Taito.fi Löydä oma Taitosi! 4/2013 11,50 e TUULA YLIVINKKA VÄRIKÄS JA MAANLÄHEINEN TAITEILIJA MOLLA MILLSIN MUSTAVALKEAT VÄRIT KESÄKYLÄSSÄ SIRKKA KÖNÖSEN LUONA TEEMA OHJEENA MARI MUINOSEN SYDÄMENLÄMMITTÄJÄ MITEN KÄY KIVIJALKAKAUPAN?
klo 9–17 Su 6.10. www.matka-merila.À www.oph.?/verkkokauppa tilaukset@kustannustaito.. Käsityömatkat Tallinnaan MOLLA MILLSIN MUSTAVALKEAT VÄRIT KESÄKYLÄSSÄ SIRKKA KÖNÖSEN LUONA TEEMA OHJEENA MARI MUINOSEN SYDÄMENLÄMMITTÄJÄ MITEN KÄY KIVIJALKAKAUPAN. Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. www.hoyrygalleria.. klo 10–17 Liput Aikuiset 12/9 € Nuoret 7–17 v. TURUN MESSUKESKUS AVOINNA pe 10–18, la–su 10–17 LISÄTIETOA www.osaavanainen.fi – hyvä valinta p. Kartanonk. (pe–su) 205 €/hlö Oma bussi matkoilla mukana! Bussireitit ja matkaohjelmat toimistostamme. (la–su) KORPILAHDEN SATAMASSA www.emalipuu.. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com. 02 337 111 Avoinna Pe 4.10. 4, Forssa. puhelin: 0207 862 860 KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME Taito.fi Löydä oma Taitosi! 4/2013 11,50 e TUULA YLIVINKKAVÄRIKÄS JA MAANLÄHEINEN TAITELIJA Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com 2 TAITO Nro 4 • 2013 16.8. TARTTO JA PALAMUSEN SYYSMARKKINAT 20.–23.9. (ke–to) SINUNKIN YRITYKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ www.oph.?/verkkokauppa Uudistettu oppikirja on jalometallialan ammatilliseen koulutukseen hopea- ja kultasepille. Puh. www.craftmuseum.fi Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä • (014) 266 4370 www.oph.?/koulutus Immo Lahtela KIVENISTUTUS Jalokivien istutus kultasepän työssä alk. 60 €/B4/hlö Hinta sisältää bussikuljetukset, yö laivassa hyttipaikoin – paluu kansipaikoin, runsas aamiainen Kochi Aid-ravintolassa, käynnit Karnaluksi, Abhakan-kangaskauppa ja Raasikun villatehdas. 03 433 5340. Hinta 32 € Tutustu myös muihin alan kirjoihin osoitteessa www.oph.fi/verkkokauppa ! 199 €/hlö Hinta sisältää bussikuljetukset, laivamatkat kansipaikoin, hotellimajoitus (H2) aamiaisella, 1 x illallinen, 2 x kahvit, käynnit Karnaluksi, käsityötupa, Lõnga Liisud-kutomo, pellava- ja villa-tehdas sekä Marja Matiisen tilkkugalleria. Vapaa-aika | Harrastukset | Kädentaidot | Hyvinvointi | Liikunta Ekologinen elämäntapa | Koulutus ja työ | Kauneus | Muoti Valloita oma maailmasi 18.–20.10. ja 5.–6.10. (pe–la), 13.10 (su–ma), 4.12. klo 10–18 La 5.10. 5€ 3 pv:n ranneke 20 € Aito tekemisen meininki Katso lisätiedot tapahtumasta ja näytteilleasettajista www.pytinki.fi VR:N KÄSITYÖJUNA MESSUILLE Katso lisätiedot www.pytinki.fi Yhteisellä matkalla Käsityömatkailu Käsityömatkat Rakvereen 14.–15.9. Se soveltuu hyvin myös alan harrastajille ja jo alalla toimiville
Niin kävi idänkaupan romahdettua monelle muullekin valmistajalle. TURKU, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus, Uudenmaankatu 1. vuosikerta. Tuosta ajasta on nyt reilut kolmekymmentä vuotta. Tänä kesänä minua on hämmentänyt vuoden 1979 Kodin Kuvalehti ja siinä ollut Ilmeikäs kevätmuoti -juttu. Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 NYT M E I DÄTKI N T TAVOITTAA MYÖS FACE BOOKISTA. Erikoista sen sijaan on vaatteiden valmistajien nimet: Rissanen, Essilä, Kestilä, Teinituote, Muotituote, Malli-Mari, Finn-Flare, Piretta ja moni muu. Onko tuollaista teollisuuden alaa ollut oikeasti koskaan edes olemassa. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. Kaikki kotimaisia tuotenimiä, joita on turha enää vaatebisneksen yhteydessä googlailla. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Anna-Maija Bäckman, Suvi Kettula, Ildikó Lehtinen, Joel Nokelainen, Niina-Kaisa Perälä, Merja Räty, Henna Vainio Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 €, kestotilaus 2 x 29 € (yht. Vaikka yritys ei yksinään mitään laajamittaista teollisuudenalaa pystyisi rakentamaan, kannattaa lukea yrityksen omistajan kommentit huolella. Niitä selaillessa tulee toisinaan huvittunut, toisinaan hämmentynyt olo. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. Nyt kun ajasta on kulunut se 30 vuotta, ajatus laajamittaisesta kotimaisesta tekstiiliteollisuudesta tuntuu absurdilta. Tässä lehdessä on sivuilla 20–23 juttu Tjockt-nimisestä yrityksestä. Mutta esimerkiksi turkulainen vaatevalmistaja Kestilä oli jo kymmenen vuoden kuluttua kyseisestä lehtijutusta ajettu kokonaan alas. Missä ovat nyt ne kaikki tekstiiliteollisuuden alalla palvelleet ihmiset. Kuvakoosteessa esitellään tulevan kevään aikuisten trendivaatteita hieman samalla tapaa kuin mitä naistenlehdissä tänäkin päivänä tehdään. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua ihmettelemme, oliko meillä muka koskaan kännykkätuotantoa. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Brahenkatu 3. Kun tekstiiliteollisuuden idänkauppaa aikanaan tehtiin, siellä ei touhunnut yksinäinen Rissanen, vaan kymmenet saman toimialan valmistajat. Minulla, kuten varmasti monella muullakin, on kesähuussissa luettavana vanhoja lehtiä. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25. Ja ajatelkaapa sitäkin herra Kestilää vuonna 1910, joka päätti isänsä kuoltua ”muuttaa konseptia” kangaskaupasta vaatteiden valmistajaksi. Vaikka maailmassa olisi minkälainen lama, siellä on aina myös ihmisiä, joilla on rahaa ja sitä on paljon. Kirjakauppa Tulenkantajat, Hämeenpuisto 25. Ennen kaikkea: olisiko mahdoton ajatus, että tältä pieneltä toimialalta voisi syntyä uusi, iso kansainvälinen kasvutarina. Ja että onko meillä silloin jotakin, jota emme vielä voi aavistakaan. Silloin kun tekstiiliteollisuus Suomessa romahti, sen on täytynyt olla monelle aikalaiselle vaikeaa aikaa. Näinkö meille käy jatkossakin. Siitä rohkeudesta sai vuosikymmenten aikana nauttia useat perheet, joiden toimeentulo oli tehtaasta kiinni sekä tietysti Turun kaupunki. TAITO Nro 4 • 2013 3 SAM I PE RTTI LÄ Kustantaja ja toimitus: Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki AJATUKSIA PIHAN PERÄLTÄ. SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 28. 58 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 € (yht. Edeltäjät Käsiteollisuus 1907–1931, Lastu ja lanka 1932–1935, Kotiteollisuus 1936–1991, Taito vuodesta 1991. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Ihan noin vaan, opettajan ammattipätevyydellä. JOENSUU, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. 50 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Samaan aikaan suomalaiset ovat varmastikin kielitaitoisempia ja kansainvälisempiä kuin koskaan, joten ulkomaankauppa ei voi olla siitäkään kiinni. 106. Kuusi numeroa vuodessa. Niin ja tietysti nyt myös minä, nostalgiahetkellä huussissa. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. Mutta parista asiasta saattaa kiikastaa: yhteistyöstä ja rohkeuden puutteesta
S. 40 4 TAITO Nro 4 • 2013 KANSI: Tuula Ylivinkka kuvassa yhdessä Kirjokansi-teoksen kanssa. Taiteilija Sirkka Könösen Taccu-kissa tarkkailupuuhissa kesäpaikkansa terassilla. 20 ALUSSA 3 6 8 10 11 12 SISÄLLÄ Pääkirjoitus – Ajatuksia pihan 14 perältä Käsityö elämässä –juhlanäyttely Juuri nyt Kasvokkain: kain: Tuula Ylivinkka livinkka ei erottele työtä ja arkea toisistaan. S. s. S. Teema / Netin kautta menestykseen Lupa olla kajahtanut Pikkuvinkki kaaokseen Ilun tutka Loppusuven lukupiiriin Alustaja: Miten käy kivijalkakaupan. Kuva: Esko Keski-Vähälä I LDI KÓ LE HTI N E N. Nyt hän suunnittelee jo toista Virkkuri-kirjaa. Loppusuven kirjoissa esitellään myös Huonekaluverhoilijan käsikirja, josta tämäkin upeasti entisöity tuoli on. TI I NA AALTO TI I NA AALTO SISÄLTÖ s. 11 20 24 28 35 Luksuslankaa maailmalle Tekijä: Molla Mills Kesäkylässä Sirkka Könösen luona Juuri nyt: Suomikuosit maailmalla Sarja / Suomalais-ugrilaiset kansat 40 48 Talo ilman tytärtä on kuin pirtti ilman uunia Kolumni: Anna-Karoliina Tetri etri Mordvalaisten keskuudessa naisilla on suuri ja näyttävä rooli, myös pukeutumisen suhteen. 35 Suomalainen Tjockt-lanka viedään käsistä. Studio Kelkka suunnittelee kuoseja, jotka kiinnostavat maailmalla. S. Molla Mills on intohimoinen virkkaaja
KATR I I NA LE PPÄN E N MAR I M U I NON E N S . SY DÄ M E NLÄ M M ITTÄJÄ ON SA AN UT U U DE N M UO DO N MA R I M U I NO SE N PU I KO I LLA . 56. S. 53 Firenzessä taidetaan yhä ylellisten silkkikankaiden valmistus. a. 66 KÄSILLÄ 49 53 56 59 LOPUSSA 61 62 66 Niukka, mutta tyylikäs perustuoli Sydämenlämmittäjä Koruja kalan luista Joelin kesäinen pikapeli 70 74 – kauniiden asioiden kauppa Svenska sidor Taitotiski Taito World Silkinkudonnan maailma Tapahtumat Langan päässä Suvi Kettula Taiteilija Tuula Ylivinkka veistää stää ja maalaa upeita eita Näkijänpalloja. S. S. 14 TAITO Nro 4 • 2013 5 ESKO SKO KESKI-VÄHÄLÄ AN NA-MAIJA BÄCKMAN Opettele kalanluun veistoa Philippe Ricartin ohjeilla
Näyttely on avoinna 8.12.2013 asti. Ohikulkijoita tempaistiin mukaan käsityövoimisteluun: lankakerän heittelemiseen, langan kerimiseen sekä kirjontaan. Housuhenkareihin ripustetut sata erilaista kudottua tekstiilin palaa muistuttavat menneistä kudontatrendeistä kuten maitopusseista kudotuista muovimatoista, Dallas-verhoista ja paperinarukukista… Näyttelyn visuaalisuuteen on satsattu työtunteja ja se on nähtävä ja koettava itse. Käsityön juhlavuosi Teksti: RAIJA MANNINEN Kuvat: JOHANNA AYDEMIR KÄSITYÖKESÄÄ JA -JUHLAVUOTTA ON VIELÄ JÄLJELLÄ Kesän alussa avattiin käsityön juhlavuoden päänäyttely Käsityö elämässä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Kesän aikana lapsiperheet ovat ottaneet omakseen näyttelyyn liittyvät työpajat. Käsi- ja taideteollisuusalan ihmisiä taas on liikauttanut ”Kutomon” kolme metriä kudonnan historiaa. Tunnin kestäneissä kohtauksissa ihmiset tekivät myös omia keskeneräisiä käsitöitään.. 6 TAITO Nro 4 • 2013 JYVÄSKYLÄN KESÄ -KAUPUNKIFESTIVAALIN yhteydessä käsityön museon edustalla oli päivittäin Käsityökohtaus, jossa tehtiin käsityöliikkeitä isosti ja pienesti
Tavattiin taiteilijoita ja käsityöläisiä heidän omissa ympäristöissään, ja syötiin kotona tehtyä ruokaa. Käsityöretkiä on vielä jäljellä, ja vielä ehtii ilmoittautua Porvoo-Loviisan käsityöretkelle, joka on 23.–24.8.2013, ja Vaasan retkelle 6.–7.9.2013. KESÄN ENSIMMÄINEN KÄSITYÖMATKA KeskiSuomessa oli hieno kokemus. Käykää lukemassa mielenkiintoisia näkökulmia, ja kommentoikaa niitä Facebookissa. Nauttikaa kesästä ja kakusta ennen vauhdikasta syksyä! www.käsityöelämässä.fi Tässä kuvakattaus upeasta näyttelystä! TAITO Nro 4 • 2013 7. KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -NETTISIVUILLE on ilmestynyt kirjoituksia käsityöstä. Myös sinä voit lähettää oman näkökulmasi käsityöhön: Miltä käsityö näyttää nyt sinun näkökulmastasi. Kesäkuisella käsityöretkellä tutustuttiin muun muassa taiteilija Anna Wildrosen värikkääseen maailmaan. Lähetä tekstisi osoitteeseen: raija.manninen@jkl.fi SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO / RAIJA MANNINEN Muistathan käsityömatkat! SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON valitsema Vuoden käsityöläinen kakkutaiteilija Emma Iivanainen on tehnyt käsityön juhlavuodelle oman kakun, ja kakkuresepti on tulostettavissa juhlavuoden sivuilta
Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa 7.8. Seuraavia kajahtaneita nähdään heti elokuun alussa Pukkilan puikkopäivillä, josta voi niin ikään etsiä tietoa Facebookin kautta. Kilpailun tarkoitus on etsiä toinen toistaan kajahtaneempia käsitöitä ja valita niistä herkullinen kokonaisuus, josta on tarkoitus koota ensi vuoden Kajahtaneet kudelmat lanseerattiin kesäkuussa Helsingissä. Fennia Price 2014 HIUKAN vakavamielisempää kilpailua tarjoilee Design Forum Finland Fennia Prize -muotoilukilpailun myötä. VUODEN 2014 kilpailussa uutuutena on oma sarja start up -yrityksille, jotka ovat toimineet enintään viisi vuotta. Parhaillaan on meneillään Kajahtaneiden kudelmien SM-kilpailu, johon voi vielä osallistua. puolella näyttely. www.designforum.fi/ fenniaprize 8 TAITO Nro 4 • 2013. Kajahtaneet kudelmat on leikkimielinen ja vapaamuotoinen kisa, jonka ympärille jokainen kynnelle kykenevä voi järjestää myös oman tapahtumansa. Kilpailussa etsitään korkeatasoisia tuotteita ja palveluita, jotka edistävät teollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. JUURI NYT LUPA OLLA KAJAHTUNUT Käsityötuotteiden yksi merkitys voisi olla tarkoituksenmukaisuus, tai sitten ei. Sen sijaan itse Fennia Prize 2014 -kilpailuun osallistuvan ehdotuksen tulee olla lanseerattu vuonna 2012 tai sen jälkeen. Aikaisempina vuosina palkituksi ovat päätyneet monenlaiset suomalaiset yritykset, muun muassa esimerkiksi sähköpylväitä tai astiasarjoja valmistaneet yritykset. LISÄTIETOJA TEEITE sekä Pukkilan puikkopäivä fan club -Facebook -sivuilta. Kilpailun kokonaispalkintosumma on 35 000 euroa. Kesäkuusta lähtien eri puolella Suomessa on voinut käydä tutustumassa Kajahtaneisiin kudelmiin ja niitä on voinut tuottaa myös itse. Riittää, että ilmoittaa siitä ryhmän Facebook-sivuilla, jotta mahdollisimman moni muukin pääsee osallistumaan riemunpitoon. Tässä hieman esimerkkiä siitä, mitä kajahtaneilla kudelmilla tarkoitetaan
