taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND Parainen ja Kemiö www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • taito.aboland@gmail.com TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi TAITOLIITTO • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi SIELUKAS METSÄ Minttu Wikberg suunnittelee neuleita, joiden aiheet kumpuavat luonnosta KANKAILTA KEITTIÖÖN Linda Laitinen vuolee keittiötarvikkeita rescue-puusta PÖLLÖJÄ POSIOLTA Keramiikkataiteilija Miki Kimin käsissä syntyy kaunista keramiikkaa. N ro 6 • 20 23 • M et sä n sii m ek se ss ä ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € PAL.VKO 2024-04 74 33 85 -2 30 6 Ku va Hi lja M us to ne n. TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hamina, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila ja Havukoski www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu ja Ilomantsi + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www
Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu . Talven pimein hetki on jo takana päin mutta luonnon kirkkaat värit odottavat vielä mahdollisuuttaan puhjeta kukkaan Maa on valkoinen ja yöt ovat mustia mutta talvi kurkottelee jo kohti kevään valoa Taidossa / leikitellään mustan ja valkoisen välisellä kontrastilla. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio . Aikakausmedia ry:n jäsen. vuosikerta. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu D. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. 6 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo – 6. ISSN Taito / ilmestyy viikolla Tammikuussa ilmestyvän Taidon teemana on mustaa ja valkoista. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 6 , 8 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Puuvillakatu C , Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet) TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Emma Auvinen, Veera Helander, Anni Ignatius, Jonna Kapela, Sonja Karlsson, Petteri Kivimäki, Maija Koskinen, Annukka Pakarinen, Sarita Piipponen, Annika Pitkänen, Maiju Räsänen, Erika Sininärhi, Saga Sinisalo, Anna-Karoliina Tetri, Veera Välimäki, Minttu Wikberg, Meeri Ylä-Tuuhonen. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 6, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi . Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. 6. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto . Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu . Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu . Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu . Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Paino Punamusta
CELEBRATING BUSINESS TOGETHER Monipuoliset tuotevalikoimat, hyviä ideoita ja uudenlaisia synergioita! Vuoden 2023 hyvien kokemusten jälkeen kolme johtavaa kulutustavaramessua Ambiente, Christmasworld ja Creativeworld järjestetään jälleen yhtä aikaa Frankfurtissa 2024. 2024 FRANKFURT / MAIN 27.–30. 20 23 Fi nn la nd 26.–30. 1. 1. 1. 75 16 4 -0 05 _H O C G _A Z _A llg em ei n _T ai to le ht i_ 10 1x 27 • FO G R A 39 • C M Y K • cd | D U : 03 .1 1. Tule luomaan uusia kontakteja maailman suurimpaan juhlasomistamisen, askartelun sekä lifestylen ja kulutustavaroiden ammattitapahtumaan. 2024 FRANKFURT / MAIN 26.–30. 2024 FRANKFURT / MAIN Nauti inspiroivista kokemuksista! consumergoods.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577
Puu ei kuole. 61) ja Varpu -lapaset (s. 42. Sisällys Kannessa Juurakko -neuletakki (s. Kannen kuva: Tiina Hautamäki Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI 06 ALUKSI 10 ILONA KORHONEN: HYVÄ MIELI KÄSITYÖLLÄ 12 METSIEN MINTTU 22 PUUN TOINEN ELÄMÄ 26 KOIVUN KYLJESTÄ TUOKKOSEN TARPEEKSI 36 6 X METSÄN SIIMEKSESSÄ 38 SUKSET SALOMAIDEN SANKAREILLE 42 KERAMIIKKAA LUONNON KESKELTÄ 44 METSÄKUOSIT TULEVAT ALITAJUNNASTA 54 VIROLAISEN PUUTYÖPERINTEEN KRUUNUNJALOKIVI 58 ROOPE LIPASTI: JUMALAA TUURAAMASSA 59 JOULUKORISTEET KÄVYISTÄ Teknologia 60 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 61 Juurakko-neuletakki 63 Aarnio-pipo 65 Metsän helmassa – kirjoen korjatut lahkeensuut 68 Varpu-lapaset 71 Ieva-paita 74 Käpynapit 75 Purkkivärjäys granaattinomenan ja banaanin kuorilla 76 Sammal-sukat Pehmeän ja pörröisen Aarnio -pipon ohje löytyy sivulta 63. ” Linda Laitinen, s. 4 6/23. 22 Eteläkorealainen Miki Kim luo keramiikkataidetta Posiolla, s. 68). ” Puut merkitsevät minulle turvaa. Näen työni niin, että jatkan puun elämää. Se elää ilman mukana, laajenee kosteudessa ja kutistuu kylmässä
Tämän vuoden aikana olen kuullut tarinoita perheestä, rakastumi sesta ja kipeiden asioiden kohtaamisesta sekä käynyt fi losofi sia pohdin toja siitä, mikä käsitöissä on, että niitä on vain pakko tehdä. Käsitöiden merkitys voi olla kaikki kaikessa: ne ovat saattaneet olla läsnä aina tai pelastaa jopa koko elämän. Olen nau ranut ja liikuttunut kyyneliin. Millaisia ihmisiä tässä maailmassa onkaan! Miten erilaiselta kukin vaikuttaa ja miten erilaisia käsitöitä kukin tekee, mutta miten samanlaisella palolla käsillä tekemiseen suhtaudutaan. Jokaisen kohtaamisen jälkeen olen havahtunut mieleni keventyneen ja olleeni ihmeen vallassa. Olen toimittajana etuoikeutetussa asemassa, sillä pääsen Taitolehden juttuja tehdessäni kuuntelemaan ihmisten tarinoita, niitä kokonaisia tarinoita, jotka saattavat liittyä vain välillisesti käsitöihin. Pintaa syvemmältä Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander 5 6/23. Olen kiitollinen siitä, että minulle uskoudutaan ja kerrotaan ääret tömän mielenkiintoisia, henkilökohtaisia ja koskettavia tarinoita. Kaik kia näitä ei voi lehteen painaa, mutta toivon, että kauniit tunnelmat välit tyvät kertomistamme tarinoista lukijoille siitä huolimatta. Kunkin tarina on erilainen, mutta kaikkia meitä yhdistää käsityöläisyys – se, että käsi töitä ei vain voi jättää tekemättä
Ambiente sisältää muun muassa. Perinteisten tuohija pärekorien taitajia ei ole Suomessa enää kovin monta, minkä vuoksi huoli perinteisen käsityötaidon katoamisesta on suuri – kerran kadotettua taitoa on vaikea elvyttää. Christmasworld keskittyy juhlasomistamiseen. Taitoliitto valitsi vuoden 2024 käsityötekniikaksi korin punonnan. Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Messe Frankfurtin Ambiente, Christmasworld ja Creativeworld tarjoavat 26.–30.1.2024 kulutustavara-alan ammattilaisille 29 hallikerroksen verran inspiraatiota. Se on yksi vanhimpia käsityötekniikoita. Korin punonta avaa käsityöläiselle mahdollisuuksia monien tuttujen ja kotimaisten luonnonmateriaalien, kuten heinän, pajun, oksien, tuohen, kaislan ja päreen hyödyntämiseen. Messut sisältävät ideoita yli toimialarajojen ja tarjoavat moninaista oheisohjelmaa. Vahva trendisuuntaus on perinteisten käsityömenetelmien yhdistäminen digitaalisiin suunnitteluprosesseihin. Creativeworld, joka alkaa 27.1., esittelee kaiken mahdollisen askarteluun ja käsitöihin ja antaa myös tilaisuuden testata uusia tuotteita ja tekniikoita. Materiaalit ovat kestäviä ja värit näyttäviä. sisustamisen, kattauksen, asusteet, korut ja paperitarvikkeet. Messuvieraan näkökulmasta on hyödyllistä, että trendinäyttelyt on koottu näytteilleasettajien tuot teista. Korin punonta on syntynyt tarpeesta tavaroiden ja materiaalien säilyttämiseen ja kantamiseen. NäytteilleasetMessuhumua Frankfurtissa tajien tuotteiden lisäksi esimerkiksi messujen trendinäyttelyt ovat oiva tapa perehtyä siihen, mikä nyt on pinnalla. Nyt on aika opetella punomaan itse omat korinsa – löytyyhän hyvälle korille aina käyttöä! Tässä & NYT Kuva Messe Frankfurt/Jean-Luc Valentin Kuva Taitoliitto/Hilja Mustonen Lisätietoja: ambiente.messefrankfurt.com christmasworld.messefrankfurt.com creativeworld.messefrankfurt.com 6 6/23
– Kahvilan nimeksi tuli Tupa ja pitäähän jokaisessa tuvassa olla räsymatot, hän toteaa. Mattojen toteuttajakumppaniksi löytyi Taitojärjestön kautta Taito Pirkanmaa. Suomen Kädentaidot -messuilla palkittiin jälleen ansioituneita käsityöläisiä. Aluksi Suomalaiset räsymatot ovat löytäneet tiensä Japaniin, kun muotoilija Harri Koskinen suunnitteli kiotolaisen kapselihotellin aula kahvilan uudistuksen. Voittoja käsityömessuilta Räsymatot maailmalla KÄSITYÖN PERINTÖ Elävän perinnön kansalliseen luetteloon lisättiin tänä syksynä yhdeksän uutta käsityötaitoa. Lue lisää: taito.fi. Taito-Finlandian saajan valitsi Saimi Hoyer ja voittajaksi valikoitui virkkausguru Molla Mills. Vuoden 2023 artesaaniosaaja on tekstiilija muotialan opiskelija Kirsi Launiainen. Kuva Sonja Karlsson 7 6/23. Muita luetteloon lisättyjä käsityötaitoja ovat neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus ja perinteisen riukuaidan rakentaminen. Räsymatot sijoitettiin kahvilan puupenkeille ja tyynyiksi, sillä julkisessa tilassa räsymaton käyttäminen lattialla ei ole kovin yksinkertaista. Paikallisia käsityötaitoja edustavat Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys. Yhdeksi sisustuksen osaksi Koskinen halusi nostaa kotimaiset räsymatot
1000 euron palkinnon lahjoittaa Käsija taideteollisuuden edistämissäätiö. Hänen käsityöinnostuksensa alPartasta ehdotti palkittavaksi hänen käsityönopettajansa Eija Seunala. Partanen on perehtynyt käsitöihin laajasti: hän on esimerkiksi korjannut soittoharrastuksensa innoittamana vanhaa haitaria ja ommellut vanhoja kaavoja hyödyntäen ”herrojen metsästyspuvun”. Hän opiskelee yhdeksännellä luokalla Orimattilan yhteiskoulussa ja on valinnut kaikki mahdolliset koulun tarjoamat käsityön valinnaiskurssit. Aluksi koi mummolasta Savosta, missä hän innostui kunnostamaan vanhoja navetasta löytyneitä työkaluja. Kunniamaininnan saivat salolainen Margarita Livshits, 16, oululainen Eino Matikkala, 17, sekä vantaalainen Vuokko Rantala, 17. Innostus käsitöihin näkyy vahvasti koululaisten arjessa – Junior Taito -palkinnon saajaksi ehdotettiin yhteensä 27 taitavaa nuorta. Palkintoraati halusi myöntää kunniamaininnan myös kolmelle muulle nuorelle ja palkita heidät Taito -lehden vuosikerralla. Tänä vuonna Junior Taito -palkinnon saajaksi valittiin orimattilalainen 15-vuotias Petu Partanen. – Perinnekäsityöt ovat minulle omaa sielunmaisemaani, Partanen sanoo. Lue lisää verkossa: taito.fi 8 6/23. JUNIOR TAITO -PALKINTO KÄSITYÖN MONITAITAJALLE Taitoliitto jakaa jo neljännen kerran nuorille suunnatun kädentaitojen palkinnon
9 6/23. Voit luoda itse vaa tekaappisi kulmakiviä, jotka tuovat pehmeyttä arkiseen pukeutumiseen, mutta lisäävät maustetta asukoko naisuuteen myös juhlissa. Myös huivien muodoissa on vaihte lua: ne vaihtelevat puolikuusta kol mioon ja ympyrään. Lisäksi kirjassa annetaan ohjei ta siitä, miten mittoja voi muuttaa omalle lemmikille sopivaksi. Koirien neuleet on mitoitettu erikokoisille ja muotoisille koiril le. KIEHTOVA KUU & NEULOTUT HUIVIT Pauliina Kuunsola, Laine Publishing 2023 Tämä teos on kunnianosoitus kuulle! Kirja sisältää yhdeksän kuun vaihei den inspiroimaa ohjetta huiveihin, joissa käytetään monipuolisesti eri laisia mallineuleita ja tekniikoita. Kirja sisältää vink kejä siihen, miten kuun voi ottaa osaksi omaa elämäänsä sekä miten voit käyttää kuun vaiheita oppaanasi – myös neulomisessa. SOFTLY – Ajattomia neuleita Sari Nordlund, Cozy Publishing 2023 Sari Nordlundin teoksessa Softly – Ajattomia neuleita, sukellat 22 upean neuleen maailmaan. Kirja kertoo kuusta ja sen sykli sestä luonteesta sekä siihen liitetyis tä uskomuksista. Kirjat Koonnut TIINA HAUTAMÄKI KAVERILLE KANS Moreeni 2023 Syksyn ehkä lämpöisin neulekirja uutuus tarjoaa mahdollisuuden hauskan neuleen neulomiseen myös perheen koirakaverille. Kymmenen nimekästä kotimais ta neulesuunnittelijaa on laatinut ohjeet koiralle ja ihmiselle yhteen sopiviin neuleisiin – kissakaveria unohtamatta. Klassinen ajattomuus muodostaa tunnelmallisen koko naisuuden, jonka kruunaa Pariisissa ikuistetut elegantit neuleet. INSPIRAATIOTA TALVEEN Syksyn uutuuskirjojen avulla neulot niin muhkeat huivit, ajattomat klassikot kuin koirakaverinkin neuleet. Ihmis ten kokoja löytyy lapsesta aikuiseen. Tämä kirja on täynnä malleja, joihin voit kääriytyä yhä uudelleen. Neuleet on valmistettu eettisistä ja luonnonmukaisesti valmistetuis ta langoista
Voi olla vaikka vuosi. Joo joo, ihan kohta! LOPPUILLASTA OMA SURKEUTENI oli poissa ja itsesääli oli antanut sijaa käsin tekemiselle, eläinkui tujen terapeuttiselle seuralle ja työn etenemisen ilolle. Ajattelin koko ajan, että kohta vedän sen pei ton korville. Päätin kotiin päästyäni piiloutua peiton alle ja jäädä sinne pakoon pahaa maailmaa. Lankakorissa olivat jonossa toiseen työhön kaavailemani langat: iloiset värit, mohairia, silk kiä, merinoa ja vielä uudet puikot. Vaikka kerto mukseni on toki melkoisesti romanti soitu, moni käsin tekijä tunnistaa käsin tekemisen rauhoittavat elementit: käsissä hyvältä tuntuvat, laadukkaat ma teriaalit, värit, muodot ja suunnitelmat. Kuitenkin kotiin tullessani näin sohvan nurkassa kes keneräisen neuleen. Haluaisin siirtää käsitöiden rauhoittavan ja elvyt tävän vaikutuksen uusille polville, niin omilleni kuin kollektiivisestikin, osana hyvän elämän mallia. Liikaa työtä ja pieni pelko, josko en osaakaan hom miani, entäpä jos en ehdi!. ”. Ne saavat sykkeen laske maan ja mielen tyyn tymään. On ollut stres siä ja huolia, on ollut liikaa tehtävää ja muistetta vaa. Olen jättänyt merkittävissä määrin myös erilaisia käsityötarvikkeita kotona ajelehtimaan ja ilmoittanut, että niitä saa aina käyttää, jos ne alkavat kiinnostaa. Mikä olisi sopiva tapa jättää perinnöksi käsitöiden positiiviset vai kutukset yksilön hyvinvoinnille. Kuulostaako tutulta. Jotenkin tulin siirtä neeksi peiton alle mönkimistä ja aloinkin silitellä lanko ja, yhdistellä värejä, järjestellä niitä ja vilkuilla valittua ohjetta. ”Loppuillasta oma surkeuteni oli poissa ja itsesääli oli antanut sijaa käsin tekemiselle. Hyvä mieli käsitöillä Kolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Olin vahingos sa unohtanut kaiken. Kuvitus Johanna Ilander J oskus ihmisellä on huono päivä. Ja soittimia on aina saanut soitella, kä sitellä siitä hetkestä lähtien, kun ne ovat alkaneet kiin nostaa. Ja niinhän ne ovatkin alkaneet, ilman erityistä kehotusta tai käskyä. Onko se kattava kou lutus niin koulussa kuin harrastuksissa vai olisiko eri laisille mahdollisuuksille altistuminen vähintään yhtä hyvä tapa. Ja onpa käsi työn terapeuttista vaikutusta tutkittu tieteenkin nimissä jo vuosikymmeniä! Mutta mitäpä sitä tutkimuksella tut kimaan, tulkaa vaan kysymään meiltä käsityöharras tajilta! Tutkimusta vahvistavan vertaistodistuksen saa kyllä varmasti keneltä tahansa kässyilijältä! Olemme puolisoni kanssa hoitaneet lastemme mu siikkikasvatuksen pääasiassa sellaisella metodilla, että olemme jättäneet erilaisia soittimia kotona lojumaan, niin sanoakseni. Jäljellä oli melko tyyni mieli ja huonon päi vän ainekset olivat asettuneet jotenkin järkevään mittakaavaan. Voi olla huono päivä, viikko, kuukausi. Tei nit toki kokevat viehtymystä kaikkeen kiellettyyn, mutta en siis ole ryhtynyt kieltämään käsityövälineitä. Minulla oli eilen huono päivä. Ja vihdoin katkesi kamelin selkä, tuli työkaverin pieni väärä sana, väärin tulkittu, mutta kaiken aiemmin sanotun omassa päässäni kaata va
