Nordic Area: Design . 6 414887 433853 13006 743385-1306 PAL.VKO 2014-07 6/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6 • 2013 Varmt välkommen till Formex, mötesplatsen för affärer, nyheter, kunskap, inspiration och trender. Kitchen & Table . Mixed Interior & Gifts . Craft . Young designers . Paper . Living Interior & Textile . 800 exhibitors, seminars, exhibitions and materials library. Kids & Toys . www.formex.se TEE KAUNIIT SISUSTUSTYYNYT! TUTUSTU ELÄMYSVEISTÄJÄ MARIKA WALLDÉNIIN LEANIKA KORN, KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN Wednesday - Saturday, 15 - 18 January 2014 Welcome to Formex, the largest meeting place for Nordic interior design. www.formex.se Taito613_s01,s76.indd 1 Laura Merz ja kanirukkasten tarina 17.11.2013 16.10. Tasty . Body & Bath . Fashion . The theme is “Day Dream”. Trade fair. Accessories . Floral & Garden Ladda ner Formex-appen gratis, din egen guide på mässan
F I | W W W. C O M / K A S I T YO E L A M A S S A 17.11.2013 16.20. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. tiski K AU NIID Käsit yö matkai VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: Eija Pensasmaa, puh. FAC E B O O K . EN IDE ASIO Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. Shop Ta it ote k ijä llä Ku n rk it ys tä. (01 PP luun askarte a e k k i a itä k vaha n Katso m n SA MAS SATA HDEN A IL .. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com aalit 4JOVXM KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 W W W. SINUNKIN YRITYKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6/2013 11,50 e TEE KAUNIIT SISUSTUSTYYNYT! TUTUSTU ELÄMYSVEISTÄJÄ MARIKA WALLDÉNIIN Eija Pensasmaa LEANIKA KORN, KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN 044-580 3957, eipenposti@gmail.com Laura Merz ja kanirukkasten tarina ETSITKÖ LANKAA. P u lipu KOR .ema www eria.. K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . e m on Materi ! uppa koka verk yo.fi/ it s a vak soke 2 TAITO Nro 6 • 2013 ä ky se .lavilhlatt,isaippua- ja wHwuow vutus seum . 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com akat Lahjati u 25, tmu . TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. KAIPAATKO PUIKKOJA. c ra f 4010 0J kylä y vä s Taito613_s01,s76.indd 2 www .s lo j ! .fi 4) 26 6 437 0 ski . HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. r ygall y o .h www p Kaup käsill lsinki, 002 He 487 0606 Y Ä 70 00 -3 Pl 24 velu: 09 QK KL[HSQL spal 'ZSV Asiaka [P! [PSH\Z ?WVZ :pOR lu www U N KA va vi t t a i tar miseen! k k i a e K tek TAITOtiskin löydät tämän lehden sivuilta
SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. Ovatko kaikki käsityöt sellaisia, joiden olemassaololle on oikeutus. JOENSUU, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. Ilman niitä ei voi syntyä hyviä tuotteitakaan. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. Hävettää, kun muistaa, miten on kiskonut pakasta hienoa flanellia tai tupsutellut värikeittiöllä sitä sun tätä tilkkua tai sorvannut kallista pienoismallimassaa ihan vaan ”kokeilumielessä” ilman mitään varsinaista määränpäätä. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Ulla-Maija von Hertzen, Heikki Jylhä-Vuorio, Sari Kanala, Ildikó Lehtinen, Raija Manninen, Kirsti Rautiainen, Taina Saarinen Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. vuosikerta. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. Ikään kuin se olisi jotakin aina hyvää, aina perusteltua, aina oikein. KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 28. 50 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. Kirjakauppa Tulenkantajat, Hämeenpuisto 25. Jyrkkä ehkä tässä tapauksessa liittyy siihen, ettei kukaan tunnu haluavan sanoa ääneen mitään ehdotonta, sillä käsityön tekemisellä on ihmisten – ja varsinkin alan ihmisten – keskuudessa aina jonkinlainen oikeus. Yritetään siis tehdä joulu, joka ei tursu turhakkeita! SAM I PE RTTI LÄ Kustantaja ja toimitus: Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Tiina Aalto NYT M E I DÄTKI N TAVOITTAA MYÖS T FACE BOOKISTA. Olen keksinyt vain yhden täysin turhan käsityön: se on vastentahtoisesti ja huonosti tehty käsityö. Sen tekijä ei innostunut eikä eheytynyt vaan epäonnistui ja pettyi. Totta kai tarvitaan tilaa kokeiluille. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. Mutta tarvitaan myös suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta. 58 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 € (yht. 106. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Olen tullut sellaiseen lopputulemaan, joka menee suurin piirtein näin: olen jyrkästi ehkä sitä mieltä, että on olemassa käsitöitä, jotka olisivat voineet jäädä tekemättä. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Kun mikään materiaali ei maksa mitään – ja sillä voi leikkiä mielinmäärin –, on paletti jokseenkin sekaisin. Myös rumaa, käyttökelvotonta ja huonoista materiaaleista tehtyä käsityötä voidaan perustella sen hyvää tekevällä vaikutuksella. Tavara, joka on valmistettu materiaalista. Juuri tuossa materiaalisessa suhteessa käsityön tekemistä (kuten myös esimerkiksi lihamakaronilaatikon valmistamista) on mielestäni voitava arvioida myös kriittisesti. Kysymys on helppo esittää, mutta siihen vastaaminen on paljon hankalampaa. En tiedä minkälaista materiaalitietoutta tänä päivänä käsityönopetuksessa tai kursseilla yleisesti annetaan, mutta minun aikanani asiaan ei juuri paneuduttu. Vaikka tuote ei toimisi, ainakin sen tekijä on saanut kokeilla, ehkä innostua, eheytyäkin. Kuusi numeroa vuodessa. Edeltäjät Käsiteollisuus 1907–1931, Lastu ja lanka 1932–1935, Kotiteollisuus 1936–1991, Taito vuodesta 1991. KÄSITYÖTURHAKKEITA – ONKO NIITÄ. Se on roiskaistu menemään – ehkä koulutunnilla – ja tempaistu sen jälkeen jätesäkin pohjalle ullakon hämyyn. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 €, kestotilaus 2 x 29 € (yht. Toisaalta pettymykset kuuluvat luonnollisesti elämään. Sitä sen sijaan kannatan, että kun aikanaan räpelsin pakkopullana – ja raaka-aineita törkeästi tuhlaten – teollisen muotoilun pyörätehtävää, opettaja olisi ottanut hihasta kiinni ja kysynyt: ”Mitä olet oikeasti tekemässä ja miksi?” Kyse kun lopulta on juurikin raaka-aineista ja siitä, että ne maksavat rahaa aina jollekin ja kuluttavat niitä raakaainevarantoja, joista ennen pitkään tulee pula. TURKU, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus, Uudenmaankatu 1. KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Brahenkatu 3. TAITO NRO 6 • 2013 3 Taito613_s03-05.indd 3 16.11.2013 18.37. En kannata sitä, että opetuksessa kaikkia materiaaleja aletaan hinnoitella, sillä se jättäisi opiskelijat vääjäämättä eriarvoiseen asemaan. Samoilla linjoilla ovat olleet ne muutamat asiantuntijat ja tutkijat, joiden kanssa asiasta olen keskustellut. Mutta siinä missä urheilukisoissa tai päässälaskukokeessa jäljelle jää tulos, käsityössä jäljelle jää tuote. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25
Kuvassa yksityiskohta udmurtialaisen hameen helmasta. Saapuneet Kirjat Ilun tutka Käsityön juhlavuosi Messut – Habitare Alustaja: Nuorten työllistämiseen on tartuttava – myös käsityöalalla Kasvokkain: Laura Merz tekee kanirukkasia kunnioituksesta eläimiin. Lumenveistossa vaaditaan käsityötaitoa ja hyviä varusteita. S.32 ALUSSA SISÄLLÄ MAR I KA WALLDÉN 3 Käsityöturhakkeita– onko niitä. Kolumni: Anna-Karoliina Tetri Taiteilija Jukka Alajääski on tehnyt jo vuosien ajan vaimolleen upeita joulukalentereita. Tekijä: Nahkataiteilija Leanika Korn Sarja / Suomalais-ugrilaiset kansat I LDI KÓ LE HTI N E N Suomalais-ugrilaisista kansoista kertova juttusarja päättyy koosteeseen, jossa käydään läpi kuvien kera yksityiskohtia kansojen pukeutumistavoista. Ilun tutkassa hullaannutaan himmeleiden kaltaisista esineistä, kuten tästä Makla Krés Laineen taideteoksesta. s. Tontut ovat joulunajan klassikkohahmoja, mutta niistä sopii nauttia muulloinkin. 40 4 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s03-05.indd 4 40 49 ULLA-MAIJA VON HERTZEN 6 7 9 10 11 14 16 Pääkirjoitus Kulttuuri muuttuu – katoaako taito. S. 22 KANSI: Laura Merz on tehnyt jo vuosia kuolleista citykaneista rukkasia. SISÄLTÖ SAR I KANALA M I KKO PAARTOLA s. Kuva: Sami Perttilä 16.11.2013 18.37. Teema / Jouluntekijät 22 26 30 32 36 Joulukalenteri, rakkaudella Petruksen piparkakut Maria Juudin tekee tonttuja, jotka kertovat tarinoita. Juuri nyt: Marika Walldén on elämysten veistäjä. S
S. Täällä opit tuntemaan uusimmat tuotteet ja luovimmat tekniikat. Voit osallistua myös värikkääseen oheisohjelmaan kuten luentoihin, työpajoihin ja designkatsauksiin. Niitä voi tiedustella Suomen käsityön museosta. 040 544 5577 www.craftmuseum.fi KÄSILLÄ 50 55 Pinnatuoli pihlajasta Neulo tyynyjä jouluksi ja kudo poppanoita! M USEO ONSE R NON ESE Olki on meille jouluinen materiaali, mutta se elätti aikanaan ympärivuotisesti kokonaisen kylän Sveitsissä. 2014 Frankfurt am Mainissa creativeworld.messefrankfurt.com Juhlavuosi lähenee loppuaan, mutta käsityöt ovat vielä kesken! Tahtoisitko sinäkin ovenripaasi aiheesta kertovan ovilätkän. 1. Pysy ajan tasalla ja tule noutamaan tuoreet vinkit ja ideat. 54 SAM I PE RTTI LÄ my inspiration Ota omaksesi ideoiden maailma! Luovuus löytää aina uusia teitä. – 28. S.10 info@?nland.messefrankfurt.com Puh. Varaa messulippusi ja anna tilaa inspiraatiolle! 25. I HA ST U RA I KK AIS I I N SIS US TU ST YY NY I H IN JA LÄ H DE TE KE MÄ ÄN N I ITÄ ITS E KI N! S . Creativeworld on askartelu-, harrasteja taiteilijatarvikealan ammattilaisten tärkein messutapahtuma. 66 LOPUSSA 61 62 66 Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa Svenska sidor Taito world Olki elpyy 70 74 Taito613_s03-05.indd 5 Tapahtumat Langan päässä Heikki Jylhä-Vuorio 16.11.2013 18.37
VOIT KOMMENTOIDA MITÄ TAHANSA ALAAN LIITTYVÄÄ ASIAA TAI ILMIÖTÄ. Hän sanoikin, että käsitöitä ei kannata jättää pois, koska ne tuovat henkistä hyvinvointia. Saapuneet KÄSITYÖ AUTTAA, TAA, TODELLAKIN! Viime lehdessä keskusteltiin siitä, miten käsityö voi auttaa. ”30.10.2003 maailmamme romahti, kun saimme tiedon että nuorempi lapsemme oli kuollut auto-onnettomuudessa Italiassa. Ryhmämme alkoi kokoontua omana joukkona, ostimme työvälineitä, hopeaa sekä helmiä. Löysimme ihanan Jenni-hopeasepän opettajaksemme, pidimme omia kursseja ja pidämme vieläkin. käär Kääre suojaa ja peittää, peit kätkee sisälleen salaisuuden. Tänä päivänä tuntuu, että taivas on rajana.” MINNA HUTTUNEN Kuvataite Kuvataiteilija, kasvatustieteen ma maisteri ja kuvataiteen lehtori leh Lotta-Pia Kallio käsittelee käsitte teoksessa Arvaa Kuka. Toivottavasti minä voin tulevaisuudessa omalta osaltani olla tukena toisille. Juuri tämä käsillä tekeminen on ollut ja tulee olemaan ohjenuoranani jatkossakin. Kurssilla tutustuin naiseen, joka houkutteli ja haki minut mukaansa Tervolaan Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen kevätnäyttelyyn. Samaan aikaan sattui myös avioero, ja kaikki elämänhalu meni. Käsityöt vaativat keskittymistä, ja silloin kivut jäävät edes hetkeksi taka-alalle. Olen joutunut olemaan todella pitkiä yaikoja sairaslomilla, ja nyt olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Jokaiselta kurssiltamme ja yhteisiltä tapaamisilta saamme ideoita, oppia ja innostusta. Alkuun vain neljä lastani piti minut päivärytmissä kiinni. Sairastuin masennukseen ja työuupumukseen vuonna 1998. Kurssiltamme löytyi ihana seitsemän naisen porukka ja ihmeellinen yhteys toisiimme. Kärsin kroonisista kivuista. JATKA KESKUSTELUA LÄHETTÄMÄLLÄ TERVEISESI OSOITTEESEEN: TOIMITUS@TAITO.FI. Tekstiiliveistos 2012, kierrätystekstiili, kirjonta, akryyli. Olisin voinut jäädä asumaan sinne! Kesän aikana laitoin hakemuksen kyseiseen oppilaitokseen, ja pääsin opiskelijaksi. Opiskelin vain neljänä päivänä viikossa, mutta aikanaan valmistuin tekstiiliartesaaniksi. Nyt olen töissä kehitysvammaisten työkeskuksessa ohjaajana, ja samalla opiskelen myös sairaanhoitajaksi, tarkoituksena valmistua keväällä 2014 psykiatriaan suuntautuneeksi sairaanhoitajaksi. Ku kääriytymistä ja käärimistä. Kääre voi olla ol myös hallitseva ja tukahduttava. Tästä alkoi uusi elämä. Se yhteinen voima ja innostus ovat auttaneet uskomattoman paljon. ilmoituksen kansalaisopiston hopeaketjukurssista, jonne houkuttelin mukaan työkaverin, ja siitä se alkoi. Kun on enemmän aikaa kotona, niin olisi helppo olla tekemättä mitään, mutta käsityöt ovat niin mielenkiintoisia. TOIMITUS VALITSEE PARHAAT KOMMENTIT JULKAISTAVIKSI, JA RAKENTAVIMMAN MIELIPITEEN ESITTÄJÄ PALKITAAN YLLÄTYSPALKINNOLLA. sala Se tukee ja antaa anta voimaa. VOIT KIRJOITTAA NIMIMERKILLÄ, MUTTA LAITATHAN MUKAAN KUITENKIN NIMESI JA OSOITTEESI. ”Ei mikään kiinnosta”, oli vastaukseni. todella paljon. Siinä sumussa meni muutama vuosi, ja terapiassa psykiatrini kehotti minua miettimään, mitä sellaista tekemistä voisin löytää itselleni, mikä kiinnostaisi minua. Siitä on kymmenen vuotta, mutta ei ole päivääkään jolloin en muistelisi aurinkoista tyttöämme. Se yhteys, mikä on tullut tekemisen kautta näihin ystäviin, ei varmasti katoa koskaan. Pääsin sitten Kelan järjestämälle viikon mittaiselle kuvataidekurssille. Olen myös kokeillut uusia tekniikoita neulonnan lisäksi, kuten esimerkiksi pitsinnypläystä, korttien askartelua, kynttilöiden tekoa, metallilankatöitä... ”Mikä sinua on lapsena tai nuorena kiinnostanut?” Mietin vain hetken ja kerroin, että aina lapsena olin ihaillut mummoani, joka oli ompelija ja toisaalta olin lapsena ja nuorenakin ollut kiinnostunut kuvaamataidosta. www.taito.fi toimitus@taito.fi LOTTA-PIA KALLIO ”KÄSITYÖT ovat auttaneet minua a. Lääkärini kanssa olen keskustellut paljon käsitöistä ja niiden tuomasta hyvänolontunteesta. 6 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s06-15.indd 6 16.11.2013 18.39. Pari vuotta tapahtuman jälkeen näin lehdessä Toivoisitko Taito-lehteen juttua jostain erityisestä erit käsityötekniikasta, materiaalista tai kädentaitajasta. Tekeminen oli kovaa ja innostuksemme valtavaa. Kiitos käsillä tekemisen taidosta!” BP ”KÄSITYÖT ovat auttaneet minua uuden elämän alkuun. Tässä palautetta lukijoiltamme,, joka todistaa sen, että käsityöt öt todellakin voivat auttaa. Sitten hän esitti käänteen tekevän kysymyksen
Samanaikaisesti Dar es Salamin Suomen suurlähetystössä oli esillä Suomen Käsityön Ystävien ryijynäyttely, jossa paljon ihailua sai myös ryijytyöpajan osanottajien First Time Rug -tilkkuryijy, johon oli koottu kaikkien ensimmäinen villalangoista tehty pikkuryijy. Paitsi, että kirjassa on olkitöiden ohjeita, siinä on myös paljon perustietoa viljoista, jotka sopivat erilaisiin käsityötekniikoihin, kuten punontaan. Tarkoitus ei kuitenkaan missään nimessä ollut väheksyä Suomen Käsityön Ystävien roolia tässä yhteydessä. Lisäksi Helenius teki yhteistyötä myös paikallisten designyrittäjien kanssa. Olkityöt-kirja on kaunis myös lahjakirjaksi. Me muut harrastelijat olisimme sitten vain käsityön harrastelijoita.” TARJA SIIK Kangaspuilla kutomisen harrastaja ”OLI MUKAVAA, että viimeisimmässä Taito-lehdessä (5/13) oli iso juttu (Kunni-oitusta käsityöllä) Tansanian hankkeestamme. Yhteistyössä Suomen Tansanian suurlähetystön ja Wonder Work- shopin kanssa Suomen Käsityön Ystävät toteuttivat Tansaniaan kulttuuri- ja designtyöpajan Finland weaving with Tanzania. Ei jutun kirjoittaneen toimittajan valinta. Se on auttanut minua ja muitakin psyyken sairauksista kärsineitä saamaan elämäänsä valoa ja päämäärää, jonka vuoksi elää.” SAARA-LIISA HORNELA ”TAITO-LEHTI (3/13) pohti mielenkiintoista aihetta askartelun ja käsityön eroista asiantuntijoiden avulla. Niitä tuloksia pääsee näkemään valokuvanäyttelyssä joulun lähellä Käsityön Ystävien myymälässä sekä kulttuurikeskus Caisassa.” ANNELI VALPOLA Suomen Käsityön Ystävät ry, puheenjohtaja Pirjo Pi j Väisänen: Väi ä Olkityöt Tammi 2013 Olki on kiistatta yksi kiinnostavimmista ja innostavimmista joulunajan materiaaleista. Suomen Käsityön Ystävät Oy:n hallituksen jäsenet Elina Helenius ja allekirjoittanut toteuttivat ryijytyöpajan ohjaten innolla aktiivisia ja uteliaita osanottajia. TA ISBN 978-951-31-7169-8 > Se, että kyseisessä artikkelissa keskityttiin nimenomaan sairastamiseen ja käsityön eheyttävään vaikutukseen kehitysmaassa, oli toimituksen päätös. Onko askartelu vähäpätöisempää kuin käsityö. Artikkelissa päädytään siihen, että askartelulla ja käsityöllä on eroja. Ovatko erot arvostuksessa, jonka kuitenkin teemme itse kuluttajina ja tekijöinä. Mitä on käsityö tai askartelu. TA TAITO NRO 6 • 2013 7 Taito613_s06-15.indd 7 16.11.2013 18.53. Olkitöihin hurahtanutta tekijää hemmotellaankin nyt myös muidenkin kuin himmeleiden valmistamiseen. Olisiko hyvä, että koulutuksen saanut käsityöläinen käyttäisi ammattinimikettään, kuten esimerkiksi mestari, kisälli, artesaani, artenomi, muotoilija tai suutari. KIRJAT Sopii talven tulla lukutoukalle! Suomen Käsityön Ystävät toteuttivat Tansaniassa First Time Rug -ryijytyöpajan. Meistä olisi ollut tärkeätä, että jutun yhteydessä olisi kerrottu taustayhteisö Suomen Käsityön Ystävät ry ja ehkä kerrottu Elina Heleniuksen sekä oma roolini tässä yhteydessä. Toinen on näperrystä ja toinen designia. Kirjoituksessa perätään oikeanlaista termistöä
