GreenCraftIlmoitus_Taito5_2015_matala.indd 1 10/28/2015 10:03:16 AM 5/2015 • 12,00 e • Taito.fi TuTusTu korsnäsinpaiTaan Teemana kuiTuasiaa Tee hauskaT pallo-sukaT messu-uuTuuksia suomalaisen käsiTyön ysTävä – kauneuTTa ja kesTävää kehiTysTä Taito515_s03-05_x.indd 1 28.10.2015 14.47 5 • 20 15 6 414887 433853 1 5 5 74 33 85 -1 50 5 PAL.VKO 2015-53 Taito515_s01,s76.indd 1 28.10.2015 16.04. Löydät oman asuinpaikkakuntasi lähellä olevan Taitoyhdistyksen yhteystiedot nettisivulta www.taito.fi. www.greencraft.fi Tuoteideat ja kuvat Taito Pohjois-Pohjanmaa / Johanna Lumila. Käyttämällä Green Craftmateriaaleja teet ympäristömyönteisen valinnan, koska annat materiaalille uuden käyttötarkoituksen. UUSI HUOPAMATERI AALI JOKA KIERRÄTTÄÄ POISTOTEKSTI ILIT ! TULOSSA HELMIKUUSSA 2016: Neulekeräys taitoyhdistyksissä! Vanhat villapaidat kiertoon ja uuteen käyttöön. Tekstiiliraaka-aineet kerätään teollisuudelta ja kuluttajilta ja työstetään mekaanisesti uudelleen .Valtakunnallinen Taitojärjestö toimii Green Craft -materiaalien jälleenmyyjänä
6 € • Ryhmälippu (väh. 10 € • Lapset (7-15 vuotta) .............................. Muutamien taitavien suomalaisten nyplääjien pitsimalleihin lukija pääsee tutustumaan lähemminkin. 20 € • Yhden päivän lippu pe tai su ....... 2016 New Perspectives Heimtextil tuo yhden katon alle kaikki sisustustekstiilien uutuudet. Tutustu laadukkaaseen ja laajaan, yli 2.700 näytteilleasettajan maailmanlaajuiseen tuotteiden ja ideoiden kirjoon. 12 € • Yhden päivän lippu la .................... 040 544 5577 61 24 600 6_ H T_ al lg _T ai to _1 00 x2 97 • C D -R om • IS O 39 • C M Y K • tg : 16 .0 7. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. 10 henkilöä) ............. 20 15 Fi nn la nd Taito515_s01,s76.indd 2 28.10.2015 16.05. 10 € / hlö Lippuja myydään sisäänkäynnin yhteydessä. Postimaksu lisätään hintaan. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Lisäksi Heimtextilin Theme Park esittelee kauden 2016/2017 trendit teemalla ”Well-Being 4.0”. 0400 751 833 KANSALLISPUVUT SARAFAANIT JA FERESIT KIILAFERRET OHJEET JA TARVIKKEET T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com www.susannantyohuone.net Bambuisella Lempirievulla vauhtia ja iloa kotitöihin. 14 € • Opiskelijat, eläkeläiset .................. Tervetuloa tekstiilialan johtaville kansainvälisille ammattimessuille – vuonna 2016 tiistaista perjantaihin. 1. Taito Pirkanmaa ry www.taitopirkanmaa.fi Yhteistyössä: • Kolmen päivän lippu ...................... käsityökorisi kauneimmat langat www.handu.fi UUTTA: tiistai–perjantai 12. Pääsyliput portilta Tilaa uutiskirje • www.kadentaidot.fi/ uutiskirje » Uusia tuotteita ja palveluita » Uusia materi aaleja ja ideoita harrastajille » Näyttelyitä ja työpajoja » Muotinäytöksiä ja esityksiä » Huippuesiintyjiä ja ilmiöitä » Tuhansia muita käsitöistä innostuneita On aika juhlia! 13.–15.11.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.kadentaidot.fi #Kädentaidot Käsityön iloinen karuselli täyttää 20 vuotta! Merkitse päivämäärät kalenteriisi ja tule viettämään Suomen suurinta käsityön juhlaa Tampereelle! Katso ihanat kilpailut ja osta samalla liput netistä www.kadentaidot.fi Suomen Kädentaidot Aukioloajat • Perjantaina 10–18 • Lauantaina 9–17 • Sunnuntaina 10–17 Taito-lehden ystävät Huovutukseen hurahtaneiden materiaalija ideapankki! • upeat materiaalit, ohjeet ja kuvat • kurssit ja tilaustyöt Felt Faction Ky Elina Saari www.feltifactory.. p. Lisätietoja ja liput: heimtextil.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. www.maahenki.fi 17 € (ovh 35,00 €) Suomalaista nyplättyä pitsiä käsittelee Rauman ja Heinämaan pitsejä, niiden muuttumista ja käyttöä. Lukijatarjous Kirjassa on 176 kookasta sivua, tietokirjailija Helena Honka-Hallilan asiantunteva selostus ja upeat kuvat. Teos sisältää myös katsauksen pitsinnypläyksen kehittymiseen eri puolilla Eurooppaa. Ryhmäliput jo ennakkoon verkkosivuiltamme. – 15. Nyt myös jälleenmyyntiin. Lisää inspiraatiota tarjoaa tekstiilialan ajankohtaisia asioita kuten kestävää kehitystä käsittelevä oheisohjelma. 20 15 D U : 14 .0 9
044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 64 €, kestotilaus 2 x 29,50 € (yht. Mielipiteet heidän vastaanottamisestaan ovat jakaneet kansaa niin rajusti, että välillä on oikein pitänyt ihmetellä, onko tämä hiljainen ja syrjäinen Suomi tosiaan se sama kuin miksi sen olen aina kuvitellut. He voivat osata suomen kielen, mutta pahimmissa tapauksissa se onkin sitten ainoa yhteinen tunnusmerkki niin sanotun ”normikansalaisen” kanssa. 53 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. 040 7525 160 www.taito.fi Avustajat: Katarina Boijer, Anna-Maija Bäckman, Mia Hemming, Leila Itkonen, Tiina Kaarela, Riitta Mikkonen, Peikko Pitkänen, Merja Räty. Eli: meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea. Tarkoitan heillä ihmisiä, joista käytetään nimitystä syrjäytyneet. Uskon, että maahanmuuttaja tuntee sen saman ilon kuin koulunsa keskeyttänyt viitasaarelainen Mirva, joka on omin käsin valmistanut kotiinsa ensimmäisen mattonsa. 040 544 5577 61 24 600 6_ H T_ al lg _T ai to _1 00 x2 97 • C D -R om • IS O 39 • C M Y K • tg : 16 .0 7. Ja mitä se tuki sitten voisi olla. Meillä on jo nyt omasta takaa ”pakolaisia” – niitä aikuisia ja nuoria, joille yhteiskuntamme tavat ja normit ovat hakusessa. Jos sivuutetaan sellaiset seikat kuten ruoka, lämpimät vaatteet ja katto pään päällä, väittäisin sen olevan tunteita tasa-arvoisuudesta, osallisuudesta sekä onnistumisesta. 1. Tutustu laadukkaaseen ja laajaan, yli 2.700 näytteilleasettajan maailmanlaajuiseen tuotteiden ja ideoiden kirjoon. TaiTo 2015 # 5 3 Pääkirjoitus Loppukesästä lähtien uutisvirrat ovat tulvineet pakolaisista. Tervetuloa tekstiilialan johtaville kansainvälisille ammattimessuille – vuonna 2016 tiistaista perjantaihin. Lisää inspiraatiota tarjoaa tekstiilialan ajankohtaisia asioita kuten kestävää kehitystä käsittelevä oheisohjelma. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Eihän tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä: Suomessa tehdään jatkuvasti ”kotouttamista” muutoinkin. Siis siitä, että opetetaan pakolaiset omaksumaan yhteiskuntamme tavat ja normit. Minua jossain määrin häiritsee puheet kotouttamisesta. Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe / Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 Lahti puh. JOENSuu, Taito Shop PohjoisKarjala, Koskikatu 1. Kuusi numeroa vuodessa. 2016 New Perspectives Heimtextil tuo yhden katon alle kaikki sisustustekstiilien uutuudet. 59 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 26,50 € (yht. meidät tavoittaa myös Facebookista ja intagramista. Ei takerruta kieleen, ei kulttuuriin, vaan mennään ihmisyys ja tekeminen edellä. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Uskon, että mamun riemu on yhtä aitoa kuin turkulaisen alkoholisoituneen Sepen, joka ensimmäistä kertaa elämässään rakentaa tukiasuntoonsa puisen maustehyllyn omin käsin. Varmaan ymmärrätte pointtini. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com UUTTA: tiistai–perjantai 12. Ei tehdä tästä nyt vaikeaa. 20 15 Fi nn la nd 5/2015 12,00 € Taito.fi TUTUSTU KORSNÄSINPAITAAN TEEMANA KUITUASIAA TEE HAUSKAT PALLO-SUKAT MESSU-UUTUUKSIA SUOMALAISEN KÄSITYÖN YSTÄVÄ – KAUNEUTTA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Taito515_s03-05_x.indd 3 28.10.2015 16.15. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. 108. (03) 4246 5340, tilaus@kustantajapalvelut.fi Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. – 15. 20 15 D U : 14 .0 9. Lisätietoja ja liput: heimtextil.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. taitotiina Kustantaja ja toimitus: Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Päätoimittaja Minna Hyytiäinen, minna.hyytiainen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Tekemiselle ja sen mahdollistamiselle on nyt tilausta. HUoM! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. VAASA, Loftet, Raastuvan katu 28. Totean ainoastaan, että he ovat nyt täällä ja sillä siisti. Hänen ajatuksiinsa pääset tutustumaan lehden sivulla 22. vuosikerta. Pieniä asioita maailmankaikkeudessa, mutta yksilötasolla ne voivat olla merkityksellisempiä kuin arvataankaan. Pientä suurta maailmankaikkeudessa Tiina Aalto Kuva Sami Perttilä IlomIelIn kuulutan myös teille lehden lukijat, että Taitoliitto on saanut uuden kipparin, Minna Hyytiäisen. 040 7489 271 Verkkotoimitus Johanna Aydemir johanna.aydemir@taito.fi, puh. Lisäksi Heimtextilin Theme Park esittelee kauden 2016/2017 trendit teemalla ”Well-Being 4.0”. Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Varmista yrityksesi näkyminen! kysy edullisia mediaPakettejamme eija Pensasmaa, puh. En lähde ottamaan kantaa siihen, mitä pitäisi, kuinka paljon ja millä tavalla
7 Tamperelainen agTuvi on valmiSTanuT koTimaiSia laSTenaSuSTeiTa jo yli 20 vuoTTa. alussa 3 Pääkirjoitus: Pientä suurta maailmankaikkeudessa 6 Saapuneet 7 Ilun tutka 8 Messut: Habitare 10 Messut: Tendence 12 Kirjat 14 Alustaja: Suomen Käsityön Ystävät sisällä s. 32 T IIn a a a lT o T IIn a a a lT o Leena Rajala esittelee alpakanvillaan erikoistunutta kehräämöä ja myymälää pienessä Mathildedalin kylässä. empun kioskissa valmistetaan tällä kertaa huopainen joulutabletti. 18 Kasvokkain: airi Hietala – Pergamentin löytäjä 22 Aikarauta: Minna Hyytiäinen Teema/ Kuituihin hurahtaneet 23 Ruukin kehräämö 28 Sirinä-design 30 Sanski Matikainen 32 Yritys: agtuvi – Sitkeästi kotimainen 36 Tekijä: Maaria ja Ilpo Tiensivu – nahan koristajat 39 Kolumni: Susanna Mattheiszen Tendence-meSSuilla eSiTelTiin muun muaSSa linTulauTaTrendejä. 23 S . 60 Taito515_s03-05_x.indd 4 28.10.2015 15.53. Ju S S I S o Ja K K a kanSi: Mirja Marsch taiteili kansikuvamme korsnäsinpaidan kuvioiden pohjalta. Tutustu paitaan alkaen sivulta 40. S. Lue yrityksen tuoreimmat uutiset alkaen sivulta 14. sisältö 5 •?2015 s. www.vogelvilla.com S a M I P e R T T Il ä 4 TaiTo 2015 # 5 Liekki on Akseli Gallen-Kallelan tunnetuin ryijymalli ja se kuuluu Suomen Käsityön Ystävien valikoimaan
66 Taito515_s03-05_x.indd 5 28.10.2015 15.53. 20 15 D U :0 8. s. – 2. 2016 Frankfurt am Mainissa creativeworld.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. Edinburgin keskustassa voit törmätä kylttiin, joka ohjaa peremmälle: aseseppä Paul Macdonaldin pajaan. 10 .2 01 5 Fi nn la nd 30. 1. Tule noutamaan parhaat ideat oman menestyksesi eväiksi. 040 544 5577 Menestys alkaa inspiraatiosta! Tervetuloa maailman johtaville harrastus-, askarteluja taiteilijatarvikkeiden ammattimessuille. käsillä G u n n a r B ä c k m a n 40 marketta Luutonen – korsnäsinpaidat, rakkaat tutkimuskohteet 44 korsnäsin väriläiskä ei poistu muodista 46 Tanssivat tytöt, ohje korsnäsinpaitaan 52 Figaro-huivi 54 roosa nauha -sukat 59 raffia-kranssi 60 Empun kioski – Joulutabletti s. 2. 40 lopussa 61 Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa 62 Svenska sidor 66 Taito world: Seppä Paul macdonald Edinburgista 70 Tapahtumat 74 Ystäväkirja: raija manninen TuTusTu korsnäsinpaiTaan ja innosTu Tekemään sellainen iTse! P E ik k o P iT k ä n E n 61 21 600 4_ C R E_ al lg _T ai to _1 00 x2 97 • C D -R om • IS O 39 • C M Y K • tg : 04 .0 9
He muodostavat yhdessä COMPANY-nimisen muotoilutoimiston. Peitossa käytetyt neulepalat ovat kuuluneet 1990-luvulla toimineen yrityksen Heilä & Tiippanan (1994– 2000) mallistokansioon. Pienoisarkissa esitellään erilaisia tekniikoita sekä myös perinteistä teollisempaa valmistamista. Heilä & Tiippana Raija Manninen Taito515_s06-13_xxxx.indd 6 29.10.2015 11.28. Merkkiehdotuksen Postille tekivät Käsija taideteollisuusliitto Taito ry, Tekstiiliopettajaliitto TOL ry ja Teknisten aineiden opettajat – TAO ry. Pienoisarkin ovat suunnitelleet Aamu Song ja Johan Olin. Merkkisarjaan valittiin useasta eri materiaalista valmistettuja tuotteita, jotka edustavat sekä perinteisiä että uudempia käsityötekniikoita. Oikaisu KäSSäpoStia Marraskuun alussa Posti julkaisi Käden taidot -postimerkkejä, joilla halutaan nostaa käsityön arvostusta. Viime lehden jutussa DIY – Dyykkaa, innostu ja yhdistele (Taito 4/15, sivut 46 ja 50) ollutta peittoa ei ole tehty käytetyistä neuleista, kuten jutusta saattaa päätellä. voit kirJoittaa nimimerkillä, mutta laitathan mukaan kuitenkin nimesi Ja osoitteesi. Postimerkkien väliset tilat on täytetty piirroksin, joissa kuvataan eri valmistustekniikoita. 6 TaiTo 2015 # 5 Saapuneet Saapuneet Jatka keskustelua lähettämällä terveisesi osoitteeseen: toimitus@taito.fi. Pia Heilä asuu nykyään Hollolassa ja suunnittelee neulemalleja kauhavalaiselle Lankavalle sekä pitää käsinja koneneulonnan kursseja Wellamo-opistossa Päijät-Hämeessä. Postimerkeissä esiteltävät käsityöt ovat Tuula Kunnaksen Ruususukat ja Isoäidinneliö, Auli Vasaran Tuohilaukku sekä COMPANYn suunnittelemat Tanssitossut ja Tattijakkara. Lisäksi neuleita vietiin Japaniin. Maija Tiippana on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi pääaineena käsityötiede ja työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Monissa töissä näkyy valmistajien ja muotoilijoiden yhteistyö. voit kommentoida mitä tahansa alaan liittyvää asiaa tai ilmiötä. toimitus valitsee parhaat kommentit Julkaistaviksi, Ja rakentavimman mielipiteen esittäJä palkitaan yllätyspalkinnolla. Wetterhoffin käsija taideteollisuusoppilaitoksesta vaatesuunnittelijoiksi valmistuneet Pia Heilä ja Maija Tiippana perustivat yhteisen yrityksensä opintojensa loppuvaiheessa Hämeenlinnassa. Sarte-neuleita myytiin muun muassa Taito Shopeissa. Heilä & TiiPPana suunnitteli ja valmisti neulevaatteita Sarte-tuotemerkillä
Laurilan lammasja vuohitilalla kasvatetaan suomenlampaita, kainuunharmaita ja ahvenanmaanlampaita. Kotimaiset käsityövalmistajat luovat villaisia ihanuuksia ulottuvillemme ja kaiken lisäksi lampaat kulkevat luonnostaan kauden muotiväreissä! Jos omaT sormet ovat näppärät ja niitä syyhyttää päästä työstämään villaa, tarjoavat monet kotimaisen villan kasvattajat hyvää materiaalia. Aarretta on saatavana useissa eri värisävyissä ja kaikki sävyt on kehrätty lampaiden luonnollisista sävyistä. Tomppa seikkailee myös paidoissa, tiskiräteissä, heijastimissa sekä monissa muissakin tuotteissa. www.laurilan.net alHon HuoPaTeHdas oy perustettiin jo 88 vuotta sitten Jämsän Partalan kylälle, ja yritys on toiminut alusta saakka samassa rakennuksessa. Saman perheen käsissä on syntynyt huopatossuja taukoamatta koko yrityksen historian ajan. Ota kantaa ja näy! www.homomaatuskatomppa.fi M a R ja n e va la in e n Taito515_s06-13_xxxx.indd 7 28.10.2015 15.55. Alhon tuotteiden kotimaisuusprosentti on peräti 90! Naisten huopanilkkurit ovat hyvä esimerkki tehtaan tuotannon nykypäiväisyydestä: ne ovat kauniit, ajattomat, lämpimät, kotimaiset ja täysvillaiset, PU-pohjaa lukuunottamatta. Lisäksi langoissa on tallella lanoliinia, lampaan omaa rasvaa, joka pitää neuleen kosteudensieto-ominaisuuksiltaan ylivoimaisena. TaiTo 2015 # 5 7 Tällä palstalla lankakauppias ja kansanmuusikko Ilona ”Ilu” Korhonen tutkailee maailman tuulia. www.hannelerusila.fi susannan TyöHuoneelTa pärähtää jälleen! Kantaaottava Homomaatuska Tomppa -olkalaukku on harmaata armeijan sarkaa, siinä on puuvillainen säädettävä olkahihna ja Tompan tapaan reteä painatus. Varsinkin harvinaisen kainuunharmaan pehmeä villa on ihastuttava tuttavuus! Villa Laurilassa on myös monenlaista maatilamatkailutoimintaa sekä verkkokauppa. Villaa ei ole myöskään pesty liian tarkkaan, siinä on jäljellä hiven villan omaa rasvaa. Lammasroduksi ovat valikoituneet nämä vanhat maatiaisrodut, sillä ne ovat vuosisatojen saatossa sopeutuneet suomalaiseen ilmastoon ja laidunoloihin. Maatiaislampaista kehrätty villalanka on lämmittävää, käytössä pehmenevää ja kestävää. Shaaleja ei siis ole värjätty. www.alhonhuopatehdas.fi Hannele rusilan kutoma kookas ja tanakka Aarre-shaali lämmittää viileinä iltoina. Hannele Rusila on leimallisesti pohjoiskarjalainen, palkittu kudontayritys Tuupovaarasta, joka valmistaa sisustustekstiileitä ja asusteita luonnonkuiduista. www.handu.fi Ilun TuTka painetaan villaiSella Kirpeinä päivinä on syytä pukeutua lämpimästi, joten miksipä ei villaan. Näissä huopikkaissa on panostettu myös istuvuuteen, sillä niissä on on myös askelta keventävä ja hyvin tukeva muotoileva joustopohjallinen, jonka voi irroittaa ja pestä koneessa
Mallistoon kuuluu moderneja sisustustuotteita ja niitä toteutetaan monin eri tekniikoin. sisusTusToimiTTaJaT ry valitsee vuosittain Habitare-messuilla Toimittajien Tusinan eli 12 viime vuoden kiinnostavinta kotimaista, tuotantoon otettua sisustuksen uutuustuotetta. ehee.fi laHden muotoiluakatemiassa opiskelevien Mikko Lanteen ja Riku Toivosen näkemys tuohesta ja punonnasta näytti pirteästi tältä. Toimittajien Tusinalla yhdistys haluaa nostaa esiin toimivaa arjen designia. 8 TaiTo 2015 # 5 MeSSut Habitare TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo koTimaisen huonekaluvalmistajan Pedron sohvissa on uskallettu käyttää rohkeita värejä ja muotoja. Lisätietoja: taito.fi tekemisen iloa -mallisto toiMittajien tuSinaSSa PalkiTun Tekemisen iloa -malliston takaa löytyvät muotoilijat Elina Helenius (vas.) ja Saara Renvall (toinen oik.). – Design-tuote saa heti oman, läheisemmän merkityksen kun sen saa tehdä ihan itse. Palkittu Palkittu Palkittu Palkittu Palkittu Habitare Palkittu Palkittu Palkittu Habitare Palkittu Habitare Palkittu Palkittu Habitare Palkittu Palkittu Habitare Palkittu Habitare Palkittu Habitare Palkittu Palkittu Palkittu Pinna-naulakko sopii hyvin nuorekkaaseen kotiin. Nyt sitä esiteltiin Habitaren Protoshopissa. ensimmäisTä kertaa palkittavana oli myös käsityönä itse toteutettavat tuotteet: Taitojärjestön Tekemisen iloa -kurssimallisto. Tuohinen-sohvan on verhoillut Siina Salmi. Työryhmään kuuluvat myös Taitoliiton kehittämispäällikkö Jaana Moona sekä Elina Helminen (oik.) Taito Varsinais-Suomesta. Tekemisen iloa -kurssimallisto on Taitojärjestön oma, vuosittain uudistuva, trendikäs, monipuolinen ja itse tekemiseen innostava mallisto. Tekemisen iloa -tuotteita voi tehdä taitokeskusten kursseilla ja osaa voi ostaa taitokeskuksista myös tarvikepaketteina. Toivotaan, että Anni Pitkäjärven naulakko päätyy lopulta myös tuotantoon. Pisteitä korkeatasoisista suunnitelmista, jotka eivät aliarvioi tekijää, vaan päinvastoin rohkaisevat lopussa palkittavaan taitosuoritukseen, toteaa Maire Haarla Sisustustoimittajat ry:stä. PalkiTun Tekemisen iloa -malliston ovat suunnitelleet Saara Renvall ja Elina Helenius. www.pedro.fi Turkulaisen Muotoilutoimisto Eheen valaisimissa on retrohenkeä. apitkajarvi.blogspot.fi S a M i p e R T T il ä Taito515_s06-13_xxxx.indd 8 28.10.2015 15.55
muoToiliJa Asko Laxin Loivu-valaisimet on valmistettu puristetusta ja muotoon leikatusta koivuviilusta. Keittimen ideana on näyttää koko kahvinkeittoprosessi sen sijaan, että se vuorattaisiin muovikuoriin. Valaisimissa on klassikkoainesta. Kiukaan – kuten monet muutkin Sawon uudet saunatuotteet – on suunnitellut muotoilija-taiteilija Stefan Lindfors. www.loivu.com lo iv u a ij a H a n n u la Taito515_s06-13_xxxx.indd 9 28.10.2015 15.55. Ne ovat tyylikkäitä, luonnon mukaisia ja keveitä. TaiTo 2015 # 5 9 puuta ja pirteyttä Syksyn Habitare -messuilla Helsingissä sai monta syytä hymyyn: kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. Tässä muotoilija Aija Hannulan kahvinkeittimessä on komeasti pelkistettyä tyylikkyyttä. cargocollective.com/aijahannula Yllä: sawo-kiuasPerHe on nyt kasvanut varsin näyttävällä uutuudella: samettipinnoitteisella kiukaalla
