Taito 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! Pitsinvirkkaaja Silja Eränen Kenkiä kotimaasta: Kenkäpaja Pihka, Shoebakery & Kailii • Värjää lupiineilla • Taito-palkinto 2014 • • 2 • 2014 KYLÄSSÄ Brinkkalan Outolinnussa • Messuilla Saksassa • Uurnakurssin kävijät 2.4.2014 21.40
Koulutusta Opi kädentaitoja Valamon opistossa! Luu- ja sarvitöiden peruskurssi 18.-21.5. ???????. ????. ja 28.7.-3.8. valtaises. ??????????????. Värikylläisessä teoksessa on paljon mielenkiintoista asiaa, kuten kattava selostus pääsiäismunien historiasta ja valmistuksesta. . . . Ù17 57Ù1 81Ù Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. ??Ž???. <a?toitamme ?lanteesi kokonais. ?. W????????. mÓÓti¡alÐeluJÐalamo.Ú\ ¡u. ??????. TILAUKSET puhelimitse numeroon 09-7512020 tai sähköpostilla maahenki@msl.?. ????. ???????. ??Ž??. ?Ž?. ?Ž?Ž ??????????. LähiTapiola <eskinäinen ,enkivakuutusyhtiö , ! teistyön a h j y i t e e k aloittan kkaista lle lu ki ovat u Sinuja kustantamo Mahadhoellnisuus nauttia laad ma hti intaan. Henkivakuut us ensimmäisen vuoden ajan . sälitetään toisistamme. Akvarellimaalaus 12.-18.7. Nyt saat sekä W????. a??iyraÖaa itaasti ja tutkiste??en 18.-23.5. Lue lisää ja ilmoittaudu: ÍÍÍ¤valam?¤Ö¼?pist. ?a mitoitamme aina ?uu?i sinulle ?a pe?heellesi sopivan ?atkaisun. Forssan ammatti-instituutti www.fai.. Me LähiTapiolassa uskomme henkilökohtaiseen palveluun lähellä asiakkaitamme. ?. ???. KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME Kta yhtey?ä omaan yhteyshenkilöösi tai va?aa aikasi osoi?eessa ????????Ž???. Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan. ?Ž??assa ??????????????. ?????. ?. ????. ???Ž?. Kirjassa esitellään kattavasti pääsiäiseen liittyviä perinteitä herkuttelun ja käsityötaitojen kautta. Saat Pääsiäinen, Juhlien Juhla -kirjan edulliseen 30 euron hintaan (norm 43 euroa). h s Taito-le ksi Sinulla on u o j r en ta uo jonka v rjoista edullise iki kulttuur Ensimmäinen lukijatarjous koskee upeaa Pääsiäinen, Juhlien Juhla -kirjaa. 5 0% Ota henkivakuutus nyt. . <a??a??a Ž. 2/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • • • Pitsinvirkkaaja Silja Eränen Kenkiä kotimaasta: Kenkäpaja Pihka, Shoebakery & Kailii Värjää lupiineilla Taito-palkinto 2014 Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com Walvelunta??oa?a. ?????. ????. Postimaksu lisätään hintaan. ?. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ >???d???Ž??. Taito214_s01,s76.indd 2 KYLÄSSÄ Brinkkalan Outolinnussa • Messuilla Saksassa • Uurnakurssin kävijät. ??????. ?????????. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti
PÄÄKIRJOITUS KÄSITYÖIHMISYYS Kustantaja ja toimitus: Taitoliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Taito-lehden messuosastoilla törmää aika ajoin erikoiseen toteamukseen. KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Linnankatu 18. Siksi ehdotankin, että yritetään porukalla avata luutunutta käsitystä siitä, kuka on käsityöihminen ja kuka ei. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Se, ettei voi tilata lehteä siksi, ettei tee käsitöitä, on mielestäni outo ilmiö ja kertonee jotakin itse toimialasta. Totuus on kuitenkin muuta. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 50 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. JOENSUU, Taito Shop PohjoisKarjala, Koskikatu 1. Valokuvaaja Sami – noup. Käsityöihmisyys ei ole vain tekijöiden oikeus vaan kaikkien niiden ihmisten, jotka arvostavat ja haluavat tukea alaa. Toimistomme Johanna – liian vähän. vuosikerta. SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. SAM I PE RTTI LÄ Kuusi numeroa vuodessa. TAITO NRO 2 • 2014 3. Käsillä tekijät itsekö. TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. Kirjoitan siitä, mutta likimain siinä kaikki. Ja niin muuten: tätä lehteä saavat käyttää kaikki. Taittaja Sirkka – sama homma. Tiina Aalto Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 NYT M E I DÄTKI N T TAVOITTAA MYÖS FACE BOOKISTA. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 €, kestotilaus 2 x 29 € (yht. Kirjakauppa Tulenkantajat, Hämeenpuisto 25. Entä ilmoitusmyyjämme Eija – noup. KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 15. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25. Toisinaan olen huvittanut itseäni ajatuksella, että kysyisin häneltä: Kai te sentään lukea osaatte. Päätoimittaja Marketta – omien sanojensa mukaan liian vähän nykyään. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. Käsitöitä voi ja saa harrastaa ilman, että kapsäkin pohjalla kilisevät neulepuikot. 58 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 € (yht. Ruotsintaja Barbro – sama. En tee käsitöitä juuri ollenkaan. Onko niin, että vain tekijä on sisällä käsityökulttuurissa. Jos tilaa Taito-lehden, leimautuuko silloin käsitöiden tekijäksi. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Tuulevi Aschan, Johanna Aydemir, Anna-Maija Bäckman, Ulla-Maija von Hertzen, Taina Saarinen, Krista Vajanto Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. Lehdessä on nimittäin paljon myös kuvia! Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Ehkä, sillä omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että minuakin usein – lähes poikkeuksetta – pidetään lahjakkaana käsitöiden tekijänä. Sillä hassua kyllä: mitä me teemme tekijöillä, ellei ole tekijän työn tarvitsijaa. Kulttuuria saa tukea esimerkiksi kuluttajana: ihailla kauniita tuotteita, ostaa niitä ja nauttia niistä. Siinä asiakas ilmoittaa, ettei hän tilaa lehteä koska ei osaa tehdä mitään käsillään. Itse asiassa me kaikki lehden tekijät voisimme seisoa myyntitiskillä toteamassa, ettemme tilaa lehteä, sillä emme tee mitään käsillämme. Jos on, kuka tuon rajanvedon on tehnyt ja miksi. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. Kielenhuoltaja Mikko – noup. Nekin, jotka eivät osaa lukea. 107. Ja ajatella, että siitä huolimatta me kuitenkin teemme tätä lehtä! Tämä saattaa tulla jollekin ”puhdasoppiselle” käsityöihmiselle järkytyksenä, mutta pidän tiukasti kiinni siitä, että käsitöitä voi harrastaa muullakin tapaa kuin tekemällä niitä
16 4 TAITO NRO 2 • 2014 Osuuskunta Outolinnun jäsenen Hanna Viljasen pöllöt ovat värikkäitä ja hauskoja. Tutustu suomalaisiin malaisiin nuoriin kengäntekijöihin kijöihin j alkaen sivulta ulta 22. S. ALUSSA ALUS AL USSA 3 6 7 8 10 12 14 s. 8 TI I NA AALTO Lupiinin jäänkarvainen salaisuus uus KANSI: Mirja Marsch taiteili keväisen kansikuvan Silja Eräsestä (s. 16) otetun valokuvan pohjalta. Kuvassa Sanna Niskasen Belfry-kengät, jotka ovat esillä Tampereen Vapriikin kenkämuseossa. WE R KH AU S Saksalainen Werkhaus valmistaa hauskoja paksusta kartongista koottavia sisustusesineitä, kuten esimerkiksi tämä puutarhatontun koti, joka on vessapaperirullateline. Kuvvasssaa NAiiV-tu uotemerkin up peaa neu ulee. SISÄLLÄ Pääkirjoitus: Käsityöihmisyys Saapuneet Ilun tutka Kylässä: Brinkkalan Outolintu Kevätkirjat Messut: Ambiente Alustaja: Kansainvälisempää kuin koskaan 16 Kasvokkain: 22 Teema / Kenkää koko porukalle 36 40 45 46 Silja Eränen – Jätesäkkisattumasta liinatehtailijaksi 24 Rennosti eurooppalainen Pihka 28 Kenkäleipomo kadunvarressa 32 Kailii, siskojen tekemiä kenkiä Juuri nyt: Taito-palkinto 2014 Tekijä: Soitinrakentaja Viljo Mannerjoki Kolumni: Susanna Mattheiszen Sarja/ Kansanperinne & luonnonvärjäys: j y Silja Eränen on virkannut satoja pitsejä. Taito-lehti vieraili turkulaisessa galleriamyymälässä. SISÄLTÖ POLKKA JAM s. 36 Kemiöläinen Polkka Jam on kuudes Taito-palkinnon voittaja. S. werkhaus.de Lisää Ambiente-messujen kuulumisia sivulta 12. NAI IV Illu tutk kaiileee tällä kerrtaaa Viroon pääin. Alkuperäisen kuvan otti Tuulevi Aschan.
70 Käsillä tehdään nyt sinisiä asioita. S. 4 6 Tivoli-peite saa kevätkodin hymyilemään. Valmistat sen näppärästi pitsineuleena. 57 TAITO NRO 2 • 2014 5. 50 KÄSILLÄ 50 52 54 57 59 60 Tivoli-torkkupeitto Varppi-käsilaukku Koto-tyynynpäällinen Laine-matto Virkattu lankakassi ja sininen kori Välkky-tyynynpäällinen LOPUSSA 61 Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa 62 66 Svenska sidor Omalla ajalla Tuhkauurnaa tekemässä 70 74 Tapahtumat Punomosta poimittua B EADA KI N NAR I N E N Tapahtumakalenterista löydät kevään kiinnostavimmat näyttelyt, kuten Helsingin Designmuseon näyttelyn, jossa esillä muun muassa Ilmari Tapiovaaran Mademoiselletuoli. S. JOU KO MAR KKAN E N B EADA KI N NAR I N E N TI ESI TKÖ KÖ,, ETTÄ R I ESA NAK I N PI DET TY LU PI I N I ON KÄY PÄÄ TAVARA A VÄR JÄYS KAT TI LAA N. S. S
klo 10–17 Matti Visanninkuja (ent. Puistopolku) JATKA KESKUSTELUA LÄHETTÄMÄLLÄ TERVEISESI OSOITTEESEEN: TOIMITUS@TAITO.FI. SIITÄ INNOSTUNEENA TÄNÄ KEVÄÄNÄ KÄSITYÖYRITTÄJÄT JÄRJESTÄVÄT KOKONAISEN KÄSITYÖKORTTELIKIERTUEEN! HYPPÄÄ MUKAAN! IITTALA JYVÄSKYLÄ la 10.5. toukokuuta, niin käykää ihmeessä paikallisessa taideteollisuusmuseossa. VOIT KIRJOITTAA NIMIMERKILLÄ, MUTTA LAITATHAN MUKAAN KUITENKIN NIMESI JA OSOITTEESI. Mahtavia yksityiskohtia ja materiaaliyhdistelmiä.” www.ldm.lt SUVI KETTULA Paljon onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! Palkinnot ovat jo lähteneet matkaan! TA Kässäteltat kiertueelle SUOMEN KÄSITYÖYRITTÄJÄT PÄÄTTIVÄT VIIME SYKSYNÄ JÄRJESTÄÄ TALKOOVOIMIN MYYNTITAPAHTUMAN. Upeita luomuksia Pariisista, New Yorkista, Lontoosta ja vaikka mistä. HELSINGIN NARINKKATORILLE ELOKUUSSA NOUSSUT KÄSITYÖKORTTELI OLI MENESTYS NIIN KÄVIJÄMÄÄRÄN SUHTEEN KUIN MYYNNILLISESTIKIN. Huimaava määrä muotipukuja, asusteita ja koruja 1820-luvulta 1950-luvulle. Pieni matkavinkki ”Terveiset Vilnasta. VOIT KOMMENTOIDA MITÄ TAHANSA ALAAN LIITTYVÄÄ ASIAA TAI ILMIÖTÄ. Jos olette menossa kyseiseen kaupunkiin ennen 11. Saapuneet SU VI KE TT UL A SU VI KE TT UL A Taito.fi Löydä oma Taitosi! 5/2013 11,50 e Riemukas helmikirjontalaukku 1920-luvulta. Suurinta osaa pääsee aivan likelle katsomaan ja kuvaamaankin. Yhteensä ääniä annettiin 326 kappaletta. ANTTI ALATALO, TELIJA TERÄKSEN TAIVUT OUTI SAHIKALLIORIN KIRJAVAN KIMPE YRITTÄJÄ IHANAT -SUKAT ROOSA NAUHA MAIJU AHLGRÉNIN TAIDE HYVÄÄ TEKEVÄ TEE MA A KÄSITYÖ AUTTA ONNEA ONNEA! Viime lehdessä huhuilimme viime vuoden kauneimman kansikuvan perään. Kesäistä eleganssia 1950-luvulta Yhdysvalloista. 6 TAITO NRO 2 • 2014. Osallistuneiden kesken arvoimme neljä palkintoa. Suosikkikanneksi nousi 28 prosentin äänimäärällä lehti numero 5, jossa esiintyi Kahvelikorun yrittäjä Antti Alatalo. Onnelliset voittajat ovat Marita Karhula Lappeenrannasta (Taito Shop -lahjakortti), Riikka Holopainen Tampereelta (Hurmaavat pitsit -kirja), Anu Törrönen Kuopiosta (Neuleita lapselle -kirja) sekä Kaisu Kiviharju Tampereelta (Neulo kesä kotiisi -kirja). TOIMITUS VALITSEE PARHAAT KOMMENTIT JULKAISTAVIKSI, JA RAKENTAVIMMAN MIELIPITEEN ESITTÄJÄ PALKITAAN YLLÄTYSPALKINNOLLA. Tekniset haasteet puristelasin valmistuksessa insprivoivat Toikkaa, ja ennen pitkään hän tuli suunnitelleeksi klassikon: Kastehelmen. HELSINKI 24.5.–25.5., la ja su klo 10–18 Kamppi, Narinkkatori SEINÄJOKI la 7.6. klo 10–16 Satama TAMPERE 17.–18.5., la klo 10–18, su klo 11–18 Keskustori 50 vuotta ja yhä pisaroi 60-luvun alussa nuori Oiva Toikka sai tehtäväkseen suunnitella Nuutajärvelle koristeellisen puristelasilautasen. Siellä on pukukeräilijä Aleksander Vassilievin kokoelmista tehty näyttely. Lautasen ympärille on vuosikymmenten aikana syntynyt uusia tuotteita, kuten kuvan tarjoiluastiat
Tarjottimet met valmistetaan virolaisesta puusta, ja ne edustavat linjakasta virolais sta skandinaavista muotomaailmaa, joten ne sopivat helposti muo ti suomalaistenkin koteihin. Naiset kutovat käsityönä vaatetus- ja sisustuskankaita sekä kaikkea, mitä kangaspuilla ylipäätään kutoa voi. Hänen n pääasiassa villasekoitekankaasta ompelemansa takit ovat at iloisia illoisia ja räiskyviä, mutta hallitun elegantilla tavalla. Omat lapseni enii kutsuisivat näitä kaupunkitakeiksi, ja niillä lähdettäisiin humputtelemaan elemaan kaupungin rientoihin tai kylästelemään. • www.etsy.com/shop/ItsaStripeElephant TAITO NRO 2 • 2014 7. Mutta löytyy Virosta muutakin! KANGO TEKSTIIL ON KAHDEN VIRON TAIDEAKATEMIASTA VALMISTUNEEN TEKSTIILITAITEILIJAN, VIVIKA SOPPIN JA NATALIYA SUKHORUKOVAN KUDONNAISIA KÄSIN VALMISTAVA YRITYS. • www.etno.ee/kott-toolid PÄRNULAINEN LYANE LIND ON KYLLÄSTYNYT TYLSIIN IIN N LASTENVAATTEISIIN, ERITYISESTI TAKKEIHIN. • www.etsy.com/shop/KangoTextile RUOTSISSA KASVANUT, MUTTA MYÖHEMMIN SUKUJUURIAAN ETSIESSÄÄN VIROLAISTUNUT LIINA VIIRA ON LUONUT UUSIIN PUIHIN VIROLAISTA NEULEPERINNETTÄ TUOTEMERKILLÄÄN NAIIV. Huh, pyörryttää riemusta! • www.naiiv.eu SYÖTKÖ SALAA SOHVALLA. Luonnonväriset, täysvillaiset shaalit ja kolmiohuivit on koristeltu applikoinnein ja kirjonnoin. Suurin osa tuotteista tehdään tilausten mukaan, joten ihan huomiseksi ei uutta pomppaa tai kussaa saa, mutta toimitusajaksi luvataan usein noin viikko. Päällinen on puuvillapellavasekoitetta ta ja j alapuoli kestävää PVC:tä. Hän käyttää neuleissaan perinteisiä virolaisia neuleaiheita ja materiaaleja mutta uudistaa värikirjoa ja vaatteiden kaavoituksia. ILUN TUTKA TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ”ILU” KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA. Säkki on erotettavissa täytteestään stää än ja pestävissä pesukoneessa. NAiiVissa ajatellaan, ettei vaate ole yhden sesongin juttu vaan pikemminkin ikuinen niin designiltaan kuin laadultaankin. Virolaiset osaavatkin hyödyntää kansanperinneaarrearkkuaan huomattavasti suomalaisia monipuolisemmin ja modernimmin. Omaksi suosikikseni iskivät heti Karupüksid, kirjoneulevillalegginsit, joiden värikirjosta en meinannut saada omiani valituksi. Syntyi ka kaunis ja kätevä sohvatarjotin. • sofatray.eu VIRON ERI MAAKUNTIEN KANSALLISPUKUJEN HAMEKANKAIDEN RAIDAT SEIKKAILEVAT RENNOISSA SA A SÄKKITUOLEISSA. www.handu.fi TUTKAILLAAN VIROON Etelänaapurimme Viro tunnetaan folkloreaiheisista käsityö- ja designtuotteistaan sekä kansankäsitöistään. Lindin kaupassa, It’s a Stripe Elephantissa, on myös mekkoja kaikenlaisten tyttöjen makuun, hauskoja ja prinsessaunelmia. Valikoimassa on lisäksi neuletakkeja ja -puseroita, hameita, ponchoja, huiveja, säärystimiä ja muita asusteita. Kangon kauniit laukut on valmistettu käsinkudotusta puuvillasta, pellavasta ja juutista, ja ne on koristeltu villaisin applikoinnein. Sohvatarjottimia voi ostaa kot erisävyisinä, suoraan suoraa miekkosten verkkokaupasta. Isän ja pojan yritys, Ovemax OÛ syntyi onnettoman sattuman oikusta: teekuppi kaatui sohvalle ja herätti kysymyksen, voisiko arkea tältä osin helpottaa. Minkä maakunnan raidat käyvät vät omaan sisustukseesi