Toisaalta liialliset tavaramäärät ahdistavat myös lapsiperheitä, kertoo ammattijärjestäjä Reija Wihinen. Wihinen on paitsi järjestäjä, myös itsekin käsityöihminen. Aija-Riitta Halinen (vas.) ja Reija Wihinen järjestämässä käsityönurkkausta. Nykyään myös laitan kaiken heti paikoilleen kun olen ommellut. – Erityiskohderyhmääni ammattijärjestäjänä ovatkin luovat ja idearikkaat käsityöläiset, jotka usein ovat hukkumaisillaan materiaalipaljoutensa alle, hän toteaa. Äkkiseltään nimike ammattijärjestäjä saattaa kuulostaa oudolta, mutta Suomessakin heitä on jo noin 70. Pikkuvinkki kaaokseen Kankaita, lankoja, nappeja, neulaa… Laatikoita, pussukoita, purnukoita ja ylitursuvia hyllyjä. Sellainen on monen intohimoisen käsityöihmisen työpiste. Halinenkin turvautui ammattiapuun, nimittäin ammattijärjestäjä Reija Wihisen apuun. Monelle tavaranhamstraajalle tilanteesta eroon pääseminen ei ole aina helppoa. Päätin siinä samalla mitä säilytän, mistä kankaista todella aion tehdä jotain ja mistä luovun. Viidentoista vuoden aikana hän ehti kasata työpisteeseensä rappujen alle melkoisen tavarakaaoksen. Tavaraa lähti kierrätykseen ja roskiin noin 70 prosenttia. Nyt Halisen taas kelpaa surrutella koneellaan. – Uskon, että saan järjestyksen säilymään, sillä paikka on nyt toimiva. Teksti: TIINA AALTO Kaoottiselta näytti myös espoolaisen Aija-Riitta Halisen työpiste. Lisäksi Reijan kanssa käytiin kaikki tavara läpi rivakan intuitiivisesti. Voin todella suositella, sillä Reijan ideat siitä, miten järjestää Kuvissa Aija-Riitta Halisen työpiste ennen ja jälkeen järjestämisen. Niin ikään Suomessa, kuten monissa muissakin vauraissa länsimaissa, on yhä enemmän ihmisiä, joilla yksinkertaisesti on liikaa tavaraa. www.elokuuntila.net TAITO Nro 4 • 2013 9. Säästin kaikki jämätilkutkin myöhempää käyttöä varten, jota ei koskaan tullut. NA PI T NÄTIS SÄ JÄ RJ ES TY KS ES SÄ ! kaikki uudestaan, olivat ratkaisevia. – Keräsin rappujen alle erinäisiin pahvilaatikoihin ja muovipusseihin kankaita sekä muita käsityötarvikkeita. –Tutustuin ammattijärjestäjiin työväenopiston kursseilla, ja päätin kokeilla. –Tavarapaljoudesta kärsivät erityisesti vanhemmat ikäluokat, jotka niukkuuteen syntyneinä ovat tottuneet säilyttämään aivan kaiken
www.anelma.fi 10 TAITO Nro 4 • 2013 KAIKENLAINEN RETROILU ON MYÖS PYSYVÄSTI MUODISSA. Ruotsalaiset Multiholk-linnunpöntöt toimivat talven tullen lintulautoina, kesäaikaan pesäpönttöinä. Oman lapsuuteni suosikkikapine! Värivaihtoehtoina ovat punainen tai käsittelemätön puu. www.juhojussila.fi. Leppävirran Soitinrakentajat AmF:n Jyrki Pölkki on tarttunut haasteeseen ja kehitellyt pitkään muhkeasti soivia kanteleitaan yhteistyössä soittajien kanssa. www.handu.fi PUUSTA PITKÄÄN! Vaikka pian onkin aika saatella puutarha ja sen ilot talviteloille, eivät kaikki puutarhan väriläiskät ole vain kesän huviksi. Voi sulous sentään! www.soitinrakentajatamf.fi Muutamia vuosia sitten erilaiset puukuosiset ja puupäällysteiset käsilaukut olivat kovin muodikkaita, ja niitä toivat markkinoille monet kansainväliset muotibrändit. Kuvan intiaanilaukku käsipuolessa keikkuen voisi ilmestyä hyvin vaikka linnan juhliin. Kirjokantta on valmistettu 11- ja 15-kielisinä, neljällä bassokielellä täydennettyinä pienkanteleina sekä 40-kielisinä isoina kanteleina. Ja mikä parasta, kokonaan kotimaisena tuotantona. Juho Jussila Oy valmistaa Jukka-merkillä paljon muitakin puuleluja, klassikkoja ovat esimerkiksi Hakka sekä koottava Jukka-hirsimökki. Erilaisista pöntöistä voi rakentaa kokonaisen kaupungin! Valikoimissa on perinnetaloja, kesämökkejä, maalaistaloja, funkkistaloja tai vaikkapa välimerellisiä asumuksia. Kaiken lisäksi juurevammin ja tyylikkäämmin! Pöljäläisen Anelma Savolaisen käsissä syntyy upeita töitä erilaisista luonnonmateriaaleista syntyneistä punoksista sekä tuohesta. Jokaiseen pönttömalliin odotetaan tiettyä lintulajia – ainakin näin on suunniteltu valmistajan ornitologisen tietämyksen perusteella. Lapsuudesta tuttu Rullajakkara on yhä tuotannossa. ILUN TUTKA TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ”ILU” KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA. Kestävärakenteinen jakkara on käännettävä ja sen toisella puolella on rullat ajelemista varten, toinen puoli on tarkoitettu korokkeeksi tai istumiseen. Miksi mennä merta edemmäksi, kun kotimaastakin löytyy taitavaa osaamista. Jännittävää onkin seurata, ketkä kaikki pystyttäjän lisäksi näistä pöntöistä iloitsevat! www.wildlifegarden.se SUOMALAINEN SOITINRAKENNUSTAITO ON MAAILMANKUULUA, MUTTA MAHDOLLISESTI PIENTEN ULKOMAANMARKKINOIDEN VUOKSI KANTELEIDEN RAKENNUKSEN KEHITYS ON PITKÄÄN PYSYTELLYT MELKO RAUHALLISENA. Nostalgiaa ja nykypäivää samassa paketissa. Pölkki on hionut upeasointista Kirjokanttaan yhdessä Ilari Ikävalkon kanssa, joka on vastannut kanteleen muotoilusta
Virkkaus oli myös hänen opinnäytetyönsä aiheena hänen opiskellessaan Tukholmassa taidekorkeakoulu Konstfackissa. Seminaari tuotti runsaasti mielenkiintoista aineistoa, jonka kulttuuriyhdistys Brage on julkaissut runsaasti kuvitettuna kirjana. mu Kirjaa voi tiedustella Kaija HuhtiselKir ta (050 300 8733). Innokkaat virkkaajat löytävät kirjasta uusia ideoita. Kirjassa esitellään lukukausien 2010–2012 aikana valmistettuja uusiovaatteita ja –asusteita, jotka ovat valmistettu vanuneista ja kuluneista villatekstiileistä. Kirja on tärkeä tietopaketti kansallispuvuista sekä tekstiili- ja pukuhistoriasta kiinnostuneille. Mukana on myös sanasto sekä verhoilualan yhteystietoja. Tekstit ovat ruotsinkielisiä, mutta niihin liittyy suomenkielinen tiivistelmä. ISBN 978-952-93-1805-6 TA ISBN 978-952-492-726-0 TA TAITO Nro 4 • 2013 11. Teoksen voisi kuvitella toimivan hyvin oivana inspiraation lähteenä; mukana on inspiraa tekniikoita alike- ja päällikeompelusta, tekniik punonnasta, korkotekniikasta sekä pun muun muassa nukkakirjonnasta. Kristiina LeinonenSahlgren: Huonekaluverhoilijan käsikirja Minerva 2013 Kun syksy häämöttää, monia käsityöalan harrastajia alkaa kutkuttaa uudet harrastukset. Ruotsin käsityöjärjestön kustantamon julkaisema kirja sisältää ohjeita ja kuvia hauskoihin ja värikkäisiin virkattuihin tekstiileihin kuten myssyihin, laukkuihin, peittoihin ja patalappuihin. Avuksi tuolloin kannattaa ottaa Huonekaluverhoilijan käsikirja, jossa on paljon esimerkkiverhoiluja ohjeineen, materiaali- sekä työvälinetietoutta ja asiatietoa huonekalujen suomalaisesta historiasta. Aika monelle varmaan hiipii mieleen, josko tänä syksynä ryhtyisi kunnostamaan mummolan vanhaa nojatuolia. Kaija Huhtinen, Anne Kosonen, Riikka Kaartilanmäki: Vanhat vanuneet – Ideoita villavaatteiden uusiokäyttöön Sulkavan Kansalaisopiston opistolaisyhdistys ry 2013 ISBN 978-91-979691-6-1 MARKETTA LUUTONEN Tämäkin kaunis tuoli löytyy Huonekaluverhoilijan käsikirjasta. KIRJAT Loppusuven lukupiiriin Folkdräkten i kalejdoskop Nordiskt dräktseminarium Brages årskrift 2012–2013 Viime vuoden elokuussa Pohjoismaiden kansallispukuasiantuntijat kokoontuivat Vöyrille tarkastelemaan ajankohtaisia kansallispukuilmiöön liittyviä asioita. ISBN 978-951-9224-78-7 MARKETTA LUUTONEN Maria Gullberg: Virka! Hemslöjdens förlag 2013 Muotoilija Maria Gullberg on uudistanut ruotsalaista virkkausta. Vanhat vanuneet -kirjan materiaali on koottu Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kuntien alueella toimivan kansalaisopiston eläkkeelle jääneen kädentaitoaineiden opettaja Kaija Huhtisen kursseilta
K Y S Y I M M E N E L J Ä LTÄ E R I A L A N T O I M I J A LTA N Ä K E M Y K S I Ä K I V I J A L K A K A U PA N J A N E T T I K A U PA N T U L E VA I S U U D E S TA . Myymälällämme Teetee SHOPilla on ollut verkkokauppa kaksi vuotta. Olemme myös Facebookissa. Myös netti-kaupankäynti on lyhytjänteisempää kuin ennen ja se ulottuu jokaiseen maailmankolkkaan. Blogit täydentävät kokonaisuutta. Nettikauppaa perustettaessa haluttiin löytää kustannustehokas markkinointikanava. Sosiaalinen media ja verkkokauppa ovat nivoutuneet yhteen hyvin toimivaksi verkostoksi niin, ettei enää pysty erottamaan kuluttajainformaatiota, viestintää eikä markkinointia toisistaan muuten kuin maininnalla ohjelmassa tuotesijoittelua.” VIRVE PAJUNEN Toiminnanjohtaja Taito Pirkanmaa ry/ Pirkanmaan Kotityö Oy 12 TAITO NRO 4 • 2013. Verkkokaupan avulla tuotteemme ovat saatavilla myös siellä missä ei ole käsityöliikettä. Käynnit kivijalkamyymälöissä ovat vähentyneet, mutta hinta- ja tuotevertailut ovat nettikauppojen myötä helpottuneet. Uskon, että ne myymälät, joilla on myös verkkokauppa tulevat pärjäämään ja ne kaupat, joilla on joko vain kivijalkamyymälä tai verkkokauppa, kohtaavat haasteita. Nettikauppa tulee lisääntymään ja kivijalkakauppa yhdessä verkkokaupan kanssa täydentävät toisiaan. Teemme blogiyhteistyötä muutaman toimijan kanssa. K A I K K I O L I VAT Y H TÄ M I E LTÄ S I I TÄ , E T TÄ K A U P PA TA R V I T S E E M O L E M M AT. ALUSTAJA MITEN KÄY kivijalkakaupan. Ne antavat usein impulssin ostaa tuote, joka hankitaan kuitenkin usein kivijalkakaupasta esimerkiksi lomamatkalla, jolloin pääsee rauhassa tunnustelemaan tuotetta käsin. Perinteiselle käsi- ja taideteollisuusalan kivijalkamyymälälle uhka siitä, että se jäisi nettikauppojen jalkoihin, on silloin pieni kun myymälöiden omat blogit ja nettikaupat toimivat aktiivisesti. Varmasti jotkut osaavat kuitenkin tämänkin.” SIRPA STARK Toimitusjohtaja, Tekstiiliteollisuus Oy Nettikauppaa käyttävät kuluttajat ovat vaativia, yhä enemmän hinta- ja tuotetietoisia. Blogit ja nettikaupat ovat parhaimmillaan edullisia ja tehokkaita markkinoijia ja antavat lisänäkyvyyttä pienille erikoisaloille ja yksilöllisille tuotteille. Haluamme olla kehityksen kärjessä ja kasvu tapahtuukin nyt verkko-kaupassa. Tulemme myös laajentamaan verkkokauppaamme yhteistyössä jälleenmyyjiemme kanssa ja mahdollisesti myös ulkomaille. Koko ”maailma” on helposti löydettävissä. Koko ajan on pitänyt kuitenkin muistaa aktiivisesti markkinoida nettikauppaa ja sen toimintoja. Silloin olimme alan ensimmäisiä toimijoita ja saimme rauhassa harjoitella ”lapsentaudit” pois. Sosiaalisen median ja kaupankäynnin yhdistäminen on sen verran tuore asia, että selvää kuvaa on tuskin kellään. Liikevaihto on kasvanut vuosittain, joskin kasvu on hidastunut viime aikoina kovan kilpailun takia. Pirkanmaan Kotityöllä on ollut nettikauppa lähes kymmenen vuotta
Nettikaupat ja blogit eivät suinkaan ole uhka vaan mahdollisuus kivijalkakaupalle. Nykyään nettikauppa tukee kivijalkakauppaa todella hyvin laajentaen kaupan asiakaskuntaa oman kaupungin, joskus jopa maan rajojen ulkopuolelle. Kun joku tietty tuote esitellään yhdessä blogissa, se on pian seuraavassakin blogissa, ja hetken päästä tuote vilahtelee vähän jokaisessa blogissa. Hyvän blogin – tai tykkääjät sitouttavan Facebook-sivun – ylläpito vaatii hämmästyttävän paljon aikaa. NE TT IKA UP PA A JATK A KE SK US TE LU LÄ ÄL AIH EE STA JÄTTÄM KO MM EN TT ISI : to im itu s@ ta ito .fi Nettikaupat ja blogit ovat omalta osaltaan muokanneet ostoskäyttäytymistä vapaammaksi ja ehkä myös valikoivammaksi. Konkreettinen shoppailemassa käyminen, kauppojen kiertely on elämyksellistä ja viihdyttävää. Aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2007, ja kirjoitan uuden postauksen monta kertaa viikossa. Yrittäjät ovat kovin arkoja, ja päivitykset ovat sen vuoksi mitäänsanomattomia eivätkä tuo lisäarvoa. Minulla on myös verkkokauppa. Tänään blogi on paitsi henkilökohtainen kotoilupäiväkirjani, myös tärkein markkinointikanavani. Kyseessä on kuitenkin melkoinen taitolaji, jossa näkyvyyttä ei voi pelkästään ostaa rahalla, vaan ihmisten aidolla kiinnostuksella on todella suuri merkitys. Se on hyvin olennainen työväline, vaikka en sen kirjoittamista osaa työksi mieltääkään. He eivät pelkää olla hiukan törkeitäkään, mikä uppoaa loistavasti heidän kohderyhmäänsä.” SUSANNA MATTHEISZEN Bloggari, käsityöyrittäjä www.susannantyohuone.net MI TÄ MI ELTÄ SIN Ä OL ET – PÄ RJ ÄÄ KÖ AN KÄ SIT YÖ LÄ INE N ILM A. Itse olen pitänyt blogia vuodesta 2008 lähtien ja nettikauppaa vuodesta 2010.” VEERA VÄLIMÄKI Bloggari, nettikauppias 100-rain.blogspot.fi www.rainknitwear.com TAITO NRO 4 • 2013 13. Turhalla tarkoitan tylsää ja sisällyksetöntä. Myös välikäsien määrä tuottajalta kuluttajalle on monessa tapauksessa vähentynyt. Kun perustin yritykseni kolme vuotta sitten, ensimmäiset asiakkaani tulivat sinne juuri blogin kautta. Ennen nettikauppoja kaupankäyntihän keskittyi suurelta osin oman maan sisälle. Kysymys on myös resursseista. Blogit ovat nykyajan piilomainoksia: ne luovat helposti "pakko saada"-tunteen. Meillä on joitain yrityksiä, jotka taitavat somen käytön todella hienosti, mutta suurin osa yrityksistä ylläpitää täysin turhaa blogia tai Facebook-sivua. Ihailen Varustelekan taitoa some-markkinoinnissa. Verkkokauppa on toki nykyisin monen käsityöyrittäjän pelastus, mutta uskon ja toivon kivijalkakaupan pitävän pintansa jatkossakin. Esimerkiksi käsityöalalla yhdistelmä tuo varmasti enemmän kävijöitä kauppaan ja lopulta myös fyysiseen liikkeeseen. Ne ovat tuoneet pinnalle aivan uudenlaisia tuotteita sekä tapoja tehdä niitä ja osaltaan madaltaneet valtioiden raja-aitoja kuluttajien tieltä. Blogit synnyttävät lukijoissaan tarpeita, ja verkkokaupoista ne tarpeet on sitten hyvin helppo muuttaa konkretiaksi. Uskon, että verkkokaupoista tulee tehtyä paljon heräteostoksia, koska tuotteet ovat heti saatavilla, kun mielihalu iskee. Suomessa ei yleisesti osata vielä käyttää sosiaalista mediaa ja kaupankäyntiä toimivasti. Mielestäni sosiaalisen median ja kaupankäynnin yhdistäminen on sujunut keskimäärin kohtalaisen hyvin Suomessa
Se, mitä pallo pitää sisällään, on lopulta kiinni katsojan silmästä. Aivan ensimmäisessä uniikkipallossa Tuula Ylivinkka käytti kohokuvioita ja maanläheisen läpikuultavia värejä. 14 TAITO NRO 4 • 2013. Teksti: HENNA VAINIO Kuvat: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Näkijänpallot ja niiden pikkusisaret Helmet ovat usein sinisävyisiä kuin maapallo. KASVOKKAIN Näkijänpalloja ja ELÄMÄNMAKUJA K U VATA I T E I L I J A T U U L A Y L I V I N K K A L U O N Ä K I J Ä N PA L L O J A , J O I H I N K ÄT K E Y T Y Y MAAILMANKAIKKEUDEN PIENIÄ J A S U U R I A A A R T E I TA . Värimaailma voi kuitenkin vaihdella hillityistä pastelliväreistä dramaattisen tummanpuhuvaan. Näkijänpalloon Nä mahtuu ehtymätön maailma alkuaineista avaruuteen
