PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI Orkidea on kukkameren helmi NRO 9/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ kkuna Tulevan kesän puutarhatrendit: Nyt tulee rohtopuutarha! KOTI VALMISTAUTUU JOULUUN Silkkikasveilla joulu allergiakotiin KASVIVALOT lisäävät innokkaan puutarhurin kasvatusaikaa Helsingin Keskuspuisto toiminnallinen viherkeidas Hoitamalla viherkasveja HOIDAMME ITSEÄMME!
54 RETROKASVIT PALAAVAT – Kiinnostavia ja kauniita retrokasveja ovat muun muassa anopinkieli, rahapuu, kahvipensas, sprengeri eli hienohelma, papinkaura sekä pelargoni, toteaa ahkera kasveilla sisustaja. SISÄLTÖ NRO 9-2014 41 SILKKIKASVIT ALLERGIAKOTIIN kkuna Varsinkin jouluna niin allergikolle kuin muista syistä aitoja kasveja karttavalle löytyy paljon silkkisiä vaihtoehtoja. Monipuolinen puisto on laajuudeltaan noin 700 hehtaaria ja etelä-pohjois -suunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä. Euroopasta rantautunut jouluruusu on kiitollinen kukka, sillä jouluna kotia kaunistaneen kivikkokasvin voi keväällä istuttaa maahan. Ajan henki ovat ekologisuus ja hyvinvointi. Tanja Jauhiainen on onnistunut saamaan anopinkielenkin kukkimaan. 16 KUKOISTUSTA YMPÄRI VUODEN Turkulainen Riitta Kormano viljelee ympäri vuoden niin hyötykasveja kuin kukkiakin. 6 YKSILÖLLISTÄ HOITOA Tanja Jauhiainen la lannoittaa kasvejaan ympäri vuoden, mikäli kasvi näyttää kasvavan. 30 Ilman talvisuojaa jääneet ruusut törröttävät lumihangesta. Nuori hedelmäpuu maistuu niin jänikselle kuin myyrällekin. Valkoiset kukat tuoksuvat huumaavasti. Tuleva kevät näyttää, miten ne selviävät.. Kasvien hoitaminen on ihmiselle mitä parhainta terapiaa, toteaa puutarhuri, yrittäjä Anne Kostian Flower Power – Kukkasielu Oy:stä. 34 JOULUN KUKKALOISTOA Niille, jotka eivät viehäty amarylliksistä ja hyasinteista, on tarjolla muitakin kauniita vaihtoehtoja. 20 KASVILAMPUILLA VALOA PIMEÄÄN Riittävä lisävalo jatkaa satokautta ja hellii huonekasveja. 4 I TALOMESTARI 24 NUORI HEDELMÄPUU MAISTUU JÄNIKSILLE JA MYYRILLE Eläinmaailma koettelee kotipuutarhaa joskus rankallakin kädellä. 30 KUNHAN MAA PYSYY SULANA – Puutarhassa voi tehdä monta asiaa vielä myöhään syksyllä, jollei lämpötila laske pakkasen puolelle pysyvästi, sanoo puutarhuri Timo Koskinen. 12 – NYT TULEE ROHTOPUUTARHA Puutarhatrendit vievät harrastajia yhä enemmän kohti luonnonmukaisia valintoja. 60 TOIMINNALLINEN VIHERKEIDAS Helsingin keskuspuisto alkaa etelässä Töölönlahdelta, keskeltä kaupunkia ja ulottuu pohjoiseen Helsingin pohjoisrajalle. Anopinkieli (Sansevieria trifasciata) sopii aloittelevalle harrastajalle. 50 KUKKAISVOIMAA KOTIIN – Kun hoidamme viherkasveja tai kukkia, hoidamme samalla itseämme. 44 KUKKAMEREN HELMI 6 Orkidea vastaa ihmisten kauneuden kaipuuseen ja herättää halun hoivata herkkää kukkakaunotarta
vuosikerta, 10 numeroa vuonna 2014 ISSN 0785-6318, www.karprint.fi/talomestari Toimituksen osoite: 03150 Huhmari Puh. Valmiin istutuksen voi sijoittaa sisälle, syklaamit viihtyvät verannalla tai parvekkeellakin. Toteamus siitä, että kun hoidamme viherkasveja, hoidamme itseämme, tuntuu niin todelta. 34 PÄÄKIRJOITUS VIHERKASVIT TEKEVÄT MEILLE HYVÄÄ J 44 Orkideoiden yli 800 suvussa on valtavasti valikoimaan pidemmälle harrastuksessa ehtineille. Kasveilla on positiivinen vaikutus mielialaan ja hyvinvointiin. Erityisesti näin pimeänä aikana, tuntuu viherkasvien hoito erityisen hyvältä. 09-413 97300 Fax 09-413 97405 talomestari@karprint.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto 09-413 97369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimittajat: Pentti Eerikäinen Kaisa-Liisa Ikonen Soili Kaivosoja Tuula Kolehmainen Juhani Karvonen Marjo-Kaisu Niinikoski Klaus Susiluoto Taitto: Päivi Ahlroth Ilmoituspäällikkö: Kari Ylönen 09-413 97381 Kustantaja ja paino: Karprint Oy 03150 Huhmari Tilaukset: klo 8–16: 09-413 97300 tilaukset@karprint.fi Hinnat: 10 numeroa vuodessa: Mukana kolme Meidän Sauna- ja kaksi Viherikkuna-teemanumeroa Määräaikaistilaus 66 euroa, kestotilaus 59 euroa. Kodin viherkasvien tiedetään myös puhdistavan konkreettisesti huoneen sisäilmaa. 70 PUUTARHATIETOUTTA ETEENPÄIN Tampereen Puutarhaseura on Suomen vanhin suomenkielinen puutarhayhdistys ja toiseksi vanhin edelleen toimiva puutarhayhdistys. Ruukun ympärille solmittu silkkirusetti viimeistelee jouluisen asetelman. 88 SADEPUUTARHAT NOPEUTTAVAT IMEYTYMISTÄ Rakennetussa Kaupunkiympäristössä vuotuinen sademäärä on maaseutua suurempaa ja haihdunta vähäisempää, eikä vesi pääse kunnolla imeytymään maaperään. uuri nyt eletään vuoden pimeintä aikaa ja voimat tuntuvat kuluvan ihan vain arjesta selviytymiseen. Kaikki ylimääräinen uhkaa jäädä tekemättä tai on suuren ponnistuksen takana. 37. Ihan siltä kun todella hoitaisi samalla itseään. TALOMESTARI I 5. Lisää kasveja joka kodin ikkunalaudalle! Mari Ahola-Aalto 78 RAJAAMALLA RYHTIÄ PIHAAN Oikeaa henkeä pihalleen voi hakea kivien suomista mahdollisuuksista. 66 ENNÄTYSMÄÄRÄ UUSIA PUISTOJA Helsinkiin on tulossa enemmän puistoja kuin vuosikymmeniin. Yksi keino nopeuttaa imeyttämistä ovat sadepuutarhat, 94 AKTIIVISTA TOIMINTAA Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen sai viheralan tunnustuspalkinnon. Varsinkin tuhatlukuisen Bulbophyllum-suvun kukissa riittää ihmettelemistä. Kivillä on helppo rajata eri käyttöön tarkoitettuja piha-alueita. 74 LEDINAUHA VALAISEE PIHAN Pihavalaistus tuo pimeään vuodenaikaan näkyvyyttä ja turvallisuutta kulkureiteille, mutta valoilla voidaan myös korostaa rakennuksia ja puutarhan kasvillisuutta. – Seuran tärkein tehtävä on levittää puutarhatietoutta, tiivistää yhdistyksen puheenjohtaja Markku Mäkelä. Ne parantavat ilmanlaatua tuottamalla happea. Luovuttamalla lehtiensä kautta kosteutta viherkasvit myös kosteuttavat huoneilmaa. 82 AUTOILTA PÄÄSY KIELLETTY Kerrostalojen pihat aiheuttavat suunnittelijoille päänvaivaa. Pihoille pitäisi saada autot ja ihmiset sulaan sopuun. Syklaami on yksi vaihtoehto joulukukaksi
Viherkasvit LANNOITUSTA YMPÄRI VUODEN, MIKÄLI KASVI NÄYTTÄÄ KASVAVAN Viherkasvit tarvitsevat yksilöllistä hoitoa 6 I TALOMESTARI
Kaivokselan kukan hengetär Tanja Jauhiainen hoitaa liikkeen kasveja kuin omiaan. Pienet taimet ovat kehittyneet näyttäviksi kasveiksi, anopinkielet puskevat terhakkaa kukkavartta. Tanja Jauhiainen etsii jatkuvasti messuilta ja netistä mielenkiintoisia ja harvinaisempiakin kasveja. Tanjan yksi suosikkikasveista on kauniin punertavan lehdistön omaava maaorkidea (Ludisia discolor). Viherkasvit ja kukat ovat Tanja Jauhiaisen suuri intohimo. Tanja ei myöskään luota sokeasti annettuihin hoito-ohjeisiin, vaan selvittää kasvin veden, valon ja ravinteiden tarpeet itse kokeilemalla. Olen paitsi opiskelut kasvien nimistöä ja hoitoa itse vuosikaudet, myös käynyt läpi kaikki mahdolliset kurssit. Liikkeessä tapaa tuttuja ja tuntemattomampiakin viherkasveja, joiden rehevyys ja suuri koko herättävät ohikulkijoiden mielenkiinnon. V antaan Kaivokselassa, vanhassa ostoskeskuksessa sijaitsee vehreä keidas, Kaivokselan kukka. Tanja saa kaikki kasvit kukoistamaan. – Liikkeessä asioi paljon viherpeukaloita, joita kiinnostavat myös erikoisemmat lajikkeet. Liikkeen omistajan Natalia Ossadtchikhin mukaan monet kasviharrastajat tuntevat Tanjan ja arvostavat hänen tietojaan ja taitojaan viherkasvien ja kukkien parissa. Pyrin siksi löytämään ja tilaamaan Kaivokselan kukan viherpeukalo Tanja Jauhianen on rakastanut viherkasveja ja kukkia lapsuudestaan lähtien. Tanjan hoidossa Saint Pauliat eli paavalinkukat kukkivat miltei läpi vuoden. Kasvien menestyksen salaisuus piilee siinä, että niitä hoidetaan ja vaalitaan päivittäin. Pienistä taimista hän kasvattaa näyttäviä kasveja ja saa miltei lajin kuin lajin kukkimaan. Kotonani on yli sata viherkasvia, jotka olen kasvattanut pienestä taimesta katoon asti ulottuviksi kasveiksi, aikanaan Backaksen kartanolla työskennellyt ja oppejaan ammentanut Tanja kertoo. – Kasvit ja kukat ovat olleet intohimoni koko elämäni ajan. TALOMESTARI I 7. Kasvi viihtyy tavallisessa mullassa ja on siksi esimerkiksi perhosorkideaa helppohoitoisempi
Hyvin viihtyessään varsiin kehittyy pieniä, valkoisia mukuloita, joista kasvia voi lisätä helposti. Jos kasvi kuivahtaa ja sen oksat nuokahtavat, eivät ne enää milloinkaan nouse ylös. Kuiva huoneilma on viherkasvien vihollinen. Kasvi pitää tasaisen kosteasta mullasta ja sumuttamisesta. Huonekuusta (Araucaria) pidetään vaativana viherkasvina. 8 I TALOMESTARI. Kun kasveja sumuttaa säännöllisesti, ne viheriöivät. Hirvensarvisaniaisen (Platycerium bifurcatum) lehdet ovat jylhän koristeelliset. Herttaköynnöksen (Ceropegia) roikkuvat varret venyvät jopa parimetriseksi. Tanjan mukaan kasvi menestyy kuitenkin hyvin, jos mullan jatkuvasta kosteudesta sekä säännöllisestä sumuttamisesta huolehditaan
– Mikäli haluaa viherkasviensa menestyvän, vanhan kansan neuvo, jonka mukaan kasveja tulee kosketella, haistella ja hoivata juttelemalla niille päivittäin, pitää paik- Anopinkieli (Sansevieria trifasciata) sopii aloittelevalle harrastajalle. Kasvit puhdistavat myös sisäilmaa. Kun asunnossa on viherkasveja, on aina syy mennä kotiin kasveja hoivaamaan. Viherkasvien avulla kotiin saadaan viihtyisyyttä. Kasvit viihtyvätkin paremmin, kun ne asettelee ryhmiksi, sillä ne suojaavat ja kosteuttavat toinen toisiaan. Kasvit eivät ole ainoastaan kodin koristeita, vaan niistä on seuraa yksinäisille ja ikäihmisille. Valkoiset kukat tuoksuvat huumaavasti. Tanjan hoidossa tämä yksilö on venynyt jopa metrin korkuiseksi. – Siinä, missä toiset hoivaavat lemmikkieläimiä, me viherpeukalot hoidamme kasvejamme. TALOMESTARI I 9. Kasvit viedään siksi suihkuun pari kolme kertaa vuodessa, Tanja muistuttaa. maailmalta kiinnostavia tuttavuuksia myös heitä silmällä pitäen. – Viherkasvien ja mielikuvituksen avulla voi loihtia kauniita asetelmia ja vehreitä nurkkauksia kotiin. Rahapuusta (Crassula ovata) voi kasvattaa näyttävän viherkasvin. Viherkasvien hyvinvointia tulee seurata päivittäin. KUKISTA PALJON ILOA KOTIIN Tanja Jauhiaisen mukaan viherkasvit ja kukat tuovat kotiin valtavasti iloa. Pikkuruinen kivikukka (Lithops) on kotoisin EteläAfrikasta. Jotta kasvit puhdistaisivat ilmaa ja toisivat kotiin raikkautta, tulee niiden olla terveitä, puhtaita ja pölyttömiä. Tanja on onnistunut saamaan anopinkielenkin kukkimaan
Nämä yksilöt ovat vielä pikkuruisia, mutta niiden lajitoveri on Tanjan kotona kasvanut lähes parimetriseksi kasviksi. lenpidolla ja kastelulla. Vihreyttä voi tuoda kotiin myös kauniilla asetelmilla. Annan kasveille lannoitetta pari kertaa kuussa, ympäri vuoden, mikäli kasvi näyttää kasvavan. – Kasvit kaipaavat kosteutta, siksi niitä tulee sumuttaa lähes päivittäin. Kasvi kyllä näyttää, haluaako se enemmän vettä tai lisää aurinkoa. Erityisen helppohoitoinen ja ihastuttava kasvi on herkkäkukkainen maaorkidea, jonka voi istuttaa tavalliseen multaan. kansa. Tanja on myös taitava kukkasitoja, joka käsissä syntyvät kauniit kimput ja kukkavihkot elämän kaikkiin vaiheisiin. Useimmiten ohjeistetaan lannoittamaan kasveja kasvukaudella ja vähentämään ravinteita syksyn tullen. Myös kultaköynnökset selviävät niukemmalla huo- HOITOVAATIMUKSET VOIVAT YLLÄTTÄÄ. HELPOILLA LAJIKKEILLA ALKUUN Moni aloittelija hankkii kotiinsa kaktuksia luullen, etteivät ne tarvitse hoitoa tai kastelua. – Kullekin kasville paras hoito selviää kokeilemalla. Kuiva huoneilma on viherkasvien vihollinen. – Itse vien kaktukseni lämpimällä kaudella ulos kasvimaalle, jossa ne saavat Aloittelevan viherkasviharrastajan kannattaa Tanja Jauhiaisen mukaan valita kotiinsa helppohoitoisia ja palkitsevia kasveja. Esimerkiksi Saint Pauliani olen saanut kukkimaan jopa kymmenen kuukautta vuodessa säännöllisellä lannoituksella. Tanja on asiassa eri linjoilla. Orkideoja arastellaan Tanjan mielestä turhaan, sillä niitä luullaan jostain syystä vaikeahoitoisiksi. Tanjan luoma asetelma muistuttaa rehevää puuta. OIKEA HOIVA LÖYTYY KOKEILEMALLA Tanja Jauhiainen ei luota viherkasvien hoidossa yleispäteviin ohjeisiin, joiden mukaan valtaosa kasveista viihtyy puolivarjossa, vähäisellä kastelulla. – Anopinkieli tyytyy vähään, palmuvehka ja rönsyliljat ovat helppohoitoisia. Kesäaikaan kaktuksia kastellaan muiden viherkasvien tavoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka päivä on hyvä tarkistaa, voivatko kasvit hyvin, onko multa sopivan kosteaa, tai näkyykö kasveissa huonovointisuuden merkkejä, Tanja sanoo. Hyvällä hoidolla anopinkielikin voi tosin yllättää ja alkaa kukkimaan, kotonaan parimetristä valkokukkaista anopinkieltä hoivaava Tanja sanoo. Mikäli ulkoilma ei ole liian kylmää, tuuletuksen mukanaan tuoma raitis ilma tekee hyvää myös kasveille. Toisin kuin usein luullaan, vaativat kaktuksetkin hoivaa ja vettä. Kasvit tarvitsevat yksilöllistä hoivaa lannoitusta myöten. – Orkidean hoito on todellisuudessa helppoa, riittää kun ruukun upottaa kerran viikossa veteen. – Lannoitukseen pätevät samat säännöt kuin muuhunkin hoitoon, itse pitää kokeil- 10 I TALOMESTARI la, mikä toimii omille kasveille parhaiten. Tämä on Tanjan mukaan virheellinen näkemys
