AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10–18, TO KLO 10–14. 6 414887 433853 14004 4/2014 743385-1404 PAL.VKO 2014-44 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • 4 • 2014 Huonekalu /sisustus /design-messut • • Nukentekijä Piitu Nykopp Maria Malmströmin ihana nukkekoti Artikkeli: Eva Anttila 10.–14.9.2014 Messukeskus Helsinki SAMAAN AI KAAN: ArtHelsinki NYKYTAITEEN MESSUT Antiikki ANTIIKIN, VINTAGEN JA TAITEEN MYYNTITAPAHTUMA ValoLight VALAISTUSALAN TAPAHTUMA Habitaressa otetaan tila haltuun! Esimerkkiä näyttävät Aamu Song ja Johan Olin, jotka vastaavat ahead!-alueen arkkitehtuurista. habitare.fi YLEISÖLLE: TO KLO 14–18, PE KLO 10–19, LA–SU 10–18. Osallistu, koe, keskustele ja ota haltuun oma tilasi 10.–14.9. LIPUT ETUKÄTEEN 15/9 € VERKKOKAUPASTA: SHOP.MESSUKESKUS.COM TAPAHTUMAN AIKAAN JA KASSOILTA 18/11 €. LIPPU 30 € Taito414_s01,s76.indd 1 TEE ITSE upeita karjalaisneuleita • Kasvokkain: Kaisa Turtiainen Yhteistyössä: Taito414_s03-05.indd 1 20.29 15.8.2014 11.42
antamo t m s n u k o ja a ir tar ti ja k i Sinull ulliseen d e Taito-leh ita, jonka vuoks a t is irjo ne ulttuurik k a kumppa t is a adukk nauttia la 24.–26.10.2014 TURUN MESSUKESKUS Kädentaidot, sisustus ja lahjatavarat | Terveys, kauneus ja muoti Harmony – ekologinen elämäntapa | Hyvinvoinnin Plaza Koulutus ja matkailu Tällä kertaa lukijatarjouksemme koskee ihastuttavaa Sukupolvien silmukat -kirjaa. acebo .fi ok Eija Pensasmaa 2. 00 AKA (03) 54 Kotisiv assa 2 109 A (Toij ut ja v a 5 la ) www e r k 8/ 11/201 k okaup .toika 4 .com pa: asioi den K au p p a esign_t TEE ITSE upeita karjalaisn euleita • Kasvokka in: Kaisa Turtiainen TaitoTiski_4-2014_A5.indd 4 aitotisk 3:59:44 PM Katso mit www.l Huovu ä kaikkea ahtisen tusv v askarteluu n! 15.8.2014 16.44 20.29 15.8.2014. tykkäisitkö tiEtää mitEn. TilaukSeT puhelimitse numeroon 09-751 2020 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. L 1 YM Haittila oimie ÄL Ä, p ntie 4 n Lom A, 378 . 38,50 euroa). Ku sign teet . Sinunkin yrityksesi voisi olla tässä 4/2014 • 11,50 • Kysy edullisia mediapakettejamme Materiaa Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • • Nukentekijä Piitu Nykopp Maria Malmströmin ihana nukkekoti Artikkeli: Eva Anttila 044-580?3957, 03-7515?338, eipenposti@gmail.com HasaD Taito414_s01,s76.indd 2 Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. 02 337 111 KÄ TE VÄ • K Ä D ENTAIDOT • HARR ASTEET • LUKEMINEN Saat upean Sukupolvien silmukat -neulekirjan 28,50 euron tarjoushintaan (norm. löydät tämän lehden sivuilta. Postimaksu lisätään hintaan. ik www.h keet b atiikkii www.f asadesign n. TOIi2K V 01A ä 4.in-dM li n d Y eet . Taito ?Nro 4 • 2014 lit tiski .com/h Langa asade t . toivoisitko kotiin jotain kaunista. Seinäjoki Areena 3.–5.10.2014 TaiTotiski on kauniiden TaiTotiskin asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. TE KE VÄ LU KE VA www.lahdenmessut.fi Kirjaan on koottu museoiden kätköistä Karjalan sukka- ja lapasmalleja uudelleen ohjeistettuna. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com K au n iiden Levafi x-v onnistu ärit ja apua ine v Vahat iin värjäyksii et ja tarv n. www.osaavanainen.fi AVOINNA pe 10–18, la–su 10–17 | p. Kirja sisältää yli 40 kansanomaista sukkaa ja lapasta aina 1700-luvulta 1940-luvulle asti. L AHDEN MESSUKESKUS 1.-2.11.2014 TULE VIETTÄMÄÄN ILOISTA MESSUPÄIVÄÄ YKSIN TAI PORUKALLA! Lisätiedot / ryhmämatkakyselyt 040 6588 262 Maahenki_4-2014_A5_cmyk_OIK.indd 1 15.8.2014 16.48 Etsitkö lankaa. ! a j i k u l eistyöt h y e t l a v l inu ahenki o s S Messut täynnä arjen iloja Kolme messupäivää – hyvä valinta uu Ma ahdollis joushintaan. haluaisitko käsityömatkallE. kaipaatko puikkoja?tahtoisitko värjätä. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti
Tätä hokemaa on Suomessa toitotettu jo muutaman vuoden ajan. Paitsi että jokin tässä yhtälössä ei toimi. 107. Vaasa, Loftet, Raastuvankatu 28. vuosikerta 62 €, kestotilaus 2?x?29 € (yht. Pian on syksy ja käsityötuotteiden huippusesonki messuineen ja kursseineen käsillä. 50 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Kuka tästä selviää, kuka jää jäljelle. Tämä lienee aivan normaali kuvio: ensin on muotibuumi, jossa kaikki tahtovat olla mukana. Nämä ajat nyt vain on elettävä, sillä pakoonkaan ei pääse. Pääkirjoitus Nämä ajat Kustantaja ja toimitus: Taitoliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Käsitöiden tekeminen on muodikasta ja katu-uskottavaa. Ihmiset kyllä tekevät käsitöitä, mutta raha ei tunnu liikkuvan. Sen sijaan olen varma, että itse toimiala ei häviä mihinkään. Ihan hyvä niin. Turvassa eivät ole vanhat perinteiset yritykset, eivät uudet innovatiiviset yrittäjät, eivät koulut, messut, markkinat, eivätkä kurssit alan kirjallisuudesta ja lehdistä puhumattakaan. Taito ?Nro 4 • 2014. Tuntuu kuin viimeisten vuosien ajan joka toinen ohikulkija olisi hehkuttanut käsitöiden tekemisen ihanuutta ja autuutta. 040?7489?271, faksi (09)?3487?3603 www.taito.fi Avustajat: 90-luvun laman aikana monet käsi- ja taideteollisuusalan yritykset ja kauppiaat tekivät loistavaa tiliä. (03)?4246?5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 58 €?/ vuosi), opiskelijavuosikerta 2?x?25 € (yht. Mikkeli, Kenkävero, Pursialankatu 6. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Siihen lienee parikin syytä: muotiilmiöksi noussut käsityö toi kentälle suuren määrän uusia kilpailijoita, ja se, että käsityötuotteiden hinnat ovat karanneet käsistä. Uskon, että tällä hetkellä käsi- ja taideteollisuusalalla (kuten varmasti monella muullakin alalla) on menossa iso murros, joka väistämättä tarkoittaa koko kentän ”uusjakoa”. Kun tämä nykyinen taantuma alkoi noin kuusi vuotta sitten, alan toimijat taisivat uskoa samaan ihmeeseen. Irtonumeromyynti: Helsinki, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. Hintojen nousu on taatusti totta, mutta se on samaan aikaan perusteltua. Tuskin kukaan käsityötuotteita myyvä yrittäjä on kiskuri –tullakseen toimeen edes niukasti hinnat ovat juuri sellaisia kuin niiden nyky-Suomessa on oltava. Kouvola, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 15. Tuulevi Aschan, Jouko Grönholm, Meri Karppanen, Merja Räty, Kirsti Salo-Mattila Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. 044?580?3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat:. Jokin on kuitenkin muuttunut. Sen perään hän kirjoitti: ”Ja menee vielä monta muutakin lankakauppaa, ajat ovat ihan paskat.” Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Käsityö myy, mutta kun sitä myydään yhä useammalta tiskiltä, liikkuva raha hajoaa pieniin osiin ja liian moniin taskuihin. vuosikerta. Ilmiötä selitettiin sillä, että niukkojen aikojen tultua ihmiset keskittyvät pieniin kotoisiin hankintoihin. 3 Taito414_s03-05.indd 3 15.8.2014 20.30. Sitten syntyy ylitarjonta tilanteessa, jossa käytettävää rahaa ei ole enempää kuin koskaan aiemminkaan. Huom! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Sami Perttilä Kuusi numeroa vuodessa. Joensuu, Taito Shop PohjoisKarjala, Koskikatu 1. Sain sähköpostiviestin ystävältä, joka kertoi erään kivijalkalankakaupan menneen konkurssiin. Sitten on iso joukko henkitoreissaan räpiköiviä yrityksiä ja yrittäjiä. Ei lakata yrittämästä vielä! Tiina Aalto mei dät tavoittaa myös Facebookista. Minulla ei ole aavistustakaan
22 4. Sisältö Sam i R e m es Harr i H e m m i lä 34 s.. S. 16 s.. Paimiossa avattiin uusi käsityömuseo Miila. Piitu Nykoppin nukketaide ei jätä kylmäksi. S. 26 sisällä 3 Pääkirjoitus: Nämä ajat 16 Kasvokkain: Kaisa Turtiainen – 6 Saapuneet Pieni kukallinen olento Teema?/ Korutaidetta 7 Ilun tutka 22 Piitu Nykopp 8 Kylässä: Käsin tehty arki 10 Juuri nyt: Kulttuuripääkaupunki 26 Maria Malmströmin nukkekotimaailma Riika 31 Nukkekotikeramiikan 12 Syyskirjat tekijä Kati Kainulainen 14 Alustaja: Arkinen ja ihmeellinen 32 Nukkeja, taidetta ja käsi hyvää mieltä 34 Tekijä: Julkitilan vaatettaja Anne Raine saa pajun taipumaan vaikkapa Eija Nevala eläviksi puutarhaseinämiksi. 8. Alkuperäisen valokuvan Nykoppista otti Merja Räty. M e rja Räty Savonlinnalainen Kaisa Turtiainen on värikäs käsityöyrittäjä. Nykoppin juttu alkaa sivulta 22. Maria Malmströmin valmistamat pikkuruiset nukkekodin esineet valloittavat. 15.8.2014 21.05. S. Taito ?Nro 4 • 2014 Taito414_s03-05.indd 4 M e rja Räty Ti i na Aalto alussa Liminkalainen Eija Nevala sisustaa julkitiloja. S. KANSI: Nukketaiteilija Piitu Nykopp Mirja Marschin taiteilemana. 38 38 Kylässä: Anne Raine – Käsityön sekatyöläinen 44 Sarja?/ Kuitukysymyksiä: Onko muuntokuidusta ekotuotteeksi
Tämän Emmi Vuorisen teoksen löydät Helsingistä Galleria Mariasta. S. 70 Taito ?Nro 4 • 2014. S. sivu 48 käsillä lopussa 62 64 65 70 74 Alahovin sukat Sorreet sormikkaat Räisäläläinen kirkkolapikas Putkis-matto Rantu-matto Kuitukysymyksiäsarja pohtii tällä kertaa muuntokuituja. Mar ko Mäki n e n Te e its e u peat Ala hov i n su kat, joi de n alk u pe räi se e n mal li i n li itty y ki i n nos tava tar i na kau kaa h isto r ias ta. S. Kuvassa on Marimekon ja Aalto-yliopiston yhteistyönä syntynyt Ioncell-kuidusta valmistettu mekko. 65 Svenska sidor Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa Ar tikkeli: Eva Anttila Tapahtumat Punomosta poimittua Tapahtumakalenterista löydät tuoreet näyttelytiedot. 44 Mar i m e kko 48 52 52 52 52 Kuvakudostaiteilija Eva Anttilan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 120 vuotta. 5 Taito414_s03-05.indd 5 15.8.2014 21.07
Taito ?Nro 4 • 2014 Taito414_s06-13_xx.indd 6 15.8.2014 20.59. Laukku ja lampunvarjostin on molemmat valmistettu kalannahasta. Suurin osa kuuntelijoista neuloo innokkaasti, neulominen ei kuitenkaan ole osallistumisen ehto. Viime lehdessä ka RiTa LukkaRinen Saija LehTonen Ka annah kyseltiin kiinnostaa kiinnostavimman artikkelin perään. ”Taito-lehdessä (3/14) oli pieni juttu Helsingin kaupunginkirjaston Novellikoukusta. Neulepiirimme kokoontuu joka toinen viikko, 1,5 tuntia kerrallaan ja läsnä on 5–15 henkilöä. Aikannattaa valmistaa kiliemi. Folkista Poppia -kilpailun voittajaksi nousi Elina Mäntylän suunnittelemat Koivuhimmeli-korvakorut. Laserleikkaus tekniikkana vie tuotteen poppitasolle. 6. Toisin kuin saattaisi luulla, oikein käsitelty on hajutonta, kestävää ja tasalaatuista ja sitäkalannahka uskomat voi käyttää kukkaroihin, toman moniin tarkoituk laukkuihin ja jopa kenkiin, koruihin, lampunvsiin: arjostimiin, pyöränsatulan verhoilu että kalannahan un. Arvonnassa onni suosi jyväskyläläistä Eeva-Liisa Järvistä. Voit kommentoida mitä tahansa alaan liittyvää asiaa tai ilmiötä. Välineet ja raaka-aineet simppeleitä, suoraan ovat luonnosta kaikki. Kevyt koivuvanerista valmistettu korvakoru kunnioittaa perinteistä muotoa mutta on toteutettu uudella modernilla tekniikalla. Kuvat Sami Perttilä Onnea voittajille Voittoon himmelillä . park- > TaiTo Nro 3?•?2014 57 57 11.8.2014 15.32 Untitled-1 1 11.8.2014 15.34 Jatka keskustelua lähettämällä terveisesi osoitteeseen: toimitus@taito.fi. Myös kansanomaisia kuvioita sekä tekniikoita oli hyödynnetty. Toimitus valitsee parhaat kommentit julkaistaviksi, ja rakentavimman mielipiteen esittäjä palkitaan yllätyspalkinnolla. Tärkeintä on mukava yhdessäolo.” Neulepiirin seuraavat kerrat Vantaalla järjestetään torstaisin klo 13–14.30 4.9., 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 27.11.ja 11.12. Itse asiassa meillä Vantaalla Myyrmäen kirjastossa on ollut vastaava ryhmä lähes 2,5 vuotta. Palkintosumma on 1500 euroa. Palkintoraatiin kuuluivat tekstiilisuunnittelija Johanna Gullichsen, Taito-lehden toimituspäällikkö Tiina Aalto sekä museolehtori Raija Manninen Suomen käsityön museosta. Lisätiedot: Irene Mäentie, 09 839 35561, irene.maenpaa@vantaa.fi, Myyrmäen kirjasto, Vantaa. Materiaali elää, ja väritys saa materiaalin muistuttamaan jopa metallia tai lasia. Ei työstämi on alkanut siis ole ihme, yhä useampaanen käsillätekijää. Saapuneet . Tiina aalTo alan nahan työstäminen käytettäväksi nahaksi asti ei ole hätäisen puuhaa, mutta eksoottisuudess tekijän aan taatusti mielenkiintoine n ja tutustumisen arvoinen menetelmä se on. Kilpailuun saatiin 169 ehdotusta. Kärkijoukkoon nousseet suunnittelijat olivat pääosin alan ammattilaisia tai alaa opiskelevia. Tarvitaan vain nyljettyä raakanahkaa, parkkiaineita ja muutamia tuttuja keittiötyökaluja van ensimmäiseksi . Kun olemme lukeneet tekstit, keskustelemme kuullusta ja sen herättämistä ajatuksista tovin. Taito314_s14-74.indd P st ! Se ur aava ss a Ta ito -l eh de ss ä es ite ll ää n mu ut Fo lk ista po pp ia -pal kit ut. Tuomaristo kommentoi valintaansa näin: Täysin valmis, pakkaukseen asti viimeistelty tuote myyntiin ja valmistukseen. Eeva-Liisan mielestä viime lehden kiinnostavin artikkeli oli ”Kalannahka kiinnostaa”. Lahjakortti Jyväskylään Käs illä . Taitoliitto järjesti keväällä 2014 Folkista poppia käsityö- ja muotoilutuotteiden suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uudenlaisia käsityö- ja designtuotteita, joiden suunnittelussa piti huomioida suomalainen kansanperinne. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta laitathan mukaan kuitenkin nimesi ja osoitteesi. Neulepiirissä luetaan novelli tai pari tai sitten jotakin muuta proosaa. Tuotteet on tehnyt Saija Lehtonen. Eniten kilpailutöissä hyödynnettiin himmeli- ja tuohipunontatekniikoita. kiinnostaa Toim. K Hän voitti 50 euron lahjakortin Taito Shop -myymälään
www.teelikamentten.fi www.teelikamentten.suomalainenverkkokauppa.fi Eilen Designissa vanhat verhot, pöytäliinat ja mummon pitsiliinat muuttuvat tämän päivän designtuotteiksi: mekoiksi, lakeiksi ja kasseiksi. 7 Taito414_s06-13_xx.indd 7 15.8.2014 21.00. Teelikamenttenin tunikoissa ja pipoissa seikkailevat värikkäinä applikointeina leijonat, linnut ja muut eläimet. www.handu.fi Lastenvaatekierroksella Kotimaisten lastenvaatevalmistajien eettiset ja silmää miellyttävät mallistot ovat viime vuosina saaneet tiedostavat vanhemmat hihkumaan riemusta: on retroa, on modernia, on lapsekasta ja on klassista tyyliä. Itse olen ihaillut hauskoja naisten tunikoita, niissä on sama leikillinen väri- ja kuviomaailma kuin lastenkin mekoissa. eilendesign.valmiskauppa.fi Jyväskyläläinen lastenvaatemerkki Kimperi on tehnyt suomalaista vaatehistoriaa perustamalla Kimperi Factoryn, oman tehtaan Jyväskylään vuonna 2013. Lisäksi Kimperi haluaa elvyttää suomalaista vaateteollisuutta ja luoda tervettä kilpailua kansainväliselle tuotannolle. www.kimperi.com Jyvässeudulla toimii myös ekopuuvillasta lastenvaatteita valmistava Melli Ecodesign. Kaikki tuotteet on valmistettu Ulvilassa, vanhalla Friitalan nahkatehtaalla, kokonaan käsityönä ja lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista. Haluamme, että tuotanto on omissa käsissämme”, kertoo Kimperin perustaja ja omistaja Outi Sahikallio. Ilun tutka Tällä palstalla bloggari, lankakauppias ja kansanmuusikko Ilona ”Ilu” Korhonen tutkailee maailman tuulia. Tätä ennen Kimperi tuotti kaikki omat mallistonsa alihankintana kotimaassa, mutta nyt Kimperi Factoryssa valmistetaan paitsi Kimperin omat vaatemallistot myös sarjoja muille kotimaisille valmistajille. Myöhemmin Vinkeellä on kehitelty heijastinliiveistä muitakin variaatioita, niin eläimiä kuin palomiehiä ja poliisejakin. Kaikki Mellivaatteet on suunniteltu pienten lasten herkkää ihoa ajatellen: vaatteiden puuvilla on laadukasta ja kestävää GOTS-sertifioitua sataprosenttista luomupuuvillaa, joka on pehmoista lapsen ihoa vasten. ”Vaatteiden laatu ja ekologisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Mellin mallisto syntyi alun perin keskosvauvojen pehmeiden ja helppojen vaatteiden tarpeesta ja mallisto on sittemmin laajentunut isompien vauvojen ja junioreiden vaatteisiin. Äänekoskelainen Teelikamentten valmistaa monenlaisia tekstiilituotteita sekä uniikkeja vaatteita lapsille ja aikuisille. Ylimääräisiä saumoja on karsittu, ja lisäksi tuotemerkkietiketti sekä kokolappu löytyvät harkitusti vaatteen ulkopuolelta. Eilen Designin lippulaiva ovat upeat kierrätyskankaiset kellomekot hörselöhelmoin. Näin syntyi heijastava ritarinhaarniska, joka suojelee pientä sankaria lohikäärmeen tulelta. www.vinkee.fi Taito ?Nro 4 • 2014. www.melliecodesign.com Vinkeen tarina alkoi pienen miehen halusta lähteä ulos ritarina eikä tavallisessa heijastinliivissä, joka muistutti pienen miehen mielestä rakennusmiehen liiviä. Mekon kellohelman alta pilkistävä mummilan pitsiverho vie ajatukset menneeseen mutta myös nostaa mekon arkisesta juhlavaksi. Vinkeen iloiset ja hauskat heijastinliivit valmistetaan kokonaan kotimaassa, ja ne ovat turvallisia myös liikenteessä, sillä ne ovat Työterveyslaitoksen sertifioimia oikeita heijastinliivejä eli niillä on CE-merkintä
