Taito 05/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. nro 5?|?2018?|. 12,50 € Tee itse! Lumoava villa Laura Hämäri: ”Kehruu on käsitöiden juurella” Neulo Anna Johannan palmikkopusero Kainuunharmaksen villa on kotimainen harvinaisuus . . . . . Kudo syksyinen Kullero-huivi . . Ohjesuunnittelijoina Saara Toikka, Marjo Maininki, Annika Konttaniemi ja monet muut T A I T O Onni elää käsityössä
Vuonna 1908 mallin sai täydessä koossa ”Käsiteollisuuden konttorista”. Tänä päivänä löydät 1:1 kuviokaavion Taito-lehden verkkosivuilta, jonkinlainen konttori kai sekin.. Kuvio on oikean kokoisesta puolet pienempi. Kukkien varret vaaleanvihreät”, ohjeistettiin lukijoita. Kahvipannun peite Käsiteollisuus vuonna 1908 Taidon edeltäjä Käsiteollisuus -lehti julkaisi vuonna 1908 kirjontaohjeen pannumyssyyn. ”Ruusut tehdään punaisina sovittaen sisään sinisiä ja keltaisia pyörylöitä
44 KAKSI VIIKKOA VIITOITTI TIETÄ TULEVAAN Vaatesuunnittelija Elina Laitinen sukelsi yhteisötaiteen maailmaan. 42 KATOAVA KÄSITYÖ: PITSIÄ, PRINTTIÄ JA PAPERIA Ennen muinoin kankaisia nenäliinoja oli jokaiseen tilaisuuteen. 12 KIRJAT Villasukkia ja kädentaitoja. 66 KUDO MINIRYIJY SULOSTUTTAMAAN KOTIA Kudontakehyksen voi rakentaa vaikka vanhaan valokuvakehykseen. 8 ALUKSI Näyttelyitä ja jännittäviä syysuutuuksia. Ryijyt kiinnostavat nuoria sisustajia. 20 RYIJY! Ryijy elää uutta tulemistaan. 7 PÄÄKIRJOITUS Kohti uutta. 36 KOLUMNI: ROOPE LIPASTI Teknologia-ahdistusta. 6 TEKIJÄT Tutustu Taidon tekijöihin. 56 KIEDO SYYS HARTEILLESI Kullero-huivi pitää syksyn loitolla. 14 KÄDET SYVÄLLÄ SAVESSA Eva Spoof valmistaa ruukkuja ja teeastioita suomalaisesta luonnonsavesta. 50 PUSERON TÄYDELTÄ PALMIKOITA Anna Johannan First Sight on täydellinen syyspusero. 64 TUNNELMIA MEREN RANNALTA Kirjo ja ompele tilkuista tyyny. Käsillä 48 KIRJO KANSSAMME SALAINEN PUUTARHA Yhteiskirjonnan viidennessä osassa kirjotaan ympyröitä. 61 SUKAT PALELEVILLE VARPAILLE Neulo Saara Toikan ohjeilla leikkisät Kolmioleikki-sukat . 38 T A I T O ?5/2018 4 SISÄLTÖ. 32 RUKKI ON MODERNI KUMPPANI Laura Hämäri kehrää kuvankauniita lankoja. 73 ENSI NUMEROSSA TÄSSÄ NUMEROSSA 42 Kankaiset nenäliinat olivat koristeellisia käsitöitä. 40 TAIDEKÄSITYÖ: LANGOILLA MAALATUT MUOTOKUVAT Cayce Zavaglian työt hämäävät katsojaa. 28 TAIKAA, LEIKKIÄ JA LUOVUUTTA Yaroslava Troynich hurmaantui huovutuksesta. 20 Prosessi on yhtä kiinnostava kuin itse lopputulos.” CAYCE ZAVAGLIA s. 13 KOLUMNI: ILONA KORHONEN Kalattomilla vesillä. 37 KIEHTOVAT KAUPUNGIT Suomalaiset kaupungit inspiroivat muotoilijoita ja käsityöläisiä. 47 KOLUMNI: MOLLA MILLS Kommenttia kehiin . Teema: Lumoava villa 24 NIITTYJEN PEHMEÄ KAINUUNHARMAS Kotimaisen kainuunharmaksen villa on harvinaisuus. 68 SVENSKA SIDOR 70 TAPAHTUMAT Tutustu syksyn tapahtumakattaukseen. 58 PITSISUKILLA TANSSIEN Syklaami-sukkia koristaa upea pitsikuvio
Käsityöväki osaa olla myös äärimmäisen anteliasta ja kannustavaa.” ILONA KORHONEN s. 48–67 37 Kaupungit inspiroivat kotimaisia kädentaitajia ja muotoilijoita. Käsillä Neulo, kirjo ja kudo! s. ?TAITO?5/2018 5. 13 42 Eva Spoof työstää keramiikkaa reippaalla otteella. 28 Käsinuket puhuvat silloin, kun ihminen itse ei voi
Rovaniemi: Taito Lappi, Valtakatu 21. Sen takia neulesuunnittelu tuntuu hänestä niin luontevalta: siinä saa yhdistää molemmat intohimot. Tampere: Käsityöliike Merletto, Aleksanterinkatu 30. 50). Joensuu: Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet ja Taidon oma verkkokauppa www. 03 4246 5340 asiakaspalvelu@jaicom.com Asiakaspalvelu avoinna arkipäivisin klo 9–16. ISSN 1235-6875 T A I T O ?5/2018 6 TEKIJÄT. MARJO MAININKI Marjo Maininki on yrittäjyyden päivänä syntynyt vasenkätinen kässämuija. Pori: Neppari, Nortamonkatu 1. Kuusi numeroa vuodessa. taitolehti.fi/kauppa Voit osta lehtesi myös sähköisenä www.lehtiluukku.fi Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 111. vuosikerta. Paino Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy Puh. 66). Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kannessa Annika Konttaniemen Kullero-huivi, ohje sivulla 56. ILMOITUSMARKKINOINTI JA TRAFIIKKI Eipe / Eija Pensasmaa, puh. Oulu: Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11 B. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Kannen kuva: Sonja Karlsson ANNA JOHANNA Anna Johanna on epäväreissä viihtyvä neuleaddikti, joka rakastaa numeroiden ja kaavojen pyörittelyä. Helsinki: CraftCorner, Eteläesplanadi 4. Marjon mielestä parasta on nauraminen, inspiraatio, kierrätys, materiaalilähtöisyys, DIYproggikset, uuden oppiminen ja pizza & kokis. KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki www.taito.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen, minna.hyytiainen@taito.fi, 040 505 0944 www.taitolehti.fi TAITO-lehti taitolehti TUOTTAJA Sonja Karlsson, sonja.karlsson@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Elina Johanna Ahonen VERKKOTOIMITUS Johanna Aydemir ja Sonja Karlsson AVUSTAJAT Ulla Donner, Tiia Eronen, Anna Johanna, Elina Johanna, Annika Konttaniemi, Ilona Korhonen, Sanna Kuitunen, Roope Lipasti, Marketta Luutonen, Marjo Maininki, Marita Metsäkylä, Molla Mills, Hilja Mustonen, Merja Räty, Saara Toikka, Barbro Vuorinen, Anu Välilä, Taina Värri. Mikkeli: Kenkävero, Pursialankatu 6. Tee miniryijy Marjo Mainingin ohjeen mukaan (s. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa IRTONUMEROMYYNTI Espoo: Ompelino, Kalastajanmäki 5 A LH. Kokkola: Kankuri, Mannerheiminaukio 3. Kouvola: Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 15. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Tähän Taitoon Anna Johanna suunnitteli First Sight -palmikkopuseron (s
Jo pikkuisina he ovat istuneet vanhempiensa tai isovanhempiensa seurassa verstaalla tai olohuoneessa ja päässeet sisälle pistojen, lastujen ja matonkuteiden maailmaan. Uuden oppiminen ja uteliaisuuden vaaliminen ovat myös tärkeitä seikkoja mielekkääksi koetussa elämässä – ei siis ainoastaan työelämässä, vaan niissä muissakin arkipäivän touhuissa. Kaipaamme uusia tekniikoita ja virikkeitä aivonystyröillemme. Yhtä usein he, jotka eivät ole niin sanotusti käsityöihmisiä, toistelevat koulukäsityön traumoja ja sitä, etteivät he osaa tehdä yhtään mitään. Jos on joskus oppinut uuden taidon, vaikka sen neulomisen, itseluottamus on kasvanut, eikä pelkää kokeilla. Jos taas uuden opettelu on ollut tuskien ja hankaluuksien täyttämä tie, ei tee edes mieli alkaa harjoitella. Teksti Sonja Karlsson?Kuva Hilja Mustonen Kohti uutta RYIJYT Kun kävin kuvaamassa ryijykurssia Helsingin Maunula-talolla, päätin että vielä joskus haluan suunnitella oman ryijyni. Palkitseva toki, mutta tuskainen taival. Ennakko-oletukset opettelusta ovat kielteiset ja jos johonkin suhtautuu jo ennalta vähän nihkeästi, niin aika harvoin siitä tulee missään vaiheessa kivaa. MUTTA SINNIKKYYS ON YKSI TULEVAISUUDEN TÄRKEISTÄ TYÖELÄMÄTAIDOISTA, VÄITETÄÄN. Se oli aikaa ennen älypuhelimia, työskentelin museovalvojana ja iltapäivän pitkät tunnit saivat tarttumaan puikkoihin. Ikävät muistot lapsuudesta ovat kantaneet pitkälle aikuisuuteen, eikä käsitöitä haluta tai uskalleta kokeilla. 20 KEHRÄYS Kehrääjä Laura Hämärin kauniit langat kutsuvat kehräämään. Joskus sieltä noustaan ja sisuunnutaan, joskus ei. 61 Aika usein kädentaitajat ovat olleet lapsesta saakka luovia. Oma kiinnostukseni käsitöihin virisi kunnolla vasta aikuisiällä, kun aikaa oli kulunut riittävästi koulukäsityön hankaluudesta. Se alkaa usein innostuksesta tai pakosta, seuraa hetken huuma, vastoinkäyminen, lannistuminen, aallonpohja ja turhautuminen. Uuden opettelu on siitä epäreilua, että niiden, joilla on jo entuudestaan myönteisiä oppimiskokemuksia, on helpompi sukeltaa myös uuteen. ?TAITO?5/2018 7 PÄÄKIRJOITUS. Opettelin neulomaan Turun linnassa. 32 KIRJONEULE Saara Toikan Kolmioleikki-sukat innostavat leikkimään väreillä. Olin päässyt eroon alemmuudentunteesta, jota koin suhteessa muihin käsityön kokeilijoihin. Jo pelkästään sen takia pitäisi kaikkia kannustaa ennakkoluulottomasti käsitöiden pariin. MUTTA MEITÄ POIKKEUKSIAKIN ON. UUDEN OPETTELU ON TUSKAINEN TAIVAL, AINAKIN MINULLE. Ehkä se ei tule mieleenkään, koska mielikuva itsestä tekemässä käsitöitä on niin kaukainen. s. Harva tikuttaa samaa sukkaa vuodesta toiseen. s. s. Hyvä puoli on se, että uuden opettelu on käsitöiden tekijälle melko luontaista. Sen jälkeen olen opetellut vähän sitä ja hieman tuota, kaikkea sellaista, mikä lapsuudessa tuntui ylivoimaisen vaikealta
Ensimmäinen osa julkaistaan lauantaina 17.11. ja viimeinen siten, että mysteerineule ehtii vielä pukinkonttiin. . RONJA HAKALEHTO www.villahaka.blogspot.com IG: @villahakablogi Ronja Hakalehdon kuvien rauhallinen tunnelma kutsuu neulomaan. klo 12.30. EMMA KYLMÄLÄ IG: @emmaknitsthings Luonnonvärjäyksestä innostunut Emma Kylmälä herkuttelee hurmaavilla väreillä. TOP 3 Taito-lehden somesuosikit MARIA KOSTAMOVAARA www.nupunupun.blogspot.com IG: @nupunupun Maria Kostamovaaran Instagram-tili tulvii ihania ideoita, joista jokainen aiheuttaa välittömän halun sukeltaa omaan lankalaatikkoon. Tänä talvena Taidon verkkosivuilla tapahtuu jotain uutta ja jännittävää: julkaisemme Emma Karvosen suunnitteleman mysteerineuleohjeen pala palalta. Ohje julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi. Väriä on myynnissä rajoitettu erä, joten ole nopea ja hanki lanka hyppysiisi heti marraskuun alussa! Tule Suomen Kädentaidot -messujen Taitolavalle kuulemaan lisää mysteeri neulonnasta lauantaina 17.11. Louhittaren Luolan Tuulia Salmela on värjännyt Taidolle oman erikoisvärin suosittuun Väinämöinen Sport -lankapohjaan (75 % villaa, 25 % nylonia). . Maanläheinen värimaailma tulvii levollisuutta kiireisen arjen keskellä. klo 13.30. Lankaa saa myös Taidon osastolta Suomen Kädentaidot -messuilta Tampereelta. Kirjonnan viimeinen osa julkaistaan jo ennakkoon perjantaina 16.11. Taidon omaa väriä myydään ainoastaan verkkokaupassamme sekä Oulun Taito Shop Maakarissa. Lähde mukaan joulumysteeriin! Joulu on salaisuuksien ja kuiskinnan aikaa. Instagram-tili sopii erityisesti sateisen päivän väri-inspiraatioksi! . Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella. Paikalla myös neulesuunnittelija Emma Karvonen. Koonnut Sonja Karlsson Syksyn somesuosikit neulovat niin hurmaavia neuleita, että jo pelkät kuvat saavat sormet syyhyämään. Taidon oma väri! Ku va Ro nj a Ha ka le ht o T A I T O ?5/2018 8 ALUKSI. . Ku va Em m a K a r v o n en Ku va Tiia E ro n e n Tule mukaan kirjomaan yhdessä! Taidon vuoden mittainen yhteiskirjontaprojekti Salainen puutarha lähenee loppuaan. . Istahda hetkeksi Taitolavalle pistelemään porukassa ja ihastelemaan puutarhojen loistoa! Salainen puutarha -yhteiskirjontatapaaminen Suomen Kädentaidot -messuilla perjantaina 16.11
Pirkanmaan Kotityö (nyk. Hän vietti lapsuutensa Pohjois-Karjalassa opettajaisän ja kotirouvaäidin ainoana lapsena. 2019 Uusi Heimtextil – yllättävän erilainen. 20 18 Fi nn la nd Tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen 7.3.1947–28.7.2018 Tekstiilitaitelija Sirkka Könönen syntyi vuonna 1947 Suonenjoella. Hän ymmärsi, miten värit vaikuttavat toisiinsa ja Könösellä sanottiin olevan absoluuttinen värisilmä. 1. Könönen oli lahjakas värien käyttäjä. 040 544 5577 TEXTILE INSPIRATION INTOHIMOA JA INNOSTUSTA KODINJA SISUSTUSTEKSTIILEIHIN – NYT UUDELLA ENTISTÄ SELKEÄMMÄLLÄ MESSUKONSEPTILLA. Sieltä hän tilasi omia värisävyjäänkin. Sirkka Könönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteilijaksi vuonna 1979. Hei wetterhoffilainen! Suomen käsityön museo kerää Wetterhoffin oppilaitokseen liittyvää muistitietoa ja muistoja eri vuosikymmeniltä. 8. Kotineulojat valmistivat neuleita Könösen ohjeiden mukaan ja hän oli monelle neulojalle esikuva. Hän suunnitteli muun muassa ryijyjä, seinätekstiilejä ja mattoja, mutta parhaiten Könönen tunnetaan luontoaiheisista neuleistaan. Könönen antoi harrasteneulojille mahdollisuuden toteuttaa suunnittelemiaan neuleita antamalla ohjeitaan lehdille julkaistavaksi. Yhdessäkin puserossa on noin 40 väriä. Taito Pirkanmaa Oy) oli Könösen pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka lankoja Könönen käytti töissään. 20 18 D U : 07 .0 9. Hänen neuleitaan vietiin eri puolille maailmaa ja annettiin monesti myös lahjoiksi. – 11. Hän vertasi itseään tuottajaan. Sirkka Könönen paitsi suunnitteli, myös hallitsi koko prosessin tuoteideasta huolintaan saakka. heimtextil.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. Könösen neuleissa kukkivat kukat, eläimet ja runsas värikirjo. Jo lapsena häntä kiinnostivat käsityöt, värit ja kauniit käsin tehdyt tavarat sekä eläimet ja luonto. Villapaita oli Sirkka Könöselle sopiva tuote. Lisätietoja www.wetterhoff.muiste le.fi. 67 78 901 8_ H T_ al lg _T ai to _1 01 x2 70 • C M Y K • js : 16 .0 8. Könönen oli luontoaiheisten neuleiden koulukunnan johtaja, jota myös jäljiteltiin paljon. Hän halusi tuottaa kaunista, muttei turhaa, ja tehdä siten maailmasta hitusen paremman paikan. Hän hioi neulemallejaan haaveenaan suunnitella maailman kaunein villapaita. Marketta Luutonen Kirjoittaja on kirjoittanut Sirkka Könösestä kirjan Elämän kirjo neuleissa
LÄHDE JUHLIMAAN KANSALLISPUKUA Lauantaina 6.10. Lisäksi näyttelyssä on esillä Pieskin maalauksia, valokuvia ja litografioita. Puhumattakaan siitä, miten värit vaikuttavat mielentilaamme ja päinvastoin! Tietysti käsinvärjätyssä langassa on myös jokin erityisyyden tunne. Pinssejä on kolme erilaista. Näyttelyn keskiössä onkin kookas, saamenkäsityöperinnettä hyödyntävä ja käsin solmittu tilateos Kokoontuminen. Taidon uudet pinssit sopivat vaikka kässäpussin tai rintapielen koristeeksi kertomaan harrastuksesta ja elämäntavasta. Tilaa Taidon pinssit verkkokaupastamme 17.11. Paikalla kannattaa olla tasan puoliltapäivin, jolloin julkistetaan Saarijärven naisen tarkastettu kansallispuku! Ku va Ar i Ka rt tu ne n / EM M A T A I T O ?5/2018 10 ALUKSI. Uusi idea voi tulla vaikka kauniista kirjankannesta, jännittävästä televisiosarjasta, vekkulista novellista tai musiikkikappaleen herkästä tunnelmasta. eteenpäin tai tule hakemaan omasi Suomen Kädentaidot -messuilta Taito-lehden osastolta. Itse tehty on ihanin on hurmaava lahja itselle tai kässäkaverille, koska me tiedämme, että itse tehty todella on ihanin. Ja kokeillut, miten jakkilanka käyttäytyy värjätessä! MISTÄ SAAT INSPIRAATIOTA. Solmuja Emmassa Espoon modernin taiteen museo EMMA:ssa avautui syyskuussa kuvataiteilija Outi Pieskin ensimmäinen laaja museonäyttely nimellä ?uolmmadit. Vinkkaa hänestä Taito-lehdelle toimitus@taito.fi Laura Hästbacka PISTÄ PINSSI RINTAPIELEEN Jokainen kässäilijä tarvitsee pinssejä. Sukkula-pinssi sopii kutojille ja Neulovat kädet neulojille. Väri voi herättää tunteita ja tunne värejä. Perustin Wool Me Once Fibersin siksi, etten yksinkertaisesti ehdi neuloa kaikkea värjäämääni lankaa itse. Olen rakastunut erilaisiin lankoihin, väreihin ja väriyhdistelmiin. ”Yarn fills a special place in my heart – not to mention my bedroom, my living room, my closet, and basically everywhere I can hide it” -mietelause ilmaisee aika hyvin suhdettani lankaan. MITÄ OLET VÄRJÄNNYT VIIME AIKOINA. 6.1.2019 saakka Outi Pieski: ?uolmmadit esillä Espoon modernin taiteen museo EMMA:ssa (Ahertajantie 5, Espoo). Tutustu tuoreeseen tekijään: Wool Me Once Fibers . Kun olin ihaillut riittävän kauan käsinvärjättyjä lankoja, halusin kokeilla värjäämistä myös itse. Lähes mistä vain. vietetään kansallispuvun juhlapäivää myyntitorin merkeissä Suomen käsityön museolla. Miten värit käyttäytyvät keskenään ja kuinka se vaikuttaa neuleen luonteeseen kiinnostaa minua valtavasti. . Tiedätkö tuoreen tekijän. . Olen virittäytynyt vuodenaikaan värjäämällä syksyn sävyjä. MITEN PÄÄDYIT LANKAVÄRJÄRIKSI. Väri-inspiraatiokuvista, muiden värjäämistä langoista ja neulomista neuleista ja erityisesti ympäröivän luonnon upeista väreistä. Näyttelyn nimi on pohjoissaamea ja tarkoittaa suomeksi ”solmia useita solmuja”
Designmuseon näyttely toteutetaan yhteistyössä Itävallan teollisuusmuseo MAKin kanssa. – Josef Frank oli muotoilun suuri humanisti. Arkkitehtuurin ja muotoilun ikonin töitä on nähtävillä Helsingin Designmuseolla 12.10.2018– 17.3.2019. Esillä on hänen töitään arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, huonekalumuotoilun ja tekstiilisuunnittelun aloilta. Designmuseon näyttelyssä kävijä voi tutustua Frankin joustavaan ja vapaaseen muotoilukäsitykseen. K uv a L e nn ar t N il s s on Josef Frankin suunnittelema tekstiili Anakreon. 040 544 5577 Näyttely Josef Frankista esillä Designmuseolla Itävaltalaissyntyinen arkkitehti-muotoilija Josef Frank tunnetaan erityisesti runsaista ja värikkäistä kuoseista, joita hän suunnitteli ruotsalaiselle Svenskt Tennille. 1. 5 askelta menestykseen: Varaa edullinen online-messulippusi jo tänään! Suunnittele messutapaamiset ja Creativeworldin trendinäytösja workshopvierailut! Poimi lukuisat innovaatiot maailman suurimmilta askartelualan ammattimessuilta! Testaa ja tilaa kansainvälinen tuotevalikoima saman tien paikan päällä! Varmista menestyksekäs bisnesvuosi ajankohtaisella tuotevalikoimalla! creativeworld.messefrankfurt.com Frankfurt am Main every MORE BUSINESS CREATES 26. Hän keskittyi arkkitehtinä muun muassa sosiaaliseen asuntotuotantoon. 20 18 D U : 07 .0 9. Ku va Sv en sk t Te nn. 2019 Lauantai – tiistai 67 91 601 3_ C R W _a llg _T ai to _1 01 x2 70 • 10 1x 27 m m • FO G R A 39 • C M Y K • js : 13 .0 8. – Frankin henkilökohtainen historia, kuuluminen Wienin juutalaisvähemmistöön ja antisemitismistä johtunut pakeneminen Ruotsiin 1930-luvulla, jätti vahvan jäljen myös hänen muotoilufilosofiaansa, toteaa näyttelyn kuratoinnista vastaava Anna Vihma. 12.10.2018–17.3.2019 Josef Frank -näyttely Designmuseossa (Korkeavuorenkatu 23, Helsinki). – 29. Frankin ajattelu ja estetiikka ovat jälleen erittäin ajankohtaisia, Vihma jatkaa. 20 18 FI info@finland.messefrankfurt.com Puh