TAITO NRO 4 • 2013 15. ”En erottele työtä ja vapaaaikaa erikseen, vaan kaikki on yhtä ja samaa kokonaisuutta.” Tietyt yksityiskohdat löytyvät kaikista Tuula Ylivinkan Näkijänpalloista, vaikka tyyli ja tekotapa ovat eläneet parinkymmenen vuoden aikana
Loppu valikoituu inspiraation mukaan. Niillä elämänkirjo koristuu sorvattuun koivupalloon. Sama kuvio muuttuu, kun sen näkee eri suunnasta. – Tavallaan siinä pitäisi näkyä kaikki maailman kuvat, mutta eihän niitä siihen voi maalata, joten pitää valita. KIINALAINEN tussi, akvarellivärit ja messinkinaulat. Siksi jokaisessa pallossa on kuvattuna kaikki alkuaineet, koska niistähän näkyvä maailmamme koostuu. 16 TAITO NRO 4 • 2013 >. Se, mitä Näkijänpallo pitää sisällään, on lopulta kiinni katsojan silmästä. Pallon päättymätön muoto oli luonteva valinta ehtymättömän kerrokselliselle kuvamaailmalle. Kotiateljeesta palloa saa kuitenkin turhaan etsiä. Ensimmäiset Näkijänpallot syntyivät parikymmentä vuotta sitten alun perin taide- ja kulttuuripalkinnoksi. – Vaalea koivu toimii kuin akvarellipaperi. – Olen taiteilijana oppinut sen, että en voi määrätä mitä katsoja näkee, vaan jokainen tekee omat tulkintansa. Jokainen Näkijänpallo on erilainen, mutta tietyt perusasiat toistuvat. – Pallo ei ikinä lopu, kun sitä pyörittää. – Joka kerta teen itselleni yhden ylimääräisen, mutta aina sen joku ostaa, Ylivinkka nauraa. – Jos sen purkaisi osiin, siihen mahtuisi ainakin kaksikymmentä täydellistä miniatyyrimaalausta: maisemia, muotokuvia, asetelmia ja sarjakuvia. Kun päälle pannaan vielä lakka, siihen tulee aivan silkkimäinen kiilto. Näkijänpallot syntyvät useimmiten tilauksesta lahjaksi ja muihin eri tarkoituksiin, mutta niitä on ollut esillä myös näyttelyissä. A akkosista alkuaineisiin, kivistä kasveihin, eläimistä ihmisiin, maan mullasta aina avaruuteen saakka: maapalloa muistuttavaan Näkijänpalloon mahtuu lähes kokonainen maailmankaikkeus aikakausineen. – Ajatuksena oli, että ihmiset, jotka sellaisen saavat, osaavat ammentaa historiasta oleellisen, toimia tässä hetkessä ja visioida tulevaa. Vaikka pallon sisäinen maailma on valtava, tekniikka ja koko asettavat rajoituksensa. Tähän mennessä uniikkipalloja on syntynyt lähes kahdeksankymmentä. Jos maalaan pisteen, jollekin se on lähtöpiste, toiselle loppupiste ja kolmannelle tahra. – Tiedän, että palloa on käytetty apuna lastenpsykiatrisessa hoidossa. Rippileirilläkin siitä on kuulemma löytynyt kaikki tärkeät Raamatun kohdat, vaikka en ole niitä sinne tehnyt, Alajärven Lehtimäellä asuva taiteilija Tuula Ylivinkka paljastaa. Taiteilija itse vertaa työtä miniatyyrimaalaukseen. Jos saaja on etukäteen tiedossa, voi pallo piirtyä hänen näköisekseen. Moninkertaista miniatyyrimaalausta muistuttavan Näkijänpallon luominen yhä uudelleen ja uudelleen on haastavaa, mutta työ tempaa mukaansa niin, että ajankulku helposti unohtuu, Tuula Ylivinkka kertoo
Tuula Ylivinkan arki elää vuodenaikojen mukaan. Kesällä on hyvä tehdä ulkoilmassa veistosten ja tilataideteosten aihioita, joita voi työstää talvella valmiiksi. TAITO NRO 4 • 2013 17
Ihminen itse määrittelee, mikä on hänelle tärkeää, mutta aarteen pitää kuitenkin löytyä arkisista asioista, muuten se jää näkemättä. Ylivinkalle luonto ei ole pelkkä taiteellisen luovuuden lähde, vaan paljon enemmän. Kalevalasta innoituksensa saanut Kirjokansi (1998) näyttää, että kauneutta voi syntyä vaikka moottorisahan käytetystä teräketjusta ja mopon loppuunkuluneista rataksista. – Näen taiteen sisäisenä kehityskertomuksena ja tavallaan myös päiväkirjana siitä, mitkä asiat ovat pinnassa milläkin hetkellä. Suhteellisen kapeassa liikkumavarassa luovuuden säilyttäminen käy välillä haastavaksi. Oikealla Kirjokannen toinen puoli. – Aarteen etsiminen kokoaa tavallaan kaiken. – Motivoin itseni sillä, että yritän tehdä jokaisesta pallosta edellistä paremman. Taiteellinen vapaus löytyi kuvanveiston, tilataideteosten ja ympäristötaiteen parista. Kokeilen uusia teknisiä ratkaisuja, väriyhdistelmiä ja sisältöjäkin. Itse tekeminen onnistuu kuitenkin aina imemään mukaansa. 18 TAITO NRO 4 • 2013 Maalla asuminen näkyy luonnollisesti teoksissa, jotka ovat milloin puusta veistettyjä tai rautalangasta taivutettuja, milloin pitsistä ja valokuvista sommiteltuja. Luonto vaikuttaa kaikkeen, mitä teen ja mitä syön. Punaista lankaa ei löydy tyylistä eikä tekniikoista, vaan se kulkee sisällössä, joka määrää materiaalin ja tekotavan. KANKAANPÄÄN taidekoulusta valmistunutta graafikkoa huvittaa, että hän on päätynyt tekemään tarkkaa taidekäsityötä. Kaksi tuntia korkeintaan kerralla, sen jälkeen keskittyminen herpaantuu. Samalla tavoin en erottele työtä ja vapaa-aikaa erikseen, vaan kaikki on yhtä ja samaa kokonaisuutta. Aikuisiällä unelmasta tuli omalla tavallaan totta.. Tuula Ylivinkka etsii arjen aarteita taiteessaan. – Olen aina mennyt sisältö edellä. Taide syntyy niistä asioista, mitä näen ympärilläni. – Ihminen on osa luontoa, ei sen ulkopuolella oleva tarkkailija. – Pitää olla kello herättämässä, että osaa lopettaa ajoissa. Näkijänpallon lailla koko elämä on jatkumo, jonka moninaisten kerrosten alla piilee jokin suurempi merkitys ja kauneus. – Minähän lopetin aikoinaan grafiikan tekemisen heti alkuunsa, koska tekniikka ja laatan koko tuntuivat rajaavan niin paljon. LAPSENA Tuula Ylivinkka haaveili paitsi taiteilijan työstä myös biologin ammatista. Oman tiensä kulkija ei karsasta itsensä likoon laittamista
TUULA YLIVINKKA – Taide ei ole estänyt tekemästä muita asioita, vaan olen voinut hoitaa puutarhaa ja mehiläisiä sekä tutkia luontoa siinä sivussa. Keväällä ja kesällä luomupuutarhan ja mehiläisten hoitaminen vie suuren osan ajasta, syksyllä taas on sienestyksen ja marjastuksen vuoro. Se symboloi minulle olemisen ja ajattelun vapautta. – Tämä paikka on mahdollistanut elämäntavan, josta haaveilin. Taide kasvaa arjen keskellä: luonnon kiertokulku muuttaa jatkuvasti kotiateljeen pihan tiili-installaatiota. Varsinkin koristekasveilla ja taideteoksilla on paljonkin yhteistä: molempien sadonkorjuuta on katseleminen. Olen oppinut, että kaikkea ei sentään tarvitse itse osata, vaan rahallakin voi ostaa jotain, minkä joku toinen tekee paremmin. Ylivinkka on asunut ja työskennellyt jo kolmekymmentä vuotta Lehtimäen Rannankylän vanhalla kansakoululla, joka on myös hänen synnyinkotinsa. TAITO NRO 4 • 2013 19. Periaatteellisuus kuitenkin kävi raskaaksi. Mitä enemmän taidetta tekee, sitä tarpeellisempaa on upottaa kädet multaan. – Puutarhan hoito opettaa keskeneräisyyden sietokykyä. Arki rytmittyy vahvasti luonnon mukaan. – Se oli hauskaa aikaa, mutta fysiikka ei kestänyt niin paljon fyysistä työtä. Se, mitä ei pystytty itse tekemään, hankittiin vaihtamalla hunajaan. TUULA YLIVINKKA ”Jos maalaan pisteen, jollekin se on lähtöpiste, toiselle loppupiste ja kolmannelle tahra.” Hiljaisuuden huone (2011) rauhoittaa. Koen, että olen saanut paljon, vakuuttaa taiteilija, joka tietoisesti valitsi maalla elämisen. Takavuosina Ylivinkka kokeili jopa omavaraiselämää, jossa ruoka kasvatettiin, kalastettiin ja kerättiin itse ja jopa vaatteetkin ommeltiin omin käsin
– L A N G A N T E K I J Ä , J O LTA L A N G AT V I E D Ä Ä N K Ä S I S TÄ . Näinä aikoina, jolloin uutisointi keskittyy lähinnä negatiivisten talousasioiden vatvomiseen, on Maria Leivon ja hänen Tjockt-lankamerkkinsä tarina harvinaisen herkullinen. Ne ovat kaikki siinä, mitä ylipäätään juuri haastatteluhetkellä on olemassa. TEEMA Netin kautta menestykseen Luksuslankaa MAAILMALLE M I TÄ S Y N T Y Y, K U N S A M A S S A HENKILÖSSÄ YHDISTYY TIETOTEKNIIKAN INSINÖÖRI, K A U P PAT I E T E E N M A I S T E R I , K Ä S I T Y Ö N H A R R A S TA J A SEKÄ ÄITIYSLOMALAINEN. Teksti ja kuvat: TIINA AALTO 20 TAITO NRO 4 • 2013 O lohuoneen lattialla on yksi puulaatikko, jossa on paksuja ja suuria villalankakeriä. – Ja nekin lähtevät tänään Lontooseen, kertoo Lielahdessa Paraisilla asuva Maria Leivo tyytyväisenä. Vielä alkuvuonna Tjockt-merkki oli tuntematon tapaus kaikille, sillä se aloitti toimintansa virallisesti vasta tämän vuoden huhtikuussa. Sitä ennen oli kuitenkin lielahtelaisessa omakotitalossa ehtinyt tapahtua seuraavaa: >
”Tässä varmasti auttoi insinöörin ajattelu: minulla oli ongelma, ja nyt se pitäisi ratkaista.” Marja Leivo yhdessä lankojensa kanssa. TAITO NRO 4 • 2013 21
Niinpä lähdin etsimään lankaa nettikaupoista. Ja vaikka pienten lasten äitiys tietyllä tapaa onkin aika kokonaisvaltaista, toki minulle jäi myös aikaa rakkaalle käsityöharrastukselleni, Leivo muistelee. Itse hän sanoo, ettei ole koskaan kuulunut mihinkään käsityöpiireihin edes puoliammattilaisena mutta että ensimmäisen villapaitansa hän neuloi seitsemänvuotiaana. – Olin äitiyslomalla. Minulla oli päässäni ihan selkeä käsitys siitä, minkälaista lankaa kaipasin. – Olin saanut päähäni, että haluan neuloa ison maton paksusta villalangasta. TJOCKT TJOCKT Paksusta Tjockt-langasta voi valmistaa ylellisiä ja todella pehmeitä sisustustuotteita sekä asusteita. Näin ollen kokemusta käsitöiden tekemisestä löytyi. 22 TAITO NRO 4 • 2013
Maria tilasi itselleen villaa ja alkoi pohtia, miten sitä olisi työstettävä, jotta halutunlaista lankaa syntyisi. – En ole aikaisemminkaan pelännyt yrittäjyyttä, ja toki näin tässäkin ihan selkeän markkinaraon. TJOCKT Marialle oli suuri hämmästys, ettei tehtävä ollutkaan järin helppo. Snurre on yhä ainoa lankakauppa Suomessa, joka myy Tjockt-lankaa. Ja toteutuessaan ne saattaisivat olla isojakin ”virityksiä”. Villat Maria niin ikään hankkii tietyiltä valikoiduilta toimittajilta. Suomenlampaan villat tulevat Suomesta Pirtin Kehräämöltä, merinovillat Italiasta ja alpakanvillat Englannista. – Olen monesti miettinyt, että varmasti myös käsityöalalla olisi paljon potentiaalia ulkomaankauppaankin, kunhan kaikki palikat yritykselle saataisiin kuntoon. – Kyllä minulle on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että pystyisin luomaan työpaikkoja Suomeen ja edistämään näin yrittäjyyttä, tekstiili- ja lammastaloutta sekä käsityöläisyyttä VAIKKA Tjockt-tuotemerkki syntyi nopeaan, se on ammattimaisesti tehty. Itse asiassa se oli mahdoton. Se on selvääkin, sillä myös lankojen raaka-aineet ovat korkealuokkaisia. www.tjockt.fi TAITO NRO 4 • 2013 23. On hyvä muistaa, että vaikka maailmalla olisi minkälainen lama, siellä on aina myös ihmisiä, joille raha ei ole ongelma. Lankani ovat kalliita, voin sanoa sen ihan suoraan ja ylpeänä. Ja niitä ihmisiä on kuitenkin aika paljon. Lopulta kaikki tapahtui kovin nopeasti ja yllättäen. Kaikesta huomaa, ettei yrittäjyys ole todellakaan pelottanut häntä. Jos lankaa ei ollut markkinoilla, sitä pitäisi sinne saada. Niin ikään työn tekeminen Suomessa on kallista. Syvällisempi ja konkreettinen mentorointi saattaisi olla paljon tehokkaampaa. – Tässä varmasti auttoi insinöörin ajattelu: minulla oli ongelma, ja nyt se pitäisi ratkaista. – Olen ihan alusta asti laskenut, mikä on kannattavaa ja mikä ei. TÄSSÄ kohtaa kauppatieteilijä ja insinööri hänessä nostivat päätään. Mutta itseäni on aikanaan hymyilyttänyt se, että mitä järkeä minun on istua koulutuksessa, jossa saan käteeni nipun lippuja ja lappuja, jotka ihan itsekin olisin voinut netistä tulostaa. Hyvinkin. Pienen tekijän kannattaa valmistaa luksusta, ei markettitavaraa. KUN sitten lankaa alkoi syntyä ja se alkoi olla halutunlaista, Maria pohti, miten edetä. Siihen taas on syynä se, että kun Snurren jälkeen Maria oli alkanut syöttää tietojaan langastaan erilaisiin sosiaalisiin medioihin, ulkomailla kiinnostuttiin langasta. Luonnollisesti laitetta ei tässä vaiheessa ulkopuolisille esitellä, sillä raaka-aineen lisäksi se on yksi langan suosioon johtaneista syistä. Asiaa auttoi myös se, että olin aikaisemmin osallistunut kehruukurssille ja opetellut värttinän käyttöä. – Kysyin helsinkiläisen lankakauppa Snurren omistajalta, olisiko hän kiinnostunut langoistani, ja hän oli. Mutta vaikka Maria Leivo myöntääkin laskeneensa kannattavuuksia, kylmän laskelmoivaksi häntä ei voi kutsua. Maria kehitteli ”laitteen”, jonka kanssa pystyi kehräämään hyvin paksua muttei kuitenkaan liian tasaista lankaa. Yhtään enempään ei kuulemma näillä resursseilla pysty, vaikka samaan aikaan virityksiä maailmalle onkin olemassa. – SIINÄ nyt onkin miettimistä, naurahtaa Maria Leivo. – Olen miettinyt, että tarvitsisin apua itse langan valmistamiseen mutta myös langasta valmistettujen tuotteiden tekemiseen. Uteluihin siitä, onko langan valmistamisella oikeasti mahdollista Suomessa elää saati palkata väkeä, Maria vastaa hymyillen. No saattaisiko hän itse olla kiinnostunut mentorina toimimisesta. Syynä siihen on, etten tällä hetkellä pysty lankaa useampaan paikkaan toimittamaan. – Miksen. Logo, ulkoasu, tiedotteet, nettisivut… kaikki tukevat toisiaan ja antavat vaikutteen laadukkaasta ja luonnonmukaisesta tuotteesta. Hän tarkoittaa, että syksyllä olisi tehtävä päätös siitä, palkatako väkeä omaan yritykseen ja jos, niin kuinka paljon. Ei pienen langantekijän kannata mielestäni edes pyrkiä yksinomaan turhan pienille markkinoille, kuten vaikka- pa Suomeen. Tällä hetkellä Tjockt-lankaa myydään Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, San Franciscossa sekä Norjassa. – En voinut käsittää, että edes maailmalta ei yksinkertaisesti löytynyt sitä mitä etsin. Kyllähän yrittäjä nytkin voi osallistua joihinkin erilaisiin yritysvalmennuksiin
