haluaisitko käsityömatkallE. Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: K au n i i d e EN SATAMA TaiTotiskin Taito314_s01,s76.indd 1 tiski w w w. 6 414887 433853 14003 3/2014 743385-1403 PAL.VKO 2014-33 • 11,50 Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • 3 • 2014 Viivakoodi_Taito.indd 1 • • 30.5.2014 11:35:25 Kehystentekijä Matti Hänninen Koruntekijät Janna syvänoja ja eila Minkkinen Pässinkivespusseja & hirvenkorvahanskoja Etsitkö lankaa. toivoisitko kotiin jotain kaunista. tahtoisitko värjätä. tykkäisitkö tiEtää mitEn. KORPILAHD Eija Pensasmaa, puh. 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com n asioide n K au p pa Kaikki tar v ittava tekemiseen käsillä ! SSA www.emalip uu.fi www.hoyr yg alleria.fi Pl 2470 000 02 Helsinki, Asiakaspalv elu: 09-348 7 0606 Sähköposti: tilaus@slojddetaljer.fi Lahjatiski löydät tämän lehden sivuilta. TaiTotiski on kauniiden Käsit yömatkailu asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. kaipaatko puikkoja. sl oj d- de ta lje r.f i
Käsit yötar vikke RYIJYT, LA NG AT JA TARVIK , VÄRIT KEET www.wette rhoff.fi et Materiaalit Katso mitä kaikke www.lahtise a askarteluun ! nvahavalim Huovutusvil lat, saippua- ja kynttilätar o.fi vikkeet Kasarmikatu 28 00130 Helsin ki Varmista 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF X X X TJOFMM J BR AGES AB kujen perin teiset mate +358 (0)50 riaalit 555 8258 Kansallispu draktbyra@ brage.fi www.brage.fi GJ Messut Suomen Kä den 14.– 16.11.2 taidot 014 Käsi- ja taide teollisuus Tam messut Tee iTse kalannahkaa tai neljä kesäistä kassia! • eettisiä kuitukysymyksiä Taito314_s03-05.indd 1 4.6.2014 9.6.2014 18.30 18.39
Raku- ja muottikurssi 25.-31.8. Saat lähes 200-sivuisen Rakkaudesta vanhaan taloon -kirjan kaikkien Vastanneiden kesken arVomme 50 euron laHJakortin taito shop -myymälään. Koulutusta Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w. Kansanvaate valmiiksi 29.-31.8. Palvelu vaatii rekisteröitymisen ja IPadille, IPhonelle sekä Androidille on palvelusta ladattavissa omat sovellukset. päivään mennessä osoitteeseen: toimitus@taito.fi tai postikortilla osoitteeseen o Maah ttia laad u m a a n t n s a u t hdollisu ti ja kus Taito-leh si Sinulla on ma rjoushintaan. Digitaalista lehteä pääset lukemaan ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköinen lehti ei kuuluu tavalliseen tilaukseen vaan on oma tilattava tuote. Kirjassa toimittaja Pia Maria Montonen ja valokuvaaja Niclas Warius esittelevät upeita, rakkaudella vaalittuja vanhoja taloja ja pihapiirejä. Tällä kertaa lukijatarjouksemme koskee ihastuttavaa Rakkaudesta vanhaan taloon -kirjaa. 2 Taito_Lehtiluukussa2014_86x256mm.indd 1 Taito314_s01,s76.indd 2 Maahenki_3-2014_A5_cmyk.indd 1 9.6.2014 16.51 6/9/2014 11:41:54 AM 9.6.2014 18.38. Klikkaa lehtiostoksille www.lehtiluukku.fi edulliseen 30 euron hintaan (norm 43 euroa). illo Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS t lue Taito ny m O st a ja ai n j a sä v s i m • Kehystentekijä Matti Hänninen Koruntekijät Janna syvänoja ja eila Minkkinen Pässinkivespusseja & hirvenkorvahanskoja Kysy edullisia mediapakettejamme Eija Pensasmaa 044-580?3957, eipenposti@gmail.com Tee iTse kalannahkaa tai neljä kesäistä kassia! • eettisiä kuitukysymyksiä Taito314_s03-05.indd 1 4.6.2014 18.30 KYL Ä Untitled-1 1 4.6.2014 18.38 Taito314_s03-05.indd 1 Untitled-1 1 , ! a j teistyön i h y t k e e u n t aloitta nulle l ukkaista enki ova SSÄ Taito2 14_s03 Tee iTse kalannahkaa tai neljä kesäistä kassia! • eettisiä kuitukysymyksiä -05_tä mä.ind d 1 4.6.2014 18.30 4.6.2014 18.38 Brinkk alan O utolin nussa • Mes suilla Saksas sa • Uurn akurs sin kä vijät 2.4.20 14 Si Vastaa kysymykseen heinäkuun 14. ja 28.7.-3.8. f i • artesaani • vaatetusompelija n osaajia ä Meillä tehdä www.sasky.fi Artesaani 16 eri ammattialaa Vastaa ja voita! Kuva-artesaani graafinen suunnittelu Lue lisää ja ilmoittaudu: www.valamo.fi/opisto myyntipalvelu@valamo.fi, puh. TilaukSeT puhelimitse numeroon 09-751 2020 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Taito ?Nro 3 • 2014. a ok lliseen t u jonka vu d e a t irjois kulttuurik taito-lehti, kalevankatu 61, 00180 Helsinki. Yhteys maksupalveluun on SSL-suojattu, joten maksaminen on turvallista. 017 5701 810 Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. 17.43 Taito-lehden näköisnumero on ostettavissa myös www.lehtiluukku.fi -palvelusta. Jos vastaat sähköpostilla, laita viestiin otsikoksi tunnus: ”Vastaa ja voita”. Voit maksaa ostoksesi kaikkien yleisimpien pankkien verkkomaksulla tai Visa, Visa Electron ja MasterCard -korteilla. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi www.kktavastia.fi 3/2014 • 11,50 • Taito.fi • • • • Taito.fi • • Ta ito .fi • Lö yd ä om a Ta it os i! •P itsin Kenki virkkaaja Si Kenkää kotimaa lja Eränen Shoeb paja Pihkasta: Värjää akery & , K lu ai •T aito-p piineilla lii alkinto 2014 • • Kehystentekijä Matti Hänninen Koruntekijät Janna syvänoja ja eila Minkkinen Pässinkivespusseja & hirvenkorvahanskoja Löydä oma Taitosi! • • Sinunkin yrityksesi voisi olla tässä 0 Löydä oma Taitosi! • 3/2014 • 11,50 14 • 11 ,5 n Akvarellimaalaus 12.-18.7. Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus 2/ 20 i in va Opi kädentaitoja Valamon opistossa! Mikä lehteMMe artikkeleista kiinnosti sinua eniten. s e d u . Postimaksu lisätään hintaan. Lehtiluukku palvelee sinua 24h/vrk
Se on hyvä pitää mielessä. 3 Taito314_s03-05.indd 3 9.6.2014 17.47. vuosikerta. Ei paineta tätä nyt villaisella – MÄÄ toivotan hyviä suvipäiviä! Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. Aivan liian vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt kuitutuotanto ja sen kestämättömät tuotantotavat. 58 €?/ vuosi), opiskelijavuosikerta 2?x?25 € (yht. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Vaasa, Loftet, Raastuvankatu 28. Irtonumeromyynti: Helsinki, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. On suoranainen vääryys, että kotimaiset lammastilamme, joissa lampaat hoidetaan hyvin ilman tarpeetonta kärsimystä, eivät ole pystyneet rakentamaan toimivampaa ja kattavampaa kuitutuotantoteollisuutta. vuosikerta 62 €, kestotilaus 2?x?29 € (yht. Se on selvää, että hinnoilla ei tässäkään pystytä kilpailemaan suuria maailman villantuottajamaita vastaan, mutta auttaisiko se kestämään kovemmat hinnat, jos samalla saisi paremman omantunnon. Jo vuosia maailmalla on uutisoitu, miten karuissa olosuhteissa käyttämämme vaatteet valmistetaan. Vallankin kun tiedämme, miten ensiluokkaista kuitua esimerkiksi suomenlammas tuottaa. 040?7489?271, faksi (09)?3487?3603 www.taito.fi Avustajat: Johanna Aydemir, Päivi Fernström, Meri Karppanen, Maria Palo, Niina-Kaisa Perälä, Merja Räty, Krista Vajanto Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. Huom! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi Sami Perttilä Kuusi numeroa vuodessa. Mikään tuskin tulee muuttumaan ennen kuin kysyntä nousee riittävän suureksi. Kuva kertoi siitä, miten karusti lihakarjaa kohdellaan. Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Ei tunnu hyvältä, että mumman neuloman söpön ja pehmeän tilkkuvällyn alkutuottaja – lammas – on saatettu suihkutella loisista vapaaksi hyönteismyrkyin tai kirurgisella toimenpiteellä, jossa peräaukko on leikelty ilman kivunlievitystä. Lue lisää aiheesta Meri Karppasen kirjoittamasta artikkelista sivuiltamme 37–40. Lampaat – kuten muutkin kuiduntuottajaeläimet – ovat tuotantoeläimiä samalla tapaa kuin ne pihveiksikin päätyvät eläimet. 107. Mikkeli, Kenkävero, Pursialankatu 6. Joensuu, Taito Shop PohjoisKarjala, Koskikatu 1. Teki mieleni kysyä: jos niin on, miten pukeudut. Milloin tulilinjalla ovat olleet henkkamaukat, milloin kotoinen Reimamme. 044?580?3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat:. Villa on saatettu kerätä talteen antamalla lampaalle hormoniruiske, joka saa villan putoamaan. Kustantaja ja toimitus: Taitoliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Surffaillessani taannoin Facebookissa törmäsin kuvaan, jota oli jaettu likimain miljardi kertaa ja jota myös yhtä aktiivisesti oltiin kommentoitu. Pääkirjoitus Kenen villoihin pukeudut. (03)?4246?5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Kommentoija totesi, ettei hän ole syönyt vuosiin lihaa, sillä hänen takiaan ei kenenkään eläimen tarvitse kärsiä. Tai ehkä se on uitettu myrkkykylvyissä. Silmiini osui eräs ytimekäs kommentti aiheesta. Mutta mielessä kannattaa pitää sekin, että asioiden ei kaikilta osin tarvitsisi olla niin. 50 € / vuosi) Niin kauan kuin maapallon ihmiset haluavat pukeutua kuten nyt pukeutuvat, ei ole maailmaa, jossa luontoarvoja ei riistettäisi. Taito ?Nro 3 • 2014. Tiina Aalto Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Nyt mei dätkin tavoittaa myös Facebookista. Kouvola, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 15. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Ei ainakaan Suomessa
Alkuperäisen kuvan on ottanut Sami Perttilä ja sen pohjalta Mirja Marsch konekirjoi kuvasta uuden tulkinnan. Saapuneet Ilun tutka Kylässä: Henkaritarina Kylässä: Fiskars Retkivinkki Vaasaan Lahen Raita Kesäkirjat Alustaja: Koru: taideteos vai käyttöesine G u nnar Bäckman 16 45 Matti Hänninen – Tyyppi ja puiset pokat Susanna Mattheiszen Kasvokkain: Kolumni: Teema?/ Korutaidetta 31 37 41 43 22 Janna Syvänoja 26 Eila Minkkinen Muinaistekniikat – Pässinkivespusseja ja hirvenkorvahanskoja Sarja?/ Kuitukysymyksiä: Eläinkuituko eettinen valinta. S. Kuvassa Putkimies Nenonen. 16 3 6 7 8 8 10 11 12 14 sisällä Pääkirjoitus: Kenen villoihin pukeudut. Kuvassa on hirvenkorvista tehdyt käsineet. Ti i na Aalto alussa KANSI: Matti Hänninen (s.16) pääsi kesäkansipojan roolin. S. Suomen käsityön museon valitsi hänet Vuoden käsityöläiseksi 2014. 12 4. Taito ?Nro 3 • 2014 Taito314_s03-05.indd 4 Eila Minkkisen taiteeseen voi tutustua sivulta 26 alkaen. Toimivia silmälasinkehyksiä voi valmistaa myös puusta. N i i na-Kaisa Pe rälä Vaikka on kesä kauneimmillaan, muinaistekniikat ja nahantyöstö kiinnostavat helteilläkin. Kraa Kraa Eyewear Kuvassa näkyy parturimestari Bror Bäckströmin työvälineitä. Sisältö s.?43 Sam i Pe rtti lä 31 s.. Kuvassa yksityiskohta kaapista, jonka Abraham Aspholm on maalannut. 9.6.2014 17.45. Hoitava kotimainen lampaanvilla Vuoden käsityöläinen 2014 Bror Bäckström Tutustu upeisiin kesäkirjoihin, kuten tähän Sköna slöd – Mainiot taidot -teokseen
Katsaukset tulevan kevään trendeihin. 5 Taito314_s03-05.indd 5 9.6.2014 17.46 59021-008_TE_allgemein_ Taito_100x297 • CD-Rom • ISO 39 • CMYK • tg: 30.04.2014 Puh. 040 544 5577 info@finland.messefrankfurt.com. 2014 lauantai–tiistai // Saturday – Tuesday Suom e n käsityön m useo?/. Perfect date // Perfect time // DU:20.05.2014 Ohj e et n e ljä än kivaan kes äka ssi i n löy tyvät Näihin herkullisiin leikkisalaattiottimiin löytyy ohjeet sivulta 74. käsillä 45 Sarja?/ Kansanperinne & luonnonvärjäys: Mäkikuisman viisi kaunista väriä 49 Kepeitä kasseja kesäkäyttöön 57 Kalannahka kiinnostaa Valitse, mikä sinun mielestäsi on Tendencessä parasta: myfavouritetendence.com lopussa 61 62 66 70 74 Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa Svenska sidor Taito World Harris Tweed Tapahtumat Punomosta poimittua Taito ?Nro 3 • 2014. Li isa Kor hon e n // Kulutustavarakaupan tärkein kansainvälinen kohtauspaikka syyskaudella. 9. Finnland B eada Ki n nar i n e n 30.8. Runsas kansainvälinen tarjonta sisustamiseen, lahjatavarakauppaan ja asusteisiin. Vertaansa vailla oleva foorumi joulu- ja talvisesongin tilausten tekemiseen. Poimi ideat, hanki erilaiset tuotteet ja erotu joukosta. sivulta 49 läh ti e n. – 2
En olisi itsekseni, melko vähän novelleja tuntevana, ikinä osannut tarttua kyseiseen opukseen. Jatka keskustelua lähettämällä terveisesi osoitteeseen: toimitus@taito.fi. Novelli-illoissa on valmistunut yhteis- voimin neulottuja peittoja SPR:n keräykseen, mutta halutessaan voi tehdä myös omaa keskeneräistä käsityötä. Toimitus valitsee parhaat kommentit julkaistaviksi, ja rakentavimman mielipiteen esittäjä palkitaan yllätyspalkinnolla. Suosittelen novellikoukkuilun mallia muuallekin. Tekstiilikulttuuriseura julistaa haettavaksi stipendirahastostaan 1500 euron stipendin. Teksti ja kuva Johanna Aydemir . Taito ?Nro 3 • 2014 Taito314_s06-13_x.indd 6 9.6.2014 17.12. Stipendi jaetaan joko henkilölle tai työryhmälle, joka toiminnallaan edistää jotain tekstiilikulttuurin osa-aluetta. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta laitathan mukaan kuitenkin nimesi ja osoitteesi. Tekstiilikulttuuriseura – Sällskapet för textilkultur ry:n stipendi 2014 haettavana. Hankkeen merkittävyys tekstiilikulttuurille vaikuttaa myönteisesti jakopäätökseen. . Käsityön tekijät kokoontuvat kirjastoon tekemään yhdessä käsitöitä noin kerran kuussa samalla kun lukija lukee novelleja ääneen. 6. Saapuneet Stipendiä tyrkyllä . Novellien jälkeen kuulemme artikkelin kirjailijasta ja kyseisen novellikokoelman synnystä. –?Novellit ovat monelle jääneet vieraammaksi kirjallisuuden lajiksi, ja olemmekin talven aikana ehtineet kuulla monia kiinnostavia novellisteja, Anki jatkaa. Ensin he ostivat Marjaana Savanderilta taulun. www.kudonki.fi Onnea voittajille . Sitten he pyysivät minua kutomaan ryijyn taulun perusteella muistoksi hääpäivästä ja hääryijyksi tuleville sukupolville.” Nyt ryijy on valmistunut ja se on luovutettu omistajilleen. Hienoa, että vanhaa hääryijyperinnettä ylläpidetään näin hienolla tavalla. Stipendiä haetaan hakulomakkeella. Voit kommentoida mitä tahansa alaan liittyvää asiaa tai ilmiötä. Onnea Arja Karttuselle Varkauteen, Marjut Purhoselle Mikkeliin sekä Eeva Sirviölle Iisalmeen. Arvontakuponkeja saapui satoja ympäri Suomen, mutta itäinen Suomi onnistui viemään kaikki voitot. –?Mietimme oheisohjelmaa kirjastoihin, ja ääneen lukeminen on toistuvasti noussut esiin asiakkaiden toiveissa, kertoo novellikoukkuidean taustavoimiin kuuluva Anki Mölläri. Merkittävän lisän antaa kirjallisuusihmisten asiantuntemus. Taitoviikolla huhtikuussa arvottiin jälleen kolme onnellista Taito-lehden vuosikerran saajaa. Kirsti Hakkola lukee, ja peittoa kokoaa Anki Mölläri. Espoolainen käsityöyrittäjä Tea Rahkamaa sai mielenkiintoisen työtehtävän keväällä. Hakulomake ja lisätietoja löytyy verkko-osoitteesta www.tekstiilikulttuuriseura.fi Hakemus on lähetettävä allekirjoitettuna viimeistään 15.9.2014 (postileiman päiväys) osoitteeseen: Tekstiilikulttuuriseura – Sällskapet för textilkultur ry / Suvi Kettula, Antinkuja 3, 02230 Espoo Novellikoukussa Helsingin kaupunginkirjastoissa on vuoden verran vietetty Novellikoukku-iltoja. Yhden illan kokemuksella melkein jo jäin itsekin novellikoukkuun. On todella mukava kerrankin istua rauhassa ja kuunnella lukemista, varsinainen rentoutumishetki. Tässä hänen terveisensä vinkiksi muillekin: ”Nuoripari meni naimisiin ja pyysi häävierailta lahjaksi rahaa ryijyn teettämistä varten
Jotain kertonee sekin, että kirjan tekemiseen on osallistunut yli 60 ihmistä. Laukkumallistojen lisäksi Ságatin valikoimiin kuuluu sisustustekstiilejä ja puuvillaisia vöitä. ”Saamelaisena suunnittelijana tuon esille oman kulttuurini vahvaa ja rikasta kuvio- ja värimaailmaa moderniksi tekstiiliksi toteutettuna.” Ságatin Sofia-sarjan laukut toteuttavat tunnelmia vanhoista mustavalkoisista valokuvista ja niiden värimaailma on graafinen: mustan, luonnonvalkoisen ja harmaan sävyjä. Paarma Designin komeat rintakorut ovat yleensä tilaustöitä. www.polkka.com Taito ?Nro 3 • 2014. Ilun tutka Tällä palstalla bloggari, lankakauppias ja kansanmuusikko Ilona ”Ilu” Korhonen tutkailee maailman tuulia. 7 Taito314_s06-13_x.indd 7 9.6.2014 17.12. Varsinaisten saamelaisten käsitöiden löytäminen oli yllättäen hankala työ. Etelänimmeiselle tarjolla on myös verkkokauppa, kannattaa tutustua valikoimiin! Sámi Duodjin julkaisema Suomen saamelaispuvut -teos on julkaistu jo vuonna 2010, mutta se on yhä upea kirja niille, joille ei riitä sähköinen verkossa selailu. Bräysy on tehnyt koruja myös Nanguniemen muinaislöydöistä mukaillen, Pielpajärven erämaakirkon vanhoista enkelipatsaista sekä tilauksesta paikallisille heidän omista poromerkeistään. Piritatuotteissa hehkuvat upeasti saamenmaan vahvojen vuodenaikojen värit: syksyn punainen, talven musta ja kesän sininen värimaailma. Puvut ovat yhä näkyvä osa kulttuuria, ja ne kantavat mukanaan suurta saamelaisuuden ja yhteisöllisyyden voimaa. Sire-Sofia -mallisto puolestaan on iloinen ja moderni, jossa saamelaisvärit hehkuvat useina variaatioina. Siksi lähdin etsiskelemään käsitöitä nimenomaan Saamenmaan alueelta. Teos on kirjoitettu kolmella eri saamenkielellä sekä suomeksi. Kirjan lopussa on lyhyt pukusanasto. Sámi Duodjin kotisivut ovat loistava lähtöpiste ja aarrearkku saamelaiskäsitöistä kiinnostuneille. Ság at www.paarmadesign.fi Ságat esittelee Seija Ranttilan omien sanojen mukaan neljä vuodenaikaa. Mukana on myös vanhoja valokuvia puvuista ja niiden käyttäjistä. Ságat-tuotteita on ostettavissa eri käsityötapahtumista, mutta sillä on myös verkkokauppa. Yrityksensä Paarma Designin valikoimassa ovat esimerkiksi Samuli Paulaharjun Kolttain mailla -kirjasta löytyneet Algaz-jaurin korvakorut, joiden rekonstruktioinnin Bräysy sai tehtäväkseen saamelaissuvussa säilyneen puolikkaan korvakorun pohjalta. Yhdistys on saamenkäsityöntekijöiden etujärjestö, joka järjestää näyttelyitä, neuvontaa ja myyntitoimintaa. Sain kuitenkin muutaman langanpään käteeni. Monet taitavat perinnekäsityöläiset myyvät tuotteitaan käyttöön ja tarpeeseen, ja tieto taidoista leviää puskaradion kautta. Kirjassa esitellään viisi pukumallia: inarinsaamelaisten ja kolttasaamelaisten puvut sekä Vuotson, Utsjoen ja Enontekiön puvut. www.handu.fi Pohjoisia latuja Kuulin pohjoisen alueen käsityöläisten talvikauden olleen kehno huonojen lumiolosuhteiden ja turistien vähyyden vuoksi. www.duodjishop.fi, www.samiduodji.com Paarma Design Tytti Bräysy ei itse ole saamelainen, mutta hän on hakenut oppinsa Inarin saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja Kanadan Nunavut Arctic -collegesta. Sámi Duodji ry on Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys, joka on perustettu Inarissa vuonna 1975. Hän perustaa työnsä vahvoihin saamelaisvaikutteisiin sekä pohjoiseen luontoon: tunturikukkiin, eläimiin ja luonnonilmiöihin. www.sagat.fi Rovaniemeläisen Kreetta Poikelan Polkka valmistaa tilaustyönä poronnahkajalkineita lapsille ja aikuisille
Uutena tuotteena on raakasilkistä ja puolijalokivistä tehtävät rannerenkaat. Taito ?Nro 3 • 2014 Taito314_s06-13_x.indd 8 9.6.2014 17.12. Tilausmäärien lisääntyessä ripustimien kehyksiä ei enää tehdä itse, vaan ne ostetaan valmiina. Halusin ennen kaikkea palkata nuoria tyttöjä, jotka usein ovat jo 15 vuoden iässä yksinhuoltajaäitejä, Annika kertoo. Sain puhelinsoiton muutamalta muotihuoneelta, jotka halusivat nähdä ripustimia. –?Sana lähti kiertämään niin hyvin, että nyt tilauksia tulee jo Ruotsista ja Ahvenanmaalta asti, Annika iloitsee.. Tein ripustimen, jossa vaateet myös pysyivät, Annika kertoo. –?Niinpä tein ystäville ripustimia ja sana lähti kiertämään. Ohut teräsrengas toimii käsirenkaan selkärankana. . www.hangonhangers.net 8. Sitten Annika kertoi ripustimista pienelle ystäväpiirilleen, jolla oli sama ongelma. Henkaritarina Henkareilta putoilevat vaatteet saivat Annika Johanssonin ensin hikeentymään, sitten päättämään, että asialle on tehtävä jotakin, ja lopulta perustamaan yrityksen, jonka kautta Bangkokin slummissa asuvat nuoret tytöt saavat mahdollisuuden toisenlaisen elämän alkuun. Värit vaihtelevat yksivärisistä sateenkaaren kaikkiin väreihin. Sain heti tilauksia, ja kohta niitä tuli jo enemmän kuin pystyin yksin valmistamaan. Annikalta on tulossa uusi tuote: raakasilkistä ja puolijalokivistä kapeaan teräslankaan valmistettu käsirengas. Kiukutti ja masensi. Kylässä . Tällä hetkellä ripustimia tekee 20 tyttöä. –?Olen sosionomi ja haluan tehdä sellaista, jossa apu ja hyöty yhdistyvät. –?Muutaman kuukauden päästä päivät tuntuivat tyhjiltä ja samanlaisilta. Suutuin asiaan ja hankin rautalankaa ja palan raakasilkkiä. Kiukun purin vaateripustimiin. Lek on ollut mukana alusta asti. Tässä on lähdössä kasa mustia raakasilkkiripustimia. Asiakkaat saavat kertoa väritoiveensa. Ripustimia on aikuisten ja lasten vaatteille. Annika oli ehtinyt ennen tätä tutustua Bangkokin pahimpaan slummiin. Vaikka kuinka ripusti vaatteita henkareihin, niin vähän ajan päästä ne makasivat komeron pohjalla. Vuokrasin työpajan slummin keskeltä, ja sana työvoiman tarpeesta lähti kiertämään. Aluksi kaikki meni uutuuden viehätyksessä. Jälleen yksi erä ripustimia valmiina asiakkaalle. Teksti ja kuvat Maria Palo Annika Johanssonin muutto Bangkokiin tapahtui hänen miehensä työn myötä. Työntekijät päällystävät ne pyörittämällä joko kaunista raakasilkki- tai puuvillakangasta niiden ympärille. Ilman Annikan luomaa työpajaa ei slummissa asuvilla nuorilla naisilla ole paljon työmahdollisuuksia