Minä taidan aloittaa tunnelmoinnin Minna Metsäsen Kide-sukista, joiden kirjoneulekuviointi on juuri sopivan simppeli yksinkertaiseen makuun. Kirjassa on niin ompelua ja kirjontaa kuin neulomista, solmeilua ja virkkaustakin. Miten ihanaa olisikaan antaa tänä vuonna joululahjaksi tavallisten villasukkien sijaan itsesuunnitellut villasukat! Kotimainen lankajätti Novita juhlii tänä vuonna 90-vuotista taipalettaan kuitujen maailmassa. Virkkurin kuosikirja MOLLA MILLS NEMO, 2018 Molla Mills on täällä taas! Tällä kertaa kansainvälisesti tunnetulla virkkurilla on mukanaan liuta erilaisia uusia ja vanhoja kuoseja. #miundesign sisältää ohjeet neulomisen ja virkkuun perustekniikoihin sekä niksejä ja kikkoja, jotka ovat avuksi suunnittelutyössä. Näyttää pahasti siltä, että tämän kirjan myötä tulevasta talvesta tulee sukkien täyttämä. Kirja sopii niin kokeneille sukkamaakareille kuin vasta aloitteleville haaveilijoille. Suunnittelijoina kirjassa toimivat muun muassa Novita-lehden sivuiltakin tuttu Lea Petäjä sekä some-maailman julkkikset Niina Laitinen ja Ronja Hakalehto. Koonnut Sonja Karlsson Kototekoja – Ihanasti itse tehty SANNA SUONPÄÄ TAMMI, 2018 Sanna Suonpään Kototekoja on pastellinen yhdistelmä inspiraatiota, käsitöitä, tekemisen iloa ja onnistumisen riemua. Kuosit käyvät moneen ja kirjasta löytyy myös valmiita tuoteideoita. Mukava lisä on, että jokaisen sukkaparin ohjeessa lukee suunnittelijan lisäksi myös mallin neulojan nimi. #miundesign : ideoi, suunnittele, neulo ja virkkaa MIIA LAAKSO GUMMERUS 2018 Jos haaveilet neuletai virkkuusuunnittelusta, #miundesign on sinulle. Se tarjoaa uutta myös heille, jotka etsivät uutta ohjetta tuhannennen neulotun sukkaparin jatkoksi. Tekstiilisuunnittelija Miia Laakso tekee kirjansa avulla suunnittelutyötä tutuksi. Kaikkien aikojen villasukat sisältää 28 uutta sukkamallia sekä ohjeet perussukkien tekoon. Kirjasta löytyy erilaisia pintaneuleita ja pitsikuvioita inspiraatiota etsiville ja lukuisia erilaisia malleja, joihin kuvioita voi lähteä soveltamaan. Kirjan kauniit, Krista Keltasen nappaamat kuvat kutsuvat tunnelmoimaan: juomaan teetä ja neulomaan sukkia sateen ropistessa ikkunanpieliin. Virkkurin kuosikirja antaa paljon inspiraatiota etsivälle virkkaajalle. Selkeät kuvalliset ohjeet opastavat moniväristen virkkuiden maailmaan. Teoksen takakansi lupaa, että myös aloittelevan tekijän on kirjan avulla mahdollista suunnitella vaikka kokonainen neuletai virkkuumallisto. Tekniikoiden ja materiaalien kirjo on kirjassa laaja. Toisaalta houkuttelevat Niina Laitisen Uddskatan-sukat, joissa kauniit palmikot saavat harmaan langan tanssimaan. Taito-lehden syksyn KIRJASUOSIKKI Kaikkien aikojen villasukat : 90-vuotiaan Novitan juhlakirja ERIKA APPELSTÖM, SARA PALOJÄRVI JA MINNA METSÄNEN MOREENI, 2018 T A I T O ?5/2018 12 KIRJAT. Kokeilu, uuden luominen ja erehtyminenkin ovat olennainen osa prosessia. Kirja sopii niin kokeneille virkkaajille kuin aivan aloittelijoillekin. Kirjan työt ovat suurelta osin helppoja ja nopeahkoja. Ja kuinka sopivaa on, että suloisiin kesämuistoihin löytyy kirjasta myös oma kuosi Jäätelö! Sitä virkatessa mieli ei voi olla matalana. Suonpäällä on ihanan armollinen tapa suhtautua kädentaitoihin – mestariksi kasvetaan vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Millainen olisikaan maailma ilman ihania villasukkia – ankea, väritön ja tylsä ainakin. Suonpään mukaan kototekoilun ydin on kritiikitön ideointi. Kirjan ihastuttavat kuvat saavat kesämuistot palaamaan mieleen: lämpimät auringonsäteet, veden liplatuksen, naurun ja kymmenet jäätelötöttöröt. Kototekoja sopii täydellisesti arkikiireiden keskelle, niihin hetkiin, kun tarvitsee pikatien rauhoittumiseen ja luovuuteen. Sen kunniaksi yritys julkaisi hurmaavan sukkakirjan, joka tulee tarpeeseen näin syksyn viiman jo kylmettäessä varpaita
Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Teksti Ilona Korhonen Kalattomilla vesillä huutoa: ”Meinasitko tulla tänne asumaan ihan pitkäksikin aikaa, luuletko myyväsi oikeasti tuon kaiken!?”. Joillakin kanssaeläjillä kateus saattaa ryöpsähtää silmille puuskahduksina ja solvauksina. Paikalle saapuu käsityöyrittäjien puolustaja, joka kysyy, mitä ovat keskustelijat mieltä siitä, että naapuritiskillä myy sukkiaan yrittäjä, joka maksaa työstään tuloverot, arvonlisäverot, juoksevat kulut ja oman palkkansa. Hehkuttaminen ja intoilu muidenkin onnistumisista kyllä sataa kaikkien käsityöntekijöiden laariin. KÄSITYÖVÄKI OSAA OLLA MYÖS ÄÄRIMMÄISEN ANTELIASTA JA KANNUSTAVAA. Hyvä kello kauas kuuluu, tässäkin! Haluatko sinä olla kyykyttäjä, latistaja, kadehtija, iloitsija vai kannustaja. Kateus on silloin eteenpäin potkija, kannustaja ja positiivinen voima. Varsinkin, jos muut sitä vielä ylistävät. Kun kasailin vähän ylimitoitettua kojuani, naapurikojusta kuului ”Hehkuttaminen ja intoilu muidenkin onnistumisista kyllä sataa kaikkien käsityöntekijöiden laariin.” ?TAITO?5/2018 13 KOLUMNI. Entäpä langat sitten. On suorastaan upeaa nähdä taitavia ja kekseliäitä töitä ja suuritöisten hankkeiden valmistumista. Pidän silti mölyt mahassani ja päätän ensi kerralla osaavani vielä paremmin ja keksiväni jotain mehevämpää. Kun naapuri ajaa pihaan uudella suurella autollaan, pistää suomalaisen nahkaan kateuden oka ja hänen on lähdettävä siltä seisomalta ostamaan itselleen vielä suurempi auto. OLEN ITSEKIN KATEELLINEN , jos olen mielestäni jossain työtavassa ihan haka ja joku aloittelija yhtäkkiä valmistaakin nerokkaan ja taidokkaan työn samalla tekniikalla. Mikäpä sen alhaisempi tunne olisi kuin kateus, ja siitä syyttäminen on kyykyttämisen kieroimpia muotoja. ”Oletko todellakin noin pahuksen kateellinen vanhuksen killingeistä, saisit hävetä! Kyllä sillä yrittäjällä sitä rahaa piisaa, mutta vanhus! Kuinka voit kadehtia vanhusta hänen eläkkeestään ja neulomalla ansaituista roposistaan! Häpeä!” SUOMALAISTEN SANOTAAN OLEVAN KATEELLISTA KANSAA. Näinhän itsestämme ja varsinkin naapureistamme ajattelemme. Olin myynyt lankoja vain verkossa ja yrittänyt miettiä tarkkaan, mitä ottaisin mukaan myytäväksi. Kyllä käsityörintamalla kateutta on, oikeastikin eikä vain sosiaalisen median ilkeillä kielillä. Osaamme olla ilkeitä ja ahneita niin monella tavalla. MENIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA MYYMÄÄN KÄSITYÖMARKKINOILLE JOITAIN VUOSIA SITTEN. Ohjeita ja vinkkejä jaetaan korvausta pyytämättä ja toisten hienoista töistä osataan iloita aivan rehellisestikin. Ovatko käsityöharrastajat sitten näin kateellisia. Ku vi tu s El in a Jo ha nn a Facebookin käsityöryhmässä keskustellaan taas siitä, kuinka mummit neulovat sukkia ja myyvät niitä pilkkahintaan, tuskin voitollisesti, jatkaakseen pientä eläkettään. Raivostuttaako, kun naapuri ostaa messuilta markkinoiden kalleimman ompelukoneen ja saumurin vielä päälle. Kaikilla muilla tuntuu olevan varaa ulkomailta tilattuihin hienoihin kalliisiin lankoihin, kun itse joutuu neulomaan markettilangoista vaan. Ilkeilyn toinen muoto on syyttää muita kateudesta. Nielin kiukkuni enkä vastannut mitään. Taisin illalla vähän letkauttaakin, että hyvinhän se tavara liikkui. Keskustelu on käyty jo moneen otteeseen ja perustelut ovat hyviä molemmin puolin. Sitten se heilahtaa: kateuskortti. Yritän myös itse muistaa, että käsityö taiteena ja käyttötaiteena saisi mielellään nousta suurimpaan kukoistukseensa, eikä lyttääminen ja latistaminen auta asiaa mitenkään. Tuntuuko, että siellä naapurissa nyt suristellaan hienoja mallistoja ihan vasemmalla kädellä samaan aikaan, kun itse on poljettava vanhalla rouskulla hankalasti ja hitaasti. Naapurikojussa näytettiin kateudesta vihreää naamaa, kun hyllyilläni kävi koko ajan kuhina ja sain todeta iltasella, että en edes vessaan ehtinyt
Teestä tulee astiassa rikkaamman makuista, hän jatkaa. Asiakas ihastelee kupin täydellisesti käteen istuvaa muotoa, hörppii teetä ja valitsee hyllyltä sopivaa kukkaruukkua lahjaksi ystävälleen. – Totta kai, tervetuloa! Pariskunta ihastelee paikkaa hetken, heittää ilmoille haaveen omasta keramiikkapajasta ja lupaa palata ostoksille, kun heidän muuttonsa on valmis. – Astioissa käyttämäni suomalainen luonnonsavi pääsee oikeaan arvoonsa teeseremoniassa. Hitaasti valmistuva savi on opettanut käyttäjälleen ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Varmimmin olen siis paikalla, kun varaa ajan käynnilleen ennakkoon. Hän on itsekin innokas teenjuoja ja kiinnostunut teeseremonioista, joihin hän on saanut oppia, kun hän työskenteli vuosia sitten Kiinassa. Hetken kuluttua ovella on taas kurkistelija, jonka Spoof toivottaa iloisesti tervetulleeksi. Mielestäni korvat ovat kupeissa täysin turhia, Spoof kertoo. Eikä siihen sisälly vielä ostopakkoa, naurahtaa Spoof. Työskentelen osa-aikaisesti lentokentällä ja työvuoroni ovat vaihtelevia. – Moni arastelee ajanvarausta, mutta olen ottanut sen käyttöön käytännön syistä. Luonnonsavi on pyhää ja maasta nostettuna se antaa rikkautta teehen. Nykyään Spoofilla on kotonaan buddhalainen alttari, jonka äärellä hänellä on tapana nauttia teetä ja rauhoittua. Keramiikkataiteilija tietää mistä puhuu. Mutta jos vierailija haluaa olla varma, että paikka on auki, kannattaa varata aika yrityksen verkkosivuilta löytyvästä ajanvarausjärjestelmästä. H ?TAITO?5/2018 15. Hän tarjoaa helteen uuvuttamalle pyöräilijälle kylmää oolang-teetä, joka on hautunut kannussa yön yli. – Teekupin on istuttava käteen ja tunnuttava hyvältä. Koiraa ulkoiluttava pariskunta kurkistaa uteliaana oviaukosta ja kysyy keramiikkataiteilija Eva Spoofilta sopiiko poiketa sisään. Jos Udumbaran ovi on avoinna, sisään voi aina poiketa. Kädet syvällä savessa elsingin Kalliossa sijaitsevan Udumbaran ovi on kutsuvasti avoinna. Etenkin teeseremonia-astioissa tuntoaisti on hyvin tärkeä. Siinä on paljon mineraaleja, rautaa ja huokosta. Teksti Anu Välilä?Kuvat Sonja Karlsson Keramiikkataiteilija Eva Spoof valmistaa kukkaruukkuja ja teeseremonia-astioita suomalaisesta luonnonsavesta. Kuppina on Spoofin itse valmistama teeseremonia-astia
Buddhalaisesta filosofiasta löytyi yritykselle nimi: udumbara on kukka, joka kukkii hyvin harvoin. Olen oppinut brändeistä ja osaan sen myötä hinnoitella tuotteeni oikein. EKOLOGINEN VILLISAVI Udumbaran tuotteet valmistetaan kotimaisesta Someron Kultelan tiilitehtaan punasavesta. Kannun valmistus kestää jopa puoli vuotta. Oman keramiikkayrityksensä Spoof perusti vuonna 1994. Suomessa olisi paljon käyttökelpoista savea, mutta sen haasteina ovat muun muassa saatavuus ja hitaampi työskentelytahti. Kun Spoof myöhemmin työskenteli Kiinassa, hän alkoi valmistaa viiniruukkuja. – Se oli, ja on edelleen, kiva tuote. Mutta olin liian pieni tekijä, enkä pystynyt suojelemaan tuotettani ja sen patenttia. – Joku on sanonut, että Suomessa on niin paljon savea, että se riittäisi 10?000 vuodeksi kaikille halukkaille. Samalla hän kuitenkin jatkoi keramiikan valmistusta. Udumbaran villisavesta valmistetut kukkaruukut ovat päässeet käyttöön myös studion ikkunalla. Nimellä Spoof haluaa kuvata sitä, että omalla ammatilla voi pyrkiä elättämään itsensä, vaikka mahdollisuudet näyttäisivät heikoilta. KUKKA, JOKA KUKKII Eva Spoof oli luova jo lapsena. – Buddhalaisessa filosofiassa on sanonta ”myrkyn voi kääntää lääkkeeksi”. Alun perin ihastuin luonnonsaveen materiaalina ja aloin sen myötä miettiä, missä tuotteissa sen heikkoudet olisivat vahvuuksia. Samanlaisia ruukkuja valmistettiin kuitenkin halpatuotantona muualla. Teekannun valmistus vaatii taitoa, aikaa ja kärsivällisyyttä. Spoof keskittyy kahdenlaisiin hyvää oloa ja kauneutta arkeen tuoviin esineisiin: teeseremonia-astioihin ja kukkaruukkuihin. Udumbaran tarkoituksena on, että voin tehdä työtä, jota rakastan, ja kustantaa sen avulla elämiseni. Ne myös patinoituvat kauniisti, kun ylimääräinen kosteus ja suola haihtuvat ruukun seinämän läpi. Siellä opin, että saven runsas mineraalipitoisuus kehittää teehen rikkaamman maun. T A I T O ?5/2018 16. Keramiikkataiteilija Eva Spoof haluaa seuraavaksi tehdä ympäristöystävällisiä veistoksia ja veistoskukkaruukkuja. Yrityksen ensimmäinen virallinen tuote oli hapatusruukku. Kesän aikana valmistuneet moduulit ovat protokappaleita. ”Tiedän, että kun olen kahdeksankymppinen, teekuppini ovat ihan mielettömiä.” . – Lentokentällä työskentely on hyvää vastapainoa yksinäiselle keramiikan valmistukselle. Suurin osa keramiikkatuotteissa käytetystä savesta on teollisesti tuotettua ja ulkomailta tuotua. Kun tulin Kiinasta takaisin Suomeen, en pystynyt enää elättämään itseäni keramiikkapajalla. Lapsena vierailin usein äitini työpaikalla Arabialla, näin keraamikkoja työssään ja ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä. Seison siis myös paremmin tuotteideni takana. Ongelmana tosin on, ettei enää ole montaa, jotka nostavat sitä maasta. Ideana on rakentaa moduuleista erilaisia versioita kiinnittämällä niitä toisiinsa. Kun Spoof valmistui vuonna 1990, ovet eivät auenneetkaan Arabialle. Spoof kävi nuorena vapaata taidekoulua ja haaveili kuvataiteilijan urasta. ?. Hän valmistaa käyttökeramiikkaa suomalaisesta luonnonsavesta 1950-luvun tapaan eli kaikki on alusta loppuun itse käsin tehtyä. Spoof on kääntänyt nämä heikkoudet vahvuuksiksi. – Tykkään tehdä käsilläni, mutta en hallitse muita materiaaleja kuin saven. – Yrittäminen oli aluksi vaikeaa, mutta tavoitteenani oli saada toimeentulo omalla ammatillani. Luonnonsavi sopii niihin ominaisuuksiltaan erinomaisesti, vaikka kotimaista savea on perinteisesti pidetty huonona huokoisuutensa ja runsaan mineraalipitoisuutensa vuoksi. Spoofin äiti työskenteli Arabialla oppaana ja isä on kekseliäs, lähes 40 patentin mies. Työskentelin silloin Kiinassa Dingshu Townissa ja paikka on maailmankuulu teeastioistaan. Samaan aikaan keramiikkapajalla valmistui myös tofumuotteja. Myöhemmin hän päätyi opiskelemaan Suomen keraamiseen kouluun Posiolle ja sen jälkeen Kuopion Käsija taideteollisuusoppilaitokseen. – Luonnonsavesta valmistetut terrakottaruukut taas ovat huokoisia ja sen takia erityisen hyviä täyttämään kasvien fysiologiset tarpeet. Keramiikka-alalla meni heikosti, eikä tehtaalle palkattu vuosiin uusia keraamikkoja. Niiden valmistaminen ei lopulta ollut taloudellisesti kannattavaa, koska Ruotsista sai Aasiassa valmistettuja ruukkuja pilkkahintaan. Se pitää minut energisenä, koska siellä on kohdattava jatkuva muutos. Eva Spoof aloitti työt lentokentällä, latoi suklaita hyllyyn ja oli onnellinen. Se masensi, sillä olin tehnyt keramiikka viisitoista vuotta täyspäiväisesti ja unelmani oli ollut pikkupaja Kalliossa. Työskentelen nykyisin italialaisten merkkivaatteiden myynnin parissa ja siitä on minulle hyötyä myös keraamikkona ja yrittäjänä. . HEIKKOUDET KÄÄNTYVÄT VAHVUUKSIKSI Eva Spoof toimii tätä nykyä sivutoimisena yrittäjänä. Innostuksen käsillä tekemiseen ja ideointiin hän peri vanhemmiltaan
?TAITO?5/2018 17
T A I T O ?5/2018 18
Voi kulua kuukausia ennen kuin tuote on valmis, vaativan teekannun tai ison salaattikulhon tapauksessa jopa puoli vuotta. Siihen on lisätty vain hiekkaa, mikä tekee pinnasta kauniin rouhean. Jopa käsityöläisten olisi syytä alkaa keskustella studiokeramiikan ekologisuudesta. Vaikka takana on jo pitkä ura keraamikkona, hän ei koe olevansa valmis – päinvastoin. Aluksi kaikki mitä tein halkeili ja meni rikki, mutta Kultelan tiilitehtaan Arvo Kankare opetti minulle materiaalin oikeaoppisen käytön. Rakastan kehittää työtäni ja tekemistäni. Käsillä tekeminen on muodissa ja ihmisillä on kova kaipuu tehdä asioita itse. Olen tyytyväinen, kun näen, että savi kasvaa sammalta. Suomalainen luonnonsavi on lämminhenkinen, kodikas ja ekologinen valinta, koska se ei vaadi monimutkaista prosessointia ja savi poltetaan matalassa lämpötilassa valmiiksi tuotteeksi. – Elämme itse tekemisen aikaa. On ihanaa, että minulla on ammatti, jota voin tehdä niin kauan kuin käteni toimivat. . – Teekulttuurissa laatikot ovat tärkeitä. Siksi hän ei esimerkiksi valmista ruukuilleen aluslautasia. Spoof tutustui punasaveen ensimmäistä kertaa osallistuessaan keramiikkasymposiumiin Kultelan kylässä vuonna 1999. Udumbaran ruukkujen ideana on yhdistää saviruukku vanhaan lautaseen. Niitä kun ovat kierrätyskeskukset ja kirpputorit täynnä. Minäkin haluan tehdä töitä niin kauan kuin pystyn oppimaan ja kehittymään. Kallion liiketilan seinustalle on kasattu suuri määrä muoviin pakattuja savipötköjä. Udumbaran studiolla ja galleriassa Helsingin Kalliossa pääsee näkemään eri työvaiheissa olevia käyttöesineitä ja niiden valmistusta. Työvaiheita on useita: saven veivaaminen, dreijaus, sorvaaminen, kiillotus, raakapoltto, lasitus, koristelu ja hionta. Minun otteeni on reipas, enkä tee sievää keramiikkaa. Koulussa käytettiin ulkomailta tuotua kivitavarasavea ja kotimainen savi ei ollut silloin kovinkaan arvostettua. Pehmusteina toimivat henkarisuojat, kuljettamiseen kelpaavat matkustajien hylkäämät paperikassit. Ensin pitää kuitenkin osata tehdä ennen kuin voi antaa mennä. ?TAITO?5/2018 19. Tiedän, että kun olen kahdeksankymppinen, teekuppini ovat mielettömiä. Isäni on nyt 87-vuotias ja hän työskentelee edelleen. – Savi on minun käyttööni ihanteellisinta, kun se on seissyt pari, kolme vuotta. Pian niistä alkoivat kiinnostua muutkin. Teeseremonia-astiat pakataan vanhoihin kenkälaatikoihin, joista useat taiteilijat ovat tehneet omia versioitaan. Nyt, 56-vuotiaana, Spoof uskaltaa olla sitä mitä on ja tehdä sitä mitä rakastaa. Spoof kertoo, että hänelle toimitetaan kerralla tuhat kiloa savea. Töitä Spoof aikoo jatkaa mahdollisimman pitkään. Spoof haluaa tehdä mahdollisimman ekologisia tuotteita ja kierrätys on hänelle tärkeää. Nykyään keramiikkateollisuutta on paljon ja keramiikkaa tuotetaan yli tarpeiden. Udumbaran ruukkuja on ollut esillä Paris Design Weekillä ja Spoof on tehnyt ruukkuja muun muassa Samujille. – Asuin lapsena Yhdysvalloissa ja se on vaikuttanut kädenjälkeeni. – Kun haluan saada ideoita, laitan vain käteni saveen. Luonnonsaven on annettava kuivua hitaasti, jotta se ei ala halkeilla. Raaka-ainevalinnallaan Spoof haluaa korostaa ainutlaatuisen luonnonsaven arvoa. Lentokentällä työskentely auttaa minua pitämään kiinni elämästä ja kehityksestä. Keramiikan ja myynnin lisäksi Spoof vetää Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa Mestarin opissa -kursseja ja järjestää omalla pajallaan kaikille avoimia dreijauskursseja sekä erilaisia villisaviworkshopeja. Eva Spoof on nimennyt käyttämänsä materiaalin villisaveksi. Taiteilijoiden suunnittelemien laatikoiden päällä on minun puumerkkini. Hän haluaa tehdä eron teollisesti tuotettuun punasaveen. Yritän antaa saven viedä. Udumbaran tuotteet pakataan kierrätysmateriaaleihin, joita Spoof kerää talteen toiselta työpaikaltaan lentokentältä. KIERRÄTYSTÄ KÄYTÄNNÖLLISESTI Ensimmäiset luonnonsavesta valmistetut astiat Spoof teki itselleen. Mieluisin työvaihe Spoofille on saven muotoilu dreijalla. Monet suomalaiset keraamikot tekevät paljon sirompaa jälkeä. – Vielä 1920-luvulla keramiikka-astiat olivat todellisia aarteita. – En halua olla yksin päivästä toiseen. ”Elämme itse tekemisen aikaa.” . – Tässä työssä kehittyy jatkuvasti, aina voi tehdä paremmin. – En ollut koskaan aiemmin käyttänyt suomalaista punasavea. Keraamikkona myös arvostus kasvaa mitä vanhemmaksi tulee. TYÖ KEHITTÄÄ TEKIJÄÄ Saviruukkujen ja teeastioiden valmistus vaatii paitsi taitoa myös kärsivällisyyttä. – Käyttämäni savi on suoraan luonnosta. Kun huomaan, että tuotteistani tulee sellaisia, mistä asiakkaatkin tykkäävät, tiedän, että olen valinnut oikean tien. Punasavesta tehtiin lähinnä veistoksia ja perinnetuotteita, joita myytiin maanteiden varsilla
Jos sitä ei ole, ryijy on helposti tunkkaisen oloinen ja pinta näyttää sammuneelta. – Taitavien kutojien kanssa työskennellessä opin paljon ryijyn syvimmästä olemuksesta. Tekniikka on helppo, mutta suunnitteluun moni kaipaa apua. Se voi olla reliefimäinen teos tai maalauksellinen työ, jossa valo ja värit välkehtivät. T ?TAITO?5/2018 21. Kurssilla opiskelijat näkevät toistensa töitä, ja ideoita ja neuvoja jaetaan yhdessä. Kursseilla kokeilemmekin erilaisia nukkasekoituksia. Uskon, että se on yksi syy siihen, että myös nuoremmat käsityön harrastajat ovat kiinnostuneet ryijystä. – Tärkeintä ryijyssä on valo. – Ryijy on ollut viime vuosien aikana hyvin esillä niin sisustuslehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. – Ryijy on todella monien mahdollisuuksien tekstiili: nukkiinhan voi käyttää melkein mitä tahansa materiaalia, joka vain nukaksi taipuu. – On aina hienoa nähdä, kun opiskelijoiden ryijyt alkavat valmistua, sanoo kurssin opettaja, tekstiilitaiteilija Raija Rastas. Ryijytekniikka sallii leikittelyn ja kokeilun vaikka jämäja efektilangoilla, mutta isoa työtä suunnitellessa kannattaa Rastaan mukaan luottaa laatuun. – Ompelutekniikka on helppo oppia. Lukuisia ryijyjä suunnitelleella Rastaalla on sekä tekniikka että ilmaisu hallussaan. Myös kodikkuus on ollut trendi jo pitkään, ja siihen trendiin ryijy sopii mainiosti. RELIEFIPINTAA JA MAALAUKSELLISUUTTA Raija Rastas työskenteli useita vuosia Suomen Käsityön Ystävissä ryijyjen parissa. Teksti Merja Räty?Kuvat Sonja Karlsson Ryijy elää uutta tulemistaan: viime vuosina ryijystä on tullut sisustuslehtien kuvien vakiovieras ja trendikäs sisustustekstiili. Ryijyn tekeminen ei myöskään vaadi erityistaitoja. Itse pidän kovasti aivinapellavasta, sillä se tuo nukkaan valoa ja keveyttä. Ryijylangat ovat tarkoitukseensa suunniteltuja ja niissä on upeat värikartat. – En suosittele tekemään ainakaan isoa ryijyä markettilangoista. Ryijy! oukokuun alkupuolella Helsingin työväenopiston taideryijykurssi Maunula-talossa on lopuillaan ja pöytien ääressä työskennellään keskittyneesti. Pitkään taideryijyjen tekemistä opettanut Rastas on iloinen ryijyn renessanssista. TÄRKEINTÄ ON VALO Uudelleen suosituiksi tulleet kudontakehykset ovat nekin madaltaneet kynnystä ryhtyä ryijyn tekoon, sillä aloittaa voi vaikka muutaman sentin kokoisesta miniryijystä