H Ä N O N H Y V I N R A K E N N E T T U T U O T E M E R K K I , J O K A K O O S T U U VA S TA K O H D I S TA K U I N L E M P I VÄ R I N S Ä M U S TA J A VA L K O I N E N . TEKIJÄ MUSTAA, VALKOISTA… … ja nyt myös vihreää M O L L A M I L L S J U L K A I S I TÄ N Ä K E VÄ Ä N Ä E N S I M M Ä I S E N V I R K K A U S - K I R J A N S A V I R K K U R I N . Teksti ja kuvat: TIINA AALTO 24 TAITO NRO 4 • 2013. N Y T K I R J A S TA O N O T E T T U T O I N E N PA I N O S , J A T O I S TA K I R J A A J O K I I VA A S T I S U U N N I T E L L A A N . M O L L A M I L L S O N N A I N E N , J O K A H U O M ATA A N K A D U L L A J A J O L L A O N FA N E J A
Sitä vaan monikaan ei tiedä, ettei Molla Millsiksi päätyminen ole ollut aina mukavaa. – Mietin, että jos olisin itse joskus nuorena saanut lukea samanlaisen jutun jostakin henkilöstä, olisiko se auttanut minua ja luonut uskoa tulevaan. Hän on kaunis ja pukeutuu aina hyvin hienostuneesti ja tyylilleen uskollisesti. Kukapa ei haluaisi olla kuten hän. Hän asuu kauniissa kodissa Helsingin Käpylässä. Paikallinen lehti uutisoi asian tavalla, joka on nyttemmin saanut hänet hyvällä tavalla mietteliääksi. Lisäksi hän on lahjakas suunnittelija ja käsityöläinen, joka rakastaa virkkausta niin paljon, että haaveilee rakentavansa virkkauksen ympärille jopa kokonaisen Virkkuri-kirjasarjan. MOLLA MILLS vieraili jokin aika sitten Kauhavalla, Kauhavan Kangas-Aitan tilaisuudessa, jossa hän virkkasi paikallisten ihmisten seurassa. olla Millsissä ruumiillistuu monella tapaa ”käsityöläisunelma”. Ei siis ole ihme, että keväällä Kaapelitehtaan Kierrätystehdas-tapahtumassa hänen ympärilleen kokoontui ihailijoita, jotka halusivat omistuskirjoituksen juuri ilmestyneeseen Virkkuri-kirjaan. Hänellä on huulipuna, kynnet ja silmärajaukset aina siististi laitettu ja hän on ystävällinen ja kohtelias. > TAITO NRO 4 • 2013 25
26 TAITO NRO 4 • 2013. Molla Millsin kodissa on vahva käsityömäinen tunnelma
Ainoa yhteinen nimittäjä kaikelle tekemiselle ja opiskelulle on ollut taide ja käsillä tekeminen. – Se oli siinä. Tänä päivä nimiasia tosin aiheuttaa hieman hämminkiä. – Mari Leppälä, voitko kuvitella. – Siitä on nyt tullut uusi suosikkivärini, luulen niin. Vasta tuon Kauhavan vierailun jälkeen hän on pystynyt ajattelemaan kotipaikkaansa ilman suurta painolastia. Se tietysti tarkoitti Kurikan kokoisessa paikassa sitä, että sain olla silmätikkuna ja kaikenlaisen julkisen arvostelun kohteena. TAITO NRO 4 • 2013 27. Malleja on jo suunniteltu, ja uusia tehdään koko ajan. Pikemminkin niin, että itsensä vähättelyn kulttuuri on paljon yleisempää kuin itsensä jalustalle nostaminen. Yhä vieläkin saatan pelätä kulkiessani kaupungilla, että joku alkaa solvata ulkonäköäni. Ehkä juuri siitä syystä hänen asuntonsa on täynnä pahvilaatikoita, jotka tursuvat lankoja. Heidän myötään olen oppinut myös paljon taiteesta ja ennen kaikkea erilaisuutta ja sen hyväksymistä. Myös siis itsensä hyväksymistä. Tämä Helsinkikin tuntuu jotenkin niin pieneltä ja ahtaalta paikalta, hän pohtii. Ja on jotain muutakin uutta. Nimittäin ihan kaikki mallit eivät ole mustavalkeita. Parin viimeisen vuoden ajan Molla Millsin linja on ollut, jos ei luotisuora, niin ainakin vahvasti tavoitteellinen. – Olin punkkari ja pukeuduin sen mukaisesti. – Kun löysin virkkauksen toden teolla pari vuotta sitten, tajusin löytäneeni sen mitä etsin. – SE on varmaan tämä sinkkuus, Molla Mills pohtii ää- neen. Se tuntui heti omalta. Mallien virkkaaminen ja niiden suunnittelu oli jotakin, joka eniten tuntui olevan minua. – SIIS mä olen tehnyt vaikka mitä ja opiskellut vaikka mitä! Olen ollut tosi hukassa sen kanssa, kuka olen ja mitä aion ryhtyä tekemään, hän tunnustaa nyt 34-vuotiaana. Nyt mukaan mahtuu myös väriä ja eteläamerikkalaisia vaikutteita. – Haluaisin niin lähteä pois Suomesta, ainakin joksikin aikaa. – En jotenkaan osaa nyt keskittyä systemaattiseen sisustamiseen vaan elän pikemminkin niin, että olen hetkenä minä hyvänsä valmis lähtemään. Ja vihreää väriä. Ja siitä vähättelystä Molla Millskin nyt puhuu. Se on jättänyt jälkensä. En voinut kuvitella, että olisin rakentanut tuotenimeäni sen varaan. Vaikka eteläpohjalaisia pidetään usein omanarvontuntoisina ja jopa omahyväisinä, Molla Mills on eri mieltä. Kun jatkuvaan ulkonäön arvosteluun yhdistetään itsensä vähättely ja heikko itsetunto, on selvää, ettei Molla Millsiksi tulla yhdessä yössä. – Olen aina viihtynyt marginaalissa, undergroundtyyppien kanssa. Tulevasta kirjasta voi paljastaa sen verran, että tuttuja graafisia mustavalkoisia ohjeita on tulossa, joskin osa malleista tulee olemaan entisiä haastavampia. Niinpä ensin oli tullut Molla ja sitten vaatetusalan opintojen aikana Hämeen ammattikorkeakoulun englannintunnilla putkahti esiin nimi Mills. Hän tarkoittaa kasvavaa levottomuuttaan. Se on ihan ok nimi, mutta se on maailman tavallisin nimi. Tosin tuota löytämistä ennenkin oli jo jotakin kytemässä, sillä oli olemassa Molla Mills -niminen nainen. Mustavalkoinen silti tuskin kokonaan unohtuu. En enää itsekään tiedä, millä nimellä itseäni milloinkin esitellä, hän nauraa. Tänä päivänä on vaikeaa myös yrittää erottaa toisinaan se, ollako vetäytyvä ja ujo Mari Leppälä vai näyttävä ja lahjakas Molla Mills. Molla Mills on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Kurikasta. Paitsi, ettei ihan niin vaan voi lähteä… – Minulla on osa-aikatyö helsinkiläisessä Pino-nimessä liikkeessä ja sitten on tietysti tuon uuden kirjan tekeminen. Toinen Virkkuri-kirja pitäisi saada julkaistuksi kahdeksan kuukauden kuluttua. – Ei se niin mene mielestäni
28 TAITO NRO 4 • 2013
KESÄ kylässä E I K Ö N I I N , E T TÄ K A I K K I T U N T E VAT S I R K K A K Ö N Ö S E N S U U N N I T T E L E M AT N E U L E E T . Ja kokemus on myös kesävierailu hänen kesäpaikas- saan Kirkkonummella. – Sain eilen naapurin avustuksella nurmikonleikkurin viimeinkin toimimaan. Könösen puutarha on juuri nyt kuuleman mukaan ”aika siistinä”. Myymälä on, noh, melkoinen kokemus. Teksti ja kuvat: TIINA AALTO Hetkessä kiinni J os näkisi vain pelkästään Sirkka Könösen suunnitteleman neuleen, voisi kuvitella, että neuleen takaa löytyy tiukan brändikoulutuksen saanut designeri, joka myy luksusneuleitaan valkoisessa galleriatyyppisessä myymälässä Helsingin Esplanadilla. > TAITO NRO 4 • 2013 29. Haastattelun ajankohtana luonto on kauneimmillaan, kukat kukassa, linnunpoikaset äänessä. N E H E H K U VA N VÄ R I S E T K I R J O N E U L E E T J A R Y I J Y T, J O I S S A N Ä K Y Y S U O M A L A I S E N L U O N N O N K A U N E U S . Ajoin muun muassa yhden sähköjohdon poikki, Könönen nauraa. B O H E E M I A L U O N N O N S U O J E L I J A A , J O N K A K E S Ä PA I K A S S A L E PÄ I L L Ä Ä N J O U T S E N H U O N E E S S A PÄ ÄT T Ö M Ä N J E E S U S - PAT S A A N K AT S E L L E S S A I K K U N A L A U D A L L A . Ja kun se sitten toimi, innostuinkin sillä ajelemaan oikein kunnolla. M U T TA K E S Ä - S I R K K A A E I VÄT K A I K K I VA R M A S T I T U N N E K A A N . Ne, jotka tuntevat Könösen ja ovat käyneet hänen myymälässään Helsingin Liisankadulla, tietävät mielikuvan jokseenkin harhaanjohtavaksi
TARJA TRYGG Joutsenhuoneen, eli makuuhuoneen ikkunalaudalla seisoo päätön Jeesus-patsas. iukJa kun hänelle vastaa, että hiukset ovat ihan ok noinkin, seuraavaksi hän päättää laittaa hieman huulipunaa. Könönen oli vienyt näytille Karhu-olutpullojen korkeista rakennetut kunniamerkin, sor30 TAITO NRO 4 • 2013 mukse muksen sekä kunniamerkkiketju Aikaisemmin häkiketjun. Vaikka Könönen kerääkin monenlaista uskonnollista esineistöä, hän ei pidä itseään perinteisellä tavalla uskonnollisena. Vai pitäähan kö, mitä mieltä olet, hän kysyy ihan aluksi. Hänen tunnetuimpia tuotteitaan ovat jo mainitut neuleet, mutta on hän tehnyt paljon muutakin, esimerkiksi taidetta. tarkoitusperiin. Tilanne on helppo kuvitella. Miseni nun pitäisi päästä pesemään hiukseni täätuohon läheiseen järveen. Kun Könöseltä pyytää saada kuvaa nähtäväksi kyseisestä installaatiosta, on vastaus hyvin könösmäinen. Könönen on omalla tavallaan het-ken lapsi: – Onko sulla uikkarit mukana. Karhu-teoksista taidekriitikot ovatkin hakeneet viittauksia entiseen Venäjän presidentti Medvedeviin… – Sain Venäjällä diplominkin noista töistäni, hän nauraa ja jatkaa: – Ymmärsivät ironian. SIRKKA KÖNÖNEN on yksi Suomen tunne- tuimmista tekstiilitaiteilijoista. Sitä pitää olla, kun valokuvataan. Karhu-olutmerkki on Könösen suosikki, sillä niiden etiketit ja pullonkorkit toimivat eilijan hyvin taiteilijan periin. Se koko teos on vielä. Sirkka Könösen kesäpaikka on täynnä värikkäitä yksityiskohtia ja esineitä. – Ei minulla ole siitä juuri nyt kuvia, mutta saan niitä myöhemmin. Juuri nyt hän on palannut Venäjältä, jossa hänen töitään oli näytillä. neltä on valmistunut samasta materiaalista karhu-kruunu
Itse asiassa koko sana bisnes on epämiellyttävä. Kuvassa ylhäällä oikealla on Könösen tekemä Bysanttilainen sipuli, eli sipulikirkko. Hänellä ei edes ole omia nettisivuja. Jos joku jonkun neuleen sieltä ostaisikin, niin johan sitä sitten saisi palautella takaisin, kun ei se kuitenkaan olisi kokeilematta sopiva. Katonrajaa koristavat värikkäät lasipullot ja kulhot. MUTTA vaikka bisneksestä puhuminen ei Könösen suuhun sovikaan, toki hän tietää teks> tiilialan haasteet ja lainalaisuudet. Kesäpaikan keittiö on pieni, mutta täynnä tunnelmaa. TARJA TRYGG Könösen pihapiirissä seisoo komea sininen veistos. Enhän mä ole mikään bisnestyyppi. Uusi ja vanha, käsin tehty ja tehtaassa valmistettu tavara löytää luontevasti paikkansa eteisestä. Venäjällä, yksi ystäväni tuo sen sitten takaisin jossakin vaiheessa. Siinä, missä nykytaiteilijat pitävät yllä nettisivuja, joissa uusimmat teokset on komeasti studiokuvattu, Könönen kulkee omia polkujaan. – Esimerkiksi nettikauppa, mitä minä sillä. Siinä materiaalina on käytetty muun muassa punasipulia. TAITO NRO 4 • 2013 31. Sen on tehnyt Anna-Maria Osipow. Teos kertoo hyvin Könösen kyvystä nähdä yksinkertaisten asioiden kauneus ja niiden värit
32 TAITO NRO 4 • 2013
Kaikesta päätellen Taccu rakastaa värejä, tekokukkia ja krumeeluuria. ”Ei tulevaisuutta oikein muuten pysty suunnittelemaan kuin että päättää elää päivän kerrallaan.” Gabor-kakku on tyypillistä Könösen vapaampaa taidetta. Eläke-termi ei vaan mitenkään istu yhteen hänen kanssaan. Tietysti eri asia on, minkälaista elämää haluaa ylläpitää. TARJA TRYGG JAN KAILA – Onhan nuo alvit aika keljuja… Ja onhan se totta, että kyllä työllä jollakin tavalla täytyy myös pystyä elämään. Itse asiassa sellaisesta puhuminenkin tuntuu jotenkin hankalalta. Keräily onkin hänen elämässään saanut melko suuret mittasuhteet. Ja mitä vielä tulee keräilyyn… Jos Könönen kerääkin valmiita esineitä, hän kerää myös metsäretkiltään puun paloja, linnunsulkia, ruostuneita kattilanpohjia ja ritilöitä, kiviä… RIIPPUMATTA siitä, miten eläkeikää määritellään, Könönen on joka tapauksessa niillä nurkilla. Tässä kuvassa Sinistö poseeraa yhdessä variksen kanssa, yllään lintuaiheinen Könösen suunnittelema neule. Mutta vaikka tavaraa on paljon, niiden sommittelussa ja väreissä on jokin ainutlaatuinen logiikka. Könönen itse ei elä pröystäillen vaan pyrkii tekemään ”oikeanlaisia” valintoja, joihin kuuluu luonnon kunnioitus, kierrätys – ja keräily. Könönen ei halua pohtia tulevaisuutta liikaa. Mutta jos tulevaisuudensuunnitelmista jota> kin kuitenkin pitäisi puhua… ”Ja onhan se totta, että kyllä työllä jollakin tavalla täytyy myös pystyä elämään.” Viereisellä sivulla olevat kuvat on molemmat kesäpaikan ”olohuoneesta”, vaikkakin Könönen on itse sitä mieltä, että kyseessä on hänen Taccukissansa huone. Könönen käytti aikanaan neuleidensa mallina ystäväänsä, nyt jo edesmennyttä ITE-taiteilija Elis Sinistöä. TAITO NRO 4 • 2013 33
34 TAITO NRO 4 • 2013. Vaikkakin uskon, että tulevaisuudessakin Suomessa on mahdollista pärjätä tällä alalla. Autoa hän ei aja, sillä omien sanojensa mukaan hän ei viitsi ryhtyä ketään tappamaan. Tämä on tällaista pätkätyöläisen elämää, ja sitä se varmaan on siihen asti, kunnes se ei enää sitä ole. Yläkuvassa on Huulikannel ja alakuvassa silkkipaperista tehty ”kakkunen”. AHA. En mitenkään pysty kuvittelemaan olevani nuori. Entä jos Sirkka Könösen pitäisi nyt olla nuori ja päätyä käsi- ja taideteollisuusalalle, mihin hän päätyisi. TARJA TRYGG Könösen taide on hyvin monimielistä ja kantaaottavaa. TARJA TRYGG Taiteilija on niin paljon kesäpaikallaan kuin vain voi. Minulla on myymälä ja neuleet ja taide. Tulee mitä tulee. Samaan aikaan se on herkullisen söpöä, unelmankaltaista höttöä ja kulutusyhteiskuntaa kritisoivaa. Tietysti on myös tämä paikka, kuten myös koti Helsingissä myymälän yläpuolella. – Mutta mitä tekisin itse, jos olisin nuori. Mutta siis jos olisin… Voisin kyllä harkita ryhtyväni eläintenhoitajaksi. No siinä tapauksessa tämä juttu on var- masti viisainta lopettaa toteamukseen, että onneksi Könönen ei ole nuori. Ei tulevaisuutta oikein muuten pysty suunnittelemaan kuin että päättää elää päivän kerrallaan. Pitää vaan tehdä asioita, jotka ovat omalla tavallaan ainutlaatuisia sekä ehdottomasti perusteltuja. Turhaa tavaraa ei kannata tehdä. – Jaa-a, enpä ole suunnitellut. Se tarkoittaa, että sattumanvaraisesti silloin tällöin ja siitä riippuen, miten saa kuljetuksen järjestymään. – Onpa hankala kysymys
