Talomestari 4/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Extrahinta 4,90 PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI NRO 4/2014 Nyt tulevat pihalle HYÖTYKASVIT! Maatiaisomenalajikkeet osa Suomen historiaa IRTONUMERO 6,60 ¤ kkuna Kasvihuone pidentää viljelykautta UUSI PIHA vaatii hyvää kokonaisnäkemystä PUUTARHAPOROPEUKALOSTA KUKKALOISTOSTA NAUTISKELIJAKSI Lasten ja nuorten puutarhayhdistys tarjoaa kasvun ihmeitä – Onnistuminen pihalla palkitsee Avoterassista lasituksella kesähuone TALOMESTARI I 1
Sivuunlimittyvät lasielementit antavat koko terassitilan käyttöösi ja vapaasti sisustettavaksesi. - Vältä sääriski kesän juhlissa! Esteettömät näkymät kutsuvat luonnon kylään. Lumon lasiterassi – avaruutta ja esteettömiä näköaloja Haaveiletko sinäkin lasituksesta. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy. Tilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti - Fiksu lasittaa nyt! www.lumon.fi/kampanja 020 7403 200 (Puh
» teräskatteet » kattoturvatuotteet » sadevesijärjestelmät Asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 8–16, tervetuloa! Metehe Oy Voimakaari 17 54100 Joutseno p. 0207 639 640 myynti@metehe.fi www.metehe.fi. PINNOITETAKUU 20 V. MYYNTI SUORAAN TEHTAALTA ILMAN VÄLIKÄSIÄ
Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksessä odotetaan, että viljelyleiri pääsee pyörähtämään käyntiin. Se on parhaita talviomeniamme loka-joulukuun käyttöön. 42 NYT TULEVAT HYÖTYKASVIT Puutarhojen kasvikirjo on huomattavasti aikaisempaa laajempi. Suosi Lobon sijasta vanhoja suomalaisia maatiaislajikkeita. Ainakin käsite terapeuttisesta puutarhanhoidosta tunnettiin jo 1800-luvun puolivälissä. 55 PENKEREESTÄ PUSKEE YLLÄTYKSIÄ Mia Helmolan kodin kohdalla, Jyväskylän kupeessa Vesangolla, autot hiljentävät ja ihailevat omenapuiden ja marjapensaiden välistä pilkottavaa luonnonkivimuuria. Taustalla näkyy myös kukkiva köynnösruusu. SISÄLTÖ NRO 4-2014 36 AVOTERASSISTA KESÄHUONE kkuna Uusi lasitettu kesähuone on nimensä veroinen. 4 I TALOMESTARI 22 KASVIEN LISÄKSI KASVATETAAN LAPSIA 59 PUNAISESTA TUVASTA JA PERUNAMAASTA Puutarha on lääkärini, terapeuttini, jumppasalini ja sielunhoitajani. 6 TYRNIT PIHAN YLPEYS Pyhäjokisten Eila ja Aarno Ojan pihapuutarhasta saa silmänilon lisäksi marjoja turvaamaan koko talven vitamiinien saannin. 18 MAATIAISLAJIKKEET OSA SUOMEN HISTORIAA Kun istutat omenapuun, älä ota mallia ammattipuutarhurilta. Lajike sopii luomuviljelyyn.. 26 VIHREYTTÄ JA VÄREJÄ Puutarhureita on monenlaisia, mutta pienillä huoltotoimenpiteillä ja lannoittamisella piha voi olla nätti ja tuottaa nautintoa koko kesän. 30 KASVIHUONE VANHOISTA IKKUNOISTA Kasvihuoneen kasaaminen olemassa olevista materiaaleista oli sekä haasteellinen että luovuutta vaativa tehtävä. Helsingin Kumpulassa kasvatetaan samalla tontilla sekä hyötykasveja että lapsia, nuoria vähän aikuisiakin. Alapuolen penkissä on poimulehtiä, daalioita ja yhden kesän kokeiluja siemenestä kasvatettuja kosmoskukkia. 12 Valkoinen lumikärhö, ja japaninkelasköynnös varjostavat Dahlqvistien pihan kuumaa eteläterassia. 12 – ONNISTUMINEN PIHALLA PALKITSEE Dahlqvistien uusi omakotipiha on muuttunut kahdeksassa vuodessa palaneesta nurmikentästä kukoistavaksi puutarhaksi, jossa nautitaan auringosta, ystävistä, levosta ja kukkien väreistä. 18 Eppulainen on suomalainen maatiaisomenalajike, lähtöisin Kerppolan kartanosta Kangasalta. Näin kuulee väitettävän, mutta pitääkö se paikkansa. 48 VUOSIKYMMENTEN KERROKSET KUKOISTAVAT Kauniaisissa asuvan Paula Laaksosen puutarhassa kohtaavat istutukset ja luonto
Mari Ahola-Aalto 84 VÄRIÄ JA KUKKIA KOKO KESÄKSI Valitsemalla monivuotisia koristekasveja kukkimisajankohdan mukaan, saa nauttia väriloistosta koko kesän. Oman maan tai viljelypalstan uudet perunat ja oman mansikkamaan antimet ovat parasta mitä on olemassa. 90 YLIMITOTUS AINA PAREMPI KUIN ALIMITOITUS Pientalon sadevesijärjestelmä tulee mitoittaa mieluummin ylä- kuin alakanttiin. 62 UUSI PIHA VAATII NÄKEMYSTÄ Ennen hankintoihin ja toteutukseen ryhtymistä, Romsit suunnittelevat huolella. vuosikerta, 10 numeroa vuonna 2014 ISSN 0785-6318, www.karprint.fi/talomestari Toimituksen osoite: 03150 Huhmari Puh. Hinnat: TALOMESTARI I 5. ulta tuntuu hyvältä käsissä. 94 PELTOLAN SIIRTOLAPUUTARHALLE PALKINTO Vuonna 1947 perustettu turkulainen Peltolan siirtolapuutarha palkittiin Vuoden avoin puutarha -tunnustuspalkinnolla. 70 KURKKU JA TOMAATTI VARMOJA VALINTOJA Kasvihuone on jokaisen vannoutuneen viherpeukalon haave. 37. Lämpimässä ja kosteassa tomaatit saavat punan poskilleen ennätysvauhdilla ja kurkkusatoa voi poimia vaikka päivittäin. Olen onnistunut viljelijä! Myös vihreän ympäristön tuomilla esteettisillä arvoilla on suuri merkitys ihmisen sielulle ja stressin hallitsemiselle. 75 KASVIHUONE PIHAN PARAATIPAIKALLA Nykypäivän kasvihuoneet ovat kauniita ja monikäyttöisiä tiloja, joissa hyötykasvit viihtyvät, mutta joissa oleskellaan kesäisen viherhuoneen tavoin. Oskari Roms näyttää, millä kohdin äidin ”mansikkapaikka” on; korkealla kalliolla, talon edustalla. 74 LÄMMÖLLE PERSOT HYÖTYVÄT ENITEN Jyväskyläläinen puutarhuri Tarmo Halinen kertoo, että etenkin kasvihuonekurkku, salaatit ja yrtit sopivat hyvin kasvihuoneisiin. Myös kasvun ihmeen seuraaminen tuottaa mielihyvää. 80 RYYTIMAALTA RIEMUA JA SATOA Kasvimaan ei tarvitse olla suuren suuri työleiri, sillä jo pienellä maapläntillä voi viljellä hyötykasveja perheensä iloksi. Se on sitä siksi, että sieltä näkyy kauas. Kun liikkuu muissa Pohjoismaissa, näkee miten paljon enemmän ympäristön rakentamiseen on niissä satsattu. 09-413 97300 Fax 09-413 97405 talomestari@karprint.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto 09-413 97375 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimittajat: Pentti Eerikäinen Kaisa-Liisa Ikonen Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Juhani Karvonen Marjo-Kaisu Niinikoski Ulkoasu: Milla Pesonen Ilmoituspäällikkö: Kari Ylönen 09-413 97381 Kustantaja ja paino: Tilaukset: Karprint Oy 03150 Huhmari klo 8–16: 09-413 97300 tilaukset@karprint.fi 10 numeroa vuodessa: Mukana kolme Meidän Sauna- ja kaksi Viherikkuna-teemanumeroa Määräaikaistilaus 66 euroa, kestotilaus 59 euroa. Salaoja- ja sadevesiä ei saa sekoittaa samaan järjestelmään. PÄÄKIRJOITUS OMAN MAAN SATO PARASTA M 62 Vaikka omasta pihasta on valmiina vasta osa, Romsit ovat tyytyväisiä siihen. Kaikkein antoisin kasvihuonekasvi on kuitenkin tomaatti. Sen muokkaaminen ja muu omassa pihassa touhuaminen, ja omien käsien jäljen näkeminen tuntuu hyvältä näinä aikoina, jolloin työelämässä ei enää kovin usein nähdä konkreettisia käden jälkiä. Lisäksi kasvillisuus ehkäisee melua ja imee saasteita. Luulisi, ettei yhteiskunnalla olisi varaa jättää käyttämättä niin suurta ihmisten hyvinvointia edistävää voimavaraa. Kesäksi Johanna laittaa kallion painanteeseen pöydän, jonka ääressä maisemasta voi nauttia
Yli 50-vuotiaat marjapensaat jaksavat edelleenkin tuottaa runsaasti satoa. T YRNIT PUUTARHASTA SATOA KOKO TALVEKSI pihan ylpeys Pyhäjokisten Eila ja Aarno Ojan pihapuutarhasta saa silmänilon lisäksi marjoja turvaamaan koko talven vitamiinien saannin. Kuutta tyttö-tyrnipensasta kohden on pihalla kolme poika-pensasta, kertoo Eila Oja. 6 I TALOMESTARI. Samoin kuin ylväät tyrnipensaat, joiden marjoja syödään Ojilla joka päivä läpi vuoden
Suurin osa happamien marjojen C-vitamiineista on siemenissä, joten myös ne säilötään. – Joka aamu otan pari tyrnijääpalaa ja juon sellaisenaan hunajan kanssa. Osa tyrneistä pääsee pakkaseen kokonaisina. – Kuoret ja siemenet kuivaan kuivurilla, jonka jälkeen jauhan ne tehosekoittimella rouheeksi. Kesäkukat tuovat pihalle väriä. – Pensaassa tiukasti kiinni olevat marjat saa poimittua ilman haavoja lääkärin hansikkaat kädessä, vinkkaa Eila Oja. Kaksikotinen tuulipölytteinen kasvi tarvitsee sekä tyttö- että poika- pensaita tuottaakseen marjoja. Nykyisellä pihamaalla pensaat ovat päässeet kukoistukseensa ja tuottavat joka vuosi marjoja 20–30 litraa. KOKO MARJA KÄYTTÖÖN Piikikkään pensaan marjat ovat hitaita poimia. Ja sitä Ojien pihamaalla riittää ympäri kesän. Marjarouhetta syödään puuron kanssa, joten marjoista ei jää mitään käyttämättä. Tyrni viihtyy hyvinkin karussa maaperässä, mutta vaatii paljon aurinkoa. Ojilla on kuusi marjoja tuottavaa tyttöpensasta sekä kolme poikapensasta. TALOMESTARI I 7. Syksyn sadon poimiminen viekin kahdelta hengeltä useita päiviä. Hän linkoaa marjat tuoremehulingolla ja pakastaa mehun jääpalapusseissa. L ähes 15 vuotta vanhat tyrnipensaat ovat kotoisin Perämeren rannalta, Pyhäjoen Hanhikivestä. Niillä koristellaan yleensä tyrnimarjarahka
Tuuliviiri houkuttelee pihalle lintuja. 8 I TALOMESTARI. Saappaat uusiokäytössä. Vanha piilipuu eli salava on leikattu kauniiksi. Punaisen tuvan ovenpieleen kuuluu joka kesä roikkuvat pelargoniat. Kivikkoinen vesiaihe luo kontrastia pihanurmelle
Aallot lyövät siellä pensaiden yli ja silti ne tuottavat isoja, komeita marjoja. Tyrni pystyy sitomaan ilman typpeä juurinystyröissään elävien bakteerien avulla ja se tulee toimeen hyvinkin karussa maaperässä. – Luonnonvaraisinahan ne kasvavat merenrannassakin. Pieni kasvimaa tuottaa satoa kesän ajaksi. Kasvihuoneeseen istutetaan tomaattia, kurkkua, basilikaa ja palsternakkaa, jota Eila kokeili viime vuonna ensimmäistä kertaa. – Sitten pääseekin jo rapsuttelemaan kukkapenkkejä. Kaupasta ei ole tarvinnut mehuja ostaa, myös luonnonmarjat talteen poimiva pariskunta kertoo. Tyrni kukkii jo toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. – Perunat taimetan ennen peltoon istuttamista kasvihuoneessa, että ne pääsevät hyvään alkuun. Marjapensaat jaksavat antaa edelleenkin joka vuosi hyvän sadon. Keväällä Eila ja Aarno Oja haravoivat pihan, keräävät tuulten kuljettamat oksat sekä kääntävät kasvimaan, että se pääsee ottamaan voimaa auringosta. Kevättyöt aloitetaan, kun ulkona on sen verran lämmin, että sinne tarkenee mennä. – Syynä olivat todennäköisesti äkämäpunkit. Tyrni myös muokkaa maaperää muille kasveille sopivammaksi. Eila Oja muistaa punaherukka- ja karviaispensaat jo lapsuudestaan reilun 50 vuoden takaa. Terveellisiä tyrnituotteita syntyy niin paljon, että niitä riittää myös kahden tyttären perheille. Ainoastaan mustaviinimarjapensaat tuhoutuivat viime kesänä. Yksi poika riittää noin neljälle tyttöpensaalle. Vein kärsineet pensaat kaatopaikalle. TALOMESTARI I 9. Syystöihin kuuluu kasvimaiden kääntö sekä pihan siistiminen ennen lumien tuloa. UUDET PERUNAT JUHANNUKSEKSI Toukokuun aikana kasvimaalla on kylvettyinä porkkanat, tillit, persiljat, salaatit ja herneet. LUONNONMUKAISTA TYRNIVILJELYÄ Eila Oja luottaa viljelyissään mahdollisimman luonnonmukaisiin menetelmiin. Myös naapuriston mustaherukat kuolivat. Tyrni on nykyisin suosittu käyttömarja, jota myös viljellään. Marja kypsyy elosyyskuun vaihteessa, mutta tarvitsee jatkokypsymistä. Tyrnimarjoista riittää vitamiineja koko talveksi. Hyötypuutarhan herkut syödään tuoreina satokauden aikana. – Omia mehuja juodaan koko vuosi. Lapsuudenkodin pihapiiriin vuonna 2002 rakennetun omakotitalon puutarha on perustettu suureksi osaksi vanhalle perunapellolle. Erityisen mielellään Eila kasvattaa kirsikkatomaatteja, jotka ovat makeita kuin karamellit. Tyrnipensaita Eila ei lannoita. Sen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia, jopa 360 mg/100 mg. Tyrnin hapan marja on hyvin C-vitamiinipitoinen. Talvella tuon tuhkat takasta pensaiden juurille. Syksyllä tulee annettua puutarhan syyslannoitetta ja keväällä hieman punaista kevätlannoitetta. TYRNI Tyrni on kaksikotinen tuulipölytteinen kasvi, joka tarvitsee marjoja tuottaakseen sekä tyttö-, että poika-pensaan. – Ne ovat vanhempieni istuttamia, samoin kuin pihalla oleva vanha piilipuu ja muutama koivu. Ruusut viihtyvät aurinkoisessa paikassa talon etupihalla. MEHUT OMISTA MARJOISTA Isojen tyrnipensaiden lisäksi noin 2 000 neliön tontille mahtuu paljon muitakin hyötykasveja. Pakkaset parantavat marjan laatua. – Nähtävästi maa on vanhastaan rikasta, sillä lannoitan kasveja todella vähän. Marjat keitetään mehuiksi, joita Ojan perheessä kuluu paljon
Viime talveksi Eila kaivoi ruusuille kasvihuoneeseen ison kuopan, johon multasi ne. Pihakoivut kasvoivat jo Eilan leikkiessä pienenä sisarustensa kanssa vanhassa pihapiirissä. – En oikein edes ajattele, miten niitä hoitaisin. Petuniat hän kasvattaa yleensä itse ja orvokit ostaa puutarhalta. Mielestäni punaiseen tupaan, jossa on valkoiset oven- ja ikkunan pielet, sopii punainen pelargoni. – Vaikkei tomaatteja ei ole kuin kymmenkunta ja kurkkuakin vain muutama taimi, niin satoa riittää pussikaupalla myös tyttärien perheille. Entä mikä on parasta puutarhassa. Niitä ei tarvitse edes pestä, kunhan katsoo, ettei niissä ole multaa. Ruusupenkki on löytänyt paikkansa Pariskunta tekee kasvityöt yhdessä. Erityisiä hoitovinkkejä Eilalla ei kukkaloistoon kuitenkaan ole. Pelargonit Eila ostaa vuosittain tutusta taimimyymälästä Kalajoelta. PIHATYÖT YHDESSÄ TUUMIN Petunian taimet Eila Oja kasvattaa yleensä itse. Kun tyttärentyttäret Malviina, Elviira ja Loviisa tulevat käymään, menevät he heti tutkimaan mitä syötävää mummun kasvimaalta löytyy. Luumu- ja päärynäpuut ovat jo hyvää vauhtia kasvamassa, mutta eivät vielä ole tehneet hedelmiä. Kukkivat kukat Eila istuttaa amppeleihin ja ruukkuihin. Kuuntelen mielelläni siinä suhteessa tuttujen ja sukulaisten neuvoja. – Kun saa hakea salaattitarpeet omasta pihasta eikä tarvitse lähteä niitä kaupasta ostamaan. aurinkoiselta paikalta talon sisääntulon puolelta. Äitini on istuttanut sen aikoinaan tähän tontille. Saa olla omassa pihassa ja nauttia tekemisen ilosta, eläkkeellä oleva pariskunta iloitsee. 10 I TALOMESTARI – Toinen minulle rakas kukka on perintöpioni. Muutama vuosi sitten saamani kirsikkapensas on aivan mahtava. On mahtava tunne, kun on tekemistä eikä tarvitse peukaloita pyöritellä. Ainoa harmi on, kun sen kukinta menee niin nopeasti ohi. PELARGONIAT JA PIONI SUOSIKKEJA Kukkapuolella Eila Oja suosii perinteisiä kukkia. Oman kasvimaan vihannekset ja marjat ovat kaikista parhaita, kun ne syö heti tuoreeltaan, Eila Oja kertoo. Isolle tontille mahtuu aina jotain uuttakin. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja. – Muuten meillä ei ole erikoisempaa työnjakoa. En ollut ajatellut, että se ehtisi tehdä näin pohjoisessa hedelmiä, mutta se antoi viime vuonna hyvän sadon. Pelargonit kukkivat koko kesän suotuisassa paikassa, talon pohjoispuolella. Yhdessä tuumin olemme aina pihalla. – Särkynyt sydän on kiitollinen, sillä se kukkii koko kesän. Kasvimaalle en häntä päästä perkaamaan, sillä hän voisi nyppiä hyötykasvitkin pois, Eila nauraa. Yleensä ruusut ovat talvehtineet tyttären kellarissa. Ison pihan ja puutarhan hoitaminen vaatii paljon aikaa, mutta se on Eilan mielestä juuri parasta. – Tahtoo olla usein, kun istahtaa pihalle, niin pian huomaa olevansa haran kanssa jotain paikkaa rapsuttamassa. LAHJAKSI HEDELMÄPUITA Ojien pihalla kukkivat muun muassa metsäkurjenpolvet, sammalleimut, kesäliljat sekä pensaista hanhikki ja kaunis lumipalloheisi. – Mummon pelargonien täytyy olla aina roikkumassa talon sisääntulossa. Se on kasvanut jo isoksi pensaaksi ja kukkii upeasti aina alkukesästä. – Päivä tahtoo mennä, jos leikkaa nurmen ja käy sen hyvin läpi. Oman kasvimaan vihannekset ja marjat maistuvat parhailta tuoreeltaan. – Yleensä Aarno leikkaa nurmikon ja kääntelee maata. – Tomaatteja, porkkanoita, herneitä ja tietysti mansikkaa menee meillä vaikka kuinka paljon. – Tyttäret tuovat nykyisin äitienpäiväja syntymäpäivälahjaksi hedelmäpensaita tai –puita. – Saa nähdä, miten ne selvisivät talvesta, Eila pohtii. Pihalla on myös kolme itsepölyttyvää omenapuuta, joista riittää omenoita pitkälle syksyyn
Sammalleimu kukkii alkukesästä. TALOMESTARI I 11. Eila on saanut tyttäriltään lahjaksi marjapensaita ja – puita. Pieni kasvihuone riittää tuottamaan kesän sadon. Kurkut tuottavat satoa kasvihuoneessa. Muutamasta tomaatintaimesta riittää syötävää koko kesäksi. Isossa pihassa on tilaa marjapensaille ja kukkaistutuksille. Pallo- ja timanttituijat muodostavat rauhallisen asetelman talon seinustalle
PUUTARHAPOROPEUKALOSTA KUKKALOISTOSTA NAUTTIJAKSI – Onnistuminen pihalla palkitsee 12 I TALOMESTARI
Entisellä kerrostaloasukilla on kotina omakotitalo, jossa on yli tuhannen neliön tontti – ja kukoistava puutarha. TALOMESTARI I 13. P erheen muuttaessa Kirkkonummen Veikkolaan lokakuussa 2005, tunnustaa Pia Dahlqvist, 39, olleensa niin poropeukalo puutarha-asioissa, ettei erottanut mäntyä kuusesta. Kun perhe muutti rakentajalta ostettuun, uuteen taloon, heti seuraavana, kuumana kesänä pihalla norjanangervoiden lisäksi ollut suuri nurmialue paloi täysin puhki. Nurmikosta tuli heti hyvä, koska Pia oli ahkera ja poisti parin vuoden ajan jokaisen voikukan ja muun rikkaruohon pois siementämästä ja vahvistumasta keväisin. – Sellaista pihaa en ainakaan tahtonut meille. Dahlqvist huokaa ja näyttää kuvia karulta, keltaiselta kentältä Kirkkonummen Veikkolassa. PARIN VUODEN SUURI VAIVA Sen jälkeen alkoi perheen oma työ: maan jyräys, istutusalueiden reunustaminen, kankaiden ja katteiden laittaminen istutusalueille, puiden ja siementen istutus Kului noin neljä kesää, kunnes piha alkoi näyttää Pian mielestä valmiilta. – Poistan nytkin Fiskarsin kätevällä voikukkaraudalla kukat keväisin, mutta koska olen tehnyt hyvän pohjatyön, homma on enää noin tunnin mittainen. Yritys kuori maanpinnan pois, kuskasi uutta rikkaruohoista seulottua, lannoitettua ja kalkittua multaa tilalle useita kuorma-auton lavallisia ja tasoitti maan Pian kertomiin paikkoihin. Enää hän ei tahtoisi niin suuria nurmialueita. Dahlqvistien uusi omakotipiha on muuttunut kahdeksassa vuodessa palaneesta nurmikentästä kukoistavaksi puutarhaksi, jossa nautitaan auringosta, ystävistä, levosta ja kukkien väreistä. EI ENÄÄ GOLFKENTTIÄ Kauniiden nurmialueiden salaisuus on myöskin siinä, että Pia lannoittaa niitä keväisin, kesäisin ja syksyisin nurmikon lannoitteella. Puu on seitsemässä vuodessa isoksi puuksi varttunut pilvikirsikka ja sen ympärillä, pitkässä, aaltoilevassa kohopenkissä on perennoilta aina vähän tilaa kesäkukkakokeiluille. Kaikki puutkin oli kaadettu, Pia Pian toinen lempikukka, valkoinen lumikärhö, ja japaninkelasköynnös varjostavat kuumaa eteläterassia hyvin. Kaivinkone oli niin valtava, että mahtui juuri ja juuri talon eteläkulmalta talon toiselle, länsipuolelle. Pia oli piirtänyt suunnitelmaansa talon ja pihan mittasuhteineen, ilmansuuntineen ja rajattuine alueineen, joille pihan toiminnot ja jonkin verran kasveja oli hahmoteltu. POHJAT UUDEN SUUNNITELMAN MUKAAN Kahden poikansa kanssa vielä kotona ollut Pia Dahlqvist alkoi haaveilla jostain muusta ja määrätietoisesti kirjoista ja lehdistä opiskellen suunnitteli pihaa uusiksi. Lähtökohtana oli niiden vaatima tila, valo, vaihtelevuus korkeuden ja kukinnan mukaan sekä kasvamisen aiheuttamat varjot. – Reklamoin talon rakentaneelle yrittäjälle huonosti tehdystä pihasta, ja he suostuivat tekemään maatyöt uudestaan, koska multaa oli paikoin vain kolme senttiä, kun sitä pitäisi olla parikymmentä. Sen sijaan omat mieltymykset ovat vuosien varrella muuttuneet. Kevättähti on Pia Dahlqvistin puutarhan kevään ensikukkijoita. Alapuolen penkissä on poimulehtiä, daalioita ja yhden kesän kokeiluja - siemenestä kasvatettuja kosmoskukkia. Taustalla näkyy myös köynnösruusu kukinnassa
Lumipalloheisin kirvojen kevätmyrkytyksen Pia tekee yleensä ennen lehtien puhkeamista samalla aineella kuin omenapuiden. Myöskin upeat pionit ovat helpompia, kun ne ovat nyt löytäneet hyvän kasvupaikan auringossa. Kuunliljojen, kurjenpolvien ja kivien reunustama pieni vesiputous on Pialle rauhoittava elementti. – Puutarhassa on mukava rentoutua omissa ajatuksissaan. Idänpuoleiseen pihaan daaliat ja kaunopunahatut kukkivat keinun edessä olevassa penkissä vielä syyskuussa. Hän haaveilee vielä tulevaisuudessa matkasta tutustumaan perinteisiin, japanilaisiin puutarhoihin. Pian mielestä pihalla pitää toki olla myös mansikoita, herneitä, porkkanoita ja vähän raparperia. Tämän ison kiven saimme hienosti paikalleen pudotettuna uudelta naapurilta tämän tehdessä pihallaan muutostöitä. – Kun sen kanssa näkee syksyisin ja keväisin hieman vaivaa, pitkä ja runsas kukinta todella palkitsee, oransseja, punaisia, vaaleanpunaisia ja valkoisia daaliota omistava Pia kertoo. Pian kukkien ja lehtien värin vuoksi kovasti pitämä keltajapaninangervo oikealla. Lumipalloheisien edessä kuunliljoja. 3. Sen vasemmalla puolella matalana kamt?atkanmaksaruohoa, telineessä jalokärhö ja taustalla sinisenä ritarinkannuksia. En tahdo asua golfkentällä. Pia on ehdottomasti mieltynyt kasveihin ja väreihin. – Minulla on hektinen työ ja aika sosiaaliset harrastukset, joten puutarhassa on mukava rentoutua omissa ajatuksissaan, viestintäpäällikkönä työskentelevä, jalkapalloa harrastava kahden koulupojan äiti sanoo. Puutarhapäiväkirjan muututtua enemmän sähköiseen muotoon omaksi iloksi ja muistiinpanoiksi tehdyssä blogissa sen ehdoton tunnuskuva on daalia. 2. Talonsa pääsisäänkäynnin ja autokatoksen välillä olevan, kivistä ja vihreistä varjon kasveista koostuvan ”käyntikorttialueen” Pia Dahlqvist aikoo uudistaa tänä kesänä: – Puutarhassa pitää suostua siihen, ettei siitä tule koskaan aivan suunnitelmien mukainen tai ikuinen. Suurimman osan taimista hän osti taimistoilta, mutta unkarinsyreenin lisäksi mummolta, äidiltä ja ystäviltä periytyi myös vaativampia perinneperennoja. – Tekisin toiminnot auringon mukaan: Keittiön yhteyteen terassin aamuaurinkoon 1. Etualalla syyshortensia, taustalla oleva puu pilvikirsikka. AURINKO JA LUMI LÄHTÖKOHTINA Nyt Pialla olisi myös ajatuksia ja vinkkejä siitä, miten uutta taloa kannattaisi suunnitella: pihaa yhtä aikaa sisätilojen kanssa ottaen huomioon myös talven ja lumenkeräyspaikat. Alkuvaiheessa hän valitsi muiksi kasveiksi pääasiassa helppoja kasveja, kuten pilvikirsikan, rusokirsikan, erilaisia angervoita, tuivioita ja tuijia, kääpiövuorimäntyjä ja unkarinsyreenin. 14 I TALOMESTARI 1 ja saunaterassin ilta-aurinkoon. TUNNUSKUKKA DAALIA Tällä hetkellä Pia on erittäin tyytyväinen siihen, että on ottanut daalioiden ja pionien haasteen vastaan. – Ehkä siihen on vaikuttanut myös se, että olen oppinut ja onnistunut, kun aloitin puutarhan hoitamisen täysin nollasta. 2. Kun aamu on mukava aloittaa teellä auringossa, hän suunnittelee koillisen puoleiselle etupihalleen nyt uutta aamupatiota. Hänelle puutarha edustaa nimittäin myös rauhallista ja hiljaista paikkaa. 4. Muut hyötykasvit ovat pari omenapuuta, luumupuuta, karviainen ja herukka. Yhden seinustan valtaa kaikista tavallisin, tummanpunainen köynnösruusu ‘Flammentanz’, josta Pia poistaa vain kuolleet osat vuosittain. 5. – Niissä on paljon työtä ja ne ovat aika tylsän näköisiä. ENSIKSI TOIMINNOT JA HELPOT KASVIT Riippukeinun, pihakeinun, terassin ja ystävien kanssa grillaamisen lisäksi Pia Dahlqvist nauttii nykyisin myös kasveista ja varsinkin pitkään, runsaina ja värikkäinä kukkivista monivuotisista puista, pensaista ja kukista