Rajapinnatnäyttelyssä ytimenä on ollut yhdessä tekeminen. Desicosta lähdetään hakemaan peruskynttilöitä, sieltä ei löydy erikoisia hörhellyksiä. . . 3D-projekti on kuvanveistäjä Kim Simonssonin ja kultaseppämestari Kristian Saarikorven yhteistyön tulosta. Säilöntäreseptit voi kirjoittaa muistikirjaan, jossa on aiheeseen sopiva kansi. Kylässä Taidetta ja taitoa kylän täydeltä Kesäisenä päivänä Fiskarsin ruukkialueella ei tarvitse kulkea yksin. Teksti ja kuvat Merja Räty Fiskarsin pajat ja puodit ovat ryppäinä ruukkialueella. Valikoimassa on muun muassa Johanna Gullichsenia ja Mumsin pientuotteita. . Likellä Isidoroa pitää majaansa Desico, Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kynttilätehdas. Desicon tehtaanmyymälä, Isidorintie 4 Onoma Shop, Fiskarsintie 22 Kantti Design Shop, Fiskarsintie 24 Paperitalo, Fiskarsin Paja-aukio Taito ?Nro 3 • 2014. Kovin laaja alue ei ole, mutta paikkoja on niin paljon, että lyhyellä käynnillä ei kaikkeen ehdi tutustua. Paperitalosta löytyy muun muassa käsin tehtyjä kortteja, papereita, rasioita ja muistikirjoja eri tarkoituksiin. Onoma on fiskarsilaisten käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan myymälä, joka tarjoaa taatusti paikallisia tuotteita. . Fiskarsintiellä ovat vastakkain myös Onoma ja Kantti Design Shop. Ruukkialueen tarjonta vetää niin ryhmiä kuin itsekseen kulkevia matkailijoitakin. 3D-tulostin nakuttaa tasaisen varmasti kerros kerrokselta pientä tyttöhahmoa. . 9 Taito314_s06-13_x.indd 9 9.6.2014 17.42. Skeittaajillekin löytyy muun muassa dekkejä, ja välineitäkin pääsee kokeilemaan paikan päällä jahka skeittipuisto valmistuu Fiskarsiin. Värejä kuitenkin riittää vaikka mihin asti. Seisahdun pitkäksi aikaa Fiskarsin Rajapinnat-näyttelyssä raksuttavan koneen ääreen. Onoman kaupassa on tarjolla värikkäitä käyttöastioita. –?Tämä on printattu mustaan polyamidiin ja kivinä on aidot akvariini ja ruusukvartsi. Fiskarsin Paja-aukiolla ovat lähekkäin lasihytti Bianco Blu, Takopaja ja Paperitalo. Kristian Saarikorven ja Kirsti Doukasin Isidoro on erikoistunut designkoruihin. Jos sattuu paikalle hyvään aikaan, pääsee myös näkemään, miten paperiarkit syntyvät.. www.fiskarsvillage.fi Isidoro, Isidorintie 4. Dekkien kuvissa pitää olla jujua. Saarikorpi ottaa esille kaksi mustaa kukkamaista sormusta, jotka ovat hänen ja hänen vaimonsa Kirsti Doukasin yhteistyötä. Aika moni jääkin pyörimään Fiskarsintielle, jossa on muun muassa Fiskarsin myymälä. Tarjontaa riittää: on koruja, keramiikkaa, taidetta, tekstiilejä, puutuotteita… Kantti Design Shopissa puolestaan on tarjolla designja lifestyle-tuotteita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Tänä päivänä pystytään printtaamaan muun muassa betonia, terästä, titaania, jalometalleja, useita eri muovilaatuja, suklaata sekä useita eri bio-orgaanisia materiaaleja, kertoo modernia teknologiaa jo pitkään työssään hyödyntänyt Saarikorpi
Marketta Luutonen Käsityön talo Loftet sijaitsee aivan Vaasan keskustassa. Stundarsissa vietetään käsityöläispäiviä 6.7. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset löytyvät osoitteesta www.loftet.fi Tekstiilitaiteilija Maisa TurunenWiklundin tekstiiliteoksia Loftetin salissa 9.8. Taito ?Nro 3 • 2014 Taito314_s06-13_x.indd 10 9.6.2014 17.13. Kalenteriin kannattaa laittaa ainakin muutama päivämäärä. www.stundars.fi Anna Autio Käsityön talo Loftet järjestää Pohjoismaisen neulesymposiumin 29.6.–5.7. Tiina Aalto Stundarsissa voi aistia vanhojen rakennusten tunnelmaa. Vaasa ja sen lähiseutu ovat kotimaisia kesämatkakohteita mielenkiintoisimmasta päästä. sekä 3.8. Ulkoilmamuseoon ja kulttuurikeskukseen kuuluu 60 vanhaa rakennusta, jotka on kaikki siirretty Stundarsiin Mustasaaren eri kylistä ja Vaasan seudulta. 10. Vöyrillä. Perinnerakentamisen ja käsityön ystäville ehdoton kohde Vaasan seudulla on myös Mustasaaren Stundars. Juuri nyt Miten olisi retki vaasan seudulle. Vaikka neulesymposiumiin onkin ollut tunkua, muutamia paikkoja on vielä tarjolla. Ohjelma sisältää työpajoja, luentoja, retkiä ja museokäyntejä. Teksti Tiina Aalto Myös Käsityön talo Loftetissa kannattaa käydä tutustumassa kesäaikana. asti. Ihan Vaasan keskustassa Raastuvankadulla sijaitsevassa Loftetista löytyy kahvila-ravintola, taidenäyttely sekä käsityöläismyymälä
Harmaasävyinen Lahen Raita -matto sopii moderniinkin kotiin. Lahtelaiset yritykset ja yhteisöt ovat ottaneet Lahen Raidan omakseen. –?Ajatukseni on, että Lahen Raita palvelee lahtelaisia. Neuleet valmistetaan Lahdessa ja neuleiden myynnistä saatu tuotto menee kehitysmaan lapsille ja naisille. Koska Lahdella ei ollut omaa kangasta, päätin suunnitella sellaisen, joka kertoo Lahdesta ja lahtelaisista nyt. Toinen esimerkki on Lahden Zontakerholle tehty keltasävyinen Lahen Raita -väriversio. Mutta kynnet! BM Day Spa:sta saa ihanan OPI-käsihoidon ja tällaiset makeat Lahen Raita -kynnet non-stop-manikyyripalvelusta. Kaikki Lahen Raita -tuotteet on valmistettu Suomessa. Sitä on printattu paperille, ja sen väreillä on maalattu kynsiä. Emännän ylpeys ei ole enää välttämättä kansallispukutyylinen muhkea raskas villahame. 11 Taito314_s06-13_x.indd 11 9.6.2014 17.13. Oheisia sukkia ja lapasia voi tilata Lahden Missiokaupasta. mariannevalola.com Taito ?Nro 3 • 2014. Esimerkiksi Lahen Raidasta on tehty erityinen Onnelanpolun Lahen Raita -verhoilukangas. Siinä värit on säädetty Onnelanpolun palvelukeskuksen väreihin sopiviksi. Maton voi tilata omien mittojen mukaan Kankurin Ilosta. Ensin oli vain kangaskuosi… …?ja nyt sen pohjalta on tehty lapasia, sukkia, pipoja ja mattoja. Jokaisella on oma tapansa olla Lahesta, Valola kertoo. Värejä säädetään ja kuosia skaalataan asiakkaan toiveiden mukaan. Lahen Raita elää ja kehittyy koko ajan, ihan kuin lahtelaisuuskin. Tykkään yhdistellä ja fiilistellä, enkä pyri tiukkoihin oikeisiin tulkintoihin. Teksti Tiina Aalto ja Marianne Valola Kuvat Marianne Valola Kyse on Marianne Valolan vuonna 2012 suunnittelemasta Lahen Raita -kuosista, joka venyy ja paukkuu lahtelaiseen tyyliin. Lahen Raita on syntynyt Valolan omasta kiinnostuksesta kansallispukuihin. Kesällä avattavassa Onnelanpolun vanhusten palvelukeskuksessa on lahenraitaisia sohvia ja nojatuoleja. –?Olen kansallispukuharrastajana rentoilija
Molla Millsin laatimat mallit ovat hyvin ”mollamillsmaisia”, ja kirjaan on päätynyt myös entistä haastavampia töitä. Tiina Rinteen kirjassa esitellään muun muassa monenlaisten kranssien tekemistä. . Muotoilu ei ole enää erillinen osa yritysten tuotanto- ja palveluprosessia. Toimeksiantoja tehdään monesti tiimeissä, joissa on monenlaista osaamista. TA Kaislatähti ja laventelikranssi Tiina Rinne Gummerus 2014 Kesä on loistavaa aikaa puuhata ulkona. TA 50 auringonkukkaa Kristin Nicholas Moreeni 2014 Mikä olisikaan hauskempaa kuin virkata riippukeinussa auringonkukkia. Taito ?Nro 3 • 2014 Taito314_s06-13_x.indd 12 9.6.2014 17.13. Kristin Nicholas on koonnut pehmeäkantisen oppaan niiden valmistamiseen neulomalla, virkkaamalla tai huovuttamalla. Joskus tosin olisi hyvä myös analysoida epäonnistuneita prosesseja.. Artikkeleissa käsitellään kulttuuriperintöä laajasti, aina kansanmusiikista kirjoneuleisiin. Kuten aikaisempaa Virkkuria, myös tätä kirjaa leimaa tyylikkyys ja huolellisesti toteutetut mallit. Vaikka kirja istuu hyvin kesään, mukana on myös talvisempia koriste-esineitä, joita luonnonmateriaaleista voi tehdä. Satu Miettinen Teknologiateollisuus 2014 Muotoiluajattelu on kooste usean kirjoittajan ja toimijan puheenvuoroja siitä, mitä muotoiluajattelu tarkoittaa ja miten sitä on käytännössä sovellettu. . . TA Muotoiluajattelu Toim. Teksteistä ilmenee selvästi, kuinka muotoilu on muuttunut tarkoittamaan tuotemuotoilun lisäksi kokonaispalvelun muotoilua. . Näin ollen myös käsitöiden tekeminen luonnonantimista onnistuu parhaiten suviaikaan. Kirjassa raportoidut onnistuneet esimerkit toivottavasti auttavat näkemään muotoiluajattelun merkityksen. Muotoilijan ammatti on harvoin pelkästään taiteilija-designerina olemista. ML 12. Varsinkin optiset kuosit ovat innostavia. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi sekä yritysten käyttöön. TA Molla Mills Nemo 2014 Suosittu Virkkuri-kirja on saanut jatkoa. Kirjat Kirjavat kesäkirjat Muuttuva kulttuuriperintö Toimittajat: Tytti Steel, Arja Turunen, Sanna LillbroändaAnnala ja Maija Santikko Virkkuri Ethnos 2014 Muotoja ja pintoja Muuttuva kulttuuriperintö on asiantuntija-artikkeleista koostuva teos, joka vie lukijansa kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuuriperintöä koskeviin keskusteluihin
Kirjassa on runsaasti ohjeita ja hyvät kuvat. Anna-Maija Bäckman Österbottens hantverk rf 2014 Österbottens hantverk vietti viime vuonna satavuotisjuhliaan, ja nyt sen kunniaksi on valmistunut kaksikielinen teos, jossa tutustutaan perinteisiin ruotsinkielisen Pohjanmaan käsityötaitoihin ja tekijöihin.. Hänen tekstiiliteoksensa kuitenkin puhuttelevat edelleen, eivätkä ne kanna vanhahtavaa leimaa. TA Finnish Design Yearbook 2014–2015 Sköna sljöd Mainiot taidot Toim. . ML Tekstiilitaiteilija Eva Anttila Oman tiensä kulkija Toim. Lisäksi kirjassa on paljon käytännön vinkkejä ompeluun, joten kirja toimii hyvin myös oppaana vastaalkajalle. Kirjasta avautuu kierrätettyjen purkkien ja korkkien uusi elämä hauskoina esineinä. Plåtslöjd Kalle Forss & Gunnar Jeppsson Hemslöjdens förlag 2014 Ruotsalainen Hemslöjdens förlag on jälleen julkaissut piristävän käsityökirjan. Kirja Eva Anttilasta on kiinnostava ja tervetullut. Asiantuntevat artikkelit ja muistelmat täydentävät toisiaan ja tekevät kirjasta lukijalle antoisan.. Kirjassa on kiinnostavia artikkeleita ja esitelty ajankohtaisia tuotteita ja projekteja. ML Nicole Smith Minerva 2014 Suomen kesä on hameenkäytön kulta-aikaa. Osasta tulee mieleen ruotsalainen kansantaide ja osasta afrikkalaiset kierrätysesineet. TA Toim. Kirja on englanninkielinen.. . 13 Taito314_s06-13_x.indd 13 9.6.2014 17.14. Edellisessä vuosikirjassa avattiin muotoilu hyvin laajana ilmiönä. Sari Anttila ja Mai Anttila 2014 Uusi hame päivässä Tekstiilitaiteilija Eva Anttilan syntymästä on 120 vuotta. Uusi hame päivässä -kirjassa esitellään 28 yksilöllistä hamemallia kaavoineen. Tämän kirjan viestejä ovat: hyvä muotoilu parantaa arkea, tuo iloa ja auttaa näkemään kauneutta ympärillämme. ML Taito ?Nro 3 • 2014. Liisa Jokinen Design Forum Finland 2014 Design Forum Finlandin julkaisema viides vuosikirja tutkii sitä, miten muotoilu voi tehdä hyvää ihmiselle, ympäristölle ja yhteisölle. Tosin niissä on nähtävissä oman aikansa piirteitä
Kun puhun korusta, tarkoitan käyttökoruja. –?Juuri tämä kysymys on ollut minulla identiteettikriisin aiheuttajana. Alustaja Koru – taideteos vai käyttöesine. muutos käsityöläisestä taiteilijaksi. Käsityön ja laadun taso on myös hyvin korkea, ja taiteelliseen ilmaisuun on panostettu. Korutaidemaailma vei totaalisesti mukanaan. –?Nyt pitää muistaa, että olen paininut näiden termien kanssa pitkään ja hartaasti. –?Ulkomailta katsottuna suomalainen korutaide näyttää hyvinkin kiinnostavalta. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta heidän mielipiteitään koruista. Kun tietämys korun mahdollisuukns sista kasvoi, avautui tio uc d ro korutaiteen maailma eP Ac edessäni: enää ei ollut rajoja ja kaikki oli mahdollista. Se, että olen nyttemmin kasvanut korutaiteesta nykytaiteen maailmaan, ei ole enää ollut niin suuri muutos kuin mitä oli Mari Keto: The end of a fairy tale, 2010. Toimitus Tiina Aalto ja Merja Räty Mari Keto Pidätkö itseäsi taiteilijana vai käsityöläisenä. Miksi. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 14 9.6.2014 17.55. Kaikki minun omistamani korutaiteen teokset ovat käytössä. www.mariketo.com 14. Ne voivat olla arkiseen käyttöön tehtyjä ”koriste-esineitä” tai sitten puhtaasti kantaaottavia taideteoksia. Mutta ei tämä ole ihme, sillä korutaiteeseen satsataan niin koulutuksessa kuin sen julkituomisessakin. –??Olen aiemmalta ammatiltani seppä. Miltä suomalainen korutaide mielestäsi tällä hetkellä vaikuttaa. Korutaiteen teos taas voi olla myös käyttökoru, ja usein näin onkin. En koe teoksiani käsityöksi, vaikka se monesti onkin hyvin tärkeä elementti töissäni. –?Syitä on tietysti monia, mutta minusta käsityössä on kysymys käytettävyydestä, joka minun nykyisiltä teoksilta puuttuu. Mitä koru sinulle ensisijassa merkitsee, käyttöesinettä vai taideteosta. Eli olen siis nyt taitava taiteilija. Korut ovat kiinnostavia esineitä. Minulle raja on hyvin selvä, mutta sen selittäminen saa asian kuulostamaan vaikealta. Käyttökoru voi myös olla taidetta, mutta ei itsessään, sen taiteellinen sisältö voi tulla käyttäjästä, mutta lähtökohtaisesti käyttökoru ei ole taidetta. Nyt muutaman vuoden vatvottuani olen tullut tulokseen, että olen käsityöläistaustainen taiteilija. Syvempi ajatus näkyy ja tuntuu koruissa ja teoksissa. Se on uskomattoman rikas ja monipuolinen taidemuoto. Miksi päädyit tekemään nimenomaan koruja. Korun koko ja siihen tarvittavat välineet mahdollistivat materiaalien käytön kaupunkiolosuhteissa. Kun taas puhun korutaiteesta, tarkoitan esinettä, joka toimii taideteoksena. Suomessa korutaide näyttää hyvältä, rikkaalta, kekseliäältä sekä laadukkaalta
Toimeentulo pitää kerätä sieltä sun täältä opetus-, ohjaus- ja kurssihommilla. Mökkiytymisvaihe meneillään... Kysymys korun asemasta taiteen kentällä kulminoituu jonkin verran tähän kysymykseen, koska useimmiten katsotaan, ettei taiteella ole sinällään käyttöfunktiota kuten käytettävillä koruilla on. Joten jos ajattelee määrittelyjen tekemistä, niin kiinnos- Eer oL in tu sa ar i kiksi tinakoruja. Olen jo pienestä pitäen 60-luvulta asti värkkäillyt esimer- Päivi Ruutiainen Mitä olet tutkinut ja miksi. On koruja, joita pidetään, ja korun nimissä on tehty teoksia, joita ei voi ripustaa keholle. Nyt minulla on meneillään 27. Riippuu aika paljon siitä ympäristöstä, missä korua esitellään. –?Koru merkitsee minulle kertomusta, merkityksellistä, henkilökohtaista esinettä. –?Tuntuu, että tämä on antoisin ja mielekkäin tapa tehdä työtä, vaikka toimeentulon kannalta hullun hommaa. Mitä koru sinulle ensisijassa merkitsee, käyttöesinettä vai taideteosta. va i käyt tö es ine itä sä äs äm Käy jätt ko mme nt tis i tavaa onkin se, voiko määrittelyä tehdä ja onko se ylito im itu s@ ta ito .fi päätään tarpeellista. Eero Linturaari: Pikavippi, rintakoru, kulta ja rauta. Nykykorun suhde muihin taiteenaloihin on kuitenkin väitöskirjassa keskiössä, koska tulokulmanani oli Pierre Bourdieun kenttäteoria – miten kaikilla kentillä on taistelu siitä, kenellä on valtaa määritellä kenttää ja sen toimintatapoja. Taito ?Nro 3?• 2014. Ja toisaalta se, mitä taide on, on kompleksinen kysymys. Nykykoru taiteen kentällä vuonna 2012. Eero Lintusaari Pidätkö itseäsi taiteilijana vai käsityöläisenä, miksi. En ole kovin hyvin perillä nykytilanteesta, enkä tunne kovinkaan monta tekijää. –?Suomalainen korutaide on voimissaan, varsinkin jos katson sitä erityisesti nykykorun näkökulmasta. Miltä suomalainen korutaide mielestäsi tällä hetkellä vaikuttaa. Halusin tehdä väitöskirjan nykykorusta, koska olin kirjoittanut kuvataidekritiikkiä ja nykykoru näyttäytyi minulle aika hämmentävänä ilmiönä. vuosi. –?Paljon tapahtuu ja koulutustakin löytyy. Halusin selvittää, mitä se oikein on. Koruni ovat sekä käyttöesineitä ja taideteoksia. www.eerolintusaari.com Mi te n sin ä ko et sia ko ru t. Suomalaisessa korutaiteessa tapahtuu paljon, ja tekijät ovat keskenään erilaisia: osa tekee kannettavia koruja sekä objekteja, tematiikat vaihtelevat laajasti, monenlaisia materiaaleja käytetään… Suomalainen korutaide ei siis ole yksiulotteinen. Teen uniikkeja töitä, ja pyrin töissäni sanomaan ja kantaaottavuuteen. Mitä koru sinulle merkitsee, käyttöesinettä vai taidetta. Miksi päädyit tekemään nimenomaan koruja. Toki käsittelen paljon muutakin väitöskirjassa, koska olin kiinnostunut siitä, miten korusta – samalla tavalla kuin nykykorustakin – puhutaan. 15 Taito314_s14-74.indd 15 9.6.2014 17.57. Muutaman viime vuoden aikana on Suomessa ollut myös kiinnostavia korunäyttelyitä. Samalla tavalla on keramiikan alalla: käyttökeramiikka ja taiteena tehty. Lähtökohtani oli nykykorun ja nykytaiteen välinen suhde, koska olin nähnyt miten nykykoruna esitetyt teokset voivat olla nykytaiteen kaltaisia. –?Taiteilijana, ja nimenomaan korutaiteilijana. –?Koru voi olla sekä että. Asuin väitöskirjaa aloittaessani Lappeenrannassa, joten näin korutaidetta siellä ja olin tutustunut toimijoihin alueella muutoinkin. Korusta on tehty vähän väitöskirjoja, ja oma aihepiirini on sellainen, jota ei ole pahemmin tutkittu. Suomalainen nykykoru on paremmin tunnettu kansainvälisesti kuin Suomessa, ja erityisen ilahduttavaa on se, että suomalaisia on ollut Herbert Hoffman -palkinnon saajina (Helena Lehtinen ja Mia Maljojoki), koska silloin on tunnustettu suomalaisen korutaiteen arvo. Tätä jaottelua voi katsoa samalla tavalla kuin valokuvaa: on käyttökuvia ja taidevalokuvia. Ta ide te ok . –?Olen tehnyt väitöskirjan Onko puhelinkoppi koru. Miltä suomalainen korutaide mielestäsi tällä hetkellä vaikuttaa. Olin myös kriitikkona kiinnostunut taidekentän toimintatavoista
Nyt hän on tyyppi, joka valmistaa puisia pokia. 17 Taito314_s14-74.indd 17 9.6.2014 17.58. Kuvat Sami Perttilä Taito ?Nro 3?• 2014. Tyyppi ja puiset pokat Hienopuuseppä Matti Hänninen ajatteli vuosia sitten, että hän onnistuisi kiinnittämään asiakkaidensa huomion puisilla pokillaan myydessään valmistamiaan kalusteita. Matti Hännisen Kraa Kraalla ei ole kivijalkamyymälää, mutta showroom sijaitsee Tampereen Peltokadulla. Teksti Tiina Aalto. Kävikin niin, että pokat alkoivat kiinnostaa asiakkaita kalusteita enemmän
