Taito 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2013 TEEMA TEKSTIILIN MONET HAASTEET JUUSO PELTOMÄKI, PIENEN MAAILMAN LUOJA TUTUSTU SAORI-TEKNIIKKAAN SETUKAISTEN HENGESSÄ PULLONYÖRIN TEKOON! LUKSUSKELLOSEPPÄ ANTTI RÖNKKÖ Taito213_s03-05.indd 1 16.3.2013 17.51 18.48 15.3.2013. 2/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 2
Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa ETSITKÖ LANKAA. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA? Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com TAITOtiskin löydät ydät tämän lehden sivuilta. vuilta. VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: SINUNKIN YRITYKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME josta löydät vastaukset kysymyksiisi. Eija Pensasmaa, puh. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com / www.. KAIPAATKO PUIKKOJA? TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. (03) 751 5338, 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com 2/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! Materiaalit I W Kaikki Käsit yötarvik keet 78 .6((1 HULWWlLQ RKXW P HULQRYLOODWRSV MD QHXODWWX L PH VLOHl VLONNLVLI ULQRYLOODOHY\ RQNL 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQ D FRP _ /HH QD ww.lahtise Huovutus TUTUSTU SAORI-TEKNIIKKAAN SETUKAISTEN HENGESSÄ PULLONYÖRIN TEKOON! LUKSUSKE LLOSEPPÄ ANTTI RÖNKKÖ 3LLD nvahavalim villat, saipp ua- ja kyntt Lahjatiski ! o.fi Tai to Sho Kun tek ijällp. ä on me rkit ystä Taito 2 . 7 BL VVU VL TF U QBOL L J KB TJKP JU U BNJOF O 4BNBTU B QBJL BTU B KB TP QJW BO M ÊI F M U Ê Me LähiTapiolassa palvelemme nimemme mukaisesti lähellä sinua. Koulutus Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Koulutusta aikuisille Tule elokuussa 2013 opiskelemaan historialliseen Haminaan ? ? puuvene-/puualan artesaaniksi haku: 20.5.2013 mennessä lisätiedot: www.ekami.?/puuvene neulekisälliksi haku: 14.6.2013 mennessä lisätiedot: www.ekami.?/neulekisälli Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. 2012 Taito213_s01,s76.indd 2 . ilätarvikkee t RYIJYT, LA NG JA TARV AT, VÄRIT IKKEET www.wet terhoff.fi 09 396041 M 2 t Pl 247 Asiakasp :pOR?WVZ [P Katso mitä kaikk ea askarteluun w JUUSO PELTOMÄKI, PIENEN MAAILMAN LUOJA E GJ TEEM K AU N II D 4JOVMMF KPLB UFFU JUT F XX X TJOFM MJ +8298 A TEKSTII LIN MON ET HAASTE ET t is k i Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy (WHOl .\PHQODDNVRQ DPPDWWLRSLVWR 9LLSXULQNDWX +DPLQD SXK Forssan ammatti-instituutti www.fai.? Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN? HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE
Tai opetetaan hamsteri uimaan kraanan alla. SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. Pitäisikö opintoohjelman viimeinen jakso olla nimeltään: mulla ei oo mitään tekemistä. Syntyisiköhän sitä kautta hyviä älynväläyksiä? Tiina Aalto NYT M E I DÄTKI N TAVOITTAA MYÖS T FACE BOOKISTA. TAITO Nro 2 . TURKU, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus, Uudenmaankatu 1. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1235-6875 Käyköhän muillekin joskus niin, että pää tuntuu ideoista tyhjältä. Mutta ne kertovat siitä hetkestä, kun ei ole mitään tekemistä ja sitten äkkiä, jihuu, tulee älynväläys! Miten ihmeessä me aikuiset pystyisimme samaan. 58 . (yht. haluttiinpa tai ei . vuosikerta. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Kuusi numeroa vuodessa. ilman suunnitelmallisuutta. Miten tämä nyt liittyy mihinkään. 2013 3 SAM I PE RTTI LÄ TYHJÄ PÄÄ. paljon tekijöitä, jotka tekevät hyvin samanlaisia asioita, samalla tavalla, samoista materiaaleista. Kuinkakohan monta käsityöalankin menestystarinaa olisi jäänyt syntymättä ilman ?tyhjää päätä?? Lapsilla nämä tyhjät hetket tarkoittavat usein jotakin typerää älynväläystä. Miten heidän pitäisi tuleva uransa ajatella, jotta siinä olisi edes hitunen uutta, ennennäkemätöntä ja toimivaa. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Pirkko Anttila, Tuula Bergqvist, Marjatta Hietaniemi, Ildikó Lehtinen, Kirsi Niinimäki, Merja Räty, Maija Saari Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. Saan paljon yhteydenottoja, joissa minulle esitellään asia tai tuote uutena, vaikkei se sitä olekaan. Pian on kevät ja kouluista valmistuu taas uusia käsityöntekijöitä. Että luottaisi siihen, että se menee ohi. Ongelma lienee siinä, että aikuinen on oppinut vaatimaan itseltään tehokasta ja luovaa ajattelua ymmärtämättä, että näillä tyhjillä hetkillä saattaa olla suuri merkitys uuden syntymiselle. Sitä, että kytketään auton takapuskuri hinausköydellä rappujen kaiteeseen. / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 ? (yht. / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. PÄÄKIRJOITUS Kustantaja ja toimitus: Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Tarinoita on loputtomasti, ja niiden lopputulemat eivät ole järin häävejä. KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 28. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. 50 . Ja että siinä sitä sitten kulkee pää tuulta humisten ilman ajatustakaan siitä mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. 106. En tarkoita, että meidän pitäisi imuroida kakkakikkareet hetken mielijohteesta vessanpöntöstä, kuten eräs poika keksi tehdä.Vaan sitä salamannopeaa irrationaalista välähdystä, jolloin tartutaan täysin ennakkoluulottomasti johonkin uuteen materiaaliin, tekniikkaan tai niiden hulvattomaan yhdistämiseen. Sen sijaan me aikuiset ajattelemme asian samaan tapaan kuin eräs kaverini: ?Miksei meillä ole olemassa sellaista virastoa, jonne voisi mennä kertomaan asiansa, ja virkamies sanoisi mitä pitäisi ajatella tai tehdä?? Me aikuiset mielellään ulkoistaisimme sen mahdollisuuden, että keksisimme asiat ihan itse . (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 ?, kestotilaus 2 x 29 . Edeltäjät Käsiteollisuus 1907?1931, Lastu ja lanka 1932?1935, Kotiteollisuus 1936?1991, Taito vuodesta 1991. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. Olotilan tekisi helpommaksi se, että pystyisi rentoutumaan siinä tyhjyydessä. Tai upotetaan pyörä naapurin lampeen. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. JOENSUU, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25. Käsi- ja taideteollisuusalalla on . KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Brahenkatu 3. Ehkä paljonkin
S. Kuva: Sami Kilpiö. N. 2013 KANSI: Juuso Peltomäki kurkkaa kirkon alta. 14. SISÄLLÄ Pääkirjoitus ? 14 Tyhjä pää 6 7 8 10 11 12 TE E M U RYTKY s. Tekstiilijäte on yhä kasvavampi ongelma maailmassa. Jokainen suomalainen tuottaa tekstiilijätettä vuodessa yhdeksän kiloa. Kasvokkain Antti Rönkkö: Savolainen kellohullu Saapuneet Teema/ Kestävä kehitys Juuri nyt 20 24 / Stockholm Furniture & Light -fair Ilun tutka Kevätkirjat Messut 26 30 Kun saa niin halvalla. 32. Komit: Kullan kimallusta ja kirjavia kintaita MA RK KU HA VE R INE 4 TAITO Nro 2 . S. 65. yhä Suomesta Kudo oma takkikankaasi! Alustaja: Sarja/ Suomalais-ugrilaiset kansat Miksei vaatteella ole takuuta? 32 41 Tekijä: 45 Iättömien kuosien Johanna Gullichsen Kolumni: Anna-Karoliina Tetri Tällä kertaa tutustumme suomalais-ugrilaisten komien käsityöperinteeseen. Vai saako sittenkään? Jätteetöntä muotia ja uudenlaista vaate-estetiikkaa Silkkaa villaa . SISÄLTÖ SAM I KI LPIÖ KATJA TÄHJÄ Zero Waste Pattern Cutting -menetelmällä on mahdollista vähentää radikaalisti tekstiilijätettä, jota syntyy perinteisen vaatesuunnittelun seurauksena. s. ALUSSA 3 Antti Rönkkö menetti työnsä, mutta tarttui heti intohimoonsa ja alkoi valmistaa luksuskelloja. Ensimmäisen kelloistaan hän myi entiselle pomolleen Stephen Elopille. S
J U US O PE LTO MÄ E N KU US I VU OT TA KE STÄN YT U RA KK A ON OH I JA PI E NO IS RA UTAT I E ON VA LM IS. S.6 5 J U USO PE LTOMÄKI Tapahtumakalenteri kokoaa yhteen kevään mielenkiintoiset näyttelyt. Kuvan takin on valmistanut amerikkainen Jill Nickolene Sanders. Oheista pastaotinta voi käydä ihailemassa Kattaillen -näyttelyssä Oulussa tai Tampereella. Ottimien valmistaja on porvoolainen Latimeria. 2013 5 A SE PP ÄL Ä. 57. TAITO Nro 2 . S. 70 KÄSILLÄ 45 50 52 LOPUSSA USSA Se perinteinen pirtinpenkki Setukaisten hengessä pullonyörin tekoon! Tutustu hauskaan ja inspiroivaan saori-tekniikkaan 60 0 62 2 65 5 70 0 74 Taitotiski . kauniiden asioiden kauppa Svenska sidor KA TR IIN Omalla ajalla Juuso Peltomäki rakensi pienoismaailmaansa kuusi vuotta. Tapahtumat Langan päässä Pirkko Anttila J I LL N ICKOLE N E SAN DE RS Saori-tekniikalla voi tehdä vaikkapa näin upeita takkeja. S
Syvimmin Sepänmaan tarinassa kosketti kertomus siitä, miten tärkeitä sairaalaan Suomesta viedyt nutut voivat paikallisille äideille olla. Parhaimmillaan sairaalasta saatava nuttu voi olla tärkeä kimmoke, jolla äiti saadaan lähtemään sairaalaan synnyttämään. Toukokuun loppuun saakka ehdit kertoa oman tarinasi, kuinka käsityöstä on tullut osa elämääsi ja kuinka jäit koukkuun. KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 W W W. VOIT KIRJOITTAA NIMIMERKILLÄ, MUTTA LAITATHAN MUKAAN KUITENKIN NIMESI JA OSOITTEESI. Kaksi eniten yleisön ääniä saanutta ja kolme tuomariston valitsemaa elokuvaa julkistetaan 14.6.13 Suomen käsityön museossa. Käsityö elämässä -facebooksivu on saavuttanut suuren suosion. Olosuhteet sairaalassa ovat vaatimattomat mutta ympärillä on sentään terveydenhoidon ammattilai- sia. F I | W W W. Maaliskuun alussa oli jo yli tuhat tykkääjää. Tykkää siis sinäkin! Muistathan, että Facebookissa on myös joka kuukausi Tuunaus- ja Korjaa kauniisti -kilpailut. Nutut voi lähettää Sinikalle, joka hoitaa niiden toimituksen eteenpäin. Sinikka lähettää terveisiä M. Paavolaisen sanoin kaikille Taito-lehden lukijoille: ?Käsillä voi muuttaa ajatukset näkyväksi. Verna Hörkön huivin ja Anna Kiralyn lehmän mukana terveisiä Turun Puolalan koulusta. JOHANNA SÄILÄ, TEKSTIILITYÖNOPETTAJA NELJÄNNES JO TAKANA, MUTTA PA A A ALJON ON VIELÄ EDESSÄ! Käsityön juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn lyhytelokuvakilpailuun osallistui 22 elokuvaa. 2013. Tuomaristo valitsee yleisöäänestykseen kymmenen elokuvaa, ja ne ovat nähtävissä 1.. Kädet ovat silta toisen ihmisen luo.? Teksti: JOHANNA AYDEMIR Kuva: SINIKKA SEPÄNMAAN MATKA-ALBUMISTA Kun tansanialaisäidit saadaan ensimmäisen kerran käymään sairaalassa, seuraavalla kerralla avun hakeminen on helpompaa. Nuttuja voit lähettää: Sinikka Sepänmaa, Isokoskelontie 5, 65320 Vaasa. sinikka.sepanmaa@gmail.com TAITO NRO 1 . Nutun hyvin helppo ohje löytyy nettisivuiltamme Taito.fi. Lämmittävä vaate on pienelle vauvalle usein elintärkeä, Tansaniassakin on yöllä ja talviaikaan viileää. Eniten tykätty kilpailutyö voittaa Taitolehden vuosikerran, ja vuoden lopussa eniten tykätyt teokset y y p j saavat yllätyspalkintoja. Suomen käsityön museo on kerännyt käsityöhön liittyviä muistoja, tarinoita ja kuvia ensi syksynä julkistettavaan alueellisten käsityöyhdistysten verkkohistoriikkiin. Käsillä voi kertoa ja koskettaa, toivoa ja toivottaa. K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . 30.4.2013 välisenä aikana Käsityö elämässä -nettisivuilla sekä Suomen käsityön museossa. Käy äänestämässä oma suosikkisi. Sivuilta löytyvät käyttöösi myös juhlavuoden logo ja pinssiaihiot. www.käsityöelämässä.fi JULISTEKUVAT: SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO/ HANNE MANELIUS JULISTEIDEN TAITTO: VILLAKAS JATKA KESKUSTELUA LÄHETTÄMÄLLÄ TERVEISESI OSOITTEESEEN: TOIMITUS@TAITO.FI. TOIMITUS VALITSEE PARHAAT KOMMENTIT JULKAISTAVIKSI, JA RAKENTAVIMMAN MIELIPITEEN ESITTÄJÄ PALKITAAN YLLÄTYSPALKINNOLLA. F I | W W W. VOIT KOMMENTOIDA MITÄ TAHANSA ALAAN LIITTYVÄÄ ASIAA TAI ILMIÖTÄ. 6 TAITO Nro 2 . FAC E B O O K . Saapuneet VIIME LEHDESSÄ (Taito 1/13) oli pieni juttu vaasalaisen Sinikka Sepänmaan ideasta viedä vauvannuttuja Tansaniaan. Jutustelimme käsitöistä niitä näitä ja Sinikka kertoi, kuinka hän on ollut järjestämässä vauvan neulenuttuja tansanialaiseen sairaalaan. K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . FAC E B O O K . 2013 25 KIITOS UPEASTA LEHDESTÄ! Tilaan sitä käsityöluokkaani, koska haluan, että oppilaani näkevät millaista on viimeistelty, laadukas, luova, kekseliäs, ongelmat ratkaiseva ja monipuolinen käsityö. Hänellä on kyseiseen Morogoron lääninsairaalaan vuosien yhteydet työskenneltyään sairaalassa erilaisten terveydenhoitoprojektien parissa. Muistoja on tullut jo jonkin verran. Ja toki itselleni ihastelun, virikkeiden, uuden oppimisen ja käsityön hehkutuksen vuoksi. Sinikka kertoo, että kadulla voi tulla vastaan kaksivuotias lapsi nuttu paitanaan. Vielä tärkeämpää on se, että äiti saadaan synnyttämään sairaalaan. Sinikka Sepänmaa järjestää jatkossakin vauvan nuttujen toimituksia suoraan Morogon lääninsairaalaan. Nuttu toimii ikään kuin sairaalasta jaettavana äitiyspakkauksena. Viimeksi otin kuvia heistä, samalla kun kyyneleet valuivat silmistäni. Hetki oli jotenkin niin liikuttava nähdessäni pienokaisen, jolla oli tekemäni nuttu päällä. Nämä nuoret äidit mahtoivat katsoa ihmeissään, että miksi tuo valokuvia ottava nainen itkee, kun tuo hetki oli heille kuitenkin mitä onnellisin. SINIKKA SEPÄNMAA Innostuitko nutuista? Printtaa nettisivuiltamme ohjeet nuttujen tekoon Taito.fi. Nutut ovat pienille vauvoille hyvin tärkeitä, sillä Tansaniassakin yöt ovat kylmiä. VAATIMATON ÄITIYSPAKKAUS TAPAAMINEN TUNTEMATTOMAN IHMISEN KANSSA VOI VIEDÄ KIEHTOVIEN TARINOIDEN LÄHTEILLE. Viime syksyn Helsingin kirjamessuilla Taito-lehden lehtipinon ääreen pysähtyi vaasalainen Sinikka Sepänmaa. Lehden lukijat ottivat vinkistä heti vaarin: PAKETTEJA ON TOSIAAN tullut eri puolelta Suomea. Siitä olen erittäin otettu. Pyrin lähettämään jokaiselle kiitoskortin, mutta valitettavasti tulee nuttupaketteja, joissa ei ole lähettäjän nimeä, ainoastaan esimerkiksi postimerkistä saa tiedon, että paketti on lähetetty Suonenjoelta. Seuraavan kerran avun hakeminen sairaalasta on huomattavasti matalamman kynnyksen takana. Joustava nuttu myös palvelee pitkään. Hartain toivomukseni tietenkin olisi, että nutun tekijä kirjoittaisi pakettiin mukaan koko nimensä. On ollut aivan fantastista nähdä nuttuja puettuna juuri syntyneiden ja pestyjen pienokaisten päällä. Kilpailun teemana oli, miten käsityö kuuluu osaksi elämää. Ja vielä tärkeämpää on se, että äiti saadaan synnyttämään sairaalaan. Haluatko sinä osallistua auttamiseen ja neuloa nuttuja. C O M / K A S I T YO E L A M A S S A KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 W W W. C O M / K A S I T YO E L A M A S S A Tule mukaan juhlavuoden viettoon ja printtaa Käsityö elämässä -nettisivuilta sinulle sopiva käsityön juhlavuoden juliste: Alkava neuloosi, Yhdessä tekemisen riemua, Arts & Crafts and Rock n Roll, Käsityötä neulalla ja neulalla