Teksti: NIINA-KAISA PERÄLÄ Kuvat: STUDIO KELKKA sekä VALMISTAJAT Kirsi Sundellin Ikealle suunnittelema Vippmålla-kuosi. TAITO NRO 4 • 2013 35. VA S T U S TA M AT T O M A N H E R K U L L I S E T VÄ R I T J A K U O S I T O VAT E H K Ä PA K O T TA N E E T H Y P I S T E L E M Ä Ä N T U O T T E I TA J A E H K Ä J O PA P O I M I M A A N O S T O S K O R I I N . JUURI NYT SUOMIKUOSIT MAAILMALLA J O S O N H I L J AT TA I N P O I K E N N U T I K E A S S A , O N TODENNÄKÖISESTI JO TUTUSTUNUT STUDIO KELKAN T U O T T E I S I I N
Työt on jaettu selkeästi jäsenten kesken kunkin oman osaamisalueen mukaan. Henna Jaakkola (yllä) ja Susanna Hoikkala (oik.) kuuluvat Studio Kelkan kokoonpanoon. S tudio Kelkka on tällä hetkellä pääasiassa printtikuosien suunnitteluun erikoistunut osuuskunta, jota pyörittää kymmenen pitkän linjan ammattilaista. Aluksi kelkkalaiset toimivat avoimena ryhmänä ja osuuskuntamuotoisena toiminta käynnistyi vuotta myöhemmin. – Osuuskunnan kautta saamme helpommin hoidettua kaikki byrokraattiset asiat, ja pystymme näin vähentämään yksittäisen suunnittelijan niihin käyttämää aikaa, Susanna Hoikkala Studio Kelkasta kertoo. Muotoilijoista ja tekstiilisuunnittelijoista koostuva naisjoukko on kukin tahoillaan tehnyt hyvin erilaiset työurat teollisuudessa, freelancereina, opetustehtävissä ja yrittäjinä. – Joukossa on voimaa ja näin yhdessä olemme paljon vahvempia, Jaakkola kiteyttää. 36 TAITO NRO 4 • 2013. – Tällä hetkellä kelkkalaisten kuoseja löytyy lähinnä tekstiileistä ja tapeteista, mutta toiveena on, että asiakkaat entistä monipuolisemmin ja ennakkoluulottomammin käyttäisivät kuosejamme muunlaisissakin tuotteissa, Henna Jaakkola Studio Kelkasta kertoo. Käytännön tasolla tässä säästetään siis aikaa ja rahaa, Hoikkala lisää. Kelkkalaiset ovat suunnitelleet tapetteja Eco Borås tapeterille sekä Sanduddille, mutta aivan uusimmat mallit löytyvät saksalaisen Wallunican ja ruotsalaisen Your Wallpaperin mallistoista. Studio Kelkka on siis vielä melko tuore ryhmittymä, vaikkakin sen jäsenillä on taustallaan vuosien työkokemus. Mistään näpertelystä ei ole kyse, vaan näillä naisilla tuntuu olevan selkeät tavoitteet ja myös suunnitelma niihin pääsemiseksi. – Näin yhteen liittoutuneena pystymme myös ihan eri mittakaavan markkinointiponnistuksiin kuin mitä yksittäisenä tekijänä olisi mahdollista. STUDIO Kelkan toiminta sai alkunsa vuonna 2010. Susannan Hoikkalan Wallunicalle suunnittelema Fields-tapettimalli. Studio Kelkka on pyrkinyt organisoitumaan ja rakentamaan toimintaansa hyvin yritysmuotoisesti
Kuviopinnan suunnittelu Kirsi Sundell. Ei siis mikään ihme, että yhteistyö Ikean kanssa jatkuu edelleen. Ikealle Gulörttyynyn ovat suunnittelleet Niina Aalto, Pinja Laine ja Linda Svarfvar. Ikeasta ikään kuin heitettiin vaan pallot ilmaan, ja meille suunnittelijoina avautui siitä mieletön mahdollisuus leikitellä erilaisilla vaihtoehdoilla, Jaakkola kertoo. – Ja Niina Aallon suunnittelema Malin rund -pussilakanasetti on yksi Ikean maailmanlaajuisesti myydyimmistä tekstiilituotteista, Hoikkala jatkaa. Tämän vuoden huhtikuussa Ikean valikoimiin on ilmestynyt peräti 17 uutta kelkkalaisten suunnittelemaan tuotetta. Eurokankaan, Vallila Interiorin, Wallunican, Your Wallpaperin, Sanduddin, Kinnamarkin, Eco-Boråstapeterin, Tekstiilipalvelu Oy:n ja Lapuan Kankureiden valikoimista. Niina Aallon Ikealle suunnittelema Malin rund -pussilakana. – Ikea tilasi tuotteet meiltä. Yhteistyötä on tehty jo lukuisten erityyppisten yritysten kanssa. He kertoivat minkä tyyppisiä tuotteita tarvitsivat, mutta muuten saimme suunnittelijoina melko vapaat kädet. Keväällä 2012 Ikean hyllyille ilmestyivät ensimmäiset tekstiilituotteet, joissa oli käytetty kelkkalaisten kuoseja. SUURIMPANA ja näkyvimpänä onnistumisena Studio Kelkan historiassa lienee kuitenkin yhteistyö Ikean kanssa. Kelkkalaisten kuoseja löytyy muun muassa Ikean, Keittiön pinnat ovat saaneet uuden ilmeen pintasuunnittelun avulla. > TAITO NRO 4 • 2013 37. Suomen lisäksi kuoseja on myyty Englantiin, Japaniin, Intiaan ja Yhdysvaltoihin. – Osa tuotteista on ollut tavarataloista melkein koko ajan loppu, Jaakkola hymyilee. IKEA IKEA VAIKKA Studio Kelkka onkin alalla vielä varsin tuore ilmiö, ei sen saavutuksia voi vähätellä. – Onpa kelkkalaisten kuosi vilahtanut Yhdysvaltojen Muodin huipulle -TV-sarjassakin, Henna Jaakkola paljastaa. Ikean asiakkaat ottivat tuotteet hyvin vastaan ja tavaraa meni kaupaksi
– Perinteisesti tekstiilit suunnitellaan yhden ihmisen toimesta. Studio Kelkasta vihjataan että uusiakin tuotteita on tulossa myyntiin lähiaikoina. Ikeaan suunnitellut tuotteet poikkeavat kelkkalaisten muista kuoseista siinä mielessä, että ne ovat syntyneet monen suunnittelijan yhteistyön tuloksena. Eikä yhteistyö Ikean kanssa ole suinkaan vielä päättymässä. – Ikean ja meidän tyyli on alusta asti sopinut todella hyvin yhteen ja viime huhtikuussa tulikin sitten myyntiin kerralla monenlaisia tuotteita, Hoikkala jatkaa. Kuvassa Pinja Laineen pölynimurin pintaan suunnittelemat protokuosit. 38 TAITO NRO 4 • 2013. – Onhan se ihan mieletön ajatus, että meidän tuotteita myydään Ikean kautta yli neljässäkymmenessä maassa, Jaakkola hehkuttaa. Kuosilla ja kuvioilla voi piristää monenlaisia pintoja. Kelkkalaiset ovat ensimmäisiä suomalaisia suunnittelijoita, jotka ovat päässeet suunnittelemaan tekstiilejä ruotsalaisjättiläiselle. Ainakin meille tekstiilien suunnitteleminen yhdessä oli uusi mutta antoisa kokemus, Hoikkala kertoo
Meillä on kuitenkin selkeät suunnitelmat ja niitä kohti mennään, Hoikkala toteaa luottavaisesti. – Kymmenen ihmisen yrityksen pyörittäminen ei ole ihan simppeli juttu. Sen lisäksi pitää yksinkertaisesti tehdä paljon työtä. Möborgmaton kuosi on Niina Aallon suunnittelema. TAITO NRO 4 • 2013 39. Mutta juuri tätä työtähän me Kelkassa rakastamme! Kelkka taitaa yhteistyön: Älgört-kuosin ovat Ikealle suunnitelleet Niina Aalto, Emma Hagman ja Pinja Laine. – Alusta alkaen Kelkalla on ollut hyvä draivi ja myötätuuli matkassa. Salla Tervosen EcoBoråstapeter -yritykselle suunnittelema tapetti Studio Kelkan kokoonpanoon kuuluvat Henna Jaakkolan ja Susanna Hoikkalan lisäksi Niina Aalto, Emma Hagman, Pinja Laine, Terhi Laine, Ulla Lapiolahti, Kirsi Sundell, Linda Svarfvar ja Salla Tervonen. Ja se, että kaikki suunnittelijat saisivat koko elantonsa tästä työstä, Hoikkala ja Jaakkola listaavat. IKEA ECO-BORÅSTAPETER TULEVAISUUDEN suunnitelmia kysyttäessä ei vastausta tarvitse odottaa kauaa. Vaikka kelkkalaisten toiminta on lähtenyt ilmeisen vauhdikkaasti ja isolla volyymilla liikkeelle, paljon on kuulemma vielä tehtävääkin. – Kansainvälistyminen ehdottomasti sekä tietenkin myynnin kasvattaminen. – Normaaliin päiväjärjestykseen kuuluu tietenkin myös jatkuva uusiutuminen ja monipuolistuminen suunnittelijoina
Säärystimien kanssa pidettiin virsuja, juhlissa mustia pitkävartisia saappaita tai nauhakenkiä. Hän kutsui kirjontakoristeiseen asuun pukeutuneita mordvattaria ”valkoiseksi koivumetsäksi”. Fyysinen voima kuvastui myös kansanpuvuista. Kuvaajatieto valokuvan yhteydessä 40 TAITO NRO 4 • 2013 M ordvan pukuperinne on värikylläinen ja rikas. MUSEOVIRASTO. Naisten vartalonverhona oli pitkä paita, joka ommeltiin valkoisesta, noin 40 senttiä leveästä >. M O R D VA N TA S AVA L L A S S A J A NAAPURIALUEILLA VOLGAN J A S E N S I V U J O K I E N VA R S I L L A A S U V I E N M O R D VA L A I S T E N LUKUMÄÄRÄ OLI YLI MILJOONA AINA 1990-LUVULLE ASTI. Nainen oli jalat maassa. VIIMEISEN KYMMENEN VUODEN AIKANA ERSÄN JA MOKŠAN K I E LT E N P U H U J I E N M Ä Ä R Ä O N D R A M A AT T I S E S T I L A S K E N U T. Hän ei ollut hienosteleva nukke vaan perheen tuki. Tolppamaisia jalkoja verrattiin kansanrunoissa milloin ”kristallilaseihin” ja milloin ”valkoisiin koivuihin”. M I K Ä O N K U LT T U U R I P E R I N N Ö N A S E M A M U U T T U VA S S A M A A I L M A S S A . Yhteyksiä on esihistoriaan ja lisäksi myös naapurikansoihin, venäläisiin, tataareihin ja tšuvasseihin. SARJA 4/6 Suomalais-ugrilaiset kansat TALO ILMAN TYTÄRTÄ on kuin pirtti ilman uunia M O R D VA L A I S E T – E R S Ä L Ä I S E T J A M O K Š A L A I S E T – O VAT KOLMANNEKSI SUURIN SUOMALAIS-UGRILAISIA K I E L I Ä P U H U VA K A N S A . Teksti: ILDIKÓ LEHTINEN Kuvat: SUOMEN KANSALLISMUSEO / KULTTUURIEN MUSEO. He ovat tehneet työtä pellolla ja navetassa miesten kanssa rinnan. Naisille ei mikään työ ollut vierasta. Naimisissa olevat naiset eivät saaneet kulkea avojaloin, vaan jalkoihin kiedottiin useita paksuja säärystimiä. Kansatieteen tutkija Axel Olai Heikel tutki mordvalaisia kansanpukuja matkoillaan 1883–1886. Naisten monimuotoinen pukuparsi lumosi myös suomalaisia tutkijoita. Mordvalaisnainen on aina ollut arvostettu perheenjäsen
A. Heikel merkitsi muistiin, että nuorikot uurastivat pellolla näin komeasti puettuina esikoisen syntymään asti. O. TAITO NRO 4 • 2013 41. AGATHON REINHOLMIN AKVARELLI 1884. Nuoren naisen asuun kuului rahojen peittämä päähine raskaine riipuksineen
Kaulanauhat koottiin rahoista, lasihelmistä, pähkinöistä, metallinapeista ja kulkusista. Ikäryhmän tunnuksena olivat erilaiset vyötärölle sidottavat liinat ja vyönkoristeet. Yksityiskohta mokšamordvalaispaidan helmakoristelusta. Näyt- tävästä puvusta kävi ilmi heidän sukukypsyytensä ja valmiutensa avioliittoon. Puvut vaihtuivat myös ikäryhmittäin. O. NAIMAIKÄISET tytöt olivat yhteisön valokeilassa. MATTI HUUHKA Mokšamordvalainen paita edestä ja takaa. Morsian sai pitää morsiuspäähineensä paikoitellen jopa esikoisen syntymään asti. Paikkakuntalaiset muistelivat vielä 1920-luvulla A. sia. Morsiuspäähineissä kimalteli paljetteja, lasihelmiä, rahoja ja värikkäitä koristenauhoja. kankaanpalasta, jonka keskelle leikattiin pääntie. Kangas on hamppupalttinaa, kirjontakuviot on ommeltu etu- ja varsipistoin. A. Paidan rintahalkio ulottuu miltei vyötärölle asti, ja se kiinnitettiin paljinsoljella. Käärmeenpäät eli kaurikotilot turvasivat kantajan hedelmällisyyttä. Nuoret tytöt pitivät koruja arkisin sekä myös juhlissa. Varakkailla tytöillä oli mahdollista hankkia hieno pokai-paita vaikka tilaamalla varattomalta. Heikelin esimerkkiä seurasi mokšamordvalainen Tatjana Pankratova-Luškina (s. Tyttöjen tunnettiin kulkevan jo kaukaa kulkusten ja korujen helisevästä soinnusta. Heikeliä, joka osteli vanhoja pukuja ja antoi naisille lahjaksi lasihelmiä. Nuorella naisella solki saattoi olla koristeltu helmin, kulkusin ja kaurikotiloin. Solakkaa naisvartaloa korostettiin ompelemalla pitkittäin kulkevat saumat koristepistoin joko tiilenpunaisella tai sinimustalla villalangalla. Jokainen tyttö ei ehtinytkään paneutua pelkästään tämän ompelemiseen. Kaulaan sidottiin useita kaulanauhoja, joihin pujotettiin muun muassa helmiä, mutta myös kananluita, sianhampaita ja kulkusia suojelutarkoituksessa. Pitkät hiukset palmikoitiin, ja palmikon päähän sidottiin riipus. Sivukaitaleista ja hihoista tehtiin suorat. Ersäläisillä mekko ulottui nilkkoihin asti. Uuden aseman merkkinä oli runsaasti koristeltu paita, jonka valmistamiseen meni miltei vuoden päivät. Se saavutettiin pukemalla päällekkäin useita mekkoja, jotka nostettiin vyöllä polven pituisiksi. Mokšalainen naisihanne oli sen sijaan tukeva. Heillä oli lupa käydä tyttöjen iltamissa. Nuoret 13-vuotiaat tytöt osasivat jo ommella. 1921), josta on tullut tunnustettu käsityötaitaja. HÄISSÄ morsian luovutti tyttöyden merkkinsä, palmikonriipuksen nuoremmalle sisarelleen. Heikelin hankkima paita on osoitus myös siitä, että kirjontakoristeisia paitoja käytettiin myös arkisin eikä pelkästään juhliin. Paidanhalkio kiinnitettiin suurikokoisella soljella, kaulaan ripustettiin nauhoja ja korviin korvakoruja, ranteisiin pistettiin useita rannerenkaita ja sormiin sormuk42 TAITO NRO 4 • 2013 MARKKU HAVERINEN Kirjontataito on paikoitellen säilynyt. >. Painavat ja ylenpalttisesti koristetut päähineet olivat vaimon raskaan kohtalon symboleja ja samalla sukukalleuksia. O
TAITO NRO 4 • 2013 43. Takaliinan yläosa on kirjontakoristeinen ja käyttäjän ompelema, alaosa on koottu villalangoista, messinkiketjuista ja napeista sekä muista koruaineksista. ILDIKÓ LEHTINEN Nuoret opettelevat yhä tänäkin päivänä perinteisiä käsityötaitoja. Ersämordvalaisnaisten tunnus oli taakse vyötärölle ripustettava takaliina
Sulhanen antoi morsiamelle lahjaksi uuden soljen, jossa kulkusten sijasta oli kaurikotiloita edistämään nuorikon hedelmällisyyttä. Kapiot pidettiin tynnyrissä, joka koristeltiin suojelevin kuvin ja sukumerkein. Tämä uusiutui sitten ainakin parikymmentä kertaa, ja kuten näytti, kummankinpuoliseksi tyydytykseksi. Vuosikausia mordvan kieliä tutkinut Heikki Paasonen oppi tuntemaan mordvalaisnaisten kirjontataitoa ja merkitsi muistiin 1899 seuraavan: Agafija Artemevna keräsi eräänä lokakuun iltana tupaani viisi lauluntaitoista tyttöä naapuristosta. Kukonsulka, joutsenen untuvat ja kaurikotilot olivat suosittuja koristeaineksia, joiden uskottiin suojelevan kantajaansa. Kesällä miesten levätessä peltotöiden lomassa, kotona arkisin ja pyhäisin joutohetkinä tarttuivat naiset neulaan ja lankaan ja keskittyivät ompeluksiinsa. VERA BELITSER A. Mordvalaiset tytöt viettävät pitkät talvi-iltansa kirjontatyön ääres- > 44 TAITO NRO 4 • 2013 Ersämordvalainen nainen paitaa ompelemassa 1914. O. KIRJONTAA ei pidetty varsinaisena työnä. VÄISÄNEN Komea ersäläisnainen juhlapuvussa vuonna 1953. Puvut ja korut muodostivat morsiamen omaisuuden, johon ei sulhasella ollut oikeutta edes nuorikon kuoltua. Morsiamella oli kapioina paitoja, päähineitä, takaliinoja ja koruja koko elämää varten, ja lisäksi hän joutui valmistamaan vaatelahjoja uusille sukulaisilleen. Saumoja ommellaan koristeellisiksi mustalla tai mustansinisellä ohuella villalangalla etupistoin.