Kun kapioiden merkitys väheni, liinavaatteita tehtiin ostokankaista, mutta niitäkin koristeltiin virkatuin pitsein.. Uuden museon toimintaa suunnitellaan ja kehitetään koko ajan. Vuoden 1953 Kotiteollisuuslehdessä oli jakkaran valmistusohje. 4. Peltipurkeista puolestaan sai mainiota materiaalia piparimuotteihin, räsykuteet upotettiin mattoihin ja pienistä lankanöttösistä sai vielä pannulapun jos toisenkin. 1. Yhteistyötä tehdään muun muassa Paimion käsityökeskuksen ja Paimion opiston kanssa. Hyvää tavaraa ei kannattanut heittää roskiin, sillä kunnollinen kangas löysi aina ennen pitkää paikkansa. Käsityömuseotoimintaa organisoimaan ja hallinnoimaan perustettiin Lyyli Tuomolan säätiö. 5. Tänä vuonna oli avajaisten aika. Kursseilla on opittu niin kirjoneulelapasten tekoa kuin kudontaakin.. Taito ?Nro 4 • 2014 Taito414_s06-13_xx.indd 8 15.8.2014 21.00. Vitriinin hyllylle asetellut värikkäät kangaskukat näyttävät eksoottisilta talonpoikaisesineistön rinnalla mutta ovat silti paikallista käsityötuotantoa: Viipurissa toimineen Suomen Kukkatehtaan toiminta siirrettiin vuonna 1944 Paimioon, ja se työllisti parhaimmillaan 70 henkeä. Vanhaan salkkuun Tuomolan sisarukset Lyyli ja Helvi taittelivat siististi talteen ompeluksista jääneet tilkut. Monenlaista pienen museon näyttelyyn mahtuukin, sillä ihmisen arjessa on tarvittu yhtä jos toista tarvekalua ja toki koreuttakin. Ja kierrätys, sehän ei ole mikään uusi keksintö. 2. Uutukaisen museon taustalla on testamenttilahjoitus: halikkolainen Lyyli Tuomola jätti vuonna 2008 Paimion kaupungille perinnön, jonka vastaanottamisen ehtona oli käsityömuseon perustaminen Paimioon. Miila-rakennus ostettiin vuonna 2012, minkä jälkeen oli vuorossa remontti. Kylässä Käsin tehty arki Paimion keskustassa Vistantien varrella seisoo funkkistalo. 3. 4. –?Perusnäyttely Monellaisi kärentöit keskittyy arjen käsitöihin, siihen, mitä on tehty omaan tarpeeseen ja omaksi iloksi, kertoo Lyyli Tuomolan säätiön toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta. Näyttely pohjautuu museon omaan kokoelmaan, jonka perusta on Tuomolan suvun jäämistössä, mutta näyttelyssä on paljon töitä muualtakin lähiseudulta. 3. 5. Remontissa rakennukseen tehtiin myös tila, jossa on mahdollista järjestää kursseja. Valkoinen kernipäähine on Helvi Tuomolan valmistama.. Teksti ja kuvat Merja Räty 2. Jakkarat on todennäköisesti tehnyt Tarmo Tuomola.. Huhtikuun alussa talossa avattiin käsityömuseo, joka rakennuksen mukaan kantaa nimeä Käsityömuseo Miila. Ompelutöistä jääneet tilkut Tuomalan naiset kokosivat talteen salkkuun. Perusnäyttelyn lisäksi Miilassa on vaihtuvia teemanäyttelyitä. –?Kursseja järjestetään osin omin voimin, osin ulkopuolisten avulla. Kädentaitojen osaajia löytyy myös aktiivisista seuroista ja yhdistyksistä, kertoo Lehtiranta.. 1. 8. Käsityömuseo Miila avasi ovensa huhtikuussa 2014
Kukkien valmistaminen oli käsityötä: kankaat värjättiin, leikattiin ja prässättiin sopiviin muotoihinsa ja kasattiin käsityönä. Ryhmille museo on avoinna myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Käsityömuseo Miila Kirjakuja 2, Paimio www.kasityomuseomiila.fi Avoinna 28.9. 9 Taito414_s06-13_xx.indd 9 15.8.2014 21.00. asti to?su klo 12–16 sekä viikot 48?50 to?su klo 12?16. Folkloretyylistä mekkoa ja jakkupukua on valmistettu kaksi lähes samanlaista asua: Lyylille ja Helville tavattiin valmistaa samanlaiset asut vielä aikuisiässäkin. Taito ?Nro 4 • 2014
Suomesta ovat mukana tekstiilitaiteilijat Ariadna Donner, Aino Kajaniemi ja Inka Kivalo. Teksti Jouko Grönholm . Artapestry-näyttely Latvian Designmuseossa Skarnu iela 10/20, Riika 27. Puuvilla, villa, pellava, kuvakudos Alla vas.: Iveta Vecenane, Latvia: Malja (2011). –?Olemme kiitollisia Eurooppalaisen tekstiilitaiteen foorumille, European Tapestry Forumille, kertoo Latvian kansallisen taidemuseon taideteollisen osaston johtaja Inese Baranovska. kuvat Dekorat?v?s m?kslas un dizaina muzejs Vas.: Ariadna Donner, Suomi: Susi juoksi yli tien (2009). Tunnevoimaisuus yhdistyy ajan elämyksiin: maan kamaralta kavutaan universaaleihin kerroksiin, jopa varjokin saa kasvot. 9. Juuri Nyt Kulttuuripääkaupunki Riika löytää tekstiilitaiteen ytimen Kuvat kutoutuvat värikkäinä ja puhuttelevina Latvian hienossa Designmuseossa Riian vanhankaupungin Skarnu-kadulla. Taito ?Nro 4 • 2014 Taito414_s06-13_xx.indd 10 15.8.2014 21.00. Pellava, kuvakudos Artapestry-näyttely kuuluu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tekstiilitapahtumiin. Näyttelyssä on kaiken kaikkiaan esillä 51 kuvakudosta lähes neljältäkymmeneltä taiteilijalta. –?Vaikka muodon ja värien fantasia luo tekniikkaan myös muuntelua, kuvakudoksen vankka perinteisyys osoittaa toistuvasti voimansa, luonnehtii kuhmolainen Ariadna Donner. Meidän ulkomaalaisten kannattaisi yhä paremmin tutustua latvialaiseen kuvakudosperinteeseen, Donner lisää.. 10. asti. Villa, pellava, kuvakudos Alla oik.: Christine Altona, Saksa: Punainen täplä vihreillä aalloilla (2009). Pohjoismaiden ja Baltian kuvakudokset esittäytyvät Riian kokonaisuudessa erityisen näyttävästi, mutta muutenkin asteikko kaareutuu avarana Belgiasta Ranskaan ja Tshekinmaalta Skotlantiin. –?Olen lisäksi ylpeä siitä, että kuvakudosten kokonaisuus toteutuu juuri Latviassa
Juna takaisin Helsinkiin lähtee 16.38. Vaunu 1 ja paikat 9–52. Matkan aikana tehdään tietysti käsitöitä sekä turistaan mukavia. Kässäjuna starttaa Helsingin rautatieasemalta klo 7.06. Bussikuljetus rautatieasemalta Seinäjoki Areenaan ja takaisin Taito ?Nro 4 • 2014. Puuvilla, villa, kuvakudos Alla: Feliksas Jakubauskas, Liettua: Säteilevät (2010). Lisätiedot: www.pytinki.fi Lähtö la 4.10.2014 IC 63 Helsinki klo 7.06 – Seinäjoki klo 10.24. Taito-lehden lisäksi mukaan lähtee muun muassa Uusi Lastensairaala 2017 yhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner sekä bloggarit Ilun Handun Ilu sekä Susannan Työhuoneen Susanna. Villa, keinosilkki, viistokudos, kuvakudos Saara Salmi Lähde mukaan Taito-lehden kanssa Seinäjoen Käsityömessuille 4.10. Paluu la 4.10.2014 IC 54 Seinäjoki klo 16.38 – Helsinki klo 19.52. Hyppää k ässäjunaan! Yllä.: Federica Luzzi, Italia: Musta kuori (2009). Varaa lippusi nopeasti, sillä mukaan mahtuu vain 44 henkilöä! Messuilla bongaat myös Molla Millsin ja Janne Katajan. Vaunu 1ja paikat 9–52. 11 Taito414_s06-13_xx.indd 11 15.8.2014 21.01. Puuvillaköysi, hamppu, villa, kuvakudos Oik.: Peter Horn, Saksa: Orionin tähtisumu (2009). Junalipun käsityövaunuun ostaneille luvassa myös muun muassa Novitan tuotekassi, bussikuljetus Seinäjoen rautatieasemalta messuille ja takaisin sekä tietysti pääsylippu itse messuille
Helena Honka-Hallila, Sirkka Jalonen sekä työryhmä Avain 2014 Jos olet kaivannut haastavia pitsimalleja, kannattaa tutusta tuoreeseen Pitsiaarteita aikojen takaa -kirjaan. Kirjassa on myös lista paikoista, joista materiaaleja voi ostaa. . . Virpi Vainikainen) Atena 2014 Nykyiset helppokäyttöiset ja hajuttomat hartsit mahdollistavat nykyään myös sen, että harrastajat voivat valmistaa kotioloissaan kuultavia ja kauniita hartsikoruja. Julkaisussa on kaksitoista asiantuntija-artikkelia eri kirjoittajilta, joiden kaikkien teemat keskittyvät taitoilmiöihin. TA Toimituskunta: Raili Anttalainen ja Seija Hahl Käsiteollisuuden tutkimusseura 2014 Käsiteollisuuden tutkimusseura on julkaissut 14. Yhteistä kaikille on, että tuotteissa on käytetty tuttuja norjalaiskuvioita.. Tutkimusseuran tavoitteena on käsityön, käsiteollisuuden ammattien sekä vastaavan koulutuksen ja kulttuurin suojeleminen, säilyttäminen sekä erityisesti tutkimustoiminnan edistäminen.. Lisäksi mukana on 25 erilaista ohjetta korujen, kuten korva- ja rannekorujen sekä riipusten ja sormusten tekoon. TA Eline Oftedal (Suom. Jenna Yli-Knuuttila) Gummerus 2014 Norjalaisneuleet ovat iki-klassikoita neulojien piirissä. Kirjassa on kymmeniä erilaisia variaatioita aiheesta. Osa kirjan teksteistä on käännetty myös englannin kielelle. TA 12. Taito ?Nro 4 • 2014 Taito414_s06-13_xx.indd 12 15.8.2014 21.01. Arteloginsa. Kirjat Syyskirjat Kranssikirja Artelogi 14 Mira Ekonen Taitoilmiöitä – Skill phenomena Readme.fi 2014 Pitsiaarteita aikojen takaa Tykkimyssyt ja niiden pitsit Toim. Teos keskittyy tykkimyssyihin ja ennen kaikkea niissä käytettäviin tuplapohjaisiin pitseihin. Upeat, helpot hartsikorut -kirjassa on selostukset materiaalin käytöstä ja tarvikkeista, joita hartsikorujen valmistamiseen tarvitaan. . TA Upeat, helpot hartsikorut Heidi Boyd (Suom. Uudessa Norjalaiskuviot-kirjassa ei kuitenkaan neulota paitoja vaan asusteita ja kodin sisustamiseen liittyviä pieniä esineitä. TA Norjalaiskuviot Kranssit ovat kauniita kodin sisustusesineitä, joita voi tehdä lähes mistä tahansa materiaalista, kuten Mira Ekosen toimittamasta Kranssikirjasta voi päätellä. Myös raumalainen pitsinnypläys ja sen historia tulevat hyvin esiin kirjassa
Seija Karppinen, Anna Kouhia ja Erja Syrjäläinen Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 33. Ohjeissa käytetään erilaisia silmukoiden luomis- ja päättelytapoja sekä kantapää-, jalkapohja ja kärkimalleja. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 2014 Helsingin yliopiston käsityötieteen tutkijat ovat julkaisseet sähköisen kirjan, jossa tarkastellaan käsityötä ilmiönä ja tutkimuksen kohteena. Värikkäässä kirjassa on paljon käytännön vinkkejä kotikeittiöön sekä tietysti kymmenittäin herkullisia ohjeita. TA Kakkutaidetta Vaativia malleja taitavalle neulojalle Ann Budd (Suom. . Uudessa Villasukka-kirjassa on lähes kaksikymmentä ohjetta, joita ovat olleet suunnittelemassa tunnetut neulesuunnittelijat, kuten esimerkiksi kalifornialainen Cookie A. . Kaija Koirikivi) Nemo 2014 Saksalaiset Thomas Jaenisch ja Felix Rohland innostuivat piponvirkkaamisesta olleessaan vaihto-oppilaina Japanissa. Koristele, kirjo ja kuvioi kauneimmat asusteet Maria Brandstaka ja Tanja Nyholm Moreeni 2014 Koristele, kirjo ja kuvioi kauneimmat asusteet -kirjassa on kolmekymmentä ohjetta pienten asusteiden, kuten muun muassa kukka- Myboshi, minun piponi roiden, kietaisuvöiden sekä päähinekoristeiden tekoon. 13 Taito414_s06-13_xx.indd 13 15.8.2014 21.01. Neuletekniikoina käytetään pinta-, pitsi- ja palmikkoneuleita sekä kirjoneuletta. TA Kättä pidempää Otteita käsityön tutkimuksesta ja käsitteellistämisestä Toim. Rennon ohjekirjan mallit ovat yksinkertaisia ja soveltuvat erityisesti nuorten tehtäviksi. Tästä sai alkunsa Myboshi-innostus, joka on nyt leviämässä myös Suomeen. . Helsingin yliopisto. TA Villasukkakirja Thomas Jaenisch ja Felix Rohland (Suom. TA Emma Iivanainen Docendo 2014 Viime vuonna Suomen käsityön museon valitsi Vuoden käsityöläiseksi kakkutaiteilija Emma Iivanaisen, ja nyt Iivanainen on tehnyt ensimmäisen oman kakkutaidekirjansa. ML hdl.handle.net/10138/43167 Taito ?Nro 4 • 2014. Kirjassa tutustutaan myös teknisiin ratkaisuihin, jotka vaikuttavat sukan käytettävyyteen.. Teos on suunnattu alan opiskelijoille ja ammattilaisille, joita kiinnostavat käsityöalan viimeisimmät tutkimustulokset, -menetelmät sekä käsitteellistäminen. Teoksessa tulee esiin käsityön moninaisuus. Tekniikkana käytetään kuvien siirtoa kankaalle, muovipussisulatusta sekä muun muassa kirjontaa ”häviäville” materiaaleille. Nuorukaiset opettivat japanilaisia hiihtämään, ja kun iltaisin ei ollut sopivaa after ski -ohjelmaa, he opettelivat ajankulukseen virkkaamaan. Sanna Immanen) Moreeni 2014 Syksyn tulessa alkavat villasukat taas houkutella. Lopuksi pohditaan käsityön tulevaisuutta. Myboshi-lankoja Suomessa myy Novita.
Rakenteeltaan ikivanha ruumiinosa on kaiken nykyaikaisenkin olemisemme perusta. tt rä he se sin us sa sä Käy jättäm äs komm en tt isi mitä ihmiset ovat pitäneet käsissään. Teksti ja kuvat Tiina Aalto Kirjamarkkinoiden viimeaikaisista uutuuksista puhuttavimpiin on kuulunut 761-sivuinen muhkea tietoteos, joka keskittyy niinkin arkiseen teemaan kuin ihmiskäsiin. Jo pelkästään kirjaa silmäilemällä voi todeta yhden asian: käsi on ansainnut sivunsa. Vuosikymmeniä koulutuspolitiikkamme on painottanut tietämistä. Alustaja Arkinen ja ihmeellinen käsi Tulitko ajatelleeksi, että pystyäksesi lukemaan tämän artikkelin, olet jo käyttänyt käsiäsi monta kertaa. sia Mi nk äl ais ia aj at uk i. –?Puissa liikkumiseen sopeutuneet kädet vapautuivat muuhun. Esimerkiksi sivistyskausia – kuten rauta- ja pronssikausi – on nimetty sen mukaan, Ol et ko tu tu st un ut Kä sik irj aa n. Ihmiskäden maailmaa muokkaava voima ihmetyttää. Kuten Käsikirja korostaa, ne ovat ratkaisevia myös tiedolle ja ajattelulle. Työkaluvalmistus kysyi tarkkuutta, voimaa ja yhteistyötä. Se, mistä ja miten tuon ajan ihmiset ovat keskustelleet, on hämärän peitossa, mutta paljon tiedetään siitä, mitä he ovat käsillään tehneet. Mutta ihmeellistä on myös se, ettei ihmiskäsi ole juurikaan muuttunut: se on suurin piirtein samanlainen kuin se oli noin kaksi miljoonaa vuotta sitten, kun esiäitimme olivat tottuneet liikkumaan kahdella raajalla. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 14 15.8.2014 20.15. Teos valaisee muun muassa oman aikamme luonnetta tarkastelemalla räikeää tapaamme puhua työkaluista. Niillä saattoi heittää, hakata ja muokata kiviä. Käsi on näppäryyden, neuvokkuuden ja viestimisen monumentti, kuvailee yksi Käsikirjan kirjoittajista, filosofi Jarkko S. Ilman käsiä ei syntynyt tämä tekstikään. Ironisesti sanaa työkalu viljellään tätä nykyä yhteyksissä, jotka ovat mahdollisimman kaukana putkipihdeistä: Mitä tahansa onkin esimerkiksi ”esimiesbarometri” virkamiehen kehumana ”parantamis- ja kehittämistoimenpiteiden” löytämisessä auttavana uutena ”esimiestyön kehit- to im itu s@ ta ito .fi 14. Nyt on korkea aika muistuttaa siitä, että taitamiset – erilaiset kädentaidot – ovat yhteiskunnalle tärkeämpiä kuin on osattu ajatella. Tuusvuori. Eikä kädettömänä tehty Käsikirjaa
Jarkko S. Suomessakin on viime vuosien ajan tehty tutkimuksia siitä, miten käsillä tekeminen voi auttaa esimerkiksi masennuksesta toipumiseen. Itse pidän myös tärkeänä, että kun puhutaan kädentaidoista, puhuttaisiin myös aivan arkisesta tekemisestä kuten tiskaamisesta, tölkinavaamisesta, pöydänkattamisesta. Ulottuvan ja monipuolisen käden toiminta on pitkälti tehnyt aivoista nykyisenlaiset. lokakuuta Helsingin työväenopiston opistotalolla: ”Kädet yksilöiden kehitystarinassa – Minä, käteni ja käden työ”. Tuusvuori luennoi 30. –?En ole itse ollut koskaan erityisen kätevä käsistäni, mutta kädet ovat kiinnostaneet minua nuoresta lähtien. Arjessa tuon voi huomata vaikkapa seuraamalla vauvan kehitystä. Lähde Martin Panelius, Risto Santti, Jarkko S. Tuusvuori: Käsikirja Teos 2013 Helsinginkatu 26, Viipurinsali klo 16.50–18.20. Hartioiltamme ei roiku mitä hyvänsä härpäkkäitä, vaan rakenteiltaan hienostuneita ja erikoistumattomuuteen erikoistuneita otteitten ottajia, jotka toimivat kiinteässä yhteydessä keskushermoston kanssa. Taito ?Nro 4?• 2014. Ajatus Käsikirjasta syyhytti Tuusvuoren sormia vuosikausia, ennen kuin se viimein syntyi yhteistyössä anatomian emeritusprofessori Riston Santin ja neurologian emeritusprofessori Martin Paneliuksen kanssa. Aina joskus filosofitkin ovat tähdentäneet kädellä tekemistä uusiin toimiin ja oloihin sopeutumisessa. Käsityötaitomme näkyy niissäkin, Tuusvuori kertoo. 15 Taito414_s14-74_xxx.indd 15 15.8.2014 21.12. Hän kuitenkin toivoo, ettei Käsikirja usuta lukijaa liikasyvällisyyteen. Tieteilijöistä antropologit ovat kenties parhaimmin pitäneet näitä asioita esillä ja arvossaan. Mikä istuu käteen ja hyödyttää yläraajaa, se sopii kädelliselle muutenkin. Kirjaan kannattaakin ehdottomasti tutustua, sillä ainakin hetkeksi se voi antaa suuria ajatuksia siitä, miten arkinen ruumiinjäsen voi tarjota toiminnallisuutensa lisäksi niin monia näkökulmia elämästä.. Teos on monialainen tietopaketti, jossa käsitellään käden rakenteellis-toiminnallisia, laji- ja kehityshistoriallisia, viestinnällisiä sekä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Mutta ajan myötä kaikki hyvin omaksuttu tieto näkyy taidonkin karttumisena. Me otamme ympäristöä haltuun hamuillen ja hypistellen, Tuusvuori tiivistää. Käsi on siis muovannut paitsi konkreettista todellisuutta ympärillämme, käsi on myös muovannut ihmisen hyvinvointia aineettomalla tasolla. –?Muun ruumiin huoltajina ja aistien alihankkijoina kädet laittavat vauhtia aivoihin. Mutta meidän lienee entistä tarpeellisempaa muistaa, että käsittäminen juontuu käsistä. Vauvat hahmottavat maailmaa paljolti juuri käsiensä kautta. –?Ylenpalttinen olkanivelen pohdinta haittaa takuulla halonhakkuuta. Toisena luennoitsijana Pirjo Seddiki: ”Sievää ja koristeellista käsityössä”. tämistyöhön tarkoitettuna työkaluna”, se ei ole samaa maata kuin naulanyppijät, pehmytpäävasarat, jiirisahat… Käsitteet muuttuvat luonnollisesti muun kulttuurin mukana. Mitä taitavammin vauva tai lapsi oppii tarttumaan esineisiin, sitä suuremmaksi hänen käsityskykynsä maailmasta kasvaa
16. Kasvokkain kestää aiset, Kaisa Turtiainen lle tuttuun tapaan epätas ystoiminnan yrit taa hoi sa Vaikka tulot ovat yrittäji Kai lla a. Mieleisen työn energia ja sen, koska työ on kiva luummin suunnitteluun vaikka keskittyisikin mie n atia okr byr pakollisen valmistukseen. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 16 15.8.2014 20.15
Pieni kukallinen olento Keksitaikina, glögi ja karviainen. Teksti Tuulevi Aschan Kuvat Sami Remes ja Tuulevi Aschan Taito ?Nro 4?• 2014. Minttupirtelö ja mansikkahillo. Saippuakupla ynnä salmiakki. Niin ja primadonna! Ne kuvaavat värejä, joita löytyy savonlinnalaisen Kaisa Turtiaisen suunnittelemista ja ompelemista vaatteista. 17 Taito414_s14-74_xxx.indd 17 15.8.2014 20.15. Paprika, papupata sekä punaherukka