JUURI NYT Huuda mattoja Lahdessa toimiva Käsityökeskus Kankurin Ilo järjestää jälleen mattohuutokaupan. Muoto2 -yritys on suunnitellut ja valmistanut veikeän pyörillä liikkuvan Lapsiparkin, laatikon, johon mahtuu paljon erilaisia tuotteita, kun ne pakataan oikein. Laatikosta löytyy muun muassa piirustuspöytä ja kahdeksan Pompula-jakkaraa, neljä puukuutiota (toimivat lisäpöytinä ja erilaisina osina leikeissä), pehmeät heittokuutiot, pehmeät rakennuspalaset, leikkiauto, magneettiseinä sekä esirippu. Lapsiparkin suunnittelussa mukana ovat olleet myös itse lapset, kuten Muoto2:n aikaisemmissakin töissä. 2013 7. Tämäkin parkki on syntynyt lasten piirustusten pohjalta. www.muoto2.fi TAITO Nro 2 . Ehdotuksista valitaan kolme finalistityötä, jotka toteutetaan Habitare-messuille omalle näyttelyosastolleen. Lisätietoja: www.habitare.fi Leikkihuone laatikossa Eikö olisi kätevää, jos lastenhuoneen saisi kätevästi pakattua yhteen laatikkoon. Tilaa ja sen rakenteita on käsiteltävä sisältä ja ulkoa. Suunnittelukilpailun ensimmäinen vaihe päättyy 23.4. klo 11.00 lähtien osoitteessa Viipurintie 1. Uneksi ja voita Tänä vuonna Habitare-messujen kilpailun teemana on Unitila . Vau mitä tossuja! Aki Choklatin ja Huopaliike Lahtisen yhteistyönä on syntynyt jälleen uusia herkullisia huopakenkiä, kuten nämä ihanaiset kevätkengät. www.lahtiset.fi Kaksivaiheiseen kilpailuun voivat osallistua Suomessa arkkitehtuurin ja muotoilun opetusta antavien yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opiskelijat, myös ulkomaalaiset opiskelijat tai opiskelijoiden muodostamat työryhmät. Kilpailussa on tehtävänä hahmotella kokonaismielikuva Unitilan ja siihen mahdollisesti liittyvän esinemaailman taiteellisesta, arkkitehtonisesta ja muotoilullisesta luonteesta. Yli 60 käsinkudotun räsymaton joukosta löytyy kokoja, malleja ja värityksiä laidasta laitaan. Huutokauppatapahtuma on säiden suosiessa ulkona ja sateen sattuessa Kankurin Ilon uusissa toimitiloissa. Mattojen lisäksi tarjolla on hernerokkaa, muurinpohjalettuja, kahvia ja iloista huutokauppatunnelmaa. Mattoja voi huudella Lahdessa 20.4
2013. MESSUT > Vaikka Tukholman messuilla pääpaino onkin huonekaluissa ja valaisimissa, messuilla on aina myös käsityön tekijöitä, kuten tällä tukholmalaisen Konsthantverkscentrumin osastolla saattoi nähdä. www.konsthantverk.info Sopivasti lähellä, sopivan kokoiset S T O C K H O L M F U R N I T U R E & L I G H T FA I R . K Ä S I - J A TA I D E T E O L L I S U U S A L A S TA K I I N N O S T U N E I L L E N E TA R J O AVAT PA L J O N M I E L E N K I I N T O I S TA K AT S O T TAVA A . Teksti ja kuvat: TIINA AALTO > Tässä keväistä väripalettia trendiosastolta: ryijynpaloista tehty rahi voi olla veikeä ja lämmin elementti pelkistetyssäkin kodissa. Kuohuvan juoman ystävä voisi sisustaa vaikkapa kesäterassinsa aidoilla korkkipalleilla. M E S S U T O VAT M U K AVA A VA I H T E L U A E U R O O PA N VA LTAV I L L E M E S S U I L L E . Ne ovat kevyet liikutella ja lämpimät istua. www.boxinbag.com >> Ruotsalaisen Kajsa-Tuvan kynttilänjalat ovat lähinnä taideteoksia. www.kajsatuva.com 8 TAITO Nro 2
Niin ikään käsityömäinen DIY-henki näkyy myös valaisimissa. www.globen.net > Musiikkidiggarin kotiin saattaisi sopia tämä uniikki trumpettivalaisin. Tosin huoneessa pitää olla paljon neliöitä, sillä valaisin on suuri ja näyttävä. 2013 9. Valaisimella on leveyttä 150 senttiä. www.delightfull.eu Värien ystäville on nyt myös tarjolla hanoissa muutakin kuin kiiltävää kromia. Tanskalainen Vola lanseerasi messuilla värikkäät hanansa. www.vola.com Puun suosio kalustemateriaalina on ilmeistä, kuten tästä Michael Bihainin suunnittelemasta (oik.) tuolista saattaa nähdä. www.bihain.com TAITO Nro 2 . Seuraavan kerran Stockholm Furniture & Light -messut järjestetään 4.?8. helmikuuta 2014. < Nyt on trendikästä sisustaa teollisuusromanttiseen henkeen
ILUN TUTKA TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ?ILU. Lisäksi ne ovat ehtaa suomalaista käsityötä! puoti.susannantyohuone.net 10 TAITO Nro 2 . se onkin ?vain? nippuside! Ja koska nippusiteen luonne on kertakäyttöinen, sen voi napata poikki (jos raaskii). Leaf Tie on kotoisin Koreasta, ja sen on suunnitellut Tsunho Wang. Omani sitaisin vain näön vuoksi fillarin stongaan. www.lufdesign.com. Vai mitäpä sanotte siruunasooda-pesusuihkeesta, mansikkamarenki-tiskiaineesta tai polkkakarkki-käsipesunesteestä. 2013 Kaikki tunnistavat ongelman: on läppäri, kännykkälaturi, kuulokkeet, kovo ja hubi, ja kaikkien johdot auttamattomasti sekaisin. KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA. Som morgan tai työpöydällä . Korealainen Somorga myy Etsyssä paksusta ja jämäkästä huovasta huolellisesti valmistettuja laukkuorää ganisaattoreita, joiden ideana on pitää uissaan. laukussa kaikki tavarat omissa taskuissaan. nen on laukusIdea on nokkela: kun kaikki tarpeellinen ää helposti laukusta sa mukana, voi organisaattorin siirtää estäjää myös seinäll lä laukkuun. Omien sanojensa mukaan: ?Palaan lapsuuden kesään/ kahvin tuoksuun herään/ räsymatot lattialla/ puhdasta on kaikkialla. Mummi ei luontoa tuhlaa/ suursiivouskin on yhtä juhlaa.? Sarja on saatavana jälleenmyyjiltä kautta maan. www.mummijamina.fi mummijamina.blogspot.fi KUN PELKKÄ PERUSTUULETUS ja -puunaus ei riitä, on tartuttava järeämpiin järjestelyihin. www.handu.fi KEVÄTSIIVOUSTA JA ORGANISOINTIA MUMMI JA MINÄ PESUAINEET TUOTTAVAT ILOA KEITTIÖSSÄ. Niihin kannattaa tarttua jos kaipaa kotimaista, ekologista ja nostalgista puhtautta. Ihanissa pulloissa tarjoillaan keittiöstä tuttuja herkullisia pesuaineita. Kun bambutiskirätti likaantuu, sen voi pestä koneessa, ja käytössä se vain paranee. Susannan Työhuoneen Susanna Mattheiszenin bambutiskirätit ovat kauniita ja kuosit kodikkaita. Uskalikko pitää laukkujärjestäjää seinällä t ojennuksessa. Mummi ja minä -tuoteperheen takana ovat punaposkiset ja puheliaat siskoystävykset Annu ja Liinu. Leaf Tie on kaunis ratkaisu moneen järjestelypulmaan. Pieneen sirkkalehteen päättyvä värikäs nippuside on monikäyttöinen silmänilo, ja parasta siinä on yllätys . Lokerohullun onni! www.etsy.com/shop/samorga Tiedäthän sen haisevan limanuljaskan keittiön hanan lähistöllä, etkä haluaisi siihen tarttua? Raikas, ekologinen ja kestävä vaihtoehto on bambutiskirätti. kaikki pikkulippuset Somorgan siä, ja oikea koko löy ytyy joka organisaattorit ovat himottavan värisiä, löytyy veskaan
ranskalaista tyyliä nukkekodissa Kalli?s Kirja 2012 Nukkekotiharrastaja Elina Kalli on kirjoittanut ranskalaistyylisen nukkekotinsa rakentamisesta ja sisustamisesta kirjan. Tiiviit tekstiosuudet tekstiilien maailmasta, langoista, nyöreistä ja erilaisista lankatekniikoista antavat sopivasti perustietoa aiheesta ja työohjeet auttavat alkuun. Muut artikkelien kirjoittajat ovat Ossi Naukkarinen, Harriet Meinander ja Maarit Aakko. Artikkelit sisältävät monia näkökulmia pukeutumiseen ja sen tutkimiseen. Jungilla oli oma kutomo, mutta hän suunnitteli paljon myös teollisuudelle. Tutkimuksesta avautuu Jungin laaja toiminta taiteilijana, yrittäjänä ja tekstiilin kehittäjänä. Erityisen ilahduttavaa kirjassa ovat hienot, mielikuvitusta ruokkivat kuvat ja tekijöiden asenne: kokeile, älä pelkää pieleen menemistä ja tee kaikkea muuta kuin täydellistä ja hienoa. ISBN 978-952-254-125-3 MERJA RÄTY Petra Ahde-Deal: Women and Jewelry Laukkujen tekemiseen on tarjolla nyt myös kattava opaskirja. Emily Blumenthal (suom. talon skaala on 1:48 . Jung siirsi osan oman kutomon damastisuunnitelmia lähes sellaisenaan teollisuuteen. Jung halusi itseään kutsuttavan käsityöläiseksi. Jung perehtyi damastikudontaan ja muutti sitä omaleimaiseksi työskentelyvälineitä, työskentelymenetelmiä ja damastin pintarakennetta muuttamalla. Kirja on kiinnostavaa luettavaa tekstiilihistoriasta, muotoilusta ja Dora Jungista kiinnostuneille. ISBN 978-952-10-8334-1 MARKETTA LUUTONEN Pienikokoinen, mutta paksu kirjontakirja pitää sisällään yli 400 erilaista kirjontapistoa. Mary Webb (suom. Ahde-Deal on valmistunut korumuotoilijaksi ja taiteen maisteriksi ja toiminut korumuotoilijana ja kultaseppänä ennen tutkijan uraa. Korurasia on aarrelaatikko, joka ei sisällä ainoastaan jalometalleja ja jalokiviä vaan myös muistoja ja salaisuuksia, kirjoittaa tutkija. Ulkoisilta mitoiltaan pienessä talossa . Chicagon nukkekotimessuilta tuomisina tulleesta käsilaukkuun mahtuvasta rakennussarjasta alkaa kirjassa esitelty Hôtel Jadisin tarina. Rennosti juttelevaan tyyliin kirjoitettu kirja avaa aihetta myös niille, joille nukkekotiharrastus on uusi tuttavuus. Hyvänä lisänä kirjassa on talon budjettilaskelma ja laaja lähdekirjaluettelo. ISBN 978-952-93-1223-8 ISBN 978-952-60-4708-9 MARKETTA LUUTONEN MERJA RÄTY TAITO Nro 2 . Koruihin on tallentunut muistoja elämästä ja ihmissuhteista, jotka liittyvät usein perheyhteyteen. Nyt neulotaan koti kesäiseksi. Arne ja Carlos (suom. Kaija Koirikivi ja Aino Partanen): Neulo kesä kotiisi, Nemo 2013. Päivi Fernström tarkastelee väitöskirjassaan tekstiilitaiteilija Dora Jungin käsityöllistä ja teollista toimintaa, painottaen damasteja. Kevätkirjat Ritva Koskennurmi-Sivonen (toim.): Päivi Fernström: Damastin traditio ja innovaatio Tekstiilitaiteilija Dora Jungin toiminta ja damastin erityisyys. Helsingin yliopisto. Sanna Oksanen): Käsilaukkukirja, Moreeni 2012. Vanhoista farkuista voi tehdä muun muassa hauskoja ovikransseja. Pirkko Kuusela: Vanhat farkut uusiksi, Moreeni 2013. A social Approach to Wearing and Possessing Jewerly. Aalto University 2013. Petra Ahde-Deal tarkastelee väitöskirjassaan jalometalli- ja jalokivikorujen käyttöä ja hankintaa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos 2013. Norjalainen suunnittelijapari Arne ja Carlos ovat tehneet jälleen uuden ja värikkään kirjan. Useissa suomalaisissa kodeissa on Dora Jungin suunnittelemia upeita damastiliinoja, mutta taiteilija on tuttu vain nimeltä. Tutkimuksen mukaan korujen merkitykset muuttuvat yhteisiksi kun korun omistaja välittää niitä toisille. Muisto saattaa tehdä rahalliselta arvolta vaatimattomasta korusta arvokkaan. Elina Kalli: Pienempi . Tekstiilikulttuuriseura on avannut aineiston kaikkien käyttöön julkaisemalla sen verkkosivullaan. ISBN 978-951-96080-4-4 MARKETTA LUUTONEN Hilpi Koivisto & Tuomas Tiitinen: Lankakirja Tee & sisusta langoilla ja nyöreillä. Ideoista, inspiraatioita ja ohjeita Moreeni 2012 Tekstiilialan opettajien Hilpi Koiviston ja Tuomas Tiitisen Lankakirja on herkullinen ideasampo, joka rohkaisee näkemään materiaalit ympärillään ja kokeilemaan, mitä niistä voisi tehdä. Tutkimusta varten on haastateltu suomalaisia ja yhdysvaltalaisia naisia, jotka myös dokumentoivat korujen käyttöään. Ahde-Dealin mukaan korujen tärkein tehtävä on sosiaalinen, se yhdistää henkilöihin, jotka ovat korujen käyttäjälle tärkeitä. Aineisto on tarkoitettu oppimateriaaliksi, mutta se soveltuu muillekin pukeutumisesta kiinnostuneille. 2013 11. Kokemus antaa hyvän pohjan tutkia ja ymmärtää ihmisten suhdetta koruihin. www.tekstiilikuttuuriseura.fi Dosentti Ritva Koskennurmi-Sivonen on toimittanut ja myös kirjoittanut kolme artikkelia Tekstiilikulttuuriseuran sähköiseen julkaisuun, jossa tarkastellaan pukeutumisen tutkimusta. on runsaasti tekemistä, ja Kalli on kirjannut sanoin ja kuvin projektin etenemisen. Tuulia Salmela ja Heli Suhonen): Pieni suuri kirjontakirja, Minerva 2013. Johdatuksia pukeutumisen tutkimukseen Tekstiilikulttuuriseura 2012
Myyjä kehotti valikoimaan mahdollisimman hyvälaatuisen takin, niistä tulee harvoin reklamaatioita. Pitäisi latoa lisää satasia pöytään, mutta takuuta ei silti saisi. Stockmannilla katselin kolmen ja puolensadan nilkkureita. Ajattaressa kokeilin takkia, jonka hinta oli pudotettu viidestäsadasta neljäänsataan. Saanko takuun takilleni? Toim. Myyjä kertoi, että mitään virallista takuuta kengille ei saa, virheelliset tuotteet toki korvataan. Sokoksella sormeilin tanskalaista laukkua, jonka hinta on reilusti yli neljäsataa euroa. Annetaanhan elektronisille vempaimillekin takuu, miksei siis vaatteille, kengille ja laukuille? Kuluttajaa suojaa virhevastuu, ja virhevastuuaika määrittyy tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella. Mielelläni vähentäisin tuottamani tekstiilijätteen määrää, mutta haluaisin jonkin takuun siitä, että valintani tekee hyvää sekä luonnolle että pidemmän päälle myös kukkarolleni. MERJA RÄTY 12 TAITO NRO 2 . Takuu puolestaan on myyjän, valmistajan tai maahantuojan antama vapaaehtoinen lisäetu. Lähdin tutkailemaan takuumarkkinoita. huom. Näille tossuille ei tarvitse luvata takuuta, sillä ne ovat taidetta. 2013. Ei takuuta. Takuuta ei saa mistään laukusta, minulle kerrotaan. Mistä ostajaparka tietää, onko kahdeksansadan euron takin käyttöikä huikeasti pidempi kuin kahdensadan euron takin. Kuva on Taito-käsityökoulu Velman ja Taide- ja muotoilukoulu Taikan yhteisnäyttely Lahdessa 2012. MARIKA SARHA ALUSTAJA Vaatteiden korjausurakan äärellä mietin, saako vaatteille takuuta
Mutta takuu kaikkineen ei ole ongelmaton asia. . Ongelmia tuskin voidaan tulevaisuudessa ratkaista hiljenemällä niiden edessä. . Kierrätykseen tuotteen voi tällöin toki antaa, mutta mikä on takuun rooli tässä vaiheessa. Takin sisävuori hajosi ja repeytyi ensimmäisen vuoden aikana. Kuva on viime vuoden keväältä Ilo iholle -hankkeen Täpliä, raitoja ja rytmejä -karnevaalista Helsingistä. Ongelmallinen takuu Teksti: TIINA AALTO KUTEN OHESSA olevasta toimittaja Merja Rädyn kommentista voi lukea, ainakaan myyjät edellä mainituissa helsinkiläisissä liikkeissä eivät tuntuneet erityisen kiinnostuneilta tekstiilien, kenkien tai laukkujen takuukysymyksistä. Ja miksi he olisivat kiinnostuneita, jos takuuta esimerkiksi kenkien kestoiästä ei kukaan edes vaadi? . JATKA KESKUSTELUA AIHEESTA JÄTTÄMÄLLÄ KOMMENTTISI: toimitus@taito.fi TEKSTIILITEOLLISUUS ON isojen haas- teiden edessä, kuten voitte lukea tämän lehden sivuilta 20?23. Kuulostaa reilulta, joskaan tämäkään näkökulma ei ole ongelmaton. . Vaate saattaa päätyä jätteeksi vaikka olisi kuinka kestävä. Toisaalta, sekin on mahdollista, että takuu lisäisi vaatteiden palauttamista kauppoihin silloinkin kun kyse on normaaleista käytön jäljistä, Pylsy kommentoi. TAITO NRO 2 . Näin siitäkin huolimatta, ettei takuu ole pakollinen omaisuus tuotteessa vaan lähinnä ?ylimääräinen bonus?, jolla luvataan korvata liian nopeasti hajonnut tuote. Onko se mielikuvan antamista paremmasta laadusta, koska monet kuluttajat eivät tiedä kuluttajansuojalain antamista oikeuksista. 2013 13. Toisaalta taas tällöin oletetaan, että kuluttaja myös käyttää vaatetta pidempään. Tällöin ainakin takuun ajan myyjä suostuu korvaamaan tai korjaamaan tuotteen virheet ilman että tarvitsee tulkita kuluttajansuojalakia siitä minkä ikäinen tuote on vielä hyvitettävä, Pylsy jatkaa. OSTIN MUUTAMA VUOSI sitten duffelin, jonka oli valmistanut tunnettu ja arvostettu vaatevalmistaja. Mikä ettei myös vaatevalmistaja voisi antaa vaatteilleen takuun, jos haluaa korostaa tuotteen kestävyyttä ja laatua. Kaikki eivät kuitenkaan halua, vaan usein halutaan korostaa tämän päivän muotia ja tuotteen edullisuutta, toteaa Auli Pylsy Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:stä. SE, ETTÄ HALVANKIN elektronisen lait- teen oheen valmistaja lähes poikkeuksetta lupaa takuun, on normaalia. Onko se aina edes lisäetu. Vaatteita käytetään ja huolletaan usein täysin erilailla riippuen käyttäjästä, ja silti käyttöä voi pitää normaalina. Mutta vaikuttaisiko takuu tekstiilien jäteongelmaan. Ehkä, jos takuu todella tarkoittaisi pidempään kestäviä vaatteita. MAARIT KYTÖHARJU Onko lapsilla ja nuorilla oikeus nauttia tulevaisuudessa kestävistä ja pestävistä tekstiileistä. Hinta ei ehkä ollut tähtitieteellinen, mutta kuiten- kin sen verran suuri, ettei minulla joka vuosi ole varaa samanhintaista välivuodenaikatakkia ostaa. Jos duffelilla olisi ollut vaikkapa vuoden takuu siitä, että tuote pysyy ehjänä oikein käytettynä, olisin ollut oikeutettu saamaan uuden takin itselleni. Toinen saa saman tuotteen pysymään uudenveroisena vuosikausia, kun toinen on kuluttanut sen muutamassa kuukaudessa, muistuttaa Pylsy. PITÄISIKÖ TEKSTIILEILLÄ, KENGILLÄ TAI VAIKKAPA LAUKUILLA OLLA TAKUU. Ja jos jokainen, jolle olisi käynyt samalla tavalla, olisi vaatinut itselleen uuden takin, viesti valmistajalle olisi varmasti tullut selväksi: takin on kestettävä käyttöä kauemmin kuin vuoden. Saattaa myös olla, että takuu helpottaa myyjiä kuluttajansuojalain tulkinnassa
