14001 6 414887 433853 1/2014 743385-1401 PAL.VKO 2014-16 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! Taiteilija Mirja Marsch • Luotolaisen tarina • Anne Kyyrö Quinn • Tee upea Tanhu-matto • Talven kiinnostavat kirjat • Tutustu sashikoon • 1 • 2014 Folkista poppia käsityö- ja muotoilutuotteiden suunnittelukilpailulla etsitään uudenlaisia tuotteita, joiden suunnittelussa on hyödynnetty raikkaalla tavalla suomalaista kansanperinnettä ja/tai perinteisiä käsityötuotteita ja -tekniikoita. Elokuu 2014 Voittaja julkistetaan www.taito.fi -sivulla. Kilpailuun osallistuvat tuotteet voivat olla esimerkiksi koruja, vaatteita, sisustus- tai käyttötuotteita. Osallistuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella www.taito.fi -sivuilla. Kilpailu on avoin ammattilaisille, harrastajille ja opiskelijoille. Materiaalivalinta on vapaa. OSALLISTU NYT! osallistumis ja t ö n n ä ä Kilpailus .fi www.taito ohjeet 31.3.2014 Kilpailuehdotusten (luonnos, suunnitelma tai kuva valmiista työstä) viimeinen jättöpäivä. sija 1800 € 2. PALKINNOT 1. sija 400 € KILPAILUN JÄRJESTÄÄ: TAITOLIITTO /Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, KALEVANKATU 61, 00180 HELSINKI WWW.TAITO.FI KYLÄSSÄ Madeby Helsinki -liikkeessä • Miten käy Punomon. Toukokuu 2014 Finalistit julkistetaan www.taito.fi -sivuilla 18.6.2014 Finalistien tulee toimittaa varsinaiset kilpailutuotteet Taitoliittoon. • Valjasseppä Niina Tolvanen Taito114_s01,s76.indd 1 Taito114_s03-05.indd 1 29.1.2014 21.14 21.07. Syksy 2014 Näyttely finalistitöistä. sija 800 € 3
044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com Eija Pensasmaa Edelte Oy, Ms. Käsit Fors s yöt ar an a mm attiinsti tuut ti w ww.f ai.. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. vikke et KYLÄSSÄ Madeby Helsinki -liikkeessä • Miten käy Punomon. (09) Kansikilpailu_A5_05-2012_marg.yli.indd 5 660 INKI KA UN jen Kou lu aiku tusta ja is opp ille. • Valjasseppä Niina Tolvanen ww k Mie w.r yutoen talei vsasä ryijyt ijyp lmiina. Lisäksi arvomme vastanneiden kesken kolme käsityöaiheista kirjaa. TEEMA KÄSITYÖ AUTTAA Laura Merz ja kanirukkasten tarina Voittanut kansikuva ja arvonnan voittajat julkistetaan seuraavassa Taito-lehdessä. NISTA. Päivi Ahvenainen Sahakyläntie 5 · 04770 Sahakylä Tut u tiski tust a IIDE NA S .fi Kan sall ispu BRA kuje GE +35 8 (0 n pe )5 ri Kas 0 555 8 Lahja tiski ar 2 001 mikatu 58 30 H 2 elsin 8 ki
. maaliskuuta mennessä ja voit voittaa 50 euron lahjakortin Taito Shop -kauppaan. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. s e d u . s uso tetu mpe edu Tava s l ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. Löydätte uusimmat trendit Kölnin h+h cologne-messuilta. oKmmelle Abr alve n, A aha min katu lu-r TSO... f i • artesaani • vaatetusompelija Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. 010 6168400 Taito114_s01,s76.indd 2 ai to ija ta Tava an sti Häm assa een linn assa Varmista yrityksesi näkyminen, fax 010 6168402 koelnmesse@kolumbus.. KAIPAATKO PUIKKOJA. TEKSTIILIN MONET HAASTEET ONKO KÄSITYÖLLÄ JA ASKARTELULLA EROA. Koulutusta Väri elämään! Tutustu kädentaitojen T k äd d i koulutukseen w w w. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ ETSITKÖ LANKAA. josta löydät vastaukset kysymyksiisi. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. 7, 0 p.. Väri e lämään ! • ar ko u te s a Käs lutu iani kse Tek ja taid • va en stiili eteo ww a te t - ja vaa llisuus w. LAURA PAJARINEN, MAKRAMEEKORUJEN TAITAJA ROUVA JENNI HAUKIO, KÄSITYÖIHMINEN TEE ITSE UPEAT VERKKONEULEET! JOHANNA SEPPÄ, VILLIMPI VIRKKAAJA VAIVAISUKKOJEN KIEHTOVA HISTORIA UUSI SARJA: TEE ITSE TUOLISI JUUSO PELTOMÄKI, PIENEN MAAILMAN LUOJA UPEAT APILA-KIRJONEULEET 21. www.hh-cologne.com 1 2 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 1/2013 11,50 e 3 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 2/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 3/2013 11,50 e Vastaa ja voita! TEEMA MIKÄ VIIME VUODEN KANSIKUVISTA OLI MIELESTÄSI KAIKKEIN ONNISTUNEIN JA MIELENKIINTOISIN. Forssan ammatti-instituutti www.fai.. Otamme myös henkilökohtaisesti yhteyttä voittajiin. 1/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME • • • • Taiteilija Mirja Marsch Luotolaisen tarina Anne Kyyrö Quinn Tee upea Tanhu-matto Talven kiinnostavat kirjat Tutustu sashikoon 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com stu k äd ent TAITOtiskin löydät tämän ämän lehden sivuilta. Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6/2013 11,50 e aittoa toa luomisen iloa a! TUULA YLIVINKKAVÄRIKÄS JA MAANLÄHEINEN TAITELIJA MOLLA MILLSIN MUSTAVALKEAT VÄRIT KESÄKYLÄSSÄ SIRKKA KÖNÖSEN LUONA TEEMA OHJEENA MARI MUINOSEN SYDÄMENLÄMMITTÄJÄ ANTTI ALATALO, TERÄKSEN TAIVUTTELIJA TEE KAUNIIT SISUSTUSTYYNYT! OUTI SAHIKALLIO KIRJAVAN KIMPERIN YRITTÄJÄ TUTUSTU ELÄMYSVEISTÄJÄ MARIKA WALLDÉNIIN VASTATA VOIT taito.fi-sivujen kautta tai postitse: Taito-lehti, Kalevankatu 61, 00180 Helsinki. Lu kursseja e iaar teet oppiaA nuorille .blo R gsp Teet-b ja logia ot.fi : ZZ Z N NWD YDV WLD ¿ puh. LEANIKA KORN, KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN IHANAT ROOSA NAUHA -SUKAT MAIJU AHLGRÉNIN HYVÄÄ TEKEVÄ TAIDE MITEN KÄY KIVIJALKAKAUPAN. Koulu TAITOtiski on kauniiden den asioiden kauppapaikka, Tulkaa ihastumaan käsitöiden maailman monimuotoisuuteen. – 23.3.2014 TUTUSTU SAORI-TEKNIIKKAAN TEEMA 4/2013 11,50 e KIVAT JA PIRTEÄT KESÄMATKAKOHTEET LUKSUSKELLOSEPPÄ ANTTI RÖNKKÖ 4 Kansainväliset käsityö- ja harrastusalan ammattimessut TEEMA SETUKAISTEN HENGESSÄ PULLONYÖRIN TEKOON! 3 x LAPSI MUUTTAA ELÄMÄN 5 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e VASTAA KILPAILUUN 15. YÖMATKALLE. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. 0 PUH 180 HE LS
09 3 960 41 / w w 29.1.2014 18.58 21.15
107. Sanomattakin on selvää, että minun nyt pitäisi julistaa estoitta suomalaisen tuotteen puolesta. TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. Ja ettei ole mitään syytä epäillä, etteikö talous kasvaisi jatkossakin – vaikka sitten hitaastikin. Muutamalla tietokoneen klikkauksella saan eteeni upeita kankaita, joista yhtäkään en löydä suomalaisilta nettisivuilta edes tuontitavarana. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. SAM I PE RTTI LÄ Kuusi numeroa vuodessa. TAITO NRO 1 • 2014 3 Taito114_s03-05.indd 3 29.1.2014 21.11. 50 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. TURKU, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus, Uudenmaankatu 1. Jos hän löytää jotakin tosi spesiaalia suomalaisesta (esimerkiksi englanninkielisestä) nettikaupasta, hän ostaa sen. Ja osin niin teenkin. Että mistäkö se kenkä nyt eniten puristaa. Ja kyllä: edes kotimaisen kauppiaan takia en aio hankkia kotiini kankaita, joista en pidä. Mutta mutta. Itse asiassa minulle on likimain yhdentekevää, minkä maalainen kauppa on, vain luotettavuudella ja valikoimalla on merkitystä. Otetaan esimerkiksi tuote, jota juuri nyt olen vailla: verhoilukangas. Mutta olen kuitenkin tavallinen kuluttaja ja voin tehdä päätöksen siitä, millä tavalla aion kuluttaa rahojani tänä vuonna. Tiina Aalto Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 NYT M E I DÄTKI N TAVOITTAA MYÖS T FACE BOOKISTA. Löydän ”beigeäkin beigempiä” (varmasti laadukkaita) kankaita, mutta en yhtään sellaista, jota edes harkitsisin kotiini. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. PÄÄKIRJOITUS KLIK KLIK Kustantaja ja toimitus: Taitoliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Sivukorvalla kuulin radiosta jonkun toteavan, miten manailut Suomen surkeasta taloudellisesta tilanteesta alkavat pikkuhiljaa toteuttaa itseään. Sillä yhtä hyvin kuin minä täällä Pohjolan perukoilla klikkailen kauniita tuotteita maailmalta, samalla tavalla niitä klikkailee tyyppi Keski-Euroopassa. KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 15. JOENSUU, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Suomalaiseen nettikauppaan liittyy mielestäni yksi ylivertainen ominaisuus: täällä osataan perustaa nettikauppoja. Kuulin myös, miten samassa ohjelmassa todettiin, että tosiasiassa millä mittarilla tahansa mitattuna Suomen talous on pitkällä juoksulla joka tapauksessa ollut kasvusuuntainen. SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Tuulevi Aschan, Katarina Boijer, Anna-Maija Bäckman, Karoliina Kemppainen, Riitta Mikkonen, Jarkko Peiponen, Merja Räty, Taina Saarinen, Krista Vajanto Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. Kirjakauppa Tulenkantajat, Hämeenpuisto 25. Siksi jälleen kerran mietin sitä, miksei se kauppa voisi olla suomalainen. Asia ei ole niin simppeli. KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Linnankatu 18. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. Minä ja kaltaiseni emme vielä ole tuhlanneet kaikkea! Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. 58 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 € (yht. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25. Ja spesiaalilla en nyt tarkoita sitä, mihin kodinsisustaja Suomessa törmää: ketjukauppiaiden jäätävän yksipuoliseen tarjontaan. En ole taloustutkija, joten en voi lähteä julistamaan sanomaa sen enempää vääräksi kuin oikeaksikaan. vuosikerta. Suomalaiset käsityökauppiaat ovat mielestäni monilta osin nettikauppaguruja, kielitaitoisia esteetikkoja. Vaihtoehtoja on kolme: pyrkiä tuhlaamaan rahani Suomessa valmistettuihin tuotteisiin, törsäämällä ne Suomessa myytäviin tuontituotteisiin tai hupuloimalla ne suoraan ulkomaisten yritysten tuotteisiin, esimerkiksi nettikauppojen kautta. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 €, kestotilaus 2 x 29 € (yht. Halutessaan he voisivat pyörittää vaikka puolen Euroopan sisustusbisnestä. No justiinsa siitä, että niitä verhoilukankaita kyllä maailmalta löytyy – mutta ei toimivia nettikauppoja! Tehkää jotain te, jotka osaatte
29.1.2014 22.50. 11 ALUSSA 3 6 8 10 11 12 14 SISÄLLÄ Pääkirjoitus: Klik klik Saapuneet Kirjat Juuri nyt: Tarvitsetko sparraajaa. S. 22 Ossi Kumpulaisen Kalaparkki-yrityksen tuotteet ovat olleet jo vuosien ajan tuttuja kuluttajille. Kasvokkain: KANSI: Mirja Marsch taiteili omakuvansa Kohti kevättä Sami Perttilän ottaman kuvan (s.19) pohjalta. S. s. S. Ilun tutka Kylässä – Madeby Helsinki Alustaja: Miten käy Punomon. Kuvassa Lotta-Maja Öhmanin hulppeat säärystimet. SISÄLTÖ POLKKA JAM KALAPAR KKI s. Ilun tutka tutkailee tällä kertaa länsinaapuriin. 12. 16 O A A LT 21 22 32 Aikarauta: Marketta Luutonen Teema / Nahka taipuu tuotteeksi: 22 Kalannahan kietaisema 26 Jokainen pisto käsin Juuri nyt: Kauppaketju, joka tuntee untee vastuunsa Tekijä: Anne Kyyrö Quinn – Suurten pintojen nainen 40 Sarja / Kansanperinne & luonnonvärjäys: nvärjäys: 44 Jäkäläpurppuraa, kuparinruskeaa keaa Kolumni: Susanna Mattheiszen n Valjasseppä Niina Tolvanen on vasta nuori, mutta hankkinut jo suuren määrän ammattitaitoa vaativaan valjassepän ammattiin. 27 4 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s03-05.indd 4 SAR A N IA TI I NA Mirja Marsch – Kahden taiteen välissä 36 Näitä herkullisia Iloni-tuotemerkin huopakoruja voi käydä ihailemassa Madeby Helsinki -myymälässä tai www.iloni.netsivuilla. Taito-yrityspalvelut on lanseerannut uuden Taito Sparraus -palvelun käsityöyrittäjille
S. S. 48 CR EATIVE COM MONS LI ISA LOU H E LA 70 74 Tapahtumat Punomosta poimittua Company (Aamu Song + Johan Olin), Maatuskajakkara on esillä Helsingissä Designmuseon Shop Show -näyttelyssä. Tutustu neuleen tarinaan ja sen vanhaan neuleohjeeseen. 70 TAITO NRO 1 • 2014 5 Taito114_s03-05.indd 5 29.1.2014 22.16. MARJO KOIVU MÄKI G U N NAR BÄCKMAN JAPAN I LAI N E N SAS H I KO ON TU HAT VUOTTA VAN HA KI RJO NTATAPA. S. Tuoreet näyttelytiedot löydät tapahtumakalenteristamme. S. Nykyään hän täyttää myös eläimiä. 66 KÄSILLÄ 45 48 54 LOPUSSA 61 Upea Tanhu-matto Viesti luodolta – luotolaisen tarina Tutustu sashikoon Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa 62 66 Svenska sidor Omalla ajalla Eläimestä esineeksi Klassikkoneule luotolainen ihastuttaa yhä tänäkin päivä. 5 4 RAM I KALLIO Anne Kyyrö Quinnin massiiviset huopatyöt ihastuttavat ympäri maailman. S. 36 Rami Kallio on lapsesta lähtien viihtynyt metsällä
Osallistuminen ja mukana olo on kuitenkin mahdollista ihan kaikille. Teemaviikon ovat ideoineet yhteistyössä Taitoliitto, Tekstiiliopettajaliitto TOL ry. TAIDON JA KÄSITYÖN VIIKKO KUKKII 14.–20.4.2014 Valtakunnallinen Taidon ja käsityön teemaviikko rakentuu lukuisten tapahtumien ja kurssien ympärille. VOIT KOMMENTOIDA MITÄ TAHANSA ALAAN LIITTYVÄÄ ASIAA TAI ILMIÖTÄ. Yhdistävänä teemana tänä vuonna ovat kukat: kuvioina, tuotteina, malleina. TOIMITUS VALITSEE PARHAAT KOMMENTIT JULKAISTAVIKSI, JA RAKENTAVIMMAN MIELIPITEEN ESITTÄJÄ PALKITAAN YLLÄTYSPALKINNOLLA. 6 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s06-15.indd 6 29.1.2014 22.23. ja Teknisten aineiden opettajat TAO r.y. TEKSTI JOHANNA AYDEMIR KUVAT SAMI PERTTILÄ Käsityöstä innostuneet voivat jakaa Facebookissa omia vinkkejään siitä, kuinka käsin tekeminen ilahduttaa ja miten he osallistuvat viikon viettoon. Kaikki keinot ovat sallittuja. Lisätietoja Taidon ja käsityön päivän ja viikon tapahtumista saa liittojen nettisivuilta: www.taito.fi www.tekstiiliopettajaliitto.fi www.tekninenopettaja.net JATKA KESKUSTELUA LÄHETTÄMÄLLÄ TERVEISESI OSOITTEESEEN: TOIMITUS@TAITO.FI. Järjestä popup-tapahtuma, kutsu ystävät tekemään yhdessä, vie käsityöharrastus työ- tai opiskelupaikan kahvitauolle tai ideoi jotain muuta. VOIT KIRJOITTAA NIMIMERKILLÄ, MUTTA LAITATHAN MUKAAN KUITENKIN NIMESI JA OSOITTEESI. Sen tarkoituksena on nostaa positiivisesti käsityön arvostusta ja innostaa ihmisiä tekemiseen. Saapuneet Tänä vuonna Taidon ja käsityön viikolla teemana ovat kukat. sekä koko Taidon ja käsityön viikko 14.–20.4.2014 on avoin kaikille käsityön harrastajille, opiskelijoille ja ammattilaisille. Taidon ja käsityön päivä 14.4
ENNEN NYT Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito käsi- ja taideteollisuusjärjestö käsi- ja taideteollisuusyhdistys käsityökeskus/taitokeskus Taitoliitto Taitojärjestö taitoyhdistys taitokeskus ÖSTERBOTTENS HANTVERK RF /KÄSITYÖN TALO LOFTET JA NEULEYHDISTYS GAVSTRIK JÄRJESTÄVÄT YHTEISTYÖSSÄ POHJOISMAISEN NEULESYMPOSIUMIN VÖYRILLÄ (noin 45 km Vaasasta), 29.6.–5.7.2014. Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset (ennen käsi- ja taideteollisuusyhdistykset) muodostavat valtakunnallisen kaksikielisen palvelu- ja asiantuntijajärjestön Taitojärjestön. JUSSI RATILAINEN www.taito.fi Taitoliitto juhli viime vuonna satavuotista toimintaansa. Pohjoismainen neulesymposium 2014 Suomessa OLEMME NYT TAITOLIITTO Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito on ottanut vuoden alusta käyttöön markkinointinimen Taitoliitto. Symposiumin ohjelmaa voi tiedustella sähköpostilla osoitteesta jeanette.ronnqvist-aro@loftet.fi tai puhelimella numerosta 06-318 5335. Liiton julkaisema Taito-lehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1907. Symposiumiin on tulossa osallistujia ja opettajia Pohjoismaista, Virosta, Saksasta, USA:sta ja Japanista. Ohjelmassa on työpajoja, retkiä ja luentoja. Koko maassa toimivan järjestön verkostoon kuuluu 20 taitoyhdistystä ja niiden 130 kiinteää toimipaikkaa. TAITO NRO 1 • 2014 7 Taito114_s06-15.indd 7 29.1.2014 22.23. Neulesymposiumin teema on perinne ja uudistuminen. Vuonna 1913 perustettu Taitoliitto hoitaa järjestön yhteisiä asioita, toimialan kehittämistä ja viestintää sekä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. LIITON virallisena rekisteröitynä nimenä säilyy Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry. Ohjelma löytyy myös sivuilta www.loftet.fi. Tämän vuoden keväällä toiminnan historiaan voi tutusta Suomen käsityön museon kokoamassa verkkonäyttelyssä. Sen palveluksessa on noin 200 vakinaista toimihenkilöä, ja lisäksi työssä on mukana projektihenkilöstöä, kurssiopettajia, työllistämisvaroin palkattuja ja harjoittelijoita. www.craftmuseum.fi Myös tämä Raija Mannisen punoma ”lamppu” oli esillä viime vuoden juhlanäyttelyssä Suomen käsityön museossa. Järjestö on merkittävä työllistäjä. Viikon aikana ohjelmaan kuuluu retkiä alueen museoihin ja tutustumista pohjalaiseen neuleperinteeseen. Myös alueelliset yhdistykset ovat vaihtaneet markkinointinimeään. Kuva on Pohjanmaan museosta Vaasasta. Koko järjestön logona säilyy vuodesta 2001 käytössä ollut tekstilogotunnus Taito Group. Alla olevasta listasta näet nimimuutokset