4 5 3 TALOMESTARI I 15
Muutos kesällä 2007 oli valtava, kun koko tontin maapohjatyöt tehtiin uudelleen hyvin, jotta paikoin kolmisenttinen multakerros nurmikon alla sai 20 cm multaa. – Ensimmäistä kertaa jo korkeaksi puuksi kasvanut rusokirsikka tekee näin paljon kukkia, Pia Dahlqvist iloitsee huomatessaan vaaleanpunaisten kukkien juuri avautuvan.. Aikanaan Kekkilän aloitteesta vihersuunnitteluyritys Kontrastin suunnittelema ja Kekkilän tekemä etupiha sisälsi muun muassa hortensioita ja pikkusyreenejä sekä koristekatteen ja askelmat. Pia suunnitteli karkeasti aaltoilevat istutusalueet, joihin valtava kaivinkone ja neljä miestä toivat enemmän multaa, joista hän saattoi rakentaa kivin rajatut alueet. Lähinnä havupuiset maanpeitekasvit ja pikkuherukka ovat kestäneet nykyisin asfaltoidulta tieltä kolattavat lumikasat, mutta takakulmassa ollut mongolianvaahtera ei sitä kestänyt, vaan on nyt vaihdettu kuunliljoihin ja upeaan, vaaleanpuna-valkosävyiseen tulppaanisarjaan. Maahan tuli maisemointikangas ja katteet kasvien lisäksi. 2 3 16 I TALOMESTARI 3. Tom rakensi aidan yhdessä naapurien kanssa. Vielä 2006 Dahlqvistin perheen takapiha Kirkkonummen Veikkolassa sisälsi vain hiekkalaatikon auringonpolttamalla nurmikolla. 1 1. 2
Kovin monta ruukkukukkaa hänellä ei ole, koska rajattuja kukkapenkkialueita on useita ja niissä aina vähän tilaa kokeiluille. Puutarhan vaatimaa rahanmenoa Pia ei uskalla edes arvioida. VUODESTA 1988 UUDEN OPPIMINEN KIEHTOO – Puutarhassa kiehtoo uuden oppiminen ja onnistuminen. Aikaa harrastukseen saisi kuluttaa miten tahtoo, mutta muutakin elämää on. Puutarhalta hän hakee perinteisesti suuren, valmiin kesäkukka-amppelin takaterassille ja ostaa valmiita yrttejä. Aiempi suunnittelutausta rajoittuu vain pieneen sisustussuunnittelukurssiin, jossa hän oppi piirtämään pohjapiirustuksia. Aiemmin piha- ja kasvipäiväkirja oli enemmän kirjassa, mutta nykyisin harrastaja pitää omaksi ilokseen blogia, jossa kerrotaan tehdyistä töistä, kasvien elämästä ja puutarhanautinnoista. – Osittain puutarhassa täytyy mennä yrityksen ja erehdyksen kautta. Kesäreissujen ajaksi kastelemaan tuleville naapureille ei ole niin paljon työtä, kun maassa kasvien juurilla säilyy kosteus paremmin. Ennen katselin kaikkia pihoja tasaisen vihreinä, kun taas nykyään kiinnitän huomiota yksityiskohtiin ja kasveihin. Pian toinen lempikukka, valkoinen lumikärhö, ja japaninkelasköynnös varjostavat kuumaa eteläterassia hyvin. Pian onnistuminen on lähipiirissä huomattu, joten hänet on jo pyydetty suunnittelemaan kaksi rivitalopihaa ja yksi omakotipiha. Alapuolen penkissä on poimulehtiä, daalioita ja yhden kesän kokeiluja - siemenestä kasvatettuja kosmoskukkia. Harvoihin ruukkuihin hän laittaa 1,5 litran limsapulloista valuttavia vesisäiliöitä. Tai ne palkitaan. Taustalla näkyy myös köynnösruusu kukinnassa. Pia Dahlqvist on itse suunnitellut pihansa vanhan puutarhalehden ”Aaltoileva muuri” -ajatuksella. Siivous, kastelu, lannoitus ja leikkaus eivät vuosittain ole Pian mielestä isoja vaivoja. RUNSAS JA PITKÄ KUKINTA PALKITSEE – Daalian ohella toinen lempikukkani on kylläkin valkoinen lumikärhö, joka valtaa takaterassimme pergolan täysin. Siinäkin viehättää runsas ja pitkä kukinta. Valoisuutta ei aina osaa arvioida, kun toiset kasvit kasvavat suuriksi. Pia tekee kasvikokeiluja sen verran, että yleensä vuosittain kasvattaa siemenestä jonkun kesäkukan. Pienempiä siirtelyjä teen silloin tällöin, Pia kertoilee. Valokuvat kertovat pihan muutoksista. Mietin, miten tuo kasvi viihtyy juuri tuossa. Kysy edullista talviehtoa! Teksti: Mira Piispa Kuvat: Pia Dahlqvist ja Mira Piispa TALOMESTARI I 17
Eppulainen on suomalainen maatiaislajike, lähtöisin Kerppolan kartanosta Kangasalta. Perinteisiä lajikkeita löytyy satoja. Ne täällä ovat ennenkin pärjänneet ja antaneet maukkaan sadon ilman myrkkyjä. PERINTEISET OMENAPUULAJIKKEET JÄIVÄT SIVUUN VUOSIKYMMENIKSI Maatiaislajikkeet osa Suomen historiaa Kun istutat omenapuun, älä ota mallia ammattipuutarhurilta. 18 I TALOMESTARI. Kestävillä periaatteilla kannattaa valita myös kirsikat, luumut, päärynäpuut ja marjapensaat. Sopii luomuviljelyyn. Suosi Lobon sijasta vanhoja suomalaisia maatiaislajikkeita. Se on parhaita talviomeniamme loka-joulukuun käyttöön. Miten olisi suomalaisten luomulajikkeiden äiti Särsö
– Meillä voi kasvatuttaa vaikkapa lapsuuden lempipuusta uusia, täsmälleen samanlaisia taimia. Taimiston perustamisvaiheessa versoja kerättiin yksityisiltä Vahva ja tukevakasvuinen omenapuu on nimensä mukaisesti löydetty Raatteen tien varresta. Hirvensalmen Taimisto sijaitsee EteläSavossa Hirvensalmen kirkonkylässä noin 30 kilometriä Mikkelistä. Kotipuutarhurin kannattaa selvittää esimerkiksi lajikkeen ruvenkestävyys. Suuri osa lajikkeista on Suomessa syntyneitä ja 1900-luvun alkupuolella yleisesti viljelyssä olleita. LAPSUUDEN OMENAPUUT MUKAAN Yksi Hirvensalmen Taimiston erikoisuus on, että sinne voi myös postittaa oman oksan, josta siellä kasvatetaan taimi. – Tavallisia ja hyviä peruslajikkeita ovat Punakaneli, Pirja ja Valkea kuulas, Kaarniemi opastaa. Taimiston tarjonnasta voi noukkia esimerkkejä vaikka kiinnostavan nimen perusteella: herkkuomenoita Huvitus, Lohjan kirkas, Pertunmaan kesä, Pohjolan ruusu, Sortavalan imelä ja Vaasan talvi. Se on ruvenkestävä ja muutoinkin hyvin terve. PUSIKOITUNEEN PELLON TILALLE Taimiston perustivat Anssi ja Sisko Krannila 1980-luvun alussa. Viime vuosina mukaan on tullut myös laaja valikoima kestäviä venäläisiä lajikkeita. Otavan Puutarhaoppilaitoksessa yksi opettajista oli juuri Anssi Krannila. HUVITUS, POHJOLAN RUUSU, TSAARIN KILPI ... Se oli herrojen huvia. Tuotannossa on tällä hetkellä 230 omenapuulajiketta, 20 koristeomenalajiketta, 40 päärynä-lajiketta, 30 luumulajiketta ja 15 kirsikkalajiketta. Särsö on parhaita luomulajikkeitamme. Moni postittaa useammankin oksan kerralla. Tilauskasvatus kestää vuoden. Tavallaan se ei ole uutta, sillä myös monet vanhat omenalajikkeemme ovat alunperin lähtöisin idästä. Myös kotimaiset uutuuslajikkeet ovat mukana. Se on ilmeisesti ollut Kanelin siementaimi tai pohjoiseen sopeutunut kanelikanta. ihmisiltä sekä Piikkiön puutarhatutkimuslaitokselta. Talouskäyttöön sopivia Kangasalan talvi, Linnan omena, Tsaarin kilpi ja Mustialan iso venäläinen. – Omenapuiden jalostus keskittyi kartanoihin. Hedelmäpuiden lisäksi valikoimissa on marjapensaita. Osa näistä on paikallisia maatiaiskantoja. Useimmat taimiston omenalajikkeet soveltuvat suureen osaan Suomea, osa aina Pohjois-Suomea myöten. Usein tapahtuu, että kun suvun paikka myydään, niin rakkaista puista lähetetään meille versot ja omenapuut jatkavat elämäänsä suvun mukana, Kaarniemi kertoo. Tässä on selvä ero ammattilaisten käyttämiin lajikkeisiin. Vanhat lajikkeet olivat Anssi Krannilan pitkäaikainen harrastus. Suurin osa ammattipuutarhoista sijaitsee eteläisimmässä Suomessa. V anhat lajikkeet ovat osa Suomen historiaa. 1980-luvulla Kaarniemi opiskeli puutarhuriksi ja puutarhateknikoksi. Hän mainitsee esimerkkeinä Kirkniemen ja Louhisaaren kartanot ja Mannerheimin suvun. Mukana on myös Suomen oloihin sopivia venäläisiä lajikkeita. – Niitä tutkiessa törmää moniin merkittäviin henkilöihin ja paikkoihin, kertoo Hirvensalmen Taimiston yrittäjä ja puutarhuri Teppo Kariniemi, 44. Jos siemenen kylvää, siitä toki kasvaa puu, mutta lajike voi olla ihan mitä sattuu, harvemmin mitään syötävää. Paikalla oli silloin pusikoitunutta peltoa ja ränsistynyt kanala. Teppo Kaarniemi on ollut Hirvensalmen Taimiston yrittäjänä vuodesta 2007 lähtien. TALOMESTARI I 19. Vanhat suomalaiset hedelmäpuulajikkeet ovat Hirvensalmen Taimiston valikoiman perusta. Jo sitä ennen hän oli ollut taimistolla töissä. Omenaahan ei kasvateta siemenestä vaan varttamalla eli liittämällä versoja runkopuuhun. Hienoja lajikkeita hyvin lämpimille paikoille Amorosa ja Louhisaaren ananas
0400-207 288 Myyvät mm.: Hong Kong, Tokmanni, Tarjoustalo, Säästötalo Robinhood, Säästöpörssi, Maxi Makasiini, Veljekset Keskinen sekä hyvinvarustetut puutarhamyymälät 20 I TALOMESTARI 2 si u od T RI F ORT RJ ESA A OT 20v NU j u hl a v Se tuttu NEN PUNAI VAALEAN 1 kg ! Nyt UU Kotiin & Puutarhaan KASTELULANNOITE 3. – Vesimyyrän pysäyttämiseksi täytyy istutuskuoppaan laittaa metalliverkko ennen istutusta. Sekin voi kuitenkin myllätä maan omenapuun juuristossa niin pehmeäksi, että puu kärsii siitä. 50–60 sentin suoja riittää yleensä. Vaikka myyrä näyttää isommalta, niin helposti se tuosta tulee läpi. Sen on oltava vähintään 70–80 senttiä halkaisijaltaan. – Peltomyyrän ja metsämyyrän torjumiseksi käytetään rungonsuojaa. Maamyyrä eli kontiainen ei syö kasveja eli se jättää omenapuun koskematta. Sen pitää ulottua maksimaalisen lumirajan yläpuolelle. NUT T U STU DI en E k k u nni a Kaikille kodin, pihan ja kasvihuoneen kasveille Meiltä laatua halvemmalla: www.nutriforte.fi Kysy lisää p. – Sellaisen läpi vesimyyrä tulee niin, että vauhti vain kiihtyy. 1 HUS, HUS MYYRÄT! Miten omenapuun istuttaja suojautuu myyrätuhoilta. Se jo pysäyttää vesimyyrän, Kaarniemi neuvoo. Maksimi silmäkoko verkolla on 15 milliä. – Myyriä on monenlaisia, joten suojautumiskeino riippuu siitä, mitä myyrälajeja sillä paikalla on. Moni tekee sen virheen, että laittaa kyllä verkon, mutta sellaisen katiskaverkon, jossa silmäkoko on 19–20 milliä eli pari senttiä. Kysytään Hirvensalmen Taimiston Teppo Kariniemeltä. Myös sen pääsyn voi estää verkolla
Jos oksa ja verso liitetään suoraan yhteen, kummankin paksuuden on oltava vähintään 5 milliä. Railamo on Kempeleen seudulta kotoisin oleva lajike, joten se menestyy pohjoisemmassakin. Ohjeet seuraavat mukana. Tämän seurauksena Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: Hirvensalmen taimisto VARTTAMALLA UUSIA MAKUJA 1. Hedelmäpuiden taimet kasvatetaan hillityn kasvun menetelmällä. HILLITYN KASVUN MENETELMÄ taimien latvusosa on kiinteäkasvuinen ja pienikokoinen. Valtaosa ammattitarhoista on Salpausselän eteläpuolella mutta pohjoisempanakin niitä löytyy. Tällä varmistetaan taimen hyvä juurtuminen ja kasvuunlähtö sekä varmistetaan alkuvuosiksi hyvä pakkasenkestävyys. Ammattitarhoissa yleisin lajike on nykyisin Lobo. Hirvensalmen taimisto viljelee vanhaa suomalaista karhunvatukkakantaa, joka on nimetty lajikkeeksi Sonja. Sitä selvästi paksumpaan emopuun oksaan voi verson liittää upottamalla. Mutta omillakin välineillä ja perusosaamisella siis pärjää. Hyvä paksuus on 8 milliä. Jos tilaa on, suosittelen mieluummin useampia omenapuita kuin vain yksi, Kaarniemi sanoo. – Jos puuta ei hoida, yksi lajike voi varjostaa muut. Perinteiset omenapuulajikkeemme jäivät vuosikymmeniksi sivuun, kun kotipuutarhurit yrittivät matkia ammattitarhureita. Otollisin aika varttamiselle on äitienpäivän aikoihin, kun neste emopuussa jo virtaa. Ellet tunne pihassasi kasvavaa hedelmälajiketta, voit lähettää näytteen tunnistusta ja arvonmäärittelyä varten. Hyvään runkoon voi varttaa vaikka mitä herkkuja. Taimistolla on myös tunnistuspalvelu. Yhdessä omenapuussa voi olla vaikka kymmenenkin eri lajiketta. Hillitysti kasvatettu taimi on myös luontaisesti rehevää tainta aikaisemmin satoa antava. Maltti on kuitenkin valttia, kun tehdään varttamalla monen lajikkeen puu eli perhepuu. myös ammattiviljelijöiden viljelymenetemät, jotka poikkeavat huomattavasti kotipuutarhureiden menetelmistä etupäässä kasvinsuojelun osalta, Kaarniemi toteaa. Yhteen liitettävien kohtien pitää osua yhteen liitoksen alapäässä sekä ainakin toiselta reunaltaan. Erityisen suuren ilon saa, kun varttaa uuteen uskoon sellaisen omenapuun, joka on tuottanut vain pahanmakuisia kiitiäisiä. TALOMESTARI I 21. Kuva: Martti Heikkilä. Jos verso on katkaistu molemmista päistä, pitää yläpää vahata, jotta siitä ei haihdu nestettä. Periaatteessa niin monta kuin on oksia. Yksikin omenapuu puutarhassa riittää, kunhan siinä on ristiinpölyttämässä useampi lajike. Hirvensalmen Taimiston Teppo Kariniemi. Kotipuutarhurin kannattaa selvittää esimerkiksi lajikkeen ruvenkestävyys. Taimiston asiakkaina ovat hedelmänviljelijät, taimimyymälät ja yksittäiset puutarhaharrastajat ympäri maata. Liitos pitää sitoa ilmatiiviisti esimerkiksi ilmastointiteipillä. – Suomalaisten luomulajikkeiden äiti on Särsö, joka on alkuperältään ruotsalainen. Hirvensalmen Taimistolla on myynnissä erityisiä varttamispaketteja. Tällainen villiintynyt omenapuu voi olla tulosta vaikka myyrien ja jänisten tihutöistä, kun alkuperäiset jaloversot on järsitty jo taimivaiheessa. Näytteessä tulee olla mukana hedelmiä ja muutama vuosiverson keskivaiheilta otettu lehti. – Ammattiviljelijät katsovat muita seikkoja. Lajikkeiden valintaan vaikuttaa kasvualueen lisäksi Kokeneet omenaharrastajat tietävät, että uusia lajikkeita saa myös varttamalla eli ymppäämällä. Taimia toimitetaan postin välityksellä koko maahan. Emopuun oksaan liitettävässä versossa on oltava vähintään kaksi tai kolme silmua. Pitää myös ottaa huomioon, että ristiinpölytys toimii eli lajikkeet kukkivat riittävän samaan aikaan, jos muita puita ei ole pölyttämässä. Jälsikerros on heti kuoren alla. Se on altis monenlaisille sairauksille, joita kasvinsuojeluaineilla torjutaan. Taimistolla on myös vähittäismyymälä, joka on auki toukokuun alusta syyskuun loppuun. 3. 2. Onneksi kanta säilyi vanhoissa omenapuissa ja vanhat lajikkeet on pääosin saatu pelastettua. Sen sijaan juuriston koko ja kasvupotentiaali on suuri. Mutta jos tilaa on vähän, yhdelläkin parjää, kunhan siinä on eri lajikkeita ja ne kukkiessaan ristiinpölyttävät toisiaan. Lajike vastustaa myös pihlajanmarjakoita, Kaarniemi kertoo. tietää yhden vanhan omenapuun, jossa on 23 eri lajiketta. Sen marjat kypsyvät jo elokuun lopussa. Sitomiseen käytetään yleensä kuminauhaa tai varttamisfilmiä mutta kotitarvevarttamisessa teippikin yleensä toimii. Kokemattoman ymppääjän perusvirhe on se, että liitettävät kohdat istuvat kyllä toisiinsa keskeltä, mutta eivät jälsikerroksesta. Se tapahtuu sitomalla vanhaan puuhun uusien lajikkeiden versoja
Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksessä odotetaan kesää ja sitä, että viljelyleiri pääsee pyörähtämään käyntiin. LASTEN- JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYS Päiväleirinä toteutettava viljelyleiri kestää koko kesän ja ideana on välittää lapsille ja nuorille puutarhataitoja ja tietoa. 22 I TALOMESTARI. LASTEN JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYS TARJOAA KASVUN IHMEITÄ Kasvien lisäksi kasvatetaan lapsia Helsingin Kumpulassa kasvatetaan samalla tontilla sekä hyötykasveja että lapsia, nuoria vähän aikuisiakin
Päiväleirinä toteutettava viljelyleiri kestää koko kesän ja ideana on välittää lapsille ja nuorille puutarhataitoja ja tietoa, toteaa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Bergholm. Korostamme myös lapsilähtöisyyttä eli pyrimme siihen, että lapset pääsevät itse vaikuttamaan toimintaan. Moni tämän päivän lapsi eksyy älylaitteisiin ja nettimaailmaan. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys järjestää tänäkin kesänä viljelyleirejä, joiden aikana leiriläiset saavat kokea kasvun ihmeen alusta loppuun saakka. Lapset pääsevät itse työntämään pikku kätensä multaan ja kylvämään siemeniä, hoitamaan puutarhakasveja ja tietenkin myös nauttimaan sadosta. – Yhdistyksemme arvona on yhdessä tekeminen. YHDESSÄ TEKEMINEN YHDISTYKSEN ARVONA – Yhdistyksemme arvona on yhdessä tekeminen. H elsingin Kätilöopiston sairaalassa autetaan lapsia maailmaan. Meillä lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä puutarhassa. TALOMESTARI I 23. Kumpulan koulukasvitarhalla kasvatetaan ruokaa suurella sydämellä. – Tarjoamme leiritoimintaa läpi koko koululaisten kesälomakauden. Leiritoiminta on hyvin käytännönläheistä. Kivenheiton, parin päässä sijaitsee Kumpulan koulukasvitarha, jossa autetaan lapsia ja nuoria ottamaan tuntumaa kasvun ihmeeseen. Meillä lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä puutarhassa. Sen vastapainona lapselle voidaan tarjota mahdollisuus ihmeellisen luonnon tutkimiseen
Koulukasvitarhoja oli Helsingin lisäksi ainakin Kuopiossa, Porissa, Viipurissa, Tampereella ja Oulussa. TYÖSARKAA RIITTÄÄ EDELLEEN Ennen Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen perustamista koulupuutarhatoimintaa pyöritettiin Helsingin koulujen loma- ja virkistysyhdistyksen kautta. Lisäksi yhdistys tukee koulujen, päiväkotien ja nuorisotalojen puutarhatoimintaa. – Kumpulan koulukasvitarhassa lapset ovat viljelleet vuodesta 1928 saakka. – Meillä lapset saavat myös kiipeillä puihin. 1900-luvun alussa puutarhoja alettiin perustaa myös opetusta varten. Vihreän Oksan Werstas on yhdistyksen puutarhapainotteinen työpaja 16–29-vuotiaille nuorille, jotka etsivät omaa alaansa. Yhteiskunnallinen huoli kohdistui erityisesti työväenluokan lapsiin, jotka jo lähtökohtaisesti olivat syntyneet kurjiin kaupunkioloihin. Tosin sillä ehdolla, että he osaavat myös itse tulla puusta alas.. Miltähän itse kasvattamat retiisit mahtavat maistua. Puutarhayhdistys tarjoaa mahdollisuuden myös nuorille. – Meillä kaikessa on tarkoituksena kasvattaa kasvien lisäksi myös lapsia ja nuoria. Kaupungeissa koulukasvitarha-aatteeseen yhdistyivät erityisen vahvoina myös työväenkysymys ja lasten suojelukasvatus. Ja tietenkin myös meitä aikuisia, joille se saattaakin olla vähän hankalampaa, EevaMaija naurahtaa. – Vajaa kymmenen vuotta sitten totesimme, että oli selkeä tarve puutarhatoiminnan kehittämiselle. Sitä ennen toiminnasta huolehti Helsingin kaupungin opetusvirasto. Tavoitteena oli päästä kehittämään yhä laajemmin Kumpulan koulukasvitarhaa, jolla on tosin jo pitkä historia lasten puutarhatoiminnassa. Kaupunkilaislapsille alettiinkin järjestää kunnallisia kesäleirejä raittiissa ilmassa kaupungin ulkopuolella. Sitten on vielä tulossa draamaleiri, jossa lapset pääsevät mielenkiintoisiin maailmoihin. Perhekerhotoiminnassa meillä on mukana parisen kymmentä perhettä, ja kouluvierailuista saattaa tulla jopa 400–500 lasta lisää toimintamme piiriin. LAPSET VILJELLEET KUMPULASSA VUODESTA 1928 SAAKKA Kesän viljelyleirin päätteeksi saadaan puutarhahoidosta palkinnoksi tietotaidon lisäksi myös konkreettista satoa. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksellä onkin ollut paljon työnsarkaa ja on edelleen, Bergholm sanoo. Fyysisen työn nähtiin havainnollistavan opetusta, edistävän terveyttä sekä vähentävän turhaa joutilaisuutta loma-aikana. Koulupuutarhojen esikuvat tulivat kansakoulunopettajien opintomatkojen ja kirjallisuuden kautta muun muassa Itävallasta, Saksasta ja Ruotsista. Koulukasvitarha on edelleen toimintamme keskipiste, ja se on myös kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen puutarha keskellä Helsinkiä. YLI 100-VUOTIAS KOULUKASVITARHA-AATE Koulukasvitarha-aate syntyi ja vahvistui Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kasvitarha tarjosi luonnonläheisen paikan niille, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää kesää maalla. – Kesäisin leireillemme saattaa osallistua 200 lasta. Maalaiskoulujen opettajat olivat jo aikaisemmin pitäneet puutarhoja koulujen yhteydessä lähinnä omaa käyttöään varten. Lähde: Lasten ja nuorten puutarhayhdistys Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille kokemusta luonnonläheisestä elämästä iloisissa merkeissä. 24 I TALOMESTARI Lasten ja nuorten puutarhayhdistys perustettiin vuonna 2006. Viljelyleirin lisäksi puutarhayhdistys järjestää tulevana kesänä myös kolmen viikon pituisia ympäristötaideleirejä, joissa lapset vaihtuvat. Yhdistys järjestääkin leirejä, kerhoja, koulutuksia ja tapahtumia
Toiminnanjohtajan ja toimistosihteerin lisäksi yhdistyksessä työskentelevät nuorten työpajan valmentajat sekä hanke- ja kausityöntekijöitä eri tehtävissä. Puutarhan perällä on myös pieni metsäalue, jossa lapset saavat leikkiä vapaasti. lisäksi kerhossa leikitään, askarrellaan ja tutustutaan muihin perheisiin. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Lasten ja nuorten puutarhayhdistys TALOMESTARI I 25. Tosin sillä ehdolla, että he osaavat myös itse tulla puusta alas, Eeva-Maija Bergholm naurahtaa. Penkit muokataan, kasvit kylvetään ja istutetaan ja niitä hoidetaan yhdessä. SOPII ERITYISESTI HARRASTUSTA ALOITTELEVILLE Ohjattu toiminta sopii erityisesti puutarhaharrastusta aloitteleville perheille. – Korostamme kestävää kehitystä ja haluamme opettaa kestävää elämäntapaa, joka rakentuu käytännön puutarhatoiminnalle, Bergholm sanoo. Puutarhayhdistyksen henkilökunta koostuu sekä puutarha-alan ammattilaisista että sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisista. Lasten ja nuorten puutarhatoiminnan mallia ja toimivia vinkkejä ollaan nyt viemässä myös muualle Suomeen kummikohteisiin, jotka sijaitsevat Ähtärissä, Tampereella ja Espoossa. Yhdistys haluaa tukea lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymistä sekä kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Mikäli leiriläiset haluavat liittyä yhdistykseemme, he saavat leirimaksuihin automaattisesti alennusta. – Meillä on ollut mukana myös maahanmuuttajataustaisia perheitä, joille perheen kanssa viljely tuntuu olevan erityisen mielekästä puuhaa. PERHEILLE ILOA PUUTARHANHOIDOSTA Yhdistyksen järjestämässä koko perheen puutarhakerhossa vanhemmat oppivat yhdessä lasten ja nuorten kanssa viljelemään ja pääsevät nauttimaan kesäisestä Kumpulan koulukasvitarhasta. Kumpulan koulukasvitarhassa on laajojen viljelyalueiden lisäksi myös marjapensaita ja hedelmäpuita. – Henkilökunta on ammattitaitoista. Nyt kaupunkiviljelybuumin aikaan yhä useampi perhe on kiinnostunut oman ruokansa kasvattamisesta. KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN OPETTELUA Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksellä on myös selkeät kasvatukselliset tavoitteet. Itse yhdistyksellä on jäseniä tällä hetkellä viitisen sataa. – Meillä lapset saavat myös kiipeillä puihin. Viljelyn Kumpulan leireillä lapset pääsevät kiipeilemään puuhun. – Puutarhakerhossa viljellään kaikille kerholaisille yhteistä, reilun viiden aarin kokoista puutarhaa. Samoin sato korjataan yhdessä ja jaetaan kerholaisten kesken kotiin vietäväksi, Bergholm sanoo. Vuoden aikana on tarjolla kaksi noin neljän kuukauden pajajaksoa, mutta myös lyhyemmälle jaksolle voi osallistua. Bergholm sanoo, että jäsenluku elää tilanteiden mukaan. Yhdistys tarjoaa vuosittain myös kesätyöpaikkoja nuorille ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. – Me emme edellytä toimintaamme osallistuvilta, että he liittyvät yhdistyksemme jäseneksi. Meille ovat tervetulleita kaikenlaiset perheet, Bergholm toteaa. Työkokeilusta pajalla saa todistuksen ja nuorta tuetaan opiskelu- tai työpaikan hakemisessa. Voi sanoa, että meille on päätynyt taitavia moniosaajia, toteaa Bergholm, jolla itsellään on akateeminen loppututkinto Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta. – Werstaalla tutustutaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti puutarha-alan työtehtäviin