Tekemisen makuun kurssilla pääsee helposti valmiin starttipaketin avulla, vaikka ryijyn ompelu ei ennestään olisikaan tuttua, lupaa Karsikas. Ryijyjä ja värejä rakastava Raija Rastas nauttii ryijykursseista. MEHEVÄÄ TEKEMISTÄ Tekstiilitaiteilija Katri Haahti kasvoi ryijyjen ympäröimänä: äiti kutoi ryijyjä kangaspuilla, amerikantäti tuli Suomeen kutomaan ja isotäti Ester Perheentupa perusti kutomakoulun ja kirjoitti kudonnasta kirjoja. Ei siis oikeastaan ihme, että Haahti innostui ryijyistä. – Kurssiin liittyvällä luennolla esitellään Suomen Käsityön Ystävien ryijyjä, joista riittää kiinnostavaa kerrottavaa kokeneemmillekin ryijyn tekijöille. Ryijyä tehdessä näkee työnsä tuloksen heti. Ryijyn ompelu on meditatiivista vastapainoa kiireiselle työelämälle. – Suomen Käsityön Ystävät täyttää 140 vuotta ensi vuonna ja sitä juhlistetaan kutsukilpailulla, joka huipentuu myöhemmin näyttelyyn, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Annika Nyberg-Frankenhaeuser Kilpailun ideana on perinteen ja nykypäivän kohtaaminen: suunnittelijat pääsevät ammentamaan inspiraatiota Suomen Käsityön Ystävien laajasta malliarkistosta. Reilun vuoden takainen uutinen Suomen Käsityön Ystävät ry:n rinnalla toimivan osakeyhtiön konkurssista suretti monia, mutta nyt näköalat ovat taas toiveikkaammat: osakeyhtiö on jaloillaan ja yhdistyksessä valmistellaan tarmokkaasti juhlavuotta. Taito-lehti on taitoyhdistysten kanssa osa Taitojärjestöä. – Ryijyn tekemiseen on todellakin helppo hurahtaa. Pidän ryijyn kolmiulotteisuudesta, sen jännittävästä pinnasta, jota voi rakentaa piste pisteeltä, pointillisesti. RYIJYYN ON HELPPO HURAHTAA Rastaan mukaan moni vuorotteluvapaalla oleva on halunnut kokeilla jotain uutta käsityötekniikkaa, kokeillut ryijyä – ja jäänyt koukkuun. Samalla unohtaa arjen huolet ja kiireet. Kolmiulotteisuus tekee ryijystä aivan omanlaisensa tekstiilin. – Koko yhdistyshän perustettiin nimenomaan edistämään käsityötä. ”Tärkeintä ryijyssä on valo.” T A I T O ?5/2018 22. Hallituksen puheenjohtaja Ulla Karsikas kertoo, että juhlavuoteen kuuluu luentoja ja ryijytyöpajoja, jotka järjestetään yhteistyössä taitoyhdistysten kanssa. Monet ovat käyneet useammalla kurssilla ja valmistaneet ryijyjä esimerkiksi lahjoiksi. – Luulisin, että juuri kolmiulotteisuus, tekstiilin runsaus ja Suomen Käsityön Ystävät juhlii ensi vuonna Käsityöala ei ole liiketoiminnan kannalta katsoen helppo sarka, vaikka historiaa ja perinteitä riittäisi jaettavaksi asti. – Se on niin mehevää tekemistä. Nyberg-Frankenhaeuserin mukaan juhlavuosi halutaan tuoda kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Tekstiilitaiteilija Raija Rastas (oik.) kokee oman osaamisen jakamisen tärkeäksi. – Koen erittäin tärkeäksi, että pystyn taiteilijana ja opettajana jakamaan omaa osaamistani ja ammattitaitoani eteenpäin ja tuottamaan iloa kurssilaisille. Eripituisia nukkia käyttämällä voi lisäksi pelata valoilla ja varjoilla. – Arkisto on tärkeä osa Suomen taideteollisuuden historiaa ja sieltä löytyy malleja kaikilta Suomen tunnetuimmilta suunnittelijoilta. Voi miettiä vain värejä tai kuunnella radiota tai vaikkapa äänikirjaa
RYIJY PITÄÄ PINTANSA Haahti uskoo, että ryijy pitää pintansa edelleen. Pidän ryijyssä myös siitä, että se on tekniikkana konstailematon. Kun katsoo tekeillä olevaa silkkityötä, ymmärtää, miksi näyttelyn nimi oli Jalokiviä: tiheän silkkinukan keskellä näyttää kimmeltävän jalokiven siruja. Toisaalta se on myös haastava materiaali, herkkä valolle, eikä sitä saa Suomesta. Ihmisiä puhuttelee tekstiilin lämpö ja pehmeys. – Suomen Käsityön Ystävät on osa kansallista perintöämme. Katri Haahti on tehnyt uransa aikana paljon muutakin kuin ryijyjä ja käyttänyt töissään erilaisia tekniikoita ja materiaaleja. Ryijyn tekijänä Haahti on pinnan, ei kuvan rakentaja. – Juuri pinnan rakentaminen on kiehtovaa. – Nukkia solmimallahan on tehty ja tehdään tekstiilejä ympäri maailmaa, ryijy on se meidän juttumme. Ja ryijy on edelleen tekstiili, johon suurella osalla suomalaisista on henkilökohtainen suhde tavalla tai toisella. Ryijyssä on sekin jännittävä puoli, että se ottaa tilansa. pehmeys, on yksi syy, miksi ihmiset haluavat kotiinsa ryijyjä. – On tullut niin paljon ideoita, joita on päästävä toteuttamaan, tällä kertaa perinteisellä ryijytekniikalla kangaspuissa. Kun tekstiiliä katsoo, tietää, miltä se tuntuu, vaikkei voi koskea. NUKKATEKSTIILIEN LAAJA MAAILMA Haahti käyttää mielellään termiä nukkatekstiilit, joka kattaa nukkia solmimalla tehdyt tekstiilit ryijyä laajemmin. – Näyttely sai positiivisen vastaanoton. LÄMPÖÄ JA SUOJAA Aiemmin ryijyllä haettiin konkreettisesti lämpöä ja suojaa. Katri Haahti ?TAITO?5/2018 23. Sen loisto on upea. Nyt hän aikoo palata taas mehevän tekemisen pariin. Tein pitkään kokeiluja, ennen kuin keksin, miten saan silkistä ryijymäisen pystyn ja tiheän nukkapinnan. Pitkään Suomen Käsityön Ystävien hallituksessa toimineena hän iloitsee siitä, että kohta 140-vuotias yritys on edelleen olemassa ja taas kerran voimissaan. Materiaali tekee sen, että se on oikeaa kokoaan isompi, tuumii Haahti. Se on kuin kolmiulotteisen tekstiilin neljäs ulottuvuus. Vaikka ryijyä nykyään pidetään taidetekstiilinä, se on silti edelleen myös käytännöllinen mainiona akustisena elementtinä. – Kyllähän rakennusten kylmät, kovat ja kulmikkaat pinnat suorastaan huutavat tekstiilejä. – Silkki on materiaalina taianomainen. Eikä pehmeyden ja lämmön kaipuu ole sekään mennyttä, vaikka rekipeittojen aika onkin ohi. En koskaan rakenna kuvaa, vaan pikemmin kuvan illuusioita. . Ja väripalettihan on ryijyn tekemisessä rajaton. Ryijyiksi Haahti nimittää myös silkistä tekemiään pieniä taidetekstiilejä, joista hänellä oli viimeksi reilu vuosi sitten näyttely Musiikkitalossa. Perinteisillä ryijysolmuilla tämäntapainen työ ei onnistu. Katri Haahde n silkkiset taidetekstiilit hehkuvat väriä ja valoa
Sitten opiskelukaverini vanhemmat päättivät luopua omasta harmaskatraastaan ja se muutti meille. Naapuri vähättelee tomaattiensa parhautta, ovat kuulemma kirpsakoituneet jo loppukesää kohti kulkiessa. – Nämä ovat maailman parhaita tomaatteja, sanoo Sari Jaakola, Perttelissä sijaitsevan Herrakunnan lammastilan toinen omistaja. Valtaosa tilan eläinkatraasta on kainuunharmaksia. Suomen kolmesta alkuperäislammasrodusta kainuunharmas on harvinaisin. Herrakunnan tilalla lampaat keritään kahdesti vuodessa. – Kun aloimme tilallisiksi vuonna 2010, aloitimme suomenlampailla. Hän kävelee sisään ja nostaa pöydälle pahvilaatikoita, joista löytyy satokauden herkkuja. Vieläkin kainuunharmakset keikkuvat uhanalaisuuden rajalla, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta. – On oikeastaan sattumaa, että tilallamme on kainuunharmaksia, pohtii Sari Jaakola. Kainuunharmas on villaisa rotu. HARVINAINEN HARMAS Herrakunnan lammas on tila, jolla asuu omistajapariskunnan lisäksi suomenlampaita, kainuunharmaksia ja kyyttöjä. – Tykästyimme kainuunharmaksiin rotuna heti. Rotu oli 1980-luvulla katoamisen partaalla, mutta eläinlääkäri Pertti Hankosen pitkäjänteinen työ pelasti sen sukupuutolta. P . Kirjassa lukee, että vuoden aikana ”lampaiden villa kerittiin Länsi-Suomessa kolmesti, mutta Itä-Suomessa neljästi”. Vähältä kuitenkin piti, että laji olisi kadonnut kokonaan. Ne ovat kesyjä ja soveltuvat erinomaisesti rantaniityillemme keveytensä ja korkeajalkaisuutensa ansiosta. Herrankunnan tilalla kainuunharmakset laiduntavat yhdessä suomenlampaiden kanssa. T A I T O ?5/2018 24 TEEMA: LUMOAVA VILLA. Kaikki kainuunharmakset syntyvät mustina, mutta iän myötä niiden turkki voi vaaleta. Mietin, että makeilta ne kaupunkilaisen suuhun kyllä edelleen maistuvat. – Kun luin Kustaa Vilkunan Vuotuista ajantietoa, palaset loksahtivat kohdalleen, kertoo Jaakola ja osoittaa kirjan sivua. VILLASTA LANGAKSI Valtaosa suomalaisista lammastiloista on lihatiloja. Teksti ja kuvat Sonja Karlsson Kainuunharmaksen villa on pehmeää ja erilaisten harmaiden värikirjo on laaja. Samoihin aikoihin toinenkin katras tuli myyntiin ja kohta suurin osa tilamme lampaista oli harmaksia. Niittyjen pehmeä kainuunharmas ihaan ajaa naapurin sininen auto. Villa on ikään kuin sivutuote, muttei siitä huolimatta mitenkään vähäpätöinen. Kainuusta lähtöisin ollut kainuunharmas kasvatti itselleen vuoden aikana neljät villat
T A I T O ?5/2018 26
Kovallakin pakkasella riittävät yhdet sukat, mutta sataprosenttinen villa menee tietysti helpommin rikki. Suoramyynti on Herrakunnan tilalle elinehto. Herrakunnan tilalta voi hankkia villojen lisäksi valmiita käsityötuotteita, jotka on valmistettu tilan omasta lampaanvillasta. . Herrakunnan tilalta langat jatkavat matkaansa käsityöläisille. Villa on robustia materiaalia, siinä säilyy aina tietty maatiaismaisuus ja se on selvästi villaa, kertoo Sari Jaakola. – Ja kun omalla naamallaan myy tuotteita asiakkaalle, ei halua käyttää oikopolkuja. Tyypillisimmillään aikuinen kainuunharmas on vaaleanharmaa. – Kyllähän suomalainen villa on aina kuin kuusenoksa: karhea ja pörheä. Vaikka kainuunharmaksen villa on läpi sen elämän pehmyttä, karhenee villa usein eläimen vanhetessa. Sieltä tulee paras villamme. Sitä taas ei näkynyt värjätyissä langoissa lainkaan. Villalanka on todella lämmintä. – Olemme tähän saakka kehräyttäneet vain sataprosenttista villalankaa. Värikirjoa on vaaleasta harmaan kautta mustaan. ?. Tekstiiliartesaani Jenni Vanhanen tutki viime keväänä Viron kansallismuseossa kanadalaisen kuitututkijan kanssa mikroskoopilla erilaisia villakuituja. Näin villasta voidaan tehdä erivärisiä lankoja. Kysyntää olisi kyllä myös sukkalangalle, jossa on tekokuituvahvike. Nyt saamme palautteen suoraan asiakkaalta ja se vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme. ”Kun omalla naamallaan myy tuotteita asiakkaalle, ei halua käyttää oikopolkuja.” ?TAITO?5/2018 27. Herrakunnan villat kehrätään langaksi Pirtin Kehräämöllä ja Salo-Angoralla. Villan pehmeyteen vaikuttaa, minkä ikäisestä lampaasta villa keritään. Se on kiiltävää ja ilmavaa ja merituuli selvittää sen takuttomaksi. Jos eläimellä on puutostiloja, voi villa olla kiillotonta tai haurasta. Jokivarren notkolaitumilla villa ei ole koskaan samanlaista kuin merenrantaniityillä eläneillä lampailla, kertoo Sari Jaakola. Jos tekisimme tätä nimettömänä, emme välttämättä olisi niin tarkkoja toiminnassamme. – Tarpeita on kuitenkin erilaisia. . Vaikka kainuunharmaksetkin ovat kesyjä, kavauspäivänä vain suomenlammasrouva halusi tulla Sari Jaakolan rapsuteltavaksi. Suoramyyntiä tehdään turuilla ja toreilla, erilaisilla markkinoilla ja oman verkkokaupan kautta. – Se on oikeastaan ainoa tapa pysyä hengissä, toteaa Sari Jaakola. – Kotoisa villamme oli karkeampaa ja suomut näkyivät siinä paremmin kuin vaikka merinovillassa. Herrakunnan langat ovat sataprosenttista villaa, jossa tuoksuu lammas ja tuntuu lampaanvillarasva eli lanoliini. Karitsanvilla on pehmeintä ja siksi Herrakunnassa sekin kerätään omaan, erilliseen säkkiin ja kehrätään omaksi langakseen. Kainuunharmakset syntyvät mustina, mutta iän myötä osa eläimistä lähtee vaalenemaan. . Kerrostalojen keskuslämmityksessä sataprosenttinen villa voi olla jopa liian lämmintä, Jaakola jatkaa. Lankojen suurin ostajaryhmä on paikalliset kudontapiirit, jotka ovat havahtuneet kotimaisen villan ihanuuteen. Se on ihan selvä asia. Kaikki eivät ole maalaisia, jotka tarpovat ulkona säässä kuin säässä. PEHMEÄNKARHEAA MATERIAALIA Kainuunharmaksen villa on suomalaiseksi villaksi pehmeää. Koska värikirjoa on, kerätään Herrakunnassa eriväriset villat eri säkkeihin kehruuta varten. Lanoliini näkyi langassa pieninä pisteinä. – Yksi laitumemme on Kirkkonummella merenrantaniityllä. Iän lisäksi villaan vaikuttaa eläimen ruokavalio ja muutokset siinä. – Mikroskoopin alle pääsi Herrakunnan villaa, virolaista ja latvialaista villaa sekä merinoa, angoraa ja muita erikoisempia materiaaleja, Vanhanen kertoo. Herrakunnan villa oli kaunista ja tasalaatuista. Lampaat reagoivat villavärin muutoksella myös stressiin tai sairastumiseen
Aikuisena käyty huovutuskurssi iski suoraan sydämeen ja eläinhahmoista tuli Yaroslava ”Yara” Troynichin elämäntyö Bibabo.
Sitten tuli huovutus. Märkähuovutuksessa villaa ei hangata, vaan sitä painellaan. Alun perin opettelin huovuttamaan, koska halusin tehdä kehittäviä ja kosketeltavia leluja lapsille. Marseille-saippua on sopivan rasvaista. Villan lisäksi nukkeen voi liittää myös muita materiaaleja. Silloin ymmärsin, että huopa voi olla myös taidetta. Taikaa, leikkiä ja luovuutta HYVÄ JA TURVALLINEN KOSKETUS Käytän työssäni märkähuovutusta ja sekatekniikkaa. Olin aina ajatellut, että huopa kuuluu vain mongolien jurttiin. Sitten muistin lapsuuteni käsinuket, keltaisen hiiren ja punaisen Cheburashkan, ja ymmärsin, että juuri niitä minä haluan tehdä. Tästä kaikesta on nyt kymmenisen vuotta. un selailin internetiä, törmäsin Stephanie Metzin outoihin, valkoisiin eläinhahmoihin ja lähinnä sisäelimiä muistuttaviin teoksiin. Sen jälkeen minulta on alettu toivoa työpajoja. Varastelevan harakan nokassa taas on vahva magneetti. Ajattelen, että saan samalla sormieni kautta akupunktiohoitoa ajatuksilleni. Jo puolen vuoden tekemisen jälkeen minut kutsuttiin yhteisnäyttelyyn Pietariin. Ystäväni antoivat niistä välittömästi todella hyvää palautetta. Ensimmäinen oma teokseni oli kettu. Se oli rujo ja reikäinen, mutta se on minulle edelleen hyvin rakas. Nuno-tekniikassa pienet kumilenksut synnyttävät rengaskuvioita sammakon pintaan, koska ne eivät kutistu villan mukana. Hyvin tehdyn nuken tunnistaa siitä, että se istuu hyvin käteen, se näyttää hyvältä, eikä sen pinnassa ole kuplia. Suosin huovutuksessa Marseille-saippuaa, vaikka Fairyakin voisi käyttää. Teksti Taina Värri?Kuvat Taina Värri ja Bibabo Yaroslava Troynich oli edellisessä elämässään Pietarissa menestyvä toimittaja ja copywriter. Orangin pinnasta harottavat haivenet on tehty värjätyistä vuohen karvoista. Turvallisuussyistä tekemilläni eläimillä on sellaiset silmät, joissa on kiinni K ?TAITO?5/2018 29 TEEMA: LUMOAVA VILLA. En käytä suojakäsineitä, koska haluan tuntea villan kosketuksen. Uusia ideoita alkoi tulvia niin kiivaaseen tahtiin, etten meinannut malttaa nukkua alussa. Ketun jälkeen tein pesukarhun, sitten lampaan. Liotan käsiäni kuitenkin kymmenen tuntia päivässä. Nukke säilyttää muotonsa ja kestää myös pesua
Yhden lelun tekemiseen menee yksi kokonainen päivä ja nuken tekeminen on fyysistä työtä. Etenkin hahmojen ilmeet syntyvät sillä parhaiten. Työskentely vaatii motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä, jota aivan pienillä lapsilla ei vielä ole. Tehdään yhdessä, irtaudutaan normaalielämästä ja saadaan itse aikaan jotain kivaa ja konkreettista. Kursseillani on yleensä tusinan verran osallistujia. MATKAILEVA MUULI Suomessa käytetään huovutuksessa usein karstavillaa. Osallistujien olisi vaikeaa löytää materiaaleja itse, koska nuket ovat monimutkaisia. Myyn niitä verkkokauppani kautta. Useimmat osallistujat ovat eläinrakkaita harrastajia, mutta on myös niitä, jotka haluavat vain kopioida hyvät ideat ja hyötyä niistä. napsautettava lukko. Työpajoissa on parasta, kun aikuiset muuttuvat jälleen lapsiksi. Työpajojani kutsutaankin leikillisesti Yara-terapiaksi, koska niistä tulee hyvä olo. Se on pehmeää ja kuidut ovat pitkiä. Käytännössä kaikki ovat aikuisia. Ostan villan vastuulliselta toimijalta Saksasta. mukanani 25 kilon matkalaukkua. Osanottajat valitsevat etukäteen, minkä eläimen he haluavat tehdä, ja teen jokaiselle tarvikepakkaukset valmiiksi. Saksasta saman määrän saa kolmella eurolla. Olen tehnyt videokursseja, joita myyn, ja pidän myös viikonlopputyöpajoja Suomessa ja ulkomailla. Se on puhdasta taikaa, leikkiä ja luovuutta. Minä pidän eniten australialaisesta merinovillasta. Käsityön hinta on korkea ja kaikki eivät voi sitä tietenkään ymmärtää. Näin silmät pysyvät kiinni hahmon päässä, eivätkä päädy esimerkiksi lapsen suuhun. Opetustyö onkin pääasiallinen tulonlähteeni. Opetusmatkoilla maailmalla olen kuin muuli, kun raahaan ”Työpajoissa on parasta, kun aikuiset muuttuvat jälleen lapsiksi.” T A I T O ?5/2018 30 TEEMA: LUMOAVA VILLA. Merinovilla on Suomessa melko kallista, sillä yhteen nukkeen tarvittava sata grammaa maksaa täällä noin kahdeksan euroa. Alussa useimmat ovat epävarmoja, mutta viimeistään siinä vaiheessa naurulle ei tule loppua, kun hahmolle aletaan valita silmiä. Tekemäni käsinuket ja sorminuket ovat uniikkikappaleita. YARA-TERAPIAA Jotkut ihmiset ovat käyneet kursseillani jopa 15 kertaa
. Nukkeni eivät oikeastaan ole lasten leluja perinteisessä mielessä. NUKELLA ON ASIAA 1400-luvun Ranskassa ja Italiassa käsinuket saivat esittää sellaisia mielipiteitä, joiden laukomisesta tavallinen kansalainen olisi päässyt hengestään. Eräs mies tuli paikalle, koska hänen vaimolleen oli tullut este. Robottien ja tietokonepelien aikakautena niiden tehtävänä on muistuttaa lapsille, että luonnossa on eläimiä, joiden hyvinvointiin mekin voimme vaikuttaa. Opetuksessa ja terveydenhuollossa käsinuket ovat olleet mukana jo pitkään. Joskus kurssille on tullut kokonainen perhe. Kansallispuistot ovat tilanneet minulta uhanalaisten eläinten hahmoja opetustarkoituksiin. Moni haluaa silti tehdä nukkeja valmiin mallin mukaan. Nuket tehdään aluksi mallin mukaan. Kahdeksan vuoden aikana miehiä on ollut kursseillani yhteensä 14 kappaletta. Eläinhahmo puhuu silloin, kun ihminen itse ei voi. ?TAITO?5/2018 31. Idea päätyi myös Venäjälle samoihin aikoihin perunan tulon kanssa ja nuken suulla on sielläkin käyty satiirista poliittista keskustelua. Aikoinaan se oli rankka tyyppi, mutta nykyään sen rooli on olla vain söpö. Se toimii hyvin myös iäkkäiden ihmisten kohdalla. Vallankumouksen jälkeen nuket menettivät Venäjällä poliittisen äänitorven roolinsa. 1600-luvulla marionetteina ja käsinukkeina esiintynyt Petruska on edelleen suosittu Venäjällä. Vanhempi japanilainen mies taas teki töitä vammaisten parissa ja tarvitsi nukkeja työhönsä. Sen jälkeen voi alkaa itse luomaan vapaasti, jos haluaa. Minulla on tiukka venäläinen akateeminen koulutus ja huomaan helposti, kun joku tekee virheen. Nukke voi toimia lasten psyykkisessä kuntoutuksessa äänitorvena, jos asiat ovat liian vaikeita itse kerrottaviksi. Työn kulussa on sääntöjä ja tekniikoita, jotka on otettava ensin kunnolla haltuun. Mutta ei ole mitään järkeä tehdä huonoa työtä. Kerran jouduin huomauttamaan eräälle oppilaalle samasta asiasta kolme tai neljä kertaa ja kuulin, kun kurssilainen kuiskasi toiselle: ”Tuomari tulee!”
