUURI NYT. Aivopierut yllättävät minut joskus nukkumaan käydessä tai aamulla herätessä: nyt jätkä, piirrä tämä paperille. MITEN MENNEISYYTESI NÄKYY TÖISSÄSI. Mieluista on myös se, kun asiakas antaa tilaustyölle reunaehdot ja lopun saan päättää itse. Tämä on kliseistä, mutta en ikinä tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Aika usein sanon vaimolleni, että tämän säilytän itselläni, mutta usein sama tuote on ensimmäinen, joka menee kaupaksi. Vaikka tekisin saman mallisen puukon, en koskaan tee täysin samanlaista. MITEN SINUSTA TULI SEPPÄ. Vaimoni Inka on välillä ihmeissään, kun lähden pajalle tekemään paria kokkiveitsen terää ja palaan parin tunnin päästä ihan muun näköisten terien kanssa. Täysipäiväisesti olen tehnyt sepän töitä kaksi vuotta. Se riippuu päivästä ja hetkestä. Veitsen pitää toimia, ja sen pitää toimia edelleen vuoden päästä. Viime aikoina viikinkihenkinen kirves on ollut suosikkini. Hymyilyttää vielä 14–15 tunnin jälkeen. AMMATILLINEN ESIKUVASI. MIKÄ SEPÄN TÖISSÄ KIEHTOO. Silloin en voi epäonnistua, koska asiakas antaa luoton ja oma paloni luomiseen on kova. Puupuolelta Puustikin Jarkko Pilvinen. Pari tilaustyötä, on kirvestä, muutama puukko ja lenkkiavaimista valmistettuja veitsiä ja haarukoita
Siksi Manner kääntyy usein ulkomaisen tarjonnan puoleen. Sitä se oli vielä 1980-luvulla. Vuosikymmenten kuluessa kiinnostus vintagea ja antiikkia kohtaan on kasvanut koskemaan myös esineitä ja kankaita. Olen pannut merkille, että esimerkiksi vintage-kankaiden hinnat ovat toisinaan suorastaan huiman korkeita. Silmä poimii uskomattoman kauniita yksityiskohtia ja esineitä sieltä täältä. Löytöjä ei ollut helpompaa tehdä, vaikka toisin saattaisi ehkä kuvitella. – Tyyli kiinnosti minua tavattoman paljon, vaikkei se mitään suurta tiedostavaa aikaa vielä ollutkaan. – En ole koskaan laskenut, hän hymyilee. – Buenos Airesin, Etelä-Afrikan, Pariisin ja vaikkapa Puolan kirpputorit ja vintage-liikkeet ovat mahtavia paikkoja tehdä löytöjä. – Kerran kesässä myyn vaatteita Rauman Pitsiviikon aikana ja toisinaan laitan niitä myyntiin esimerkiksi helsinkiläiseen Mekkomaniaan. Kirpputoreja ei silloin ollut ollenkaan samalla tavalla kuin nykyään. – Oli mahtavaa nähdä tätini minihameita ja niiden kauniita, itse ommeltuja yksityiskohtia. – Silloin kirpputoreilla käyntiä pidettiin yleensä aika surkeana touhuna. Jaana Manner aloitti vintagen keräilyn jo 1980-luvulla Laitilan maalaispitäjässä, Vakka-Suomessa. Hänen tätinsä itse valmistamat vaatteet toimivat yhtenä kimmokkeena tyylin pariin. Siitä huolimatta Jaana Manner aloitti käytettyjen vaatteiden keräilyn. Äkkiseltään laskettuna rekeissä roikkuu tällä hetkellä kymmeniä, ellei jopa satoja, vaatekappaleita ja pitkä liuta hattuja, kenkiä ja laukkuja. T A I T O ?5/2017 34 Taito-5-2017-sisus.indd 34 8.9.2017 3.49. – Suomessa pärjää vain muutama vintageen erikoistunut vaateliike, ja nekin suurissa kaupungeissa. Silti innostus asuja ja vaatteita kohtaan on säilynyt, jopa paisunut. Minulla ei ole tässä selkeää linjaa, menen vähän sen mukaan, miten itselläni on rekeissä tilaa. Nyt hänen kotinsa täyttää kokoelma vintagea. AARTEITA ULKOMAILTA Jaana Mannerin keräily on toisaalta halua löytää itselle kauniita ja hyvin tehtyjä vaatekertoja, toisaalta halua vain kerätä niitä. Niitä riittää siitä huolimatta, että vintage-vaatteet kiinnostavat tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen. Hän oli 15-vuotias ja kiinnostunut omaperäisestä pukeutumisesta. Nykyään ei ole erikoista kierrellä kirpputoreja tai pukeutua niiltä löydettyihin vaatteisiin. Ihmisten kiinnostus on aiheuttanut sen, että nykyään on aika haastava tehdä löytöjä Suomessa. Huone on Mannerin elämäntyö. Sama hymy pysyy huulilla, kun tiedustelee, kuinka paljon asuihin on kulunut rahaa. Yksilöllisen tyylin salaisuus 1980-luvulla ei ollut trendikästä kiertää kirpputoreja. Erityisesti kaikki 50-luvun asut tuntuivat tuolloin kiinnostavilta. Koko asenne kierrätystä ja vanhoja vaatteita kohtaan oli ihan toisenlainen kuin nykyään. Paljon joka tapauksessa. Kaiken eteen nähtiin paljon enemmän vaivaa kuin nykyään. Kun Mannerilta kysyy arviota siitä, miten paljon erilaisia asuja on kulkenut hänen vaatehuoneensa lävitse, saa vastaukseksi hämmentyneen päänpyöräytyksen. Manner vinkkaa, että ostajan kannattaa aina perehtyä hieman maan historiaan. Varsinainen herkkukeidas on talon yksi huone, joka on täynnä toinen toistaan upeampia vintage-vaatteita, -kenkiä ja -laukkuja. Teksti Tiina Aalto?Kuvat Kari Mankonen Jaana Mannerin koti Vanhassa Raumassa on nähtävyys. Sen verran Manner on alaa kokenut, että hän tietää jatkuvan putiikin pitämisen haasteet. Ehkä se oli minulle jonkinlaista vastavirtaliikehdintää. – En tiedä yhtään. HARRASTUKSELLA EI OLE HINTAA Jaana Manner ei osaa nimetä selkeää syytä sille, miksi vintage kiinnosti häntä jo niin varhaisessa vaiheessa. Kielteisistä asenteista huolimatta Jaana Manner kierteli jo tuolloin kirpputoreja ahkerasti
Jaana Mannerin kokoelmaan pääsee tutustumaan ainakin Rauman Pitsiviikolla, jolloin hän pitää Vanhassa Raumassa pop up -kauppaa. Taito-5-2017-sisus.indd 35 8.9.2017 3.49
T A I T O ?5/2017 36 Taito-5-2017-sisus.indd 36 8.9.2017 3.49
– Suomi on ollut köyhä maa, ja vaatteet on kulutettu käytännössä loppuun. Osa Mannerin keräämistä vaatteistä päätyy hänen omaan käyttöönsä. – Vanhastaan varakkaat maat ja entiset siirtomaat ovat usein hyviä vintage-kohteita, koska maissa on elänyt varakas väestö, jolla on ollut rahaa käytettävissä pukeutumiseen. Vaatteiden kokoon liittyy myös ongelma, jonka moni nykyleidi on luultavasti kohdannut. Voisi kuvitella, että vintage-vaatteiden tunnistaminen olisi helppoa kenelle tahansa. – Kun eteen tulee vaate, jossa on metallinen vetoketju, voidaan päätellä jo jotain. – Kai sen jokainen määrittelee lopulta itse. ”En ole valmis maksamaan vaatteesta mitä tahansa, sillä osa tätä harrastusta on nimenomaan löytöjen tekeminen.” . En ole valmis maksamaan vaatteesta mitä tahansa, sillä osa tätä harrastusta on nimenomaan löytöjen tekeminen. Nykyään on todella vähän, jos ollenkaan, vaatteiden valmistajia, joiden vaatteet kestäisivät tyylinsä puolesta aikaa tai kulutusta. Mutta vintageen pukeutuminen on tyylikysymys. Toinen hyvä tunnistuskeino on kokomerkinnät. Jos vaatteessa on kangasnapit, ollaan jo lähellä löytöä. . Asia ei ole Mannerin mukaan niin yksinkertainen. ?TAITO?5/2017 37 Taito-5-2017-sisus.indd 37 8.9.2017 3.49. Tyyliin sopivat niin italialainen kuin suomalainen vintage. – Esimerkiksi H&M:lla on ollut asuja, joita voisi hätäisesti vilkaisemalla kuvitella vintageksi. Kuvan kengät ovat 1940luvulta, joka on Jaana Mannerin suosikkivuosikymmen. Vintageen pukeutumalla on helppoa olla yksilöllinen. Lisäksi on yksi klassikkotuote, jota kenenkään ei kannata ohittaa: kietaisuhameet, joita tehtiin paljon Suomessa 1960–70-luvuilla. . MISTÄ TUNNISTAA LAADUN. Samasta syystä Suomi ei kuulu ”löytöjen maiden” joukkoon. ?. Ei tarvitse mennä Ruotsia kauemmas, kun jo huomaa eron sen suhteen, mitä vintage-markkinoilla on tarjolla. Jaana Manner löysi 1930-luvulta peräisin olevan hatun kuolinpesän esineiden joukosta. Jos vaatteessa lukee S, M tai L, ollaan hakoteillä. VINTAGE ON TYYLIKYSYMYS Koska Jaana Manner ei ole itse laskenut, kuinka paljon rahaa harrastukseen on vuosien saatossa uponnut, hän ei osaa suoraan sanoa, mikä on kallista ja mikä ei. Löytö voi tulla vastaan pelastusarmeijan kirpputorilla, UFF:in myymälässä, vanhan mummon ullakolla tai ei missään näistä. – Hyvää on se, että esimerkiksi 40-luvulla osattiin tehdä leninkeihin leikkauksia, jotka ovat niin nerokkaita, että ensivaikutelmastaan huolimatta ne näyttävät uskomattoman hyviltä myös kookkaamman naisen päällä. – Löytöjen tekeminen ei ole helppoa tänä päivänä, eikä se taida tulla helpommaksi. Pienet, juhlavat iltalaukut kuuluvat keräilijän intohimoihin. Se on yksi Jaana Mannerin suosikeista upean leikkauksensa ansiosta. – Pukeutumalla vanhaan laatuvaatteeseen ei ehkä koskaan ole muodin huipulla, muttei myöskään koskaan sieltä täysin pois. . Kun maa myöhemmin vaurastui, vähätkin jäljellä olleet tekstiilit hävitettiin osittain kaatopaikoille ja tunkioille. . 1940-luvun leninki on kymmenen euron löytö varsinaissuomalaiselta kirpputorilta. Suomessa sentään osataan vielä jonkun verran ommella itse. – Naiset olivat ennen pienempiä. Aitojen laatuvaatteiden tunnistamiseen on kuitenkin muutama hyvä nyrkkisääntö. Niitä ei käytetty vanhoissa vaatteissa. Toisaalta jos löydän jotakin, jonka tiedän sopivan juuri minulle, olen valmis joustamaan aavistuksen hintakysymyksessä. Sehän näissä välillä itseäkin harmittaa, Manner nauraa. Monet nykyaikaiset vaatejätit osaavat aika hyvin jäljitellä vanhan ajan henkeä
KÄSITYÖ KOHTAA NYKYTAITEEN Salomäen ryijyissä kohtaa perinteinen tekniikka ja nykytaide. – Tekstiilimateriaaleissa minua kiehtoo niiden lämpö ja elävä pinta. Se vaatii keskittymistä ja tarkkuutta ja Salomäki huomaa usein olevansa väsynyt työpäivän päätyttyä. Keskeneräistä työtä on helpompi kuljettaa paikasta toiseen. . Jono Myllypurossa. Sonja Salomäen taiteelliseen repertuaariin kuuluu niin taidetekstiilejä kuin performansseja. Teoksia varten hän tarkkailee ja kuvaa kaupunkimaisemia ja tilanteita. Tällä palstalla tutustutaan taiteilijoiden työskentelyyn ja heidän suhteeseensa käsin tekemiseen. Myös monet Salomäen tekstiiliteokset käsittelevät kuluttamista ja siitä aiheutuvia ongelmia. Tällä hetkellä Salomäki työstää ryijysarjaa ilmastonmuutoksesta. Kaikkia teoksia yhdistää yhteiskunnan ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Teos kertoo karulla tavalla siitä, kuinka jatkuva kuluttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, kuinka kimmeltävä talvi saattaa pian löytyä vain ostoskeskuksista. Kesällä Helsingissä nähty Menkka Haukka -performanssi pureutui vaateteollisuuden eettisiin ongelmiin. . Lapin yliopistossa jatko-opiskelijana oleva Salomäki ryhtyy tutkimaan aktivismia taiteessa. – Toisinaan muutan tuftatessa värejä ja kuvioita. Tekstiili kantaa käyttöesineen menneisyyttä ja on siten aina lähellä ihmistä, Salomäki sanoo. Käsin tuftaaminen on hidasta. Sen jälkeen alkaa itse tuftaaminen, jossa lankanukat pujotetaan käsikäyttöisen tuftauskoneen avulla pohjakankaan läpi. Työ itsessään on melko mekaanista. Forumin kauppakeskus -ryijyssä maailma ulkona näyttää pimeältä ja värittömältä, mutta sisällä kauppakeskuksessa kimaltelee kulta ja hopea yhdessä lumihiutaleiden kanssa. – Elämä Suomessa on muuttunut paljon viimeisen sadan vuoden aikana, joten mikseivät ryijytkin muuttuisi, Salomäki kysyy. Silloin pitää purkaa ja tehdä uudestaan, Salomäki kuvailee työskentelyään. Creat Space –galleriassa (Albertinkatu 12 Helsinki). NÄYTTELYITÄ, TUTKIMUSTA JA TUOTTAMISTA Ryijyjen ohella Sonja Salomäki on toteuttanut teoksia kokoamalla vanhoista vaatteista kollaaseja ja maalaamalla niiden päälle kaupunkimaisemia tekstiiliväreillä. Yksityiskohta keskeneräisestä työstä, joka nähdään valmiinaa Salomäen näyttelyssä Onkos tullut loputuon marraskuu?.?. Salomäki on halunnut päivittää ryijyjen teemoja tähän päivään. Forumin kauppakeskus – talven ihmemaa.??. Teksti Tiia Eronen?Kuvat Sonja Salomäki, Sonja Karlsson Sonja Salomäki Sonja Salomäki yhdistää taiteen aktivismiin. Tuftatessa, aivan kuten ryijyä kutoessa, tärkeää on värien valinta ja oikeiden lankayhdistelmien löytäminen kuhunkin nukkaan. Ryijyn tekeminen on osa luovaa prosessia. . Hän aikoo myös tuottaa toisten taiteilijoiden teoksia, jotka ottavat kantaa ilmastonmuutokseen. Joskus värit eivät sittenkään miellytä. Admirer of the public space. Niiden pohjalta hahmottuu piirros kierrätetylle juuttikankaalle. Tulos on lähes sama kuin perinteistä ryijyä tehdessä. >>> 23.11.