Omavaraisuuden ihanne säilyi tekstiilien teossa 1950-luvulle saakka Kainuussa vahvana. Kuva Museovirasto Hanna Piipposen valmistamia supikkaita eri väreissä. Kuva Kainuun museo 11. Näyttelyssä tutuksi tulevat niin maakunnassa valmistetut kuin sinne tuodutkin seinätekstiilit. Kuva Hanna Piipponen Yksityiskohta ryijystä. Metsien kuninkaalliset -näyttely pohjautuu Suomen kansallismuseosta löytyviin laajoihin kokoelmiin sekä Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin. KAJAANI Kainuun museo, Asemakatu 4 24.1.2024 asti Seinätekstiilejä Kainuun mailta Metallinen hela pronssikaudelta, valmistusaika 1800–500 eaa. Pohjolan metsien tunnelma valtaa Hämeen linnan! Humisevat metsät sekä metsiemme kuninkaalliset karhu, susi, hirvi ja ilves ovat olleet tarinoiden ja mytologioiden inspiraationa suomalaisille jo vuosisatojen ajan. Kippurakärkiset supikkaat ovat näyttelyn keskiössä: kengät neulotaan käsin muotoonsa asiakkaan jalkaan sopivaksi. Historiallisten aarteiden lisäksi näyttelyssä on esillä myös muun muassa veistoksia ja luontovalokuvia HÄMEENLINNA Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25 28.1.2024 asti Metsien kuninkaalliset 24.3.2024 asti Suutarinverstas Pikitikki – Perinteitä pikilangalla Nyt esille pääsevät kainuulaiset ryijyt, raanut, täkänät, huoneentaulut sekä kuultokudokset kahdensadan vuoden ajalta. Perinnejalkineet ovat osa katoavaa suomalaista kulttuuria ja niiden valmistuksen taitajia on enää muutamia. Näyttelyssä on esillä valmiita jalkineita sekä työkaluja, joilla niitä valmistetaan. 6/23 Näyttelyt Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Suomen kansallispukukeskuksessa järjestetään näyttely, jossa pääsee tutustumaan käsityöntaitajan työhön perinnejalkineiden valmistamisessa
Se peittää alleen luonnon mielenkiintoiset yksityiskohdat, joista hän löytää ideoita kirjoneuleisiinsa. 12. Metsien Minttu Teksti SAGA SINISALO | Kuvat ANNIKA PITKÄNEN Minttu Wikberg ajattelee, että hänen luontosuhteensa on hyvin suomalainen. Neulesuunnittelija Minttu Wikberg rakastaa melkein kaikkea pehmeää. Hän sienestää ja marjastaa, ja tekee pieniä retkiä perheensä kanssa. Lumesta hän ei kuitenkaan piittaa
– Ajattelin, että oma kärsivällisyyteni ei riitä siihen. Kotona oli kangaspuut, mutta kutominen tuntui Wikbergistä liian vaivalloiselta. Pitää ensin luoda loimi, pujotella se kangaspuihin, ja sit ten pääsee vasta kutomaan. Wikbergin omat sielunmaisemat sijaitsevat kui tenkin Uudellamaalla, tarkemmin Karkkilassa, jossa Wikberg on viettänyt nuoruutensa. Lähistöllä sijaitsee myös Wikbergin oma kesämökki, jon ka pihamaalla hän kasvattaa kesäisin perunaa, porkka naa, yrttejä, mangoldia ja pörriäiskukkia. Wikberg ei kuitenkaan ole ötökkä. Hän on Helsingin Munkkivuoressa asuva neule ja tekstiilisuunnittelija, joka pitää ulkona liikkumisesta ja luonnon loputtomis ta yksityiskohdista. Siellä hän on oppinut rakastamaan erityisesti metsiä. Tärkeintä on, että luontoon pääsee vaivattomasti. Sitten on vielä pikkuruisempaa sammalta, joka näyttää ohuelta maali kerrokselta kallion pinnassa. Lukion jälkeen Wikberg opiskeli sairaanhoitajaksi ja teki sairaanhoitajan töitä muutaman vuoden. Lisäksi langat ovat niin ihanan pehmeitä, ja Wikberg rakastaa pehmeitä asioita. JOKU NÄYTTÄÄ LIUKASTUNEEN kaltevalla kalliol la, sammal on lohkeillut pienen kämmenen kokoisiksi laatoiksi. Hän ei ymmärrä, miksi kaikki ihmiset eivät neulo. Se on oleellista myös Wikbergin työn kannalta. Hänen vanhempan sa omistavat paikkakunnalla edelleen vanhan maatilan. – Siellä ei oikein ole mitään aluskasvillisuuttakaan, pelkkää neulasta. Sinne meneminen on hämmentävä kokemus, Wikberg sanoo. Karkkilassa ympärillä on muunkinlaista metsää, kuten lähes kaikkialla Suomessa: vanhempien pienellä talousmetsäpläntillä puut kasvavat tiheissä ja suorissa riveissä. Silloin neulominen unohtui, mutta kaipuu kasvoi jatkuvasti jos sakin mielen perukoilla: olisi pakko päästä tekemään jotain luovempaa. Wikbergin Yhteishyvälle suunnittelemien maakuntasukkien sar jassa Lappisukkia koristaa poro, mutta merellisissä Pohjanmaasukissa lentää lokki. Sellaisia, joissa linnut laulavat ja kaatuneet puut saavat lahota rauhassa. 13. Wikberg hakeutui opiskelemaan neulesuunnitte lua Hämeenlinnaan. Hänen äitinsä opetti työkseen käsitöitä ja niitä tehtiin myös kotona. Jos hän olisi eläin, hän olisi ehkä pieni ötökkä, joka liikkuisi sammalen seassa kuin metsässä. SIELUNMAISEMANA METSÄ Wikberg suunnittelee pääasiassa kirjoneuleita, joiden aiheet tulevat lähes aina suomalaisesta luonnosta. MUTKAN KAUTTA TAKAISIN JUURILLE Karkkilassa Wikberg on oppinut myös neulomaan. Mitään ihmeellistä ei tarvitse olla. – Sammalet ovat suurin piirtein kaunein asia maail massa, Minttu Wikberg sanoo. Tämäkin pieni sammalparatiisi sijaitsee vain muutaman minuutin kä velymatkan päässä Wikbergin kotoa. Vuoden päästä hän aloitti vaate suunnittelun opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa. Vähän matkan päässä kivirykelmien kuorrut teena kasvaa muhevampaa sammalta. Neulomiseen pääsi heti kiin ni, kun ei tarvinnut kuin puikot ja lankaa, hän kertoo. Nykyään Wikberg tekee pääasiassa neulesuunnittelua, mutta monen vuoden kokemus tekstiilikuosien suun nittelusta näkyy edelleen hänen töissään. Suomalainen luonto voi tietysti tarkoittaa hieman eri asioita riippuen mistä suunnasta katsoo. Wikberg ajattelee, että hänen oma luonto suhteensa on kehittynyt juuri Karkkilassa
Kun katson ympärilleni, otan ikään kuin valokuvia ilman kameraa, Wikberg sanoo. Wikberg kertoo löytäneensä Karkkilasta niin paljon herkku tatteja, ettei metsästä meinannut millään päästä lähtemään. Hän on asunut lyhyen ajan myös Helsingin Kalliossa, mikä oli hänen mukaansa mielenkiintoinen kokemus. Nykyään Wikberg tekee pääasiassa neulesuunnittelua, mutta monen vuoden kokemus tekstiilikuosien suunnittelusta näkyy edelleen hänen töissään. – Esimerkiksi täällä huomioni kiinnittyy tuohon männyn töyhtöön, ja sitten nämä talventörröttäjät ovat Minttu Wikberg on valinnut kotinsa sijainnin niin, että luonto on lähellä kaupungissakin. Aloitteleville valokuvaajillekin sanotaan, että pitää vain katsoa paljon asioita. Sieniä on ollut kaikkialla. Kuvat ja värit löytyvät luonnollisesti metsästä. SUUNNITTELUSILMÄT PÄÄSSÄ – Isäni sienestää paljon ja sanoo aina että silloin pitää olla sienisilmät päässä, Wikberg sanoo. 14. 6/23 – Tykkään tehdä kuvia ja sommitella, miettiä miten värit menevät yhteen. Siksi teen pääasiassa kirjoneuleita. Kuluneena syksynä ei ole tosin tarvinnut kummoi siakaan sienisilmiä. – Olen tietoisesti kouluttanut itseäni näkemään asioi ta. Mutta kun metsästä etsii kuvia, asioita pitää katsoa hieman eri tavalla
Englannissa Wikberg huomasi pukeutuvansa pinkkiin kuin ei mitään. Väristä tu lee jotenkin liian kirkas, se ei tunnu omalta. Englannissa asuessaan Wikberg huo masi, että hänen värimaailmansa muuttui ympäristön muuttuessa. Ja sammalen väri on ihana, tietysti. Sitä on kuitenkin Wikbergin mielestä vaikea toisintaa vaatteissa. METSÄNPOHJA PARSITTUNA Viime aikoina Wikberg on keskittynyt parsimiseen, ja te keillä on aiheeseen liittyvä kirja. Tekniikassa on hänen mukaansa vapautta ja huolettomuutta. Valo oli erilaista, talvella ei ollut lunta. Ainakaan Suomessa. Wikberg on yrittänyt. Kivien rykelmässä on jo val miiksi vähän kuin kuosia. Lopputulos saa olla leikkisä ja näyttää siltä miltä näyttää – parsitulta. Etenkin värimaailmat uivat alitajuntaan usein myös tiedostamatta. ”Sammalet ovat suurin piirtein kaunein asia maailmassa.” ” Luonnossa kiinnostavinta eivät ole jylhät maisemat vaan yksityiskohdat. 15. Nuoren haavan rungosta löytyy kauniita väriyhdistel miä, herkkiä harmaan sävyjä. Hän näyttää sukkaa, jonka pohjaan on parsittu kolmiulotteisia sammallämpäreitä, joiden sävyt eivät aivan vastaa lähimetsän kirkkaana hehkuvaa vihreää. todella mielenkiintoisia
Silloin ympäristöstä ei tarvitse etsiä mitään, vaan silmiä voi lepuuttaa. 16. Kirjoittaa ohjeita, piirtää kaavioita ja lähettää sähköposteja. Sen olisi tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Kaupallisena suunnittelijana Wikberg tekee paljon tilaustöitä. – Minulla on sellainen haave, että joku kerta järjestän kaikki työt niin, ettei toukokuussa tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Mielenkiintoiset yksityiskohdat jäävät lumen alle. Kotona hän tarttui neulaan ja lankaan, ja ryh tyi pistelemään sukan pohjaa miten mieli teki. Vähän siltä kuin tepastelisi metsässä paljain jaloin. Aivan ensimmäiseksi Wikberg meni metsään. Viime aikoina hän on esimerkiksi suunni tellut Fazerin ja Arabian kuoseista neuleita Novitalle. Kun asioita ei suunnittele tarkasti, niistä saattaa tul la jotain. – Tämä on syntynyt niin, että olen vain alkanut tekemään jotain, mitä on huvittanut. Wikberg on ehdottomasti kevätihminen. – Mutta sillä tavalla voi ehkä löytää jotain uutta. Voisin vaan istua ulkona, kuopsuttaa maata ja istuttaa asioita. Se ei ole vielä toteutunut, ja aina touko kuussa olen pettynyt, että en ole taaskaan tehnyt niin. Silloin tekee mieli olla vain kotona ja verhoutua villaan. Loppuvuodesta ulos tulee kuitenkin lähdettyä har vemmin. Kun työ ei etene ja ajatukset menevät sykkyrälle, luonnossa käveleminen tekee hyvää. – Saapa nähdä, Wikberg sanoo. Hän istuu paljon tieto koneella. Sukan on tarkoitus tuntua jalkapohjan alla epätasai selta. Kesät kuluvat usein joulumalleja suunnitellessa. Wikbergin käyttämä parsintatekniikka ei ehkä ole mil lään muotoa käytännöllinen sukan pohjassa, mutta juu ri se tekee siitä niin ilahduttavan ja villin. Kun ei ole sellaista painetta, että kaikesta pitäisi tulla jotain, Wikberg sanoo. 6/23 Ulkosyrjällä törröttää vaaleanpunainen sieni. IKUINEN KEVÄÄN KAIPUU Pääasiassa Wikbergin arki on sellaista kuin ihmis ten arki yleensä: ei kovin villiä. Siellä hän katseli maata ja kuvasi näkemiään mielenkiintoisia muotoja. Sammalet näkyvät Minttu Wikbergin parsintatöissä. Tänään Wikberg on puuhannut parsintakirjansa parissa. Tai sitten ei. Stressaantuneena hän haaveilee sammal mättäällä makaamisesta
6/23 Itse neulotut vaatteet kulkevat mukana metsäretkillä. 17
6/23 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor Mallin meikki ja hiukset Jasmin Vilander 18
Suunnittelija Veera Välimäki Ohje s. Tuleeko tästä sinun luottoneuleesi. Talven lempeintä lämpöä antaa Veera Välimäen suunnittelema neuletakki, jota koristaa yksinkertainen pintaneule. 61 veerarain #juurakkoneuletakki 19 6/23. Juurakko-neuletakin lämmössä maadoitut talven tuulessa ja tuiskussa. JUURAKKO-NEULETAKKI Kääriydy Juurakko-neuletakin syleilyyn
63 20 6/23. AARNIO-PIPO Erika Sininärhen suunnittelemassa Aarnio-pipossa yhdistyy kaksisäikeisen hahtuvakiekon pehmeä lämpö ja silkkimohairin pörröisyys. Yksinkertainen pintaneule pääsee oikeuksiinsa tässä muhkeassa pipossa, joka pitää taatusti korvat lämpimänä! Suunnittelija Erika Sininärhi Ohje s
yksisilmukkakerralla #aarniopipo Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor Mallin meikki ja hiukset Jasmin Vilander 21 6/23
Teksti EMMA AUVINEN | Kuvat ANNUKKA PAKARINEN Linda Laitisen arki on hektistä ja vaihtelevaa, mutta opetustyöt koulussa ja lasten menot tuovat rytmiä viikkoon. 22. Jokaisesta teoksesta tulee persoonallinen yksilö, johon vaikuttavat tekijän suunnitelmien lisäksi käytetyn puun ominaisuudet. Välillä aikaa vuolemiseen ei muulta elämältä jää viikkoihin. 6/23 PUUN TOINEN ELÄMÄ Linda Laitinen ei löytänyt kaupoista sellaisia keittiötarvikkeita, joita hän haluaisi, joten hän alkoi vuolla niitä itse ”rescue-puusta”
Laitisen suosikki on kataja, koska se haastaa häntä. 6/23 KOLMIKERROKSINEN MAALAAMATTOMASTA PUUSTA rakennettu talo kohoaa kallion tasanteel la jylhänä. Niiden vieressä on sileäpintaisia viimeistä silausta myöten sileäksi hiottuja ja öljyttyjä kauhoja ja vinkuraisia hunajatikkuja. 23. KATAJA PÄÄTTÄÄ LOPULLISEN MUOTONSA Laitisella on ystävällinen katse paahteisen sammalen värisissä silmissään. Työpöytä on vanhaa rustiik kista puuta, siinä näkyvät työn jäljet, puukon kaiverta mat viirut ja kuopat. Haavan lehdet havisevat, muuten on hiljaista. Laitinen onkin ollut aina sosiaalisissa ammateissa. Pöydällä lojuu karkeita puun paloja ja puolivalmiita töitä sekä kokonainen katajapölkky. Linda Laitinen asuu itse suunnittelemassaan talossa, jossa yksityiskohdat on tarkkaan mietitty. Vuoleminen tuo elämään vastapainoa. Takapihalla kasvaa villiä kasvustoa ja vanha kriikuna. Puhe pulppuaa virtana. Tässä nurkkauksessa Laitisen kä sissä syntyvät puiset keittiötarvikkeet ja kuvat niistä Instagramiin. – Aloin vuolemaan keittiötarvikkeita noin seitsemän vuotta sitten omaan tarpeeseen, koska en halunnut ostaa sieluttomia mekaanisesti tehtyjä massatuotettuja puu kapustoja, Laitinen muistelee. Hän johdattaa pie neen tavaraa täynnä olevaan huoneeseen, jossa mahtuu juuri ja juuri kääntymään. Siitä alkoi ura yksinyrittäjänä. Jokaisella puulla on oma luonteensa, ja kaikissa on vuollessa erilainen tuntu ma. Vuollessa hän on hiljaa, omien ajatustensa kanssa. September Co:n muutama vuosi sitten perustanut Linda Laitinen viittoo peremmälle
