16.-17.3.2016 Messukeskus Helsinki Forma-messut on Suomen johtava lahjatavaraja kodinsisustusalan ammattitapahtuma. ?Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Taito615-116_s03-05.indd 1 17.12.2015 13.13 6???• ???2 01 5 – 1?• ????2 01 6 6 414887 433853 1 5 6 74 33 85 -1 50 6 PAL.VKO 2016-08 Merkitse kalenteriin kevään Forma-messut! OIKEITA KOHTAAMISIA. Messuilla tutustut kotimaisiin tuotteisiin sekä alan uusimpiin trendeihin. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. 6/2015?–1/2016??•??12,50?e. AITOJA ELÄMYKSIÄ. ?. •??. Tervetuloa tekemään ihania ostoksia! www.formakevat.fi Taito615-116_s01,s76.indd 1 17.12.2015 15.29
Onko kuvassa: n musta hevonen n koira haudattuna n houkutuslintu Taito palkinto 2016 Palkitsemisen tavoitteena on nostaa julkisuuteen suomalaisia käsityöalalla toimivia menestyviä käsityöyrittäjiä/yrityksiä/yhteisöjä tai tukea uusia, luovia toimintaja liiketoimintamalleja ja innovatiivista tuotesuunnittelua. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Taito-palkinto on merkittävin suomalaisen käsityöyrittäjyyden tunnustuspalkinto ja se jaetaan joka toinen vuosi. Kirjassa on 176 sivua. Onko kuvassa: n musta hevonen n koira haudattuna n houkutuslintu Taito615-116_s01,s76.indd 2 17.12.2015 16.15. Taito-palkinnon saajan valitsee Taitoliiton kutsuma raati. Kirjassa on 176 sivua. 0400 751 833 www.susannantyohuone.net Bambuisella Lempirievulla vauhtia ja iloa kotitöihin. Tupenrapinat kertoo mm., mistä tulevat sanonnat ”kissa pöydälle”, ”pahan ilman lintu” tai ”aisankannattaja”. Idiomit antavat kieleen väriä ja voimaa. Palkitsemisesitys vuodelle 2016 tehdään sähköisellä lomakkeella www.taito.fi sivuilla 7.2.2016 mennessä. Esityksen Taito-palkinnosta voi tehdä joko yritys itse tai muu toimija voi ehdottaa yritystä tai yhteisöä palkinnon saajaksi. Valinnassa kiinnitetään huomiota yrityksen toimintatapaan, tuotteiden omaleimaisuuteen, innovatiivisuuteen, luoviin toimintamalleihin ja laatuun sekä yrityksen toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Postimaksu lisätään hintaan. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Onko kuvassa: n musta hevonen n koira haudattuna n houkutuslintu Oikein (ja väärin) vastanneille www.maahenki.fi 20 € (ovh 29,90 €) Lukijatarjous Juha Kuisma on selittänyt tuttujen sanontojen, eli idiomien alkuperäisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä HS Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla 2007–2009. Taito-palkinnon suuruus on 6 000 euroa. Taito-lehden ystävät Huovutukseen hurahtaneiden materiaalija ideapankki! • upeat materiaalit, ohjeet ja kuvat • kurssit ja tilaustyöt Felt Faction Ky Elina Saari www.feltifactory.. Palkinnon jakaa Taitoliitto yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. Taitopalkitno_ilmoitusTaito6_2015.indd 1 12/17/2015 1:51:02 PM KANSALLISPUVUT SARAFAANIT JA FERESIT KIILAFERRET OHJEET JA TARVIKKEET T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com 18.-20.3.2016 Intohimon trendit www.hh-cologne.com Kansainväliset käsityöja harrastusalan ammattimessut Tervetuloa vierailemaan luovuuden maailmaan! Edelte Oy Ms. Tupenrapinat kokoaa yksiin kansiin jo julkaistut sekä lukuisat uudet sanaselitykset. Tupenrapinat kertoo mm., mistä tulevat sanonnat ”kissa pöydälle”, ”pahan ilman lintu” tai ”aisankannattaja”. Nykyihmisellä saattaa edelleen mennä ”pasmat sekaisin”, eikä hän tule välttämättä ajatelleeksi, että sana ”pasma” juontaa alun perin juurensa pellavarihman kutomisen jälkeiseen vyyhtimiseen. Tee ehdotus taito.fi. Tupenrapinat kokoaa yksiin kansiin jo julkaistut sekä lukuisat uudet sanaselitykset. Idiomit antavat kieleen väriä ja voimaa. Idiomit antavat kieleen väriä ja voimaa. Päivi Ahvenainen Sahakyläntie 5 FIN-04770 Sahakylä Tel. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Tuotteiden tulee edustaa korkeatasoista käsityötaitoa / muotoilua ja niillä tulee olla perusteltu käyttötarkoitus. Suomen kieli on täynnä metkoja sanontoja ja sananlaskuja, joiden alkuperää ei tule sanomisen yhteydessä ajatelleeksi. Kenelle Taito-palkinto tällä kertaa. Taito-palkinto julkistetaan huhtikuussa 2016 Taidon ja käsityön viikolla. Nyt myös jälleenmyyntiin. Suomen kieli on täynnä metkoja sanontoja ja sananlaskuja, joiden alkuperää ei tule sanomisen yhteydessä ajatelleeksi. Rahapalkinnon lahjoittaa LähiTapiola. Suomen kieli on täynnä metkoja sanontoja ja sananlaskuja, joiden alkuperää ei tule sanomisen yhteydessä ajatelleeksi. Tupenrapinat kertoo mm., mistä tulevat sanonnat ”kissa pöydälle”, ”pahan ilman lintu” tai ”aisankannattaja”. +358 10 6168400 Fax +358 10 6168402 koelnmesse@kolumbus.fi h_h_2016_Anzeige_Taito_100x297mm_FI.indd 1 01.12.15 15:55 Oikein (ja väärin) vastanneille www.maahenki.fi 20 € (ovh 29,90 €) Lukijatarjous Juha Kuisma on selittänyt tuttujen sanontojen, eli idiomien alkuperäisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä HS Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla 2007–2009. Kirjassa on 176 sivua. p. Nykyihmisellä saattaa edelleen mennä ”pasmat sekaisin”, eikä hän tule välttämättä ajatelleeksi, että sana ”pasma” juontaa alun perin juurensa pellavarihman kutomisen jälkeiseen vyyhtimiseen. Tupenrapinat kokoaa yksiin kansiin jo julkaistut sekä lukuisat uudet sanaselitykset. Postimaksu lisätään hintaan. Palkinto jaetaan 2016 seitsemännen kerran. Nykyihmisellä saattaa edelleen mennä ”pasmat sekaisin”, eikä hän tule välttämättä ajatelleeksi, että sana ”pasma” juontaa alun perin juurensa pellavarihman kutomisen jälkeiseen vyyhtimiseen. Palkittavilta edellytetään eettistä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa. Kenelle. Tarkoituksena on kannustaa ja tuoda esiin hyviä esimerkkejä, jotka vahvistavat laatukäsitystä ja luovat uskoa käsityöyrittämisen menestymisen mahdollisuuksiin koko Suomessa. Postimaksu lisätään hintaan. käsityökorisi kauneimmat langat www.handu.fi Oikein (ja väärin) vastanneille www.maahenki.fi 20 € (ovh 29,90 €) Lukijatarjous Juha Kuisma on selittänyt tuttujen sanontojen, eli idiomien alkuperäisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä HS Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla 2007–2009
Kuten esimerkiksi kertoa heille, mistä tässä globaalissa halpavaatebisneksessä on oikein kyse: luonnon ja ihmisten riistosta. Mutta he, jotka eivät tiedä, voisi tehdä paljonkin. JOENSuu, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. (03) 4246 5340, asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. Yksi niistä on vaatebisnes ja sen kestämättömät tuotantotavat. 109. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. VAASA, Loftet, Raastuvan katu 28. 040 7489 271 Verkkotoimitus: Johanna Aydemir johanna.aydemir@taito.fi, puh. Oikein vetävää uutta vuotta! Taito615-116_s03-05.indd 3 17.12.2015 15.31. Tiedän, että tämänkin lehden lukijoista valtaosa on niitä, jotka ovat harvinaisen tietoisia ongelmista. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 3 Varmista yrityksesi näkyminen! kysy edullisia mediapakettejamme Eija Pensasmaa, puh. Kuten huomaatte, Taito on nyt tuplanumerona entistäkin tuhdimpi paketti lukemista ja tekemistä! m e id ä t ta v o it ta a m y ö s Fa c e b o o k is ta ja in ta g r a m is ta . Ongelmana ovat ihmiset, jotka hamstraavat huonolaatuisia vaatteita sesonki sesongin perään aina halvemmalla ja halvemmalla. 53 € / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 64 €, kestotilaus 2 x 29,50 € (yht. Uskon, että tuohon ihmisryhmään kuuluu kahdenlaisia tyyppejä: niitä, jotka eivät tiedä asiasta, ja niitä, jotka eivät välitä. Niille ihmisille, jotka eivät välitä, on kovin vähän tehtävissä mitään. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. 040 7525 160 www.taito.fi Avustajat: Johanna Aydemir, Anna-Maija Bäckman, Päivi Fernström, Camilla Granbacka, Marjatta Hietaniemi, Anna-Kaisa Huusko, Leila Itkonen, Raija Manninen, Anniina Nurmi, Birgitta Partanen Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe / Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 Lahti puh. Eikä tässä tietenkään tarvitse huutaa edes koululaitoksen puoleen: valistus voi tapahtua kässäkouluissa, kerhoissa, harrastuksissa… Kunhan valistuksen antaa joku sellainen ”ope”, jolla on substanssia ja katu-uskottavuutta. On olemassa yksi ihmisryhmä, jonka toivoisin saavan asiaan perehdytystä – nuoret tytöt. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com € Taito.fi KAIKKEA KÄSITYÖSTÄ – TEKEMISTÄ & TEKIJÖITÄ Tiina Aalto Kustantaja ja toimitus: Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen, minna.hyytiainen@taito.fi Päätoimittaja Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Ja vaikka en haluaisi rajata aiheen ulkopuolille poikiakaan, tytöt näen siitä huolimatta kaikkein potentiaalisimpana ihmisryhmänä, kun puhutaan vaatevalistuksesta. Minulla on muutamia mielenkiinnon kohteita, joista en malta olla paasaamatta. Minulla ei ole tyttölasta, mutta jos olisi, minulle sopisi oikein mainiosti, että esimerkiksi perusopetuksessa luovuttaisiin vaikkapa vain yhdestä neliöjuuritunnista ja sen tilalla keskityttäisiin keskustelemaan siitä, minkälaisiin vaatteisiin nuoret todella pukeutuvat. 59 € / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 26,50 € (yht. vuosikerta. taitotiina pääkirjoitus Tämän lEhdEn sivuilta 21–32 löydät lisää tietoa muotibisneksestä ja siitä, miten lähteä pienin askelin kohti paremman mielen pukeutumista. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Kuva Sami Perttilä kuka kertoisi nuorille. Jostain syystä äidit ja mummot ovat harvoin hyviä sanansaattajia, kun puhutaan nuorten vaatteista. HUoM! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www.lehtiluukku.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. He ovat kaikkein herkimpiä paitsi uusille muotihömpötyksille, myös hyville asenteille. Kaiken lisäksi he ovat niitä, joista kasvaa uusia äitejä, uusia vaatettajia, uusia vaatteiden kuluttajia. Kuusi numeroa vuodessa
sisällä T IIn a a a lT o s. S a M I P E R T T Il ä ThAImAAlAIS SyNTyINeN Porntipa Ilvesmäki tuo käsitöillään värikkäitä tuulahduksia Suomeen. S. 6 16 Kasvokkain: Porntipa Ilvesmäki Teema / Ekotekstiilibisnes nyt 21 Rikkinäinen muoti 22 Pikamuoti tiensä päässä 24 Vihreitä merkkejä liikkeellä 26 Pure Waste Textiles 27 Tulossa nurmi 2.0 28 Sertifikaateista 29 Ekoa käsityöhön 33 Kolumni: Susanna Mattheiszen 34 Yritys: latimeria Design 40 Yritys: Helsingin Villasukkatehdas 44 Tekijä: Saamelaiskäsityöläinen Maarit Magga 50 Tekijä: Koruntekijä Wiebke Pandikow 54 Tekijä: Ikkunanentisöijä Mari Österblad KANSI: Mirja Marsch taiteili kansikuvamme Päivi Fernströmin ottaman kuvan pohjalta. 96 PitSiä voi yhdiStää iltaPukuun näinkin. 4 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 SiSältö alussa 3 Pääkirjoitus: Kuka kertoisi nuorille. S. S 34 la T IM E R Ia muoTI bISNeKSeN ongelmat eivät katoa hetkessä. 40 KuN AurINKo alkaa lämmittää, on aika siirtyä katsemaan ikkunoiden kuntoa. 16 H a n S lE H T In E n Jo H a n n a a y D E M IR JuKKAPeKKA Kumpulainen on Helsingin Villasukkatehtaan persoonallinen patruuna. 21-32 sivut Taito615-116_s03-05.indd 4 17.12.2015 16.20. S. S. Alkuperäinen kuva liittyy artikkeliin Kadi Pajupuusta. TuTuSTu porvoolaiseen Latimeriayritykseen. tarmo thorStrömin PitSitatuointi koriSti kanSaneduStaja kriStiina SaloSen käSivartta itSenäiSyySPäivänä. 54. 6 Saapuneet 7 Ilun tutka 8 Juuri nyt: Kaupassa verkossa 10 Muistiinpanoja vahvoista naisista 12 Kirjat 14 Alustaja: Quo vadis tilkkuilu
TuTusTu helppoon kuvasiirto tekniikkaan. 70 TapahTuma sivuilTa 102– 103 löydät tuoreet näyttelytiedot. S. 80 61 sukka yhdellä neulalla 66 koukutut lapaset 68 kirjopolku-matto 70 Veikeät villaneuleet talveen 76 Hupullinen neulejakku 80 raitapalloasusteet 82 anna-lapaset 85 siirretään kuvia B e a d a k in n a r in e n la T iM e r ia Taito615-116_s03-05.indd 5 17.12.2015 18.27. S. s. 85 raitaa, palloja ja mustavalKoinen väritys – ihanat ja pirteät talviasusteet! liisa korHo nen jo H a n n a a y d e M ir s. 93 M a r ja T Ta H ie Ta n ie M i Keltaoranssi tasKujumpperi on lopputalven aurinKo. neulo jumpperin seuraKsi hausKa huppuKauluri. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 5 käsillä T e k s T iil iT e o ll is u u s lopussa 86 Taitotiski – kauniiden asioiden kauppa 87 Svenska sidor 93 Taito world: Pellestrinan viimeinen nyplääjä 96 Taito world: kadi Pajupuu – innovaattori Tallinasta 102 Tapahtumat 106 Ystäväkirja: ilona korhonen ToimiTTaja Marjatta Hietaniemi löysi Venetsian Pellestrinan viimeisen nyplääjän
Voin kyllä allekirjoittaa sen todeksi. Tänä vuonna linnassa juhli ainakin kaksi naista, jotka molemmat olivat saaneet somistautua pitsiin. Juhlapuvun suunnittelu lähti Hannulan ja Thorströmin ajatuksesta luoda nypläHans leHtinen rauMalaisen Kristiina Salosen käsivartta koristeli ”pitsitatuointi”. Mieheni sai aivoinfarktin kesällä, ja oikea puoli halvaantui, joten nyt opetellaan, miten tästä jatketaan. Tajusin vasta jälkeenpäin, että aloin äkkiä ompelemaan öiseen aikaan, kun mieheni nukkui. Eihän se paranna ketään, mutta se on auttanut, kun saa tehdä käsillä ja tulee kaunista jälkeä. Terveisin BriiTTa VarKautelaisen kansanedustajan Matti Semin puoliso Seija Semi oli pukeutunut siniseen iltapukuun, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi vaatesuunnittelija Anna-Kaarina Kalliokoski. voit kommentoida mitä tahansa alaan liittyvää asiaa tai ilmiötä. VarKautelainen Seija Semi pukeutui uniikkiin juhla-asuun, jota koristivat pitsit. Hannula ja Thorström jatkavat työskentelyä yhdessä Kiaru-tuotemerkillään. voit kirJoittaa nimimerkillä, mutta laitathan mukaan kuitenkin nimesi Ja osoitteesi. www.taito.fi toimitus@taito.fi Toivoisitko Taito-lehteen juttua jostain erityisestä käsityötekniikasta, materiaalista tai kädentaitajasta. Nyt on syntynyt lapsen lapselle jo viisi paitaa ja parit housut. Käsillä tekemisen ja onnistumisen ilo ovat oikeasti tärkeitä asioita, kuten myös se, että uskaltaa niistä nauttia. lukijan toive Taito615-116_s06-13.indd 6 17.12.2015 15.44. Pukua koristavat silkkilangasta käsinnyplätyt pitsisomisteet on suunnitellut ja nyplännyt korualan artesaaniksi opiskeleva Laura Rosenberg. Vuoden 2011 puvun suunnitteli puvustaja Erika Turunen. toimitus valitsee parhaat kommentit Julkaistaviksi, Ja rakentavimman mielipiteen esittäJä palkitaan yllätyspalkinnolla. Mylène Meursault ja Mikko keinonen Myös raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen sai pukeutua pitsiin. tyllä pitsillä tatuoinnin näköistä pintaa. Kuvioaiheet on otettu raumalaiselle sopivasta merimiesten maailmasta: pitsistä löytyvät muun muassa ankkuri, merenneito ja vapaana liitelevä lintu. Pukuun on käytetty Salosen vuoden 2011 linnanjuhlapuvun hamekangasta. Tarkemmin ottaen ”pitsitatuointiin”. Puvussa nyplätty pitsi alkaa oikean käden ranteesta korumaisesti ja peittää käsivarren. Kuten kirjoitit, ne ovat pieniä asioita maailmankaikkeudessa mutta yksilötasolla tosi merkittäviä. pitSiä linnaSSa Itsenäisyyspäivä tuli ja meni mutta hehkutetaan vielä hetki pukujen puolesta. 6 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Saapuneet Jatka keskustelua lähettämällä terveisesi osoitteeseen: toimitus@taito.fi. Kiaru julkistaa keväällä ensimmäiset vaatteensa, joihin on yhdistetty pitsiä. Kiitos ajanKohtaisesta pääKirjoituKsesta (Taito 5/15). Myös asun korut ovat pitsistä ja hopeasta nyplättyjä uniikkikoruja. Oli sitten nuori, maahanmuuttaja tai tällainen 67-vuotias mummu. Voi kunpa pointtisi, että mennään ihmisyys edellä, toteutuisi eikä tartuttaisi lillukanvarsiin. Salosen puvun takaa löytyvät muotoilija Laura Hannula sekä pitsitaiteilija Tarmo Thorström
TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 7 Tällä palstalla lankakauppias ja kansanmuusikko Ilona ”Ilu” Korhonen tutkailee maailman tuulia. kasityokortteli.fi/yritykset/ katjas-coffee-sack www.facebook.com/Katjan.Kahvisakkituotteet Paperi on arki päiväisyydessään yllättävä materiaali: kova ja pehmeä samaan aikaan sekä kaikissa variaatioissaan yllättävän monikasvoinen. www.jannasyvanoja.com JannaSyvänojan veistos Before Blossom I P r o H a t é vanHat sisalja juuttikankaiset kahvisäkit uusiokäytössä. Esimerkiksi kartoista, luetteloista ja sanakirjoista. www.handu.fi Ilun tutka Ei aivan paperia, mutta ei aivan kangastakaan! Katja Laitikasin puoti Katjas Coffee Sack tuottaa yksilöllisiä käyttöja sisustustuotteita vanhoista sisalja juuttikankaisista kahvisäkeistä. Kauppa itsessään on näkemisen ja kokemisen arvoinen – mikä ihana levähdyspaikkavaihtoehto tusinahuoltamoille! www.paperivalo.fi KangasalalainEn Maheka valmistaa koruja ja piensisustustuotteita, joihin on käytetty ullakoiden aarteita eli aitoja vanhoja vintagetapetteja 1950–1970-luvuilta. JokapäIväInen paperImme KirKKautta talven pimeyteen tuovat Paperivalon käsintehdyt paperilyhdyt, joissa leikkivät pohjoinen valo ja varjo. Taito615-116_s06-13.indd 7 17.12.2015 15.41. Malliston pääväri on valkoinen kuvaten lunta sekä yöttömiä kesäöitä. Mahekan lieriömäsiet hatturasiat tuovat tuulahduksen mummilaa ja vanhaa aikaa, mutta graafisina ja eleettöminä ne sopivat yhtä hyvin myös moderniin sisustukseen. Syvänojan tuohityöt ovat myös tutustumisen arvoisia: niissä näkyvät perinteisen tuohityön pitkä historia, mutta modernin maailman visiot. Janna Syvänojan töitä on nähtävillä erilaisissa näyttelyissä ja kokoelmissa eri puolilla maailmaa. Kekseliäs uutuustuote, tapettikuvioinen palapeli, sai huomiota marraskuisilla Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella, sillä se tuli valituksi messujen uutuustuotekilpailun finalistiksi. Valikoimassa on mattoja, kasseja, pannumyssyjä, kaitaliinoja, lattiatyynyjä ja sesonkituotteita. Yrityksen kauppa, Paperivalo shop, sijaitsee Tornion Karungissa Levinja Ylläksen-matkaajien ajoreitin varrella. Vesileiman avulla aikaansaadut kuviot, tarinat ja viestit kuultavat kauniisti valossa. maheka.mycashflow.fi HElsinKiläisEn kuvataiteilijan ja muotoilijan Janna Syvänojan hengästyttävän herkät ja puhuttelevat paperitaideteokset, veistokset sekä korut on valmistettu painetusta paperista kaikissa muodoissaan. Sirpa Kivilompolon torniolaisessa studiossa valmistetaan käsin paperia, josta muotoillaan muun muassa valaisimia, lyhtyjä, onnittelukortteja sekä tuhkauurnia
Teimme osaan niistä shoppailukierroksen. www.kettukarkkishop.fi se näyTTää puiselta kuksalta, muttei sitä ole. ”Kuksat” ovat siis kevyitä ja kestäviä, konepestäviä astioita. Käsintehtyä tyynynpäällistä on valmistettu rajoitettu erä, ja sen kuvioitu puoli on aitoa silkkiä ja kääntöpuoli sammaleenvihreää pellavaa. www.taitoshop.fi Emalipuun puinen saippuakuppi on yksin kertaisuudessaan valloittava. www.finnishdesignshop.fi sisusTusToimiTTaja Maire Haarla perusti Kettukarkki SHOP -verkkokaupan vuosi sitten. www.taitaentehty.fi www.kauneve.com Suomalaisia verkkokauppoja, jotka myyvät käsityötä ja designia on kymmeniä. www.taitoshop.fi Taito615-116_s06-13.indd 8 17.12.2015 15.42. Kaupassa verKossa Suomen tunnetuin kuvittaja taitaa olla tätä nykyään Klaus Haapaniemi, eikä ihme. Kuppi on käsin sorvattu Keski Suomen alueen eri puulajeista. Tässä kiinnostavia talvilöytöjä. Tuotteet ovat kaikki luontoystävällisiä ja kierrätettäviä. Huivissa on kahta erilevyistä raidoitusta, ja huivin toinen pää on pirteästi turkoosi. Suti on valmistettu tummasta ja karkeasta kasvikuidusta, arengasta. Iris Hantverkin kahvallinen tyylikäs juuriharja sopii tehokkaaseen puhdistukseen – lattian pesuun, kylpyhuoneen lattian ja seinäpintojen hankaamiseen, matto pesuun ja ammeen pesemiseen. Kaupan valikoima on tarkkaan harkittu: myyntiin pääsevät vain sellaiset tuotteet, joita Haarla suostuu itsekin käyttämään kotonaan. 8 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Juuri nyt TeksTi Tiina aalTo Tuusulalaisen neulevalmistaja Kauneven luomumerinovillainen raitahuivi on kevättalven piristys. Pheasants and Rhubarbs -tyynynpäällistä koristavat värikkäät fasaanit ja kauniit raparperit. Kupilka-nimi juontaa juurensa Karjalaan, ja siksi sen koristeeksi sopivatkin hyvin karjala laiset elämänpuu ja kukkilintu-kuviot. Jokaisesta myydystä harjasta Humble Brush lahjoittaa yhden harjan kehitysapuun. Harja on valmistettu näkö vammaisten käsityönä Ruotsissa. Kaupassa myydään turkkilaisten hamam-pyyhkeiden lisäksi puuharjoja, nestesaippuoita, keittiötekstiilejä sekä siivousaineita. Musta ripustus lenkillinen patasuti toimii myös keittiön kaunistuksena. Hammasharjan varsi on kokonaan biohajoavaa, kestävästi viljeltyä bambua. KUPILKA-tuotteet valmistetaan ympäristöystävällisestä Kareline-luonnonkuitu komposiitista. Sudin valmistajana on Sokeva. Harjasten materiaali kompostoituu parissa vuodessa jättämättä minkäänlaisia toksiineja jälkeensä. Humble Brush -hammas harjojen harjakset ovat testatusti BPA (bisphenoli-A) vapaita
klo 16–18: Neliöt, 1–9 ruutua to 21.1. Omat lempivärit (tussit/ puuvärit) ja koukku (3,5–5) mukaan! Siiraa nurkilla Tammikuussa Helsingin CraftCornerissa esitellään ensimmäistä kertaa käsityökirjailija-bloggari Virpi Siiran töitä laajana näyttelynä. Sen myönsi Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunta ja Pirkanmaan Taikalamppu-lastenkulttuuriverkosto. www.taitoshop.fi Ebba Masalinin opetustaulujen ympärille suunniteltu tuoteperhe on taas kasvanut. Mukana on myös uusia julkaisemattomia töitä. lampun henki -palkinto näpSä-käSityö-koululle la 9.1. tammikuuN aikana Siira vetää myös muutamia työpajoja. PalkiNNoN jakotilai suudEssa Tampereen raatihuoneella vasemmalta Näpsän Marja-Leena Seilo, Miisu Toukomaa ja Marja Mäkelä. www.taitopirkanmaa.fi tamPErElaiNEN Näpsä-käsityökoulu juhli vuonna 2015 kahdestakin syystä: se täytti 25 vuotta ja pokkasi Lampun henki -palkinnon. www.taitoshop.fi NäPsäkäsityökoulu on käsityön taiteen perus opetusta antava oppilaitos, joka toimii Pirkanmaalla 11 kunnan alueella. klo 12–14: Kukkaympyrät, kokonaiset ja puolikkaat to 14.1. klo 16–18: Mandalat Iki-ihanaa laamapaitaa saa nyt myös mustana. Taidekaari kulttuurikasvatus ohjelmaan kuuluvat työpajat ovat Näpsän vakiintunutta vuosittain toistuvaa toimintaa. Palkinnon myöntämisen perusteluissa mainittiin muun muassa, että Näpsä-käsityökoulu tarjoaa onnistumisen kokemuksia laajalle joukolle pirkanmaalaisia. Näpsäkäsityökoulua ylläpitää Taito Pirkanmaa ry. Tuttuja kasviaiheita löytyy nyt myös peltipurkeista. www.taitoshop.fi Näytillä on teoksia hänen Oma koppa ympyrä ja Oma koppa neliö -kirjoista. Juuri nyt Paola Suhosen eläinkuviot istuvat tyttömäisesti tässä merinovillaisessa mekossa. omA KOPPA CraftCorner, Eteläesplanadi 4, Hki Avoinna ma–pe 10–16 5.1.–30.1. Näpsäkäsityökoulu tekee laajasti yhteistyötä alueen muiden lasten kulttuuritoimi joiden kanssa, esim. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 9 Taito615-116_s06-13.indd 9 17.12.2015 15.42
Saxelinin ottamassa kuvassa työkoululaiset ovat kutomassa ja kehräämässä. o. C. Kirjan kansikuvassa Fredrika istuu keskellä. inka-Maria Laitilan kirjoittama Fredrika kertoo hämeenlinnalaisen työkoulun perustajan, Fredrika Wetterhoffin elämästä. Inka-Maria Laitilan kirjoittama elämän kerta kuvaa Fredrika Wetterhoffia ihmisenä hänen kirjeidensä kautta. Kun hän palasi opiskelureissuiltaan Euroopasta 1885, hän perusti Hämeenlinnaan yksityisen työkoulun, jonka tehtävänä oli tarjota Fredrika inka-Maria Laitila Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 2015 käsityöalan koulutusta vähäosaisille naisille. 10 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Kirjat Muistiinpanoja vahvoista naisista Wetterhoffin historiaa ei voi mitenkään selittää ilman, että selittää jotakin Fredrika Wetterhoffista. 1860-luvun nälkävuodet havahduttivat säätyläistytön ja maailmaa nähneen naisen köyhien asemaan Suomessa. Taito615-116_s06-13.indd 10 17.12.2015 15.42. Tästä ajatuksesta syntyi vuosien saatossa Suomen tunnetuin käsityöoppilaitos. Alkuvuonna on aikaa muistella naisia, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen käsityökulttuuriin