–5.12.2017 Sonja Salomäen näyttely Onkos tullut loputon marraskuu. Noin neliömetrin kokoisen ryijyn tuftaaminen vie Salomäeltä usein kuukauden päivät. Salomäki viimeistelee näyttelytöitään.??. T A I T O ?5/2017 38 TAIDE & KÄSITYÖ Taito-5-2017-sisus.indd 38 8.9.2017 3.49. Hänen ilmastonmuutosta käsittelevä näyttelynsä avautuu kahden kuukauden kuluttua helsinkiläiseen Creat Space -galleriaan ja näyttelyn valmistelut ovat yhä kesken. Taiteilija toteuttaa ryijyt käsin tuftaamalla. – Tuftaamalla saan aikaiseksi tarkempaa jälkeä, enkä tarvitse kangaspuita. Lopuksi ryijynukat leikataan auki saksilla. Silti vielä tällä hetkellä Salomäellä on kova kiire tuftata uusia ryijyjä. Hän on tehnyt teoksia myös käytetyille räsymatoille. Lankoina Salomäki käyttää useimmiten tavallisia ryijylankoja. Tulevaisuudessa taiteilija ei tyydy enää vain itse tekemään kantaaottavia teoksia. Moottorina toimivat asiat, joita ei voi nähdä tai joista ei haluta puhua, Salomäki kertoo taiteen tekemisen lähtökohdistaan. – Kimmoke teoksiini syntyy yleensä yhteiskunnallisista tilanteista, jotka ärsyttävät minua
Tanun päälle voidaan pukea valkea, pellavainen tanuliina. Kymi-Seuran omaan B-mallipukuun toteutettiin myös verkkopitsitanu, jonka teki Tuula Raukola sekä tyllipitsitanu, jonka valmisti Pirjo Sunila. Aikuisen päähine on suuripesäinen tanu, jossa on kolme pitsivaihtoehtoa. Myös röijy on siro. Ruosteenruskeaa liivikangasta raikastavat valkeat, helmimäiset viirut, aniliininpunaiset raidat ja kierreviirut, joissa on kierretty sinisiä ja aniliininpunaisia lankoja yhteen. Muhkean leveyden aikaansaamiseksi esiliinassa on pystysauma, jolla yhdistetään 1,5 kankaan leveyttä. Kaikkien pitsien reunaan ommellaan kapea nyplätty ”uti”. Sukat sidotaan polven alta säärisiteillä, jotka ovat punavalkeat pirtanauhat. Kauluksen ulkoreunassa on hulpio silloin kun kankaan hulpio on siihen riittävän kaunis. Helmapäärmeen kiinnitysreunan tuntumassa on reikäommelraitoja. Sivusaumat ja olkasaumat asettuvat reilusti selän puolelle. Vyötärökaitale ja helman vuori ovat indigonsinistä pellavaa. Röijy on luonnonmustaa, ohuehkoa sarkaa ja kokonaan pellavakankaalla vuoritettu. Hienon asukokonaisuuden täydentävät puolisormikkaat ovat puuvillalangasta neulotut ja niissä on ”lovireikäsiä” eli pitsineuletta. Pitsipoimintatanun, tanuliinan ja puolisormikkaat valmisti Pirjo Osola. Se voidaan sulkea messinkihakasilla, mutta liivin päälle puettuna se voidaan jättää auki. Kymin naisen kansallispuku PUVUN OSAT Pellavaisen paidan kauluksen päitä yhdistää edessä herkkä kissanpitsi. Silmiriemu, kymiläisittäin silmiriamo, on hienosteluliina, jossa on punaista ja valkeaa kirjontaa sekä reunoissa punainen iskuhapsu. Kangaspuissa kudottu pitsipoimintainen pitsi on ainoa tällä tekniikalla toteutettu pitsi suomalaiseen kansallispukuun. Hame on mustaa, puolivillaista ripsiksi kudottua palttinaa. Nauha on punavalkoinen vironvyö eli poimittu pirtanauha. Se on koottu pietimistä, eli kapean kankaan leveyksistä, joita on ommeltu yhteen viisi. Tyypilliseen tapaan liivin takakappaleet ovat hyvin kapeat. Mallipuvun muut osat ompeli ja kirjoi Tuula Tanttula-Murto. Pukuhankkeen tilaaja oli Kymi-Seura ja asiantuntijoina toimivat Leena Stenberg ja Inga Pihlhjerta. Liivi suljetaan pienillä, piiloon jäävillä messinkihakasilla. Mallipuvun hameen, esiliinan, liivin ja röijyn kankaat kutoi Sirkka Rissanen ja esiliinan nauhan kutoi Taina Toropainen. Ne ovat sileäneuleiset tai nilkkaa koristaa vikkelikuvio. Takahelmassa on somat körtit. Kaikkien tanujen reunapitsit nypläsi Marja Kiiski. Se ulottuu ylälantiolle ja kiilat antavat tilaa hameelle. Väljyys on koottu pienille laskoksille hyvin siroon vyötärökaitaleeseen, jonka päistä on käännetty lenkit sidontanauhalle. Sukat ovat punaista ohutta villaa ja ulottuvat polven yläpuolelle. Esiliina on käsinkudottua pellavaa. Rannekkeita koristavat valkoisella valkoiselle kirjotut pienen pienet vinoruutuiset ronkkaukset ja niiden reunoissa on ”nypyy ja näppyy” eli nirkkoreuna. Kangas on ripsiksi kudottua palttinaa. T A I T O ?5/2017 40 KANSALLISPUKU Taito-5-2017-sisus.indd 40 8.9.2017 3.49. Tanun alle takaraivolle tehdään hiuspiiskoista kaari, jonka muotoa tukee rautalangasta väännetty, pellavalangalla päällystetty, pyöreäsivuista kolmiota muistuttava luokki. . Tyllille pujoteltu kasviaiheinen pitsi on herkkä. Teksti Soja Murto-Hartikainen?Kuvitus Emmi-Riikka Vartiainen Kymin naisen kansallispuku edustaa vanhakantaista kymiläistä, 1800-luvun alkupuolen pukeutumista. Verkkopitsi on Kymijokilaakson alueelle tyypillinen tekniikka, jossa kudotaan ensin verkkopitsineulalla verkko ja kirjotaan se sitten. Liivi on siro ja kiinteä ja ulottuu vyötäisille. Sukat ja säärisiteet ovat samat kuin Kymenlaakson eli Anjalan kansallispuvussa. Silmiriemun teki Eila Mussalo. Kymin kansallispuvun mallipuku valmistui vuonna 2004, mutta ohjeiden ja kaavasarjojen teko on edelleen kesken. Liivi on vuoritettu valkaisemattomalla pellavapalttinalla. Kengiksi sopivat mustat ja eleettömät nahkaiset nauhakengät tai avokkaat. Kymin kansallispuku on yleisilmeeltään rauhallinen, tumma ja yksinkertainen, mutta lähempää tarkasteltuna siitä löytyy lukuisia upeita yksityiskohtia. Hame on runsasmuotoinen ja sen väljyys on koottu pienille laskoksille vyötäisille. Takahelmassa on pyöreät läppäkörtit. Paita on pitkä ja alasellinen. Tällä palstalla tutustutaan rakkaisiin perinnetekstiileihimme
Taito-5-2017-sisus.indd 41 8.9.2017 3.49
Taito-5-2017-sisus.indd 42 8.9.2017 3.49
Innostuin kangaspuista, vaikka en ollut aiemmin kutonut. Opetuksen aiheena on tällä kertaa rottinkipunonta. – Tein käsityökoulun lopputyönä pellavaliinan. Sonja Karlsson Helsingin Malmitalon toisessa kerroksessa kokoontuu aikuisten käsityökoulun kolmas vuosikurssi. – Aikuisten käsityökoulu on hyvin rakennettu. Leikkaaminen oli minulle liian vaikeaa, Tikka jatkaa nauraen. ”En ollut ainoastaan eläkeläinen, olin käsityöläinen.” – LEA TIKKA ?TAITO?5/2017 43 Taito-5-2017-sisus.indd 43 8.9.2017 3.49. SUUNNITELMALLISUUTTA JA TIEDON JAKAMISTA Kun tuleva oppilas päättää ilmoittautua aikuisten käsityökouluun, hän tietää jo melko tarkkaan, mitä tulevien vuosien aikana on luvassa. Taitoyhdistykset järjestävät aikuisten käsityökoulutoimintaa yli 20 paikkakunnalla Suomessa. Jokainen lukukausi sisältää neljästä viiteen opintokokonaisuutta. Oikeastaan ainoa, mitä en käsityökoulun aikana oppinut, oli vaatteiden ompelu. TIIVIS RYHMÄ KÄDENTAITAJIA Helsinkiläinen Lea Tikka ja Espoossa asuva Eija Taipale ovat jo edenneet pitkälle matkallaan kädentaitajiksi. Heistä kymmenen valmistui. Yhteinen matka käsityön maailmaan Aikuisten käsityökoulussa opettaja tarjoaa oppilaiden innokkaiden hihkaisujen ja ärräpäiden tueksi vierihoitoa – aivan kuten koulussa kuuluukin. Olen jatkanut kutomista lopputyön jälkeenkin, kertoo Taipale. Ne järjestetään pääasiassa viikonloppuisin, jotta myös työssäkäyvät pääsevät osallistumaan. Eija Taipaleen lapsenlapsi Samuli on todella innostunut käsitöistä. Nykyään molemmat käyvät aikuisten käsityökoulun jatkokurssia. Koko oppimäärä on suoritettu jo ajat sitten. Opettaja kiertää neuvomassa apua tarvitsevia. – Käsityökoulun kautta löysin, millainen tekijä olen. Tulevien vuosien aikana he oppivat muun muassa huovutusta, mosaiikkia ja keramiikan työstämistä, tuftausta, emalointia, kirjansidontaa ja muutamaa erilaista punontatekniikkaa. Opettaminen ja ymmärrys tekniikoista oli tasokasta, sanoo Tikka. Eikä oppi pääty ainoastaan käsityökoulun käyneisiin. Käsityökoulun oppimäärä noudattaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja sen suorittaminen kestää 4–7 vuotta. Kasvivärjäys on ehdottomasti ryhmätyötä, kertoo Tikka. Heidän matkansa käsityön maailmaan on vasta alussa. Innokkaat oppilaat istuvat pöydän ympärillä. Ryhmä tekee edelleen käsitöitä yhdessä vähintään kerran vuodessa, sitä kasvivärjäystäkin. Koska käsityökoulussa opetellaan useita erilaisia tekniikoita, selviää myös se, mikä sopii kenellekin. Siksi kurssit on suunniteltava pitkälle etukäteen. Teksti ja kuvat. Kun Tikka ja Taipale aloittivat opintonsa, ryhmään kuului 12 opiskelijaa. Nauvossa sijaitsee Eija Taipaleen rakennuttama käsityöpaja, jossa hän tekee ja kokeilee erilaisia kädentaitoja. Sain selville, mitä teen mieluiten yksin ja mitä ryhmässä. – Rottingin tekeminen oli todella kivaa. Kerran koko ryhmä vietti siellä kaksi ilontäyteistä päivää kokeillen värjäyksiä rakkolevällä ja mustikanvarvuilla. Kolmas on suunnitellut suurellisen seinäkoristeen, joka taitaa typistyä koristeelliseksi pannunaluseksi. Tänä syksynä Taito Helskyssä aloittaa jo kymmenes vuosikurssi aikuisten käsityöja muotoilukoululaisia. Joukosta löytyvät inhokit ja suosikit ja ne, jotka jäävät pysyviksi harrastuksiksi. Naiset aloittivat opinnot aikuisten käsityökoulussa ensimmäisten joukossa vuonna 2008. Yksi punoo pyörään uutta koria, toinen tekee viherkasveille suojaruukkua. Jokaiseen opeteltavaan tekniikkaan pyritään löytämään paras mahdollinen opettaja. Lea Tikka on vienyt taitoa eteenpäin ystävilleen