Kun tulen metsään, tuntuu kuin astuisin suureen syliin.” September Co:n keittiövälinevälinevalikoimassa näkyvät luonnon naivistiset muodot, eikä myynnissä ole kahta keskenään samanlaista lusikkaa, hunajatikkua tai veistä. ” 24. 6/23 ”Puut merkitsevät minulle turvaa
METSÄÄ ON KUNNIOITETTAVA Pieni polku johtaa Laitisen takaovelta kallion päällä har vakseltaan kasvavien puiden sekaan. – Puut merkitsevät minulle turvaa. 25. Tällä hetkellä Laitiselle tulee myyntiä pääasiassa nettikaupasta ja Instagramyhteydenottojen myötä mut ta myös muutaman jälleenmyyjän kautta. Syttyi toive liiketoiminnasta, jolla voisi elättää itsen sä. Lapsenomainen luonne on pitänyt häntä jatkuvasti liikkeessä ja uteliaa na oppimaan uutta. Kumisaappaisiin sonnustautunut Laitinen harppoo edellä. Seuraavaksi olisi tarkoi tus opetella tekemään puisia kulhoja – tai sitten jotain aivan muuta. Kysyntä riippuu paljon sesongista ja siitä, onko Laitinen julkaissut mitään somessa. – En ole koskaan tiennyt, mikä minusta isona. Näen työni niin, että jatkan puun elämää. Tehtyään ensimmäiset puutyöt Laitinen julkaisi niis tä Instagramtilillään kuvia. Läheiset ja tutut alkoivat lä hestyä yksityisviesteillä ja halusivat tilata hänen töitään. Puun syyt ja oksakohdat tekevät jokaises ta lopputuloksesta omanlaisensa. Laitinen paljastaa, että vaikka hän valmistaa keit tiötarpeita, hän ei nauti ruuanlaitosta ja on suoras taan huono kokki. 6/23 – Se on sitkeä puu, niin kuin minäkin olen. Puu ei kuole. Minä en päätä katajan lopullista muotoa, vaan se päättää itse. Hän ei voisi kuvitella veistävänsä puuta, joka on kaadettu vain sen vuoksi, että siitä pääsisi vuo lemaan jotain. Välil lä hän ei myy yhtään työtä viikkoihin. Siellä Linda Laitinen käy usein lataamassa akkuja ja maadoittumassa. Yrityksen nimessä on Laitisen lempikuukausi eli syyskuu. Toive on osoittautunut kaukaiseksi, sillä jos töitä ei tuota massatuotantona ja saa myyntiin marketteihin, on toimeentulo Laitisen mukaan hankalaa. Laitisen elämä on ollut vaiherikas. Haluaisin tehdä asiat tietyllä tavalla, mutta kataja ei anna. Laitinen kertoo käyttävänsä töissään suomalaista ”rescuepuuta”. Kotitalon takapihalta johtaa polku pieneen metsikköön kallion laelle. – Kun tulen tänne, tuntuu kuin astuisin suureen syliin, hän huokaisee. YRITTÄMISTÄ PALKKATÖIDEN OHELLA Veistämistaidon Laitinen hankki Youtubesta, kokeilun ja erehdyksen kautta kouliintumalla. Kuka tietää, mikä minusta vielä tulee! Sen hän kuitenkin tietää, ettei jätä puutöitä, vaikkei koskaan elättäisi sillä itseään. Rescuepuulla Laitinen tarkoittaa muun muassa myrskyssä kaatuneita puita ja sellaisia, jonka joku on joutunut kaatamaan pihaltaan. Luonto on Laitiselle myös muusa. Opetustyöt yläkoulussa ovat tuoneet viime aikoina säännöllisen tulonlähteen. Eri puolilla asuntoa onkin kauhoja, lastoja, lusikoi ta ja veitsiä maljakoissa kukkakimppuja muistuttavina asetelmina. Se elää ilman mukana, laajenee kosteudessa ja kutistuu kyl mässä. Paras työvaihe on se taianomainen hetki, kun raaka veistetystä puusta pääsee vuolemaan puukiehkura ker rallaan kunkin kapustan lopullisen muodon esiin. Toisinaan Lai tinen tekee tilaustöitä. Laitisen töissä suoraa viivaa ei juuri näe, sillä hän te kee kaikki työvaiheet hiomista lukuun ottamatta ilman konetta. Syksyisin myös metsä on hänestä parhaim millaan: se tuoksuu hyvältä, on helppo hengittää ja suppilovahveroitakin kasvaa aivan takapihalla. Metsässä ja veden äärellä kävellessään hän saa ideoita teosten muotoihin. Kallion laella puiden katveessa seisoessa ei näe muita taloja, ja tuntuu kuin olisi jossain toisaalla kuin Espoon keskuksessa. Mutta estetiikasta hän pitää; keittiö tarvikkeiden täytyy olla kauniita. Ottimet ja kauhat ovat jopa naivistisen epä symmetrisiä
Siitä kertoo FlanderAirolan säilyttämät vanhempiensa teke mät tuohityöt. Marjatta Flander-Airola on valmistanut tuohitöitä lapsesta saakka esivanhempiensa ohjeita noudattaen. Hyvin pidetty tuohi on lähes ikuinen materiaali. Löytyy koruja, muistikirjoja, hiuspantoja – jopa ongenkohoja ja tuohen silkkipaperiakin ohuemmista välikerroksista valmistet tuja kudonnaisia. – Minäkin halusin tehdä tuohiesineitä työkseni, mutta vanhemmat kannustivat opiskelemaan muun ammatin, FlanderAirola kertoo. Hyvin valmistettu kauppakassi kantoi ai koinaan jopa kuutta litran maitopulloa muiden ostosten lisäksi. KOKO PERHEEN PROJEKTI – Lapsena seurasin silmä tarkkana, kun isä valmis ti virsua. 6/23 Koivun tuohen työstämisen perinteiset menetelmät ovat vaarassa kadota. Puodin tuohinen maailma sulkee syleilyynsä. Kun isä näki työn, hän kannusti Marjattaa tekemään virsuja oikeasta tuohesta. Kassin ulkonäöstä ei osaisi päätellä, että se on jo lähes 60 vuotta vanha. 26. Pöydät ja hyllyt pullistelevat koivun tuohesta valmistettuja toi nen toistaan taidokkaampia esineitä. FlanderAirolan vanhemmat elättivät itsensä ja perheensä tuohitöillä 40 vuotta. Pihan lumipeitteeseen painunei ta jalanjälkiä seuraamalla löytää piharakennuksessa sijaitsevaan puotiin. Marjatta Flander-Airola teki ensimmäiset tuohityönsä jo 9 vuotiaana. Lopulta tuohitöitä teki koko perhe. Menin sen jälkeen omiin oloihini, leikkasin paperista sentin levyiset suikaleet ja punoin virsun ulkomuistista. Ovella vastassa on Tuohimuori itse. – Opin tuohitöiden tekemisen isältäni, joka puoles taan oli oppinut taidon omalta isältään, Flander Airola kertoo. Koivun kyljestä tuokkosen tarpeeksi Teksti ja kuvat TIINA HAUTAMÄKI LAHTELAISEN OMAKOTITALON PIHA KOIVUSSA kiikkuva tuohinen kyltti toivottaa tervetulleeksi Tuohi muorin puodille
6/23 Tuokkonen eli rove on monipuolinen säilytysastia, jossa voi valmistaa esimerkiksi mämmiä. 27
Marjatta Flander-Airola yhdistää tuohitöissä perinteitä ja luovuutta: ideoita töihin hän on löytänyt esimerkiksi museoista. Ne valmistetaan perinteisesti noin 5–7 sentin mittaisista koivutikuista, joiden toinen pää halkaistaan. Puikkarin avulla punosta raotetaan, jotta tuohinauha saadaan pujotettua siitä läpi. 6/23 Nipottimet muistuttavat pyykkipoikia. Flander-Airola on valmistanut puikkarin katajasta. Perinteisten tuohitöiden lisäksi Marjatta Flander-Airola valmistaa tuohesta myös koruja. 28. Tuohi taipuu myös laukkujen materiaaliksi
Tuokkonen on nelikulmainen astia, rove. Sii tä punottu pinta muistuttaa kankaankudonnasta tuttua palttinasidosta. Helpotus her movaivaan löytyi puukäsitöistä, kuinkas muuten. Työtä tuohen parissa riittää. Tällaisia esi neitä ovat esimerkiksi myös Tuohimuorin puodista löy tyvät suositut tuokkoset. 29. TUOKKOSTUOHET TIUKASSA Joidenkin tuohitöiden valmistamiseen tarvitaan nauha tuohen sijaan isompi yhtenäinen tuohilevy. Ei ole kahta täysin samanlaista puuta. Japanissa pohjois maiset käsityöt ja design ovat arvossaan, ja Tuohi muorin mukaan markkinat olisivat tulikuumat tuohitöille. PUIKKAREITA JA NIPOTTIMIA Tuohen työstäminen alkaa tuohen puhdistamisella, jol loin tuohen hilseilevät ulkokerrokset irrotetaan tuohen sisemmistä kerroksista. FlanderAirolan luovuutta ja inspiraatio ta se ei kuitenkaan ole sammuttanut. – Siellä oltaisiin kiinnostuneita erityisesti laukuista, koreista ja vasuista. FlanderAirola pohdiskelee, että epäluuloisuus tuohitöitä kohtaan juontaa juurensa vuosikymmenien takaa. – Ennen vanhaan tuohia saatettiin ottaa muiden met sistä ilman lupaa ja siitä nousi viha. Tuohityöntekijän tärkeimmät työvälineet ovat puu kon ja saksien lisäksi kiilamainen lasta ja koirasimet, jotka ovat myös tekijän itsensä valmistamia. 6/23 ”Tuohi on erittäin yksilöllinen, se on kuin ihmisen sormenjälki.” Hän työskenteli mainosgraafikkona 20 vuotta. Se on edelleen yksi puodin tärkeimmistä myytävistä esineistä. Kä tensä FlanderAirola kuntoutti veivaamalla lasten lelua, nappihyrrää. Kiinnostaako tuohen käytön kulttuurihistoria. Vaihe on työläs ja vaatii kärsi vällisyyttä. Valtaosa FlanderAirolan valmistamista tuohi esineistä valmistetaan nauhatuohesta, jota voidaan lei kata tuohilevyistä tai ottaa nauhana suoraan puusta. – Tuohi kasvattaa joka vuosi uuden kerroksen. Omien mallien lisäksi FlanderAirola toivoisi ehtivänsä valmistaa myös van hempiensa suunnittelemia esineitä. Hän on käyt tänyt myös näiden kahden koivulajin risteytymiä, joiden tuohi on ollut kaunista ja hyvälaatuista. Hieskoivun laatu ja väri ovat Flander Airolan mukaan rauduskoivua paremmat. Puikkarin avulla tuohipunosta raotetaan, jotta tuo hinauha saadaan pujotettua edellisestä kerroksesta läpi. – Tuokkosiin sopivan tuohen löytyminen on vaikeu tunut, FlanderAirola kertoo ja täsmentää: – Nykyiset istutuskoivikot ovat useimmiten niin oksaisia, että riittävän suuria ehjiä paloja niiden val mistamiseen ei meinaa löytyä. Jokaisenoikeuksiin tuohen repiminen elävästä puusta ei kuulu, vaan siihen tarvitaan maan omistajan lupa. Tuohi ohennetaan käyttötarkoituksen mu kaiseksi. FlanderAirola saa tuohta veljeltään ja tutuilta met sänomistajilta. Niitä kysellään jatkuvasti, mutta en pysty niitä yksin tekemään. Metsäkoneilla kaadettujen koivujen pinnat rikkoon tuvat ja tuohi on näin käyttökelvotonta silppua. Tuohikulttuurista muodostui kirosana. Sel käongelmat sekä tekstaus ja piirustuskäden lamaan nuttanut hermopinne toivat FlanderAirolan kuitenkin takaisin tuohitöiden pariin vuonna 1996. TUOHITÖILLE LÖYTYY TILAUSTA FlanderAirolan kaltaisia perinteisten tuohentyöstö menetelmien taitajia ei ole Suomessa jäljellä monta. Lue lisää aiheesta Sirkka-Liisa Rannan teoksesta Ylimuistoinen tuohi. Koivulaadullakin on väliä: Rauduskoivun tuohesta voi tehdä tuokkosia, mutta punontatöihin se ei niin hyvin sovi. Niitä tulee jatkuvasti, kun näkee uusia asioi ta ja alkaa pohtia, miten sen voisi toteuttaa, Flander Airola kiteyttää. Flander Airolan perheessä lastaa on kutsuttu puikkariksi ja koi rasimia nipottimiksi. – Tuohi on erittäin yksilöllinen, se on kuin ihmisen sormenjälki. Puun tyvessä se on kaikkein paksuinta. – Luovuus pakottaa toteuttamaan kaikenlaisia ideoita. Kaikki metsänomistajat eivät myöskään anna ottaa tuohta elä vistä koivuista, vaikka puut olisivat jo kaatotuomionsa saaneet. Vaikka hän on työskennellyt ahkerasti tuohityö perinteen tallennuksen ja kehittämisen puolesta, työlle ei ole löy tynyt jatkajaa. Nipottimet puolestaan pitävät tuohen paikallaan niiltä kohdin, joihin tekijän kädet eivät riitä. Tuohen paksuuteen vaikuttaa puun ikä ja se, mistä kohtaa puuta tuohta otetaan
Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor Mallin meikki ja hiukset Jasmin Vilander 30 6/23
Suunnittelija Anni Ignatius Ohje s. Kankaan vaihtumiskohdan saa kirjonnalla häivytettyä. 65 sormustin #kirjoenkorjatutlahkeet 31 6/23. Korjaa lahkeet erillisellä kankaalla ja koristele jatkopala hurmaavalla metsäkirjonnalla. METSÄN HELMASSA – kirjoen korjatut lahkeensuut Kirjo rispaantuneet lahkeet metsän peittoon! Lahkeensuista rispaantuneet housut saavat uuden elämän Anni Ignatiuksen ohjeen avulla
Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor 32
Marjat muodostuvat neulotuista nypyistä ja lehdet kirjaillaan erikseen helpoilla pistoilla. jonnakapela #varpulapaset VARPU-LAPASET Jonna Kapela laati ohjeen hurmaaviin Varpu-lapasiin, jotka muistuttavat metsän hämärässä asuvista varvuista ja marjoista. Suunnittelija Jonna Kapela Ohje s. 68 33 6/23. Lapasten kuviointiin voi mainiosti hyödyntää lankajämiä aikaisemmista projekteista
Paidan kirjoneulekuviossa voi nähdä kuusten roikkuvat oksat sekä sammaleisessa maassa kukkivat vanamot. Suunnittelija Maiju Räsänen Ohje s. Ylhäältä alas neulottavassa paidassa on tyylikkäät satulahihat. 71 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor Mallin meikki ja hiukset Jasmin Vilander 34. IEVA-PAITA Maiju Räsäsen suunnittelema Ieva-paita huokuu vanhan kuusimetsän mystistä tunnelmaa
mielineule #levapaita 35
Upea paita suositellaan neulottavaksi kotimaisesta villasta, sillä sen avulla halutaan viestiä suomalaisten lampaiden tärkeästä työstä katoavien kotimaisten perinneympäristöjen hoidossa. SAGAJA SANDER-PUSEROT LAPSILLE Saga ja Sander -puseroiden ohjeella neulot herttaiset metsäisellä tunnelmalla varustetut villapuserot perheen pienimmille. NEULEITA METSÄSTÄ Nappaa talteen Taito-lehden vinkit metsäisistä neuleista. Lue lisää ja nappaa ilmainen ohje osoitteesta metsa.fi. RETKIKAVERI-VILLAPAITA Metsähallituksen Retkikaveri -villapaita on Jenna Kostetin suunnittelema kaarrokeneule. Kirjoneulepuseroiden kaarrokkeita koristavat metsäiset elementit puiden lehdistä tammenterhoihin. Ilmainen ohje löytyy osoitteesta lankava.fi. Kuva Hannes Merisaari Kuva Katja Lösönen Ku va H je rt eg ar n 36. METSÄ-PAITA Lee Esselströmin suunnittelema Metsä -paita ammentaa inspiraationsa Kauhavan Kangas-Aitan vanhasta raanumallista. Löydät ohjeen: lankamaailma.fi. Ohje Taito Lapin verkkokaupasta: taitolappi.fi. Paitaa koristaa moderni, mutta luonnonläheinen kirjoneulekuvio, joka koostuu metsästä löytyvistä erilaisista puista. KORPIKUUSETKAARROKENEULE Korpikuuset -kaarrokeneule on Karoliina Erkinjuntin suunnittelema upea kirjoneule pusero, jonka kaarroketta, helmaa ja hihansuita koristavat vanhojen metsien tunnelmalliset kuuset