2013. KASVOKKAIN Käsi vakaana, silmä terävänä ANTTI RÖNKKÖ TEKI ROHKEAN SUUNNANMUUTOKSEN. E N T I N E N N O K I A N M I K R O M E K A A N I K K O VA L M I S TA A NYT ITSE SUUNNITTELEMAANSA KELLOA KÄSITYÖNÄ H I N TA A N , J O TA O N VA I K E A S A N O A I L M A N Y S K Ä I S YÄ . K E L L O S E P PÄ K U I T E N K I N U S K O O , E T TÄ P I E T E E T I L L Ä K O O T U L L A L U K S U S T I K I T T I M E L L Ä O N O S TA J I A . Teksti ja kuvat: MAIJA SAARI Tuotekuvat: TEEMU RYTKY 14 TAITO NRO 2
Sepän sormet on suojattu, jotta kellon osiin ei päädy sormenjälkiä. TAITO NRO 2 . 2013 15
Sitten hän alkoi tehdä prototyyp-. Siitä näkee, kuinka koneisto raksuttaa. li vuoden 2012 elokuun alkupäivä, kun Antti Rönkön työura oli saapunut risteykseen. Jos hänelle soitettaisiin Nokian konttorilta, merkitsisi se töiden jatkumista kännyköiden hienomekaniikan parissa. Tuona päivänä kellosepän koulutuksen saanut Rönkkö tappoi aikaa kokoamalla rannekelloa. 2013 . Kellon kääntöpuolen pinta on läpinäkyvää lasia. Nokialla oli usein yt-neuvotteluja, joten tuntui fiksulta ryhtyä kehittelemään varasuunnitelmaa, hän muistelee. Työ Nokialla oli ollut muuta kuin kellomekaniikkaa. Välillä mies pohti, että se on uuden alku, jos puhelin ei soi. Eikä puhelua tullut. Samana päivänä, kun Rönkkö sai lähtöpassit, myi hän ensimmäisen kellonsa Nokian toimitusjohtajalle Stephen Elopille reilulla 26 000 eurolla. . Rönkkö viilasi ahkerasti kellonsa prototyyppejä viitisen vuotta jo ennen Nokian lopputiliä. 16 TAITO NRO 2 . Omalla ajallaan Rönkkö piti kellosepän taitoa yllä kelloja korjaten. Otaniemessä Rönkkö suunnitteli ja toteutti puhelimen kuoria, liukumekanismeja, saranoita ja näppäimistöjä. Käsissä muotoutui itse suunnitellun Rönkkö-kellon ensimmäinen myyntikappale. Kysyin, että haluaisiko toimitusjohtaja päivittää kellokantaansa ehdalla Rönköllä. Nähtyään kuvat Rönkkö-kellosta Elop oli myyty, ja kelloseppä sai uudelle uralleen messevän startin. ANTTI Rönkölle kellon tekeminen edustaa käsityön kuninkuuslajia. Osaan ratkaisuista Rönköllä on myös patentti. Laitoin Elopille sähköpostia viimeisenä työpäivänäni. Kotitalonsa kuusineliöisessä työhuoneessa Rönkkö keskittyi kellon tekoon niin hyvin kuin saattoi. Siinä yhdistyvät hienomekaaninen osaaminen ja design
Eri kulmasta taulu paljastaa heijastuskuvan. > ?Laitoin Elopille sähköpostia viimeisenä työpäivänäni. Kysyin, että haluaisiko toimitusjohtaja päivittää kellokantaansa ehdalla Rönköllä.? TAITO NRO 2 . Kellotaulun taidokas labyrintti-kuviointi houkuttelee tarkastelemaan lähempää. Koneiston siltoihin käytetään saksanhopeaa. Perusteellinen käsityö voi tehdä kellosta yltiöarvokkaan. Kellotaulu syntyy puolestaan timanttipinnoitetusta teräksestä. Esimerkiksi sveitsiläisen Patek Philippen Calibre 89 -rannekellon hinta on Wikipedian mukaan noin 3,9 miljoonaa euroa. Mikromekaniikka vaatii myös lihaskuria. Erityisen haastavaa on koneiston osien kuolleiden kulmien viimeinen viilaus. Patekin kellot ovat myös Rönkön suosikkeja, sillä ne edustavat äärimmäisen pitkälle vietyä käsityötä. SAVOLAISLÄHTÖISEN sepän kellosta välittyy vahva oma tyyli. Kellonkasaamisessa pitää keskittyä koko ajan ja tuntea mitä kädet tekevät, kelloseppä julistaa. Työ kysyy hyvää näkökykyä, mutta silti Rönkkö tarvitsee luuppia ja mikroskooppia päivittäin. Antti Rönkkö tekee kellonsa osat itse käymälaitetta ja krokotiilinnahkaista ranneketta lukuun ottamatta. Siitä kuvastuu suomalaisuus ja Rönkön luonne. Rönkkö jopa nukkui lähellä työstökonetta, josta hän sai kelloonsa osia. Laskelmien piti olla juuri oikein, sillä työstötarkkuus koneessa on millin tuhannesosia. Alkoi varsinainen työ. Kello näyttää selkeälinjaiselta, mutta sille pitää antaa aikaa, jotta pääsee pintaa syvemmälle. Tarkimpia juttuja ei voi tehdä punttitreenin tai raskaiden kauppakassien kantamisen jälkeen, koska kädet tärisevät. . Rönkkö ryhtyi kasaamaan kelloja myyntiin. Koostamisvaiheessa keskitytään tosissaan. Jos mieli harhailee, kädet tekevät omiaan. Tätä seurasi makuupussiviikonloppu ystävän konepajalla. Se kasvattaa valmistusaikaa, sillä osia on paljon. Kellonsa kuoren ja soljen Rönkkö valmistaa karkaistusta teräksestä. Kellotaulun labyrintin lähempi tarkastelu eri kulmista paljastaa heijastuskuvan. Töiden lomassa kelloseppä virittelee verkkoa ulkomaiden apajille. pejä ja testata niitä käytössä. 2013 17
Kellon osien työstötarkkuus on millintuhannesosia. Koneiston kasausvaiheessa rubiinilaakerit kohtaavat teräksen. 18 TAITO NRO 2 . 2013
Kellon kääntöpuolen pinta on läpinäkyvää lasia. Ne kytevät pinnan alla. Antti Rönkkö luonnehtii kellon kuorta, mustan krokotiilinnahkarannekkeen kera, nazgûliksi, Taru sormusten herrasta -hirviöksi. Se tarraa hanakasti ranteeseen. Rönkkö vaikuttaa aluksi hiljaiselta, mutta jahka hänen kanssaan juttelee kahvipöydässä, sukeutuu miehestä sanavalmis. Ratasten keskellä kiiluvat rubiinilaakerit ovat kuin lohikäärmeen silmät. Työvaihe harkittuine liikkeineen näyttää hartaalta operaatiolta. Jotenkin vain osaan keskittyä, ja käsien motoriikka toimii silmien kanssa hyvin. Rönkkö esimerkiksi puhuu osoittimista, ei viisareista. . TAMMIKUUTA VUONNA 1976 KOTOISIN: IISALMEN LAPINNIEMESTÄ MUUTTO: ESPOOSEEN 1995 ALOITTAAKSEEN OPINNOT VALMISTUI: VUONNA 1998 KELLOSEPPÄKOULUSTA TÖISSÄ: NOKIA RESEARCH CENTERISSÄ 1998?2012 HIENOMEKANIIKAN OSAAJANA NYT: TEKEE KELLOSEPÄN TÖITÄ TÄYSPÄIVÄISESTI KOTOAAN KÄSIN. PERHE: ASUU VAIMON JA KAHDEN LAPSENSA KANSSA ESPOON MATINKYLÄSSÄ LIIKUNTA: SM-TASOLLA VOITTANUT JUDOSSA HOPEAA JA PRONSSIA. LISÄKSI HARRASTANUT JOOGAA. TAITO NRO 2 . Kun asiaan on intohimo, pystyy sulkemaan häiriötekijät ulkopuolelle. Koneiston osia puhdistetaan alati. RÖNKKÖ on ollut kellohullu lapsesta saakka. Luksuskelloilla tähdätään ulkomaille. Vanhojen kellojen mekaaniset ratkaisut ja materiaalit innoittavat. Rönkkö ei tästä huolimatta pidä itseään kovin kärsivällisenä tapauksena. . 2013 19. Myös Lähi-itä houkuttaa. Koulussa kellomaailma sanastoineen avartui. Työskentely iisalmelaisessa kellosepänliikkeessä vei voiton lukio-opinnoista, ja päätös kehittyä kellosepäksi sinetöityi. Mies teki ensimmäisen kellonsa yhdessä maailman arvostetuimmista kelloseppäkouluista, joka sijaitsee nykyään Espoon Leppävaarassa. Esimerkiksi sveitsiläiskelloista 50 prosenttia myydään tänä päivänä Aasiaan, erityisesti Kiinaan. Siellä sheikkien on kuulemma tapana vaihtaa kallis rannekello uuteen kahden vuoden välein. ANTTI RÖNKKÖ, SAVOLAINEN KELLOHULLU SYNTYNYT: 9. Siitä näkee, kuinka koneisto raksuttaa. Toisin on kelloa väsätessä, jolloin muu sulkeutuu ulkopuolelle. Käymäratas esipuhdistetaan ennen asennusta. Seppä kutsuu luomustaan täyssydämiseksi peliksi: kellossa ei ole koneistonkiinnitysrengasta, koska koneisto on suoraan kiinni rungossa. Viisari ei ole suomea vaan tulee ruotsin visar-verbistä, naureskelee Antti Rönkkö kahvipöydän ääressä. Vuoden alusta alkaen Rönkkö on tavannut markkinointialan ammattilaisia niin ahkerasti, että aika kelloille on tiukassa
Halpa t-paita rasittaa luontoa elinkaarensa joka vaiheessa ja voi myös altistaa niitä, jotka joutuvat käsittelemään kemikaaleilla kyllästettyjä tekstiileitä, niin tehtaan työntekijöitä kuin tullin henkilökuntaa ja kau- KIRSI NIINIMÄKI TOIMII TUTKIJATOHTORINA AALTOYLIOPISTOSSA.. 2013 Yhdeksään kiloon menee melko monta halpaa puuvillaista t-paitaa. TEEMA Kestävä kehitys Kun saa niin halvalla? . K U N H I N N A N L I S Ä K S I M I E L LY T TÄVÄT M Y Ö S VÄ R I T, M U K A A N L Ä H T E E K O L M E T- PA I TA A . Mutta puuvilla on luonnonkuitu, sehän maatuu ennen pitkää eikä enää sen jälkeen rasita luontoa, vai mitä? . Vuosittain jokainen suomalainen poistaa tekstiilejä jätteeksi runsaat yhdeksän kiloa ja lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöille lähes viisi kiloa. 20 TAITO NRO 2 . Meillä myytävistä vaatteista yhdeksänkymmentä prosenttia valmistetaan Kiinassa ja Kaukoidän maissa. Sikäläinen kemikaalilainsäädäntö on kaukana jäljessä eurooppalaisesta. VA I VOIKO SITTENKÄÄN? Teksti: MERJA RÄTY Kuvat: SAMI KILPIÖ T utkija Kirsi Niinimäki pudottaa huolettoman shoppailijan tylysti maan pinnalle. . Se taas tarkoittaa sitä, että vaatteissa voi olla monenlaisia kemikaaleja ja myös säilöntäaineita, sillä vaatteiden homehtuminen pitkän laivarahdin aikana pitää estää, selvittää Niinimäki, joka työskentelee Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa. . J O S PA I T O J A E I T U L E K ÄY T E T T YÄ , M I TÄ S I I TÄ , A I N A H A N V O I K I E R R ÄT TÄ Ä . Vain pieni osa tekstiilijätteestä poltetaan energiaksi tai hyödynnetään muutoin. VAI SAAKO SITTENKÄÄN? K A U PA N TA R J O U S R E K I S S Ä K E I K K U U T- PA I T O J A : VA I N V I I S I E U R O A K A P PA L E . Jos tuote on huonolaatuinen, siitä ei ole kierrätettäväksi, vaan se päätyy armotta tekstiilijätteeksi kaatopaikalle. Globaali tekstiilituotanto on niin valtava, että kaikkea ei pystytä edes myymään: kaatopaikalle päätyy myös uusia, käyttämättömiä vaatteita. Kuluttajatutkimuskeskus oli mukana pohjoismaisessa tutkimuksessa, joka kertoo saman: Tekstiilijätteet päätyvät Suomessa pääosin kaatopaikalle
Kun halvalla tehdään, säästetään kai- kesta, eikä säästyvää rahaa suinkaan sijoiteta laadun parantamiseen. Tekstiilien kuluttaminen on todella kasvava ongelma. Jos kerta toisensa jälkeen vedän päälleni uuden, halvan t-paidan, en siis tiedä, minkälaisia myrkkyjä ihoani vasten kannan ja mitä ne voivat tehdä. . Vaatteiden valmistus on entistä nopeampaa ja tehokkaampaa. Ja kaatopaikalla kemikaalit päätyvät maaperään. Meillä on kemikaaliongelma, jota ei ole syytä ohittaa olankohautuksella. Ja kun halvalla saa, ostetaan sumeilematta ja heitetään pois huoletta. ?90 prosentia meillä myytävistä vaatteista valmistetaan Kiinassa tai Kaukoidän maissa.? pan kassojakin. Niinimäki huomauttaa, että kaikkien kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä. Toisaalta nuoret ovat myös niitä, jotka innokkaimmin kiertävät > TAITO NRO 2 . Halvat tuotteet houkuttelevat erityisesti nuoria, mutta hetken hurma -mielellä ostavat yhä enemmän myös keski-ikäiset naiset. Ostelemalla haetaan kiksejä, mutta on tutkittu, että ostamisesta saatu mielihyvä kestää vain hetken, ja sitten on ostettava taas. Muut jätevirrat on saatu pysymään samana, mutta tekstiilijätteen määrä kasvaa koko ajan. Suuri tavaramäärä ja kukkarolle sopivat hinnat ovat tehneet kuluttamisesta elämäntavan. Ennen ei tarvinnut antaa suositusta, että uudet vaatteet kannattaisi pestä ennen ensimmäistä käyttöä. Ennen ei liioin tekstiilituotanto ollut niin massiivista kuin nykyään eivätkä trendit vaihtuneet niin tiuhaan. MITEN olemme päätyneet tämän tekstiilijätemassan keskelle? . Vaatetta ei osteta todelliseen tarpeeseen, vaan ostopäätös voidaan tehdä hetken mielijohteesta tai piristyksen vuoksi. Shoppailu on terapiaa ja itsensä hemmottelua. . 2013 21
Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa Anja Lisa Hirsher kehittelee suunnittelukonseptia, jossa kierrätysmateriaalista tehdään uusi tuote ohjaajan avulla. Tällaiset workshopit voisivat olla hyviä herättelijöitä vaikkapa nuorille, joilla ei ehkä ole vielä taitoa tai uskallusta ryhtyä tekemään itse. KAUPAT , kaapit ja kaatopaikat täyttävä tekstiilituo- tanto on ongelma, jolle on tehtävä jotain. On ihmisiä, jotka metsästävät kirpputoreilta 1970-luvun ja sitä vanhempia vaatteita, koska silloin laatu oli niin hyvää, että vanhoista vaatteista voi vielä tehdä jotain. Laadun heikkenemisen huomaa monessa. Myös tekstiilijätteen hyödyntämiseen tarvittaneen pakotteita. Kiksejä voi saada muustakin kuin ostamisesta: kalliimman 22 TAITO NRO 2 . Ihmisten suhde vaatteisiin on hyvin monimutkainen, sillä vaatteet liittyvät kiinteästi identiteettiin ja sosiaaliseen hyväksyntään. Niinimäen mielestä tätä monimutkaista suhdetta ei pitäisi suunnittelussa ohittaa. . Elämys voi olla sekin, että tekee itse. Kotimaista tuotantoa on totuttu pitämään laadun takeena, mutta sitä on tarjolla koko vaatemäärästä vain viiden prosentin verran. Yhä edelleen erityisesti keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ostaisivat mieluusti kotimaista, ja myös laatua ja kestävyyttä toivotaan ja haetaan. . Kuluttajavirastolla voisi esimerkiksi olla lista, josta voisi tarkistaa tuotteen minimikäyttöiän. Kun puhutaan ekodesignista, keskitytään materiaaleihin ja siihen, ettei käytetä lapsityövoimaa. Tuotantopuolella ollaan herkästi sitä mieltä, että kuluttajat haluavat trendikästä, muodikasta ja halpaa, mutta yhtälö ei ole näin yksinkertainen. Niinimäen mielestä kestävien kulutusratkaisujen tekemistä ei ole tehty kuluttajille helpoksi. . Vaatteiden ja liinavaatteiden laatu on niin huono, että niistä ei ole jälkipolvelle perinnöksi edes matoksi kudottuna. Siinä menee hukkaan niin materiaalia kuin perheen tekstiilihistoriaakin. Niinimäen mielestä jonkinlainen takuulupaus voisi olla oiva myyntivaltti, ja kuluttajaa voisi myös auttaa laadun vaatimisessa. . Kaiken kaikkiaan kuluttajat toiveineen pitäisi ottaa niin suunnittelussa kuin tuotannossakin huomioon paljon nykyistä paremmin. 2013 1970-luvulla ja sitä ennen valmistetut kankaan kestävät myös uusiokäytön. Talous ratkaisee. Vuosikymmenet mattoja kutoneet harmittelevat, että enää ei saa kunnon puuvillakudetta. Jos tuotantoa olisi vähemmän, laatu todennäköisesti paranisi. kirpputoreja ja hankkivat vaatteita sieltä, joten yleistää ei tässäkään voi. KIRSI Niinimäki kiinnostui kuluttamisesta miettiessään aihetta väitöskirjaansa varten. Vähemmän on keskusteltu siitä, minkälainen on tekstiilien ja vaatteiden suunnittelun ja kulutuksen suhde. Valmistaja puolestaan voisi esimerkiksi taata, miten monta pesukertaa tuote pysyy hyvännäköisenä. HIDASTAMISESTA on puhuttu jo jokunen vuosi. Jos ennen vaatetta muokattiin monet kerrat, niin nykyään sellaista ei kannata tehdä, koska materiaalit eivät kestä. Jos ei voi kilpailla hinnalla, voi kilpailla palvelujärjestelmällä. Myös yhä kasvava innostus käsillä tekemiseen tuo yhden väylän harkitumpaan kuluttamiseen. . Nykyisellään hyödyntäminen on äärimmäisen niukkaa, sil-. Kestävää kehitystä on, jos vaatteiden suunnittelussa katsotaan nykyhetkeä pidemmälle ja mietitään pelkän tuotteen sijaan tuotteen koko elinkaarta. Saavutetusta mukavuudesta tai taloudellisesta edusta luovutaan harvoin vapaaehtoisesti, joten ohjauksessa tarvitaan lainsäädäntöä. . Jos tuotettaisiin vähemmän ja parempaa, hinnat nousisivat, ja se ohjaisi myös kuluttajan valintoja. . Ostaessa on vaikea saada mitään tietoa saati takeita tuotteen kestävyydestä, sillä hintakaan ei välttämättä kestävyyttä takaa. Englannissa pikamuodin kulutus on hurjaa, ja siellä on keskusteltu arvonlisäjärjestelmästä, jolla ympäristöä rasittaen valmistetuille tuotteille asetettaisiin korkeampi vero. Hän huomasi, että tekstiilijätteistä keskusteltaessa keskitytään usein ongelmien hoitamiseen eikä pysähdytä miettimään koko tuotannon ketjua. . Samaa ei voi sanoa nykyisistä kankaista. ?Halpa t-paita rasittaa luontoa elinkaarensa joka vaiheessa.? hinnan voi hyväksyä, kun esimerkiksi tietää, että vaatteen voi tarvittaessa muodistaa tai tehdä siitä jotain uutta. Hi- tauden soisi tunkeutuvan myös niin vaatetuotantoon kuin kuluttamiseen