Aina välillä jompikumpi hihkaisee: – Ai niin, teimme tätäkin! Tämä tekniikka oli kiva! Portfolioon kirjatut haaveet, toiveet ja tavoitteet ovat toteutuneet. Käsityökoulun käyminen voi vaikuttaa myös yllättävillä tavoilla. HARRASTUS ON MATKA ITSEEN Käsityöharrastus tarjoaa jotain paljon syvempää kuin pelkkää teknisten taitojen opettelua. Ne ovat pysyvä muisto siitä, mitä aikanaan oli, ja todiste, että käsityöstä olisi voinut tulla kummalle tahansa myös ammatti. Aikuisten käsityökoulussa valmistuu pyöräkori. Myös Eija Taipale samastuu ajatukseen. Myöhemmin sama ilmiö toistui opintojen lopussa tehtävän portfolion kanssa, kertoo Lea Tikka. Sen takia äitini ei ole puhunut taustastaan aiemmin mitään, vaikka hän oli kova kutomaan, kertoo Eija Taipale. Aikuisten käsityökoulu loi uuden kädentaitajan identiteetin. Molemmat naiset esittelevät portfolioitaan innoissaan. Ensimmäisen työn aiheena oli pohtia omaa lapsuutta käsityön kautta. Hän on innostunut, kun mamma on innostunut, iloitsee Taipale. Nyt hänen kotiaan koristaa kaunis, laaja mosaiikkityö. . Siihen aikaan, kun olen ollut lapsi, käsityötä ei arvostettu lainkaan. Erilaisten taitojen lisäksi aikuisten käsityökoulu lisää arvostusta omaa tekemistä kohtaan. – Kun aloin suorittaa opintoja, äitini alkoi kertoa omasta käsityötaustastaan. ”Innostuin kangaspuista, vaikka en ollut aiemmin kutonut. Kun Lea Tikka jäi eläkkeelle, auttoi käsitöiden teko häntä solahtamaan uuteen arkeen. Ryhmäläisten joukosta nousi esiin koskettaviakin tarinoita. Aikuisten käsityökoulu on samalla matka omaan itseen. Vain kaupasta ostettu oli hienoa. KÄSITYÖT EIVÄT JÄTÄ TYHJÄN PÄÄLLE Aikuisten käsityökoulu tuo uskallusta, rohkeutta ja näkemystä kokeilla erilaisia käsityötekniikoita. Ne vievät vielä vuosienkin jälkeen takaisin rakkaisiin muistoihin. – Heti alussa joutui menemään syvälle omiin ajatuksiin ja menneisyyteen. Olen jatkanut kutomista lopputyön jälkeenkin” – EIJA TAIPALE T A I T O ?5/2017 44 Taito-5-2017-sisus.indd 44 8.9.2017 3.49. – Samuli istuu vieressäni ja suunnittelee, kenelle mikäkin käsityö tehdään. – En ollut ainoastaan eläkeläinen, olin käsityöläinen. Rottingin punomisen ohessa luodaan rakkaita muistoja ja ystävyyksiä, jotka kestävät läpi elämän. – En olisi tehnyt mosaiikkia ilman koulutaustaa, toteaa Tikka yksiselitteisesti. Tämä kaikki on vasta edessä Malmitalon innokkailla oppilailla. Lea Tikka kokeili ryhmässä ensimmäisen kerran mosaiikin tekoa
Ihminen, joka osaa kirjoittaa säännöllisesti ja tyylikkäästi, vaikuttaa mielenkiintoiselta itsekin. Vaikka mikä minä olen marisemaan, kun en itse koskaan oppinut kunnollista käsialaa. Käsiala on osa persoonaa. Se on suuri sääli. Tosin, jos lopetettaisiin kaikkien niiden aineiden opetus, mitä minä en oppinut, menevät sitten matematiikka ja fysiikkakin. . Se on muotoutunut vuosikausien aikana toimittajan työssä. OMA KÄSIALANI MUISTUTTAA kuolleehkon ihmisen sydänkäyrää. Sorminäppäryydestä on iloa paljon muussakin kuin kirjoittamisessa. KÄSIN KIRJOITTAMISESSA ON PUOLENSA. ?TAITO?5/2017 45 KOLUMNI Taito-5-2017-sisus.indd 45 8.9.2017 3.49. Haastattelut on kirjoitettava auki melko pian tekemisen jälkeen tai muuten joudun arvaamaan mitä haastateltavat ovat sanoneet. Siksi vähän särähti korvaan, kun kuulin, että monissa kouluissa on lopetettu kaunokirjoituksen opetus. Voi pojat! Hän toden totta kysyi oikealta ihmiseltä: kun menin toisella luokalla uuteen kouluun, opettajani pyörtyi, kun näki minun raapustuksiani. . Pakkokaunokirjoituksen vastustajat voittivat. Ihminen, joka osaa kirjoittaa säännöllisesti ja tyylikkäästi, vaikuttaa mielenkiintoiselta itsekin. Siellä ei ole yhtään sanaa, jota kukaan muu pystyisi lukemaan. Ehkä siellä sanojen väleissä on rakkaudentunnustuksia tai johtolankoja. Merkittävää on pikemmin käsialan sisältö. Siinä mielessä ajat eivät ole muuttuneet. Jatkossa lapset saavat tekstata tai kirjoittaa näppäimistöllä. Ikään kuin hän kirjoittaisi koko elämänsä salakielistä sanomaa jollekin. VAIMONI PANOSTI KOKO ala-asteen kauniiseen käsialaan. Eikä siinä vielä kaikki: minäkään en saa käsialastani selvää. Ehkäpä kauno tosiaan on mennyttä maailmaa ja joutaakin kuolla. Pikemmin tuntuu, että kirjoittaja keksii merkkejä samaa tahtia, kun mustetta ilmestyy paperille. Olin taannoin alakoulussa kertomassa kirjailijan työstä. Hän oli lopulta kovin katkera, kun vihdoin käsitti, ettei kaunis käsiala ole asia, joka määrää kuinka maailmassa pärjää. Näppärällä osuu haarukkakin paremmin suuhun, eikä silmään. KAUNIS KÄSIALA ON MERKKI silmän ja sormien yhteispelistä, joka on arvokas asia. Se toki lisää juttujen mielenkiintoa. Asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne virtaavat sormien läpi. Useimmat ihmiset kirjoittavat kauheita harakanvarpaita, joista on vaikea uskoa, että ne perustuisivat mihinkään loogiseen, yhteisesti sovittuun kirjoitusjärjestelmään. Opettaja ei ollut ottanut sellaista puheeksi. KÄSIALA ON KUMMALLINEN ASIA. Siellä pieni lapsi viittasi ja kysyi huolestuneena, onko hänellä mahdollisuuksia kirjalliselle alalle, vaikka hänen käsialansa on kamalaa. Toisinaan haastateltavat lumoutuvat käsialastani, katsovat kun kirjoitan ja kysyvät pilailenko. Kaunista käsialaa on ilo katsoa. Ei sitä nyt puolisoa valitse käsialan perusteella, mutta kyllä se ihmisestä jotain kertoo: onko hoppuhousu vai säntillinen, pikkutarkka vai suurten linjojen tai linjattomuuksien ihminen. Voi olla, ettei hän ole vieläkään toennut. Pakkokaunokirjoittaja muistelee Teksti Roope Lipasti Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija, jonka käsialassa r ja o ovat identtisiä. Jonkun kirjaimet ovat niin suuria, että hyvä kun paperille mahtuvat, ja joku pipertää sellaisia sanoja, että niitä on miltei mahdoton lukea.
Eeva Valopaasi (vas.) ja Anna Takala tekevät töitä paremman maailman eteen. Taito-5-2017-sisus.indd 46 8.9.2017 3.49
ENSIMMÄINEN ASKEL Kun Eeva Valopaasi tutustui vuonna 2012 Juho Leppäseen, sinetöityi hänen tulevaisuutensa hyvän tekemisen parissa. – Lopulta Eeva imaisi minut mukaansa. Siksi korut tuotiin tänne ja myytiin täällä, Valopaasi summaa. Viiden vuoden päästä Eeva Valopaasi perusti verkkokauppa Store of Hopen. Leppäsen suunnitelmana oli ajaa Postin vanhalla pakettiautolla Nepaliin ja tuoda paikallisesta turvakodista lasti koruja Suomeen myytäväksi. Siellä ollessaan hän ymmärsi, kuinka tärkeitä työ ja koulutus ovat ihmisen elämässä. Matkasta tehtiin dokumenttielokuva Autolla Nepaliin, ja saatu voitto sekä elokuvan lipputulot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Kymmenen vuotta myöhemmin Valopaasi istuu avarassa ja valoisassa toimistossa Tampereen Kehräsaaressa. Kauppa toivoa täynnä Jos tulevaisuus tuntuu toivottomalta, saa Store of Hope uskomaan parempaan huomiseen. Yhdellä Valopaasin vanhalla kaupalla työskenteli myös Anna Takala. Store of Hope toimi pitkään pienenä verkkokauppana, josta kuluttajat hankkivat eettisesti kestäviä huiveja ja koruja. Sillä aikaa, kun Leppänen ystävineen ajoi mutkaisia teitä kohti Nepalia, Eeva Valopaasi perusti Suomessa Store of Hopen. JOUKKORAHOITUKSELLA SUUREMMAKSI Eeva Valopaasi pyöritti verkkokauppaa ja myi tuotteita aina silloin tällöin myös kivijalkakaupoissa. Tosiasia kuitenkin on, että jokaisen koruja huivikiintiö tulee jossain vaiheessa täyteen. Turvakoti lopetti myöhemmin korujen teon, mutta yksi entisistä työntekijöistä otti tuotemerkin haltuunsa. Sen avulla voimme parantaa köyhemmissä oloissa elävien hyvinvointia. Nyt hän pyörittää omaa yritystään ja työllistää turvakodissa aiemmin asuneita naisia. – Minun ei pitänyt ikinä alkaa yrittäjäksi, Valopaasi puuskahtaa. Rakastuin siihen, että toiminnan taustalla on suurempi tarkoitus, Takala kertoo myöhemmin. Hienopuusepän koulutuksen saanut Takala teki töitä kotimaisen designin parissa. En tiedä kaikkea, mutta minulla on paljon annettavaa ja koen velvollisuudekseni antaa siitä, mitä olen itse saanut ilmaiseksi, valottaa Valopaasi nykyisen työnsä lähtökohtia. Kaupassa myydään köyhissä maissa valmistettuja käsityötuotteita. Turvakodista haetut korut olivat kaupan ensimmäinen tuote. – Olen saanut itse valtavasti ilmaiseksi. – Länsimaissa on rahaa, jota kuluttaa. Teksti Sonja Karlsson Kuvat Sonja Karlsson ja Store of Hope On vuosi 2007. Store of Hope takaa työntekijöille kunnollisen korvauksen tehdystä työstä, kohtuullisen työajan ja velvoittaa työnantajat pitämään huolta työntekijöistään. Eeva Valopaasi suorittaa työharjoittelua Tansaniassa. Valopaasi on opiskellut vaatesuunnittelua ja hän haaveilee työskentelystä suuressa yrityksessä. Turvakodissa tehdyt korut tunnetaan tuotemerkkinä Princess Beads. ?TAITO?5/2017 47 Taito-5-2017-sisus.indd 47 8.9.2017 3.49. Kolmen kuukauden työharjoittelu Tansaniassa oli käännekohta Valopaasin elämässä. Hän on yrittäjä ja verkkokauppa Store of Hopen perustaja. Hän ryhtyi Valopaasin yhtiökumppaniksi. Suomalaisen koulutuksen opeilla pääsee jo pitkälle. Hänen tehtävänään on opettaa vammaisten lasten äideille vaatteiden ja asusteiden valmistamista
Joukkorahoituksella rahoitetaan teknisiä vempaimia. Se vaatisi rahaa, jota sillä hetkellä ei ollut. Tuotevalikoimaa laajennettiin ja mukaan otettiin myös muita eettiset ja ekologiset kriteerit täyttäviä yrityksiä. Princess Beadsin korvakorut valmistetaan Nepalissa. Siellä huolehdittaisiin käytännön asioista: pidettäisiin kiinni aikatauluista, hoidettaisiin rahaliikennettä Princess Beads oli Store of Hopen ensimmäinen tuotemerkki. Kampanjaa alettiin rakentaa seuraavan vuoden alussa. – Oli ihanaa nähdä, miten ihmiset innostuivat ja antoivat apuaan. Kun aloin tutkia asiaa laajemmin, ajattelin, että voisihan sitä kokeilla, Valopaasi kuvailee ajatuksiaan. Se oli voimavara, jonka avulla jaksoin tehdä työtä – ja jaksan edelleen, Takala kertoo. Verkkokaupan avaamiseen jälkeen Eeva Valopaasi ja Anna Takala lähtivät Nepaliin. Takalan ja Valopaasin iloksi monet lähtivät auttamaan heitä kampanjan teossa vapaaehtoisesti. euroa ylitettiin. Lopulta kampanja oli menestys: tavoitteena ollut 25 000 ”Rakastuin siihen, että toiminnan taustalla on suurempi tarkoitus.” T A I T O ?5/2017 48 Taito-5-2017-sisus.indd 48 8.9.2017 3.49. – Tilastojen mukaan joukkorahoitus epäonnistuu, jos ensimmäisen kolmen päivän aikana ei saavuteta 20 %:a tavoitesummasta. Me maksoimme ainoastaan Facebook-näkyvyydestä. Oli päätettävä keräyksen tavoitesumma, valikoitava vastikkeet, joita rahoittajat ostavat, piti päättää näkökulma ja panostaa viestimiseen. – Ensimmäinen reaktioni oli, että ei todellakaan. Vastikkeina olleet tuotteet upposivat eettisyyttä ja ekologisuutta kaipaaviin kuluttajiin. Se kaikki oli naisille uutta. Ystävä ehdotti joukkorahoitusta. Monet yritykset palkkaavat avukseen ammattimaisen mainostoimiston. Esimerkkejä, joista ottaa mallia, löytyi Suomesta vain vähän. – Verkostomme kasvaa koko ajan. Olemme nyt tilanteessa, jossa voimme kysyä paikallisilta tutuiltamme uusia tekijöitä Store of Hopeen. Heinäkuun lopussa Store of Hopen naiset pääsivät tekemään nepalilaiselle perheyritykselle suuren tilauksen kašmirvillasta valmistetuista pipoista ja huiveista. Matkan tarkoituksena oli etsiä uusia tuottajia ja pitää yllä suhteita vanhoihin tekijöihin: tavata ihmisiä, jutustella, juoda teetä ja kasvattaa luottamusta. HAAVEISTA TODEKSI Joukkorahoituskampanjan alku takelteli. – Aloin ajatella, että tähän uskoo joku muukin kuin me, sanoo Takala. Haaveenamme on perustaa oma toimisto Nepaliin. Kampanjan puolivälissä olimme jo menettämässä toivoamme, Anna Takala muistelee. Vain runsas kuukausi joukkorahoituskampanjan päättymisen jälkeen Store of Hope avasi kansainvälisen verkkokaupan. Viimeisenä viikonloppuna uusia rahoittajia tuli mukaan valtavasti, monta uutta tilausta tunnissa. Vuoden 2016 alussa naiset alkoivat suunnitella verkkokaupan laajentamista kansainväliseksi