–?Yläasteen jälkeen aloitin artesaaniopinnot, kertoo nuori yrittäjä, jota vanhemmat kannustivat kokeilemaan ja opettelemaan pienestä pitäen. Kun astun sisään, ompelija-Kaisa muuttuu kauppias-Kaisaksi ja alkaa esitellä valikoimaansa. Isän kanssa tyttö rakensi majoja, jousipyssyjä ja puunukkeja. Yksiön kokoisen ateljeen hyllyiltä kurkistelee värikkäiden vetoketjujen täyttämiä emalikippoja. Vaatteet Kaisa on ripustanut erivärisillä virkkauksilla koristamiinsa henkareihin. Materiaaleja sain molemmilta, ja sitten nykersinkin yksin, minkä kerkisin, kertoo Kaisa. –?Suurimman myynnin teen kesällä. Kuviollisten kankaiden pinot täyttävät kassanvierushyllyt. Sen leveää helmaa koristaa käsin virkattu, puuvillainen vintage-pitsi. aisa Turtiaisen herkullisen värikäs mallisto syntyy Savonlinnassa, ihan Olavinlinnan kupeessa. I sä opetti Kaisan tekemään itse sen sijaan, että ostaisi kaupasta. > 18. Pienen keltaisen rintamamiestalon makuuhuoneen seinä on kuulemma juuri saanut keltaista väriä. Ompeluhommat alkoivat barbien vaatteista ja pehmoleluista, joita hän surautteli kokoon muovisella lasten ompelukoneella. Kylminä talvikuukausina Kaisa saakin toteuttaa ideoitaan rauhassa, ompelukoneen takaa Saimaan jäälle tähyillen. –?Äidiltä opin virkkaus- ja neulontataidot. Talvella valmistan tilaustöitä ja tavaraa kesää varten varastoon. Lapsuusvuosien käsitöitä on tallessa laatikkokaupalla, sillä äiti on säästänyt kaiken. Sama väri toistuu Kaisan asussa. Samalla hän tarinoi siitä, kuinka kesällä paikasta kuoriutuu matkailijoiden täyttämä myymälä. Kirjavakantisiin lasitölkkeihin Kaisa on säilönyt monenkirjavan nappikokoelman. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 18 15.8.2014 20.16. Puotia vilkaisemalla tietää, kuinka Kaisa pukeutuu ja miten hän Kerimäen puutalokotiaan sisustaa. Silloin en ehdi ommella ollenkaan. Makuuhuoneessa sain maalit fiksusti käyttöön, kertoo Kaisa kodin tuoreimmasta tuunaushankkeestaan. Eri tyylejä kokeilemalla löytyi nykyinen värikylläinen maailma. Nuori yrittäjä elää työnsä näköisesti. Auki ateljee on ympäri vuoden, mutta kesäkaupungissa vierailee eniten väkeä heinä-elokuussa. –?Iskä opetti vuolemista ja nikkarointia, muistelee Kaisa. K aisa on ommellut aina. Kyllitaskuhameen väri on karkkipussi. Värikkäitä yksityiskohtia pursuava ateljee on pitänyt reilun vuoden majaa käsityöläisten kansoittaman puutalon perällä. Nimi tulee helmaan ommellusta, mansikan sävyisestä pitsistä. Laudanpätkistä Kaisa naulasi kasaan koiran. Miskapuuvillatunikan väriä Kaisa kutsuu mansikkahilloksi. –?Leivinuunin maalauksesta jäi jäljelle tilkka keltaista ja vessaprojektista hiukan lilaa maalia
19 Taito414_s14-74_xxx.indd 19 15.8.2014 20.16. Mustaan hän ei pukeudu koskaan, eikä vaatekaapista löydy yksiäkään farkkuja. Taito ?Nro 4?• 2014. Oman mallistonsa vaatteisiin pukeutuva Kaisa muistuttaa suomalaiseen maisemaan pyrähtänyttä satuolentoa. Ihan yhtä innostavaa on ommella kaikessa rauhassa täysin hiljaisessa ateljeessa. Kaisa syttyy Björkin, Värttinän, Rauli Badding Somerjoen ja Milla Viljamaan musiikista
Niiden lisäksi Kaisa surauttelee laukkuja, pussukoita, avainnauhoja ja lasten leluja, joita myyvät Savonlinnan, Mikkelin ja Kuopion Taito Shopit. –?Paras kanava on kuitenkin oma liike. Täällä tuotteet ovat oikeanlaisessa ympäristössä ja minä itse palvelen asiakkaita, tuumaa Kaisa. –?Pidimme Porosalmella opiskelijaryhmän kanssa keskiaikaista käsityöpuotia. Kokemus kasvatti rohkeutta ja vahvisti luottamusta omaan tekemiseen. –?Pari vuotta harjoittelin yrittäjyyttä kesäisin ja joulumyyjäisissä, kertoo Kaisa. Mietin kuitenkin kaavoituksen ja ompelutekniikan niin, että vaatetta pystyy käyttämään mahdollisimman monen mallinen ihminen mahdollisimman pitkään, kuvaa Kaisa. Erivärisiä nauhoja kodin koristeeksi myy myös Kaisan verkkokauppa. Ensimmäinen mallisto ja yritysilme syntyivätkin lopputyönä. Virkkasin sinne pellavalaukkuja ja huovutin koruja. Pientuotteita voi ostaa myös turkulaisen Joutomaan ja Kaisan oman verkkokaupan kautta. Lopulta Kaisasta tuli täysipäiväinen yrittäjä. Kun palkkatyö turvasi talouden, Kaisa uskalsi kokeilla hullumpiakin juttuja estottomasti. Myymälässä on käden ulottuvilla valmistus, kaikki tarvikkeet ja tekemisen henki: koko Kaisan näköinen pikkuriikkinen maailmankaikkeus. Vaatteet ovatkin yrityksen pääartikkeli. Säädettävät kietaisumallit ja a-linjaiset jakut sopivat monelle. –?Skräppipaperilla kokeilin koristaa seiniä, mutta se hilseili pois. Sinä aikana leipärahat tulivat kuvataidekoulun opettajan hommasta. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 20 15.8.2014 20.18. Kaisan mieli paloi vaatteiden valmistukseen, johon hän heittäytyi tosissaan ammattikorkeakoulun viimeisenä opiskeluvuonna. Vaatteet kestävät käyttämistä ja korjaamista. K aisan yrittäjäkipinä syttyi ammattikorkeaopintojen aikana. Saumaratkaisujen ansiosta vaatteen kokoa on helppo säätää, jos kroppa muuttuu. E kologisuuskysymykset Kaisa on ratkaissut panostamalla vaatteiden muunneltavuuteen ja korjattavuuteen. 20. Kaisa ja Kaisan ystävä Kati liehuttavat kalliolla värikkäitä lippunauhoja, jotka koristavat myös Kaisan ateljeemyymälää. ”Mekon pitää olla sen mittainen, että iloiset helmat vilahtavat virallisen työtakin alta.” Ateljeen seinät ovat valkoiset, koska vuokrasopimus kieltää maalaamisen. –?Eihän uusien tuotteiden valmistus ole koskaan ekologista. Sekös Kaisaa harmittaa. E nsimmäiset myyntituotteet Kaisa valmisti artesaaniopiskelijana
Kaisan ateljeen eri-ikäisiä asiakkaita yhdistävä asia on värikäs elämänasenne. Moni on aika tylsissä töissä toimistoissa ja muualla, ilopilleri hymyilee. Myös asiakkaat täydentävät tyykivarastoja. Mekon pitää olla sen mittainen, että iloiset helmat vilahtavat virallisen työtakin alta ja kertovat tarinoita kantajastaan harmaan arjen keskellä.. Vanha kassakone noudattaa samaa värikästä linjaa kuin muutkin myymälän tuotteet. Vintage-kankaita hän etsii kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. 21 Taito414_s14-74_xxx.indd 21 15.8.2014 20.19. Taito ?Nro 4?• 2014. Kankaat Kaisa hommaa suomalaisilta maahantuojilta ja ulkomaisista nettikaupoista. Vaatteet Kaisa suunnittelee sellaisiksi, että niitä on helppoa muokata myöhemmin. –?Minä kyselen aika paljon kaikkea. Väriä suunnittelija kutsuu karkkipussiksi. Asiakkaisiinsa Kaisalla on mutkaton suhde muutenkin. Hän tarinoi heidän kanssaan kaupanteon lomassa. Sikuri-kesätoppiin Kaisa on yhdistänyt erilaisia pirteitä kuoseja
Teksti ja kuvat Merja Räty Nykoppin taidenukkeja voi ostaa Fiskarsin Onomamyymälästä. Teema Nukkemaailma Nukke peilaa ihmisen tarinaa Joulukuun alussa Jyväskylästä Fiskarsiin muuttanut nukketaiteilija Piitu Nykopp viihtyy mainiosti luovien ihmisten yhteisössä. 22. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 22 15.8.2014 20.19
Kun 1990-luvun vaihteessa odotin kolmatta lastani, nuket alkoivat kiinnostaa. Tosin nuket olivat aina olleet lähelläni, sillä jo pienestä pitäen minulla oli ollut selvä mielikuva siitä, millainen on oikea nukke. Koska kukaan ei ole minusta enkä minä kenestäkään riippuvainen, oli hyvä hetki tarttua tilaisuuteen. –?Työskentelin lasten ehdoilla. Se, että niin pystyin tekemään, oli hienoa. Taito ?Nro 4?• 2014. > Nykoppille nukke on ennen kaikkea taidetta, jonka myötä on mahdollista välittää monenlaisia viestejä. P iitu Nykoppin uusi koti on keskellä Fiskarsin ruukkia mutta silti omassa rauhassaan. Heti eteisessä tulijaa tervehtivät koirat Diego ja Edith – Diego kyräillen, Edith innoissaan rapsutusta kerjäten. Opiskelujen jälkeen perhe kasvoi, ja hän alkoi tehdä töitä, joita oli mahdollista tehdä kotona. Uudessa paikassa on toki aina edessä uusi verkostoituminen, mutta tosi ihanasti kaikki on lähtenyt sujumaan täällä, kertoo Nykopp tyytyväisenä. 23 Taito414_s14-74_xxx.indd 23 15.8.2014 20.19. Jyväskylässä syntynyt Nykopp hankki Hämeenlinnassa Wetterhoffilla taidekutojan ja neulesuunnittelijan koulutuksen. Mikä sai hänet repäisemään itsensä juuriltaan ja muuttamaan pois Keski-Suomesta. Nuket veivät Piitu Nykoppin mennessään. –?Kun kävin viime kesänä Fiskarsissa, tuli tunne, että tämä olisi minulle hyvä paikka asua. Nykopp on elänyt, asunut ja työskennellyt opiskeluaikaa lukuun ottamatta koko ikänsä Jyväskylässä. Piitu Nykoppin nukkeja on esillä Fiskarsin Rajapinnatnäyttelyssä syyskuun puoliväliin asti. Hän lähti hankkimaan ammatillista oppia nukentekoon
Tästä Merja Rädyn ottamasta kuvasta syntyi tämänkertainen kansikuvamme. Minua kiehtoo se, miten nukke on elänyt koko ihmiskunnan historian ihmisen rinnalla. Hän ei ole halunnut sitoutua mihinkään tiettyyn tekniikkaan. 24. Kiinnostavaa on myös nuken globaalius: joka puolel- Nykopp on tehnyt uransa aikana monenlaisia nukkeja. ”Omaan taiteelliseen työskentelyyni en ole löytänyt mitään nukkea vahvempaa hahmoa.” –?Olen opettanut itse itseäni ja koko ajan hakenut sellaista oppia, mitä olen ilmaisuuni tarvinnut. –?Käsityöläisyys on antanut taiteilijan työhöni vahvan pohjan, joka kantaa. Ilmaisu taas tulee omasta persoonasta, siitä, mitä haluaa esittää ja kertoa taiteen kautta, pohtii Nykopp. Nykopp on tehnyt urallaan monenlaisia nukkeja, mutta ei ole vieläkään kyllästynyt. –?Nukke voi tietenkin olla pelkästään käsityötä, mutta silloin siitä puuttuu ilmaisu. Nukentekoon yhdistyy monenlaisia taiteita, taitoja ja tekniikoita, mutta tehdessäni en sido itseäni mihinkään tiettyyn tekniikkaan, vaan käytän kulloinkin sitä, mikä tukee ilmaisua parhaiten. Sen valmisti Mirja Marsch. –?Nukketaide on äärettömän laaja: vaikka olen työskennellyt alalla pitkään, en ole vielä laitoja löytänyt. Olen hankkinut täsmätietoa, tutkinnot eivät ole minulle tärkeitä. Jos tarve on, opettelen lisää. Nuken historiassa on niin monia puolia aina uskonnosta ja antropologiasta lähtien. Listalla on kaikenlaista aina kuvanveistosta ja peruukinteosta vaatetuksen historiaan. Aika tavalla nukentekoon syvällisesti perehtynyt taiteilija ja opettaja on tietoa saanut kerätäkin. Joitain osa-alueita osaan perusteellisesti, toisia vähemmän. Nukke tuo monelle mieleen mollamaijan, barbin tai jonkin muun lapsuusajan nuken. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 24 15.8.2014 20.19. Taidenukke on kuitenkin jotain ihan muuta
Nykoppilla ei ole sitä tarvetta. la maailmaa on tehty nukkeja. Hän on jopa kehittänyt nukkemuotoilun opintosuunnitelman. Moni taiteilija omistautuisi mieluusti vain taiteen tekoon, jos se olisi mahdollista. En itse kaipaa virkatyötä, sitäkin olen kokeillut. Omaan taiteelliseen työskentelyyni en ole löytänyt mitään nukkea vahvempaa hahmoa. Töitä siis on, mutta kiireiseksi Nykopp ei itseään sano. On hienoa nähdä, kun ideat alkavat elää ja opiskelija löytää väylänsä. En lähde siihen. Välillä elämässä on ollut koviakin käänteitä ja kuperkeikkoja, mutta haen elämiseeni rauhaa ja tasapainoa: elämähän on kasvuprosessi.. 25 Taito414_s14-74_xxx.indd 25 15.8.2014 20.19. Kiireettömyys ei ole laiskuutta, se on asenne- ja organisointikysymys. Nykopp on luonut Suomeen myös opintosuunnitelman nukkemuotoilun artesaanikoulutukseen. Tämä taiteellisen tekemisen ja opettamisen vuorottelu sopii minulle hyvin. Syksyllä Espoon työväenopistossa alkaa Nykoppin vetämä Käsityön mestariluokka, jonka aikana opiskelijoita opastetaan muun muassa luovien menetelmien käyttöön omassa työskentelyssä ja elämyspohjaiseen tuotesuunnitteluun. Kurssilla opiskellaan myös erilaisia tekniikoita, mutta ne ovat vain välineitä, joiden avulla etsitään omaa tapaa ja tyyliä työskennellä, kertoo Nykopp. –?On minulle sanottu, että nythän voisit olla pelkästään taiteilija. Tällä hetkellä koulutusta ei tosin ole saatavilla. –?Ideointi ja luomisprosessin alku on aina yhtä ihanaa. Jos olen oppinut itse jotain, olen aina halunnut opettaa sitä toisillekin. Taiteen lisäksi Piitu Nykopp opettaa nukentekoa. –?Minulla ei ole elämässäni kiire. Asiat elävät ajassa, se on vain hyväksyttävä. Piitu Nykopp tekee taidetta ja opettaa, niin kuin monet muutkin taiteilijat. Taito ?Nro 4?• 2014. Piitu Nykoppin kuluva vuosi vaikuttaa työntäyteiseltä: muutto kaikkine järjestelyineen, näyttelyitä, opetusta. Mutta kun en halua! Opettaminen on niin antoisaa. Nautin kovasti siitä, että saan opettaa harrastelijoita ja puoliammattilaisia – nukentekotaito antaa monelle alalle lisäarvoa. Jos saan itseni kiireestä kiinni, näppään itseäni sormille. Selaan välillä vanhoja luonnoskirjojani ja saatan löytää niistä idean, jota alan työstää. Luonnostelua pidän ideoinnissa tärkeänä välineenä, mutta siihen on monta muutakin tapaa kuin piirtäminen. –?Koulutus on hyvin työelämälähtöistä, eikä taidenukenteolla ainakaan heti itseään elätä
kuvat Tiina Aalto ja Maria Malmström Maria Malmströnin mielestä nukkekodin rakentamisessa kaikkein mieluisinta on pohtia, miten ja mistä materiaaleista esineitä voisi valmistaa. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 26 15.8.2014 20.19. Teema Nukkemaailma Marian ihmeellinen pikkutarkka maailma Jos Maria Malmströmillä ei olisi opiskeluaikana puhjennut pahaa astmaa, hän olisi todennäköisesti nyt puuseppä. 26. Teksti Tiina Aalto. Siinä tapauksessa olisivat ehkä jääneet syntymättä nukkekoti Väinölä, siitä kertova suosittu blogi sekä kaksi nukkekotirakentamiseen ja sisustamiseen liittyvää kirjaa
Lopulta kaikenlaisten pyöränsisäkumikokeilujen jälkeen löytyi palanen juuri oikeanlaista kangasta, josta oikeanlaisella käsittelyllä syntyi kuin syntyikin aidonnäköinen kumisaapaspari. Vaikka samaan aikaan miesten pienoismallimaailma muun muassa rautateineen on ollut hyvinkin katu-uskottavaa. –?Ensimmäinen nukkekoti kävi pieneksi tosi nopeasti, joten mieheni sai tehdä minulle uuden, 18-huoneisen Väinölän, Maria kertoo. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 28 15.8.2014 20.19. Harrastuksen suosion kasvu saattaa liittyä juurikin blogien kautta syntyneeseen yhteisöllisyyteen. Niinkin pitkässä ajassa on ehtinyt havainnoida monenlaista. Malmström kertoo, että suomalaiset nukkekotiharrastajat ovat hyvin tiivis ja toisiaan innostava yhteisö. Insinöörivitsejä on hänen kanssaan kuitenkin turha vääntää, sillä Maria on melkoinen Pelle Peloton. Maria Malmströmistä piti tosiaan tulla puusepän koulutuksen saatuaan ammattipuuseppä, sillä kaikenlainen käsillä tekeminen on viehättänyt häntä aina. löytääkseen niihin juuri oikeanlaista materiaalia saattaa joutua tekemään useammankin susiparin. Harrastuksena, joka on lapsellista näpertelyä. –?Kun aloitin blogin pitämisen, pystyin seuraamaan muiden tekemisiä hyvinkin. Harrastajien määrää hän ei uskalla lähteä arvioimaan, mutta tuhansissa hän uskoo määrän joka tapauksessa liikkuvan. Nyt ei ole mitään mahdollisuuksia enää seurata niitä, olen pudonnut kärryiltä. Sillä nukkekotirakentaminen, kuten Marian Väinölästä voi huomata, on erittäin hienoa ja kokeilevaa käsityötä. Blogien kautta moni on löytänyt vertaistaan seuraa ja uskaltautunut tulemaan rohkeasti esiin. Siitä se sitten toden teolla lähti, pienoismaailmahurahdus. Astma kuitenkin lopetti puuseppä-haaveet, ja Maria kouluttautui uudelleen, IT-insinööriksi. –?Nukkekotiharrastusta on meillä Suomessa totuttu pitämään naisten kotkotuksina. Otetaan esimerkiksi kumisaappaat:. L ähes viisitoista vuotta sitten tammelalainen Maria Malmström sai puuseppä-mieheltään lahjaksi nukkekodin. Nukkekoti Väinölä -blogin pitämisen Maria aloitti noin kymmenen vuotta sitten. > 28. Kuten sitä, miten nukkekotigenre on vahvistunut
Koristemaalaus on yksi Marian suosikkitekniikoista. Yläkuvassa näkyy oikean matkalaukun ja nukkekotimatkalaukun kokoero. Taito ?Nro 4?• 2014. Yksi ruutu on neliösenttimetrin kokoinen. 29 Taito414_s14-74_xxx.indd 29 15.8.2014 21.19. Kuva kertoo mittasuhteista
Teen jokaisessa mahdollisessa välissä jotakin. Vaikka Maria tekee esineitä lähes mistä materiaalista tahansa, puu on silti kaikkein rakkain materiaali ja huonekalut mielenkiintoisimpia esineitä valmistaa. Yhdessä niistä työskentelee nukkekotiperheen puuseppä-isä. Ja kyllä, kun on pieniä lapsia, jotka mielellään myös auttavat, aika usein saan imuroinnin jälkeen tyhjentää pussin ja katsoa, mitä kaikkea sieltä löytyy.. –?Koska he ovat käsityöläisiä, he ovat niin valtavan rikkaita, että pystyvät asuttamaan noin suurta taloa. On ollut ihanaa, että vaikken puutöitä suuressa määrin enää pysty tekemään, nukkekodin kautta saan tehdä edes jotakin. Nukkekoti Väinölässä on 18 huonetta. –?Pystyn tekemään pieniä esineitä, kunhan olen suojannut itseni kunnolla. Väinölän maailma se sitten onkin melkoinen käsityöläisunelma. –?Minulla on jatkuvasti jokin tavara työn alla. –?Vaikka esimerkiksi Väinölässä on nukkeja, joilla on ihan selkeä rooli ja historia, en minä nukeilla varsinaisesti leiki. Talossa nimittäin asuvat puuseppä ja ompelija, ja he omistavat koko talon. Se on lähes täydellinen kopio oikeasta höyläpenkistä. Alakerrasta löytyy muun muassa kahvila, kampaamo sekä suutariliike. Kolmilapsisen perheen arki onkin välillä melkoista hulabaloota äidin pyörittäessä arkea samalla, kun toinen mieli vetää pienen tekemisen pariin. Maria nauraakin, että on itse koko ajan tuntosarvet levällään kaikenlaisten materiaalien edessä. Minä rakennan maailmaa. –?Lapsetkin ovat jo oppineet kysymään laittaessaan roskia roskikseen, saako niin tehdä vai tarvitsenko niitä roskia, hän nauraa. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 30 15.8.2014 20.20. Molemmissa kirjoissa on paljon ideoita ja selkeitä ohjeita erilaisten esineiden tekoon. Marialle juuri itse tekeminen ja esineiden ja materiaalien tutkiminen on se iso juttu. Yläkertaa puolestaan asuttavat isovanhemmat. Marian valmistama höyläpenkki on viimeisen päälle viilattu. Lisäksi hän valmistaa pieniä tuotesarjoja myyntiin. Osa huoneistosta onkin vuokralla, sillä nelihenkinen perhe ei tarvitse noin suurta taloa, Maria kertoo. 30. –?Mutta en millään jaksa tehdä suuria sarjoja, sillä minua kuitenkin eniten tässä kiinnostaa uusien tuotteiden kehittely sarjamyyntiä enemmän. Maria on myynyt ohjeitaan myös ulkomaisiin julkaisuihin. Väinölä esiintyy myös Marian kirjoittamissa teoksissa Nukkekoti Väinölän tapaan sekä Nukkekoti Väinölän vuosi