Haastattelu tehdään Tampereen Peltokadulla, jossa sijaitsee Hännisen Kraa Kraa Eyewearin toimitilat. –?Puu on aina elävä materiaali. Hänen vastuullaan on muun muassa erilaiset sopimusasiat. Ensinnäkin kehykset ovat hyvin pieniä esineitä, joiden muotoiltava ja skaalattava pinta-ala on hyvin rajallinen. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 18 9.6.2014 17.59. Lisäksi niihin kohdistuu useita erilaisia kestävyysvaatimuksia: mekaaninen rasitus, ihon hikoilu, erilaiset ihon pH-arvot, kasvojen vaihtelevat muodot sekä itse ilmasto. –?Niin katsos meillä on tässä tämä työterveyshuolto näin lähellä… Mutta vaikka Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistunut Hänninen mielellään vitsiä veistääkin, hän on työnsä suhteen tarkka ja vaativa. M atti Hännisestä ei oikein voi tehdä vakavaa haastattelua, ja siitä hän pitää itse huolen. On mahdollista, että esimerkiksi lomaillessa jossakin kostean ilmaston paikassa sangat voivat tuntua hiukan löysemmiltä kuin kuivemmassa ilmastossa, Hänninen selittää. Mutta on puisissa kehyksissä ollut monta muutakin tarkkuutta ja tuotekehittelyä vaativaa juttua. Kehykset valmistetaan ohuista puuviilukerroksista, jotka valmistetaan Suomessa. 18. Tehdaskiinteistön alakerrassa sijaitsee eläinlääkäriasema. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ”tavalliset” silmälasit painavat noin 30–50 grammaa. Kraa Kraa Eyewear Laura Lehtinen on Matti Hännisen yhtiökumppani. Ehkä siitä syystä hän onkin ajautunut tekemään erittäin pikkutarkkaa työtä: siroja, alimmillaan vain 6 grammaa painavia puisia silmälasinkehyksiä
Kehyksiin löytyy useita eri värivaihtoehtoja. Siitä alkoi pitkäjänteinen tuotekehitystyö toimivien kehysten aikaansaamiseksi. Vuonna 2012 Kraa Kraa Eyewear muutti yritysmuotoaan osakeyhtiöksi ja Hännisen tueksi ja osakekumppaniksi lähti mukaan Laura Lehtinen, jonka vastuulla on erilaiset myyntiin ja markkinointiin liittyvät seikat. Ajattelin, että minut opittaisiin tuntemaan tyyppinä, jolla on puiset silmälasit, hän muistelee hymyillen vuosien takaista aikaa. Se on todellista lähituotantoa. ewe raa Ey Kraa K ar –?Minulla on kaveri, joka kaataa yksittäisiä puita ja työstää ne viiluiksi. Samanlaista rakennetta käytetään muun muassa rullalaudoissa tai jousipyssyissä. T ie kehysten tekijäksi kulki Hännisen valmistamien puukalusteiden kautta, ja alkuun puiset kehykset piti olla vain hänen itsensä päässä. Niiden lisäksi erityisen tärkeää on pokien ulkonäkö, sillä niiden on näytettävä hyvältä. Hänen kauttaan saan materiaalia, jonka alkuperäisen sijainnin saan tarkalleen tietää. Siksi esimerkiksi Kraa Kraan kotisivuilta voi lukea hyvin yksityiskohtaiset ”käyttöohjeet” kehyksille. –?Kun kävin myymässä puisia tuotteitani erilaisilla messuilla ja myyntitapahtumissa, ajattelin erottuvani joukosta puisilla kehyksilläni. P okat valmistetaan ohuista puuviilukerroksista, joiden ansiosta niistä tulee hyvin kestävät. > Taito ?Nro 3?• 2014. Kaikki nämä seikat on pitänyt ottaa huomioon kehyksiä suunnitellessa. Tuotannossa suositaan kotimaisia puulajeja. Tehtäväni on mahdollistaa se, että Matti voi keskittyä itse tuotteiden valmistukseen ja tuotekehitykseen. Matti Hänninen pitää kädessään aihiota, josta silmälasinkehykset työstetään. Jostain syystä Hännisen pokat alkoivat kiinnostaa asiakkaita enemmän kuin hänen muut tuotteensa. Yhtenä erikoisuutena on nykyään myös se, että osa kehyksistä on valmistettu puista, joille voidaan antaa tarkat koordinaatit siitä, missä puut ovat kasvaneet. –?Tavallaan minä teen niitä ”tylsiä” paperitöitä. 19 Taito314_s14-74.indd 19 9.6.2014 17.59. Luonnollisesti asiakkaita usein kiinnostavat käytettävyyteen liittyvät seikat, silmälasien ensisijainen tehtävä kun kuitenkin on olla apuväline. Kehyksiin kohdistuu useita erilaisia kestävyysvaatimuksia: mekaaninen rasitus, ihon hikoilu, erilaiset ihon pH-arvot, kasvojen vaihtelevat muodot sekä itse ilmasto. Minä mietin sitten puolestani niitä kaikenlaisia sopimusasioita, Lehtinen kertoo
Jällenmyyjiä kehyksille on kymmeniä, ja alihankintaverkosto on toimiva. Koivuntuohiset kehykset ovat koristaneet muun muassa Oras Tynkkysen kasvoja. M inkälaiset ihmiset sitten päätyvät käyttämään Kraan Kraan kehyksiä. –?Kyllä Masa hyvin englantia puhuu. Hänninen kokee olevansa ”tamperelainen kosmopoliitti”, joka puhuu ruotsia Tampereen aksentilla sekä hyvää tampereenenglantia. Kehystenhän pitää olla kestävät ja hyvin käytettävät. Hänninen itse uskoo, että he ovat tyyppejä, jotka haluavat erottautua massasta. Sanat ovat tosi selkeitä ja ytimekkäitä, Lehtinen naurahtaa. 20. Kraa Kraan Peltokadun tiloista voi käydä katsomassa itselleen kehyksiä, mutta mikäli ne hankitaan ihan todelliseen apuvälinekäyttöön, ne täytyy luonnollisesti käyttää optikon kautta. Näin ollen käytetyllä materiaalilla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 20 9.6.2014 18.00. –?Teemme myös jonkin verran aurinkolaseja, joten mikäli niihin ei kaivata vahvuuksia, niitä voi käydä ostamassa meiltä ihan suoraankin, Hänninen sanoo. Sitä myös Hänninen itse on miettinyt. Tämän lähemmäksi luontoa tuskin voi päästä. Kysymystä siitä, eikö ulkomaisilla messuilla esiintyminen näin spesiaalituotteella ole nostanut pelkoa plagioinnista, ei voi sivuuttaa. Suomessa Kraa Kraan kehyksiin pääsee tutustumaan myös noin parissakymmenessä optikkoliikkeessä. Ja sellaisia, jotka arvostavat luonnonmateriaaleja ja kestäviä arvoja. Tästä Sami Perttilän ottamasta kuvasta syntyi kansikuvamme, jonka Mirja Marsch toteutti. Se on nimittäin ilmastomme, jossa raaka-aineemme kasvaa. Lehtinen lienee ollut suureksi avuksi Hänniselle muun muassa ulkomaisilla messureissuilla, joita yritys vuosittain tekee ulkomaanmyyntiä edistääkseen. Kuvassa Hännisellä on ”mikkoalatalonsiniset” kehykset. –?Tässä on kuitenkin eräs asia, joka turvaa tuotettamme. Maailmassa on vain muutamia alueita, joista voidaan saada yhtä laadukasta puuta tähän tarkoitukseen. Yksi sellainen voisi olla esimerkiksi vihreiden poliitikko Oras Tynkkynen, joka on esiintynyt tuohipäällysteisissä Kraa Kraan koivukehyksissä.. Tässä tulemme siihen, mikä on kilpailuvalttimme. T ällä hetkellä näkymät puisille designkehyksille ovat hyvät. Omaan kivijalkakauppaan Kraa Kraa tuskin koskaan päätyy, sillä tarkoitus on pysyä kehyksien valmistajana ja pyrkiä kasvattamaan ulkomaanvientiä. Hänninen itse kokee olevansa ”tamperelainen kosmopoliitti”, joka puhuu ruotsia Tampereen aksentilla sekä hyvää tampereenenglantia
Kolumni Susanna Mattheiszen: Talkoita ja toreja Vaikeinta käsityöyrittämisessä on minun toistaiseksi lyhyen urani aikana ollut myyntitapahtumissa käynti. Eka kerta oli menestys, mutta mihin siitä jatketaan. Taito ?Nro 3?• 2014. Kuinka sitten käykään, niin yksi asia on jo selvä: joukossa on valtava voima. Ja sisätiloissa on leppoisaa, kun ei tarvitse stressata siitä, sataako lunta, vettä vai pieniä ukkoja. Yhteistyöllä, talkoilla, aktiivisuudella ja asioihin tarttumisella meillä on yhdessä mahdollisuudet vaikka mihin.. Mutta paras oli vasta edessä: hyvän kokemuksen innoittamina muutamat muutkin yrittäjät halusivat järjestää omaan kaupunkiinsa Käsityökorttelin, ja niinpä me päätimme täräyttää täksi kevääksi oikein kiertueen. Lisäksi keskeinen sijainti oli siunaus, sillä torin läpi virtasi väkeä aamusta iltaan. Tätä kirjoittaessani kiertueen ensimmäiseen kortteliin on vielä viikko aikaa, mutta lehden ilmestyessä koko kiertue on jo ohi. Ilman rahaa on aika hankalaa markkinoida uutta tapahtumaa, mutta pienistä puroista kasvoikin iso virta, kun kaikki osallistujat rummuttivat tapahtumaa omille asiakkailleen. Viitisenkymmentä rohkeaa kanssayrittäjää osti minulta myyntipaikan, ja elokuun lopussa oli H-hetki. Ja jos myyntipaikkamaksut olisivat minimissään, kenellekään ei tulisi taloudellista katastrofia, vaan pienimmillekin yrittäjille tarjoutuisi mahdollisuus osallistua. Mieleeni tuli, että jonkun tarttis tehdä jotain. Useat yrittäjät kertoivat tehneensä myyntiennätyksen, ja asiakkailta tuli vain kiittävää palautetta. Se kesä minulta kuluikin sitten järjestäessä myyntitapahtumaa, joka sai nimekseen Käsityökortteli. Katselin tympääntyneenä oman kojuni edessä myytäviä pikkukätösten luomia viiden euron nahkalaukkuja, ja ihmettelin pääkaupungin keskeisimmällä paikalla olevaa toria, joka oikeastaan aina on tyhjä. Asiakkaita suorastaan tulvi paikalle, ja myyjillä oli hymy herkässä. Mätkähdetäänkö rähmälleen pohjamutiin vai ylitetäänkö taas unelmia. En ole eläessäni jännittänyt niin paljon: jos paikalle ei tulisi asiakkaita, myyntiä ei tulisi nimeksikään ja taivaalta tulisi kaatamalla vettä, minulla olisi kymmenien yrittäjien pettymys niskassani. ”Mutta kun hervottomankin myynnin jälkeen olen miinustellut kassasta messujen aiheuttamat kulut, olen kauhukseni todennut useamman kerran, että paska reissu, mutta tulipa tehtyä.” Susanna Mattheiszen on graafinen suunnittelija ja käsityöläinen. Ja koska minussa on yllytyshullun vikaa, päätin, ettei takuulla olisi mitenkään mahdotonta vuokrata Narinkkatoria ja järjestää itse markkinat, joissa ei olisi metrilakua eikä pölypusseja, vaan pelkkää kotimaista yrittäjien tekemää käsityötä. Sen lisäksi, että tällaiselle yksinään kotona viihtyvälle epäsosiaaliselle hiipparille markkinahumu on henkisesti ja fyysisesti raskasta, reissut ovat tupanneet rasittaa pahasti myös kukkaroa. Mutta kun hervottomankin myynnin jälkeen olen miinustellut kassasta messujen aiheuttamat kulut, olen kauhukseni todennut useamman kerran, että paska reissu, mutta tulipa tehtyä. Esitin haaveeni käsityöyrittäjäkollegoille, jotka kannustivat minua toimimaan. Olen kokeillut myös isoja messuja. Pikku (käsityö)markkinat olen todennut vikatikeiksi, sillä ”kalliit” tuotteeni kiinalaisten aurinkolasien ja harrastajamummojen villasukkien joukossa saavat potentiaaliset asiakkaat muuttumaan julmiksi itsetunnonlyttääjiksi spontaaneilla hinnankauhisteluillaan. Viime kesänä olin Helsingissä Kampin kauppakeskuksen edessä olevalla Narinkkatorilla markkinoilla, joiden piti olla käsityöpainotteiset. Olen tullut ääneen itkien kotiin puolisoni siipien suojaan sellaisten markkinoiden jälkeen, ja nyt osaan jo pysyä poissa niistä. Olo oli euforinen, kun sen päivän jälkeen ajelimme kotiin Itä-Suomeen. Niistä olen nauttinut, sillä asiakaskunta on lähempänä toivottua. Jos minua viime elokuussa jännitti, niin nyt vasta jännittääkin. Hänen yrityksensä on nimeltään Susannan Työhuone. 21 Taito314_s14-74.indd 21 9.6.2014 18.35. Kolmesta muusta kaupungista nousi aktiivisia porukoita organisoimaan omia kortteleitaan. Meistä jokainen on yksinään kovin pikkuruinen, mutta sadasta pienestä kertyy jo melkoisesti tehoa
Teksti Merja Räty. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 22 9.6.2014 18.00. Teema Korutaidetta Ei mikään turha paperinpyörittäjä Kun Janna Syvänoja alkoi 1980-luvun lopulla tehdä koruja paperista, ei kierrätyksestä juuri puhuttu. Kuvat Sami Perttilä 22
Taito ?Nro 3?• 2014. Kertaalleen käytetystä paperista on syntynyt useita veistoksia ja koruja. Paperista tehdyt taidekorut auttoivat Syvänojaa löytämään oman tyylinsä. Paperikoruissani ihmisiä kiinnostavat sekä materiaali että se, miten koru on tehty. Minulla ei ollut aiempaa suhdetta koruihin, ei koulutuksen antamaa historiaa tai perimätietoa materiaaleista tai tekniikoista, mutta tehdessäni niitä olen saanut sisältöä ja ymmärrystä siihen, mitä koru voi olla. Käyttämäni tekniikat olen kehittänyt itse. Paperin valitsin siksi, että halusin tehdä jotain jo käytetystä . Koska ekologiset kysymykset ovat minulle tärkeitä, uuden tuottaminen tuntui ongelmalliselta. –?Koruja tehdessäni saatoin hyödyntää koulutustani, koruhan on vähän kuin pienoismalli. ”Koruhan on vähän kuin pienoismalli.” T aiteilija Janna Syvänoja on koulutukseltaan sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija, joka alkoi jo opiskeluaikoinaan tehdä koruja. Syvänojan veistokselliset paperikorut ovat sellaisia, että niitä kannetaan, ei vain ripusteta kaulaan. –?Taidekorun kantaja ilmaisee, että hän on valmis kommunikoimaan, keskustelemaan. Ei siksi, että ne olisivat poikkeuksellisen isoja tai painavia, vaan siksi, että taidekoru on samalla kannanotto ja viesti. Ja erikoinen koru todella kiinnostaa, se ei jätä kylmäksi. > Siinä missä muut tuskailevat jätepaperin kanssa, Janna Syvänoja on nähnyt sen kauneuden. Kun tarvitsin kesätorille myytävää, keksin korut ja materiaaliksi käytetyn paperin. 23 Taito314_s14-74.indd 23 9.6.2014 18.00. –?Opiskelin alaa, joka tuottaa uusia esineitä. eikä opiskelijabudjetissani ollut myöskään rahaa materiaaleihin, kertoo Syvänoja. Koruissa kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen, ja kierrätysmateriaaleista tekeminen toi mielenrauhan ja innon
Syvänoja on pysynyt uskollisena kierrätysmateriaalin käytölle niin koruissaan kuin muissakin töissään. Jokainen paperipino on erilainen; sahattu pinta antaa jokaiselle korulle ainutlaatuisen ilmeen. Uudesti syntyvä maisema -teokseen on käytetty ruusun terälehtiä. Ja tapahtuu muodonmuutos: koru näyttää kaulassa aivan toisenlaiselta kuin pöydällä. Me olemme päättäneet, että kulta ja timantit ovat arvokkaita. Arvoksi tarjoan korun tekemiseen käytettyä aikaa ja sen antamaa toivottavasti esteettistä elämystä, joka voisi avata silmät näkemään kauneutta yllättävissä asioissa. Kootessani korua en enää juuri viimeistele paperin pintaa. Hevosen tuoma jokapäiväinen luontosuhde vahvisti ajatustani siitä, että haluan olla luonnon puolella, en sitä vastaan. Toivoisin, että koruni olisivat mukana kulkevia taide-esineitä, joita ei myöskään väliaikoina jätettäisi laatikkoon. Taiteilija pukee malliksi ylleen yhden kaulakoruistaan. Yritän löytää tuttuihin materiaaleihin uuden mutta niille luontaisen tavan olla. –?Muoto syntyy sahalla ja poralla. Materiaali on Syvänojalle ennemminkin yhteistyökumppani kuin työstämisen kohde. Mutta mikä tässä maailmassa on arvokasta: luonto ja yhteispeli luonnon kanssa. Materiaalin aikaisempi elämä on mukana, ja työn kautta annan sille uuden sisällön tai tehtävän. Hänelle vanhan, jo yhden elämän eläneen materiaalin käyttö ei ole päälle liimattua kikkailua, vaan omista arvoista lähtevä valinta. Paperikorun tai -veistoksen tekeminen vaatii sekä krouvimpia työvälineitä että hidasta käsin tekemistä. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 24 9.6.2014 18.00. –?Minä olin tallityttö. –?Koruhan on arvosymboli, ja omilla taidekoruillani haluan osoittaa, että myös pois heitettävä voi olla arvokas. –?Koru alkaa elää, kun joku sitä käyttää. Teenkin käytettäviä taidekoruja: otan huomioon ihmisen mittasuhteet. En myöskään suunnittele etukäteen, vaan lähden liikkeelle materiaa- 24. –?Materiaali on minulle tärkeä
Yhteistyö materiaalin kanssa viehättää minua kovasti. Muodon syntyminen on aina lahja, ja paperikorun tekemisen hidas prosessi vertautuu mielessäni luonnon kasvuun. Jos oikeat ihmiset löytävät työt oikeaan aikaan, on reitti maailmalle helpompi: Janna Syvänojan paperikorut löydettiin nopeasti, ja hän pääsi torikojun takaa suoraan Pariisiin. Korutaide on Suomessa suhteellisen nuori ala mutta Syvänojan mukaan virkeä. Chikako Harata Janna Syvänojan korut ovat taideteoksia ja pienoisveistoksia, jotka on tehty käytettäviksi. Se, saako korutaiteella tienattua leipänsä, onkin sitten toinen juttu. Loppujen lopuksi punaisen eri sävyissä hehkuvan työn koko oli 178?x?550 senttimetriä. Kun taiteilija aloitti ruusunlehtien keräämisen, hän ei vielä tiennyt, onko niistä mihinkään. Ride through the space on kaulakoru, johon on käytetty autonrengasta, asvalttia, soraa sekä sähkökaapelia. –?Vaikka teen koruja muistakin materiaaleista, paperikoruista minut tunnetaan. Tekemiseni rytmittyy sen mukaan, mikä näyttely on tulossa: näyttelyitä on kymmenisen joka vuosi eri puolella maailmaa. Aina on jotain meneillään, mutta paperikorut ovat niitä, jotka ovat olleet mukana 1980-luvun lopulta asti, ja niiden tekeminen jatkuu taukoamattomana sarjana.. 25 Taito314_s14-74.indd 25 9.6.2014 18.00. Esimerkiksi Keski-Euroopassa korutaide on ollut pidempään omana taiteen alanaan. Korut ovat kuitenkin saaneet alusta lähtien rinnalleen myös veistoksia, installaatioita ja muita taideteoksia. –?Suomessa on paljon uusia tekijöitä ja koulutusta; myös Korutaideyhdistys pyrkii kokoamaan voimat. Taito ?Nro 3?• 2014. lista, siitä miten se käyttäytyy ja miten se tottelee. –?Kerätessäni materiaalia ruusuteokseeni ajattelin, miten onnekas olen, kun voin olla puistossa, kerätä materiaalia ja saada samalla ison annoksen värienergiaa, naurahtaa Syvänoja ja viittaa teokseensa Uudesti syntyvä maisema. Janna Syvänojan paperikorut löydettiin nopeasti, ja hän pääsi torikojun takaa suoraan Pariisiin. –?Onneksi minulla oli vain kolme akryylilevyä, muuten en olisi voinut lopettaa: ihanan väristen terälehtien kanssa työskentely tuntui niin hyvältä. Syvänojan taiteellinen työskentely alkoi koruista, ja koruja hän tekee edelleen. Korutaide on ala, jolla kansainvälistyminen on tärkeää, koska täällä niin ostajia kuin käyttäjiä kin on vähän. Kevättalvella Helsingissä Galleria Amassa oli näytteillä teoksia, joissa materiaalina oli muun muassa ruusun terälehtiä ja hanhensulkia
Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 26 9.6.2014 18.00. Teema Korutaidetta Jänis-korut ovat olleet tuotannossa 70-luvulta lähtien 26
Vuosikymmentenkin jälkeen metallit tottelevat häntä yhä. Metallinen k Min kinen Hopeaseppä ja kuvanveistäjä Eila Minkkinen on luonut pitkän ja näyttävän uran. 27 Taito314_s14-74.indd 27 9.6.2014 18.00. Taito ?Nro 3?• 2014. Teksti ja kuvat Tiina Aalto Eila Minkkistä on luonnehdittu rohkeaksi ja aikaansa edellä olevaksi naistaiteilijaksi, joka ei ole suostunut kangistumaan kaavoihin eikä materiaaleihin
28. Suurten näyttävien teoksien lisäksi Eila Minkkinen tunnetaan erityisesti koruistaan. Koulutus alkoi painottua teollisen muotoilun suuntaan – ja Minkkinen puolestaan keskittyä entistä enemmän taiteeseen ja koruihin. Korujen valmistus on se, mistä hän on aikanaan lähtenyt taiteen tielle ja mitä hän ei koskaan ole lopettanut. Hän tarkoittaa esimerkiksi suuria, jopa metri kertaa kaksi metriä olevia kuparireliefejä, jotka on valmistettu repoussé-tekniikalla. Opin korujen lukkojen ja saranoiden rakentamisen, suljetun muodon valmistamisen, juottamisen eli esineen eri osien liittämisen toisiinsa sekä erityisesti sen, miten hallitaan tulta. –?Olen minä suurimpien teosten tekemisestä varastoon jo luopunut, Minkkinen myöntää ja jatkaa: –?Välillä oikein mietin, miten olen ikinä jaksanut raskaiden esineiden ja työtapojen kanssa edes työskennellä. Vaikka Minkkinen on täysverinen taiteilija, hänen korunsa ovat hyvin käyttäjäystävällisiä. ila Minkkisen pitkä ura ei näytä hiipumisen merkkejä. Tulen ja metallien osaamattomasta hallinnasta voi nimittäin koitua kallis kaaos. Konginkankaalta Helsinkiin muuttanut taiteilijanalku oli päässyt Taideteolliseen iltakouluun, ja paiskittuaan vuoden erilaisia hanttihommia päivisin hän onnistui lopulta pääsemään oppipojaksi kultasepänverstaaseen. Minkkisen ura alkoi 60-luvun alussa. Hän on ollut koko ikänsä vapaa taiteilija. Kolme vuotta paiskittuaan päivät töissä verstaalla ja illat koulun penkillä hän aloitti päätoimisen opiskelun Taideteollisen korkeakoulun metallitaiteen osastolla. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 28 9.6.2014 18.00. –?Nuo vuodet verstaalla olivat hyvin merkittäviä, sillä opin todella tärkeitä taitoja. Tekniikalla tarkoitetaan metallien pakottamista ja kuviointia punsselipakotustekniikalla. Noiden 80-luvulla ja 90-luvun alussa tehtyjen teosten vuoksi Minkkinen sai muun muassa valtionpalkinnon
kuuluu Eila Minkkisen ”facebook-kavereihin”, joita hän nykyään valmistaa. Lisäksi tietysti niiden pitää olla kauniita, joskin kauneuden määritteleminen onkin hiukan hankalaa…. Minkkistä on luonnehdittu rohkeaksi ja aikaansa edellä olevaksi naistaiteilijaksi, joka ei ole suostunut kangistumaan kaavoihin eikä materiaaleihin. > Taitettu ohut kuparilevy taipuu taiteilijan käsissä veistoksiksi, jotka vaikuttavat keveiltä kuin paperi. 29 Taito314_s14-74.indd 29 9.6.2014 18.00. Taito ?Nro 3?• 2014. Eläinaiheiset korut ovat olleet suosittuja vuosikymmenestä toiseen. Metallit, erityisesti pronssi, hopea ja kupari, ovat kuitenkin olleet aina matkassa mukana. Hän on tehnyt koruja, veistoksia ja taideteoksia niin paperista, betonista, maa-aineksista kuin elektroniikkaromustakin. Mino Tauruslainen Jr. Teoksessa on 12 osaa: kierrätettyjä kupariputkia, messinkiä ja puuta. Vaikka Minkkisen koruissa aiheet ja hahmot ovatkin vaihdelleet vuosikymmenten aikana, ehkä tunnetuimmiksi niistä ovat nousseet 70-luvulta lähtien tuotannossa olleet karhu-, kettu- ja jäniskorut. Ne eivät saa olla liian raskaita, eivätkä teräviä. –?Haluan, että koruni ovat myös käytettäviä. Minkkinen näkee korunsa kahtaalta: taideteoksina ja käyttöesineinä. Vaikka esimerkiksi karhu-sormuksen ulkonäkö on pysynyt melko samanlaisena vuodesta toiseen, kokoa on hieman pienennetty käytännöllisyyden vuoksi