Maailmalla suomenlammasta pidetään karkeana materiaalina, mutta se tuotetaan suhteellisen eettisesti ja kuidut ovat sopivan mittaisia kehräykseen. Aluksi kehräsin värttinällä, mutta nyt noin kymmenen vuoden ajan olen kehrännyt myös rukilla. Moderneissa rukeissa käyttömukavuus on myös vasta-alkajalle sopiva. Tarjoan suomenlampaan villaa usein myös ensimmäistä kertaa kehräykseen Teksti ja kuvat Sonja Karlsson Laura Hämäri toivoo kehräykselle omaa supersankaria, jotta kaikki huomaavat, että kehräys on nykyaikainen harrastus, eikä pelkkää historian elävöittämistä. Käsityöt ovat minulle rauhoittumisen hetki. MIKÄ KEHRÄYKSESSÄ KIEHTOO. Rukki on moderni kumppani ?TAITO?5/2018 33 TEEMA: LUMOAVA VILLA Kädentaitaja. Olen kiintynyt temppuileviin perinnerukkeihin. Kuitenkin palaan aina kaksisäikeiseen lankaan. MITEN PÄÄDYIT KEHRÄYKSEN PARIIN. On meditatiivista tehdä tunnin, kaksi samaa liikettä. Siis silloin kun kehräys sujuu, aina se ei tietenkään suju ja silloin kehräys on kauheaa. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä olin tekemässä, mutta jotenkin onnistuin kehräämään langat lapasiin. Siitä on nyt parikymmentä vuotta aikaa ja lapaset ovat minulla edelleen tallessa. Kehräsin ensimmäistä kertaa teini-ikäisenä. Kehräyksessä kiehtoo helppous, ihminenhän oppii vaikka päivässä kehräämään. Suomenlampaan villa on myös järkevä pohjamateriaali, johon voi sekoittaa vaikka erilaisia lemmikkien karvoja. Suosikkimateriaalini on suomenlampaan villa. MITÄ KEHRÄÄT MIELUITEN JA MIKSI. Se on ollut historiallisestikin käytetyin. Myöhemmin liityin keskiaikaseuraan, innostuin kinnasneulatekniikasta ja aloin jälleen kehrätä, jotta voisin tehdä taas lapaset. Olin katsonut Silkkitie-dokumentin, jossa oli paimentolaisia kehräämässä, sain isotädiltäni collien karvaa ja ryhdyin hommiin. Kehräys erityisesti. Olen kokeillut melkein kaikkia värttinämalleja, valmistanut monia erikoisia lankoja, käyttänyt erilaisia värejä ja testannut rakenteita. Lisäksi uudet kokemukset saavat tarttumaan toimeen: mahdollisuudet valmistaa erilaisia lankoja ja kokeilla erilaisia laitteita. Ensimmäisestä kokemuksesta ei jäänyt sellaista oloa, että kehräys olisi ollut mitenkään erityisen vaikeaa. Kaksisäikeisen langan teko on minulle aivotonta kehräystä: voin vain antaa mennä, eikä tarvitse miettiä milloin pitää kiristää tai löysätä. Perinnerukit ovat ihania, mutta ne on tehty ihmisille, jotka jo osaavat kehrätä. Olen tutustunut lampaan kasvatukseen ja kerimiseen
Olen lopulta kuitenkin aika huono massatuottaja. Viime aikoina olen kehrännyt lankaa The Tudor Tailor -projektille, jossa tutkitaan 1500-luvun neulontaa. Kehruu on käsitöiden juurella. Nykyaikainen kehruu on hurjan erilaista kuin esiäitiemme pakkopulla. tutustuville kurssilaisilleni. Uskon, että myös ennen on ollut huippukehrääjiä, joiden tekemät langat on annettu parhaalle kutojalle kudottavaksi. Kehrään projektiin lankaa, jonka pitää olla juuri tietynpaksuista ja -suuntaista. Mitään ei tapahdu ennen kuin joku on kehrännyt langan. Sanonta kuuluikin, ettei kukaan nainen kaivannut pyykinpesua ja kehräämistä. Sosiaalinen media on vaikuttanut siihen. ”Haluan olla rukkien matkasaarnaaja.” T A I T O ?5/2018 34 TEEMA: LUMOAVA VILLA Kädentaitaja. Olen vetänyt kehräyskursseja nyt kymmenisen vuotta. Halusimme ystäväni Sanski Matikaisen kanssa nostaa naisten arjen muiden tapahtumien rinnalle. Ehkä tarvitsisimme kehräykseen oman Molla Millsin, supersankarin, joka nostaisi kehruuta enemmän esiin. Haluan olla eräänlainen rukkien matkasaarnaaja, ja reissaan eri puolilla opettamassa. MILTÄ KEHRÄYKSEN TULEVAISUUS VAIKUTTAA. . Mutta oli se osalle varmasti myös nautinto. Se kertoo siitä, että rukkeja on täytynyt olla Suomessa aivan hirvittävän paljon, koska niitä on myös poltettu historian aikana. MITÄ SINULLA ON TYÖN ALLA JUURI NYT. Kehräämisellä oli tietty, vuoden kiertoon liittyvä aikataulu, ja kärjistetysti sitä tehtiin pimeässä sormet jäässä. Ennen kehräys ei ollut harrastus. Ihmiset suhtautuvat positiivisesti kehräykseen, mutta he eivät välttämättä tiedosta, mihin sitä lopulta tarvitaan. MITEN NYKYINEN KEHRÄYS EROAA AIEMMASTA. Turhauduin siihen, että satavuotias Suomi sai taas uuden Tuntemattoman sotilaan, mutta naiset ja arki tuntuivat jäävän pois historiankuvasta. Kehräys on kuitenkin ollut sitä, mihin naiset ovat käyttäneet paljon ajastaan 1960-luvulle saakka. Kiinnostuneita tulee koko ajan lisää. Syksyllä pidän Helsingin työväenopistolla kurssin, jossa korjataan vanhoja perinnerukkeja takaisin käyttökuntoon. Ennen kehräys oli yksinäistä puurtamista, mutta nykyään harrastuksen kanssa ei tarvitse olla yksin ja ihmiset osaavat myös hakeutua opetuksen äärelle. Rukki on kone, johon kehittyy oma ruumiin rytmi. Sen parissa olen joutunut oikeasti miettimään, miten saan tehtyä juuri toivotunlaista lankaa. Haluan tehdä kokeiluja väreillä ja materiaaliyhdistelmillä, lisätä toisen säikeen erivärisenä ja testata, miten erilaiset kasvivärit vaikuttavat villaan. Kehräys on kuitenkin myös moderni harrastus, ei pelkkää historian elävöittämistä. Melkein jokaisessa vanhassa talossa on edelleen rukki tallella. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnostus kehräystä kohtaan on räjähtänyt. Monelle yhteiskunnan laidoilla eläneelle, kuten sokeille, rammoille tai vanhuksille, kehräys on ollut tärkeä elannonlähde. Kysymys onkin, miten saan omalla ruumiinrytmilläni, omalla käsialallani, aikaiseksi tiettyä lankaa. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Esimerkiksi Englannissa on täysin normaalia, että jollain on rukki olohuoneessa ja hän kehrää samalla kun katsoo televisiota. Järjestin viime vuonna Suomi kehrää 100 vuotta -projektin
?TAITO?5/2018 35
Jopa sankareiden oma kannettava on sellainen, että he saavat liitettyä sen järjestelmään tuosta vain. Ku vi tu s El in a Jo ha nn a Teknologia-ahdistusta Elokuvahistorian yhdessä hienoimmassa ja syvällisimmässä elokuvassa, Independence Dayssä, on lopussa kohtaus, jossa sankarit murtautuvat avaruusalukseen, menevät mörköjen tietokoneelle, avaavat sen ja osaavat heti käyttää alieneiden Windowsia. Siitä voi päätellä, että USB on standardi koko galaksissa. Kiviaidan rakentaminen on ihanan konkreettista ja yksinkertaista eikä vaadi muuta kuin että muistaa ottaa sormet pois välistä. OLEN TIETYSTI ASENTEIDENI KANSSA VÄÄRÄSSÄ JA YLIPÄÄNSÄ VAARALLISILLA VESILLÄ. Hän on jo aika iäkäs, mutta ikä ei haittaa työntekoa. Meillä kotona näkyy Netflix Pleikkarin kautta ja sen ohjain on jotain saatanasta seuraavaa: nappuloissa ei ole minkäänlaista logiikkaa, symbolitkin ovat juuri sellaisia, joita voisi kuvitella löytyvän marsilaisten tietokoneista. Pitäisi aina uskaltautua omalle epämukavuusalueelle opettelemaan asioita, jotka tuntuvat vierailta, vaikeilta tai vastenmielisiltä. Ja kyllä, tästä ei ole kuin puoli askelta istahtaa keinutuoliin, kääntää se kohti 1800-lukua ja omaa lapsuuttaan, jolloin kaikki oli paremmin ja tärkein työkalu heinä hanko. KOETAN PITÄÄ TÄMÄN VAROITTAVAN ESIMERKIN MIELESSÄNI, KUN TUSKASTUN JOHONKIN TEKNISEEN ASIAAN. Tosin se onkin aika painava. Sen sijaan ikä haittaa sitä, että hänelle ei kannata lähettää tekstiviestejä, saati whatsappeja, koska hän ei osaa vastata niihin. Joudun aina pyytämään jälki kasvuani avuksi, mikä on kaikkien (eikä vähiten minun) mielestä nöyryyttävää ja rasittavaa. Silti ymmärrän muuraria. Muuten voi käydä niin, ettei kohta osaa vastata, kun asiakkaat ottavat yhteyttä. Minäkin rakentaisin paljon mieluummin kiviaitaa kuin opettelisin käyttämään uusia sovelluksia ja ohjelmia. Jos ei roiku kynsin ja hampain mukana, kohta ei osaa käyttää edes kahvinkeitintä ja silloin ollaan vaikeuksissa. Myönnän kyllä, että pystyisin opettelemaan sen helvetinkoneen käytön, jos todella haluaisin. (Itse asiassa se on jo tapahtunut, koska nykyiset kahvikoneet ovat monimutkaisempia kuin brittiläinen kuninkaallisten perimysjärjestys.) Viimeinen vaihe syrjäytymiskehityksessä on se, että käy kuin tutulleni vanhalle muurarille. ”Tästä ei ole kuin puoli askelta istahtaa keinutuoliin, kääntää se kohti 1800-lukua ja omaa lapsuuttaan, jolloin kaikki oli paremmin ja tärkein työkalu heinähanko.” T A I T O ?5/2018 36 KOLUMNI. MISTÄ PUHEEN OLLEN: mikäli joskus maapalloa uhkaa jälleen avaruusolentojen vihamielinen alus, ehdotan että rakennetaan kiviaita aluksen ympärille sen sijaan että sekoitettaisiin niiden tietoverkko. ”Tässä on tää sun kännykkä, kopioi vanhan kovalevyltä puhelinmuistio kortille ja siirrä se tähän uuteen.” Öö...okei. Se menee niin nopeasti eteenpäin, että jos hetkeksi herpaantuu, huomaa äkkiä, että resiina meni jo eikä sitä niin vain oteta kiinni. Pitäisi pitää mieli avoimena ja jaksaa olla kiinnostunut kaikesta uudesta, mitä maailma tuo eteen. Teknologia varsinkin on asia, jossa on syytä pysyä mukana. Kyllä miettivät kaksi kertaa ennen kuin tulevat planeetalle uudestaan. Mutta minua ottaa päähän, että niin typerä käyttöliittymä on ylipäänsä tehty. Meitä kiviaidan rakentajia yksinkertaisempia ihmisiä ovat ehkä vain ojakaivajat, joiden ei tarvitse varoa edes sormiaan. En tahdo opetella sitä. Niihin talkoisiin lupaan tulla. Teksti Roope Lipasti Kirjoittaja on kirjailija, joka pitää konkretiasta. Kyllähän se lopulta onnistuu, mutta viikko, pari siinä menee ja koko prosessin ajan haluaa heittää puhelimen galaksin toiselle laidalle. Sen sijaan erilaiset tietokonevimpaimet ovat ahdistavan monimutkaisia, jonka lisäksi niissä on se huono puoli, että ihmisten oletetaan osaavan käyttää niitä. Kiviaidan kanssa sellainen ei käy ikinä mielessä
Teksti Anu Välilä?Kuvitus Elina Johanna / Tuotekuvat KUI Design, Pisama Design, MAP Oulu Company Turun maamerkit kuoseissa Turkulainen KUI Design tunnetaan muun muassa Turku-aiheisista tuotteistaan. – Esimerkiksi Föri-kuosi syntyi, kun matkustimme joka päivä förillä joen yli työhuoneellemme Manillan entiseen tehdaskiinteistöön. Turku-kuosien rinnalle on tullut Henna Jaakkolan suunnittelema Naantali-kuosi. Kuoseihin on ikuistettu Turun asemakaava sekä tunnettuja maamerkkejä, kuten Turun tuomiokirkko, Aurajoen poikki kulkeva kaupunkilautta föri, Turun linna, Samppalinnan maauimalan hyppytorni, Kauppatorilla jäätelökioskina toimiva vanha ratikka, Kakola ja Turku Energian savupiippu. Meistä on hienoa, että kuosit herättävät tunteita ja keskustelua. ?TAITO?5/2018 37. – Perustimme KUI Designin vuonna 2007, kun olimme juuri valmistuneet. Anna Hormion opiskeluaikaan suunnittelema jokirantamaisemakuosi oli ensimmäinen Turku-kuosi, ja se on edelleen tuotannossa. Tuotteita ostetaan niin rakkaudesta kotikaupunkia tai entistä kotikaupunkia kohtaan kuin vitsinä tuliaislahjaksi esimerkiksi tamperelaisille ystäville. Meille on muun muassa huomautettu, että Tuomiokirkon kellossa ei ole kahta viisaria. – Meillä on ollut alusta asti ajatuksena, että voisimme ottaa mallistoomme mukaan ympäristökuntia. Eihän föri mikään kaunis ole, mutta se on tosi sympaattinen ja tuttu kaikille kaupunkilaisille, naiset sanovat. Turku on ollut jo pitkään KUI Designin perustajien Anna Hormion ja Rebekka Ketolan kotikaupunki, mutta kumpikin on muuttanut kaupunkiin muualta. Asiakkailta tulee myös jatkuvasti kyselyjä ja toiveita muista paikkakunnista. Kiehtovat kaupungit Kaupungit inspiroivat muotoilijoita ja käsityöläisiä. Turku-aiheiset kuosit ovat olleet tuotannossa alusta asti. Se kertoo, että niillä on merkitystä ihmisille. – Etenkin vanhoilla turkulaisilla on tapana tarkastella kuosien yksityiskohtia ja löytää niistä virheitä. Turku-kuosien suosio on jatkunut jo reilu kymmenen vuotta. Tällä hetkellä minua kiinnostaa kuitenkin laajempi Suomi-kuosi, Anna Hormio kertoo. Kaupunkiaiheisia tuotteita hankitaan lahjaksi ja rakkaudesta kotikaupunkiin. Turku-teema oli kokeilu, joka sai heti suuren suosion. Mieluisia paikkoja Turussa ovat Ruissalo, Turun linnanpuisto sekä kuoseihinkin päätyneet jokiranta ja tori. Se auttoi Turun ammattikorkeakoulun muotoiluja tekstiilisuunnittelulinjalta valmistuneita nuoria naisia kiinnittämään huomiota ympäristöön sekä katsomaan kaupunkia uusin silmin. Uusin ja myös suosituin Tälpual ja toispual -kuosi yhdistelee eri maamerkkejä ja elementtejä eri puolilta kaupunkia. Kartat ja kaupunkien tunnetut maamerkit koristavat muun muassa vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita. Tuntui käsittämättömältä, ettei kukaan ollut tehnyt siitä kuosia. Hormiolle ja Ketolalle Turku on rakas ja sopivan kokoinen kaupunki, jossa riittää tapahtumia ja liikkuminen on helppoa. Siihen vaikutti varmasti osittain se, ettei siihen aikaan ollut juuri muita Turku-aiheisia tuotteita ja kuoseja tarjolla, Rebekka Ketola sanoo
Materiaalina käytetään pääosin kierrätettyjä, kotimaisen teollisuuden ylijäämäkankaita ja -nahkaa. Pisama Design on osa Ateljeekatu-nimistä osuuskuntaa. – Omat yksilölliset kuviomme, pisamat, antoivat nimen tuotemerkillemme. Se sai inspiraationsa raitioliikennemuseolta. Helsingin lisäksi mallistosta löytyy myös Tampere-aiheisia tuotteita. Niihin on helppo samastua ja niistä syntyy näyttäviä kuoseja. Oma elinympäristö ja arki ovat kiehtova alusta myös meille suunnittelijoille. – Kyllä myös kotikaupunkimme ansaitsee oman ratikkakuosinsa. – Tram-kuosi on vanhin kaupunkiaiheinen kuosimme. Tietty kaupungin ja kaupunginosan nimi voi tuoda paljon rakkautta sydämeen. Yrityksillä ja yhteisöillä on lisäksi mahdollisuus tilata räätälöityjä tuotteita Pisama Graphics -palvelun kautta. Kun mukaan lisätään hieman historiaa ja luontoa, lopputuloksena on tuotteita, jotka herättävät ihmisissä muistoja ja hyviä tunnelmia. Kaikki Pisama-tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Pirkanmaalla. Halutessaan yritykset tai kaupungit voivat tilata meiltä tuotteita myös omalla kaupunkiaiheella, Liimatta ja Korhonen kertovat. Ompelu tehdään alihankintayhteistyönä paikallisten ompelimoiden kanssa. Siskokset valmistavat itse käsin suurimman osan tuotteista. Ajatuksena oli yhdistää kahden siskoksen, muotoilijan ja graafisen suunnittelijan osaaminen ekologisiksi, käsin valmistetuiksi tuotteiksi, joissa kuosit ovat pääosassa. Siskokset kertovat, että myös Tampereen omaa ratikkakuosia on toivottu paljon, ja toiveeseen vastataan. Ratikalla Helsingissä ja Tampereella Pisama Designin mustavalkoisissa kuoseissa matkaillaan 1920-luvun Helsingin ratikan raiteilla ja samalla tämän päivän kaupunkilaisten muistoissa ja arjen menoissa. Esimerkiksi yritys Töölössä voi teettää Tram-kuosiin oman yrityksensä nimen tai tilata aivan oman kuosin. Kuosi on ollut pidetty sen julkaisusta saakka, ja nykyään tuotemallisto sen ympärillä on kasvanut, Pisama Design -tuotemerkin takana vaikuttavat siskokset Suvi Liimatta ja Sini Korhonen kertovat. T A I T O ?5/2018 38. Korut puolestaan laserleikataan Kuopiossa. Ratikat huristavat laukuissa, kukkaroissa, meikkilaukuissa ja koruissa muun muassa Helsingin Töölössä, Käpylässä, Pasilassa, Kalliossa, Munkkiniemessä ja Vallilassa. Suosittu Tram-kuosi on saamassa lisää pysäkkejä vielä tänä vuonna. Idea Pisamasta syntyi 2010-luvun alussa. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleville ja nykyään Pirkanmaalla asuville siskoksille tärkeitä kaupunkeja ovat erityisesti omat kotikaupungit. Kaupungit on valittu kysynnän mukaan. – Kotikaupungit ovat toki ihmisille täynnä muistoja
Nykyään saatavilla on Oulun lisäksi Kuopion, Rovaniemen, Kajaanin, Kuhmon ja Helsingin kaupunginkartta-aiheisia, mustavalkoisia graafisia tuotteita. Päätalot huomasivat, ettei tyylikkäitä ja moderneja Oulu-aiheisia tuotteita ollut tarjolla. Asiakkaille ne ovat ennen kaikkea muisto nykyisestä tai entisestä kotikaupungista. – Teemme kumpikin töitä omissa yrityksissämme, mutta välillä paneudumme yhdessä MAP Oulun tuotteisiin. Käytän karttojen raakamateriaalina vapaasti saatavilla olevaa Open Street Map -arkistoa. Uusimpia tuotteita ovat MAP Perämeri -julisteet ja -postikortit, jotka ovat muista tuotteista poiketen värillisiä. Mietimme yhdessä uusia tuotteita, joista teen luonnoksen. Mallisto on sittemmin laajentunut. Päätaloja kaupunkien kartoissa kiehtovat rakennetun muodon – usein ruutukaavan – yhdistyminen luonnon muotoihin, varsinkin vesistöihin. 39. . Vuonna 2013 Päivi perusti oman Artisan Soap Company -yrityksen ja siirtyi valmistamaan käsintehtyä saippuaa ja kosmetiikkaa. Halusimme viedä majapaikkaamme tuliaislahjan, ja Päivi keksi, että voisimme tehdä Oulun graafisesta kaupunkikartasta julisteen, minkä toteutin valmiiksi, Markku Päätalo kertoo. Pohjoisen kaupungit julisteissa ja kasseissa MAP Oulun kaupunkikarttajulisteiden idea syntyi kesällä 2016, kun oululaispariskunta Päivi ja Markku Päätalo miettivät tuliaislahjaa oululaislähtöisille ystävilleen. – Mustavalkoisten kaupunkikarttojen tekijöitä on nykyään muitakin, joten mietimme jatkuvasti uusia kiinnostavia aiheita ja ideoita, Markku Päätalo sanoo. Tekstiilialan artesaaniksi valmistunut Päivi työskenteli aluksi Markun kanssa graafisen suunnittelun toimistossa. – Olimme menossa lomalle Müncheniin, jossa asuimme ystäviemme tyhjillään olleessa asunnossa. MAP Oulu Company on tuore yritys, mutta pariskunta on työskennellyt yhdessä jo vuodesta 1997 lähtien. Myöhemmin samana kesänä pariskunta esitteli julisteita tutussa sisustusliikkeessä, jossa innostuttiin ideasta ja julisteet päätyivät myyntiin