Taito Shop -verkkokaupassa on myös metsäaiheisia tarvikepaketteja, esimerkiksi Metsänkuninkaan kruunajaiset -neulepaitaan sekä lasten Tähtimetsä -paitaan. LAPASIA LINTUJEN YSTÄVÄLLE Lapasia lintumaailmasta -kirja sisältää 20 kirjoneulelapasmallia, jotka ovat saaneet innoituksensa pihapiirien ja puistojen linnuista. TIETOA PUUSTA PuuProffa-sivusto on Pro Puu -yhdistyksen ylläpitämä palvelu, joka jakaa puualan tietoutta laidasta laitaan sitä tarvitseville. INSPIRAATIOTA TARVIKEPAKETEISTA Taito Pirkanmaan verkkokaupasta löydät tarvikepaketteja Sirkka Könösen ikonisten neulepaitojen valmistamiseen. Tutustu tarkemmin: puuproffa.fi. Kirjoneulepuseroiden kaarrokkeita koristavat metsäiset elementit puiden lehdistä tammenterhoihin. Kurssien opettaja on soitinrakentaja, seppä ja muusikko Jarimatti Anttila. Katso lisää: kauppa.taitopirkanmaa.fi ja taitoshop.fi. 6 x Metsän siimeksessä siimeksessä Kuva Eerika Korhonen Kuva Pexels ELÄMYKSELLINEN KUKSAKURSSI Kuksanhenki järjestää viikonloppukursseja, joilla voit oppia kuksanvalmistuksen salat. Löydät ohjeen: lankamaailma.fi. JOULUMIELTÄ SAARISTOSTA Tuomaantähti on moderni versio tuomaanrististä, joka on saaristoalueelta tuttu joulukoriste. PuuProffa puhuu puun käytöstä rakentamisessa, sisustamisessa sekä kalusteiden ja esineiden valmistamisessa. Kirjan lapaset on suunnitellut eräja luonto-opas sekä taiteen maisteri Iris Tanttu, joka innostui käsitöistä, luonnosta ja linnuista jo lapsena. Seuraava kurssi järjestetään Rautavaaralla 2.–4.2.2024. Tilaa Tuomaantähdet taitoshop.fi. Suomalaisesta koivuvanerista laserleikattu siro tähti voitti uutuustuotekilpailun vuoden 2023 Suomen kädentaidot -messuilla. Metsä kukkii -neulepaita. Kuva Taito Pirkanmaa/Sanna Isosomppi 37. SAGAJA SANDER-PUSEROT LAPSILLE Saga ja Sander -puseroiden ohjeella neulot herttaiset metsäisellä tunnelmalla varustetut villapuserot perheen pienimmille. Tähden toteuttaja on muotoilija Hermanni Vuorisalo ja valmistuttaja Taito Varsinais-Suomi. Lue lisää: www.kuksanhenki.fi
SUKSET SALOMAIDEN SANKAREILLE Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat PETTERI KIVIMÄKI 38. Sen perusti aikanaan Eino Ylönen, joka oli saanut oppinsa jyväskyläläisessä Uusituvan suksitehtaassa. 6/23 Suksitehdas Ylösen historia ulottuu 1920ja 1930-lukujen taitteeseen. Hankasalmelainen Hannu Laitala vaihtoi it-alan puusuksien valmistukseen. Tehtaassaan hän tekee suksia metsästäjille, vaeltajille ja pilkkijöille, jotka hiihtävät omia latujaan
Metsäretki jäi kuitenkin tekemättä, sillä Ylönen kuo li kesäkuussa 2007, ja suksitehdas tuli myyntiin. Hän vannoi osaavansa pitää suunsa kiinni ja lupasi, ettei hänen läs näolostaan olisi haittaa suksimestarin työnteolle. – Keväällä Erkki suunnitteli, että lähtisimme yhdes sä metsään katsomaan eläviä puita sillä silmällä. Vähitellen hän alkoi tehdä pelkkoja ja liimata suksia Ylösen valvovan silmän alla. Suksitehdas Ylösen pääraaka-aine on suorasyinen, oksaton ja mielellään oikein tiheäsyinen kotimainen koivu. Laitala päätti ostaa sen kolmesta syystä. Suksen runko koostuu pohjasta ja kahdesta tuki palasta, jotka Laitala liimaa paikoilleen yksitellen. Seuraavana aamuna Laitala aloitti Ylösen oppi poikana. – Näistä tulee 220 senttiä pitkät metsäsukset, Lai tala kertoo ja rapsuttelee uretaaniliimaa aihion kyljes tä Suksitehdas Ylösen tiloissa Hankasalmen asemalla. 6/23 ISO SUKSENMALLINEN HYDRAULIPURISTIN puhaltaa terävästi ilmat pihalle, kun Hannu Laitala avaa puristimen irrottaakseen sen uumenissa puristuksessa olevan puusuksen aihion. OPPIPOJAKSI KREIVIN AIKAAN Ensin Laitala kantoi puutavaraa verstaalle ja huolehti lämmityksestä. Viikon mietin, voisinko ehdottaa Erkille, että tulisin tänne seuraamaan suksien valmistusta. Sitten hän pistää suksien pohjat vastakkain ja hioo niiden reunat parina, jotta saa niistä identtiset. Toisen polven suksitehtailija Erkki Ylönen ei innos tunut ollenkaan Laitalan ideasta. Sitä ennen Suksitehdas Ylösen sukset veistettiin yhdes tä puusta. – Minua kiinnosti, miten ja millaisilla laitteilla suksi tehdään. Run koon hän kiinnittää vielä kärjen ja kannen, ja aihio on valmis puristimeen. Suksen valmistus vaatii voimaa. Ylönen ei heltynyt. ”TÄNNE EI KUKAAN TULE” Italalla työskennellyt Hannu Laitala kiinnostui puu suksien valmistuksesta syksyllä 2006, kun hän jäi työt tömäksi. – Käytän norjalaisten kehittämää sälesuksi tekniikkaa. 39. Hän vieraili suksitehtaassa poikansa varjolla. – Kun olen parittanut sukset, ne kulkevat koko lop puelämänsä parina, Laitala sanoo. Erkki Ylönen otti sen käyttöön 1950 tai 1960luvulla. Lapsi tarvitsi uudet sukset. – Hän sanoi, että tänne ei kukaan tule ja totesi vie lä, että minä olen 77vuotias ja kun minä kuolen, niin tämä loppuu tähän, Laitala muistelee. Laitala harmitteli asiaa Ylöselle ääneen. Kerroin, että teen sen, mitä Erkki pyytää, ja että minulle ei tarvitse maksaa palkkaa. Seuraavaksi Laitala jyrsii suksen reunat suoriksi ja esisahaa kärjen muotoonsa. – Sitten sanoin ne avainsanat, jotka laukaisivat tilan teen. Jopa kolme metriä pitkän suksen käsittely on fyysisesti raskasta. Hän halusi opettaa minulle, millainen puu soveltuu suksen tekemiseen
6/23 Ylösen suksitehtaan suksissa kantit ovat punapyökkiä, terästä tai hikkoria. Suksen kärjen symmetrisyys oli tärkeää Hannu Laitalan oppi-isälle Erkki Ylöselle. 40. Hannu Laitala hankki hydraulipuristimensa Vironlahdella aikanaan toimineesta suksitehtaasta. Ensimmäiset Ylöset oli veistetty yhdestä puusta. Sittemmin käytössä on ollut sälesuksitekniikka
Tajusin, että toista tällaista tilaisuutta ei varmaan tule kohdalleni ja kolmanneksi saatoin työllistää itseni. Täksi talveksi Laitala löysi yhteistyökumppanin, joka toimittaa suksia Pohjoismaihin kohtuulliseen hintaan. Lokakuusta 2007 alkaen Hannu Laitala on vastannut Suksitehdas Ylösen toiminnasta. Niiden lähettäminen Australiaan oli si maksanut 500–700 euroa. 6/23 – Mietin, että jos en jatka, tämä todella loppuu. – Silloin kuin aloitin, asiakaskuntani muodostui voit topuolisesti yli 40vuotiaista miehistä. – Kuusta tai haapaa käytän suksen rungossa keven tämään sen painoa silloin, jos sukset ovat kovin pitkät ja leveät. 41. Metsäsuksien pituus vaihtelee 180–300 senttiin. Koronaaikana myös nuoret naiset löysivät puusukset. Se olisi jäänyt kaihertamaan. Laitala valmistaa tehtaassaan pääasiassa metsä suksia. Koronatalven jälkeen kouluttauduin vielä urheiluhierojaksi. Siitä Laitala on kehittänyt metsäsuksiinsa joustavan kär jen, joka nousee umpihangessa hiihtäessä helposti han gen päälle. Ylösen puusuksien pää materiaali on kotimainen koivu. Lopuksi Laitala hioo suksien pohjat ja vetää niihin uran, joka pitää suksen suorassa. Sen jälkeen hän hioo suksien kannet, petsaa ne ja lakkaa neljään kertaan. Hikkoripuu on todella kovaa, mutta myös joustavaa. – Metsäsukset menevät moninaisiin tarkoituksiin metsästäjille, vaeltajille ja pilkkijöille, jotka hiihtävät omia latujaan. Leveät kettujahtisukset ovat lyhyempiä Ne ovat maksi missaan kaksimetrisiä. Niitä hän tekee kahta eri versiota. Kun sukset vielä saavat pohjaansa kerroksen tervaa, ne ovat valmiit valkoisina hohtaville hangille. He viettivät Hankasalmella monta päivää hiihtäen. Pitää varmaan kääntää nettisivut ruotsiksi, hän tuumaa. Se oli hauska juttu. Hänen suksensa ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopan ulkopuolella. – Se on vähän kuin köli, mutta toisin päin. Laitala kertoo australi alaisesta rouvasta, joka halusi ostaa sukset miehelleen 50 vuotislahjaksi. NAISET LÖYSIVÄT PUUSUKSET Parittamisen jälkeen Laitala hioo suksien kärjet ja kei laa niihin paikat siteille. – Hän päätti perheineen hakea sukset suoraan teh taalta. Hannu Laitala käyttää suksien kärkiin joustavaa hikkoripuuta. Kapeampi on 80 milliä leveä ja niin sanottu kettujahtisuksi on sitä 17 milliä leveämpi. – Teen suksia lokakuusta huhtikuulle ja lopun vuotta työskentelen golfkentällä kentänhoitajana. Reunakanttina käytän punapyökkiä tai hikkoria. – Esimerkiksi Ruotsiin ei ole voinut lähettää kuin alle 170 senttiä pitkiä paketteja ja se on metsäsuksille tosi lyhyt mitta, Laitala sanoo. Lisäksi teen retkisuksia ja latusuksia, mut ta ne ovat marginaalissa. OVET AUKI POHJOISMAIHIN Toistaiseksi hankasalmelaisten puusuksien markkinat ovat olleet kotimaassa, koska yksittäisen pitkän pake tin lähettäminen ulkomaille on ollut vaikeaa
Hän ihastuttaa omaperäisillä pöllöteoksillaan. 6/23 Keramiikkaa luonnon keskeltä Keramiikkataiteilija Miki Kim muutti Koreasta Lappiin luonnon keskelle yli 11 vuotta sitten. Teksti ja kuvat MAIJA KOSKINEN Miki Kim inspiroituu luonnon erilaisista elementeistä. Kotirinteiden vanhat puut ovat osa rauhallista maisemaa. 42
– Minulla on kaksi kotia: olen korealainen ja posio lainen. SOULIN VILSKEESTÄ LAPIN RAUHAAN Kim lähti työviisumin päätyttyä takaisin EteläKoreaan, mutta ajatus Posiolle muutosta jäi kytemään. Tunturipöllöillä on Kimille erityinen paikka sydä messä, ne edustavat hänelle viisautta ja rohkeutta. 6/23 Miki Kimin teoksissa ilmeikkäät pöllöt leikittelevät, liikkuvat ja ihmettelevät ympäristöään. Kim kertoo ylpeänä, että hänet valittiin vuoden 2023 posiolaiseksi. Täällä ihmiset ovat lempeitä ja ystävällisiä. En katso taakseni, vaan katson ja menen eteenpäin. Vierailun päätteeksi Kimiä pyydettiin töihin Anu Pentikin luotsaamalle Pentikin tehtaalle. Ajan myötä hän ihastui alueen luontoon, ystävällisiin ihmisiin ja rauhaan, joka mahdollisti tilan luovuudelle. – Minun piti alun perin tulla tänne ystäväni kans sa, mutta hän perui suunnitelmansa. Lapin arkti set maisemat olivat kauniit ja metsien rauha ylsi mielen sopukoihin asti. “Koreassa en koskaan käyttänyt villasukkia, mutta täällä käytän niitä joka päivä. Yksin Suomeen muuttaminen oli isoin päätös elämässäni, Kim kertoo. Vuonna 2010 hän osallistui professorinsa Suku Parkin kanssa Posiolla keramiikkasymposiumiin, johon kokoon tuu vuosittain taiteilijoita ympäri maailman. Eteläkorealainen keramiikkataiteilija Kim on asunut Posiolla, EteläLapissa jo yli 11 vuotta. Kimin taiteessa pöllöt näyttäytyvät herttaisen onnel lisina. Kim otti pai kan vastaan ja piti työstään. Luovuus löytää minut arjessa”, Miki kertoo. Lopulta vuonna 2012 Kim muutti Suomeen ja ryhtyi tekemään keramiikkaa yrittäjänä. Lisäksi hän käyt tää muun muassa villasukkaaiheisissa teoksissaan valu savea ja muotteja. Miki Kim kokee sekä Suomen että Soulin kodikseen. Keramiikkatöissään Kim käyttää paperiposliinisavea, jota hän työstää makkaratekniikalla. 43. Käyn Soulissa kaksi kertaa vuodessa, mutta ha luan asua täällä. Tulevaisuudessa Miki Kimillä on toiveena laajentaa yritystään kenties jopa ulkomaille asti. Rohkeutta ei puuttunut, kun käytännössä kielitaido ton Kim päätti muuttaa yksin Posiolle. – En ole käynyt kielikursseja, vaan olen puhunut paikallisten ihmisten kanssa ja oppinut heiltä suomen kielen. VIISAAT JA LEIKKISÄT PÖLLÖT Miki Kimin keramiikkateoksissa toistuu usein erilaiset pöllöaiheiset teemat. – Kaunis valkea lintu jäi mieleeni, kun näin sen ensimmäistä kertaa vieraillessani Ranuan eläinpuistossa. MIN KYOUNG ”MIKI” KIM opiskeli keramiikka muotoilua yliopistossa Soulin metropolin sykkeessä. Kimillä on keramiikkamyymälä ja näyttely Posion keskustassa, mutta hän asuu ja työskentelee Kirintö vaarassa. Linnut tanssivat, leikittelevät, nauravat ja ihmet televät luonnon ilmiöitä – toisinaan villasukat jaloissaan. Rinteillä kasvaa vanhoja käppyrämäntyjä ja hir sitalon ikkunasta näkyy kauas Euroopan suurimmaksi lähteeksikin tituleeratulle kimmeltävälle Kitkajärvelle. – En koskaan etsi inspiraatiota, täällä se tulee luokseni. – Olen elänyt rohkeasti taiteilijana ja yrittäjänä
Työssä on käytetty tusseja, vesivärejä ja mustekynää. 44. Erityisesti Lappi ja sen luonto toimivat inspiraationa suunnitteluprosessissa. Metsäkuosit tulevat alitajunnasta Teksti ja kuvat SARITA PIIPPONEN Vehreä Sanikkaat -teos koristaa Erkinjuntin työhuonetta. 6/23 Kuosisuunnittelija Karoliina Erkinjuntti pitää orgaanisista muodoista ja piirtää sen takia paljon metsäaiheisia kuoseja
– Esimerkiksi suoraviivaiset kaupunkikuosit ovat tuntuneet hieman haastavilta, sillä orgaaniset muodot tulevat kädellä luontevasti, Erkinjuntti kertoo. – Minua kiehtoo puissa se, että ne voi piirtää niin monella eri tavalla ja eiesittävästi. Piirtämisen tai maalaamisen jälkeen Erkinjuntti skannaa teoksen koneelle ja alkaa muokkaamaan kuo sia halutunlaiseksi. 6/23 TEKSTIILIT JA PIIRTÄMINEN ovat kiinnostaneet jo alakoulusta lähtien kuosisuunnittelija Karoliina E rkinjunttia. 45. Kuosisuunnttelija huomasi, että puita voi piirtää mo nella eri tapaa. SUUNNITTELUPROSESSI ETENEE ITSESTÄÄN Suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle siitä, että Erkin juntti alkaa piirtämään. Puu on kuitenkin aina tunnistettavissa pienilläkin siveltimen vedoilla. Useissa kuoseissa toistuvat metsä aiheet tulevat hänelle alitajunnasta, vaikka hän yrittäisi piirtää jotakin muuta. Hän koki, että kuosisuunnittelu olisi am matti, missä voisi jatkaa piirtämistä ja tehdä töitä myös tekstiilien parissa. Muutoin hän tekee kaiken käsillään, eikä hänellä ole käytössään esimerkiksi lain kaan piirtopöytää. Erityisesti orgaaniset muodot ovat aina olleet Er kinjuntille helppoja. Kuosit sisältävät erityisesti paljon havupuita. Erkinjuntin omalaatuinen tyyli on kehit tynyt, kun hän on kokeillut erilaisia tapoja piirtää puita. Hänellä ei välttämättä ole mi tään tiettyä mielessä. Kui tenkin Erkinjuntin piirtämät puut ovat hänen mukaan sa mielikuvituksen tuotetta. Tähän hän käyttää apunaan kuvan muokkausohjelmaa, missä hän saattaa asetella teosta uu delleen tai muokata värejä. Erkinjuntti tykkää käyttää sivelti men kärkeä eri tavoilla tehden erilaisia siveltimenvetoja. Lehvä -lapaset on mahdollista tehdä itse Taito Lapin tarvikepaketin avulla. – En yleensä tee mitään luonnoksia vaan suunnittelu prosessi etenee flowmaisesti eteenpäin
