ERIKOISHINTA PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI NRO 5/2014 4,90 IRTONUMERO 6,60 ¤ sauna Meidän Tunnelma voittaa mökkikiukaassa tekniikan Hirsipaneloitu mökkipinta helppo kunnostaa Huoltamaton savusauna palaa herkästi KESÄSAUNAGALLUP: Vanha pihasauna sai uuden elämän MAAKELLARI Lauteilla ei vilkuilla kellon perään kunnolla maan sisään Suomen kesä täynnä saunatapahtumia Suomalaisen ONNELA mökkitien päässä
Lumon lasiterassi – avaruutta ja esteettömiä näköaloja Haaveiletko sinäkin lasituksesta. - Vältä sääriski kesän juhlissa! Esteettömät näkymät kutsuvat luonnon kylään. Tilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti - Fiksu lasittaa nyt! www.lumon.fi/kampanja 020 7403 200 (Puh. Sivuunlimittyvät lasielementit antavat koko terassitilan käyttöösi ja vapaasti sisustettavaksesi. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy
Uudet tyylikkäät puulämmitteisten kiukaiden suojaseinät pienentävät huomattavasti suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin. www.harvia.fi Harvia Cilindro EE Harvia 20 Pro ja suojaseinä Harvia Legend 150 Luontaista hyvinvointia.. Uusi Cilindro EE digitaalisella ohjauspaneelilla Kaikki saunaasi Harvialta Harvian valikoimasta löydät kaiken tarvittavan sähkö- tai puulämmitteiseen saunaan: kiukaan, lauteet – vaikka koko saunasisustuksen
34-36 Saunaihminen Päivi LeikasMäkelän on opettanut myös koiransa saunomaan. 42-63 Suurten vesistöjen rannoilla sijaitsevat lomatontit kiinnostavat suomalaisia, mutta myös erätonttien kysyntä on kasvanut. 18-21 Suomalaisen onni on siellä, missä ovat kesämökki, sauna, grilli, rakkaita ihmisiä ja aikaa vaan olla. Koirakolmikko saunoo lähes joka ilta. 26-29 Saunaseura Viaporin Vihtahousut tukee Suomenlinnan saunakulttuuria. 46-56 Suomen suvessa on monta tapaa nauttia saunasta – voi kokeilla erämaasaunaa, saunalauttaa, perinteisen pihapiirin savusaunaa – sekä suunnitella retkeä muutamaan saunatapahtumaan. 64-67 Nurmijärveläinen Leikolan perhe nauttii mökistä ja puulämmitteisen saunan löylyistä Saimaan rannalla. SISÄLTÖ NRO 5-2014 SAUNAKESÄ sauna Meidän Saunakesässä riittää tapahtumia s. Pintavalumavedet ovat asiantuntijoiden mukaan kaikkein haastavimpia. Saunova koirakolmikko s. Saimaa vetää puoleensa s. SAUNAIHMISIÄ Löylyt ovat makuasia s. Suomen kesässä riittää saunatapahtumia. 68-73 Mökkiläisen tulee huolehtia maaperän ja vesistöjen hyvinvoinnista. Siisteys on palvelus luonnolle s. Kataja vahvistaa oloa, poistaa nestettä kehosta sekä lämmittää kolottavia lihaksia ja niveliä. 4 I TALOMESTARI 18 Suomalaisen onni asuu perusasioissa ja onnela löytyy mökkitien päästä.. Suomenlinnalaista elävää saunakulttuuria s. Mökkitontti halutaan veden ääreltä s. Se on myös monen suomalaisen saunajulkkiksen sielunmaisema. 6-9 Kesäilta, tyyni järvenpinta ja puulämmitteisestä saunasta tuleva palavan puun tuoksu. Katajaista yrttisaunaa pääsee kokeilemaan Kuusamon Saunatourilla. MÖKKIELÄMÄÄ 46 Onnela löytyy mökkitien päästä s
Lauteiden vasempaan reunaan on tarkoitus rakentaa vielä saunatuoli. Pyöröpaneloitu, puunsuojalla käsitelty mökki on helpoimmasta päästä kunnostaa. Reippaita muotoja ja värejä s. MUUTA: 12 Pihasaunan lauteiden haapalankut ovat tuppeen sahattuja. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen tietää, että onni ja onnellisuus eivät ole järkiasioita. Maakellari kunnolla maan alle s. Hirsi pitää pintansa valmissaunoissa s. Suomalainen sauna pitää pintansa s. Pidetään peukkuja, että mahdollisimman moni on pystyssä vielä ensi kesänä! Mari Ahola-Aalto 37. Kaasulämmitteinen tynnyri sopii joka pihalle s. Radiossa sanottiin, että Suomeen rakennetaan tänä vuonna 50 uutta savusaunaa. 60-63 Saunakulttuuri on pitänyt maassamme sinnikkäästi pintansa: sauna on suomalaisen hyvinvoinnin lähde, joka muuttuu ja kehittyy yhteiskunnan murroksissa, mutta ei osoita merkkejä katoamisesta. Mökkisaunassa varustelua tärkeämpää ovat pehmoiset löylyt. Mökkisaunaan pehmoiset löylyt s. Mökille uusi pinta s. 82-84 Puuverhoillun mökin julkisivun kunnostus aloitetaan selvittämällä, mitä maalia puuverhoilun käsittelyssä on käytetty aikaisemmin. 78-81 M/S Löyly tarjoaa unohtumattoman saunaelämyksen. PÄÄKIRJOITUS ONNI LÖYTYY MÖKKISAUNASTA K uuma löylyhuone tarjosi talonpoikaisessa Suomessa puhtaimman mahdollisen ympäristön sekä puhdistautumiseen että moneen muuhun puhtautta ja rauhaa kaipaavaan toimeen. 57-59 Kaasukamiinat sopivat rivitalon pihaan, sillä niistä ei koidu savuhaittaa, eivätkä ne kuumenna ympäristöään. SAUNAN VARUSTUS Uusinta uutta ovat laudetuolit s. Saunominen on niin terapeuttinen kokemus, ettei toista samanlaista ole. Jyväsjärvelle saunomaan s. 94-97 Valmissaunapaketti on yksinkertainen koota kotityökaluilla ja parin miehen voimalla. 38-41 Lauteet saunaan valitaan budjetin ja ulkonäön perusteella. Täydellisen saunanautinnon kruunaa istuminen kaikessa rauhassa terassilla. 09-413 97300 Fax 09-413 97405 talomestari@karprint.fi Mari Ahola-Aalto 09-413 97375 mari.ahola-aalto@karprint.fi Kaisa-Liisa Ikonen Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Juhani Karvonen Marjo-Kaisu Niinikoski Päivi Ahlroth Kari Ylönen 09-413 97387 Karprint Oy 03150 Huhmari klo 8–16: 09-413 97300 tilaukset@karprint.fi 10 numeroa vuodessa: Mukana kolme Meidän Sauna- ja kaksi Viherikkuna-teemanumeroa Määräaikaistilaus 66 euroa, kestotilaus 59 euroa. – Täytyy miettiä, minkä mallinen siitä kannattaisi tehdä, että siinä on hyvä istua, Pertti Oksanen sanoo. Onni on siitä kummallinen asia, että mitä enemmän sitä yrittää analysoida saatikka tavoitella, sitä kauemmaksi se karkaa. Rakennusmestari Urpo Nurmisto neuvoo rakennustyössä. Saunan lämpö on helpottanut väsyneiden lihasten palautumista, ja hautovassa lämmössä on ollut hyvä hengähtää hetki. Huoltamaton savusauna palaa herkemmin s. 22-25 Savusaunan huoltotoimenpiteisiin kuuluvat muiden muassa kiuaskivien tarkistus, katon puhdistus noesta sekä räppänöiden tarkistus ja mahdollinen suurennus. Siksi sauna on nauttinut aivan erityistä asemaa kulttuurissamme. Kun, voi vain olla ja ihmetellä kesäillan kauneutta ja hiljaisuutta. TALOMESTARI I 5. 86-92 Suomalaisen suosima mökkikiuas lämpiää puulla. Onni syntyy silloin, kun sitä kaikkein vähiten tavoittelee. ERILAISIA SAUNOJA Vanhan pihasaunan uusi elämä s. 12-17 Maija-Leena ja Pertti Oksasen hiljalleen tehty remontti on enää muutamaa listan pätkää vailla valmis. 74-77 Kesän saunatekstiilit ammentavat niin modernista saunakulttuurista kuin perinteisestä suomalaisesta luontokuvastostakin. 30-33 Moni on alkanut kaivata maakellaria, kun puutarhaharrastus vaatii talvisäilytyspaikkoja sadolle. vuosikerta, 10 numeroa vuonna 2014 ISSN 0785-6318, www.karprint.fi/talomestari Toimituksen osoite: Päätoimittaja: Toimittajat: MeidänSauna toivottaa lukijoilleen hyvää ja leppoisaa saunakesää! Taitto: Ilmoituspäällikkö: Kustantaja ja paino: Tilaukset: Hinnat: 03150 Huhmari Puh
6 I TALOMESTARI. SAUNAGALLUP KUNNON SAUNASSA ON HYVÄ TUULETUS Löylyt ovat makuasia Kesäilta, tyyni järvenpinta ja puulämmitteisestä saunasta tuleva palavan puun tuoksu. Se on monen suomalaisen sielunmaisema
Ikaalisissa asuva Hakala jättää kesäisin TALOMESTARI I 7. Toiset pitävät hartioita polttavista löylyistä, toiset viihtyvät leppoisissa löylyissä tuntikaupalla. Mielestäni sopiva lämpötila on korkeintaan 70 astetta ja lämpö sekä löylyt otetaan kiukaalta. savusaunansa. E i kuitenkaan ole yhtä ainoaa tapaa saunoa oikein. Kansainvälisen savusaunaklubin saunatestaajiin kuuluva Pentti Hakala saunoi viime kesänä 461. Lasse Viinikka on kotoisin Jämsän Hallista, jossa hän lomalla ollessaan lämmittää Aito-kiuasta joka päivä. Kokeneet saunojat korostavat kuitenkin aina sitä, ettei lauteilla vilkuilla kellon perään. HYVÄSSÄ KIUKAASSA PALJON KIVIÄ Saunaseura Löylynlyöjien puheenjohtaja Pentti Hakala on saunonut elämänsä aikana paljon ja erilaisissa saunoissa. – Hyvässä kiukaassa tulee olla paljon kiviä ja kiukaan tulee olla mieluummin vähän ylimitoitettu, ettei saunaa tarvitse paahtaa liian kuumaksi, Hakala suosittelee. Riittävä raittiin ilman saanti on myös tärkeää. Saunassa tulee olla miellyttävän mukavaa, ei tukahduttavan kuumaa. Meiju Suvakselle saunominen merkitsee rentoutumista ja syväpuhdistumista. – Olipa sauna, mikä hyvänsä, niin täytyy muistaa, että lämmittää kiuasta eikä saunaa
Häiden jälkeen joskus kolmen, neljän aikaan kesäyönä, pääsin yksin savusaunaan. Pakastettu vihta otetaan pakastimesta sulamaan pari tuntia ennen käyttöä. Silloin saunanautinto moninkertaistuu ja kiukaalta saadaan kosteat, miellyttävät löylyt. ulkosaunansa ovet auki ulos asti mennessään jäähylle. Varsinkin, kun sitä osaa käyttää oikein. Tämä on helppo keino saada hieno koivun tuoksu saunaan, Hakala neuvoo. Näin Hakala jättää kesäisin ulkosaunansa ovet auki ulos asti mennessään jäähylle. Oli niin hiljaista, että kuulin jopa yksittäisen hikipisaran tipahduksen. SAUNASSA JA JÄRVESSÄ RENTOUTUU Saunominen merkitsee laulaja Meiju Suvakselle rentoutumista ja syväpuhdistumista. Pentti Hakala saunoo kesäisin lähes joka päivä. – Näin alkukesästä voi tallentaa koivun tuoksua kätevästi pakastimeen. Tuore vihta otetaan lauteille mukaan ja upotetaan lehtien osuudelta kylmään veteen. Ehdottoman tärkeänä saunomisen onnistumiselle Hakala pitää kiireettömyyttä. Suvaksen kesään kuuluu kesäiset tanssikeikat oman bändin kanssa sekä Valkeakosken Apianniemen kesäteatterin musiikkinäytelmä Kesäillan valssi, jossa hänellä on rooli senaattorin rouva Wilhelmiina Granina, Anniinan tätinä ja Leif Wagerin tulevana anoppina. 8 I TALOMESTARI vihta säilyy hyvänä ja on mukavan raikas. – Esityksissä tanssimme ja laulamme, joten illalla maistuu sauna. Lattialla oli ovenpielissä kynttilät. Parhaimmaksi saunamuistokseen Hakala nimeää kerran, jolloin hän sai savusaunaherätyksen. Sauna on kuitenkin kirkkoa paljon vanhempi, joten mielestäni sanonta kuuluu, kirkossa ollaan kuin saunassa, Pentti Hakala perustelee. Häneltä on joskus kysytty onko saunalla ja uskonnolla jotain yhteyttä. – Mielestäni on. Lauteilla ei kelloon vilkuilla, vaan sauno- miseen rauhoitutaan ja nautitaan miellyttävästä olotilasta. Kirkko on ominut sen, että saunassa ollaan hiljaa kuin kirkossa. – Menin ystävän tyttären häihin Laihialle. Kun aletaan vihtoa, niin vedet ravistellaan kevyesti pois vihdasta, ja ei muuta kuin ropsuttelemaan. – Pidempikin aika vierähtää helposti, jos on hyviä saunakavereita. Pussi otetaan sitten pakastimesta ja laitetaan ilman muovipussia höyryastiaan ja kaadetaan kuumaa vettä päälle. Se laitetaan hautumaan lämpimään veteen – ei kuumaan. Sauna tuulettuu tauon aikana ja raikastuu. Pakastetussakin vihdassa on aromit jäljellä. Kun vihtominen lopetetaan, niin vihta laitetaan heti takaisin kylmään veteen. Pussi nidotaan tai ommellaan kiinni ja laitetaan muovipussissa pakastimeen. Pentti Hakala saunoo kesäisin lähes joka päivä. Tunnelma oli samaan aikaan harras ja erikoinen. Talvellakin hän jättää ovet ainakin rakoselleen. Kuivattu vihta otetaan esille vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä. Kaikeksi onneksi uuden mökin saunasta irtoaa makoisat löylyt.. – Tuore vihta on parasta. Saunomiseen hän käyttää kerralla aikaa 1,5 tunnista kahteen tuntia. Meiju on löytänyt vuokramökin kesäteatterin läheisyydestä. Kun hikeä tuli silmiin, näytti siltä kuin kynttilöistä olisi lähtenyt kauniit säteet. – Sauna tuulettuu tauon aikana ja raikastuu. Koivusta riivitään lehtiä, jotka laitetaan suodatinpussiin. Silloin tunsin saaneeni savusaunaherätyksen, Hakala muistelee
Silloin saunominen kestää pitkään. Meiju antaa kuitenkin tunnustuksen myös sähkösaunoille. Omalla mökillä Meijulla on puulämmitteinen Harvia-kiuas, joka on saunaan sopivan kokoinen. – Olosuhteiden tulee olla sellaiset, että TALOMESTARI I 9. – Helppoudellaan ne pesevät enemmän aikaa vievät lämmitysvaihtoehdot, saunomisesta nauttiva Meiju Suvas kertoo. Mökkisaunomiset venyvät usein pitkiksikin, kun välillä pääsee pulahtamaan järveen vilvoittelemaan. Meiju Suvaksen mielestä parhaat löylyt ovat kosteat ja pehmeät. RIIPPAKOIVUN ALLA, SINISEN JÄRVEN RANNALLA Suomalaisen saunanautinto tuntuu parhaalta riippakoivun alla, sinisen järven rannalla. Saunomisen kruunaa tietysti uiminen. – Mökki on aivan järven rannalla, joten uimassa tulee käytyä paljon. Parhaat löylyt ovat Meijun mielestä kosteat ja pehmeät. Tunnelmaa saunomiseen luo kiukaassa oleva lasiluukku, josta näkee puiden palavan. Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtajan Lasse Viinikan mukaan teknisiltä ominaisuuksiltaan saunan kiukaan hyötysuhteen tulisi olla hyvä. – Mökillä saunomme kesäisin lähes päivittäin, kaupungissa talvisin noin pari kertaa viikossa. On ihana maata saunassa hetki jalat ylhäällä seinää vasten ja heittää kunnon löylyt. Kesäperinteisiin kuuluu vähintään kerran kesässä saunoa koko lähisuvun voimin veljen lämmittämässä savusaunassa. Kaupungissa on heti valmis -kiuas, jolloin saunaan voi mennä milloin tahansa siltä tuntuu. – Kyllä puulämmitteisessä mökkisaunassa ja savusaunassa on ihan mahtavat löylyt
10 I TALOMESTARI. – Kiukaan ulkovaipan pitäisi rakennettu siten, ettei se kuumenisi liian paljon. Kaikilla kiukailla voi kyllä kylpeä. – Hyvin lämmitetty savusauna on saunan gurmee-tuote, jota mikään ei ylitä. Toki hyviä löylyjä saa myös kerta- ja jatkuvalämmitteisistä kiukaista, mikäli ne on kunnolla tehty. Kosketus ei saisi aiheuttaa palovammaa. Viinikalla on selkeä näkemys parhaasta saunavaihtoehdosta. Tässä suhteessa kiuasteollisuus ei ole ollut riittävän kunnianhimoinen. Asiakkaat ovat tyytyneet surkeisiinkin kiukaisiin, kun parempia ei ole ollut tarjolla. puut palavat hyvin ja puista vapautuva lämpö otetaan talteen kiukaan kiviin siten, että hyötysuhde on mahdollisimman hyvä, Viinikka kertoo. Täydellinen sauna on Lasse Viinikan mielestä hirrestä rakennettu ja se sijaitsee sinisen järven rannalla riippakoivun alla. Lasse Viinikka on huomannut vakavan puutteen, jota kiuasteollisuus ei ole ottanut hänen mielestään riittävästi huomioon. – Savukaasut eivät saa olla liian kuumia, ettei sauna syty palamaan ja hiukkaspäästöjenkin tulisi olla pieniä. Täydellinen sauna on Lasse Viinikan mielestä hirrestä rakennettu ja se sijaitsee Saunan lämmitys on tärkeä sisältöä Lasse Viinikan lomapäivissä
Kuvausryhmä liikkui huoltojunassa, jossa oli myös sauna. Asteita on 60 – 90 ja lauteilla heitellään hissukseen löylyä. Saunominen on Viinikalle rentoutumiskeino. Omaan makuuni on mieluummin suuremman puoleinen löylyhuone. Teksti: Soili Kaivosoja TALOMESTARI I 11. Se ei roskaa ja vihtomiskokemuskin on hyvä. – Mökillä ollessani laitan ensin saunan lämpenemään ja haen metsästä vihtatarvikkeet. Laulaja ja lauluntekijä Eki Jantunen käyttää aikaa saunan lämmittämiseen. Toistoja tehdään sen mukaan, miten paljon on aikaa saunomiselle. Leikkaan nurmikon, siivoan vajaa tai niitän vaikkapa viikatteella rantaheinikkoa. Olin aluksi jyrkästi sitä mieltä, että tuollaista muovikassi-vihtaa ei meidän saunaan tuoda, mutta olen joutunut muuttamaan mielipiteeni. Voit uskoa, että saunaan oli silloin jono. – Kotona kaupungissa on sähkösauna ja se on selvä, että sisäsaunat ovat tiiviimpiä. Joka aamu lähdettiin liikkeelle aamuseitsemältä, asemilla pidettiin jos jonkinlaista showta, perille tultiin 12 tuntia myöhemmin ja päivän päätteeksi oli vielä iltamat, jotka kestivät yli puolen yön. – Hyvä ilmastointi on tärkeä. Löylyssä Viinikka on kerrallaan noin 10 – 15 minuuttia ja sen päälle kuuluu kunnon vilvoittelu. – Parhaiten mielessä on säilynyt mummolan joulusauna, jossa maalaistalon tapaan oli hyvin perinteiset talon tavat. Silloin huomasi konkreettisesti saunan merkityksen jaksamiselle, Eki Jantunen muistelee. – Ihan pienimmät löylyhuoneet eivät ole parhaita mahdollisia. Mielialasta riippuen myös seura kelpaa. Se on oikein oiva väline ja käytössä erityisesti talvella. SAUNASSA PITÄÄ OLLA VIHTA Jantusen saunassa otetaan löylyä maltilla. Sitä kannattaisi miettiä uudelleen, Viinikka suosittelee. Entä se paras saunamuisto. Itse pidän keskikovista olosuhteista, kuiva noin 110 astetta ja vilvoittelu noin 10-asteisessa vedessä uimalla. Itse nautiskelen samalla lailla, kuten lihaakin kypsytellään hitaasti. Siitä on tullut nykyisin turhaan vähän jopa hyljeksitty vaihtoehto. Laulaja ja lauluntekijä Eki Jantunen palkitsee itsensä saunalla. sinisen järven rannalla riippakoivun alla. Usein yllättävän hyvät löylyt saa saunassa, jossa löyly- ja pesuhuone ovat samaa tilaa. Pitkiäkin keikkamatkoja tekevä Eki Jantunen on huomannut saunomisella olevan suuren merkityksen jaksamiselle. – Siinä suhteessa en ole tullut lainkaan isäukkooni, jolla täytyi olla heti ensimmäisen minuutin aikana 120 lasissa. Mummolan joulusauna vanhassa savusaunassa maaseudun rauhassa on säilynyt mielessä jo pian 60 vuoden ajan, Lasse Viinikka kertoo. Pitkiäkin keikkamatkoja tekevä Eki Jantunen on huomannut saunomisella olevan suuren merkityksen jaksamiselle. – Parhaat löylyt ovat täydellinen makuasia, jota ei voi toisille määritellä. Salmelaisen Karin kanssa oltiin aika usein saunajonossa. Kuva: Kari Salmelainen. Se on kuin palkkio tehdystä työstä, Jantunen kertoo. Erityisesti, jos löylyjä otetaan suunnilleen samalla lailla. Parasta ovat luonnollisesti alkukesän ensimmäiset koivuvihdat, mutta Jantunen on löytänyt myös vaihtoehdon. – Sain vuosia sitten Ruotsista tuliaisina muovisen vihdan. Kesämökin saunassa on rossipohja, joka takaa sen, että ilma ei lopu pitkänkään saunomisen aikana. Se on täydellinen kokemus. – Saunan lämmittämiseen kuuluvaa fiilistä ei voi tuhota. Siitä on jäänyt hyvä muistikuva vuosien takaisesta suururakasta, Resiinarallista, joka oli Maikkarin ja VR:n yhteistyöohjelma reilut 15 vuotta sitten. Saunaan kerääntyi sukulaisia ja meitä serkkujakin oli paljon. Sen jälkeen on mukava mennä saunaan. – Meitä liikkui noin 400 hengen ryhmä Suomea ristiin rastiin pitkiä matkoja viikon kerrallaan. Saunomisnautintoa lisää vihta, joka on oltava saunassa läpi vuoden. Ennen saunomista teen jonkun sellaisen tekemättömän työn, josta saan pienen hien pintaan. Neljästä viiteen kertaan viikossa saunova Viinikka nauttii saunomisesta yksin. Tuuletuksen on oltava hyvän, että sauna kuivuu saunomisten välillä täydellisesti, jolloin se ei ala homehtua, lahota eikä haista
– Isä oli soittanut vaarilleni Helsingistä, ja kysynyt onko mitään vielä tapahtunut. MaijaLeena ja Pertti Oksanen nauttivat päiväkahveista saunan terassilla. Varastona viime vuodet toimineessa saunassa on erityistä tunnearvoa Maija-Leenalle, sillä hän on syntynyt siellä kaksoisveljensä kanssa reilut 60 vuotta sitten. Verstaan toisessa päädyssä on ollut tyhjillään jo vuosikymmenet vanha, piskuruinen sauna. Siinä vaiheessa emme olleet vielä syntyneet. 12 I TALOMESTARI. VANHAN SAUNAN SEINILLÄ ON PALJON MUISTOJA Sepän mäen saunan uusi elämä Maija-Leena ja Pertti Oksanen saunoivat juhannuksena uutuuttaan tuoksuvassa pihasaunassa. O rimattilan Niemenkylässä sijaitseva pihapiiri on historialtaan mielenkiintoinen. Kun isä matkusti Helsingistä reilun 100 kilometrin matkan Orimattilaan, oli äiti jo sisällä tuvassa. Koesaunominen maalauspukkien päällä antoi osviittaa siitä, että vanhan pihasaunan remontti on täydellinen ja löylyt loistavat. Omakotitalon pihapiirissä olevassa rakennuksessa on ollut aikoinaan MaijaLeena Oksasen vaarin Kalle Saarisen puusepän verstas. Hiljalleen tehty remontti on enää muutamaa listan pätkää vailla valmis. Minä olin kainalossa ja velipoika makasi sängyllä, kun isä tuli kotiin, kertoo Maija-Leena
Maija-Leena vastasi lauteiden suunnittelusta ja Pertti toteutuksesta. TALOMESTARI I 13. Vanhat lauteet olivat kapeat. Tilalle rakennettiin L-malliset lauteet. pihasauna uuteen kukoistukseen Puusepän verstaan siipirakennuksessa sijaitseva pihasauna sai remontin aikana uuden oven sekä eteensä terassin. Leveät ja tukevat haapalankut ovat tuppeen sahattuja
Vanha tiili toimittaa nykyisin tuikkualustan virkaa. – Kun tyttärenpoikamme Lassi purki tiiliä, hän löysi yhden, jossa oli kaiverrus A. Vanha metalliputki on nykyisin muistona saunarakennuksen ulkoseinällä. Remonttia tehdessään Oksaset päättivät vaalia saunan alkuperäistä asua mahdollisimman pitkälti. Betonilattia maalattiin kauniin harmaalla sävyllä. Maija-Leena on syntynyt nyt kunnostetussa saunassa reilut 60 vuotta sitten. Sallinen 1946. Oksaset löysivät kirpputorilta vanhan puusaaviin, jota turvotetaan parhaillaan käyttökuntoon. – Siirsimme kaivon paikan keskemmälle, joten valoimme uuden lattian ja teimme uudet kaadot, Pertti Oksanen kertoo. Niinpä hyväkuntoiset ovet jätettiin paikalleen muistuttamaan entisajoista. Saunaan tulee kylmä vesi, kuten jo Kalle-vaarin aikana. 14 I TALOMESTARI Vanha vesipata oli niin ruosteessa, että Oksaset päättivät hankkia saunaan uuden vesipadan. VESIPATA VAIHTOON Tiilessä on kaiverrus A. Palomuuri muurattiin vanhoista tiilistä uudelleen. Saunan betonilattia oli myös hyvässä kunnossa, mutta lattiakaivo oli huoneen peränurkassa. – Kalle-vaari oli rakentanut puusta vesiputken, josta vesi tuli saunaan tuolta 400 metrin päästä. Sallinen 1946. Saarisen perheen sauna oli kylän erikoisuus, sillä 1940-luvun lopussa ei joka talossa ollut saunaa, johon tuli kylmä vesi sisään. Vanhan pulsaattorikoneen toimivuudesta ei ole tietoa, mutta se on kaunis alusta saunatarvikkeille. Myöhemmin puuputken sisään oli asennettu metalliputki, Pertti Oksanen kertoo. – Hieman yritin hioa ja maalata kiukaan ulkopintaa, mutta kyllä siinä aika jo näkyy. Reilun kahdeksan neliön kokoisessa saunassa on kaksi ovea. Ne olivat alun perin varmaan siksi, että kun toiset tulivat sisään saunaan tästä ensimmäisestä ovesta, toiset pääsivät pukuhuoneeseen toisesta ovesta, Maija-Leena arvelee. Ja saa mielestäni näkyäkin. Tässä lähellä oli aikanaan paikallinen Sallisen tiilitehdas, jo-. LATTIALLE VIELÄ PUURITILÄT – Suku ja lähimmät naapurit kävivät saunomassa ja peseytymässä täällä sekä pesemässä pyykkiäkin. Kunhan kiireinen eläkeläispariskunta ehtii, valmistuu lattialle uudet puuritilät, jollaiset oli tapana olla entisajan saunoissa. Pertti Oksanen on tyytyväinen kahden kesän projektiinsa. Arviolta 30 vuotta vanha kiuas antaa edelleen hyvät löylyt. Kiukaaseen vaihdettiin ainoastaan tuhkaluukku, joka oli lähes puhki kulunut
Mutta kyllä se meille juuri ja juuri riittää. Nyt katolla on raakaponttilaudoitus, jonka päällä on uusi huopa. Katto korjattiin jo edellisenä kesänä. Signeerattu tiili muurattiin saunaan parhaalle paikalle kynttiläalustaksi. Kattopaneelien alla on ainoastaan ohut rimoitus, silti korkeudeksi jäi ainoastaan 1 950 millimetriä. Saunan puolelle on vaihdettu niin kattokuin seinäpaneelitkin, vaikka vanhatkin olisivat olleet vielä käyttökunnossa. – Ongelmaksi tahtoi tulla tilan korkeus. Raikkaan ilman sisääntuloluukku on lauteiden alla. Kiuas on liki 30 vuotta vanha orimattilalaisen Oriman valmistama. TALOMESTARI I 15. Puru oli kuivaa kaikkialta muualta kuin luonnollisesti vuotokohdasta. Oksanen poisti vanhat päreet. – Vanhan huopakaton alta löytyi vanha pärekatto ja vintillä oli eristeenä melkein 30 senttimetriä purua. On mukava, kun paikallishistoria antaa näin tietoa itsestään. VILVOITTELUHUONE TALVEKSI Remontin yhteydessä myös saunan eteinen ja pieni pukuhuone saivat uudet pinnat. Kiuas on peräisin 1970-luvulta ja siitä lähtee edelleen makoisat löylyt. ten tiilet täytyvät olla sieltä peräisin. Saunan katto oli vuotanut piipun kohdalta. Pata on uusi, mutta muurin tiilet ovat peräisin 1940-luvulta. Tunnelmavaloa tulee seinään upotetusta saunavalosta, josta valo paistaa vaneriin porattujen reikien läpi. Seinällä oleva räppänä huolehtii saunatilan raikkaasta ilmasta
Kalle-vaarin vanha vesiputki koristaa sauna-rakennuksen ulkoseinää. Katon paneelit ovat alkuperäiset.. Remontin yhteydessä ne ainoastaan maalattiin. Mukavuussyistä pukuhuoneeseen asennettiin myös wc-pönttö. Saunan eteisen lattialankut ovat säilyneet kunnossa. Vanha lamppu on ollut saunassa aina. Sähköjohtojen päälle on tulossa vielä kattolistat. Pukuhuone on laatoitettu, mutta siinä ei ole lattialämmitystä. Sähkökaappi on kätketty vanerilaatikkoon. 16 I TALOMESTARI Pukuhuoneen uudet seinäpaneelit on käsitelty harmaalla kuultosävyllä