T A I T O ?5/2018 40
Tällä palstalla tutustutaan taidekäsityöhön. Teksti Tiia Eronen?Kuvat Cayce Zavaglia Langoilla maalatut muotokuvat Muotokuvan suora katsekontakti ja realistisuus kutsuvat katsojaa lähemmäksi. Kirjominen saa minut kaipaamaan maalaamista, ja maalaaminen saa minut kaipaamaan kirjomista. Langan suunnat ovat kuin siveltimen vetoja ja värit sekoittuvat maalien tavoin. KAKSI PUOLTA – Noin seitsemän vuotta sitten havahduin ensimmäisen kerran näkemään teosteni nurjan puolen ja löysin työskentelyyni uuden polun. – Toisinaan ihmisten on helpompi samaistua abstraktimpaan nurjaan puoleen kuin realistiseen etupuoleen. Zavaglialle kirjominen on tärkeä osa teosta. 17 vuotta sitten, tultuaan ensimmäisen kerran raskaaksi, hän halusi ateljeestaan myrkyttömän ja siivosi pois maalaustarvikkeet liuottimineen. Matt, teoksen taustapuoli. Kirjottujen teosten nurjan puolen satunnainen kauneus luo hienon psykologisen jännitteen teoksen etupuolen kanssa. Yhden muotokuvan kirjominen kestää noin 5–6 viikkoa ja valmiiden teosten koko vaihtelee realistisesta kasvojen koosta hieman pienempään. Kirjonta on oleellinen osa Zavaglian luovaa työtä ja se on myös oleellinen osa itse taideteosta, mutta teoksiin sisältyy paljon muutakin kuin mestarillista käsityötaitoa. Zavaglia sanoo. Sitten Zavaglia hahmottelee valokuvasta kasvot pellavakankaalle. Realistisen ja pikkutarkan muotokuvan tausta koostuu langanpäistä, solmuista ja kaaoksesta. Zavaglia päätti, että yhden kesän aikana hänen tulisi löytää uusi myrkytön työskentelytapa, mutta mitään ei tuntunut aluksi löytyvän. Taustat ovat usein reilusti isompia luoden teoksille voimaa ja antaen tilaa kasvoille. Lankoina hän käyttää tavallisia puuvillaisia muliinilankoja ja ohuita villalankoja. Vierekkäiset eriväriset langat muodostavat yhdessä uuden sävyn. Matt. Zavaglian kirjontatekniikka muistuttaa maalaamista. Hän on maalannut suuria muotokuvia kirjontateostensa nurjista puolista. Teoksilla, kuten meillä kaikilla, on kaksi puolta: julkinen huoliteltu puoli sekä yksityinen, monimutkaisempi ja jopa kaoottinen puoli. Vähitellen pyrin jälleen hieman vapaampaan tyyliin, Zavaglia kertoo. Ensin hän maalaa taustan akryylimaalilla, hioo sen, maalaa uudelleen ehkä toisella sävyllä ja hioo ja maalaa jälleen, kunnes saavuttaa haluamansa sävyn ja tekstuurin. Niihin on kirjottu Zavaglian läheisten tarinat hänen taiteensa kautta nähtyinä. Kuitenkin yksi asia palasi yhä uudelleen ja uudelleen hänen mieleensä: lapsena saatu ompelurasia ja kirjontalangat. Nykyisin Zavaglian näyttelyissä muutamat teokset saattavat olla esillä jalustalla, jolloin sekä nurjaettä oikea puoli ovat näkyvillä. Se oli ollut läsnä studiossa kaiken aikaa, mutta jäänyt minulta huomaamatta. Toisinaan hän dokumentoi lasten kasvamista, toisinaan muotokuviin kätkeytyy jokin tärkeä elämänvaihe ystävän tai sukulaisen elämässä. – Prosessi on yhtä kiinnostava kuin itse lopputulos, Zavaglia toteaa ja jatkaa: – Kirjonta mielletään käsityöksi ja se on monille tuttua. Zavaglia, maalaus. Millainen tausta, millainen sielu tuolla teoksella on. Kirjonta on johdattanut Zavaglian myös takaisin maalaamisen pariin. Kun tekniikka on paljastettu, voi katsoja taas perääntyä ja nauttia teoksesta muotokuvana. Pikkuhiljaa, pisto pistolta, Zavaglia opetteli uuden tekniikan. – Nyt minusta tuntuu, että voin tehdä vapaasti kaikkea. Hän opiskeli kuvataiteita ja keskittyi uransa alkuvaiheilla muotokuvamaalaukseen. Vasta aivan muotokuvan vieressä huomaa, että teos on langoilla kirjottu ja vain tausta on maalattu. MUOTOKUVISSA RAKKAIMMAT Zavaglia on aina keskittynyt oman lähipiirinsä muotokuviin. Tekniikan traditio ja historia luovat teoksiin lämpöä ja niihin on siksi usein helppo samastua. . ?. Kirjomisen Zavaglia aloittaa useimmiten hiuksista tai paidasta ja siirtyy vasta sitten kasvoihin. – Olen aina ollut kiinnostunut muotokuvista. – Olen yhä maalari, vaikka en aina käytäkään maalia, Zavaglia pohtii työtapaansa. Zavaglia aloittaa muotokuvan valmistamisen valokuvaamalla mallinsa. Useimmiten otoksia tarvitaan reilusti yli sata, jotta kuvattava ja kuvaaja rentoutuvat. . ?TAITO?5/2018 41 TAIDEKÄSITYÖ. Taiteilija Cayce Zavaglia asuu ja työskentelee Saint Louisissa, Missourissa, Yhdysvalloissa. Olin tietämättäni luonut kirjontatyöni taustalle sattumanvaraisesti kauniin, joskin hieman hämmentävän ja abstraktin muotokuvan, Zavaglia muistelee. – Kun aloitin, kirjontani oli vapaampaa ja epätarkempaa. Kaikkien muotokuvien taustoja ei näe, suurin osa teoksista on ripustettu seinille, mutta ajatus on jo kylvetty katsojan mieleen. Haluan dokumentoida elämääni ja fokusoin ihmisiin, jotka ovat osa minun elämääni, Zavaglia kertoo. Nyt teokseni ovat hyvin yksityiskohtaisia
Miesten nenäliinat olivat pääsääntöisesti yksinkertaisempia kuin naisten. Ristipistoin tai nimikoimismusteella merkitty liina ei eksynyt toisen perheenjäsenen käyttöön. Kun paperi valtasi nenäliinamarkkinat, katosivat kankaiset nenäliinat ihmisten hihansuista. Euroopankin vanhin löytynyt kankainen nenäliina on vuosisatojen takaa, 1480-luvulta. Laukkuja oli pyöreän muotoisia ja neliönmallisia, pehmustettuja, röyhelöisiä ja pitsisiä. HUOLELLISTA PUKEUTUMISTA Kun nenäliinat käytön jälkeen pyykättiin, ne kätkettiin nenäliinalaukkuihin, jotka nenäliinojen lailla olivat koristeellisia. Entisaikaan hienoimmat kankaiset nenäliinat olivat hyödyllisyyden lisäksi arvokkaita koriste-esineitä, joihin pyyhittiin kasvot ja kädet, ei suinkaan niistetty syysflunssaista nenää. Monesti nenäliinat myös numeroitiin, jotta niitä osattiin käyttää tasaisesti ja liinat kuluivat samaa tahtia. Kankaisten nenäliinojen historia alkaa kaukaa, menneisyyden Kiinasta, missä nenäliinat valmistettiin yleensä luonnonsilkistä. Mary Olloqvistin mielestä nimenomaan lapset tarvitsevat omat nenäliinansa: “[Lapset] niitä ehkä eniten kuluttavat, pahoinpitelevät ja hukkaavat, mutta siitä huolimatta on tärkeää, että heillä, niin tytöillä kuin pojillakin on oikeat nenäliinansa, sillä joidenkin tilapäisten tilkkujen avulla heitä on mahdoton kasvattaa siisteyteen ja omien tavaroittensa huolelliseen huolehtimiseen”. Kun kankainen nenäliina oli käytössä, se piilotettiin esimerkiksi juhlapuvun Teksti Sonja Karlsson?Kuvitus Ulla Donner Pitsiä, printtiä ja paperia Kankaiset nenäliinat olivat vuosisatojen ajan käytännöllisiä koristeja hyötyesineitä. Hautajaisnenäliinaa koristivat mustat reunat arvokasta tilaisuutta kunnioit taen. Vanhat ja virttyneet lakanat taipuisivat pehmeiksi nenäliinoiksi, jotka olisivat paperiin verrattuna ihoja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Puutarhurin nenäliinaan taas kirjottiin kukkia ja lasten painetuissa nenäliinoissa 1900-luvulla seikkaili Mikki Hiiri. Tällä palstalla tutustutaan uhanalaisiin käsityöesineisiin. Nenäliina oli kooltaan pieni käsityö, joka oli helppo napata mukaan kyläreissulle ajankuluksi. Nenäliina oli henkilökohtainen tuote, johon usein kirjailtiin nimikirjaimet merkitsemään omistajaa. Ne koristeltiin esimerkiksi raidoilla. Seuraavalle vuosisadalle tultaessa nenäliinojen koko alkoi pienentyä. hihaan siten, että pitsiosa näkyi kanssakulkijoille. Vielä 1950-luvulla nenäliinoja ommeltiin ja koristeltiin käsityönä ja niihin julkaistiin lukuisia ohjeita ajan käsityölehdissä. Suurin nenäliina, jonka nainen Ollonqvistin mukaan arkikäytössä hyväksyy, on mitoiltaan 35 x 35 senttimetriä. Arkija juhlanenäliinat olivat tosiaan erikseen ja ne erosivat toisistaan sekä materiaaleitaan että koristeiltaan. Juttua varten on haastateltu Espoon kaupunginmuseon intendenttiä Suvi Kettulaa sekä tutustuttu museon nenäliinakokoelmaan, Suomalaiset käsityöaarteet -kirjasarjaan ja Mary Ollonqvistin teokseen Nenäliinoja. Mary Ollonqvist (myöh. Jo 1930-luvulla kankaiset nenäliinat ommeltiin pääsääntöisesti tehdaskutoisista kankaista ja varsinaiset kotikutoiset nenäliinat olivat jääneet historiaan. Runsaat ja koristeelliset pitsit kertoivat tekijän taidokkuudesta ja varallisuudesta. Lähes jokaiseen juhlaan liittyi oma nenäliinansa. Nenäliinat olivat myös keräilyja muistoesineitä, joihin painettiin sota-aiheisia tai matkamuistoiksi sopivia kuvia. Olisiko kankaisilla nenäliinoilla käyttöä nykyihmisen arjessa. Juhlanenäliinat ovat tietysti pienempiä. NENÄLIINA JOKA TILANTEESEEN 1800-luvulla nenäliinat olivat niin suuria, että esivanhempamme saattoivat kääriä ne virsikirjan peitteeksi kirkkomatkalle lähtiessään tai kuljettaa niissä tuomisia tullessaan kotiin pidoista. Olki) kirjoitti vuonna 1932 julkaistussa kirjassaan Nenäliinoja, että sopiva nenäliinan koko miehelle on 40 x 40 senttimetriä. Juhlaliinat olivat luonnollisesti koristeellisempia ja koristamistavoista arvokkain oli tavallinen tai pakotettu reikäompelu. Kiinnityksessä käytettiin yleensä nauhoja. Morsiusnenäliinoihin satsattiin tietysti eniten vaivaa ja työtunteja. Olisiko kankaisilla nenäliinoilla käyttöä nykyihmisen arjessa?” ?TAITO?5/2018 43 KATOAVA KÄSITYÖ. “Nenäliinalla on yksi määrätty tehtävänsä, minkä ohella sen siisti ja koristeellinen kulma taskusta pilkistäessään tai käsilaukusta esille otettaessa samalla saattaa alleviivata huolellista pukeutumista”, kirjoitti Mary Ollonqvist aikanaan
Useimmat kävijät ovat puheliasta sorttia. Ideani syntyivät nopeasti näiden ajatusten kautta. Laitinen käytti tilaisuuden hyväkseen ja kutsui väen kertomaan maalien ja pensseleiden avulla, mikä Konginkankaalla on parasta. Vuonna 2015 ensimmäinen torppari tuli heinäkuuksi maalta Helsinkiin asumaan Mustikkamaan torppaan. – Meille kuitenkin kierrätys ja materiaalien käyttäminen loppuun saakka olivat tärkeitä teemoja. KAUPUNGISTA TORPPARIKSI Elina Laitinen työskenteli Konginkankaan CityTorpparina kahden viikon ajan kesä-heinäkuun vaihteessa. Halusin tehdä kyläläisten kanssa yhdessä tilkkutyön kyläläisten vanhoista tekstiileistä japanilaista boro-tekniikkaa väljästi mukaillen, Elina Laitinen kertoo. Päivän aikana valkoinen monta metriä pitkä kartonki täyttyi värikkäistä mielipiteistä. Idea Konginkankaan omasta torpparista syntyi, kun Maaseudun Sivistysliiton hankeihmiset puhuttivat kyläläisiä heidän toiveistaan. Tavoitteena on lisätä maaseudun ja kaupungin välistä yhteistyötä ja avata keskustelua näiden kahden välillä. Kaksi viikkoa viitoitti tietä tulevaan onginkankaan kirkonkylän vanhan postin ovi kilahtaa tiuhaan. Parasta Konginkankaalla ovat niin luonto, järvi, mökit, perunat kuin mummo ja pappakin. Yhtenä aamuna paikalle pelmahtaa kirkonkylän päiväkodin kokonainen lapsiryhmä ompelemaan tilkkuja. Vanhan postin seinien sisällä kuullaan niin rakkaustarinoita, päivän uutisia, kylän kuulumisia, historiaa ja kaupan päälle muutama juorukin. Elina Laitinen oli ainoa, joka tarjosi tekstiileihin liittyvää projektia ja me tartuimme siihen, Korjonen selvittää. Hän asuu, elää ja työskentelee yhteisötaiteilijana keskellä Konginkangasta. – Projektin toinen tavoite oli tehdä paikallisten maalauksista kuosi, joka jäisi elämään kylälle vierailun jälkeen, Laitinen jatkaa. Kömin Killan puheenjohtaja Reetta Korjonen kertoo, että ihan jokaisen ehdokkaan projekti olisi voitu toteuttaa Konginkankaalla. Hakuilmoitus pistettiin julki ja siihen vastasi 12 taiteen tekijää. Ensimmäinen CityTorppari-hanke toteutettiin päinvastaisesti kuin nykyiset. Ilmoille nousi ajatuksia yhteisöllisyyden lisäämisestä, yhdessä tekemisestä ja kulttuurin korostamisesta omalla kylällä. Teksti ja kuvat Sanna Kuitunen Helsinkiläinen vaatesuunnittelija Elina Laitinen teki kaksi viikkoa yhteisötaidetta Konginkankaan kyläläisten kanssa. – Ehdotimme CityTorppari-hanketta ja kotiseutuyhdistys Kömin Kilta otti siitä kopin, projektikoordinaattori Niina Vuori Maaseudun Sivistysliitosta kertoo. K T A I T O ?5/2018 44. Vielä keväällä hän kyseli Googlelta, missä päin Suomea paikkakunta sijaitsee. Helsinkiläinen vaatesuunnittelija Elina Laitinen on tohinan keskiössä. Nyt hän osaa eksymättä ajaa pyörällä Keiteleen rantaan uimaan ja tietää, mihin suuntaan pitää mennä, jos haluaa Sumiaisiin tai Lintulahteen. KONGINKANGAS OMAKSI KUOSIKSI Sopivasti hankejakson puolivälissä Konginkankaalla vietettiin Kesäpäiviä, kylän kesäjuhlaa. Yksi tulee vain kurkistamaan, toinen rohkaistuu pistelemään pari pistoa ja kolmas maalaa pienen kukan seinälle kiinnitettyyn kartonkiin. – Mietin, mitä vaatesuunnittelijana pystyisin tarjoamaan konginkankaalaisille ja millä tavoin ammattitaitoani voitaisiin hyödyntää projektissa. Kun sana yhteisötaiteilijan tulosta lähti kiirimään, kylällä alettiin koota kierrätysmateriaalia yhteisötaiteilijan käyttöön. Maaseudun Sivistysliiton CityTorppari-hanke tuo kylään taiteilijan, joka elää ja työskentelee yhteisön keskellä
Projekti Konginkankaalla poiki kaksi erilaista kuosia. Värikkään kukkakuosin ja perinteisemmän mustavalkoisen kuosin.
Voisimme parin vuoden päästä jälleen rykäistä jonkun vastaavan projektin käyntiin, Korjonen tuumaa. Ensimmäisenä saataville tulee Kömin Killan kautta metritavarana myytävä kangas. – Kävimme palvelutalolla pitämässä asukkaille pienen taidehetken. – Viihdyin Konginkankaalla todella hyvin ja koin projektia tehdessäni, että toiminta on järkevää ja ennen kaikkea merkityksellistä. CityTorpparille järjestetyissä läksiäisissä kehystetty työ ripustettiin kotiseutumuseon seinälle. . Kaikkiaan tilkkutyön tekemiseen osallistui 40 henkeä. T A I T O ?5/2018 46. – Ajattelin tehdä kankaasta mekon itselleni ja kassikin olisi todella ihana, konginkankaalainen Sirpa Kinnunen kertoo. . Palvelukodissa asuva Inkeri Kivi maalasi keskittyneesti maisemaa. Elina Laitinen kertoo, että yhteisötaiteen tekeminen avasi näkökulmia siihen, mihin suuntaan hän haluaa uraansa viedä. Se olisi todella tärkeää ja toivottua palvelukeskuksen arjen keskelle, Kinnunen kertoo. Kuosit on suunniteltu siten, että niitä voidaan käyttää monissa eri tuotteissa, Laitinen kertoo. Tekemisen lomassa pääsin kohtaamaan ihmisiä ja näin, kuinka tärkeää heille oli, että he saivat osallistua, Elina Laitinen kertoo. Aalto-yliopiston käyneelle vaatesuunnittelijalle projekti maaseudulla antoi yllättäen todella paljon. Koostin kuosit yhdistämällä kyläläisten maalauksia kokonaisuudeksi. – Kuoseja syntyi lopulta kaksi, sillä ihmiset maalasivat yllättäen todella paljon kukkia. – Selvitämme parhaillaan, voisimmeko saada jotain kautta rahoitusta hankkeelle, jossa palvelutalon asukkaille järjestettäisiin säännöllisesti erilaista käsityöja taidetoimintaa. Tulevaisuudessa Laitinen haluaa rakentaa käsityön ja vaatteen perusajatusten, perinteen ja tekemisen ympärille yhteisöllistä toimintaa. Yhteisötaiteilijan vierailusta puheltiin pitkään palvelutalolla ja se poiki myös uuden idean. – Taiteilijan ja kyläläisten välille syntyi kaivattua vuorovaikutusta ja kaikkiaan koko juttu oli erittäin positiivinen pyrähdys. Moni asukas intoutui muistelemaan menneitä ja maalaamaan esimerkiksi lapsuuden maisemiaan Karjalasta, Kinnunen kertoo. Kuosin maalaamisessa puolestaan oli mukana viitisenkymmentä eri maalaria. Se oli todella tykätty. – Ja kyllä, tulisin kylään uudelleenkin, hän nauraa. Kankaan tuloa odotetaan Konginkankaalla malttamattomina. – Se, miten lyhyessä ajassa pystyin vaikuttamaan positiivisesti monen ihmisen elämään, tuntui hyvältä ja tärkeältä. Projekti auttoi minua palaamaan itselleni tärkeisiin perusasioihin, jotka elivät vahvana ennen vaatesuunnittelijan opintoja. Hän osallistui niin maalausprojektiin kuin tilkkutyön tekemiseen, ja ideoi lisäksi CityTorpparin vierailun paikallisessa palvelutalossa. MERKITYKSELLISTÄ TEKEMISTÄ Neljänkymmenen tekijän voimin syntynyt suurikokoinen tilkkutyö jäi sekin Konginkankaalle muistuttamaan yhdessä tekemisen tärkeydestä. Elina Laitinen kokosi tilkkuteoksen kyläläisten tekemistä palasista. – Toiveena on, että teos pääsisi jatkossa kyläilemään pitäjän yhteisiin kaikille avoimiin paikkoihin, esimerkiksi koululle, tapulikahvilaan ja Lintulahden huoltoasemalle, Reetta Korjonen suunnittelee. Kaikkiaan CityTorppari-hanke onnistui Korjosen mukaan yli odotusten. ”Se miten lyhyessä ajassa pystyin vaikuttamaan positiivisesti monen ihmisen elämään, tuntui hyvältä ja tärkeältä.”