Ilon pilke -tuotemerkin takaa löytyy Tea Onnela. OM IA TE OT TU ÄI SE N IA M YY NT IT IL IL NE N GA LL ER LI AL M EL NN PI EN I JA TU RU STA TU YY YT M YY M ÄL Ä LÖ TA LO STA Hauskat ja värikkäät käsin tehdyt kirjat ovat Milla BR IN KK AL AN UR TO RI N SU Karppisen valmistamia. KYLÄSSÄ Puiset rasiat ja tarjottimet ovat Kirsi Laitisen valmistamia. TEKSTI JA KUVAT TIINA AALTO Sen ovat myös huomanViisitoista vuotta ei ole pitkä neet outulintulaiset, joiden ikä yritykselle, mutta osuuskokoonpano on vaihtunut kunnalle se on. Osuuskuntaa vuosien saatossa paljonkin. OU TO LI NN UN A GA LL ER IA SS OK UU N UK TO LÄ IL ON ES TI PÄ IVÄÄ N AS NE LJ ÄN TE EN YT TE LY, NÄ N TE IS TA LA OS UU SK UN M YY M ÄL Ä ON M UT TA IT SE PI VU OD EN . Mutta vasta kun ikää on karttunut puolen vuoden verran yli viidentoista vuoden. täisi pystyä sopimaan kaikesta: valikoimasta, työvuoroista ja muista vastuista. Myyntitiskin takana häärivät Outolinnun jäsenet Henriikka Välimäki (vas.), Outi Pajunen sekä Satu Mattila. SI SÄ PI HA LT Outolinnun myymälä löytyy Vanhan Suurtorin sisäpihalta. Porukalla piuusia yrittäjiä. kun usein alkuun pidetään Siitä huolimatta tänä päivänä ”helppona” ratkaisuna esimerseitsemänjäseninen osuuskunkiksi käsityöyrittäjille, mutta ta uskoo tulevaan – ja toivottaa todellisuudessa se ei aina ole mukaan toimintaansa myös yksinkertainen tie. AN NH VA A. LÄ A NN AV OI M YY NN IS SÄ ON SÄ M YY M ÄL ÄS IS TE N LA TA OS UU SK UN ON EN TA M YÖ S M UT M Ä IT TÖ ITA. 15 JA PUOLI Turun Brinkkalan Outolintu – outo kun on – aikoo juhlia tänä keväänä osuuskuntansa kunniakasta ikää. 8 TAITO NRO 2 • 2014
2 3 1 4 5 < Pirjo Paulus käyttää keramiikassaan luonnon omia sävyjä ja muotoja. > Myymälästä löytyy pieniä ja herkkiä origamikoruja. 2 Anette Varjonen o n ammatiltaan valokuvaaja mutta valmistaa myös persoonallisia saippuoita. Ne on Merja Haataisen tekemiä. > Keraamikko Outi Pajunen on kuulunut osuuskuntaan jo yli 10 vuotta. Hän on kuulunut osuuskuntaan vuodesta 2005. 5 ”Rautakorujen” ”R t k lisäksi Kimmo Tulimetsän v almistaa myös pronssikoruja. 4 Annukka Laineen koruissa esiintyy muun muassa kuuluisia hahmoja. 3 Mi Minna Li Lindenin d i k keramiikan iik tunnistaa vaaleista sävyistä ja herkistä muodoista. TAITO NRO 2 • 2014 9. < H enriikka Välimäki valmistaa kudottuja mattoja ja päiväpeitteitä. 1 O Outolintulaisen t li t l i Riikka Riikk Forsmanin kortit ovat hauskoja ja värikkäitä
Siira on kehittänyt hyvin tunnistettavan tyylin alkaen värivalinnoistaan. Tuusvuori filosofi. TA Käsikirja on 800 sivun järkäle täynnä tietoa ihmisen kädellisyydestä ja käsien toiminnasta. Ennen kaikkea hän tuli tunnetuksi 60-70-lukujen aikana näyttävistä pronssikoruistaan. KIRJAT Kevät täynnä kutkuttavia kirjoja! Pentti Sarpaneva suunnitteli paljon pronssikoruja, mutta myös hopeisia, kuten kuvan riipus. Pieni, mutta sympaattinen Keräilijän aarteet -kirja on mainio lisä koruista kiinnostuneen keräilijän hyllyyn. Kirja on hyvä käsikirja käsistä kiinnostuneille. Kirjassa on paljon viittauksia vanhaan kirjallisuuteen alkaen antiikista. Kirjassa yhdistyy kolmen tekijän edustamat alat monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Tekijät ovat joutuneet tekemään rajauksia, eikä mukana ole esimerkiksi suomalaista käsityötieteen tutkimusta. Käsien tarkasteluun tarjoutuu runsaasti aineistoa ja monia näkökulmia. Varsinkin, kun tuotteet ovat omaperäisiä ja mielenkiintoisia. Lukija, joka tahtoo syventyä asioihin tarkemmin, saa nähdä jonkin verran vaivaa, koska viitattujen tekstien sivuja ei mainita. Siinä on sopivasti kirjallista tietoa itse muotoilijasta sekä paljon hyviä Noomi Ljungdellin ottamia kuvia. Oma koppa Ympyrä – Virkattuja variaatioita Virpi Marjaana Siira WSOY 2014 Keräilijän aarteet Koko kansan korut Pentti Sarpaneva Käsikirja Hanna Uusitalo (toim.) Martin Panelius, Risto Santti & Jarkko S. ML 10 TAITO NRO 2 • 2014 Suositun Omakopppa-blogin pitäjä Virpi Marjaana Siira on saanut valmiiksi odotetun teoksen. Riipuksen on valmistanut Merkkikeskus Sorsan Atelje 813. Yksi kiinnostava kappale on Kädentaidot ja kättentyöt. TA Tämänkin persoonallisen asun teko-ohje löytyy Oma koppa -kirjan sivuilta.. Martin Panelius on neurologian emeritusprofessori, Risto Santti anatomian emeritusprofessori ja Jarkko S. Tuusvuori WSOY 2013 Teos 2013 Muotoilija Pentti Sarpaneva (1925– 1978) on ehkä jäänyt taiteilijana suurelle yleisölle vieraaksi, mutta hänen korunsa ja maljakkonsa ovat vuosikymmenten aikana koristaneet monen arkea. Suomesta on puuttunut tällainen laaja käsien merkityksellisyyttä tarkasteleva teos. Virkattuihin ympyröihin ja niistä syntyviin tuotteisiin ja ohjeisiin saa täysin perustellusti kulumaan 160 sivua
Selkeästi kuvitettua ohjevihkosta voi tiedustella Merja Timoselta (merja. Tutkimuksen aineisto on koottu päälukuihin, joissa kuvaillaan tekstiilitaidetta julkaisuissa ja julkisuudessa sekä toimimista tekstiilitaiteilijana Suomessa. Op-Art socks -kirjan ohjeet eivät ehkä sovi ensimmäistä sukkaparia neulovalle, sen verran haastavia ne ovat. Kuvassa hänen teoksensa Kosinta. Of(f) Textile Suomalainen tekstiilitaide esiin nykyteknologian avulla Marjukka Vuorisalo Aalto ARTS Books 2013 Marjukka Vuorisalo tarkastelee väitöskirjassaan, miten tekstiilitaidetta voisi esittää uusilla tavoilla ja tehdä siitä kiinnostavan itsenäisenä taiteenlajina. Hänen mukaansa tekstiilitaiteen julkinen imago on sidoksissa käsityöhön. Tekstiilitaidetta ja sen esittämistä tulisi hänen mukaansa ajatella radikaalisti uusiksi. Nyt Taito Lappi on tuottanut yli 70-sivuisen ohjevihkosen, jossa kerrotaan perustiedon lisäksi muun muassa koukkuamisvälineistä ja koukkuamispinnoista. ITE Lapissa Minna Haveri (toim.) Maahenki 2013 Toimittaja Minna Haveri saattelee lukijat tällä kertaa lappilaisen ITE-taiteen äärelle. ML Op-Art socks Stephanie van der Linden Interweave 2013 Optisia harhoja sukissa. Kyllä vain, in, sillä Stephanie van der Lindenin englanninkielisessä uutuuskirjassa a esitellään 19 erilaista sukkamallia, a, joita tuijotellessa voi mennä silmät ät sikkuralle. Yksi uusi tapa voisi olla kosketukseen perustuva näyttöteknologia. Koukkuaminen on noussut viime vuosina suosituksi käsityötekniikaksi. Koukkuaminen Merja Timonen Taito Lappi ry 2013 ITE Lapissa -kirjassa tutustutaan muun muassa Mirjami Rautioon. timonen@taitolappi. Wiki-pohjainen tekstiilitaidearkisto kokoaisi yhteen harrastajien, taiteilijoiden ja tutkijoiden tuottamaa tietoa. fi tai 040 579 5601). TA TAITO NRO 2 • 2014 11. Tekniikasta on vain ollut kovin vähän oppiaineistoa. Mukana on myös noin kymmenen erilaisen koukutun käsityön ohjeet
Saksalainen Clicc on tehnyt tuotteen, joka kulkee kätevästi mukana ja jolla voi ladata auringon voimalla esimerkiksi kännykän. Hyvänäköinen kärry on kevyt, alle 10 kiloa. Niin tai näin, islantilaisen Thorunn Arnadottirin Pyropet-taidekynttilät ovat ensin söpöjä kisuja. Tavarapaljouteen mahtui mukaan myös monta hauskaa yllätystä. Tämän kanssa kelpaa rannoilla retroilla rokkia kuunnellen. clicc.de ilpeät Berlin Boombox -”pahvilaatikot” kätkevät sisäänsä kaiuttimet ja alustan, jonne istuttaa vaikkapa älypuhelimen. MESSUT E hkä tämä on sitä, mitä puutarhamaailmasta on puuttunut: puutarhureille, joille vihreä puutarhaletku on kauhistus. Yhdestä palasta muotoon puristettu heppa sai kunniamaininnan German Design Award 2014 -kisassa. rigachair.com H V urinkokenno avaimenperässä. TEKSTI TIINA AALTO KUVAT TIINA AALTO O CLICC R A iga Roo -keinuhevonen on latvialaisen Aldis Circenisin suunnittelema. Kyllä vaan. Berlin Boomboxeja voi tilata vaikkapa netistä. Kun ne palavat loppuun, jäljelle jää kissan ”luuranko”. Kärry on valmistettu sataprosenttisesti kierrätetystä materiaalista. Täydet messuhallit imivät sisäänsä ennätysyleisön: yli 140 000 kävijää. pyropetcandles.com. gardenglory.com Syvää sinistä, raitaa ja kirkasta keltaista Sininen väri on vilahdellut trendisisustuksissa jo tovin. aikea arvioida, onko tämä kissanystävän vai kissanvihaajan kynttilä. berlinboombox.com BERLIN BOOMBOX 12 TAITO NRO 2 • 2014 K arro-kottikärry menestyi hyvin German Design Award 2014 -kilpailussa, eikä ihme. Sitä nähtiin myös Frankfurtin Ambiente-messujen trendiosastolla.
H BERT LOESCHNER mm… Hyvä vai huono idea. Bert Loeschnerr on muotoillut muovituoleja enemmänkin: bertloeschner.com. er.com. Studio Whitbread Wilkinson yrittää onnistua siinä, missä monet ovat epäonnistuneet: saada lapset syömään iloisella mielellä. H aluttiin tai ei, ensi jouluna meillekin todennäköisesti kaupataan näitä. E i liene paikkaa tai tuotetta, johon Muumia ei voisi asettaa. TAITO NRO 2 • 2014 13. Joka tapauksessa a tämä on hauska ja kantaaottava ava taideprojekti. Suomalaisten Muumi-valaisimien takaa löytyvät muotoilija Harri Koskinen sekä Feelis Helsinki. Nyt hahmot seikkailevat valaisimina. L elu vai käyttötuote – molempia. Yksi tulevista sisustustrendeistä noudattaa selkeää linjaa: tasaraitaa ja puhtaita värejä
Kasvua on tulossa myös loppukesän Tendencen kohdalla. Sillä hän tarkoittaa muun muassa sitä, että oman tuotteen tuotannolliset näkökulmat otetaan entistä paremmin huomioon. Esimerkiksi Ambientessä kävi vierailijoita yli 140 000, yli 160 maasta. Erityisen mielenkiintoista oli suomalaisten osuus messuilla: 19 näytteilleasettajaa ja kymmenen prosentin kasvu vierailijoissa. TEKSTI JA KUVAT TIINA AALTO – SUOMALAISET designyritykset ovat selvästi havahtuneet kansainväliseen kaupankäyntiin, iloitsee Messe Frankfurtin Suomen edustaja Virpi Hopeasaari. – Yrittäjien rohkeus on selvästi lisääntynyt. jen ulkopuolelta. Ilokseen hän sanookin, että ”palkintomatkalaisten” osuus on pienentynyt. Ja siitä me olemme varmaan kaikki yhtä iloisia, Hopeasaari uskoo.. Näytteilleasettajiakin oli ennätysmäärä, yli 4 700. 14 TAITO NRO 2 • 2014 SIITÄ Hopeasaari kuitenkin haluaa muistuttaa, etteivät lähteminen messuille ja siellä seisominen kuitenkaan yksin riitä. Sama kasvusuuntaus nähtiin alkuvuoden Heimtextilmessuilla. to im itu s@ ta ito .fi Mutta jos haluaa kasvaa, on lähdettävä ulkomaille. OSA LLIS TUN UT KAN SAIN VÄLI VUO TTA SITT EN JA YRIT YS ON SI KUU TU STET PERU ON ELIN NO FINL AND ASTI OITA . Myös Frankfurtin Heimtextil kasvoi, ja Tendencen kohdalla povataan samaa. Suomalaisten yritysten tietotaito kansainvälisestä kaupasta on kasvanut hurjasti. YRIT YS VALM ISTA A LUU POS LIINI Kansainvälisempää KUIN KOSKAAN ENNEN Maailman suurin kulutustavaramessutapahtuma Frankfurtin Ambiente teki historiansa parhaan tuloksen helmikuussa. Mutta niin ovat havahtuneet muutkin. – Ei kansainvälistä kauppaa kannata edes suunnitella, jos ei ensin suunnittele omaa tuotantoaan sellaiseksi, että pystyy toimittamaan tuotteensa asiakkaalle sovitusti. Vaikka suomalaiset yhä edustavat vain pientä osaa messuilijoista, selkeää muutosta on nähtävillä. Myös suomalaisten kielitaito on ainakin nuorten yrittäjien kohdalla niin hyvä, ettei sekään enää estä messuille lähtöä, Hopeasaari kertoo. – Työtä on tehtävä etukäteen, sitä on tehtävä aktiivisesti messuilla ja myös paljon messujen jälkeen. SIN Ä OL ET UU TIS ES – Jos haluaa elää kädesKÄY JÄTTÄM ÄS SÄ tä suuhun, voivat SuoKO MM EN TT ISI men markkinat riittää. – Suuntaus vaikuttaa erittäin positiiviselta. Messuille lähtijöiden kannattaa ehdottomasti sisäistää ajatus, etteivät messumatkat ole mitään palkintomatkoja. ALUSTAJA SILL E MES SUIL LE VIISI KER TAA. Kaiken kaikkiaan nyt siis vaikuttaa siltä, että ainakin eurooppalainen sisustus- ja lahjatavarakauppa elää noususuhdannetta. Tämä on tosiasia. Hän sanoo huomanneensa, että monet pienet designyritykset ovat toden teolla alkaneet ymmärtää, että kasvua on MI TÄ MI ELTÄ haettava oman maan rajoTA
On tärkeää olla oikeilla messuilla, oikeaan aikaan ja oikeilla tuotteilla. Frankfurtin Ambientemessut on yksi Euroopan tärkeimmistä kulutustavaramessuista. Meillä kehitettiin tuotantolaitteistoa kaksi vuotta ja sen tuotantokapasiteetti mahdollistaa nyt myynnin kasvun laajamittaisesti. Kansainväliset messuorganisaatiot myös huolehtivat asiakkaistaan hyvin ja tekevät kaikkensa kaupan edistämiseksi. Yritykset ympäri maailmaa vierailevat siellä, joten siellä luot tärkeitä yhteyksiä ja kasvatat myyntiä. Kokeneita konkareita Helmikuisille Ambiente-messuille osallistuivat myös Elinno Finland, Lapuan Kankurit sekä Kuitukuu. Vienti ja messuilla käynti vaatii pitkäjänteisyyttä. Näiden asioiden tulee olla kunnossa, samoin viimeistellyt ja kansainvälisille kauppaketjuillekin kelpaavat pakkaukset viivakoodeineen ja myyntierineen. Hinnoittelu on myös haastavaa ja erityisesti rahditus Suomesta EU:n ulkopuolelle on kallista. KUITUKUU OY:N UUSI KANSAINVÄLINEN NIMI JA TUOTEMERKKI MORE JOY OTETTIIN KÄYTTÖÖN AMBIENTE-MESSUILLA. Kun messuille on itse valmistautunut hyvin esitteineen ja eritasoille suunnattujen myyntiehtojen kanssa, messut tuottavat tulosta. Jos yritys haluaa menestyä ja kasvaa maailmanlaajuisesti, paras tapa luoda kontakteja on osallistua kansainvälisille messuille. YRITYKSEN PÄÄTUOTTEET OVAT PELLAVA- JA VILLATEKSTIILIT. Messuille tulee valmistautua hyvin, ja ensisijaista on, että myytyjä tuotteita kyetään toimittamaan joustavasti ja nykyään myös nopeasti. Kovassa ulkomaisessa kilpailussa on pakko kehittyä ja kehittää yrityksen kaikkia osa-alueita: markkinointia, tuotteita ja tuotantoa.” LAPUAN KANKURIT OY ON VANHA SUOMALAINEN PERHEYRITYS, JONKA JUURET ULOTTUVAT VUOTEEN 1917. Siksi on myös tärkeää mennä kansainvälisille messuille tapaamaan uusia ja nykyisiä asiakkaita. Koska haluamme kehittyä yrityksenä ja kehittää tuotteitamme, olemme hakeneet kasvua viennistä. Päätös osallistua ulkomaan messuille on yksi parhaista strategisista päätöksistämme. SUSANNA MYLLYMÄKI Kuitukuu Olemme olleet kansainvälisillä messuilla noin 20 kertaa, sillä Suomessa kasvumahdollisuudet ovat rajalliset ja haluamme tarjota skandinaavisia tuotteita laajalle asiakaskunnalle. Ajattelemme kaupan mahdollisuuksia globaalisti ja toteutamme paljon jo nyt alihankintaa ulkomaisille asiakkaille. Jotkut messut ovat osoittautuneet vääriksi, ja niistä olemme luopuneet. Ilman niitä on turha lähteä isoille areenoille asiakkaita hankkimaan. KANKURIT OSALLISTUU VUOSITTAIN 5–8 KANSAINVÄLISILLE MESSUILLE. Uskon, että suurin kynnys lähteä kansainvälisille markkinoille on rohkeuden ja kokemuksen puute sekä rahoituk- seen liittyvät asiat. Lisäksi tuotannossa on varsinkin käsi- ja taideteollisella alalla ongelmana kapasiteetin riittävyys. Kilpailemme kanainvälisten toimijoiden kanssa juuri näistä asioista.” TAITO NRO 2 • 2014 15. HANNA OBDAM Elinno Finland Elinno Finlandilla on suuri kasvupotentiaali. YRITYKSEN PÄÄTUOTTEET OVAT PAINETUT TEKSTIILIT: EKOLOGISET KEITTIÖLIINAT JA PUOLIPELLAVAISET KÄSIPYYHKEET. Uskon, että suomalaisten yritysten suurin kynnys lähteä ulkomaan messuille on kielitaidon puute.” JAANA HJELT Lapuan Kankurit Kotimarkkinat ovat meille erittäin tärkeitä, mutta markkinat ovat kooltaan rajalliset. Messutapahtumatarinoita olisi vaikka kirjaksi: tavaroiden osastolle saapumattomuudesta aina kulttuurierojen kohtaamiseen
KASVOKKAIN Jätesäkkisattumasta liinatehtailijaksi Suomen käsityön museon Aulagalleriassa Jyväskylässä oli alkuvuoden ajan esillä pieksämäkeläisen Silja Eräsen Koukussa pitsiin -näyttely. TEKSTI TUULEVI ASCHAN KUVAT Tästä Silja Eräsen muotokuvasta syntyi lehtemme kansikuva. 16 TAITO NRO 2 • 2014 TUULEVI ASCHAN, SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO / MIKKO OIKARI JA ANNELI HEMMILÄ-NURMI. Sen valmisti taiteilija Mirja Marsch ja alkuperäisen valokuvan otti Tuulevi Aschan. Sadat näyttelypitsit saivat alkunsa jätesäkin kokoisesta sattumasta
TAITO NRO 2 • 2014 17