Tällaisella hoidolla yksi, jopa kymmenvuotias kaktukseni on kasvanut pikkuriikkisestä pallerosta 180 senttiä korkeaksi kasviksi, Tanja kertoo. nauttia luonnon sateesta. Lajeja, joita pidetään vaativina hoidokkeina ovat huonekuusi sekä hirvensarvisaniainen. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Tanja on ripustanut rehevät sulkasaniaiset (Nephrolepis exaltata) leveällä amppelilla hauskaksi parivaljakoksi kattoon. Myös sumuttaminen pitää huonekuusen virkeänä. Kovassa paahteessa lehdet voivat jopa kärventyä. Itse kastelen rahapuita kerran viikossa ja lisäksi suihkuttelen kasveja usein, Tanja sanoo ja tutkii jopa metrin korkuiseksi kasvanutta rahapuuta. Rahapuu vaatii kuitenkin hoitoa, jotta se kehittyisi näyttäväksi ja säilyttäisi lehtiensä kauneuden. Jos kasvi pääsee nuupahtamaan, eivät sen oksat enää koskaan nouse ylös. – Kotioloissa rahapuut saattavat kärsiä liiallisesta mullan tai sisäilman kuivuudesta. Tanjan mukaan nämäkin kasvit voi saada menestymään, vaikka ei kokenut viherpeukalo olisikaan. Rahapuu mielletään niin ikään helppohoitoiseksi viherkasviksi. Hirvensarvisaniainen menestyy myös, kun sitä kastelee säännöllisesti ja tarjoaa sille aika ajoin kosteuttavaa sumutusta, Tanja muistuttaa. TALOMESTARI I 11. Kun sitten ilmojen viilentyessä tuon kaktukset takaisin kotiin, aloittavat ne näyttävän kukinnan. Kirjovehka (Dieffenbachia maculata) on kaunis ja tanakka viherkasvi, joka ei kuitenkaan myrkyllisenä sovellu lapsiperheisiin. – Huonekuusen kohdalla täytyy huolehtia, ettei kasvi saa milloinkaan kuivahtaa. Kasvi tarvitseekin vettä miltei joka päivä. Tanja hoitaa kasveja joka päivä tarkistamalla mullan kosteuden sekä mahdolliset merkit huonovointisuudesta
Tämä tarkoittaa sitä, että pihalla kasvatetaan kasveja, joilla on tunnetusti terveysvaikutuksia, Nieminen toteaa. – Jos herää vasta kevät-kesällä miettimään puutarhasuunnitelmaa, on varauduttava siihen, että tontilla ei tapahdu mitään ennen elo-syyskuun vaihdetta. Eli nyt kun hallitaan jo perusasiat, puutarhaviljelyä ruvetaan viemään vähän korkeammalle tasolle. E nsi kevät ja kesä saattavat tuntua olevan miljoonien mailien päässä, mutta tosiasiassa nyt on paras aika ryhtyä suunnittelemaan piha- ja puutarhatöitä. – Lähtisin liikkeelle chilistä, valkosi-. – Nyt ollaan pääsemässä eteenpäin viime vuosina pinnalla olleesta trendistä, että jokainen osaa viljellä itse perunansa ja yrttinsä. PIHALLE OMA LUONNON KOTIAPTEEKKI Hyvinvointia haetaan tietoisesti puutarhaharrastuksen kautta jopa siten, että nyt on trendikästä perustaa puutarhaan oma luonnon kotiapteekki. Puutarha TULEVAN KESÄN PUUTARHATRENDIT Nyt tulee rohtopuutarha! Ensi kesänä puutarhassa kasvatetaan luontoäidin rohtoja. Miltä näyttää tulevan kesän trendit. Silloin voidaan tehdä maastokäynti paikan päällä, toteaa suunnitteluhortonomi, yrittäjä Tanja Nieminen. Jos haluat päivittää pihasi ammattilaisen avulla, puutarhasuunnittelijaan on syytä ottaa yhteyttä hyvissä ajoin. FUNKTIONAALISTA RUOKAA VILJELEMÄÄN Viime kesänä puutarhanhoidossa ykköstrendinä olivat luonnonmukaisuus ja hyötykasvit. Lääkinnällisessä rohtopuutarhassa voidaan Niemisen mukaan viljellä sekä yrttejä että kasveja. Taustalla on ajatus siitä, että kaiken tekemisen pohjalla on tavoite. Puutarhatrendit vievät harrastajia yhä enemmän kohti luonnonmukaisia valintoja. – Myös mehiläistarhaus ja hunajan tuotanto ovat tulossa kovasti kotipihoille. Ajan henki ovat ekologisuus ja hyvinvointi. Nyt haetaan vähän enemmän haasteita ja myös terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten pinaattia ja valkosipulia, Nieminen kuvaa. – Luonnonmukaisuus ja kaikenlainen syötävän ruoan viljely tulevat olemaan edelleen pinnalla, mutta nyt ollaan menossa yhä fuktionaalisempaan suuntaan. Oikeastaan paras aika 12 I TALOMESTARI olisi tilata puutarhasuunnittelija ennen kuin lumi jää pysyvästi maahan. – Juttu ei ole enää se, että vau, minä osaan viljellä salaattia. – Käytännössä ensi kevättä tehdään jo nyt hyvää vauhtia. Eli kaikki, mikä on erityisen terveellistä, Nieminen kuvaa
Kuva: Tuula Kolehmainen. Hyvinvointia haetaan tietoisesti puutarhaharrastuksen kautta. Kaunopunahattu, Echinacea purpurea on tunnettu rohdoskasvi. Perennapenkkeihin laitetaan nyt enemmän luonnonkasvien näköisiä perennoja, kuten kurjenmiekkoja ja päivänkakkaroita. Nyt on trendikästä perustaa puutarhaan oma luonnon kotiapteekki. TALOMESTARI I 13
Se, että pihalla kasvatetaan kasveja, joilla on tunnetusti terveysvaikutuksia. Mukaan voi ottaa myös laventelia ja kamomillaa. Rohtoraunioyrtti on tunnettu vanha koriste- ja rohdoskasvi. – Kaiken kaikkiaankin puutarhasta haetaan helppoutta. “Herba hyssopi“ eli kukkivat latvat oli aikanaan apteekkilääke, josta tehtiin rintalääkettä itsepintaiseen keuhkoputkentulehdukseen ja astmaan. smoothiepirtelöissä villiyrttien kanssa, Nieminen toteaa. Ruusupensaiden lisäksi rohtopuutarhaan kuuluvat luonnollisesti myös kotimaiset omenat ja marjapensaat. Nykyinen iisoppi on tunnettu rohdoksena 1500-luvulta lähtien. Näistä saadaan aikaiseksi jo aika hyvä perussetti. Nieminen sanoo, että maailmalta Suomeen rantautuva trendi on perustaa potagertyyppinen keittiö- ja hyötykasvipuutarha, johon mahtuu mukaan sekä yrttejä että muita terveysvaikutteisia kasveja. Raunioyrtin juurta on käytetty rohdoksena vaikeasti paranevien haavojen ja luunmurtumien hoitoon. pulista, pinaatista, salviasta, timjamista ja rosmariinista. DELUXE-GRILLIT JA HILLIGRILLAUS Ensi kesänä ruoanlaitto ulkona pihalla ja puutarhassa on Niemisen mukaan edelleen kova juttu. Trendinä on myös se, että ruokaa ei haluta tehdä missä tahansa pallogrillissä. Kurtturuusu on kuitenkin Suomen ainoa ruusulaji, joka tuottaa ruusunmarjoja, jotka ovat erittäin terveellisiä. Grillien täytyy olla isoja, mielellään nelipolttimisia ja sellaisia, joissa on irrotettavat, puhdistettavat osat. Nyt haetaan vähän enemmän haasteita ja myös terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten pinaattia ja valkosipulia. Nyt ollaan menossa yhä fuktionaalisempaan suuntaan. Esimerkiksi kurtturuusua laitetaan mukaan osaksi kokonaisuutta. Suvun tieteellinen nimikin merkitsee yhteenkasvamista. – Marjat ovat ehdottomasti meidän superfoodiamme, ja ne kasvattavat koko ajan suosiotaan. Marjoja käytetään erityisesti grilli. Puutarhan kasvien pitää olla helppohoitoisia, ja oleskeluun halutaan satsata ja käyttää aikaa yhä enemmän. – Kurtturuusu on sikäli hieman ristiriitainen kasvi, että sillä on taipumus karata suomalaiseen luontoon. Uutena trendinä kesäkeittiöön ja ulkona kokkaukseen on Niemisen mukaan tulosRaunioyrttejä (Symphytum) on noin 30 euraasialaista lajia. 14 I TALOMESTARI. – Nyt halutaan kunnon deluxe-mallinen – Juttu ei ole enää se, että vau, minä osaan viljellä salaattia. Siksi sen kasvattamista ei suositella. Pienet kaasugrillit eivät kiinnosta ihmisiä, koska niissä on niin hankala tehdä ruokaa, Nieminen toteaa. Katettujen kesäkeittiöiden rakentaminen lisääntyy koko ajan
– Keskiössä ovat metsät, puhdas vesi ja kasvien funktionaaliset ja terveydellisen ominaisuudet. – Metsäpuutarhaan voidaan myös istuttaa metsätyypistä riippuen vaikkapa alppiruusua, pensasmustikkaa, sianpuolukkaa tai muita varpukasveja. – Jos esimerkiksi asutaan harjulla, on muodikasta tuoda metsä mahdollisimman pitkälle pihaan saakka. – Meille suomalaisille saattaa olla vähän vierasta se, miksi metsää korostetaan niin paljon, mutta ei tarvitse mennä kuin Tanskaan ja Saksaan, niin luonnontilassa olevia metsiä löytyy tosi vähän. Myös erilaiset avotuliratkaisut kasvattavat suosiotaan, koska elävä tuli on tulossa takaisin, Nieminen sanoo. Kuva: Marjut Popelka. METSÄPUUTARHAT JA PUHTAUS – Lähtisin liikkeelle chilistä, valkosipulista, pinaatista, salviasta, timjamista ja rosmariinista. Esimerkiksi kansainvälisissä kukkanäyttelyissä pionit ja isot ruusut rupeavat Niemisen havaintojen mukaan olemaan pienemmässä roolissa. Mukaan voi ottaa myös laventelia ja kamomillaa. – Pihasuunnittelun kustannukset vaihtelevat kohteesta riippuen 2000–5000 euron välillä, Nieminen toteaa. Vesiaiheet sen sijaan ovat jokseenkin out, koska niitä pidetään niin hankalina hoitaa. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski TALOMESTARI I 15. Se on kuitenkin sanottava, että koristekasvit eivät kyllä mitenkään juhli tällä hetkellä, Nieminen vastaa. Metsäpuutarhat ovat kansainvälisesti tulossa kovaa vauhtia, Nieminen sanoo. Metsäpuutarhaan voidaan myös istuttaa metsätyypistä riippuen vaikkapa alppiruusua, pensasmustikkaa, sianpuolukkaa tai muita varpukasveja. Sillä on heijastuksensa myös ihmisten asuttamiin ympäristöihin, mukaan lukien kotipuutarhat. Suunnitteluhortonomi Tanja Nieminen toteaa, että maailmalla jyllää parhaillaan trendejä, joiden taustalla on selkeästi ilmastonmuutos ja tarve sen etenemisen hillitsemiseen. – Me suomalaiset olemme muutenkin sellaisia tuleen tuijottajia, joten puu-uunit ja puuhellat ovat taas in. – Sen sijaan perennapenkkeihin laitetaan nyt enemmän luonnonkasvien näköisiä perennoja, kuten kurjenmiekkoja ja päivänkakkaroita, Nieminen toteaa. sa amerikkalaistyyppinen hiiligrillaus. – Hiiligrillausta varten halutaan nyt laittaa oikein isot hienot pöntöt, jotka ovat selkeästi tulossa. Suunnitteluhortonomi Tanja Nieminen muistuttaa, että pihasuunnittelun aika on aina jo edellisvuoden syksyllä. Mutta miten tulee sitten käymään perinteisten puutarhoissa kasvatettavien koristekasvien kanssa. Myös meillä trendinä tulee yhä enemmän olemaan se, että metsätontille rakennetuissa ympäristöissä säilytetään metsää mahdollisimman pitkälle. KORISTEKASVIEN SUOSIO LASKUSSA Trendinä on siis kaikenlainen hakeutuminen mahdollisimman luonnonmukaisten asioiden ja ratkaisujen ääreen. Häviävätkö ne pikkuhiljaa puutarhoista. Nyhtöpossu oli jo viime loppukesän trendiruoka, joka jatkaa suosiotaan myös tulevana kesänä. – Eivät tietenkään kokonaan, sillä makuja on monenlaisia. Metsäpihoihin voidaan tehdä reitit ja erilaiset toiminnot, mutta jopa niistä syntyneet rakentamisen jäljet voidaan paikata kuntalla
Enkelinpasuunat, verenpisarat, monivuotiset yrtit ja monenlaiset juurakot odottavat marraskuun alussa vielä pääsyä yrttihuoneen lamppujen alle talvehtimaan. Kormano viljelee talvisin yrttejä, salaat-. Aluksi hän istutteli yrttejä parvekkeelle ja ikkunalaudoille, mutta hankki pian välineitä, joiden avulla ympärivuotinen kasvatus sujuu paremmin. Kormanon poika Ville Kormano työskentelee turkulaisessa Pa- vunvarsi-puutarhaliikkeessä, joten asiantuntija-apua oli aloittelevalle kotiviljelijälle tarjolla helposti. S yystyöt Riitta Kormanon, 55, siirtolapuutarhamökillä ovat kesken. Myös keittiön monipuolinen yrttiviljelmä on tällä hetkellä hiljainen: rakuunat, basilikat, ruohosipulit, timjamit, sitruunatimjamit, mintut ja monet muut herkut odottavat kärsivällisesti, että Turun Museokeskuksen intendentti saa väitöstilaisuutensa pidettyä. PARVEKEVILJELIJÄSTÄ SIIRTOLAPUUTARHURIKSI Riitta Kormano hullaantui hyötykasvien viljelystä muutama vuosi sitten. Kormano viljelee ympäri vuoden niin hyötykasveja kuin kukkiakin, joskin tänä syksynä väitöskirjatyö on nipistänyt aikaa puutarhanhoidolta. Nykyään Kormanolla on siirtolapuutarhapalsta ja -mökki, minkä lisäksi kerrostalokodin keittiö, parveke ja vierashuone on normaalisti vallattu viljelyskäyttöön. Esimerkiksi basilika nuupahti aina ennen kuin hankin sen alle kastelumaton, ja salaatteja en saanut millään itämään ennen kuin hoksasin laittaa ne yöksi jääkaappiin pimeään ja viileään ja nostaa vain päivisin kasvivalon alle. Viherpeukalo RIITTA KORMANON VILJELYKSET KUKOISTAVAT YMPÄRI VUODEN Kasvivalot lisäävät innokkaan puutarhurin kasvatusaikaa Turkulainen Riitta Kormano kantaa siirtolapuutarhapalstaltaan kukkia ja juurakoita talvehtimaan kerrostaloasuntonsa vierashuoneeseen. Kasvit vievät mahtavasti ajatukset pois työasioista ja kasvivalot, vihreys ja vehreys piristävät kotona kaamosaikaan, Kormano huokaisee. Syksy on kulunut suomalaisia sotamuistomerkkejä käsittelevää tutkimusta viimeistellessä, eikä harrastajapuutarhuri malta odottaa, että pääsisi taas kiireiltään upottamaan sormensa multaan: 16 I TALOMESTARI – Viljely tuo paljon lisäarvoa elämään! Keittiön yrttipöytä tarjoilee jatkuvasti tuoretta syötävää, minkä lisäksi kasvien hoito lisää myös henkistä hyvinvointia merkittävästi. Purkit ja kastelumatot odottavat pestyinä joulukuuta, jolloin on taas aikaa paneutua rakkaaseen harrastukseensa. – Villeltä sain alkuun hyviä vinkkejä, mutta aika nopeasti opin kuuntelemaan kasveja ja huomaamaan, mitä mikäkin yrtti ja kasvi kaipasi menestyäkseen
Arkikäytössä olevat yrtit rehottavat normaalisti Kormanon keittiössä vastaavassa pöytäpuutarhassa, mutta tänä syksynä yrttiharrastus on saanut odottaa kiireiden helpottamista. Joulukuussa väitöstilaisuuden jälkeen kotipuutarha pääsee taas kukoistamaan. Kuluva syksy on ollut väitöskirjaa viimeistelevälle Riitta Kormanolle kiireinen, ja rakas viljelyharrastus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuva: Pavunvarsi TALOMESTARI I 17