Tuulia Salmela): Uudet pohjoismaiset kirjoneuleet Minerva 2013 Kirjoneulojat, jotka ovat neuloneet jo kaikki kotimaiset kirjoneulemallit saavat tuoreesta kirjoneulekirjasta varmasti paljon iloa. TA Saara Kirjastus 2013 Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi Atena Kustannus 2013 ISBN 978-952-3000-007-0 Piia Rand on tarkastellut virolaisten kudottujen nauhojen historiaa, käyttöä ja valmistusta kirjan johdannossa. Kirja on hieno dokumentointi, johon perehtyminen ei edellytä viron kielen taitoa. Puvut ilmentävät latvialaisten ylpeyttä ja iloa omasta kansankulttuuristaan. Selkeästi kuvitetussa ja ohjeistetussa kirjassa on 25 uutta kirjoneulemallia myssyihin, käsineisiin ja sukkiin. Izš?šana. Lähes kolmesataasivuisen kirjan sivuilla ei saarnata globaalin tekstiiliteollisuuden ongelmista vaan ne tuodaan hyvin perustellusti esiin. Hyvän mielen vaatekaappi pureutuu rennolla ja kansantajuisella mutta asiantuntevalla tavalla nykyajan vaatetusbisneksen haasteisiin ja epäkohtiin. ISBN 978-9949-9363-2-8 MARKETTA LUUTONEN 8 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s06-15.indd 8 16.11.2013 18.44. Kirja sisältää laajan aineiston, joka on esitetty paikkakunnittain. Kirjan teksti lukuun ottamatta englanninkielistä esipuhetta on latviankielinen, mutta kirjan kuvat avaavat sisällön käsitöistä ja pukuhistoriasta kiinnostuneille. Kirjan sivuilta avautuu pukujen monipuolinen ja rikas koristelu. Saa hymyn huulille herkästi! TA ISBN 978-951-31-7284-8 Teepannumyssykirja on täynnä toinen toistaan hulvattomampia ideoita. Sen?kl?ts 2013 Latvialaisista kansallispuvuista ja erityisesti niiden kirjonnoista kertova kirja on upeasti kuvitettu. Raksti. Kustakin vyöstä on selkeä piirros ja hyvä kuva. Kirjassa on havainnolliset kuvat sekä ohjeet virkkauksen perustekniikoihin ja moniin erilaisiin variaatioihin ja rakenteisiin, jotka syntyvät erilaisilla pistoilla ja väreillä. Ulla Ralli): Villin vallattomat Teepannumyssyt! Tammi 2013 Maailmassa, jossa on jo kaikkea, on nyt myös huvittava teepannumyssyjen tekoon tarkoitettu kirja. ISBN 978-91-87471-00-1 MARKETTA LUUTONEN Latviešu Tautas T?rpi. KIRJAT Susan Anderson-Freed (suom. ISBN 978-9984-49-845-4 MARKETTA LUUTONEN Piia Rand: Eesti kirivööd Huomaa tämä! Huoma Rinna Saramäki on toimittanut teoksen, jonka jokaisen vaatteita käyttävän ihmisen tulisi lukea. TA ISBN 978-952-492-792-5 Loani Prior (suom. Maruta Grasmane: Maria Gullberg: Virktekniker Hemslöjdens förlag 2013 Hemslöjdens förlag jatkaa Maria Gullbergin virkkauskirjojen sarjaa nyt selkeällä ja käytännönläheisellä virkkaustekniikoiden kirjalla. Lisäksi kirjassa on selkeitä ja hauskojakin vinkkejä siihen, miten opetella olemaan vastuullinen vaatekuluttaja
www.handu.fi VOIHAN HIMMELI! Välillä selittämättömään ala-arvostukseen joutunut perinteinen himmelikulttuuri ansaitsisi uutta arvonnousua. < VAATESUUNNITTELIJA ANNELE VALKAMA LÄHESTYY PUOLESTAAN PERINTEISTÄ MATERIAALIA JA AIHETTA URBAANIMMIN: hänen inspiraationaan ovat olleet kotinsa ikkunasta näkyvät Helsingin siluetille leimalliset satamien nosturit, suurkaupunkien rujot katunäkymät sekä toisaalta lukemattomat purjehdukset Suomenlahden saariston rauhassa. www.creadesign.fi TAITO NRO 6 • 2013 9 Taito613_s06-15.indd 9 16.11.2013 18.40. Valkama käyttää himmeleissään perinteistä materiaalia, järviruokoa, mutta muotokieli on totuttua modernimpi. Nämä himmelit ovat kodin koruja, jotka sopivat ympärivuotiseen käyttöön. Kirjaa selatessa meinaa mennä huokailuksi: kuvat ovat upeita ja rakkaus aiheeseen hehkuu jokaisella aukeamalla. www.hannakontturi.fi www.himmeli.com www.ekoart.fi MIKKO PAARTOLA << HIMMELIN MUODOT OVAT MONET! TAITEILIJA MAKLA KRÉS LAINE LAITTAA VIELÄ PISTEEN HIMMELIN I:N PÄÄLLE OMALLA HIMMELITAITEELLAAN. Metsän pidot -teos (2012) on rakennettu erilaisista kierrätysmateriaaleista, muun muassa kuohuviinipullojen korkin metallisuojista, peltipurkkien pelleistä, rautalangasta ja reikänauhasta. Jostain syystä himmelin mielikuva on jouluinen, mutta miksi. Mukana on myös ohjeita erimallisten himmeleiden rakennukseen. Koskelta julkaistiin viime vuonna upea teos Himmeli (Maahenki), jossa hän kuvaa himmelin historiaa, nykypäivää ja rakentamista kuvin ja tekstein. Piikkilankahimmeli on nappivalinta toisenlaista himmeliä hakevalle niin moderniin kuin perinteiseenkin tilaan. HANNA KONTTURI TEKI SEN JO! Kontturi käyttää mahdollisimman pitkälle vanhaa kierrätysmateriaalia: puuta, metallia, muovia – mitä tahansa, mistä löytyy hänen mielikuvitustaan ruokkiva muoto tai pinta. Raahen Taitopajalla on tarjolla tekemispaketteja erikokoisille lasihimmeleille. Raahen Taitopajan kotisivuilla on myös kattava tietopaketti himmeleistä ja niiden rakentamisesta niin lasiputkesta kuin oljestakin. Paketit sisältävät ohjeet ja materiaalit. Perusteos jokaisen hyllyyn! JOS SITTEN ALKAAKIN ITSEÄ HIMMELITYTTÄÄ, ON SIIHENKIN APU LÄHELLÄ. EIJA KOSKEN UPEAT HIMMELIT PONNISTAVAT PERINTEESTÄ, MUTTA KÄSITTELEVÄT AIHETTA MONIULOTTEISESTI – NIINKUIN HIMMELIÄ TOKI SOPIIKIN. Sormia syyhyttää! HIMMELI PIIKKILANGASTA. ILUN TUTKA TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ”ILU” KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA
Käsityön juhlavuosi JUHLAVUOSI LOPPUU – KÄSITYÖT OVAT EDELLEEN KESKEN Käsityön juhlavuoteen on voinut osallistua monella tavalla, myös tekemällä käsitöitä. JOULU lähestyy, ja itse tehty lahja on paras lahja. Paraatimaton tekemiseen osallistui 1059 eri-ikäistä kutojaa, ja se oli sijoitettuna Turun Kakolanmäelle kuukauden ajaksi kesällä 2011. JUHLAVUODEN teemana on ollut kestävä käsityö, ja sen puitteissa Suomen käsityön museossa on järjestetty työpajoja kuten valaisin katiskaverkosta ja oluttölkeistä, keppihevonen vanhoista sukista sekä Revi räsystä -työpaja, joka oli yksi suosituimmista työpajoista. Alkuperäinen matto oli 420 metriä pitkä, ja nyt sitä on esillä Käsityö elämässä -näyttelyssä Jyväskylässä parikymmentä metriä. Ideoista syntyi nuorten oma museotila, joka on esillä käsityön museon Aulagalleriassa 8.12. museolta eurolla. KOKO JUHLANÄYTTELYN ajan Kutomossa on voinut tutustua VarsinaisSuomen käsi- ja taideteollisuus ry:n Tarinamatot-hankkeen aikana tehtyyn Paraatimattoon. Leikatuista kudepätkistä tehtiin pieniä koruja ja trikoosta muhkeita koruja, joihin yhdistettiin alumiinilankaa. Juhlavuoden kunniaksi Suomen käsityön museossa järjestettiin keskisuomalaisille nuorille aikuisille lokakuinen iltatapahtuma, jonka aikana väännettiin rautalangasta ja ideoitiin nuorten omaa hengailupaikkaa museoon. Varsinais-Suomen osuutta juhlanäyttelyyn ja työpajan järjestämiseen on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahasto. Laittakaa tekin varoituslappu ovenripaan, jossa lukee: Käsityöt kesken. Teksti: RAIJA MANNINEN Kuvat: SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO 10 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s06-15.indd 10 16.11.2013 18.40. Tarinamatot-hanke kokonaisuudessaan oli osa Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa. asti. Käsityön juhlavuosikin lähenee loppuaan, mutta käsitöiden tekeminen jatkuu. JUHLAVUODEN erityisenä kohderyhmänä ovat olleet nuoret aikuiset, joille käsityöbloggaaminen on arkipäivää. Ovenripataa lappuja voi ostaa yön Suomen käsityön lla. Työpajan ohjasivat Elina Helminen ja Anne Paloheimo, joille räsymatot ovat sydämen asia. Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n järjestämässä työpajassa opeteltiin leikkaamaan kuteita vanhoista vaatteista. Nuorten omaan tilaan on ilmainen sisäänpääsy
MESSUT Material pendant -valaisimeen kiteytyy tämän hetken kuuma sisustustrendi: laadukkaat ja luonnonmukaiset materiaalit. Teksti: TIINA AALTO Kuvat: TIINA AALTO ja VALMISTAJAT > Nuori ja lahjakas suunnittelija Sebastian Jansson esitteli Singular Pluralist -osastollaan värikkäitä, teollisesti valmistettuja tuotteitaan, yksittäiskappaleita ja muun muassa kuvia. Tyylikkäistä valaisimista jokainen on tehty eri materiaalista: on korkkia, tammea, marmoria, terrakottaa, betonia… Raitaa, puuta ja keveitä muotoja S Y K S Y N H A B I TA R E - M E S S U I L L A S A AT I I N N A U T T I A K I R K K A I S TA VÄ R E I S TÄ . M U T TA VA H VA N A P I N TA N S A P I TÄVÄT M Y Ö S P U U J A K A I K K I L U O N N O N S ÄV Y T J A M AT E R I A A L I T. Kylläinen osasto esitteli näin kokonaiskuvaa suunnittelijan ammatista. TAITO Nro 6 • 2013 11 Taito613_s06-15.indd 11 16.11.2013 18.57
Ne valmistetaan kuuden millin vanerista suoraksi levyksi, jolloin esimerkiksi materiaalihukka jää vähäiseksi. Burn after reading -valaisin on niin simppeli ja oivallinen tuote, että siitä on pakko tykätä. Sen nimi on Lankku. Laserleikattu voimapahvi, ja eikun lamppua kokoamaan. HABITARE 2013 Nämä Tapio Anttilan suunnittelemat Mixhanger NO.1 -henkarit ovat todella oivallisia tuotteita jo valmistustapansa vuoksi. Tuotteen ovat suunnitelleet Antti-Jussi Silvennoinen ja Pekka Kuivamäki. Uniikkeja noin 160x115-kokoisia vällyjä voi tiedustella helsinkiläisestä Madeby Helsinki -liikkeestä Katariinankadulta. Sanelma Hihnalan divaani on niin perusteellinen kaluste, ettei siitä juuri tarvitse sanoa mitään. 12 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s06-15.indd 12 16.11.2013 18.42. Leena Monthénin omista lampaistaan valmistamat vällyt ovat todella kauniita ja persoonallisia
Hattara-pöydät on suunnittellut Fanni Suvila. Toivottavasti kuitenkin niistä osa tulee päätymään koteihin asti. Taito PohjoisKarjalan Homecrafts -mallisto on kasvanut uusilla tuotteilla, kuten raheilla ja saippuoilla. Vaikka Hanna Anosen suunnittelema Ripsiraita-matto on valmistettu puusta, se on yllättävän keveän oloinen. Ribbon-pöytä on kuin veistos. www.valona.fi TAITO NRO 6 • 2013 13 Taito613_s06-15.indd 13 16.11.2013 18.42. www.homecrafts.fi Hetken aikaa meni, ennen kuin sen hoksasi: kaunis puinen seinäkaappi on kuin onkin veitsiensäilytyskaappi. Habitaren Protoshop-osastolla suunnittelijaopiskelijat esittelivät tuotteitaan, jotka eivät vielä toistaiseksi ole tuotannossa. Masahiro-laatikoston on suunnitellut Petter Olsson. PROTOSHOP 2013 Kevytrakenteiset yö- ja sohvapöydät sopisivat monenlaisiin sisutuksiin. Erika Aholan suunnittelemaan pöytäsarjaan kuuluu eri kokoisia pöytiä sivupyödästä ruokapöytään. Mallisto on kasvanut pikkuhiljaa useiden kymmenien tuotteiden mallistoksi, jotka kaikki valmistetaan kotimaassa. Koivuvanerista valmistetut Koivukristallikorvakorut ovat todella aistikkaat ja kauniit. Elina Mäntylän Valona-tuoteperhe on kasvanut pikkuhiljaa ja nyt ei liene väärin sanoa, että suunnittelija on löytänyt hitin
Vaikka taide- ja taitoaineiden opetuksen lisäämisestä on tehty päätöksiä, kaikille yhteistä käsityön opetusta ei ole kuitenkaan lisätty. Mielikuvat käsityöstä ovat nuorten keskuudessa myönteisempiä kuin aikoihin. Työttömyys on arkipäivää lähes kaikissa ammattikunnissa. Teollisuus on jo pitkään vähentänyt työpaikkoja, osin kysynnän heikentymisen mutta myös tuotannon kehitysmaihin siirtämisen takia. Taide- ja taitoaineiden valinnaisuutta on kasvatettu, mikä johtaa helposti tarjonnan kaventumiseen. ALUSTAJA Nuorten työllistämiseen on tartuttava – myös käsityöalalla K Ä S I - J A TA I D E T E O L L I S U U S L I I T O N JA SEN JÄSENYHDISTYSTEN Y H T E I S K U N N A L L I N E N V E LV O L L I S U U S O N E D I S TÄ Ä T Y Ö L L I S Y Y T TÄ . Tällöin tulee kiinnittää huomiota kahteen asiaan: mikä on käsityön status nuorisokulttuurissa, ja miten perustaitoja vahvistetaan. ”Peruskouluilla on usein heikot puitteet käsityön opettamiseen. Jutun kirjoittaja Antti Hautamäki toimii tutkimusprofessorina Jyväskylän yliopistossa ja Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n hallituksessa. Heidän taustallaan on käsi- ja taideteollisuusalan koulutus. KÄSITYÖALA avaa yhden väylän vähentää nuorisotyöttömyyttä. Liikevaihtoa käsityöyritykset tuottivat 1,4 miljardia euroa vuonna 2003. Käsityötoiminnalla on kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa, sillä käsityöyritykset työllistävät välillisesti lukuisia alihankkijoita ja palveluyritysten työntekijöitä. Suomessa käsityö- ja muotoilualalla toimii 10 000–15 000 käsityöyrittäjää. Pekka Lithin (2005) selvityksen mukaan Suomessa toimivat 9 400 käsityöyritystä työllistävät suoraan lähes 14 000 kokopäivätyöntekijää. 40 000 nuorta on nyt työttömänä. Ekologisuus, kierrätys, itsetekeminen ja yksilöllisyys puhuvat käsityön puolesta. Peruskoulussa kä- sityö on oppiaineena, joka jakautuu tekniseen työhön ja tekstiilityöhön. Kotimarkkinat ovat myös heikentyneet kansalaisten kulutuskysynnän hiipuessa ja vähittäiskauppa on vähentämässä työpaikkoja. On pelättävissä, että kunnat karsivat talousahdingossaan vaihtoehtoja. TIINA AALTO TALOUDELLINEN tilanne on nyt Suomessa erit- täin vakava. Myös luokanopettajien valmiudet käsityön opettamiseen vaihtelevat.” 14 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 14 16.11.2013 13.40. Taito ry:n tekemästä trendikyselystä (2012) käy ilmi, että käsityö on muotia ja katuuskottavaa. Kokonaisuudessaan käsityötoimialojen välitön ja välillinen työllisyysvaikutus kansantaloudessa on arviolta 21 000 henkeä. TAITEEN perusopetus käsityökouluissa on mer- kittävä väylä käsityöammatteihin. Vuosittain käsityökouluissa opiskelee lähes 4000 lasta ja nuorta ja 500 aikuista. Käsityöalan edistäminen tapahtuu luontevimmin koulutuksen kautta. Käsityökoulut antavat valmiuksia hakeutua käsityöammatteihin tai korkea-asteen koulutukseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kouluttamattomat nuoret
Yhteistyötä voitaisiin hyödyntää myös koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Käsityö jos mikä opitaan mestari-kisälli-asetelmassa. Tästä olisi monenlaista etua molemmille. Monelle käsityöläiselle lisätyövoima olisi suureksi avuksi, mutta ongelmaksi on muodostunut oppilaalle maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Tämä ohjelma tulisi nivoa osaksi nuorisotakuuta. Peruskouluilla on usein heikot puitteet käsityön opettamiseen. Yhteiset tunnit käsityökouluissa olisivat elämys oppilaille, ja samalla he saisivat tutustua ammattimaisempaan käsityökulttuuriin. Ehdotan, että järjestö laatii erityisen toimintaohjelman nuorten työllistämiseksi käsityöalalle. Myös luokanopettajien valmiudet käsityön opettamiseen vaihtelevat. Käsityökoulut puolestaan tulisivat tutuiksi oppilaille. ”Ehdotan, että järjestö laatii erityisen toimintaohjelman nuorten työllistämiseksi käsityöalalle.” Helsingin Sanomissa 26.10. Joustavuudella päästään tässäkin eteenpäin. Nuorisotakuulla tähdätään siihen, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Tällä nuorten työllistämisen toimintaohjelmalla alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset antaisivat yhteiskunnalle vastinetta saamastaan merkittävästä valtionavusta. MI TÄ MI ELTÄ OL ET KIR JO ITU KS ES TA . julkaistussa Vieraskynä-artikkelissa esitimme Taito ry:n toiminnanjohtajan Marketta Luutosen kanssa yhteistyötä peruskoulujen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa. Järjestö on linjannut edistävänsä yrittäjyyttä ja työllisyyttä. TAITO ry:n strategiassa arvoja ovat luovuus, tai- to, yrittäjyys ja kestävä kehitys. JATK A KE SK US TE LU A AIH EE STA: to im itu s@ ta ito .fi JU SS IER IV IM TAITO NRO 6 • 2013 15 AA Taito613_s14-74.indd 15 16.11.2013 13.41. OPPISOPIMUSTOIMINNAN kehittäminen käsi- työalalla olisi myös hyvä keino edistää työllisyyttä. Vuonna 2013 peruskoulunsa päättäneen nuoren oppi- sopimuskoulutukseen on mahdollista saada korotettua koulutuskorvausta (ensimmäisenä vuonna 800 €/kk). Tekemällä työtä yhdessä kokeneen käsityöläisen kanssa hiljainen tieto siirtyy oppilaalle. Tähän mahdollisuuteen pitäisi välittömästi tarttua. Vaikka eri laitosten yhteistyö on haastavaa, sille ei ole todellisia esteitä
Kuvassa hänellä on kädessään omat suosikkinsa, raidalliset rukkaset. 16 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 16 16.11.2013 13.41. KASVOKKAIN Laura Merz on viettänyt paljon aikaa ulkomailla, mutta suomalaisia citykaneja hän ei ole unohtanut
Merz pohti paljon projektin aikana meidän ”kaupunkilaisten” ja näiden kansojen eroja. LAURA MERZ Kantaaottava kanikapinallinen L A U R A M E R Z I N K A N I R U K K A S E T O VAT A S U S T E I TA , J O I H I N P U K E U T U M A L L A T U L E E O T TA N E E K S I K A N TA A M U U N K I N K U I N Y K S I L Ö L L I S E N P U K E U T U M I S E N P U O L E S TA . Ihan pienetkin nahan palat. – Kyse on siitä, että tarvittavia ja toimivia materiaaleja ei ole tuosta vain hankittavissa marketin tiskiltä. K A N I R U K K A S E T O VAT T U O T T E I TA , J O T K A O N T E H T Y R A K K A U D E S TA E L Ä I M I I N – M Y Ö S E L Ä I M E N K U O LT U A . Teksti: TIINA AALTO Kuvat: SAMI PERTTILÄ J oitain vuosia sitten ainakin Helsingissä oli kova poru citykaneista. – Tänä päivänä ihmisten on vaikea käsittää, minkälainen määrä työtä menee siihen, että esimerkiksi tällainen rukkanen saadaan tehtyä. Näiden kansojen parissa yhä edelleen eläin on suuressa arvossa, toisin kuin meillä nykyään. Se aiheuttaa myös sen, että mitään turhaa, rumaa tai huonolaatuista ei arvokkaasta materiaalista tehdä. – Päätin keskittyä niinkin kauas perinteeseen kuin Siperian paimentolaiskansojen elämään. > TAITO NRO 6 • 2013 17 Taito613_s14-74.indd 17 16.11.2013 13.41. Merz tarkoittaa, että hyisissä luonnonoloissa eläminen vaatii luonnon kunnioitusta: eläin on paitsi arvokasta ruokaa myös raaka-aine vaatteille ja asusteille. Vaatteet ovat halpoja, kasvottomien ihmisten tekemiä, joilla ei ole henkistä arvoa myyntihintaansa enempää. Niitä oli kaikkialla, ja ne tuhosivat kaupungin puistoja, puita ja istutuksia. Eläimestä käytetään hyväksi kaikki se, mikä vain suin- kin on mahdollista. Liha on halpaa, ja sitä syödään enemmän kuin tarvitsisi. – Meille liha on siisti paketti tiskillä, jolla ei ole ollut henkeä. Sama tilanne on vaatteiden suhteen, hän toteaa. Merz tarkoittaa, että myös suhteemme vaatteisiin on vääristynyt – tai ainakin se on kaukana näiden paimentolaisten elämästä. Samoihin aikoihin Laura Merzillä alkoi koulussaan, silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa, kurssi, jossa tehtävänä oli suunnitella kansanperinteestä ammentava tuote tai konsepti