– Messut menivät meiltä lopultakin ihan hyvin. maealandes.blogspot.fi tys selviää siis vasta ajan kanssa, mutta nyt selvitän jo mahdollisuuttamme osallistua Ambienteen ensi keväänä, tyytyväinen Rundgren totesi. Sen voisi kuvitella sopivan erityisesti kravattikammoiselle nuorelle. Yksi heistä tyytyväisistä oli messuille ensimmäistä kertaa osallistunut mikkeliläinen Pauliina Rundgren. Ne on valmistettu koivusta ja emalista. Lopullinen messumenesSaksan Frankfurtin syksyisillä Tendencemessuilla vieraili liki 30 000 kävijää, kaikkiaan yli kahdeksastakymmenestä maasta. www.lindehermans.be li n d e H e R M a n S Taito515_s06-13_xxxx.indd 10 28.10.2015 15.55. Pauliina Rundgrenin uutuustuotteita ovat muun muassa kuvan Hani-sormus ja Hani-korvakoru. pauliina RundgRen HandiCRafTS oy Mae alandesin korujen taustalla on ajatus ”toisesta mahdollisuudesta”. Hänen korunsa on tehty värikynien teroitusjätteestä. Seuraava Tendence järjestetään 27.– 20.8.2016. Belgialaisen Linde Hermansin solmio on yksinkertaisesti nerokas. MeSSut tendence TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo KäSityötaitoa ja uuSia tuulia Vaikka vierailijoiden määrä viime kerrasta hieman väheni, näytteilleasettajat olivat pääosin tyytyväisiä saavuttamiinsa tuloksiin. Uutuuskorut on suunnitellut Pauliina Rundgren yhdessä työntekijänsä Tytti Vuorikarin kanssa. 10 TaiTo 2015 # 5 a le S S i alessin uutuustuote La Pulcina on päivitetty versio mutteripannusta. Vaikka Tendencen päätuotteet liittyvät sisustamiseen ja lahjatavaroihin, sekaan mahtuu aina myös upeita käsityön taidonnäytteitä. Tilauksia tuli Saksan lisäksi Jenkeistä, Ranskasta, Sveitsistä ja Norjasta, ja nyt on meneillään jälkityö
www.petervogel-holzobjekte.de keraamikko Kati Jünger tunnetaan upeista ja veistoksellisista taidemaljakoistaan. TaiTo 2015 # 5 11 Taito515_s06-13_xxxx.indd 11 28.10.2015 16.24. www.diana-stegmann.de BraSilialaiStauStainen, nykyään berliiniläinen Renata Hori on kiinnostunut vastuullisesta muodista. www.kati-juenger.de kangaSniemeläinen Mari Jalava oli ensimmäistä kertaa kansainvälisillä messuilla yrityksensä Jalavillan kanssa. Sen lisäksi hän työstää upeita käsityötuotteita, kuten kuvan punottu laukku osoittaa. renatahori.com SakSalainen Peter Vogel on nähnyt lahopuiden kauneuden ja tehnyt niistä taidetta sorvaamalla niitä ja lopulta käsitellen ne aineilla, jotka pysäyttävät lahoamisen. SakSalainen Diana Stegmann on huippulahjakas punoja
Virkkuri 3 -kirjasta löytyy muun muassa veikeiden lego-tossujen teko-ohje. Etupäässä kirjassa on kudontaohjeita erilaisista matoista, mutta toki mukana on myös muun muassa ommeltuja ja virkattuja mattoja. Soili Arhan teokset ovat usein kookkaita ja vaikuttavia ilmestyksiä. Mattoja monin tavoin annukka Mikkola, Tea Rahkamaa ja Ritva Kurittu-Kalaja WSOY 2015 Kotimaisia mattokirjoja ilmestyy yllättävän vähän, varsinkin jos verrataan erilaisiin neulekirjoihin. Virkkuri 3 Molla Mills Nemo 2015 Suosittu Virkkuri-kirjasarja on saanut kolmannen osansa. Kovakantinen ja kauniisti taitettu teos jakaa ohjeita ja vinkkejä kolmeenkymmeneen tuotteeseen, jotka on suunnattu miehisempään makuun. 12 TaiTo 2015 # 5 Ki rj at koonnut Tiina aalTo HuippuKirjojen aiKaan Luo nahasta Raija immonen ja Marja-Leena Varila Moreeni 2015 Nahkakäsityöt saattavat tuntua työläiltä valmistaa, mutta niin ei välttämättä ole, jos käsitöihin käyttää kierrätysnahkaa. Teos sopii hyvin myös vasta-alkajalle. Nyt tarkastelun kohteena on luonnonmateriaaleista tehty taide ja erityisesti taiteilija Soili Arhan tuotanto. Taito515_s06-13_xxxx.indd 12 28.10.2015 15.56. Paitsi että kirja on upea kuvateos, siinä on paljon myös vinkkejä luontomateriaalien käytöstä ja niiden keruuajankohdista. Luo nahasta -kirja sisältää selkeitä ohjeita pieniin sisustusja käyttöesineisiin. Kirjassa nimittäin opetetaan muun muassa virkkuukoukun vuoleminen. Tekstiilitaidetta luonnosta Soili arha ja Teija isohauta Maahenki 2015 Tekstiitaidetta luonnosta -kirja jatkaa kustantamo Maahengen laadukkaiden kulttuurikirjojen sarjaa. Tänä syksynä markkinoille on ilmestynyt kuitenkin uutuuskirja, jossa annetaan ohjeet noin neljäänkymmeneen mattoon. Virkkuumalleja on muun muassa kaiuttimen päällisestä, neulepaidoista ja kasseista aina työvälineiden työstöön saakka
TaiTo 2015 # 5 13 Talven hopeiset hiutaleet ilona Pietiläinen Docendo 2015 Talven hopeiset hiutaleet on suurikokoinen inspiraatiokirja jouluihmiselle. Miten ihanat miniReinot! Niidenkin tekoohje löytyy Väinölän joulukirjasta. Kirjassa on ohjeita monenlaiseen perinteiseen jouluaskarteluun. Paketoi kauniisti Jane Means (Suom. Julboken Lotta Glave Hemslöjdens förlag 2015 Kun selaa pientä ja sympaattista Julboken-kirjasta, ei voi kuin ihastella tapaa, jolla ruotsalaiset tekevät joulustaankin erityisen iloisen ja värikkään. Julboken on kirjanen iloiselle jouluihmiselle. Kirja on upea pelkästään selailla, mutta sen lisäksi teos on myös hyvin käytännönläheinen. Taito515_s06-13_xxxx.indd 13 28.10.2015 15.56. Nukkekoti Väinölän joulu Maria Malmström Tammi 2015 Maria Malmströmin kolmas nukkekotikirja on vähintäänkin yhtä valloittava kuin aikaisemmatkin. Nyt siitä on tehty myös värikäs ja inspiroiva kirja. Kirjassa on kymmeniä ohjeita pienten esineiden valmistamiseen. Kirjassa on pieniä vinkkejä kodin sisustamiseen ja kaunistamiseen sekä tietysti jouluisia ja tunnelmallisia valokuvia. Eva Katajamäki) Minerva 2015 Taas on se aika vuodesta, jolloin verrytellään paketointitaitoja. Alla hauskat kinkkutikut. Valo leikkii paperilla Tiina Rinne Gummerus 2015 Kotien hukkapapereille on nyt käyttöä, sillä Tiina Rinteen Valo leikkii paperilla -kirja kertoo kymmenittäin erilaisia tapoja, joilla loihtia hukkapapereista kauniita sisustusesineitä. Nyt Väinölässä vietetään joulua
Yritys on jo joutunut vähentämään henkilökuntaa, mutta vuokrakuluissa saattaa olla vielä nipistettävää. Vierailijan katse osuu ensimmäisenä Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn suunnittelemaan sinisävyiseen Liekkiin. 136-vuotias Käsityön Ystävät harkitsee toimintansa siirtämistä naapurirappuun, nykyistä pienempiin tiloihin. Taidekutoja työskentelee kangaspuilla, ompelimossa kirjaillaan lippua lennostolle. Suomen Käsityön Ystäviä voi pitää suomalaisen taideteollisuuden kivijalkana. Moderni, noin kymmenen neliön suuruinen Joki-ryijy on ollut Sanna Reinikaisen päätyö useita kuukausia. Sen jälkeen, kun Käsityön Ystävät aloitti ryijytarvikkeiden postimyynnin 1920-luvulla, ryijyjä alkoi valmistua myös kotien kangaspuilla melkein kuin sieniä sateella. Yritys on valmistanut taideja sisustekstiilejä jo 136 vuotta. Opiskelijaelämää symboloivan Joen koti tulee olemaan Helsingissä Haaga-Helian liiketalousammattikorkeakoulun aulassa. – Käsityötaidetta kohtaan tunnettu arvostus ei korreloi tilausten määrän kanssa näinä taloudellisina aikoina, Linnanmäki perustelee. Tällä hetkellä yritys joutuu taistelemaan varsinkin isoja tilauksia saadakseen. Y rityksen kutomossa on silti kova tekemisen meininki. – Näin loppusuoralla voin puhua jo viha-rakkaussuhteesta Jokea kohtaan. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 14 28.10.2015 15.38. SKY:n toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäki toivoo, että suomalaisen käsityön arvostus näkyisi myös tilauksina. Toimitusjohtaja Sirpa Linnanmäen huoneen ovi on avoinna, mutta nainen tietokoneella on keskittynyt muuttoasioiden selvittämiseen. Eteisaulassa havisee historia. 14 TaiTo 2015 # 5 AlustAjA TeksTi LeiLa itkonen kuvaT Sami PerttiLä Suomen Käsityön Ystävät taistelee pitkien perinteiden ja käsityöosaamisen säilyttämisen puolesta. Voimalla taitaVien naisten S uomen Käsityön Ystävät Oy:n ateljeessa on hiljaista – kaikki osaavat kädet ovat kiinni työssä. Koska ryijy on melkein 2,5 metriä leveä, sen kutominen etenee kolmenkymmenen sentin päivävauhtia, Reinikainen kertoo
ek ei ole itse kutonut ryijyjä, ja hän kiittelee taidekutoja sanna reinikaisen osaamista. reeta ekin teos symboloi opiskelijaelämää. – Sanna pystyi näkemään ryijyn isompana pintana ja hänen kokemuksensa on ollut korvaamatonta esimerkiksi sävyeroja haettaessa. – Loppuvaiheessa jännitys kasvaa, olenhan nähnyt ryijystä kangaspuilla kerrallaan vain pienen pätkän. Ryijyn tilannut Haaga-Helia-säätiö antoi kutsukilpailuun osallistuneille nuorille suunnittelijoille vapaat kädet. TaiTo 2015 # 5 15 joki on uusin tAidonnäyte 2,35 kertaa 4,3 -metrinen Joki-ryijy on Käsityön Ystävien uusin kruununjalokivi. • Sirpa Linnanmäki esittelee Joki-ryijytilateoksen luonnosta. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 15 28.10.2015 15.38. Ryijyn voimakkaan värimaailman Ek rakensi tietokoneella. Ek rakensi Joen luonnoksen käsinmaalaamistaan elementeistä, jotka hän myöhemmin skannasi ja jatkotyösti tietokoneella. – Teoksessani voi nähdä veden kuohuvan, mutta työstä löytyy myös yhtymäkohtia opiskelijaelämään, Ek kertoo. Jättikokoisen ryijyn suunnitteluja valmistusprosessi on tarjonnut mielenkiintoisen matkan sen suunnittelijalle, Aaltoyliopiston tekstiilitaiteen opiskelija reeta ekille. Säätiö toivoi suunnittelijoilta vain, että ”yllättäkää meidät”. TaideKuToja Sanna Reinikaisen suurtyö, Joki, on pian valmis
Toimintansa jatkumiseksi SKY tarvitsee kuitenkin myös uusia tuotteita ja toimintatapoja. Katerakenne on haastava, mutta uniikkia tekstiilitaideosaamista ei voi noin vain siirtää ulkomaille, Joen tekoa seuraamaan tullut Sirpa Linnanmäki sanoo. Seuraavana ”steppinään” SKY aikoo luoda sisustustekstiilejä uudenlaisista materiaaleista. Kaikki heistä tekevät lähes kaikkea. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 16 28.10.2015 15.38. Käsityön Ystävissä toivotaan, että Joki toimisi suurikokoisten edeltäjiensä tavoin myös siinä suhteessa, että se toisi uusia tilauksia. Siellä luodaan uutta, mutta myös vaativien tekstiilien korjaustyötä. Tällä hetkellä ompelimossa on esillä niin ihmiselämän alkuvaiheeseen kuin sen loppuunkin kuuluvia tekstiileitä. – Kehitämme niitä nyt hartiavoimin, Sirpa Linnanmäki sanoo. Suvussa kulkeva kastemekko odottaa uuden nimen kirjailua ja arkkupeitot lähtevät saattelemaan vainajia viimeiselle matkalle. si nuoren suunnittelijaparin Saanan ja Ollin uutuusryijyä Elonkiertoa. Puolustusvoimat on yksi ompelimon suurimmista asiakkaista. – Myös monet bloggarit kiinnittivät meidän tuotteisiimme huomiota. Suurin niistä on Tapiolan pääkonttorin seinältä löytyvä Sammalseinä. 16 TaiTo 2015 # 5 – Jälkipolvet tulevat varmasti pitämään Jokea kansallisaarteena. – Minun työkuvani on laajentunut kokopäiväisestä kutojasta tarpeen tullen myös muun muassa verkkokaupan ylläpitämiseen ja markkinointihommiin, Sanna Reinikainen sanoo. Esimerkiksi puuja selluloosakuiduista syntyy mielenkiintoista jälkeä. Käsityön Ystävien osastolla ihasteltiin esimerkikSanna Reinikainen on tehnyt SKY:n aikana nelisenkymmentä ryijyä. – Aiemmin teimme paljonkin kattaustekstiilejä yrityksille, mutta ne ovat jääneet, 14 vuotta SKY:ssä työskennellyt Sihvonen kertoo. Näkyvyyteen satsataan niin paljon kuin voidaan. Alkusyksystä Design Weekin aikaan SKY:llä oli oma näyttelyosasto Jätkäsaaressa. Ajan mittaan tilauskanta on osin muuttunut. O saava, mutta pieni yritys toimii tällä hetkellä neljän vakituisen työntekijän voimin. Käsityön Ystävissä seurataankin mielenkiinnolla esimerkiksi SKY Oy:n hallituksen puheenjohtajan, teknillisen korkeakoulun tutkijan Pirjo Kääriäisen tutkimustyötä. Tällä hetkellä Käsityön Ystävillä ei ole jonossa yhtään vastaavan kokoluokan projektia. – Uskon, että nostimme profiiliamme kävijöiden keskuudessa. Vastaavankokoisia ryijyjä ei valmistu montaa vuodessa, Sirpa Linnanmäki sanoo. – Suomalainen käsillä tekeminen on hintavaa, eivätkä asiakkaat ole aina valmiita maksamaan sellaisia hintoja, joita meidänkin toimintamme ylläpitäminen edellyttää. T aideompelimon puolella SKY:llä on ainutlaatuista osaamista. Tänään Kaisa Sihvonen keskittyy kirjomaan lippua käsin. Osastomme toi hyvin esille sen, että olemme muotoiluyritys muiden laadukkaiden muotoiluyritysten joukossa, Linnanmäki sanoo. KuparilangaSTa syntyy kaunista jälkeä
– On vaara, että suomalainen tekstiilitaidetuotanto ja sen työn osaaminen hiipuu pikku hiljaa. Omiin toimitiloihin vierailijoiden kutsuminen on Käsityön Ystäville myös markkinointikeino. SKY:llä on käytössään 250 eri sävyä. T aloudellisesti tiukkoja aikoja on koettu ennenkin, mutta tulevan suhteen Käsityön Ystävissä on pohdittu jopa sitä, voisiko yrityksen omistuspohjaa muuttaa. – Me teemme joka päivä parhaamme ettei niin kuitenkaan kävisi, Sirpa Linnanmäki sanoo. Kaikki silminnähtävä todistaa siitä, että kuvataiteilija Fanny Churberg ja arkkitehti Jac Ahrenberg olivat oikeassa vuonna 1879, kun he vetosivat suomalaisnaisiin, jotta nämä keräisivät kansankäsitöitä sekä pyrkisivät edistämään niihin liittyvää osaamista. Alan koulutustakin on karsittu paljon viime vuosina. TaiTo 2015 # 5 17 Taideompelimon puolella tehdään tarkkaa työtä tohtorinviitan kauluksista viireihin ja Puolustusvoimien tilaamiin lippuihin. Vakavarainen omistaja mahdollistaisi niin uusien toimintatapojen kokeilun kuin kansainvälisten markkinoiden haarukoimisen. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 17 28.10.2015 15.50. ToiminTansa jaTkumiseksi skY TarviTsee uusia TuoTTeiTa ja ToiminTaTapoja. on pohdiTTu jopa siTä, voisiko YriTYksen omisTuspohjaa muuTTaa. Arvopohjaltaan ja sielultaan oikeanlainen omistaja pystyisi viemään yritystä eteenpäin, Linnanmäki uskoo. Helsingin Sörnäisissä esillä on koko laajan osaamisen kirjo. Minkälaisia ajatuksia artikkeli sinussa herätti. – Tällä hetkellä käytössä olevilla resursseilla emme pääse kansainvälisille markkinoille. Käy jättämässä kommenttisi toimitus@taito.fi lankapuussa näkyy pieni osa valtavasta lankavärivalikoimasta. Kaisa Sihvosen käsissä valmistuu juuri jääkärilipun leijonavaakuna
18 TaiTo 2015 # 5 KasvoKKain TeksTi ja kuvaT Riitta Mikkonen Airi HietAlAstA tuli käsityöläinen vasta, kun ura toimistoja hallintohommissa oli saatettu loppuun. 18 TaiTo 2015 # 5 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 18 28.10.2015 16.30
TaiTo 2015 # 5 19 HieTala löysi vuosien kokeilujen jälkeen vuohennahan, joka taipuu herkiksi ruusuiksi. Aputoiminimet ovat Design Airi Hietala ja Apa’s Jewelry. Siitä on nyt noin reilut kuusi vuotta, ja monta muuta kurssia on tullut käytyä senkin jälkeen, niin yrittäjäkoulutusta kuin erilaisia kädentaitojakin. S itten tekeminen olikin edennyt jo sen verran pitkälle, että piti perustaa toiminimi Apan Koru, jotta hän sai leimausoikeudet omille töilleen. Pian alkoi valmiin mallin mukaan tekeminen tympiä. Osa-aikaeläkkeelle päästyä kuitenkin jokin kolahti, kun työkaveri sai houkuteltua kädentaitojen kursseille kansalaisopistoon. Niiden lisäksi hänen piti löytää vielä jotain omaperäistä: korumateriaaliksi pergamentin. n urmeslainen Airi Hietala sanoo, ettei ole koskaan pitänyt itseään varsinaisesti käsityöihmisenä. Kun kokoeläkkeelle jäämisen aika tuli vuonna 2009, Airi sai lähtiäislahjakseen hopeakorukurssin Kankaanpään opistolla. Ensin purettiin sähköjohtoa ja tehtiin lenkkejä ketjua varten, sitten käänneltiin hopealankaa. Työura tuli tehtyä toimistoja hallintohommissa, ja harrastukset liittyivät enemmänkin leivontaan sekä puutarhaan. Pergamentin löytäjä Airi Hietala ehti päästä eläkeikään ennen kuin löysi itsestään käsityöläisen ja yrittäjän. Kipinä oli syttynyt, ja se oli huomattu myös työpaikalla Nurmeksen seurakunnassa. MAiJA LAuRinEn-CzinEgE Taito515_s16-74_xxxxx.indd 19 28.10.2015 15.38. Tuli kokeiltua lasitöitä, posliininmaalausta, keramiikkaa… Korukurssilla se sitten tapahtui
Kurssia veti graafikko ja hopeaseppä Karri Sutinen . Se on kuitenkin paksuutensa takia erittäin haastavaa muotoiltavaa. siannahasta saa mielenkiintoisen näköisiä tuotteita, joille nahassa näkyvät karvatupen jäljet antavat lisäelävyyttä. P ergamentti on nahasta liottamalla ja hiomalla valmistettua ohutta levyä, joka ennen ajanlaskumme alkua syrjäytti kestävyytensä ansiosta kaislasta valmistetun papyruksen kirjoituspohjana. Sen takia jokainen koru on yksilö. Valmiita malleja ei tarvitse antaa, mutta kenties ehdotuksia kokeilujen pohjaksi. Onneksi on netti ja hakupalvelut. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 20 29.10.2015 11.29. Löytyi pohjoisesta poronja naudannahoista rumpukalvoja tekevä yritys. Ei hyvä. PergaMentti on elävä materiaali, joka muotoutuu vielä kuivuessaankin. Ties millä johdinsanoilla, mutta löytyi kuitenkin: saksalainen pergamenttitehdas, josta tilattu näytekansio aiheutti kokeilujen ja innostuksen hyökyaallon. 20 TaiTo 2015 # 5 Merkittävimpänä perusoppina Airi Hietala pitää Valamon kansanopiston lyhytkursseilla saatua erilaisten tekniikoiden kokeiluja. Mielessä kukkivat Meksikossa nähdyt nahkanaamiot. – Innostusta, kannustusta, uskonvahvistusta, luettelee koruntekijä parhaat asiat, joita ulkopuolinen voi käsityöläiselle antaa. Musta väri laajentaa korujen käyttäjäkuntaa, koska se sopii hyvin rockhenkisiin asuihin. Korun muoto, nahan paksuus ja kerrosten lukumäärä vaikuttaa myös siihen, miten voimakkaalta väri näyttää. nahan värin syvyys riippuu värin määrästä ja värjäysajasta. Miksi tehdä sellaista, jonka joku toinen on jo tehnyt. Kun lisäksi luonteeseen on aina kuulunut, että mitään ei voi tehdä pienesti vaan kerralla kunnolla, niin johan alkoi hopeakoruja syntyä. Mutta eihän sellaista voinut tehdä, mitä jo muutkin tekivät. Niitä pitikin paperisavesta kokeilla. A iri Hietala löysi itsestään käsityöläisen, joka haluaa kehittää oman tapansa toimia ja tehdä. Kuvan rintanaulassa nahka ei ole täysin läpivärjäytynyttä jolloin lopputulos on mustanharmaa. Opettaja ehdotti kalannahkaa. R iit ta m ik k o la a iR i H ie ta la a iR i H ie ta la m a ij a la u R in e n -C z in e g e 20 TaiTo 2015 # 5 luonteeseen on aina kuulunut, että mitään ei voi tehdä pienesti. Korut olivat uniikkeja, mutta jotakin omaperäistä ne Airin mielestä yhä kaipasivat. Nyt alettiin olla jo aika lähellä, mutta vieläkin materiaali tuntui paksulta ja jäykältä
– Liekö kukaan huomannutkaan asetelmissa mitään erikoista, pohtii Airi Hietala. – Tuotteet eivät mene kaupaksi, ellen itse ole myymässä. Rikastumaan ei omien kokeilujen tuloksilla vielä ole päässyt, ja Hietala sanookin, että hän tuskin itse ehtii ja jaksaa enää kovin monta vuotta kiertää tuotteita kauppaamassa. Kun katsoo kaunista ja herkkää asustetta, ei uskoisi samanlaisen materiaalin toimineen ”paperina” ennen ajanlaskumme alkua. Mikään materiaali ei kestä mitä tahansa, mutta juuri vuosisatojen unestaan herätetty pergamentti kestäisi ja ansaitsisi pitkän ja kauniin elämän koruina. Tilanne on samantapainen, kun Airi Hietala kiertää esittelemässä tuotteitaan. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 21 28.10.2015 15.41. – Kokeiluja kokeiluiden jälkeen, myöntää Hietala ja tunnustaa, että jos käsityöläisyydellä olisi pitänyt koko leipä tienata, ei tuotekehittelyyn olisi varaa ollut. Koruihin tuntuu parhaiten taipuvan valkoinen tai läpikuultava, vuohennahkapohjainen pergamentti. Airi HietAlAn korujA on mArrAskuun AjAn näHtävissä jyväskylässä suomen käsityön museon näytönpAikAssA, jossA toinen ikkunA on rockHenkinen jA toisessA on juHlAkAnsAA koruineen. Ensimmäiset värjäyskokeilut on tehty vasta tämän vuoden alussa. Airi Hietalalla oli ollut unelma jostain kevyestä ja kuitenkin tukevasta materiaalista, jota voisi yhdistää hopeaan. Ruusut on alunperin suunniteltu luonnonvärisestä vuohennahasta Karjalanruusuksi. Onneksi on ollut eläke, ja ymmärtävä puoliso. Tietämys materiaalista herättää kiinnostuksen, Airi on huomannut. Pergamentti oli sen unelman täyttymys, vaikka ei sekään ole liian helposti haluttuihin muotoihin taipunut. TaiTo 2015 # 5 21 Kirjapainotaito ja paperi syrjäyttivät pergamentin, mutta sitä valmistetaan edelleen esimerkiksi museotoimintojen ja taiteilijoiden käyttöön. – Koru on kestävä ja kevyt, Hietala mainostaa muistuttaen kuitenkin, että märkänä puristuminen rikkoo muotoilun, vaikka itse materiaali ehjänä kestääkin. Pergamenttia luullaan joko paperiksi tai muoviksi, joten materiaalin alkuperää on saanut selittää selittämästä päästyäänkin. – Mielelläni tekniikan opettaisin, jos joku hommaa jatkaisi, hän tuumaa ja toteaa ilahtuneena, että kiinnostusta on jo ollutkin. V iime keväänä vietettiin puolison kanssa yhteisiä syntymäpäiviä, ja Airi taiteili juhlapöytiin pergamentista kukat – suurella innolla yötä myöten, kun oli juuri löytänyt sopivat värit materiaalin värjäämiseen. Airin kukat ja kokeilut ovat tulleet lähipiirille niin tutuiksi, ettei niitä enää ihmetelläkään. materiaalin alkuperää on saanut selittää: pergamenttia luullaan joko paperiksi tai muoviksi
