PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 4/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4,90 ERIKOISHINTA kkuna Lapset pitää opettaa syömään kasviksia, toteaa hyötyviljelijä Heidi Mikkola Viiniköynnökset menestyvät myös Suomessa Pohjoinen puutarha vaatii vaivannäköä ULKOPORTAIDEN teko haasteellisimpia pihan töitä Suomen Ruususeurassa 1 200 ruusuihailijaa Suomen kaunein piha -ohjelman tuomari Kati Jukarainen on erikoistunut kasveihin
Markkinajohtaja yli 40 vuoden kokemuksella! Tarkimmin testattua laatua! Markkinoiden laajin mallisto! Ei kompromisseja kattokiinnikkeissä! Markkinoiden tukevin ja turvallisin kattosilta! Piskon verran parempaa!
020 7403 200 (Puh. /kampanja. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) Ota varaslähtö kevääseen – lasitetulla parvekkeella ja terassilla facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy Hanki terassin lasitus talvella! – lasitetulle terassille kevät saapuu aikaisemmin Kun lasitus tehdään talvella, piha ja puutarha pysyvät hyvinä eikä kukkasipulit ja muut turhaan vahingoitu vaan kevät saapuu uudelle terassille ja upealle pihalle aikaisemmin. www.lumon
30 PIHAT OVAT MUUTOKSESSA Suomalaisten pientalojen pihat ovat muuttuneet. 16 PORTAISSA HAASTEITA Ulkoportaiden teko on viherrakentamisen haasteellisimpia töitä. Hän hullaantui tänä vuonna tomaatteihin.. Irmeli Nergin ja Erkki Saukkosen iso ja monipuolinen piha Keminmaassa on siitä oiva esimerkki. 46 TUHOHYÖNTEISET RIESANA Lähes omavaraistalouteen pyrkivän hyötyviljelijän Heidi Mikkolan kasvimaalla ja -huoneessa kasvaa 30 eri vihannesta, juuresta ja yrttiä, jotka ovat seitsenhenkisen perheen ravintoa koko vuoden. 34 ITSE TEHTY ON RIITTÄVÄ Seija Sallisen kasvihuone on ollut ahkerassa käytössä huhtikuun lopulta lähtien. – Kaikki lapsemme kylvävät kesäisin omat pienet kasvimaansa ja käyvät syömässä omilta mailtaan. 20 46 40 VEDET POIS TALOSTA Sadevesijärjestelmissä suositaan nykyään tilavaa, puolipyöreää kourua, ulkopuolisia kannakkeita ja sileitä syöksyputkia, jotka tekevät sadevesijärjestelmistä toimivia ja helpottavat puhtaanapitoa. Ryytimailla ovat puutarhainsinööri Maarit Prehtin mukaan muodissa luomu, yrtit ja eksoottiset lajikkeet. Ne ovat ennenkin pärjänneet oloissamme ja antaneet maukkaan sadon ilman myrkkyjä. Pirjo Rautio on yksi heistä. 12 MAATIAISLAJIKKEET KUNNIAAN Omenapuuta istuttaessa kannattaa suosia vanhoja suomalaisia maatiaislajikkeita. 4 I TALOMESTARI SISÄLTÖ NRO 4-2015 kkuna Suomen Ruususeura ry:ssä on mukana 1 200 harrastajaa, taimistonpitäjää ja myös tutkijoita. 52 POHJOINEN PIHA VAATII Koska Lapin kesä on lyhyt, ottaa innokas puutarhuri siitä kaiken irti. 6 PUUTARHAAN LOISTOA Puutarhuri Timo Koskisen penkeissä kukkii kahdeksan kuukautta vuodessa. 26 KASVIMAA KRUUNAA PIHAN Suomen kaunein piha -televisio-ohjelman tuomarin Kati Jukaraisen mielestä kasvimaa on kasvukaudella pihan kruunu. Helsinkiläinen puutarhuri ja pihasuunnittelija Matti Toronen tähtää kestäviin ja pitkäikäisiin porrasratkaisuihin. Loppukesästä ovat rikkaruohot valloillaan, hyötyviljelijä Heidi Mikkola nauraa. 20 RUUSUT IHASTUTTAVAT Suomen Ruususeura ry edistää vanhojen, kestävien ruusujen kasvattamista, erilaisten ruusujen kokeilua, käyttöä ja tutustuttaa jäseniään ruusujen historiaan
Kun kalenteri on kulkenut jo hyvän matkaa kesäkuuta ja koululaisetkin jo nauttivat lomistaan, on aika jo todeta, että tervetuloa kesä! Saa tulla! Nähtäväksi jää, miten kylmä kevät vaikuttaa puutarhojen ja metsien satonäkymiin. vuosikerta, 7 numeroa vuonna 2015 ISSN 0785-6318, www.karprint.fi/talomestari Toimituksen osoite: 03150 Huhmari Puh. Toimittajat: Pentti Eerikäinen Kaisa-Liisa Ikonen Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Juhani Karvonen Virpi Piippo Mira Piispa Taitto: Päivi Ahlroth Ilmoituspäällikkö: Kari Ylönen 09-413 97381 Kustantaja ja paino: Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset: klo 8–16: 09-413 97300 Hinnat: 7 numeroa vuodessa: Mukana kaksi Viherikkuna-teemanumeroa Määräaikaistilaus 48 euroa, kestotilaus 43 euroa. 68 SUOMESSA JOPA AVOMAALLA Nykyisin on saatavissa kymmeniä talvenkestäviä viiniköynnöslajikkeita, jotka menestyvät Suomen oloissa, jopa avomaalla. Mari Ahola-Aalto Kesäkukat viihtyvät myös ruukuissa ja erilaiset ruukkuasetelmat ovat nyt trendikkäitä. TALOMESTARI I 5 PÄÄKIRJOITUS 38. 73 SÄÄSTÖÄ MYÖS KULUIHIN Luonto sekä omakotitalon pihakasvit kiittävät kompostoivaa sisäkäymälää. 56 POHJATÖIHIN HUOLELLA Vanhan sorapintaisen pihan muutos kivipintaiseksi saa uusitun pihan näyttämään suuremmalta. Lulu Nenosen avarassa puutarhassa kukkivat pääosassa värikkäät kukat. 92 NOPEAT PERUSTUKSET RuuvipaaluT soveltuvat erityisen hyvin piharakennusten perustuksiksi silloin kun valmiiseen puutarhaan ei haluta raskasta kalustoa ja kaivuutöitä. Pohjatyöt kannattaa tehdä huolella, ettei piha ala kupruilla. 88 SYÖTÄVÄN HYVÄ PUUTARHA Satu Flyktman hyödyntää pihansa antimia monipuolisesti. Lehtien puhkeamista puihin saatiin seurata kaikessa rauhassa, ja valkovuokotkin koristivat metsiä ja tienpenkkoja ihanan pitkään. Matka Eijan maailmaan on mieltä ylentävä elämys, ei suinkaan vain käynti taimikaupassa. Pohtihan joku, että vaikka kylmä kevät voi vaikuttaa mansikkasadon määrään negatiivisesti, voivat kylmät yöt yllättäen makeuttaa mansikoita entisestään. Kesäkukista voi tehdä kukkaniityn tai värikkään kukkamaton. 68 62. 62 ANNETAAN KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA Kun tilaa on paljon, voi kesäkukkien kasvatuksessa leikitellä mielin määrin. 84 VANHAT KASVIT TUOTTAVAT Koimäkien Vanhan luomupuutarhan hedelmäpuut ja marjapensaat kestävät, leviävät ja tuottavat hoitamatta runsaan sadon. 09-413 97300 Fax 09-413 97405 talomestari@karprint. Mustikkasadosta on tulossa poikkeuksellisen runsas, toivottavasti se saadaan talteen metsistä. 94 ELÄMÄNÄ EKOLOGINEN PUUTARHA Eija Parviainen on kääntänyt kaupungin kotiloita kuhisseen ohdakepellon kaikkien nautittaviksi kukkapenkeiksi. Ritva Kattelus puolestaan viljelee runsaasti erilaisia hyötykasveja herkuteltaviksi. 78 ILOA SILMÄLLE JA RUOKAA PÖYTÄÄN Kaksi rouvaa, kaksi erilaista puutarhaa. Aitojuurinen viiniköynnös kannattaa istuttaa noin 15 senttiä syvemmälle kuin se on ruukussa kasvanut. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto 09-413 97369 mari.ahola-aalto@karprint. Pitkän kevään jälkeen tervetuloa kesä! Olemme saaneet tänä vuonna nauttia pitkästä kauniista keväästä. – Jos taimi on pieni, se kannattaa jättää aloittamaan kasvunsa kuopassa ja peittää se ennen syksyn sateita, opastaa viiniköynnösten kasvattaja Ari Markkula. Myös osa sisäkukista nauttii kesästä ulkona
6 I TALOMESTARI AMMATTILAISEN PUUTARHA PUUTARHURI TIMO KOSKISEN PENKEISSÄ KUKKII KAHDEKSAN KUUKAUTTA VUODESSA Ammattimies haluaa puutarhaansa loistoa
Puutarhuri Timo Koskinen pyrkii puutarhassaan loistokkuuteen. Pienillä asioilla voi vaikuttaa siihen, ettei puutarhan kanssa tarvitse puurtaa itseään näännyksiin. – Määrä ei ole vielä mitään huippua, tunnen harrastajia, joilla on pihassaan tuhatkuntakin lajiketta. – Loistokkuus on tietysti jokaisen omissa silmissä. Jumaltenkukkaa kannattaa katsoa lähietäisyydeltä. Puutarhuri ja opettaja Timo Koskisen 2 000 neliön pihalla on 400 lajiketta. Valkoinen sinikämmen on yksi Koskisen puutarhan harvinaisuuksista.. Jokainen voi rakentaa itselleen tällaisen pihan, siihen ei vaadita ihmetekoja. TALOMESTARI I 7 Puutarhatöistä voi selvitä kohtuullisen pienellä vaivalla. Kesäkuun alussa vasta pieni osa kasveista kukkii. Itse haen kukilta yltäkylläisyyttä. Koskinen haluaa osoittaa oman pihansa esittelyllä Avoimet puutarhattapahtumassa, että pienelläkin pystyy tekemään suurta
Koskinen kehottaakin kokeilemaan erilaisia kasveja. Pari viimeistä lauhaa talvea eivät kerro kasvien talvikestävyydestä pitemmällä ajanjaksolla paljoakaan. – Se on harvinainen lajike, jonka sain puutarhaharrastajalta taimenvaihdossa. Monivuotiset perennat ovat helppoja, joten Koskinen suosii niitä. 8 I TALOMESTARI Balkaninvuokko lukeutuu Koskisen pihan pikkuharvinaisuuksiin. Toinen perustyö on kaivaa pieni ojanne – Ammattipuutarhurinakaan en ole keväisin varma, nousevatko kaikki istuttamani taimet. Kaivan kukan lapiolla aina pois, kun se silmiin sattuu, vaikka se viitseliäisyyttä vaatiikin. – Koska minulla oli varjohiippa, hankin myös viereen varjosiipan. – Kasvit hakevat oman paikkansa penkistä, enkä kovin paljon suunnittele niiden paikkoja. Istutan mieluummin tiheästi ja katson, mitkä kasvit kestävät, mitkä eivät. Keväällä ensimmäisenä nousevat krookukset. – Liuskelehtinen valeangervo on nykyisin myös vähän käytetty lajike. Kertatyö ei riitä, mutta perusteellinen työ kannattaa. Erityisen hyödyllistä voikukkien poisto on syksyllä, seuraavana keväänä ne eivät ehdi kukoista. Viimeisenä marraskuun puolivälissä kukkii monivuotinen syyskrysanteemi. Syykrysanteemi päättää kauden Koskisen periaatteena on, että puutarhassa olisi aina jokin kasvi kukassa. Kasvi oli vielä 1950-1960-luvulla suosittu kukkatarhoissa, mutta on nykyään kadonnut. Kaikki lajikkeet eivät välttämättä kestä Suomen talvea.. Niitä on nurmikon pintaalaan nähden vähän. – Voikukkien poistamiseen ei riitä vihreän osan nyppiminen, vaan juuri on saatava pois mahdollisimman pitkälle. – Kun juurta saa kymmenenkin senttiä pois, ei voikukka ainakaan enää tänä kesänä nouse. Vahvat yksilöt vääntäytyvät joka tapauksessa maasta, sanoo Koskinen. – Ammattipuutarhurinakaan en ole keväisin varma, nousevatko kaikki istuttamani taimet. Kaikki lajikkeet eivät välttämättä kestä Suomen talvea. Ensimmäinen huomio Koskisen pihassa koskee voikukkia. Koskinen pyrkii välttämään ainakin turhaa työtä omalla pihallaan. Lajiketta ei ole myynnissä, enkä ole sitä missään tavannut. Toinen aikainen kukkija on isotähtiputki. Muita harvinaisia lajikkeita ovat himalanjalkalehti ja kolmilehti, sinikämmen ja balkaninvuokko. Penkkeihin leviää helposti myös rönsyleinikki, joka kannattaa poistaa juurineen. Kotipuutarhuri voi käyttää vähän huumoriakin kasvivalinnoissaan. Pienillä kikoilla työmäärä vähemmäksi Koska ammattipuutarhuri hoitaa muiden piha-alueita, ei omalle pihalle jää välttämättä liikaa aikaa. Pihassa kukkii huhtikuulta marraskuun loppuun
Esimerkiksi aurinkonauhus lotkauttaa lehtensä alas helteessä, mutta nostaa ne jälleen ylös illan viiletessä. TALOMESTARI I 9 Ojanne kannattaa kantata ja kaivaa muutenkin riittävän syväksi. Hevosenlanta ei lisäaineita kaipaa Koskinen ei käytä kukillaan kemiallisia lannoitetta. Näitä kasveja on esimerkiksi keijuangervo. Hallaa voi torjua saavilla Pitkällä ja viileällä keväällä on ollut etunsa ja haittansa. Toisaalta penkkien reunojen ajo ruohonleikkurilla nopeutuu huomattavasti pyöristyneissä kulmissa. Pitkän ja melko viileän kevään ansiosta kukkaloistosta voitiin nauttia tavallista pitempään. penkkien reunoihin. Jos puutarhuri leikkaa kankaaseen ison aukon kasvin leviämisen turvaamiseksi, on seurauksena rikkaruohojen ilmestyminen reikään. Maisemointikankaat sopivat suurelle osalle kasveista ja kangas helpottaa kitkemistä sekä pitää yllä maaperän kosteustasapainoa. – Kasveilla on omat keinonsa selviytyä kuivuudesta. Tuolloin kasvi ei pääse tekemään leveyttä. Se maksaa 7,80 euroa metri. Saavikikkakaan ei auta, jos koko yö on kylmä tai pakasta kovin paljon.. Toisaalta kasveja on vaaninut halla, joka iskee tyypillisesti muutaman tunnin ajan aamuyöllä, eikä muutaman asteen pakkanen vahingoita välttämättä kukintaa merkittävästi. – Isäni saattoi laittaa kasvin päälle ison saavin, jos hän epäili yöllä hallan iskevän Keino oli tehokas, kun kyse on muutamasta tunnista ja muutamasta asteesta. Suorissa kulmissa leikkuria pitää työntää tai ajaa edestakaisin. Kun puutarhuri kanttaa reunat kunnolla keväällä, ei reunoja tarvitse enää kesän aikana kuin päivitellä. Tosin viime kesänä mies joutui kantamaan kukille ylimääräistä vettä. Kasteluun Koskinen pyrkii uhraamaan mahdollisimman vähän aikaa. – Rikkaruohojen leviämisen penkkiin estää hyvin metallisella teräsnauhalla. Eri kasvit kaipaavat erilaista maaperää, mutta kotipuutarhurille on yksinkertaisinta sekoittaa lantaa ja hiekkaa. Lehmän lanta olisi vielä parempaa, mutta sitä on vaikea saada. Nauhan teho ei ole sataprosenttinen, rikkakasvit voivat silti työntää juuriaan penkin puolelle, vaikka nauha on 35 senttiä korkea. – Kokemuksesta tiedän hevosen lannan tehon, muita lannoitteita ei tarvita. – Kasveilla on omat keinonsa selviytyä kuivuudesta. Jos kasvi leviää juuriversoista, ei kangas sovellu käytettäväksi. – Vaikka kangas estää rikkaruohon kasvun kankaan alta, ennen pitkää kankaan päälle kerääntyy maa-ainesta ja siemeniä. Koskinen tapaa pyöristää penkkien kulmat. Ainoa ongelma on nauhan hinta. Kyse on paitsi visuaalisuudesta myös helppohoitoisuudesta. – Hiekka tuo läpäisevyyttä ja hiekan määrää vaihtelemalla voi myös maaperän laatua muuttaa. Kerran keväällä hyvin tehty ojanne kaipaa enää kesällä ”päivitystä”. – En itse pidä viivasuorista linjoista ja kulmista
Kyse ei ole huonosta taimesta tai puutarhurin taitamattomuudesta. Hämeestä vain Hattula ja Hämeenlinna sijaitsevat kakkosvyöhykkeellä siitä pohjoisemmaksi alkaa kolmosvyöhyke. Myyjän pitäisi ainakin kertoa, onko kasvilla todellsia mahdollisuuksia kukintaan. Taimimyymälöissä on Koskisen mukaan paljon kasveja, joissa merkintänä on ykkönen tai kakkonen. – Minusta on harhaanjohtavaa myydä kasveja seuduilla, joilla niillä ei ole mahdollisuuksia menestyä. Voikukka kannattaa nyppäistä lapiolla tai muulla kaivuuvälineellä, jotta juuretkin lähtevät. Kasvuvyöhykkeet kannattaa ottaa tosissaan Koskinen toivoo puutarhamyymälöiltä vastuuta taimikauppaan. Omassa pihassani en ole saanut magnoliaa kahta vuotta kauempaa pysymään edes hengissä. Kasville. Yhtenä esimerkkinä Koskinen mainitsee kotipuutarhureidenkin suosikiksi nousseen magnolian. Koskinen kehottaa tutustumaan kasvuvyöhykkeisiin, joita Suomessa on kahdeksan. Koskisen mukaan kasvi menestyy vain eteläisimmässä Suomessa. 10 I TALOMESTARI Patjarikko on värinsä ansiosta suosittu puutarhakasvi. Kakkosvyöhykkeellä menestyy vain lämpimimpien olosuhteiden kasveja. Kun voikukan saa juurineen, se ei enää tänä kesänä pukkaa kukkaa. – Voikukkien poistamiseen ei riitä vihreän osan nyppiminen, vaan juuri on saatava pois mahdollisimman pitkälle. – Magnoliasta on oikein hyvissä olosuhteissa ehkä kolmosvyöhykkeellä iloa viherkasvina, mutta toinen asia on, kukkiiko se koskaan. – Onnea pitää olla ja sen lisäksi erittäin hyvä kasvupaikka, jotta magnolia kukkii. Oma pihani on kakkosvyöhykkeellä, eikä kasvi tahdo sielläkään menestyä. Kun taimi ei menesty kylmässä, kotipuutarhuri menettää rahaa, eikä hänen mielialansakaan nouse, sanoo Koskinen
Suomessa yleisesti menestyvien kasvien määrä on Koskisen mukaan suhteellisen rajallinen, ja monelle uuden erikoisuuden tuleminen markkinoille on kokeilemisen arvoinen paikka. TALOMESTARI I 11 Koskinen pyöristää penkkien kulmat ruohonleikkuun helpottamiseksi. – Kakkosja kolmosvyöhykkeelläkin voi olla pihoja, joissa pienilmasto on otollinen. Koskinen kehottaa kokeilemaan onneaan, mutta pettymyksiin pitää tuolloin varautua. Nappileinikin kukka muistuttaa niittyleinikin kukkaa. Jos ykkösen kasvista saa jotain elonmerkkejä kakkosen tai kolmosen vyöhykkeellä, kaikki on voittoa. Terässnauha rajaa penkin rikkaruohoilta. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. Tuo ilmasto on luotu usein hyvin pitkällä, jopa vuosikymmenien työllä. Esimerkiksi etelän hedelmiä, muun muassa persikkaa, myydään suomalaisille kotipuutarhureille. Vesiaiheen ympärille voi istuttaa hienon penkin. – Tätä en missään nimessä aseta kyseenalaiseksi. vyöhyke voi olla vain kertakaikkisen väärä. Jos vyöhyke on korvattu kysymysmerkillä, on kasvin menestyminen onnenkauppaa. Mantelityräkki ei monesta puutarhasta löydy
– Niitä tutkiessa törmää moniin merkittäviin henkilöihin ja paikkoihin, kertoo Hirvensalmen Taimiston yrittäjä ja puutarhuri Teppo Kaarniemi. Kestävillä periaatteilla kannattaa valita myös kirsikat, luumut, päärynäpuut ja marjapensaat. PERINTEISET OMENAPUULAJIKKEET JÄIVÄT SIVUUN VUOSIKYMMENIKSI Maatiaislajikkeet osa Suomen historiaa Omenapuuta istuttaessa kannattaa suosia vanhoja suomalaisia maatiaislajikkeita. Ne ovat ennenkin pärjänneet oloissamme ja antaneet maukkaan sadon ilman myrkkyjä. Se oli herrojen huvia. Perinteisiä lajikkeita löytyy satoja.. Eppulainen on suomalainen maatiaislajike, lähtöisin Kerppolan kartanosta Kangasalta. 12 I TALOMESTARI Vanhat lajikkeet ovat osa Suomen historiaa. Sopii luomuviljelyyn. – Omenapuiden jalostus keskittyi kartanoihin. Se on parhaita talviomeniamme loka-joulukuun käyttöön. Hän mainitsee esimerkkeinä Kirkniemen ja Louhisaaren kartanot ja Mannerheimin suvun
Taimiston tarjonnasta voi noukkia esimerkkejä vaikka kiinnostavan nimen perusteella: herkkuomenoita Huvitus, Lohjan kirkas, Pertunmaan kesä, Pohjolan ruusu, Sortavalan imelä ja Vaasan talvi. Hedelmäpuiden lisäksi valikoimissa on marjapensaita. – Sellaisen läpi vesimyyrä tulee niin, että vauhti vain kiihtyy. – Vesimyyrän pysäyttämiseksi täytyy istutuskuoppaan laittaa metalliverkko ennen istutusta. Vahva ja tukevakasvuinen omenapuu on nimensä mukaisesti löydetty Raatteen tien varresta. Useimmat taimiston omenalajikkeet soveltuvat suureen osaan Suomea, osa aina Pohjois-Suomea myöten. Maksimi silmäkoko verkolla on 15 milliä. Hirvensalmen Taimisto sijaitsee EteläSavossa Hirvensalmen kirkonkylässä noin 30 kilometriä Mikkelistä. – Tavallisia ja hyviä peruslajikkeita ovat Punakaneli, Pirja ja Valkea kuulas, Kaarniemi opastaa. Myös kotimaiset uutuuslajikkeet ovat mukana. Myös sen pääsyn voi estää verkolla. Se jo pysäyttää vesimyyrän, Kaarniemi neuvoo. Moni tekee sen virheen, että laittaa kyllä verkon, mutta sellaisen katiskaverkon, jossa silmäkoko on 19–20 milliä eli pari senttiä. Huvitus, Pohjolan ruusu, Tsaarin kilpi … Vanhat suomalaiset hedelmäpuulajikkeet ovat Hirvensalmen Taimiston valikoiman perusta. Sen on oltava vähintään 70–80 senttiä halkaisijaltaan. – Myyriä on monenlaisia, joten suojautumiskeino riippuu siitä, mitä myyrälajeja sillä paikalla on. Vaikka myyrä näyttää isommalta, niin helposti se tuosta tulee läpi. Hus, hus myyrät! Miten omenapuun istuttaja suojautuu myyrätuhoilta. Se on ilmeisesti ollut Kanelin siementaimi tai pohjoiseen sopeutunut kanelikanta. Tuotannossa on tällä hetkellä 230 omenapuulajiketta, 20 koristeomenalajiketta, 40 päärynä-lajiketta, 30 luumulajiketta ja 15 kirsikkalajiketta. – Peltomyyrän ja metsämyyrän torjumiseksi käytetään rungonsuojaa. Suuri osa lajikkeista on Suomessa syntyneitä ja 1900-luvun alkupuolella yleisesti viljelyssä olleita. Maamyyrä eli kontiainen ei syö kasveja eli se jättää omenapuun koskematta. TALOMESTARI I 13 Yksikin omenapuu puutarhassa riittää, kunhan siinä on ristiinpölyttämässä useampi lajike. Talouskäyttöön sopivia Kangasalan talvi, Linnan omena, Tsaarin kilpi ja Mustialan iso venäläinen. Sen pitää ulottua maksimaalisen lumirajan yläpuolelle. Sekin voi kuitenkin myllätä maan omenapuun juuristossa niin pehmeäksi, että puu kärsii siitä. Viime vuosina mukaan on tullut myös laaja valikoima kestäviä venäläisiä lajikkeita.. Kysytään Hirvensalmen Taimiston Teppo Kaarniemeltä. Mukana on myös Suomen oloihin sopivia venäläisiä lajikkeita. Osa on paikallisia maatiaiskantoja. 50–60 sentin suoja riittää yleensä. Hienoja lajikkeita hyvin lämpimille paikoille Amorosa ja Louhisaaren ananas. Kuva: Martti Heikkilä