Hän etsi käsiinsä helsinkiläisiä metsästäjiä, jotka lupasivat hänelle pyydystämiään citykaneja. – Minun oli opeteltava kohtamaan eläin kuolleena, raaka-aineena. – Citykanin nahassa on muuten aika paljon rasvaa… Merz naurahtaa ja lisää: – Myös kaninnanhan työstäminen turkikseksi on jo fyysisestikin todella raskasta hommaa. Projektissaan hänen oli astuttava oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Koulutehtävästä lähteneestä ideasta jalostui Merzin itsenäinen, monivuotinen projekti. Osa kaneista tuli pelkkinä nahkoina, osa kokonaisina pakasteina. Sitten oli opeteltava myös nahan ja turkiksen muokkaus. 18 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 18 16.11.2013 13.42. JA TYÖTÄ Kanirukka-projektin eteen onkin saanut tehdä. Kokonaisten kanien kanssa oli opeteltava ensin niiden suolistaminen ja nylkeminen. Niin tai näin, projekti on vienyt Merzin niin mukanaan, että täksikin talveksi hän on tehnyt markkinoille uuden satsin uniikkeja kanirukkasia. LAURA MERZ Kanirukka-projektin alussa Laura Merz joutui kohtaamaan kuolleen eläimen ja opettelemaan sen työstämisen käyttökelpoiseksi tuotteeksi, kuten rukkasiksi. Jokainen kanirukkaspari on uniikki
LAURA MERZ Laura Merz on suunnitellut myös kangaskuoseja, kuten Eurokankaalle tämän Helsinki Wildlife -kuosin. MUTTA kuka on itse asiassa Laura Merz, ja miksi hän- tä tunnetaan Suomessa niin vähän. WINFRID ZAKOWSKI TAITO NRO 6 • 2013 19 Taito613_s14-74.indd 19 16.11.2013 13.42. – Berliinin rasitteena on tosin se, että sinne hakeutuu suuri joukko taiteilijoita, joka puolestaan tarkoittaa ylisuurta tarjontaa. Vaikka Merz kehuukin Helsinkiä aina vain avoimempana ja elävämpänä kaupunkina, Berliinin hyviin puoliin hän listaa edulliset elinkustannukset sekä värikkään vaihtoehtoelämän. Taiteilijana esiin pääseminen Berliinissä on paljon haastavampaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Kodistaan hän on myös ammentanut käsillä tekemisen halun. – Aika paljon on saanut aikaa menemään myös valmiiden nahkavaatteiden metsästämiseen. Toki olen Suomessa aina osan vuodesta jo omien toistaiseksi keskeneräisten maisteriopintojeni takiakin, hän kertoo. Myös hänen äitinsä on innokas käsityöihminen, joka on aina > Mikäli nurkissa lojuu paljon hyväkuntoisia nahkatuotteita, niitä otetaan ilomielin vastaan. Hänen isänsä on tunnettu puuseppä Rudi Merz ja veli arkkitehti. Rukkasten vuori on tehty kaninturkiksesta, hyvin pienetkin palat hyödyksi käyttäen, ja päälipuolen nahkat on puolestaan tehty käytetyistä nahkavaatteista ja nahka-asusteista. Olen vuosia ostellut hyväkuntoisia nahkatuotteita kirppareilta, mutta aina niitä enemmänkin saisi olla. Ja siellä hän aloitteli myös Kanirukka-projektiaan, vanhempiensa kylpyhuoneessa ja isänsä puusepänverstaalla. – Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen viettänyt paljon aikaa ulkomailla. Merz vinkkaakin lukijoille, että mikäli nurkissa lojuu paljon hyväkuntoisia nahkatuotteita, niitä otetaan ilomielin vastaan. Ensin asuin pitkään Skotlannissa ja sen jälkeen olen oleskellut paljon Berliinissä. Alun alkaen kolmekymppinen Merz on kotoisin Lohjalta
Ja nyt siis tuon ongelman myötä on saatavilla tuotteita, joissa Merzin ajatukset konkretisoituvat – kanirukkaset ovat kouriintuntuva kannanotto vastuullisen kuluttamisen puolesta. Kanirukkasten lisäksi Merz on toki tehnyt paljon muutakin: kuoseja, neuleita, huopaa… – Mutta tällä hetkellä kaikkein eniten olen innostunut piirtämisestä, josta toki olen ollut lapsesta lähtien kiinnostunut. designallsorts.com 20 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 20 16.11.2013 17.32. Lopputyönäyttely nähdään ensi vuonna. Yläkuvassa hänen tekemänsä villahuivi, vasemmalla seebran taljaa jäljittelevä huovutettu matto. – Kanirukka-projektissani tutkin ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, erityisesti ihmisten ja eläinten rinnakkaiseloa kaupungissa. – Olin kymmenen vuotta aikanaan kasvissyöjä, mutten ole enää. Nämä riesat ja toisaalta söpöt eläimet… Niiden päätyminen kaupunkeihin ja niiden lisääntyminen ovat molemmat ihmisen itsensä aiheuttamia ongelmia. On tärkeää ymmärtää eläimelle kuuluva arvo myös meidän ravintonamme ja tämän arvostuksen tulisi näkyä siinä miten kohtelemme tuotantoeläimiä. Niin ikään lämpenevä ilmasto on ihmisen aikaansaama ongelma. – Itse opin sen toden teolla silloin, kun aloin työskennellä kuolleen eläimen kanssa. Aina eläimiä rakastaneena ja paljon lemmikkien kanssa eläneenä kokemus oli aika mullistava. Merz peräänkuuluttaa kunnioitusta eläintä kohtaan, myös silloin kun se on lautasella. Esimerkiksi kanit, ne ovat ihmisten itsensä vapaaksi päästämiä lemmikkieläimiä, jotka lämpenevän ilmaston vuoksi pärjäävät läpi talven Suomessa. RAKKAUS eläimiin on ollut Merzin elämässä läsnä aina. WINFRID ZAKOWSKI SCOTT WARD Raidat kiinnostavat Merziä. Minua kiinnostaa juuri tämä kaupunkilaisten ristiriitainen suhtautuminen eläimiin niiden eri rooleissa. Citykaneihin – ja tulevaisuudessa ehkä niihin pesukarhuihin – liittyy niin ikään Merzin mielestä paljon ristiriitaa. neulonut sukkia, virkannut pipoja ja kutonut mattoja. Niiden olemassaolo on läsnä lähes kaikessa tekemisessä. Hän on muun muassa huovuttanut suomenlampaan villasta taljoja, jotka jäljittelevät uhanalaisten eläinten nahkoja. Eläimet ovat olemassa myös kaukaisessa haaveessa, jonka mukaan joskus hän voisi ”monistaa” Kanirukka-projektin saksalaisiin pesukarhuihin, jotka ovat Saksassa samanlainen riesa kuin citykanit Suomessa. Lopputyökseen Aalto-yliopistoon hän onkin tekemässä puhtaasti taideprojektia. Monille Merzin projekteista on kuitenkin aina ollut yhteistä eläimet
”Taiteilijana esiin pääseminen Berliinissä on paljon haastavampaa kuin esimerkiksi Helsingissä.” LAURA MERZ Piirtäminen on aina ollut Merzille tärkeää. Ensi vuonna nähdään hänen lopputyönäyttelynsä. TAITO NRO 6 • 2013 21 Taito613_s14-74.indd 21 16.11.2013 17.33
– Teen nämä kierrätystavarasta, usein työpaikalta saaduista yli jääneistä materiaaleista. Pahvista syntyvät monet savupiiput ja koristukset. Hän ei halua tehdä mitään hienoja ja kiiltäviä joulukalentereita, sillä niitä saa kaupoista. Se syntyi vuonna 2007, ja sen jälkeen tekijä, kotkalainen taiteilija Jukka ”Sili” Alajääski on valmistanut erilaisen joulukalenterin joka vuosi. Teksti ja kuvat: ULLA-MAIJA VON HERTZEN S inisen lipaston tasolla on pieni, siniharmaansävyinen, pakahduttavan herkän oloinen pieni talo. > 22 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 22 16.11.2013 17.33. TEEMA Jouluntekijät JOULUKALENTERI, rakkaudella TA I T E I L I J A J U K K A ALAJÄÄSKI TEKEE JOKA V U O S I VA I M O L L E E N TA R J A L L E U U D E N L A I S E N JOULUKALENTERIN. – Teen kalenterit vaimolleni, puutarhuri Tarja Hernetkoskelle. Se sijaitsee Kotkassa Papinkadulla, 1920-luvun lopulla muotoutuneessa Komljakoffin taloryppäässä. Se on tehty kartongista, seinät on maalattu vesiväreillä ja laudat ja kivetykset ovat saaneet tehostetta lyijykynästä. On kiva tehdä toiselle sellaista, mistä hän kovasti tykkää, Sili hymyilee. Hän rakastaa nukkekoteja ja erilaisia pienoismaailmoja. Pieni talo saa katsojan pysähtymään sen siniseen, viehättävään tunnelmaan.Talolla on oikea mallinsa. Ikkunoista näkyy lehdistä leikattua taivasta. Mutta tämä noin 40 senttiä leveä ja 30 senttiä korkea talo on joulukalenteri. Katolta laskeutuu tähtiä siimojen varassa
TAITO NRO 6 • 2013 23 Taito613_s14-74.indd 23 16.11.2013 17.33. Sininen talo tuntuu olevan tulvillaan tarinoita
Vuoden 2013 kalenteri on puinen lokerikko. – Nykyisin on hyvä käyttää ledejä. Yhdessä kuvassa näkyy Kotkassa sijaitsevan 24 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 24 16.11.2013 17.33. Sili ottaa varovasti alas viktoriaanishenkisen nelikerroksisen talon, asettaa sen tuolille ja sytyttää valon sen sisälle. Tornin viereinen osa rakennusta on muodostunut tulitikkurasioista, joissa on numerot. Tarjan ja Silin omakin koti on keskellä idylliä ja historiaa. Sen sisustus on matkailumainoksista leikattuja talvimaisemia, ja ”tiimaritimantit” luovat hankikimallusta. Omasta talosta ei ole kalenteria syntynyt, vielä. Omasta talosta ei ole kalenteria syntynyt, vielä. JOULUKALENTERIKSI Sili on rakenta- nut myös pienen teatterin. – Se on tehty kapalevystä, maalattu vesiväreillä vaahtomuovilla töpötellen, ja varjostukset piirsin lyijykynällä, Sili selvittää. Nelikerroksisessa kalenteritalossa on aidot lasi-ikkunat. Osa ikkunoista on syntynyt akryylivärillä maalaamastani tavallisesta lasista, ja yksi lasi on aitoa Tiimarin timanttia. Linnan tornista on pyrähtänyt lentoon parvi kyyhkysiä, jotka leijailevat siimojen päässä. Kussakin lokerossa on kuva, josta Tarja pitää kovasti. Sittemmin kalentereissa on ollut kovin monenlaisia tapoja ilahduttaa vaimoa päivä päivältä. Rasioiden sisältä löytyi pieniä yllätyksiä, esimerkiksi tavaroita ja olentoja Tarjan nukkekotiin. kirjailija, akateemikko Toivo Pekkasen lapsuudenmaisemaa. Talon katosta nousi lyhyitä siimoja, joiden toisessa päässä oli kussakin karamelli, jonka Tarja sai ottaa joulukuun jokaisena aamuna. Taloa valaisi ennen pieni uunilamppu. Päivän vaihtuessa vaihtuu myös teatterin lavastus. Niistä tuli kauniita ikkunoita. Näyttämöllä oleva säilykepurkki pyörähtää sen verran, että seuraava 24:stä pikku kuvasta tulee näkyviin. Yksi joulukalentereista on vanha linna torneineen. Mutta mikä teki tästä sinisestä talosta joulukalenterin. Vanhat, viehättävät ja hyvin hoidetut puutalot ja perinteinen pihapiiri ovat aikanaan olleet Tässä pikku teatterissa esitetään vain herttaisia näytelmiä. KEITTIÖN ylähyllyllä on joulukalentereita koko rivi. Väriruutuiset lasit hehkuvat lämpimästi. – Kun olin tekemässä tätä taloa, ystävämme toi minulle lasitehtaalta saamiaan värillisiä jämäpaloja. – Olen kiinnostunut arkkitehtuurista, ja olen pitkään piirtänyt kotkalaisia puurakennuksia ja pihapiirejä. IDEA taloista joulukalentereina kehit- tyi vähitellen. Alun perin ikkunoissa oli numerolliset luukut, jotka Tarja availi. Taustana on kierrätysvaneria, ja lokerikot on tehty kertakäyttöisten taimilavojen osista. Teatterin katossa on päivämäärät 1–24, ja päivän voi valita nuolella
– Me syömme rauhassa läheistemme kanssa, ja nautimme yhdessäolosta. Katariinan Meripuiston labyrintti, jonka Tarja on suunnitellut. TAITO NRO 6 • 2013 25 Taito613_s14-74.indd 25 16.11.2013 17.33. Kerrostalon värilasit lisäävät lämmön tunnelmaa. Ne ja Italian maisemakuvat ovat peräisin 60-luvun matkailukirjasta. Hän piirtää ja maalaa akryylillä ja sekatekniikalla, ja hänet tunnetaan myös silkkisen hienoiksi hiotuista puukoruistaan. – En ole kovasti jouluihminen, hän naurahtaa. Mutta mitä joulu sitten Silille merkitsee, se päivä, jolloin kalenterin viimeinen luukku avataan. Koruja hän on tehnyt muun muassa Kotkan kirkon käytöstä poistettujen vanhojen urkujen puuosista ja monista puistoista löytämistään puiden oksista. Lokerikossa on myös italialaisia maalauksia. Se on meille joulussa parasta. – Valo tuo taloille elämää ja lämpöä, Jukka Alajääski sanoo. JUKKA Alajääski tekee kesäkaudet töi- tä Kotkan kaupungin puisto-osastolla ja keskittyy muun ajan vuodesta taiteeseen
TEEMA Jouluntekijät Petruksen PIPARKAKUT K U V I O M U O T T I P I PA R K A K K U O N T U O K S U VA K U VA K I R J A . Teksti: TAINA SAARINEN Kuvat: PETRUS KURPPA, OLD?ICH KVAPIL, JONNE NAKARI, TAINA SAARINEN 26 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 26 16.11.2013 19.02
Myös Sveitsi, Iso-Britannia, Ranska, Tshekki, Itävalta, Kroatia, Slovakia, Belgia, Venäjä ja Unkari ovat kuviomuottipiparkakkumaita. Keski-Euroopassa piparkakkujen kuva-aiheet ovat moninaisia: kotieläimiä, kuten kukkoja, lehmiä, lampaita ja hevosia, vaunuja ja ratsukoita, puita ja kukkakoreja sekä erilaisia ihmishahmoja, lohikäärmeitä ja yksisarvisia, rakennuksia ja kaupunkikuvia. Kuviomuottipiparkakuilla on pitkä ja arvostettu historia. Puolassa piernik on erityisesti Toru ?in kaupungin ylpeys, joka kuuluu joka puodin valikoimiin, eikä Nürnbergin Lebkuchen häviä sille maun herkullisuudessa ja kuva-aiheiden moninaisuudessa. Ison postikortin kokoiset leivonnaiset muistuttavat taidokkaita kuviotiiliä. Petrus Kurpan päärynäpuiset muotit kaivertaa tšekki Old?ich Kvapil. Mutta hunajakakut ja leivontamuotit tunnettiin jo antiikin Kreikassa ja Egyptissä. Tuoksun lähde ovat Petrus Kurpan piparkakut. S Vasen sivu: Petrus Kurppa elvyttää vanhaa kuviomuottipiparkakkukulttuuria. Latviassa on pipark?ka ja hollantilaiset leipovat tuulimylly-spekulaaseja. Tshekki Old?ich Kvapilin muotit ovat suosittuja eri puolilla maailmaa. Lukemaan oppineelle on annettu aakkospiparkakkuja, ja nuoret ovat antaneet toisilleen TAITO NRO 6 • 2013 27 Taito613_s14-74.indd 27 16.11.2013 17.40. Tradition säilyminen Tšekissä on paljolti Kvapilin ansiota. Kuvasto laajeni 1700- ja 1800-luvuilla kevyempiin aiheisiin. KUVIOMUOTTIPIPARKAKUISSA tärkein työkalu on muotti, johon taikina painellaan. Eksoottiset mausteet, inkivääri, kardemumma, kaneli, neilikka, pippuri ja muskottipäh- kinä tulivat Eurooppaan idän kauppareittejä myöten vuoden 1000 jälkeen. Hunajakakku Katarina Jagellonica brokadipuvussa, Turun linnassa olevan maalauksen mukaan. Piparkakkujen pintaväriä on voimistettu voitelemalla ne muun muassa santelipuunkuorella ja arabikumilla. 1600-luvulla tulivat pyhimykset, paratiisin puutarha ja muut uskonnolliset aiheet. Muotti valmistuu 5–10 tunnissa. Joseph Alasen maalauksesta Ilmatar tulee päärynäpuinen piparkakkumuotti. atumainen tuoksu tulee vastaan ovella: hienostuneita mausteita, houkuttelevaa hunajaa, jotain eksoottista, kuin öljyttyä lehtipuuta… Hannusta ja Kertusta on täytynyt tuntua piparkakkutaloon astuessaan tältä. Turun linnanrouva, Katariina Jagellonica, kaiverrettuna Tšekissä päärynäpuiseen muotiin. On Katariina Jagellonica, Mikael Agricola, Luonnotar ja Lemminkäinen, on keskiaikaisia sinettejä ja vaakunoita. Meidän jouluiset pipariukkomme ovat samaa perua, mutta kohokuviotraditiota ei Suomessa ole. – Kansanhuumori ja eroottiset aiheet ovat hyvinkin roiseja, Petrus Kurppa kertoo. Nukkepuuseppäisänsä työkalut perinyt insinööri keskittyi pitkäaikaiseen kiinnostuksen kohteeseensa eläkkeelle jäätyään ja on nyt suosittu ja palkittu perinnekäsityöläinen. Hunajataikina ei itsessään anna väriä
LISÄÄ AIHEESTA Petruksen piparkakut -blogi:piparkakut.blogspot.com NYKYISET puolalaiset piparkakkumestarit eivät useimmiten ole leipureita vaan perinnettä eteenpäin kuljettavia kuukausipalkkaisia museotyöntekijöitä. Kurppakaan ei juuri leivo myyntiin. – Myös Danten Helvetti kiinnosti, samoin Kafka, mutta päädyin Kalevalaan, josta olen teettänyt kahdeksanosaisen sarjan. Vuonna 1778 Venäjän keisarinna Katariina Suuri sai Toru?ista kaksi metriä korkean piparireliefin, jossa kaupungin vaakunaa reunusti kaksipäinen kotka. tyttö- ja poikapiparkakkuja. Työtuntien mukaan hinnasta tulisi korkea, eikä suuren määrän myyminen ”piparkakkuhinnalla” motivoi. Petrus Kurpan harrastus on laajentunut myös muiden iloksi, hän on tuttu näky muun muassa Turun keskiaikatapahtumasta. Arvokkaita kuninkaallisia lahjoja olivat äärimmäisen tarkkojen yksityiskohtien täyttämät piparit. Sydämen asiaksi tullut harrastus ei tarvitse hintalappuja ollakseen arvokas. Tärkein tuote on leivonnainen. – Arvostusta on vaikea tajuta näin yltäkylläisyyden aikana. Suomalaiset sadut, kuten Pessi ja Illusia, olisivat myös hieno aihepiiri. Päivätyössään opiskelijaruokalassa Petrus Kurpan työpäivät ovat kiireisiä. Saksassa yleinen uudenvuodenlahja on ollut Wickelkinder, tötterömäinen, kapaloitu piparkakkulapsi. Nykyihmisillä on myös piparkakkusokeutta, piparkakut ajatellaan pehmeinä ja rapeina. Omien piparkakkujensa kuva-aiheet Kurppa on löytänyt muun muassa Joseph Alasen Kalevala-maalauksista ja Turun keskiaikaisesta historiasta. Ennen ne olivat kovia ja syötiin viiniin kastaen. – En halua turhautua taloudellisella ajattelulla enkä menettää rakasta harrastusta. Menekkiä kyllä olisi. Ikivanhaan käsityötraditioon perehtyminen ja kuviomuottipiparkakkujen leipominen on erinomainen vastapaino. Mattila, Anna-Liisa: Piparikirja, Atena Kustannus Oy 2001 28 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 28 16.11.2013 17.40. – Ja tämä on tosi, tosi hidasta. Joululahjaksi annetut piparkakut pidettiin esillä ja syötiin vasta arkena. KAUNIIT puiset ja keraamiset muotit ovat myös koris- te-esineitä, eikä syyttä. – Mutta leipurille kauniskin muotti on vain työkalu
– Vähän yksityiskohtia sisältävissä pienissä muoteissa se onnistuu kohtalaisen hyvin, Petrus Kurppa lupaa. Valmiit piparkakut ovat kovia. Myös marsipaani soveltuu kuviomuottiin. Hänen piparkakkunsa ovat tulkinta vanhasta käsityötaidosta, eikä hän halua tulla rinnastetuksi vanhoihin piparkakkumestareihin. Kertasatsiin tarvitaan puoli kiloa hunajaa, jauhoja ja mausteita. Kun piparkakustani tulee erivärinen, se ei ole vääränlainen vaan erilainen. Hunajataikina, jota hän käyttää kuviomuottipiparkakkujen tekoon, on hidastöinen. Leipurit ovat pitäneet ne salaisuutenaan ja usein vieneet ne hautaan mieluummin kuin antaneet muille. Petrus Kurppa kertoo, että alan konkareilta saatu resepti on aarre, joka pidetään visusti salassa. Kuviomuottipiparkakkuja tehdessä ei tarvita muotin lisäksi kuin kaulin, veitsi ja pullasuti. PIPARIA EI TEHDÄ PÄIVÄSSÄ MEIDÄN tutusta joulupiparitaikinastamme ei saa pienten yksityiskohtien täyttämiä taideteoksia. Elintarvikevärit näkyvät vaaleassa pohjassa, ja ne tarttuvat hyvin. – Teen ne hyvin säilyviksi koristeiksi, en niinkään syötäviksi. AUTENTTISIA vanhoja reseptejä on vaikea löytää. TAITO NRO 6 • 2013 29 Taito613_s14-74.indd 29 16.11.2013 17.40. En laita marsipaania uuniin, mutta vanha tekniikka ja Sveitsin erikoisuus on ”poltettu marsipaani”. – Marsipaani on helppo maalata. Sen pinta saa korostusvärin kuumassa uunissa käyttämällä. TAIKINAN tekeytyminen vie kaksi päivää. Kohotusaine ja kuumuudessa kiehuvat rasva ja sokeri häivyttävät ohutpiirteiset yksityiskohdat. Muotoiltujen piparkakkujen annetaan kuivahtaa taas kaksi päivää. Lopuksi onnistuneesti ulos muotista tullut pipari on valmiina uuniin. Kurppa kokeilee ja kehittää reseptejä itsekin. Se on omani. Taikinaan Petrus Kurppa käyttää vain hunajaa, jauhoja ja mausteita. Kuviot paistetaan puolisen tuntia 150 asteessa. Petrus Kurppa on tuonut Keski-Euroopan tuhatvuotisen kuviomuottipiparkakkutradition Suomeen. – Eräs ohjeen antaja kysyi ihmeissään, miten olen tehnyt pintavärin