Harrastan erilaisia käsitöitä. Olen koulutukseltani keramiikka- ja lasialan muotoilija. Haluan panostaa astioiden laatuun, ja toivon, että käsillä tekemisen ilo näkyy. Nukkekodin keramiikka- astioiden ja koriste-esineiden valmistamisen aloittaminen tuntui luonnolliselta, koska näin yhdistyy intohimoni miniatyyreihin sekä kädentaidot ja keramiikka. Mikä on haastavinta nukkekotikeramiikan teossa. Hurahdin nukkekotimaailmaan jo noin 15 vuotta sitten. Asun lasteni, mieheni ja kissojeni kanssa Kuopion seudulla. Pienen astian valmistaminen sisältää monta eri työvaihetta. Teksti Tiina Aalto ja Kati Kainulainen Kuka olet ja mitä teet. Miten tuotteesi on otettu vastaan. Taito ?Nro 4?• 2014. Miten päädyit tekemään nukkekotikeramiikkaa. Myyn pieniä keramiikkaastioitani muun muassa nukkekotiharrastajien Facebookryhmässä, ja astioitani voi ostaa myös porvoolaisesta Riimikko-liikkeestä. 31 Taito414_s14-74_xxx.indd 31 15.8.2014 21.29. Olen kirjoittanut nukkekotiaiheisia ohjeita Pienoismalli-lehteen vuodesta 2008. Olen saanut paljon positiivista palautetta, mikä on lämmittänyt sydäntäni paljon.. Myös astian seinämän ohuus on haastavaa, sillä valmistusvaiheessa astia voi rikkoontua helposti. Nukkekotimaailmassa pidän eniten mittasuhteesta 1:12, ja keramiikka-astiani ovatkin tuota kokoluokkaa. Kati Kainulainen on yhdistänyt kaksi intohimoaan: keramiikka- ja lasialan sekä kiinnostuksensa miniatyyrimaailmaan. Valmistan myös muotit itse. Keramiikkaa nukkekotiin Kuopiolaisen Kati Kainulaisen nukkekotikeramiikka valloittaa söpöydellään ja aitoudellaan. Vähän aikaa sitten sain mahdollisuuden aloittaa nukkekotiaiheisten DIY-ohjeiden kirjoittamisen ja kuvaamisen myös englantilaiseen Dollhouse and Miniature Scene -lehteen. Haastavinta pienten keramiikka-astioiden valmistamisessa on saada pidettyä mittasuhteet kohdillaan
Nuken mukana kulkee rakas ystävä, Max-heppa. Perusnukkejen lisäksi Raumalla on nyt myös kehitetty aivan uudenlainen nukkekonsepti. Teema Nukkemaailma Nukkeja, taidetta ja hyvää mieltä R a u m a n U N I C E F i n pa i k a l l i s r y h m ä o n a l k u v u o d e s ta a s t i v i en y t l ä p i h y vä nte k e vä i s y y s k a m pa n j a a , j o s s a pä ä r o o l i s s a o vat ta i te i l i j at, U N I C E F - n u k et s e k ä h y vä ta h t o . UNICEF-nukkeja on tehty innokkaasti myös Raumalla. Alun perin Italiassa syntynyt nukkeidea on maailman kaikkien kulttuurien yhteinen räsynukke. Uusia nukkeja syntyy joka kuukausi, ja ne laitetaan esille Molla ja maailman lapset -blogiin sekä Rauman kaupunginkirjastoon. Siinä taiteilijat ja käsityöläiset saavat tehtäväkseen valmistaa tai suunnitella taidenuken, joka sitten huutokaupataan. Teksti ja kuvat Tiina Aalto UNICEF-nuket ovat olleet tunnettuja hyväntekeväisyysnukkeja maailmalla jo yli 25 vuotta. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 32 15.8.2014 20.21. Keraamikko Maija Kantasen Hilká-nukke on saanut nimensä saamenkielisestä kalenterista. Nukkeja voi huutaa blogin kautta, ja nuken lähtöhinta on 40 euroa. 32. Nukkeja valmistavat vapaaehtoiset, ja niistä saatu tuotto käytetään kehitysmaiden lasten rokotusohjelmien tukemiseen. Mukaan Molla ja maailman lapset -kampanjaan on lupautunut jo yli 25 taiteilijaa, joilla jokaisella on jonkinlainen suhde Raumaan. Kampanjan kummeina toimivat kuvataiteilija Katja Tukiainen ja sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg. He myös valmistivat ensimmäiset huutokaupatut taidenuket. Idea taidenukeista syntyi Taru-Taina Noran päässä viime vuoden syksyllä
–?Mietittiin, miten saada uutta potkua UNICEF-nukeille, ja siitä idea sitten lähti syntymään. Taidenuket syntyvät niin, että raumalaiset paikallisryhmäläiset miettivät potentiaalisia nukentekijöitä, jotka sitten kutsutaan mukaan kampanjaan. Mikäli haluaa tutustua raumalaiseen UNICEF-nukkekulttuuriin, kannattaa piipahtaa Vanhassa Raumassa Pirkko Lehtisen työhuone-myymälässä osoitteessa Itäkatu 4.. Idea on vielä sen verran uusi, ettei ole varmuutta siitä, kuinka kauan kampanjaa viedään eteenpäin, mutta varmaa on se, että ideaa voisi hyödyntää myös muissa UNICEFin paikallisryhmissä. Nordman on Rauman Unicefin paikallisryhmän puheenjohtaja. Suunnitelmien pohjalta sitten vapaaehtoiset valmistavat nuket valmiiksi. Taidenukkeprojektin ”äitinä” on toiminut raumalainen Taru-Taina Nora. www.unicef.fi www.mollajamaailman-lapset.blogspot.fi Facebook: Molla ja maailmanlapset Taito ?Nro 4?• 2014. 33 Taito414_s14-74_xxx.indd 33 15.8.2014 20.21. Kun Katja Tukiainen vielä heti innostui asiasta, päätettiin lähteä kokeilemaan. Taiteilijat voivat halutessaan valmistaa nuken valmiiksi asti valmiiden kaavojen pohjalta, tai sitten he voivat pelkästään suunnitella nuken. Ylhäällä vasemmalla: Herra Pitsi -taidenuken kanssa esiintyy nuken tekijä Tarmo Thorström. Keraamikko Maija Kantanen (vas.) luovuttaa huutokaupatun nukkensa uudelle omistajalleen Kati Nordmanille
Monelle on hyvin tärkeää, että he saavat päättää edes työtilojensa tekstiileistä. Monet kuoseis- ta ovat olleet mukana jo vuosikausia. Lisäksi tekstiilisuunnittelijan on otettava huomioon myös itse tila ja rakennus, johon tekstiilit tulevat. –?Kun julkitiloihin suunnitellaan kankaita ja kuoseja, pitää hyväksyä, että prosessit ovat pitkiä ja niihin osal- listuu monia ihmisiä, kuten esimerkiksi sisustusarkkitehtejä, Nevala kertoo. Valtaosassa projektikohteita käytetään nimittäin ulkomaisten mallistojen kankaita. Kuva Sami Perttilä V armasti monet tekstiilialan opiskelijat haaveilevat omasta yrityksestä, jossa saisi suunnitella ja valmistaa tuotteita vain oman intuition varassa. Juuri nuo tekstiilit ja verhot ovat niitä sisustuksen elementtejä, joilla tila viimeistellään käyttäjien näköiseksi, ja niihin on helppo ottaa kantaa. Nevalan mallistokansio onkin hyvin ”simppeli” ja iätön. Yhä vieläkin hän oman yrityksensä ohella työskentelee myös käsi- ja taideteollisuusalan opettajana Lybeckerin Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Nevala on tehnyt pitkän uran tekstiilin parissa muun muassa opettajana. Koska jo suunnittelu on aikaa vievää, niin itse tuotantovaiheesta palkan saaminen osoittautui hyvin hankalaksi. Oman haasteensa työhön tuo vielä kuosien elinikäajattelu. Nevalan kankaat valmistaa tanskalainen projektisisustukseen keskittynyt painotalo, jonka kankailla on kaikki vaadittavat laatusertifikaatit. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 34 15.8.2014 21.34. Suomalaista suunnittelua julkitilojen verhokangasmallistoissa ei juuri näy, vaikka kilpailua muutoin alalla onkin. –?Monesti juuri tiloissa työskentelevät ihmiset ovat esimerkiksi verhojen suhteen hyvin herkkiä. Liminkalainen Nevala perusti oman yrityksensä Tekstiilisuunnittelu Eija Nevalan liki kymmenen vuotta sitten ja alkoi keskittyä julkisiin tiloihin. Julkisten tilojen tekstiileissä täytyy ulkonäön ja laadun lisäksi kiinnittää huomiota etenkin paloturvallisuusnäkökulmaan. Siksi palaveripöytiin ei kannata rynnätä omahyväisellä taiteilijanasenteella vaan on syytä kuunnella tarkalla korvalla suunnittelijoita ja niitä ihmisiä, jotka tiloissa työskentelevät. Tekijä Julkitilan vaatettaja Kun julkiselle puolelle suunnitellaan tekstiilihankintoja, vaakakupissa painavat monet muut tekijät kuin rajaton luovuus. Tie on ollut pitkä ja mutkikaskin, mutta valintaansa hän ei ole katunut. Ruuhka-Suomen ulkopuolella työskentelystä Nevalalla on pelkästään hyviä kokemuksia. Sellaisesta haaveili aikanaan myös Eija Nevala, joka osin toteuttikin unelmansa, hetkeksi. Sen tietää myös tekstiilisuunnittelija Eija Nevala. –?En pyri tekemään mahdollisimman paljon vaan mahdollisimman pitkälle ajateltua, vaikka sitten hiukan hitaampaan tahtiin, Nevala hymyilee. –?Koska moniin tiloihin, kuten vaikkapa sairaaloihin, tehdään tekstiilihankintoja vain harvoin, minkään pintatrendien mukaan suunnitelmia ei voi tehdä. –?Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että kaiken tuottaminen omin käsin on liian kallista. Olen ollut tosi onnekas sekä alueellisten että valtakunnallisten avustusten suhteen, ja uskon sen liittyvän tuohon pitkäjän> 34. –?Täällä pohjoisessa muotoilualalla on verrattain vähän pitkäjänteistä työtä tekeviä toimijoita. Silti ne näyttävät täysin uusilta. Teksti Tiina Aalto
35 Taito414_s14-74_xxx.indd 35 15.8.2014 21.34. ”Työntekijöille on hyvin tärkeää, että he saavat päättää edes työtilojensa tekstiileistä.” Eija Nevalan suunnittelemia tekstiilejä on muun muassa Helsingin Malmin virastotalossa. Taito ?Nro 4?• 2014
Harri Hemmilä Koska julkisiin tiloihin tehdään tekstiilihankintoja harvoin, pintatrendien mukaan ei suunnitelmia voi tehdä. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 36 15.8.2014 20.21. 36
Nevalan verhoilu- ja peitekankaat kudotaan Suomessa K & H Annalan kutomossa Lapualla. Harri Hemmilä Harri Hemmilä Nevalan suunnittelemat kankaat pysyvät mallistossa vuosia. –?Taloudellinen kannattavuus on yksi syy, miksi keskityn julkitiloihin. Kannattavuus ja kotimaisuus ovat asioita, joita hänen on pitänyt paljon pohtia. Onneksi meillä vielä edes jotakin tehdään kotimaassakin. Minulle on tärkeää saada pitää kotimaisten pienyritysten puolta.. –?Annalan verhoilukankaiden myötä olen myös ryhtynyt suunnittelemaan kalusteita, kuten raheja, joissa kotimaista suunnittelua, kankaankudontaa ja puusepäntaitoja voidaan yhdistää. Vasemman kuvan kuosi on nimeltaan Korret ja oikealla Lehmus. Vaikka Nevala toki tekee tekstiilisuunnittelua myös yksityisiin koteihin, pääpainon hän on halunnut pitää julkisissa tiloissa, niiden verhoissa sekä verhoilu- ja peitekankaissa. Taito ?Nro 4?• 2014. Mallistossa ei siis varsinaisesti ole valmiita värisarjoja, vaan kankaiden värit ja materiaalit valitaan aina yksilöllisesti. –?On surullista, että olemme menettäneet niin paljon kotimaisesta tekstiiliteollisuudesta ulkomaille. Mutta minua on aina myös kiinnostanut työskentely nimenomaan julkitilojen parissa yhteistyössä arkkitehtien, suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa. Annalan kutomo on kutonut Suomessa kankaita jo yli 50 vuotta ja on enää ainoa kotimainen huonekalukankaita valmistava yritys. teisyyteen sekä siihen, että työni nivoutuu vahvasti suomalaiseen ja pohjoissuomalaiseen kulttuuriin. Vaikka Nevalan verhokankaat tulevat Tanskasta, suomalaistakin hän yhä suosii. Seppo Kolehmainen Nevala on ryhtynyt suunnittelemaan myös kalusteita, kuten raheja. 37 Taito414_s14-74_xxx.indd 37 15.8.2014 20.21. Ne valmistetaan kokonaan kotimaisin voimin. Lisäksi mallistoni ideana on tarjota kankaita, jotka suunnitellaan kuhunkin kohteeseen ja sen sisustukseen sopiviksi. Näin tällainen yksin tekijä saa siten aina välillä kokea myös olevansa osa työyhteisöä
Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 38 15.8.2014 20.21. 38. Kylässä Anne Raine on rakentanut pihalleen upeita pajukäytäviä
T ämä juttu sai alkunsa jo kauan sitten. . Sanoin heille, että kun täytän 50, alan tehdä jotain muuta. Ihan aluksi nuorena naisena kudonta ja kangaspuut veivät mennessään. Vaikka käsityöt ovat kuuluneet Rainen elämään aina, ammattia ei käsityöläisyydestä kuitenkaan nuorena tullut. Eräs ystävättäreni soitti tohkeissaan, että hän on tehnyt hankintoja. Käsityön sekatyöläinen S a l o l a i s en Anne R a i nen pihapiiri on kesäaikaan u p e a . Anne Rainea voi hyvällä syyllä kutsua käsityön sekatyöläiseksi, niin moneen tekniikkaan ja materiaaliin hän on ehtinyt elämänsä aikana hullaantua. Siitä huolimatta käsityökipinä ei sammunut. –?Molemmat vanhempani olivat huonekalutehtaalla töissä, joten heidän mielestään käsityöläisala ei ollut mikään potentiaalinen vaihtoehto ammatiksi, hän naurahtaa ja jatkaa: –?Molemmat olivat nähneet omassa elämässään, miten raskasta se oli, joten myönnyin heidän tahtoonsa ja menin kauppaopistoon. Sen perään on tullut liuta muita tekniikoita. > Taito ?Nro 4?• 2014. Pa j u , j o k a u s e i n a i h e u tta a i h m i s ten t o nte i l l a pä ä n va i va a , o n s a a n u t tä ä l l ä a l l een k u nn o n k a s v i m a at. Ystävätär ei lannistunut vaan totesi, ettei kyseessä ole mitä tahansa pajuja. Tällä hetkellä eniten aikaa hän käyttää punonta- ja puutöihin. Pa j u t ö i h i n v u o s i k a u s i a s i tten h u r a h ta n u t te k i j ä a i k o o t u l e va i s u u d e s s a t u o d a pa j u t m u i d en k i n s a atav i l l e . –?Olin aikanaan pitkään Helsingissä töissä Suomen Arkkitehtiliitossa julkaisusihteerinä. Ajatus kuulosti aivan absurdilta: miksi hankkia pihalleen pajuja, kun ne muutenkin leviävät riesaksi asti. Alun perin Läyliäisistä kotoisin oleva Anne kiersi Lapin ja Helsingin kautta päätyen lopulta Saloon. Teksti ja kuvat Tiina Aalto Pihapiirissä kasvaa siperianpajua, punapajua, jokipajua, koripajua, vakkapajua sekä härmäpajua. 39 Taito414_s14-74_xxx.indd 39 15.8.2014 20.21. Hän oli ostanut pajupuiden taimia eräältä Annelta ja tarjosi niitä minullekin. Joskaan en vielä silloin tarkkaan tiennyt mitä muuta
Itse asiassa kun niitä alkoi näkyä siellä täällä, olin yllättynyt, sillä kuvittelin keksineeni ne ihan itse… 40. Suuret pajutyöt voivat olla vaikkapa eläviä aidanteita, portteja, ”ulkokäytäviä”, puutarhasermejä, tai sitten suuria tornimaisia taide teoksia. Hieno ja vanha pihapiiri Salon Suomusjärven Kettulassa vei Annen ja hänen miehensä sydämen mukanaan – ja sai Annen lopulta toteuttamaan muutaman haaveensa: puusepän ammatin ja pajunkasvattamisen. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 40 15.8.2014 20.21. Anne itse pitää eniten suurten ja kookkaiden töiden tekemisestä. Uusin tulokas Raineen pihapiirissä on valtava pajunorsu, joka tosin ei ole Annen itsensä tekemä. –?En siis ole mikään korinpunoja, vaikka muiden tekemiä koreja tykkäänkin kerätä, hän nauraa. Nyt tontilla kasvaa siperianpajua, punapajua, jokipajua, koripajua, vakkapajua sekä härmäpajua. –?Olen tehnyt torneja jo kauan. Alakuvassa on Anne pajutorninsa kanssa. Monenlaisia pajuja tarvitaan, sillä erilaisiin punontatöihin tarvitaan erilaisia laatuja. Talo ostettiin 2003, ja samoihin aikoihin punonnasta innostunut tekijä teki hankinnan, 1?500 pistokasta erilaisia pajuja. Pajusta voi tehdä monenlaisia asioita, kuten monumentaalisia pajuveistoksia. Tornien tekeminen on kiinnostanut häntä jo vuosikausia
Niinpä otin ja menin läheisen puusepän luokse ja kysyin saisinko tulla oppipojaksi. 41 Taito414_s14-74_xxx.indd 41 15.8.2014 20.22. –?Kun olin tehnyt täällä jonkin aikaa pajutöitä, totesin, että kaipaisin myös puutyöosaamista, sillä halusin yhdistää punontatöihini myös puisia elementtejä. Ensi keväänä hän toivoo voivansa ryhtyä myymään ammattimaisemmin myös niitä jo aiemmin mainittuja pistokkaita, jotta muutkin pääsisivät innostumaan paju- ja punontatöistä toden teolla. Puutyöverstas sijaitsee upeassa vanhassa riihessä. Mieluiten hän käyttää kierrätettyä puuta ja vanhoja puuesineitä, kuten esimerkiksi van. > Taito ?Nro 4?• 2014. Sen jälkeen hän haki pankista pienen lainan ja laittoi oman vertaansa pystyyn. Suurena apuna hänelle oli oma mies Heikki, joka teki kovan työn kunnostaessaan vanhan riihen savustuspuolen verstaskäyttöön. Pajuihin ja punontatekniikkaan on mahdollista tutustua myös opetuksen kautta. Annen kalusteissa on usein jokin erityinen juju. Jäyhä vanhempi puuseppämies totesi lyhyesti, että kyl kai sää sit voit. Pajun lisäksi Annea työllistää oma puusepänverstas, joka on rakennettu pihapiirin upeaan vanhaan riiheen. Haastatteluhetkelläkin saviruukussa odottaa parimetrinen punottu pajuteos, joka on lähdössä asiakkaalle. Anne myös myy pajutöitään. Puusepän pakeilla vierähti kaksi ja puoli vuotta, jona aikana Anne kävi vielä Työtehoseuran vuoden mittaisen puusepän koulutuksen. Lisäksi hän on kurssittanut työporukoita paju- ja risutyötekniikoiden saloihin. Anne on vetänyt Hiiden opistolla jo vuosia paju- ja risutyökursseja
42. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 42 15.8.2014 20.23. Erilaiset punontatyöt vaativat omanlaisiaan pajulaatuja, joten pajuja on oltava montaa eri lajiketta