–?Mutta en minä sellaisesta touhusta enää oikein jaksa innostua. Tilaa siis on ja töitä paljon tehtävänä – taidetta ja koruja.. Eila Minkkisen myymälä-galleriassa voi helposti todeta kuinka monipuolinen taiteilija hän on. • Galleria Gylich, Kartanontie 28, Eurajoki Eila Minkkinen: Iloisia ajatuksia – Koruja ja veistoksia eri materiaaleista 15.8. Tulevana kesänä Minkkisen taidetta voi nähdä ainakin Eurajoella Vuojoen Kartanon kesänäyttelyssä.. Minkkisen kesä Eila Minkkinen on asunut Raumalla ihan Vanhan Rauman sydämessä jo vuosikymmeniä. Vapaan taiteilijan tyyliin Minkkinen itse toteaa, että kesän turistikautta ajatellen olisi markkinointi pitänyt aloittaa jo ajat sitten. Lisäksi pihapiirin entisessä tallirakennuksessa on vielä yksi työtila. –?Mutta nyt harmittaa, että urani alkuaikoina en leimannut epäjaloista metalleista tehtyjä korujani enkä myöskään dokumentoinut ostajia mitenkään. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 30 9.6.2014 18.06. Suurimman osan ajasta Minkkinen kun kuitenkin viettää gallerian takahuoneissa, joissa on kaksi verstastilaa. Ensi vuonna Rauman taidemuseossa on suuri Minkkisen retrospektiivinen näyttely, ja sinne on luonnollisesti tulossa myös hänen aivan viimeaikaisia korujakin. Viisitoista vuotta olen ajanut tätä myymälää pikkuhiljaa alas, mutta tässä se nyt kuitenkin yhä on, hän nauraa. Myymälä-gallerian ovet ovat siis auki ja asiakkaat tervetulleita kunhan ensin varmistavat, että taiteilija on paikalla. asti 30. Yhä edelleen hänellä on Vanhankirkonkadulla myymälä-galleria, joskin myymälä on auki vain satunnaisesti. Mikäli jollain sattuisi nuoruudenaikaisia korujani olemaan, toivoisin saavani niistä tiedon
Kurssilaiset ovat tehneet niistä erilaisia pieniä laukkuja, pussukoita ja kukkaroita. –?Työtä tehdään pitkälti materiaalin ehdoilla. Myös nahalle > Taito ?Nro 3?• 2014. 31 Taito314_s14-74.indd 31 9.6.2014 18.06. –?Nahka on elävä materiaali, ja siitä voi nähdä eläimen historian. Nahankäsittely alkaa sillä, että nahasta poistetaan käsin taotulla työkalulla lihaa, rasvaa ja kalvoja. Myös yhden kurssilla valmistetun takin taskujen virkaa hoitavat kivespussit. Juuri nyt Muinaiset tekniikat Kitty von Wrightin pässin kivespussista valmistama pussukka. Pässinkivespusseja ja hirvenkorvahanskoja Axxell Brusabyn koulussa Kemiönsaarella opiskelee k o l m atta v u o tta n a h a n pa r k i nta - j a luutyökurssilaisia. Pyöreän muotonsa ansiosta kivespussi sopii hyvin erilaisten saumattomien pussukoiden valmistamiseen. Pitkään prosessiin kuuluu paljon kemiaa, säiden tarkkailua ja luovaa työskentelyä materiaalin ehdoilla. Erilaiset nahat käyttäytyvät materiaaleina eri tavoin. Siinä näkyvät kaikki arvet, finnit ja mustapäät, kurssin opettaja Hanna Nore kertoo. Alun perin v u o d e n k e s tävä k s i s u u nn i t e lt u k u r s s i on oppilaiden t o i v e e s ta v e n y n y t jo kolmevuotiseksi. Teksti ja kuvat Niina-Kaisa Perälä Kurssilaiset tekevät kaiken alusta asti itse. Nahasta näkyy muun muassa mitä eläin on syönyt, mitä lääkkeitä sille on annettu ja minkä ikäinen se on ollut. Eri työvaiheet voivat kestää jopa kuukausia, ja jokainen valmis tuote onkin todellinen työvoitto. Sen jälkeen nahasta poistetaan karvat, ja sitten se neutralisoidaan ja parkitaan
Hirvenkorvan työstäminen aloitetaan nylkemällä korva. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 32 9.6.2014 18.06. Hirvennahkaa kaapimassa Synnöve Nenonen (vas.) ja Kristiina Juvas. Kitty von Wright työstämässä poronnahkaa. Ennen kuin nahasta voi tehdä esineitä, on työstettävä materiaali valmiiksi. Luiden esiin >> Hanna Nore (vas.) ja Kitty von Wright tarkastelemassa työn alla olevaa poronnahkaa. Teurastamolta saatujen luiden ja sarvien kanssa Nore teki monenlaisia kokeiluja, onnistui ja epäonnistui. Oppinsa hän ammensi tuolloin kirjallisuudesta, internetistä ja kokeneiden tekijöiden vinkeistä. –?Olin kolmetoistavuotiaana tätini aputyttönä viikinkimarkkinoilla. Ensimmäisessä työvaiheessa nahasta kaavitaan pois liha, rasva ja kalvot. Sieltä äiti sitten haki minulle luita ja sarvia. –?Kotiin päästyäni pyysin ensi töikseni puhelinluettelon ja soitin lähimpään teurastamoon. Nore itse hurahti alun perin luutöihin ja tutustui sitä kautta myös nahankäsittelyn saloihin. 32. Kurssilla käytetään vain perinteisiä nahankäsittelyn tekniikoita, eikä kemikaaleihin kosketa. tehtävät käsittelyt vaikuttavat materiaalin ominaisuuksiin. Tunnelma ja ihmiset veivät mennessään. Tutustuin siellä lähemmin muinaistekniikoihin ja perinnetaitoihin. Värjäykset ja parkitsemiset tehdään luonnonmateriaaleilla ja perinteitä kunnioittaen
Hanskan kämmenosa on vahvistettu lampaannahalla. 33 Taito314_s14-74.indd 33 9.6.2014 18.06. Erityisenä haasteena oli Nenosen mukaan saada tehtyä kaksi suurin piirtein samanlaista hanskaa. Taito ?Nro 3?• 2014. Vuorina näissä hanskoissa on villalapanen. Ne on suunniteltu ja tehty materiaalin ja siinä olevan muodon ehdoilla. Kun pihaan tuotiin hirvenpää, Synnöve Nenonen päätti valmistaa sen korvista hanskat. Monien työvaiheiden kautta hirven korvista syntyivät nämä hanskat. Kaksi korvaa ei ihan riitä hanskojen tekemiseen, ja peukaloa varten materiaalia on otettu kolmannesta korvasta. Hirvenkorva on hanskoissa sen muotoinen kuin se oikeasti on. Synnöve Nenonen aloitti näiden hirvenkorvahanskojen tekemisen siitä, kun tutut metsästäjät toivat kokonaisen hirvenpään hänen pihaansa
–?Ajattelin kokeilla tässä vähän erilaista tekniikkaa, ja karvat on poistettu mädättämällä nahkaa muovipussissa. Haju oli aikamoinen, ja karvojen irtoaminen kesti odotettua kauemmin, Synnöve Nenonen kertoo. Ennen kuin tätä peurannahkaista laukkua on voitu tehdä, nahasta on pitänyt poistaa karvat mädättämällä. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 34 9.6.2014 18.06. Kristiina Juvaksen pitkävartisissa kengissä on käytetty somisteena mateennahkaa. Hajusta huolimatta lopputulos on upea. Soljen tappi on peuransarvea. Eipä uskoisi minkälaisia työvaiheita tämän kauniin käsilaukun valmistusprosessista löytyy. 34. Eri työvaiheet voivat kestää jopa kuukausia, ja jokainen valmis tuote onkin todellinen työvoitto. Laukussa on hyödynnetty myös hirvensorkkaa yksityis-kohtana soljessa
35 Taito314_s14-74.indd 35 9.6.2014 18.06. Kivespussi on työstetty kuten mikä tahansa muukin nahka. Taustalla Liina Heinosen rasvaparkittu ja kahvilla sävytetty lampaantalja, jossa on vaahteranlehtivärillä maalatut kuviot. Synnöve Nenosen valmistamat kengät on valmistettu peurannahasta. Pinnan kuviot on tehty kaivertamalla. Taito ?Nro 3?• 2014. Nämä Synnöve Nenosen tekemät salaattiottimet ovat kasvivärjättyä hirvenluuta. Pohjan vahvistamiseen on käytetty villisiannahkaa. Kristiina Juvaksen pässin kivespussista tehty kännykkäpussukka on osoittautunut käytössä toimivaksi. Ensin se on kaavittu puhtaaksi ja sen jälkeen käsitelty työstettäväksi
Nahanparkinta- ja luutyökurssi on vetänyt väkeä hyvin. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 36 9.6.2014 18.06. 36. kaivamiseen liittyi myös nylkytyötä, ja tätä kautta Nore kiinnostui myös nahasta materiaalina. Innostus ei kuitenkaan tunnu yhtään laantuneen. Innostusta perinteisten taitojen oppimiseen löytyy, ja kurssilaisia on tullut jopa Vaasasta saakka. –?Periaatteeni on se, että kaikki materiaali käytetään hyödyksi eikä mitään heitetä pois. –?Keväällä alkaneeseen uuteen ryhmään olisi ollut enemmän tulijoita kuin mitä voitiin ottaa. Nyt, vuosia myöhemmin, Nore on työstänyt nahkoja aina oravasta biisoniin saakka. Retkisäkin nyörit ja ompeleet ovat vuohennahkaa ja vahvikkeet hirvenluuta. Kitty von Wright on ottanut vaikutteita lampaannahkaiseen laukkuunsa merimiessäkistä. –?On hienoa, että kiinnostus ja arvostus näitä vanhoja taitoja kohtaan on jälleen herännyt henkiin.. Luiden sivutuotteena tuli nahkaa, ja sitäkin oli sitten opeteltava hyödyntämään. Nore kertoo
S i l l ä k ä ä n e i p u h ta at v i l l at o l e p u s s i s s a . Sarja 1/4 Kuitukysymyksiä Tiina Aalto Eläinkuituko eettinen valinta. Vä h e m m ä l l e h u o m i o l l e o n j ä ä n y t l u o nn o n k u i t u j e n k u i t u t u o ta nt o . 37 Taito314_s14-74.indd 37 9.6.2014 18.06. T u o ta nt o e l ä i nt e n k o h t e l u e l i nta r v i k e a l a l l a o n p u h u tta n u t k u l u tta j i a j o v u o s i k a u s i a . Teksti Meri Karppanen, Muotikaupan Liitto ry Taito ?Nro 3?• 2014
Synteettiset kuidut, joita monilta ominaisuuksiltaan pyritään valmistamaan eläinkuitujen tapaisina, eivät hienouksistaan huolimatta yllä tämä kuituryhmän tasolle. Kuvan alpakat eivät ole tuotantoeläimiä. Luonnon proteiinikuitujen eli eläinkuitujen ympäristöeettiset kysymykset koskevat paitsi eläinten oikeuksia myös tuotantoeläinten aiheuttamaa ympäristön kuormitusta sekä kuitumateriaalien vaativia monia käsittelyjä, joissa käytetään huomattavia määriä 38. Samalla kun eläinkuituisia tuotteita ihaillaan ja eläimistä puhutaan kyllä niiden oikeilla nimillä – lampaanvillaa, kamelinkarvaa, angoraa – kaikki eivät pysähdy ajattelemaan elävän luontokappaleen osaa modernissa massatuotannossa. Ihmiskunnan luoma kehittyneinkään teknologia ei ole toistaiseksi onnistunut jäljittelemään evoluution miljoonien vuosien työtä siinä, että lampaanvilla pitää itse itsensä puhtaana, tai että laama pärjää samassa turkissa niin viileällä kuin lämpöiselläkin säällä. V iime joulun aikaan noussut kohu angorakanien brutaalista kohtelusta muistutti kuluttajia siitä, mistä kauniin sädekehän tekstiiliin luova pehmoinen kuitumateriaali on peräisin. Morguefile.com Laama- ja kamelieläimet joutuvat toisinaan kaltoin kohdelluiksi muun muassa tilojen ahtauden vuoksi sekä keritsemisen yhteydessä. Eläinkuidut ovat hienoimpia saatavilla olevia tekstiilikuituja. Toisinaan eläinkuitujen ylistettyyn imagoon tulee säröjä, jotka usein liittyvät eläinten huonoon kohteluun. Monet ominaisuudet, jotka luonto on luonut palvelemaan eläintä, ovat siirrettävissä toisen nisäkkään, ihmisen, hyödyksi. Lampaanvilla ei tulekaan onnelliselta, yksittäiseltä lampaalta, jonka isäntä keritsee silloin tällöin, kun lammas sille päälle sattuu. Ulkonäkö ja tuntu, lämmöneristävyys, kosteudenimu- ja -sitomiskyky, huollon helppous – kaikki ylivertaisia. Kauhistuttavat videot, kuvat ja muut ”paljastukset” näyttävät toteen sen, minkä moni kyllä tietää mutta mitä ei haluta ajatella. Korkeasta hinnastaan ja monimutkaisista tuotantoprosesseistaan huolimatta eläinkuidut pitävät pintansa ja pysyvät haluttuina ja suosittuina. Totta tosiaan – kanista. Useat niiden ominaisuuksista ovat ylivoimaiset moniin kasvikuituihin, saati tekokuituihin, verrattuna. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 38 9.6.2014 18.06. Yhä useammin tuotantoeläintä kohdellaan puhtaasti tuotantohyödykkeenä eikä lainkaan elävänä olentona – niin tekstiili- kuin muillakin teollisuudenaloilla
Silkkikuidun käsittely perhostoukan kehräämästä filamentista käyttökelpoiseksi kankaaksi on erittäin monimutkainen ja pitkä prosessi, jossa käytetään kemikaaleja, vettä ja energiaa. Perhoset käyttävät mulperipuun lehtiä ravintonaan. Vikunja, jonka karva on hienointa ja kalleinta saatavissa olevaa tekstiilikuitua, on erittäin arka ja ujo eläin, jonka kesyttämisessä ollaan onnistuttu vasta aivan viime vuosina hyvin pieninä, satunnaisina laumoina. Tiina Aalto Tavallisimmat eläinkuidut eli luonnon proteiinikuidut Eläin Kuitu Lyhenne lammas tai karitsa villa WO alpakka alpakanvilla WP laama laamanvilla WL kameli kamelinkarva WK kašmirvuohi kašmir WS angoravuohi mohair WM angorakani angora WA vikunja vikunjankarva WG guanako guanakonkarva WU kehrääjähyönteiset silkki SE ankka, hanhi ja haahka untuva, höyhen Morguefile.com Jokaista silkkikuitukiloa kohti kuolee lähes 7?000 perhosentoukkaa. Pelkästään Yhdysvalloissa, joka pitää kolmossijaa maailman villantuottajista, käytetään vuosittain yli kuusi tonnia lampaisiin suihkutettavia hyönteismyrkkyjä, jotka päätyvät lopulta ympäristöön. Villin eläimen kiinniotto ja keritseminen on vaikeaa, josta syystä kuitu on arvokasta ja harvinaista. Toimenpide tähtää loiseläinten aiheuttaman sairauden ehkäisyyn. ympäristölle haitallisia kemikaaleja, vettä ja energiaa. Myös tekstiilikuituteollisuuden laama- ja kamelieläimet voivat joutua kaltoin kohdelluiksi muun muassa tilojen ahtauden vuoksi sekä villan tai karvan kerimisen yhteydessä. Kerintä ei kaikissa tapauksissa ole mekaanista, vaan lampaanvilla voidaan irrottaa myös antamalla eläimelle hormoniruiske, joka saa eläimen pudottamaan villansa. Silkintuotannon ympäristövaikutukset liittyvät mulperipuiden vilje- lyyn. Vikunjalle tilapäinenkin vangitseminen on epämiellyttävä ja traumaattinen kokemus. Kun villa on kerätty eläimiltä, sen matka rasvaisesta ja roskaisesta kuitumassasta puhtaaksi, sileäksi, hyvätuoksuiseksi tekstiiliksi on pitkä ja kulkee monen kemikaalin ja myrkyn läpi. Höyhen- ja untuvatuotannossa voidaan käyttää menetelmää, jossa höy> Taito ?Nro 3?• 2014. Villaa tai karvaa tuottavien eläinten, etenkin lampaiden, kasvatus voi erityisesti kuivilla seuduilla johtaa maaston eroosioon ja muuhun ympäristön liialliseen kulumiseen ja kuormitukseen. Tavallisimmat vaateteollisuuden käyttämät eläinkuidut ovat villa ja silkki. Riski eläinten huonoon kohteluun syntyy myös niiden pitkissä, joskus päiväkausia kestävissä ahtaissa ja epämukavissa kuljetuksissa. Erään arvion mukaan yhden silkkikuitukilon tuotantoon tarvitaan toukkien ravintona noin 250 neliömetriä mulperipuun viljelyalaa, ja jokaista kuitukiloa kohti kuolee lähes 7?000 perhosentoukkaa, joten vähällä vaivalla tai pienillä menetyksillä ei silkkikangaskaan synny. Liiallisesta lampaidenkasvatuksesta johtuva maaperän köyhtyminen johti alueen villateollisuuden merkittävään laskuun, ja nykyisin Argentiina tuottaa vain noin kaksi prosenttia maailman villan kokonaistuotannosta. Loiseläinten torjumiseksi lampaita uitetaan myrkkykylvyissä ja niitä suihkutetaan myrkyillä. 39 Taito314_s14-74.indd 39 9.6.2014 18.06. Villantuotannon tieltä on myös hakattu metsiä ja raivattu monipuolista kasvillisuutta. Lampaille suoritetaan myös mulesing-nimistä kirurgista toimenpidettä, jossa lampaan peräaukon ympäriltä leikataan ihoa ja lihaa, useimmiten ilman kivunlievitystä. Varoittavana esimerkkinä toimii Argentiinan Patagonia, joka vielä 1900-luvun puolivälissä oli Australiasta seuraava villamahti
HAMK 2011. Loiseläinten torjumiseksi lampaita uitetaan myrkkykylvyissä ja niitä suihkutetaan myrkyillä. Myös perinteinen karvan leikkaaminen eli keritseminen voi luonnollisesti olla paikoilleen sidotuille kaneille tuskallista. International Cotton Organization. Vuonna 2009 eniten tuotettua eläinkuitua villaa tuotettiin noin 1,1 miljoonaa tonnia, kun puuvillaa tuotettiin 20-kertainen määrä (22,1 Mt) ja polyesteriä peräti 30-kertainen määrä (31,9 Mt). Kaikki eläinkuitutuotanto ei ole eettisesti kestämätöntä: esimerkiksi Suomessa kasvatettavia lampaita kohdellaan hyvin, eivätkä kotimaiset yritykset käytä eläviltä linnuilta nyhdettyjä untuvia ja höyheniä. Tiina Aalto henet ja untuvat nyhdetään eläviltä linnuilta. Osa kuluttajista on valinnut veganismin, eli he eivät käytä mitään eläimistä peräisin olevaa. Eläinkuitujen tuotantomäärät ovat pieniä, monet jopa marginaalisia verrattuna maailman eniten tuotettujen tekstiilikuitujen polyesterin ja puuvillan tuotantoon. peta.org. Suomessa kasvatettavia lampaita kohdellaan kuitenkin hyvin. Mulperiperhosen toukan, merilohen tai tarhaminkin kuolema, hunajamehiläisen tekemä työ tai angorakanilta revitty karva ovat kaikki yhtä hyviä syitä jättää tuote ostamatta. Muiden eläinkuitujen tuotanto on vielä huomattavasti pienempää. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 40 9.6.2014 18.06. Monissa maissa ja kaikissa maanosissa tehdään töitä eettisesti kestävämmän eläinkuituteollisuuden puolesta.. Toisaalta ”luonnosta peräisin olevia materiaaleja” suosivat monet, jotka kokevat elävänsä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Arvioitaessa ympäristövaikutuksia kannattaa suhteelliset määrät pitää mielessä. 12.2.2014. 40. Artikkeli on julkaistu aiemmin Muotialan ammattilehti Modinissa 2/2014 Lähteet Boncamper Irma: Tekstiilioppi – Kuituraaka-aineet. Talvenmaa Päivi: Tekstiilit ja ympäristö. He eivät myöskään erittele tuotantoeläimen kokeman kärsimyksen tai uhrauksen määrää tai laatua. ica-ltd.org. Angorakohussa oli kyse samasta asiasta: turkiskarvojen repimisestä eli mekaanisesta irrottamisesta käsin ilman kivunlievitystä. Vuonna 2009 silkkiä tuotettiin 103?000 tonnia ja se muodosti maailman kuitutuotannosta 0,2 prosenttia. Villan osuus tekstiilikuitujen kokonaistuotannosta oli vuonna 2009 vain kolme prosenttia, eikä silkin ja muiden eläinkuitujen lisääminen lukuun nosta sitä paljoakaan. 12.2.2014. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry., Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry., Tekstiilikauppiaiden Liitto ry, 1998. People for Ethical Treatment of Animals. Ryhmänä eläinkuitujen heikkoihin ominaisuuksiin voidaankin korkean hinnan ja joissain tapauksissa huonon kulutuksenkeston lisäksi lukea niiden ratkaisemattomat eettiset ongelmat
Hoitava kotimainen S u o m e n l a m pa a n v i l l a s a a k i i t o sta m o n e l l a ta s o l l a , m u u n m u a ss a h i e n o n k u i t u r a k e nt e e ns a v u o k s i . > Taito ?Nro 3?• 2014. Raakavilla puhdistettiin vain kevyesti, jolloin villan luontainen rasva jäi kuituun. 41 Taito314_s14-74.indd 41 9.6.2014 18.09. T u l o k s e t va r s i n k i n v i l l a m at e r i a a l i n k äy t ö stä t e r v e y d e n h u o l l o ss a o vat o l l e e t r o h k a i s e v i a . Tutkimuksen aikana hoitohenkilökunta muun muassa totesi, että esimerkiksi kuivan ja hauraan ihon vaivat helpottuivat. Tutkimuksen ajan he käyttivät muun muassa erilaisia hartialämmittimiä. Liivin on suunnitellut Liisa Vallius. Juuri nyt Ki rs ti Ki nn un en Kierros-liivi on suunniteltu edistämään reumaatikkojen terveyttä. Tutkimuksessa tutkittiin kahdeksan viikon ajan muun muassa diabeetikkoja, reumaatikkoja sekä ikääntyneitä ihmisiä. S i i tä h u o l i m atta k o t i m a i s i sta l a m m a st i l o i sta va i n 1 0 p r o s e ntt i a s a a t u l o j a v i l l a n h y ö d y ntä m i s e stä . . L a p i ss a a s i a a n o n y r i t e tt y l ö y tä ä r at k a i s u j a j o v u o s i e n a j a n . Sen valmistuksessa oli tavoitteena minimoida huopamateriaalin hävikki sekä toteuttaa se mahdollisimman vähin saumaompelein. Teksti Tiina Aalto Parempi uni, pienemmät kivut, verenkierron parantuminen, lihaskramppien vähentyminen, ihontunnon parantuminen, vilun tunteen lievittyminen… Tässä muutamia tutkimustuloksia, joita Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on saatu suomenlampaan villasta valmistettujen hoitotarvikkeiden käytön myötä. Oleellista lämmittimissä ja muissa hoitotarvikkeissa oli, että huopamateriaali oli mahdollisimman luonnonmukaista ja vähän käsiteltyä. Lisäksi esimerkiksi ensimmäisen ja toisen asteen painehaavat kokonaan paranivat. Tällöin kuitumateriaalista ei tule liian kuivaa, ja sen tuntu iholla on pehmeän miellyttävä. Hoitotuotteiden käytön myötä myös erilaisia hankaumia ja kolhuja voitiin välttää.????