Puuvillan tuotantoa ei voi pitkään kasvattaa. HARKITSEVAN SHOPPAILIJAN TOP 5+ 1. Tutki, onko tuotteessa jokin ekomerkki. Avainsanat ovat hitaammin, vähemmän, parempaa. . Kemiallinen pesu on epäkäytännöllinen ja luontoa rasittava ratkaisu käyttövaatteessa. 4. Tutki materiaalit. Ajattelua ja näkökulmaa pitää kääntää toiseen suuntaan, ja tämä koskee niin suunnittelua ja tuotantoa kuin kuluttajiakin. TAITO NRO 2 . Ekomerkkejä on paljon erilaisia, mutta ne antavat jotain osviittaa siitä, että ympäristöasiat on otettu huomioon. 2. Katso alkuperämaa. Hyväntekeväisyyteen tekstiilejä päätyy noin viisi kiloa. lä lajittelu on työlästä ja uuden tekeminen halvempaa. Siihen, että tekstiilijätettä hyödynnettäisiin tehokkaasti, on vielä pitkä matka, arvioi Niinimäki. Hurjaan tuotantoon voi myös tulla pysähdys, jos raaka-aine loppuu. . 2013 23. Siitä on ollut jo merkkejä: Kiinassa oma kulutus alkaa olla sitä luokkaa, että vientimäärät vähenevät. Pysähdyksen voi aiheuttaa myös ympäristökatastrofi, esi- merkiksi mittava pohjavesien turmeltuminen tuottajamaassa. Ympäristökatastrofia ei kannata jäädä odottelemaan, sillä joka tasolla voi toimia niin, että tekstiilijätettä tulisi vähemmän. Viitseliäs kuluttaja ottaa vielä selvää, miten alkuperämaassa hoidetaan laatuun ja ympäristövastuuseen kuuluvat asiat. 3. Tutki pesuohjeet. Luonnonmateriaalit ovat hengittävämpiä, joten niissä hikoilee vähemmän eikä vaatetta tarvitse pestä niin usein. 5. Harkitse ja nuku yön yli. Mieti vaatteen käyttöikää ja sitä, miten se sopii yhteen muiden vaatteittesi kanssa. + Jos olet tyytymätön tuotteen laatuun, vie se kauppaan takaisin. Se on aina viesti valmistajalle. Jokainen suomalainen poistaa tekstiilejä jätteeksi yli yhdeksän kiloa vuodessa
Menetelmää voisi soveltaa teolliseen tuotantoon esimerkiksi vähentämällä eri kokoja ja suunnittelemalla vaatteita, joissa olisi koon säätömekanismeja. ZWPC-menetelmä on ennen kaikkea uusi ja kiinnostava tapa yhdistää vaatemuotoilua ja kaavoitusta. Myös isot kuosit ja printit voisivat luoda uudenlaista vaate-estetiikkaa yhdistelemällä ne veistoksellisuuteen ja geometri- siin muotoihin, kertoo lehtori Jane Palmu. Opiskelijat ovat olleet erittäin innoissaan. Näin käyttäjä voisi räätälöidä vaatteen omaan vartaloonsa sopivaksi. 2013. Ala on vetänyt minua puoleensa, mutta samalla olen joutunut kysymään itseltäni, haluanko olla osa teollisuutta, jonka periaatteet ovat monin paikoin vähintäänkin kyseenalaisia. Materiaalihukka perinteisessä vaatesuunnittelussa voikin olla jopa 10?50 prosentin luokkaa. ZWPC-menetelmä on vapauttava, koska perinteistä kaavoitus- ja kuositteluosaamista ei tarvita ja langansuunnasta ei tarvitse välittää, mutta menetelmällä on haastava saada toimivia ja esteettisesti miellyttäviä lopputuloksia. TEEMA Kestävä kehitys Jätteetöntä muotia ja uudenlaista vaate-estetiikkaa Z E R O WA S T E PAT T E R N C U T T I N G - M E N E T E L M Ä P Y R K I I J ÄT T E E T T Ö M Y Y T E E N VA AT E S U U N N I T T E L U S S A J A - VA L M I S T U K S E S S A . Vaatteen muoto määrää kaavojen muodon. Tekniikka herätti opiskelijoissa myös vastuuntunteen materiaalin käytön ja arvostuksen suhteen. YRKERSHÖGSKOLA Novian loppu- työopiskelija Petra Leino kertoo, että hänen suhteensa vaatetusalaan on alkujaan ollut ristiriitainen. . Olen pyrkinyt opinnoissani löytämään eettisempiä, ekologisempia ja sitä kautta hyväksyttävämpiä ja mielekkäämpiä työskentelymalleja ja -tapoja. Varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijat kokivat tavan inspiroivaksi. Se avaa uuden tavan suunnitella ja hahmottaa muotoa ja kehon kolmiulotteisuutta. ZERO Waste Fashion -periaatetta kokeiltiin kaavaopetuksessa myös Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa. . M E N E T E L M Ä H A A S TA A P E R I N T E I S E N VA AT E S U U N N I T T E L U N , K O S K A VA AT T E E N M U O D O N L U O M I N E N L Ä H T E E K U O S I T T E L U S TA J A P Y R K I I K A N K A A N S ATA P R O S E N T T I S E E N K ÄY T T Ö Ö N . Teksti: KIRSI NIINIMÄKI JA TUULA BERGQVIST Kuvat: KATJA TÄHJÄ PERINTEISESSÄ vaatesuunnittelussa vaatteen muoto luodaan ensin usein erillisenä prosessina ja eri henkilöiden toimesta kuin kaavoitus. Ei tarvinnut ymmärtää kaavoista ja kaavojen kuosittelusta eikä välittää langansuunnista, siis perinteisen kaavan tekemisen ja vaatteiden leikkuun säännöt unohdettiin. ZWPC-menetelmässä yhdistyy toimivalla ja kiinnostavalla tavalla ekologisuus, muoto ja luovuus, hän kertoo. LEINO osallistui viime elokuussa Holly McQuillanin vetämälle ZWPC-kurssille Aalto-yliopistossa. Andrej Subarewin suunnittelema asu, jossa on käytetty Zero Waste -menetelmää. 24 TAITO NRO 2
Kun vaatteista myöhemmin haluttiin vartalonmyötäisempiä, jouduttiin kankaita leikkaamaan, mutta materiaalin kalleuden vuoksi pienimmätkin tilkut käytettiin hyödyksi. Kankaat myös kudottiin optimaaliseen leveyteen, ja monet vaatteiden leikkaukset perustuvat tähän materiaalin käytön nollahukka-ajatteluun. Työpaja oli osa Baltic Fashion -EU-projektia. Varvara Zhemchuzhnikovan mekko hyödyntää ä epäsymmetristä printtiä. ä. TAITO NRO 2 . Opinnäytetyössään hän soveltaa ZWPC-tekniikkaa neljässä asukokonaisuudessa sekä perehtyy suunnittelullisiin, taiteellisiin ja teknisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin menetelmän käytössä. Työssään hän myös pohtii muotoilijan roolia ja vastuuta vaatetusteollisuuden kehittämisessä kestävämpään suuntaan. a muodon tajua, taitoa ja pputuloksena jotta lopputuloksena eettinen tuote. on esteettinen osuunnittelussa Mallistosuunnittelussa -ajattelu tarjoaa ZWPC-ajattelu ehtoja perinteiseen vaihtoehtoja uunnitteluun ja vaatesuunnitteluun ukseen. sarjoitukseen. o ZWPC. Jo antiikin ajalla kokonaiset kankaat laskostettiin vartalon peitoksi. Yritän selvittää, olisiko nen ja somenetelmä käyttökelpoinen ilijan työvellettavissa vaatemuotoilijan yöskentehön. Menetelmä vaatii Hän kertoo, että oli jo aikaisemmin perehtynyt vaatteiden geometriaan ja vaihtoehtoisiin kaavoitustekniikoihin, joten kurssi jatkoi luontevasti hänen aiempia kokeilujaan ja antoi hänelle viimeisen sysäyksen jatkaa aiheen parissa. Voisiko kyseinen työskenteisemassa lytapa olla osaltaan ratkaisemassa gelmia ja vaatetusteollisuuden ongelmia van suuntarjota ekologisemman tavan nitella ja tuottaa vaatteita? Lisätietoa tietoa zwpcworkshop.wordpress.com .com www.balticfashion.eu on.eu Petra Leino työstää Zero Waste -vaatettaan. Holly McQuillanin vetämänä Zero Waste Pattern Cutting -työpaja aja sa toteutettiin Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa elokuussa 2012. Uusiseelantilainen McQuillan ja amerikkalainen altic Timo Rissanen ovat menetelmän pioneereja. ZWPC menetelmänä ei ole mikään uusi ratkaisu vaatteiden valmistamisessa. 2013 25. Tästä esimerkkinä on japanilainen kimono
Suunnitelmissa on, että tuotanto saataisiin ympyrän muotoon, jotta eri työvaiheet olisivat loogisessa järjestyksessä. Maatilamatkailua ja lähituotantoa on entistä enemmän, ja tämän päivän nuoret lampurit haluavat brändätä omat tuotteensa ja erottua valtavirrasta, tietävät Pirtin Kehräämön villa-alan ammattilaiset. SAMALLA paikalla koko ajan toiminutta kehräämöä on vuosien mittaan laajennettu kolme kertaa. Y L I KUUSIKYMPPINEN YRITYS L U O T TA A S U O M A L A I S E E N VILLAAN. Teksti ja kuvat: MERJA RÄTY L ampaita Mikkelin liepeillä Hiirolassa sijaitsevassa Pirtin Kehräämössä ei ole, mutta lampaan villaa sitäkin enemmän. . Eron näkee tässä jo silmällä ja tuntee näpeissä: suomenlampaan villa on pehmeämpää ja kiharampaa kuin suorempi ja karkeampi liharodun villa. Pirtin Kehräämöön tulee villaa enemmän kuin siellä voidaan jatkojalostaa. . Villoista ne, joita täällä ei voida käyttää, myydään muualle. TEEMA Kestävä kehitys Silkkaa villaa . Puhdistuksen lisäksi lajittelu on tärkeä osa ketjua, sillä erilaisille villoille on eri käyttötarkoitukset, sanoo Anttonen ja nappaa villasäkistä malliksi suomenlampaan villaa ja toisesta säkistä liharotua olevan lampaan villaa. . YHÄ SUOMESTA PIRTIN KEHRÄÄMÖSSÄ NÄKEE, MITEN VILLA M U O K K A U T U U M AT K A L L A L A M PA A S TA P U I K O I L L E . Nykyään täällä pestään vain pieniä eriä, kahdeksankymmentä prosenttia käyttämistämme villois- 26 TAITO NRO 2 . Kaikki tänne tullut hyvä villa käytetään, ja kaikki käyttämämme villa on peräisin Suomessa kasvatetuista lampaista, kehaisee tehtaanjohtaja Kari Anttonen. Lammastaloussäätiön omistama Pirtin Kehräämö on kotimaisista lampaanvillan jalostajista suurin. Kyllä kotimaisuus on myyntivaltti. Esimerkiksi Hollantiin menee juuri tuota karkeampaa liharotujen villaa, kertoo Anttonen. PESUSSA villasta pestään pois villarasva ja lika, jolloin painosta häviää noin kolmekymmentä prosenttia. Jos villasta halutaan värillistä, se lähetetään pesun >. Varsinkin nuorempi käsillätekijöiden polvi on selvästi kiinnostunut kotimaisesta villasta ja siitä tuotetuista langoista, sanoo asiakasvastaava Päivi Häkkinen. Pirtin Kehräämön päätuote on vielä oma tuotanto, mutta kehruut asiakkaiden omista villoista lisääntyvät koko ajan. Tavoitteissa on myös oma villanpesulinjasto. Villaa kehräämöön tulee ympäri Suomen, ja kaikkialta Suomesta ovat myös asiakkaat. . 2013 ta paalataan ja lähetetään pestäväksi Englantiin tai Belgiaan. Ennen kuin villa pääsee kehräämöllä paaliin, se on pitänyt lammastilalla keritä ja lajitella. Hyvän laadun eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä jatkuvasti, tiedotusta ja ohjausta tarvitaan koko ajan. Likaista tai muuten kelvotonta villaa kun ei jatkojalostukseen voi käyttää, huomauttaa Häkkinen. . Jatkojalostus helpottuu, jos villasta on poistettu irtoroskat ja villat on lajiteltu laadun, värin ja rodun mukaan jo tilalla. Anttosen mukaan kehräämölle tulevan raakavillan laatu on kohentunut. . Uusiakin laajennussuunnitelmia on, kertoo Anttonen.
2013 27. Kehruut asiakkaiden omista villoista lisääntyvät koko ajan. Varsinkin nuoret lampurit haluavat erottua villoillaan valtavirrasta. TAITO NRO 2
Osa niistäkin 28 TAITO NRO 2 . Lisäksi nähtävänä on mallikappaleita, joista näkee, minkälaiselta langat näyttävät valmiina. Karstalangat venytetään sopivanpaksuisiksi ja langoille annetaan kierre. Yhtiön tavoitteena olisi saada rakennettua myös oma villanpesulinjasto. Asiakasvastaava Päivi Häkkinen esittelee yhtiön omaa lankatuotantoa. Tehtaanjohtaja Kari Anttonen tutkii raakavillaa. Camilla Lampi kuuluu Pirtin Kehräämön nuoreen sukupolveen.. Jos jollain alueella on lammastilojen keskittymä, ei jokaisen lampurin kannata tuoda villojaan erikseen, vaan villat kannattaa lastata yhteiseen kuljetukseen. Ja kun meille saadaan tieto lastista, voidaan raivata tilaa tulevalle kuormalle, antaa Anttonen esimerkiksi. . Kotimaisten tuotteiden suurin kilpailija on tuontitavara, painottaa Kari Anttonen. Anttosen mukaan alalla tarvitaan suunnittelua ja samaan hiileen puhaltamista. . Langat puolestaan värjätään Hämeenlinnassa Wetterhoffilla. Tehtaan puolella pyörii monenmoista konetta. Yhdessähän näitä tehdään. Asiakas voi esimerkiksi haluta villaa, jossa on mukana oman koiran karvaa tai angorakania. Haasteet ovat suuret, mutta tulevaisuuteen katsotaan toiveikkaasti. Värejämme ei juuri muutella, joten asiakkaan ei tarvitse olla huolissaan siitä, saako samaa väriä, jos lanka loppuu kesken. Esimerkiksi tämä uusi lilaa ja vihreää sisältävä väri syntyi siitä, kun katselin tienpientareen lupiineja. Tekstiiliteollisuuden hiipuminen alkoi 1970-luvulla. Ihan minkä tahansa kuidun sekoittaminen ei onnistu, esimerkiksi hevosen jouhien lisäämiseen nämä koneet eivät pysty, se on liian jäykkää ja karkeaa. Avausta ja sekoitusta seuraa karstaus. . Työntekijöitä koulutetaan niin, että osaamista olisi ristiin ja kaikki osaisivat vähän kaikkea eivätkä työvaiheet olisi vain yhden ihmisen varassa, sanoo Anttonen. PIRTIN Kehräämössä villaa liikkuu, mutta monessa muussa kehräämössä Suomessa koneet ovat pysähtyneet. Värikarttaa eivät pikaisesti ohimenevät trendit heilauttele. . Meleeratut langat valmistetaan yhdistelemällä erivärisiä villoja: karstakoneeseen syötetään villaa tietty määrä tietyn kokoisissa erissä. Karstauksen jälkeen on vuorossa kehruu. Värejäkin on kaksikymmentäviisi ja paksuuksia neljä. Vyyhdetyt langat pääsevät vielä pesuun, sitten ne kuivatetaan ja vyötetään. PIRTIN Kehräämön varastossa ja myymälässä on vyyhti poikineen, sillä tuotevalikoima on laaja, yli neljäsataa nimikettä. Kampakehruussa villatopsinauhat pitää ensin kammata, jotta kuidut saadaan samansuuntaisiksi. Isot kehräämöt lopettivat toimintansa, ja tekstiiliteollisuus alkoi siirtyä halpamaihin. Häkkisen ja Anttosen mukaan iso osa asioista tehdään omin voimin. . Sen jälkeen seuraa venyttäminen sopivaan pituuteen ja kierteen antaminen. Kun kehruu on tehty, on jäljellä vielä kertaus ja vyyhtäys. Kehräämöitä on jäljellä enää niin vähän, että olemme kollegoita, emme kilpailijoita. Pesun, linkouksen ja kuivatuksen jälkeen villa avataan, ja haluttaessa siihen sekoitetaan muita kuituja. . Tämä ryppyhuivi ja nämä tossut ovat Camilla Lammen käsialaa. Meleerattuja värejä joskus uudistetaan, sanoo Häkkinen. Meleeratut tuotteet ovat kehräämön erikoisosaamista. . Halusin kunnon lilaa ja sitten lehden vihreää ja säväyksen hiekan väriä. Värien ja lankojen kanssa pitkään työskennellyt tuntee tuotteensa: kun esittelen vuosia sitten Mikkelistä ostamaani pipoa, Päivi Häkkinen tunnistaa oitis, että tuote on neulottu Pirtin Kehräämön langoista, ja osaa nimetä tekijänkin. Myymälässä on lankojen ja villojen lisäksi myytävänä jonkin verran myös valmiita tuotteita. Se on tämä Päivi tässä, joka on suunnitellut nämä meidän meleeratut värimme, myhäilee Anttonen. . Tälläkin hetkellä Suomessa on käyttökelpoisia tiloja ja koneita tyhjän panttina, koska yrittäjät ikääntyvät eikä jatkajia löydy. . Häkkisen ja Anttosen kehräämövuosien aikana Suomessa on toimintansa lopettanut moni kehräämö. 2013 on oman väen tekemiä. Tätä koetetaan pitää hengissä, jottei suomalaisen villan käsittely tässä maassa lopu. Kehräämöllä on pitkät perinteet, ja niistä pidetään kiinni. Yli 60-vuotiaan Pirtin Kehräämön tuotantotilat ova sijainneet samalla paikalla Hiirolassa ItäSuomessa alusta lähtien. Ohjeitakin on saatavilla. Pirtin Kehräämössä luotetaan omien työntekijöiden osaamiseen. Karstauskoneesta saadaan ulos hahtuvaa, esilankaa kehruuseen, nauhaa kampalangan tekoon ja levyä huovutukseen. Karstakoneen avulla syntyvät myös meleeratut värit. . Minä esittelen ideoita, ja Kari ja muut tuolla konehallin puolella toteuttavat, naurahtaa Päivi Häkkinen. Hän kertoo, että värisuunnitelmat syntyvät luonnossa kulkiessa. . Karstattaessa villa puhdistuu roskista. Meleerattujen värien yhteydessä puhutaan joskus liukuvärjäyksestä, mikä on harhaanjohtavaa, sillä värjäyksestä ei ole kyse. Päivi Häkkinen on ollut kehräämössä töissä yli kaksikymmentäviisi vuotta ja Kari Anttonen kaksikymmentä vuotta. jälkeen Lappajärven värjäämöön. Camilla on kehräämön nuorta polvea, kertoo Häkkinen ja esittelee myymälässä ja lähettämössä työskentelevän hiljakkoin valmistuneen tekstiiliartesaanin.