– Täällä tulee varmaan kesällä istuttua pitempiäkin aikoja saunomisen yhteydessä. Vanha naulakko on löytynyt kirpputorilta. Kauniit, vanhat kattopaneelit saivat uuden maalipinnan. Pönttö piiloutuu saunan oven taakse. Eteinen kuten pukuhuonekin sai uudet seinäpaneelit, jotka on käsitelty harmaalla kuultosävyllä. Ennen talven saunomisia Maija-Leena ja Pertti Oksanen ehtivät nauttia vielä monta kertaa vanhan saunan makoisista löylyistä. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja TALOMESTARI I 17. – Juhannuksena saunottiin yhdessä ystävien kanssa, Oksaset kertovat. – Kattoon ei tarvitse vaihtaa kuin muutama paneeli ja lattia täytyy uusia. – Täällä tulee varmaan kesällä istuttua pitempiäkin aikoja saunomisen yhteydessä. Kesäsauna odottaa. Eteisen hieno lankkulattia oli säilynyt hyväkuntoisena, joten sille riitti maalaus. Pukuhuoneeseen Oksaset halusivat mukavuussyistä wc:n. Sitten täällä voisi vilvoitella talvisin saunan jälkeen. Isolla terassilla on mahdollisuus myös grillata. Eteisestä on käynti vielä pieneen kamariin, joka pääsee remonttiin seuraavaksi
18 I TALOMESTARI. Suomalaisen onni on siellä, missä ovat kesämökki, sauna, grilli, rakkaita ihmisiä ja aikaa vaan olla. SUOMALAISEN ONNI ASUU PERUSASIOISSA Onnela mökkitien päässä Onni on siitä kummallinen juttu, että se syntyy silloin, kun sitä kaikkein vähiten tavoittelee
SISÄISESTI KOODATTU MÖKKIVAIHE Onnellisuusprofessorin mielestä suomalaisten erityinen suhde mökkeilyyn ja mökkisaunomiseen on jonkinlainen mysteeri. Paitsi että hetkinen: älylaitteet ja netti seuraavat tänä päivänä meitä jopa mökeille. Miltä tuoksuu tuore koivuvihta tai miltä kuulostaa kuumien löylykivien sihahdus. Siellä suomalainen tietää tulleensa onnelaansa. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen sanoo oman onnellisuutensa syntyvän perheestä, sukulaisista ja läheisistä ystävistä. – Suomalaiselle se on usein juuri vesistön rannalla mökkeily ja mökkisaunassa istuskelu, vaikka onhan meilläkin ihmisiä, jotka eivät mökkiperinteistä niin välitä. Ojanen vastaa puhelimeen, mistäpä muualta kuin omalta kesämökiltään. Kun suomalainen pääsee luonnon helmaan kesämökille, jossa koivut suhisevat, veden laineet liplattavat, grillimakkara tuoksuu ja rantasaunan savupiipusta tupruttaa iloinen savu, ollaan yksinkertaisten perusasioiden äärellä. – Kesä on otollista aikaa tavata kasvotusten läheisiä ja nauttia yhdessä olemisesta. – Nettiyhteydet tuntuvat monissa perheissä olevan hyvin tärkeitä mökeilläkin. Valtakunnan puoliviralliseksi onnellisuusprofessoriksi tituleerattu Ojanen sanoo, että suomalaisten onni asuu mökkitien päässä. Siinä kun kuumana kesäpäivänä hikoilee pienen puuhastelun lomassa, tulee kummallisen mukava olo. Onni kun on siitä kummallinen asia, että mitä enemmän sitä yrittää analysoida saatikka tavoitella, sitä kauemmaksi se karkaa. Saunominen luo nautintoja kaikille aisteille. – Onni syntyy elämän hyvin pienistä yksinkertaisista perusasioista, onnellisuusprofessori tiivistää. Onnellisuusprofessori tietää, että onni ja onnellisuus eivät olekaan järkiasioita. Ikään kuin meihin suomalaisiin olisi sisäisesti koodattu jonkinlainen mökkivaihe, joka napsahtaa autopilotilla päälle jo siinä vaiheessa, kun auto pakataan ja startataan tien päälle. – Nyt ollaan tarkkaan ottaen Tammelan pitäjässä, Portaan kylän Huuvalan kulmilla Jaakkolan talossa, eläkkeellä oleva aktiivinen professori Ojanen naurahtaa. – Itse kyllä ihmettelen sitä, miten aikuisetkin jaksavat räplätä kännyköitään ja höpöttää niillä kaiken aikaa. Mökillä suomalainen pystyy rentoutumaan tavalla, joka ei ole ehkä mahdollista missään muualla, Ojanen vastaa. Hänen oma kesäparatiisinsa löytyy Lounais-Hämeen vehreältä maaseudulta. Taakse jäävät kaupungin pölyt ja tietoyhteiskunta. Etenkin nuoriso saattaa kokea, ettei mökkielämä informaatioalkeellisuudessaan olekaan niin mukavaa, onnellisuusproffa toteaa. Vaikea sitä on selittää sen tarkemmin. Siitä huolimatta on ihan pakko pohtia, miksi yhä enemmän kaupungistunut ja teknistynyt kansa haluaa edelleen vetäytyä vapaa-ajallaan järven tai meren rantaan metsään, keskelle lähes ei mitään. – Onni syntyy elämän hyvin pienistä yksinkertaisista perusasioista, onnellisuusprofessori tiivistää. TALOMESTARI I 19. Suosittelenkin, että tämän kesän mökkeilijät voisivat pitää tietoisesti nettipaastoa ja keskittyä mökkeilyyn ja toisiinsa. – Kyllä se varmasti perustuu siihen, että suomalaiselle luontaisin tapa ottaa etäisyyttä arjen kiireisiin on päästä luonnon helmaan. – Tulin juuri metsästä, jossa olin keräilemässä pätkittyjä tukkeja. P sykologian professori, luennoitsija ja tietokirjailija Markku Ojanen tietää, mistä puhuu
Ihmisen onni syntyy asioiden jakamisesta toisen ihmisen kanssa. Niin kutsuttu rakkaushormoni alkaa hyrrätä aidoissa lähikohtaamisissa, joita kaukosuhteet, puhumattakaan virtuaalisuhteet, eivät pysty korvaamaan. ONNI SYNTYY KOHTAAMISISSA Onnellisuusprofessori korostaa, että onni ja elämän mielekkyys syntyvät inhimillisistä kohtaamisista. Suosittelen lämpimästi, että kesällä panostettaisiin myös muihin ihmissuhteisiin. – Mökilläkin ihminen voi luoda itselleen ja läheisilleen stressiä, jos ei osaa hellittää. Juhannus on suomalaisen keskikesän suurin juhla, johon ladataan paljon odotuksia. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski 20 I TALOMESTARI. Onni on myös sitä, että osaa vaan olla. – Vaikka yksilökeskeinen kulttuuri on lisääntynyt, ja olemme opetelleen yhä enemmän pärjäämään yksin, ihmiset ovat myös oivaltaneet, ettei yksin olekaan niin kiva olla. Suomalaiset ovatkin tunnetusti sosiaalisempia ja ulospäin suuntautuneempia kesällä. Sukulaisia, ystäviä ja tut- Eihän siitä pääse yli eikä ympäri: suomalaisen sielu lepää järvimaisemassa. – Mökilläkin ihminen voi luoda itselleen ja läheisilleen stressiä, jos ei osaa hellittää. – Kesäloma on mitä parasta aikaa olla yhdessä läheisten kanssa, vaan nauttia ja olla läsnä. Niin, ja kyllähän siihen tietenkin saunomistakin liittyy, vaikken mikään himosaunoja olekaan, onnellisuusprofessori Ojanen pohtii. – Olen onnellinen mies, kun saan tavata serkuksiani ja vaan nauttia heidän seurastaan. Onnellisuusprofessorin omat parhaat mökkikokemukset ovat syntyneet perheen ja sukulaisten kanssa vietetyistä hetkistä. Onni on myös sitä, että osaa vaan olla. tavia on kiva kutsua mökille saunomaan, Ojanen vinkkaa. Se on lupaus yöttömästä yöstä ja onnesta. Markku Ojanen korostaa, että juhannuksena olisi hyvä myös rauhoittua. Pitkät valoisat päivät ja yöt avaavat suomalaisten mieltä ja tekevät meistä kaikin puolin positiivisempia ihmisiä. Onnellisuuspiikki syntyy myös kerran kesässä, kun Ojanen matkustaa serkusten kesätapaamiseen
Ojanen on huolissaan myös näkyvästi lisääntyvästä pakkopärjäämisestä. Voiko tässä käydä vielä niin hassusti, että seuraava vaatimus oravanpyörässä liittyy onneen. ONKO PAKKO OLLA ONNELLINEN. – Onnen paradoksi on se, että kun sen perässä ruvetaan juoksemaan, onni katoaa, Ojanen tiivistää. – Selittävä tekijä on se, että ihmiset ovat äärettömän sopeutumiskykyisiä. Onnea kun on niin vaikea selittää – edes runoilijan. ESS-tutkimusta varten tiedusteltiin yli 15-vuotiaiden onnellisuudesta 29 maassa viime ja edellisvuonna. Suomalaisten onnellisuus ei näytä myöskään olevan ohimenevä ilmiö, sillä aiemmissakin vastaavissa tutkimuksissa Suomi on ollut onnellisuuden kärkisijoilla. Onhan paljon toisenlaistakin tietoa tarjolla. TALOMESTARI I 21. Sen sijaan ruotsalaisten onnellisuuskeskiarvo on laskenut ja jää nyt kuudenneksi. Miten onneamme arvioi onnellisuusprofessori. Suomalaisten onnellisuus on hieman noussut kahdessa vuodessa. Suomi on eurooppalaisen yhteiskuntatutkimuksen mukaan Euroopan neljänneksi onnellisin maa. Mutta silti on olemassa riski, että meillä kuilu hyväja huono-osaisten välillä kasvaa. Turvallisinta on kenties ennustaa, että mitään radikaalia muutosta onnellisuudessamme ei tapahdu, Ojanen vastaa. Ehkäpä juuri tätä tarkoitti myös omaa onneansa tavoitellut Eino Leino. Kysytään asiaa onnellisuusprofessorina tunnetulta Markku Ojaselta. Näin soittaa kanneltaan suomalaisten rakastama runoilija Eino Leino. Onnettomimpia ollaan entisissä itäblokin maissa. Muutama vuosi sitten todettiin, että Suomessa erittäin onnettomia oli Euroopassa toiseksi vähiten, erittäin onnellisia taas kolmanneksi eniten. Ne ovat pysyneet Suomessa vakioina jo kymmeniä vuosia. Jos me nyt olemme Euroopan neljänneksi onnellisin kansa, miten onnellisia me olemme kymmenen vuoden kuluttua. Monien parhaat lapsuusmuistot liittyvät mökkisaunomiseen. Nykyaikaa kuvastaa vaatimusten kasvaminen. Se tuottaa stressiä, joka on aivan tarpeetonta, Ojanen vastaa. Onnellisuuden keskiarvolla mitattuna Tanska on paras, Islanti toinen ja Norja kolmas. – Kyllä se vähän alkaa siltä tuntua, että jonkinlaista onnellisuuden pakkoa on jo ilmassa. Kansainvälinen tutkimus on kuitenkin toista mieltä. OLEMME EUROOPAN NELJÄNNEKSI ONNELLISINTA KANSAA Kell´onni on, se onnen kätkeköön, kell´aarre on, se aarteen peittököön, ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustaan yksin vaan. Näitä ovat muun muassa korkea elintaso, tasa-arvoisuus ja turvallisuuden tunne. Tänä päivänä on joka tapauksessa trendikästä puhua onnesta. Tai jakaisi sitä muiden kanssa. Onnellisuuden keskiarvo on noussut selvimmin Saksassa. Vai olemmeko kenties onnettomampia. – Kun katsomme ympärillemme, emme aina tahdo itsekään uskoa sitä, että olemme olleet jo vuosikausia kärkisijoilla kansainvälissä onnellisuustutkimuksissa. Onnellisuustilaston peränpitäjäksi jää Bulgaria, jossa onnellisuus on vähentynyt entisestään. Voiko onnellisuustutkimusten tuloksia pitää luotettavina. – Tulokseen vaikuttavat voimakkaasti tekijät, joiden katsotaan yleisesti lisäävän ihmisten onnellisuutta. Eniten erittäin onnellisia oli Tanskassa, lähes puolet vastanneista. Mökillä saunominen sitoo yhteen eri sukupolvia. ONKO ONNEMME TODELLISTA. Onko joku päivä meidän jopa pakko olla onnellisia. Puhumattakaan siitä, että onneaan näyttäisi ulospäin. Ihmiset eivät loputtomiin jaksa sitä, että pitäisi olla sitkeyttä, kestävyyttä, koulutusta, vaurautta, tehokkuutta ja vielä hieno persoonallisuuskin. – Maailma on monille kova paikka elää, ja nykyisin on helppo pudota kelkasta. Ojanen haastaa meitä pohtimaan yksinkertaista ajatusta siitä, miten onni syntyy hiljaisuudessa ilman, että siitä tarvitsee isoon ääneen huutaa koko maailmalle. – Oman elämän onnellisiin asioihin helposti sokeutuu. Syrjäytymisvaara on yhä suurempi, kun kulttuuri tulee yhä vaativammaksi. Kurkataan vielä tulevaisuuteen. Viimeisimmän, vuoden 2013 lopulla julkistetun eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (European Social Survey, ESS) tulosten mukaan suomalaiset näyttävät olevan huomattavasti onnellisempia kuin usein oletetaan. Suomen kanssa samalle tasolle yltää Sveitsi. – Jaaha, se on vähän sama kuin ennustaisi taloudellisen tilanteen kehitystä. Me suomalaiset pidämme itseämme melankolisena, sisäänpäin kääntyneenä ja jurona itsemurhakansana, jolle on lähes synti olla onnellinen
SAVUSAUNAN HUOLTO KIUASKIVET TARKISTETAAN, NOKI POISTETAAN HOSAAMALLA Hoitamaton savusauna palaa herkästi Savusaunan huoltotoimenpiteisiin kuuluvat muiden muassa kiuaskivien tarkistus, katon puhdistus noesta sekä räppänöiden tarkistus ja mahdollinen suurennus. 22 I TALOMESTARI. Oikeaoppinen, huollettu ja oikein lämmitetty savusauna tarjoaa lempeät ja turvalliset löylyt. Valitettavan moni savusauna kuitenkin palaa väärin hoidettuna maan tasalle
Mitataan tulipesän pituus ja leveys ja tehdään seinään samansuuruinen reikä. Seppo Leskinen mittaa savukaasujen lämpöä. Lohkokivet vaihdetaan pyöreisiin kiviin. TALOMESTARI I 23. Mikäli nokea kertyy runsaasti, voi syynä olla liian matala tulipesä. S avusaunan kunnostus kesää varten aloitetaan kiuaskivien tarkistuksella. Räppänän pitää olla mitoiltaan kiukaan tulipesän kokoinen. Ihanteellinen tulipesän korkeus onkin 70–80 senttiä. Sen sijaan lohkokivien välistä savukaasut pääsevät ylös liian suoraa tiehyttä. Pyöreiden tai pyöristettyjen kivien lomasta savukaasut kulkevat kierrellen ja viipyen. Kevättarkistuksen yhteydessä kiukaasta poistetaan kaikki lohkokivet, sanoo Kansainvälisen Savusaunaklubin puheenjohtaja Seppo Leskinen. – Savusaunan kiukaassa tulee olla ainoastaan pyöreitä keraamisia - tai pyöristettyjä luonnonkiviä
Työvälineellä pyyhitään katto sekä räppänöiden reunat, Leskinen neuvoo. Sen sijaan lohkokivet voivat asettua siten vastakkain, että niiden välistä savukaasut pääsevät ylös liian suoraa tiehyttä. Mikäli nokea kertyy runsaasti, voi syynä olla liian matala tulipesä. Koska savu ja löyly kulkevat ylhäällä, voi kolme alinta hirsikertaa jättää tilkitsemättä. – Pintakivet ladotaan siten, että ne muodostavat suoran pinnan. Alaräppänöihin kannattaa asentaa eläinten, esimerkiksi ampiaisten varalta tiheä, ruostumaton teräsverkko ja liukuva luukku. Kivien puhdistaminen estää silmien tikustamista. Tämä levy on kuitenkin yleensä jätetty viisi senttiä irti katosta. Mikäli tällaisia löytyy, raot tilkitään huolellisesti tulenkestävällä villalla niin, ettei savu vuoda hirsien välistä. Monissa saunoissa on Leskisen mukaan kiukaan yläpuolella katossa palonsuojalevy. NOKI POISTETAAN KUIVANA Savusaunaa ei puhdisteta vedellä läträten, vaan noki poistetaan hosaamalla. – Sauna kierretään tarkistaen, ettei hirsien väleissä näy mustia saumoja. Löylykään ei näin pääse karkaamaan. Yritin turhaan tavoittaa saunan omistajaa ja varoittaa häntä tulevista vaaroista. – Lasivillaa ei saa viedä lähellekään savusaunaa, Leskinen muistuttaa. Aukko voi vaikuttaa suurelta, mutta kokemus on osoittanut, että saunassa tarvitaan riittävän suuri räppänä. Leskisen mukaan moni hankkiikin kiukaalle kannen. 24 I TALOMESTARI Savusaunan kiuaskiviä ei pestä, vaan ne puhdistetaan noesta kuumuuden avulla. Pyöreät kivet ovat äärimmäisen tärkeä turvallisuustekijä. NOKI POLTETAAN POIS KIVISTÄ Savusaunaklubi on testannut 191 savusaunaa ja arvioinut niistä jopa 144 yksityiskohtaa. – Pyöreiden tai pyöristettyjen kivien lomasta savukaasut kulkevat kierrellen ja viipyen. YLÄHIRRET TIIVIIKSI, ALAOSA HARVEMMAKSI Tärkeä huoltotoimenpide on savusaunan hirsisaumojen tilkitseminen. Koska Suomessa tuulee valtaosin lounaasta, eivät tähän ilmansuuntaan sijoitetut räppänät jaksa päästää savukaasuja ulos. Tämä on kuitenkin savusaunan kohdalla kohtalokas ajatteluvirhe. Saunan alaosaan, lähelle lattiatasoa sijoitetaan vastakkaisille seinille alaräppänät. Saunan pinnoille keräytyvä noki on paloriski. Kuumien savukaasujen tulee päästä ulos saunasta. Tilannetta voi verrata tavalliseen kynttilään, joka ei nokea, mutta alkaa muodostaa sitä, mikäli jokin esine koskettaa liekin kärkeä. Mikäli 700-asteiset palokaasut etenevät suoraan ylös ja savupatja sijoittuu liian pienen räppänän tai lakeisen vuoksi lähelle kiukaan kivipintaa, saattaa savupatja leiskahtaa palamaan. Tulipesän pituus ja leveys mitataan ja seinään tehdään samansuuruinen reikä. Ensimmäinen saunoja avaa kannen, viimeinen saunoja sulkee sen. Päinvastainen suunta, koillinen on oikea valinta räppänöille. – Alaräppänöidenkin tulee olla niin suuret, että kenkälaatikko menee heittämällä niistä läpi. RÄPPÄNÄT TULIPESÄN KOON MUKAAN Suomalaisiin on Leskisen mukaan iskostunut ajatus, jonka mukaan lämpöä ei tulisi päästää harakoille. Noki voi syttyä jo 250-asteessa, Leskinen huomauttaa. Katon ja palonsuojalevyn rako pitää ehdottomasti täyttää tulenkestävällä villalla täysin umpinaiseksi, Leskinen muistuttaa. On hyvä että savusauna on ylhäältä tiivis ja alhaalta harva. Kivien päälle asetetaan puhdas, maalaamaton peltilevy, kun tulipesässä on vielä sininen liekki. Tämä siksi, että seinä kuitenkin saunoessa kastuu alaosastaan, pääsee se paremmin kuivumaan ilman tilkettä. Savua poistuu saunan laella, katossa olevan lakeistorven, lakeisen kautta sekä seinillä olevien räppänöiden kautta. Mikäli tulikuumat savukaasut kulkevat hirsien raoista ulos, sauna syttyy helposti. Huoltotoimenpiteisiin saattaa siten kuulua kiuaskivien kannattimien nostaminen ylemmäs. Kuvista huomasin kauhukseni, että saunassa oli pikkuruinen, vain noin kymmenen sentin räppänä ja vastaavasti valtava, lohkokivistä ladottu kiuas. – Savusaunan hirsikehikko voi syttyä, mikäli kiukaasta lähtevä, kytevä kipinärintama etenee savun suuntaan, eli kohti räppänää. Mikäli liekin kärkeä ei pääse muodostumaan, on liekki kylmempi ja alkaa syntyä nokea, Leskinen sanoo. – Hosaamisessa noki poistetaan 2,5-metrisellä kuusen taimella, josta latvatupsua lukuun ottamatta on karsittu oksat pois. – Vuosien varrella tuli vastaan tapaus, jossa eräässä paikallislehdessä mies esitteli ylpeänä savusaunaansa. Kiuas peitetään toimenpiteen ajaksi, ja hosaajan pitää käyttää hengityssuojainta. – Räppänän pitää olla mitoiltaan tulipesän kokoinen. En tavoittanut kaveria, ja niinhän siinä kävi, että sauna paloi maan tasalle ensimmäisellä lämmityskerralla, Leskinen sanoo. Räppänät eivät voi olla mitä tahansa pikkuluukkuja. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kansainvälinen Savusaunaklubi ry, Juha Telkkinen ja Pekka Paasonen. – Puolimetriä korkeassa tai matalammassa tulipesässä liekin kärjet nuolevat kiuaskivien kannattimia aiheuttaen nokea. Kun kiuas pysyy saunassa lämpimänä, kuivattaa se myös saunaa. Paitsi, että kivet puhdistuvat, myös kylpemisaika pitenee. Tarkoituksena ei ole lämmittää savusaunan hirsirunkoa, vaan kiuasta. Yksi huoltotoimenpiteistä saattaakin olla liian pienen räppänän suurentaminen. Voidaan kokemuksesta tietää, että saunat, joissa on tällaiset ratkaisut, palavat puolentoista vuoden välein. – Räppänät tulee ensiksikin sijoittaa oikein. Ihanteellinen tulipesän korkeus on 70-80 senttiä. Normaalisti noki palaa liekin kärjestä. Kun lämpötila on 300-astetta, noki palaa kivien pinnasta pois noin puolessa tunnissa. Pumpulimainen noki on altis syttymään, Leskinen muistuttaa. Kuiva noki puhdistuu helposti, vettä käytettäessä noki tarttuu puupintaan, jolloin sen poistamiseksi tarvittaisiin hirsiseinille liian järeitä työkaluja, kuten painepesuria. – Katon ja palonsuojalevyn väliin kertyy nokea, pölyä ja hämähäkinseittejä. Tavanomaisin tulipesän koko on 60x40-senttiä
On suuri virhe täyttää tulipesä täyteen puuta ja jättää se palamaan samalla, kun itse lähtee hoitelemaan muita asioita. TUHKAT ULOS LÄMMITYKSEN LOPUTTUA Erittäin tärkeä toimenpide savusaunan lämmittämisen yhteydessä on tuhkan poistaminen. Mikäli liekki hyytyy väillä, pesän läpi virtaa kylmää ilmaa, joka jäähdyttää kiviä. Tämä siksi, että sammunut tuhka tuottaa savusaunaan häkää (Co) koko illan, Leskinen kehottaa. – Savusaunassa ei polteta pesällisiä. Hirsien väleissä ei saa näkyä mustia saumoja. Koe kasvun ihme! www.hsy.fi/metsapirtinmulta Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 Toimitamme kuorma-autoilla multaa Uudenmaan alueelle. Lämmittämisessä käytetään kuivaa puuta, joka ei ole miehen rannetta paksumpaa. Savusaunan huoltotoimenpiteisiin kuuluu saunan saumojen tarkistaminen. – Arinan alla oleva tuhkalaatikko tulee tyhjentää heti lämmityksen loputtua. Mikäli tällaisia löytyy, raot tilkitään huolellisesti tulenkestävällä villalla niin, ettei savu vuoda hirsien välistä. Mikäli näin toimii, voi olla melko varma siitä, että naapuri soittaa järven vastarannalta hetken päästä kertoakseen, että saunasi on tulessa, Leskinen sanoo. 09 156 11 (vaihde) TALOMESTARI I 25. Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki | puh. TUHKAT POIS KIUKAASTA LÄMMITYKSEN LOPUTTUA Seppo Leskinen muistuttaa savusaunan oikeista lämmitystavoista. Voit noutaa multaa myös itse henkilöauton perässä vedettävällä peräkärryllä Viikintie 35 Helsinki tai Kilpilahdentie 241 Kulloo. – Puuta lisätään väljästi, pari kalikkaa kerrallaan niin, että pesä on täynnä liekkiä. Savusaunan tulipesästä täytetään ainoastaan yksi kolmasosa sen korkeudesta. Tämä aiheuttaa turhan pitkän lämmitysajan, kun oikeaoppisella tyylillä lämmitykseen kuluu vain noin kaksi ja puoli tuntia, Leskinen huomauttaa. Vaikkei olisi arinaa, tulee tuhka poistaa kiukaasta ennen kylpemistä. Kuorma-autoilla voi hakea vain Kulloosta
Viaporin Vihtahousut järjestivät 2006 Viaporin saunatapahtuman, joka on ilmeisesti edelleen toistaiseksi Suomen suurin järjestetty saunatapahtuma. Tapahtuman keskipisteenä oli Merisotakoulun kuuluisa sauna, punatiilinen rakennus. Moni sauna lämpiää kesäaikaan Suomenlinnan kauniissa kulttuurimaisemissa. 26 I TALOMESTARI. SUOMENLINNALAISTA ELÄVÄÄ SAUNAKULTTUURIA Viaporin Vihtahousut Kesäinen Suomenlinna vetää puoleensa turisteja, mutta siellä myös asuu ihmisiä, joilla on yhteinen intohimo. Saunaseura Viaporin Vihtahousut ylläpitää elävää suomenlinnalaista saunakulttuuria. SAUNASEURA Suomenlinnan kesä kutsuu nauttimaan luonnosta
SEURALLE USKOLLISIA JÄSENIÄ Viaporin Vihtahousut perustettiin vuonna 1995. – Heille seurassa mukana oleminen on kiva tapa pitää yhteyttä sekä suomenlinnalaisiin saunaperinteisiin että muihin seuran tuttuihin ihmisiin. – Vaikka suhtaudumme asiaan sopivan vakavasti, emme suinkaan ole liian vakavissamme, Nurmi naurahtaa. Olemme ryhmä samanhenkisiä ihmisiä, jotka haluavat kokoontua yhteen saunomisen ja leppoisan yhdessäolon merkeissä. Viaporin Vihtahousut on yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea suomenlinnalaista saunakulttuuria. VIERASSAUNOISSA JA TELTTASAUNASSA Viaporin Vihtahousut kokoontuvat pääsääntöisesti itse asian eli saunomisen yhteydessä. Ajatus suomenlinnalaisten omasta saunaseurasta rupesi lämpenemään, kun saarella asui ihmisiä, joilla oli halu kokoontua yhteen saunomisen merkeissä. He ovat Viaporin Vihtahousujen sihteeri ja tiedottaja Veli-Pekka Nurmi asuu itse jo toistamiseen Suomenlinnassa. Merkille pantavaa Vihtahousujen jäsenistössä on se, että mukana on edelleen myös seuralle uskollisia ihmisiä, jotka ovat aiemmin asuneet Suomenlinnassa, mutta ovat jo muuttaneet mantereen puolelle. – Viaporin Vihtahousut vaalii universaalia, suomalaista ja erityisesti suomenlinnalaista puhdistautumis- ja saunakulttuuria kylpemisen, yhdessäolon ja puhtauden ilmapiirissä. – Hyvänä puolena oman kiinteän saunan puuttumisessa on se, että meidän on ollut pakko löytää vuosien mittaan erilaisia kiinnostavia vierailusaunoja. Seuralla ei ole omaa kiinteää saunaa, mikä Nurmen mukaan on sekä huono että hyvä asia. – Seuran perustamisen jälkeen Viaporin Vihtahousuista kiinnostui myös moni muu saaren asukas, ja parhaimmillaan yhdistyksellä on ollut jäseniä parisen sataa. – Tämä kertoo mielestämme paljon myös siitä, mitä suomenlinnalainen yhteisöllisyys käytännössä on, Nurmi toteaa. – Olisi tietenkin suotavaa, että meillä olisi jokin oma sauna, jossa voisimme saunoa aina halutessamme. Koska saaren ja mantereen välinen liikenne tapahtuu pelkästään lautan avulla, suomenlinnalaisten välille on syntynyt oma, erityinen kyläkulttuurinsa. Meillä on tosin käytössämme telttasauna, jossa saunominen vaikkapa talvisaikaan Suomenlahden jäällä on aika eksoottinen kokemus, Nurmi kuvaa. Jäsenistö elää tosin aaltoliikettä, kun ihmisten kuviot muuttuvat. Vihtahousut ovat uskaltautuneet saunomaan myös mantereen puolelle. S uomenlinna on siitä erikoinen kylä, että siellä ihmiset kokevat vanhan ajan hyvää yhteisöllisyyttä. Tässä Suomenlahden muut saaret ovat olleet suotuisia paikkoja, sillä niistä löytyy upeita saunoja, joita olemme vuokranneet käyttöömme. – Viaporin Vihtahousut vaalii universaalia, suomalaista ja erityisesti suomenlinnalaista puhdistautumis- ja saunakulttuuria kylpemisen, yhdessäolon ja puhtauden ilmapiirissä, tiivistää seuran virallisen toimintafilosofina Viaporin Vihtahousujen sihteeri ja tiedottaja Veli-Pekka Nurmi. Vaikka saaren 850 asukasta eivät kaikki toisiaan tunnekaan, Suomenlinnassa eli Suokissa puhalletaan yhteen hiileen. Suomenlinna on asukasluvultaan yksi Suomen suurimpia saaria, johon ei ole kiinteää tieyhteyttä. – Tuon samaisen kyläkulttuurin hengessä toimii myös meidän saunaseuramme. Nyt ollaan Nurmen mukaan 50 ja 100 jäsenen välissä. – Saunomaan pyrin aina, kun siihen tulee mahdollisuus! TALOMESTARI I 27. Yhteisöllisessä maastossa elää ja toimii myös Suomenlinnan saunaseura. – Perustajajäsenet olivat keskenään tuttuja ihmisiä, jotka tuumasivat, että vähän järjestäytyneempi saunomisyhteisö voisi olla paikallaan, Nurmi kuvaa