Tämä näkyy myös hänen suunnittelukielessään. Metsä on Erkinjuntille inspiraation lähde ja sielunmaisema. Tällä hetkellä Erkinjuntti työstää väitöskirjaa kantaaottavasta kuosisuunnittelusta Lapin yliopistossa. Erkinjuntti toivoo, että hänen kuoseillaan olisi enem män annettavaa kuin ainoastaan niiden esteettisyys. 46. Etenkin ruskasta löytyy Erkinjuntin mukaan todel la hienoja sävyjä. Esimerkiksi hänen suunnittelemissaan Rovaniemi kuoseissa välittyy rakkaus ja arvostus kotiseutua koh taan. Tämä nähtiin vivahteena pohjoises ta luonnosta. Erkinjuntti suunnittelee kuoseja ainoastaan tarpee seen. Visuaaliset asiat herättävät huomiota ja saavat ihmiset pohtimaan, Er kinjuntti toteaa. Erkinjuntti on kotoisin Rovaniemen Tapionkylästä, joka sijaitsee Rovaniemen keskustasta 30 kilometriä poh joiseen. Erkinjuntti opettaa Rovaniemellä käsityökursseja Taito Lappi -yhdistyksellä. Se on myös paikka rentoutumiselle ja palautumiselle. Erityisesti Finlaysonille suunnitellusta Sadussa kuosista Erkinjuntti sai palautetta, että kuosissa oli nähtävissä kontrasti synkän pimeyden ja ruskan väris ten puiden välillä. Sitä on kuiten kin hänen mielestään vaikeaa itse analysoida. – Lapsuudenkodissani olin aina metsän ympäröimä, joten metsä on tavallaan tätä kautta osa minua. Rikkaan mielikuvituk sen johdosta maailma ja ympäristö ovat näyttäytyneet hänelle aina mystisinä paikkoina. – Toivoisin, että voisin kuosieni avulla vaikuttaa ja ottaa kantaa itselleni tärkeisiin asioihin. 6/23 ”Toivoisin, että voisin kuosieni avulla vaikuttaa ja ottaa kantaa itselleni tärkeisiin asioihin.” LAPIN LUONTO INSPIROI Erkinjuntin kuoseissa ja muotokielessä on hänen mu kaansa havaittavissa pohjoinen vivahde. Tuftattu Kotimetsä -tyyny on suunniteltu kurssituotteeksi koko Taitojärjestölle. Lapsena Erkinjuntti piirsi kaikkea, mitä hän näki ym pärillään, kuten kasveja ja puita. Joten kin sieltä alitajunnasta aina jokin puu tai kasvi tupsah taa, Erkinjuntti kertoo
47. 6/23 Sadussa -kuosin Erkinjuntti suunnitteli Finlaysonille vuonna 2016. Kuosi esiintyy esimerkiksi pussilakanoissa ja keittiötekstiileissä kuudessa eri värissä
Nappien kanssa voit kantaa metsäistä tunnelmaa mukanasi, missä ikinä kuljetkin. Käpynapit ovat kuin suoraan metsästä poimittu. 74 madebyveera #käpynapit listanpätkistä. Nappeja voi tehdä erikokoisia ja valmistaa ne vaikkapa ylijäämäpuusta, kuten listanpätkistä. 48 6/23. KÄPYNAPIT Somista asusi kävyillä! Veera Helander laati ohjeen herttaisten käpynappien valmistamiseen. Suunnittelija Veera Helander Ohje s. Käpynapit ovat kuin suoraan metsästä poimittu
6/23 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor 49
Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor annakaroliinatetri #purkkivärjäysbiojätteillä 50
Suunnittelija Anna-Karoliina Tetri Ohje s. 75 51 6/23. PURKKIVÄRJÄYS GRANAATTIOMENAN JA BANAANIN KUORILLA Lankaan väriä biojätteistä! Sipulinkuori on monelle kotivärjärille tuttu värinlähde, mutta myös granaattiomenan ja banaanin kuoret antavat eri värejä puretuksesta ja värjäyslämpötilasta riippuen. Purkkivärjäyksellä saat niistä keltaiseen vivahtavia sävyjä
Sammal-sukat ovat nilkkapituiset ja niissä on tiimalasikantapää. Suunnittelija Minttu Wikberg Ohje s. SAMMAL-SUKAT Minttu Wikbergin suunnittelemat Sammal-sukat vievät sinut retkelle metsän kiehtovaan maailmaan. Suloiset metsäiset kuviot muistuttavat metsänpohjan varvuista ja sammalista, jotka jatkavat lumenkin seassa vihreinä. 76 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor 52
6/23 pawlymade #sammalsukat 53
Käytössä ovat vain yksinkertaiset työkalut ja perinteiset tekniikat. VIROLAISEN PUUTYÖPERINTEEN KRUUNUNJALOKIVI Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat SONJA KARLSSON 54. 6/23 Kolpakko on yksi monista talonpoikaisista tarve-esineistä, joiden valmistusta Meelis Kihulane opettaa puutyökoulussaan
Tapana näet oli, että veli antoi lahjaksi naimisiin menevälle siskolleen kolpakon. MATERIAALIN VALINTA TÄRKEINTÄ Puisen kimpiastian tekeminen ei ole vaikeaa, Kihulane sanoo. Kolpakko on usein koristeltu polt tamalla tai kaivertamalla. Kaikkiaan Viron kansallismuseon kokoelmissa on noin 2?500 puista kolpakkoa. Kihulane vaalii perinteisiä puutyötekniikoita ja opet taa niitä omassa puutyökoulussaan kaikille kansanomai sesta puutyöstä kiinnostuneille. Häiden ja muiden juhlien lisäksi koristeellisia kolpakoita käytettiin muun muassa talkoissa, Jäe kertoo. Valmistuksen sijaan vaikeuksia saattaa tuottaa oikean materiaalin löytäminen. – Ennen vanhaan jokaisessa maalaistalossa oli paljon kolpakoita. Kolpakon vetoisuus on tavallisesti noin kaksi litraa. Voim me olla niistä ylpeitä. – Opetan kaikenlaisten käyttöesineiden tekemistä yksinkertaisilla työkaluilla ja perinteisillä työotteilla, jotka esiisämme osasivat, Kihulane kertoo. 55. Sen kehä on tehty havupuusta, ja korva ja kansi ovat yleensä lehtipuuta. Valtaosa Viron kansallismuseon kokoelmissa olevista puisista kolpakoista on 1800luvulta. Viron kansallismuseon kokoelmissa on noin 2?500 puista kolpakkoa. – Monet niistä on lahjoitettu museoon niin sanot tuina veljen kolpakkoina 1920luvulla, kun puiset kolpa kot eivät enää olleet muodissa. – Kolpakot ovat virolaisen käsityön kruununjalokiviä. – LänsiVirossa kaikki puuesineet olivat koristeel lisempia kuin muualla. Ne ovat kauniita esineitä ja tekniikaltaan sellaisia, ettei vät ne häviä muulle eurooppalaiselle käsityölle. 6/23 PUUTYÖMESTARI MEELIS KIHULASEN verstaassa Kanepin Koorasten kylässä EteläVirossa tuntuu kuin kulkisi ajassa vuosikymmeniä taaksepäin. Hänen kolme vuotta kestävillä mestari kursseillaan oppilaat valmistavat muun muassa kimpi astioita, kuten kolpakoita. – Akkuporakone minulla toki on, mutta arjessani en käytä sitä tai muita sähkölaitteita. KAUNEIMMAT LÄNSI-VIROSTA Viron kauneimmat kolpakot ovat peräisin Hiidenmaal ta, Muhusta ja Saarenmaalta, kertoo kokoelmanhoitaja Ülle Jäe Viron kansallismuseosta. Sähkölaittei den sijaan valoisan verstaan täyttävät perinteiset puu työkalut, kuten kirveet, höylät, puukot ja taltat. Vanhin niistä on vuodelta 1728. Kihulasen opissa syntyy tarvekaluja lusikoista he voskärryihin. Siellä miehillä oli aikaa puu töille, koska naiset tekivät peltotyöt ja miehet kalastivat, Jäe kertoo
Korva ja kansi ovat tavallisesti koivua. –Olen niistä todella ylpeä, sillä ne kaikki pitävät myös olutta. Apuna hänellä on ollut Ants Viireksen perinteises tä virolaisesta puukäsityöstä kertovat kirjat. – Opetan molempia tapoja. Kurssilaisten keskiikä on 30–40 vuotta. ITSEOPPINUT TEKIJÄ Kihulane on koulutukseltaan kalustepuuseppä. – Kolpakoihin paras puu olisi tietysti kataja, mut ta EteläVirossa niitä ei kasva, joten täkäläiset kolpakot on tehty kuusesta, tammesta tai tervalepästä. Kihulane opettaa heille mielellään kolpakon tekemistä, sillä se poikkeaa teknisesti muista kimpiastioista, kos ka siihen tulee korva ja kansi. Kihulasen mestarikursseilla opiskelee sekä miehiä että naisia. Vastaus on ei. Materiaalintuntemus on viime vuosikymmeninä hävin nyt Virosta lähes kokonaan. Valmistamisen lisäksi Kihulane opastaa ihmisiä kim piastioiden käytössä. Yleisin kysymys on, voiko ne pestä astianpesukoneessa. Aurinko, kyyn sahalaita ja sudenhammas ovat kolpakoissa ylei sesti esiintyviä kuvioita. Laitat vain astian likoamaan veteen, niin raot turpoavat umpeen. – Sitten tehdään astia kimpi eli laitalauta kerrallaan. Jokaisen kimmen alareunaan tulee uurre, ja kimpi laite taan pohjaa vasten ja sitten tehdään seuraava, kunnes astia on valmis. Toinen tapa on muodostaa kimpistä ensin lieriö ja kiinnittää se puisella vitsalla tai metallisella vanteella ja tehdä sitten astian sisäpuolelle uurresahalla uurre poh jaa varten. Muutkin vanhat työotteet Kihulane on opiskellut itse. Kaikkein perinteisin tapa on tehdä ensin pyöreä poh ja, joka määrää astian koon, Kihulane kertoo. KAKSI TAPAA Kimpiastioita on Virossa valmistettu kahdella eri taval la. – Vuolen elävästä puusta lastun ja katson kuinka se lohkeaa, jotta saan selville, onko puussa kierteisyyttä tai muita poikkeavuuksia, hän kertoo. Se on surullista. ”Olen opiskelijoideni tekemistä kolpakoista ylpeä, sillä ne kaikki pitävät myös olutta.” ” 56. Keväällä hän korjaa lehtipuiden oksia vanteiksi. Armeijan käytyään hän opiskeli huonekalujen restauroijaksi eri verstaissa ja työskenteli alalla 25 vuotta, kunnes perus ti puutyökoulunsa vuonna 2007. Kolpakot on Virossa koristeltu perinteisesti polttamalla tai kaivertamalla. 6/23 – Se on kimpiastian tekemisessä kaikken tärkeintä. Valitsemansa puun Kihulane kaataa vasta talvel la ja antaa sen kuivua pilkottuna vähintään seuraavaan talveen. Kihulasen verstaassa ei ole ainuttakaan kolpakkoa, jonka hän olisi itse tehnyt. – Tein ensimmäisen kolpakkoni 13 vuotta sitten koneiden avulla, jotta opin tekniikan, koska kukaan ei ollut sitä minulle opettanut. Kun Kihulane haluaa tehdä kimpiastioita, hän lähtee syksyllä metsään etsimään sopivia puita. Se ei ole katastrofi. – Jos kimpiastioita ei käytetä jatkuvasti, ne kuivu vat ja niihin tulee rakoja. Siitä ei tullut vedenpitävää, Kihulane kertoo ja nauraa. Kolpakoiden ja muiden kimpiastioiden valmistami seen Kihulane tarvitsee mahdollisimman suorasyistä ja tiheää puuta. Lopuksi oppilaat koris televat kolpakot polttamalla ja kaivertamalla. Sen sijaan verstaasta löy tyy toistakymmentä hänen oppilaidensa valmistamaa kolpakkoa
Nykyään on monimutkaiset koneet ja yksinkertaiset työotteet”, sanoo Meelis Kihulane. Meelis Kihulane valmistaa kolpakon pohjaa. Meelis Kihulasen puutyökoulu Edeva Eremiidi Puutöökool sijaitsee Kanepin kunnassa noin 60 kilometriä Tartosta etelään. 57. ”Ennen oli yksinkertaiset työkalut ja monimutkaiset työotteet. 6/23 Puutyömestari Meelis Kihulasen verstaassa on vain yksinkertaisia työkaluja
Ihminen tekee hu vikseen omituisia asioita. Täytyy toivoa, että huomenna hän tulee. Yksi tekee jotain kaunista, ku ten korun, ja minä puolestani teen kuopan, mutta poh jimmiltaan niissä on jotain samaa. Ei se kraatteri mikään kukkanen ollut, min kä lisäksi koko ajan pelkäsin, että sieltä löytyy ruumiita. Rakentaa vaja, tehdä terassi, is tuttaa puutarha tai ihan vaikka vain järjestää huone tai työkalut täydellisesti ja uudella tavalla. Kuten nimittäin tiedetään, kolmantena päivänä Jumala ko kosi vedet yhteen paikkaan, ja tuli näin luo neeksi meret. Ei auttanut kuin hakea hyllystä Beckettin kuuluisa näytelmä Huomenna hän tulee, ja sitä olen nyt lueskellut tässä muutaman viikon. Luoda jotain, saada jotain näkyvää aikaiseksi. Vä hän on sellainen vanha kunnon Sisyfosolo! 58. Päätin, että se on tyhjennettävä ja ruo pattava niin syväksi, että kukkaset eivät yksinkertaises ti ylety pinnalle saakka. Niinpä vesistöni on pikkuhil jaa rehevöitynyt. Nimittäin sitä laa jentamalla voisi hyvinkin luoda vesiyhteyden Amerik kaan. Ei muuta kuin tulta päin! Tai vettä päin pikem min. Ainoa huono puoli hankkeessani oli, ettei se kaivin konekuski sitten tullutkaan – ne muistuttavat sii nä mielessä hiukan sähköasentajia. 6/23 Jumalaa tuuraamassa Kolumni Teksti ROOPE LIPASTI Kirjoittaja on kirjailija, joka luo maailmoja lapiolla. Siinä kuitenkin kävi aikanaan niin, että vaimo pel käsi lasten putoavan mereeni ja hukkuvan, joten reunat viistettiin turhan loiviksi. Tai ainakin uimalammen. Mutta miten tyhjentää melkein kokonainen Sai maa. USEIN ETENKIN VÄHÄN isommissa projekteissa suu rin ongelma on pelko siitä, että mitä jos kaikki menee päin mäntyjä. Jälleen ymmärsin, kuinka tavattoman tyydyttävää on muokata ympäristöään. Toisella reunalla oli kalliopohja, joten ryh dyin putsaamaan sitä ihan lapiolla ennen kuin kaivin kone tulisi ja hoitelisi sen varsinaisen ongelmapuolen. Sitä odotellessa pitänee katsoa, mihin minä ne ämpärit heitin, sillä lam pi täyttyy uhkaavaa vauhtia. Kuvitus Johanna Ilander O len tässä viime aikoina samastunut vähän suurempiin käsityöläisiin. Tämä tapahtui jo parikymmentä vuotta sitten, kun huomasin, että pihan koillisnurkassa oli pieni suonsilmäkkeen oloi nen lämpäre ja näin, että se oli hyvä. Entä jos lammen vesimassat ovat niin valtaisat, etteivät ojat vedä ja koko lähitienoo jää tulvan alle. Juuri tuolla lailla elämä edistyy. Ja kat so: hän oli luonut pihalleen oman Niagaran! Pikkuhiljaa lammen pinta pakeni ja paljasti muta seinänsä. KUOPPA PIHALLA MUISTUTTI ennen kaikkea sii tä, että hallitsen pientä nurkkausta omassa elämässäni. Lopulta, viidennen vuoden kolmantena päivänä aika oli kypsä. Entä jos teen perustukset niin huo nosti, että vaja romahtaa. Vettä oli kuitenkin noin 1?250 kuutiota, jo ten kolmen ämpärillisen jälkeen päädyin vuokraamaan uppopumpun. Ämpäri on tietenkin yksi vaihtoehto (nimenomaan tätä varten Suomessa jaetaan ilmaisia ämpäreitä siel lä ja täällä). Ja tästä syystä vetkuttelin aloittamista viisi vuotta, sillä näin jo lööpit silmissäni: ”Suosikki kirjailija yritti hukuttaa naapurinsa!”, ”Suosikki kirjailijan jäljiltä vedenpaisu mus!” Suosikkikirjailijaksi nimittäin pääsee vasta, kun on munannut tosi pahasti. Virittelin pumpun paikoilleen ja käynnistin. Mitä jos tuo puu kaa tuukin väärään suuntaan (ja se kaatuu). Lopulta pihalla oli joka tapauksessa kauhean kokoi nen kuoppa. Minä kun olen hiukan vaatimattomampi – en paljon mutta hiukan – olen luonut ainoastaan lammen. Kuoppa ei olisi siinä ilman minun hulluuttani
Tarvitset käpykoristeiden tekemistä varten tähtiä, helmiä tai muita haluamiasi koristeita, askarteluliimaa sekä alustan, jolla kävyt seisovat. Koristeita voit käyttää juuri niin vähän tai paljon kuin haluat. Poimi kävyt ja anna niiden kuivua siten, että käpyjen suomut avautuvat. Alusta voi olla vaikkapa puun tai vanerin palanen tai purkin kansi. Liimaa kävyt alustalle ja anna liimauksen kuivua siten, että pystyt jatkamaan käpyjen käsittelyä. Märkien käpyjen suomut ovat usein kiinni, mutta aukeavat kuivuessaan. 5. 2. 59. Joulukoristeet kävyistä 1. 6/23 Korista kotisi joulutunnelmaan metsäretkeltä poimittujen käpyjen avulla. Mikäli käpyjen pohja on epätasainen, eivätkä ne seiso suorassa, pohjaa voi hioa tasaisemmaksi hiomapaperilla tai irrottaa epätasapainoa aiheuttavat suomut vaikkapa pihtejä apuja käyttäen. 3. Liimaa seuraavaksi paikalleen haluamasi koristeet. Ota kävyt pois uunista, kun ne ovat avautuneet tarpeeksi. 4. Kuivumisprosessia voi vauhdittaa kuivattamalla niitä uunissa: laita uuni noin 50 asteeseen kiertoilmalle tai jätä uunin luukku hieman auki