TAITO NRO 2 . 2013 29
Samalla rakenteella on mahdollista kutoa kahta täysin erinäköistä kangasta. Suunnittelu ja toteutus: KARKELO / KATJA HYNNINEN Vipinä 30 TAITO NRO 2 . 2013. Vaateri Vipinä ja Vaateri KAKSI TAKKIKANGASTA SAMALLA RAKENTEELLA Kotimaisesta kampavillasta kudotuissa takkikankaissa on hyödynnetty värin vaikutusta sidoksessa
leveys 119 cm . FI , PI RT IN KE HR EH RA AM O. Kappaleita leiO HJ ET: hieman, mutta kangas pysyy katessasi jätä noin 2,5 cm saumavaTI ED US TE LU ÄÄ M Ö, hengeltään samanlaisena. rat ja huolittele reunat monipistoPI RT IN KE HR 7 30 30 , PU H. FI NK TI tuuletus. tiheys 7 lankaa/cm . 95 cm Sidos: yhdistetty palttina ja panama Loimi/metri: 120 g vaaleanharmaata (värinro 2) ja 120 g luonnonmustaa (5) Pirtin Kehräämön kampalankaa tex 90x3. . Vipinä: luonnonmusta 4 heittoa, vaaleanharmaa 4 heittoa jne. Kangas soveltuu parhaiten selkeälinjaisiin kevät- ja syystakkeihin. TYÖOHJE O Materiaalit: Pirtin Kehräämö Valmis leveys: n. Vaateri: vaaVINKKI leanharmaa 4 heittoa, luonnonmusta 4 heittoa jne. Rakenteen voi soveltaa kahdeksalle Huomioi työtä suunnitellessasi, että kangas kutisvarrelle ja polkuselle poistamalla niisinnän tuu loimen leveydestä ja kudotusta pituudesta 15?20 mallikerrasta loimilangat 17?24 ja prosenttia (huomioitu loimen leveydessä). Kun haluat todella panostaa laatuun, kannattaa kankaatkin kutoa itse. K ymmentä vartta ja polkusta ei kannata kauhistua, sillä niisintä ja poljenta etenevät johdonmukaisesti, ja säännöllistä kuosia on kutoessa helppo seurata. Esikutista kangas pesamana, mutta loimen lankaluvuksi tulee semällä 30 °C villaohjelmalla ilman pesuai820 (34 x 24 lankaa + 4 lankaa) ja netta ja kuivaa pyöreällä tangolla tai taloimen leveydeksi 117 cm. sossa. Villapesu 30 °C. IR .P W W W Höyryprässäys villan säädöllä. TAITO NRO 2 . kaide 70/1 . 2013 31. (0 10 ) 61 siksakilla. KE HR AA M O@ Hoito- ja pesuohje: Säännöllinen AA M O. lankaluku 836 Luontiohje: 104 x 4 lankaa vaaleanharmaa 4 lankaa luonnonmusta 4 lankaa vaaleanharmaa Kude/metri: 120 g vaaleanharmaata (2) ja 120 g luonnonmustaa (5) Pirtin Kehräämön kampalankaa tex 90x3. Kuteen tiheys: 7 lankaa/cm O O Rakenne: O X X X Niisinnän merkit: = vaaleanharmaa = luonnonmusta X O O O O Poljennan merkit, Vipinä: = luonnonmusta = vaaleanharmaa X X X X O O Poljennan merkit, Vaateri: = vaaleanharmaa = luonnonmusta O O X X X X O O O O X X X X X X X X X X O O O O O O X X X X X X O O O O O O X X X X O O X X O O X X 26 x KUDONTAOHJE Kudo kangasta poljentaohjeen mukaan seuraavaa kudejärjestystä toistaen. Höyryprässää kankaan pinta litLA NK A- JA Kuvion koko ja muoto muuttuvat teäksi villan säädöllä. Yhtä valpoljennan mallikerrasta kudelangat 17?24. mista kangasmetriä varten on siis kudottava 120 cm. Viimeistely: Huolittele loimilangat hevosenhänSidontaohjeesta poistetaan tällöin varret tä- tai kankurinsolmuilla, jotta kankaan päät kestävät 9?10 ja polkuset 9?10. Luontiohje pysyy värijärjestyksen osalta pesun ja kutistuvat tasaisesti
Huhtikuussa 14-henkinen perhe poroineen siirtyy tundralle ja on kuukauden verran samassa paikassa. SARJA 2/6 Suomalais-ugrilaiset kansat ILDIKÓ LEHTINEN Komilainen kotaemäntä juhlapuvussaan. Bol?aja Inta, Komin tasavalta. 32 TAITO NRO 2 . 2013 >
Arkikäyttöön kelpuutettiin pellavalangasta neulottuja käsineitä. TAITO NRO 2 . Ne olivat myös käytännöllisiä talvipakkasella useita viikkoja kestävillä erä- ja kauppamatkoilla. Kullan kimallusta ja KIRJAVIA KINTAITA MIKÄ OLISI KOMIEN KANSALLISUUDEN SYMBOLI? M I K Ä E S I N E K U VA S TA I S I PA R H A I T E N K O M I L A I S I A ? VA S TA U K S E N A S A AT TA I S I O L L A K I R J O K I N TA AT. Teksti: ILDIKÓ LEHTINEN Kuvat: SUOMEN KANSALLISMUSEO / KULTTUURIEN MUSEO. Komin tasavallan pääkaupunkina on Syktyvkar, > MARKKU HAVERINEN Kuvaajatieto valokuvan yhteydessä Komilaiset naisten kintaat on neulottu kuviolliseksi viidellä puikolla. 2013 33. Kirjokintaissa on kolmenlaisia kuvioita: polvekeraitoja eli ?vanteita?, leveässä vyöhykkeessä ?ristejä? ja sen molemmin puolin pää-kuvioita. Letkajoella lampaita pidettiin vähän, ja siksi ainoastaan juhliin tarkoitetut kintaat neulottiin lampaanvillasta. Komeja asuu Uralin länsipuolella etelästä aina Vjatkaja Kamajokien varsilta pohjoiseen Isonmaan tundraan ulottuvalla laajalla alueella. MUSEOVIRASTO. V illalangoista neulotut sukat ja kintaat ovat kuuluneet komien kansanpukuihin niin etelässä kuin pohjoisessakin. Kintaat ja sukat olivat taidonnäytteitä ja kelpasivat häälahjoiksi. Kirjokintaat ja -sukat eivät ole piiloutuneet museoiden kätköihin, vaan nuoret naiset jatkavat yhä äitien ja mummojen perinteitä ja neulovat ahkerasti kintaita, pipoja ja muita kirjoneuleita. Keitä ovat komit ja missä he asuvat
2013. Päässä on korkea brokadikankainen päähine ja hieno silkkihuivi. Karjalainen käspaikka valmistumassa Ki?in ulkomuseon karjalaistalossa. Ki?i, Karjalan tasavalta. 34 TAITO NRO 2 . Olkainhameessa on nauhakoristelua. ILDIKÓ LEHTINEN Komilainen nainen juhlapuvussa Vyt?egdajoelta
Pyyhkeitä käytettiin käsien pyyhkimiseen ja ikoninurkan koristeluun. Ne olivat lisäksi suosittuja häälahjoja. Ovensuussa komeili uuni, jossa kypsytettiin ruokaa rautapadoissa, kuten Karjalassa. Nurkassa ovea vastapäätä kimalteli ikoni ja sen ympärillä komea kirjoliina. Komilaisia miehiä eräretkelle menossa. SIRELIUS 1907 Komilaisen pyyheliinan päät on koristeltu punapoiminnalla. MARKKU HAVERINEN Komilaisia naisia arkipuvuissaan. Olkainhameita ommeltiin kotikutoisista ja painokuviollisista kankaista. Lökt?imjoki. joka sijaitsee Sysola- ja Vyt?egdajokien yhtymäkohdassa. Paksu sarkatakki, sarkahousut, liivi ja lämpimät kirjosukat olivat tarpeellisia useita viikkoja kestävillä matkoilla. KOMIT ovat olleet maanviljelijöitä eteläisillä viljavilla alueilla. MUSTAVALKOKUVAT U. Komilaiset maisemat muistuttavat Karjalan jylhiä metsiä. Puhemiehet sitoivat saamansa liinan olalle ja myöhemmin käyttivät sitä heinänteon aikana suojaksi sääskiltä. Metsä on ollut aina komilaisten elättäjä, ja metsistä Komi tunnetaan. Euroopan suurin luonnonsuojelualue Jugyd va (Kirkas vesi) perustettiin 1990, ja viisi vuotta myöhemmin se valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Komien hirsitalot kertovat suurperheistä. Kaksikerroksisissa asuintaloissa karjan paikka oli pohjakerroksessa ja ihmiset asuttivat toista kerrosta, aivan kuten Raja- ja Itä-Karjalassa. Vertaus on osuva, koska myös sisustuksessa oli paljon samanlaisia piirteitä. Pohjoiseen siirtyessä elantoa on saatu poronhoidosta ja siihen liittyvistä käsityöläisammateista sekä kaupan> TAITO NRO 2 . 2013 35. Vieras joutui pesemään kätensä käsiastiasta valuvassa vedessä ja pyyhkimään käsiään päistään koristeelliseksi kudottuun pyyheliinaan, karjalaisittain käspaikkaan. Naimisissa olevat naiset erottuvat tytöistä päähineestään, joka oli sorokka tai huivi. Keskimmäinen kuvioryhmä on nimeltään ?sammakko?, tämän yläpuolella on ?ristejä. Metsästäjät liikkuivat komilaisissa metsissä aina 1960-luvulle asti. T. ja alapuolella ?kolme lavia?
Karjalaisten tavoin komilaiset olivat kauppiaita. Hame oli käytössä 1850-luvulla. Skorodumskoje, Vyt?egdajoki. 36 TAITO NRO 2 . Koreutta lisäsi hihaton liivi, jonka myös komit ompelivat kultalankakoristeisesta brokadikankaasta. Meripihkahelmet koristivat nuorten tyttöjen kaulaa, ja korviin ripustettiin vuorikristallein koristellut korvarenkaat. Laajamittainen poronhoito ja sen myötä säämiskätuotanto ovat tuoneet vaurautta pohjoisiin kyliin I?majoen varsille. Keltainen oli suosittu paidan ja esiliinan värinä, vihreä ja viininpunainen hameen värinä. Lakeissa oli Karjalasta tunnettua kultalankaompelua ja helmikirjontaa. 2013. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella nykyisen Syktyvkarin alueella toimi yli 20 värjäriä. Sinipainanta oli yleistä myös Karjalassa niin karjalaisten, venäläisten kuin vepsäläistenkin parissa. Miesten ja naisten pitkät valkoiset paidat ommeltiin pellavapalttinasta ja koristeltiin joko punapoiminnalla tai punaisella etupisto-ompelulla. Vaikka neuvostovallan aikana kirkkoja suljettiin, tsasounoissa ja kotioloissa on silti vietetty kirkollisia pyhiä useimmiten naisten vetäminä. Va?kajoella Krivojen kylä on yhä Paraskeva Pjatnitsan ihmeitä tekevän ikonin takia tunnettu pyhiinvaelluspaikka. SAMANKALTAISUUTTA on ollut myös karjalais- ten ja komilaisten käsityötaidossa. Värjäystaito omaksuttiin venäläisiltä värjäreiltä. Heitä arvostettiin, ja taitavina kauppiaina heitä kutsuttiin paikkakunnan mukaan ?oveliksi i?malaisiksi?. Komilaiset kauppiaat uskaltautuivat vaaroja kaihtamatta kauas länteen aina Kuolan niemimaalle ja jopa Norjaan asti sekä myös itään Uralin yli Siperiaan. Komit ovat uskonnoltaan ortodokseja. Työhameina oli siniseksi värjätty olkainhame, joka vaihdettiin juhlapäivinä joko sinipainokuviolliseen tai kirkkaanväriseen silkkihameeseen. Raidalliseksi kudotut nauhat sidotaan niskasta lakikappaleen päältä. SAKARI KIURU käynnistä. Komilainen sorokka Letkajoelta. Otsakappaleessa on valkoisella silkkilangalla etupistoin ommeltu mato-kuvio, lakikappaleessa ?rahan kuvia?. Pohjoisessa varakkaat emännät pukeutuivat karjalaisten tapaan silkkiin ja samettiin. Naiset olivat taidokkaita kutojia. Rajakarjalaisten ja vienalaisten ortodoksisten karjalaisten tavoin ompelivat komilaiset > MARKKU HAVERINEN Komilainen olkainhame on ommeltu sinisestä painokuviollisesta pellavakankaasta. Sinipainantaan erikoistuneet värjärit kiertelivät maaseudulla ja tekivät hamekankaita tilauksesta. Tukeva ja tummansinisenä kiiltävä pellavakangas oli erittäin suosittua komilaisen kielialueen keski- ja eteläosissa
Vyt?egdajoki, Kortkeros. TAITO NRO 2 . Luoteis-Venäjällä tavallinen vaatekappale yleistyi varakkaiden karjalaisten, venäläisten ja komilaisten naisten juhlapukuun. Komeilla se oli käytössä 1850-luvulla. MARKKU HAVERINEN Brokadikankaisen liivin ompelemiseen tarvittiin yli kaksi metriä kangasta. 2013 37
Hameen alta pilkottava varsi oli kuviollinen. Kuvioiden värit ja sommittelu vaihtelivat paikkakunnittain. 2013. Kirjokintaita ja -sukkia tehtiin myös myyntiin, ja näin taitoa omaksuivat muun muassa hanti- ja mansinaiset Uralin itäpuolella. USEITA viikkoja kestävillä erämatkoilla komilaiset metsästäjät pukeutuivat käytännöllisesti. Ki?in ulkomuseossa helmitöitä tehdään näytöksissä ja työpajoissa. Se on tehty Prilu?skissa vuonna 1985. Komilaisnaisen juhlapukuun kuului useita kaulanauhoja. Helminauhaan on pujotettu kolme kullattua ristiä. Sarkahousujen kanssa pidettiin sarkatakkia, > 38 TAITO NRO 2 . Ki?i, Karjalan tasavalta. Tuohikoria käytetään sienten poimimiseen. Useimmiten sukkien terät neulottiin yksiväriseksi joko luonnonvalkoisista ja tummansiniseksi värjätyistä villalangoista. Talvipakkasella hienot vaatteet piilotettiin poronnahkaiseen umpiturkkiin, koska komilaiset ovat aina olleet käytännönläheisiä. Silkin ja sametin kanssa kelpasivat värikkäistä villalangoista neulotut kirjosukat. Otsakappaleen kirjonta tehtiin valkoisella silkkilangalla etu- ja puoliristipistoin tai reikä-ompelein. ILDIKÓ LEHTINEN 2007 ÄCKM R IT VA B AN MARKKU HAVERINEN Karjalaisnaiset suosivat joki- tai lasihelmin koristeltuja koruja, korvakoruja ja kaulanauhoja. Eroa oli sorokka-päähineen lakikappaleessa, joka karjalaisilla oli koristelematon ja komilaisilla punamustalla silkkilangalla kirjottu. Vyt?egdajoki. Letkajoen varsikylissä kirjontakoristeisia sorokka-päähineitä
2013 39. MATTI HUUHKA Miesten sukan kuvioraidat on neulottu kotona värjätyillä langoilla. TAITO NRO 2
Sankarimatkailijan Komi. 2013. Tuohikontit ovat kuuluneet arkeen. Lämmintä liiviä pidettiin päällysvaatteena. Nyt tuohesta tehdään silmälasi- ja kännykkäkoteloita, helmiä ja matkamuistoja. Oksana Kuku?kinan huopasaappaissa on kimallusta. MITÄ perinteisestä käsityötaidosta on jäljellä? Kominmaan väestörakenne on ratkaisevasti muuttunut 1930-luvulta lähtien, jolloin alueelle perustettiin vankileirejä. Myös naiset käyttivät sitä marjassa tai vaikkapa navettatöissä. Tuohta työstettiin samalla tapaa kuin suomalaiset tai karjalaiset. Yksinkertaiset lötöt olivat virsujen lisäksi arki- ja työkäytössä, ja tuohesta punottiin myös saappaita. jalkoihin vedettiin kuviolliset villasukat ja nahkasaappaat. Hihaton liivi ulottui vyötärön alapuolelle. Svetlana Turova perusti design-liikkeen vuonna 2011, ja hän panostaa neuleisiin. Päällimmäisenä vaatekappaleena oli liivi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1360. Nyt komeja, komisyrjäänejä ja komipermjakkeja on noin 400 000, ja he ovat Komin tasavallassa vähemmistönä. Kuitenkin komin kieltä kuuluu ja näkyy katukuvassa, ja perinteistä käsityötaitoa muokataan katu-uskottavaksi. Etu- ja selkäkappale kiinnitettiin sivuista toisiinsa nauhoin tai hihnoin. Nyt Jugyd-art / Clere-art -liikkeen tuotteita myydään paitsi Komissa ja nettikaupassa myös Moskovassa (www.clere-art.com). Nuori Oksana Kuku?kina puolestaan työstää huopasaappaita uuteen uskoon yhdistäen kauneutta ja käytännöllisyyttä. Komilaisen Svetlana Turovan mallistoa Jugyd-art-liikkeen kotisivulta. www.clere-art.com www.finnougr.ru/creativity/post.php?id=2717 ARTIKKELINKIRJOITTAJA ON KULTTUURIEN MUSEON INTENDENTTI JA DOSENTTI. AIHEESTA ENEMMÄN: Konttinen, Jussi. Helsinki: LIKE 2007. Ildikó Lehtinen (toim.): Volgan mutkasta Siperiaan. Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012. 40 TAITO NRO 2 . Se oli nelikulmainen sarkakangas tai nahkapala, jonka keskelle leikattiin pääntie
Tekijä IÄTTÖMIEN KUOSIEN Johanna Gullichsen MUMMOLANI KOMEROSSA OLI A I K O I N A A N TÄT I N I K U T O M A RUSKEANVIHREÄ KANGAS. SE JA S E N K U V I O T T U L I VAT M I E L E E N I N Ä H D E S S Ä N I E N S I M M Ä I S TÄ K E R TA A J O H A N N A GULLICHSENIN K A N K A AT. Teksti: MARJATTA HIETANIEMI Kuvat: MARJATTA HIETANIEMI JA JOHANNA GULLICHSEN Kolmella kankaalla päällystetty 1950-luvun jalopuutuoli. TAITO NRO 2 . 2013 41
Pysymme täällä niin kauan kuin mahdollista.? 42 TAITO NRO 2 . ?Valmistamme kaikki tuotteemme mattoja lukuun ottamatta Suomessa. 2013
Muistan edelleen tervan ja köysien tuoksun. Katselin mielelläni myös aaltoilevaa merta. Pariisissa Gullichsenin kankaita on myyty 15 vuotta, ja nyt niitä myydään myös Italiassa. Myös japanilaisiin Gullichsenin graafisen selkeä kuosimaailma puree. Pyrin suunnittelemaan aikaa kestäviä kankaita. Pysyvyydestä todistaa sekin, että Johannan ensimmäiseksi suunnittelema laukkumalli on edelleen tuotannossa. Työskentelen enemmän taiteilijan tavoin, ilman kompromisseja. Lapsuuden kesät vietettiin Fortuna-nimisellä veneellä. Koska kankaissa on vankka pohjoismainen lataus, voi hyvin ymmärtää skandinaaviseen tyyliin hurahtaneiden ranskalaisten ja italialaisten ihailevan niitä. Silloin tällöin katukuvassa vilahtaa hänen kankaastaan tehty laukku, ja aina mieleeni palaa sama lämmin ailahdus. Mikä sitten tekee nyt jo kansainväliseen tietoisuuteen nousseen, Porvoon kotiteollisuuskoulussa opiskelleen Johanna Gullichsenin kankaista niin ainutlaatuisia. Valmistamme kaikki tuotteemme mattoja lukuun ottamatta Suomessa. 2013 43. Niin ikään Gullichsenin laukut ovat laatua ja luonnonläheisyyttä rakastavien japanilaisten suosiossa. Pysymme täällä niin kauan kuin mahdollista, Johanna Gullichsen sanoo. . Selkeissä kankaissa on jotakin äärettömän traditionaalista ja samaan aikaan modernia. . Myös laatu on hänelle äärimmäisen tärkeä. . Sarjaa on valmistettu vuodesta 2000 lähtien. Matoissa pätee sama vapaan sommittelun kaava kuin kankaiden kuoseissa. AIHEET kankaisiinsa Gullichsen saa musiikista, kir- joista, luonnosta ja urbaaneista elementeistä, kuten katuritilän kuvioista. . Toisaalta meri on vahvasti mukana monissa kankaissani. Johanna Gullichsenin kankaalla päällystetyt Kilta-tuolit TAITO NRO 2 . S ittemmin olen törmännyt Johanna Gullichsenin kankaisiin erilaisilla messuilla. Luonto inspiroi, ja sitä on kaikkialla, myös toisessa kotikaupungissani Pariisissa. . Väreistä Japanissa purevat eritoten kirkkaat, rohkeat värit, kun taas suomalaiset suosivat eniten harmaata, mustaa ja luonnonläheisiä värejä. > Vanha ja uusi lyövät yhtä. Erityisesti monet Normandie-malliston kuoseista voi löytää samankaltaisuuksia vaikkapa kimonoiden obi-vöissä käytettyihin kuvioihin. Kangaspuut odottavat kuitenkin edelleen työhuoneessa kutojaa. Viereisellä sivulla on mattosarja Papillon, jonka materiaalina on pellava ja villa. Aluksi kudoin kangasmallini itse, mutta nykyisin aikaa sellaiseen ei tahdo enää jäädä
Joillekin taas toimii parhaiten vaikkapa muutama säväyttävä tyyny tehostekeinona. MODERNISMILLA on Johanna Gullichsenin perheessä pitkät perinteet. Niistä saa rinnakkain asettelemalla yhdistettyä erilaisia kokonaisuuksia. MONET Johanna Gullichsenin kankaat ovat löytäneet paikkansa huonekalujen päällysteinä. Se oli luonnollista, koska olemme aina asuneet suomenkielisen väestön keskellä. Minun on ollut raivattava oma tieni omalla työlläni, ja se ei ole aina ollut helppoa. 2013. Matoissa pätee sama vapaan sommittelun kaava kuin kankaiden kuoseissa. Muutama vuosi sitten häntä pyydettiin tekemään istuintyyny Sori Yanagin 1950-luvulla luomaan Butterfly-jakkaraan. Sittemmin Gullichsenin kankaita on nähty muun muassa Lepakko-tuolissa, Alvar Aallon Tankki-tuolissa ja Bengt af Schultenin tuoleissa. Erityisen kauniita kahden puolen käytettävät kankaat ovat tableteiksi kudottuina tai tyynyinä. Johanna Gullichsenin kankaat kudotaan Lapualla, aiemmin myös Alajärvellä. Viime aikoina markkinoille tulleet villamatot kudotaan kuitenkin Intiassa. Silti opin suomen kielen jo pienenä. Monet asiakkaat ovat laitattaneet kotinsa vanhat sohvat uuteen uskoon Gullichsenin kankailla. PELLAVA- ja villakankaista voi valmistaa kaikenlaista meikkipussukasta pyyheliinaksi, pöytäliinaksi ja jopa puvuksi asti. Olen aina ollut näppärä käsistäni ja väkertänyt kaikenlaista lapsesta saakka. Muista esikuvistaan Johanna mainitsee Vuokko Nurmesniemen. . Kutojaksi opiskelu oli luonnollinen vaihtoehto, sillä olen mieluummin tekijä kuin teoreetikko. Vaikka matkustaminen välillä väsyttääkin, se on minulle kuitenkin myös tärkeä luovuuden ja inspiraation lähde, hän sanoo. Sisustuskankaista valmistettuja pussukoita. Tyynyt ovat Johanna Gullichsenin uutuustuotteita. 44 TAITO NRO 2 . Myös äidinäiti oli taitava käsityöihminen. Maire Gullichsen on ollut Johanna Gullichsenille esikuva. Norjasta alunperin Suomeen saapuneen perheen kotikieleksi vakiintui ruotsi. . Hän muistuttaa kuitenkin, etteivät pelkkä sukuperimä ja -nimi riitä. ?Olen aina ollut näppärä käsistäni ja väkertänyt kaikenlaista lapsesta saakka.? . Yhteistyö pohjoisintialaisen kutomon kanssa pyörähti nopeasti käyntiin suomalaisen yhteistyökumppanin avulla. Hänen isoäitinsä oli Artekin perustaja Maire Gullichsen, joka tunnetaan myös suunnittelijana. Ranskaa opin käydessäni ranskalaista koulua, ja englantia puhuin kesäisin serkkujen kanssa. Kahdessa kaupungissa elävä Johanna Gullichsen matkustaa työnsä takia paljon. . Vuokko on loistava suunnittelija, joka tekee asioita omalla, vahvalla tyylillään. GULLICHSENIN perheessä on aina liikuttu
Yltäkylläisyys vaivaa. Pula-ajan penninvenytys alkaa siinä vaiheessa, kun korjaustyöstä pitäisi maksaa. Työhuoneeni sijaitsee kaupunginosassa, jossa sadan neliön rapakunnossa olevasta kerrostaloasunnosta pyydetään yli puolen miljoonan euron hintaa. Vanhaa tavaraa ja tekstiilejä lentää avolavoille, ja sieltä aarteenetsijä niitä puolestaan kaivelee. Yksi kädentaitoalan arvon sisäistänyt ihminen lisää maailmassa. KAISU JOUPPI KOLUMNI ANNA-KAROLIINA TETRI: ANNA-KAROLIINA TETRI ON YRITTÄJÄ JA TIETOKIRJAILIJA. HÄNEN YRITYKSENSÄ ON NIMELTÄÄN TETRI DESIGN. TAITO NRO 2 . Vielä tarvittiin tylppäkärkinen neula, roskiksesta sekin, ja työvälineet olivat kasassa. Koiranomistajan silmissä se oli vain reikä. Koiranomistaja ei ollut ensimmäinen korjausompelua tai entisöintiä kaipaava. Hän piti sitkeästi kiinni aikomuksestaan korjata tyynynsä, ja hetken päästä huomasin tutkivani tyynyä työpöydällä. Kaivoin kaapista avolavan aarteet, laatikollisen hylättyjä lankoja, ja etsimme yhdessä sopivat värit korjaukseen. Ja miksi en viitsisi. Aloitin opetustunnin. Tavaraa ei riitä heitettäväksi avolavalle, jos kahisevat kulkeutuvat korjausompelijan taskuun. Mitä sotaa ja ketä vastaan käsityöyrittäjä käy? Harmaa talous on kuluttajalähtöistä. Velipojan saapassukat ovat isoisän perua, ja isoisästä aika jätti jo kaksikymmentä vuotta sitten. 2013 45. Sisäinen opettajani oli taas niin onnellinen. Omat bambuiset markettisukat kuolla kupsahtivat kahdessa viikossa. Itseään arvostava käsityöläinen pitää linjastaan kiinni ja arvostaa ammattitaitoaan. Käsityöyrittäjän ovelle tullaan heilutellen kympin seteliä ja kysäistään: ?Viitsisitkö tehdä, kun sinähän osaat tällaiset jutut??. SATUNNAISTA PENNINVENYTYSTÄ K oiranomistaja naapurista tuli vieraisille. Yleinen tyyli on ehdottaa korjaushommia pöydän alta, ikään kuin lisäpuhteeksi. Ovea kolkuttelee tasaisin välein joku, jonka huopahattu heiluu päässä, lahkeet liipottaa maata tai vetoketju paljastaa liikaa. Opin jo vuosia sitten, että keskustelu näiden ihmisten kanssa kannattaa lopettaa ennen kuin se edes aloitetaan. Lyhennän sitten kotona omat lahkeet ja par- sin velipojan saapassukat, silloin kun viitsin. Puhdetyöt olivat sota-ajan ilmiö. Niistä oli viitseliäisyys kaukana. Koiranomistajassa oli jotain miellyttävää. Lomamatkalta oli tarttunut mukaan aarre, sata vuotta vanha kreikkalainen tyyny. Samalla lailla meillä kotonakin huudellaan roskapussista: ?Viittitkö viiä??. Loimi ja kudelangat olivat kuluneet poikki, niin minä sen näin. Vähän puhki kulunut, mutta tunteita herättävä. Ensin pujoteltiin pitkittäiset katkenneet loimilangat paikoilleen, ja sitten korjattiin kuviointia kudelangalla: yli, ali, yli, ali, yli, ali. Jossain vaiheessa vierestä kuului tokaisu: ?Tämä tekstiilien korjaaminen taitaa olla todella hidasta ja kallista puuhaa?