26 I TALOMESTARI. MAAN RAVITSEMINEN TÄRKEINTÄ KUKKIVILLE JA TUOTTAVILLE KASVEILLE SEKÄ TUO Vihreyttä ja värejä Puutarhureita on monenlaisia, mutta pienillä huoltotoimenpiteillä ja lannoittamisella piha voi olla nätti ja tuottaa nautintoa koko kesän. Luontoa vastaan kannattaa taistella hyvin harkitusti
Harvemmin tarvitaan kalkitsemista. TALOMESTARI I 27. V uosikymmeniä puutarhurina toiminut Seppo Tuovila, 65, ei osaa antaa kaiken kattavia neuvoja siitä, millainen pihan tulisi olla. – Jos omenapuut kasvavat oksistaan ohutta vesiversoa, lannoitus pitäisi jättää vähemmälle. 2 LANNOITUS MIELUUMMIN USEIN Lannoitus on asia, joka saa jatkua läpi kasvukauden. Rännistä tuleva vesi on lisäksi pehmeämpää kuin vesijohtovesi. Seppo Tuovila suosittelee sadevettä keräävää astiaa,a johon voi suoraan tehdä lannoiteseoksen. Tuovila suosisi valmiita kauppojen lannoitepusseja, jotka ovat hyviä, monipuolisia aineita ja joissa on kyljessä asianmukaiset käyttöohjeet. Pelkkä kukkivien kasvien kastelu kasvukaudella ei riitä, vaan kukkien tulisi saada lannoitetta. – On niin monenlaisia tontteja ja pihoja. Ravinteita tarvitsevat myös marjapensaat, hedelmäpuut ja perennat, Tuovila opastaa. 2. – Sitä ei tarvitse tehdä vuosittain, mutta kalkkia on hyvä lisätä joskus. Erilaiset kasvatuskokeilut ovat mukavia – Etelä-Suomessa kasvukausi voi päättyä viinirypälesatoon. Kesäkukilla varsinkin pienestä pihasta tulee nopeasti nätti, mutta nekin tarvitsevat lannoitusta vähintäänkin yhtä usein kuin perennat. Puut vievät lisäksi ravinteet maasta muiltakin kasveilta, ellei niiden juuristoa estetä kasvamasta pienempien kasvien juuristojen sekaan. – Pääsääntö on, että keväällä maa tarvitsee typpipitoisempaa lannoitusta, mutta silloinkin vähän kaliumia ja fosforia. Syksyllä ei enää käytetä typpeä. 1 TYPPEÄ KASVUKAUDEKSI Jos pihalla on nurmikkoa ja muita kasveja, on niiden hoitamisessa tietyt ikiaikaiset perusasiat, mikäli pihamaa halutaan pitää siistinä. – Maahan on lisättävä ravinteita kasveja varten. Isompien kasvien, kuten pihapuiden, varjostavuutta on vielä pihan suunnitteluvaiheessa hankala arvioida. Nurmikkoja ja niiden hoitajia on monenlaisia. Sehän on perheen sisäinenkin kompromissi, onko nurmikkoa, leikataanko sitä tai annetaanko pihan villiintyä niityksi, Tuovila lausahtaa. 3 1. Nurmikko tarvitsee niitä reilusti – tosin silloin sitä joutuu niittämäänkin usein. Varsinkin, jos epäilee maata happamaksi tai jos lisää kalkitsematonta turvetta, kuten hevosen kuivikkeena käytettävä turve usein on. 3. Ruohonleikkuri, joka jättää maahan silppua, on hyvä nurmikon kasvukauden lannoittaja. Ruukut ja kasvulaatikot ovat käteviä, koska niitä voi siirrellä
Lannoittamiseen sopii muukin kuin kaupan valmis ravinne. – Kanankakkapaketissakin on hyvät ohjeet, mutta sen ja myös muiden lannoitteiden kanssa on aina varottava yliannostusta. Hyötykasvit vaativat enemmän ravinteikasta mullosta kuin kukat, mutta yhtä lailla lannoitusta kuin kukat, pensaat ja jopa puutkin. Jos kesä on kovin sateinen, eikä laatikko ehdi kuivua välillä, pohjan rei’jitys ja salaojitus esimerkiksi risuilla auttaa. NURMIKKOA VOI LANNOITTAA KESÄLLÄKIN Elämä nurmikon kanssa ei aina ole niin yksinkertaista, mutta kevät ja kesä ovat sen lannoittamisen ja kunnostamisen aikaa. Talvella niille alueille voi kasata lunta. Monet suomalaiset perinneperennat ovat taitavia itsekin taistelemaan rikkakasveja vastaan. Tietenkin komposti on niin ikään ravinteikasta maata. Läpäisevältä hiekkamaalta ravinteet huuhtoutuvat helpommin pois kuin saviselta. 2. Todella maltilliselle kevättöiden tekijälle kuolleista varsista muodostuu lannosta. Silloin nurmikkoa ei heti voi käyttää esimerkiksi pelikenttänä, vaan antaa ehtiä kuivahtaa päivän–kaksi, Tuovila selvittää.. Kylmänä, tuulisena ja märkänä kesänä kesäkukat kukkivat parhaiten räystään alla. 28 I TALOMESTARI KÄTEVÄT ASTIAT Seppo Tuovila suosisi etenkin pienellä pihalla, nurmikon ulkopuolella kasvatuslaatikoita. Itselläni on pihalla kannellinen vesisäiliö, johon olen tehnyt miedon lannoiteseoksen valmiiksi, jotta aina kastelun yhteydessä saan samalla ravinteikasta ja pehmeää vettä, Tuovila neuvoo. 1 2 Kesäkukilla voi tehdä värikokeiluja, ja upeat sommitelmat syntyvät yhdistämällä kukkiin vihreitä yrttejä. Lannoittamisen voi tehdä keväällä ja myös kesän aikana tai lisäksi kesän aikana. – Nurmikkolannoitus tehdään sateen alle. Esteetikko panostaa myös ruukkujen materiaaleihin ja väreihin tai kierrättää tai tekee ne itse. – Jos on paksusti maata ja laatikko täynnä kasvustoa, se kuivuu hitaammin. Jos nurmikko kasvaa hyvin, lannoitus tehdään vain varovaisesti. Pelkällä vedellä kukat eivät jaksa kauan kukkia ja versoa. Yksivuotisten hyötykasvien, kuten kesäkurpitsan, kasvattaminen seinän vieressä ei vielä aiheuta talon rakenteelle haittaa, mutta seinustalle ei tulisi sijoittaa korkeampia kasveja, kuten villiviiniä. Parempi on lannoittaa usein kuin harvoin ja reilusti. – Suosittelen lannoittamaan koko kesän ajan. On aina hyvä, että voi kastella, sillä silloin voi myös lisätä kasvin tarvitsemia ravinteita. Syystöihin lähtijän tulee olla maltillisempi. – Koneen antamasta leikkuujätteestä syntyy kasvukerrokseen maa-ainesta, joka sitoo ravinteitakin paremmin. Tuhkakin soveltuu lannoittamiseen, mutta se ei riitä yksistään, koska siinä ravinteet eivät ole kasvien kannalta tasapainossa ja typpi puuttuu kokonaan. Kannella suojaaminen taas siinä tapauksessa, ettei vettä saa valua alas, kuten terassilla. Lajikkeiltaan monipuolinen ja näyttävä pioni ei ole vaatimattomin, mutta aurinkoiseen paikkaan ja ravinteikkaaseen maahan istutettu pioni palkitsee hoitajansa. – Siinä saa samalla eloperäistä maa-ainesta. 1. Puutarhan kevät- tai jo syystöihin kuuluu kasvien kuolleiden osien siivoaminen uusien versojen tieltä. – Ne sopivat hiekka- ja kivipinnoille, kuten seinänvierustoille, jotka ovat muutenkin otollisia kasvupaikkoja. Mikäli kasvattaa paljon multaa tarvitsevia kasveja, kuten hyötykasveja, voi käyttää myös hevosenlantaa. Helpointa se on kastelulannoksella
Kevät on hyvää istutusaikaa, sillä perennat ehtivät juurtua, tai sitten kesän voi käyttää tutkimiseen ja hankkia taimia syysistutuksiin. – Itse kaivoin isojen koivujen juuristoa estämään kukkapenkille umpinaisen altaan, jossa on läpäisevä juurimatto, jonka reunat ulottuvat ylös nurmikkoon saakka. Kauneus on jälleen katsojan silmissä, ja monimuotoinen nurmikko voi olla mukavakin: – Itse pidän enemmän nurmikosta, jossa on humalaa, valkoapilaa ja keväisin ensimmäisenä skillaa kuin puhtaasta nurmikosta, Vihdin Nummelassa asuva Tuovila sanoo. Leikkausarpi kestää paremmin talvea, kun se tehdään juhannuksen maissa, Tuovila neuvoo. Pensaiden ja puiden aiheuttamaa varjoa ei tule pihalle kovin paljon, jos valitsee kääpiölajikkeita. Istutuksissa kannattaa katsoa taimiston ohjeet kasvupaikasta, -tilasta ja etäisyyksistä. MONIMUOTOINEN NURMIKKO Talven jäljiltä nurmikko saattaa kaivata myös kunnostusta ja paikkausta. Uudelleen kukkivat esimerkiksi jaloritarinkannus, mirrinminttu, kullero sekä päivänkakkara. Ajan oloon vanha nurmi kasvaa pintaan, jos maata ei tarvitse lisätä paksulti. Mikäli nurmikossa on paljon vikaa, Tuovilan mukaan on helpompi uudistaa koko nurmikko. VARJOSSA KASVAA, MIKÄ KASVAA Nurmikon kanssa taiteiluun kuuluu sekin, jos sitä perustettaessa ei ole hoksattu ottaa huomioon rakennusten ja korkeiksi kasvavien puiden ja pensaiden varjoja. Teksti: Mira Piispa LEIKKAUSTA KESÄLLÄ VÄHEMMÄN Useimpien havu- ja lehtipuiden, pensaiden sekä ruusujen ja muiden perennojen hoitoleikkausten aika on varhaisesta kevättalvesta loppukevääseen, mutta perennapenkki saattaa kaivata hoitoleikkausta myös kesällä. – Myös paikkaaminen on tehtävä sateen alle. Silloin niitä tehdään kahdesta syystä. Jos ei sada kuin kerran, paikattua nurmikkoa on kasteltava niin kauan, että juuristo ehtii kasvaa. – Innokas voi kokeilla mitä vain, kun nykyisin Suomessa saattavat kasvaa myös jotkut viinirypälelajikkeet. Hinnastojen kuvat eivät välttämättä kerro koko totuutta. – Leikkaus tehdään vain kuivuneille, kuolleille, sairastuneille tai toisiaan tai runkoa hankaaville ja repeämisvaarassa oleville niiden kasvien oksille, jotka sietävät nuorennus- eli alas leikkaamisen. – Kun sammaleen kuorii pois ja puut edelleen varjostavat, paikalle kasvaa useimmiten uudelleen sammal, mutta sehän on yhtä lailla kauniin vihreä ja vielä pehmytkin, Seppo Tuovila hymyilee. Liian laiska kastelija tai usein poissa oleva joutuu tyytymään kuivuutta kestäviin lajeihin, Tuovila vinkkaa. Kuopat tasoitetaan samantyyppisellä maalla ja mullalla kuin vahvoissa kohdissakin. – Marraskuu tekee yleensä versoista selvää, ja ne voi poistaa. Niidenkin kohdalla omat suosikit löytyvät ajan oloon. Pitää kuitenkin odottaa, että ravinteet ehtivät varastoitua juuristoon, Tuovila sanoo. laista, myös vanhoja, kestäviä ja eri kasvuvyöhykkeille sopivia perennoja, mutta Tuovilakin kehottaisi katselemaan nettivalikoimia. – Huolellisella hoidolla niistä on iloa koko kesäksi. PERENNOILLA MONIPUOLISUUTTA Perennapenkin kuivuneiden varsien karsimisaika on jo keväisin tai syksyisin. – Myin 30 vuotta kesäkukkia, ja jotkut ostivat juuri samat kukat joka vuosi, koska saivat ne menestymään, mutta uusiakin kokeiluja voisi tehdä. Jottei siementen kehitys veisi kasvin voimia tai jotta saataisiin aikaan uusi kukinta. Jos pihalla on mahlaa vuotavia puita, kuten koivuja, vaahteroita, hevoskastanjoita tai jalopähkinöitä, ne on parempikin leikata vasta juuri alkukesästä. KESÄKUKKA KIITOLLINEN KOKEILIJALLE Kasvikokeiluja voi suunnitella myös alkukesästä taimina saatavilla kesäkukilla, jotka tuskin rasittavat budjettia kohtuuttomasti. – Silmät kannattaa pitää kylillä auki, se helpottaa omia valintoja. Eri siemenillä ja multakoostumuksilla nurmikosta tulee kirjava. Jos korkeista kasveista ei tahdo eroon, on tyydyttävä siihen, että varjoisassa nurmikolla kasvaa sammal. Rikkakasvien siivoamiselta perennapenkin omistaja ei voi välttyä, jos tahtoo nauttia kasveistaan ja kukistaan, mutta korkeat kasvit ja tiheät kasvustot pitävät työmäärän kohtuullisena. Kun vanhaa on siivottu pois, voi olla uuden aika vielä alkukesästäkin, jolloin taimia saa usein alennusmyynnistä. Jos kukkia kasvatetaan penkissä, eikä esimerkiksi kasvulaatikoissa, pitää huolehtia siitä, etteivät puiden juuret pääse viemään niiltä ravinteita. Myös kauppataimistojen valikoimat alkavat sisältää kaikenTALOMESTARI I 29
30 I TALOMESTARI. Sen kasaaminen olemassa olevista materiaaleista oli sekä haasteellinen että luovuutta vaativa. TEKEMINEN VAATI LUOVUUTTA JA MYÖNNYTYKSIÄ VANHOISTA IKKUNOISTA persoonallinen kasvihuone Lahtelaisen omakotitalon pihapiirissä on vanhoista ikkunoista valmistettu pieni kasvihuone. Lopputulokseen tyytyväinen Minna Määttänen muistuttaa, että kierrätystavaraa rakennusmateriaalina käytettäessä ongelmat on osattava kääntää voitoiksi. UUSIOKASVIHUONE Kasvihuoneen rungon ruskea väri sointuu hyvin kasvupenkkeihin
Minna Määttänen teki kaikista ikkunoista pienoiskaavat, joiden avulla lopullinen kasvihuone oli helpompi suunnitella. Sen vuoksi hän oli valmis tekemään myös paljon myönnytyksiä. – Vaatii paljon luovuutta saada toimiva kokonaisuus kierrätysmateriaaleista. Ne on käännettävä vain jotenkin voitoiksi. Vanhat ikkunapokat löytyivät sattumalta pariskunnan tuttavan varastosta, ja ne vaihtoivat omistajaa muutamalla kympillä. Pieni terassialue tehtiin vanhoista betonilaatoista. Se ei ole välttämättä järkevin vaihtoehto, sillä silloin kasvihuoneesta tulee helposti liian kuuma ja täytyy ryhtyä miettimään erilaisia varjostus-, tuuletus- ja kastelujärjestelmiä, Minna kertoo. – Metallirunkoinen valmis kasvihuone ei olisi istunut pihasuunnitelmaamme. Edullisimmat mallit ovat lisäksi niin kevytrakenteisia, että talven lumikuorma vääntäisi kevyet alumiinikehikot helposti. Toissa kesänä haave konkretisoitui ja viime kesänä Minna ja Kari Määttänen saivat nauttia ensimmäistä satoa omasta kasvihuoneesta. Kunnostetut ikkunat odottivat asennusta. Lopputulos on taatusti persoonallinen. Yleensä nälkä vain kasvaa syödessä. Tukevammat ovat puolestaan huomattavasti kalliimpia. Määttästen kasvihuone on isojen puiden ansiosta osan päivästä varjossa. – Kasvihuoneesta ei voi koskaan tehdä liian isoa. Yhtäläisyyttä luo myös puinen portti, joka johdattaa talolta kauniisti kukkivaan puutarhaan. Persoonalliset puiset ikkunapokat täydentävät pihapiirin kokonaisuutta, sillä kasvimaat ovat puisissa laatikoissa kasvihuoneen edustalla. Minnan haave on ollut jo vuosikausia rakentaa kasvihuone vanhoista ikkunoista. Isolle pihamaalle rakennettiin puurunkoinen pergola vain muutama vuosi aiemmin. R atkaisut Minna Määttäsen rakennusprojektissa määräytyivät pääsääntöisesti estetiikan ehdoilla. – Yleensä kasvihuone pystytetään pihan aurinkoisemmalle paikalle. Ostokasvihuoneet eivät Minnan mielestä olisi sopineet kokonaisuuteen. Kierrätysmateriaaleista rakennettaessa joutuu tekemään kompromisseja. Paikka rajoitti kuitenkin kasvihuoneen kokoa, kertoo Minna vajaan kymmenen neliön lopputuloksesta. TALOMESTARI I 31. Ongelmiakin on niiden luvassa, mutta niitä ei kannata nähdä vastoinkäymisinä. YHTENÄINEN KOKONAISUUS Persoonallinen kasvihuone sopii Määttästen pihapiiriin hyvin. IKKUNOISTA PAPERIKAAVAT – Suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä kasvihuoneelle sopiva paikka sekä selvittämällä minkä kokoinen kasvihuone siihen mahtuu
Kasvihuone rakennettiin alhaalta ylöspäin. Kulmatolppien laitto on tarkkaa puuhaa. Kasvihuoneen tuuletusta helpottaa kaksiosainen ovi. 32 I TALOMESTARI. Oven yläpuoli tehtiin laudasta, johon voi laittaa vaikkapa koristeellisen kyltin. Yksityiskohdat ovat Minnalle tärkeitä. Minna Määttänen puhdisti ikkunoiden maalipinnan ennen uudelleenkäsittelyä
Ikkunoiden koot ratkaisivat myös sen, että julkisivun reunimmaiset palat päätettiin tehdä pleksistä samoin kuin kasvihuoneen päätykolmiot. – Ne ovat pysyneet hyvin paikoillaan savipohjaisessa maassa. – Kattoon tehtiin riittävästi juoksuja, joi- hin kiinnitettiin kierrätetty valokate. BETONIKIVISTÄ ILMETTÄ Kasvihuone sai ympärilleen vielä kiveyksen sekä pienen terassin, jolla mahtuu nauttimaan kesän aikana työnsä tuloksista. Ovi on pystysuunnassa kaksiosainen. Se olisi vaatinut kuitenkin suuritöisemmät pohjatyöt sekä paljon hiekkaa. Vajaamittaiseksi jääneiden yläikkunoiden viereen tehtiin tuuletusluukut. Kaksiosainen ovi on kaunis ja helpottaa kasvihuoneen tuulettamista. Kasvihuoneen muoto hahmottui paperisia kaavoja pyörittelemällä. – Betonikivet jatkavat samaa ilmettä, mitä on potagerin ympärillä. Betonikivetys yhdistää samalla kasvihuoneen ja potagerin, jonka ympärillä on myös betonilaattakäytävät. Minna muistuttaa, että kulmatolppien laitossa kannattaa olla huolellinen. Pienessä kasvihuoneessa kasvatettiin muun muassa basilikaa, chilejä, paprikaa Kasvihuoneen edessä on pieni terassi. – Tuulettamisen aikana koiramme Pinni ei pääse tekemään pahojaan kasvihuoneeseen. Nyt esimerkiksi kottikärryt eivät mahdu sisälle kasvihuoneeseen, mutta päätin elää asian kanssa. – En masentunut näistä vastoinkäymisistä, vaan käänsin ne voitoksi. Se on nyt kiinnitetty riittävän hyvin. Vanhat ikkunapokat ennen kunnostusta. Sitä paitsi kaksiosainen ovi on mielestäni kaunis. Ennen kokoamista Minna rapsutti ja puhdisti vanhat ikkunanpokat, kittasi ne ja maalasi pellavaöljypohjaisella öljymaalilla. Koska kaikki vanhat, käsin tehdyt ikkunat ovat ainakin hieman erikokoisia, päätti Minna mitata jokaisen ikkunan sentilleen ja tehdä niistä pienet paperikaavat. KUNNOLLISET POHJATYÖT Kasvihuoneen perustukset tehtiin tolppakenkäkiinnityksien päälle. Maton päälle asetettiin hiekkaa, jonka päälle kivet aseteltiin. Osa seinästä tehtiin laudoista, joihin kiinnitettiin hyllyjä sekä erilaisia koristekylttejä. Betonikivet ovat myös kierrätysmateriaalia, joten ne eivät tulleet maksamaan mitään. Kiinnitystä ei mielestäni voi liioitella. Seuraavana tehtävänä on miettiä materiaalin tarve. Ensimmäinen myrsky repi valokatteen irti, joten jouduimme ostamaan tilalle uutta valokatetta. Ovesta tehtiin kaksiosainen jo ulkonäönkin vuoksi. KAKSIOSAINEN OVI Koska kasvihuone on kooltaan melko pieni, päätettiin katosta tehdä yksinkertaisuuden vuoksi pulpettimallinen. Perustukset olisi voinut toki tehdä lekaharkoista tai tiilistä, jotka olisivat varanneet hyvin lämpöä. Rakentaminen aloitettiin asentamalla ikkunat oikeille paikoilleen alhaalta ylöspäin. – Jokaista ikkunaa joutui mallaamaan moneen otteeseen sekä säätämään ruuveilla ne suoraan ja paikoilleen. Kasvihuoneen ovi tehtiin mittojen mukaan laudoista. – Mikäli kasvihuone olisi täysin valkoinen, olisi se ollut jo liikaa. – Tolppien tulee olla millilleen oikeissa kohdin, ettei valmiista työstä tule salmiakin muotoista. SEURAAVAKSI OMA VÄLIMERI Määttäset pääsivät nauttimaan kasvihuoneen sadosta ensimmäistä kertaa viime kesänä. Katteesta irtoavat osat voivat irrotessaan rikkoa ikkunoita. – Punainen tiili olisi ollut hieno, mutta se tuppaa hajoamaan pakkasella. Minna asensi kivetyksen alle ensin messumaton, joka estää rikkaruohot. Samalla kasvihuoneesta saatiin aikaiseksi persoonallinen keidas, Minna kertoo. – Tai, kuten meidän tapauksessa, kartoitettava olevan materiaalin määrä. Meillä kasvihuoneen oviaukosta tuli kapeampi, mitä olisin halunnut. Nyt ruskea runko sointuu hyvin potagerin kasvulaatikoihin. TALOMESTARI I 33. PERSOONALLINEN KEIDAS – Rakennettaessa vanhasta tavarasta, on oltava aina valmis tekemään myönnytyksiä
Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Minna Määttänen 34 I TALOMESTARI Tunnelmaa tuovien kynttilätuikkujen takana näkyy puusta tehty tuuletusluukku. Munakoisoja ja vesimeloneja olisi kiva kokeilla, mutta tila ei välttämättä riitä niille. Ajatus lähti hiekasta, joka tuntuu ihanalta paljaissa jaloissa. Plum tigris –tomaatti on kasvanut muhkeaksi.. Siitähän syntyy jo oma Välimeri pienellä vaivalla, Minna Määttänen suunnittelee tämän kesän projektia. ”Aikuisten hiekkalaatikkoon” tehdään puurallit, joita pitkin voi kävellä silloin, kun ei halua upottaa varpaitaan hiekkaan. Tomaatinkukat ovat kuin taideteoksia. Seuraavakin suunnitelma on Minnan päässä jo valmiina. – Tänä vuonna kasvatetaan samoja kasveja. Muutama valkoinen, puinen aurinkotuoli, sinisen ja turkoosin sävyisiin ruukkuihin Välimeren yrttejä, kuten timjamia ja oreganoa sekä valkoisia kukkia. Ja tietysti myös viiniköynnös ja pieni vesiaihe. – Autotallin aurinkoiselle nurkalle haluaisin tehdä Välimeren. Maissit kurottuvat kasvihuoneen kupeessa kohti aurinkoa. sekä erilaisia tomaatteja. Upea musta paprika kypsyy lämpimässä kasvihuoneessa herkulliseksi. Chilit viihtyvät kasvihuoneessa
010-2395608, 010-2395609, 010-2395618. Lämmitys ilman savua, joten voidaan käyttää myös taajama-alueella. Saunan muoto antaa hyvän happi läpi-virtauksen ja tasaisen lämmön. Tarjous Tarjous 1990 € Kylpytynnyri valmistettu lämpökäsitellystä männystä, joka ei elä eikä halkeile. HT150GP PTT170GP Kansi ei sisälly! Tarjous 1690 € POLYSPA, ERISTETTY POREALLAS SÄHKÖLÄMMITYKSELLÄ, SUODATUS PTS170PI PolySpa -pakettiin sisältyy suodatus, termostaattiohjattu säädettävä lämmitys (3 kW) sekä pore-hierontajärjestelmä ja eristetty kansi. MIELLYTTÄVIÄ KYLPYKOKEMUKSIA KEHOLLE JA SIELULLE! POLYTUB VERHOILTU, KAASU- TAI Kaasulämmitteinen PUULÄMMITYS CITY-PALJU - KAASU 24 KW Tarjous palju! 1490 € Tehokas ja nopea lämmitys 24 kW -kaasukamiinalla. Tarjous 3990 € (2,6 m) WWW.SPADEALERS.FI Puh. PolyTub Varustettu ulkopuolisella puulämmitteisellä 25 kW kamiinalla jossa lasiluukku. PTT170EPP 2790 € Mainitse ref SAUNA04 niin saat tarjoushintaan! Pieni ja helposti sijoitettava LÖYLYTYNNYRI Tarjous 3690 € SUO ITSELLESI LAATUA JA ELÄMÄNILOA JA PÄÄSE STRESSISTÄ Meidän pyöreässä vaakatasossa olevassa saunassa voit tuntea rauhan ja antaa kehosi ja lihastesi rentoutua lämmössä. Tehokas ja nopea lämmitys 24 kW kaasukamiinalla PRO24. Halkaisija 2 m, pituus 2,6 - 3,5 m
Talonkin ulkonäkö muuttui uuden kesähuoneen myötä. 36 I TALOMESTARI
Yhdellä sivulla ollut aita oli alunperin tarkoitettu näkösuojaksi naapurin suuntaan, mutta aroniaaidan kasvettua parimetriseksi ei 1,5 -metrinen terassin puuaita tarjonnut edes suojaa. NYT PUUTTUU ENÄÄ UIMA-ALLAS Avoterassista tuli lasituksella kesähuone Vanhan terassin uudistamista oli mietitty jo useita vuosia. Valokate suojasi vain sateelta, mutta avoimet seinät eivät tuulta pitäneet. TALOMESTARI I 37
alokatteen limittäin ruuvattuihin saumoihin alkoi myös kerääntyä neulasia, lehtiä ja muuta roskaa, jotka eivät lähteneet saumoista edes kovilla sateilla. 38 I TALOMESTARI Kattolasit on asennettava kohdakkain.. Räystäskourut oli myös irrotettava. Kattolasit on asennettava paikalleen imukuppeja hyväksi käyttäen. Lattiarakenne jäi ennalleen. Valokatteen peseminen oli käytännössä alhaalta päin mahdotonta. Valokatteen irrottaminen oli varsin helppo homma ruuvinvääntimellä. Eikä Kattolasit on asennettava paikalleen imukuppeja hyväksi käyttäen. OIKEANLAINEN AVAIN ETSINNÄN TAKANA Rimojen purkamisen oletettiin nopeaksi ja helpoksi työvaiheeksi. Purkaminen tehtiin itse, ja siihen kului aikaa päivän verran. Valokate ja sen alla olleet rimat oli purettava, samoin puuaita. V Tästä kaikki alkoi. Ruuvien kanta osoittautui kuitenkin sellaiseksi, että kantaan tarvittiin neliön muotoinen avain. Katteita ei täysin ehjänä alas katolta saanut, koska osa ruuveista katkesi tai muuten jumitti, joten lievää sorkkarautaväkivaltaa oli pakko käyttää. Alkuperäisestä terassista jäivät jäljelle kaksi pystytolppaa, niiden välinen runkopalkki sekä katon ruodepuut