Sellaisina hetkinä mieli rentoutuu ja hymy nousee kasvoille. Tapasin hänet, kun hän kommentoi virkkuitani ja niin me lopulta ystävystyimme. VIIMEKSI PARI VIIKKOA SITTEN ISTUSKELIN VIRKKAAMASSA VILLAHUIVIA TOKOINLAHDEN RANTATÖYRÄLLÄ , kun viereeni pysähtyi nainen. Eräs isäni ikäinen mies katseli mustavalkoista Pohjanmaa-kuosia virkkaavia käsiäni kiinnostuneesti, minä laskin kuulokkeeni alas ja tuntemattomasta tuli hetkiseksi tuttu käsityön kautta. Hän ihasteli virkkuitani ja kertoi, ettei itse virkkaa, mutta muiden kädentaidot piristävät aina. ESPANJASSA MATKUSTAESSANI SATTUI TAAS HIEMAN HIKINEN TILANNE , kun lentokentän turvatarkastaja kiikutti skannerin läpi rullanneen projektireppuni sivupöydälle, avasi kannen ja kaivoi repun pohjalta työkalupakkini täynnä virkkuukoukkuja. Minustakin on ihanaa törmätä julkiseen käsityöhön aivan sattumalta. Teksti Molla Mills Kommenttia kehiin Ku vi tu s El in a Jo ha nn a Erikoisin paikka, jossa olen virkannut, on hiihtohissi Sveitsin Luzernissa Pilatus-vuorella. Sattuipa niinkin hauskasti, että julkisella paikalla virkkailu avasi keskustelun tuntemattoman ohikulkijan kanssa. Mihin kaikkeen avoin mieli voikaan johtaa! ”Tuntemattomasta tuli hetkiseksi tuttu käsityön kautta.” ?TAITO?5/2018 47 KOLUMNI. Uskoisin meillä monilla olevan paljon kauniita muistoja käsitöistä, vaikka pakollinen koulukäsityö on saattanut viedä osan niistä mennessään. Jännitän aina, jos joudun heittämään metallisille koukuilleni hyvästit lentokentällä, mutta kävikin toisin. Viidentoista minuutin hissimatkalla kuuntelin huimapäisen lentäjän elämäntarinaa ennen kuin mies kiisi liitovarjollaan katseen kantamattomiin. ”Aaah! I’m from Turkey and my mother used to have these hooks.” Siitä alkoi hauska tarina ikäiseni miehen synnyinseudusta ja paikan perinteisistä käsitöistä, jonka jälkeen virkkuukoukut pakattiin takaisin reppuun ja matka jatkui. Mietihän, miten ihanaa olisi, jos aina kun näemme jotain uutta ja kiinnostavaa, sanoisimme sen ääneen! PS. Kun kirjoitan tätä juttua, istun ranskalaisen ystävättäreni työpaikalla Hampurissa. Kirjoittaja on maalaistyttö, joka opettaa virkkausta ja kerää inspiraatiota eri puolilla maapalloa. Kaunis vuoristokaupunki, raikas ilma ja uudet matkalangat toivat reissuun paljon inspiraatiota
Graafinen kuviointi jatkuu pyöreässä mustassa kukassa, mutta kuviot voi jälleen toteuttaa itselle rakkailla väreillä, jotka saavat oman Salaisen puutarhan kukkimaan. Kirjo kanssamme Salainen puutarha OSA 5 Ohje ja kuvat Tiia Eronen On aika kirjoa Salaisen puutarhan viimeiset kasvit. Nähdään kirjonnan äärellä! Salainen puutarha -yhteiskirjontatapaaminen Suomen Kädentaidot -messuilla perjantaina 16.11. Alareunan suuret keltaiset lehdet tuovat vastapainon yläreunan auringolle. klo 13.30.. Kirjonnan viidennessä osassa opimme tekemään pykäpistoympyrän ja ketjupistoympyrän
Pistä neula kankaaseen samassa kohdassa ja nosta esiin kohdassa 2. Neula viedään kankaaseen aina samaan pisteeseen ympyrän keskelle. Ketjupistot kirjotaan ulommalle ympyrälle ja säteet ulottuvat sisemmälle ympyrälle. • 2 tokkaa keltaista DMCmuliinilankaa, väri nro 783. Ohje KELTAISET LEHDET Keltaiset lehdet kirjotaan ketjupistoilla muliinilangan kolmella säikeellä. KETJUPISTOYMPYRÄ PYKÄPISTOYMPYRÄ B) Pistä neula kankaaseen sisemmän ympyrän kehällä kohdassa 3 ja tuo se takaisin ylös kohdassa 2. Tee vielä ympyröiden keskelle keltaiset ristipistot tai timanttipistot eli monisakaraiset ristipistot. Lopuksi pistele tikkipistoilla muliinilangan kolmella säikeellä viivat pikkuympyröiden välistä kohti isoa ympyrää. Kirjo sen jälkeen keskustan pieniin ympyröihin pykäpistoympyrät. SALAINEN PUUTARHA Malli Tiia Eronen Tarvikkeet • Silmäneula. Satiinipistoissa kuvio täytetään aivan vierekkäisillä suorilla pistoilla. A) A) Tuo neula esiin pikkuympyrän ulkokehällä kohdassa 1. Lehtien välissä olevat mustat ympyrät kirjotaan ketjupistoilla muliinilangan kolmella säikeellä. Nosta neula esiin ympyrän ulkokehällä muutaman millin päästä aloituksesta, kohdassa 3. Vie neula kankaaseen ympyrän keskellä kohdassa 2. ?TAITO?5/2018 49 KÄSILLÄ. B–C) Toista pykäpistoja ympyrän muotoisesti. Kierrä lanka neulan kärjen takaa. Kierrä lanka neulan kärjen alta ja vedä neula kankaasta. Kirjo sen jälkeen ulomman ja sisemmän ympyrän väliin jäävä osuus katkoviivan tavoin satiinipistoilla muliinilangan kaikilla kuudella säikeellä. A) Tuo lanka esiin ulomman ympyrän kohdassa 1. 1 2 3 B) C) A) 1 2 B) 1 2 3 C) D) Yhteiskirjonnan neljä ensimmäistä osaa löytyvät Taidoista 1–4/18 ja osoitteesta www.taitolehti.fi. C–D) Toista ketjupistoja ja vie jokaisen ketjupiston jälkeen neula kankaaseen sisemmän ympyrän kehällä. MUSTA PYÖREÄ KUKKA Aloita kirjomalla suuren ympyrän reunat varsipistoilla muliinilangan kolmella säikeellä. Piirrä toinen ympyrä ääriviivojen sisään siten, että pienemmän ympyrän halkaisija on noin 1 cm. Kirjo ensin ääriviivat ja täytä sen jälkeen lehdet ulkoreunoista sisäänpäin ketjupistoilla. • 1 tokka mustaa DMCmuliinilankaa, väri nro 310. Voit myös tulostaa 1:1 kirjontakuvion Taito-lehden verkkosivuilta
Paidan katseenvangitsijana on etukappaleen herkkä palmikkopaneeli. krs: Neulo nurin kiedottuun silmukkaan asti ja neulo se nurin yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4–4–4] 4–5–6 n, kk. Pituus kainalosta helmaan: 44–44–44 [47–47–47] 47–49,5–49,5 cm. krs (OP): 65–67–69 [72–74–76] 79– 84–92 o, kk. krs: Neulo oikein kiedottuun silmukkaan asti ja neulo se oikein yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4–4–4] 4–5–6 o, kk. B. takaja etukappale yhdistetään ja loput puserosta neulotaan suljettuna neuleena. E. 1. Tiheys 17 s ja 26 krs = 10 cm sileää neuletta pingotuksen jälkeen. Ota sitten työhön varsinainen puserolanka. 3. krs (NP): 39–39–39 [41–41–41] 41– 45–49 n, kk. C. Puserossa on kapeat ¾-hihat ja helmassa halkio. Etukappaletta koristaa palmikkopaneeli, jota reunustavat kapeammat lettipalmikot. Mallineuleessa on käytetty väriä Mintunvihreä. (91–95–99 [103–107–111] 117– 123–135 s) Aloituskrs (NP): Neulo nurin kerroksen loppuun. Kädenteillä FIRST SIGHT Malli Anna Johanna Koko XXS–XS–S (M1–M2–L1) L2– XL–XXL. 750–810–850 [870–910– 1000] 1080–1150–1270 metriä. Puikot 4,5 mm pyöröpuikko tai puikko, jolla saat oikean tiheyden. Puserossa käytettävä väliaikainen virkkuualoitus on neuvottu ohjeen lopussa. Ohje Anna Johanna?Kuvat Sonja Karlsson Ohje Pusero neulotaan ylhäältä alaspäin saumattomasti. Hihan pituus kädentieltä ranteeseen: 25,5–25,5–25,5 [25,5–26–27] 27–27–27 cm. TAKAKAPPALE Luo jämälankaa ja virkkuukoukkua käyttäen väliaikaisella aloituksella 29–31–33 [35–37–39] 42–44–49 s. Paidan on tarkoitus olla todella väljä. Valitse koko, jonka rinnanympärys on noin 30 cm omaasi suurempi. 2. Lanka Kässäkerho Pom Pom Donegal DK (85 % merino, 15 % rayon, 212 m/100 g) tai muu DK-vahvuinen lanka. 4. D. Toista kerrokset 3–4 vielä 4 kertaa. Takakappale neulotaan ensin tasona kädenteille asti ja sen silmukat jätetään odottamaan, kun väliaikainen aloitus puretaan ja etukappale neulotaan samaan mittaan. Käden ympärys: 26–27–29,5 [29,5–32–33] 35,5–37,5–40 cm. Katkaise jämälanka välissä ja luo väliaikaisella aloituksella samalle puikolle vielä toiset 29–31–33 [35–37–39] 42–44–49 s. Aloituskrs (OP): Neulo jälkimmäisen väliaikaisen aloituksen 29–31–33 [35–37–39] 42–44–49 s oikein, luo 33–33–33 [33–33–33] 33–35–37 s, neulo ensimmäisen väliaikaisen aloituksen 29–31–33 [35–37–39] 42–44–49 s oikein. Menekki 4–4–4 [5–5–5] 6–6–6 vyyhtiä. Puseron täydeltä palmikoita Anna Johannan suunnittelema First Sight on laatikko mallinen paita kapeilla ¾-hihoilla. Pääntien syvyys: 10 cm. Lisäksi 8 kiinteää ja 1 irrotettava silmukkamerkki, palmikkopuikko, jämälankaa, virkkuukoukku ja päättelyneula. Neulominen aloitetaan hartioilta, joiden silmukat luodaan virkkuukoukun ja jämälangan avulla väliaikaisella aloituksella. C D E B A MITAT A. Rinnanympärys: 107–112–116,5 [121–126–130,5] 137,5–144,5–159 cm. T A I T O ?5/2018 50 KÄSILLÄ. Hartiat muotoillaan lyhennetyin kerroksin ”kiedo & käännä”-tekniikalla
kk?Kiedo & käännä. krs, am, 0–0–0 [3–3–3] 3–6–9 o, neulo kiedottu silmukka oikein yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4–4–4] 4–5–6 o, kk. krs: Kuten 11. krs: 1n, sm, neulo lettipalmikon 1. 9. Aseta tälle kerrokselle irrotettava silmukkamerkki. 16. 2 o yht?Neulo 2 oikein yhteen. krs: 1n, sm, 2–2–2 [3–3–3] 3–3–3 o, kk. 15. krs: Kuten 2. krs: 1n, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun neuloen samalla viimeinen kiedottu silmukka oikein yhteen lankalenkkinsä kanssa. krs: Kuten 10. 11. Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle takaa ja neulo se etureunastaan oikein/nurin. krs: neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–2 o, 1–1–1 [1–1–1] Lyhenteet am/sm/pm?Aseta/siirrä/poista merkki. Kun tulet seuraavan kerran tähän kohtaan, neulo lankalenkki ja siihen kiedottu silmukka yhteen. krs. krs: 1n, sm, neulo oikein kiedottuun silmukkaan asti ja neulo se oikein yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4– 4–4] 4–5–6 o, kk. Seuraava krs (OP): Neulo oikein kerroksen loppuun. VASEN ETUKAPPALE Pura vasemman hartian väliaikainen aloitus ja poimi siitä puikoille 29–31–33 [35–37–39] 42–44–49 s. krs: Kuten 2. krs (NP): Neulo nurin merkkiin asti, sm, 1o. krs: Kuten 10.krs. krs (OP): 1 n, am, neulo oikein kerroksen loppuun. 18. 8. 1. krs: 1–1–1 [1–1–1] 1–0–0 o, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–2 n, sm neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. 3. knk?Kahden noston kavennus. 13. Katkaise lanka ja siirrä silmukat jämälangalle odottamaan. Seuraava krs (NP): Neulo nurin kerroksen loppuun. 5. 17. *Nosta 1 s kuin neuloisit oikein*, toista * – *, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan yhteen. Nosta seuraava silmukka neulomatta, tuo lanka työn eteen, siirrä silmukka takaisin vasemmalle puikolle. 4. krs: Kuten 2. Käännä työ. 2. krs. Pääntien joustin viimeistellään piilosilmukoilla virkkuukoukun avulla. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1o. krs. krs: Kuten 5. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1o, luo 1 s. l1o?Oikealle kaartuva lisäys. krs. 7. Jatka neuloen sileää, kunnes työn pituus reunassa on 12,5–13–14,5 [14,5– 15,5–16] 17–18,5–19 cm ja olet viimeksi neulonut NP kerroksen. krs. 12. krs. 14. 6. T A I T O ?5/2018 52 KÄSILLÄ. krs: 1n, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein kiedottuun silmukkaan asti ja neulo se oikein yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4– 4–4] 4–5–6 o, kk. 10. o/n?Oikein/nurin 1 ot/nt?Neulo 1 s oikein/nurin takareunastaan
krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. 11. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–3 n, 2–2–2 [2–2–2] 2–1–0 o, luo 1 s. 20. 20. krs. 4. (37–39–41 [43–45–47] 50–52–58 s) 24. 4. Toista kahta edellistä kerrosta (neuloen lettikaavion kerroksia 1–4 ja keskipalmikon kerroksia 1–8), kunnes työn pituus reunassa on 12,5–13–14,5 [14,5–15,5–16] 17–18,5–19 cm ja olet viimeksi neulonut NP kerroksen. 2. 12. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo oikein kerroksen loppuun, luo 3–3–3 [3–3–3] 3–3–4 s. YHDISTÄ ETUKAPPALEET Seuraava krs (OP): Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo oikein kerroksen loppuun, luo 17–17–17 [17–17–17] 17–19–21 s, ota odottamaan jätetyt vasemman etukappaleen silmukat puikoille, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. krs: Kuten 9. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo oikein kerroksen loppuun, luo 2 s. 24. 10. krs: Kuten 3. krs: Kuten 4. krs: 3–3–3 [3–3–3] 3–2–1 n, am, 1–1– 1 [1–1–1] 1–2–3 o, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun. 3. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1n. krs (OP): Neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s, am, 1 n. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo keskipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. krs. krs (OP): Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo keskipalmikon 1. krs (NP): Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo keskipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun. krs: 1o, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun neuloen samalla viimeinen kiedottu silmukka nurin yhteen lankalenkkinsä kanssa. 23. 13. 22. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. krs: 1o, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 0–0–0 [3–3–3] 3–6–9 n, neulo kiedottu silmukka nurin yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4–4–4] 4–5–6 n, kk. 19. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo nurin kerroksen loppuun, luo 2 s. (37–39–41 [43–45–47] 50–52–58 s) Katkaise lanka ja siirrä silmukat jämälangalle odottamaan. krs. krs: 1o, sm, neulo nurin kiedottuun silmukkaan asti ja neulo se nurin yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4–4–4] 4–5–6 n, kk. OIKEA ETUKAPPALE Pura oikean hartian väliaikainen aloitus ja poimi siitä puikoille 29–31–33 [35–37– 39] 42–44–49 s. krs. YHDISTÄ ETUJA TAKAKAPPALEET Seuraava krs (OP): Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo keskipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo ?TAITO?5/2018 53 KÄSILLÄ. krs. 6. 22. 18. 15. 8. 1. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1n. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1n, luo 1 s. 17. 16. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–3 o, 2–2–2 [2–2–2] 2–1–0 n, luo 1 s. 21. 1–0–0 n, luo 1 s. 2. (91–95–99 [103–107–111] 117–123–135 s) Seuraava krs (NP): Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun. 14. krs, sm, 1n. krs: 2–2–2 [2–2–2] 2–1–0 n, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–3 o, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun. 1. krs: 1o, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin kiedottuun silmukkaan asti ja neulo se nurin yhteen lankalenkkinsä kanssa, 3–3–3 [4–4–4] 4–5–6 n, kk. 19. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo keskipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun. krs (NP): 1o, sm, 2–2–2 [3–3–3] 3–3–3 n, kk. krs: Kuten 22. krs: 1–1–1 [1–1–1] 1–0–0 n, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–2 o, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun. 23. 3. krs: 0–0–0 [3–3–3] 3–6–9 o, am, neulo lettipalmikon 1. 5. 7. 21. krs: 2–2–2 [2–2–2] 2–1–0 o, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–3 n, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. krs: 3–3–3 [3–3–3] 3–2–1 o, am, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–3 n, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo nurin kerroksen loppuun, luo 3–3–3 [3–3–3] 3–3–4 s. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, 1n. krs: Kuten 10. 9. krs: Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, 1–1–1 [1–1–1] 1–2–2 n, 1–1–1 [1–1–1] 1–0–0 o, luo 1 s. Hartian irrotettavan silmukkamerkin avulla on helppo mitata, että etuja takakappale ovat samanmittaiset. krs: Neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin kerroksen loppuun
PÄÄNTIEN JOUSTIN Poimi ja neulo oikein 80–80–80 [80– 80–80] 80–84–88 s pääntieltä, aseta merkki ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. krs (muut koot, NP): 1o, l1o, 46– 48–50 [52–54–56] 62–68 o, l1o, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s, l1o, 1o. Myöhemmin virkkuualoitus puretaan vetämällä jämälangan päästä. 4. VIIMEISTELY Päättele langanpäät nurjalle puolelle. krs: 2n, *2o, 2n*. Nyt puikolla on vaaditut silmukat ja voit alkaa neuloa varsinaisella puserolangalla. Päättele silmukat neuloen joustinta. 3. VÄLIAIKAINEN ALOITUS Väliaikaisessa aloituksessa luodaan silmukat virkkuukoukun, puikkojen ja jämälangan avulla. . krs vielä 1–2–4 [2–3–5] 7–7–9 kertaa. = Siirrä 2 s palmikkopuikolle työn taakse, 2o, 2o palmikkopuikolta = Siirrä 3 s palmikkopuikolle työn eteen, 1n, 1o, 1n, neulo 3o palmikkopuikolta. Laita neule kädenlämpöiseen veteen likoamaan ja anna kastua kunnolla. krs (muut koot, NP): 1o, l1o, 46–48– 50 [52–54–56] 62–68 o, l1o, neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s, l1o, 1o. Asettele neule mittoihinsa ja anna kuivua. krs: 2o, *2n, 2o*. 2. 3. Toista kerroksia 3–4, kunnes joustimen pituus on 6 cm. Tee jämälangalla virkkuukoukulle aloitussilmukka. Toista * – * 23–24– 25 [26–27–28] 29–31–34 kertaa. (12.– 8.–9.) 7.–6.–6. Purista kuivaksi ja rullaa pyyhkeen sisään poistaaksesi ylimääräisen veden. Tarkoituksena on, että aloitusreunan pystyy myöhemmin purkamaan ja poimimaan siitä silmukat. Vie lanka takaisin neulepuikon alle/taakse.*. (91– 95–99 [103–107–111] 117–123–135 s) 2. (182–190– 198 [206–214–222] 234–246–270 s) Seuraava krs (OP): Neulo oikein merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo keskipalmikon seuraava krs, sm, neulo nurin merkkiin asti, sm, neulo lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun. ETUHELMA 1. Päättele silmukat joustinta neuloen. 8 6 4 2 3 1 Krs. Jatka toistaen edellistä kerrosta, kunnes työn pituus kädentieltä on 35–35– 35 [38–38–38] 38–40,5–40,5 cm. Toista * – * 23–24– 25 [26–27–28] 29–31–34 kertaa. Neulo oikein 16–16–9 [11–7–8] 6–5–5 kerrosta ja aloita sitten kavennukset. (91–95– 99 [103–107–111] 117–123–135 s, siirrä takakappaleen silmukat jämälangalle odottamaan.) 2. *Tee virkkuukoukulla ketjusilmukka vetämällä lanka neulepuikon yli. = Siirrä 3 s palmikkopuikolle työn taakse, 1n, 1o, 1n, neulo 3o palmikkopuikolta. krs (OP): *Neulo nurin merkkiin asti, pm*. krs: 2n, *2o, 2n*. 7 5 3 1 Krs. HIHAT Poimi ja neulo oikein 44–46–50 [50– 54–56] 60–64–68 s kädentieltä aloittaen kainalosta. Aseta silmukkamerkki ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. Näin saadaan aikaan hartiat, joissa ei näy valmiissa neuleessa saumaa lainkaan. Jos omistat pingotusraudat, paidasta saa laskeutuvamman pingottamalla rautojen avulla etukappaleen palmikkopaneelia reippaasti. Neulo 5 krs *2o, 2n* -joustinta, 1 krs oikein ja 5 krs *2o, 2n* -joustinta. krs (OP): Ota takakappaleen silmukat takaisin puikoille ja neulo ne nurin. Samalla poimitaan silmukat varovaisesti neulepuikolle ja jatketaan neulomista toiseen suuntaan. 2. krs: 2o, *2n, 2o*. Taita pääntien joustin kahtia siten, että puikot ovat työn oikealla puolella ja päättele silmukat virkkuukoukun avulla työn nurjalle puolelle: Virkkaa piilosilmukoita siten, että työnnät virkkuukoukun työn nurjalta puolelta oikealle puolelle, työnnä se puikolla olevan silmukan läpi, ota langankierto koukulle ja vedä se silmukan läpi työn nurjalle puolelle, pudota silmukka puikolta. Toista * – * 7 kertaa. Toista kerroksia 3–4, kunnes joustimen pituus on 9 cm. krs (koko L2, NP): Neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s, l1o, 1o. Katkaise lanka. Kavennuskrs: 1o, 2o yht, neulo oikein, kunnes jäljellä on 3 s, knk, 1o. 4. krs (koko L2, NP): Neulo oikein, kunnes jäljellä on 1 s, l1o, 1o. Ota neulepuikko vasempaan käteesi. Virkkaa lopuksi muutama ketjusilmukka ilman, että neulepuikko jää niiden sisään. KAAVIO: LETTIPALMIKKO KAAVIO: KESKIPALMIKKO KAAVIOAVAIN = OP: oikein / NP: nurin = OP: nurin / NP: oikein = OP: 1ot / NP: 1nt = Toista = Siirrä 2 s palmikkopuikolle työn eteen, 2o, 2o palmikkopuikolta. lettikaavion seuraava krs, sm, neulo oikein kerroksen loppuun, am, ota odottamaan jätetyt takakappaleen silmukat takaisin puikoille ja neulo ne oikein, am ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. Toista * – * 23–24– 25 [26–27–28] 29–31–34 kertaa. 4 2 T A I T O ?5/2018 54 KÄSILLÄ. TAKAHELMA 1. Toista kavennukset joka 17.–17.–10. Toista * – *, kunnes olet luonut tarvittavan määrän silmukoita neulepuikolle. (40–40–40 [44–44–44] 44–48–48 s) Kun hihan pituus kädentieltä on 19,5– 19,5–19,5 [19,5–20,5–21] 21–21–21 cm, neulo 2 krs nurjaa ja sen jälkeen 5 cm *2o, 2n* -joustinta. Pidä virkkuukoukkua oikeassa kädessä ja jämälankaa neulepuikon alla/takana. Toista * – * 23–24– 25 [26–27–28] 29–31–34 kertaa. Päättele silmukat neuloen joustinta
Puseron helmassa on halkio ja helma on takaa pidempi kuin edestä.