Puuaines on väriltään vaaleanruskeasta punaruskeaan. Männyn työstäminen ja viimeistely on helppoa. Oksattomasta ja suorasyisestä (säteittäinen sahaus) männystä saa jalopuumaisen kauniita pintoja. Mänty on turhaan aliarvostettu huonekalupuu. PENKIN vaikeusaste on: ?? UOLEVI NURMI Huonekalupuuseppä. KÄSILLÄ TAITO-LEHDEN TUOLISARJAN TUOLIT ON UUDELLEENPIIRRETTY VANHOJEN KÄSITEOLLISUUS-, LASTU JA LANKA- SEKÄ KOTITEOLLISUUS-LEHDISSÄ (NYK. Lisäksi koivu on myös kasvupaikan suhteen melko vaativa puu. 46 TAITO NRO 2 . Laadukasta oksatonta ja suorasyistä koivua on melko vaikea löytää. Suomalaisen metsäteollisuuden puristuksessa koivun arvostus metsänkasvattajien keskuudessa oli vuosikymmeniä pohjilla. Hitaasti kasvanut mänty on suomalaisen tehometsätalouden seurauksena kadonnut metsistämme lähes kokonaan. Koivu on erinomainen huonekalupuu, joka sopii vaativiin töihin. TAITO) JULKAISTUJEN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Se perinteinen penkki P I R T T I K A L U S T O P I TÄ Ä Y H Ä P I N TA N S A K O D E I S S A J A M Ö K E I S S Ä . J A M I K S E I P I TÄ I S I , A I N A K I N P I K K U P E N K K I O N H E L P P O VA L M I S TA A . P erinteinen pirtinpenkki kannattaa valmistaa suomalaisesta koivusta tai hitaasti kasvaneesta tiheäsyisestä männystä. Sen työstäminen on erittäin vaikeaa. Männyn puuaines on pehmeää. Sen mittoja on helppo modifioida käyttötarkoituksen tai tilan vaatimusten mukaan. Koivun puuaines on vaaleaa ja melko kovaa, sitkeää sekä hyvin taipuisaa. Penkin rakenne on yksinkertainen. Se sopii hyvin ensimmäiseksi suuremmaksi puusepäntyöksi. 2013 A-laatuisen koivun työstäminen on melko helppoa. Koivun viimeistely on vaivatonta, mutta koivu ?elää? ilmankosteuden vaihdellessa voimakkaasti. Talonpoikaisesineistöön kuuluva pirtinpenkki on perinteinen suomalaisen tupakeittiön kaluste, ja sitä on valmistettu niin männystä kuin koivusta. Koivun tyvitukeissa esiintyy kiharaista loimua, jota kutsutaan loimukoivuksi. Sydänpuu on lahonkestävää ja selvästi pintapuuta tummempaa
TAITO NRO 2 . 2013 47
48 TAITO NRO 2 . TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. 2013 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin
2013 49. TAITO NRO 2
KÄSILLÄ 50 TAITO NRO 2 . 2013
2013 51. SETUKAISTEN HENGESSÄ PULLONYÖRIN TEKOON! S E T U K A I S E T E L I S E T U T O VAT K A A K K O I S - V I R O S S A SETUMAAN MAAKUNNASSA SEKÄ VENÄJÄN PUOLELLA E L ÄVÄ V I R O L A I N E N K A N S A , J A P U L L O N Y Ö R I O N S E KAIKKEIN KAUNEIN SETU-MIESTEN VYÖ! Toteutus: TAITO UUSIMAA RY, MARJO VAINIO Kuvat: JOHANNA AYDEMIR ETU-MEIHET asettivat vyön paidan päälle, naimisissa olevat sitoivat solmun oikealle, naimattomat ja nuoret pojat vasemmalle puolelle. Pullonyöriä voi käyttää huoletta muutenkin, vaikka keväisen värikkäänä avainnauhana. Nauhan teko-ohje alkaa seuraavalta sivulta. > S TAITO NRO 2
2013 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. samalla tavalla ja tee siitä sormio. 52 TAITO NRO 2 . Kuvissa musta lanka on ?ydinlanka?. TYÖOHJE: Solmi kaikki langanpäät löysästi yhteen ja työnnä neulepuikko terävä pää edellä solmun sisään. Mittaa ?ydinlanka. Jätä solmukohta pullonsuun yläpuolelle ja aloita nauhan teko. Aseta sormiot haluamaasi värijärjestykseen pullon ympärille. Ota vasempaan käteen vahva ydinlanka ja tee villalangalla solmu ydinlangan ympärille kuvien mukaan (kuvat 1?4). Lisäksi yksi säie vahvaa puuvilla- tai pellavalankaa ?ydinlangaksi?, esimerkiksi Mandarin Petit -lankaa (100 % merseroitu puuvilla). Vedä ?ydinlanka. Neulepuikon tulee olla niin pitkä, että se ulottuu noin 10 cm pullonsuun yläpuolelle. Puikon paksuus määrää osittain nauhan vahvuuden, mallissa puikon paksuus on nro 2,5. Lanka: Esimerkiksi Sandnes / Tekstiiliteollisuus Oy:n Smart-lankaa (100 % villa), värit oman maun mukaan. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 2. 1 Työvälineet: Pullo ja neulepuikko. vaakasuoraan vasemmalle ja kiristä solmu puikon juureen (kuvat 5?6). Menekki: Mittaa värilangat noin 4 x valmiin nauhan pituisiksi ja tee niistä sormiot. Kuvan töissä on 7 säiettä. Pujota puikko terävä pää edellä pulloon
3 4 6 5 TAITO NRO 2 . 2013 53
Jatka suoraan spiraalimaisesti, ja tee villalangalla solmut koko ajan samassa värijärjestyksessä. Nosta puikkoa nauhan keskeltä työn edetessä. alta, ja tee seuraava solmu ?ydinlangan. ympärille. Kun olet tehnyt yhden solmun jokaisella villalangalla, ensimmäinen kerros on valmis. Valmis nauha asettuu pullon pohjalle. Jatka kunnes villalangat loppuvat tai nauha on halutun mittainen. Kuvan pirtanauh an on valmistan ut Vedä puikko pois nauhan sisältä Taitokesk us Sastamal an neuvonta ja viimeistele nauhan päät. päällikkö Riitta Eeronheim o. Ohjetiedustelut: Taito Uusimaa / Marjo Vainio marjo.vainio@taitouusimaa.fi. 7 Taidon ja käsityön viikko 8.?14.4.2 013 3 Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ovat valinneet viikon teemaksi nauhat ja a nyörit, joiden tekemistä opetetaan taitokeskuksien työpajoissa. Taidon ja käsityön viikko on valtakunnallinen tapahtumaviikko. 2013 Ota uusi lanka valmiin solmun vasemmalta puolelta ?ydinlangan. Se nostaa esille suomalaista osaamista, taitoa sekä käsityökulttuuria ja muotoilua. www.ta ito.fi 54 TAITO NRO 2
2013 55. KÄSILLÄ Tunnetko saorin? J A PA N I S TA L Ä H T Ö I S I N O L E VA K U D O N TAT E K N I I K K A VA L L O I T TA A J A VA PA U T TA A . TAITO NRO 2
tiheys 3 l/cm . pituus 3 m . Kudo maton alkuun 10 cm:n palttinapäärmeet kaksinkertaisella vihreällä langalla (= sammalenvihreä 197 ja lehmuksenvihreä 290). Kun aloitat ja lopetat kuviota tai jatkat lankoja, kierrä niiden päät aina reunalangan ympäri ja pujota avoimena olevaan viriöön. Viimeistely: Solmi loimilangat pareittain hevosenhäntäsolmuilla ja lyhennä hapsut. Kuosittelu kosteana ja kuivaus tasaisella ilmavalla alustalla. Rakenne: Piirros 2: LA NK ATIE DU STE LU T: WE TTE RH OF F OY, P. 250 g musta 15-säikeistä kalalankaa tex 30 x15 . Höyrytä valmis matto kevyesti villan säädöllä. Hoito- ja pesuohje: Säännöllinen tuuletus, käsinpesu 30 asteessa valkaisuaineettomalla pesuaineella. (03 ) 626 262 0, WW W.W ETT ERH OF F.F I 56 TAITO NRO 2 . Heitä kaksoissukkula oikealta vasemmalle (vihreät langat) ja kierrä vasemmassa reunassa olevat siniset langat viemällä sukkula niiden alta. Heitä sitten kaksoissukkula takaisin oikeaan reunaan ja vedä samalla kerältä tulevat langat kuvion rajakohtaan (piirros 2) ja päätä lankojen päät viriöön kiertämällä reunalanka. pirta 30/1 . Huom. Kudo vihreät langat kaksoisrullasukkulalla, eri värit omilla puolillaan (katso piirros 1). Aloita kuvion kutominen piirroskuvaa mukaellen. langat ovat viriössä nyt nelinkertaisina. Lyö langat kankaan suuhun, polje seuraava viriö auki ja jatka samoin. Syötä molempia värejä tasaisesti. KÄSILLÄ JOKI-TUOLIMATTO Malli ja toteutus: TANJA-MAARIT KORPINEN Koko: n. leveys 50 cm . 45 x 195 cm Sidos: palttina ja kiintopujotus Saori-tekniikalla Loimi: n. lankaluku 150 l Mallipiirros 1: Kudevärit: = 197 ja 290 = 294 ja 296 = 197 ja 195 Kude: 250 g sinistä (294), 250 g vaaleansinistä (296), 100 g lehmuksenvihreää (290), 100 g sammalenvihreää (197) ja 50 g vihreää (195) Wetterhoffin Tuukka-karstavillalankaa tex 200x2. KUDONTAOHJE Keri siniset langat kerille ja säilytä niitä lattialla muovipussilla vuoratussa korissa. Taita ja ompele 4 cm:n päärmeet 2 cm:n sisävaralla. Jätä lankojen rajakohta loimilangan alle, jolloin liitoskohdasta tulee siisti ja litteä. Laita siniset lankakerät työn vasemmalle puolelle. 2013 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.
Saoritekniikka ei tunne virheitä, vaan jokaisella kuteella on oma erityinen roolinsa. saori-eng.jimdo.com Amerikkalaisella Jill Nickolene Sandersilla on oma kudontastudio Californiassa. 2013 57. Opetustyötä olen tehnyt toisella asteella artesaanien kanssa sekä ammattikorkeakoulussa artenomien koulutuksessa yhteensä reilut kymmenen vuotta. Hän valmistaa muun muassa tämänkaltaisia uniikkeja Saori-vaatteita, joita hän myy Etsy-kaupassaan. www.etsy.com/people/ saorisantacruz TAITO NRO 2 . Toivon tietenkin, että opiskelijani, jotka tekniikkaan lyhyesti tutustuivat, olisivat jakaneet tietoa eteenpäin. Olin opiskellut kuvakudostekniikoita Unkarissa ja minusta tämä tekniikka antaa jossain määrin samanlaisia vapauksia vipukangaspuissa kudottujen tekstiilien kuviointiin. Sinällään mikään tekniikka ei tee kutojaansa autuaaksi vaan kutojan oma oivallus tekniikan mahdollisuuksista. Kun sitten tein ensimmäisiä kokeiluja saori-tekniikalla, huomasin miten sujuva tekniikka oli. SE SYNTYI REILUT 40 VUOTTA SITTEN JAPANISSA. SUOMESSA SAORI-TEKNIIKAN PUOLESTA PUHUU JOUNI JÄRVINEN. Jouni Järvinen, miten hurahdit tekniikkaan? . Lähtökohtaisesti tekniikka on yksinkertainen ja helposti otettavissa haltuun, onhan se alun pitäen kehitelty soveltuvaksi myös esimerkiksi kehitysvammaisten kutojien iloksi. Voiko tätä tekniikkaa opiskella jossakin Suomessa, onko aiheesta esimerkiksi lyhytkursseja? . LUOVUUTTA LANGOILLA SAORI-TEKNIIKKA ON HAUSKA JA HELPPO KUDONTATEKNIIKKA, JONKA KAUTTA VOI PÄÄSTÄÄ LUOVUUTENSA IRTI, SILLÄ SIINÄ EI VOI TEHDÄ VIRHEITÄ. Viimeksi olen opettanut saori-tekniikka Hämeen ammattikorkeakoulussa muotoilun ja ohjaustoiminnan koulutusohjelmien opiskelijoille. Se antoi paljon mahdollisuuksia värien sekoittamiseksi ja lähes rajattomasti mahdollisuuksia kuviomuotojen kutomiseen. Tällä hetkellä ei minulla ole kursseja menossa, mutta tarpeen mukaan voin ohjata saorikudonnan lyhytkurssin, kunhan ryhmä ja paikka järjestyvät. Kerro hiukan itsestäsi: kuka olet ja missä päin vaikutat? . Olen Jouni Järvinen tuntee saori-tekniikan. Yhteystiedot: jjarvinen@hotmail.com opiskellut pitkän oppimäärän kudontaa vuosina 1987?1995, silloin kun se Suomessa oli vielä mahdollista monessa kylässä ja niemennotkossa. Viimeiseksi opiskelin Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Olen tehnyt satunnaisesti kudonnan kurssien opetusta Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa. Juureni ovat Ruovedellä Muroleen kanavalla. Kuvakudostekniikoita ja tekstiilien teknistä suunnittelua olen opiskellut myös Unkarissa ja Italiassa. Ei voi sanoa, että olisin lopettanut kokonaan opettajana visuaalisilla aloilla, mutta vähäistä se on viime aikoina ollut. Ensimmäiset kokeilut 90-luvulla Etelä-Karjalan ammattiopistossa toivat nopeasti esiin myös sen, miten nopeasti opiskelijat omaksuivat tekniikan. En ole ainakaan kuullut, että saori-kursseja jossain päin Suomea järjestettäisiin. Päivätyöni on Stadin ammattiopistossa tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon opintoohjaajana. SAORI Saori-tekniikka syntyi japanilaisen Misao Jon toimesta vuonna 1968. Saoria voi kuvata myös tietynlaiseksi käsityöfilosofiaksi, jossa jokaiselle kutojalle annetaan mahdollisuus ilmaista itseään iästä, sukupuolesta tai esimerkiksi vammaisuudesta huolimatta. Näin saori-tekniikasta ensimmäisiä kuvia 90-luvun puolivälin paikkeilla ja kuvissa minuun tekivät vaikutuksen värikkäät sattumanvaraisen oloiset pinnat ja kuviomuodot
KÄSILLÄ 58 TAITO NRO 2 . 2013
2013 59. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. TAITO NRO 2 . Kudo näin 200 cm:n pituinen huivi. Päättele kude B ja kudo loppuun kaksi heittoa sukkulalla A. Viimeistely: Puno huivin päihin 4+4 langan kierrehapsut ja höyrytä valmis huivi kevyesti. Hoito- ja pesuohje: Käsinpesu 30 asteessa ja höyrytys villan säädöllä. Rakenne: Tekniikka on villi ja vapaa . Saori taipuu myös kaulalle K E VÄT K E L E I L L Ä K E L PA A K U L K E A KAULALLA KAUNIS SILKKIHUIVI. LEIMU-SILKKIVILLAHUIVI Malli ja toteutus: WETTERHOFF OY, KATJA HYNNINEN Koko: 38x180 cm Sidos: palttina ja pujotus Saori-tekniikalla Loimi/m: 30 g punaista (918) Wetterhoffin Silviasilkkivillalankaa tex 50x2. . leveys 40 cm . (03 ) 626 262 0, WW W.W ETT ERH OF F.F I Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Heitä sitten sukkula B vastakkaisesta suunnasta viriöön, kierrä reunassa odottava kude viemällä sukkula B sen alta ja heitä se sitten takaisin saman viriön toiseen reunaan (= sukkulan B lähtöreuna). Aseta kuteiden liitoskohdat aina eri kohtaan vähintään 5 cm:n etäisyydelle huivin reunoista. tiheys 7 l/cm . kaide 70/1 . Vaihda polkusta ja jatka samoin. Voit käyttää kuteena myös Sivilla-silkkivillalankaa tex 50x4. Kuteen tiheys: 4 l/cm KUDONTAOHJE Huivi kudotaan pujotuksena kahdella rullasukkulalla siten, että toisella sukkulalla on kaksinkertaisena väri 915 (sukkula A) ja toisella sukkulalla kaksinkertaisena väri 927 (sukkula B). Kudo kaksi ensimmäistä heittoa sukkulalla A ja jätä sukkula odottamaan. Viriössä on nyt kaksi eriväristä toisensa kiertävää kudelankaa kaksinkertaisena. Asettele kuteiden liitoskohta haluamaasi kohtaan vapaasti tai mallin mukaan. lankaluku 280 Kude: 40 g tummanpunaista (915) ja 40 g syklaaminpunaista (927) Wetterhoffin Silvia-silkkivillalankaa tex 50x2. sinä päätät, miltä huivisi tulee näyttämään. LA NK ATIE DU STE LU T: WE TTE RH OF F OY, P
010-617 3030 tuotteet. www.pirtinkehraamo.? Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä w w w. KATSO... 09 396041 / www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa! Käsityömatkailu www.ryijypalvelu-rp.fi Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH. (014) 266 4370 60 TAITO Nro 2 . tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Materiaalit I W 4JOVMMF KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Pirtin Kehräämö Suomalaisesta villasta KEHRÄÄMÖ ja Tehtaanmyymälä valmistetut Kehräämöntie 2, 51520 Hiirola Puh. 2013 Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. s l o j d -de ta l j e r. (09) 660 615 KORPILAHDEN SATAMASSA www.emalipuu.? www.hoyrygalleria.? BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi www.craftmuseum.fi Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä . f i Käsityötarvikkeet www.novita.fi +829878.6((1 HULWWlLQ RKXW PHULQRYLOODWRSVL MD QHXODWWX PHULQRYLOODOHY\ VLOHl VLONNLVLIRQNL 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQD FRP _ /HHQD 3LLD Katso mitä kaikkea askarteluun ! Lahjatiski Taito Shop. Kun tekijällä on merkitystä. www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com
Utan den där blixtsnabba helt irrationella glimten, då man helt utan förutfattade meningar greppar något nytt material, eller teknik eller en otrolig kombination av dem båda. Istället tänker vi vuxna ofta litet i samma banor som en av mina bekanta:?Varför finns det inte något sådant ämbetsverk, där man kunde berätta vad man har på hjärtat och tjänstemannen skulle säga vad man borde tänka eller göra?? Vi vuxna externaliserar gärna den möjligheten att vi alldeles själva skulle hitta på saker . många som gör mycket likadana saker på samma sätt och av samma material. Som att man knyter ihop bilens bakaxel med bogserlinan vid trappräcket. Eller sänker cykeln i grannens damm. Att man kunde lita på att det går över. Problemet ligger antagligen i det att vuxna människor lärt sig att av sig själv kräva effektivt och kreativt tänkande utan att förstå att dessa tomma stunder kan ha en stor betydelse för att något nytt skall kunna skapas. 2013 61. Och att man sedan vandrar omkring med vinden dånande i huvudet utan att ha den minsta aning om vad man skall göra härnäst. Eller lär hamstern simma under kranen. Kanske mycket rent av. Nokias före detta mikromekaniker tillverkar nu för hand klockor, som han själv designat till ett pris som man har svårt att säga utan att först hosta till. I hans > TAITO NRO 2 . Urmakaren litar dock på att det finns köpare för dessa med pietet gjorda lyxurverk. Text och bilder: MAIJA SAARI Produktbilder: TEEMU RYTKY D et var en dag i början av augusti 2012 då Antti Rönkkös karriär hade kommit till en skärningspunkt. Borde studieprogrammets sista etapp heta: jag har ingenting att göööra? Skulle det föda några fina snilleblixtar? Tiina Aalto MED STADIG HAND och skarpt öga Antti Rönkkö gjorde en djärv kursändring. Inom hemslöjds- och konsthantverksbranschen finns det . Vad borde de tänka om sin blivande karriär, så att den i sig hade åtminstone något nytt, något aldrig tidigare skådat och fungerande. Hur många framgångshistorier hade inte blivit ofödda också inom hantverksbranschen utan dessa ?tomma huvuden?? För barn betyder dessa tomma stunder ofta någon knasig snilleblixt. Tillståndet skulle kännas lättare om man kunde slappna av i tomheten. Men de berättar om den stunden, då man inte hade någonting att göra och så plötsligt, wow, får man en snilleblixt! Hur i hela världen skulle vi vuxna kunna komma på något liknande. Översättning: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN S.14 FRÅN REDAKTIONEN TOM I HUVUDET TEEMU RYTKY G år det så också för andra, att ibland känns det som om man var alldeles tom i huvudet utan idéer. Om man skulle ringa från Nokias kontor, hade det betytt att han fortsatt med finmekaniken i mobilernas värld. Rönkkö, som också är utbildad urmakare, slog ihjäl tiden med att sätta ihop ett armbandsur. Jag menar inte att vi skulle dammsuga bajsklimparna i toalettstolen av en plötslig impuls, som en kille hittade på en gång. vare sig man vill det eller inte . Fastän den inte är det. Snart är det vår och nya hantverkare utexamineras igen. utan systematik. Hur hänger nu det här ihop med något över huvud taget. Det finns ett oändligt antal historier och slutresultaten är kanske inte speciellt mycket att komma med. Det är många som tar kontakt och framställer sin sak eller produkt som något nytt