Seuraavana päivänä valmistuivat loput seinustat. Naapurilla oli, muttei sittenkään sopivaa, koska kolo oli ilmeisesti tuumakokoa, kun naapurin avaimet olivat millimetrimitoissa. Itse remonttiin kului puolitoista päivää. Ruodepuiden päälle asennetaan huopa. Ilman tuota kantaa rimojen irrotus olisi ollut työlästä sorkkaraudalla vääntämistä ja kenties poraustakin. Ensimmäisenä päivänä asentajia oli kaksi, toisena yksi. Valokatteen purku vaati vain hyvän ruuvinvääntimen. Ensimmäinen päivä kului liukujen laitossa ja yksi seinusta ja osa kattoa valmistuivat. Päätykolmioita varten on seinään pultattava runkopuu. Vanha valokate suojasi suoralta sateelta, mutta kauniiksi sitä ei voinut sanoa. Onneksi terassin alunperin rakentanut naapuri asuu vain noin 500 metrin päässä. Edellisenä iltana Lumonin työnjohtaja soitti, että miehet saapuisivat seuraavana aamuna. Hänen varastoistaan löytyi viimein sopiva kanta, joka oli aikanaan kuulunut terassipakettiin työkaluna. Juhani Karvonen Liu’ut on pultattava huolella ja suoraan lattiarakenteeseen. Lasitettu terassi on lämmin ja tuuleton. Sohvan, rottinkituolit ja pöydän saattoi tuoda huoletta terassille, jossa ne voivat olla talven ylitse. Terassi on puolivalmis, enää puuttuvat seinät. Päätykolmion lasien asennus on työläin työvaihe. TALOMESTARI I 39. itsellä sellaista ollut. Uuden terassin tarpeet ilmaantuivat tontille pari viikkoa ennen remonttia. Terassin ansiosta taloon saatiin enemmän kuin terassi, noin 17 neliön kesähuone
Terassin hinta on monen tekijän summa. Jos avautuvia laseja on enemmän kuin kolmannes ja lasitus on kaksinkertainen, rakennusvalvonta saattaa tulkita terassin puolilämpimäksi. – Yleisesti ottaen avautuvia seinustoja ei saa olla 30 prosenttia enempää. Jos terassi on rakennettava runkoa myöten uusiksi, hinta on 10-20 000 euron välissä. – Jos terassille tarvitaan perustus, on kierrepaalu erittäin hyvä vaihtoehto. Kesähuone on nimensä veroinen. Terassit vaativat yleensä toimenpideluvan, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan rakennuslupa. – Poikkeuksena on pääkaupunkiseutu, jossa luvanhalu sisältyy terassin hintaan. Ja tähän päättyi. 40 I TALOMESTARI L upien ehdot vaihtelevat paikkakunnittain, mutta toimenpidelupa vaaditaan, kun lasit avautuvat ja lasitus on yksinkertainen. Terassin pohjan on oltava routimaton, jolloin varsinaisia perustuksia ei tarvitse tehdä. Tuolloin terassi vaatii rakennusluvan, sanoo terassin toimituksesta vastannut Petri Haaponiemi Lumonilta. RUNKOA MYÖTEN UUSI TERASSI VOI MAKSAA 20 000 EUROA Terassin hinta on monen tekijän summa Noin 17 neliön terassi on suurehko. Pääkaupunkiseudulla luvanhaku on monimutkaista, minkä takia mekin käytämme luvan haussa asiantuntijoita. Lupien haku on asiakkaan vastuulla, mutta Lumon auttaa tarvittaessa. – Jos runko on valmiina, hinta on noin kymmenen neliön katetulle terassille 10 000 euroa. Tavallinen terassin koko on runsaat kymmenen neliötä. Harkkoperustus edellyttää maan mylläämisen routaeristyksen takia monen metrin säteellä. Hintaan vaikuttavat paitsi terassin koko myös sen materiaalit
Terassin koko voi olla enintään 40 prosenttia rakennuksen kerrosalasta, mutta luvan myöntämisessä voidaan soveltaa tapauskohtaista harkintaa. Koska jokainen terassi on mittatilaustyötä, voidaan mittoja kasvattaa joka suuntaan. Kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna karkaistuun lasiin. Vaikkei terassilla ole seiniä, sen rakentaminen voi silti vaatia luvan. Yleensä kirje tehoaa ja kyse on usein ollut silkkaa tietämättömyyttä lupakäytännöstä. Lasitetun terassin koolle ei käytännössä ole rajoja. – Tietysti äärimitoissa voi tulla vastaan hankaluuksia syvyyden ja leveyden suhteen, mutta useiden kymmenien neliöiden terassit ovat hyvin harvinaisia. – Liukuovien rullat ovat profiilien sisällä, joten niihin ei roskaa pääse kertymään kovin paljon. terassista, mutta kierrepaaluilla maanmylläys jää huomattavasti vähemmälle. – Lämpölasia emme käytä, vaikka lämpölasista onkin joskus terasseja tehty. – Rakennusjärjestys sallii ulottaa terassin 1,2 metriä rakennusalan ulkopuolelle. Asiakkaat kyselevät lämpölasia, mutta 30 000 euron hinta-arvio muuttaa yleensä mielen, sanoo myyntipäällikkö Toni Hilliaho. EteläSuomessa ei lumikuormaa pääse lasikatolle juurikaan kertymään. Lasi päästää läpi UV-säteilystä 51 Asiakkaat kyselevät lämpölasia, mutta 30 000 euron hinta-arvio muuttaa yleensä mielen prosenttia, joten terassin sisällä voi myös ruskettua. Terassi säilyy kunnossa, kun sen liukupinnat puhdistetaan säännöllisesti. 010 286 6080, 040-512 7825 www.oljykolmio.fi TALOMESTARI I 41. Meidän pinnoittamamme säiliön uusintatarkastuksesta 10 v:n lisätakuu ÖLJYKOLMIO OY Puh. Vaadimme luvan, jos terassi sijaitsee rakennuksen kadunpuoleiselle sivulla. Lämpölasi on raskas ja lisäksi kesällä terassi voi käydä todella kuumaksi Suomenkin oloissa. Auringonsuojaverholla voi saada terassille näkösuojaa esimerkiksi naapurien suuntaan. Terassin koko saa olla päärakennuksessa enintään 40 prosenttia ja talousrakennuksessa 30 prosenttia rakennuksen kerrosalasta. Karkaistusta lasista ja alumiinilistoista koottu terassi on rakenteeltaan kevyt, mutta sille tarvitsee laskea kantavuutta esimerkiksi lumikuormituksen takia. Yleensä paloturvallisuuden kannalta etäisyyden pitää olla vähintään neljä metriä naapurin rajasta, mutta tässäkin tapauksessa on hyvä tarkistaa asia rakennusvalvonnasta. Lasitetut terassit edellyttävät aina toimenpideluvan. – Lumi putoaa alas heti kun lämpötila on nollan tienoissa. KARKAISTU LASI PITÄÄ LÄMPÖÄ Terassilasit ovat neljän millin karkaistua tai kuuden millin karkaistua tai laminoitua lasia. Erilaiset ulokkeet ovat hankalia ja työläitä. – Ilmiannon jälkeen lähetämme kehotuskirjeen luvan hakemiseksi. Luvattomat terassit tulevat ilmi usein naapureiden kautta. Karkaistun turvalasin kestävyys iskuja, taivutusta ja lämmönvaihteluja vastaan on moninkertainen tavalliseen lasiin verrattuna. Tarvittaessa kannattaa kuitenkin tulla rakennusvalvontaan asema- ja julkisivupiirustusten kanssa keskustelemaan suunnitelmista. Rakennusvalvonta myöntää yleensä luvan viikossa, jollei mitään lisätietoja tai -selvityksiä tarvita. Kierrepaalu on nopein ja edullisin tapa perustukselle. – Suosittelemme huoltoa seitsemän vuoden päästä rakentamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Asiakkaan ei tarvitse hommata paikalle kaivinkonetta, vaan voimme asentaa palkit omalla kalustollamme. Huoltotoimenpiteet jäävät Hillihon mukaan suhteellisen vähäisiksi. Niihinkin löytyy usein ratkaisu. Terassin voi rakentaa miltei jokaiseen kohtaan, koska tuote taipuu moneen suuntaan ja erilaisia liittymiä on tullut markkinoille lisää. Huoltoon sisältyvät tiivisteiden tarkastukset, liukujen ja pyörien voitelut sekä kaikkien ruuvien kiristykset ja erilaiset säätötyöt. – Mikäli terassi ulottuu rakennusalan ulkopuolelle, pitää huomioida terassin sijainti rakennusalaan nähden, sanoo arkkitehti Tarja Niemenlehto Hämeenlinnan rakennusvalvonnasta. Voiteluksi riittää silikonispray, sanoo Hilliaho. Suositeltavin lasityyppi on karkaistu lasi, joka vaatii rikkoutuakseen voimakkaan iskun. Terassin sijoittamisesta rakennusalan ulkopuolelle on otettava huomioon myös naapuri. Juhani Karvonen ÖLJYKOLMIO OY 20 vuoden kokemuksella t 16)%*456,4&5 t 5"3,"456,4&5 t )*54"64,03+"6,4&5 t -"4*,6*561*//0*56,4&5 t 4*-*½*%&/ 7"*)%05 t 10*45016)%*456,4&5 Vanhan metallisäiliön sisäpuoliselle lasikuitupinnoitukselle 10 v:n takuu. Myös terassin koko vaikuttaa asiaan. Tiiveytensä puolesta terassi pitää lämpöä. SEITSEMÄN VUOTTA ENSIMMÄISEEN HUOLTOON Terassin tekninen käyttöikä on 30 vuotta. LUVITUS KANNATTAA AINA VARMISTAA RAKENNUSVALVONNASTA Asuinrakennuksen ns. Rikkoutuessaan karkaistu lasi hajoaa pieniksi tylppäkanttisiksi siruiksi, jotka eivät aiheuta vakavaa loukkaantumisriskiä. Lasitettu terassi pitää varustaa lasiliukuovin, jolloin terassi ei vie rakennusoikeutta. Varmistuksen asiaan saa, kun ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Rakenteen ainoita liikkuvia osia ovat rullat, jotka voivat tietysti kulua. pihanpuolella sijaitseva katettu terassi ei välttämättä edellytä luvan hakemista
42 I TALOMESTARI
Hän odottaa vilkasta puutarhakauppasesonkia. KASVIKIRJO HUOMATTAVASTI AIKAISEMPAA LAAJEMPI Nyt tulevat HYÖTYKASVIT! Puutarhakausi on täällä. TALOMESTARI I 43. MUMMOLAHENKEÄ UUSIN OTTEIN Hyötykasvien lisäksi kaikki vanhahtavat ja mummolahenkiset puutarhakasvit ovat myös trendikkäitä. Kevät otti tänä vuonna varaslähdön, mikä näkyi välittömästi puutarha-alan kaupassa. – Myös erilaiset viiniköynnökset ovat nyt hittejä, esimerkiksi silka-lajike menestyy hyvin viitosvyöhykettä myöten, Turunen toteaa. Puutarhayrittäjä Marjut Turunen on alan pitkän linjan osaaja. Siinä missä vielä jokin aika sitten pientalojen pihoille istutettiin tuija-aitaa ja muutama pensas, nyt kirjo on huomattavasti laajempi. Mistä kertoo se, että ihmiset haluavat ottaa vanhoja kasveja käyttöön uudella tavalla. Ihmiset alkavat innostua kasvien ja kukkien laitosta heti, kun kevätaurinko alkaa lämmittää. Kaikenlaiset hyötykasvit ovat nyt nostamassa selkeästi päätään, Turunen vastaa. Tulevan kesän hitti tulee olemaan makea polka-lajike, joka on syrjäyttänyt selvästi ennen suosituimman sengan. Perinteisten marjapensaiden eli herukoiden ja karviaisten sekä vadelman oheen istutetaan esimerkiksi marjatuomipihlajaa, marjasienikuusamaa, goji-marjaa, tyrniä, karhunvatukkaa, marja-aroniaa, mustikkaa, karpaloa ja puolukkaa. Mitä tänä kesänä laitetaan pihoille, kotipuutarhoihin ja parvekkeille. Tosin nyt ihmiset viljelevät mansikkaa yhä enemmän myös amppeleissa ja laatikoissa. Osoitteena on puutarhamyymälä, josta löytyvät kaikki uusimmat vihervillitykset. – Nyt laitetaan hyötykasveja. – Nyt pihoille tulevat ensimmäisinä hedelmäpuut. Turunen tiivistää sanomalla, että nyt rakennetaan mummolapuutarhaa moderneilla tavoilla. Ihmiset ovat oikeasti innostuneita kasvattamaan ruokaa ja etenkin luomuruokaa. On myös niitä, jotka uskaltautuvat rohkeasti kokeilemaan meillä vielä eksoottisempia persikka- ja aprikoosipuita, Turunen sanoo. – Säillä on suora vaikutus meidän toimintaamme. Omena-, päärynä- luumu- ja kriikunapuut ovat kaikkein suosituimpia. J ärvenpään Pihapalvelu vanhan Lahdentien kupeessa heräsi sesonkiin kuukautta normaalia aiemmin. – Siitä, että ihmiset kokevat tarvet- ta palata juurilleen ja muuttuvat takaisin maanläheisemmiksi. Siksipä voi rohjeta kysymään Turuselta, miltä kasvukausi näyttää. Olemmekin tällä alalla säiden armoilla niin hyvässä kuin pahassakin, toteaa yrittäjä Marjut Turunen Järvenpään Pihapalvelusta. – Mansikkamaa pitää edelleen paikkansa. Puutarhakaupan ammattilaiset ovat jonkin sortin ennustajia, sillä heidän tulee nähdä aina hyvissä ajoin etukäteen, mikä kiinnostaa ja myy tulevan sesongin aikana. Nyt arvostetaan luonnonläheisiä perusasioita ja sitä, ettei kaikkea tarvitse ostaa kaupasta valmiina, vaan voi itse kasvattaa antimia ruokapöytään, Turunen vastaa. – Moni haluaa vanhan ajan perinteisiä kasveja ja lajikkeita, joiden rinnalle laitetaan kaveriksi jokin uutuuslajike
Turunen sanoo, että sekä yksi- että monivuotisia yrttilajikkeita menee niin paljon kaupaksi kuin vain ikinä saa niitä myyntiin. Ihmiset haluavat fiilistellä yhdessä kasvissa vähän kaikkea. On mansikka-, viher-, piparminttu-, suklaa- ja sitruunaminttua. – Ideana on, että yhteen kasviin on jalostettu useampi lajike. Järvenpään Pihapalvelun puutarhamyymälä on herännyt eloon kuukautta tavallista aiemmin. Yritit ovat olleet jo muutaman vuoden kesän hittituotteita. On perhemansikkaa, perheherukkaa, perheomenapuita ja perhepäärynäpuita. EFEKTILEHTIÄ JA IKIVIHREITÄ Perennapuolella tulevan kesän trendi ovat monivuotiset kukkakasvit, joissa on risteytettyjä lehtivärejä. – Tulevan kesän juttu ovat erilaiset mintut. Esimerkiksi perheherukassa kasvaa kolmea eri herukkalajia. Se vie vähemmän tilaa, se on koristeellisempi ja myös helpompi hoitaa, Turunen sanoo. Rungolliset marja- ja koristepuut ovat suosittuja etenkin pienillä pihoilla. – Rungollinen herukkapuu on rivitalotontin pelastus. Myös perhekasvien erikoinen ulkonäkö vetää puoleensa. Niitä kasvatetaan reippaasti myös tulevana kesänä. RUNGOTETTUJA PUITA JA PERHEKASVEJA Nouseva trendi on myös marjapensaiden ja muidenkin pensaiden ja jopa puiden varttaminen eli rungottaminen. Tulevana kesänä viljellään eniten makeaa polka-lajiketta. Myös erilaiset salviat, kuten ananas-, hunajameloni-, sitruna-, purppura-, ja trikolorsalviat tulevat tavallisen salvian rinnalle, Turunen listaa. Perinteisen vihreän lehden sijaan nyt löytyy efektilehtiä limevärisistä aprikoosiin ja Mansikkamaa pitää edelleen kutinsa. Myös niin sanotut perhekasvit tekevät tuloaan ja ovat pienten pihojen suosikkeja. 44 I TALOMESTARI
Perinteinen juhannusruusu ihastuttaa monella pihalta. Puolukka menestyy myös kotipihalla. Nykypihoille tulevat ensimmäisenä hedelmäpuut. Värikäs kesäkukkameri puutarhamyymälässä on varma lupaus kesästä. TALOMESTARI I 45. Hyötykasveista suosituimpia ovat erilaiset kurkut ja kesäkurpitsa. Omenapuu on pihan kaunistus alkukesästä ja loppukesästä puu tuottaa makoisaa satoa. Perinteiset marjakasvit ovat matkanneet metsästä puutarhoihin. Nyt suomalaiset kasvattavat ruokaa
Kasvusäkit helpottavat viljelyä ja niihin on jo saatavilla myös altakasteluosia. – Sammakot ja linnut ovat jostain syystä olleet suosiossa. Näitä löytyy etenkin geraniumeista eli kurjenpolvista sekä heucheroista eli keijunkukista, Turunen kertoo. – Myös alppiruusut eli rodot kuuluvat puutarhasuunnitelmissa ainakin johonkin kohtaan. – Varsinainen hittituote ovat lavakaulukset, joissa viljellään kaikenlaista ruokaa yrteistä porkkanoihin ja perunoihin. Lavakaulukset ovat helppo ratkaisu kotipuutarhurille: sinne vaan multaa ja siemeniä tai taimia ja harsot päälle. purppuranvärisistä mustiin saakka. Myös tule- Vesiaiheet ovat kuumaa muotia tulevana kesänä. – Niiden suosio perustuu yksinkertaisesti siihen, että ne vaan kerta kaikkiaan kuuluvat suomalaiseen pihaan ja ne myös menestyvät hyvin meillä Suomessa, Turunen perustelee. VILJELYSÄKKEJÄ JA LAVAKAULUKSIA Kaupunki- ja parvekeviljely on ollut suosittua jo muutaman kesän ajan. Nämä värikkäät efektilehdet pitävät penkin elävänä koko kasvukauden. Pihoille hankitaan pieniä altaita, joissa voi kesäpäivinä ihastella veden solinaa. Ikisuosikkeihin lukeutuvat myös hedelmä- ja marjakasvien lisäksi erilaiset angervot ja hanhikit sekä herne- tai joku muu pensasaita, kuten kuusiaita. Pihoille halutaan luoda ilmettä myös erilaisten koristeiden, esineiden ja vesiaiheiden avulla. Perinteisistä perennoista pintansa pitävät edelleen muun muassa ikivihreät särkyneet sydämet ja pionit, jotka eivät Turusen mukaan poistu koskaan kokonaan suomalaisten puutarhoista. – Nyt laitetaan hyötykasveja. – Näillä muotilajikkeilla saadaan kukkapenkkeihin väriä myös silloin, kun kasvit eivät ole kukassa. Kaipa ne liikuttavat jollakin tavalla suomalaisen sielua. Se ei kui- tenkaan aina onnistu, jos ei löydä samaan ryhmään sopivia kasveja. Myös alppiruusut eli rodot kuuluvat puutarhasuunnitelmissa ainakin johonkin kohtaan.. 46 I TALOMESTARI vana kesänä hyötykasveja ja kukkia kasvatetaan pihojen ja puutarhojen lisäksi myös cityoloissa. Pionit eivät, muiden ikivihreiden kuten särkyneen sydämen tapaan, poistu koskaan kokonaan suomalaisten puutarhoista. Ihmiset ovat oikeasti innostuneita kasvattamaan ruokaa ja etenkin luomuruokaa. Puutarhatontut eivät ole tänä päivänä ainoita pihakoristeita. – Perunaa viljellään parvekkeilla myös ämpäreissä ja astioissa, kun halutaan pikapottua juhannukseksi, Turunen sanoo. – Apuna tässä ovat monenlaiset kasvusäkit, joissa viljellään etenkin tomaatteja, yrttejä ja kurkkukasveja. – Monen haave on saada koko kesän ajan kukkiva perennapenkki
Joku saa kulumaan jopa 500 euroa. Myös vesikasveja uskalletaan nyt kokeilla aiempaa enemmän. Alkukesästä eniten käytetään rahaa kesäkukkiin ja perennoihin, mutta loppukesästä ja alkusyksystä rahaa satsataan havuihin, hedelmäpuihin, muihin puihin ja koristepensaisiin, pitkän linjan puutarhakauppias Marjut Turunen toteaa. tulisijatarvikkeet Pohjanmaan Tiilirakenne Oy Kaaronojantie 12, Ilmajoki Myynti: 0400 360 791, 0500 364 680 Tutustu ja katso lähin jälleenmyyjäsi: www.tiilirakenne.fi TALOMESTARI I 47. Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski Luonnollista lämpöä energiatehokkailla Tiilirakenteen uuneilla • pönttöuunit • takat • hellat • savupiiput • kamiinat ym. Turunen sanoo, että keskiosto yhdellä pyörähdyksellä puutarhamyymälässä on 50 euroa. – Meillä esimerkiksi on myynnissä 150 litran ja 300 litran valmisaltaita, jotka on helppo asentaa pihalle. Ne täytyy kuitenkin muistaa nostaa talveksi ylös ja laittaa talvehtimaan esimerkiksi kellariin vesiastiaan. Puutarhanlaittoon käytetään rahaa melkoisen reilulla otteella. – Joku ostaa 20 eurolla, kun taas toinen käyttää enemmän rahaa. RAHAA PALAA REILUSTI Vesiaiheet ovat kuumaa muotia tulevana kesänä. Pihoille hankitaan pieniä altaita, joissa voi kesäpäivinä ihastella veden solinaa
M aanpeitekasvit ja vapaasti levittäytyvät perinneperennat luovat pihaan rehevän pohjakerroksen. Kun kasvi on kukka-. Paula Laaksonen ja hänen miehensä asettuivat asumaan taloon vuonna 1977. Paula Laaksosen rehevä puutarha on kasvanut nykyiseen muotoonsa useiden vuosikymmenten kuluessa, sukupolvien istutustyön tuloksena. HOIDETUN VILLIÄ REHEVYYTTÄ Kiireisimpinä työvuosina, jolloin Laaksosilla oli huolehdittavaan perhe, mökki ja venekin, jäi puutarhan hoitoon jäi vähemmän aikaa. Klematikset ja pensasruusut kurottelevat kukkavarsiaan parin metrin korkeuteen. Anoppini oli innokas puutarhaihminen, joka hoiti laajaa hyötypuutarhaa ja istutti pihapiirin lukuisia puita. Valtava, korkeuksiin kohonnut hevoskastanja luo puutarhalle ylvään ja vehreän katon. Hyötypuutarha kutistui meidän aikanamme koristekasvien ja luonnonkukkien tieltä perunamaaksi ja yrttipenkiksi, jossa kasvaa tilliä, persiljaa, basilikaa, salviaa ja karhunlaukkaa. Muun muassa puutarhaa edelleen verhoavan, valtavan hevoskastanjan hän kasvatti pienestä siemenestä. Köynnöshortensia kietoutuu kohti taivasta männyn runkoa pitkin. – Mieheni hoiti puut, pensaat ja alppiruu- 48 I TALOMESTARI sut, minun hoidettavanani olivat kesäkukat ja perennat. Hän on silti halunnut säilyttää puutarhassaan villin ja vapaan, vaikkakin hoidetun ilmeen. PAULA LAAKSOSEN PUUTARHASSA ISTUTUKSET JA LUONTO KOHTAAVAT Vuosikymmenten kerrokset kukoistavat Kauniaisten puutarhakaupungissa sijaitsee Paula Laaksosen vaalima, kahden sukupolven ajan muotoutunut, vehreä pihapiiri. Nykyään Paula häärää puutarhassaan yksin ja aikaa pihamaan vaalimiseen on aikaisempaa enemmän. – Vuosien kuluessa mieheni istuttamat koreanonnenpensaat ja kuutamohortensia ovat kasvaneet näyttäviksi pensaiksi, köynnöshortensia on jo 1980-luvulta lähtien kurottanut varsiaan männyn runkoa pitkin taivaita kohti. – Puutarha perustettiin 1950-luvulla, kun mieheni vanhemmat asuttivat taloa. Pihamaalla selviytyivät parhaiten sitkeät perinnekasvit, joiden lomaan luonnon kukat saivat kasvattaa omat väylänsä
TALOMESTARI I 49. Mukulaleinikki luo vehreän pohjan puutarhalle väistyäkseen keskikesällä muiden lajien tieltä. Omoshiro klematikset kaareutuvat nurmikentälle vievän portin ylle
Täydennysistutuksia hän tekee toki ajoittain.. Hyljeksittykin vuohenkello tai rönsyävä kevätkaihonkukka saavat luvan levittäytyä talon kupeeseen. – Puutarhani on hyvin laaja, joten yksittäiset, pienet perennat eivät näyttäisi siellä miltään. Puutahan hoidon ei tarvitse olla ankaraa puurtamista. Paula on ripustanut pihaansa riippukeinun muistuttamaan siitä, että pihamaalla voi myös nauttia ja levätä. 50 I TALOMESTARI loistossaan, kimalaisten surina kantautuu alas puutarhaan. Siksi olen alusta asti suosinut lavealle levittäytyviä ja näyttävästi kukkivia kasveja. Rönsyesikko kaunistaa perennapenkkiä. Pionit, ruusut ja esimerkiksi myskimalva, lehtosinilatva sekä kultapallo ovat suosikkejani. Perinnekasvien taimia Paula Laaksonen on vaihtanut Espoon puutarhayhdistyksen muiden jäsenten kanssa. Dame de Couerruusussa on syvänpunainen kukka. Perennat ovat vuosien saatossa asettuneet omille paikoilleen, eikä Paula ole lähtenyt hyvin menestyviä kasveja siirtämään
Osa puista on ikivanhoja, osa vuosien mittaan isTALOMESTARI I 51. Nurmiaukeaa reunustavat lukuisat omenapuut, luumupuut ja kriikunapuut. Hän tekee alueesta kartan, jonka avulla tyhjiä koloja voi vuosittain täydentää. Olenkin istuttanut hyvin menestyviä pensasruusuja kuten Ritausmaa sekä Mustialan Minetteä reunustamaan talolle johtavaa pihatietä. Kenttä toimii kuitenkin lastenlasten pelikenttänä sen jälkeen, kun kevään kukkijat ovat lakastuneet. Joka syksy Paula istuttaakin nurmikentälle pikkusipuleita. – Tien toisella puolella sijaitsevaan, korotettuun perennapenkkiin istutan aina syksyisin uusia narsisseja sekä tulppaaneja, ihanan herkkää kirjopikarililjaa istutan joka puolelle puutarhaa, laajasta fritillariavyöhykkeestä haaveileva Paula sanoo. NURMIKENTTÄ KUKKII KEVÄISIN Kevään ensimmäiset sipulikukat, kevättähti, skilla sekä erilaiset esikot luovat laajoja kukkamattoja, isoon pihaan. – Joku on joskus ehdottanut, että perustaisin nurmialueelle unelmien ruusutarhan. Magnolioiden nuput ovat pian puhkeamassa kukkaan
– Puutarhan hoidon ei tarvitse olla jatkuvaa puurtamista, siksi olen ripustanut pihapuiden lomaan riippukeinun, jossa voin levätä ihailemassa kukkaloistoa. Isoissa ruukuissa kosteus säilyy hyvin ja kasvit menestyvät. – Kasvatan pihantäydeltä kesäkukkia, osan juurruttamalla pistokkaita isommista kasveista tai kylvämällä siemenistä. Siirrän suuret ruukut nokkakärryillä talon alle ja tuon kasvit säiden salliessa puutarhaa kaunistamaan. tutettuja. Köynnökset muodostavat talon verannalle kasvukauden kukkivan viherhuoneen, jossa voi nautiskella kahvit ja lueskella nauttien kesäauringon paisteesta, Paula Laaksonen tunnelmoi. 52 I TALOMESTARI. Tuula Kolehmainen Helmililja jatkaa puutarhan sinisten kukkien loistoa kesäkuulle saakka. Kellarin uumenissa viihtyvät myös klematikset, jotka Paula tuo säiden lämmitessä reunustamaan nurmikentälle vievää portaikkoa. Perinnekasvien ohella Paula on halunnut kokeilla puutarhassaan eksoottisiakin kasveja. Nurmiaukean takana kulkevan polun reuna kasvoi aikanaan täynnä lupiineja. Suosikkejani ovat ruusupapu, köynnöskrassi, japaninhumala sekä kelloköynnös. Pihan yläosassa on laaja, patiomainen alue, jota reunustaa runsas kesäkukkien ruukkupuutarha. – Luonto ja istutukset saavat rehevöidä puutarhassani käsi kädessä. Haluan muistuttaa itseäni siitä, että puutarhanhoidon ei tarvitse olla jatkuvaa puurtamista, siksi olen ripustanut pihapuiden lomaan riippukeinun, jossa voin levätä ihailemassa kukkaloistoa. – Klematikset, joista osalla on ikää viisikin vuotta, saattaisivat menestyä ihan maassakin. MAGNOLIA TALVEHTII KELLARISSA Pienet sipulikukat kuten kevättähdet saavat kasvukauden alussa vallata nurmikentän. Jostain syystä maitohorsma valtasi alueen ja kukkii nyt loppukesästä pelikentän kauniin vaaleanpunaisena, luonnonmukaisena taustana. Koen kuitenkin, että siirrettävillä ruukuilla saan pihaan vaihtelua. Puiden välissä kasvaa karviaispensaita sekä mustaseljaa. – Alkuun magnoliat paleltuivat, kunnes keksin viedä ne talvehtimaan kellariin