Kormano kertoo, että lisävalo vaikutti myös yrttien makuun: rehevän vehreät lehdet muuttuivat makeammiksi ja niiden tuoksut voimistuivat. Tällä hetkellä hän on mieltynyt kasvatuskäyttöön tarkoitettuihin energiansäästölamppuihin. Vierashuoneessa kasvilampun alla kasvattelen vaihtelevasti eri kasveja ja tuon sinne kaikenlaista talvehtimaan siirtolapuutarhalta. Vuosien varrella harrastajapuutarhuri on kokeillut useita erilaisia valaisinratkaisuja. – Keittiössä minulla on yleensä pöytäpuutarha, josta saan kätevästi napsittua yrttejä ruokiin aina tarpeen tullen. LISÄVALOT JA -VARUSTEET HELPOTTAVAT TYÖTÄ Kormano kertoo, että laadukkaista kasvivaloista on talvisaikaan kotiviljelijälle suuri hyöty. Lisäksi hänellä on pöytäpuutarha integroituine valaisinratkaisuineen. teja ja chilejä. 18 I TALOMESTARI. – Keittiössä minulla on yleensä pöytäpuutarha, josta saan kätevästi napsittua yrttejä ruokiin aina tarpeen tullen. – Aluksi kasvatin yrttejä ikkunalaudalla, mutta eivät ne jaksaneet kasvaa talvisin pelkän luonnonvalon voimalla. Kun hankin kasvilampun, basilika muuttui pian lähes puuvartiseksi ja alkoi kasvaa paljon rehevämpänä. Lisäksi hän harrastaa idätystä sekä kesäkukkien ja hyötykasvien esikasvatusta. Helppo tapa päästä alkuun, on ostaa valmiita yrttipuntteja kaupasta ja istuttaa ne kotona multaan
– Palstanaapureilta oppii valtavasti! Palstaviljely on elämyksellistä ja kansainvälistä: jo ensimmäisenä palstavuotenani naapurit lahjoittivat minulle ympäri maailmaa tuotuja siemeniä ja sain paljon uusia ystäviä. EPÄONNISTUMISTA EI TARVITSE PELÄTÄ Kormano kehottaa kaikkia viherkasvien ystäviä kokeilemaan talvikasvatusta rohkeasti. Ravinteita ei mielestäni tarvitse lisätä kamalan usein. Hänellä on ollut siirtolapuutarhamökki kuusi vuotta. Aikaisemmin hän vuokrasi pientä yksivuotista peltopalstaa. Viime keväänä orvokkien idätys riistäytyi käsistä, ja lamppujen alla kukoisti lopulta valtava orvokkitarha. Eron huomaa nopeasti! Viljelijä muistuttaa, että alkuun pääsee vaatimattomillakin lisävarusteilla, ei tarvita satojen eurojen investointeja. Lisäksi hyvä kasvualusta on tärkeä. Siementen idättäminenkin on aika helppoa, Kormano kannustaa. Kormano on kasvattanut taimilamppujen alla myös erilaisia kukkia. – Ravinteita ei mielestäni tarvitse lisätä kamalan usein. Harrastus on edullinen ja hyödyllinen: syksyllä on ihanaa natustella oman maan porkkanoita ja perunoita, ja jotain jää aina säilöönkin. ELÄMÄN ARVOSTUS KASVAA PUUTARHATÖISSÄ Kormano odottaa innokkaasti ensi kesää siirtolapuutarhalla. – Niitä oli satoja! Jaoin niitä puutarhanaapureille, kavereille ja sukulaisille, Kormano naurahtaa. Kormano toteaa, että aloittelijakin pääsee nopeasti palstaviljelyn makuun. Siinä arvostus elämän ihmettä kohtaan kasvaa! Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Riitta Kormanon kotialbumi TALOMESTARI I 19. Epäonnistumista ei tarvitse pelätä: jos joku menee pieleen, aina voi aloittaa alusta! – Helpointa on varmaan ostaa valmiita yrttipuntteja kaupasta ja istuttaa ne kotona multaan. – Multa saa olla aika ilmavaa, sekaan kannattaa sekoittaa vaikka hiekkaa. – Jokainen voi itse kokeilla lisävalon vaikutusta laittamalla toisen puskan hämärään nurkkaan ja toisen lisävalon alle. Itse suosin luomumultaa ja -lannoitteita varsinkin syötävissä kasveissa. – On yhtä ihanaa hoivata pieniä ituja kuin kantaa kuolleita kasveja kompostiin ja möyhentää niistä multaa. Kuvan Bolivian rainbow -chili menestyi mainiosti ja teki hedelmää viime talvena lisävalon alla. Kormano suosittelee lämpimästi myös palstaviljelyn kokeilemista. Riitta Kormano ei varsinaisesti ole tulisen ruuan ystävä, mutta kasvattaa silti chilejä esteettisistä syistä. Talviviljelijän kannattaa Kormanon mukaan kiinnittää huomiota myös kasteluun: hän itse on onnistunut ylikastelemaan yrttejä kuoliaiksi. Kannattaa kuitenkin suihkuttaa puntit huolellisesti runsaalla vedellä, jotta mahdolliset ötökät kuolevat. Viljelyssä Kormanoa ihastuttaa myös luonnon kiertokulun ja kasvun ihmeen seuraaminen
E27-kantaisen kasvivalopolttimon voi kiinnittää vaikka tavalliseen lukulamppuun. 20 I TALOMESTARI. Tyylikkäät kasvivalaisimet piristävät myös sisustusta. Kasvivalot Yrtit jaksavat vihertää, kun ne saavat tarpeeksi valoa. Saatavilla on monenlaisia ratkaisuja aina yksinkertaista energiansäästöpolttimoista ammattimaisiin suurpainenatriumvalaisimiin. RIITTÄVÄ LISÄVALO JATKAA SATOKAUTTA JA HELLII HUONEKASVEJA Kasvilampuilla valoa pimeään Kasvit rakastavat valoa! Erilaisten kasvivalaisimien valikoima on viime vuosina kasvanut valtavasti ja lamppujen hinnat ovat laskeneet roimasti
TALOMESTARI I 21. Jos kasveja on enemmän ja kotoa löytyy vaikka sisäpuutarha, kannattaa satsata isompiin energiansäästölamppuihin ja tehokkaampiin loisteputkivalaisimiin, joiden avulla kasvit jaksavat kasvaa jopa ilman auringonvaloa. – Monet kasvilampuiksi tarkoitetut ledvalot ja energiansäästölamput voi kiinnittää aivan tavallisiin lamppukantoihin. Normaalien huonevalojen spektri on yleensä melko vaalea ja sävyltään lämpi- män valkoinen tai keltainen, kun kasvilampuissa spektri on usein joko sinertävä tai kellertävän punainen. VALITSE VALO VÄRIN MUKAAN Spektri eli valon kirjo määrittää sen, minkä värisenä valo näyttäytyy ihmissilmälle. Niiden sähkön kulutus on kuitenkin huomattavaa ja pidemmän päälle taloudellisemmaksi ratkaisuksi voi muodostua tehokas led-valaisin, vaikka sellaisen kertahankintahinta onkin suurempi. Jos kasveja on enemmän, kannattaa satsata isompiin energiansäästölamppuihin ja tehokkaampiin loisteputkivalaisimiin, joiden avulla kasvit jaksavat kasvaa jopa ilman auringonvaloa. K asvivalaisimet auttavat huoneja hyötykasveja sinnittelemään kaamoksen yli. Tarjolla on muun muassa kohdennettavia kasvi-spottivaloja, joiden avulla saadaan korostettua kasvien kauneutta samalla kun lisävalo turvaa kasville paremmat elinolosuhteet pimeinä talvikuukausina. VALO TARPEEN MUKAAN Myymäläpäällikkö Ville Kormano Pavunvarsi-puutarhaliikkeestä muistuttaa, että kaikki kasvit rakastavat valoa. Loisteputki- ja spottivalaisimia voi kiinnittää vaikka ikkunalautojen yläpuolelle, hyllynreunoihin tai suoraan kattoon roikkumaan, neuvoo myymäläpäällikkö Ville Kormano turkulaisesta Pavunvarsipuutarhaliikkeestä, jossa on tarjolla kattava valikoima erilaisia kasvivalaisimia. – Esimerkiksi mummoni on korvannut ikkunalaudan yläpuolella olevat perinteiset loisteputket kasvivalo-loisteputkilla. Yksinkertaisin kasvivaloratkaisu on hankkia kasvilampuksi sopiva polttimo ja kiinnittää se kotona jo olevaan valaisimeen. Hyötykasveille kuten chileille, paprikoille ja tomaateille tulisi valita taimivaiheessa sinertävää ja kukkimis- ja satovaiheessa punertavaa spektriä. Jos kasveja on enemmän, myös valontarve kasvaa. – Perinteisille kukkiville huonekasveille kuten kiinanruusuille ja pelargonioille sopii parhaiten kukkimista edesauttava punertava spektri. Riippuu tarkoituksesta, millaista kasvivalospektriä kannattaa suosia. Etenkin hyötykasvit tarvitsevat paljon valoa. Vaativampaan käyttöön, esimerkiksi kasvihuoneisiin on tarjolla suurpainenatriumvalaisimia, joita harvemmin tarvitaan kotioloissa: – Jos omistaa lämmitetyn kasvihuoneen tai kasvattaa kookkaita satokasveja, kuten tomaatteja tai paprikoita ympäri vuoden, suurpainenatriumia kannattaa harkita. Pelkkiä lehtiä kasvattaville yrteille ja taimille sekä talvehtiville kasveille sopii kylmän sinertävä spektri, Ville Kormano opastaa. Kuva: Airam. Kasvilamppujen spektri jäljittelee auringonvaloa, ja tarjoaa näin kasveille mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet. Nykyaikaiset led- ja energiansäästövalaisimet toimivat tarvittaessa myös tyylikkäinä sisustuselementteinä. Niitä suosivat myös bonsai- ja orkideaharrastajat, Kormano opastaa. Yksi lamppu riittää hyvin pitämään esimerkiksi pienen pöytäyrttitarhan hengissä talven yli. Spektri siis kertoo valon aallonpituudesta. Kasvien kasvatukseen tarkoitettujen polttimoiden valon spektri on sinertävä tai kelta-punainen. Lisävalon tarve riippuu kasvatettavista kasveista: viherkasvit pärjäävät talven yli vähemmällä, hyötykasvit vaativat enemmän valoa. Normaalit huonevalot sopivat huonosti kasvien kasvatukseen, sillä niiden aallonpituus on kasvatusta ajatellen huono
Edullisimmillaan yksinkertaisen energiansäästöpolttimon tai loisteputkivalaisimen saa alle kympillä, mutta tehokkaat kasvihuonevalaisimet, kuten isot ledvalaisimet maksavat useamman satasen. Viime aikoina kasvivalaisimien esteettisyyteen on muutenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota. Herbien Indoor Garden -yrttivalaisimet ovat tyylikkäitä sisustuselementtejä. Kuva: Tregren.com. JOKAISEN KUKKAROLLE SOPIVA RATKAISU Kasvivalaisimien hinnat vaihtelevat melkoisesti. Ville Kormano kertoo, että hinta usein 22 I TALOMESTARI Kukkapöydän päälle voi kiinnittää tarkoitukseen sopivan kasvivalaisimen tuomaan kasveille lisävaloa.. Parhaimmillaan pöytäpuutarhat ovat kauniita sisustuselementtejä. – Valaisimissa heijastin on yleensä mukana, mutta jos ostaa pelkän polttimon, heijastimen voi hankkia lisävarusteena. HEIJASTIMILLA KAIKKI HYÖTY IRTI Yrttien ja salaattien kasvattamiseen oivia valintoja ovat erityyppiset pöytäpuutarhat, joihin on valmiiksi asennettu oikeanlainen valaisin ja joissain tapauksissa jopa kastelujärjestelmä. Yksi lamppu riittää hyvin pitämään esimerkiksi pienen pöytäyrttitarhan hengissä talven yli. Vaativampaan käyttöön sopivat esimerkiksi Starlite-valaisimet, joissa on neljä 55-wattista T-Neon-loisteputkea. – Spottivalot ovat usein siroja ja muotoiltuja, kun taas tehokkaammat kasvivalaisimet näyttävät melko ronskeilta, mutta ovat huomattavasti tehokkaampia, Kormano kertoo. Jos kasvivalosta haluaa saada irti kaiken mahdollisen hyödyn, kannattaa satsata myös hyviin heijastimiin, jotka oikein kohdistettuina vähentävät lisävalon hukkaprosenttia. Kuva: Pavunvarsi. Heijastimia on valtava valikoima ja pienimmät energiansäästölamput voikin asentaa normaaliin E27-kantaan, joita löytyy miltei joka kodin valaisimista. Jos kasveja on enemmän, myös valontarve kasvaa. Etenkin hyötykasvit tarvitsevat paljon valoa. Monet käyttävät kasvihuoneissa molempia saadakseen parhaan mahdollisen hyödyn valon spektreistä
t Uusi katto jopa 2 päivässä t Pienempi kosteusriski pakkasella t Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – siistit pihat t Aina paikallinen asennusporukka Soita 03 3398 6722 Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN KATTOREMONTTI! Ks. ei pakkasta pelkää! Pakkasta, viimaa, lunta ja jäätä – kattoremontti ei katso säätä. – Alkuun pääsee hyvin muutaman kympin satsauksella. – Jos oikeanlaisen valaisimen hankinta tuntuu vaikealta, kannattaa rohkeasti marssia asiantuntevan myyjän juttusille, Kormano vinkkaa. laaturemontti.fi www.laaturemontti.fi TALOMESTARI I 23. Kuva: Airam. 020 781 9820 fax 020 781 9821 ALAVUS-IKKUNAT JA -PARVEKEOVET FASADI ULKO-OVET Niin uudis- kuin saneerauskohteet Paikalliset pojat on suoraan verrannollinen lampun tehoon: kalliit lamput sisältävät uusinta tekniikkaa ja käyttävät vain vähän sähköä. Laadukkaita kasvivalaisimia myydään lähinnä erikoistuneissa puutarhamyymälöissä, joskin normaaleita lampun kupuja ja kasvivalopolttimoita voi saada sisustuskaupoista ja hyvin varustelluista marketeissa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Pavunvarsi ja valaisinvalmistajat Kasvivalaisimissa on monesti peilipintaa, joka takaa valon maksimaalisen hyödyntämisen ja oikean kohdentamisen. Vaativampaankin kotikäyttöön riittää yleensä satasen tai kahden loisteputkilamppu, esimerkiksi kahden tai neljän 55W loisteputken Starlite-valaisin. Kun haluat kotiisi lämpöä, tyyliä ja arvokkuutta niin valintasi on ja s ikkunoista Pyydä tarjou una! tt ne en as s ov ista, myö ALAVUS IKKUNAT OY PL 39, 63301 ALAVUS puh
Puutarhan suojat 24 I TALOMESTARI
Puutarhuri Timo Koskisen mukaan hedelmäpuut voi suojata verkoilla vielä lumen sadettua maahan, mutta tukikepit on syytä juntata maaperään ennen kuin se jäätyy. Tosin alaoksat saattavat olla jänikselle edelleen mieluista ruokaa. Kun lunta on paljon, jänis ylettyy napsimaan TALOMESTARI I 25. – Kun puu on 4-5-vuotias, jänisten kiinnostus puun kuorta kohtaan vähenee. – Erityisesti nuoret hedelmäpuut ovat alttiita jäniksille. Taimet kannattaa suojata ainakin muutaman vuoden ajaksi, kehottaa hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen. Sen sijaan tukikepit on syytä juntata pystyyn sulan maan aikana. H edelmäpuiden suojaamiseksi tarkoitetut verkot voi laittaa, kun lumi on satanut. ELÄINMAAILMA LAITTAA PUUTARHAN KOETUKSELLE TALVELLA Nuori hedelmäpuu maistuu niin jänikselle kuin myyrällekin Eläinmaailma koettelee kotipuutarhaa joskus rankallakin kädellä. Maan alla viihtyvien myyrälajien torjunta on kotipuutarhurin konstein miltei mahdotonta. Jäniksiä vastaan kotipuutarhurin kannattaa suojata hedelmäpuunsa. Myyrälajeista osa viihtyy lumen ja maanpinnan rajassa, mutta osa myyristä pysyy maan alla. Jäisessä maassa niitä ei saa pysymään