Perinteisissä puvuissa poseerataan museokylässä Saranskissa kesällä 2007. TAITO NRO 4 • 2013 45. ILDIKÓ LEHTINEN Museoituuko vai uusiutuuko käsityötaito
Maaseudulla pukuja valmistetaan tilauksista, ja niitä myydään nettikaupassa. http://etnomoda.spb.ru http://www.fu-store.com ILDIKÓ LEHTINEN Mokšalaisnaisella on perinteisen mallin mukaan tehty päähine, jota hän käyttää esiintyessään mordvalaisessa laulukuorossa. Mordvalaiset suunnittelijat ovat lisäksi osallistuneet EtnoModa-muotifestivaaleihin, joita on järjestetty vuosittain Pietarissa vuodesta 2006 lähtien. sä, ja on helppo käsittää, että minun verrattain hyvin valaistu huoneeni, jossa saattoi häiritsemättä harjoittaa tätä askartelua ja sitä ystävättärien piirissä lauluja laulamalla hauskuuttaa, pian tuli halutuksi kokouspaikaksi… MORDVALAISTEN korukylläinen kansanpukuperinne myös velvoittaa. Marit, mordvalaiset ja udmurtit. Perinteisen kulttuurien tietosanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Museovirasto: Helsinki 2005. Pukuja suunnitellaan esiintymisasuiksi, mutta yhä enemmän myös käyttöön. Mordvalaisten pukuja ja kuoseja. Toimittanut Ildikó Lehtinen. Mordvan pääkaupungissa, Saranskissa kirjontataitoa ja pukusuunnittelua opiskellaan Mordvan yliopistossa ja Taidekorkeakoulussa. 46 TAITO NRO 4 • 2013. Helsingfors 1899. KIRJOITTAJA ON KULTTUURIEN MUSEON INTENDENTTI JA DOSENTTI ILDIKÓ LEHTINEN AIHEESTA ENEMMÄN: Heikel, Axel O. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansatieteellisiä julkaisuja 1
Mordvan yliopiston ja taidekorkeakoulun pukunäytös Mordvan kansallisteatterissa 2011. TAITO NRO 4 • 2013 47. Nuorille suunnitelluissa puvuissa on mokšalaisen kirjonnan vaikutusta. ILDIKÓ LEHTINEN Mordvan taidekorkeakoulun pukusuunnittelijoiden töitä. Housupuvun inspiraation lähteenä on ollut ersäläinen kirjonta. Pukuloistoa näyttämöllä mordvalaiseen tapaan
Peruskoulun fysiikan tunnilla opeteltiin nämä watit, joten teoreettinen osaamiseni on vankalla pohjalla. Osaan kiivetä tikapuille ja kiertää hehkulampun irti. Helppoa kuin mikä. Siellä ei mitata pätevyyttä tai ammattitaitoa. Olemme kaukaisia sukulaisia, ja tällaiset taidolliset ominaisuudet periytyvät. Myös työturvallisuusnäkökohdat ovat hallussa, sillä ymmärrän toki, että katkaisijasta käännetään virta pois ennen lampun vaihtamista. KOLUMNI ANNA-KAROLIINA TETRI PERIYTYVÄ OMINAISUUS M inulla on unelma. Sisätiloissa tuli irtoliesien takia sähköihin usein ylikuormitusta, ja sulakkeet paloivat. Tämäkin tulee nyt jäämään historiaan uuden sähkömiesurani takia, mutta on tuosta ahkerasta työnteosta ollut hyötyäkin. Haluan elää vapaasti yrittäjänä, itseäni toteuttaen. ANNA-KAROLIINA TETRI ON YRITTÄJÄ JA TIETOKIRJAILIJA. HÄNEN YRITYKSENSÄ ON NIMELTÄÄN TETRI DESIGN. Olin kerran mukana seuraamassa sokeripalan liitäntää. Pst! Tämän kirjoittamisen jälkeen sain viranomaiset kimppuuni. Naurettavaa. Seuraavalla kerralla tein liitännät itse. Turha harjoittelu ja vaivannäkö vain rasittavat. Se olisi kuin terapiaa. Pitäisi kuulemma rekisteröityä TUKESIIN ja olla sähköpätevyys 1 tai 2. En halua kehua, mutta pitkän linjan kokemus sähkötöistä on asiakkaan etu. Kummisetäni on sähkömies. Haluan luoda käsilläni, yhdistellä värejä, tuoda elämään virtaa ja jännitettä. Olen pitänyt toistakymmentä vuotta luonnonvärjäyksen kursseja. Sähköhommiin minulla on vankka ote ollut jo pienestä pitäen. Näin minulle kerrottiin opettaessani kädentaitoalaa ammattioppilaitoksessa. Tämä näkyy tietenkin huomattavasti yleistä tasoa alempina hintoina. Opinnot eivät ole tarpeellisia. Käytännön oppi on mennyt perille: tiedän millainen on sulake ja miten se vaihdetaan. Erään opiskelijan äiti oli käynyt saman ammatillisen koulutuksen läpi. Tiedättekö, minulla on siihen luontaisia kykyjä. Tytär sai lintsata, sillä kädentaitoalan ammattitaito on periytyvä ominaisuus. Sähköalan yritykseni on ympäristömyötäinen ja ekologinen. He vasta ovat nokkelia sähköjohtojen kanssa, ja olenkin saanut heiltä hyviä vinkkejä. Se on vain sinun etusi hyvä tuleva asiakas. Mmm, niin herkullisia sokeripaloja! KAISU JOUPPI ENNEN lamput olivat niitä 60-wattisia hehkulamppuja. Ajattelin itse asiassa, että jospa heittäytyisin sairaslomalle ja aloittaisin hommat niillä rahoilla. Ymmärrätte varmaan, että kokeilen sähkömieshommaa ensin yksityisenä henkilönä, niin vältyn kuluttajansuojalain tuomilta raskailta velvoitteilta. TUTTAVAPIIRISSÄNI on paljon insinöörejä. Homma on halusta kiinni, ja hinnoittelunkin voi heittää lonkalta. En ymmärrä tätä vaahtoamista sähkö- ja paloturvallisuudesta. Sähkötyöt pitää teettää kuulemma ammattilaisella. Näin vältytään turhilta sairaalakäynneiltä, ja voin minimoida vakuutusmaksuni yrittäjänä. Ryhdyn sähkömieheksi. Ei minulla kotona ole koskaan mikään palanut, paitsi nuotio. Olen päivittänyt tekniset taustatietoni nykyaikaan ja käynyt rautakaupan myyjän kanssa tutustumassa uusiin energiansäästölamppuihin. Palaan kädentaitoalalle. Ihania johtoja. 48 TAITO NRO 4 • 2013. Lisäksi internetistä saa oivallista, ja mikä tärkeintä ilmaista, lisätietoa. Tämä ammattitaidon geneettinen siirtyminen on tosin pientä verrattuna siihen kokemukselliseen tietotaitoon, jonka olen saanut kotoa
Tuolin toteuttaminen sisältää useita kymmeniä tarkkuutta ja huolellisuutta vaativia työvaiheita. T ammi on jalo lehtipuu, jonka puuaines on kovaa ja väriltään keskiruskeaa. TAITO) JULKAISTUJEN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Sen niukkailmeinen design on helppo yhdistää moderniin tai klassiseen sisustustyyliin. Niukka, mutta tyylikäs M O D E R N I , S K A N D I N A AV I S TA M U O T O I L U A E D U S TAVA N T U O L I N VA L M I S T U S M AT E R I A A L I K S I S O P I I TA M M I . Tämäntyylinen tuoli sopii kaupunkiasunnon sisustamiseen. Tammipuu voi elää jopa yli tuhatvuotiaaksi, ja sen rungon ympärysmitta voi kasvaa yli kymmenmetriseksi. Tammi on erittäin arvostettu huonekalujen valmistusraaka-aine. Tuolin valmistaminen on vaativa työ. KÄSILLÄ TAITO-LEHDEN TUOLISARJAN TUOLIT ON UUDELLEENPIIRRETTY VANHOJEN KÄSITEOLLISUUS-, LASTU JA LANKA- SEKÄ KOTITEOLLISUUS-LEHDISSÄ (NYK. Pintakäsittelyaineeksi sopii saippua eli lipeäkäsittely. Sitä on käytetty myös puisten purjelaivojen valmistukseen sen lujuusominaisuuksien ja korkean parkkihappopitoisuutensa vuoksi. Tuolin vaikeusaste on: • • • • / • • • • • • UOLEVI NURMI Huonekalupuuseppä TAITO NRO 4 • 2013 49. On sanottu, että tammihuonekalun ainoa oikea pintakäsittely on sen vahaaminen. Tammen työstäminen on vaativaa mutta viimeistely helppoa. Sen tekeminen vaatii kokemusta huonekalujen valmistamisesta
50 TAITO NRO 4 • 2013
TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. TAITO NRO 4 • 2013 51. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin
52 TAITO NRO 4 • 2013
SYDÄMENLÄMMITTÄJÄ Tiheys: 16 s ja 26 krs = 10 cm ainaoikein neuletta TARVIKKEET Lanka: Louhittaren Luolan Ahti, 3 vyyhtiä, 100g = 200m, 100% villaa, värissä #tiili Puikot: 80–100 cm:n pyöröpuikko 4,5 mm tai vastaavat oikean tiheyden saavuttamiseksi, palmikkopuikko, hakaneula tai apulankaa odottavia silmukoita varten, silmukkamerkkejä 4 kpl, neula päättelyä varten. HUIVIN KOKOA ON HELPPO MUUNNELLA L A N G A N J A P U I K K O J E N PA K S U U T TA VA I H TA M A L L A TA I S O V E LTA M A L L A OHJEEN SILMUKKAMÄÄRIÄ SEKÄ KERROKSIA HALUAMIKSEEN. KÄSILLÄ Malli ja kuvat: MARI MUINONEN SYDÄN LÄMPIMÄNÄ MARI MUINOSEN SUUNNITTELEMA S Y D Ä M E N L Ä M M I T TÄ J Ä TA I P U U M O N E K S I . LYHENTEET JA ERIKOISTEKNIIKAT • i-cord, neulottu nyöri = neulo 4 s nyöriä seuraavasti: neulo *4 o, siirrä lanka työn vasemmasta reunasta oikeaan 1. s luo kääntämättä työtä*.Toista *_* kunnes nyöri on haluamasi mittainen • krs = kerros • L1o = lisää 1 s nostamalla silmukoiden välinen lanka vasemmalle puikolle ja neulomalla se etureunasta kiertäen oikein • L1v = lisää 1 s nostamalla silmukoiden välinen lanka vasemmalle puikolle ja neulomalla se takareunasta kiertäen oikein • n = neulo op nurin, np oikein • np = nurja puoli • o = neulo op oikein, np nurin • op = oikea puoli • 2 o yht = neulo 2 s oikein yhteen • s = silmukka, silmukat • ssk = siirrä, siirrä, kavenna eli nosta 2 s kuten neuloisit oikealle puikolle, siirrä ne takaisin ja neulo yhteen oikein > TAITOTAITO NRO 4NRO • 2013 4 • 2013 53 53
2. krs (np): Nosta reunasilmukka, sivupalmikko, 24 o, keskipalmikko, 24 o, sivupalmikko, 1 o. Huivin kokoa on helppo muunnella langan ja puikkojen paksuutta vaihtamalla tai soveltamalla ohjeen silmukkamääriä sekä kerroksia haluamikseen. Ohjeessa ei ole sanottu erikseen silmukkamerkkien paikkoja, mutta sijoittamalla ne palmikoiden molemmin puolin neulominen helpottuu etenkin nurjalla puolella huomattavasti. Luo 72 s. Jatka toistaen palmikkokaavion kerroksia 1–4 ja neuloen muualla ainaoikeaa. 1. Palmikkokaavio: = Palmikon siirto vasemmalla: nosta 2 s palmikkopuikolle työn eteen, 2 o, 2 o palmikkopuikolta = Palmikon siirto oikealle: nosta 2 s palmikkopuikolle työn taakse, 2 o, 2 o palmikkopuikolta = Neulo op oikein, np nurin OSA A Osa neulotaan niskasta helmaa kohti lisäten silmukoita keskipalmikon molemmin puolin. Osa A on selkäosa, joka neulotaan niskasta alas, osa B on oikea ”siipi”, johon poimitaan silmukat A-osan reunasta, kuten myös osa C, joka on vasen siipi. Asettelukrs: 1 o, 8 n (sivupalmikko), 23 o, 8 n (keskipalmikko), 23 o, 8 n (sivupalmikko), 1 o. Lisää aina oikean puolen kerroksilla keskipalmikon molemmin puolin silmukat kuten kerroksella 1. Nosta 1, aloita palmikkokaavio kerrokselta 1 ja toista kaaviota jokaisen palmikon kohdalla, 23 o, L1o, keskipalmikko, L1v, 23 o, sivupalmikko, 1 n. OHJE Huivi neulotaan kolmessa osassa. Huivi on symmetrinen. Takalenkillä varmistetaan selkäosan pysyminen alhaalla. Lankaa kuluu osaan A noin 120 g ja osiiin B ja C molempin noin 80–90 g. 54 TAITO NRO 4 • 2013. Selän keskipalmikko päättyy lenkkiin, jolla voi varmistaa selkäosan pysymisen alhaalla. krs (op): nosta reunasilmukka tästä lähtien aina neulomatta, oikealla puolella nurin, nurjalla puolella oikein
Kostuta ja asettele mittoihinsa tasolle kuivamaan. Asettelukrs (np): 51 o, 8 n (palmikkosilmukat), 1 o. krs (np): nosta 1 s, 1 o, palmikkokaavion krs 4, neulo oikein krs loppuun. krs (op): nosta 1 s, 1 o, neulo palmikkokaavion krs 1, neulo oikein kunnes jäljellä 4 s, 2 o yht, 2 o. Työssä 59 s. krs. Päättele reuna loppuun, älä katkaise lankaa vaan jätä viimeinen silmukka odottamaan B-osaa. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Jatka kunnes palmikko on kavennettu pois. s tästä eteenpäin neulomatta nurin. 4. Nosta krsn 1. Työssä 60 s. krs ja jatka seuraavilla kerroksilla palmikkoa normaalisti kaavion mukaan, 2 o. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 1. Asettelukrs (np): 1 o, 8 n (palmikkosilmukat), 51 o. krs (np): nosta 1 s, neulo oikein palmikon reunaan, palmikkokaavion 4. krs, neulo oikein krs loppuun. Jatka toistaen kerroksia 1–4; ennen palmikkoa neulottavat silmukat vähenevät joka 2. Odottamaan jätetyt silmukat ovat takalenkkiä varten (kuva 1). Työssä 59 s. s tästä eteenpäin neulomatta nurin. 4. krs ja palmikon jälkeen neulottavat vähentyvät joka 2. Neulo näillä neljällä silmukalla i-cordia noin 15 cm tai haluamasi mittainen solmimisnauha. Jatka toistaen kerroksia 1–4; ennen palmikkoa neulottavat silmukat lisääntyvät joka 4. 170 s), aloita päättelykrs seuraavalla op kerroksella. krs (op): nosta 1 s, L1o, neulo palmikkokaavion Kuva 3 krs 3 ja jatka seuraavilla kerroksilla palmikkoa normaalisti kaavion mukaan, neulo oikein kunnes jäljellä 4 s, 2 o yht, 2 o. krs, neulo oikein krs loppuun. Kiinnitä silmukoimalla puikolla olevat silmukat odottaviin kolmeen silmukkaan (kuvat 2 ja 3). VIIMEISTELY Takalenkki. Tämän jälkeen toista kerroksia 1 ja 2 kunnes huivissa on 4 s jäljellä. krs, neulo krs oikein loppuun. Työssä 60 s. krs (op): nosta 1 s, 1 o, ssk, neulo oikein palmikon reunaan (47 o), palmikkokaavion krs 3 ja jatka seuraavilla kerroksilla palmikkoa normaalisti kaavion mukaan, L1v, 1 o. Nosta krsn 1. krs (np): nosta 1 s, 1 o, palmikkokaavion 2. krs (np): nosta 1 s, neulo oikein palmikon reunaan, palmikkokaavion 2. Siirrä 3 seuraavaa silmukkaa varalangalle tai hakaneulalle työn päälle, päättele seuraavat 2 s ja siirrä seuraavat 3 s apulangalle tai hakaneulalle työn päälle. 3. 2. Päättele silmukat neulomalla ne oikein, kunnes tulet keskpalmikon reunaan. 2. krs ja palmikon jälkeen neulottavat lisääntyvät joka 4. krs. 1. Kuva 1 Kuva 2 Kun työssä on 72 välisilmukkaa keskipalmikon molemmin puolin (yht. Päättele langanpäät. 3. OH JETIE DU STE LU T: TIK RU MU RR @ GM AIL .CO M TAITO NRO 4 • 2013 55. Poimi keskipalmikon päässä odottavista silmukoista 3 ensimmäistä puikolle, luo 1 s lisää ja neulo 4 silmukan i-cordia 8 cm. OSA B Poimi op päällä osan A oikeasta reunasta reunasilmukoiden takalenkeistä 60 s. krs (op): nosta 1 s, 1 o, ssk, neulo oikein palmikon reunaan (47 o), neulo palmikkokaavion 1. OSA C Poimi op päällä osan A vasemmasta reunasta reunasilmukoiden takalenkeistä 60 s
KÄSILLÄ 56 TAITO NRO 4 • 2013 Philippe Ricart käyttää veistämiseen mattoveistä, joskin tarkoitukseen käy myös puukko.