Mirja Muurinen): Minerva 2014 ISBN 978-952-492-823-6 Neulebuumi ei näytä taantumisen merkkejä. 30 vuotta ammatissa, jota ei ole olemassa Jouko Nieminen 2013 Moreeni 2013 ISBN 978-952-254-171-0 Britannialaiset nypläyksenopettajat ovat koonneet 80-sivuisen kirjan nypläämisestä. Jokaisen sepän ammatista kiinnostuneen kannattaa tutusta hienoon valokuvateokseen, jota maustavat Niemisen lyhyet ja mielenkiintoiset tekstit tekemisestään ja ajatuksistaan. TA ”Maailma olisi aika erinäköinen paikka ilman metallien käsittelyn taitoa.” Tähän lauseeseen loppuu seppämestari Jouko Niemisen alkusanat teoksessa, joka käsittelee hänen 30-vuotista uraansa seppänä. Mukaan on mahtunut myös kierrätysideoita, kuten ohje, miten rikkoontuneesta villasukasta tehdään ranneke. Kirjaa voi tiedustella suoraan Niemiseltä: je.nieminen@fe.fi TA Parhaat perinneneuleet 150 mallia maailmalta Rita Taylor (suom. Toki kirjassa käydään läpi myös huovutuksen perusteita. Mukana on myös ohjeita miten nyplätä muun muassa asusteita. Hän on tehnyt taidetta, pieniä esineitä ja suuria tilaustöitä: esimerkiksi upeita portteja ja aitoja. Jouko Nieminen on tunnetuimpia – ellei tunnetuin – suomalainen seppä, joka on tehnyt monipuolisen uran ahjon äärellä. Hanna Kolari ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni) Seppä Jouko Nieminen on tehnyt uransa aikana paljon myös taidetta. Kirjassa käydään läpi perusteita: välineitä ja perustekniikoita. KIRJAT Talvi taittuu lukemalla – ja neulomalla Aloittelijan opas Pitsinnypläys Gilian Dye ja Adrienne Thunder (suom. Lisäksi kirjassa on melkoinen määrä tietoa neuleista, niiden historiasta ja käyttötavoista. Tällä kertaa tosin ei värjätä sitä vaan tehdään villasta lapasia ja rannekkeita. On jos jonkinlaista palmikko-, koho- tai vaikkapa pitsineulepintaa. TA 8 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s06-15.indd 8 29.1.2014 22.23. Varsinkin jos asiaa tutkitaan ilmestyneiden neulekirjojen määränä. TA Huovutetut lapaset Anna-Karoliina Tetri Moreeni 2013 ISBN 978-952-254-169-7 Anna-Karoliina Tetrin neljäs kirja keskittyy tutun teeman ympärille: villaan. Kirja on varmasti mukava perusteos, mutta poikkeaa jonkin verran perinteisestä suomalaisesta nypläyskirjallisuudesta. Rita Taylorin Parhaat perinneneuleet ei ole välttämättä mallikuviensa suhteen erityisen värikäs tai omaperäinen, mutta neulemalleja kirjassa riittää
Kirjassa on yli 20 ohjetta, joissa on käytetty vain laadukkaita ja luonnonkuituisia Suomesta saatavia lankoja. Lotta Lipsanen) Karisto 2014 ISBN 978-951-23-5768-0 Rakkain villatakkini -kirja esittelee 24 neule- ja virkkausohjetta erilaisista villatakeista. Inspiraationa ovat toimineet esimerkiksi vanhat kirjontaliinat ja kirjat, mutta toteutukset on tehty tämän päivän käsityöntekijöille. Rakkain villatakkini Birgitta Forslund (suom. Kirjassa on Hallénin monipuolinen mallisto ja yleisiä ohjeita. Rakkain villatakkini -kirjassa on muun muassa tämän punaisen villatakin ohje. TA Brodera på linne Monica Hallén Hemslöjdens förlag 2013 ISBN 978-91-979691-2-3 Muotoilija ja kudonnanopettaja Monica Hallén on koonnut kirjontakirjan, jossa pistot ommellaan pellavakankaalle ja lasketaan täsmällisesti. Neuleideat ovat hauskoja ja kuvat kauniita, mutta eivät välttämättä järin erikoisia. TAITO NRO 1 • 2014 9 Taito114_s06-15.indd 9 29.1.2014 22.23. Mallit on nimetty hauskasti, joskin ehkä myös leimaavasti: on jalkapalloilijan, runoilijan tai vaikkapa lautailijan villatakki. MARKETTA LUUTONEN Brodera på linne -kirjassa on monta hauskaa vinkkiä kirjontaan. Lisäksi joistakin malleista annetaan myös aikuisten mitat. TA Tähkä, Keiju ja Taikasauva Neuleita lapsille Ilona Korhonen ja Jenni Österman Gummerus 2014 ISBN 978-951-209-258-1 Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin toinen neulekirja on täynnä neulevaatteita ja -asusteita lapsille ja nuorille. Vauvojen neuleet on sarjoitettu kokoihin 60–90 cm, lasten ja nuorten kokoihin 90–160 cm. Niin tai näin, villatakit ovat monikäyttöisiä ja sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen
Tämä madaltaa kynnystä tilata palveluita, sanoo kehittämispäällikkö Sarha. Taito Sparraus -palvelut on tarkoitettu käsityötuotteiden kaupallisuuden edistämiseen. Yrittäjä saa koemyynnistä kirjallisen palauteraportin myyntituottojen lisäksi. – Mutta olemme kuitenkin tiukan kaupallisia. – Koemyynti on yksinkertainen tapa saada palautetta sekä asiakkailta että myös myymälästä, jatkaa Telimaa. Mistä tietää, mikä myy. – Myymälöissä ollaan hyvin maanläheisiä ja helposti lähestyttäviä. – Koemyynti madaltaa kynnystä tehdä yhteistyötä myös jatkossa, sanoo Taito Shop Helskyn toiminnanjohtaja Ulla Telimaa. Hänen mukaansa oikea hinta on tärkeä kaupallisuuden mittari. JUURI NYT MARKETTA LUUTONEN Taito Sparraus -palvelut • Taito-tuotearvio • Taito-koemarkkinointi • Taito-tuoteinfo • Palveluiden hinnat 85 € + alv 24 % / palvelu. – Kun viikoittain ostaa uusia tuotteita, oppii näkemään uusien tuotteiden potentiaalin, kertoo vaasalaisen Taito Shop Loftetin myymälänhoitaja Maarit Kuusela-Mäkinen. Tai mihin hintaan. Sen avulla käydään läpi, millaista informaatiota tuotteessa lain mukaan tulee olla ja millainen informaatio voisi lisätä sen kiinnostavuutta ja kaupallisuutta. –Tarvitsemme uusia tuotteita ja ideoita. Useilla heistä on yli 10 vuoden kokemus käsityö- ja lahjatavara-alan vähittäiskaupasta ja markkinoista. Tuotteet hinnoitellaan koemyyntiin kaupan normaalilla hinnoittelukertoimella, jotta kysynnästä saadaan oikea kuva. – Ei kassapöytäneuvonnassa sinänsä ole mitään väärää. Taito Sparraus -palvelut on hinnoiteltu niin, että palveluiden käyttäminen on mahdollista jokaiselle yrittäjälle. 10 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s06-15.indd 10 29.1.2014 22.24. Uskomme, että sparraus-palvelut on yksi tapa jalostaa niitä, summaa Berisha. Taitoyhdistyksillä on jo ennestään tarjolla Taito Yritysneuvontaa. Koemyynnin avulla voidaan selvittää kysyntää, asiakkaiden mielipiteitä ja hintatasoa. Myymälöissä on aina annettu niin sanottua kassapöytäneuvontaa, mutta vasta nyt palvelut on tuotteistettu. Yritysneuvonnassa keskitytään jonkun osa-alueen syvempään kehittämiseen, kun taas Taito Sparraus -palvelut tuovat täsmäapua tiettyyn markkinoinnin haasteeseen. • Palveluita on saatavilla aluksi seuraavista toimipisteistä: Taito Shop Pori, Taito Shop Tampere, Taito Shop Vaasa (Loftet), Taito Shop Jyväskylä (Aivia), Taito Shop Saarijärvi, Taito Shop Kouvola (A-paja), Taito Uusimaa, Taito-kauppa (Lappeenranta), Taito Shop Helsky (Helsinki) ja Kankuri Shop (Kokkola) TARVITSETKO SPARRAAJAA. Myymälässä tehtävä neuvonta keskeytyy usein, eikä esimerkiksi hintaan tai tuotekehitykseen liittyvää keskustelua voi käydä muiden kuullen, sanoo Taitoliiton kehittämispäällikkö Marika Sarha. www.taito.fi/yrityspalvelut TEKSTI ELIINA PUIJOLA Taito Sparraus -palvelut ovat käytännönläheisiä käsityötuotteiden myymiseen ja kehittämiseen tarkoitettuja palveluita. Kun Taitojärjestön kaupat löytävät hyvin myyvän tuotteen, liikkuu tieto nopeasti kaupasta toiseen. –Tunnistettava kädenjälki tekee tuotteesta erottuvan ja kiinnostavan, sanoo Kuusela-Mäkinen. • Palvelu tilataan myymälästä tai verkkosivuilta www.taito.fi. On kaikkien hyöty, että kaupallisuuteen otetaan kantaa mahdollisimman rehellisesti, lisää Jyväskylän Taito Shop Aivian Kaisa Berisha. POLKKA JAM Sparrauspalveluiden valikoimaa täydentää vielä Tuoteinformaatio-palvelu. Sparrauspalveluita toteuttavat kokeneet Taito Shoppien ja muiden taitoyhdistysten liikkeiden myymälänhoitajat. Tuotearvion avulla yrittäjä saa tuotteestaan kirjallisen arvion, jossa otetaan kantaa muun muassa kaupallisuuteen ja hinnoitteluun. Uudet palvelut kuitenkin takaavat työrauhan keskittyä kunnolla asiakkaan haasteisiin. Uusien palveluiden avulla on mahdollista saada omia tuotteita koemyyntiin myymälään. Mikään ei kuitenkaan voita persoonallista otetta
www.handu.fi TARKASTUSKIERROKSELLA NAAPURISSA Ruotsalainen käsi- ja taideteollisuuskierros olisi syytä tehdä joka vuosi, niin tuoreita ja erilaisia e ideoita naapuri tarjoaa. Aikaisemmat näyttelytyöt, Lotta-Majan tekstiilityöt, ovat villejä ja värikkäitä: vapaavirkatut ja huovutetut korut ovat hauskoja ja hilpeitä, ristipistellyt ja kirjotut asusteet henkeä salpaavan upeita. Hän käyttää vaatteissaan ja asusteissaan pelkästään kierrätysmateriaaleja, muovia ja tekstiilejä. Kirjan kirjoittaja Per-Axel Hylta on omistanut koko ikänsä skoonelaisen kansantaiteen keräämiselle ja tutkimiselle, ja tässä kirjassa hän yhdistää historiallisen tietoutensa ja esittelee ihmiselämää näiden huikeiden töiden rinnalla. ILUN TUTKA TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ”ILU” KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA. Johanna Törnqvistin ensimmäinen mallisto, isoäitinsä pitsejä, nappeja ja nauhoja yhdistelevä korusarja, on esillä Museet Röhsska Museetissa Göteborgissa. R RUOTSALAISET OVAT OLLEET KUULUISIA P PUUKENGISTÄÄN JO IÄT JA AJAT. Nam! • www.lakritsfabriken.se LOTTA-MAJA ÖHMAN ON TAITEILIJA, JOKA TEKEE MITÄ HALUAA! Paraikaa hän työskentelee uutta näyttelyään varten betonin, mosaiikin ja brodeerauksen parissa. Oma suosikkini on suolaja suklaapäällysteinen. Suomessa nä näitä tuo maahan ainakin jyväskyläläinen C Coffea. S Suomesta Dalan Mary Janeja ei vielä saa, mutta vi vinkiksi kauppamaakareille, suomalainen jä jälleenmyyjä on paraikaa etsinnässä! • dalaclogs.se da KULUTUSKRIITTISYYS PAISTAA JOHANNA TÖRNQVISTIN MUODISSA. • www.informationsforlagsgruppen.se TAITO NRO 1 • 2014 11 Taito114_s06-15.indd 11 29.1.2014 22.24. Nyt kuuminta ho hottia ovat käsintehdyt ja -värjätyt Dala-puukengät. Hän muokkaa ja käsittelee pois heitettyjä materiaaleja sekä ompelee ne yhteen pätkällä haute couturuea. Kotisivuilla kannattaa käydä ihastumassa! • www.lottamaja.se VIIME KESÄNÄ ILMESTYNYT SKÅNSK ALLMOGEKONST (Kulturhistoriska Bokforlaget) ON YKSINKERTAISESTI UPEA KIRJA. Hänen ideologiansa on häivyttää raja-aitoja käsityön, muodin ja folkloren väliltä ja keskittyä ideoimaan, mitä folklore olisi nykyajassa. Kirjassa on yli 200 isokokoista kuvaa, jotka esittelevät skoonelaisen kansantaiteen kuvio- ja väririkkautta sekä selventää kansantaiteen yhteiskunnallista ja historiallista kontekstia. • www.johannatornqvist.com www.johannatorn RAMLÖSA TUNN TUNNETAAN SUOMESSA MAUKKAASTA KIVENNÄISVEDESTÄÄN, MUTTA RAMLÖ RAMLÖSAN UUSIN HERKKU ON LA LAKRITS-FABRIKENIN LUKSUSL LAKRITSI. Its Itse ihastuin erityisesti tyttömäiseen Mary Jane -m -malliin, josta on saatavana versiot niin korkea- kuin m matalakantaisina, niin puu- kuin muovipohjaisinakin. Lotta-Maja on kiinnitettynä Dramaten-teatterin puvustamoon, jossa hän työskentelee suutarina ja satulamestarina
www.tuuni.fi KUIN PIENI TAVARATALO Design Palet on melko tuore merkki käsityö- ja muotoilualalla, mutta siitä huolimatta se on saanut paljon näkyvyyttä jo nyt. KYLÄSSÄ Tuunin pikkiriikkiset kolikkolompakot ovat kuin koruja. TEKSTI JA KUVAT TIINA AALTO Valonan huipputyylikkäät koivuvaneriset ”kristallit” sopivat kodin sisustukseen vuodenajasta riippumatta. Myymälässä pääsee myös kahvittelemaan sekä harrastamaan käsitöitä erilaisissa työpajoissa. www.syko.fi 12 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s06-15.indd 12 29.1.2014 22.24. www.valona.fi Kajsa Wikmanin Sykotuotemerkki on niittänyt mainetta ulkomaita myöten. www.designpalet.fi Osuuskunta Madeby Helsinki pisti viime kesänä pystyyn käsityömyymälän, jonka pirteässä ja monipuolisessa tarjonnassa on ripaus markkinahenkeä ja tavaratalomaista esillepanoa
www.rantakoskidesigns.fi Kirjavan kippuran takaa löytyy keraamikko Annika Laine. www.kirjavakippura.fi Poikueen lastenkesämekot saavat odottamaan kauniita kesäpäiviä. TAITO NRO 1 • 2014 13 Taito114_s06-15.indd 13 29.1.2014 22.27. Nämä ovat Unigeco Designin valmistamia. www.poikue.fi Madeby Helsinki -myymälässä on myynnissä myös Kiertin liinoja ja Bombon tarjottimia. Erilaiset heijastimet ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon. Rantakoski Designs luottaa käsinpainetuissa tekstiileissä muun muassa Kekkosen vetovoimaan. Pirjo ”Piippo” Saraivan värikkäät neuleasusteet saavat hymyilemään. www.kierti.fi, www.bombo.fi Bää-tuotteen päähineet pitävät pään lämpimänä lopputalvenkin pakkasissa
Uranuurtajana virtuaalisen opetuksen ja tiedon välittämisen saralla se on niittänyt lukuisia tunnustuksia tuona aikana. Tai vaikka aineiston ilmaiseksi saisikin, ilmaiseksi se ei verkkoon ilmaannu eikä se ilmaiseksi siellä pysy. Vaan nyt on aika toinen ja Punomo tiukan paikan edessä. Kuitenkin jokainen, joka asian kanssa joutuu painimaan, tietää, ettei ilmaista sisältöä olekaan. He halusivat verkkoon kaikille yhteistä sisältöä, jota 14 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 14 29.1.2014 21.18. Jonkun on ylläpidettävä sivuja, eikä palvelintilakaan ole ilmaista. Se ei juuri nyt näytä hyvältä. ALUSTAJA Miten käy Punomo (entinen Käsityön tietoboxi ja Käspaikka) on pian 20 vuotta vanha nettisivusto, jonka lähes kaikki käsityön ystävät tuntevat. PUNOMO, eli silloinen Käsityön tietoboxi, syntyi aikanaan innostuneiden käsityönopettajien toimesta. TEKSTI TIINA AALTO KUVAT WWW.PUNOMO-SIVUILTA PUNOMOLLA, kuten niin monella muullakin medialla ja nettisivustolla, on yksi suuri ongelma: lukijat, jotka ovat tottuneet verkon ilmaiseen sisältöön. Sinervolla ja hänen puolisollaan on muun muassa mennyt kymmeniä tuhansia euroja omaa rahaa Punomoon, eikä tilanteeseen tunnu löytyvän helpotusta. Hän on ollut avoimen huolissaan Punomon tulevaisuudesta. Pirjo Sinervo on paitsi käsityönopettaja, myös voimanainen Punomon takana
Julkaisuissa puolestaan voi olla moniakin sivuja, joten sivujen kokonaismäärä on noin 100 000. voisi käyttää käsityön opetuksessa. Alkuinnostuksessa oli myös paljon vapaaehtoista työvoimaa. Idea sai heti tuulta alleen. Punomon sivustoja opetustyöhön käyttäviä oppilaitoksia arvioidaan olevan satoja ympäri Suomen, mutta lisenssin tilaajia on vasta runsas 160 kappaletta. Rahoitusta on yritetty saada järjestymään jo vuosien ajan monella tapaa. Jättikokoisen sivuston koko on 40 gigatavua, eli mistään pienestä sisältömäärästä ei ole kyse. Alkuun kaikki näytti hyvältä: käytössä oli Turun opetustoimen palvelin, saatiin julkista Opetushallituksen myöntämää tukea, oli lähes vuosittain napsahtaneita rahapalkintoja, joita saatiin ulkomaita myöten. Sivustoa ei kuitenkaan ole haluttu rajata vain opetuskäyttöön: se on ollut kaikkien käsityönystävien vapaasti käytettävissä. Mielenkiintoinen on myös pohdinta siitä, kenelle tällaisen kansallisesti merkittävän käsityön tietovarannon talousvastuu oikein kuuluisi. Samaan aikaan sivustojen hallintaan ja järjestämiseen on mennyt entistä enemmän rahaa ja aikaa. meisimpänä rahoitusvaihtoehtona on viime vuonna otettu käyttöön oppilaitoslisenssit. Tälläkin hetkellä sivustoa käyttää kuukausittain noin 160 000 lukijaa. Tällä hetkellä lobbaus opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan käy kiivaana ja anomuksia rahoituksesta urakoidaan pitkin kevättä. KÄY JÄTTÄM ÄS SÄ KO MM EN TT ISI to im itu s@ ta ito .fi TAITO NRO 1 • 2014 15 TA Taito114_s14-74_xxx.indd 15 29.1.2014 21.18. MUTTA mutta, mikään ei muuta sitä asiaa, että kestävä rahoitusratkaisu puuttuu. OIKEASTAAN koko Punomon kohtalo tuntuu kilpistyvän siihen, miten pitkään joukko jaksaa tehdä työtä ilmaiseksi. Sinervoiden lisäksi Punomon takana on suuri joukko ”talkoolaisia”, jotka ovat vuosia tehneet työtä asian eteen. Erillisiä julkaisuja Punomossa on noin 12 000. Tiettävästi mikään muu opetuksen ryhmittymä Suomessa – eikä oikein ulkomaillakaan – ole pystynyt luomaan yhtä kattavaa sivustoa. Julkisen rahoituksen loputtua vuonna 2007 avustuksia on saatu enää pieniä summia. Sinervoiden lisäksi Punomon tukena on aktiivinen tukiyhdistys, Käsityö verkossa ry. Sisällöt omistaa jokainen julkaisija itse. Tätä nykyään Punomon tekniset puitteet ovat Sinervon ja hänen puolisonsa omistuksessa. Onko joltakin muulta kuin käsityöalalta mitään vastaavaa esimerkkiä. Erityisesti Käsityö verkossa ry:n puheenjohtaja Erja Syrjäläinen ja sihteeri Helena Mantere ovat olleet suuressa roolissa rahoituskysymyksiä pohdittaessa. ViiMI TÄ MI ELTÄ N Ä SIN OL ET PU NO MO TIL AN TE ES TA . Tämä on niin ainutlaatuinen projekti, ja se on vaatinut niin monelta ihmiseltä aikaa ja mielenkiintoa käsityöalaa kohtaan, etten edes kehtaa antaa periksi, Sinervo toteaa. Aineistoakin on ollut tuottamassa yhteensä yli kolmesataa tekijää, ja tuotanto jatkuu edelleen. – En halua antaa periksi
KASVOKKAIN Kahden taiteen välissä Kauempaa katsoen kuva- ja tekstiilitaiteilija Mirja Marschin työt saattavat näyttää maalauksilta, mutta kun katsoo lähempää, huomaa, että niissä leikkii kokonainen materiaalien kirjo paljeteista huopaan asti. TEKSTI MERJA RÄTY KUVAT SAMI PERTTILÄ Mirja Marsch on utelias kokeilija, joka haluaa alati oppia jotain uutta. 16 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 16 29.1.2014 21.18
TAITO NRO 1 • 2014 17 Taito114_s14-74_xxx.indd 17 29.1.2014 21.19