Kierremuovi estää myyrävahinkoja, mutta muovi pitää asettaa tiiviisti maan pintaa vasten. Syödyt oksat pitää leikata keväällä runkoa myöten poikki, muutoin laho pääsee etenemään vähitellen oksaa pitkin puuhun. Multakasa paljastaa myyrien olemassaolon jo syksyllä, mikä voi ennakoida myös tuhoja. Puilla on yleensä kyky toipua varsin kovistakin kolhuista ainakin pienellä ihmisen avustuksella. Mikäli jänikset pääsevät järsimään rungon kuorta, ei puu ole välttämättä tuomittu kuolemaan. SUURIN RISKI, JOS KUORI JYRSITTY RUNGON YMPÄRI Myyräsuoja tulee laittaa tiiviisti maata vasten. Puu voi elää hyvinkin sata vuotta, vaikka siinä olisikin hieman lahovikaa. Puu kuin puu saa vanhetessaan aina lahovikaa ja kasvulla on omat keinonsa lahoa vastaan. Verkotus pitäisi ulottaa ainakin puoleentoista metriin, jatkaa Koskinen. – Toisaalta lahoa ei voi välttää luonnossa tai puutarhassa koskaan aivan sataprosenttisesti. 26 I TALOMESTARI Suurin riski puun menehtymiselle on, jos kuori on järsitty ympäri koko rungon.. SYÖDYT OKSAT LEIKATTAVA POIS Syödyt oksat pitää leikata keväällä runkoa myöten poikki, muutoin laho pääsee etenemään vähitellen oksaa pitkin puuhun. oksanpäitä aika korkealtakin, joten puun täydellinen suojaus voi olla vaikeaa
Myös esimerkiksi muurahaiset saattavat alkaa pesiytyä rungon ja suojan väliin. – Sitä paitsi vesimyyrän olemassaolo paljastuu yleensä keväisin multakasoista, jolloin torjunta on liian myöhäistä, Koskinen toteaa. Tumma muovi imee lämpöä, mikä saattaa heikentää runkoa. – Sillan rakentamisessa on kyse siitä, että ohut oksa viistotaan päistään ja päät ujutetaan varovaisesti terveen kuoren reunojen alalle. Niiden karkottaminen on hankalaa. Ympärisyötykin runko voi toipua, jos siihen tehdään silta. Pieni vaiva ja muutaman kympin sijoittaminen verkkoaitaan kannattavat, jos vaihtoehtona ovat kenties tuhansienkin eurojen menetykset hedelmäpuiden kuollessa. – Se on painettava tiukasti kiinni maahan, korostaa Koskinen. – Maan alla eläville ojamyyrille suojasta ei ole apua. Edellinen myyrähuippu oli 6-7 vuotta sitten, jolloin myyrät söivät orapihlajaaidan juuretkin. Erilaisia karkottimia on myyrille markkinoilla, mutta niiden teho on yleensä vähintäänkin kyseenalainen. Jos on etukäteen tiedetty myyräriski suureksi, on ammattipiireissä joskus käytetty maan alla eläviä oja- ja vesimyyriä vastaan verkotusta. Vesi- ja ojamyyrä syövät puiden juuristoja maan alta. MAAN ALLA LIIKKUVAT MYYRÄT HANKALIMPIA Kierresuoja ja verkko toimivat hyvin niitä myyrälajeja vastaan, jotka tekevät tuhojaan maan pinnalta. Juhani Karvonen TALOMESTARI I 27. Koskinen muistuttaa, että suojauksessa kannattaa mieluummin pelata varman päälle kuin jättää se tekemättä. MYYRÄVAARA ISKEE SYKLISSÄ Hiiret ei yleensä kasveja vioita, syyllisiä ovat myyrät. Verkko kannattaa ulottaa ainakin puolen metrin korkeuteen. Puutarhaa on vaikea suojata myyriltä etenkin kun myyräkannat vaihtelevat vuosittain suurellakin asteikolla. Siltaa myöten ravinteet pääsevät kulkemaan rungossa. Puun istutusvaiheessa maan laitetaan verkko, jonka sisään puu istutetaan. – Jos runkoon on jäänyt ehjä kaistale kuorta, pääsevät ravinteet kulkemaan alhaalta ylös ja puun mahdollisuudet toipua ovat yleensä aika hyvät. Jäniksen edellistalvena syömä oksa saattaa tuottaa vielä versoja, mutta oksa on syytä leikata pois, ettei laho leviä. – Jäniksen aivoituksia emme osaa lukea, joten ne voivat joskus vahingoittaa vanhojakin puita. – Jäniksen aivoituksia emme osaa lukea, joten ne voivat joskus vahingoittaa vanhojakin puita. Jänisten edellistalvena napsimasta luumupuun oksasta on jo alkanut lahovika levitä. Paras torjuntakeino on rungon ympärillä oleva riittävän tiheäsilmäinen verkko, joka on tukevasti maassa kiinni. Silloituksen voi rakentaa vasta keväällä. – Hedelmä- tai koristepuun rungon voi suojata kierremuoveilla, mutta ne on muistettava poistaa keväällä. Kun myyriä on runsaasti, niille kelpaa kaikki havuja myöten. Nuoret hedelmäpuut ovat niiden herkkua. Näistä myyrälajeista peltoja kenttämyyrä ovat yleisimmät. Ainoa asia, joka kotipuutarhurin on syytä muistaa, on suojan huolellinen asennus. Kotipuutarhurille tällainen suojaus on vaivalloinen ja kalliskin
KESKI-SUOMESSA ON SYYTÄ OLLA TARKKANA Keskisessä Suomessa metsämyyriä on selvästi ympäröiviä maakuntia runsaammin. Monin paikoin metsäsopulit ovat intoutuneet vaeltamaan, ja niitä onkin havaittu muun muassa vesistöjä ylittämässä teillä ja poluilla. Myyräkannat ovat viime vuosina vaihdelleet hyvin epäsäännöllisesti Suomen eteläisessä puoliskossa. POHJOISEEN MYYRÄHUIPPU SYKSYLLÄ 2015 Oulun eteläpuoleisessa Suomessa peltomyyrän sukuisia myyriä on niukasti. Kaakkois-Suomessa metsämyyräkannat olivat tänä syksynä huomattavasti alhaisemmat kuin viime syksynä. Peltomyyrien niukkuus on taimikoiden omistajien etu, sillä peltomyyrä on myyristämme pahin taimituholainen. Eteläisen Suomen myyrätilanne on laikuttainen S yksyn 2014 myyrähuippu jäi Oulun eteläpuolisessa Suomessa pääsääntöisesti vaatimattomaksi tai kokonaan väliin. Näillä alueilla metsämyyrät voivat aiheuttaa alkavana talvena havupuiden taimien latvatuhoja. Oulun eteläpuolisessa Suomessa myyräkannat saavuttivat vaatimattoman huipun syksyllä 2014, lukuun ottamatta Keskistä Suomea, missä huippu on kohtalainen. Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat vahvassa nousussa. Metsämyyrän sukuisia myyrälajeja tavattiin monin paikoin Lapissa ennätyksellisiä määriä syksyllä. Kaakkois- ja Itä-Suomen ja etelärannikon myyräkannat (vaalein harmaa alue) ovat tällä hetkellä vaatimattomat. Metsäntutkimuslaitoksen myyrien seurantapyynnit osoittivat, että metsämyyriä tavataan kohtalaisia tai alhaisia määriä Oulun eteläpuolisessa Suomessa. Kaakkois- ja Itä-Suomen ja etelärannikon myyräkannat (vaalein harmaa alue) ovat tällä hetkellä vaatimattomat. Tunturisopuleista on ylimmässä Lapissa joitain havaintoja, mutta suurempaa esiintymää ei ehdi ensi vuodeksi. Samoin on poissa laaja kannanvaihtelujen maantieteellinen samanaikaisuus. Monin paikoin kannanvaihtelut viittaavat siihen, että syksyllä 2014 myyräkannat kokivat jonkinlaisen, mutta vaatimattoman, huipun. Pohjoiseen on odotettavissa myyrähuippu vuoden 2015 syksyllä. Pohjois-Suomen (tumman harmaa alue) myyräkannat ovat vahvassa nousussa ja niiden oletetaan saavuttavan huipun syksyllä 2015. Metsäsopulia on sen sijaan tavattu monin paikoin runsaasti Itä-Suomessa ja Suomenselän alueella. 28 I TALOMESTARI Pohjois-Suomen (tumman harmaa alue) myyräkannat ovat vahvassa nousussa ja niiden oletetaan saavuttavan huipun syksyllä 2015. Oulun eteläpuolisessa Suomessa myyräkannat saavuttivat vaatimattoman huipun syksyllä 2014, lukuun ottamatta Keskistä Suomea, missä huippu on kohtalainen. Pelto- ja lapinmyyrät eivät kuitenkaan olleet laajalti huippulukemissa, mikä on tyypillistä nousuvaiheelle. Vaikuttaa siis siltä, että kannat olivat huipussaan vuosi sitten, ja ne ovat kesän 2014 aikana romahtaneet. Riskialueen metsänomistajia kehotetaan tarkastamaan taimikkonsa talven jälkeen. Metsämyyrien kohtalaista kantaa heijastaen myyräkuumetta on tänä vuonna esiintynyt jonkin verran, mutta ei poikkeuksellisen runsaasti. Pohjois-Suomen myyräkannat ovat runsastuneet selvästi viime kesänä. Pahin epidemiakausi on kuitenkin vasta tulossa marras-joulukuussa.. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan idänkenttämyyräkannat ovat kohtalaisen vahvat. Mikäli metsämyyrän latvasyöntiä tavataan, niistä aiheutuvaa monilatvaisuutta voi hoitaa ensi kesänä leikkaamalla ylimääräiset kilpailevat latvat pois. Aiemmin selvä kolmivuotinen sykli on ollut pääosin kateissa vuoden 2008 ennätyksellisen huipun jälkeen
Lasitettu terassi on kotisi uusi ulottuvuus. Nauti talvesta terassilla – Teemme terassiasennuksia läpi talven! Soita jo tänään ja tilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti! 020 7403 200 (Puh. Maksa edullisesti osissa! www.lumon.fi/kampanja Katso lisää: www.lumon.fi/kampanja Elämää lasitetulla terassilla – säästä riippumatta Haaveiletko sinäkin lasituksesta. Terassin katto ja runko, terassiovet, parvekelasitus ja kaiteet yhdistettynä antavat mahdollisuudet luoviin tilaratkaisuihin. Lumon räätälöi lasiterassin valmiiksi suunnitelluista vakioelementeistä juuri omaan kotiisi sopivaksi. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy
Köynnös irrotetaan seinältä ja varret lasketaan alas seinän viereen. Suojat on hyvä asettaa vasta kun maa on jäässä. 30 I TALOMESTARI. Innokas kotipuutarhuri voi säästää rahaa hankkimalla esimerkiksi taimia. Puutarhan suojat PUUTARHAA VOI VALMISTAA TALVEEN, KUN VAIN MAA PYSYY SULANA Myöhäinen istuttaja voi myös säästää selvää rahaa Puutarhaa voi kunnostaa talven varalle niin pitkään kuin maa pysyy sulana. Jotkut asiat ovat kotipuutarhurille terapiaa, eikä niitä välttämättä tarvitse tehdä kuin ehkä omaksi ilokseen. Köynnösruusut tulee suojata talveksi
Termisen kasvukauden alkaminen Etelä-Suomessa ajoittuu huhtikuun lopusta toukokuulle. KASVU EI OLE ISTUTUSAJASTA KIINNI Kukkapenkkejä ei välttämättä kannata leikata alas. Kyseessä voi olla myös melkoinen rahansäästö. Monet todelliset puutarhaharrastajat sat- Vaikka kasvi istutetaan syksyllä, ei se tuo juurikaan etua kevääseen. Kuihtunut kasvi suojaa juuria ja voi tuottaa väriäkin puutarhaan. Osa aktiiviharrastajista tuntuu tekevän sellaisia määriä taimiostoksia, että he taitavat olla perustamassa arboretumia, naurahtaa Koskinen. Olen seurannut netistä harrastajien keskustelupalstoja. Kenties tärkein suojauskohde ovat puutarhan monivuotiset kasvit. Tämä vuosi on ollut kuiva, vaikkei sitä ehkä äkkiseltään uskoisikaan. Kasvu alkaa tuolloin, ei yhtään sen aikaisemmin. Tämä vuosi on ollut kuiva, vaikkei sitä ehkä äkkiseltään uskoisikaan. Viime vuonna talvi alkoi marraskusta ja loppui huhtikuuhun, mikä antoi puutarhanhoitoon lisämahdollisuuksia. – Tänä päivänä syksyiset istutukset ovat jääneet unholaan. Juuristot pitää suojata kylmyydeltä, jotta seuraava kevään kasvu lähtisi onnistuneesti käyntiin. – Kuulun siihen ryhmään itsekin, vaikka puutarhassa voi tehdä monta asiaa vielä myöhään syksyllä, jollei lämpötila laske pakkasen puolelle pysyvästi, sanoo hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen. Etenkin puuvartisten kasvien istutukset onnistuvat hyvin syksyisin. MONIVUOTISET KASVIT SUOJATTAVA HYVIN Lehdet voi jättää suojaksi pensaiden juurille. Joskus takavuosina esimerkiksi kunnat istuttivat syksyisin aktiivisesti. Monet herkät kasvit, esimerkiksi ryhmä- eli jaloruusut tarvitsevat suojauksen tyvelleen. Märkä kevät saattaa tietysti vaikuttaa siihen, että maaperä on kostea melko varhain ja juuristot pääsevät käyttämään vettä hyväkseen. – Taimimyymälät pyrkivät eroon tämän kauden kasveistaan, minkä vuoksi niitä saa syksyllä usein erittäin edullisesti. Tärkeintä on, ettei kasvi jalonnettu kasvi palellu jalonnuskohdan alapuolelta. Istutusolosuhteet vaihtelevat vuosittain. – Kirvoja tai muitakaan tuholaisia ei voi estää etukäteen. Jos istutuksista tehtiin tuolloin 30 prosenttia syksyllä ja 70 prosenttia keväällä, on suhde nyt varmaan jotakin yksi/99. Kasvu ei ole kiinni istutusajasta. – Syksyllä kasvien juuristot ovat joka tapauksessa unessa. K äytännössä useimmat puutarhan hoitajat lyövät hanskat tiskiin ensilumen sataessa. Juuristo yleensä selviä. saavat syksyyn. Puiden ja pensaiden istutukset onnistuvat niin kauan kuin maaperä pysyy sulana. Istutusolosuhteet vaihtelevat vuosittain. Jaloruusut, omenapuut, kirsikat ja monet luumut ovat tällaisia kasveja. – Osa puutarhan syksyisistä töistä on tekijälleen enemmän terapiaa kuin var- sinaisesti välttämättömyyksiä puutarhan hyvinvoinnin kannalta, sanoo Koskinen. Jos kasvi on omajuurinen, TALOMESTARI I 31. – Lapion piston syvyydessä on monin paikoin jo kuivaa. Suoranaisia välttämättömyyksiä on puutarhassa enää vähän. – Ryhmäruusujen versot paleltuvat usein. Toisaalta lämmin talvi lisäsi ötökkävaaraa