Kirjan sivuilta löytyy myös monia muita käsityökulttuuriin ja sen opetukseen vaikuttaneita henkilöitä, erityisesti naisia. teensa muutoksista ”Damastin traditio ja innovaatio. Luvassa on esittelyjä kirkko-, taide-, sisustusja teollisista tekstiileistä, joita Jung kudotutti Tampellassa. Dora Jung 110 vuotta – 110 teosta käsillä eletty elämä on yli 300-sivuinen teos, joka kertoo muun muassa siitä, miten Suomeen saatiin syntymään uusi tieteenala. Professori Pirkko Anttila kuvattuna 80-vuotisjuhlaseminaarissaan. katoamattomuus (1946) oli tärkeä tekstiili Dora Jungille. Tekstiilitaiteilija Dora Jungin toiminta ja damastien erityisyys”. Hän sai jälleen pitkän materiaalipulan jälkeen värillisiä lankoja ja samalla hän uudisti damastia pujottelemalla värikudetta riikinkukon sulkiin ja ripusti damastin seinälle. Sen kunniaksi yliopistolehtori Päivi Fernström esittelee vuoden ajan blogissaan Dora Jungin rakastetuimpia ja merkityksellisimpiä tekstiileitä. Anttila on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä vaikuttaja käsityökulttuurin ja erityisesti opetuksen saralla. Luonnollisesti hän oli myös ensimmäinen tieteenalan professori Helsingin yliopistolla. http://blogs.helsinki.fi/ dorajung110 TAiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 11 M a r k e tt a Lu u to n e n Taito615-116_s06-13.indd 11 17.12.2015 15.43. Fernström teki väitöskirjan pari vuotta sitten Dora Jungista ja hänen damastitaiKäsillä eletty elämä Pirkko Anttila Mediapinta 2015 Prosessori Pirkko Anttilan elämäntyö käsityökulttuurin parissa on nyt kansissa. Käsillä eletty elämä perkaakin Anttilan uraa hyvin perusteellisesti. Anttilan kirjoittama teos kertoo hänen tarinansa aina lapsuuden Haminasta kouluhallituksen virkamieheksi ja lopulta yliopistoon uuden tieteenalan – käsityötieteen – perustajaksi. TeksTiiliTaiTeilija ja damastikudoksen uudistaja Dora Jung (1906–1980) täyttäisi syksyllä 16.10.2016 pyöreät 110 vuotta. Bekymmer eli Huoli on Dora Jungin omakuva vuodelta 1977. Väitöskirjasta jäi paljon tekstejä julkaisematta ja näitä teoksia nyt kuvataan ja selitetään blogissa
Walesista kotoisin oleva neulesuunnittelija Leonie Morgan uskoo buumin yhä jatkuvan: hän on kasannut kirjaansa sata erilaista isoäidinneliöohjetta. Perinnekäsitöitä Peten kanssa Eeva Välikangas-Yli-Koski Idepap 2015 Tekstiilimuotoilija Eeva Välikangas-Yli-Koski on tehnyt hauskan kirjasen lapsille. Arkinen kananmuna sopii siis myös mainiosti käsityömateriaaliksi. Mirkka Santala) Moreeni 2015 Taito615-116_s06-13.indd 12 17.12.2015 15.43. Koti koreaksi metsän aarteilla on näpsä ja helppolukuinen opaskirja kymmeniin erilaisiin kodinsisustusesineisiin. Sympaattiset puuporot löytyvät Koti koreaksi metsän aarteilla -kirjasta. Kat Hartmannin teos on hyvä perusteos erilaisista makrameesolmuista sekä ideoista, miten monessa tuotteessa tekniikkaa voi käyttää. Isoäidinneliöt ovat olleet jo monen vuoden ajan virkkaajien suosiossa. Siitä kertoo muun muassa nyt ilmestynyt kirja, joka opastaa, miten ikivanhasta munankuoritekniikasta voi valmistaa upeita mosaiikkituotteita. Munankuorimosaiikki Pirkko Kuusela ja Sirpa Eloranta Moreeni 2015 Käsityön kentällä ei tänä päivänä jätetä yhtään ”kiveä” kääntämättä. 100 isoäidinneliötä Leonie Morgan (Suom. Siinä opastetaan tarinoiden ja värikkäiden kuvien kautta lapsia tutustumaan erilaisiin perinnetekniikoihin, kuten fransujen solmintaan, punontatöihin sekä esimerkiksi pirtanauhatekniikkaan. Hanna Kolari) Moreeni 2015 Viime aikoina makrameetekniikka on ollut suuressa suosiossa maailmalla. MunankuoriMosaiikilla voi koristella vaikkapa pieniä rasioita. 12 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Kirjat koonnut Tiina aalTo On mistä valita Koti koreaksi metsän aarteilla Jenni Peltonen Metsäkustannus 2015 Luonnosta saatavat materiaalit ovat aina kiinnostaneet käsityön tekijöitä. Makramee Kat Hartmann (Suom
lusiKasta syntyy kauniita ja herkkiä riipuksia. Tekstiilit kodin kaunistaa Elsa Silpala Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 130-vuotisjuhliaan vuonna 2015 juhlinut Wetterhoff on saanut uuden merkkiteoksensa: kantahämäläisiä sisustustekstiilejä käsittelevän tietokirjan. Vaikka kirjassa on kuusitoista erilaista neuleohjetta sukkiin ja esimerkiksi säärystimiin, kirja käsittelee myös suomalaisen sukan historiaa sekä antaa vinkkejä perinteisten sukkien huoltoon. Kirjassa analysoidaan muun muassa tekstiilien malleja ja niiden alkuperää. Nyt hänen käsittelyssään ovat perinteiset villasukat. Perinteiset villasukat anna-Karoliina Tetri Moreeni 2015 Anna-Karoliina Tetriltä on jälleen ilmestynyt uusi käsityöalan tietokirja. Lusikasta luotua anu Lahti ja arja aalto-Viittala Paasilinna 2015 Markkinoilla on ollut jo vuosia erilaisia aterimista valmistettuja koruja. Kirja sisältää etupäässä lusikoista tehtyjä korumalleja, joita on paljon. Kristel Nyberg) Minerva 2015 Yhdysvaltalainen neulesuunnittelija Vicki Twigg on koonnut kansiin tietopläjäyksen, jossa perehdytetään lukijat kaksipuoleisten neuleiden valmistamiseen. Taito615-116_s06-13.indd 13 17.12.2015 15.43. Kirjassa ei ole kuin yhdeksän valmiin neuleen ohjetta mutta sitäkin kattavampi ”pintaneulekirjasto” sekä kaksipuoleisten neuleiden tekniikkaosio. Kääntöneuleet Vicki Twigg (Suom. Kirjassa käsitellään myös muun muassa sota-aikana käytettyjä korvikemateriaaleja. Nyt aiheesta on tehty myös kirja niille, jotka haluavat tehdä korunsa itse. Kirjassa esitellään mallien lisäksi myös erilaisia tekniikoita, raaka-ainetietoutta sekä työkalujen käyttöä. Kääntöneuleet-kirjassa esitellään muun muassa tämän Rantahiekka-huivin teko-ohje. Kirjan lähtökohtana on ollut Wetterhoffin opiskelijoiden keräämä yli sadantuhannen näytteen tekstiilikokoelma. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 13 Anna-Karoliina Tetrin sukkakirjasta löytyy ohje muun muassa tähän ihanaan jurvalaiseen sukkaan
AlustAjA TeksTi ja kuvaT Raija Manninen Quo vadis tilkkuilu. YksitYiskohta Jane Burch Cohranin Kasvot 1 -teoksesta YleisnäkYmä näyttelyyn, etualalla Dinah Sargeantin nukkeveistos. Eikö käsityötä voitaisi arvioida käsityön omilla argumenteilla. 14 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Taito615-116_s14-106.indd 14 17.12.2015 15.50
Mazlocmin Anteeksiannon hengessä -teoksesta YksitYiskohta Dinah Sargeantin Ohikiitävä ajatus -teoksesta 15 Taito615-116_s14-106.indd 15 17.12.2015 15.51. Eikö käsityötä voitaisi arvioida käsityön omilla argumenteilla. Kuraattorit olivat valinnoissa huomioineet tilkkutaiteen erilaiset ilmaisukeinot ja kuvataiteellisen kiinnostavuuden. Miten käsityötä pitäisi esittää. V iime kesänä Oulun taidemuseossa nähtiin amerikkalaista nykytilkkutaidetta esittelevä Quilt Visions -näyttely. Voidaanko sitä esitellä gallerioissa, ja jos voidaan, niin lähestytäänkö sitä taiteena vai ei. Suomessa tilkkutaiteilijoita on muutama ja hekin jo keskiiän ylittäneitä samoin kuin olivat amerikkalaiset tilkkutaiteilijat. Ripustus oli väljä ja mahdollisti teosten keskinäisen vuoropuhelun. Olisiko tähän samaan päästy aitassa tai navetanvintillä. Tilkkutöiden harrastajia on kyllä, mutta monet nuorimmatkin ovat yli 50-vuotiai ta. Nämä taideteokset olisivat kyllä pärjänneet missä vain. Mukana oli myös yksi miestilkkutaiteilija Joe Cunningham, jonka työt olivat piirrosmaisia. Töitä oli kahdeksalta ansioituneelta ja ajankohtaiselta amerikkalaiselta tekstiilitaiteilijalta: Jane Burch Cochran , Joe Cunningham , Judith Larzelere , Linda Levin , Paula Nadelstern , Carolyn L. Quilt Visions -näyttelyn taiteilijoilla on pitkä ura nykytilkkutaiteen aktiivisina tekijöinä, opettajina, kirjoittajina ja näyttelyorganisaattoreina. Joe Cunninghamin Oma kuva YksitYiskohta Carolyn L. Kollaasitekniikkaa edusti Jane Burch Cochran. Kankaan manipuloinnissa lähinnä perinteistä kuvataidetta oli Dinah Sargeant, joka maalaa ensin kankaan ja etsii sitten muotoja ja hahmoja maalauksesta ja rakentaa tarinan. N äyttely herätti kysymään: Minne menet tilkkutaide maailmalla ja Suomessa. Mustavalkoisuus vahvisti hänen viestiään naisten ja mustien asemasta valkoisen miehen maailmassa. Käy jättämässä kommenttisi toimitus@taito.fi keveistoksiaan. Tilkkutaide on moniulotteista, ja voisikin sanoa, että se on kankaan monipuolista manipulointia. Hän yhdistää töihinsä kollektiivisia symboleja ja hyödyntää vanhoja vaatekappaleita, nappeja, siirtokuvia ja muovinpalasia. Mazloomi , Heather Pregger ja Dinah Sargeant . Kuoleeko tilkkuilu ja tilkkutaide sukupuuttoon, kun niitä ei opeteta nuorille. Esillä oli myös hänen nukMinkälaisia ajatuksia artikkeli sinussa herätti. Mazloomin työt, jotka edustivat afroamerikkalaista tilkkutyötraditiota. Miksi käsityötä yleensä arvioidaan ikään kuin taideteoksina, eikö sillä voisi olla ihan oma kategoriansa. T aidemuseon valkoiset ja avarat tilat antoivat hulppeat puitteet tilkkuteoksille. Näyttelyn olivat koonneet oululainen tekstiilitaiteilija, tekstiilityönopettaja Vuokko Isaksson ja taidemuseon amanuenssi Elina Vieru . T ilkkutyöt ja -taide mielletään yleensä värikkääksi, mutta voi se olla myös vähäväristä tai mustavalkoista. Tilkkuilu on kuulunut käsityön maailmaan, ja käsityön esittämisen paikat ovat yleensä muualla kuin taidemuseon valkoisessa kuutiossa. Puhuttelevia olivat Carolyn L. Amerikassakaan ei tilkkutaide elätä vaan taiteilijoiden on tehtävä samalla muun muassa opetustyötä, julkaistava kirjoja sekä luennoitava. Niinhän tavallaan on perinteinen maalaustaidekin, valkoinen pohja muutetaan muuksi ilmaisun vaatimalla tavalla
Käytännössä 14 vuotta Suomessa asuneen Ilvesmäen arki on tänä päivänä sekoitus thaimaalaisuutta ja suomalaisuutta. Seuraavaksi pidän kurssin kulttuurikeskus Caisassa. Tarjolla on currykalaa, haudutettuja vihanneksia, riisiä ja niin kauniiksi kukiksi vuoltuja perunoita, että niitä ei meinaa raaskia syödä. – Olen opettanut vihannesten koristeleikkausta myös muille. Ja pitää huolen siitä, että lautasilta löytyy kauneutta. – Osasin vuolla kasviksista ruusuja jo pikkutyttönä, äitini opetti, Ilvesmäki kertoo. H elsingin Oulunkylässä asuva Porntipa Ilvesmäki käyttäytyy emäntänä ylitsevuotavan ystävällisesti. KasvoKKain TeksTi LeiLa itkonen kuvaT Sami PerttiLä Juurillaan moniKulttuurisuudessa Käsityöt ovat iso osa Thaimaasta Suomeen kotoutuneen Porntipa Ilvesmäen identiteettiä. Virkattuja laukkuja syntyy samalla, kun Ilvesmäki katsoo elokuvia. Suomeen Etälä-Thaimaasta kotoisin oleva nainen muutti nelikymppisenä. Vieraat hän kestitsee aina thaimaalaiseen tapaan. 16 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Taito615-116_s14-106.indd 16 17.12.2015 15.51. Hän olettaa automaattisesti, että vieraat jäävät kyläpaikkaan myös lounaalle. – Suomalainen mieheni haluaisi, että teen aina thairuokaa
TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 17 Taito615-116_s14-106.indd 17 17.12.2015 15.51. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 17 PorntiPa Ilvesmäki tekee käsillään melkein kaikkea. Useat Ilvesmäen tekemät huivit ovat samalla koruja. Vapaaehtoistyöntekijänä taas olen muun muassa tehnyt jalkahoitoja vanhuksille. – Minä olen meidän perheessämme se, joka korjaa kaiken
Caisan luottonaisiin hän on kuulunut jo yli kymmenen vuotta. Tänäänkin Ilvesmäellä on itse tehty mekko yllään. Käsitöistä Ilvesmäki on pitänyt paussia oikeastaan vain kerran elämänsä aikana. Ravintoloitsijaäidin tytär kokkasi kotona aina silloin, kun äiti laittoi ruokaa ravintolassa. V uonna 2014 Ilvesmäki julkaisi elämästään ja Suomeen kotoutumisestaan kertovan The Foreign in-law (ulkomaalainen miniä) -kirjan. – Tein itselleni vaatteita jo ennen kouluikää. A hkera Ilvesmäki on ollut lapsesta saakka. – Meillä ei ollut juuri varaa leluihin, joten äitini teki kaikennäköistä itse. 18 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 PorntiPa Ilvesmäen uusin taidonnäyte, bonsaipuu, vaati tekijältään tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Lokakuussa monitoiminainen pääsi pokkaamaan Caisassa järjestetyssä Golden Women Awards -gaalassa myös mieluisan tunnustuksen: Naiset Luotu Menestykseen -yhdistys (WODESS) palkitsi hänet vuoden 2015 luovan visionäärin palkinnolla. Äidin kotona ollessa Porntipa halusi oppia tältä käsitöitä. – Olen välillä nauranut, että mitä jos kutsuisitte minun sijastani jonkun toisen esiintyjän. Taito615-116_s14-106.indd 18 17.12.2015 15.52. Porntipa alkoi myös virkata ja ommella äitinsä vanavedessä. – Suomeen muutettuani ja lasten synnyttyä en oikein ennättänyt tehdä käsitöitä, hän perustelee. Puskaradion kautta Ilvesmäkeä kutsutaan opettamaan ja esitelmöimään myös Helsingin ulkopuolelle. Kulttuurikeskus Caisassa, jota hän nimittää Suomen kakkoskodikseen, Ilvesmäki on esiintynyt niin laulaen, tanssien, puheita pitäen kuin myös käsitöidensä kautta. Lopuksi äiti vain maalasi lelut. Paperista syntyi niin lennokkeja, pikkueläimiä kuin kukkiakin. Myös henkarissa juhlaa odottava, turkoosinsininen silkkiasu on hänen itse suunnittelemansa ja ompelemansa
TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 19 EnnEn kaivertamista Ilvesmäki käyttää saippuaa hetken mikroaaltouunissa. » VoisiVatkohan käsityöpajat helpottaa Viime aikoina suomeen tulleiden maahanmuuttajanaisten kotoutumista?» Taito615-116_s14-106.indd 19 17.12.2015 15.52
Ilvesmäkeä kiinnostavat niin suomalaiset kuin muidenkin maiden käsityötraditiot. – Ulkomaisessa ravintolassa oli helppo olla opettelematta kieltä, eihän muu henkilökuntakaan puhunut suomea. Kolmen lapsen äiti kokee pääsevänsä irti arkirutiineista käsitöitä tehdessään. Helsingissä Ilvesmäki on työskennellyt etupäässä kiinalaisravintoloiden kokkina, vaikka hänellä on kotimaastaan niin ravintoalan koulutus kuin käsityökoulun tutkintokin. K äsityökursseja vetäessään Ilvesmäki pärjää englannin kielellä. Minun ei tarvitse riidellä lasten tai miehen kanssa. Marimekko-fani Ilvesmäestä kehkeytyi pikkuhiljaa. Ilvesmäki on sitä mieltä, että hänellä ei ole tällä hetkellä juurikaan valmiita taidonnäytteitä, mutta vieraan silmin tilanne näyttää toiselta. – Minulla sattui olemaan Unikko-serviettejä ja mietin, että niitä voisi käyttää muutenkin kuin kahvipöydässä. Aina ei tarvita edes yhteistä kieltä vaan tekeminen yhdistää. Ilvesmäki puhuu lämmöllä viime keväänä eri puolilla Helsinkiä kiertäneestä näyttelystä, jossa esillä oli niin hänen thaimaalaisvaikutteisia käsitöitään kuin monen muun kulttuurien edustajien osaamista. – Olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa värien käyttö on kovin vähäistä, pukeutumisessakin kun käytetään niin hirveän paljon harmaata, ruskeaa ja mustaa. Omaa 13-vuotiasta tytärtään hän ei ole saanut hurahtamaan käsitöihin – ainakaan tähän mennessä. Taito615-116_s14-106.indd 20 17.12.2015 15.52. Samassa yhteydessä Ilvesmäki pahoittelee sitä, että hänen suomen kielen opiskelunsa on jäänyt kesken. Kulttuurikeskus Caisan koordinoiman näyttelyn nimikin kuvasi sitä, kuinka naiset voivat kommunikoida keskenään taiteen ja käsityöläisyyden kautta. – Voisivatkohan käsityöpajat helpottaa viime aikoina Suomeen tulleiden maahanmuuttajanaisten kotoutumista, Ilvesmäki pohtii. Esimerkiksi laukkuja löytyy sekä virkkaamalla että kierrätysmateriaaleista tehtyinä. – Marimekko on nykyisin suosittu myös Thaimaassa. – Vaikea sanoa, kuinka paljon teen käsitöitä vapaa-ajallani. – Ystävät ovat tilanneet minulta Aku Ankka -lehdistä tehtyjä kirjekuorilaukkuja, joten niitä ei ole yhtään jäljellä. Ainakin minulla on aina jotain käsissäni elokuvia katsoessani. Isoa virkattua laukkua Ilvesmäki saattaa tehdä kuukauden – tai pari päivää, jos hänellä ei ole samanaikaisesti monta muuta projektia työn alla. – Kyllä minä olen varmasti rauhallisempi ihminen, kun saan tehdä kaikenlaista käsilläni. Käsityöläisenä ulkomaalaistaustaisen Ilvesmäen olisi ollut todennäköisesti vaikeampi työllistyä kuin ravintola-alan ammattilaisena. S uomalaiseen muotokieleen tottuminen otti aikansa. 20 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 ThaiTyylisiä nukkeja ja päivänvarjoja pienoiskoossa Ilvesmäki on myynyt kesätoreilla. – Mutta someen tyttäreni haluaa kuvata kaiken, mitä minä teen. – Suomalainen käsityöosaaminen on korkealuokkaista, mutta suomalaisen työn hinta, huh. Haastattelijalle Ilvesmäki näyttää esimerkin: niin hänen omaan käyttöönsä tekemän pikkulaukun kuin sokerija suolasirottimenkin kuosi on Unikkoa. ilvesmäki suosii materiaalien uusiokäyttöä ja korostaa, ettei käsitöiden tarvitse olla kallis harrastus. Hän suosii materiaalien uusiokäyttöä ja korostaa, että käsityöharrastuksen ei tarvitse tulla hintavaksi
Lue Anniinan tämän hetken ajatuksia asiasta. Sivu 27 teema ekotekstiilibisnes nyt TeksTi ja kuva Tiina aalTo TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 21 Kotimaisia vihreitä tuotemerkkejä – tunnetko. Sen jälkeen nimittäin pitäisi osata tehdä valintoja. Pure Waste Textiles Sivu 26 Ekologisen ja eettisen vaatteen tuotantoketju tulisi olla läpinäkyvä ja sen myötä kuluttajan tulisi voida luottaa sertifikaatteihin. Yrittäjä Anniina Nurmi perusti Nurmi-vaatemerkin tavoitteenaan yhdistää laadukas design ja vastuullisuus. Ekoa käsityöhön 28 Sivu Pikamuoti tiensä päässä Sivu 22 Seuraavalla aukeamalla Vihreät Vaatteet -sivuston Anniina Nurmi kertoo, minkälaisista valinnoista voi lähteä liikkeelle. Muotibisneksen ongelmat ovat tuttua huttua useimmille. Se, että tiedostaa ongelmat on kuitenkin vain pelkkä tietoisuus. Mutta onko näin. Rikkinäinen Muoti Green Craft -merkin huopamateriaali on suunnattu käsityön tekijöille. Vihreitä merkkejä liikkeellä 24 Sivu Taito615-116_s14-106.indd 21 17.12.2015 15.53. Valmistaja on Dafecor Oy, joka on tällä saralla edelläkävijä tekstiiliraaka-aineen uudelleenjalostajana. Tulossa Nurmi 2.0 Sivu 26 Pure Waste Textiles syntyi tarpeesta: kun tarvittavaa raaka-ainetta ei löytynyt mistään, yritys lähti kehittämään kierrätysmateriaalista kangasta itse. Ne eivät aina ole yksinkertaisia, sillä jo erilaisia sertifikaatteja on vaikka kuinka. Mistä tietää, että vaate on vastuullinen
Vaateteollisuus on yksi harvoista teollisuudenaloista, joka edelleen vaatii paljon käsityötä ja työvoimaa: jokainen vaate on voinut mennä jopa kymmenien käsien kautta, ennen kuin se löytää tiensä kaupan hyllylle. Pikamuoti tiensä Päässä Lomahairahduksia. Kovan hintapaineen alla materiaalien tuotantopaikat ja vaatteita valmistavat tehtaat laiminlyövät ympäristöä ja työntekijöitään, jotta pysyvät mukana tiukkenevassa kilpailussa. Halpaketjujen Taito615-116_s14-106.indd 22 17.12.2015 15.53. teema ekotekstiilibisnes nyt TeksTi anniina nurmi kuvaT Tiina aalTo O lemme todella lyhyessä ajassa tottuneet siihen, että vaatteen kuin vaatteen voi saada niin halpaan hintaan, ettei sitä edes kukkarossa huomaa. 22 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Ajassa ei tarvitse mennä kuin muutama vuosikymmen taaksepäin, ja viiden euron paita olisi ollut suuren suuri ihmetyksen aihe. Hieman edullisemmat hinnat eivät vielä ole tehneet vaatealasta vastuutonta, vaan se, että on lähdetty hintakilpailuun, jossa loppua ei näy. Tästä syystä työn osuus vaatteen hinnasta on aiemmin ollut suuri. Mutta globalisaation takia myös vaatteiden tuotanto on siirtynyt halvan työvoiman maihin, minkä vuoksi myös työn hinta on laskenut. Ensimmäisen pesun jälkeen se menetti värisävynsä ja ryhtinsä. Nyt nyppyyntynyt paita on niin kulahtanut, ettei siitä ole enää kierrätettäväksi eikä tuunattavaksi. Trikoopaita oli kaunis ja värikäs barcelonalaisen putiikin ikkunassa. Nyt on toisin. Mutta kenen kustannuksella nämä kertakäyttöiset hepeneet meille valmistetaan
Ehkäpä uutta ei tarvita, vaan vanhaa korjaamalla tai uudistamalla saa uudenveroista. V uoden 2016 alussa tulee voimaan uusi kaatopaikka-asetus, jonka mukaan yhtään tekstiilijätettä ei saa päätyä enää kaatopaikalle. Taito615-116_s14-106.indd 23 17.12.2015 15.53. Kirpputorien suosio on ollut kasvussa jo vuosien ajan. Suuri syy tähän on se, että kuluttajille vastuullisten valintojen tekeminen vaatekaupassa on tehty liian vaikeaksi. Jos ostaisimme vähän vähemmän mutta laadukkaampaa, olisimme jo oikealla tiellä. Se julkaiStiin paRi vuotta Sitten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Kaukoidässä voisi valmistaa tuotteita vastuullisesti. SanoiSta tekoihin Seuraavassa muutama vinkki, joiden avulla voimme viedä vaatekaappejamme vastuullisempaan suuntaan: Osta vähän ja osta laatua. Tulevaisuudessa toivottavasti saadaan aikaan tekstiilien kierrätysjärjestelmä, jossa vanhoista vaatteista saadaan raaka-ainetta uusiin vaatteisiin, eikä mitään materiaalia menisi enää hukkaan. Vaatekaapin vieminen ekologisempaan suuntaan tapahtuu askel askeleelta – ei yhdessä yössä. Lajitteluohjeet vaihtelevat kunnittain, joten tarkista tarkemmat ohjeet lajittelusta kotipaikkakuntasi jätehuollosta. Toisaalta kannattaa myös antaa omalle lempikaupalle tai vaatemerkille palautetta, että toivoisi valikoimiin vastuullisempia vaihtoehtoja. Suurimpia ongelmia tämän päivän vaateteollisuudessa on huonolaatuisen vaatteen valtava määrä. Jos vaate menee rikki, korjaa se tai vie ompelijalle korjattavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tekstiilijäte poltetaan sähköksi ja uusiolämmöksi. Vastuullinen kuluttaminen näkyy enenevissä määrin arvoissamme, muttei vielä kulutuskäyttäytymisessä. Vaateyritysten pitäisikin toimia nykyistä paljon läpinäkyvämmin, jotta voisimme tietää, missä oloissa vaatteemme on valmistettu. Tämä ei ole tehokkain tapa hyödyntää vaate, mutta paremman vaihtoehdon puutteessa vähempi paha. • Mikäli Sinua kiinnoStaa tietää eneMMän eettiSiStä vaatetuSvalinnoiSta, tutuStu Rinna SaRaMäen kiRjoittaMaan kiRjaan Hyvän Mielen vaatekaappi. Ensin kannattaa tutkailla, mitä kaikkea vaatekaapista jo löytyy. Jos haluat eroon (ehjästä) vaatteesta, lahjoita hyväntekeväisyyteen tai myy kirpparilla. Vasta viimeisenä oljenkortena, jos vaate on niin huonokuntoinen, ettei sitä voi enää käyttää, korjata tai tuunata, laita se jätteisiin. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 23 rekeissä roikkuvat vaatteet eivät siis sisällä tuotannon todellisia kustannuksia, eli niitä ympäristöhaittoja, sairastumisia ja jopa kuolemia, joita vastuuton tuotanto aiheuttaa. Valitettavasti moni vaate ei kuitenkaan kestä kierrätystä, sillä se on jo muutaman pesun jälkeen niin huonokuntoinen, ettei sitä voi enää käyttää – saatikka myydä eteenpäin. V iime vuosien aikana tietoisuus vaateteollisuuden ongelmakohdista on kasvanut. Suurien ketjujen tai tavaratalojen valikoimissa ei ole vielä paljoa ekologisia vaihtoehtoja, joten isojen sijaan kannattaa tukea pieniä vastuullisia merkkejä. Mutta vaikka se on vaikeaa, se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Yhtälailla lähellä tuotettu kuin toisella puolella maapalloa tuotettu vaate voi olla ekologinen ja eettinen
n a d i H a M M o u d a katRi laSSila TeksTi anniina nurmi teema ekotekstiilibisnes nyt Taito615-116_s14-106.indd 24 17.12.2015 15.53. Laukut valmistetaan Italiassa Clion tehtaalla ja Tallinnassa Lindanten tehtaalla. Materiaaleina merkki käyttää ainoastaan vaateteollisuuden ylijäämää, joka tulee pääosin Nansolta. Koruissa on hyödynnetty toisen käsityöyrittäjän laukkujen ja kenkien valmistuksesta ylijääviä pienempiä nahkapaloja sekä puuta käytöstä poistetuista huonekaluista. Laukkujen koruvetimet ja logot valmistetaan Suomessa ja vetoketjut tulevat Italiasta. Tuotteet suunnitellaan ja kaavoitetaan Hämeenlinnassa, neulokset painetaan Pälkäneellä ja ommellaan Hattulassa. v iiv i H u u S k a Second Chance valmistaa kuosikuvioisia naistenvaatteita. juSSi Ratilainen / lovia Sanna Rinteen naistenvaatteet valmistetaan hyödyntäen suurempien vaatevalmistajien ylijäämämateriaaleja. Ainokaisen vaatteet ja korut valmistetaan yksittäiskappaleina sekä piensarjoina käsityönä Espoossa. Tässä muutamia hyviä esimerkkejä. 24 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Vihreitä merkkejä liikkeellä Suomessakin voi tehdä vihreitä valintoja pukeutumisessa. Suurin osa käytetystä materiaalista tulee Nanson tehtaalta. Tuotteet valmistetaan Sastamalassa. Materiaaleina käytetään tarkkaan valikoituja second hand -löytöjä sekä ylijäämäkankaita ja leikkuuylijäämänahkaa. Laukkuihin erikoistunut Lovia käyttää päämateriaaleina tuotteissaan Suomesta hankittua kierrätysnahkaa, hirvennahkaa, luomulaatuista suomenlampaannahkaa ja mateennahkaa
Tekstiilit painetaan Forssassa ja valmistetaan vaatteiksi Virossa. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 25 jo n n a H ie ta la Lastenvaatteisiin erikoistunut Mainio valmistaa vaatteita ja asusteita intialaisesta GOTS-sertifoidusta luomupuuvillasta. antti aHtiluoto Mainio H e ta S a u k k o n e n anni HaRju R o o t S C u lt u R a l M o v e M e n t Purjebägit valmistavat nimensä mukaisesti laukkuja kierrätetyistä purjeista. Materiaaleina tuotteissa on käytetty GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa Turkista ja hamppua Kiinasta. Päämateriaalina merkki käyttää luomupuuvillaneulosta, jonka raaka-aine on peräisin Intiasta ja Turkista. Papu-lastevaatemerkin tuotteiden päämateriaalina on turkkilainen luomupuuvilla. MUKAVAn tuotteet valmistetaan lähituotantona Pirkanmaalla. Tuotteet valmistetaan SA8000-sertifoidussa Thai Export -tehtaassa Tirupurissa, Intiassa. Poola Katarynan vaatteiden ja asusteiden materiaalina on GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa Turkista ja suomalaisen tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleja. Kaikki Papun käyttämä luomupuuvillalanka on GOTS-sertifioitua, ja osa valmiista kankaista on GOTS-sertifioitua ja loput Öko-tex-sertifioitua. Laukkujen tärkein materiaali on kierrätyspurje, jonka lisänä tuotteissa hyödynnetään armeijan ylijäämämateriaaleja ja kulutuskestoa lisäävää vahvikekangasta sekä kotimaista nahkaa. Taito615-116_s14-106.indd 25 17.12.2015 15.53. Tuotteet valmistetaan Portugalissa. Korut valmistetaan Suomessa. Suuri osa tuotteista valmistetaan Kiinassa, ja neuletuotteet kudotaan Suomessa. Kaikki Purjebägien laukut valmistetaan käsityönä Loimaalla, Erikoislaukku Oy:n toimesta. Turkulainen Roots Cultural Movement -merkin mallisto pitää sisällään vaatteita naisille ja miehille. Tamperelaisen MUKAVAn mallisto pitää sisällään naisten vaatteita ja asusteita