Eivätkö nämä ole juuri niitä taitoja, joita toivomme tulevaisuuden osaajilta. Yleisesti ymmärretään, että käsityökasvatus edistää luovuutta, lisää kekseliäisyyttä ja kehittää ongelmanratkaisukykyä. Tiedätkö?” Tiedän. suomalaisilla on vahva käsillä tekemisen ja käsityön traditio. Tulevaisuuden turvaamiseksi meidän on kyettävä jatkuvasti uudistautumaan ja viemään käsityökulttuuria eteenpäin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ihminen tarvitsee myös jotakin pysyvää, joka kiinnittää meitä juuriimme. Näkökulma, joka ei koskaan ollut tullut mieleeni matematiikan yhteydessä, lämmitti kovasti sydäntäni. En toki missään nimessä vastusta tietotekniikan käyttöä tai halua olla uuden teknologisen kehityksen esteenä, mutta toivoisin, että käsillä tekeminen ja käsillä tekemisen kautta tapahtuva ymmärtäminen säilyisivät osana arkikokemuksiamme. Käsillä tekeminen ja käsityöt voivat toimia turvasatamana, johon voi aina palata, kun maailman meno alkaa hirvittää. 22 TaiTo 2015 # 5 minna Hyytiäinen on taitoliiton toiminnanjohtaja. Ulkomailla käsityön asemaa perusopetuksessa samalla sekä hämmästellään että ihastellaan. Hän vastasi: ”On vaan niin ihanaa kirjoittaa vihkoon. Olin hieman yllättänyt, koska aikaisemmin matematiikka ei ole ollut hänen lempiaineidensa listalla. taitoliiton uutena toiminnanjohtajana katson optimistisesti käsityön tulevaisuuteen ja uskon, että käsityön merkitys ihmisille ei ainakaan tule vähenemään. On helppo yhtyä Sennettin ajatukseen myös siinä, että vika ei ole koneissa vaan meissä – emme ehkä osaa hyödyntää koneita ja laitteita samalla tavoin kuin käsityöläiset osaavat hyödyntää käsityökaluja. Tavallisesti tyttäreni viettää mielestäni aivan liian paljon vapaa-aikaansa erilaisten älylaitteiden parissa, mistä olemme – miljoonien muiden teini-ikäisten lasten vanhempien lailla – aikalailla huolissamme. Ja se lyijykynän ääni, kun kaikki tekevät tehtäviä luokassa vihkoon. Käsityönopetuksen asema ei meillä Suomessakaan ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Se tuntuu niin hyvälle, kun käyttää kynää. Ihmettelin asiaa ja kysyin, mikä mahtaa olla syynä mielenmuutokseen. On tärkeää säilyttää käsityöläisille ominainen kyky ihmetellä ja kyseenalaistaa. Peruskoulun käsityönopetus on taannut, että jokaisella suomalaisella on edes jonkinlainen kosketus käsityöhön. Erityisen ylpeitä voimme olla käsityön koulutuksesta Suomessa. Tiedätkö, kuinka se kynä kulkee siinä paperilla… ja se paperin tuntu, kun vihko on täyteen kirjoitettu. Pro lyijykynät ja vihkolaskut OttO Janhukainen Taito515_s16-74_xxxxx.indd 22 28.10.2015 15.41. Lisäksi avarakatseisella tekemisen asenteella, jolloin uskallamme heittäytyä yhteistyöhön myös uudenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, voi synnyttää jotakin aivan uutta ja viedä käsityötä eteenpäin aivan toiselle ulottuvuudelle. Mutta oma tyttäreni pitää matematiikasta sen vuoksi, että se on hänelle käsityötä. YhteistYö eri käsityöalan toimijoiden kanssa luo meistä käsityön puolestapuhujista vahvemman ja yhteiskunnallisesti merkityksellisemmän toimijan. Olen vannoutunut käsityöihminen, ja rakastan käsillä tekemistä, mutta tämä yllättävä kommentti todella hätkähdytti. Kuten käsityöläisyydestäkin kirjoittanut yhdysvaltalainen sosiologi Richard Sennett on todennut: ”On tärkeää, että säilytämme ymmärryksen siitä, miten teemme asioita, ja ymmärryksen esineistä, joita käytämme”. M in n a H yy ti ä in en ai ka ra ut a 20 15 » Ulkomailla käsityön asemaa perusopetuksessa samalla sekä hämmästellään että ihastellaan.« Yksitoistavuotias tyttäreni kertoi minulle, kuinka hän nykyään rakastaa matematiikkaa. Joskus yhtymäkohta käsityöhön voi tulla todellakin yllättävältä taholta, kuten tyttäreni sen minulle niin oivallisesti osoitti. Päinvastoin. tYttäreni havainto oli jälleen oivallinen muistutus siitä, kuinka tärkeää käsillä tekeminen (edelleen) on meille ihmisille, vaikkakin digitalisaatio tuntuu olevan useammin esitettyjen tulevaisuuden visioiden kärjessä. Ongelmana saattaa olla, että meiltä usein puuttuu käsityöläisen innostunut ja kokeilunhaluinen asenne teknologiaan
alpakan villaan hurahtaneet S alon kaupungissa, Perniön takana, Teijon kylästä merelle päin sijaitsee pieni ja idyllinen Mathildedalin vanha ruukkikylä. Mutta vaikka alpakat ovat jo itsessään näkemisen arvoisia, kylään kannattaa sukeltaa syvemmälle. Kylä on pienuutensa ja tunnelmansa ansiosta oiva retkikohde, mutta erityisen kiinnostavaksi sen tekee keskellä kylää laiduntavat alpakat. TaiTo 2015 # 5 23 Kun Sini Honkala ja Leena Rajala tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa helsinkiläisessä koira puistossa, kumpikaan ei aavistanut, että vuosikymmenten päästä he pyörittäisi vät yhdessä pien kehräämöä, kasvat taisivat alpakoita ja myisivät käsityötuotteita – pienessä kylässä. teema kuituihin hurahtaneet TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo ruukin kehräämö Taito515_s16-74_xxxxx.indd 23 28.10.2015 15.41. Aivan meren rannan tuntumasta nimittäin löytyy Suomen ainoa vain alpakan villan kehräämiseen erikoistunut kehräämö, Ruukin kehräämö. Liki kolmekymmenpäinen alpakkalauma on pysäyttävä näky. Sini Honkalan ja Leena Rajalan matka maailmalta pieneen maalaiskylään on kuin tyttökirjojen sadusta
– Jaa mistäkö tämän ikäiset ovat kotoisin. Se tyytyy vähään ja on rauhallinen. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 24 28.10.2015 15.41. k un Sini perheineen palasi Suomeen, oli hän jo opetellut alpakoiden hoitoa ja päättänyt, että eläimiä pitäisi saada Suomeen. Meillä oli molemmilla samaa rotua olevat koirat, suursnautserit. sini HonKAlA kertoo, että alpakka on lauhkea eläin, joka alistuu helposti esimerkiksi erilaisiin hoitotilanteisiin. Aika monesta paikkaa, Leena naurahtaa. Liki kolmenkymmenen vuoden päästäkin ystävyys on voimissaan. Alpakat katsottiin tuolloin villieläimiksi. – Meillä oli mieheni kanssa luomukotieläintila. Olen monta kertaa miettinyt, olisinko nyt tässä, jos en silloin olisi soittanut tuohon numeroon, Sini muistelee. Kun naisilta kysyy, mistä he ovat kotoisin, vastaukseksi saa hymyn. Siellä myös tapahtui alpakkahurahdus parikymmentä vuotta sitten. Sastamalasta, Mäntyharjulta, Oulusta, Keuruulta – Mutta ennen kaikkea minä olen karjalainen, Sini päätyy toteamaan. – Ihan totta, luin sisustuslehteä ja näin lehden sivulla kuvan alpakasta! Samassa jutussa oli kyseisen alpakkatilan puhelinnumero. – Meille ilmoitettiin, ettei maahantuontilupaamme edes käsitellä. Nimittäin luomutiloja ei tuolloin vielä liiaksi ollut Sinille taas melkoisen muutoksen elämään toi kymmenen Yhdysvaltain Detroitissa vietettyä vuotta. Jos kuitenkin merkataan molemmille pari kiinnekohtaa elämän varrelta, olkoon se Leenalle vuodet Laitilassa 90-luvun alussa. 24 TaiTo 2015 # 5 – Tapasimme helsinkiläisessä koirapuistossa vuonna 1987. AlpAKKA on helppo eläin. Mutta ennen sitä piti molempien kiertää ja katsella maailmaa. 90-luvun tunnelmat eivät kuitenkaan olleet vielä ajatukselle avoimia. Istutaan kehräämön pihalla, jaloissa pyörii yhä koiria ja taustalla yhteinen ponnistus: Sini Honkalan ”hullusta hurahduksesta” syntynyt liikeidea. Sen vuoksi alpakoita käytetään paljon myös terapiaeläiminä. Jäimme juttelemaan koirista ja samalla paljastui, että koiramme ovat veljeksiä keskenään, Leena Rajala muistelee. Se oli mielenkiintoista aikaa
väkisin jää miettimään, että alpakassa ja sen villassa todella täytyy olla jotakin erityistä, jotta kaiken tämän ruljanssin jaksaa käydä läpi. Keväällä 2014 ruukin vanhaan puusepänverstaaseen saapui uusi 14-osainen kehruutuotantolinja, jonka tarkoitus on valmistaa ensiluokkaista alpakanvillaa. Itse asiassa kuitu vain paranee käytön myötä, Honkala luettelee. Itse asiassa alpakasta saatava musta kuitu on ainoa musta luonnonkuitu maailmassa. Niinä aikoina myös Sini oli alkanut pohtia laumansa kanssa uusia kuvioita. Esimerkkinä hän mainitsee oman neulemekkonsa. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 25 28.10.2015 15.41. Ensimmäinen alpakkalauma muutti Honkaloiden silloiselle kotiseudulle Jyväskylään. alpakasta löytyy 22 erilaista sävyä aina luonnonvalkoisesta sysimustaan. Siitä kun mentiin muutamia vuosia eteenpäin, oli Leena miehineen jo muuttanut Mathildedalin kylään. Alpakasta saatavat värisävyt ovat myös kiinnostavia ja sopivat varmasti suomalaiseen silmään. Lisäksi se on uskomattoman kestävää ja lämmintä kuitua. Sävyjä löytyy 22 erilaista aina luonnonvalkoisesta sysimustaan. Eikä sitä huomaa mistään. Vuonna 2004 hän sitten haki ensimmäisen alpakkalaumansa Chilestä. TaiTo 2015 # 5 25 Sini ei miehensä kanssa kuitenkaan taipunut vaan jatkoi hanketta eteenpäin. Se kestää myös käyttöä ja pesua todella hyvin. – Ihan ensimmäisiä maahantuojia emme olleet mutta ensimmäisten joukossa kylläkin. – Alpakan villa on erityisen hyvää, hienoa ja pitkäkuituista villaa. Mutta vaikka alpakan villa olisi miten hyvää tahansa, naisilla on ollut – ja on yhä – opeteltavaa. Vuonna 2012 kylässä asuivat Sini ja Leena perheineen, alpakkalauma sekä Ruukin kehräämön puoti. – Olen käyttänyt mekkoa viisi vuotta. Kehruukoneiden käyttö sujuu jo mallikkaasti: leenA RAjAlA tutkii kudontakehyksen avulla erilaisia villasta saatavia pintarakenteita ja värisävyjä. Siinä ei ole lampaan villan tapaan ollenkaan lanoliinia, joten se ei allergisoi. – Kanadasta hankittu tuotantolinja oli suuri investointi, mutta me uskoimme, ja näköjään myös pankinjohtaja uskoi, hankkeeseemme, Sini kertoo hymyillen
Lisäksi puodista löytyy perulaisia reilun kaupan periaatteella valmistettuja alpakanvillaisia vaatteita. Tällä hetkellä Ruukin kehräämön puodissa on myynnissä naisten oman Solmut-tuotemerkin asuja ja asusteita. Jos myisin lauman, tahtoisin ehdottomasti, että jatkaja sitoutuisi eläinten hyvään hoitoon ja villan jalostukseen. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 26 28.10.2015 15.41. – Koska emme ole kaavoituksen emmekä käsija taideteollisuusalan ammattilaisia, olemme etsineet niiden osaajia. Puodin valikoimaan kuuluu myös muita käsintehtyjä tuotteita, kuten koruja. Suomesta on kadonnut paljon tietotaitoa ja osaamista, Sini kertoo. Se ei ole pois suljettu mahdollisuus, mutta siinä on ongelmansakin. – Olen toisinaan miettinyt, voisinko myydä lauman eteenpäin ja keskittyä pelkästään kehräämön toimintaan. Tavoitteena on saada kehrättäväksi alpakan villaa myös esimerkiksi Ruotsista, jossa alpakkatiloja on huomattavasti Suomea enemmän. Yhteistä koko valikoimalle ovat värisävyt, ne noudattavat alpakan villan värisävyjä. Vaikka alpakoita voi lähestyä lemmikkieläinnäkökulmasta, Mathildedalin alpakat ovat omistajalleen tarkan jalostustyön tulos. Molemmat naisista kuitenkin toivovat, että ongelmat saataisiin ratkaistua Suomessa. Näiden alpakoiden valtti on nimenomaan niiden laadukas ja kaunissävyinen villa. Haasteena on tällä hetkellä valmiiden tuotteiden valmistus, joita myydään kehräämön yhteydessä olevassa puodissa. Niin ikään lankojen kudotuttaminen kankaiksi on ollut Suomessa haasteellista. 26 TaiTo 2015 # 5 Sini hoitelee tuotantolinjan alkupään, Leena loppupään. Naisten tavoitteena on kehrätä tietysti paitsi omat villat myös muiden alpakan kasvattajien villoja. www.ruukinkehraamo.fi Ruukinrannantie 6, Mathildedal KeHRäämö ja puoti sijaitsevat vanhassa puusepänverstaassa. sini Honkalalle on alusta asti ollut selvää, että hän haluaa panostaa nimenomaan villan tuotantoon
leenA Rajalan vastuulla on kehräämön loppupään työt eli muun muassa kuitujen puolaaminen valmiiksi langoiksi. AlpAKAn villasta saadaan 22 erilaista värisävyä. Myös vierailijaryhmät ovat tervetulleita tutustumaan puodin ja kehräämön toimintaan. Artikkeli on tehty yhteistyössä Kotija maaseutu -lehden kanssa. Puoti on avoinna ti–su 11–17. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 27 28.10.2015 15.41. sini Honkala esittelee pehmeää ja monikäyttöistä alpakan villaa. Kaikki myytävät tuotteet on tarkkaan mietitty. TaiTo 2015 # 5 27 puodin ilme on rauhallinen ja tyylikäs. Kuvassa raakavillaa, joka odottaa jatkotyöstöä
Niinpä lopetin kaupan, vaikka se vaikea ratkaisu olikin. Banaanikangas on jo vähän oudompi juttu ja uutuus Sirinä-designin valikoimissa. Loistavaa materiaalia kasvaa siis melkein joka niemessä ja notkelmassa. N okkonen muistuttaa pellavaa ja hamppua. – Tuotteet tehdään Nepalissa sinne tuodusta selluloosasta. Hamppu herättää herkästi mielikuvan huumekasviviljelmistä, ja kuituhamppu saakin kärsiä sukulaiskasvinsa maineesta. Siitä lähti liikkeelle työni luonnonkuitujen parissa. nokkoSta nutukSi, banaania harteille teema kuituihin hurahtaneet TeksTi ja kuvaT Merja räTy M unkkiniemen kupeessa on Tarvon kurssikeskus, jossa on sekä Ritu Kokkolan koti että oma yritys Sirinädesign. Kun ajattelee nokkosen poltinkarvojen kirpaisevaa kosketusta, ei ensimmäiseksi tulisi mieleen, että nokkosesta on tehty aikaisemmin jopa alusvaatteita. Kokkolalla oli kivijalkakauppa Kruununhaassa aina viime helmikuuhun asti. – Pidän kauppaa auki täällä Tarvossa säännöllisesti aina tiistaisin ja muutoinkin sopimuksen mukaan. L uonnonmukaiset kuidut imaisivat Ritu Kokkolan mukaansa jo opiskeluaikana 1990-luvun loppupuolella. Rintasyöpä hoitoineen verotti kuitenkin yrittäjän voimia, ja hän päätti sulkea kaupan. Nokkosen kehittämistä selluloosaksi on jonkin verran jo kokeiltu. Se on hengittävä ja imukykyinen, ja sillä on hyvä vetolujuus. – Tekstiiliteollisuuden massatuotanto ja tuotannon aiheuttamat moninaiset ongelmat ahdistivat minua, ja halusin jotain muuta. sirinäDesign helsingissä – Hamppu menestyisi Suomessakin hyvin. – Perustin Sirinä-designin heti valmistuttuani tekstiilisuunnittelijaksi viisitoista vuotta sitten. Kuitu on myös karkeampaa, kertoo Kokkola, joka tuo Suomeen Nepalista nokkoslankaa ja -kangasta. – Nokkoskuitu on erittäin korkealaatuinen, ja sitä on sanottu Pohjolan silkiksi. Nokkosen vetolujuus varsinkin märkänä on hyvä, ja sitä onkin käytetty muun muassa kalastusvälineissä. Nokkosen viljely ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. – Nokkonen on runkokuitu niin kuin pellava ja hamppu. Täkäläisessä nokkosessa kuitua on 3 –5 prosenttia, kun taas nepalilaisessa parimetriseksi kasvavassa nokkosessa on kuitua 15 prosenttia. Myös banaanikuitutuotteet tulevat Suomeen Nepalista. Se myös muistuttaa ulkonäöltään pellavaa, sillä muokattaessa sen vihreys vaalenee. Bambun tapaan banaanikangas on antibakteerinen. Toivottavasti kokeilut jatkuvat. Nyt nokkonen, hamppu ja bambu ovat jo tuttuja ainakin niille, joita ekologisuus ja luonnonmukaisuus kiinnostavat. Se on joustavampi kuin pellava eikä siksi rypisty niin helposti. Puuvillaa Ritu Kokkola ei itse käytä enää juuri ollenkaan, vaan on siirtynyt bambun käyttäjäksi. Hamppu on miellyttävä kuitu, sillä se on hyvin hengittävä ja sen vetolujuus on hyvä. Mutta kun luopuu jostain, saa jotain tilalle: kurssitoiminta Tarvossa on lähtenyt hyvin liikkeelle, iloitsee yrittäjä. Banaanipuun rungon uloimmasta kerroksesta saadaan karkeaa kuitua, joka sopii esimerkiksi mattoihin tai pöytäliinoihin, ja sisäkerroksesta saadaan pehmeää silkkimäistä kuitua, joka sopii vaatetuskankaaksi. Kokkola kertoo, että bambukangas pysyy pitkään miellyttävän tuntuisena ja hajuttomana. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 28 28.10.2015 15.41. Verkkokauppaa voi pyörittää missä vain, ja Kokkolan ekokankaita pääsee edelleen hypistelemään ihan konkreettisestikin. 28 TaiTo 2015 # 5 Jos Ritu Kokkola saisi päättää, Suomessa otettaisiin luonnonkuitujen tutkimus tosissaan. – Nokkonen ei tahdo viihtyä tavallisessa peltoviljelyssä, vaan se vaatii typpipitoisen maaperän. – Plussaa on sekin, että bambu puhdistaa itse itsensä – monesti pesun sijaan riittää tuuletus. Lähdin ihan soitellen sotaan, naurahtaa Kokkola. k un Ritu Kokkola aloitti, nokkonen oli eksoottisen oloinen materiaali, vaikka sen historia onkin pitkä. – Bambu on aivan loistava materiaali ihoa vasten! Se on pehmeä, kevyt, imukykyinen, kestävä ja luonnostaan antibakteerinen eli imee kosteutta iholta kankaaseen, josta se haihtuu pois. Käyttökohteet niin nokkosella kuin hampullakin ovat monet: kumpikin sopii esimerkiksi vaatteiksi, sisustustekstiileiksi, kasseiksi ja saunatekstiileiksi. Löysin nokkosen, ja tein lopputyöni nokkosesta sisustuspainokankaana. Se on viileä kesällä ja lämmin talvella. Banaanikuitu on pehmeää ja muistuttaa bambua. Sirinä-designin hyllyiltä ja lankakoreista on turha etsiskellä mitään tavallisen kaupan tuotteita, sillä tarjolla on pelkästään ekolaatua: nokkos-, pellava-, hamppu-, bambuja banaanikankaita sekä nokkosja banaanilankaa ja kasviväreillä värjättyjä villalankoja ja villoja. – Jo ennen syöpää ja sytostaattihoitoja olin kaivannut mahdollisuutta olla enemmän Tarvossa
Minulle naurettiin, kun opiskeluaikana pohdin, että pitäisi olla kangas, jonka voisi käytön lopuksi kompostoida. – Banaani on melko raskas kuitu, joten vaatetuksessa se on parhaimmillaan huiveina ja shaaleina. Antibakteerisuutensa ansiosta se soveltuu hyvin esimerkiksi käsipyyhkeiksi, kertoo Kokkola. TaiTo 2015 # 5 29 Ritu KoKKolAn myymälään pääsee tutustumaan tiistaisin, mutta Sirinä-designin ovet ovat auki myös sopimuksen mukaan. Mutta ei se mitään utopiaa ole: jos nokkosvaate on kaiken lisäksi värjätty luonnon väreillä, sen voi taatusti kompostoida. r itu Kokkola on tyytyväinen, että luonnonmukaisuus ja luonnonkuidut ovat tulleet muotiin. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 29 28.10.2015 15.41. – Vielä viisitoista vuotta sitten luonnonkuitujen hyviä ominaisuuksia piti kovasti vakuutella
Kun Sanski paiskasi työpaikan oven lopullisesti kiinni, oli pääomana tutkintojen ja sivutöitä varten perustetun yrityksen lisäksi hyvä ystäväverkosto sekä perheen ja kollegoiden tuki. 30 TaiTo 2015 # 5 teema kuituihin hurahtaneet TeksTi Tiina Kaarela kuvaT Tiina Kaarela ja SanSKi MaTiKaiSen KoTialbuMi koirankarvoiSta aMMattikehrääjäkSi Kehrääjä Sanski Matikaisen mielestä jokainen asiakassuhde voi tarjota mahdollisuuden molemminpuoliseen oppimiseen. Mutta toistaiseksi rukki on elättänyt. Hänellä on myös yrittäjän ja jalkojenhoitajan tutkinnot, joihin turvautua, ellei rukki elättäisi. kehrääjä puumalassa Kun ihminen ilmoittaa ammatikseen kehrääjä ja väittää elävänsä tuolla työllä, on lähdettävä ottamaan selvää, mikä tässä oikein on takana. Yrittäjyys mahdollisti ulospääsyn hankalasta tilanteessa vaikka koirankarvanTaito515_s16-74_xxxxx.indd 30 28.10.2015 15.41. – Koska tutkintooni olivat sisältyneet myös liikkeenjohdolliset opinnot, huomasin käsityön tekemisen sijasta istuvani kultasepänliikkeen konttorissa. Yksi vuohi tuottaa kuitua noin kahteen lankakiloon vuodessa. Myöhemmin maalle piti mennä vain vetämään henkeä pitkän mutta raastavan työsuhteen jälkeen. Pahaan oloon oli syynä myös yrityksen huono työilmapiiri. P ääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Sanna-Maaria ”Sanski” Matikainen on valmistunut Kouvolan muotoiluinstituutista vuonna 2000 asusteja koruartesaaniksi. Kolmen vuohen takia ei viitsi venkslata EUtukien kanssa. Kaupungissa asuessaan Sanski kehräili lankoja koiransa karvoista, mutta kohta olivat myös muut koiraharrastajat teettämässä lankaa lemmikkiensä karvoista, joten koirankarvoista sen voidaan sanoa alkaneen