1 1. Harvinainen keltavuokko on löytänyt tiensä Paulan puutarhaan. Niiden edustalla skilla saa levittäytyä vapaasti. Paula haaveilee kasvattavansa puutarhaansa alueen, joka olisi täynnä fritillarioita. 2. Kukkien kuihduttua nurmikko ja lapsenlapset saavat valata pelikentän. Orvokit kukkivat hevoskastanjan siemenillä katetussa penkissä. Paula istuttaa joka syksy nurmikentälle pikkusipuleita. Kirjopikarililja on herkkä alkukesän kukkija. 3 2 Omenapuun juurella rehevöi ikivihreä varjoyrtti. TALOMESTARI I 53. 3
Kesäsisin Helmolan pihalla kasvaa rehevä kukkamaa, jolla vierailee myös usein eläimiä: oravia, jäniksiä ja pikkulintuja. Pihaan on satsattu paljon aikaa ja ajatuksia, mutta ei juuri lainkaan rahaa. Loivan rinteen muokkaamisessa oli kova urakka, mutta työ on ollut vaivan arvoinen. MIA HELMOLA HURAHTI HYÖTYKASVEIHIN PENKEREESTÄ puskee yllätyksiä Mia Helmolan kodin kohdalla autot hiljentävät ja ihailevat omenapuiden ja marjapensaiden välistä pilkottavaa luonnonkivimuuria. Kuva: Mia Helmola. Taimet saavat paljon hellää huolenpitoa: ensitöikseen aamuisin Helmola sytyttää kasveille valot ja suihkuttelee niitä sumutepullolla. Helmola on valinnut tontille lähinnä valkoisia ja lilansävyisiä kukkia. Hieroja Mia Helmola hurahti vuosi sitten hyötykasviviljelyyn. 54 I TALOMESTARI
Kaivonrenkaisiin askarrelluista yrttipenkeistä puskee jo huhtikuussa ruohosipulia ja persiljaa. TALOMESTARI I 55. Talo, autotalli ja parkkipaikka haukkaavat tilasta osansa, mutta kaksitasoiseksi pengerretyllä pihalla riittää silti tilaa monenmoisille kasveille. Keväällä kasvimaa on vielä vähän ankean näköinen, mutta kesällä kivikko kylpee kukkaloistossa. Koiran lisäksi aikuiset lapset ja naapurit auttelevat Miaa ison omakotitalon ja tontin hoitamisessa. Keijo myös kerää ylimääräisiä keppejä ja muutenkin pitää emännälleen mieluusti seuraa pihahommissa. – Keijolle ei tarvitse kuin osoittaa multakasaa, niin se möyrii sen äkkiä tasaiseksi isoilla tassuillaan, Helmola kertoo. Helmolan 17-vuotias Juuso-poika ei enää paljon kotona viihdy, mutta bordeauxindoggi Keijosta on puutarhassa yllättävän suuri apu. – Viime lauantaina sirkkelöin ja koira makasi vieressä. Mitä kaikkea täällä kasvaa. V uonna 2007 rakennetussa omakotitalossa Jyväskylän kupeessa Vesangalla asuu hieroja Mia Helmola. Hieman piti huomauttaa, että voisitko mennä vähän turvallisempaan paikkaan. Pengerkivien välissä pilkottaa vihreitä lehdenalkuja – yhden neliön alueella ainakin kolmea eri sorttia. KUKAT VALITTU VÄRIN PERUSTEELLA Helmolan tontti on puolen hehtaarin kokoinen. Myös Mian tädistä on ollut paljon iloa ja hyötyä. Hän on auttanut pihasuunnittelussa, minkä lisäksi Mia on saanut kaikki koristekasvinsa ilmaiseksi viherpeukalotädin kukkapenkeistä
Esimerkiksi ruohosipuli viihtyy pihassa hyvin. Helmola ei tunne kasvejaan nimeltä – hän on saanut valtaosan kukista lahjaksi. Kaakonpuoleisella ikkunalla riittää taimille valoa ja lämpöä. 56 I TALOMESTARI. Helmolan kokkitytär neuvoo äitiään yrttien hyödyntämisessä. Viime kesänä Mia Helmola hurahti yrttien viljelyyn. Pengerkivien välistä kurkkii kesäisin melkoinen kukkameri. Keittiön ikkunalla on hyvä idättää ja esikasvattaa yrttejä ja salaattia. Helmolan Keijo-koira (takana) viihtyy puutarhassa koirakaverinsa kanssa
Mia Helmola asuu 2007 rakennetussa omakotitalossa Keijo-koiransa ja 17-vuotiaan Juuso-poikansa kanssa. Jo talonrakennusvaiheessa hänellä oli ajatus siitä, millainen pihasta tehdään, mutta mietteet ovat ehtineet muuttua matkan varrella moneen kertaan. Kuuro vei mennessään myös osan jyrkästä pihatiestä, Helmola muistelee. Tädin puutarhasta saaduilla kasveilla ei ole nimiä. Talon piha on todella lämmin, eikä kasveja ole tarvinnut edes suojata harsolla. – Pystytin kukkapenkin autotallin sivustalle enkä tullut ajatelleeksi, että keväisin kaikki lumet tippuvat juuri siihen paikkaan, kertoo Helmola esimerkkinä. Yrittäjänä hänellä ei olisi aikaakaan kitkeä jokaista rikkaruohoa. – Sain yli 60 kesäkurpitsaa, joista suurin oli 60-senttinen! Myös tomaatteja tuli aivan valtavasti, Helmola muistelee. Helmola on valinnut koristekasvit ennemminkin värin mukaan. Lukuisat tomaatin-, chilinja paprikantaimet kurottelevat kaulojaan kohti aurinkoa. – Poika välillä tuskailee, kun täällä ei mahdu syömään, Helmola hymähtää. Myös keittiössä rehottaa varsinainen ryytimaa – kymmenkunta sorttia yrttiä ja salaatteja odottelee lämpimämpiä ulkoilukelejä. Jonkinlaista rytmiä ja selkeyttä Helmola pyrkii kuitenkin pitämään yllä: penkereen alapuolisella pihalla on omenapuita ja marjapensaita, kivien välissä koristekasveja ja yläpihalla kasvulaatikoissa yrttejä ja hyötykasveja. Mutta idättely kannattaa. Viime vuonna alkuinnostuksen myötä homma levisi vähän käsistä, ja sato oli sen mukainen. Merkkailevan uroskoiran takia kasvit on parempi nostaa suojaan maantasosta. Harmaata taloa ryhdittää kesäisin valkoisen ja lilankirjava kukkameri, joka on päässyt hieman holtittomastikin leviämään sinne tänne. Helmola kasvattaa vihanneksia ja yrttejä kasvusäkeissä ja -laatikoissa. Bordeauxindoggi Keijo isoine tassuineen on hyvä apu puutarhassa. – En minä tiedä! Helmola naurahtaa. – Viime kesänä tuli hirveä raekuuro, joka tuhosi pinaattiviljelmäni ja osan kukista. TALOMESTARI I 57. Kaikenlaisia yllätyksiä voi tulla eikä kaikkea voi osata ennakoida. PIHA MUOTOUTUU VÄHITELLEN Helmola on rakentanut pihaansa pikkuhiljaa, hätäilemättä. Tänä kesänä pihalle muuttanee myös kasvihuone. Helmola ei ole puutarhurina tarkka. Komea kivipenger on tontin katseenvangitsija. Helmola uskookin, ettei pihasuunnitelmia kannata tehdä liian valmiiksi vielä talonrakennusvaiheessa. Koko tontti oli kuin lumen peitossa. KUUSIKYMMENTÄ KESÄKURPITSAA Olohuoneen ikkunat antavat kaakkoon ja vanha lipasto on muuntunut oivalliseksi idätyspöydäksi. Vain kerran sää on yllättänyt ikävästi
Kesäisin ei talolle paljon imuria näytetä eikä television tarjonnasta ole mitään hajua kun möyrin kaiken vapaaaikani mullassa! Hän muistuttaa, että monipuolisen puutarhan ylläpitäminen vie paljon aikaa. – Kesäisin ei talolle paljon imuria näytetä eikä television tarjonnasta ole mitään hajua kun möyrin kaiken vapaa-aikani mullassa, Mia Helmola hymyilee. Kesälomansa yrittäjä pitää toukokuussa, jotta maanmuokkausta, kylvöä ja istutuksia ei tarvitsisi hoitaa väsyneenä työpäivän jälkeen. Omalla maalla kasvatetut tomaatit maistuvat myös Keijokoiralle. Rahaakin puutarhaan saa halutessaan uppoamaan, mutta Helmola ei ole satsannut tiluksiinsa monta euroa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Mia Helmola Villiruusun laaja autotalli ja -katosmallisto – laaja valikoima vakiomalleja – malliston pohjaratkaisut muuntuvat helposti erilaisiin tarpeisiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin – perinteiset ja modernit mallit Kouvolantie 117 | 49400 HAMINA | Puhelin (05) 354 8100 Faksi (05) 344 8104 | villiruusu@villiruusu.com 58 I TALOMESTARI – toimitukset myös asiakkaan omien suunnitelmien mukaan – valmiusasteet elementtitoimituksista aina muuttovalmiiksi asennettuihin saakka Villiruusu. Hän ei voi reissata kesällä mihinkään, sillä kasvit täytyy kastella ja satoa korjata. Kesähuoneenkin entinen miesystävä rakensi pihalle jämälaudoista. Puutarhan pitäminen on raskasta työtä, mutta se myös antaa paljon. On myös nautinnollista seurata kasvun ihmettä ja äimistellä, mihin kaikkialle kasvit pääsevätkään kiipeämään ja mihin kivenkoloon mikäkin kukka haluaa pesän rakentaa. Pihan pengertäminen oli työläs ja kalliskin urakka, mutta juuri mistään muusta ei ole tarvinnut maksaa
Näin kuulee väitettävän, mutta pitääkö se paikkansa. Puutarhaunelmassa mieli matkustaa punaisen tuvan pihalle. Ainakin käsite terapeuttisesta puutarhanhoidosta tunnettiin jo 1800-luvun puolivälissä. TALOMESTARI I 59. Punaisesta tuvasta ja perunamaasta Puutarha on lääkärini, terapeuttini, jumppasalini ja sielunhoitajani
Tohtori suositteleekin puutarhassa työskentelyä ihan kaikille. Kesäkukkien kasvattaminen hoitaa mieltä luonnollisesti. Ja siinä samassa hyvinvointi kasvaa kohisten. 60 I TALOMESTARI On kenties hölmöä muistella, miten nokkonen tuoksui auringonpaisteessa pihasaunan seinustalla ennen kuin siitä tehtiin villiyrttikeittoa. Ja perustelee suositustaan sillä, että puutarhan rauhoittava ympäristö, vuorovaikutus kasvien kanssa ja onnistumisen kokemukset kasvattavat itsetuntoa. Ja hyvä niin. Meidän teollisen ruoantuotannon armoilla kasvaneiden voi olla vaikea muistaa, ettei tarvitse kuopsuttaa kuin yksi sukupolvi taaksepäin, ja hyötypuutarha oli pihoilla enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Puhumattakaan sosiaalisesta mediasta, jossa blogit, twiittaukset ja Facebook-päivitykset vilisevät onnellisten pikkuviherpeukaloiden hehkutuspostauksia siitä, miten tomaatintaimet saivat sirkkalehtensä, miten kirsikkatomaatti kukkii iloisesti amppelissa parvekkeella tai miten juhannuksena tuli syötyä uusia perunoita, jotka oli viljelty kumisaappaassa. Vai onko. Voi olla, että lapsuuden jokasyksyinen marjapuskissa uurastaminen tai perunannosto ovat naiivilla tavalla muuttuneet vuosikymmenten saatossa työleiristä maalaiselämää ihannoiviksi muistikuviksi. Aivan, juuri se, että mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Ja sitä, miten mukavaa oli hipsiä kesäiltana avojaloin mummolan kasvimaalle ja napata sieltä porkkana tai herneenpalko. Ja hoitaa puutarhaa ja kasvattaa itse ruokaansa. Julkisuudessa kerrottiin tänä keväänä myös Yhdysvalloista Eurooppaan levinneestä luonto- ja puutarhaterapiasta, josta on tulossa uusi terapiasuuntaus myös meillä Suomessa.. Itse asiassa kyse ei kuitenkaan ole mistään trendi-ilmiöstä, sillä niin kutsuttu terapeuttinen puutarhatyö juontaa juurensa Suomessa jo 1800-luvun puoliväliin. Ja ehkä myös maailman paras sellainen. Se tuttu, käytetty ja kulunutkin. On trendikästä puhua puutarhanhoidon terapeuttisista vaikutuksista. Voi olla nostalgista muistella punaista tupaa ja perunamaata. Kaupallinen ja sosiaalinen sellainen. Siitä saakka, kun luolamies astui ulos poterostaan ja alkoi viljellä itse ruokaansa, ihminen on jäänyt kiinni maahan. Pakko myöntää, että joo, vanha läppä, mutta toimii! Puutarhahoidon ihanuuden salaisuus on kiehtonut ihmismieltä iät ja ajat. Tohtori Rappen mukaan puutarhanhoito on maailman yleisin harrastus. S e kiinalaisten ikivanha sanonta. Terapeuttiseen puutarhatyöhön paneutunut maatalous- ja metsätieteiden tohtori Erja Rappe on puhunut julkisuudessa siitä, miten myös tämän päivän kiireinen cityihminen hyötyy puutarhanhoidosta. Vain vähän vettä, vain vähän ravintoa, vain vähän rakkautta. Me olemme hurahtaneet kasvun ihmeeseen. Iltapäivälehdet, naistenlehdet, puutarhalehdet, puutarhakirjallisuus, televisio ja radiokanavat suoltavat etenkin näin keväisin kilvan neuvoja, vinkkejä ja mainoksia, jotka ohjaavat meitä puutarhaharrastuksen pariin. Puutarhanhoito ei ole enää maalaistalojen ja rintamamiestalojen asukkaiden yksinoikeus. Jo tuolloin havaittiin, että puutarhassa puuhastelu lievittää esimerkiksi mielenterveyspotilaiden oireita. Siinä, missä ennen vanhaan puutarhahoidon salat siirtyivät äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle, nyt meillä on media. Eikä sekään ole kovin tärkeää. Siitä saakka, kun luolamies astui ulos poterostaan ja alkoi viljellä itse ruokaansa, ihminen on jäänyt kiinni maahan. Uskottiin, että ihminen löytää mielenrauhan ja omat voimavaransa ollessaan yhteydessä puutarhan kautta luontoon. Ja hyvä myös niin. Nykyajan ihmisillä on kummallinen tapa tehdä numeroa mitä yksinkertaisimmista asioista, kuten vaikkapa puutarhanhoidosta. Mikäli uskoo lukemaansa, kuulemaansa, näkemäänsä ja kokemaansa, tänä päivän yhä useampi haluaa palata juurilleen
Kasvi tai kesäkukka kun harvemmin vaatii muuta kuin pikkuisen vettä, pikkuisen ravintoa ja pikkuisen rakkautta. ”Toivoisin, että ihmiset lakkaisivat suorittamasta omassa puutarhassaan tai metsässä lenkkeillessään. Puutarhanhoito ei ole enää maalaistalojen ja rintamamiestalojen asukkaiden yksinoikeus. MTT:n tutkija Katriina Soini kommentoi hiljattain julkisuudessa, että suomalaisilla on luontainen tarve hakeutua luontoon hoitamaan hyvinvointiaan. Ja hyvä niin. Hänellä on kuitenkin yksi toive, joka koskee meitä suomalaisia nykyihmisiä. Onko niin, että hoivatessaan puutarhaa ihminen pystyy unohtamaan edes hetkiseksi itsensä. Sen sijaan, että vilkuilemme sykemittaria, puhumme puhelimeen tai tavoittelemme täydellistä puutarhaa, voisimme enemmän keskittyä näkemään, kokemaan ja aistimaan, mitä luonnolla on tarjottavana”, Suomi kommentoi hiljattain Hesarin haastattelussa. Marjo-Kaisu Niinikoski TALOMESTARI I 61. Puutarhanhoito tuo mukanaan iloa, hyvinvointia ja terveyttä. Suomalaisten haave punaisesta tuvasta ja perunamaasta on muuttanut muotoaan. Puutarhanhoidossa ja kasvun ihmeessä kenties kaikkein kiehtovinta on se, että niiden äärellä aika pysähtyy. Ja hyvä niin. Kyse kun on elämän perusasioista. Kerrankin. Se nyt on kaiketi selvää tutkimattakin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Maa- ja elinkeinotalouden tutkimuskeskus MTT ovat samoilla linjoilla siitä, että puutarhassa puuhastelu todellakin lisää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Kun työntää kädet multaan, näkee siemenen itämisen, kitkee kasvimaata, kastelee kesäkukkia tai vaan istuu ja ihmettelee, voi huomaamattaan ja yrittämättä tavoittaa edes hetkisen siitä, mikä onni on elää tässä ja nyt. Ja hyvä myös niin. Tai niin, että kun ihminen antaa itsestään aidosti, hänen ei tarvitse käydä kauppaa siitä, hyväksyykö tuo toinen minut vai ei. Omien parvekepottujen syöminen kasvilaatikosta saa aikaan kuitenkin saman onnellisuuden tunteen kuin uusien perunoiden nosto tuvan takaa perunamaalta. Onnen tunteita omalta perunamaalta. Me olemme hurahtaneet kasvun ihmeeseen. Vierailu herukkapensaissa herättää lapsuuden kesämuistot eloon. Puutarhaterapiaa ja muita niin kutsuttuja Green Care -toimintatapoja on tutkittu myös tieteellisesti. Puutarhaterapeutteja kouluttava psykoterapeutti Asta Suomi on puolestaan sitä mieltä, että jo pelkkä luontoon meneminen on terapiaa
Pihakoivun taakse on istutettu juuri vanhoja juhannusruusuja ja Matti-isännän tuliainen palava rakkaus Mustilan arboretumista luonnonkivin reunustettuun penkkiin, jossa on pelkkä kuorikate. 62 I TALOMESTARI. Poikien leikkipaikat ovat turvallisesti talon koilliskulmalla kaukana tiestä; Siellä on myös toinen sisäänkäynti
ENNEN HANKINTOIHIN JA TOTEUTUKSEEN RYHTYMISTÄ, SUUNNITELLAAN KUNNOLLA UUSI PIHA vaatii hyvää kokonaisnäkemystä Uuden pihan reunaviivat määrää tontti maastoineen. Täytyy tietää monista asioista, mutta etenkin päättää toiminnot ja erilaiset alueet tärkeimpiä eli pohjatöitä varten. TALOMESTARI I 63
Piha on puoliksi valmis; toinen puoli ja tekeminen jatkuu ideoiden lennellessä: – Olemme tehneet pihaa pienellä budjetilla, mutta suurella sydämellä, Johanna Roms sanoo. – Talomme on osa maatilan pihapiiriä, ja naapurissa sijaitsee vuosisadan alussa rakennettu maatilan päärakennus. Romseilla taloa ei suunniteltu yhdessä pihan kanssa, kun talonrakennus eteni kovalla vauhdilla keväästä 2011 joulun muuttoon. PERINNEPERENNOITA JA HYÖTYKASVEJA Metsäiselle tontille jätettiin sitä raivatessa vain muutamia, vanhoja pihapuita. Edessä komeimpana on todennäköisesti rikkaruoho, mitä Johanna ei vielä ole uskaltanut kitkeä pois.. Halusimme talomme ja pihapiirimme sopivan mahdollisimman luontevasti tähän kokonaisuuteen. KALLIO MÄÄRÄSI TALON PAIKAN Suunniteltavaa Romsin pihalla riitti, koska haja-asutusalueella sijaitseva tontti on Ali-Rostin tilan emäntä nosti huhtikuussa yhteen perennapenkkiin talvehtineet ruostekukat, joiden kuolleiden osien keskeltä versot kasvavat itsestään; hyötytarhalla on korkealla lämmin kasvupaikka, jossa ei ole pohjaa liiallisen veden poistumisen vuoksi. J ohanna ja Matti Roms ovat unelmiensa pihalla uudessa talossaan, Matti perintötilalla, jossa on juuri tehty sukupolvenvaihdos. Johanna nauttii ulkoilusta ja kasvien hoidosta auringonpaisteessa, joten pihan piti ennen muuta olla valoisa. – Vaikkei meillä alussa ollut tarkkaa pihasuunnitelmaa, teimme tärkeimmät linjaukset kulkureiteistä, nurmikkoalueista, parkkipaikasta, leikki- ja kesäkeittiön paikoista sekä ulkorakennusten paikasta, jotta pihan pohjatyöt pystyttiin toteuttamaan talon maanrakennustöiden yhteydessä, Johanna ja Matti kertovat. Heillä oli suunnittelu hallussaan omasta takaa, koska he ovat molemmat maa- ja metsätalousalan ammattilaisia. Täytyy tietää, mitä toimintoja pihaan tulee, huomioida tonttia ympäröivät alueet, seurata valon kulkua tontilla ja tietää maanrakennuksesta sekä biologiasta, Johanna neuvoo. Vaikka omasta pihasta on valmiina vasta osa, Romsit ovat tyytyväisiä siihen onnistuneiden pohjatöiden ja kasvien runsauden tähden. Raivauksen yhteydessä pihasuunnitelmat alkoivat saada muotonsa. Eteläpuolen toisessa penkissä on vanhan navetan maakellarissa talvehtivia daalioita ja tässä juhannusruusuja, vaaleanpunaisia akileioja, sinisiä astereita ja oransseja tulikellukoita. Rakennusvaiheessa perhe teki karkeammat suunnitelmat omaan taitoonsa luottaen, mutta suosittelee ammattilaisten käyttöä, mikäli suunnittelu tuntuu yhtään vieraalle. – Tarvitaan hyvää kokonaisnäkemystä esteettisen näkemyksen lisäksi. Johanna nauttii ulkoilusta ja kasvien hoidosta auringonpaisteessa, joten pihan piti ennen muuta olla valoisa. 64 I TALOMESTARI suuri, noin 6 000 neliötä, ja lähes koko pinta-ala on muokattu piha-alueeksi. TOIMINTOJEN KAUTTA Mikä sitten on välttämätöntä, jotta uuden pihan suunnittelu onnistuu. Talon paikaksi ei kallioisella tontilla jäänyt valinnanvaraa, koska perhe ei tahtonut tehdä enempää kalliita räjäytystöitä kuin jätevesijärjestelmän umpisäiliötä varten itäisen puolen alarinteeseen oli välttämätöntä. KARKEAT LINJAUKSET MAANRAKENNUSVAIHEESEEN Perheellä oli valmis näkemys siitä, millaisesta pihasta he haaveilivat. He ovat kuitenkin omasta mielestään onnistuneet omilla, tietoisilla linjoillaan luomaan pihastaan toimivan, tarkoituksenmukaisen ja itselleen sopivan
Oskari Roms näyttää, millä kohdin äidin ”mansikkapaikka” on; korkealla kalliolla, talon edustalla. Se on sitä siksi, että sieltä näkyy kauas. Talon nurkkien ränneistä ja sadevesikaivoista vesi johdetaan hyvän sorapedin päälle tehdyn seinänreunakiveyksen alla oleviin, talon ympäri kiertäviin putkiin, joista edelleen alas jyrkkään itärinteeseen. Kivien alapuolelle, etelänpuoleisen tien varteen tulee alkuun laidun muutamalla lampaalle alueen maisemoimiseksi. TALOMESTARI I 65. Eemeli Roms juoksee kilvan tulevien lampolan hiirenmetsästäjien kanssa talon idän puoleisella etupihalla. Talon edessä on toistaiseksi pitkä kasteluletku, vesi kasvienkin kasteluun tulee porakaivosta. Nuoret puuntaimet tuovat näkösuojaa tieltä, mutta myös avaraa peltomaisemaa tien molemmin puolin halutaan säilyttää. Kesäksi Johanna laittaa kallion painanteeseen pöydän, jonka ääressä maisemasta voi nauttia. Eemeli Roms tykkää olla pihalla rakennusmiehen asussa
Kasveista pitävän pariskunnan yhteinen näkemys on alusta alkaen ollut istuttaa suomalaisia, alueelle hyvin sopeutuneita kasveja oikeille kasvupaikoille. Pojat ovat liiankin innokkaita syömään ensivihreitä ruohosipuleja. Tärkeä osa toimivaa pihaa ovat kulkuväylät, mutta parkkipaikan ja myöhemmin autokatoksen sijainti alempana, jyrkässä rinteessä ei ole ollut haitaksi. Koska koillispuolen rinne on loivempi, Romseista oli luontevinta sijoittaa sinne lasten leikkipaikat ja kesäkeittiö. Talon koillispuolen sisäänkäynnin eteen istutetut, vanhat syreenit ovat lähteneet varjoisassakin hyvin kasvuun, ja Johanna odottaa taimista mukavaa vehreyttä, kukintaa ja suojaa jo viiden vuoden kuluttua. Puita Hanki itsellesi järkevää säilytystilaa! EKO-maakellari paras mahdollinen säilytyspaikka juureksille, hilloille, mehuille ym. Tien vierustan kuuset kaatoikin myrsky perheen ollessa poissa katoa, mutta sitä ei ihmeemmin harmiteltu – onhan metsää muualla. Vammalassa, vanhan pappilan luonnonläheisessä pihapiirissä ja puutarhassa kasvanut Johanna Roms on nimenomaan perinneperennojen ja hyötykasvien ystävä, joten tilaa tahdottiin pihatoimintojen lisäksi jättää paljon niille. Alueelle tuodaan lampaita laiduntamaan, mikä liittyy myös Johannan päätyökseen viljatilan tuotannon muuttamiseen luomuksi ja ennen kaikkea kysytyn karitsanlihan suoramyyntiin. Sisäänkäyntien yhteydessä on talvi-iltaisin tuiki tärkeitä ulkovalaisimia ja muutama väliaikainen, mutta sähköt on vedetty maanrakennusvaiheessa jo valmiiksi myös tulevan autokatoksen kohdille. Tonttiamme rajaa eteläpuolelta tie. Lapsilla on lumisina talvina oiva mäenlaskurinne. Jätevesijärjestelmä on luontevasti alarinteessä. OSA TONTISTA LAMPAIDEN LAITUMEKSI Oskarille, 6, ja Eemelille, 4 (kuvassa), tahdotaan näyttää, missä ruoka kasvaa. Tien ja pihan väliin on jätetty kaistale luonnontilaisempaa aluetta, jossa kasvoi jo valmiiksi nuoria puita pihan suojaksi. – Autojen parkkipaikka on pengerretty talon alapuolelle, mutta autolla pääsee myös aivan oven lähelle kauppareissun jälkeen. Enimmäkseen Johanna kasvattaa erikoisempia yrttejä, erilaisia sipuleita ja salaatteja, varhaisperunaa ja porkkanaa ja tekee joitain vihanneskasvikokeiluja. Teollisuustie 62, 66930 Kovjoki 06-722 5192/+352 (0)40 016 0053 info@kovjokielement.fi www.kovjokielement.fi 66 I TALOMESTARI. Lisäksi on käytetty hyväksi puutarhakauppojen syysalelaareja ja siemenissä Hyötykasviyhdistyksen maatiaislajikkeita. Rouva on hankkinut taimia maatilan pihalta, sen vanhan torpan pihamaalta ja lapsuutensa maisemista Vammalasta, vanhempiensa mökiltä