kaikki kankaat ovat sataprosenttisesti kierrätettyjä. Näin pystytään säästämään merkittävä määrä niin vettä kuin kemikaalejakin, sillä uutta raakaainetta tai kankaan värjäystä ei tarvita. • Pure Waste textiles Helsinkiläinen Pure Waste Textiles sai alkunsa Costoasustemerkin materiaalitarpeesta: merkin perustajat yrittivät löytää kuitutasolla sataprosenttisesti kierrä tettyä kangasta, mutta tuloksetta. Pure Waste textiles käyttää kankaidensa raaka-aineena teollisuuden leikkuuja lankajätettä, joka on pääasiassa puuvillaa. Kolmen vuoden kehittelyn ja ideoinnin jälkeen Pure Waste textiles -yritys käynnistyi toden teolla vuonna 2013. Näin syntyi ajatus lähteä kehittelemään kierrätyskangasta itse. Pure Waste textiles myy kierrätyskankaistaan valmistettuja valmisvaatteita myös kuluttajille, mutta painottaa toimintansa kankaiden yritysmyyntiin ja alihankintaan. tällä hetkellä yrityksen materiaaleja on käytössä jo muun muassa Nurmi-merkin tuotteissa sekä seppälän ja Bille Beinon mallistoissa. ensin jäte lajitellaan värien ja laadun mukaan, jonka jälkeen se rouhitaan, vanutetaan ja kehrätään jälleen uudeksi langaksi ja siitä edelleen kudotaan tai neulotaan kankaaksi. teema ekotekstiilibisnes nyt Artikkelikoosteen on kirjoittAnut AnniinA nurmi Taito615-116_s14-106.indd 26 17.12.2015 16.43. tällä hetKellä yrityKsen kangasvalikoimissa on farkku tehtaiden leikkuujätteestä valmistettua denimkangasta kiinasta ja trikootehtaiden jätteestä valmistettuja neuloksia intiasta. 26 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Nurmi oN häNeN oma vaatemerkkiNsä. Yritys on juuri rakennuttamassa intiaan myös omaa tehdasta, jossa tulevaisuudessa pystytään valmistamaan tuote alusta loppuun: kierrätetyn raaka-aineen prosessoinnista aina valmiiksi vaatteeksi saakka
uusi nurmi 2.0 näkee päivänvalon lähitulevaisuudessa! • Perustin Nurmi-vaatemerkin vuonna 2010, sillä halusin sen kautta toteuttaa käytännössä sitä, miten laadukas design ja vastuullisuus voivat kulkea käsi kädessä. tästä syystä olen juuri laittanut merkin tauolle, jotta voin kehittää konseptista vielä entistä vahvemman ja paremman. tuotanto on lähialueella, Suomessa ja virossa. Materiaaleina käytetään vain laadukkaita ekologisia materiaaleja, kuten hamppua, luomupuuvillaa ja kierrätyskuituja. nurmi-merKille tärKeää on toimia ekologisesti ja eettisesti koko vaatteen elinkaaren osalta: tuotteet kestävät pitkään niin designinsa kuin laatunsakin puolesta. erittäin tärkeää on myös läpinäkyvyys koko tuotannon osalta, eli asikkaalle kerrotaan tuotteen matka aina raaka-aineen tuotannosta valmiiksi tuotteeksi saakka. olen oppinut viimeisen viiden vuoden aikana valtavasti, ja nyt onkin hyvät eväät hioa merkistä entistä parempi ja samalla viedä merkkiä vielä vastuullisempaan suuntaan. Taito615-116_s14-106.indd 27 17.12.2015 15.53. merKKi on toiminut vastuullisen vaatteen edelläkävijänä ja saanut hyvin näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkomaillakin, mutta vielä on parannettavaa, jotta nurmi saadaan suuren yleisön tietoisuuteen. Minimalististen vaatteiden ulkomuodon lisäksi yhtä tärkeää on se, että ne ovat mukavia päällä ja palvelevat käyttötarkoitustaan. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 27 tuloSSa nurmi 2.0 aiemmin olin kirjoittanut muista merkeistä vihreät vaatteet -blogissani ja myynyt muita ekologisia merkkejä samannimisessä verkkokaupassa, mutta halusin kokeilla käytännössä, miten itse toteuttaisin vastuullisuutta
28 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Taito615-116_s14-106.indd 28 17.12.2015 16.47. Mistä tietää, että vaate on vastuullinen. Sertifikaatteja on moneen lähtöön, ja ne ovat usein vaikeaselkoisia – jopa alan ammattilaisille. GOTS GOTS eli Global Organic Textile Standard on tae siitä, että materiaali on viljelty luonnonmukaisesti eli siinä ei ole käytetty keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita ja tuotanto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Jotta voi luottaa, että vaate on oikeasti ekologinen ja eettinen, tulisi vaatteen tuotantoketjun olla mahdollisimman läpinäkyvä. teeMa ekotekstiilibisnes nyt TeksTi AnniinA nurmi Muutama yleisesti Suomessa käytetty sertifikaatti Öko-Tex 100 Öko-Tex 100 on tuoteturvallisuus merkki, joka takaa, että valmiissa tuotteessa haitallisten kemikaalien määrä ei ole ylittänyt Öko-Tex 100:n määrittämiä rajaarvoja. Viljelijöille maksetaan vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset sekä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu paikallisten yhteisöjen elinolojen parantamiseen. 28 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Vaatetuotannon globalisaation myötä ulkopuolisen tahon antamat sertifikaatit ekologiselle ja eettiselle tuotannolle ovat kasvattaneet merkitystään. Reilun kaupan sertifikaatti kattaa puuvillan tuotannon, ei koko tuotantoketjua. Reilu kauppa Reilun kaupan sertifikaatti tukee kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa. Se mielletään vastuullisuussertifioinniksi, mutta on todellisuudessa yritysvetoinen organisaatio, joka kyllä auttaa pyrkimyksissä eettisempään tuotantoon, muttei kuitenkaan takaa tuotannon eettisyyttä. Niissä on omat hyvät puolensa, kuten esimerkiksi se, että luomupuuvilla on sertifioidusti luomutuotettua. Öko-Tex ei ole tae luomutuotannosta, mutta se kertoo siitä, että haitallisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu. GOTSsertifiointi sisältää myös laajan kriteeristön liittyen ympäristöön ja työntekijöiden hyvinvointiin. Kauppasuhteiden tulee olla pitkiä, mikä mahdollistaa tuotannon kehittämisen pitkällä aikavälillä. Suurtilojen työntekijöillä tulee olla hyvät työolosuhteet, vähintään lakien mukainen palkka ja oikeus liittyä ammattiyhdistykseen. Esimerkiksi suurin osa isoista suomalaisista vaateyrityksistä on BSCI:ssä* mukana. *BSCI: Business Social Compliance Initiative on eurooppalaisten vaateketjujen kehittämä sosiaalisen laadunvalvonnan malli. Nämä raja-arvot on jaettu neljään eri ryhmään (perusteena se, kuinka lähellä ihoa tuotetta käytetään). Mutta toisaalta taas ne voivat johtaa harhaan. Erilaisissa sertifikaateissa on kuitenkin paljon eroja, eikä ole vielä sellaista sertifikaattia, joka kattaisi koko tuotantoketjun – usein yksi sertifikaatti takaa vain pienen osan koko ketjusta. Näin ollen voidaan puhua Reilun kaupan puuvillasta valmistetusta vaatteesta, ei Reilun kaupan vaatteesta. Nyt kun emme enää voi läheltä seurata tuotanto-oloja, voimme ulkopuolisen sertifiointiorganisaation turvin luottaa siihen, että tuotanto on oikeasti ympäristöystävällistä ja eettistä myös toisella puolella maailmaa
Kuvan tossut on valmistettu huopalevystä. teema ekotekstiilibisnes nyt TeksTi ja kuvaT Tiina aalTo TuoTekuvaT Green CrafT Taito615-116_s14-106.indd 29 17.12.2015 15.53. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 29 ekoa käsityöhön Ylijäämätekstiileistä valmistetaan nyt myös materiaaleja, jotka on kehitelty käsityökäyttöön. Green Craft -materiaalia on saatavana muun muassa huopanauhoina sekä huopalevyinä
Viime syksynä lanseerattu kierrätyshuopa on tästä yksi esimerkki. – Tehtaalle saapuva raaka-aine lajitellaan, silputaan tilkuksi ja murskataan. 30 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 K un puhutaan kierrätyksen ja käsityön yhdistämisestä, tarkoitetaan sillä usein erilaisista roskaja jämämateriaaleista tehtyjä esineitä. Nyt kierrätystekstiilivalikoima laajenee, sillä suomalainen Dafecor Oy on kehittänyt Green Craft -tavaramerkille materiaaleja, joissa hyödynnetään kotimaista ylijäämäja poistotekstiiliä. Erityisen karkeakuituiTaito615-116_s14-106.indd 30 17.12.2015 15.53. H än on nainen Green Craftin takana. Nyt keväällä kurssivalikoima laajenee myös valtakunnallisiin malleihin. Oikeastaan se on loogistakin, sillä käsityökäyttöön ei juurikaan ole tarjolla materiaalia, joka itsessään olisi kierrätetty. Sen jälkeen se revitään uudelleen kuiduksi, josta muokataan erilaisia huopalevyjä käyttötarkoituksen mukaan. – Uusiokuitua voidaan tehdä periaatteessa kaikenlaisista tekstiileistä, joista on poistettu kovat osat, kuten napit ja vetoketjut. Green Craft -tavaramerkin avulla halutaan viestiä vastuullisesta toiminnasta kuluttajille, sillä tavaramerkin materiaalit on valmistettu kierrätystekstiilistä, kuten tekstiiliteollisuuden ylijäämätekstiileistä ja kotitalouksien poistotekstiileistä. Green Craft -kierrätyshuopalevyt ja -nauhat ovat saaneet positiivisen palautteen tekijöiltä jo syksyn kursseilla ja työpajoissa. – En puhu mielelläni materiaaleistamme tekstiilijätteenä, sillä esimerkiksi meille saapuvat ylijäämämateriaalit ovat hyödynnettävää raaka-ainetta, eivät jätettä, muotoilija Taina Saha kertoo
Tämä ominaisuus tekee kierrätystekstiilistä kiehtovaa käsityökäyttöön. Kierrätyshuopa on aina uniikkia, koska mikään tuotantoerä ei ole täysin samanlainen. Taito615-116_s14-106.indd 31 17.12.2015 15.55. Valmistimme pienen erän joulunpunaista, vauvanpehmoista villahuopaa, mutta halutun värin saaminen edellytti pitkää lajitteluja varastointiaikaa. nen ja venyvä tekstiili saattaa myös aiheuttaa ongelmia, mutta pääsääntöisesti kaikenlainen materiaali käy. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 31 Taina Saha kurkistaa silputtujen tilkkujen takaa. Riittävä määrä haluttua väriä mahdollistaa myös tuotannossa yksilölliset ratkaisut. – Materiaalien sävyihin voidaan vaikuttaa lajitteluvaiheessa. Näistä tilkuista syntyy Green Craft -kierrätyshuopaa, kuten alla olevista kuvista näkyy. Materiaaleissa näkyviä kuitujen sävyjä voi korostaa monin eri käsityötekniikoin, ja harmaasävyiset huovat toimivat hyvänä taustana monille väreille. Kierrätyshuopa on aina uniiKKia, KosKa miKään tuotantoerä ei ole samanlainen
T aitoyhdistyksissä järjestetään Green Craft -kursseja, joilla voi valmistaa muun muassa kierrätyshuopamateriaaleista erilaisia kodin käyttöesineitä ja asusteita. – Green Craft -materiaalien jälleenmyyjinä toimivat taitoyhdistykset. Ja nyt yritys siis tuottaa myös käsityöja designkäyttöön materiaaleja, joita voidaan hyödyntää monin eri tavoin pinta-, pohjatai täytemateriaalina. Keräyksen myötä toivomme saavamme materiaalia, joka voidaan erotella värin ja materiaalikoostumuksen mukaan. Kauniit kuvioneuleet voidaan myös hyödyntää vaikka käsityökursseilla, ennen kuin ne tulevat meille jatkojalostettavaksi. Taito615-116_s14-106.indd 32 17.12.2015 15.55. Pystymme yhteistyössä edistämään suomalaista osaamista, kestävää käsityötä ja kiertotaloutta saaden palautetta käsityön ammattilaisilta ja harrastajilta, Taina Saha iloitsee. Yhteistyö taitoyhdistysten kanssa on luontevaa, koska siinä yhdistyvät suomalainen käsityöosaaminen, asiantuntijaja neuvontapalvelut sekä yhteydet käsityöyrittäjiin. Dafecor Oy valmistaa ylijäämätekstiileistä teollisuudelle ympäristötuotteita, kuten imeytysmattoja, altakastelumattoja sekä eristeja täytemateriaaleja, joita tehtaillaan Turengissa ja Jyväskylässä. Vaikka ongelma ei olekaan yksityistalouksien vastuulla vaan jäteyhtiöiden, useimmat yhtiöt tulevat ratkaisemaan ongelman polttamalla tekstiilit sekajätteenä. – Lisäksi aloitamme helmikuussa valtakunnallisen Green Craft -neulekeräys kampanjan, jonka aikana taitoyhdistyksissä kerätään vanhoja, rikkinäisiä tai kuluneita neulevaatteita asiakkailta. Keräyskampanjaan kannattaa tarttua, sillä vuoden 2016 alusta lähtien käytöstä poistettuja tekstiilejä ei saa enää toimittaa kaatopaikoille. 32 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Lisätietoa www.greencraft.fi taito.fi G reen Craft -tavaramerkin ei voida sanoa syntyneen millään tavalla hetken mielijohteesta, vaan Taina Saha löysi uudelleen yli 20 vuotta toiminnassa olleen yrityksen valikoimasta käsityökäyttöön sopivia materiaaleja. Samalla häviää lopullisesti myös jatkojalostukseen kelpaavia materiaaleja, joista erityisesti villapohjaiset materiaalit sopivat hyvin jatkojalostukseen. Käsityökeskuksista voi hankkia kierrätyshuopaa joko levyinä tai erilevyisinä nauhoina vaikka punontatöitä varten
Hänen yrityksensä on nimeltään Susannan Työhuone. Tänä talvena olen oppinut samalla metodilla perinteisiä nauhoja. Oli tarjolla hyvät tilat ja välineet vaikka mihin. Nyt yrittäjän aivoilla uusien taitojen opiskelu vaatiikin huolellista keskittymistä siihen, että saan naksautettua aivoni huolettomaan moodiin. näiden yrittäjävuosieni aikana huomaan hukanneeni tuon huvin vuoksi ja huolettomuudella tekemisen taidon. Kokeilin kaikkea mahdollista keramiikasta kipsitöihin, taidegrafiikasta posliininmaalaukseen. Jatkoin nukkejen tekemistä, kävin kansalaisopiston kursseilla piirtämässä ja työstämässä hopeaa, hurahdin nukkekoteihin, aloin leipoakin. Luonnollisesti pyrinkin lukion jälkeen luovien alojen opintoihin. Olen kuunnellut uusia sanoja ja saanut niille merkityksiä: peukalointi, viitelöinti, pirtanauha, tiuhta, palttinasidos… Hiljakseen on syntynyt kourallinen erilaisia nauhanpätkiä: sellaisia kymmensenttisiä, tyystin tarpeettomia nysiä, joille ei ole mitään käyttöä. Kun jOuduin siirtymään työelämään, ei ollut enää aikaa kädentaidoille. Opin muun muassa työstämään parkkinahkaa ja sitomaan kirjoja. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 33 » työttömyysvuoteni olivat minulle erinomaisen tuottavaa ja hedelmällistä aikaa.» TäTini opetti minua virkkaamaan ketjusilmukoita, kun olin suurin piirtein ekaluokkalainen. Olen aina opiskellut mielelläni. Viisimetriselle ketjusilmukkarimpsullehan ei ole kovin paljon käyttöä. Huikean siitä teki se, että mahdollisuudet erilaisten kädentaitojen oppimiseen olivat valtavat. Nikkaroin kapioarkunkin. Käsillä tekemiseen liittyvät oppiaineet olivat niitä parhaita. Sitä puuhaa, jota tekee puhtaasti huvikseen ja ilman määränpäätä. Minun pirtanauhani ei tosiaankaan tarvitse olla myyntitasoista, eikä siitä edes tarvitse syntyä kokonaista vyötä. Opin hiukan kaikkea, mutta en mitään todella hyvin. Olen ollut outo lapsi, jolle välitunnit olivat välttämätön paha ja oppitunnit parasta aikaa. Vaikka päämääränä oli tulla mainosalan visuaaliseksi taitajaksi, koulu tarjosi siinä sivussa myös mahdollisuuden oppia taas uusia kädentaitoja. Sitä seuranneet työttömyysvuoteni olivat minulle erinomaisen tuottavaa ja hedelmällistä aikaa nimenomaan harrastuksien osalta. Jos en ole erityisen hyvä peukaloimaan, voin unohtaa sen kokonaan ja ihailla jollakin toisella tekniikalla syntyvää kauniimpaa jälkeä. Minulla ei käynyt aika pitkäksi. Viihdyin koululla iltamyöhään ja kaikki viikonloputkin. Sovelsin nukkeopinnoissa tutuksi tulleita tekniikoita omiin vaatteisiini ja opin valmistamaan korsetteja. Tekstiilityöt ja kuvaamataito olivat lempiaineitani, vaikka loistin vain jälkimmäisessä. Paitsi, että nukkejen valmistuksen puitteissa opin kuvanveiston alkeita, pääsin myös syventämään ompelutaitoani, tutustumaan modistin ja suutarin työvaiheisiin, tekemään kampauksia ja uppoutumaan pukuhistoriaan. Kouks, kouks, kouks ilmestyi lenkki toisensa perään, ja ketju kasvoi pitkäksi ja täysin merkityksettömäksi nauhaksi. Se on ollut opiskelua opiskelun vuoksi. Niinpä olin jälleen opiskelemassa pelkästään huvin vuoksi ja voi, miten siitä nautinkaan. Ihan vain huvin vuoksi. Sama meininki jatkui seuraavat neljä vuotta graafisen suunnittelun opinnoissa. Muutaman vuoden jälkeen hyppäsinkin pois kyydistä ja lähdin opiskelemaan nukkemuotoilua niillä rahoilla, joita olin tienannut mutta en työnteoltani ollut kerinnyt tuhlata. Taito615-116_s14-106.indd 33 17.12.2015 15.55. Ihan vain huvin vuoksi! Huvin vuoksi Kolumni SuSanna MattheiSzen Susanna Mattheiszen on graafinen suunnittelija ja käsityöläinen. Koska en päässyt heti mihinkään ammattiin valmistavaan oppilaitoksen, vietin yhden huikean hienon vuoden kansanopistossa kuvallisen viestinnän linjalla. Oli kivaa oppia uusi taito, vaikka siitä syntynyt lopputulos ei ollutkaan oikeastaan yhtään mitään
Kesällä heillä oli tuotannon puolella töissä jopa seitsemän työntekijää. 34 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 M uotoilijat Katriina Seppälä ja Juha Luukkonen ovat erikoistuneet laserleikkuutekniikkaan sekä Velvet Steel -teräkseen. latimeria teKee kansainvälistä uraa yritys TekSTi CaMilla GranbaCka kuvaT ilona korhonen TuoTekuvaT latiMeria 34 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Taito615-116_s14-106.indd 34 17.12.2015 15.55. – Liikumme koko ajan designin ja käsi työläisyyden välimaastossa. He ovat kehittäneet taloustarvikkeita ruostumattomasta teräksestä jo yli kaksikymmentä vuotta. Katriina Seppälä on Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut teollinen muotoilija, ja Juha Luukkonen on opiskellut metallialaa Lahdessa ja Kuopiossa. Designyritys Latimeria tekee taideteollisuutta massatuotannon ja uniikin käsityön välillä. He työskentelivät ensin Helsingissä mutta muuttivat kymmenen vuotta sitten Porvooseen, missä heillä on oma työpaja. Vaikka pystymme valmistamaan joitain esineitä suuria määriä, niin työstämme silti jokaista kappaletta aina käsin. Mutta kaikki muuttui, kun saimme kosketuksen lasertekniikkaan. – Tuotantomme alussa teimme enemmän uniikkikappaleita metallista
Juha Luukkosen ja Katriina Seppälän Latimeria-yritys sijaitsee Porvoossa. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 35 Kylmä metalli ja orgaaniset muodot antavat latimerian tuotteille omaperäisen luonteen. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 35 Taito615-116_s14-106.indd 35 17.12.2015 15.55
36 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 KaiKKi tuotteet valmistetaan ruostumattomasta teräKsestä. 36 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Taito615-116_s14-106.indd 36 17.12.2015 15.55. laatu on KorKea eli siinä on 18 prosenttia Kromia ja 8 prosenttia niKKeliä
Kylmän kovan metallin ja lämpimän orgaanisten, elävien muotojen yhdistäminen antaa Latimerian tuotteille niiden erityisen luonteen. Juha kertoo, että hänen siskonsa on maanviljelijä ja lusikka syntyi kastelahjana hänen siskonpojalleen. Mutta samalla musiikkikappale voi vaikuttaa metallin uuteen riisuttuun muotoon, Juha kertoo. Materiaali kiillotetaan varovasti, jotta saadaan esille ruostumattoman teräksen kiilto, tai sitten sille viimeistellään samettiselta vaikuttava pinta. Mutta aika pian kokeilemme suoraan materiaalin kanssa. L uonto on palannut heidän kuvamaailmaansa viime vuosina, mutta niin ovat myös odottamattomat humoristiset kohtaamiset kuten lapionmuotoinen teelusikka. Sitä on kehitetty noin viisi vuotta. Yrityksellä on myös jälleenmyyjiä maailmalla: muun muassa viidellä eri paikkakunnalla Ranskassa, kolmella Sveitsissä sekä USA:ssa. Oksidoinnilla syntyy jännittäviä värisävyjä teräkseen. Näen valtavan määrän designtuotteita messuilla ympäri maailmaa, ja niistä saan inspiraatiota. Suomessa heidän tuotteitaan myydään muun muassa Helsingin Designmuseon kaupassa sekä Porvoossa, Lahdessa ja Inkoossa. Prototyypit tehdään käsin, vasta sitten piirrämme mallin tietokoneella ja ryhdymme tekemään tuotetta sarjana, kertoo Katriina. – Kaikki Velvet Steel -tuotteet saavat yksilöllisen pinnan, joten kahta samanlaista ei ole, juha luukkonen kertoo.. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 37 PasTaoTTimeT ovat Latimerian eniten myyty tuote. Esimerkkinä tunnusomaiset pastaja salaattiottimet, jotka ovat yrityksen eniten myytyjä tuotteita. – Kaikki puista lumihiutaleisiin ja tulenlieskoihin voi inspiroida. Yhdessä pohditaan uutta tuoteideaa ja luonnostellaan pikkuisen eteenpäin. ”samettiteräs” Velvet Steel -tekniikka on latimerian käyttämä menetelmä. • Taito615-116_s14-106.indd 37 17.12.2015 15.55. – Näemme itsemme jonkinlaisina runoilijoina, mutta emme käytä sanoja, vaan olemme löytäneet oman tunnusomaisen kielemme kovaa metallia muotoillessa. Ottimet leikataan lasertekniikalla
38 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 latimerian metallituotteet Kestävät Konepesun. Taito615-116_s14-106.indd 38 17.12.2015 15.55. 38 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 KaKKulaPio ja voiveitsi ovat joko harjattua tai sitten Velvet Steel -menetelmällä tehtyä terästä
Tuotantomme alussa käytimme vanhaa karkeaa ruostunutta terästä, ja voidaan sanoa, että Latimeria yhdistää nämä kaksi tärkeää asiaa: Juhan intohimon ja kauneuden, joka tulee esille aikojen kuluessa. Asiakas oli Aramko, öljy-yhtiö Saudi-Arabiasta. Taito615-116_s14-106.indd 39 17.12.2015 15.55. laTimerian tuotteet toimivat upeasti kattauksissa. Nostamme metallin taidetai keräilyesineeksi, Juha toteaa. Eurooppalaiset asiakkaat sopivat heidän profiiliinsa. Värejä, etenkin sinisen ja vihreän sävyjä esiintyy usein heidän tuotteissaan. Lehden tai kalan luurangon muotoinen vihreä vati on päällystetty vihreällä kumilla, runko on ruostumatonta terästä. He pitivät meidän vadeistamme ja meidän kasviaiheistamme. Kala kuuluu varsieväkalohin, ja sen fossiileja voi nähdä British Museumissa. Sitten he kysyivät, voisimmeko tehdä jotain heidän kasvistostansa, ja lähdimme sitten liikkeelle taatelipalmun lehdestä. Me lähdemme ajatuksesta ja etsimme sille tekniikan. – Tämä tilattiin meiltä designmessuilla Frankfurtissa. He haluavat luoda aikaa kestäviä tuotteita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Voidaan sanoa että ”upcycling” kulkee punaisena lankana tuotannossamme. – Juhan intohimo ovat kalat ja kalastus. Haluamme, että myös kumppanimme ja jälleenmyyjämme tavoittelevat samanlaista kestävyyttä ja että pakkauksemme valmistetaan Suomessa. Tuotteiden ekologisuus on pikemminkin suora seuraus. – Tänä vuonna olemme olleet muun muassa Chicagossa, Münchenissä,Stuttgartissa, Aix-en-Provancessa, Nor jassa, Tans kassa ja Tukholmassa. J uha jatkaa, ettei Suomi yksinkertaisesti riitä markkina-alueeksi, ja siksi he matkustavat kutakuinkin joka kuukausi joillekin eurooppalaisille messuille. – Käyttämämme Outokummun ruostumaton teräs on 80-prosenttisesti kierrätysmateriaalia. Mutta silti he eivät halua markkinoida tuotteitaan ekologisuudella. Meil lä oli myös marraskuus sa näyttely Stras bourgissa Sa lon Résonancen tiloissa, sekä Oslossa ja Zürichissa joulukuussa. Osa tarjoiluvadeista on kokonaan käsin tehtyjä käsin kaiverretuilla koristeluilla. K atriina lisää, että Latimeria on harvinaisen, Intian valtameren rannikolla elävän kalan nimi. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 39 lähes 50-senttistä lehtivatia on saatavana sinisenä tai harmaana ja sen kuviot on joko kaiverrettu tai valmistettu Velvet Steel -menetelmällä. Mutta toki myymme tuotteitamme myös Helsingin Designmuseon kaupassa. – Metallitaiteessa on runsaasti tekijöitä, kuten seppiä, joille tekniikka on tärkein
40 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 YritYs TeksTi ja kuvaT Johanna aydemir rakkaudella nostalgiahengessä Taito615-116_s14-106.indd 40 17.12.2015 16.53