Samoin heillä on tiiviit yhteydet esimerkiksi tamperelaisen Pispalan saunayhdistyksen ja kotkalaisen Saunaseura Kipakan kanssa. Parhaimmillaan Viaporin Vihtahousuissa on ollut jäseniä parisen sataa, nyt jäsenmäärä on 50:n ja 100:n välissä.. – Kaivoimme esiin kaikki mahdolliset suomalaiset toiminnassa tuolloin olleet saunaseurat ja laitoimme heille kutsun. Suomenlinnan Merisotakoulun miesten puolen löylyhuoneen pinta-ala on 65 neliötä. MERISOTAKOULUN LEGENDAARISESSA SAUNASSA Viaporin Vihtahousut ovat myös itse olleet isäntinä saunatapahtumalle. Kerralla sinne mahtuu kylpemään suosiolla satakunta saunojaa. Tulevalla syyskaudella suunnitelmissa on matkustaa itänaapuriin, Pietariin. 28 I TALOMESTARI Suomenlinnan idyllissä asuu noin 850 asukasta. – Tarkoituksena olisi mennä tutustumaan venäläiseen saunakulttuuriin. – Itse asiassa Pispalassa on Suomenlinnan lisäksi saunomisen ympärille syntynyt samantyyppistä kyläyhteisöä ja muutenkin yhteisöllisyyden merkkejä, Nurmi kertoo. He ovat tehneet ulkomaille suuntautuvia saunareissuja muun muassa Viroon. vierailleet pääkaupunkiseudulla useissa eri saunoissa. Odotamme kovasti reissua, Nurmi sanoo. Vuonna 2006 he järjestivät Viaporin saunatapahtuman, joka on ilmeisesti edelleen toistaiseksi Suomen suurin järjestetty saunatapahtuma. Vihtahousut ovat vierailleet myös Suomen rajojen ulkopuolella
Vaikka oli marraskuu, paikalle Suomenlinnaan vieraiksemme tulikin 200 saunojaa, Nurmi kertoo. Suomenlinna on sekä elävä museo että ihmisten asuinpaikka. Sitä työtä jatkamme edelleen, ja olemme ylpeitä siitä, että suomenlinnalaiset saunaperinteet säilyvät elävinä, Suomenlinnassa asuva vihtahousulainen Veli-Pekka Nurmi toteaa. Suomenlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1748, ja tänä päivänä se on sekä elävä museo että ihmisten asuinpaikka. Suomenlinna on toiminut 20 vuoden ajan Unescon maailmanperintökohteena. TALOMESTARI I 29. UNESCON MAAILMANPERINTÖKOHTEESSA Suomenlinna on kulttuurihistoriallinen helmi, joka on toiminut 20 vuoden ajan myös Unescon maailmanperintökohteena. – Myös henkilökohtaisesti Merisotakoulun sauna on ollut kaikkien aikojen hienoin saunakokemukseni etenkin, kun sinne ei kuka tahansa noin vain pääse saunomaan. Vihtahousulaiset saunovat ympäri vuoden myös vierailusaunoissa niin saarella kuin mantereellakin. Kyseessä on sauna, joka pidetään Suomen ja koko maailman suurimpana puulämmitteisenä saunana. – Vihtahousujen yksi tärkeistä tehtävistä onkin ollut aloitteiden tekeminen saunojen kunnostamiseksi ja rakentamiseksi. – Miesten puolella tunnelma oli melkoisen tiivis, kun 100 hengen saunaan pääsi ahtautumaan 150 saunojaa, Nurmi kertoo. Suurin osa rakennuksista ja myös saunoista on valtion omistuksessa, mutta saarelta löytyy myös yksityisiä saunoja, Nurmi sanoo. – Suomenlinnan saunakanta on vaihteleva. Siellä käy vuosittain yli 800 000 kotimaista ja ulkomaista turistia. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Viaporin Vihtahousut, Suomenlinnan Merisotakoulu, Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto/Esko Jämsä, Lentokuva Vallas Oy sekä Ismo Aaltonen Telttasaunominen Suomenlahden jäällä pikkupakkasessa on melkoisen eksoottinen kokemus. Tapahtuman keskipisteenä toimi Suomenlinnassa sijaitsevan Merisotakoulun kuuluisa sauna, jonka löylyhuonetta pidetään arvossa. – Sen vuoksi myös Vihtahousuissa mukana olo sopii minulle, kun seura kokoontuu enemmänkin säännöllisen epäsäännöllisesti, Nurmi kuvaa. Hän ei perusta tarkoista saunavuoroaikatauluista eikä muista totutuista saunarutiineista, vaan haluaa nauttia saunomisesta silloin, kun siltä tuntuu. Nurmi sanoo itse olevansa ahkera, mutta ei kovin säännöllinen saunoja
Hän rakensi ensimmäisen maakellarinsa 1970-luvulla säästäväisesti jopa itse seinäharkot ja betonikaton valaen. 30 I TALOMESTARI Kellarin seinät ovat kaarevaa kevytsora- eli Leca-harkkoa ja katto kaarevia siiloharkkoja. Nurmiston nykyinen, kolmas, maakellari Lohjan Karjalohjalla on tehty kaarevista kevytsoraharkoista ja sen katto kaarevista silikoniharkoista, joita ei enää myydä rautakaupoissa. TIIVIISEEN RINTEESEEN Parasta maata taas on kostea, tiivis maa verrattuna kuivaan kevyeen maahan. Siihen auttaa, että jättää tarkoituksella pois osan lämpö- ja kosteuseristeistä. Kellarin voi rakentaa valmiista betonielementeistä, mutta myös alusta alkaen itse. MAAN LÄMPÖ JA VIILEYS HYVÄKSI – Olen rakennellut kellareita itse samalla, kun olen hankkinut ohjeita niiden rakentamiseen, jo pari kirjaa maakellarista kirjoittanut rakennusmestari Urpo Nurmisto kertoo. Entisaikojen kellarit tehtiin pelkästään maan eli turpeen, oljen ja maan sisään, kun taas nykyisten, ”liiankin hyvien” rakennusmateriaalien kanssa saa olla hieman varovainen, ettei rakenna liian tiivistä ja eristävää. MAAKELLARIN RAKENTAMINEN TUULIKAAPPI, OVET JA OIKEA KÄYTTÖKIN TÄRKEITÄ TOIMIVUUDEN KANNALTA Maakellari kunnolla maan sisään M oni on alkanut kaivata maakellaria, kun hyötykasvien kasvattaminen lisääntyy, tai puutarhaharrastus vaatii talvisäilytyspaikkoja kasveille. Melkein kaikkea näistä on kokeillut myös Urpo Nurmisto. Seinustoille on lisäksi ladottu luonnonkiviä oviaukon tukemiseksi paikalleen ja routaeristeeksi.. Nurmiston kaikki kellarit ovat olleet sinänsä toimivia, koska niissä on otettu huomioon tärkein eli rakennus on sijoitettu kokonaan maan sisään, jossa kellari käyttää hyväksi maan lämpöä ja viileyttä. Nurmiston tontilla on myös ollut mahdollisuus sijoittaa kellari rinteeseen. Se on samalla parasta rakenteiden paikallaan pysymisen kannalta
Jos puita tai pensaita ei ole, niitä on syytä istuttaa. Päälle tulevat maakerrokset muodostavat vain varsin laajan kumpareen, joten sijoitus tontille tulee harkita tarkasti. Harkoilla saa tehtyä seinät kätevästi ja nopeasti. – Maakellaria rinteeseen sijoitettaessa ilma voidaan ottaa sisään putkella lattian alta ja poistoilma lämpöeristetyllä putkella Urpo Nurmisto työskenteli Työtehoseurassa, jossa hän työsti maakellarin rakennuskortin sekä sen pohjalta myöhemmin kaksi kirjaa, joita on saatavissa ainakin kirjastoista. 13 ASTEEN VAIHTELU LÄMPÖTILASSA Urpo Nurmisto on huomannut, että maan lämpö vaihtelee hänen kellarissaan eri vuodenaikoina kevään 1:stä asteesta loppukeTALOMESTARI I 31. KATON ERISTYS MUOVILLA, HIEKALLA JA MAALLA Kun seinät on pystytetty, tehdään kellariin katto useimmiten teräsbetonista valaen. Muussa tapauksessa sisäänkäynti tapahtuu alas portaita pitkin, Nurmisto sanoo. Tasatun hiekan päälle levitetään noin 100 sentin solumuovieriste niin, että eristeet ulottuvat ainakin metrin verran seinälinjojen ulkopuolelle, Nurmisto selvittää. Paksuutta kerroksilla tulee olla yhteensä vähintään puoli metriä. Eristeiden päälle levitetään sitten paksu muovikalvo, sen päälle hiekkakerros ja täytemaata, jonka pintaan tulee multakerros. Muuratessa tulee lisätä harjateräkset, koska seiniin kohdistuu maan painetta, Nurmisto neuvoo. SIJOITUS JA SALAOJAT TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ Rinteeseen on helpointa tehdä salaojitus, jotta sade- ja lumensulamisvedet eivät pääse kellariin sisälle. – Itse olen tehnyt katon päälle tulevat rakenteet levittämällä katon päälle noin viiden sentin kerroksen salaojasoraa. Seinien ja lattian rakennusvaiheessa on syytä ajatella myös ilmanvaihtoa. Omasta kunnasta on syytä tarkistaa, tarvitaanko toimenpideilmoitusta tai jopa rakennuslupaa, Nurmisto sanoo. Kellarin päälle tulevat maakerrokset muodostavat varsin laajan kumpareen, joten sijoitus tontille tulee harkita tarkasti. Tiiviillä ja hyvin kantavalla pohjalla anturat eivät aina ole tarpeen, kun maan saa oikaistua ja kantavaksi. Painovoimaiseksi rakennettu ilmanvaihto toimii pienellä huolehtimisella. Oven takana on solumuovilevyllä routaeristetty tuulikaappi ja toinenkin lämpöeristetty ovi. – Rinteeseen upotettuun kellariin saadaan sisäänkäynti mukavasti samalta tasolta. Ilmastointiputki pitää varustaa tiheällä metalliverkolla hiirien sisäänpääsyn estämiseksi. Samoin kokonaan maan tasossa olevan kellarin päälle tehdään maakumpare. Valua varten pitää tehdä myöhemmin poistettava muotti ja raudoittaa holvi. Painovoimainen ilmanvaihto, jossa on tehty ilman sisääntuloaukko ja lämpöeristetty poistoputki, riittää. Tasamaalle tehdyn kellarin rakenteet eivät poikkea rinnekellarin rakenteista. – Syrjäisempi paikka tontilla on hyvä, mutta kuitenkin siten, ettei käyttö vaikeudu. katon läpi ainakin metrin korkeuteen kellarin katosta. Talveksi ilmanvaihtoaukot suljetaan syys–marraskuussa, jottei niistä pääse pakkasta kellariin. PAINOVOIMAINEN ILMANVAIHTO RIITTÄÄ – Kun peruskuoppa on kaivettu, asennetaan salaojat ja tehdään tarvittaessa seiniä varten anturat. Mikäli tontilla on varaa valita kellarin paikka, on paras paikka sellainen, missä kellarin saa kuitenkin aurinkoisella säällä varjon ylleen. Siinä vaiheessa seinien vierustat on jo täytetty maalla. Koneellinen ilmanvaihto saisi todennäköisesti sananmukaisesti aikaan hallaa. Yksi tapa tehdä katto on Nurmiston mukaan holvirakenne esimerkiksi kevytsoraharkoista. Hänen oma maakellarinsakin on mitoiltaan yksilöllinen, joten hän on nikkaroinut 5 cm:n paksun ovensa puusta itse, rungon sisällä on lasivillaeriste
KELLARI KEVYTSORAHARKOISTA Katto vaatii valun päälle vielä hiekan, muovieristeen ennen maakerrosta, joiden yhteensä pitää olla vähintään puoli metriä paksut. 32 I TALOMESTARI. Maakellarin salaojan sijoitusperiaate. Kuva: Työtehoseuran tiedote 7/1996. Maakellarin ulko-oven edustalle pitää tehdä routasuojaus, joka estää pakkasen pääsyn kellariin perustusten alta sekä suojaa salaojan jäätymiseltä; maan sisällä olevista seinistä se ei pääsekään ja kattoon tehdään myös vastaava suojaus. Talveksi tiheällä metalliverkolla suojattu putki suljetaan syys–marraskuussa. Kevytsoraharkkoseinä muurataan rakosaumana, jolloin seinän lämmöneristyskyky paranee. Kuva: Työtehoseuran tiedote 7/1996. Kun maa on huonosti kantavaa, valetaan antura suoraan perusmaan varaan, perustukseen tehdään aukkoja, joista sisäpuolelle joutunut vesi pääsee salaojaan. Kuva: Työtehoseuran tiedote 7/1996. Lämpöeristetty poistoilmaputki katon läpi tulee viedä ainakin metrin korkeuteen kellarin katosta. Kuva: Työtehoseuran tiedote 7/1996
Parhaiten hengittää reikäinen tiili. Maalattiakin on hyvä ja hengittävä, mutta sen puhtaana pitäminen on hankalampaa. Vuorenkilvet sitovat eriste-, hiekka- ja multakerrokset pysymään betonista valetun katon pinnalla hyvin. – Ilmanvaihtoa ei kannata pitää avattuna keväällä ja kesällä, koska lämmin ulkoilma sisältää paljon kosteutta, joka tiivistyy kellarin rakenteisiin kastellen sen. lettamaan ryhdytään vasta syksyllä ilman jäähdyttyä, Nurmisto neuvoo. TUULETUSTA JA MUUTA HUOLTOA Kun kellari on nimensä mukaisesti sijoitettu maahan, katto eristetty, ilmanvaihtoaukoista huolehdittu, kellari pysyy toimivana pienellä huoltamisella ilman energiakustannuksia. Se estää sienien ja bakteerien kasvua. on päällä, sitä tasaisempi lämpö kellarissa on. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Urpo Nurmisto Lähde: Työtehoseuran tiedote 7/1996. Reunalla ovat varjostamassa vaahtera ja syreenejä. Huoltoon kuuluu sisäseinien kalkitseminen niin ikään toisinaan. Onnistunut rakennus tarjoaa käyttäjälleen runsaat, energiaa tarvitsemattomat ja pitkäikäiset säilytystilat. Mitä syvemmällä kellari on tai mitä paksumpi kerros maata – On hyvä, että hyllyt ovat irrotettavia. TALOMESTARI I 33. Keväällä aukko sitten avataan. Hillot ja mehut säilyvät hyvin kesälläkin, kun heinäkuussa lämpötila nousee maan lämmetessä enintään 14 asteeseen. – Mikäli kellarissa on tuotteita vielä keväällä ja kesällä, sitä ei kannata tuulettaa juuri rakenteiden kastumisvaaran takia. Seinä on kalkittu ja siisteyttä lisää helposti lakaistava kivibetonilattia. Homeongelman saa Nurmiston mukaan torjuttua sillä tavoin, ettei päästä kellaria kastumaan ilmanvaihdolla ja pitämällä kellarin siistinä. Kesälläkin kellarissa voi säilyttää vaikkapa kylmiä juomia. Puolen metrin tuulikaappi on kuitenkin minimi, Nurmisto ohjeistaa. Jos niitä ei tarvita kellarissa, niitä ei pidä myöskään säilyttää siellä, vaan kylmässä varastossa. Se voisi olla myös muu, helposti siivottava materiaali, kuten laatta tai tiili. Sen sisäänkäynti on maan pinnan tasolta. Syksyllä säiden viiletessä Nurmisto suosittelee tuulettamaan kellaria kylminä öinä ja sulkemaan ilman ulostuloputken aukon talveksi. – On hyvä, että hyllyt ovat irrotettavia. Loppukesällä kuumimpaan aikaan Urpo Nurmiston kellarissa on 12–14 astetta, joten se toimii kesäsäilytyksessäkin. Itse säilytän lisäksi juurekset muovikoreissa, joten puun homehtumisongelmaa ei tule siinäkään. Ne tulisi tyhjentymisen jälkeen pestä pesuaineella ja kuivattaa ulkona auringossa. TuuIrrotettavat säilytyshyllyt ovat käteviä, sillä ne on helppo pestä ja kuivattaa ennen seuraavaa säilöntäkautta. PUHTAANAPITO TÄRKEÄÄ Jos maakellari on tehty pienelle perheelle, noin 2 x 2 metrin kokoiseksi, se ei Nurmiston mielestä tarvitse edes erityistä ilmanvaihtoa. Urpo Nurmisto on asentanut oman kellarinsa lattiaan siistin betonikivipinnan. Aukkoihin tarvitaan siis kaksi lämpöeristettyä ovea. sän 14:ään asteeseen. Ne tulisi viedä ulos aurinkoon kuivumaan ja tuuletettaviksi. – Jos talvi on vähäluminen, routa menee syvemmälle. HYLLYT VÄLILLÄ ULOS Puhtaanapito on kuitenkin asia, joka kuuluu maakellarin huoltoon. Urpo Nurmiston kolmas maakellari on hyvin rinteeseen maastoutunut. Lämpötilan vaihtelu johtuu siitä, että maaperän lämpö seuraa vuodenaikojen lämpötilan vaihtelua: – Kellarissa tulee olla tuulikaappi, joka pitää eristää solumuovilevyllä toisin kuin harkkoseinät. Tuuletusta ei tehdä vasta kuin säiden viilettyä, ettei ilmankosteus pääse kastelemaan seinärakenteita
Löylyissä loikoileminen on kolmikosta ihan parasta! 34 I TALOMESTARI inni istuu saunanlauteilla jo siinä vaiheessa, kun toiset koirat ovat vasta tulossa saunaan. Popi-vanhusta täytyy hieman auttaa ylimmälle lauteelle. SAUNAKOIRAT M Saunova koirakolmikko MINNI, POPI JA MIINA RAKASTAVAT LÖYLYJÄ Minni, Popi ja Miina saunovat lähes joka ilta. Ensin se on kuitenkin tarkastanut, että tassun lähettyvillä ovat vanha saunahattu sekä puinen. Rennoimman asennon näyttää ottavan kolmikon kuopus Miina, joka tunkee itsensä seinän ja Popin väliin ja heittäytyy nautinnollisesti pitkäkseen. Vihdoin koko coton de tuléar- koirakolmikko on omilla paikoillaan lauteilla ja voidaan nauttia löylyistä. Ja koska Popiakin autettiin, jää myös Miina odottamaan emännältään nostopalvelua
MIINA INNOKKAIN SAUNOJA Päivi kertoo, että Miina on niin innokas saunoja, että se joudutaan välillä viemään pois. Liekö Minnin ja Popin ikä jo syynä siihen, että ne ottavat saunomisen paljon rauhallisemmin, kuin tavaroidensa kanssa ajoittain puuhaava Miina. Sen jälkeen muut koirat ovat seuranneet vanhimman esimerkkiä. Koirien tassuja, mahaa ja päätä kastellaan löylyssä. Kai me otimme Popi mukaan saunaan, kun se oli pentu. – Kastelemme koiria ja ne juovat välillä vettä, mutta joskus huomaa, että Miina alkaa huohottaa. TALOMESTARI I 35. – Ne kai luulevat, että saunominen kuuluu koiran elämään. saunaharja, jota pitää aina välillä kaluta – ja tiputtaa alimmalle lauteelle. Miina lempipaikallaan seinän ja Popin välissä, Minni nauttii olostaan emäntänsä Päivi Leikas-Mäkelän sylissä. Tai sitten se tuli itse. – Miina ei rauhoitu ennen kuin saunahattu ja harja ovat sen tassun ulottuvilla, nauraa Päivi Leikas-Mäkelä ja varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. – Miina menee usein jo etukäteen saunaan ja tulee hetken päästä kuumana katsomaan, että ettekös te muut aio tulla ollenkaan. Silloin se täytyy lähettää jäähylle. Miina on niin tarkka lähes jokailtaisten – Miina ei rauhoitu ennen kuin saunahattu ja harja ovat sen tassun ulottuvilla. – En edes muista miten koirien saunominen alun perin alkoi. saunomisten kanssa, että se ymmärtää jo perheen puheista sauna-ajan koittavan. Tärkeää on myös juoda. Kaikki koirat ovat tykänneet aina saunomisesta
Minnille ja Miinalle käy puolestaan saunakaveriksi kuka tahansa. Perheen viidestä pojasta tosin enää kaksi asuu vakituisesti kotona, mutta sauna lämmitetään edelleenkin lähes joka ilta. – Pesen koirat melko harvoin. – Se joutuu menemään ihan littanana oven alta, että mahtuisi. – Erikoista on se, että koirat eivät ole koskaan tulleet kipeiksi, vaikka ne ovat joskus saunan jälkeen joutuneetkin menemään märkänä talvipakkasella ulos tarpeilleen, Päivi kertoo ja pyytää kaverinsa uudelleen saunan lauteille. Minnin rituaaleihin kuuluu parit löylyt, sen jälkeen se nuolaisee emäntänsä jalkaa, juo vettä ja lähtee pois. Sieltä tie saunaan kulkee saunan oven alta, jossa on matala tuuletusrako. Koiria ei tarvitse pestä saunomiseen jälkeen. Koiria ei tarvitse pestä saunomiseen jälkeen. Yleensä silloin, jos ne ovat selkeästi likaisia tai niiden ihon pinnassa on likaa, Päivi kertoo. Muutama ravistus ja turkista on ylimääräiset vedet tipotiessään. Nykyisin 15-vuotiaalle Popille ja 14-vuotiaalle Minnille riittävät pienet löylyt. Soili Kaivosoja Villiruusun laaja autotalli ja -katosmallisto – laaja valikoima vakiomalleja – malliston pohjaratkaisut muuntuvat helposti erilaisiin tarpeisiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin – perinteiset ja modernit mallit Kouvolantie 117 | 49400 HAMINA | Puhelin (05) 354 8100 Faksi (05) 344 8104 | villiruusu@villiruusu.com 36 I TALOMESTARI – toimitukset myös asiakkaan omien suunnitelmien mukaan – valmiusasteet elementtitoimituksista aina muuttovalmiiksi asennettuihin saakka Villiruusu. Muutama ravistus ja turkista on ylimääräiset vedet tipotiessään. Pienikokoinen Miina pääsee kylpyhuoneeseen heilurioven ansiosta. Miinalla on tapana käydä myös joka aamu tarkastamassa saunan tilanne. Popi on alkanut vanhemmiten käydä mieluummin miesten kanssa saunomassa. VANHUKSILLE PIENET LÖYLYT Miinalla täytyy olla saunassa mukana oma harja, jonka kanssa pitää välillä temmeltää. Ehkä se käy varmistamassa, että olisiko sauna lämmin. Saunottajia Päivi Leikas-Mäkelän ja Pertti Mäkelän orimattilalaisperheessä onneksi löytyy
TALOMESTARI I 37
Suora laude sopii pieneen tilaan, kulmalauteille mahtuu useampi saunoja isommassa löylyhuoneessa. ALALAUDE TÄYTTÄÄ LÖYLYHUONEEN, LANKKULAUTEET YLEISTYVÄT Lauteet valitaan budjetin ja ulkonäön perusteella 38 I TALOMESTARI. Järeät lankkulauteet luovat saunaan rouhean graafista tunnelmaa. Saunan lauteiden malli valitaan useimmiten saunan mittojen mukaan. Uusinta uutta ovat laudetuolit
Saunat, joissa alalaude täyttää mahdollisimman suuren osan löylyhuoneesta ovat yleistymään päin. Leveät lankut ovat selkeälinjaisia ja graafisia ilmeeltään, lankut kestävät aikaa, eivätkä taivu kookkaimpienkaan saunojien alla, Kuusijärvi sanoo. Perinteisten 90 millin laudepuiden rinnalle ovat nousseet järeistä, jopa 210 millin levyisistä lankuista tehdyt lauteet. Selkänoja mukailee lauteiden tyyliä. Alalaude on kasvanut leveäksi, miltei koko tilan täyttäväksi löylytasoksi. Saunan lauteiden valintaan vaikuttavat ulkonäkötoiveet ja saunaan käytettävissä oleva budjetti. Kuva: Prosauna. – Perinteinen ja edullinen laudepuu on kuusi. Prosauna on testannut erilaisten puulajien lämpenemistä saunomisolosuhteissa. Retroilme sopii myös kaupunkikotien saunoihin, Kuusijärvi sanoo. L audemateriaalit ja mallit vaikuttavat saunan ulkonäköön ja käyttöominaisuuksiin. – Saunan ulkoasun kannalta lauteisiin valittava puulaji on keskeisessä asemassa. Lämpökäsitelty haapa ja tervaleppä ovatkin laudemateriaaleista suosituimpia. Lauteiden materiaalit, muodot sekä muut leikkaukset ja koristukset valitaan maun mukaan. Järeät lankkulauteet ovat kestävä ja näyttävä ratkaisu saunahuoneeseen. Hyväntuoksuinen ja kauniin punertava tuija on suosittu, vaikkakin arvokas puu lauteissa ja seinäpaneeleissa. Omien mieltymysten mukaan saunan voi varustaa vaikka miellyttävän tuoksuisilla, punertavan sävyisillä tuijalauteilla tai savusaunan henkeen tummilla kuusilauteilla. – Lämpöhaavasta, kirkashaavasta, kuusesta tai tuijasta valmistetut lankkulauteet kiinnostavat erityisesti tämän päivän saunanrakentajia. Tuija ja lämpöhaapa kuumenevat ankarissa löylyissä muita puulajeja vähemmän, Kuusijärvi kertoo. Tumman harmaiksi tai jopa mustiksi sävytetyillä kuusilauteilla voi loihtia löylyihinsä entisaikojen savusaunan henkeä. Hyvin tuuletetussa ja kuivatetussa saunassa, laude- suojalla käsiteltynä, tuijan käyttöikä on hyvin pitkä, Teemu Kuusijärvi Prosaunasta kertoo. Lämpökäsitellyllä haavalla päästään ulkonäöllisesti lähelle tuijaa hieman pienemmillä kustannuksilla. Kuva: Linda Peltola. Ylälauteen sijaan saunaan voidaan sijoittaa mukavia laudetuoleja. Kuva: Prosauna. TALOMESTARI I 39. – Mikäli sauna lämmitetään normaalisti 60-70-asteiseksi, ei eri puulajeilla ole juurikaan eroja. Jos taas saunaa lämmitetään kauan, todella kuumaksi, eroja alkaa syntyä
Selkänojaa voidaan kätevästi hyödyntää myös integroiduissa valaistusratkaisuissa. Jos tilaa on enemmän, voidaan saunaan valita kulmamalli, joko suoralla kulmalla tai viuhkamaisena lauteena toteutettuna. Lähes tulkoon kaikkiin nykysaunoihin Ylä- ja alalauteen välisessä tilassa on usein väliritilä yhtenäisen ilmeen vuoksi. Laudesyvyys vaihtelee tyypillisesti 50-60 sentin välillä. ALALAUDE KASVANUT KOKOA Nykysaunojen tilakorkeus on vakiintunut 230 senttiin. KAAREVAA MUOTOA JA SUORIA LAUTEITA Suojan vettä vastaan ja punertavan värin leppälauteille antoi pellavaöljy. 40 I TALOMESTARI Kuusijärven mukaan saunan koko määrittää pitkälle sen, minkälaisia lauderatkaisuja kannattaa omaan löylyhuoneeseen valita. Tällaisissa ratkaisuissa kiuas sijoitetaan alalauteeseen tehtyyn kiuasupotukseen. – Alalaude saattaa perinteisesti mukailla ylälauteen linjaa, mutta erityisesti saunat, joissa alalaude täyttää mahdollisimman suuren osan löylyhuoneesta ovat yleistymään päin, Kuusijärvi kertoo. Jotta laudelaudat eivät hiertäisi saunojia, on ne mukavuussyistä pyöristetty. Väliritilä luo myös turvallisuutta perheen pienimmille saunojille. tilassa on usein väliritilä yhtenäisen ilmeen vuoksi. Liikuntarajoitteisille sekä ikäihmisille on tarjolla kaksitasoisia porrasjakkaroita, joiden askelmakorkeus on vain 25 senttiä. – Pieneen saunaan suora laude on tyylikäs vaihtoehto. – Selkänoja on mukavuustekijä, joka myös suojelee saunan seinäpaneeleita selän jättämiltä jäljiltä. – Vaikka kyseeseen tulisi perinteinen lauderatkaisu, ylä- ja alalauteen välisessä asennetaan lauteiden tyyliä ja puulajia mukaileva selkänoja. Teksti: Tuula Kolehmainen. Jakkaroiden jalat on säädettävissä, jotta penkin saa lattian kallistuksista huolimatta suoraan linjaan. Koska suomalaiset haluavat mahdollisuuden loikoilla saunan lauteilla, on Prosauna keskittynyt suoriin laudemalleihin. Erilaisia puumateriaaleja ja värisävyjä yhdistelemällä saadaan saunaan ilmettä. Suora laude on tyylikäs vaihtoehto pieneen saunaan. – Laakeiden alalauteiden päälle on ylälauteiden ohella mahdollista sijoittaa erilaisia penkkejä tai laudetuoleja, joissa puolestaan kaarevia muotoja hyödynnetään, Kuusijärvi kertoo. Porrasjakkaran korkeus sijoittuu 50-60 sentin tietämille. Näin ollen ylälauteet sijoitetaan tyypillisimmin 110 sentin korkeudelle ja alalauteet 70 sentin korkeuteen
Saunafestivaalit.fi TALOMESTARI I 41. Laudetuolit on muotoiltu mukavaksi istua. Perinteisissä ylälauteissa suositaan suoraa mallia, joka mahdollistaa löylyissä loikoilun. YHDEKSÄNNETTOISTA SAUNAFESTIVAALIT 18.-20.7.2014 IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ www.saunafestivaalit.fi Tumman harmaiksi tai jopa mustiksi sävytetyillä kuusilauteilla voi loihtia löylyihinsä entisaikojen savusaunan henkeä. Kuva: Pentti Eerikäinen. Saunat, joissa alalaude täyttää suuren osan löylyhuoneesta ovat yleistymään päin. Ratkaisu sopii myös pieneen saunaan. Kuva: Prosauna
MÖKKITONTTI TONTTIKAUPPA ON VIRKISTYNYT Suomalaiset haluavat mökkinsä veden äärelle 42 I TALOMESTARI