Yhdessä omenapuussa voi olla vaikka kymmenenkin eri lajiketta. 1980-luvulla Kaarniemi opiskeli puutarhuriksi ja puutarhateknikoksi. Pusikoituneen pellon tilalle Taimiston perustivat Anssi ja Sisko Krannila 1980-luvun alussa. Otavan Puutarhaoppilaitoksessa yksi opettajista oli juuri Anssi Krannila. Taimistolla on myös tunnistuspalvelu. Hyvä paksuus on 8 milliä. Vanhat lajikkeet olivat Anssi Krannilan pitkäaikainen harrastus. Kokemattoman ymppääjän perusvirhe on se, että liitettävät kohdat istuvat kyllä toisiinsa keskeltä, mutta eivät jälsikerroksesta. Jo sitä ennen hän oli ollut taimistolla töissä. Tällainen villiintynyt omenapuu voi olla tulosta vaikka myyrien ja jänisten tihutöistä, kun alkuperäiset jaloversot on järsitty jo taimivaiheessa. Varttamalla uusia makuja Kokeneet omenaharrastajat tietävät, että uusia lajikkeita saa myös varttamalla eli ymppäämällä. Näytteessä tulee olla mukana hedelmiä ja muutama vuosiverson keskivaiheilta otettu lehti. Sen marjat kypsyvät jo elokuun lopussa. Liitos pitää sitoa ilmatiiviisti esimerkiksi ilmastointiteipillä. Se tapahtuu sitomalla vanhaan puuhun uusien lajikkeiden versoja. Paikalla oli silloin pusikoitunutta peltoa ja ränsistynyt kanala. Kotipuutarhurin kannattaa selvittää esimerkiksi lajikkeen ruvenkestävyys. Yhteen liitettävien kohtien pitää osua yhteen liitoksen alapäässä sekä ainakin toiselta reunaltaan. Ellet tunne pihassasi kasvavaa hedelmälajiketta, voit lähettää näytteen tunnistusta ja arvonmäärittelyä varten. Maltti on kuitenkin valttia, kun tehdään varttamalla monen lajikkeen puu eli perhepuu. Jos siemenen kylvää, siitä toki kasvaa. Taimiston perustamisvaiheessa versoja kerättiin yksityisiltä ihmisiltä sekä Piikkiön puutarhatutkimuslaitokselta. Jälsikerros on heti kuoren alla. Hirvensalmen Taimistolla on myynnissä erityisiä varttamispaketteja. – Meillä voi kasvatuttaa vaikkapa lapsuuden lempipuusta uusia, täsmälleen samanlaisia taimia. Jos oksa ja verso liitetään suoraan yhteen, kummankin paksuuden on oltava vähintään 5 milliä. Usein tapahtuu, että kun suvun paikka myydään, niin rakkaista puista lähetetään meille versot ja omenapuut jatkavat elämäänsä suvun mukana, Kaarniemi kertoo. Tilauskasvatus kestää vuoden. Emopuun oksaan liitettävässä versossa on oltava vähintään kaksi tai kolme silmua. Se on ruvenkestävä ja muutoinkin hyvin terve. Ohjeet seuraavat mukana. Hirvensalmen Taimiston Teppo Kaarniemi, tietää yhden vanhan omenapuun, jossa on 23 eri lajiketta. Moni postittaa useammankin oksan kerralla. Särsö on parhaita luomulajikkeitamme. Pitää myös ottaa huomioon, että ristiinpölytys toimii eli lajikkeet kukkivat riittävän samaan aikaan, jos muita puita ei ole pölyttämässä. – Jos puuta ei hoida, yksi lajike voi varjostaa muut. Varttamaan toukokuussa Otollisin aika varttamiselle on äitienpäivän aikoihin, kun neste emopuussa jo virtaa. Omenaahan ei kasvateta siemenestä vaan varttamalla eli liittämällä versoja runkopuuhun. Onneksi vanha kanta säilyi Perinteiset suomalaiset omenapuulajikkeet jäivät vuosikymmeniksi sivuun, kun kotipuutarhurit yrittivät matkia ammattitarhureita. Sitomiseen käytetään yleensä kuminauhaa tai varttamisfilmiä mutta kotitarvevarttamisessa teippikin yleensä toimii. Sitä selvästi paksumpaan emopuun oksaan voi verson liittää upottamalla. puu, mutta lajike voi olla ihan mitä sattuu, harvemmin mitään syötävää. Lapsuuden omenapuut mukaan Yksi Hirvensalmen Taimiston erikoisuus on, että sinne voi myös postittaa oman oksan, josta siellä kasvatetaan taimi. Jos verso on katkaistu molemmista päistä, pitää yläpää vahata, jotta siitä ei haihdu nestettä. Mutta omillakin välineillä ja perusosaamisella pärjää myös. Hyvään runkoon voi varttaa vaikka mitä herkkuja. 14 I TALOMESTARI Hirvensalmen taimisto viljelee vanhaa suomalaista karhunvatukkakantaa, joka on nimetty lajikkeeksi Sonja. Teppo Kaarniemi on ollut Hirvensalmen Taimiston yrittäjänä vuodesta 2007 lähtien. Mutta jos tilaa on vähän, yhdelläkin parjää, kunhan siinä on eri lajikkeita ja ne kukkiessaan ristiinpölyttävät toisiaan. Jos tilaa on, suosittelen pihalle mieluummin useampia omenapuita kuin vain yhden, Kaarniemi sanoo. Erityisen suuren ilon saa, kun varttaa uuteen uskoon sellaisen omenapuun, joka on tuottanut vain pahanmakuisia kiitiäisiä. Periaatteessa niin monta kuin on oksia. Onneksi kanta säilyi vanhoissa – Tavallaan se ei ole uutta, sillä myös monet vanhat omenalajikkeemme ovat alunperin lähtöisin idästä
– Lajikkeiden valintaan vaikuttavat kasvualueen lisäksi myös ammattiviljelijöiden viljelymenetelmät, jotka poikkeavat huomattavasti kotipuutarhureiden menetelmistä etupäässä kasvinsuojelun osalta, Kaarniemi toteaa. – Suomalaisten luomulajikkeiden äiti on Särsö, joka on alkuperältään ruotsalainen. Lajike vastustaa myös pihlajanmarjakoita, Kaarniemi kertoo. omenapuissa ja vanhat lajikkeet on pääosin saatu pelastettua. Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: Hirvensalmen taimisto – laaja valikoima vakiomalleja – malliston pohjaratkaisut muuntuvat helposti erilaisiin tarpeisiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin – perinteiset ja modernit mallit – toimitukset myös asiakkaan omien suunnitelmien mukaan – valmiusasteet elementtitoimituksista aina muuttovalmiiksi asennettuihin saakka Villiruusu Villiruusun laaja autotalli ja -katosmallisto Kouvolantie 117 | 49400 HAMINA | Puhelin (05) 354 8100 Faksi (05) 344 8104 | villiruusu@villiruusu.com. Tällä varmistetaan taimen hyvä juurtuminen ja kasvuun lähtö sekä varmistetaan alkuvuosiksi hyvä pakkasenkestävyys. Taimiston asiakkaina ovat hedelmänviljelijät, taimimyymälät ja yksittäiset puutarhaharrastajat ympäri maata. Hillityn kasvun menetelmä Hedelmäpuiden taimet kasvatetaan hillityn kasvun menetelmällä. Taimia toimitetaan postin välityksellä koko maahan. Hillitysti kasvatettu taimi on myös luontaisesti rehevää tainta aikaisemmin satoa antava. Sen sijaan juuriston koko ja kasvupotentiaali on suuri. Ammattitarhoissa yleisin lajike on nykyisin Lobo. TALOMESTARI I 15 Railamo on Kempeleen seudulta kotoisin oleva lajike, joten se menestyy pohjoisemmassakin. Kotipuutarhurin kannattaa selvittää esimerkiksi lajikkeen ruvenkestävyys. Se on altis monenlaisille sairauksille, joita kasvinsuojeluaineilla torjutaan. Taimistolla on myös vähittäismyymälä, joka on auki toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tämän seurauksena taimien latvusosa on kiinteäkasvuinen ja pienikokoinen
Näin portaiden käyttöikä lyhenee ja ajan myötä ne saattavat olla jopa vaaralliset käyttää. Sen jälkeen rakentaja joutuu miettimään, montako askelmaa korkeuteen mahtuu ja montako askelmaa menee pituuteen. Rakennusohjeet suosittelevat porraskorkeudeksi 10-15 senttiä. Toronen muistuttaa askelman kaadosta, joka on oltava prosentin verran. Olennaista on portaiden kestävyys ja tukevuus, kulun luontevuus, askel turvallisuus, pihaan ja ympäristöön sopivuus sekä kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, sanoo puutarhuri ja pihasuunnittelija Matti Toronen. – Ulkoportaat ovat viherrakentamisen yksi haasteellisimmista töistä. – Myös maanlaatu tulee huomioida, jotta rakentaja osaa varata muun muassa tarvittavat sorat kantavaan kerrokseen. – Jos nousu on yli 20 prosenttia, on syytä rakentaa portaat. 16 I TALOMESTARI PORTAAT ULKOPORTAIDEN TEKO ON VIHERRAKENTAMISEN HAASTEELLISIMPIA TÖITÄ Rakentajalla monta sudenkuoppaa Helsinkiläinen puutarhuri ja pihasuunnittelija Matti Toronen tähtää aina kestäviin ja pitkäikäisiin porrasratkaisuihin. – Tilaa pitää olla aina riittävästi. Aika usein asiasta tietämätön rakentaja tekaisee portaat hieman sinne päin. Askelmalla seisova vesi myös pakastuu ja hajottaa rakenteita. Naru kiinnitetään pitkään keppiin suorakulmaan vatupassin kanssa ja mitataan kepin pituus maasta solmuun. Itselleni 12 senttiä on aika sopiva mitta. – Korkeuseroja mittaava vaaituskone on aina avuksi, jos sellaisen rakentaja saa käyttöönsä. Nyrkkisääntönä pidän, että askelma eli etenemä on pituudeltaan noin 40 senttiä, jolloin isojalkaisenkin kenkä osuu tukevasti askelmalle. Jos korkeuseroa on metri, sille mahtuu keskimäärin kahdeksan askelmaa noin 12 sentin nousulla, jos portaiden etenemä on tuo 40 senttiä. – Rakentaminen on suunniteltava huolella aina tapauskohtaisesti. Maaperällä on suuri merkitys portaiden tukevuudelle. Askelman korkeus on 12-15 senttiä ja etenemän syvyys sellainen, että jalka mahtuu askelmalle hyvin. Jos nousu jää alle 20 prosenttiin, riittää luiskaratkaisu, jolloin etenemä on noin 1 200 milliä ja toisaalta nousukin voi olla matalampi kuin tuo kymmenen senttiä. – Jos maaperä on savea, kannattaa sa. – Kaadon ansiosta vesi valuu portaalta pois. Ulos tehtävien portaiden teossa on monta sudenkuoppaa, joihin saattaa parempikin porrasmestari sortua kiireessään. Jos rinne on jyrkkä, on portaissa oltava kaiteet. Kaato on ennen kaikkea turvallisuuskysymys, jottei vesi jää askelmalle. Mitä kuivempana etenemä pysyy, sen paremmin se kestää aikaakin. Portaat tulee tehdä vakaalle pohjalle Toronen kehottaa rakentajaa selvittämään ensimmäisenä, millainen on maaperä ja aloittamaan suunnittelun vasta sen jälkeen. – Portaiden alapäähän lyödään pitkä keppi ja portaiden ylimpään kohtaan kiinnitetään naru. Tapauskohtaista suunnittelua Kaikki portaat on rakennettava ikään kuin mittatilaustyönä, eikä mitään yksilöityä ohjeitta tai mittoja voi antaa vaan ne on jokaisen ratkaistava ja laskettava itse. Näin rakentaja saa selville portaan korkeuden eli korkeuseron. Portaiden korkeuden, pituuden ja leveyden lisäksi on otettava huomioon askelman korkeus ja portaan etenemän syvyys. Portaiden rakentaminen alkaa mitoituksesta. Aika hyväksi havaittu kaava on 2 x nousu plus etenemä on 67 senttiä. Korkeusero määrittää rakennetta Suunnittelu alkaa mitoituksella
Puuhun verrattuna rakennuskustannukset kivestä tehtäessä kasvavat, mutta portaiden ikä pitenee. – Ainaisen kestopuun sijasta portaissa voi käyttää luonnon kiveä, kuten graniittilaattoja tai noppakiviä, kehottaa pihasuunnittelija Matti Toronen. – Routaeriste asennetaan aina asennushiekan päälle, joka puolestaan on kantavan kerroksen päällä. Routaeristeenä on hyvä käyttää lämmöneristelevyä, esimerkiksi Finn Foamia. Maaportaiden sivuissa rakentaja voi käyttää sementtiä hiekan seassa, mikäli hän tekee askelman esimerkiksi noppakivestä. Pohjalle asennetaan suodatinkangas ja sen jälkeen 0-16 millin mursketta kantavaksi kerrokseksi noin 45 senttiä. TALOMESTARI I 17 ULKOPORTAIDEN TEKO ON VIHERRAKENTAMISEN HAASTEELLISIMPIA TÖITÄ vea kaivaa pois jopa 50 senttiä ja varautua routaeristämään pohja. Asennushiekkaan tai kivituhkaan asennetaan porraskivet tai puuportaissa reisilankkujen alle tuleva betonikivi. Kivihän on aina klassinen sekä aikaa kestävä materiaali.. Puuportaiden perustuksiin pätee paljolti sama käytäntö, koska portaiden alaja yläosan on toimittava tukevina kiinnityskohtina. Sivutukea ei pidä unohtaa Kiviportaissa yleinen virhe on jättää portaiden sivut tukematta. Kantavan kerroksen päälle tulee levittää viitisen senttiä asennushiekkaa (0-8) tai kivituhkaa (0-6). – Monesti sama operaatio on tehtävä sekä portaiden yläettä alapäähän puuportaissa tai kiviportaalle ja luiskalle koko matkalle. Kaikki kerrokset tulee täryttää tai edes tiivistää juntalla eli isohkolla kahvallisella puupölkyllä. – Sorien väliin voi myös asentaa suodatinkankaan, etteivät ainekset sekoitu ja valu soran väliin. Hiekkapohjaisiin tai muuten routimattomiin maaperiin ei välttämättä kantavaa kerrosta tai routaeristettä edes tarvita. Kiviportaissa yleinen virhe on jättää portaiden sivut tukematta. Tuen voi rakentaa kivistä tai vaikkapa betonista, mutta tärkeintä on jonkinlainen tuki
Jo rakentaessa maa alkaa helposti valua sivuille. Perusportaan voi mitoittaa esimerkiksi tällä tavoin. Muutoin syntyy portaisiin rakoa, josta vesi pääsee rakenteisiin. Kivistä saa rakennettua monen tyyppisiä portaita.. Samoin laattakiven takareuna on vedettävä seuraavan ylemmän portaan edessä olevien pystykivien alle. Monet portaat ovat tylsiä Pihasuunnittelijan näkökulmasta monien pihojen portaat ovat tylsiä. 18 I TALOMESTARI –Reseptinä on viisi lapiollista asennushiekkaa ja lapiollinen sementtiä ja tukee tällä sekoituksella portaiden reunat. Rakentamiselle kannattaa jättää tilaa sivuille, eteen ja taakse vähintään 80 senttiä. Toki kustannukset silloin myös kasvavat, mutAskelman kaadon tulee olla prosentin verran. – Ainaisen kestopuun sijasta niissä voi käyttää puun sijasta luonnon kiveä, kuten graniittilaattoja tai noppakiviä. – Laattatai astinkivi on vedettävä aina askelman etureunan pystykivien päälle. – Maaportaita rakennettaessa jokainen etenemä pitäisi juntata tai täryttää, jotta maa asettuisi mahdollisimman tiiviisti. Kiviportaiden sudenkuoppa voi olla astinkivi
Suunnitelman voi aina kuitenkin teettää ja jättää sen toteutuksen pitkälle ajalle, jotta suunnitelma saa hautua ja jalostua. Toisaalta osa ihmisistä haluaa rakentaa puutarhaansa omin käsin harrastuksenaan, omalla näkemyksellään ja omaksi kuvakseen, eivätkä he haluakaan kaikkea kerralla valmiiksi. – Olisi hyvä ottaa suunnittelija keskustelemaan ja laatimaan vaikka jonkinlainen karkea suunnitelma, josta varmasti on apua. Kun asukkaille aikaa myöten selviää, mikä osaa pihaa on missäkin käytössä, on pihasuunnitelmakin helpompi toteuttaa ja pihasta tulee mahdollisimman käyttökelpoinen. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Piirustukset: Matti Toronen 388 € 398 € 648 € KEVÄÄN HUIPPUTARJOUKSET. Puutarhan hoitohan on eheyttävää ja kuntokin pysyy hyvänä. Suomalaiset voisivat Matti Torosen mielestä ylipäätään käyttää pihoissaan enemmän ammattisuunnittelijoiden asiantuntemusta. – Puutarha koetaan kovin henkilökohtaiseksi, eikä sinne helpolla haluta ulkopuolista näkökulmaa. Kivihän on aina klassinen sekä aikaa kestävä materiaali. Suunnitelma säästää selvää rahaa.. ta portaiden ikä pitenee. Liuska sopii ratkaisuksi, jos rinteen jyrkkyys on alle 20 prosenttia. Uusissa pihoissa Toronen suosittelee tiettyä malttia pihasuunnitelman teettämiseen. TALOMESTARI I 19 Luonnonkiviporras vaatii hyvät perustukset ja sivutuet
20 I TALOMESTARI KIINNOSTAVIA RUUSULAJIKKEITA LÖYTYY JATKUVASTI Ruususeura yhdistää ruusuharrastajia Keltainen Aurora on harisonruusu, joka on löytynyt Aurora Karamzinin puistosta. Lilja Vanamo on vaaleanpunainen juhannusruusu.
Seura edistää muun muassa vanhojen kestävien ruusujen kasvattamista, uusien, mielenkiintoisten lajikkeiden kokeilua, opastaa ruusujen hoidon saloihin sekä perehdyttää ruusujen kiehtovaan historiaan. Korpijaakolla on itsellään maatila, jossa kasvaa yli 200 erilaista pensasruusua. – Aivan joka puolella Suomea ei ole vielä omaa paikallisryhmää. Kotipaikkana on Turku, mutta paikallista toimintaa järjestävät Turun seudun ohella Helsingin, Jyväskylän, Länsirannikon, Oulun, Pohjanmaan, Seinäjoen sekä Tampereen seudun paikallisryhmät. Paikallisseurat aktiivisia Suomen Ruususeuran toiminta pyörii aktiivisesti paikallisryhmien kautta. Avointen puutarhojen myötä voi tutustua jäsenistön häikäisevän upeisiin ruusuihin. Jäsenet saavat heti tervetuliaislahjakseen Pirjo Raution kirjoittaman Tuoksuvat tarharuusutkirjan, jossa esitellään 72 pohjoisiin puutarhoihin hyvin sopivaa pensasruusua. Jäsenten ei edellytetä omistavan laajaa ruusutarhaa. – Jäsenistössä on tällä hetkellä jopa 1 200 ruusuharrastajaa, ja mukana on taimistonpitäjiä ja tutkijoita, joiden kanssa tehdään yhteistyötä etenkin, kun selvitetään esimerkiksi vielä tuntemattomia löytöruusulajikkeita, seuran puheenjohtaja Lauri Korpijaakko kertoo. Suomen Ruususeura ry, Finska Rosensällskapet rf perustettiin vuonna 1989 yhdistämään ruusujen harrastajia, tutkijoita ja viljelijöitä. – Ruususeuraan voi tulla jäseneksi, jos ruusut kiinnostavat ja ihastuttavat. Jäsenet saavat lisäksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän tietopaketin, Suomen Ruususeura ry:n oman Ruusunlehti-lehden. TALOMESTARI I 21 Suomen Ruususeura toimii aktiivisesti paikallisryhmien kautta. Varsin monilla seuran jäsenillä on ihan tavalliset, pienet pihat tai ei omaa puutarhaa lainkaan. Paikallisryhmät järjestävät retkiä puutarhaliikkeisiin, taimistoille sekä vierailevat SUOMEN RUUSUSEURA. – Suomen Ruususeuran paikallistoiminta on vilkasta. – Harrastajilla on ruusutietoutta runsaasti ruusujen kasvatuksesta ja hoidosta ruusuliköörin valmistamiseen ja siihen, kuinka ruusuja voi tunnistaa jo tuoksun perusteella. Ruusutietoutta ei myöskään entuudestaan tarvita, sillä seurassa ruusutietämys ja hoitotaidot karttuvat samanhenkisessä joukossa. Ruusuharrastus on miehen mukaan suorastaan karannut käsistä. Esimerkiksi Itä-Suomessa on kyllä innokkaita ruusuharrastajia, mutta paikallisseuraan tarvittavat aktiivit ovat vielä pysytelleen piilossa, Korpijaakko sanoo. Ruususeura yhdistää ruusuharrastajia Suomen Ruususeura ry edistää vanhojen, kestävien ruusujen kasvattamista, erilaisten ruusujen kokeilua, käyttöä ja tutustuttaa ruusujen historiaan. Yhdistyksen aktiiviset paikallisryhmät järjestävät mielenkiintoisia ruusuretkiä, koulutuksia ja ovat mukana puutarha-alan messuilla
Tänä keväänä, huhtikuussa Pirkanmaan paikallisryhmä osallistui Tampereen puutarhamessuille yhteisellä osastolla Tampereen puutarhaseuran kanssa. Mikäli omalla kotiseudulla ei ole omaa paikallisryhmää, ruusuharrastajat voivat ottaa osaa muiden ryhmien tapahtumiin ja retkille. Lauraliini kukkii herkän vaaleanpunaisena. Retkillä vaihdetaan ruusutietoja ja kokemuksia ja jaetaan ruusuista pistokkaita tai juurivesoja.. – Viime vuonna teimme yhdessä Pirkanmaan paikallisryhmän kanssa, jossa aktiiveina toimivat Tuuli Lahdentausta ja Anne Nikander retken Turkuun. Islantilaisia vieraita Aili Myllylän ruusutarhassa. jäsenten ruusutarhoissa. – Heinäkuun kesäretkemme suuntautuu suomalaisia lajikkeita jalostaneen Peter Joyn viljelyksille Vihdin Nummelaan. Retkillä vaihdetaan ruusutietoja ja kokemuksia ja jaetaan ruusuista pistokkaita tai juurivesoja. 22 I TALOMESTARI Pirjo Rautio valokuvaa ruusuja Aili Myllylän tarhassa. Eri paikallisryhmät tekevät hyvää yhteistyötä keskenään ja ovat avoimia kaikille. Kävimme tutustumassa ruusuihin turkulaisten jäsenten pihoilla ja paikallisilla puutarhoilla ja kuulimme mielenkiintoisia ruusuesitelmiä. Matkalla vieraillaan myös Mikkolan pihassa Hattulassa ja paluumatkalla poikkeamme ostoksilla Toijalan Taimitarhalla, jossa on hyvä valikoima omajuurisia ruusuja, Korpijaakko kertoo. Bussi oli täynnä väkeä
Pohjoismaiset vieraat ovat kiinnostuneita suomalaisista ruusujalosteisiin. Joka toinen vuosi reissataan ruusujen perässä ulkomaille. Islantilaisia vieraita Aili Myllylän ruusutarhassa. TALOMESTARI I 23 Suomen Ruususeuran puheenjohtajana toimii Lauri Korpijaakko, jolla on itsellään yli 200 erilaista ruusua puutarhassaan. – Pohjoismaiden ruususeurat järjestävät joka toinen vuosi kukin vuorollaan poh. Herkkä ja kaunis Tuulia-ruusu. Suomen Ruususeura tekee myös pohjoismaista yhteistyötä. Ruususeura tekee yhteistyötä muiden pohjoismaisten ruususeurojen ja myös maailman ruususeuran kanssa. Ruususeuran väkeä ruusuretkellä yksityispihalla. Kansainvälistä yhteistyötä Suomen Ruususeuran toiminta ei rajoitu ainoastaan kotimaan kamaralle
Kiehtovia löytöruusuja Korpijaakon ruusutarhassa voi ihailla lukuisia upeita ruusulajikkeita. Omassa ruusutarhassani kasvaa jokunen islantilainen pensasruusu. Lumoava ruusupolku mutkittelee Lauri Korpijaakon omassa pihassa. Viime kesänä Turussa oli jopa sata pohjoismaista vierasta. 24 I TALOMESTARI Lauri Korpijaakon puutarhassa kukkii ’Altaican’ siementaimi Leeuska. Ensi vuonna matkaamme Norjaan, Bergeniin ja seuraavana vuonna vuorossa on Tanska, Korpijaakko sanoo. Kanadalaiset lajikkeet ovat hyvin kestäviä ja pitkään kukkivia ja niitä suositellaankin ryhmäruusujen tilalle. – Pohjoismaisen yhteistyön ansiosta paitsi ihmiset, myös ruusut kulkevat rajojen yli. Ulkomailta vieraita matkustaa myös Suomeen tutustumaan täkäläisiin ruusujalosteisiin. – Kaikki ruusut ovat rakkaita, mutta erityisen merkittäviä minulle ovat sellaiset ruusut, esimerkiksi pimpinellat, jotka olen kasvattanut itse siemenistä. Avoimet puutarhat ovatkin oleellinen osa yhdistyksen toimintaa. Yksi suosikeistani on upeasti kukkiva, keltainen Löytöruusut ovat lajikkeita, joita on löydetty vanhoista puutarhoista ja jopa ratapihoilta.. Suomessa kasvaakin tätä nykyä tanskalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia ruusuja. Nekin ovat osoittautuneet kestäviksi lajikkeiksi ja komeiksi kukkujoiksi, Korpijaakko sanoo. Määrättyinä päivinä ruusutarhoihin pääsee tutustumaan paikan päällä. joismaisen ruusuviikonlopun. Hanne on sievä, yksinkertainen ruusu. Osa lähisukulaisista, joita olen kasvattanut siemenistä asti, on jopa risteytynyt keskenään. Ilari Aleksanteri kukkaloistossaan. Tänä kesänä puheenjohtajan ruusutarhassa portit ovat avoinna 28.6. Lauri Korpijaakko poseeraa komean vuoriruusun vierellä
Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Suomen Ruususeura ry, Lauri Korpijaakko Lisätietoja: www.ruususeura.fi. – Näytän mielellään, kuinka pistokkaat tai juurivesat otetaan oikein. Nykyään löytöruusuja tunnetaan jo useita kymmeniä lajikkeita. Neuvon myös siinä, kuinka ruusut saa menestymään. Korpijaakko suosittelee aloittelevaa ruusuharrastajaa hankkimaan monenlaisia ruusuja, etenkin kotimaisia lajikkeita ja löytöruusuja. Hilkka-Musti on ihastuttava tarhapimpinellaruusu. Niitä on mahdollista hankkia puutarhoilta ja taimistoistakin, mutta aina parasta on hakea ruusut jonkun puutarhasta, Korpijaakko neuvoo. Tarhapimpinellaruusu Paapeli kukkii henkeäsalpaavan kauniina. Kastehelmi on suomalainen pensasruusu. – Löytöruusut ovat lajikkeita, joita on löydetty vanhoista puutarhoista ja jopa ratapihoilta, kuten rugosan ja pimpinellan risteytys, joka löytyi Ristinummen asemalta. TALOMESTARI I 25 Kurtturuusu Matias on upea ilmestys. Avoimen puutarhan päivänä, puheenjohtajankin ruusutarhasta saa hakea pistokkaita tai juurivesoja. Se ei tee juurivesoja ja on myös hyvin vaikea lisätä pistokkaistakin. Aurora