Silja halusi kuitenkin esitellä liinansa museon väelle ja pakkasi ne mukaan lähtiessään käymään pojan luona Laukaassa. Kun se täyttyi, piilossa pitäminen alkoi tuntua hölmölle. Halusin saada liinat näytille, kuvaa Silja. Ohuista puuvillalangoista ei neulomalla syntynyt mitään mieleistä. Punaista, valkoista, sinistä ja petroolin väriä: niiden seurassa Silja on viettänyt satoja tunteja pikkuruisen virkkuukoukun kanssa. Lopulta isältä periytynyt nuukuus sai Siljan tarttumaan perintölankoihin. Liki kolmesataa liinaa houkutteli katsojia paikalle jopa useampaan kertaan. Tapaamisessa sovittiin näyttely Aulagalleriaan. Joku heistä raahasi paikalle ison mustan jätesäkin, joka oli täynnä sekalaisia langanloppuja ja jätelankaa: villalankoja sekä paksumpia ja ohuen ohuita puuvillalankoja. – Enkä minä, jatkoi toinen. – Eihän sitä poiskaan raaskinut heittää, hän naurahtaa. Silja Eränen kokee virkkausmallien rakentamisen samanlaiseksi tehtäväksi kuin sudokun, ristisanan tai arvoituksen ratkaisemisen. Hänen kanssaan Silja sopi laajemman kesänäyttelyn kotikaupungissa olevan pappilan ullakolle kesäksi 2013. E NSIMMÄISEN näyttelyn Silja Eränen kokosi Pieksämäen kirjastoon. Sisarukset tyrkyttelivät toisilleen säkkiä, josta kukaan ei innostunut. Sinne Silja valikoi parhaat työt, jotka ryhmiteltiin esille värien mukaan. Kaksin- ja kolminkertaisena lankoja pystyi nimittäin virkkaamaan. Vaikeaakin puikkojen kanssa touhuaminen oli, sillä suurin osa langoista oli hädin tuskin ompelulangan vahvuisia. Aluksi Silja neuloi villalangoista 23 paria sukkia lahjaksi. Sitten Silja Eräsen käsiin osui lomareissulla auton sivulokeroon jäänyt Jyväskylän esite, joka oli taiteltu auki Suomen käsityön museon kohdalta. 18 TAITO NRO 2 • 2014. – Koukku on kokoa 1,2. un Silja Eräsen äiti kuoli joulukuussa 2007, kuusi sisarusta päätti selvitellä jäämistön yhdessä. Silja innostui ottamaan yhteyttä museoon, joka ehdotti näyttelyä Ikkunagalleriassa. Virkkaamisen Silja keksi melkein vahingossa, kun kirjastonhoitajana työskentelevä miehen veljen vaimo lähetti pitsiliinojen kuvia. Helppoja malleja virkatessa katson televisiota, vaikeammat vaativat täyden keskittymisen tai tulee purkuhommia. – Moni perheen kanssa piipahtanut palasi porukan kanssa toistamiseen liinoja tutkimaan, tietää Silja. Sitten liinoista kiinnostui Hannele Haatainen, yksi Pieksämäen Kulttuuripappila Sylvin aktiiveista. K SILJA ERÄNEN Liinat viimeistellään huolella. Kuukauden mittaiseen näyttelyyn mahtui vain viitisenkymmentä liinaa. – Minä en huoli, sanoi yksi sisaruksista. Ryhti tulee perunajauhotärkistä. Viimeisen kuuden vuoden aikana Silja on tehnyt reilut 350 liinaa, jotka ovat kaikki erilaisia! – Laitoin valmiit liinat vuodevaatelaatikkoon
Japanilaisten mallit näyttävät sen verran yksinkertaisilta, että Silja arvelee maan pitsikulttuuria niukaksi. H Kun kotona on paljon lankoja valmiina, uuteen työhön tarttuminen on helppoa, tietää Silja Eränen. Mieleisimmät mallit ovat löytyneet Englannista ja Venäjältä. Hän tietää tärkeimmät hakusanat englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, espanjaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Koska materiaalit eivät maksa mitään, kynnys kokeilla erikoisempiakin malleja on matala. Tekijää helpot mallit eivät edes huvita: motivaatio tulee haasteista. Mallit ovat uskomattoman upeita, Silja tietää. – Kun paljon tekee, oppii lukemaan liinoja ja näkemään kuinka edetä. Jokainen liina on uniikki. ELPPO liina syntyy päivässä. Espanjalaisten tapa käyttää monivärisiä lankoja ei ole sekään minun mieleeni, kuvailee Silja. Monimutkaisempi malli ja vaativampi tekniikka tarkoittavat jopa kuukauden työtä, vaikka valmis liina olisi samankokoinen kuin yksinkertaisempi malli. – Irlantilaiset mallit ovat monesti liian krumeluureja. – Venäläisten kauneudentaju on hyvin kehittynyt. Suomen käsityön museon laajassa näyttelyssä oli esillä myös liina, jonka kanssa Silja urakoi kuukauden päivät. Mallit Silja etsii internetistä. > TAITO NRO 2 • 2014 19
Jos Silja ei kerta kaikkiaan keksi, kuinka toteuttaa valittu malli, liina päätyy saunan pesään. L ÖYTÄMÄNSÄ mallit Silja Eränen tulostaa mustavalkoprintiksi. Työn alla on parhaillaan liina, jota varten virkkaamansa erilliset kukat hän lopulta liittää yhteen. Siitä hän alkaa ratkoa virkkaustapaa. – Se muistuttaa sudokun, ristikon tai arvoituksen ratkomista, kuvaa koulukäsitöissä kymppejä napannut Silja. Kuvista mallit eivät aina ala avautua. – Joskus lanka lentää kun rouva purkaa, myhäilee aviomies, joka usein seuraa urheilua samalla kun vaimo virkkaa. Osan liinoista hän kokoaa palapelin lailla monesta osasta. – Suunnilleen joka viideskymmenes epäonnistuu. Ohjeita Silja käyttää harvoin. Kompromisseja minä en tee. Siljakin ihmetteli hetken ennen kuin keksi, mitä langoilla tekisi. Sadat pitsinsä Silja on virkannut perintölangoista, jotka nuuka isä hommasi aikoinaan huutokaupasta äidille ihmeteltäväksi. 20 TAITO NRO 2 • 2014
– Heti äidin kuolemaan jälkeen kävin läpi tunteitani perintölangoista virkatessani ja neuloessani. TAITO NRO 2 • 2014 21. Kotona liinoja on arkikäytössä, ja taidokkaat nukenvaatteet pääsevät pojan lasten leikkeihin niin mökillä kuin kotonakin. Talouspäällikkönä työnsä tehnyt Silja tietää yksityiskohtien merkityksen ja malttaa myös toteuttaa tarkat ideansa. Virkkaaminen on Siljalle paitsi rakas harrastus myös tapa muistella äitiä. Nykyään hän suunnittelee ja ompelee lapsenlapsille barbien vaatteita, jotka muistuttavat muotinäytösasuja. Koska äiti oli töissä, Silja valmisti ja parsi pienestä saakka kuusilapsiseen perheeseen isot kasat sukkia, lapasia, kaulaliinoja ja villapainoja. Samalla Silja tuntee vaalivansa äidin perintöä, joka elää ja muuttuu syntyvien silmukoiden ja pitsikuvioiden mukana. Vaikka Silja esitteleekin pitsejään näyttelyissä, hän painottaa kaikkien tekemiensä käsitöiden käyttötarkoitusta. K SIL JA ER ÄN EN ÄSIN tekemiseen hän kasvoi jo pikkutyttönä. Edelleen äiti palaa monin tavoin mieleen, kun tartun lankaan ja virkkuukoukkuun
Nämäkin Elina Juntusen Nightride-kengät (yllä) ja Anna Kokin Strutsi-kengät ovat nähtävillä Vapriikin näyttelyssä. 22 TAITO NRO 2 • 2014. TEEMA Kenkiä kotimaasta Lähde nauttimaan tuoreesta ja kokeilevasta jalkinemuotoilusta Tampereen Vapriikin kenkämuseoon. Ensi vuoden helmikuun loppuun asti auki olevassa Pinkoen huomiseen – Kokeilevaa jalkinemuotoilua Wetterhoffilta -näyttelyssä esitellään suomalaisen nykykengän tarinaa rohkealla tavalla
– Koska tilanne on se, että työpaikkoja tuskin suomalaiseen jalkineteollisuuteen suuria määriä syntyy, myös koulutuksen on täytynyt ottaa se huomioon ja lähteä entistä enemmän siirtämään painopistettä yrittäjyyden suuntaan, Nebo kertoo. Siinä tartutaan rohkeasti toimeen yhdessä tois- ten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa. Huopaliike Lahtinen – kuten lähes kaikki muutkin jalkinevalmistajat – ovat ottaneet valikoimiinsa myös muita tuotteita kuin kenkiä. Shoebakery, Kenkäpaja Pihka ja Kailii ovat kaikki noin vuoden vanhoja yrityksiä, joita luotsaavat nuoret alan ammattilaiset. Tällä hetkellä isot jalkinevalmistajat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Suomessa annetaan jalkinealan koulutusta kolmessa paikassa: Kankaanpään Sataedussa, Hämeenlinnan Tavastialla sekä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Oikealla Jonas Hakaniemen suunnittelemat laukut. TÖYSÄN KENKÄTEHDAS K E N K Ä PA J A PIHKA TA M P E R E E L L A SHOEBAKERY HELSINGISSÄ M I T TAT I L A U S K E N K I Ä K A I L I I LTA VA A S A S TA SIVU 24 SIVU 28 SIVU 32 HUOPALIIKE LAHTINEN Töysän kenkätehtaan pieneksi hitiksi on noussut Arctipshuopalapikkaat. Kenkää koko porukalle Vaikka teollinen kengänvalmistus kotimaassa kipuileekin, nuoret uskovat jalkinealaan. TEKSTI TIINA AALTO K enkien valmistus kotimaassa on elänyt samanlaisen puristuksen alla kuin vaatteiden valmistuskin. Myös pienempiä kenkätehtaita on matkan varrella kadonnut. Asiasta iloitsee myös Hämeen ammattikorkeakoulun jalkinemuotoilun opettaja Merianne Nebo. TAITO NRO 2 • 2014 23. Sataedun ja Tavastian opinnoista valmistuu suutareita ja Hamkista jalkinealan muotoilijoita. Kaikkein piristävintä jalkinealalla on nyt kuitenkin se, että nuoret suunnittelijat ja kenkientekijät uskovat itseensä – ja suomalaiseen kengänvalmistukseen. Kotimaisessa kenkäkisassa ovat kuitenkin erikoistumalla yhä pärjänneet perinteiset jalkinevalmistajat, kuten esimerkiksi Huopaliike Lahtinen ja Töysän kenkätehdas. Nuorista jalkinealan yrittäjistä kertoo myös seuraavien sivujen artikkelit. – Helsinkiläinen Shoebakery (juttu sivulla 28) on hyvä esimerkki uudenlaisesta designyrittäjyydestä
Nyt ei kuitenkaan olla Berliinissä vaan Lielahden vanhalla teollisuusalueella Tampereella. Rosoinen hylätty tehdasalue, ahdas mutta tunnelmallinen paja vetoisine nurkkineen ja vahva tekemisen meininki. KENKÄPAJA PIHKA TEKSTI JA KUVAT TIINA AALTO Pihkan valikoimiin kuuluu myös varrellisia katumaastokenkiä. 24 TAITO NRO 2 • 2014. TEEMA Kenkiä kotimaasta RENNOSTI EUROOPPALAINEN Pihka Kenkäpaja Pihkan työtilat voisivat sijaita vaikkapa Berliinissä
Salonen ja Markkanen olivat opiskeluaikana työharjoittelussa Englannissa ja oppivat erilaisen kenkärakenteen tekemisen kuin mitä suomalaisessa koulussa oli opetettu. Sataa vettä ja tuulee ja on harmaata… Voiko täältä löytyä kauniita kenkiä. Eihän tänne kukaan löydä, nauraa Pihkan toinen omistaja Maisa Salonen. KENKÄPAJA PIHKA M elkein oli usko loppua: edessä suljettu rautaportti ja tyhjyyttään kumiseva jättimäinen tehdaskiinteistö. – Ei todellakaan. Maisa Salonen hioo valmistuvan kengän välipohjaa. – Ei kun aja vaan lähemmäksi, portti avautuu kun painan täältä nappia. Sitten ajat vasemmalle ja seuraat verkkoaitaa ja ajat ihan perälle asti. Kengissä juuri kestävyys ja korjattavuus ovat Pihkan tärkeimpiä myyntivaltteja. Ennen kaikkea paikka on kiinnostava siksi, että sieltä voi käydä tilaamassa itselleen mittatilauskengät. KENKÄPAJA Pihka on toiminut nyt vuoden verran. Tulen sinne vastaan, neuvoo Veera Markkanen, toinen Kenkäpaja Pihkan omistajista. – Niin kuin huomaat, ei tätä minään suutariliikkeenä voida pitää. Ja muutenkin: onhan paikka eksoottisuudessaan käymisen arvoinen. Ominta tyyliä Pihkan kengissä edustaa tietynlainen ”eurooppalainen rentous”. Myynti- ja asiakashankinta tapahtuu pääasiassa erilaisten messu- ja myyjäistapahtumien kautta sekä verkon välityksellä. Pihkalla on oma mallisto, mutta asiakas voi tahto- essaan tilata juuri niin yksilölliset kengät kuin haluaa. Paikan päälläkään ei neonvaloilla eikä mainoskylteillä brassailla, täällä tehdään kenkiä. Kengät valmistetaan laadukkaasta ja kestävästä nahasta, ja ne ommellaan erittäin paksuilla ja kestävillä langoilla, Markkanen toteaa. Kenkien lisäksi pihkalaiset valmistavat koruja ja salkkuja. Ompelu tehdään tolppakoneella. Kenkiemme rakenne on yksinkertaisempi eli vähemmän työvaiheita sisältävä kuin niin sanottujen teollisten liimakenkien, Maisa Salonen kertoo. PIHKAN peruskävelykenkien hinnat liikkuvat noin reilusta kahdestasadasta TAITO NRO 2 • 2014 25. Ja sittenkin löytää: Pihkassa järjestetään erilaisia nahkatöiden kursseja ja pajoja. Toki me korjaamme kenkiä, jos asiakas niin haluaa, mutta kyllä asiakkaan on helpompi hakea se palvelu keskeltä Tamperetta. Vähemmät työvaiheet eivät kuitenkaan tarkoita laadusta tinkimistä. – Englannissa saadut opit olivat oikeastaan se syy, miksi uskaltauduimme lähtemään yrittäjiksi tälle alalle. Se, että työvaiheita on vähemmän, mahdollistaa sen, etteivät kenkien hinnat nouse kohtuuttoman korkeiksi. KENKÄPAJA PIHKA Veera Markkanen ompelee kengänpäällisiä
VAIKKA käsintehdyt kengät tosiaan ovat marketin popoja tyyriimmät, on pihkalaisten mielestä ollut mielenkiintoista huomata, että heidän asiakaskuntansa ei kuitenkaan koostu niin sanotuista ”varakkaimmista keskiluokkaisista työssäkäyvistä aikuisista” vaan keskimääräinen asiakas on nuori 25–30-vuotias, joka haluaa panostaa yksilölliseen pukeutumiseen ja laatuun. Ja siihen Pihkan väkikin melko usein törmää. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä. – Se antaa hyvää signaalia siitä, minkälaisia tulevaisuuden kuluttajat voivat olla.. eurosta ylöspäin. Pitkällä aikavälillä se tulee edullisemmaksi, ja taas toisaalta myös kenkäjätteen määrä pienenee. Jos kenkää ei voida korjata, kuten monia halpoja kenkiä ei voi, jätteen määrä kasvaa suuremmaksi mitä enemmän ihmiset niitä korjauskelvottomia kenkiä ostavat, Markkanen sanoo ja jatkaa: – Siksi on erikoista, ettei millään tahdota oppia näkemään sitä, että laadukkaaseen ja korjauskelvolliseen kenkään todella kannattaa sijoittaa. Vanhasta sohvasta tai nahkatakista kun ei kestävää kenkää kuitenkaan synny. Vaikka Kenkäpaja Pihkan verstas ei mikään näyttelytila olekaan, siellä pystytään silti järjestämään erilaisia työpajoja. – Harva ihminen tulee ajatelleeksi sitä, että kenkä on aina hajotessaan osittain ongelmajätettä. Mutta marketkenkään verrattuna ne tietysti ovat arvokkaita. Suomessa käsintehdyiksi kengiksi ne eivät ole kalliimmasta päästä. Silti moni ekologista elämäntapaa noudattava toivoisi meidän käyttävän esimerkiksi kierrätysnahkaa. 26 TAITO NRO 2 • 2014 – Pidämme kenkiämme ekologisena vaihtoehtona juuri siksi, että ne ovat pitkäikäisiä. Se ei siis ole ekologinen vaihtoehto vaan päinvastoin, Markkanen toteaa. Mutta ekologiseen ajattelutapaan liittyy Markkasen mielestä toinenkin erikoinen piirre. Juuri nuo marketkenkien hinnat ovat niitä, joihin kuluttajat toisinaan yrittävät vedota taivastellessaan kotimaisten käsintehtyjen kenkien hintaa
Pihkan värillisiä nahkoja on usein tarjolla vain yhden vuodan verran, joten kengistä tulee siksikin lähes aina uniikkeja. ”Vanhasta sohvasta tai nahkatakista ei kestävää kenkää synny.” Vasemmalla olevat ja vielä keskeneräiset Varpu-sandaalit on tehty asiakkaan jalan mukaan. Kuvan langalla ommellaan päälliset välipohjiin. A Asiakas voi halutessaan it tse päättää, minkä värisistä itse n nahoista kengät valmistetaan. Kuvassa yhdistetään etupäällistä ja varsikappaletta. TAITO NRO 2 • 2014 27. Lanka on vahvaa punottua ja vahaamatonta lankaa
TEKSTI TIINA AALTO KUVAT SAMI PERTTILÄ Shoebakery sijaitsee Helsingissä osoitteessa Eerikinkatu 20. Kenkäleipomo KADUNVARRESSA Vuosi sitten viisi nuorta jalkinealan ammattilaista päätti perustaa Helsingin Eerikinkadulle työhuoneen ja myymälän, joka sai hauskan nimen: Shoebakery. TEEMA Kenkiä kotimaasta Shoebakeryn jäsenet yhteiskuvassa: Veera Tuominen (vas.), Emmi Malmström, Otso Mäensivu, Riina Salmi sekä Anna Artemova. 28 TAITO NRO 2 • 2014
TAITO NRO 2 • 2014 29
AN oska suomalainen kenkäteollisuus ei juurikaan pysty työpaikkoja valmistuneille kengäntekijöille tarjoamaan, on työpaikat luotava itse. Ensin kasattiin viiden hengen porukka, sitten haettiin Kulttuurirahastolta Katapultti-apurahaa ja sen turvin vuokrattiin liiketila. Tähän lopputulokseen tulivat myös Veera Tuominen, Emmi Malmström, Otso Mäensivu, Riina Salmi sekä Anna Artemova. Tätä kautta olemme kuitenkin pystyneet yhdistämään voimamme ja saamaan aikaan kohtuullisen monipuolisen konekannan, Anna Artemova kertoo. Näyteikkunasta voi bongata upeita erikoisuuksia. Mutta vaikka koneet ja työtilat ovat yhteiset, itse tuotteet ovat jokaisella omanlaisia. AR TE MO VA 30 TAITO NRO 2 • 2014 Mustat kengät ovat Anna Artemovan valmistamat. NA SHOEBAKERYSSÄ on mahdollista päästä paitsi tietysti ostamaan yksilöllisiä kenkiä myös näkemään, miten kenkiä suunnitellaan ja tehdään. Riina Salmen Burlesque Tsunami -tuotemerkki puolestaan valmistaa kenkiä vain todella vähän: päätuotteina hänellä ovat erilaiset nahkaiset asusteet.. – Ei meillä kenelläkään olisi ollut mahdollista hankkia kaikki näitä laitteita itselleen. Esimerkiksi vaikka Otso Mäensivu ja Veera Tuominen tekevät lähes ainoastaan kenkiä tilauksesta, molemmat tekevät vahvasti omannäköisiä tilaustuotteita. Shoebakeryn tiloissa voi päästä näkemään myös kengän valmistusta. Kaikki koneet ovat yhteiskäytössä. Konekanta on ostettu ja kasattu liiketilaan niin, että jokainen on tuonut mukanaan jotakin