Laadusta ei kuitenkaan voi tinkiä. Kasvukeskusten ulkopuolella työskentelevällä on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin silloin, kun Sanski aloitteli uraansa. Esimerkiksi pitkävetotekniikan olen oppinut Nepalissa, en ”juutuubin” kautta! S anskin otsa rypistyy, kun aiheeksi nousevat uuden käsityöinnon lieveilmiöt. – Käsityöläisten verkostot merkitsevät minulle ennen kaikkea ammattitaidon kehittämistä. Ammattilaisen pitää osata opettaa myös esimerkiksi työturvallisuutta. Vaikuttaa, ettei verottaja arvosta käsityötä eikä sillä ole käsitystä markkinoiden laajuudesta. Epäilyistä huolimatta rukki on elättänyt Sanskin jo lähes kymmenen vuotta. E nsin hänen pitikin kehittää itselleen ammattitaito ja sitten luoda markkinat. Moni näistä nuorista on pätkätyössä, eivätkä he osaa edes haaveilla vakituisesta työstä tai eläkkeestä. – Tämän päivän nuorille ei ole välttämättä päivänselvää, että verot maksetaan ja niillä rahoitetaan hyvinvointia. Sitä oksaa, jolla istuu, ei kannattaisi sahata. – Kaiken huipuksi verottaja antaa lausuntoja, joissa vähätellään ”parista sukkaparista” saatua tuloa. – Olin kehrännyt ja värjännyt yli kymmenen vuotta ennen kuin aloin opettaa, enkä oikein hyvällä katso sitä, että ihminen aloittaa kurssittamisen käytyään viikon mittaisen kurssin. Tänä päivänä on tärkeää kuunnella asiakasta ja ottaa hänen tarpeensa huomioon, koska tilaajien yleissivistykseen ei enää aikoihin ole kuulunut tieto kuiduista ja niiden laadusta tai lankojen käyttötarkoituksista. – On parempi tavoitella sellaista hintaa, joka turvaa yritystoiminnan jatkossakin kuin myydä heikolla katteella. Työntekoon pitää liittää etiikka ja moraali, se tarkoittaa sitäkin, että todella osaa hommansa ennen kuin alkaa opettaa maksusta muita. – Mummo oli opettanut minut kehräämään. Ajateltiin, että ainakin pitäisi olla työssäkäyvä puoliso, vähintäänkin, ellei itse ole rikas perijätär. En voi aivan väärillä jäljillä olla, koska pankkikin on antanut remonttilainaa! Taloustarkka pitää olla, mutta työssä pitää huolehtia myös siitä, että luonnonvarat riittävät tulevillekin käsityöläispolville, vaikkei niitä omassa pirtissä kasvaisikaan. A rvonlisäveron alentaminenkaan ei Sanskin mielestä välttämättä ratkoisi alan ongelmia, mutta harmaan talouden suitsiminen ja suomalaisen elävän kulttuuriperinnön määrätietoinen tukeminen parantaisi varmasti alan yrittäjien asemaa. Lisätuloa tulee kurssituksesta. Monet verkon markkinapaikoista on rakennettu juuri sen ajatuksen varassa, että niiden avulla voi kiertää veroja. Puumalassa Sanskilla ei ole yhteyksiä paikallisiin käsityöläisiin, mutta internet mahdollistaa laajojen ja kansainvälisten verkostojen ylläpidon. Kasvikset säilyvät talven yli maakellarissa, ja oman maan rehulla elävät vuohet tienaavat itse omat kulunsa. Köyhän pyrkimystä parempaan pitää ymmärtää, mutta kuutamourakointia ei pidä hyväksyä tai vähätellä, koska seurauksista kärsivät kaikki. Internet on ehdoton apu muttei vedä vertaa aidoille kollegoille. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 31 28.10.2015 15.44. Se vaatii pitkäjänteistä työtä, mutta onhan toisaalta markkina-alueena koko maailma. Koulutusta ei kehräämiseen voi enää saada muuten kuin tekemällä, kehräämisopetushan on lopetettu alan oppilaitoksissa, koska sillä ei voi kuulemma elättää itseään. Miksei vaadita, että internetin kauppapaikkojen ylläpitäjillä on vastuuta asiasta. kehrääminen olikin tuohon aikaan hyvin outo ajatus. – Ammattilainen osaa selvittää asiakkaan tarpeet ja tehdä niihin sopivan tuotteen, vaikkei asiakkaalla aluksi olisi edes sanoja tarpeilleen. Internet on tuottanut muitakin lieveilmiöitä, ennen kaikkea markkinapaikkoja, joissa käsityötä voi myydä pimeästi. Jokainen asiakassuhde voi tarjota mahdollisuuden molemminpuoliseen oppimiseen. Päivätyöstä paettuaan Sanski halusi kehrätä luonnonmateriaaleja, värjätä luonnontuotteilla, pitää lemmikkejä ja tehdä muuta ”kannattamatonta”. TaiTo 2015 # 5 31 aukeamalta 52–53 löydät SanSki matikaiSen mohairvuohen villaSta tehdyn Figaro-huivin ohjeen. Parempi kannattavuus ei Sanskin mielestä välttämättä vaadi huippumuotoiltuja tuotteita, joista voi tehdä helposti pitkiä sarjoja. – Jos luottaa ammattitaitoonsa, voi hinnoitella työnsä oikein ja kykenee löytämään omat markkinansa. Kun taito oli hyppysissä ja liikeidea seitsemän yrittäjävuoden jälkeen tuntui kantavan, alkoi perheen kesäasunnon remontointi vanhempien tuella kodiksi ja työtilaksi. Minulla ei ole miestä eikä lapsia, en tarvitse telkkarin maksukanavia ja olen monessa suhteessa omavarainen. Kysymys on tietysti kuluistakin. Sanski haluaa panostaa uniikkeihin erikoislankoihin, luksustuotteisiin, ja pyrkii kansainvälisille markkinoille. Jotta se onnistuu, on luotava itselleen markkinat
Kypärämyssymalli on alusta lähtien ollut huippusuosittu.. Heidän Kivattuotemerkkinsä on niin tuttu, ettei aina edes muista sen olevan yhä kotimainen merkki. 32 TaiTo 2015 # 5 YritYS 32 TaiTo 2015 # 5 TeksTi ja kuvaT Mia HeMMing TuoTekuvaT agtuvi SitkeäSti kotimainen Agtuvi on valmistanut neuleita lapsille jo yli 20 vuotta. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 32 28.10.2015 15.44
Toiminnassa ovat vielä sisarusten vanhemmat Auli ja Jukka Puskala. Norjaan, Ruotsiin ja Islantiin tarjotaan herkkiä värejä. Janne Puskala korostaa, ettei pidä mennä klassikkoja parantelemaan. Tuotteiden suunnittelu ja valmistus tapahtuu pääosin yrityksen omissa tiloissa Tampereella. Agtuvi ky tekee lasten päähineitä ja neuleasusteita sataprosenttisesta puuvillasta tai sataprosenttisesta villasta. Kuvassa Kristalla ja Jannella käsissään villalankapuolat. Laadun paras tae on lankojen pitäminen omissa käsissään. Langat yritykselle tulevat Euroopasta, ja kaikki muu onkin kotimaista. Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on luotsannut yritystä koko sen olemassa olon ajan. – Muuten mallistostamme uudistuu vuosittain noin 30 –40 prosenttia. Hän vielä jatkaa, että vientituotteiden värimaailma eroaa kohdemaan mukaan. Mutta alihankkijat sijaitsevat lähellä, joten voisimmekin puhua lähituotteista. Muun muassa kypärähattumalli on suosittu, ja se halutaan sellaisena pitää. Janne Puskala mainitsee, että esimerkiksi värjäys teetetään alihankintana. TuoTTeiden materiaalit tulevat Agtuville valmistukseen pestyinä, joten tuotteet voi ottaa heti käyttöön. Mutta yleisesti ottaen lasten vaatetus on aika klassista, Agtuvin toimitusjohtaja Jukka Puskala huomauttaa. K ivat on Agtuvin tunnetuin merkki, jonka nimisiä tuotteita on tarjottu lapsille yli kahdenkymmenen vuoden ajan. – Muutokset vuosien varrella ovat kohdistuneet erityisesti värimaailmaan. Idässä suositaan paljon kirkkaampia värejä ja laajalla skaalalla. – Emme pysty täällä suorittamaan myöskään pesuvaiheita, ja osa saumaustyöstä teetetään ulkopuolisella toimijalla. – Kaikki materiaalit ovat myrkyttömiä, ja materiaalien kohdalla täyttyvät kaikki eurooppalaiset laatuja turvallisuusstandardit, Puskala selvittää. Tehtaalla työskentelee parikymmentä työntekijää, ja lisäksi käytetään jonkin verran alihankintaa. – Lisäksi värjäyksessäkin on paljon käsityötä, Puskala huomauttaa. Tulevaisuus ei huoleta, sillä Agtuvissa on opittu uudistumaan tarpeiden mukaan. Kasvu tulee viennistä ja tasainen tuotto laadusta. S isarensa Krista Puskala lisää, että myös monet yksityiskohdat kuten tupsut ovat käsintehtyjä. Tilat käsittävät neulomon, ompelimon, leikkuun, varaston ja tehtaanmyymälän. Krista Puskala lisää, että moderneilla tietoteknisillä tekniikoilla kyetään materiaaleilla leikittelemään enemmän. Yrityksessä käytetään myös mahdollisuuksien mukaan luomumateriaaleja, esimerkiksi luomupuuvillan käyttöön siirryttiin jo runsas neljä vuotta sitten. Esimerkiksi leikkuu ja tuotteiden kokoonpano on käsityötä. – Pohjoismaissa värimaailma koostuu beigestä, harmaasta ja pastellisävyistä. TaiTo 2015 # 5 33 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 33 28.10.2015 15.44. – Pyrimme uudistamaan tuotteita ja valikoimaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Yritämme tarjota erityylisille kuluttajille tuotteita: on rauhallisempia värejä, uusia kuvioita ja räväkkää ilmettä, Puskala havainnollistaa. Perheyrityksessä työskentelevä Janne Puskala korostaa, että tuotteet eivät sisällä haitallisia väriaineita tai kemikaaleja. perheyriTys Agtuvia luotsaavat Krista Puskalan ja Janne Puskalan lisäksi heidän sisarensa Katri Halme. – 60 prosenttia tuotteista on käsin valmistettu. TaiTo 2015 # 5 33 TaiTo 2015 # 5 33 A gtuvissa uskotaan luonnon materiaaleihin ja kotimaiseen työhön. – Tuotteisiin on saatu uusia kuvioita, Puskala mainitsee
Y hden vuoden aikana Agtuvissa valmistetaan sormikkaita, hattuja ja villahaalareita noin 200 000 kappaletta. Myymälässä myydään kakkoslaatua ja poistotuotteita. Tehdas sijaitsee Tampereella. Agtuvin tuotteista kattavin tarjonta on nettikaupassa, mutta tuotteita on hyvin saatavilla myös lastenvaateliikkeissä ja tavarataloissa. Janne Puskala mainitsee, että viennin puolella tuotteita menee eniten Venäjälle ja Norjaan. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 34 28.10.2015 15.44. – Norjassa on villan käytössä pitkät perinteet, villatuotteita arvostetaan. – Lasten vaatetuotteiden vienti ulkomaille vaatii tutustumista kohdemaan kulttuuriin ja tapoihin: siihen, miten lapset puetaan ja mitä lapset tekevät talvisin ulkona. Tuotteista noin puolet myydään Suomeen, ja toinen puoli lähtee ulkomaille. Ja skandinaavisuudesta pidetään niin siellä kuin muuallakin, Puskala on huomannut. 34 TaiTo 2015 # 5 agTuvin tehtaalla työskentelee parikymmentä henkilöä. 34 TaiTo 2015 # 5 KrisTa Puskala ja äitinsä Auli Puskala, joka vastaa tehtaan myymälästä
anne Koski (alla) merkittää tuotteita merkityskoneella. Janne Puskala lisää, että kasvu ei ole ollut Agtuvin ensisijainen tavoite. Jukka Puskala korostaa, että näin pystytään hallitsemaan tuotantoa paremmin. Agtuvin tuotanto kasvoi jo ennen vientiä perustamisestaan lähtien vähitellen. Omissa tiloissa tapahtuva valmistus on heidän mielestään ainoa tae laadulle. S uomessa vallitsevasta pitkittyneestä taantumasta huolimatta Agtuvissa uskotaan edelleen viennin kasvuun. TaiTo 2015 # 5 35 Agtuvin tuotannon kasvu viimeisten noin viidentoista vuoden osalta on perustunut vientiin. – Ensin täytyi toimia epävirallisesti kymmenen vuotta ovien avaamiseksi ja verkostoitua kansainvälisesti, Puskala kertoo. Muuten luotamme siihen, että yrityksemme valtti on vastedeskin hyvä laatu. Agtuvissa tullaan panostamaan entistä enemmän myös ekologisuuteen, sillä se on kasvava trendi. Jukka Puskala muistaa, kuinka viennin mahdollistaminen vaati kärsivällisyyttä. Lisäksi suomalaiset tuotteet ovat olleet koko yrityksen elämänkaaren ajan arvostettuja. Emme ole innostuneet nousukausista, joten emme ole joutuneet kärsimään matalasuhdanteistakaan. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 35 28.10.2015 15.44. – Koska teemme laadukasta brändituotetta, olisi uhkarohkeata lähteä valmistuttamaan sitä muualla. P uskaloiden ei ole missään vaiheessa tehnyt mieli siirtää tuotantoa niin sanottuihin halpamaihin. saTu Pyykkönen merkitsee piirrokseen mallinumerot, kokonumerot ja kappalemäärät. Vuonna 2014 Agtuvin liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa. Viimeisin aluevaltaus on Kazakstan. lassi Inkinen puhdistaa neulekonetta. Jukka Puskalan mukaan se on määrätietoisen työn ansiosta. – Sitä pitää jatkuvasti kehittää vastaamaan kuluttajien toiveisiin. Jukka Puskala tietää, että lisäksi verkkokaupan merkitys tulee lisääntymään. – Olemme pyrkineet tasaiseen varmaan tuotantoon, ja kasvu on ollut maltillista. – Elämällä ajan mukana meillä ei ole koskaan ollut yrityksenä suuria vai keuksia, Puskala sanoo
NahaN koristajat P ariskunnalla on taiteellisuus ollut veressä aina, ja nyt Maaria Tiensivun teollisen muotoilun ja Ilpo Tiensivun taidekasvatuksen opinnot ovat loppusuoralla. Harmi että lähes kaikki nahkatehtaat ovat maastamme kadonneet, mutta onneksi näitä laadukkaita nahkatakkeja on edelleen paljon liikkeellä, joten materiaaleista ei tule pulaa, Maaria sanoo. tEKijä TeksTi Katarina Boijer kuvaT Marjo KoivuMäKi Maaria ja Ilpo Tiensivu loihtivat nahan uuteen uskoon pyrografian keinoin. – Polttamalla tehdyt kuviot ovat myös kestäviä, ja koska värejä ei käytetä, ei haalistumisenkaan vaaraa ole. – Suomessa on ollut valtavasti nahkateollisuutta. ilpo Tiensivu näyttää, miten polttoneulalla työskennellään. Samalla mielessä alkoi itää ajatus omasta design-yrityksestä. Tie yrittäjäksi alkoi kuitenkin aivan tavallisesta valkoisesta lipastosta. P ariskunta on kolunnut Suomen kirpputoreja sopivia nahkatakkeja etsiessään. – Annamme takeille uuden elämän kustomoimalla niitä, ja nahka on muutenkin kiitollinen materiaali. Ilpo ja Maaria vannovat laadukkaisiin ja kestäviin materiaaleihin sekä tavaroiden uuteen uskoon laittamiseen, käytettävyyttä unohtamatta. Ilmaisukeinoksi tuli polttoneulalla kuvioiminen. Kuumalla neulalla tehdyt kuviot ovat taidokkaita ja ammentavat inspiraatioita esimerkiksi rikkaasta suomalaismytolgiasta. Ilpo oli jo aikaisemmin tutkaillut moottoripyörien koristeltuja satuloita, ja kun pariskunta löysi Pohjanmaan-reissultaan setin erilaisia Suomessa valmistettuja käyttämättä jääneitä nahkatakkeja, uravalinta oli selvä. Pariskunta peri vanhan puulipaston, jonka muoto vaati pinnalleen maalattua linnaa, ja linnahan siitä tehtiin, komealla lopputuloksella. Vaikeimpia polttokynän kannalta ovat tuotteet, jotka on viimeisen päälle käsiteltyjä tai joissa on maalia päällä – silloin materiaalia täytyy todella kovertamalla kaivertaa. TiensivuT iloitsevat, että esimerkiksi käytettyjä nahkatakkeja on hyvin liikkeellä. Jopa Maarian isäkin liittyi nahkatakinmetsästysjoukkoihin. 36 TaiTo 2015 # 5 Huonekaluihin pariskunta ei kuitenkaan päätynyt, vaan takit veivät voiton. Se on sopivan pehmeää ja eläväistä. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 36 28.10.2015 15.44
TaiTo 2015 # 5 37 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 37 28.10.2015 15.44. TaiTo 2015 # 5 37 ajatuS omaSta deSign-yritykSeStä Sai alkunSa vanhaSta puulipaStoSta
Italiassa yhdistyy upeasti niin taide, muoti, historia kuin ruokakin, pariskunta hehkuttaa. – Emme tarvitse isoa tilaa töillemme, joten erilliseen työhuoneeseen ei ole tarvetta, vaan teemme kotona kaikki tilaustyöt. – Päivät siinä venyivät 12-tuntisiksi, koska vaikka on kiire, jäljen pitää olla huoliteltua. Samalla myös osapuolet oppivat toisiltaan uutta, hän sanoo. Takkeja on ihana tehdä, koska saamme käyttää rohkeita ja täyteläisiä kuvioita. t iensivun koreita takkeja tehdään tilaustöinä. – Olen itse suuri eläinten ystävä ja kasvissyöjä, joten ideaalein nahka olisi ei-eläinperäinen. Tähän mennessä olemme tehneet lähinnä töitä alan ihmisille, jotka tietävät yrityksestämme. Mutta kaikkia yhteistyöprojekteja on mielenkiintoista tehdä ja nähdä, kuinka yritysten voimavarat yhdistyvät saumattomasti. – Suomessa tuntuu omalta se, että kaikki on ajateltu alusta loppuun, ja kun puhutaan ekovaatteesta, se myös on sitä kaikilta osiltaan. – Suomessa puolestaan tulee esille tekemisen ja luovuuden meininki, koska maassamme on paljon alan tekijöitä. – Mutta kunnon säihkyvä show se oli. Laitamme koko mielikuvituksemme peliin etsiesämme takin käyttäjän ja takin muodon kannalta sopivimpia hahmoja, Maaria nauraa. t iensivu on tehnyt yhteistyötä niin Karhun, Unmondayn, Coston kuin Pure Wastenkin kanssa. Tiensivut olivat myös opiskelijavaihdossa Ison-Britannian Cornwallissa, jossa surffaus on ykkösharrastus, joten heidän jäljiltään syntyi myös komea surffilauta. Mutta haluaisimme kovasti laajentaa markkinoitamme niin sanotuille tavallisille kuluttajille. 38 TaiTo 2015 # 5 Kuviosta tulee aina yksilöllisesti sen värinen, miksi kuumennettu nahka taipuu. Karhun lenkkareiden kanssa tuli hurja hoppu, koska 24 paria täytyi saada heti kuvauksiin, Ilpo nauraa. Ekoilu Suomessa ei ole vain pintaa, vaan se on tiedostavaa kulttuuria, ja sen eteen tehdään paljon. Toki esimerkiksi Stella McCartney käyttää keinonahkaa, mutta ikävä kyllä emme ole vielä löytäneet keinotekoista nahkaa, joka kestäisi polttamista ja joka olisi aidon nahan veroinen, Maaria huokaa. Pinta on korea, mutta aatetta ei välttämättä ole viety loppuun asti, vaan riittää, että ”ekovaate” näyttää sopivassa määrin kierrätetyltä. Yhteen takkiin menee noin viikko, pienempään työhön kuluu tietysti vähemmän aikaa. Haluamme näyttää, että rujoimmastakin vaatekappaleesta saa todella kauniin, kun siihen polttaa hiukan ihmisen omaa kansanperinnettä hiisineen päivineen! Maaria naurahtaa. toiSin kuin SuomeSSa, italiaSSa riittää, että ”ekovaate” näyttää SopivaSSa määrin kierrätetyltä. TiensivuT tekevät tällä hetkellä polttokuvioituja nahkatuotteita tilauksesta, mutta toivovat voivansa laajentaa markkinoitaan myös laajemmalle asiakaskunnalle. Tyylillä, jonka italialaiset niin loistokkaasti aina tekevät. Milanoonkin kävi kutsu. Pariskunnalta onnistuvat myös laukkujen ja muiden tavaroiden koristaminen. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 38 28.10.2015 15.44. Italiassa kestävää kulutusta harrastetaan vahva muoti-ajatus mukana. – Pure Waste on hieno yritys, joka tekee vaatteita kangastehtaiden ylijäämäpaloista, eli idea on todella hieno. Suomessa mikään tuotannon osa ei jää puolitiehen. Usein ajatellaan, että vanhaa vaatetta ei voi sen kummemmin personoida tai luoda uuteen uskoon. Muoti-alan opiskelijoiden kierrätysmuotinäytös ja markkinointitapahtuma oli Tiensivuille jännittävä kokemus, vaikka italialainen eko-aate poikkeaakin pohjoismaisesta
Olin onnekas. Sellaisia yrittäjiä on todella olemassa. Vaikka selviäisikin ilman sairastumisia ja tapaturmia, on ympärillä oleva maailma täynnä uhkakuvia. Kyllä se siitä… huomenna on paremmin. Tekee sen mitä pystyy. Riskien hallintaa korostettiin yrittäjäkurssilla. Monelle käykin. Ja on samalla pirun kiitollinen siitä, että on kerrankin sattunut tekemään ajoissa tuotteita varastoon. Vaikka olisivatkin kaiken varalta maksaneet ylimääräisiä vakuutuksia, niin sairaslomalle ei silti jäädä, koska yrittäjälle ei ole sijaista. Kaatuillaan luistelukentällä, saadaan syöpädiagnooseja, umpisuolet puhkeilevat, lapsi sairastuu vakavasti tai lähipiirissä joku kuolee. Työttömyys kasvaa, tulot pienenevät, kuluttaminen hiipuu. Kaukaa viisas makselee suurempaa yel-maksua ja ottaa tapaturmatai sairausvakuutuksia. Olisi voinut käydä niin paljon pahemminkin. Niinpä minä jatkan samalla linjalla kuin aina ennenkin. Su Sa n n a M a tt H ei Sz en Ko lu m ni » Onnettomuus avasi silmäni aivan konkreettisesti sille, miten haavoittuvainen ja arvaamaton on yksinyrittäjän tie.» Keväällä minulle kävi haaveri. Minulla on puoliso, joka teki minulle aamuisin poninhännän ja kävi ruokakaupassa. Virkistävä kävelylenkki metsässä merkitsikin muutaman viikon työkyvyttömyyttä. Ja koska se yritys on koko oma elämä. Käsivarren paketointi avasi silmäni aivan konkreettisesti sille, miten haavoittuvainen ja arvaamaton on yksinyrittäjän tie. Hänen yrityksensä on nimeltään susannan Työhuone. Koska nämä mainitut turvaverkot ovat kalliita, ei niihin vaan kerta kaikkiaan ole kaikilla varaa. Mutta on niitäkin, jotka pystyvät mihin tahansa. Varsinkin jos oma palkka on juuri ja juuri toimeentulon rajoilla. Kulunut vuosi ei ole ollut kauhean luottamusta herättävä. Kuinka olisinkaan arvannut lenkkareita jalkaan pukiessani, että loppupäivä jonotetaan kivusta tainnoksissa sairaalan päivystyksessä ja sen jälkeen kikatellaan iloisessa kipulääkepilvessä yksikätisenä. On siis pakko mennä elämässä eteenpäin sormet ristissä ja toivoa, että itselle ei koskaan käy mitään. Sain kipsin käsivarteeni, ja muutuin tilapäisesti yksikätiseksi käsityöläiseksi. Saati sen, että tuotteet vain lakkaisivat käymästä kaupaksi. Kun lääkäri kysyi minulta, kirjoittaako hän parin viikon sairausloman, minä kielsin, sillä eihän yrittäjä sairasta. TaiTo 2015 # 5 39 susanna Mattheiszen on graafinen suunnittelija ja käsityöläinen. Ja jos ei olekaan, niin itketään sitä sitten. Pitää olla varasuunnitelma kaiken mahdollisen ja mahdottomankin sattuessa. Ja kun aikaa kului, katosi särky ja samalla myös se ymmärrys, miten niitä turvaverkkoja pitäisi muistaa rakennella ajoissa. Nyt pidetään vaan silmät kiinni ja peukut pystyssä. Sehän oli vain vasen käsi, kipsi oli riesanani vaivaiset kaksi viikkoa, eikä siitä jäänyt pysyvää haittaa. Yrittäjä on vain hetken aikaa yksikätinen ja paketoi verkkokaupan tilauksia suutaan tai varpaitaan apuna käyttäen. Minulla ei ole minkäänlaista varasuunnitelmaa sen paremmin oman työkyvyttömyyden kuin alihankkijan toiminnan loppumisen varalle. Vilkaisu uutisiin riittää siihen, että kaikki alkaa tuntua entistäkin epävarmemmalta. Minä olin todellakin onnekas. Kun oma toimeentulo on riippuvainen kuluttajien käyttäytymisestä ja oma tuotanto nojaa pelkästään kotimaisiin alihankkijoihin ja materiaalin valmistajiin, yhdenkin palapelin palan häviäminen romahduttaa koko pelin. Kädetön käsityöläinen Taito515_s16-74_xxxxx.indd 39 28.10.2015 15.44. Minun toipilasaikani kesti vain muutaman viikon, ja jouduin tuona aikana kieltäytymään vain parista työtarjouksesta. Talouteni ei romahtanut. Pieni yrittäjä on äkkiarvaamatta tilanteessa, jonka ei pitänyt koskaan osua omalle kohdalle: on pakko jäädä sairaslomalle. Ihmeellisiä supermiehiä ja -naisia, jotka jatkavat omalla tiellään, koska tuntevat sen olevan ainoa oikea suunta. Vaikka olisi ravattava syöpähoidoissa, niin työnteko kyllä jatkuu
Taito515_s16-74_xxxxx.indd 40 28.10.2015 15.44. 40 TaiTo 2015 # 5 KäSillä TeksTi tiina aalto kuva SaMi Perttilä korsNäsiNpaidat – rakkaat tutkimuSkohteet TaiToliiTon eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Marketta Luutonen nosti korsnäsinpaidat parvekkeelle tuulettumaan