Se voidaan tehdä koneella, joka nopeuttaa työntekoa huomattavasti ja tekee työstä myös taloudellisesti kannattavaa. – Pidän paikan päällä intensiivikurssin kaavoituksesta ja tuotannon tehostamisesta. – Emme halua tukea säälityötä. ?TAITO?5/2017 49 Taito-5-2017-sisus.indd 49 8.9.2017 3.49. . KÄYTÄNNÖN OPPEJA MAAILMALLE Toisinaan työ maailmalla on käytännön käsityötaitojen opetusta. Siksi Store of Hopen verkkokaupassa myydään pieniä pussukoita, joita koristaa sama, upea kirjontakuvio. Paikalliset tuntevat parhaiten oman maansa ja ne tarpeet, joita pitää kehittää. Ryhti nousee, ja kun äideillä on rahaa, se vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin, koulutukseen ja ravintoon, sanoo Valopaasi. Nepalilaisen Muskan-tuotemerkin koruja myydään Store of Hopessa. – Kerran opittua taitoa ei voi ottaa ikinä pois. Nepalin matkan jälkeen Eeva Valopaasi jatkoi Bhutaniin. paikallisten kanssa, koottaisiin rahti ja käytäisiin työpaikoilla tarkistamassa, että kaikki sujuu kuten pitää, suunnittelee Takala. Jollei mittanauhaa ole koskaan aiemmin käyttänyt, ei välttämättä tiedä aloitetaanko laskeminen nollasta vai ykkösestä. Silloin tuottajien pitää pystyä jatkamaan toimintaansa itsenäisesti, hän jatkaa. Tuotteiden pitää vastata tarpeeseen ja haluamme kehittää rakentavaa työllistymistä. Molemmilla naisilla on laaja käsityöalan tuntemus. On palkitsevaa huomata, että naisten omanarvontunto kasvaa uuden oppimisen myötä. Yritys toimii avustustyön ja bisneksen välimaastossa, yhteistyössä pienten yritysten kanssa. Bhutanissa valmistetaan kansallispukuja, joiden alaosan täyttää upea kirjonta. Opetan, miten kaikki vuorikankaat tai taskut kannattaa ommella kerralla, jotta työ valmistuu nopeammin ja lopputulos on laadukkaampi, kuvailee Valopaasi. Joskus asiat ovat niinkin yksinkertaisia kuin mittanauhan käyttäminen. Bhutanissa valmistetussa pussukassa on kansallispuvusta tuttu kirjontakuvio. Tähän saakka Bhutanissa tehdyt tuotteet on myyty paikallisilla markkinoilla, mutta nyt niitä aletaan myydä myös Store of Hopessa. Se on pieni valtio Intian ja Kiinan välissä. Henkisen pääoman ja itsetunnon kasvattaminen on sen sijaan pysyvää. – Haluamme ylläpitää käsityöperinteitä ja muokata niitä myyviksi tuotteiksi. Periaatteena on teettää kannattavaa työtä. – Opetamme tuottajille myös sosiaalisen median markkinointia, koska ikinä ei voi tietää, jos Store of Hope menee nurin. Piirretään kuvia toiveista ja kehitetään tuotevalikoimaa. Sen tekeminen on hidasta, eikä siksi taloudellisesti kannattavaa laajassa mittakaavassa. Pelkkä rahan antaminen tuntuu siltä, ettei sillä ole vaikutusta. Hän on vieraillut maassa viidesti kolmen vuoden aikana. Toisinaan työ on luovempaa: lähdetään yhdessä torille katsomaan helmiä koruja varten, valikoidaan, yksinkertaistetaan ja harmonisoidaan. Store of Hope ei sanele, mitä tuotteita tuottajien on tehtävä. Käsityölle on kyllä tarvetta, kun se valjastetaan tuotteiksi, jotka myyvät, Anna Takala toteaa. Yhdistämme perinteitä myös uusiin materiaaleihin, kuvailee Eeva Valopaasi
• Pohjakangas. Leikkaa tarvittavan kokoinen pala säkkikangasta ja huolittele se. Heinikossa-istuinpehmuste on tehty yksinkertaisella tekniikalla: harvan pohjakankaan läpi on vedetty koukulla nukkalenkkejä yhtenäiseksi pinnaksi. Jos ryijykoukun läppä häiritsee, sen voi teipata varteen kiinni tai irrottaa kokonaan. Kesän vihreät muistot Ohje Ennen varsinaisen työn aloittamista kannattaa kokeilla tekniikkaa ja tutkia, minkälainen kude suunniteltuun työhön sopii parhaiten. T A I T O ?5/2017 50 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 50 8.9.2017 3.49. . • Pehmuste ja kiinnitysnauhat, jos tarpeen. • Ompeluvälineet. Kun pinta on valmis, leikkaa sopivan kokoinen taustakangas ja tarvittaessa pehmuste (mallityössä on käytetty palaa kiinteäksi huopuneesta vanhasta villapaidasta) ja kiinnitysnauhat. • Ryijykoukku tai sopivankokoinen virkkuukoukku tai rug hooking -koukku. Piirrä malli säkkikankaalle. Mallityössä on käytetty enimmäkseen valmista Venla-virkkuukudetta, mutta yhtä hyvin voi käyttää kaikenlaisia muita kuteita, vaikka vanhoja t-paitoja. Vinkki! Samalla tekniikalla voi tehdä vaikkapa seinätekstiilejä, mattoja ja tyynyjä. Virkkuukoukulla pääsee hyvin alkuun, mutta jos tekniikka innostaa, kannattaa hankkia myös ryijykoukku. Pidä kudetta säkkikankaan takapuolella sormien välissä ja koukkaa kuteen pää noin sentin mittaiseksi nukaksi etupuolella. Jatka koukkaamalla saman korkuisia lenkkejä työn etupuolelle. Ryijykoukku (kutsutaan myös läppäkoukuksi) on kätevämpi, jos trikookude on ohutta ja löysää; virkkuukoukku (tai lyhyt puupäinen rug hooking -koukku) toimii hyvin paksumman ja napakamman trikookuteen koukkaamisessa. Vakiintunutta nimeä tekniikalla ei ole: puhutaan räsytekniikasta, räsyvirkkauksesta ja helmivirkkauksestakin. . Ompele taustakangas käsin kiinni. Edellistä nukkalenkkiä on hyvä pitää kiinni, jotta ketju ei lähde purkautumaan. • Erivärisiä kuteita (mallityössä valmista trikookudetta). On makuasia, minkä pituisia kuteen pätkiä käyttää, mutta HEINIKOSSA Malli Merja Räty TARVIKKEET: • Säkkikangasta (mallityössä 40 x 40 cm). Rug hooking -koukun saa hankittua varmimmin ulkomaisesta nettikaupasta. Tiheys on sopiva, kun säkkikangas ei vedä kurttuun ja koko pinta täyttyy niin, että säkkikangasta ei näy. • Tussikynä mallin piirtämiseen. Ohje Merja Räty?Kuva Sonja Karlsson tässä tekniikassa voi leikata pitkänkin pätkän, jos on tekemässä isoa yhtenäistä värialuetta
Taito-5-2017-sisus.indd 51 8.9.2017 3.49
Kaunis peitto takaa rauhallisen lämpöiset ja lempeät unet pienelle tuhisijalle. Susivillan Annika Konttaniemen suunnittelema vauvanpeitto vie ajatukset utuiseen, siniseen unimaailmaan. Peitto perheen pienimmälle Ohje Annika Konttaniemi?Kuva Sonja Karlsson Susivilla for Taito Vaihtoehto 1 Taito-5-2017-sisus.indd 52 8.9.2017 3.49
Näin päättely ei sotke kuviota. VIIMEISTELY Solmi viltin päihin haluamasi tyyliset hapsut. Viltti on kaksipuoleinen ja se kudotaan kauttaaltaan kahta sukkulaa vuorottelemalla. Varmista kutoessa, että reunimmaiset loimilangat eivät jää sitomatta liian pitkältä väliltä. LEVEYS KAITEESSA: Noin 95 cm. KAIDE: 35 mm, 1 lanka niidessä, 1 lanka piinvälissä. Sujauta tarvittaessa sukkula reunimmaisen loimilangan yli tai ali. Silitä hellävaroen tasaiseksi. NIISINTÄ . Mallikappaleeseen on solmittu 5 + 5 langan niput. Vinkki! Ota kutoessasi huomioon, että huopalanka on erittäin joustavaa ja viltti menee melko paljon kasaan, kun se irrotetaan kangaspuista. • 100 g Esito-huopalanka yksinkertaisena, yönsininen (7066). Väriä vaihtaessa päättele edellinen väri kääntämällä kude takaisin kyseisen värin viimeisimpään viriöön, eli samaan viriöön, josta kude juuri tuli. 6 5 4 3 2 1 x 3 x 3 x 4 (x 5) x 4 (x 5) x 4 (x 5) x 4 (x 5) x 4 (x 5) x 4 (x 5) x 1 Alkuun ja loppuun SIDOS JA POLJENTA x = tummansininen o = kontrastiväri Vaihtoehto 2 ?TAITO?5/2017 53 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 53 8.9.2017 3.49. 1. LANKALUKU: 327 lankaa: 323 (+ 4) lankaa, 2 reunimmaista lankaa vahvistettuina. Ohje Vahvista reunimmaiset 2 loimilankaa. • Kuviopoljennan toisto 5 x kaaviossa. 2. Välimittaukset on hyvä tehdä pingottamat tomaan loimeen. (Mallikappaletta varten luotiin hieman yli 5 m:n loimi ja lankaa kului 0,960 kg.) KUDE: • Vaihtoehto 1 • 230 g Noro Shinryoku kaksinkertaisena, Akoya Haze (09), 70 % villaa, 30 % silkkiä. LOIMI: Esito-huopalanka, väri 7066, yönsininen, 100 % lampaanvilla, tex 143 x 3. • Vaihtoehto 2 • 200 g Esito-huopalanka kaksinkertaisena, persikka (7053). . LOIMEN TIHEYS: 3,5 lankaa/cm. • 100 g Esito-huopalanka yksinkertaisena, yönsininen (7066). PIKSELI-VAUVANPEITTO Malli Annika Konttaniemi / Susivilla KOKO: Noin 90 x 145 cm. Toisen puolen värit toistuvat päinvastaisina. Kudo käyttäen isolle sukkulalle kiepautettua kudetta: loimen pohjaväri yksinkertaisena ja kontrastiväri kaksinkertaisena. x 3 (x 3 jatkuu) x 1 . • Kuviopoljennan toisto 4 x kaaviossa. Kostuta viltti kunnolla höyryttämällä tai upottamalla kylmään veteen
Näiden lasinalusten loimen luo nopeasti, mutta samalla vaivalla loimi kannattaa tehdä hieman pidemmäksi ja kutoa vaikkapa lahja ystävälle. Heitä sukkula niisimättömien reunalankojen yli oikealta tullessasi ja alta vasemmalta tullessasi. KUDONTAOHJE Puolaa lanka valmiiksi kaksinkertaisena puolille. Kudo muutama ylimääräinen lanka ennen varsinaista lasinalusta. Loimi: Bockens-puuvillapellava 22/2, valkaisematon (2002). Kude: Bockens-puuvillapellava 22/2 valkaisematon, kaksinkertaisena. Varret: 8 kpl. Kudo lasinalusten väliin esim. . Vinkki! Lasinaluset ovat myös mainio projekti pöytäkangaspuille. Toista mallikerta 5 kertaa. lastoja noin 14 cm, jotta hapsujen solmimiseen jää riittävästi varaa. Lanka kaksinkertaisena. Solmi aina kolme vierekkäistä loimilankaa yhteen hevosenhäntäsolmulla. Tiheys: 8 lankaparia/cm. Kaide: 80. Leveys pirrassa: 10,2 cm. Näin saat kauniit reunat. VIIMEISTELY Hapsuja solmiessasi poista ylimääräiset kudelangat. Vinkki! Sidoksena on toimikkaan johdannainen, joka kudotaan napakasti, jotta lasinaluset pysyvät käytössä paikallaan. Ohje ja kuva Tiia Eronen Ohje NIISINTÄ Niisi ohjeen mukaan, mutta jätä kummankin reunan reunimmaiset langat niisimättä. Tyylikkäät lasinaluset KLAARA-LASINALUNEN Malli Tiia Eronen Sidos: Toimikkaan johdannainen. Leikkaa hapsut tasaisiksi ja höyrytä lasinaluset. Värit: • tummanharmaa (2004), • musta (2005) ja • vaalean punaruskea (2016). Kuteen tiheys: 8 lankaparia/cm. X 5 X 4 Toisinaan kangaspuihin on hauska laittaa ihan kapea loimi, kokeilla uutta sidosta ja nauttia pienestä mittakaavasta. NIISINTÄ SIDOS JA POLJENTA T A I T O ?5/2017 54 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 54 8.9.2017 3.49. Kudo loppuun muutama ylimääräinen kudelanka. Lankaluku: 82 lankaparia (164 lankaa)