Teksti ja kuvat: SARI KANALA aria Juudin sai tonttuilukipinän reilut 10 vuotta sitten. – Tontun tarina syntyy työprosessin edetessä tontun ilmeen myötä. 30 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 30 16.11.2013 17.41. Kipinän sytyttäjä oli Vuokko Tammi, joka perehdytti Juudinin tonttutekniikan salaisuuksiin. Tonttujen vartalot Juudin valmistaa rautalangasta ja täytevanusta, mutta tonttujen vaatteet hän tekee aina huovasta. M JUUDIN valmistaa tontut pääasiassa vil- lasta. Ilmeikkäät kasvot syntyvät neulahuovuttamalla tai sukkahousutekniikkaa käyttäen. – Haikein mielin ja onnittelujen saattamana olen laittanut tontut matkaan, hän kertoo ja jatkaa: – Kaikkein rakkain tekemistäni tontuista on kotitonttu Onni, paljasjalkainen sauvamäkeläinen. Tonttu toisensa jälkeen valmistui tonttumamma Marian käsissä, ja kipinä loimahti liekkeihin. TEEMA Jouluntekijät Tontun tarina syntyy ilmeen myötä KÄSITYÖ- JA TA I D E TA L O V I L L A M AT H I L D A N E M Ä N TÄ , HANKASALMELAINEN N U K K E TA I T E I L I J A M A R I A JUUDIN HUOVUTTELEE TONTTUJA, JOTKA K E R T O VAT TA R I N O I TA J A L U O VAT Y M PÄ R I L L E E N I L O A . – Tontut ovat kiehtovia persoonia, joilla jokaisella on tarina kerrottavanaan, Juudin toteaa ja esittelee kuukausi sitten valmistuneen rauhallisen saunatonttu Vilpun sekä riemukkaat joulutonttuveljekset Severin ja Santerin. Onni-tontun tehtävänä on vartioida, että Villa Mathildassa on kaikki hyvin. Se on yksi kiehtovimmista asioista tontun valmistuksessa. Osa tontuista on jäänyt asumaan pysyvästi Villa Mathildaan, ja osa on löytänyt uuden kodin maailmalta. – Mielestäni tekstiili sopii erinomaisesti tonttujen valmistukseen, sillä ne ovat pehmeitä ja niihin saadaan luotua lämmin henki. Tonttuja Juudinin käsistä on syntynyt maailmalle useita kymmeniä
Mutta usein tekijä jää koukkuun tonttuiluun ja innostuu jatkamaan harrastusta. TAITO NRO 6 • 2013 31 Taito613_s14-74.indd 31 16.11.2013 17.41. Vartalo rakennetaan osaksi kierrätysmateriaalista. MARIAN tekemien tonttujen myötä myös tutut ja puolitutut innostuivat tonttuilusta. Ne ovat taidetonttuja, joille tekijä on luonut nimen ja tarinan. Hekin halusivat toteuttaa oman tonttunsa. Pikkuisia tonttuja voi ripustaa joulukuuseen, ikkunaan tai vaikkapa oven pieleen. Kurssilaisten käsien kautta on syntynyt satoja erilaisia tonttuja ja tonttutarinoita. Suurin Marian tontuista on tallitonttu Oskari, joka on noin metrin pituinen. Tontun kasvoihin löytyy väritys tekijän omasta meikkipussista. – Jokainen tonttu on uniikki, niin ilmeeltään kuin tarinaltaan. MARIA Juudin pitää tärkeänä sitä hyvän mielen tunnetta, jonka oman tontun tekeminen tekijälleen antaa. SUURIN osa Juudinin tontuista on noin 30–40 sentin mittaisia, mutta mukaan mahtuu myös erikokoisia. Tallitonttu Oskari on suurin Marian tekemistä tontuista. Tekijälleen ensimmäisen tontun tekeminen on yleensä jännittävä ja aikaa vievä kokemus. Niin alkoivat tonttukurssit, joita Juudin on pitänyt vuodesta 2005 lähtien muun muassa Varkauden, Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja Mäntyharjun Taitokeskuksissa sekä Itä-Hämeen opistossa. – Toistaiseksi vain kaikki kurssilaiset ovat olleet naisia, joskin olisi kyllä mukava nähdä ja kuulla miestenkin tonttutarinoita. Suurin osa valmistuneista tontuista on ollut joulutonttuja, mutta mukaan mahtuu myös kotitonttuja, saunatonttuja ja puutarhatonttuja. – Tonttuja käytetään paljon myös sisustuselementteinä. Kaverukset Severi ja Santeri – Kyllä jokainen nainen osaa tontun synnyttää ja miksei mieskin, hän naurahtaa. Pienimmät sen sijaan ovat vain pikkurillin pituisia. Käsi oppii, taito kasvaa ja mielikuvitus vapautuu tarinointiin, tonttu tontulta. Isommat voivat istua ikkunalaudalla, sohvan nurkassa tai vaikka keittiöhellan vieressä, tonttumamma toteaa
Teksti: ULLA-MAIJA VON HERTZEN Kuvat: MARIKA WALLDÉNIN ALBUMI 32 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 32 16.11.2013 17.41. ELÄMYSTEN VEISTÄJÄ M A R I K A WA L L D É N T E K E E V E I S T O K S I A L U M E S TA , H I E K A S TA , T U L E S TA J A K A S V I K S I S TA J A O N O M A N ALANSA ARVOSTETTU LÄHETTILÄS MAAILMALLA. JUURI NYT Marika Walldénin jääveistos Harbinissa vuonna 2009 osoitti, miten herkkä ja jykevä jääveistos samaan aikaan voi olla
Kamaluudesta huolimatta jäi Marikan mieleen kiinnostus alaa kohtaan. Mutta veistäjän materiaaliksi sopivat aivan arkisetkin asiat, kuten kotimaiset kasvikset. Harbin 2011 I tävallassa palanut komea tuliveistos jäi taatusti yleisön mieleen. Ylimpänä oli verkko, jossa oli kiviä. Marikan tuli-, hiekka-, lumi- ja jääveistokset ovat niittäneet merkittäviä palkintoja ja huikeaa kansainvälistä kunniaa eri puolilla maailmaa. Hossassa Kainuussa vuonna 2005 palanut tuliveistos kuvasi ”Marian merkkiä”. – Nämä materiaalit herättävät katsojissa elämyksiä. – Seuraavana vuonna hän sanoi, että lähde mukaan, niin saat suunnitella teoksen. Itseään hän kutsuu elämystaiteilijaksi. Silti kokemus oli pääasiassa kauhea. – Minulla ei ollut mitään tietoa lumenveistosta, mutta sain siellä neuvoja ja opetusta. – Kasvot huojuivat veistoksen palaessa. Kuvassa Marika Walldénin lisäksi Antti Niittykoski. Tätä lumiveistosta Marikan kanssa olivat tekemässä myös Jesse Törmikoski, Juha Katajisto sekä Veijo Kangasmäki. – Koko ajan oli kylmä ja sormet jäässä. Nyt 26 vuoden päästä se jo naurattaa. Uteliaisuus on asia, joka tulee usein esille Marikan tarinoissa. TAITO NRO 6 • 2013 33 Taito613_s14-74.indd 33 16.11.2013 17.41. – Kenelläkään muulla ei tarvitse olla niin huonoa lähtökohtaa lumenveistoon kuin minulla! ISÄPUOLI huomasi Marikan luontaiset lahjat. Tuolloin Marika opiskeli Lohjalla taidelinjalla, ja isäpuoli houkutteli hänet mukaan lumenveiston SM-kisojen karsintakilpailuun. Alimmaisena oli rumpu ja sen päällä pyramidin muotoinen veistos, jonka seinämiin oli löyhästi sidottu ihmiskasvoja. Silloin syntyi todellinen into asiaan. Kun verkko paloi, kivet putosivat yksitellen rumpuun, kertoo veistoksen tekijä Marika Walldén. JUHA KATAJISTO Jääveistos esiteltiin Kiinan Harbinissa 2009. Ja erittäin hyvä oppi: – Lumen- ja jäänveistossa pitää olla lämpimästi pukeutunut! Eka kerta poiki myöhemmin myös idean kouluttaa lumen ja jään veistäjiä. Ajattelin, että älkää koskaan enää ehdottako minulle mitään näin hölmöä. Marika Walldén on oman alansa arvostettu lähettiläs maailmalla. Kansainvälisissä kisoissa hän lopulta täysin hurahti lumenveistoon. MARIKAN äiti Päivi Walldén ja isäpuoli Tapio Walldén olivat aikanaan kiinnostuneet lumenveistosta. Teos on Marika Walldénin soolotyö. Kisat alkoivat perjantaina, ja sunnuntaina Marika alkoi jo päästä hommasta vähän jyvälle. Vuonna 1990 Kuopiossa lumiveiston SM-kisoissa Marikan silmät avautuivat näkemään, mitä kaikkea lumesta voi tehdä
– Itse olen tehnyt kasviveistokseni kotimaisista kasviksista, koska ne puhuvat minulle suomea, Marika sanoo hymyillen. UTELIAALLE ihmiselle myös tapahtuu. Mitä kosteampaa ilma on, sitä hitaammin veistos palaa. Voi olla, että veistoksesta putoilee tai vierii palavia osia. Suurissa veistoksissa aihioita voi olla useita päällekkäin, ja niitä veistetään ylhäältä alaspäin. – Mutta tulta ei ole aina helppoa hallita, taiteilija myöntää. ULLA-MAIJA VON HERTZEN Marika oli syyskuun puolivälissä Elimäen Lähiruokamessuilla esittelemässä kasvisveistoa. Tuliveistoksen onnistuminen taas riippuu siitä, miten hyvin taiteilija tuntee materiaalinsa käyttäytymisen, kun se palaa. Ja taas syntyi uusi kipinä. Kun veistos on oikein rakennettu, tuli palaa rytmikkäästi, elää ja saa vaihtelevia muotoja. ULLA-MAIJA VON HERTZEN 34 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 34 16.11.2013 17.41. – Olen utelias, ja kyselin veistäjiltä heidän varusteistaan. Jokainen tuliveistos on oma tarinansa. Pakkaslumi on veistäjälle kuin voita. Mutta silloin kiteet ovat karkeita ja niitä on vaikea työstää siisteiksi. Oman panoksensa tulitaiteeseen tuovat tietysti tuulet ja säät. – Ja minähän teen myös voiveistoksia, Maria nauraa. Itse kerron kyselijöille kaiken omista työvälineistäni. Kakkosnelosen puupalikka palaa pitkään, kuten myös turvebriketti. Seos tiivistetään metallisella juntalla. Moni sanoi, että älä tule tyttö katselemaan. Kangas, heinät, harsot, köydet ja verkot, esimerkiksi, palavat nopeasti. Vuonna 2002 Marika oli Singaporessa hiekanveistokilpailuissa, ja siellä sikäläinen kokki opasti häntä veistämään eksoottisia kasviksia ja hedelmiä. Paras lumenveistokeli on silloin, kun pakkasasteita on viidestä seitsemään. – Hiekkaa ja vettä tai lunta laitetaan ensin tiiviisti vanerisiin tai muovisiin muotteihin, joissa on vain laidat ja jotka eivät ole minkään muotoisia. Vuonna 1996 Marika oli lumenveistokisoissa Tanskassa, ja siellä tanskalainen veistäjä pyysi häntä mukaan hiekanveistokilpailuihin. – Eroja on paljon. Muotit poistetaan, ja aihiosta veistetään haluttu muoto. MUTTA miten jää-, lumi- tai hiekkaveistos sitten oikein syntyy. Punasipuleista syntyy herkkiä lumpeenkukkia ja mitä erilaisimmista kasviksista kauniita koristeita. – Luulisi, että nollakelillä olisi helppoa tehdä veistoksia nuoskalumesta. Sipulitkin ovat sisältä aina omanlaisiaan. Eivätkä kasviveistäjän materiaalit porkkanat, punajuuret, kurpitsat tai kurkut ole nekään aina veljeksiä. He olivat itse kehitelleet ja tehneet työvälineensä. Kaikki Marikan materiaalit ovat varsin vaativia
Neljän vuoden ajan hän on veistänyt yhdessä poikansa Jesse Törmikosken, 23, kanssa. Marika kuuluu nykyään yhtenä jäsenenä Team Aito-Onni -tiimiin. Vuosi 2005 on jäänyt Marikan mieleen. Kolmas palkinto lumiveistossa tällaisessa kisassa oli valtava saavutus. Mutta jääveistokset voivat olla myös pieniä. MARIKA Walldénilla on taustallaan jos jonkinlaista koulutusta ja kokemusta, ja kaikki aiemmin opittu tukee nykypäivän tekemistä toiminimi Artmarikan puitteissa. – Olen ollut Harbinissa mukana kolme kertaa. – Venäläiset kollegani ovat opettaneet, että pöytäveistokset voi tehdä puolivalmiiksi pakastimeen. Joskus niitä on pakastettu ensimmäisen käytön jälkeen ja käytetty myöhemmin uudestaan. Venäjällä tehdään paljon pöytäjääveistoksia juhlien koristamiseen. Jesse innostui alasta jo pienenä. Valtran jäistä traktoria ovat olleet Marikan kanssa tekemässä Antti Niittykoski ja latvialainen Sandis Kondrats. Jääveistos kestää hyvin seitsemänkin tuntia. JÄÄVEISTON juuret ovat Kiinassa, jossa aikanaan ko- risteltiin kaupunkeja taidokkailla jäälyhdyillä. Nykyään hän kiertää kouluttajana ja opettaa vaikkapa tyky-päivillä kasviveistoa. LAURA VAALIMAA Hiekkaveistos Andy on vuodelta 2005. Tiimiin kuuluu kuusi aktiivista veistäjää, jotka käyvät eri kokoonpanoilla erilaisissa veistelykisoissa. Juuri ennen esille vientiä ne viimeistellään. ”Kenelläkään muulla ei tarvitse olla niin huonoa lähtökohtaa lumenveistoon kuin minulla!” – Voisi sanoa, että hiekkaa kuoritaan kuin perunaa tai höylätään kuin juustoa. TAITO NRO 6 • 2013 35 Taito613_s14-74.indd 35 16.11.2013 17.42. Juuri näin syntyi myös maailman korkein, Guinnessin ennätysten kirjaan päässyt, 8,83 metrin korkuinen hiekkalinna, joka nousi viitostien varteen Varkauden portin pihaan vuonna 2000. Hän voitti tammikuussa jäänveiston SM-kisan, helmikuussa lumenveiston SM-kisat, ja kesällä Varkaudessa hiekanveiston SM-kisan. Marika on heistä ainoa, joka veistää ammatikseen. Jääveistoksen materiaali leikataan järven tai meren jäästä, tai se jäädytetään koneellisesti. En ollut varma, kumman voitosta olisin silloin ollut iloisempi. Perinne on siellä arvossaan, ja Harbinin kaupungissa järjestetään joka vuosi kansainväliset lumi- ja jääveistokilpailut, joita on sanottu maailman suurimmaksi talvitapahtumaksi. – Jesse osallistui saman SM-kilpailun hiekanveiston juniorisarjaan ja voitti sen
Hän sanoo olevansa tyytyväinen ratkaisuunsa. 36 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 36 16.11.2013 17.42. TEKIJÄ Leanika Korn muutti viisi vuotta sitten Virosta Suomeen
Käsi- ja taideteollisuusalalla, jossa kilpailu markkinoilla on erityisen haastavaa, määritelmät voivat olla vieläkin tiukempia. Minä puolestani vastustin sitä kokonaiset kahdeksan vuotta, hän naurahtaa ja vakavoituu. TAITO NRO 6 • 2013 37 Taito613_s14-74.indd 37 16.11.2013 17.42. KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN M U U T T O P O I S K O T I M A A S TA O N A I N A A S K E L T U N T E M AT T O M A A N . AITEILIJA S I TÄ S E O L I M Y Ö S V I R O L A I S S Y N T Y I S E L L E N A H K ATA LEANIKA KORNILLE, JOKA ALUKSI PELKÄSI A S E T T U A S U O M E N K Ä S I T Y Ö K E N TÄ L L E . Siitä lähtien hän on pyytänyt, että muuttaisimme Suomeen. P E L K O O S O I T TA U T U I T U R H A K S I . Leanika Korn on nyt asunut viisi vuotta Suomessa ja tyrmää väitteet vääriksi. > Kornin laukuille tunnusomaista ovat intensiiviset värit ja koristeellisuus. Tosin ihan alkuun hänkin pelkäsi vastaanottoa. Teksti ja kuvat: TIINA AALTO K aikkihan sen tietävät minkälaiseksi kantasuomalainen itsensä toiselle kantasuomalaiselle määrittelee: umpimieliseksi ja kateuteen taipuvaksi. – Olen ollut suomalaiest sta sen mieheni kanssa vuodesta ä 2000
– Suurin syy siihen oli pelko siitä, miten minut vastaanotettaisiin täällä. Skandinaavinen minimalismi näyttäytyi Kornin silmiin kauniilta, mutta vieraalta. Leanika Kornin verstas sijaitsee Fiskarsissa Vanhassa auratehtaassa. – Toki tein silloin myös omaa taidettani, mutta vasta saatuani Fiskarsin Onoma-osuuskunnan jäsenyyden 2010 pystyin myös myymään töitäni täällä, hän kertoo. Viereisessä lokerossa on jo joku muu. Toinen mieltä mietityttänyt asia oli tyyli. – Käsityöläisenä ymmärsin, että kannattaa pysyä siinä lokerossa, jossa jo olen. Kornin laukut ovatkin usein hyvin koristeellisia ja väreiltään intensiivisiä. Yksi käytännön syy siihen on se, että hän tarvitsee myös itse työssään hyviä ja teräviä veitsiä. – Esimerkiksi Birgit Pyykkö tekee tosi kauniita ja muotoilultaan pelkistettyjä laukkuja. Noh, ne laukut makaavat yhä tuossa hyllyssäni. Veitsenteroittamista hän ei silti vieläkään ole lopettanut. 38 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 38 16.11.2013 17.42. Nyt syksyllä Leanikan työja myymälätila Fiskarsin Vanhassa auratehtaassa on melko tyhjä. Hän tarkoittaa, että pienillä markkinoilla jokaisella on oltava oma tyylinsä ja tapansa, josta hänet tunnistetaan. Eivät ole menneet kaupaksi, Korn hymyilee. Parhaiten hänen uniikit nahkalaukkunsa tunnistaa kaarevista koristeluista sekä esimerkiksi kukkasista. Uskon, ettei Viroon asettuminen olisi ollut yhtä helppoa kuin asettuminen tänne oli. – Teen taidetta aina, kun siihen on mahdollisuus. LEANIKA Korn muutti siis Suomeen ja Fiskarsiin vuonna 2008 ja aloitti työnsä veitsenteroittajana nyt miehensä kanssa omistamassa yrityksessä Knivo, joka valmistaa hiiliteräsveitsiä. ”Kokeilustaan” hän ymmärsi, ettei ole mitään mieltä yrittää olla muuta kuin mitä on. Se on hänen tyylinsä, ja uskon, että me molemmat olemme löytäneet omat asiakkaamme. – Aluksi yritin matkia suomalaista pelkistettyä tyyliä ja teinkin laukkuja, joissa oli hyvin yksinkertainen koristelu. – Olen teroittanut veitsiä vuosikausia. Nykyään niin on vain liian harvoin. Yritin ajatella asiaa niin päin, että miten me käsityöläiset ja taiteilijat olisimme ottaneet Virossa vastaan jonkun suomalaisen tekijän. Sekin vaatii jatkuvaa opettelua. – Mietin tosi paljon, miten pystyisin elättämään itseni nahkatöilläni maassa, jonka muotokieli on aivan toisenlainen kuin kotimaassani. Silti minusta tuntuu, ettei siinäkään työssä ammattilaiseksi tulla tuosta vaan. Vaikka Leanikan tuotteista laukut ja pienet nahkaesineet tunnetaan parhaiten, myös taiteen tekeminen on lähellä hänen sydäntään
TAITO NRO 6 • 2013 39 Taito613_s14-74.indd 39 16.11.2013 17.42. Hän viittaa siihen, että vaikka nahka-alan korkeakouluopintoja oli hänelläkin takanaan viisi vuotta, opiskellessa huomio keskittyi lähinnä visuaalisiin seikkoihin kuten sommitteluun, ei käytännön toteutukseen. Olen pitänyt tosi paljon uudesta kotimaastani ja suomalaisesta suorapuheisuudesta, mutta hyvin ylpeänä minä myös kannan virolaisuuteni. Olen saanut myytyä paljon, joka siis tarkoittaa, että tällä hetkellä myytävää ei paljoa ole. – Ja ne vuodet neukkuaikana olivatkin myynnillisesti tosi hyviä. – Ajattele, meitä oli silloin viisi taiteilijaa, jotka ainoastaan suunnittelimme malleja! Niistä komissio valitsi tuotteet, jotka vietiin tuotantoon. Noina vuosina opin todella paljon teknologiasta, jolla laukkuja valmistettiin. Käsityöläisen on ollut myös opeteltava omanlaisiaan tekniikoita. Niille oli suuri tilaus silloin. NAHKA on ollut Leanikan lempimateriaali aina 70-luvun lopulta lähtien, jolloin hän pääsi alan koulutukseen Tallinnassa. NYT KUN Korn on asunut viisi vuotta Suomessa, hän pystyy näkemään selkeästi Suomen ja Viron erilaisuudet käsityön ja taiteen kentällä. – Viime kesä oli myynnillisesti paras kesä ikinä. – Ehkä olen sekä-että. Vaikken tänäkään päivänä osaa ajatella kovinkaan kustannustehokkaasti työskentelyäni, tuonaikainen oppi oli arvokasta. En tiedä, se ei tainnut pitää ihan täysin paikkaansa, mutta silläkin uskomuksella on varmasti ollut merkitystä sille, että nahkatyöt on yhä edelleen hyvin arvostettu kädentaitoala Virossa. Tein pieniä koruja, jotka käytännössä vietiin käsistä. – Opiskeluaikana meille syötettiin mielikuvaa siitä, että Viro on ainoa paikka maailmassa, jossa nahkaalaa voi opiskella korkeakoulussa. Kysymys siitä, kummaksi hän itsensä nykyään kokee – suomalaiseksi vai virolaiseksi, on mielenkiintoinen ja vaatii hiukan pohtimista. Valmistuttuaan koulusta Korn työskenteli myös muun muassa 12 vuotta laukkutehtaassa. Hintatason erot ja käytännön kysymykset esimerkiksi arvonlisäverotuksen suhteen tekivät siitä toistaiseksi mahdottoman. Siihen oli hyvä syykin, sillä eihän silloin kaupoissa ollut mitään kauniita koruja myytävänä. Talven aikana on tarkoitus pistää verstas taas täyteen tohinaan. Myös yrittäjänä oleminen on ollut hänelle jos ei täysin luontaista niin ainakin pakon sanelemaa jo opiskeluajoista lähtien. – Minä työskentelin ja myin tuotteitani aikanaan 15 vuotta Tallinnan Katariina Käikillä, mutta muutettuani Suomeen siitä oli luovuttava