E rityisesti suurten vesistöjen rannoilla sijaitsevat tontit kiinnostavat suomalaisia, mutta myös erätonttien kysyntä on kasvanut. – Rantatonttikauppa on virkistynyt talouden taantumasta huolimatta. Kuva: Metsähallitus Laatumaa. – Haluttuja ovat erityisesti sellaiset tontit, jotka sijaitsevat ison vesistön, esimerkiksi Saimaan tai Päijänteen rannalla, kuitenkin lähellä taajamia ja kaupunkikeskuksia. UPM Bonvestan tuotepäällikön Heli Hakalan mukaan erityisesti rantatontit kiinnostavat suomalaisia. Mökki halutaan rakentaa halutaan mieluiten ison vesistön äärelle. Lomatonttikauppaa tehdään jälleen kohtuullisen vilkkaasti. TALOMESTARI I 43. Mielellään lomatontti valitaan läheltä kaupunkeja ja palveluita, mutta “omaa rauhaa omalla rannalla” on yhä lomatonteissa se kaikkein tärkein kriteeri. Vuoden 2009 taantumaa edeltäneisiin huippulukemiin ei olla päästy, mutta unelmia toteutetaan kuitenkin rohkeasti. Mökkitonteista haaveillaan ja niitä hankitaan jälleen. Kaikkien lomatonttikauppojen yhteenlaskettu volyymi on toki edelleen pienempi, kuin mitä se oli ennen vuoden 2009 taantumaa. Hyvät kohteet menevät Hakalan mukaan kaupaksi aina. Viime vuosiin nähden olemme myyneet ennätysmäärän tontteja nyt alkuvuodesta. Tontin haluttavuutta Suomalaiset ovat järvikansaa. UPM jalostaa maaomaisuudestaan UPM Bonvesta –rantatontteja ja -metsätiloja. Metsäteollisuusyhtiö UPM on Suomen suurin yksityinen maanomistaja. UPM Bonvesta myy myös metsätiloja, joiden kauppa on käynyt erittäin hyvin
Kuva: UPM Bonvesta. Lomatonttien hinnat vaihtelevat noin 8000:sta eurosta 170 000:een euroon läheisen vesistön koosta tai maantieteellisestä sijainnista riippuen. Ihmi-. Hakalan mukaan tonttitarjontaa on tällä hetkellä runsaasti, joten kaikille halukkaille löytyy unelmien tontti. KESÄPAIKKA JÄRVEN RANNALLA, TALVIMÖKKI TUNTURISSA Metsähallituksen Laatumaan myyntipäällikkö Kari Männistö Rovaniemeltä kertoo, että mökkitonttikauppa käy tällä hetkellä vilkkaana. Oma rantatontti on yhä useamman unelma, joka uskalletaan myös toteuttaa. Kuva: Metsähallitus Laatumaa. Koko Suomessa rantatonttien hintojen keskiarvot olivat vuonna 2007 noin 40 000 euroa, kun ne vuonna 2013 kauppahintarekisterin mukaan olivat nousseet noin 50 000 euroon, Hakala kertoo. lisäävät esimerkiksi ilta-aurinko, hiekkaranta ja harrastusmahdollisuuksien läheisyys. Metsätiloja on tarjolla satoja, kymmenien hehtaarien metsätiloista tuhansien hehtaarien tiluksiin. UPM Bonvestalta löytyy lomatontteja Kainuun ja Pohjois-Karjalan vaaramaisemista ja hiekkarannoilta aina veneilijöiden suosimalle Saimaalle saakka. – UPM Bonvestalla onkin rantakohteita, joissa on mahdollista liittyä vaikka metsästysseuran jäseneksi, Hakala kertoo. – Jo muutaman viime vuoden ajan lomatonttien kysyntä on ollut nousussa. Ihmiset haluavat oman tukikohdan rannalle mieluisten harrastusten läheisyyteen. Nykyisin kysyntää on myös kohteilla, joihin voi yhdistää esimerkiksi metsästys-, melonta- tai vaellusharrastuksen. 44 I TALOMESTARI Vaikka mökillä halutaan omaa rauhaa, tulee lomapaikasta olla hyvät yhteydet kaupunkiin. – Rakentamattomien rantatonttien hinnat ovat vuosien varrella kehittyneet nousujohteisesti, mikä on hyvä asia sijoitusnäkökulmasta ajatellen. – Erittäin laadukkaita, mutta myös kohtuuhintaisia tontteja löytyy etenkin, jos on valmis matkustamaan hieman etäämmälle, Hakala sanoo
Esimerkiksi Inarinjärvellä vapaata rantaa riittäisi, mutta kaava on valitusten vuoksi seissyt siellä miltei kuusi vuotta, Männistö sanoo. Hyviä ja helposti kaavoitettavia tontteja on Suomessa koko ajan vähemmän. TALOMESTARI I 45. Tonttien hinnat vaihtelevat 6 000:n ja 100 000:n euron välillä, Männistö sanoo. – Luontoarvot otetaan kaavoituksessa tarkoin huomioon. On käynyt niinkin, että jokin kaava seisoo vuosia, jos naapurit eivät halua lisää loma- asukkaita järvelleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mistä tahansa voi löytää unelmien lomatontin, sillä vain osa tonteista on kaavoitettavissa. Samaan aikaan tekevät tuloaan erämaatontit askeettisine mökkeineen, joissa voi irtaantua täysin nykyarjen teknologiasta. Unelmia toteutetaan kuitenkin koko ajan rohkeammin. Pienet lammet eivät houkuta samalla tavalla, Männistö sanoo. sillä on nyt varaa sijoittaa tontteihin, mutta toki taantumavuodet loivat ilmapiiriin pientä varovaisuutta. – Erityisesti ulkomaalaiset kokevat eksoottisina ja ihastuttavina erämaatontit, joissa hiljaisuus ja luonnon rauha ovat käsin kosketeltavissa, Männistö sanoo. Trendinä on hankkia lomatontti järvimaiseman ohella tuntureilta, matkailukeskusten liepeiltä. – Myynnissä olevien, noin tuhannen tontin hinnat eivät ole merkittävästi nousseet, mutta eivät toisaalta laskeneetkaan. Suomen maassa riittää vapaata rantaviivaa. Ähtäri, jonne matkataan lomailemaan erityisesti Seinäjoen suunnasta, on noussut myös lomatonttitoiveiden kärkeen. Laatumaan lomatonttien hinnat on pyritty pitämään viimevuosina samoissa lukemissa. – Moni haluaa viettää kesälomansa veden äärellä, mutta suunnata talvisin pohjoisen maisemiin nauttimaan talviurheilulajeista, Männistö sanoo. Valtaosa lomalaisista haluaa myös mukavuuksin, sähköllä tai vaikkapa laajakaistalla varustettuja mökkejä. Halutuimmat lomatontit sijaitsevat parin sadan kilometrin päässä suurista asutuskeskuksista Helsingistä tai Tampereelta. Hänen mukaansa kaavoittaminen on takavuosista hieman hankaloitunut. – Ennen kaavoittamista on tärkeää pohtia, kuinka esimerkiksi tulevan loma-asunnon vesi- ja jätevesihuolto on mahdollista hoitaa. – Paitsi, että omat ohjeemme ja sääntömme kaavoituksesta ovat tiukat, kaavaehdotuksesta voivat antaa lausuntonsa sekä ympäristöviranomaiset että naapurit. – On selvästi havaittavissa, että suomalaiset haluavat lomatonttinsa isohkon vesistön ääreltä. LOMATONTIT MYYDÄÄN KAAVOITETTUNA Metsähallituksen Laatumaa tarjoaa tontteja, jotka on valmiiksi kaavoitettu. Teksti: Tuula Kolehmainen Järvimaiseman ohella merenrantatontit kiinnostavat Suomalaisia. – Luontoarvot otetaan kaavoituksessa tarkoin huomioon. Järvien rannoilla, jonne lomatontteja kaavoitetaan, pitää olla entuudestaan mökkejä, luonnonsuojelualueilta ei lomatontteja itsestään selvästi löydy, Männistö sanoo. Ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei terveyttä tai tontteja ei riitä ikuisesti, Männistö sanoo
46 I TALOMESTARI. Joka niemessä ja notkossa tupruttaa saunan piippu. KESÄN SAUNATAPAHTUMAT Tapahtumat kokosi: Mira Piispa KESÄLLÄ SAUNOMAAN ERIKOISIIN SAUNOIHIN JA SAUNATAPAHTUMIIN Joka niemeen, notkohon, Suomen suvessa on monta tapaa nauttia saunasta – voi kokeilla erämaasaunaa, saunalauttaa, perinteisen pihapiirin savusaunaa – sekä suunnitella retkeä muutamaan saunatapahtumaan
Saunan toimintakausi on noin sata päivää syyskuun puoleenväliin saakka. ARKKITEHTIEN AVULLA AVOIMEKSI Oulussa yleisiä saunoja on ollut niukalti, joten talkoovoimin lähelle meren rantaa rakennettu lautta on tervetullut kesäsauna. , saarelmaan TALOMESTARI I 47. Saunakäynnistä peritään pieni saunamaksu, jolla katetaan lämmitys ja muut ylläpitokulut. Suunnittelua ja toteutusta ovat kevään aikana ohjanneet Pohjois-Suomen SAFA:n, Oulun Rantasaunaseura ry:n, Oulun Dodon ja Kestävän kehityksen keskuksen talkoolaiset. Pohjoisessa plussana on tietenkin valoisa kesäilta ja Helsingissä merenranta. Sauna on avoinna kaikille aina, kun paikalle löytyy vapaaehtoinen saunanlämmittäjä. Saunalautta toimii myös tapahtuma-alustana, jonne voidaan tuoda saunahoitopal- Helsingissä, Kalasatamassa, meren rannalla sijaitsee yhteisöllinen Sompasauna. Kuva: Johannes Grönvall. T ämän kesän tuoreita uutuuksia innokkaille saunatestaajille ovat saunalautta Oulussa ja Helsingin Kalasataman ilmainen ja avoin Roinasauna meren rannalla. Se on mitoitettu 10 saunojalle lämmitettäväksi kesällä niin ikään talkoilla. Kesän sauna -lauttasauna Ouluun on syntynyt yhteisöllisenä projektina, kun taas Helsingin Roinarauna on taiteilija Kaisa Salmen Kierrätystehdastapahtumaan tekemä kierrätystaideteos. Lämmittäjät saavat palkkioksi ilmaisia saunakäyntejä
Kierrätys- ja lahjoitusmateriaaleista rakennettu taiteilija Kaisa Salmen saunottava taideteos, Roinasauna on vielä kesäkuun alussa ilman kiuasta. Viime kesän saunafestivaalien ponttoonisauna Ikaalisissa. koettavaa viikonlopputapahtumaa järjestää vuonna 1987 perustettu Saunaseura Löylynlyöjät ry, jonka missiona on suomalaisen saunaperinteen tallentaminen ja vaaliminen. Ikaalisissa kisataan myös löylynheitossa I kaalisten kansainväliset saunafestivaalit järjestetään 19. Siirtopäivät huomioiden tauko noin ajalla 22.–29.7. kerran. Molempiin on vain noin 20 minuutin kävelymatka Kalasataman metroasemalta. Sijainti: Kalasatamassa, Sompasaaren laiturin eteläkärjessä. Sompasaunaseura ry toivoo lahjoittajia, koska Sompasaunan varastettua puukiuasta ei ole vielä löytynyt. Ikaalisten kylpylässä 18.–20.7. Kuusisaaressa, Raatintie 2. 48 I TALOMESTARI. Saunat seisovat ainakin tämän kesän kiinteistövirastolta vuokratuilla tonteilla. Aukioloajat alustavasti: Päivittäin kello 14–21 syyskuun puoleenväliin, vierailulla ja käytössä Qstock-festivaalilla 25.–26.7. KALASATAMASSA YHTEISÖLLISTÄ SAUNOMISTA Helsingin Kalasataman Sompasauna ja Roinasauna lämpiävät kesällä talkoovoimin ja omalla vastuulla. Hinta: 2 euroa. Saunat ovat kuitenkin jo kohdanneet niin ilkivaltaa kuin kaupungin vastustusta. Ouluun valmistuu noin kesäkuun puolessavälissä Pohjois-Suomen SAFA-arkkitehtien Pekka Tuomisen johdolla suunnittelema, kaikille avoin saunalautta Tuiran rantaan. Lue lisää ohjeita: www.sompasauna.fi. Osoite: Tuiran uimalan ranta, Koskitie 58, Oulu. KESÄN SAUNATAPAHTUMAT veluita, pieniä tapahtumia ja ehkä kaveripiirien pieniä saunailtoja
Saunaelämyksiä on tuotteistettu kesän viikkoohjelmaan jokaiselle päivälle. TITTELEITÄ JA HAUSKANPITOA KOVINTA LÖYLYNLYÖJÄÄ ETSITÄÄN Savusauna lämpiää Ikaalisten festareilla. Ohjelmat toteutetaan, jos löytyy vähintään neljän hengen ryhmä. Vuoden saunamestari -palkinto jaetaan suomalaista saunakulttuuria merkittävästi ylläpitäneelle henkilölle. – Emme halua paljastaa kisasta etukäteen mitään! Uskoisimme, että salamyhkäisyys lisää ihmisten mielenkiintoa. Saunassa katajavastalla vihdotaan veri kiertämään ja ihoa hellitään kataja-hunaja-kristallisuolakataja-vartalokuorinnalla. Huomionarvoinen on myös vuosittainen Vuoden savusaunan palkitseminen. saakka. Perjantain ja lauantain ohjelma huipentuu saunatansseihin ja lauantaina saunotaan aamukolmeen asti, varmasti elähdyttävässä Suviyön saunassa. Haastamme mukaan sauna- ja kyläseurat sekä perinneyhdistykset. Jos savusaunan rakentaminen kiinnostaa, tapahtumapaikalla on sen parhainta asiantuntemusta. Myös muita aikoja elämysten kokemiseen järjestyy 30.8. Tänä vuonna upeasti remontoitu sauna lämpiää seurasta saatujen tietojen mukaan kesän aikana kahdeksankymmentä kertaa. Eri puolilla suurta pitäjää pääsee kokemaan niin savusaunan, koivusaunan, rantasaunan ulkoporealtaineen, metsäkylpylän, erämaasaunan suohoidon kera tai tarinoiden saunan. TALOMESTARI I 49. Paljon muutakin ohjelmaa kiinnostaa varmasti kävijöitä: Sauna-aiheinen näyttely ja sau- natuotteiden esittely ja myynti ovat avoinna molempina festivaalipäivinä ja totta kai saunomisen ihanuutta voi maistaa niin rantasaunassa, savusaunassa kuin kärrysaunassakin. Kataja vahvistaa oloa, poistaa nestettä kehosta sekä lämmittää kolottavia lihaksia ja niveliä. Katajainen yrttisauna Kuusamon Saunatourilla. Saunoja voi kokeilla osana Rukan viikko-ohjelmaa, jonka tapahtumiin pitää ilmoittautua viimeistään edellisenä päivänä kello 16 mennessä. Kansainvälisen Savusaunaklubin ja Löylynlyöjien asiantuntijat ovat kulkeneet testaamassa mukaan ilmoittautuneita saunoja pitkin vuotta. Kyseessä ei kuitenkaan ole löylykilpailu, puheenjohtaja Pentti Hakala Saunaseura Löylynlyöjistä tuumii. Festivaalien järjestämisen lisäksi seura on luvannut pitää jälleen Ikaalisten kylpylän rantasaunan lämpimänä koko kesän ajan. Vihtakilpailun lisäksi Ikaalisissa pidetään löylynheiton MM-kilpailut. Erämaan hellivää hoitoa Kuusamossa K uusamossa väitetään, että sieltä löytyvät maailman parhaat saunat. Lisätiedot: www.saunafestivaalit.fi. Hoidoissa käytetään puhtaita, luonnonmukaisia luomuhoitotuotteita ja yrttejä suoraan luonnosta tai kuivattuna. Kisa on nyt ensimmäistä kertaa festareiden ohjelmassa. Päivän saunaranneke maksaa Ikaalisissa viisi euroa. Vieraat pääsevät kokemaan paikallisia erikoishoitoja puhtaan luontomme tervehdyttävillä yrteillä. – Toivomme erityisesti vihdantekijöitä SM-sarjaan ja joukkuekilpailuun. KATAJA SAA VEREN KIERTÄMÄÄN Katajaa on käytetty paljon iskiaksen, reuman ja kihdin hoidossa. Pääsääntöisesti hoidot tapahtuvat saunassa, pesu-ja pukutiloissa tai saunan ulkoterassilla. Noin 50–100 euron välillä vaihtelevat hinnat eivät sisällä kuljetuksia, ellei toisin mainita, mutta kylläkin suolaisen välipalan
0407448073. Omat syötävät ja juotavat voi tuoda mukanaan alukselle. Osoite: Pimeensalmen Telakka, Pimeesalmentie 4, Ylinen.. Varaukset puh. Lämmin pesuvesi saadaan kiukaan viereisestä säiliöstä. Hintaan sisältyvät: pyyhkeet, polttoaineet, kaasu grilliin ja jääkaappiin, saunapuut ja kapteenin palkka. Saunomaan mahtuu kerrallaan 4–6 vierasta. laiturista paikalta nro. Hinnat ma–to 12 henkeä 370 euroa, 8 henkeä 290 euroa, pe– su 12 henkeä 430 euroa ja 8 henkeä 330 euroa, lisätunnit sopimuksen mukaan. M/S Löylyn saunaa vuokrataan kahdeksi tunniksi kerrallaan aivan kaupungin keskustassa. Veneen etuosassa sijaitsevaan porealtaaseen sopii 6 kylpijää. Tila toimii tarvittaessa myös kokouksen pitopaikkana. Vapaita ajankohtia voi tiedustella numerosta 045-808 2911, www. KESÄN SAUNATAPAHTUMAT Saunalauttoja Jyväsjärvellä ja Näsijärvellä J yväskylästä ja Tampereelta löytyvät vuokrattavat saunalautat, joista on virkistävää hypätä suurten sisävesien aaltoihin kesäisenä päivänä. Lauttakylpyyn Jyväsjärvellä voi ottaa osaa kerrallaan enintään 12 henkilöä. palsau.fi Jyväskyläläinen M/S Löyly -lautta kätkee sisäänsä pehmeät puusaunan löylyt. Miellyttävät löylyt tynnyrisaunassa takaa puukiuas. Oleskelutilatkin toimivat säällä kuin säällä, koska päällä on katto ja ympärillä hirsiseinät. M/S Saunan saa käyttöönsä kahdeksi tunniksi 250 euron hintaan, lisätunnit 60 euroa. SS Kippari liikennoi Jyväskylän Lutakon sataman 3. Veneen puulämmitteiseen saunaan mahtuu 8 saunojaa. Osoite: Lutakon satama, Satamakatu 8, Jyväskylä SS KIPPARI SEILAA MYÖS JYVÄSJÄRVELLÄ Vuonna 2012 valmistuneella SS Kipparilla on pituutta 12 metriä ja leveyttä 4.3 metriä. Varaustietoa: www.saunalautta.fi. Veneen etuosassa sijaitsee ruokailutila, johon sopii 12 ruokailijaa. Vene vuokrataan kahden tunnin risteilyille, vapaavalintaiselle reitille Päijänteellä/Jyväsjärvellä. 140. Hinnat ma–to 340 euroa, lisätunnit 90 euroa, pe–su 420 euroa, lisätunnit 90 euroa. 50 I TALOMESTARI M/S Saunan tynnyrisaunassa voi saunoa Näsijärvellä, satama löytyy Ylöjärveltä. Jyväskyläläinen M/S Löyly -lautta kätkee sisäänsä pehmeät puusaunan löylyt. Myös vetouistelu saunasta käsin onnistuu. VENESAUNASTA NÄSIJÄRVEEN Ylöjärvellä, Tampereen luoteispuolella on loistava mahdollisuus saunoa enintään 11 hen- gen porukalla sauna-aluksella. Vierasvenesatamasta, Pimeensalmen Telakalta pääsee saunomaan Näsijärvelle kotimaanliikenteen kuljettajapätevyyden omaavan kapteeni Pasi Ratilaisen vuokraveneellä
A ivan elokuun alussa eli lauantaina 2.8. MIELIN MÄÄRIN SAUNOMAAN Yleisö pääsee päivän aikana saunomaan mielin määrin: Ahkerimmat käyvät jokaisessa saunassa, mutta kunnon löylyt ehtii päivän mittaan ottaa noin 15 saunassa. TALOMESTARI I 51. Alueelta löytyy grillikatoksia, leikkikenttä, ulkoilureitit ja kivipellot nuotiopaikkoineen. saakka. – Ensi vuoden tapahtumassa autolla liikuteltavilla saunoilla pitää olla rekisterikilpi, kuten peräkärryissäkin. Saunominen hiljenee lauantaina iltamyöhään. Mukaan voi ilmoittautua 30.6. Yöpyä voi erillisellä caravanalueella. Vihdantekopaikalla voi esiintyä non-stop. – Yleisölläkin on mahdollisuus lyhyisiin esityksiin paikan päällä sopimalla - joko ilman juontoa tai juonnolla. OPPIA NUOREMMILLEKIN Vihtapisteessä voi katsoa vanhempien taitajien oppeja, ja kokeilla omankin vihdan tekemistä ikään kuin malliksi, vaikka paras vihdantekoaika onkin silloin jo ohi. – Loppua tapahtumalle ei tunnu tulevan, vaikka viranomaisvaatimukset ovat ensi vuonna tiukentumassa. Trakto- rin perässä tulevilta saunoilta ei rekisterikilpiä vielä sentään vaadita, Eija Sievi-Korte kertoo tulevasta. MIELIKUVITUKSELLISIA RAKENNELMIA – Saunoja odotetaan tänäkin vuonna saapuvaksi useita kymmeniä. Sunnuntainakin lämpiää muutama sauna. Osallistuvien saunojen pitää olla siirrettäviä, niillä pitää olla oma energialähde ja sisälle pitää mahtua saunomaan vähintään yksi ihminen. Viimeisten neljän vuoden aikana saunojen määrä on hienosti noussut yli 50:een. kokoontuvat liikkuvat saunat ja saunomisen ystävät yhdeksättä kertaa Etelä-Pohjanmaan Teuvalle, Luonto-Parran uimalammen rannalle Siirrettävien Saunojen Kokoontumisajoihin. Siirrettävien saunojen kokoontumisajot taas Teuvalla Teuvalle, Siirrettävien saunojen kokoontumisajoihin 2.8. OMAAKIN OHJELMAA Tapahtumassa on ohjelmaakin: Lavalle nousevat ainakin posetiivari Rodolfo Kaskisista, vuoden 2014 nuori pelimanni Arttu Rajala Ilmajoelta ja runoryhmä Ainot ja Reinot yhdessä naiskuoron kanssa. Mielikuvituksellisia vaihtoehtoja riittää, sillä tapahtumaan on ilmoittautunut erilaisia saunoja ympäri Suomea, kertoo tapahtuman järjestelyissä alusta saakka mukana ollut Eija Sievi-Korte. tulee varustautua vain omilla uikkareilla ja vesipulloilla; muusta huolehtivat järjestäjät. Luvassa on myös vihdanheittokilpailu sekä saunoja tuoneiden saunamajurien leikkimielinen kisailu. Luomumusiikkia saa esittää tapahtuman alueella vaikka saunassa, jos ei saunaisäntä kehtaa sitä kieltää, järjestelijät kertovat. Kokoontumisajot on koko perheen tapahtuma, puhtaan lammen rannalla, jonka vesi tulee lähteestä
TELTTASAUNASSA LEPPOISAA Varjolan perinteikäs Lahdenpellon savusauna sopii 10–15 hengen seurueille. Metsän siimekseen, Horhanvirran äärelle on rakennettu tavallisuudesta poikkeava saunomiselämys puolijoukkuetelttaan, missä saa mainion leppoiset löylyt. Tilauksesta saunaretkelle pääsee myös laivalla aivan Jyväskylän keskustasta, sillä sauna sijaitsee aivan laivareitin varrella. – Molemmat savusaunamme sijaitsevat järven rannalla eli uimaan pääsee ja laiturille kuulee myös Kuusaankosken kuohunnan. Pikaisen saunapiipahduksen voi tehdä myös Tallisaunassa, ja lisäksi löytyy useita saunoja matkailutilan majoitustilojen yhteydestä. Keski-Suomessa, Laukassa, Varjolan tilalla on myös suuri luksussavusauna, Koskenniska, järven rannalla, Kuusaankosken läheisyydessä. Koskeen ei tietenkään voi mennä uimaan, mutta kosken yläjuoksu näkyy saunoille, Sari Laitinen Varjolan tilalta kertoo. Järvi-Suomessa kun ollaan, saunoilla on taatusti kunnollisia vesistöjä ympärillään. Uusin savusauna, Koskenniska, on tasokas ja moderni savusauna, jossa tilat jopa yli 40 hengen seurueille. Ne sijaitsevat hienossa pihapiirissä niemessä, Päijänteen rannalla, jonne Apposen perhe on koonnut yhteensä kolmisenkymmentä vanhaa, keskisuomalaista talonpoikaisrakennusta. K eski-Suomessa on kehitetty saunoja matkailuyrityksissä Sauna from Finland -yhdistyksenkin toimiessa suomalaisen saunan promoottorina Jyväskylästä käsin. SAVUSAUNAAN VANHAAN PIHAPIIRIIN LAIVALLA Niin ikään Jyväskylän kupeessa, Vaajakoskella on kaksi hienoa savusaunaa ja kolme nykyaikaista saunaa. Jyväskylän kupeessa, Laukaassa Varjolan tilalla pääsee nauttimaan löylyttelystä seitsemässä erilaisessa saunassa maalaismaisemassa Kuusaankosken kuohujen äärellä. Lisäksi terassilla on kaksi poreallasta saunojien käytettävissä. KESÄN SAUNATAPAHTUMAT Keski-Suomessa monenlaisia löylyjä järvien äärellä Savutuvan Apajan saunasta voi pulahtaa Päijänteeseen vaikka kesäisen asuntomessupäivän jälkeen Jyväskylän Vaajakoskella. Savutuvan Apajan savusaunan tulipesä ja saunatila ovat suuria, niin että löylyt ovat pehmeät.. Pieni, kelohonkainen sauna 52 I TALOMESTARI 5–7 hengen ryhmille on varustettu Aitokiukaalla ja ulkoporealtaalla. Saunat sijaitsevat Päijänteen rannassa, joten uimaan pääsee ympäri vuoden
Halkaisija 2 m, pituus 2,6 - 3,5 m. POLYSPA, ERISTETTY POREALLAS SÄHKÖLÄMMITYKSELLÄ, SUODATUS 150€/kk Varustettu ulkopuolisella puulämmitteisellä 25 kW kamiinalla jossa lasiluukku. TARJOUS! 2990 € PTT170EPP Korotonta alk. PolyTub 2190 € Korotonta alk. MIELLYTTÄVIÄ KYLPYKOKEMUKSIA KEHOLLE JA SIELULLE! POLYTUB VERHOILTU, KAASU- TAI Kaasulämmitteinen PUULÄMMITYS CITY-PALJU - KAASU 24 KW 1690 € palju! Korotonta alk. 191€/kk PTS170PI PolySpa -pakettiin sisältyy suodatus, termostaattiohjattu säädettävä lämmitys (3 kW) sekä pore-hierontajärjestelmä ja eristetty kansi. 010-2395608, 010-2395609, 010-2395618 TALOMESTARI I. Saunan muoto antaa hyvän happi läpi-virtauksen ja tasaisen lämmön. Kylpytynnyri valmistettu lämpökäsitellystä männystä, joka ei elä eikä halkeile. Tehokas ja nopea lämmitys 24 kW kaasukamiinalla PRO24. Tarjous 3990 € (2,6 m) WWW.SPADEALERS.FI 53 Puh. 150€/kk Tehokas ja nopea lämmitys 24 kW -kaasukamiinalla. HT150GP PTT170GP Kansi ei sisälly! 1890 € Korotonta alk. 150€/kk Mainitse ref TALO06 niin saat tarjoushintaan! Pieni ja helposti sijoitettava LÖYLYTYNNYRI Tarjous 3690 € SUO ITSELLESI LAATUA JA ELÄMÄNILOA JA PÄÄSE STRESSISTÄ Meidän pyöreässä vaakatasossa olevassa saunassa voit tuntea rauhan ja antaa kehosi ja lihastesi rentoutua lämmössä. Lämmitys ilman savua, joten voidaan käyttää myös taajama-alueella
saakka junnusauna kello 16-20 alle 15-vuotiaille lapsille vanhemman seurassa. Osoite: Karavaanikatu 4, 00980 Helsinki. saakka kello 18-20 sekavuorolla uimapuvuissa, viiden euron hintaan. saunasaari.fi. Savusaunakiukaan löylyt ovat autuaat, koska kivien vapauttama lämpö tulee lauteita alempaa. Saari avoinna tilauksesta: huhtikuun viimeisestä viikonlopusta lokakuun puoliväliin. Sunnuntaisin 31.8.saakka Suvibastu miehille kello 12-14 ja naisille kello 14-16, liput leirintävastaanotosta. Cardinal Marine -veneen lähtösatama on Kauppatorin ja Kauppahallin äärellä. Saunomaan pääsee useisiin, erikoisiin savusaunoihin. Hyvin happipitoisia löylyjä isolla, paljon kiviä sisältävällä Ikikiukaalla on luvassa myös Hot Cubessa savusaunaretkillä. Torstaisin 7.8. Rastilan leirintäalueen saunassa, aivan Helsingin Vuosaaren metroaseman lähistöllä pääsee kolmesti viikossa yleisille saunavuoroille. Molemmille retkille mahtuu enintään 70 henkilöä, joten ilmoittautuminen kannattaa tehdä ajoissa. Sauna-osuuskunta ja Cardinal Marine toteuttavat retket kahtena lauantaina, 2.8. YLEISIÄ SAUNAILTOJA RASTILAN LEIRINTÄALUEELLA Maisemasavu-niminen savusauna, jonka panoraamaikkunoista näkee suoraan Helsingin keskustaan, on Saunasaaren suosituin sauna. Harri Markkulan suunnittelema, minimalistinen Hot Cube -sauna on siirretty Turun Aurajoelta Helsingin edustan Saunasaareen ainakin täksi kesäkaudeksi. Uutuutena tänä vuonna on Iki-kiuas ja näkymät Suomenlinnaan. Saaressa voi kokea elävän tulen, veden, puun ja tervan tuoksun. Ilmoittautumiset: www. 54 I TALOMESTARI. Lapsen lippu 3,5 euroa leirintäalueen vastaanotosta. HYVÄLÖYLYINEN TAIDESAUNA HOT CUBE MUKANA Kuvanveistäjä Harri Markkulan Aurajokeen, keskelle Turun vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkitapahtumia rakennuttama Hot Cube on auki saunojille tänä kesänä Helsingin Saunasaaressa. KESÄN SAUNATAPAHTUMAT Savusaunaretkelle Helsingin edustalle L oppukesästä on syytä lähteä Helsinkiin, sillä kahtena päivänä on mahdollisuus retkeillä Saunasaareen, Helsingin edustalle. Saunasaaressa on monta omaperäistä saunaa, ja tarjolla on myös ruokaa ja juomaa buffetista. Keskiviikkoisin puistojumpan jälkeen saunotaan 27.8. Saunasaaressa Hot Cube on ponttoonien päällä, ja ikkunasta avautuvat näkymät Helsingin keskustaan ja Suomenlinnaan. Juuri Hot Cubea voi vuokrata nyt myös saunaonline.fi palvelun kautta. Saunasta ainutlaatuisen siitä tekee minimalistisuus: Puurakenteinen, ikkunaton, kuuma kuutio on ulkopinnaltaan tervattu, ja lattiaritilöiden läpi voi tarkastella veden elämää. ja 27.9