Kuvassa lintukaulakoru. KORUJA KALAN LUISTA Y K S I N K E R TA I S E N O H J E E N AV U L L A S I N Ä K I N V O I T K O K E I L L A KALANLUUN VEISTOA. M A L L I A V O I T O T TA A P H I L I P P E R I C A R T I LTA . Veistämiseen ja kaivertamiseen > Kalanluut ovat liossa vedessä. Hän pitää myös käsityökursseja ja näyttelyitä. Teksti ja kuvat: ANNA-MAIJA BÄCKMAN R anskalainen Philippe Ricart muutti yli 30 vuotta sitten silloisen tyttöystävänsä ja nykyisen vaimonsa luokse Islantiin. TAITO NRO 4 • 2013 57. Hän on monipuolinen käsityöläinen: mies kutoo taidetekstiilejä ja värjää kasviväreillä lankoja. Ennen kaikkea mielenkiintoista on hänen veistoharrastuksensa: kalojen luista hän veistää koruja ja muita pieniä esineitä. Ricart myy käsitöitään museoissa ja matkamuistomyymälöissä sekä Islannin kotiteollisuusjärjestön liikkeissä. Alueen linnuista hän on suunnitellut kirjontatöitä, joita voi ostaa tarvikepakettien muodossa. Kun luita aletaan veistää, ne täytyy laittaa edellisenä päivänä likoon. KOLJAN , joka on turskan sukuinen kala, luita Ricart hankkii pienestä tehtaasta, jossa kalat vielä perataan käsin. Kalanluista löytyy usein valmiina kalan muoto, mutta kalanluut voivat muistuttaa myös lintua. Saamansa luut hän laittaa kuumaan veteen noin kymmeneksi minuutiksi, ja pesee ja kuivattaa ne sen jälkeen
Ricart viimeistelee työnsä vielä himmeällä lakalla, mikä antaa niille kestävämmän pinnan. Puolivalmis kala. Muidenkin kalojen kuin koljan luut soveltuvat korujen ja nappien tekoon. Yllä olevat linnut ovat noin 4–5 cm pitkiä. Oikealla sipulinkuorella ja rautasulfiitilla värjätyt luut, vasemmalla veistämätön ja valmiiksi veistetty luu. Kalanluun veistäminen vaatii tarkkuutta. Luista voit veistää myös nappeja. LUUN muodot antavat osviittaa, minkälaisia tuottei- ta niistä kannattaa tehdä. Toisinaan hän värjää luut sipulinkuorilla, jotta niistä tulee kauniin ruskeita, tai rautasulfiitilla, mikä taas värjää ne melkein mustiksi. Luissa on usein ”valmiina” kalan muoto, mutta Ricart veistää usein myös lintuja. Hän kertoo että on tottunut käyttämään sitä, vaikka puukko olisi myös hyvä työväline luutöissä. Kuivumisen jälkeen työ hiotaan hiekkapaperilla, jotta pinnasta tulee siisti ja ylimääräiset rosot irtoavat. Ricart käyttää mattoveistä. Kannattaa kokeilla, varsinkin, jos haaviin sattuu jäämään vähän kookkaampia vonkaleita.. Väri jää vain luun pintaan, 58 TAITO NRO 4 • 2013 joten veistetyt kohdat tulevat vaaleiksi. Kun työ on valmis, se saa kuivua pari päivää
KÄSILLÄ Joelin kesäinen pikapeli RENKAANHEITTO-PELIN TEKEMINEN ONNISTUU M Y Ö S N Ä P PÄ R Ä LTÄ P I K K U N I K K A R I LTA . K A N N AT TA A K O K E I L L A , J O K A I N E N P E L I VÄ L I N E ON UNIIKKI! Teksti: JOEL NOKELAINEN Kuvat: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ TAITO NRO 4 • 2013 59
Mielenkiintoiseksi peli käy siksi, että renkaiden eri kokojen ja muotojen vuoksi tulokset saattavat olla hyvinkin yllättäviä. 1 2 Kepit lyödään maahan mieluiten kolmionmuotoon (jota ei tässä kuvassa juuri huomaa) siten, että kärjessä on numero yksi. Tarvittaessa voi käyttää myös säämiskähanskoja, sillä rautalanka saattaa olla terävä. Sen taakse säännöllisesti molemmin puoli noin parinkymmenen sentin välein lyödään loput kepit maahan numerojärjestyksessä. 60 TAITO NRO 4 • 2013 Renkaat voidaan tehdä kuten kuvan renkaat pihlajasta, katajasta tai kuusen oksista, sillä ne sopivat tarkoitukseen taipuisuutensa ansiosta. 3 Sivuleikkurit on tarpeellinen väline rautalangan katkaisuun. Peliin voi tehdä renkaita niin paljon kuin haluaa, mutta esimerkiksi viisi rengasta on hyvä määrä. Huomaathan, että jokainen rengas saa olla erikokoinen ja -muotoinenkin.. Ja sitten vain heittämään! Esimerkiksi viisi heittokierrosta saattaa olla sopiva määrä pelaajille. Jotta oksat saa kaarelle, niitä kannattaa hieman vuolla molemmista päistä. Tämän jälkeen ne sidotaan kaariksi rautalangalla
Messut www.novita.fi Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä w w w. Lahjatiski BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi 09 396041 / www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa! Taito Shop. www.ryijypalvelu-rp.. s l o j d -d e t a l j e r. Kun tekijällä on merkitystä. tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Käsityötarvikkeet Koulutusta Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus +829878.6((1 HULWWlLQ RKXW PHULQRYLOODWRSVL MD QHXODWWX PHULQRYLOODOHY\ VLOHl VLONNLVLIRQNL 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQD FRP _ /HHQD 3LLD Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi Materiaalit 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. f i Suomen Kädentaidot 15.–17.11.2013 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.kadentaidot.. (09) 660 615 Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com TAITO Nro 4 • 2013 61. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Katso mitä kaikkea askarteluun ! www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet Forssan ammatti-instituutti www.fai.. KATSO... Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH
Text och foto: TIINA AALTO M itt på golvet i vardagsrummet står en stor trälåda med tjocka och stora garnnystan. Men det finns ett par saker, som den kanske kan hänga upp sig på: brist på samarbete och frejdighet. Så där utan vidare, med sin lärarexamen som grund. – En garnmakare, vars garn slits ur hennes händer. Framför allt, skulle det kunna vara möjligt att det ur denna vår lilla bransch, kunde födas en ny stor internationell tillväxthistoria. Då textilindustrin i Finland rasade, måste det för många på den tiden ha varit en mycket svår tid. – Och också de skall idag skickas till London, berättar Maria Leivo från Lielax i Pargas förnöjt. Samtidigt är finländarna säkert både språkkunnigare och mera internationellt inriktade än någonsin, så handeln med utlandet borde inte hänga upp sig ens på det. Då östhandeln i tiden byggdes upp var det inte en ensam Rissanen, som styrde och ställde där, utan tiotals företagare i samma bransch. Alla inhemska varumärken, som det idag är onödigt att googla efter i beklädnadsindustrin namnflora. Då man bläddrar i dem, blir man ibland lätt road och ibland litet förbryllad. Var finns nu alla de, som arbetade inom textilindustrin. Kommer det att gå så här också i fortsättningen. I dessa dagar, då nyhetsförmedling främst koncentrerar sig på att tjata om negativa ekonomiska angelägenheter, är historien on Maria Leivo och hennes garnmärke Tjockt speciellt läcker. Men dessförinnan hade det hänt ett och annat i egnahemshuset i Lielax. – Jag var moderskapsledig. Om trettio år kanske vi undrar om vi ens någonsin hade en mobilindustri. Ännu i början av året var varumärket Tjockt en helt obekant storhet för alla, då det egentligen kom till först i april i år. Nu, då det gått trettio år sedan dess, känns en tanke på en omfattande inhemsk textilindustri absurd. Denna frejdighet fick under flera årtionden ett antal familjer, vars utkomst var beroende av fabriken, njuta av, liksom naturligtvis också Åbo stad. Och har vi då något, som vi ännu inte ens kan ana oss till. Det är allt som finns, då intervjun äger rum. Nu den här sommaren hittade jag en artikel om vårens livfulla mode i en Kodin Kuvalehti från 1979, som förbryllade mig. 20 FRÅN REDAKTIONEN TJOCKT TANKAR FRÅN ETT UTEDASS J ag har, liksom säkert många med mig, gamla tidningar att titta i på tuppen. Men till exempel konfektionsfirman Kestilä från Åbo, hade redan tio år efter artikeln, drivits helt i botten. I detta nummer har vi på sidorna 20–23 en berättelse om ett företag, som heter Tjockt. Och även om det på sätt och vis är gan-. I bildkavalkaden presenterades den kommande vårens trendplagg för vuxna ungefär på samma sätt som man gör det i dagens damtidningar. Har en sådan industri ens någonsin funnits till på riktigt. Låt vara att det råder en hur djup lågkonjunktur som helst i världen, det finns ändå alltid människor, som har pengar och det finns det mycket av. Det speciella är plaggens varumärken med namn som Rissanen, Essilä, Kestilä, Teinituote, Muotituote, Malli-Mari, Finn-Flare, Piretta och många andra. Det är nu drygt trettio år sedan dess. Även om företaget inte ensamt förmår bygga upp någon omfattande industrigren, lönar det sig att läsa ägarens kommentarer omsorgsfullt. Översättning: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN S. Ja, och så förstås också jag på min nostalgitripp på dasset. Och tänk bara på en viss herr Kestilä, som år 1910 efter faderns död, beslöt ”ändra konceptet” från tygaffär till konfektionsfabrik. Tiina Aalto 62 TAITO NRO 4 • 2013 Lyxgarn FÖR HELA VÄRLDEN Vad blir det, då det i en och samma person bor en ingenjör i datateknik, magister i handelsvetenskap, handarbetsfantast samt mammaledig person. Så här gick det också för många andra fabrikanter, då handeln med öststaterna bröt samman
Hon säger själv att hon aldrig hört till någon handarbetskrets ens som halvprofessionell, men sin första ylletröja stickade hon i sju års åldern. Det är alldeles självklart, för också garnets råmaterial håller en hög kvalitet. Det lönar sig att komma ihåg, att även om det råder en hur stor konjunktursvacka som helst, finns det alltid också människor för vilka pengar inte är ett problem. Snurre är alltjämnt den enda butik i Finland som säljer Tjockt. – Jag kunde inte fatta att det helt enkelt inte i hela världen fanns det jag letade efter. Mera är det med dessa resurser helt omöjligt att klara av, även om en del apteringar ute i världen redan finns. Den finska fårullen kommer från Pirtin Kehräämö i Finland, merinoullen från Italien och alpackaullen från England. – DÄR finns det också något att funde- ra på, skrattar Maria Leivo. Och om de förverkligas kan de visa sig vara stora ”apteringar”. – Här hade jag säkert hjälp av ingenjörens sätt att tänka; jag hade ett problem, och nu borde jag lösa det. Likaså lönar det sig för en liten producent att tillverka lyxvaror och inte marketgrejer. – Varför inte. Men även om Maria Leivo medger att hon beräknar lönsamheten, kan man inte kalla henne kallt beräknande. Maria Leivo tillsammans med sina garn. DÅ garnet sedan började produceras och det började bli som hon ville ha det, funderade Maria hur hon skulle gå vidare. Naturligtvis visar hon inte upp sin apparat i detta skede, då den och råmaterialet är det som gjort garnet så populärt. Logo, utformning, information, nätsidor... I det här skedet lyfte ekonomen och ingenjören i henne huvudet. Mitt garn är dyrt, det kan jag säga rent ut och vara stolt över. ÄVEN om varumärket Tjockt föddes snabbt, är det mycket yrkesmässigt gjort. – Jag frågade ägaren till garnbutiken Snurre i Helsingfors om hon skulle vara intresserad av mitt garn, och det var hon. – Jag har tänkt att jag skulle behöva hjälp för att producera själva garnet, men också till att tillverka produkter av det färdiga garnet. alla stöder de varandra och ger ett intryck av en högklassig och ekologisk produkt. Men mig har det alltid fått att småle, vad har jag för nytta av att sitta där och ta emot en massa papperslappar, som jag precis lika bra själv kunde skriva ut från nätet. Maria utvecklade en ”apparat” med vilken man kunde spinna ett mycket tjockt och inte allt för jämnt garn. Och sådana människor finns det ändå ganska många av. www.tjockt.fi TAITO TAITO NRO NRO 44 •• 2013 2013 63 63. Orsaken till det igen är att Maria efter Snurre började mata in uppgifter om sitt garn i olika sociala media och utomlands blev man intresserade av garnet. Likaså skaffar Maria råmaterialet från vissa utvalda producenter. – Jag har ofta tänkt, att det säkert också inom hantverksbranschen finns ett stort potential också för handel med utlandet, bara man kunde få alla företagets klossar i rätt ordning. Jag anser att ett mera djupgående och konkret mentorskap kunde vara mycket effektivare. Jag såg för mitt inre öga alldeles tydligt hurudant garn jag ville ha. Hon syftar på att till hösten måste hon fatta beslut om att anställa folk till sitt eget företag och om, i så fall hur mycket. Mycket gärna. Jag tycker att det inte lönar sig för en liten garntillverkare att ställa in sig på en onödigt liten marknad, som till exempel Finland. På allting märker man att företagsamheten verkligen inte skrämmer henne. – För mig är det ändå det allra viktigaste att jag skulle kunna skapa arbetsplatser i Finland och så här befrämja företagsamheten, textil- och fårhushållningen samt hantverket. Maria beställde ull och började fundera på hur man skulle behandla det för att få fram ett sådant garn som hon ville ha. Nå, skulle hon själv vara intresserad av att fungera som mentor. Som svar på de nyfikna frågorna om det verkligen är möjligt att leva på garntillverkningen i Finland för att inte tala om att avlöna folk, svarar Maria med ett leende. ska heltäckande att ta hand om små barn blev det också tid över för min käraste hobby, handarbetet, påminner sig Leivo. Alltså började jag på nätet söka efter ett sådant garn. Och visst kan en företagare också nu delta i olika slags företagskurser. I själva verket var den helt omöjlig. DET var en stor överraskning för Maria att uppgiften inte var så speciellt lätt. – Jag hade fått en idé i huvudet, jag ville sticka en matta av tjockt ullgarn. Det är också dyrt att utföra arbetet i Finland. Orsaken är att jag inte förmår leverera garn till flera ställen. För tillfället säljs garnet i London, Paris, Berlin, San Francisco samt i Norge. Till slut hände allt mycket snabbt och överraskande. Alltså har hon en massa erfarenhet av att handarbeta. – Jag har från första början räknat ut vad som lönar sig och vad som inte gör det. – Jag har inte tidigare heller varit rädd för företagsamheten, så visst såg jag genast att här fanns det en tydlig marknadsnisch. Saken underlättades också av att jag tidigare gått en kurs i spånad och lärt mig spinna med slända. Om ett sådant garn inte fanns på marknaden, så borde man ju få dit det
– En del av produkterna har nästan hela tiden varit slutsålda i varuhusen, ler Jaakkola. – Gruppen ger styrka och så här tillsammans är vi mycket starkare, sammanfattar Jaakkola. Mönstrade gummistövlar, som Salla Tervonen designat för Etola. Oemotstådligt läckra färger och mönster har antagligen tvingat en att pillra på produkterna och kanske rent av att plocka dem i shoppingvagnen. Studio Kelkka har strävat till att organisera sig och bygga upp sin verksamhet mycket företagsmässigt. Studio Kelkka är alltså ännu en ganska ny sammanslutning, även om medlemmarna har många års arbetserfarenhet bakom sig. I praktiken sparar vi alltså tid och pengar, tillägger Hoikkala. Gruppens mönster kan man hitta bland annat i Ikeas, Eurokanngas, Wallunicas, Your Wallpapers, Sandudds, Kinnamarks, Eco Borås tapeters, Tekstiilpalvelu Oys och La- puan Kankurits sortiment. Till en början arbetade de som en fri grupp, men ett år senare kom andelslaget till stånd. Ikeas kunder tog väl emot produkterna och de sålde bra. – Genom andelslaget är det lättare att sköta alla byråkratiska frågor och på så sätt blir den tid som varje enskild medlem använder på det här kortare, berättar Susanna Hoikkala från Studio Kelkka. Man har redan samarbetat med ett flertal företag av olika typer. 35 FINSKA MÖNSTER erövrar världen Om man nyligen stuckit sig in på Ikea, har man antagligen redan bekantat sig med Studio Kelkkas produkter. Det är inte här fråga om något litet pyssel, utan dessa kvinnor har tydliga mål och också planer för hur man skall nå dem. – Och påslakansetet Malin rund,. Text: NIINA-KAISA PERÄLÄ S ETOLA tudio Kelkka är ett andelslag, som drivs av tio erfarna yrkeskunniga kvinnor och som för tillfället i huvudsak koncentrerat sig på att designa tryckta mönster.Gruppens medlemmar, som består av formgivare och textilkonstnärer har var för sig bakom sig mycket varierande karriärer inom industrin, som freelansare, som lärare och företagare. – För tillfället hittar man våra mönster främst på textilier och tapeter, men vår förhoppnining är att kunderna skulle använda våra mönster fördomsfriare och mera mångsidigt också i andra produkter, berättar Henna Jaakkola från Studio Kelkka. tena delas mellan medlemmarna enligt vars och ens kompetensområde. Arbe- TAITO NRO NRO 44•• 2013 2013 64 TAITO Med snitt och mönster kan man pigga upp många olika slags ytor. DEN största och synligaste framgången i Studio Kelkkas historia torde ändå vara samarbetet med Ikea. ÄVEN om Studio Kelkka ännu är ett mycket nytt fenomen i branschen, kan man inte underskatta gruppens prestationer. Svenska JUURI NYT sidor FRÅN S. Man har sålt mönster till England, Japan, Indien och Förenta Staterna förutom i Finland. – Och man har sett en skymt av våra mönster också bland modets toppar i en TV-serie från USA, avsöjar Henna Jaakkola. STUDIO Kelkkas verksamhet tog sin början år 2010. – Och så här sammanslutna kan vi också i alldeles annan skala sköta vår marknadsföring än det för varje enskild medlem skulle vara möjligt. Våren 2012 uppenbarade sig de första textilprodukterna med gruppens mönster på Ikeas hyllor
Och samarbetet med Ikea är visst inte slut i och med detta. Åtminstone för oss är det en ny, men givande upplevelse, att planera textilierna tillsammans, berättar Hoikkala. Vi har ändå klara planer och arbetar för att förverkliga dem, konstaterar Hoikkala med förtröstan. Till Studio Kelkka hör, förutom Henna Jaakkola och Susanna Hoikkala, Niina Aalto, Emma Hagman, Pinja Laine, Terhi Laine, Ulla Lapiolahti, Kirsi Sundell, Linda Svarfvar och Salla Tervonen. – Att bli internationellt kända absolut, samt att få försäljningen att växa. VID frågor om framtidsplanerna be- höver man inte vänta länge på svar. – Traditionellt planeras en textil av en person. Men dessutom måste man helt enkelt jobba på hela tiden. – Till den normala dagordning hör ju förstås också att hela tiden förnya sig och bli mångsidigare som planerare. – Ikea beställde produkterna av oss. Studio Kelkka är det första designföretag som fått möjligheter att designa textilier för det svenska jätteföretaget. – Ända från första början har Kelkka haft en god fart och medvind på färden. som Niina Aalto planerat är en av Ikeas mest sålda produkter globalt, fortsätter Jaakkola. Även on gruppens verksamhet har fått en flygande start och nått en stor volym, återstår enlig dem ännu mycket att göra. Studio Kelkka låter oss förstå att nya produkter kommer till försäljning inom närmaste framtid. – Att få ett företag med tio medlemmar att gå runt, är inte ett alldeles lätt företag. Men det är ju det här arbetet, som vi i vår grupp älskar!. IKEA På bilden produkter ur Ikeas modellkollektion, som kom ut till försäljning i april och som alla ståtar med mönster av Kelkkas planerare. Och förstås att alla gruppens medlemmar får sitt levebröd av det här arbetet, räknar Hoikkala och Jaakkola upp. De produkter gruppen designat för Ikea skiljer sig från deras andra produkter genom att de har kommit till som ett samarbete mellan flera konst- närer. – Det är ju en alldeles svindlande tanke att våra produkter genom Ikea finns till salu i fyrtio länder, lägger Jaakkola ut texten. I april i år uppenbarade sig 17 nya produkter från Studio Kelkka i Ikeas sortiment. De berättade hurudana produkter de behövde, men annars fick vi ganska fria händer. Det var som om Ikea skulle ha kastat upp bollarna i luften och för oss öppnade sig en fantastisk möjlighet att bolla med olika alternativ, berättar Jaakkola. – Ikeas och vår stil har passat verkligt bra ihop ända från början och i april kom en mängd olika saker till försäljning, fortsätter Hoikkala. TAITO NRO 4 • 2013 65. Det år alltså inte något under att samarbetet med Ikea fortsätter