Taito-5-2017-sisus.indd 55 8.9.2017 3.49
Vinkki! Voit käyttää solmimiseen myös esimerkiksi heinää ja kultalankaa. Ihastuta illallisvieraat lisäämällä keskelle rusettia pieniä kukkasia! Taito-5-2017-sisus.indd 56 8.9.2017 3.50
Ompele tamppi kankaaseen päällitikkaamalla lyhyet päädyt tuplatikillä. Jätä ompeleiden väliin noin 0,5 cm. Taita nauhan lyhyet päädyt kohti nurjaa puolta 0,5 cm:n kääntövaralla ja silitä. Neulaa kaava kankaan päälle ja leikkaa kappaleet irti. Aseta tamppi toisen kangaspalan oikealle puolelle siten, että se on mahdollisimman keskellä salmiakkikuvion leveintä kohtaa. MITTAA pitsitai koristenauhaa noin 70 cm. Reiluja rusetteja varten voit leikata nauhasta pidemmän. Mittaa merkitsemästäsi pisteestä 8 cm viivan vasemmalle ja oikealle puolelle. Ompele pitkä sivu kiinni mahdollisimman läheltä reunaa. Jos haluat nauhan päistä sirommat, leikkaa päädyistä kulmat pois ja tikkaa reunan mukaisesti. Paperille muodostuu salmiakkikuvio. Ompele kappaleet yhteen noin 0,6 cm:n päästä reunasta, jolloin pitsin apuommel jää piiloon. ATERINSUOJA Malli Nova Melina Materiaalit: Puuvillakangasta tai pellavaa, pitsiä tai muuta koristenauhaa. Kynä, viivoitin, kaavapaperia, nuppineuloja, sakset, ompelukone, silitysrauta. Kiinnitä nuppineulalla. Aputikkaa pitsinauha venyttämättä kangaskappaleen oikealle puolelle noin 0,3 cm reunasta sisäänpäin siten, että Ohje ja kuvat Nova Melina Aina silloin tällöin on ihanaa kutsua ystävät yhteisen pöydän ääreen. Päällitikkaa pitkät sivut 0,5 cm:n saumanvaralla. 16 cm). Silitä tampin reunat kankaan nurjalle puolelle noin 0,8 cm:n kääntövaralla. Taita pitkät sivut ensin 0,5 cm nurjalle puolelle silittäen. Aseta kangaskappaleet yhteen nuppineulojen avulla oikeat puolet vastakkain. Piirrä poikkiviiva (yht. Taita nauha pitkittäissuunnassa tasan kahtia, jotta saat yhden pitkän nauhan. Ompele ne yhteen siltä puolen, josta näet pitsin kiinnitysompeleen. Materiaalitiedustelut: • Kangas: Art Gallery Fabrics, www.novamelina.com • Pitsit: www.etsy.com PIENOISKAAVAT A) Aterinsuoja B) Tamppi C) Solmimisnauha Nova Melina for Taito pitsin koristeellinen reuna osoittaa kankaan keskikohtaa päin. Käännä työ, silitä aterinsuoja siistiksi ja ompele kääntöaukko umpeen ompelukoneella tai käsin piilo-ompeleella. Silittäessä voit vetää hellästi pitsiä ulospäin, jolloin saumat saa kunnolla siisteiksi. Jätä keskelle salmiakkikuvion toista alareunaa noin 5 cm:n pätkä ompelematta, jotta saat työn käännettyä. KAUNIS kattaus on viimeistelty, kun asetat aterimet suojan sisään, käännät kummankin sivun nätisti niiden päälle ja solmit koko paketin kasaan kauniilla rusetilla. Aterinsuoja kaunistamaan kattausta Ohje PIIRRÄ kaava seuraavasti: Piirrä pystysuora 30 cm:n viiva. Mittaa ylhäältä alaspäin 17 cm ja merkitse kohta. LEIKKAA noin 4 cm x 60 cm solmimisnauha. Yhdistä viivojen päät viivoittimella. Leikkaa samalla 4,5 cm x 7 cm tamppi. A 30 17 16 4, 5 7 B 4 60 C ?TAITO?5/2017 57 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 57 8.9.2017 3.50. . • Kankaan menekki yhteen aterinsuojaan noin 40 x 60 cm. Jos haluat muodosta hieman pehmeämmän, pyöristä jokaista neljää viivaa korkeintaan 0,5 cm keskikohdasta ulospäin. Kun kattaukseen panostaa, muuttuu arkinenkin ruoka juhlavaksi. ASETA kangas kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain. Pujota nauha tampin läpi. Nova Melinan suunnittelemat aterinsuojat ovat viimeinen silaus kauniiseen illalliseen
Taito-5-2017-sisus.indd 58 8.9.2017 3.50
krs. Sulje kierrokset aina piilosilmukalla alun kolmanteen ketjusilmukkaan. 7. Ohje Mandariinipussi virkataan kahdella langalla. 6. Toista * * kierroksen loppuun. *Virkkaa 1 kjs, hyvää yhden pylvään yli, virkkaa 1 p*. Metallivanne jää silmukoiden sisään. • Pieni määrä vihreää puuvillaa lehtiin. krs. 1. 8. TARVIKKEET: • Lanka: • 100 G Kaupunkilanka, Kioski, oranssi. Virkkaa 3 kjs, virkkaa 2 p joka kolmanteen silmukkaan, virkkaa 1 p muihin silmukoihin. MANDARIINIPUSSI Malli Molla Mills KOKO: Halkaisija noin 18 cm, korkeus noin 18 cm. 4. Virkkaa 3 kjs, *virkkaa 2 p samaan silmukkaan, 5 p*, 2 p samaan silmukkaan. Materiaalitiedustelut: Kaupunkilanka, Lentävä Lapanen, Sinelli. Ohje Molla Mills?Kuva Sonja Karlsson Molla Mills for Taito KAAVIO Ketjusilmukka, kjs Pylväs, p Piilosilmukka, ps 2 p samassa silmukassa Kiinteä silmukka, ks 2 ks samassa silmukassa Lankalenkki Ketjusilmukka, kjs Pylväs, p Piilosilmukka, ps 2 p samassa silmukassa Kiinteä silmukka, ks 2 ks samassa silmukassa Lankalenkki Lankalenkki Ketjusilmukka, kjs Pylväs, p Piilosilmukka, ps 2 p samassa silmukassa Kiinteä silmukka, ks 2 ks samassa silmukassa ?TAITO?5/2017 59 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 59 8.9.2017 3.50. Pussin alareunaan virkataan tukeva metallivanne kiinteiden silmukoiden (ks) eli viidennen kierroksen kohdalle. 24. 3. Virkkaa p-kierros. krs. Virkkaa 3 kjs, virkkaa 2 p joka toiseen silmukkaan, virkkaa 1 p muihin silmukoihin. Yläreunaan virkataan hihnanlävet sekä kaksi lehteä, jotka pujotetaan hihnaan. Katkaise ja päättele langat. • Virkkuukoukku nro 3,5. krs. . krs. Virkkaa 1 kjs, 2 ks samaan silmukkaan, 3 ks, 2 ks samaan silmukkaan. Toista * * kierroksen loppuun. krs. Ota metallivanne mukaan työhön tällä kierroksella. • Nylonhihna, 1 m. Kierrokselle virkataan yhteensä 42 hihnanläpeä. Virkkaa 3 kjs, *virkkaa 2 p samaan silmukkaan, 4 p*, 2 p samaan silmukkaan. Työn virkkaaminen aloitetaan pohjasta. krs. Virkkaa langanhäntä silmukoiden mukana ja kierroksen lopussa nykäise siitä, jotta laukun pohjaan ei jää reikää. Tee pieni lankalenkki ja virkkaa siihen 3 ketjusilmukkaa (kjs) ja 11 pylvästä (p). Molla Millsin suunnittelema mandariinipussi tuo värinpilkahduksen pimeisiin syysiltoihin. 9.–23. 5. • 100 G Schachenmayr, Merino ExtraFine 120, aprikoosi. krs. Väriä pimeimpään vuodenaikaan Syksy on täällä: kellastuneet, oranssit ja kirkuvan punaiset lehdet, kirpeän raikas ilma ja sateesta kiiltävät jalkakäytävät. Virkkaa 4 kjs, hyppää yhden pylvään yli, virkkaa p. krs. krs. Virkkaa p-kierroksia. Virkkaa 3 kjs ja 1 p samaan silmukkaan, virkkaa 2 p jokaiseen silmukkaan. Toista kierroksen loppuun. • Metallivanne, halkaisija 10 cm. 2. Virkkaa piirroksen mukaiset vihreät lehdet ja kiinnitä ne mandariinipussin yläreunaan hihnaa pujottaessasi. Toista * * kierroksen loppuun
HIIREN KORVAT 1. Tee levennys joka kolmanteen s:aan. Yht. 3. KISSAN JA HIIREN KUONO 1. LUPPAKORVAT 1. krs. 3. Tee kiinteitä silmukoita. 27 s. 18. Toista * – * kierroksen loppuun. krs. 27 s. Kavenna joka krs:lla 1 s. Luo kiristettävään lenkkiin 6 ks:aa. 12 s. krs. krs. 12 s. Ohje VARSI 1. Vaihda väri ruskeaan tai harmaaseen ja tee levennys joka s:aan. krs. Kun pää on valmis, upota varsi n. krs. Yht. Yht. 4.–20. Tee kiinteitä silmukoita. krs. 2 cm syvyydeltä päähän ja ompele osat yhteen. krs. 27 s. 2. 2. Tee levennys joka toiseen s:aan. 8.–11. Esityksen päätähdiksi nousevat Annariikka Qvistin suunnittelemat eläinaiheiset sorminuket. Vaihda valkoiseen lankaan ja tee levennys joka s:aan. krs. Päättele. Ompele päähän silmät ja halutessasi viikset. Yht. 6.–14. krs. krs. 12 s. krs. Yht. krs. 1 s, levennys, 8 s, levennys, 1 s. KISSAN JA HIIREN PÄÄ 1.–3. Yht. *1 s, 2 s yhteen*. Yht. krs. krs. krs. 12 s. krs. krs. *2 s, 2 s yhteen*. Ohje Annariikka Qvist?Kuva Sonja Karlsson Jämälankoja teatterilavoille Sadepäivän riemukkainta puuhaa on järjestää nukketeatteriesitys. KISSAN KORVAT 1. krs. 8. 13 s. Yht. KOIRA, KISSA JA HIIRI -SORMINUKET Malli Annariikka Qvist LANKA: Erivärisiä puuvillalankoja. Litistä korvat ja kiinnitä ne päähän. Luo kiristettävään lenkkiin 6 ks:aa. Tee kiinteitä silmukoita. Tee levennys joka toiseen s:aan. T A I T O ?5/2017 60 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 60 8.9.2017 3.50. Tee kiinteitä silmukoita. Yht. VIRKKUUKOUKKU nro 3,0. krs. Tee levennys joka s:aan. 5. krs. Päättele. *2 s yhteen, 5 s*. krs. Vaihda joka krs kavennuksen paikkaa. Tee levennys joka toiseen s:aan. Tee levennys joka toiseen s:aan. Tee levennys joka toiseen s:aan. Toista * – * kierroksen loppuun. 4.–6. Päättele. KOIRAN PÄÄ 1.–5. 18 s. Tee levennys joka s:aan. Tee kiinteitä silmukoita. 7. Luo vaaleanpunaisella tai mustalla langalla kirisitettävään lenkkiin 6 ks:aa. • Kissa: curry (2336), musta (1099), vaaleanpunainen (4301). Yht. 2. Päättele. Luo mustalla kiristettävään lenkkiin 6 ks:aa. 16 s. 3. 3. Suloisiin sorminukkeihin voit upottaa lankalaatikon pohjalle pyörimään jääneet jämälangat. Yht. 16 s. 17. 9 s. krs. Tee kuten varren ohjeessa. krs. krs. Yht. krs. *1 s, 2 s yhteen*. Päättele työ. krs. Toista * – * kierroksen loppuun. Päättele. Tee kiinteitä silmukoita. Luo kiristettävään lenkkiin 6 kiinteää silmukkaa (ks). 36 s. 4.–5. Viimeisellä krs:lla virkkaa 2 viimeistä silmukkaa piilosilmukoilla (ps). *2 s, 2 s yhteen*. Yht 14 s. krs. KOKOAMINEN Ompele kuono päähän siten, että täytät kuonon vanulla vasta vähän ennen kierroksen sulkemista. Luo kiristettävään lenkkiin 6 ks:aa. 2. 18 s. krs. Yht. krs. Yht. krs. • Hiiri: hiekka (2431), musta (1099). *2 s yhteen, 6 s*. Tee levennys joka kolmanteen s:aan. • Koira: keskiruskea (3161), musta (1099), valkoinen (1001). Päättele. krs. Päättele. 15. 4. 12 s. Tee kiinteitä silmukoita. Tee kiinteitä silmukoita. Tee levennys joka kolmanteen s:aan. 2. Yht. krs. 18 s. krs. Esimerkiksi: • Sandnes Mandarin Petit, 50 g tai vähemmän/väri. Tee kiinteitä silmukoita. 4. 6.–16. 16. krs. Yht. krs. 4. 4.–7. Täytä pään reunat vanulla, jätä keskelle tyhjää tilaa varren upotusta varten. Yht. . Päättele. 12 s. Yht. Tee kiinteitä silmukoita. Tee levennys (lisäys) joka silmukkaan (s). Tee kuten kissan ja hiiren päässä. 18 s. KOIRAN KUONO 1. 14 s. 12.–14. 5.–6. krs. Toista * – * kierroksen loppuun. 3. krs. 3. krs. Toista * – * kierroksen loppuun. Toista * – * kierroksen loppuun. 2. Yht