TAITO NRO 2 • 2014 31. Kuten myös sen, mistä haasteet pääosin syntyvät: halpatuonnin vääristämästä kilpailusta. Mekaanista rasitusta ja haastavia keliolosuhteita harvoin tulee ajateltua kengän näkökulmasta, mutta Shoebakeryssä sellaisenkin asian voi oppia ymmärtämään seuraamalla kengän valmistusta. Kenkiä kun voi tehdä niin monella tavalla. – Eihän se hyvältä näytä, jos katsoo kuinka vähän meillä enää nykyään jalkineteollisuutta on. Veera Tuomisen RARA-kengät, kuten Tuomisen muutkin tuotteet, valmistetaan kokonaan käsin ilman sähkökäyttöisiä koneita. JALKINEALA on haastava, sen jokainen leipomolainen tietää. – Mutta pakkohan tässä on uskoa, että jostain löytyy myös aina niitä, jotka ymmärtävät lähellä tuotetun tuotteet todellisen arvon ja sen, että se luonnollisesti maksaa enemmän kuin kasvoton tuontikenkä, Emmi Malmström toteaa. Ulkonäön lisäksi kengältä vaaditaan todella paljon kestävyyttä. VEERA TUOMINEN – Kenkähän ei ole mikään yksinkertainen kapistus. Se pitää sisällään aika paljon kaikenlaista sälää, kuten erilaisia tukirakennelmia, Artemova kertoo. Mutta vahvasti uskon myös siihen, että vaikka kotimainen jalkineteollisuus hiipuisi pois, ei itse kengänvalmistuskulttuurin tarvitse näivettyä. EMMI MALMSTRÖM Emmi Malmströmin suunnittelemia kenkiä tehdään myös pieninä sarjoina Euroopassa. Malmström, joka on teettänyt kenkiään myös pieninä sarjoina Euroopassa, on pohtinut suomalaista kenkäteollisuutta
Eliisa oli aloittanut jallut kinealan opiskelut Kankaanpään Sataedussa vuonna 2009. Kun Vaasasta viime vuoden alussa löytyi sopiva myynti- ja työtila liikkeelle, kenkäkaupan aloittaminen eteni nopeasti. Kaisa oli koulussa musiikkiluokalla ja soitti alttoviulua sekä lauloi kuorossa. KAISA ja Eliisa ovat harrastaneet musiikkia lapsesta alkaen. Kailiin perustivat vaasalaiset sisarukset Kaisa Rautakoski ja Eliisa Häkli, suutareita molemmat. Sisarukset saivat ostaa kenkien valmistuksessa tarvittavat koneet sekä naisten kenkien lestejä Tuomikengältä Kankaanpäästä. Miesten kenkien lestit ovat alun perin lähtöisin Topmanin kenkätehtaalta Vaasasta. Eliisa, joka on sisaruksista neljä vuotta vanhempi, on koulutukseltaan sellisti. Mutta hän ei ollut keksinyt itselleen sopivaa käsityöalaa ennen kuin löysi suutarintyöt Eliisan kautta. TEEMA Kenkiä kotimaasta Kailii, SISKOJEN TEKEMIÄ KENKIÄ Vaasassa avattiin reilu vuosi sitten uusi kenkiä mittatilaustyönä valmistava liike, Kailii. Kaisa ei kui- Kankaanpääläisen Tuomikengän vanhat lestit saivat Vaasasta uuden kodin. TEKSTI ANNA-MAIJA BÄCKMAN K aisa Rautakoski ja Eliisa Häkli haaveilivat jo teiniaikoina yhteisen liikkeen perustamisesta, ja erityisesti kenkäliikkeen, koska molemmat ovat aina pitäneet kauniista kengistä. Kailiin kengät ovat kauniita ja siroja käyttökenkiä.. 32 TAITO NRO 2 • 2014 KUVAT GUNNAR BÄCKMAN tenkaan halunnut musiikista ammattia vaan on pienestä pitäen ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä
Kaisa Rautakoskella työn alla kengän takasauman ompelu. TAITO NRO 2 • 2014 33
Tilaustyönä teetetyt kengät tulevat usein kuitenkin ajan mittaan edullisemmiksi, koska ne kestävät pidempään kuin monet suurina sarjoina valmistetut. Tärkeä vaihe kengänteossa on jalan mittaaminen. orjataan Tarvittaessa Kailiissa myös korjataan sieltä ostetut kengät. Kenkiin sisaruknahkaa, set käyttävät italialaista kenkänahkaa, vellu jalsillä suomalainen nahka ei sovellu kineisiin sisarusten mielestä yhtä hylla nahvin. Osalla asiakkaista on myös vakavampia jalkavaivoja, ja heidän on vaikea löytää sopivia jalkineita kenkäkauppojen valikoimista. ASIAKKAITA Kailiille tulee Vaasasta, mutta myös muualta Suomesta. Kailiin asiakkaat haluavat tilata kengät mittatilaustyönä, sillä tilaamalla saa istuvat ja juuri omaan jalkaan sopivat kengät. Kailiista saa myös tilaamalla kalaukkuja ja muita pienempiä nahkatöitä. Kaisa pitää työtauon Kailiin sohvalla valmistamiensa kenkien ympäröimänä.. Sisarukset eivät tä, ole kiinnostuneita designkengistä, tta jotka ovat usein ilo silmälle mutta at, täyttä tuskaa jaloille. hKaisa ja Eliisa haluavat tehisdä tyylikkäitä käyttökenkiä, joisoi sa jalat voivat hyvin. KAISA kertoo, että heille on tärkeää kenkien ”balanssi”. Kaisa kertoo nauttivansa käsitöiden ja erityisesti kenkien tekemisestä ja pääsevänsä työssä vähän samanlaiseen tunnelmaan kuin musiikin parissa. Tilaaja voi an myös esittää omia toivomuksiaan tä kenkien koristeluun, jotta niistä an saataisiin persoonalliset ja omaan ät tyyliin sopivat. ”Kengän tulee seistä kaupan hyllyllä suorassa niin, että kantapää ja päkiä ovat tukevasti alustaansa kohden.” Kaisa pyrki samaan oppilaitokseen kaksi vuotta myöhemmin ja valmistui sieltä vuonna 2012. He haluavat, ää että heidän kenkiään voi käyttää arkielämässä päivittäin. Ohennettu sauma taittuu uu kauniisti. Kengän tulee seistä kaupan hyllyllä suorassa niin, että kantapää ja päkiä ovat tukevasti alustaansa kohden, eivätkä ne saa olla kallellaan mihin-kään suuntaa. Kenkien pitkään ikään vai- 34 TAITO NRO 2 • 2014 alaatuikuttaa, että ne on tehty korkealaatuisista materiaaleista ja että ne ovat jalkaan sopivat. Tällä hetkellä Kaisa tekee Kailiissa yksin kenkiä, koska Eliisa joutuu olemaan perheasioiden vuoksi jonkin aikaa pois työstä. Hintaa räätälöidyille kengille tulee enemmän kuin sarjatyönä tehdyille, koska kenkäparin tekoon menee aikaa kolmesta päivästä viikkoon riippuen mallista. Mittoja otettaessa tulee esiin, että juuri koskaan jalat eivät ole aivan samanlaiset vaan niissä on eroja, jotka suutari pystyy huomioimaan työssään
Kaisa hioo naulojen päitä kengän sisäpohjassa. Pohjallisen teko on tarkkaa puuhaa. TAITO NRO 2 • 2014 35
36 TAITO NRO 2 • 2014 Sami Vähä-Aho ja Kristiina Haapalainen ovat keskenään työtovereita ja puolisoita. Palkinto jaettiin nyt kuudennen kerran. Valtakunnallisen Taito-palkinnon voittosumma on 6000 euroa, ja sen lahjoittaa LähiTapiola. JUURI NYT Taito-palkinto 2014 Monen tuotteen suunnittelijat Valtakunnallisen Taito-palkinnon voitti tänä vuonna kemiöläinen Polkka Jam. Tänä päivänä polkkalaiset keskittyvät nimenomaan suunnitteluun. POLKKA JAM oli VarsinaisSuomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen sekä Åbolands hantverkin yhteinen Taitopalkinto-ehdokas. Vaikka kuluneina vuosina yrityksen toimet ja tehtävät ovat muuttu- TUOTEKUVAT POLKKA JAM neet, mukana on aina kulkenut tunnistettava ja omaperäinen kädenjälki. Polkka Jam -tuotemerkki luotiin jo vuonna 2002 ja yhtiöksi se muuttui viisi vuotta myöhemmin. TEKSTI TIINA AALTO KUVAT TIINA AALTO POLKKA JAMIN kuosit ovat raikkaita ja nuorekkaita. Niitä katsellessa ei heti tule mieleen, että yrityksen omistajat ovat kuitenkin jo luoneet pitkän uran. Oman tuotemerkin tuotteet – kuten keittiöpyyhkeet ja postikortit – teetetään alihankkijoilla. Yrityksen takaa löytyvät graafisen ja tekstiilialan ammattilaiset Sami Vähä-Aho ja Kristiina Haapalainen. Lisää alueellisia Taitopalkinto-ehdokkaita seuraavalla sivulla.. Polkka Jamilla ei ole omaa kivijalkakauppaa, mutta työtilat sijaitsevat Kemiön vanhan meijerin maitohuoneessa
Molemmilla on artesaanitutkinto sekä Kuopion Muotoiluakatemian koulutus. Po Polkka Jamin omiin tuo tuotteisiin kuuluvat mu muun muassa julisteet, kal kalenterit sekä mu muistivihkot. Kaiken kaikkiaan Polkka Jamin tuotteet ja kuosit liikkuvat tällä hetkellä oikein hyvin, ja tekijöiden mukaan töitä saa tehdä aika tavalla. TAITO NRO 2 • 2014 37. POLKKA JAMILLA ei itsellään ole enää kivijalkamyymälää, vaan suurin osa heidän tuotteistaan myydään jälleenmyyjien kautta. He ovat tehneet myös kuoseja muun muassa Lapuan Kankureille sekä nyt viimeisimpänä SOK:lle lähes 40-osaisen kodintekstiilimalliston. Erityisen mukavaa on ollut kuulla, että suunnittelemamme tuotteet ovat myös saaneet hyvän vastaanoton kaupoissa. Se on meille hyvin tärkeää, kuten myös se, että tuotteemme valmistetaan ekologisia arvoja kunnioittaen, Haapalainen kertoo. Suomessa heillä on jälleenmyyjiä noin 40 ja ulkomaillakin jo kymmenen. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi postikortit ovat kierrätyskartonkia, joka painetaan myrkyttömillä vesipohjaisilla väreillä. Yrittäjäpariskunta on myös tyytyväinen siihen, että heidän yrityskonseptinsa huomioitiin hyvin myös Taito-palkinto-kisassa. – Erityisen hyvä pohja on ollut tuo artesaanikoulutus, sillä sitä kautta oppi paljon erilaisista materiaaleista, Sami kertoo. – Yhteistyö SOK:n kanssa oli meille iso asia. Tarjottimet puolestaan valmistetaan koivuvanerista ja pyyhkeet puuvillapellavasta. Lisäksi Polkka Jamin tuotteita myydään yrityksen omassa sekä kymmenessä muussa nettikaupassa. – Kaikki tuotteemme valmistetaan Suomessa. Suomalaisen käsi- ja taideteollisuusalan tulevaisuus saattaa kuitenkin hyvinkin näyttää myös tältä, sillä samantyyppistä monialaosaamista tekee myös esimerkiksi vuosia nuorempi Saana ja Olli -yritys. – Olemme hyvin otettuja tästä siksi, ettemme ole ehkä perinteisessä mielessä tyypillisin käsi- ja taideteollisuusalan toimija, Sami toteaa. Myös yhteistyö Lapuan Kankureiden kanssa on ollut hyvää ja kiinnostavaa, Kristiina iloitsee. Tänä päivänä polkkalaiset keskittyvät nimenomaan suunnitteluun. Sami on valmistunut medianomiksi ja on keskittynyt nimenomaan graafiseen suunnitteluun ja Kristiina puolestaan on valmistunut tekstiilimuotoilijaksi. Kissat ja kerät -keittiöpyyhe on valmistettu puuvillapellavasta. Omien tuotteiden lisäksi polkkalaisia työllistävät tilaustyöt, kuten erilaiset kuvitukset kirjoihin ja lehtiin. – Se on ollut meille oikein hyvä ratkaisu, sillä emme olisi pystyneet keskittymään suunnittelutyöhön tarpeeksi, mikäli myös valmistaisimme tuotteemme alusta loppuun itse, kuten aikanaan teimme, Kristiina Haapalainen kertoo ja jatkaa. Kristiina Haapalainen ja Sami VähäAho ovat tehneet töitä yhdessä valmistumisestaan lähtien
Onnea kaikille! KOOSTE JOHANNA AYDEMIR KUVAT VALMISTAJIEN PIRKANMAAN TAITO-KÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Kraa Kraa Eyewear Oy Tampere www.kraakraa.fi Kraa Kraa valmistaa käsityönä puisia silmälasikehyksiä. UUDENMAAN TAITOKÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Tmi Heta Salmi Porvoo www.hetasilverdesign.com Heta Salmi valmistaa yksilöllisiä hopeakoruja sekä tekee tilaustöitä.. Pst! SE UR AAVA SS A TA IT O- LE HD ES SÄ LI SÄ Ä JU TT UA KR AA KR AA STA. Mäntyharju www.visapaja.fi Visapajalta löytyy puisia valaisimia ja kattaustuotteita. 38 TAITO NRO 2 • 2014 KESKI-POHJANMAAN TAITO-KÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 ETELÄ-SAVON TAITO-KÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Tyynelän tontut Visapaja Oy Luoto www.tyynelantontut.fi Tyynelästä löytyy käsin tehtyjä tonttuhahmoja ja elämysmatkailupalveluja. JUURI NYT Taito-palkinto 2014 Ehdokkaat 2014 Taito-palkinnon nappasi kemiöläinen Polkka Jam, mutta Taito-käsityöyrittäjätunnustusta saavat käyttää myös muut ehdolla olleet. LAPIN TAITOKÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Lovikka Ky AKI PAAVOLA Ylitornio www.lovikka.com Yritys tarjoaa ammattitaidolla valmistettuja kanteleita sekä kanteleiden ja harppujen huoltopalvelua
Taito-palkinnon jakaa Taitoliitto alueellisten taitoyhdistysten tekemien esitysten pohjalta, ja palkintosumman 6000 euroa lahjoittaa LähiTapiola. PALKITSEMISSPERUSTEITA OVAT: • yrityksen ammattimainen toimintatapa ja kannattavuus • tuotteiden omaleimaisuus • korkeatasoinen muotoilu ja laatu • eettinen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta. SATAKUNNAN TAITO-KÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Kainotar Ky Köyliö www.kaino.fi Korkealaatuisia neulevaatteita, joiden materiaaleina käytetään luomumerinovillaa ja -kampapuuvillaa. TAITO-PALKINTO on Suomen merkittävin tunnustuspalkinto käsityöalan yrittäjälle, ja sen tarkoituksena on tuoda julkisuuteen menestyviä käsityöyrityksiä sekä kannustaa yrittäjyyteen. ÖSTERBOT TENS TAITO-HANTVERKSFÖRETAGARE 2014 Bo-Åke Ljungars Maalahti www.vakkabo.com Suomalaisen käsityön perinnetaitoa näkee parhaimmillaan upeissa puisissa rasioissa ja vakoissa. NYLANDS TAITOHANTVERKSFÖRETAGARE 2014 Syko Design Raasepori p www.syko.fi Kajsa Wikmanin värikkäitä ikkäitä tilkkutöitä ja a applikaatioita tekstiileinä ekstiileinä sekä painotuotteina. TAITO NRO 2 • 2014 39. Valinnan tekee palkintoraati. POHJOIS-KARJALAN TAITO-KÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Koistinen Kantele Rääkkylä www.koistinenkantele.com Kauniista soinnista ja laadusta tunnettuja soittimia valmistetaan vasta-alkajille sekä ammattimuusikoille. KESKI-SUOMEN TAITO-KÄSITYÖYRIT TÄJÄ 2014 Kynttiläpaja Kalevantuli Multia www.kalevantuli.net Kalevantuli valmistaa ympäristöystävällisin menetelm min soijavaha- ja parafiinip kynttilöitä
TEKIJÄ Viljo Mannerjoki oli ensin soittaja, sittemmin hänestä tuli soitinrakentaja. 40 TAITO NRO 2 • 2014
– TUHANSIEN YKSITYISKOHTIEN SOITIN Haitarin sointi on monen työvaiheen lopputulos. Mannerjoki käyttää restaurointiin ja korjauksiin mahdollisimman alkuperäisiä TAITO NRO 2 • 2014 41. Se syntyy käsityöllä ja materiaalituntemuksella. TEKSTI TAINA SAARINEN KUVAT VILJO MANNERJOKI, TAINA SAARINEN Kolhuja kokenut 1940-luvun soitin saa kylkensä hohdon takaisin, kun naantalilainen Viljo Mannerjoki ottaa italialaista selluloidilevyä, pehmittää sen asetonihöyryllä ja painaa tahmean paikan puisen rungon tasoitettuun pintaan. Kun selluloidi on kovettunut, se hiotaan ja kiillotetaan
materiaaleja. Pienessä on 21 diskanttinäppäintä, viisirivisessä kromaattisessa 100. Hän on soittaja, josta tuli harmonikanrakennuksen artesaani. Pienten eli 1- ja 2-rivisten soittimien mekaniikka on melko yksinkertainen. Vanhimmat hänen työpöydälleen tulevat soittimet ovat sadan vuoden takaa. Valikoimaa on käytännössä rajattomasti. 42 TAITO NRO 2 • 2014. Palkeet ovat samanlaiset, mutta tekniset ominaisuudet vaihtelevat. Selluloidin kovettuessa voi puhdistaa ja tarkistaa vanhan mekaniikan. Palje kiinnitetään takaisin runkoon. Kussakin kielilaatassa on kaksi vapaalehdykkää, kieltä, jotka paljeilmavirta avaa ja sulkee ja tuottaa siten Haitarien rakentamista tai huoltoa ei tehdä sormet täristen. Pienessä on 50–60 kielilaattaa, isoissa runsaat 300. Tässä 1940-lukulaista italialaista haitaria kootaan restauroinnin jälkeen. Vaihtelua on äänialassa, rekisterikoneistossa, äänikerroissa, painossa ja koossa. Samannäköisetkin haitarit kätkevät sisäänsä hyvin erilaisia mekanismeja, ”yleishaitaria” ei ole