Kati Jukarainen näyttää itse superpuutarhaihmiseltä metrien mittaisine esikasvatusalustoineen. Kati Jukarainen saavutti voiton suunnittelukilpailussa, kuten myöskin Ihmepuutarhasuunnitelmastaan Helsingin rautatieasemalle vuonna 2013 yhdessä Mervi Kokkilan kanssa. Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan tee samoin, vaan maisemasuunnittelijan tai viherrakentajan tilaajat tahtovat 95 prosenttisesti helppohoitoista pihaa. Valinnanvaraa löytyy, suodatinkangas ja katteet auttavat, toteaa maisemasuunnittelija Kati Jukarainen. Hyvänä taustana puutarha-alalle siirtymisessä oli kesätyö espoolaisella hautausmaalla sekä oma kukkivan puutarhan harrastaminen vuosien takaa. Karkottajakasveja, kesäköynnöksiä... Tämän kesän toiseksi hittikasveiksi Kati Jukarainen ennakoi ruusumantelia, joka on aivan etelässä viihtyvä, arka koristepuu.. Kokeiluja teen mielelläni. Piha on ajankäytöllinen arvostuskysymys. Kotioloissa hän rakentaa vihtiläisen 1990-luvun omakotitalonsa pihaa pikku hiljaa, sillä maisemaja pihasuunnittelijan työt, Suomen kaunein piha -televisio-ohjelman kuvaukset ja puutarhablogin kirjoittaminen osuvat kaikki samaan aikaan kasvukauteen. – Eikä minulla olisi yhtäkkiä laittaakaan ylimääräistä 50 000 euroa pihaan, Kati toteaa. 26 I TALOMESTARI VIHERPEUKALO Vaikka 80 prosenttia Kati Jukaraisen, 36, koristeheinistä kuoli lumettomana talvena, hän ei huolestunut. Suunnitteluvoittoja heti kärkeen Neljä vuotta puutarha-alalla työskennelleelle Katille on jo karttunut näkemystä suomalaisesta pihaja puutarhakulttuurista, kun hänet bongattiin Oma piha -messuille suunnittelemaltaan parvekeosastolta suoraan Suomen kaunein piha -ohjelmaan. Varsinkin köynnöstäviä kesäkukkia, karkottajakasveja ja vihanneksia kasvaa hänellä ruukut väärällään. – Rentoudun puutarhan parissa ja sormet mullassa. SUOMEN KAUNEIN PIHA -OHJELMAN TUOMARI KATI JUKARAINEN ON ERIKOISTUNUT KASVEIHIN Pihan arvo 10 prosenttia koko kiinteistön arvosta Piha on ajankäytöllinen arvostuskysymys, mutta kasveja ei tarvitse pelätä niiden vaatiman suuren hoitotyön tähden. Hänen mukaansa pihan arvo on Suomessa keskimäärin vajaat 10 prosenttia koko kiinteistön arvosta. – Olen puutarhaharrastaja ja rakastan kasveja, mutta en stressaa niistä, Kati toteaa. – Ensimmäiset kesäkukat, mustasilmäsusannat, kylvin jo tammikuussa
Pensaista voi rakentaa ryhmiä ja niille polveilevan, aaltoilevan reunuksen, Kati vinkkaa. Jos pensaiden ja perennojen istuttamisen yhteydessä asentaa suodatinkankaan ja lopuksi viimeistelee maan kuoritai koristekatteilla, saa helppohoitoisen puutarhan.. – Aivan tavallisista kasveista voi tehdä hienoja yhdistelmiä. Leikkaat sitä jopa viikoittain, ja rikkaruohojen kitkentä on iso työ. Nettipalvelu-Pinterest on pullollaan mitä hienoimpia esimerkkejä. Hyötytarha ja kasvimaa olivat pihan tärkein osa. Minusta kasvimaa on silti kasvukaudella pihan kruunu. Hyötykasvinsa niin Kati kuin yhä useampi suomalainen istuttaa kasvilavoihin, jossa multa lämpenee pikemmin ja jossa rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa. – Nurmikko on luksustuote, hoidollisesti vaativin asia pihassa kesäaikaan. – Pidempi perinne on maatalouskulttuurilla, eikä ole kauankaan siitä, kun karviaisilla, perunoilla ja porkkanoilla pihassa oli iso merkitys. Valintoja voi tehdä esimerkiksi lehtimuotojen tai -värien mukaan, sillä useimman kukan kukinta on lyhyt. Suodatinkangas ja katteet apuna Kasveja löytyy niin helppohoitoisuutta rakastavalle kuin rönsyilevämpää ja enemmän siivottavaa cottage garden -tyyliä kannattaville. 2000-luku räjäytti kasvipankin Pihan ja puutarhan pitää olla koko perheen nautinta-aluetta, joten Kati Jukaraisenkin pihalla on pieni nurmialue pojan jalkopallopelejä varten. 1920-luvulla alkoi ilmestyä pieniä asuinrakennuksia, joissa piha asunnon jatkeena oli arvossaan kesäaikaan. – Ainavihantien havujen lisäksi löytyy runsaasti erilaisia pensaita, puita ja perennoja, Kati neuvoo. Kasveissa on valtavasti valinnanvaraa, kun 2000-luku on ”räjäyttänyt pankin” tuomalla suomalaistenkin saataville runsaasti erilaisia kasveja ja lajikkeita. Niin, ja oman kyläympäristön vuosittaisiin rantatalkoisiin Kati Jukarainen osallistuu myös, jos töiltään ehtii! Hyötykasvitarha pihan kruunu Suomalaisten pihojen esikuvat ovat puistoja, pappiloita ja kartanoita. TALOMESTARI I 27 Kasvien siirtelyä ja istutusta riittää suurella tontilla. Vihreyden saamiseksi pihalle voisi ajatella myös lähes läpi vuoden vihreyttä tuovia kasveja, Kati ehdottaa. Vasta 1930-luvulla yleistyivät koristekasvit myös rahvaan parissa
Ne pitäisi siirtää keväällä tai syksyllä, eikä tietenkään koskaan rauhoitettuja eikä luonnosuojelualueilta. Mansikan olen erottanut omaan lavaansa, koska se leviää niin paljon, Kati Jukarainen kertoo. Siirtoon tarvitaan kuitenkin aina olla maanomistajan lupa, Jukarainen kertoo.. – Hyötykasvini tulevat tähän. Joukossa on käppyräisen mallisia ja vaaleanpunaisia erikoisuuksia. Itse tehden hoitokin onnistuu Toisaalta, jollei vaadi hetivalmista-puutarhaa, voi sen hoitokin onnistua paremmin. Oikein istutettuna tuija-aita on mitä kaunein. Oikeat valinnat oikeaan paikkaan Pihaja puutarhasuunnitelmia tehdessään Kati Jukarainen valitsee tavallisia kasveja. – Ammattilaisen tärkeä rooli on myös siinä, että kasvivalinnat tehdään oikeisiin paikkoihin. Niitä joita taimistoilta ja kaupoista on saatavilla. Tuttavilta tai muuten vanhoilta pihoilta saadut jakotaimet lähtevät kasvuun lähes poikkeuksetta. Myös pioneita on joukossa, Kati kertoo. Ruokapöydän kulmalla on kasvamassa neljää erilaista lajiketta erikoisempia, sitruunaisia samettikukkia, rucolaa, kurkkua ja niin edelleen. Uutuustuote Luhta Homen Vihertarha on amppelien kiinnittämisen vuoksi vielä laajentunut Kati Jukaraisen käyttötarpeisiin. Tulppaaneiden kukinta alkaa vaaleanpunaisesta, vaihtuu lilaksi ja päättyy persikanpunaiseen. Hänestä väleissä pitää olla kunnon huoltokäytävät. 28 I TALOMESTARI Kati Jukarainen on reunustanut kapeita perennaja sipulikukkapenkkejään luonnonkivillä ja tiilillä. – Ihan hauskan yhdistelmän saa myös luonnonkasveja puutarhaansa tuoden. Jos esikasvattaa itse siemenistä, saa monipuolisemman kasvivalikoiman kuin taimistoilla. Kasvituki on Katin ja Mervi Kokkilan Helsingin rautatieaseman Ihmepuutarhaan suunnittelema muoto. Valmiit pistokkaat ja taimet ovat hyvä vaihtoehto esikasvatukselle. Jos vain mahdollista, kannattaa valita suomalaista lajikekantaa. Helppona pidetystä tuija-aidasta voi tulla ruma, mikäli valitaan väärä lajike, taimia ei ole istutettu sopivaan ilmansuuntaan, tiheys ei ole riittävä tai aitaa ei leikata. – Pikkusydän tuo kukintaa koko kesäksi. Harrastan kiertoviljelyä, jotta välttäisin kasvitaudit. Laventelin esikasvatus ja pysyminen elossa Etelä-Suomenkaan olosuhteissa ei ole helppo tehtävä puutarha-ammattilaisellekaan. Suomen kaunein piha -ohjelman tuomari, maisemasuunnittelija Kati Jukaraisen porvoolaisystävältä tulee uusia perunalajikkeita, kuten HBR Higland ja Duke of York, joita hän kokeilee kasvimaalla. Opettelet ja istutat yritysten ja erehdysten kautta, tunnet kasvit ja osaat ylläpitää puutarhaa paremmin, Jukarainen sanoo. Kasvien vaihto kannattaa. Suomessa varmoja lajikkeita preeriapuutarhan kaltaiseen ovat talvehtimisen kannalta metsälauha, jota voi siirtää luonnosta maanomistajan luvalla, sekä koristekastikka. – Jos teet puutarhasi itse, sinulle syntyy siihen henkilökohtainen suhde
Ohjelmassa on raadin esivalitsemat pihat, joissa käymme arvostelemassa ilman asukkaita. Heinien lisäksi Kati Jukarainen tykkää kasvattaa erilaisia samettikukkalajikkeita, maksaruohoja ja yrttejä. – Parhaita karkottajaja harhauttajakasveja ovat matalat auringonkukat, iisoppi, samettikukat, krassi ja mintut. Kati Jukarainen neuvoo taistelemaan niitä vastaan ennen kaikkea luonnon omilla keinoilla – toisilla kasveilla. Kati Jukarainen suosittelee kotipihoille kriikunaa, sillä se on suomalaisten pihojen hedelmäpuu jo vuosikymmenien takaa. Lajikkeita soisi olevan Suomessakin myynnissä vielä runsaammin. Vuonna 2013 hän järjesti myös Avoimet puutarhat -tapahtumapäivän. Uusia tuttavuuksia ja erikoisia lajikkeita tulee markkinoille runsaasti. Siinä en ole huolissani, mutta vieralajeja vastaan tulisi kaikkien tehdä talkoilla töitä kuntien avustuksella jätteiden hävityksessä. Heinien ääni ja liike hiljentävät Luontaisia tuholaiskarkotteita Kasveja omistavan puutarhassa myös tuholaiset ovat riesana. Varjoon esimerkiksi sopisi japaninsara. Toinen uutuus voisi olla sininen kultasade eli sinisade. Erikoisempiakin koristeheiniä kannattaa kokeilla, mutta niiden menestyminen voi olla epävarmempaa. Suomen luonnossa ääniä kuulee lähinnä haavoista. – Siinä viehättää moniaistillisuus, kun heinät kahisevat ja liikkuvat. – Oma piha on intiimi asia, joten on erittäin hienoa, että niin moni piha ja puutarha on avoinna kävijöille. Tosin sen säilymiseen hän ei voi vaikuttaa, joten omallekin tontille tullaan todennäköisesti istuttamaan yksi saarni. – Tutkin kasveja etenkin ulkomaisista kirjoista Outdolf suosikkinani, netistä ja taimistojen valikoimista. Suomessa varmoja lajikkeita preeriapuutarhan kaltaiseen ovat talvehtimisen kannalta metsälauha, jota voi siirtää luonnosta maanomistajan luvalla, sekä koristekastikka. Myös hyötytarhan kiertoviljely on luonnollinen tapa torjua kasvitauteja, joten siihen kannattaa perehtyä vaikkapa Hyötykasviyhdistyksen nettisivuilta. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Mira Piispa ja Kati Jukarainen. On aina ihana yllätys nähdä ohjelmissa, miten herttaisia ihmisiä puutarhojaan on rakentanut, Jukarainen sanoo. Tämän kesän hittikasveiksi Jukarainen ennakoi ruusumantelia, joka on aivan etelässä viihtyvä, arka koristepuu. TALOMESTARI I 29 Hektisten kesiensä ohjelmassa Kati Jukaraisella, Suomen kaunein piha -ohjelman toisella tuomarilla, oli viime vuonna 28 erilaista pihaa Etelä-Suomesta Oulun korkeudelle 2,5 kuukauden aikana. eli termisen kesän alkaessa ja suojaa vielä aluksi harsolla. Lisäksi se on vähään tyytyvä ja helppo kasvattaa. Avoimet puutarhat 28.6.2015. Sitruunaisia, oranssikukkaisia samettikukkia voi syödäkin ja kaikkien krassien lehdet käyvät salaattiin. – Se on vain hyvä ja kiva asia. Katin puutarhablogi 100%outdoor. Toisaalta Outdolf korostaa myös maiseman merkitystä. RUUSUMANTELISTA KASVUKAUDEN HITTI. Ainakin virolaisista hedelmäpuista on tullut Suomeen tulipoltetautia. Perennat sen sijaan ovat usein turvallisempia, Kati kertoo. Toisaalta on sääli, että koska ei kuloteta enää, niittyjä on harvassa. Yrttejä kasvaa hänellä ruukuissa aurinkoisella parvekkeella ja avomaalla hyötytarhassa. Ruusumanteli ja sinisade. Korkea kirsikkatomaatti, perunaa tuottava Tomtato ja pensasmainen, makea Red Alert päätyvät kasvamaan aina Kati Jukaraisen parvekkeelle suoraan kasvatusämpäreissään. – Ulkomailta kasveja kannattaa tuoda harkiten, koska vaarallisten kasvitautien riski on suuri. Avoinna oli silloin 300 puutarhaa ja niissä 45 000 kävijää, viime vuonna jo 50 000. Hänen oma esikuvansa on hollantilaisen puutarhasuunnittelija Piet Oudolfin karun kaunis preeriapuutarha. Maisema, ääni ja liike Työstään Kati Jukarainen rauhoittuu ja rentoutuu kotipihallaan ja sormet mullassa. Myös Kati Jukarainen pitää tärkeänä, että omasta keittiöstä avautuu maisema naapuritontin saarnille. Ulos hän laittaa ne suunnilleen 10.6
Kalliimmat pihat ovat täynnä hienoja rakennelmia, kivetyksiä, laattoja ja erikoisia kasveja, kertoo puutarhainsinööri Maarit Prehti Sastamalasta. Pihoilta haetaan hyötyä, näyttävyyttä ja toimivuutta monipuolisena oleskelupaikkana. Matkimmeko herkästi muuta Eurooppaa. Kivi sopii puutarhaan pienempinä ja suurempina versioina.. Ehkä tuollaisia muuttuvia trendejä voi havaita viiden vuoden jaksoissa. Entinen professorini, saksalainen mies, kertoi, miten Suomessa on ihanaa nähdä koko kevät hetkessä. Maarit Prehti on opiskellut ja suorittanut tutkintonsa Hollannissa, joten häntä kiinnostavat alan eurooppalaiset ilmiöt. Sen erottaminen täysin hyötykasveista on tarpeetonta, puutarhainsinööri Maarit Prehti toteaa. Pyykinkuivaukselle ja vaikkapa kiistaa herättävälle trampoliinille voidaan suunnitellen löytää optimaaliset paikat. – Kasvivalikoima on laajempi kuin meillä, sillä eteläiset olosuhteet ovat paremmat ja kasvukaudet pidempiä. Kasvillisuus nousee aivan silmissä uuteen muotoonsa; kevätkukkijat kukkivat nopeasti ja lehdet kehittyvät sama tahtia. Perunaa ja juureksia ei enää kasvateta jokaisella pihalla. Mikä nyt on in, mikä out. Ne lähtevät liikkeelle useimmiten Lontoosta ja leviävät alan näyttelyiden PUUTARHAINSINÖÖRI MAARIT PREHTI: Pihat ovat muutoksen alla Suomalaisten pientalojen pihat ovat muuttuneet merkittävästi. Nyt suositaan ruukkuja ja roikkuvia kasveja, Nykyaikaiset materiaalit ovat helppohoitoisia, mutta perustamiskustannukset ovat myös kohtuullisen korkeat. Puutarhaan satsataan enemmän kuin koskaan. Saksassa kevät on pitkä ja hidas, mikä minusta suomalaisena tuntui hienolta ajalta. – Euroopassa pihalla näytetään osaamista ja esitellään hieman vaurauttakin. Kuinka usein suomalaisten pihojen trendit muuttuvat. Jotkut asiat pihassa säilyvät Kotipihan suunnittelu lähtee aina perheen ja pihan käyttäjien tarpeista. – Pelkkää koristepuutarhaa en halua suositella. Eroavatko suomalaiset pihat muun Euroopan pihoista. – Ammattilaisia käytetään edelleen liian vähän suunnittelussa. Ryytimailla ovat muodissa luomu, yrtit ja eksoottiset lajikkeet. Kuisteilla ja terassilla on uudenlaisia kasvupaikkoja, kuten avohyllyt ja lasitetut kaapit. Ennen pihat pyrkivät olemaan selväpiirteisiä ja käyttötarkoitus oli näkyvillä. – Emme kovin herkästi. 30 I TALOMESTARI PUUTARHATRENDIT Suomalaisten pientalojen pihoilla touhuavat nyt kaupunkilaistuvan yhteiskunnan uudet sukupolvet. Pihoille rakennetaan toinen toistaan hienompia patioita ja terasseja. – Suosiossa ovat koristeheinät. Suunnittelu lähtee asukkaan ja perheen tarpeista. kautta muualle Eurooppaan ja vähitellen myös Suomeen
– Pelkkää koristetarhaa en suosittele. Perusvihanneksia ei kuitenkaan pidä unohtaa, sillä pienelläkin alueella voidaan tuottaa omaan tarpeeseen kurkkua, kurpitsaa, salaatit, porkkanat, sipulit ja valkosipulit. Toisaalta suomalaisissa pihoissa säilyvät perinteet ja perinteiset hyötykasvit äidiltä tyttärelle. Samalla he esittelevät muulle Euroopalle näkemyksiään puutarhasuunnittelun viimeisimmistä virtauksista. – Nykyisin miehet ja nuoret ovat enemmän mukana puutarhassa ja heitä kiinnostavat uudet lajikkeet. Suuntaus Suomessa on ollut, että pihaan satsataan hieman satunnaisesti. Tietenkin kaikki on luomua eikä eksoottisiakaan kasveja vierasteta. – Nuoremmat viherpeukalot ovat rohkeasti heittäytyneet kokeilemaan erilaisia tomaattilajikkeita, chilejä, meloneja tai munakoisoja.. TALOMESTARI I 31 amppeliastioita ja vaikkapa puutelineitä muovisen amppeliastian sijaan. Kasveista on tehty osa sisustusta. Nykytrendin mukaan hyötykasvit ovat osana koristepuutarhaa. Ruotsissa on ollut talonrakentajille kymmenen Puutarhatrendien juurilla Britanniassa Chelsea Flower Show on vuosittain maaliskuussa järjestettävä Britanian merkittävin puutarhatapahtuma, jossa maineikkaat suunnittelijat kilpailevat näytepuutarhoillaan. Ei pelkkää koristetarhaa Yksi asia ei Maaritin mielestä kuuluu enää nykyaikaiselle pihalle. Näyttelyssä yleisöllä on mahdollisuus tutustua kasvinjalostajien lajikeuutuuksiin sekä erilaisiin puutarhatuotteisiin. – Nuoremmat viherpeukalot ovat rohkeasti heittäytyneet kokeilemaan erilaisia tomaattilajikkeita, chilejä, meloneja tai munakoisoja. Jotkut asiat pihoissakin säilyvät. Sen erottaminen pihan hyötykasveista on tarpeetonta
32 I TALOMESTARI Kivi on monella tavalla puutarhaan sopiva materiaali. Suunnitteluhortonomi Eva Wuite on jakanut suomalaiset pihat neljään luokkaan käyttötarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan. Meillä tuollaista panostusta ei vielä ole. Itseviljeltyjen vihannesten maku on palkitseva elämys. Hän esitteli näkemyksensä perinnepihasta, modernista kaupungin laidalla sijaitsevasta omakotitalon pihasta, lapsenperheen pihasta ja perinteisestä mökkipihasta. Suuret kasvit ovat aina näyttäviä, mutta ne on sijoiteltava harkiten pihan kokonaisuuteen. Myös lapset seuraavat mielenkiinnolla sadon kypsymistä. PL 20, 08101 Lohja Puh. – Nykyaikainen piha on usein yhdistetty koristeja hyötykasvien piha. Kasvien halutaan olevan helppohoitoisia ja kukkien tulisi kukkia vielä myöhään syksyllä. Koristeja hyötykasvit Valmiilla kesäkukka-amppeleilla saa pihalleen nopeasti näyttävyyttä. Miljoonakellot ja riippabegoniat ovat helppoja kasvattaa ja niiden valikoima on laajentunut. Pihasta on tullut nykyisille suomalaisille sisätilojen jatke. Varsinkin vanhempien pientalojen pihoilla näkyvät eri aikoina vallalla olleet suuntaukset. Yhtenä trendinä puutarhoVarasto: Pajakatu 14 C, Postios. Kevään pihaja puutarhamessuilla on esitelty hienoja pihoja ja mielenkiintoisia ideoita. prosentin ehto lainan saamiseksi kymmenen prosenttia hinnasta käytetään pihaan. 0400 913 142 Järkevä meluton, tärinätön paalutusmenetelmä myös korjausrakentamiseen kuormille 5 200 kN (500 kg 20 ton/yks.) Laituritolpat helposti jään läpi jatkoperustuksilla tavoitat kantavan maakerroksen jopa 40 m VTT:n tutkimusselostus nro. Niiden valikoima laajenee koko ajan. – Yrtit tuovat tuoksua ympärilleen ja antavat lisämakuja keittiön ruokiin. Monen suomalaisen omakotitalon piha on sekoitus tyyppipihoja. Pienillä tilkuilla tai amppeleissa kasvatetaan todellisia herkkuja. TGL179/91 Kun perustat ruuviperustuksilla tai ruuvipaaluilla. Keijunmekot ja purppuravaulat ovat helppoja ratkaisuja mihin olosuhteisiin tahansa
Tuijista istutettu aita ei välttämättä ole suomalaiseen maisemaan sopivin ratkaisu. Lukea ja miettiä. Nykyaikaiset materiaalit ovat helppohoitoisia, mutta perustamiskustannukset ovat myös kohtuullisen korkeat. – Ne ovat näyttäviä, mutta henkilökohtaisesti olen enemmän luonnonmukaisuuden kannalla, sillä kasvoin vanhan maalaistalon pihapiirissä. Jos joku nyt innostuu laittamaan pihansa uusiksi, millaisia neuvoja antaisit. – Kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja lehtiin. Kiven suosio jatkuu Viime syksynä Maarit Prehti suunnitteli pihaa, johon tuli kivetystä 180 neliötä. – Edelleen neuvon kääntymään ammattilaisen puoleen. TALOMESTARI I 33 Chili oli vuoden vihannes 2013. Kuva: Kukkainfo Suomalaisten pientalojen pihoilla touhuavat nyt kaupunkilaistuvan yhteiskunnan uudet sukupolvet. jen suunnittelijoilla onkin ollut ”meidän näköisemme piha”. Chilit ovat näyttäviä ja riittävän haasteellisia viljelijöilleen. Teksti ja kuvat: Pentti Eerikäinen Perunaa ja juureksia ei enää kasvateta jokaisella pihalla. Pihaa uusiessa tärkeää on kokonaisuuden näkeminen. Sillä tavoin kokonaisuus alkaa hahmottua. Leikata talteen kuvat hyvistä ja huonoista ratkaisuista. Ryytimailla ovat muodissa luomu, yrtit ja eksoottiset lajikkeet.. Kiven suosio näyttää koko ajan lisääntyvän. Kivi on erittäin suosittu ja arvokas materiaali nykyisille pihoille
34 I TALOMESTARI Seija Sallisella riittää puuhaa kasvihuoneessaan. TAIMET VARTTUVAT VAHVOIKSI KASVIHUONEEN SUOJASSA Seija Sallinen hullaantui tomaatteihin
KASVIHUONEVILJELIJÄ. Ihan omiin tarpeisiinkin eri lajikkeisia tomaatteja jäi vielä riittävästi. Tänäkin vuonna se taisi aloittaa kasvunsa jo huhtikuun puolella. Kotona ikkunalaudalla idätetyt hentoiset taimet ovat nyt vahvistuneet kevätauringon säteistä kasvihuoneessa. Sitruunamelissa herää ensimmäisenä Kasvihuoneen penkissä rehottaa valtava sitruunamelissa. Kasvihuone on pihan aurinkoisemmalla paikalla. Olen kasvattanut ne vuosia vanhoista siemenistä, mutta joka vuosi ne vain itävät. – On mukava kokeilla eri lajikkeita. Viime vuonna kirsikkatomaatteja tuli ihan valtavasti. Söimme niitä koko kesän minkä jaksoimme. Tänä vuonna punaisten kirsikSeija Sallinen hullaantui Punainen kirsikkatomaatti ei kasva kovin isoksi, mutta siitä saa hyvän sadon. Jouduinkin lahjoittamaan niitä eteenpäin siskolleni, miniälleni sekä hänen naapurilleen, kertoo Seija Sallinen. Toisessa penkissä on myös upea ruohosipuli, jonka mausta Kirsikkatomaattia ei tarvitse nyppiä kasvukauden aikana. Seija Sallisen kasvihuone on ollut ahkerassa käytössä huhtikuun lopulta lähtien. – Tänä vuonna niitä tuli istutettua noin 80. Lämpöpuhallin on huolehtinut taimista viileiden öiden ajan. katomaattien lisäksi syötäväksi saadaan myös keltaisia ja punaisia isoja tomaatteja. Keltaisten tomaatintaimien kainalossa on itämässä lehtipersilja. Syksyllä keräsin vielä ämpärillisen raakoja tomaatteja ja annoin niiden kypsyä sisällä uunipellin päällä. – Kirsikkatomaatti on siitä mukava, ettei sen varsi kasva kovin korkeaksi eikä sitä tarvitse nyppiä kasvukauden aikana. TALOMESTARI I 35 Kasvattaja toteaa, että taisi taas innostua vähän tomaatintaimien kanssa. – Se on monivuotinen ja nousee keväällä aina ensimmäisenä
– Ihan näinä päivinä kaikki taimet voikin jo siirtää ulos, Seija kertoi toukokuun viimeisellä viikolla. Itse tehty kasvihuone riittävä Seijan miehen, Pentti Sallisen rakentama muovilla päällystetty kasvihuone on palvellut hyvin jo vuosikausia. Kausimansikka kasvattaa hieman metsämansikkaa suuremmat ja suipommat marjat. Mutta hyvin täällä ovat kasvit viihtyneet. Ruohosipulin kaverina kasvaa valkosipuli, jonka litteät lehdet maistuvat sellaisenaan leivän päällä tai salaateissa. Purjot odottavat ulos istuttamista. 36 I TALOMESTARI Seija Sallinen nauttii jokakeväisestä kasvun ihmeestä. Monivuotinen sitruunamelissa nousee keväällä ensimmäisenä. – Tosin koulujen päättäjäisviikonlopuksi taidettiin luvata vielä kylmiä öitä. Punaiset kirsikkatomaatit odottavat pääsyä ulos. on päästy nauttimaan jo viikkojen ajan. Ruukussa hyvin viihtyvä basilika tuottaa satoa koko kesän. – Basilikaa syön sen mukavan maun vuoksi ihan sellaisenaan leivän päällä tai salaateissa tomaatin kanssa. Persiljat ovat aloittaneet kasvunsa myös kasvihuoneen lämmössä ja odottavat siirtämistä ulkopenkkiin. – Viime kesänä jouduimme vaihtamaan tähän ensimmäisen kerran muovin. Seija Sallisen aviomiehen rakentamaan kasvihuoneeseen on vaihdettu uudet muovit viime kesänä.