Sivulta 2–3 löytyy teatterilava leikkeihin. Taito-5-2017-sisus.indd 61 8.9.2017 3.50
Taito-5-2017-sisus.indd 62 8.9.2017 3.50
TIHEYS: 10 cm = 18 s ja 23 krs. Jatka 5 krs:ta. Suuritupsuinen kirjoneulepipo on nopea neuloa. Kun puikolla on jäljellä kolme silmukkaa, neulo kaksi oikein yhteen ja viimeinen silmukka normaalisti. KUVIOKAAVIO 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 ?TAITO?5/2017 63 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 63 8.9.2017 3.50. Du Store Alpakka Sterk, väri vaaleanvihreä (849), 1 kerä. LANKA: Drops Big Merino, värit turkoosi (06), metsänvihreä (14) ja beige (19), 1 kerä kutakin. Taaperon pehmoinen tupsupipo Teksti ja kuva Tiina Arponen Ohje Luo sukkapuikoille 72 silmukkaa beigellä langalla. PUIKOT: 5 mm:n sukkapuikot. Tee metsänvihreästä ja beigestä langasta tupsut, joiden halkaisija on 8 cm. Neulo oikeat silmukat kiertäen. Pehmeä ja lämpöinen pipo on tehty merinovillaja alpakkalangoista. Jatka kavennuksia näin, kunnes jokaisella puikolla on jäljellä kolme silmukkaa. Muita Ihania for Taito silmukka ja nosta ensimmäinen silmukka neulotun silmukan yli. Katkaise lanka, vedä se jäljellä olevien silmukoiden läpi ja kiristä. Ihanat tupsut ilahduttavat lasta, ja metsän inspiroimat värisävyt päästävät mielikuvituksen valloilleen. Vaihda lanka vaaleanvihreään. Nosta jokaisen puikon alussa ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo toinen TUPSUPIPO TAAPEROLLE Malli Tiina Arponen KOKO: Noin 1–2-vuotiaalle. Aloita kuviokierrokset mallin mukaan. Päättele langan päät. Neulo seitsemän kerrosta 1 o 1 n -joustinta. Tarkista, että jokaisella puikolla on 18 silmukkaa ja aloita kavennukset. Kiinnitä tupsut vastakkaisiin päälaen kavennuskohtiin. Kun kaikki kolme palikkariviä on neulottu, neulo vielä neljä kerrosta sileää ennen päälakikavennuksia.
Neulo yksi kerros ilman lisäyksiä, kämmenselässä palmikkoa, kämmenpuolella sileää neuletta. Aloita seuraavalla kierroksella vasemman palmikkokaavion neulominen kämmenselän puolelle: 1. Kun olet neulonut kärkikaavion kerrokset 1–6, aloita kärkikavennukset: Seuraava krs: knk, kärkikaavion 7. Seuraava krs: 1 o, palmikkokaavio, 14 o, siirrä seuraavat 18 s apulangalle tai hakaneuloille odottamaan, poista samalla silmukkamerkit. krs: knk, 11 o, 2 o yht, 4 o = 17 s. Kerroksen ja työssä on 8 s jäljellä. Valmistelukrs: 1 o, 2 n, 2 o, 4 n, 4 o, 4 n, *2 o, 2 n* x 4, 1 o. Jatka kuten edellä, kunnes olet neulonut kaavion kerrokset 1–12 ja vielä toisen kerran kerrokset 1–6. krs (16 s), *2 o, 2 n* x 4, 1 o. • Pipon päänympärys n. Kämmen ja peukalokiila Lisäyskrs. PUIKOT: Lapasiin 4,5 mm:n, pipoon 4 mm:n ja 4,5 mm:n sukkapuikot tai pyöröpuikko magic loop – tekniikkaa varten. Työssä on jälleen 36 s kuten ennen peukalokiilaa. 2. krs: 1 o, palmikkokaavio, krs loppuun o. Jatka palmikkoa ja neulo muilla silmukoilla sileää neuletta, kunnes olet toistanut kaavion kerrokset 1–12 yhteensä Villaviidakko for Taito LYHENTEET: s = silmukka o = oikein n = nurin krs = kerros L1v = vasemmalle kallistuva lisäys: nosta silmukoiden välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle etukautta ja neulo kiertäen oikein takareunasta L1o = oikealle kallistuva lisäys: nosta silmukoiden välinen vaakasuora lanka vasemmalle puikolle takakautta ja neulo kiertäen oikein etureunasta am = aseta silmukkamerkki sm = siirrä silmukkamerkki knk = kahden noston kavennus: nosta 2 s vasemmalta oikealle puikolle kuin neuloisit ne oikein, neulo takareunoistaan oikein yhteen 2 o yht = neulo 2 s oikein yhteen 2 n yht = neulo 2 s nurin yhteen lk = langankierto Ohje LAPASET VASEN LAPANEN Varsi Luo 34 s ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. 4. Peukalo Ota apulangalta peukalon silmukat puikolle. krs: knk, 13 o, 2 o yht, 4 o = 19 s. krs, 5 o, L1o, 5 kertaa koko työn aikana. Työn pituus on nyt noin 22 cm:ä. 25 cm. krs: 4 o, 2 o yht, 6 o, knk, 4 o, 2 o yht, 4 o = 21 s. 1. Jatka neuloen palmikkokaaviota ja toista peukalokiilan lisäykset kuten edellä joka toisella kerroksella yhteensä 8 kertaa (= 16 krs, yhteensä 16 s lisätty). Valmistelukrs peukalokiilaa varten: 1 o, palmikkokaavio, 14 o, am, 2 o, am, 3 o. Työssä on nyt 38 s. Katkaise lanka ja vedä se kahdesti silmukoiden läpi. LANKA: 100 g Retrosaria Beiroa, 100 % villaa, väri vanha roosa (536). Toista kavennukset kuten edellä joka kerroksella, kunnes olet neulonut kärkikaavion 13. Ohje Emma Karvonen?Kuva Jonna Hietala BERCEUSE -LAPASET JA PIPO Malli Emma Karvonen KOKO: • Lapaset S/M, valmiin lapasen pituus n. Luo puikolle 4 uutta silmukkaa ja neulo kerroksen viimeiset 3 s o. krs: 1 o, palmikkokaavio, neulo o silmukkamerkkiin asti, L1o, sm, 2 o, sm, L1v, krs loppuun o. Kärki Aloita kärkikaavio kämmenselän puolella palmikkokaavion kohdalla, neulo muilla silmukoilla edelleen sileää oikeaa. NEULETIHEYS: 18 s ja 30 krs = 10 cm. krs: 1 o, kaavion 1. krs: knk, 9 o, 2 o yht, 4 o = 15 s. T A I T O ?5/2017 64 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 64 8.9.2017 3.50. Neulo 1 välikrs palmikkoa jatkaen, kämmenpuolella sileää neuletta. Ota lanka työhön ja poimi peukaloaukon yläreunasta 6 s, am. Työssä on nyt 52 s. Tässä on kerroksen vaihtumiskohta. 54 cm. 8 o, L1v, 4 o. Varren pituus on nyt noin 7 cm:ä. 2. Työssä on nyt 36 s. krs, 2 o yht, knk, neulo o kunnes kerroksella on jäljellä 2 s, 2 o yht. Kylmien kelien pelastajat Syksyn saavuttua näille leveysasteille tekee mieli kääriytyä villaan. 2. 3. Työssä on nyt 24 s. Ensimmäiset 18 s ovat kämmenselkää, viimeiset 16 s kämmenen puolta. Päättele hyvin nurjalle puolelle. krs: 1 o, kaavion 2 krs, *2 o, 2 n* x 4, 1 o. Villaviidakkoblogin Emma Karvonen suunnitteli kylmien kelien varalle lapaset ja pipon, joissa neulepintaa elävöittää kevyenkaunis palmikkokuviointi. Neulo valmistelukrs yhteensä 4 kertaa. 1 o, kaavion 7. 1. Seuraava krs: 1 o, palmikkokaavio, 13 o, knk, 2 o, 2 o yht, 2 o
Taito-5-2017-sisus.indd 65 8.9.2017 3.50. Lapasten kämmenpuoli on sileää neuletta
Nosta 2 s apupuikolle työn eteen,neulo 2 o, neulo apupuikolta 2 o. Valmistelukrs peukalokiilaa varten: 3 o, am, 2 o, am, 14 o, palmikkokaavio, 1 o. Nosta 2 s apupuikolle työn taakse, neulo 2 o, neulo apupuikolta 2 n. Nosta 2 s apupuikolle työn eteen, neulo 1 n, neulo apupuikolta 2 o. Jatka kuten edellä, kunnes olet neulonut kaavion kerrokset 1–12 ja vielä toisen kerran kerrokset 1–6. krs: Neulo o palmikkoon asti, palmikkokaavio, o. 3. krs: *1 o, 2 o yht* x 3 = 6 s. krs: Neulo o silmukkamerkkiin saakka, L1o, sm, 2 o, sm, L1v, neulo o palmikkoon saakka, palmikkokaavio, 1 o. Kärki Aloita kärkikaavio kämmenselän puolella palmikkokaavion kohdalla. Katkaise lanka ja vedä se kahdesti silmukoiden läpi. T A I T O ?5/2017 66 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 66 8.9.2017 3.50. krs: 1 o, *2 n, 2 o* x 4, palmikkokaavion 2 krs, 1 o. Jatka palmikkoa ja neulo muilla silmukoilla sileää neuletta, kunnes olet toistanut kaavion kerrokset 1–12 yhteensä 5 kertaa. Nosta 2 s apupuikolle työn taakse, neule 2 o, neulo apupuikolta 2 o. 1 cm. 7 cm. Päättele hyvin nurjalle puolelle. Työssä on nyt 36 s. Neulo muilla silmukoilla edelleen sileää oikeaa. Toista kavennukset kuten edellä joka kerroksella, kunnes olet neulonut kärkikaavion 13. Katkaise lanka, vedä se kahdesti silmukoiden läpi ja päättele hyvin nurjalle puolelle. Seuraava krs: 3 o, siirrä seuraavat 18 s apulangalle tai hakaneuloille odottamaan poistaen samalla silmukkamerkit. Työssä on nyt 38 s. Seuraava krs: 2 o, knk, 2 o, 2 o yht, 13 o, palmikkokaavio, 1 o. OIKEA LAPANEN Varsi Luo 34 s ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. Nosta 1 s apupuikolle työn taakse, neulo 2 o, neulo apupuikolta 1 n. Kun olet neulonut kärkikaavion kerrokset 1–6, aloita kärkikavennukset: Seuraava krs: knk, neulo o kunnen ennen palmikkoa on jäljellä 3 s, 2 o yht, knk, kärkikaavion 7. krs: *3 o, 2 o yht* x 3 = 12 s. 2. kerroksen ja työssä on jäljellä 8 s. 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 VASEN 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 OIKEA 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 VASEN KÄRKI 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 OIKEA KÄRKI KAAVIOAVAIN Jatka näillä silmukoilla sileää neuletta, kunnes peukalon halutusta pituudesta puuttuu n. Neulo valmistelukrs yhteensä neljä kertaa. krs: 1 o, *2 n, 2 o* x 4, palmikkokaavion 1. Aloita seuraavalla kierroksella oikean palmikkokaavion neulominen kämmenselän puolella: 1. 2. Jatka neuloen palmikkokaaviota ja toista peukalokiilan lisäykset kuten edellä joka toisella kierroksella yhteensä 8 kertaa (= 16 krs, yhteensä 16 s lisätty). krs, 1 o. Työssä on nyt 52 s. Työssä on jälleen 36 s kuten ennen peukalokiilaa. 1. krs, 2 o yht (yhteensä 4 silmukkaa kavennettu). Kämmen ja peukalokiila Lisäyskrs: 4 o, L1o, 8 o, L1v, 5 o, palmikkokaavio, 1 o. Nosta 2 s apupuikolle työn eteen, neulo 2 n, neulo apupuikolta 2 o. Aloita peukalonpään kavennukset: 1. Ensimmäiset 16 s ovat kämmenen puolta ja viimeiset 18 s kämmenselkää. KNK 2 o yht Ei silmukkaa. krs: *2 o, 2 o yht* x 3 = 9 s. Neulo yksi kerros ilman lisäyksiä, kämmenpuolella sileää neuletta, kämmenselässä palmikkoa. Neulo o palmikkoon asti, palmikkokaavio, 1 o. Neulo 1 välikrs jatkaen palmikkoa, kämmenpuolella sileää neuletta. Valmistelukrs: 1 o, *2 n, 2 o* x 4, 4 n, 4 o, 4 n, 2 o, 2 n, 1 o. Nurin (n). Oikein (o). Luo puikoille 4 uutta silmukkaa. Työn pituus on nyt noin 22 cm. 2. Peukalo Tee samoin kuin vasemman käden lapasessa. Varren pituus on nyt n