Kaurikotilot kertovat kauppasuhteista aina Intian valtamerelle asti, ja runsas helmikoristelu muistuttaa pohjoisvenäläisten helmitöitä. Vatjalaisilla on alkuperäiskansojen status Venäjällä. SARJA 6/6 Suomalais-ugrilaiset kansat ILDIKÓ LEHTINEN 1 MARKKU HAVERINEN VATJALAISET Lukumäärä: muutamia. Kiiltävät rahakorut, tupsut ja vyö täydentävät asua. Lakit olivat harvinaisia 1880-luvulla, ja kerääjä Vihtori Alava sai muutaman talteen Kulttuurien museon kokoelmiin. 2 40 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 40 16.11.2013 17.43. Heidän asuttamansa kylät joutuivat Laukaansuun eli Ust-Lugan sataman valtaamiksi. Viimeisinä vuosina vatjalaisen kansanpuvun mallin mukaan on tehty kansallispuku, johon kuuluu pitkä paita, sininen avohame ja päistään kirjontakoristeisia vyöliinoja. Inkeri, Pietarin alue 1 VATJAN kielen puhujia on muutamia. 2 Vatjalaistytön päähineen koristelu viittaa vatjalaisten kosketuksiin eri kansoihin. Kuvassa nuorten tyttöjen kuoro Viistinässä 2009. Vatjalaisten rikas kulttuuriperintö elääkin museokokoelmissa vatjan kielen kuihduttua. Satama on Venäjän viidenneksi suurin ja se avattiin 2001. Tinahelat tuovat mieleen karjalaistyttöjen päänkoristeita. Vatjan kieltä pyritään elvyttämään laulaen ja tanssien
Vaikutteita suomalais-ugrilaisille kansoille tulee naapurikansoilta sekä erityisesti televisiosta sekä sosiaalisesta mediasta. S U O M A L A I S - U G R I L A I S I S TA K A N S O I S TA J A H E I D Ä N P U K E U T U M I S E S TA A N K E R T O VA S S A J U T T U - S A R J A S S A O N E S I T E LT Y V E N Ä J Ä L L Ä A S U V I E N SUOMALAIS-UGRILAISTEN KANSOJEN K Ä D E N TA I T O A J A K A N S A N P U K U J A . Teksti: ILDIKÓ LEHTINEN Kuvat: SUOMEN KANSALLISMUSEO / KULTTUURIEN MUSEO. Kulttuuri muuttuu – KATOAAKO TAITO. MUSEOVIRASTO. S A R J A PÄ ÄT T Y Y TÄ H Ä N K O O S T E E S E E N , JOSSA ESITELLÄÄN KUVIEN KERA KANSOJEN PUKEUTUMISEN O M I N A I S P I I R T E I TÄ . Käsityötaito on vaarassa näivettyä korkeakoulutasoisen opetuksen puuttuessa. Kuvaajatieto valokuvan yhteydessä Nganasanit Je nis ei Nenetsit Helsinki Ob Komit Vatjalaiset Vepsäläiset Volga Udmurtit Marit Moskova Ob Vo l ga Mordvalaiset Selkupit Hantit URAL K ulttuuri ja kulttuuriperintö muuttuvat. Kansanpuvut, rakennuskanta, sisustustavat ja näihin liittyvä esineistö muuttuvat. Suomalais-ugrilaiset kansat eivät elä umpiossa, nuoret muun muassa hakeutuvat yliopistoihin ulkomaille asti. > TAITO NRO 6 • 2013 41 Taito613_s14-74.indd 41 16.11.2013 19.13
ILDIKÓ LEHTINEN 3 VEPSÄLÄISET Lukumäärä: 8 200 (2002) Karjalan tasavalta, Vologdan alue Natalia Anhimovan kansallispukuun kuuluu valkoinen kirjontakoristeinen paita, sininen villahame ja kirjavaan vyöhön pujotetut kuveliinat. • ILDIKÓ LEHTINEN 4 3 VEPSÄN etnografisen museon johtaja Natalia Anhimova esittelee vepsäläisiä kokoelmia syksyllä 2006. Talvella ja arkiaskareissa paidan kanssa käytettiin vyötäröhametta, jonka yläosa ommeltiin pellavakankaasta ja alaosa raidalliseksi kudotusta villakankaasta. Molempiin kuuluu valkoinen mekko. Iäkkäät naiset saattoivat käyttää pitkää paitaa ja olkainhametta vielä 1940-luvulla. MARIT Lukumäärä: 604 000 (2002) Marin tasavalta, Baškortostan, Tatarstan ja Udmurtian tasavalta MAREILLA on kaksi kirjakieltä, vuori- ja niittymari, ja samalla kaksi kansallispukua. Vepsäläisnaiset, kuten vienalaiset, aunukselaiset ja pohjoisvenäläiset, pukeutuivat pitkään valkoiseen paitaan, jonka helma kirjottiin etu- tai ristipistoin punaisella langalla koristeelliseksi. 4 Niittymarilaisia pukuja ommellaan ja kirjaillaan vielä kotioloissa, ja lisäksi niitä saa tilaamalla joko ompelimoista ja nettikaupasta tai ostamalla maalaistorilta. Juhlissa paidan päälle puettiin olkainhame ja esiliina. Kansallispukuja pidetään perheja uhrijuhlissa ja kaupunkien ja kylien 42 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 42 16.11.2013 18.30
Niittymarilainen tyttö kansallispuvussa. • TAITO NRO 6 • 2013 43 Taito613_s14-74.indd 43 16.11.2013 18.33. 5 Baškortostanissa asuvat itämarit pukeutuvat kirjontakoristeiseen mek- koon, joka on pohjaväriltään punainen, turkoosi, violetti tai keltainen. Marilaiseen kansallispukuun kuuluu ikään katsomatta ruusuhuivi, joka tässä on sidottu otsanauhan päälle. • KOMIN tasavallan eteläosissa kansanpuku on mennyttä muotia. Esiintymis- ja kansallispukuna pidetään valkoista paitaa olkainhameen kanssa. Isoäidin ompelemaan mekkoon kuuluu peltirahoista koottu rintakoriste. Kirkkaanvärinen ohut mekko, lämpimät villasukat ja paksut nahkasaappaat kuuluvat komilaiseen pukuun Komin > pohjoisosissa. Olkainhameiden helmat vuoritettiin usein erivärisillä painokankailla ryhdin saamiseksi. 6 Pohjoisilla poronhoitoalueilla kominaiset pukeutuvat juhlissa edelleen silkkiin ja samettiin, ja päälle vedetään lämpimät poronnahkaturkit. Hameita ommeltiin joko kutikutoisista ruutukankaista tai ostokankaista. Itämarilainen lukiolainen juhlapuvussaan. Voimakkaat värit olivat suosittuja, kuten kuvan hameessa. ILDIKÓ LEHTINEN 5 ILDIKÓ LEHTINEN 6 KOMIT Lukumäärä: 293 000 Komin tasavalta tapahtumapäivinä. Esiliinat ommellaan myös räikeän värisistä ohuista kankaista. Kirjoneuleita sen sijaan neulotaan ahkerasti niin perinteisten kuin myös uusien mallien mukaan
Mekkoihin ja esiliinoihin ommellaan häive- ja laakapistoin kukkia. ILDIKÓ LEHTINEN Udmurttilaisuus on hivuttautumassa myös kaupunkilaismuotiin. 7 Udmurttilaisuus on hivuttautumassa myös kaupunkilaismuotiin. Voimakkaat värisävyt, pehmeät villakankaat ja perinteisten päähineiden tilkkutekniikka ovat tunnetun udmurttilaisen designerin Polina Kubistan tavaramerkkejä. Nyt maaseudulla suositaan vahvoja ja murrettuja sävyjä, pinkkiä, keltaista, neonvihreää, turkoosia. NASTJA TREFILOVA 7 Lukumäärä: 637 000 (2002) Udmurtian tasavalta ILDIKÓ LEHTINEN UDMURTIT 8 VÄRIKKYYS on udmurttien kansanpukujen keskeisiä piirteitä. • 44 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 44 16.11.2013 12.44. Aina 1960-luvulle asti mekot ommeltiin ruudulliseksi kudotuista puolipellavakankaista, joiden koristeena oli poimintakuvioin koristeltu helmaröyhelö. Hän lisäksi yhdistää rohkeasti rahakorujen mallin mukaan 9 8 Udmurttinainen kansanpuvussa, johon kuuluu mekon ja esiliinan lisäksi rahoista koottu kaula- ja rintakoriste
Helluntaina 2005 vietettiin pääkaupungissa, Saranskissa ennustusmenoja. Hantilaisen kansallispuvun koristeluna saattaa olla valkoista applikaatiota tai värikästä helmikirjontaa. Ersämordvalaiset ovat alkaneet luopua suuritöisistä kansanpuvuistaan jo 1920-luvulta lähtien. Kotioloissa iäkkäät opettavat nuoria. 11 Perinteisen käsityön taitajia on yhä vähemmän. Kaupungeissa pukeudutaan muodikkaasti. Muutamista mokšalaiskylistä löytyy arkkujen pohjalta kansanpukuja, jotka odottavat viimeistä käyttöä omistajansa kuolinpukuna. Hantinainen esittelee tuohiastian tekoa. • > TAITO NRO 6 • 2013 45 Taito613_s14-74.indd 45 16.11.2013 12.44. Seppeleet heitettiin virtaan, ja jonka seppele kulki virran mukana, hän sai sinä vuonna sulhasen. 9 Mordvan etnografinen museo pyrkii vaikuttamaan kulttuurikasvatukseen järjestämällä mordvalaiseen tapakulttuuriin liittyviä tapahtumia. Kuitenkin kansallispuvuille ja matkamuistoille on kysyntää. 10 Kansallispukuinen hantityttö Torem-Maa-ulkomuseossa HantyMansijskissa. Museossa kansallispukuiset tytöt tekivät lehvistä seppeleitä ja lähtivät sitten Sarankajoelle. Lisäksi Ulkomuseo ja muut paikalliset museot järjestävät käsityökursseja, jolloin voidaan opetella nahan käsittelyä, helmikirjontaa tai vaikka tuohiastioiden valmistusta. Riittääkö se uudistamaan pukuja nykykäyttöön sopiviksi. Aikuiset sen sijaan pukeutuvat kan- sallisiin asuihin ainoastaan suomalaisugrilaisissa folklorejuhlissa. Siperian oloissa näissä ammateissa lämmin ja käytännöllinen vaatetus on välttämätön. Teatterissa nähdään pukuja, jotka ovat ilmiselvästi saaneet vaikutteita perinteistä. • HANTIT Lukumäärä: 28 000 (2002) Hanti-Mansia, Jamalin Nenetsia URALIN itäpuolella osa hanteista on poronhoitajia ja ansaitsee elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä. Sunnuntaisin Hanty-Mansijskin kaupungissa saattaa törmätä kansallispukuihin lapsiin. ILDIKÓ LEHTINEN ILDIKÓ LEHTINEN 10 11 MORDVALAISET Lukumäärä: 843 000 (2002) Mordvan tasavalta, Samaran alue MUSEOITUVATKO mordvalaiset kansanpuvut. Mekkoa pidetään tavallisesti ilman vyötä
• NGANASANIT Lukumäärä: 800 Taimyrin piirikunta NGANASANIT ovat Euraasian pohjoisin kansa. Poropaimentolaisten 14 b MARKKU HAVERINEN MARKKU HAVERINEN NENETSIT 12 vaatetus on aina ollut käytännöllinen ja lämmin. Villipeurojen lisääntymisen takia 46 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 46 16.11.2013 12.46. Tundralla he ovat poropaimentolaisia. Huppu on kelpo suoja tuulelta ja myös hyttysiltä. Koristelukuvioina on turkeissa ja tuohikoristelussa yleiset, eläinmaailmaa kuvastavat kuviot kuten ketun kyynärpää, jäniksen korvat ja poron sarvet. MARKKU HAVERINEN MARKKU HAVERINEN 14 13 Lukumäärä: 41 000 Jamalin Nenetsia, Nenetsia NENETSIT asuvat Jäämeren rannikolla Arkangelista aina Jeniseijoelle asti ulottuvalla laajalla alueella. Perinteinen elinkeinoelämä on ollut muutospaineessa siitä lähtien, kun Jamalin niemimaalla käynnistettiin kaasu- ja öljyvarantojen hyödyntäminen 2000-luvulla. Turkki vyötetään raidallisella villavyöllä, jollainen on hankittu komeilta. 13 Nenetsipojan verkamalitsa on verrattavissa kansallispukuun. Kovalla pakkasella umpiturkin päälle vedetään toinen turkki, jossa karvapuoli on ulospäin. Maaliskuussa poromiesten päivänä nenetsit ja hantit komeilevat värikkäissä verkatakeissaan. Miesten malitsa-turkki ommellaan kolmesta poronvuodasta suonilangalla niin, että saumoihin lisätään kapea verkatere lämpimyyden vuoksi. 12 Poronhoitajien elintila kapenee kapenemistaan. Taimyrin niemimaalla he olivat poronhoitajia ja metsästäjiä. Applikaatiokoristeista verkatakkia pidetään joko umpiturkin suojana tai juhlissa juhlapukuna
Nganasaninaiset osasivat taitavasti työstää poronnahkaa ja ommella siitä vaatteita. 15 SELKUPIT Lukumäärä: 4 200 Hanti-Mansia, Jamalin Nenetsia, Krasnojarskin alue 15 poronhoidosta tuli kannattamaton 1980-luvulle tultaessa, ja suuri osa heistä on muuttanut kaupunkeihin. Ompelemiseen kului kuukausi. Saappaisiin tarvittiin peuran koipinahkoja, joita piti olla kahdeksan miesten saappaisiin ja kuusi naisten saappaisiin. Helmaan lisättiin koirannahkareunus, rukkaset ja huppu tehtiin poronnahoista karvapuoli ulospäin. Edestä avonainen turkki tehtiin yhdestä poronvuodasta ja kuu- toisinaan päähineeseen käytettiin myös oravan käpälänahkoja tai linnun untuvia. Kaulus ja helma reunustettiin valkoisella koirannahalla. Saappaita pidettiin nahkasukkien kanssa, joissa karvapuoli oli sisäänpäin. 16 Talvilakki on poron kallonahkaa, 14 ja 14 b Naisten alusasu oli nahkainen haalari, johon tarvittiin yksi poronvuota. Tekubtu Turdagina ompeli kuvan turkin vuonna 1960 Leeku-tyttärelleen tämän ollessa 14-vuotias. Turkki on ommeltu peuran suonilangalla. Selässä olevat hapsut suojelevat pahoilta voimilta. Tundralla tarkenee umpiturkeissa, joita voidaan pukea useita päällekkäin. Kesällä selkuppimiehet suojautuivat sääskiltä huivilla. MARKKU HAVERINEN MARKKU HAVERINEN 16 Pst! Siperian alkuperäiskansojen pukuja on näh tävänä Kulttuurien museon ja Helsingin yliopiston näyttelyssä Siperiaan! Matias Aleksanteri Cas trén Siperiassa 3.12.2013– 2.6.2014. TAITO NRO 6 • 2013 47 Taito613_s14-74.indd 47 16.11.2013 12.46. Nahkavaatteiden käyttö on ollut tarkoituksenmukaista kylmässä ilmassa. desta kapeasta poron vatsanauhasta leikatusta kaitaleesta. Naisilla oli päässään turkislakki, joka arkisin oli koristelematon. • TAZJOELLA asuvien selkuppien asuma-alue on maapallon kylmimpiä. Selkupit käyttivät muiden poropaimentolaisten tavoin kaksinkertaisia poronnahkasaappaita. Selkuppien umpiturkkiin tarvittiin kahden poron selkänahat
LEHTINEN on juuri elo- kuussa palannut edelliseltä matkaltaan, mutta suunnittelee jo seuraavaa. Silloin kielistä ja kansatieteestä kiinnostunut nuori tyttö kuuli radiosta puheen, jonka presidentti Kekkonen piti valtiovierailullaan. VAIKKA lämpimissä ja puhtaissa museohuoneissa työskentely onkin ollut mieluisaa, kaikkein opettavaisinta on ollut kenttätyö. Vasta vuonna 1981 Lehtiselle heltisi ensimmäinen matkustuslupa. Yhä edelleenkin Venäjällä vallitsee hiljainen venäläistäminen, mikä tarkoittaa, että nämä kansat ovat yhä varovaisia puheissaan. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansatieteellisiä julkaisuja 14, Helsinki 1994). Esimerkiksi Stalinin vainojen aikaan marien sivistyneistö likvidoitiin lähes kokonaan. Matkat esimerkiksi marien luo taitetaan junalla, jolloin matka kestää kolme päivää. Koko sen ajan hän on tutkinut ja jakanut tutkimustietoaan suomalais-ugrilaisista kansoista, heidän pukeutumisestaan, esineistään ja ennen kaikkea niiden käytöstä. Mutta kaikesta siitä huolimatta matkustaminen on ollut ratkaisevan tärkeää tietojen saamiseksi. VERI VETÄÄ KENTÄLLE ILDIKÓ LEHTINEN ON JO VUOSIKYMMENTEN AJAN TEHNYT SUOMALAIS-UGRILAISIA KANSOJA TUTUKSI MEILLE SUOMALAISILLE. Samaan aikaan esimerkiksi joka kylään tuntuu nousevan ortodoksikirkko, vaikka se ei näiden kansojen uskontoon kuuluisikaan. TÄNÄ VUONNA HÄN ON MUUN MUASSA KIRJOITTANUT LEHTEMME JUTTUSARJAN KYSEISISTÄ KANSOISTA JA HEIDÄN PUKEUTUMISESTAAN. Se tekee varovaiseksi. Se, että näin on tapahtunut, juontaa juurensa Lehtisen synnyinmaahan Unkariin ja vuoteen 1964. Vuosikymmenten saatossa hän on päässyt lisäksi vierailemaan muun muassa hantien, mansien, komien, mordvalaisten ja udmurttien pariin. Puvuista ja asusteista puhuminen on helpompaa kuin lähteä tivaamaan tosiasiallisista olosuhteista. Kaikenlaisiin nuoruusajan työtehtäviin tuli sittemmin kuulumaan muun muassa oppaana työskentely suomalaiselle ryhmälle. Tiesin puheen kuultuani, että haluan oppia suomen kielen, Lehtinen muistelee. Se ryhtyy elämään vasta kun voi todeta sen, miten ja missä sitä käytetään, Ildikó Lehtinen toteaa. 48 48 TAITO TAITO NRO NRO 6 6 •• 2013 2013 Taito613_s14-74.indd 48 16.11.2013 12.47. Yöpaikasta ei koskaan oikeastaan ole tietoa etukäteen ja hygieniaolosuhteet ovat kurjat. Heistä, ja nimenomaan naisten koruista Lehtinen teki myös oman väitöskirjansa (Tscheremissischer Schmuck. halunnut hautautua. Ennustetta siitä, miten suomalais-ugrilaisten kansojen lopulta käy, on mahdotonta sanoa. Veri veti kenttätyöhön. Pukujen ja niiden käytön kautta kuitenkin välittyy tavallinen arki, sillä kansanpuvuilla ja erilaisilla käsitöillä on yhä suuri merkitys kansojen keskuudessa. – Suomen kieli kuulosti korvaani todella kauniilta ja soinnukkaalta. Se kuitenkin tiedetään, että samaan aikaan kun nuoret ovat valmiita vaalimaan omaa pukeutumiskulttuuriaan ja jopa uudistamaan sitä, kielet uhkaavat näivettyä. MUTTA ILMAN PRESIDENTTI KEKKOSTA NÄIN EI EHKÄ OLISI. Kuin sattumalta alkoi niinä aikoina avoimen yliopiston kurssi, jossa opiskeltiin suomea. Ethnographische Untersuchung. – Kylissä on arkoja muistijälkiä siitä, mitä on tapahtunut. – Joskin se on myös raskasta. Matkaa tehdään usein myös yksin ja mahdollisimman vähillä varusteilla. 70-luvulla ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertaista lähteä tutustumaan suomalais-ugrilaisiin kansoihin, jotka lähes kaikki olivat tiukasti Neuvostoliiton ikeen alla. – Suomalais-ugrilaiset kansat ovat joutuneet kokemaan paljon ikäviä asioita. Ryhmässä sattui olemaan mukana myös suomalainen muusikko, johon rakastuttuaan Ildikó Lehtinen päätyi opiskelemaan Suomeen. Teksti ja kuva: TIINA AALTO KULT TUURIEN museon intendentti ja dosentti Ildikó Lehtinen on työskennellyt Suomessa 70-luvun alusta lähtien. VALMISTUT TUAAN kansatieteilijäksi avautuivat ovet museomaailmaan, ja siitä lähtien Lehtinen onkin työskennellyt Museovirastossa. Ensin Kansallismuseossa, sitten Museoviraston tutkimusosastolla ja lopulta Kulttuurien museossa. Silloin – kuten sen jälkeen monta kertaa myöhemminkin – matka suuntautui mari-kansan pariin. Vaikka matkoja on tullut tehtyä paljon, läheisimmäksi kansaksi on jäänyt marit. Mutta vaikka hänellä olikin virkasuhde museoon, museoon hän ei koskaan – Siinä mielessä olen vanhanaikainen tutkija, että minulle museoesine on kuollut esine. Haasteista huolimatta Lehtinen sanoo huomanneensa, että juuri pukeu- tumisen kautta on ollut helppo lähestyä näitä kansoja