Pukuhuoneissa on seinänvieruspenkit ja naulakot. Nykyisin saunakortteli on Tampereen kaupungin omistuksessa. Yleisten saunavuorojen ulkopuolella saunoja ja takkahuonetta voi myös varata tilauskäyttöön, poikkeuksena lauantai-ilta. Perinteinen saunalenkki tarkoittaa matkailua bussilla eri saunoihin saman illan aikana. Tarjolla myös tulilla valmistettuja ruokia ja juomia. 1800-luvun päärakennuksen ohella tilalta löytyy nykyään ulkoilu-, leirintä- ja museoalue, jolla on myös sauna. Osoite: Urkin Piilopirtti, Sasintie 400, Pinsiö, Hämeenkyrö VIEHÄTTÄVÄSSÄ PIHAPIIRISSÄ PIRKKALASSA Pirkkalassa, Tampereen kupeessa saunaan pääsee yleisille vuoroille ja tilauksesta perinteikkäällä Reipin tilalla. Aukioloajat: ma–pe kello 16–20.45 (joka kuukauden 2. YMPÄRI VUODEN NÄSIJÄRVEEN Kaupin ulkoilualueella muutama kilometri keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsee talviuimareiden sauna, jossa on omat naisten ja miesten osastot sekä tietenkin tavaralokerot saunojille. Saunarakennuksessa on kaksi saunaa, miehille ja naisille omansa. Arvoesineet voi jättää säilöön saunanhoitajan koppiin, josta voi myös ostaa virvokkeita sekä vuokrata pyyhkeen tai pyllynalusen. Yleisiä saunoja keskustan tuntumassa on monia. Saunakorttelin rakensivat 1900-luvun alussa Hermanni Lahtinen ja hänen vaimonsa Maria. Lauteille mahtuu kerrallaan noin 12 henkeä puolelleen. TELTTASAUNA JA MUITA SAUNOJA Tapahtumien Yön saunalenkki juostaan ennen saunaa torstaina 7.8 Kyseessä on Tampereen teatterikesän Tapahtumien Yön päivän tempaus, jossa on erikoisohjelmaa telttasaunan kera. URKIN SAUNAAN JA SOPIMUSSAUNAAN 25.7. Uimaan pääsee Näsijärveen. Kortteliin rakennettiin ensiksi päärakennus, jossa oli myös liiketilaa ja siipirakennuksessa leipomo ja pullapuoti. ti suljettu), la kello 12–17.45, su kello 14–20.45; saunat suljetaan 15 minuuttia aiemmin. Saunarauha halutaan taata sillä, että kännykät hiljenevät pukutiloissa. Viereen rakennettiin myöhemmin matalampi mökki, sauna sekä Ompeliantalo. Löylyistä voi nauttia Tampereen seudulla kylpylöissä, hotelleissa ja uimahalleissa, mutta kesäisiä saunoja vilvoittelu- ja uintimahdollisuuksineen on myös useita. Saunojia mahtuu noin 15–20 kummallekin puolelle kerrallaan. Aukioloajat: ma, ke 18–22, pe 15–22, la 14–22 Osoite: Pispalan valtatie 9, 33250 Tampere Maksut: ma, ke: 5 €; pe, la: 8 €, lapset (6–15 v.): 2 €. Pinsiö-seura esittelee saunan, missä suomalaiset tekevät ulkomaisten yritysten kanssa kauppoja. Rauhaniemikin sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, joten kulkuyhteydet ovat hyvät. Vuosituhannen vaihteessa yhdistys perusti saunakahvilan ja tarjosi tilat hierojalle Lahtisen rakentamaan, matalaan mökkiin. NYKYISIN MYÖS KAHVILA JA HIEROJA Rajaportin sauna on ainutlaatuinen kokemus niin löylyjensä kuin sosiaalisen ilmapiirinsäkin puolesta - virkistystä ruumille ja sielulle. heinäkuuta. Saunan kunnosta ja toiminnasta on vastannut vuodesta 1989 lähtien Pispalan saunayhdistys ry. ti–pe kello 14–20, la–su kello 14–18. Hämeenkyrössä, Tampereen luoteispuolella on mahdollisuus kokea Urho Kekkosen sauna 25. Osoite: Kaupinpuistonkatu 1 A. Saunakaupunki Tampere USEITA YLEISIÄ SAUNOJA KESKUSTAN TUNTUMASSA JÄRVIEN RANNOILLA T ampereen seudulla saunan ystäville riittää valinnanvaraa, eikä saunaa välttämättä tarvitse varata etukäteen omalle porukalle. Saunalippu edustussaunaan maksaa 10 euroa, lapsilta 5 euroa. Lisäksi tiloissa on pieni takkahuone ja kioski, josta voi ostaa virvoitusjuomia. Rauhaniemen kansankylpylän saunasta taas voi kesällä ja talvella pulahtaa Näsijärven puhtaisiin ja vilvoittaviin vesiin, talvella myös avantoon. Kiuas on vuodelta 1906. Väliseinällä päältä jaettu kiuas ja vilvoittelupiha ovat yhteisiä. MAAN VANHIN YLEINEN SAUNA, RAJAPORTTI Suomen Saunaseuran Löylynhenki-palkinto myönnettiin jälleen viime vuonna Rajaportin saunalle Tampereen Pispalassa. Reipinniemessä, Pyhäjärven rannalla sijaitsevan tilan historia on lähes 500-vuotinen. 1906 perustettu sauna on Suomen vanhin toimiva, yleinen sauna. Maksut: 6 euroa aikuiset, 3 euroa yli 7-vuotiaat. Saunassa on erikseen miesten ja naisten osastot. YLEISIÄ SAUNOJA, KANSANKYLPYLÄ Vain kivenheiton päässä Tampereen keskustasta, Pispalan legendaarisella harjulla voi nauttia löylyistä Rajaportin saunassa. Kauempana keskustasta sekä naapuripaikkakunnilla sijaitsee myös erilaisia hoito- ja hemmottelusaunoja turpeella, kuorinnoilla sekä kylpypaljuilla varustettuina. Avoinna 3.6.–10.8. Rajaportin korttelisauna Tampereen Pispalassa on lajityyppinsä ainut – muut yli 99 saunaa ovat hävinneet aikojen saatossa. Osoite: Museotie 9, 33980 Pirkkala Maksut: 4 euroa. Rajaportin sauna on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva sauna. TALOMESTARI I 55
Kummatkaan paikat eivät ole avoinna juhannuksena.. Salossa sankasti saunoja S alon kaupungin liikuntapalveluilla on todella monta rantasaunaa kaupunkilaisten käytössä niin järvien kuin merenlahdenkin rannoilla. Uimala-alueella on kesä–elokuussa kioski. Kiilopään tunturikeskukseen on matkaa vajaat 40 kilometriä. Luirojärvellä, Urho Kekkosen kansallispuistossa on monen mielestä parhaat saunanäkymät. Saunoja on myös PallasYllästunturin ja Lemmenjoen kansallispuistoissa, toiset avoimia, toiset käytössä autiotupien varauksen yhteydessä. Urho Kekkosen kansallispuistossa, Inarissa on legendaariset ja erittäin suositut saunat Anterinmuka, Luirojärvi ja Tahvontupa. Saunassa on puku- ja pesuhuoneet naisille ja miehille sekä yhteinen sauna. Rannalla on pukusuojat, kaksi laituria, joista toisessa on hyppytorni. KESÄN SAUNATAPAHTUMAT Legendaarisia Lapin saunoja J os toinen pitää saunomisesta näkymällä Helsingin keskustaan, toiselle paras elämys voi löytyä Lapin erämaasta. Maksut 3 euroa aikuiset, 1,50 euroa, 6–16-vuotiaat lapset. Uimala Kokkilan lossin läheisyydessä. Lisäksi Vieriharjun vuokratuvalla ja Härkävaaran autiotuvalla on saunat. Avoimissa saunoissa lämmityksen voi hoitaa kuka tahansa. Uimalassa on hiekkarantaa noin sata metriä, lapsille soveltuva matalasti loiveneva, rajattu ranta. Se on esteetön ranta. Avoinna: ma, ke–pe kello 15– 56 I TALOMESTARI 21, la-su kello 14–20 (9.6.–10.8.) Osoite: Silvantie 2, Kiikala, Salo. Pitkän vaelluksen jälkeen voi helliä lihaksia mitä parhaimmissa löylyissä. Ranta-alueella on grillikota, kolme beach volley -kenttää ja lasten leikkipaikka. Vieriharjun sauna on tuvan vuokraajan käytössä. Anterinmutkan autiotuvan sauna Anterijokivarressa on kovin suosittu Saariselällä, Urho Kekkosen kansallispuistossa. Ei tarvitse varata. Ranta on hiekkaranta, mutta syvenee nopeasti. Avoinna: ma–su kello 12–21 (9.6.–10.8) ma, ke, pe kello 17– 21 (11.–31.8.) la-su kello 12–18 (11.–31.8.) Osoite: Kokkilantie 880, Salo, opastus: Halikosta valtatie 1:ltä noin 5 kilometriä Salosta Turkuun, viitassa Angelniemi 10 km. Kuva: Niina Pehkonen. Lisäksi on kioski, joka on avoinna kesäelokuussa. MUKAVAA MERENRANNALLA Salon Halikossa, merenlahden rannalla pääsee saunaan, uimaan ja suihkuun. Maksu vain käteisellä. Saunan vuokrausmahdollisuus. Uimarannan opaste Suomusjärventiellä. Retkeilysesongin aikana retkeilijät sopivat keskenään, kuka menee mihinkin aikaan saunomaan. Kokkilan saunassa on osastot miehille ja naisille sekä laituri. Saunat ovat Vieriharjua lu- kuun ottamatta avoimia ja maksuttomia saunoja, puut ovat valmiina paikan päällä. Järven uimarannalla, Kiikalassa sijaitsee Härjänvatsan sauna
KYLPYPALJU Myös kylpytynnyreihin saa erilaisia lisävarusteita, kuten poreita, hierontaa, erilaisia valoja, pumppuja, suodatuksen ja lämmityksen. Korsnäsissä sijaitseva kylpytuotteita valmistava SpaDealers kuuntelee käyttäjien tarpeita ja kehittää tuotteitaan niiden mukaan. TALOMESTARI I 57. K orsnäsissä Pohjanmaalla sijaitseva SpaDealers perustettiin vuonna 1981. Sen saa kannella varustettuna. Nykyään SpaDealersin tuotevalikoimasta löytyvät muun muassa perusmallinen kylpytynnyri, kylpytynnyrit paketteina, City-palju on SpaDealersin suosituin kylpytynnyri. Kaasulämmitteinen City-tynnyri joka pihalle Ihana, hauska, rentouttava, mukava – kylpytynnyri on puutarhajuhlien kohokohta, mutta sitä voi käyttää myös tavallisena arkena. Alunperin yritys teki tukku- ja myyntialalla, mutta vuonna 2003 tulivat kylpytuotteet mukaan SpaDealersin toimintaan
Omakotitalon pihassa, tarpeeksi avarilla aloilla, voi huoletta käyttää puulämmitintä. sauna ja tynnyrisauna (löylytynnyri), ulkoporeallas, spa- ja poreallas. Ne kestävät pakkasta. SpaDealers toimittaa kylpytynnyreitä ympäri Suomea sekä myös muihin Pohjoismaihin. Suomessa valmistetut kylpytynnyrit kestävät kotimaan purevat pakkaset ja lumikinokset SpaDealersilta kuitenkin kerrotaan, että tynnyrit käyvät lähes pihaan kuin pihaan. KYLPYTYNNYRI PIHAAN KUIN PIHAAN Moni haaveilee omasta kylpytynnyristä, mutta sen hankkimista ei välttämättä edes harkita vakavasti, koska uskotaan, että kylpytynnyri ei syystä tai toisesta sovi omaan kotiin. puustoa. Kylpytynnyrnt saa helposti asennettua paikkaan kuin paikkaan, kunhan alusta on tasainen. Ne toimitetaan kotiin joko valmiiksi koottuina tai erillisinä pakkauksina niin, että tynnyri on helppo koota itse. Pieneenkin rivitalopuutarhaan saadaan asennettua kylpytynnyri helposti ja siististi. Tynnyrin ei tarvitse hallita koko puutarhaa, vaan siistin ratkaisun saa esimerkiksi upottamalla kylpytynnyrin terassille niin, että sen yläosa jää noin 40 senttiä terassin yläpuolelle. Ne sopivat myös pihoille ja ympäristöihin, jossa on lähistöllä palavaa materiaalia tai kipinäherkkää 58 I TALOMESTARI Kylpytynnyrissä voi kylpeä vaikka vuoden jokaisena päivänä. Tynnyreihin saa lisävarusteena kannen. – Jos maasto-olosuhteet ovat sellaiset, ettei tynnyriä saada toimitettua suoraan pihaan, niin pahvilaatikoihin pakatut osat ovat helppoja ja kevyitä kantaa hankalim-. Kaasukamiinat sopivat mainiosti rivitalon pihaan, sillä niistä ei koidu pienintäkään savuhaittaa
Kylpytynnyreihin saa myös mitä miellyttävämpiä lisävarusteita. SpaDealersin Suomessa valmistetut kylpytynnyrit kestävät kotimaan purevat pakkaset ja lumikinokset. Lämpökäsittely tapahtuu korkeassa lämpötilassa ja höyryssä. Kuudella istuimella varustetun kylpytynnyrin lämmitysmuodoksi sopii esimerkiksi 24 kW tehoinen kaasukamiina. Omaa tynnyriä valitessa kannattaa miettiä, haluaako tynnyriä käyttää jokaisena vuodenaikana ja miten usein sitä käytetään. PITKÄÄN KESTÄVÄ INVESTOINTI Kylpytynnyreiden hinnat alkavat 1200 eurosta. Ammeen pohjalle voidaan laittaa myös tunnelmalliset LED-valot. Yhdellä kaasupullolla kylpy lämpenee noin kolme kertaa. Kylpytynnyreiden materiaalina käytetään etupäässä lämpökäsiteltyä mäntyä, jonka ansioista tynnyrit eivät vuoda ja ne kestävät ulkona vuoden ympäri. Parhaiten omaan pihaan ja käyttötarkoitukseen sopivan kylpytynnyrin saa, kun soittaa suoraan valmistajalle ja kertoo omista tarpeistaan. Myös toimiva suodatin on tärkeä. Hinnan päälle tulee rahti, joka on 85-300 euroa mallista riippuen. Myös asumismuoto ratkaisee; kaasukamiina rivitalon pihaan ja omakotitalon pihassa voi nököttää myös puulämmitteinen ratkaisu. Tynnyri ei siis ole pelkkä vesiallas, vaan sinne voi lisätä poreita, hierontaa, erilaisia valoja, pumppuja, suodatuksen ja lämmityksen. Kaikki tuotteet valmistetaan Korsnäsissä yrityksen omissa tiloissa, omalla konekannalla. Paljua kutsutaan City-paljuksi ja se on SpaDealersin suosituin kylpytynnyri. – Polyeteeniallas löytyy myös puulämmitteisellä versiolla, Öhberg kertoo. Karvalakkimalli sopii joillekin, mutta vaativampaan käyttöön ei kannata napata ensimmäistä vastaantulevaa paljua. POREITA JA HIERONTAA Kylpytynnyriä valitessa kannattaa olla huolellinen sen suhteen, mitä tarvitsee. Ilman suodatinta tynnyrin vesi tulisi vaihtaa jokaisen käytön jälkeen, mutta eri tehoisten suodatinten ansiosta vesi pysyy puhtaana ja hygieenisenä jopa monien käyttökertojen ajan. SpaDealersin uutuus on kylpytynnyri, jonka sisäallas on valmistettu polyeteenistä ja joka on verhoiltu lämpökäsitellyllä mäntypaneelilla. Itse kylpytynnyri ja jonkinlainen lämmitin ovat varmasti tynnyrin tärkeimmät asiat. Kaasukamiina painaa noin kymmenen kiloa ja se on helppohoitoisin lämmityskeino. Sen voi myös asettaa terassille tai pihalaattojen päälle. SpaDealers valmistaa kylpytynnyreitä myös muovista ja lasikuidusta. mankin mökkimaaston läpi perille saakka, Gui Öhberg SpaDealersiltä kertoo. Teksti: Susanna Shearman Kuvat: SpaDealers TALOMESTARI I 59. Muuta ei tarvita. Kaasua kuluu noin 1,6 kiloa tunnissa ja se lämmittää kylpypaljun noin kahdessa ja puolessa tunnissa. Näiden lisäksi kylpijöitä voi hemmotella erilaisilla ihanilla porejärjestelmillä sekä rentouttavilla hierontajärjestelmillä. Lämpökäsitelty mänty on myös ympäristöystävällinen materiaali, sillä siihen ei ole lisätty kemikaaleja eikä muita lisäaineita. Kylpytynnyri tarvitsee alleen suoran alustan, esimerkiksi hiekkapedin tai moreenialustan. SpaDealersillä on Suomen markkinoiden suurin tuotevalikoima. Uutuus on kylpytynnyri, jonka sisäallas on valmistettu polyeteenistä ja joka on verhoiltu lämpökäsitellyllä mäntypaneelilla. Kaikkea ei tarvitse hankkia kerralla, vaan kylpytynnyriä voidaan tuunata ajan kuluessa halutunlaiseksi
Saunakulttuuri vain on pitänyt maassamme sinnikkäästi pintansa: sauna on suomalaisen hyvinvoinnin lähde, joka muuttuu ja kehittyy yhteiskunnan murroksissa, mutta ei osoita merkkejä katoamisesta. Vastoin yleistä harhaluuloa sauna ei kuitenkaan liene suomalainen keksintö. 60 I TALOMESTARI. SAUNAKULTTUURI YHTEISÖLLISYYS HIIPII TAKAISIN SAUNAKULTTUURIIN Suomalainen sauna pitää pintansa Sauna on maailmalla tunnetumpi suomalaisilmiö kuin joulupukki, Marimekko ja Nokia yhteensä
– Lähestyipä kysymystä saunan alkuperästä mistä näkökulmasta tahansa, tällaisen (saunan keksimisen) aukoton todistaminen kohtaa seinän. Kuva: Sauna from Finland. Erilaisia höyrykylpylöitä ja -kylpytapoja tiedetään muun muassa Turkista, Irlannista, Pohjois-Amerikasta, Venäjältä, Japanista ja eri puolilta Eurooppaa. Historioitsija Tuomo Särkikoski kirjoittaa esseessään Saunan suomalainen luonto näin: Usein saunasta halutaan rakentaa turisteille jonkinlainen extreme-kokemus kovine löylyineen ja hyisine uimaretkineen. Saunaan on liittynyt myös myyttisiä ulottuvuuksia, listaa professori Pekka Hakamies Turun TALOMESTARI I 61. Aiemmin sauna on ollut varsinainen monikäyttötila. Kansanperinteeseen liittyvät saunomistavat kuppauksesta puhdistussaunoihin kasvattavat taas suosiotaan. Saunaa keksintönä ei siis voi sijoittaa yhteen paikkaan. Saunan syntysijan ja historian käänteiden sijaan on selvempää, miksi sauna on Suomessa pitänyt pintansa. Sauna-arkeologiaa ei Suomesta löydy, ja vaikka löytyisi, tarvitaan (...) mielen ja kielen liikkuvuutta, jotta nokisista nuotionpohjista uskaltaa rakentaa muinaisen kylpysijan. SAUNA OLI MONITOIMITILA Sauna on nykysuomalaisille rentoutumisen ja hyvinvoinnin tyyssija. Kukaan ei tarkkaan tiedä, missä ja milloin ensimmäinen sauna oikein lämmitettiin. Sauna muodossa tai toisessa tunnetaan kuitenkin kautta maailman. Todellisuudessa sauna on suomalaisille hyvin arkinen paikka. – Suomessa sauna on ollut monitoimitila, jossa ei ole vain peseydytty, vaan siellä on myös palvattu lihaa, kuivattu viljaa ja tehty maltaita. Sauna on tarjonnut myös erinomaiset puitteet kansanparannukselle ja synnytyksille steriilinä, rauhallisena ja hämyisenä paikkana, jossa on ollut helposti saatavilla lämmintä vettä. S aunan juuret ovat pitkät ja koukeroiset kuin rantasaunan piipusta kesätaivaalle kiemurteleva savuvana. Suomessa on kuitenkin saunottu pitkään; joidenkin lähteiden mukaan maapohjaisissa saunoissa on maassamme kylvetty jo esihistoriallisella ajalla, mutta tästä ei ole pitäviä todisteita
Edelleen suomalaiset uskovat, että sauna on terveellinen paikka, ja moninaiset tutkimukset tukevatkin tätä väitettä. Saunominen on hyväksi muun muassa ihon ja hengityselinten terveydelle. Kuva: Carita Harjun kotialbumi. Vanhat kansanomaiset uskomukset ja kristinuskon mukanaan tuomat käsitykset maailmanjärjestyksestä ovat toki vaikuttaneet saunakulttuuriin ja saunomistapoihin, mutta toisin kuin vaikka Keski- ei liity moraalisesti arveluttavia piirteitä: – Suomessa saunomista porukalla eri ikäluokkien ja sukupuolien kesken pidetään luonnollisena, eikä siihen liitetä mitään seksuaalista. Sauna from Finlandin koordinaattori Carita Harju toivoo, että saunomiseen liittyviä piirteitä saataisiin näkyvämmiksi suomalaista kulttuuria markkinoitaessa. Tämän vuoksi papistoa kiellettiin saunomasta ja luostareiden ylläpitämä kylpylätoiminta hiipui. Vanha saunaan liitetty sanonta elää yhä: ”Jollei sauna, viina ja terva auta, niin sitten perii hauta.” SUOMALAINEN SAUNA ON PUHDAS JA VIATON Tuomo Särkikosken mukaan suomalainen sauna on pitänyt pintansa vuosisatojen myllerryksessä osittain siksi, ettei kirkko ei ole täällä ollut kiinnostunut sauna- Euroopassa, pohjolassa saunaa ja syntiä ei ole liitetty toisiinsa. Suomalaisia saunatuotteita valmistava Sauna-Jaapo on kerännyt nettisivuilleen tietopaketin saunan eurooppalaisesta historiasta. Professori Hakamies toteaa, että yhteisen keskustelukulttuurin löytäminen voi olla joskus vaikeaa, kun suomalaisille saunaan Tulevaisuudessa saunat tulevat olemaan spa -tyyppisiä hemmottelupaikkoja, mutta vanhat, hyvät terveys- ja hemmottelukonstit tulevat varmasti pitämään myös pintansa. perinteestä. Sivustolla kerrotaan, että keskiajalla Keski-Euroopan yleisissä saunoissa kukoisti höllä moraali. 62 I TALOMESTARI. Sauna on tarjonnut myös erinomaiset puitteet kansanparannukselle ja synnytyksille. Edelleen sauna ja saunominen liitetään joissain Euroopan kolkissa sairauksien leviämiseen ja kevytkenkäisyyteen, ja myös Saunassa on myös palvattu lihaa, kuivattu viljaa ja tehty maltaita. suomalaisesta saunasta liikkuu sukupuolisiveellisyyteen liittyviä harhaluuloja. yliopiston folkloristiikan laitokselta. Saunan huono maine levisi, ja 1600-luvulla saunakulttuuri oli Keski-Euroopasta pitkälti hävinnyt
Historioitsija Tuomo Särkikoski kertoo kirjoittamassaan Suomen saunaseuran 75-vuotisjuhlateoksessa Kiukasan kutsu ja löylyn lumo esimerkiksi siitä, kuinka Suomen sotavuosina rintamalle pystytetyt täisaunat mahdollisesti pelastivat sotilaat vaatetäin levittämältä pilkkukuumeelta. Katso myös nettikauppa Lehtopeat hoitola ja Luontokauppa Meijeritie 13, 63700 Ähtäri puh. Saunan parantaville vaikutuksille on Suomen historiankin käänteistä aina löytynyt tilaa. Harju ihmettelee sitä, kuinka huonosti suomalainen sauna loppujen lopuksi onkaan tuotteistettu. SAUNAKULTTUURI MUUTTUU YHTEISKUNNAN MUKANA Saunakulttuuri elää ja voi hyvin Suomessa, mutta se on osaltaan kadonnut näkyvistä. Puulaakiporukoiden illanvietot suunnitellaan edelleen saunomisen ympärille ja yhä useampi työpaikkapalaveri päättyy saunailtaan. Myös Carita Harju uskoo, että yhteisöllinen saunominen on nostamassa jälleen päätään. 0400-267 401 heikki.ruha@lehtopeat.com nettikauppa: www.lehtopeat.com TALOMESTARI I 63. sittemmin kellareista yksityisasuntoihin. Kuva: Pekka Hakamiehen kotialbumi. Todellisuudessa sauna on suomalaisille hyvin arkinen paikka, jossa rentoudutaan. TURISTIN VAIKEA PÄÄSTÄ SAUNAAN Suomalaisen saunan edistäjän, Sauna from Finland -verkoston koordinaattori Carita Harju korostaa, että vaikka Suomeen, suomalaisuuteen ja saunomiseen liitetään tiettyjä yleistäviä käsityksiä, on saunatapoja lopulta yhtä monta kuin saunojiakin. Suomessa saunaa pidetään myös puhtaana ja puhdistavana paikkana, ei suinkaan tautien pesänä. Sauna from Finland on ottanut tehtäväkseen rakentaa suomalaisesta saunasta elämysrikkaan paikan ja lisätä suomalaisen saunan tunnettavuutta maailmalla. Professori Hakamies kuitenkin muistuttaa, että saunomisen yhteisöllisyys ei ole kokonaan hävinnyt. Saunomisen yhteisöllinen puoli on muuttanut muotoaan: sauna on nykyään lähinnä perheiden kohtaamispaikka. Hotellien liian kuumat sähkösaunat eivät tarjoa sitä aitoa elämystä, jota täältä tullaan hakemaan. Tuotteet käy myös kotihoitoihin. – Slow life -elämänasenteeseen kuuluu hiljentyminen ja rentoutuminen, ja saunakokemukselta haetaan myös sosiaalisia piirteitä. Tekniikan kehittyessä saunat ovat hävinneet ensin kaupunkien keskustoista ja rantojen rauhasta kerrostalojen kellareihin, Professori Pekka Hakamies Turun yliopistosta kertoo, että sauna on kiinnostava tutkimuskohde, jota voi lähestyä monelta kantilta: –Saunasta on tullut myös asiantuntijoiden nautintoväline, Hakamies toteaa. Saunat ehkä muuttuvat tulevaisuudessa spa-tyyppisemmiksi, mutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät seikat eivät ainakaan vähene. – Usein saunasta halutaan rakentaa turisteille jonkinlainen extreme -kokemus kovine löylyineen ja hyisine uimaretkineen. – Saunaan pääseminen Suomessa on turisteille aika hankalaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Turpeella luonnonmukaista tehokasta hoitoa. www.lehtopeat.com Turvehoidot ja turvehoitokoulutukset
Vuosi on harvinainen, sillä ennen juhannusta mökillä ei käyty. LAPSET SAUNASSA VAUVOISTA ASTI – Tykkään todella paljon saunasta, joten. MÖKKISAUNAN ILMAVISSA LÖYLYISSÄ ALKUILTA PERHEEN JA YSTÄVIEN KESKEN Saimaa vetää puoleensa Leikolan perhe nauttii mökistä ja perinteisen, puulämmitteisen saunan löylyistä Saimaan rannalla vuodessa noin kuusi viikonloppua ja kesäloman. Välillä saunotaan perheen ja suvun kesken, välillä rentoudutaan yksin. 64 I TALOMESTARI S ulkavan Iiniemi Saimaan rannalla on kesäisin lähes yksinomaan mökkiläisten kansoittama. Korvastinniemessä sijaitsee Tikankolo, nurmijärveläisen Leikolan perheen kesä- ja sau- naparatiisi. Eemelikin on jo tiedustellut tänä vuonna äidiltään, eikö mennä Sulkavalle saunomaan. Riikka, 32, Janne, 33, Eemeli, 7, ja Elias, 3, Leikola mökkeilevät suhteellisen paljon: 6–7 viikonloppua keväästä syksyyn ja kesälomalla yksi tai kaksi pidempää pätkää
Yksi asia siinä puuhassa pitää muistaa: – Kirjan pitää olla sidottu, ei liimattu! PERHEEN KESKEN TAI SUKULAISPERHEEN KANSSA Jos kotisaunaan mennään koko perheen kesken harvemmin, mökillä saunominen on Leikoloille yleensä rentoutumisen ohella yhdessäoloa ja juttelua perheen tai ystävien kesken. Eteisessä on pukuhuone, jossa on sänky. 3-vuotias ei ainakaan vielä pidä kylmässä vedessä uimisesta. – Lasten on ollut pakko sosiaalistua saunaan, sillä he ovat olleet mukana ihan vauvasta alkaen ensin kylpyammessa saunoen, Riikka naurahtaa. Leikolan perheen mökkisaunan terassi Sulkavalla. Sulkavan mökki on Jannen isän vanhempien ja Jannen äidinäidin yhdessä 1990-luvulla ostamalla tontilla, johon on rakennettu ensimmäisenä yksi mökki ja sauna vuosina 1991–1993. KOTISAUNASSA KAHDEN KIRJAN KANSSA Saunalla on tärkeä osuus vapaa-ajan vietossa Leikoloiden mökillä, mutta kotona sauna lämpiää joskus vain kahdesti viikossa – Riikka Leikola rentoutuu siellä välillä lasten mentyä nukkumaan omassa rauhassaan, myös kirjan kanssa. Riikka Leikola on ollut koko ikänsä kova saunoja: Välillä hän menee saunaan yksin, jolloin voi ajatella omia ajatuksiaan ja rentoutua omissa oloissaan. Elias Leikola leikkimässä mökkisaunasta Saimaassa. Nyttemmin lähistöltä ovat myrskyssä kaatuneet lähes kaikki puut. Vesi on hyvin kirkasta, jopa juomakelpoista, ja pohjaan näkee parinkin metrin syvyyteen. – Nykyään olemme mökillä eniten oman perheen kesken tai yhdessä veljeni perheen kanssa eli yhdeksän hengen porukalla, Riikka selvittää. – Työssäkäyvän perheenäidin elämä on joskus vähän kiireistä ja harrastukset pitää yhdistää, lukemisesta pitävä Riikka kertoo kirjojen viemisestä löylyhuoneeseen. Riikka kertoo saunovansa mielellään myös pientalokodin sähkösaunassa, mutta aviomies viihtyy saunassa enimmäkseen vain Saimaan rannalla. odotan itsekin kovasti mökille pääsemistä, Riikka Leikola sanoo. Jannella on mökkiin hallintaoikeus, vaikka rinnetontin, ulkohuussin ja hänen äitinsä huonomman kunnon vuoksi lasten isovanhemmat käyvät enää harvoin mökillä. Jannen vanhemmat perivät paikan. Rantasauna on rakennettu noin vuonna 1994. TALOMESTARI I 65