Isot mainoskyltit eivät ulospäin kerro, mitä sisältä löytyy. Täällä ei ole mikä tahansa sukkatehdas tai mikä tahansa pienyritys, vaan nostalgiafriikin rakkaudella ja pieteetillä rakentama ympäristö. R auhallinen ympäristö tosiaan onkin. Myös kuntoutustyöntekijöitä on ollut useita. Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 10 henkilöä, viisi täyspäiväistä ja viisi osa-aikaista työntekijää. Nykyisin päivässä valmistuu keskimäärin 200 paria villasukkia. Emme halua ympäristöön hektisiä häiriötekijöitä. – Vaihdamme työpistettä aina kahden tunnin välein, ja jokainen tekee kaikkia työvaiheita. Ja siisti. Voisi kuvitella, että villasukkatehtaalla on pölyistä ja langanpäitä siellä täällä, mutta koko ympäristö myös johtajan huoneen ulkopuolella on äärimmäisen rauhaisa ja puhdas. Taito615-116_s14-106.indd 41 17.12.2015 15.56. Mutta ei millä tahansa hinnalla. Sillä ei ole merkitystä, jos joku on hitaampi kuin toinen, sillä kokonaisuutena teemme yhteistyötä, kertoo Jukka-Pekka Kumpulainen. Silloin työ pysyy mielekkäänä eikä fyysisesti rasita liian yksipuolisesti. Pieni kivijalkamyymälä on aivan yhtä tärkeä yhteistyökumppani kuin suuri tukkuri. Standardioven takaa alkaa aueta oma maailmansa. Myös hyvä mieli on rahan arvoinen asia. Kaikki jättävät kännykät niille varattuun telineeseen aamulla. Oikea paikka, tätä etsinkin. Hän kertoo olevansa iloinen että on voinut tarjota työtä myös iäkkäämmille henkilöille, joiden olisi vaikea ehkä työllistyä muuten. – Viivan alle pitää jäädä myös hyvä mieli, ei pelkkiä euroja. Patruunan oma työhuone modernin teollisuuskiinteistön sisällä on kuin pala 1940-luvun miljöötä – punaiset samettiverhot, putkiradio, perinteinen raskasluurinen musta lankapuhelin pöydällä. Yhden sukan neulominen kestää vain kolme minuuttia, mutta sen jälkeen käsityövaiheet, kuten sukkien erottelu, kärkien saumaaminen, pesu, lestiin venytys, tarkistus ja pakkaus vievät 45 minuuttia. Putkiradiosta kuunnellaan iskelmiä tai uutisia päivän mittaan, mutta muuten rauhoitumme työntekoon, kertoilee patruuna Kumpulainen. Jokainen työntekijä on yhtä arvokas, ja Kumpulainen puhuukin työntekijöistään herrasmiesmäisellä kunnioituksella ja lämmöllä. Pöytään on katettu kultareunaiset ruusukupit kahville. – Meidän tehtaamme on tietokoneja kännykkävapaata aluetta. K olkuttelen sateisena marraskuun päivänä Itä-Helsingin teollisuusalueella tavallisen näköisen yrityskiinteistön ovella. Villasukkatehdas pyrkii toimimaan niin, että toiminta olisi kauttaaltaan reilua ja tasapuolista. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 41 Helsingin Villasukkatehtaalla tiedetään, että viivan alle pitää jäädä euroja. Villasukkatehtaan patruuna Jukka-Pekka Kumpulainen tervehtii ja johdattaa työhuoneeseensa. Vasta sisäovella on siisti kyltti: Helsingin Villasukkatehdas. Ylitöitä tehtaalla ei tehdä, mutta tuotantoa kehitetään jatkuvasti. – Kohtelemme kaikkia jälleenmyyjiämme samanarvoisina
Sukat odottavat kärkisaumausta. – Eiköhän joku meidät bongaa. Nämä koneet kestävät vielä ainakin sata vuotta. Positiivisuudella, kotimaisuudella sekä laadulla on varmasti paikkansa myös tulevaisuudessa. Taito615-116_s14-106.indd 42 17.12.2015 15.56. Kaikki työntekijät vaihtavat vuoroin eri työpisteille. mekaaniSet Bentley-koneet syytävät sukkaputkea. – Ensi keväänä suunnataan messuille Keski-Eurooppaan, ja syksyllä jalkaudumme Japaniin. Kun lisänä on selkeä ja määrätietoinen brändinrakennus, niin tässä voi olla hyvinkin suomalaisen villasukan suurmenestys. V aikka villasukkatehtaan työympäristö on sisustettu osin menneen ajan hengessä, niin tässä ajassa ja päivässä eletään silti vahvasti. Pohjois-Japaniin perustetaan puoleksi vuodeksi Helsingin Villasukkatehtaan myymälä. Japaniin lähdetään omalla tyylillä, tarkoituksena luoda tunnettuutta sekä päästä mukaan Japanin kasvaville markkinoille. Kauppa sisustetaan suomalaiseen tyyliin, ja markkinoita lähestytään ihmisläheisestä kulmasta. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on tunnettuutta kasvatettu määrätietoisesti. Ja miksei uskoisi. 42 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 SaumaukSen jälkeen jäävä kärkimateriaali käytetään täytteeksi nalleihin, joita Helsingin Villasukkatehdas ajoittain lahjoittaa lastenkoteihin. Suomen talouden hankalassa tilanteessa koemme tärkeäksi avata uusia väyliä, joiden kautta tuoda ulkomaista varallisuutta kotimaahamme, uskoo Kumpulainen. ViimeiStellyt sukat pestään ja laitetaan lesteihin kuivumaan. Haluamme kuitenkin tehdä nämä kontaktit omalla tavallamme, kertoo Kumpulainen. Jokainen sukkapari tarkastetaan ennen pakkausta. Sukat neulotaan pitkänä putkena ja ratkotaan irti toisistaan käsin. Tehtaan ulkopuolisen atkhuoneen kautta hoidetaan yhteydet myös sähköisesti
HelSingin Villasukkatehtaan lanka on tähän asti kehrätty Suomessa, ja sen toimittajana on ollut karstavillalankaa kehrännyt Jämsän huopatehdas. Nyt Jämsästä on kuulunut surullisia uutisia: kehräämö on samassa jamassa kuin sukkatehtaan edeltäjä – jatkajaa ei ole näköpiirissä. – Vielä tänä syksynä olemme saaneet viimeiset lankaerät mutta tulevaisuus on auki. Jatkajaa sukkavalmistukselle ei löytynyt, mutta Kumpulaisen usko hyvään suomalaiseen perinnetuotteeseen ei sallinut koneiden päätyä kaatopaikalle. Kumpulainen heittääkin pienen toiveajatuksen ilmoille. • Taito615-116_s14-106.indd 43 17.12.2015 15.56. Silloinen Hämeen Sukka valmisti nyt käytössä olevilla 1940-lukulaisilla Bentleyneulekoneilla sukkia Pirkkalassa. – Helsinkiin päädyimme, koska koin, että pääkaupungissa pitää olla nykyäänkin toimivaa käsityöteollisuutta, kertoilee Kumpulainen. – Josko sana vaikka Taitolehden kautta kiirisi, ja joku ratkaisu Jämsän lankakehräämön jatkolle syntyisi. JämSäSSä olisi koneet ja valmius, mutta tekijä puuttuu. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 43 Lankahaasteita Jukka-Pekka Kumpulainen päätyi vuonna 2011 Suomen nykyisin ainoan karstavillasukkatehtaan patruunaksi, oltuaan ensin samaisten villasukkien jälleenmyyjänä reilut viisitoista vuotta. Jatkossa lanka on etsittävä muualta kuin Suomesta, sanoo Kumpulainen harmissaan
– Tein kenkiä, erilaisia asusteita ja sisnavaatteita. Karvattomissa vuotakengissä yläkuvassa pohja on lehmännahkaa. Materiaalina oli sisna eli parkittu poronnahka. Olin tehnyt jo niin paljon nahkatöitä, että tuntui, etteivät ne anna enää mitään. maarit Magga valmistujaisissaan itse tekemässään puvussa. Tätä kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi: ”silent knowledge” on alkuperäiskansatutkimuksessa vakiintunut termi. Saamelainen Maarit Magga on kasvanut käsitöihin. Maarit parkitsi itse nahat koivuja pajuparkilla. Hän on tehnyt niin paljon käsitöitä, että hän näkee jo mielessään millaisen haluaa työstä tehdä. eLämäntapana duodji M aarit Magga on perehtynyt erityisesti nahkatöihin, joita on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ympäri maailmaa. Kautokeinon Sámi Allaskuvlasta valmistui elokuussa 2015 neljä naista duodjin maistereiksi, joista Maarit siis ainoana Suomen puolelta. Jo lapsena hän teki äitinsä kanssa käsitöitä, ja porosaamelais perheessä käyttöja juhlavaatteet tehtiin ja tehdään yhä itse. Saamelaiskäsitöiden korkeakouluopinnot Maarit aloitti vuonna 2009 suorittaen ensin kandidaatin opinnot muun työn ohella. Omat silmät ja sormet kertovat suoraan oikeat mitat. M aaritilla oli monivuotinen projekti ennen opintojen aloittamista nahkatöiden parissa. Opintojen myötä nahkatyöt jäivät, kun tilalle tuli uutta ja mielenkiintoisempaa. Jo materiaalin teko oli iso ja monivaiheinen työ, joka vaati kovaa ruumiillista työtä. Nyt mieluisin tekniikka on kirjonta. Sen hän valitsi myös Kirjotut kuvat kertovat -lopputyöhönsä valmistuessaan ensimmäisenä suomalaisena Sámi Allaskuvla -korkeakoulusta maisteriksi duodjista eli saamelaiskäsitöistä. Omia vaatteita ja asusteita tehdessään Maarit ei käytä koskaan mittanauhaa eikä luonnostele tai tee kaavoja. Taito615-116_s14-106.indd 44 17.12.2015 15.56. Hän sai apurahoja ja järjesti näyttelyitä eri puolella Suomea ja myös maailmalla aina Washingtonia myöten. Vasta viimeisenä vuonna graduvaiheessaan hän jäi opintovapaalle. Sisnasta tehdyt vaatteet olivat perinteeseen pohjautuvia mutta uudenlaisia töitä. Enontekiön Palojoensuussa asuva saamelaiskäsityöläinen Maarit Magga on aina tehnyt käsitöitä, vaikka opettaakin päätyökseen saamen kieltä ja saamenkielisiä aineita. TeksTi ja kuvaT Birgitta Partanen tekijä 44 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 oma käsi korvaa mittanauhan
Taito615-116_s14-106.indd 45 17.12.2015 15.56. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 45 Nilla-MáHTTe Magga maarit magga on ensimmäinen saameLaiskäsitöiden maisteri suomessa
Olen menettänyt lapsen kuusi vuotta sitten, ja ennen sitä näin enneunen. Olen äidinkielen opettaja, joten minulla on kirjallisuustausta. Viiden vuoden projektin päättäneeseen lopputyöhön kuului kirjallinen osa sekä käsin tehtävä osa. Hän halusi yhdistää lopputyössä tarinoita ja kertoa niistä oman näkemyksensä neulan kautta. M aarit tarttui jo kandityövaiheessa kirjontaan, joka tuntui heti omalta jutulta. Kaikki ovat kunnioittaneet tuota unta, paitsi yksi, jolla ei ollut hyvä kohtalo. – Siellä näin unen. – Vuosi ei ole tuntunut työltä, vaan seikkailulta. Tarina kertoi siitä, mihin on lupa asettua asumaan. – Halusin lopputyöhön henkevyyttä ja nostaa esiin sellaista perinnettä, jota ei ole mihinkään kirjoitettu. Tulkinnan tukena tai pohjana on suullinen perinne. – Kävin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni syksyllä 2014. Kolmas kuva on miehen suvun paikka Salvasjärvi. Olen tulkinnut tätä unta kuvassa. Unessa jossa isän äiti antoi minulle tiuhtaan käärimänsä puolikeskisen pirtanauhan sanoen, että ”tämä on sinun hallussasi, mitä tälle teet”. Työtä ohjasi taiteilija Britta Marakatt-Labba , joka on tehnyt alalla maailmanlaajuista työtä. Se oli niin voimallinen kokemus. Muori on kehottanut siirtymään ja neuvonut paremman rakennuspaikan. En tehnyt tätä vain itseni tai omien lasteni takia, vaan siksi, että se jäisi elämään. Siellä Maarit kuuli nuorena miniäkokelaana tarinan, joka vieläkin elää siellä ihmisten keskuudessa. Lopputyö on vapaata kirjontaa, jolla Maarit on tulkinnut omia kokemuksiaan. 46 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 – Minulle oli haastavaa mutta samalla erittäin hyödyllistä oman opetustyön kannalta, että jouduin maisteriopintojen aikana kirjaamaan suunnitelmat ennakkoon tarkasti paperille. Toinen paikka oli vanhempien paikka Kalkujärvi, jossa Maarit sai lapsena ja nuorena kasvaa. Käytyäni siellä tiesin, että tästä minun täytyy tehdä kuva. Ensimmäinen paikka on Ounastunturi, josta Maaritin isän suku on lähtöisin. Taito615-116_s14-106.indd 46 17.12.2015 15.57. Lopputyöhön hän teki kolme kuvaa, joissa hän kuvasi miten kokee jonkun paikan. Valtavasta työmäärästä huolimatta Maarit on tyytyväinen viimeisen vuoden loppurutistukseensa. – Unessa oli maahismuori tullut sanomaan, että olet väärään paikkaan tehnyt laavun
KuVaT Nilla-MáHTTe Magga Taito615-116_s14-106.indd 47 17.12.2015 15.57. maarit kuuLi nuorena miniäkokeLaana tarinan, joka vieLäkin eLää ihmisten keskuudessa. Alla lopputyön kuvaamat tärkeät paikat – Ounastunturi, Kalkujärvi ja Salvasjärvi – valokuvina. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 47 maarit Maggan lopputyö Kirjotut kuvat kertovat
M aarit tekee jatkuvasti jotain käsityötä. 48 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 sieLuttomat-kirjontatyö pohtii identiteettiä: voiko ihminen ”aLkaa” intiaaniksi tai saameLaiseksi. Tänä talvena minua työllistävät ensi vuoden morsiamet. Maarit tekee rannekoruja kokonaan kierrätysmateriaalista, kuten hukkapaloista. Ahkera nainen innostuu helposti monenlaisista töistä. Silloin saadaan aikuisten malliset vaatteet ja ensimmäiset isommat hopeakorut. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut sisustuksesta, ja työn alla onkin sisnatuoli. – Saamelaisilla ripillepääsy on tärkeä riitti. Paljon aikaa vievät juhlapuvut, joita perinteisesti tehdään yhä edelleen käsin. Maarit teki tietenkin itse puvun myös valmistujaisjuhliinsa. Sitä ennen hän teki muiden töiden ohella koko viime kevään siskonsa kanssa juhlavaatteita siskon ripille päässeille kaksosille. Lisäksi hän uudistaa kierrätysvaatteita omanäköisekseen. Taito615-116_s14-106.indd 48 17.12.2015 15.57. Myös kierrätys ja tuunaaminen ovat olleet viime vuosien mukavia juttuja
Nyt tuntuu mukavalta kertoa, mistä se on kotoisin. – Minua kiehtoo ekologisuus. Perinne elää Maaritin päähineissä. Maarit punoo aina suonilankaa kun istahtaa. Esimerkiksi karvakenkiä ei tehdä kesällä, ne ovat talvikauden töitä. Taito615-116_s14-106.indd 49 17.12.2015 15.57. Maarit tekee töitä henkilökohtaisista lähtökohdistaan. Toisessa kuvassa paikallinen suomalainen on pukenut yllensä saamenpukua muistuttavan vaatteen ja kyselee, kuka hän oikein on. Duodji on enemmän kuin pelkän konkreettisen työn valmistaminen, se on tapa olla olemassa ja toteuttaa kulttuuriaan. Suonilanka on tehdastekoista, jäljittelee poronsuonia ja on hyvin lujaa käytössä. rannekoruiSSa on käytetty kierrätysmateriaaleja. omannäköiSekSi tuunattu maiharitakki. Karvatöissä tarvitaan paksumpaa ja hienoissa sisnatöissä ohuempaa lankaa. Myös niihin kuuluvat koristeet. Maaritin kirjontatyö Sieluttomat on tavallaan poliittinen kannanotto ihmisen identiteetistä. Kerran löysin kirpparilta maiharitakin, värjäsin ja koristelin samoilla koristeilla, joita käytämme lakeissa. – Sitä tarvitsee aina, ja se on helppo pitää aina mukana. – Asetan kyseenalaiseksi sen, voiko ihminen ”alkaa” intiaaniksi tai saamelaiseksi. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 49 Lisätietoja Sámi Allaskuvla, Sámi university college, samas.no www.facebook.com/DesignMaaritMagga uudiStettua perinnettä: Peski eli poronnahkainen turkki ja Maaritin pojan suunnittelemat Suomi-kintaat. Eli se, ettei mitään heitettäisi hukkaan. Työni ottaa kantaa kulttuuriseen riistoon: voiko intiaaniksi tai saamelaiseksi ruveta pelkän vaatteen voimin, ilman sielua. D uodji on elämäntapa, joka kietoutuu Maaritin elämään luonnollisesti seuraten luonnonja vuodenajan rytmiä. Olen pukenut itseni intiaaniksi taustallani kaikki saamelaiset esivanhempani
50 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 tekijä Arkiset hedelmäpussit muuntuvat korumuotoilija Wiebke Pandikowin käsissä herkän kauniiksi koruiksi. Taito615-116_s14-106.indd 50 17.12.2015 15.57. TeksTi ja kuvaT anna-Kaisa HuusKo TuoTekuvaT silver Crane Wiebke pandikow ja hedeLmäpussin toinen eLämä yhden korun tekemiseen saattaa mennä peräti 30 tuntia
Jo nyt Tyynessämeressä kelluu mantereen kokoinen roskalautta. Kotona hedelmät kulhoon ja pussi roskiin. – Ilman muovia maailmasta ei olisi tullut sellainen kuin se on, mutta samalla muovi on myös taakka ihmiskunnalle. Vai päättyykö. Korunmuotoilija Wiebke Pandikow (synt. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 51 Pandikow haluaa koruillaan ottaa kantaa maapallon tilaan. H edelmiä pitää syödä joka päivä, eikö niin. Kun näkee valmiit työt, ei tulisi mieleen, että ne on valmistettu kertakäyttöpusseista. Mutta jätemuovia voi hyödyntää. Roskasta syntyy kauneutta, hän huomauttaa. Mutta samalla hän haluaa myös herätellä ihmisiä ajattelemaan maapallon yhä paisuvaa jäteongelmaa. 1986) on viimeisen parin vuoden ajan kehitellyt tekniikkaa, jolla kauppojen tavallisille muovipusseille löytyy vielä toinenkin käyttötarkoitus – koruina. Eihän ohutta ja helposti repeytyvää pussia muuhun tarvita. Nehän ovat terveellisiä ja maukkaita. Ei muuta kuin hedelmiä pussiin kaupan hedelmätiskistä. – Ihmiset ovat yleensä hyvin ällistyneitä, kun kerron, mistä koruni on valmistettu, sanoo Wiebke Pandikow. Siihen päättyy muovipussin tarina. Taito615-116_s14-106.indd 51 17.12.2015 17.00. Pandikowin tavoitteena on muokata hylkymateriaalista esineitä, jotka ilahduttavat ihmisiä kauneudellaan. Jo nyt Tyynessämeressä lilluu mantereen kokoinen muovijätelautta. Muovipussit ovatkin Pandikowin mielestä yksi selvimmistä sokean kuluttamisen ja kertakäyttökulttuurin ilmentymistä ajassamme. Hänen käsissään arkiset muovipussit muuttuvat herkiksi korutaideteoksiksi. Niin kaukana ne ovat alkuperästään
Luonto on vahvasti läsnä Wiebke Pandikowin töissä, niin hänen muovisissa taidekoruissaan kuin hopeisissa käyttökoruissaankin. – LaPsuudenkotini oli parinkymmenen ihmisen kylässä. • Luonto inspiroi Taito615-116_s14-106.indd 52 17.12.2015 15.58. Ympärillä riitti metsää ja luontoa. tuoLLoin piirustusta ahkerasti harrastanut Wiebke kiinnostui muotoilusta ja haki seuraavana vuonna opiskelemaan Lahteen kultaseppäkouluun. suomeen Pandikow tuli ensimmäisen kerran lukioikäisenä. Mäntyharjulle hän palasi takaisin heti lukion jälkeen viettämään välivuotta ja miettimään tulevaisuuttaan. Koululaisena haaveilin biologin urasta, kertoo Pandikow. Luonto onkin kiehtonut nuorta muotoilijaa lapsuudesta asti. Vaihto-oppilasvuosi kului Etelä-Savossa Mäntyharjulla, joka Pandikowis ta tuntui suurelta paikkakunnalta kotikylään verrattuna. 52 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 wiebke Pandikow yhdistää koruihinsa usein myös kappa leita luonnosta, kuten luonnon muokkaamia puiden osia. Sieltä tie kulki vielä Lahden Muotoiluja taideinstituuttiin. Eikä ihme, sillä Pandikow kasvoi metsän keskellä harvaan asutussa Koillis-Saksassa
Siinä oli mukana myös vaatteita, jotka oli valmistettu muokatuista muovipusseista. Kun näkee Pandikowin työpöydällä hänen leikkaamiaan pienienpieniä osia, joista korut kootaan, ei ihmetytä yhtään, että yhden näyttävän korun tekemiseen saattaa kulua peräti 30 työtuntia. Levystä Pandikow leikkaa pieniä paloja, joita hän sitten muokkaa lämmön ja työkalujen avulla kolmiulotteiseksi ja ”juottaa” ne yhteen koruksi. Mutta juuri pienet yksityiskohdat ja orgaaniset muodot tekevät Pandikowin koruista kiehtovia. Kahden vuoden ajan hän on opetellut materiaalin työstämistä erehdysten ja oivallusten kautta. Niistä taiteilija sitten aloittaa itse korujen työstämisen. Tarkempia ohjeita muovipussien muokkaamiseen ei kirjan sivuilla ollut, mutta Pandikow lähti itse kokeilemaan materiaalin muokkaamista. T öidensä materiaalina Pandikow käyttää pääasiassa kauppojen ohuita hedelmäpusseja. Tarvitaan valtavasti sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä, että osista saa kasattua ison ja näyttävän korun. Nyt suunnittelija tekee pari päivää viikosta osa-aikatyötä, jotta saa rauhassa keskittyä taidekorujen tekemiseen. Yksinkertaisemmat mallit Pandikow kertoo tekevänsä 15– 20 tunnissa. Muovista valmistettujen taidekorujen lisäksi hänen mallistoonsa kuuluu myös hopeisia käyttökoruja. – Ensimmäiset kierrätysmuoveista tehdyt korut olivat litteitä. Muoviosat hän sommittelee niihin kuin ne olisivat aina olleetkin osa puuta. – Levyyn pitää sulattaa 10–20 kerrosta muovipusseja. Taito615-116_s14-106.indd 53 17.12.2015 15.58. Vasta myöhemmin oivalsin, että levystä voi työstää kolmiulotteisia kappaleita. Mutta tulevaisuuden haaveena Pandikowilla on, että hän voisi keskittyä yksinomaan uniikkikoruihin. Mutta hän on kokeillut myös paksumpien ostoskassien työstämistä sekä eri muovilaatujen yhdistämistä. V iimeiset pari vuotta Pandikow on tehnyt koruja omassa Silver Crane -yrityksessään. Paksuus vaihtelee korun muodon ja rakenteen mukaan, kertoo suunnittelija. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 53 » Kun sain ensimmäisen KoLmiuLotteisen työni vaLmiiKsi, tuntui, että asiat LoKsaHtavat paiKoiLLeen.» Yhteen sulatetut muovipussit ovat aluksi pelkkinä levyinä. Onnistuin tekemään muovipusseista levyjä, ja leikkasin niistä koruja. Mutta muovipusseista tehty levy on vasta alku pitkälle prosessille. Vihdoin olin löytänyt sen, mitä olin etsinyt. A lkukipinän hedelmäpussien työstämiseen Wiebke Pandikow kertoo saaneensa luettuaan erilaisia remake-tuotteita esitellyttä kirjaa. Kun sain ensimmäisen kolmiulotteisen työni valmiiksi, tuntui, että asiat loksahtavat paikoilleen. Mutta en ollut vielä aivan tyytyväinen lopputulokseen. Pussit Pandikow yhdistää levyksi silittämällä useita kerroksia yhteen. Muovikorujen lähtökohtana Pandikow käyttää luonnonmateriaaleja kuten metsästä löytyneitä sateen, tuulen ja auringon kauniisti pyöristämiä puunoksia tai pieniä kiviä
Österblad on aikaisemmalta koulutukseltaan diplomi-insinööri. Näin tietää kertoa ikkunaentisöijä Mari Österblad . Innokkaat puutarhurit alkavat selailla siemenluetteloita, matkailijat suunnittelevat kesälomamatkoja, ja talojen kunnostajat ryhtyvät miettimään tulevan kesän remontteja – kuten ikkunoiden kunnostusta. Mari ei ollut kuitenkaan tyytyväinen elämäntilanteeseensa ja hakeutui käsityöalan kursseille, koska oli aina ollut kiinnostunut käsitöistä. Hän asui Helsingissä, jossa hänellä oli myös koulutustaan vastaava työpaikka. Jos ikkunoita on paljon, urakkaa kannattaakin jakaa kesäkuukausia pidemmälle aikajanalle, sillä puuha ottaa aikansa. Kylmänä vuodenaikana ikkuna-aukon voi lisäeristää työn ajaksi esimerkiksi styrox-levyllä. Hän KurKistus iKKunoihin Mari ja LasseMaja kurkistavat kotitalonsa ikkunasta. TeksTi AnnA-MAijA BäckMAn kuvaT GunnAr BäckMAn M oni mieltää ikkunoiden kunnostuksen kesäpuuhaksi, mutta kunnostusta voi hyvin tehdä ympäri vuoden. 54 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Tekijä Kun vuodenvaihde on ohi, mielessä alkavat pyöriä kevääseen ja kesään liittyvät asiat. Taito615-116_s14-106.indd 54 17.12.2015 17.01
Lasiurallisia ikkunoita on käytetty ennen eri puolilla maata, mutta monilta seuduilta ne ovat jääneet aikaisemmin pois käytöstä kuin Pohjanmaalta. M ari teki pitkän melontamatkan Haaparannasta Vironlahdelle kesällä 2009. LasseMaja oli aikaisemmin asunut pienessä saaressa, joten sillä oli aikamoinen totuttautuminen liikenteeseen. Kun vuorotteluvapaa päättyi toukokuussa, hän oli päivän verran töissä ja irtisanoutui. Syksyllä 2009 Mari muutti Vaasaan, ja kesällä 2011 hän osti saaristosta, Björköbystä, talon. Mari arvelee, että lasiurallisia ikkunoita on saatettu käyttää Pohjanmaalla pitempään, koska pellavaöljykittiä pidettiin kalliina. Sieltä löytyi käsityöläisten verkosto, Hantverkaregillet Björken, jonka jäseneksi hän liittyi. Punamultainen talo on rakennettu vuonna 1924 ja pihassa oleva veneveistämö sotien jälkeen. Kesäkuussa 2008 Mari perusti oman yrityksensä, Ikkunaverstas Pelargonian. Sen yhteydessä on vanha veneveistämö. Mari tuli vielä samana kesänä takaisin Vaasaan ja osallistui Sulvan Stundarsissa käsityöläispäiviin. Veneveistämöön hän sai kunnostamalla hyvät työtilat. Toinen hyvä asia Vaasan seudulla olivat hienot melontamahdollisuudet saaristossa, sillä melonta on yksi Marin rakkaista harrastuksista käsitöiden lisäksi. Koska käsillä tekeminen kiinnosti edelleen, Mari pyrki ja pääsi Billnäsiin Rakennusapteekin ikkunaentisöijän ammattikurssille vuonna 2008. Mari sai olla aluksi tarkkana, ettei nopealiikkeinen ja terhakka LasseMaja juossut auton alle. Matkan aikana hän yöpyi Vaasassa ja ihastui Vaasan saaristoon. Taloa Mari asustaa yhdessä sileäkarvaisen kettuterrierin, LasseMajan, kanssa. Taito615-116_s14-106.indd 56 17.12.2015 15.58. Mari esittelee vanhoja ikkunapuita, joissa on ura lasia varten. 56 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 kävi Toimelan opistossa ikkunoitten kunnostuskurssin ja remontoi yksiönsä Helsingissä. Tuolloin hän oli vuorotteluvapaalla työstään. Björköbyssä asuu nykyisin noin 400 henkeä ympärivuotisesti, mutta kesällä asukasluku moninkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat saaristoon. Hän adoptoi koiran koska sen emäntä oli kuollut. Mari on ollut tyytyväinen uuteen kotiseutuunsa ja tuntee että hänet on otettu hyvin vastaan ja hyväksytty yhteisöön
Kuumailmapuhaltimen käyttöä tulee varoa niin kauan kuin lasit ovat paikoillaan, sillä lasit voivat helposti särkyä kuuman ilman vaikutuksesta. Taito615-116_s14-106.indd 57 17.12.2015 15.58. Kitin poistossa on hyvä käyttää kittilamppua eli infrapunalamppua, joka pehmittää kitin niin, että se on helppo irrottaa esimerkiksi puukolla. Ellei halua ostaa lamppua itselleen, sellaisen voi myös vuokrata. Ensimmäisenä irroitetaan ja puhdistetaan ikkunan metalliosat. ikkunoiden kunnostus ikkunoiden kunnostus aloitetaan tarkistamalla ensin talon kaikki ikkunat, koska niiden kunto voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen ilmansuunnasta. Helat pohjustetaan ruostesuojamaalilla. Huonoon kuntoon menneet ikkunat kannattaa korjata perusteellisemmin. Kitin irrottaminen puukolla onnistuu ilman lamppuakin, mutta vie huomattavasti kauemman aikaa. Vanhan maalin saa poistettua parhaiten kuumailmapuhaltimen ja metallisen skrapan avulla. Lopuksi ikkunapuiden pinnat hiotaan tasaisiksi. Maali irtoaa parhaiten, kun pinta kuumennetaan kuumailmapuhaltimella. Jos ikkunat ovat päässeet oikein huonoon kuntoon ja niissä on paljon lahoja osia, on viisainta kääntyä ammattiihmisen puoleen. Vain rikki ruostuneet osat vaihdetaan uusiin. Eteläpuolella auringossa puuosat kuivuvat paljon nopeammin kuin varjon puolella, missä ikkunat pysyvät kauemmin hyväkuntoisina. ennen oltiin hyvin tarkkoja, kun rakennuksen ikkunoihin valittiin puuta. Nykyään ikkunapuut valmistetaan tehtaissa ja tärkeintä tuntuu olevan, että puu on nykykoneille helposti työstettävää. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 57 erusteellisempi ikkunaremontti aloitetaan irrottamalla ikkunoista helat, kulmaraudat ja haat. Puuosista poistetaan maali. • Mari poistaa ikkunasta vanhaa kittiä, jonka hän on ensin lämmittänyt infrapunalampulla. Jos ikkunoissa kitti tai maali on irronnut vain joistakin kohdissa, kannattaa korjata ja maalata ainoastaan huonot kohdat eikä ryhtyä turhaan suurempitöiseen remonttiin. Niistä poistetaan vanha maali lipeällä ja ruoste etikalla sekä messinkiharjalla harjaamalla. Ennen ikkunalasit tehtiin käsin puhaltamalla, ja vanhat lasit tunnistaakin siitä, että näyttää kuin lasin pinta aaltoilisi eri suuntiin eikä se ole yhtä tasaista kuin nykyajan ikkunalasi. Vanhat ikkunalasit irrotetaan varovasti, sillä ehjät lasit kannattaa käyttää uudelleen. Puun tuli olla tiheäkasvuista, pihkaista mäntyä. Vanhat ikkunat kannattaa kunnostaa, koska puumateriaali niissä on yleensä paljon parempilaatuista kuin uusissa. Puut kaadettiin keskitalvella