Kudo 27 cm keltaisella. . Huivin aloitusreuna viimeistellään kangaspuissa heti, kun työtä on kudottu pari senttimetriä. Kun toistat raitakuviota kuteessa, saat aikaiseksi kauniin symmetrisen ruutukuvion. Viimeisteltynä huivi on noin 41 x 190 cm + hapsut. Loimen menekki Kahden metrin mittaiseen huiviin meni noin 120 grammaa loimilankaa. Lankaluku 176 lankaa (172 + 4, 2 reunimmaista lankaa vahvistettuina). Kudo loppuun 27 cm keltaisella. Kaide 60 mm, 1 lanka piinvälissä tai vaihtoehtoisesti 30 mm, 2 lankaa piinvälissä. Kuvalliset päättelyohjeet huiville löydät Taidosta 6/17 ja Taidon verkkosivuilta osoitteesta www.taitolehti.fi LOIMI 8031 tumma keltainen 26 lk 8094 luonnonharmaa 6 lk 8056 vaalea roosa 4 lk 8014 aniliininpunainen 3 lk 8012 punavioletti 8 lk 8052 vaalea mintunvihreä 4 lk 8046 vaalea vedenvihreä 10 lk 8014 aniliininpunainen 2 lk 8094 luonnonharmaa 10 lk 8026 oranssinruskea 2 lk 8094 luonnonharmaa 10 lk 8014 aniliininpunainen 2 lk 8046 vaalea vedenvihreä 10 lk 8052 vaalea mintunvihreä 4 lk 8012 punavioletti 8 lk 8014 aniliininpunainen 3 lk 8056 vaalea roosa 4 lk 8094 luonnonharmaa 6 lk 8031 tumma keltainen 96 lk Loimen värikäs raitakuvio on peilikuva oranssinruskeista keskilangoista lähtien. 4 3 2 1 1 2 3 4 KULLERO Malli Annika Konttaniemi Koko Leveys kaiteessa on 46 cm. Mallin huiviin meni noin 115 g kampalankaa. Ohje Vahvista reunimmaiset kaksi loimilankaa. Käytä mallin mukaiseen huiviin loimenluonnista ylijäänyttä lankaa. Mallihuiviin on kudottu kolme loimiraidan kaltaista kuderaitaa, yksi kumpaankin päähän ja yksi keskelle. Ota huivin hapsupituus huomioon, kun aloitat työn. VIIMEISTELY Päättele huivin kummatkin päät, kun huivi on vielä kiinni kangaspuissa ja jätä huivin loppuun haluamasi mittaiset hapsut. Väriä vaihtaessa päättele langanpäät kääntämällä ne seuraavan värin kanssa samaan viriöön. Päättelyohjeet hukassa. Kaunis ja klassinen huivi syntyy leikkimällä väreillä. Lopuksi höyrytä tai kostuta huivi kokonaan ja silitä suoraksi. Ohje Annika Konttaniemi/Susivilla?Kuvat Sonja Karlsson ?TAITO?5/2018 57 KÄSILLÄ. *Kudo 38 cm keltaista. Mallikappaletta varten luotiin hieman yli 15 metrin loimi ja lankaa kului 0,880 kg. Kudontatiheys 5–6 lankaa/cm. Loimi Esito-kampalanka tex 118 x 2 tai muu vastaava vahvuus. Jatka värejä kuten loimessa, kunnes olet neulonut viimeisenä 6 riviä luonnonharmaata. Vastaavasti huivin toinen pää viimeistellään, kun koko huivi on kudottu, mutta vielä kiinni kangaspuissa. Kudo kuvioraita.* Toista * – * kerran. Tiheys 6 lankaa/cm. SIDOS JA POLJENTA Kiedo syys harteillesi Annika Konttaniemen Kullero-villahuivi sopii täydellisesti sateisiin syyspäiviin, kun haluat suojautua tuulelta ja vihmalta. Kudo kuvioraita loimen raidan mukaisesti: Aloita kutomalla 6 riviä luonnonharmaata, 4 riviä roosaa, 3 riviä aniliininpunaista. Kude Esito-kampalanka tex 118 x 2 tai muu vastaava vahvuus. Sidos Toimikas. Hoida huivia tuulettamalla ja pese se tarvittaessa kylmässä vedessä käsin
ja 3. Lanka Taito Pirkanmaa Oy:n Roosa nauha -lanka (420 m/100 g) tai muu vastaava fingering-vahvuinen sukkalanka. silmukka neulomatta, neulo 18 s oikein, ylivetokavennus, 1 s oikein, käännä työ. Jatka kaavioiden mukaan 12 kerrosta (yksi kaavio B:n mallikerta) ja katkaise lanka. Sukkapuikot 2,5 mm tai käsialan mukaan. puikolla on 23 s, 3. puikolla 3. silmukka neulomatta, neulo 6 s nurin, 2 s nurin yhteen, 1 s nurin, käännä. Jatka taas kaavioiden mukaan. Ohje Luo sukkapuikoille värillä syklaami yhteensä 78 silmukkaa siten, että 1. Aloita kuviot ruutupiirroksen mukaan. puikolla on 16 s ja 4. ja 3. Pitsisukilla tanssien Taitojärjestön kuudes Roosa nauha -neulemallisto kietoutuu teeman ”Tanssien” ympärille. Neulo ensin kaavio A, sitten kaavio B ja toista molemmat vielä kerran. Huom! Kaavioon on merkitty vain parittomat kerrokset. Puikolla on yhteensä 33 silmukkaa. SYKLAAMI Malli Terhi Naskali, Taito Satakunta Koko 36–38. • 30 g väri nro 48, musta. ja 4. Jatka neulomista kaavioiden mukaan. Aloita kantalappu oikealta puolelta ja neulo kunnes olet tehnyt kaksi kaavion B mallikertaa (24 krs). silmukka ja 11. Huom! Kaavion A alussa ja lopussa on nyt vain 2 nurjaa silmukkaa. Tarpeen mukaan sukan ympärysmittaan voi lisätä nurjia tai oikeita silmukoita sivukuvion molemmin puolin ja sukan kokoa pidentää lisäämällä mallikertoja jalan päälliosaan. puikolla on 16 s, 2. Tiheys Noin 30 s ja 40 krs = 10 cm. Nosta 1. puikolta vielä viisi silmukkaa lisäksi. Kun olet neulonut kaavion B kuusi kertaa (72 kerrosta), kavenna 1. (Jäljellä 74 silmukkaa). Ohje Marita Metsäkylä?Kuvat Hilja Mustonen neulonut kaksi kaavion B mallikertaa (24 kerrosta), kavenna 1. Taidossa julkaistaan Marita Metsäkylän mallistoon suunnittelemat Syklaami-sukat. puikolla on 23 s. Neulo kunnes olet ?TAITO?5/2018 59 KÄSILLÄ. • 100 g väri nro 60, syklaami. Neulo ensin 3 krs nurin, sitten 4 krs oikein mustalla, 1 krs oikein syklaamilla, 3 krs nurin syklaamilla, 4 krs oikein mustalla, 1 krs oikein syklaamilla ja 3 krs nurin syklaamilla. silmukka oikein yhteen. Parillisilla kerroksilla silmukat neulotaan kuten näyttävät: kierretyt oikeat kiertäen, langankierrot oikein. KANTAPÄÄ Neulo kantalappu neljännellä puikolla ja ota 1. Isompaan kokoon kannattaa varata enemmän lankaa. Aloita kantapään kavennukset alkaen työn oikealta puolelta: Nosta 1. ja 3. (Jäljellä 70 silmukkaa). ja 12. puikon alussa ja lopussa 2 nurin yhteen. Nosta kantalapun ensimmäinen silmukka aina neulomatta
silmukka neulomatta, neulo 7 s oikein, ylivetokavennus, 1 s oikein, käännä. puikon lopussa toiseksi ja kolmanneksi viimeinen silmukka oikein yhteen, 1 s oikein. 16 9 15 8 14 7 13 6 12 5 11 4 2 10 3 1 = Kiertäen takareunasta oikein 16 9 15 8 14 7 13 6 12 5 11 4 2 10 3 1 17 19 21 18 20 22 23 T A I T O ?5/2018 60 KÄSILLÄ. Jatka kuviota jalan päällä: neulo 2 silmukkaa nurin, 1 silmukka oikein, 2 silmukkaa nurin, kaavion B 23 silmukkaa, 2 silmukkaa nurin, 1 silmukka oikein, 2 silmukkaa nurin. Kun sukassa on neulottuna 14 mallikertaa kaavion B mukaan + 6 krs seuraavaa mallikertaa, aloita kärjen nauhakavennus: 1. ja 3. ja 4. Neulo 2 seuraavaa silmukkaa oikein seuraavalle puikolle ja poimi jatkoksi puikolle kantalapun toisesta sivusta 13 silmukkaa. Jalkapohjaan neulotaan sileää neuletta. Jaa jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolle (10 s ja 9 s) ja neulo kaikki 19 silmukkaa oikein. Nosta 1. puikon alussa 1 s oikein, ylivetokavennus, 2. Höyrytä sukat kevyesti. 11 9 7 5 3 1 Krs. Poimi kantalapun sivusta 13 silmukkaa ja neulo vielä 2 silmukkaa oikein seuraavalta puikolta. Nosta 1. Roosa nauha -lankaa myyvät taitoyhdistykset ja Taito Shopit. Jatka koko ajan kuvion mallikertaa sukan päällä, mutta jätä viimeisen kuviokerroksen lisäykset tekemättä. . Jatka sukan päälliosassa koko ajan kuviota kaavion mukaan. Kun puikolla on jäljellä 3 s katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Roosa nauha -mallisto Koko Roosa nauha -mallisto julkaistaan syksyn 2018 aikana osoitteessa www.taito.fi. Tee joka toisella kerroksella kiilakavennukset kantapään sivuilta nostamiisi silmukoihin, kunnes työssä on jäljellä 65 silmukkaa. Jatka kavennuksia kuten edellä, kunnes sivuista loppuvat silmukat ja jäljellä on 19 silmukkaa. KAAVIO A KAAVIO B KAAVIOAVAIN = Oikein = Nurin = Ylivetokavennus = 2o yhteen = langankierto = 3 nurin yhteen 15 13 11 9 7 5 3 1 Krs. Langan hinnasta 10 % lahjoitetaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. silmukka neulomatta, neulo 8 s nurin, 2 s nurin yhteen, 1 s nurin, käännä. Jatka kierrejoustinta (eli neulo oikea silmukka aina takareunoista) sukan päällä loppuun asti
Yksinkertainen kirjoneule jää helposti mieleen, mutta pitää samalla tekemisen kiinnostavana. Sukat paleleville varpaille Saara Toikan suunnittelemat Kolmioleikkisukat ovat pimeiden iltojen piristys. Ohje Saara Toikka?Kuvat Sonja Karlsson ja Johanna Aydemir
Ku va Jo ha nn a Ay de m ir. Kolmioleikki-sukkien kirjoneule pitää tekemisen kiinnostavana. Kokeile, miten erilaiset väri yhdistelmät vaikuttavat sukkien ilmeeseen
Kiilakavennukset: Neulo I puikon lopussa ja IV puikon alussa 2 viimeistä silmukkaa nurin yhteen. Neulo sitten puikolla I joka toinen s punaisella ja joka toinen s keltaisella langalla. Neulo puikot II ja III ruutupiirroksen mukaan ja puikko IV kuten puikko I. Mallisukissa on käytetty Novitan Nallea. Lanka soveltuu 3 mm:n puikoille. Nosta aina kerroksen ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo yhteensä 24 krs sileää neuletta. Jatka tästä eteenpäin kirjoneuletta sukan kärkikavennuksiin saakka. Aloita kirjoneule mustalla ja valkoisella langalla ruutupiirroksen 1. Neulo 1 oikein, 1 nurin -joustinneuletta 4 cm. Lanka Sukkalankaa, jonka vahvuus on noin 130 m/50 g. Neulo sukan terää varten puikoilla II ja III ruutupiirroksen mustalla ja valkoisella langalla ruutupiirroksen kerrokset 1-12. Neulo toinen sukka samoin. Kerroksen vaihtumiskohta on aina I ja IV puikon välissä. Kun kantapohjan kavennukset on tehty, on jäljellä enää keskiryhmän 10 s. Tee sen jälkeen 48 47 46 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Krs. Ohje Luo viininpunaisella langalla 60 s ja jaa silmukat neljälle sukkapuikolle niin, että jokaisella puikolla on 15 s. Neulo 1 krs sileää neuletta punaisella langalla. Kerroksen lopuksi neulo puikon IV silmukat kiertäen oikein niin, että joka toinen s neulotaan mustalla ja joka toinen s valkoisella langalla. Neulo kantalapun oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 11 s. Katkaise työstä keltainen lanka, jaa silmukat tasaisesti puikoille niin, että jokaisella puikolla on yhteensä 14 s. Jatka tästä eteenpäin kavennuksia samalla tavalla siten, että molemmilla sivuilla olevat silmukat vähenevät ja työn keskellä KOLMIOLEIKKI Malli Saara Toikka Koko 38–39. Neulo puikoilla II ja III kirjoneuletta ruutupiirroksen mukaan alkaen piirroksen kerrokselta 1. KANTAPÄÄ Neulo I puikon silmukat IV puikolle keltaisella langalla ja aloita kantalapun neulominen. Neulo 12 kerrosta mustalla ja keltaisella langalla ja katkaise työstä musta lanka. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Menekki Vajaa 50 g viininpunaista ja saman verran sinapinkeltaista sukkalankaa, vähän mustaa ja valkoista sukkalankaa. Jatka kavennuksia joka toinen krs, kunnes puikoilla I ja IV on jäljellä 13 s. Tee kavennukset kuten edellä joka toinen krs kunnes joka puikolla on jäljellä 9 s. Neulo puikot II ja III ruutupiirroksen mukaan ja puikko IV samoin kuin puikko I. Katkaise viimeisen kerroksen jälkeen työstä molemmat langat. Neulo puikon I silmukat kiertäen oikein niin, että joka toinen silmukka neulotaan mustalla ja joka toinen valkoisella langalla. Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka ja vedä se viimeisten silmukoiden läpi. KÄRKIKAVENNUKSET Neulo I ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein ja neulo II sekä IV puikon alussa 1 s oikein ja tee ylivetokavennus. Kantapohjan kavennukset: Jatka samaa vahvistettua neuletta kuin aiemmin. Päättele langanpäät. . Neulo tästä eteenpäin ruutupiirroksen kaikki kerrokset värijärjestyksen mukaan. Nosta 1 s neulomatta, neulo 8 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Poimi kantalapun molemmista reunoista yhteensä 13 s. Katkaise työstä valkoinen lanka ja neulo puikolla I joka toinen s keltaisella ja joka toinen s mustalla langalla. RUUTUPIIRROS kavennukset jokaisella kerroksella. Neulo lopuksi nurjan puolen kerros ja aloita kantapohjan kavennukset. Siirrä kerroksen vaihtumiskohta keskelle jalkapohjaa kantalapuista jääneiden silmukoiden keskikohtaan. Neulo 1 välikerros ja toista kavennukset. Jaa silmukat kahdelle puikolle. Puikot 3 mm. 6 s:n mallikerta toistuu = valkoinen = musta = keltainen = viininpunainen ?TAITO?5/2018 63 KÄSILLÄ. Työssä on nyt yhteensä 30 s. kerrokselta, toista 6 s:n mallikerta 10 kertaa. on koko ajan 10 silmukkaa. JALKATERÄ Ota työhön valkoinen ja musta lanka. Tiheys 30 s kirjoneuletta = 10 cm
saumavaroin. Leikkaa paperista kivimallineet mielesi mukaan ja sommittele mallineiden avulla kirjottavien kivien paikat. Jos käytät tarranauhaa tai nappeja ja napinreikiä, leikkaa kaksi kappaletta. Valikoi helmilangat, joita käytät kirjonnassa. • Ompelulankaa. Linnut on kirjottu varsipistoilla. • Tarranauhaa tai napit tai vetoketju. Voit muuttaa kirjonnan ilmettä tekemällä jonkin osan lyhyillä ketjupistoilla ja jonkin osan pidemmillä. Näin saat kaksi palasta, joiden reunat sopivat yhteen. Ohje Merja Räty?Kuvat Sonja Karlsson Ohje Valitse mieleisesi kankaat. Jos ompelet tyynyn sivuun vetoketjun, leikkaa yksi yhtenäinen kappale. Varaa kumpaankin kappaleeseen 5 cm ylimääräistä kaksinkertaista taitetta varten. • Helmilankoja. Mittaa käytettävä tyyny ja leikkaa takakappale reiluin saumavaroin. Silitä lopuksi tyynyn kumpikin puolikas ja ompele osat yhteen oikeat puolet vastakkain. Tunnelmia meren rannalta Kesäaamun kahvihetki Porkkalassa antoi aiheen tyynynpäälliseen, jonka voi leikata, ommella ja kirjoa vapaalla kädellä. Käytä mallineita apuna, kun piirrät liitukynällä kivien paikat. • Ompelukone, tilkkutyöleikkuri, leikkuualusta, liitukynä tms., sakset ja terävä neula kirjomiseen. Leikkaa kankaista pienet suikaleet ja sommittele niiden avulla kankaiden järjestys. Mallityössä on käytetty aamun väreihin sopivia sinija harmaasävyisiä kankaita, mutta yhtä hyvin voit ommella tyynyysi auringonlaskun tai myrskyn värit. Jos käytät takakappaleessa nappeja ja napinreikiä tai tarranauhaa, silitä ja ompele taitteet ja ompele napinreiät ja napit tai tarranauhat paikoilleen. Ompele leikkaamasi suikaleet yhteen ja silitä työ. . Varmista, että etuja takakappale ovat samankokoiset. Jos haluat lisää sävyjä, voit liittää helmilangan oheen säikeen muliinilankaa. Jos suosit vetoketjua, kiinnitä se tyynyn sivuun samalla, kun ompelet tyynyn sivusaumat. Käännä työ ja pujota tyyny sisään. Leikittely on sallittua! Mallityössä on käytetty kivien kirjonnassa myös etupistoja ja kirjottu joihinkin osiin useampia kerroksia. Ilman viivainta leikatessa leikkuureuna ei ole viivasuora, mutta lievä mutkaisuus tuo työhön elävyyttä. Leikkaa valitsemistasi kankaista tilkkutyöleikkurilla sopivat suikaleet reiluin KESÄAAMU PORKKALASSA Malli Merja Räty Tarvikkeet • Kangastilkkuja. Kirjo kivet ketjupistoilla. Kirjo kivien ääriviivat etupistoin. T A I T O ?5/2018 64 KÄSILLÄ. Helpoiten se käy näin: aseta kankaat parin kolmen sentin verran päällekkäin ja leikkaa tilkkutyöleikkurilla loivakaarteinen reuna
Kudo miniryijy sulostuttamaan kotia Suloinen miniryijy on helppo askel ryijyjen maailmaan. Ohje Marjo Maininki?Kuvat Sonja Karlsson Vinkki! Kudontakehyksen voi rakentaa myös korin reunoja apuna käytteän tai pahvinpalaan!. Tätä ryijyä varten jopa kudontakehyksen voi rakentaa itse ja ryijy valmistuu helposti kotoa löytyvistä materiaaleista
Kun ryijy on valmis, tasoita hapsut sopivan mittaisiksi. Jos kuvio ei kulje loimen reunasta reunaan, kannattaa pujottelu aloittaa keskeltä ja päättää keskelle, jotta reunat pysyvät siisteinä. MALLIRYIJYN OHJE Kudo kehyksen vasemmalle puolen valkoisella langalla palttinaa seitsemän loimilangan verran kuusi kerrosta. Tee ryijyhapsuja vuorotellen yksi loimilanka eteenpäin ja yksi taaksepäin, jolloin hapsut pitävät loimilangat yhdessä. Reunasta reunaan kudotun materiaalin voi päätellä lopuksi työn taakse. Kudo oikealle puolelle valkoisella langalla palttinaa seitsemän loimilangan leveydeltä viisi kerrosta. Varo kuitenkin, ettet tee solmuista liian kireitä, jolloin ryijy menee ruttuun. Viimeisen matonkuderivin jälkeen alkaa musta hapsurivi. Matonkudetta ja huovutusvillaa on helpoin pujotella sormin, mutta lankaan voi käyttää isoa neulaa. Jätä loimeen rako, jonne voit kiinnittää lopuksi kannattimen. • Vaaleanpunainen, valkoinen ja musta huovutusvilla. Muista lopuksi löysätä villaa. Jatka vaaleanpunaisella langalla kahdeksan kerrosta, jonka jälkeen tee koko työn leveydeltä kaksi palttinakerrosta. • Musta matonkude. Aloita kudonta ylhäältä. Solmi mieleisesi lanka puurimaan ripustusta varten. Mallityössä käytetyt langat: • Kahta erilaista vaaleanpunaista lankaa, toinen puuvillamainen, toinen kevyttä hahtuvavillaa. Pujota loimilanka nauloihin siten, että sidot loimilangan umpisolmuin alaosan reunimmaisiin nauloihin. • Sakset. Kudo kehyksen vasemmalle puolen vaaleanpunaisella langalla kolmen loimilangan leveydeltä kuusi kerrosta ja jatka yhdeksän loimilangan leveydeltä neljä kerrosta. Tee hapsuja viidentoista loimilangan leveydeltä kaksi kerrosta. Löysää villaa, jotta saat materiaaliin kivan rakenteen. MINIRYIJY Malli Marjo Maininki Tarvikkeet • Puukehys (min. Katkaise työn alapuolelta kaksi reunimmaista loimilankaa ja sido ne pitävään umpisolmuun. Kudonnassa on syytä pitää mielessä rento ote, jotta työ ei joudu puristuksiin. Tee mustavalkoisella langalla kehyksen oikealle puolelle kymmenen loimilangan leveydeltä kolme kerrosta. . Kudo mustavalkoisen alle vaaleanpunaista huovutusvillaa kymmenen loimen leveydeltä kaksi kerrosta. 21 x 27 cm). Jotta hapsutuksesta ei tule liian pysty, tee muutaman hapsukerroksen väliin muutama palttinakerros. Voit pujotella lankaa palttinasidoksella tai kieputtaa materiaa lia loimien ja toistensa yli. Tee ryijyhapsut leikkaamalla noin 20 cm:n langanpätkiä. Kudo matonkuteen väleihin kerrokset vaaleanpunaisella langalla. Miniryijyssä voi pujotella ensin paksut matonkuteet ja huovutusvillan paikoilleen, jonka jälkeen tyhjät kohdat voi täyttää ohuemmilla langoilla tai ryijyhapsuilla. Tasoita hapsut ryijyn ollessa valmis. Täytä vaaleanpunaisen langan keskelle jäänyt aukko mustalla ja valkoisella huovutusvillalla. • Puurima ja 33 kpl pieniä nauloja. Pujota kehyksen vasemmalle puolen löysästi mustaa matonkudetta yhdeksän loimilangan leveydeltä neljä kerrosta. Jatka jälleen kahdeksan loimilangan leveydeltä viisi kerrosta vaaleanpunaisella langalla, jonka jälkeen pujota yhdeksän loimilangan leveydeltä kolme kerrosta hapsuja. Irrota yläosan loimilankalenkit varovasti nauloista ja pujota rima kannattelemaan seinävaatetta. Miniryijy on yleensä kevyt, joten kannattimelta ei vaadita paljon kestokykyä. Kudo edelleen vaaleanpunaisella seitsemännen loimilangan kohdalta, noin keskeltä kudontakehystä, kolmen loimilangan leveydeltä kuusi riviä ylöspäin. • Valkoista puuvillalankaa. Miniryijy kudotaan palttinasidoksella eli materiaali kuljetetaan vuorotellen loimilangan yli ja ali. Tee hevosenhäntäsolmu eli vedä lankojen päät keskellä kulkevan langan alta. Leikkaa loimilangat lyhyiksi tai, jos haluat jättää loimilangat näkyviin, jätä ne pidemmiksi. Villa kannattaa pujotella löyhästi loimilankojen väliin, jotta sen muodostamista lenkeistä syntyy Materiaalit Käytä miniryijyyn kotoasi valmiiksi löytyviä jämämateriaaleja! ?TAITO?5/2018 67 KÄSILLÄ. Käy samalla tavalla läpi koko työn alaosa. Aseta hapsut limittäin toisiin hapsukerroksiin nähden. Tee kehyksen vasemmalle puolelle vielä valkoisella langalla kolme kerrosta tasselihapsuja yhdeksän loimilangan leveydeltä ja kudo lopuksi muutama kerros palttinaa hapsujen alle. Kudo kehyksen oikealle puolen kahdeksan loimilangan leveydeltä valkoisella langalla kuusi kerrosta. • Musta ja mustavalkoinen villalanka. Ohje Naulaa puisen valokuvakehyksen yläosaan 16 naulaa ja alaosaan 17 naulaa. Kannattimena voi käyttää puuriman sijaan myös luonnosta löytyviä oksia. Laita 2–3 langanpätkää yhteen ja aseta ne kahden loimilangan ympärille siten, että kummallakin puolella on yhtä pitkä pätkä lankaa. kiinnostava, elävä pinta. Tee kaksi kerrosta mustia ryijyhapsuja: ylempään kerrokseen kuusi hapsua ja alempaan kahdeksan. Jatka kolmella kerroksella valkoisia hapsuja