Suomessa haitarinrakentaminen alkoi kotiteollisuutena vuonna 1921 ja > TAITO NRO 2 • 2014 43. Koneisto vaatii huoltoa ja aika ajoin viritystä. Useimmat yritykset ovat harmonikkojen kokoamis- ja viimeistelylinjoja, alihankintaverkosto on tehokas. Paljekin kuluu. Se oli italialaisille käsityöläisille niin erityistä. SIITÄ TULI 1920-LUVULLA TÄSMÄTARVIKE SUOSITTUIHIN HAITAREIHIN. Lopuksi palje liimataan Palkeet taitellaan kestävästä erikoispahvista ja sen jälkeen päällystetään kankaalla. Työkalut muistuttavat hammaslääkärin instrumentteja: piikit, atulat, kapeat pihdit. Taitekulmat tiivistetään, ja niihin prässätään kulmaraudat. – Vanhoihin teen palkeet itse, se on autenttisuuskysymys. Italia on haitarinvalmistuksen suurvalta, ja Adrianmeren rannalla Castelfidardon alueella on harmonikkatehtaita alihankkijoineen kymmenittäin. Haitarin 16–21 paljetaitosta nuutataan erikoispahvista, joka on kevyttä, joustavaa ja vahvaa. Pst! SELLULOIDI SULAA HERKÄSTI JA ON HELPPO MUOTOILTAVA. KONEISTOJA Viljo Mannerjoki pääsi tekemään myös Italiassa, jossa hän vietti puoli vuotta harmonikkateollisuuteen perehtyen. Italiassa valmistetaan noin 25 000 harmonikkaa vuodessa. Kielien vahaaminen ei ole sanatarkasti sitä miltä kuulostaa, vaan metalliset kielilaatat kiinnitetään muun muassa hartsia ja venetsiantärpättiä sisältävällä vahalla paikalleen kielipenkkeihin. puuliimalla kehykseensä, ja kokonaisuus ruuvataan kiinni runkoon. – Metalliosien taivuttelu näissä isoissa on oma maailmansa, Mannerjoki sanoo. SELLULOIDISTA – 1860-LUVULLA KEHITETYSTÄ ENSIMMÄISESTÄ KAUPALLISESTA MUOVISTA – TULI ENSIN HALPA KORVIKE KALLIILLE NORSUNLUULLE. – Koristelua pääsin vain katsomaan. Palje päällystetään ohuella kankaalla. Toinen tapa on ruuvata ne. VAHA tuoksuu mehiläisvahalta ja näyttää rasialliselta kesävoita. äänet. Suuria valmistajia ovat myös Saksa ja Kiina. Jo 60-luvun soittimiin tilaan palkeet Italiasta, Mannerjoki sanoo. Mannerjoki kertoo, että harmonikkatehdas on sanana harhaanjohtava Italiassa
Puulajit pitää tuntea akustiikan ja metallit lujuuden takia. Tässä työssä määritellään haluttu sointi ja sävellaji, montako bassoa laitetaan ja mitä standardeja muutetaan. Viimeinen suomalainen harmonikkatehdas lopetti kuitenkin vasta vuonna 1995 Kouvolassa. Aaro Luukinen tekee kaiken muun paitsi kielet, napit ja jotkut mekaniikan osat. Ja lopuksi on osattava tietenkin soittaa ja virittää. – Nykyisin käytetään jo 3D-suunnittelua. Yhteen soittimeen tulee neljästä kuuteen erilaista puulaatua. Digitaaliharmonikassa ei ole perinteistä koneistoa ollenkaan. 3D-tulostuskin tulee. Ja ala ja soittimet kehittyvät. Haitarinrakennuksessa ja -restauroinnissa tarvitaan hyvää materiaalintuntemusta. Puulaatu vaikuttaa sointiin. Tervaleppä soi hyvin, lankkukitaroissakin käytetään sitä. Haitarinrakennuksen artesaani peri taidon isältään, tunnetulta haitarinrakentaja Matti Luukiselta. Jokaisella puulla on ihan oma soinnin sävynsä, Aaro Luukinen kertoo. Puulajit pi- tää tuntea akustiikan ja metallit lujuuden takia. Mekaniikan voisi tehdä puustakin, mutta Suomen ilmastossa vain metalliosat toimivat kunnolla. Mutta haitarissa on niin paljon osia ja eri materiaaleja, että tuskin soittimenrakennus voi täysin automatisoitua. ”Jokaisella puulla on ihan oma soinnin sävynsä.” AA RO LU UK INE N 44 TAITO NRO 2 • 2014. Soittimen valmistaminen vie minimissään kolme kuukautta. HARMONIKASSA on 3 000–7 000 osaa ja materiaaleja lukuisia: metalleja, pahvia, nahkaa, eri puulajeja, muovia, kangasta ja selluloidia. 30-luvulla siitä tuli teollisuutta. Aaro Luukinen suunnittelee soittimen eli kustomoi sen tilaajan toiveiden mukaan. – Mieluiten puolisen vuotta, vuosikin voi mennä. Kun maailmanlaajuinen haitaribuumi sotien jälkeen alkoi, Italia oli valmiuksillaan kärjessä. – Tervaleppää, mäntyä, kuusta, haapaa ja koivua. Puiset näyttävät maskit suunnittelee taiteilija Henriikka Luukinen. Paketti sopi soittajapojalle, joka opiskeli soitinrakennuksen artesaaniksi. Haitarissa soi puu Kankaanpääläinen Aaro Luukinen rakentaa vähärivisiä – diatonisia eli 1-, 2- ja 3-rivisiä – haitareita kotimaisesta puusta. Kirsikkaa ja pähkinäpuuta myös
Nimittäin yrittäjien avoimuus: uskalletaan puhuta rahasta julkisesti. Kukaan meistä ei kuitenkaan kerro asiakkaalle mistä hinta muodostuu ja miksi se tuote maksaa. TAMMIKUUSSA helsinkiläinen Paloni-yritys ylitti uutiskynnyksen julkaisemalla seikkaperäisen tilityksen siitä, miten kurja tilanne yrityksellä on ja kuinka monta euroa ja senttiä yrittäjä tarvitsee välttääkseen konkurssin. Jos me emme kerro sitä asiakkaalle, he eivät voi tietää. Astioita saa lähes ilmaiseksi Ikeasta ja sängyn satasella Jyskistä. Ihmiset tajusivat, ihmiset halusivat auttaa. Meidät kaikki on pikkuhiljaa opetettu siihen, että hameen saa H&M:ltä kahdella kympillä ja kengät Prismasta viidellä. Tässä oli yrittäjä, joka uskalsi puhua rahasta ja uskalsi ylpeänä ja selkä suorana myöntää, että pieleen meni ja kunnolla. Kaikkea ei tarvitsekaan salata, eikä kaikkea tarvitse hävetä vaan avoimuus ja rehellisyys ovat myös asiakkaiden mielestä arvostettavia asioita. Liputan rehellisyyden ja avoimuuden puolesta. Sain paljon kiitosta rohkeudestani. Moinen rehellisyys sai kahtalaisen vastaanoton: toi-kset riensivät apuun sydän syrjällään, ja toiset pahekaa suivat säälinkerjäystä. Teksti sai myös aikaan vanhaa tuttua hintojenkauhistelua: miten yksi hame voi maksaa kaksisataa euroa – eipä ihme, että menee konkurssiin! Minä olin vaikuttunut. Pidän tätä erinomaisena kehityksenä. Tai jopa epäonnistumisesta. Kysypä kaveriltasi paljonko hänen palkkansa on, niin saat aikaan hyvin vaivautuneen tilanteen. Me hymyilemme ystävällisesti, ja pöljimmät meistä vielä antavat alennusta sille mutkuttajalle. Kerroin, mikä on se naurettava roponen, joka jää minun yritykselleni, kun asiakas ostaa minulta ensisilmäyksellä hintavalta vaikuttavan tuotteen. Paljastin jotain, mitä yleensä ei paljasteta eli tarkat rahasummat. On aivan turha ihmetellä sitä, etteivät asiakkaat ymmärrä, miksi keraamikon myymä muki tai ompelijan tekemä hame maksaa kymmenen kertaa ”tavallista” enemmän. TAPAUS Paloni taisi muuttaa monen yrittäjän ajatte- lutapaa. Me jokainen tarvitsemme rahaa, me jokainen käsittelemme sitä päivittäin ja silti me emme saisi puhua siitä. ”Pöljimmät meistä vielä antavat alennusta sille mutkuttajalle.” SUSANNA MATTHEISZEN ON GRAAFINEN SUUNNITTELIJA JA KÄSITYÖLÄINEN. Teksti oli pitkä vuodatus siitä, miten suurella palolla, rakkaudella ja myös suurella riskinotolla yrittäjä lähti unelmansa perään ja miten se sitten ei kantanutkaan. He eivät voi muuttaa ajatteluaan, jos heille ei anneta perusteluja. Kirjoitin viime syksynä blogiini yksityiskohtaisen selostuksen siitä, miten valmistamani tuotteen hinta muodostuu. Palkkio rehellisestä avautumisesta oli varmasti paljon parempi kuin mitä yrittäjä osasi arvatakaan. TAITO NRO 2 • 2014 45. Me yrittäjät kihisemme yksiksemme tai pienessä porukassa, kun asiakas hypistelee tuotettamme ja mutkuttaa, miten tämä voi maksaa näin paljon. HÄNEN YRITYKSENSÄ ON NIMELTÄÄN SUSANNAN TYÖHUONE. Paloni todella vältti konkurssin avoimen kirjeensä ansiosta. Raha on yhä tabu, ja se ihmetyttää minua. Tämän jälkeen olen lukenut jo monta rehellistä kirjoitusta muilta yrittäjiltä, ja jopa niitä raportteja tuotteen hinnan muodostumisesta. Ilmiömäistä rehellisyyttä.. Kyse ei ole säälinkerjuusta, vaan tiedon lisäämisestä. Vain yrittäjä tietää, mitä kaikkea tuotteen hintaan pitää saada upotettua. Teksti avasi silmiä, näin minulle kerrottiin. KOLUMNI SUSANNA MATTHEISZEN: REHELLISYYS MAAN PERII TÄSSÄ vuoden alkupuolella on putkahdellut esiin ilmiö, josta olen hirmuisen ilahtunut
TEKSTI KRISTA VAJANTO 46 TAITO NRO 2 • 2014. SARJA 2/3 Kansanperinne & luonnonvärjäys Lupiinin jäänkarvainen salaisuus SUOMALAINEN KANSANPERINNE KERTOO KUMMIA ASIOITA VIOLETEISTA KUKISTA: NIILLÄ VOI VÄRJÄTÄ ”JÄÄNKARVAISTA” VÄRIÄ. SALAISUUS ON TUOREISSA KUKISSA, JOTKA OVAT VÄRJÄYSKATTILASSA ESIPURETETUN LANGAN KANSSA KOKO VÄRJÄYKSEN AJAN. VÄRJÄYSMENETELMÄ POIKKEAA SIITÄ, MITÄ YLEENSÄ KASVIVÄRJÄYKSESTÄ TIEDETÄÄN
Tässä kohtaa kattilaan voi pakata lisää kukkia, jolloin lopputuloksesta tulee tumma turkoosi. JOUKO MARKKANEN Tältä lanka näyttää värjäyksen puolivälissä. TAITO NRO 2 • 2014 47
Tumma turkoosi ja mintunvihreä lanka on värjätty violeteilla lupiininkukilla. ästä. Samasta syystä jälkivärjäys ei onnistu. Voisi si jopa ajatella,, että lupiininkukkien en keruu on ympäristöteko, jolla tämän haitallisen tulokaslajin valloitusretkeä hidastetaan. Morsinko kasvaa kuitenkin lähinnä rannikolla, ja laulussa kuvataan sisämaassa tapahtuvaa lankojen värjäystä. Jäänkarvaista väriä saa kellokasvien ja keto-orvokin kukista. Kyseinen värjäysmenetelmä oli käytössä, kun värjättiin kalliilla, ulkomailta tuodulla indigopigmentillä. On mahdollista, että Helkavirsissä kuvataan kokonainen värjäysresepti. Lisäksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta löytyy tieto ruiskukista saatavasta sinisestä, joka tarkoittanee samaa jäänkarvaista väriä. Laulussa neidot kutsuvat toisiaan keräämään kasveja: Käydään neidot sineen/ mataroille morsiamet/ keltaheinille kälyset. VIOLETEISSA kukissa olevat väriaineet ovat antosyaniineja. Kuivatuilla kukilla värjäys ei onnistu, eikä se onnistu myöskään keittämällä ensin väriliemi. Sinivärin voi tulkita indigopigmentiksi, jota saa trooppisista indigokasveista sekä kotimaisesta morsingosta. Helkavirsien sini lieneekin Flora Fennicassa mainittu ”jäänkarvainen” väri. Todennäköisesti Lönnrot on tarkoittanut jäänkarvaisella värillä jotain siniseen menevää. Siksi indigo lienee korvannut kansanperinteen tunteman vaihtoehtoisen sinisen. Tiedot violeteilla kukilla värjäämisestä liittyvät nimenomaan suomalaiseen kansankulttuuriin. Moni nykyvärjäri tietää, että mataroiden juurista saadaan kestävää punaista. Jäänkarvaiset langat sopivatkin parhaiten neuleisiin, jotka ovat käytössä vain muutamia vuosia. Niistä voi keittämällä ja hapattamalla valmistaa alunapitoista luonnon puretusainetta. Väri on melkein sama kuin krapin eli värimataran juurista saatava punainen. Lupiini korvaa harvinaisemmat värjäyskukat yskukat KAUPUNKIEN läheisyydessä monet luonnonkasvit ovat harvinaistuneet. Näiden kerrotaan tuottavan villaan ”jäänkarvaista” väriä. Näitä väriaineita on myös monissa marjoissa. Jäänkarvainen väri on saattanut olla suomalaisten talonpoikien keino tuottaa sinistä ilman vaikeaa kyyppivärjäysmenetelmää. Antosyaniinien valonkesto on keskinkertainen. Osa tiedoista liittyy kasvien värjäyskäyttöön ja on tuttua tietoa myös nykypäivän värjäreille. Vaaleanvihreä on värjätty idänsinililjalla. Tärkeintä on värjätä esipuretettua lankaa kattilassa, joka on tupaten täynnä kukkia. Tämä Elias Lönnrotin kirjoittama kasvio sisältää paitsi kasvikuvauksia myös tietoa syötäväksi ja lääkkeiksi kelpaavista kasveista. Haalistuneen värin voi toki värjätä uudelleen käyttäen luonnon omaa kasviväripalettia.. Nykyvärjärille Flora Fennica on erityisen mielenkiintoinen violettien kukkien kohdalla. Kellokasveja tai ketoorvokkia on yleensä niin vähän, että ne on suotavaa jättää omille kasvupaikoilleen tuottamaan siemeniä uutta kesää varten. He värjäävät luonnonväreillä sulhasilleen koreita vaatteita. 48 TAITO NRO 2 • 2014 Lupiinin kukkimisaika on kesäkuusta heinäkuuhun. Tästä syystä ”jäänkarvaisen” värin värjäämiseen onkin omat niksinsä. Kukinnon väri vaihtelee aihtelee myös samassa yksilössä riippuen kukan iästä. Siten sinisen värin ratkaisu piilee keltaheinissä. Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen, unaiseen, sinipunaiseen ja siniseen. Antosyaniinit näyttävät tarttuvan hanakasti superwash-käsiteltyihin lankoihin, jollaisia kannattaa käyttää pidempää käyttöikää toivottaessa. Aluna sopii puretusaineeksi sinistä antaville violeteille kukille sekä punaista antaville mataroiden juurille. Helkavirressä kuvattu sini on kimurantimpi tapaus. Muualla Euroopassa värjäysmenetelmä on tuntematon. Korvaavana kasvina voi käyttää violettia lupiinia. E nsimmäinen suomenkielinen kasvio, eli Flora Fennica ilmestyi vuonna 1860. Lönnrotin Flora Fennicassa on listattu kansan käyttämiä kasvien toisintonimiä, ja sieltä selviää, että keltaheinät ovat liekokasveja. äkuuhun. Antosyaniinit hajoavat kuumennettaessa tai kuivatessa. KALEVALAMITTAAN lauletuissa Helkavirsissä on säilynyt kuvaus luonnonväreillä värjäämisestä. Puretusaineeksi Flora Fennica neuvoo alunan. Esimerkiksi kanerva antaa Lönnrotin mukaan villalangalle hyvää keltaista ja ahomataran juuri kaunista punaista
Kuumenna 80–100 °C ja pidä lämpö 45 minuuttia. Reseptejä Huom! Lupiininkukista lähtevä tuoksu on melko voimakas, ja siksi värjäys kannattaa tehdä ulkona. Lisää myös kukkia, mikäli kattilaan mahtuu. Tämän jälkeen lisää 7 litraa kylmää vettä ja haltijalangoilla sidottu lankavyyhti. 200–500 g tuoreita, keväisiä idänsinililjan kukkia 100 g esipuretettua villalankaa 6 l vettä Värjää kuten Keijukaisten vihreä. Jätä vyyhti jäähtymään puretusliemeen. Väri tarttuu lankaan sitä mukaa kuin sitä irtoaa kukista. Lisää vettä hiljalleen kukkien painuessa kasaan. KEIJUKAISTEN VIHREÄ 5 l violetteja lupiininkukkia 100 g esipuretettua villalankaa 6 l vettä 1–2 l lupiinin lehtiä Sekoita tuoreet kukat ja lehdet keskenään. Upota lanka kukkien keskelle. Jäähdytä lanka kattilassa. ESIPURETUS 100 g villalankaa vyyhtinä 12 g alunaa 4 g viinikiveä 8 l vettä Kiehauta kemikaalit ensin noin 1 litrassa vettä. Värjää kuten edellä, ja jäähdytä lanka väriliemessään. Lisää vettä ja kasveja tarvittaessa. Lisää vettä noin puolet kukkien määrästä. Kuumenna puretusliemi 80–100 °C ja pidä lämpö 45 minuuttia. Upota esipuretettu lanka kattilaan kasvien keskelle. JOUKO MARKKANEN KARAMELLIN VIHREÄ ljat idänsinili Keväiset kojen n la a s s kattila kanssa. TAITO NRO 2 • 2014 49. Värjäyksen jälkeen ravistele kukat irti kosteasta langasta. VÄLIMEREN TURKOOSI JO UK O M AR KK AN EN 8–12 litraa violetteja lupiininkukkia 100 g esipuretettua villalankaa 6 l vettä Täytä kattila tuoreilla kukilla kokonaan
80 cm:n pyöröpuikko nro 12. Neulo loppuun 2. Päättele langanpäät. 1. krs: 3 o, *3 n, 1 o*, toista *–* kunnes neulomatta on 6 s, neulo 3 n, 3 o. Viimeistely: Pese valmis huopa 30 asKAU HAVA N KAN GAS -AITTA OY, teen villapesuohjelmassa. KÄSILLÄ KEVÄTTIVOLI KOTISOHVALLA TIVOLI-TORKKUPEITTO MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, MARJA RAUTIAINEN Koko: n. 100 x 140 cm Tarvikkeet: 280 g turkoosia (6733), 280 g violettia (5229), 280 g oliivinvihreää (9535), 200 g pinkkiä (4627) ja 90 g vaaleanpunaista (5024) Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n Unni-lanka. 25 cm lankaa, pistä neula pallon läpi vastakkaiselle puolelle, vie neula 0,5 cm:n päästä takaisin pallon sisään ja tuo se ulos edellisen tikin puolivälin yläpuolelta, vie sitten neula edellisen tikin yli (kahdesta tikistä muodostuu rasti) ja siitä pallon läpi lähtöpisteeseen. Aloita pitsineule. Solmi pallo peiton reunaan, ja päättele langanpäät reunasilmukoiden sisään. PUH . krs ja sitten 1 krs LAN KA- JA oikein. Vanuta pallot pesukoneessa. krs: 3 o, *lk, kavenna 3 s ylivetäen yhteen (= nosta 2 s oikein neulomatta, neulo 1 o, nosta neulomattomat s:t neulotun yli), lk, 1 n*, toista *–* kunnes neulomatta on 6 s, tee lk, kavenna 3 s ylivetäen yhteen, lk, 3 o. Käytä 50 asteen kirjopesuohjelmaa sekä hieman pesuainetta ja huuhteluainetta. Laita 5–6 kerää nailonpolvisukkaan, ja vyötä sukka helminauhaksi solmimalla pallojen väliin pätkät kestävää lankaa. Neulo yhteensä 12 raitaa. Avaa solmut, poista sukka ja anna pallojen kuivua. (06) 4345 500, WWW.KAN GAS AITTA.FI Huopapallot Keri loppulangoista 19 tiivistä 4 cm:n kokoista kerää. Tiivistä kerät huopaneulalla pistellen. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. ja neulo n. Päätä tämän jälkeen s:t oikein OHJ ETIE DUS TEL UT: neuloen. 11 cm:n raitoja seuraavaa värijärjestystä toistaen: turkoosi, pinkki, violetti, vihreä, turkoosi, vaaleanpunainen, violetti, vihreä. Ompele peiton molempiin päihin 8 huopapalloa tasaisin välein eri väri- 50 TAITO NRO 2 • 2014 sillä Unni-langoilla: ota pitkään neulaan n. 2. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Tiheys: 9 s ja 9 krs pesemätöntä, höyryttämätöntä pitsineuletta = 10 cm TYÖOHJE Luo kaksinkertaisella turkoosilla langalla 85 s ja neulo 1 krs oikein. Toista krs:ia 1.–2