KV Kuvio-/kontrastiväri. yvk Ylivetokavennus. am/sm/pm Aseta merkki/siirrä merkki/poista merkki. Vie lanka työn taakse. Neulo 3 o, käännä työ. Nosta silmukoiden välinen lanka tyontämällä vasen puikko sen alle edestä ja neulo se takareunasta oikein/nurin. OHJEISSA KÄYTETYT LYHENTEET MATERIAALITIEDUSTELUT Ieva-paita Vuonuen Wilhelmi-kampalankaa myy moni kotimainen lankakauppa, esim. VAIKEUSASTE Aloittelija Osaaja Taitaja 60 6/23. Nosta äsken nostettu silmukka takaisin alkuperäi-selle puikolle ja vie lanka lopuksi työn taakse. knk Kahden noston kavennus. 010 617 3030. m Silmukkamerkki. NEULOMINEN * – * Toistettava osuus I-puikko 1. L1v Vasemmalle kaartuva lisäys. Aarnio-pipo Pirtin kehräämö www.pirtinkehraamo.fi, puh. Nosta silmukka kuin neuloisit sen oikein, 1 o. TS Tuplasilmukka. L1o Oikealle kaartuva lisäys. Juurakko-neuletakki Säie Wool www.saiewool.fi, puh. Nosta 1 s kuin neuloisit oikein, nosta 1 s kuin neuloisit oikein, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan oikein yhteen. kiert Neulo kiertäen eli takareunasta. PV Pääväri. Neulomatta nostettu silmukka kääntyy puikolla ja näyttää kahdelta silmukalta. Lanka on nyt kiedottu neulomatta jätetyn silmukan juuren ympärille. 2 o/n yht Neulo 2 silmukkaa oikein/nurin yhteen. Nosta 1. Kään-nä työ. o/n Oikein/nurin. s Silmukka. Neulo 3 n, käännä työ. Tuo lanka työn eteen ja nosta seuraava silmukka vasemmalta puikolta neulomatta oikealle puikolle. II-puikko 2. Sammal-sukat Rouva Silmusolmu www.silmusolmu.fi, puh. Käsittele sitä kuitenkin jatkossa yhtenä silmukkana. kk Kiedo ja käännä (engl. puikko. Varpu-lapaset Jalovilla www.jalovilla.webnode.fi, puh. krs Kerros. 045 809 1303. s neulomatta. puikko. 040 822 9604. wrap & turn ). 050 377 8872. Nosta 1 s kuin neuloisit oikein, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan nurin yhteen siten, että tuot oikean puikon silmukoiden läpi vasemmalta puolelta. knk n Kahden noston kavennus nurin. Neulo 3 n, käännä työ. Tuo lanka puikon yli edestä taakse ja kiristä. OP/NP Oikea puoli/nurja puoli. Vuonuen oma verkkokauppa, Kässäpuoti ja Lankamaailma. Jätä lanka työn eteen, kun käännät sen. Neulo 3 s taka reunoistaan oikein yhteen. Nosta neulomatta nostettu silmukka neulotun silmukan yli (1 s kavennettu). nyppy Neulo yhteen silmukkaan 1 o, lk, 1o, käännä työ. Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle takaa ja neulo se etureunasta oikein/nurin
JUURAKKO-NEULETAKKI Ohje ja malli Veera Välimäki KOKO 1 (2, 3, 4, 5) (6, 7, 8). krs *1 n, 1 o* krs:n loppuun. Juurakko-neuletakki hehkuu hurmaavan hempeässä sävyssä. TIHEYS 20 s ja 28 krs = 10 x 10 c m k olminkertaista h elmineuletta pingotuksen jälkeen. krs *1 o, 1 n* krs:n loppuun. 250 m/100 g). LISÄKSI Päättelyneula, silmukanpidikkeitä tai apulankaa ja 4 nappia, 2,5 cm halkaisijaltaan. Valitse koko, joka on noin 20–25 cm väljempi kuin takin käyttäjän rinnanympärys. MALLIKERTA Kolminkertainen h elmineule 1.–3. PUIKOT 4 mm:n ja 5 mm:n pyöröpuikko vähintään 80 cm:n kaapelilla ja sukka puikot kumpaakin kokoa, jos et neulo hihoja magic loop -tekniikalla. Huomaa, että tiheys vaikuttaa takin kokoon ja langanmenekkiin. LANKA DK-vahvuinen villalanka ( n. Neuletakin mitat ja rakenne seuraavalla sivulla! Katso vinkit kolmen erilaisen napinläven neulomiseen Taitolehden Youtubekanavalta! 61 6/23. Malli takki on neulottu Säie Woolin Säie Merino DK -langalla (100 % merino villa, 250 m/100 g), sävy Oh So Pretty. Toista krs:ia 1–6 . 4.–6. Takkia koristaa yksinkertainen pintaneulekuvio, joka luo takille eläväisen ilmeen. MENEKKI 450 (500, 550, 600, 650) (700, 750, 800) g
[Etukappaleessa 46 (52, 56, 60, 66) (70, 76, 82) s.] Jatka sitten ilman lisäyksiä , kunnes vasen etukappale on 16 (17, 18, 20, 22) (24, 26, 28) cm korkea kädentien reunasta mitattuna. Neulo 4 krs :ta o. Vasen etukappale Poimi ja neulo o 40 (44, 48, 52, 56) (60, 64, 70) s 5 mm :n puikoilla takakappaleen vasemmasta luontireunasta. Muotoile olkapää lyhennetyin kerroksin. Voit laskea tarvittavan silmukkamäärän etukäteen ja merkitä oikean aloituskohdan nuppineulalla. C) Kaarrokkeen korkeus 22,5 ( 23,5 , 24,5 , 27 , 29 ) ( 31 , 34 , 36 ) cm . krs Neulo o krs :n loppuun. Neulo kolminkertaista helmineuletta (ohje s. krs Neulo o 1 s edellisen kiedotun s:n jälkeen, kk. 1. krs (OP) 2 o, neulo kolminkertaista helmineuletta krs:n loppuun. Aloita sitten kolminkertainen helmineule ja pääntien lisäykset: 1. D) Pääntien leveys (niska) 10 (11, 12, 13, 14) (15, 16, 15) cm . Toista 3.– 4. Muotoile olkapää lyhennetyin kerroksin. 2. 4. B) Hihan ympärys 32 (34, 36, 40, 44) (48, 52, 56) cm . –4. krs Neulo o 2 s edellisen kiedotun s:n jälkeen, kk. Aloita sitten kolminkertainen helmineule ja pääntien lisäykset: 1. krs (lisäys) 2 o, L1v, neulo krs loppuun kolminkertaista helmineuletta. VALMIIN NEULETAKIN MITAT JA RAKENNE A C D E B Neulomissuunta Lyhenteet s. krs Neulo o , kunnes jäljellä on 30 (30, 30, 33, 33) (33, 36, 36) s, kk. OHJE Takakappale Luo 100 (110, 120, 130, 140) (150, 160, 170) s 5 mm :n puikoilla ja neulo ensimmäinen krs o (NP). 61), kunnes takakappale on 16 (17, 18, 20, 22) (24, 26, 28) cm korkea kappaleen reunoista mitattuna. 2. 4. krs (lisäys) Neulo kolminkertaista helmineuletta, kunnes jäljellä on 2 s, L1o, 2 o. Muotoile olkapäät lyhennetyin kerroksin. 3. krs Neulo o 1 s edellisen kiedotun s:n jälkeen, kk. krs (OP) Neulo kolminkertaista helmineuletta, kunnes jäljellä on 2 s, 2 o. krs (NP) Neulo o krs :n loppuun. 3. krs (OP) Neulo o , kunnes jäljellä on 30 (30, 30, 33, 33) (33, 36, 36) s, kk. Siirrä s:t silmukanpidikkeelle odottamaan. krs vielä 8 (8, 8, 9, 9) (9, 10, 10) kertaa. 3. krs (NP) 2 n, neulo kolminkertaista helmineuletta krs:n loppuun. krs Neulo o krs :n loppuun. krs (NP) Neulo o , kunnes jäljellä on 30 (30, 30, 33, 33) (33, 36, 36) s, kk. [Puikoilla 192 ( 210 , 232, 250, 272) (290, 312, 334) s.] Jatka, kunnes vartalo on 45 cm korkea A) Rinnanympärys 100 (110, 120, 130, 140) (150, 160, 170) cm . 60 62 6/23. Toista 3.–4. Toista 3.– 4. 1. Oikea etukappale Poimi ja neulo o 40 (44, 48, 52, 56) (60, 64, 70) s 5 mm :n puikoilla takakappaleen oikeasta luontireunasta. Toista lisäyskrs vielä 5 (5, 7, 7, 9) (9, 11, 11) kertaa joka neljännellä krs:lla. 3. 2. krs vielä 11 (11, 11, 13, 13) (13, 14, 14) kertaa. 1.– 2. Toista lisäyskrs vielä 5 (5, 7, 7, 9) (9, 11, 11) kertaa joka neljännellä krs:lla. krs (NP) Neulo kolminkertaista helmineuletta kunnes, 2 s puikolla, neulo 2 n. 2. Vartalo Yhdistä etuja takakappaleet seuraavalla OP krs:lla ja jatka kolminkertaista helmineuletta, mutta neulo etureunojen 2 silmukkaa sileää oikeaa. krs (OP) Neulo o krs :n loppuun. [Etukappaleessa 46 (52, 56, 60, 66) (70, 76, 82) s.] Jatka ilman lisäyksiä , kunnes oikea etukappale on 16 (17, 18, 20, 22) (24, 26, 28) cm korkea kädentien reunasta mitattuna. Neulo 4 krs :ta o. Neulo ensimmäinen krs o (NP). Neulo ensimmäinen krs o (NP). Neulo 4 krs :ta o. E) Takin pituus (kainalo–helma) 50 cm (kaikki koot) . 3. Siirrä s:t silmukanpidikkeelle odottamaan. krs vielä 11 (11, 11, 13, 13) (13, 14, 14) kertaa
Päättele s:t seuraavalla OP :n krs:lla . (Huom. Neulo 5 cm ainaoikeaa. [ Työssä on 48 (52, 56, 62, 68) (76, 82, 88) s.] Jatka ilman kavennuksia , kunnes hiha on 40 cm kainalosta mitattuna. Päättele s:t seuraavalla krs:lla (OP). Kavennusk r s Kavenna krs:n ensimmäinen ja viimeinen silmukka. Neulo kolminkertaista helmineuletta 5 cm. Yhdistä pyöröneuleeksi ja am krs:n vaihtumisen merkiksi. Päälaen kavennukset kannattaa tehdä 4,5 mm:n sukkapuikoilla tai pyöröpuikolla magic loop -tekniikalla. Toista kavennuskerros vielä 7 (7, 7, 8, 9) (9, 10, 11) kertaa joka 9. Muita kaksisäikeisiä hahtuvia ovat esimerkiksi Vanhalan lammastilan, Piessan lammastilan ym. Katkenneet hahtuvan päät ovat kuitenkin helposti yhdistettävissä: hieman päällekkäin asetetut langan päät hierotaan yhteen kämmenten välissä pyörittäen. Neulo napinreiät seuraavalla krs:lla: Napinreiät (OP) 7 o, *2 o yht, lk, 18 o*, toista *–* vielä 3 kertaa, 2 o yht, lk, neulo o krs :n loppuun. Viimeistely Pingota takki mittoihinsa haluamallasi tavalla. kainalosta mitattuna. Sopii käyttäjälle, jonka päänympärys on noin 49–51 (55–57) 60–62 cm. Islantilaista Istex Plötulopia voi käyttää tässä työssä kaksinkertaisena. 63 6/23. AARNIO-PIPO Ohje ja malli Erika Sininärhi KOKO 1 (2) 3. Kerroksen lopussa: jos toiseksi viimeinen silmukka neulotaan o kavenna knk; jos n, kavenna knk n). ja silkkimohair 11 (15) 17 g. Ompele napit vasempaan nappilistaan napinreikien kohdille. (9., 9., 8., 6.) (6., 6., 6.) krs . Kerroksen alussa: jos kerroksen toinen silmukka neulotaan o, kavenna 2 o yht; jos n, kavenna 2 n yht. Valmiin pipon ympärysmitta 42,5 (48) 53,5 cm. TIHEYS 15 s ja 22 krs = 10 x 10 cm pintaneuletta pyöröneuleena 4,5 mm:n puikoilla. Vaihda 4 mm :n puikkoihin. Kaulus Poimi ja neulo o 4 mm :n puikoilla 284 (290, 296, 306, 312) (318, 324, 326) s takin etureunoista: 132 (134, 136, 140, 142) (144, 146, 148) s oikeasta alakulmasta niskaan, 20 (22, 24, 26, 28) (30, 32, 30) s niskan luotujen silmukoiden kohdalta ja 132 (134, 136, 140, 142) (144, 146, 148) s alas vasempaan alakulmaan. kotimaisten lammastilojen hahtuvakiekot. Päättele s:t seuraavalla OP :n krs:lla . Hihat Poimi ja neulo o 5 mm :n puikoilla 64 (68, 72, 80, 88) (96, 104, 112) s kädentie: 32 (34, 36, 40, 44) (48, 52, 56) kainalosta olkapäälle ja 32 (34, 36, 40, 44) (48, 52, 56) alas olkapäältä kainaloon. Hahtuvan neulominen vaatii neulojalta rennompaa otetta, sillä kierteetön hahtuva katkeaa helposti. MENEKKI Hahtuva noin 55 (75) 110 g Aarnio-pipossa käytetty hahtuva ja silkkimohair ovat pettämätön yhdistelmä, joka tarjoaa juuri sopivan määrän lämpöä ja pörröisyyttä. PUIKOT 4 mm:n ja 4,5 mm:n pyöröpuikot tai käsialan mukaan. 150 g/kiekko, 175 m/100 g), sävy Havu ja Knitting for Oliven Soft Silk Mohair (70 % mohair, 30 % silkki, 225 m/25 g), sävy Bottle Green. Neulo 9 krs :ta ainaoikeaa. Neulo vielä 11 krs :ta o. Mallipipo on neulottu kahdella langalla yhtä aikaa yhdistämällä Pirtin kehräämön hahtuvakiekko (100 % suomalainen villa, n. LISÄKSI Silmukkamerkki, päättelyneula. Vaihda 4 mm :n puikkoihin ja kavenna ensimmäisellä krs:lla: Kavennuskrs (OP) *10 o, 2 o yht*, toista *–* vielä 15 (16, 18, 19, 21) (23, 25, 26) kertaa, neulo o krs :n loppuun, jos tarpeen. Neulo 5 cm ainaoikeaa. LANKA Kaksisäikeinen hahtuvakiekon hahtuva ja lace-vahvuinen lanka (noin 225 m/25 g)
Levitä pipo tasaiselle alustalle kuivumaan. krs Toista krs 4. krs *1 o, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht*, toista * – * krs:n loppuun. krs *2 n yht, 2 o yht*, toista * – * krs:n o KAAVIOAVAIN Koko 3 Koko 2 n o n loppuun. 6. [Työssä on 40 s.] 3. Pujota langat päättelyneulalla jäljellä olevien silmukoiden läpi ja kiristä. krs *2 n yht, 2 o yht*, toista kunnes jäljellä on 2 s, 2 o yht. krs *1 o, 1 n*, toista * – * krs:n loppuun. [Työssä on 4 s.] Koko 2 1. [Työssä on 8 s.] 7. Vaihda työhön 4,5 mm:n pyöröpuikko. Rullaa pipo pyyhkeen välissä niin, että ylimääräinen vesi imeytyy pyyhkeeseen. krs *1 n, 2 o, 2 n yht, 2 o, 2 n yht, 2 o, 2 n yht, 1 o, 2 o yht*, toista * – * krs:n loppuun. [Työssä on 6 s.] VIIMEISTELY Jätä noin 30 cm:n langanpää ja katkaise langat. Aloita kaavion neulominen oman kokosi mukaan, kaavio toistuu 4 kertaa krs:lla. [Työssä on 32 s.] 3. [Työssä on 64 s.] 2. 6. 6. [Työssä on 10 s.] 7. krs *2 n yht, 2 o, 2 n yht, 2 o, 1 n, 2 o, 2 n yht, 2 o, 2 n yht, 1 o*, toista * – * krs:n loppuun. 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO, koko 1 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO, koot 2 ja 3 Lyhenteet s. krs *2 n yht, 2 o yht*, toista * – * krs:n loppuun. [Työssä on 56 s.] 2. Päälaen kavennukset Seuraa valitsemasi koon ohjeita. krs *[1 o, 1 n] 5 kertaa, 1 o*, toista * – * krs:n loppuun. Koko 1 1. 16,5 (19) 21 cm 64 6/23. krs *2 o yht, 2 n yht*, toista kunnes jäljellä on 3 s, 2 o yht, 1 o. krs Toista krs 3. krs *1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 1 o*, toista * – * krs:n loppuun. 4. krs * 1 o, 2 n yht, 2 o, 2 n yht, 2 o, 1 n, 2 o, 2 n yht, 2 o, 2 n yht, 2 o*, toista * – * krs:n loppuun. 4. krs Toista krs 4. krs Toista krs 3. Upota valmis pipo varovasti haaleaan veteen ja anna olla noin 20 min. 60 Katso ohje putkimaisen aloituksen tekemiseen Taitolehden Youtubekanavalta! 42,5 (48) 53,5 cm VALMIIN PIPON MITAT JA RAKENNE Neulomissuunta n. krs *2 o yht, 2 n yht*, toista * – * krs:n loppuun. [Työssä on 44 s.] 3. [Työssä on 5 s.] Koko 3 1. krs *1 n, 1 o*, toista * – * krs:n loppuun. Päättele kaikki langanpäät työn nurjalle puolelle. Kaada vesi pois ja levitä märkä pipo kuivan pyyhkeen päälle. krs *1 n, 1 o*, toista * – * krs:n loppuun. Am krs:n alkuun. Voit käyttää italialaista eli putkimaista aloitusta tai muuta joustavaa aloitustekniikkaa. 4. [Työssä on 48 s.] 2. Neulo kaavion kaikki 16 krs:ta kerran, ja sitten vielä krs:t 1–6 (1–8) 1–10 kerran. [Työssä on 16 s.] 5. krs Toista krs 4. krs Toista krs 4. [Työssä on 11 s.] 7. OHJE Luo 64 (72) 80 s 4 mm:n pyöröpuikolle käyttäen hahtuvaa ja silkkimohairia yhdessä. [Työssä on 20 s.] 5. Neulo *1 o, 1 n kiert* -joustinneuletta, kunnes työn korkeus on 12 (14) 16 cm. krs *1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht, 1 n, 2 o yht*, toista * – * krs:n loppuun. [Työssä on 22 s.] 5
Kirjontalangat. Puuvillakangasta. Pieni kirjontakehys. . Uusi kangas jää kätevästi piiloon kirjonnan alle. Neula. . Mallityössä käytetty Anchor-lankoja sävyissä 00246, 01044, 897, 309. METSÄN HELMASSA – kirjoen korjatut lahkeensuut Ohje ja malli Anni Ignatius Korjaa rikki rispaantuneet housunlahkeet uudella kankaalla ja kirjo päälle sympaattisia puita. TARVIKKEET . 65 6/23.