Jag spann första gången som tonåring. Mitt favoritmaterial är ull från finsklantras. Till en början spann jag med slända, men nu har Text och bild ?Sonja Karlsson Laura Hämeri önskar att det skulle dyka upp någon ny spinningens superhjälte, så att alla kunde se att spinning är en modern hobby och inte enbart ett försök att ge historien nytt liv. Frågan är hur jag med min egen kroppsrytm, med min egen stil, kan få fram ett alldeles bestämt garn. Därifrån kan man lätt gå vidare. Jag spinner garn för projektet, som måste vara av en bestämd grovlek och riktning. Det har också historiskt sett varit det mest använda. Handarbete är för mig stunder av lugn. Jag har bekantat mig med fåruppfödning och klippning. Jag hade tittat på dokumentet Sidenvägen, där nomaderna spann och så fick jag colliehår av min tant och satte igång. Jag vill vara ett slags spinnrockarnas resepredikant och jag reser runt och undervisar. Det är meditativt ett en timme eller ett par göra samma rörelse. Spinnrocken är en modern kompis jag cirka tio år också spunnit på spinnrock. Efter den här första erfarenheten hade jag inte någon känsla av att det skulle vara speciellt svårt att spinna. Översättning Barbro Vuorinen HUR KOM DU ATT FASTNA FÖR SPINNING. På senaste tiden har jag spunnit garn för projectet The Tudor Tailor, där man undersöker 1500-talets stckning. Jag är sist och slutligen en ganska dålig massproducent. Senare anslöt jag mig till ett medeltidssällskap, blev intresserad av nålbindning och började igen spinna, så att jag skulle kunna göra att nytt vantpar. Alltså då när arbetet flyter undan, ibland går det ju inte så lätt och då är det hemskt att spinna. Jag kommer dock alltid tillbaka till det tvåtrådiga garnet. Jag ger ofta också finsk fårull till deltagarna på mina kurser då de bekantar sig med spinningens hemligheter. Dagens sätt att spinna skiljer sig mycket från våra anmödrars obligatoriska T A I T O ?5/2018 68 SVENSKA SIDOR. Under arbetet har jag varit tvungen att fundera på hur jag kan spinna just det garn som önskas. HUR SKILJER SIG DAGENS SÄTT ATT SPINNA FRÅN FORNA TIDERS. Jag hade inte en aning om vad jag skulle göra, men på något sätt lyckades jag spinna garn till ett par vantar. Det som fängslar i att spinna är hur lätt det är, man kan lära sig spinna redan på en dag. I höst kommer jag att hålla en kurs på arbetarinstitutet i Helsingfors, där man sätter gamla traditionella spinnrockar i skick. Att göra ett tvåtrådigt garn är för mig något man kan göra utan att tänka, jag kan bara låta det gå och jag behöver inte tänka efter när man behöver spänna eller släppa efter. Den finska fårullen är ett bra basmaterial, som man också kan blanda t.ex. De är fantastiska, men de är gjorda för människor, som redan kan spinna. Jag vill göra experiment med färger och materialkombinationer, lägga till den andra tråden i en annan färg och testa, hur olika växtfärger inverkar på ullen. Jag har ordnat kurser i spinning nu ett tiotal år. VAD HÅLLER DU PÅ MED SOM BÄST. VAD ÄR DET SOM FÄNGSLAR I SPINNINGEN. Man anser utomlands att den finska ullen är ett strävt material, men den produceras förhållandevis etiskt och fibrerna har lagom längd att spinna. med hår från sina olika sällskapsldjur. Speciellt att spinna. Jag har prövat på nästan alla sländmodeller, spunnit ett otal ovanliga garner, använt olika färger och testat strukturer. Spinnrocken är en maskin, som får en egen kroppsrytm. Dessutom får de nya erfarenheterna en att sätta igång: möjligheterna att göra olika slags garn och pröva på olika apparater. Det har nu gått ett tjugotal år sedan dess och jag har alltjämnt vantarna kvar. De moderna spinnrockarna är bekvämare att använda också för nybörjare. Jag har fattat tycke för krånglande traditionella spinnrockar. VAD SPINNER DU HELST OCH VARFÖR
Men det var nog säkert en njutning också för en del. Förr var det inte en fritidssysselsättning att spinna. Redan enbart av den orsaken borde ett understöd för hantverket stå på beslutfattarnas ärendelista. En bra sak är ju det, att inlärningen av något nytt faller sig ganska naturligt för någon som håller på med hantverk och handarbete. Det var innan smarttelefonens tidevarv, jag arbetade som museivakt och de långa eftermiddagstimmarna fick mig att fatta stickorna. Senare har jag lärt mig litet av både det ena och det andra, allt möjligt sådant som i barndomen kändes oövervinneligt svårt. Mot något nytt Rätt ofta har skickliga hantverkare varit kreativa sedan barnsben. Förhandsantagandet av inlärningen är negativt och om man redan i förväg förhåller sig litet motvillig, så blir det knappast roligt i något skede. Redan som små har de suttit i sina föräldrars eller sina fareller morföräldrars sällskap i verkstaden eller i vardagsrummet och fått sätta sig in i stygnens, spånornas och mattrasornas värld. Kanske skulle vi behöva en spinningens Molla Mills, en superhjälte, som skulle lyfta fram spånaden ytterligare. Det visar att det måste ha funnits en otalig mängd spinnrockar i Finland, för de har också bränts upp under historiens gång. Det kommer hela tiden nya intresserade. Det finns ett uttryck, som säger att ingen kvinna längtade efter att byka eller spinna. Kanske man inte ens kommer att tänka på det, då bilden av en själv sysselsatt med handarbete känns så avlägsen. Den börjar ofta av tvång eller inspiration, följs av en stundens hänförelse, motgångar, modfälldhet, vågdalar och frustation. Människorna förhåller sig positivt till att spinna, men de förstår inte nödvändigtvis vad man sist och slutligen behöver det till. Spinning har dock varit något, som kvinnorna använt mycket av sin tid på ända fram till 1960-talet. MEN KREATIV TANKEVERKSAMHET OCH OKUVLIGHET ÄR ARBETSLIVETS VIKTIGASTE FÄRDIGHETER I FRAMTIDEN, PÅSTÅS DET . Jag lärde mig att sticka på Åbo slott. Vi vill ha nya metoder och impulser för våra hjärnvindlingar. Det är dock samtidigt en modern fritidssysselsättning, inte enbart något som ger historien nytt liv. HUR SER SPINNINGENS FRAMTID UT. Om man någon gång lärt sig någon ny färdighet, som t.ex. Jag blev så frustrerad av att det hundraåriga Finland igen fick en ny Okänd soldat, men kvinnorna och vardagen verkade glömmas bort i den historiska bilden. Till exempel i England är det helt normalt att man har en spinnrock i vardagsrummet och att man spinner samtidigt, som man tittar på TV. . ATT LÄRA SIG NÅGOT NYTT ÄR EN PLÅGSAM VANDRING . Lika ofta har de, som inte är vad man brukar kalla handarbetsmänniskor, upprepat skolhandarbetets trauman och att de absolut inte kan göra någonting. arbete. För många, som levde i samhällets utkanter, som blinda, lytta och gamlingar, har spinningen varit en viktig inkomstkälla. De sociala medierna har inverkat på det här. MEN UNDANTAG FINNS. Att spinna ingick i årets kretsgång och litet spetsat kan man säga att arbetet gjordes i mörker med iskalla fingrar. Nästan i alla gamla hus finns det ännu kvar en spinnrock. Vi ville med min vän Sanski Matikainen lyfta fram kvinnornas vardag i bredd med de övriga evenemangen. Att lära sig nytt är så till vida ojust, att de som redan tidigare har positiva inlärningserfarenheter, har lättare att kasta sig in i något nytt. Ibland reser man sig ur djupen och och tar nya tag, ibland inte. Spånad är roten i hantverket. Att lära sig nytt och ta vara på sin nyfikenhet är också viktiga saker i ett meningsfullt liv – alltså inte enbart i arbetslivet, utan också i alla andra vardagslivets sysslor. De trista minnena från barndomen har man burit med sig långt in i vuxenlivet och man vill eller vågar inte försöka sig på något handarbete. Knappast någon stickar samma strumpa det ena året efter det andra. Jag tror, att det också förr fanns speciellt skickliga spinnerskor, vars garn gavs till de bästa väverskorna att vävas. Förr var det en ensam sysselsättning att spinna, men idag behöver man inte vara ensam med sin hobby och människorna tar också reda på var man kan lära sig spinna. Mitt eget intresse för handarbete spirade först för mig i vuxen ålder, då det gått en tillräckligt lång tid sedan det mödosamma skolhandarbetet och jag blivit av med mina mindervärdeskänslor i förhållande till andra som prövat på att handarbeta. Ingenting händer innan någon spunnit en tråd. Under de senaste tio åren har intresset för spinning exploderat. Jag arrangerade senaste år ett evenemang Finland spinner 100 år. Text Sonja Karlsson?Bild Hilja Mustonen ?TAITO?5/2018 69 SVENSKA SIDOR. det där med att sticka, har ens sjlävförtroende ökat och man är inte rädd för att försöka. Givande, javisst, men plågsam. Men om vandringen mot något nytt varit fylld av motgångar och besvärligheter, har man inte ens lust att börja träna
» Kaisu Koiviston ja iltalialaisen Claudia Peillin tutkimusmatka museon kokoelmiin ja Mary Gallénin maailmaan. Nyplättyjä teoksia. ja 24.10. Itävallan taideteollisuusmuseo MAKin tuottama näyttely on kaikkien aikojen laajin katsaus Frankin työskentelyyn. EURAJOKI Vuojoen kartano, Galleria Gylich Kartanontie 28 Avoinna ti–to 11–15, ryhmille sopimuksen mukaan • 18.10. Ku va Ar i Ka rt tu ne n / EM M A T A I T O ?5/2018 70 TAPAHTUMAT. Gallen-Kallelan museo Gallen-Kallelan tie 27 Avoinna ti–la 11–16, su 11–17 • 13.1.2019 asti Capriccio – Kaisu Koivisto ja Claudia Peill. . Kuvassa yksityiskohta teoksesta Turvekammi II. ESPOO Emma Näyttelykeskus Weegee Ahertajantie 5 Avoinna ti, to 11–18, ke, pe 11–19, la–su 11–17 • 6.1.2019 asti Outi Pieski: ?uolmmadit. Koonnut Merja Räty Vinkkaa tulevasta tapahtumasta toimitus@taito.fi . EMMA . asti Mirja Marsch: Kirjottuja maalauksia. GALLERIA KAJASTE . asti Elina Strandberg: Heinäveistoksia. Galleria Huuto Eerikinkatu 36/Kalevankatu 43 Avoinna ti–su 12–17 • 21.10. . Outi Pieskin näyttely Emmassa on osa taiteilijan saamaa Suomen Taideakatemian palkintoa. Talomuseo Glims Glimsintie 1 • 17.10. klo 13 Glimsin tuvassa kokeillaan kangaspuilla kutomista. » Designmuseo esittelee syksyllä itävaltalaissyntyisen arkkitehti-muotoilija Josef Frankin (1885–1967) tuotantoa arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, huonekalu muotoilun ja tekstiili suunnittelun aloilla. • 21.10. Galleria Kajaste Bulevardi 32 / Albertinkatu 30 Avoinna ke–pe klo 12–18, la–su klo 12–16 • 21.10. » Pieskin taide nostaa esille vähemmistökulttuurin asiaa leikitellen saamelaiseen käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Koonnut Anna-Kaisa Huusko?Näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi. klo 13 Glimsin työpajassa karstataan villaa. HELSINKI Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 12.10.–17.3.2019 Josef Frank. . Kuvassa teos Ehkä vielä kohtaamme. Mirja Marsch yhdistelee teoksissaan maalausta ja kirjontaa. asti Sirkka Salomaa – Täällä kylvetty, siellä niitetty
» Suomalais-ukrainalaisen lasitaiteilijan näyttely avaa hänen Mafka-brändinsä tarinaa, jossa yhdistyy kalevalainen ja ukrainalainen kansanperinne. Galleria Mafka & Alakoski Iso Roobertinkatu 19 Avoinna ti–pe 11–18, la 11–16 • 1.11.–29.11. » Paikallisten taiteilijoiden, kuvataiteen harrastajien ja käsityöläisten jurytetty näyttely. Rapinoja on vienyt Hailuotoa tai tarkemmin ottaen luotolaisia työtovereitaan kasveja, eläimiä, maata ja vettä maailmalle 1990-luvun alusta lähtien. krs Avoinna ti–su 11–18 • 11.11. Marja Hepo-aho: Veen emäntä. 4. Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä tila-, ympäristöja videotaidetta sekä veistoksia. » Kuvataiteilija Anni Rapinoja (s. » Näyttely esittelee lasimuotoilija Ella Varvion tähän astista oppimispolkua – avaamalla tarinaa yksittäisten taideteosten takana. » ”Olemme työskennelleet työryhmänä yhtäjaksoisesti viisitoista vuotta. asti Jasper Morrison – Objects and Atmosphere. JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 11.11. asti Hohto – suomalainen hopea 1600–1830. Iittala & Arabia muotoilukeskus Design Lab Galleria Hämeentie 135, 9. » Suruton kaupunki tarjoaa kurkistuksen 1920-luvun Helsingin miljöisiin ja kaupunkilaisten mielenmaisemiin. Pistäytymiset tavaratalossa ja kansanpuistossa, öisellä kadulla ja ravintolassa tekevät kaupungin valot ja varjot tutuiksi. RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 28.10. » Tapahtumassa mukana myös Kivija Korumessut, Nukkekotija Nukkemessut ja RC Touring Car Challenge. • 2.12. » Glitch Art on teknologiassa, tietojärjestelmissä ja käyttöliittymissä ilmeneviin virheisiin eli ”glitcheihin” keskittyvä taidenäyttely. Kohtauksia 1920-luvun Helsingistä. » Pohjoismaisen outsider-käsityötaiteen näyttely esittelee taideyleisölle käsityöperustaisia taiteen tekemisen tapoja ja uusia tekijäryhmiä. asti Handmade in Raisio vol. SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Törnäväntie 23 Avoinna ke 12–18, to, pe, su 12–16 • 21.10.– 6.1.2019 Suomalainen kansallispuku, Suomen käsityön museon näyttely. RAISIO Raision museo Harkko Raision kaupungintalo / Nallinkatu 2 Avoinna ti–pe 10–16, la–su 12–15 • 25.11. asti Ella Varvio – Seikkailuja. HÄMEENLINNA Hämeen linna Kustaa III:n katu 6 Avoinna ma–pe 10–17, la–su 11–17 • 4.11. asti Tukkilaisromantiikkaa ja minimittaa – Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmiin lahjoitettuja kansallispukuja. asti Tuula Liimatta ja Anna Toikkanen: Muutostila. Galleria U Kaisaniemenkatu 10 Avoinna arkisin 10–18 • 12.10. KANGASALA Kangasala-talo Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kuohunharjuntie 6 Avoinna ti–ke, pe–la 11–17, to 11–19, su 11–15 • 6.1.2019 asti Kimmo Pyykkö: Elämänlanka – pronssiveistoksia. KOKKOLA ITE-museo Pitkänsillankatu 28 • 21.10. 1949) ja Hailuoto liittyvät yhteen kuin kaarna mäntyyn ja lautta saareen. asti Pienoiskoossa – kuvia menneestä, tulevasta ja mielikuvituksesta. asti Unkarilaiset suunnittelijat kestävyyttä etsimässä. TEIJO Teijon masuuni Telakkatie 17 Avoinna la–su 11–17 • 30.12. Hakasalmen huvila Mannerheimintie 13 B Avoinna ti klo 11–19, ke–su klo 11–17 • 1.9.2019 asti Suruton kaupunki. asti Johannes Rantasalo – Live In Museum. Näyttelyssä on mukana glitchin ideaa ilmentäviä installaatioita, videoteoksia, veistoksia, valokuvia, tekstiiliteoksia ja maalauksia. » Keraamisiin materiaaleihin keskittyvät kuvataiteilijat pohtivat näyttelyssään ajan vaikutusta. LAHTI Lahden messukeskus Salpausselänkatu 7 • 3.–4.11. asti Aila Salminen & Esko Salminen: Heijastuksia. Ilmiötä havainnollistetaan myös vanhojen laitteiden, tietokoneohjelmien sekä näyttelyssä pelattavien pelien avulla. VARKAUS Varkauden museot Wredenkatu 5 A Avoinna ti–to 10–17, pe ja su 10–16 • 28.10. LAPPEENRANTA Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8–10 Avoinna ti–su 11–17 • 6.1.2019 asti Sirpa Hynninen ja VesaVille Saarinen. Kätevä & Tekevä -messut. VAASA Kuntsin modernin taiteen museo Kirjastonkatu 2 Avoinna ti–su 11–17 • 13.1.2019 asti Glitch Art. • 11.11. asti Pehmeetä touhua – Nordic Outsider Craft. Näyttelyteosten lähtökohtina ovat olleet erilaiset luontokokemukset, kaupunkimaisemat ja fyysiseen työhön liittyvä kuvasto.” OULU Oulun taidemuseo Kasarmintie 9 Avoinna ti–pe 9–18, la 10–16, su 11–18 • 13.1.2019 asti Luonnollisesti Anni Rapinoja. Toimitus suosittelee! ?TAITO?5/2018 71 TAPAHTUMAT
(06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi Roosa nauha -langat ja -kuvasto Taito Shopeista ja taitokeskuksista. Matami-sukka, suunnittelu Sari Suvanto. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 050 595 0502 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. Neuleohjeita taito.fi. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • taitokainuu@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 040 684 9550 www.taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 040 596 0521 www. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. yhdistysilmoitusTAITO_5_2018.indd 1 17.9.2018 15.56.13. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 050 5500 501 www.taitoetelasuomi.fi • www.craftcorner.fi • helsky@taitoetelasuomi.fi Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. Kuva Hilja Mustonen. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Strandvägen 16 B, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. 040 554 0057 Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh
Matami-sukka, suunnittelu Sari Suvanto. TILAUSKORTTI Teema: Käsityön luoma hyvinvointi Käsityöt elämänlaadun parantajana ja kiireisen arjen pelastajana. Asiakkaalla on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus ja virheen oikaisuoikeus sekä oikeus kieltää henkilötietojensa käsittely suoramarkkinointiin. Tilaushinnat ulkomaille löydät www.taitolehti.fi T A IT O m ak sa a tila uk se n po stim ak su n Lehden asiakkaat ovat Taitoliiton/Käsija taideteollisuusliitto Taito ry asiakasrekisterissä, jossa olevia henkilötietoja käsitellään muun muassa asiakassuhteen hoitoon ja kehittämiseen sekä markkinointiin Taitoliittoon kuuluvissa yhteyksissä. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Vuolteentori 2, 33100 Tampere, puh. 050 5500 501 www.taitoetelasuomi.fi • www.craftcorner.fi • helsky@taitoetelasuomi.fi Tasihinintalo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. Tilaushinnat ovat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin. Kuva Hilja Mustonen. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan. Tutkittua tietoa käsitöiden vaikutuksesta sekä ohjeita lieventämään alkutalven stressiä. Asiakas voi tarkistaa lehtirekisterin tiedot lehden tilaajapalvelusta: Jaicom Oy, asiakaspalvelu@jaicom.fi, puh. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 050 595 0502 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. 03-4246 5340. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, puh. 010 387 1010 www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilausjakson alkua. Ta ito Tu nn us 50 14 10 6 00 00 3 Va sta us läh ety s 6/18 ilmestyy viikolla 49 Tilaan lehden lahjaksi LAHJAN SAAJA Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin TILAAJA/MAKSAJA Minulle saa lähettää Taito-lehden ja Taitojärjestön markkinointiviestejä Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin Allekirjoitus / Yhdistyksen leima T A I T O TULE MUKAAN LUKEMAAN, TEKEMÄÄN JA IDEOIMAAN! Tilaan TAITO-lehden ?kestotilauksena hintaan 2 x 29,50 € (yht. TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. Neuleohjeita taito.fi. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. 040 684 9550 www.taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. 040 596 0521 www. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi Roosa nauha -langat ja -kuvasto Taito Shopeista ja taitokeskuksista. 040 554 0057 Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Strandvägen 16 B, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. Kestotilauksena tilattu lehti tulee ilman uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. yhdistysilmoitusTAITO_5_2018.indd 1 17.9.2018 15.56.13 ?TAITO?5/2018 73. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 59 €/vuosi) 6 numeroa ?6 numeroa hintaan 64 € vuosikertatilauksena. Kestotilauksen hinta 2018 on 29,50 e/6 kk, laskutus puolen vuoden jaksoissa. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • taitokainuu@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kankuri@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh
Kaupasta löytyy myös muita lankoja. Pe 10–18 • La 9–18 • Su 10–17 Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Kysy lisää opiskelupaikoista puh. Ota yhteyttä toimitus@taito.fi tai kysy lisää päätoimittaja Minna Hyytiäiseltä 040 505 0944 Oletko käsitöistä kiinnostunut myynnin ammattilainen?. Kansallispukujen perinteiset materiaalit BRAGES AB +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi www.helmivene.fi webshop +358 40 558 1760 Jaanan Lankapaja -verkkokauppaSuomalaisten villalankojen jälleenmyyjä -lammastilojen omia lankoja, alkuperätila tiedossa -luonnonvärit, kasvivärjätyt -eri vahvuuksia esilangasta paksuun hahtuvaan. 050 596 2828 KERAMIIKKAALAN ARTESAANIOPINNOT nyt Forssassa LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Taito-lehti etsii uutta ilmoitusmyyjää. www.jaananlankapaja.fi 050-5422026 Jurva(Kurikka) Varasto avoinna sop.mukaan Elämyksiä ja ostoksia 16.–18.11.2018 Tampereen Messuja Urheilukeskus Elämyksiä ja ostoksia » Vuoden odotetuin käsityöja design-messutapahtuma » Uudistunut ohjelmaja tapahtumakokonaisuus » Yli 700 näytteilleasettajan upeat tuotteet Lue lisää ja osta liput ennakkoon: www.kadentaidot.
Taideteollisuusalan sekä teks?ilija muo?alan tutkintokoulutukset Hanki puuttuva tutkinto, syvennä osaamistasi, kehitä ammattitaitoasi tai yritystäsi! Hanki puuttuva tutkinto, syvennä osaamistasi, kehitä ammattitaitoasi tai yritystäsi! www.raseko.. puu . Oulun Kädentaitomessut 16.-18.11. Sisältää elämyksiä! Sisältää elämyksiä! Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25, Jyväskylä 014 266 4370, craftmuseum.info@jkl.. teks?ili . Museon näyttelyt ja tapahtumat vievät sinut aikamatkalle käsityön ilmiöihin. 5.-7.10. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. Suomen Kädentaidot Tampere LANKAVA OY, Kauhava (06) 434 5500 www.lankava.fi Tutustu kierrätysmateriaaleihimme! SUURI KÄDENTAITOTAPAHTUMA Lahden Messukeskuksessa 3.-4.11.2O18 Aukioloajat: la 3.11. Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. erikoisamma?tutkinnot Nostalgiaa ja nykyaikaa – resepti käsityöhön, joka kiinnostaa koko perhettä. metalli . klo 1O–16 KATEVAMESSUT.FI • kahvipussipunonta • hopeakoru • • Martta-nukkekurssi • kierrätyskorukurssi • skräppäys • Katso syksyn 2018 kurssitarjonta: www.koskelansetlementti.net/keski-suomen-opisto. muinaistekniikka . . amma?tutkinnot . klo 1O–17, su 4.11. korjausrakentaminen . vaatetus . (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. www.craftmuseum.. Ota yhteyttä info@ryijypalvelu-rp.. perustutkinnot . Seinäjoen Käsityömessut 13.-14.10
TAITOLIITTO Tilaa itselle tai lahjaksi WWW.TAITOLEHTI.FI/KAUPPA Verkkokaupassa kaikki vuoden 2017 Taito-lehdet 5?€ /kpl Tarjous voimassa 31.10.2018 asti T A I T O lehti. 6 414887 433853 1 8 5 74 33 85 -1 80 5 PAL.VKO 2018-49 Koska itse tehty on ihanin