Ikkuna kiinnitetään raamiin kuparisen lasituslangan avulla. Langasta katkotaan sopivan pituisia pätkiä, jotka ”naulataan” puuhun pienellä vasaralla varoen, ettei vahingossa lyö lasiin. Lopuksi kitti tasoitetaan lastalla. Lasi kiilataan paikoilleen pienten puutikkujen avulla, niin ettei se ei pääse liikkumaan. Lasi kiilataan paikoilleen uraan pienien puutikkujen avulla. Ikkunalasit kiinnitetään paikoilleen ennen maalaamista. Taito615-116_s14-106.indd 59 17.12.2015 15.58. PellaVaöljYkittiä laitetaan kittiuraan myös päältäpäin, jotta lasi pysyy paikoillaan ja ikkunasta tulee tiivis. Ennen lasitusta kittiura ja oksankohdat pohjustetaan sellakalla. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 59 ennen Kuin Lasi asetetaan paiKoiLLeen Kittiuraan Laitetaan peLLavaKittiä, jonKa pääLLe Lasi asettuu. Kittiuran pohjalle laitetaan ensin pellavaöljykittiä ja sen jälkeen lasi painetaan kiinni ikkunaraamiin. Seuraavaksi ikkunapuut kyllästetään kauttaaltaan lämmitetyllä kylmäpuristetulla pellavaöljyllä ja ruostesuojamaalilla pohjustetut helat kiinnitetään paikoilleen. Sellakka estää sen, ettei pihka pääse myöhemmin tunkeutumaan pintaan maalin läpi. Lopuksi kitataan kittiura päältäpäin, jotta ikkunasta tulee tiivis. Pellavaöljyiset rätit kastellaan huolella ennen kuin ne heitetään roskiin, koska ne voivat syttyä itsekseen palamaan. PellaVaöljYkitistä leivotaan ohutta ”makkaraa”, jota on helppo painella kittiuraan
Kun maali on kuivunut, lasin pinnasta poistetaan ylimääräinen maali ikkunaraapalla. Ikkunaan jätetään maalia 1–2 mm leveä reunus, joka estää veden valumisen lasin ja puun väliseen rakoon. Maalia työstetään puun pintaan siveltimen avulla monin edestakaisin vedoin. Eri maalikerrosten kuivuminen vie optimaalisissa oloissa aikaa 1–2 vuorokautta, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun maalaus työtä suunnitellaan. 60 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Ikkunanpuitteet maalataan kolmeen kertaan pellavaöljymaalilla. Viimeiset vedot siveltimellä vedetään aina puiden syiden mukaisesti. Ylimääräinen maali poistetaan ikkunaraapalla. Taito615-116_s14-106.indd 60 17.12.2015 15.58. Maalia saa mennä reippaasti myös lasin päälle, koska maali sulkee puun ja lasin välisen yhtymäkohdan eikä vesi pääse väliin. Ikkunalaseja ei kannata suojata teippaamalla, koska maalista muodostuu teipin reunaan pieni valli, joka jää lasiin ja kerää myöhemmin kosteutta eikä lopputuloskaan ole kaunis. Myös ikkunapuiden yläja alareuna maalataan. ennen Kuin Kunnostetut iKKunat asennetaan taKaisin paiKoiLLeen, pitää ne vieLä tiivistää LiimaamaLLa Karmiin tiivistenauHa. Maalaustaukojen aikana siveltimet voi laittaa seisomaan purkkiin, jossa on kylmäpuristettua pellavaöljyä. Jokaisella kerroksella maalia sivellään vain ohut kerros. Yhden maalikerroksen kuivuminen kestää noin 1–2 vuorokautta. Lasiin jätetään noin parin millimetrin levyinen maalireunus
Malli Mervi Pasanen Kuvat ritva tuoMi Käsillä TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 61 Taito615-116_s14-106.indd 61 17.12.2015 15.59. Tässä lukijoillemme näytepalana perussukan ohje. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 61 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Sukka yhdellä neulalla Kinnasneulatekniikka on ikivanha neulontatapa. Tutummin tekniikalla on valmistettu lapasia, mutta tekniikkaa taipuu moneen muuhunkin tuotteeseen. Tuoreesta Yhdellä neulalla -kirjasta saat monet vinkit eri tuotteiden valmistamiseen
Langan alkupää jää kämmenen sisään, ja työlanka kiertää sen yli. 62 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Vie neula ensin etusormella olevan lenkin läpi, kierrä sitten alas vasemmalle ja vie se peukalon edestä kulkevan langan ali. Tee etusormen ympärille lenkki myötäpäivään. 2. PeruSSukka Malli Mervi Pasanen Pisto: Suomalainen 2 + 2 F2 Lanka: Virtain villa, 3-säikeinen sukkalanka tex 222 × 3, 100 g = noin 150 m. 6: Ota piston vaatima määrä lenkkejä peukalon takaa. Toista. Koristeissa on kaksi väriä samaa lankaa kasvivärjättynä. Taito615-116_s14-106.indd 62 17.12.2015 15.59. Tuo työlanka peukalon editse vasemmalta oikealle. 5. Työohje Pyöreä aloitus tehdään aloituslenkin ympärille: 1. Langan menekki: koon mukaan noin 100 –200 g Mallisukat ovat kokoa 41– 42. Kiristä; näin peukalolle syntyy ensimmäinen silmukka. Jatka aloitussilmukoiden tekemistä: voit pudottaa aloituslenkin etusormelta. 7– 8: Vie neula kiertäen alas vasemmalle kaikkien peukalolla olevien lankojen ali. Toista; nyt peukalolla on kaksi silmukkaa. Älä hukkaa sitä. 3. Toista vielä kerran; peukalolla on kolme silmukkaa. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 4. Vie neula aina ensin aloitussilmukkaan. Pudota vanhin, ylimmäinen silmukka peukalolta eli siirrä se peukalon taakse
9: Kun olet tehnyt 15 silmukkaa, irrota työ peukalolta, pidä siitä kiinni ja vedä varovasti aloituslangan päästä. etusormen ympäri luodaan myötäpäivään aloituslenKKi ja sen ympärille 15 pistoa. 11: Jatka pistojen tekemistä niin, että kiinnität ne edellisen kerroksen reunasilmukoihin. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 63 suKissa on pyöreä aloitus, jonKa toteutus vaiheittain Kuvina ohessa. aloituslanKaa Kiristämällä silmuKat muodostavat pienen rinKulan. 10: Aloituslanka kiristyy ja työ kääntyy pieneksi renkaaksi. Taito615-116_s14-106.indd 63 17.12.2015 15.59
Osa neulakinnaspistoista joustaa ja osa ei, joten varren leveys on otettava huomioon. Yleensä kantapäähän menee 4–5 kerrosta sukan koon mukaan. Mallisukissa kolmannella kerroksella lisäyksiä on seitsemän. Kolmannella kierroksella kavenna enemmän, 5–6 pistoa kulmissa ja myös keskiosissa. Mallityössä silmukkaketjua on 42 piston verran. Päättele lanka työhön. 64 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä Perussukan kaava, merkkien selitykset: L = lisää K = kavenna Mervi Pasanen: Yhdellä neulalla – Naulakinnastekniikka tutuksi. Seuraavilla kerroksilla voit lisätä muutaman piston tarpeen mukaan. Tee ensimmäisistä silmukoista mahdollisimman pieniä. Voit tehdä vartta muutaman kerroksen verran ja tehdä sitten kantapään tai voit tehdä kantapään vasta viimeisenä. Lopuksi jäljellä on vain pieni reikä. Nain kantapäästä tulee jalan muotoinen ja hyvin istuva. Moreeni 2015. Mittaa vastakkaisen reunan keskiosa ja ala taas kiinnittää silmukoita edelliseen kerrokseen. Seuraavalla kerroksella kavenna kulmissa taas 3–5 pistoa. Neulaa kerroksen puoliväliin. Lisää kolmannella kerroksella sukan koon mukaan 4–8 silmukkaa. Toisella kerroksella kavenna kummassakin kulmassa 3–4 pistoa, tee kavennukset myös kantapään keskellä jalkapohjan ja akillesjänteen kohdalla. Mallisukassa lisäyksiä on joka kierroksella aina kantapään aloitukseen saakka. Kun sukan jalkaterä on tarpeeksi pitkä, tee kantapää. Lopulta – yleensä neljännellä kerroksella – voit tehdä kavennukset joka pistossa. Voit kaventaa sitä muutamalla pistolla, mutta varmista, että käyttäjän kantapää mahtuu varresta. 12–13: Lisää ensimmäisellä kerroksella jokaisessa ja toisella kerroksella joka toisessa pistossa. Kiristä muutama viimeinen silmukka pieneksi ja parsi jäljellä oleva reikä umpeen. Neulakinnastekniikalle on ominaista, että kantapään kulmaan jaa pieni reikä. Kun tulet ensimmäisen kerran kulmaan, kokeile, mihin edellisen kerroksen silmukoihin kiinnittämällä saat mahdollisimman tiiviin kulman. Tässä vaiheessa työssä on 45 silmukkaa. Kantapää: Tee uusi aloitus joko aukon jompaankumpaan kulmaan tai sitten keskelle. Mallityössä kerroksia on 17. Mitä pienemmäksi aukko käy, sitä enemmän kavennetaan. Taito615-116_s14-106.indd 64 17.12.2015 15.59. Sen pitäisi olla yhtä pitkä kuin puolet teräosan ympärysmitasta. Tee tarvittaessa muutama pisto päälle. Tee ensimmäinen kerros kantapäästä ilman kavennuksia. Jatka varsi loppuun. Sen voit halutessasi parsia umpeen myöhemmin. Lisäysten määrä on kiinni sukan koosta, käsialastasi ja käyttämästäsi langasta. Tee sitten silmukkaketjua kiinnittämättä sitä edelliseen kerrokseen
Olen tähän mennessä kokeillut useita eri tekniikoita, mutta tajuan että olen vasta raapaissut pintaa. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 65 Miten ja miksi hurahdit keskiaikakulttuuriin. Pikkuhiljaa tutustuin harrastuksen eri muotoihin, mahtavan hauskoihin ihmisiin ja luontevana osana tätä aloin harrastaa paitsi käsitöitä, myös aikakauden ruokien tekemistä. Mestaritutkintoani varten ennallistin Turusta löytyneen tekstiilifragmentin perusteella 1400-luvun mekon ja se oli äärettömän mielenkiintoinen prosessi. Maikin kanssa olemme tehneet lautanauhakirjan Omenaisia ja revonneniä ja työstämme sille parhaillaan jatko-osaa. Keskiajan käsitöistä minua viehättää eniten tällä hetkellä kankaankudonta – kankaankudonnan prosessi langan tekemisestä lähtien on kiinnostava. Noin vuosi sitten käsityökirjoihin erikoistunut kustantamo Moreeni etsi tekijää neulakinnaskirjalle ja kun kustantamosta kysyttiin haluaisinko tehdä sen, ei minun tarvinnut miettiä kahta sekuntia. Olen erittäin kiinnostunut Suomen rautakaudesta ja elävöitän pääasiassa 1300-lukua. Hurahtamisesta tosiaan oli kyse – olin vuonna 2004 Gotlannin Visbyssä keskiaikaviikolla ja siellä alkoi tuntua, että tätä haluan tehdä. Yhdellä neulalla on ensimmäinen kokonainen suomalainen kirja aiheesta. Miksi. Mistä syntyi ajatus Yhdellä neulalla -kirjan toimittamisesta. Erityisesti keskiaikaiset käsityötekniikat ovat lähellä hänen sydäntään. Vaatteen valmistuksen lisäksi kudon lautanauhoja, teen neulakinnastöitä, käytän mahdollisimman paljon itse värjäämiäni lankoja. Olen opetellut kutomaan pystykangaspuilla, vanhoilla pyöräspuilla ja uudemmilla vipuspuilla. Neulakinnaskirjan tekeminen on ollut mielessäni jo vuosia. • Lahtelainen Mervi Pasanen on ammatiltaan toimittaja – ja käsityömestari. Mikä keskiaikatekniikka viehättää sinua eniten. Haluan, että muutkin oppivat tämän perinteisen mutta myös nykyaikaan sopivan käsityön tekemisen. Aluksi harrastin keskiaikaa lainamekossa, mutta hyvin pian tein itselleni vaatteet. Suurimman osan väriaineista kerään luonnosta tai kasvatan itse puutarhassani. Kirjonta ei ole lempiaiheitani, mutta aina välillä työt edellyttävät sitäkin. Mitä kaikkia tekniikoita olet kokeillut. Vaatetuksen osalta osaan tuottaa puvun lampaan selästä valmiiksi vaatteeksi. nainen neulakintaan takana RIKu PASANeN Taito615-116_s14-106.indd 65 17.12.2015 16.00. Lautanauhojen kutominen on suurin intohimoni: kuten opettajani ja ystäväni Maikki Karisto sanoi, yksi ihmiselämä ei riitä kaikkien nauhojen kutomiseen. Olen myös opetellut tekemään rautakauden pronssispiraalikoristeluja. Olen itse tehnyt neulakinnastöitä nyt 11 vuoden ajan – ja kun itse olisin halunnut oppia perustekniikan lisäksi uutta, en saanut haluamaani tietoa kotimaasta. Sen viimeistelee kankaan muuttuminen valmiiksi vaatteeksi. Olen ollut keskiaikaan mieltynyt lapsesta lähtien, mutta Visbyn elämys muutti kyllä koko elämäni
krs (aloituskrs): Poimintavaihe (op): *vie koukku seuraavan kjs:n takareunan läpi, ota lanka koukulle, vedä se kjs:n läpi ja jätä s koukulle*, toista *–* kunnes koukulla on 10–12 s ja jätä sitten punainen lanka odottamaan. LanKa– ja ohjetiedusteLut: LANKAVA Oy, PuH. Tee sitten peukalonaukko poimintavaiheessa näin: poimi merkistä lukien 11 s punaisella langalla, käännä työ ja päättele nämä 11 s harmaalla langalla. Peukalo: *Poimi punaisella langalla koukulle 7 s + 1 s aukon reunasta, käännä työ ja päättele s:t harmaalla langalla*, toista *–* vielä kerran = 16 s. Virkkaa sitten 7 kjs kaksinkertaisella langalla (= 1 punainen ja 1 musta lanka), jätä 7 edellisen krs:n pystysuoraa silmukkaa väliin ja jatka poimintaja päättelyvaiheita krs loppuun. Jatka krs loppuun vuorottelemalla poimintaja päättelyvaiheita. krs: Poimi taas 10–12 s koukulle mutta vie koukku nyt edellisen krs:n pystysuoran punaisen s:n ali, oikealta vasemmalle ja vedä lanka koukulle. Työohje Virkkaa punaisella langalla aloitusketjuun 36 kjs ja sulje se renkaaksi ps:lla (= krs:n 1. krs:lla. Usein koukkuamiseen kannattaa valita 0,5–1 numeroa langan suosituskokoa isompi koukku. s:n läpi, *ota lanka koukulle ja vedä se kahden koukulla olevan s:n läpi eli yhden mustan ja yhden punainen s:n läpi*, toista *–* kunnes koukulla on enää 3–4 s ja jätä harmaa lanka odottamaan. Toista 2. Tee toinen lapanen peilikuvaksi. Kavenna kaikilla s:oilla 2 s yhteen ja vedä lanka viimeisten 4 s:n läpi. Päättelyeli paluuvaiheessa koukulle kerätyt pystysuorat silmukat päätellään vetämällä lanka silmukoiden läpi. Päättele langat. Taito615-116_s14-106.indd 66 17.12.2015 16.00. Tarkkaile samalla, että kerrosten silmukkamäärä pysyy samana. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Koukkua päättelyvaihe harmaalla = 32 s. Koukkuamiskoukku: kaksipäinen koukkuamiskoukku nro 5. Käännä työ. 66 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä koukuTuT laPaSeT Malli Lankava oy, MaiLa reini Koko: naisten koko Tarvikkeet: 100 g syklaaminpunaista (20) Lankavan Himalaya Efsun-lankaa (100 % villa, 50 g = 70 m) ja 50 g harmaata (6162) Lotte-lankaa (100 % alpakka, 50 g = 110 m). 2. Jatka krs loppuun toistamalla poimintaja päättelyvaiheita. Poimi seuraavalla krs:lla peukaloaukosta ketjusilmukoiden takareunoista 7 s koukulle (etureunat jäävät peukaloa varten) ja jatka koukkuamista normaalisti. KouKutellen Kohti Kevättä Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Tässä ohjeessa se on huomioitu. Koukkua 9 krs tai kunnes peukalo melkein peittyy ja aloita kavennukset poimintavaiheessa. (06) 4345 500, www.LANKAVA.fI Kuva katja Lösönen Aloita kärkikavennus, kun työssä on 32 krs tai kunnes pikkusormi peittyy. Vaikka alkutalvi oli leuto eikä lapasia juuri kaivattu, ennen pitkään niillekin tulee tarve. Poimintaeli keräysvaiheessa silmukoita poimitaan yksitellen koukulle. Merkitse silmukka. Toista nämä kavennukset kaikilla krs:illa ja vedä lanka viimeisten 8 s:n läpi. Kavenna lapasen molemmilla sivuilta 2x 2 s yhteen näin: *vie koukku kahden pystysuoran s:n ali ja vedä punainen lanka koukulle*, poimi 14 s, toista *–* vielä kerran. krs:sta ja koukkua yhteensä 20 krs tai haluamasi pituus. 1. Käänny ja päättele s:t harmaalla langalla kuten 1. Tiheys: 15 s ja 14 krs = 10 cm Koukkuamisesta: Yksi koukkuamiskerros sisältää poimintaja paluuvaiheen. Käännä työ ja koukkua päättelyvaihe (np): siirrä s:t koukun toiseen päähän, ota harmaa lanka työhön ja vedä se krs:n 1. s)
Taito615-116_s14-106.indd 68 17.12.2015 17.10. tee vielä noin 10 sentin pituiset kolmen hapsun palmikot ja niiden päihin tiukat hevosenhäntäsolmut. 68 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Lankaja ohjetiedusteLut: Lankava Oy, puh. (06) 4345 500, www.Lankava.fi Käsillä Kuva Beada Kinnarinen 68 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 KirjopolKumatto Viimeistele matto solmimalla maton päihin 2 langan hevosenhäntäsolmut ja loppuun yksi 3 langan solmu (= 28 hapsua). lopuksi tasoita palmikoiden päät
Maton?keskikohta,?peilaa?matto. (100?%?puuvilla). Kuteen tiheys: ?3,2?l?/cm Kudontaohje Vahvista?reunalangat.?Kastele?ja?kuivaa?ontelokudevyyhdit?ennen?kutomista.?Kudo?ja?pujottele?palttinapohjalle?erilaisia?väriraitoja?ohjeen?ja?poljennan?mukaan.?Kudo?ensin?maton. Kudo kuvio 2 luumunpunaisella ja limenvihreällä?poljentaohjeen?mukaan.?Kudo?8?cm?palttinaa.. 5 palttinaa ja tee kiertopujotusraita oranssilla. tiheys?2?l/cm •. •. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 69 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. alkuun?ja?loppuun?6?kalalankaa?palttinapolkusilla?(=?polkuset?1–2).. lankaluku?167+2 Kude: Pohjakude/matto:?2,2?kg?valkaisematonta?(2)?Lankavan?Lilli-ontelokudetta?(80?%?kierrätyspuuvilla,. kaide?20/1 •. suoravärjättyä?puuvillatrikoota. Kudo?8?cm?palttinaa.?Tee?kiertopujotusraita?oranssilla,?kudo?5?palttinaa,?kudo?kuvio 1?turkoosilla,?kudo. pujota?limenvihreä?kude?yläviriöön. mukaan?näin:?Kudo?6?cm?palttinaa,. tästä takaisin alkuun. kiertopujotusraita turkoosilla kuten maton?alussa,?kudo?5?palttinaa.?Kudo?kuvio 4 luumunpunaisella?poljentaohjeen?mukaan,?kudo?5?palttinaa?ja. oikea?jatkuminen.?Kierrä?sitten?samat. niin,?että?kuviokude?sitoutuu?samalla?reunaan.?Huomioi?myös?palttinan. 8 cm?palttinaa.?Kudo?ja?pujota kuvio 3a?kuten?edellä,. tee taas kiertopujotusraita turkoosilla. Tee kiertopujotusraita ?(=?K)?perusasennossa olevaan loimeen näin: Ota?250?cm?luumunpunaista?trikookudetta?ja?tee?siitä?sormio.?Aloita?pujottelu?pohjakuteen?puoleisesta?reunasta?ja?kierrä?kude?joka?4.?loimilangan?ympäri?näin:?vie?kude?4.?ja?5.?loimilangan välistä kankaan alle ja tuo ylös?3.?ja?4.?loimilangan?välistä.?Pujottele?kude?toiseen?reunaan?ja?päättele aloituspää seuraavaan palttinaviriöön.?Kudo?1?palttina?pohjakuteella. ja?130?g?limenvihreää?(6)?Lankavan. mutta?kierrä?joka?4.?loimilankaan?hieman?eri?kohdasta?kuin?edellisessä?raidassa.?Kudo?taas?4?palttinaa?ja?tee?3.. Päättele?kude?ja?jatka?kuviot?poljentaohjeen?mukaan?oranssilla?ja?limenvihreällä.. mutta?tee?pujotusraidat?luumunpunaisella ja kuvio limenvihreällä.. 20?%?muita?kuituja).?Kuviokude/matto: 210?g?oranssia?(S2),?180?g?turkoosia?(S1),?160?g?luumunpunaista?(13). Kudo?ja?pujota?kuviot 3a ja 3b limenvihreällä?ja?oranssilla.?Tee?yhden. Tee toinen kiertopujotusraita limenvihreällä?trikoolla?kuten?edellä,. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. langan pujotusraidat ?(=?P)?näin:?polje?palttinaviriö?auki?polkusella?1?ja. pohjakuteella.. leveys?83,5?cm •. vuoroin?kahden?loimilangan?yli?ja?ali.. kiertopujotusraita oranssilla. Taito615-116_s14-106.indd 69 17.12.2015 17.09. Kudo?sitten?8?cm?palttinaa,?tee. Jatka?tämän?jälkeen?poljentaohjeen. 6 cm ku vi o 1 8 cm ku vi o 2 8 cm ku vi o 3a ku vi o 3b 8 cm ku vi o 4 2x 2x K K 11x P P P 1 2 Poljennan merkit: = pohjakude = turkoosi = luumu (oranssi) = lime (luumu) = oranssi (lime) = kiertopujotusraita ohjeen mukaan = pujotusraita ohjeen mukaan KirjopolKu-matto Malli Lankava Oy, Jennika JOkinen kudo?kuvio 1?turkoosilla?poljentaohjeen?mukaan.?Kudo?8?cm?palttinaa.. loimilangat vielä toisesta suunnasta?samalla?tavalla.?Kudo?4?palttinaa. Koko: noin 78 x 195 cm Sidos: ruusukas ja palttina Loimi/m: 80 g valkaisematonta Lankavan 15-säikeistä kotimaista Liinakalalankaa tex 30 x 15. Kudo?8?cm?palttinaa.?Kudo?kuvio 2 oranssilla ja luumunpunaisella poljentaohjeen?mukaan.?Kudo
Taito615-116_s14-106.indd 71 17.12.2015 16.01. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 71 Taskujumpperi on hauskojen yksityiskohtien neule, joka sopii niin nuorelle kuin vanhemmalle. Veikeät Villaneuleet talVeen Huppukaulurin ohjeen löydät sivulta 75. Myös kashmirvillasta tehty huppukauluri on talven pirteimpiä neuleita
krs: *1 o, 1 n*, toista *–*. 116(126) cm, puseron pituus 72(74) cm ja hihan sisäpituus kainalosta ranteeseen ilman joustinta 39(41) cm. krs B Miehusta: 6 s toistuu 7(8)x 1. krs pintaneule päättyy L/XL Taito615-116_s14-106.indd 72 17.12.2015 16.01. Muut tarvikkeet: taskupusseihin n. 72 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä 1. 75 x 22 cm Eurokankaan valkoista charmeuse-neulosta (100 % polyamidi), 110 cm valkoista 20 mm leveää trikoovinokaitaletta ja ompelulankaa. 2. Pintaneuleet: neulo suljettuna neuleena ja tasona ruutupiirrosten mukaan. krs 17. krs 1. krs 12 kr s to is tu u 10 x 6. krs, aloita kädentien kavennukset 30. krs 4. työohje Luo ohuemmalle pyöröpuikolle 260(284) s. krs 1. Merkitse krs:n vaihtumiskohta (= krs-merkki) sekä s:t pintaneuleita varten: 10 s, 46(52) s, 21 s, 46(52) s, 17 s, 46(52) s, 21 s, 46(52) s, 7 s. Joustinneule: Neulo suljettuna neuleena: *1 o, 1 n*, toista *–*. Sulje pyöröneuleeksi ja neulo 1 krs nurin, 6 cm joustinneuletta ja 1 krs nurin. Puikot: 60 cm pyöröpuikko nro 3,5, 40 cm ja 60 cm pyöröpuikot nro 4,5 sekä sukkapuikot nro 2,5 tai käsialan mukaan. krs 24. 22 s ja 28 krs pintaneuletta B avattuna = 10 cm. Neulo tasona: 1. Lanka: 600–700 g keltaista (14) Lankavan Alize Cashmira -lankaa (100 % villa, 100 g = 300 m). krs 5 s toistuu 3x 2. krs pintaneule päättyy S/M 51. krs 45. krs 2. krs 36. krs 41. krs 17. krs 6. Tiheys: n. krs B Hiha: 12 kr s to is tu u taskujumpperi Malli Lankava Oy, Pia HeiLä Koko: S/M (L/XL) Neuleen mitat: Rinnanympärys n. Vaihda paksumpi puik5 s toistuu 2x 7 s A1 A2 A3 2. krs C 21 s 1. krs 1. krs: neulo oikeat s:t oikein, nurjat nurin
krs (op): päätä krs:n alusta 4 s, neulo kunnes sivumerkin edessä on 2 s, päätä 5 s, neulo krs loppuun ja käänny. Lisää seuraavalla krs:lla s:oita näin: neulo 2 s kiertäen eli takareunastaan oikein, *lisää 1 s (= neulo s:oiden välinen lanka kiertäen oikein), 4 o*, toista *–*. Neulo sitten lisätyt s:t niin kuin ne näkyvät ja muilla s:oilla pintaneuleita. s:n edestä ja sitten 1. krs (np): 3 n, 3 o, neulo pintaneuleita taskumerkkiin asti, luo 6 s ja käänny. puikon väliin. Kun pintaneuletta on n. s oikein 1. Neulo takaosan s:oilla 1. Vaihda 40 cm puikko. krs: päätä 2 s ja neulo krs loppuun = 72(78) s. krs: neulo joustinta peukalonaukkoon asti ja käänny. krs:n (= ristiinneulomiset), merkitse krs:n alusta laskien 2. ja 4. Neulo lisätyt s:t kuten takana ja luo 6 s myös toiseen taskunsuuhun. ja neulo välikerroksilla merkkien viereiset s:t nurin. puikon alkuun 1 s neulomalla puikkojen välinen lanka kiertäen oikein. krs: päätä 1 s, neulo krs loppuun, katkaise lanka ja jätä s:t odottamaan. Merkitse etukpl:n keskimmäiset 113(125) s taskuja varten ja jätä ne odottamaan. 1. Jatka kaikilla s:oilla suljettuna neuleena krs-merkin kohdalta. krs vielä 5 kertaa = 77(83) s. Toista tällaiset lisäykset joka 12. Neulo krs:n 2 ensimmäistä ja viimeinen s aina kiertäen oikein (= hihansauman kohta) ja muilla s:oilla pintaneuletta B. 1. Katkaise lanka ja jätä s:t odottamaan. 48(51) cm ja viimeisin ruutu on valmis, kavenna näin: 1. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 2. taskumerkkiin asti, luo taskunsuuta varten 6 s ja käänny. Kaarroke: Siirrä kpl:t oikeassa järjestyksessä miehustan puikolle: vasen hiha, etukpl, oikea hiha, takakpl = 394(430) s. pintaneuleessa C siirrytään seuraavalle krs:lle krs-merkin kohdalla eikä puikon lopussa. Kun hihan pituus on n. Neulo tasona yht. 4,5 cm ja viimeisenä op:n krs. krs (op): päätä krs:n alusta 3 s, neulo krs loppuun ja käänny. 2. krs: kun takaosan viimeinen s on neulomatta, kavenna 2 n yht., kun etuosan viimeinen s on neulomatta, kavenna samoin ja neulo krs loppuun. s:n takaa ja sitten 1. Huom. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 73 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 14 cm ja olet viimeksi neulonut op:n krs:n, päätä seuraavan krs:n alussa 6 s, neulo krs loppuun ja käänny. Vasen hiha: Luo sukkapuikoille 52(56) s ja jaa ne 4:lle puikolle 14+12(14)+14+12(14) s. Neulo 1 krs nurin ja 4 cm joustinta. krs: kavenna krs:n alussa 2 n yht. ko ja aloita pintaneuleet järjestyksessä ruutupiirrosten mukaan eli näin: A1 = 10 s, B = 46(52) s, C = 21 s, B = 46(52), A2 = 17 s, B = 46(52), C = 21 s, B = 46(52) s, A3 = 7 s. s oikein, pudota s:t vasemmalta puikolta KE = miehustan keskietu 3 s KT = miehustan keskitaka 3 s K = hihan keskikohta 2 s Taito615-116_s14-106.indd 73 17.12.2015 16.01. krs (op): neulo 1., 2., ja 3. Lisää s:oita joustimen jälkeen näin: neulo 1 s kiertäen o, 1 o, *lisää 1 s, 4 o*, toista *-*, lisää 1 s, neulo 2 s kiertäen o. Merkitse etutakakpl:iden molemmista reunoista 2.–4. ja neulo krs loppuun. puikko ja käänny. Merkkien selitykset: = neulo suljettuna oikein ja tasona op:lla oikein, np:lla nurin = neulo suljettuna nurin ja tasona op:lla nurin, np:lla oikein = neulo suljettuna kiertäen oikein, neulo tasona op:lla kiertäen oikein ja np:lla kiertäen nurin = neulo 2. 1. 2. Neulo pystyraidat kokoajan piirroksen A1 (3 ensimmäisen s:n) mukaan, kavenna merkkien molemmin puolin 2 n yht. Kun olet edennyt ruutupiirrosta B kädentien kohtaan, aloita kavennukset. puikon s:t 3. s oikein 1. Päätä kädentietä varten ensin op:n krs:lla 2 s, sitten np:n krs:lla 3 s. Ota uusi kerä ja neulo etuosa tasona: luo ensin op:lla krs:n loppuun 6 s ja käänny. Neulo etukpl:n s:oilla np:n krs, katkaise lanka ja jätä s:t odottamaan = 125(137) s puolikkaalla. 2. Tee sitten peukalonaukko 3. jatkoksi. krs: 3 o, 3 n, neulo pintaneuleita kunnes 6 s neulomatta, 3 n, 3 o. Päätä krs:n alusta 5 s ensin np:lla ja sitten op:lla ja katkaise lanka. Kun taskunsuun korkeus on n. puikon väliin. 3. ja 2. Kun miehustan korkeus on 18,5 cm ja olet viimeksi neulonut pintaneuleen C 2. lisää 1 s, 1 o, neulo 1 s kiertäen o = 65(71) s. Jatka suljettuna ja lisää seuraavalla krs:lla 4. Päätä op:lla krs:n alusta 6 s, neulo sitten krs-merkkiin asti ja jätä s:t ja lanka odottamaan. Oikea hiha: Neulo kuten vasen hiha mutta tee peukalonaukko 1. 8(11) cm ja viimeisin (6 krs:n) ruutu on valmis, aloita lisäykset näin: neulo 2 s kiertäen o, lisää 1 s (= neulo lisäys oikein tai nurin pintaneuleen mukaisesti) ja kun krs:n lopussa on 1 s neulomatta, lisää 1 s, neulo 1 s kiertäen o. Kun joustimen korkeus on 12 cm, neulo 1 krs nurin. s oikein, pudota s:t vasemmalta puikolta = neulo 2. ja 131.(143.) s:t sivumerkeiksi. Neulo yhtä monta kerrosta kuin takana ja viimeisenä op:n krs. Jätä lanka ja s:t odottamaan. Sulje aukko neulomalla 4. s:t (= 3 s:n pystyraidat). 1