TaiTo 2015 # 5 41 Korsnäsinpaidat – rakkaat tutkimuskohteet Noin neljäkymmentä vuotta sitten nuori valtiotieteilijä Marketta Luutonen piipahti joululomallaan Pohjanmaan museossa Vaasassa. Siellä se syttyi: vuosikymmeniä jatkunut ihastus korsnäsinpaitoihin ja -neuleisiin. M oniin tapahtumiin liittyy usein sattuma. – Ihan lapsesta lähtien, Luutonen toteaa. Mutta se ei ole sattumaa, että rakkaus käsitöihin on ollut aina matkassa mukana. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 41 28.10.2015 15.45. Pääsykokeisiin mentiin hyvin heppoisin tiedoin, ja siksi yllätys oli melkoinen, kun tieto sisäänpääsystä tuli. Käsitöiden arvostaminen on ollut aina luontevaa, sillä siihen opetettiin jo kotona. Se, että yli neljäkymmentä vuotta myöhemmin hän jää eläkkeelle Taitoliiton toiminnanjohtajan työstä, on ollut niin ikään monen sattuman summa. Niin liittyi siihenkin, että aikanaan 70-luvulla vaasalainen Marketta Luutonen päätyi opiskelemaan valtiotieteitä Turkuun. Ammattikäsityöläiseksi hän ei kuitenkaan koskaan haaveillut ryhtyvänsä vaikka suorittikin nuorena leikkaajan ammattitutkinnon. Niin ikään nahkatyöt työllistivät häntä opiskeluaikana
– Siitä esimerkiksi voitaneen olla melko varmoja, että jussipaidan esikuvana ovat toimineet muun muassa korsnäsinpaidat. – Valmistuttuani valtiotieteilijäksi olin lähtenyt opiskelemaan kansatiedettä, ja siinä yhteydessä piti tehdä pieni tutkielma. – Onhan se, että on saanut tehdä työtä hyvien ihmisten kanssa ja kestävän kehityksen mukaisten arvojen puolesta ollut monella tapaa etuoikeutettua. K orsnäsinpaita ja -neuleet eivät yksin ole olleet Luutosen kiinnostuksen kohteita. – Mutta en minä enää kurssejakaan aio ryhtyä pitämään, luentoja toki aiheesta voisin pitää, hän hymyilee. Ostaa sellaisen neuletakkimallisen kyllä voisin… Sen lisäksi, että hän on tehnyt muutamia paitoja, hän on myös vetänyt kursseja, joissa opetetaan paidan tekemisen vaiheet. – Mutta en kyllä enää aio itse niitä tehdä. Elokuvassa Harrin Jussilla on päällään jussipaita. Väitöskirjan lisäksi olen kirjoittanut kirjat muun muassa taiteilija ja neulesuunnittelija Sirkka Könösestä , virkatuista laukuista sekä ihmisten tuotesuhteista. Myös itse työprosessi on hänen mukaansa hyvin mielenkiintoinen. Ensimmäisen pienen tutkielman jälkeen tutkimusta ja artikkeleita aiheesta onkin sitten tullut tuotettua enemmänkin. Se, miksi näin on, voidaan katsoa selittyvän vanhalla elokuvaklassikolla Pohjalaisia, joka kuvattiin 1925. – Jussipaita ja sen kolmiokuviot ovat yhä tänäkin päivänä hyvin vahvoja symboleita. Hyvin monet joutuvat tekemään työtä, joka on vain välttämätöntä ansiotulojen hankintaa. Siitä elokuvasta voidaan siis sanoa alkaneen jussipaidan menestys. V aikka pohjalaisneuleet ovatkin viehättäneet Luutosta vuosikymmeniä, ne ovat aina kulkeneet muun uran ohella. – Tällä hetkellä on hyvin sääli, että paitojen tekijöitä on enää kovin vähän. 42 TaiTo 2015 # 5 – Tein ystävilleni nahkalaukkuja ja muun muassa nahkahousuja. Korsnäs on pieni ruotsinkielinen rannikkokunta, joka on pienuudestaan huolimatta onnistunut säilyttämään paitansa hyvin tunnistettavana, kuntansa tunnetuimpana symbolina. Kolmenkymmenen vuoden aikana on myös ehtinyt nähdä monet muutokset, joita Taitoliiton toiminnassakin on tapahtunut. Kun törmäsin museossa korsnäsinpaitaan, keksin sen oivalliseksi kohteeksi tutkimukselle. Työ olisi monella tapaa tuntunut ikävältä jos olisi joutunut joka päivä lähtemään töihin esimerkiksi tupakkatehtaaseen, hän naurahtaa. – Minua ovat kiinnostaneet yleensäkin villapaidat sekä neulotut ja virkatut asusteet sekä ihmisen tuotesuhde ja käsityöja muotoilualan yrittäjyys. Syvällisempi käsityöhurahdus tapahtui kuitenkin vasta kun eteen tupsahti korsnäsinpaita Pohjanmaan museossa. Marketta Luutonen kuvasi ja haastatteli vuonna 1998 lapualaista Lauri Haapamäkeä, jonka pienessä kutomossa syntyi myös jussipaitoja. Niillä yhä edelleen pystytään viestimään tietynlaisesta olemuksesta: kansallisuudesta, vapaudenrakkaudesta, oikeudentunnosta sekä tietysti pohjalaisuudesta. Kuten esimerkiksi vuonna 1997 ilmestynyt väitöskirja Kansanomainen tuote merkityksenantajana. Koska paidat ovat hitaita ja työläitä valmistaa, niiden kaupallinen hyödyntäminen saattaa nuoremmista käsityöläisistä tuntua haastavalta. M a r k e t ta Lu u t o n e n Taito515_s16-74_xxxxx.indd 42 28.10.2015 15.45. Luutonen tietää mistä puhuu, sillä hän itsekin valmistanut kymmenen korsnäsinpaitaa. Luutonen on tutkinut jussipaidan historiaa ja toteaakin sen olevan vähintäänkin mielenkiintoinen ja vivahteikas. K orsnäsinpaidoissa Luutosta on aina viehättänyt monitasoisuus – niin vaadittujen taitojen kuin kulttuurinkin ansiosta. Merkittävin, kolmekymmentä vuotta kestänyt Taitoliiton toiminnanjohtajan pesti on ollut hänelle paitsi mieluisa myös opettavainen. Myös jussipaidat ovat kiinnostaneet häntä
Erityisesti hän iloitsee siitä, että järjestö on tänä päivänä avoin myös lapsille ja nuorille. Nykyään kaupallisuuden ymmärtäminen on hyväksyttyä ja suotavaakin. Luutonen myös kokee, että kasvaminen ulos ”kudontajärjestön” roolista on ollut hyvä. Se ei kuitenkaan tarkoita laakereillaan lepäämistä. TaiTo 2015 # 5 43 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 43 28.10.2015 15.45. – Vielä kolmekymmentä vuotta sitten kotiteollisuuteen ei mitenkään haluttu liittää kaupallisuutta. Tulevaisuudessa siintää ainakin yksi kirjaprojekti sekä opetustyötä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Totta kai ajat muuttuvat ja vempaimet vaihtuvat, mutta tarve tehdä käsillä ei varmasti katoa mihinkään. Käsija taideteollisuusalalla on kaiken kaikkiaan tapahtunut vuosikymmenten aikana paljon. Käsitöitäkin hän aikoo yhä tehdä. L uutonen jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Koska perspektiiviä toimialaan on ehtinyt tulla paljon, pystyy sitä kautta näkemään hieman myös tulevaan. Marketta Luutonen on valmistanut aikanaan kymmenen korsnäsinpaitaa. Mutta tietysti alan ja järjestönkin on huolehdittava Luutonen kokee, että kasvaminen uLos ”kudontajärjestön” rooLista on oLLut hyvä. TaiTo 2015 # 5 43 siitä, ettei se jää miksikään irralliseksi saarekkeeksi muusta yhteiskunnasta vaan pysyy sen mukana. – Tärkeimpiä muutoksia järjestössä ovat mielestäni olleet lähteminen mukaan taiteen perusopetukseen sekä toimialan elinkeinotoiminnan näkyvämpi edistäminen. Se on mahdollistanut sen, että järjestö on nykyään entistä monipuolisempi ja moniarvoisempi. – En usko, että käsillä tekemisen ilo ja taito katoavat mihinkään. Parhaillaan on viimeistelyä vaille valmis Heli Tuori-Luutosen Suomen Käsityön Ystäville suunnittelema pieni Raita, raita -ryijy, jota hän on työstänyt kauniina syyspäivinä parvekkeellaan Helsingin Katajanokalla
Naisten paidat tehtiin usein vartalonmyötäisemmiksi. Virkatuissa osissa pohjaväri on punainen, joko kirkkaamman tai tummemman punainen, ja neulotuissa osissa luonnonvalkoinen. Korsnäsissa miehet käyttivät paitoja juhlavaatteina. Pilkullisessa neuleessa neulotaan kaksi kerrosta pohjavärillä ja kolmannella kerroksella joka toinen silmukka pohjavärillä ja joka toinen kuviovärillä. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 44 28.10.2015 15.45. 44 TaiTo 2015 # 5 KäsiLLä TeksTi AnnA-MAijA BäckMAn kuvaT GunnAr BäckMAn Korsnäsin VäriLäisKä ei poistu Muodista Virkkaus tuli muotiin Pohjanmaalla 1800-luvun jälkipuolella. Virkkauksessa suosittuja kuvioita olivat erilaiset geometriset kuviot, tanssivat tytöt, ässänväärä, tiimalasi sekä kukkaja elämänpuuaiheet. Jotta korea paita ja olkaimet näkyisivät, laitettiin ainoastaan liivin ylin nappi kiinni. nopein neuloi pilkullista kerrosta ja kaksi muuta yksivärisiä kerroksia. Naiset suosivat jakkuja, minkä vuoksi paidat leikattiin edestä keskeltä auki ja niihin ommeltiin nappikiinnitys. Virkatut osat ovat miehustan ja hihojen yläja alareunoissa. neulemallit muuntuivat helposti virkkausmalleiksi. Silloin joku taitava käsityöihminen Korsnäsissa keksi yhdistää neuletta ja virkkausta samaan villapaitaan. Asuun kuuluivat myös värikkäät kirjovirkatut tupsupäiset olkaimet sekä liivi. Jos mestari teki paidan yksin, häneltä meni siihen noin kolme viikkoa, mutta jos hänellä oli neulojia apunaan, työ saattoi valmistua viikossa. Paita erottuu helposti tavallisesta neulepaidasta, koska siinä on yhdistettynä virkkausta ja neuletta. Varakkaammissa perheissä naisillakin saattoi olla korsnäsinpaita. tästä johtuen taitavat tekijät, mestarit, tekivät usein paitojen virkatut osat. Kun virkkauksesta tuli aikanaan suosittua Pohjanmaan rannikkoseudulla, alettiin neulepaitoihinkin virkata kapeita reunuksia. Joissakin paidoissa neulotut osat ovat kokonaan pilkullisia, toisissa paidoissa on kirjoneuleraitoja pilkullista neuletta ennen ja sen jälkeen. karin rosendahlin omistama vanha korsnäsinvillapaita. Kuviovärinä on vuorokerroksilla punainen ja sininen tai vihreä lanka. taitavilla mestareilla eri kylissä oli omia malleja, ja sen vuoksi monet paidat muistuttavat paljon toisiaan ja ovat melkein samannäköisiä. kuvioita kopioitiin neulotuista vaatteista ja muista käsitöistä, esimerkiksi merkkausliinoista. Virkatuista osista tehtiin vähitellen leveämpiä, kun taas neulotut osat kapenivat. • Virkattua ja neulottua K orsnäsinpaita on saanut nimensä Kors näsin kunnan mukaan. näin paidan tekeminen nopeutui huomattavasti. kolme naista neuloi saman aikaisesti pyöröneuleena sukkapuikoilla miehustan pilkullista osaa. Korsnäsinpaidan tekeminen vie aikaa
Korsnäsinpaidat | Korsnäströjor. Kansallisen identiteetin vahvistamista pidettiin tärkeänä koko maassa. Koreaa virkkaamalla. • Y hä edelleen korsnäsinpaitaa käytetään usein kansallispuvun tapaan esimerkiksi kotiseutujuhlissa. Kirjovirkkauksessa virkataan kiinteitä silmukoita edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan. Korsnäsin kotiseutumuseossa on hieno pysyvä korsnäsinvillapaitoja esittelevä näyttely. 66–75. Vaasa, Österbottens hantverk rf. Aiheesta on tehty muun muassa pro gradu -tutkielma ja väitöskirja, ja siitä on kirjoitettu monia artikkeleita ja kirjoja, myös Amerikassa ja Japanissa. Korsnäströjor förr och nu. Helsinki, Akatiimi. Vaasa, Korsnäs hembygdsmuseum. Luutonen, Marketta (2003). K orsnäsinvillapaidat herättivät huomiota jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tärkeät henkilöt, esimerkiksi virkamiehet, saattoivat saada paidan lahjaksi tai teettivät sen itselleen jollakin taitajalla. Muoti, modernit langat ja vaatimukset käyttömukavuudesta eivät ole suuremmin vaikuttaneet sen ulkonäköön. Folklivsstudier XVIII. Paitojen suosio on vaihdellut vuosikymmenien aikana. Ylipäätään Pohjanmaan rannikolla ei ole aristeltu värien käytössä. Helsingfors. Korsnäsinpaidat ovat kiinnostaneet tutkijoita, käsityöalan ammattilaisia sekä harrastajia. Korsnäsissa ollaan tarkkoja siitä, että paita valmistetaan perinteisellä tavalla, yhdistämällä virkkausta ja neuletta. Se on säilynyt melkein alkuperäisen näköisenä yli 150 vuotta. Ur svenskbygdernas textilhistoria. Luutonen, Marketta (1997). Vaasa, Österbottens hantverk rf. Kirjassa Mainiot taidot, s. Samaan aikaan För eningen Brage Helsingissä keräsi materiaalia ja rekonstruoi kansallispukuja Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Jos työtä ei voi virkata tuppena, virkkaaminen aloitetaan aina työn oikeasta reunasta ja langat katkaistaan vasemmassa reunassa. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 45 28.10.2015 15.45. Kansanomainen tuote merkityksenkantajana. Helposti tunnistettavasta korsnäsinpaidasta onkin muodostunut kunnalle näkyvä symboli. Lisää aiheesta Dahl, Hjördis (1987). Tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Luutonen, Marketta (2014). Kaunista lämmintä. Kirjovirkkaus Korsnäsinpaidassa käytetty virkkaus on nimeltään kirjovirkkausta. Dahlberg, Gretel (1987). Kaikki kerrokset virkataan oikealta vasemmalle tuppena työn oikealta puolelta. Kansankulttuurintutkija Arvid Liljelund matkusti 1880-luvulla Kors näsiin ja maalasi siellä ainakin kolme taulua, joiden henkilöillä oli päällä kors näsinvillapaidat. Suurta muotia paidat olivat myös 1920ja 1930-luvuilla, kun alueelle tehtiin kansanperinteen tutkimusretkiä. TaiTo 2015 # 5 45 inga-Britt Mannfolk esittelee näyttelyä Korsnäsin kotiseutu museossa. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland Nr 544. Koristeellisten laukkujen, myssyjen ja henkseleiden kirjo virkkaaminen oli myös suosittua. Nordiska museetista Tukholmastakin löytyy yksi paita. Högsäng och klädbod. Erittäin suosittuja ne olivat 1870ja 1880-luvuilla. Kaikkia kerroksella tarvittavia lankoja kuljetetaan silmukoiden sisällä. Korsnäsinpaitoja on tallennettuna myös Pohjanmaan museon, Vaasassa sijaitsevan Bragen ulkoilmamuseon ja Helsingissä Föreningen Bragen kokoelmiin. Myös joillakin yksityishenkilöillä, kuten Mustasaaren Sulvalla asuvalla Karin Rosendahlilla , on tallessa vanhempia korsnäsinpaitoja. Luutonen, Marketta (1987). Jyväskylä, Suomen kotiteollisuusmuseo. Väriensä puolesta korsnäsinpaidat eivät poikkea paljonkaan muista alueen värikkäistä tekstiileistä
Virkkaa kiinteitä silmukoita vetämällä lanka edellisen kerroksen taimmaisen silmukkakaaren läpi. Virkkaus: Kirjovirkkausta kiinteillä silmukoilla (ks) sivulla 47 oleviKäsiLLä TyöohjeeT jeAnette rönnqvist-Aro, österBottens hAntverk rf kuvaT GunnAr BäckMAn Oheisen korsnäsinpaita noudattaa Pohjanmaan museon kokoelmissa säilyneen lapsen paidan kuvioita. Kirjovirkkausta virkataan ympyränä työn oikealta puolelta. Langat, joilla ei juuri virkata, kulkevat silmukoiden sisällä. ToTeuTus jeAnette rönnqvist-Aro, österBottens hAntverk rf tanssivat tytöt VihreäkeltahaMeiset tytöt tanssahtelevat käsikkäin paidan helmassa. Neule: Sileä kirjoneule; pyöröneuleena kaikki krs:t oikein. Värin vaihto: Lanka vedetään edellisen kerroksen silmukan taaimmaisen kaaren läpi, koukulla on kaksi samanväristä silmukkaa. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 46 28.10.2015 15.45. Uuden värinen lanka otetaan koukulle ja vedetään molempien silmukoiden läpi. Menekki: 350, (400), 400 g punaista, 250, (300), 300 g valkoista, 150 g vihreää, 100 g keltaista. en ruutupiirrosten mukaan. Kaikki kerroksella tarvittavat eriväriset langat kulkevat mukana virkkauksessa. Tiheys virkkauksessa: 30 s/ 10 cm ja 24 krs/10 cm, neuleessa 30 s/10 cm ja 40 krs/10 cm. (Kuvat 1–3) Korsnäsin villapaita ”tanssivat tytöt” Malli on TehTy PohjanMaan Museon kokoelMissa olevan laPsen Paidan Mukaan (58-254). Virkkuukoukku: no 2–2,5 mm, pyöröpuikot no 2–2,5 60 ja 40 cm pitkät tai sukkapuikot no 2–2,5. Näin saadaan jyrkkä leikkausviiva värien vaihtuessa. Virkkaa yksivärisillä kerroksilla ylimääräinen pohjavärin värinen lanka kiinteiden silmukoiden sisään. Näin kaikista kerroksista tulee yhtä korkeita. 46 TaiTo 2015 # 5 Tekniikka: kirjovirkkaus ja kirjoneule Koot: S, (M), L Mitat: ympärysmitta 100, (106), 112 cm Miehustan pituus: 68, (70), 72 cm Hihan pituus: 45, (46), 47 cm Materiaali: Pirtin kehräämö, karstalanka tex 140 x 2
TaiTo 2015 # 5 47 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 47 28.10.2015 16.42. kaulanaukko ja hihanaukot leikataan jälkeenPäin. TaiTo 2015 # 5 47 Paidan miehusta on valmistettu yhtenä kaPPaleena sukanvarren taPaan
langanpätkällä kavennuksen kohdat. Katkaise lanka. hiha: Hiha virkataan ylhäältä alas . Virkkaa siksakkuvio ja lopuksi vielä nirkkoreunus. Tee toisen käden hiha. Käännä reuna ylös. Tee kjs uudella värillä, jos väri pitää vaihtaa kerroksen ensimmäisen silmukan kohdalla. Käännä työ nurinpäin ennen viimeistä siksakkuviota (reunus virkataan nurjalta puolelta), virkkaa kiinteitä silmukoita vetämällä lanka taimmaisen silmukkakaaren läpi. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 48 28.10.2015 15.45. Päättele silmukat punaisella langalla. Pilkullista neuletta neulotaan 20, (21), 22 cm tai tarvittava pituus laskelman mukaan (hihan koko pituudesta x cm vähennetään virkattu yläosa x cm,virkattu alaosa x cm ja kuvioneulotut osat x cm = pilkullisen neuleen osuus x cm.) Päättele neule punaisella langalla. Virkkaa kirjovirkkausta piirroksen mukaan. Jatka virkkaamalla piirroksen mukaan. Kerros 26: Lisää 0, (4), 8 s samoissa kohdissa missä aikaisemmin kavensit. Vedä lanka taimmaisen lenkin läpi (kuva 4). Huom! Laske etukäteen, että kuvio sijoittuu edessä ja takana keskelle. Neulo pilkullista neuletta 25, 27, 29 cm tai tarvittava määrä eli mittaa miehustan koko pituus = x cm. Kaulanaukko ja hihanaukot leikataan jälkeenpäin. Neuleosuus: Poimi virkkauksen reunasta vihreällä langalla 1 s kustakin ks (= 300, (315), 330 s). Virkkaus: Aloita virkkaamalla ks päätöskerroksen taimmaisiin lenkkeihin, s = 300 (315), 330 s (kuva 5). Vasen hihansuun alin siksakkuvio on virkattu hihan nurja puoli päälläpäin. Huom! Kavennukset ja lisäykset seuraavasti: Kerros 10: Lisää 0, (1), 2 s. Neulo pyöröneuletta piirroksen mukaan. Oikealla alareuna on käännetty ylöspäin. Kavenna samanaikaisesti 2 s joka 3 krs:lla, kunnes hihansuu on noin 11 cm leveä (ympyrä 22 cm). Kavenna tämän jälkeen 2 s hihan alapuolella joka 3 krs:lla. Kerros 1: Virkkaa ks, vedä aloituskerroksella lanka 2 kjs lenkin läpi, reunasta tulee siistimpi. työohje Miehusta: Aloita puseron alareunasta virkkaamalla 300, (315), 330 kjs ja sulje ympyräksi 1kkjs. Virkkaa 160 kjs ja sulje ympyräksi 1 kkjs. Kerros 2–38: Virkkaa piirroksen mukaan. Poimi s neuletta varten lyhyelle pyöröpuikolle tai sukkapuikoille ja neulo kirjoneuletta piirroksen mukaan. Vähennä siitä virkattu alaosa x cm, virkattu yläosa x cm ja kuvioneulotut osat x cm = jäljelle jäävä osa on pilkullista neuletta x cm. tasavälein krs, merkitse esim. 48 TaiTo 2015 # 5 Kerroksen vaihto: Päätä kerros virkkaamalla kkjs edellisen kerroksen ensimmäiseen ks:aan molempien silmukkakaarien läpi, virkkaa 1 kjs ja vielä 1 ks saman kiinteän silmukan takakaareen ja jatka kirjovirkkausta ks:lla. Virkkaa 1 kkjs, *3 kjs, hyppää kahden ks:n yli, virkkaa kolmanteen ks:aan 1 kkjs* toista. Virkkaa piirroksen mukaan ja kavenna samanaikaisesta 2 s hihan alapuolella jokaisella krs:lla 4 kertaa. Kerros 30: Kavenna 0, (1), 2 s. Kerros 14: Kavenna (4), 8 s. Paidan miehusta on valmistettu yhtenä kappaleena sukanvarren tapaan. Hihanaukkojen kohdalla ei häiritse vaikka kuviot eivät sijoitu täysin symmetrisesti. Neulo pyöröneuleena piirroksen mukaan yläosan kirjoneule. (Kuva 6)
omPeLe suora ommeL ja Pari kierrosta koLmiaskeLsiksakkia kädentien merkkiLangan moLemmiLLe PuoLiLLe. Miehustakappaleen kädentien aukon reunat on varmistettu siksakilla ja suoralla ompeleella. Ompele ompelukoneella suora ommel ja kolmiaskelsiksak merkkilangan molemmille puolille. (Kuvat 7 –9) Harsi ja ompele hiha kiinni etupistoilla punaisella villalangalla kädentien oikealta puolelta (kuva 10).Kiinnitä sauma myös nurjalta puolelta luotospistoilla. Leikkaa koneompeleiden keskeltä ja virkkaa ks punaisella langalla kädentien ympärille niin, että reuna peittyy. Leikkaa se auki merkkilankaa pitkin. Aukon korkeus on noin 25 cm (noin 3 cm lyhempi kuin hihan leveys). Koeta saada saumasta mahdollisimman ohut ja pehmeä. 50 TaiTo 2015 # 5 50 TaiTo 2015 # 3 Miehustan ja hihan yhdistäMinen: Merkitse miehustakappaleeseen kädentien paikat harsimalla merkkilangat. huoLitteLe reunat virkkaamaLLa. merkkilanka kolmiaskelsiksak Taito515_s16-74_xxxxx.indd 50 28.10.2015 15.46. Päättele langanpäät. Virkkaa tai ompele olkasaumat yhteen
Tee lisäykset, 3 – 4 ks joka krs:lla kulmissa niin, että reuna seuraa paidan pintaa eikä nousee pystyyn. Ompele suora ommel ja kolmiaskelsiksak merkkilangan yläpuolelle. mallikerta = kuvio, joka toistuu samanlaisena leveysja korkeussuunnassa. Neulelyhenteet s =-silmukka o = oikea silmukka n = nurja silmukka op = oikea puoli np = nurja puoli krs = kerros pyöröneule = neulotaan pyörö-puikoilla tai sukkapuikoilla ympyränä, työtä ei tarvitse kääntää. Virkkauslyhenteet kjs = ketjusilmukka kkjs = kiinteä ketjusilmukka (= piilosilmukka) ks = kiinteä silmukka Lankaja ohjetiedustelut: Österbottens hantverk rf/ Loftet, Jeanette Rönnqvist-Aro, info@loftet.fi, puh. Kiinnitä sauma myös nurjalta. Jatkaa virkkaamalla siksakkuvio. 06 3185335. Kaula-aukon syvyys edessä on 7–10 cm, takana 2– 3 cm ja leveys noin 10 –14 cm. TaiTo 2015 # 5 51 Kaula-auKKo: Merkitse kaula-aukko harsimalla merkkilanka. Lopuksi virkataan nirkkoreuna. Tee kädentien saumasta mahdollisimman ohut ja pehmeä. Kun alapuolelle jäävä osa on valmis, käännä työ nurjalle puolelle ja virkkaa ks. Viimeistely: Pingota paita oikeaan muotoonsa kahden kostean liinan väliin ja anna kuivua. Virkkaa vielä 2– 3 krs. Leikkaa koneompeleiden yläpuolelta ja virkkaa kaula-aukon alapuolelle tulevaan osaan noin 120 ks pohjavärillä. Ompele hiha kiinni kädentiehen miehustan oikealta puolelta. Virkatessa aukkoa voi muotoilla kaventamalla. Vedä lanka taimmaisten silmukkakaarien läpi. Virkkaa 1 kkjs, *3 kjs, hyppää kahden ks:n yli, virkkaa kolmanteen ks:aan 1 kkjs*, toista *–*. Reunuksen voi kiinnittää muutamasta kohdasta, niin se pysyy paremmin paikoillaan. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 51 28.10.2015 15.46