Sen jälkeen ensimmäisinä kiirehdittiin levittämään mursketta ja 0,8 mm-kokoista pintasoraa suodatinkankaineen, tiivistämään kulkureitit ja kylvämään nurmet, ettei tarvinnut kahlata kurassa. Työmaata riittää edelleen, kes- – Olemme satsanneet hyviin pohjatöihin ja sen jälkeen käyttäneet lähinnä vaivaa. Koiratarha on tulossa sille suunnalle myös, kun mäyräkoiran lisäksi lampolaan otetaan oma vahtinsa. Itse kasvatettu ruoka on niin maukasta, ja samaa mieltä ovat lapsetkin. Kun jossain tulee valmista, uudet suunnitelmat saavat kyteä: Haaveissa ovat muun muassa kasvihuone ja pihasauna. Yksi tulevaisuuden haaveista on jatkaa vajan päätyyn, idän puolelle katettu kesäkeittiö. PERUSTYÖT HYVIN JA NOPEASTI Hyvillä perussuunnitelmilla, osaavan ja luotettavan vastaavan mestarin ja urakoisijan avulla kantojen poisto, maansiirto- ja salaojatyöt sujuivat helposti. TALOMESTARI I 67. Grillaus- ja kesäruokailupaikka sijaitsee tontilla olleen vanhan, työvälineiden säilytysvajan kupeessa hiekkamaalla. Pidemmät kulkuväylät eivät haittaa, koska koneita lumitöihin on maatilalla omasta takaa. – Pinnanmuotoilut, maan tiivistykset ja pääosin hietamoreenimaan parantamisen, nurmialueiden multien siirron, lannoituksen ja kalkituksen olemme tehneet ja teemme itse omaa traktoria ja pikkukaivuria hyödyntäen. ENSIN SUUNNITELLAAN HYVIN JA MIELEISEKSI Johanna kertoo mieluummin suunnittelevansa kaiken hyvin ja mieleiseksi ennen kuin ryhtyy hankintoihin ja toteutukseen. keneräisyyden sietäminen on hyvä taito, Johanna Roms hymyilee. Taustalla kantatilan päärakennus. Talo seisoo komeasti ja turvallisesti mäenharjalla kallioisella tontilla, jonka ala- ja etelälaidassa ovat pihaliittymä ja roskalaatikko. – Nälkä on todellakin kasvanut syödessä. Töissä ei ole kiirehditty siksikään, että omilla mailla, materiaaleilla ja koneilla saadaan valmista ajan kanssa edullisemmin. Olemme ehkä vähän liiankin innokkaita. on vain vähän, jotta pyykkinaru aaltoilee metsäisen kallion lomassa. Tahdommekin opettaa heidät näkemään, mistä ruoka tulee
– Onneksi lapsemmekin viihtyvät pihatöissä, minitraktorilla kulkevat taimet, pienet multalastit, kivet ja muukin hyvin, Johanna Roms iloitsee. Lapset ovat vielä pieniä, ja työt tehdään heidän ehdoillaan. Johanna ja Helsingissä päivätyössä käyvä kivi- ja kone-ekspertti-Matti Roms ovat toistaiseksi käyttäneet pihaansa enemmän aikaa kuin rahaa, vaikka jakavat ajatuksen, että kumpaakin pihaan saisi menemään vaikka millä mitalla. Pihan valmistuminen ei etene samassa tahdissa kuin suunnitelmamme. Edessä on kahden auton pistokkeellisen katoksen kulmien valut, jonka etupuolista maata täytetään ja tasoitetaan vielä. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Mira Piispa ja Matti Roms 68 I TALOMESTARI Idänpuoleisella nurmialueella on Oskarin ja Eemelin yhdessä isovanhempiensa kanssa istuttamia, hyvien, vanhojen marjapensaiden taimia. – Olemme satsanneet hyviin pohjatöihin ja sen jälkeen käyttäneet lähinnä vaivaa. Tien vieren kuuset kaatuivat myrskyssä ennen kuin ne ehdittiin itse kaataa. Tälle alueelle saadaan pintamaa suunnitteilla olevan lampolan rakennuspaikalta. Lisäksi on monta omenapuuta, kirsikkaa ja päärynä.. – Kun olin kaatanut aika tiheän tukkimetsän tontin alarinteestä, maaston korkeuserot hahmottuivat paremmin, ja pääsimme suunnittelemaan pihan muotoa ja miettimään kallioiden kohdalla, mitkä jätetään näkyviin, Matti Roms sanoo. Kiviä on kerätty kasaan pengerryksiä varten. Pihan todelliset korkeuserot paljastuivat vasta metsää kaadettaessa. LASTEN EHDOILLA JA KANSSA Uusi oma pikkukaivuri on kätevä maansiirtotöissä. Niin suunnitteleminen kuin hyötytarhassa nyppiminenkin ovat Johannasta rentouttavaa puuhaa ilman suurempaa stressiä luonnosta nauttien – hänen ei myöskään tarvitse lähteä kuntosalille ergonomisesti sijoitetun hyötytarhan vuoksi. Soratietä pääsee kauppa-asioilta sisäänkäynnin eteen. Alueelle tulee lisäksi myöhemmin nurmea. Kasvikokeiluja hän tekee pikku hiljaa ja perunaa viljellään naapurien kanssa yhdessä vuoden tarpeiksi. Aikakin on rajallista. Unelmiensa työssä, maisemassa ja pihassa olevasta Johannasta on yhtä ihanaa suunnitella ja toteuttaa kuin ihastella valmista pihaa. Haapa on muutamien havupuiden lisäksi lähes ainut, mitä metsäiselle tontille jätettiin
Yleisradion toimittaja, Turkka Huhtala, etsi kestävää riippumattoa jo vajaa vuosikymmen sitten suunnitellessaan matkaa Balkanille. Jos olisin nukkunut lattialla makuupussissa, olisin tullut varmasti heitellyksi puolelta toiselle, mutta riippumatto pysyi mukavasti paikallaan laivan keinutuksesta huolimatta, hän kertoo. Teksti: Merja Kiviluoma Kuva: La Siesta TALOMESTARI I 69. EKOLOGISTA PUUTA Riippumattojen maailma on suomalainen verkkokauppa, joka on toiminut vuodesta 2008. KOTONA, MATKOILLA JA LAIVALLA Riippumatto on ollut perinteisesti suosittu nukkumapaikka laivoilla, koska se liikkuu laivan liikkeen mukana eikä nukkuja pääse putoamaan. Hyvä riippumatto on tehty vahvaksi, joten se kestää pitkäaikaista käyttöä. Keinunta ja painovoimattomuuden tunne ovat osa nautintoa, hän sanoo. Hän löysi sopivan, La Siestan riippumaton Saksasta. Lepohetkiä riippumatossa Riippumatto eli riippukeinu antaa mukavan lepopaikan oman kodin tai mökin pihalle, sisätiloissa suosittuja ovat riipputuolit. – Hiljattain tilauksen teki esimerkiksi Helsingin Kalasataman ja Sörnäisten kupeessa sijaitseva Teurastamo. Se on hänellä vieläkin käytössä. Tuotteet lähetetään asiakkaalle Saksasta ja ne valmistetaan valtaosin EteläAmerikassa, osin käsityönä ja osin koneellisesti. – Olen nukkunut riippumatossa myös Kööpenhaminan kadulla toinen pää kiinni liikennemerkissä ja toinen rännissä. Sinne meni kahdeksan riippumattoa telineineen, Huhtala kertoo. Monet yritykset, tapahtumajärjestäjät, ravintolat ja festivaalit ovat innostuneet myös hankkimaan riippumattoja. Siihen on mukava rojahtaa työpäivän jälkeen. Myöhemmin sitä on täydentänyt kaksi muuta mallia. – Eräs villeimmistä nukkumapaikoistani on ollut suuren saaristolaivan kansi tähtitaivaan alla lämpimässä säässä. Itsellänikin on vanhaan riippumattooni muodostunut eräänlainen suhde; olen rakastunut siihen enkä raski heittää sitä pois. Riippumatto on ollut mukana vappuhulinoissa, festareilla ja luontoretkillä. KESTÄVÄ JA TURVALLINEN Hyvä riippumatto on tehty vahvaksi, joten se kestää pitkäaikaista käyttöä. Luomupuuvillaisissa kuoseissa on 26 erilaista mallia värivaihtoehtoineen. R iippumatto on kahden pidikkeen väliin ripustettu makuualusta, joka on luultavasti kotoisin Väli-Amerikan mayaintiaaneilta noin tuhannen vuoden takaa. Tästä syystä nykyisin riipputuoleja käytetään myös terapiatarkoituksiin vammaishoidossa ja erityislasten parissa. Se on loikoiluun sänkyä parempi, sillä se pakottaa rentoon asentoon. Nykyihmisen kiinnostus riippumattoihin on viime vuosina kasvanut. La Siestan käyttämästä puusta 98 prosenttia on Forest Stewardship Council®:in (FSC®) sertifioimaa, joten käytetty raakaaine on kasvatettu ekologisten kriteerien mukaisesti. – Monet käyttävät kauhtuneita riippumattoja mökeillään. Riippumaton ei kuulukaan näyttää uudelta, vaan elämän ja ajan jälki saa siinä näkyä. Huhtalakin on reissuillaan maailmalla nukkunut öitä riippumatossa. Kotioloissa toimittaja Huhtala käyttää riippumattoa lähinnä päivänokosien ottamiseen. Nykyisin Huhtala pitää ystävänsä kanssa riippumattojen verkkokauppaa nimeltään Riippumattojen maailma; se myy La Siestan riippumattoja ja -tuoleja, telineitä ja lisävarusteita kuten koukkuja ja köysiä. – Riippumatto on tehokas irtiotto arjesta. – Lekottelupaikka riippumatossa on kuin lapselle riepu; se luo jonkinlaista turvallisuuden tunnetta
Puutarhuri Uuttanan mukaan valinnassa ratkaisevat mieltymyk- 70 I TALOMESTARI set. LASIA VAI MUOVIA. Ennen kuin kasvihuoneviljelijä saa näppinsä multaan, on tehtävä monta valintaa. Kasvihuonekauppaan ei tule kuitenkaan syöksyä suin päin, vaan kannattaa pohtia tarkkaan, mitä kasvihuoneelta oikein haluaa. Isomman kasvihuoneen lämpötilaa on helpompi hallita: varsinkin pikkuruisissa parvekekasvihuoneissa lämpötila kohoaa helposti liian korkeaksi, Uuttana neuvoo. Karkaistu lasi on vaihtoehdoista kestävin, mutta myös kallein. Materiaalin lisäksi päänvaivaa voi aiheuttaa kasvihuoneen koko. Puutarhuri kertoo, että isommat kasvihuoneet eivät ole kovin paljon kalliimpia kuin pienemmät. Pienimmät kasvihuoneet ovat vain viiden neliömetrin kokoisia, mutta kotikäyttöön on saatavilla jopa 50 neliön huoneita. – Vaikea keksiä, mitä siellä ei voisi viljellä! listaa puutarhuri, myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana puutarhakeskus Viherlandiasta. Kekseliäs sisustaa kasvihuoneesta vaikka ympärivuotisen huvimajan! T omaattia, kurkkua, chiliä, paprikaa, yrttejä, salaattia, munakoisoa, viinirypäleitä, kukkia... Kasvihuoneessa sato kypsyy nopeasti ja se pidentää viljelysten kasvukautta niin keväällä kuin syksylläkin, Uuttana opastaa. Kannattaa myös pohtia, millaiseen käyttöön kasvihuone tulee: suurempaan huoneeseen voi tehdä tilaa vaikka oleskelunurkkaukselle! RAKENNUSLUPA VOIDAAN TARVITA Kasvihuone sijoitetaan tontilla valoisalle ja tasaiselle paikalle. Perustukset kannattaa Chilit ja muut paprikakasvit menestyvät hyvin kasvihuoneessa.. – Kasvihuoneen tarkoitus on tarjota kasveille lämmin ja kostea kasvuympäristö. Kasvihuoneita valmistetaan monista eri materiaaleista, joista yleisimmät ovat lasi, kennolevy ja muovi. TOMAATTI JA KURKKU OVAT VARMOJA VALINTOJA KASVIHUONEESEEN KASVIHUONE pidentää viljelykautta Kasvihuone on jokaisen vannoutuneen viherpeukalon haave. – Yleensä kannattaa valita isompi kuin pienempi. Kasvihuoneessa viihtyvät kaikenlaiset kasvit ja hyvin hoidettuna kasvihuone on puutarhurille antelias ystävä. Lämpimässä ja kosteassa tomaatit saavat punan poskilleen ennätysvauhdilla ja kurkkusatoa voi poimia vaikka päivittäin
Yksikin hallayö voi pilata koko sadon. TALOMESTARI I 71. Pirjo Uuttana varoittaa aloittamasta kasvukautta liian aikaisin keväällä kasvihuoneessakaan
Kasvihuoneen rakentamista koskee yleisesti sama sääntö kuin muutakin rakentamista: huonetta ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta. Kasvihuoneisiin on saatavilla erilaisia lisävarusteita. Kasvihuoneen katonrajakin kannattaa hyödyntää – myös amppelikasvit viihtyvät kasvihuoneessa! 2. Lasihuoneen perustukseksi kannattaa valita betonia. 3. Puutarhuri Uuttana kertoo, että lämpötilamuutoksiin reagoivat tuuletusluukut helpottavat kasvihuoneviljelijän elämää. Myös erilaisia automaattisia kastelu- ja lämmitysjärjestelmiä on saatavilla. Kaikkia vimpaimia ei kuitenkaan ole syytä hankkia heti alkuun, vaan kotikonsteillakin pärjää pitkälle: – Pientä huonetta voi lämmittää vaikka avonaisilla kynttilälyhdyillä hallanvaaran uhatessa, puutarhuri Uuttana toteaa. 1 2 3 4 Kasvihuoneessa sato kypsyy nopeasti ja se pidentää viljelysten kasvukautta niin keväällä kuin syksylläkin. tehdä huolella niin, että pohjasta saadaan routimaton. Salaatit, yrtit ja muun muassa lehtikaali tuottavat kasvihuoneessa runsaasti satoa. Aloittelijan kannattaa kokeilla tomaatin viljelemistä. 4. Saatavilla on useita eri lajikkeita.. Pienissä parvekekasvihuoneissa voi kokeilla vaikka yrttien viljelmistä. 1. Kasvi on helppohoitoinen ja satoisa. Pienessä kasvihuoneessa tulee olla helppokäyttöinen tuuletusluukku. Tomaatin voi idättää siemenestä tai ostaa valmiina taimina. Tarkemmat kasvihuoneita koskevat paik- 72 I TALOMESTARI kakuntakohtaiset ohjeet kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta. Muovihuoneelle perustukseksi käy esimerkiksi hiekka ja styrox-levy tai painekyllästetty puu. Maaseudulla kasvihuoneen rakentamiseen ei tarvita rakennuslupaa, mutta taajamissa kaava saattaa rajoittaa kasvihuoneen rakennusmahdollisuuksia
Yleisin virhe on aloittaa kylvö liian aikaisin: yksikin hallayö pilaa juurtuneet kurkuntaimet. Rikkaruohot kulkeutuvat kasvihuoneeseen tuuletusluukkujen kautta, ja niistä hankkiudutaan eroon kitkemällä ja haraamalla. Mittareita kannattaa hankkia kaksi: yksi mittaa ilman lämpötilaa, toisen voi sijoittaa maarajaan. Kaisa-Liisa Ikonen Lämmön vaikutuksesta itsestään aukeneva tuuletusluukku on kasvihuoneessa tarpeellinen lisävaruste. Kasveja pitää myös tukea – kasvihuoneen kattoon on kätevä kiinnittää tukinaruja. Puutarhuri Pirjo Uuttana kertoo, että kasvihuoneita on saatavilla paitsi eri kokoisina, myös eri värisinä. Uuttana korostaa, että kastelun ja tuuletuksen lisäksi kasvihuonekasveja tulee hoitaa muutenkin asianmukaisesti – tomaateista pitää poistaa varkaat ja kurkun alalehtiä pitää leikata. – Multaan kannattaa lisätä kanankakkaa ja versomisvaiheen jälkeen jokaiseen kasteluveteen tulisi lisätä lannoitetta, Pirjo Uuttana kehottaa. Syksyllä on tärkeää puhdistaa kasvihuone huolellisesti jotta mahdolliset taudit ja homekasvustot kuolevat. Kateaineita kasvihuoneissa ei tavata käyttää. Sitä ei voi jättää oman onnensa nojaan viikkojen lomamatkojen ajaksi, vaan kastelun ja tuulettamisen lisäksi täytyy päivittäin huolehtia lannoittamisesta, rikkaruohojen kitkemisestä ja sadonkorjuusta. JATKUVAA HUOLENPITOA Kasvihuone vaatii jatkuvaa huolenpitoa. TALOMESTARI I 73. Kasvihuoneviljelyssä on Pirjo Uuttanan mukaan vaikea epäonnistua. Kasvihuoneen lämpötilaa voi seurata minimi- ja maksimimittarin avulla. Sato kypsyy kasvihuoneessa tehokkaammin kuin avomaalla, minkä vuoksi se myös imee runsaasti ravinteita maasta. – Ilmava ja puhdas kasvihuone tuo viljelijälle iloa vaikka ympäri vuoden – talvella kasvihuone on kiva sisustaa vaikka kynttilöillä ja taljoilla, Pirjo Uuttana toteaa
Jotkut kuitenkin hyödyntävät huhti-toukokuun aurinkoiset päivät kasvihuoneissa avomaakasvien taimikasvatukseen: esimerkiksi kaalia ja purjoa voi istuttaa kasvihuoneeseen ennen kuin ne siirretään kasvimaalle. Myös omaa kompostimultaa kannattaa hyödyntää kasvihuoneessa, mutta mullan suhteen ei kuitenkaan kannata pihistellä. Kasvihuoneen multa kannattaa valita viljeltävän kasvin mukaan. Jyväskyläläinen puutarhuri, puutarhateknikko Tarmo Halinen kertoo, että etenkin kasvihuonekurkku, salaatit ja yrtit sopivat hyvin kasvihuoneisiin. Huonetta pitää pystyä tuulettamaan, jotta ilman lämpötila ei pääse Kasvihuonekasveiksi ei kannata valita vihanneksia, jotka eivät varsinaisesti hyödy 74 I TALOMESTARI KASVIHUONE VAATII HOITOA liian korkeaksi, jolloin kasvit tukehtuvat. Kyse on mieltymyksistä: minkä makuisista ja kokoisista tomaateista kukakin pitää: – Sellaiset lajikkeet, jotka ehtivät hyvin kypsyä avomaallakin, tuottavat hyvin satoa myös kasvihuoneissa, Halinen vinkkaa. päivän aikoihin, kun hallanvaara on varmasti ohi. Tomaatin lisäksi kurkku on nopeakasvuinen ja satoisa kasvihuoneessa viljeltävä kasvi. Kasvihuonetta voi kuitenkin hyödyntää kaalikasvienkin esikasvatuksessa: – Suomen kesä on niin lyhyt, ettei kasvatuskausi ei ehdi sen aikana vaihtua. Jos kasvupohjan alle on sijoitettu muovi, niin pohjamaa ei ime ylimääräistä kasteluvettä pois ja kasvit saattavat hukkua. Kaikkein antoisin kasvihuonekasvi on Halisen mielestä tomaatti. Käytännön hoitotöiden helpottamiseksi kasvihuone kannattaa Halisen mielestä sijoittaa tontilla lähelle asuinrakennusta: tämä helpottaa myös kastelua ja mahdollisia sähköliitäntöjä. – Multakerroksen tulee olla tarpeeksi paksu: ainakin 20–25 senttimetriä. Puutarhuri Halisen mukaan esimerkiksi kaalikasvit ovat tällaisia: ne vievät paljon tilaa, mutta kasvihuoneen lämpö ei jouduta niiden kypsymistä. – Myöhäiset kasvit voivat tarvita kasvihuoneessa myös lisälämpöä ja -valoa, Halinen muistuttaa. Puutarhuri muistuttaa myös, että jotkut kasvit hyötyvät kasvihuoneen lämmöstä pitkään syksylläkin: esimerkiksi viinirypäleet tekevät satoa usein vasta syyskuussa. Tomaatti on satoisa ja helppohoitoinen kasvihuonekasvi. /Kauppapuutarhaliitto ry Lämmölle persot kasvit hyötyvät eniten Kasvihuoneen valoa ja lämpöä voi hyödyntää kaalikasvien esikasvatukseen jo keväällä ja alkukesästä. Kaisa-Liisa Ikonen. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry. Varsinkin turvepohjainen maa kuivahtaa nopeasti. KAALIT VOI ESIKASVATTAA KASVIHUONEESSA Tarmo Halinen kertoo, että kasvihuoneviljelyssä tärkeintä on hyvä ilmanvaihto. Sama vaara piilee kasvusäkeissä: on tärkeää muistaa puhkaista kasvusäkin pohjaan reikiä ennen taimien istuttamista. Kuumassa kasvihuoneessa myös multa kuivuu nopeasti. K asvihuoneisiin kannattaa valita kasveja, jotka nauttivat erityisen paljon valosta ja lämmöstä. Jyväskyläläinen puutarhuri, puutarhateknikko Tarmo Halinen muistuttaa, että kasvihuone vaatii paljon huomiota ja huolenpitoa. Muuten kasvihuoneessa viihtyvät pääsääntöisesti samat kasvit koko kesän ajan. Tomaatit ja kurkut ehtivät tämän jälkeen vielä hyvin kasvihuoneeseen, ja huoneen pinta-ala tulee hyödynnettyä kahteen kertaan, puutarhuri Halinen vinkkaa. Tomaattisadosta pääsee nauttimaan heinä-elokuussa, kypsistä kurkuista mahdollisesti jo aikaisemmin. Niin sanottu musta multa on hyvää perusmultaa, mutta jotkut kasvit voivat vaatia esimerkiksi happamampaa tai enemmän tai vähemmän lannoitettua kasvupohjaa. Esikasvatetut kurkun ja tomaatin taimet istutetaan kasvihuoneeseen kesäkuun 10. lämmöstä. Alikastelu on eräs kasvihuoneviljelyn kompastuskiviä, mutta myös liikakastelua kannattaa välttää. Erilaisia tomaattilajikkeita on saatavilla valtava määrä, eikä puutarhuri halua listata niistä parhaita
Tummanharmaa Compact-kasvihuone on graafisen tyylikäs. Kasvihuoneeseen voi valita erilaisia sävyjä. Kauniin ulkonäön lisäksi harjakorkeus mahdollistaa helpon liikkumisen huoneessa ja antaa vaikkapa tomaateille ja kurkuille tilaa kasvaa, Tuontiliike Ukkosen toimitusjohtaja Eero Ukkonen kertoo. KASVIHUONE SIIRTYNYT PIHAN PERÄLTÄ PARAATIPAIKALLE Kasvihuoneissa viljellään ja oleskellaan Nykypäivän kasvihuoneet ovat kauniita ja monikäyttöisiä tiloja, joissa hyötykasvit viihtyvät, mutta joissa oleskellaan kesäisen viherhuoneen tavoin. Perinteiset harjamallit pitävät pintansa viljelyhuoneina, oleskeluun hankitaan siroja, räystäiltään pyöristettyjä ja muodoiltaan pyöreitä kasvihuoneita. – Klassiset harjamallit ovat viljelyhuoneina erittäin toimivia. TALOMESTARI I 75. K asvihuoneen käyttötarkoitus määrittää pitkälti sen, minkälainen ratkaisu omalle pihalle kannattaa valita. Nykyisissä kasvihuonemalleissa harjakorkeus on kuitenkin entisaikoja korkeampi, jopa 2,5 metriä
– Sijainti on tärkeää selvittää, ennen kasvihuoneen valintaa. Se on tyylikäs ja erittäin pitkäikäinen, koska se on valmistettu alumiinista. Kennohuoneet soveltuvat loistavasti suojaisaan viljelyyn, mutta lasi kestää tuulten tuiverrusta huomattavasti paremmin. Kasvihuoneisiin on perinteisten kattoluukkujen ohella saatavissa automatiikalla varustettuja säleikkunoita sivu- ja päätyseiniin, erityisesti oleskelutiloinakin käytetyt kasvihuoneet saadaan w.vesiv Osallistu kisaan osoitteessa ww Kasvihuoneet eivät enää nykyään sijaitse perunapellolla, vaan keskeisellä paikalla puutarhassa. Reunoiltaan pyöristetyt, sirot kasvihuoneet sekä pyöreät ja ovaalin malliset huoneet ovat nousseet suosioon. 0207 353 560. Mikäli puutarha on sijaitsee tuulisella paikalla, pellon laidassa tai saaressa, on lasinen kasvihuone oikea valinta. Se on Vesivek Arvo - nimensä veroinen, sinun arvoisesi sadevesijärjestelmä. Vikrtoria-kasvihuone on ulkonäöltään elegantti ja nostalginen. TOINEN OLOHUONE PUUTARHASSA INEN VOITA JOPA 3000 €:n ARVO ENNETTUNA! SADEVESIJÄRJESTELMÄ ASek.fi Kasvihuoneet ovat nykypäivänä paljon muutakin, kuin viljelytiloja. Kasvihuoneet saavat 10-15 vuoden takuun, Ukkonen sanoo. HUIPPU-UUTUUS design by Vesivek Vesivek Arvo on mielestämme MAAILMAN PARAS VESIKOURU Se on syvempi, se on vahvempi, se pysyy puhtaana sisältä ja ulkoa. Vihreät tai mustat alumiinirunkoiset kasvihuoneet istuvat kauniisti puutarhoihin. – Kasvihuone on ikään kuin toinen olohuone puutarhassa. – Suosituin vaihtoehto, polttomaalattu alumiini ei ruostu, eikä hilseile. Kasvihuoneissa viihdytään kahvipöydän ääressä, rehevien kasvien kupeessa. Aina takuuvarmasti asennettuna. Kasvihuoneet ovatkin ulkomuodoltaan kauniita, viihtyisiä oleskelutiloja, jotka sijoitetaan usein pihan paraatipaikalle. 76 I TALOMESTARI jälleenmyyjäsi löydät: vesivek.fi puh. Luonnonmukaisen tyylin kannattaja voi valita myös puurunkoisen kasvihuoneen. Nykyään tarjolla on karkaistusta lasista valmistettuja kasvihuoneita, jotka ovat turvallinen valinta myös lapsiperheiden puutarhoihin, Ukkonen kertoo
TALOMESTARI I 77. Lasinen kasvihuone on pitkäikäinen viljelyhuone, mutta myös näyttävä oleskelutila pihamaalla. Vihreä Hallskasvihuone istuu kauniisti puutarhaan. Viljelyyn valitaan muovisista kennolevyistä rakennettuja kasvihuoneita. Samalla vaivalla perustukset kannattaa tehdä astetta isompaan ja monikäyttöisempään kasvihuoneeseen. Kasvihuone tarvitsee hyvät perustukset. Sokkelin avulla kasvihuone voidaan myös ankkuroida erittäin tukevasti. Alumiinirunko on yleisin, mutta puutarhan sisustajat voivat valita kasvihuoneikseen myös luontaista pihkaa sisältävästä jättituijasta tehtyjä, puurunkoisia kasvihuoneita, joiden pinta patinoituu ajan myötä kauniiksi, Kivikangas kertoo. – Kirkkaat vihreät ovat väistymässä ja tilalle on tullut tummaa harmaata tai esimerkiksi tummaa havunvihreää. Sun- kennomuovikasvihuone on toimiva ja edullinen ratkaisu kotipihan viljelyyn. Hyvän kasvihuoneen saa pihaansa jo noin kuudellasadalla eurolla, kookkaimpien ja hienoimpien mallien hinta liikkuu kymmenen tuhannen paremmalla puolella, Ukkonen sanoo. Karkaistusta lasista valmistettu Juliana Gardener- kasvihuone on toimiva viljelyhuone, mutta myös ihastuttava oleskelulila. Pienetkin kasvihuonemallit on nykyään saatavissa 10:n millimetrin paksuisilla kennolevyillä. – Kasvihuoneen voi hankkia sokkelilla tai ilman. AIKAISEMPAA HILLITYMPIÄ VÄREJÄ Kivikangas Oy:n toimitusjohtaja Mikael Kivikangas kertoo, kuinka maalattuihin kasvihuoneisiin halutaan nyt persoonallisia, mutta aikaisempaa hillitympiä, luonnollisia värejä. viihtyisiksi ikkunoiden avulla. Timantin muotoinen karkaistusta lasista valmistettu kasvihuone Alumiinirunkoinen kasvihuone on kestävä ja pitkäikäinen. Sokkeli nostaa kasvihuonetta ja tuo rakennukseen ryhtiä