Teksti: MERJA RÄTY Kuvat: KATRIINA LEPPÄNEN 66 TAITO NRO 4 • 2013. TAITO World Silkinkudonnan maailma K U R S S I M AT K A S I L K I N K U D O N TA A N ERIKOISTUNEESEEN FONDAZIONE ARTE DELLA S E TA L I S I O O N 2 0 0 0 LUVUN ALUSSA OLI K AT R I I N A L E P PÄ S E L L E ELÄMYS, JONKA HÄN T I E S I H A L U AVA N S A T U O D A MUIDENKIN ULOTTUVILLE. E S P O O N T Y Ö VÄ E N O P I S T O J Ä R J E S TÄ Ä N Y T S Y K S Y L L Ä TEKSTIILIKULTTUURIMATKAN FIRENZEEN
PUKUKANGAS Tanskan kuningatar Margareetalle, kankaita filmiteollisuuteen ja muotihuoneille – Lisiossa käsin kudottavat ylelliset kankaat ovat tilaustöitä. Kurssi Lisiossa ja sitä myöhemmin seurannut vuosi Venetsiassa Rubellin suunnittelutoimistossa lisäsivät entisestäänkin kiinnostustani jacquard-kankaisiin, kertoo Espoon työväenopistossa Käden taidot -tiimin vastaavana ja suunnittelijaopettajana työskentelevä Katriina Leppänen. Ajatus kurssimatkan järjestämisestä Lisioon ehti kyteä Katriina Leppäsen mielessä muutaman vuoden. Hitauden lisäksi myös käytettävät upeat silkkilangat tekevät kankaasta yleellisen. ” lin jo opiskeluaikana Taideteollisessa korkeakoulussa kiinnostunut sidosopista ja jacquard-kankaista, ja kudotuista kankaista tein lopputyönikin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustus antoi mahdollisuuden toteuttaa idean tekstiilikulttuurimatkoista. – Ennen viimesyksyistä Firenzen-matkaa olemme järjestäneet kaksi tekstiilikulttuurimatkaa Sveitsiin, ja nyt on siis vuorossa jo neljäs matka. – Kun olimme viime syksynä Lisiossa, siellä kudottiin puolalaiseen linnaan samettista tapettia. Lision silkkien, silkkisamettien ja -brokadien kutominen on hidasta. Samettia piti olla kahdeksankymmentä metriä, ja sitä pystyi kutomaan kolmekymmentä senttiä > Jacquard-kankaan valmistaminen on todella hidasta. TAITO NRO 4 • 2013 67
Ensi lokakuussa toteutettavaa Firenzen-matkaa edeltää syyskuussa kolme tapaamista, joiden aikana kurssilaiset suunnittelevat noin 20 x 60 senttimetrin kokoisen kankaan mallin. Mukaan mahtuu 8 opiskelijaa. On upeaa, että on olemassa Lision kaltainen paikka, joka haluaa säilyttää perinteen. – Tekstiilikulttuurimatka on kokonaisvaltainen elämys, siellä pääsee opiskelemaan aidossa ympäristössä. ILMOITTAUTUMINEN tekstiilikulttuurimatkalle 16.8–30.8. Suunnittelukerrat järjestetään Espoossa, mutta matkanteko Espooseen ei ole välttämättömyys, ei liioin kudontakokemus. Kurssimatkan aikana osallistujat saivat tutustua kankaanteon moniin vaiheisiin. – Jos tekstiilikulttuurimatkalle mielii, sinne voi ilmoittautua, vaikka asuisi missä tahansa Suomessa: mallin voi suunnitella itsekseenkin, annan siihen ohMatkalla tutustutaan myös moniin alan museoihin. päivässä. Matkan hinta on 1580 e. On eduksi, jos on kutonut kangaspuilla, mutta jos ei ole, innostus ja halu oppia riittävät mainiosti, rohkaisee Leppänen. – Kun suunnittelee kankaan itse ja näkee, minkälainen tekoprosessi kokonaisuudessaan on, oppii ymmärtämään, mikä käsin tehdyssä jacquard-kankaassa maksaa. Tekstiiliteollisuutta on hävinnyt paljon niin Suomesta kuin muualtakin. Omanlaisensa tunnelman opintomatkaan tuo myös ryhmä: samanhenkisten kanssa on aina hauska matkustaa, sanoo Katriina Leppänen. Matkalla tutustutaan myös alan museoihin, muun muassa pukeutumisen historiaan ja Praton tekstiilimuseoon. 09 816 57883 68 TAITO NRO 4 • 2013. Samalla on hävinnyt tietoa ja taitoa valmistamisesta. Brokadin kutominen on vieläkin hitaampaa, se edistyy vain viidentoista senttimetrin päivävauhtia. jeet. netitse kurssinumerolla 131679 www.ilmonet.fi tai puhelimitse 09 816 50000. Lisiossa kurssilaiset saavat oppia sidoksista ja miettivät kankaan värit, mutta ammattikutoja kutoo kankaat. KÄSIN tehtyyn tuotteeseen kuluu paljon aikaa ja vaivaa, siksi se on kallista. LISÄTIEDOT Katriina Leppänen, puh
Kurssilaiset saavat itse suunnitella kangasmallinsa. TAITO NRO 4 • 2013 69
asti Toisia tarinoita – Designmuseon 140-vuotisjuhlanäyttely • 1.9. Tori • 13.9.–20.10 Koto – Kristiina Wiherheimon ja Arja Lehtimäen tekstiilejä sekä Yrjö Wiherheimon, Pentti Hakalan ja Seppo Auvisen huonekaluja Design Forum Showroom Erottajankatu 9 B • 11.8. IX tekstiilitaiteen triennale • 29.9. ValoLight 13 • 18.–23.9. asti Arabia 140 Lokal Helsinki Annakatu 19 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 12–16 • 1.8.–8.9. asti Iloa – Työniloa, silmäniloa, tekemisen ja antamisen iloa Makasiini • 15.9. Salonki 13 • 18.–23.9. vutettu. asti Turhake – Turhien esineiden lumoama arki FISKARS Kuparipaja Avoinna ti–su 12–17 • 15.9. Wieniläishuonekalu – moderni klassikko • 15.9. Habitare 13 • 18.–22.9. ArtHelsinki 13 Taiteiden yö • 22.8. asti Näkymä 2013 – Maa ja paikka -ympäristötaidenäyttely ALAJÄRVI Nelimarkka-museo Pekkolantie 123 Avoinna ti–pe 11–17, la 12–16, su 12–17 • 31.12. TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO Lea Swantzin taidetta on esillä Nuutajärven Vanhan hytin hallissa. päänäyttely Action! – Tulli- ja pakkahuoneella Messukeskus Messuaukio • 18.–22.9. asti Vuoden nuori muotoilija 2013: Mari Isopahkala ja Iina Vuorivirta Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 22.9. Vuoden nuori muotoilija Mari Isopahkalan töitä on näytillä Design Forumissa Helsingissä. asti Oma koti. Tekniikan museo Viikintie 1 Avoinna ti–pe 9–17, la–su 11–17 • 29.9. Helsingin Kädentaitomessut HYVINKÄÄ Hyvinkään kaupunginmuseo Kankurinkatu 4–6 Avoinna ti–la 11–16, ke 11–18 • 28.9. asti Kesämonumentti Helsinki Design Week • 12.–22.9. asti Elina Förstin tekstiiligraffiteja ESPOO Emma WeeGee-talo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la 11–17 • 12.1.2014 asti Outo lintu – Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita Glimsin talomuseo Glimsintie 1 Avoinnna t–pe 10–16, su 11–16 • 22.9. asti Kimono – puku kuin taideteos HELSINKI Arabian museo Hämeentie 135 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 10–16 • 1.9. asti Taidolla tai70 TAITO Nro 4 • 2013 Deepa Panchamian taidetta esitellään Fiskarsin Iloanäyttelyssä. asti Ulla Pohjolan 50–vuotisnäyttely Iina Vuorivirran Urban Shoreline -teosta voit käydä ihailemassa Design Forumissa Helsingissä.. asti Kipinä – Kantaaottavaa nykytaidetta ja muotoilua HEINOLA Heinolan taidemuseo Kauppakatu 4 Avoinna ti, to–su 12–16, ke 12–20 • 15.9. asti KUI. AKAA Kulttuuritalo Laaksola Ryödintie 2 Avoinna ti-su 11–15 • 31.8. asti Muotoiltua teknologiaa – Kurkistuksia designiin Vanha Satama Pikku Satamakatu 3–5 • 14.–15.9. HÄMEENLINNA Hämeen linna Kustaa III:n katu 8 Avoina ti–su 11–17 • 16.3.2014 asti Keräilijät – kohti toisia maailmoja JOENSUU Joensuun Taidemuseo Kirkkokatu 23 Avoinna ti ja to–su 11–16, ke 11–16 • 29.9
asti Vanhaa suomalaista lasia 1700– ja 1800-luvulta • 1.9. asti Leijat RAUMA Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 8.9. asti Juhlat – Nuutajärven ja Arabian taiteilijayhteisöt ORIMATTILA Villa Roosa Käkelänraitti 4 Avoinna ti-su 11–18 • 11.8. asti Louis Sparre ja Porvoo – Elämäni parhaat vuodet Porvoon taidetehdas Läntinen Aleksanterinkatu 1 Avoinna ma–pe 9–19, la–su 10–17 • 11.8. asti Jukka Rintala – Viivasta luomukseksi RAAHE Kruunumakasiinimuse Merikatu 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 12–16 • 31.8. asti Arktinen ITE – nykykansantaidetta Lapista ja Islannista SAVONLINNA Taito Shop Puistokatu 7 Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • 31.8. JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 7.9.–3.11. asti Kulta-aika – Mafka & Alakoski ROVANIEMI Rovaniemen taidemuseo Lapinkävijäntie 4 Avoinna ma–su 11–18 • 29.9. asti Jakkara tekee historiaa Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 8.12. asti Polku – kesäkokoomanäyttely Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 • 1.12. asti Leikkejä ja unelmia – nukkekoteja LOVIISA Loviisan kaupungin museo Puistokatu 2 Avoinna 11–16 • 1.9. TAITO Nro 4 • 2013 71. asti Käsityö elämässä KAJAANI Kajaanin taidemuseo Linnankatu 14 Avoinna su–pe 10–17, ke 10–20 • 22.9. asti Raija Puukon ekotaidetta PIETARSAARI Tupakkamakasiini Jaakonkatu 9 Avoinna ma–su 12–16 • 27.10 asti Anu Tuominen – Appelsiiniaurinko -porkkanamaa PORVOO Porvoon museo Holmin talo Välikatu 11 Avoinna ma–la 10–16, su 11–16 • 17.11. asti Jalometallia! Päivi Harjuhaahdon juhlakoruja RAISIO Raision museo Harkko Nallinkatu 2 Avoinna ti–pe 10–16, la–su 12–15 • 1.9. asti Eilinen – huomisen siemen! Sirkka Salomaan uusia, moderneja pitsejä • 8.9. asti Terrakottaarmeija ja Kiinan keisarin aarteet ÄÄNEKOSKI Äänekosken taidemuseo Kuhnamontie 1 Avoinna ti–su 12–18, la–su 12–16 • Muotitaiteilija Riitta Immonen (1918–2008) – Ammattiasuista salonkipukuihin Toisia tarinoita -näyttely Helsingin Desigmuseossa. asti Huopayhdistys Filt NUUTAJÄRVI Vanha hytin halli Pruukinraitti Avoinna joka päivä 10–18 • 31.8. Ritva-Sofia Linnun keramiikkaa Alvar Aalto -museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 8.9. asti Tapio Wirkkala – Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta • 31.12. asti Jukka Rintala – Viivasta unelmaksi TAMPERE Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17 • 1.9. asti Puusepät Pihlman MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18 • 18.8. asti Tuulikki Päällysahon tekstiilitaideteoksia LOHJA Lohjan museo Iso-Pappila Rovastinkatu 1 Avoinna ti, to–pe 11–16, ke 11–19, la–su 12–16 • 29.9. asti Liitosten arkki • elokuu Kengät – Shoes • syyskuu Sakraaliesineet LAPPEENRANTA Täky-galleria Satamakatu 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 • elokuu Iitin käsityöläiset • syyskuu Kaksitvå LAPUA Taito Paukku Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 11–15 • 4.8. asti Saksan Plauen teollinen pitsi Rauman taidemuseo Kuninkaankatu 37 Avoinna ma–to 11–18, pe–su 11–16 • 15.9. asti Jukka Rintala – Viivasta designiksi SOMERO Hovilan kartano Helsingintie 164 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 10–16 • 18.8. asti Meistä naiTI I U KAITALO sista ja vähän miehistäkin – Kerttu Horilan keramiikkaveistoksia RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 31.12. asti Suuri näytelmä – tekstiilitaidenäyttely PARIKKALA Parikkalan käsityökeskus Kirkkokatu 6 Avoinna ma 9–16, ti–to 9–17, pe 9–15 • 16.8. asti 60-luku – iloista kapinaa ja aatteen paloa LAHTI Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • 31.10
Ja syksyssä kun tuolloin ollaan, on aika laittaa puikoille myös villasukkia! tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. Sukunimi Etunimi Taito maksaa tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. 03 4246 5340 • www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Lähiosoite Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2013 loppuun. Seuraavassa numerossa MERJA RÄTY 5/2013 ilmestyy syyskuun lopulla MIKÄ KIMPERI. Postinumero ja -toimipaikka Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 4 • 2013 73. Mutta kaupan ja tuotemerkin takana on muutakin mielenkiintoista: se valmistaa tuotteensa kotimaassa ja vieläpä osin kotimaisista kankaista. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Kimperi-niminen liike on sijainnut Jyväskylän keskustassa jo viisi vuotta. Lisäksi seuraavassa lehdessä tavataan monia muita kiinnostavia tekijöitä, kuten taiteilija Maiju Ahlgrén. Miten se on mahdollista, siitä lisää seuraavassa lehdessä. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut
Työ konservoinnin intendenttinä tuo päivittäin uutta ja mielenkiintoista tietoa. ja erilaisten ympäristöte Minkä koet merkittävim merkittävimmiksi muutokseksi tuona aikana. Yh Taiteilija ja sisustusarkkitehti Anu Tuomisen oivaltava, värikäs Ta ja huumoria kaihtamaton tuotanto saa aina hyvälle tuulelle. SUVI KETTULA: KÄSITYÖTÄ, KULTTUURIHISTORIAA JA KONSERVOINTIA Myös konservointialan koulutus tulisi mielestäni siirtää yliopiston alaisuuteen.” Miten pitkään olet työskennellyt käsi- ja taideteollisuusalalla ja missä. Tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan sielukkaiden, puhuttelevien ja T väsymättömän tiiviiden pistopintojen edessä voi viipyillä loppumattomiin. Käsin tekemisen tärkeys ihmisen hyvinvoinnille tuli vahvasti esille lukion jälkeisessä toimintaterapeutin tutkinnossa 1970-luvun lopulla. Siellä mielenkiintoa vahvistivat omasta alastaan innostuneet käsityötieteen yliopistolehtorit ja professorit. Nyt on vain pidettävä huolta, että tässä 152 valtion sopimuksessa näkyy myös käsi- ja taideteollivoimin toimivassa t suusalan osaaminen. Se käsittelee webin tarjoamia mahdollisuuksia museokontekstissa. Myös konservointialan koulutus tulisi mielestäni siirtää yliopiston konse alaisuuteen. Tällaisesta on esimerkkinä Mynämäen käsi- ja taideperuste teollisuusopiston muinaistekniikan koulutus, missä tehdään esimerteollisuus kiksi museolaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä. Käsityön ja erityisesti tekstiilin monimuotoisuuden syvällisempää teknistä, suunnittelullista ja kulttuurihistoriallista näkökulmaa etsiessäni hakeuduin Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuslinjalle. Tutustuminen vuoden ajan 1990-luvun alussa Japanissa maan perinteisiin kimonoiden värjäysmenetelmiin oli unohtumaton nykyhetkeenkin kannatteleva kokemus. Jopa uusia koulutussuuntauksia va on perustettu. Maassamme Maas assa on vankka ja laaja käsi- ja taideteollisuusalojen koulutuksen n ja tekemisen perintö. Jos saisin valita vain yhden ryijyn kotiini, niin se olisi Johanna Vuorisen Juhlat vuodelta 1997. va 74 TAITO NRO 4 • 2013 1900-luvun verhot konservoitavana.. vuoden antoisa kokemu Viimeiset 15 vuotta olen työskennellyt Espoon kaupunginmuseossa. Työhön kuului myös y laitoksen tekstiilikokoelman hoito. Sosiaalisen median avulla tiedon, taidon ja innostuneisuuden leviäminen lisääntyy. Lisäksi tänä vuonna Suomikin Suomik on vahvistanut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi tehdyn yleissopimuksen, johon kuuluvat myös käsisuojele työlliset taidot. Matkan jälkeen työskentelin lehtorina Helsingin yliopistossa opettaen tuleville käsityötieteilijöille muun muassa tekstiilihistoriaa, ompelua, kirjontaa ja neulontaa. Opiskelujen ohessa sain huikean mahdollisuuden toteuttaa tekstiilitaitelija Immi Halstin ja Päikki Prihan suunnittelemia kirkkotekstiilejä, opettaa työväenopistossa ja työskennellä tekstiilikonservaattorina Taideteollisuusmuseossa ja Helsingin kaupunginmuseossa. kättelevät vaikuttavasti muinainen solmu ja moderni Työssä Ty valokuitu. Tämän jälkeen seurasi kahden kokemus peruskoulun tekstiilityönopettajana Espoossa. mus Mi Minkälaisena Minkäla näet alan tulevaisuuden. Vuosia muhimassa ollut käsityötieteen käsityötiete väitöskirja näki päivänvalon vuonna 2009. Langan päässä TÄLLÄ PALSTALLA KÄSITYÖALALLA VAIKUTTAVAT IHMISET VASTAAVAT KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLAVUODEN KUNNIAKSI KÄSITYÖALAN KYSYMYKSIIN. Käsityötieteen tutkimuksen tutkimuk laajeneminen maamme yliopistoihin on erittäin tärkeä saavutus. Kierrätys, vintage, nostalgia ja slowlife ovat lisänneet kiinnostusta käsivin töihin ja vanhoihin käsityötekniikoihin. tiedonhakua ja semanttisen semantt työ vaatii käsityöllisten taitojen lisäksi myös tietoja esiMuseossa konservaattorin konservaatto materiaalien sekä aineiden kemiallisista prosesseista neellisestä kulttuurihistoriasta, kulttuurihisto ympäristötekijöiden vaikutuksesta esineiden säilymiseen. Yhden tuotteen sijasta tarjoilen mieluummin Top Three -listan. suusala Jos s sinun pitäisi nostaa esiin yksi käsi- ja taideteollisuusalan tuote tuote, joka on kauneudellaan ja iättömyydellään koskettanut sinu sinua, mikä se olisi
Hantverk i livet |Crafts in Our Lives 15.6.-8.12.2013 K U VAT, F OTOS, PH OTOS: ANNA F RAN C , U L L A HU TTU N E N, P EKKA KO P O N EN, HAN N E M A N E L I U S, M I K KO M Ä N T Y N I E M I D E S I G N : V I L L A K A S SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO FINLANDS HANTVERKSMUSEUM | CRAFT MUSEUM OF FINLAND | KAUPPAKATU 25 40100, JYVÄSKYLÄ (014) 266 4370 | WWW.CRAFTMUSEUM.FI | AVOINNA TI-SU 11-18 | ÖPPET TIS-SÖN 11-18 | OPEN TUE-SUN 11-18 Eija Pensasmaa 044-580 3957, WWW.KÄSITYÖELÄMÄSSÄ.FI | WWW.FACEBOOK.COM/KASITYOELAMASSA 03-7515 338, eipenposti@gmail.com www.taito.fi
(03) 751 5338, 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com josta löydät vastaukset kysymyksiisi. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. slo jd Forssan ammat t -d et alj er.fi Lahjatiski idot.?. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. TAITOtiskin löydät tämän lehden sivuilta. Lue oppiaARTeet-b l oppiaarteet.b logspot.fi ZZZ skarteluun ! ahavalimo.fi saippua- ja ky nttilätarvikkee www.novita.fi ti-instituutti ww w Messut Suomen Käde n 15.– 17.11.20 taidot 13 Kaikki tar vit tava käsillä tekemiseen! Käsi- ja taidete ollisuusmessut Tampereen Me ssu- ja Urheilu keskus w w w.kadenta Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvel u: 09-3487 060 :pOR?WVZ[P! [PS 6 H\Z'ZSVQK KL [HSQLY Ä ww w. TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. A S IO ID E N K AU Koulutusta 6((1 HULWWlLQ RKXW PHU LQRYLOODWRSVL MD QHXODWWX PHU LQRYLOODOHY\ VLOHl VLONNLVLIRQN L Käsi- ja taidet eollisuus Tekstiili- ja va atetus 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQD FRP _ / HHQD 3LLD Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Katso mitä kaikkea a www.lahtisenv Huovutusvillat , Koulutusta ja ku rsseja nuorille aikuisille. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. KAIPAATKO PUIKKOJA. 13004 6 414887 433853 743385-1304 PAL.VKO 2013-39 ETSITKÖ LANKAA. tiski K AU N II D E N Käsit yötarvikkeet +829878