–?Elämä poikien kanssa on välillä melkoista hässäkkää, sillä he tarvitsevat kokoaikaista huoltoa. Raineet ovatkin yhdistäneet elämässään oivallisesti kaksi elämäntapavalintaa. –?Minua kiinnostaa esineiden historia ja se, miten ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Anna esittelee Paikkarin Martoilta saamiaan ”romuja”, jotka nyt kutkuttavat käsityöläisen mieltä. –?Paikkarin Martat soittivat ja pyysivät josko voisin auttaa… Olisivat heittäneet pois monenlaista hienoa tavaraa, hän kertoo esitellessään vanhaa pölyistä pikkuikkunaa, josta tulee kuulemma hieno kaapin ovi. Yksi on tietysti elämä maaseudulla käsitöiden ympärillä luontoarvoja kunnioittaen, toinen on ollut päätös tarjota koti kotia tarvitseville. 43 Taito414_s14-74_xxx.indd 43 15.8.2014 20.23. Pojat lähtevät mieheni Heikin kanssa Espoon Rinnekotiin, jossa he ovat töissä arkipäivisin. Verstaassa sijaitsi aikanaan riihen savustuspuoli. Silloin otan omaa aikaani ja menen verstaalle töihin, Anne hymyilee.. www.ketunjaljilla.fi Anne on työstänyt vanhoista kivimankeleista pöytiä, tasoja ja penkkejä. Taito ?Nro 4?• 2014. Annen ja hänen miehensä luona asuu kaksi keski-ikäistä kehitysvammaista miestä, joten osa perheen tuloista tulee myös heidän kauttaan. Sen verran Annen päähän on jäänyt vanhempien opettamaa realismia, ettei hän ole koskaan pitänyt käsityöläisalaa kultakaivoksena, jolla saada kasaan koko elanto. Parhaillaankin Annen pakettiauton perä on täynnä ”aarteita”. Olen onnekseni saanut suunnitella ja tehdä hyvin omannäköisiä kalusteita. han puisen kivimankelin osia, joista hän on tehnyt tuoleja ja pöytiä. Puutyöverstaan hirsiseinät ovat upeasti mustuneet. Toki teen kalusteita myös uudesta puusta ja liimalevystä, mutta silloinkin toivon voivani olla itse vaikuttamassa siihen, millainen tuotteesta tulee. Toisin kuin ehkä muilla, minun paras viikonpäiväni on maanantai
Marimekko Muuntokuidut m u o d o s tavat m e r k i t tävä n o s a n va at e t e o l l i s u u d e n k äy t tä m i s tä r a a k a a i n e i s ta , j a va r s i n k i n viskoosin suosio on ollut kasvussa. Marimekon ja Aaltoyliopiston yhteistyön tuloksena syntynyt Allu-mekko on Tuula Pöyhösen suunnittelema. Kuten muissakin kuituryhmissä, myös muuntokuitujen k o h d a l l a y m pä r i s t ö va i k u t u k s e t o vat va i h t e l e v i a j a m o n i ta h o i s i a , e i k ä pat e n t t i va s ta u k s i a o l e . Sarja 2/4 Kuitukysymyksiä Onko muuntokuidusta ekotuotteeksi. Muotikaupan liitto ry Allu-mekko on neulottu uudesta, puuvillaa ekologisemmasta Ioncellkuidusta, jonka raaka-aineena käytetään suomalaisista sellutehtaista saatavaa kotimaista koivuperäistä selluloosaa. Teksti Meri Karppanen, Jak?/?morgueFile.com Ioncell-kuidun valmistusmenetelmän on kehittänyt Aaltoyliopiston professorin Herbert Sixtan tutkimusryhmä, ja se perustuu Helsingin yliopistossa professori Ilkka Kilpeläisen johdolla kehitettyihin ionisiin liuottimiin. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 44 15.8.2014 21.39. 44
Myrkyille on kehitetty suodatus- ja talteenottomenetelmiä, mutta niitä ovat käyttäneet lähinnä länsimaiset tehtaat. Nacu?/?morgueFile.com > Viskoosimenetelmällä valmistettu bambu nauttii hyvää mainetta ja on monen kuluttajan mielessä virheellisesti ekologinen luonnonkuitu. Metsäteollisuuden ja metsätalouden toimintatavat ja niiden vaikutukset tuotantomaiden ympäristöön, eläimistöön ja alueella asuviin ihmisiin eivät useimmiten kantaudu viskoosin loppukäyttäjälle. Puuvillaan verrattuna selluloosaraaka-aineen viljely on kuitenkin tuottoisampaa, ja siihen voidaan käyttää vähempiarvoista maata. Bambun tuotannossa käytetään kuitenkin samoja myrkkyjä kuin muidenkin viskoosien. Taito ?Nro 4?• 2014. Viskoosikuidun kehruuprosessissa syntyviä sivuaineita, joita myös pääsee ilmaan ja veteen, ovat muun muassa rikkihiili, rikkivety, natriumsulfaatti, rikkihappo ja sinkkisulfaatti. 45 Taito414_s14-74_xxx.indd 45 15.8.2014 20.23. M uuntokuitujen ympäristövaikutukset liittyvät myrkyllisten kemikaalien ja makean veden runsaaseen käyttöön sekä niiden tavallisimman raaka-aineen selluloosan alkuperään. Sen tuotannossa käytetään myrkytöntä ja talteen otettavaa liuotinta, ja myös siinä käytetty vesi kierrätetään, eli puhdasta vettä kuluu vähemmän. Nykyisin vaateteollisuuden käyttämistä muuntokuiduista lähes 80 prosenttia valmistetaan Aasiassa. Viskoosimenetelmää alettiin kehittää Euroopassa 1800-luvun lopulla, ja muuntokuitujen historian merkittävimmät käänteet ovatkin tapahtuneet täällä. Muuntokuidut ovat tekokuituja, joiden molekyylit ovat luonnon valmistamia selluloosamolekyylejä, kun taas synteettisten tekokuitujen valmistuksessa myös molekyylit valmistetaan teollisesti. Muuntokuitujen raaka-aineena käytetään muun muassa mäntyä, kuusta, eukalyptusta ja koivua sekä nykyään yhä useammin myös bambua. Viskoosia ympäristöystävällisemmän lyocellkuidun tuotanto vaatii vähemmän vettä, energiaa ja aikaa. Aasian maiden Eurooppaa löyhempi ympäristölainsäädäntö kasvattaa myös ympäristötuhoisuuden riskiä. Puuraaka-aineesta saadun selluloosamolekyylin muuttaminen pehmeäksi tekstiiliksi on monimutkainen prosessi. Kemialliselta rakenteeltaan muuntokuidut ovat lähes kokonaan selluloosaa, josta syystä niiden ominaisuudetkin ovat varsin lähellä puuvillan ominaisuuksia. Tavanomaisia vaateteollisuuden käyttämiä muuntokuituja ovat selluloosamuuntokuidut viskoosi, modaali, lyocell ja kup ro sekä selluloosayhdistemuuntokuidut asetaatti ja triasetaatti
Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 46 15.8.2014 20.23. Vuoden alussa lanseerattu Aaltoyliopiston kehittämä Ioncell-kuitu on edeltäjiään ympäristöystävällisempi makean veden sekä kemikaalien käytön suhteen. Tekstiilioppi – Kuituraaka-aineet. Tuotantoprosessi ja sen muunneltavuus tarjoavat kuitenkin lupaavat mahdollisuudet tulevaisuuden kuitujen suhteen, kuten muun muassa kotimainen Ioncell osoittaa.. Selluloosamuuntokuiduilta ympäristöystävällisyyttä hakevan kuluttajan tai kauppiaan tulisi kiinnittää huomionsa siihen, missä maassa raaka-aine on kasvatettu ja minkälainen metsätalouskulttuuri maassa vallitsee, kuidun valmistusprosessissa käytettyjen kemikaalien määrään ja laatuun sekä siihen, joutuvatko myrkyt ympäristöön vai otetaanko ne talteen. Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, joissa bambua pääasiassa viljellään, on yhä enemmän siirrytty tehotuotantoon, jossa aluskasvillisuus kitketään, maa muokataan ja jonka yhteydessä käytetään lannoitteita. 46. Lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää veden ja energian käyttöön. Tavallisestakin viskoosista kuullaan usein puhuttavan luonnonkuituna, mutta erityisesti viskoosimenetelmällä valmistettu bambu nauttii hyvää mainetta ja on monen kuluttajan mielessä virheellisesti ekologinen luonnonkuitu. Bambun, jota pitäisi oi- Lähteet cooee?/?morgueFile.com Boncamper Irma: 2011. Artikkeli on julkaistu aiemmin Muotialan ammattilehti Modinissa 3/2014 Muuntokuitujen raaka-aineina käytetään monia puulaatuja, kuten eukalyptusta. Lisäksi kuitu valkaistaan joko kloorilla tai vetyperoksidilla. Talvenmaa Päivi: 1998. Nykytilanteessa tietoa näistä oleellisista seikoista saa hyvin harvoin – selvää on vain se, ettei yksiselitteisesti ekologista tai ympäristöystävällistä kuitua löydy myöskään muuntokuitujen joukosta. Marja Rissanen, MODIN 1/2012 keammin kutsua yksinkertaisesti viskoosiksi, tuotannossa käytetään samoja myrkkyjä kuin muidenkin viskoosien: natriumhydroksidia, rikkihiiltä, natriumsulfaattia, rikkihappoa ja sinkkisulfaattia. Tekstiilit ja ympäristö. HAMK. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry., Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry., Tekstiilikauppiaiden Liitto ry. Kuitua ei vielä valmiste- ta suuria määriä teollisesti, mutta siihen kohdistuu paljon odotuksia niin ekologisena innovaationa kuin suomalaisen metsäteollisuudenkin vauhdittajana. Muuntokuiturintamalla kehitetään myös paljon uutta, koska huomattavia ympäristöongelmia aiheuttava puuvillan tuotanto ja toisaalta ympäristöä kovasti kuormittava, erittäin myrkyllisiä kemikaaleja hyödyntävä viskoosimenetelmä kaipaavat rinnalleen kestävämpiä vaihtoehtoja
Talo komeili opiskelija-asuntoni kirjahyllyssä, kunnes rakensin seuraavan ja annoin ensimmäisen tekeleeni työkaverini lapselle. Niinpä kolmas nukkekotini olikin sitten jo mdf-levyä, ja huonekalut oikeaa puuta. Mutta minä tiedän, että jos annan nukketalolle pikkusormeni, se vie minut taas kokonaan. Yksi syy siihen, miksi en koskaan saanut omaa nukketaloani täysin valmiiksi, oli se sietämätön tosiasia, etteivät minun sormeni pystyneet lähimainkaan sellaisiin saavutuksiin kuin taitavimpien nukkistelijoiden kädet. Siksi talo saa yhä odottaa – vaikka siihen saakka, että pääsen eläkkeelle.. Ihailuun sekoittui niin paljon kateutta, että oma talo alkoi näyttää kovin rujolta, eikä sitä tehnyt mielikään jatkaa. Nuorena aikuisena askartelin ensimmäisen itse tehdyn nukkekotini. Kun kävelen olohuoneen poikki, tassuttelen pehmeällä, oranssilla kokolattiamatolla. Taito ?Nro 4?• 2014. Vaikka nukkekotileikit jäivät lapsuuteen, ne palasivat noin kymmenen vuoden tauon jälkeen uudessa muodossa. Arvelin, että äitini varmasti tarjoilisi minulle ruokaa uuteen kotiini ja että yksi leivänmuru riittäisi minulle pitkään. Talon rouva kulkee vuodesta toiseen alusvaatteisillaan, ja keittiöstä puuttuu tiskiallas. ”Talon rouva kulkee vuodesta toiseen alusvaatteisillaan, ja keittiöstä puuttuu tiskiallas.” Susanna Mattheiszen on graafinen suunnittelija ja käsityöläinen. Sytytän valot kristallikruunuun, ja istahdan tummansiniseen plyysinojatuoliin. Hänen yrityksensä on nimeltään Susannan Työhuone. Rakensin sen kevyestä kapalevystä, ja huonekalut tein balsasta. 47 Taito414_s14-74_xxx.indd 47 15.8.2014 20.23. Vessassa ei vieläkään ole pönttöä, ja käsityöliikkeen mallinuket ovat alastomia. Oman kotimme ja tuon keskeneräisen nukketalon välillä on nyt paljon yhtäläisyyksiä punaisesta salista tummansiniseen makuuhuoneeseen. Jos jossain vaiheessa ylipäänsä maltoin mennä nukkumaan, näin tietysti unia nukkekodista. Televisiosta tulee aina Peppi Pitkätossua. Miniatyyrien rakentaminen on parhaimmillaan huikean taitavaa käsityötä, eikä todellakaan mitään askartelua tai näpertelyä. Välillä valokuvaan sen elämää, ja silloin minussa aina nousee halu elvyttää tuo harrastus. Kun sitten ostin puolisoni kanssa vanhan rautatieaseman kodiksemme, sain sinne myös työhuoneen omalle yritykselleni ja sain sisustaa huoneet juuri sellaisiksi, kuin ne halusin. Minulla oli aikaa rakentaa nukketalosta haaveeni kuvaa: suurta taloa, jossa kaikki olisi niin kuin minä halusin ja jonka alakerrassa olisi oma korsettiompelimo. Unohdin syödä ja selkäni kangistui kipeäksi liikkumattomassa asennossa. Tuohon aikaan asuin vuokra-asunnossa ja olin työtön. Kuvitelma oli niin voimakas, että tiedän yhä tänäkin päivänä, miltä se oranssi kokolattiamatto tuntuu varpaiden alla. Nukkekodin sisustaminenhan siinä jäi kesken, kun saimmekin siirtyä remontoimaan 1:1-mittakaavassa. Kymmenien ja taas kymmenien hienojen nukkekotien kuvia katsellessani mietin usein, miten sellaisten miniesineiden luominen voi edes olla fyysisesti mahdollista. Saatoin kyhjöttää aamusta yömyöhään nikkaroimassa pieniä huonekaluja, tapetoimassa seiniä ja muovailemassa ruokia. Nukkekotien rakentamisessa käy niin, että tehdessä taidot kehittyvät ja samalla kasvaa pyrkimys parempaan. Kolumni Susanna Mattheiszen: Yhden suhde kahteentoista Nousen vaaleanpunaisesta kylpyammeesta, ja kiipeän portaat yläkertaan. Joskus käy niin, että haaveet toteutuvat. Talo on kuitenkin tälläkin hetkellä toimistossani, ja katson sitä joka päivä. Lundby-nukkekotini oli mielestäni kaunein talo maailmassa ja kuvittelin usein, miten kutistuisin pikkuruiseksi ja saisin asua tuossa upeassa, modernissa talossa. Minulla nukkekotiharrastus söi kaiken muun elämän. Näin minä haaveilin lapsena
Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 48 15.8.2014 20.23. Marko Mäkinen Käsillä Alahovin sukat 48
Malli Alkuperäinen neule: Pohjois-Karjalan museo, pk 3946, Pälkjärvi Ohje Eija Bukowski / Sukupolvien silmukat Alkuperäinen sukka on neulottu hyvin ohuesta langasta. Voimme vain arvailla. Kaavio (sivulla 50) neulotaan 2 kertaa kerroksen aikana, jalkapohjassa on siis sama kuvio kuin jalan päälläkin. Kantapään rakenne ihmetytti ja innoitti tutkimaan mahdollista alkuperää tarkemmin. Terä: Luo tummanvihreällä 22 s kahdelle puikolle seuraavasti: Pidä puikkoja niin, että toinen puikko on edessä (etupuikko) ja toinen sen takana (takapuikko). Sukan käyttöpaikaksi oli merkitty Alahovi, joka oli aikanaan pitäjän arvokkain kartano. Pirkko Leinonen Tekstiote on kirjasta Sukupolvien silmukat. Koko: Nainen koko, pieni Ohjeen muokattavuus: Mallikerta on 32 s. Tekijästä ei valitettavasti ole tietoa. Tiheys: 34 s x 35 krs = 10 cm Työohje Sukan neulominen aloitetaan kärjestä. Tuolloin Armenia kuului Venäjän keisarikuntaan. Olisiko sukat saatu tuliaisina hänen kauttaan, osasiko joku neuloa mallin mukaan uusia sukkia, vai oliko sukkapari lahja talon tyttärille. *Luo takapuikolle 1 s, luo etupuikolle 1 s*. Mieltä jäi askarruttamaan se, mistä erikoinen malli on kulkeutunut Alahoviin. > Taito ?Nro 4?• 2014. Kuviota on yksinkertaistettu, jotta sukasta ei tulisi nykyajan paksummilla langoilla neulottuna liian suurta. (Kts. Sukan kärki ja kantapää on neulottu eri tavalla kuin alkuperäisessä sukassa. Rakenne, väritys ja lopputulos muistuttavat kovasti 1800-luvun puolivälistä peräisin olevaa niin sanottua armenialaista sukkaa, joka on talletettu Ithacassa, New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Cornellin yliopiston kokoelmiin. Antti Makkonen?/. ITÄMAILTA VAIKUTTEITA Kiinnostavin ja puhuttelevin löytö Pohjois-Karjalan museon kokoelmissa oli erikoisen koristeellinen ja epäsuomalaisen näköinen sukkapari Pälkjärveltä. Samoihin aikoihin Alahovin isäntä, kenraalimajuri Erik Gustav von Fieandt, palveli upseerina Venäjän armeijassa. Priscilla Gibson-Robertsin ansioituneesta ja yksityiskohtaisesta artikkelista (Piecework January/February 2013) voi tutkia, kuinka armenialaisten sukkien kärki ja kantapää neulotaan. Pohjois-Karjalan museo Huomaathan, että Taito-lehden lukijana sinulla on mahdollisuus tilata kirja tarjoushintaan. Seuraavat kolme mallia – Alahovin sukat, Sorreet sormikkaat sekä Räisäläläinen kirkkolapikas – ovat otteita teoksesta. Sukat lahjoitti Pohjois-Karjalan museoon vuonna 1961 von Fieandtin tyttärentytär. Tarvikkeet: 15 g tummanvihreää, 10 g vaaleanvihreää, 20 g valkoista, 30 g punaista, 15 g luumunpunais- ta, 5 g vaaleanpunaista ja 5 g turkoosinsinistä sukkalanka (75 % villa, 25 % polyamidi, 420 m/100 g). Kustantamo Maahenki on julkaissut upean Sukupolvien silmukat -kirjan, johon on koottu museoiden kätköistä yli neljäkymmentä kansanomaista karjalaista sukka- ja lapasmallia. sivu 75) Pohjois-Karjalan museon kokoelmista löytyneet vanhat sukat ovat olleet mallina Alahovin sukille. Sukka on kuulunut Turkista kotoisin olevalle armenialaiselle naiselle, ja se oli talletettu hänen hääasusteidensa joukkoon. Sukkapuikot 2,5 mm, sukkapuikko 3,5 mm sekä yksi silmukkamerkki. Museon kokoelmajohtaja oli sitä mieltä, että kyseessä on kotona pidettävät sisäsukat, jotka on neulottu Alahovissa. 49 Taito414_s14-74_xxx.indd 49 15.8.2014 20.23. Sukkien silmukkatiheys on todella suuri: 42 silmukkaa kymmenen sentin matkalla! Lanka on ohutta, kaksisäikeistä villalankaa ja paikoin tiheäkierteistä
63 61 59 57 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1 11 9 7 5 3 1 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1 50. 115 113 111 109 107 105 103 101 99 97 95 93 Kaavio: Huom. Kaavio neulotaan kaksi kertaa kerroksen aikana eli sukan pohjassa on sama kuvio kuin päälliosassakin. Värimerkit: = tummanvihreä = vaaleanvihreä = valkoinen = punainen = luumunpunainen = vaaleanpunainen = turkoosinsininen 91 89 87 85 83 81 79 78 75 73 71 69 67 65 Kun kantapää on valmis, jatka kuviota siitä kohtaa mihin se jäi ennen kantapään neulomista. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 50 15.8.2014 20.23