Mökkisaunan kiuas on Narvin Saunamestari. Tapana on sahata heti moottorisahalla tuoreet puut. MÖKKIMATKA EI ONGELMA Vaikka matkaa omasta kodista kertyy EteläSavoon 300 kilometriä, se ei koskaan ole tuottanut Leikoloille ongelmia. Silloin otetaan lämmityksen ajaksi laitettava kansi pois jatkuvalämmitteisen kiukaan kiviltä. Me ajamme molemmat mielellämme autoa. Lasten ollessa vaippaikäisiä siinä pidettiin lähes aina hieman lämmintä pesuvedeksi. Mummin aikanaan paikalliselta kauppiaalta ostamia koivuhalkoja on vielä varastossa, mutta nyt itse ja myrskyn kaatamia 66 I TALOMESTARI puita on myös runsaasti. LÄMMITYS ITSE TEHDYILLÄ HALOILLA Riikka Leikola kertoo, että saunanlämmitykseen aletaan usein jo iltapäivällä. Mökillä syödään ulkona terassilla ja nautitaan kesästä. Ne ovat Jannen isän innovaatioita.. Sitten ne halotaan käsin kirveellä ja kuljetetaan kuivumaan kottikärryillä, eikä vuoden puiden tekemiseen mene kuin yksi viikonloppu. Tunnin kuluttua yleensä jo aloitetaan saunominen. Tosin lapset ovat saattaneet jo aiemmin aloittaa uimisen ja leikkivät rannalla, Riikka kertoo. Mökkeily Mökkisauna on itse rakennettu valmiista hirsirungosta, lauteet on tehty haapalaudasta, kannella varustettu Narvin Löylymestari-kiuas on kiinnitetty tiilimuuriin. – Meillä on tavoitteena pitää aina vähintään neljä mottia ylivuotisia halkoja varastossa. Mökille ja irti arjesta tahdotaan vieläkin, vaikka ennen muuttoa omakotitaloon oli kerrostalosta Helsingistä mökille ja ainoaan saunaan eli vielä kovempi hinku. Löylyistä hyvin hengittävät tekevät lautalattiaan, seinän viereen sekä keskelle jätetyt, kaksi parin sentin rakoa. – Ennen saunan lämmitti aina mummisaunamaija, mutta nyt se tehdään yhdessä. Janne Leikola (oik.) ja Tuomas Kemppinen mökkiterassilla. Ruuanlaitto ja kahvinkeitto ulkona luovat oman lisänsä mökkielämään. LAPSET VIIHTYVÄT LUONNONRAUHASSA JA UIMASSA Saunan lämmittämisen aikana saunaterassilla lämpiää myös Kota-vesipata. Tosin vain yhdeksi yöksi emme mökille lähde. Mökkitontilla on myös vaja ja grillikatos. – Matka ei tunnu liian pitkältä, vaan pojatkin ovat tottuneet ottamaan päiväunia ja kuuntelemaan matkalla äänikirjoja. Vauvojen kanssa mökkeily ei tuottanut ongelmia Leikoloille eikä Teurokoskille: – Mökissä on kuitenkin sähköt eli mikrossa on voinut lämmittää ruokaa. Nykyään käytössä on kahdesta mökeistä lähinnä vain toinen, uudempi toisen jäädessä varastoksi
Toisaalta löylyhuone lämpiää hyvin, sillä kiuas on oikeankokoinen. Hän ei toistaiseksi ole ainakaan innostunut menemään kylmään veteen, jossa isommat pojat viihtyvät. Matalalla Saimaan rannalla laituri on tärkeä. Kiukaan arina pitäisi uusia, se on tulipesästä sekä savupiipun liitoskohta muurissa vuotaa jotenkin, Riikka luettelee. Leveällä, etelään suuntautuvalla laiturilla on kiva oleskella ja vilvoitella löylyjen välillä ja saunan jälkeen. – Mökkisauna on enemmän yhteisöllinen, siellä jutellaan perheen ja ystävien kesken samalla rentoutuen, Riikka Leikola sanoo. 15-16.11. Myrskyssä kaatui muutama puu saunan katolle, jota on paikattu. MÖKKISAUNASSA JUTELLAAN Löylyissä Leikolat ovat tavallisesti koko perheen kesken, mutta joskus sauna lämmitetään lasten mentyä nukkumaan vain aikuisille. Eemeli tulee ylös lauteille Eliaksen istuessa alhaalla veden ja vesilelujen kanssa. Riikka Leikolan mielestä pieniä lapsiakin hellivä löylyjen pehmeys johtuu hänen miehensä isän innovaatiosta eli kahdesta ilmaraosta lattiassa. Riikka Leikola kertoo, että pojat tykkäävät puuhastella luonnossa ja Eemeli oppi järven rannalla uimaan nelivuotiaana. Janne pitää kylmässäkin uimisesta. – Lauteet kaipaisivat ehkä uusimista, sillä ne notkuvat vähän. Saunan huoltaminen ei ole Riikan mukaan suuri vaiva – vesipadan nuohous kuuluu ohjelmaan vain noin viiden vuoden välein, muuten pestään lauteet perinteisesti mäntysuovalla muutaman kerran kesässä. ST VI, Kuppauksen erikoistuminen Tervetuloa mukaan osaavaan joukkoomme. Heinäkuussa Saimaa on niin lämmin, että uimaan voi mennä ilman saunaa, mutta mökillä ollessa saunanlämmitys kyllä kuuluu jokaiseen päivään. Lapset menevät nukkumaan sen syötyään. Niin, ja mökin saunassa saa parhaat löylyt ikinä! – Mökkisauna on enemmän yhteisöllinen, siellä jutellaan perheen ja ystävien kesken samalla rentoutuen. ST V, Vesihoitojen II 10-11.1.2015. Viimeinen antaa saunatontulle pari puuta ja loppulämmöt. Mökillä saa myös olla kunnolla maalla ja luonnonrauhassa. Järvi, ranta ja vene, mahdollisuus helppoon lomaan, jota ei tarvitse varata, eikä matkustaa kovin pitkälle. ST IV, kuppauksen perusteet. PARHAAT LÖYLYT IKINÄ – Saimaa on ihana järvi. on ollut mukavaa, koska lapset viihtyvät mökillä niin hyvin. – Löylyhuone on noin 3 x 4 metriä, ja sen lattia on käytännössä auki kahdesta kohtaa, sivusta ja keskeltä. Tavallisesti veneeseen pääsee nousemaan laiturilta. REMONTTI MIELESSÄ Leikoloiden mökkisauna tulee piakkoin kokemaan pientä remonttia. Lisäksi helppo lomatunnelma syntyy melko edullisestikin. – Mennään saunaan ja uimaan. Asta-myrsky hajotti entisen laiturin. Laiturin Janne Leikola rakensi jo isänsä kanssa myrskyn jälkeen kokonaan uusiksi, ja uudesta tuli entistäkin suurempi mukavaan oleskeluun. Riikan veljen perheen ollessa mukana välillä saunovat ja lapsia pesevät naiset, välillä miehet ja toiset laittavat päivällistä. Samaa kannustusta puuhaan saa myös nyt kolmivuotias pikkuveli. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Riikka Leikola Saunaterapia koulutusta Turussa 13-14.9. Vasemmalla on venepoiju. PARI TUNTIA SAUNOMASSA Leikolat saunovat iltapäivällä ja alkuillalla parikin tuntia. Samalla hävisi savupiipun hattu. On ihana istua terassilla puulaatikon päällä tai laiturilla ja vain katsella järvelle, Riikka Leikola vakuuttaa. Polttavia löylyistä ei tule koskaan, ja kannella lämpöä voi hillitä myös, jos ui tai vilvoittelee välillä pitkään. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Merja 040-7298243, Mervi 050-5885013 www.saunaterapia.com TALOMESTARI I 67. Janne Leikola rakentamassa isänsä kanssa laiturin kantta tontilta kaadettujen tukkien varaan
Roskat kuuluvat kierrätykseen ja jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti. Pintavalumavedet ovat kaikkein haastavimpia. 68 I TALOMESTARI. EKOLOGISESTI MÖKILLÄ MINKÄ JAKSAA MÖKILLE KANTAA, JAKSAA KANTAA SIELTÄ MYÖS POIS Siisteydestä huolehtiminen on palvelus luonnolle Mökkiläisen tulee huolehtia maaperän ja vesistöjen hyvinvoinnista
– Mökillä syntyvä jäte pitäisi saada kompostoitua tai toimitettua jätehuollon piiriin. Kuva: Tuuli Myllymaa ROSKAT KUULUVAT KIERRÄTYSPISTEISIIN Mökkireissulle pakatessa auto täyttyy helposti äärimmilleen: vaatteiden, lelujen ja erilaisten käyttötavaroiden lisäksi mukaan pakataan muun muassa ruokaa, pesuaineita ja remonttitarvikkeita. SAUNAN PESUVEDET EIVÄT SAA PÄÄSTÄ JÄRVEEN Järvien, jokien ja kaivojen puhtauden takia on ensisijaisen tärkeää huolehtia mökkiympäristössäkin jätevesihuollosta. Varsinkin jätteiden polttamista tulisi välttää: muovipakkauksien polttamisesta syntyvät kaasut ovat vakavasti otettava terveyshaitta. Jätteet kannattaa lajitella jo mökillä, jotta niiden vieminen kierrätyspisteisiin olisi vaivatonta. K esämökillä suomalainen kaipaa luonnon puhtautta ja rauhaa. Erityisesti maalit ja muut vaaralliset jätteet on syytä kierrättää huolella. Lain mukaan vapaa-ajan kiinteistöjen tulee liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Mökille ei kannata kantaa ruokaa pilaantumaan. Mökkiympäristöön sopivat hyvin erilaiset kuivakäymälät. Pahin virhe on haudata mökillä syntyvä jäte maahan. Jotta haja-asutusalueet pysyisivät siisteinä, viihtyisinä ja terveellisinä, tulisi jokaisen mökkiläisen huomioida ympäristöä kunnioittava elämäntapa. Jätteiden ja jätevesien asianmukaisesta käsittelystä määrätään myös laissa. Ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että mökillä syntyvä jäte on hyvin samanlaista kuin kotitalousjäte muutenkin, ja sitä tulee käsitellä samalla tavalla. Maatuvaa jätettä varten mökille voi perustaa kompostin. – Maalit ja kemikaalit imeytyvät maaperään ja vesistöihin: pahimmillaan ne voivat saastuttaa pohjavesiä ja rantoja ja vaarantaa ihmisten terveyden, Myllymaa muistuttaa. Ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta kiittelee, että jätelaitosten valistus mökkijätteen kierrätyksen suhteen on toiminut hyvin. Taajamissa ja kuntien hyväksymillä perusnoutoalueilla jätehuoltoon voi liittyä joko kiinteistökohtaisella astialla tai kimppa-astialla. Käymälät joko erottavat kuivan ja märän jätteen toisistaan jatkokäsittelyä vartentai ohjaavat käymäläjätteen suoraan kompostiastiaan. Kuva: Biolan, kompostikäymälä eco. Vapaa-ajan asuntojen jätehuollosta määrätään myös jätelaissa ja kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Syntyvän elintarvikejätteen määrää kannattaa miettiä jo kotona: mökille ei kannata kantaa ruokaa pilaantumaan. Elintarvikejätteen määrä kannattaa puolittaa jo kotona. Vaihtoehtoisesti mökkiasukkaiden käytössä voi olla jätteiden aluekeräyspiste. Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön mukaan jokaisella kiinteistöllä tulee olla jätevesiTALOMESTARI I 69. Puutarhajätteiden kompostointi avokompostissa on helppoa, mutta ruokajätteet kannattaa kompostoida mieluummin suljettavassa kompostorissa
Vesikasvillisuutta voi luontoa kunnioittaen poistaa rannoilta, jotta vesi pääsee virtaamaan vapaammin. Ryttäri toivoo, että vieraslajeja hillittäisiin paitsi estämällä siementen leviäminen, myös niittämällä kasveja pois tienvarsilta. Leväkasvustoja voi ennaltaehkäistä myös huolehtimalla rantojen vedenkierrosta. Kuva: Suomen ympäristökeskus. VIERASLAJEJA EI SAA PÄÄSTÄÄ LEVIÄMÄÄN Mökillä on mukavaa pitää pientä kasvimaata ja somistaa ympäristöä erilaisin istutuksin. Villiintyneitä lupiineita voi poimia mielin määrin, ja niistä saa rakenneltua vaikka näyttäviä juhannuskukka-asetelmia mökin terassille. Vaikka mökillä eletään kantoveden varassa, ei saunassa käytettäviä vesiä ei saa laskea suoraan vesistöön. – Erilaiset kuivakäymälävaihtoehdot ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi, ja kuivakäymälä on useimmiten paras vaihtoehto mökille, toteaa ryhmäpäällikkö Antton Keto Suomen ympäristökeskuksesta. Kukkapenkkiin Ryttäri sen sijaan kehottaa valitsemaan vain kotoisia kasveja, jotta vieraslajit eivät pääsisi karkaamaan ympäristöön. Lupiinin ja useimpien muiden perennakasvien kukinnot voi katkaista heti kukinnan jälkeen, jotta siemenet eivät pääse leviämään. Mikäli huuhtelu- ja pesuvettä käytetään saunassa vain vähän, vedet voidaan tarvittaessa johtaa tarpeeksi kauas vesistöstä ja imeyttää maahan. Vesistöjen kannalta haja-asutusalueilla on tärkeää myös huomioida, että ei rakenneta liian lähelle rantaa. – Käärme väistää ihmistä eikä mielellään jää asutuille seuduille oleskelemaan, tutkija vakuuttaa. Liiallinen kasvillisuuden poistaminen ei kuitenkaan ole hyväksi, sillä rannat voivat syöpyä ja koneelliseen ruoppaamiseen liittyy öljyvuotojen riski. Keto kertoo, että erityisesti fosfaattipitoiset pesuaineet ovat omiaan ruokkimaan rantojen leväkasvustoja; myös terveydelle haitallista sinilevää. Kaikkiin rakennuksiin vaaditaan asianmukainen kulutuksen mukainen jätevesijärjestelmä. Kuva: Suomen ympäristökeskus selvitys. Ellei imeyttäminen ole mahdollista, saunavesillekin tulee rakentaa oma puhdistusjärjestelmänsä. Samoin mattojen pesemistä varten pitäisi rakentaa alusta ja sen alle suodatin, jotta vesistöön ei pääsisi vierasaineita. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen 70 I TALOMESTARI Vieraat kasvilajit kuten komealupiini vievät elintilaa kotoisilta niitty- ja ketokukilta. Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että mökin kasvimaalla voi viljellä huoletta kaikenlaisia hyötykasveja, sillä niiden ei tiedetä levinneen Suomen luontoon. Keto kertoo, että systeemi on toiminut hyvin ja se on käytännössä huoltovapaa. Villimmät niityt houkuttelevat niittykasveja, perhosia ja muita pölyttäjiä, ja ne voi halutessaan niittää kerran tai kaksi kesässä. Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskuksesta rakennutti omalle mökilleen jätevesien suodatusjärjestelmän kymmenisen vuotta sitten. Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta kehottaa jättämään mökin pihalle myös villimpiä nurmialueita, jotka tarjoavat oivallisen elinympäristön ketokukille ja perhosille. Jos ruoppaaminen on välttämätöntä, tulee työkoneiden hydrauliikkajärjestelmässä käyttää biohajoavaa öljyä. Keto muistuttaa, että saunannurkasta rantaan tippuva pesuvesi pääsee nopeasti vesistöön. KOKO PIHAA EI KANNATA HOITAA Ryttäri neuvoo jättämään mökin ympäristöön alueita, joiden nurmikkoa ei ajeta jatkuvasti lyhyeksi. Lisäksi lintuja kannattaa muistaa tuomalla mökkiympäristöön pesintäpönttöjä. Perennakasvien kukinnot kannattaa katkaista heti kukinnan jälkeen, jotta siemenet eivät pääse leviämään mökin ympäristöön. Harvennus- ja muita metsätöitä tehdessä mökin ympäristöön kannattaa jättää parimetrisiä lahorunkoja, joista on iloa muun muassa tikoille. – Esimerkiksi lupiini vie elintilaa keto- ja niittykasveilta ja rehevöittää samalla juurillaan maaperää niin, että karuun maahan sopeutuneet kissankellot ja päivänkakkarat katoavat, Ryttäri summaa. Kuva: Terhi Ryttäri. Käärmeistä ei ole syytä olla huolissaan. – Pintavalumavedet ovat kaikkein haastavimpia: niitä varten tulisi rakentaa suodatusalueita ja -kuoppia. Myös maatuvat risu- ja kompostikasat suovat suojaa monenlaisille eläimille.
Kun vesi kannetaan ämpäreillä saunaan, on jokaisen lisäksi helppo nähdä, kuinka paljon vettä todellisuudessa kuluu. kylpy on ekologisessa mielessä huonoin vaihtoehto. Vesiratkaisuissa on aina otettava huomioon myös käyttömukavuus ja pesutulos. Kokonaiskulutukseen vaikuttuvat paljon omat käyttötavat. Saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi suihku kannattaa sulkea. Pelkästään yhteen asiaan ei Seunan mukaan kuitenkaan pidä tuijottaa. MÖKKISAUNASSA EI VESI LOTISE TURHAAN Suomalaiset kuluttavat vettä noin 155 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Vaihtelu on kuitenkin suurta, sillä siinä, missä toisille riittää 90 litraa, toiset taas lorottavat hanoista 270 litraa vuorokaudessa. Päivittäin vettä kuluu eniten peseytymiseen. TALOMESTARI I 71. – Ammeessa vettä kuluu paljon, esimerkiksi 150 litran ammeessa noin 110–120 litraa täyttövettä plus huuhteluvedet päälle. Amme- Mökkisaunassa, jossa usein peseydytään vadissa, kuluu huomattavasti vähemmän vettä kuin suihkussa. Nykyaikaisissa yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan rajoittaa kuuteen– kahdeksaan litraan minuutissa, sanoo Sami Seuna Motiva Oy:stä. – Viiden minuutin suihkussa vettä kuluu noin 60 litraa, kun veden virtaama 12 litraa minuutissa. Mökkisaunassa, jossa peseydytään vadissa, veden kulutus on vähäisempää kuin suihkussa. Parhaimmatkaan järjestelmät eivät pysty kompensoimaan hukkakulutusta, jos kylpijällä on tapana jättää vesi virtaamaan omia aikojaan
Joissakin siivoustuotteissa voi olla klooriin perustuvaa valkaisuainetta tai klooriyhdisteita. Etukäteen lauteita voi suojella hieltä ja rasvalta käyttämällä laudeliinoja. Desinfiointiaineiden käyttö on Jerkun mielestä mökki- ja kotioloissa aiheetonta. Joutsenmerkki myönnetään hakemuksesta tuotteelle, joka täyttää merkin vaatimukset. TUOKSUVAN PUHDASTA Kun mökkisaunan pitää perussiistinä keräämällä vihdasta irronneet lehdet ja huuhtomalla pesuvadit saunomisen jälkeen, riittää kun siivoaa tarkemmin saunan kerran vuodessa kesäkauden alkaessa. Myöntämisperusteissa otetaan huomioon koko tuotteen elinkaari. Merkki opastaa kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita ja kannustaa myös valmistajia tekemään tällaisia tuotteita. Muoviastioista lika irtoaa kätevästi taikasienellä. – Lian ei saa antaa pinttyä: tuoreena se irtoaa helpommin. Lisäksi kloori höyrystyy lämpimässä ja voi aiheuttaa pahoinvointia. – Liian kovalla harjalla pintoja ei tule puhdistaa. Sen jälkeen pestään lauteet ja seinät. Pidemmän päälle niistä voi olla jopa haittaa, sillä käyttö saattaa edistää niin vahvojen mikrobikantojen muodostumista, etteivät desinfiointiaineetkaan enää tehoa taudinaiheuttajiin. Kätevä keksintö on laudepesin, josta saa tukevan otteen ja jolla pääsee kätevästi myös laude väleihin. Siitä on kuitenkin huolehdittava, että pinta todella tulee puhtaaksi. KUNNON VÄLINEILLÄ HYVÄÄ JÄLKEÄ Siivousvälineillä on väliä. Luonnollista lämpöä energiatehokkailla Tiilirakenteen uuneilla • pönttöuunit • takat • hellat • savupiiput • kamiinat ym. Myöntämisperusteet ovat tuoteryhmäkohtaisia ja ne laaditaan siten, että vain ympäristön kannalta parhaat tuotteet voivat saada merkin. Saunan peruspuhdistus lattia puhdistamalla. Mitä miedommalla pesuaineella pärjää sen parempi. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Turvallisia valintoja ovat virallisen ympäristömerkin saaneet tuotteet. Kloorilla saa kyllä seinät vaaleammaksi, mutta on muistettava, että kloori on ympäristölle vaarallista eikä siis mökille mikään ekologinen vaihtoehto. Kehnosti puhdistettu pinta kestää huonosti kulutusta eikä sen vuoksi ole ekologinen ratkaisu. Kehnot rasut vain kuljettavat likaa paikasta toiseen, ja liian karheilla pesimillä saa aikaan vahinkoa. Rakenteensa ansiosta mikrokuituliinat tekevät puhdasta jälkeä lähes olemattomalla pesuainemäärällä. MATOT PESTÄÄN KUIVALLA MAALLA Matot tulee pestä kuivalla maalla niin kaukana rannasta, että pesuvedet imeytyvät maahan eivätkä johdu vesistöön. tulisijatarvikkeet Pohjanmaan Tiilirakenne Oy Kaaronojantie 12, Ilmajoki Myynti: 0400 360 791, 0500 364 680 Tutustu ja katso lähin jälleenmyyjäsi: www.tiilirakenne.fi 72 I TALOMESTARI. Lauteet pestään puunsyiden suuntaisesti ja seinät alhaalta ylös, neuvoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku
Kolme asiaa tulee saattaa kuntoon: virtsa erotellaan kiinteästä aineesta, käytetään riittävästi sopivaa kuiviketta ja ohjataan ilmastointiputkella happea kompostoituvaan jätteeseen. Jos muurahaisia alkaa ilmaantua jätteen sekaan, on se merkkinä liian kuivasta jätteestä. Ei haittaa, jos havupuuhaketta on joukossa hieman, mutta pääosin hakkeen olisi hyvä olla lehtipuista peräisin, sanoo Raini Kiukas Huussi ry:stä. – Jos kärpäsiä tai hajua alkaa tulla huussiin, jotakin on pielessä. Ekologisessa ajattelussa ihmisen tuotoksia ei pidetä jätteenä, kuten nykyisissä jätevesiratkaisuissa, vaan käyttöaineena, josta saa vähällä vaivalla arvokasta lannoitetta. – Lehtipuiden hake on tarkoitukseen parempaa kuin havupuun, sillä havupuun sisältämä pihka häiritsee kompostoitumista. HYVÄ HUUSSI EI HAISE Vesi on elintärkeä luonnonvara, jota on järjetöntä vetää vessasta alas. Jos happea ei tunnu saavan riittävästi putkeen, ilmanvaihtoa voi vauhdittaa pienellä tuulivoimalla käyvällä tuulettimella, neuvoo Huussi ry:n projektikoordinaattori Susanna Pakula. Liian karhea kuivike, kuten oksasilppu ei taas ime itseensä tarpeeksi kosteutta. Oikein toimiva huussi on hajuton, Pakula painottaa. Rei’istä neste valuu alempaan suotoastiaan, josta sitä pääsee hyvän ilmanvaihdon ansiosta haihtumaan. Kuivikkeen voi sekoittaa itse esimerkiksi lehtikarikkeesta ja turpeesta tai käyttää kaupallisia kuivikkeita. Näin hajut poistuvat tuuletusputkea pitkin eivätkä istuinaukon kautta. Kuivikkeen tulee olla imukykyistä ja lisäksi riittävän rakeista, jotta jätteeseen saadaan riittävästi happea. Fosfori ja typpi saavat lannoittaa maata sen sijaan, että ne rehevöittäisivät vesistöjä. Vanhanaikaisen huussin voi helposti muuttaa kompostikäymäläksi. Kompostoitumista ei tapahdu, jos jäte on liian kuivaa. Suotonesteastian pohjalle tulee olla 5–10 senttimetrin kerros lannoittamatonta ja kalkitsematonta turvetta. Jos taas komposti on liian märkää tai hapetonta, jäte alkaa mädäntyä kompostoitumisen sijaan. Nesteen erottelu tapahtuu esimerkiksi siten, että käymälässä on kaksi päällekkäistä astiaa, joista ylempi astia on rei’itetty. Hyvin hoidettu ja oikeun toimiva kompostikäymälä on hajuton. Huussiseura ry:n mukaan toimintavarmin kuivike on hakkeen ja turpeen sekoitus yhden suhteessa yhteen. – Useinhan huussi sijoitetaan pihan perälle pöheikköön, jossa ilma seisoo, siksi putken tulee ulottua riittävän pitkälle. Silloin kannattaa tarkastaa ilmastointi ja kuivikkeen laatu. TALOMESTARI I 73. Liian hienojakoiset kuivikkeet voivat tiivistyä liikaa ja aiheuttaa kosteus- ja hajuongelmia. ILMASTOINTI TAKAA TOIMINNAN Kompostikäymälään sopivassa ilmastointiputkessa ei tule olla mutkia, sillä mutkissa syntyy hajulukkoja, jolloin huussi alkaa haista, kun happea riitä. Tuuletusputken alaosan tulee olla istuimen tasalla eikä jatkua sen alapuolelle
SAUNATEKSTIILIT KESÄN SAUNATEKSTIILEISSÄ HERKUTELLAAN VÄREILLÄ Reippaat muodot ja värit piristävät saunahetkeä Kesän saunatekstiilit ammentavat niin modernista saunakulttuurista kuin perinteisestä suomalaisesta luontokuvastostakin. Finlaysonin raikkaat Rytmipyyhkeet pyyhkeet on kudottu reilun kaupan puuvillasta. 74 I TALOMESTARI
Vihreä Taikametsä-sarja on valmistettu Öko-Tex-standardoiduista pellava- ja puuvillakankaista. Liituraitakuvio ryhdittää nykyään luonnonvalkoisia ja mustia kylpytakkeja, arka täysvalkoinen on jäänyt pois valikoimasta. TALOMESTARI I 75. Liituraita-tuoteperhettä on uusittu. Pirteät värit ovat karanneet myös saunan sisustukseen, ja Lapuan Kankureiden valikoimaan kuuluu muun muassa raikkaita merensinisiä ja limenvärisiä mattoja, tohveleita ja saunamyssyjä. Markkinointijohtaja Jaana Hjelt kertoo, että herkulliset muotivärit tuovat mukavaa vastapainoa saunomiseen perinteisesti yhdistetyille maanläheisille sävyille. Anu Saaren suunnittelemien pellavafroteisten kylpytakkien rinnalla myydään myös kevyempää sileäpellavaista kylpytakkia, jossa on kiva sujahtaa vilvoittelemaan saunan terassille lämpimänä kesäiltana. Masaru Suzukin Taikametsää on Lapuan Kankureiden kesämallistossa tarjolla myös raikkaan vihreänä. Liuskekivikuvion keskelle muodostuu sana ”sauna”. LAPUAN KANKUREIDEN TUOTEVALIKOIMA PURSUAA VÄREJÄ L apuan Kankurit ovat heittäytyneet hulluttelemaan väreillä kesän saunamallistoissa. Trendivärit turkoosi, limenkeltainen ja -vihreä piristävät niin yksivärisiä kuin kuviollisiakin tuotteita. Esimerkiksi Anu Leinosen suunnittelema alkujaan tummasävyinen Terva-mallisto on saanut täydennystä kirkkaista ja vaaleista kylpytakeista, pyyhkeistä ja muista saunatekstiileistä. Mustanharmaaseen, leikkisän graafiseen Salasauna-tuoteperheeseen kuuluu pefletti, laudeliina, saunatyyny ja pesukinnas. Masaru Suzukin suunnittelema kuosi ammentaa vaikutteita niin suomalaisesta kuin japanilaisestakin luonnosta. Se on minulla aina reissussa mukana! Jokipiin Pellavan urheilupyyhkeen voi rullata pieneksi, eikä se märkänäkään kastele koko jumppakassin sisältöä. Kylpytakkeja on mahdollista saada myös nimikointibrodeerauksella varustettuina. Kesän urheilupyyhkeissä nähdään golf-kuvastoa ja muista Jokipiin Pellavan tuotteista tuttua sarvipäistä hirveä. JOKIPIIN PELLAVAN GRAAFISET UUTUUSKUOSIT RYHDITTÄVÄT SAUNAHETKEÄ T ekstiilisuunnittelija Raija Jokinen on kätkenyt Jokipiin Pellavan uutuuskuosiin yllätyksen. Urheilupyyhe on Jokipiin Pellavan taloushallintoasiantuntija Maiju Alatalon henkilökohtainen suosikki: – Sileä pyyhe mahtuu kahden nyrkin kokoiseen tilaan, se on erittäin imukykyinen ja tarvittaessa se taipuu vaikka piknik-liinaksi. Tarkkasilmäinen voi bongata yllätyksen Jokipiin Pellavan Salasauna-sarjan tekstiileistä
Rauhalliseen Hetki-tuoteperheeseen kuuluu pyyhkeitä, laudeliinoja, varvastossut ja kylpytakit aikuisille ja lapsille sekä kylpyhuoneen mattoja. Reilu-sarjan lisäksi Finlaysonin kevätmallisto tuo markkinoille myös reippaita raitoja. Finlaysonin Rytmi-laudeliinoissa käytetty vohvelikangas herättää muistoja. Liisa Suurlan suunnittelemissa, liukuvärjätyissä Rytmi-pyyhkeissä on paljon valinnanvaraa värien suhteen. Pyyhkeiden ja kylpytakkien materiaalina on kevyt puuvillafrotee ja laudeliinoissa muistoja herättää vohvelikangasmainen struktuuri. Sekä Rytmi- että Reilu-pyyhkeet on valmistettu korkealaatuisesta käsinpoimitusta reilun kaupan puuvillasta. Muumien ystäviä Finlaysonin tämän vuoden kylpyhuonevalikoimassa ilahduttaa muun muassa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan kunniaksi lanseeratut Juhlamuumi-pyyhkeet. Finlaysonin kevään tuotevalikoimaan kuuluu myös rauhallisempi Hetki-mallisto, joka ammentaa perinteisemmästä muoto- ja värikielestä. Muumit tanssivat Tove Janssonin satavuotisjuhlaa Finlaysonin pyyhkeissä. Dantellin kesäsaunatakit on valmistettu ultrakevyestä vohvelikankaasta.. F FINLAYSONILTA RAIKKAITA RAITOJA EETTISISTÄ KANKAISTA 76 I TALOMESTARI inlaysonin Reilu-sarjan pyyhkeiden värimaailma täydentyy kahdella uudella sävyllä: raikas sitruunankeltainen ja intensiivinen sinivihreä raikastavat kylpyhuoneen ilmettä