Hankkeen yksi tarkoitus on ollut saattaa lappilaisten lampoloiden suomenlampaan villat tuotteiksi, joita esimerkiksi lappilaiset käsityöyrittäjät voisivat alkaa valmistaa ja myydä. Asiaa ryhdyttiin hankkeistamaan muun muassa siksi, että Pohjois-Suomessa tuotetaan vuosittain raakavillaa noin 10?000 kiloa, josta 75 prosenttia jää käyttämättä. Esivalmisteluhanke 2002: Lapin yliopiston Hoitava Villa (HoiVi) -hanke: Lapin yliopisto / Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2006–2007 2. –?Tässä olisi siis valmis tuotepaketti, jolle uskoisin löytyvän myös asiakkaita, Tuovinen toteaa. www.ulapland.fi/winno www.ramk.fi/winno Kirsti Kinnunen Kuvan kauluriliivin materiaalina on ohut luonnonvalkoinen neulahuovutettu merinovillalevy ja paksu lankamainen villakuitu. ”Kaikki tehdyt HoiVi-tutkimusmateriaalit, koekäytöt ja itse tuotteiden valmistusohjeet kaavoineen olisivat vapaasti kenen tahansa yrittäjän käytettävissä.” Hoitava Villa, HoiVi -tutkimus oli hanke, jota jatkettiin Woollen Innovations -hankkeena. Yhteystiedot Lapin yliopisto, prof. Valmistajien puute on ikävää siksikin, että kaikki tehdyt tutkimusmateriaalit, koekäytöt ja itse tuotteiden valmistusohjeet kaavoineen olisivat vapaasti kenen tahansa yrittäjän käytettävissä. Kristiina Hänninen kristiina.hanninen@ulapland.fi Lapin ammattikorkeakoulu (nimi on vaihtunut): projektikoordinaattori Reeta Sipola 42. Mallin suunnittelu ja toteutus Kirsti Kinnunen. Hankkeessa analysoitiin myös muun muassa villahuovan käyttöä sisustustekstiileissä haasteiden kautta.. Sille uskotaan löytyvän markkinoita erityistuotteena. Tällä hetkellä kiinnostusta on löytynyt myös laskettelussa käytettävästä Marianna Suhonen muotoilee lämmittimestä, jota liikuntarajoitteiset Biski-kelkassa käytettävää laskettelijat voisivat käyttää. Lapin yliopiston Woollen Innovations -hanke on ollut jatkoa kahdelle aikaisemmalle hankkeelle, kuten yllä esitellylle HoiVille. –?Myös esimerkiksi pyörätuolipotilaat voisivat saada helpotusta kylmettymisen ennaltaehkäisyyn tämän tuotteen avulla, Tuovinen uskoo. –?Ongelma on, että meillä täällä Lapissa on kovin vähän tekstiilialan yriHeli Tuovinen tyksiä, pahoittelee hankkeen projektipäällikkönä toiminut Heli Tuovinen. Suomenlampaan villan käyttö, tutkimuksia 1. Woollen Innovations (Winno) -hanke: Lapin yliopisto / Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2012–2014. kassa käytettävä lisävaruste oli koekäytössä Woollen Innovations -hankkeen aikana, ja hyvänä tuotteena sen käyttö on jatkunut koko kevään laskettelusesongin ajan. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 42 9.6.2014 18.09. Hankkeesta nimenomaan villaiset hoitotuotteet ovat kiinnostaneet asiakkaita, ja niiden saatavuutta on kyselty. Vuosien ajan yliopistolla on tutkittu lappilaisen suomenlampaan villaa monesta näkökulmasta, aina huovan materiaalisista omaisuuksista sisustustekstiilimallistoon, valaisimiin sekä villan värjäykseen. Biski-kelapuvälinetta
Juuri nyt Vuoden käsityöläinen 2014 Parturimestari ei väsy työhönsä Tä n ä v u o nn a S u o m e n k ä s i t y ö n m u s e o va l i ts i v u o d e n k ä s i t y ö l ä i s e k s i pa r t u r i m e sta r i n j a k ä s i t y ö n e u v o k s e n B r o r B ä c k st r ö m i n . > Taito ?Nro 3?• 2014. Teksti Raija Manninen. Yrittäjäaktiivi Bäckström peräänkuuluttaa ammattitaidon perusteiden opettelemista heti opis- kelujen alussa. Ajan hermolla pysyminen on tärkeää uusiutumisen kannalta. Vain työvälineet ovat muuttuneet, sillä nykyisin ne ovat ergonomisia ja käytettävät aineet testattuja sekä turvallisia käyttää. Parturin ammattitaitoon kuuluu Bäckströmin mielestä myös yleissivistys. On osattava keskus- Bror Bäckströmin liike löytyy Helsingistä Uudenmaankadulta. Se takaa hyvän ammattitaidon kehittymisen ja kyvyn seurata alan uusia virtauksia. Hiusalan aktiivisena kehittäjänä tunnetulle Bäckströmille myönnettiin käsityöneuvoksen arvonimi vuonna 2005. 43 Taito314_s14-74.indd 43 9.6.2014 18.09. Kuvat Sami Perttilä Parturimestari ja käsityöneuvos Bror Bäckström (s.1939) on erikoistunut pääasiassa miesten hiusten ja partojen muotoiluun. Hän on myös opettanut kampaamoja parturialan oppilaitoksissa sekä vetänyt kursseja miesten pukeutumisesta ja tapakulttuurista. Jo vuodesta 1959 omassa liikkeessään työskennelleen Bäckströmin mielestä parturin työ on edelleen käsityötä, käden ja silmän yhteispeliä
Yli 50 vuotta parturina toiminut Bäckström toteaa Uudenmaankadun liikkeessään: –?Jatkan työtäni niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. 2013: kakkutaiteilija Emma Iivanainen?I. Bäckströmin ensimmäinen parturiliike sijaitsi Helsingissä Ratakadulla, ja sen naapurissa toimi Tesvisio, televisiotuotannon suomalainen pioneeri. Valinnalla halutaan nostaa esille eri alojen ammattikäsityöläisiä ja siten laajentaa käsitystä käsityöstä. Parturin työssä kosketaan asiakasta, mikä on hyvin henkilökohtaista ja vaatii luottamusta. 2009: tekstiilisuunnittelija Helbe Pajari?I. 2010: tatuoija Antti Rossi?I. www.brorbackstom.fi akkaat saattavat kertoa parturille omasta elämästään enemmän kuin kenellekään muulle. Parturimestari peräänkuuluttaa vahvaa perusteiden opettelemista heti ammattiopintojen alussa. Mellerin kanssa. Siitä lähtien hän on toiminut tavallisten ihmisten, julkkisten, poliitikkojen ja taiteilijoiden parturina ja stailaajana. Rentoutuneena asi- Parturimestari Bror Bäckströmin taidosta parranmuotoilijana nähdään välähdys Sami Perttilän kuvaamassa videossa, joka pyörii Suomen käsityön museon Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyn vitriinissä 12.4.2015 saakka. Bror Bäckström on julkaissut kirjoja yhdessä toimittaja Jorma K. Se takaa hyvän kyvyn kehittyä myös jatkossa, hän uskoo. Mukavaahan tämä on, tässä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja asiakkaat kiittelevät hyvin tehdystä työstä.. 2012: neulesuunnittelija Veera Välimäki?I. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 44 9.6.2014 18.09. 2011: neurokirurgian professori Juha Hernesniemi?I. tella ajankohtaisista asioista eri alojen ihmisten kanssa. Bror Bäckström ja miehen elämää (2004), Bror Bäckström: Parturin tuolista, Tarinoita lööppijulkisuuden takaa (2009) sekä uusimpana Miehen tyylikirja (2013). Vuoden käsityöläisiä vuodesta 2008 lähtien Vuosittain Taidon päivänä Suomen käsityön museo valitsee vuoden käsityöläisen. Mistä tyyli. Televisiotuotannon väki poikkesi parturiin, ja pian Bäckström oli laittamassa hiuksia myös teeveessä. 2008: käsityöyrittäjä Anu Rinkinen 44
K u k i l l a vä r j ätt i i n e nt i s a j a n pa l o v i i n a k i r k k a a n p u n a i s e k s i , m u tta vä r i ta r tt u u villalankaankin. Mäki- kuisman viisi kaunista väriä P e r i nt e i n e n k a ns a n l ä ä k i nn ä ss ä k äy t e tt y m ä k i k u i s m a o n m y ö s vä r j äy s k a s v i . Sarja 3/3 Kansanperinne & luonnonvärjäys Käyttämällä eri tavoin mäkikuisman osia saadaan aikaiseksi viittä erilaista sävyä. 45 Taito314_s14-74.indd 45 9.6.2014 18.09. Teksti Krista Vajanto Kuvat Jouko markkanen Taito ?Nro 3?• 2014
Elias Lönnrotin Flora Fennicassa (1860) mäkikuisman kerrotaan antavan villalle hyvää keltaista väriä. M ä k i k u i s m a n Vä r i a i n e p i i l e e t u o r e i ss a k e lta i s i ss a k u k i ss a , j o t k a s i s ä ltävät p u n a i sta n e st e ttä . Yhteistä kaikille kuismalajeille on, että niiden kukkanuppuja puristaessa sormenpäät värjäytyvät tummanpunaisiksi. Teeksi keitettynä kuismilla lääkittiin surumielisyyttä ja erilaisia suolistovaivoja. Keltaiset kukat sisältävät punaista hyperkiiniä ja voimakkaan keltaista luteoliinia. • on myös sillä, ovatko langat puretettuja. Käytännössä kuismavärien valonkesto on vain kohtalainen, ja vihreä voi haalistua muita sävyjä nopeammin. Superwash-langat ottavat värejä liiankin hanakasti, joten niiden kanssa on vaikea imeä kattilasta juuri tiettyjä väriaineita. Ehkä pysyvämpää väriä syntyy kerrosvärjäyksellä, jossa kukat ovat väriliemessä lankojen seassa koko värjäyksen ajan.. Lisäksi kasvissa on tanniineja ja monia muita yhdisteitä. . Suuri merkitys värjäystapoja oikean reseptin löytämiseksi. Kukkamehu auttoi myös ihotulehduksiin, vaikka toisinaan punainen väriaine hyperkiini herkistää ihoa valolle ja voi aiheuttaa jopa rakkuloita. Innokas nykyvärjäri voi kokeilla erilaisia puilla värjättiin ja maustettiin entisajan paloviinat kirkkaanpunaiseksi hirkumpirkumiksi. Suomessa mäkikuisma kukkii maltillisesti, mutta Pohjois-Amerikassa se luokitellaan haitalliseksi tulokaslajiksi. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 46 9.6.2014 18.09. Mäkikuisma antaa villaan useita eri värisävyjä. Lisäksi kuismien kukkanu- Mäkikuisman, kuten muidenkin kuismien kukkanuppuja puristaessa sormenpäät värjäytyvät punaisiksi. Tästä on syntynyt kansan kuismille antama toisintonimi veriheinä. VärjäysReseptit sivulla 48 > 46. Ehkä vanha kansa tiesi jonkin unohtuneen keinon, joka on saattanut tuottaa kestävämpää väriä. Unohtunut keino. Värejä voi saalistaa rytmittämällä lankojen värjäysjärjestystä ja -aikaa. Uskottiin jopa, että mäkikuisman kukinto suojaa kantajaansa miekan- ja tikarinhaavoilta sekä noituudelta. Ta i tava n vä r j ä r i n k att i l a ss a p u n a i n e n k u k k a m e h u m u u tt u u vihreäksi, luumunpunaiseksi, k e lta i s e k s i ta i punauskeaksi. S uomessa kasvaa kolme kuismalajia. Kuismilla on uskottu olevan runsaasti erilaisia lääkinnällisiä ominaisuuksia. M ä k i k u i s m a n va r s i j a l e h d e t vä r j ä ävät l ä m m i ntä va a l e a n ruskeaa. Sisämaassa yleisin on särmäkuisma (Hypericum maculatum), EteläSuomen kedoilla viihtyy mäkikuisma (Hypercium perforatum) ja lounaissaaristossa kasvaa harvinainen karvakuisma (Hypericum hirsutum). Eniten vivahteita näyttää tulevan tavalliselle valkoiselle villalangalle. Onkin mahdollista, että nykyinen värjäysohje ei vastaa entisaikojen reseptiä. Kasvi sisältää ilmeisesti antibakteerisia ainesosia, ja siksi kuismakeitteellä pestiin entisajan talonpoikien maitoastiat
47 Taito314_s14-74.indd 47 9.6.2014 18.09. Pohjois-Amerikassa mäkikuisma luokitellaan haitalliseksi tulokaslajiksi. Taito ?Nro 3?• 2014
Huuhtele lopuksi kaikki vyyhdit raikkaalla haalealla vedellä. toisesta kattilasta. Reseptejä Varaa värjäystä varten 5 lankavyyhtiä, joista jokainen on noin 25 g. Tämän jälkeen siirrä värjätty vyyhti jäähtymään puhtaaseen kuumaan veteen. Värjää 45 minuuttia ja pidä lämpö 80–100 asteessa koko ajan. Lanka ei huovutu, jos vyyhti siirretään värikattilaan kuumasta vedestä esim. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 48 9.6.2014 18.09. Kirkas keväänvihreä • vyyhti 1 Lisää esipuretettu vyyhti nro 1 jäähtyneeseen väriliemeen. Kukat kannattaa leikata varsista saksilla. Pilko 500 g varsia ja lehtiä kattilaan ja lisää 8 litraa kylmää vettä. Joskus vyyhti nro 3 muuttuu punaruskeaksi, joskus keltaiseksi. Toffeenruskea • vyyhti 5 Lisää esipuretettu vyyhti nro 5 jäähtyneeseen liemeen. Älä käytä pesuaineita. Värjää lankaa 30 minuuttia tai kunnes lanka on lämpimän hunajan väristä. Värisävy riippuu kukkien sisältämien punaisten värien määrästä. Jäähdytä lanka väriliemessä. Esipuretus 4 x 25 g villalankavyyhtiä 12 g alunaa 4 g viinikiveä 8 l vettä Kiehauta kemikaalit ensin noin 1 litrassa vettä. Lanka värjäytyy tumman luumunpunaiseksi. Tämän jälkeen lisää 7 litraa kylmää vettä ja haltijalangoilla sidotut lankavyyhdit. Tumma luumunpunainen • vyyhti 2 Lisää kuumaan väriliemeen vyyhti nro 2, joka on purettamaton. Merkitse nämä numeroilla 1–5. Kuivata vyyhti varjossa suojassa suoralta auringonvalolta. Värjää lankaa 45 minuuttia ja pidä lämpö 80–100 asteessa koko ajan. Vihreä väri on erityisen herkkä auringon UV-valolle.. Mikäli varsissa on kukkanuppuja, langan saama väri voi olla tummempi. Siirrä vyyhti pois värikattilasta puhtaaseen, kuumaan veteen. Keitä värilientä 1 tunti. Värjäyksen lopuksi jätä vyyhti jäähtymään väriliemeen. Kiinnitä teippi vyyhdin haltijalankaan. Jätä lanka jäähtymään väriliemeen. Kuumenna puretusliemi 80–100 °C ja pidä lämpö 45 minuuttia. Siivilöi liemi kuumana ja jätä jäähtymään. Merkintään voit käyttää maalarinteippiä ja kuulakärkikynää, sillä kuivamuste kestää yleensä värikattilassa haalistumatta. 48. Tumma hunajanruskea Keltainen • vyyhti 4 Värjää seuraavana päivänä jälkivärillä. Laita tuoreet mäkikuisman kukat kattilaan ja lisää 6 litraa vettä. Lisää esipuretettu lanka liemeen, kuumenna liemi 80–100 asteiseksi ja värjää 45 minuuttia. Lanka tulee lämpimän toffeenruskeaksi. Esipureta vyyhdit. Jätä langat jäähtymään puretusliemeen. On tärkeää, että kattilaan menee oikea vyyhti oikeassa järjestyksessä. Kasveja kerätessäsi muista jättää mäkikuismia kasvamaan ja tuottamaan siemeniä seuraavaksikin kesäksi. Värjää 5–10 minuuttia. Lanka värjäytyy keltaiseksi tai kullankeltaiseksi riippuen kukkien sisältämien väriaineiden määrästä ja keskinäisestä suhteesta. Jätä kuitenkin vyyhti 2 purettamatta. Keitä kukkia tunnin verran ja siivilöi tumman punaiseksi muuttunut liemi puhtaaksi. • • vyyhti 3 Lisää esipuretettu vyyhti nro 3 kuumasta vedestä kuumaan väriliemeen. Herkkäihoisten on syytä käyttää hanskoja, sillä punainen kukkamehu saattaa ärsyttää ihoa. Mäkikuisman varret ja lehdet kannattaa myös kerätä väripataan. Tähän kuluu noin 15–20 minuuttia keittolevyn tehosta riippuen. Väriliemen valmistus Kerää 100 g tuoreita mäkikuisman kukkia ja nuppuja. Kuumenna väriliemi nopeasti noin 60–80-asteiseksi, jolloin lanka muuttuu kirkkaan keväänvihreäksi
Toista 2.–5. oh jet ied us tel ut: Taita nauhan loppupäästä Ka uh ava n Ka ng as- Aitta Oy, 1 cm np:lle ja ompele päät pu h. 2. Tukevoita kassin suu ripsinauhalla näin: mittaa kassin suun ympärysmitta ja lisää siihen 2 cm saumanvaroja (= sv). krs: 1 kjs, 1 ks jokaiseen s:aan, 1 ps 1. Tiheys: 15 krs = 10 cm Työohje: Virkkaa mustalla langalla aloitusketjuun 141 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla. Toista 2. krs:sta vielä 5 kertaa = 7 krs. krs: 6 ks, 1 kjs kääntymiseen. 4. Höyrytä nauhan molemmista päistä 1 cm nurjalle. krs: 3 kjs, 1 p aloitusketjun kanssa samaan s.aan, *1 kjs, 1 ks p-ryhmän keskimmäiseen s:aan, 1 kjs, 2 p ristiin*, toista *–* vielä 22 kertaa, 1 kjs, 1 ks p-ryhmän keskimmäiseen s:aan, 1 kjs, 1 p aloituskejusilmukan juureen, 1 ps 3. Sangat: Virkkaa aloitusketjuun 8 kjs. 1. Neulaa nauhanpää np:lle sivusauman kohdalle. Virkkauskoukku: nro 4 tai käsialan mukaan. kjs:aan. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 1. krs: 6 ks, 1 kjs kääntymiseen. krs: 1 kjs, 1 ks edellisen krs:n ks:aan, *5 p ristiin menevien pylväiden keskelle, 1 kjs*, toista vielä 22 kertaa, 5 p ristiinmenevien pylväiden väliin, 1 ps 1. Jatka virkkaamalla kassin suuhun päärme. Toista 2. 1. krs: 1 kjs, 1 ks ps:n kanssa samaan s:aan, *1 kjs, 2 p ristiin (= 1 p pryhmien välissä olevan ks:n taakse, 1 kjs, 1 p p-ryhmien välissä olevan ks:n eteen), 1 kjs, 1 ks p-ryhmän keskimmäiseen s:aan*, toista *–* krs loppuun, 1 kjs, 1 ps 1. Virkkaa loppuun 7 krs kiinteitä silmukoita tasona. 5. Virkkaa loppuun 2. krs:sta vielä 3 kertaa. 2. 68 cm mustaa ripsinauhaa. krs: 3 kjs, 2 p aloitusketjun kanssa samaan s:aan, 1 kjs, *5 p ristiin menevien pylväiden keskelle, 1 kjs*, toista vielä 23 kertaa, 1 kjs, 2 p aloitusketjun juureen, 50. krs: 3 kjs ja 2 p aloitusketjun kanssa samaan silmukkaan, *jätä 2 kjs väliin, 1 ks, jätä 2 kjs väliin, 5 p samaan s:aan*, toista *–* vielä 22 kertaa, 1 ks, 2 p aloitusketjun kanssa samaan s:aan, 1 ps 3. kjs:aan ja vaihda työhön samalla beige lanka. 2. kjs:aan, 6 ks, 1 kjs kääntymiseen. ks:aan. 9.6.2014 18.09. 3. Päättele lanka. (06 ) 434 5 500 , taitteiden reunasta. Virkkaa tuppiloa suljetusti 55–60 cm. Ompele sangat käsin.. krs: 1 ks 2. Ompeww w.k an ga sai tta .fi le vielä nauhan alareuna. Viimeistely: Virkkaa kassin alareunat yhteen np:lta kiinteillä silmukoilla. Virkkaa kerroksen loppuun 1 kjs mutta älä käänny vaan jatka suljetusti ja virkkaa 1 ks jokaiseen s:aan. krs:sta vielä 5 kertaa (= 7 krs). Kohdista nauhan reuna kassinsuun kanssa kohdakkain ja ompele käsin tai suoralla koneompeleella La nk a- ja paininjalan päässä reunasta. kjs:aan. krs:ia vielä 7 kertaa ja virkkaa aina 2 krs vuoroin väreillä: musta, beige, valkaisematon. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Viuhka-olkakassi Malli Kauhavan Kangas-Aitta Oy, Marjukka Tyrväinen Kuvat Beada Kinnarinen Koko: 33?x?33 cm Tarvikkeet: 100 g valkaisematonta, 100 g beigeä ja 130 g mustaa Kauhavan Kangas-Aitan 18-säikeistä kalalankaa (100 % puuvilla, 500 g/rulla). Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 50 1 ps 3. rehti ja reipas Virkkaus on nyt katuuskottavampaa kuin aikoihin. kjs:aan ja vaihda samalla työhön valkaisematon lanka. 1. kjs:aan ja vaihda työhön musta lanka. krs mustalla langalla. krs: 1 kjs, 6 ks, 1 kjs kääntymiseen käänny. Jätä alkuun ja loppuun lankaa sankojen ompeluun. Toista 1
Taito ?Nro 3?• 2014. 51 Taito314_s14-74.indd 51 9.6.2014 18.20. Käsillä punottu pikkuveska Yksinkertaisella ristipunonnalla saa aikaiseksi muun muassa monikäyttöisen kesälaukun