Mikromekanik kräver också muskeldisciplin. Om tankarna irrar, gör händerna vad de tycker. Antti Rönkkö gör sina klockr helt och hållet själv om man undantar gångmekanism och remmen av krokodilskinn. Sedan började han göra prototyper och testa dem i användning. Ibland tänkte han för sig själv, att det är början på något nytt om telefonen inte ringer. Det kom inget samtal. Samma dag som Rönkkö fick avsked, sålde han sin första klocka till Nokias VD Stephen Elop för drygt 26 000 euro. . De speglar finskhet och Rönkkös karaktär. Där förenas det finmekaniska kunnandet och formgivningen. Där ser man hur maskineriet tickar. I det sex kvadrat stora arbetsrummet hemma koncentrerade sig Rönkkö så gott det gick på arbetet med klockan. Sedan följde sovsäcksveckoslut i en kamrats mekaniska verkstad. Svenska JUURI NYT sidor händer växte det första försäljningsexemplaret av Rönkköklockor fram. Rönkkö finslipade flitigt prototyperna för sina ur i drygt fem års tid innan avskedet från Nokia. . Undersidan är av klart glas. Arbetsskedena med sina genomtänkta rörelser liknar en andäktig operation. Mellan kugghjulen ser rubinlagren ut som drakens glödande ögon. Speciellt krävande är det att slipa de döda vinklarna i mekanismen. Det förekom ofta samarbetsförhandlingar på Nokia, så det verkade klokt att utveckla en reservplan, påminner han sig. Arbetet på Nokia var något helt annat än urtillverkning. Uret verkar renlinjigt, men man måste ge det tid för att komma under ytan. Pateks urverk är också Rönkkös favoriter för de representerar hantverk drivet till sin yttersta gräns. DEN SAVOLAXFÖDDE urmakarens ur förmedlar en stark egen image. Det här gör framställningen tiskrävande då det finns en massa delar. Höljet och spännet gör Rönkkö av härdat stål. Beräkningarna måste vara absolut riktiga, då bearbetningsprecisionen i maskinen är en tusendedels millimeter. Det egentliga arbetet började. För mekanismens bryggor igen använder han tysksilver. TAITO NRO NRO 2 2? . Det är annat när han arbetar med sina klockor, då stängs allt annat ute. Då man monterar ett ur måste man koncentrera sig hela tiden och känna vad händerna håller på med, förklarar urmakaren. Arbetet kräver en god syn, men ändå behöver Rönkkö både lupp ock mikroskop dagligen. 2013 2013 62 TAITO Antti Rönkkö Klockans undersida är av klart glas. Det hugger sig villigt fast vid handleden. Rönkkö verkar först vara ganska stillsam, men bara man börjar samtala med honom vid kaffebordet, blir han snabb i repliken. I Otnäs planerade och förverkligade Rönkkö mobilhöljen, glidmekanismer, gångjärn och tangentbord. På sin lediga tid upprätthöll Rönkkö sin yrkesskicklighet som urmakare genom att reparera klockor. Rönkkö började sätta ihop klockor till försäljning. För en del av lösningarna har Rönkkö också patenträttigheter. Där ser man hur maskineriet tickar. Det omsorgsfulla handarbetet kan göra uren i överkant dyra. Till exempel det schweitziska armbandsuret Patek Phillipe Calibre 89 kostar enligt Wikipedia 3,9 miljoner euro. I monteringsskedet måste man koncentrera sig på allvar. De pyr under ytan. De petigaste jobben kan man inte göra efter en träningsrunda eller efter att man burit tunga shoppingkassar, för då skakar händerna. . Antti Rönkkö beskriver urets hölje med sin svart krokodilskinnsrem som nazgûl, monstret ur Sagan om ringen. Rönkkö rentav sov i närheten av verktygsmaskinen där delarna till uren gjordes. Rönkkö anser dock inte trots det-. Urtavlans skickligt utförda labyrintmönster lockar till närmare granskning. Ur en annan vinkel blottar tavlan en reflexbild. Urmakaren kallar sin skapelse ett helhjärtat spel: klockan har ingen ring för att fästa mekanismen , utan mekanismen är fäst direkt på stommen. Urtavlan igen görs av diamantbelagt stål. Jag skickade ett e-mail till Elop den sista dagen och frågade om VD:n ville uppdatera sina armbandsur med en äkta Rönkkö. Sedan han sett bilderna av Rönkköuret var Elop såld och urmakaren fick en flygande star för sin nya karriär. FÖR ANTTI RÖNKKÖ representerar arbetet att göra en klocka hantverkets högsta form
Men på något sätt kan jag koncentrera mig och händernas motorik samarbetar bra med ögonen. Rönkkö talar till exempel om visare som ?osoitin. Nu och då skymtar det i gatuvimlet en väska sydd av hennes tyg och alltid känner jag samma varma ilning i mitt inre. Vad är det då som gör att de redan internationellt välkända tygen designade av Johanna Gullichsen, som studerat vid Borgå hemslöjdsskola, så speciella. I skolan öppnade sig urmakarvärlden med hela sin volabulär. Jag arbetar mera som en konstnär, utan kompromisser. Med lyxuren siktar han in sig på utlandet. Även kvalitet är något för henne ytterst viktigt. > TAITO TAITO NRO NRO 2 2? . Där, påstås det, har sheikerna för vana att byta sina dyrbara armbandsur till ett nytt vartannat år. Johanna Gullichsen DE TIDLÖSA MÖNSTRENS Johanna Gullichsen I mormors skrubb fanns det i tiden ett brungrönt tyg, som min moster vävt. 41 ta, att han är en speciellt tålmodig person. . FRÅN S. Också Främre Orienten lockar. Viisari är ju inte finska utan kommer från svenskans verb visa, skrattar Antti Rönkkö vid kaffebordet. Sedan början av året har Rönkkö träffat experter på marknadsföring så flitigt att han kappast haft tid för klockorna. Då man är passionerat intresserad av något, förmår man utestänga alla störande faktorer. RÖNKKÖ HAR VARIT klocktokig ända sedan barndomen. Till exempel 50 procent av de schveitziska uren säljs idag i Asien, speciellt i Kina. Jag försöker komponera mönster som står emot tidens tand. Ett bevis på beständigheten är även det, att den första väskmodell Johanna komponerade alljämnt finns i produktion. De gamla urens mekaniska lösningar och material var inspirerande. Arbetet i en uraffär i Idensalmi vann över gymnasiestudierna och beslutet att utbilda sig till urmakare beseglades. Mannen gjorde sitt första urverk i en av världens mest uppskattade urmakarskolor, som idag finns i Alberga i Esbo. och inte ?viisari?. . I de renodlade mönstren finns något oändligt traditionellt och samtidigt modernt. . 2013 2013 63 63. Det här och tygbitens mönster dök upp i mitt minne när jag första gången såg Johanna Gullichsens tyg. Text: MARJATTA HIETANIEMI ANTTI RÖNKKÖ, KLOCKBITEN SAVOLAXARE FÖDD: 09.01 ÅR 1976 FRÅN: LAPINNIEMI I IDENSALMI FLYTTAT TILL ESBO 1995 FÖR ATT BÖRJA STUDERA. EXAMEN: ÅR 1998 FRÅN KELLOSEPPÄKOULU. JOBB: ÅREN 1998-2012 VID NOKIA RESEARCH CENTER SOM FINMEKANIKER NU: URMAKARE PÅ HELTID, JOBBAR HEMMA. FAMILJ: BOR MED FRU OCH TVÅ BARN I MATTBY I ESBO. MOTION: VUNNIT SILVER OCH BRONS I JUDO PÅ FM-NIVÅ, IDKAR OCKSÅ JOGA. S enare har jag stött på Johanna Gullichsens tyger på ett flertal olika mässor
Också japaner fastnar lätt för Gullichsens grafiskt rena designstil. Vuokko är en fantastisk designer, som gör saker med sin egen starka och säkra stil. I FAMILJEN GULLICHSEN har man alltid rört på sig. Svenska språket befäste sin plats som hemspråk i familjen, som ursprunligen kom till Finland från Norge. . Hennes farmor var Maire Gullichsen, grundaren av Artek, som man också känner som designer. 2013 2013 64 TAITO MÅNGA AV Johanna Gullichsens tyger har funnit sin sin plats som möbelöverdrag. Då tygen i sig har en stark nordisk laddning, kan man lätt förstå att fransmän och italienare, som fallit för den skandinaviska stilen, beundrar dem. Många kunder har förnyat inredningen i sina hem, genom att klä om sina gamla soffor med Gullichsens tyger. I början vävde jag själv mina modeller, men nu räcker inte tiden till för det. Johanna Gullichsens tyg vävs i Lappo, tidigare också i Alajärvi. Mattorna av ull, som kommit ut på marknaden nyligen vävs dock i Indien. Också hennes mormor var en skicklig handarbetsmänniska. Maire Gullichsen har varit Johanna Gullichsens förebild. Senare har man också sett hennes tyger som klädsel för läderlappsstolen, för Tankki-stolen av Alvar Aalto och på stolar av Ben af Schultén. Jag kommer ännu ihåg doften av tjära och trossar. I Japan är de rena, djärva färgerna speciellt populära, medan man i Finland föredrar grått, svart och naturnära färger. AV LINNE- OCH ylletygen kan man tillverka allt möjligt från necessärer till handdukar, borddukar och till och med klädesplagg. Speciellt i ett flertal av mönsterkollektionen Normandie kan man hitta likheter med mönster som använts i kimonodräktens obi-bälten. I mattorna finns samma schema med fri komposition som i tygens mönster. Man får fram olika helheter genom att placera dem intill varandra. TAITO NRO NRO 2 2? . Men finska lärde jag mig redan som barn. Vi kommer att stanna här så länge som det bara är möjligt, säger Johanna Gullichsen. . Det var naturligt, då vi alltid bott i finskspråkiga omgivningar. Franska lärde jag mig då jag gick i franska skolan och engelska talade jag om somrarna med mina kusiner. Johanna Gullichsen som bor i två städer reser mycket på grund av sitt arbete. . På samma sätt är också Gullichsens väskor populära bland japanerna, som älskar kvalitet och naturnärhet. Samarbetet med ett väveri i norra Indien tog snabbt fart med hjälp av en finländsk samarbetspartner. För några år sedan bad man henne skapa en sittdyna till Sori Yanagis Butterflystol. Vävstolen väntar ändå alltjämnt i mitt arbetsrum på sin vävare. MOTIVEN till sina mönster får Gullichsen från musiken, ur böcker och naturen eller ur urbana element, som t ex gatugaller. . JUURI NYT . Jag har varit tvungen att bana mig min egen väg med mitt eget arbete och det har inte alltid varit lätt. Att studera till vävare var ett naturligt alternativ, då jag alltid hellre arbetat med mina händer än teoriserat. Jag har alltid varit händig och donat allt möjligt ända sedan jag var barn. En av Johanna Gullichsen andra förebilder är Vuokko Nurmesniemi. . Hon påpekar dock att det inte räcker enbart med gener och familjenamn. . Och även om resandet ibland känns tröttsamt är det ändå viktigt för mig som en källa till skaparkraft och inspiration, säger hon.. Barndomens somrar tillbringades på skutan Fortuna. Speciellt vackra är tygen som kan användas med vardera sidan upp som tabletter eller kuddöverdrag. Jag betraktade också gärna det böljande havet. Gullichsens tyg har funnits till salu i Paris i 15 år och nu kan man köpa dem också i Italien. För andra kanske det fungerar bättre med några kuddar som pigga färgklickar. MODERNISMEN har långa traditioner i Johanna Gullichsens familj. Å andra sidan finns också havet starkt närvarande i många av mina mönster. Naturen inspirerar och den finns överallt, också i min andra hemstad Paris. . Vi tillverkar alla våra produkter, utom mattorna, i Finland
2013 65. K U U S I V U O T TA J U U S O P E LT O M Ä K I O N R A K E N TA N U T 3 , 5 N E L I Ö M E T R I N K O K O I S TA K Y L Ä Ä , J A N Y T S E O N VA L M I S . Teksti: TIINA AALTO Kuvat: SAMI KILPIÖ JA JUUSO PELTOMÄKI TAITO NRO 2 . OMALLA ajalla Maailman LUOJA Y L I 2 4 0 0 I T S E M A A L AT T U A I H M I S TÄ , 8 5 A U T O A , N E L J Ä P E R H O S TA , N E L J Ä H I I R TÄ , K O L M E K Ä Ä R M E T TÄ , K A K S I P Ö L L Ö Ä , K A K S I K U LTA K U O R I A I S TA , L I U TA M U I TA E L Ä I M I Ä J A V I I S I J U N A A
Kylän kadut vilisevät elämää. 66 TAITO NRO 2 . 2013
Sen sijaan yksi punkkareista lyö kohteliaasti käsipäivää vanhalle koulukaverilleen. Sillä en minä sitä täälläkään voi pitää. Mutta okei, yksi talo maksaa 50 euroa, ja sen työstämiseen valmiiksi menee noin kuukausi. Eipähän tarvinnut myydä, Peltomäki nauraa älynväläykselleen. . Sitä paitsi ihmisiä varten ne junatkin ovat olemassa. Peltomäki tarkoittaa ihmisillä noita noin parin sentin mittaisia pikkiriikkisiä hahmoja, joilla kaikilla on jokin tarina. . Paketti ihmishahmoja maksaa parikymppiä, ja niiden maalaaminen valmiiksi vie sen saman kuukauden, hän laskee. Tietenkään summia ei voi suoraan noin laskea, sillä eihän rata seiso, vaikka maalien kuivumista odotellaankin, jatkuvasti on jotakin työn alla. Vein kerran harrastajataidenäyttelyyn pienen rautatien, ja pistin sille hinnaksi 25 000 euroa. Tai olisin voinut tyytyä siihen, että punkkariporukka vain rähisee ja ryypiskelee keskenään. Tai ilotalo, se olisi voinut olla synkeä ja ahdistava, mutta nyt se on paikka, jossa nuo naiset myös asuvat ja jonka takapihalla levitetään esimerkiksi pyykkiä kuivamaan. Olisin voinut laittaa munkin ihailemaan vaikkapa lampaita tai lapsia, mutta hän seisookin uteliaana seuraamassa ralliautovarikon toimintaa. Tämän kanssa on käynyt niin, että junarata on tässä oikeastaan vain siksi, että tässä pitää olla junarata. Ihmiset ovat niin helposti hämillään, jos näin ei ole. Jos tekisin pelkän maiseman ilman rataa, he ihmettelisivät mistä on kyse, Peltomäki kertoo huvittuneena ja jatkaa. . Et- tä mitäs nyt, kysyy Juuso Peltomäki suururakkansa äärellä. Haikeaksi mielen vetää tietoisuus tehdyn työn määrästä. . Miten ihmeessä sitä määrittelisi. Vai voisiko sen arvo olla itse kylä, Friedrichshöhe? VAIKKA kylällä on saksankielinen nimi ja sen raken- nuskanta on hyvin saksalaistyyppinen, mikään kopio valmiista kylästä se ei ole. Peltomäellä itselläänkään ei ole siitä oikein minkäänlaista ajatusta. . Hän kertoo jutel- Peltomäki tarkoittaa ihmisillä noita noin parin sentin mittaisia pikkiriikkisiä hahmoja, joilla kaikilla on jokin tarina. leensa asiasta muun muassa erään arvostetun helsinkiläisen antiikki- ja taidekauppiaan kanssa, ja kuuleman mukaan ratoja toisinaan kyllä myydäänkin. Iso ongelma on hinta. TIETYSTI OLO ON vähän haikea ja kiusallinenkin. Takki on hiukan tyhjä, Peltomäki myöntää. Kiusalliseksi puolestaan olotilan tekee se, että nyt pitäisi tietää, mihin koko komeus laitetaan. . 2013 67. Haluan aloittaa uuden pienoisrautatien rakentamisen. Pienoisrautatie sijaitsee tällä hetkellä Peltomäen kotona salolaisessa kerrostalossa. Olisi todella tylsää rakentaa tällaista niin, että lätkisi ihmisiä sinne tänne ilman mitään ajatusta. Kylää voisi hyvällä syyllä sanoa ihmisten kyläksi, jossa näyttäytyy elämän koko kirjo, mutta vältetään turhia stereotypioita. . Tuossa ilotalossa asukkaista pidetään > myös huolta. TAITO NRO 2 . Jotain osviittaa sen arvosta kuitenkin väistämättä antaa rataan käytetty aika ja raha. Mutta kyllä minulle kylässä tärkeintä ovat sen ihmiset. . En tietenkään ole jokaiselle keksinyt koko elämäntarinaa, mutta kyllä minä sen tiedän, mistä he ovat tulossa ja miksi he ovat juuri siinä missä ovat. Kylä on puhtaasti Peltomäen oma luomus.