– Purjosipulia tulee aina runsaasti. Seija ottaa kasvien hoidon rennosti, vaikka näkeekin niiden eteen paljon vaivaa. – Ei sille voi mitään, jos jotkut kasveista eivät menesty. Ulkopenkeissä ulkoilmaan totuttelevat harson alla vasta juurisellerit, valkosipulit sekä keräkaalit. Seija ottaa kasvien hoidon rennosti, vaikka näkeekin niiden eteen paljon vaivaa.. – Kurkut saavat itää harson alla kasvihuoneessa. Viime vuoden purjojakin taitaa olla vielä pakkasessa muutama pussillinen. Kylminä öinä kasvihuoneen asukeista pitää huolta lämpöpuhallin, joka takaa etteivät kasvit palellu. TALOMESTARI I 37 Edessä oleva litteälehtinen valkosipuli sekä ruohosipuli ovat monivuotisia hyötykasveja. Oman kasvimaan herkut riittävätkin kahden hengen taloudessa pitkälle talveen. Etana on käynyt napsimassa basilikanlehtiä. Epäonnelle ei voi mitään Taimettamisessa ja taimien siirtämisessä kuluu paljon aikaa, mutlapsille mieluisia herneitä sekä kausimansikoita, mutta myös punajuuria ja sipulia. Tänä vuonna kaivoin palstan ympärille ojat, jos se vähän auttaisi veden valumista. – Heti aamusta lähtien olen täällä yleensä kopsuttelemassa. Vesi makasi vaoissa koko kesän ja naatit olivat pieniä ja ruskeita. Perunapelto oli esimerkiksi koko viime kesän niin märkä, ettei satoa tullut kuin muutaman kattilallisen verran. Noin kahdeksan neliön kasvihuoneessa on kaksi istutuspenkkiä. Kun purjot, chilit, paprikat, kesäkurpitsat, ruusupavut ja kukat antavat tilaa kasvihuoneessa, istuttaa Seija yön yli lionneet kurkunsiemenet itämään. Perunan viereen tulee lapsenRuusupapu on nopea kasvamaan. Ne nousevat tosi nopeasti ja on sieltä sitten hyvä siirtää kurkkupenkkiin ulos kasvamaan, Seija suunnittelee. Kasvihuoneessa vain ostomultaa Purjosipulit ja porkkanat ovat saaneet omat kasvupenkkinsä. Aika menee mukavasti ja on kiva seurata taimien kasvua. Pakastan sen sellaisenaan. Suippopaprika on jo hyvällä alulla. Tosin viime vuonna ta työ on eläkkeellä olevalle Seijalle mieluisaa. – Yleensä perunaa on sen verran, että se riittää meille koko talveksi
Syksyllä ennen hallan tuloa kerään siemenkodat talteen ja kuivatan siemenet seuraavaa kevättä varten. Vanhasta pakastimesta tehdyssä kompostista talven aikana syntyvän kompostimullan Seija on käyttänyt kurkkuja sipulipenkissä. Päivänsini ja keijunmekko aluillaan Hyötykasvien ohella Seija kasvattaa siemenestä myös kesäkukat. Kukkapenkeissä kasvavat lemmikit, vuohenjuuret, esikot sekä sammalleimu ja särkynyt sydän joutuvat odottamaan vielä hetken ennen kuin saavat perusteellista hoitoa. ASENNUSP ALVEL U. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Harustie 7 B, 00980 Helsinki puh. Ruukussa ovat hyvällä alulla myös päivänsinen taimet. 09 321 3211, 0500 511 271 www.tuontiukkonen.fi 420,Kasvihuoneet alk. 499,Varastot alk. – Keijunmekosta on sanottu, että se olisi vaikeasti kasvatettava, mutta minulla se on kasvanut aina hyvin. – Se tarvitseekin jo pian tukikepit, mitä pitkin se pääsee aloittamaan kiipeämisensä. – Kaikki aika on mennyt viime viikkoina näiden taimien kanssa, mutta pian ne ovat kaikki omilla paikoillaan kasvamassa ja voi alkaa odottaa satoa, Seija Sallinen toteaa tyytyväisenä. Päivänsini on köynnöskasvi, joka kietoutuu tuen ympärille varrellaan jäimme ilman omia perunoita. Kasvihuoneessa Seija suosii ostomultaa. – Sitä ei edes synny kovin paljon ja jotenkin olen vierastanut käyttää sitä kasvihuoneessa, vaikka ihan hyvää multaahan se on. 38 I TALOMESTARI Keijunmekko on amppelikukka, joka kasvaa joko ylöstai alaspäin. Amppelikukkana on siemenestä kasvatettu keijunmekko, joka tänäkin kesänä tulee koristamaan pihasaunan, huvimajan ja kuistin ovenpieliä
Jokainen Metehe-tuote työstetään modernilla kalustolla, osaavan henkilökunnan toimesta. ME PIDÄMME PINTAMME. www.metehe.. 0207 639 640 tai myynti@metehe.. Metehe Oy Voimakaari 17, 54100 Joutseno Myynti suoraan tehtaalta puh. TERÄSKATTEET KATTOTURVATUOTTEET SADEVESIJÄRJESTELMÄT. Metehe on suomalainen teräskatteiden ja -julkisivujen valmistaja, jonka korkealaatuiset tuotteet nauttivat kansainvälistä arvostusta
Pisko sadevesijärjestelmät soveltuvat niin uudisrakennuksiin kuin saneerauskohteisiin. Kannakkeet kourun ulkopuolelle Sadevesikouru voidaan kiinnittää sisäpuolisilla tai ulkopuolisilla kannakkeilla suoran tai vinon räystäslaudoituksen mukaan. SADEVESIJÄRJESTELMÄ. Sileä sadevesijärjestelmä on paitsi tyylikään näköinen, se pysyy puhtaana niin sisäkuin ulkopuoleltakin, kun roskat ja lika eivät keräänny putkien taitteisiin. väljän kokoisten syöksyputkien ansiosta järjestelmä juoksuttaa runsaatkin sadevedet pois rakennuksen lähistöltä. Kestävä ja hyvännäköinen sadevesijärjestelmä myös viimeistelee rakennuksen julkisivun, toimitusjohtaja Janne Strömberg Metehe Oy:stä sanoo. – Ulkopuolinen kannake on nykyään suosituin, sillä se helpottaa kourujen puhtaanapitoa merkittävästi. 40 I TALOMESTARI Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sadevedet tehokkaasti ja hallitusti pois rakennuksen luota. Ulkonäkösyistä jotkut valitsevat kuitenkin kourun sisäpuolisen kannakkeen. Piskon tilavien kourujen ja PUOLIPYÖREÄ KOURU YLIVOIMAISESTI SUOSITUIN Laadukas sadevesijärjestelmä kestää aikaa Sadevesijärjestelmissä suositaan nykyään tilavaa, puolipyöreää kourua, ulkopuolisia kannakkeita ja sileitä syöksyputkia, jotka tekevät sadevesijärjestelmistä toimivia ja helpottavat puhtaanapitoa. Vesikourujen vakiopituudet ovat 4 metriä ja 6 metriä ja kouruihin on saatavilla sekä sisäkulmia että ulkokulmia, Strömberg kertoo. Metehen valikoimassa olevat Pisko-sadevesijärjestelmät valmistaa Lapuan Piristeel Oy. Sileät putket pysyvät puhtaina Strömbergin mukaan tärkeää on mitoittaa talonsa sadevesijärjestelmä oikein, esimerkiksi yli 10 metrin kaatoja ei yleensä suositella. – Hyvin suunniteltu, toimiva sadevesijärjestelmä varmistaa, ettei vesi valu talon rakenteisiin ja jää rasittamaan talon perustuksia. Myös harmaan eri sävyt sekä kourujen ja syöksytorvien erilaiset väriyhdistelmät ovat yleistyneet viime vuosien aikana. – Sadevesijärjestelmä koostuu 125 mm puolipyöreistä kouruista ja 100 mm pyöreistä sileistä syöksyputkista tarvikkeineen
– Perusvärit, valkoinen, tummanharmaa, tummanruskea ja musta ovat suosituimpia, mutta muitakin värejä on saatavissa, oman talon ja toiveiden mukaan. TALOMESTARI I 41 Lapuan Piristeel Oy valmistaa Metehen Piskosadevesijärjestelmät. – Sadevesijärjestelmiin tarkoitettujen pinnoitteiden etuja ovat erinomainen korroosionkestävyys ja hyvä taivutettavuus. Tyyli on tärkeää, mutta sadevesijärjestelmältä vaaditaan sen lisäksi toiminnallisuutta ja kestävyyttä.. Sadevesijärjestelmien on tarkoitus kestää kauan toimivina ja hyvännäköisinä ja Pisko-sadevesijärjestelmät valmistetaan molemmin puolin pinnoitetusta teräsohutlevystä. Piskon sadevesijärjestelmistä löytyy laaja kirjo erilaisia värivaihtoehtoja. Molemmin puolin pinnoitettu sadevesijärjestelmä hylkii likaa, on helppo pitää puhtaana ja ennen kaikkea se säilyttää ulkonäkönsä hyvänä pitkään, Strömberg sanoo. Perusvärien vesikourut, syöksyputket ja tarvikkeet löytyvät suoraan valmisvarastostamme, Strömberg kertoo
Tällöin metallin lämpöliikkeen aiheuttama kourun kulmiin kohdistuva rasitus saadaan minimoitua.. Riittävä tilavuus ja vedenkuljetuskyky ovatkin sadevesijärjestelmän toimivuuden ydinkysymyksiä. Alumiinisille sadevesituotteille Vesivek antaakin 30 vuoden puhkiruostumattomuustakuun. Toimivaa vesihuoltoa saumattomalla kourulla Kun valitsee sadevesijärjestelmää, on Pertan mukaan järkevää huomioida kourun saumattomuus ja sen edut. Kaiken kaikkiaan Vesivekin värikartasta on valittavana toistakymmentä eri väriä talon sadevesikouruihin. – Vesivekin kourun ulkopuoliset kannakkeet prässätään putkesta, jolloin kannake on paljon vahvempi kuin vastaava, lattaraudasta tehty. Liukulähtökappaleet ovat suppilomaisia, jolloin ne mahdollistavat suuren lähtöreiän tekemisen kouruun. Pitkiin kouruihin tarvittavat liikuntasaumat sijoitetaan yleensä huomaamattomasti syöksytorvien kohtiin liukulähtökappaleiden alle. 42 I TALOMESTARI Tyylikäs, sileä syöksyputki pysyy puhtaana niin sisältä kuin ulkoa, kun lika ja roskat eivät kerry taitteisiin. Syöksytorvet liitetään räystäskouruihin liukulähtökappaleella. Arvo kourun reunapäärme pitää kourun ulkopinnan puhtaana, jolloin ikävät valumajäljet eivät enää vaivaa. Ulkopuolisten kannakkeiden ansiosta kourun puhtaanapito on helppoa. Tyylikkyys on tärkeää, mutta ensisijaisesti huomio tulisi kiinnittää sadevesijärjestelmän toiminnallisuuteen. – Liukulähtöä käytettäessä kourussa ei ole syöksyjen kohdissa kiinnitysruuveja hankaloittamassa veden ja roskien kulkua kourusta pois. – Uusi Arvo kouru on perinteistä kourua syvempi, minkä ansiosta sen läpi virtaavat kevyesti isommatkin vesimäärät, eikä vesi roisku kourun reunan yli. Alumiinin sileä väripinnoite vähentää likaantumista ja on helpoin pitää puhtaana, Petri Perta Vesivekiltä sanoo. – Kantikkaita kouruja käytetään edelleen, etenkin saneerauskohteissa, joissa halutaan säilyttää rakennuksen alkuperäinen ulkoasu. Arvo kourun reunapäärme pitää kourun ulkopinnan puhtaana, jolloin rumat valumajäljet voivat jäädä historiaan. – Perinteisempi, molemmin puolin pinnoitettu teräskouru on kyllä hyvä vaihtoehto, mutta alumiini on pitkäikäisempi ja siten huolettomampi materiaali. Puolipyöreä kouru on kuitenkin yhä useamman valinta, sillä ratkaisu pysyy helpommin puhtaana, Perta kertoo. Valkoinen kouru on edelleen suosittu vaihtoehto, myös harmaan eri sävyt ja kourujen ja syöksytorvien erilaiset väriyhdistelmät ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Kourujen kiinnityksissä käytetään sekä sisäpuolisia että ulkopuolisia kannakkeita. Pertan mukaan moni lähtee valitsemaan sadevesijärjestelmää ulkonäköseikat edellä. – Räystäskourut alkavat usein ensimmäisenä vuotaa kourun jatkoista ja muista saumakohdista. Onhan tarkoitus, että sadevesijärjestelmä kestää pitkään toimivana ja hyvännäköisenä. Kannakkeiden vahvuus on erityisen tärkeää Suomen olosuhteissa, jossa talven lumitaakka koettelee sadevesikouruja. Usein kourujen ulkopintaan syntyy ajan kuluessa ikäviä valuma jälkiä. Kestävää tyylikkyyttä Vesivekin sadevesijärjestelmät on valmistettu polttomaalatusta, 0,7 mm vahvuisesta alumiinista, joka ei ruostu eikä myöskään syövy. Omakotitalon sadevesikourut on mahdollista toteuttaa määrämittaisena ja saumattomasti. Saneerauskohteissa suositaan ruskeaa ja mustaa. Hyvin suunniteltu sadevesijärjestelmä ohjaa sadeveden hallitusti ja tehokkaasti pois rakennuksen luota. Valitse riittävän syvä kouru Pertan mukaan sadevesijärjestelmissä kannattaa kiinnittää huomiota kourun syvyyteen. Liukulähdön ansiosta sadevesijärjestelmän toimivuus on entistä parempi. Vesivekin saumaton kouru poistaa paljolti nämä ongelmat, Perta muistuttaa. Liukulähtökappaleet sopivat niin kantikkaisiin kuin puolipyöreisiinkin kouruihin. Valtaosa omakotiasujista valitsee nykyään kourun puhdistamista helpottavat ulkopuoliset kannakkeet
Vesivek auttaa räystäsrakenteen oikeassa suunnittelussa. (03) 872 1021 www.orima.. Tippalista on myös erittäin tärkeä osa sadevesijärjestelmää. Se yhdistää katteen ja kourun ja suojaa otsalautaa kastumiselta sekä ohjaa kaiken veden kouruun. Vesivek-asiantuntijaltasi nyt: sadevesijärjestelmät katon kulkutiet lumiesteet hätäpoistumistiet tikkaat kattokuntotarkastukset kattohuollot korjaukset vesivek.fi 0207 353 560 Nyt kaikki vesikaton palvelut kattojen huollon ja varustamisen edelläkävijältä. Arvo kouru on perinteistä kourua syvempi malli. Palvelutarjontaamme kuuluu suunnittelun ja asennuksen ohella myös kattojen tarkastukset, -huolto sekä esimerkiksi kourujen putsaus, Perta kertoo. Huomio suunnitteluun ja asennukseen Hyvässä sadevesijärjestelmässä on käytetty laadukkaita materiaaleja ja toimivia tuotteita, mutta järjestelmän hyvä suunnittelu ja oikeaoppinen, turvallinen asennus ovat vähintään yhtä tärkeitä. Paitsi kourut ja syöksyt, koko sadevesijärjestelmä tulee suunnitella huolella etukäteen. M UL LIS TA VA U U TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine. Vesivekiltä löytyy rakentajille omat ohjeet, joiden mukaan esimerkiksi sadevesikaivot asemoidaan. Suunnittelua varten tehdään paikanpäällä katselmus, jonka myötä kartoitetaan kuhunkin taloon parhaiten toimiva sadevesijärjestelmä. Soita ja pyydä tarjous: Puh. Sadevettä ei pidä johtaa – Liukulähtöä käytettäessä kourussa ei ole syöksyjen kohdissa kiinnitysruuveja hankaloittamassa veden ja roskien kulkua kourusta pois. HUIPPU-UUTUUS Tarjoa talollesi vain parasta. TALOMESTARI I 43 Kun sadevesijärjestelmän muoto on oikea ja tilavuus riittävän suuri, roskat tulevat kourusta ulos syöksyä pitkin. – Valtakunnallisessa asennusverkostossamme on jo toistasataa asentajaa. – Syöksytorvet tulee sijoittaa siten, että pitkiltä kouruvedoilta vältytään
Ammattilaiset asentavat sadevesijärjestelmän ripeästi ja turvallisesti. Vesivekin sadevesijärjestelmistä valtaosa myydään asennettuina. Yhtä tärkeää kuin on suunnitella kourut ja syöksyt oikein, on toteuttaa sadevesiputkisto ja sadevesikaivot asianmukaisesti. – Kun ammattilainen hoitaa suunnittelun ja asennuksen, voidaan varmistua siitä, että sadevesijärjestelmä toimii, eikä vesivahinkoja pääse synValtaosa Vesivekin sadevesijärjestelmistä myydään asennettuina. Sadevedet tulee johtaa sadevesikaivoon tai erilliseen sadevesiputkistoon. 44 I TALOMESTARI salaojiin, sillä se voi aikaansaada vakavan kosteusvaurion kiinteistössä. Sadevesijärjestelmä ohjaa veden pois kiinteistöstä. Tärkeää on pitää mielessä se, että korkealla työskentely on erittäin vaarallista ilman asianmukaista osaamista, kokemusta ja varusteita. Saumaton puolipyöreä kouru, ulkopuolisilla kannakkeilla on tänä päivänä suosituin valinta tymään talon rakenteisiin. Näin vältytään asennusvirheiltä ja vaaratilanteilta, joita korkealla katonrajassa voi syntyä helposti. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Metehe Oy, Vesivek/Nesco. On hyvä muistaa, että saneerauskohteissa asukas voi hyödyntää työn kotitalousvähennyksen, Perta sanoo
Mikäli istuttaminen täytyy tehdä tänä vuonna, se suositellaan tehtäväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kasvukautta. Pohjois-Suomessa myyrätuhoriski on ensi talvena suuri. Metsänomistajat voivat pienentää tuhoriskiä muun muassa pyytämällä myyriä taimikoista, heinäntorjunnalla, taimisuojilla tai vakuuttamalla metsä. Tutkimusten mukaan syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin alkukesällä istutetut. Hiirenloukkuja kannattaa pitää syksyllä ja talvella koko ajan vireessä, jotta sisään tunkevat metsämyyrät eivät kerkiä levittämään virusta. Varttuneemmissa kuusen ja männyn taimikoissa voi esiintyä metsämyyrän aikaansaamia latvasyönnöksiä, jotka aiheuttavat monilatvaisuutta. TALOMESTARI I 45 Myyräkannat ovat alhaiset eteläisessä Suomessa, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimukset. Pohjoisessa Suomessa (tummanharmaa alue) myyriä on runsaasti, ja alueella on odotettavissa myyrähuippu syksyllä 2015. Sen sijaan pohjoisessa Suomessa myyriä on jo runsaasti: sekä peltoettä metsämyyränsukuisten lajien kannat ovat voimakkaassa kasvussa. Pohjois-Suomessa runsaasti myyriä – etelässä kannat alhaalla Eteläisessä Suomessa (kartalla vaaleanharmaa alue) myyräkannat ovat alhaiset. Ihminen saa tartunnan yleensä hengitysteitse metsämyyrien pölyävistä ulosteja virtsajätöksistä. Todennäköisesti sopulit lisääntyvät kesän aikana, ja syksyllä pohjoisimmassa Lapissa voi olla sopulien liikehdintää. Nuoret taimikot olisi hyvä tarkastaa tuhojen varalta. Tänä kesänä ja ensi syksynä pohjoisessa on myyrähuippu. Kannat säilyivät vahvoina talven yli, ja nyt edessä on myyrähuippu. Huoneenlämmössä virus säilyy tartuntakykyisenä kaksi viikkoa ja ulkona kylmässä pitempään. Syksyllä 2014 myyriä tavattiin eteläisessä Suomessa vaihtelevia määriä: läntisessä ja sisäisessä osassa esiintyi yhtenäisiä korkeahkon myyrätiheyden alueita, kun taas muualla myyriä oli vain niukasti tai hyvin pienillä alueilla. Vain metsämyyrä levittää myyräkuumeen aiheuttavaa Puumalavirusta. Tunturisopuleilla on käynnissä pienehkö kevätvaellus Käsivarren pohjoisosissa. Kaikilla näillä eteläisillä alueilla myyräkannat romahtivat talven aikana. Lisäksi taimien istuttamista voi harkita lykättäväksi ensi vuodelle. Sopulien esiintymä on alueellisesti selvästi vaatimattomampi kuin edellinen vuonna 2011. Myyrät aiheuttivat viime talvena taimituhoja Kainuussa, Koillismaalla, Metsä-Lapissa ja paikoin Keski-Suomessa. Kannat säilyivät talven yli Pohjoisessa Suomessa myyräkannat kasvoivat voimakkaasti vuoden 2014 aikana. Sitä voi hoitaa jo kesällä jättämällä yhden oksan kasvamaan latvaksi ja leikkaamalla heikompien kilpailevien oksien kärjet. Pohjois-Suomessa myyräkuumeen riski on ensi talvena suuri, toisin kuin Etelä-Suomessa. Myyrien papanat olisi hyvä siivota märällä rätillä, eikä pölyä ilmaan lennättävällä imurilla.. Myyräkuumeen välttämiseksi kannattaa alkutalvesta välttää pölyäviä töitä liitereissä ja ulkorakennuksissa. Tuhoutuneilta näyttävien taimien tilalle ei kannata istuttaa uusia ennen keskikesää, sillä etenkin pienet istutetut kuusentaimet voivat elpyä hämmästyttävän hyvin itsekseen. Vanha latva kannattaa leikata tyvestä. Lapin myyrähuippu ja sopulit myyrien mukana romahtavat ensi talven aikana
46 I TALOMESTARI – KAIKKIA 30 ERILAISTA JUURESTA JA VIHANNESTA TARVITAAN MEIDÄN PERHEEN RUUAKSI Tuhohyönteiset hyötyviljelijän riesana Lähes omavaraistalouteen pyrkivän Heidi Mikkolan kasvimaalla ja -huoneessa kasvaa 30 eri vihannesta, juuresta ja yrttiä, jotka ovat seitsenhenkisen perheen ravintoa koko vuoden. Tuholaisten torjunnassa riittää päänvaivaa ja työtä, mutta loppukesästä onnistuu pieni lomamatkakin. Vihannesten, juuresten, yrttien, marjojen ja hedelmien viljely sekä muutenkin mahdollisimman luonnonmukainen elämäntapa ja terveellinen ravitsemus ovat olleet Mikkolan perheessä elämäntapa. Heidi ostaa täysmaidon kylän maidontuottajalta ja tekee piimää, viiliä ja jugurttia.. Viiden kouluikäisen lapsen äidin Heidi Mikkolan, 41, on ollut vauhdissa jo helmikuusta lähtien sisällä, terassin lavalla ja toukokuussa kasvihuoneessa
Palsternakkaa, porkkanaa, persiljaa, jo siemenasteelle varttunutta salaattia, tilliä, kehäkukkia. Opiskelija-asunnosta Helsingistä muutettiin suoraan maalle, mistä viljelyyn sopiva tontti löytyi. Heidi Mikkola suosittelee kokeilemaan raparperi-aroniamehun tekemistä. Herneiden välin pitää olla suuri. Kasvihuoneen vieressä kasvaa raparperi. Kaikki lapsemme kylvävät kesäisin omat pienet kasvimaansa, Heidi Mikkola hymyilee. Kaalimaalta pitää ottaa rastasverkko pois aina kitkentää varten. Se löytyi Vihdistä, noin 55 kilometrin päästä Helsingistä. TALOMESTARI I 47 HYÖTYVILJELIJÄ Tomaattien lomassa – Iiris Mikkolan mukaan aurinkoista makua ei saa kuin omasta maasta! – Lapset pitää opettaa syömään kasviksia. He saattavat pelätä niitä, mutta kun laittaa ne pieneksi silpuksi ruuan sekaan, ruoka tulee syötyä. – Täytyyhän sen ruuan riittää, Heidi nauraa ja nostaa jääkapin pikkupakastimesta esille esikeittämiään papuja, maisseja ja lehtikaalia.. Täytyyhän ruuan riittää Vaikka kevät on jo lopuillaan, maakellarista löytyy vielä muitakin juureksia kuin siemenperunoita sekä mehuja ja hilloja. Mikkoloiden salaatit ovat säästyneet jäniksiltä. Täysjyväviljasta hän jauhaa jauhot ja leipoo leivät itse
Niistä saadaan nopeasti kokonainen kasvisateria tai lihakeiton tai -padan ainesosia. Konsta Mikkola istutti tomaatin ja kirsikka-tomaatin taimia kasvihuoneeseen. Seitsenhenkinen perhe pystyy säästämään merkittävästi ruokakuluissa, kun lihapadassa on runsaasti papuja ja kasviksia ja joskus proteiinin lähteenä pelkkää kasvista. Harsoja Heidi Mikkola käyttää heinäkuun alkuun asti jouduttamassa kasvua ja suojaamassa varsinkin kaaleja tuhohyönteisiltä. Minikasvihuone ulkonajouduttaa kasvua Parisen vuotta sitten Heidin mies Juha Mikkola keksi koota yksinkertaisen minikasvihuoneen muovista ja rimoista. 48 I TALOMESTARI Keräkaalit vaativat jopa 70 sentin taimivälin. Lilja, Konsta ja Iiris Mikkolalla on kaikilla omat pikkumaansa tavallisimpia vihanneksia kylvettävänään ja hoidettavanaan kesän omiksi välipaloiksi. Perheen kasvihuoneessa kasvaa myös kurkku ja paprika, jonka nuput putoavat herkästi, jos tuuletusluukkua ei ole avattu. Kun kaalimato saa olla kaalinlehdillä rauhassa, populaatio syö lehdet kokonaan, ellei niitä nouki pois käsin. Muut vihannekset kasvatetaan avomaalla. Heidi saa purjo-, selleri-, maissi-, paprika-, chi
Syksyllä istutan kynnet. Jos kaikki menestyvät, en kyllä tiedä, mitä kaikella sadolla teen, nuoruudessaan seitsemän kesää Tahvosten puutarhalla työskennellyt Heidi Mikkola hymyilee. Muuten Heidi tekee esikasvatuksen olohuoneen ikkunan äärellä. – Kaikista työläimpiä kasvatettavia ovat kaalit. Viljelyä hän on opiskellut itse kirjoista ja netistä, mutta nettitietoa ei löydy kaikkeen, eikä vanhemmassa kirjallisuudessa tiedetä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja lisääntyneiden tuholaisten torjunnasta. – Varastointia kestäviä talvikaalin siemeniä on vaikea löytää. Yhtenä keväänä löysin niitä Riian matkallani useaa eri lajiketta. Siinä saa olla omissa ajatuksissaan, Heidi Mikkola sanoo ja suunnittelee, voisiko ehkä yhdistää tulevaan sosionomin työhönsä kasvien hoitamisen terapiaa. He saattavat pelätä niitä, mutta kun laittaa ne pieneksi silpuksi ruuan sekaan, ruoka tulee syötyä. li-, tomaatti-, kurkkuja kaalitaimet sinne lavoille kevätaurinkoon päiväksi kasvua jouduttamaan. – Lapset pitää opettaa syömään kasviksia. Talon alapuolelle Heidi on istuttanut sen sijaan runsaasti uusia omenapuita sekä päärynöitä ja luumuja: – Omenapuun istutus vähän riistäytyivät käsistä. Joskus Heidi kerää, kuivaa ja tallettaa myös tillin-, chilin, pavun-, palsternakan-, herneen ja kaalinsiemeniä kasveista itse, muut ostaa tavallisista kaupoista. Oppia kirjoista ja netistä Keväällä kasvussa ovat jo talvivalkosipulitkin. Rivien käytävät harataan, mutta maa olisi paras kyntää syksyisin kyntää, että vahvat heinätupsut saisivat lahota maan sisällä, Heidi kertoo. – Maksan hänelle siitä. – Minustakin kitkentä on hyvin terapeuttista. Kyssäkaali on tuholaistorjunnan suhteen helpoin, mutta toistaiseksi olen tykännyt siitä, että syksyllä on syötävänä kukkaja parsakaalia sekä varhaiskaalia, jouluun saakka punakaalia ja talvella keräkaalia, Heidi kertoo. Jos sipulit nostaa liian myöhään, ne ovat itäneitä ja repeilevät, eivätkä säily yhtä hyvin, Heidi kertoo. Se alkaa purjoista, paprikoista, tomaateista ja sellereistä helmimaaliskuun vaihteessa. Kaikki lapsemme kylvävät kesäisin omat pienet kasvimaansa ja käyvät syömässä omilta mailtaan. Kokemuksen kautta on syntynyt paljon tietoa, mutta noin 30 lajiketta on valikoitunut sen mukaan, mitä perheen ruuanlaitossa käytetään. Loppukesästä rikkaruohot ovat valloillaan, Heidi nauraa. Niitä taitaa olla 20 eri lajiketta. Salaatti ja persilja siementävät usein itsekin kasvimaalle, joten tuoretta syötävää voi nousta jo varhain keväällä, Heidi kertoo. – Varastointia kestäviä talvikaalin siemeniä on vaikea löytää. Kyssäkaali helpoin kaali Perheen isä hoitaa perunanistutuksen ja multauksen, mutta muuten vihannes-, yrttija juuresmaan hoito on Heidin tehtävä. Erikoisempia hän tilaa netistä. Noin metrin korkuinen minikasvihuone Mikkolan talon eteläpuolen terassilla jouduttaa keväällä vihannesten esikasvatusta.. TALOMESTARI I 49 Heidi Mikkolan muutaman mansikkamaan kolme vuotta vanhojen taimien juuret kuolivat tyvimädän seurauksena, kasvit jurovat ja tuottavat niukasti, vaikka niiden paikkaa on vaihdettu. Muuten lapset ovat löytäneet kasviharrastuksen eniten luonteensa mukaan – hiljaisimmat mietiskelijät yleensä pitävät hommista. Kitkennästä pitävät mietiskelijät Nykyisin Mikkoloiden 16-vuotias esikoinen on pääasiallinen rikkaruohojen kitkijä. Yhtenä keväänä löysin niitä Riian matkallani useaa eri lajiketta. – Silppuan ruokaan keväällä varsia ja lehtiä; niistä tulee valkosipulin makuista ruohosipulia. – Välillä jopa neuvon vanhempiani, jotka viljelevät edelleen lapsuuskodissamme Tenholassa lähes omavaraisuuteen pyrkien, Heidi kertoo
Ruuan lisukkeeksi voi vaikka keittää ohrasuurimoita. Konsta Mikkola sai eräänä syksynä kannatella useampikiloista punajuurta! Muutaman minuuttin esikeitetyt härkä-, tarhaja pensaspavut, maissinjyvät ja lehtikaalisilppu ovat Heidi Mikkolan kolmessa pakastimessa pieninä pussiannoksina, joista saa nopeasti osan ateriasta. Säilyy kellarissa koko talven. Maakellarijuuresten pilkkomisessa ja tekemisessä ateriaksi vierähtää helposti kaksi tuntia. Kokonaisen ruuan mössöstä saa, kun kuullottaa kattilan pohjalla öljyssä sipulisilppua, lisää, mössön, papuja ja yrttimausteita. 50 I TALOMESTARI Heidi Mikkolan parhaat ruokavinkit ”Herkkumössö” Kesäkurpitsaa, tomaattia ja chiliä keitetään pehmeiksi isossa kattilassa. Heidi jouduttaa lähes kaikkia avomaan kasvejaan harsolla, mutta liian isoja taimia ei enää kannata pitää harson alla, sillä silloin kasvit eivät tukevoidu riittävästi. Uunijuurekset Punajuuri, porkkana ja valkosipuli paloitellaan uunivuokaan, lisätään öljyä, suolaa ja mustapippuria. Sadon ihanuutta! Iiris Mikkola papuja maissimaan välissä. Päälle voi murentaa myös homejuustoa. Pakastetaan rasioihin. Soseutetaan sauvasekoittimella. Purkitetaan kuumiin lasitölkkeihin. Herkullinen paprikasäilyke 3 kiloa paprikaa 1 litra vettä 1 dl etikkaa 2 dl sokeria 2–2,5 dl öljyä 2 rkl suolaa Kiehautetaan 10 litran kattilassa 7 minuuttia. Sipulit lisätään vasta kypsymisen puolivälissä, etteivät ne pehmene liikaa. Maukas lihaja kasviskastikkeiden sekä keittojen pohja. Harso, rastasverkko ja tuholaisten noukintaa Kun harso otetaan Mikkoloiden kaalimaalla pois heinäkuun alkupuolella myös siksi, etteivät kaalit homehdu, joutuu luomuviljelijä tarttumaan tuholaistorjuntaan omin käsin.