Omassa pihassani on noin 300 neliötä kasveja, mutten ole laittanut ainuttakaan havua. Kotipuutarhassa tätä vaaraa ei ole. Joskus hyvin valaistussa julkisissa kohteissa puiden aikataulu saattaa hieman sekoittua liiallisesta valosaasteesta. Eri asia on, jos haravointi on kotipuutarhurille jonkinlaista terapiaa. Jotkut kasvit saattavat säilyttää esimerkiksi keltaista väriä lehdissään pitkälle talveen. Havutus on kaupunkilaiselle kotipuutarhurille siinä mielessä hankala, ettei havuja saa metsästä ilman maanomistajan lupaa. – Suosittelen kevätleikkausta, vaikka kasvi istutettaisiin jo syksyllä. – Perennapenkkien havutus edistää kukkien selviytymistä talven yli. Jos kotipuutarhurilla on silppuava ruohonleikkuri, saa hän murskattua lehtimassan hyvin kätevästi. Lehtiä voi jättää suojaksi. – Lopetin niiden käytön sen jälkeen, kun – Ekologisesti ajatellen lehtimassan poistaminen nurmikolta on turhaa. Kahden päivän kuluttua maa oli jälleen ruskea. Valaistus tuo myös mielihyvää kotipuutarhurille muuten niin kovin pimeään vuodenaikaan, naurahtaa Koskinen. Esimerkiksi 32 I TALOMESTARI Havujen rinnalla toinen hyvä vaihtoehto pakkassuojaksi on ylikuiva turve, jota esimerkiksi puutarhamyymälät myyvät. – Kotipuutarhurilla ei ole periaatteessa liikavalaisun vaaraa. vat olla lumen painosta eri asennoissa. istutusleikkauksen voi tehdä joko syksyllä tai keväällä, koska kasveja voi leikata lepotilassa. Etuna kevätleikkauksessa on, että leikkaaja näkee mahdolliset talviaikaiset vauriot. Jos oksa on repäissyt runkoon rosoisen jäljen, voi reunoja tasoittaa puukolla. Oksat saatta- aineissa luovuttiin käyttämästä elohopeaa. LEHDET VOI SILPUTA NURMIKOLLE Nurmikon haravointi kuuluu monen kotipuutarhurin syksyn töihin. Toinen hyvä vaihtoehto pakkassuojaksi on ylikuiva turve, jota esimerkiksi puutarhamyymälät myyvät. Nykyiset aineet eivät anna suojaa kuin muutamaksi viikoksi, minkä jälkeen käsittely pitäisi uusia. Jos haravointi jää väliin, ei sen takia kannata ainakaan yöuniaan menettää. Elohopean kieltäminen oli varmaan ympäristön kannalta hyvä asia, mutta samalla aineiden käyttöikä laski huomattavasti. Havutuksen ansiosta penkkiin syntyy ilmapatja, joka suojaa pakkaselta ja keväällä myös liialliselta kevätauringon paisteelta. Ryhmäruusut hyötyvät ehkä eniten havuista. PUITA VOI VIELÄ LEIKATA Useimpia puita voi leikata periaatteessa vuodenvaihteeseen saakka. Koskinen ei pidä aineiden käyttöä kovinkaan tarpeellisena. Sen voi levittää vähän laajemmalti kuin vain kasvien juurille. Puut toipuvat yleensä aika hyvin haavaumista ilman suoja-aineitakin. Lumipeite vuorotellen sataa ja sulaa syksyisin. Haravointi on sikäli turhaa, että maaperään humusta tuottava lehtimassa poistetaan, mutta keväällä sama maaperä on jälleen lannoitettava ja kenties uutta multaakin on tuotava. – Sopiva valaistus luo tunnelmaa ja istutuksistakin voi nauttia lumesta huolimatta. – Havutus on monivuotisten kasvien tärkein suojauskeino, toteaa Timo Koskinen. Kotipuutarhuri voi tarkastaa syksyllä puiden runkojen tai oksien mahdolliset haavaumat ja voidella ne erityisillä haavansuojeluaineilla. VALAISTUS LUO TUNNELMAA Talveen varautumiseen Timo Koskinen lisää puutarhan valaistuksen. Sen sijaan luumu- ja kirsikkapuita on leikattava hyvin varoen ja oikeastaan vain pakon edessä ja mieluusti keväällä. KUIHTUNEET KASVIT SUOJANA Koskisen mielestä vanhoja, kuihtuneita kasveja ei välttämättä kannata kerätä penkistä pois, koska ne antavat suojaa juuristolle kylmyyttä ja lunta vastaan. Jokamiehenoikeudet sallivat ainoastaan käpyjen ja risujen keruun. Kielto koskee myös kaatuneita puita. – Lumen sadettua en leikkauksia suosittele, koska kasvi on vaikeasti tulkittavissa lumen peittäessä sen oksia. – Havut kevyesti ja ilmavasti ladottuina ovat peruskeino. – Omenapuu kestää leikkauksia parhaiten. Jos lumi on repäissyt oksan irti, se kannattaa aina leikata vuodenajasta riippumatta. – Tietysti kukkapenkki voi näyttää epäsiistiltä, mutta toisaalta lumi peittää ennen pitkää ainakin enimmän osan. uusi kasvu nousee tyveltä samanlaisena kuin emokin oli
Ikivihreiden puiden ohella auringonsäteilyltä voi suojata kasvin, joka on istutettu väärään paikkaan. Talikolla voi iskeä reikiä nurmikkoon ja harjata reikiin karkeaa hiekkaa. Jäätyneessä maassa ravinteet eivät kulkeudu minnekään, eivätkä lepotilassa olevat kasvit voi niitä käyttää. Esimerkiksi alppiruusu kannattaa suojata, jos se on istutettu aurinkoiseen paikkaan vaikka se luonnostaan viihtyy varjoisassa paikoissa. Nurmikkoa voi leikata myöhäiseen syksyyn, Etelä-Suomessa jopa marraskuulle saakka, jos maa pysyy sulana. Jussi Karvonen TALOMESTARI I 33. – Yleisesti ottaen lehtimassan ja lehtienkin jättämisestä nurmikolle on enemmän hyötyä kuin haittaa. – Maanviljelijät saattavat kylvää kalkkia lumen päälle keväällä, mutta tuolloin tavoitteena on jouduttaa kasvua ehkä parilla viikolla. Puiden lehdistä suosittelen kerättäviksi pois vaahteran ja tammen lehdet, jotka maatuvat muita lehtiä hitaammin. Jäätyneessä maassa keppejä on vaikea saada pysymään pystyssä. Tuijat voi suojata erityisillä suojankankailla ja -verkoilla jo nyt, mutta aikaisesta suojauksesta ei ole mitään merkittävää etua. Kookkaammat havupuut kestävät talvea ja kevätaurinkoa jo paremmin, puutarhuri Timo Koskinen sanoo. Tuolloin kasvi on hyvä suojata aikuisenakin. Ikivihreä puu alkaa siis yhteyttää suoran auringonsäteilyn vaikutuksesta, vaikkei jäätyneessä maaperässä olisi vettä kasvulle. Tuolloin jotkut hometaudit voivat pesiytyä nurmikkoon. Tuo ajankohta on yleensä elo- tai syyskuun alussa. Niiden suojaaminen auringolta varjostuskankaalla on hyvä tehdä jo syksyllä. Omassa nurmikossani tammenlehtien jäänteitä näkyi vielä kesäkuun alussakin. Nurmikon päälle jäätyneet lehdet voivat aiheuttaa jääpoltetta. Maahan kylvetyt lannoitteet jäävät odottamaan kevättä, mutta talven mittaan suurin osa lannoitteista valuu sulamisvesien kanssa muualle. Ikivihreiden tuijien suojaaminen auringolta tulee ajankohtaiseksi tammi-helmikuussa. Todellinen tarve suojaukseen on vasta tammi-helmikuussa. – Toisaalta nekin yleensä häviävät aika nopeasti keväällä, kun nurmikko alkaa saada valoa. Ehkä parilla viimeisellä leikkauskerralla terää voi nostaa hieman tavallisesta leikkuukorkeudesta, jotta nurmikko kestää paremmin talven rasitukset. Nurmikon ilmastus ei ole pahitteeksi, jos kotipuutarhurilla riittää viitseliäisyyttä. pensaiden alle mullokselle ja myös perennojen suojaksi. Pitkäksi nurmikkoa ei kuitenkaan pidä jättää. Oikeaan aikaan tehty syyslannoitus typettömällä fosforikalium -lannoitteella edistää myös hedelmien ja marjojen kukanmuodostusta ja ylipäätään parantaa kasvien pakkasenkestävyyttä. – Fosfori-kalium -lannoite valmistaa kasveja talveen, minkä vuoksi kasvit on lannoitettava siinä vaiheessa vuotta, kun niiden kasvu on pysähtynyt. Lisäksi tuuli yleensä kuivattaa puuta entisestään. – Jos suojaus vaatii tukikeppejä, olisi ne kuitenkin hyvä pystyttää ennen maan jäätymistä. Kotipuutarhurilla ei tällaista kiirettä ole. Tukikepit on hyvä pystyttää sulan maan aikana. IKIVIHREÄT KAIPAAVAT SUOJAA AURINGOLTA Puutarhan nuoret ja äskettäin istutetut havupuut, esimerkiksi katajat ja tuijat ovat alttiita kevätauringolle. Koskisen mukaan nurmikko ei kärsi lehdistä, ellei sitä peitä paksu ja yhtenäinen lehtimassa. LANNOITUSRAHAT MENEVÄT NYT HUKKAAN Maaperän lannoittaminen tai kalkitus ovat käytännössä rahan hukkaan heittämistä tässä vaiheessa vuotta. – Jo maaliskuussa aurinko voi porottaa niin voimakkaasti, että havupuu saattaa kärsiä kuivuudesta, koska se alkaa haihduttaa neulastensa kautta, eikä kuitenkaan saa vettä jäisestä maasta. Jos hedelmäpuissa on esiintynyt esimerkiksi muumiotautia, on kyseisten puiden lehtien poistaminen paikallaan, jottei taudin itiöitä jää maaperään, josta ne voivat levitä uudestaan puihin
34 I TALOMESTARI. Joulukukat Punainen amaryllis on joulukukkien aatelia. Kukoistaakseen amaryllis tarvitsee runsaasti valoa ja lämpöä
TALOMESTARI I 35. Puutarhayrittäjä Sam Johansson kertoo valkoisen joulutähden kasvattavan suosiotaan. Joulun sipulikukat istutetaan syyskuussa ja pienet joulutähdet ovat venyneet mittaan jo elokuusta alkaen. Tutuimpien joulukukkien, joulutähden, hyasintin ja amarylliksen lisäksi kodin voi koristaa joulutulppaaneilla, jouluruusuilla, atsaleoilla tai syklaameilla. Koti koristautuu kukkaloistoon Jouluun on vielä hetki, mutta kasvihuoneissa ja kotipuutarhureiden kellareissa käy jo kova kohina. Ensimmäiset joulutähdet ovat valmiina koteihin marraskuussa
Jos onnistuu säilyttämään edellisvuotisen joulutähtensä, voi sen periaatteessa saada kukkimaan uudestaan. Sam Johansson istuttaa hyasintin sipulit joulua varten. Istutus kastellaan, jonka jälkeen vettä annetaan muutamia kertoja kasvun edetessä. Istutetut sipulit viedään viileään, jotta kasvi alkaa valmistella kukkaa. Tämä johtuu Johanssonin mukaan kasvin kuivahtamisesta sekä ravinteiden vähyydestä. Punaiset ja valkoiset joulutähdet istutettiin elokuussa, jotta ne ehtisivät loistoonsa jo pikkujouluaikaan. Periaatteessa tämä onnistuu Suomen talvessa olosuhteiden puolesta. 36 I TALOMESTARI – Joulutähden värillinen kukka muodostuu väriään muuttavista lehdistä. – Punaiset ja valkoiset joulutähdet istutetaan heti elokuussa, jotta ne ehtisivät loistoonsa jo pikkujouluaikaan. H eti, kun kesä on lopuillaan, alkaa puutarhoissa varautuminen jouluun. Hyasintin sipulit haetaan syksyllä säilytyksestä, istutetaan kuohkeaan multaan ja kastellaan märäksi. AMARYLLIKSET NOUSEVAT SIPULISTA Joulun näyttävin kukka on amaryllis. Hyvin usein joulun yli selvinneet joulutähdet pudottavat lehtensä tai lehdet menettävät kokonsa. Käytämme joulutähtien kasvatukseen taimia, sillä hyvälaatuisia siemeniä on leveysasteillamme hyvin vaikea saada, kertoo puutarhayrittäjä Sam Johansson Pukinmäen Puutarhalta. Sipuli istutetaan multaan puoleenväliin saakka. Pikkuruiset joulutähden taimet istutetaan multaan hyvissä ajoin, jotta kasvit ilahduttaisivat väriloistollaan jo marraskuusta alkaen. Amaryllis tarvitsee kukkiakseen ennen kaikkea runsaasti valoa ja lämpöä.. Jotta lehtien väri vaihtuisi punaiseksi tai valkoiseksi, tarvitsee joulutähti säännöllisen vuorokausirytmin, 12 tuntia yötä ja 12 tuntia päivää. – Viherpeukalot voivat hankkia puutarhalta amarylliksen sipuleita kotikasvatusta varten. Joulutähtien kotikasvatus on Johanssonin mukaan mahdollista, mutta erittäin haastavaa. – Puutarhalla joulutähdet saavat kesäkukkien tavoin vettä ja ravinteita lähestulkoon joka päivä, Johansson muistuttaa. Liika vesi saa amarylliksen varren venymään turhaan, Johansson neuvoo. Amarylliksen voi kasvattaa myös kotioloissa. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei yöjaksolla saa laittaa edes keinovaloa päälle, Johansson kertoo
Joulutähden kotikasvatus on erittäin haastavaa, sillä lehtien muuttuminen punaiseksi vaatii 12 tunnin päiväyörytmin. Edellisvuosista säilyneitä amarylliksen sipuleita hoidetaan Johanssonin mukaan kesän mittaan kastellen ja ravinteita antaen, jotta sipuli keräisi voimia talven kukintaa varten. Puutarhalla seurataan kukkien kehitystä ja tarvittaessa hidastetaan tai nopeutetaan kukintaa kasvihuoneen lämpötilaa tarkasti säätämällä. Amarylliksistä pintansa pitävät perinteinen punainen ja valkoinen väritys, mutta myös uusia lajikkeita on tänä jouluna kaupan. HYASINTIN JA JOULUTULPPAANIN KUKAT KEHITTYVÄT VIILEÄSSÄ Hyasintin sipulit istutetaan syyskuussa, jotta niiden kukat olisivat kauneimmillaan jouluna. Joulutähdet on istutettu taimina jo elokuussa. Joulutulppaanien sipulit istutetaan jo hieman ennen hyasinttia. – Hyasintin sipuli istutetaan hieman TALOMESTARI I 37. Istutetun sipulin voikin sijoittaa esimerkiksi ikkunalaudalle, patterin yläpuolelle, jotta lämpötila nousisi riittävään 25-asteeseen. Kaunein kukkaloisto syntyy puutarhurin käsissä. – Elokuun alusta sipuleista leikataan lehdet pois ja ne viedään komeroon kuivahtamaan. – On äärimmäisen vaikeaa saada amaryllis kotioloissa kukkimaan juuri jouluna. Valo ja lämpö takaavat amaryllikselle hienon kukinnan, mutta myös tukevan, lyhyen varren. Johanssonin mukaan suurin haaste amarylliksen kotikasvatuksessa on kukinnan ajoitus. – Punaisen ja valkoisenkirjavia, vaaleanpunaisia, sekä matalakasvuisia amarylliksiä, jotka kasvattavat useita kukkavarsia, on tarjolla perinteisten lajikkeiden lisäksi, Johansson kertoo. Punaiset ja valkoiset atsaleat ovat kauniita joulukukkia. Atsalea kaipaa kuitenkin paljon vettä, eikä kasvi pidä kuivahtamisesta. Amarylliksen kotikasvatus on kiinnostavaa, mutta jouluaaton kukkaloistoa ei kannata jättää kotona kasvatettujen sipulien varaan, Johansson sanoo. Syyskuulla sipuli istutetaan kuten ostetutkin sipulit. – Valo ja lämpö takaavat amaryllikselle hienon kukinnan, mutta myös tukevan, lyhyen varren
Se on erityisen kaunis jouluisissa koriasetelmissa. Sijoituspaikaksi käy kellari, parveke tai jääkaappikin, Johansson neuvoo. Joulutulppaani on kaunis talven kukka. Niillä ja sammaleella luot kotiin kauniita, jouluisia asetelmia. Istutuksen jälkeen ruukku kastellaan hyvin ja viedään viileään ja pimeään, jotta kasvi alkaa valmistella kukkaa. Hyasintti on joulun tuoksuva kaunotar. Syklaamia voi kasvattaa talon verannalla, jossa sitä tavattiin entisaikoina paljon. – Herkkäilmeisen ja helppohoitoisen jouluruusun kysyntä on yleistynyt viime vuosina paljon. UUSIA VAIHTOEHTOJA JOULUKUKIKSI Niille, jotka eivät viehäty amarylliksistä, hyasinteista tai joulutulppaaneista, on tarjolla muitakin kauniita vaihtoehtoja. syvempään kuin amaryllis, sillä hyasintin vahvat juuret nostavat sipulia mullasta ylöspäin. Atsalean kohdalla tulee muistaa riittävä kastelu. Jos ruukkuatsalea pääsee kuivahtamaan, sen lehdet kellastuvat, kukat lakastuvat ja nuput putoavat. Kävyt viimeistelevät asetelman.. Kauniin punainen tai valkoinen talven kukka on myös syklaami. – Meillä kasvatetaan kahta erilaista punaisen sävyistä joulutulppaania. Toinen tulppaaneista on perinteisen joulunpunainen ja toisen sävy vivahtaa hivenen oranssiin, Johansson sanoo. – Syklaami ei välitä pienestä pakkasestakaan, siksi se on hyvä valinta kaunistamaan kodin jouluista kuistia, Johansson sanoo. Euroopasta rantautunut jouluruusu on kiitollinen kukka, sillä jouluna kotia kaunistaneen kivikkokasvin voi keväällä istuttaa maahan. Runsaasti kukkiva atsalea on kaunis sellaisenaan tai rehevissä asetelmissa. Joulukukaksi voi valita myös pienen, pensasmaisen atsalean. Atsaleaa ei kannata sijoittaa myöskään aivan lämpöpatterin yläpuolelle, vaan mieluummin hieman viileämpään paikkaan, Johansson opastaa. Pudonneista oksista riivitty jäkälä kaunistaa mullan pintaa. Valkeakukkaiset hyasintit kasvavat nopeasti ja niistä voi iloita jo marraskuussa. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen 38 I TALOMESTARI Kerää talteen kävyt ja jäkälän peittämät risut. – Kastelua helpottaa suojaruukku, johon vettä lisätään päivittäin, kuitenkin niin, ettei vesi jää seisomaan ja pilaantumaan ruukkuun