Huom. merkitse muistiin tekemäsi kavennukset ja välikrs:t, jotta pysyt oikeassa kavennusrytmissä. ja neulo merkin s:t. (06) 4345 500, www.LAnkAvA.fI taskupussin kaava: 18 cm 13 cm 4 cm 5 cm 9 cm 3, 5 cm 17 ,5 cm kaava sisältää saumanvarat 7 m m 10 m m kavennukset ovat valmiit, neulo vielä 8(5) krs kaventamatta. krs nurin 1. 74 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä Aloita vasemmasta hihasta. Jatka raglankavennuksia sekä pintaneuletta C (21 s) mutta neulo muilla s:oilla näin: 1. krs: neulo oikein ja kavenna samalla pintaneuleen B jokaisen 4 o -raidan keskellä 2 o yht. 3. krs oikein C= 21 s pintaneule B D = miehustan poikkiraita: B toista raglankavennuksiin asti 1. 3. ruutupiirros), aloita poikkiraita. krs: S/M: neulo oikein ja kavenna 2 s tasavälein etuja takakappaleilla (4 s) sekä hihoissa (4 s). 2. Syötä trikoota jotta se joustaa samoin kuin neule. krs D1 = hihan poikkiraita: K 2 s toista raglankavennuksiin asti toista raglankavennuksiin asti Lanka– ja ohjetiedusteLut: LAnkAvA Oy, puh. krs 5 kertaa = 70(74) s. krs: siirrä takakpl:n viimeinen s vasemmalle puikolle ja kavenna se hihan 1. Taita ja ompele kpl:iden taskunsuut katkoviivojen mukaan (ks. Neulo sitten 3 kerrosta näin: jatka raglankavennuksia, mutta neulo muilla s:oilla näin: 1.-2. krs KE/KT 3 s toista raglankavennuksiin asti 8. Tee toinen taskupussi samoin. krs 35(47) kertaa ja vielä koossa S/M joka 3. Viimeistely: Ompele kainaloiden saumat. Neulo sitten 1 krs oikein, 1 krs nurin ja päätä s:t löyhästi. Neulo 8 krs ruutupiirrosten D (= miehusta) ja D1 (= hihat) mukaan. Neulo lopuksi pintaneuletta A1 ja kohdista miehustassa 3 s:n pystyraita sekä hihassa 2 s:n nurja raita keskelle. Toista 2 n yht. krs: neulo nurin. L/XL: neulo oikein ja lisää etuja takakappaleille 4 s (+ 8 s) mutta kavenna hihoissa 4 s tasavälein (8 s). krs: neulo nurin ja kavenna koossa L/XL etuja takakappaleilla tasavälein 2 s (4 s). -kavennukset merkkien molemmin puolin joka krs vielä 2 kertaa. krs: neulo nurin. 1. (hihat 20 s, miehusta 24 s). Kun miehustan pintaneule B on valmis (kts. kaava). Ompele taskunsuut eli lisätyt 6 s yhteen. Kavenna tämän jälkeen hihan puolella joka 4. Aseta 2 kpl päällekkäin, harsi ja ompele vinokaitaleet ulkoreunoihin. krs 13(17) kertaa ja sitten joka 2. Kun raglan1. Päättele langat ja höyrytä neule. Merkitse sitten hihan 2 keskimmäistä s:a. Taskut: Piirrä taskupussin kaava ja leikkaa 4 samanlaista kpl:tta. Neulaa pussit np:lta puseron taskunsuille ja ompele käsin lisättyjen s:oiden reunasta ja toinen ommel np:lta päärmeen reunasta. krs 2. krs 9(5) kertaa ja samaan aikaan miehustan puolella joka 2. s:n kanssa 2 n yht., *jatka pintaneuleita ja kavenna merkin molemmin puolin 2 n yht.*, toista *–* vielä 2 kertaa, neulo kunnes merkin edessä on 2 s, kavenna 2 n yht. krs 8. Taito615-116_s14-106.indd 74 17.12.2015 16.01
Vaihda sukkapuikot kun pyöröpuikko käy liian pitkäksi. krs = 82 s. krs: neulo merkityt s:t nurin ja muilla s:oilla pintaneuletta. krs. 1. Kavenna molemmissa reunoissa 5 s:n sisällä (= 3 s:n pystyraitojen sisällä) 5x 2 n yht. Huom . krs vielä 9 kertaa = 100 s. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 75 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. s neulomatta, neulo muilla s:oilla pintaneuletta mutta krs:n viimeinen s o. pintaneuleessa siirrytään nyt ruutupiirroksen seuraavalle kerrokselle krs-merkin kohdalla eikä puikon lopussa. krs Taito615-116_s14-106.indd 75 17.12.2015 18.08. s neulomatta, neulo krs:n viimeinen s oikein ja aloita kavennukset. krs: neulo merkityt s:t oikein ja muilla s:oilla pintaneuletta. krs: lisää merkkien sisällä 1 s neulomalla s:oiden välinen lanka mallineuleen mukaisesti joko kiertäen oikein tai kiertäen nurin. ja 23. 1. ja neulo välikerroksilla merkkien viereiset s:t nurin. Lisää sitten molemmissa reunoissa 5 s:n sisällä 5x 1 s joka 2. joka 2. krs 6 kertaa ja sitten joka 2. Lanka– ja ohjetiedusteLut: LAnkAvA Oy, puh. Kun lisäykset ovat valmiit ja olet viimeksi neulonut op:n krs:n, luo puikon loppuun 23 s ja jatka suljettuna neuleena = 105 s. 1. krs: kavenna kaikilla s:oilla 2 s kiertäen eli takareunoistaan o yht. krs:n, merkitse etukpl:n keskimmäiset 18 s. Toista nämä lisäykset joka 2. Merkitse lisäksi kummaltakin olalta (48 s) reunimmaiset 3 s molemmista reunoista (= 4 kpl pintaneuleen 3 s:n pystyraitoja). Pujota lanka s:oiden läpi ja kiristä aukko. Neulo pintaneuletta ruutupiirroksen mukaan 2 krs. krs 9 kertaa ja samaan aikaan etuja takakpl:iden puolella joka 2. Neulo ensin pintaneuletta puikko loppuun mutta viimeinen s oikein, käänny. krs: *1 o, 1 n*, toista *-*. Kun kavennukset ovat valmiit, neulo 1 välikerros. 3. Pintaneuleen ruutupiirros: Merkkien selitykset: = neulo suljettuna oikein ja tasona op:lla oikein, np:lla nurin = neulo suljettuna nurin ja tasona op:lla nurin, np:lla oikein 5 s toistuu 2. Kavenna sitten näiden merkkien molemmin puolin 5x 2 n yht. krs: päätä merkityt s:t löyhästi ja neulo krs loppuun = 82 s. Puikot: 50 tai 60 cm pyöröpuikko ja sukkapuikot nro 4,5 tai käsialan mukaan. krs (np): nosta 1. 3. Jatka sitten tasona krs:n vaihtumiskohdasta. Kavenna olan puolella joka 4. (nurjassa silmukkavaossa)*, toista *-* krs loppuun. joka 2. krs 1. Huppukauluri Malli Lankava Oy, Pia HeiLä Koko: 1 koko (S/M) Lanka: Lankavan Alize Cashmira -lankaa (100 % villa, 100 g = n. krs = 72 s. Huom. Merkitse sitten krs:n alusta laskien 48 s = vasen olka, 62 s = etukpl, 48 s = oikea olka ja 62 s = takakpl. krs: *1 o, 1 n, 1 o, 2 n yht. merkitse muistiin neulotut kavennukset ja välikerrokset, että pysyt oikeassa kavennusrytmissä. 300 m) 140 g keltaista (14). Tiheys: 22,5 s ja 29 krs = 10 cm. Päättele langat ja höyrytä valmis neule. 2. raita. Pintaneule: neulo suljettuna neuleena ja tasona ruutupiirroksen mukaan. Kun lisäykset ovat valmiit ja olet viimeksi neulonut pintaneuleen 2. Nosta jatkossa aina krs:n 1. krs 20 kertaa = 80 s. Kun kupuosan korkeus on lisätyistä s:oista mitattuna 8,5 cm, merkitse päälaen kavennuskohdat = 3 s:n pystyraidat eli krs:n alusta laskien 1., 4., 7., 10., 13., 16., 19. Neulo lopuksi päälaki näin: 1. Jatka pintaneuletta ja aloita lisäykset vain takakpl:n puolella. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Neulo lisätyt s:t seuraavalla krs:lla nurin ja jatka sitten kaikilla s:oilla pintaneuletta. Neulo kaventamatta n. Kavenna näiden merkkien molemmin puolin 2 n yht. (06) 4345 500, www.LAnkAvA.fI TyöoHje Luo 220 s, sulje pyöröneuleeksi ja neulo 1 krs nurin, 1 krs oikein. 8 cm. 2
Kun olet tehnyt piirroksen valmiiksi, jatka etureunassa 18 s:lla helmineuletta ja neulo muilla s:illa kuten aiemminkin. lempeää limeä Taito615-116_s14-106.indd 77 17.12.2015 16.01. Neulo joustinneuletta 4 cm (aloita 2 n). Jatka olan 22-23-23-26 s:lla mallineuleita 1 cm. Lanka: 650-700-750-800 g limenvihreää (5) Lankavan Himalaya Efsun -lankaa (100 % villa, 100 g = n. Merkitse tämän kappaleen etureunaan 5 napin paikkaa tasavälein siten, että alin tulee 2 cm:n päähän helmasta ja ylin siihen kohtaan, josta alkaa siksak-neuleen siirto. krs ensin 3-4-5-6 s, sitten 2 s ja lopuksi 1-2-3-3x 1 s = 72-74-76-82 s. 1. Kun kädentien korkeus on 20-21-22-23 cm, jätä etureunasta 18-18-19-19 s odottamaan ja päätä loput s:t, neulo samalla palmikon kohdalla 5x 2 o yhteen. krs: *1 o, 1 n*, toista *-*. kun olet tehnyt 6 s:n palmikoissa 8 palmikonkiertoa, aloita siksakraidan kolmen oikean s:n siirto piirroksen 2 mukaan. Kaiken lisäksi se on taatusti lämmin, sillä se on tehty sataprosenttisesta villasta. Joustinneule: Neulo tasona etukappaleella *2 o, 2 n*, toista *-* mutta takakappaleella *2 n, 2 o*, toista *-*. Sileä neule: neulo tasona, oikealla oikein ja nurjalla nurin työohje Takakappale: Luo ohuemmille puikoille 84-90-96-104. Muuta samalla siksak-kuvion s:ita helmineuleiseksi saman piirroksen mukaan. Lisää joustimen viimeisellä kerroksella kappaleen keskelle 1 s = 85-91-97-105. Tee sivussa kädentiekavennukset kuten takana = 40-41-42-45 s. krs: neulo 8 s helmineuletta ja loput s:t joustinneuletta. Palmikkoneuleet: Neulo ohjeen ja ruutupiirrosten mukaan, piirrokset sivulla 79. Päätä s:t siten, että neulot samalla leveän palmikon kohdalla 5x 2 o yhteen. Huom. Tiheys: 10 cm = 16 s ja 23 krs helmineuletta puikoilla nro 5. Aloita mallineuleet paksummilla puikoilla näin: neulo 9-12-15-19 s helmineuletta, 29 s:n palmikkoraitaa piirroksen 1 mukaan, 9 s helmineuletta, 29 s:n palmikkoraitaa piirroksen 3 mukaan ja 9-12-15-19 s helmineuletta. tee aina mallitilkku ja hae ohjetiheyttä vastaava puikkokoko. Helmineule: Neulo tasona. Muut tarvikkeet: virkkauskoukku nro 4 ja 5 nappia. hupullinen palmikkojakku Malli Lankava Oy, Lea Petäjä Koko: XS-S-M-L Neuleen mitat: vartalon ympärys 8896-104-112 cm, pituus 55-57-59-61 cm, hihan sisäpituus 45-46-47-48 cm. Neulo jatkossa s:t tässä järjestyksessä, toista piirroksissa 1 ja 3 tummien viivojen väliä (4 s:n ja 6 s:n palmikoissa krs:ia 3 –22 ja siksakraidassa krs:ia 3 –26). 2. Kun kädentien korkeus on 19-20-21-22 cm, päätä keskimmäiset 29-29-31-31 s pääntietä varten ja neulo toinen puoli ensin. Vasen etukappale: Luo ohuemmille puikoille 44-46-52-56 s. Lisää joustimen viimeisellä krs:lla XS-koossa 2 s ja S-koossa 3 s tasavälein = 4649-52-56 s. Neulo pääntien toinen puoli vastaavasti. Puikot: nro 4,5 ja 5 tai käsialan mukaan. krs: neulo oikeat s:t nurin ja nurjat oikein. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 77 Upea ja naisellinen hupparineule kääntää katseita. Huom. Kun kappaleen korkeus on 35-3637-38 cm, päätä molemmissa reunoissa kädenteitä varten joka 2. 1. Toista 1. Aloita mallineuleet paksummilla puikoilla näin: neulo 9-12-15-19 s helmineuletta, tee 29 s:n palmikkoraita piirroksen 1 mukaan ja neulo loput 8 s helmineuletta. 170 m). krs:sta 4 cm
s neulomatta, 21 n, 2 n yht., käänny. Neulo jatkossa s:t tässä järjestyksessä ja lisää samalla molemmissa reunoissa 1 s joka 6. Hihat: Luo ohuemmille puikoille 42-42-46-46 s. s neulomatta, 21 o, tee yvk, käänny. Katkaise ja päätä lanka. krs: 1. Neulo 6 cm joustinta. Viimeistely: Kuosittele kappaleet mittoihinsa, kostuta nurjalta ja anna kuivua. Päätä jäljelle jääneet päälaen s:t kerralla. 78 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä 22-24-26-28 10-10,511-11,5 18-19-20-21 8-88,5-8,5 4-56-7 4 31 -3 233 -3 4 19 -2 021 -2 2 1 39 -4 041 -4 2 6 11 -1 213 -1 4 kaava: Palmikkoneulepiirrosten merkkien selitykset: = oikea s, neulo s nurjalla nurin = nurja s, neulo s nurjalla oikein = nyppy: pistä koukku 3 krs alempana olevan krs:n läpi, ota lk koukulle, vedä läpi ja laita lenkki vasemman käden puikolle, ota lk puikolle, toista *-* vielä 3 kertaa. Ompele hihat, sivuja hihasaumat. Toista 2.– 3. krs: nosta 1. Kun hihan pituus on 45-46-4748 cm, päätä molemmissa reunoissa pyöriötä varten joka 2. lopuksi höyrytä nyöri kevyesti suoraksi ja pujota se neuloksen läpi hupun etureunaan. Huppu: Ompele olkasaumat. krs:ia, kunnes kaikki sivusilmukat on kavennettu. Aloita mallineuleet puikoilla 4, 5: neulo 7-8-9-10 s helmineuletta, 26 s:n palmikkoraita piirroksen 5 mukaan ja 7-8-9-10 s helmineuletta. 1. krs (op): neulo 55-55-57-57 s, tee yvk, käänny. Lisää 1. krs:lla takakappaleen pääntielle 24 s tasavälein = 89-89-93-93 s. Jatka etureunoissa 8 s:lla helmineuletta ja muilla s:illa sileä neule. 2. Tee nappien kohdille napinlävet näin: neulo etureunasta 5 s, lk, tee yvk (= ylivetokavennus: nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s, vedä nostettu s neulotun yli), tee siksakraidan 3 o s:n siirto nyt piirroksen 5 mukaan. = siirrä 2 s apupuikolle työn eteen, neulo 2 o ja apupuikon s:t oikein = siirrä 2 s apupuikolle työn taakse, neulo 2 o ja apupuikon s:t oikein = siirrä 3 s apupuikolle työn eteen, neulo 3 o ja apupuikon s:t oikein = siirrä 3 s apupuikolle työn taakse, neulo 3 o ja apupuikon s:t oikein = siirrä 3 s apupuikolle työn eteen, neulo 1 n ja apupuikon s:t oikein = siirrä 1 s apupuikolle työn taakse, neulo 3 o ja apupuikon s:t nurin Oikea etukappale: Neulo vasemman etukappaleen peilikuvaksi. Ompele napit. VirKKaa Hupun nyöri seuraaVasti: Virkkaa 2 kjs, jätä 1 kjs väliin, 1 ks, 1 kjs. Työnnä sitten koukku neulotun s:n ja siitä lankalenkkien läpi vasemmalta oikealle, ota lk koukulle ja vedä läpi. pudota neulottu s sekä lankalenkit puikolta, siirrä virkkuukoukun s oikean käden puikolle ja jatka neulomista. kun kavennat etureunan helmineule-s:oita, neulo samalla keskimmäisillä s:oilla helmineuletta. * työnnä koukku ks:n vasemman lenkin läpi, ota lanka koukulle ja vedä läpi, ota lk koukulle ja vedä koukulla olevien 2 s:n läpi, 1 kjs*, toista *–*, kunnes nyörin pituus on noin 150 cm. 3. Huom. Siirrä etukappaleiden pääntien reunassa odottamassa olevat s:t paksummalle puikolle ja poimi takakappaleen pääntien reunasta 29-29-31-31 s. krs 4 s, 3 s, 2 s, 8-9-10-11x1 s, 2 s ja 4 s. krs, kunnes työssä on 66-70-74-76 s. Kun pyöriön korkeus on 11-12-13-14 cm, päätä loput 20-22-24-24 s. Taito615-116_s14-106.indd 78 17.12.2015 16.01. Kun hupun korkeus on 21-21-22-23 cm, aloita päälaen kavennukset. Kavenna kokojen XS ja M viimeisellä krs:lla tasavälein 2 s =40-4244-46 s
5. 5. 3 4 29 s palmikkoraita 1. 5. Taito615-116_s14-106.indd 79 17.12.2015 16.01. 15. 21. 9. 25. 25. 21. (06) 4345 500, www.LAnkAvA.fI Vihreän jakun palmikkoneuleiden piirrokset: Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 11. 11. 5. 25. 21. 26 s palmikkoraita Lanka– ja ohjetiedusteLut: LAnkAvA Oy, puh. 25. 15. 11. 15. 15. 3 4 29 s palmikkoraita 5 1. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 79 1. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 1 2 29 s palmikkoraita 1. 1 2 29 s palmikkoraita 1. 21. 11. 5
Käsillä 80 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Kuva TeksTiiliTeollisuus Taito615-116_s14-106.indd 80 17.12.2015 18.05. 80 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Pallohuumaa Pallot, raidat ja mustavalkoinen väritys, mikä voisi olla sen freesimpi yhdistelmä
= ylivetokavennus, nosta s neulomatta, neulo seuraava s, nosta neulomaton neulotun yli = neulo 2 o yhteen = neulo 3 s yhteen, ota s neulomatta, neulo 2 s o yhteen, nosta neulomaton neulotun yli Lanka– TiedusTeLuT: TeksTIILITeOLLIsuus Oy, puh. Tee peukaloaukko II-puikon loppuun. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 8 cm ja viimeisin raita on mustalla. Neulo 2o, 2n joustinneuletta vuorotellen mustalla ja valkoisella 4 krs kunnes varren korkeus on n.8 cm ja viimeisin raita on mustalla. Peukalo: Ota peukaloaukon s:t apulangalta. Poimi peukaloaukon sivuista ja yläreunasta 13 s seuraavasti: 2 s mustalla, 2 valkoisella, 2 mustalla, 1 valkoisella, 2 mustalla, 2 valkoisella, 2 mustalla.= 24 s Neulo peukalo ruutupiirroksen mukaan. Neulo 1 krs mustalla sileää oikeaa. Päättele langat. 160 m, 80 % villa, 20 % polyamidi) Puikot: sukkapuikot nro 2,5 tai käsialan mukaan Tiheys: 34 s = 10 cm kirjoneuletta Mallineule: 2 o, 2 n -joustinta, kirjoneuletta ruutupiirroksen mukaan Säärystimen ruutupiirros: säärystimet Luo mustalla 108 s sukkapuikoille (27 s puikollaan). TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 81 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. ½ peukalon ruutupiirros: ½ lapasen ruutupiirros: Merkkien selitykset: = Ota silmukat apulangalle, luo 11 uutta s:a langalla kieputtaen seuraavasti: 1 musta, 2 valkoista, 2 mustaa, 1 valkoinen, 2 mustaa, 2 valkoista, 1 musta. Neulo 2o, 2n joustinneuletta vuorotellen mustalla ja valkoisella 4 krs kunnes varren korkeus on n. Pujota musta lanka mustien s:n läpi, kiristä ja pujota lanka nurjalle. Pujota valkoinen lanka valkoisten s:n läpi, kiristä ja työnnä lanka nurjalle. Neulo 1 krs mustalla sileää oikeaa. Päätä s:t neuloen oikeat s:t oikein ja nurjat s:t nurin. Neulo 2o, 2n joustinneuletta vuorotellen mustalla ja valkoisella 4 krs kunnes varren korkeus on n. Neulo kämmenselän puolella tässä kohtaa mallikerran mukaan. Oikea lapanen: Neulo kuten vasen lapanen, mutta tee peukaloaukko IIIpuikon alkuun. 8 cm ja viimeisin raita on mustalla. Neulo 1 krs mustalla sileää oikeaa. Kirjoneulelapaset ja -säärystimet Malli NiiNa KaaKKurivaara/ TeKsTiiliTeollisuus oy Koko: yksi koko, aikuinen Langanmenekki: teetee Halti, lapa siin: luonnonvalkoinen (1) 50 g, musta(3) 50 g, säärystimiin: luonnonvalkoinen 100 g, musta 100 g, (50 g /n. Taito615-116_s14-106.indd 81 17.12.2015 16.02. Päättele langat. (019) 529 2100, ohjeTiedusTeLuT : NOON kNIT, OuTI MArkkANeN 044-564 8120, NOON@NOONkNIT.fI lapaset Vasen lapanen: Luo mustalla 72 s sukkapuikoille (18 s puikollaan). 22 cm niin että yläja alareunaan muodostuu sama kuvio. Neulo kirjoneuletta n. Aloita kirjoneule ruutupiirroksen mukaan. Kun olet neulonut ruutupiirroksen loppuun ja jäljellä on 6 s, (4 mustaa ja 2 valkoista), katkaise langat. Aloita kirjoneule ruutupiirroksen mukaan
Peukalokiila: Peukalokiila neulotaan vasemman käden lapasessa kaavion 4. viimeisen silmukan väliin ja oikean käden lapasessa vastaavasti 3. Tiheys: 34 silmukkaa kirjoneuletta on 10 cm 2 mm puikoilla. ja 4. 82 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Käsillä Malli Tiina Kaarela Kuva SuSa Junnola ”Olen suunnitellut nämä lapaset ilahduttamaan suomalaisia osaavia ja tarmokkaita naisia. Kun peukalokiila on valmis, siirrä sen silmukat odottamaan apulangalle IhAnAt AnnAt Puikkomaisteri Helsinkiläisen toimittaja ja neule harrastaja Tiina Kaarelan blogin nimi ja nimimerkki. Kun olet tehnyt ensimmäisen lisäyk sen, aseta silmukkamerkit lisätyn silmukan molemmin puolin, että voit tehdä helposti lisäykset oikeille paikoille. Minä olin ajatuksissani suomalaisella maaseudulla näitä lapasia tehdessäni, saatoin melkein aistia sen rauhan, tuoksut ja hiljaisuuden vaikken sinne päässytkään.” – PuiKKoMaisteri alPaKasta AnnA-lApAset Malli Tiina Kaarela Sukkapuikot ja lapasen koko: Käden ympärys 18–19 cm: 2 mm. Jatkossa isoimman koon silmukkaluvut ja muut poikkeavat ohjeet ovat suluissa. Taito615-116_s14-106.indd 82 17.12.2015 17.28. Pienin koko (naisten pieni/lasten) tehdään kaavion 70 silmukalla ja 2 mm:n puikoilla, keskimmäinen koko samoin, mutta 2,5 mm:n puikoilla. Aloita nyt kaavion mukaan neulominen. silmukan väliin lisätään 3 s, yhteensä 76 s. ja 70. ja 36. Anna-lapaset ovat myös ihanan lämpimät, koska ne on neulottu kahdella värillä kirjoneuleena. Suurimmassa koossa kaavion 1. Neulo 1 krs valkoisella ja 2 krs punaisella. Ilmestyi äskettäin Puikkomaisterin Sukkakirja (Moreeni 2015). Pidä edelleen ja jatkossakin valkoinen lanka työn takana lähinnä työtä. Kuvan lapasissa pohjaväri on punainen 225 ja kuvioväri valkoinen 100. Neulekaaviot ovat sivulla 84. Yhdistä silmukat suljetuksi neuleeksi ja neulo 8 krs neuloen valkoiset silmukat oikein ja punaiset silmukat nurin. Käden ympärys 23–24 cm, 2,5 mm (tällä koolla voit tehdä miehen lapaset). Neulo kaavion silmukat kahdesti sekä kaikki kaavion kerrokset. Tämä lapasohje on esimakua Puikkomaisterin Käsikirjasta, joka ilmestyy syksyllä 2016. Ole huolellinen ja ota valkoinen lanka aina samalta puolelta (lähinnä työtä, työn takana), näin reunasta tulee siisti. Neulo punaiset silmukat nurin ja valkoiset oikein ja jaa samalla silmukat (17, 18, 17, 18; isommassa koossa jokaiselle puikolle 19 s) neljälle puikolle. Käden ympärys 20–22: 2,5 mm. Ohutta alpakkaa on ihana neuloa, koska se on todella pehmeää. Kaaviossa toistuvat punaisten viivojen välissä olevat kerrokset. sekä 35. neuleohje Lapasen varsi: Luo yhdelle puikolle 70 (76) silmukkaa neulomalla siten, että joka toinen silmukka on valkoinen ja joka toinen silmukka on punainen. silmukan väliin (paikat on merkitty kaavioon punaisin pystyviivoin). Kuvio on tuttu sekä latvialaisista että skandinaavisista neuleista. ja 3. 2 silmukkamerkkiä ja kanavaneula. Tarvikkeet: Filcolana Indiecita -lankaa (alpakka 100 %, 50 g ?160 m) 1 kerä pohjaväriä ja 1 kerä kuvioväriä
Mallin Starlight-takki kuuluu Aino-vaatemerkin valikoimaan (www.aino.net). TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 83 Taito615-116_s14-106.indd 83 17.12.2015 16.02
Taito615-116_s14-106.indd 84 17.12.2015 17.35. viimeiset silmukat oikein yhteen. ja 3. Kaavion mustat ruudut neulotaan kuviovärillä (kuvan lapasissa punaisella) ja valkeat pohjavärillä (valkealla). ja 3. Kaikki lisäykset tehdään kuviovärillä. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Viimeistely: Päättele langat ja höyrytä lapaset kevyesti. Peukalokiila: M= lisää silmukka nostamalla silmukoiden välistä ja neulo se oikein takareunasta. 84 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 ohjeTiedusTeluT puikkomaisteri@ gmail.com tai facebook.com/puikkomaisteri lankaTiedusTeluT: Anne LAMpinen, puh. silmukka oikein yhteen ylivetokavennuksella ja II ja IV puikon 2. Lapasen kärki: Kaavioon ei ole erikseen merkitty kärjessä tehtäviä kavennuksia: kavenna kolme kertaa joka toisella kerroksella ja sen jälkeen jokaisella kerroksella neulomalla I ja III puikon 2. Neulo toinen lapanen peilikuvaksi. TAiTO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Neulekaavio: ja jatka muun lapasen neulomista kaavion mukaan. Neulo silmukat oikein vuoroin valkoisella, vuoroin punaisella aloittaen kämmenpuolelta peukalon hangasta. 0405335400, snurre@snurre.fi 84 83 82 81 80 79 78 77 76 75 74 73 72 71 70 69 68 67 66 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 76 45 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 44 43 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 Peukalo: Ota langalta 21 silmukkaa ja lisää peukalon hankaan 5 silmukkaa poimimalla ne kämmenosan reunasta
Leikkaa pois valkoiset reunat. Anna lakkapintojen kuivua. Lakkaa kuva ja haluttu pohja (kirjansivu, vaalea kangas, puulevy tai muu vastaava, jota voi silittää silitysraudalla) vesiohenteisella akrylaattilakalla. Ole varovainen, ettei kuva vahingoitu. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 85 Kuvan voi viimeistellä ja kirkastaa kynttilän avulla. tarviKKeet Mustavalkoinen tuloste valokuvasta (lasertulostettu ei käy), kirjansivu, kangas tai levy kuvan pohjaksi, lakkaa, sivellin, silitysrauta ja -lauta, tuikkukynttilä sekä leivinpaperia. Huom. Laita leivinpaperi suojaamaan kuvaa ja silitä silitysraudalla lakkapinnat kiinni toisiinsa. Hankaa kuvan pintaan kynttilää, laita päälle leivinpaperi ja silitä silitysraudalla. Kirkastusta voi toistaa useamman kerran. Jos kuva kupruilee irti, silitä uudelleen leivinpaperin läpi. Aseta kuvapuoli pohjaa vasten, lakatut pinnat vastakkain. Kuivaa kuvaa välillä ja jatka pesemistä kunnes mahdollisimman iso osa valkoisesta paperista on irronnut. siirretään Kuvia! Käsillä ohje suomeN KäsiTyöN museo/ raiJa maNNiNeN Kuvat liisa KorhoNeN Taito615-116_s14-106.indd 85 17.12.2015 16.02. Kuva tulee esiin kun paperi poistetaan kostuttamalla ja hankaamalla varovasti. HelppO KuvAnsiirtO teKniiKKA vAllOitti syKsyn Käsityö MessuillA tAMpereellA. Kuvansiirtoohje nyt myös taitolehdessä! Ota valokopio haluamastasi kuvasta. Siirretty kuva on peilikuva alkuperäisestä ja läpikuultava, koska kuvaan siirtyy vain mustavalkokopion musta väri. Kastele sormesi ja silittele paperin pintaa niin, että kuidut irtoavat nukkana pois
01 5 01 01 Opi k‰dentaitoja Valamon opistossa! Hopeatyˆn alkeet 28.-31.1.2016 Virpovitsakurssi 11.-13.3.2016 Lahjatiski 9.ñ12.7 Keskiaikap‰iv‰t 5.ñ8.11 a a kki at . 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym. Materiaalit Langat Kuteet Välineet Loimien Lomassa TOIKA-MYYMÄLÄ, p. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Käsija taideteollisuus Tekstiilija vaatetus Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi • artesaani • vaatetusompelija Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w.sedu.fi Koulutusta Metallinpakotus 15.-22.11.2015 Hopeatyˆn alkeet 28.-31.1.2016 Virpovitsakurssi 11.-13.3.2016 Lue lis‰‰ ja ilmoittaudu: vala o opisto u ssit alamo. www.kktavastia.fi Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.. i K‰sit ii ñ 22 Uusi k‰sityˆkeskus Eesti K‰sitˆˆ Kodu Vene 12, Tallinn Sinunkin yritykSeSi voiSi olla täSSä Kysy edullisia mediapakettejamme Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com Avoin näyttelykutsu jurytettyyn käsitaideteollisuusnäyttelyyn loimaanseudunkotiteollisuus.blogspot.com € Taito.fi KAIKKEA KÄSITYÖSTÄ – TEKEMISTÄ & TEKIJÖITÄ Taito615-116_s60-61.indd 86 17.12.2015 13.33 Taito615-116_s14-106.indd 86 17.12.2015 16.02. u . . (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Käsityötarvikkeet BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. 86 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 tiski Kauniiden asioiden kauppa Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh
Och man skulle kanske inte ens behöva skrika på hela skolsystemet: upplysningen kunde ske i hantverksskolor, klubbar, fritidsysselsättningar… Bara upplysningen ges av en såda ”lärare” som har substans och gatutrovärdighet. (03) 542 1095 Haittilantie 4 A, 37800 AKAA (Toijala) Kotisivut ja verkkokauppa: www.toika.com Käsityötarvikkeet BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 draktbyra@brage.fi Kasarmikatu 28 www.brage.fi 00130 Helsinki Tee oma ryijysi, kutoen tai ommellen. De verkade först från Helsingfors, men flyttade för tio år sedan till Borgå, där de har en egen verkstad. 01 5 01 01 Opi k‰dentaitoja Valamon opistossa! Hopeatyˆn alkeet 28.-31.1.2016 Virpovitsakurssi 11.-13.3.2016 Lahjatiski 9.ñ12.7 Keskiaikap‰iv‰t 5.ñ8.11 a a kki at . Jag har inget eget flickebarn, men om så vore skulle det passa mig alldeles utmärkt att man till exempel i grundundervisningen gav upp en kvadratrotstimme och istället skulle koncentrera sig på att samtala om vad för slags kläder de unga i verkligheten klär sig i. Jag tror att det hör två slags människotyper till den här gruppen: de som inte känner till problemet och de, som inte bryr sig. text Camilla GraNBaCKa Bilder laTimeria och iloNa KorhoNeN På sidorna 21–32 hittar du mera information om modebusiness och hur man med små steg kan gå mot ett bättre sätt att klä sig. Ett paket med ännu mera att läsa och göra! F ormgivarna Katriina Seppälä och Juha Luukkonen har utvecklat sig inom laserteknik och så kallad sammetsstål. Fastän vi kan producera vissa saker i stort omfång, så bearbetar vi ändå vart och ett av objekten ändå alltid för hand. Men för dem som inte vet, kunde man ännu göra mycket. – i början av vår produktion sysslade vi mera med unika exemplar i metall. i över tjugo år har de utvecklat husgeråd i rostfritt stål. . Och även om jag inte vill stänga pojkarna utanför ämnet, ser jag dock flickorna som den mest potentiala människogruppen, när man talar om upplysning i saken. Åt dem som inte bryr sig, finns det just ingenting man kan göra längre. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Hämeentie 155 B, Hki 09 862 39 300 www.serivari.fi • info@serivari.fi Wennström Oy, 03 882 590 www.awennstrom.fi info@awennstrom.fi Semitone-tekstiilivärit, vesiohenteiset tekstiilipainovärit, silkit, merinovillat, strassit ym. ett riktigt fräsigt nytt år! Tiina aalTo Som ni ser är detta nummer av Taito ett dubbelnummer. Det finns en grupp människor, som jag hoppas man kunde göra medvetna om frågan – de unga flickorna. Men det hela ändrades när vi kom i kontakt med lasertekniken. www.kktavastia.fi Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa Käsija taideteollisuus Tekstiilija vaatetus Forssan ammatti-instituutti www.fai.fi • artesaani • vaatetusompelija Väri elämään! Tutustu kädentaitojen koulutukseen w w w.sedu.fi Koulutusta Metallinpakotus 15.-22.11.2015 Hopeatyˆn alkeet 28.-31.1.2016 Virpovitsakurssi 11.-13.3.2016 Lue lis‰‰ ja ilmoittaudu: vala o opisto u ssit alamo. Jag vet att huvudparten av också denna tidnings läsare är sällsynt väl medvetna om problemen. Abrahaminkatu 7, 00180 Helsinki Puh. i somras hade de sju anställda, som försäljare och hjälp i produktionen. i K‰sit ii ñ 22 Uusi k‰sityˆkeskus Eesti K‰sitˆˆ Kodu Vene 12, Tallinn Sinunkin yritykSeSi voiSi olla täSSä Kysy edullisia mediapakettejamme Eija Pensasmaa 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com Avoin näyttelykutsu jurytettyyn käsitaideteollisuusnäyttelyyn loimaanseudunkotiteollisuus.blogspot.com € Taito.fi KAIKKEA KÄSITYÖSTÄ – TEKEMISTÄ & TEKIJÖITÄ Taito615-116_s60-61.indd 86 17.12.2015 13.33 vem skall berätta för de unga. (09) 660 615, www.ryijypalvelu-rp.. 86 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 tiski Kauniiden asioiden kauppa Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. som till exempel berätta för dem, vad det egentligen är fråga om i denna globala billighetsproduktion av käder; exploatering av natur och människor. Det är kombinationen svensKa sidor Taito615-116_s14-106.indd 87 17.12.2015 16.02. en av dem är klädbusiness med sina ohållbara pruduktionsprocesser. Av någon orsak är mammor och mormödrar sällan speciellt lyckade som förmedlare, då man talar om ungdomens kläder. problemet är de människor, som säsong efter säsong hamstrar kläder av dålig kvalitet allt billigare och billigare. De är de allra känsligaste, förutom för de allra senaste modeinnegrejerna också för goda attityder. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 87 Från s. Jag har en del intressanta frågor, som jag inte kan låta bli att predika om. latimeria har återförsäljare runtom i världen; bland annat på fem olika ställen i Frankrike, tre olika ställen i schweiz, samt i usA. – vi rör oss hela tiden gränslandet mellan design och konsthantverk. 34 Från redaKtionen Översättning BarBro vuoriNeN Designduon Latimeria gör design hantverk som står mittemellan massproduktion och enskilt hantverk. i Finland hittas deras produkter i Designmuseets shop, men också i Borgå, lahtis och ingå. Katriina seppälä är industriformgivare från Konstindustriella högskolan och Juha luukkonen har studeLatimeria gör stål len som sammet rat metallhantverk i lahtis och Kuopio. Ota yhteytt ä ryijypalvelu@kolumbus.. Materiaalit Langat Kuteet Välineet Loimien Lomassa TOIKA-MYYMÄLÄ, p. Dessutom är det av dem det växer fram nya mammor, som klär på andra och själva konsumerar nya kläder. u
• Taito615-116_s14-106.indd 88 17.12.2015 16.02. som till exempel de kännspaka pastaoch salladsbesticken, som är deras mest sålda produkt. Pastabesticken är deras mest sålda produkt. via oxidering fås spännande färgnyanser fram i stålet. D e vill skapa objekt som håller i tiden, från generation till generation. prototyperna gör vi för hand, först sen ritar vi fram det på datorn och börjar göra produkten som en serie, säger Katriina. alla produkter tillverkas av rotstfritt stål. N aturen har återkommit i deras bildvärld de senaste åren, men även oväntade, humoristiska möten som en tesked i form av en spade. 88 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 svensKa sidor av kallt hårt stål och varma organiska, levande former som gett latimeria dess specifika karaktär. K atriina tillägger att latimeria namnet kommer från en sällsynt fisk velvet steel är en ny, uniK teKniK som latimeria har utvecKlat i snart fem år. – inom metallkonsten finns det många aktörer, såsom smeder för vilka tekniken är den viktigaste, men formspråket och den slutliga produkten är det viktigaste för oss. Men ändå är det inte det ekologiska de vill helt marknadsföra sig via, utan det är helt enkelt ett slags automatfunktion. tillsammans funderar vi fram en produktidé och smått skissar vi oss fram. vi vill även att våra partners och återförsäljare har samma strävan efter hållbarhet och våra förpackningar tillverkas i Finland. Jag ser en enormt stor mängd designobjekt runtom på mässor i världen och det ger mig inspiration. Formgivarna Katriina Seppälä och Juha Luukkonen. – vi ser oss som ett slags poeter, men vi använder oss inte av ord, utan vi har hittat vårt specifika uttryck i att forma hårdmetall. Man kan säga att ”upcycling” går som en röd tråd i vår produktion; vi lyfter upp metallen till ett konsteller samlarobjekt, säger Juha. Men ganska snart prövar vi oss fram direkt på materialet. – Det rostfria stål vi använder kommer från Outokumpu är till 80 % återvinningsmaterial. – ALLA produkter i sammetsstål får en individuell yta så det finns inte två lika, säger Juha. Besticken har skurits ut med laserteknik. Juha berättar att hans syster är jordbrukare och att denna sked tillkom som en doppresent till hans systerson. Materialet putsas försiktigt för att få fram det rostfria stålets glans eller så slutförs det med en sammetslen yta. Men samtidigt kan ett musikstycke påverka till en ny, avskalad form i metall, säger Juha. velvet steel VeLVet steel är en ny, unik teknik som latimeria har utvecklat i snart fem år. – Allt från träd till snöflingor och eldflammor kan inspirera. Kvaliteten är hög med 18 procent krom och 8 procent nickel
Redan att bearbeta materialet var ett omfattande och mångfacetterat arbete, som Maarit Magga i sin egenhändigt förfärdigade dräkt vid sin examensfest. Maarit Magga, samisk hantverkare från Palojoensuu i Enontekis har alltid handarbetat, även om hon som yrke undervisar i samiska och i ämnen på samiska. Vissa av deras serveringsfat är gjorda helt för hand med handgraverad ornamentik. 44 M aarit Magga har speciellt satt sig in i läderarben, som också funnits med på många utställningar runt om i världen. Nu är broderiet det hon bäst tycker om. I början av vår produktion använde vi oss av gammalt, robust rostigt järn och man kan hävda att Latimeria kombinerar dess två viktiga saker: Juhas passion och skönhet, som framträder genom tidens gång. M aarit hade ett mångårigt projekt med skinnarbeten, innan hon började sina studier. Från s. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 89 som kommer från vid kusten av Indiska ocenanen, känd som tofsstjärtfiskar och vars fossiler kan ses på British Museum. Vi kommer även att ställa ut i Strasbourg på Salon Résonance i november, samt i Oslo och Zürich i december. – Denna fick vi som beställning på en designmässa i Frankfurt. Materialet var sisna eller garvat renskinn. Redan som barn gjorde hon handarbeten tillsammans med sin mor och i en samefamilj som sysslar med renuppfödning gjorde man, liksom ännu idag, både bruksoch festplaggen själva. De tyckte om våra fat och vårt växttema. Nilla-Máhtte Magga SaMeSlJöd SoM livSStil Taito615-116_s14-106.indd 89 17.12.2015 19.22. Den europeiska kundkretsen står i rätt profil till dem och de undviker dyra transportkostnader i och med att deras produkter ryms med i bagaget. De frågade då om vi kunde tillverka något från deras flora och vi utgick sedan från ett dadelpalmslöv. J uha tillägger att i Finland lönar det sig helt enkelt inte att sälja och att de reser så gott som varje månad till någon mässa runtom i Europa. Ett grönt fat i form av ett blad eller fiskskelett har gummiöverdrag i grön färg, stommen är av rostfri metall. TexT och bilder Birgitta Partanen i Washington. På kommande är den internationella designmässan Blickfang i Wien och Hamburg. Men vi säljer också på Designmuseet shop i Helsingfors. Högskolestudierna i sameslöjd började Maarit år 2009 och avlade först kandidatexamen vid sidan av sitt dagliga arbete. Först under det sista året, i graduskedet, tog hon studieledigt. I augusti 2015 utexaminerades fyra kvinnor som magistrar i duodji från Sámi Allaskuvla i Kautokeino, av vilka Maarit var den enda från Finland. Kunden var Aramko, som är ett Saudiarabiskt oljeföretag. F ärger, främst nyanser i blått och grönt, återkommer i deras produktion. – Juha har en passion för fiskar och fiske. Hon fick stipendier och arrangerade utställningar på olika orter i Finland och också på andra ställen i världen, så långt borta som Samen Maarit Magga har växt upp med hantverk. Maarit garvade själv skinnen med björkoch sälgbark. – I år har vi varit i Chicago, München, Stuttgart, Aix-enProvence, Norge, Danmark, Stockholm. Det valde hon också som ämne i sitt slutarbete Kirjotut kuvat kertovat då hon som första finländare utexaminerades från Sámi Allaskuvla-högskolan som magister i duodji eller sameslöjd
Hon ville i sitt slutarbete kombinera olika historier och med nålens hjälp berätta sin egen syn på dem. – Jag ville ha fram ett slags själfullhet i mitt slutarbete och lyfta fram sådana tradi tioner, som inte finns ned tecknat någonstans. Trots det jättelika abetet är Maarit nöjd med det sista årets slutpress. Plaggen av sisna grundade sig på traditionen, men var utformade på ett nytt sätt. Jag hade förlorat ett barn sex år tidigare och innan det såg jag en förebudsdröm, där min farmor gav mig ett halvfärdigt band lindat runt bandgrinden och sade att det var mitt och att det be rodde på mig själv vad jag – För samerna är konfir mationen en viktig rit. krävde hårt kroppsarbete. Där hörde Maarit som ung fästmö en historia, som ännu lever bland män niskorna. Mycket tid går åt till festdräkterna, som alltjämt på traditionellt vis görs för hand. För tillfället är hon intresserad av inredning och under arbete har hon en stol av garvat renskinn. – Det var både krävande och samtidigt mycket nyttigt för mig ur min egen yrkes synpunkt, att jag i mina magisterstudier var tvungen att noggant teckna upp vad jag planerade i förväg på papper. Maarit gör armband helt och hål let av återvinningsmaterial, som spillbitar. Slutarbetet är fritt broderi genom vilken Maarit har tolkat sina egna erfaren heter. Maarit snor sentråd så fort tillfälle yppar sig. Jag är modersmålslärare, så jag har en litterär bakgrund. Stöd och grund för tolkningen är den muntliga traditionen. Där hade jag en dröm. Berättelsen om var man har lov att slå ner sina bopålar. Den första platsen är Ou nastunturi, varifrån Maarits fars släkt härstammar. Det var en mycket mäktig upplevelse. Moran hade uppmanat dem att flytta och visat dem på en bättre byggnadsplats. Efter det viss te jag att jag måste göra en bild därifrån. 90 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 SvenSka Sidor gjorde av det. – Jag besökte platsen för första gången i mitt liv hösten 2014. Det här kallas tyst kunskap:”silent knowledge” och är en vedertagen term i urbefolkningsforskningen. Nilla-Máhtte Magga Taito615-116_s14-106.indd 90 17.12.2015 19.24. Arbetet leddes av konstnär Britta Marakatt-Labba, som gjort glo balt arbete på området. – Året har inte kännts som arbete, mera som ett även tyr. Jag har tolkat drömmen i bilden Den tredje platsen var min mans släktställe i Sal vasjärvi. Jag hade re dan gjort så mycket arbeten i skinn, att de inte längr ver kade ge mig något. – I drömmen hade en vät temora kommit och sagt att du har slagit upp ditt vind skydd på fel plats. Också återanvändning och pimpning har på sista tiden varit trevliga grejer. Jag gjorde inte det här enbart för mig själv eller för mina barn, utan för att det skulle forstätta leva. Innan det gjorde hon hela senaste vår, vid sidan om allt annat ar bete, tillsammans med sin syster, festdräkter till systerns tvillingar som blev konfirmerade. I samband med studierna lämnade jag skinnarbetet då nya och intressantare saker kom i stället. – Jag gjorde skor, olika slags accessoarer och plagg av garvat renskinn. ExaMEnsarbEtEt Kirjotut kuvat kertovat. De egna ögonen och fingrarna be rättar direkt de rätta mått ten. Maarit gjorde naturligtvis ock så själv dräkten till sina examensfestligheter. M aarit tog redan i kandidatskedet tag i broderiet och det kändes direkt som hen nes grej. Dessutom ger hon återanvändningskläder en personlig knorr. M aarit håller ständigt på med något hand arbete. Till slutarbetet, som avslu tade ett fem år långt projekt, hörde såväl en litterär, som en handgjord del. Då får man plagg av vuxen modell och de första större silver smyckena. Alla har iakttagit den här dröm men, utom en vars öde inte blev lyckligt. Hon har gjort så mycket arbeten för hand, att hon redan för sitt inre öga ser hurdant arbete skall bli. Denna flitiga kvinna blir lätt intresserad av ett mångfald olika arbeten. Den andra platsen var föräldrarnas ställe Kalkujärvi, där Maarit fick leva och växa som barn och ung. Då Maarit gör sina egna plagg och andra tillbehör använder hon aldrig mått band, inte heller gör hon skisser eller mönster. I sitt slutarbete gjorde hon tre bilder där hon avbildar hur hon upple ver en plats. Nu i vinter har jag fullt upp med nästa års brudar
Där slutar plastpåsens historia. Jag har klätt mig till indian med alla mina samiska förfäder bakom mig. Till exempel skinntossor gör man inte på sommaren, de hör vinterarbetet till. I hennes händer förvandlas de vardgliga plastpåsarna till läcker smyckeskonst. 50 f rukt skall man ju äta alla dagar, eller hur. Den tändande gnistan till att bearbeta fruktpåsarna, berätta Pandikow att hon fick sedan hon läst en bok, som presentera olika remake-produkter. berättar vad mina smycken är gjorda av, säger Wiebke Pandikow. – Det behöver man alltid och den är lätt att alltid bära med sig. Eller slutar den. Men samtidigt vill hon väcka människorna att tänka på vår jordglobs allt mera svällande avfallsproblem. Smyckesformgivare Wiebke Pandikow (f. – Människorna är vanligtvis mycket förvånade då jag – Jag är intresserad av ekologi. Då man ser de färdiga arbetena kan man inte föreställa sig att de är gjorda av engångspåsar. Maarit tvinnar alltid sentråd, då hon sätter sig. Alltså snabbt några frukter i en plastpåse vid fruktdisken i butiken. – Jag ifrågasätter om en människa kan ”börja” bli indian eller same. Duodji är något mera än att enbart konkret förfärdiga ett arbete, det är ett sätt att vara till och förverkliga sin kultur. Av skräp kan skönhet födas, påpekar hon. På den andra bilden har en vanlig finländare klätt sig i en dräkt, som påminner om samedräkten och frågar vem han egentligen är. Maarits broderade arbete Sieluttomat är på sätt och vis ett politiskt ställningstagande till människans identitet. Alltså av att ingenting slängs. Hemma lägger man frukten i en skål och påsen slängs bland avfallet. 1986) har under de senaste åren utvecklat en teknik, med vilken butikernas vanliga plastpåsar har fått en annan användngsmöjlighet – som smycken. Maarit arbetar utgående från personliga utgångspunkter. En gång hittade jag en parka på en loppmarknad, färgade den och prydde den med samma prydnader, som vi använder i våra mössor. TexT och bild AnnA-KAisA HuusKo Från s. Men man kan återanvända avfallsplast. Redan i detta nu skvalpar det omkring en avfallsflotte, stor som en kontinent i Stilla oceanen. Wiebke Pandikow Taito615-116_s14-106.indd 91 17.12.2015 19.24. Wiebke Pandikow har som mål, att använda utskottsmaterial till föremål, som skänker människor glädje med sin skönhet. D uodji är ett sätt att leva, som snärjs in i Maarits liv helt naturlig där det följer naturens och årstidernas rytm. Plastpåsarna är enligt Pandikows åsikt ett av de tydligaste manifesten för en blind konsumtion och slitoch slängkulturen i vår tid. – Utan plast, skulle världen inte ha blivt sådan den är, men samtidigt är också plasten en börda för mänskligheten. Sentråden är fabrikstillverkad och efterliknar rensenor och är mycket stark. Nu känns det bra att tala om varifrån den kommer. Mitt arbete tar ställning till den kulturella exploateringen: kan man bli indian eller same enbart med klädernas hjälp, utan själ. Inte kan man ju använda den tunna och lätt sönderrivna påsen till något annat. I skinfällsarbeten behöver man en kraftigare och i sisnaarbeten en tunnare tråd. Den tog med också kläder, som var framställda av bearbetade plastpåsar. De är ju hälsosamma och smakliga. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 91 Wiebke PandikoW och fruktpåsens nya liv De vardagliga fruktpåsarana förvandlas i smyckesformgivare Wiebke Pandikows händer till skirt vackra smycken. Så långt ifrån sitt ursprung är de
Som skolelev drömde jag om att bli biolog, säger Pandikow. Som utgångspunkt för sina plastsmycken använder sig Pandikow av naturmaterial som små stenar eller Facinerande natur NatureN är starkt närvarande i Pandikows arbeten, såväl i hennes konstsmycken av plast som i hennes brukssmycken i silver. I två års tid har hon lärt sig hur man kan bearbeta plast genom försök och ahaupplevelser. Till slut hade jag kommit på vad det var jag sökte. Men hon har försökt sig också på att bearbeta de tjockare inköpskassarna samt på att kombinera olika plastkvaliteter. Naturen har fängslat den unga formgivaren sedan barndomen. u nder de senaste två åren har Pandikow gjort sina smycken i sitt eget företag Silver Crane. 92 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 SvenSka Sidor Någon noggrannare beskrivning av hur man skulle bearbeta plastpåsarna fanns inte på bokens sidor. Tjockleken varierar beroende på smyckets form och uppbyggnad, berättar formgivaren. Silver crane Taito615-116_s14-106.indd 92 17.12.2015 16.04. Men det krävs en massa tålamod och fingerfärdighet att av de små delar få ett vackert och stort smycke. Det är dock de små detaljerna och de organiska formerna som gör Pandikows smycken så fascinerande. Då jag fick mitt första tredimensionella abete färdigt, kändes det som om bitarna fallit på plats. D å man på Pandikows arbetsbord ser de pyttesmå bitarna av vilka hennes smycken byggs upp undrar man inte alls över att det kan krävas upp till 30 arbetstimmar för att bygga upp ett stiligt smycke. Påsarna förenar Pandikow genom att pressa ihop ett flertal lager med varandra. Men jag var ännu inte nöjd med resultatet. Plastdelarna förenar hon med dem, som om de alltid varit en del av trämaterialet. till FiNlaNd kom Wiebke Pandikow första gången under gymnasieåren, Studentutbytestiden förflöt i Mäntyharju i södra Savolax, som för Pandikow kändes som en stor ort i jämförelse med hembyn. De enklare modellerna säger Panikow att hon gör på 15–20 timmar. I framtiden drömmer Pandikow om att kunna koncentrera sig mera på sina unika smycken. Wiebke , som alltid varit en flitig tecknare, blev då intresserad av formgivning och sökte följande år till guldsmedskolan i Lahtis. Hennes smyckeskollektion består av brukssmycken i silver och av hennes konstsmycken av plast. Nu arbeter konstnären ett par dagar i veckan på deltid, för att i lugn och ro kunna koncentrera sig på sina konstsmycken. – De första smyckena av återanvänt plastmaterial var platta. – Mitt barndomshem fanns i en by med ett tjugotal innevånare. Till Mäntyharju återvände hon genast efter gymnasiet för att hålla ett sabbatsår och fundera på sin framtid. Jag lyckades göra skivor av plastpåsarna och skar ut smycken av dem. Men skivan gjord av plastpåsar är det första steget av en lång process. Därifrån gick vägen till Lahden Muotoiluja taideinstituutti.. Och det är inget att förundra sig över, för Pandikow växte upp mitt i skogen i nordöstra Tyskland. – Till en skiva måste man smälta ihop 10–20 varv med plastpåsar. Av skivan skär Pandikow små bitar, som hon sedan bearbetar med hjälp av värme och arbetsredskap till tredimensionell form, som sedan ”löds” tillsammans till ett smycke. I omgivningen fanns skog och natur i övermått. M aterialet i hennes arbeten är i huvudsak butikernas tunna fruktpåsar. • kvistar vackert slipade av regn, vind och sol, som hon hittat i skogen. Först senare kom jag på att man kunde bearbeta skivorna tredimensionellt. NatureN inspirerar
Puhki kuluneen oviverhon takaa aukeni pyhättö, jonka jokaisella alttarilla oli uudet alttariliinat nyplättyine pitseineen. Paahtavassa helteessä niin teinkin. Bussimatkalla 11 kilometriä pitkä saaria kapeni kaiken aikaa. Ennen sitä piipahdin kuitenkin vastapäisessä Kaikkien pyhimysten kirkossa. Kesäisin saarelle liikennöi lisäksi vaporetto San Zacca riasta, Pyhän Markuksen torin kupeesta Venetsiasta. Kalastajien leipä oli yhtä kapea kuin leveimmilläänkin 150-metrinen saari. 1600-luvun alusta löytyvät ensimmäiset historial liset merkinnät Pellestrinalla harjoitetusta pitsinnypläyksestä. Matkani alkoi Fusinasta, josta merimatka Pellestrinaan jatkui laivalla. taito World TeksTi ja kuvaT Marjatta HietanieMi TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 93 Kysyin linja-autonkuljettajalta, mistä voisin löytää nyplääjiä. Elantoa kohentamaan tarvittiin myös naisten taidot. Sielläkin oli meri, jonka rannalle oli kokoontunut auringonpalvojia. Näin on tehty aina. Hän pyysi minua kävelemään kotvan matkaa taaksepäin kirkon taakse. Mitä lähemmäksi määränpäätä saavuin, sitä selvemmin näkyi, että saarella harrastetaan edelleen kalastusta. Burano on kuulu ommelluista pitseistään, kun taas Pellestrina tunnetaan nyplätyistä pitseistä. Oli vaikea kuvitella, että täällä eli yli 5000 asukasta. Taito615-116_s14-106.indd 93 17.12.2015 18.14. Lopulta tie luikerteli talovyöhykkeen ja korkean muurin välillä, kunnes päätepysäkillä oli vastassa meri. Kävin kysymässä tietä pihallaan puita polttavalta mieheltä. Laiva saapui Lidon saarelle kuuluvaan Alberoniin, josta jatkoin bussilla lossin kautta Pellestrinaan. Matkalla kurkkasin muurin taakse. Koska leipä ei koskaan ole ollut leveä, sen tueksi naiset ryhtyivät nypläämään. Tiesin tulleeni pitsisaarelle. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 93 Pellestrinan viimeinen nyPlääjä Jo vuosia oli mieleni tehnyt käydä Pellestrinassa, joka on Buranon ohella Venetsian toinen pitsisaari. Hän neuvoi minua kävelemään sata metriä eteenpäin ja oikealle. Pellestrinan saari on aina elänyt kalastuksesta