Tilaa ja tuentaa Muitakin hyviä neuvoja Heidille on viljelystä kertynyt: – Varsinkin kesäkurpitsoilla ja kaaleilla pitää olla riittävät kylvövälit. – Saisimme muutamasta mansikkarivistä koko vuoden sadon perheellemme, mutta nyt se on lähes olematon. Kastelua ja lantaa savimaalle Koko Mikkolan kasvimaan salaisuus on kasteluputken vetäminen läheisestä joesta. – Loppukesästä voi lähteä vaikka puolentoista viikon lomamatkalle, kunhan on huolehtinut hyvästä kastelusta alkukesästä. – Savimaa menee niin kovaksi kuivemmalla, eikä kukaan jaksaisi kastella maita koko ajan. Jos korkeiksi ja honteloiksi kasvavia papulajikkeita tahtoo saada köynnöstämään, niitä pitää ohjailla. En tiedä tuholaista, taudin nimeä saati konstia siihen, kun juuristo lahoaa ja kuihduttaa taimet. Keräkaali vaatii tilaa jopa 70 senttiä. Viinimarjamehuja, puolukkasurvosta, hapankaalia ja etikkakurkkusäilykkeitä. Toinen konsti kasvien viihtymiseen savimaalla on hevosenlanta, jota Mikkolat saavat keväisin peräkärryllisen ratsutallilta kuljetuksen hinnalla. turhauttavaa heittää ruuanvalmistuksessa puolet sadosta pois. Olen huomannut, että satoa ehtii saada ennen tuholaisten iskemistä, kun kylvää ajoissa ja kastelee hyvin. Etanoille en ole keksinyt mitään torjuntaa. Mansikkatuholaiseen ei apua Välivuoden pitäminen viljelyssä ei ole auttanut sukulaiskasvien eli porkkana-, palsternakkaja persiljamaalla, kuten ei myöskään paikan vaihto yläpuutarhasta alapuutarhaan. Puutarhoilla tehdään desinfiointeja suojapuvut päällä, mutta kotona tahdon olla luomuviljelijä, Heidi Mikkola sanoo. Mikkoloiden perunamaata ei rutto ole liiemmin vaivannut: – Luulen, että rinnemaa auttaa, ettei märkyyttä kerry maalle sateisenakaan kesänä. Jos papu kasvaa liian tiheässä, siitä pitää poistaa ulommaisia lehtiä. Laareissa ja astioissa on juureksia ja purjoja. Koska tuholaisia vastaan ei ole löytynyt keinoa, Heidillä on puolet aikaisempaa pienempi porkkanamaa. – Kaaleja voin vähentää niiden työläyden takia, mutta varhaisja viherkaalia en aio jättää, 16 vuotta kotiäitinä ja pari vuotta perhepäivähoitajana työskennellyt Heidi Mikkola määrittelee. – Varsinkin alkukesästä on ihana seurata kasvun pikaista edistymistä ja nauttia maisemasta hiljaisessa auringonnousussa. Auringonnousu maisemassa ja sato palkitsevat Vaikka Heidi Mikkolalla ei olisi jonain päivänä kasvimaalla mitään työtä, lähtee hän mielellään aamulla kiertämään paikat yksin. Jos naapurimme käy kastelemassa kerran loman aikana, se riittää. Heidi korjaa porkkasadon vasta ennen maan jäätymistä, juuri ennen pakkasia lokakuussa, jolloin madon aiheuttamia, mustia käytäviä on jo nähtävissä. Sadosta herkullista ruokaa tulee Heidin mielestä punajuurista, mutta ehdottoman hyviä itse viljeltynä tulee tomaateista ja tuoreista maisseista grilliruokana. Ilmasta tulevat kaalikoit tuhoavat pahiten juuri pieniä kaalintaimia, mutta kaali ei ole ainoa, jonka kanssa tuholaisongelmia on. Jos ulompien lehtien vaurioita on kaikesta huolimatta ehtinyt syntyä, kuorii Heidi ne pois ennen käyttöä tai säilytystä, ja sisemmältä tiukka kaalinkerä on aivan hyvä. TALOMESTARI I 51 Maan sisään kaivettu kellari, jonka tuulettaminen syksyisin on ehdoton edellytys sadon säilymiselle. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Heidi Mikkola ja Mira Piispa – Kaaliperhosen toukkaan auttaa jollain tapaa rastasverkon pitäminen päällä, mutta kyllä niitä sekä kaalikoin toukkia pitää noukkia lehtiä syömästä käsin. Silloin jätän kasvihuoneen tuuletusluukun auki koko ajaksi. – Kirpat meinaavat syödä pienet taimet, mutta siihen auttaa hyvä kastelu ja nopea kasvu harson avulla. – Kysyimme luvan kaivaa naapurin pellon alle kasteluputken. Heidi asettelee avomaalla tueksi vain puunoksia. Käännämme pihasta hanan päälle ja uppopumppu nostaa joen vettä sadettimeen kastelun ajaksi. Loma onnistuu loppukesästä Hyötyviljely ei onneksi sido perheen koko kesää kotiin, vaan Mikkoloilla on keksitty keinot lomailla. – Porkkanakärpäset ovat muutamina viime vuosina lentäneet porkkanoihin, jolloin valkoiset madot alkavat tehdä työtään juureksen sisällä. Porkkanakärpäsen takia pienempi sato Kaalissa, kuten muissakin kasviksissa, on eniten työtä alkukesästä. Myöskään erilaisia papuja ei saa kylvää liian tiheään, koska kasvustot homehtuvat herkästi. Purjo on myöskin vihannes, johon tuholaiset voivat iskeä: – Erityisesti kuivuudesta kärsivää purjoa voi alkaa vaivata sipulikärpänen. Nekin pitää noukkia keväällä pieninä pois lehdiltä eli kerätä varhain aamulla, jolloin ne vielä ovat esillä, Heidi kertoo. Niitä ei kaupan tarjonta korvaa, mutta ainakaan vielä Heidi ei osaisi luopua monista ruokakasveistaan. Matovioitus pahenee maakellarissa, joten joskus on. Myös herneenversoja vaivaa tuntematon tuholainen: Verson kärjet syödään, jolloin herne jää lyhyeksi, mutta myös nuput turpoavat ja putoavat
52 I TALOMESTARI POHJOINEN PUUTARHA Koska Lapin kesä on lyhyt, ottaa innokas puutarhuri siitä kaiken irti. Irmeli Nergin ja Erkki Saukkosen iso ja monipuolinen piha Keminmaassa on siitä oiva esimerkki. IRMELI NERG AIKOO SAADA OMENAN MENESTYMÄÄN KUUDENNELLA VYÖHYKKEELLÄ Pohjoinen puutarha vaatii vaivannäköä
Ja nyt ollaan vasta etupihalla! Talon takana on lisää marjapensaita, kriikunapuita, iso kasvimaa, kaivo, terijoensalavia, raparperia, komposteja, puutarhavaja, liljoja, angervoja, tuoksuvaatukkaa, kieloja, ukonhattuja... Maakellarin kattoa peittävät vuorenkilpi ja hanhikkipensaat. Toisella puolella, humalaan verhoutuneen hirsiaitan edessä solisee suihkulähde, jonka vieressä nököttää somasti maisemoitu maakellari. Puolen hehtaarin tontilla riittää kasteltavaa, kitkettävää, leikattavaa ja lannoitettavaa. Luonnollista pihanhoitoa Irmeli Nerg asuu 1980-luvulla rakennetussa omakotitalossa miesystävänsä Erkki Saukkosen, 67, kanssa. Piha ei ole mikään pakkotyömaa, vaan siellä puuhasteleminen on mukavaa hyötyliikuntaa, kertoo Irmeli Nerg, 67. – Pihanhoito ei saa olla rasite. Irmeli Nerg ja Erkki Saukkonen ovat rakentaneet taustalla näkyvän puutarhavajan rakennusjätteestä. – Istutuksiin laitamme palanutta hevosenlantaa, kompostia ja multaa sekaisin sillä maaperä on kovettuvaa sorttia eikä siinä todellakaan kasva mikään ilman vaivannäköä. Sen vasenta laitaa reunustavat kymmenet tulipunaiset ruusut. Niiden takana pilkottaa alppiruusupenkki ja suuri kontortamänty. Se on mielekästä touhua, joka pitää mielen virkeänä ja palkitsee monella tavalla, myös antamalla satoa, Nerg tuumii. TALOMESTARI I 53 Autotallin nurkalta alkaa asfaltoitu polku kohti päärakennusta. Kasteluun käytetään kaivovettä ja tarvittaessa lisävettä haetaan vieressä virtaavasta Kemijoesta. Rikkaruohoista päästään eroon nurmikatteilla. Kanankakan sekä syysja kevätlannoitteet ostamme kaupasta, Irmeli kertoo. Tarharuusut jaksavat kukkia koko kesän, mutta niiden talvettaminen vaatii vaivannäköä.. He molemmat rakastavat pihanhoitoa ja möyrivät mullassa koko kesän lähes aamusta iltaan. Mikä värien ja tuoksujen ihmemaa! – Puutarhanhoitomme perusperiaatteita ovat viihtyvyys, käytännöllisyys ja helppohoitoisuus. Koko komeutta reunustaa tuuhea, huolella hoidettu kuusiaita. Myrkkyjä ei käytetä, vaan tuholaiset litistetään sormin tai hukutetaan mäntysuopaliuokseen. Pihalla on kiva kuljeskella ja ympärille on ilo katsella, siellä saa leikkiä ja olla vapaasti. Saukkonen ja Nerg hoitavat pihaa mahdollisimman luonnonmukaisesti. Irmeli Nerg kertoo käyttävänsä lannoitteisiin ja kesäkukkiin muutaman satasen vuodessa. Polun oikealla puolella rehottaa kolme runsasta viinimarjapensasta. Etupihan kukkameri on joka vuosi vähän erinäköinen. Talon rappusten vieressä mahtavat juhannusruusupensaat lopettelevat kukintaansa heinäkuussa. Kaikkialla on runsaasti kesäkukkia, niin perennoita kuin yksivuotisiakin
Hieno ruusurivistö on ilahduttanut pihassa sen perustamisesta saakka: – Ruusut ovat vähän työläitä sekä keväällä että syksyllä, kun ne on nostettava maakellariin talvehtimaan ja keväällä koulittava uutta istutusta varten. – Pensaat ja puut ovat kasvaneet niin, että sydäntä särkee, kun niitä on vanhuuttaan leikattava alas tai uusittava kokonaan! Nerg huokaa. – Pohjoisen olosuhteet ovat haasteelliset. Keminmaa kuuluu kolmanneksi pohjoisimpaan, kuudenteen vyöhykkeeseen. – Niiden upea ja runsas kukinta toki palkitsee sitten koko kesän aina niin pitkälle syksyyn kun vain tarkenee ottaa ne uudelleen ylös maasta.. Pihan kasteluvesi saadaan omasta kaivosta. Mansikat kypsyvät rastasverkon alla. Hän kertoo, että piha on muuttunut vuosien saatossa viihtyisämmäksi ja puutarha satoisammaksi. Komea kuusiaita on istutettu 1980-luvulla, ja sitä leikataan vuosittain. Nykyään mansikoita, raparpereja, tyrnejä ja muita marjoja riittää myös ystäville lahjoitettavaksi. Kevättöihin toukokuussa Pohjoisen valoisa kesä tarjoaa monille kasveille oivalliset kasvuolosuhteet, mutta eteläistä Suomea viileämpi ilmanala ja lyhyempi kasvukausi asettavat puutarhurille myös haasteita. Suomi on jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen sen mukaan, miten hyvin kasvit missäkin menestyvät. On kadehdittavaa kuunnella uutisia Etelä-Suomen pihanhoitajista, jotka pääsevät leikkaamaan pensaita maalis-huhtikuulla, jolloin meillä on vielä hiihtokelit, Irmeli toteaa. Haaveissa omenapuurivistö Nerg on sinnikkäästi yrittänyt saada omenapuita kasvamaan pihallaan siinä toistaiSatoisa piha on viihtyisä Nerg on asunut talossa sen rakentamisesta lähtien. Kasvihuonetta pihassa ei tällä hetkellä ole. Sen sijaan esimerkiksi kesäkurpitsa viihtyy takapihalla loistavasti. Esimerkiksi tomaatteja Irmeli ja Erkki eivät enää viitsi istuttaa, sillä kasvukausi ei riitä lasitetulla parvekkeellakaan kypsyttämään satoa. Erkki Saukkonen nauttii puutarhatöistä. 54 I TALOMESTARI Pölyttäjiäkin on muistettu ikiomalla hotellilla! Takapihaa komistavat muhkeat terijoensalavat
TALOMESTARI I 55 Irmeli Nerg iloitsee kotinsa kukkaloistosta. Nyt istutusta odottavat borgovskojeja sokerimironlajikkeet, jotka ovat menestyneet ainakin paikallisella taimitarhalla. Iso kataja paleltui toissa talvena, mutta vihreää on sen verran, ettemme ole vielä hävittäneet sitä. Pensaat on kevätlannoitettu ja kuolleet oksat leikottu, marjapuita on harvennettu ja lumen painamia kehikoita on uusittu. Pihalla pitää saada nautiskella ja leikkiä! Lastenlapsille on pystytetty oma hiekkalaatikko, puutarhakatoksessa on mukava nauttia iltapäiväkahvit. Kukat: alppiruusu, keltainen ja ruskolilja, ukonhattu, lupiini, rantaja suikeroalpi, pioni, keltanauhus, kurjenmiekka, kielo, vuorenkilpi, humala, saniainen, mehitähti, poimulehti ja tarharuusut seksi onnistumatta. Hyviä ideoita voi toki pulpahtaa mieleen sitä mukaa, mitä vastaan tulee. Kesäkukista orvokit ja neilikat on istutettu ja ruusut on nostettu ulos totuttelemaan auringonpaisteeseen, Nerg luettelee. Perunaja kasvimaa on käännetty ja perunat ja siemenet odottavat kylvämistä. Kaikkien puiden ja pensaiden suojaaminen verkoilla on melko työlästä, Irmeli toteaa. – Piha on haravoitu kevyesti, minkä lisäksi jään ja lumen painamaa nurmikkoa on harattu koneella ja uudet nurmikonsiemenet on kylvetty. Hänelle puutarhanhoito on mieltä virkistävää puuhastelua ja kivaa hyötyliikuntaa. Talvella puutarhaa koettelevat eläinten, pihassa on tavattu jänisten ja myyrien lisäksi muun muassa kauriita ja ilveksiä, ohella kovat pakkaset ja runsas lumi. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Hyötykasvit: puna-, mustaja vihreäherukka, punainen ja keltainen karviaismarja, tyrni, vadelma, mansikka, raparperi, pieniä luumupuunalkuja, uutuutena omenapuita, jotka odottavat istuttamista . Kasveja tervolanhanhikista alppiruusuun . Ruusut istutetaan pian Toukokuun lopussa pihaa on kuitenkin päästy jo mylläämään, vaikka naapuritontin varjoisissa paikoissa on vielä lumilänttejä. Puut: rusokuusama, terijoensalava, syreeni, vaahtera, pihlaja, kontortamänty, punalehtinen koivu ja kuusiaita . Tuleva kesä ei tuo omenapuukokeilun lisäksi muita suurempia hankkeita tai uudistuksia. – Viime kesänä istutetut alppiruusut ovat todennäköisesti selvinnet talven yli. Ne ovat kukkiessaan taatusti komeat! Irmeli miettii. – Jos lajike vain pärjää ja puut säästyvät jänisja myyrätuhoilta, haluaisimme myös lisätä omenapuiden määrää. Kesä on kuitenkin vielä niin alussa, että kaupoissakaan ei vielä ole tarjolla edes kummoista kesäkukkalajitelmaa – Jännitän, miten maakellarin katolle istutetut hanhikit ovat selvinneet talvesta. Koristepensaat: morsiusangervo, juhannusja mökkiruusu, tuoksuvatukka, tervolanhanhikki ja pikkuhanhikki
PIHAN KIVETTÄMISESSÄ ON MONTA SUDENKUOPPAA Pohjatyöt kannattaa tehdä huolella, ettei piha kupruile Vanhan sorapintaisen pihan muutos kivipintaiseksi saa uusitun pihan näyttämään suuremmalta. Soran kulkeutuminen jaloissa sisätiloihin loppuu ja piha muuttuu helppohoitoiseksi. 56 I TALOMESTARI PIHAN KIVETYS Kivetty piha on talollekin eduksi. Noin sadan neliön pihan kivettäminen betonikivilaatoilla vie 2-3 päivää.
– Jos vanhassa pihassa pohjatyöt on tehty aikanaan hyvin, vältytään syviltä kaivauksilta ja mittavilta maanvaihdoilta. – Jos pohjalle olisi pitänyt tuoda murske ja routaeristeet, olisivat kustannukset tuplaantuneet. Laatoituksen korjaus tai kokonaan uusiminen maksavat työnä jopa uuden laatoituksen hinnan. Alussa oli vain kivituhkakasa.. Vuonna 2006 rakennetun pihan pintakerrosta Mynttinen kuori 10 sentin syvyydeltä. Jos pohjalla on mursketta ja routaeristeet, sanoo hämeenlinnalainen pihaurakoitsija Sami Mynttinen. Maata pitäisi vaihtaa tuolloin puolen metrin syvyydeltä, sanoo Mynttinen. Kun pintamaa oli kuorittu, levitettiin pihalle 3-5 sentin kivituhkakerros. Tärkeää on rakentaa riittävästi pohjaa, vaikka piha olisi vanhakin. TALOMESTARI I 57 Pohjatyöt kannattaa tehdä huolella, ettei piha kupruile Pihalaatoituksen onnistuminen edellyttää etenkin kunnon pohjatöitä sekä tarkkaa ladontaa. Pihalle tullut betonikivilaatta oli paksuudeltaan kuusi senttiä. Esimerkiksi huonosti tiivistetty maa voi aiheuttaa seuraavan talven jälkeen pihamaan kupruilua. Laatoitusurakka kannattaa jättää ammattimiehelle, jollei omakotitaloasukas tiedä tarkkaan, mitä tekee
58 I TALOMESTARI Ladonta alkaa seinän vierestä. Jos pihaa on kaivettu, tulee maa tiivistää, koska maa-aineksen tiiveys on epätasainen. – Maan tiivistäminen on sitä tärkeämpää, mitä uudempi piha on.. Kun rautatangot on asetettu oikeaan kaatoon, Minkkinen vetää laudalla kivituhkan tasaiseksi tankojen tasalle. Tiivistys tehtävä jo soralle Kivituhkan levityksen jälkeen Mynttinen tiivisti maan 300 kilon tärylätkällä. Pitkillä rautatangoilla saa rivit suoriksi, kaadot oikeiksi ja hiekan tasattua. Jos maa jää huonosti tiivistetyksi, saattaa piha myöhemmin alkaa kupruilla maan painumisen takia. Vatupassi on tarpeen kaatojen ja tasaisuuden varmistamiseksi. Tangot otetaan pois kun tasaus on tehty. – Maan tiivistäminen on sitä tärkeämpää, mitä uudempi piha on. Linjanaru takaa että ensimmäinen rivi on suorassa
Mynttinen ei levitä suojakankaita laatoituksen alle. – Mikään ei kasva betonilaatan läpi, mutta tietysti raoista voi alkaa nousta rikkaruohoja. Ensimmäisen tiivistyksen jälkeen Mynttinen levitti pihalle sidoshiekan, joka oli kivituhkaa. – Laattojen raoista alkaa siis joka tapauksessa kasvaa rikkaruohoja, mutta itse olen omalla pihallani suihkuttanut rakoihin Round Uppia. Sidoshiekka harjataa laattojen väliin.. – Uudella pihalla suojakankaan voi vetää murskeen alle, jolloin kangas pitää eri maa-ainekset erillään. Laattojen ladonnassa on huomioitava kaadot. Raekooltaan 0-8-millinen kivituhka pitää betonikivilaatat hyvin paikoillaan. – Periaatteessa mikä tahansa hieno hiekkalaatu kelpaa sidoshiekaksi, mutta kivituhkan etuna on sen kovettuminen. Suojakangas ei auta, koska hienoainesta kertyy ennen pitkää aina kankaan päälle. TALOMESTARI I 59 Kivituhkaa meni noin neljä kuutiota 130 neliön kivettämiseen 3-5 sentin kerroksella. Yksityiskohdat, kuten tolppien juuret valmistuvat viimeisenä pienistä paloista. Maa-ainesten sekoittuminen on syytä välttää routavaurioiden ehkäisemiseksi. Laattojen leikkaaminen vaatii timanttilaikan
Betonikivi on edullisin ja helpoin Betonikivilaatalle ovat vaihtoehtoina luonnonkivet noppakivi ja graniittilaatat. Kaato alkaa seinustalta, jolloin pihan korkeimman kohdan on oltava seinustalla. Laattojen ladonnan Mynttinen alkaa seinustalta. Ehjät laatat asennetaan seinän viereen, jolloin aloitus on helpompi. – Niiden asennus maksaa kolminkertaisesti mittakiven hinnan, koska jokainen kivi on mitattava vatupassilla erikseen paikalleen. Kaatoa kaksi senttiä metrille Kivituhkan levittämisen jälkeen alkaa pihakivetyksen tarkin työvaihe. Kivituhkaa on hyvä varata riittävästi, koska paria kuutiota ei kannata turhaan hakea. Niitä tarvittiin 13 lavallista, mutta eri kivilaaduilla on erilaisia lavakokoja. Kivituhkaa kului 130 neliölle 3-5 sentin kerrokseen noin neljä kuutiota. 60 I TALOMESTARI Ladontamallissa ruutu jakautuu neljään osaan. Vedän seinän suuntaisesti linjanarun, jolla voin pitää seinälinjan suorana. Neliöhinta betonikivilaatoilla oli noin 20 euroa per neliö lavoineen ja kuljetuksineen. Jos kohteessa on erityisen paljon maanvaihtoa tulee vielä 20 euroa per neliö lisää kustannuksia. Noin 10 kuution kivituhkakuorma maksoi pihaan tuotuna 350-400 euroa kuutiota. – Laattoja ei kannata latoa seinän linjan mukaan, koska seinät eivät ole koskaan täysin suorat. (jk) Raunakiviä tarvittiin noin 30 metriä. – Betonikivilaatan kunto riippuu pihan käytöstä, mutta normaalioloissa piha kestää ainakin ihmisiän. Suositusten mukaan kaadon on oltava kaksi senttiä metriä kohden. 130 neliön pihan laatoitus maksoi runsaat 6 000 euroa. Kivettetty piha kestää käytännössä ihmisiän. – Aurinkoisilla pihoilla Etelä-Suomessa työt saattoi aloittaa tänä keväänä jo huhtikuussa, sanoo Mynttinen. Nyt laatoitulla pihalla laattakivien lisäksi laatoitusta rajaavia reunakiviä tarvittiin noin 30 metriä. Uudiskohteissa voi pohjaksi ajaa 40 senttiä raekoltaan 0-32 millista mursketta. Esimerkiksi graniitti maksaa lähes sata euroa neliöltä. Jos yksikin laatta on puolikin milliä pykälässä, virhe kertaantuu koko rivillä jopa senttikaupalla ja lopussa laatoitus menee jo aivan sekaisin. Niiden hinta oli noin 12 euroa metriltä. Lisäksi luonnonkiven hinta jo itsessään on 2-3-kertainen mittakiveen verrattuna. Oikea kivi kestää ikuisesti. Varsinkin uudiskohteissa tuo 60 euroa per neliö tulee aika usein täyteen. Työn osuuden voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Laattojen ladonnassa on huomioitava kaadot. Pihan laatoituksen ajankohdan sanelee maan routiminen. – Työn osuus on 20 euroa per neliö ja laattojen osuus on saman verran neliöltä. Kahdessa osaruudussa laatat ovat poikittain, kahdessa pitkittäin ja osaruudut ovat kulmittain toisiinsa nähden. Pensasaita ei ole suora, minkä takia kivetyskin oli vedettävä kaarelle.
– Laitan tangot ensiksi oikeisiin kaatoihin, minkä jälkeen vedän linjalaudalla hiekan tasaiseksi tankojen välistä. Kun kivituhka on levitetty, Mynttinen vetää pitkittäislinjat pitkillä rautatangoilla. 09-863 4360 KELLARI KUIVAKSI ISODRÄN® salaojittava lämmöneriste on ratkaisu kostean kellarin ongelmaan. Leikatut laatat voivat irtoilla helpommin. Näin pinta tasoittuu ja kaadot jäävät automaattisesti ”voimaan”. Itse käytän kokonaisia laattoja, jotka asetan kaarevalle linjalle. – Etenkin vanhoissa pihoissa linjat ovat harvoin täysin suorat. TALOMESTARI I 61 Kivetys kannattaa ulottuu kadun asfalttireunaan saakka, mutta ulommaisin rivi on hyvä latoa kokonaisista laatoista. Seuraavalle vaakariville laatat asetetaan siten, että vierekkäisissä ruuduissa laatat ovat pystykkäin ja pitkittäin. Viimeisenä työvaiheena on 60 kilon tärylätkällä tiivistys. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen – Laattoja ei kannata latoa seinän linjan mukaan, koska seinät eivät ole koskaan täysin suorat. Sen jälkeen piirrän niihin kaaren, otan kiven pois ja leikkaan kiven muodoltaan oikeaksi. MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 38528 Katso tuotevideomme sivulta www.isodr an.?. Kaarevat linjat on leikattava timanttilaikalla. Ladontamalleja on monia Ladontamalleja on monia, mutta Mynttinen pitää hyvänä mallia, jossa vaakariville ladotaan kaksi laattaa pitkittäin ja seuraavat kaksi pystykkäin. Tuloksena täysi huonekorkeus! Tuhansia onnistuneita asennuksia. Kaivuumassat takaisin kaivantoon, ei kallista maamassojen vaihtoa! ISODRÄN® lämmöneristettä voidaan käyttää myös kapillaarikatkona maanvaraisessa lattiassa. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Kun laatat ovat paikoillaan, niiden väliin harjataan sidoshiekka. Tehdessäsi salaojatai sadevesiremontin asenna samalla ISODRÄN® levyt perusmuuriin. Kaato jatkuu tarvittaessa koko pihan pituudelta