Jos on jo työkokemusta, tietää paremmin, mitä koulutuksella aikoo tehdä, mutta nuori opiskelija lähtee hakemaan koulutusta, jolla saa töitä, sanoo Marsch, joka tekee taidetta sekä työskentelee osa-aikaisesti sisustustekstiilien myyjänä. Mirja Marsch käyttää teoksissaan pohjana useimmiten kuviollisia sisustuskankaita, jotka tukevat teoksen aihepiiriä, ja väreinä kankaanpainovärejä. – Käsi- ja taideteollisuusala on haastava, ja siitä pitäisi jo opintojen alusta lähtien antaa realistinen kuva sekä auttaa opiskelijaa löytämään se, mikä itseä eniten kiinnostaa. Niinpä valmiissa työssä voi olla esimerkiksi konekirjontaa, käsin kirjontaa, nappeja, pitsiä ja paljetteja. Koska olin näppärä käsistäni, hyvä piirtäjä ja minulla oli visuaalista silmää, hakeuduin Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. 18 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 18 29.1.2014 21.20. Käsi- ja taideteollisuusalalla ei ole työpaikkoja tarjolla mielin määrin. Nuorena oli vaikea miettiä, mitä haluaisin tehdä ja mitä minusta voisi tulla. Marsch olisikin kaivannut opintoihin päämäärätietoista uraohjausta, joka olisi auttanut nuorta löytämään omat vahvuutensa. T AITEEN TEKEMINEN on nykyään Mirja Marschin ominta aluetta, mutta oman tyylin ja tekemisen tavan löytäminen on vaatinut aikaa, kokeiluja ja itsetunnon vahvistamista. M ARSCH LÖYSI taiteen tekemisestä oman tiensä artenomiopiskelujen puolivälissä. Alkuun arastelin aika tavalla sitä, voisinko pitää jopa näyttelyn, mutta kun siihen tuli mahdollisuus opiskeluaikana, sain lisää rohkeutta. Harva näyttelyissäkävijä pitää rajojen ylittämistä ja eri taiteenlajien yhdistämistä ongelmallisena, mutta taidepiireissä voi olla toisin. Kun kuva on maalattu kankaalle, hän ottaa esiin ompelukoneen ja muut ompeluvälineet ja alkaa työstää kuvaa pidemmälle. Artesaaniopintojen jälkeen jatkoin artenomiksi silloisessa EVTEKin muotoiluinstituutissa. – Uravalinta oli yllätys itsellenikin, sillä meidän suvussamme ei ole ollut yhtäkään taiteilijaa. Kuvataidetta, tekstiilitaidetta vai kenties molempia. – Kankaankuvioinnin tekniikoihin ja erilaisiin tekstiilimateriaaleihin tutustuminen toi ahaa-elämyksen, että voisin oikeasti tehdä taidetta. Suljettu saari
Jos tekisin pelkkiä maalauksia, niistä jäisi jotain pois. – Ihmisten ja tai eläinten kuvaaminen on minun juttuni. Välillä otin mukaan enemmän villaa, koska pidän myös huovutuksesta, mutta huomasin kaipaavani maalausta, jota taas on hankala toteuttaa villalle: väri uppoaa herkästi villaan ja hävittää tekstiilin tunnun, jota pidän töissäni tärkeänä. > Tämän Sami Perttilän ottaman valokuvan pohjalta Mirja Marsch suunnitteli ja toteutti Taito-lehden kansikuvan. Minulla on jatkuva rakkaussuhde tekstiilimateriaaleihin, naurahtaa Marsch. Vuosien kuluessa Marschille on kirkastunut myös hänen oma taiteilijalaatunsa: hän haluaa työskennellä sellaisten teosten parissa, jotka miellyttävät häntä itseään. Kokeilujen avulla Marschille on käynyt selväksi, että hän haluaa sekä maalata että käyttää tekstiilitekniikoita. Usein tarvitsen töihini jonkin objektin, sillä hahmo tuo teokseen tarinan. – Monta vuotta olen hapuillut, mutta nyt tiedän, mitä haluan tehdä. TAITO NRO 1 • 2014 19 Taito114_s14-74_xxx.indd 19 29.1.2014 21.20. Tänä vuonna Marsch taiteilee kaikki lehtemme kannet. M IRJA MARSCHIN töissä on yleensä ihmisiä tai eläimiä. Pari kolme viime vuotta olen keskittynyt maalaustekniikkani hiomiseen ja rouheamman tekstiilin tunnun etsimiseen. MIRJA MARSCH ”Mietin, onko työssä tarpeeksi tekstiiliä, jotta sitä voisi pitää tekstiilitaiteena.” – Aluksi asia oli hankala itsellenikin ja mietin, onko työssä tarpeeksi tekstiiliä, jotta sitä voisi pitää tekstiilitaiteena
– Teen itselleni. Minulle taiteen tekeminen on jatkuvaa etsimistä, kokeilua ja itsensä kehittämistä. Alkoholismiaiheisissa teoksissa kukat ja hempeät värit kohtaavat sen todellisuuden, joka kuihduttaa kukat ja murskaa unelmat. MIRJA MARSCH M IRJA MARSCHIN viikko jakautuu töiden ja taiteen tekemiseen. Mutta minulla Murullein ja Yummy Yummy Yummu, I got love in my tummy ovat tekstiilipohjaisia koruja, joiden tekemisestä Marsch on viime aikoina innostunut. Ja koko ajan voi löytää uusia tekniikoita ja tapoja tehdä. Mittaako aihe taiteen arvon. – Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa voisin opettaa enemmänkin. – Pistoja, paljetteja ja sirpaleita -näyttelyn tekeminen oli monella tavalla opettavaista. Ja kun teen taidetta, se imaisee mukaansa niin, että en muusta paljon tiedäkään. Tekevätkö perinteiset tekstiilitekniikat ja kiiltävät paljetit teoksesta jollain tapaa ei niin hyvää taidetta. Töiden pohjana olivat aiheeseen liittyvät omat kokemukseni. M IRJA MARSCHIN vuosi tuntuu olevan täynnä tekemistä ja mielessä muhii jo tuleva teoskokonaisuus, jonka aiheena on myyttinen metsä. – Olen työskentelyssäni aika perfektionisti, haluan saada työssäni näkymään sen, mitä olen suunnitellut. Kumpikin vaatii voimia ja keskittymistä. Joidenkin hyvin omakohtaisten töiden tekeminen jännitti, mutta loppujen lopuksi, kun ajatusprosessin oli käynyt läpi, ei tekeminen enää tuntunut kipeältä. ovat asiat nyt hyvin: on kotona pieni työhuone, jossa voin tehdä töitäni, ja työpaikka, jossa on mukavat työkaverit. Haluan olla välittämättä ulkoisista paineista, ja yritän myös olla luomatta itselleni paineita siitä, teenkö vakavasti otettavaa taidetta vai en. – Olen nykyään varmempi ja teen niin kuin haluan, mutta toki tuonkaltaisia kysymyksiä aina välillä miettii. – Seisominen ja kangaspakkojen nostelu on fyysisesti raskasta, eikä asiakkaita palvellessa voi miettiä taidetta. Toki olisi hienoa keskittyä taiteeseen, mutta minulta ovat aikaa sitten karisseet ne haaveet, että voisin elättää itseni taiteella. Toisaalta työskentelystä pitää myös saada iloa. Olen opettamisessa ihan noviisi vielä, mutta se on todella palkitsevaa ja siinä oppii itse niin paljon. Aihepiiri alkoi elää mielessäni, kun työmatkoilla huomasin, miten paljon kaupungilla liikkuu päihtyneitä ihmisiä päiväsaikaankin. Viime aikoina mukaan ovat tulleet myös tekstiilipohjaisten korujen suunnittelu ja opettaminen. MIRJA MARSCH Alkoholismiaiheisissa teoksissa kukat ja hempeät värit kohtaavat sen todellisuuden, joka kuihduttaa kukat ja murskaa unelmat. Malmitalossa Helsingissä viime syksynä esillä olleet alkoholismiaiheiset työni näyttelyssä Pistoja, paljetteja ja sirpaleita olivat kokeilua, jolla halusin haastaa itseäni hankalalla ja rumalla aiheella. Nyt tiedän, että pystyn tekemään tällaistakin, pohtii Marsch. 20 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 20 29.1.2014 21.20. Isä-teoksessa Marsch on käsitellyt isänsä alkoholismia
Toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret saavat verrattomia eväitä elämäänsä, ehkä myös ammatin. Käsityökahviloissa ja kursseilla vallitsee iloinen yhdessä tekemisen ja jakamisen ilmapiiri. TAITO NRO 1 • 2014 21 Taito114_s14-74_xxx.indd 21 29.1.2014 21.21. Esimerkkejä siitä, kuinka käsityö on tuottanut iloa, auttanut keskittymään ja antanut voimia vaikeassa elämäntilanteessa, kuulee usein. Valtaosalla käsityö- ja muotoilualan yrittäjistä on taustallaan alan koulutus. Aivotutkija Minna Huotilainen suosittelee käsitöitä myös niille, jotka eivät pidä itseään ”käsityöihmisinä”. MARKETTA LUUTONEN KIRJOITTAJA ON TAITOLIITON TOIMINNANJOHTAJA SEKÄ TAITO-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA. Meidän kannattaa pitää kiinni käsityöpääomastamme ja vahvistaa sitä eikä päästää taitoa katoamaan. Peruskoulukeskusteluissa ilmenee, että oppilaat kaipaisivat enemmän taide- ja taitoaineita ja monet opettajatkin pitävät niitä koulua eheyttävänä asiana. Tähän työhön Taitoliitto on sitoutunut vahvasti. Arvelen, että oppimiselle löytyy uusia tapoja ja väyliä entisten sulkeutuessa. Meillä on kaikessa käsityötoiminnassa monipuolisen koulutuksen saaneita opettajia ja ohjaajia, joilla on valmiudet jakaa tietoa ja innostaa eteenpäin. Löytyisikö keinoja avata enemmän oman tekemisen mahdollisuuksia. KÄSITYÖ tarkoittaa myös ainutlaatuisia ja yksilöllisiä tuotteita. Aikarauta Suomi on hyvä käsityössä T SAMI PERTTILÄ IEDÄMME, että käsityön tekemisellä on paljon hyviä vaikutuksia. Jostain oleellisesta inhimillisestä on kysymys. Miksi moni vetäytyy vapaa-ajalla mökille tekemään arkisia asioita hitaasti ja hankalasti ja vielä mielellään kertoo tekemisistään. Ehkä tätä hyvää kannattaisi tarjota vielä enemmän. Monesti kansainvälisissä kohtaamisissa tulee esiin, että suomalaista käsityötä ihaillaan ja meiltä halutaan oppia. Luonnollisesti käsityön parissa on koettu myös ahdistusta, kun taidot eivät aina riitä. Hänen mukaansa muutosprosessia ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteet ja toimialan uudet mahdollisuudet löytyvät rajapinnoilta kuten hyvinvointipalveluista. KÄSITYÖTÄ tehdessä ihminen käyttää isoa osaa aivoistaan. Suvun vanhojen käsitöiden kautta muistellaan ihmisiä, elämänvaiheita ja ihmissuhteita. Onneksi ne eivät ole katoamassa mihinkään. Käsityö ei ole kodeistakaan kadonnut vaan näyttää siltä, että se on jossain määrin lisääntynyt. Paljon jäisi puuttumaan, jos vaatekaapista ja sisustuksesta katoaisivat käsityönä tehdyt esineet. Suomalaisen käsityön yksi vahvuus on opettajankoulutus. Käsityöt kuuluvat kaikille, myös laitoksiin. KÄSITYÖ on myös suosittu harrastus kursseilla, vapaaehtoisissa ryhmissä tai sitten vain itsekseen. Taustalla on suomalaisten elävä yhteys käsityöhön peruskoulun käsityönopetuksen kautta. Käsityöt voivat tukea lasta ja nuorta rakentamaan minäkuvaa itsestä pystyvänä yksilönä. Ehkä olemme ymmärtäneet käsityön liikaa tuotteiden tekemisenä kun kuitenkin tiedämme, että tekemisen prosessi itsessään on ihmisille tärkeä. KÄSITYÖ on monelle suomalaiselle ammatti, jonka perustana on paljon taitoa ja innostusta, sekä tietoinen elämäntapavalinta. Koulutus on muutoksessa, ja leikkaukset ovat kohdistuneet myös käsi- ja taideteollisuusalalle. Huotilainen katsoo, että käsityö voi olla ikääntyvälle sosiaalinen harrastus, uutta voi oppia aina. On ihmeellistä, kuinka oma tekeminen voi virkistää ihmistä ja saada hänet syttymään. Taiteen perusopetus on toimiva väylä kehittää omaa ilmaisuaan. Käsityö auttaa pitämään muistin ja mielen virkeänä. On tärkeää saada olla oma erilainen yksilö, mutta käsityö tarjoaa myös erinomaisen väylän yhdessäoloon. Kristiina Soini-Salomaa tutki väitöskirjassaan Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia (2013) nimensä mukaisesti vaihtoehtoisia tulevaisuuksia käsi- ja tai- ”Kansainvälisissä kohtaamisissa tulee esiin, että suomalaista käsityötä ihaillaan ja meiltä halutaan oppia.” deteollisuuden näkökulmasta
22 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 22 29.1.2014 21.21. TEEMA Nahka taipuu tuotteeksi Kalaparkin ensimmäinen kaupallinen tuote oli taskumatti. Taskumatit ja muun muassa korttikotelot yrittäjä Ossi Kumpulainen valmistaa itse
Vähintään kerran vuodessa pitää silti päästä Norjan vesille pohjoiseen ”materiaalinhakumatkalle”. TEKSTI TUULEVI ASCHAN KUVAT TUULEVI ASCHAN JA KALAPARKKI OY O ssi Kumpulainen on yksi harvoja kalannahasta elantonsa saavia yrittäjiä, joka on koonnut taitonsa murusista maailmalta. Lopulta kuitenkin tietotekniikka-ala sai jäädä, kun hän perusti Kalaparkki Oy:n vuonna 2007. Kalannahan Oheinen luettelo on mikkeliläisen käsityöyrittäjä Ossi Kumpulaisen raaka-ainelista, vaikka se kuulostaakin kalaruokakokin kauppalapulta. Iisalmesta kotoisin oleva Kumpulainen – intohimoinen kalamies – kehitti kalannahasta elinkeinon leipätyön ohella. Tätä nykyä yrittäjä ei ehdi kalaan niin tiuhaan kuin veri vetäisi. Sieltä hän pyydysti reilu vuosi sitten yli kolmentoista kilon TAITO NRO 1 • 2014 23 Taito114_s14-74_xxx.indd 23 29.1.2014 21.22
Suurimmat Kumpulaisen kalastamat turskat ovat 20-kiloisia. Mikkelissä hän hakeutui kansalaisopiston kursseille, joilla opettivat Elsa Minkkinen ja Maria Lempelto. Hauen-, lohen- ja kuhannahkoja toimittavat vakioyrittäjät. Irlantiin hän matkasi Irish Salmon Skin Leather Company -yritystä pyörittävän John Fitzgeraldin pakeille. Neljästi Suomen mestarina palkittu puukkoseppä Mikko Inkeroinen löysi mateennahan materiaaliksi puukon tuppeen ja gTien Jenni Ahtiainen miesten kaulavaatteeseen. Niitä voi myös sekoittaa keskenään. Kaikkea materiaalia Ossi Kumpulainen ei suinkaan kalasta itse, suurimmat kalat vain. ALUN PERIN Ossi Kumpulainen kuuli kalannahan käsittelystä 1980-luvun lopulla. turskan ja kalakaveri kahdenkymmenen kilon pallaksen. Myös Noolanin Marja Rakilta Kumpulainen on saanut reseptejä ja neuvoja. Siinä taidossa kun ei tule kuulemma koskaan valmiiksi. Koska raaka-aine säilyy pakkasessa, kerralla voi hankkia isompia eriä. Yrityksen Facebook-sivuilta löytyy esimerkiksi kuvia vanhoista kameroista, joihin asiakkaat ovat vaihtaneet kalannahkaiset kuoret. Eri parkitusmenetelmien testaamista Kumpulainen ei lopeta omien sanojensa mukaan koskaan. Pajun lisäksi parkkiainetta saatiin tammesta, kuusesta ja koivusta. Helsinkiin Abrahaminkadulle 1990-luvun alussa muutettuaan hän piipahti samalla kadulla olevassa Liisa Saarnin Galateia-yrityksen myymälässä ja osti sieltä avaimenperän. Se myös nostaa tuotteiden hintaa, toteaa nahkuri. Se oli aikanaan koululaisillekin sopivaa hommaa. Uusista projekteista Ossi Kumpulainen on jatkuvasti kiinnostunut, sillä ne pitävät vireänä. Avaimenperää käyttäessä selkeni hänelle myös kalannahan kestävyys. Astioissa on parhaillaan odottamassa siitä valmistettua lientä. – Homma ei toimi vain utelemalla, jos ei ole valmis kertomaan itse mitään! ALUN PERIN yrittäjää kiinnosti kalannahan muokkaaminen tuotteiden ideointia enemmän. – Vaikkakin pajunkuoriparkitus on työläämpää kuin kasviperäisistä jauheista tehty parkitus. Kotikulmilla kalastusvälineeksi riittää ruokakalan pyytämiseen sopiva katiska. Toki pajunkuorikin on edelleen käytössä. Mateennahat tulevat kalakauppiailta ympäri Suomen. Tiedonvaihto muiden tekijöiden kanssa on molemminpuolista. Tätä nykyä Kumpulainen ostaa > 24 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 24 29.1.2014 21.24. Tuotevalikoima tuli ajankohtaiseksi yrityssuunnitelmien myötä. Vaikka ensimmäisistä nahoista tuli paksuja koppuroita, parkituksen periaatteet selvisivät ja innostus syttyi. Ossi Kumpulainen käyttää parkitsemisessa valmiita kasviperäisiä jauheita, joita tehdään mimosasta, kastanjasta ja queberachosta. Tuorein yhteistyö liittyy korujen valmistukseen. Ikäihmiset myös muistavat keränneensä lapsena kuorta säkkitolkulla. KUMPULAINEN käsittelee nahat kasviparkitusmenetelmillä. Ruotsin Sigtunassa asuvaa ja työskentelevää Lotta Rahmea Kumpulainen on käynyt tapaamassa pari kertaa ja pitänyt muutenkin yhteyttä. Suomalaisia oppi-isiä ovat Kemin nahkatarvikkeen Jouko Eskelinen sekä Lapin ammattiopistossa opettanut Vesa Niemitalo. Kumpulainen on etsinyt oppia myös maailmalta. Kumpulaista kiinnostavat materiaalituotannon kehittäminen ja yhteistyö nahan käyttäjien kanssa. Pajunkuoren käytön moni asiakas tietää ennestään. Kaikkea materiaalia Ossi Kumpulainen ei suinkaan kalasta itse, suurimmat kalat vain
Sen jälkeen niitä puhdistetaan käsin teräslastalla, jota seuraa parkitusta edistävä happokäsittely. Kun kalan oma rasva käsittelyssä poistetaan, tyypillinen kalan haju häviää. Parkitsemisessa on parikymmentä vaihetta. Valmis nahka tuoksuu oikealle nahalle. Varsinaisessa parkitusliemessä nahkoja liotetaan kolmisen viikkoa. Islannissa yleistä kromiparkitusta hän vieroksuu, koska kromi on ympäristömyrkky. TAITO NRO 1 • 2014 25 Taito114_s14-74_xxx.indd 25 29.1.2014 21.26. Aluksi limaiset nahat liotetaan pesuaine- ja suolavedessä. Rasvauksen ja pingotuskuivauksen jälkeen taustapuoli hiotaan ja pinta rasvataan toistamiseen ennen käyttöä. Vaikka kalannahkaa voi myös värjätä, Kumpulainen suosii luontaisia värisävyjä
Myös joulun alla on vilkasta, mutta sitten koittaa pitkä, kuiva kevät. Ensimmäinen kaupallinen tuote oli taskumatti. Juhannukselta koulujen alkuun matkailijoiden liikkuessa painetaan kesätyöntekijän kanssa tiukalla tahdilla. Valikoiman 20 mallista löytyy useammasta eri nahasta valmistetut versiot. Sitä suosivat erityisesti taksinkuljettajat. Hänet löytää kädentaito- ja kalastusmessuilta, erätapahtumista ja joulumarkkinoilta. Jatkossa Kumpulainen aikoo laajentaa Kalaparkin tuotteita myyvää verkostoa. Mikkelissä syntyvät avaimenperät ja kotelot. Sen ja muun muassa korttikotelot Kumpulainen valmistaa itse. tuotteiden valmistusta muilta ja keskittyy itse parkitsemiseen, markkinointiin ja myyntiin sekä omaan myymälään. Reilu vuosi sitten Kumpulainen avasi Mikkelin Kenkäveron matkailukeskuk- seen myymälän, jonka takahuoneessa hän tekee viimeistelytöitä. 26 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 26 29.1.2014 21.27. Lompakot valmistetaan laukkupitäjä Äetsässä. Kumpulainen kiertääkin ahkerasti messuja ja myyntitapahtumia eri puolilla maata. Lompakot perustuvat pääasiassa ompelijoiden kehittämiin malleihin, joita on yhdessä muokattu. Asiakkaidenkin toiveita Kumpulainen kuuntelee, ja muun muassa setelikoukullinen lompakkomalli tuli tuotantoon kysynnän perusteella. Tuotanto pyörii useiden yrittäjänä toimivien luottotekijöiden avulla. – Koska minulla ei ole mainittavia ompelutaitoja, etsin ihmiset, joilla on, myhäilee mies. Ennen käsityöyrittäjyyttä Ossi Kumpulainen ehti työskennellä rakennuksilla, toimistotöissä, kustannusalalla ja tietotekniikkapuolella. Kahden kesäkauden jälkeen myynnin sesonkiluonteisuus on tullut tutuksi. Setelikoukullinen lompakko on erityisesti taksinkuljettajien suosiossa. Kaupankäynti häntä on kiinnostanut lapsesta asti. Verkkokauppa pyörii muun markkinoinnin ohessa, ja jälleenmyyjiäkin on muutama