Jaa sitten loimilangat yksinkertaisiksi ja puno taas 4 krs. (06 ) 434 5 500 , ww w.k an ga sai tta .fi Malli Kauhavan Kangas-Aitta Oy, Silja Palviainen Kuva, sivu 51 Beada Kinnarinen Koko: 20?x?17 cm (lev. 1 2 3 6 7 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Päällä oleva pohja tulee laukun oikeaksi puoleksi. Jaa lisäloimet yksinkertaisiksi ja tiivistä kudetta niin, että reuna alkaa muotoutua ylöspäin. Lyhennä loimilankojen päät kuteen vierestä. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 52 5 Reuna: Katkaise kudelangat mutta jätä niiden loppuun n. 200 m) esim. Avaa nippu keskeltä, laita se pöydälle ja asettele jokainen loimilanka kaksin kerroin päistään kohdakkain (kuva 2). 3 cm pitkät lenkit (kuva 6). 60 cm kudetta (= puolitoista kertaa laukun yläreunan ympärysmitta). Mittaa tämän jälkeen yhden jäljellä olevan loimilangan pituus (= A) ja kerro saamasi mitta kahdella (A?x?2). Jatka punomalla 4 krs normaalisti, jolloin lenkit kiinnittyvät. Tee kuteesta nappilenkki: pujota kuteen päät nurjalle punoksen sisään ja lukitse ne paikoilleen ompelemalla. Leikkaa 10 kpl tämän pituisia lisäloimia. Keri kudetta kahdelle kerälle mutta älä katkaise kudetta kerien väliltä (kuva 3). Kiepauta sitten aina päälle jäävä kude seuraavan loimilankaparin alta (kuva 4). Puno laukkuosaa 19 krs (= 13 cm) tasaisesti tiivistäen ja aloita sitten reunan punominen. Aloita punominen: Ota kudelanka käteen kerien välistä ja pujota lenkki loimilankaparin ympäri. Hihna: Mittaa laukun hihnaa varten haluttu pituus x 1,5. Nyt voit punoa työtä sylissä. Taita loimet yksitellen alaspäin laukun ulkopuolelle ja jätä reunaan n. Ompele lopuksi nappi sopivalle korkeudelle laukun etupuolelle.. valkaisematon/kulta (K2). La nk a- ja oh jet ied us te lu Punottu pikkulaukku t: Ka uh ava n Ka ng as- Ait ta Oy, pu h. Pätkä vahvaa lankaa, sakset, virkkauskoukku, kantanappi, neula ja ompelulankaa. Tiivistä ja tasoittele loimien kireys ja pujota kuteiden päät virkkauskoukun avulla laukun sisäpuolelle. Puno ensin 4 kerrosta ja tiivistä kudetta. Viimeistely: Ompele hihnan päät laukun sisäreunaan ja käännä samalla niiden päät piiloon. Sido langat keskeltä nipuksi vahvalla langalla ja jätä sidontalangan päät kerrosmerkiksi (kuva 1). Pujota kudepätkät viimeisen kuteen alta tasaisesti pohjan ympäri (kuva 5). Leikkaa kuteesta 3 tämän mittaista lankaa ja palmikoi ne. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 4 52. x kork.) Tekniikka: ristipunonta Tarvikkeet: 250 g Kauhavan Kangas-Aitan Kimalleontelokudetta (75 % kierrätyspuuvillaa, 25 % muita kuituja, 1 kg = n. Pujottele kuteen loppupäät vuorotellen reunalenkkien läpi ja kiristä loimilankoja (kuva 7). Tiheys: 5,5 krs = 10 cm Työohje Mittaa ja leikkaa ontelokuteesta kymmenen 60 cm:n pituista loimilankaa. Tasoita kuteiden päät samanmittaisiksi, aseta niiden päät taas vastakkain ja puno 2 krs. 9.6.2014 18.10
Ompele laukun pohjaan pussisauma, taita sv:t laukun toiselle puolelle ja tikkaa 3 mm:n päässä pohjataitteelta. Toista 1.–?4. s oikein neulomatta (= vie puikko s:an vasemmalta), 1 o, *ota helmi virkkauskoukun varrelle, sitten vasemman puikon s koukulle ja vedä se helmen läpi, siirrä helmisilmukka neulomatta oikealle puikolle, 1 o*, toista *–*, 3 o. La nk a- ja oh jet ied us te lu t: Ka uh ava n Ka ng as- Ait ta Oy, pu h. Puikot: pyöröpuikko nro 7. 29?x?33 cm Tarvikkeet: 150 g mustaa Kauhavan Kangas-Aitan Varppi-kalalankaa (100 % puuvilla, 500 g = n. Leikkaa kantohihnasta laukunsuun tukinauhaksi X+2 cm, huolittele nauhan päät sulattamalla liekillä, ompele renkaaksi 1 cm:n saumanvaralla (= sv) ja tikkaa saumat auki. Virkkaa 1 ks jokaiseen sangan väliin jäävään s:aan, ylitä sanka taas 3 kjs:lla ja virkkaa ulkoreunaan 1 ks. 1 2 Ota ensin helmi virkkuukoukun varrelle ja sitten vasemman puikon silmukka koukulle. 3 Musta helmiverkkokassi Malli Kauhavan Kangas-Aitta Oy, Pia Heilä Kuvat Beada Kinnarinen Koko: n. krs: nosta 1. Käänny ja virkkaa jokaiseen s:aan 1 ps. Ylitä sangan kaaret taas molemmissa päissä 3 kjs:lla. Mittaa pohjan sisäleveys ja kerro se 2:lla = Y. Virkkaa 3 kjs ja siirry sangan yli seuraavaan s:aan. Mittaa laukun sisäsyvyys Z yläreunasta pohjaan kassin ollessa riippuvassa asennossa, jolloin neulos venyttyy täyteen mittaansa. Ompele vuorin sivut yhteen pussisaumaksi näin: taita vuorin np:t vastakkain, ompele ensimmäinen ommel paininjalan etäisyydelle reunasta, käännä np päällepäin ja tee toinen ommel 1 cm:n etäisyydelle taitteelta, jolloin sv:t jäävät ”pussiin”. 4. Leikkaa tylliverkosta Y+3 cm leveä ja Z+1 cm korkea kpl. Vaihda kalalanka ja neulo 1 krs oikein (= op). Virkkaa vielä 1 kjs kääntymiseen. Tikkaa rengas alareunastaan vuoriin. 2. 3. Muut tarvikkeet: virkkauskoukku nro 2, Sinellin 10 mm isoreikäisiä puuhelmiä 480 kpl (aukko 2,5 mm, myyntierä 500 kpl), vuoriksi mustaa joustavaa tylliverkkoa 40 cm, mustaa 2 cm leveää kantohihnaa (= nailonnauhaa) 65 cm, mustaa ompelulankaa ja Kauhavan Kangas-Aitan mustat puuhelmisangat. Laita tukinauharenkaaseen ja vuoriin sivumerkit. Vedä silmukka helmen läpi. Ompele pohjasauma. 1. Aseta vuori kassin sisälle ja ompele yläreunasta 2-kertaisella ompelulangalla pienin, tihein pistoin.. (06 ) 434 5 500 , ww w.k an ga sai tta .fi Tee vuori näin: Mittaa laukunsuun sisäympärysmitta X. Neulo vielä 1.–3. Tiheys: 11 s ja 20 krs = 10 cm Työohje Tässä tekniikassa helmiä ei pujoteta etukäteen lankaan vaan virkkuukoukun avulla joka toiseen silmukkaan. Tikkaa sv vielä kiinni vuoriin. Ompele vuorin yläreunaan poimulanka ja poimuta se tukinauharenkaan mittaiseksi. Viimeistely: Nosta aloitusreunan s:t puikolle, pura apulanka ja silmukoi avoimet s:t yhteen op:lta. Luo apulangalla 37 s. Vie koukku sangan ulkoreunan kohdalta reunasilmukan läpi, vedä lanka koukulle ja venytä sitä niin, että saat vedettyä langan takaa s:n läpi (= 1 ks). krs: kuten 1.krs. krs: (np) nosta 1. s nurin neulomatta lanka edessä (= vie puikko s:an oikealta), 35 o, 1 n. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 54. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Aloita mallineule. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 54 Siirrä helmisilmukka neulomatta oikealle puikolle ja neulo seuraava silmukka oikein. krs: nosta 1. Aseta rengas op päälläpäin vuoripussin op:n yläreunaan, jätä vuorin yläreuna 1 cm nauhan yläreunaa alemmas, kohdista sivumerkit. 9.6.2014 18.10. 550 m). s o neulomatta, 36 o. Silmukka jää pystysuuntaan helmen sisään ja helmi näkyy työn molemmilla puolilla. Mallineule: Neulo ohjeen mukaan. krs:ia vielä 28 kertaa. krs:t ja jätä s:t odottamaan. Kiinnitä sangat virkkaamalla näin: Merkitse ensin sangan paikat kassin molempien sivujen keskelle (sankojen ulkoreunasta toiseen)
krs ja aloita sitten kavennukset. 9.6.2014 18.10. 1. krs: *neulo lk ja sitä seuraava s oikein yhteen, 1 o*, toista *–* krs loppuun = 54 s. 1. Käänny. Neulo toinen puoli samoin. Kiinnitä toinen sanka samoin. Aloita helmien neulominen. Päättele kuteiden päät ommellen. krs: neulo nurin. Toista krs:ia 1.-2. krs: kuten 1. 6. Neulo lopuksi patenttineuleen 1. Neulo sileää neuletta vielä 5 krs. krs: neulo nurin. 2. Neulo 1 krs nurin. Kieputa helmettömälle osuudelle kudetta, jotta helmet pysyvät paikallaan. Tiheys: n. Huom. Päätä s:t np:lta oikein neuloen. krs: neulo kaikki s:t kiertäen eli takareunastaan o. krs. Helmien neulominen: Neulo ohjeen mukaan, kuvat 1–3 sivulla 54. 2.krs: *neulo lk ja nostettu silmukka oikein yhteen, lk, nosta 1 s n neulomatta*, toista *-* krs loppuun. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Helmet on neulottu samalla tekniikalla kuin mustassa helmiverkkokassissa, ohje sivulla 54. Ohj e- ja lan kat iedu ste lut: Toik a Ky, puh . Viimeistely: Ompele pohjasauma kuteella vuoropistoin laukun op:lta. krs: neulo nurin ja käänny. Patenttineule suljettuna neuleena: 1. Merkitse sivut (27+27 s) ja neulo toinen puoli ensin. 25?x?18 cm Tarvikkeet: 200 g sinihopeaa (4) Toikan Disco-putkilankaa (75 % puuvilla, 25 % metalloitu polyesteri, 300 g?/ vyyhti) Puikot: 40 cm pyöröpuikko nro 6 ja virkkauskoukku nro 2. Disco-laukku Malli Toika Oy, Pia Heilä Kuvat Beada Kinnarinen Koko: n. krs: tee ylivetokavennus (= nosta 1 s neulomatta, 1 o, vedä nostettu s neulotun yli), 5 o, tee ylivetoka- 56. krs: neulo nurin. Vuorita kassi halutessasi.. Muut tarvikkeet: 161 kpl valkoisia isoreikäisiä muovihelmiä Ø 10 mm (esim. 7. 3. krs: *1 o, ota helmi virkkauskoukun varrelle, sitten vasemman puikon s koukulle ja vedä se helmen läpi, siirrä helmisilmukka neulomatta oikealle puikolle*, toista *–* krs loppuun. 5. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 56 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. (03) 542 1095 , info @to ika.c om, www.toik a.com Työohje Luo 81 s ja neulo patenttineuletta suljettuna neuleena 15 cm. 1. 2. krs: *lk, nosta 1 s n neulomatta (= vie puikko s:an oikealta), 2 n yhteen*, toista*-*. Teippaa katkaisukohta. Kiinnitä sanka näin: taita laukunsuun yläreuna op:lle, laita rengas taitteen väliin (päällystetty osuus jää taitteen alle) ja ompele kaksinkertaisella langalla huomaamattomin pistoin. krs:lla, neulo 1 o*, toista *–* krs loppuun (helmet tulevat lomittain edellisiin nähden). Sinelli), 2 kpl metallirengasta Ø 15 cm, pihdit renkaan katkaisemista varten ja ompelulankaa. krs: *tee helmisilmukka kuten 1. 4. 15 s ja 28 krs = 10 cm patenttineuletta vennus, 9 o, 2 o yhteen, 5 o, 2 o yhteen = 23 s. Katkaise metallirenkaat ja pujota kumpaankin 40 helmeä. Sileä neule tasona: neulo oikealla oikein ja nurjalla nurin
Käsillä Ka annahka Saija Lehtonen Rita Lukkarinen kiinnostaa Laukku ja lampunvarjostin on molemmat valmistettu kalannahasta. Toim. Tuotteet on tehnyt Saija Lehtonen. 57 Taito314_s14-74.indd 57 9.6.2014 18.10. Välineet ja raaka-aineet ovat simppeleitä, suoraan luonnosta kaikki. Aivan ensimmäiseksi kannattaa valmistaa parkkiliemi. Ei siis ole ihme, että kalannahan työstäminen on alkanut kiinnostaa yhä useampaa käsillätekijää. Tiina Aalto K alan nahan työstäminen käytettäväksi nahaksi asti ei ole hätäisen tekijän puuhaa, mutta eksoottisuudessaan taatusti mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen menetelmä se on. > Taito ?Nro 3?• 2014. Toisin kuin saattaisi luulla, oikein käsitelty kalannahka on hajutonta, kestävää ja tasalaatuista ja sitä voi käyttää uskomattoman moniin tarkoituksiin: kukkaroihin, kenkiin, koruihin, lampunvarjostimiin, laukkuihin ja jopa pyöränsatulan verhoiluun. Tarvitaan vain nyljettyä raakanahkaa, parkkiaineita ja muutamia tuttuja keittiötyökaluja
Parkkiliemi Nahat täytyy parkita, jotta ne säilyisivät ja muuttuisivat pehmeiksi ja kestäviksi. lohennahka) liha- ja rasvajäänteistä kaapimalla nahat lihapuolelta. 58. Nahan parkitus 1 Puhdista kalannahat (esim. Liemi on hyvä käyttää heti, mutta sitä voidaan myös säilöä kylmässä parin viikon ajan. Kalannahan pehmittämisessä voi käyttää tavallisia ruuanlaitossakin käytettäviä öljyjä. Apuna kannattaa käyttää puukkoa. Keitä lientä noin tunnin verran. Kasviparkitukseksi kutsutaan menetelmää, jossa käytetään parkkiaineita sisältäviä kasvin osia. Kuoret kuivataan ilmavassa paikassa ja sateelta suojassa. Sen jälkeen poista kuoret liemestä tai siivilöi neste erilliseen astiaan ja jäähdytä liemi. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 58 9.6.2014 18.10. Työskentele rauhallisesti, ettei nahkaan tule reikiä. Vanhan kan n mukaan uudensa aikaan kerätkytuun ainekset parkitsevat parhaiten. Pajun oksat ja rangat kannattaa katkaista ja siirtää parempaan maastoon kuorittaviksi. Tämä tärkeä työvaihe kannattaa suorittaa huolella, koska nahkaan jäävä kalvo saattaa estää parkkiaineiden tunkeutumisen nahkaan. Kotimaisista kasveista tärkeimpiä ovat tammi, kuusi ja paju. Tämä parkkiliemi on valmistettu pajunkuorista. Kuvassa oikealla ylhäällä on rypsiöljyä (vas.), kookosrasvaa ja oliiviöljyä. Kuoret revitään irti pitkinä suikaleina. Täytä teräskattila (ei rauta- eikä alumiinikattila) kuivatuilla tai tuoreilla pajunkuorilla ja lisää sekaan vettä niin, että kuoret peittyvät
Aikaa parkitsemiseen menee 3–6 viikkoa, riippuen nahkojen koosta, paksuudesta tai parkkikasvista sekä parkituslämpötilasta. Viikon jälkeen lisää astiaan asteittain lisää parkkilientä, jolloin liemi ”vahvistuu” pikkuhiljaa. Huolehdi, ettei nahkojen alle jää ilmataskuja, sillä nahka ei parkkiudu sellaisista paikoista. 6 Viimeiset viikot nahat voivat olla pelkässä vahvassa pajuparkissa ilman lisättyä vettä. Nahkoja voi liottaa liuoksessa puolesta tunnista tuntiin. teen Suhdeluku nes ojen ja kalannahkon määrässä tilallinen 1–5 litran kat parkituslientä- ja 1–6 kalan nahkaa. 2 Ota astiallinen kylmää vettä ja kaada siihen reilu loraus astianpesuainetta. Kuvat Rita Lukkarinen Mateennahkaa voidaan työstää samalla tavalla kuin lohenkin, mutta toisin kuin lohi, made on nyljettävä ensin. Säilytä astiaa viileässä alle 20 asteessa. Mateennahan puolesta kannattaa kuitenkin nähdä nylkemisen vaiva, sillä nahassa on poikkeuksellisen kaunis pintakuvio. 59 Taito314_s14-74.indd 59 9.6.2014 18.10. Nahkoja kannattaa liikutella aina parkkiliemen vaihdon ja vahventamisen yhteydessä. 4 Upota pestyt nahat astiaan, jossa on parkkilientä (noin ¼ jäähdytettyä lientä ja ¾ kylmää vettä). Vaihda vesi niin usein, ettei se enää vaahtoa pesuaineesta. Taito ?Nro 3?• 2014. > 3 Pese nahat huolellisesti kylmällä vedellä. 5 Vaihda parkkiliemi ensimmäisen viikon aikana päivittäin uuteen liemeen. Pese nahat hieromalla niitä käsin, jolloin voit samalla varmistaa, että limaisuus lähtee nahasta
2 Aloita pehmitys kun nahat ovat vielä hieman kosteita. www.poukama.eu Pehmitä nahkaa hieromalla sitä käsissä, venyttelemällä ja rutistelemalla. 3 Lähde ja lisätiedot Poukama – uutta luovaa kalastuskulttuuria (Toim. Poukama – pohjoisen kalastuskulttuurin uudet mahdollisuudet on ollut vuosia kestänyt EU-hanke, jonka pohjalta toteutettiin Poukama-kirja, josta kyseinen kalannahkaohjekin on. Voit käyttää apuvälineenä esimerkiksi puukapulaa tai tuolin selkämystä. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 60 9.6.2014 18.10 Taito31. 60. Poukama on ollut Maaseudun Sivistysliiton toteuttama hanke, jossa yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Lapinja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Kalajoen ammattiopisto sekä Pro Siika ry.. Anna nahkojen kuivua hitaasti itsekseen, silloin niiden pehmittäminen on helpompaa. • Nahan pehmitys 1 Nosta nahat kuivumaan. Pehmitystä jatketaan siihen asti kunnes nahka on täysin kuiva.. Pehmitykseen menee aikaa puolesta tunnista pariin tuntiin, riippuen nahan- ja ilmankosteudesta. poukama.eu) voi käydä ilmaiseksi lataamassa vaikka koko 180-sivuisen teoksen – tai sitten vain tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat ohjeet kalannahkojen käsittelyyn ja muotoiluun. Voit antaa niiden kuivua vapaasti levittämällä ne esimerkiksi pöydälle tai voit kiinnittää ne nitojalla tai nuppineulalla styroksiin, pahviin tai puulevyyn. Rita Lukkarinen Todellinen kulttuurihanke Kalannahkaa voi pehmittää monella tavalla: hieromalla sitä käsissä, hankaamalla sitä tuolin selkänojaa vasten tai vaikkapa käyttämällä apuna puukapulaa. Koska parkituksen alussa kalasta pestiin kaikki rasvat pois, voit nyt lisätä hieman mitä tahansa kasviöljyä pehmitystä helpottamaan. Hankeen nettisivuilta (www. Ilmari Leppihalme), Maahenki, 2014
tiski Kauniiden asioiden Kauppa Käsityömatkailu KORPILAHDEN SATAMASSA www.emalipuu.fi www.hoyrygalleria.fi Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 Sähköposti: tilaus@slojd-detaljer.fi w w w. s l o j d-detaljer.fi Lahjatiski
RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi Käsityötarvikkeet Materiaalit Katso mitä kaikkea askarteluun ! www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi Messut Suomen Kädentaidot 14.–16.11.2014 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Varmista yrityksesi näkyminen varaamalla oma paikkasi Taitotiskiin. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Taito314_s60-61.indd Taito314_s14-74.indd 61 TaiTo Nro 3?•?2014 61 4.6.2014 9.6.2014 19.10 18.11. Ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, 044 580 3957 eipenposti@gmail.com ”Jos et täältä löydä mitä etsit, sitä ei luultavasti olekaan.” Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh
N är jag häromdagen surfade på Facebook, träffade jag på en bild, som hade visats i det närmaste en miljon gånger och som nästan lika aktivt hade kommenterats. Kanske det är orsaken till att han råkat halka in på det- 62. Så länge som människorna vill klä sig så som de klär sig idag, exsisterar inte en sådan värld, där man inte exploaterar naturvärden. Eller det har kanske sänkts ner i ett giftbad. Fåren – liksom också andra fiberproducerande djur – är producenter, på samma sätt, som de djur som slutar sin bana som biffar. Redan under många år har man världen runt förmedlat nyheter om i hur karga förhållanden kläderna vi bär har tillverkats. Jag fick lust att fråga, hur klär du dig. Speciellt när vi vet hurdana förstklassiga fibrer till exempel det finska fåret producerar. Intervjun görs i Tammerfors, där Hänninens Kraa Kraa Eyewears utrymmen finns. –?Som du ser så har vi företagshälsovården så här nära… Men även om Hänninen gärna drar en vits, är han noggrann och krävande med allt som rör hans arbete. Mera kan man läsa om ämnet i Meri Karppinens förtjänstfulla artikel på annan plats i tidningen. Det är bra att komma ihåg. 16 ?Från redaktionen Vems ull klär du dig i. Det är klart att vi inta kan konkurrera om priset med världen stora ullproducerande länder, men skulle det vara lättare att smälta det höga priset, om man samtidigt fick ett bättre samvete. Ullen har kanske samlats in genom att ge fåret en hormonspruta, som får ullen att falla av. Text Tiina Aalto. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 62 9.6.2014 18.11. Och bra känns inte heller det, att primärproducenten – fåret-,till den gulliga och mjuka filten av mormorsrutor kanske har besprutats med insektgift för att bli av med parasiter, eller utsatts för kirurgiska ingrepp, där analöppningen opererats utan bedövning. Alldeles för liten uppmärksamhet har man fäst vid fiberproduktionen och dess ohållbara produktionssätt. Vi skall inte gömma oss i ullen – med en bräkning, härliga sommardagar! Tiina Aalto Typ med träbågar Finsnickaren Matti Hänninen tänkte för åratal sedan att han kunde fästa kundernas uppmärksamhet vid glasögonbågar av trä medan han sålde de möbler han tillverkat. Översättning: Barbro Vuorinen Svenska sidor Från s. Jag fick också syn på en kärnfull kommentar om ämnet. Det är en direkt skam, att våra inhemska fårfarmer, där fåren blir väl skötta utan onödigt lidande, inte har kunnat få till stånd ett bättre fungerande och en mera heltäckande fiberproduktionsindustri. Ibland har det varit H&M och andra, som stått i eldlinjen, ibland våra egna inhemska Reima o.a. Foton Sami Perttilä M an kan inte riktigt göra en allvarlig intervju med Matti Hänninen, det drar han själv försorg om. I nedre våningen av industribyggnaden finns en veterinärstation. Bilden berättade, hur brutalt man behandlar slaktdjur. Åtminstone inte i Finland. Nu är han typen, som tillverkar bågar av trä. Men det är också bra att komma ihåg att det inte nödvändigtvis måste vara så här. Men istället gick det så att bågarna intresserade kunderna mer än möblerna. Knappast kommer någonting att förändras innan efterfrågan blir tillräckligt stor. Kommentatorn konstaterade att det var årtal sedan hon ätit kött, då hon inte ville förorsaka lidande åt ett enda djur