Aero-puuvillaiset tekstiilit painavat kymmenen kertaa perineistä puuvillaa vähemmän ja kuivuvat todella nopeasti. Trendivärit raidoittavat Lapuan Kankureiden saunatekstiilien luonnonvaaleita perussävyjä. Konepestäviä mattoja on helppo hoitaa. K ylpytakkeihin ja -mattoihin erikoistunut tukkuliike Dantelli lyhentää kesäksi kylpytakin helmaa ja vaihtaa muhkeat kankaat kevyempiin. Kesäkaudella suosittuja ovat pumpulinpehmeät aero-puuvillaiset matot, joita on saatavilla runsaasti eri kokoja aina pikkuisesta ovimatosta isompiin käytävämattoihin. Dantelli on erikoistunut myös kylpyhuonemattoihin. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Lapuan Kankurit, Dantelli, Finlayson ja Jokipiin Pellava TALOMESTARI I 77. Markkinointivastaava Leila Karppijärvi Dantelli Oy:stä toteaa, että aeropuuvillaiset kylpytekstiilit ovat omiaan esimerkiksi pienempiin kaupunkisaunoihin. Leila Karppijärvi vinkkaa, että matot sopivat mainiosti myös muihin kodin tiloihin, esimerkiksi terasseille, parvekkeille tai vaikka makuuhuoneisiin. Pehmeä samppanja on ollut viime aikojen suosikkiväri. Kesäksi kylpytakin helma lyhenee ja muhkeat kankaat vaihtuvat kevyempiin. DANTELLILLA LUOTETAAN NEUTRAALIIN VÄRIMAAILMAAN Dantellin puuvillaiset kylpymatot on helppo pestä koneessa. Kaikki Dantellin käyttämät kylpytekstiilit ovat haitta-aineetonta puuvillaa, ja kesällä kylpytekstiileihin valitaan muun muassa pehmeitä vohvelikankaita sekä erikoiskevyttä aero-puuvillaa. Dantellin kevätmallistossa ei revitellä värikirjolla, vaan luotetaan maanläheisiin perusväreihin: tekstiilit ovat luonnonvaaleita ja pastellinsävyisiä
SAUNALAUTTA M/S Löylyä luotsaavat tiimiakatemialaiset Maiju Kuitunen, Henry Vesin, Samuel Saukkonen ja Teo Tarri. 78 I TALOMESTARI
– Ensimmäisen puolen tunnin aikana ajetaan lautta haluttuun paikkaan ja samalla syödään. M /S Löyly pysäköi Kuokkalan sillan kupeeseen ja lautalta purkautuu iloinen joukko saunanraikkaita naisia, jotka jatkavat hilpeissä tunnelmissa kohti Jyväskylän keskustaa. TALOMESTARI I 79. 12 metriä pitkä ja viitisen metriä leveä saunalautta on kuin kesämökki ponttoneiden päällä. Saunalautalle voi tilata myös ateriapalvelun. Lautalta löytyy saunaelämykseen kaikki tarvittava. Lautta on yllättävän tilava. M/S LÖYLY TARJOAA UNOHTUMATTOMAN SAUNAELÄMYKSEN Yrittäjäopiskelijat saunalautan ruorissa Jyväskyläläistä saunalautta M/S Löylyä luotsaavat nuoret yrittäjäopiskelijat, jotka ovat valmiita heittäytymään puuhaan kuin puuhaan pitääkseen saunan kuumana ja vieraat tyytyväisinä. Normaalisti saunalauttaristeily kestää kaksi tuntia. Vesin ja Kuitunen luettelevat. Seuraava risteilyporukka saapuu vajaan tunnin päästä. Toisella laidalla on perinteinen venevessa. Tämän jälkeen vieraat usein haluavat uida ja saunoa. Yrittäjäopiskelijat Henry Vesin ja Maiju Kuitunen kiiruhtavat siivoamaan juhlakansan jälkiä. M/S Löylyn keulassa on tilava grillialue ja lautan keskiosassa, seinien suojassa iso pöytä, jonka ympärille mahtuu 12 ihmistä syömään ja juttelemaan. KAHDEN TUNNIN LAUTTAMATKA Saunalautan varauskirjassa on tiukkaa, erityisesti alkukesästä. Vesin ja Kuitunen kertovat, että yleensä saunavieraat yllättyvät eniten siitä, kuinka hyvin lautalla mahtuu liikkumaan ja istuskelemaan. Saunan oven viereen voidaan nostaa tikkaat, joita pitkin pääsee Jyväsjärveen pulikoimaan. Saunalautta kiinnostaa monenlaista väkeä, ja nuoret yrittäjänalut jaksavat kyyditä heitä innolla: – Työporukoita ja yritysvieraita, perheitä, synttäreiden ja polttareiden juhlijoita, kaveriryhmiä... KAIKKI TARVITTAVA SAUNAELÄMYKSEEN Kuitunen kantaa roskia pihalle ja pyyhkii pöytiä sillä aikaa kun Vesin esittelee paatin. Lautan vasemmalla laidalla on puulämmitteinen sauna, jonka lauteille mahtuu kerralla kymmenkunta saunojaa. Lautalla riittää vilskettä varsinkin alkukesällä ennen kuin firmat sulkevat ovensa ja lomakansa suuntaa kesämökeilleen. Takana on päivän toinen risteily, ja kiirettä riittää iltaan saakka vaikka vettä sataa kaatamalla. Kun potti jaetaan usean osallistujan kesken, jäävät korvaukset kohtuullisiksi. Kahden tunnin risteily maksaa arkena 340 euroa ja viikonloppuisin 420 euroa. Henkilökunnasta toinen ohjaa lauttaa ja toinen pitää huolta vieraista, Maiju Kuitunen selvittää. Lautan perällä on iso polttopuuröykkiö ja yllättävän pieni perämoottori, jonka avulla lautta liikkuu
– Paljon piti opetella ihan käytännön M/S Löylyn kannella on hyvin tilaa grillata. Saunan löylyjä kiitellään jopa yksiksi parhaista ja takaisin halutaan aina tulla, Vesin ja Kuitunen kiittelevät. Vasta tänä kesänä olemme paremmin pystyneet panostamaan erilaisiin palveluihin, Henry Vesin kertoo. ÄKKILÄHTÖJÄ JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ M/S Löylyn ikkunoihin koputellaan tämän tästä. 80 I TALOMESTARI. Asiakkaat saavat tuoda lautalle omia eväitä, tai ruoka voidaan tilata ennakkoon. Saunalautan yrittäjätiimiläiset ovat piirun päälle 20-vuotiaita, mutta heillä on jo selvät tulevaisuudensuunnitelmat. He kuuluvat neljän hengen joukkoon, joka opiskelee jyväskyläläisessä Tiimiakatemiasssa. Hauskan näköinen lautta kiinnittää ohikulkijoiden huomion, ja ihmisiä kiin- Saunalautan sisätilat yllättävät tilavuudellaan. Yrittäjyys houkuttaa ja kokemus M/S Löylyn luotsaamisesta on tuonut haaveille vain lisää pontta, vaikka mutkiakin matkaan on mahtunut. Viime kesänä parikin ankkuria oli jäädä järven pohjaan ja viimeksi tänään yrittäjät naureskelivat, että olisi hyvä osata tehdä kunnollisia merimiessolmuja. Pöydän ympärille mahtuu noin 10–15 vierasta nauttimaan kesäisen Jyväsjärven tunnelmasta. Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyskoulutusyksikkö, joka panostaa koulutusohjelmassaan käytännön oppimiseen työelämässä. – Yhdelläkään meistä ei ollut seilorikokemusta, kun aloitimme saunalauttayrittäjinä viime kesänä. LAUTTA ON TIIMIAKATEMIAN YRITTÄJYYSHANKE Vesin ja Kuitunen työskentelevät lautalla toista kesää. Viime kesänä parikin ankkuria oli jäädä järven pohjaan ja viimeksi tänään yrittäjät naureskelivat, että olisi hyvä osata tehdä kunnollisia merimiessolmuja. Tiimiakatemian opiskelijat perustavat oikeita yrityksiä, joissa he toimivat noin 3,5 vuoden ajan oppien markkinointia, johtamista ja tiimityöskentelyä. työtä. Seilaavan kesämökin ohjastaminen on juuri niin vaikeaa, miltä se kuulostaakin, vaikka asianmukaiset koulutukset – saaristonavigoinnin kurssi ja vuokraveneen kuljettajatutkinto – hommaa varteen onkin käyty. Koko kesä meni opetellessa ja perustyön kehittämisessä. – Usein illan viimeisellä risteilyllä juhlaporukat innostuvat ostamaan 90 euron arvoisia lisätunteja kun huomataan, kuinka mukavaa lautalla on ja kuinka pieni hinta siitä lopulta täytyy maksaa, Vesin naurahtaa. Asiakkaita aloittelijoiden virheet eivät kuitenkaan ole häirinneet: – Palaute on pääsääntöisesti erittäin positiivista
Silloinen yrittäjä päätti siirtää lautan pidemmän sesongin toivossa etelämmäksi. – Pian lanseeraamme äkkilähdöt. Vieraiden käyttöön on varattu myös ylellisiä saunatuotteita. M/S Löyly on yksi Suomen vanhimmista saunalautoista. Maiju Kuitunen kertoo lämmittävänsä yksiönsä pienen saunan melkein joka päivä ja suuntaavansa mielellään kesämökillekin saunahommiin. Tänä vuonna tiimi satsaa asiakaspalveluun ja käytännön töiden sujuvuuteen. Harvian kiuas pitää 8-10 hengen saunan lämpimänä. Työkokemusta ja taskurahaa ehtii kertyä ennen sitä mukavasti. Jyväsjärvellä seilaa M/S Löylyn lisäksi toinenkin saunalautta, mutta kilpailijan tyyli poikkeaa ratkaisevasti tiimiakatemialaisten lautasta. Työpäivän jälkeen nuoret yrittäjät nauttivat hekin saunasta. Kuitusen ja Vesinin tiimi jatkaa saunayrittäjinä ainakin tämän kesän, ensi vuonna he koulun hengen mukaisesti siirtänevät pestin eteenpäin seuraavalle tiimille. Markkinointikanavia uudistetaan ja yhteistyökumppaneita etsitään entistä tiiviimmin. nostaa kuulla sen tarina. Vesin kertoo, että saunalautallakin on kiva viettää aikaa kavereiden kanssa – silloin harvoin, kun varauskalenterista löytyy tyhjä kohta. Löylyjen jälkeen voi pulahtaa laidan yli uimaan. Esimerkki yhteistyökuvioista on vaikkapa läheisen ruokakaupan kanssa tehty sopimus jäiden saamisesta juomia varten, Vesin kertoo. Saunalautan sydän on puulämmitteinen sauna. TALOMESTARI I 81. Saunalauttayrittäjät, opiskelijat Henry Vesin ja Maiju Kuitunen kertovat, että Jyväsjärvellä seilaavalla M/S Löylyllä riittää vilskettä varsinkin alkukesästä. Lautta kotiutui Jyväsjärvelle, ja pari vuotta sitten Tiimiakatemia vuokrasi sen käyttöönsä. Porukassa työskennellessä kaikki saavat kokeilla yrittämisen eri rooleja. Se on rakennettu Rovaniemellä 2000-luvun alussa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: M/S Löyly / Henry Vesin ja Kaisa-Liisa Ikonen Henry Vesin ja Maiju Kuitunen kiittelevät saunalauttatiimin hyvää yhteishenkeä
Kun hilseilevä maali on poistettu, voi pinnan maalata. V alveutunut mökinomistaja tekee mökille katselmuskierroksen vuosittain tarkistaakseen, vaatiko jokin kohta kunnostamista. – Mikäli maalikerroksia on neljästä viiteen, tulee puuverhoilun kunnostus suorittaa raskaimman kautta, eli poistaa kaikki maalikerrokset ennen uusintamaalausta, Haapa-aho muistuttaa. Oleellista on selvittää, millä mökki on alkuaan käsitelty, ja kuinka monta maalikerrosta pinnassa entuudestaan on. VANHAN MAALIPINNAN LAATU SELVITETTÄVÄ ENNEN UUTTA MAALAUSTA Hirsipaneloitu mökki uuteen uskoon Puuverhoillun mökin julkisivun kunnostus aloitetaan selvittämällä, mitä maalia puuverhoilun käsittelyssä on käytetty aikaisemmin. On kuitenkin tärkeää karsia mökin läheisyydestä turhaa kasvillisuutta pois. Pyöröpaneloitu, puunsuojalla käsitelty mökki on helpoimmasta päästä kunnostaa. – Huolella ja oikein tehty pintakäsittely kestää yleensä vuosia, eikä ulkoseiniä tarvitse siten jatkuvasti kunnostaa. Puut ja pensaat, joka ovat jatkuvasti kiinni seinässä tuovat kosteutta pinnoille lyhentäen niiden elinikää, rakennusmestari Jari Haapa-aho kertoo. Vesiohenteinen lateksimaali irtoilee puolestaan puun syyn suuntaisesti ja irtoilleet maalin kappaleet ovat muovimaisia ja venyviä, Mikäli vanha maalipinta ei vaikuta olevan kumpaakaan näistä, voi kyseessä olla keittomaali, Haapa-aho selittää. – Mikäli vanhoja maalikerroksia ei ole useita, voi seinäpinnan kunnostaa poistamalla ensin hilseilevän irtoaineksen mekaanisesti, pinnasta riippuen kaapimalla tai harjaamalla. Myös liuotinpohjaisia maalinpoistoaineita voi käyttää, kunhan muistaa neutraloida liuottimen pesemällä seinän huolella. Mikäli pinnassa on kosteutta, hylkii se öljymaalia. Puunsuojalla käsitelty hirsi vaatii ohuen suojakäsittelyn, jotta hirren hengittävyys säilyy. – Mikäli kyseessä on vanha öljymaali, se halkeilee muodostaen viiruja ja verkkomaisia kuvioita. Hirsimökissä, on erittäin tärkeää käyttää ohutta ja hengittävää puunsuojaa. Öljymaali kuluu pois liituuntumalla. Auringon säteiltä ne eivät kuitenkaan suojaa.. Edeltävän maalilaadun selvittäminen on tärkeää, sillä öljymaalia ei voi laittaa 82 I TALOMESTARI lateksimaalin päälle. Lautaverhoiltu mökki tarvitsee ajoittaista huoltomaalausta. Pitkät räystäät suojaavat mökkiä sateelta ja kosteudelta. Mökin julkisivuun tulisikin aina käyttää vastaavaa maalia, kuin mitä siinä on ollut aikaisemminkin
Pyöröhirsipaneloidun kesämökin ulkopinta on päässyt haristumaan auringossa. Mökin seinustojen läheisyyteen pyrkivää kasvillisuutta on hyvä karsia. MIKÄ SOPII PUULLE, EI KÄY HIRRELLE Puuverhoilulle mökille maali on oikea vaihtoehto, sillä puuverhoilluissa rakennuksissa on hengittävä ilmarako lautojen takana, toisin kuin hirsirakennuksessa, joka sekin vaatii ajoittaista huoltoa olosuhteista ja mökin sijainnista riippuen. Lautaverhoillun ja maalatun mökin kunnostaminen alkaa selvittämällä, mitä maalia pinnassa on aikaisemmin käytetty, ja kuinka monta maalikerrosta ulkoseinässä on. Seinässä kiinni olevat puut ja pensaat tuovat kosteutta seinäpinnoille. TALOMESTARI I 83. Puunsuojalla kertaalleen käsitelty pinta on kuitenkin helppo kunnostaa
Auringon puoleisilla ulkoseinillä auringon valo on kuitenkin jättänyt jälkensä seiniin, jotka ovat valon vaikutuksesta hieman haristuneet ja haalistuneet. Haapa-aho neuvoo käsittelemään kuluneimmat kohdat ensin kertaalleen ohennetulla puunsuojalla. – Mökkien värityksessä suositaan tummia ja ympäristöön kauniisti sointuvia sävyjä. – Mikäli puupinta on paksu, kuten hirsimökissä, on erittäin tärkeää käyttää ohutta ja hengittävää puunsuojaa. Seinässä kiinni olevat puut ja pensaat tuovat kosteutta seinäpinnoille. Hyvä puunsuojavaihtoehto on esimerkiksi Tikkurilan Vinha, joka on puolihimmeä, vesiohenteinen suoja ulkona sijaitseville puupinnoille. HARJAUS JA PUUNSUOJAKÄSITTELY RIITTÄVÄT Haapa-ahon mukaan hirsipaneloitu julkisivu on kiitollinen huollettava. Vastaavia tuotteita löytyy toki eri maalinvalmistajilta, Haapa-aho muistuttaa. Näin saavutetaan rakennuksen alkuperäinen tasainen väri parhaiten. Teksti: Tuula Kolehmainen. Tumma väri imee säteet itseensä ja pinta haristuu, Haapa-aho selittää. – Itse suosisin ympäristösyistä vesiohenteista, hengittävää puunsuojaa, jota voi ohentaa vedellä, ja jota on mukava käsitellä ilman, että tarvitsee huolehtia haitallisista höyryistä. Katto ja kourut on tärkeää pitää puhtaana lehdistä ja neulasista. Peittäviä puunsuojatuotteita löytyy niin liuotinohenteisena kuin vesiohenteisenakin. – Katse on kuitenkin säännöllisesti suunnattava vesikaton suuntaan. Kyseessä on höyläpintainen, pyöröhirsipaneloitu kesämökki, johon on aikanaan tehty yksi käsittely puunsuojalla. Vasta tämän jälkeen koko rakennus käsitellään kauttaaltaan peittävällä puunsuojalla. Kokonaisuutena mökki on Haapa-ahon mukaan rakennettu oikeaoppisesti siten, että pitkät räystäät suojaavat ulkoseiniä sadeveden aiheuttamilta vaurioilta. Tämän jälkeen pohja on valmis uusintakäsittelyyn. Tummat seinäpinnat ovat kuitenkin alt- 84 I TALOMESTARI Mökin seinustojen läheisyyteen pyrkivää kasvillisuutta on hyvä karsia. Kelohirteen ei pidä käyttää minkäänlaisia käsittelyjä, Haapa-aho huomauttaa. Jos taas alkuperäinen käsittely on tehty pellavaöljypohjaisella puunsuojalla, valitaan huoltotoimiin samanlaista tuotetta. tiita auringon kuluttavalle vaikutukselle. – Kulunut paneelipinta harjataan huolellisesti teräsharjalla, jonka jälkeen verhoilusta poistetaan pölyt ja seinälle tehdään tarvittaessa kevyt vesipesu. Toisin kuin maalipinnoissa, ei suurta salapoliisityötä edeltävistä pinnoitteista tarvita, eikä uuden pinnoitteen tartuntaongelmaa ole. Mikäli mökki on alkuaan käsitelty kuultavalla puunsuojalla, käytetään kunnostuksessa sitä. Auringon puoleisilla ulkoseinillä auringon valo on kuitenkin jättänyt jälkensä seiniin, jotka ovat valon vaikutuksesta liituuntuneet ja pölyyntyneet. Kun hirsipaneloitu mökki on huollettu, ei yleensä uutta korjausta tarvitse lähteä tekemään 15-20 vuoteen. Huollettu vesikatto puhtaine kouruineen on kaikkein tärkein suoja mökille, Haapa-aho sanoo. HIRSIPANELOITU MÖKKI KULUNUT AURINGOSSA Talomestarin esimerkkikohde on Haapaahon mukaan helppo kunnostaa
Muutkin pitivät keksintöä hyvänä, ja kysynnän ansiosta Pentti Palotie alkoi pian valmistaa ja myydä pylväslaitureita yhdessä poikansa Kimmon kanssa. Uudistetut kriteerit kiristävät päästöjen raja-arvojen lisäksi pintakäsittelykemikaalien vaatimuksia. Vientiä on Eurooppaan ja Venäjälle. Raportissa tutkijat suosittelivat puhtaamman polton opettelua ja uusien tulisijojen päästörajoitusten tiukentamista. Lip-Lapista on kasvanut lähes 50 vuodessa 20 henkilöä työllistävä laiturivalmistaja ja palveluntarjoaja, jolta ostetaan laituriasiantuntemusta. TALOMESTARI I 85. Siitä alkoi tarina, joka jatkuu sukupolvelta toiselle. Joutsenmerkin kriteerit on laadittu elinkaarinäkökulmasta, ja niiden tarkoituksena on varmistaa tulisijojen ympäristöystävällisyys tuotannon, käytön ja jätehuollon aikana. Kokonaisvaltainen laiturikonsepti toimittaa niin mökki- kuin satamalaituriasiakkaille kaikki laitureihin liittyvät tuotteet ja tarvikkeet sekä ympärivuotiset huoltopalvelut. Tulisijat voivat olla varaavia tai varaamattomia. Yhtiön mukaantulo mahdollistaa Harviassa sukupolvenvaihdoksen ja sen toiminnan kehittämisen edelleen sekä Suomessa että Harvian tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Myös tulisijojen tehokkuusvaatimuksia on tarkistettu. Muun muassa hiukkas- ja häkäpäästöjen raja-arvot tiukentuvat. Kiukaiden lisäksi Harvia on laajentanut tuotantoaan muun muassa höyryhuoneisiin, kylpyhuonesaunoihin ja saunatarvikkeisiin. Kriteereissä korostetaan entistä enemmän tulisijojen oikeaoppista käyttöä ja oikean polttoaineen merkitystä. Liikevaihdosta pääosa tulee Suomesta. Yhtiö työllistää noin 300 henkeä, joista noin 200 työskentelee Suomessa ja noin 100 Kiinassa sekä Hongkongissa. Joutsenmerkin kriteeriehdotuksen lausuntokierroksella viranomaiset painottivat myös hiukkaspäästöjen vähentämisen tärkeyttä ja kannattivat Joutsenmerkin käyttöä. Nokihiukkasten arvellaan olevan terveysvaikutuksiltaan yhden pahimmista hiukkastyypeistä. Puun poltosta, liikenteestä ja teollisuudesta tulevat pienhiukkaset, joista noki on yksi, aiheuttavat seitsemän miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman vuosittain, Suomessa vähintään satoja vuodessa. www.lip-lap.fi C apMan Buyout X -rahasto osti enemmistöosuuden suomalaisesta Harvia Oy:stä. Vuonna 1980 Kimmo Palotien vanhemmat sekä veli menehtyivät tapaturmaisesti, jolloin hänestä tuli yhdessä yössä yrityksen johtaja. Uudet omistajat jatkavat yrittäjä Kimmo Palotien elämäntyötä samalla strategialla kuin tähänkin asti. NOKIHIUKKASET PAHIMPIA Tuoreessa suomalaisessa ilmastoraportissa vaadittiin, että puun pienpoltosta aiheutuvat nokipäästöt tulee saada kuriin. Raportin päätekijät ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Ilmatieteen laitos. Joutsenmerkki kiristää tulisijojen ympäristövaatimuksia J outsenmerkki kiristää tulisijojen kriteereitä. SAUNAUUTISIA Enemmistöosuus Harviasta myytiin Lip-Lapipn uutta ja vanhaa sukupolvea: Mikko Palotie, Noora Palotie, Ville Helenius, Kimmo Palotie ja Jussi Palotie Lip-Lap Laiturilla sukupolvenvaihdos L ip-Lap Laituri Oy on suomalainen laituriosaaja, joka on toiminut vuodesta 1965. Lisäksi esitettiin, että valmistajat hakisivat Joutsenmerkkiä vähäpäästöisille puukiukaille. Harvia on vuonna 1950 perustettu Harvian suvun omistama perheyhtiö, joka myy saunankiukaita. Yrityksessä on aloitettu sukupolvenvaihdosprosessi, jonka aikana yritystoiminta siirretään kolmannelle sukupolvelle. Harvian nykyiset omistajat säilyvät yhtiön merkittävinä vähemmistöosakkaina ja jatkavat nykyisissä tehtävissään yhtiössä. Joutsenmerkki ottaa huomioon ne jo nyt. Joutsenmerkityt tulisijat ovatkin hyvä valinta ympäristön kannalta, sillä vain Joutsenmerkki asettaa tällä hetkellä vaatimuksia hiukkaspäästöille. Kimmo ja hänen sisarensa Sirkku joutuivat tekemään hartiavoimin töitä, jotta tilanteesta selvittiin eteenpäin. Uutta ovat kivimateriaalien louhintaan liittyvät vaatimukset. kaakeliuunit ja kivitakat) ja takkasydämille. Hiukkaspäästöjen viranomaisvaatimuksia ei Suomessa vielä ole, mutta 2020-luvulla voimaan tuleva Ecodesign- direktiivi tulee asettamaan päästövaatimuksia. YHDESSÄ YÖSSÄ YRITTÄJÄKSI Lip-Lapin tarina sai alkunsa kun Kimmo Palotien isä, Pentti Palotie, sai vuonna 1964 idean tehdä itse laiturin perheen mökkirantaan Vihtiin. Joutsenmerkki voidaan myöntää suljetuille tulisijoille, esimerkiksi saunan puukiukaille, kamiinoille, varaaville tulisijoille (mm. Pentti Palotie halusi tehdä laiturista tukevan, tyylikkään ja sellaisen, joka kestää vuosikymmeniä. Tämän kokemuksen eläneenä Kimmo Palotie haluaa siirtää yritystoiminnan johtajuuden suunnitelmallisesti eteenpäin
Mökkisaunassa varustelua tärkeämpää ovat pehmoiset löylyt 86 I TALOMESTARI. Tunnelma voittaa mökkisaunassa tekniikan Suomalaisen suosima mökkikiuas lämpiää puulla. MÖKKIKIUKAAT Teuvan Keitintehtaan Parra-kiuas lämmittää mökkisaunaa Siuntiossa
TALOMESTARI I 87. Kiuas lämmitetään kansi kiinni, minkä ansiosta lämpö jää kivitilaan, eikä saunahuoneen lämpö- Classic-sarjan puulämmitteisessä 280 Top -kiukaassa on avautuva kansi. Viimeisin uutuus on Classic-sarjan kannellinen puukiuas. Markkinointipäällikkö Jussi Valkosen mukaan se on pitkään markkinoilla ollut peruskiuas, jossa hinta-laatusuhde on kohdallaan. – Palokanavien rakenne on suunniteltu siten, että puiden lämpö otetaan talteen mahdollisimman hyvin. Harvian Classicissa lämpö tallessa kannen alla H arvian kiukaista yksi suosituimpia mökkikiukaita on 20 Pro. Classic-sarjan puulämmitteisessä 280 Top -kiukaassa on avautuva kansi. – Saunojan heittäessä vettä kiville on löyly pehmeää. Hyötysuhde on tämän ansiosta korkea ja kiuas lämmit- tää saunan nopeasti ja tehokkaasti, sanoo Valkonen. Harvian kiukaista yksi suosituimpia mökki-kiukaita H20 Pro on pitkään markkinoilla ollut peruskiuas, jossa hinta-laatusuhde on kohdallaan. Ensimmäisen Harvia-kiukaan tapaan Classic Top -kiukaat ovat kannellisia. Harvian 20 Prossa palokanavien rakenne on suunniteltu siten, että puiden lämpö otetaan talteen mahdollisimman hyvin
– Saunojan heittäessä vettä kiville on löyly pehmeää. pysyy myös puhtaampana. Mikään ei estä tekemästä seinän läpi lämmitettävää kiuasta vanhaankin saunaan, jos vain seinärakenteet ja paloviranomainen sen sallivat. 2 16-&6 %"-'"//0 /#-6. Kannellisen mallin ajatuksena on saada nauttia saunojalle itselleen sopivista löylyistä miellyttävän lämpöisessä saunassa. – Eroa tavallisiin puulämmitteisiin kiukaisiin on muotoilun lisäksi kivien suurempi määrä ja suurempi löylynheittopinta. MONDEX VUOLUKIVISET LÖYLYKIVET ! pehmeän löylyn ja varaavat lämpöä PIPE E Automatiikka optimoi kiukaan toimimaan saunakohtaisesti = tasainen lämpötila ja hyvä löylynantokyky energiatehokkaasti. Kannellisesta kiukaasta on myös seinän läpi lämmitettävä malli 400 Top Duo, jonka tulipesän luukku on eri huoneessa kuin kiuas. SEINÄN LÄPIKIN VOI LÄMMITTÄÄ Classic 280 Top -puukiuas soveltuu 10-28-kuutioiseen saunaan. Classic-sarjan kiukaita on kaupan myös kannettomia malleina. Pehmeät löylyt syntyvät oikeanlaisista kiuaskivistä ja kiukaasta joka lämmittää sekä kivet että saunan oikein ja toisaalta saunan ilmanvaihdosta. tila turhaan nouse. Nauti kiven karheasta kauneudesta sekä mehevistä ja kosteista löylyistä. Harvian markkinointipäällikön Jussi Valkosen mukaan mökkikiukaan ehkä tärkein ominaisuus on löylyjen pehmeys. Kiviä kiukaassa on enimmillään 60 kiloa. Sauna Kannellisesta kiukaasta on myös seinän läpi lämmitettävä malli 400 Top Duo, jonka tulipesän luukku on eri huoneessa kuin kiuas. Jos kansi pidetään auki koko lämmityksen ajan, kiuas lämpenee ja lämmittää saunaa tavallisen puulämmitteisen kiukaan tavoin, sanoo Valkonen. – Seinän läpi lämmitettävällä mallilla esimerkiksi pukuhuoneeseen saa aikaiseksi takkamaisen tunnelman, mutta lämpö menee silti saunaan. Mökkikiukaalta edellytetään nykyisin myös entistä enemmän ulkonäköä. *0./" '" 1")(,&+#+ 2 (
* ."0+,&%&+ 2 (&1&*66-6 ($
( . – Kun sauna on lämmitetty, avataan kansi, ja kiuas alkaa lämmittää saunan ilmaa täydellä teholla. Seinän läpi lämmitettävän kiukaan etuna on, että se antaa vapautta laudesijoittelulle, koska saunaan syntyy hieman lisätilaa. Luukku voi olla myös rakennuksen ulkoseinässä. VOIKO KIUAS OLLA VIELÄ LUONNOLLISEMPI. Total Rock tuo saunan alkuperäisen hengen saunaasi. PEHMEITÄ LÖYLYJÄ ARVOSTETAAN Mökkikiukaan ehkä tärkein ominaisuus on löylyjen pehmeys
* ."0+,&%&+ 88 I TALOMESTARI MY YJ ÄT KAUTTA MAAN KIVIPATTERIT Äänetön, kestävä ja lämpöominaisuuksiltaan ylivoimainen Mondex-kivipatteri on näyttävä sisustuselementti joka täydentää ja sopii saumattomasti muuhun sisustukseen. www.mondex.fi 20-v suomalaista osaamista.