Peltomäen mukaan käsi oppii olemaan tärisemättä pikkutarkkoja yksityiskohtia maalatessa. 68 68 TAITO TAITO NRO NRO 2 2? . 2013 2013
Se selittyy sillä, että Peltomäki on itse kristitty ja ammatiltaan pappi, tosin nyt jo eläkkeellä oleva pappi. On ollut aikoja, jolloin syventyminen ja keskittyminen radan tekemiseen ovat auttaneet pysymään järjissään. Ei hullumpi vaihtoehto kenelle tahansa, joka pohtii mihin murheensa hukuttaisi. Juuso Peltomäen pienoisrautatie on nähtävillä 26.?28.4. Model expo -messuilla Helsingissä. Ihmishahmoilla on suuri merkitys Peltomäen pienoisrautatiessä. Vasemmalla muun muassa punkkari lyö käsipäivää vanhan ystävänsä kanssa. Aiemmin on syntynyt neljä pienoisrautatietä, joista muun muassa yksi sijaitsee hänen vanhalla työpaikallaan ja entisessä kodissaan. Peltomäki rakensi Suomusjärven pappilan pannuhuoneeseen aikanaan pienoisrautatien, joka jäi sinne. . Ja voidaanhan sitä jollain tavalla sanoa toisinaan terapiaksikin. Tahtoisin kovasti päästä toden teolla uuden radan tekoon. Mutta mitä lapsuudesta asti rautateitä harrastanut mies sitten saa näiden maailmojen luomisesta tai miksi hän sitä tekee? . Ei sitä sieltä pois saa kuin rikkomalla. Ihmiset ovat täällä kirkossa, tai sitten ne ovat menossa sinne, Peltomäki kertoo tyytyväisenä. Muutenkin kylämiljöötä katsellessa on helppo huomata, että asukasmäärältään pienessä kylässä on paljon uskonnollista esineistöä. Nakuranta sijaitsee aivan kylän keskustassa. TAITO NRO 2 . Lisää valokuvia KOKO kylän keskus on upea kirkko, jonka pihamaa vilisee ihmisiä. . Mutta hauskalta se kuulostaa silti. No, minähän en ole mikään nikkaroija, enkä luontoihminen, enkä puutarhaihminen. En yhtään tiedä mitä sille tänä päivänä kuuluu, kaipa se siellä vielä on, Peltomäki hymähtää lakoniseen tyyliinsä. Suomusjärven pienoisrautatiehen liittyy myös eräs hauska anekdootti, joka tosin Peltomäen mukaan ?on jo ihan vanha juttu?. Huomasitko, että ilotalon pihalla on vain yksi auto, eikä ihmisiä juuri ollenkaan. Tosin se on suurin hänen tekemänsä. Kuten nytkin. . Peltomäki pääsee rehellisesti ylpeilemään sillä, että hän on ollut kirkkoherra, joka on oikeasti löytä- nyt seurakunnastaan eksyneen lampaan. Se löytyi nimittäin pappilan pölynimuripussista. Peltomäen pienoisrautatiestä: WWW.TAITO.FI TARINA kertoo paljon Peltomäestä it- sestään: elämä on sellaista ja kaikenlaisss ta tapahtuu, mutta eteenpäin mennään. . Harrastan kyllä paljon muutakin kuin radan tekoa, kuten esimerkiksi lentopalloa ja moottoripyörällä matkustamista vaimoni kanssa. Enkä minä jaksa kauaa iltaisin katsoa televisiota. Vaikka kristillisyyden voikin aistia, se ei ole millään tavalla julistavaa. Pikemminkin niin, että tässä kylässä kristillisyys on ihan normaalia arkea siinä kuin nakuranta ihan keskustan tuntumassa. Tämä nyt valmistunut pienoisrautatie ei ole ensimmäinen, jonka Peltomäki on tehnyt. Tämä radan rakentaminen on sellaista verkkaista ja rauhallista tekemistä, jossa ei ole aikatauluja? . Kyllähän tätä rataa muutaman kerran jaksaa viedä esille ihmisten ilmoille, mutta sitten into siihen laimenee. 2013 69
31.5. Addo ? muotoilija Pia Öst MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma?pe 10?18, la 10?16, su 10?18 . 5.5. polkupyörien maailmaa KORPILAHTI Höyry-galleria Korpilahdentie 10 Avoinna ma?pe 10?17, la?su 12?16 . Japanin tekstiilitaide tänään Satamaterminaali Jätkäsaari Avoinna ma?pe 12?20, la?su 12?18 . TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO ESPOO Glimsin talomuseo Glimsintie 1 Avoinna ti?pe 10?16, su 11?16 . 6.4.?28.4. 6.?28.4. 26.5. Jakkara tekee historiaa Paviljonki Messukatu 10 Avoinna la 10?17, su 10?16 . 7.4. 12.5.?1.6. 2013 STU DIOPHOTO PE DRO HÄMEENLINNA Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Kustaa III:n katu 8 Avoinna ti?su 11?17 . Seppämestari Jouko Nieminen Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11?20, ke?su 11?18 . Maalauksia tekstiilille . 28.4. 5.5. 12.5.15.9. 16.3.?7.4. Jyväskylän Antiikkimessut Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti?su 11?18 . asti Pyörällä päästään . 21.4. Louis Sparre ja Porvoo ? Elämäni parhaat vuodet Galleria Frö Riuhkamakatu 2 Avoinna ma?pe 10?18, la 10?16 . asti Villaa ja valo . Kukkopillit . Liitosten arkki LAPINLAHTI Lapinlahden taidemuseo Suistamontie 3 Avoinna ke?su 12?16 . 12.5. asti Taontaa ja metallitöitä . 17.5.?8.9. 9.5.?3.6. 13.4.?2.6. Kurkistuksia designiin 70 TAITO Nro 2 . 5.5. 4.4.?5.5. asti Art Déco ja taiteet, France?Finland 1905?1935 Arabian museo Hämeentie 135 Avoinna ti?pe 12?18, la?su 10?16 . asti Kohta ? Synnove Dickhoffin, Suomen Lasimuseossa esillä Yan Zoritchakin teoksia. Big Bang, 2011 Helena Kaikkosen ja Aino Kajaniemen tekstiilitaidetta . 21.4. 6.?7.4. 15.5.?2.6. Masters of Aalto?12 . asti Turhake ? Turhien esineiden lumoamasta arjesta FISKARS Kuparipaja Avoinna ti?su 12?17 . 12.5.?15.9. asti Ikkuna JOENSUU Taidekeskus Ahjo Kirkkotie 23 Avoinna ti?pe 12?18, la?su 12?15 . 2.?30.5. Lapinlahden käsityökeskus 40 v. LAPUA Taito Paukku Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti?pe 12?18, la?su 11?15 . Puukon- tekijät LAHTI Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma?pe 10?17, la 10?14 . asti Ivana Helsin- ki 15 . 6.?7.4. The Lost Diary . Jukka Rin- talan katetut pöydät OULU Oulun taidemuseo Kasarmitie 7 Avoinna ti?to 10?17, pe 12?19, la?su 10?17 . Kattaillen, Modus ry PORVOO Porvoon museo Holmin talo Välikatu 11 Avoinna ma?la 10?16, su 11?16 . asti Ohikulkija ? Elena Näsänen . 1.5.?30.10. asti Nuuta- järvi 220 Design Forum Erottajankatu 7 Avoinna ma?pe 11?19, la?su 11?18 . Kipinä ? Kantaaottavaa nykytaidetta ja muotoilua HELSINKI Amos Andersonin taidemuseo Yrjönkatu 27 Avoinna ma, toja pe 10?18, ke 10?20, la?su 11?17 . Puukon tekijät Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti?su 11?18 . Iloa . Annelli Kokko JYVÄSKYLÄ Höyry-galleria Korpilahden satama Korpilahdentie 10 Avoinna ma?pe 10?17, la?su 12?16 . 29.9. asti Fiber futures . 6.5.?17.11. 22.9. Työn- iloa, silmäniloa, tekemisen ja antamisen iloa . 2.7. 30.3. Jyväskylän Kädentaitomessut . IX teks- tiilitaiteen triennale Galleria 5 Hallituskatu 5 Avoinna ke?pe 12?18, la?su 12?16 . Aalto-yliopiston maistereiden näyttely Tekniikan museo Viikintie 1 Avoinna ti?pe 9?17, la?su 11?17 . asti Muotoiltua teknologiaan . asti Silta ? Howard Smith . asti Kui. Hanna Peräkylän käsin sidottuja kirjoja kierrätysmateriaaleista
26.5. Tapio Wirkkala . 26.5. Yan Zoricak . Rovaniemen kädentaitomessut TAMPERE Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma?pe 10?18, la?su 12?17 . asti Euran mui- naispuku RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti?su 10?18 . 17.5.?31.12. 15.7. asti Elämän mysteerit . Sami Lahtisen suunnittelema ja rakentama Quantum Leap -polkupyörä. TAITO Nro 2 . 5.4.?5.5. Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta . Saara Hopea-Untracht: kaadin ja pinottavat juomalasit. ROVANIEMI Arktikum Pohjoisranta 4 Avoinna ti?su 10?18 . 2.6. asti Lasitaiteilija Vineta Groza, Latvia Kattaillen-näyttely esillä Oulussa ja Tampereella. Velvet Steel -pastaottimet. Suunnittelija: Katriina Seppälä, Juha Luukkonen. Valmistaja: Latimeria. Addon keramiikkatuotteita esillä Lapualla Taito Paukussa. RAU NO TRÄSKE LI N Arabian museo juhlii Nuutajärven Lasin 220-vuotista taivalta. 20.?21.4. Kattaillen ? kotimaisia kattausesineitä . 31.12. Luonnon luoma . Ullakaija Vaismaa . asti Aalto-muotoiluprojekti LappiAreena Hiihtomajantie 4 Avoinna la?su 10?16 . 10.5.?5.6. KATR I I NA SE PPÄLÄ RAUMA Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti?pe 12?17, la 10?14, su 11?17 . Käsillä tai- SAM I LAHTI N E N toa, iloa, muotoa ? Näpsä käsityökoulu Aalto-yliopiston uudet maisterit esittäytyvät toukokuussa Jätkäsaaren Satamaterminaalissa. Florin Ganterin Kantoulkosauna (yllä). Suomen käsityön museossa on esillä polkypyöriä. 28.4. 8.5.?9.6. asti Vanhaa suomalaista lasia 1700? ja 1800?luvulta . asti Ajatonta ? Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä . 2013 71
(015) 162 230 TAITO YLÄ-SAVO www. t a i t o. 045 7524 4007 konsthantverk@konsten.ax ÖSTERBOTTENS HANTVERK www.loftet.fi Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. (013) 220 140 toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA www.taitoep.net Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. 040 849 9641 toimisto@taitovarsinaissuomi.fi NYLANDS HANTVERK www.nylandshantverk.net Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs tel./puh. TAIDON JA KÄSIT YÖN VIIKKO 8.-14.4.2013 Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset . (08) 629 211 kirsi. (08) 311 5145 toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO HELSKY www.helsky.net Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki, puh. 050 428 8210 eija.rasanen@taitoylasavo.fi TAITO KAINUU www.taitokainuu.fi Brahenkatu 3, 87100 Kajaani, puh. (02) 454 4066, gullkrona@parnet.fi ÅLANDS SLÖJD OCH KONSTHANTVERK www.konsthantverk.ax Fabriksgatan 4, 22100 Mariehamn, tel. (03) 225 1400, toimisto@taitopirkanmaa.fi VARSINAIS-SUOMEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS www.taitovarsinaissuomi.fi Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. Hantverksföreningar w w w. heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA www.taitokeskipohjanmaa.fi Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. 050 5500 501 helsky@helsky.net TAITO SATAKUNTA www.taitosatakunta.fi Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. (05) 375 1906, kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI www.taitolappi.fi Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. 040 7517 855 toimisto@taitouusimaa.fi TAITO ITÄ-SUOMI www.taitoitasuomi .fi www.kenkavero.fi Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 040 584 9550, johanna.kemppinen@taitoetelakarjala.fi TAITO POHJOIS-KARJALA www.taitopohjoiskarjala.fi Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. (06) 832 8550, kty@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI www.aivia.fi Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. 040 716 6839, info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK www.gullkrona.fi Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. taitoylasavo.fi Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. 040 680 0101 birgitta.sassi@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA www.taitopirkanmaa.fi Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. (03) 877 610 taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO UUSIMAA www.taitouusimaa.fi Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. 010 387 1010 taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO www.taitokymenlaakso.fi Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola, puh. (06) 318 5300, anna-maija.backman@loftet.fi. (03) 511 3597 hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO HÄME www.taitohame.fi Vesijärvenkatu 25 b, 15140 Lahti , puh. (06) 420 5800 taito@taitoep.net TAITO POHJOIS-POHJANMAA www.taitopohjoispohjanmaa.fi Rautatienkatu 11, 90100 Oulu, puh. f i TAITO ETELÄ-KARJALA www.taitoetelakarjala.fi Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta puh
Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. 3/2013 ilmestyy toukokuun lopulla SAMI PERTTILÄ Seuraavassa numerossa KESÄINEN MAKRAMEE Ihanainen makramee-tekniikka taipuu muuhunkin kuin kukkaamppeliksi. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. Postinumero ja -toimipaikka Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 2 . www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Sukunimi Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. 2013 73. Hänen tarinaansa ja tuotteisiinsa tutustumme seuraavassa lehdessä. Kevätnumerossa tutustumme myös vaivaisukkoihin, haarniskan tekoon sekä moneen muuhun tekijään än ja tekniikkaan. LAURA PAJARISEN MAKRAMEEKORUISSA ON HERKKYYTTÄ JA VÄRIÄ. tilaus@kustantajapalvelut.fi . Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. Puh. Varsinkin kun tekijänä on helsinkiläinen Laura Pajarinen. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. 03 4246 5340 . 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Etunimi Taito maksaa Lähiosoite tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2013 loppuun. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi
suunnittelijan ja toteuttajan . Huomasin aika pian, että siihen tarvitaan paljon lisää tietoa, mutta myös omakohtaista kokemusta. Mikä vetää minua itseäni, mikä muita. Yli sukupolvien avautuvat käyttöön kaikki viisi aistimusta ja tunne-elämän monet vivahteet. Lapset, nuoret ja vanhat kokevat sen ikärajoista huolimatta samalla tavalla: ?tämä tuntuu ihanalta?. 74 TAITO NRO 2 . Uskallan jopa väittää, että käsityötiede on pystynyt realisoimaan niin sanotun suunnittelutieteiden menetelmällisen osaamisen. Meillä on näyttöä siitä, miten voidaan tutkia asiaa, jossa toteutuu koko tuottamisen prosessi tekijän sisäisistä mielikuvista ja intuitioista lähtien työn toteuttamisen lopputuloksen arviointiin saakka. Minkälaisena näet alan tulevaisuuden? Uskon, että käsityöläisyydelle ammattina ja yksilön itsensä toteuttamisen muotona on kasvavaa tarvetta. Ei se tarve mihinkään häviä. Aivan viime aikoina on noussut erityisesti esiin tekijän . Se osoitti, että uusia kysymyksiä on enemmän kuin entisiä ehtii selvittää, joten koko jutusta lopulta seurasi, että muutamien mutkien kautta perustettiin käsityötieteen ala Helsingin yliopistoon ja päädyin sen ensimmäiseksi professoriksi.. Se on antanut mahdollisuudet antaa uutta särmää tieteelliseen tutkimukseen, joka alkoi jo olla liiaksi jämähtänyt vanhoihin leireihin. Kun ei kahdeksalta tieteenalalta ja kahden maisteritutkinnon jälkeenkään tullut kunnon vastausta, päädyin oman väitöskirjan tekoon. Ylioppilaaksi tulon jälkeen menin Haminan naiskotiteollisuuskouluun kun muut lähtivät opiskelemaan maisteriksi. Langan päässä TÄLLÄ PALSTALLA KÄSITYÖALALLA VAIKUTTAVAT IHMISET VASTAAVAT KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLAVUODEN KUNNIAKSI KÄSITYÖALAN KYSYMYKSIIN. PIRKKO ANTTILA: YHÄ KYSYMYKSEN ÄÄRELLÄ Miten pitkään olet työskennellyt käsi- ja taideteollisuusalalla ja missä? Ala on kiinnostanut aina, lapsuudesta ja kouluajoista saakka. Etsin vastauksia, olen mukana tutkimushankkeissa ja kirjoitan. Olen koettanut kehittää ammattikorkeakouluissa tarvittavaa taidon ja erityisesti käden työn ja luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Siitä seurasi, etten enää päässyt eroon alkuperäisestä kysymyksestä. Tein töitä opettajana sekä kotiteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtajana, ja otin vetääkseni juuri perustetun kutomoyrityksen, joka antoi töitä siirtolaisille ja sodasta toipuville maatiloille. Mikä käsityön tekemisessä on sen ydin?? Nyt olen ollut eläkkeellä jo toistakymmentä vuotta, mutta en vaan pääse irti kysymyksestä. Jo silloin minua alkoi askarruttaa kysymys, mikä käsityön tekemisessä on sen ydin. Minustakin tuli kyllä maisteri, tuli tuplastikin, mutta vähän myöhemmin. Niistä ajoista on nyt 80 vuotta ja ylikin. Yhä useammin kuulee kaipuuta downshift-elämään. 2013 MARKETTA LUUTONEN Sitten halusin opiskella lisää, ja valmistuin käsityönopettajaksi Helsingistä. Kun käsityöläisyydestä nostetaan esille sen henkiset ja esimerkiksi aivojen toimintakykyyn liittyvät puolet, siitä saattaa kehittyä suuri ratkaisu moneen nykyyhteiskunnan vaivaan. Jos sinun pitäisi nostaa esiin yksi käsi- ja taideteollisuusalan ilmiö, joka jollakin tavalla on kauneudellaan ja iättömyydellään koskettanut sinua, mikä se olisi? Koskettavinta ja elähdyttävintä on ollut mahdollisuus tavata Haminan kaupungin museopajassa ryhmä mummoja ja paikkakunnan lapsia yhdessä käsittelemässä elävää materiaalia, kuten villaa. Sitä on karstattu, kehrätty, kudottu ja punottu, ja se on pannut ajatukset sekä mielikuvituksen liikkeelle. Siinä välillä valmistuin ensin kotiteollisuusopettajaksi Wetterhoffilta. Hankin työkokemusta opettajana ammattikoulussa sekä kansalaiskoulussa, mutta sitten oli jo pakko aloittaa ne viivästyneet yliopisto-opinnot. itsearvioinnin taito yhtenä olennaisena vastauksena kysymykseen: mikä on käsityön tekemisen ja osaamisen ydin? Minkä koet merkittävimmäksi uudistukseksi tai muutokseksi tuona aikana? Suurin asia on ollut, että meille Suomeen on perustettu maailman ensimmäinen käsityötieteen professuuri
2013 75 16.3.2013 18.48. Tekstiiliopettajaliitto TOL TAITO Nro 1 . Näytetään että käsityön on monia yhdistävä iloinen asia. Ota siis mukaan myös Ufoystäväsi! ista cebook Etsi Fa : iv s ma u tapahtu yön viikko ja käsit Taidon Helsingin yliopiston käsityönopettajaksi opiskelevat kirjovat keskellä tapahtuma-aluetta jättimäistä kirjontatyötä, johon myös ohikulkijoilla on mahdollisuus osallistua. Lisätietoja: www.taito.fi Tapahtuman järjestää: Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Eija Pensasmaa 044-580 3957, Helsingin yliopiston käsityönopettajaksi opiskelevien ryhmä 03-7515 338, eipenposti@gmail.com www.taito.fi Mukana tapahtumaa tukemassa: VR . Nyt on aika kaivaa ne kaapista ja tulla tekemään yhdessä! Helsingissä tavoitteena on ainakin sadan KäsityöUFOn ja tekijän kohtaaminen. KäsityöUFOilija, ota mukaan käsityö, keskeneräinen tai uusi, jota voit seisahtaa tekemään julkisesti. Pirkanmaan Kotityö Oy ? Kierrätyskeskus . KäsityöUFOjen kohtaaminen ? käsityön hyvän mielen osoitus Tule mukaan! Käsityön juhlavuoden ja 8.-14.4. vietettävän Taidon ja käsityön viikon kunniaksi käsityö näkyy! Helsingin päärautatieasema katettu laiturialue 8.4.2013 klo 16.00 (kesto 10-15 min) KäsityöUFO on ?unfinished object? eli keskeneräinen käsityö, joita on lähes kaikilla käsitöitä joskus tehneillä
FAC E B OE OB KO .C OO KM . 6 414887 433853 13002 743385-1302 PAL.VKO 2013-22 2 . 2013 KÄSITYÖN KÄSITYÖN JUHLAVUOSI JUHLAVUOSI 2013 2013 K W WW W. W KW. Ä SK IT Ä YÖ SIT EYÖ L ÄE M LÄ ÄSM SÄ S .F SI Ä .| FW IW |W W. W FAC W. C/O KM AS /K IT A YO SIT EYO L AE M LA ASM SA S S A W W Taito213_s01,s76.indd 1 Tait