Lisää halutessasi kuusten joukkoon lisää oksia etupistoilla joko samalla vihreällä tai tummemman vihreän (01044) muutamalla säikeellä. Lisää marjamättäitä ranskalaisin solmupistoin tummanpunaisen kirjontalangan (897) kuudella säikeellä. Kirjontojen nurja puoli jää kankaan alle piiloon ja suojaan. Aseta lahje kirjontakehykseen ja aloita kirjominen. Lopuksi silitä puuvillakankaan alalaita lahkeen nurjalle puolelle. 2. Harsi kangas kiinni lahkeeseen. Korosta kuusien kylkiä kullanruskean (309) kahdella säikeellä. Muista lisätä kappaleen ympärysmittaan saumanvarat. Ompele lyhyet sivut suoralla ompeleella yhteen oikeat puolet vastakkain. Huolittele kappaleen reunat. Leikkaa rikki rispaantunut lahkeen päärme pois. Kirjo etualan kuuset kirkkaammalla vihreällä (00246) kuusipistoilla. Lisää samalla sävyllä kuusten alareunaan pienin etupistoin ruohonkorsia. Aseta ommeltu kangasrengas oikeat puolet vastakkain lahkeen ympärille ja ompele kangas kiinni lahkeeseen. 3. 66 6/23. Kirjo taustan kuuset laaka pistoilla tummemman vihreän (01044) neljällä säikeellä. Mittaa ja leikkaa puuvillakankaasta kappale, joka yltää lahkeen ympäri ja jonka korkeus on 12 cm. OHJE 1. Jäljennä vapaalla kädellä valmis metsäkuvio tai haluamasi kuusten ääriviivat puuvillakankaan ja vanhan lahkeen taitteeseen kangasliidulla
Laakapistot kiinnittyvät kankaaseen vain kuvion reunoista. Kierrä lanka neulan ympärille 2–3 kertaa. 1. 3. Kiristä lanka. Suippokärkisten muotojen, kuten lehtien, kirjominen aloitetaan paksuimmasta kohdasta ja kirjotaan kohti ohuempaa. RANSKALAINEN SOLMUPISTO 1. KIRJONTAKUVIO KUUSIPISTO Aloita tekemällä pystysuora pitkä pisto ylhäältä alas. Pujota neula kankaan läpi lähes samasta kohtaa, mistä lanka tulee läpi. LAAKAPISTO 2 Seuraava pisto aloitetaan edellisen vierestä, jotta lankaa säästyy mahdollisimman paljon. ETUPISTO LAAKAPISTO 1 Laakapistopinta muodostuu molemmin puolin kangasta Huom. 2. 2. 67 6/23
Lanka pujotetaan sitten nurjan silmukan ylöspäin kaartuvan lankalenkin läpi ja viedään takaisin nurjalle puolelle samasta silmukasta kuin mistä se tuotiin työn oikealle puolelle. MENEKKI PV: 60 (70) 80 g. ngering-vahvuisia lankoja kaksinkertaisena neulottuna. Kämmenen puolelle muodostuu yhden krs:n raitoja. Mallilapaset on neulottu Jalovillan Uuhella (100 % suomalaisten alkuperäisrotujen villa, 230 m/100 g), sävy Luumu (PV), kontrastiväreinä on käytetty Jalovillan Pässiä (85 % koti mainen villa, 15 % nailon, 230 m/100 g) sävy Lehto (KV1) sekä West Yorkshire Spinnersin Exquisite-lankaa (80 % falklandsaarten villa, 20 % mulperi silkki, 400 m/100 g) kaksinkertaisena sävyssä Dusk. Lapasen ympärys n. PEUKALOKIILA Jatka neulomalla I-puikolla kaavion mu68 6/23. Neulo *1 o, 1 n*-joustinta 7 (7) 8 cm. Suosittelen tekemään pujottelut lapasen edetessä aina ennen nyppyrivin neulontaa. TIHEYS 22 s ja 33 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta pingotuksen jälkeen. Jaa s:t tasan kahdelle puikolle ja yhdistä pyöröneuleeksi. OHJE Lapaset neulotaan magic loop -tekniikalla. VARPU-LAPASET Ohje ja malli Jonna Kapela KOKO 1 (2) 3. KV2 katkaistaan aina kyseisen krs:n jälkeen – voit halutessasi neuloa jokaisen nyppykerroksen erivärisellä langalla. KV1: 5 (7) 10 g. PUIKOT 3,5 mm:n pyöröpuikko vähintään 80 cm:n kaapelilla tai käsialan mukaan. Aloita neulominen I-puikolla kaavion mukaan ja lisää 1. KV2: 5 (7) 10 g. Oikea lapanen 2 o, am, 1 o, am, neulo o puikon loppuun. 18 (20) 22 cm. Katkaise KV1 aina krs:n lopussa, mutta jätä noin 50 cm:n pituinen lanka, jolla pujotellaan varpujen lehdet. 70). Kontrastiväreinä voit käyttää myös varastosta löytyviä . Näissä lapasissa voi hyödyntää myös aikaisemmista projekteista yli jääneitä lankoja. krs:lla silmukkamerkit II-puikolle peukalokiilaa varten seuraavasti: Vasen lapanen Neulo o, kunnes puikolla on jäljellä 3 s, am, 1 o, am, 2 o. LISÄKSI 2 kpl silmukkamerkkejä, apulankaa peukaloa varten ja tylppäkärkinen neula langan pujotteluun. Herttaisissa Varpu-lapa sissa varvut muodostavat neulotut marjat sekä yksinkertaiset kirjotut varpujen lehdet. Kaavioon on merkitty, mistä silmukasta lanka tuodaan työn oikealle puolelle. LANKA DK-vahvuinen villalanka (noin 230 m/100 g) kolmessa eri värissä. ERIKOISTEKNIIKKA: Lehtikuvioiden pujottelu Neulo KV1:llä tehtävien krs:ten aikana myös II-puikolla sileää oikeaa kyseisellä värillä. Lehden kärjet kulkevat peilikuvana oikean ja vasemman käden lapasessa, katso pujotteluohje kuvista (s. Luo PV:llä 40 (44) 48 s
Peukalot Siirrä peukalon s:t puikoille ja poimi PV: llä peukalon tyvestä 1 s. krs 2 o yht krs:n loppuun. krs, kunnes silmukkamerkkien välissä on yhteensä 13 (15) 17 s. Luo puikolle 1 s, pm ja neulo o krs:n loppuun. Oikea lapanen 2 o, sm, L1o, neulo o silmukkamerkille, L1v, sm, neulo o puikon loppuun. KÄMMEN Neulo I-puikon s:t kaavion mukaan. Lyhenteet s. Mallilapaset on neulottu koossa 2 ja niihin on neulottu kaavion krs:t 1–22 kaksi kertaa ja vielä krs:t 1–10. 4,5 (5) 5,5 cm tai kunnes peukalo peittyy kokonaan. Peukalossa on nyt 14 (16) 18 s. Neulo vielä 2 krs:ta o. 15 (16) 17 cm tai kunnes pikkusormi peittyy kokonaan. 60 VALMIIN LAPASEN MITAT JA RAKENNE n. Tee lisäykset joka 3. krs:n viimeinen s o. Kärkikavennus Kärkikavennukset neulotaan PV:llä sileää oikeaa neuloen seuraavasti: 1.krs *1 o, knk, neulo o, kunnes puikolla on jäljellä 3 s, 2 o yht, 1 o*, toista * – * vielä kerran. 26 cm. Neulo vielä 2 krs:ta o. Tee lisäykset joka 3.krs, kunnes silmukkamerkkien välissä on yhteensä 13 (15) 17 s. Tee sitten kavennukset seuraavasti: 1.–2. krs:lla peukalokiilan lisäykset II-puikolla seuraavasti: Vasen lapanen Neulo o silmukkamerkille, sm, L1o, neulo o silmukkamerkille, L1v, sm, 2 o. [Yhteensä 28 (32) 36 s] p 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 o KAAVIOAVAIN n nyppy KV2:lla KV1 KV1, tuo lanka lehteä varten tästä silmukasta oikealle puolelle koko 1 koko 2 koko 3 VASEMMAN KÄDEN LAPANEN OIKEAN KÄDEN LAPANEN 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Jatka sitten toistamalla 1. 2.krs Neulo o krs:n loppuun. 18 (20) 22 cm. Koossa 1 ja 3 neulo 2. Neulo II-puikolla o silmukkamerkille, pm, siirrä peukalokiilan s:t apulangalle. krs:ta, kunnes työssä on jäljellä 8 s. Neulomissuunta kaan ja aloita 3. Jatka neulomalla PV:llä sileää oikeaa neuletta n. VIIMEISTELY Päättele langat NP:lle, kastele neule kevyesti ja anna kuivua tasossa. Toista krs:t 1–2 yhteensä 3 kertaa. 69 6/23. Jatka neulomalla I-puikolla kaavion mukaan ja II-puikolla o, kunnes lapasen pituus on kämmenosan alusta mitattuna n. Katkaise lanka ja vedä se jäljelle jääneiden 4 (4) 5 s:n läpi. Katkaise lanka ja vedä se jäljelle jääneiden s:n läpi
Oikean käden lapanen Vie alalehtiä tehdessä neula nurjan s:n ylöspäin kaartuvan lankalenkin alta ylhäältä alas ja siirry seuraavan ylälehden tekoon, ylälehtiä tehdessä vie neula nurjan s:n ylöspäin kaartuvan lankalenkin alta alhaalta ylös. 70 6/23. LEHTIKUVIOIDEN PUJOTTELU Vasemman käden lapanen Vie ylälehtiä tehdessä neula nurjan s:n ylöspäin kaartuvan lankalenkin alta ylhäältä alas ja siirry seuraavan alalehden tekoon, alalehtiä tehdessä vie neula nurjan s:n ylöspäin kaartuvan lankalenkin alta alhaalta ylös
Lyhenteet s. TIHEYS 20 s ja 28 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta ja kirjoneuletta pingotuksen jälkeen. Mallipaita on neulottu Vuonuen Penttikampalangasta (70 % suomalainen lampaanvilla, 30 % tencel, 240 m/100 g), sävyt Havu (PV), luonnonvalkoinen (KV1) ja Marjapuuro (KV2). D) Kaarrokkeen korkeus (pääntien joustimen alareunasta) 20 (22, 21,5, 21,5, 25) (24,5, 28,5, 28) cm. Valitse koko, jonka rinnanympärys on noin 5–15 cm väljempi kuin paidan käyttäjän rinnanympärys. Paidassa on satulahihat, jotka neulotaan ylhäältä alas. LISÄKSI Silmukkamerkkejä, jämälankaa ja päättelyneula. MENEKKI PV: 3 (3, 4, 4, 5) (5, 5, 6) vyyhtiä tai 263 (300, 338, 375, 413) (450, 488, 525) g. LANKA DK-vahvuinen lanka (noin 240 m/100 g). PUIKOT 3,5 mm:n pyöröpuikko 40 cm:n ja 80–120 cm:n kaapelilla. Ieva-paidan hauska kirjoneulekuvio on saanut inspiraationsa vanhan kuusimetsän tunnelmasta. IEVA-PAITA Ohje ja malli Maiju Räsänen KOKO 1 (2, 3, 4, 5) (6, 7, 8). Neulomissuunta A B D E C G F 71 6/23. G) Kainalo–hihansuu 39,5 (39,5, 43, 43, 43) (46, 46, 46) cm. F) Kainalo–helma 29,5 (29,5, 33, 33, 36) (36, 36, 39,5) cm. KV1: 2 (2, 2, 3, 3) (3, 3, 3) vyyhtiä tai 143 (163, 183, 204, 224) (244, 264, 285) g. KV2: 1 (1, 1, 1, 1) (1, 1, 1) vyyhti tai 7 (8, 9, 10, 11) (12, 13, 14) g. B) Rinnanympärys 84 (96, 108, 120, 132) (144, 156, 168) cm. 60 VALMIIN PAIDAN MITAT JA RAKENNE A) Pääntien ympärys 50 (50, 52, 52, 54) (54, 56, 58) cm. E) Korkeus (pääntie–helma, pääntien joustimen alareunasta) 49,5 (51,5, 54,5, 54,5, 61) (60,5, 64,5, 67) cm. C) Hihan ympärys kainalossa 30 (36, 36, 36, 42) (42, 48, 48) cm
krs (OP) Tee TS, neulo o merkille, L1o, sm, 4 o, L1v, neulo o kerrosmerkille. Näin paita istuu päälle paremmin. [78 (80, 87, 89, 96) (98, 110, 115) s etuja takakappaleessa.] 7. Kun vartalossa on oikea määrä silmukoita, jatka pelkkien hihalisäysten neulomista. 2. German short rows). [120 (120, 130, 130, 144) (144, 168, 174) s.] NISKAN MUOTOILU Neuleen takakappale muotoillaan korkeammaksi lyhennetyillä krs:lla käyttäen saksalaisia lyhennettyjä kerroksia (engl. krs Tee TS, *neulo n merkille, sm*, toista * – * 2 kertaa, neulo n TS:lle, neulo TS n yhtenä silmukkana, 2 n, käännä työ. Neulo 1 krs o neuloen samalla joka toinen silmukka luomisreunan silmukan läpi . Lisäykset hihoihin ja vartaloon 1. Taita joustin kaksin kerroin (aloitusreuna työn sisäpuolelle). krs Sm, *neulo o merkille, sm, 1 o, L1v, 2 o, L1o, am*, toista * – * kerran, neulo o krs:n loppuun. krs Tee TS, *neulo n merkille, sm*, toista * – * 2 kertaa, neulo n TS:lle, neulo TS n yhtenä silmukkana, 4 n, käännä työ. PV KAAVIOAVAIN KV1 KV2 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO A 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO B 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO C Lyhenteet s. 60 72 6/23. Seuraava krs (jatka pyöröneuleena) Sm, neulo o merkille, L1o, sm, 4 o, L1v, neulo o TS:lle, neulo TS o yhtenä silmukkana, neulo o TS:lle, neulo TS o yhtenä silmukkana, *neulo o merkille, sm*, toista * – * kerran, neulo o krs:n loppuun. 2. [80 (82, 89, 91, 98) (100, 112, 117) s etuja takakappaleessa.] KAARROKE Jatka neulomista pyöröneuleena. krs) ja neulo loput vartalolisäykset (joka 4. Valmistelukrs:t 1. OHJE PÄÄNTIE Luo PV:llä 100 (100, 104, 104, 108) (108, 112, 116) s, liitä pyörö neuleeksi ja aseta samalla silmukkamerkki osoittamaan krs:n vaihtumista (krs vaihtuu keskellä takana). krs (OP) Sm, 28 (28, 30, 30, 34) (34, 40, 41) o, am, 6 o, käännä työ. Aloita hihalisäykset (joka 2. 3. Neulo *2 o, 2 n* -joustinneuletta 20 krs:ta. krs Tee TS, *neulo o merkille, L1o, sm, 4 o, L1v*, neulo o kerrosmerkille, sm, toista * – *, neulo o TS:lle, neulo TS o yhtenä silmukkana, 2 o, käännä työ. Toista krs:t 5–6 vielä kerran. krs Sm, neulo o krs:n loppuun merkkejä siirtäen. krs Sm, neulo o krs:n loppuun merkkejä siirtäen. krs (NP) Tee TS, neulo n merkille, sm, neulo n kerrosmerkille, sm, neulo 32 (32, 35, 35, 38) (38, 44, 46) n, am, 2 n, käännä työ. [74 (76, 83, 85, 92) (94, 106, 111) s etuja takakappaleessa.] 5. Toista krs:t 3–4 vielä 6 (7, 8, 9, 9) (10, 10, 11) kertaa. krs Tee TS, *neulo o merkille, L1o, sm, 4 o, L1v*, neulo o kerrosmerkille, sm, toista * – *, neulo o TS:lle, neulo TS o yhtenä silmukkana, 4 o, käännä työ. Samalla aloitetaan raglan-lisäykset vartaloon. krs). 4. 6. [60 (60, 65, 65, 72) (72, 84, 87) s etuja takakappaleessa.] 3. krs Sm, *neulo o merkille, L1o, sm, 1 o, L1v, neulo o merkille, L1o, sm, 1 o, L1v*, toista * – * kerran, neulo o krs:n loppuun. krs Sm, *neulo o merkille, sm, 1 o, L1v, neulo o merkille, L1o, sm*, toista * – * kerran, neulo o krs:n loppuun. krs Sm, neulo o krs:n loppuun merkkejä siirtäen. 4. 2. 1. Lisäyskrs Sm, *5 (5, 4, 4, 3) (3, 2, 2) o, L1v*, toista * – * krs:n loppuun
Toista krs:t 1–4 vielä (2, 4, 9, 10) (14, 14, 17) kertaa. Kavennuskrs: Sm, *1 o, 2 o yht*, toista * – * krs:n loppuun. Neulo sitten vielä kaavion B krs:t 1–6 kerran. [Hihoissa 55 (61, 59, 59, 69) (67, 79, 77) s. Kastele neule ja asettele mittoihinsa alustalle. Aloita kirjoneule kaavioiden mukaan. Aloita kirjoneule kaavioiden mukaan. krs Sm, neulo o krs:n loppuun merkkejä siirtäen. Neulo kaavion B kaikki 9 krs:ta 2 (2, 3, 3, 4) (4, 4, 5) kertaa. [Hihoissa 9 (17, 25, 45, 49) (65, 65, 77) s. Neulo 2 krs:ta o KV1:llä. [60 (72, 72, 72, 84) (84, 96, 96) s.] Neulo 12 krs:ta o PV:llä. Neulo kaavion B kaikki 9 krs:ta 4 (4, 5, 5, 5) (6, 6, 6) kertaa. Toista krs:t 1–2 vielä 22 (21, 16, 6, 9) (0, 6, -) kertaa. Kun olet neulonut kaavion kaikki krs:t, katkaise KV:t ja neulo vielä 1 krs o PV:llä. Neulo 2 krs:ta o KV1:llä. [168 (192, 216, 240, 264) (288, 312, 336) s.] VARTALO Neulo 12 krs:ta o. Päättele oikeat s:t oikein ja nurjat nurin. Sen jälkeen neulo 55 (61, 59, 59, 69) (67, 79, 77) s apulangalta. Etuja takakappaleessa 79 (85, 96, 108, 117) (127, 139, 150) s.] EROTA HIHAT JA VARTALO Sm, *neulo o merkille, pm, siirrä 55 (61, 59, 59, 69) (67, 79, 77) s merkkien välistä apulangalle hihaa varten, pm, luo 5 (11, 12, 12, 15) (17, 17, 18) uutta s:aa kainaloon*, toista * – *, neulo o merkille. Poimi ja neulo o ensin 3 (6, 7, 7, 8) (9, 9, 10) uutta silmukkaa kainalosta. HIHAT Aloita silmukoiden poimiminen puikoille keskeltä kainaloa. Am. Neulo kaavion A kaikki 18 krs:ta. 73 6/23. Neulo kaavion A kaikki 18 krs:ta. Neulo kaavion C kaikki 20 krs:ta. [40 (48, 48, 48, 56) (56, 64, 64) s.] Neulo *2 o, 2 n*joustinneuletta 15 krs:ta. krs Sm, *neulo o merkille, sm, 1 o, L1v, neulo o merkille, L1o, sm*, toista * – * kerran, neulo o krs:n loppuun. Anna kuivua vaakatasossa. Kun olet neulonut kaavion kaikki krs:t, katkaise KV:t ja neulo vielä 1 krs o PV:llä. Neulo 1 krs o. Etuja takakappaleessa 79 (85, 96, 108, 117) (127, 139, 150) s.] Vain koot 1–7 1. VIIMEISTELY Päättele langanpäät. Neulo *2 o, 2 n* -joustinneuletta 12 krs:ta. Päättele oikeat s:t oikein ja nurjat nurin. Poimi ja neulo o vielä 2 (5, 6, 6, 7) (8, 8, 9) uutta s:aa kainalosta. 2. Neulo kaavion C kaikki 20 krs:ta
Puun pinnan siistimisen jälkeen kävyn suomut kaiverretaan puun pintaan ja pinta käsitellään petsillä ja vahalla tai öljyllä. . Jäljennä kuviot lyijykynällä puun pinnalle. Kovaa, ohutta kierrätyspuuta, esim. . KÄPYNAPIT Ohje ja malli Veera Helander KOKO 2 x 3,5 cm ja 1,8 x 2,5 cm. . Suojaöljy tai vaha. Kaksikomponenttiliimaa. KÄPYKUVIOT 2 cm 1,8 cm 2,5 cm 3,5 cm 74 6/23. Dremel-pienoispora ohuella kärjellä tai käsikaiverrin. . Anna kuivua ja hio pinta kevyesti hienolla hiekkapaperilla ja petsaa uudestaan. . Karkeaa ja hienoa hiekkapaperia. Petsiä. Käpynapit valmistuvat kätevästi vaikka remontista yli jääneistä listanpätkistä. Kun napit ovat kuivuneet, käsittele ne vahalla, jotta väri ei leviä käytössä. Ompele napit kiinni haluamaasi vaatteeseen tai asusteeseen. Huomaa, että puunapit eivät kestä pesua. Kuviosaha. Napinkantoja. . Kiinnitä napinkannat kaksikomponenttiliimalla ja anna kuivua. Kaiverra kävyn suomut kaivertimella. TARVIKKEET . listanpätkiä. . Leikkaa napit ääriviivoja pitkin kuviosahalla ja hio reunat hiekkapaperilla vähän pyöreiksi. Värjää napit petsillä. OHJE Jos käyttämäsi puun pinta on jo valmiiksi käsitelty, hio pinta raa’aksi