Samma struktur används bland annat i skateboard och pilbågar. Allt det här måste man ta i beaktande då man planerar bågarna. Bågarna tillverkas av tunna lager av faner, som gör att de blir mycket hållbara. Det är möjligt, att bågarna känns lösare, då man semestrar i ett fuktigt klimat än de gör i ett torrare, förklarar Hänninen. Bågarna måste vara hållbara och användbara. Men det finns nog en hel del andra detaljer i glasögonbågarna av trä, som kräver noggrannhet och produktutveckling. Hurudana människor är det då, som fastnar för Kraa Kraas bågar. Och sådana som uppskattar naturmaterial och hållbara värden. Alltså har de material man använder en stor betydelse för slutresultatet. Vägen till bågmakare gick via de trämöbler, som Hänninen tillverkade och till en början var tanken att träbågar skulle finnas bara på honom själv. En kuriositet är det också, att man idag, för en del bågar kan ge de exata koordinater för trädens växtplats. ta speciellt småpetiga arbete: smäckra, som minst med bara en vikt på 6 gram, glasögonbågar av trä. Så började det långsiktiga produktutvecklingsarbetet med att få fram fungerande bågar. –?Trä är alltid ett levande material. Det finns endast få områden i världen, där man kan få kvalitativt lika bra material till detta ändamål. Taito ?Nro 3?• 2014. Jag, för min del, funderar sedan på allehanda avtalsfrågor, berättar Lehtinen. Naturligtvis är kundera ofta ändå intresserade av användbarheten, glasögonen är ju ändå alltid ett hjälpmedel. Av någon orsak började Hänninens glasögonbågar intressera kunderna mera än hans andra produkter. Därför finns det på Kraa Kraas hemsidor mycket detaljerade ”bruksanvisningar” för bågarna. I Finland kan man bekanta sig med Kraa Kraas bågar i ungefär ett tjugotal optikeraffärer. Hon ansvarar för olika frågor i anslutning till försäljning och marknadsföring. Det kan man kalla närproducerat. Dessutom ställs det olika hållbarhetskrav på dem: mekaniskt slitage, hudens transpiration, hudens olika pH-värden, ansiktets varierande former samt själva klimatet. –?Då jag deltog i olika mässor och försäljningsevenemang med mina träföremål, tänkte jag att jag skulle skilja mig från mängden med mina glasögonbågar av trä. sisk kosmopolit”, som talar svenska med tammerforsisk accent samt en god tammerforsengelska. År 2012 ändrade Kraa Kraa Eyewear bolagsform till aktiebolag och Laura Lehtinen blev Hänninens stöd och aktiekompanjon. En sådan kan till exempel De Grönas politiker Oras Tynkkynen vara, som har uppträtt med näverbeklädda björkbågar från Kraa Kraa.. På bågarna ställs ett flertal hållbarhetskrav: mekaniskt slitage, hudens transpiration, olika pHvärden, varierande ansiktsformer samt själva klimatat. För det första är bågarna mycket små föremål, där ytan, som skall utfornas och skalas är begränsad. –?Visst talar Masa bra engelska. Hänninen själv tror att de är typer, som vill skilja sig från massan. Förutom dessa fakta är bågarnas utseende speciellt viktigt, för de måste se bra ut. Man kan gå till Kraa Kraas verkstad för att titta på bågar åt sig själv, men om man skaffar sig dem som ett verkligt hjälpmedel, bör man naturligtvis gå via en optiker. –?På sätt och vis är det jag som sköter det där ”trista” papperarbetet. Av honom får jag material, vars ursprungliga läge jag exakt kan ange. I produktionen gynnas inhemska trädslag. 63 Taito314_s14-74.indd 63 9.6.2014 18.34. Man kan inte ignorera frågan om plagiat, då man visar upp så här speciella produkter på mässor i utlandet. Hänninen själv anser att han är en ”tammerfor- För tillfället är utsikterna för designade träbågar goda. Den har också Hänninen själv funderat på. En egen stenfotsbutik kommer Kraa Kraa knappast att öppna, då det är meningen att förbli producent och att öka exporten till utlandet. Lehtinen har antagligen varit till stor hjälp för Hänninen bland annat på mässresorna till utlandet, som företaget gör varje år för att befrämja försäljningen till utlandet. –?Jag har en kompis, som fäller enstaka träd och bearbetar dem till faner. De har ett tiotal återförsäljare och ett fungerande nät av underleverantörer. –?Det finns dock en sak, som tryggar vår produkt. Som en jämförelse kan man nämna att ”vanliga” glasögon väger ca 30–50 g. Orden är mycket tydliga och kärnfulla, småskrattar Lehtinen. Här kommer vi fram till det, som är vårt trumfkort. Jag tänkte, att man skulle komma ihåg mig, som den där typen med träglasögon, påminner han sig tiden flera år tillbaka. –?Vi tillverkar också litet solglasögon och om man inte behöver linser i annan styrka, kan man köpa dem direkt från oss, säger Hänninen. Min uppgift är att se till att Matti själv kan koncentrera sig på framställning och produktutveckling. Det är nämligen vårt klimat, där vårt material växer
Där syns alla ärr, finnar och pormaskar, berättar kursens lärare Hanna Nore. Fodret i handskara är ett par yllevantar. 31 Fårpungspåsar och handskar av älgöron Vid Axxell Brusarby skola på Kimitoön studerar man på tredje året skinngarvning och benarbete. Med de ben och horn Nore fått från slakteriet gjorde hon många olika försök, ibland lyckade och ibland misslyckade. Text och foton Niina-Kaisa Perälä E leverna gör allt från första början på egen hand. Olika skinn uppför sig som material på olika sätt. Kursen i skinngarvning och benslöjd har lockat många. Handskarna har planerats och sytts på de villkor som materialet och formen ställt. Som en biprodukt till hornen kom skinn och därför måste jag lära mig att utnyttja också det. Därefter avlägsnas hårbeklädnaden, därefter neutraliseras skinnet och garvas. Intresse för att lära sig traditionella tekniker finns och kursdeltagare har kommit ända från Vasa. –?Min princip är att allt material kommer till nytta och ingenting slängs. Efter många arbetsskeden föddes dessa handskar av älgens öron. 64. Också den bearbetning skinnet utsätts för inverkar på materialet egenskaper. På kursen använder man sig enbart av traditionella skinnberedningsmetoder, kemikalier används inte alls. Svenska sidor Från s. Speciellt utmanande var det enligt Nenonen att få två ungefär likadana handskar sydda. –?När jag kom hem bad jag direkt att få en telefonkatalog och ringde till närmaste slakteri. –?Till kursen som började i våras kom det flera anmälningar än vad vi kunde ta emot, berättar Nore. Stämningen och människorna fångade mig helt. De olika arbetsskeden kan ta månader i anspråk och varje färdiga alster är en verklig arbetsseger. Färgning och garvning görs med naturmaterial och traditionerna respekteras. I den långa processen ingår mycket kemi, väderobservationer och kreativt arbete på maerialets villkor. Två öron räckte inte riktigt till för ett par handskar, så materialet till tummarna har tagits från ett tredje öra. Entusiasmen verkar dock inte ha minskat det minsta. Älgörat har i handsken den form det har i verkligheten. På skinnet syns bland annat vad djuret ätit, vilka mediciner det fått och hur gammalt det har varit. –?Arbetet görs till stor del på materialets villkor. Nu, åratal senare har Nore bearbetat hudar av allt från bison till ekorre. Behandlingen av skinnen börjar med att man med ett smitt redskap avlägsnar kött, fett och hinnor. Därifrån hämtade min mor ben och horn åt mig. –?Jag var som trettonåring med min tant som hjälpflicka på vikingatidsmarknaden. Det var meningen att kursen skulle ta ett år, men på elevernas önskan har den redan töjts ut till tre år. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 64 9.6.2014 18.11. –?Skinn är ett levande material och ur det kan man läsa djurets hela historia. –?Det är bra att intresset för och uppskattningen av gamla metoder igen har vaknat till liv.. Insidan av handsken har förstärkts med fårskinn. För att få fram hornen måste de också flås och på detta sätt blev Nore intresserad också av skinn som material. Där bekantade jag mig närmare med forntida tekniker och traditionellt hantverk. Synnöve Nenonen började arbetet med dessa handskar, då bekanta älgjägare lämpade av ett helt älghuvud på hennes gård. Sina kunskaper inhämtade hon då ur litteraturen, via internet och med tips av erfarna hantverkare. Nore själv föll först för benarbete och bekantade sig via det också med skinnberedningens hemligheter
Innan man kunnat sy väskan skall hårremmen avlägsnas. 3Kitty von Wright har tagit intryck av sjömanssäcken till sin väska av fårskinn. Taito ?Nro 3?• 2014. Också som fickor i en jacka, som sytts på kursen har pungarna använts. Lukten var ganska genomträngande och det tog längre tid än beräknat att få allt avlägsnat, berättar Synnöve Nenonen. I det första skedet skrapar man bort kött, fett och hinnor. Älgskinnet skrapas av Synnöve Nenonen (till vänster) och Kristiina Juvas. 3Synnöve Nenonens skor (till höger) är gjorda av hjortskin, sulorna förstärkta med vildsvinsläder. 6Man kan inte föreställa sig vilka alla arbetsskeden den här vackra handväskan har genomgått. –?Jag prövade på en litet annorlunda metod och håren avlägsnades genom en förruttnelseprocess med skinnet i en plastpåse. I bakgrunden Liina Heinonens fettbarkade och med kaffe färgade fårskinn med mönster målade med lönnlövsfärg. 3Som dekoration på Kristiina Juvas långskaftade skor har hon använt lakskinn. Säckens snören och sömmar är gjorda av getskinn och förstärkningarna av älgben. 65 Taito314_s14-74.indd 65 9.6.2014 18.11. bearbetas. 5Innan man kan göra föremål av skinnen måste materialet 6Kitty von Wright bearbetar ett renskinn. Tack vare sin form lämpar den sig mycket bra till olika slags sömlösa påsar. Hanna Nore 3Man börjar arbetet med älgöronen genom att flå dem. 3Kitty von Wrights påse gjord av en fårpung. Tappen i spännet är gjord av hjorthorn. 6Hanna Nore (till vänster) och Kitty von Wright undersöker ett renskinn under beredning. Först har den skrapats ren och därefter bearbetats. 3Kristiina Juvas har gjort en liten påse för mobilen av en fårpung, som har visat sig mycket användbar. Lukten till trots, är reultatet strålande. Också älgens klövar har utnyttjats i väskans spänne. Pungen har beretts som vilket annat skinn som helst. Kursdeltagarna har gjort olika slags små väskor, påsar och börsar av fårpungar. 3Dessa salladsbestick har Synnöve Nenonen gjort av växtfärgat älgben, Mönstret har ristat på ytan
Taito World Harris Tweed Yli sata vuotta menestyksekästä käsinkudontaa Euroopan kaukaisessa luoteiskulmassa, Skotlannin karuilla Ulko-Hebridien saarilla, valmistetaan kuuluisaa Harris Tweed -kangasta. Teksti ja kuvat Päivi Fernström 66. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 66 9.6.2014 18.11
Se ei ole tavallinen tavaramerkki, sillä siihen liittyy takuu siitä, että kankaan materiaali ja valmistusprosessi ovat tiettyä laatua. Lämmintä ja paksuhkoa villakangasta kudottiin hyvällä menestyksellä Ulko-Hebrideillä jo 1800-luvulla. Tweedistä tuli kauppanimi, joka edelleen tarkoittaa karkeahkoa villakangasta. Laki takaa, että koko prosessi villojen värjäämisestä valmiiksi kankaaksi on toteutettu ainoastaan saarten asukkaiden työpanoksena. Tämä sidos tunnetaan myös nimellä herringbone eli kalanruoto. Suomessakin yleisesti käytetyn tweedsanan alkuperä on englannin sanassa twill ja skotlannin sanassa tweel, jotka molemmat tarkoittavat toimikasta. Tweed-kangas ei siis välttämättä ole kalanruototoimikasta. Kuuluisimmat suunnittelijat ja muotitalot lähes 50 maassa valmistavat kankaista hyvin istuvia vaatteita ja erilaisia asusteita. Vaikka merkki on ollut käytössä samassa merkityksessä jo yli sata vuotta, ei sen alkuperä ole varmuudella tiedossa, sillä kaikki tiedot merkin suunnittelijasta tuhoutuivat toisen maailmansodan aikana. Kankaiden menekin huippu oli vuosi 1966. Tarinan mukaan vuonna 1832 skottilainen kauppias James Locke luki väärin sanan tweel, ja näin twill muuttui tweediksi. Sanonta From croft to catwalk kuvaa hyvin Harris Tweed -kankaiden matkaa saarten lampaiden hoitajien ja kutojien kodeista muodin catwalkeille. Taito ?Nro 3?• 2014. Erityisesti aateliset ostivat kangasta metsästys- ja ratsastusvaatetusta varten. Niinpä kaikki Orb-leimalla leimatut kankaat ovat varmasti vain Harris ja Lewis -saarilla tehtyjä. H arris Tweed -kangas kudotaan edelleen käsin, ja koko prosessi lampaiden keritsemisestä valmiiksi kankaaksi tuotetaan ainoastaan Hebridien Harris ja Lewis -saarilla. Jo seuraavana vuonna otettiin käyttöön Harris Tweed -laatua ja -alkuperää varmistava laatumerkki, Orb-tavaramerkki. Kankaiden kasvava kysyntä ja hyvä laatu rohkaisivat saarten asukkaita perustamaan Harris Tweed -yhdistyksen vuonna 1909. Tyypillisin tweed-kangas on murtotoimikasta, jossa loimen suuntaiset kärjet vuorottelevat noin kahden sentin välein. Silloin tweediä myytiin lähes 7 miljoonaa metriä. Vaikka menekki laski 1980-luvun lopulla rajusti, muotoiltiin 1993 laki, joka takasi Harris Tweed -kankaan alkuperän. Esimerkiksi Harris > Harris Tweedin Orb-laatumerkki on yksi vanhimmista symboleista koko Isossa-Britanniassa. Harris Tweed -kankaan tarina alkaa cheviot-, cros bred - tai blackfacedlampaan villoista. 67 Taito314_s14-74.indd 67 9.6.2014 18.33
Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 68 9.6.2014 18.12. ”Hänellä oli hyvä visuaalinen silmä, hänen värisekoituksensa kauniissa tasapainossa ja kankaan tekstuurissa miellyttävä tuntu”, kirjoitti Gisela Vogler kirjassaan A Harris Way of Life. Eripuolilla saaria oleville kotikutojille luodaan loimet valmiiksi tehtaissa. Kaikki Harris Tweedin kolme tehdasta sijaitsevat Lewis-saarella. Tweed -kankaiden malleja on satoja ja koko ajan suunnitellaan uusia. Asiakas voi siis tilata myös aivan oman suunnitelman mukaisia kankaita. Tästä tulee myös muissa langoissa yleisesti käytetty termi tweed-lanka, joka siis tarkoittaa eri värisävyjen näkymistä langassa sellaisenaan. Jokaisessa langassa on vähintään kaksi ja korkeintaan kuusi eri sävyä. Harris Tweed -kankaan tarina alkaa cheviotlampaan villoista, mutta myös cros bred - ja blackfacedlampaan villoja käytetään. Kun lampaat on keritty, villa viedään tehtaisiin, joissa se pestään, värjätään, kuivataan ja kehrätään langaksi. Harris Tweedillä on omia klassisia kuoseja, mutta tehtaissa on omat kangaspuut, joissa kokeillaan jatkuvasti uusia väriyhdistelmiä. Koska villat kehrätään langoiksi vasta vär- jäyksen jälkeen, jää lankoihin näkyviin nämä monet eri sävyt. Yleensä 50 tai 80 metriä pitkät loimet luodaan suoraan suurille loimitukeille, jotka viedään autoilla kutojille. Lankojen sekoittaminen on tarkoin varjeltu salaisuus, ja juuri langoissa on Harris Tweed -kankaiden lumo. Nykyään yleensä valmiit langat tai valmis tuote värjätään, jolloin tulos on värisävyltään tasainen. Vaikka suurin osa Harris Tweed -kankaiden kutojista on ollut miehiä, nostetaan puheissa ja kirjoituksissa kutojien kantaäidiksi Plocropoolissa asunut Marion Cambell (1910– 1996). Karut olosuhteet ovat luoneet aikojen kuluessa upean kangaslaadun, joka yhä edelleen kudotaan käsin ja jonka koko prosessi on tarkoin laissa määritelty. Siksi myös valmiit kankaat ovat erikoisen kauniita. Kutojat pystyvät kutomaan joko 150 cm tai 77 cm leveitä kankaita. Kevätkesällä saarten yhteisö kerääntyy yhteen keritsemään paikalliset lampaat. Värjätty ja valkoinen villa punnitaan ja kehrätään langaksi täsmällisten reseptien mukaan, jotta saavutetaan täydellinen sävy. 68. Jokaisessa langassa on vähintään kaksi ja korkeintaan kuusi erilaista sävyä