Neulo nurjaa 15 s, käänny. Neulo se näin: Nosta 1 s nurin neulomatta ja kiristä. Siirrä 2 s takaisin vasemmalle puikolle. Siirrä nämä 8 s ja puikolta 2 kahdeksan ensimmäistä s erilliselle puikolle. Np: Nosta ensimmäinen s nurin neulomatta. Luo tummanvihreällä langalla 3 s puikolle 1 siinä ennestään olevien silmukoiden eteen. 2. Neulo 1?s oikein. Np: Nosta 1 s neulomatta. Neulo kiristetty silmukka o.* Toista *–*. Toista kerroksia 1 ja 2 kunnes jäljellä on 3 s. Toista kuten edellisessä *–*, mutta neulo nurin. Neulo oikeaa puikko loppuun. Nosta vielä 1 lankalenkki puikolle ja neulo se. Op: Nosta 1 s neulomatta. Np: Nosta ensimmäinen s nurin neulomatta. Kiristä lankaa vetämällä alaspäin niin, että edellisen kerroksen silmukka nousee puikolle. Nosta lankalenkki etukautta vasemmalle puikolle. Viimeinen kiristyskerros on oikealla puolella. Siirrä oikealla puikolla olevat 3 s takaisin vasemmalle puikolle. 51 15.8.2014 20.25. Neulo 2 s nurin yhteen, käänny. Neulo oikein 30 s. Neulo 2 s oikein yhteen takareunoistaan. Neulo nurin 30 s. Kiristä kevyesti vihreää lankaa. Neulo syntynyt uusi s takareunasta oikein. Neulo 1 n. Aloita kiilalevennukset. *Np: Nosta 1 s nurin neulomatta. Nosta 1 s neulomatta. Vedä lanka viimeisen silmukan läpi.. Neulo nurin kiristettyyn silmukkaan saakka. Neulo ne punaisella langalla. Neulo 1 o, aseta silmukkamerkki, neulo 1 o. Puikolla 2 on 16 kantapään s + 16 s. Käänny.* Toista *–*, kunnes kiristettyjen silmukoiden välissä on jäljellä 2 kiristämätöntä silmukkaa. Jatka levennyksiä joka kerroksella kunnes silmukoita on 66; joka toisella puikolla on 16 s, joka toisella 17 s. Neulo 2 s oikein yhteen takareunoistaan. Neulo 30 s oikein. Huomaa, että kirjoneule alkaa kaavion kerroksella 4. *Nosta vasemman ja oikean puikon välissä oleva lankalenkki vasemmalle puikolle etukautta. Vasemman jalan sukkaan kiilalevennykset tehdään puikoille 3 ja 4. Varsi: Jatka kaaviota siitä, mihin se jäi ennen kantapäätä puikoilla 3 ja 4 (vasemmassa sukassa puikoilla 1 ja 2). Poista silmukkamerkki. Näillä 16 silmukalla neulotaan kantapää. Neulo 2 s oikein yhteen takareunoistaan. Neulo 16 s oikein, käänny. Neulo uusi silmukka takareunasta oikein. Neulo 1 krs oikein. Toista *–*, kunnes silmukoita on 22, puikolla 11 s. Neulo 1 s. Käänny. Taito414_s14-74_xxx.indd 51 Taito ?Nro 4?• 2014. Päättele sukan varsi 3,5 mm:n puikolla. 1. Nosta punainen lankalenkki etukautta vasemmalle puikolle, neulo se takareunasta oikein. Silmukkamerkistä tähän saakka on 16 s. Neulo kunnes kantapäähän on noin 7 cm. Oikean jalan sukka: Puikot 1 ja 2: Neulo 1 o, nosta punainen lankalenkki takakautta vasemmalle puikolle. Aloita kärkilevennykset seuraavasti: Puikot 1 ja 3: Neulo 1 o, nosta neulotun silmukan ja vasemmalla puikolla olevan silmukan välissä oleva lankalenkki takakautta vasemmalle puikolle. Neulo nurin silmukkamerkkiin saakka. Neulo se etureunasta oikein. Toista levennyksiä joka toisella kerroksella yhteensä 8 kertaa. Siirrä ne takaisin vasemmalle puikolle. krs: Neulo valkoisella 2 s oikein. Puikot 2 ja 4: Neulo o, kunnes jäljellä on 1 s. Siirrä oikealla puikolla olevat 3 s takaisin vasemmalle puikolle. Neulo kaavio loppuun. Puikolla 1 on nyt 17 s + 16 kantapään s. Jaa silmukat neljälle puikolle: 5 s, 6 s, 5 s, 6 s. Op: Siirrä silmukat takaisin puikoille 1 ja 2 (vasemman jalan sukassa puikoille 3 ja 4), 16 silmukkaa kummallekin puikolle. Nosta vielä 1 lankalenkki puikolle ja neulo se (16 s silmukkamerkistä tähän saakka). Neulo 2 s oikein yhteen takareunoistaan. Ma rk o Mä kin en Kantapää: Neulo kantapää punaisella langalla oikeaan sukkaan puikoilla 1 ja 2 (vasempaan puikoilla 3 ja 4) seuraavasti: Neulo, kunnes puikolla 1 on jäljellä 8 s. krs: Neulo vihreällä 2 s oikein. Kiristä kevyesti valkoista lankaa. Käänny. Tee knk, käänny. Neulo oikein kiristettyyn silmukkaan saakka, käänny ennen kiristettyä silmukkaa. Neulo uusi silmukka etureunasta oikein. Kiristä lankaa. Tee knk, käänny.* Toista *–*, kunnes kaikki jalkapohjan silmukat on kavennettu pois ja puikoilla on jäljellä 17 ja 16 s. Neulo, kunnes puikolla 2 on jäljellä 1 s. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. *Op: Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta. Kiristä lankaa. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin
Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 52 15.8.2014 20.25. Alkuperäinen malli on 1800-luvulta ja virkattu erittäin ohuesta puuvillalangasta. 52. Käsillä Marko Mäkinen Sorreet sormikkaat Sormikkaiden esikuva on Kansallismuseon kokoelmissa olevat Uudeltakirkolta löydetyt sormikkaat. Oheisessa työohjeessa yksittäinen kolmiokuvio asettuu peukalon yläpuolelle kuten on kuvassa alempana olevissa sormikkaissa. Vastaavia puuvillaisia sormikkaita on Kansallismuseossa yllättävän paljon
. Lopeta kun jäljellä on 6 s. Kaavio 1: Kuvan ylemmät sormikkaat on virkattu yksinkertaisella langalla ja niissä on kaksipuoleinen peukalokiila, mutta kolmioraidan aikana ei ole tehty lisäyksiä. Näihin sormikkaisiin ei ole ohjetta. Sormikkaat virkataan kaksinkertaisella langalla. Niiden suussa on yksi kerros virkattu etureunaan. Merkien selitykset: p = virkkaa 1. Sormet: Erota pikkusormea varten molemmilta puolilta sormikasta 8 s ja virkkaa 3 s väliin. krs:n silmukat ketjusilmukkalenkin silmukoiden pohjaan eli takalenkkiin nurjalla puolella t = virkkaa uusi silmukka edellisen krs:n silmukan takareunaan e = virkkaa uusi silmukka edellisen krs:n silmukan etureunaan Oheisen työohjeen sormikkaat on virkattu kaksinkertaisella langalla, jolloin ylin kolmioraita ei mahdu ennen peukaloa. Kavenna niin, että ensimmäisellä krs:lla jää 3 s kavennusten väliin, 2. Jos haluat oikean käden sormikkaassa lisäyslinjan kämmensyrjään, kuljeta silmukkamerkkiä takareunasilmukassa ja virkkaa siihen. Virkkaa vielä pikkusormeen saakka, noin 7 krs. Lisäyslinjasta tulee pitkä, koska varsinainen silmukka ja lisätty silmukka jäävät kallistuman vasemmalle puolelle. Kämmen: Kun olet virkannut rannekuvion, aloita toispuoleinen peukalokiila. Kavenna muutama kerros tämän jälkeen peukalon takana 1 s (näin keskisormea varten jää 21 silmukkaa). Käännä lenkin nurja puoli päällepäin ja virkkaa kiinteää ketjuvirkkausta lenkin silmukoiden pohjaan. Jatka tämän jälkeen kaavion 1 mukaan. Jos kuitenkin haluat kolmioraidan esikuvana olevien sormikkaiden mukaiseen paikkaan, tee sormikkaiden ranneosuudesta kaksi mallikertaa leveämmät ja jätä peukalokiila pois. Sovita sormikasta käteen ja tarkista, että pikkusormi ja peukalo ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Tee toinen sormikas peilikuvaksi, sovita sitä myös usein työn edistyessä. Se on siirretty sormikkaan kämmenosaan poiketen näin alkuperäisestä Uudeltakirkolta löydetystä mallista sekä kuvassa ylempänä olevista sormikkaista. e 31 e e 29 e e 27 t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t e t t t t p 5 3 1 5 3 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1 1 Kaavio 2: e e e e e e 5 3 1 5 3 5 3 1 1 Sormikaskaavio: Selkäpuoli 32 s 8?s 7?s 3?s 8?s 4?s 7?s 7?s 9?s 4?s 7?s Kämmenpuoli 31 s 8?s 7?s 1?s 1?s Malli Alkuperäiset sormikkaat, Suomen kansallismuseo, KM A3601, Uusikirkko Ohje Leena Kokko / Sukupolvien silmukat Työohje on kuvassa alempana oleviin sormikkaisiin. Virkkaa 2 krs niin, että otat mukaan pikkusormea varten virkatut 3 silmukkaa ja jatka sormikaskuvion mukaan virkaten sormet ja viimeisenä peukalo. Virkkuukoukku 3,25 mm sekä yksi silmukkamerkki. 53 Taito414_s14-74_xxx.indd 53 15.8.2014 20.25. 15?s Taito ?Nro 4?• 2014. Lisää 1 s joka toinen kerros 8 kertaa. Virkkaa peukaloaukkoa varten 7 kjs, jätä 15?s väliin ja kiinnitä ketju virkkaukseen. Se kääntää helposti suun, joten tuon kerroksen voi halutessa jättää pois. Tee uusi lisäys aina silmukkamerkillä osoitettuun silmukkaan. krs:lla 1 s ja tämän jälkeen kavenna aina 2 s yhteen. Peukalon jälkeen silmukoita on 60, se tarvitaan kuvioon. Tarvikkeet: 40 g valkoista ja 20 g sinistä merseroimatonta puuvillaa (100 % puuvilla, 900 m/100 g). krs:lla 2 s 3. Koko: Naisen koko Ohjeen muokattavuus: Mallikerta on 6 s. Jos haluat kolmioraidan museon sormikkaista poikkeavaan kohtaan, aloita kaavion 2 virkkaaminen 7 krs:n jälkeen peukalosta. Päätä sormet samalla tavalla kuin pikkusormi. Huom. Työssä on 68 s. Virkkaa pikkusormi sopivan mittaiseksi ja aloita kavennukset, kun saavutat kynnen. Lisäyslinja kulkee pintarakenteen kallistuman mukaisesti: vasemman käden sormikkaassa se jää kämmensyrjään, oikean käden sormikkaassa se tulee kämmenen puolelle. Merkitse lisäykset kuljettamalla silmukkamerkkiä kerros kerrokselta takareuna-etureunalisäyksessä etureunaan virkatun silmukan kohdalla. Tiheys: 32 s x 28 krs =10 cm Työohje Virkkaa 60 kjs sinisellä. Yhdistä piilosilmukalla lenkiksi. Virkkaa 1 krs ja etsi sitten peukalolle oikea paikka
54. Punainen ranneosa on ”osmonsolmukuosia” eli kapeaa palmikkoneuletta. Marko Mäkinen Käsillä Räisäläläinen kirkkolapikas Näiden räisäläläisten kirkkolapasten esikuvana ovat olleet Terijoella asuneen Maikki Sipposen kotikehruisesta langasta neulomat lapaset. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 54 15.8.2014 20.25. Karjalan Marttapiiriliiton vuosikertomuksesta vuodelta 1929 löytyy tieto, että Maikki Sipponen neuloi kyseisen vuoden näyttelyyn yhteensä 14 lapaset. Oheisen mallin, joka on noin vuodelta 1854, hän oli saanut mummoltaan Räisälästä
55 Taito414_s14-74_xxx.indd 55 15.8.2014 20.25. reää, 10 g vaaleanpunaista ja 10 g vaaleansinistä villanlanka (100 % villa, 350 m/100 g). 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 5 3 1 Taito ?Nro 4?• 2014. Mallineule: Ranneosassa on neljän silmukan vasemmalle kallistuva palmikko. s nurin*. ja 6. Malli Alkuperäinen neule: Nordiska museet NM.1086530 A-B, Räisälä Ohje Pirkko Leinonen / Sukupolvien silmukat Koko: Naisen koko, suuri Ohjeen muokattavuus: Mallikerta on 6 s. Kuvioväreissä voi käyttää langanloppuja. Tarvikkeet: 40 g punaista, 40 g harmaata, 10 g vih- kaan, kämmenosassa ja peukalossa yksiväristä oikeaa neuletta. ja 4. oikea s apupuikolle työn eteen ja neulo 3. Toista kerroksia 1–4. 3. Neulo toinen lapanen peilikuvaksi.. Toista *–* kerroksen loppuun. Poimi lisäksi aukon molemmista reunoista 1 s, yhteensä 30 s. ja 2. Neulo puikon 2 alussa 4 s ja siirrä loput 14 s apulangalle. Kavenna seuraavalla kerroksella 2 s, jolloin peukalossa on 28 s. 1.–2. krs: Neulo 4 o, 2 n. Kaavio: Värimerkit: = punainen = harmaa = vihreä = vaaleanpunainen = vaaleansininen lalle luodut 14 s neljälle puikolle. Kun kullakin puikolla on jäljellä 2 s, katkaise lanka, vedä se puikoilla olevien silmukoiden läpi, kiristä ja päättele nurjalle. 4. Puikot 2 mm ja apupuikko. s oikein, neulo apupuikolla olevat silmukat oikein, 5. Tee peukalo kerroksella 27. krs: *Siirrä 1. Neulo kämmenosan alussa kirjoneuletta kaavion mu- Vinkki: Ohjeen kokoa voi taa pienentää tai suuren Peukalo: Nosta apulangalle siirretyt 14 s ja ti- lisäämällä tai oja poistamalla mallikert tai käyttämällä eripaksuista lankaa ja puikkoja. Tiheys: 30 s x 44 krs = 10 cm Työohje Luo 72 s, 18 s puikolle. Silmukoita on nyt 68. krs: Neulo 4 o, 2 n, toista kerros loppuun. Neulo palmikkoa haluttu määrä, kuvan lapasessa mallineuletta on toistettu 10 kertaa. Kannattaa neuloa mallitilkku. Alkuperäisissä lapasissa vaaleansinisen tilalla on violetti. Jatka kunnes pikkusormi peittyy ja neulo nelitahokavennus: neulo joka puikon lopussa 2 s o yhteen joka kerroksella. Luo tilalle 14 s ja neulo kerros loppuun. Jatka pohjavärillä neulomista ja kavenna peukalon yläpuolella 1 s, toista kavennus tämän jälkeen joka toisella kerroksella 3 kertaa. Jatka neulomista kaavion mukaan. Neulo peukalon kynnen puoliväliin asti ja päätä nelitahokavennuksella
(03) 542 1095 , info @to ika.c om, www.toik a.co m 2x 2x 3x 2x 3x 4x 2x 3x 3x 2x niisintä jatkuu 53x Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Toista seuraava raidoitus 4 kertaa: 15 cm musta, 15 cm harmaa, 15 cm valkoinen. Harjaa pehmeällä harjalla kuteiden suuntaan ja huuhtele huolellisesti. Lyö kuteet tiukkaan. ng ka to-Putkiksella. Kastele matto kunnolla haaleassa vedessä. • Rakenne: Lan ka- ja ohj etie dus telu t: Niisnnän merkit: = valkaisematon = musta niisintä jatkuu Toik a Ky, puh . Tee maton päihin 2 langan hevosenhäntäsolmut ja lyhennä hapsut. Tervetuloa kotiin syksy PUTKIS-KÄYTÄVÄMATTO Malli Pirjo Ervasti-Saksala, Ammattiopisto Tavastia Toteutus Emma Rytiä, Ammattiopisto Tavastia Kudontaohje: Kastele ja kuivaa ontelokuteet ennen Vinkki: kutomista. 57 15.8.2014 20.25. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Kudo 210 cm:n mäksi leikattu eäm lev pituinen matto kaksinkertaisella Mataskude. Tasopesu runsaalla vedellä ja valkaisuaineettomalla pesuaineliouksella. Harsi ja ompele kantit.. Puno hapsuista vielä halutessasi 3+3 langan kierrehapsut. • leveys 75 cm • tiheys 6 l/cm • kaide 30/2 • lankaluku 449+2 Luontiohje: 2x 52x 2x 1 l valkaisematon (v:ton) 3 l v:ton 3 l musta 12 l v:ton 30 l musta 13 l v:ton 3 l musta 3 l v:ton 3 l musta 13 l v:ton 30 l musta 12 l v:ton 3 l musta 3 l v:ton 1 v:ton Kude: 500 g mustaa (07), 400 g valkoista (06) ja 500 g harmaata (02) Toikan Matto-Putkista kaksinkertaisena. 3 cm yksinkertaista kudetta. Kudo loppuun täydennykseksi musta ja harmaa raita. Tämä ohuempi osa jää kantin alle. Kuivaus ilmavalla tasaisella alustalla.. Kuteen tiheys: 2–3 l/cm kuteen paksuudesta riippuen. Jätä molemmista reunoista 1 Kuteeksi sopii myös loimilanka tasoon (= niisimättä). Hoito- ja pesuohje: Säännöllinen imurointi ja tuuletus. Jos kudot kantattavan maton kaksinkertaisella Matto-Putkiksella, kudo maton päihin n. Viimeistely: Solmi mattojen päihin 6 langan hevosenhäntäsolmut. Kudo paksu puuvillatrikoo maton alkuun ja loppuun 3–4 kalalantai tavallista kaa reilusti syöttäen. Vinkki: Voit myös kantata maton päät mattokantilla. Taito414_s14-74_xxx.indd 57 Taito ?Nro 4?• 2014. Koko: 70?x?200 cm Sidos: kärkitoimikas Loimi/m: 100 g mustaa ja 90 g valkaisematonta Toika Oy:n 12-säikeistä Liina-kalalankaa tex 30x12
83?x?150 cm Sidos: pohjalainen kilpikangas Loimi?/?m: 110 g beigeä Lankavan 15-säikeistä Liinakalalankaa tex 30?x?15. Hoito- ja pesuohje: Tasopesu tai hienopesu 40 asteessa. Ei rumpukuivausta. Lan kava Oy, pu h. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti?olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. (06 ) 434 5 500 , ww w.l an kava.f i Rakenne: Poljennan merkit: = beige = pinkki = valkoinen 160 cm 1+5 cm niisintä jatkuu niisintä loppuu niisintä alkaa niisintä jatkuu 3x Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Saunakamari soreeksi Rantu-matto Malli Lankava Oy, Marja Rautiainen Koko: n. Kudo n. Viimeistely: Solmi maton päihin 3 langan hevosenhäntäsolmut, lyhennä hapsut ja ompele 2,5 cm:n päärmeet käsin loimilangalla. 1 cm loimilankaa reilusti syöttäen ja 5 cm palttinaa pohjakuteella normaalisti syöttäen. Kudo maton alkuun ja loppuun n. • pituus 9 m • leveys 85,2 cm • tiheys 2,5 l/cm • kaide 25/1 • lankaluku 213+2. Liooh jet ied us tel ut: ta pinttynyt matto ennen pesua.. Kude?/?matto: pohjakuteeksi 0,7 kg beigeä (2), kuviokuteeksi 0,5 kg luonnonvalkoista (1) ja 0,5 g pinkkiä (10) Lankavan Esteri-ontelokudetta. Kuteen tiheys: 4 l?/cm Rantu-maton pinkit ja beiget raidat piristävät lattiaa pimenevinä saunailtoina. Taito414_s14-74_xxx.indd 59 Taito ?Nro 4?• 2014. 59 15.8.2014 20.25. 160 cm kolmella sukkulalla pohjakudetta normaalisti syöttäen. Kudontaohje Vahvista reunalangat. Kuivaus orrella tai tasaisella ilLa nk a- ja mavalla alustalla
Travar med mönstrade tyg fyller hyllorna bredvid kassan. Ja, och primadonna! De beskriver färgerna, som man kan se i de plagg som Kaisa Turtiainen från Nyslott designat och sytt. Såpbubbla plus salmiak. Ateljén, som flödar över av färgrika detaljer, har i drygt ett år funnits längst in i en träbyggnad, som fyllts av hantverkare. Sedan föds ett överutbud i en situation, där det inte finns mera pengar än tidigare heller. På hyllorna i ateljén, som är ungefär stor som en enrummare, tittar det fram emaljskålar fyllda med färggranna dragkedjor. Jag fick ett e-postmeddelande av en vän, som berättade att en stenfotsgarnaffär gått i konkurs. Vem klarar sig, vem blir kvar. 16 ?Från redaktionen Dessa tider A tt handarbeta är både modernt och trovärdigt. Under vinter syr jag upp beställningsarbeten och fyller på förråden till sommaren. Det känns nästan som om varannan förbipasserande under de senaste åren skulle ha lagt ut texten om hur underbart och fantastiskt det är med handarbete. Samtidigt berättar hon hur platsen sommartid förvandlas till en butik proppfull med turister. Till det här kan det finnas ett par förklaringar: då handarbetet blev ett modefenomen hämtade det med sig en mängd nya medtävlare i branschen, och att hantverksprodukternas pris har sprungit i höjden. –?Jag säljer mest på sommaren. Butiken är öppen året runt, men i sommarstaden finns det mest besökare i juli-augusti. Då den här pågående recessionen började för ungefär sex år sedan, förlitade man sig visst på samma fenomen. Sedan fortsatte hon: ”Och det kommer ännu många flera garnbutiker att göra, tiderna är urusla” Under 90-talets lågkonjunktur var det många hemslöjdsoch konstindustriföretag och handlande, som gjorde strålande affärer. Inga gamla traditionella företag, inga nya innovativa företagare, inga skolor, mässor, marknader eller kurser kan känna sig säkra, för att inte tala om branschlitteratur och tidningar. Text Tuulevi Aschan K aisa Turtiainens läckert färgrika kollektion ser dagens ljus i Nyslott, alldeles bredvid Olofsborg. Jag har inte den blekaste aning. Då jag stiger in, förvandlas sömmerskan Kaisa till butiksägaren Kaisa och börjar presentera urvalet i ateljén. Paprika, böngryta samt röda vinbär. Det här är antagligen en alldeles normal företeelse: först en modeboom, där alla vill vara med. Man måste bara ta sig igenom dessa tider, för man kan ju inte rymma undan. Fenomenet förklarades med att människorna inriktade sig på små välbekanta införskaffningar, då tiderna blivit njuggare. Sedan har vi en mängd företag och företagare, som kämpar för livet. Ännu skall vi inte ge upp! En liten blommig varelse Kexdeg, glögg och krusbär. Däremot är jag övertygad om att branschen i sig själv inte kommer att försvinna någonstans. Tiina Aalto 60. Hantverk säljer, men när det säljs från allt flera butiksdiskar, splittras de rörliga pengarna i små delar och i alltför många fickor. Någonting har ändå förändrats. Att prisen stigit är alldeles säkert, men det är samtidigt helt välgrundat. Knappast är någon, som säljer hantverksprodukter, en ockrare – för att klara sig med nöd och näppe, är priserna just sådana som de i dagens Finland måste vara. Mintshake och jordgubbssylt. Under de kalla vintermånaderna får Kaisa förverkliga sina idéer i lugn och ro bakom sin symaskin med utsikt över den isbelagda Saimen. Jag tror att det som bäst pågår en stor kris inom hemslöjds- och konsthantverksbranschen (liksom säkert också inom många andra branscher), som otvivelaktigt för med sig en ny omfördelning av hela fältet. Utom att något i den här ekvationen inte stämmer. Den här klichén har man i Finland hållit på med redan under många år. I glasburkar med brokiga lock har Kaisa sin mångfärgade knappkollektion. Och det är ju bra. Kläderna hänger Kaisa upp på klädhängare prydda med virkningar i olika färger. Människorna håller nog på och handarbetar, men det verkar inte finnas pengar i omlopp. Översättning: Barbro Vuorinen Svenska sidor Från s. Snart är hösten här och med den hantverksprodukternas högsäsong med mässor och kurser. Då hinner jag inte sy alls. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 60 15.8.2014 20.25