62 I TALOMESTARI Kesäkukat viihtyvät myös ruukuissa. Myös monet sisäkukat ulkoilevat kesällä.
Punaisessa tyräkissä on eksoottista kauneutta. Upeimmat kukkaistutukset saa, kun kukkapenkkien suunnittelun alkaa kasvien valinnasta. Maanpeittoperennat rajaavat istutuksia, suojaavat maata, vähentävät veden haihtumista mullasta ja ehkäisevät rikkakasvien leviämistä.. ISOSSA PUUTARHASSA ON NÄYTTÄVYYTTÄ Annetaan kaikkien kukkien kukkia Kun tilaa on paljon, voi kesäkukkien kasvatuksessa leikitellä mielin määrin. Vaihtelua kukkapenkkeihin saa eri korkuisista kasveista. Kesäkukista voi tehdä kukkaniityn tai värikkään kukkamaton. TALOMESTARI I 63 Keskipäivänkukka sietää hyvin kuivaa. Mikäli istutusalue on keskellä pihaa, istutetaan korkeimmat kasvit ryhmän keskelle. Mikäli kukkapenkki on aidan tai seinän vieressä, kannattaa korkeimmat kukat sijoittaa taakse ja niiden eteen matalammat kasvit. Heinäkasveista ilmettä Huumaavalta tuoksuvat yrtit ja maustekasvit sopivat loistavasti kesäkukkien sekaan. Isoista massaistutuksista riittää kukkia poimittavaksi maljakoihinkin. Mikäli kukkaloistosta haluaa nauttia koko kesän, kannattaa penkkeihin valita sekä keväällä, kesällä että syksyllä kukkivia lajikkeita. Esimerkiksi valko-vihreälehtinen viiruhelpi, siniheinät, metsäkastikka sekä erilaiset sarat kasvavat hyvin ja niistä saa nopeasti näyttäviä kokonaisuuksia. Nykyisin kukkaistutuksissa käytetään paljon myös heinäkasveja, jotka tuovat keveyttä istutuksiin
Jalokiurunkannus on aristokraattisen kaunis, mutta myrkyllinen. Kurjenmiekasta on useita eri viljelylajikkeita.. Danish Flag -unikko on saanut värityksensä Tanskan lipusta. 64 I TALOMESTARI Siro-oksainen kääpiömanteli kukkii vain muutaman viikon ajan touko-kesäkuun vaihteessa. Kuva ei tee oikeutta kauniille jumaltenkukalle. Siniset rastit ovat yksivuotisia lemmikkikasveihin kuuluvia kukkia. Tarhavarjohiipan hauskat kukat puhkeavat jo toukokuussa. Unikoita on noin 200 eri lajia. Keisarinpikarililja on monivuotinen sipulikasvi
Hyviä perhoskukkia ovat muun muassa kevätvuohenjuuri, mirrinminttu, rantakukat, yrtti-iiso, loistotädyke, punatähkä, siperianampiaisyrtti, syysleimut, nauhukset, syysmaksaruoho, valkohattu, punahattu, värimintut sekä purppurapunalatva. Soihtulija kukkii viikkoja.. Kevätkukkijoiden juurakot jaetaan yleensä kasvukauden lopulla, syksyllä kukkivien lajien varhain keväällä. Kuohkea, vettä läpäisevä multamaa on monelle kukkakasville paras kasvualusta. Jos perennoiden kukinta ajan myötä hiipuu, on aika nostaa taimet ylös mullasta. Emotaimesta, jonka juurakko on vahva, saa monta uutta jakotaimea. Oikeat istutusvälit Useimmat perennat tulevat toimeen vaatimattomassa maaperässä. Hyvin suunniteltu ja perustettu perennapenkki täyttää alueen jo toisen kasvukauden jälkeen niin hyvin, ettei sitä tarvitse kitkeä. Liian vahva lannoitus typpipitoisilla ravinteilla rehevöittää lehtien kasvua, mutta ei lisää kukintaa. Juurakon jakaminen ja taimien uudelleenistutus virkistää kasveja. Taimien istutusväli valitaan lajin korkeuden, leveyden ja kasvutavan mukaan. Yleissääntö on, että korkeiden ja voimakaskasvuisten taimien istutusväli on noin 70 senttimetriä, keskikorkeiden senttimetriä ja matalien 20–30 senttimetriä. Perhoset tuovat iloa Luonnon hyvinvoinnista huolehtivat puutarhurit istuttavat kukkapenkkeihinsä kasveja, jotka houkuttelevat paikalle perhosia. Kun taimet ovat kasvattaneet vahvan juuriston, ne eivät enää tarvitse säännöllistä kastelua. Nuoria, juurtuvia perennantaimia on aluksi kasteltava poutakausina. Mahonialla on ikivihreät lehdet. TALOMESTARI I 65 Kirjosalvia on ikivanha koristekasvi. Kerrottu petunia on kasvatettu siemenestä
Esimerkiksi voimakkaasti tuoksuvat yrtit ja samettikukat harhauttavat tuhohyönteisiä. Köynnöspinaatti kasvaa 2 – 3 metriä korkeaksi ja reheväksi. Vihannesportulakka ja taustalla härkäpapu. Kumppanuuskasvit Kasveista on toisilleen myös hyötyä ja se kannattaa ottaa istutuksissa huomioon. 66 I TALOMESTARI Hyötykasvit ja kukat sulassa sovussa. Jotkut kasvit erittävät juurillaan aineita, jotka tappavat tuholaisia tai pitävät ne. Niin sanottuja kumppanuuskasveja käytetään erityisesti sekaviljelyssä. Ruoanlaittoonkin sopiva iisoppi on kaunis myös kukkapenkissä
Tarhamaltsa Red Blumea käytetään pinaatin tavoin. Hallanarkaa samettikukkaa ei kuitenkaan kannata istuttaa liian aikaisin. Alkukesästä kukkinut marketta kannattaa leikata matalaksi heinäkuussa, jolloin se ehtii tehdä uudet kukat alkusyksyksi. Petuniat ja samettikukat suosittuja Perinteisimpiä kesäkukkia ovat petuniat ja samettikukat. Petunioiden salaisuus on niiden laajassa värikirjossa ja näyttävässä kukinnassa. Kaaliperhosia torjuvat tehokkaasti rosmariini, salvia, koristekrassi, kehäkukka, tilli, timjami ja iisoppi. Aurinkoinen samettikukka hehkuu keltaisen ja oranssin eri väreissä ja löytynee miltei jokaisesta puutarhasta. Pensaspäivänkakkara eli marketta viihtyy vaatimattomimmissakin olosuhteissa eikä pelästy pientä kuivahtamistakaan. Koristetupakka kasvaa parhaiten aurinkoisella paikalla. Perinteinen kesäkukka on kiitollinen kukkija, sen kukkaloistosta saa nauttia koko kesän. Perinteinen talvisaippo menestyy kuivilla paikoilla. TALOMESTARI I 67 Keskikesällä kukkaloisto on kauneimmillaan. Samettikukka on esimerkki tällaisista kasveista, joten se on tärkeä kasvi keittiökasvimaalla. Petunioita viljelläänkin vuosittain noin 4,8 miljoonaa ruukkua. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Marko Suomi ja Soili Kaivosoja loitolla. Muun muassa kurkkuyrtti, kehäkukka, krassi ja kamomillasaunio edistävät puolestaan muiden kasvien kasvua.. Salvia, meirami, timjami ja laventeli talvehtivat kellarissa. Ruusunätkelmä on yksivuotinen tuoksuherneen sukulainen. Pelargonia on tekemässä taas uutta nousua suosiossaan
Useimmat sieltä tuodut lajikkeet vaativat pitkän kasvukauden, jotta rypäleet ehtisivät kypsiksi ja versot valmistautua talveen, kertoo viiniköynnösten kasvattaja Ari Markkula. Viiniköynnösten kasvattaminen ei ole vain etelän puutarhaihmisten yksinoikeus. – Pohjoiseen ilmanalaan löytyy Yhdysvalloissa jalostettuja lajikkeita esimerkiksi Skandia tai Somerset seedles, jotka sietävät lunta ja pakkastakin. 68 I TALOMESTARI VIINIKÖYNNÖSTEN KASVATTAMINEN KIINNOSTAA YHÄ USEAMPIA Viiniköynnökset menestyvät myös Suomessa Pohjolan mailla viiniköynnösten kasvattaja joutuu ottamaan huomioon luonnon olot ja valitsemaan kasvattamansa lajikkeet tarkemmin kuin perinteisissä etelän viininviljelymaissa. Nykyisin meilläkin on saatavilla kymmeniä talvenkestäviä lajikkeita, jotka menestyvät Suomen oloissa, jopa avomaalla. – Venäjältä ja Baltiasta, etenkin Latviasta ovat peräisin use. Talvenkestävillä lajikkeilla, oikeilla kasvuolosuhteilla ja taidolla viininviljely onnistuu loistavasti Suomessakin
– Esimerkiksi Pariisin korkeudella viiniköynnös läähättää yöllä kuumissaan ja samalla hukkaa päivällä keräämäänsä energiaa. Venäjältä ja Baltiasta, etenkin Latviasta on meillekin saatu useita pohjoisiin valo-olosuhteisiin, koviinkin pakkasiin ja myös avomaalle soveltuvia viiniköynnöslajikkeita.. Kevään kasvua nopeuttamalla hitaampienkin rypälelajikkeiden sokerimäärä nousee riittäväksi. – Kevätsuojauksella kasvukautta voidaan venyttää ja kukintaa aikaistaa parilla viikolla, Markkula kertoo. Viiniköynnökset kasvavat, ja sato kehittyy lyhyemmässä ajassa, kun se mitataan päivissä. Avomaalle Markkula usein suosittelee valitsemaan eri lajikkeita kuin kasvihuoneeseen. Kasvupaikka ratkaisee Markkulan mukaan on syytä muistaa, että kasvupaikka määrittelee, mitä lajikkeita viiniviljelyksilleen kannattaa valita. Toki meilläpäin kasvatetaan myös eteläisiä lajikkeita kuten Pinot Noir Precocea, joka on aikaisemmin kypsyvä versio tutusta rypäleestä. – Avomaalla viiniköynnöksen menestymiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, sijaitseeko kasvupaikka eteläisellä tai lounaisella rinteellä. Kasvihuoneisiin löytyy kasvatettaviksi runsas määrä satoisia lajikkeita. Siten viiniköynnös on jo vahvassa kasvussa keskikesän valoisimpaan aikaan, kun kukkiminen suojaamattomana avomaalla usein tapahtuu vasta juhannusviikolla tai heinäkuun alussa. Viiniköynnös hyötyy runsaasta valosta Vaikkei Suomessa useinkaan nautita helteisistä kesistä, pitkät, valoisat kesäpäivät tarjoavat hyvät kasvuedellytykset viiniköynnöksille. – Viiniköynnös tarvitsee valoa, mitä pohjolan kesässä riittää aamu varhaisesta iltamyöhään. Se, että yölämpötilat laskevat pohjoisilla leveysasteilla, ei ole yksinomaan huono asia. – Alkuperältään mantereisella alueella kehitetyt lajikkeet tarvitsevat kuumemman, aurinkoisemman ja pitkän kesän. TALOMESTARI I 69 Viiniköynnökset menestyvät myös Suomessa at pohjoisiin valo-olosuhteisiin, koviinkin pakkasiin ja myös avomaalle soveltuvat viiniköynnöslajikkeet, esimerkiksi Guna. Sillä, onko kasvupaikka laakson pohjalla, sijaitseeko vieressä hallalle altistava suo, hallaa leikkaava järvi tai varjostava metsä, on vaikutuksensa viljelyalueen mikroilmastoon ja viiniköynnösten menestymiseen. Ihanteellinen kasvupaikka avomaalla on lämmin seinusta tai eteläinen tai lounainen rinne. – Lämpimällä ja aurinkoisella paikalla useat lajit tuottavat meilläkin hyvän sadon. Merellisillä viiniköynnöksillä, kuten monilla Latviassa jalostetulla lajikkeilla, kasvukauden ei tarvitse olla kovin kuuma eikäkovin pitkä, jotta sato ehtisi kypsäksi. Erilaiset viiniköynnöslajikkeet vaativat eripituisen kasvukauden ja erilaisen lämpötilan esivanhemmiltaan saamista geeneistä johtuen. Kasvukauden valoisa aika on siten lähellä saman lajikkeen eteläisempiä kasvupaikkoja, vaikka lämpösumma onkin pienempi, Markkula selittää. Näin ei käy pohjolan viileämmässä yössä, Markkula selittää
Talvenkestävillä lajikkeilla, oikeilla kasvuolosuhteilla ja taidolla viininviljely onnistuu loistavasti Suomessakin. Seisova vesi ei ole viiniköynnöksille hyväksi. Muuten lehdet palavat ja kasvu hetkeksi pysähtyy. Muutoin istutuskuopasta muodostuu kaivo, johon syksyn sadevedet kerääntyvät, Markkula neuvoo. – Aitojuuriset taimet istutetaan aikaisempaa multapintaa 10-20 senttiä syvemmälle ja vartetut lajikkeet niin, että varttamiskohdan muhkura jää 2-3 senttiä maanpinnan yläpuolelle. Viiniköynnös istutetaan kuten klematis, toisin sanoen syvemmälle, kuin mitä kasvi on alkuaan kasvanut. – Aromikkuudessaan lähes kaikki lajikkeet peittoavat kaupan siemenettömät rypäleet. Istuta ja hoida oikein Viiniköynnöksen taimet istutetaan, kun maa on kevään mittaan lämminnyt riittävästi. Markkula suosittelee käyttämään viiniköynnöksille istutusvaiheessa syyslannoitetta. Oikeilla hiivoilla sekä erilaisilla rypäleiden ja mehun käsittelymenetelmillä myös hieman erikoisemman makuisten rypäleiden kuten Zilgan aromia saadaan leikattua, Markkula kertoo. Toki on niitäkin, joiden ensimmäinen ajatus on ihka oman viinin teko omista rypäleistä. – Komposti ja kesälannoite sisältävät usein liikaa typpeä, jota ei ole hyvä tarjota viiniköynnökselle ensimmäisenä vuonna. – Kun viiniköynnökset suojataan silmujen puhjettua kevään hallalta harson tai Dio-Betalon -muovikankaan avulla ja syyssuojauksesta huolehditaan yhtä lailla, kasvukautta saadaan jatketuksi jopa reilulla kuukaudella. – Jos on mahdollista, uusia taimia kannattaa esikasvattaa ennen niiden siirtämistä ulos. Kostealla maaperällä suositellaankin kumparekasvatusta. – Esimerkiksi balttialaisista lajikkeista voi saada juomakelpoisia viinejä. – Jos kasvukauden keskilämpöä saa nostettua pari astetta korkeammaksi, köynnöksen kasvuolot vastaavat 500 kilometriä etelämpänä olevaa aluetta, Markkula muistuttaa. Viiniä varten on omat rypälelajikkeensa. Kovin hiekkaisessa maaperässä tarvitaan enemmän kastelua tai vaihtoehtoisesti vettä kondensoivia kerroksia. Viini voidaan sekoittaa myös sopivassa suhteessa yhden lajikkeen viineistä, maistelemalla. 70 I TALOMESTARI Rypäleitä syötäväksi Ari Markkulan mukaan viiniköynnöksiä kasvatetaan etupäässä syötäviksi. – Kolmen ensimmäisen vuoden aikana kastelin köynnöksiäni, jonka jälkeen kastelua ei ole tarvittu. On hyvä muistaa, että useimmat kaupassa myytävät viinit on valmistettu useiden eri rypäleiden yhdistelmistä. Taimen tyvelle laitetaan kuoriketta tai esimerkiksi mansikkakangasta, jolloin rikkaruohot eivät pääse kilpailemaan viiniköynnöksen kanssa vedestä, ravinteista ja auringosta. – Mikäli istutuskuoppa kaivetaan savimaahan, kannattaa kuoppaan laitettavaan multaan sekoittaa ympäröivää maata. Kasvatuskokemuksen karttuessa viinin valmistustakin saatetaan kokeilla. Taimea varten kaivetaan noin 50 senttiä syvä ja leveä kuoppa, johon lisätään multaa. Lämpöä saa lisättyä kasvupaikalle suojaamalla viiniköynnökset tuulelta esimerkiksi nökset kasvavat täyttömaasta muovatussa rinteessä, jossa pintamaa on vettä pitävää savimaata. Typpeä ei kannata lisätä varttuneemmallekaan kasville enää heinäkuun lopun jälkeen, sillä muuten on vaarana, että kasvu jatkuu liian myöhään syksyyn, eikä kasvi valmistaudu talveen ajoissa. Samasta syystä puuvartisia taimia ei kannata istuttaa elokuussa, sillä kasvun sijaan viiniköynnöksen tulisi jo valmuoviseinämällä tai teltalla. Ennen syksyn sateita taimen tyvelle voi vielä kasta ja tiivistää kerroksen maata ohjaamaan sadetta pois. Markkula kuitenkin huomauttaa, että tiivis kasvihuonemainen teltta on hyvin kuuma aurinkoisena päivänä, joten tuuletuksesta pitää huolehtia. Silloin siirto pitää tehdä viemällä ne ensin viikoksi ulos varjoon. Ylhäältä avoin seinämä taas nopeasti purkaa lämpöään illan viiletessä eikä suojaa välttämättä hallalta lainkaan. Markkulan omat viiniköyn. Liian tiheässä kasvavat taimet eivät saa tarpeeksi valoa. Taimet istutetaan maahan tavallisesti 1-1,5 metrin välein, rivien välin ollessa 2-2,5 metriä
Kuva: Fredrik Slotte Aitojuurinen viiniköynnös kannattaa istuttaa noin 15 senttiä syvemmälle kuin se on ruukussa kasvanut. Kuva Rondo-viiniköynnöksestä ahvenanmaalaiselta viinitarhalta. Syväistutuksella taimen juuristo säilyy hankalankin ensimmäisen talven vauriotta, vaikka suojauksista huolimatta maanpäällinen osa kuolisikin, Ari Markkula sanoo. Pystyyn ohjatun verson ylimmän tertun yläpuolelle tarvitaan tavallisesti vain 5-8 lehteä, jotta verson kaikkien terttujen rypäleet ehtisivät kypsyä ja saisivat makean makunsa.. TALOMESTARI I 71 Talvenkestävillä lajikkeilla, oikeilla kasvuolosuhteilla ja taidolla viininviljely onnistuu loistavasti myös Suomessa. Kesän kasvu voi olla useita metrejä versoja. – Jos taimi on pieni, jätä se aloittamaan kasvunsa kuopassa ja peitä se ennen syksyn sateita
Moni arkailee leikkaamista, mutta olisi hyvä muistaa, että hoitamaton viiniköynnös haluaa valloittaa maailman. Yksittäinen taimi voi kiivetä keppiä tai ohuista rimoista tehtyä säleikköä pitkin. Etenkin huonona kesänä rypäleiden sokeripitoisuutta voi nostaa siten, että leikkaa joko puolet tertusta tai nyppii pienimmät raakileet pois, Markkula neuvoo. Avomaalla tavallinen turve ei sovellu talvisuojaukseen, vaan siihen voidaan käyttää pakkaspeittoa ja esimerkiksi havuja. Pitkä rivi taimia on helpompi tukea kestäviin tolppiin kiinnitettyjen lankojen varaan. lomaile kesällä. Viiniköynnöksen versoissa on va vaakaranka, josta versot joka vuosi uudelleen kasvavat ylöspäin. Verkkoaita ja säleikkökin tekevät leikkaamisesta hankalampaa. Itse kierrän viiniköynnökset muutaman kerran kesässä ohjaten rypäleitä kasvavat oksat pystyyn ja poistan samalla varkaat, Markkula sanoo. Näin lehtien yhteyttämistuotteet menevät rangan puutumiseen ja juuriston kehittämiseen. Sadon saamisen kannalta energian ei kannata antaa mennä vihreään kasvuun ylöspäin. Talvilepoon puutuneita taimia voi kesästä ja kasvupaikasta riippuen istuttaa syyskuussa. mistautua kylmeneviin keleihin. Se tarkoittaa parempaa talvenkestoa. Lehtien runsaus vaikuttaa rypäleiden sokeripitoisuuteen. – Lehtihankoihin ilmaantuvat uudet versot, eli varkaat, on syytä poistaa, etteivät ne veisi energiaa rypäleiltä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Ari Markkula Lisätietoja: www.omenakumpu.com tyypillisesti yhdestä kolmeen terttua. – Viiniköynnöksen latva katkaistaan siten, että ylimmän tertun yläpuolelle jää 5-8 lehteä. – Viiniköynnös muodostaa rypäleet edellisen kesän silmuista kasvaviin versoihin. Viiniköynnös haluaisi valloittaa koko maailman, kasvattaja haluaa sen sijaan ohjata lehtien tuottaman sokerin rypäleisiin. Tämä auttaa rypäleitä saamaan riittävästi energiaa. Tue ja leikkaa Markkula neuvoo ohjaamaan viiniköynnösten kasvun ylöspäin. Tiheänä viidakkona kasvava viiniköynnös myös altistuu liialliselle kosteudelle ja taudeille etenkin kasvihuoneessa. On hyvä muistaa, että makaava viiniköynnös tekee aina uuden varkaan. Suosittelen Suomen oloissa yksinkertaista leikkausmuotoa, jossa viiniköynnökselle jätetään matala, noin 10-20 sentin korkeudella kasvaTEETÄ LASITERASSI NYT SOITA MEILLE 040 8252 533 www.visionlasiterassit.. Vartetun taimen varttamiskohta peitetään maalla etenkin ensimmäiseksi talveksi, Markkula sanoo. Alas lasketut versot ja matalana kasvava ranka on helppo suojata talveksi. Viimeistään elokuun alusta lähtien viiniköynnöksien latva katkaistaan. Siksi tukeminen on tärkeää. Silloin se kasvattaa versoja ja lehtiä, mutta niukalti rypäleitä. – Kasvihuoneessa viiniköynnökset suojataan peittämällä ne esimerkiksi löyhällä kuivalla turvekerroksella. 72 I TALOMESTARI Latvan katkaisu ja versojen ohjaaminen pystysuoriksi on osa kesäleikkausta
Lisäksi Ekoletin käymälän etuna on se, että sekä nestemäinenja kiinteä jäte päätyEKOKÄYMÄLÄ. Varsinkin, jos istutukset sijaitsevat talon lähistöllä, niille voi johtaa lannoitevettä suoraan maahan käymälän säiliöstä. Vastaavantapainen tuote löytyy Ultrum-nimisenä Norjasta. – Vesivessa vie 5–8 litraa vettä yhdellä vedolla, joten nelihenkinen perhe kuluttaa noin 70 000 litraa vettä vuodessa pelkästään vessassa. Matti Ylösjoki alkoi yli 20 vuotta sitten kehittää vapaa-ajanasumisen kompostikäymälää, joka olisi mahdollisimman huoltovapaa ja kompostoisi jätteet ihan oikeasti täysin valmiiksi ravinnemullaksi. Minustako maailmanparantaja. TALOMESTARI I 73 Vessaja biojätteiden kompostointi suoraan mullaksi onnistuu kompostikäymälässä, jonka istuin on ihan samannäköinen kuin vesivessassa. Kompostoivasta käymälästä ne saavat fosforin ja muut ravinteet suoraan käyttöön, Kalle Ylösjoki Ekolet Oy:stä sanoo. Itse kompostisäiliöille tarvitaan talossa oma tilansa. OMAKOTITALON PIHAKASVIT KIITTÄVÄT KASVUSTAAN KOMPOSTOIVAA SISÄKÄYMÄLÄÄ Säästöä myös vesija jätelaskuihin Ekolet on noin 20 vuoden aikana Suomessa kehitetty, ainoa vessajätteet loppuun asti mullaksi kompostoiva malli, jossa on neljä lokeroa. Paras tapa suoraan imeyttämiseen on upottaa salaojaputkea maan sisään, johtaa biologisesti puhdistunut ylivuotoneste siihen ja istuttaa kasveja sen ympärille. Kehittelyn seurauksena valmistui malli myös ympärivuotiseen asumiseen. Yleensä ympärivuotisen mallin suotonesteen maahan imeyttämiseen tarvitaan kuitenkin kunnan viranomaisten hyväksyntä. Tai no, jos edes nurmikon. Vaihtamalla vesivessan kompostoivaan käymälään se onnistuu omalla tontilla helposti. – Vedenpuhdistuslaitoksissa kasvisoluille välttämätön ravinne, fosfori, muuttuu sellaiseen muotoon, etteivät kasvit pysty sitä tehokkaasti hyödyntämään. Vedensäästöä ja ravinteita Käymäläjätteen puhdistamisen ja kompostoinnin suorittava laite omassa talossa on ekoteko luonnolle, mutta säästää samalla asukkaiden kukkaroita
Ekoletin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa käymälöissä käytetään samaa biologista puhdistusmenetelmää kuin muissakin biologisissa puhdistamoissa. Kalle Ylösjoki toteaa. Jätesäiliön pohjaosa on itse asiassa suuri nesteen saostusallas, jossa neste myös biologisesti puhdistuu. Biojäte pitää säilyttää kannellisessa astiassa, jotta vältetään kärpäsentoukat. Tuote kaikkine varusteineen lähetetään rahtina. Ekoletin käymälät ovat nelilokeroisia, joten kiinteän jätteen kompostointi tulee valmiiksi 3–4 vuodessa. Se voi Omakotitalon nelilokeroinen Ekolet-sisäkäymälä YV-B on 2 000 litran vetoinen. Kun uusi lokero otetaan käyttöön, pohjalle sirotellaan noin 10 senttiä turvetta joka toimii esisuodattimena, jotta pohjalla oleva suodatinkangas pysyisi puhtaampana. olla monin verroin tehokkaampaakin kuin puhdistuslaitoksessa. Tehokas biologinen puhdistus Vesivessa vaatii viemäri-infran tai säiliön, josta jäte kuljetetaan pois autolla, kun taas kompostoivan käymälän kaikki jätteenkäsittely tapahtuu kotona. – Erona on vain, että puhdistuslaitoksissa jätevesi kiertää puhdistavan suodattimen läpi 5–10 kertaa ennen kuin se johdetaan ulos putkesta, kun taas Ekoletin puhdistussysteemissä neste kiertää 100–200 kertaa. – Puhdistussysteemissä on papiljottien kaltaisia biosuodatinpalikoita, joiden pintaan mikrobimassa tarttuu syömään jätettä. Keittiöjäte yleensä nopeuttaa kompostoitumisprosessia. Rakennustöitä tehneeltä käymälän asennus onnistuu päivässä hyvien ohjeiden ja ohjevideoiden opastuksella. Nesteen jatkokäsittelyyn tarvitaan yleensä aina kunnan viranomaisten lupa. – Neste hapettuu säiliön suodinkankaalla peitetyissä seinämissä, mikrobit tekevät työn, kun. Käymälät toimivat hyvin 1–7 käyttäjän taloudessa, eikä edellisen vessakäynnin jälkeen seuraavan tarvitse odottaa. – Kaikissa taloissa on yleensä harmaavesisuodatus, jonne nesteen voi ohjata, ellei tehokasta puhdistusta tarvita. Valmista kompostimultaa saa lapioida pois lokeroista 2-3 kottikärryllistä vuodessa. Näin suuri osa fosforista sitoutuu kiinteään kompostiin. – Kompostikäymälälle tehtyjä posliini-istuimia on myös kaupan muutamassa nettikaupassa. Ensimmäisten neljän vuoden aikana lokeron täyttyessä esille käännetään seuraava tyhjä lokero, eikä silloin vielä tarvitse tyhjentää edellistä. Ekoletin kompostikäymälät ovat myös hajuttomampia kuin vesivessat, koska käymälän oma ilmankierto imee kaikki hajut käymälän sisään, eikä päästä niitä käymälähuoneeseen. 74 I TALOMESTARI vät ensin samaan tilaan, josta neste suodattuu pois. nen vaihtoehto on ohjata neste suoraan pihan koristekasveille maahan imeyttäen tai kerätä neste kanisteriin ja ruiskuttaa neste kasveille kasteluveteen laimennettuna, Kalle Ylösjoki neuvoo. Nesteet voi johtaa harmaisiin vesiin Hyvin tehokasta puhdistusjärjestelmää saatetaan tarvita vesistöjen lähellä asuttaessa. ToiIstuin samanlainen kuin posliininen Ekolet-käymälöiden istuin näyttää aivan samalta kuin vesivessan istuin, vaikka se on tehty kovasta sileäpintaisesta muovista, joka on helppo pitää puhtaana. Käymälä erottelee jätteet Toimintaperiaatteena on, että neste eriytyy tehokkaasti kiinteästä jätteestä. Ekoletin sisäkäymälöihin voi myös liittää sähköisen bidee järjestelmän, joka huolehtii napin painalluksella alapesusta ja kuivauksesta. Japanissa kompostikäymälät ovat suosittuja. Neste huuhtelee pintoja, mikrobikerros kasvaa ja voi hyvin, kunnes sitä kertyy paksu kerros, jolloin tartuntapinta pettää ja mikrobipala putoaa säiliön pohjalle, menetelmää kehittänyt Matti Ylösjoki kertoo. Jätemaksuissa tulee säästöä myös sitä kautta, että keittiön biojätteet voi kompostoida myös kompostikäymälän säiliössä, joten biojäteastiaa tai erillistä pihakompostoria ei tarvita