Urheiluvaatemerkin 9000 metrin kangastilaus viime vuosituhannen lopussa oli suuri ilon aihe kaikille Harris Tweedien kanssa työskenteleville. Lisäksi on eri kehräysasteita työstävät tekijät, loimen luojat, viimeistelijät ja tietenkin leimaajat. Kankaaseen mahdollisesti tulleet lankajuoksut korjataan käsin neulan ja langan avulla sidoksen rakennetta seuraten. Lopuksi kangas leimataan ja lähetetään vähintään 50 metrin erissä tilaajalle. Ainoastaan kankaan tarkastaminen ja Orb-laatumerkin leimaaminen kankaaseen kuului Harris Tweed -yhdistyksen tarkastajalle. 69 Taito314_s14-74.indd 69 9.6.2014 18.12. Tällä hetkellä kankaita kutoo 140 kutojaa omissa kodeissaan, ja kolme tehdasta takaa työtä kaikkiaan 250:lle saaren asukkaalle. Donald näytti kenkää, joka on tehty hänen kutomastaan kankaasta. Monet maailman huippusuunnittelijat ovat huomanneet kankaan tasaisen ja vahvan laadun. Karut olosuhteet ovat luoneet aikojen kuluessa upean kangaslaadun, joka yhä edelleen kudotaan käsin ja jonka koko prosessi on tarkoin laissa määritelty. Kutojat lähettävät valmiiksi kudotut kankaat takaisin tehtaalle tarkastusta ja jälkikäsittelyä varten. Rakennuksessa ei ole mitään mukavuuksia, tuuli tunkee seinän raoista sisään, yleistä sekamelskaa ja tekstiilipölyä riittää. Vaikka Donald MacKay kutoo Harriskankaita, hän on itsenäinen yrittäjä. Kangaspuut saavat energiansa kutojan polkiessa kahta polkusta vuorotellen. Kutojan tehtävä on siis tärkeä, joskin rajallinen. Alkusolmujen jälkeen loimi on jo valmis kudottavaksi. Se ei ole ongelma ja unohtuu saman tien, sillä Donald valloittaa tarinoillaan ja asiantuntijuudellaan. Donald John MacKay on Harris Tweed -kutoja toisessa polvessa. Villan värjääjät ja kehräystä varten värisekoituksia tekevät ovat Harris Tweed -kankaita ajatellen varmasti merkittävimpiä työntekijöitä. Paitsi, että Marion Cambell kutoi kankaita, hän myös värjäsi ja kehräsi langat itse. Harris tweed -Kutoja toisessa polvessa Yksi tämän ajan Harris Tweed -kutoja on Donald John MacKay. Oli malli mikä tahansa, Harris Tweed -kangas kestää isältä pojalle.. Hän ei kudo kankaita Harris Tweed -tehtaille vaan suoraan omille asiakkailleen. Nykyaikana koko maailman kaikki kolkat, yleensä edullisimmat, ovat tekstiilien valmistusketjuissa mukana. Luha ja sukkula liikkuvat auto- maattisesti, ja Donald pystyy kutomaan noin kolme metriä kangasta tunnissa. Kangas kuivataan, höyrytetään ja siihen lisätään mahdollisia muita jälkikäsittelyjä. Hän kutoo kankaita isältään perityillä kangaspuilla kotinsa viereen rakennetussa pienessä mökissä. Donald MacKayn yksilevyiset kangaspuut ovat hänen kotinsa viereen rakennetussa pienessä ulkorakennuksessa. • Urheiluvaatemerkki Nike tilasi taannoin 9?000 metriä kangasta. Taito ?Nro 3?• 2014. Siksi kankaasta valmistetaan yleensä klassisia vaatteita, mutta malleissa käytetään nykyään myös rohkeasti yhdisteltyjä värejä ja uudenlaisia leikkauksia. Kengän kyljessä on suurilla kirjaimilla NIKE. Siksi Skotlannin ulkosaarten tiukka politiikka tweedkankaiden valmistuksesta on erittäin ilahduttava esimerkki. Se on taannut työtä ja jatkuvuutta siellä, missä kankaan tarina aikoinaan syntyikin. Hän on kutonut koko ikänsä kangaspuilla, jotka hän peri isältään, joka myös oli kutoja. Marion Cambell oli 1980-luvulla kutoja-julkkis, jonka kotiovella kävi satoja ihailijoita ostamassa hänen kankaitaan suoraan kangaspuista. Lika, öljy ja kaikki muut epäpuhtaudet pestään huolellisesti pois sooda-saippuavedessä. Vuonna 1985 hänelle myönnettiin British Empire -mitali elämäntyöstään Harris Tweedin hyväksi. Kun hän on saanut tehtaalta tilaamansa loimitukin loimineen, hän solmii jokaisen loimilangan edellisen loimen loimilankoihin ja vetää uuden loimen niisien ja kaiteen läpi. Tehtaissa on eri tehtäviä varten omat erikoistuneet työntekijät
asti Ilmari Tapiovaara • 21.9. asti Vapaa-aika – ympäristötaidenäyttely Kiasma Mannerheiminaukio 2 Avoinna ti 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17 • 7.9. Summer Love Jyväskylä Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 31.8. asti ti, ke, su 12–16, to 12–18, kesällä ti–pe, su 11–18, la 11–16 • 6.7. asti Uusi ilo – Fiskarsin käsityöläisten, Mikko Laakkosen huonekaluihin voi tutustua Helsingin Design Forumissa. asti Kimpassa – Marimekon ja Kiasman yhteisnäyttely Lokal Annakatu 19 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 12–16 • 13.7. Tapahtumat koonnut anna-kaisa huusko Camilla Mobergin Bubblo-sarjan kulhoja esillä kesän ajan Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. asti Loja Saarinen – Taidetta ja elämää Hvitträskissä ja Cranbrookissa 70. asti Wood • 18.7.–24.8. asti Daan Roosegaarde – Dune Galleria Bronda Annankatu 16 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 20.6. Kotona IX – keramiikkanäyttely Harjavalta Emil Cedercreutzin museo Museotie 1 Avoinna 31.5. asti Tove Jansson Design Forum Showroom Erottajankatu 9 B, sisäpiha Avoinna ma–pe 12–18, la 12–16 • 5.7. asti Nahan huuto – Raadosta rakkaaksi Kerava Sinkka Kultasepänkatu 2 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 12–19, la, su 11–17 • 31.8. asti Edith – Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely Heinola Heinolan museo Kauppakatu 14 Avoinna ti, to–su 12–16, ke 12–20 • 28.9. asti Mikko Laakkonen, Ornamon Vuoden kalustesuunnittelija 2014 Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 21.9. Tivoli. Jotain uutta, paljon vanhaa – häätapojen juurilla Fiskars Kuparipaja Avoinna ti–pe 11–17, la–su 11–15 • 14.9. Espoo Glimsin talomuseo Glimsintie 1 Avoinna ti–pe 10–17, la–su 11–17 • 21.9. asti Raija Puukon ekotaidetta Kirkkonummi Hvitträsk Hvitträskintie 166 Avoinna kesällä joka päivä 11–17 • 16.11. muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Kemiö Sagalund Museotie 7 Avoinna ma–pe 9–16, la 10–14 • 23.6. asti Rajapinnat – Fiskarsin ruukin, Nuutajärven ja Arabian taideosaston yhteisnäyttely Studio Karin Widnäs Baklurantie 12 Avoinna 12–17 • 1.7.–31.7. Taito ?Nro 3 • 2014 Taito314_s70-71.indd 70 9.6.2014 18.38. asti Barokki – Barock Helsinki Ateneum Kaivokatu 2 Avoinna ti, pe 10–18, ke, to 10–20 la, su 11–17 • 7.9. asti Erna Aaltosen keramiikkaa Helsingin Talvipuutarha Hammarskjöldintie 1 Avoinna ti 9–15, ke–pe 12–15, la–su 12–16 • 31.8. asti Nykyaikaisia huonekaluja – Stockmannin piirustuskonttorin muotoilua Kesälahti Sovintolan Kulttuurikamari Pyhäjärventie 8 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–14 • 17.8
asti Pitsien aika Nuutajärvi Avoinna joka päivä 10–18 • 31.8. asti Lasimiehet Jake ja Jones – Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso Tampere Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 (suljettu 20.–22.6) • 16.8. asti Apostolien autot – Automuotoilija Miika Heikkinen Turun taidemuseo / Studio Aurakatu 26 Avoinna ti–pe 11–19, la–su 11–17 • 14.9. Porvoo Galleria Vanha Kappalaisentalo Välikatu 13 Avoinna ti–su 10–16 • 8.8.–31.8. Woodnotes Lieto Liedon Vanhalinna Vanha Härkätie 111 Avoinna su 13–16 • lokakuuhun asti Kun puhutaan keramiikasta – niin puhutaan Kupittaasta. Kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Jaakko Valo Lahti Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • kesäkuu Skills • heinäkuu Heinolan Hienopuusepät Lappeenranta Täky-galleria Satamatie 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 • elokuu Tarja ja Riitta Talonpoika, tekstiiliä ja keramiikkaa Lapua Taito Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 11–18, la 10–15 • 9.8. Taito ?Nro 3 • 2014. asti Niin on soreaa soutaa kanssasi kahden – Hääpukuja eilen ja nyt Mikkeli Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18 • 17.8. Marja Junnikkalan Syvyyden safiiri löytyy kesän ajan Loimaan Taidetalolta. asti Tuhat ja yksi lapasta Naantali Naantalin museo Mannerheiminkatu 21 Avoinna ti–su 11–18 • 31.8. Kupittaan savi 1921–1969 • elokuuhun asti Svante Turusen taide- ja koristekeramiikkaa Loimaa Loimaan taidetalo Rantatie 2 Avoinna ti ja to 13–18, la–su 5.–6.7 ja 2.–3.8. asti Nuutajärvi – Päättymätön tarina • 31.8.asti Lasia raikkaudella: Marjut Numminen ja Aino Vilpas • 31.8. Kierre – kierrätyspunontanäyttely Rauma Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 13.7. asti Hulluus ja Hurmio – Kolmiulotteisia tarinoita Anelma Savolaisen kierrätyspunontataidetta voi käydä ihailemassa Pöljällä. Tekstiilitaiteilija Maisa TurunenWiklund Varkaus Taito Shop -näyttelytila Kauppakatu 17 Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • 30.8. Korpilahti Höyry-galleria Korpilahdentie 10 Avoinna ma–pe 11–18, la–su 12–16 • 28.6.–27.7. asti Sukuvika – töitä Kalliokosken sisaruksilta. 71 Taito314_s70-71.indd 71 9.6.2014 18.38. asti Pitkiä pellavia – tarinoita pellavasta Sjundbyssä Turku Brinkkalan galleria Vanha suurtori 3 Avoinna ti–pe, la–su 11–17 29.6. asti Hesselholdt & Mejlvang – Pomp and ceremony shades of skin Vaasa Loftet Raastuvankatu 28 Avoinna ma–pe 10–17, la 10–15 • 10.6.–10.8. asti Jaana Houessou – Onnen päiväuni Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Seiskarinkatu 35 Avoinna ti–pe 11–15, to 11–18.30 ja la–su 12–15 • 10.8. Mari Aittokoski, Kaisa Ropo, Elisi Roponen, lasija keramiikkataidetta, valokuvia Pöljä Keramiikkastudio Jenni Linnove / Studion vintti Kaatrontie 16 Avoinna heinä- ja elokuussa ti–pe 11–17, la 10–15, heinäkuussa myös su 12–15 • 10.7.–10.8. Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä Soda Shopin herkullisia lasiveistoksia. Nuutajärven kesänäyttelyssä yhdistetään sanoja ja lasia, kuvassa Heikki Viinikaisen Tropical. asti Marttanukke – enemmän kuin nukke! Riihimäki Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 14.9. asti Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta Siuntio Gårdskullan maatalousmuseo Gårdskulla 89 Avoinna pe 12–18, la 10– 15 (suljettu 20.–21.6.) • 5.7. 13–18 • 14.8 asti Merkit yksin – suomalaista tekstiilitaidetta Loviisa Loviisan taidekeskus Almintalo Brandensteininkatu 3 Avoinna ti–su 12–17 • 6.7. Love muffins. Nahkataiteilija Leanika Kornin taideteos on esillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. asti Menneiden vuosisatojen valkoista kultaa – posliinikokoelma • 13.7
Syksyn tullen on aika taas tarttua moniin kiinnostaviin käsitöihin, myös niihin löydät hyvät vinkit seuraavasta lehdestä. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. Ensi lehdessä päästään tutustumaan paremmin tuohon pienten asioiden maailmaan. 03 4246 5340. päivä Sadonkorjuuta ja pieniä asioita Nämä suloiset sulkapallomailat kuuluvat Maria Malmströmin nukkekodin varusteisiin. Postinumero ja -toimipaikka Taito314_s14-74.indd 73 Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima Taito ?Nro 3?• 2014. •. fi 6 3:14 PM Maria Malmström Seuraavassa numerossa 4/2014 ilmestyy elokuun 27. tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2014 loppuun. 58 euroa?/?vuosi) 6 numeroa. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! Tilauskortti Lehden saaja Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Lähiosoite Tilaan TAITO-lehden . Mukana lehdessä on myös muita nukkeiluun liittyviä artikkeleita. Sukunimi Etunimi Taito maksaa tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin . 73 9.6.2014 18.12. 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. kestotilauksena hintaan 2?x?29?euroa (yht. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen
Punomosta poimittua Tällä palstalla poimitaan lyhyitä vinkkejä ja neuvoja punomo.fi -sivustolta. Piirrä tussilla tai naulalla lusikan pesän ääriviivat metallikappaleeseen. Peltipurkki, ohutta ja paksua rautalankaa, pihdit, peltisakset, tussi tai naula piirtämistä varten, (kumivasara), vasara ja nauloja, viila, puupalikka, puhelinluettelo, kontaktimuovia tai maalarinteippiä, suojakäsineet. •. Ota riittävän pitkä ohut metallilanka ja aloita ompeleminen langan keskeltä pujottamalla toinen pää myötä- ja toinen vastapäivään. •. Kuvat Suomen käsityön museo/ Liisa Korhonen Mallityö Suomen käsityön museo/ Maiju Räsänen Ohje Suomen käsityön museo/ Raija Manninen Huom! Ottimet eivät sovellu elintarvikekäyttöön. Tässä kesäiset leikkisalaattiottimet. Idean lähde Wieske, Ellen 2001. Tarvikkeet:. Taivuta rautalangan päästä ensin kädensija, pituus noin 20 cm. Tao pelti kovalla alustalla suoraksi kumivasaralla. Ompele peltipala kiinni metallilankakehykseen. Muotoile lusikan pesä tai haarukan piikit. Sekametallisoppaa Punomon sivuilta löytyy hauskoja Suomen käsityön museon tuottamia ohjeita. Muotoile lusikan pesä hakkaamalla sitä puhelinluettelon päällä. Lark Books. Leikkaa kappale irti peltisaksilla. Kuva valmiista salaattiottimista löytyy sisällysluettelosivulta.. Suojaa metallipurkin kuviopinta kontaktimuovilla tai maalarinteipillä tai muovikalvolla. Valmiit salaattiottimet ovat noin 30 cm pitkät. Leikkaa säilykepurkki halki peltisaksilla ja leikkaa siitä pala, jonka suurin piirtein tarvitset. Ota (16 tai 20 mm) vahvuista rautalan- kaa haarukkaan 110 cm ja lusikkaan 100 cm. Taito ?Nro 3?• 2014 Taito314_s14-74.indd 74 9.6.2014 18.12. The weekend crafter: Wirework: 20 Wonderful Wire Projects to Coil, Bend, Twist & Stitch. Hakkaa ompelureiät metalliosien reunaan naulalla ja vasaralla. New York. Koko:. Viilaa tarvittaessa peltipalan reunat sileiksi. Päättele rautalanka varren ja pesän liitoskohtaan pihtejä apuna käyttäen. 74
017 5701 810 Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. f i • artesaani • vaatetusompelija n osaajia ä Meillä tehdä www.sasky.fi Artesaani 16 eri ammattialaa Vastaa ja voita! Kuva-artesaani graafinen suunnittelu Lue lisää ja ilmoittaudu: www.valamo.fi/opisto myyntipalvelu@valamo.fi, puh. 17.43 Taito-lehden näköisnumero on ostettavissa myös www.lehtiluukku.fi -palvelusta. a ok lliseen t u jonka vu d e a t irjois kulttuurik taito-lehti, kalevankatu 61, 00180 Helsinki. Raku- ja muottikurssi 25.-31.8. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi www.kktavastia.fi 3/2014 • 11,50 • Taito.fi • • • • Taito.fi • • Ta ito .fi • Lö yd ä om a Ta it os i! •P itsin Kenki virkkaaja Si Kenkää kotimaa lja Eränen Shoeb paja Pihkasta: Värjää akery & , K lu ai •T aito-p piineilla lii alkinto 2014 • • Kehystentekijä Matti Hänninen Koruntekijät Janna syvänoja ja eila Minkkinen Pässinkivespusseja & hirvenkorvahanskoja Löydä oma Taitosi! • • Sinunkin yrityksesi voisi olla tässä 0 Löydä oma Taitosi! • 3/2014 • 11,50 14 • 11 ,5 n Akvarellimaalaus 12.-18.7. 2 Taito_Lehtiluukussa2014_86x256mm.indd 1 Taito314_s01,s76.indd 2 Maahenki_3-2014_A5_cmyk.indd 1 9.6.2014 16.51 6/9/2014 11:41:54 AM 9.6.2014 18.38. Koulutusta Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w. Taito ?Nro 3 • 2014. Postimaksu lisätään hintaan. TilaukSeT puhelimitse numeroon 09-751 2020 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Tällä kertaa lukijatarjouksemme koskee ihastuttavaa Rakkaudesta vanhaan taloon -kirjaa. illo Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS t lue Taito ny m O st a ja ai n j a sä v s i m • Kehystentekijä Matti Hänninen Koruntekijät Janna syvänoja ja eila Minkkinen Pässinkivespusseja & hirvenkorvahanskoja Kysy edullisia mediapakettejamme Eija Pensasmaa 044-580?3957, eipenposti@gmail.com Tee iTse kalannahkaa tai neljä kesäistä kassia! • eettisiä kuitukysymyksiä Taito314_s03-05.indd 1 4.6.2014 18.30 KYL Ä Untitled-1 1 4.6.2014 18.38 Taito314_s03-05.indd 1 Untitled-1 1 , ! a j teistyön i h y t k e e u n t aloitta nulle l ukkaista enki ova SSÄ Taito2 14_s03 Tee iTse kalannahkaa tai neljä kesäistä kassia! • eettisiä kuitukysymyksiä -05_tä mä.ind d 1 4.6.2014 18.30 4.6.2014 18.38 Brinkk alan O utolin nussa • Mes suilla Saksas sa • Uurn akurs sin kä vijät 2.4.20 14 Si Vastaa kysymykseen heinäkuun 14. Yhteys maksupalveluun on SSL-suojattu, joten maksaminen on turvallista. Lehtiluukku palvelee sinua 24h/vrk. s e d u . Palvelu vaatii rekisteröitymisen ja IPadille, IPhonelle sekä Androidille on palvelusta ladattavissa omat sovellukset. ja 28.7.-3.8. Saat lähes 200-sivuisen Rakkaudesta vanhaan taloon -kirjan kaikkien Vastanneiden kesken arVomme 50 euron laHJakortin taito shop -myymälään. Jos vastaat sähköpostilla, laita viestiin otsikoksi tunnus: ”Vastaa ja voita”. päivään mennessä osoitteeseen: toimitus@taito.fi tai postikortilla osoitteeseen o Maah ttia laad u m a a n t n s a u t hdollisu ti ja kus Taito-leh si Sinulla on ma rjoushintaan. Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus 2/ 20 i in va Opi kädentaitoja Valamon opistossa! Mikä lehteMMe artikkeleista kiinnosti sinua eniten. Kirjassa toimittaja Pia Maria Montonen ja valokuvaaja Niclas Warius esittelevät upeita, rakkaudella vaalittuja vanhoja taloja ja pihapiirejä. Klikkaa lehtiostoksille www.lehtiluukku.fi edulliseen 30 euron hintaan (norm 43 euroa). Kansanvaate valmiiksi 29.-31.8. Voit maksaa ostoksesi kaikkien yleisimpien pankkien verkkomaksulla tai Visa, Visa Electron ja MasterCard -korteilla. Sähköinen lehti ei kuuluu tavalliseen tilaukseen vaan on oma tilattava tuote. Digitaalista lehteä pääset lukemaan ajasta ja paikasta riippumatta
Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: K au n i i d e EN SATAMA TaiTotiskin Taito314_s01,s76.indd 1 tiski w w w. sl oj d- de ta lje r.f i . TaiTotiski on kauniiden Käsit yömatkailu asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. 6 414887 433853 14003 3/2014 743385-1403 PAL.VKO 2014-33 • 11,50 Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • 3 • 2014 Viivakoodi_Taito.indd 1 • • 30.5.2014 11:35:25 Kehystentekijä Matti Hänninen Koruntekijät Janna syvänoja ja eila Minkkinen Pässinkivespusseja & hirvenkorvahanskoja Etsitkö lankaa. tahtoisitko värjätä. tykkäisitkö tiEtää mitEn. toivoisitko kotiin jotain kaunista. haluaisitko käsityömatkallE. 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com n asioide n K au p pa Kaikki tar v ittava tekemiseen käsillä ! SSA www.emalip uu.fi www.hoyr yg alleria.fi Pl 2470 000 02 Helsinki, Asiakaspalv elu: 09-348 7 0606 Sähköposti: tilaus@slojddetaljer.fi Lahjatiski löydät tämän lehden sivuilta. KORPILAHD Eija Pensasmaa, puh. kaipaatko puikkoja
Käsit yötar vikke RYIJYT, LA NG AT JA TARVIK , VÄRIT KEET www.wette rhoff.fi et Materiaalit Katso mitä kaikke www.lahtise a askarteluun ! nvahavalim Huovutusvil lat, saippua- ja kynttilätar o.fi vikkeet Kasarmikatu 28 00130 Helsin ki Varmista 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF X X X TJOFMM J BR AGES AB kujen perin teiset mate +358 (0)50 riaalit 555 8258 Kansallispu draktbyra@ brage.fi www.brage.fi GJ Messut Suomen Kä den 14.– 16.11.2 taidot 014 Käsi- ja taide teollisuus Tam messut Tee iTse kalannahkaa tai neljä kesäistä kassia! • eettisiä kuitukysymyksiä Taito314_s03-05.indd 1 4.6.2014 9.6.2014 18.30 18.39