– Ne myös kestävät kymmeniä vuosia, tietää Niina ja korostaa tekevänsä mielellään myös korjaustöitä. YRITYSTOIMINNAN ALKUVAIHEESSA suosituimpia ovat olleet salmiakkikuvioidut kaulapannat ja muut yksilöllisesti koristellut pientuotteet, joita on helppo tilata netti- tai facebook-sivujen kautta. Niin kävi rääkkyläiselle elle Niina Tolvaselle, jonka nka yyritys y Sarania merkittiin kesäkuussa esäkuussa yritysrekisteriin. Hyvästä nahasta valikoidusti leikatut ja pisto pistolta ommellut tuotteet ovat taatusti yksilöllisiä. TEEMA Nahka taipuu tuotteeksikijät JOKAINEN PISTO KÄSIN Hevostyttöys ja käsityöharrastus työharrastus y voivat johtaa myös ammattiin. Niina Tolvanen onkin alun alkaen suunnitellut yritystoimintansa laajemmalle alueelle kuin omalle seudulle, vaikka asukasmäärään suhteutettuna Rääkkylässä keskimääräistä enemmän > hevosia lieneekin. TAITO NRO 1 • 2014 27 Taito114_s14-74_xxx.indd 27 29.1.2014 21.33. Tavallisista marketeista löytyvistä tuotteista Saranian tekemät tuotteet poikkeavat siten, että ne on aina tehty käsin. TEKSTI RIITTA MIKKONEN KUVAT RIITTA MIKKONEN JA SARANIA NIINA TOLVASEN Sarania-yritys tuottaa valjassepän ammattitaidolla asusteita eläinystävillemme: suitsia, valjaita, kaulapantoja, talutushihnoja… mitä nyt hevosen, koiran tai kissan omistaja keksiikään lemmikilleen tarvita
Posti kulkee, ja eläinten omistajat osaavat kertoa tarpeensa puhelimella tai sähköpostilla. Sivuilla on runsaasti kuvia ja muuta informaatiota, myös englanniksi ja venäjäksi. Niinan ammatinvalintaa ohjasi kaksi merkittävää seikkaa. Nettisivut avautuivat siis heti, kun yrityksen nimestä tuli hyväksyntä. Varusteiden valmistus ja korjaus tuntuivat mukavalta, lisäksi myös taloudellisesti kannattavalta. Liitossauman tai kiinnit- tävän ompeleen pettäminen voi johtaa ikäviin tapahtumiin, mitä voi vahvistaa hevosen arvaamaton reaktio yllättävään tilanteeseen. NIINPÄ TULI SITTEN KÄYTYÄ myös Ypäjän Hevosopiston valjasseppälinja. Kun tilausta vastaanottaa ja tuotteen valmistaa eläinten käyttäytymistä ja mittasuhteita ymmärtävä henkilö, palveluketju toimii hyvin. Ensinnäkin lukion jälkeen opinto-oppaasta valikoitui opiskelupaikaksi Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston Perhon yksikön hevostenhoitajaopinnot siksi, että sinne sai ottaa oman hevosen mukaan. Hyvää satulaa voi tarkistaa uusiin mittoihin ja topata kunkin mieltymyksiin, samalla tulevat kuluneet hihnat vaihdetuiksi ja ompeleiden pitävyys tarkistetuksi. 28 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 28 29.1.2014 21.34. Vaikka käsinompelu vaatii vahvoja käsilihaksia, se on siitä huolimatta Niina Tolvasen ”ominta” aluetta. Niina Tolvanen haluaa tehdä ja korjata tuotteita, jotka kestävät aikaa ja vaikka käyttäjältä toiselle siirtymistä. Taidot riittivät jo heti sen jälkeen osallistumiseen Pauligin Tahto & Taito -kädentaitokilpailuun vuonna 2006, jolloin Niinan tekemät suitset pääsivät kymmenen fina> listin joukkoon ja näytteille Design Forum Finlandiin. Toisekseen, heti ensimmäisillä valjastöiden kursseilla paljastui, että kädentaidot olivat periytyneet äidiltä tyttärelle ja että harjoitus tekee mestarin. Hyvistä materiaaleista tehty satula kannattaa korjata yhteistyötä tukevaksi. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ KORJAUSTA odottaa satula, jonka muoto ei tunnu täysin sopivalta ratsun ja ratsastajan väliin. Satula on mukavuus- ja visuaalinen tekijä, mutta merkittävä myös turvallisuuden kannalta
Käsin ommellut suitset meksikolaisella turparemmillä ja helmiotsapannalla. Hän on nyt Pohjois-Karjalan ainoa Puolikuuveitsimerkin saanut tekijä. Se on myös Suomen Valjas- ja Satulaseppien hyväksytyn työnäytteen tunnus. Niina Tolvanen antoi vuonna 2012 Suomen Valjas- ja Satulaseppien työnäytteen. TAITO NRO 1 • 2014 29 Taito114_s14-74_xxx.indd 29 29.1.2014 21.35. Puolikuuveitsi on työväline, jota käytetään nahan ohennukseen
Niina Tolvasen koira Nuno on tottunut siihen, että kaunis kaulapanta herättää ansaittua huomiota. Niiden tapaan tämäkin nahkariimu on pisto pistolta täysin käsin tehty ja koristeltu. Tuuma on Niinan oma kasvatti, joka vielä vähän ihmettelee valokuvamallina olemista. Saranian nettikaupassa on suuri valikoima käsintehtyjä kaulapantoja. 30 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 30 29.1.2014 21.35. Niina Tolvasen käsintehdyt suitset (vas.) olivat ensimmäisen kerran julkisesti näytteillä Pauligin Tahto & Taito -kisan finalistina Design Forumissa vuonna 2006
Samoin yhteistyö niin maaseutu- kuin muidenkin yrittäjien kanssa on vaivatonta, kun kaikki ovat tuttuja, tai ainakin tutun tuttuja. Suomen Valjas- ja Satulaseppien työnäytteen Niina Tolvanen antoi vuonna 2012 ja on nyt Pohjois-Karjalan ainoa yhdistyksen jäsenluetteloon Puolikuuveitsi-merkin saanut tekijä. NIINA SANOO, että nimenomaan käsin ompelu on hänen juttunsa. Tai vähentynyt, sillä viime syksynä vieroitettiin viimeisin varsa. Yhteistyö jatkuu yksilöllisesti suunniteltujen ja tehtyjen varusteiden merkeissä, mitä eläimistään huolta pitävät omistajat osaavat arvostaa. Lisäksi ansioluettelossa on hevostalouteen erikoistuneen agrologin opinnot Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta Mustialasta, joten hyvä pohja on luotu kolmekymppisenä. Synnyinpitäjäänsä Rääkkylään Niina palasi opiskeluvuosien jälkeen, kun se tuntui luontevalta vaihtoehdolta. TAITO NRO 1 • 2014 31 Taito114_s14-74_xxx.indd 31 29.1.2014 21.35. Hevosille on peltoa omasta takaa, ja vanhemmista on iso apu myös eläinten hoitamisessa. Tässä kuvassa hän ohentaa nahkaa puolikuuveitsellä. Niinan työhuone sijaitsee hänen lapsuudenkodissaan. Koiraa kai voi syyttää tai kiittää Niinan ammatinvalinnan alkukipinöistä. – Kyllähän se tuntui maitojunalla paluulta, tulla takaisin kotiin, huokaa Niina mutta myöntää, että yritystoiminnan aloittamiseen ympäristö on turvallinen ja luotettava. Harjoittelusta lienee erityisen kiitollinen oma irlanninsetteri Nuno, joka osaa ottaa kiitollisena vastaan myös sen ylimääräisen huomion, minkä uusi ja kaunis kaulapanta herättää. Valjassepän ammattitaitoa ovat kehittäneet myös lukemattomat tunnit ja mittaamaton yhteistyö hevosten kanssa, niin omien kuin vieraidenkin. Koko maassa heitä on reilut 30. Ei tätä nuorta Nunoa vaan sitä ensimmäistä, Tessua, jonka Niina sai hoidettavakseen yhdeksänvuotiaana, reilut parikymmentä vuotta sitten. Omien hevosten määräkin on kasvanut jo neljään. Niina tekee kaikki työvaiheet tuotteistaan käsin. Siinäkin voi harjaantua nopeaksi ja tehokkaaksi, eikä tule helposti harhapistoja
JUURI NYT Jyväskylän Taito Shop sijaitsee keskeisellä paikalla Kauppakadulla. 32 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 32 29.1.2014 21.35
Asiakkaalle Taito Shop tarjoaa laadukkaita suomalaisia käsityötuotteita. Merkkiä on myönnetty keväästä 2012 lähtien yhteensä yli 40 yritykselle. Kauppaketju, joka tuntee vastuunsa Taito Shop tunnetaan useissa Suomen kaupungeissa. Taito-yhdistysten tapaan myös Taito Myymälät Oy haluaa toimia merkittävänä käsityöalan TAITO NRO 1 • 2014 33 Taito114_s14-74_xxx.indd 33 29.1.2014 21.36. TEKSTI JARKKO PEIPONEN Y KUVAT JUSSI RATILAINEN HTEISKUNNALLINEN YRITYS käsitteenä on Suomessa suhteellisen uusi, vaikka tällaista arvolähtöistä yritystoimintaa on ollut olemassa aina. Käsityöläiselle yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita noudattavat myymälät ovat puolestaan loistava tapa markkinoida tuotteita asiakkaille. Useimmiten yhteiskunnallinen yritys perustetaan ratkaisemaan yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyviä ongelmia. Näistä yksi on Taito Myymälät Oy (Taito Shopit), joka onkin hieno esimerkki siitä, kuinka liiketoiminnalla voidaan saada aikaan yhteiskunnallista hyvää. Yrityksen puheenjohtajana toimii Taito Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen. Yrityksen vankka arvomaailma pohjautuu yhdistysten arvoihin. Liiketoiminnallaan yhteiskunnallinen yritys tuottaa voittoa, josta suurin osa kanavoidaan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi tai oman toiminnan kehittämiseksi. TAITO MYYMÄLÄT OY toimii alueellisten Taito-yhdistysten tukena markkinoinnin suunnittelussa ja myymälätyön kehittämisessä. Yhteiskunnallisia vaikutuksia saadaan aikaan esimerkiksi hankkimalla vastuullisesti tuotettuja raakaaineita tuotteiden valmistukseen. Suomessa yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit on määritelty Suomalaisen Työn Liiton hallinnoiman Yhteiskunnallinen yritys -merkin myöntämisperusteissa
Euroopan Unionin jäsenyys vuosikymmenen puolivälissä avasi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja rahoituskanavia myös pienyrityksille ja yhteisöille. Taito Shopin historia Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n, lyhemmin Taitoliiton, historia ulottuu viime vuosisadan alkuun. Toiminta laajeni pikkuhiljaa, ja tätä nykyä Taitoliiton jäsenjärjestöjä on yhteensä kaksikymmentä eri puolilla Suomea. Alueelliset Taito-yhdistykset käynnistivätkin selvityshankkeen yhteisen markkinointikanavan perustamiseksi. Vuosisataisen historiansa aikana järjestö on organisoinut monenlaista toimintaa. Tämän työn pohjalta syntyi yhteiskunnallinen yritys nimeltä Taito Myymälät Oy, jonka omistavat kuusitoista Taitoliiton jäsenyhdistystä ja yritystä. 34 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 34 29.1.2014 21.37. Tuolloin maanviljelysseurat perustivat kotiteollisuusyhdistyksiä, joiden tavoitteena oli kouluttaa maaseudun väestöä ja pitää yllä käsityöläistaitoja. 1990-luku oli Suomessa suuren murroksen aikaa. Liiton tärkeänä tiedostuskanavana toimii Taito-lehti
Yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita noudattava yritys osoittaa esimerkillään myös sen, että yhdistyksen arvot ja tavoitteet voidaan aidosti ottaa osaksi yritystoiminnan arvoja. Kirjan yhtenä yritysesimerkkinä on esitelty Taito Myymälät Oy:n tarina. TAITO SHOP YHDISTÄÄ yhdistysten myymälätoiminnan yhteisen brändin alle. Yrityksen tuotteista suurin osa myydään Taito Shopin kautta. Karjalainen itse on käynyt tapaamassa ja kouluttamassa näitä ihmisiä. Taito Shop maksaa tuottajille paremman hinnan kuin yleensä tällaisista tuotteista. sa myös ulkomailla tehtyjen tuotteiden osalta, ja paikallinen käsityöläinen Intiassa saa paremman toimeentulon. Myös Ratilainen työskentelee kansainvälisessä Common Power verkostossa ja on vastannut hankkeen valokuvauksesta. Tämä on yrityksen yhteiskunnallinen tavoite, ja siksi kaikki yritystoiminnassa syntynyt tuotto käytetään tähän tarkoitukseen alueellisten Taito-yhdistysten kautta. YHTEISKUNNALLISEN YRITYKSEN arvot näkyvät Taito Shopin toiminnassa konkreettisesti asiakkaalle. Petra Karjalaisen mukaan esimerkiksi World Crafts -tuoteperheen tuotteet ovat intialaisten pienkäsityöläisten valmistamia. Pienessä kyläyhteisössä käsityöläiset työskentelevät perheidensä parissa. TAITO NRO 1 • 2014 35 Taito114_s14-74_xxx.indd 35 29.1.2014 21.37. Verkoston julkaisuja on muun muassa Yhteistä Hyvää Yrittämällä -kirja, joka esittelee yhteiskunnallista yritystoimintaa Suomessa. Myös ulkomailla tuotetuissa tuotteissa vastuullisuus on tärkeää ja tuotteiden alkuperä tiedossa. Taito Myymälät Oy:n puheenjohtaja Hannele Heikkinen iloitsee Yhteiskunnallinen yritys -merkistä sekä Taito Shop -ketjun uudesta nettikaupasta. Taito Shop -ketjuun kuuluu tällä hetkellä kymmenen käsi- ja taideteollisuusyhdistystä, joilla on yhteensä kaksikymmentä myymälää eri puolilla Suomea. pienyrittäjyyden edistäjänä Suomessa. Taito Pohjois-Karjala ry:n toiminnanjohtaja Petra Karjalainen on ollut hallituksen jäsenenä mukana kehittämässä yhteisiä arvoja myymälätoiminnalle. Pienet käsityöyritykset ja käsityöläiset saavat Taito Shopin kautta merkittävän myyntikanavan tuotteilleen. NÄILTÄ PAIKKAKUNNILTA LÖYDÄT YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKIÄ KÄYTTÄVÄT TAITO SHOPIT Helsinki, Kouvola, Hamina, Kenkävero, Mikkeli, Kuopio, Leppävirta, Mäntyharju, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus, Kajaani, Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi, Tampere, Oulu, Joensuu, Pori ja Vaasa. Vuoden 2013 marraskuussa avattu Taitoshop.fi-verkkokauppa lisää entisestään tuotteiden maanlaajuisia markkinointimahdollisuuksia. Taito Shop -konsepti on koko maan laajuisesti uniikki. Esimerkiksi vastuullisuus on tärkeää uusien tuotteiden hankinnassa. Näin yritys kantaa vastuun- Tuotto käytetään alueellisten Taito-yhdistysten kautta pienyrittäjyyden edistämiseen. Vastuullisesti valmistetut tuotteet ja liikevoiton kanavoiminen suomalaisen käsityöläiskulttuurin edistämiseen ovat asioita, jotka tekevät Taito Shopin toiminnasta erityisen tärkeää ja arvokasta. Kaiken kaikkiaan noin 95 prosenttia Taito Shop -tuotteista on kotimaisten käsityöläisten valmistamia. • ARTIKKELIN TEKIJÄT: Kirjoittaja Jarkko Peiponen työskentelee Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisessä verkostossa, jonka Common Power -konsultointipalvelu on suunnattu yhteiskunnallisille yrityksille. Valokuvaaja Jussi Ratilainen on tullut tunnetuksi valokuvistaan, joita on julkaistu esimerkiksi yrittäjyydestä kertovassa tietokirjassa Taivas+Helvetti. TAITO SHOP -MYYMÄLÄKONSEPTI ja sitä pyörittävä Taito Myymälät Oy ovat todella hyvä esimerkki siitä, kuinka yritystoiminnalla saadaan aikaan hyvää. Nämä myymälät ovat oikeutettuja käyttämään Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä mainonnassaan osoituksena vastuullisesta toiminnasta. Paikallisuus ja suomalaisuus ovat tärkeitä arvoja, ja toimintaa kehitetään käsityökulttuurin ehdoilla. Esimerkkinä tästä on joensuulainen Onnenpussi, joka valmistaa käsityönä saippuoita ja lahjatarvikkeita
TEKSTI KATARINA BOIJER KUVAT MARJO KOIVUMÄKI Suurten pintojen nainen 36 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 36 29.1.2014 21.38. TEKIJÄ Anne Kyyrö Quinnin taitavissa hyppysissä syntyy arkisesta mutta ekologisesta ja laadukkaasta huovasta kolmiulotteisia ja veistoksellisen komeita seinäpaneeleja, joita voi löytää ympäri maailmaa koristamasta julkisia tiloja
Lehdistökin kiinnostui näyttävän ja hiukan erilaisen materiaalin luovasta käytöstä. Värikylläisiä paneeleja näkee niin toimistoissa, pankeissa ja hotelleissa kuin myös kodeissa kotiteattereiden ja taidetekstiilien lomassa. Valmistumisensa jälkeen Anne perusti oman studion Lontooseen sekä jatkoi lopputyökseen tekemiensä huopatuotteiden kehittelyä. Annen nykyvalikoimaan kuuluvat lähinnä uhkeat seinäpaneelit. Olen aina ollut taiteellinen ja ommellut aina myös paljon vaatteita itselleni, hän muistelee. – Seinäpaneeleihin ja suurien, koko seinän peittävien teosten suunnitteluun ja valmistamiseen siirryin, koska niiden kysyntä kasvoi ja kasvaa koko ajan, joten pienten esineiden tekemiseen ei juuri jää aikaa. Taskussa ovat kandin ja maisterin paperit London Metropolitan Universitystä. Anne Kyyrö Quinn on asunut ja työskennellyt uransa alusta lähtien Lontoossa. Ura alkoi varsinaisesti pieniltä messuilta, joilta hän sai mukavasti näkyvyyttä ja potkua uralleen. Pikkuiselta Lapinlahdelta Savosta Anne päätyi Lontooseen opiskelemaan tekstiilisuunnittelijaksi, ja kansainvälisellä tiellä hän on edelleenkin. ALKUAIKOINA KYYRÖ QUINN teki lähinnä tyynyjä, lamppuja, verhoja, huopia ja raheja. – Suomessa on aina ollut paljon käsityöläisiä ja taiteilijoita, joten minäkin jatkoin perinnettä! Juuri valmistuneena tekstiilisuunnittelijana oli vaikea silloisen työtilanteen takia saada töitä, joten päätin työllistää itse itseni. > TAITO NRO 1 • 2014 37 Taito114_s14-74_xxx.indd 37 29.1.2014 21.38. Sellaisen värikkään rahin päälle jopa Sarah Jessica Parker sijoitti kapean ahterinsa Sex and the City -elokuvan kakkososassa. Suuret tilakohtaiset tilaustyöt ovat kiinnostavia, koska jokainen projekti on erilainen ja tuo mukanaan omat haasteensa, hän kertoo. A NNE KYYRÖ QUINNISTÄ piti alun perin tulla psykologi, mutta veri veti sittenkin enemmän taiteelliselle alalle
Huopa on ajaton ja virtaviivainen. Myös maantietellisesti paneelit ovat päätyneet eri maailman kolkkiin: niitä löytyy niin Mekan Hiltonhotellista kuin Cambridgen yliopistosta Brittein saariltakin. Vaikka seinäpaneelin idea on akustinen, se on samalla myös taideteos sekä sisustuselementti. Sen pintakin näyttää muuttuvan ja elävän, Anne hehkuttaa. Suuren paneelin valmistukseen menee yleensä leikkaamisineen, värjäyksineen ja paloturvallisuuskäsittelyineen 6–8 viikkoa. Anne Kyyrö Quinn ei suinkaan työskentele yksin, vaan hänellä on ympärillään kokonainen työryhmä. Nykyään Anne Kyyrö Quinnia työllistävät suuret teoskokonaisuudet, joten pieniin esineisiin – kuten tyynyjen valmistamiseen – ei enää tahdo jäädä aikaa. Ripustusohjeetkin tulevat toki asiakkaalle mukaan. Anne Kyyrö Quinn on saanut mittavaa tunnustusta paneeleistaan, ja hänet on palkittu useilla alan palkinnoilla. Eli sil- miä ja korvia hivelevä paketti samalla! hän nauraa. Annen työryhmä voi leikellä, venytellä ja vanutella sujuvasti kymmenienkin metrien kankaita. Good Desing -palkinnot tekstiilien sarjassa rapsahtivat hänelle vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2012. Anne Kyyrö Quinn on palkittu useilla alan palkinnoilla. – Huopa on myös kestävä ja pitkäikäinen materiaali, ja sataprosenttisesta villasta valmistetut paneelit on helppo pitää puhtaana imuroimalla. Sen tekstuuri on pehmeä, lämmin ja kutsuva. – Työskentelen usein arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden kanssa, joten yhteisiä ideoita pompotellaan edestakaisin, jotta saisimme aikaan hyvän ja toimivan kokonaisuuden. En pidä liian siloisesta pinnasta, ja huovasta saa mukavan rosoista pintaa, jossa valot ja varjot leikkivät. Sen jälkeen koko komeus pinnoitetaan akustisille levyille. – HUOPA ON AIVAN MAHTAVA materiaali, ja sitä on kiitollista käsitellä. 38 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 38 29.1.2014 21.38