– Aluksi käytin pellavalankaa, mutta se oli paksumpaa ja sillä nyplääminen oli hankalampaa. Etäällä mantereesta sijaitsevat Pellestrina ja Burano takasivat ylellisyydessä eläville pitsikauppiaille hyvät tulot. Pari muutakin nyplääjää saarella on, mutta he ovat siirtyneet parempien ansioiden toivossa kesäksi Venetsiaan. Pyörrekuviot ovat tyypillisiä Pellestrinan pitseille. Pellestrinassa kitkuteltiin vielä senkin jälkeen kymmenen paikallisen kauppiaan ja sadan nyplääjän voimin. Jopa kolmevuotiaat orpolapset työstivät lankoja kosteissa kellareissa. Monet heistä menehtyivät 1860-luvulla koleraan. Aina ei ole ollut näin. – Yli viisikymppiset kaksi tytärtäni eivät ole nypläyksestä kiinnostuneita, eivät ainakaan vielä, Vincenza murehtii. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 95 Varmistuskysymyksen kävin tekemässä vielä tien päässä olevassa baarissa, jonka pitäjä lähti ulos ja neuvoi minut lähellä sijaitsevan keltaisen kaarikäytävän alle. Sitä varten hän perusti pitsikouluja muun muassa Pellestrinaan ja saarella sijaitsevaan Chioggian kylään. Vuosisatoja sitten pellestrinalaiset käyttivät Belgian ja Alankomaiden rajalta Fian dran maakunnasta tullutta ohuenohutta pellavalankaa, jonka säikeitä erottelemaan tarvittiin pikkutyttöjen näppäriä sormia. Ilmaiseksi ne tein, hän sanoi. Työn laadun piti olla täydellistä, muuten lankakauppiaat kieltäytyivät maksamasta tuotteista. 1900-luvun vaihteessa saarella oli lukuisia nypläreitä, mutta pitsikauppiaille maksettavien korkeiden verojen takia elinkeino hiipui vähitellen. Lähes orjuudenomaisissa oloissa työskentelevät pitsintekijät olivat riippuvaisia lankakauppiaista, sillä vähäisetkin tulot kalastamisella eläville saarelaisille olivat välttämättömiä. Myöhemmin monet heistä sokeutuivat tai sairastuivat tuberkuloosiin. Taito615-116_s14-106.indd 95 17.12.2015 16.04. Lopullisen niitin pitsinnypläykselle aiheutti toinen maailmansota, jonka jälkeen naisten oli etsittävä kannattavampia töitä kuin pitsinnypläys. Vaikka Pellestrinan pitseissä ei ole varsinaista omaa tyyliä, tunnistin Vincenzan pitsiliinoissa pyörrekuvion, jonka olin nähnyt saaren pitseistä kertovissa kuvissa. Nardo käyttää pitseissään enimmäkseen puuvillalankaa. Aikani huhuiltuani yläkerrasta ilmestyi nainen, Pellestrinan viimeiseksi nypläriksi paljastuva Vincenza Nardo . Saarelaiset eivät päässeet näkemään, kuinka paljon heidän tekemistään pitseistään maksettiin. Astuin sisään avoimesta ovesta. Kadulta löytyikin nypläystyyny. Jonkin ajan kuluttua nyplääjien määrä oli moninkertaistunut, ja taitavimmat heistä nypläsivät myös hopealangasta. PelleStrinan viimeinen nyPlääjä löytyi loPulta keltaiSen kaarikäytävän alta. p itsikauppiaiden valtakaudesta teki lopun 1700-luvun valtiollinen kriisi. Valoisan aikaan kesällä heiltä vaadittiin kaksi tuntia pitempää työpäivää. Enimmäkseen ne olivat liinoja, pyöreitä ja suorakaiteenmuotoisia. Pitsintekijät tekivät pitkää päivää. Vuonna 1874 Michelangelo Jesurum herätti pitsikaupan uudelleen. ViNceNza Nardon nypläämä liina. Punnitsemalla langat ja valmistuneet pitsit kauppiaat pitivät huolen siitä, ettei kukaan voinut myydä pitsejä omaan laskuunsa. Nyplääjä esitteli auliisti punaiseen laatikkoon keittiön kaappiin säilötyt nypläyksensä. l ankaa saarelle toivat Venetsian pitsikauppiaat. – Kahdeksan kuukautta niihin kului. Hän perusti yhdistyksen, jonka päämäärä oli kohottaa Venetsian pitsiteollisuus belgialaisen ja ranskalaisen pitsiteollisuuden tasolle. Sain kuulla myös, että kirkon alttariliinojen pitsit olivat hänen nypläämiään. v incenza Nardo on 75-vuotias kolmannen polven nyplääjä. Nypläyksen hän on aloittanut vasta 12 vuotta sitten, mutta on kehittynyt siinä nopeasti. Kovin suurta tulevaisuutta Pellestrinan pitsinnypläyksellä ei ole, ei ainakaan Nardon perheessä
96 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Taito615-116_s14-106.indd 96 17.12.2015 16.04. 96 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 taito World langat kiertyvät ja kääntyvät, tihenevät ja loittonevat, kuPlivat ja taSoittuvat Saman kudokSen Pinnalla
Taito615-116_s14-106.indd 97 17.12.2015 16.04. taito World Juula Pärdi (oik.) Tartu Art Collegesta on kokeillut kiskopirtaa ja antanut Kadi Pajupuulle tärkeää käyttäjän palautetta. Halusin pystyä siirtämään loimilankoja ryhminä ja saavuttaa yleensäkin parempaa muunneltavuutta kudonnan aikana. Mietiskelin, miten saisin aikaan lankojen kiertoja, risteyksiä ja loimilankojen paikkojen vaihtoja. Minulla oli selvä kuva päässäni, ja aloin purkaa ajatusta teknisesti. Ensinnäkin halusin loimilangat pois niiden jäykästä järjestyksestä, jossa ne ovat tavallisessa pirrassa, kertoo Kadi Pajupuu . – Halusin kudoksien pintaan elävyyttä. kadi Pajupuu – a teljeen seinille on ripustettu värikkäitä, kupruilevia tai aaltomaisesti soljuvia kudoksia ja kirjottuja kankaita. Kangaspuihin on rakennettu kaksi kangasta. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 97 TeksTi Päivi FernströM kuvaT Päivi Fernströn ja KAdi PAjuPuu InnovaattorI tallInnasta Tekstiilitaiteilija ja keksijä Kadi Pajupuun ateljeessa Tallinnassa on innostunut tunnelma. Toisessa kankaan tiheys vaihtelee yllätyksellisesti kesken kankaan pintaa, ja toisessa loimilangat tekevät hyppyjä ja käännöksiä. Hän opiskeli 1980-luvulla tekstiilitaidetta Viron Academy of Artsissa ja on siitä lähtien tehnyt mielenkiintoisia kudoksia ja keksintöjä
t ähänastiset kokeilut ovat olleet yllätyksellisiä ja inspiroivia. Ajatuksena oli siis ilmeisesti myös kehittää vanhaa lenotai gauze-tekniikkaa tai jopa japanilaista karamiori-tekniikkaa. Pirroilla myös lyödään kudelangat kiinni kankaaseen, sillä luhaa ei näin kudottaessa käytetä. Kadi Pajupuu on kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa kehitellyt jo kauan käsin kudonnan välineistöä saadakseen sellaisia kudoksia, joita kukaan ei ole uskonut edes voivan valmistaa – edes hän itse. Kudonnassakin uudistukset ovat kohdistuneet lähinnä tietotekniikkaan ja uusiin sovelluksiin. Aikaisemmin hän käytti paperia kokeiluihinsa, mutta ei saanut haluamaansa vaikutusta. Näiden pirtojen kanssa Kadi käyttää eri paksuisia loimilankoja – kiertäminen, kääntely ja kaikenlainen leikki langoilla mahdollistuivat. Pirtoja hyödynnetään myös kudelankojen lyömisessä kankaan suulle, sillä luhaa ei näin kudottaessa tarvita. Ahti Parijõgi teki Kadille ohuet ja kevyet, laserleikatut nauhapirrat, jotka nyt saivat uudenlaisen käytön kangaspuiden pirtoina. kadiN ideoiman pikku koukun avulla pirrassa muuten vapaana seikkaileva paksu loimilanka sitoutuu pohjakuteeksi (kts kuvat yllä). Taito615-116_s14-106.indd 98 17.12.2015 16.04. Nauhapirrat olivat ratkaisu, mutta ajatusta piti kypsytellä ja Kadi otti siksi yhteyttä pätevään ja luotettavaan kangaspuiden osien toimittajaan. Sellaisia, joita ei laitettaisi luhaan eikä luhan kantta tiukasti päälle. Näissä testauksissa on käytetty eniten paksuhkoa villalankaa, sillä villa joustaa sopivasti ja tekee loimilankojen kääntelystä ja kudonnasta helpompaa. Villa muodostaa vaivattomasti myös kuplivan efekNauhaPirrat toimivat kangaspuiden pirtoina. Oivallus, jolla Kadi sai loimilangat risteilemään ja kääntymään, oli käyttää monta irtonaista pirtaa yhden jäykän pirran sijasta. 98 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 taito World Kaikki kudontaa joskus harrastaneet tietävät, että kangaspuissa yleensä vallitsevat rajat ja tiukka järjestys: loimilangat pysyvät tasaisessa järjestyksessä halutun tiheyden mukaan valitussa pirrassa, niisivarret liikkuvat täsmällisesti etukäteen rakennetun sidonnan mukaan ja kutoja lyö luhan avulla kuteen tasaisesti kankaan suulle
TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 99 tin tasaisten kudoskohtien väliin, ja tyhjät kohdat muodostuvat, kun loimilankoja siirretään. Paksu reunalanka voidaan myös kiinnittää nauhapirran sivuun Kadin ideoimilla pikku koukuilla ja siten kutoa tavallista sileää kudosta. Juuri sitä Kadi haluaakin. – Nimi tulee yksinkertaisesti siitä, että pirran liikkuvat moduulit kulkevat kiskomaista osaa pitkin, Kadi selittää. Kuten esimerkiksi huivissa, jossa paksu lanka kiemurtelee yllättävästi. Näin syntyi lopulta RailReed eli kiskopirta. Nyt ongelma oli toista maata, joten oli ajateltava pirtaa staattisena, mutta pirran välien tulisi olla muunneltavissa. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 99 k adin ajatus oli lisäksi saada loimet välillä tiheäksi ja välillä harvaksi, tietenkin saman kudoksen aikana. Kadi etsi materiaaleja ja ideoita rautakaupoista, tee-se-itse-kaupoista ja pyöräliikkeistä, omien sanojensa mukaan aivan joka paikasta. PakSu reunalanka voidaan myöS kiinnittää nauhaPirran Sivuun. Variaatioiden määrä on valtava, kun loimilankoja voi kääntää eri tavoin. Taito615-116_s14-106.indd 99 17.12.2015 16.04
Kadin vipukangaspuissa ei ole polvipuuta, hän seisoo kutoessaan ja kangaspuut on asennettu ergonomisesti sopivaan korkeuteen. Innoittajana ideaan olivat esimerkiksi japanilaiset pirrat, joissa loimen tiheyttä säätelevät osat on asetettu vinoon: pirran yläosassa ja alaosassa vaihtelevat noin 10 sentin välein harvat ja tiheät välit. Myös Kadin kangaspuut on muutettu sellaiseksi kuin hän haluaa. ValkoiNeN villalangalla kudottu kokeilu kiskopirralla, jossa on käytetty kaikkein tiheintä ja kaikkein leveintä mahdollisuutta muodostaa kangasta. Kun loimija kudelangat ovat erivärisiä, muodostuu kankaan pintaan vaikka mantelin muotoisia alueita. 100 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 – Kehrääjillä on sadoittain mahdollisuuksia, ja on hienoa, että langan kehruu on saanut uudet tuulet alleen, sanoo Kadi. Jotta kiskopirralla kudottaessa voisi myös liikuttaa loimilankoja, tai jos kutoja on tehnyt vaikka niisintävirheen, on Kadi kehitellyt helposti avattavia niisiä. – Uskon, että monet ihmiset ovat liian fiksautuneita näkemykseensä siitä, miten kangaspuiden tulisi toimia. Silloin jää myös polkusten sidontaan enemmän tilaa. Kaksivärinen kudos, jossa Juula Pärdi on vaihdellut loimen tiheyksiä kiskopirran avulla. Niidet ovat jäykkiä ja niidensilmä pienen läpän avulla auki ja kiinni laitettava. Kaikkien osien tulee olla tukevia ja vahvoja mutta kevyitä. k adi kehrää itse villalankoja ja kertaa vaikka kahdeksan lankaa yhdeksi, paksuksi langaksi. Lähden aina ajatuksesta, että puiden tulee toimia optimaalisesti minun toiveideni mukaan, sanoo Kadi. – Tämä vaatii vielä hiomista, mutta ajattele, kuinka helpoksi niisiminen tulisi. Usein langat tai valmis kangas vielä laitetaan pesukoneeseen huovuttumaan. Lopputuloksena Kadi on voinut kutoa esimerkiksi graafisia ja aaltoilevia kankaita. Kauniit mantelimuodot ovat harvemmalla tiheydellä aikaansaatuja. – En lyö kudetta kovaa, joten kangaspuidenkaan ei tarvitse olla liian painavat. Taito615-116_s14-106.indd 100 17.12.2015 16.04. railreed eli kiskopirta – loimilankaryhmien paikkaa voi siirtää kiskoa pitkin kesken kudonnan
Tämä on todellakin kehitysprojekti, jonka haluan jakaa monien kanssa. Tietenkin toivon, että uudet ideat keksimilläni välineillä välittyisivät myös minulle. Ei siksi, että hän pelkäisi kopioimista. Kadin mielestä Juula osaa hahmottaa kiskopirran potentiaalin ällistyttävin tuloksin. Hänellä on kuitenkin myös useita patentteja, joita hän on hakenut lähinnä siksi, että keksinnöt ja ajatukset otettaisiin tosissaan. Taito615-116_s14-106.indd 101 17.12.2015 16.06. – Oma taiteellinen näkemykseni on aivan erilainen materiaaleiltaan ja tekniikoiltaan. Siellä on annettu tukea ja ymmärrystä Kadin vallankumouksellisille keksinnöille. » Lähden aina ajatuksesta, että puiden tuLee toimia optimaaLisesti minun toiveideni mukaan.» Kadi Pajupuun ateljeessa Tallinnan keskustassa on kangaspuut, joista syntyy aivan uudenlaisia tekstiilejä. Kadi opettaa Tartu Art Collegessa tekstiiliosastolla. Esimerkiksi tekstiilisuunnittelija Juula Pärdi on taitava kutoja, joka on kokeillut kiskopirran mahdollisuuksia. Rohkea kokeileminen, virheet ja yksinkertaiset testaukset saattavat myös johtaa ajatuksia seuraavalle tasolle. Näin kehitys menee eteenpäin. TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 101 P aitsi että Kadi Pajupuu kokeilee ideoitaan itse, hän toivoo muiden käyttävän ja kehittävän niitä. Kadi on hyvin avoin uusien ideoidensa suhteen. – Puhumalla muiden kanssa saan uusia ajatuksia ja ratkaisuja ongelmiini
Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2016 loppuun. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut. 010 387 1010 www.aivia.fi • taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola, puh. käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi • Puh. 040 849 9641 www.taitovarsinaissuomi.fi • toimisto@taitovarsinaissuomi.fi HANTVERKSFÖRENINGAR NYLANDS HANTVERK Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs, tel./puh. (03) 511 3597 www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO UUSIMAA Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. (02) 454 4066 www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@parnet.fi ÖSTERBOTTENS HANTVERK Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. (03) 225 1400 www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. (06) 832 8550 www.taitokeskipohjanmaa.fi • kty@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh. 050 442 6124 www.taitohame.fi • taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO ITÄ-SUOMI Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 040 716 6839 www.nylandshantverk.net • info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. yhdistysilmoitusTAITO_6_2015.indd 1 12/16/2015 3:40:37 PM seuraavassa taitolehdessä tutustutaan pietarsaarelaiseen eivor nybäckiin. 040 759 9751 www.taitokainuu.fi • kirsi. 040 7517 855 www.taitouusimaa.fi • toimisto@taitouusimaa.fi TAITO YLÄ-SAVO Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. 6 numeroa hintaan 64 euroa vuosikertatilauksena. 050 428 8210 www. seuraavassa numerossa 2/2016 ilmestyy viikolla 8 Taito maksaa tilauksen postimaksun Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lehden saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus LahjaLehden maksaja, jos eri kuin saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Yhdistyksen leima TiLauskorTTi tuLe mukaan Lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29,50 euroa (yht. 040 3522 500 www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. 040 684 9550 www.taitoetelakarjala.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. taitoylasavo.fi • eija.rasanen@taitoylasavo.fi VARSINAIS-SUOMEN KÄSIJA TAIDETEOLLISUUS Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. 0440 162 236 www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • anne.ossi@kenkavero.fi TAITO KAINUU Linnankatu 18, 87100 Kajaani, puh. (013) 220 140 www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Rautatienkatu 11 B, 90100 Oulu, puh. 59 euroa / vuosi) 6 numeroa. Tiedustele edullista jäsentai opiskelijahintaa! www.taito.fi Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. 03 4246 5340 • www.taito.fi mukaan mahtuu myös paLjon mieLenkiintoista tehtävää omin käsin! E iv o r N y b ä c k TAITOYHDISTYKSET TAITO ETELÄ-SUOMI Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, puh. 2/2016 ilmestyy viikolla 8 Taito615-116_s14-106.indd 105 17.12.2015 16.06. (06) 318 5300 www.loftet.fi • info@loftet.fi www.taito.fi UUSI HUOPAMATERI AALI JOKA KIERRÄTTÄÄ POISTOTEKSTI ILIT ! TULOSSA HELMIKUUSSA Neulekeräys taitoyhdistyksissä! Vanhat villapaidat kiertoon ja uuteen käyttöön. (06) 420 5800 www.taitoep.net • taito@taitoep.net TAITO HÄME Vesijärvenkatu 19, 15140 Lahti , puh. 040 680 0101 www.taitolappi.fi • birgitta.sassi@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. Lisäväriä lehteen tuovat värikäs pukeutuja eija räsänen iisalmesta sekä tallinnalainen neulesuunnittelija Liina viira. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. 040 554 0057 www.taitokymenlaakso.fi • kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. 050 5500 501 www.helsky.net • www.craftcorner.fi • helsky@helsky.net Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta, puh. monipuolinen eivor kirjoo tauluja, tekee napeista koruja sekä ompelee vanhoista neuleista vaatteita
Epäreiluin asia maailmassa. Harrastan käsitöitä, kirjoja, kirjoittamista, nettailua, kivaa liikuntaa, tyttärien kanssa puuhailua ja navat vastakkain nukkumista. Lempimateriaalisi. Paras ystäväsi. Mitä vihaat eniten. Nimi Ikä Lempinimi Perhe Hiusten väri Silmien väri 2/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi ! Pitsinvirk kaaja Silja Eränen Kenkiä kotimaast a: Kenkäpaja Pihka, Shoebaker y & Kailii Värjää lupiineilla Taito-palk into 2014 KYLÄSSÄ 3/20 14 11,5 Taito .fi Löyd ä oma Taito si! TEE ITSE Kehyst entekij ä Matti Hänni nen Korun tekijät Janna Syväno ja ja Eila Minkk inen Pässink ivespu sseja & hirven korvah anskoj a 6/2014 • 11,50 • Taito.fi • Löydä oma Taitosi! Taiteilija Susanne Koskimäki Lapsisuunnittelija Lauri Valola Neulo muodikas ”turkisliivi” Upeat Folkista poppia -asut Taito614_s03-05.indd 1 12.12.2014 12.20 pikku-kannen pohja.indd 1 12.12.2014 12.23 ystäväkirja tällä palstalla tapaat taito-lehden ystäviä Tutustu Ilona Korhoseen paremmin: Handu.fi/blog tai Ilonakorhonen.com Tyttäristä ja puolisosta Silkkaa typeryyttä, sydämettömyyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja kiusaamista. 106 TaiTo 2015 # 6 • 2016 # 1 Mistä pidät eniten. Mitä harrastat. Varmaan se on oma mies Tällä hetkellä naapurin Musti-kissa. Villa, villa ja villa. Kenet haluaisit tavata. Lempieläimesi. Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Tämä on vaikea. Mikä oli lapsuutesi toiveammatti. Naapuriapu, joka terapoi meitäkin silittelyterapeuttina. Maailma Ilona Ikiteini (43) Ilu Kaksi tytärtä, 10ja 6 -vuotiaat ja puoliso Vaihteleva, oma oli viimeksi nähtynä punervanvaalea Sinisenharmaa Maarit kytöharju Taito615-116_s14-106.indd 106 17.12.2015 16.06. Olen tavannut suurimmat idolini elämäni varrella ja he ovat muuttuneet idoleista ihmisiksi
Taito-palkinnon saajan valitsee Taitoliiton kutsuma raati. Idiomit antavat kieleen väriä ja voimaa. Kirjassa on 176 sivua. Kenelle. Taito-palkinto julkistetaan huhtikuussa 2016 Taidon ja käsityön viikolla. Nykyihmisellä saattaa edelleen mennä ”pasmat sekaisin”, eikä hän tule välttämättä ajatelleeksi, että sana ”pasma” juontaa alun perin juurensa pellavarihman kutomisen jälkeiseen vyyhtimiseen. Päivi Ahvenainen Sahakyläntie 5 FIN-04770 Sahakylä Tel. Tupenrapinat kertoo mm., mistä tulevat sanonnat ”kissa pöydälle”, ”pahan ilman lintu” tai ”aisankannattaja”. Onko kuvassa: n musta hevonen n koira haudattuna n houkutuslintu Taito palkinto 2016 Palkitsemisen tavoitteena on nostaa julkisuuteen suomalaisia käsityöalalla toimivia menestyviä käsityöyrittäjiä/yrityksiä/yhteisöjä tai tukea uusia, luovia toimintaja liiketoimintamalleja ja innovatiivista tuotesuunnittelua. +358 10 6168400 Fax +358 10 6168402 koelnmesse@kolumbus.fi h_h_2016_Anzeige_Taito_100x297mm_FI.indd 1 01.12.15 15:55 Oikein (ja väärin) vastanneille www.maahenki.fi 20 € (ovh 29,90 €) Lukijatarjous Juha Kuisma on selittänyt tuttujen sanontojen, eli idiomien alkuperäisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä HS Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla 2007–2009. Nyt myös jälleenmyyntiin. Taitopalkitno_ilmoitusTaito6_2015.indd 1 12/17/2015 1:51:02 PM KANSALLISPUVUT SARAFAANIT JA FERESIT KIILAFERRET OHJEET JA TARVIKKEET T:mi Soja Murto www.kansallispuku.com 18.-20.3.2016 Intohimon trendit www.hh-cologne.com Kansainväliset käsityöja harrastusalan ammattimessut Tervetuloa vierailemaan luovuuden maailmaan! Edelte Oy Ms. Palkittavilta edellytetään eettistä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa. Taito-palkinto on merkittävin suomalaisen käsityöyrittäjyyden tunnustuspalkinto ja se jaetaan joka toinen vuosi. Tupenrapinat kokoaa yksiin kansiin jo julkaistut sekä lukuisat uudet sanaselitykset. Tupenrapinat kertoo mm., mistä tulevat sanonnat ”kissa pöydälle”, ”pahan ilman lintu” tai ”aisankannattaja”. Suomen kieli on täynnä metkoja sanontoja ja sananlaskuja, joiden alkuperää ei tule sanomisen yhteydessä ajatelleeksi. Kirjassa on 176 sivua. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Tupenrapinat kokoaa yksiin kansiin jo julkaistut sekä lukuisat uudet sanaselitykset. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Suomen kieli on täynnä metkoja sanontoja ja sananlaskuja, joiden alkuperää ei tule sanomisen yhteydessä ajatelleeksi. Tupenrapinat kokoaa yksiin kansiin jo julkaistut sekä lukuisat uudet sanaselitykset. Esityksen Taito-palkinnosta voi tehdä joko yritys itse tai muu toimija voi ehdottaa yritystä tai yhteisöä palkinnon saajaksi. Nykyihmisellä saattaa edelleen mennä ”pasmat sekaisin”, eikä hän tule välttämättä ajatelleeksi, että sana ”pasma” juontaa alun perin juurensa pellavarihman kutomisen jälkeiseen vyyhtimiseen. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Rahapalkinnon lahjoittaa LähiTapiola. Idiomit antavat kieleen väriä ja voimaa. Onko kuvassa: n musta hevonen n koira haudattuna n houkutuslintu Taito615-116_s01,s76.indd 2 17.12.2015 16.15. Palkinto jaetaan 2016 seitsemännen kerran. p. Kenelle Taito-palkinto tällä kertaa. Postimaksu lisätään hintaan. Tupenrapinat kertoo mm., mistä tulevat sanonnat ”kissa pöydälle”, ”pahan ilman lintu” tai ”aisankannattaja”. käsityökorisi kauneimmat langat www.handu.fi Oikein (ja väärin) vastanneille www.maahenki.fi 20 € (ovh 29,90 €) Lukijatarjous Juha Kuisma on selittänyt tuttujen sanontojen, eli idiomien alkuperäisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä HS Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla 2007–2009. Valinnassa kiinnitetään huomiota yrityksen toimintatapaan, tuotteiden omaleimaisuuteen, innovatiivisuuteen, luoviin toimintamalleihin ja laatuun sekä yrityksen toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Idiomit antavat kieleen väriä ja voimaa. Postimaksu lisätään hintaan. Suomen kieli on täynnä metkoja sanontoja ja sananlaskuja, joiden alkuperää ei tule sanomisen yhteydessä ajatelleeksi. Tilauset puhelimitse (09)751202 tai sähköpostilla maahenki@msl.fi. Tee ehdotus taito.fi. Palkitsemisesitys vuodelle 2016 tehdään sähköisellä lomakkeella www.taito.fi sivuilla 7.2.2016 mennessä. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. 0400 751 833 www.susannantyohuone.net Bambuisella Lempirievulla vauhtia ja iloa kotitöihin. Tuotteiden tulee edustaa korkeatasoista käsityötaitoa / muotoilua ja niillä tulee olla perusteltu käyttötarkoitus. Nykyihmisellä saattaa edelleen mennä ”pasmat sekaisin”, eikä hän tule välttämättä ajatelleeksi, että sana ”pasma” juontaa alun perin juurensa pellavarihman kutomisen jälkeiseen vyyhtimiseen. Tarkoituksena on kannustaa ja tuoda esiin hyviä esimerkkejä, jotka vahvistavat laatukäsitystä ja luovat uskoa käsityöyrittämisen menestymisen mahdollisuuksiin koko Suomessa. Mainitse tilauksessa tunnus: TAITO-lehti. Kirjassa on 176 sivua. Taito-lehden ystävät Huovutukseen hurahtaneiden materiaalija ideapankki! • upeat materiaalit, ohjeet ja kuvat • kurssit ja tilaustyöt Felt Faction Ky Elina Saari www.feltifactory.. Onko kuvassa: n musta hevonen n koira haudattuna n houkutuslintu Oikein (ja väärin) vastanneille www.maahenki.fi 20 € (ovh 29,90 €) Lukijatarjous Juha Kuisma on selittänyt tuttujen sanontojen, eli idiomien alkuperäisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä HS Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla 2007–2009. Postimaksu lisätään hintaan. Taito-palkinnon suuruus on 6 000 euroa. Palkinnon jakaa Taitoliitto yhteistyössä LähiTapiolan kanssa
?Taito.fi KaiKKea Käsityöstä – teKemistä & teKijöitä Taito615-116_s03-05.indd 1 17.12.2015 13.13 6???• ???2 01 5 – 1?• ????2 01 6 6 414887 433853 1 5 6 74 33 85 -1 50 6 PAL.VKO 2016-08 Merkitse kalenteriin kevään Forma-messut! OIKEITA KOHTAAMISIA. 6/2015?–1/2016??•??12,50?e. •??. Tervetuloa tekemään ihania ostoksia! www.formakevat.fi Taito615-116_s01,s76.indd 1 17.12.2015 15.29. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. 16.-17.3.2016 Messukeskus Helsinki Forma-messut on Suomen johtava lahjatavaraja kodinsisustusalan ammattitapahtuma. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Messuilla tutustut kotimaisiin tuotteisiin sekä alan uusimpiin trendeihin. ?