Hoito-ohje: Paras hoito on tuulettaminen. Vaihda pesuvesi tarvittaessa. Kylmä vesi saa villan tarttumaan kiinni toisiinsa ja neuleen tuntu muuttuu tahmeaksi ja tällöin likakin tarttuu siihen helpommin. Neulo vielä 6 kerrosta aina oikein. Pyöröpuikko 4 mm (80 cm) Neuleohje Luo 270 silmukkaa melko löyhästi. ota oikealle puikolle 2 s kuin neuloisit ne oikein, neule seuraava silmukka oikein ja vedä äskeiset 2 s sen yli = nurin ( op – neulo nurin, np – neulo oikein = langankierto tai kädenlämpöistä vettä. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 53 28.10.2015 15.46. Viimeistely: Kastele huivi niin kuumassa vedessä kuin kätesi sietää, purista liika vesi pois rullaamalla se pyyhkeen sisällä. Figaro Neulekaavio: Merkkien selitykset: = oikein (op – neulo oikein, np – neulo nurin) = neulo 3 s yhteen. Neulo kuusi kerrosta aina oikein ja sen jälkeen neulo kaavion mukaan toistamalla punaisella merkittyjä silmukoita (43 kertaa) ja kerroksia, kunnes huivin mitta on mieleinen. Se on ihanan ilmavaa, kevyttä kuin henkäys ja sen neulominen on kuin joisi samppanjaa, söisi suklaata ja makaisi samaan aikaan vaahtokylvyssä! Halusin tehdä Figaro-vuohen kilinvillasta pienen ja kevyen huivin, koska pienikin tästä langasta valmistettu huivi lämmittää ihanasti. Päättele silmukat löyhästi. Anna neuleen olla vedessä yli 10 minuuttia ihan paikoillaan. Huuhdo aina kuumalla vedellä. Pingota huivi muotoonsa, anna kuivua ja nauti. Älä missään vaiheessa käytä kylmää Käsillä työohje Tiina Kaarela Kuva SuSa Junnola Henkäyksen kevyt, silti lämmin Rukin ja Rautapadan Sanski Matikainen (juttu sivulla 30) kehrää ihanaa kilinvillaa, suomalaista mohairia. TaiTo 2015 # 5 53 LankaTiedusTeLuT: SanSki Matikainen@ rukkijarautapata.coM ohjeTiedusTeLuT puikkoMaiSteri@ gMail.coM Figaro-huivi Malli ja toteutus Tiina Kaarela Koko: Kuvan huivin koko on 190 cm x 18 cm. Jos tarvitset vesipesua, käytä mieluiten neutraalia pesuainetta ja sekoita pesuaine niin kuumaan veteen kuin kätesi sietää. lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Tarvikkeet: Rukin ja Rautapadan käsinkehrättyä Figaro-vuohenvillalankaa (kuvan huiviin on käytetty 40 grammaa lankaa). taito-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Älä yritä puhdistaa aitoa mohairlankaa lumessa tai kylmässä vedessä
Lähde sinäkin mukaan tekemään hyvää! Käsillä työohje ja Malli TaiTo KeSKi-PohJanmaa ry, irene VälimäKi Kuva PirKanmaan KoTiTyö HerkullisteN Pallo-sukkieN NeuleoHjeeN löydät seuraaValta siVulta. 54 TaiTo 2015 # 5 vielä ehtii roosailla Taitojärjestö on tänäkin vuonna mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 54 28.10.2015 15.46
Ohjekuvastossa on malleja lapasiin, sukkiin, vauvaneuleisiin, peittoihin sekä esimerkiksi perinteiseen kypärämyssyyn. 0440 162 210 • Johanna Aydemir, Taitoliitto, tiedottaja, johanna.aydemir@taito.fi, puh. • roosa Nauha -laNkavalikoima kasvoi ja kuvasto moNipuolistui Lisätietoja Taitoliitto www.taito.fi • Anne Ossi, kampanjan johtaja, anne.ossi@kenkavero.fi, puh. Kaikkien tuotteiden myynnistä osa lahjoitetaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Tänä syksynä lankavalikoima on kasvanut viime vuodesta konepestävän sukkalangan lisäksi myös paksumpaan sataprosenttiseen villalankaan. Yhteistyö Roosa nauhan kanssa sopii hyvin Taitojärjestön kestävää ja vastuullista kuluttamista toteuttaviin arvoihin. Lisäksi myynnissä on värikkäitä sukkapuikkoja ja vaaleanpunainen Kerä-heijastin. 040 7525 160 • Virve Pajunen, Pirkanmaan Kotityö Oy, langantuottaja, virve.pajunen@taitopirkanmaa.fi, puh. TaiTo 2015 # 5 55 R oosa nauha -neulelangat ja ohjevihkot ovat Taitojärjestön erikoistuotteita, joilla kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. 03-225 1410 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 55 28.10.2015 15.46
Neulo 1. s neulomatta, neulo krs nurin, viimeinen s oikein. Neulo kantapään puikoilla 2 krs piirroksen mukaan. puikolle tulee yhteensä 32 s ja kavenna reunimmainen pois, jolloin pallot ovat puikoilla symmetriset. Kun sivujen silmukat (8+8) on kavennettu, poimi 4. krs: käännä työ, nosta 1. Tasaa silmukat puikoille 12/13 s. puikon alussa 1 s o, 2 s o yhteen (ota päälle tuleva silmukka siten, ettei kierrä) ja 2. puikolle pohjavärillä kantapään sivusta 10 s ja neulo samalle puikolle kantalapun 6 s = 16 s. ja 4. s neulomatta puikolle, neulo 10 s nurin, neulo 2 s nurin yhteen. ja 2. Hoito: Konepesu 40°. Luo 60 silmukkaa kuviovärillä, 15 s/puikko. Muotoile kosteana oikeaan muotoon. mallikerta joustinneule 2 o, 2n 60 s * aloita tästä: kantapää: 50 s jatka mallikertaa * kohdalta kiilakavennus Mallipiirrokset: Taito515_s16-74_xxxxx.indd 56 28.10.2015 15.46. Jalkaosa: Jatka kiilakavennusten piirroksen mukaan. Lopeta kerros 1 o. Neulo 1. Vaihda pohjaväriin ja jatka sileänä neuleena piirroksen mukaan 2 mallikertaa. taito-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Käännä työ, ota 1. Toista ”–”. Kavennukset tehdään piirroksen mukaan, kunnes puikoilla on = 50 s. 03-225 1420, fax 03-223 7223, taitopirkanMaa@ taitopirkanMaa.fi, www.taitopirkanMaa.fi. Neulo 2 o, 2 n joustinneuletta 8 krs. Neulo kantapää kuviovärillä. ja 3. Sukassa nyt 63 s. Höyrytä kevyesti. Kantapää: Siirrä 1. lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Neulo jalkaosaa 3 palloriviä ja viimeisenä 3 krs pohjaväriä. Neulo kaikilla puikoilla 1 krs pohjavärillä ja aloita kuvio. ja 2. krs: nosta ensimmäinen s. työohje Sukat neulotaan kaksinkertaisella langalla. 2. Neulo vielä 1. Viimeisellä kerroksella siirrä silmukoita niin, että 3. Kun kantalapussa on 20 krs, aloita kantapään kavennukset. puikko pohjavärillä, jolloin kuvion jälkeen on 3 krs pohjaväriä. ja 2. Päättele. 56 TaiTo 2015 # 5 LaNka– ja ohjetiedusteLut: pirkanMaan kotityö oy, puh. Kuivaa tasaisella alustalla ilmavassa paikassa. s neulomatta puikolle, neulo 10 s puolipatenttia ja tee jälleen ylivetokavennus jne. ja 4. Neulo 18 s puolipatenttia ja tee ylivetokavennus = ota 1 s neulomatta puikolle, neulo seuraava silmukka, vedä neulomaton silmukka neulotun ylitse. Käännä työ ja ota 1. puikolle kantalapun 6 s ja poimi 10 s kantapään sivusta. puikon silmukat samalle puikolle (= 28 s), näin neuleen aloitus jää sisäsivuun. Kavenna 1. Neulo toinen sukka peilikuvaksi ja vaihda kuviovärin ja pohjavärin paikkaa. puikon lopussa 2 s o yhteen, 1 s o joka kerroksella, kunnes puikoilla on 8 s, vedä ne yhteen. neulomatta ”1 o, nosta seuraava s oikein neulomatta”. puikon alussa 2 s yhteen ylivetokavennuksella. Sukkapuikot: 3½ tai käsialan mukaan Neuletiheys: 24 s ja 30 krs =10 cm Kantapään mallineule = puolipatentti: 1. pallo-sukat Malli TaiTo KeSKi-PohJanmaa ry, irene VälimäKi Koko: Naisten koko Tarvikkeet: Roosa nauha -lanka (75 % villa, 25 % polyamidia, vyyhti 100 g): pohjaväri pinkki (55) / valkoinen (47) 100 g, kuvioväri tummanharmaa (51) 100 g. Värit: = pinkki / valkoinen = tummanharmaa Vaihda kuvioväriin ja neulo 3 krs, sitten kärkikavennus nauhakavennuksena. Aloita kantapään neulominen mallineuleen mukaisesti. Kavenna kantapään silmukoita siten, että keskiosan silmukkamäärä 12 pysyy muuttumattomana. Toista 1. Vimeistely: Höyrytä sukat kevyesti. kerrosta. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4
TaiTo 2015 # 5 57 kiilakavennus täHdet, täHdet tähdet-sukkien neuleohjeen löydät seuraavalta sivulta. Käsillä työohje ja Malli PirKanmaan KoTiTyö oy, minna ahonen Kuva PirKanmaan KoTiTyö Taito515_s16-74_xxxxx.indd 57 28.10.2015 15.46
Neulo jalkaosaa, kunnes terän pituus on noin 19 cm tai pikkuvarpaan kynteen saakka. s oikein ja vedä seuraavat seitsemän silmukkaa neulotun silmukan yli neulomatta, neulo päätteeksi viimeinen silmukka oikein, katkaise lanka ja vedä läpi. Neulo 1. puikon silmukat samoin kantapään toisesta sivusta. Käännä työ, ota 1. Toista 1. Kun kantalapussa on 32 krs, aloita kantapään kavennukset. 03-225 1420, fax 03-223 7223, taitopirkanMaa@ taitopirkanMaa.fi, www.taitopirkanMaa.fi. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 58 28.10.2015 15.46. 8:nnella kerroksella poimi aloituskerroksen ensimmänen silmukka ja neulo se yhteen puikolla olevan kanssa. ja 2. Kuivaa tasaisella alustalla ilmavassa paikassa. Kun jäljellä on 8 s, neulo 1. Toista näin joka 3. Hoito: Konepesu 40°. Viimeistely: Höyrytä sukat kevyesti. Voit myös lopuksi harsia taitteen kiinni. puikon alussa 2 s yhteen ylivetokavennuksella. kerrosta. lo välikerroksia saman verran kuin kavennuksien välissä on silmukoita. s neulomatta, neulo krs nurin, viimeinen s oikein. Jatka piirroksen loppuun. Kun sivujen silmukat (12+12) on kavennettu, jaa puikolle jääneet 12 silmukkaa puoliksi kahdelle puikolle (6+6), poimi kantapään sivusta 17 s ensimmäiselle puikolle = 23 s, poimi 4. ja 4. Aloita kantapään neulominen mallineuleen mukaisesti. krs: käännä työ, nosta 1. Toista ”–”. Neulo 23 s puolipatenttia ja tee ylivetokavennus = ota 1 s neulomatta puikolle, neulo seuraava silmukka, vedä neulomaton silmukka neulotun ylitse. Sukassa nyt 82 s Jalkaosa: Jatka pinkillä ja kavenna 1. Päättele. Seuraavan kavennuskerroksen jälkeen välikerrokset vähenevät, kuten välissä olevat silmukat. krs pinkillä ja siirry kantapäähän. 2. Sukkapuikot: no 2½ Neuletiheys: 30 s ja 40 krs = 10 cm Kantapään mallineule = puolipatentti: 1. Lisää seuraavalla kerroksella 2 s =72 s. Kavenna kantapään silmukoita siten, että keskiosan silmukkamäärä 12 pysyy muuttumattomana. puikon silmukat samalle puikolle (= 36 s), näin neuleen aloitus jää keskelle taakse. Värit: = pinkki = valkoinen = tummanharmaa 72 s käännetty reuna työohje Luo 70 s tummanharmaalla, neulo suljettuna neuleena 8 krs sileää ja 1 krs nurin taitteeksi. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4. Muotoile kosteana oikeaan muotoon. silmukka kerros loppuun. Lopeta kerros 1 o. Kavenna jokaisen puikon alussa ja keskellä 2 o yhteen (8 kavennuskohtaa). s neulomatta puikolle, neulo 10 s nurin, neulo 2 s nurin yhteen. s neulomatta puikolle, neulo 10 s puolipatenttia ja tee jälleen ylivetokavennus jne. Aloita piirroksen mukaan alareunasta. Kavennukset tehdään joka kolmannella kerroksella, kunnes puikoilla on 4 x 18 s = 72 s. Käännä työ ja ota 1. Kantapää: Siirrä 1. Aloita kärkikavennukset. krs: nosta ensimmäinen s neulomatta, ”1 o, nosta seuraava s oikein neulomatta”. NeuMallipiirros: tÄhti-sukka, piNkki Malli PirKanmaan KoTiTyö oy, minna ahonen Koko: Naisten koko Tarvikkeet: Roosa nauha -lanka (75 % villa, 25 % polyamidia, vyyhti 100 g): pinkki (55) 70 g, valkoinen (47) 10 g, tummanharmaa (51) 30 g. 58 TaiTo 2015 # 5 LaNkaja ohje tiedusteLut: pirkanMaan kotityö oy, puh. Neulo toinen sukka samoin. Höyrytä kevyesti
50 cm:n pätkiä. (06) 4345 500, www.lankava.fi raFFia-kraNssi Malli lanKaVa oy, mirKa KorPela Koko: n. 15 luPa NäHdä PuNaista cm lankoja nauhan yhdistämistä varten. työohje Mittaa ja leikkaa Raffia-langoista n. TaiTo 2015 # 5 59 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kierrä valmis nauha metallirenkaan ympärille ja solmi loimilankojen alkuja loppupää tiukasti yhteen. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 59 28.10.2015 15.46. 40 cm (= ulkomitta) lanka: 80 g roosaa (06) lankavan Raffia-lankaa ja 80 g kirjavaa punaista (02) Raffia Multi -lankaa (100 % rayon, 40 g = n. Solmi langanpäät vielä n. Tee solmupuuhun pakkauksen ohjeen mukaan 3 m:n kalalankaloimi, jossa on 2 lankaa. 90 m). Käsillä Kuva Beada Kinnarinen LaNka– ja ohjetiedusteLut: lankava oy, puh. Taita jokainen Raffia-lanka nelinkerroin ja solmi solmupuuhun ryijysolmuilla, vuoroin 1 punainen ja 1 punakirjava lanka. 10 cm:n päästä yhteen ripustuslenkiksi. Muut tarvikkeet: alice a:n solmupuu, 6 m 12-säikeistä mustaa liinakalalanka, 30 cm metallirengas, mittanauha tai mittapuu ja sakset. Jätä loimen alkuun ja loppuun n. Jatka kunnes Raffia-langat loppuvat
Ala punoa nauhoja pohjalevyyn palttinapunonnalla. Kun levy on punottu, ompele nauhat kiinni pohjalevyyn hienoilla erivärisillä napeilla. Käsillä teKsti ja Kuvat Tiina aalTo Green Craft -huovalla teet kauniin, jouluisan ja ekologisen pöytätabletin. Green Craft -materiaalit ovat kierrätetystä tekstiilijätteestä jatkojalostettuja tuotteita. Voit leikata huopaa myös saksilla, mutta mattopuukolla siitä tulee siistimpi. Materiaalit Langat Kuteet Välineet Loimien Lomassa TOIKA-MYYMÄLÄ, p. Green Craft -huopatarvikkeita saat taitoyhdistyksistä ympäri Suomen. Green Craft -materiaaleja myyvät kaikki Taitojärjestön yhdistykset. emppu on käynyt harjoittelemassa käsitöiden tekoa turussa taitokeskus juseliuksessa. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Käsija taideteollisuus Tekstiilija vaatetus Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi • artesaani • vaatetusompelija Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w.sedu.fi Koulutusta Lahjatiski Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym. joulutabletti Taito515_s16-74_xxxxx.indd 60 28.10.2015 15.46. Pyydä aikuista leikkaamaan mattoveitsellä tällainen pala ja kahdeksan viiltoa. Metallinpakotus 15.-22.11.2015 Hopeatyön alkeet 28.-31.1.2016 Virpovitsakurssi 11.-13.3.2016 Lue lisää ja ilmoittaudu: www.valamo.fi/opisto kurssit@valamo.fi, puh. 017 5701 401 Opi kädentaitoja Valamon opistossa! Sinunkin yritykSeSi voiSi olla täSSä Kysy edullisia mediapaKettejamme Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com 9.ñ12.7 Keskiaikap‰iv‰t 5.ñ8.11 a a kki at . 60 TaiTo 2015 # 5 TaiTo 2015 # 5 61 Kauniiden asioiden kauppa www.kktavastia.fi Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.. lisää tietoa lasten käsityökouluista löydät sivulta www.taito.fi/toimintaa/kaesityoekoulut. Leikkaa huopanauhasta 31 senttisiä… … nauhoja 9 kappaletta. . (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Käsityötarvikkeet BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. Lisää aiheesta ensi lehdessä. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. tarvikkeet Green Craft -huopalevyä, Green Craft -huopanauhaa (30 mm), nappeja ja lankaa. Valmis pöytätabletti on helppo tehdä ja se on kaunis vaikkapa joululahjaksi. i K‰sit ii ñ 22 Uusi k‰sityˆkeskus Eesti K‰sitˆˆ Kodu Vene 12, Tallinn 5/2015 12,00 € Taito.fi TUTUSTU KORSNÄSINPAITAAN TEEMANA KUITUASIAA TEE HAUSKAT PALLO-SUKAT MESSU-UUTUUKSIA SUOMALAISEN KÄSITYÖN YSTÄVÄ – KAUNEUTTA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Taito515_s60-61.indd 61 28.10.2015 14.55 turkulainen 9-vuotias emppu esittelee lapsille (ja aikuisille) kivoja käsityövinkkejä
Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. Materiaalit Langat Kuteet Välineet Loimien Lomassa TOIKA-MYYMÄLÄ, p. (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Käsityötarvikkeet BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. TaiTo 2015 # 5 61 Kauniiden asioiden kauppa www.kktavastia.fi Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. 017 5701 401 Opi kädentaitoja Valamon opistossa! Sinunkin yritykSeSi voiSi olla täSSä Kysy edullisia mediapaKettejamme Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com 9.ñ12.7 Keskiaikap‰iv‰t 5.ñ8.11 a a kki at . . i K‰sit ii ñ 22 Uusi k‰sityˆkeskus Eesti K‰sitˆˆ Kodu Vene 12, Tallinn 5/2015 12,00 € Taito.fi TUTUSTU KORSNÄSINPAITAAN TEEMANA KUITUASIAA TEE HAUSKAT PALLO-SUKAT MESSU-UUTUUKSIA SUOMALAISEN KÄSITYÖN YSTÄVÄ – KAUNEUTTA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Taito515_s60-61.indd 61 28.10.2015 14.55 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 61 28.10.2015 15.47. Metallinpakotus 15.-22.11.2015 Hopeatyön alkeet 28.-31.1.2016 Virpovitsakurssi 11.-13.3.2016 Lue lisää ja ilmoittaudu: www.valamo.fi/opisto kurssit@valamo.fi, puh. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Käsija taideteollisuus Tekstiilija vaatetus Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi • artesaani • vaatetusompelija Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w.sedu.fi Koulutusta Lahjatiski Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym
Tiina aalTo Pergamentets återfinnare Airi Hietala hann ända upp i pensionsåldern innan hon i sig själv hittade hantverkaren och företagaren. Den mest betydelsefulla grundkunskapen anser Airi Hietala att hon fått via korta kurser i olika teknikförsök vid Valamo folkhögskola. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 62 28.10.2015 15.47. Låt oss inte krångla till det. Det här borde ju inte vara något märkvärdigt. Åsikterna om hur man tar emot dem har delat folket i så motsatta läger att man ibland har fått fråga sig om detta avlägsna och tysta Finland verkligen är sådant som man alltid har föreställt sig det. Med dem menar jag människor, som man brukar kalla de utslagna. Vi har nu en beställning på sysselsättning och på att göra dem möjliga. Först repade man upp el-ledningar och gjorde länkar till en kedja, sedan vände man silvertråd. – Entusiasm, uppmuntran, tro på sin förmåga, räknar smyckesdesignern upp de bästa saker en utomstående kan ge en hantverkare. Smyckena var unika, men ännu saknade Med glädje får jag också meddela våra läsare att förbundet Taito ha fått en ny skeppare, Minna Hyytiäinen. 62 TaiTo 2015 # 5 svenska sidor Från s. De kanske kan finska språket, men i värsta fall är det rent av det enda gemensamma kännetecknet som de har med så kallade ”normmedborgare”. Då tiden var inne för heltidspensionering år 2009 fick Airi i avskedsgåva en silversmyckeskurs vid Kankaanpääinstitutet. Hennes tankar kan man bekanta sig med på sidan 22 i tidningen. Kursen leddes av grafiker och silversmed Karri Sutinen. Med andra ord: vi har en ständigt växande mängd människor, som behöver stödjas. 18 Från redaktionen Översättning BarBro Vuorinen Smått och stort i världsalltet Sedan slutet av sommaren har nyheterna svämmat över av flyktingar. Då det också alltid har hört till hennes natur att man inte kan göra något i liten skala utan genast ordentligt, så började silversmycken bli färdiga på löpande band. Färdiga modeller behövar man inte, kanske bara förslag till egna experiment. Jag konstaterar endast att nu är de här och därmed jämnt. Jag tror att en flykting känner samma glädje som Mirva från Viitasaari, som avbrutit sin skolgång och som nu med egna händer vävt den första mattan till sitt hem.Jag tror att en invandrares glädje är lika äkta som den alkoholiserade åbobon Sepes, som för första gången i sitt liv med egna händer byggt en kryddhylla av trä till sitt stödboende. text och Foton: riitta Mikkonen a iri Hietala från Nurmes säger att hon aldrig ansett sig vara någon handarbetsmänniska. Gnistan hade tänts och det hade man lagt märke till också på arbetsplatsen i Nurmes församling. Dessutom måste hon finna något ännu mera fantastiskt: pergament som material i smycken. Om man förbigår sådana frågor som mat, varma kläder och tak över huvudet, vill jag påstå att det är en känsla av jämnlikhet, delaktighet samt känslan av att lyckas. Sedan hon blev deltidspensionerad, var det dock något som knäppte till, då en arbetskamrat fick henne lockad till en hantverkskurs i medborgarinstitutet. e fter den hade hon redan kommit så långt med sitt hantverk att det var på tiden att grunda en firma Apan Koru, genom vilken hon fick rätten att stämpla sina egna arbeten. Varför göra något, som någon annan redan gjort. På smyckeskursen hände det. Små saker i världsalltet, men på det personliga planet kan de ha en större betydelse än man ens kan föreställa sig. Också namnen Design Airi Hietala och Apa’s Jewelery är hennes. Jad störs iviss mån av talet om integrering. Yrkeskarriären bestod av kontorsoch administrationsarbete och fritidssysselsättningarna anslöt sig närmast till bakning och trädgårdsskötsel. Det är nu sex år sedan och efter det har hon också gått ett antal andra kurser, såväl företagarkurser som andra hantverkskurser. Och vad skulle detta stöd då kunna vara. I Finland ”integrerar” man också annars hela tiden.Vi har ju redan alldeles egna ”flyktningar” de vuxna och unga, för vilka vårt samhälles seder och normer känns främmande. Snabbt blev hon trött på att arbete efter en färdig modell. Hon försökte sig på glasarbete, porslinsmålning, keramik... Låt oss inte hänga upp oss på språket eller kulturen utan låt oss ställa mänsklighet och sysslandet i främsta rummet. Ni förstår säkert vad jag menar. a iri Hietala hittade i sig själv en hantverkare, som ville utveckla sitt eget sätt att fungera och arbeta. Jag kommer inte att ta ställning till vad man borde, hur mycket och på vilket sätt. Alltså av det att vi lär flyktingarna att ta till sig seder och bruk i vårt samhälle