Sammal tekee istutuksesta asetelman ja pitää mullan helpommin kosteana. Jouluisia asetelmia voi ruukkujen ohella tehdä monenlaisiin koreihin ja astioihin. Jäkälän peittämät oksat tuovat asetelmaan graafista ilmettä. Voit asetella mullan pinnalle sammalen lisäksi kuorellisia pähkinöitä tai pieniä joulukoristeita. Pihan perällä viheriöivää sammalta voi kerätä myös talteen joulun asetelmia koristamaan. Kukkien ja sammalen lomaan voi asetella myös pieniä joulukoristeita, vain mielikuvitus on rajana, kun loihdit kotiin kauneutta. Kun olet istuttanut kasvit astiaan, peitä mullan pinta erilaisilla sammalilla. Asetelmia varten kannattaa jo syksyllä, ennen lumen tuloa kerätä pihalta talteen pudonneita pikkukäpyjä ja jäkälän peittämiä risuja. Viherikkuna käytti asetelmissaan entisaikojen suosikkikasvia, verannoilla ja parvekkeillakin viihtyvää hehkuvan punaista syklaamia, valkoisia hyasintteja, vehreää murattia sekä hopealankaa. TALOMESTARI I 39. KERÄÄ ASETELMAN AINEKSET OMASTA PIHASTA Kauniin jouluisia asetelmia on helppo toteuttaa itse erilaisten kukkien, astioiden ja materiaalien avulla
Yleisimpiä allergisten oireiden aiheuttajia ovat limoviikuna ja muut viikunat, traakkipuut, oleanteri, tyräkit, viirivehka ja saniainen. Kukkivista kukista hyasintit, posliinikukka ja muut tuoksuvat kukat aiheuttavat oireita tuoksuyliherkille. Kukissa allergiaa aiheuttaa lisäksi siitepöly. Esimerkiksi limoviikunoiden parissa työskentelevät ihmiset altistuvat helposti niistä erittyvälle maitiasnesteelle, joka voi aiheuttaa allergiselle hyvinkin voimakkaita oireita. – Kukissa ja kasveissa allergisoivat juuri tuoksu, lehden pinnan solukko ja nesteet. TALOMESTARI I 41. Silkkistä joulutähteä on esimerkiksi vaikea erottaa aidosta. Monet huonekasvit aiheuttavat allergisia oireita. Leikkokukista kosketusihottumaa aiheuttavat inkaliljat, tulppaanit, narsissit, asterikasvit ja akasiat. Joulukukat joulu Silkkikasveilla allergiakotiin Varsinkin jouluna niin allergikolle kuin muista syistä aitoja kasveja karttavalle löytyy paljon silkkisiä vaihtoehtoja. Nykyiset silkkikukat ovat hyvin aidon näköisiä. Sisätiloissa huonekasveihin kertyy myös pölyä, joka sekin aiheuttaa allergisia reaktioita, sanoo Tapio Posti viherkasveille vaihtoehtoja myyvästä Roxy Silkkikukkatukusta. S ilkkikasvien suosiota ovat kasvattaneet niiden parantunut laatu, nykyihmisten kiireinen elämänrytmi sekä allergiat, joiden vuoksi kotiin ei voida ostaa aitoja huonekasveja. Silkkikuusi on suomalaisen joulukuusen näköinen, vain tuoksu puuttuu
Posti kertoo, että 25 vuoden aikana ihmisten suhtautuminen silkkiviherkasveihin on muuttunut positiivisemmaksi. Kun laatu on parantunut, on ihmisten kiinnostuskin herännyt. Suomessa joulun tunnelmaa loihditaan perinteisesti joulutähdin, hyasintein ja amarylliksin. – Hyasinttia saa esimerkiksi yli kymmentä eri mallia, joista osassa näkyy sipuli ja osassa sipuli ja juuret. Myös kieloja ja tulppaaneja saa silkkisinä. – Mallit ovat usein myös pienempiä kuin Euroopassa, jossa asetelmat ovat runsaita. Tekosammaleeseen istutettuina niillä saa vanhempaa perua olevia kauniita jouluisia asetelmia. Euroopassa käytetään esimerkiksi paljon romanttisia silkkikukkakimppuja, joiden käytön uskon Suomessakin kohta lisääntyvän. – Meillä viherkasvit ja kukat ovat kalliimpia, eivätkä ne menesty meidän ilmastossamme yhtä hyvin kuin Etelä- ja Keski-Euroopan leudommissa maissa. Allergiselle hyvä vaihtoehto on silkkinen joulukuusi, jossa on aito puurunko. Allergiat ovat Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana lisääntyneet. Värivaihtoehtoja on useita, mutta suosituimmat värit ovat sinilila ja valkoinen. – Tukkuliikkeen joulumyynti alkaa olla tähän aikaan vuodesta jo takana päin. Jouluruusu on suomalaisissa kodeissa uudempi tulokas. Jos tuijaan laittaa joulun alla valot, ei muovista joulukuusta välttämättä tarvitse hankkia. Suomen ankara talvi verottaa meillä arempien kasvien käyttöä. Roxy Silkkikukkatukun tuotteet ovat kuluttajien ostettavissa jälleenmyyjien kautta.. – Viherkasvien käyttö heijastuu silkkikasvien käyttöön: kun aitoja kasveja ei ole totuttu käyttämään yhtä paljon kuin muualla, ei ympärille osata välttämättä kaivata silkkisiäkään versioita. Kasveja enemmän nyt kiinnitetään kuitenkin huomiota niin sisätiloissa kuin parvekkeellakin ruukkuihin. – Silkkikasvit ja -kukat saapuivat Suomeen reilut 50 vuotta sitten. Laatu on kasvattanut selvästi silkkiviherkasvien suosiota kodin sisustuksessa, Tapio Posti sanoo. Se on hyvin allergisoiva, mutta sitä saa myös silkkiversiona. Joidenkin huonekasvien aiheuttamat oireet voivat nimittäin olla niin pahoja, että työpistettä jouduttaisiin muuten vaihtamaan. Näin saadaan näyttävyyttä. Myös muoviset havut, havuköynnökset, marjaoksat ja joulukranssit ovat suosittuja. Silkkisinä näistä kaikista löytyy lukuisia malleja eri väri- ja kokovaihtoineen. – Viimeistelyn taito on kehittynyt, siihen uhrataan nykyään paljon aikaa. Nyt valmistaudutaan ensi vuoden sesonkeihin, Tapio Posti toteaa. – Oireilusta on päästy, kun pankeissa, ravintoloissa ja toimistoissa perinteiset limoviikunat ja jukkapalmut on vaihdettu silkkiviherkasveihin. Useat muistavat paksut, muoviset tönkkökukat, joiden lehdet irtoilivat ja tipahtelivat lattialle. Amarylliksen väreissä punainen ja valkoinen pitävät yhä pintansa, mutta vaaleanpunaisellakin on omat ihailijansa, Tapio Posti Roxy Silkkikukkatukusta sanoo. Se on suomalaisen joulukuusen näköinen, vain tuoksu puuttuu. malla yhteen paikkaan esimerkiksi kolme erikorkuista ruuk- Elävänä se on kua kasveineen. HAVUJA JA KOKONAISUUKSIA PARVEKKEELLE Tuijaa käytetään varsinkin syksyisin. Jo Ruotsissa kodin ja parvekkeen sisustus silkkiviherkasveilla on yleisempää kuin meillä. Silkkisiä hyasintteja on tarjolla kymmentä eri mallia, joista osassa näkyy sipuli ja osassa sipuli ja juuret. Vielä 80-luvullakin tekopuiden lehdet olivat kovia koppuroita, kaukana aidon näköisistä. Ne ovat nykyään hyvin aidon näköisiä ja myös tuntuvat aidoilta. Kuvat: Roxy Silkkikukkatukku JOULUKUKISTA USEITA VERSIOITA Silkkiviherkasveissa on nykyään varaa valita. Jouluruusu on – Ruukun muoto, väri ja koko ovat nyt huomion keskipis- sekä silkkisenä että elävänä teenä. EUROOPASSA KÄYTTÖ YLEISEMPÄÄ Vaikka silkkikukkien käyttö on Suomessa lisääntynyt, käytetään niitä muualla Euroopassa huomattavasti enemmän. Keskittäminen hyvin allergisoiva. JULKISISTA TILOISTA MYÖS KOTEIHIN Silkkiviherkasvien käyttö on lisääntynyt julkisten tilojen lisäksi myös kodeissa. Posti uskoo tämän olevan sidoksissa siihen, että Etelä- ja Keski-Euroopassa aitojakin viherkasveja ja kukkia käytetään enemmän kuin Suomessa. on nyt yleistä myös sisätiloissa, Posti kertoo. Eroa aitoon ei helposti huomaa. Meillä suositaan vihreitä silkkikasveja, kukkamalleja vältetään. Suomessa silkkikukkia käytetään edelleen arasti. Parvekkeelle uudempi tulokas niiden avulla luodaan harkittuja kokonaisuuksia asettelesuomalaiskodeissa. Kokoina löytyy pöytäkuusia sekä isoja lattiakuusia aina kolmeen metriin saakka. Ruukku on tärkeä sisustuselementti. Toisaalta tällä hetkellä runsas ei ole oikein muotiakaan, ja sisustuksessa noudatetaan pitkälti pelkistettyä linjaa, Tapio Posti sanoo. – Tänä päivänä silkkiviherkasvien tuotekehittely on toista luokkaa. Työpaikkojen ja muiden julkisten tilojen sisustuksessa tämä on otettu huomioon. Laadussa ei silloin ollut kehumista. Esimerkiksi jouluna allergikko tai muuten aitoja huonekasveja karttava löytää kaikista joulukukista useita silkkisiä versioita. Varret ja lehdet ovat muuttuneet eniten. 42 I TALOMESTARI Silkkikasveilla koristeltu parveke on näyttävä ja helppohoitoinen ympäri vuoden. Roxy Silkkikukkatukkuliike on perustettu vuonna 1987
Aikaisemmin silkkikasvien lehdet ja kukat valmistettiin nimensä mukaisesti silkistä, joka on materiaalina kuitenkin kallis eikä kovin kestävä. Parvekkeen voi koristaa jouluun levittämällä sinne muovisia havuja, havut sopivat myös haudalle. Bobi Xpress postilaatikko on lukittava. HELPPOHOITOINEN SOPII KIIREISELLE Silkkiviherkasvien menekkiä on kasvattanut myös ihmisten kiireisyys. Se, kuinka usein pesua tarvitaan, riippuu silkkikasvin paikasta. Tuoteuutinen Vaasassa Leimec Oy:n tuotetehtaalla. Sitten silkkikasvi huuhdellaan. Se on valmistettu eurooppalaisen EN 13724 postilaatikkostandardin mukaisesti niin turvallisuuden kuin tilavuudenkin osalta. Muussa tapauksessa riittää pesu kerran vuodessa, ja lehdet pysyvät kiiltävinä. Bobi Xpress on myös mallisuojattu Euroopassa. TALOMESTARI I 43. Bobi Xpress- postilaatikon runko ja luukut valmistetaan Outokummun hiotusta ruostumattomasta teräksestä sekä musta katto UPM Formi luonnonkuitukomposiitista. Siksi ne soveltuvat ihmisille, jotka eivät jaksa paneutua erilaisten huonekasvien hoito-ohjeisiin, mutta haluavat panostaa vihersisustukseen. Bobi Xpress postilaatikot valmistetaan Laadukkaimpien silkkiviherkasvien lehdet ja kukat värjätään viisi kertaa, jotta väri säilyisi niin auringossa kuin pesussakin. Huonekasvit tarvitsevat säännöllistä hoitoa. Uutta ryhtiä postilaatikkorivistöihin B obi Xpress on uusi ruostumattomasta teräksestä valmistettu suomalainen postilaatikko. Usein silkkiviherkasvien puhdistaminen on myös helpompaa kuin elävän huonekasvin. Pölyallergikon on kuitenkin syytä pestä nekin. Silkkiviherkasvien materiaalit ovat nykyään kestäviä. Nykyään silkkikasvien lehdet ja kukat tehdään kestävämmästä polyesterikankaasta. Varsinkin, jos silkkisiä joulu- tai pääsiäiskukkia on paikoissa, joissa ihmisiä liikkuu paljon. Vain muutaman viikon vuodessa käytössä olevien sesonkituotteiden hoidoksi riittää usein pelkkä pölyjen pyyhkiminen ja pakkaaminen laatikkoon. Säännöllisellä pesulla silkkikukat myös näyttävät kauniilta ja raikkailta pidempään. Mullat on vaihdettava ja lannoituksesta huolehdittava. Suoralinjaisen muotoilun ansiosta laatikot sopivat erityisen hyvin asennettavaksi ryhmään. Bobi Xpress- postilaatikko on suunniteltu nykyaikaiseen suomalaiseen pientalomiljööseen ja pohjoismaisiin olosuhteisiin. Jos se altistuu rasvalle ja tupakansavulle, on pesu ainakin kahdesti vuodessa paikallaan. HOITO RIIPPUU SIJOITUSPAIKASTA Helppohoitoisuus onkin silkkiversioiden selvä etu verrattuna aitoihin. Lukko on pölysuojalla varustettu sylinterilukko, Mikäli postilaatikon avaimena halutaan käyttää kotiavainta niin lukko on vaihdettavissa myös Abloy- lukoksi. Silkkiviherkasveille riittää usein vesipesu kerran tai kahdesti vuodessa. Niin kuin muutkin teräksestä valmistetut Bobipostilaatikot yli 20 vuoden ajan. Ensin silkkiviherkasvin päälle roiskutetaan astianpesuainetta, jonka annetaan vaikuttaa hetki. Niitä pitää nyppiä ja kastella. Bobicompany Oy www.bobi.com Bobi Xpress- postilaatikko on suunniteltu nykyaikaiseen suomalaiseen pientalomiljööseen ja pohjoismaisiin olosuhteisiin
Sen sijaan bigibbum-tyypin puikkokämmekkäristeymä pitää lämpimästä. Dendrobium Berry Oda kukkii talvella pitkään ja viihtyy kesän Suomen suvessa. 44 I TALOMESTARI. Orkidea Orkideat on kukkameren helmi Puikkokämmekät Dendrobium ovat lähes yhtä kestäviä kuin perhosorkideat. Kaupoista on saatavilla useita erityyppisiä risteymiä
Jokainen kasvi on oma yksilönsä ja jokaisen kasvin kukittaminen on oma ihmeensä. – Vuonna 2000 halusin uuden toimistoni tietokoneiden vastapainoksi jotain kaunista katseltavaa. equestris x P. Moni ensi alkuun orkideaa vähän etäämmältä ihaillut kukkaihminen on lähtenyt ensin varovaisesti kokeilemaan orkidean kasvatusta. parishiin välinen risteymä. Meillä Suomessakin on yli 30 luonnonvaraista orkidealajia, joista voi mainita maariankämmekän, valkolehdokin, tikankontin, neidonkengän ja kirki- ruohon, toteaa innokas orkideaharrastaja Oili Pentinsaari. Ja hurahtanut siihen lopullisesti. Luonnossa kasvaa yli 20 000 erilaista orkideaa ja orkideasukuja on yli 800. O rkidea on kukkien ehdotonta aatelia. Näin jossain lehdes- Ulkomailta tilaamalla valikoimaa voi laajentaa pienikokoisiin perhosorkideoihin, jotka viihtyvät myös ikkunalaudalla. venosa) kukkii samasta kukintovarresta uudelleen. Omien sanojensa mukaan ”ei olisi voinut vähempää kiinnostaa”. Se vastaa ihmisten kauneuden kaipuuseen ja herättää halun hoivata tuota herkkää kukkakaunotarta. Toisin kuitenkin kävi. pulcherriman ja minikokoisen P. TALOMESTARI I 45. Perhosorkidea eli perhoskämmekkä (Phalaenopsis) on tunnetuin ja yleisin kaupoissa myytävä orkidea, mutta orkideaperhe on kokonaisuudessaan valtaisan suuri. – Orkideoita kasvaa eri puolilla maailmaa kaikissa luontotyypeissä Antarktista lukuun ottamatta. Phalaenopsis Kuntrarti Rarasharti (P. Pentinsaari kertoo, että oli aika, jolloin hän hyppäsi kasvikirjoja lukiessaan aina orkideoiden ohi. Phalaenopsis Anna-Larati Soekardi on suvun ainoan maassa kasvavan lajin P