BEADA KINNARINEN TAITO NRO 2 • 2014 51
Kaunis yksityiskohta on irrallisena virkattava koristenauha. BEADA KINNARINEN KÄSILLÄ HEMPEILLEN HUVITUKSIIN Kevyessä hopeanhohtoisessa kesäkassissa kulkevat mukana tarpeelliset tavarat. 52 TAITO NRO 2 • 2014
1. Tiheys: 17 s ja 28 krs = 10 cm Viimeistely: Kiinnitä sangat 2-kertaisella langalla: taita sileä neule sangan ympärille. krs: nosta 1. Tee vuorin kaava. s n neulomatta, toista 2. Virkkaa aloituslanka seuraavalla kr:lla s:iden sisään. ja 1. Yhdistä kappaleet op:lta vuoropistoin 1 s:n päässä reunasta ja jätä yläreunoihin n. Ompele pohjasauma ja siihen 2 cm:n kulmat. Kaava: 3. 6 cm:n halkiot. 1. VARPPI-KÄSILAUKKU MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, PIA HEILÄ Koko: n. Jätä loppuun n. Aseta laukku kaavapaperin päälle ja piirrä laukun ulkoreunat (kaavan korkeus = värien rajakohta). TAITO NRO 2 • 2014 53. Vertaa pienoiskaavaan, tarkista kaavan muoto ja symmetrisyys. Silitä yläreunaan 0,5 cm:n taite. 13 1,5 3 11 sis. 2. kjs:aan. krs: (neulotaan vain työn alussa) 1 n, *neulo 1 s takareunastaan o, lk (= tuo lanka puikon takaa eteen), nosta 1 s nurin neulomatta lanka takana (= vie puikko s:an oikealta)*, toista *–*, 1 n. Ompele vielä renkaat alareunoistaan neulokseen. (06) 4345 500, WWW.KAN GAS AITTA.FI Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. sv:t 4 4 KAN GAS -AITTA OY, PUH . TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 550 m) sekä 50 g Novita Silver -lankaa (80 % viskoosi, 20 % polyesteri, 25 g = 95 m). krs:n *–*, 1 n. Neulo sileää neuletta 7 krs (= op:lla oikein ja np:lla nurin) ja päätä s:t löyhästi. krs vielä kerran. 15 cm lankaa renkaiden yhdistämiseen. Muut tarvikkeet: 8,5x12 cm ruskeat Kangas-Aitan kassinsangat (pieni ovaali), virkkauskoukku nro 4 tai käsiala mukaan, 20 cm ryhdikästä kangasta vuoriksi. Virkkaa 14 samanlaista rengasta ja kiinnitä ne toisiinsa lopetuslangoilla. Aseta vuori laukun sisälle ja kiinnitä se yläreunasta neuleeseen 2-kertaisella ompelulangalla pienin, tihein pistoin. Luo beigellä ja hopealla 36 s ja aloita verkkoneule. Aseta 10 kjs:n kohta laukun toiselle sivulle ja kiinnitä aloitus- ja lopetuspää vastakkaiseen sivusaumaan. krs: nosta 1. Pyöröpuikko nro 5,5 tai käsialan mukaan. Toista 1. Koristenauha: Tee irrallinen koristenauha valkaisemattomalla ja hopealla. krs: virkkaa 1 kjs ja 15 ks renkaaseen ja 1 ps 1. Kavenna seuraavalla op:n krs:lla: *3 o yhteen (= nosta 2 s oikein neulomatta eli vie puikko 2. Neulaa ja ompele nauhan kjs-ketju värien rajalle. Toista 2.–3. s oikein neulomatta (= vie puikko s:an vasemmalta), *neulo 2 s takareunoistaan o yhteen, lk, nosta 1 s n neulomatta lanka takana*, toista *–*, 1 o. 27x22 cm Tarvikkeet: 100 g beigeä ja valkaisematonta 100 g Kangas-Aitta Oy:n Varppi-kalalankaa (100 puuvilla, 500 g = n. Kun työn korkeus on 15 cm, katkaise kalalanka, ota tilalle valkaisematon lanka ja neulo 7 cm. Ompele sivusaumat paininjalan etäisyydeltä (= 0,7 mm), avaa sv:t ja tikkaa ne. Leikkaa ja huolittele kpl:t. Lisää jokaiseen reunaan 0,5 cm. krs: Virkkaa 5 kjs, *1 ps renkaaseen (= vie koukku renkaan LAN KA- JA ks:n läpi, ota lanka koukulle ja vedä se OHJ ETIE DUS TEL UT: koukulla olevien 2 s:n läpi), 5 kjs*, toista KAU HAVA N *–* vielä 6 kertaa. TYÖOHJE: Neulo laukku 2-kertaisella langalla (1 kalalanka ja 1 hopealanka). Ompele ensin np:lta ja tee vielä op:lle tikkipisto-ommel aivan sangan juureen. 1. Virkkaa aloitusketjuun 6 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla. s:n läpi, neulo 1 o, nosta neulomattomat s:t neulotun yli)*, toista *–*, 2 o yhteen = 18 s. krs:ia
KÄSILLÄ 54 TAITO NRO 2 • 2014
Merimiestyyliset tyynyt sopivat niin kotiin kuin mökillekin. TAITO NRO 2 • 2014 55. RAIKASTA RAITAA BEADA KINNARINEN Kesään kannattaa varautua jo nyt virittämällä kangaspuut
• leveys 67 cm • tiheys 10 l/ cm • kaide 50/2 • lankaluku 672 Luontiohje: 4x 2 60 8 6 4 10 36 10 4 6 8 60 2 l l l l l l l l l l l l l sininen puuvillapellava meleerattu sininen valkaistu meleerattu sininen valkaistu meleerattu sininen valkaistu meleerattu sininen valkaistu meleerattu sininen valkaistu meleerattu sininen sininen puuvillapellava Kude/tyyny: Yhteen tyynyyn 130 g Kauhavan KangasAitan tummansinistä (2031) Bockens-puuvillapellavaa, tex 80x2 tai 170 g meleerattua tummansinistä (19) aivina 8 -pellavalankaa tex 210. Hoito- ja pesuohje: Hienopesu 40 °C valkaisuaineettomalla pesuaineella. Kudo kangas nurja puoli päällä päin. 50 x 60 cm Sidos: loimipomsi (kudotaan nurja puoli päällä, ks. rakenne) Loimi/m: 60 g ½-valkaistua ja 90 g meleerattua sinistä (19) Kauhavan Kangas-Aitan aivina 8 -pellavalankaa tex 210. Käännä päällinen ja ompele alaapäärmeeseen napit. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. 6 cm toistensa päälle, napinläpipäärme ehjän päärmeen alle ja raidat tarkasti kohdakkain. Älä käytä huuhteluainetta. Ompele kangas tyynynpäälliseksi: Taita ja neulaa kangas pituussuunnassa kahtia niin, että np tulee päälle, päärmeet asettuvat n. Jäykkää pellavalankaa voi notkistaa säilyttämällä puolattuja lankoja jonkin aikaa esimerkiksi kostealla käsipyyhkeellä vuoratussa muovirasiassa. Kudo 125 cm:n pituinen kangas poljentaohjeen mukaan joko tummansinisellä puuvillapellavalla tai meleeratulla tummansinisellä aivinalla. Ompele hulpioreunat 1 cm:n saumanvaralla. Kuosittele kosteana ja höyrytä nahkean kosteana. : Höyrytä molempiin päihin 5 cm:n KA UH AVA N KA NG AS- AIT TA OY, päärmeet ilman sisävaraa. Huom. KÄSILLÄ KOTO-TYYNYNPÄÄLLINEN TOTEUTUS KATJA HYNNINEN, PÄIVI HÄKKINEN BEADA KINNARINEN MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, KATJA HYNNINEN Koko: n. Jos haluat kutoa kankaan oikea puoli päällä, vaihda sidonnan merkit päinvastoin (= mustat valkoisiksi ja valkoiset mustiksi). Huom. Viimeistely: Huolittele kankaan päät monipisto-ompeleella. (06 ) 434 5 500 liimakankaasta kaksi 4 x 60 cm:n sui, WW W.K AN GA SAI TTA kaletta, höyrytä ne päärmeiden alle ja .FI ompele reunat käsin nurjalle. Ompele 56 TAITO NRO 2 • 2014 yläpäärmeeseen neljä napinläpeä. Pesu pellavatekstiilit erillään muusta pyykistä, ilman linkousta. Leikkaa PU H. Rakenne: Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Esikutista kangas: kastele se väljässä lämpimässä vedessä, kuivaa tangolla ja höyrytä nurjalta nahkean kosteana pellavan säädöllä (kankaat kutistuvat n. Kuteen tiheys: 10 l/ cm KUDONTAOHJE Luo loimen 2 reunalankaa puuvillapellavalla, jolloin ne kestävät pellavaa paremmin. LA NK A- JA OH JE TIE DU ST EL UT 5 %)
TAITO NRO 2 • 2014 57. BEADA KINNARINEN LAINEILTA LAUTEILLE Saunakamarin Lainematto syntyy näppärästi ontelokuteesta. Välkkytyynyn ohjeen löydät sivulta 60
TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. (06) 4345 500, WWW.KAN GAS AITTA.FI Rakenne: Poljennan merkit: = turkoosi Esteri = sininen Esteri = v. Aloita vasta tämän jälkeen varsinaisen maton kutominen näin: Kudo maton alkuun ja loppuun n. Kuteen tiheys: 4 l/cm KUDONTAOHJE Vahvista reunalangat. Käsinpesu lämpimällä vedelle ja valkaisuaineettomalla pesuaineella, kuosittelu kosteana. Viimeistely: Solmi maton päihin 3 langan hevosenhäntäsolmut, lyhennä hapsut ja ompele käsin 2,5 cm:n päärmeet loimilangalla. 160 cm:n pituinen matto kolmella sukkulalla poljennan mallikertaa toistaen. KÄSILLÄ LAINE-MATTO MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, MARJA RAUTIAINEN TOTEUTUS EIJA ARO 15-säikeistä kotimaista Liina-kalalankaa tex 30x15. 1 cm loimilankaa reilusti syöttäen ja 5 cm palttinaa turkoosilla Esteri-kuteella. LAN KA- JA OHJ ETIE DUS TEL UT: KAU HAVA N KAN GAS -AITTA OY, PUH . Kutista Lilli-ontelokude ennen kutomista: anna vyyhtien vettyä haaleassa vedessä, väännä kuivaksi, ravistele ja nosta orrelle kuivumaan. • leveys 85,2 cm • tiheys 2,5 l / cm • kaide 25/1 • lankaluku 213+2 Kude/matto: 1 kg vaaleansinistä (18) ja 1 kg sinistä (23) Kangas-Aitan Lilli-ontelokudetta (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % muita kuituja) sekä 1 kg turkoosia (7) Esteri-ontelokudetta (100 % polyesteri, 1 kg = n. sininen Lilli 160 cm Koko: n. 78x150 cm Sidos: pohjalainen kilpikangas Loimi/m: 110 g beigeä Kauhavan Kangas-Aitan 1+5 cm niisintä jatkuu niisintä loppuu niisintä alkaa niisintä jatkuu 3x 58 TAITO NRO 2 • 2014 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kudo maton alkuun ensin 5–10 cm mattoa, jolloin loimi tasoittuu kudontaleveyteen ja alkuun kudottavasta päärmevarasta tulee sopivan levyinen. Hoito ja pesuohje: Säännöllinen imurointi ja tuuletus. Kudo n. 330 m)
Jatka kääntymät2 pp jokaiseen s:aan = 20 pp. kjs:aan, 7. Päättele langat. krs: virkkaa toiselle pitkälKorin pohja on nyt valmis. 15 cm:ä kudetta. krs: 19 ks, 1 kjs, 1. 12. krs: 1 kjs, Virkkaa aloitusketjuun 4 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla. 47 cm. krs: 2 kjs, 9 pp renkaaseen = 10 pp. 10 cm TYÖOHJE Virkkaa aloitusketjuun 21 kjs. 14.–23. 13. krs: 2 kjs, toista *4 pp, 2 pp samaan s:aan* = 60 pp. Virkkaa silKAN GAS -AITTA OY, silmukoiden sisään. krs: 2 kjs, toista *2 pp tä. krs: 2 kjs, *25 pp ja 15 pp kjs-ketjuun (= kahkaise ja päättele lanka, kun tuppilon pituus on va)*, toista *–* vielä kerran. kulma), 1 ps 5. OHJ ETIE DUS TEL UT: Viimeistely: Kiinnitä sangan päät vierekkäin Viimeistely: Virkkaa sankojen alareunaan KAU HAVA N aukon vastakkaiselle puolelle. 20x15 cm Tarvikkeet: 500 g turkoosia (7) Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n Esteri-ontelokudetta. krs: 2 kjs, 1 pp jokaiseen s:aan. mukat korin ulkopuolelta. PUH . 3. 4. BEADA KINNARINEN Virkatun kassin voi näppärästi kiepauttaa vaikkapa kylppärin naulaan ja säilyttää siinä pieniä tavaroita. 11. Tiheys: 8,5 s ja 10 krs = 10 cm VIRKATTU SININEN KORI MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, PÄIVI HEIMAN-HARJU / TAITO HÄME RY Koko: n. 19. Kevyt linkous ja kuivaus ilmavalla tasolla. Virkkauskoukku: nro 7 tai käsialan mukaan. s:aan, 19 ks ja 1 kjs kääntymiseen = 20 s. lyhyelle sivulle, 2 ks:samaan s:aan (= 4. 330 m). kat ja siirrä merkkejä tarvittaessa. 1. Jatka spiraalina ja virkkaa 1 ps jokaiseen s:aan. krs: 2 kjs, 2 ks viimeiseen s:aan (= 1. le sivulle sanka-aukko näin: 20 ks, 4 kjs, jätä 4 ks vä8. 2 kjs ja sitten 1 pp jokaiseen s:n takareunaan = 70 pp. krs: Käännä kappaleen op alaspäin, virkkaa liin ja virkkaa krs loppuun. Virkkauskoukku nro 8 tai käsialan mukaan. Merkitse kulmasilmu6. *25 ks, 10 kjs, jätä 10 pp väliin*, toista *–* vielä kerran. krs: 2 kjs, toista *2 pp samaan s:aan, 5 pp* = 70 pp. le kude. Kat20. Tiheys: 7 krs = n. krs. 1 kjs kääntymiseen. 27x27 cm Tarvikkeet: 800 g turkoosia (7) Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n Esteri-ontelokudetta (100 % polyesteri, 1 kg = n. krs: 20 ks, 1 kjs kääntymiseen. 9.–18. krs: kuten 16. 24. krs: 2 kjs, toista *2 pp samaan s:aan, 3 pp* = 50 pp. kulma), 9 ks 2 pp samaan s:aan* = 40 pp. 1. TAITO NRO 2 • 2014 59. krs: *9 ks lyhyelle sivulle, 2 ks samaan s:aan (= samaan s:aan, 1 pp* = 30 pp. VIRKATTU LANKAKASSI MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, MARJA RAUTIAINEN Koko: n. kulma). Katkaise ja päätteLAN KA- JA n. krs: 1 ks koukusta luTYÖOHJE kien 2. 25.–27. 2.– Virkkaa aloitusketjuun 5 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla. kjs:aan, 1 kjs kääntymiseen. (06) 4345 500, Hoito- ja pesuohje: Hienopesu 40 ºC valkaisuaiWWW.KAN GAS AITTA.FI neettomalla pesuaineella. Päättele kuteet vahvistukseksi piilosilmukoita. krs: 1 ks jokaiseen s:aan, 1 ps 1. Sanka: Jätä alkuun ja loppuun n. 2. kulma), 18 ks, 2 ks samaan s:aan (= 3. krs: 2 kjs, toista *2 pp, 2
Kevyt linkous ja kuivaus ilmavalla tasolla. Jätä 15 cm:n täyttöaukko. krs: Kuten 2. tyy Kiinnitä tyynyn molemmille puolille päällystety napit 2-kertaisella kalapäällystetyt langalla näin: työnnä pitkä, teräväkä väkärkinen neula keskipisteide läpi, ota nappi neulalden l ja työnnä neula takaisin le toiselle puolelle. 4. 6. Ota toinen nappi neulalle, litistä tyynyä keskeltä, kiristä lanka ja tee pitävä solmu. 5. Lyhennä langanpäät ja jätä ne napin alle. Aloita lyhennetyt krs:t. krs: Neulo 20 o. vielä 14 kertaa. KÄSILLÄ VÄLKKY-TYYNYNPÄÄLLINEN MALLI KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, PIA HEILÄ Koko: 40 cm Tarvikkeet: 0,7 kg vaaleaa turkoosia (6) Kauhavan Kangas-Aitan Esteri-ontelokudetta (100 % polyesteri, 1 kg = n. Päätä s:t op:lla nurin neuloen. Laita ontelokudekartio kyljelleen sopivan kokoiseen laatikkoon, niin kude juoksee kierteettömästi. 3. Toista krs:ia 1.–8. Tiheys: 9 s ja 12 krs = 10 cm TYÖOHJE Luo 30 s ja neulo 1 krs oikein. Tee aukkoon kiristysnyöri: ota 20 cm:n kudepätkä ja pujota se aukon reunasilmukoista, kiristä ja tee napakka solmu. lanka LA NK A- JA kiertää edellisellä krs:lla nostetun s:n. 140 cm:n mittainen kude reunasilmukoista ja huolittele kuteen päät. Tee toiseen reunaan säätönyöri: pujota n. krs: Neulo 25 o. s neu.FI lomatta, 24 o, toista 1. Hoito- ja pesuohje: BEADA KINNARINEN Hienopesu 40 ºC valkaisuaineettomalla pesuaineella. PU H. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. krs: Nosta 1. krs:n *-*. krs: Nosta 1. Tarkista, että saumasta tulee joustava. s neulomatta, neulo 29 o. Viimeistely: Aseta päällisen op:t vastakkain ja virkkaa piilosilmukoin luomisreunan np:n ja päättelyreunan op:n lenkit yhteen. s neulomatta, neulo 19 o, *nosta 1 s nurin neulomatta (= pidä lanka takana ja vie puikko silmukkaan oikealta), tuo lanka puikkojen välistä eteen ja palauta nostettu s takaisin vasemmalle puikolle, käänny. krs: (op) Nosta 1. Sovita päällistä. Tee kuteen päihin tiukat solmut ja kiinnitä ne muutamalla pistolla np:lle. OMPELE SISÄTYYNY Leikkaa kankaasta kaksi 47 cm:n ympyrää. 330 m). Täytä tyyny vanulla napakaksi ja ompele täyttöau täyttöaukko käsin. (06 ) 434 5 500 , WW W.K AN GA SAI TTA 2. Huom. Merkitse kpl:iden keskipiste, huolittele reunat, aseta op:t vastakkain ja ompele reunat 1 cm:n sv:lla. NeuOH JE TIE DU ST EL UT : lo seuraavan kerran lk ja s oikein yhteen (= KA UH AVA N vie puikko ensin langankierron alta ja sitKA NG AS- AIT TA OY, ten s:n läpi)*. krs. Ainaoikeinneule: Neulo kaikki krs:t oikein lyhennetyin kerroksin ohjeen mukaan. 60 TAITO NRO 2 • 2014 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. krs. Muut tarvikkeet: Sisätyynyyn 0,5 m tiivistä vaaleansinistä kangasta, täytevanua, kaksi tyynykankaalla päällystettyä 40 mm kantanappia, 1 m 6-säikeistä kalalankaa. krs: Kuten 1. 1. Pyöröpuikko: nro 12 tai käsialan mukaan ja virkkauskoukku nro 10. 7.–8
s l o j d -d e t a l j e r. tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Käsityötarvikkeet Messut RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi Suomen Kädentaidot 14.–16.11.2014 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Katso mitä kaikkea askarteluun ! www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä KORPILAHDEN SATAMASSA www.emalipuu.. f i BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki Käsityömatkailu draktbyra@brage.fi www.brage.fi Lahjatiski . w w w. www.hoyrygalleria.