ANNE TYÖRYHMINEEN käsittelee myös muita materiaaleja, jos asiakas niin haluaa. TAITO NRO 1 • 2014 39 Taito114_s14-74_xxx.indd 39 29.1.2014 21.39. Ompeleiden kanssa saa olla kieli keskellä suuta koko ajan, koska niiden purkaminen on työlästä. Optiset illuusiot ovat taattuja. Joistakin tulee mieleen suomalainen koivumetsä, joka muuttuukin meren aalloiksi. Mutta kyllä satiinikin kesyyntyy asiantuntevassa käsittelyssä. Annen ateljeessa on hämmästyttävä valikoima erilaisia vahvoja ja elinvoimaisia kangastöitä, jotka näyttävät joka kerta erilaisilta, kun niitä katselee. Maassa makaava kangas muuttaa muotoaan sujuvasti simpukoista salaattikasvimaaksi. Muodot ovat abstrakteja, mutta samalla niistä tulee tuttuuden ja kotoisuuden tunne. Optiset illuusiot ovat taattuja. Suureen maataloon piharakennuksineen mahtuu myös ateljee, jossa saa rauhassa keskittyä uusien taidetekstiilien ideointiin. Teollisessa huovassa värejäkin on komea kirjo, ja sitä on helppo ommella. Joistakin tulee mieleen suomalainen koivumetsä, joka muuttuukin meren aalloiksi. Anne on myös toteuttanut pitkäaikaisen unelmansa, ja ostanut miehensä kanssa kodin Italian vuoristoisesta Umbriasta. Työn alla ryhmällä oli parhaillaan satiinityö, mutta Anne manaa kankaan olevan hyvin vaikea tapaus sen ohuuden ja liukkauden takia. Työt ovat selkeän yksinkertaisia, mutta värimaailmaltaan ne ovat huikean dramaattisia. Nahkaakin Kyyrö Quinn työstää, ja nahkaiset työt viehättävätkin esimerkiksi etelä-eurooppalaisia enemmän kuin huopa. Kyyrö Quinn käyttää teollista huopaa, joka taipuu taitavien käsittelijöiden avulla vaikka mihin
SARJA 1/3 Kansanperinne & luonnonvärjäys Jäkälä- purppuraa, kuparin- Kuhmujäkälällä värjättyä purppuraista lankaa. ruskeaa TEKSTI KRISTA VAJANTO KUVAT JOUKO MARKKANEN 40 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 40 29.1.2014 22.36
TAITO NRO 1 • 2014 41 Taito114_s14-74_xxx.indd 41 29.1.2014 21.39. Väri on hyvin kestävää. Kivenkarvejäkälä värjää villalangat hehkuvan kuparin ja ruosteenpunaisiksi
Norjassa perinteistä jäkäläväriä valmistettiin kermajäkälästä (Orcholechia tartarea). Tietotaito korkjeväristä levisi viikinkien mukana aina Grönlantiin asti, jossa sillä värjättiin norjalaisten maahanmuuttajien verkakankaita. Skotlannissa kermajäkälä Orcho- räinen merkitys liittyy jäkälien taloudelliseen hyödyntämiseen. Kaiken kaikkiaan Euroopassa oli jatkuva kysyntä punaisille väreille, sillä ne liitettiin vaurauteen. Kivenkarpeiden väri kestää vuosikymmeniä, mutta kuhmunapajäkälän sisältämä orselji haalistuu auringonvalossa. 42 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 42 29.1.2014 21.45. Sillä pystyttiin värjäämään kestävää tulipunaista. Ruotsista reseptit saattoivat siirtyä meillekin, mutta violetin värjäämisen taito ei koskaan vakiintunut Suomeen kunnolla. Joskus halvempaa väriä käytettiin loimen värjäämiseen ja enemmän näkyvä kude värjättiin kalliimmilla sekä kestävämmillä tuontiväreillä. Heidän jäkälävärinsä tunnettiin nimellä ”Cudbear”. Luvatta keruu olisi ollut silkkaa varastamista. KÖYHEMPI KANSA KORVASI KOTILOVÄRIN JÄKÄLISTÄ SAATAVALLA UHKEAN VIOLETILLA. Väripataan lisättiin veden sekaan joskus merisuolaa, jonka uskottiin lisäävän värin kylläisyyttä. Valonkesto ja vastuullisuus JÄKÄLIEN valonkesto vaihtelee. Tämän jälkeen kansa värjäsi vielä pitkään karvejäkälillä kuparinruskeaa. Tarkka värjäysresepti katosi siirtokuntien tuhouduttua tuntemattomasta syystä 1300-luvulla. Karvejäkälä oli tunnettu koko Suomessa, ja siitä saatava väri kesti erinomaisesti. Violetti jäkäläväri syrjäytyi synteettisten värien tieltä viime vuosisadalla. Suomalainen 1800-luvulla talteen kerätty suullinen kansanperinne tuntee kivenkarpeen (Parmelia saxatilis). Veljekset George ja Cuthberth Gordon tuotteistivat värin kauppatavaraksi ja hakivat sille peräti patentin vuonna 1758. Värikauppa houkutti rikastumaan myös kauppiaita, joilla ei ollut yhteyksiä siirtomaiden apajille. VÄRIT OLIVAT UUDEN AJAN Euroopassa kalliita, sillä värejä tuotiin merten takaa siirtomaista. Jäkälistä saatua violettia verrattiin jopa arvostettuun kotilopurppuraan niin paljon, että kallista kotiloväriä väärennettiin värjäämällä tekstiilit halvemmilla väreillä käyttäen indigoa ja jäkäliä. Kiinnostus jäkäläväreihin heräsi myös 1700-luvun Ruotsissa. Tärkeimpiä ek- Kivenkarvejäkälä kasvaa nimensä mukaisesti kivien pinnalla. S uomesta kuhmunapajäkäliä kerättiin kauppatavaraksi Keski-Eurooppaan teollistumisen alkuaikoina 1700-luvulla. Kanarian saaret olivat 1700-luvulla yksi eurooppalaisen värituotannon keskuksia. Haalistuminen tunnettiin ilmiönä jo jäkälävärjäyksen kulta-aikoina, mutta värien halpuus motivoi niiden laajamittaiseen käyttöön. Arvattavasti väärentämällä värjätty kangas myytiin täyteen hintaan hyväuskoisille asiakkaille. Ehkä jokamiehenoikeus pitää sisällään häivähdyksen värihistoriaa. JÄKÄLIEN keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eli niitä ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Jäkäliä tutkittiin taloudellisen hyödyn näkökulmasta, ja kansalaisille laadittiin värjäysreseptejä. MUINAISET FOINIKIALAISET VÄRJÄSIVÄT KANKAITA KESTÄVÄLLÄ PURPPURAKOTILOVÄRILLÄ. Samaa lajia löydettiin myös Azoreilta sekä Afrikan kalliorannikoilta, josta jäkäliä kerättiin karuissa oloissa orjatyövoimalla. Kirkasta violettia tuottava värjäysresepti oli vuosikymmeniä vain flaamilaisten tiedossa. Suolassa saattaa olla ripaus tottakin, sillä merenrannoilta kerätyt jäkälät vaikuttavat värjäävän sisämaan jäkäliä intensiivisemmin. Väriä kutsuttiin nimellä ”korkje”. Saarten kaktuksissa kasvatettiin Meksikosta salakuljetettuja kokenillikirvoja ja kalliorinteiltä kerättiin Roccella Islandica -jäkälää. Jäkälät uusiutuvat hyvin hitaasti, joten suojelullinen säädös on hyvin ymmärrettävissä. JÄKÄLIEN SISÄLTÄMÄT värit on tunnettu kauan. On mahdollista, että säädöksen alkupe- soottisia tuontivärejä olivat meksikolainen kokenilli, brasilialainen brasilpuu ja sinipuu sekä jaavalainen indigo. Jäkälä muodostaa kauniita pyöreitä ruusukkeita. Hyödyn aikakautena 1700-luvulla jäkäliä kerättiin Ruotsi-Suomesta Skotlannin väriainemarkkinoille noin 130 tonnia vuodessa. lechia tartarea nousi tärkeään asemaan kekseliäiden skottien tuotekehittelyn myötä. Euroopassa tuotettiin lähinnä krappia. Tämän tiedettiin antavan kestävää kuparinruskaa
Ravistele jäkälämurut jäähtyneestä langasta takaisin kattilaan. Reseptejä PURPPURAN VIOLETTI KUPARINRUSKEA 100–200 g kuivaa kuhmunapajäkälää 5 litraa käynyttä virtsaa (ammoniakkia) 100–200 g villalankaa 200–300 g kivenkarvejäkälää 8 litraa vettä 100–200 g villalankaa Useat violettia ja punaista tuottavat jäkälävärit vaativat emäksisen värjäysympäristön. Kuivata lanka suojassa kirkkaalta auringonvalolta. Lisää kuivat kuhmunapajäkälät valmiiseen ammoniakkiliemeen, jonka pH on n. Lisää vesi. Tavallisella värjäysmenetelmällä eli keittämällä vedessä tämä jäkälä antaa vain vaaleaa beigeä. Jäkälä on kuivana harmaa, mutta muuttuu kastuessaan vihreäksi. Onnistuessaan liemi ei haise pahalle, vaan pikemminkin kirpeälle. Viimeiset jäkälämurut irtoavat langasta kuivumisen ja kerimisen aikana. Ammoniakin voi valmistaa kotikonstein keräämällä kanisteriin virtsaa ja käyttämällä sitä useita kuukausia. Kuhmunapajäkälän väri vaihtelee hieman pH:n mukaan. Jälkivärjäys kannattaa, sillä saat lankaan kaunista tumman hunajan väriä. Mitä emäksisempi liemi, sitä sinertävämpää violettia lankaan tarttuu. Jäähdytä langat väriliemessä. Liota jäkäliä 1–2 kuukautta. Käytä hanskoja, ja tee värjäys ulkona kaukana naapureista. • Laita kuivat kivenkarpeet kattilaan. Ammoniakin haju häviää hiljalleen ajan kuluessa. TAITO NRO 1 • 2014 43 Taito114_s14-74_xxx.indd 43 29.1.2014 21.46. Huuhtele runsaassa vedessä. Kiinni takertuneet jäkälät voit nyppiä irti ja tipauttaa takaisin liemeen. Upota haltijalangoilla sidottu vyyhti valmiiseen väriliemeen jäkälien sekaan. • Kuhmunapajäkälä kasvaa pystysuorilla kallioseinillä. 10–12. Hajusta tulee mieleen entisajan permanenttiaineet. Muista, että jäkälistä lähtee väri vasta, kun keitos on riittävän kuuma. Kuhmunapajäkälän sisältämä orseljiväri vaatii uuton ammoniakissa, jonka pH on 10. Kylmä ja pimeä värjäysympäristö (kellari) on hyväksi. Älä lämmitä värilientä, sillä silloin lanka haurastuu. Kääntele lankoja keitoksessa silloin tällöin, jotta väristä tulee tasainen. Vyyhti näyttää väriliemessä usein vaalean keltaiselta, mutta nostettaessa pois väri muuttuu saman tien violetiksi. Karvejäkälällä saa kuparin ja ruosteenvärissä hehkuvia värejä. Upota purettamaton lanka ronskisti jäkälien sekaan. Väri uuttuu itsekseen, mutta silloin tällöin kanisteria voi käydä ravistelemassa. Kuumenna keitosta, pidä 90–100 °C lämpö noin 1 tunnin ajan. Huuhtele vyyhti lopuksi useaan kertaan haalealla vedellä
onnellisina omalla pihallamme, isä keritsi ne itse ja villat lähetettiin suomalaiseen kehräämöön, josta ne tulivat lankana takaisin. Mahtoikohan hän itsekin ajatella, että käsityö on vain pientä puuhastelua eikä oikeaa työtä. Tyrkyttää nyt mokomia! Tutut ja sukulaiset ostivat säälistä, kun eivät kehdanneet olla ostamatta! Niin minä silloin ajattelin. VAIKKA siihen aikaan niin hyvin teinijärjelläni ymmärsin, että käsityöllä ei elä ja yrittäjäksi en ainakaan koskaan rupea, nyt 20 vuotta myöhemmin olen kuitenkin käsityöyrittäjä. ”Jos taantuma saa kuluttajissa aikaan moista, jatkakoon media lamasinfoniaansa.” SUSANNA MATTHEISZEN ON GRAAFINEN SUUNNITTELIJA JA KÄSITYÖLÄINEN. Ja ihan mahdottoman ylpeä siitä. 44 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 44 29.1.2014 21.47. Lampaat laidunsivat ON OLLUT ilo huomata asennemuutos käsityötä kohtaan niin minussa itsessäni kuin yleisessä ilmapiirissäkin. Joku blogini lukijoista kirjoitti, että jatkuva taantumasta toitottaminen on saanut hänet muuttamaan ostokäyttäytymistään niin, että teollisesti valmistettujen tavaroiden sijaan hän onkin ryhtynyt ostamaan kotimaista käsityötä. Osataan jo ymmärtää, miksi Aasiasta tuotu pusero maksaa 20 euroa, mutta Suomessa ommeltu maksaa satasen. Häpesin. Kun minä häpesin puseroiden hurjaa hintaa, en ymmärtänyt niiden olleen tosiasiassa alihintaisia. Omatekemiä, toisten vanhoja, tuunattuja ja muokattuja! Yrittäjäperheen köyhä kakara. Se oli käsityötä isolla koolla. Menin kouluun kirpparilta ostetuissa tai äidin ompelemissa vaatteissa. Toivoisin, että äidilläni olisi neuleineen ollut samat kanavat ja mahdollisuudet kuin minulla nyt. Häpesin, kun äitini lähti päiväksi torille myymään neuleitaan. Torimuija! Törkyhintaisia villapuseroita! Kuka niitä ostaa. Yhä useampi myös valitsee tuon kalliimman vaihtoehdon. Kun meillä kävi vieraita, minua hävetti taas. Äiti toi suklaata tullessaan. Jos rahaa on rajallisesti, hänen mielestään se kannattaa sijoittaa kalliimpaan kotimaiseen kuin halpaan kiinalaiseen. Nyt olen myös ylpeä yrittäjäisästäni ja käsityötä tehneestä äidistäni. Jos taantuma saa kuluttajissa aikaan moista, jatkakoon media lamasinfoniaansa. Laitan hintalappuun hinnan, josta tiedän saavani palkan, koska ymmärrän työni arvon ja haluan muidenkin ymmärtävän sen. Perinteisesti liian kalliina pidetty suomalainen käsityö on alkanut raivata tietään ihan tavallistenkin ihmisten ulottuville, ja käsityöläisyys on muuttumassa akkojen näpertelystä arvostetuksi ammatiksi. Moni kiipesi portaat yläkertaan äidin työhuoneeseen ja osti jotain pientä mukaansa. HÄNEN YRITYKSENSÄ ON NIMELTÄÄN SUSANNAN TYÖHUONE. Internet ja asennemuutos ovat mahdollistaneet sen, että yhä useampi jo elää käsityöllä ja sitä arvostetaan. Äiti värjäsi langat itse keräämillään kasveilla ja itse neuloi kauniiksi ja kestäviksi vaatteiksi. NYT MINUA tuppaa hävettämään se, miten tyhmä teini olinkaan. Kun minä nyt nostan toritelttani myyntitapahtumiin muiden käsityöyrittäjien joukossa, en ajattele meidän olevan säälittäviä torimuijia, vaan ihailtavia ammattilaisia, jotka viemme eteenpäin hyviä arvoja. Olin teini-ikäinen. Ihmiset eivät silloin halunneet maksaa käsityöstä, eikä äitikään tainnut osata arvostaa omaa työtään tarpeeksi. Taantuman keskelläkin. Kuinka noloa. Äidin puserot ja pipot olivat upeita, ja ne oli neulottu laadukkaasta suomenlampaan villasta. Jos joku osti, siitä riemuittiin kotona. KOLUMNI SUSANNA MATTHEISZEN: TORIMUIJIA KAHDESSA POLVESSA TAANTUMAA, taantumaa, taantumaa, pajattaa media. Niiden kotimaisuusaste oli 100 prosenttia. MUISTAN sen edellisen laman. Minusta tämä on huippuhienoa
JOKA LATTIAN KRUUNU TAITO NRO 1 • 2014 45 Taito114_s14-74_xxx.indd 45 29.1.2014 21.48. BEADA KINNARINEN KÄSILLÄ Upea Tanhumatto on tehty ontelokuteesta, joka on lähes kokonaan kierrätyspuuvillaa
kuvio v.harmaalla Lillillä ja v:tomalla Paulalla poljentaohjeen mukaan. Anna maton vettyä kunnolla lämpimässä vedessä. Huuhtele runsaalla vedellä ja ripusta kuivumaan niin, että vesi valuu raitojen suuntaan. Tasoita lopuksi palmikoiden päät. Kudo 6 cm palttinaa mustalla Lilli-ontelokuteella. 46 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 46 HOITOJA PESUOHJE Säännöllinen imurointi ja tuuletus. Jatka kutomalla 3. jos käytät mäntysaippuaa mattojen pesuun, huuhtele matot huolellisesti kuumalla vedellä. • leveys 83,5 cm • tiheys 2 l /cm • kaide 20/1 • lankaluku 167+2 Pohjakude /matto: 1,1 kg valkaisematonta (2), 0,4 kg vaaleanharmaata (16), 0,3 kg mustaa (20) ja 0,3 kg tummanharmaata (17) KangasAitan Lilli-ontelokudetta (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % muita kuituja). Kudo 6 cm palttinaa v:tomalla, 2 cm mustalla ja 2 cm vaaleanharmaalla Lillillä. TANHU-MATTO MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, JENNIKA JOKINEN Koko: n. Viimeistely: Solmi maton päihin 2 langan hevosenhäntäsolmut. kuvion poljenta kokonaan mutta 2.–6. Levitä pesuliosta matolle ja harjaa pehmeällä harjalla kuteen suuntaan. Jatka kutomalla 5. Tasopesu pyykinpesuaineella. Huom. kuvio v:tomalla Lillillä ja harmaalla Paulalla poljentaohjeen mukaan (toista poljennan mallikerta 3 kertaa). Kudo 1. kuvio v.harmaalla Lillillä ja v:tomalla Paulalla poljentaohjeen mukaan. Peilaa raidoitus P-kirjaimella merkitystä kohdasta takaisin alkuun (= kuviopolkuset 4, 5, 6 jne). Jatka kutomalla 2. Palmikoi hapsut: ota 3 hapsua ja tee n. Jatka kutomalla 6. kuvioista vain kuviokuteet. kuvio poljentaohjeen mukaan v:tomalla Lillillä ja harmaalla Paulalla (toista poljennan mallikerta 3 kertaa). Tee palmikon päähän tiukka hevosenhäntäsolmu. Kuteen tiheys: 3 l /cm Kudo 2,5 cm palttinaa v.harmaalla ja tee taas yhden kuteen kuvioraita kuten edellä. Kastele ja kuivaa ontelokudevyyhdit ennen kutomista. Kudo 1,5 cm palttinaa v.harmaalla ja 4 cm v:tomalla Lillillä. kuvio t.harmaalla Lillillä ja v:tomalla Paulalla poljentaohjeen mukaan. 400 784 979, WWW.KAN GAS AITTA.FI Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 75 x 200 cm Sidos: ruusukas ja palttina Loimi/m: 90 g valkaisematonta Kauhavan Kangas-Aitan 15-säikeistä kotimaista Liina-kalalankaa tex 30 x 15. Heitä jokaisen kuviokuteen jälkeen 1 palttinakude ja huomioi palttinan oikea jatkuminen. Sekoita pesuaine kuumaan veteen. Kudo 2 cm palttinaa v.harmaalla, 2 cm mustalla, 8 cm v:tomalla ja 2 cm t.harmaalla. 29.1.2014 21.48. Kudo 4 cm palttinaa v:tomalla, 2 cm mustalla ja 5 cm t.harmaalla Lillillä. kuvio poljentaohjeen mukaan t.harmaalla Lillillä ja v:tomalla Paulalla. Kudo 1 valkaisematon Paula-punoskude poljentaohjeen mukaan ja jatka 2 cm palttinaa mustalla. Kudo ja pujottele palttinapohjalle erilaisia kuvioraitoja ohjeen ja poljennan mukaan. Poljentaan on merkitty 1. LAN KA- JA OHJ ETIE DUS TEL UT: KAU HAVA N KAN GAS -AITTA OY, PUH . Kudo ensin maton alkuun ja loppuun 6 kalalankaa palttinapolkusilla. Huom. Kudo 2 cm palttinaa t.harmaalla, 8 cm v:tomalla ja 1,5 cm v.harmaalla Lillillä. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. TYÖOHJE Kudontaohje: Vahvista reunalangat. 10 cm pituinen palmikko. Jatka kutomalla 4. Kuviokude /matto: 0,5 kg tummanharmaata (17) ja 0,4 kg valkaisematonta (2) Kangas-Aitan Paula-punoskudetta (80 % puuvilla, 20 % polyesteri). Tee sitten yhden kuteen kuvioraita poljentaohjeen mukaan v:tomalla Paulalla ja kudo 2,5 cm palttinaa v.harmaalla Lillillä. Pese toinen puoli samoin
Poljennan merkit: = musta Lilli = v:ton Paula (kuviokude) = v:ton Lilli = harmaa Paulua (kuviokude) = vaaleanharmaa Lilli = tummanharmaa Lilli = poljenta peilautuu takaisin alkuun P kuvio 6 Rakenne: 5 cm 2 cm 4 cm 2 cm 3x kuvio 5 8 cm 2 cm 2 cm kuvio 2 4 cm 1,5 cm 2,5 cm 2 cm 2 cm kuvio 4 6 cm 3x kuvio 1 2,5 cm 1,5 cm 8 cm kuvio 3 2 cm 2 cm palttina 6 cm 11x 1 2 TAITO NRO 1 • 2014 47 Taito114_s14-74_xxx.indd 47 29.1.2014 21.48
TEKSTI KAROLIINA KEMPPAINEN KUVAT LIISA LOUHELA 48 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 48 29.1.2014 21.48. Luotolainen on edelleen paikallisten ylpeydenaihe, jota tullaan ostamaan kauempaakin. KÄSILLÄ Viesti luodolta Hailuodon saarella on jo sukupolvien ajan suojauduttu hyisiltä merituulilta lampaanvillasta tehdyn villapuseron avulla
Luotolaisen etuosaa koristaa kaupunki eli västäräkki. TAITO NRO 1 • 2014 49 Taito114_s14-74_xxx.indd 49 29.1.2014 21.49