Inte bra. Senaste vår firade de, maken och hon, gemensam födelsedag och Airi skapade blomsterdekorationerna till festborden av pergament. Kunskap om materialet väcker nyfikenheten har Airi märkt. Situationen är litet likadan när Airi reser omkring och visar upp sina produkter. – Smycket är hållbart och lätt, säger Hietala, men påminner om att i vått tillstånd kan smyckets form förändras om det utsätts för tryck, även om materialet i sig bevaras helt. Till all lycka har hon sin pension och en förstående make. Via alla möjliga ledord hittades till slut en tysk fabrik, som tillverkade pergament, och där redan den beställda provkatalogen fick till stånd en verklig inspirationens och experimentens svallvåg. – Gärna lär jag ut tekniken, om någon vill fortsätta med jobbet, funderar hon och konsaterar glatt att intresse har redan yppat sig. – Jag undrar just om någon ens märkte något speciellt, funderar Airi Hietala. TaiTo 2015 # 5 63 de något visst enligt Airi. I sinnet hägrade de masker av läder hon sett i Mexico. P ergament är en tunn skiva gjord av hud, som blötläggs och slipas och vilken redan innan vår tideräknings början trängde undan papyrus som skrivunderlag tack vare sin större hållbarhet. Läraren föreslog fiskskinn. Med stor entusiasm, långt in på natten, då hon just hittat lämpliga färger för att kunna färga materialet. Dem måste hon pröva på i papperslera. Till smycken verkar det vita eller genomskinliga pergamentet gjort av gethud lämpa sig bäst. Boktryckarkonsten och pappret trängde undan pergamentet, men det tillverkas alltjämnt för museiändamål och konstnärers behov. Airis blommor och experiment har blivit så välbekanta för den närmaste kretsen att man inte längre förundrar sig över dem. – Produkterna säljer inte om jag inte själv säljer dem. Man tror ofta att pergamentet är papper eller plast, så materialets ursprung får hon förklara gång på gång. Airi Hietala hade haft en dröm om något lätt och ändå stadigt material, som man skulle kunna kombinera med silver. Nu var man redan ganska nära, men ännu kändes materialet tjockt och styvt. Till all lycka finns internet och olika söktjänster. Men inte kan man ju göra något som andra redan gör. Airi HietAlA blev hantverkare först sedan hennes karriär i kontorsoch administrationsjobben var slutfört. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 63 28.10.2015 15.47. Rik på resultaten av sina experiment har hon inte ännu blivit och Hietala säger att hon knappast själv hinner och orkar så värst många år till resa runt och sälja sina produkter. Pergament var drömmens uppfyllelse, även om inte ens det alltför lätt lät forma sig i önskade fasoner. – Försök på försök, medger Hietala och erkänner att om hon hade varit tvungen att livnära sig enbart på sitt hantverk, hade hon inte haft råd med en sådan produkutveckling. Inget material håller hur mycket som helst, men pergament, just återuppväckt efter århundradens sömn, borde kunna stå pall och förtjäna ett långt och vackert liv som smycke. I norr fanns ett företag, som gjorde trumskinn av renoch nötdjurshud
Kvinnornas tröjor gjordes ofta litet mera figurnära. I de virkade partierna är huvudfärgen rött, antingen klarare eller mörkare rött och i de en gAMMAl korsnäströja, som ägs av Karin Rosendahl. På endel tröjor är de stickade partierna helt och hållet prickmönstrade, medan man på andra har mönsterstickade bårder innan och efter prickmönstret. Mönsterfärgen är vartannat varv röd, vartannat varv blå eller grön. Prickmönstret stickas med två varv i bottenfärg och prickar på vart tredje varv så att varannan maska stickas med bottenfärg och varannan med mönsterfärg. Mycket på modet var de också på 1920och 1930-talen, då man gjorde etnologiska forskningsresor k orsnäströjan har fått sitt namn efter orten Korsnäs. Särskilt populära var de på 1870och 1880-talen. För att den granna tröjan och hängslena skulle synas knäpptes endast västens översta knapp. I Korsnäs användes tröjorna som festklädsel av män. De virkade partierna gjordes småningom allt bredare, medan de stickade blev smalare. De virkade partierna finns på bålens och ärmarnas övre och nedre delar. Till dressen hörde också färggranna mönstervirkade tofsprydda hängslen samt väst. Populära mönster i de virkade partierna var olika geometriska mönster, dansande flickor, s-slingor, timglas samt blomoch livsträdsmönster. Då virkningen blev mycket populär i Österbottens kusttrakter började man tydligen virka smala kanter också på de stickade tröjorna. Man kan snabbt skilja tröjan från vanliga ylletröjor, då den är delvis stickad, delvis virkad. Tröjornas popularitet har varierat under årtiondenas gång. Y lletröjorna från Korsnäs väckte uppmärksamhet redan i mycket tidigt skede.Folklivsforskaren Arvid Liljelund reste på 1880-talet till Korsnäs och målade där åtminstone tre tavlor, där de avbildade personerna bar korsnäströjor. 44 text anna-Maija BäckMan Foto Gunnar BäckMan KorSnäStröjanS färgKlicK går inte ur modet Virkning blev populärt i Österbotten under den senare hälften av 1800-talet. De skickliga stickade partierna naturvitt. Då kom någon händig handarbets människa på att förena virkat och stickat i samma ylletröja. Kvinnorna föredrog jackor, varför tröjorna klipptes upp mitt framtill och försågs med en knappslå. Stickade mönster är lätta att omvandla till virkmönster. I mera välbärgade familjer kunde också kvinnorna ha en korsnäströja. Mönster kopierades från stickade plagg och andra handarbeten, t.ex. 64 TaiTo 2015 # 5 svenska sidor Från s. virkat och stickat Taito515_s16-74_xxxxx.indd 64 28.10.2015 15.47. från märkdukar
Därför gjordes ofta de virkade partierna av en mäster, medan tre kvinnor samtidigt stickade de prickmönstrade bålpartiet runt på strumpstickor. På detta sätt blev tröjan färdig mycket snabbare. Korsnäströjorna har väckt intresse bland forskare, handarbetsintresserade både professionella och amatörer. I Korsnäs är man noga med att tröjan görs på traditionellt sätt genom att kombinera virkat och stickat. Också en del privatpersoner, som Karin Rosendahl i Solf, har i sin ägo äldre korsnäströjor. Den snabbaste stickerskan stickade det prickiga varvet och de två andra de enfärgade varven. I hembygsmuseet i Korsnäs finns en fin permanent utställning av korsnäströjor. Det tar tid att göra en korsnäströja. Tröjor finns också i förvar i Österbottens museum, i Brages utomhusmuseum i Vasa och i föreningen Brages samlingar i Helsingfors. Viktiga personer, till exempel tjänstemän kunde få tröjan som gåva eller låta göra den åt sig själv av någon mästare. Om ARbetet inte kan virkas runt, börjar man alla varv i arbetets högra sida och garnet tas av i vänster kant. Alla olikfärgade garn som man behöver under varvets gång virkas över och löper innanför de virkade maskorna. TaiTo 2015 # 5 65 till trakten. Vid samma tidpunkt samlade föreningen Brage i Helsingfors in material och rekonstruerade folkdräkter från Finlands svenskspråkiga bygder. Man ansåg att det var mycket viktigt att stärka den nationella identiteten i hela landet. Det var också populärt att använda pälsbältestekniken för att virka väskor, mössor och hängslen. Om mäster gjorde hela tröjan på egen hand tog det ungefär tre veckor, men om han hade hjälpstickerskor kunde arbetet bli färdigt på en vecka. Ämnet har behandlats i en pro gradu-studie och en doktorsavhandling, och det har skrivits många artiklar och böcker om det, också i Amerika och Japan. k orsnäströjor används alltjämnt, ofta litet på samma sätt som folkdräkter, till exempel på hembygdsfester. Alla varv virkas runt från höger till vänster på arbetets rätsida. Korsnäströjan har bevarats i nästan samma form i över 150 år. • mästarna i olika byar hade sina egna mönster och därför påminner många tröjor om varandra och ser nästan likadana ut. Man har inte överhuvudtaget varit rädd för att använda färger i Österbottens kusttrakter. Korsnäströjan, som är lätt att känna igen, har blivit en synlig symbol för kommunen. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 65 28.10.2015 15.47. I pälsbältesvirkning virkar man fasta maskor i bakre kanten av föregående varvs maskor. Pälsbältesvirkning Den viRKteKniK som används i Korsnäströjan kallas pälsbältesvirkning. • Mode, moderna garnkvaliteter och krav på bekvämare användning har inte i nämnvärd grad påverkat utseendet. tiLL SinA fäRgeR skiljer sig inte korsnäströjorna speciellt mycket från traktens andra färgrika textilier. Också i Nordiska museets samlingar i Stockholm finns en tröja. KorSnäS tröjan har bevaratS i näStan Samma form i över 150 år
Teräaseseppiä on nykyään harvassa, koska työ on aikaa vievää ja vaatii kädentaitojen ja taiteellisuuden lisäksi tarkkuutta sekä jatkuvaa halua oppia uutta. Joukossa on keräilijöitä, sotilaita, taistelulajien harrastajia, museoita, teattereita sekä elokuvaja televisiotuotantoyhtiöitä. Työssään Paul Macdonald on erikoistunut vanhoihin eurooppalaisiin teräaseisiin, niiden kunnostamiseen, jäljittämiseen ja hankkimiseen sekä korkealuokkaisten veitsi-, miekkaja tikarijäljitelmien valmistamiseen. Seppä Paul Macdonald ojentaa öljyn tahriman kätensä ja pyytää peremmälle. Taustalla pauhaa gaelinkielinen radio-ohjelma. Macdonald meni metallisepän oppiin ja teki jonkin aikaa naulakoita. – Vai että Suomesta, Macdonald myhäilee paksulla skottimurteellaan ja ottaa pinosta valokopion. Yksinkertaisten, huonolaatuisten tuotteiden valmistaminen alkoi kuitenkin tympiä, ja vuonna 1998 hän perusti oman pajan, Macdonald Armouriesin. Hän muutti Edinburghiin opiskelemaan graafista suunnittelua, mutta teräaseet ja miekkailu veivät mukanaan ja urasuunnitelmat menivät uusiksi. Puhelin pirisee, tilaajia riittää. Sisällä vallitsee kaaos: kaikkialla lojuu työkaluja, veitsiä, tikareita, haarniskojen osia, hirvensarvia sekä vanhoista aseista kertovia kirjoja. – Jos tekee työnsä paneutuneesti, löytää myös oikeanlaisia asiakkaita. Ei tämä silti mikään kultakaivos ole. n elikymppinen Macdonald on kotoisin Glenuigin pikkukylästä Länsi-Skotlannista. – Ei, en ehdi tekemään valmista miekkaa viikossa, Macdonald murahtaa ja jatkaa: Tilauksia riittää. – Kyllä tämä ammatti vaatii melkoista pakkomiellettä, eikä työtunteja voi laskea rahankiilto silmissä, hän virnistää. teksti Peikko Pitkänen kuvat Peikko Pitkänen ja Macdonald arMouries taito World 66 TaiTo 2015 # 5 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 66 28.10.2015 15.47. Kuvassa on kaksi Janakkalan muinaishaudasta löydettyä viikinkiaikaista miekkaa, joiden jäljitelmiä Macdonald työstää BBC:n keskiaika-aiheista televisiosarjaa varten. n äky voisi olla keskiajalta: Edinburghin keskustassa mukulakivikujan päässä pajan ovet retkottavat auki ja viima tunkee luihin ja ytimiin. 66 TaiTo 2015 # 5 hiStorian elävöittäjä Seppä Paul Macdonaldille vanhat teräaseet, miekkailu ja historiantutkimus ovat elämäntapa. Macdonaldin mukaan asiakkaat kuitenkin arvostavat laatua. Käsintehdystä aseesta joutuu myös pyytämään monin verroin kovempaa hintaa kuin tehdasvalmisteisesta halpakopiosta
Taito515_s16-74_xxxxx.indd 67 28.10.2015 15.47. TaiTo 2015 # 5 67 1300-lukutyylinen lyömämiekka Highland Claymore -miekka Suontakamiekan kopio teräaSeSePPiä on nyKyään harvaSSa, KoSKa työ on aiKaa vievää ja vaatii Kädentaitoja ja taiteelliSuutta
Macdonald valmistaa veitsiä kymmenen erissä, ja tuotanto on käynnissä koko ajan, mistä kielii seinällä oleva pitkä tilauslista. Vuosia hän teki veitset kokonaan käsin, mutta nykyään tilauksia tulee niin paljon, että muotoon leikkaaminen on ulkoistettu laserteknologiaa hyödyntävälle yritykselle. Pian hakemuspinoon täytyy perehtyä uudelleen, sillä uusi apulainen pitäisi löytää. – täLLä ALALLA ei ole virallista koulutusta, vaan sepäksi opitaan joko omin neuvoin tai mestari ja kisälli -periaatteella. JuuRi nyt Macdonald on pajassaan yksin. • FAirbAirn-sykes -tikareita Taito515_s16-74_xxxxx.indd 68 28.10.2015 15.48. Pari vuotta sitten Macdonald etsi oppipoikaa ja sai yli tuhat työhakemusta ympäri maailmaa aina Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta asti. apulainen haussa SePän työ on muuttunut. m acdonald tekee teräaseensa sheffieldiläisestä jousiteräksestä. Yhdellä miekalla oli monta tekijää: yksi seppä hoiti takomisen, toinen hiomisen, kolmas teki kahvan ja neljäs kaiversi koristeet. Pajan menestystuotteita ovat Fairbairn-Sykes-taisteluveitsen ensimmäisen, toisen ja kolmannen mallin tarkat jäljitelmät. Valikoimaan kuuluu muun muassa Fairbairn-smatchetejä, OSS-kääntöveitsiä, selviytymisveitsiä, keskiaikaisia miekkoja sekä asiakkaiden joskus outojakin tilauksia. Oppipoikia on tullut ja mennyt, mutta innokkaita kisällejä riittää edelleen. – He-Manja She-Ra-miekka olivat alun perin asiakkaan päähänpistoja mutta nykyään osa vakiovalikoimaa. Ennen teräaseille oli niin paljon kysyntää, että sepät erikoistuivat yhteen tai kahteen työvaiheeseen. 68 TaiTo 2015 # 5 – Enkä kahdessakaan. Itse olen kartuttanut taitojani kummallakin tavalla, Paul Macdonald toteaa. Nykyään teräasesepillä on sananmukaisesti monta rautaa tulessa, sillä he joutuvat hoitamaan lähes jokaisen työvaiheen itse. Miekan työstäminen vaatii kuukausien työn, mutta jotkut nopeaan kuluttamiseen tottuneet eivät sitä aina tajua
Viime aikoina hän on tutkinut piktejä, rautakaudella ja varhaiskeskiajalla Keskija Pohjois-Skotlannissa elänyttä soturikansaa. Toisen maailmansodan tutkimiseen liittyy tosin omat paineensa, sillä eläviä tietolähteitä ei ole enää paljon. – Minulle miekkailu ja teräaseet ovat elämäntapa ja loputon inspiraation lähde, Macdonald sanoo ja ryhtyy kaivertamaan asiakkaan nimeä taisteluveitsen terään. – Muilta voi aina oppia jotain uutta. Ymmärrän paremmin, mitä hyvältä teräaseelta kulloinkin vaaditaan, mikä on tärkeää varsinkin mittatilaustöiden kannalta. Paul Macdonald opettaa historiallista miekkailua ja historiallisia eurooppalaisia taistelulajeja ja on miekkamestarina alansa huippuja. Miksi raataa, kun helpommallakin voisi päästä. Esimerkiksi kopion Britannian salaisen agenttiyksikön SOE:n suosimasta takinkäänteeseen kiinnitettävästä veitsestä saa 45 punnalla (noin 60 euroa), kun taas mittatilaustyönä tehdystä miekasta joutuu maksamaan tuhansia puntia. Macdonaldin perustama Commando D Living History Group kerää tietoa veteraaneilta ja käy pari kertaa vuodessa Ylämailla harjoittelemassa erikoisjoukkojen tyyliin. – On kiehtovaa, että lähihistoriassa on niin paljon selvittämätöntä ja opittavaa. • Muutakin kuin taontaa Pitkään Macdonald hoiti takomisen koneellisesti säästääkseen aikaa ja vaivaa mutta on sittemmin siirtynyt takomaan käsin. TaiTo 2015 # 5 69 Sepän työ ei ole pelkkää alasimen moukarointia, vaan siihen liittyy myös seminaareja, työpajoja ja kollegoiden tapaamista. T uotteita voi tilata pajan kotisivujen kautta, ja hinnat vaihtelevat tilauksesta riippuen. – Moni saattaa pitää päätöstäni järjettömänä. Verkostoituminen on tärkeää. Paul Macdonald luonnehtii työtään historian konkreettiseksi henkiinherättämiseksi, johon liittyy olennaisesti historiallisen tiedon kerääminen. Vähän kuin olisi autoinsinööri, joka ei ole koskaan ajanut autoa. NykyääN teräasesepillä oN saNaN Mukaisesti MoNta rautaa tulessa. Tämä työ on aika yksinäistä. En tiedä kovin montaa teräaseseppää, joka harrastaisi miekkailua, mikä on kieltämättä aika outoa. Myös toinen maailmansota kiinnostaa. www.macdonaldarms.com Kaivertaminen on tarkkaa puuhaa. Tekee sitä paitsi hyvää ryömiä esiin omasta kolosta. – Miekkailutaustastani on etua sepän työssä. Toki työtavasta toiseen siirtyminen voi olla hankalaa, koska se vie paljon aikaa, mutta siinä oppii paljon. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 69 28.10.2015 16.47. – On paljolti miekkailun ansiota, että olen päätynyt tekemään kaikkea tätä
13.3.2016 asti Lapsen vuosisata – Pohjoismainen muotoilua ja lapset 1900–2014 Galleria Jangva Uudenmaankatu 4-6 ti–pe 11–19, la–su 11–17 Ü. asti Black Rainbow – Sanna Vainionpään maalausta ja kudontaa yhdistelevä installaatio Turun taidemuseo, Studio Aurakatu 26 Avoinna ti–pe 11–19, la–su 11–17 Ü. 4.-22.12. 28.2.2016 asti Still/life – Tapio Wirkkalan retrospektiivi saLo Taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 Avoinna ti–pe 10–18, la–su 11–17 Ü. Joulutori rovanieMi Korundi Lapinkävijäntie 4 Avoinna joka päivä 11 –18 Ü. 28.11.2015 –10.1.2016 Joulu Porvaristalossa ja valokuvaamossa rauMa Rauman museo Vanha Raatihuone Kauppakatu 13 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. asti Okkonen ja ystävät – soitinrakentajia ja soittimia Ü. 15.– 23.12. 31.12. 1 +1 + 1 -valaisin. asti Kalevalan mailla – Kuopiolainen osuuskunta Konsti X:n muotoilua ja taidekäsityötä Ü. Name Hyljevauva-asu, Islanti. asti Löytöretki – Taru Syrjäsen lasiteoksia Käsija taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma –pe 10 –18, la – su 12 –17 Ü. Kaarina Kaikkosen Forget me Not. 14.11. 31.12. – 6.12. 24.11.– 13.12. asti Nypläys harrastuksena Ü. 10.1.2016 asti Kuuden taiteilijan Tammerkoski Ü. asti Tuokiokuvia – Heli TuoriLuutosen tekstiilejä Ü. Tuomaan markkinat Vanha Ylioppilastalo Mannerheimintie 3 Avoinna ma-pe 11-20, la-su 11-18 Ü. 3.– 22.11. riihiMäki Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti –su 10 –18 Ü. 2. 15.11. Verkarannan Joulutori Ü. 24.1.2016 asti Árbi – Perintö, kuuden saamelaiskäsityöläisen uniikkeja töitä Joensuu Galleria Kohina Koskikatu 1 Avoinna ma –pe 12 –17, la 11 –15 Ü. Suomen Kädentaidot -messut Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti –su 10 –18 Ü. 17.1.2016 asti Taiteen uudet tarinat sipoo Gumbostrand Konst & Form Vainuddvägen 72 –78 Avoinna pe –la 11–17, su 11 –16 Ü. Joulumyymälä, Artnet-sali Tampereen Messut Ilmailukatu 20 Avoinna pe 10 –18, la 9 –17, su 10 –17 Ü. Matssonin taidetta on esillä myös helsinkiläisessä Galleria Johan S:ssä. 3.12.– 30.12 Vuosikatsaus – Aalto + Aalto MikkeLi Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma –pe 10 –18, la 10 –16, su 10 –18 Ü. Matti Hyvärisen koruja Senaatintori Ü. asti Artifact Beyond – Designes in China Now Ü. 30.11. 13.3.2016 asti Maskit turku Aboa Vetus & Ars Nova Itäinen Rantakatu 4 –6 Avoinna joka päivä 11 –19 Ü. 19.12.-6.3. 16.11.2015 – 3.2.2016 Johanna Gullichsenin tekstiilejä Vaasa taidehalli Senaattikatu 1 D Avoinna ti –to 12 –18, pe –su 12 –16 Ü. 31.1.2016 asti Jugend-Billnäs Ü. asti Art Kainuu 2015 – Ulla Harju, Pekka Homanen, Heikki Huotari, Leo Karsikas, Kaarina Kuusisto-Lukkari, Urho Kähkönen, Jukka Laukkanen, Sanna Vihanto Lappeenranta Täky-galleria Satamatie 10 Avoinna ma –pe 11 –18, la – su 11 –16 Ü. Hankasalmen pääkirjastossa pitsinäyttely. Kaarina KaiKKonen Taito515_s70-71.indd 71 26.10.2015 15.01 70 TaiTo 2015 # 5 TapahTumaT koonnut AnnA–kAisA huusko näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi Fiskars Ü. roVanieMellä Korundissa esillä suomalaista kuvanveistoa. Taito515_s70-71.indd 70 26.10.2015 15.01 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 70 28.10.2015 17.14. Kuvassa Nyplätty tanskalainen Tønderin pitsi 1800-luvulta. asti Anneli Kokon tekstiilitaidetta Jyväskylä Höyry-galleria Korpilahden satama Korpilahdentie 10 Avoinna ma –pe 11 –17, la 12 –16 Ü. 11.1. asti MINItekstiilinäyttely – Tekstiilitaiteilijat TEXO, Pirkanmaan Kotiyö Oy Ü. Minitekstiilinäyttely – Tekstiilitaiteilijat TEXO kaJaani Kainuun museo Asemakatu 4 Avoinna ma, ti, to, pe, su 12–16, ke 12–19 Ü. Kaapelin joulu – lähes 200 kotimaista kädentaitajaa Kansallismuseo Mannerheimintie 34 Avoinna ti –su 11 –18 Ü. 26.11. 5.1.2016 asti Käsityöläisyys tänään Teemu Töyrylä Helsingissä Kansallismuseon Brilliant!-näyttely esittelee korumuotoilua. 13.11.2015–17.1.2016 Valo-LjusLumiere: Katja Tukiainen, Christoffer Relander, Kirsi Kaulanen, Heta Salmi, Tua Rahikainen, Irina Pått, Ritva Touré, Gina Salaris ja Aino Favén taMpere Hiekan taidemuseo Pirkankatu 6 Avoinna ti –to 15 –18, su 12 –15 Ü. 6.1.2016 asti Kenkäveron joulu punkaharju Lusto Lustontie 1 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. asti Catharina Kajanderin keramiikkaa Galleria Rantakasarmi Suomenlinna C1 Avoinna ti –to 12 –17.30 ja pe –su 11.30 –16 Ü. 31.12. Urmas Lüüs turussa Aboe Vetus & Ars Novassa Sanna Vainionpään taidetta. 