– Jos kyseessä on hirsisauna, saunan ilmatilavuus kerrotaan puolellatoista ja tuloksen perusteella valitaan kiuaskoko. Suojaseinän avulla suojaetäisyys jää pienimmillään 50 milliin. Puulämmitteisten kiukaiden standardin käyttöönoton myötä suojaseinien tulee olla CE-merkittyjä, eikä entiseen tapaan esimerkiksi saunan seinään kiinnitettyjä mineriittilevyjä. Valkosen mukaan saunan kestoikä riippuu osin myös ylläpidosta. Oikeantehoinen kiuas on myös käytössä monin tavoin mukavampi, Jussi Valkonen sanoo. Harvia 20 Pro:n suojaetäisyys suojaseinän ulkopinnasta on 62 milliä. TALOMESTARI I 89. Kiuastehovaatimukseen vaikuttavat myös kaikki eristämättömät pinnat, kuten lasiovi. – Meidän kokemustemme mukaan keraamiset kivet eivät tuo mitään etua kiukaan antamille löylyille, perinteinen oliviini-diabaasi on edelleen se paras vaihtoehto. Standardi ei tunne tällaista kevytsuojausta. Aito-kiukaissa on emaloitu ulkovaippa, joka on kestävä ja helppohoitoinen. Löylyjen pehmeys on suoraan verrannollinen kiukaan kivimäärään. – Yleensä tämän kokoluokan puulämmitteisissä kiukaissa kivimäärä on 40-50 kiloa, Velvetissä 160 kiloa. Nummelan mukaan kertalämmitteinen Aito-kiuas on edelleen kiukaiden Mersu. Kivimäärä on tavallista suurempi. Velvettiä saa sekä puulämmitteisenä että sähkölämmitteisenä kiukaana. – Kiukaaseen kiinnitetyt seinät ovat edullisempia ja näyttävät sirommilta kuin perinteiset omilla jaloillaan seisovat suojaseinät. – Puulämmitteisissä kiukaissa käytetään pääsääntöisesti isompaa kiuaskiveä, jonka halkaisija on 10-15 senttiä. Narvi -merkkisten kiukaiden savukanava on merkille ominaisesti valmistettu pyö- Narvin Velvetissä on 160 kiloa kiviä. – Kiukaan käyttöikään vaikuttaa eniten oikean kiuaskoon valitseminen. Kota Luostoa on myyty 1970-luvulta asti runsaasti ja malli on pysynyt lähes muuttumattomana siitä saakka. – Harvia on myös panostanut suojaetäisyyksien turvalliseen pienentämiseen. Narvi Oy:n valmistamat kiuasmerkit Narvi, Kota ja Aito, sopivat kaikki mökkikiukaaksi. Se on malliltaan pyöreä, minkä ansiosta lämpölaajeneminen ei rasita kiuasta. Puukiuas kestää vuosikymmeniä hoidettuna. Kiuaskivet tulisi latoa uusiksi ainakin kerran vuodessa ja ottaa murentuneet kivet pois. Se on tämän takia erittäin kestävä, eikä esimerkiksi pala helposti puhki. Suojaseinät ovat kiuasmallikohtaisia, joten kompromisseja ei ole tarvinnut tehdä muotoilussa tai suojauskyvyssä. Narvin Velvetissä 160 kiloa kiviä N arvi Oy:n tuotekehityspäällikkö Manu Nummela pitää Narvi Velvettiä erinomaisena mökkikiukaana. reästä putkesta, mikä lisää kosketuspintaa kiviin ja savukaasut pääsevät virtaamaan putkistoissa paremmin kuin kantikkaissa savukanavissa. Suojaseinä on asennettavissa kummalle puolelle kiuasta tahansa. Pelkällä suojaseinällä ei ole CEmerkintää, mutta kiukaan ja suojaseinän yhdistelmällä on. – Saunan tulee antaa kuivua lämmityskerran jälkeen ja tuhkalaatikko tyhjentää riittävän usein. Saunaan nähden liian pienitehoista kiuasta joudutaan lämmittämään ylikuumaksi, mikä lyhentää sen käyttöikää selvästi. Suojaseinä pienentää huomattavasti suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin – käytännössä kiuas siis mahtuu pienempään tilaan. Narvi Oy:n toi viitisen vuotta sitten markkinoille jat kuvalämmitteiset Aito-kiukaat. Löylyt ovat savusaunamaiset mutta ilman savua, mitä monet kesämökkiläiset arvostavat. KIUAS VOI KESTÄÄ VUOSIKYMMENIÄ Kiuasta ei nykykäytännön mukaan mitoiteta kiukaan kilowattitunneilla, vaan saunan tilavuudella
Helon suosituimmat mökkikiukaat ovat jatkuvalämmitteiset Kastor Karhu 16 ja Karhu 20, jotka soveltuvat 12-20 kuution saunoihin. – Syvä kivipesä, tulipesän takaseinän ilmanohjausjärjestelmä ja vahvistettu luukku takaavat kestävyyden ja voiman. Ilmanvaihto on koeoloissa jopa kuusinkertainen, mitä se ei normaalioloissa ole koskaan, Manu Nummela sanoo. Vesisäiliölliset puukiukaat sopivat hyvin mökkisaunaan. KIUKAAN TOIMINTA KIINNI KIVISTÄ Nummela muistuttaa, että kivet ratkaisevat koko kiukaan toiminnan. – Jos kivistä on murentunut soraa, käytetään liian pieniä kiviä tai jos kivet on ladottu tiiviisti, kiukaan ilmankierto estyy. – Kyse on mieltymyksistä. Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään ennen saunomista, jatkuvalämmitteistä lämmitetään koko saunomisen ajan. Pieniin saunoihin on tarjolla 6-12 kuution kiuas. Toisaalta tuli ei loimua kiukaan pesässä saunomisen aikana, mikä saattaa olla joillekin saunojille tärkeä tunnelman luoja, sanoo markkinointipäällikkö Eija Holmström Helosta. Perinteinen Kota-kiuas on saanut yläosaansa kivikorin lisäämään kivien määrää. Keraamisia kiviä emme suosittele, koska ne asettuvat säännöllisen muotonsa takia helposti liian tiiviisti toisiaan vasten. Kota Luostoa on myyty 1970-luvulta asti runsaasti, ja malli on pysynyt lähes muuttumattomana siitä saakka. Pyöreän muodon ansiosta lämpölaajeneminen ei rasita kiuasta. Kastorin Karhu tuo kiiltävää teräspintaa mökkisaunaan K Helon markkinointipäällikkö Eija Holmströmin mukaan kiukaissa on paljolti kyse mieltymyksistä. Kastor Karhu 20 soveltuu 12-20 kuution saunaan. Tuolloin sauna ei lämpene, puuta kuluu enemmän eikä kiukaan runko jäähdy, mikä kulut- taa turhaan kiuasta. Kertalämmitteinen kiuas vaatii nimenomaan aikaa lämmittämiseen, mutta vapauttaa saunomisesta nauttimiseen, kun saunomisen aikana ei tarvitse lisätä puita kiukaaseen. – Kiukaan on lämmitettävä tietynkokoinen löylyhuone standardisoiduissa testeissä 90 asteeseen. Tankin suuruus vaihtelee 26 litrasta 28 litraan. Coanda -kiertoilmajärjestelmä tuottaa maksimaalisen lämmitystehon pienemmällä puu-. Kertalämmitteinen kiuas vaatii aikaa nimenomaan lämmittämiseen, mutta vapauttaa sitten aikaa saunomisesta nauttimiseen. Karhun kiiltävä teräspinta sopii kaikkiin saunasisustuksiin. Kastorin kiukaissa vesitankin saa oikealle tai vasemmalle puolelle tai eteen. Kiviksi suositellaan yleisesti 10-15 -senttisiä kiviä. Apuna voi käyttää esimerkiksi nettisivua: www.kiuasvalitsin.fi. Oikean kokoisen kiukaan valinta tulee tehdä saunan tilavuuden mukaan, kiukaan CE-merkinnässä ilmoitetaan kiukaalle suositeltu saunan tilavuus. 90 I TALOMESTARI esämökillä saunan lämmitys on yksi osa saunomisen rituaaleja
Suuri kivikasa luovuttaa lämpöä tehokkaasti. Ferossa käytettäville keraamisilla Kerkes-kiville on kotikäytössä annettu viiden vuoden takuu. Ne asettuvat liian tiukkaan, ilmavirta ei pääse kiertämään ja vastukset saattavat palaa. – Se tuo tehoa pieneen tilaan. Iki-Kiuas tunnetaan verkostaan I ki-Kiukaalla on useita mökkisaunan puukiukaiksi soveltuvia malleja. Kiukaan suojaetäisyyksiä voi pienentää käyttämällä kiukaan ympärillä suojaseinäkkeitä. Halkaisijaltaan 52-senttinen puukiuas mahtuu TALOMESTARI I 91. Iki-Kiuas antaa savusaunamaiset, pehmeät ja kosteat löylyt. Kiukaan sisällä oleva, voimalaitoksissakin käytetty kiertoputki hehkuu lämmitettäessä punaisena ja siirtää lämpöä nopeasti kiviin. Original Loimu on tuorein lisäys mallistoon. Se pysyy lämpimänä 3-4 pesällisellä 4-6 tuntia. Saunottaessa löylyluukku kannattaa muistaa sulkea joka kerta kun saunasta poistutaan, niin kiuas pysyy lämpimänä pitkään, Eija Holmström sanoo. Keraamiset kivet kestävät tätä paremmin kuin tavalliset kiuaskivet. Karhu -tuoteperheestä löytyvät vesisäiliömallit, jotka sopivat 12-37 kuution saunoihin ja kiukaiden savuaukon halkaisija on 129 milliä. KiviIKI, mini-IKI- ja Original IKI-sarjan puukiukaiden mallit sopivat 5-12 kuution ja 10-25 kuution saunoille. FERO VAPAUTTAA SAUNOMISEEN Kastorin Fero- kiuas on kertalämmitteinen. Iki-kiukaissa olennaisinta on verkkomainen rakenne ja suuret kivimäärät. Sähkökiukaissa ei keraamisia kiviä ole suositeltavaa käyttää. Karhu ES-malleja on saatavana kaksi erikokoista etusäiliöllä varustettua mallia, joista malli Karhu 18 PK ES sopii 12-18 kuution saunoihin ja Karhu 27 PK ES sopii 16-24 kuution saunoihin. Jatkuvalämmitteisessä puukiukaassa kivet eivät ole suoraan yhteydessä tuleen, mutta Ferossa tuli tulee suoraan kiville ja palamista on vielä tehostettu syöttämällä ilmaa aivan kivien alapuolelle, jolloin palaminen on voimakasta ja kivet kuumenevat punahehkuisiksi. Se pysyy lämpimänä 3-4 pesällisellä puita 4-6 tuntia. – Feroa lämmitettäessä on tärkeää, että tuli palaa tulipesässä koko ajan. – Kiukaan 240 kilon kivimassa takaa kovat löylyt, mutta tarjoaa myös miedommat löylyt kiukaan sivuilta. – Mökkisaunan koko on tyypillisesti ehkä 5-15 kuutiota. Kaikki muut kiukaat ovat syntyneet sen pohjalta. – Kertalämmitteisille kiukaille ei vaadita CE-standardia, mutta myös Fero-kiukaassa on valmistajan oma tyyppikilpi, josta ilmenee savukaasujen maksimi lämpötila sekä piippuluokka T 600, Eija Holmström kertoo. Original-puukiuas on IKI-Kiuas Oy:n klassikkomalli. Lämmittäminen kestää puolitoista tuntia eli parikymmentä minuuttia per pesällinen. Kastorin ja Helon mallistosta löytyy suojaseinäke, joka kiinnitetään vaivattomasti kiukaan yläkehikkoon, pienentämään turvaetäisyyttä kiukaan ja paloherkän materiaalin välillä. Kastorin Fero-sarjan kiuas on kertalämmitteinen. Kivien, tulipesän ja tulikanavan välisellä suurella kontaktipintaalalla sekä vapaalla ilmankierrolla saadaan kivimassa löylykuntoon noin tunnissa, sanoo toimitusjohtaja Sampsa Ruohtula. Tulipesä vetää hyvin ja puunkulutus pysyy vähäisenä. määrällä. – Tässä kiukaassa käytämme keraamisia kiviä, koska ne kestävät kuumuutta ja nopeaa palamista. Lämmittäminen kestää puolitoista tuntia eli parikymmentä minuuttia per pesä. Ennen saunomista tuhkat poistetaan kiukaasta ja heitetään häkälöylyt. Hyötysuhde on markkinoiden parhaimpia ja häkä- ja pienhiukkaspäästöt pienimpiä. Suoja-alustalla suojataan lattioita. Kaikki Karhu -puukiukaat ovat CE-merkittyjä. Nopea, noin tunnin lämmitysaika on tulipesän ja kivien välisen suuren kosketuspinta-alan ja avoimen ilmankierron ansiota. – Arinaa ja tuhkaluukkua ei kiukaissa tarvita lainkaan, sillä palamistulos on puhdas. Jatkuvalämmitteisiin kiukaisiin Karhu PK, Saga PK, Helo PK –kiukaisiin kivien vaihto ja tarkistus on syytä tehdä vuoden välein riippuen käyttökerroista. Molemmissa kiukaissa savuaukon halkaisija on 129 mm
Iki-kiuas antaa savusaunamaiset, pehmeät ja kosteat löylyt. Yhteistyökumppanimme kautta meillä on tarjolla alle 30-litrainen kiukaan päälle asennettava vesisäiliö. Tekstit: Juhani Karvonen Kuvat: Kiuasvalmistajat. Verkkokiuas on myös visuaalisesti hyvännäköinen. Design-kiukaat tekevät tuloaan myös kesämökeille. pieneen tilaan, mutta lämmittää silti 9-18 kuution kokoisen saunan. Neliskanttiseen rakenteeseen lämpölaajeneminen voi aiheuttaa hiushalkeamia, mutta pyöreässä rakenteessa ei näitä riskejä synny. VESIHUOLLONKIN PELATTAVA Mökkioloissa yksi saunomiseen liittyvä seikka on kuuman veden saanti. Hyötysuhde on markkinoiden parhaimpia ja häkä- ja pienhiukkaspäästöt pienimpiä. Oikein käytettynä ja huollettuna laadukas kiuas kestää hyvinkin pitkään. – Kiukaan rakenne on yksinkertainen ja kestävä, koska tulipesä on malliltaan pyöreä putki tavanomaisen neliskanttisen sijasta. Ruohtula muistuttaa kiukaan oikean käytön merkityksestä. Kivi-IKI -mallissa on suorakaiteen muotoinen lasiluukku, joka luo saunaan takkamaisen tunnelman. Kivet tiivistyvät ja rapautuvat lämmetessään, minkä takia lämmön kierto kiukaassa huononee, millä on vaikutusta löylyihin. Kivet kestävät normaalisti 50-100 lämmityskertaa. Myös korkealaatuiset keraamiset kiuaskivet ovat hyvä ratkaisu, mutta niiden valinnassa tulee olla huolellinen. Jotkut keraamiset kivet ovat liian huokoisia, jolloin ne eristävät lämpöä ja voivat vaurioittaa kiukaan osia. – Suosikki on perinteinen oliivi-diabaasi. – Yli vuosikymmenen käytössä olleet ratkaisut ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Iki-Kiukaat ovat tulipesä- ja lämmitysteknisiltä ratkaisuiltaan ainutlaatuisia. – Meillä on 80-litrainen omilla jaloillaan seisova erillinen vesipönttö, jossa vesi kuumenee lämmönvaihtimen ansiosta 92 I TALOMESTARI kiukaan lämpenemisen myötä. Pönttö mahtuu pieneen tilaan, eikä vesi pääse kiehumaan, mikä on turvallsta lapsille. Mökkikiukaissa arvostetaan loistavia löylyjä, lämmityksen nopeutta ja helppoutta – Kivi-IKI -mallissa on suorakaiteen muotoinen lasiluukku, joka luo saunaan takkamaisen tunnelman. – Tuhkat tulee aina ottaa pesästä ennen seuraavaa lämmityskertaa, puiden pitää olla kuivia eikä niitä saa ladata liikaa. Ruohtulan mukaan design -kiukaat tekevät tuloaan myös kesämökeille. Kivet vaikuttavat löylyihin suuresti. 220 kilon kivimassa takaa pehmeät ja kosteat löylyt
On vain yksi. design original ikikiuas.fi
VALMISSAUNAT Yli parinkymmenen neliön Kontio Kaislassa ruokailuja oleskelutilat on erotettu saunasta omaksi kokonaisuudekseen. PIHASAUNAN SAA PYSTYYN KOTITYÖKALUILLA Hirsi pitää pintansa mökkisaunan materiaalina 94 I TALOMESTARI
Bauhausilla on myynnissä Lillevilla Sauna 1E, jossa hirsivahvuus on 44 milliä ja pohjan ala 7,6 neliötä sekä neliön kuisti. Vanninen suosittelee rakennuksiin pilariperustusta. Ulkorakennuksemme voi muuttaa varustuksesta riippuen esimerkiksi saunaksi, aitaksi tai varastoksi. S-ketjulla on tarjolla Luoman 17S, jonka pohja-ala on 4,3 x 2,35 metriä sekä 1,5-metrinen kuisti. Tuotteita myyvästä liikkeestä löytyy useita eri vaihtoehtoja. Kehikot on valmistettu 28, 34 tai 44 millin kevythirrestä, sanoo myyntipäällikkö Osmo Vanninen Toimituksiin eivät sisälly katemateriaalit, perustukset ja rännitarvikkeet. Lauteet sisältyvät toimitukseen, mutta kiuas ei. Toimitus ei sisällä lauteita, kiuasta eikä hormia. Katteeksi soveltuvat pelti tai huopa, mutta ei tiilikate. Luoman 17S pohja-ala on 4,3 x 2,35 metriä sekä 1,5-metrinen kuisti. – Asiakkaiden mielipiteet esimerkiksi kateaineen värityksen suhteen ovat niin erilaisia, ettei kateaineita kannata automaattisesti sisällyttää toimitukseen. Valmistajat tuovat elementit ja hirret ja tarvittaessa myös kokoavat saunan. Perustukset jäävät asiakkaan vastuulle. Toimituksemme on aina puuvalmis, eikä siihen kuulu kateaineita, vaan ne asiakas saa valita itse. K-ketjulle yritys valmistaa Sauna 7:ää, jonka pohjapinta-ala on 2,60 x3,95 metriä sekä pieni kuisti PUUOSISTA TÄYSTOIMITUS Valmissaunapaketti on yksinkertainen koota kotityökaluilla ja parin miehen voimalla. Tiilikattoa eivät vajan tai aitan runko ja kattorakenteet kanna, vaan niitä on ehdottomasti vahvistettava asiakkaan itse, jos mökille halutaan tiilikate. – Tavoitteena on monikäyttöisyys. Hirsikehikko on helppo ja nopea kasata TALOMESTARI I 95. Toimitus kattaa kaikki puuosat sekä ovet ja ikkunat laseineen ja heloineen sekä muut rakennuksessa tarvittavat ruuvit ja naulat. Kontion klassisessa Mäntyläsaunamökissä on yhdistetty löyly- ja pesutila. – Silloin runko tuulettuu hyvin, eikä ajoittainen kosteus aiheuta vahinkoa rakennukselle. Tarvittaessa pukuhuone toimii myös majoitustilana. Ketjut myyvät saunapaketteja liittämällä runkoon saunavarustuksen. L uoman Puutuote valmistaa piharakennusten kehikoita, jotka soveltuvat esimerkiksi pihasaunoiksi. – Puutavaraa ei ole myöskään pintakäsitelty, joten maalikauppaankin tulee ostajalla asiaa
Seinät ovat 40x145 höylähirttä. Katto, seinät ja lattia tulevat elementteinä. Puupoikien piha- ja mökkisaunojen koko on 4-16 neliötä. SAUNAKOTA EROTTUU EDUKSEEN Porin Puupoikien markkinointipäällikön Marko Lammelan mukaan paikkakuntien rakennusvalvonnoista kannattaa aina tarkistaa, vaatiiko pihasaunan pystytys esimerkiksi toimenpide- tai rakennusluvan. 96 I TALOMESTARI Porin Puupoikien kuusikulmainen, halkaisijaltaan 3,9-metrinen ja noin kymmenneliöinen saunakota on ollut markkinointipäällikkö Marko Lammelan mukaan suosittu vaihtoehto pihasaunaksi. Puupojat toteuttavat asiakkaiden toi-. Kiuaspakettina on Kota Luosto. Lammelan mukaan tuotteet on helppo koota. – Kiuas on keskellä ja lauteille mahtuu 6-8 saunojaa. Kontiotuotteen mökkisauna Kaislaranta sopii myös avoimeen maisemaan. Kaikki Luoman mallit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on tehty hirsisalvoksella. – Olemme vuosien mittaan panostaneet ohjeisiin sekä kuvallisesti että sanallisesti ja pyrkineet tuomaan esiin sen mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Pihasaunojen perustukseksi riittävät harkot, kotasaunaan on hyvä laittaa laattaperustus. Kaikki saunat ovat hirsirakenteita salvoksilla, vain saunakota on jiiri-liitoksilla. Harvian kiuasseitti seuraa toimituksessa. – Kota on esikasattu. Pihasaunat tulevat asiakkaalle kappaletavarana. Saunoja kasatessa ei tarvita erikoistyökaluja, vasara, saha, metrimitta, vatupassi ja mattopuukko riittävät. Pihasaunan pystytys vie ammattiihmiseltä päivän, maallikolta kuluu 2-4 päivää. Hirsikehikko on helppo koota. Perustukset asiakas tekee itse. Valmistamme vuosittain 80-100 000 erilaista piharakennusta, vajaa, aittaa, saunaa, puuceeta ja muuta piharakennusta, eikä yksikään ole tiettävästi jäänyt pystyttämättä. Sekin on helppo kasata mukana tulevien ohjeiden mukaan. ja eikä vaadi erikoistyökaluja vaan onnistuu rakentajan perustyökaluilla. – Pihasaunojen toimitukseen kuuluu 40 millin hirsikehikko lovettuna, lauteet, päätykolmiot työstettynä asennusvalmiiksi, katto– ja lattialaudoitus määrämittaisena, sokkeli ja lattiakannakkeet painekyllästettynä, terassilaudoitus painekyllästettynä, otsa- ja räystäslaudat määrämitassa, ikkunapuitteet ja ovet lasitettuna, terassin ritilä elementtinä, lukollinen ovi pintaheloilla ja kiinnitystarvikkeet. Jos asiakkaalla ei ole pienintäkään kokemusta rakentamisesta, on aina hyväksi, jos mukana on joku kokeneempi ainakin neuvojan roolissa
Ainakin kotasaunoille tuntuu rakennuslupa olevan tarpeen. Markkinointipäällikkö Raimo Louhimaan mukaan Kontiotuotteen pienimmät pihasaunat ovat kooltaan kymmenen neliötä. Mökki ja pihasaunoiksi sopivia vaihtoehtoja on runsaasti muun muassa Nalle-, Piha- ja Sauna -malleissa. – Suomalaiset tuntuvat olevan hyvin omatoimisia pystytyksissä, koska aika moni asiakas haluaa tehdä sen itse. Yritys käy tarvittaessa asentamassa kohteet. Sähköistystäkään ei välttämättä enää kaivata, vaan haetaan tunnelmaa. hirsisaunamallisto, vaihdellen yksikerroksisesta parvimallin pihasaunasta edustussaunoihin saakka. Hirsi on ainoa oikea materiaali, koska se on yksiaineinen luonnonmateriaali. Oikein tehdyssä hirsirakenteessa ei pääse vesikään seisomaan missään, sanoo markkinointipäällikkö Raimo Louhimaa . veita rajoitetusti etenkin sesongin aikana. Lammela muistuttaa rakentajia luvista. Kontiotuoteella on markkinoiden laajimman Porin Puupoikien pihasaunan pystytys vie ammattiihmiseltä päivän, maallikolta kuluu 2-4 päivää. – Yksi koulukunta ei suosi hirsien käsittelyä millään tavoin. Tänä vuonna olemme toimittaneen tähän mennessä noin 300 saunaa ja 75 prosenttia asiakkaista haluaa pystyttää rungon itse, ehkä timpuri apunaan. – Hyvät löylyt ja peseytymistilat ovat mökkioloissa tärkeimmät seikat. Louhimaan mukaan viimeaikainen trendin näyttää olevan se, että etenkin mökkisaunoihin ei välttämättä haluta enää luksusta. Perustukset voi tehdä pilareille. Juhani Karvonen TALOMESTARI I 97. Kontiotuotteen pienimmät pihasaunat ovat kooltaan kymmenen neliötä. Sähköistys ja pintakäsittely jäävät kuluttajalle. KONTIOTUOTE LUOTTAA HIRTEEN Kontiotuotteen pihasaunoille yhteistä on hirsirakenne. Kontiotuote tarjoaa markkinoiden laajimman hirsisaunamalliston yksikerroksisesta parvimallin pihasaunasta edustussaunoihin saakka. Saunassa sisäpuolinen kosteusrasitus on suuri, minkä takia hirret olisi hyvä käsitellä. – Se on meidän tuotteidemme tunnusmerkki. Toimitukseen kuuluvat kaikki seinähirsistä, kattotarpeista, lattiaan ikkunoihin ja oviin. – Meillä on seitsemän vakiomallia, sen lisäksi valmistamme mittatilaussaunoja sesongin ulkopuolella. Vesikate on hyvä uusia parinkymmenen vuoden aikana. Käsitelty hirsi kestää hyvinkin 50 vuotta ja Suomessa on paljon satavuotiaitakin hirsirakenteita. Louhimaa pitää pintakäsittelyä tärkeänä rungon keston vuoksi. – Paikkakuntien rakennusvalvonnoista kannattaa aina tarkistaa, vaatiiko pystytys esimerkiksi toimenpide- tai rakennusluvan
luokan postimerkki 130 TM Viherikkuna &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Karprint Oy www.talomestari-lehti.fi tilaukset@karprint.fi ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Tilaan Talomestari-lehden. 10 kertaa vuodessa lähes 100 sivua täyttä asiaa! ERIKOISHINTA PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI NRO 5/2014 4,90 IRTONUMERO 6,60 ¤ sauna Meidän Tunnelma voittaa mökkikiukaassa tekniikan Hirsipaneloitu mökkipinta helppo kunnostaa Huoltamaton savusauna palaa herkästi KESÄSAUNAGALLUP: Vanha pihasauna sai uuden elämän Lauteilla ei vilkuilla kellon perään MAAKELLARI kunnolla maan sisään Kaikki, mitä haluat tietää! t QJFOUBMPSBLFOUBNJTFO haasteet t QFSVTLPSKBBKBO WJOLJU t QJFOUBMPBTVNJOFO t LPUJQVVUBSIVSJO KB viherpeukalon pihapuuhat t TBVOB KB TBVOPNJOFO NBVLLBJOF KÊMLJMÚZMZJOFFO Suomen kesä täynnä saunatapahtumia Tilaa Talomestari: Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Internetissä: www.talomestari-lehti.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 tai Suomalaisen ONNELA mökkitien päässä 09-2569 108/24h Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 59€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 66€ PALVELUKORTTI ERIKOISHINTA PIENTALOASU JAN HYÖT YLEHTI NRO 5/2014 4,90 IRTONUMERO 6,60 ¤ sauna Meidän Tunnelma voittaa mökkikiukaassa tekniikan Hirsipaneloitu mökkipinta helppo kunnostaa Huoltamaton savusauna palaa herkästi Vanha pihasauna sai uuden elämän MAAKELLARI KESÄSAUNAGALLUP: kunnolla maan sisään Lauteilla ei vilkuilla kellon perään Suomen kesä täynnä saunatapahtumia Suomalaisen ONNELA mökkitien päässä Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1
Kanadassa valmistetut huippulaadukkaat ulkoporealtaat on valmistettu kestämään vaativimmatkin olosuhteet. Toimitukset ympäri vuoden, tule ja varaa omasi.. Verkkokaupastamme voi tilata niin allastarvikkeet ja vedenhoitotuotteet kuin saunatarvikkeetkin. myös rahoituksella. Maahantuoja: Saunansydän Spas Oy Katajamäentie 2, 41340 Laukaa puh 0207 290 640 info@saunansydan.fi www.saunansydan.fi www.saunansydanspas.fi www.saunansydanshop.com. Arctic Spas altaiden lämmöneristys on omaa luokkaansa, joka takaa energiataloudellisuuden kaikkina vuodenaikoina. Allas- ja saunatarvikemyymälä on avoinna tiistai-lauantai klo 11-17 Meiltä myös allashuollot ja varaosat sekä lisäasennukset. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Paras valinta Suomen arktisiin olosuhteisiin Täyden palvelun ulkoporeallaskauppaa kokemuksella