HARRASTUS JA ELÄMÄNTAPA Tänä päivänä Pentinsaarella on kotonaan reilut 400 orkideaa. sä seinällisen upeita orkideoita ja menin Suomen Orkideayhdistykseen ottamaan selvää niiden kasvattamisesta, Pentinsaari vastaa. noustuani kierrän ensimmäiseksi katsomassa, mitä orkideoilleni on yön aikana tapahtunut, Pentinsaari kuvaa. ORKIDEA TARVITSEE LISÄVALOA Vandaristeymä Vanda tarvitsee juurten kosteana pysymiseksi vaikkapa lasimaljan. Hän kertoo, että hänen kodissaan on ollut aina paljon huonekasveja. Ajattelin, että niiden kasvattamistahan voisi kuitenkin kokeilla muualla kodissani. Kaupoissa on alkanut olla myös pieniä katleijaristeymiä Cattleya. Nekin tarvitsevat valoa, vaikka esimerkiksi sisustuslehtien mainoksissa ne on sijoitettu kauas ikkunasta tai muusta valolähteestä, Pentinsaari kommentoi.. Pentinsaari on aina tykännyt kasveista. Nämä ovat osoittautuneet helposti uudelleen kukkiviksi ja pienikokoisina mahtuvat hyvin ikkunalaudalle. – Meillä kaupoissa myytävät orkideat ovat useimmiten perhosorkidearisteymiä, jotka on jalostettu kestämään kuivan ja tasalämpöisen asuntomme oloissa. 46 I TALOMESTARI Vaikka orkidea on suosittu kodin kasvi, sillä on edelleen jostain syystä vaikeasti hoidettavan kukan maine. – Orkideat ovat minulle harrastus ja elämäntapa. – Meillä kaupoissa myytävät orkideat ovat useimmiten perhosorkidearisteymiä, jotka on jalostettu kestämään kuivan ja tasalämpöisen asuntomme oloissa. – Orkidean kukat avautuvat useimmiten öiseen aikaan. Kymbidiristeymä kukkii pitkään, mutta uudelleen kukkiakseen tarvitsee kesällä ulkona oloa ja paljon ravinteita sekä kuivan valoisan ja viileän kauden talvella kukkaan virittyäkseen. Mieheni väitti elävänsä viidakossa, jossa on apinatkin omasta takaa, Pentinsaari naurahtaa. – Vähitellen selvisi, etteivät kosteaa ilmaa tarvitsevat orkideat ja tietokone ole hyvä yhdistelmä. Aamulla on mukava herätä lasikkojen valojen syttyessä. Kasvatuslasikkoja on kymmenen ja vanhan puutalon ikkunalaudoilla on tiheästi vieri vieressä ruukuissa kasvavia orkideoita. Sängystä ylös Lumikuningatar Coelogyne cristata oli aikoinaan suomalaistenkin paljon kasvattama sukukalleus, joka viihtyi hyvin puulämmitteisissä taloissa. – Kun kaksospoikamme olivat parivuotiaita, he kiipeilivät joka paikassa. Nyt hän on myös yhdistyksen Orkidealehden toimittaja. Kukinta edellyttää kesällä pitkälle syksyyn jatkuvaa kasvatusta ulkona, minkä jälkeen seuraa kuivempi mutta valoisa kausi
Orkideoiden yli 800 suvussa on valtavasti valikoimaa pidemmälle harrastuksessa ehtineille. Varsinkin tuhatlukuisen Bulbophyllum-suvun kukissa riittää ihmettelemistä. TALOMESTARI I 47
– Läpinäkyvä muoviruukku ei ole millekään lajille välttämätön, se vain auttaa seuraamaan juurien kasvua. Sen jälkeen sen annetaan kuivahtaa. Useat perhosorkideoi- – Perhosorkidearisteymät on jalostettu kestämään meidän oloissamme, harva kukka myöskään kukkii yhtäjaksoisesti niin pitkään. – Alustaa ei tarvitse vaihtaa, ellei se ole maatunut. Kasvualusta voidaan kastella perusteellisesti joko kastelukannulla tai seisottamalla vesiastiassa. – Taustalla on myös ajatus luonnonsuojelusta. Kerromme myös luonnossa kasvavista kotimaisista orkidea-aarteistamme ja patistamme lukijoita menemään luontoon etsimään niitä, Pentinsaari kertoo. PERHONEN KUKKII PITKÄÄN Millaisissa olosuhteissa perhosorkidean saa kukkimaan ja kuinka usein sen on mahdollista kukkia. Mikä on oikeaoppinen tapa kasvualustan vaihtoon ja kuinka usein se tulee tehdä. – Perhosorkidea kukkii kuukausitolkulla. Kasvattajien olot poikkeavat niin paljon, että tarkkaa kastelusääntöä on Pentinsaaren mukaan mahdoton antaa. Talvella tarvitaan valoa, jotta nuput avautuisivat. Niiden juurten tehtävänä on pitää kasvi puussa kiinni ja kerätä kosteutta ja hakea puiden oksiston painanteisiin kertyvistä karikkeista ravin-. Liian tiivis kasvualusta liikaa kasteltuna tekee alustasta nopeasti kompostia. – Osalla on myös viher- tai kasvihuoneita orkideojen kasvatusta varten. MUOVIRUUKKU JA KUNNON KASTELU Perhosorkidearisteymä Phalaenopsis on kiitollinen kasvatettava. Uhanalaisilla soillamme kasvaa orkidealajeja, jotka jäävät valitettavasti muun muassa kaivosteollisuuden jalkoihin. den luonnonlajit kukkivat kerran tai kaksi vuodessa, ja niiden kukinta saattaa kestää vain muutamia päiviä tai pari viikkoa. – Luonnonvalo on parasta, mutta koska se ei riitä marras-tammikuun aikaan, tarvitaan lisävaloa, myös perhosorkideoille eli perhosille. Esimerkiksi perhosten juurista näkee kastelutarpeen, Pentinsaari täsmentää. – Orkidealehti pyrkii käsittelemään orkideoiden hoitoa ja antaa myös tietoa niiden luonnon kasvuoloista. Niitä saa myös todella edullisesti. Valo ja lämpö vaikuttavat luonnollisesti myös kastelutarpeeseen, hän lisää. Kun se saa olla paikoillaan, sillekin tulee selvä vuosirytmi: kesällä juhannuksen molemmin puolin se vaan on, sitten alkaa kasvattaa kukintovartta ja uutta lehteä. ORKIDEAHARRASTAJIA YMPÄRI SUOMEA Suomen Orkideayhdistys on vireä yhdistys, jolla on 800 jäsentä eri puolilla maata. – Kun juuret ovat harmahtavat, on kastelun aika, jolloin ne muuttuvat vihreiksi. Mietoa ravinnetta kannattaa lisätä kasteluveteen jokaisella kerralla. – Kukinta osuu vuotemme pimeimpään aikaan, jolloin nuppujen avautumiseksi tarvitaan lisävalo. Myös lasikkokasvatus on lisääntynyt. – Ruukun paino kannattaa kuitenkin opetella tunnistamaan ja kastella vasta, kun ruukku on kevyt. Yhdistys julkaisee myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Orkidealehteä, jonka toimittaja Pentinsaari on. Kukintaa kestääkin sitten pitkälle kevääseen. EU:hun liittymisen ja netin tulon jälkeen orkideoiden ostaminen on helpottunut, toteaa Oili Pentinsaari. LUONNONMATERIAALIT KASVUALUSTASSA Kasvualustassa käytetään luonnonmateriaaleja, kuten männyn kaarnaa, puuhiiltä, turvetta tai rahkasammalta. Muut suomalaiskaupoissa myytävät lajit, kuten kymbidit, puikkokämmekät, venuksenkengät ja Cambria-kauppanimellä myytävät monisukuristeymät, edellyttävät myös vuodenaikojen ottamista huomioon: kesä- ja talvihoito poikkeavat toisistaan. www.suomenorkideayhdistys.fi/ 48 I TALOMESTARI Perhosorkideaa kasvatetaan useimmiten läpinäkyvässä muoviruukussa. – Useimmat helposti kasvatettavissa olevat orkideat kasvavat luonnossa puiden oksilla eli ovat epifyyttejä. Perussäännön mukaan kastelun on oltava kerralla perusteellista. Perhosorkidean luonnonlajit ovat kotoisin Aasiasta päiväntasaajan molemmin puolin, jossa vuodenajat näkyvät lähinnä sademäärän vaihteluina
Näiden lisäksi ovat vielä ei-rekisteröidyt risteymät, joita tulee jatkossa olemaan yhä enemmän, hän lisää. Kaupoista saa tuholaisia varten tarkoitettuja torjunta-aineita. 09-863 4360 TALOMESTARI I 49. www.muottikolmio.fi -ratkaisu Yksisuuntainen kuivuminen ITÄMINEN AULUSI Ppiin suuntiin! T U A IK A m VARMISuTivAuu vauhdilla mole Laatta k Kaksisuuntainen kuivuminen en eriste Perintein Isodrän ora, Salaojas atko ik kapillaar rakenne Tasauskerros TEE SYTYKKEET HELPOSTI ! - Helppo ja turvallinen - sytykkeet kaikenlaisista puulajeista - Teräksinen katkaisuterä, - 2 vuoden takuu 158,- KATSO YouTube: STIKKAN www.denibe.fi Suurempi huonekorkeus - betonilaatta kuivuu nopeammin - betonilaatta kuivuu molempiin suuntiin - laatta ei käyristy, halkeamisriski pienenee - laatta jatkaa kuivumista pinnoittamisen jälkeen - ei vaadi erillistä kapillaarikatkoa - mahdollistaa suuremman huonekorkeuden - vähemmän ”sorarallia” - vähemmän kaivamista mme VTT-sertifikaatti Nro 156/01 RT-kortti 37708 Puh: 044 322 1818 ideo : a ROSS-v Katso Kteemme sivult it s .fi e n ja odra www.is www.isodran.fi, www.muottikolmio.fi MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. – Perhosorkideaan yritetään saada geenisiirron avulla aikaiseksi sinistä väriä, ja nyt kaupoissa olevat siniset ovat värjättyjä. Ne eivät tarvitse eivätkä kestä multaa. Jokainen kasvi on oma yksilönsä ja jokaisen kasvin kukittaminen on oma ihmeensä, vastaa Oili Pentinsaari. Jalostetut perhosorkideat ovat useimmiten se orkidealaji, josta harrastus aloitetaan. – Kyllä ne ovat yleisiä. – Kolmas ryhmä ovat kivien päällä litofyytteinä kasvavat orkideat, jotka viihtyvät parhaiten kosteissa lasikoissa esimerkiksi puupalikalla ilman kasvualustaa tai korkeintaan rahkasammaleen kanssa, Pentinsaari kuvaa. Ovatko nämä villakilpikät tai punkit kovin yleisiä ja miten ne saadaan torjuttua. – Perhosorkidearisteymät on jalostettu kestämään meidän oloissamme, harva kukka myöskään kukkii yhtäjaksoisesti niin pitkään. Pentinsaari toteaa, että väreistä sininen on orkideoilla harvinaisempi, ja sitä näkyy vain vandoissa ja muutamissa maaorkideoissa. Orkidean kasvatus on sen harrastajille hyvin tärkeä asia, mutta mikä on orkidean kasvattajan lopullinen tavoite. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Oili Pentinsaari/Suomen Orkideayhdistys ry Venuksenkengät Paphiopedilum tulevat kauppoihin talvella, niiden kukat ovat pitkäikäisiä ja ne kukkivat helposti uudelleen seuraavan talven aikana. – Ei sellaista ole. TUHOLAISET TORJUTTAVA Orkideoiden mukana saattaa kaupasta kotiin tulla myös epätoivottuja tuholaisia. Multaa käytetään maaorkideoille, mutta ne ovat vaikeammin hoidettavissa. Kaupallisesti tuotettuja ja ihmisten kasvattamia orkidealajeja on valtava määrä, yli 155 000 kaupallista rekisteröityä risteytymää. Niitä saa myös todella edullisesti, Pentinsaari listaa syitä. SININEN HARVINAINEN VÄRI Orkidea esiintyy myös eri väreissä. Aina, kun tuodaan uusi kasvi kotiin, sitä on seurattava erityisen hyvin muutaman viikon ajan. Phalaenopsis schileriana on luonnonlaji ja sen hoidossa pitää olla tarkka. toa, Pentinsaari vastaa
Flower Power – KUKKAISVOIMAA KOTIIN Hoitamalla viherkasveja hoidat itseäsi! 50 I TALOMESTARI
Kostian sanookin näkevänsä, että tulevaisuudessa viherkasvit, kukat ja muut kasvit tulevat yhä enemmän lähelle ihmisten elämää. Ihmiset kun alkavat yhä paremmin ymmärtää, mitä kaikkea kasvit voivat tehdä ihmisen hyväksi. – Me olemme osa luontoa, joten hyvinvointimme kannalta on tärkeää, että meidän luontoyhteytemme säilyy ympäri vuoden. Etenkin talvisaikaan, kun luonto vaipuu lepoon, kodin sisustaminen viherkasveilla on hyvä tapa tuoda luonto kotiin, Kostian toteaa. Luonto tulee sisälle kotiin, ja kasveja hoitaessa saattaa tuntua samalta kuin olisi luonnossa kävelemässä. HUONEEN SISÄILMAN PUTSAAJAT Kodin viherkasvien tiedetään myös puhdistavan konkreettisesti huoneen sisäilmaa. K odin viherkasvien ja kukkien hoitamisessa pätee sama sääntö kuin puutarhanhoidossakin. Kun saa keskittyä pelkästään hoivaamiseen, siinä unohtuvat arjen kiireet ja huolet, toteaa puutarhuri, yrittäjä Anne Kostian Flower Power – Kukkasielu Oy:stä. – Niin voimme nauttia luonnon hyvistä vaikutuksista koko vuoden. Vastavuoroisuus synnyttää molemminpuolista hyvinvointia ja kohottaa kodin ilmapiiriä. Jopa 80 prosentilla tutkituista kasvit auttoivat TALOMESTARI I 51. 1960-luvun kukkaislapset sen jo tiesivät. Anne Kostian korostaa, että viherkasvien ja kukkien avulla voidaan tuoda luonto kotiin. – Erityisesti palmut, traakit ja vehkat ovat tehokkaita ilmanpuhdistajia. Anne Kostian on sitä mieltä, että kodin viherkasveilla ja kukilla on valtavan suuri rooli ihmisten hyvinvoinnissa. Tutkimusten mukaan kasveilla on omat biologiset prosessinsa, jotka hajottavat ilmassa olevia haitallisia bakteereja, Kostian kuvaa. Kukat ja viherkasvit ovat täynnä elämänvoimaa, jota ne antavat myös ihmisille. – NASA on tutkinut vuodesta 2000 lähtien huonekasvien vaikutuksia ilman epäpuhtauksiin. Ne ovat myös helppohoitoisia ja useimmiten vapaita tuholaisista. – Kun hoidamme viherkasveja tai kukkia, hoidamme samalla itseämme. – Kukille todellakin voi jutella. Kun saa keskittyä pelkästään hoivaamiseen, siinä unohtuvat arjen kiireet ja huolet. Samalla mieliala kohoaa, ja me saamme viherkasveilta valtavasti energiaa. – Kasvien hoitaminen on ihmiselle mitä parhainta terapiaa. Ne parantavat ilmanlaatua tuottamalla happea. kosteutta viherkasvit myös kosteuttavat huoneilmaa. Luovuttamalla lehtiensä kautta – Norjalaistutkimuksen mukaan viherkasvit vähentävät neurologisia oireita ja uupumusta sekä lievittävät limakalvon ärsytystä, yskää ja kurkun karheutta. Kasvien hoitaminen on ihmiselle mitä parhainta terapiaa. Ne auttavat ihmisen myös takaisin luontoyhteyteen, jonka moni etenkin kaupunkilainen on kadottanut. Ne rakastavat myös kaunista musiikkia. Joko sinun kodissasi nautitaan kukkaisvoimasta. Esimerkiksi oma isäni saa orkideat kukkimaan kerta toisensa jälkeen juttelemalla niille ilman sen kummempia hoitoniksejä