4JOVMMF KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, 044 580 3957 eipenposti@gmail.com TAITO NRO 2 • 2014 61. Materiaalit Sisnaa, kasviparkittua poronnahkaa www.sisnakka.f i Varmista yrityksesi näkyminen varaamalla oma paikkasi Taitotiskiin
Johanna på kontoret – för litet. Kanske, för av egen erfarenhet kan jag berätta att man ofta – nästan utan undantag – tror att också jag är en skicklig handarbetsmänniska. KAISA OCH ELIISA har sysslat med musik sedan barndomen. Vår fotograf Sami – nej. Om man beställer Taito blir man då stämplad som någon som håller på med handarbete. Kai-. Det finns nämligen också massor av bilder i tidningen! Tiina Aalto 62 TAITO NRO 2 • 2014 KAILII, skor gjorda av två systrar För drygt ett år sedan öppnades i Vasa en butik, Kailii, som gör måttbeställda skor. I själva verket kunde vi alla som gör tidningen stå bakom disken och konstatera att vi inte beställer tidningen, för vi gör ingenting med våra händer. Och för övrigt: den här tidningen får alla använda sig av, Också de som inte kan läsa. Ibland har jag roat mig själv med tanken att jag skulle ställa en motfråga: Men visst kan ni väl ändå läsa. Sanningen är dock en annan. Jag skriver om det, men det är i det närmaste allt vad jag gör. Och ändå, trots det gör vi den här tidningen! Det här kanske kommer som en chock för ”renläriga handarbetsmänniskor”, men jag håller fast vid att man kan ha handarbete som hobby även på andra sätt än att själv utöva det. TEXT ANNA-MAIJA BÄCKMAN BILDER GUNNAR BÄCKMAN K aisa Rautakoski och Eliisa Häkli drömde redan i ton- åren om att de tillsammans skulle grunda en butik och alldeles speciellt en skobutik, då de vardera alltid älskat vackra skor. Eliisa, som är fyra år äldre, är utbildad cellist. Vår chefredaktör – enligt egen utsago, alldeles för litet nu för tiden. 32 FRÅN REDAKTIONEN HANDARBETSMÄNSKLIGHET P å Taitotidningens avdelning på olika mässor får man nu och då höra ett underligt konstaterande. De, som handarbetar själva. Vår språkvårdare Mikko – nej. Där berättar kunderna att de inte beställer tidningen för att de inte kan göra någonting med sina händer. Lästerna till herrskor kommer ursprungligen från Topmans skofabrik i Vasa. Om så är, vem har dragit upp gränserna och varför. Och då de i början av senaste år hittade en lokal lämplig både som butik och verkstad, gick det fort att starta en skobutik. Kailii grundades av Vasasyskonen Kaisa Rautakoski och Eliisa Häkli, skomakare båda två. Systrarna fick köpa de maskiner, som behövs vid skotillverkningen och läster till damskor från Tuomikenkä i Kankaanpää. För så tokigt, som det än låter, vad behöver vi hantverkarna till, om det inte finns de som behöver det de gör. Är det så, att bara en som håller på med handarbete är insatt i hantverkskulturen. ÖVERSÄTTNING: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN S. Hur är det med vår annonsförsäljare Eija – nej. Handabete kan och får man intressera sig för utan att strumpstickorna skramlar i kappsäckens djup. Kultur kan man stöda till exempel som konsument: beundra vackra alster, köpa dem och njuta av dem. Därför föreslår jag, att vi alla tillsammans bryter den stelbenta föreställningen om vem som är en handrbetsmänniska och vem som inte är det. Likaså Barbro som översätter till svenska. Sirkka som gör layouten samma sak. Det faktum, att man inte kan beställa en tidning, för att man inte håller på med handarbete, är enligt min åsikt ett underligt fenomen, som eventuellt säger oss något om hela branschen. Handarbetsmänsklighet är inte förbehållet bara dem som handarbetar, utan alla människor, som uppskattar och vill stödja branschen. Jag håller just inte alls på och handarbetar
Kaisa och Eliisa vill göra snygga skor för dagligt bruk, där fötterna mår bra. Kaisa berättar att hon njuter av att arbeta med sina händer och alldeles speciellt av att göra skor, också då kommer hon i samma sinnesstämning som av musiken. KUNDER har Kaisa från Vasa, men också från andra orter i Finland. KAISA berättar att det för dem är viktigt att skorna är i ” balans”. Från Kailii kan man också skaffa skinnväskor och annat smått av läder. Skon måste stå stadigt på både häl och trampdyna på hyllan och får inte luta åt något håll. Kaisa Rautakoski syr skons baksöm. Men hon kom inte på vilken hantverksbransch, som skulle passa henne bäst, innan hon hittade skomakaryrket via Eliisa. Vid måttag- ningen kommer det fram att fötterna knappast någonsin är exakt likadana, utan det finns skillnader, som en skomakare kan ta i beaktande i sitt arbete. De måttbeställda skorna kan ändå i längden bli förmånligare, då de oftast håller längre än skor sydda i stora serier. Det är ett noggrant göra att sy sulan. En del av kunderna har också större problem med sina fötter och de har svårt att hitta lämpliga skor i det urval som vanliga skobutiker för. Systrarna använder italienskt skoläder till sina skor, då de inte tycker att finskt läder passar lika bra. Kaisa sökte in till samma läroanstalt två år senare och utexaminerades därifrån 2012. Skon måste stå stadigt på både häl och trampdyna på hyllan och får inte luta åt något håll. De vill att man skall kunna använda deras skor dagligen i vardagslivet. Systrarna är inte intresserade av designskor, som ofta glädjer ögat, men är plågsamma att använda. TAITO TAITO NRO NRO 22 •• 2014 2014 63 63. sa gick musiklinjen i skolan, spelade altviolin och sjöng i kören. Kaisa ville dock inte bli yrkesmusiker utan hon har alltid varit intresserd av att arbeta med sina händer. Eliisa hade börjat sina studier i skobranschen vid Sataedu i Kankaanpää år 2009. På hållbarheten inverkar både materialet som håller hög kvalitet och det att de passar på foten. Kailiis kunder vill beställa sina skor som måttbeställda, för då får man skor som passar just på den egna foten. Vid behov reparera Kailii också skor som köpts i butiken. Priset för skräddarsydda skor blir högre än för serietillverkade, då det beroende på modellen tar mellan tre dagar och en vecka att göra dem. För tillfället gör Kaisa ensam skor i Kailii, då Eliisa av familjeskäl är tvungen att vara borta från arbetet. Beställaren kan också framföra önskemål om utsmyckningen, så att de blir personliga och stämmer med den egna stilen
TEXT OCH BILDER ULLA-MAIJA VON HERTZEN D å kyrkoherden i Fredrikshamn Jari Pennanen och hans hustru dör, kommer de att kremeras och askan skall läggas i en vacker urna gjord av lönnträd. Jag vågade klättra upp på en gren en meter över marken. Furu är ett allmänt byggnadsmaterial och är lätt att bearbeta. Han var en av deltagarna i kursen, som anordnades av Fredrikshamns församling. Med början senaste höst byggde, hamrade, slipade och diskuterade man i församingen. Den andra urnan gjorde Pennanen av furu till sin mor. Överloppsmaterialet kom nu att användas på ett lämpligt sätt. Parkko tar sin urna i famnen. TAITO NRO NRO 22•• 2014 2014 64 TAITO. Materialet, lönn, valde han för att han har varma barndomsminnen av trädet. Jag får samma känsla av urnan; i säkerhet och högt uppe. Ytan är ljus och vacker och materialets raka ådring syns. 66 ATT GÖRA URNOR På kursen i att tillverka stofturnor, som anordnades av Fredrikshamns församling, tillverkade man urnor av orgelfuru, av en gammal ladvägg, av mahogny och av murken al. I slutet av februari ställdes 14 urnor, gjorda av tio kursdeltagare, ut i Simeonsalen i Fredrikshamn. Alla urnorna är gjorda av trä, då man av trä får vackra och ekologiska urnor där de olika träslagen framhävs. Timo Parkko är snabb i vändningarna och hann med ännu en urna och dessutom med ett grillbestick av trä. – Det växte ett flertal lönnar på gårdsplanen till mitt barndomshem. Kontraktsprosten Jari Pennanen glädjer sig över det intresse urnkursen väckt. TIMO PARKKO gjorde sin urna av furu, som kommit från Tyskland till orgeln i Mariakyrkan i Fredrikshamn. Där fanns det en skyddad plats och jag tyckte att jag befann mig över allting. Flere kurser är utlovade för urnbyggarna. Resultaten av urnkusen var utställda i Fredrikshamns församling. – Det här är ett ganska kvistfritt material. Svenska JUURI NYT sidor FRÅN S. Urnan har Jari Pennanen själv byggt
Wengens yta glöder livfullt i varma bruna toner och kärnvirket är vackert mörkt. Urnan är ett riktigt flygande tefat. Tuomo Uutelas två urnor är av gråal och sälg. – Först frågade jag de andra om jag kunde bygga min urna av dem. Alltså ville han bygga också den här mycket mindre stugan av furu. En stofturna kan alltså också vara humoristisk! Varför sätter man ner så här mycket arbete på en urna. Kursdeltagarna skrattar. Annars talade vi som gubbfolk i allmänhet bara litet om kvinnor, men ibland berömde vi våra fruar. Benen är av mahogny och cylindrarna av wenge. Trädets yta är som en tavla. Småleende presenterar Järvinen sin skapelse: – Här ser vi fritidsområdet med restauranger och gym, i dem ser man stora landskapsfönster. På detta sätt fick han fram en utomordentligt vacker yta: den röda apeln glöder, asken glimmar, i den murkna klibbalen korsar ådrorna varandra och färgerna varierar, i alen har till och med något kryp satt sina spår, allt är nu idel dekoration. – Båda trädslagen är mjuka och lätta att bearbeta. De kommer från den egna gården i byn Ihamaa i Fredrikshamn av träd, som fällts redan för flera år sedan. TAITO TAITO NRO 2 • 2014 65. – Asp och björk är vardera så vita trädslag att man knappast kan skilja dem från varandra. Jag är överraskad av att båda urnorna lyckades så bra. Diskussionerna rörde i allmänhet död och begravning. Men visst är det väl ganska dystert att bygga en urna åt sig själv. Askens ringar skapar ett intryck av kosmos. – Det var lätt att bearbeta, även om det ibland verkade litet skört och ådrorna ville brytas. Vi hade verkligt trivsamt, påminner sig Timo Parkko. Trädet fälldes för 15 år sedan på församlingens gårdsplan, sågades till bräder och lades i förvar. – Jag var också intresserad av att pröva gråal, då man ju i allmänhet gör både det ena och det andra av klibbal. Veikko Hostikka byggde ett egnahemshus för över 30 år sedan och använde då mycket furu. Den övre ringen föreställer bostadsutrymmena och högst uppe under radarapparaten finns kommandocentralen. Urnan kan alltså användas så länge som familjen eller släkten vill, påminner Matti Muukka. Kombinationen är varm och vacker. Askan kan läggas i papperspåsen inuti urnan och man begraver den. Restaureringsnickare Matti Muukka använde lönn i sin urna. Pekka Järvinens två urnor är vardera konstverk i träbearbetning och de har också sin egen historia. Gruppen träffades på tisdagsförmiddagarna i slöjdsalen i Poitsila skola. De är noggrant planerade och resultatet av många olika arbetsskeden. Vad i all världen för slags urnkurs. Men historien om hans urna är synnerligen förtjusande. Eller är det egentligen. Den höga vasliknande urnan är gjord av ett flertal inhemska trädslag. Först limmade han 5 mm tjocka trädlameller till klossar med 7 eller 8 lager, hyvlade dem, gjorde en pyramid av dem och började svarva. Sälgen är roligare att använda, då den är mångfärgad och man kan kombinera olika nyanser. Visst inte! Kursen, som bygger på en idé av Jari Pennanen ansluter till Fredrikshamns försalings dödstema, där man velat tala om döden med dess rätta namn och som en del av livet.Deltagare i den här kursen var män, som blivit bekanta med varandra på talkoarbetet med renoveringen av Mariakyrkan i Fredrikshamn. Det känsligt ljusa skärs sönder av lågliknande mörkare formationer, till och med nästan svarta tunna svep har naturens pensel åstadkommit. Mellan två svarta ådror löper en fantastisk guldfärgad strimma. Kurskamraterna sade att det var en bra idé, så jag gjorde den av gamla bräder. – Solen har bränt en del av wengen ljus. Materialet, som tiden färgat vackert grått har i graveringen smyckats i svagt guldfärgat. Resultatet har behagat hans öga i hög grad. Det är allt stumpar av utskottsvirke: rödaktig mahogny, ljust brunröd iroko samt hård wenge, berättar Järvinen. Det enda säkra är att trädet fällts i tiden på faderns skogslott. Där finns asp, ask, äppelträd och murken klibbal, rönn och björk. Byggnaderna har rivits, men Alpo sparade några bräder på ladugårdsvinden. Vid sidan av arbetet hade man också små testunder, där det förutom sockerskorpor serverades en andaktsstund av Jari Pennanen och diskussioner. Urnakursen kommer att få en fortsättning i Fredrikshamn tack vare det stora intresset. – Till den har jag fått materialet från ett båtbyggeri. Det var lätt att tala om dem. Den murkna alen överraskar också på ett annat sätt. Alpo undersöker sin urna, som verkar vara av gran. Hans fritidsintresse har varit att tillverka massor av vackra ting av många olika träslag, och yrkesskickligheten har ökat i samma takt. – Det här är sågat till bräder i obarkat skick, berättar han om materialet till urnan. – Ämnena kändes inte alls dystra utan alldeles naturliga. Alpo Laisi är inte alldeles säker på vilket trädslag hans urna är gjord av. Alpo byggde som 12-åring tillsammans med sin far i början av 1950-talet ett tröskhus och en lada på hemgården i byn Haru i Fredrikshamn. DEN ANDRA av Pekka Järvinens urnor, den låga och runda, får åskådarna att le. METALLARBETARE Pekka Järvinen från Fredrikshamn har fungerat som kursledare. Vax tar fram strukturen i materialet och man kan se ett litet korsverk på ytan, som en ytterst minimal notsamling. – Urnan är inte nödvändigtvis ett engångsföremål. Sälgens kärnved är vackert röd. Ett sådant parti kallar båtbyggarna fläsk och kastar bort På det flygande tefatet ståtar en radarapparat av rönn, med vilken man kan lyfta locket till urnan.Ufournan står stadigt på sina teleskopben. – Jag använde kvistfritt material turvis med kvistigt, och färgskillnaderna bibehölls vackra i många år
OMALLA ajalla Tuhkauurnaa Haminan seurakunnan kurssilla uurnia syntyi urkumännystä, vanhasta ladon seinästä, mahongista ja lahosta lepästä. TEKSTI JA KUVAT ULLA-MAIJA VON HERTZEN 66 TAITO NRO 2 • 2014
Nopeana tekijänä Timo Parkko ehti rakentaa vielä toisenkin uurnan, ja aikaa liikeni puisiin grillipihteihinkin. Rakennukset on purettu, mutta Alpo säästi muutamia vanhoja lautoja navetan ylisille. Uurna on Jari Pennasen itsensä rakentama. Toisen uurnan Pennanen teki männystä äidilleen. Hän oli yksi Haminan seurakunnan uurnakurssin osanottajista. Vaahteran hän valitsi materiaaliksi siksi, että siihen liittyy lämpimiä muistoja lapsuudesta. K un Haminan kirkkoherra, lääninrovasti Jari Pennanen ja hänen vaimonsa kuolevat, heidät tuhkataan, ja tuhka laitetaan vaahterasta tehtyyn kauniiseen uurnaan. Timo Parkko rakensi uurnansa männystä, joka oli tuotu Saksasta Haminan Marian kirkon urkujen valmistusta varten. Kaikki uurnat on rakennettu puusta, koska siitä saa kauniita, eri puulajien ominaislaatuja korostavia ja ekologisia uurnia. Puuta jäi yli, ja se pääsi nyt hyvään käyttöön. Viime syksystä lähtien Haminan seurakunnassa rakennettiin, nakuteltiin, hiottiin ja keskusteltiin. Sen pinta on kauniin vaaleaa, ja puun suorat syyt näkyvät. Koen, että uurnassa on sama tunne: on turvassa ja korkealla. Alpo oli 12-vuotias, kun hän rakensi isänsä kanssa 1950-luvun alussa kotitilalleen Haminaan Harun kylään puimalan ja ladon. TAITO NRO 2 • 2014 67. Kurssilaiset sanoivat, että idea on hyvä, joten niinpä rakensin uurnan vanhoista laudoista. Siinä oli kiva, suojaisa paikka, ja tunsin olevani kaiken yläpuolella. – Tämä on aika oksatonta lautaa. Mutta hänen uurnaansa liittyvä tarina on varsin viehättävä. > Uurnakurssin tuotokset olivat esillä Haminan seurakunnassa. Mänty on yleinen rakennuspuu, ja sitä on helppoa työstää. – Ensin kyselin muilta, voisinko tehdä niistä uurnan. Helmikuun lopulla ne esiteltiin Haminan Simeon-salin näyttelyssä: 14 tuhkauurnaa kymmeneltä tekijältä. Uskalsin kiivetä metrin korkealla olevalle oksalle. Alpo Laisi ei ole satavarma siitä, mitä puuta hänen uurnansa on. – Lapsuuteni kotitalon pihalla oli monta vaahteraa. Parkko ottaa uurnan syliinsä
Lopputulos on miellyttänyt kovasti silmää. Muuten uurnia rakennettaessa juteltiin niin kuin ukot yleensä, naisista vaan vähän, mutta joskus vaimoa kehuttiin. – Tämä on tuppeen sahattua vaahteraa, hän esittelee uurnaansa. 68 TAITO NRO 2 • 2014 Tämä Tuomo Uutelan uurna on valmistettu raidasta. Varmaa on vain, että puu on aikanaan kaadettu isän metsäpalstalta. Tuomo Uutelan kaksi uurnaa ovat harmaaleppää ja raitaa. – Tätä oli helppo työstää, vaikka se tuntui joskus vähän haperolta ja syyt tahtoivat murtua. – Käytin oksattomia ja oksaisia puita vuoronperään, ja niiden värierot kestivät kauniina vuosikausia. Yhdistelmä on lämmin ja kaunis. Alpo Laisi tutkailee uurnaansa, joka vaikuttaa kuuselta. Kurssilaisia naurattaa. Mutta on se aika synkkää rakentaa itselleen tuhkauurnaa. Ajan harmaaksi värjäämä lauta on saanut kaiverruksiin koristeeksi vaimean kullan sävyä. Tällä kurssilla oli mukana miehiä, jotka tutustuivat toisiinsa Haminan Marian kirkon remontin talkoolaisina. Puun pinta on kuin taidemaalauksesta. KURSSIN vetäjänä toimi haminalainen metallimies Pekka Järvinen. Raidan sydänpuu on kauniin punaista. Raitaa on mukavampi työstää, koska se on värikkäämpää ja siitä voi sommitella erilaisia sävyjä. Vai onko. Keskustelut liittyivät yleensä kuolemaan ja hautajaisiin. Meillä oli oikein hauskaa, Timo Parkko muistelee. Ne ovat omalta tilalta Haminan Ihamaan kylältä jo vuosia sitten kaadettua puuta. Työn lomassa vietettiin teehetkeä, johon kuului sokerikorppujen lisäksi Jari Pennasen hartaushetki ja keskustelua. RESTAUROINTIPUUSEPPÄ Matti Muukka käytti uurnaansa vaahteraa, joka oli kaadettu 15 vuotta sitten seurakunnan pihalta, sahattu laudoiksi ja laitettu varastoon. – Molemmat ovat pehmoista puuta, helppoja käsitellä. Ryhmä kokoontui tiistaiaamupäivisin Poitsilan koulun veistosalissa. Veikko Hostikka arvostaa mäntyä isojen ja pienten mökkien rakennuspuuna. – Minua kiinnosti kokeilla myös harmaaleppää, sillä yleensähän kaikenlaista puuhataan tervalepästä. Olen yllättynyt, miten hyvät molemmista uurnista tuli. – Nuo aiheet eivät tuntuneet synkiltä vaan aivan luontevilta. Herkkää vaaleaa rikkovat liekkimäiset tummemmat kuviot, ja lähes mustiakin sipaisuja on luonnon sivellin saanut aikaiseksi. Mikä ihmeen uurnakurssi. Pekka Järvisen uurnat syntyvät tarkan suunnittelun tuloksena.. Ei suinkaan! Jari Pennasen ideoima uurnakurssi liittyi Haminan seurakunnan kuolemateemaan, jossa kuolemasta on haluttu puhua sen oikealla nimellä ja osana elämää. Hän on harrastuksekseen valmistanut paljon kaunista monestakin puulajista, ja ammattitaitoa on kertynyt runsaasti. Veikko Hostikka rakensi omakotitalon yli 30 vuotta sitten ja käytti silloin paljon mäntyä. Uurnakurssi saa Haminassa jatkoa suuren kiinnostuksen takia. Niinpä hän halusi rakentaa tämän paljon pienemmän mökin myös männystä. Niistä oli helppo puhua