Och det förtretar Kaisa. Väggarna i ateljén är vita, då hyreskontraktet förbjuder målning. Då lönen tryggade ekonomin vågade Kaisa pröva på de vildaste idéer ohämmat. Taito ?Nro 4?• 2014. –?Vi ordnade en medeltida hantverksbod i Porosalmi med studiekamraterna. –?Det är ju aldrig ekologiskt att tillverka nya produkter. Tuulevi Aschan Även om inkomsterna för en företagare på vanligt sätt är ojämna, står Kaisa Turtiainen ut med det, då arbetet är så roligt. Far lärde Kaisa att göra själv istället för att köpa färdigt i butiken. Många jobbar på i ganska trista arbeten på kontor och andra platser, ler glädjepillret. Hon småpratar med dem medan de gör upp affärerna. Slutligen blev Kaisa företagare på heltid. Kaisas högsta önskan var att tillverka klädesplagg och det satte hon igång med under det sista studieåret vid yrkeshögskolan. Samma färg syns också i Kaisas klädedräkt. Material fick jag av dem båda och sedan knåpade jag ensam så mycket som jag hann, berättar Kaisa. Tygen skaffar Kaisa via inhemska importörer och utländska nätbutiker. –?Efter högstadiet började jag studera till artesan, berättar den unga företagaren, som föräldrarna uppmuntrat att pröva på och lära sig ända sedan hon var liten. Den unga företagaren lever som hon arbetar. Tillsammans med sin far byggde hon kojor, pilbågar och trädockor. 61 Taito414_s14-74_xxx.indd 61 15.8.2014 20.26. Vid sidan om gör hon väskor, påsar, nyckelband och barnleksaker, som finns till salu i Taitoshopparna i Nyslott, St Michel och Kuopio. Gnistan att bli företagare tändes under studierna vid yrkeshögskolan. Sömnadsarbetena började med kläder åt Barbie och mjukisdjur, som hon sydde på en barnsymaskin av plast. Erfarenheten fick djärvheten att växa och förstärkte tron på det egna arbetet. Jag virkade väskor av lingarn och tovade smycken. I sovrummet kunde jag utnyttja färgerna på ett smart sätt, berättar Kaisa om sitt senaste projekt. De ekologiska frågorna har Kaisa löst genom att satsa på att plaggen kan omarbetas och repareras. –?Pappa lärde mig snida och snickra, påminner sig Kaisa. –?Ett par år tränade jag företagsamhet om somrarna och vid julförsäljningar, berättar Kaisa. Sina första produkter till försäljning gjorde Kaisa under artesanstudietiden. Dessa mindre produkter kan man också köpa via Kaisas egen nätbutik och Joutomaa i Åbo. Det som förenar Kaisas kunder i olika åldrar är en färgrik livsinställning. Genom att titta in i butiken vet man hur Kaisa klär sig och hur hon inreder sitt hem i ett trähus i Kerimäki. –?Jag frågar ganska mycket. Tack vare sömlösningarna är det lätt att justera storleken om kroppen förändras. –?Med scrappapper försökte jag dekorera väggarna, men det fjällade bort. Genom försök i olika stilar fann hon sin nuvarande färgfyllda värld. I butiken finns allt på en armslängds avstånd, tillverkning, alla tillbehör och arbetsglädjen: hela det kaisaliknande pyttelilla världsalltet. Reglerbara omlottmodeller och jackor med A-linje passar många. Här är grejorna i rätt omgivning och jag betjänar själv mina kunder, funderar Kaisa. Också i övrigt har Kaisa ett okomplicerat förhållande till sina kunder. Det lilla gula frontmannahuset har just fått gula väggar i sovrummet. Plaggen håller att användas och att ändras om. Under den tiden fick hon sin utkomst som lärare i bildkonst. –?Av mamma lärde jag mig virka och sticka. Kaisa har alltid sytt. Hennes slutarbete bestod av den första kollektionen och företagsprofilen. –?Den bästa kanalen är ändå den egna butiken. Med den energi som det attraktiva arbetet skänker, sköter Kaisa företagsverksamhetens obligatoriska byråkrati, även om hon hellre skulle koncentrera sig på planering och framställning. Vintagetyger söker hon på loppmarknader och återvinningsstationer. Också kunderna kan fylla på tyglagret. Klänningen skall vara så lång att den glada kjolfållen skymtar under den officiella arbetsrocken och berättar historier om sin bärare mitt i den grå vardagen.. Kläder är också butikens huvudartikel. Barndomens handarbeten finns bevarade lådvis, för mamma har sparat allt. Jag försöker i varje fall använda modeller och sömnadstekniker, som gör att så många olikbyggda människor som möjligt kan använda dem så länge som möiligt, förklarar Kaisa. Av några brädstumpar spikade Kaisa ihop en hund. –?Efter målningen av bakugnen blev det litet gul färg över och efter WCprojektet litet lila
En del av bostaden är ändå uthyrd, då en familj om fyra inte behöver ett så här stort hus, berättar Maria skrattande. Väinöläs värld är en verklig hantverkardröm. Maria har också sålt sina instruktioner till utländska publikationer. –?Och även om Väinölä bebos av dockor, som har alldeles egna roller och historia, så leker jag egentligen inte med dockorna. –?Hobbyn med dockskåp har man här hos oss i Finland varit van att betrakta som en typisk kvinnfolksgrej. Även om Maria använder sig av nästan vad för slags material som helst till de olika föermålen, är trä det mest älskade materialet och möblerna de intressantaste att göra. 62. Som exempel kan vi ta gummistövlarna… För att få fram just det perfekta materialet, kan man vara tvungen att gör ett otal misslyckade försök. Det kan tänkas att intresset har tagit fart tack vare den gemenskap som bloggarna åstadkommit. Bloggen om dockhemmet Väinölä började Maria med ungefär för tio år sedan. Det har varit underbart, att även om jag inte kan göra träföremål i större skala, har jag ändå fått göra dem till dockskåpet. Bilder Tiina Aalto och Maria Malmström F ör ungefär femton år sedan fick tammelabon Maria Malmström i gåva ett dockskåp av sin man, som var snickare. Men astman satte stopp för snickardrömmen och Maria utbildade sig på nytt, nu till IT-ingenjör. Nu har jag inte längre alls några sådana möjligheter, jag vet inte längre vad som händer och sker. –?Jag kan göra små föremål, om jag skyddar mig ordetligt. –?I nedre våningen finns det bland annat ett café, en frisörsalong samt en skomakarverkstad. Men samtidigt har männens värld med sina miniatyrmodeller som till exempel järnvägarna varit högt skattad. I vardera boken finns en mängd idéer och tydliga beskrivningar på hur man gör en del av föremålen. –?Jag har hela tiden något under arbete. Via bloggarna har många träffat på likasinnade och djärvt vågat stiga fram. Antalet vågar hon inte ens försöka sig på att gissa, men tror att det i varje fall rör sig om tusentals. I huset bor nämligen en snickare och en sömmerska, som äger hela huset. –?Då jag startade min blogg var det lätt att följa med vad andra gjorde. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 62 15.8.2014 20.26. Under en så lång period hinner man lägga märke till ett och annat. –?Det första dockskåpet blev snabbt alldeles för litet. Det var då den verkligen tog fart, hennas förtjusande minivärld. Efter alla möjliga försök med cykelinnerslangar, hittade hon precis det lilla stycket tyg, som rätt behandlat blev till ett par stövlar som ser äkta ut. Vardagen i en trebarnsfamilj är ibland ganska kaotisk, då mamman sköter vardagssysslorna samtidigt som lusten att utveckla sina idéer drar åt annat håll. –?Men jag orkar inte göra stora serier, för det som verkligen intresserar mig är att utveckla nya produkter och inte försäljning i stor skala. Jag gör hela tiden någonting, så fort jag har en liten stund ledig.Och javisst, när man har små barn, som gärna hjälper till händer det ofta att jag får tömma dammpåsen efter dammsugningen och se efter vad allt den innehåller.. För det är mycket fint och experimentellt handarbeta att bygga dockskåp, det kan man se i Marias Väinölä. Väinölä uppträder också i de böcker, som Maria skrivit, Nukkekoti Väinölän tapaan och Nukkekoti Väinölän vuosi. 26 Marias underbara småpetiga värld Om Maria Malmström inte under studietiden insjuknat i en svår astma, skulle hon sannolikt nu vara snickare. –?Också barnen har lärt sig att fråga, när de slänger något, om de får göra det, eller behöver jag skräpet, skrattar hon. I övre våningen igen bor den äldre generationen. –?För att de är hantverkare är de så rika att de kan bo i ett så här stort hus. Malmström berättar att de finländska dockskåpsfantasterna är en väl sammansvetsad grupp, som också inspirerar varandra. Så min man fick göra mig ett nytt, villan Väinölä med 18 rum, berättar Maria. I så fall skulle kanske dockskåpet Väinölä, bloggen som handlar om det, samt två böcker om hur man bygger ett dockskåp och inreder det ha blivit ogjorda. Dessutom tillverkar hon små produktserier till försäljning. En hobby, som är enbart barnsligt pyssel. För Maria är det just själva arbetet att göra föremålen och att undersöka materialen, som är det viktigaste. Svenska sidor Från s. Jag bygger deras värld. Text Tiina Aalto. Maria skrattar och säger att hon hela tiden har känselspröten utfällda för allt slags material. Det var faktiskt meningen att Maria Malmström skulle bli yrkessnickare efter sin snickarexamen, för allt slags handarbete har alltid fascinerat henne. Som till exempel att dockskåpsgenren har växt sig starkare. Det är ändå onödigt att försöka sig på ingenjörsvitser med henne, för Maria är en verklig Uppfinnar-Jocke
Taito ?Nro 4?• 2014. I nedre våningen finns det bland annat ett café, en frisörsalong samt en skomakarverkstad. 63 Taito414_s14-74_xxx.indd 63 15.8.2014 20.26
www.ryijypalvelu-rp.fi Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH. www.hasadesign.fi www.facebook.com/hasadesign Langat . KATSO... Vahat ja tarvikkeet batiikkiin. (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Katso mitä kaikkea askarteluun ! 3:59:44 PM www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Messut Suomen Kädentaidot 14.–16.11.2014 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Lahjatiski 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Käsityötarvikkeet Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. Kuteet . Loimien Lomassa HasaDesign_taitotiski2014.indd 1 8/11/2014 TOIKA-MYYMÄLÄ, p. tiski Kauniiden asioiden Kauppa Materiaalit Levafix-värit ja apuaineet onnistuviin värjäyksiin. (09) 660 615 . Välineet
Lue lisää ja ilmoittaudu: www.valamo.fi/opisto myyntipalvelu@valamo.fi, puh. 017 5701 810 RYIJYT, LANGAT JA TARVIKKEET shop.wetterhoff.fi Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Koulutusta Opi kädentaitoja Valamon opistossa! Kirjansidonnan peruskurssi 28.9.-3.10. Seinämaalaus kaseiinitemperalla 3.-12.10. f i Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com 14.57 15.8.2014 20.26. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi www.kktavastia.fi BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 Sähköposti: tilaus@slojd-detaljer.fi 64 TaiTo Nro 4 • 2014 Taito414_s60-61.indd 64 64 Taito414_s14-74_xxx.indd w w w. s e d u . s l o j d - d e t a l j e r. f i • artesaani • vaatetusompelija Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. Lasi- ja pronssivalut, mallit ja muotit 12.-19.10
Eva Anttila 120 vuotta kuvakudostaiteen mestarin syntymästä Eva Anttila (1894–1993) oli Suomen merkittävimpiä tekstiilitaiteilijoita 1900-luvulla. Teksti Kirsti Salo-Mattila Taito ?Nro 4?• 2014. Eva Anttilan saatua kuvakudostilauksen Yhdysvalloista syntyi Fight, joka kuvaa meksikolaista tappelun nujakkaa. 14 14.57 Taito -artikkeli Fight, 1964, koko 176x160. Kompositio rakentuu geometrisesti tyylitellyistä muodoista, mosaiikkimaisista värielementeistä sekä vähitellen vaihtuvista värikentistä. Hän loi merkittävän kansainvälisen uran. 65 Taito414_s14-74_xxx.indd 65 15.8.2014 20.26
E va Anttila pääsi ylioppilaaksi 1913, sai mo- nipuolisen kuvataiteellisen ja taideteollisen koulutuksen ja toimi maailmansotien välisenä aikana taidemaalarina, tekstiilimallien suunnittelijana ja kutomoalan yrittäjänä. kääntyi nationalistiseen romantiikkaan 1930-luvun loppupuolella. Ne johtivat Grand Prix -palkintoon Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929 ja kultamitaliin Milanon ensimmäisessä Triennalessa 1933. Taiteilija kuitenkin Ilta kaupungissa vuodelta 1945, koko 123?x?171 cm. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 66 15.8.2014 21.52. Karkean tekstuurin ja läpinäkyvien kuvatasojen yhdistelmä ostettiin Taideteollisuusmuseoon Eva Anttilan ensimmäisestä kuvakudosnäyttelystä 1946. Esiteltyään maalauksiaan laajassa näyttelyssä 1923 ja opiskeltuaan samana vuonna maalaus- ja koristetaidetta Italiassa hän suuntasi taiteelliset pyrkimyksensä lisääntyvässä määrin kuvakudosten luomiseen taiteilija-kutojana. Eva Anttila keskittyi 1940-luvulla ilmaisunsa kehittämiseen taiteilija-kutojana. Eva Anttila suunnitteli ja toteutti ensimmäiset kuvakudoksensa 1924 ja -28 osaksi tyyliltään erilaisia sisustuskokonaisuuksia, jotka heijastelivat ajan eklektistä henkeä. Hän vaikutti tekstiilin kentässä myös aktiivisena kirjoittajana ja Taideteollisuuskeskuskoulun ensimmäisenä taidetekstiilin opettajana vuosina 1926 ja -28. Haasteena oli figuratiivisen kertomuksen esittäminen vähentämättä tekstuurivaikutelmia. Ratkaisuista innovatiivisin perustui 66. Teos kuvaa jälleenrakennuksen henkeä ja esittelee vasemmalta oikealle maanviljelystä, opillista sivistystä, kaupungin elämää, merenkulkua, kauppaa, teollisuutta ja tulevaisuutta. Väreiltään ja materiaalivaikutelmiltaan voimakkaat, pienimuotoiset teokset liittyivät funktionalismin ja art décon sisustustaiteelliseen avantgardeen. Eva Anttilan kuvakudos Työ ja elämä vuodelta 1952 suunniteltiin alunperin Suomen Pankin Vaasan konttoriin, josta se 1962 siirrettiin pääkonttorin uuteen lisärakennukseen Helsinkiin. Hänen taiteensa kansainvälinen läpimurto tapahtui 1929 ja -33. Taiteilijan itse suorittama kudonta oli 1800-luvun lopulla syntynyt ideaali, joka alkoi toteutua ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kuvakudoksen koko on 200?x?480 cm
67 Taito414_s14-74_xxx.indd 67 15.8.2014 21.52. Hattupäiset naiset olivat useita kymmeniä vuosia aiheena Eva Anttilan pienimuotoisissa teoksissa. läpinäkyviin kuvatasoihin, jotka kompositiokeinona viittasivat saksalaiseen kubistisfuturistiseen maalaukseen. Merkittävimmässä teoksessaan Työ ja elämä, joka valmistui Suomen Pankin tilauksesta 1952, Eva Anttila sovelsi läpinäkyviä kuvatasoja ja objektin näkemistä kubistisesti useasta suunnasta. Työ ja elämä -kuvakudoksen kanssa Pitsihattu (1950, koko 82x70 cm) kiersi Iso-Britanniaa ja Irlantia suomalaisen taiteen näyttelyn mukana 1953–54.Näyttelyä mainostettiin Lontoon rautatie- ja metroasemilla 1953 julisteella, joka perustui Pitsihattuun. Hanke oli suomalaisen taiteen kentässä harvinaislaatuinen, ja sen läpimenossa oli ratkaisevaa taiteilijan itse suorittama kudonta. Samanaikaisesti maailmaa kiersi uuden ranskalaisen kuvakudostaiteen näyttely, jonka teokset perustuivat tiukkaan työnjakoon taiteilijan ja kutojan välillä. > Taito ?Nro 4?• 2014. Kudonnassa tämä edellytti värilankojen rinnastusten hallintaa läpinäkyvyyden illuusion luomiseksi. Lontoosta näyttely siirtyi Göteborgiin. Uusi ilmaisu tuli hyvin esiin teoksessa Ilta kaupungissa, jonka taiteilija esitteli ensimmäisessä kuvakudosnäyttelyssään Helsingissä 1946. Teos kiersi suomalaisen taiteen näyttelyn mukana Isossa-Britanniassa ja Irlannissa 1953 ja -54. Tämä oli Lontoossa vallinneiden vitalististen ihanteiden mukaista, ja Eva Anttila esitteli prosessiaan kangaspuiden avulla koko kuusi viikkoa kestäneen näyttelyn ajan. Taiteilija onnistui järjestämään ulkomaisen yksityisnäyttelyn Lontoossa 1949
Tuohon aikaan taiteilija alkoi jo pelkistää kuva-aiheitaan. Valmiin kuvakudoksen koko on 260?x?130 cm. Timo Sarpaneva oli tilannut sen taideteollisuuden Etelä-Amerikan kiertonäyttelyyn 1958 ja -59. Marja Launis Eva Anttila kotonaan Helsingissä Katajanokalla vuonna 1975. Eva Anttilan päätoiminen kuvakudostuotanto 1940ja 1950-luvuilla toi esiin taiteilija-kutojan taloudellisen ongelman. Vielä 1980-luvun alussa Anttila on kertonut, että pitkäjänteisestä ponnistelusta huolimatta luova kutominen oli hänen ajatuksissaan ”villiä luomista” ja ”äärettömän hauskaa, jota ilman ei voi olla”. Teos päätyi Urho Kekkosen lahjana Charles de Gaullelle 1962. Työn ja materiaalien kalleuden vuoksi merkittävänkokoisten teosten tilauksia oli vaike- Väriliiduilla, vesiväreillä ja peiteväreillä toteutettu 41?x?21,5 cm:n kokoinen luonnos kuvakudokseen Sininen yö, 1958. Taiteellisesti kehitys huipentui kaupunkikuvauksessa Sininen yö 1958. 68. Taustalla näkyy osa kuvakudoksesta Tulivuori (1971, 113x160 cm), jonka Anttila kutoi 77-vuotiaana itselleen – ”huvin vuoksi, ei myytäväksi”. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 68 15.8.2014 20.27. Oheinen kuva esittää teoksen lopullista luonnosta, johon on merkitty lyijykynällä suhdeviivat työpiirroksen laatimista varten. Teoksen Sininen yö luonnoksia oli seitsemän, mukana yksi grafiikan lehti. Eva Anttilan työprosessiin kuului komposition kehittäminen lukuisten luonnosten ja tekniikoiden avulla sekä kudonnassa käytetty täysikokoinen työpiirros, johon oli merkitty sommitelman ääriviivat. Tässä hän eteni pisimmälle ensimmäisessä ulkomaisessa toimeksiannossaan Rocky Mountains, joka valmistui englantilaisen asiakkaan moderniin taloon 1957