Jos teet esipuretuksen, granaattiomenan ja banaaninkuorten kaikki väriaineet kiinnittyvät ja väri taittaa enemmän ruskeaan. Lämpöä kestävä kannu/purkki tms. Taita langat väriaineiden päälle. Kun värit ovat kirkkaat, avaa kansi. 2. 0,5 m kalalankaa tai muuta puuvillalankaa sekä sakset. Puristele valuvat vedet pois. Jätä loput roikkumaan reunalle. 8. 6. Jatka väripurkin rakentamista kerros kerrokselta vuorotellen eri väriaineilla ja langoilla, kunnes purkki on täynnä. Kostuta vyyhti kädenlämpöisessä vedessä. 75 6/23. Kiinnitysaineeksi 5 g alunaa. Pilko tuoreet kuoret mahdollisimman pieniksi ja kuivata. Täytä purkki vedellä. Sulje kansi ilmatiiviisti. . Materiaalia purkkivärjäykseen voit kerätä ja kuivata ajan kanssa. Määrä on hieman vajaa ruokalusikallinen. Kerää granaattiomenan kuoria ja banaaninkuoria. Lämpöinen paikka edesauttaa värjäytymistä. . 9. . OHJE 1. 5. Granaattiomenan ja banaanin kuoret ovat harvemmin käytettyjä värin lähteitä, joiden kuoret antavat eri värejä puretuksesta ja värjäyslämpötilasta riippuen. Kaada purkkiin myös alunavesi. Ota puhtaaksi pesty lasipurkki väripurkin rakentamista varten. Kaada kuumaa vettä päälle ja sekoita, kunnes aluna on liuennut. Rakenna väripurkki kerroksittain. 4. Aseta purkki sopivaan paikkaan värjäytymään. Ruokalusikka. Noin 25 g kuivattuja granaatti omenan kuoria ja 25 g kuivattuja banaaninkuoria. Kuivata lankavyyhti. Vyyhditä kerällä oleva lanka värjäystä varten 50 g:n vyyhdiksi. Kaada kuumaa vettä (n. Huuhtele vyyhti huolellisesti kädenlämpöisellä vedellä. . 7. 1,5–2 litran kannellinen lasipurkki. Kun tarvittava määrä on kasassa, voit aloittaa värjäyksen. Sen avulla värjäystulos on enemmän keltainen. Täytä purkki vedellä yläreunaan asti. Mittaa 5 g alunaa apupurkin pohjalle. Anna värjäytyä 3–4 viikkoa. Ripottele toinen kerros väriaineita kosteiden lankojen päälle. kuuman veden ja alunan sekoittamiseen. Tässä purkkivärjäyksessä tehdään samanaikainen puretus. 50 g Vuonuen Usko-villasukkalankaa (70 % suomalainen lampaanvilla, 30 % tencel (180 m/100 g). 3. Asettele väriaineita lasipurkin pohjalle niin, että pohja peittyy. Jäljelle jääneen väriliemen voi kaataa viemäriin. . Voit värjätä myös 25 g valkoista ja 25 g harmaata lankaa, jolloin saat kahta eri sävyä. Laske osa langoista kosteana väriaineiden päälle. PURKKIVÄRJÄYS GRANAATTIOMENAN JA BANAANINKUORILLA Ohje ja malli Anna-Karoliina Tetri TARVIKKEET . 60 °C) purkki melkein täyteen. . N. 10. Siivilöi väri aineet pois ja pane ne biojätteeseen. Sido valmis vyyhti pasmalangalla kiinni
2. Katso ohjevideo lankadominanssista: www.taitolehti.fi 76 6/23. krs 2 kertaa, neulo kaavion B 1. LANKA Fingering-vahvuinen sukkalanka vahvikkeella (noin 425 m/100 g). MENEKKI PV: 30 (40) 55 g. Aloita sitten kirjoneule seuraavasti: Koko 24 1. Neulo vielä 1 krs o. krs, neulo kaavion B 1. Toista krs:ta 2, kunnes olet neulonut kaavioiden krs:t 1–28. Neulomissuunta Mallisukat koossa 38. Toista krs:ta 2, kunnes olet neulonut kaavion krs:t 1–28. Sammal-sukat vievät retkelle metsän siimekseen. Puikon ensimmäisenä silmukkana kannattaa pitää nurjaa silmukkaa, jotta joustinneuleesta tulee tasaisempi. krs Neulo kaavion A seuraava krs 2 kertaa, neulo kaavion B seuraava krs. Mallisukat on neulottu Rouva Silmusolmun Merino Sukkiksesta (75 % superwash-merinovilla, 25 % nailon, 425 m/100 g), sävyt Knit Your Greens (KV) ja Karelia (PV). OHJE Sukka neulotaan varresta kärkeen. krs (OP) Neulo PV:llä I puikon s:t o, käännä työ. krs Neulo kaavion A seuraava krs 2 kertaa. SAMMAL-SUKAT Ohje ja malli Minttu Wikberg KOKO 24 (38) 46. krs Neulo kaavion A 1. krs 2 kertaa. 2. krs. TIHEYS 35 s ja 36 krs = 10 cm x 10 cm kirjoneuletta 2,5 mm:n puikoilla. krs Neulo kaavion A seuraava krs, neulo kaavion B seuraava krs. Neulo kierrettyä joustinneuletta suljettuna neuleena: *1 n, 1 o kiert*, toista * – *, kunnes työn korkeus on 3 cm. Krs:n vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä. Koko 38 1. krs Neulo kaavion A 1. KV: 10 (15) 25 g. Suloisen metsäiset kuviot muistuttavat metsänpohjan varvuista ja sammalista, jotka jatkavat lumenkin seassa vihreinä. Toista krs:ta 2, kunnes olet neulonut kaavioiden krs:t 1–28 KANTAPÄÄ 1. krs Neulo kaavion A 1. krs. VARSI Luo sukkapuikoille PV:llä 44 (68) 78 s ja jaa s:t neljälle puikolle: 11,11,11,11 (17,17,17,17) 20,19,19,20. Koko 46 1. Tasaisen pinnan aikaansaamiseksi pidä aina kuviolanka dominoivana. VALMIIN SUKAN MITAT JA RAKENNE 12,5 (19,5) 22,5 cm 16 cm. LISÄKSI Päättelyneula. PUIKOT 2,5 mm:n sukkapuikot tai käsialan mukaan. 2
Seuraava krs (OP) Tee TS. krs:lta I ja IV puikkojen välissä, jalan alta. Neulo o I puikon loppuun (kaikki TS:t yhtenä silmukkana), puikot II, III ja IV o (kaikki TS:t yhtenä silmukkana). Kastele neulos varovasti, asettele mittoihinsa alustalle vaakatasoon ja anna kuivua. Kärkikavennukset nauhakavennuksina 1. Päättele sukan yläja alapuolen s:t yhteen NP:lta kolmen puikon päättelyllä tai silmukoi yläja alapuoli yhteen. krs Neulo o krs:n loppuun. Toista krs:ia 3–4, kunnes teet OP:lla IV puikon 1. 2. Aloita kirjoneule kaavioiden mukaan, neulo samoin kuin varressa. 77 6/23. krs (NP) Tee TS, 9 (13) 15 n, käännä työ. 4. krs (kavennus) *Neulo o, kunnes puikolla on jäljellä 3 s, 2 o yht, 1 o, 1 o, yvk, neulo o puikon loppuun*, toista * – * kerran. 3. Toista sitten krs:ta 1, kunnes työssä on jäljellä 16 (20) 22 s. 4. IV puikon alussa neulo TS yhtenä silmukkana ja puikko loppuun o. Katkaise KV ja jatka sileää oikeaa PV:llä, kunnes jalan pituus on 11,5 (18) 23 cm. krs (OP) 5 (7) 8 o, käännä työ. Toista krs:ia 1–2, kunnes työssä on jäljellä 28 (40) 50 s. JALKA Neulo kirjoneuletta kaavioiden mukaan 15 (44) 58 krs:ta. krs Tee TS, neulo o TS:lle ja neulo se yhtenä silmukkana, 1 o, käännä työ. 3. Neulo IV ja I puikot sileää oikeaa neuletta (neulo I puikon TS yhtenä silmukkana) ja II ja III puikoilla o. 2. krs Tee TS, neulo n TS:lle ja neulo se yhtenä silmukkana, 1 n, käännä työ. Lyhenteet s. Aloita kirjoneule kaavioiden 2. krs (NP) Tee TS, neulo n puikkojen I ja IV s:t , käännä työ. Aloita sitten pidennetyt krs:t: 1. 60 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO A KAAVIO B 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PV KAAVIOAVAIN KV2 2. Toista krs:ia 3–4, kunnes kantapään keskellä on jäljellä 9 (13) 15 s. silmukan TS:na. VIIMEISTELY Päättele kaikki langanpäät NP:lle. krs Tee TS, neulo n TS:lle, käännä työ. krs Tee TS, neulo o TS:lle, käännä työ
Veera yrittää hallita mahdollisimman monta uutta ja vanhaa kankaan koristelutekniikkaa ja on aina kiinnostunut, miten jokin hieno työ on tehty. Erika laati ohjeen Aarnio-pipoon, jonka löydät sivulta 63. Veeran neuleissa yhdistyy modernin yksinkertainen muotokieli ja pienet, leikkisät yksityiskohdat. Parasta käsitöissä on uuden oivaltaminen. VEERA VÄLIMÄKI Veera Välimäki asuu ja työskentelee luonnon rauhassa Karjalohjan kylässä. Anni pisteli rispaantuneet lahkeensuut metsän peittoon, ohje s. JONNA KAPELA Jonna on eteläpohjanmaalainen fysioterapeuttiopiskelija, joka nauttii vapaa-ajallaan seniori-ikäisen koiran kanssa lenkkeilystä ja neulomiseen uppoutumisesta. 75. Lanoliinipitoisen villan tuoksu rauhoittaa hänen mieltään myös äärimmäi sissä olosuhteissa. Mintun puikoilla syntyivät söpöt Sammal-sukat, s. VEERA HELANDER Veera on käsityöorientoitunut vaatesuunnittelija, joka inspiroituu haute couture -luomuksista ja luonnosta. Aina toisinaan Erikan mielessä pyörii, miten lankavaraston aarteet pääsisivät oikeuksiinsa kauneimmalla mahdollisella tavalla. Käsityöt ovat Annille ovi rauhoittumiseen ja itsensä toteuttamiseen. Veera laati ohjeen kauniiseen Juurakko-neuletakkiin, jonka ohje löytyy sivulta 61. Hänen mielestään parasta on kupliva innostus uusien asioiden äärellä, moneen kertaan käytetyn sovelta minen tuoreella tavalla sekä pastellivärit auringonlaskun värittämällä taivaalla. Hän löytää langoista, tekstuureista, väreistä ja muodoista jatkuvasti uutta ja kiehtovaa. Jonnan suunnittelemat upeat Varpu-lapaset löydät sivulta 68. Hänen suuri intohimonsa on keräillä tietoa, kokeilla, tutkia, kehitellä ja kasata kaikki kerätty informaatio ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. MINTTU WIKBERG Mintun mielestä vielä 40 vuoden käsitöiden tekemisen ja neulomisen jälkeenkin on edelleen täyttä taikuutta, miten villasta tulee lankaa, langasta tehdään silmukka ja miten siitä syntyy pintaa ja vaate. Hänen tavoitteensa on luoda neulemalleja, joiden tyyli ei vanhene nopeasti, vaan joiden pariin neuloja voi palata yhä uudelleen ja uudelleen. MAIJU RÄSÄNEN Maiju Räsänen on muistoja ja tunteita neulepuikoillaan työstävä taidekasvattaja, joka lumoutuu epätäydellisyyden ja yksinkertaisuuden estetiikasta. Anna-Karoliinan käsialaa on ohje lankojen purkkivärjäykseen, s. 76. Hänen lähipiirissään arvostetaan käsityötä ja Jonna saakin suurta nautintoa lahjoessaan läheisiään neu leilla. Maijun käsialaa on tyylikäs Ieva-paita, jonka ohje löytyy sivulta 71. ANNI IGNATIUS Anni on luokanja käsityönopettaja sekä somevaikuttaja, jonka sydäntä lähellä on vaatteiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla. ANNA-KAROLIINA TETRI Anna-Karoliina on kädentaitoalan kouluttaja, asiantuntija ja tietokirjailija. ERIKA SININÄRHI Erikan intohimona on suomalainen villalanka ja hahtuva. Veeran käsissä syntyivät herttaiset käpynapit, s. Vaatteen rikki meneminen on mahdollisuus lisätä vaatteeseen ripaus kauneutta. 74. Neuleissa häntä ihastuttavat loppuun mietityt yksityiskohdat. Häntä kiinnostavat erityisesti luonnonvärit ja tietenkin ihanista luonnonväreillä värjätyistä langoista neulotut neuleet. 65. Tutustu tekijöihin 78 6/23
Käsityötarvikkeet, suomalaiset villalangat & ryijyt Kotimainen käsityökauppa palvelee sinua verkossa ja myymälässä Sisustusja käsityöliike Hilma ja Onni Kaikkea kivaa neulontaan ja muihin käsitöihin www.hilmajaonni.fi info@hilmajaonni.fi Niittytie 6 44300 KONNEVESI 040-6741331 Jaanan Lankapaja AIDOSTI JA INTOHIMOSTA SUOMALAISEEN VILLALANKAAN www.jaananlankapaja.fi KUDON-LANGAT Käsinvärjätyt ja pehmeät, luonnonkuituiset langat Tampereella Hiedanrannan Pajalla, Tehdaskartanonkatu 28 kudontaputiikki@gmail.com 040 7011 703 EIJANKUDONTAPUTIIKKI.FI Ilmoita Taito-lehdessä! ILMOITUSMYYNTI KRISTIINA AHTI, P. tilaukset@wetterho?.. 044 2023 516, ilmoitukset@taito.fi 79 6/23. 03 626 2610 Wetterho?nkatu 4 D, Hämeenlinna www.wetterho?.. puh
Meiltä löydät tarkoin valitut langat neulontaan, virkkaukseen ja makrametöihin. www.lankapuotitiukula.fi Kotimaisuus on ykkösarvomme www.suomenlanka.fi Kotimaiset langat kudontaan, virkkaukseen, makrameesolmeiluun sekä muihin käsitöihin ja askarteluihin. Olemme olleet luovissa käsissä vuodesta 1960 ja inspiroimme jatkuvasti uusia sukupolvia. Eettisiä lankoja intohimoisille käsityöharrastajille 041 314 0380 FB: Lankapuoti Tiukula Oy IG: @lankapuoti.tiukula Käsityötarvikkeiden verkkokauppa ja puoti Tohmajärvellä. slojd-detaljer.fi Kaikki omaa luomistasi varten Löydä materiaaleja ja inspiraatiota kaikille kreatiivisille tekijöille. KEMIN NAHKATARVIKE OY Vuota parkkinahat, rumpunahat ja rumpukehät www.keminnahkatarvike.fi Pirkanmaan paras lankakauppa nurja.fi / ilmarinkatu 35, tampere 80 6/23. “Näyttää tiskirätiltä, mutta ei haise tiskirätiltä” www.lempiriepu.. Vieraile nettisivuillamme www. Nähdään verkkokaupassa! Kestävä ja pestävä siivousliina, joka valmistetaan käsinpainaen Suomessa neulotusta bambucollegesta
Lisätiedot netistä skannaa QR-koodi. 050 596 2828 KERAMIIKKA-ALAN ARTESAANIOPINNOT FORSSASSA LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kysy lisää puh. 050 596 2828 Pirkka-lanka hurmaa väreillään! Tilaa kätevästi verkkokaupasta taitopirkanmaa.fi. www.pirtinkehraamo.fi Laadukkaat tuotteet 100 % suomalaista villaa Sasky Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Taidosta ammatti Ikatalla onnistut! sasky.fi/ikata suunnitteluohjelma uuden Suunnitteluohjelmamme avulla voit suunnitella neulokseen oman kuosin ! me neulomme suunnittelemasi kuosin kankaaksi! loihdi omasta designista upeita neuleita! www.johannakdesign.fi kurkkaa lisää täältä! Forssan ammatti-instituutti | www.lhkk.fi Taideteollisuusalan perustutkinto Jatkuva haku on avoinna! Kysy lisää puh. Käsityökaupat Tallinnassa – perinteitä ja laatua Eesti Käsitöö Maja Pikk 22 Kaarmanni Käsitöö Vanaturu kael 8 Käsityötapahtumat 2023 Keskiaikapäivät 6.–9.7 Martin Markkinat 9.–11.11 Viron Kansantaiteen ja Käsityön Liitto www.folkart.ee parhaat lahjat ovat itse tehtyjä! WWW.LANKAVA.FI Kiehtovat kansallispuvut täynnä tarinoita! Vastauksia kaikkiin kansallispukuaiheisiin kysymyksiin Suomen kansallispukukeskuksesta. www.kansallispukukeskus.fi 81 6/23
6/23 82
Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. vuosikerta. Paino Punamusta. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Aikakausmedia ry:n jäsen. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Puuvillakatu C , Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet) TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Emma Auvinen, Veera Helander, Anni Ignatius, Jonna Kapela, Sonja Karlsson, Petteri Kivimäki, Maija Koskinen, Annukka Pakarinen, Sarita Piipponen, Annika Pitkänen, Maiju Räsänen, Erika Sininärhi, Saga Sinisalo, Anna-Karoliina Tetri, Veera Välimäki, Minttu Wikberg, Meeri Ylä-Tuuhonen. 6 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo – 6. KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 6 , 8 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. ISSN Taito / ilmestyy viikolla Tammikuussa ilmestyvän Taidon teemana on mustaa ja valkoista. Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu . Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu D. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 6, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi . Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio . Talven pimein hetki on jo takana päin mutta luonnon kirkkaat värit odottavat vielä mahdollisuuttaan puhjeta kukkaan Maa on valkoinen ja yöt ovat mustia mutta talvi kurkottelee jo kohti kevään valoa Taidossa / leikitellään mustan ja valkoisen välisellä kontrastilla. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu . Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu . Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu . 6. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto
N ro 6 • 20 23 • M et sä n sii m ek se ss ä ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € PAL.VKO 2024-04 74 33 85 -2 30 6 Ku va Hi lja M us to ne n. TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hamina, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila ja Havukoski www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu ja Ilomantsi + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND Parainen ja Kemiö www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • taito.aboland@gmail.com TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi TAITOLIITTO • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi SIELUKAS METSÄ Minttu Wikberg suunnittelee neuleita, joiden aiheet kumpuavat luonnosta KANKAILTA KEITTIÖÖN Linda Laitinen vuolee keittiötarvikkeita rescue-puusta PÖLLÖJÄ POSIOLTA Keramiikkataiteilija Miki Kimin käsissä syntyy kaunista keramiikkaa