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tuotteesi olivat sukulaisten ja tuttavien silmissä kauniita ja niin ihania. Tyhjä tili tekee toimintakyvyttömäksi. Jos jaksaminen loppuu, loppuu myös maksaminen, ja ongelmien tsunami on syntynyt. Liekö syy suomalaisessa juroudessa, vai onko tyhjä kukkaronpohja saanut häpeän punan kajastamaan kasvoille ja käsityöyrittäjän vetäytymään yksinäisyyteen. Samaan aikaan omaisuutesi on levinnyt ympäri maata saamisina, joiden tilitys on hamassa tulevaisuudessa. Valtakunnassa riittää aina voimaa palkkatyöläisten asioiden ajamiseen. Haavekuvat häviävät useimmilta ensimmäisenä vuonna viimeistään starttirahojen loputtua: messupaikkalaskut erääntyvät puoli vuotta ennen tapahtumaa, ja arvonlisäverot on tilitettävä päivälleen oikein tai valtio veloittaa summasta 8,5 prosenttia lisäkorkoa ensimmäisestä myöhästymispäivästä lähtien. Voidaan keskustella kunkin oman kädentaitoalan yritystoiminnan kannattavuudesta ja järkevyydestä, mutta sen paikka on sitten, kun yrittäjä itse tiedostaa keskustelun tarpeellisuuden. KAISU JOUPPI eskustelu syrjäytymisestä nousi pinnalle viime vuonna presidentinvaalien yhteydessä. Toimeentulo on siis tiukassa kaikilla alan yrittäjillä. Työpaikan vaihtaminen on cool. Sitä ennen on pidettävä huolta siitä, että kaveria ei jätetä. ”Minähän sanoin, ettei yrittäjyys kannata”. Moni käsityöyrittäjä elää jatkuvasti tulojensa äärirajoilla. Pienikin vastoinkäyminen tai yllättävä menonlisäys voi syöstä pienen yrittäjän maksukyvyttömyyteen. Vähitellen olet porukasta ulkona. Syrjäytynyt vai syrjäytetty. Pussi tyhjenee. TAITO NRO 6 • 2013 49 Taito613_s14-74.indd 49 16.11.2013 12.48. Syrjäytyneistä muovautuu helposti mielikuvia: ongelmaperheitä, päihteitä tai kouluttamattomuutta. Kuulet myöhemmin juhlista ja ystäväporukoilla tehdyistä matkoista: ”Ei me viitsitty sua pyytää, kun ei sulla kuitenkaan ole rahaa eikä aikaa”. Silti yhteistyötä, keskustelua tai yleistä edunvalvontaa yrittäjien välillä on valitettavan vähän. Päätät jättäytyä pois, koska samalla summalla saat maksettua kolmanneksen kuukauden yrittäjäeläkemaksuista. Päälle on helppo naureskella. KÄDENTAITOALALLA matalapalkkaisuus on sääntö ilman poikkeusta. Nyt yrityksen hintalapun saaneena ne ovat enää kalliita. KOLUMNI ANNA-KAROLIINA TETRI SYRJÄYTYNYT VAI SYRJÄYTETTY. Jokainen on oman onnensa seppä. Kakun koristeeksi köyhäkin yrittäjä saa väärässä seurassa päällensä ahneen riistokapitalistin haukut. Edes 100 euron astiasetti ei riitä tyydyttämään tarpeita. Hääkutsun saaneena ihmettelet hääparin toiveita. ANNA-KAROLIINA TETRI ON YRITTÄJÄ JA TIETOKIRJAILIJA. Kuvitelma ja totuus ovat kaukana toisistaan, ellei satu olemaan käsityöläiseksi ryhtyvä pääomasijoittaja. Oman hinnan nostaminen eli palkankorotukset, ne on palkansaajan etuoikeus, joista kuuluu ja saa puhua suureen ääneen. Oman näkemykseni perusteella käsityöyrittäjä heiluu maailmojen rajamailla: kadotako yksinäisyyteen vai sinnitellä hymyillen joukossa. Syyttävä sormi osoittaa joko yhteiskuntaan tai työnantajaan. Samanaikaisesti palkansaajaystäväsi ihmettelevät alan matalapalkkaisuutta, pyörittelevät päätään ja hymisevät. YRITTÄJYYDEN aiheuttamaa köyhyyttä pidetään yrit- täjän omana syynä. Käsityöyrittäjä tekee työtä, josta monet harrastajat unelmoivat. K Palkkatyön aiheuttama köyhyys on aina jonkun toisen aiheuttama ongelma. Laskukone on ystäväsi, ja toimeentulon ansaitsemiseksi tehtyjä työtunteja ei lasketa. Nokian erorahatkaan eivät kanna loputtomiin tällä alalla, jos tuotteilla on ylitarjontaa. Jos luovutat tai vaihdat alaa, olet epäonnistuja. HÄNEN YRITYKSENSÄ ON NIMELTÄÄN TETRI DESIGN. Mitäs ryhdyit yrittäjäksi, oma vika. Uusia ideoita ei synny, ja yleinen äreys ja tuska karkoittavat sekä asiakkaat että yhteistyökumppanit
PINNATUOLIN vaikeusaste on: •••••/•••••• UOLEVI NURMI Huonekalupuuseppä 50 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 50 16.11.2013 12.48. KÄSILLÄ TAITO-LEHDEN TUOLISARJAN TUOLIT ON UUDELLEENPIIRRETTY VANHOJEN KÄSITEOLLISUUS-, LASTU JA LANKA- SEKÄ KOTITEOLLISUUS-LEHDISSÄ (NYK. Se soveltuu käytettäväksi puuastioiden ja huonekalujen valmistamiseen. Pihlajan tiivis ja sitkeä puuaines on väriltään vaaleaa, ydinpuu on harmaata tai kellertävän ruskeaa. Pinnatuolin valmistus on vaativa työ, koska se vaatii sorvaustaitoja. Pihlaja soveltuu hyvin sorvaustöihin. Pinnatuolin valmistamiseen riittää vannesaha, sorvi ja porakone. TAITO) JULKAISTUJEN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Taivuttamista erinomaisesti kestävää pihlajaa on käytetty lisäksi muun muassa haravan piikeissä sekä seiväshypyssä seipäänä. Pinnatuoli pihlajasta P E R I N T E I N E N P I N N AT U O L I SOPII MAALAISROMANTTISEEN KOTIIN. Sekametsien vähyys ja erikoispuiden kasvattaminen, hoito, korjuu sekä jalostaminen ovat Suomessa hyvin pienimuotoista toimintaa. Pihlajan työstäminen on kovuutensa vuoksi vaikeaa, mutta sen viimeistely on erityisen helppoa. Pihlajan saatavuus on heikkoa, koska sen kasvaminen luonnonvaraisena riittävän suureksi puuksi on harvinaista. TUOLI ON HELPPO T E H D Ä – J O S O N TA I TAVA S O R VA A J A . Rakenteeltaan tuoli on yksinkertainen eikä vaadi kovin suurta puuntyöstöön soveltuvaa konekantaa. P innatuolin valmistusmateriaaliksi kannattaa valita pihlaja. Siitä on valmistettu myös koneen osia. Tämä johtuu suomalaisesta tehometsäta- loudesta, joka suosii havupuuvoittoista metsäpohjaa
TAITO NRO 6 • 2013 51 Taito613_s14-74.indd 51 16.11.2013 12.48
1:5 52 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 52 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 16.11.2013 12.49
Y H TÄ T U T T U O N M Y Ö S L A N K A M E R K K I 7 V E L J E S TÄ , J O K A O N J U H L I N U T TÄ N Ä V U O N N A 4 0 - V U O T I S TA TA I VA LTA A N . KÄSILLÄ TUTTU JA TURVALLINEN S U O M E S S A E I TA AT U S T I O L E Y H TÄ K Ä Ä N K Ä S I T Y Ö I H M I S TÄ , J O L L E N O V I TA E I O L I S I T U T T U T U O T E M E R K K I . Teksti: TIINA AALTO Kuva: SAMI PERTTILÄ Neulo kotiisi kauniit sisustustyynyt tutulla seiskaveikalla! 54 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 54 16.11.2013 12.49
Aseta sisustyyny päällisen sisään ja ompele vielä viimeinen TYY NYJ EN sauma. 2.krs: virkkaa kääntymiseen 2 kjs ja 1 puolip jokaiseen s:aan = 78 puolip. Tänä päivänä 7 Veljestä -lanka on klassikko: ”marketlanka”, jota on saatavilla jokaisesta niemennotkosta ja saarelmasta. Virkkaa petroolin värisellä langalla aloitusketjuksi 80 ketjusilmukkaa (kjs). Viimeistely: Aseta kappale mittoihin, sumuta kosteaksi työn nurjalta puolelta ja anna kuivua. Ensimmäinen nyppykerros seuraavasti: neulo pohjavärillä 6 o, *neulo kuviovärillä nyppy ja pohjavärillä 5 o*, toista *–* vielä 10 kertaa, neulo vielä kuviovärillä nyppy ja pohjavärillä 7 o. Virkkaa päällisen oikeassa reunassa vuorotellen 1 puolip petroolilla ja 1 puolip sinisellä ja virkkaa vasemmassa reunassa puolipylväitä mustalla. Käännä työ ja virkkaa mustalla 1 puolip vähemmän eli 38 puolip, kierrä musta lanka petroolin ja sinisen langan ympäri. Villan sekaan kehrättiin polyamidia, joka takasi langan kestävyyden. Taita kappale kaksinkerroin ja ompele sivusaumat. Taita kappale kaksinkerroin ja ompele sivusaumat. Aloita nyt vastaavasti kaksivärisen osuuden kaventaminen aina yhdellä s:lla joka krs, kunnes työssä on jälleen puolet kaksivärisellä ja mustalla. 1.krs: virkkaa kolmanteen kjs:aan 1 puolipylväs ja vielä 1 puolip jokaiseen aloitusketjun s:aan = 78 puolip. Aseta sisustyyny päällisen sisään ja ompele vielä viimeinen sauma. Virkkaa aina levossa oleva lanka puolipylvään sisään. • Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kierrä langat aina toistensa ympäri värien vaihtumiskohdassa, ettei vaihtumiskohtaan synny reikiä. malla sileää oikeaa neuletta vaaleanruskealla, kunnes päällisen korkeus on noin 80 cm. Lisäksi villa oli kiharampaa ja pehmeämpää. Neulo näin kunnes päällisessä on 16 nyppyraitaa. Virkkaa seuraavalla krs:lla oikeassa reunassa 41 puolip vuorotellen petroolilla ja sinisellä sekä vasemmassa reunassa 37 puolip mustalla. Toista tällainen siksak-kuvio vielä 2 kertaa. Veljestä -lanka syntyi aikanaan kuluttajien ja neulojien tarpeeseen. Taito613_s14-74.indd 55 TAITO NRO 6 • 2013 55 16.11.2013 13.16. LAN KAT IED UST ELU T: WW W.N OVI TA.F I, NOV ITA (05) 744 333 5 MA– PE 9–1 6. Virkkaa 39 puoliylvästä vuorotellen petroolilla ja sinisellä, ota työhön musta lanka ja virkkaa 39 puolipylvästä mustalla. Eli aloita taas kaksivärisen osuuden siirtäminen vasemmalle kuten aiemmin, kunnes kaksivärisiä pylväitä on 49 ja kavenna kaksivärinen alue takaisin alkuperäiseen. Ennen sitä markkinoilla oli pääsääntöisesti ainoastaan karkeaa karstalankaa, jonka tilalle kaivattiin pehmeäm- 7 pää ja kestävämpää lankaa. Viimeistely: Aseta kappale mittoihin, sumuta kosteaksi työn nurjalta puolelta ja anna kuivua. Tiheys: 19 s sileää oikeaa neuletta = 10 cm TYÖOHJE Luo vaaleanruskealla langalla 80 s ja neulo sileää oikeaa 7 krs. Toinen nyppykerros: neulo pohjavärillä 9 s, *neulo kuviovärillä nyppy ja pohjavärillä 5 o*, toista *–* vielä 9 kertaa, neulo vielä kuviovärillä nyppy ja pohjavärillä 10 o. Nyppy: neulo silmukka 5 kertaa (neulo silmukka vuorotellen oikein silmukan etu- ja takareunaan), käännä työ, neulo 5 n, käännä työ, neulo 5 o, käännä työ, neulo 5 n, käännä työ ja neulo 5 s oikein yhteen. Aloita sitten nyppyjen neulominen. Neulo pohjavärillä 5 krs sileää oikeaa. OHJ ETIE DUS TEL UT: NOV ITA (040 ) 178 226 6 MA JA KE 10– 14. Tiheys: 18 puolipylvästä = 10 cm TYÖOHJE Virkkaa ensin tyynyn takaosa yksivärisenä. Toista kerrosta 2, kunnes kappaleen korkeus on noin 42 cm. Aloita sitten tyynyn etuosan kuvioiden virkkaaminen. Tarpeeseen vastattiin englantilaisella lampaanvillalla, jonka kuidut olivat pidempiä kuin suomenlampaan villan. Virkkaa viimeiseen mustaan s:aan 1 puolip petroolilla (viimeinen puolip oli sininen) ja tämän jälkeen 1 puolip jokaiseen s:aan aina sillä värillä, minkä värinen edellisen krs:n silmukka on (40 puolip). Jatka virkkaamista näin, jolloin joka kerros oikean reunan kaksivärinen osuus siirtyy yhdellä silmukalla vasemmalle, kunnes kaksivärisiä puolipylväitä on 49. Se, että ”seiskaveikkaa” löytyy kaikkialta, on aiheuttanut sen, että neulojat ovat tottuneet sitä käyttämään kuin tuttua käyttöliittymää. PALLOTYYNY Suunnittelija: TAITO-LEHTI / PIRJO RANTAKOSKI Koko: 40x40 cm Langanmenekki: Novitan 7 Veljestä -lankaa: pohjaväri vaaleanruskeaa (060) 200 g ja kuviovärit petroolia (187) 50 g, harmaata (043) 50 g ja grafiittia (044) 50 g Puikot: nro 4 tai käsialan mukaan Muut tarvikkeet: Sisustyyny 40x40 cm Mallineuleet: Sileä oikea neule: neulo s:t oikealla oikein ja nurjalla nurin. Toista näitä kahta nyppykerrosta vuorotellen petroolilla, harmaalla ja grafiitilla. Neulo pohjavärillä 5 krs sileää oikeaa. Jatka neulo- SIKSAK-TYYNY Suunnittelija: TAITO-LEHTI / PIRJO RANTAKOSKI Koko: 40x40 cm Langanmenekki: Novitan 7 Veljestä -lankaa: petroolia (187) 200 g, sinistä (124) vajaa 100 g ja mustaa (099) vajaa 100 g Virkkuukoukku: nro 3½ tai käsialan mukaan Muut tarvikkeet: Sisustyyny 40x40 cm Mallivirkkaus: Virkkaa puolipylväitä (puolip) ohjeen mukaan. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja
11. 12. 6. 2. 5. Päätä s:t. 14. neulo viimeisessä mallikerrassa kerrokset 21–22 tummanpunaisella langalla. Jatka neulomalla sileää oikeaa neuletta, kunnes kappaleen korkeus on noin 42 cm. KÄSILLÄ Kuva: SAMI PERTTILÄ Kirjoneuletyyny on tehty Isovelilangasta. kerrokselta ja toista 4 s:n mallikerta 15 ker- taa. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. LAN KAT IED UST ELU T: WW W.N OVI TA.F I, NOV ITA (05) 744 333 5 MA– PE 9–1 6. 15. Aloita päällipuolen kirjoneule ruutupiirroksen 1. 56 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 56 = oikea s punaisella, neulo s nurjalla nurin = nurja s punaisella, neulo s nurjalla oikein = oikea s sinapilla, neulo s nurjalla nurin = nurja s sinapilla, neulo s nurjalla oikein lankaa: tummanpunaista (587) 200 g ja sinappia (230) 100 g Puikot: nro 5 tai käsialan mukaan Muut tarvikkeet: Sisustyyny 36x42 cm Mallineuleet: Sileä oikea neule: neulo s:t oikealla oikein ja nurjalla nurin. Tiheys: 15 s sileää neuletta = 10 cm TYÖOHJE Luo tummanpunaisella langalla 60 s ja neulo 1 krs nurin työn nurjalla puolella. 4 s:n mallikerta toistuu 1. 8. 10. 19. 21. 18. 17. 13. Taita kappale kaksinkerroin ja ompele sivusaumat. Huom. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kirjoneule: neulo ruutupiirroksen ja ohjeen mukaan. 9. Viimeistely: Aseta kappale mittoihin, sumuta kosteaksi työn nurjalta puolelta ja anna kuivua. 16. 3. 20. Toista ruutupiirroksen kerrokset 1–22 yhteensä 6 kertaa. TYYNY KUIN JOULUKARKKI KIRJONEULETYYNY Suunnittelija: TAITO-LEHTI / PIRJO RANTAKOSKI Koko: 36x42 cm Langanmenekki: Novitan Isoveli- Ruutupiirros Toista kerroksia 1—22 22. sauma. 4. 16.11.2013 13.16. Aseta sisustyyny päälTYY NYJ EN lisen sisään ja OHJ ETIE DUS TEL UT: ompele vielä NOV ITA viimeinen (040 ) 178 226 6 MA JA KE 10– 14. 7
VOI MITKÄ PALLEROT! V I R K K A A T Y Y L I K K Ä ÄT P U U V I L L AT Y Y N Y T P U T K I K S E STA . Kuva: BEADA KINNARINEN TAITO NRO 6 • 2013 57 Taito613_s14-74.indd 57 16.11.2013 12.58
INFO @TO IKA.C OM, Viimeistely: Ompele tarvittaWWW.TOIK A.CO M essa 45 cm sisätyyny päällisen väriin sopivasta kankaasta. voit korvata lenkkialoituksen ketjusilmukoilla näin: virkkaa aloitusketjuun 3 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla. Huom. Päättele langat. 300 g/ vyyhti). krs: virkkaa renkaaseen 6 ks ja 1 ps. Ota koukulle aina vastakkaisten silmukoiden ulkoreunat ja virkkaa 1 ps niiden läpi. 11.–12. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. pylvääseen *1 ks, 1 kpe*, toista *-*, 1 ks, sulje krs näin: 1 ps 1. 9.–10. 19-20 krs: *1 kpe, 10 ks*, toista *-*. Virkkaa päällisen reunan ympäri 1 krs piilosilmukoita. Sohvatyynyyn virkkauskoukku nro 5–6 ja lattiatyynyyn nro 10–12 käsialan mukaan. krs: *1 kpe, 6 ks*, toista *-*. 7.–8. 16.11.2013 13.16. Huom. 60 cm Tarvikkeet: sohvatyynyihin 500 g meleerattua vaaleanharmaata (19) ja 500 g luonnonvalkoista (04) Toikan Putkis-lankaa (100 % puuvilla, n. Yhdistä virkatut kappaleet näin: Aseta kappaleiden np:t tai op:t vastakkain ja kohdista kohoraidat. Vie koukku lankalenkin ja sormen välistä taakse, ota juokseva lanka koukulle ja vedä se eteen, ota lanka koukulle ja vedä se koukulla olevan lenkin läpi (= 1 kjs). TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. KOHORAITATYYNYT Malli: TOIKA KY, MARJA RAUTIAINEN Koko: sohvatyyny n. Ompele ulkoreunat yhteen 1 cm:n saumanvaralla. Lattiatyynyyn 1500 g sinistä (5) Toikan Matto-Putkista (100 % puuvilla, 500 g/ vyyhti). Tee lenkkialoitus näin: Ota langanpää oikeaan käteen ja pyöräytä se kahdesti vasemman etusormen ympäri myötäpäivään. Lattiatyynyyn 65x150 cm puuvillakangasta ja täytevanua. 5.–6. 40 cm, lattiatyyny n. 58 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 58 silloin aloitusketjuun 3 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla. krs: *1 kpe, 8 ks*, toista *-*. pylväs), 2 p jokaiseen seuraavaan s:aan, 1 ps 3. 17.–18. krs: *1 kpe, 9 ks*, toista *-*. 3. krs: 3 kjs (= 1. krs: *1 kpe, 5 ks*, toista *-*. 15.–16. Leikkaa kankaasta sohvatyynyä varten kaksi 42 cm:n ja lattiatyynyyn kaksi 62 cm:n kokoista pyöreää palaa. OHJ E- JA LAN KAT IEDU STEL UT: Virkkaa toinen samanlainen TOIK A KY, kappale mutta älä katkaise lanPUH . Jätä loppuun täyttöaukko, täytä tyyny vanulla ja ompele aukko kiinni käsin tai suoralla koneompeleella. 4. krs: *1 kpe, 7 ks*, toista *-*. Muut tarvikkeet: 40–45 cm pyöreä sisätyyny tai 50x100 cm puuvillakangasta ja täytevanua sisätyynyn ompeluun. Jatka sulkemalla aukko tai katkaise lanka ja ompele aukkoon vetoketju. kjs:aan, 1 kjs = 12 p. krs: *1 kpe, 2 ks*, toista *-*. 13.–14. Kiristä rengas vetämällä lujasti langan päästä. kaa vaan jatka yhdistämällä (03) 542 1095 , reunat. Sulje viimeinen krs virkkaamalla 1 ps 1. Täytä lattiatyyny napakaksi. Virkkaa Tyynyjen sisätyynyn väriksi on valittu Putkista lähellä oleva väri. Jätä viimeiset 2–3 sektoria auki ja laita sisätyyny paikoilleen. TYÖOHJE Tyyny virkataan suljetusti käyttämällä kiinteitä silmukoita (ks) ja etukautta virkattavia kohopylväitä (kpe = ota lanka koukulle, vie koukku etukautta edellisen krs:n pylväänvarren ali, vedä lanka koukulle ja tee pylväs loppuun). krs: *1 kpe, 4 ks*, toista *-*. Sulje kaikki kerrokset samoin. 1. krs: *1 kpe, 3 ks*, toista *-*. 2. kjs:aan, 1 kjs. p:n eteen, katkaise lanka. lenkkialoituksen voi korvata ketjusilmukka-aloituksella. krs: 1 kjs, 1 kpe 1
Kuva: BEADA KINNARINEN TAITO NRO 6 • 2013 59 Taito613_s14-74.indd 59 16.11.2013 13.16. KÄSILLÄ KOLME KERTAA POPPANA KORISTEELLISET PUISTOTIEP O P PA N A M A L L I T S O P I VAT M A U S T E E K S I MODERNIINKIN SISUSTUKSEEN
Kuteen tiheys: 8 lankaa/cm Merkkien selitykset: = kalalanka, pohjakude 3x = poppana, kuviokude 3x Liinan lopussa lopeta taalainsidoksen kutominen nuolen kohtaan ( ), niin liinan päistä tulee symmetriset (mallit A ja B) 3x KUDONTAOHJE Jätä loimen molemmista reunoista yksi lanka tasoon niisimättä. Viimeistely: Höyrytä liina puuvillan säädöllä. Kudo poppanakuteella taalainsidosta noin 145 cm poljentaohjeen mukaan. 16.11.2013 13.17 Taito61. 46 x 135 cm Sidos: taalainsidos Loimi/metri: 40 g Suomen Nauha- Poljenta / mallit A, B ja C: 3x tehtaan mustaa 6-säikeistä kalalankaa. Höyrytys puuvillan säädöllä. Huolittele päät kolmiaskelsiksakilla ja ompele päärmeet. Hoito- ja pesuohje: Kirjopesu 60 °C väljässä vedessä. Heitä sukkula viriöön reunalangan yli ja viriöstä pois reunalangan ali. • leveys 54 cm • tiheys 4 lankaa/cm • kaide 40/1 • lankaluku 213+2 Kude/liina: Kuviokuteeksi 550 g pistaasinvihreää 4206 (malli A), hiekanvaaleaa 7201 (malli B) tai konjakinruskeaa 7208 (malli C) Suomen Nauhatehtaan poppanakudetta. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Malli A 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x Malli B Malli C Niisintä, mallit A, B ja C: <- etenemissuunta loimen oikea reuna * 3x ** * 2x loimen vasen reuna ** 3x 60 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 60 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Pohjakuteeksi 65 g Suomen Nauhatehtaan mustaa 6-säikeistä kalalankaa. NAUHATEHDAS OY, POPPANAVAKKA / KATJA HYNNINEN 3x Valmis koko: n. Kudo alkuun ja loppuun päärmeen sisävaraksi 2 cm palttinaa (polkuset 5 ja 6) kalalangalla ja ulkovaraksi 3,5 cm palttinaa poppanakuteella. 3x PUISTOTIE-POPPANAMALLISTO 3x Suunnittelu ja toteutus: SUOMEN 3x Kolme erilaista poppanaliinaa syntyvät samalla rakenteella poljentaa vaihtamalla