Aina parempi, mitä lähempänä tila on ulkoseinää, että tyhjennys on vaivatonta. pohjalla on iso hapettumispinta. Nurmikkoja Puutarhamultamme soveltuvat erinomaisesti kaikkeen viherrakentamiseen. Ekoletin ympärivuotisen kompostikäymälän hinta alkaa 3 400:sta eurosta. Kun otetaan uusi lokero käyttöön, lokeron pohjalle sirotellaan noin 10 cm turvetta tai kuorirouhetta, joka toimii esisuodattimena, jotta pohjalla oleva suodatinkangas pysyisi puhtaampana. Tilaa perille kuljetettuna tai nouda itse omalla peräkärryllä tai kuorma-autolla. Tyhjennys on kätevää tehdä suoraan kottikärryyn. – Käsisuihku vessan yhteydessä onkin suositeltava. Sillä voi haluttaessa puhdistaa ja huuhdella istuinta, Kalle Ylösjoki kertoo. Ravinteikasta kompostimultaa tulee vuodessa 2–3 kärryllistä, Kalle Ylösjoki kertoo. Se on syytä lämpöeristää ja koteloida, Kalle Ylösjoki kertoo. – Jonkinlaista kellaritilaa pitää olla 215 sentin korkuisena. Ekoletin malleissa tuulettimen sähkönkulutus on 4 tai 8 wattia, joten nykyisillä hinnoilla kustannus on 5 tai 10 euroa vuodessa. Istuimen takapintaan voidaan liittää huoneen katonrajasta ilmaa imevä 100 mm putki. Tuulettimen voi yhdistää aurinkopaneeleihin, jos sen teho on riittävä. Se on tärkeää ainakin, jos suihku on samassa tilassa. Ympärivuotisen mallin tila pitää olla lämpöeristetty ja lämmin tila. 09 156 11 (vaihde) HSY valmistaa Metsäpirtin multatuotteita ympäristöä ja neitseellisiä raaka-aineita säästävällä ratkaisulla. Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi. Ympärivuotisessa mallissa koko lokero-/säiliöjärjestelmä vaatii käymälähuoneen alle teknisen tilan, joka on noin 1,3m x 1,3 metrin suuruinen ja 2,10 metriä korkea. – Uusi lokero pyöräytetään käyttöön noin vuoden välein. Vähitellen, pohja-altaaseen kerääntyy lietettä, ja altaan voi ruiskuttaa letkulla puhtaaksi, kertoo Kalle Ylösjoki ominaisuuksista ja huollosta. Kuiviketta Ekoletin ympärivuotisessa käytössä olevat käymälät eivät toimiakseen tarvitse tehokkaasta suodattimesta johtuen. Jätteen hapettumiselle on edullista, etä esimerkiksi kuukauden väen kämäläaukosta kaadetaan puoli ämpärillistä kuorirouhetta tai vastaavaa. Otamme talteen jäteveden sisältämän biolietteen ja kompostoimme sen turpeen kanssa kasvuvoimaisiksi multatuotteiksi. – Tämän jälkeen pyöräytetään uusi lokero käyttöön. Kiinteän jätteen tilavuus pienenee kompostointiprosessissa kolmasosaan. Käymälähuoneen tuuletus tapahtuu istuimen kautta. Hajut pysyvät aina poissa, koska ne menevät suoraan pöntön kautta ulos. Samalla suuri osa nesteestä haihtuu. Ilmanvaihtoputki pitää johtaa suoraan katosta läpi. TALOMESTARI I 75 Tuuletinta varten tarvitaan kuivassa sisätilassa oleva 230 V 50/60 Hz pistorasia. Noutopisteet avataan huhtikuun puolivälissä. Sopiva huoltotila Ekoletin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa käymälämalleissa kompostisäiliö asennetaan suoraan istuimen alle. – Tuuletin on pidettävä aina päällä, eikä käymälähuoneessa saa olla muuta ilmanpoistoa. Sähköpihi tuuletin aina päällä Ympärivuotiset käymälät tarvitsevat vähäisen määrän sähköä tuulettimen pyörittämiseen. Säiliön pohjalla on happea huonosti, joten typpi irtoaa riittävästi, Kalle Ylösjoki kertoo. Tila voi olla erillinen, kunhan se on suoraan käymälähuoneen alla. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Ekolet Koe kasvun ihme! Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki | puh. Peräkärryjen noutopisteet: • Viikintie 35 Helsinki • Kilpilahdentie 241 Kulloo • Ämmässuontie 8 Espoo, Sortti-asema Kuorma-autojen noutopisteet: Kilpilahdentie 241 Kulloo ja Ämmässuontie 8 Espoo Soita mullan myyntiin tai katso aukioloajat www.metsapirtinmulta.. Käsisuihkua voi käyttää Ekolet-kompostikäymälöissä saa käyttää vettä siitä huolimatta, että vessatuotosten huuhteluun sitä ei tarvita
Sähkön aiheuttamaa vaara on vaikea havaita ja vahinko tulee yleensä aina ennalta arvaamatta. Kuva Anne Yrjänä Piileekö pihassa sähköiskun vaara. puh. Sähkölaitteiden on aina oltava joko suojaeristettyjä, suojamaadoitettuja tai suojajännitteellä toimivia. Lähialueen sähköammattilaiset löytyvät osoitteesta www.sähkötreffit.fi. Sähkö on väärin käsiteltynä hengenvaarallista, eikä sähköistyksiä siksi kannata eikä lain mukaan saakaan ryhtyä itse virittelemään. torasioissa. Vikavirtasuojakytkin tuo lisäturvaa ulkopisVältä sähköiskut ja anna sähkömiehen asentaa. Pihalla kotelointien pitää olla tiiviitä, ettei niiden sisään pääse vettä. 0500 557143. Vain muutaman erikseen määritellyn asian kuten sulakkeiden, lampun ja pistotulpan vaihdon sekä yksivaiheisen jatkojohdon voi tehdä itse. 76 I TALOMESTARI Ulkopistokkeesta valuu vettä, jouluvalojen jäljiltä maassa matelee haurastunut sähköjohto, itse viritetyn pistokkeen johdot pilkistävät löysän liitoksen vuoksi… Myös ulkotiloissa käytettävien sähkölaitteiden tulee täyttää standardin mukaiset turvallisuusnormit ja vain pätevyysvaatimukset täyttävä, koulutettu sähkömies saa tehdä sähköasennuksia. Asennustyöt saa tehdä ainoastaan ammattitaitoinen sähköasentaja. Se voidaan asentaa paitsi sähkökeskukseen myös yksittäisen pistorasian yhteyteen
SOVELTUU MYÖS SISÄKÄYTTÖÖN, TOISIN KUIN POLTTOMOOTTOREISTA VOIMANSA SAAVAT!. Myynti suoraan maahantuojalta. Erilaisia malleja jokapäiväiseen käyttöön, helpottamaan työtä pihapiirissä, puutarhoissa, kasvimailla... Soita, kysy lisää ja/tai varmista sopiva näyttöajankohta! ENERGIANSÄÄSTÖ OY Jantoniementie 167, 08350 LOHJA. 019-338164 / 0500-316119 aro@energian.net www.energian.net AKKUKOTTIKÄRRYT TEE TYÖSTÄSI KEVYEMPÄÄ JA SUJUVAMPAA, PÄIVITÄ KOTTIKÄRRYSI AKKUTOIMISEEN
Latvian matala kirsikkapuu kukkii hehkeänä. Tulppaanit loistavat Ritva Katteluksen puutarhassa, vaikka uusia sipuleita Ritva ei ole laittanut maahan moneen vuoteen. Taimia ja kasvitietoutta siirtolapuutarhassa jaetaan naapurien kesken. Ritva Kattelus puolestaan viljelee omalla siirtolapuutarha-palstallaan runsaasti erilaisia hyötykasveja herkuteltaviksi. 78 I TALOMESTARI SIIRTOLAPUUTARHASSA TAIMET JA TIEDOT VAIHTAVAT OMISTAJIA Kaksi rouvaa, kaksi erilaista puutarhaa. Lulu Nenosen avarassa puutarhassa värikkäät kukat kukkivat, marjapensaat ja pieni yrttimaa antavat satoaan. Puutarhasta iloa silmälle ja ravintoa ruokapöytään
Pihamaalla kesäkukkia istuttelee Lulu Nenonen. – En aikaisemmin kokenut itseäni viherpeukaloksi, mutta nyt jo parin vuoden ajan olen hoitanut itsekseen puutarhaa ja innostunut istuttamaan ja viljelemään kaikenlaista uutta. Lulu ei tohdi niiden vuoksi leikata nurmikkoa. Suloiset pellikset kasvavat nurmikolla. Pari vuotta sitten mies sairastui, ja puutarhan hoito jäi Lulu Nenosen vastuulle. – Hankimme mieheni kanssa siirtolapuutarhamökin vuonna 1998. Tämän kesän uusi tuttavuus, joka tarttui Lulun matkaan puutarhavierailulta, on herkän kaunis kylmänkukka. TALOMESTARI I 79 VIHERPEUKALOT Perennapenkkien kukkaloistoa jatkuu läpi kesän Talin siirtolapuutarhassa sijaitsee viihtyisä mökki puutarhoineen. Kasvi on toistaiseksi säästynyt citykanien tuhoilta. Hän toivoo, että kukkaset levittäytyvät pitkin nurmikkoa Keltainen tuppaani kukkii kauniina vuodesta toiseen. Petunioiden sijaan perlargoneja Nenosten mökin ikkunalla kukkii värikäs rivistö upeita pelargoneja. Lulun perennapenkissä kukkii kerrottu valkovuokko.. – Päätin tänä kesänä korvata petuniat pelargoneilla. Ikkunan alla sijaitsevaan kukkapenkkiin valitsin hehkuvan punaista uuden guinean liisaa, Mökin seinustalle Lulu istuttaa kesäkukkia, punaista uuden guinean liisaa sekä kesäleimua. Tietoja puutarhanhoitoon olen opiskellut kirjallisuudesta, ja hyviä neuvoja olen saanut myös naapureilta, hän kertoo. Kesäkukkien takaa nousee kesän mittaan liljojen rintama. Mies hoiti puutarhaa ahkerasti, istutti petunioita ikkunalle, keitti lipstikkasoppaa ja rakensi pihapiiriin pikkumökin ja grillikatoksenkin, Lulu kertoo. Ne ovat kestäviä ja perinteikkäitä, eivätkä vaadi jatkuvaa nyppimistä
Lulun yrttipenkissä oregano ja ruohosipuli ovat jo kasvaneet reheviksi. 80 I TALOMESTARI Tuoksuvat tarhasarjaliljat pääsevät pian maahan. Tänä kesänä Lulu valitsi mökin ikkunalle petunioiden sijaan perinteikkäitä pelargonioita. Lulun tomaatit kukkivat jo mökin verannalla.. Kesäkurpitsat kasvavat terhakasti viljelysäkissä. Herkän vaaleanpunaisen ruusupelargonian ruukku kertoo isännän työstä. Puutarhatonttu vartioi portinpielessä. Satoa on joka vuosi tullut runsaasti
– Siirtolapuutarhan kevätretkeltä Söderblomin kauppapuuLulu on päättänyt istuttaa tänä kasvimaalle kesänä retiisiä ja herneitä. Citykanit ovat harmillisesti harventaneet aitaa, mutta sitä on paikattu samaa tahtia. Lulun puutarhassa on toistakymmentä marjapensasta, punaistamustaa ja vihreää viinimarjaa. Lulu Nenonen sanoo. Nurmikollakin on kukkia, pieniä, sieviä pelliksiä, jotka saavat levitä vapaasti. Omenapuut eivät viime kesänä kantaneet hedelmää, sillä omenakoi tuhosi sadon. Pieni vihannesmaa riittää Pihan perällä sijaitsee pieni kasvimaa ja yrttipenkki, jonne on tänä kesänä istutettu kesäkurpitsaa. tarhaan hankin istutettavaksi varhain kukkivaa, herkkää kylmänkukkaa. Puutarhan perällä rehevöi valtavan kokoinen raparperi, josta Lulu leikkaa piirakkatarpeita. TALOMESTARI I 81 kesäleimuja ja takariviin istutin tuoksuvia, 60 sentin korkeuteen kohoavia tarhasarjaliljoja. Sadosta Lulu valmisti aikaisemmin hilloja, nyt marjat päätyvät pakastimeen. Tulppaaneja pihalla on istuteltu omenapuiden juureen. Pikkumökin takana kasvaa sinisiä vuoristokaunokkeja. Aikaisin kukkii myös erikoinen, kerrottu valkovuokko, jonka toivoisin leviävät laajalle perennapenkissäni. Aikaisemmin suojasin puun linnuilta, mutta nykyisin luotan siihen, että kirsikoita jää minulle syötäväksi ihan yllin kyllin, vaikka en lintuja hätistelisikään. Porkkanat ovat epäonnistuneet tai jääneet pikkuriikkisiksi edellisvuosina, joten niitä tuskin yritän enää kasvattaa. Tänä vuonna kevät oli kovin myöhässä, nyt siemenet ovat kuitenkin päässeet maahan. – Kylvän maahan tänä kesänä vain muutaman kesäkurpitsan sekä papua ja retiisiä. Pihan perällä rehevöi suurensuuri raparperi. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen. – Vadelma-aidanne oli puutarhan ympärillä jo silloin, kun mieheni kanssa hankimme siirtolapuutarhapaikan. Marjasatoa omasta puutarhasta Lulu Nenosen puutarhaa reunustaa vadelma-aita. Olen kuitenkin aivan erityisesti halunnut puutarhaani avaruutta, nurmikkoa ja kauniita, värikkäitä kukkia. – Minulle puutarhan hoidossa tärkeintä on se, että saan olla ja puuhata ulkona. – Kirsikkapuu, Latvian matala, joka istutettiin myyrien tuhoaman koristekirsikan tilalle, on tuottanut satoa runsaasti. Huomasin kuitenkin, etteivät hillot maistu minun lisäksi muille, siksi pakastin sadon viime vuonna ja luultavasti teen samoin tänäkin kesänä. Pihapiirissä kasvaa viitisen omenapuuta, kirsikkapuu, parikymmentä marjapensasta, viinimarjoja sekä pensasmustikkaa. – Marjapensaiden, mustaviinimarjan, punaviinimarjan sekä vihreän viinimarjan sadosta valmistin aikaisemmin hilloja. – Kesällä, etenkin, jos on kuivaa, kukat pitää kastella päivittäin, myös nurmikko vaatii leikkaamista. Hohtavan punaiset tulppaanit kukkivat omenapuun juurella. Nautin siitä, kun näen puutahan kukkivan ja viheriöivän, Lulu Nenonen sanoo. Pionit, jotka vasta odottavat kukintaansa, ovat rehevöineet puutarhassa jo pitkään. Lulu Nenosen perennapenkkien kukkaloistoa jatkuu läpi kesän. Yrttipenkissä kasvaa salaattia, ruohosipulia, valkosipulia, sitruunamelissaa ja korianteria. Ne ovat perinteikkäitä lajeja, jotka kukoistavat vuodesta toiseen. Lipstikka on kasvanut kasvimaan kupeessa jo isoksi pensaaksi
Hän ei halunnut puutarhaan Hyötykasveja ruusutarha sijaan Ritva levittää valkosipuleille kasvuvoimaksi kymppikakkaa, eli kompostoitunutta hevosenlantaa. Vuodesta 2001 olen hoitanut siirtolapuutarhaani Talissa, Kattelus sanoo. Ritvan mies olisi halunnut toteuttaa pihapiiriin ruusutarhan nurmikkoineen. Omenapuut, valkeakuulas, punakaneli. Hän on 62 vuoden ajan noudattanut laktovegaanista ruokavaliota. Olenkin istuttanut mutkittelevien polkujen varteen perennoja, mutta hyötykasvit valtaavat jatkuvasti alaa puutarhassani. – Edesmennyt mieheni muistutti minua jatkuvasti, että Talin puutarha on piha, ei viljelypalsta. 82 I TALOMESTARI Ritva Katteluson luonut omasta siirtolapuutarhamökin pihapiiristään hyötypuutarhan. Sipulipenkki on suojattu harsolla. Kasvamassa on keltasipulia, punasipulia ja purjoa. Vanhempani viljelivät hyötykasveja, ja siksi tutustuin viljelyn maailmaan jo lapsuudessa. hallaharsoja, vaan kukkivaa kauneutta. Ensin minulla oli viljelypalsta Vartiosaaressa, sen jälkeen Annalan puutarhassa. Ritvan puutarhassa koristekasvit ja hyötykasvit rehevöivät sulassa sovussa. Ravintoa ruokapöydästä Ritva Kattelus kasvattaa monipuolisesti vihanneksia syötäviksi. Kun Ritva ja hänen miehensä hankkivat siirtolapuutarhamökin, tontti oli villiintynyt kukkatarha. <Parastyle:l>– Mökin seinustalla kasvaa viiniköynnöksiä. En ole moneen vuoteen istuttanut tulppaaneja, mutta ne nostavat vuodesta toiseen uljaina päätään hyötykasvipenkkien lomassa, Ritva nauraa. – Olen kasvanut multaa kynsieni alla
Saksankirvelistä Ritva valmistaa maukasta jääteetä.. Marjatuomipihlaja kukkii. Toisilta puutarhaihmisiltä saa arvokkaita vinkkejä ja naapurien kanssa voi jakaa myös puutarhahuoliaan. – Rohtoraunioyrttejä liotetaan kymmenisen päivää vedessä, jonka jälkeen lientä laimennetaan yhden suhde kymmeneen. Salaatit ja retiisit ovat vielä kovin pieniä. – Viime vuosina päänvaivaa ovat aiheuttaneet citykanit, jotka pistelevät poskeensa kaiken. Toisinaan lapsenlapset ovat innokkaasti apuna. Marjapensaat, mustaviinimarja, punaviinimarja, karviaiset, karhunvatukka ja mansikat tuottavat mukavasti satoa. Kun sipulit kasvavat, ne saavat katteekseen vihersilppua. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Sinikukkaiset kelloköynnökset pääsevät säiden lämmittyä portinpieleen. En haluaisi kasvattaa ruokaa kaneille, ja siksi aitaratkaisuja onkin kehitteillä, Ritva Kattelus sanoo. – Mielestäni on tärkeää, että lapset näkevät, mistä ruoka on peräisin. Ritva Kattelus lannoittaa viljelyksiään kompostoituneella hevosenlannalla sekä rohtoraunioyrtistä valmistetulla lannoitevedellä. Naapurit tärkeitä Ritvan Kattelus kokee, että siirtolapuutarhassa on mukavia naapureita, joiden kanssa voi jakaa tietoja ja vaihdella taimia. ja syysviiru tuottavat hedelmää pitkään. Mielestäni rohtoraunioyrtti tehoaa paremmin kuin vaikkapa nokkosvesi, sillä sen ravintoainesisältö on monipuolisempi. Kaikki viljelykset pitää suojata kaneilta verkkoaidalla. Valkosipulit ovat venyneet olkikatteen alla vartta, mutta keltasipulit, punasipulit purjot ja porkkanat heräilevät vasta hallaharson alla. – Salaatit ja retiisit ovat vielä pikkuruisia. – En voisi hoitaa puutarhaa ypöyksin, etäällä muista ihmisistä, vaikka se sijaitsi kauneimman järven rannalla. Kaarevassa penkissä kasvaa naapurilta saatua varhaisperunaa, Timoa, jonka viereen kylvän härkäpapua. Työtä hyötypuutarhassa riittää, mutta Ritva viihtyy puutarhassa. Kesäkuun alkupuolella ne pääsevät talon seinustan viljelylaatikkoon. Tänä vuonna Ritvan hyötykasvit ovat viivästyneen kevään vuoksi myöhässä. Punajuuret ja kurkut pääsevät vasta hetken päästä maahan ja kirsikkatomaatitkin karaistuvat ulkoilmaan vielä verannan suojissa. TALOMESTARI I 83 Tomaatit Sungold sekä Outdoor Girl totuttelevat vielä ulkoilmaan terassilla
84 I TALOMESTARI VANHAN LUOMUPUUTARHAN HEDELMÄPUUT JA MARJAPENSAAT KESTÄVÄT, LEVIÄVÄT JA TUOTTAVAT HOITAMATTA RUNSAAN SADON Hedelmistä iloa ohi kulkijoillekin 1950-luvun talon saviseen pihaan ovat villiintyneet kriikunat, luumut, omenat, tyrnit ja marjapensaat, jotka tuottavat hoitamattakin paljon satoa ja uudistuvat itse.
TALOMESTARI I 85 VIHERPEUKALOT Jalostetut hedelmäpuut ja marjapensaat eivät verso uusia taimia. Pitkä juuri katkeaa, mutta juurtuu kyllä uuteen paikkaan helposti. Kriikunat ovat kasvaneet Ritva ja Jorma Koimäen 1 200 neliön tontilla jo valtavan korkuisiksi, mutta satoa saadaan edelleen hyvin. Samoin vanhat omenapuut ovat kestäneet ja tuottaneet ilman hoitoa. – Kesäkukat viihtyvät tavaratelineillä hyvin, koska ne eivät männyn takia saa liikaa vettä. Ne ovat talon entisen omistajien istuttamia 50-luvulla, mutta pelkään, että tuhoaisin puut väärällä leikkauksella, Ritva Koimäki toteaa. Kaivoin ojan, lannoitin lannalla ja sahajauholla, mutta keväällä oli vain tikut pystyssä, Jorma Koimäki kuvaa myyrätuhoja.. Ne vaativat usein hoitoleikkauksia, mutta sato on makeampaa ja suurempikokoista. Leikkausta vain tositarpeeseen Osin jo korkeiksi puiksi varttuneita luumuja ja kriikunoita Koimäet ovat silloin tällöin leikanneet kuolleiden oksien vierestä. Sen sijaan Ritva, 76, ja Jorma Koimäen, 75, vanhassa puutarhassa, Vihdin kirkonkylässä, kasvavat vanhat kriikunat, luumut, tyrnit, karviaiset ja yksi viinimarjapensas ovat tuottaneet paljon taimia, jotka ovat lähteneet hyvin kasvuun ja tuottamaan uutta satoa, eivätkä talvi, myyrät, jänikset tai taudit ole niitä tuhonneet. Talvija kesäkaneliomenoista sekä yhdestä Antonovka-puusta tulee yleensä silti runsas sato, ja varsinkin kesäomenoita Ritva pussittaa yleensä postilaatikon viereen – ne ehtivät valtatien varrella kadota lähes sillä aikaa, kun lahjoittaja kävelee takaisin. Niitä juurtuu aina maasta ja siirrän ne parempaan paikkaan, Ritva toteaa. Lahjapensaat vetäen uuteen kasvupaikkaan Vuodesta 1961 saakka talossaan asuneiden Koimäkien puutarha on syntynyt vuosikymmenten saatossa. Puita on vielä mahtunut tontille, vaikka sekä valtio että kunta ovat ottaneet tontista monta kertaa paloja uusien teiden tekemiseen – korvauksetta. – Tosin meidän viiden lapsemme pihalla on jo ennestään ollut puutarhaa, joten siksikään taimia ei ole heille siirrelty, Ritva Koimäki kertoo. Kesäja talvikaRitva Koimäen äidin 50-luvun postipyörä on ollut nähtävyys lähellä valtatie 2:ta. Hedelmäpuut tai marjapensaat eivät ole suosiossa, koska niistä mehut ja hillot eivät tule valmiina pulloina ja purkkeina. – Toissasyksynä piti leikata, että tulisi kävelytilaa puiden alle. Uusi vadelma-aita syötiin Uusia omenapuita tontilla ei ole, mutta sen sijaan marjapensaita on hankittu. Luumut ovat makeita, punaisia luumuja ja villikriikunat tummanviolettejä. – Aikainen kesälajike on pieni tummanpunamarjainen ja toinen samanvärinen, isomarjainen. Nuoremmat eivät arvosta – Nuoret eivät arvosta kasveja kovin paljon. – Ostin vatuntaimia aidaksi. – Antonovka säilyy pisimpään eli tammi–helmikuulle kellarissa, eikä tarvitse kuin laittaa pahvilaatikkoon ja sanomalehti väliin, Ritva kertoo. – Niin kovin olen vetänyt juurta irti maasta kuin olen jaksanut. He ovat toteuttaneet ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa” sekä mahdollisimman luonnonmukaisen ja huolettoman hoidon periaatteitta. – Tyrnin, luumun ja kriikunan olen aina saanut nimipäivälahjaksi. Karviaiset ovat vanhaa kantaa Jorman lapsuuskodista Vihdin Jokikunnalta. Itse olen kaivanut sen ikivanhan talon pihalta tästä lähistöltä, toukokuun lopussa nimipäiviään juhliva Ritva Koimäki kertoo. neliomenapuita en leikkaa
Äskettäin karkkilalainen rautakauppa myi peltomultaa, mutta kuorma oli jo myyty 40 minuutissa ennen kuin ehdimme paikalle, Jorma Koimäki kertoo. Pieni maa riittää hyvin omiin tarpeisiini. Perunamaalle on levitetty vain omaa lehtikompostimultaa, mutta kalkkia ne eivät saa, koska siitä tulisi rupinen sato. Kovin paljon muita viljelyksiä Koimäkien tontilla ei ole. – Kivet lähtevät, kun kuumentaa hedelmiä ja hieroo reikäkauhan läpi. Tuhkaa aina ja vähän kalkkia Koimäet väittävät, etteivät ole puitaan ja pensaitaan lannoittaneet, mutta koska talossa käytetään Porinmattia ja puuhellaa lähes päivittäin, tuhka päätyy aina lannoitteeksi. Ostettu kirsikkapuu on alkanut kukkia vasta viime vuonna – odotettuaan 30 vuotta –, mutta ostetun omenapuun söi myyrä heti toisena talvena. – 80 kappaletta riittää minulle, Jorma veistelee ja jatkaa: – Meillä on kovin savinen maa, eivät siinä monet kasvit viihdy. 86 I TALOMESTARI – Ne kuuluisat Jorman mansikat ovat tässä. Säilöntää monin tavoin Ritva Koimäki ei ole tottunut olemaan toimettomana, joten hedelmien ja marjojen säilöntä sujuu vanhalla rutiinilla. Tuotu turvetta ja niin edelleen. Ne ovat työläitä poimittavia, jokainen marja pitää poimia erikseen. – Tyrnit pelkästään pakastan raakana, myöhemmin saatan tehdä mehukeittoa. Perunanviljely on tosin sellainen perinne, ettei he sitä tohdi lopettaa. – Ensi kertaa annoin viime syksynä perunoiden lisäksi puille ja pensaillekin vähän naapurin tarjoamaa hevosenlantaa, Jorma kertoo. – Paree tehdä vain luomuu. Kasvit kasvavat, jos ovat kasvaakseen, Ritva toteaa vihtiläismurteella hymyillen, mutta Jorma kertoo viime syksynä ensikertaa antaneensa perunoille hevosenlantaa. Syön marjat heti tuoreina, Jorma Koimäki myhäilee. Vasta taimien saa. Vadelmia ei ole Koimäellä kaivattukaan, sillä Ritva kulkee mielellään luonnossa ja löytää aina sopivat hakkuuaukeat, joilta löytää melkein yhtä suuria marjoja kuin puutarhamarjat. Ostokirsikka kukkimaan 30 vuoden kuluttua Valkoisia, mustia ja punaisia, ostettuja viinimarjoja myyrät eivät ole tuhonneet. Ritva Koimäki näyttää, miten talvikanelia saa poimittua niin, että se säilyy kuistilla marraskuuhun asti pahvilaatikoissa. Hernettä laitetaan vähän kesäsyömisiksi. Kriikunahillo vastaa puolukkahilloa. Vakojen määrä on vain pienentynyt vuosien saatossa ja voimien vähentyessä. – Kalkkia lisään vähän syksyisin kaupan pussista, muttei niin paljon, että maa tulee valkoiseksi, Ritva Koimäki tietää. Omenapuut ovat kasvaneet Koimäillä vuosikymmenten saatossa korkeiksi ja suuriksi, mutta tuottavat erinomaisesti. Kaikenlaista on yritetty
Ne ja hillot säilyvät talon alakerroksen kellarissa koko talven, kunhan keittää runsaan sokerin kanssa. misen jälkeen minulle valkeni, miten Cvitamiinipitoisia ne ovat. Isäntä vie karpaloon kauemmas. Jotain sipulikukkia ja perennoja Koimäkien savimaallakin kasvaa. Luumut ehtii poimia vielä ensipakkasen jälkeen – useinhan ne eivät ehdi valmiiksikaan aiemmin. Vanhoilla hyvillä konsteilla mennään. Oman puutarhan sadon lisäksi Ritva koluaa lähimetsät ja aukot marjoja ja sieniä etsien. – Minä istun autossa ja odotan, toteaa Jorma Koimäki pariskunnan vankkumattomasta yhteistyöstä. TALOMESTARI I 87 – Poikatyrnin erottaa keväällä ruskeista siemenkodista, Ritva Koimäki neuvoo. Taustalla näkyy kaadettu kuusiaita, jonka alapuolella on Koimäkien kaksi perunavakoa. Kriikunahillo vastaa puolukkahilloa. Viinimarjoista tehdään mehua. Ritva Koimäen vanhojen joulukaktusten aika on tulla sisään silloin, kun talvikaneli pudottaa omenat. Teksti ja kuvat: Mira Piispa. Tyttötyrnejä pitää olla pölytystä varten enemmän suhteessa poikiin. Kriikunoista ja luumusta syntyy puolestaan hilloa. Luumuista kivet lähtevät raakanakin. Pitäisi olla uusia penkkejä ja multaa, Ritva sanoo, mutta kukkimaan talon ympäristö on saatu pelkästään ruohikkoon leviävillä kevätsipulikukilla, viiden lapsen tuomilla äitienpäiväkukilla ja Ritvan omilla huonekasveilla. – Ne ovat villiintyneet. Kun yksi tyttö kuoli, sen tilalle tilattiin huvin vuoksi taimistolta yksi uusi. Koimäillä oli alunperin yksi poika ja kolme tyttöä. – Kivet lähtevät, kun kuumentaa hedelmiä ja hieroo reikäkauhan läpi. Pelargoneja ja verenpisaroita on nostettu ulkokuistilta aurinkoon – josko niistä lähtisi alkuja – ja daalian juurakot istutettu maahan