13.–15.11. 7.12.–22.1.2016 Päivitettyä pitsiä – Nyplättyjä pitsejä Tanskasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Islannista, Norjasta, Raumalta, Orimattilasta ja Karjalan Tytärsaarelta Helsinki Arabian Museo Hämeentie 135 Avoinna ti –pe 12 –18, la – su 12 –18 Ü. 1.2.2016 asti Brilliant! – koru – valokuva – ääni, Suomen kultaseppäliiton korunäyttely Lokal Annankatu 9 Avoinna ti –pe 12 –17, la – su 12 –16 Ü. asti Timo Sarpaneva Taidetta lasista – Glass Art – Collection Kakkonen Ü. 10.12.2015 –10.1.2016 Miia Kallio, Erja Laakkonen Anu Nirkko, Otto Santala Galleria Saima Neitsytpolku 9 Avoinna ke –pe 11 –17, la – su 12 –16 Ü. 5.12. 11.– 20.12. Ü. 19.12. joulukuuhun 2015 asti Mestarinyplääjä Johanna Sabina Kundström Ü. kierrätystaidetta Galleria Johan S Iso Roobertinkatu 1 Avoinna ti –pe 11 –17, la – su 12 –16 Ü. asti Katy Hertellin keramiikkaa Ü. asti Syyssalonki Ü. asti Tapio Wirkkalan posliinia Rosenthalille 1956-1985 Ü. 22.11. asti marraskuun taiteilija: Matti Mattsson O-Galleria Uudenmaankatu 19 –21 Avoinna ti –pe 12 –17, la – su 12 –16 Ü. Joonas Laakson taidelasia ja maalauksia Ikkunagalleria Hytti Merimiehenkatu 41 Ü. 14.11. 11.11.–15.12. 17.11.2015 –10.1.2016 Kirjat elävät – Suomen nukketaiteilijat Ü. asti Faith Taidekäsityöliike Artisaani Unioninkatu 28 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16 Ü. Kuvassa Let’s go to finland. 31.12.2015 asti Silkki – kullan arvoinen lanka Muotoilijapariskunta Aalto + Aalto esittäytyy joulukuussa Täky-galleriassa Lappeenrannassa. asti KORU5 – Korutaideyhdistys ry Vaasan Taidehallissa korutaidetta. 15.11. TaiTo 2015 # 5 71 Ü. Soila Hännisen valoteoksia Ü. 20.12. 6.12.2015 – 6.1.2016 ManseDesign – Modus ry Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti –su 11 –18 Ü. Helsingissä Galleria Jangvassa Matti Matssonin kierrätystaidetta. 22.11.2015–3.1.2016 Ruukin joulu Hankasalmi Hankasalmen pääkirjasto Rantakalliontie 3 Avoinna ma 12–19, ti–ke 10–17, to–pe 12–19 Ü. asti Flora & Fauna Ü. Ornamon joulumyyjäiset Ü. 22.11. 29.11. 24.1.2016 asti Tila haltuun! – suomalaista kuvanveistoa. 23.11.– 6.12. asti Jouni Karsi – Syvyys, installaatio vaasa Loftet Raastuvankatu 28 Avoinna ma –pe 10 –17, la 10 –15 Ü. 15.11. 30.11. Urmas Lüüs, rintakoruja sarjasta Autum Ball, materiaaleina käytetyt emaliastiat ja ruostumaton teräs. asti Matti Mattsson – 40 v. 28.11. 8.11. 31.12.2015 asti Käraste Kicken – Taiteilija Greta Lisa Jäder-Snellman Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11 –20, ke –su 11 –18 Ü. 29.11. marino Thorlacius Helsingissä Designmuseossa keskitytään lapsille tarkoitettuun muotoiluun. 29.11. 30.10.–23.12. 15.11. Puupäivät Ü. 11.12.–21.12. 6.12. Kirsti Doukaksen Dekadenz-sormus, joka on 3d-printattua muovia. 31.12. 17.1. 5.12. asti Leluja Rauman museon kokoelmasta Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. Naisten Joulumessut inari Siida Inarintie 46 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. asti Jaakko Vasko – Frutti di Mare Galleria Laterna Magica Rauhankatu 7 Avoinna ma –to 11 –13.30 ja 14 –17.30, la 12 –15 Ü. asti Lasii…Glass… Kimmo Reinikka Ü. 10.1.2016 asti Esiäitien elämänvoiman juurilla – Myyttikehräryhmän haltia-asuja raasepori Tammisaaren museokeskus Ekta Kustaa Vaasan katu 11 Avoinna ke –su 11 –17 Ü. 4.– 6.12. Vanhan Joulutori Wanha Satama Pikku Satamakatu 3 Ü. Laura Merz Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 Ü. asti Temppelin tekijät Ü
17.1. 3.12.– 30.12 Vuosikatsaus – Aalto + Aalto MikkeLi Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma –pe 10 –18, la 10 –16, su 10 –18 Ü. 5.12. 30.10.–23.12. 30.11. asti Temppelin tekijät Ü. asti Anneli Kokon tekstiilitaidetta Jyväskylä Höyry-galleria Korpilahden satama Korpilahdentie 10 Avoinna ma –pe 11 –17, la 12 –16 Ü. asti Flora & Fauna Ü. asti Leluja Rauman museon kokoelmasta Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. 22.11. 13.11.2015–17.1.2016 Valo-LjusLumiere: Katja Tukiainen, Christoffer Relander, Kirsi Kaulanen, Heta Salmi, Tua Rahikainen, Irina Pått, Ritva Touré, Gina Salaris ja Aino Favén taMpere Hiekan taidemuseo Pirkankatu 6 Avoinna ti –to 15 –18, su 12 –15 Ü. 28.2.2016 asti Still/life – Tapio Wirkkalan retrospektiivi saLo Taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 Avoinna ti–pe 10–18, la–su 11–17 Ü. 31.12.2015 asti Silkki – kullan arvoinen lanka Muotoilijapariskunta Aalto + Aalto esittäytyy joulukuussa Täky-galleriassa Lappeenrannassa. asti Kalevalan mailla – Kuopiolainen osuuskunta Konsti X:n muotoilua ja taidekäsityötä Ü. Ornamon joulumyyjäiset Ü. Laura Merz Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 Ü. Puupäivät Ü. asti Jouni Karsi – Syvyys, installaatio vaasa Loftet Raastuvankatu 28 Avoinna ma –pe 10 –17, la 10 –15 Ü. 10.1.2016 asti Esiäitien elämänvoiman juurilla – Myyttikehräryhmän haltia-asuja raasepori Tammisaaren museokeskus Ekta Kustaa Vaasan katu 11 Avoinna ke –su 11 –17 Ü. 22.11. Kirsti Doukaksen Dekadenz-sormus, joka on 3d-printattua muovia. asti Catharina Kajanderin keramiikkaa Galleria Rantakasarmi Suomenlinna C1 Avoinna ti –to 12 –17.30 ja pe –su 11.30 –16 Ü. asti Matti Mattsson – 40 v. 26.11. roVanieMellä Korundissa esillä suomalaista kuvanveistoa. 15.11. 31.1.2016 asti Jugend-Billnäs Ü. Vanhan Joulutori Wanha Satama Pikku Satamakatu 3 Ü. asti Okkonen ja ystävät – soitinrakentajia ja soittimia Ü. 6.1.2016 asti Kenkäveron joulu punkaharju Lusto Lustontie 1 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. marino Thorlacius Helsingissä Designmuseossa keskitytään lapsille tarkoitettuun muotoiluun. Kaapelin joulu – lähes 200 kotimaista kädentaitajaa Kansallismuseo Mannerheimintie 34 Avoinna ti –su 11 –18 Ü. 10.12.2015 –10.1.2016 Miia Kallio, Erja Laakkonen Anu Nirkko, Otto Santala Galleria Saima Neitsytpolku 9 Avoinna ke –pe 11 –17, la – su 12 –16 Ü. 4.-22.12. Minitekstiilinäyttely – Tekstiilitaiteilijat TEXO kaJaani Kainuun museo Asemakatu 4 Avoinna ma, ti, to, pe, su 12–16, ke 12–19 Ü. 29.11. 15.11. 30.11. 29.11. 15.– 23.12. asti Faith Taidekäsityöliike Artisaani Unioninkatu 28 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16 Ü. joulukuuhun 2015 asti Mestarinyplääjä Johanna Sabina Kundström Ü. 24.11.– 13.12. Helsingissä Galleria Jangvassa Matti Matssonin kierrätystaidetta. Kaarina Kaikkosen Forget me Not. asti Lasii…Glass… Kimmo Reinikka Ü. Ü. 29.11. 5.1.2016 asti Käsityöläisyys tänään Teemu Töyrylä Helsingissä Kansallismuseon Brilliant!-näyttely esittelee korumuotoilua. 13.–15.11. 5.12. Hankasalmen pääkirjastossa pitsinäyttely. 24.1.2016 asti Tila haltuun! – suomalaista kuvanveistoa. asti Katy Hertellin keramiikkaa Ü. 17.11.2015 –10.1.2016 Kirjat elävät – Suomen nukketaiteilijat Ü. Joulutori rovanieMi Korundi Lapinkävijäntie 4 Avoinna joka päivä 11 –18 Ü. asti Black Rainbow – Sanna Vainionpään maalausta ja kudontaa yhdistelevä installaatio Turun taidemuseo, Studio Aurakatu 26 Avoinna ti–pe 11–19, la–su 11–17 Ü. asti Artifact Beyond – Designes in China Now Ü. 10.1.2016 asti Kuuden taiteilijan Tammerkoski Ü. 31.12. Suomen Kädentaidot -messut Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti –su 10 –18 Ü. Matti Hyvärisen koruja Senaatintori Ü. asti Art Kainuu 2015 – Ulla Harju, Pekka Homanen, Heikki Huotari, Leo Karsikas, Kaarina Kuusisto-Lukkari, Urho Kähkönen, Jukka Laukkanen, Sanna Vihanto Lappeenranta Täky-galleria Satamatie 10 Avoinna ma –pe 11 –18, la – su 11 –16 Ü. asti Timo Sarpaneva Taidetta lasista – Glass Art – Collection Kakkonen Ü. 17.1.2016 asti Taiteen uudet tarinat sipoo Gumbostrand Konst & Form Vainuddvägen 72 –78 Avoinna pe –la 11–17, su 11 –16 Ü. 20.12. 28.11. Naisten Joulumessut inari Siida Inarintie 46 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. 16.11.2015 – 3.2.2016 Johanna Gullichsenin tekstiilejä Vaasa taidehalli Senaattikatu 1 D Avoinna ti –to 12 –18, pe –su 12 –16 Ü. asti MINItekstiilinäyttely – Tekstiilitaiteilijat TEXO, Pirkanmaan Kotiyö Oy Ü. kierrätystaidetta Galleria Johan S Iso Roobertinkatu 1 Avoinna ti –pe 11 –17, la – su 12 –16 Ü. asti Tuokiokuvia – Heli TuoriLuutosen tekstiilejä Ü. asti KORU5 – Korutaideyhdistys ry Vaasan Taidehallissa korutaidetta. 13.3.2016 asti Maskit turku Aboa Vetus & Ars Nova Itäinen Rantakatu 4 –6 Avoinna joka päivä 11 –19 Ü. asti Nypläys harrastuksena Ü. 4.– 6.12. Tuomaan markkinat Vanha Ylioppilastalo Mannerheimintie 3 Avoinna ma-pe 11-20, la-su 11-18 Ü. Name Hyljevauva-asu, Islanti. Urmas Lüüs turussa Aboe Vetus & Ars Novassa Sanna Vainionpään taidetta. 28.11.2015 –10.1.2016 Joulu Porvaristalossa ja valokuvaamossa rauMa Rauman museo Vanha Raatihuone Kauppakatu 13 Avoinna ti –su 10 –17 Ü. 15.11. Urmas Lüüs, rintakoruja sarjasta Autum Ball, materiaaleina käytetyt emaliastiat ja ruostumaton teräs. 13.3.2016 asti Lapsen vuosisata – Pohjoismainen muotoilua ja lapset 1900–2014 Galleria Jangva Uudenmaankatu 4-6 ti–pe 11–19, la–su 11–17 Ü. Kuvassa Nyplätty tanskalainen Tønderin pitsi 1800-luvulta. 14.11. 31.12. 19.12. 22.11.2015–3.1.2016 Ruukin joulu Hankasalmi Hankasalmen pääkirjasto Rantakalliontie 3 Avoinna ma 12–19, ti–ke 10–17, to–pe 12–19 Ü. 11.1. Soila Hännisen valoteoksia Ü. asti Jaakko Vasko – Frutti di Mare Galleria Laterna Magica Rauhankatu 7 Avoinna ma –to 11 –13.30 ja 14 –17.30, la 12 –15 Ü. – 6.12. 31.12.2015 asti Käraste Kicken – Taiteilija Greta Lisa Jäder-Snellman Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11 –20, ke –su 11 –18 Ü. 3.– 22.11. Kaarina KaiKKonen Taito515_s70-71.indd 71 26.10.2015 15.01 70 TaiTo 2015 # 5 TapahTumaT koonnut AnnA–kAisA huusko näyttelytietoja voi lähettää osoitteeseen toimitus@taito.fi Fiskars Ü. 6.12. 19.12.-6.3. 1 +1 + 1 -valaisin. Verkarannan Joulutori Ü. riihiMäki Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti –su 10 –18 Ü. asti Syyssalonki Ü. 15.11. Joonas Laakson taidelasia ja maalauksia Ikkunagalleria Hytti Merimiehenkatu 41 Ü. 11.– 20.12. 31.12. 1.2.2016 asti Brilliant! – koru – valokuva – ääni, Suomen kultaseppäliiton korunäyttely Lokal Annankatu 9 Avoinna ti –pe 12 –17, la – su 12 –16 Ü. asti Tapio Wirkkalan posliinia Rosenthalille 1956-1985 Ü. 11.11.–15.12. Kuvassa Let’s go to finland. asti Löytöretki – Taru Syrjäsen lasiteoksia Käsija taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma –pe 10 –18, la – su 12 –17 Ü. 23.11.– 6.12. 31.12. 6.12.2015 – 6.1.2016 ManseDesign – Modus ry Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti –su 11 –18 Ü. 14.11. 24.1.2016 asti Árbi – Perintö, kuuden saamelaiskäsityöläisen uniikkeja töitä Joensuu Galleria Kohina Koskikatu 1 Avoinna ma –pe 12 –17, la 11 –15 Ü. 8.11. 7.12.–22.1.2016 Päivitettyä pitsiä – Nyplättyjä pitsejä Tanskasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Islannista, Norjasta, Raumalta, Orimattilasta ja Karjalan Tytärsaarelta Helsinki Arabian Museo Hämeentie 135 Avoinna ti –pe 12 –18, la – su 12 –18 Ü. Matssonin taidetta on esillä myös helsinkiläisessä Galleria Johan S:ssä. 11.12.–21.12. Taito515_s70-71.indd 70 26.10.2015 15.01 Taito515_s16-74_xxxxx.indd 71 28.10.2015 17.14. 2. TaiTo 2015 # 5 71 Ü. asti marraskuun taiteilija: Matti Mattsson O-Galleria Uudenmaankatu 19 –21 Avoinna ti –pe 12 –17, la – su 12 –16 Ü. Joulumyymälä, Artnet-sali Tampereen Messut Ilmailukatu 20 Avoinna pe 10 –18, la 9 –17, su 10 –17 Ü
6 numeroa hintaan 64 euroa vuosikertatilauksena. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi VARSINAIS-SUOMEN KÄSIJA TAIDETEOLLISUUS Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. Taito515_s16-74_xxxxx.indd 73 28.10.2015 17.13. Hän on luonut täysin oman ja uudenlaisen tavan kutoa kangasta. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. 59 euroa / vuosi) 6 numeroa. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. 040 684 9550 www.taitoetelakarjala.fi • johanna.kemppinen@taitoetelakarjala.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. 010 387 1010 www.aivia.fi • taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • kirsi. käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. 040 554 0057 www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. (03) 225 1400 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. Pääsemme muun muassa tutustumaan käsitöitä rakastavaan maahanmuuttajanaiseen! TuplasTi Tavaraa, jäTTimäisesTi asiaa Kadi PajuPuu on KaiKessa hiljaisuudessa Kehitellyt jo Kauan Käsin Kudonnan välineistöä saadaKseen sellaisia KudoKsia, joita KuKaan ei ole usKonut edes voivan valmistaa – edes hän itse. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. Tiedustele edullista jäsentai opiskelijahintaa! www.taito.fi Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. TaiTo 2015 # 5 73 Pä iv i Fe r n s tr ö m seuraavassa numerossa Tuplanumero 6/ 2015-1/2016 ilmestyy vuodenvaihteessa Taito maksaa tilauksen postimaksun Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lehden saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus LahjaLehden maksaja, jos eri kuin saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Yhdistyksen leima TiLauskorTTi Tule mukaan lukemaan, Tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29,50 euroa (yht. 050 442 6124 www.taitohame.fi • taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. lehdessä on myös tuplasti tehtävää omin käsin sekä väriä ja yllätyksiä. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. Tehdään hyvää yhdessä! yhdistysilmoitusTAITO_5_2015.indd 1 10/20/2015 11:29:00 AM Vuodenvaihteen Taito on jättinumero täynnä iloista käsityösanomaa! lehden sivuilla kohtaat muun muassa tallinnalaisen taiteilija-keksijän kadi Pajupuun. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kty@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2015 loppuun. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. Osa tuotosta lahjoitetaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. 050 5500 501 www.helsky.net • www.craftcorner.fi • helsky@helsky.net TAITO HÄME Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti , puh. 03 4246 5340 • www.taito.fi TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-KARJALA Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi www.taito.fi WWW.T AITO.FI ROOSA NAUHA OHJEK UVAST O Roosa nauha -langat taitoyhdistyksissä ja Taito Shopeissa! Lankoja saatavana rajoitetun ajan. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO HELSKY Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. 050 428 8210 www. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • birgitta.sassi@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh
Taito515_s16-74_xxxxx.indd 74 28.10.2015 15.48. 74 TaiTo 2015 # 5 Mistä pidät eniten. Mitä harrastat. Lempieläimesi. Kenet haluaisit tavata. Mitä vihaat eniten. Toisinaan nukkumista, toisinaan valvomista mutta useimmiten lukemista. Paras ystäväsi. Mieheni Tyttäreni koira, amerikan toy terrieri nimeltään Myrsky Kaikenlainen romu Opettaja ( en tiennyt muita ammatteja) Dalai-laman Hyvinvoinnin jakautuminen epätasaisesti. Mikä oli lapsuutesi toiveammatti. Nimi Ikä Lempinimi Perhe Hiusten väri Silmien väri 2/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi ! Pitsinvirk kaaja Silja Eränen Kenkiä kotimaast a: Kenkäpaja Pihka, Shoebaker y & Kailii Värjää lupiineilla Taito-palk into 2014 KYLÄSSÄ 3/20 14 11,5 Taito .fi Löyd ä oma Taito si! TEE ITSE Kehyst entekij ä Matti Hänni nen Korun tekijät Janna Syväno ja ja Eila Minkk inen Pässink ivespu sseja & hirven korvah anskoj a 6/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! Taiteilija Susanne Koskimäki Lapsisuunnittelija Lauri Valola Neulo muodikas ”turkisliivi” Upeat Folkista poppia -asut Taito614_s03-05.indd 1 12.12.2014 12.20 pikku-kannen pohja.indd 1 12.12.2014 12.23 YstäväKirja 2015 tällä palstalla tapaat taito-lehden ystäviä Tutustu Raijan tekemisiin paremmin: www.facebook.com/Tiinasmoko Raija Manninen 57 Maaanninen Kaksi aikuista tyttöä ja yksi aviomies Vaihteleva, useimmiten valkaistu Sinertävä Johonkin tehtävään uppoutumisesta. Oman edun tavoittelua toisten kustannuksella. Lempimateriaalisi. Epäreiluin asia maailmassa
2016 New Perspectives Heimtextil tuo yhden katon alle kaikki sisustustekstiilien uutuudet. 1. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. www.maahenki.fi 17 € (ovh 35,00 €) Suomalaista nyplättyä pitsiä käsittelee Rauman ja Heinämaan pitsejä, niiden muuttumista ja käyttöä. Nyt myös jälleenmyyntiin. p. 20 15 D U : 14 .0 9. Tutustu laadukkaaseen ja laajaan, yli 2.700 näytteilleasettajan maailmanlaajuiseen tuotteiden ja ideoiden kirjoon. 14 € • Opiskelijat, eläkeläiset .................. Taito Pirkanmaa ry www.taitopirkanmaa.fi Yhteistyössä: • Kolmen päivän lippu ...................... 10 € • Lapset (7-15 vuotta) .............................. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Ryhmäliput jo ennakkoon verkkosivuiltamme. 0400 751 833 KANSALLISPUVUT SARAFAANIT JA FERESIT KIILAFERRET OHJEET JA TARVIKKEET T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com www.susannantyohuone.net Bambuisella Lempirievulla vauhtia ja iloa kotitöihin. Lisätietoja ja liput: heimtextil.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. – 15. Lisää inspiraatiota tarjoaa tekstiilialan ajankohtaisia asioita kuten kestävää kehitystä käsittelevä oheisohjelma. Postimaksu lisätään hintaan. 10 € / hlö Lippuja myydään sisäänkäynnin yhteydessä. Pääsyliput portilta Tilaa uutiskirje • www.kadentaidot.fi/ uutiskirje » Uusia tuotteita ja palveluita » Uusia materi aaleja ja ideoita harrastajille » Näyttelyitä ja työpajoja » Muotinäytöksiä ja esityksiä » Huippuesiintyjiä ja ilmiöitä » Tuhansia muita käsitöistä innostuneita On aika juhlia! 13.–15.11.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.kadentaidot.fi #Kädentaidot Käsityön iloinen karuselli täyttää 20 vuotta! Merkitse päivämäärät kalenteriisi ja tule viettämään Suomen suurinta käsityön juhlaa Tampereelle! Katso ihanat kilpailut ja osta samalla liput netistä www.kadentaidot.fi Suomen Kädentaidot Aukioloajat • Perjantaina 10–18 • Lauantaina 9–17 • Sunnuntaina 10–17 Taito-lehden ystävät Huovutukseen hurahtaneiden materiaalija ideapankki! • upeat materiaalit, ohjeet ja kuvat • kurssit ja tilaustyöt Felt Faction Ky Elina Saari www.feltifactory.. Lukijatarjous Kirjassa on 176 kookasta sivua, tietokirjailija Helena Honka-Hallilan asiantunteva selostus ja upeat kuvat. 040 544 5577 61 24 600 6_ H T_ al lg _T ai to _1 00 x2 97 • C D -R om • IS O 39 • C M Y K • tg : 16 .0 7. Teos sisältää myös katsauksen pitsinnypläyksen kehittymiseen eri puolilla Eurooppaa. käsityökorisi kauneimmat langat www.handu.fi UUTTA: tiistai–perjantai 12. Tervetuloa tekstiilialan johtaville kansainvälisille ammattimessuille – vuonna 2016 tiistaista perjantaihin. 6 € • Ryhmälippu (väh. Lisäksi Heimtextilin Theme Park esittelee kauden 2016/2017 trendit teemalla ”Well-Being 4.0”. 20 € • Yhden päivän lippu pe tai su ....... Muutamien taitavien suomalaisten nyplääjien pitsimalleihin lukija pääsee tutustumaan lähemminkin. 20 15 Fi nn la nd Taito515_s01,s76.indd 2 28.10.2015 16.05. 12 € • Yhden päivän lippu la .................... 10 henkilöä) ............
Tekstiiliraaka-aineet kerätään teollisuudelta ja kuluttajilta ja työstetään mekaanisesti uudelleen .Valtakunnallinen Taitojärjestö toimii Green Craft -materiaalien jälleenmyyjänä. Löydät oman asuinpaikkakuntasi lähellä olevan Taitoyhdistyksen yhteystiedot nettisivulta www.taito.fi. www.greencraft.fi Tuoteideat ja kuvat Taito Pohjois-Pohjanmaa / Johanna Lumila. GreenCraftIlmoitus_Taito5_2015_matala.indd 1 10/28/2015 10:03:16 AM 5/2015 • 12,00 e • Taito.fi TuTusTu korsnäsinpaiTaan Teemana kuiTuasiaa Tee hauskaT pallo-sukaT messu-uuTuuksia suomalaisen käsiTyön ysTävä – kauneuTTa ja kesTävää kehiTysTä Taito515_s03-05_x.indd 1 28.10.2015 14.47 5 • 20 15 6 414887 433853 1 5 5 74 33 85 -1 50 5 PAL.VKO 2015-53 Taito515_s01,s76.indd 1 28.10.2015 16.04. Käyttämällä Green Craftmateriaaleja teet ympäristömyönteisen valinnan, koska annat materiaalille uuden käyttötarkoituksen. UUSI HUOPAMATERI AALI JOKA KIERRÄTTÄÄ POISTOTEKSTI ILIT ! TULOSSA HELMIKUUSSA 2016: Neulekeräys taitoyhdistyksissä! Vanhat villapaidat kiertoon ja uuteen käyttöön