Viimeinen suuri kudos Dark Forest valmistui 1972, ja sitä esiteltiin Hurschlerin kokoelman merkkiteoksena lukuisissa näyttelyissä vuosina 1973 ja -78. Vuosikymmenten työ tekstiilien parissa on hionut kutojan taidot. Hurschler oli erikoistunut kuvakudoksiin ja etsi taiteilijoiden itse kutomia teoksia ympäri maailmaa. Siinä hän arvioi Eva Anttilan pioneeriksi ”kuvakudoksen renessanssissa” ja toi esiin taiteilijan suorittaman kudonnan etuja ilmaisun kannalta. Lähteet Salo-Mattila, K. 2014. Taito ?Nro 4?• 2014. Eva Anttila tutustui vaikutusvaltaiseen amerikkalaiseen kudonnan opettajaan Harriet Tidballiin Lontoossa 1959. Taiteilijan pitkään jatkunutta luomisvoimaa kuvaa, että hän piti alkuvuodesta 1971 laajan näyttelyn sekä toteutti kevään ja kesän kuluessa 77-vuotiaana kolme suurikokoista ja detaljirikasta teosta. Salo-Mattila, K. Suurikokoisten kudosten osuus alkoi kasvaa 1960-luvulla, kun taiteilijan elämässä alkoi amerikkalaisten tilausten aika. Tämän vuoksi valtaosa taiteilijan tuotannosta oli pienimuotoisia teoksia. Anttila & M. Kaiken kaikkiaan Hurschler tilasi taiteilijalta kymmenen kuvakudosta, joista viisi oli monumentaalikokoista. Eva Anttilan nimeä teki tunnetuksi myös Cooper Unionin museoon lahjoitettujen tekstiilien näyttely New Yorkissa 1965. Taide ja käsityö Eva Anttilan kuvakudoksissa. Teoksessa S. Salo-Mattila, K. University of Helsinki, Department of art history. Kuvakudos, osittain pujotettu, 224x180 cm. Sen kutomisesta taiteilija kirjoitti Yhdysvaltoihin: ”Olen nyt kieltäytynyt kaikista tilauksista mutta huvin vuoksi kudon parhaillaan itselleni – ei myytäväksi – abstraktia kompositiota. 2013. Meritaistelu on Eva Anttilan varhaiskauden työ vuodelta 1928. weave. Eva Anttila’s tapestry art in the continuum of the genre. Näin teki myös Leena Maunula taiteilijan viimeisen näyttelyn yhtey dessä 1983: ”Eva Anttilan tekstiilitaiteessa näkyy lujana pohjajuonteena hänen vuosisadan alussa saamansa taidemaalarin koulutus – hänen opettajiaan oli muun muassa Eero Järnefelt. 69 Taito414_s14-74_xxx.indd 69 15.8.2014 20.27. Anttila esitteli moderniin sisustukseen oviverhoksi suunnitellun kudoksen Kotiliedessä 1932. Tidballin monografia Eva Anttilasta ilmestyi 1964. Tuloksena on teoksia, joiden näkemystä ei nykypäivä tietenkään kokonaan allekirjoita, mutta yhtä kaikki ihailee.”. Vesi ja taivas vuodelta 1932. Amerikkalainen asiakaspiiri laajeni edelleen, kun Tidball järjesti taiteilijan opettamaan kuvakudontaa Yhdysvalloissa kesällä 1963. Niiden joukossa oli kuusi Eva Anttilan teosta, jotka oli lahjoittanut Elizabeth Gordon, House Beautiful -lehden kuuluisa päätoimittaja. Kaksi oli amerikkalaisia tilauksia ja kolmas vapaa luoma Tulivuori. Käsityö porttina tekstiilitaiteilijan kansainvälisyyteen. Samasta syystä suuret vapaina luomina toteutetut kudokset kävivät hitaasti kaupaksi. Helsinki: Mai Anttila, 18–61. 1997. Meritaistelun Anttila suunnitteli osaksi barokkihenkistä ruokasalin sisustustusta, joka oli tilattu arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemaan yksityistaloon Helsingissä. Kalifornialainen taidekauppias John Hurschler vieraili Eva Anttilan luona Helsingissä 1967. Artelogi 13, 14–18. aa saada kotimaasta. Tämän jälkeen minun on piirrettävä ja maalattava paljon.” Eva Anttilan taidemaalarin koulutuksen vaikutuksesta kuvakudosilmaisuun kirjoitettiin näyttelyarvioinneissa kautta hänen uransa. Picture vs. Anttila (toim.) Tekstiilitaiteilija Eva Anttila – oman tiensä kulkija. Suhteet Tidballiin ja tämän myötä amerikkalaisiin kudonnan harrastajiin johtivat merkittäviin tilauksiin heti 1960-luvun alussa. Materiaalina on viskoosi, koko 151x245 cm
Kati Taivallahden, Paula Ruuttusen ja Elsa Hulkkosen keramiikkaa Galleria Maria Mariankatu 14 Avoinna ti–pe 12–17, la–su 12–15 • 21.9. Designmuseossa Helsingissä esillä Keramiikkaa tilassa, Matias Liimatainen Robot Portrait. &Bros Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 21.9. 2015 Keramiikka tilassa – Keramiikan tila Galleria Katariinan Studio Kalevankatu 16 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 14.9. asti Barokki – Barock Hausjärvi Kutomo Rasinmäki Kutomotie 1 Avoinna ark. Jotain uutta, paljon vanhaa – häätapojen juurilla Fiskars Kuparipaja Avoinna ti–pe 11–17 ja la–su 11–15 • 14.9. asti Marja Eerola Paperisiivet Galleria Laterna Magica Rauhankatu 7 Avoinna ma–pe 11–13.30, 14–17.30, la 12–15 • 25.9.–18.10. Tapahtumat koonnut anna-kaisa huusko Heinola Heinolan museo Kauppakatu 14 Avoinna ti, to–su 12–16, ke 12–20 • 28.9. 10–17.30 • 30.9. asti Kimpassa – Marimekon ja Kiasman yhteisnäyttely Lokal Annakatu 19 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 12–16 • 29.8.–5.10. asti Daan Roosegaarde – Dune • 10.10.2014–12.1. Tarja Malisen ja Risto Hämäläisen keramiikkaa • 23.10.–15.11. Taito ?Nro 4 • 2014 Taito414_s70-71.indd 70 15.8.2014 21.44. asti Ilmari Tapiovaara • 21.9. Vuoden 2014 nuori muotoilija – näyttely • 18.9.–2.10. Media Lab Helsinki 20 vuotta • 8.–25.10. 70. asti Rajapinnat – Fiskarsin ruukin, Nuutajärven ja Arabian taideosaston yhteisnäyttely Maarit Lassilan Secret-keramiikkaveistos on esillä Helsingissä Galleria Mariassa. asti Tove Jansson Design Forum Showroom Erottajankatu 9 B, sisäpiha Avoinna ma–pe 12–18, la 12–16 • 28.8.–14.9. Chikako Harada Vaasan Loftetissa voi vielä hetken päästä ihailemaan uusiomateriaaleista valmistettuja morsiuspukuja. asti Galleria Maria 15 vuotta, juhlanäyttely Kiasma Mannerheiminaukio 2 Avoinna ti 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17 • 7.9. asti Kutomo Rasinmäki loppuunmyynti Helsinki Ateneum Kaivokatu 2 Avoinna ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17 • 7.9. Sato Julia Lillqvist Espoo Glimsin talomuseo Glimsintie 1 Avoinna ti–pe 10–16 ja su 11–16 • 21.9
asti Hulluus ja Hurmio – Kolmiulotteisia tarinoita Oulu Galleria 5 Hallituskatu 5 Avoinna ke–pe 12–18, la–su 12–16 • 10.–28.9. Design Weekin näyttelyssä Helsingin Teurastomalla on mukana Saanan ja Ollin hampputekstiilit. Maija Paavolan tekstiilitaidetta Pohjois-Pohjanmaan museo Ainolanpolku 1 Avoinna ti–su 10–17 • 5.10. 2 Rauma Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 31.8. asti Tsekkiläisiä perinteisiä ja moderneja pitsejä • 31.8. Satu Juutilaisen keramiikkaveistoksia Lahti Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • elokuu: Heinolan Hienopuusepät Lappeenranta Täky-galleria Satamatie 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 • elokuu: Tarja ja Riitta Talonpoika, tekstiiliä ja keramiikkaa • syykuu: Sonja Löfgren tekstiilejä Lapua Taito Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 11–18, la 10–15 • 12.9. asti Handmade in Raisio vol. asti Ina Nordbergin uusiomateriaaleista valmistettuja morsiuspukuja. Olen eestilane – olen virolainen, Viron muotitaiteilijat • 13.9.–26.10. Arto Lampinen. asti Rusticana • 19.9.–31.10. Helsingin Kädentaitomessut Jyväskylä Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti–su 11–18 • 20.9.–9.11. Pâte de verre Suomesta: Tii Heilimo Tampere Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17 • 29.8.–28.9. ArtHelsinki14 • 10.–14.9. asti Nuutajärvi – Päättymätön tarina • 31.8. Ystäviä – Freunde – Michael Funkin muistonäyttely • 17.10.–23.11. 2015 Kauneus, taito ja perinne – kansallispukuja Porvoo Galleria Vanha Kappalaisentalo Rihkamatori B Avoinna ti–su 10–16 • 31.8. Mafka ja Alakoski – lasia Kerava Sinkka Kultasepänkatu 2 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 12–19, la, su 11–17 • 31.8. asti Pitsien aika Nuutajärvi Avoinna joka päivä 10–18 • 31.8. Wanha Satama Pikku Satamakatu 3–5 • 20.–21.9. 71 Taito414_s70-71.indd 71 15.8.2014 21.43. Heijastuksia Baltiasta, taidenukkeja Höyry-galleria Korpilahden satama Avoinna ma–pe 11–18, la–su 12–16 • 6.–28.9. Kitarasoittimia Lapualta Mikkeli Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18 • 31.8. Hanna Tynkkysen himmeleitä Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 31.8. asti Ryytimaan räsymatot – matot kasvimaan katteena Naantali Naantalin museo Mannerheiminkatu 21 Avoinna ti–su 11–18 • 31.8. Kersti Vaks – lasihelmiä Virosta • 12.9.–31.12. Sanomista – 15 kuvataiteilijan kalligrafianäyttely Turku Brinkkalan galleria Vanha Suurtori 3 Avoinna ti–pe 12–19, la–su 11–17 • 7.9. sati Nypläten luonnosta pitsiksi – Laura Rosenbergin pitsitöitä Riihimäki Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 14.9. asti Uusi ilo – Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta • 13.9.–7.12. Taito ?Nro 4 • 2014. Maalauksia – Olli Joki • 1.10. Habitare14 • 10.–14.9. asti Canvas – Henrica Langh ja Sirpa Särkijärvi yhdistävät muotoilun ja taiteen Vaasa Käsityöntalo Loftet Raastuvankatu 28 Avoinna ma–pe 10–17, la 10–15 • 7.9. asti Lasia raikkaudella: Marjut Numminen ja Aino Vilpas • 31.8. Messukeskus Messuaukio 1 • 10.–14.9. asti Mari Aittokoski, Kaisa Ropo, Elisi Roponen, lasija keramiikkataidetta, valokuvia Raisio Raision museo Harkko Nallinkatu 2 Avoinna ti–to 10–18, pe 10–16, la–su 12–15 • 31.8. asti Loja Saarinen – Taidetta ja elämää Hvitträskissä ja Cranbrookissa Kuopio Galleria Carree Kauppakatu 13 Avoinna ke–to 11–18, pe–su 12–16 • 17.9.–5.10. asti Lasimiehet Jake ja Jones – Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso • 5.9.–12.10. asti päivittäin klo 11–17, 1.10.–21.12.2014 ke–su klo 11–17 • 16.11. asti Nykyaikaisia huonekaluja – Stockmannin piirustuskonttorin muotoilua Kirkkonummi Hvitträsk Hvitträskintie 166 30.9. Vierailu Yorkshiresta – koruja ja taidegrafiikkaa • 4.10.–1.11. • 24.10.2014–18.1. Toni Kokkila, Lasismi Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä nuorenpolven lasintekijän Joonas Laakson teoksia. Antiikki14 • 10.–14.9. asti Anne-Maarit Lampila Kuitukollaasi- ja sekatekniikkateoksia Teurastamo Työpajankatu 2 Avoinna ma–pe 11–20, la–su 10–18 • 6.–14.9. Lähimuoto – Helsinki Design Week -näyttely Design Forumin Showroomissa muotoilua kotimaiselta muotoilijakollektiivilta &Brosilta. asti Retro, Kitsch, Design – Mitä museo kerää. ValoLight14 Stoa, parvikellari Turunlinnantie 1, Itäkeskus Avoinna ma–to 9–20, pe 9–18, la–su 10–16 • 21.9
a Se ur aava ss hd itaa n po sä es hd le n my ös kä si ty öala a tu le va is uu tt itell ää n es ä sek ja haas te ita ilu n ilpa -k ia Fo lk is ta Po pp ijät. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2014 loppuun. 58 euroa?/?vuosi) 6 numeroa. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. tek ja öt ty palk itu t ilta löydät Le hd en si vu n tapaa n my ös B ea d a K in n ar in en tu tt uu ala n mo ne t mu ut ja t tek ijä ise t mi ele nk iin to tu ot tee t. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. Silloin kannattaa virittää kangaspuut ja ryhtyä kutomaan tyylikkäitä huiveja, kuten kuvan Fuugaa. www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! Tilauskortti Lehden saaja Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Lähiosoite Tilaan TAITO-lehden . Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. 03 4246 5340. Sukunimi Etunimi Taito maksaa tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin . kestotilauksena hintaan 2?x?29?euroa (yht. 73 15.8.2014 20.14. Postinumero ja -toimipaikka Taito414_s14-74_xxx.indd 73 Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima Taito ?Nro 4?• 2014. 00 6:04 PM Seuraavassa numerossa 5/2014 ilmestyy lokakuun 29. tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. päivä Pidetään Huiveista kiinni Seuraavan lehden ilmestyessä on jo syksy hyvässä vauhdissa. •
Lopetusreunassa on vuorotellen muutama nurja ja muutama oikea kerros. Diagonaalin muodostavat kavennukset ja niitä vastaavat lisäykset tehdään joka toisella kerroksella: sivuille tulee 1 s:n lisäys (1. Kokeneempi neuloja ei tarvitse kirjallista ohjetta, vaan pystyy kyllä ratkaisemaan valmiistakin neuleesta työtavat ja tekniikat, joilla tekstiili on valmistettu. Diagonaalin kavennukset 4.. Lapasen sivun lisäykset ja vastaavasti myös lisätään 4 s työn joka toisella kerroksella. 6. puikon alkuun ja 2. Kärkisilmukat 2. 2. Luo ensin kaikki silmukat (= kär- jen molemmat sivut) yhdelle puikolle ja siirrä sitten silmukat neljälle puikolle, niin että vuorotellen joka toinen menee aina etummaiselle ja joka toinen takana olevalle kahdesta rinnakkaisesta puikosta. Nuoli kertoo työn valmistamissuunnan: kärjestä ranteeseen! Nämä lapaset ovat pienelle pojalle ja kun niissä on pitkät varret, ne pysyvät hyvin kädessä. Lapasen sivun lisäykset. Lapasen kämmenpuolen ja selkäpuolen keskikohdalle tulee 3 o yhteen kavennus. Aloitussilmukat ovat nyt neljällä puikolla. Neulontasuunta 3.. Neuletta voi ”lukea” ja se on mielenkiintoista! Tämä diagonaalilapanen neulotaan kärjestä ranteeseen. puikon loppuun), se on tehty puikon reunimmaisen ja sitä seuraavan silmukan välisestä edellisen krs:n silmukkapohjukasta kiertäen. Yhteensä kavennetaan 4 s 5.. Kuvat ja ohje Pirjo Sinervo 6.. 1.. Peukalon kohta 74. Kärki on valmis 1.. Peukalon kohtakin on vinossa, diagonaalisesti!. Punomosta poimittua Tällä palstalla poimitaan lyhyitä vinkkejä ja neuvoja punomo.fi -sivustolta. Diagonaalina neulotun osan jatkoksi on neulottu ranneosa 1 o 1 n joustinta. Yksi kerros on neulottu ja kärki on heti valmis! 3. 4. Taito ?Nro 4?• 2014 Taito414_s14-74_xxx.indd 74 15.8.2014 20.14. ja 4. ja 3. 5. Sitten sileää ja sileän alussa vartta on levennetty yhdellä silmukalla joka puikolla. Diagonaalilapaset Risa löytölapanen odotteli vuoroaan päästä uuden toteutuksen vauhdittajaksi
TOIi2K V 01A ä 4.in-dM li n d Y eet . L AHDEN MESSUKESKUS 1.-2.11.2014 TULE VIETTÄMÄÄN ILOISTA MESSUPÄIVÄÄ YKSIN TAI PORUKALLA! Lisätiedot / ryhmämatkakyselyt 040 6588 262 Maahenki_4-2014_A5_cmyk_OIK.indd 1 15.8.2014 16.48 Etsitkö lankaa. Ku sign teet . ik www.h keet b atiikkii www.f asadesign n. acebo .fi ok Eija Pensasmaa 2. Kirja sisältää yli 40 kansanomaista sukkaa ja lapasta aina 1700-luvulta 1940-luvulle asti. 02 337 111 KÄ TE VÄ • K Ä D ENTAIDOT • HARR ASTEET • LUKEMINEN Saat upean Sukupolvien silmukat -neulekirjan 28,50 euron tarjoushintaan (norm. Postimaksu lisätään hintaan. Seinäjoki Areena 3.–5.10.2014 TaiTotiski on kauniiden TaiTotiskin asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. TE KE VÄ LU KE VA www.lahdenmessut.fi Kirjaan on koottu museoiden kätköistä Karjalan sukka- ja lapasmalleja uudelleen ohjeistettuna. toivoisitko kotiin jotain kaunista. antamo t m s n u k o ja a ir tar ti ja k i Sinull ulliseen d e Taito-leh ita, jonka vuoks a t is irjo ne ulttuurik k a kumppa t is a adukk nauttia la 24.–26.10.2014 TURUN MESSUKESKUS Kädentaidot, sisustus ja lahjatavarat | Terveys, kauneus ja muoti Harmony – ekologinen elämäntapa | Hyvinvoinnin Plaza Koulutus ja matkailu Tällä kertaa lukijatarjouksemme koskee ihastuttavaa Sukupolvien silmukat -kirjaa. kaipaatko puikkoja?tahtoisitko värjätä. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. L 1 YM Haittila oimie ÄL Ä, p ntie 4 n Lom A, 378 . Sinunkin yrityksesi voisi olla tässä 4/2014 • 11,50 • Kysy edullisia mediapakettejamme Materiaa Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • • • Nukentekijä Piitu Nykopp Maria Malmströmin ihana nukkekoti Artikkeli: Eva Anttila 044-580?3957, 03-7515?338, eipenposti@gmail.com HasaD Taito414_s01,s76.indd 2 Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com K au n iiden Levafi x-v onnistu ärit ja apua ine v Vahat iin värjäyksii et ja tarv n. TilaukSeT puhelimitse numeroon 09-751 2020 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. haluaisitko käsityömatkallE. Taito ?Nro 4 • 2014 lit tiski .com/h Langa asade t . www.osaavanainen.fi AVOINNA pe 10–18, la–su 10–17 | p. ! a j i k u l eistyöt h y e t l a v l inu ahenki o s S Messut täynnä arjen iloja Kolme messupäivää – hyvä valinta uu Ma ahdollis joushintaan. löydät tämän lehden sivuilta. 38,50 euroa). tykkäisitkö tiEtää mitEn. 00 AKA (03) 54 Kotisiv assa 2 109 A (Toij ut ja v a 5 la ) www e r k 8/ 11/201 k okaup .toika 4 .com pa: asioi den K au p p a esign_t TEE ITSE upeita karjalaisn euleita • Kasvokka in: Kaisa Turtiainen TaitoTiski_4-2014_A5.indd 4 aitotisk 3:59:44 PM Katso mit www.l Huovu ä kaikkea ahtisen tusv v askarteluu n! 15.8.2014 16.44 20.29 15.8.2014
Osallistu, koe, keskustele ja ota haltuun oma tilasi 10.–14.9. LIPUT ETUKÄTEEN 15/9 € VERKKOKAUPASTA: SHOP.MESSUKESKUS.COM TAPAHTUMAN AIKAAN JA KASSOILTA 18/11 €. LIPPU 30 € Taito414_s01,s76.indd 1 TEE ITSE upeita karjalaisneuleita • Kasvokkain: Kaisa Turtiainen Yhteistyössä: Taito414_s03-05.indd 1 20.29 15.8.2014 11.42. 6 414887 433853 14004 4/2014 743385-1404 PAL.VKO 2014-44 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! • 4 • 2014 Huonekalu /sisustus /design-messut • • Nukentekijä Piitu Nykopp Maria Malmströmin ihana nukkekoti Artikkeli: Eva Anttila 10.–14.9.2014 Messukeskus Helsinki SAMAAN AI KAAN: ArtHelsinki NYKYTAITEEN MESSUT Antiikki ANTIIKIN, VINTAGEN JA TAITEEN MYYNTITAPAHTUMA ValoLight VALAISTUSALAN TAPAHTUMA Habitaressa otetaan tila haltuun! Esimerkkiä näyttävät Aamu Song ja Johan Olin, jotka vastaavat ahead!-alueen arkkitehtuurista. habitare.fi YLEISÖLLE: TO KLO 14–18, PE KLO 10–19, LA–SU 10–18. AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10–18, TO KLO 10–14