Kun tyttö kasvoi, hän opiskeli aihetta vielä enemmän: samalla kun Satu suoritti psykologianopintoja yliopistossa, täydensi hän yrttitietämystään ja päätyikin lopulta opiskelemaan myös luonnonvara-alan tutkinnon. – Olin innokas pikku leipuri, mutta en muista, mistä villiyrtti-innostus lähti. SATU FLYKTMAN HYÖDYNTÄÄ PIHANSA ANTIMIA MONIPUOLISESTI Syötävän hyvä puutarha Kun Satu Flyktman, 34, oli pikkutyttö, hän alkoi kiinnittää huomiota kotipihan pikkuisiin rikkaruohoihin ja tutkia, miten niitä voisi hyödyntää. 88 I TALOMESTARI YRTTIPIHA Satu Flyktmanin vetivät pois kaupungin sykkeestä paitsi kaipuu luonnonrauhaan ja rakkaus metsään, puutarhaan sekä villiyrtteihin, myös terveysongelmat, joita kaupunkiasumisen stressi ei ainakaan helpottanut. Nykyään hän on paitsi psykologi, myös melkein valmis ravintoneuvoja, luonnonvara-alan asiantuntija sekä yrtti-, marjaja sienineuvoja. Lapsuuden kiinnostus pihan unohdettuihin ihmeisiin ei ottanut hellittääkseen. Luonnonlapsi kaipasi maalle. Näiden teemojen ympärille hän on luonut luonnolliseen kauneuteen ja terveyteen keskittyneen Hehkutaan -hyvinvointipalvelukonseptin. Teiniikäisenä Satu istutti kotitalon nurkalle oman rönsyilevän runsaan yrttipenkin ja saarnasi vanhemmilleen kestävän ja järkevän puutarhanhoidon puolesta. Opinnot sujuivat hienosti: uusia ystäviä ja poikaystäväkin löytyi, ja Satu sai kivan työharjoittelupaikankin. Viime vuodet asuin kerrostalossa, jossa oli hirvittävän stressaava tupakointiongelma. Hän vieraili mahdollisimman usein vanhempiensa luona maaseudun rauhassa ja pikkuhiljaa alkoi kyteä ajatus siitä, että Satu vuokraisi lapsuudenkotinsa vanhemmiltaan ja nämä. Työharjoittelupaikan sekä sittemmin vakituisen työpaikan rakenteissa muhi kuitenkin kammottava yllätys: – Altistuin homeelle, kehoni herkistyi ja kohtasin monenlaisia pitkäaikaisia terveysongelmia. Tuulettaminen oli mahdotonta, sillä tupakka kärysi niin parvekkeilla kuin sisätiloissakin ja tupakankatkua tuli myös rappukäytävästä asuntoomme. Olen aina ollut kiinnostunut terveydestä, ravinnosta ja luonnonmukaisesta elämästä ja minusta tuntui äärimmäisen kiehtovalta, että ympärillämme kasvaa herkullisia ja parantavia kasveja, Flyktman muistelee. Tyttönen maisteli suolaheinää ja voikukannuppuja, vaahterankukkia ja koivunlehtiä ja teki niistä ruokia ja juomia perheelleenkin. Samalla herkistyin muillekin kaupungin ympäristövaikutuksille. Homealtistus johti ongelmiin Opiskelujen ajaksi oli järkevintä muuttaa kaupunkiin. Jouduin toisinaan poistumaan kodistani, kun en saanut henkeä. Vanhempani tai sisarukseni eivät olleet kiinnostuneet villiyrteistä, ja harrastustani pidettiin vähän outona
Suloista suo-orvokkia kasvaa Flyktmanin pihalla runsaasti.. Vanhojen omenapuiden katveessa on kiva nauttia vaikka vuohenputkisalaatista. Onneksi tontilta löytyy myös iso mansikkamaa. Piharakennuksen lasiverantaa Flyktman suunnittelee hyödyntävänsä kasvihuoneena. Vielä viime talvena olin asumistilanteen suhteen aivan epätoivoinen, mutta nyt asun täällä luonnon paratiisissa, Satu hymyilee ja vetää keuhkonsa täyteen kesän raikasta maalaisilmaa. 1940-luvulla rakennetun, peruskorjatun talon takapihalla kasvaa muun muassa herukkapensaita ja omenapuita. Flyktman kertoo syövänsä niin paljon marjoja, etteivät pensaiden antimet riitä hänelle koko talveksi. – Kuin ihmeen kaupalla kaikki loksahti kohdalleen. TALOMESTARI I 89 Sadun mielestä villiyrtit ja kasvimaan antimet täydentävät mahtavasti toisiaan. muuttaisivat perheen toiseen taloon muutaman kilometrin päähän
Villiyrttien keruun lisäksi hän suunnittelee elvyttävänsä nuoruutensa yrttitarhan vanhaan loistoonsa. Voikukan lisäksi Flyktman poimii talteen myös siankärsämöt, poimulehdet, piharatamot ja puna-apilat. Kauramaitoa valmistan tosin. Villiyrttiniitty tulvii syötävää Paratiisi ei ole kovinkaan liioiteltu sana. Viimeksi ostin kaupasta luomubanaaneja, lehtikaalia ja kauramaitoa. – Tavoitteeni on saada monivuotisia yrttejä menestymään. Se sopii aivan mielettömän hyvin puna-apilan kanssa haudutettavaksi juomaksi, Flyktman huokaa. 90 I TALOMESTARI Vanhassa pihapiirissä kasvaa myös erilaisia puita. – Ei tarvitse ostaa salaattia. Eikö ole ihanan lakritsainen tuoksu! – Nurmikko pitäisi pian ajaa ensimmäistä kertaa tänä kesänä, mutta sitä ennen kerään ainakin voikukat talteen ja kuivaan niitä talven varalle, Flyktman mittailee takapihan niittyä. Raparperit ovat toukokuun lopussa vielä pieniä. Hän näkee nurmikon kätköissä ihmeitä, jotka jäisivät useimmilta huomaamatta. Suurelta tontilta löytyy monenlaista purtavaa. Satu kulkee pihassaan hitaasti ja silmäilee alinomaa ympärilleen. Hän näkee nurmikon kätköissä ihmeitä, jotka jäisivät useimmilta huomaamatta. Flyktman toteaa, että hänen kauppalaskunsa on pienentynyt huomattavasti maallemuuton jälkeen. Villiyrttien suosiminen paitsi kohentaa terveyttä, vaalii myös lompakkoa. Flyktman hyödyntää ravinnoksi niin koivunlehdet, pihlajansilmut, vaahterankukat kuin kuusenkerkätkin. 1940-luvulla rakennetun omakotitalon pihapiirissä aurinko paistaa, linnut laulavat ja ikivanhat omenapuut pullistelevat nuppujaan. Satu kulkee pihassaan hitaasti ja silmäilee alinomaa ympärilleen. Tuvan ikkunalla lämpimiä istutuskelejä odottelevat muun muassa herneenversot ja salvia. Esimerkiksi kamomillasauniota haluan tänne ehdottomasti. Mustaherukoiden alla on oikea suo-orvokkiniitty! Maistapas, kuinka makeaa! Onko saksankirveli levinnyt tännekin
Flyktmanin ensimmäinen ikioma kaunistusprojekti on ollut tuoda pihaan kaariportti, jonka vierelle hän on istuttanut New Dawn -köynnösruusuja ja muratteja. Hän harmittelee, että pihaan on tuotu joitain vieraslajeja, jotka ovat uhkaavasti levinneet tontin metsäreunallekin. Läheisilleni kuuluvat suuret kiitokset lihasvoimasta, tukirangan ongelmista kärsivä Flyktman toteaa. – Suosin mahdollisimman luonnollista puutarhanhoitoa, mutta en tiedä, pääseekö tuosta ruttojuuresta eroon muuta kuin radikaalisti myrkyttämällä. Sen juurelle on istutettu ruusuja ja muratteja. – Puutarha on parantava sellaisenaan. usein itsekin ja lehtikaaliakin saan pian omasta maasta. Kuinka ihana on täällä luonnonhelmassa nauttia äiti maan antimista valmistettuja terveellisiä herkkuja! Flyktman päättää. Jotain ihanaa on kuitenkin odotettavissa jo ihan lähitulevaisuudessa: – Aion pitää kukkivien omenapuiden alla juhlat ystävilleni. – En aio toistaiseksi kitkeä vuohenputkia penkistä, sillä käytän niitä ravinnoksi ja ne ovat mielestäni kauniita, Flyktman kertoo. Takapihalla on toista kymmentä marjapensasta ja muutama vanha omenapuu sekä hieno raparperipenkki. Yritän vielä pohtia vaihtoehtoja. Pitkän tähtäimen tavoite on englantilaistyyppinen maalaispuutarha, jossa on paljon paitsi syötäviä kasveja, myös silmänja sielunruokaa. Ruusuja ja ruttojuurta Flyktmanin pihapiiriä ovat rakentaneet monet sukupolvet, kukin omalla tavallaan. Talon seinustalla orastaa vuohenputkien juurella perennakasvusto. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Toni Hukkanen. Harjaantunut silmä bongaa pihaniityltä monenlaista syötävää. Tähän pirteään smoothieen on käytetty mustaherukkaa, luomubanaania, puolukkaa, kuivattuja mesiangervonkukkanuppuja, lehtikaalia, oliiviöljyä, kanelia, proteiinijauhetta ja magnesiumjauhetta. TALOMESTARI I 91 Satu valmistaa puutarhan antimista ja villiyrteistä muun muassa herkullisia juomia. Suhtaudun hyvin rauhallisesti, kiitollisesti ja armollisesti puutarhan hoitoon, enkä terveyteni takia voi kaikkia raskaita töitä tehdäkään itse. Kaariportti on Sadun ensimmäinen projekti omassa pihassa
Ruuvipaalujen putken kokoa sekä kierrelaippojen halkaisijaa voidaan muokata vastaamaan rakennuskohteen asettamia kantavuusvaatimuksia. Käsin rautakangella asennettavien paalujen kierrelaipan halkaisija on aina 150mm, sitä. Paalun juuressa oleva kierrelaippa antaa ruuvipaalulle tavallisia paaluja suuremman pinta-alan, ja näin myös korkeamman kantavuuden ja vetolujuuden. Paalupiste Oy:n valmistamat ruuvipaalut mahdollistavat mainittujen työvaiheiden välttämisen, tuoden selvää kustannussäästöä. 92 I TALOMESTARI Perustusten tekeminen vaatii yleensä kaivamista, valamista, eristämistä ja salaojittamista. Ruuvipaalu soveltuu myös uudelleenkäytettäväksi, sillä perustus on mahdollista kiertää ylös ja käyttää uudelleen. Ruuvipaalujen asennus ei myöskään aiheuta maaperän häiriintymistä. Ruuvipaalun kierrelaippa ankkuroi paalun routimattomaan maaperään, jolloin perustus pysyy paikoillaan pintamaan routimisesta huolimatta. Kun ruuvipaalun kierrelaippa kierretään routarajan alapuolelle, ei erillistä routaeristystä tarvita. Käsinasennettavat ruuvipaalut on mahdollista kiertää maahan omatoimisesti rautakankea tai muuta vipuvartta hyväksi käyttäen. Ruuvipaalujen suosituimpia käyttökohteita ovat erilaiset asuinrakennukset ja mökit, terassit, aidat, autotallit, hallit, ulkovarastot, maatalouden rakennukset – käyttökohteita on lukemattomia. Uudelleenkäytettävyys mahdollistaa mm. Ruuvipaalut asennetaan maahan myötäpäivään kiertämällä, jolloin ruuvipaalun kierrelaippa vetää paalun maahan. Ruuvipaalun asennus on nopea toimenpide, eikä aiheuta tärinää tai melua. tilapäisrakennusten helpon perustamisen ja purkamisen. Kun kaivuu-, eristys-, salaojitus-, ja valutyöt jäävät pois, Ruuvipaalujen asennus ei turmele ympäristöä, joten paalut soveltuvat erityisen hyvin piharakennusten perustuksiksi silloin kun valmiiseen puutarhaan ei haluta raskasta kalustoa ja kaivuutöitä. Ruuvipaalulla perustukset pihapiirin rakennuksille Ruuvipaalut kantavat terassin. Ruuvipaalu soveltuukin hyvin alueille, joissa lyöntipaalutuksen aiheuttama tärinä saattaisi aiheuttaa vahinkoa viereisille rakennuksille. Asennus käsin tai koneellisesti Ruuvipaaluja on saatavana sekä käsinasennettavaaettä koneasennettavaa mallia. Liikkumaton perustus Ruuvipaalu on teräspaalu, joka koostuu teräsputkesta sekä paalun kärjessä olevasta kierrelaipasta. ovat kokonaiskustannukset lähes poikkeuksetta muita perustusmenetelmiä alhaisemmat
Kannattaa siis varmistua etukäteen, että perustustöihin käytetyt ruuvipaalut ovat CE-merkittyjä näin ei tule ongelmia rakennusvalvonnan kanssa ja voit olla varma hankkimiesi tuotteiden laadusta. Sopivan kokoinen paalu Paalupiste Oy valmistaa useita eri kokoisia ruuvipaaluja rakennuskohteen vaatimusten mukaan. Ruuvipaalut joutuvat asennettaessa kovalle rasitukselle joten paalujen laadulla on suuri merkitys. Kun paatällöin käyttää muovista sokkelilevyä, puurimoitusta tai paalun ympärille voi haluttaessa myös muurata reikäharkon. Ennen ruuvipaalujen asennusta on tärkeä selvittää kulkeeko asennuspaikalla sähkö-, puhelin-, tietoliikennekaapeleita tai viemärilinjoja, joita paalu voisi maahan kiertyessään vahingoittaa. Käsinasennettavia-ruuvipaaluja on saatavana hyvinvarustetuista rautakaupoista, joissa niitä myydään n.1-3 metrin mittaisina vakiopituuksina. Paalupiste Oy:llä on yli 10 sopimusasentajaa ympäri Suomen. Koneasennettavat ruuvipaalut asennetaan nimensä mukaisesti koneellisesti kaivinkoneeseen tms. Käsinasennettavan ruuvipaalun asennus tapahtuu löymällä ensin rautakangella maahan n. Tarvittaessa ruuvipaalut voidaan myös varustaa useammalla kuin yhdellä kierrelaipalla vaadittavan kantavuuden saavuttamiseksi. Paaluja voi jatkaakin Ruuvipaaluja on tarvittaessa mahdollista jatkaa jatkoholkeilla tai hitsaamalla. Ruuvipaalujen putken kokoa sekä kierrelaippojen halkaisijaa voidaan muokata vastaamaan rakennuskohteen asettamia kantavuusvaatimuksia. 20 senttimetriä syvä lähtöreikä, jonka jälkeen ruuvipaalun kärki asetetaan lähtöreikään ja paalua aletaan kiertämään rautakangella myötäpäivään. Käsinasennettavia-ruuvipaaluja käytetään lähinnä erilaisten pienrakennusten kuten perustamiseen. Ruuvipaalun päälle voidaan myös hitsata teräspalkisto, jonka päälle voidaan asentaa esim. Laadukas materiaali ja pintakäsittely takaavat myös paalulle pitkän käyttöiän. Käsinasennettavia-ruuvipaaluja käytetään lähinnä erilaisten pienrakennusten kuten; terassien, aitojen, laitureiden, varastojen ym. liittotai ontelolaatta. työkoneeseen kytketyn maaporan avulla. Se ei vaadi mittavia maansiirtoja valutöitä, eikä routaeristystä ja salaojitusta. Ruuvipaalut vaativat CE-merkinnän Kuten muillakin kantavilla teräsrakenteilla, tuli CE-merkintä pakolliseksi myös ruuvipaaluilla 1.7.2014 alkaen. suuremmalla kierrelaipalla varustetut paalut vaativat koneellisen asennuksen. perustamiseen. Ruuvipaalujen paaluputkien koot vaihtelevat yleensä 60-140mm välillä ja kierrelaippojen halkaisijat vaihtelevat yleensä 150mm ja 400mm välillä. Kiinnikkeet liitetään ruuvipaaluihin yleensä pulttiliitoksella, mutta myös kiinnikkeiden hitsaaminen ruuvipaaluun on mahdollista. Ruuvipaalu mahdollistaa rakentamisen myös heikolle maaperälle. TALOMESTARI I 93 Aurinkopaneelit seisovat maahan kierrettyjen ruuvipaalujen päällä. Useimmissa kiinnikkeissä on säätövaroja, joiden avulla kiinnityskohdat saadaan säädettyä oikeille kohdille, vaikka paalut poikkeaisivatkin muutaman sentin oikeasta paalupisteestä. Paalupiste Oy vuokraa myös 2-miehen kannettavaa maaporaa, joka nopeuttaa ruuvipaalujen asennusta. Ruuvipaaluihin on saatavana myös useita erilaisia lattaja U-kiinnikkeitä pilareiden ja vaakajuoksujen kiinnittämiseen. suurempien rakennelmien perustuksiin. Ruuvipaalu voidaan asentaa myös käsivoimin, rautakanki apuna. Koneasennuksella paalut saadaan asennettua kovempiin ja kivisempiin maalajeihin kuin käsin asennettaessa. lut ulotetaan maanpinna päälle, saadaan rakennukselle hyvin tuulettuva rossipohja. Sokkelin verhoilumateriaalina voidaan. Koneasennettavat-ruuvipaalut soveltuvat omakotitalojen, kesämökkien, hallien, korkeiden aitalinjojen ym
Matka Eijan maailmaan on mieltä ylentävä elämys, ei suinkaan vain käynti taimikaupassa. 94 I TALOMESTARI Ekologinen puutarha on Eijan elämä Eija Parviainen on kääntänyt kaupungin kotiloita kuhisseen ohdakepellon kaikkien nautittaviksi kukkapenkeiksi. Kesällä Eijan puutarhassa on ihana nautiskella aamuauringosta sekä kukista.
Hän myös valokuvaa niitä, ja se syventää terapeuttista vaikutusta. – Levitin alle vanhoja sanomalehtiä ja puuvillalakanoita ja rakensin niiden päälle kukkapenkistöt. – Kun jäin työttömäksi, kysyin itseltäni, mitä oikein tehdä, kertoo Eija elämäntilanteestaan. Eijan puutarhatyö kestää käytännössä varhaisaamusta hämärään iltaan silloin, kun säät sallivat. Syrjäkadun puutarhurista huokuu ilo. – Ja puutarhatyö pitää minut fyysisesti kunnossa, erityisesti selkälihakset. Eija on antanut sille nimen Puuhamaa. – Halusin kasvattaa kukkia! Taustalla lienee intuitio, sillä työttömyys ahdistaa, tekee mielen levottomaksi, – kukkien kanssa eläminen sen sijaan maadoittaa: tasapainottaa ja rauhoittaa mieltä. Omenankukkien aikaan Syrjäkadun sisääntulossa näyttää ihanalta. Rikkaruohot eivät kasva lakanan läpi, mutta vuohenputki siihenkin pystyy, hän juttelee. Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa – houkuttava nimi. Itse asiassa Kainuussa paksun lumen alla kasvit talvehtivat paremmin kuin täällä, Eija juttelee. – Nyt siellä on aina jotakin kukassa. – Kaupunki antoi minulle elokuussa 2011 luvan tarttua haasteeseen pyytämättä vuokraa maasta. Eija ei ainoastaan kasvata kukkia. Joka ainoan lapiollisen olen itse roudannut. TALOMESTARI I 95 Näin, aamun avautumisesta illan umpeutumiseen, Eija aikoo elää niin kauan kuin se on kivaa. Naapurit katto, että mikä kylähullu... – Tämä etelärannikko ei suinkaan ole parasta seutua taimille, kun 20 astetta pakkasta pamahtaa märkään maahan, kuten on kahtena syksynä käynyt. Ensimmäiset imikänkukat olivat auenneet Puuhamaalla Eija Parviaisen iloksi. Kaariportin takaa Kotkan Rauhalassa tulee vastaan Eija Parviainen, 55, joka on vuodesta 1994 harrastanut puutarhanhoitoa ja keväästä 2000 harjoittanut perennataimistoa omakotitontillaan. VIHERPEUKALO. Omakotitalon uusituilla rappusilla tervehtivät huhtikuun kylmää kestävät orvokit. Aloin jo keväällä tehdä vatsalihasliikkeitä. Toissa talvi oli kova. Kaupunki vei maakasansa sieltä pois ja minä tuotin tilalle viisi kuormaa multaa. – Halusin kasvattaa kukkia! Nuorena Eija työskenteli asiakaspalveluammateissa, sitten vuonna 1997 Otsolassa Piispan puutarhalla. Kun ihmiset käyvät siellä nauttimassa kukista, se on minulle palkinto. Jouduin heittämään satoja taimipurkkeja pois. – Joka päivä saa odottaa, mitä mullan alta nousee. Se rehotti ohdakkeita ja kuhisi kotiloita, jotka levisivät naapureihin. Miten talvi on kohdellut taimia. – Ei, naapureistakin näkee valvova silmä Puuhamaahan koko ajan. Kylähullu tarttui lapioon Eijan tonttiin rajautuva kaupungin tontti Laitakadun puolen omakotitalojen välissä on erikoinen lukunsa. – Tämä on kutkuttavinta aikaa, Eija sanoo. – Olen aamuvirkku, eikä niin huonoa oloa olekaan, etten aurinkoisena aamuna neljän, viiden aikaan menisi kissan kanssa tuonne Puuhamaalle nyppäsemään sieltä sun täältä ja nautiskelemaan kahveja pikku paviljongissa! – Kaikki elämä on tässä ja nyt, rauhallista ja täyteläistä, hän kuvaa. Onko käynyt taimivarkaita. – Aamupäivisin käyn välissä työssä henkilökohtaisena avustajana, hän lisää
Helpoista aloitetaan – Paljon tänne tulee sellaisia ihmisiä, jotka sanovat, etteivät tiedä puutarhan hoidosta yhtään mitään. Kierrätys ja kaiken hyödyntäminen on niin vahva juttu, että kuulostan varmaan ihan mummolta, Eija nauraa. Jos risa katto masentaa, pojat uuden asentaa! Paikalliset pojat! www.laaturemontti.fi aikaa elämä on puutarhaa ja nukkumista, ruoanlaitto ei häiritse töitä, vaikka päivässä on syötävä kolme lämmintä ateriaa ja välipalat päälle. – Yritän koota heille ensin helppoja peruskasveja, etteivät he kokisi puutarhaansa työleiriksi ja kyllästyisi. – Kävin Mikkelissä tutustumassa seitsenhehtaariseen Anjanpuistoon ja ajattelin, että hitsi, jos saisi aikaan jotakin sellaista itsekin! Hiljalleen lisäten Syrjäja Laitakadun väli on rikastunut noin 800 erilaisella koristekasvilla. Ruisleipää 200-vuotiaasta juuresta – Ekohenkisyys ja kädentaidot ovat meidän puutarhanystävien aate, ja nettiystäviä minulla on ympäri maan. Ne nimittäin hätyyttivät reviiriltään harakat ja naakat, joita on ilmaantunut tänne valtavia parvia. – Lisään kasveja sekä siemenistä, pistokkaista että jakamalla. Kun kiireimpään. Kauttamme myös rahoitus. Pensasaidassa ne elelevät suojassa sirkuttamassa. – Sain yhdeltä nettikaverilta 200 vuotta vanhan ruisleivän juuren, josta leivon itse. Kasvit käyttävät mullan, joten sitä pitää lisätä. – Kyllä, ne tulevat puutarhoihinkin. Kukatkin tarvitsevat mullanlisäystä Eija lannoittaa puutarhaansa keväällä vain omalla kompostilla, kanankakalla ja kalkilla. Se ei ole myrkyllistä mutta kuivattaa etanan, joka tarvitsee kosteutta; parittelee kevään ensimmäisten sateiden jälkeen ja munii toisen sateen jälkeen. Minulla pitäisi olla aina joku uusi juttu. – Yksin asun, ja kolme pakastinta on täynnä! – Samalla kun laittaa ruokaa, laittaa enempi. Harakat kaivavat ja repivät kaiken, mistä voivat kuvitella itselleen syötävää. – Mahdottomasti olen saanut kotiloita vähenemään Ferramolilla. Taitojen kehittyessä ja onnistumisen myötä lisätään sitten kasveja, Eija kertoo tavastaan ”kulkea rinnalla”. 96 I TALOMESTARI ÖLJYKOLMIO OY 20 vuoden kokemuksella Vanhan metallisäiliön sisäpuoliselle lasikuitupinnoitukselle 10 v:n takuu. Sadeveden Eija kerää 5000 litran säiliöihin. Kotilot kuriin, punkit seurantaan Kotiloita vastaan Eijalta tulee heti vinkki. Naakat ovat muuten harvoja kotiloiden syöjiä, joten naakkojen populaatio heijastaa kotiloiden määrää. Viime kesänä tapasin itsessänikin niitä useita. – Muutamia perusperennoja kannattaa olla, kuten kurjenpolvi, komea maksaruoho, kuunliljat. – Pakko saada taimistoonkin nettiystäviltä ja muualta joka vuosi 50 uutta kasvia ja yrittää saada ne talvehtimaan. Syksy kuluukin säilöessä. – Tänään oli muuten hihassa ensimmäinen punkki, Eija lisäsi huhtikuun lopulla. Talvehtineita taimia hyvin juurin Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa -yrityksen Eija perusti keväällä 2000. – Huolehdin siileistä, koska ne antavat kyytiä monille tuholaisille. Sitä kannattaa hankkia 10 kilon säkki yhdessä naapureiden kanssa, sillä pienissä erissä ostettuna se on kallista. – Kaikki kukat tarvitsevat kyllä ravinteita, mutta ei tietysti liikaa. Kotilot ovat nyt talvehtineet hirveän hyvin. Ahkerat keräilijät taas kiertävät kaikki Suomen taimistot. -– Ja madot kompostissa ovat tietysti hyvin tärkeitä. Teksti: Terttu Iiskola Kevätkuvat: Terttu Iiskola Kesäkuvat: Eija Parviainen – Vielä sellaisen rappioromantiikkapatsaan kun sinne saisin... – Varpusia syötän ympäri vuoden, koska ne ovat työmiehiäni: ne syövät kirvat tontiltani. – Joka päivä pitää tehdä jokin mukava juttu: leipomista, käsityötä, hopeakoruja, rasvoja, saippuoita... Kylmäkäsittelen siemenet, koulin ja kasvatan taimet talven yli ennen myyntiä. 010 286 6080, 040-512 7825 www.oljykolmio.. Meidän pinnoittamamme säiliön uusintatarkastuksesta 10 v:n lisätakuu ÖLJYKOLMIO OY Puh. Eija neuvoo mielellään kaikki tontillaan kävijöitä niin ruokaja puutarhakompostoinnin taidoissa kuin eri kasvien sopivuudesta erilaisiin kasvupaikkoihin. Marraskuussa 1993 ostetulla tontilla kasvoi vain päivänlilja ja neilikkaruusu – omenapuiden ja hopeakuusien lisäksi. Uusi katto 2 päivässä! Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – siistit pihat. – Naapurit ihmettelivät, kun syötin myös variksia. Pitää vain tarkastaa ihonsa joka ilta. Myyn siis vain näissä oloissa talvehtineita taimia, joiden juuri täyttää koko potin niin, että kasvi juurtuu hyvin uuteen paikkaan. SOITA 03 3398 6722 Tarkistuta nyt katon kunto ettei katteen alla muhi ikäviä yllätyksiä. Varpuset ja varikset Eijan työmiehinä Sujuvasti siirrytään muuhun tuholaistorjuntaan. – Etanasirote Ferramolilla saa kotilot kuriin. – Kalkki taas estää penkkien ja nurmikoiden sammaloitumista
Tutustu lisää ideoihin ja ratkaisuihin. BAS2 Itella Posti Oy Itella Green Luo tunnelmaa ja persoonallisia ratkaisuja piha-alueille HB:n runsaat katuja pihakivivalikoimat antavat monipuoliset mahdollisuudet turvallisen ja kestävän ympäristön luomiseen