Kauniisti kaartuvine linjoineen Softline on viehättävä vaihtoehto perinteiselle kasvihuoneelle. Sivuseinien korkeus ja harjakorkeus on tärkeää selvittää, sillä ne vaikuttavat siihen, voiko kasvihuoneessa liikkua ja oleskella helposti. PERUNAPELLOLTA KESKELLE PUUTARHAA T-muotoinen Sirius-kasvihuone on tilava ja näyttävä ratkaisu viljelyyn ja oleskeluun. Vihreä, puutarhaan kauniisti sointuva alumiinirunko on tämän mallin suosituin vaihtoehto. Kastelu toimii ilman sähköä ja painevettä säiliön avulla. Mustarunkoinen Sirius on erityisen haluttu kasvihuone. 78 I TALOMESTARI Kasvihuoneen sijainnissa olisi ihanteellista huomioida, että huoneeseen lankeaisi sekä aamu- että sekä ilta-aurinkoa. muistuttaa olemukseltaan jo luksusluokan oleskelukeidasta. – Laadukkaista kasvihuoneista löytyy myös erilaisia ominaisuuksia automaattisista tuuletusikkunoista ja säleluukuista automaattiseen kasteluun. Laadukasta ja kestävää materiaalia on mahdotonta saada halvalla. Saturn-kasvihuoneessa on kaunis, pyöristetty räystäs. – Kasvihuoneista ilmoitetaan lähinnä neliöt, jotka eivät kuitenkaan kerro mitään huonekorkeudesta. Kasvihuoneeseen saatetaan toteuttaa oleskelukiveyksiä ja varata istutuksille perinteistä pienemmät kasvualtaat. Toisaalta pienemmillä pihoilla voi nauttia kasvihuoneesta kompaktien seinämallien ansiosta. Kasvihuoneisiin on mahdollista saada myös lämmityslaitteis-. Tämä luo vapautta, kun kasvien äärellä ei tarvitse päivystää. Erityisen tärkeää on Kivikankaan mukaan on kasvihuonetta valitessa kiinnittää huomiota tilan korkeuteen. HINTALAPPU KERTOO LAADUSTA Kivikankaan mukaan kasvihuone hankitaan vuosikymmeniksi eteenpäin. – Kasvihuoneet eivät enää nykyään sijaitse perunapellolla, vaan keskeisellä paikalla puutarhassa. Huoneen olisi hyvä sijaita hieman suojassa keskipäivän porotukselta
Kynnyksetön kasvihuone helpottaa ikäihmisten tai liikuntarajoitteisten kulkemista kasvihuoneeseen. Pienessäkin pihassa voi nauttia kasvihuoneen eduista seinän vierelle sijoitettavan Juliana- kasvihuoneen avulla. Pienen pihan saa tehokäyttöön talon seinustalle sijoitettavan Helena-kasvihuoneen avulla. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Tuontiukkonen, Kivikangas Oy Juliana Diamant-kasvihuone on yhtä aikaa kasvihuone ja huvimaja. – Uusimissa kasvihuonemalleissa saranallisen oven aukko on 12 senttiä sokkelia alempana. toja, jotka nostavat huoneen lämpötilaa energiaa säästäen plussan puolelle. Kivikankaan mukaan perinteisen harjamallisen kasvihuoneen voi saada pihamaalleen muutamalla sadalla eurolla, muutaman tuhannen euron hintaluokasta löytyy jo laaja valikoima hienoja ja isojakin malleja. Joissakin kasvihuonemalleissa oven yläosan saa auki lisätuuletusta varten. Hedelmäpuita yli 300 lajiketta. Hirvensalmen Taimisto Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh. Näin kasvihuone tuulettuu tehokkaasti, mutta vedon tunnetta ei synny, eivätkä pupujussit pääse huoneeseen, Kivikangas kertoo. Moni on todennut, että samalla vaivalla perustukset kannattaa tehdä astetta isompaan ja monikäyttöisempään kasvihuoneeseen, Kivikangas sanoo. – Kasvihuone tarvitsee lisäksi hyvät perustukset. Tule ostoksille tai tilaa taimet postitse. Tärkeää on kasvihuonetta valitessa kiinnittää huomiota siihen, saako kasvihuoneisiin hyllyjä, pöytiä ja varaosia, ettei jonkin yksittäisen osan vuoksi tarvitse vaihtaa koko kasvihuonetta. 0500 557143 www.omenapuu.com Avoinna vapusta juhannukseen arkisin 8-18, la-su 10-15 TALOMESTARI I 79
80 I TALOMESTARI. On aika laittaa multasormet töihin. RYYTIMAALTA riemua ja satoa Omaa kasvimaata kasvatetaan kuin rakasta kesälasta
Neuvojana ja viheroppaana on Hyötypuutarhayhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju. Vesi toimii myös typpilannoitteena! Lisää luonnonmukaisten torjuntaaineiden ohjeita osoitteessa www.hyotykasviyhdistys.fi/litkut Porkkanoiden viljely ei ole rakettitiedettä. Käytetään laimentamattomana ruiskutteena kirvoja vastaan. R yytimaa omalla pihalla on monen kesäunelma, joka on tarkoitettu myös toteutettavaksi. – Suunnitelman avulla voi myös selvittää, mitkä kasvit ovat niin sanotusti kumppanuuskasveja ja mitkä puolestaan eivät sovi keskenään ollenkaan. Suoraan maasta nostettu porkkana maistuu kesältä. Kirjallinen suunnitelma on tärkeä myös viljelykierron kannalta silloin, jos aikoo viljellä samalla paikalla vuodesta toiseen. Suurin osa perinteisistä kasvimaan hyö- MÄNTYSUOPALIUOS 2 dl nestemäistä mäntysuopaa (0,5 l spriitä, Sinol, jos haluaa) 10 l vettä (noin 20 asteista) Käyttö: Ainekset sekoitetaan keskenään. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty myös kasvimaan kohdalla. Laaksoharju suosittelee lämpimästi kasvimaan suunnittelua etukäteen. Mitä kaikkea kasvimaan hoidossa sitten tulee osata ottaa huomioon. NOKKOSVESI 1 kg tuoreita nokkosia tai 250 g kuivattua 5 l vettä Käyttö: Nokkosten päälle kaadetaan noin 20 asteinen vesi ja annetaan seistä vuorokausi, jonka jälkeen siivilöidään. Käytetään laimentamattomana ruiskutteena kirvojen torjuntaan. Samassa yhteydessä voi lisätä kompostia, ja mikäli maa on erityisen väsähtänyt, voi siihen lisätä vahvistukseksi ja peruslannoitukseksi myös vaikkapa palanutta hevosen lantaa. KYLVÖ NOUSEVAN KUUN AIKANA Ennen kylvöä ja taimien istuttamista on kasvimaan perusmuokkauksen aika. Kasvimaa vaatii toki työtä ja hoitoa, mutta kun perusasiat ovat hallussa, saa vähemmänkin kokenut multasormi kasvimaan kukoistamaan ja tuottamaan satoa. TALOMESTARI I 81. – Kuka sitä nyt muistaa ulkoa, mitä kasveja on edellisenä vuonna kasvanut missäkin, jos ne eivät ole johonkin kirjattuina, Laaksoharju muistuttaa. Sen sijaan jo olemassa olevasta maasta on Laaksoharjun mukaan hyvä muotoilla kohopenkkejä. – Varsinkin kova savimaa kaipaa kääntöä, muokkausta ja tasausta. Kasvimaan ei tarvitse välttämättä olla suuren suuri työleiri, sillä jo pienellä maapläntillä voi viljellä hyötykasveja omaksi ja perheensä iloksi. – Kasveja ei kannata yrittää kasvattaa ihan maan tasalla, sillä ne jaksavat kasvaa paremmin kohopenkeissä. Uutta irtomultaa kasvimaalle ei yleensä tarvitse kärrätä. Oma kasvimaa on onnen lähde. Kasvimaan hoito ei ole vaikeaa silloin, kun perusasiat ovat hallussa. – Kannattaa ehdottomasti tehdä ihan paperille suunnitelma siitä, mitä kasveja haluaa viljellä ja miten ne sijoittuvat kasvimaalle, Laaksoharju sanoo
Laaksoharju vinkkaa, että ennen vanhaan käytössä olleesta kuukalenterista saa myös tänä päivänä hyvää opastusta siitä, milloin on oikea aika kylvää siemenet maahan. Perusvihannesten siementen kylvöaika on toukokuussa. – Harso suojaa myös tuhohyönteisiltä. EKOLOGINEN ÖTÖKKÄTORJUNTA Kylvöjen ja taimien istuttamisen jälkeen kasvimaa on hyvä peittää harsolla. Myös lapset nauttivat kasvimaalla olosta. kesäkuuta. HARVENNUS JA KITKEMINEN Kasvimaan kasvustoa täytyy harventaa, jotta kasvit saavat tarpeeksi elintilaa. – Tässä tullaan taas kuukalenterin viisauteen. tykasveista kylvetään maahan siemenestä. Harsotuksen avulla maa pysyy kosteampana ja suojassa alkukesän yöpakkasilta. Kun kylvörivit on peitelty maalla, on syytä vielä kastella kastelukannulla, jossa on sirotin päällä. Nakupellen kesäpäivä kuluu rattoisasti viherkeitaan keskellä. – Samoin sipulit kylvän melko tiheään, jotta voin jo alkukesästä saada penkistä kesäsipulia harvennuksen yhteydessä. Toreilta ja taimitarhoilta saa puolestaan helposti esimerkiksi yrttien, tomaatin, avomaankurkun ja kesäkurpitsan taimia. Suora letkukastelu aiheuttaa sen, että siemenet karkaavat kylvövaosta, Laaksoharju ohjeistaa. Hyötykasviyhdistys muistuttaa, että salaattia ei kannata viljellä liikaa, jotta sato ei jää käyttämättä.. – Vanha kansa tiesi, että oikea kylvöaika on nousevan kuun aikana. Perinteinen ekologinen tuholaistorjuntakonsti on myös kukkien ja houkutuskasvien viljely hyötykasvien seassa. Mikäli näin toimii, rikkaruohojen ei pitäisi kasvaa Hyötypuutarhayhdistyksen toiminnanjohtajan Taina Laaksoharjun mukaan perusperiaate kastelussa on, että kasvimaata kastellaan enemmänkin harvoin ja hartaasti kuin usein ja pinnalta. Siitä saa jo maukkaita kesäporkkanoita kesäsalaattiin, hän vinkkaa. Jos tykkää kasvattaa kaalikasveja, kiinankaali on hyvä tuholaisten houkuttelija, jota voi kasvattaa muiden kaalien seassa. – Sen sijaan nokkosvedestä saa tehokasta torjunta-ainetta. Siitä ei kannata kuitenkaan tehdä kynnyskysymystä, sillä sekin onnistuu ilman, että viettää kaikki kesäpäivänsä pylly pystyssä ryytimaalla rikkaruohojen kimpussa. Hyötykasviyhdistys suosittelee muutenkin tuholaisten luonnonmukaista torjuntaa. Esimerkiksi juuri itänyt heiveröinen porkkanantaimi on hyvin altis porkkanakempille, jolta se on turvassa harson alla. Samoin esimerkiksi mäntysuopaliuos tepsii moniin kasvimaan tuholaishyönteisiin, Laaksoharju vinkkaa. Laaksoharju muistuttaa, että kylvövaon pohja täytyy aina kastella ennen kylvöä. Etenkin silloin, kun kasvatetaan ruoaksi päätyviä kasveja, kaikki kemialliset torjunta-aineet on parasta unohtaa. rako. – Aluksi harvennan siten, että porkkanan taimien väliin jää noin peukalon kokoinen 82 I TALOMESTARI Salaatti ja purjo viihtyvät kasvimaalla keskenään. Rikkaruohojen kitkeminen on oma lukunsa. Sen mukaan kasvimaan rikkaruohot pitää kitkeä 18. – Siemen tarvitsee itääkseen vettä, joten kuivaan kylvövakoon ei kannata kylvää. Harso myös nopeuttaa siementen itämistä, ja sitä voidaankin pitää kasvimaan suojana jopa juhannukseen saakka. Sitten myöhemmin, kun porkkanat ovat kasvaneet jo vähän enemmän, teen toisen harvennuksen. – Samettiruusu ja krassi torjuvat tehokkaasti ei-toivottuja ötököitä. Kasvien siemenpussien takaosasta puolestaan löytyy ohjeita siihen, miten syvälle ja tiheään siemenet on hyvä kylvää. Laaksoharju sanoo itse harventavansa porkkanapenkkinsä pariin kertaan
Laaksoharjun mielestä erityisesti yrttejä kannattaa leikata tuoreeltaan ja pakastaa niitä talven varalle. Hiekkamaalla kasvavat kasvit sen sijaan tarvitsevat kastelua jopa parin päivän välein. 09 156 11 (vaihde) TALOMESTARI I 83. – Yrtit ovat aina parhaimmillaan ennen kukintaa, jolloin ne kannattaa säilöä. SADONKORJUU JA MAA TALVITELOILLE Kasvimaan satoa kannattaa hyödyntää pitkin kesää. – Rikkaruohot on hyvä kitkeä silloin, kun ne ovat reippaassa kasvuvaiheessa. Jos taas kasvu on vihreää ja rehevää, kasvusto on saanut tarpeeksi ravinteita. Tällaisia ovat esimerkiksi palsternakka, purjo ja lehtikaali, Laaksoharju vinkkaa. Etenkin juurekset ja sipuli tykkäävät kovasti nokkosesta. Kasvimaan kastelu kannattaa tehdä aina myös illalla, sillä päivällä aurinko haihduttaa vettä tehokkaasti ja kasvien pinnalla oleva vesi tee niille hyvää suorassa auringonvalossa. Kuorma-autoilla voi hakea vain Kulloosta. – Neljän päivän kuluttua on valmis lannoiteliuos, josta kasvusto saa uutta puhtia, Laaksoharju kuvaa. Jopa kanankakkarakeet on hyvä ensin liottaa kasteluveteen ja vasta sitten lannoittaa. Silloin ne irtoavat parhaiten maasta. – Suosin aina lannoitteen kuin lannoitteen antamista nestemäisessä muodossa, koska kasvit saavat siitä nopeimmin ravinteet. – En suosittele maan kääntöä syksyllä. Samoin avomaankurkusta tulee kitkerän maksuista, jos sen jättää liian pitkäksi aikaa kasvamaan. Madot hoitavat muokkaushommaa talven aikana, joten kasvimaan hoitaja voi vetäytyä myös talvilevolle, toteaa Taina Laaksoharju. Savimaa esimerkiksi kestää hiekkamaata paremmin kuivuutta, ja savimaalle riittää, kun sen kastelee kerran viikossa kunnolla. Kuorettuneen mullan pinnan saa helposti rikki haraamalla. Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki | puh. Loppusyksystä, kun sato on jo korjattu kasvimaalta, tulee aika laittaa ryytimaa talviteloille. Muutoin ne alkavat itää maassa uudelleen, Laaksoharju muistuttaa. – Liikalannoitus voi koitua kasvien ongelmaksi, ja sato kärsii. Hyvä vinkki on myös pitää rivivälit sen verran tilavina, että niihin mahtuu hara. Jos kasvin lehdet ovat vaaleita tai muutoin heiveröisen näköisiä, kasvi tarvitsee lannoitusta. Niistä voi myös tehdä lannoiteliuosta laittamalla ne ämpäriin ja vettä päälle. Nokkosvesi torjuu samalla myös sipulikärpästä. Riittää, kun peittelee maan oikein hyvin lehdillä ja naateilla. – Rikkakasveja ei kuitenkaan saa käyttää katteena enää silloin, kun niihin on kehittynyt kukat ja siemenet. – Kastelun määrä riippuu myös kasveista ja maaperästä. Laaksoharju sanoo, ettei kasveja pidä lannoittaa varmuuden vuoksi, vaan niitä tulee seurata. Yksi tehokas keino auttaa maata pysymään kosteampana on käyttää erilaisia luonnonmukaisia katteita. – Itse lannoitan penkit ennen juhannusta. Jos kuitenkin haluaa kitkeä rikkaruohoja muulloinkin, olisi hyvä jaksaa etenkin monivuotisten rikkakasvien kohdalla repiä sinnikkäästi juurten kappaleet pois, jolloin rikkaruohorumba helpottuu huomattavasti vuosien mittaan. Kasvimaan lannoituksessa kannattaa käyttää malttia. – Pintakastelu heikentää kasvin juurien muodostumista, sillä jos maata kastelee vain hieman pinnalta, juuret pyrkivät pintaan. – Ja kun pinta rikkoutuu, pienet rikkakasvit tuhoutuvat siinä samassa, jolloin niitä ei tarvitse lähteä nyppimään jokaista yksitellen pois, Laaksoharju vinkkaa. Se käy jokseenkin helposti. – Olen sitä mieltä, että sipuleita ei kannata edes kasvattaa ilman nokkosia. LANNOITUKSEEN MALTTIA Maasta revittyjä rikkaruohoja voi hyötykäyttää kasvimaan katteena. Omin kätösin viljelty tomaatti omalla kämmenellä tuo onnistumisen tunteen. Voit noutaa multaa myös itse henkilöauton perässä vedettävällä peräkärryllä Viikintie 35 Helsinki tai Kilpilahdentie 241 Kulloo. Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 Toimitamme kuorma-autoilla multaa Uudenmaan alueelle. Rikkakasvien lisäksi katteeksi käyvät kasvien naatit ja pihanurmen ruohosilppu. – Jotkut kasvit, kuten retiisit ja kyssäkaalit muuttuvat helposti puisiksi, jos niitä ei korjaa ajoissa. – Toiset kasvit puolestaan hyötyvät siitä, että ne saavat olla maassa mahdollisimman pitkään. enää takaisin, Laaksoharju kertoo. Laaksoharju suosittelee lannoitukseen nokkosen käyttöä. Perusperiaate kastelussa on, että kasvimaata kastellaan enemmänkin harvoin ja hartaasti kuin usein ja pinnalta. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Hyötykasviyhdistys Koe kasvun ihme! www.hsy.fi/metsapirtinmulta KATTAMINEN JA SÄÄNNÖLLINEN KASTELU Kasvimaa tarvitsee säännöllistä kastelua
Sitä esiintyy jonkin verran myös luonnonvaraisena ja koska se ei tuhoudu leikkaamisesta, sitä pidetään Euroopassa yleisesti rikkaruohona. 84 I TALOMESTARI. Sen alustaksi sopii esimerkiksi hiekkamaa. Nimestään huolimatta kalliomaksaruoho vaatii vähän paksumman kasvualustan kuin muut, jopa pienissä kallionraoissa viihtyvät maksaruohot. Valitsemalla monivuotisia koristekasveja kukkimisajankohdan mukaan, saa nauttia väriloistosta koko kesän. Kaunokainen on monivuotinen kasvi. Kaunokainen kukkii varhain keväällä ja sen kukinta kestää lyhyitä taukoja lukuun ottamatta pitkälle syksyyn. Puutarhaan kannattaa istuttaa perennoja ryhmittäin niiden kukkimisajankohdan mukaan ja kukkaloistoa saadaan loisteliaammaksi yksivuotisten, usein lähes koko kesän kukkivien kasvien avulla. Eri kasvit viihtyvät erilaisessa kasvuympäristössä; toiset esimerkiksi pitävät auringosta, kun taas toiset viihtyvät varjossa. Sitä kuitenkin viljellään myös koristekasvina ja sen luonnonmuodosta on jalostettu punakukkaisia lajikkeita. KESÄKUU: KALLIOMAKSARUOHO KAUNOKAINEN Kalliomaksaruoho on monivuotinen Euroopassa esiintyvä maksaruoholaji, joka kukkii kesä ja heinäkuussa. Puutarhaan elinvoimainen VÄRILOISTO LÄPI KESÄN Kukapa ei haluaisi nauttia kauniista ja elinvoimaisista kukista koko kesän. P uutarhaan sopivien kasvien valinta ei valitettavasti ole niin helppoa, omaa silmää miellyttävät kasvit ja koko komeus olisi kerralla selvä. Kaunokaista kutsutaan joskus myös tuhatkaunoksi. Kaunokaisen nuoret lehdet sopivat salaatinaineksiksi toisten kasvien kanssa
Kevätkaihonkukka leviää siemenistä sekä maanpäällisten rönsyjen avulla. Sen komeat kukat ovat tehneet siitä suositun koristekasvin. JÄTTIUNIKKO Jättiunikko on kookkain ja isokukkaisin kaikista unikkolajeista, vaikka toisinaan muitakin lajeja kuten esimerkiksi idänunikkoa kutsutaan virheellisesti jättiunikoiksi. HERTTAVUORENKILPI IDÄNUNIKKO Herttavuorenkilpi on erittäin suosittu perenna. Kevätkaihonkukka kasvaa noin 15 – 20 senttimetriä korkeaksi. Idänunikko kukkii kesäkuussa. Se viihtyy ilmastossamme hyvin ja siihen voikin törmätä myös villinä luonnossa. Se saa kauniin ruusunpunaiset kukat kesäkuussa. Suomessa idänunikkoa kasvatetaan kuitenkin useimmiten kukkapenkissä. Se kukki aikaisin touko- ja kesäkuussa ja on erittäin helppohoitoinen, lemmikkejä muistuttava koristekasvi. Kevätkaihonkukka viihtyy varjoisassa paikassa, jossa maaperä on kosteampaa kuin aurinkoisessa paikassa. Jättiunikkoon toisinaan sekoitetut idänunikot viihtyvät alkuperämaissaan kivisillä rinteillä ja kuivilla niityillä. Herttavuorenkilpi on helppohoitoinen ja se saattaa säilyä pitkään tarvitsematta juurikaan hoitoa. Särkynyt sydän kukkii eteläisessä Suomessa jo toukokuussa ja kesäkuussa sen kukat ovat parhaimmassa loistossaan. KEVÄTKAIHONKUKKA Kevätkaihonkukka on Suomessa suosittu puutarhakasvi. TALOMESTARI I 85. SÄRKYNYTSYDÄN Särkynytsydän on Kiinasta kotoisin oleva unikkokasvi. Jättiunikko kukkii kesäkuussa, sen kukat ovat erittäin kauniit ja sen suosio koristekasvina onkin suuri. Kukat ovat selvästi kookkaampia kuin lemmikkien kukat. Idänunikko on monivuotinen kasvi ja sen kukat ovat yleensä yksivärisen oransseja. Jättiunikko viihtyy parhaiten aurinkoisilla kasvupaikoilla maaperässä, joka läpäisee hyvin vettä
Sen sydämenmuotoiset kukat ovat kauniita ja erikoisen näköisiä ja sen tunnistaakin helposti kukistaan. Kaukasianmaksaruoho on koristekasvi, joka on nimensä mukaisesti on kotoisin Kaukasukselta. Kesäpikkusydän on suosittu puutarhan koristekasvi, joka kukkii heinäkuusta aina pitkälle syksyyn saakka. Peurankello kukkii kesäkuusta elokuuhun. Täpläapinankukalla on erikoiset kukat, joissa voi nähdä apinan naaman. Sen kukat ovat valkoisia vaaleanpunaisia tai tummanpunaisia.. Kaukasianmaksaruoho kukkii heinä-elokuussa. PEURANKELLO Peurankello viihtyy Suomessa villinä yleisimmillään JärviSuomen alueella, mutta se on myös puutarhakasvi, ja sen luonnonlajikkeista onkin jalostettu koristekasvilajikkeita. Kaukasianmaksaruoho viihtyy varjoisilla ja ravinteikkailla kallioseinillä. Se on Suomessa suosituimpia viljeltyjä maksaruoholajeja. Täpläapinankukka kukkii heinä-elokuussa. 86 I TALOMESTARI TÄPLÄAPINANKUKKA KAUKASIANMAKSARUOHO Täpläapinankukka on kosteahkossa ympäristössä viihtyvä koristekasvi. Sillä on tummankeltaiset kukinnot ja se kukkii kesä ja heinäkuussa. Amerikan intiaanit ovat käyttäneet apinankukkaa lääkekasvina särkyjen ja haavojen hoitoon. HEINÄKUU: KESÄPIKKUSYDÄN SIPERIANMAKSARUOHO Siperianmaksaruoho on hyvin menestyvä koristekasvi, joka on viime aikoina menettänyt suosiotaan. Pikkusydämellä on siro lehvästö, ja se viihtyy puolivarjoisilla kasvupaikoilla
Suosituimmat petuniat ovat isokukkaisia, joita kannattaa kasvattaa räystään alla tai katetulla parvekkeella, sillä isot kukat vaurioituvat helposti sateessa. Petunia viihtyy kuumalla ja aurinkoisella paikalla, se tosin tarvitsee runsasta kastelua ja tykkää säännöllisestä lannoituksesta. Se kukkii kesä-heinäkuussa. Lehtosinilatva on joidenkin tutkijoiden mukaan alkuperäinen suomalainen luonnonkasvi, ja se viihtyykin viljelykarkulaisena lehdoissa ja rehevillä niityillä. Petunioita on paljon eri värisiä. Se on myös ylivoimaisen suosittu amppelikukka kerrattuine lajikkeineen. Kattomehitähden kukat ovat punaviolettisia. Se kukkii heinä- ja elokuussa. Petuniat kukkivat keskikesästä joka lokakuulle saakka syksyn tulosta riippuen. Pienempikukkaiset petuniat kestävät paremmin sadetta ja niitä voidaankin käyttää värikkäiden isojen istutusten luomiseen. Petuniat ovat koisokasveja, kuten tomaatti ja paprika. Koristekasveina viljellyt petuniat voidaan jakaa suurikukkaisiin- ja pienempikukkaisiin-ryhmiin. Petuniaa voi kasvattaa kukkapenkissä tai laatikossa. TALOMESTARI I 87. PETUNIAT LEHTOSINILATVA Lehtosinilatva on suosittu ja helppohoitoinen koristekasvi. KATTOMEHITÄHTI Kattomehitähti on monivuotinen koristekasvi, joka kasvaa kivikoissa
Useimmat kurjenpolvilajikkeet kukkivat heinäkuusta elokuuhun. Vuorikaunokki viihtyy varjoisillakin paikoilla ja aloittaa kukintansa keskikesällä ja kukkii elokuuhun saakka.. Nyky-Suomessa sitä kuitenkin käytetään koristekasvina. Mukulanätkelmällä on suuret, punaiset kukat ja sitä kasvatetaan useimmiten kukkapenkeissä. 88 I TALOMESTARI Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristojen niityiltä kotoisin oleva vuorikaunokki on kotiutunut myös Suomen luontoon koristekasvatuksen seurauksena. Mukulanätkelmä on heinä-elokuussa kukkiva vanha ravintokasvi. VUORIKAUNOKKI UKONKELLO Ukonkello kukkii heinä- ja elokuussa. Puutarhan koristekasveina meillä kasvatetaan monia erilaisia kurjenpolvia. Sen puutarhakasveina käytetyt kannat ovat usein punaisia ja violetteja laitakukiltaan. Vaikka se ei ole Suomessa luonnonvarainen, se on helppohoitoinen koristekasvi, johon saattaa joskus törmätä metsänreunoilla viljelykarkulaisena. ELOKUU KURJENPOLVI MUKULANÄTKELMÄ Kurjenpolvia tunnetaan noin 300, joista 14 kasvaa luonnonvaraisena myös Suomessa
KANNUSRUOHO Kannusruoho kukkii heinäkuusta myöhälle syksyyn. Se on helppohoitoinen koristekasvi, joka menestyy puolivarjoisissa paikoissa. Isoauringonkukka kukkii elokuusta syyskuuhun. Sitä esiintyy villinä luonnossamme, mutta sen kauniiden kukkien vuoksi sitä myös viljellään koristekasvina. SYYSKUU SUIKEROALPI Keltakukkainen suikeroalpi kukkii heinäkuusta syyskuuhun. Sen siemeniä käytetään mysleissä ja puuroissa ja ne sisältävät paljon terveellistä auringonkukkaöljyä. Suikeroalpilla on rento varsi, se kasvaakin maata myötäillen ja muodostaa mattomaisia kasvustoja. Isoauringonkukka kasvaa nimensä mukaisesti korkeaksi on erittäin tunnettu puutarhan komistus. ISOAURINGONKUKKA (YKSIVUOTINEN) Isoauringonkukka on Yhdysvaltain lounaisosista ympäri maailmaa levinnyt koriste- ja hyötykasvi. TALOMESTARI I 89
Syöksytorvien määrä riippuu katon pinta-alasta. Yli kymmenmetrisessä kourussa kaato ei enää välttämättä toimi, koska etenkin vanhoissa rakennuksissa rakenteet ovat saattaneet painua. Määrällisesti rännikaivoja tulisi olla omakotitalojen ulkonurkissa sekä erkkereissä. Eripituisilla jatkopaloilla vesi saadaan johtumaan oikeisiin paikkoihin. – Jos ne ovat toisiinsa yhteydessä, on murheita tiedossa. Joskus rännikaivot on sijoitettu siten, että ne ovat joko liian lähellä tai liian kaukana talon seinästä. – Yhden syöksytorven lasketaan riittävän 100 kattoneliötä kohden. Sadevesikaivon tulee olla noin 120 milliä talon ulkoseinästä. 90 I TALOMESTARI L askennalliset vetoisuudet yleensä riittävät. Laskenta perustuu lisäksi vaakasuoraan pintaan, eikä lappeeseen, joten harjakatolla periaatteessa syöksytorvi riittää suuremmallekin neliömäärälle.. Kukkakorven mukaan sadevesikaivo ja salaojan tarkistuskaivo sekoitetaan edelleen varsin usein. SADEVESIJÄRJESTELMÄN OLTAVA VEDENVÄLITYSKYVYLTÄÄN RIITTÄVÄ Ylimitoitus on aina parempi kuin alimitoitus Pientalon sadevesijärjestelmä tulee mitoittaa mieluummin ylä- kuin alakanttiin. Kourujen koko ja muoto takaavat sekä järjestelmän mahdollisimman helpon huollettavuuden että hyvän veden välityskyvyn. – Tietysti muutaman kerran kesässä saattaa tulla sadekuuro, jolloin vesi tulvii ylitse. – Jälkikäteen rännikaivojen määrää on vaikea lisätä tai paikkaa vaihtaa, koska vas- taan tulevat routasuojaukset ja kenties jopa betonilaatta. Tarkistuskaivon paikka määräytyy perustusten leveyden mukaan. Sadevesikourun riittävä kaato on noin kaksi milliä metriä kohden, sanoo rakennusmestari Juhani Kukkakorpi Vesivek Oy:stä. Sokkelin ja seinäpinnan erotus on huomioitava mitattaessa sadevesikaivon etäisyyttä seinästä. Katon vaakasuora lapepinta-ala määrittää syöksytorvien määrän. Jos esimerkiksi kaivon halkaisija on 300 milliä, pitää etäisyyden olla saeinästä 120 milliä. Jos kouru on yli kymmenen metriä pitkä, pitää syöksytorvi asentaa kumpaankin päähän