PIPO Luo ohuemmille puikoille 80 s, yhdistä suljetuksi neuleeksi. 3. . Katkaise lanka ja vedä se kahdesti silmukoiden läpi. krs, krs loppuun o, neulo langankierrot kiertäen o. krs, sm, 28 o, am, 28 o. krs, sm, kavennukset samoin kuin 2. krs, sm, 5 o, *lk 4 o* x 9, lk, 5 o. 3. krs: sm, päälakikaavion 3. 2. Kaavio näyttää kaikki silmukat silmukkamerkkien välissä (34 s). Päälaki Aloita silmukkamerkkien välissä päälakikaavion neulominen. Puristele varoen ylimääräinen vesi pois pyyhkeeseen ja asettele neuleet varoen kuivumaan mittoihinsa, jotta palmikot aukeavat kauniisti. 2. Päättele hyvin nurjalle puolelle. krs: sm, oikean kaavion 4. Seuraava krs: poista neuloessasi silmukkamerkit, 2 n yht, 1 o, 2 o yht, knk, 1 o, 2 n yht, 1 o, 2 o yht, 2 o, knk, 1 o. krs: am, oikean kaavion 1. Neulo kunnes olet toistanut palmikkokaavioiden kierrokset 1–12 yhteensä 4 kertaa. krs, 2 o, vasemman kaavion 2. Toista valmistelukrs yhteensä 4 kertaa. krs (lisäyskrs): sm, oikean kaavion 3. Jatka kuten edellä neuloen ensimmäisten silmukkamerkkien välissä päälakikaavion mukaan ja kaventaen takaosassa 4 s/krs kunnes olet neulonut kaavion kerrokset 1–13. Työssä on nyt 12 s. krs: sm, päälakikaavion 2. Viimeistely Kastele pipo ja lapaset kauttaaltaan lämpimässä vedessä. Jatka kuten edellä neuloen silmukkamerkkien välissä kaavioiden mukaan (kaavioiden välissä aina 2 s o) ja krs:n loppuun sileää oikeaa. PÄÄLAKI 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 ?TAITO?5/2017 67 KÄSILLÄ Taito-5-2017-sisus.indd 67 8.9.2017 3.50. Vaihda työhön paksummat puikot ja aloita palmikot: 1. krs, 2 o, vasemman kaavion 3. Pipon takaosa on sileää neuletta. krs (16 s), am, neulo krs loppuun 2 o, 2 n -joustinneuletta kuten valmistelukierroksella. krs: sm, oikean kaavion 2. krs, sm, krs:n loppuun joustinneuletta. Valmistelukrs: 4 n, 4 o, 4 n, 2 o, 2 n, 2 o, 2 n, 2 o, 4 n, 4 o, 4 n, *2 o, 2 n* x 11, 2 o. krs, 2 o, vasemman kaavion 4. krs (16 s), 2 o, vasemman kaavion 1. kerroksella (kavennetaan yhteensä 4 s takaosassa). 1. krs: sm, päälakikaavion 1. (Lisätty 10 s, työssä on nyt 90 s.) 4. Työssä on nyt 18 s (palmikoiden kohdalla 10 s ja takana 8 s). krs, sm, 1 o, knk, neulo o kunnes jäljellä on 3 s ennen silmukkamerkkiä, 2 o yht, 1 o, sm, 1 o, knk, neulo o kunnes kerroksella on jäljellä 3 s, 2 o yht, 1 o (koko kerroksella on kavennettu 6 s: 2 kaavion aikana ja 4 s takaosassa)
Kvinnan tillverkar sina arbeten i en träeldad ugn. Heikkinen sökte sig till utbilning i branschen. Fabrikstillverkade kärl, bestick och textilier är alldeles säkert av jämn kvalitet, men de saknar spår av människans ofullkomlighet och handarbete. Sambandet till människan gör hantverket oersättligt. Min mormor Hilja vande mig vid att något handarbet hela tiden fanns till hands. Femton år senare började samarbetet med Irma Annanpalo-Tuisku. Under arbetets gång kanske han eller hon tänker på ett och annat eller kanske på livets mera kärva sidor, blir kanske ilsken eller lugnar sig under arbetet gång, är närvarande i stunden eller är ute på äventyr i fjärran drömda världar. Det var meningen att Tuija Heikkinen skulle bli sjuksköterska, men hon arbetar som textildesigner och facklärare. Många av dem hade redan i åratal åkt runt från en marknad till en annan, för en del var det här första gången. Hantverkaren berättade att elden, enligt henne, skänker hennes keramik dess själ: den gör den unik, särpräglad och viktig, Jag tänkte för mig själv, att själen skiljer hantverket från det industriellt framställda. Gemensamt för alla är det glada humöret och färgerna. Det passar inte så bra ihop med att planera kläder. Tyg, som en yta, var det som fängslade mig, skrattar Heikkinen. Ibland kan Tuija Heikkinens planerade mönster vara tydligt grafiska, ibland skymtar man spår av retromönster. Robotarna är bättre än människorna i produktionen, men deras verksamhet måste planeras på lång sikt och strävar till perfektion. Allt kan idag tillverkas snabbt, snyggt och effektivt med hjälp av maskiner och apparater. FRÅN BONADER TILL KÖKSTEXTILIER Då Tuija Heikkinen blev färdig för över 20 år sedan, fanns det just inga arbetplatser inom branschen. Lågorna slickar kärlen och ger dem en personlig yta, som gör att inget kärl är det andra likt. Hantverkets kärna Under arbetet med detta nummer av tidningen besökte jag medeltidsmarknaden i Tavastehus. – Till en början gjorde jag också större arbeten, men idag gör jag små alster, för det mesta inredningsoch brukstextilier: pannlappar och -vantar, löpare, kökshanddukar och pannmössor. Vad hände. Då de arbetsrelaterade frågorna var undanstökade, gick jag för att ta mig en titt på marknadsstämningen. Jag hittade min egen väg i att bygga upp en yta. Jag samtalade om ditt och datt med hantverkare som samlats på platsen. – Vi grundade tillsammans med fyra studiekamrater en tygaffär, som vi drev i cirka fem år. Jag är absolut en färgmänniska. – Jag lärde mig mycket bra saker, men jag är ganska vidsynt och tycker om att arbeta med stora drag och vida gester. Där gömmer sig det värde, som man inte kan uppnå genom industriell tillverkning. Jag gör också kuddar, kassar, smycken, påsar, dockor och i experimentsyfte återvinningsljusstakar. – Jag har alltid ritat och älskat färger. Text Merja Räty?Bilder Jouni Porsanger I rovaniemibon Tuija Heikkinens arbeten firar färger och humor orgier, vare sig det är fråga om mönstret i kökstextilier eller virkade figurer. En hantverkare ger alltid en bit av sig själv i sina arbeten, en bit av sin tid, en bit av sin skicklighet. Tuija Heikinen är nog intresserad av mode, men det kändes inte som hennes eget element att designa kläder. Jag var inte ens speciellt intresserad av handarbete, men hade säkert ständigt hållit på och virkat. – Mycket beror helt på slumpen. . Annanpalo-Tuiskus område är träprodukter, Heikkinens textilier. Då jag stannade intill en keramikkonstnärs stånd för att beundra de stiliga skålarna och faten, gled vårt samtal över till hantverkets kärna. En nyfiken entusiast Text Sonja Karlsson?Bild Hilja Mustonen Käännös Barbro Vuorinen T A I T O ?5/2017 68 SVENSKA SIDOR Taito-5-2017-sisus.indd 68 8.9.2017 3.50. Man kan aldrig vet vad man får plocka ur ugnen. Tygtryck tar stort utrymme, om man tänker göra metervara. Man kunde säga att de saknar själ, den innersta kärnan i handarbetet.. Under studietiden styrde en kurs i tygmönstring in mig på nya spår. – Jag satte ett kryss i fel ruta och kom att studera i klädbranschen i stället för i textil; till min utbildning är jag alltså kläddesigner. Dock är det handgjorda ändå alltid ett med sin skapare. Av praktiska skäl har Heikkinen bestämt sig för arbeten i en mindre skala. De har ett gemensamt varumärke; Kotilo. Det är omöjligt att förutspå om arbetet kommer att lyckas, blir det sådant att det kan säljas, eller måste det räknas till svinnet
– Det som styr tillverkningen beror på vad som köps. – Först var undervisningen ett deltidsjobb. Jag försöker ändå hålla igång, genom att göra något, som inte behöver mätas med kommersiella eller undervisningsbehöriga definitioner. Inspirationens eld är mäktig! För någon tid sedan uppenbarade sig små virkade arbeten ibland Tuija Heikkinens Instagrambilder. VIRKADE BERÄTTELSER Tuija Heikkinen berättar att hon lätt blir entusiastisk och vill pröva på nytt. Heikkinen ser sig själv mera som en inspirationskälla än som lärare. För tillfället fyller virkningen detta behov. . Arbetena är för mig ett slags virkade tänkespråk, som föds på intuition, utan beskrivningar och prestationskrav. Virkningen kom in i Heikkinens liv för att fylla hennes behov av att göra något eget. – Jag undervisar såväl barn som vuxna. – Jag gör modellarbeten, men meningen med dem är att de skall inspirera till att gräva fram egna idéer, inte att kopiera. Det finns inte utrymme för något långt bord, alltså gör jag små tryck styckevis. Istället gör jag nog mössor för pressokannor och tekannor. Kökshanddukar, pannlappar och kuddar går åt. TILLÅTET ATT EXPERIMENTERA Tuija Heikkinen arbetade till en början som en yrkesutövare med textilier på heltid, men senare kom undervisningen med i bilden. Mitt område omfattar också specialtekniker. Man behöver – Mitt arbetutrymme finns i mitt hem och arbetsrummets storlek bestämmer storleken på mina produkter. Sedan for det försåtligt iväg med mig helt och hållet. GARANTERAT FRÅN ROVANIEMI Om man i sina händer får en produkt med varumärket Kotilo, kan man vara säker på att det verkligen är äkta hantverk, i Rovaniemi planerat och handgjort. inte lyckas med en gång, jag lyckas inte alltid själv heller och ibland visar jag eleverna mina egna mindre lyckade försök. Mina starka sidor i undervisningen är tygmönstring, broderi och återvinningsteman. Undervisningsuppgifter har jag haft för olika organisationer, men arbetet i hantverksskolan Peukku, som upprätthålls av Taito Lappi, började för aderton år sedan. Förr gjorde jag ibland skulpturala kaffepannsmössor, men idag är det så ytterst få som ännu kokar pannkaffe. Vid sidan om handtrycket använder jag också återvinningstextilier från 1950 och 60-talen. – Att göra något eget blir ofta bortglömt i rumban av att hitta på något nytt och inspirerande. – Då jag inspireras, är det nästan en fysisk sevärdhet. Jag tycker att det är viktigt att uppmuntra eleverna – såväl barn som vuxna – att pröva på och försöka. Entusiasmen syns i Heikkinens arbetrum och även annars i hennes hem. – För tillfället är de mitt andningshål, men det kan hända att de ännu någon gång blir något större. >>> Instagram:@tuijaheikkinen ”Jag tycker att det är viktigt att uppmuntra eleverna – såväl barn som vuxna – att pröva på och försöka.” ?TAITO?5/2017 69 SVENSKA SIDOR Taito-5-2017-sisus.indd 69 8.9.2017 3.50. Då arbetet är relativt småskaligt, lönar det sig inte att använda underleverantörer. Bäst hittar man Tuija Heikkinens arbeten i Rovaniemi i Annanpalo-Tuiskus Mainio Craft & Design. Alltså har jag försökt mig på nya tekniker och material, som öppnat handarbetets värld i många riktningar. – Jag gör allting själv: planerar, trycker och syr. Av de halvfärdiga ytorna kan man se var jag är för tillfället. Undervisningsarbetet med sin till kvällarna inriktade arbetstid har gjort att det inte längre finns tillräckligt med tid för de egna arbetena på samma sätt som tidigare, men istället har något nytt kommit med i bilden. Också asiatiska turister har upptäckt Heikkinens produkter och till följd härav säljs de också i några butiker i Japan. De virkade arbetena är noggrant arkiverade i påsar i en låda. Arbeterna måste också vara sådana att jag kan tillverka dem själv. Serierna är korta och unika