Tuhkan voi laittaa sen sisällä olevaan paperipussiin, joka haudataan. Vaha tuo wengen rakenteen esille, ja siitä erottuu pientä ristikkoa, kuin äärimmäisen pientä nuotistoa. Tätä kohtaa veneenveistäjät kutsuvat läskiksi ja heittävät sen pois. Ylempi rengas kuvaa asuintiloja, ja ylimpänä tutkan alla on komentokeskus. – Uurna ei ole välttämättä kertakäyttötuote. Saarnen kehät luovat vaikutelmaa avaruudesta. Ensin hän liimasi viiden millin paksuiset puuliuskat 7–8 -kerroksisiksi palikoiksi, höyläsi ne, kokosi sitten palikoista pyramidin ja ryhtyi sorvaamaan. Hymyillen Järvinen esittelee luomustaan: – Tässä kohtaa on vapaa-ajanalue ravintoloineen ja kuntosaleineen, ja niistä näkyvät isot maisemaikkunat. Niissä on saarnia, omenapuuta, lahoa tervaleppää, haapaa, pihlajaa ja koivua. – Olen saanut siihen puut veneveistämöltä. Tuhkauurna voi siis olla myös hauska! Miksi uurnan eteen nähdään näin paljon vaivaa. – Haapa ja koivu ovat molemmat niin valkoista puuta, ettei niitä juurikaan toisistaan erota. Uurna on ehta lentävä lautanen. Kahden mustan juovan välissä kulkee huikea kullanvärinen raita. Lentävän lautasen päällä komeilee pihlajasta tehty tutka, josta voi nostaa uurnan kannen ylös. TAITO NRO 2 • 2014 69. Ne ovat tarkan suunnittelun ja monen työvaiheen tuloksia. Lentävän lautasen päällä komeilee pihlajasta tehty tutka, josta voi nostaa uurnan kannen ylös. – Aurinko on polttanut osan wengestä vaaleaksi. Wengen pinta on hehkuu eloisasti lämpimän ruskeissa sävyissä, ja sen sydänpuu on kauniin tummaa. Teleskooppijalat pitävät ufouurnan jämäkästi paikoillaan. Laho leppä yllättää muutenkin. Korkea, maljakonmallinen uurna on tehty useista kotimaisista puulajeista. TOINEN Pekka Järvisen uurnista, se matala ja pyöreä, saa katsojan hymyilemään. Näin syntyi mitä kaunein pinta: punainen omenapuu hehkuu, saarni kimaltelee, lahossa lepässä risteilevät juovat ja värit vaihtuvat ja leppään on joku ötökkäkin tehnyt merkkinsä, jotka nyt ovat silkkaa koristelua. Teleskooppijalat ovat mahonkia ja sylinterit wengeä. Pekka Järvisen kaksi uurnaa ovat puunkäsittelyn taideteoksia, ja niihin liittyvät myös omat tarinansa. Luvassa on uusiakin kursseja uurnantekijöille. Tuhkauurna voi olla myös lentävä lautanen, kuten Pekka Järvisen rakentama uurna. Uurnaa voi siis käyttää niin pitkään kuin perhe tai suku haluaa, Matti Muukka muistuttaa. Lääninrovasti Jari Pennanen on iloinen uurnakurssin saamasta kiinnostuksesta. Ne ovat ihan jätepuun pätkiä: punertavaa mahonkia, vaale- an punaruskeaa irokoa sekä kovaa wengeä, Järvinen kertoo
asti Tove Jansson Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 11.5. Kahville! – Kahvin valmistukseen ja nauttimiseen liittyviä esineitä Kajaanin taidemuseo Linnankatu 14 su–ti, to 10–17, ke 12–20 • 14.5. asti Edith – Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely HELSINKI Ateneum Kaivokatu 2 Avoinna ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17 • 7.9. Iso Roobertinkatu 1 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 27.4. asti ti, ke, su 12–16, to 12–18, kesällä ti–pe ja su 11–18, la 11–16 • 6.7. asti ti–pe 10–16, su 11–16, 2.5. TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO ESPOO Glimsin talomuseo Glimsintie 1 Avoinna 30.4. Mademoiselle, Artek. Jotain uutta, paljon vanhaa – häätapojen juurilla Emma WeeGee-talo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la 11–17 • 11.5. asti Huopa… liikkeessä – kansainvälinen huopataiteennäyttely • 11.5. asti Laura Nurron keramiikkaa ja Mervi Kurvisen korutaidetta Taidehalli Nervanderinkatu 3 ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17 • 11.5. KERAVA Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 12–19, la–su 11–17 • 21.5.–31.8. asti Ruukin pääsiäinen Kuparipaja Avoinna ti–pe 11–17 ja la–su 11–15 • 18.5. • 22.5.–31.8. Eija Nevalan tekstiilitaidetta Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 4.5. Erna Aaltosen keramiikkaa Galleria Johan S. asti Paratiisin helmiä – puolalaista nykykansantaidetta Erna Aaltosen suuria keramiikkaesineitä esillä Gallerira Brondassa. asti Henrik Vibskov – tanskalainen vaatesuunnittelija • 25.5. 70 TAITO NRO 2 • 2014 JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 27.4. alkaen Rajapinnat – Fiskarsin ruukin, Nuutajärven ja Arabian taideosaston yhteisnäyttely HARJAVALTA Emil Cedercreutzin museo Museotie 1 Avoinna 31.5. asti Arjen muotoilija – Rudolf Steiner FISKARS 21.4. Ilmari Tapiovaara Galleria Bronda Annankatu 16 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 28.5.–20.6. alkaen ti–pe 10–17 ja la–su 11–17 • 29.4.–21.9. Nykyaikaisia huonekaluja – Stockmannin piirustuskonttorin muotoilua. Uusi ilo – Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta KAJAANI Kainuun museo Asemakatu 4 Avoinna ma–ti, to–pe ja su 12–16, ke 12–19 • 18.5. asti Hopeaa ja emalia – irlantilaista ja englantilaista taidekäsityötä, Ruth Ball, Deirdre McCrory, Michael McCrory ja Cara Murphy. asti R-Collection • 6.6.–21.9. asti Heli Ryhänen – ihmisten laji Ilmari Tapiovaaran tuotantoa esillä kesän ajan Helsingissä Designmuseossa
Värien lumoissa – nykytilkkutaidetta MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18 • 14.6.–17.8. asti Nuutajärvi – Päättymätön tarina • 16.5.–31.8. asti Jukka Rintala – Kevätsalonki LAHTI Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • 29.4. asti Lasimiehet Jake ja Jones – Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso Riihimäen taidemuseo Temppelikatu 8 ti–to 11–18, pe–su 11–17 • 18.5. asti Kiveen kät- ketty kauneus – Emil Wikströmin veistoksia VAASA Vaasan taidehalli Senaatinkatu 1 Avoinna ke–pe 12–18, la–su 12–17 • 20.4. asti Pääsiäinen • 24.4.–11.5. Lasia raikkaudella: Marjut Numminen ja Aino Vilpas • 13.6.–31.8. asti Eurooppalaisen lasitaiteen nuoria lupauksia • 16.5.–14.9. Tuhat ja yksi lapasta OULU Galleria 5 Hallituskatu 5 Avoinna ke–pe 12–18, la–su 12–16 • 27.4. Erik Bruunin julisteita RAUMA Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 13.7. Lehtivihreää – tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahden sisustustekstiilejä ja uniikkiteoksia • 10.6.–9.8. lähtien ke 12–19, to–su 12–17 • 25.5. asti Pitsivirta – otteita Marjatta Hietaniemen kokoelmasta TAMPERE Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17 • 27.4. asti ke 12–18, to, pe, su 12–16, 1.5. ANNA-KAISA HUUSKO TONI KOKKILA Laura Nurron keramiikkaa esillä Helsingissä Galleria Johan S:ssä. asti Marttanukke – enemmän kuin nukke! RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 4.5. Woodnotes LOHJA Taidetalo Kässä Tynninharjuntie 21 ma–pe 12–18, la–su 12– 16 • 23.4.–11.5. asti Raili Halmeen tekstiilisuunnitelmia, grafiikkaa, koruja ja kollaaseja • 28.4.–25.5. Kässäks sää Vapriikin kenkämuseo Alaverstaanraitti 5 ti–su 10–18 • 22.2.15 asti Pinkoen huomiseen – kokeilevaa jalkinemuotoilua Wetterhoffilta TURKU Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Seiskarinkatu 35 Avoinna ti–pe 11–15, to 11–18.30 ja la–su 12–15 • 10.8. Kevätsiivous • 1.5.–8.6. Puun muodot – TaiKonin kuvataiteen, käsityön ja av-taiteen oppilaiden näyttely VARKAUS Varkauden museo Wredenkatu 5 Avoinna ti–to 10–17, pe, su 10–16 • 18.5. asti Muotovaliot TONI KOKKILA Eurooppalaisen lasimuotoilun nuoria lupauksia esillä Riihimäen Lasimuseossa. ennen ja nyt • 17.4. asti Menneiden vuosisatojen valkoista kultaa – posliinikokoelma • 13.7. asti Iisakki Järvenpään puukkonäyttely • 29.4.–7.6. asti Varkaus – Aalto TAITO NRO 2 • 2014 71. Yläkuvassa Kimmo Reinikan Huh, 2013.Alla Helmi Remeksen Painkiller, 2013. asti Tinga tinga – pala Afrikan aurinkoa SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Törnäväntie 23 Avoinna 30.4. asti Ulla Forsell – Lasitaidetta Ruotsista • 8.6. asti Väri ja lumo – Ranskalaista Art Decó -lasia – Charles Schneider • 4.5. asti Apostolien autot – Muotoilija Miika Heikkinen Turun taidemuseo Aurakatu 26 ti–pe 11–19, la–su 11–17 • 27.4. asti Uudet syyt – sormiliitoksin toteutettuja puukalusteita LAPPEENRANTA Täky-galleria Satamatie 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 • huhtikuu Taru Juvakan grafiikkaa ja neuleita • toukokuu Marita Karhulan tekstiilejä LAPUA Taito Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 11–18, la 10–15 • 19.4. KUOPIO Taito Shop Haapaniemenkatu 28 ma–pe 10–18, la 10–15 • 30.4
WDLWR#DLYLD ¿ TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. NW\#WDLWRNHVNLSRKMDQPDD ¿ TAITO KESKI-SUOMI Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. 040 3522 500 ZZZ WDLWRSRKMRLVSRKMDQPDD ¿ . konsthantverk@konsten.ax ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. KDQQD OHHQD URVVL#WDLWRVDWDNXQWD ¿ TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. DQQD PDLMD EDFNPDQ#ORIWHW ¿. ELUJLWWD VDVVL#WDLWRODSSL ¿ TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. 010 219 6860 ZZZ WDLWRKDPH ¿ . TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-KARJALA Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. 040 716 6839 ZZZ Q\ODQGVKDQWYHUN QHW . ZZZ WDLWRNRUWWHOL ¿ . NLUVL KHLNNLQHQ#NDLQXXQSLUWWL ¿ TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. (03) 511 3597 ZZZ WDLWRVDWDNXQWD ¿ . 010 387 1010 ZZZ DLYLD ¿ . 045 7524 4007 ZZZ NRQVWKDQWYHUN D[ . ZZZ JXOONURQD ¿ . 040 680 0101 ZZZ WDLWRODSSL ¿ . taito@taitoep.net TAITO HELSKY Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki, puh. 050 428 8210 ZZZ WDLWR\ODVDYR ¿ . 050 5500 501 ZZZ KHOVN\ QHW . NRXYROD#WDLWRN\PHQODDNVR ¿ TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. (013) 220 140 ZZZ WDLWRSRKMRLVNDUMDOD ¿ . JXOONURQD#SDUQHW ¿ ÅLANDS SLÖJD OCH KONSTHANTVERK Fabriksgatan 4, 22100 Mariehamn, tel. info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas, puh./tel. (015) 162 230 ZZZ WDLWRLWDVXRPL ¿ . WRLPLVWR#WDLWRYDUVLQDLVVXRPL ¿ HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. (06) 832 8550 ZZZ WDLWRNHVNLSRKMDQPDD ¿ . 040 759 9751 ZZZ WDLWRNDLQXX ¿ . WRLPLVWR#WDLWRSLUNDQPDD ¿ TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. (02) 454 4066 ZZZ WDLWRDERODQG ¿ . (03) 225 1400 ZZZ WDLWRSLUNDQPDD ¿ . (06) 420 5800 ZZZ WDLWRHS QHW . WRLPLVWR#WDLWRSRKMRLVNDUMDOD ¿ TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. DQQH RVVL#WDLWRLWDVXRPL ¿ TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. HLMD UDVDQHQ#WDLWR\ODVDYR ¿ VARSINAIS-SUOMEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. ZZZ NHQNDYHUR ¿ . WRLPLVWR#WDLWRXXVLPDD ¿ TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. (05) 3751 906, ZZZ WDLWRN\PHQODDNVR ¿ . WDLWRNHVNXVYHOPD#WDLWRKDPH ¿ TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. WRLPLVWR#WDLWRSRKMRLVSRKMDQPDD ¿ TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. (06) 318 5300 ZZZ ORIWHW ¿ . helsky@helsky.net TAITO HÄME Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti , puh. MRKDQQD NHPSSLQHQ#WDLWRHWHODNDUMDOD ¿ TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. 040 849 9641 ZZZ WDLWRYDUVLQDLVVXRPL ¿ . 040 684 9550, ZZZ WDLWRHWHODNDUMDOD ¿ . 040 7517 855 ZZZ WDLWRXXVLPDD ¿
Ensi lehdessä tutustutaan tähän manselaiseen puhemieheen ja hänen valmistamiin tuotteisiin. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Seuraavassa numerossa 3/2014 ilmestyy kesäkuun 19. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2014 loppuun. 03 4246 5340 • www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Sukunimi Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. Etunimi Taito maksaa Lähiosoite tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. ISI TE OT TU MYÖS MU KA NA PA LJ ON KE SÄ KÄ SIT ÖITÄ JA MO NTA MU UTA TA RIN AA . tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. päivä PUUSTA NENÄN PÄÄLLE Matti Hänninen sai joitain vuosia sitten idean lähteä valmistamaan silmäla silmälaseja puusta. SAMI PERTTILÄ Matti Hänninen leimaa valmistamaansa kehystä. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. LIS ÄK SI EN SI SÄ TU TU ST UTAA N ES HD LE NY KY KO RU JE N MIE LE NK IIN TO ISE EN INA ISE MP IIN MA AIL MA AN SE KÄ MU IN JA KÄ SIT YÖ TE KN IIK OIH IN. 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Postinumero ja -toimipaikka Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 2 • 2014 73
Poimi langalla silmukat kantapohjan kolmelta sivulta, jokaiselta sivulta 10 silmukkaa. Päätä silmukat niin löyhästi, ettei päätöskerros kiristä. s neulomatta, ja neulo viimeinen s aina oikein. Puikot: 5 kpl sukkapuikkoja, 3,50 mm Tiheys: 24 s = 10 cm eli 2,4 s = 1,0 cm Tarvitset: lisäksi isosilmäisen neulan langanpäiden päättämiseen ja vähän apulankaa 1. Punomosta poimittua TÄLLÄ PALSTALLA POIMITAAN LYHYITÄ VINKKEJÄ JA NEUVOJA punomo.fi -SIVUSTOLTA. B) Kantalappu Kantalappu muodostuu kantapään pystyistä sivuista ja takaosasta. Pujota lopuksi lanka silmukoihin. Neulo 20 krs. SUKAN VARSI Varsi neulotaan oikein silmukoin suljettuna eli pyöröneuleena. Jaa silmukat kahdelle puikolle. KANTAPÄÄ A) Kantapohja Luo 10 silmukkaa. Luo sukan jalkapöydän puolta varten 28 silmukkaa apulangalla (kuvassa sininen). Kuvien sukan jalkaterän ympärysmitta on 24–25 cm (kengän koko 42–43). Neulo kahdella puikolla kantapään alle tuleva kantapohja helmineulosta. Varren alkuun voit neuloa sileää neulosta, eli neulo pyörönä koko ajan oikeaa. Huom. 2. JALKATERÄ Jalkaterä, kantapäästä sukan kärkeen neulotaan oikein silmukoin suljettuna eli pyöröneuleena. (Jos virkkasit ketjusilmukat, lanka purkautuu päästä vetämällä.) OHJE JA KUVAT PIRJO SINERVO SU KA N KO KO O HJ E LU ET TAVI SS A: oh je .p un om o. Voit valita luomistavan, mutta oikein näppärä tapa on muodostaa silmukat virkatusta ketjusta poimimalla. Neulo sileää neulosta 20 kerrosta, oikealla oikein, nurjalla nurin, nosta aina kerroksen 1. Nosta aina kerroksen 1. Jaa kantapään yläreunan silmukat kahdelle puikolle (14 + 14 s). 3. Silmukat ovat neljällä puikolla. Ohjeen sukassa on 3 kerroksen korkuisia raitoja, yhteensä 7 raitaa vuorotellen kahdella värillä. HELPPO KANTAPÄÄ Sukan neulominen saattaa tyssätä siihen, että kantapään tekeminen tuntuu niin työläältä. Apulanka puretaan pois, kun kärjen neulominen alkaa. fi/ ca t/ ne ul on ta /a su st ei ta _ va at te ita /s uk ka al oi tu ska nt ap oh ja st a A) Kantapohja Valmis kantalappu B) Kantalappu, poimi silmukat reunoilta Sukan varren silmukat 74 TAITO NRO 2 • 2014 Puikot varressa ja kärjessä. Tässä Punomon helppo ohje kantapää-pulmaan. Poimi ensin työhön silmukat kantalapun reunoilta ja jalkapöydän päältä, pura pois apulanka. Neulo varren suuhun 2 o 2 n joustinta noin 9 cm tai haluamasi pituus. silmukka neulomatta
Pl 2470 0000 2 Helsinki, Asiakaspalve :pOR?WVZ[P! lu: 09-3487 0606 [PSH\Z'ZSVQK K L[HSQLY Ä +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsi nki NK et RYIJYT, LA NG AT JA TARVIK , VÄRIT KEET Kansallispu k N ASIOIDE i Lahjatiski . löydät tämän lehden sivuilta. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. KAIPAATKO PUIKKOJA. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. tiski Käsit yötar vikke K AU N I I D E Messut www.wette rhoff.fi Katso mitä kaikke a askarteluun ! www.lahtise nvaha Huov utusvillat, sa ippua- ja ky valimo.fi nttilätarvik keet Kaikki tar v ittava tekemiseen käsillä ! Suomen Kä den 14.– 16.11.2 taidot 014 Käsi- ja taide teollisuu Tampereen M es w w w .s lo jd -d et al je r.f BRAGES A B ujen perinte iset materi aalit draktbyra@ brage.fi www.brage.fi smessut su- ja Urheilu keskus Käsit yömatkailu KORPILAHD EN SATAMA SS www.emalip uu.. www.hoyry galleria.. TAITOtiski on kauniiden TAITOtiskin asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com ETSITKÖ LANKAA. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ
2.4.2014 20.34
044 0160 602 HUOVUTTAJA Käsityöntekijän ammattitutkinto - syyskuu 2014–toukokuu 2016 - monimuoto-opiskelu, työn ohessa - haku 31.5.2014 mennessä Lisätiedot: Hannele Köngäs hannele.kongas@raseko.fi puh. 044 7057 579 HISTORIALLISTEN PUKINEIDEN VALMISTAJA Käsityöntekijän ammattitutkinto - syyskuu 2014 - toukokuu 2016 - monimuoto-opiskelu, työn ohessa - haku 31.5.2014 mennessä Lisätiedot Sirpa Kiviharju sirpa.kiviharju@raseko.fi puh. 6 414887 433853 14002 743385-1402 < PAL.VKO 2014-25 OPINTOJA TAITAVILLE KÄSILLE PERINNENAHKURI Käsityöntekijän ammattitutkinto - syyskuu 2014–toukokuu 2016 - monimuoto-opiskelu, työn ohessa - haku 31.5.2014 mennessä Lisätiedot Miika Vanhapiha miika.vanhapiha@raseko.fi puh. 040 837 4430 Täydennyskoulutuksia HOUKUTTELEVIA PINTOJA YLIKIERTEISILLÄ LANGOILLA KÄSIN KUDOTTUIHIN KANKAISIIN 12.4.2014 klo 8.30–16.00 RYPPYÄ JA VEKKIÄ – KANKAIDEN PINNAN MUOKKAUSTA Kaksi kertaa: su 13.4.2014 klo 8.30–11.00 ja pe 16.5.2014 klo 8.30–16.00 AHJON ÄÄRESSÄ – TAONTAA VIIKONLOPPUISIN Kolme viikonloppua: 26.–27.4., 10.–11.5. ja 24.–25.5.2014 klo 9.00–16.00 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sirpa Kiviharju, sirpa.kiviharju@raseko.fi puh. 045 135 5500 Katso koulutuskalenterimme: www.mkto.raseko.fi/ajankohtaista 2 • 2014 Opiskele käsi- ja taideteollisuusalaa. 045 1355 500 Taito214_s01,s76.indd 1 ARTESAANI Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto - metalli - puu - korjausrakentaminen - tekstiili - muinaistekniikka - aloitus 12.8.2014 - opiskelu on kokopäivätoimista - erillishaku opiskelujen alkuun saakka Lue lisää: www.mkto.raseko.fi/ajankohtaista SEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINTO/TAONTA - aloitus kevät 2015 - koulutukseen haku syksyllä 2014 - monimuoto-opinnot Tiedustelut Teo Mero teo.mero@raseko.fi, puh