Kun tekijällä on merkitystä. KATSO... (014) 266 4370 www.novita.fi Lahjatiski Taito Shop. www.hoyrygalleria.. tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Käsityömatkailu Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä w w w. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. Katso mitä kaikkea askarteluun ! www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet www.craftmuseum.fi Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä . Materiaalit 09 396041 / www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa! 4JOVMMF
KPLB UFFU JUTF XXX TJOFMMJ GJ Käsityötarvikkeet RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET www.wetterhoff.fi BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit Koulutusta Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus nyt myös karstalanka Brage 84 +358(0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi www.brage.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Taito613_s60-61.indd 61 TAITO NRO 6 • 2013 61 16.11.2013 19.20. www.ryijypalvelu-rp.fi Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH. (09) 660 615 Forssan ammatti-instituutti www.fai.. s l o jd -d et al jer.f i KORPILAHDEN SATAMASSA www.emalipuu.. Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh
Naturligtvis måste det finnas utrymme för försök. Upphovsmannen har inte inspirerats och inte på något vis nått harmoni utan misslyckats och blivit besviken. Petrus Kurppa har hämtat Mellaneuropas tusenåriga tradition med formpepparkakor till Finland. Jag är inte av den åsikten att allt material borde prissättas, för det skulle utan tvivel försätta eleverna i ojämlik ställning. På samma linjer går den handfull experter och forskare, som jag har diskuterat saken med. Då inget material kostar någonting – och man kan leka med det så mycket man vill- blir paletten ganska kaotisk. Låt oss alltså försöka skapa en jul som inte svämmar över av onödigheter! Tiina Aalto Petrus PEPPARKAKOR Formpepparkakorna blir en doftande bilderbok. Men där man i idrottstävlingar och prov i huvudräkning får ett resultat blir det i handarbetet en produkt. Däremot tycker jag att då jag i tiden höll på med obligatoriska uppgifter – och skamlöst slösade med råmaterialen – skulle läraren i industriell formgivning kunnat ta mig i armen och frågat: ”Vad är det du egentligen gör och varför?” Frågan är ju sist och slutligen om råmaterialen och om att de alltid kostar pengar för någon och nöter på de förråd av råmaterial, som det inom kort kommer att råda brist på. Men man behöver också planmässighet och målmedvetenhet. Även om alstret inte fungerar, har åtminstone den som gjort det fått försöka, kanske bli inspirerad och eventuellt också harmonisk. I Polen är piernik speciellt staden Toru?s stolthet, som hör till urvalet i alla bodar, och Nûrnbergs Lebkuchen förlorar inte i jämförelse vare sig 62 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 62 17.11.2013 16.13. Bakverken i vykortsstorlek påminner om konstfärdigt mönstrat tegel. Jag har kommit till en slutsats, som lyder ungefär så här: jag är kanske radikalt av den åsikten att det finns handarbeten, som skulle ha kunnat vara ogjorda. Formpepparkakorna har en lång och aktningsvärd historia. Jag har kommit fram till endast ett helt onödigt handarbete: det är ett motvilligt och dåligt gjort arbete. Frågan är lätt att ställa, men det är svårare att besvara den. Ä r allt handarbete sådant att dess existens är berättigad. Å andra sidan hör ju besvikelser naturligtvis livet till. Översättning: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN S. Man riktigt skäms, när man kommer ihåg hur man rivit till sig fin flanell ur packen eller i färgköket duttat lappar av allehanda slag eller svarvat dyr miniatyrmodellmassa bara för ”att prova på” utan något egentligt mål. Ett föremål, som gjorts av material. Det har slängts iväg – kanske på en lektion i skolan – och sedan grävts ner i bottnen på en avfallssäck och förts upp i vindens dunkla vrår. Källan till dofterna är Petrus Kurppas pepparkakor. 26 FRÅN REDAKTIONEN ONÖDIGT HANDARBETE – FINNS DET SÅNT. Text: TAINA SAARINEN Bilder: JONNE NAKARI, PETRUS KURPPA E n sagolik doft svävar emot en i dörren: förfinade kryddor, lockande honung, något exotiskt, som oljat lövträd… Hans och Greta måste ha känt det så här när de steg in i pepparkakshuset. Som om det vore något alltid fint, alltid berättigat, alltid rätt. Just här i detta materiella förhållande tycker jag att man borde kunna granska handarbetet (liksom också tillredningen av makaronilådan) kritiskt.Jag vet inte hurdan materialundervisning man idag ger i skolans handarbetsundervisning eller på kurser i allmänhet, men på min tid satte man sig just inte in i frågan. Här finns Katarina Jagellonica, Mikael Agricola, Luonnotar och Lemminkäinen, medeltida sigill och vapen. Utan försök kan det inte födas några bra produkter. Också fula, oanvändbara och av dåligt material gjorda handarbeten kan man försvara med deras välgörande inverkan. Kanske radikalt beror i det här fallet på att ingen tycks ha lust att högt säga något absolut, då handarbete alltid i människornas sinne - och speciellt hos folk i branschen - alltid på något sätt är berättigat
År 1778 fick Rysslands kejsarinna Katarina den stora från Toru. I sitt dagliga arbete på studentbespisningen är Petrus Kurppas arbetsdagar hektiska. I Mellaneuropa är pepparkaksmotiven otaliga: husdjur, som tuppar, kor, får och hästar, vagnar och ryttare, träd och blomsterkorgar samt olika människofigurer, drakar och enhörningar, byggnader och stadsbil- och ofta tagit dem med sig graven hellre än att ge dem till någon annan. • der. EN PEPPARKAKA GÖRS INTE PÅ EN DAG AV DEN pepparkaksdeg vi alla känner får man inte detaljrika konstverk. – Jag gör dem till dekorationer, som håller länge, inte så mycket för att ätas upp. Jag gräddar inte marsipanen, men en gammal teknik och schweiziska specialitet är ”bränd marsipan”. DET VIKTIGASTE redskapet för formpepparkakorna är formen, där man pressar ner degen. Att sätta sig in i en gammal hantverkstradition och att baka formpepparkakor är en utomordentlig motvikt. Också Schweiz, Storbritannien, Frankrike, Tjeckien, Österrike, Kroatien, Slovakien, Belgien, Ryssland och Ungern är länder med formpepparkakor. Nutida människor är också pepparkaksblinda, man ser pepparkakorna som mjuka och spröda. Det viktigaste är den färdigbakade kakan. De färdiga kakorna är hårda. Bildmotiven till sina egna formar har Kurppa hittat bland annat i Juhani Alanens Kalevalamålningar och i Lyckligt och väl ut ur formen och redo för ugnen. Petrus Kurppas formar av päronträ snidas av tjecken Old?ich Kvapil. De som håller på att lära sig läsa har fått bokstavspepparkakor och ungdomarna har gett varandra flick- och pojkpepparkakor. – En receptgivare frågade full av förundran hur jag fått fram ytfärgen. Ingenjören, som ärvt arbetsredskapen av sin far som byggde dockmöblemang, koncentrerar sig som pensionär på sitt långa intresse och är nu en populär och prisbelönad traditionshantverkare. Att traditionen bevarats i Tjeckien är till stor del Kvapils förtjänst. DE NUTIDA polska pepparkaksmästarna är oftast inte bagare utan museianställda traditionsbärare med månadslön. Autentiska gamla recept är det svårt att hitta. Också marsipan kan man göra i formarna. Kakorna gräddas i en halv timme i 150 grader. Bagarna har hållit dem som sina egna hemligheter i smak eller motivrikedom. en två meter hög pepparkaksrelief, där stadens vapen ramades in av en tvåhövdad örn. Utgående från arbetstimmarna skulle priset bli högt och att sälja stora mängder till ”pepparkakspris” motiverar inte. Men honungskakor och bakformar kände man till redan i antikens Grekland och Egypten. Finska sagor, som Pessi och Illusia skulle också vara fina motiv. Då någon av mina pepparkakor blir annorlunda i färgen är den inte felaktig utan annorlunda. – Folkhumorn och de erotiska motiven är mycket skabrösa, berättar Petrus Kurppa. Kurppa prövar ut och utvecklar egna recept. Fritidssysselsättningen, som blivit en hjärtesak, behöver inga prislappar för att vara värdefull. Honungsdegen, som Petrus använder är arbetskrävande. Jäsningsmedel, fett och socker, som kokar i hettan får de tunna detaljerna att försvinna. – Men för bagaren är även den vackraste form bara ett redskap. Hans pepparkakor är en tolkning av en gammal hantverksform och han vill inte jämföras med de gamla pepparkaksmästarna. – Jag vill inte bli frustrerad genom ekonomiska tankeprocesser och förlora min kära hobby. De exotiska kryddorna, ingefära, kardemumma, kanel, nejlika, peppar och muskotnöt kom till Europa längs de östra handelsvägarna efter år 1000. Förr var de hårda och åts så att de doppades i vin. På 1600-talet kom helgon, paradisets lustgård och andra religiösa motiv. Bildsamlingen utvidgades på 1700och 1800-talen med lättsammare motiv. – Och det här är verkligen, verkligen långsamt. DE VACKRA trä- och keramikformarna är också prydnadsföremål och inte utan orsak. Livsmedelsfärgerna syns mot den ljusa bottnen och de fäster bra. I Tyskland har man haft en populär nyårsgåva i form av Wickelkinder, ett strutformat lindat pepparkaksbarn.Värdefulla kungagåvor var de ytterst noggranna detaljrikt utformade pepparkakorna. Till en sats behöver man ett halvt kilo honung, mjöl och kryddor. Efterfrågan finns nog. Pepparkakorna man fick som julklappar stod utställda och åts upp först till vardags. Åbo medeltida historia. TAITO TAITO NRO NRO 66 •• 2013 2013 63 63 Taito613_s14-74.indd 63 17.11.2013 17.10. – Också Dantes helvete väckte mitt intresse, liksom Kafka, men jag stannade för Kalevala,som jag låtit göra en serie om åtta delar av. Den är min egen. DEGEN får stå och dra två dagar. Petrus Kurppa berättar att ett recept man fått av någon gammal mästare är en skatt som hålls väl gömd. De formade pepparkakorn låter man igen torka i två dagar. – Det är lätt att måla marsipan. I Lettland har man piparkûka och holländarna bakar sina väderkvarnsspekulaaser. – I små formar med få detaljer lyckas det ändå ganska bra, säger Petrus Kurppa. Inte heller Kurppa bakar just till försäljning. Våra julpepparkakor har samma bas, men någon tradition med formpepparkakor finns det inte i Finland. – Det är svårt att förstå uppskattningen i detta överflödets tidevarv. Ytan får sin effektfärg då den ”gräddas” i ugnen
Tävlingen började på fredagen och på söndagen hade Marika redan fått litet hum om hur det går till. År 1996 deltog Marika i en snöskulpturtävling i Danmark och där bad en dansk skulptör henne med i en sandskulpturtävling. Många sade att kom inte hit flicka lilla för att titta. – Ingen annan skall behöva ha lika dåliga utgångspunkter i att skulptera i snö som jag! STYVFADERN lade märke till Marikas naturliga begåvning. – Ansiktena vajade när skulpturen brann. EN UPPLEVELSERNAS SKULPTÖR Marika Walldén gör skulpturer av snö, sand, eld och grönsaker och är en uppskattad branschambassadör ute i världen. MARIKAS mor Päivi Walldén och styvfar Tapio Walldén var i tiden intresserade av snöskulpturer. År 1990 i FM-mästerskapstävlingen i snöskulptur i Kuopio öppnades Marika ögon och hon såg allt vad man kan göra av snö. 32 LAURA VAALIMAA En sandskulptur, Andy 2005 Marika Walldéns isskulptur i Harbin år 2009 visar hur en isskulptur samtidigt kan vara både sensitiv och robust. Då föddes den verkliga entusiasmen för saken. De hade själva utvecklat och tillverkat sina redskap. Själv berättar jag allt om mina redskap för den som frågar. Då nätet brann föll stenarna en i gången ner i trumman, berättar skaparen Marika Walldén. Underst fanns en trumma och ovanpå den en pyramidliknande skulptur med löst fästade människoansikten längs sidorna. TAITO NRO NRO 66•• 2013 2013 64 TAITO Taito613_s14-74.indd 64 16.11.2013 13.37. Vid den tiden studerade Marika i Lojo på en konstlinje och hennes styvfar lockade henne med till en kvaltävling för FM-mästerkapet i snöskulptur. I internationella tävlingar föll hon sedan helt och hållet för snöskulptering. – Dessa material ger upphov till upp- levelser hos åskådarna. Marika Walldén är en uppskattad ambassadör i sin egen bransch ute i världen. Jag hoppades att man aldrig någonsin mera skulle föreslå mig något lika dumt. Svenska JUURI NYT sidor FRÅN S. Trots fasligheten stannade ett visst intresse för branschen i Marikas sinne. Marikas eld-, sand-, snö- och isskulpturer har skördat betydande pris och en enorm internationell ära på olika håll i världen. Upplevelsen var ändå huvudsakligen förskräcklig. Nyfikenhet är något, som ofta kommer fram i Marikas berättelser. – Det var kallt hela tiden och jag frös om fingrarna. Hon kallar sig själv en upplevelseskulptör. Text: ULLA-MAIJA VON HERTZEN D en ståtliga eldskulpturen, som brann i Österrike, stannar garanterat i allmänhetens minne. – Följande år sade han, följ med, så får du planera hela arbetet. För nyfikna människor händer det alltid något. Och en väldigt bra lärdom: – Då man håller på med snö- och isskulpturer måste man vara varmt klädd! Den första gången födde också senare tanken på att utbilde snö- och isskulptörer. Men som material duger också alldeles vardagliga saker som inhemska grönsaker. Överst fanns ett nät med stenar. Nu efter 26 år får det mig att skratta. – Jag är nyfiken och frågade skulptörerna om deras redskap. – Jag visste ingenting om snöskulpturer, men jag fick både råd och undervisning där
Just på samma sätt föddes världens högsta sandslott på 8,83 meter, intill väg fem på Varkaus Porttis gård år 2000, som kom med Guinness rekordbok. – Jesse deltog i samma FM-mästerskapstävlingar i sandskulptur i juniorserien och vann den. – Men det är inte alltid lätt att behärska elden, medger konstnären. ISSKULPTURENS rötter finns i Kina, där man i tiden prydde städerna med dekorativa islyktor. Tyg, hö, gasväv, rep och nät till exempel brinner snabbt. – Och jag gör ju också skulpturer i smör, skrattar Marika För att en eldskulptur skall lyckas hänger det på hur väl skulptören känner till hur materialen bär sig åt då de brinner. Under fyra års tid har hon skulpterat tillsamman med sin son Jesse Törmikoski, 23. Ju fuktigare luften är desto långsammare brinner skulpturen. En bit trä i grovlek 2x4 tum brinner långsamt, liksom också torvbriketter. Det går bäst att göra snöskulpturer med en temperatur mellan fem och sju. Marikas alla material är rätt så krävande. Hon vann i januari FM-mästerkapet i isskulptur, i februari FM-mästerkapet i snöskulptur och på sommaren FMmästerskapet i sandskulptur i Varakus. Marika hör idag också till Team Aito-Onni som en av dess medlemmar. Just innan de förs in finslipas de. Ibland kan man frysa ner dem och använda dem på nytt. MEN HUR föds då is-, snö- eller sandskulpturer egentligen. Isskulpturerna skärs ut av havs- eller insjöis eller också fryser man den maskinellt. Men då är snökristallerna grova och det är svårt att forma dem snyggt. Blandningen pressas ihop med en metallstamp. JUHA ILKKA År 2002 var Marika i Singapore i en sandskulpturtävling och där visade en kock på orten hur man skulpterar exotiska grönsaker och frukter. År 2005 har stannat i Marikas minne. Jag var inte p vems seger g säker på då, som gladde mig mest. Men isskulpturerna kan också vara små. Och inte är grönsaksskulptörens material, morötter, rödbetor, pumpor eller gurkor alltid bröder sinsemellan de heller. Kanterna avlägsnas och ämnet skulpteras i önskad form. TAITO NRO 6 • 2013 65 Taito613_s14-74.indd 65 16.11.2013 13.38. Sin egen insats i eldkonsten gör naturligtvis väder och vind. Det var fabrikens tyngsta traktor. Att få tredje priset i en sådan här tävling var en väldig prestation. – Man skulle kunna säga att sanden skalas som potatis eller hyvlas som ost. Nuförtiden åker hon runt och undervisar och lär ut till exempel grönsaksskulptur på UUA-dager. Jesse blev intresserad av banan redan som barn. Marika Walldén och grönsaksskulpturer. Och igen föddes en ny gnista. – Man skulle kunna tro att det är lätt att skulptera i snö i nolltemperatur. I MARIKA Walldéns bakgrund finns mångahanda utbildningar och erfarenheter och allt hon tidigare lärt stöder dagens arbete under firmanamnet Artmarika. Till teamet hör sex aktiva skulptörer, som i olika sammansättningar deltar i varierande skulpturtävlingar. – Det finns stora skillnader. En isskulptur håller bra upp till sju timmar. Varje eldskulptur är unik. – Mina ryska kolleger har lärt mig, att man kan göra bordsskulpturerna halvfärdiga i frysen. – Jag har varit med där tre gånger. Det kan hända att det trillar eller rasar brinnande delar ur den. Marika är den enda av dem som har skulptering som yrke. Också lökarna är alla unika inuti. – Sand och vatten eller snö packas först tätt i formar av plywood eller plast, som endast har kanter och inte någon speciell form. Traditionen värdesätts högt och i staden Harbin anordnas varje år internationella tävlingp , som man säar i is- och snöskulptur, ger är världens största vinterevenemang. Marika Walldén skulpterade en stor traktor av is på gården utanför Valtras fabrik i Suonenjoki. Torrsnö är som smör för skulptören. I Ryssland gör man mycket bordsdekorationer av is för att dekorera till fest. I stora skulpturer kan man ha flera ämnen på varandra och de formas alltid med början uppifrån. Då skulpturen är rätt byggd brinner elden rytmiskt, lever och får varierande former. – Själv har jag gjort mina grönsaksskulpturer av inhemska grönsaker, då de talar finska med mig, säger Marika leende