Kirsi Enkovaara, Sailing Stones. Koonnut Anna-Kaisa Huusko?Näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi. Ku va Jo se ph Fo x FORSSA Forssan museo Wahreninkatu 12 Avoinna ti–pe 10–16, la 10–14, su 12–16 • 31.12.2020 asti Kirjavan kankaan kaupunki HANKO Hangon museo Nycanderinkatu 4 Avoinna ke–to, la–su 13–15, to myös 18–19 • 22.10.2017 asti Wirkkalat ja sävähdys Hankoa HARJAVALTA Emil Cedercreutzin museo Museotie 1 Avoinna ti–ke, su 12–16, to 12–18 • 24.10.2017–25.2.2018 Design Simo Riikonen – Autotaidemaalarin uran viisi vuosikymmentä HELSINKI CraftCorner Eteläesplanadi 4 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 12–17 • 29.9.2017 asti More Joy: 20 vuotta tekstiilejä • 30.9–4.10.2017 Neulottu ystävyys Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 22.10.2017 asti Enter and Encounter – Kutsu huomiseen • 29.10.2017 asti Meidän sakset • 31.12.2017 asti Pohjoinen – Suomidesign ja Lappi • 31.12.2020 asti Utopia nyt – Kertomus suomalaisesta muotoilusta Iittala ja Arabia Design Centre Hämeentie 135 Avoinna ti, to–pe 12–18, ke 12–20, la–su 10–16 • 22.10.2017 asti Home Revisited Kansallismuseo Mannerheimintie 34 Avoinna ti–su 11–18 • 31.12.2017 asti Arktisen henki Kiasma Mannerheiminaukio 2 Avoinna ti, su 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18 • 14.1.2018 asti Ars17 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3–5 Avoinna la–su 10–17 • 23.–24.9.2017 Helsingin Kädentaitomessut IISALMI Olvi-halli Luuniemenkatu 4 Avoinna pe 10–18, la 9–15 • 20.–21.10.2017 Lähikäsityömessut INARI Siida Inarintie 46 Avoinna ti–su 10–17 • 11.10.2017–1.4.2018 Tänne syntynyt – Tytti Bräysyn käsin valmistamia koruja JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 3.12.2017 asti Suomalainen kansallispuku • 10.11.2017 asti Tuakon takomo – Seppämestari Jarkko Kaartilanmäki KANGASALA Taidetila Terra Keskusaukio 2 Avoinna ma-pe 9–19, la 9–15 • 25.9.–13.10.2017 Valoa ja varjoja väreissä KOTKA Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 Avoinna ti, to–su 10–17, ke 10–20 • 31.1.2021 asti Lasia kaikille – Karhulan lasitehdas 1889–2009 LAPPEENRANTA Galleria Laura Tasihinin talo, Kauppakatu 25 Avoinna ma 12–17, ti–pe 10–17, la 10–14 • 3.11.2017 asti Muotiasusteita Wolkoffin tyyliin Täky-galleria Satamatie 10 Avoinna ma–pe 11–17 • 2.10.2017 asti Soja Murto – Rekkorakkautta ja hurstuhuumaa • 6.10.–30.10.2017 Piitu Nykopp – Nukketaidetta • 3.11.–3.12.2017 Inni Pärnänen – Valo – Varjo MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe, su 10–18, la 10–16 • 4.11.2017–6.1.2018 Kutsut kartanossa 1920-luvulla – Suomen nukketaiteilijat ry:n teos DESIGNMUSEO . Koonnut Anna-Kaisa Huusko ESPOO Hanasaaren galleria Hanasaarenranta 5 Avoinna joka päivä 10–20 • 22.10.2017 asti Kesyttämätöntä kauneutta etsimässä – Kim Simonsson ja Kalevala Koru Ison Omenan Palvelutori Suomenlahdentie 1 Avoinna pe 15–18, la 10–18 • 13.–14.10.2017 Mini Maker Faire Suomen Kellomuseo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to 11–18, ke, pe 11–19 ja la-su 11–17 • 8.4.2018 asti Suomalainen Koru T A I T O ?5/2017 70 TAPAHTUMAT Taito-5-2017-sisus.indd 70 8.9.2017 3.50
Aito. ?TAITO?5/2017 71 TAPAHTUMAT Taito-5-2017-sisus.indd 71 8.9.2017 3.50. Ku va Gi or gi o Be nn i MUSEO MILAVIDA . Toimitus suosittelee! Näytte lystä enemm än sivulla 9. Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttely Ku va M ai ja As tik ai ne n SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO. – Suomen rakastetuin koru 80 vuotta. SEINÄJOKI Seinäjoki Areena Aja B-halli Kirkkokatu 23 Avoinna pe–su 10–17 • 29.9.–1.10.2017 Käsityömessut TAMPERE Museo Milavida Milavidanrinne 8 Avoinna ti–su 11–18 • 15.10.2017 asti Fantastica – Valentinon pukuja yksityiskokoelmista Tampereen Messuja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20 Avoinna pe 10–18, la 9–17, su 10–17 • 17.–19.11.2017 Suomen Kädentaidot -messut Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 • 1.10.2017 asti Kielletty kaupunki – Pekingin tarunhohtoinen palatsialue TURKU Taidekappeli Seiskarinkatu 35 Avoinna ma–pe 11–16, to 11–18.30, la–su 12–15 • 1.10.2017 asti Cornelius Collianderin keramiikkaa Mikkelin taidemuseo Ristimäenkatu 5 Avoinna ti, to–su 10–17, ke 12–19 • 4.2.2018 asti Tommi Toija OULU Ouluhalli Ouluhallintie 20 Avoinna la–su 10–17 • 14.–15.10.2017 Oulun Kädentaitomessut Pohjois-Pohjanmaan museo Ainolanpolku 1 Avoinna ti–pe 9–16, la–su 10–17 • 4.2.2018 asti Kukkia ja enkeleitä – pohjoispohjanmaalaisia huonekaluja PUNKAHARJU Lusto Lustontie 1 Avoinna ti–su 10–17 • 1.10.2017 asti Virkatut moottorisahat – Taiteilija-muotoilija Sanna Vatanen • 7.1.2018 asti Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja RAUMA Rauman museo Kauppakatu 13 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 31.3.2019 asti Raumalaisia mestarinyplääjiä – Aallon sisarukset: Anna Palmu ja Ester Aaltonen RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 11–18 • 5.11.2017 asti 100 lasissa, 100 vuotta – 100 esinettä • 22.9.–5.11.2017 Sakari Pykälä, kuvanveistäjä ja muotoilija • 22.9.–3.12.2017 asti Kiehtova kaarre – filigraanilasi Suomessa ROVANIEMI Arktikum Pohjoisranta 4 Avoinna ti–su 10–18 • 14.1.2018 asti 100 esinettä, 100 kuvaa – Vuosisata Lapin historiaa Korundi Lapinkävijäntie 4 Avoinna ti–ke ja pe–su 11–18, to 11–20 • 3.11.2017–4.2.2018 Rohkea. Valentino. Ajassa. Tuakon takomo, Peukaloinen kahvimitta
Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan. 040 684 9550 www.taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. Tilaushinnat ulkomaille löydät www.taitolehti.fi T A IT O m ak sa a tila uk se n po stim ak su n TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 050 5500 501 www.taitoetelasuomi.fi • www.craftcorner.fi • helsky@taitoetelasuomi.fi Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. (03) 225 1400 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • kirsi.heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. Kestotilauksen hinta 2017 on 29,50 e/6 kk, laskutus puolen vuoden jaksoissa. TILAAJA/MAKSAJA Tilaan lehden lahjaksi LAHJAN SAAJA Ta ito Tu nn us 50 14 10 6 00 00 3 Va sta us läh ety s 6/2017 ilmestyy 8.11. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. yhdistysilmoitusTAITO_4_2017.indd 1 21.6.2017 11.36.43 ?TAITO?5/2017 73 Taito-5-2017-sisus.indd 73 8.9.2017 3.50. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilausjakson alkua. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. 050 428 8210 www. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. Tilaushinnat ovat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti tulee ilman uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. TILAUSKORTTI Teema: LÄMMIN TALVI Neulontaa, huovutusta, ihania lankoja ja paljon villaa. 040 554 0057 www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti www.taitohame.fi • taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. 59 €/vuosi) 6 numeroa ?6 numeroa hintaan 64 € vuosikertatilauksena. Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi Lähiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Puhelin Sähköposti Allekirjoitus / Yhdistyksen leima Sähköposti T A I T O TULE MUKAAN LUKEMAAN, TEKEMÄÄN JA IDEOIMAAN! Tilaan TAITO-lehden ?kestotilauksena hintaan 2 x 29,50 € (yht. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi Tekemisen iloa -kurssien uudet mallit syksyn kurssiohjelmissa: Labyrintti ja Sulka -taulut sekä Nomparelli-tyyny! Mallien suunnittelijat Elina Helenius ja Saara Renvall. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. Ohjeita lämmittämään pakkaskeleissä
Haluatko nähdä oman ilmoituksesi tällä sivulla. Meiltä myös silkit ja merinovillat edullisesti. perustutkinnot . metalli . muinaistekniikka . (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. erikoisamma?tutkinnot Käsityön monipuolisin www.taitoshop.fi Kansallispukujen perinteiset materiaalit BRAGES AB +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. . Suomen kattavin kokoelma laatulankoja www.titityy.fi www.mosaiikkimyymala.com info@mosaiikkimyymala.com +358 (0) 500 151 007 mosaiikkimiljoo2017.indd 1 9.3.2017 14.34.07 Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Käsija taideteollisuusalan perustutkinto Kysy lisää opiskelupaikoista puh. puu . korjausrakentaminen . Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. teks?ili . 050 596 2828 KERAMIIKKAALAN ARTESAANIOPINNOT nyt Forssassa LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laaja valikoima tuotteita silkkipainoon, tekstiilien värjäykseen ja koristeluun. vaatetus . Ota yhteyttä ryijypalvelu@kolumbus.. Hämeentie 155 B, 4.krs 00560 HELSINKI 09 862 39 300 www.serivari.fi info@serivari.fi A.Wennström Oy, Värjärintie 3-5, 16230 ARTJÄRVI 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Taideteollisuusalan sekä teks?ilija muo?alan tutkintokoulutukset Hanki puuttuva tutkinto, syvennä osaamistasi, kehitä ammattitaitoasi tai yritystäsi! Hanki puuttuva tutkinto, syvennä osaamistasi, kehitä ammattitaitoasi tai yritystäsi! www.raseko.. Ota yhteyttä! Eipe Pensasmaa, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Taito-5-2017-sisus.indd 74 8.9.2017 3.50. amma?tutkinnot
Kokoa teatteri kiinnittämällä tukikaaret teatterin alareunaan. 5) Halutessasi voit värittää teatterin ja keksiä sille nimen. TILAA OMA TAITO WWW.TAITOLEHTI.FI T A I T O -lehti TAITOLIITTO Lankavan Messumarkkinat 28-30.9. 2) Liimaa sivu kiinni vahvemmalle paperille. SULOISTEN SORMINUKKEJEN OHJE SIVULLA 60. Koska itse tehty on ihanin. Ota yhteyttä! Eipe Pensasmaa, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com 1) Leikkaa sivu irti katkoviivaa pitkin. Kauhavalla Seinäjoen Käsityömessut 29.9.-1.10.2017 www.lankava.fi Lankavan omat tuotteet kierrätysmateriaaleista: • EKO-puuvillatuotteet • Ainoja Sisu-räsykuteet LANKAVA Oy lankava@lankava.fi | 06 434 5500 Kauppatie 91, 62200 KAUHAVA www.helmivene.fi webshop +358 40 558 1760 Haluatko nähdä oman ilmoituksesi tällä sivulla. 4) Leikkaa tukikaaria varten kolot teatterin alareunaan valkoisten merkkien kohdalle. 3) Leikkaa teatteriin aukko poistamalla valkoinen alue verhojen välistä ja irrota tukikaaret valkoisen alueen sisältä. TEATTERIN KOKOAMISOHJE Taito-5-2017-kansi.indd 2 8.9.2017 8.22
. FI Ko to isa ke itt iö Eteläesplanadi 4 • Helsinki • www.craftcorner.fi CraftCornerista löydät sekä suomalaista muotoilua että laadukkaita käsityötuotteita. 12,50 € Neulo pipo itselle tai lapselle, virkkaa pirteä mandariinipussi ja kudo Pikseli-peitto! Kotoisa keittiö Tee itse! TA IT O 5/2 01 7 TA IT OL EH TI. Vuokraamme valoisaa galleriatilaamme, tiedustele 2018 vapaita aikoja. CraftCornerissa järjestetään näyttelyitä, tapahtumia ja kursseja. Meiltä voit ostaa kauniit ja yksilölliset lahjat ja tuliaiset. Nyt myös verkkokauppa! Etsitkö paikkaa näyttelylle tai pop up -myymälälle. CraftCornerIlmoitus_Taito3_2017.indd 1 15.5.2017 12.14.03 6 414887 433853 1 7 5 74 33 85 -1 70 5 PAL.VKO 2017-45 T A I T O Onni elää käsityössä Pärekorimestari Jorma Kallio: ”Pärekorejani on myynnissä Manhattanillakin” Duodji on taidetta ja käyttöesineitä Kudo tyylikkäät lasinaluset . . . . Store of Hope luo toivoa . Taito-5-2017-kansi.indd 1 8.9.2017 8.22. nro 5?|?2017?|