Käsitöitä on tehty paitsi omiin tarpeisiin myös lisätienestien takia. – Hailuotolaiset ovat aina olleet ahkeria. Yli 200 vuotta vanhaa mallia halutaan varjella. Taannoin saarella käytiin vilkasta ja tuohtunutta keskustelua, kun eräs käsityölehti julkaisi perinteisestä poikkeavan ohjeen luotolaisesta. Näin hartioista tulevat kestävät, eivätkä ne veny. Pari vuotta sitten tänne tuli isä ja poika, joka oli saanut rippilahjaksi rahaa. Kaikista tuotteista luotolainen on kuitenkin ylitse muiden. Villa oli luonteva materiaali, koska sitä oli paljon saatavilla, Martta kertoo. ympyräneuleena kainaloihin asti, sitten etu- ja takakappale virkataan yhteen. Saaren asukkaat eivät kuitenkaan katso pahalla, vaikka muutkin käyttävät heidän neulettaan. Myöhemmin vaimo tunnisti miehensä tämän villapaidasta: luotolainen oli kulkenut matkalaisten mukana kotisaarelta kauas valtamerten taakse. K OLUMBIAJOELLA RAIVOSI myrsky. – Monet nuoret miehet haluavat luotolaisen, mutta kyllä sitä myydään paljon naisillekin, ja ihan kaikenikäisille. Välillä se on kokenut aallonpohjia, mutta nykyään pusero tunnetaan ympäri Suomen, ja sitä tullaan ostamaan kaukaakin. Ulkotöitä tehtiin paljon, joten lämpimät vaatteet olivat elinehto. Martta Tönkyrä on neulonut elämänsä aikana ”muutaman sata” luotolaista. Lampaankasvatus oli 1900-luvun puoliväliin asti tärkeä elinkeino, ja saarella laidunsi tuhansia lampaita. Yksi puseron jujuista on, että se kudotaan saumattomana PERINNENEULEEN SYNTY liittyy saaren elämäntapaan ja olosuhteisiin. – Päinvastoin, me jaamme mielellämme tämän ilon, Martta vakuuttaa. Se päällä tehdään paitsi töitä, myös juhlistetaan elämän tärkeitä hetkiä: perinteisesti saaren nuorukaiset ovat menneet naimisiin morsiamen kutoma luotolainen yllään. Perinteiseen malliin kajoaminen sen sijaan herättää pahennusta. – Silloin ei tietenkään ollut valmisvaatteita kuten nykyään, joten tehtiin itse. 50 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 50 29.1.2014 21.49. Saarella kasvanut ja sittemmin sinne palannut Martta on seitsemän vuoden ajan pitänyt siskonsa ja tyttärensä kanssa Hailuodon Marjaniemessä käsityöputiikki Luovon Puikkaria, jossa myydään paikallisia käsitöitä. Luotolaiseen on saarella pukeuduttu 1800-luvun alusta lähtien, ja malli on pysynyt samanlaisena. – Kun muualla maassa tai maailmalla tulee vastaan luotolainen, se on kuin viesti luodolta. Entisaikoina hailuotolaiset taas tunnistettiin mantereella juuri puserostaan. Kainaloiden alle ja kyynärpäihin tehdään kavennukset, ja hihansuut vahvistetaan virkkaamalla. – Se on kestävä, lämmin ja kaunis. – Tämä pusero on meille suuri ylpeydenaihe, kertoo hailuotolainen Martta Tönkyrä, jonka setä hukkui Kolumbiajoella. Tärkeä osa luotolaista on kaulus napituksineen. Yksi pelastajista kuitenkin putosi veden varaan ja hukkui. Nykyään saarelta löytyy kymmenkunta taitajaa, jotka valmistavat puseroita myyntiin. Laiva oli joutunut rajuilman kouriin, ja sitä varten lähetettiin pelastuspartio. – Eilen juuri tilattiin kaksi puseroa Helsinkiin, Martta kertoo. Nappeina käytetään ”vanhan kansan” sarkahousunnappeja. Hän halusi ehdottomasti ostaa lahjarahoillaan oman luotolaisen. Perinnekäsitöiden arvostuksen nousu on näkynyt myös luotolaisen kohdalla. Omiin tarpeisiin niitä kutovat monet muutkin, ja Martta Tönkyrä iloitsee nuoremman polven mielenkiinnosta. Takakappaleeseen taas tehdään levennyskiila ja miehustaan helmineuleena kudottu neliö eli västäräkki. Oikein hoidettuna pusero kestää kymmeniä vuosia, Martta lupaa. – Nuoret kysyvät usein neuvoa, ja minä mielelläni autan. Tilauksia tulee myös sähköpostilla. HAILUOTOLAISET OVAT ylpeitä puserostaan
TAITO NRO 1 • 2014 51 Taito114_s14-74_xxx.indd 51 29.1.2014 21.49. Hän ei koskaan pukenut niitä päälleen, vaan paikkasi niillä rakasta tikkuriröijyään. Sodan myötä ystävysten tiet erkanivat: poika joutui rintamalle ja tyttö jäi kotiinsa Hailuotoon. Rakas neule palveli omistajaansa loppuun asti. Naimisissa ollessaan tyttö kutoi lapsuudenystävälleen lahjaksi tikkuriröijyn, eli luotolaisen. – Asuimme vuosikymmeniä Oulussa, mutta lopulta veri veti takaisin. Oman luotolaisensa ovat saaneet niin Urho Kekkonen kuin Martti Ahtisaarikin. Hailuotolaiset naapurukset, tyttö ja poika, olivat hyvät ystävykset koko lapsuutensa. He leikkivät ja viettivät aina aikaa yhdessä. Hän jatkaa ylpeänä esiäitiensä perinteitä. Martta arvelee kutoneensa elämänsä aikana ”muutaman sata” luotolaista. Saarelaisten ylpeyttä kuvaa, että arvovieraille on perinteisesti lahjoitettu perinnepusero. Mies sai sukulaisiltaan lahjaksi useita neuleita, että olisi voinut luopua vanhasta ja kuluneesta tikkuriröijystä. Hän parsi kalastajamökkinsä lampun valossa kulunutta ja rispaantunutta neuletta. Erakkona eläessään hän oli luopunut monesta asiasta, mutta ei lapsuudenystävänsä lahjasta. En minä muuta huvitusta tarvitse. Saajalleen tikkuri oli niin rakas, että hän piti sitä melkein 50 vuotta, kuolemaansa asti. Kun käymme kaupungissa, meillä on aina kiire takaisin. Pojan palattua sodasta hän jäi kotiseudulleen Hailuotoon kalastajaksi. Usein laitan radion ja television kiinni, ja kuuntelen meren pauhua. Heidän odotettiin menevän naimisiinkin. Onhan täällä hiljaista, mutta ei se haittaa. Sodan aikana tyttö meni naimisiin toisen nuorukaisen kanssa. Hänessä elävät myös vahvat siteet syntysaareen. SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO / LIISA KORHONEN Rakas luotolainen Hän piti sitä melkein 50 vuotta, kuolemaansa asti
Neulo 141 s raitaneuletta, poimi toista kainaloa varten 9 s hakaneulalle ja neulo 141 s raitaneuletta. Neulo 9 pystyraitaa (46 s) viimeiseksi 1 n ja sitten 2 n, 2 o -ruutuneuletta 25 s piirustuksen mukaan (ruutupiirros 1), lisää 1 s (ruutuneuleena) ja 25 s ruutuneuletta. Poimi ensin kainaloa varten hakaneulalle 9 s (4 o, 1 n, 4 o). Neulo 8. Jatka 30 cm pystyraitaneuletta (4 o, 1 n). Pyöröpuikko ja sukkapuikot nro 2 ½, virkkuukoukku 3 mm, 2 kpl hakaneuloja ja kuusi nappia. Ota uusi lankakerä toista olkapäätä varten. Jatka toiseen reunaan 9 pystyraitaa (45 s). Keskustan 10 pystyraitaa jää virkkaamatta. Jatka 12 cm joustinneuletta (2 o, 2 n). Jatka kaventamatta 20 cm (kyynärpäähän asti). Oikea hiha: Siirrä kainalossa hakaneulalla odottavat 9 s pyöröpuikoille ja poimi takakappaleen reunasta 70 s, neulo 1 n, 4 o raitaneuletta. Neulo suljettuna neuleena 3 krs ja aloita kavennukset. Kun kädentien korkeus on 4 cm, lisää kappaleen keskelle hartioiden väljyysvara oheisen ruutupiirustuksen mukaan (ruutupiirros 2). TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Neulo 2 cm raitaneuletta ja aloita etuosan kaupunki, eli västäräkki. Päätä keskimmäiset 22 s ja neulo molemmat hartiat erik- 52 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 52 seen, mutta samanaikaisesti. Kun västäräkki on 17 sm, aloita pääntien kaartaminen. Puseron runko-osa ja hihat neulotaan pyöröneuleena. oikea s MERKKIEN SELITYKSET: = oikein = nurin = lisää silmukka kiertäen kahden s:n välistä RUUTUPIIRROS 1: kaupunki eli västäräkki RUUTUPIIRROS 2: selän lisäykset VA LM IITA LU OTOL AIS IA JA OH JE ITA NII HIN MY Y MYÖS TA ITO SH OP MA AK AR I OU LU SS A. Lisää 1 s aina 14 s:n välein neulomalla edellisen kerroksen silmukoiden välinen lanka kiertäen (= 300 s). raidan 1. ITSE PAITA ON SUOMEN KANSALLISMUSEON KOKOELMISSA NRO 10193:2. Luotolainen klassikko Luotolainen on lämmin perinneneule, jota kehtaavat käyttää muutkin kuin hailuotolaiset. Jatka poimimalla etukappaleen reunasta 70 s = 150 s. Jatka takakappaleen neulomista edestakaisena neuleena, reunoissa on 1 n. Tiheys: 30 s ja 38 krs pystyraitaneuletta puikoilla nro 2 ½ = 10 x 10 cm. Päätä pääntien reunoista joka toisella kierroksella 1 x 4, 1 x 2, 3 x 1 silmukkaa. Kyynärpääkavennukset: Neulo hihan alta lukien 7 raitaa. Kappaleeseen tulee 30 pystyraitaa (151 s). Kavenna joka toisella kierroksella siten, että kainalosta tulevat 2 pystyraitaa jatkuvat ehjinä. Jaa sitten etu- ja takakappaleet erikseen. OHJE ON JULKAISTU MYÖS KIRJASSA SYDÄMENLÄMMITTÄJÄ JA TIKKURIPAITA, TAMMI 1993. Se on tyylikäs niin maalla kuin merelläkin – kaupunkia unohtamatta. Jatka etukappaletta 141 silmukalla edestakaisena neuleena neuloen raitaneuleen silmukat nurjalla puolella niin kuin ne ovat. Ompele oikea hartia kokonaan kiinni silmukka silmukalta ja ompele vasenta hartiaa vain 6 sentin matkalta. TYÖOHJE Etu- ja takakappale: Luo 280 s pyöröpuikoille, neulo suljettuna neuleena 1 krs oikein. Koko: 50 Mitat: Valmiin puseron vartalonympärys 104 cm, pituus 69 cm, hihan pituus 58 cm. TÄMÄ VANHA TIKKURIN, TIKKURIRÖIJYN ELI LUOTOLAISEN OHJE ON TEHTY HAILILUOTOLAISEN NEULOJAN SOFIA BJÖRKHOLMIN TEKEMÄN PAIDAN MUKAAN. Kummassakin reunassa on 1 n saumanvarana. Lisää sitten tasavälein 20 s. Neulo sitten 4 krs kaventamatta ja päätä olkapäiden loput 51 s kerralla. Neulo etukappaleen puolelle tulevat kavennukset 2 o yht ja takakappaleen puolen kavennukset ylivetokavennuksina. Hartiavirkkaus: Virkkaa etukappaleen kummankin hartian jatkeeksi 8 krs kiinteitä ketjusilmukoita. Päätä silmukat kerralla. 29.1.2014 21.49. Pistä virkkuukoukku päätettyjen neulesilmukoiden takareunaan ja takaisin virkatessa virkattujen silmukoiden etureunaan. Jätä takakappaleen silmukat apupuikoille odottamaan. Kavenna näin yhteensä 15 kertaa = 120 s. Tarvikkeet: noin 800g Pirtin Kehräämön tex 140 x 3 karstalankaa. Virkkaa takakappaleen kummallekin hartialle, 10 pystyraidan matkalle samanlaiset jatkeet. Jatka raitaneuletta, kunnes kappale on samanmittainen kuin etukappale
Kaulus: Poimi pääntien reunasta 114 s pyöröpuikoille ja neulo 14 cm joustin- ta edestakaisena neuleena. Pojan pyynnöstä tein kaulukseen muutoksia. Kiinnitä se näkymättömin pistoin ommellun olkasauman osuudelta etukappaleen virkkauksen alle. Ompele etukappaleen puolelle 6 nappisilmua ja vahvista ne pykäpistoin. Kun silmukat vähenevät, vaihda työ sukka- puikoille. Ja jos ei sieltä tullut mitään katsomisen arvoista (aika usein) niin katsottiin koko Myrskyluodon Maija -sarja dvd:ltä. Huom! Vie koukku päätetyn neule- ja virkkaussilmukan takareunasta läpi. Vasen hiha: Neulo samoin kuin oikea hiha, mutta neulo kyynärpääkavennus peilikuvana, kavenna siis ylivetokavennuksina. edellisen nurjan s:n kanssa yhteen. Taita kaulus kaksinkertaiseksi ulospäin ja ompele taitetut sivut yhteen. Jotta kaulus lämmittäisi kaulaa, hän halusi siitä kokonaan pystyyn nostettavan eli purin taitettuun kaulukseen tekemäni napinlävet ja napit ja tein ne uudestaan.” Taito114_s14-74_xxx.indd 53 Anna Kaisan blogi löytyy osoitteesta annikainenpuikoissa.blogspot.fi TAITO NRO 1 • 2014 53 29.1.2014 21.50. Päätä silmukat, mutta älä katkaise lankaa vaan virkkaa vielä 3 krs kiinteitä ketjusilmukoita. Päätä silmukat. Huom. Työ kapenee 9 raitaa; jäljelle jää 75 s. Tunnelmointia neuleen äärellä Savolainen Anna Kaisa Piispanen neuloi pojalleen luotolaisen muutama vuosi sitten. kerroksella tasavälein 3 s = 72 s. Tässä hänen terveisensä lukijoille: ANNA KAISA PIISPANEN ”Ai että tätä oli kiva tikutella kylminä talvi-iltoina telkkaria katsellessa. Se sopikin hirveän hyvin tähän neuleeseen, pääsi oikein tunnelmaan. Viimeistely: Höyrytä pusero kevyesti kostean kankaan läpi. Jatka sitten joustinneuletta 7 cm, kaventaen 1. raidan 4 oikeaa silmukkaa jatkuvat nauhamaisina. Huomaa, että 8. Virkkaa vasemman hartian selkäpuolelle 8 kerroksen napitusvara. Paita on ahkerassa käytössä ja on kuulemma todella mieluinen. Jatka kaventaen joka toisella kierroksella samassa paikassa yhteensä 45 kertaa. Ompele 6 nappia vastaaviin kohtiin. Anna-Kaisa Piispasen valmistamassa luotolaisessa on 7 nappia toisin kuin oheisessa ohjeessa, jossa niitä on 6
Se on myös muuttunut hienostuneemmaksi, kirjontaan käytetyt kankaat ovat hyvän laatuisia, ja pienet pistot ommellaan ohuilla langoilla. Hamppu ei ollut kovin kestävää, ja siksi kankaita vahvistettiin puuvillalangalla ja sashiko-kirjonnalla. Materiaaleista oli suuri pula, joten jokainen pienikin kangastilkku oli arvokas. Viereisen sivun mallityön kuviot ovat nykyään suosittuja sashiko-kirjonnassa. Vaipat olivat suorakaiteen muotoisia samoin kuin esiliinat, jotka tehtiin vähän paremmista kankaista ja olivat myös kooltaan vähän suurempia. Suomessa kirjontaa kutsutaan etupistokirjonnaksi, ja se on suosittua tilkkutöiden ompelussa. Sashiko Sashiko on tuhat vuotta vanha japanilainen kirjontatapa. Alun perin Sashiko oli Japanin pohjoisosissa köyhän väestön käsityötä, mutta nykyisin se on suosittua eri puolilla Japania. Kun vaatteisiin tuli kuluneita kohtia tai reikiä, paikattiin ne kankaanpalalla, joka ommeltiin kiinni tiheillä sashikopistoilla. Tilkut yhdistettiin isommiksi kappaleiksi kirjomalla. TEKSTI ANNA-MAIJA BÄCKMAN KUVAT GUNNAR BÄCKMAN T uolloin tuhat vuotta sitten Japanin pohjoisosissa käytettiin indigolla värjättyä hamppukangasta vaatteiden ja muiden käyttötekstiilien materiaalina. Kun tytöt aloittivat käsitöiden opettelun noin viiden tai kuuden ikäisenä, he kirjoivat ensin vauvanvaippoja ja sen jälkeen esiliinoja. Pistot ommeltiin yhden tai useamman kangaskerroksen läpi riippuen ommeltavan työn käyttötarkoituksesta. KÄSILLÄ Tyttöjen kirjailemia esiliinakankaita. > 54 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 54 29.1.2014 22.39
TAITO NRO 1 • 2014 55 Taito114_s14-74_xxx.indd 55 29.1.2014 22.45
Hisako käyttää kirjontaa modernilla tavalla. Joidenkin vaatekankaiden pinnat hän on kirjaillut erisuuntaisilla pistoilla aivan täyteen niin, että kankaaseen muodostuu mielenkiintoinen struktuuri. Ostokset laitettiin kankaan sisään ja kannettiin sillä kotiin. Solmuista tulee näyttäviä, koska kirjontaan käytetty 56 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 56 29.1.2014 21.50. käytä ommellessaan ompelukehikkoa, mikä myös edesauttaa siinä, että pinnasta tulee elävä. Sashikon lisäksi hän kuvioi usein kankaita solmupistoilla. Kankaat olivat luultavasti ekologisempia kuin nykyajan muovikassit, jotka ovat usein kertakäyttötavaraa. ÄYTTELYSSÄ oli paljon kiinnostavia tekstiilejä. N JÄNNITTÄVÄ osa näyttelyä olivat japanilaisen tekstiilitaiteilija Hisako Hagiwaran kirjomat työt. Myöhemmin kangas palautettiin kauppaan. Hisako oli aikaisemmin kalligrafiataiteilija ja innostui sashikosta vasta myöhemmin. Esimerkiksi indigolla värjätyt ja sashikolla kirjaillut neliömäiset kankaat ovat olleet käytössä kaupoissa. Hän kirjoo teräväkärkisellä neulalla ja paksuhkolla puuvillalangalla aina käytetyille puuvillakankaille. Myöhemmin kangas palautettiin takaisin kauppaan. KÄSILLÄ Hisako Hagiwara kierrättää kankaat Ruotsissa Härnösandissa sijaitsevassa Murbergetin lääninmuseossa oli viime syksynä esillä mielenkiintoinen näyttely sashiko-kirjonnasta. Hisako kirjoo kankaan pintaan usein geometrisia kuvioita. Hän on tehnyt sashiko-kirjontaa vaatteisiin, pieniin laukkuihin ja patalappuihin. Hisako ei Yllä entisajan japanilaisia kauppakasseja. Tavarat pakattiin kankaaseen ja kannettiin sillä kotiin
TAITO NRO 1 • 2014 57 Taito114_s14-74_xxx.indd 57 29.1.2014 21.51. HISAKO ja hänen miehensä vastustavat kertakäyttökulttuuria ja haluavat elää kaikin tavoin sopusoinnussa luonnon kanssa. Hisako on myös sitä mieltä, että paikatut kohdat saavat näkyä vaatteissa. NÄYTTELYN VANHAT TYÖT OLI LAINATTU AOMORI CITYSSÄ POHJOIS-JAPANISSA SIJAITSEVASTA MUSEOSTA JA LUNCO NAGATAN YKSITYISKOKOELMASTA TOKIOSTA. Ulrika Bos Kerttu esittelee kimonoita, joiden yläosa on koristettu ja vahvistettu tiheillä sashiko-pistoilla. puuvillalanka on paksua. Näyttelyssä olevista vaatteista monet ovat kaksikymmentäkin vuotta vanhoja, kuten takki ja leninki, jotka Hisako oli tehnyt häihinsä. Katso Hisako Hagiwaran valmistamia upeita asuja seuraavalta sivulta. Kirjailu edesauttaa sitä, että käytetyt kankaat kestävät pidempään. Hisakon töistä näkyy, että hän on saanut vaikutteita afrikkalaisesta kansantaiteesta. > KOTITEOLLISUUSKONSULENTTI ULRIKA BOS KERTTU TUOTTI NÄYTTELYN JAPANISTA HÄRNÖSANDIIN. NÄYTTELY JÄRJESTETTIIN YHTEISTYÖSSÄ SKANDINAVIAJAPAN SASAKAWA FOUNDATIONIN JA SVENSKA HEMSLÖJDS-FÖRENINGARNAS RIKSFÖRBUNDIN KANSSA
KÄSILLÄ Hisako Hagiwara kirjoo teräväkärkisellä neulalla ja paksuhkolla puuvillalangalla aina käytetyille puuvillakankaille. Yllä japanilaisen Hisako Hagiwaran häihinsä 20 vuotta sitten valmistama takki, jonka pintaa elävöittää sashiko-kirjonta. Alla samalta ajalta valmistuneet mekot, jotka ovat edelleen käytössä. 58 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 58 29.1.2014 21.51
> TAITO NRO 1 • 2014 20 0 14 59 01 Taito114_s14-74_xxx.indd 59 29.1.2014 21.53. Näyttelyssä oli paljon sashikolla tai solmupistoilla kirjailtuja laukkuja ja patalappuja
HISAKO HAGIWARA työt innostavat kokeilemaan kirjontaa. Sen sijaan, että yrittää tehdä paikasta mahdollisimman näkymättömän, voi siitä tehdä näkyvän ja sellaisen, että se sopii omaan pukeutumistyyliin. Hisako Hagiwaran iloisesti kirjoma esiliina. Kynnys aloittaa kirjontakokeilu on matala senkin vuoksi, että etu- ja solmupistot ovat tuttuja. KÄSILLÄ Kirjomisen voi aloittaa vaikka tekemällä ystäville kortteja. 60 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 60 29.1.2014 21.53 Taito11. Kokeilun voi aloittaa piirtämällä kevyesti kankaalle kuvan ja ommella se sen jälkeen etupistoilla, joko vain ääriviivat tai täyttää kokonaan. Hän ei tee pistoja kovin tarkasti, vaan pistojen pituudet ja suunnat vaihtelevat hyvinkin vapaasti. SASHIKOA kannattaa kokeilla myös vaatteiden paikkauksessa
tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Käsityötarvikkeet Lahjatiski
Materiaalit www.ryijypalvelu-rp.fi Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH. (09) 660 615 www.novita.fi 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Katso mitä kaikkea askarteluun ! www.lahtisenvahavalimo.fi Käsityömatkailu www.craftmuseum.fi Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä . s l o jd -d et al jer.f i BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi Taito Nro 1 • 2014 61 Taito114_s60-61.indd 61 29.1.2014 19.49. (014) 266 4370 KORPILAHDEN SATAMASSA www.emalipuu.. Varmista yrityksesi näkyminen varaamalla oma paikkasi Taitotiskiin. KATSO... 09 396041 / www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa! Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. www.hoyrygalleria.. Ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, 044 580 3957 eipenposti@gmail.com Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä w w w
Och till en del gör jag det också. Ett av dem är Taito Myymälät Oy (Taito Shop), som är ett bra exempel hur man genom affärsverksamhet kan få till stånd samhälleligt väl. Låt oss till exempel ta en produkt, som jag just nu behöver: nämligen beklädnadstyg.Med några klickar på datorn ser jag fantastiska tyg, av vilka inte ett enda finns på finländska nätsidor, inte ens som importvara. Om de ville kunde de driva till och med halva Europas inredningbusiness. Liksom Taito-föreningarna vill också Taito Myymälät arbeta för att på ett märkbart sätt befrämja hantverksbranschens småföretagarverksamhet i Finland. Det är ju självklart att jag nu utan hämningar borde proklamera för finländska produkter. Allt som allt har 40 företag beviljats märket sedan våren 2012. I själva verket är det nästan helt egalt i vilket land butiken finns, endast tillförlitlighet och urval har någon betydelse. TEXT JARKKO PEIPPONEN FOTO JUSSI RATILAINEN B egreppet samhälleligt företag är relativt nytt i Finland, även om dylik värdebaserad företagsverksamhet alltid förekommit. Och med speciellt menar jag nu inte det som en heminredare i Finland snubblar över: kedjehandlarnas isigt ensidiga utbud. TAITO MYYMÄLÄT OY fungerar som de lokala Taitoföreningarnas stöd i planeringen av marknadsföringen och i utvecklandet av affärsverksamheten. Samhälleliga effekter fås till stånd till exempel genom att införskaffa ansvarsfullt producerade råmaterial för att tillverka produkterna. Oftast grundas samhälleliga företag för att lösa problem i anslutning till samhälle eller omgivning. 32 FRÅN REDAKTIONEN EN AFFÄRSKEDJA, KLICK, KLICK I förbigående hörde jag någon i radion påpeka, att dessa ständiga påståenden om Finlands urdåliga ekonomiska situation, så småningom håller på att förverkliga sig själva. Om personen i fråga hittar något alldeles speciellt i den finländska nätbutiken, köper han eller hon det. Och helt säkert: inte ens för de finländska affärsmännens skull tänker jag skaffa tyg till mitt hem, som jag inte tycker om. För lika väl, som jag här i Nordens avkrokar klickar fram vackra grejer från runtom i världen, på samma sätt klickar någon typ i Mellan Euoropa fram dem. Jag hittar ”mera beige än beige” (säkert högklassiga) tyg, men inte ett enda som jag ens skulle kunna reflektera över till mitt hem. Jag och andra som jag har ännu inte spenderat allt! Tiina Aalto som känner sitt ansvar Taito Shop är välbekant i många städer i Finland. I Finland har kriterierna för ett samhälleligt företag definierats för beviljandet av märket Ett samhälleligt företag, som Förbundet för finländskt arbete administrerar. Alternativen är tre: sträva till att slösa mina pengar på produkter tillverkade i Finland, kasta ut dem i Finland på produkter tillverkade utomlands eller spendera dem direkt på utändska företags produkter, till exempel via näthandeln. Detta är företagets samhälleliga mål och därför an- 62 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 62 29.1.2014 21.54. ÖVERSÄTTNING: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN S. För hantverkarna igen är företagets butiker, som följer samhälleliga principer, ett utmärkt sätt att marknadsföra sina produkter. Genom sin affärsverksamhet inbringar ett samhälleligt företag vinst, där största delen kanaliseras till lösandet av det sociala problemet eller för att utveckla den egna verksamheten. Jag hörde också, hur man i samma program, konstaterade att i det långa loppet har Finlands ekonomi ändå varit uppåtgående. Företagets stabila värderingar grundar sig på föreningens värderingar. De finländska hantverkshandlandena är enligt min mening i många avseenden nätbutiksgurun, språkkunniga estetiker. Frågan är inte så enkel. Därför grubblar jag igen en gång över varför den där butiken inte skulle kunna vara finländsk. Företagets ordförande är Hannele Heikkinen, verksamhetsledare för Keski-Suomen Taito ry. En egenskap, som överglänser alla annat, hittar man i den finländska näthandeln: här kan man grunda nätbutiker. Jag är inte någon ekonomisk forskare, så jag kan ju inte börja förklara att budskapet är vare sig rätt eller fel. Men jag är ju ändå en vanlig konsument och jag kan bestämma hur jag skall använda mina pengar under året. Taito Shop erbjuder sina kunder finländska hantverksprodukter av hög kvalitet. Just det, det finns massor med inredningtyger i världen – men inga fungerande nätbutiker! Gör något, ni som kan. Och att det inte finns något skäl att betvivla att inte riktningen också i fortsättningen kommer att vara densamma – även om det går långsamt. Alltså, var klämmer nu skon egentligen. Men men
Som förbundets viktiga informationskanal verkar den 1907 grundade tidskriften, som sedan år 1997 är känd under namnet Taito. Då för tiden grundade lantmannasällskapen hemslöjdsföreningar, vars mål var att utbilda landsbygdsbefolkningen och upprätthålla hantverkskunskapen. Idag hör tio hemslöjds- och konsthantverksföreningar till butikskedjan Taito Shop och de har tillsammans tjugo butiker på olika orter i Finland. Och den i slutet av 2013 öppnade nätbutiken Taitoshop.fi ökar ännu mer än tidigare en landsomfattande marknadsföring av produkterna. Lokalt och finländskt ursprung är viktiga värderingar och verksamheten utvecklas på hantverkskulturens villkor. Med detta arbete som grund föddes det samhälleliga företaget Taito Myymälät Oy, som ägs av sexton av Taitoförbundets medlemsföreningar och företag. TAITO SHOP SOM ANVÄNDER SIG AV MÄRKET SAMHÄLLELIGT FÖRETAG HITTAR MAN PÅ DESSA ORTER: Helsingfors, Kouvola, Fredrikshamn, Kenkävero, St Michel, Kuopio, Leppävirta, Mäntyharju, Pieksämäki, Nyslott, Varkaus, Kajana, Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi, Tammerfors, Uleåborg, Joensuu, Björneborg och Vasa. 1990-talet var en tid med stora omvälvningar i Finland. Under sin hundraåriga historia har organisationen arrangerat mångahanda verksamheter. På detta sätt bär företaget sitt ansvar också för produkter tillverkade utomlands och de lokala hantverkarna i Indien får en bättre utkomst. AFFÄRSKONCEPTET Taito Shop och Taito Myymälät Oy, som driver det är verkligt fina exempel på hur man med affärsverksamhet kan få till stånd något gott. Största delen av företagets produkter säljs via Taito Shop. Ett exempel på detta är Onnenpussi i Joensuu som för hand tillverkar tvål och presentartiklar. Medlemskapet i Europeiska Unionen i medlet av årtiondet öppnade nya möjligheter för affärsverksamhet och också finansieringskanaler för småföretag och samfund. TAITO TAITO NRO NRO 11 •• 2014 2014 63 63 Taito114_s14-74_xxx.indd 63 29.1.2014 21.54. Taito Shop förenar föreningarnas affärsverksamhet under ett gemensamt varumärke. Dessa butiker har rätt att i sin reklam använda märket Samhälleligt företag, som ett tecken på sin ansvarsfulla verksamhet. Allt som allt ca 95 procent av Taito Shopprodukterna är gjorda av inhemska hantverkare. Ansvarsfullt tillverkade produkter och genom att kanalisera rörelsevinsten till att befrämja den finländska hantverkarkulturen är faktorer, som gör Taito Shopverksamheten socialt viktig och värdefull. De lokala hemslöjdsföreningarna inledde ett utredningsprojekt för att grunda en gemensam marknadsföringskanal. Små hantverksföretag och hantverkare får via Taito Shop en betydelsefull försäljningskanal för sina produkter. Också i produk- ter tillverkade utomlands är ansvarsfullheten viktig och vetskapen om produkternas ursprung är bekant. Konceptet Taito Shop är unikt i hela landet. Enligt Petra Karjalainen är till exempel alster ur produktfamiljen World Crafts gjorda av indiska småhantverkare. ETT SAMHÄLLELIGT företags värderingar förmedlas alldeles konkret till kunden i Taito Shop-verksamheten. I små bysamhällen arbetar hantverkarna tillsammans med sina familjer. Ett företag som iakttar principerna för ett samhälleligt företag, visar med sitt exempel, att man mycket väl kan ta en förenings värderingar och mål också som en del av företagsverksamhetens värderingar. • TAITO SHOPENS HISTORIA vänds hela vinsten från företagsverksamheten till detta ändamål genom de lokala Taito-föreningarna. Hemslöjds- och konsthantverksförbundet Taito rf:s, kortare Taito rf:s, historia sträcker sig bakåt ända till början av senaste århundrade. Verksamhetsledaren för Taito PohjoisKarjala ry, Petra Karjalainen har, som medlem av styrelsen, utvecklat gemensamma värderingar för affärsverksamheten. Verksamheten svällde småningom ut och idag har förbundet allt som allt tjugo medlemsorganisationer på olika håll i Finland. Taito Shop betalar ett bättre pris än vad man i allmänhet betalar för sådana alster. Ansvarsfullheten är till exempel viktig vid anskaffandet av nya produkter. Karjalainen har själv besökt och undervisat dem
I BÖRJAN av företagsverksamheten har de populäraste varit salmiakmönstrade hundhalsband och andra personligt mönstrade mindre föremål, som man lätt kan beställa via nät- eller facebooksidorna. Tillskurna ur utvalt skinn och stygn för stygn sydda för hand är alstren garanterat unika. Niina Tolvanen har från allra första början planerat sin företagsverksamhet så att den täcker ett större område än hemtrakten, även om det i Rääkkylä torde finnas mera hästar i förhållande till invånarantalet än i genomsnitt. – De håller också tiotals år vet Niina och betonar att hon också gärna gör reparationer. allt vad nu en häst-, hundeller kattägare kan tänkas behöva för sin älskling. PÅ DAGEN för intervjun väntar en sadel, som inte verkar att helt passa in mellan häst och ryttare på att repareras. 27 Niina Tolvanen gör alla arbetsskeden för hand. Skinnet tunnas ut med den halvmånformade kniven, som också finns på symbolen för seldons- och sadelmakarnas mästerprov. VARJE STYGN FÖR HAND Att vara hästflicka och att ha handarbete som hobby kan också leda till ett yrke. Så gick det för Niina Tolvanen från Rääkkylä, vars företag Sarania i juni fördes in i företagsregistret. TEXT RIITTA MIKKONEN N IINA TOLVANENS företag Sarania producerar med en seldonsmakares yrkesskicklighet utstyrsel för vår djurvänner: betsel, seldon, halsband, koppel... En bra sadel TAITO NRO NRO 11•• 2014 2014 64 TAITO Taito114_s14-74_xxx.indd 64 29.1.2014 21.55. Posten förmed- lar och djurens ägare kan berätta vad de vill ha i telefon eller via e-post, då den som tar emot beställningarna också begriper sig på djurens beteenden och proportioner och samtidigt är den som tillverkar föremålen. Niina Tolvanen vill tillverka och reparera föremål som står mot tidens tand och kanske till och med kan ärvas från en ägare till en annan. Sarnias produkter skiljer sig från dem man hittar på vanliga stormarknader genom att de alltid är gjorda för hand. Svenska JUURI NYT sidor FRÅN S. En sadel gjord av gott material lönar det sig att reparera så att den stöder samarbetet mellan häst och ryttare. Det finns rikligt med bilder och annan information på sidorna, också på engelska och ryska. Så fort företagets namn blivit godkänt öppnades hemsidorna på nätet
Dessutom har hon avlagt agrologexamen med inriktning på hästskötsel vid Hämeen ammattikorkeakoulu i utbildningprogrammet för landsbygdsnäringar i Mustiala, så grunden är stabil för en trettioåring. Samarbetet fortsätter med de peronligt planerade och gjorda persedlar, som djurens ägare förstår att uppskatta. För det andra då det genast på den första kursen i seldonsvård kom fram att händigheten gått i arv från mor till dotter och att övning gör mästare. Sadelmakarens yrkesskicklighet har också de oräkneliga timmarna och samarbetet med hästarna såväl egna som andras utvecklat. Hästarna har egna betesmarker och föräldrarna är till stor hjälp också i skötseln av djuren. Genast efter den räckte hen- nes kunskaper till för att 2006 delta i en tävling i hantverksskicklighet, Tahto ja Taito, som arrangerades av Paulig, varvid det betsel, som Niina gjort placerade sig bland de tio bästa och ställdes ut på Design Forum Finland. Det kändes trevligt att göra och reparera seldon, dessutom var det ekonomiskt lönande. Niina Tolvanens handgjorda betsel fanns första gången offentligt utställda i Design Forum som ett av finalarbeten i Pauligs Tahto & Taito tävling år 2006. Sadeln är en bekvämlighets- och visuell faktor, men viktig också ur säkerhetssynpunkt.en söm som ger efter eller ett stygn som brister kan leda till ledsamma incidenter, som förstärks av hästens oberäkneliga reaktion i en överraskande situation. Niina återvände till sin bardomssocken Rääkkylä efter avslutade studier, då det verkade vara ett naturligt alternativ. Niina Tolvanens företag Sarania producerar med en seldonsmakares yrkesskicklighet utstyrsel för vår djurvänner: betsel, seldon, halsband, koppel... TAITO TAITO NRO 1 • 2014 65 Taito114_s14-74_xxx.indd 65 29.1.2014 21.55. Också i den kan man träna upp sin snabbhet och effektivitet, så att man just inte gör några felstygn. Speciellt tacksam för den praktiska träningen är hennes egen irländska setter Nuno, som med tacksamhet tar emot all extra uppmärksamhet som ett nytt och vackert halsband väcker. I hela landet finns det drygt 30. NIINAS YRKESVAL styrdes av två betydelsefulla faktorer. – Visst kändes det litet snöpligt att komma tillbaka hem, suckar Niina, men medger att miljön för att sätta igång med ett företag var trygg och tillförlitlig. NIINA SÄGER att speciellt handsömnaden är hennes grej. SÅ KOM DET sig att hon gick också en kurs i sadelmakeri vid Ypäjän Hevosopisto. Sitt arbetsprov till Suomen Valjas- ja satulasepät avlade Niina Tolvanen år 2012 och är nu den enda i deras medlemsregister i norra Karelen, som fått deras logo med den halvmånformade kniven. kan checkas för nya mått och stoppas i enlighet med tycke och smak, samtidigt byts slitna remmar ut och sömmarnas hållbarhet granskas. För det första valet av studieplats ur studiehandboken efter gymnasiet, hästskötarstudier vid Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto, för att det var möjligt att ta med sig sin egen häst. Antalet egna hästar har också det redan växt till fyra. Eller minskat, då det sista fölet avvandes senaste höst. Likaså är samarbetet med såväl landsbygds- som andra företagare enkelt, då alla är mer eller mindre bekanta. Inte den här unga Nuno utan den första Tessu, som Niina fick som nioåring för drygt trettio år sedan att själv ta hand om. Det är väl hunden man kan skylla på eller tacka för de första väckande gnistorna till Niinas yrkesval
Pakastaminen kuivattaa. Lapsuudenkodissa Varsinais-Suomen Pyhärannassa seisoi kaapin päällä lintuja ja seinällä oli hirven sekä peuran pää, metsästystä harrastavien isän ja pojan saaliita kaikki. OMALLA ajalla Eläimestä Täytetyt eläimet kiinnostivat Rami Kalliota jo lapsena. TEKSTI TAINA SAARINEN KUVAT TAINA SAARINEN JA RAMI KALLION ARKISTO E läinten täyttämiseen Rami Kallion tutustui kuitenkin vasta kolmetoista vuotta sitten kansalaisopiston kaksipäiväisellä linnuntäyttökurssilla. Kallion kodista löytyy täytetty lohi, valtava ahven, näätä, teeri ja pyy, maltillisesti esille sijoiteltuina. MAALLIKKO EI EHKÄ HUOMAA ristiriitaa, jos täytetyllä peuralla on korvat valppaasti pystyssä, mutta silmät raukeina. – Tässä työssä on oltava vähän kirurgi, vähän maalari, vähän puuseppä ja taiteilija. Pohjan päälle tuleva nahka on pakastimessa, sirot sarvet ja luunvalkoinen kallon laki odottavat puhdistettuina pöydällä. Mutta eläintentäyttäjä Kalliolle eläimen luonnollinen olemus ja ilme ovat tärkeitä. Vapaa-aikanaan hän metsästää, tarkkailee lintuja ja kalastaa kahden pienen poikansa kanssa. Piharakennuksen siistissä työhuoneessa mikään ei toisi mieleen kuolleiden eläinten parissa työskentelyä, ellei esillä olisi peuranpäätrofee. – Pakastettuna eläin voi odottaa parikin vuotta, mutta tuore on paras. Taiteellista silmää on 66 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 66 29.1.2014 21.55. Tosin telineessä on vasta polyuretaanimassasta valmistettu pohja – pää, pitkä pysty kaula ja rintaosa –, jonka Kallio on muotoillut täytettävän yksilön mittojen mukaan. Hän on metsänhoidon neuvoja ja kulkee metsissä paljon myös työn puolesta. Eläinten täyttäminen on luonnossa paljon liikkuvan Kallion sivutoimi ja harrastus
TAITO NRO 1 • 2014 67 Taito114_s14-74_xxx.indd 67 29.1.2014 21.55