Teksti: KIRSTI RAUTIAINEN Kuvat: MUSEO ONSERNONESE Rukiinleikkaamista kuvaava maalaus 1400-luvulta. TAITO JUURIWorld NYT Olki elpyy OLKITYÖPERINNE TOI AIKANAAN TOIMEENTULON J A VA U R A U D E N ONSERNONEN LAAKSOON SVEITSIIN. N Y T P E R I N N E T TÄ Y L L Ä P I TÄVÄT N U O R E T. 66 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 66 16.11.2013 13.38
Parhaimmillaan ruis kasvoi 180 sentin mittaiseksi. Sveitsissä sijaitsevan Onsernonen laakson asukkaat kehittivät ainutlaatuisen käsityöteollisuuden käyttäen raaka-aineena rukiin olkea. Ruista ei kypsytetty, vaan se leikattiin, kun korsi oli täysimittaista ja alkoi kellastua. Naiset palmikoivat oljesta niin sanotun ”bindan” käyttäen kuhunkin punokseen 3–11 kortta. Korret eroteltiin paksuuden mukaan erityisillä siivilöillä. Kyliä ympäröiville rinteille ja pengerryksille kylvettiin ruista, joka vähitellen syrjäytti muut viljelykasvit, kuten viiniköynnöksen ja kastanjan. Tämä oli usein lasten työtä. Mankeli, jolla olkipunokset litistettiin. Laakson asukkaat loivat kiinteitä kauppasuhteita Piemonteen (Luoteis-Italia), Lombardiaan (PohjoisItalia), Ranskaan ja Flanderiin (Pohjois-Belgia). Kaupankäynti synnytti myös runsasta kulttuurivaihtoa. Sen jälkeen punokset litistettiin puumankelilla. Koko väestö osallistui työskentelyyn raaka-aineen kasvatuksesta aina tuotteiden myyntiin asti. Olkitöiden tekeminen kehittyi alueella käsityöteolliselle asteelle. Korret valkaistiin liottamalla niitä ensin purossa tai kaivossa. Pöytä, jossa on useita siivilöitä olkien lajitteluun. Leikkurit solmujen leikkaamiseen ja punoksien siistimiseen. Aluksi punokset ommeltiin käsin. Eteläisemmissä maissa sen sijaan punottiin monia tarve-esineitä oljesta. Olkiteollisuus loi pohjan taloudelle ja elinkeinoelämälle. Sillä oli tärkeä taloudellinen merkitys yli 300 vuotta, ai- LAAKSON asukkaat keskittivät kaikki voimansa tähän tuottavaan elinkeinoon. Lapset siistivät punokset leikkaamalla ulkonevat korrenpätkät pois. Sen jälkeen ne saivat kuivua auringossa. na 1800-luvun loppupuolelle. Sitten ne vielä käsiteltiin rikkipitoisella savulla. Korsista leikattiin pois solmut. Tästä ovat osoituksena maaseutukyliin rakennetut komeat kartanot. Miehet ompelivat olkipunoksesta hattuja ja muita tuotteita. E ntisajan suomalaiset tekivät virsunsa ja konttinsa tuohesta. Ensim> TAITO NRO 6 • 2013 67 Taito613_s14-74.indd 67 16.11.2013 13.38. Talvikuukausien ajan asukkaat tekivät käsitöitään yksityistiloissa. Vientiä oli jopa Amerikkaan asti. Sen vaikutukset ulottuivat laajalle Eurooppaan. OLKIEN punonta ja työstäminen on tullut Onsernonen laaksoon Toscanasta 1500-luvulla. Siivilä olkien lajitteluun paksuuden mukaan. Ensimmäiset teollisuuslaitokset perustettiin vasta 1800-luvun puolivälissä. Alue vaurastui ennennäkemättömällä tavalla 1600–1800-luvuilla
Alueen vuoristoisuutta ja eristyneisyyttä ajatellen se on ainutlaatuista. Ryhmä naisia palmikoimassa oljesta ”bindaa”. 68 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 68 16.11.2013 13.38. Kuva 1900-luvun alusta. OLKITÖIDEN LAAKSO ONSERNONE on Alppien eristämä syrjäinen laakso Sveitsin eteläisimmässä kantonissa Italian rajalla, etäällä urbaaneista keskuksista. Onsernonen laakso on Wohlen alueen lisäksi Sveitsin ainoa alppilaakso, jossa olkityötaito kehittyi laajoihin mittoihin käsityöteollisuudeksi. Laakson läpi virtaa Isorno-joki, ja siellä sijaitsee kaunis Maggiore-järvi. Alueen erityislaatuinen luonto ja kulttuuri ovat säilyneet tähän päivään asti. Punosta tehtiin vaihtelevasti 3–11 kortta käyttäen. Asukkaat puhuvat italiaa
Käsityöläiset valmistavat muun muassa hattuja, laukkuja, koruja ja vöitä perinteisin ja uusin mallein. Erilaisia tuotteita oli paljon, ja niitä tehtiin kysynnän ja muotivirtausten mukaan. Yhdistys järjestää myös kursseja olkitöistä. Suurin vaikutus oli kuitenkin tullirajoituksilla. Myös silitys koneellistui samoihin aikoihin. Syitä tähän oli monia: syrjäinen sijainti, viljelyalaa oli rajoitetusti, tekniikkaa ei hyödynnetty riittävästi ja halpoja aasialaisia tuotteita tuli markkinoille. Olkiteollisuus taantui 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Tuotteita valmistetaan luonnonvärisestä sekä värjätystä oljesta. MYYNTI tapahtui ovelta ovelle sekä markkinoilla ja toreilla. Nuorten käsityöläisten elvyttämä olkityöperinne antaa mahdollisuuden nauttia sveitsiläisistä olkitöitä tänäkin päivänä. Miehet matkustivat pitkillekin myyntimatkoille alueen ulkopuolelle. mäinen ompelukone saatiin alueelle vuonna 1878. Kuvat ovat Berzonassa sijaitsevasta myymälästä. On löytynyt asiakirja vuodelta 1757, jonka mukaan neljä kauppiasta yritti salakuljettaa 10 000 olkihattua Italiaan. Heillä on myymälä Berzonassa, Tessinin kantonissa. Hattukauppiaat myivät tuotteita paikallisilla markkinoilla ja ulkomailla. 1900-luvulta alkaen tuotannolla on enää folkloristinen merkitys. Naiset myivät punoksia viikoittaisilla markkinoilla tukkukauppiaille ja hatuntekijöille. www.pagliarte.ch TAITO NRO 6 • 2013 69 Taito613_s14-74.indd 69 16.11.2013 13.39. Yhdistyksen tavoitteena on olkityöperinteen elvyttäminen ja kehittäminen. NYT joukko nuoria käsityöläisiä on perustanut Pagliarte-yhdistyksen ylläpitämään ja kehittämään perinnettä. Tullirajoitusten takia myös salakuljetusta esiintyi
HÄMEENLINNA Hämeen linna Kustaa III:n katu 8 Avoina ti–su 11–17 • 16.3.2014 asti Keräilijät – kohti toisia maailmoja Punkaharjun Lustossa on esillä puusta valmistettuja kenkiä, kuten Hanna Sarénin Daydreamingmallisto. Iso Roobertinkatu 1 Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 • 21.12. Tuomaan markkinat Valkoinen Sali Aleksanterinkatu 16–18 Avoinna klo 11–17 • 6.–7.12. Aaltoyliopiston muotoilijaopiskelijoiden joulumyyjäiset Messukeskus Messuaukio 1 • 24.–26.1. Lume Hämeentie 135 C • 29.11.–1.12. asti Kaj Franck -muotoilupalkinto 2013 Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11–20, ke–su 11–18 • 14.1.2014 asti Don’t Shoot the Messinger – graafista suunnittelua • 12.1.2014 asti From the Coolest Corner – pohjoismainen nykykoru Galleria Johan S. Vanhan Joulumyyjäiset Wanha Satama Pikku Satamakatu 3–5 • 4.–8.12 Naisten joulumessut Lappeenrannan Täkygalleriassa esillä Vuoden nuoren muotoilijan Mari Isopahkalan teoksia. TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO ALAJÄRVI Nelimarkka-museo Pekkolantie 123 Avoinna ti–pe 11–17, la 12–16, su 12–17 • 31.12. Ornamo Design joulumyyjäiset Vanha Ylioppilastalo Avoinna ma–pe 11–20, la–su 11–18 • 11.–22.12. asti Heli Valajan keramiikkaa Helsingin Designmuseon nykykorunäyttelyssä muun muassa Anna Talbotin kaulakoru Oh My Deer, 2011. FormaCozyLiving’14 -messut Senaatintori Avoinna ma–pe 10–19, la–su 10–18 • 7.–22.12. Sarvilakki ja Samsara -näyttely Inarin Siidassa. J U HA N E NON E N 70 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s70-71.indd 70 15.11.2013 18.54. lintu – Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita HELSINKI Design Forum Showroom Erottajankatu 9 B Avoinna ma–pe 11–17, la–su 12–16 • 15.12. asti Elina Förstin tekstiiligraffiteja ESPOO Emma WeeGee-talo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la 11–17 • 12.1.2014 asti Outo Designmuseossa Helsingissä voit nähdä myös tämän MarieLouise Kristensenin rintakorun Puiston penkki, 2011. Viikari-kattovalaisin, prototyyppi, 2013
Joulukylä JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti–su 11–18 • 8.12. Hämeenlinnan taidemuseo Viipurintie 2 Avoinna ti–to 11–18, pe–su 11–17 • 2.2.2014 asti Maanpäällinen paratiisi – Markku Pirin muotoilua ja taidetta INARI Siida Inarintie 46 Avoinna ti–su 10–17 • 2.2.2014 asti Sarvilakki ja Samsara JOENSUU Taito-korttelin piha Koskikatu 1 • 6–8.12, 14.–15.12, 21.–22.12. Modus market – Modus ry:n joulumyymälä Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti–su 10–18 • 1.12. H E LSI NG I N KAU PU NG I N MATKAI LU- JA KONG R ESSITOI M ISTO Joulukuu on käsityömarkkinoiden aikaa. asti Materia ja mieli – Kristian Venäläisen käyttötaidetta ja veistoksia PORI Rosenlew-museo Kuninkaanlahdenkatu 14 Avoinna ti–su 11–17 • 16.2.2014 Jokapäiväinen paperimme PORVOO Galleria Vanha Kappalaisentalo Välikatu 13 Avoinna ti–su 10–16 • 29.11.–22.12. asti Ornex – Böömiläisiä lasisia joulukuusenkoristeita TAMPERE Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17 • 8.12. asti Suomen suksi – suksisepästä teolliseen muotoilijaan Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma–pe 10–17, la 10–14 • marraskuu Riihikuivaa – Seenat ja Ebonia Design • joulukuu Oi – kuusipuu LAPPEENRANTA Täky-galleria Satamakatu 10 Avoinna ma–pe 11–17, la–su 11–15 • Marraskuu Muoto2 • Joulukuu Mari Isopahkala LAPUA Taito Paukku Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 11–15 • 4.1.2014 asti Nostalgiset Modo Mio -kuvakorut MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18 • 6.1.2014 asti Kenkäveron joulu OULU Galleria 5 Hallituskatu 5 Avoinna ke–pe 12–18, la–su 12–16 • 15.12. asti Tapio Wirkkala – Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta • 31.12. asti Käsityö elämässä LAHTI Hiihtomuseo Salpausseläntie 8 Avoinna ti–pe 10–17, la–su 11–17 • 31.12. asti Vanhaa suomalaista lasia 1700– ja 1800-luvulta • 31.12. Sanna Majanderin ja Ulla Sinkkosen tekstiilitaidetta PUNKAHARJU Lusto Lustontie 1 Avoinna ti–su 10–17 • 12.1.2014 asti Puusta jalkoihin – Puupohjaisia kenkiä RAUMA Lönnströmin taidemuseo Valtakatu 7 Avoinna ti–to 12–17, pe–su 12–16 • 5.1.2014 asti Valon kaari – kuvanveistäjä Laila Pullinen Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti–pe 12–17, la 10–14, su 11–17 • 13.7.2014 asti Enemmän kuin nukke – Martta-nukkenäyttely RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su 10–18 • 31.12. Helsingin Senaatintorilla Tuomaan markkinat. asti Aika yhdessä – Neuliaisten tilkkutöitä • 23.12. asti Himmeli – Eija Koski • 8.12. asti Terrakottaarmeija ja Kiinan keisarin aarteet VAASA Loftet Raastuvankatu 28 Avoinna joulukuussa ma–pe 10–18, la 10–16, su 12–16 • 7.1.2014 asti Sköna slöjd/Mainiot taidot – Österbottens hantverk rf 100 vuotta VARKAUS Varkauden museo Wredenkatu 5 A Avoinna ti–to 10–17, pe ja su 10–16 • 5.1.2014 asti Joulukaupunki – Merja Nykänen-Naukkarisen keramiikkaa ja animaatioita TAITO NRO 6 • 2013 71 Taito613_s70-71.indd 71 15.11.2013 18.54. asti Verkarannan joulutalo • 10.12.–22.12
Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. Kyllä, ja niin on uusia käsityökujeitakin, kuten kuvassa näkyvä herkullinen matto ohjeineen. 03 4246 5340 • www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Sukunimi Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. Sekä tietysti paljon muuta käsityöasiaa! MI STÄ KÄ SIT YÖ TE KN IIK AS TA SIN Ä HA LU AIS IT EN SI VU ON NA TIE TÄ Ä EN EM MÄ N. Lisäksi tavataan muun muassa Kalaparkin Ossi Kumpulainen ja perehdytään kalastajaneule luotolaisen historiaan. Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Etunimi Taito maksaa Lähiosoite tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. päivä JOKO TAAS ON UUSI VUOSI. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2013 loppuun. Postinumero ja -toimipaikka Taito613_s14-74.indd 73 Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 5 6 • 2013 73 16.11.2013 13.40. KÄY JÄTTÄM ÄS SÄ TE RV EI SE SI : to im itu s@ ta ito .fi tilaus@kustantajapalvelut.fi • Puh. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. Seuraavassa numerossa BEADA KINNARINEN 1/2014 ilmestyy helmikuun 10
Vuodesta 1984 alkaen toimin opettajana, mispäällikkönä yliopettajana ja sittemmin kulttuurialan koulutus- ja kehittämispäällikkönä sina 2001–2005 Kuopion Muotoiluakatemiassa. Koulutuksen rakennemuutokseen liittyvissä koulutuspaikaisuuteen ja kojen leikkauksissa sorruttiin kulttuurialan osalta summittaisuuteen joihinkin ylilyönteihin. esine, joka on kauneudellaan koskettanut sinua, mikä se Suomalaisen kansankeraamikon tekemä punasavinen viilikulho. 74 TAITO NRO 6 • 2013 Taito613_s14-74.indd 74 16.11.2013 13.40. Käsityöläisille e on kuitenkin ynti- ja markkiavautunut 2000-luvulla internetin ansiosta monenlaisia myyntinointikanavia. Toisaalta erilaiset pikavalmistustekniikat kuten laserleikkauss n ja 3D-tulostimet ovat tuoneet uusia menetelmiä tuotteiden kavalmistukseen ja tuotekehitystyöhön. Tulevaisuudessa käsi- ja taideteol-lisuusalan suunnittelijoita on vähän, koska heitä valmistuu leikkausten jälkeen korkeakouluista enää murto-osa aikaisemmasta. ikana. Siellä johdettavanani oli International School of Crafts and Design. Pelkkä valmistusosaaminen ei tulevaisuudessa riitä.” Olen tehnyt lasitaidetta vuodesta 1992 eri lasinpuhaltajien kanssa, ja töitäni on ollut näyttelyissä yli kymmenessä eri maassa. Alan toimintaympäristön muutoksiin perustuva emmän koulutuksen kehittäminen hyödyttää työllisyyttä paljon enemmän kuin koulujen alasajo. HEIKKI JYLHÄ-VUORIO: KOULUTUSTA TULISI KEHITTÄÄ, EI AJAA SITÄ ALAS Miten pitkään olet työskennellyt käsi- ja taideteollisuusalalla ja missä. Opiskeluaikanani perustin keramiikkapajan Lohjalle, ja sain onnekseni heti ensimmäisenä kesänä asiakkaiksi Kalevala Korun ja Stockmannin. Yrityksen me-än nestys perustuu ennen kaikkea laadukkaaseen ja ilmeeltään erottuvaan tuotteeseen. Esimerkiksi laserleikkamesus on jo nyt mullistanut korujen verstasvalmistuksen Suomesuussa. Mitkä asiat koet merkittävimmiksi muutokseksi tuona aikana. Jos sinun pitäisi nostaa esiin yksi käsi- ja taideteollisuusalan salan e olisi. Käsityön merkitys hyvinvoinnille on todistettu useissa eri tutkimuksissa. Innostuin keramiikasta taidelukiossa, ja työskentelin lukion jälkeen dreijarina Pentikillä sekä Kustavin taidekeskuksessa. Olen ollut lisäksi ollut yt alan tutkimusta valtion muotoilutoimikunnan jäsen kahdella kaudella, tehnyt ten käsi- ja taija oppimateriaalia. Työskentelin USA:ssa vuosina dekaanina Finlandia University:ssä. Näitä tekniikoita on syytä opiskella käsi- ja taideteollisuusalalla lisää ja ottaa hyöty irti niiden mahdollisuuksista. Jatkoin käsityöyrittäjänä, ja samaan aikaan Kermansavi Oy:ssä eri tehtävissä. Nykyään toimin apulaisrehtorina Ikaalisten isäksi Taito ry:n deteollisuusoppilaitoksessa. 1970-luvun energiakriisi kuitenkin koetteli keramiikkateollisuutta, ja lähes kaikki Arabian taiteilijat irtisanottiin, osan kanssa solmittiin freekaan työskentelin lancersopimukset. kulho. Valmistuttuani Taideteollisesta korkeakoulusta pääsin taideosaston harjoittelijaksi Arabialle, unelmatyöpaikkaani. Minkälaisena näet alan tulevaisuuden. Ensi vuodesta alkaen toimin lisäksi hallituksen puheenjohtajana. Pelkkä valmistusosaaminen ei tulevaisuudessa riitä toisen asteen suorittaneelle, koska alihankintaa tarvitaan melko vähän ja nykyään ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita ta valmennetaan enenevässä määrin yrittäjiksi. Suurten tavarataloketjujen maanvalloitus vähensi käsityö- ja pajamyymälöiden asiakasmääriä 1980-luvulta lähtien, ja halpatuonnin myötä se myös kiristi taideteollisuustuotteiden hintakilpailua. Langan päässä TÄLLÄ PALSTALLA KÄSITYÖALALLA VAIKUTTAVAT IHMISET VASTAAVAT KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLAVUODEN KUNNIAKSI KÄSITYÖALAN KYSYMYKSIIN. Monet käsityöyrittäjät ovat jo tarjonneet työpajoissaan tyky-palveluita, elämyspalveluita ja matkailun oheispalveluita
TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA. TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. C O M / K A S I T YO E L A M A S S A 17.11.2013 16.20. c ra f 4010 0J kylä y vä s Taito613_s01,s76.indd 2 www .s lo j ! .fi 4) 26 6 437 0 ski . 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com akat Lahjati u 25, tmu . SINUNKIN YRITYKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6/2013 11,50 e TEE KAUNIIT SISUSTUSTYYNYT! TUTUSTU ELÄMYSVEISTÄJÄ MARIKA WALLDÉNIIN Eija Pensasmaa LEANIKA KORN, KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN 044-580 3957, eipenposti@gmail.com Laura Merz ja kanirukkasten tarina ETSITKÖ LANKAA. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com aalit 4JOVXM KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 W W W. TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. e m on Materi ! uppa koka verk yo.fi/ it s a vak soke 2 TAITO Nro 6 • 2013 ä ky se .lavilhlatt,isaippua- ja wHwuow vutus seum . r ygall y o .h www p Kaup käsill lsinki, 002 He 487 0606 Y Ä 70 00 -3 Pl 24 velu: 09 QK KL[HSQL spal 'ZSV Asiaka [P! [PSH\Z ?WVZ :pOR lu www U N KA va vi t t a i tar miseen! k k i a e K tek TAITOtiskin löydät tämän lehden sivuilta. K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . Shop Ta it ote k ijä llä Ku n rk it ys tä. F I | W W W. HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. EN IDE ASIO Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. P u lipu KOR .ema www eria.. FAC E B O O K . (01 PP luun askarte a e k k i a itä k vaha n Katso m n SA MAS SATA HDEN A IL .. TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN. tiski K AU NIID Käsit yö matkai VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: Eija Pensasmaa, puh. KAIPAATKO PUIKKOJA
Young designers . www.formex.se Taito613_s01,s76.indd 1 Laura Merz ja kanirukkasten tarina 17.11.2013 16.10. Kitchen & Table . 800 exhibitors, seminars, exhibitions and materials library. www.formex.se TEE KAUNIIT SISUSTUSTYYNYT! TUTUSTU ELÄMYSVEISTÄJÄ MARIKA WALLDÉNIIN LEANIKA KORN, KAHDEN KULTTUURIN KÄSITYÖLÄINEN Wednesday - Saturday, 15 - 18 January 2014 Welcome to Formex, the largest meeting place for Nordic interior design. Fashion . Body & Bath . Floral & Garden Ladda ner Formex-appen gratis, din egen guide på mässan. 6 414887 433853 13006 743385-1306 PAL.VKO 2014-07 6/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 6 • 2013 Varmt välkommen till Formex, mötesplatsen för affärer, nyheter, kunskap, inspiration och trender. Nordic Area: Design . Accessories . Tasty . Mixed Interior & Gifts . Trade fair. Living Interior & Textile . The theme is “Day Dream”. Paper . Kids & Toys . Craft