Mallin luvataan pysyvän puhtaana puhtaana entistä paremmin. Nämä kourut saattoivat mennä puhki jopa viidessä vuodessa. Puolipyöreässä veden virtaus on parempi kuin kantikkaassa. ALUMIINI ON MATERIAALEISTA PARAS Kourujen materiaaliksi Kukkakorpi suosittelee alumiinia, koska se on pinnaltaan liukas ja kestävä. Sadevesikourun riittävä kaato on noin kaksi milliä metriä kohden TALOMESTARI I 91. – Asiakkaan on hyvä tiedostaa milloin talo on ylipäätään asennusvalmis. Kourujen valmistajia on runsaasti ja jokaisella valmistajalla on omat mitoituksensa. Remontissa kouruun jää helposti esimerkiksi rautanauloja. Kaikki kourun sisäpuoliset kannattimet vaikeuttavat kourun puhdistusta. – Erillisistä paloista kouruja rakennetaan enää hyvin harvoin. Saumakohtiin on olemassa monenlaisia tiivisteitä, mutta mikään tiiviste ei pidä ikuisesti, sanoo Kukkakorpi. Myös räystäslautojen kunto on syytä tarkistaa samalla. Koururainan, josta kouru valmistetaan, leveys on tyypillisesti 250-300 milliä. Uudisrakennuksissa kannattaa tarkistaa, ettei järjestelmään ole jäänyt laastia, joka lyhentää käyttöikää vuosilla. Yksikin naula voi rikkoa kourun pinnoitetta, kun naula liikkuu kourussa edestakaisin. Juhani Kukkakorven mukaan sadevesikaivo ja salaojan tarkistuskaivo sekoitetaan edelleen varsin usein. Jotkut vanhemmat teräskourut oli tehty vahvasta sinkitystä pellistä, mikä lisäsi niiden kestävyyttä. Kannattimet voi vaihtaa kouruja vaihtamatta, mikä on monesti hyvä vaihtoehto vanhoissa kiinteistöissä. Teksti: Jussi Karvonen Kuvat: Vesivek Remontissa kouruun jää helposti esimerkiksi rautanauloja. Maaliskuussa Vesivek toi markkinoille uuden Arvo-kourumallin, jonka ulkoreuna on muotoiltu uudella tavalla. Syöksyputken ulosheittäjä tulee asentaa 5-10 sentin korkeudelle kaivon ritilän pinnasta. – Sokkelin ja seinäpinnan erotus on huomioitava mitattaessa sadevesikaivon etäisyyttä seinästä. Pinnan puhdistamiseen riittää Panssaripesu ja kouru säilyy kiiltävänä jopa vuosikymmeniä. – Markkinoilla oli 1970- ja 1980-luvulla teräskouruja, jotka olivat ulkopuolelta muovipinnoitettu ja sisältä pohjamaalattu. Sadevesikaivojen pitää olla paikallaan ja lopullinen maankorko näkyvissä. Kouru tulee asentaa siten, että kourun etureuna on pari senttiä kattolinjan alapuolella katon jyrkkyydestä ja kannakemallista riippuen. – Puolipyöreät kourumallit ovat yleistyneet, koska ne keräävät vähiten roskaa. JÄRJESTELMÄ TARKISTETTAVA AINAKIN KERRAN VUODESSA Sadevesijärjestelmä tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Lähes kaikki asiakkaat tilaavat nykyisin saumattoman kourun. – Alumiinikourulle on laskettu materiaaliteknisesti reilusti yli 30 vuoden käyttöikä. Nostinta varten tilaa tulee olla neljä metriä. Jos esimerkiksi kaivon halkaisija on 300 milliä, pitää etäisyyden olla seinästä 120 milliä. Ajan myötä muovi kovettuu ja alkaa murtua. Pihaan tulee mahtua kuorma-auton, pihassa ja seinien edustalla on tilaa tikkaille tai nostimelle. Viime vuosikymmenellä olivat muodissa kantikkaat kourut, jotka tukkeutuvat aika helposti. Myös saumat alkavat vuotaa. Yksikin naula voi rikkoa kourun pinnoitetta, kun naula liikkuu kourussa edestakaisin. Tiili- ja huopakatoista irtoaa hiekka- ja tiilimurua, jota jää helposti kouruihin. Leveys vaikuttaa kourun syvyyteen ja samalla vesitilavuuteen. Nurkkalautojen pitäisi olla paikallaan ja maalattuina samoin otsalaudat. Valkoinen väri korkeintaan likaantuu, mutta materiaali kestää. Yhden syöksytorven lasketaan riittävän 100 kattoneliötä kohden. Täysmuovisen kourun ongelmana on lämpölaajeneminen. Kourun pohjan muoto vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin vesi kourussa juoksee. Alumiinikouru on myös helppo puhdistaa. Kourun sisäpuolisia kiinnikkeitä on syytä välttää, jollei niitä ole aivan pakko katon rakenteellisten seikkojen takia käyttää
Määräykset edellyttävät salaojaputket asennettaviksi anturatason alapuolelle. – Parasta täyttömateriaalia on karkea sora tai sepeli. Tuolloin riskinä on perustusten kastuminen, sanoo Raksystems Anticimexin koulutus- ja laatupäällikkö Matti Kaijomaa. Sadevesikaivo ja salaojan tarkistuskaivo sekoitetaan samaan järjestelmään edelleen varsin usein ei vain mielikuvissa, vaan myös käytännössä VANHOISSA TALOISSA JOPA PERUSTUKSET KOSTUNEET VÄÄRIEN VALINTOJEN TAKIA Salaoja- ja sadevesiä ei saa sekoittaa samaan järjestelmään Suomessa arvioidaan oleva noin 100 000 vanhaa taloa, joissa salaojiin tai sadevesijärjestelmiin liittyvä remontti olisi tarpeen. Putkiston syvyys riippuu perustusten korkeudesta, rinnetonteilla ne on kaivettava jopa yli kolmeen metriin. Savimaassa on ehdottoman välttämätöntä asentaa kuopan pohjalle suodatinkangas, 92 I TALOMESTARI joka estää saven kohoamisen putkien ympärille levitettyyn salaojasoraan. S alaojituksen tarkoituksena on pitää talon perustukset kuivina. Levyä ei saa päättää anturan päälle, vaan se on vietävä anturan yli anturan sivulle. Kaijomaa korostaa täyttömaan merkitystä. Levyn yläreunan listaa ei pidä unohtaa, koska se estää maa-aineksen valumisen sokkelin ja levyn väliin. Salaojaputket pitää kaivaa tasamaallakin vähintään metrin syvyyteen, rinneton-. Jos levy päätetään anturan päälle, kosteus valuu patolevyä pitkin anturan päälle ja imeytyy siitä ennen pitkää ylös ja pahimmassa tapauksessa jopa lattian alle. Hieno hiekka ei sovellu salaojaputkien ympärille, koska se tukkii helposti putket. – Hyvä salaojitus edellyttää myös patolevyn eli perusmuurilevyn asennuksessa tarkkuutta. – Salaojitus alkaa toimia päinvastoin, jos katolta valuvat sadevedet ohjautuvat suoraan salaojiin. Jo vuodelta 1943 peräisin olevassa RT-kortissa täyttömaan raekooksi on mainittu 5-20 milliä, mutta käytännössä täyttömaana on Suomessa käytetty monesti sitä maa-ainesta, mitä kulloinkin on ollut helpoiten saatavilla
Kyse voi olla salaojaputkien tukkeutumista tai niiden rikkoutumisesta. –Yksi nykyisin esiin nouseva asia ovat terassit, jotka etenkin jälkeenpäin rakennettuina saattavat jättää tarkastuskaivot alleen. – Keino on aivan hyvä, jos painetta on riittävästi. JÄRJESTELMIÄ EI SAA SEKOITTAA Salaoja- ja sadevesien sekoittuminen samaan järjestelmään on etenkin vanhojen omakotitalojen ongelma. Jollei tarkastuskaivoja ole, lasketaan käyttöiän lyhenevän 25 prosentilla eli noin 30 vuoteen. Sisäpuolen remontti voi olla hyvin tehty, mutta ulkopuolisiin rakenteisiin ei ole kajottu millään tavoin. Jos vettä ei kerry perusvesikaivosta kenties lähtevään avo-ojaan, on syytä tarkastaa järjestelmän toimivuus kuvauksilla tai kaivamalla muutama koekuoppa anturaan asti. TUPLAPUTKET SOPIVAT SALAOJIIN Nykyisin salaojaputket ovat yleensä tuplaputkia. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi erityisen jyrkillä rinnetonteilla, salaojille on tehty oma pumppunsa, joka johtaa vedet kaupungin verkkoon. Salaojien kunto on syytä tarkistaa nimenomaan keväisin. Monesti tilanne parantuu huomattavasti jo sillä, että syöksytorvista valuvat sadevedet ohjataan kauemmaksi seinästä. minkä takia se on helppo asentaa oikeaan kaatoon. Jos salaojitus toimii keväällä, ei kesälläkään pitäisi ongelmia ilmetä. – Oikein tehdyssä järjestelmässä yhdistyvät salaojat ja sadevedet toisiinsa perusvesikaivolla, josta ne johdetaan kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään tai etenkin maaseudulla myös avo-ojaan. – Monesti kellarikerros on remontoitu alkuperäisestä poikkeavaan käyttötarkoitukseen sisäpuolelta. Keskikokoisen omakotitalon täydellinen salaojaremontti vedeneristyksineen ja sadevesien ohjauksineen maksaa noin 15000-30 000 euroa. Olen itse törmännyt tapauksiin, joissa hälytysjärjestelmän puuttumisen takia pumpun rikkoutumista ei ole huomattu ajoissa. Vaurion aiheuttajina voivat olla vaikkapa routa tai puunjuuret. Asuinkiinteistön salaojitus on syytä vetää kiinteillä, kovilla ja mieluusti tuplaputkilla. Edulliset valkoiset peltosalaojaputket saattavat houkutella hinnallaan, mutta ne eivät varsinaisesti ole tarkoitettu asuinkiinteistöjen salaojitukseen. Kaatoa ei putken löysyyden takia saada kunnolliseksi, veden virtaus putkistossa ei toimi ja putkiston pohjalle painautumien kohdalle kertyy hienoa ainesta, joka voi jopa tukkia putkiston. TOIMIVUUS SYYTÄ TARKISTAA VUOSITTAIN Kaijomaa kehottaa omakotitaloasukasta tutkimaan salaojien toimivuuden tarkas- tuskaivoista ainakin parin vuoden välein. Sen sijaan peltosalaojaputkia käytettäessä ei päästä läheskään yhtä hyvään lopputulokseen kuin tuplaputkilla. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojakso KH 90-00403 kortin mukaan salaojaputkiston tekninen käyttöikä on 40 vuotta, mikäli järjestelmä on asennettu ennen vuotta 1999. Yleensä tämä testi omakotitalojen puutarhaletkuilla on aika hyödytön, koska järjestelmän paine ei riitä. Toisaalta veden virtaaminen putkiston läpi ei todista muuta kuin sen, että putket ovat auki. Salaojiin on kertynyt vettä, joka on pahimmillaan täyttänyt koko talon alla olleen alapohjatilan, kertoo Kaijomaa. Salaojien toimivuutta on syytä epäillä, jos esimerkiksi rappaukset irtoilevat seinistä tai vesi jää keväisin pihalle lillumaan ja lammikoitumaan. Jos näin ei ole, kielii se siitä, ettei salaojitus vedä esimerkiksi putkien tukkoisuuden takia ja riskinä on ennen pitkää kosteuden pääsy rakenteisiin. Erityisesti savimailla routa saattaa nostaa tai laskea putkea tarkastuskaivojen välillä, jolloin tietysti putkistoon jää myös monttu, josta vesi ei kulje. Vielä 1970-luvulla ja aikaisemmin rakennetuissa omakotitaloissa perustukset ja rakenteet ovat joskus päässeet kostumaan, koska sadevedet ja salaojavedet on johdettu samaan järjestelmään. teilla jopa yli kolmeen metriin. Juhani Karvonen TALOMESTARI I 93. – Jos putkien korot ovat vedenpinnan yläpuolella, salaojitus toimii. Liitoskohdat voi sovittaa suoraan kaivoihin ja järjestelmään löytyvät kaikki tarvittavat mutkat, haarat, kulmat ja muut osat tehdasvalmisteisina. Tarvikkeiden hinta saattaa jäädä 1 000 euroon, mutta työ maksaa. Jollei putkistoja ole tarkastettu tai uusittu 1980-luvun alun jälkeen, alkaa toimenpiteillä olla siis kiire. Lisäksi terassi valuttaa sadevedet talon alle, ellei terassi ole esimerkiksi katettu tai vesiä muuten johdettu muualle. Työ kestää noin pari-kolme viikkoa. Kotitalousvähennys on usein käytettävissä vanhan korjauksen osalla. – Jos 1950- tai 1960-luvuilla rakennetussa talossa on kellarikerros, on remontti miltei aina välttämätön. – Pumppua ei kannata hankkia ilman, että samassa yhteydessä pumpulle asennetaan myös hälytysjärjestelmä. – Putkissa ei kannata säästää. Salaojituksen toimivuus korostuu, jos talossa on maanalainen kellarikerros. Kaksinkertainen putki on myös jäykkä, Matti Kaijomaa kehottaa omakotitaloasukasta tutkimaan salaojien toimivuuden tarkastuskaivoista ainakin parin vuoden välein. Muutoin riskinä ovat esimerkiksi homevauriot. Vaikka salaojitus toimisikin, perusmuuri voi olla kostunut ja huonossa kunnossa. Markkinoilla olevat PVC-salaojaputket on tarkoitettu etupäässä pelloille. Perusvesikaivoon on syytä asentaa pallopadotusventtiili, joka varmistaa, ettei vesi pääse virtaamaan esimerkiksi kovien sateiden aikana kaivosta takaisin putkistoon. Vaikka putkistoa voidaan puhdistaa huuhtelemalla ja erilaisilla vaijeritrasseilla, on operaatio usein vain väliaikainen tekohengitys. Kellarikerroksen sisäremontti pitäisi alkaa ulkopuolelta, jolloin otetaan huomioon muun muassa lämmön- ja vedeneristys sekä salaojitus. Ne ovat sisäpinnaltaan sileitä, jotta epäpuhtaudet eivät jäisi kiinni seinämiin. TERASSIT EIVÄT SAA PEITTÄÄ TARKASTUSKAIVOJA Kuntotutkimuksissa on melko tavallista, että rakennuksen nurkalta paljastuu kosteutta. Järjestelmän toimivuutta voi testata laskemalla vettä letkulla ylimpänä sijaitsevaan tarkastuskaivoon ja seuraamalla, miten vesi valuu aiempaan kaivoon. Remontin hinta voi vaihdella huomattavasti, mutta tyypillisesti salaojaputkiston remontin voisi omakotitalossa olevan 10-20 000 euron hanke. Halkaisija on tyypillisesti 110 milliä
VUODEN AVOIN PUUTARHA -TUNNUSTUS JAETTIIN SIIRTOLAPUUTARHALLE Puutarhaharrastuksen ja -kulttuurin tukemista Peltolan siirtolapuutarha sai Vuoden avoin puutarha -tunnustuspalkinnon. 94 I TALOMESTARI. Peltolan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1947, joten hämyisiä paikkoja kasvien katveesta löytyy
Avoimet puutarhat tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundetin kanssa. taidokkaasti itse rakennettuja ja kasvilajistoltaan elämyksellisiä. Tunnustus luovutettiin nyt toista kertaa viime elokuussa järjestetyn avointen puutarhojen teemapäivän kokemusten pohjalta. HARRASTUKSEN JA KULTTUURIN EDISTÄMISTÄ Osallistujat antoivat hyviä kehittämisideoita myös tulevia tapahtumia varten. Säännöt määräävät muun muassa puiden korkeuden. Kuvat: Kristiina Rannikko TALOMESTARI I 95. Sitä odotellessa voi tutustua satoihin avoimiin puutarhoihin nojatuolimatkalla verkossa. Siirtolapuutarhayhdistys oli mukana tapahtuman valmistelussa kaikin tavoin aktiivisesti. Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain valtakunnallisen avointen puutarhojen teemapäivään osallistuneiden kesken. Peltolan siirtolapuutarhalla oli Avoimet puutarhat -tapahtuman lisäksi myös oma avoimien ovien päivä. Puutarhat olivat hyvin hoidettuja, Peltolan siirtolapuutarhan alueella on 220 mökkipuutarhaa. Vuoden avoin puutarha -tunnustuksella halutaan nostaa esille teemapäivään osallistuneita elämyksellisiä puutarhoja. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt ovat osallistuneet tapahtuman rahoittamiseen. Valintakriteereinä ovat muun muassa tapahtumaan huolellinen valmistautuminen, antaumuksellinen osallistuminen toteutukseen, kokemusten aulis jakaminen ja arvokkaiden vinkkien antaminen kehittämiseen, aktiivinen tiedottaminen sekä puutarhan elämyksellisyys. Peltolan siirtolapuutarha täytti kaikki tunnustukselle annetut valintakriteerit. Yhteistyö paikallisten puutarhayhdistysten kanssa oli aktiivista ja tiedotus toimi hyvin sekä sosiaalisessa mediassa että päivälehdessä. Avoimet puutarhat tapahtuma järjestetään seuraavan kerran sunnuntaina 29.6.2014. Palstoilla ei nykyään ole aina kasvimaata, kuten pula-aikana, vaan puutarhat ovat kasvilajistoltaan monipuolisia ja runsaita. Tunnustuksellaan Puutarhaliitto haluaa tukea suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhaharrastusta sekä edistää puutarhamatkailua. PORTIT AUKI JÄLLEEN KESÄKUUSSA Siirtolapuutarha-alueella on yhtenäinen ilme. Kävijöiden palaute tapahtumasta oli erinomainen ja osallistumista toivottiin myös seuraavalla kerralla. Alueella on kuitenkin yhtenäinen ilme, sillä säännöt määräävät edelleen muun muassa puiden korkeuden. Puutarha osallistui avointen puutarhojen tapahtumaan aktiivisesti ja myönteisesti ja puutarha antoi hyviä ideoita tapahtuman edelleen kehittämiselle. Alueen innokkaat puutarhaharrastajat ottivat vierailijat ystävällisesti vastaan ja antoivat kävijöille runsaasti neuvoja. Peltolan siirtolapuutarhan alueella on 220 mökkipuutarhaa, joista 50 osallistui Avoimet puutarhat -tapahtumaan. R aati valitsi yksimielisesti Vuoden avoin puutarha 2013 -tunnustuksen saajaksi vuonna 1947 perustetun Peltolan siirtolapuutarhan Turusta. Silloin aukeavat yhden päivän aikana jälleen kerran salaisten puutarhojen portit vierailijoille ympäri Suomen
Valu ja muottitöiden jäädessä pois, työmaa pysyy siistinä. Ruuvipaalun asennus on nopea toimenpide, eikä aiheuta tärinää tai melua. Paalupiste Oy:n valmistavat ruuvipaalut tarjoavat mahdollisuuden välttää edellä mainitut työvaiheet tuoden näin selvää kustannussäästöä. Valutöistä tai kuivumisajoista ei ruuvipaaluille perustettaessa tarvitse huolehtia. Kun ruuvipaalun kierrelaippa kierretään routarajan alapuolelle, ei erillistä routaeristystä tarvita. Ruuvipaalut asennetaan maahan myötäpäivään kiertämällä, jolloin 96 I TALOMESTARI ruuvipaalun kierrelaippa vetää paalun maahan. LIIKKUMATON PERUSTUS Ruuvipaalu on teräspaalu, joka koostuu teräsputkesta sekä paalun kärjessä olevasta kierrelaipasta. Ruuvipaalun kierrelaippa ankkuroi paalun routimattomaan maaperään, jolloin perustus pysyy paikoillaan pintamaan routimisesta huolimatta. TUOTEPOSTI Perustukset nopeasti pihapiirin rakennuksille P erustusten tekeminen vaatii yleensä kaivamista, valamista, eristämistä ja salaojittamista. Ruuvipaalujen asennus ei turmele ympäristöä, joten paalut soveltuvat erityisen hyvin piharakennusten perustuksiksi silloin kun valmiiseen puutarhaan ei haluta raskasta kalustoa ja kaivuutöitä. Ruuvipaalujen asennus ei myöskään aiheuta maaperän häiriintymistä.. Ruuvipaalujen suosituimpia käyttökohteita ovat erilaiset asuinrakennukset ja mökit, terassit, aidat, autotallit, hallit, ulkovarastot, maatalouden rakennukset – käyttökohteita on lukemattomia. Ruuvipaalu soveltuukin hyvin alueille, joissa lyöntipaalutuksen aiheuttama tärinä saattaisi aiheuttaa vahinkoa viereisille rakennuksille. Paalun juuressa oleva kierrelaippa antaa ruuvipaalulle tavallisia paaluja suuremman pinta-alan, ja näin myös korkeamman kantavuuden ja vetolujuuden
Käsinasennettavat-ruuvipaalut on mahdollista kiertää maahan omatoimisesti rautakankea tai muuta vipuvartta hyväksikäyttäen. Koneasennettavat-ruuvipaalut soveltu- vat omakotitalojen, kesämökkien, hallien, korkeiden aitalinjojen ym. Paalupiste Oy vuokraa myös 2-miehen kannettavaa maaporaa, joka nopeuttaa ruuvipaalujen asennusta. Koneasennettavat-ruuvipaalut asennetaan nimensä mukaisesti koneellisesti kaivinkoneeseen tms. Koneasennuksella paalut saadaan asennettua kovempiin ja kivisempiin maalajeihin kuin käsinasennettaessa. Kun kaivuu-, eristys-, salaojitus-, ja valutyöt jäävät pois, ovat kokonaiskustannukset lähes poikkeuksetta muita perustusmenetelmiä alhaisemmat. Ruuvipaaluihin on saatavana myös useita erilaisia latta- ja U-kiinnikkeitä pilareiden ja vaakajuoksujen kiinnittämiseen. TALOMESTARI I 97. tilapäisrakennusten helpon perustamisen ja purkamisen. Paalupiste Oy:llä on yli 10 sopimusasentajaa ympäri Suomen. Käsinasennettavia-ruuvipaaluja on saatavana hyvinvarustetuista rautakaupoista, joissa niitä myydään n.1-3m mittaisina vakiopituuksina. ASENNUS KÄSIN TAI KONEELLISESTI Ruuvipaaluja on saatavana sekä käsinasennettavaa- että koneasennettavaa mallia. työkoneeseen kytketyn maaporan avulla. Ruuvipaalu soveltuu myös uudelleenkäytettäväksi, sillä perustus on mahdollista kiertää ylös ja käyttää uudelleen. Käsinasennettavia-ruuvipaaluja käytetään lähinnä erilaisten pienrakennusten kuten; terassien, aitojen, laitureiden, varastojen ym. SOPIVA KOKO TARKOITUKSEN MUKAAN Paalupiste Oy valmistaa useita eri kokoisia ruuvipaaluja rakennuskohteen vaatimusten mukaan. suurempien rakennelmien perustuksiin. Ennen ruuvipaalujen asennusta on tärkeä selvittää kulkeeko asennuspaikalla sähkö-, puhelin-, tietoliikennekaapeleita tai viemärilinjoja, joita paalu voisi maahan kiertyessään vahingoittaa. perustamiseen. Käsin rautakangella asennettavien paalujen kierrelaipan halkaisija on aina 150mm, sitä suuremmalla kierrelaipalla varustetut paalut vaativat koneellisen asennuksen. Ruuvipaaluja on tarvittaessa mahdollista jatkaa jatkoholkeilla tai hitsaamalla. Kiinnikkeet liitetään ruuvipaaluihin yleensä pulttiliitoksella, mutta myös kiinnikkeiden hitsaaminen ruuvipaaluun on mahdollista. Käsinasennettavan-ruuvipaalun asennus tapahtuu löymällä ensin rautakangella maahan n.20cm syvä lähtöreikä, jonka jälkeen ruuvipaalun kärki asetetaan lähtöreikään ja paalua aletaan kiertämään rautakangella myötäpäivään. Ruuvipaalujen putken kokoa sekä kierrelaippojen halkaisijaa voidaan muokata vastaamaan rakennuskohteen asettamia kantavuusvaatimuksia. Ruuvipaalujen paaluputkien koot vaihtelevat yleensä 60-140mm välillä ja kierrelaippojen halkaisijat vaihtelevat yleensä 150mm ja 400mm välillä. Uudelleenkäytettävyys mahdollistaa mm
Extrahinta 4,90 PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI NRO 4/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ kkuna Nyt tulevat pihalle HYÖTYKASVIT! Kasvihuone pidentää viljelykautta Maatiaisomenalajikkeet osa Suomen historiaa UUSI PIHA vaatii hyvää kokonaisnäkemystä PUUTARHAPOROPEUKALOSTA KUKKALOISTOSTA NAUTISKELIJAKSI 10 kertaa vuodessa lähes 100 sivua täyttä asiaa! Kaikki, mitä haluat tietää! t QJFOUBMPSBLFOUBNJTFO haasteet t QFSVTLPSKBBKBO WJOLJU t QJFOUBMPBTVNJOFO t LPUJQVVUBSIVSJO KB viherpeukalon pihapuuhat t TBVOB KB TBVOPNJOFO NBVLLBJOF KÊMLJMÚZMZJOFFO Lasten ja nuorten puutarhayhdistys tarjoaa kasvun ihmeitä – Onnistuminen pihalla palkitsee Avoterassista lasituksella kesähuone TALOMESTARI I 1 Tilaa Talomestari: Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Internetissä: www.talomestari-lehti.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 tai 09-2569 108/24h Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 59€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB PALVELUKORTTI Tilaan Talomestari-lehden PIENTALOASU JAN HYÖT YLEHTI KESÄ TEKEE TULOAAN NRO 3/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ sauna Meidän JULKISIVUREMONTTI KANNATTAA ULOTTAA LISÄERISTEISIIN Tuuletuksen toimivuutta ei pidä unohtaa Ulko-oven kestävyyden ratkaisevat sen materiaalit Huvimaja pystyyn muutamassa päivässä Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 66€ Tallinnan yleisissä saunoissa kovat löylyt Ulkoporealtaat – arjen luksusta Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. luokan postimerkki 130 TM Viherikkuna Sukunimi Karprint Oy www.talomestari-lehti.fi tilaukset@karprint.fi &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Kestävää kauneutta pihallesi! Pihalaatat Pihakivet Pihakivisarjat Vallikivet