Varsinaisia eläinten täyttämisen opintoja ei Suomessa ole. Silmien ja suun reunat vaativat erittäin tarkkaa työtä, jotta ne ja karva asettuvat oikein. Hyönteissuojaus tehdään samalla aineella, jolla suojataan villa. – Papukaijan voisin täyttää, mutta siinä se raja meneekin. Nisäkkään nahka pidetään kosteana, jolloin sitä voi hieman venyttää. Rauhoitettua eläintä on ensin tarjottava museoille. Täytetty eläin säilytetään kuivassa, auringonvalolta suojattuna ja huoneenlämmössä. Kreikan sana ´tropaion´ tarkoittaa voitonmerkkiä kuten taistelussa riistettyä ja esille laitettua vihollisen lippua. 6 Kuivuminen kestää pari viikkoa. Toisaalta nisäkkäiden ilmeikkyys ja lajityypillinen olemus vaativat hyvää silmää ja lajien tuntemusta. Pupillit suunnataan oikein, ja korvien asento viimeistellään. RAUHOITETUN ELÄIMEN HALLUSSAPITOON tarvitaan aina lupalappu, myös täyttämistä varten ja silloinkin, jos eläin on löytynyt kuolleena. Kallio on suorittanut kalojentäyttökokeen, nisäkkäät ja linnut ovat suunnitelmissa. 7 68 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 68 29.1.2014 21.56. Täyttäjiltä saa lupa-asioissa neuvoja. Sarvia ei käsitellä. Suurin osa Kallion tilaustöistä tulee metsästäjiltä ja kalastajilta, jotka haluavat muiston saaliista. Linnuissa käytetään usein myös luut. Kalan nahka niitataan reunoista. Kalat viimeistellään maalaamalla, sävyttämällä ja lakkaamalla. Nahka liimataan pohjan päälle. 3 Parkkiaineet estävät pilaantumisen ja estävät kutistumisen kuivuessa. Eläimen laji, koko ja asento määrittävät materiaalin: eristelevyä, uretaania tai lastuvillaa. Pohja muotoillaan mittausten mukaan veitsellä, hioen ja keraamisella savella. – On hieno hetki, kun eläin ”herää eloon”. Kun liima on kuivunut, niitit poistetaan ja sauma piilotetaan epoksiliimalla. 2 Pohjan muotoilu tai tekokehon valmistaminen mittojen mukaan. Itselläni on tällä hetkellä huuhkajan hallussapitolupa ja itse lintu pakastimessa. Kallio ei täytä lemmikkejä, vaikka sellaista kysytty onkin. Pienemmät eläimet voi ommella tavallisella puuvillalangalla. Kallo keitetään puhtaaksi. Täyttämisen eli taksidermian vaiheet Yksityiskohtainen mittaus tehdään osittain ennen nylkemistä, osittain sen jälkeen. Taito opitaan tehdessä, muilta täyttäjiltä, kursseilla ja alan kirjallisuudesta. Helsingin yliopistossa voi suorittaa luonnontieteellisen museon kautta konservaattorikoulutukseen kuuluvat näyttökokeet. 4 ”Kokoonpanovaiheessa” kiinnitetään silmät ja sarvet pohjaan. – En ota työtä edes vastaan ilman asianmukaista lupaa. Trofee kiinnitetään taustalevyyn tai alustaan. Kallio on erikoistunut kaloihin, joita moni pitää vaikeimpina täytettävinä ja joissa työvaiheita on muita enemmän. 5 Iso nisäkäs (kuten peura) ommellaan avaussaumastaan kalastussiimalla ja tukevalla, kaarevalla kolmiteräisellä viiltoreunaneulalla. Riistaeläimen täyttölupa haetaan Suomen riistakeskuksesta, muiden eläinten ympäristökeskukselta. ISOSSA-BRITANNIASSA JA YHDYSVALLOISSA lemmikkikoira voi hyvinkin päätyä kuoltuaan koristeesineeksi. Kallio kertoo, että hänelle tärkein opinlähde on ollut Suomen Eläintentäyttäjät ry ja erityisesti vuotuiset työseminaarit, joissa jaetaan tietoa ja niksejä. ´Trofee´ on metsästysmuisto, saaliseläimen osa, usein pää, sarvet tai kallo, nahka tai talja, joskus myös hampaat. Kallio täyttää vuosittain 10–20 kalaa, mikä on kolmasosa kaikista töistä. 1 Nahka nyljetään ehjänä ja puhdistetaan verestä, rasvasta ja jänteistä. Hirven tai peuran päätä varten nahka otetaan talteen lapoja myöten. Hän tuntee sen hyvin, pienikin yksityiskohta voi muuttaa koiran ulkonäköä niin, ettei se näytä siltä kuin piti. – Käsityömäisestä näkökulmasta katsottuna nisäkkäistä näätäeläimet ja kaloista ahven ovat mielestäni helpoimpia. – Omistajalla on lemmikkiin henkilökohtainen suhde. Petolintulupaa ei hevin heltiä yksityishenkilölle. – Joskus täytettäväksi tulee ikkunaan lentänyt lintu. oltava ja mikä tärkeintä, tietämystä eläinten anatomiasta ja käyttäytymisestä
Peuratrofeen mitat on tallessa. Rami Kallio ompelee ison eläimen avaussauman kalastussiimalla ja tukevalla viiltoneulalla. Nahkan sovittelua paikalleen. Viimeistelyllä on tärkeä tehtävä, jotta eläin näyttää aidolta. Rami Kallio muotoilee silmäluomea. TAITO NRO 1 • 2014 69 Taito114_s14-74_xxx.indd 69 29.1.2014 21.56. PU-pohjia voi ostaa valmiinakin. Sierainaukon yläreunasta silmäaukon alareunaan 163 mm
asti Fantasiakuvia munankuorimosaiikista – Paula Tuulari • 11.3.–19.4. asti Henrik Vibskov – tanskalainen vaatesuunnittelija • 9.3. asit Marianne Aittoniemi & Kaisa Lahti, lasia ja keramiikkaa Galleria Laterna Magica Rauhankatu 7 Avoinna ma–pe 11–13.30 ja 14–17.30, la 12–15 • 4.3.–22.3. asti Ulla Forsell – Lasitaidetta Ruotsista • 21.3.–14.9. TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO ÁGNES TÓTH Designmuseo Helsingissä esittelee tanskalaisen muotisuunnittelijan Hanrik Vibskovin vaatteita. Nuutajärvi – Päättymätön tarina • 16.5.–31.8. Vaatemuotoilija Vilma Riitijoki RAUMA Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 13.7. Heli Tuori-Luutosen taidetekstiilejä ja Sara Hirvan veistoksia Kaapelitehdas Tallberginkatu 1c Avoina ma–pe 12–18, la–su 11–17 • 8.–16.3. Arjen muotoilija – Rudolf Steiner FISKARS Kuparipaja Avoinna ti–pe 11–17, la–su 11–15 • 31.3. asti Fiskars 365 -juhlanäyttely HELSINKI Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 11.5. asti Martta-nukke – enemmän kuin nukke! RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 4.5. Jyväskylän kädentaitomessut Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 8.3.–27.4. • 16.2. asti Keräilijät – kohti toisia maailmoja JYVÄSKYLÄ Höyry-galleria Korpilahden satama ma–pe 11–18, la–su 12–16 • 1.–30.3. asti Shop Show – Kiertonäyttely kuluttamisesta, tuotannosta ja siitä, että joku maksaa hinnan Galleria Johan S. Kahville! – Kahvin valmistukseen ja nauttimiseen liittyviä esineitä MARINO THORLACIUS Helsingissä Designmuseon Shop Show -näyttely pohtii kuluttamista. Mia Kallion keramiikkaa ja Jan Lindrothin valokuvia • 25.3.–12.4. Helsingin kädentaitomessut HÄMEENLINNA Hämeen linna Kustaa III:n katu 8 Avoina ti–su 11–17 • 16.3. asti Hyvät pitsit ja villapaidat – Leena 70 Taito Nro 1 • 2014 Taito114_s70-71.indd 70 29.1.2014 19.16. asti Huopa… liikkeessä – kansainvälinen huopataiteennäyttely KAJAANI Kainuun museo Asemakatu 4 Avoinna ma–ti, to–pe ja su 12–16, ke 12–19 • 26.3.–18.5. asti Menneiden vuosisatojen valkoista kultaa – posliinikokoelma • 13.7. Iso Roobertinkatu 1 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 Suomen Käsityön museossa Jyväskylässä esillä kansainvälinen huopataiteen näyttely. Elina Maalismaa, vaneriteoksi ja paperiveistoksia • 19.3.–6.4. asti Väri ja lumo – Ranskalaista Art Decó -lasia – Charles Schneider • 4.5. Taidemaalariliiton teosvälitys Messukeskus Messuaukio 1 • 11.–13.4. ESPOO Emma WeeGee-talo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la 11–17 • 26.2.–11.5. Eija Nevalan tekstiilitaidetta Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 4.5. Vik Pjórnsdóttir: Baby seal, islantilainen lampaanvilla. Judith Simon: Huopa-asu kahvoilla, merinovilla, silkki. Kädentaito 2014 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3–5 • 1.–2.3. Iisakki Järvenpään puukkonäyttely OULU Galleria 5 Hallituskatu 5 Avoinna ke–pe 12–18, la–su 12–16 • 26.2.–16.3. Eija Pirttimäki, huopataiteilija Jyväskylän Kädentaitomessut Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10 • 5.–6.4. Lasimiehet Jake ja Jones – Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso TAMPERE Galleria Koppelo Hämeenpuisto 25 Avoinna ma–pe 12–17.30, la 12–15 • 28.2. LAHTI Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • helmikuu Nollasarja – Kyamk LAPUA Taito Paukku Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 11–15 • 1.3
asti Kiveen kätketty kauneus – Emil Wikströmin veistoksia Art Deco -ajan lasitaiteen helmiä esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Turun Kädentaitomessut Turun taidemuseo Aurakatu 26 Avoinna ti–pe 11–19, la–su 11–17 • 27.4. Mukana myös aikalaissuunnittelijoiden teoksia, joissa näkyy hänen vaikutuksensa kuten Franck Loyd Writen nojatuolissa. JEAN-PIERRE SERRE EMMA Espoossa esittelee Rudolf Steinerin ajattelua ja taidetta. Pääsiäinen Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 • 21.3. alkaen Afroditen valtakunta – Kauneus, rakkaus ja erotiikka antiikin maailmassa TURKU Turun Messu- ja kongressikeskus Avoinna la–su 10–17 • 22.3.–23.3. Taito Nro 1 • 2014 71 Taito114_s70-71.indd 71 29.1.2014 19.16. asti Valot • 20.2.–23.3. Inka Ylihärsilä, akryyli ja mehiläisvaha. Tampereella Galleria Koppelon Hyvät pitsit ja villapaidat -näyttelyssa tekstiilit on toteutettu maalaten ja piirtäen. Muotovaliot • 26.3.–17.4. Joron ja Inka Ylihärsilän maalauksia ja piirustuksia Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17 • 16.2. Kodin sisustus • 8.3.–27.4
Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Huhtikuussa ilmestyvästä Taito-lehdestä voit puolestaan lukea Eräsen ja pitsien koko tarinan. SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO / MIKKO OIKARI Seuraavassa lehdessä muun muassa julkistetaan myös tuorein Taito-palkinnon saaja sekä tutustutaan suomalaiseen kenkien valmistukseen. tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. Seuraavassa numerossa 2/2014 ilmestyy huhtikuun 14. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2014 loppuun. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. 03 4246 5340 • www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Sukunimi Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. Etunimi Taito maksaa Lähiosoite tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. päivä SATOJEN PITSIEN NAINEN Silja Eränen on virkannut yli kolmesataa pitsiliinaa, joita voi vielä maaliskuun alkuun asti käydä ihailemassa Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Postinumero ja -toimipaikka Taito114_s14-74_xxx.indd 73 Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 1 • 2014 73 29.1.2014 21.57
Punomo) käsityönopetuksen postituslistalla syksyllä 2010, kun meille esitettiin kysymys: ”Olen yrittänyt etsiä ohjetta kolmion muotoisen hartiahuivin tekoon, joka tehdään puukehikkoon. Mummuni teki hartiahuiveja isolla kolmion muotoisella puukehikolla, jossa oli nauloja pystyssä. ”Tämän työtavan etsintä alkoi Käspaikassa (nyk. Punomosta poimittua KUVAT EIJA-SISKO JOKINEN TÄLLÄ PALSTALLA POIMITAAN LYHYITÄ VINKKEJÄ JA NEUVOJA punomo.fi -SIVUSTOLTA. 3. Kieputtelun jälkeen langat sidotaan risteyskohdistaan (kuva 5.). 2. Samalla tekniikalla äitini teki neliön muotoisia tyynynpäällisiä. Tarvikkeet: • työhön sopivaa lankaa Työvälineet: • työn kokoinen ja muotoinen kehikko, jossa reunoilla tasavälein nauloja tai tappeja Hartiahuivin langat on kieputettu kolmionmuotoisessa kehyksessä neljään eri suuntaan, pystysuoraan, vaakasuoraan ja 45 asteen kulmaan (kuvat 1–4.). HARTIAHUIVI… …LANGASTA KEHIKOSSA VALMISTAMALLA 1. Reunoihin tulee hapsut, jotka sitovat siellä olevat langat. Tällä sivulla valtakunnalliselta listaltamme käsityönopettajilta saatua tietoa ja kuvia vanhasta, mutta edelleen elävästä tekniikasta, jolle emme vielä ole onnistuneet tavoittamaan nimeä!” EIJA-SISKO JOKINEN 74 TAITO NRO 1 • 2014 Taito114_s14-74_xxx.indd 74 29.1.2014 21.57. Oletko kuullut tekniikasta?” – NP Oulusta teeitse.punomo.fi/cat/ tekniikoita/hartiahuivi 4. 5. Vanhempieni kotona ovat nuo kehikot edelleen tallessa, mutta ei ohjetta
010 6168400 Taito114_s01,s76.indd 2 ai to ija ta Tava an sti Häm assa een linn assa Varmista yrityksesi näkyminen, fax 010 6168402 koelnmesse@kolumbus.. LEANIKA KORN, KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN IHANAT ROOSA NAUHA -SUKAT MAIJU AHLGRÉNIN HYVÄÄ TEKEVÄ TAIDE MITEN KÄY KIVIJALKAKAUPAN. 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com Eija Pensasmaa Edelte Oy, Ms. KAIPAATKO PUIKKOJA. Otamme myös henkilökohtaisesti yhteyttä voittajiin. maaliskuuta mennessä ja voit voittaa 50 euron lahjakortin Taito Shop -kauppaan. Koulutusta Väri elämään! Tutustu kädentaitojen T k äd d i koulutukseen w w w. Lu kursseja e iaar teet oppiaA nuorille .blo R gsp Teet-b ja logia ot.fi : ZZ Z N NWD YDV WLD ¿ puh. TEKSTIILIN MONET HAASTEET ONKO KÄSITYÖLLÄ JA ASKARTELULLA EROA. Löydätte uusimmat trendit Kölnin h+h cologne-messuilta. (09) Kansikilpailu_A5_05-2012_marg.yli.indd 5 660 INKI KA UN jen Kou lu aiku tusta ja is opp ille. oKmmelle Abr alve n, A aha min katu lu-r TSO... Koulu TAITOtiski on kauniiden den asioiden kauppapaikka, Tulkaa ihastumaan käsitöiden maailman monimuotoisuuteen. 0 PUH 180 HE LS . YÖMATKALLE. Lisäksi arvomme vastanneiden kesken kolme käsityöaiheista kirjaa. vikke et KYLÄSSÄ Madeby Helsinki -liikkeessä • Miten käy Punomon. TEEMA KÄSITYÖ AUTTAA Laura Merz ja kanirukkasten tarina Voittanut kansikuva ja arvonnan voittajat julkistetaan seuraavassa Taito-lehdessä. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. – 23.3.2014 TUTUSTU SAORI-TEKNIIKKAAN TEEMA 4/2013 11,50 e KIVAT JA PIRTEÄT KESÄMATKAKOHTEET LUKSUSKELLOSEPPÄ ANTTI RÖNKKÖ 4 Kansainväliset käsityö- ja harrastusalan ammattimessut TEEMA SETUKAISTEN HENGESSÄ PULLONYÖRIN TEKOON! 3 x LAPSI MUUTTAA ELÄMÄN 5 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e VASTAA KILPAILUUN 15. • Valjasseppä Niina Tolvanen ww k Mie w.r yutoen talei vsasä ryijyt ijyp lmiina. josta löydät vastaukset kysymyksiisi. LAURA PAJARINEN, MAKRAMEEKORUJEN TAITAJA ROUVA JENNI HAUKIO, KÄSITYÖIHMINEN TEE ITSE UPEAT VERKKONEULEET! JOHANNA SEPPÄ, VILLIMPI VIRKKAAJA VAIVAISUKKOJEN KIEHTOVA HISTORIA UUSI SARJA: TEE ITSE TUOLISI JUUSO PELTOMÄKI, PIENEN MAAILMAN LUOJA UPEAT APILA-KIRJONEULEET 21. 1/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME • • • • Taiteilija Mirja Marsch Luotolaisen tarina Anne Kyyrö Quinn Tee upea Tanhu-matto Talven kiinnostavat kirjat Tutustu sashikoon 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com stu k äd ent TAITOtiskin löydät tämän ämän lehden sivuilta. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. Käsit Fors s yöt ar an a mm attiinsti tuut ti w ww.f ai.. Forssan ammatti-instituutti www.fai.. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ ETSITKÖ LANKAA. www.hh-cologne.com 1 2 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 1/2013 11,50 e 3 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 2/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 3/2013 11,50 e Vastaa ja voita! TEEMA MIKÄ VIIME VUODEN KANSIKUVISTA OLI MIELESTÄSI KAIKKEIN ONNISTUNEIN JA MIELENKIINTOISIN. Päivi Ahvenainen Sahakyläntie 5 · 04770 Sahakylä Tut u tiski tust a IIDE NA S .fi Kan sall ispu BRA kuje GE +35 8 (0 n pe )5 ri Kas 0 555 8 Lahja tiski ar 2 001 mikatu 58 30 H 2 elsin 8 ki
. Väri e lämään ! • ar ko u te s a Käs lutu iani kse Tek ja taid • va en stiili eteo ww a te t - ja vaa llisuus w. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. s e d u . TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. 7, 0 p.. NISTA. f i • artesaani • vaatetusompelija Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. s uso tetu mpe edu Tava s l ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6/2013 11,50 e aittoa toa luomisen iloa a! TUULA YLIVINKKAVÄRIKÄS JA MAANLÄHEINEN TAITELIJA MOLLA MILLSIN MUSTAVALKEAT VÄRIT KESÄKYLÄSSÄ SIRKKA KÖNÖSEN LUONA TEEMA OHJEENA MARI MUINOSEN SYDÄMENLÄMMITTÄJÄ ANTTI ALATALO, TERÄKSEN TAIVUTTELIJA TEE KAUNIIT SISUSTUSTYYNYT! OUTI SAHIKALLIO KIRJAVAN KIMPERIN YRITTÄJÄ TUTUSTU ELÄMYSVEISTÄJÄ MARIKA WALLDÉNIIN VASTATA VOIT taito.fi-sivujen kautta tai postitse: Taito-lehti, Kalevankatu 61, 00180 Helsinki
09 3 960 41 / w w 29.1.2014 18.58 21.15
Materiaalivalinta on vapaa. Kilpailu on avoin ammattilaisille, harrastajille ja opiskelijoille. Syksy 2014 Näyttely finalistitöistä. sija 1800 € 2. Toukokuu 2014 Finalistit julkistetaan www.taito.fi -sivuilla 18.6.2014 Finalistien tulee toimittaa varsinaiset kilpailutuotteet Taitoliittoon. 14001 6 414887 433853 1/2014 743385-1401 PAL.VKO 2014-16 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! Taiteilija Mirja Marsch • Luotolaisen tarina • Anne Kyyrö Quinn • Tee upea Tanhu-matto • Talven kiinnostavat kirjat • Tutustu sashikoon • 1 • 2014 Folkista poppia käsityö- ja muotoilutuotteiden suunnittelukilpailulla etsitään uudenlaisia tuotteita, joiden suunnittelussa on hyödynnetty raikkaalla tavalla suomalaista kansanperinnettä ja/tai perinteisiä käsityötuotteita ja -tekniikoita. PALKINNOT 1. sija 400 € KILPAILUN JÄRJESTÄÄ: TAITOLIITTO /Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, KALEVANKATU 61, 00180 HELSINKI WWW.TAITO.FI KYLÄSSÄ Madeby Helsinki -liikkeessä • Miten käy Punomon. Kilpailuun osallistuvat tuotteet voivat olla esimerkiksi koruja, vaatteita, sisustus- tai käyttötuotteita. Elokuu 2014 Voittaja julkistetaan www.taito.fi -sivulla. sija 800 € 3. Osallistuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella www.taito.fi -sivuilla. OSALLISTU NYT! osallistumis ja t ö n n ä ä Kilpailus .fi www.taito ohjeet 31.3.2014 Kilpailuehdotusten (luonnos, suunnitelma tai kuva valmiista työstä) viimeinen jättöpäivä. • Valjasseppä Niina Tolvanen Taito114_s01,s76.indd 1 Taito114_s03-05.indd 1 29.1.2014 21.14 21.07