Ei siis kannata kukka- ja puutarhaliikkeessä rynnätä pelkästään järki päässä valitsemaan tiettyä viherkasvia vain siksi, että se puhdistaa tehokkaasti ilmaa. – Jos ei oikeasti ole tykästynyt kasvin muotokieleen tai kasviin ylipäätään, investointi saattaa mennä hukkaan. – Tutkimuksessa selvisi myös, että koululuokissa, joissa oli viherkasveja, sekä oppilaiden että opettajien päänsärkytapaukset vähenivät lähes 50 prosenttia. – Esimerkiksi jos kotiin haetaan vaikkapa välimerellistä sisustustyyliä, voi mukaan. VIHERKASVIT TEKEVÄT KODIN KASVIVALINNAT FIILISTEN MUKAAN Kaikki viherkasvit ja kukat tekevät ihmiselle ja kodille hyvää, mutta onko olemassa kriteerejä, minkä perusteella kannattaa valita kasvinsa kotiin. Kasveilla voidaan korostaa tiettyjä tiloja tai jopa jakaa niitä. On viisainta hankkia lisäämään hyvänolon tunnetta, Kostian sanoo. – Korostan kuitenkin, että aivan yhtä tärkeä valintakriteeri on oman sisäisen fiiliksen kuuntelu. Esimerkiksi oma isäni saa orkideat kukkimaan kerta toisensa jälkeen juttelemalla niille ilman sen kummempia hoitoniksejä. – Voi aina lähteä miettimään sitä, miten viherkasveilla voi tukea jo kodissa olevaa sisustustyyliä tai sitten luoda ihan uusia sisustusilmeitä, Kostian vastaa. Kotiin kannattaa valita sellaisia kasveja, joista itse pitää. Tämä on luonnon kiertokulku. Usein käy niin, että vähemmän tykätyt kasvit jäävät vähemmälle huomiolle tai jopa hoitamatta. 70 prosenttia oppilaista ilmoitti olonsa parantuneen viherkasvien ansioista. suuksiin ja niiden luontaisiin kasvuolosuhteisiin. Anne Kostian kehottaa ihmisiä liikkumaan luonnossa ja keräämään myös sieltä luonnonkukkia kotiin. – Kukille todellakin voi jutella. Se ei voi antaa ihmiselle parastaan, jos ihminen ei halua antaa sille ”rakkautta ja substralia”. Kasvit viimeistelevät kodin sisustuksen. Viherkasvit luovat kodin sisustusta ja tunnelmaa monella eri tavalla. Luonto hoitaa ihmistä monella tavalla. Ne rakastavat myös kaunista musiikkia. On tärkeä tietää, missä kukin kasvilaji viihtyy, tarvitseeko se paljon valoa vai pärjääkö se vähemmällä valolla ja millainen on sen hoidon tarve, Kostian vastaa. – Korostaisin, että ihmisen oma asenne välittyy myös viherkasviin. Onko sitten olemassa jotakin yleistä linjaa, millaiset kasvit sopivat mihinkin huoneisiin tai tiloihin. Tai juosta trendikasvien perässä, jotka osoittautuvat liian vaikeiksi hoidettaviksi. – Mielestäni on hyvä noudattaa yleisiä ohjeita eli siis tutustua kasvien ominai- 52 I TALOMESTARI sellaisia kasveja, jotka miellyttävät itseä ja jollakin tapaa puhuttelevat tai kutsuvat puoleensa
TALOMESTARI I 53. – Autan ihmisiä löytämään oman Sielunkukkansa ja kerron, miten Sielunkukka voi eheyttää ja tuoda tasapainoa elämään. Oli vaan niin upeaa fiilistellä lämpöisessä kasvihuoneessa kukkien keskellä sydäntalvella. – Sielunkukan energiaa voi hyödyntää monin eri tavoin. – Muistan opiskeluaikanani olleeni työharjoittelussa kasvihuoneella ja kukkakaupassa. Tiesin, että tämä on minun juttuni. Tämä on luonnon kiertokulku. – Kasveilla voi myös ilmentää tiettyjä aikakausia. Esimerkiksi anopinkieli ja pelargoni ovat hyvin suosittuja kodin sisustuksessa ja terasseilla. Hänen mukaansa jokaisella ihmisellä on olemassa oma Sielunkukkansa, joka tuo tasapainoa ja harmonia elämään. Juuri nyt trendikasveina ovat vanhan ajan viherkasvit ja kukat. Ihmettelin puoliääneen, miten joku oikeasti vielä maksaa tästä työstä. Se ei voi antaa ihmiselle parastaan, jos ihminen ei halua antaa sille ”rakkautta ja substralia”. Kostian puhuu myös niin sanotuista Sielunkukista. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Flower Power – Kukkasielu Oy Kun hoidat viherkasveja, ne hoitavat myös sinua. muutama vuosi sitten pois oravanpyörästä ja lähti opiskelemaan puutarhuriksi. – Korostaisin, että ihmisen oma asenne välittyy myös viherkasviin. – On todella upeaa tehdä työtä, jota sydämestään rakastaa, vuoden alussa oman yrityksensä perustanut Kostian iloitsee. Maalaan tilauksesta myös Sielunkukkatauluja, toteaa Anne Kostian. Kasvivalinnoilla voikin Kostianin mukaan ilmentää luovasti ja monipuolisesti sekä omaa itseä että kotia. – Olen sitä mieltä, että jos kodista puuttuvat viherkasvit ja kukat, se ei ole valmis koti. JOKAISEN OMA SIELUNKUKKA Anne Kostian tietää varsin hyvin myös omasta kokemuksestaan, miten hyvää kasvit ja sitä kautta luonto tekevät ihmiselle. Kasvit jotenkin vaan viimeistelevät kodin sisustuksen ja luovat kodista tunnelmallisen ja viihtyisän. Jos Sielunkukka ei ole syötävä kukka, voi sitä aina nauttia kukkauutteena. Aiemmin kansainvälisessä bisnesmaailmassa työskennellyt Kostian hyppäsi Anne Kostiainen hyppäsi pois oravanpyörästä, opiskeli puutarhuriksi ja löysi unelmatyönsä. Jos Sielunkukka on syötävä kukka, voi sitä esimerkiksi nauttia iltateessä, johon on lisätty Sielunkukkan kukintoja. Teemaan sopivat hyvin myös erilaiset kukkapylväät ja patsaat, joiden avulla vahvistetaan tunnelmaa. Sielunkukalla on erityinen yhteys ihmiseen ja se kantaa niitä energioita ja viisautta, jota ihminen tarvitsee sillä hetkellä elämäänsä, Kostian kuvaa. Viherkasvit ovatkin kodin sisustuksessa se piste I:n päälle. ottaa isoja palmukasveja, jotka istutetaan näyttäviin saviruukkuihin. – Jokainen kukka luonnossa on Sielunkukka, ja jokaisen oma Sielunkukka on palanen tuota ihmistä luonnossa
Ne puhdistavat huoneilmaa ja niillä on positiivinen vaikutus sekä terveyteen että energiakenttiin. Kun kasvit voivat hyvin, niiden omistajakin voi hyvin. 54 I TALOMESTARI. Viherkasvit VIHERKASVIT PUHDISTAVAT HUONEILMAA Anopinkielet palaavat ikkunalaudoille Kodin viherkasveista ei ole kuin hyvää sanottavaa
Se johtuu siitä, että ne luulevat kuolevansa, joten ne hädissään alkavat kukkia saadakseen siemeniä ja jatkaakseen elämää. Omakotitalon kukkaloistoa katsoessa, täytyy ihmetellä miten kaikki viherkasvit sitten näyttävät niin upeilta. – Tämä on jerikonruusu, se aavikolla pyörivä karvapallero. Mitä enemmän niitä tässä vaiheessa syksyllä hoitaa, sen varmemmin ne saa kuolemaan. KOHTUUDELLA VETTÄ JA LANNOITTEITA Kuivan jerikonruusupaakku ennen veteen laittoa. Kaksi tuntia myöhemmin jerikonruusu on auennut jo huomattavasti. Ja kun tulee sade, se puhkeaa elämään, Karita-emäntä esittelee ja asettaa jerikonruusu-paakun lautaselle, jossa on vettä. – Jos kasveja lannoittaa tässä vaiheessa liikaa, voi juuristo hyvin ja kasvit käyttävät kaiken voimansa sen hoitamiseen. Kasvit luovat tilaan viihtyvyyttä ja puhdistavat huoneilmaa. Kuin varmemmaksi vakuudeksi kasveista kiinnostunut kukkaharrastaja kaivaa kaapin perukoilta pahvilaatikon, jossa on epämääräisen näköinen kuiva juuripaakku. Liekö kokonaan totta, mutta tässä taloudessa kidutusmenetelmä näyttää toimivan. Kuivana kautena kasvi vetäytyy palloksi suojelemaan itseään. Muutamassa päivässä se muuttuu vihreäksi. Jos niitä rääkkää, eli antaa harvoin vettä eikä nimeksikään ravinteita, ne alkavat kukkia. TALOMESTARI I 55. Tässä on oiva esimerkki siitä, kuinka viisaita kasvit ovat. – Kasvien tehtävähän on lisääntyä. Eli ensimmäinen oppitunti; kun syksyllä valon määrä vähenee, on syytä vähentää myös kastelua ja lannoittamista. Ainoastaan kohtuudella vettä ja lannoitteita. Tai niin ne ainakin luulevat. – O len äärettömän huono haastateltava, sillä en hoida kukkiani ollenkaan, nauraa talon rouva avatessaan ulko-oven ja toivottaessaan astumaan peremmälle
– Yhtä oikeaa tapaa saada kasvit menestymään ei ole. Kasvifriikkinä itseään pitävä harrastaja on kokeillut ”lähes kaikki” kasvit. – Sairaita kasveja en ala hoitaa. Ammattilaisilta saatuja hoito-ohjeita kannattaa kuunnella. Epäonnistuminenkin kuuluu kasvien hoitoon. – Ostan yleensä aina kaksi kasvia, toisen elämälle ja toisen kuolemalle. – Kasveja ei koskaan kannata vaihtaa huomattavasti edellistä suurempaan ruukkuun, sillä se innostuu silloin kasvattamaan pelkästään juuriaan. Myös multalaaduissa on eroja. 56 I TALOMESTARI Oppitunti kolme käsittelee mullan ja ruukun vaihtamista. Hän myöntää, että onnistuessa ensimmäisen kerran erikoisen tai vaikean kasvin kasvattamisessa, onnistumisen tunne on valtavan hieno.. Kaktukset ovat janoissaan, mutta tuottavat silti kukkia. – Niillä on positiivinen vaikutus lähes kaikkeen, mielialaan, hyvinvointiin, energiakenttiin. – Taimivaiheessa on suuri virhe laittaa – Ostan yleensä aina kaksi kasvia, toisen elämälle ja toisen kuolemalle. Kunpa ihmiset näkisivät kasvien kauneuden. Monella eri tavalla voi päästä hyvään lopputulokseen. MULTALAADUISSA ON EROJA Erilaiset mehikasvit menestyvät vähällä vedellä. KASVIT PEHMENTÄVÄT SISUSTUSTA Lukuisat televisiossa nähtävät sisustusohjelmat todistavat, että tällä hetkellä kasveja käytetään todella vähän sisustuksessa. Aina kannattaa yrittää, välillä sitten saa tuntea onnistumisen iloa. Niin ja ne pitävät huoneilman puhtaana sekä pehmentävät sisustusta. YRITTÄMÄLLÄ ONNISTUMISEN ILOA Kärpäsloukku ja orkidea viihtyvät lyhdyssä. Ostovaiheessa on kiinnitettävä huomio siihen, että ostaa oikeat kasvit oikeaan paikkaan. Oppitunti kaksi on ehkä tärkein. Jos kasvi kuolee, niin kasvupaikka tai multa voi olla väärä. Toiset mullat sopivat paremmin pienille kukille ja toiset isommille. Syitä kasvien käyttöön sisätiloissa on kuitenkin useita. liian vahvaa multaa. Kasveista on myös osattava luopua, jos tarve niin vaatii. Jos ruukun haluaa vaihtaa, kannattaa valita ainoastaan pari senttiä isompi ruukku. Puutarhurit ja kukkakauppiaat ovat koulunsa käyneet siksi, että heiltä voi kysyä neuvoa kasvien valinnassa sekä hoidossa
– Kaikilla kasveilla on kasvot, joten ne tulee asetella esille oikein. Saint pauliat eivät ole enää mitään mummon aikaisia kasveja, vaan niissä on nykyisin lukuisia eri versioita. Taustalla kahvipensaat. Eri lajikkeita on olemassa jo satoja. Perinteinen anopinkieli, suosituksi noussut huonekuusi sekä valkomarjainen skimmia muodostavat kauniin ryhmän. Muita kiinnostavia ja kauniita retrokasveja ovat muun muassa anopinkieli, rahapuu, kahvipensas, sprengeri eli hienohelma, papinkaura sekä pelargoni. RETROKASVIT PALAAVAT Vanhat, tutut ”retrokasvit” ovat pian taas palaamassa olohuoneiden ikkunalaudoille. Näin se ikävä kyllä tahtoo mennä, että ihminen turtuu kauneuteenkin. Saint paulioita on jo useita satoja eri lajeja. Ne ovat aivan liian aliarvostettuja. – Olen pitkästä aikaa ihastunut taas saint paulioihin. Kauniin omakotitalon eri huoneista löytyy jo paljon mummolasta tuttuja kasveja. Kasvit ja hedelmät sopivat huonosti yhteen. On pienikukkaisia, kerrottukukkaisia tai valko-viherlehtisiä. TALOMESTARI I 57. – Seuraavalla kerralla, se ei olekaan yhtä järisyttävä ja kolmannella kerralla se voi olla enää pelkkä toteamus ”aha”. Kuvan uusi lajike on pienilehtinen, jossa lehtien ulkoreunassa aavistus punaista. Perinteisessä rahapuussa on nykyisin tarjolla paljon erilaisia lajikkeita. Valkolehtinen saint paulia on uutuus
– Eihän niitä nyt voi varastaa. Minä lainaan aina salaa, hän paljastaa. Kasviharrastajan kodissa on luonnollisesti iso, valoisa viherhuone, joka suorastaan – no, pursuaa kasveja. Niiden kauneudesta pääsi nauttimaan vain muutaman öisen tunnin ajan.. 58 I TALOMESTARI Akvaariossa oleva vehkalajike on innostunut kukkimaan. Viime vuonna yönkuningattareen tuli yhteensä 53 kukkaa. Ison omakotitalon noin 30 neliön viherhuoneessa on automaattinen kastelujärjestelmä, jonka voi ohjelmoida jakamaan vettä ja lannoitetta haluamallaan tahdilla. Usein kasvihuoneesta pyritään tekemään seurustelutila, mutta sen pitäisi olla ennen kaikkea kukille tarkoitettu tila. Isot, kolmeen suuntaan avautuvat ikkunat tuovat kasveille niiden tarvitsemaa luonnonvaloa. VIHERHUONE KASVIEN EHDOILLA Oppitunti kolme: jos rakennat viherkasveille huoneen, tee se kasvien ehdoilla. Laatoitetussa huoneessa on lattialämmitys. – Viherhuone antaa aivan oman mahdollisuutensa kasvien kasvattamiseen. Kasvit viihtyvät viherhuoneessa, jossa niillä on oikea lämpötila sekä automaattikastelujärjestelmä. PISTOKKAAT PITÄÄ LAINATA Sanotaan, että viherkasvien pistokkaita ei saisi pyytää ystäviltään, vaan ne tulisi varastaa. Uskon, että nämä tulevat yleistymään omakotitalon rakentamisen yhteydessä
Erityisestä yöstä pääsevät nauttimaan myös ystävät, jotka kutsutaan seuraamaan erikoista tapahtumaa. – Tämä valeinkivääri on esimerkiksi lainattu Azoreilta. Upea, sinimarjainen tillandsia sopii vaikka uuden ajan joulukukaksi. KASVUN IHME Niin, vilkaistaanpa vielä sitä jerikonruusupaakkua, joka laitettiin veteen reilut kaksi tuntia sitten. Puoli viiteen mennessä aamulla kukat olivat jo kuihtuneet ja huoneessa oli niin voimakas, paha tuoksu, ettei täällä pystynyt olemaan. – Muutaman päivän päästä se on jo ihan vihreä. Valkoinen atsalea on aina komea. – Ihmiset kutsuvat näitä yhden yön kukkivia kasveja yönkuningattariksi. Vasemmalla upea amatsoninlilja ja roikkumassa tuttu rönsylilja. – Kaikki kasvit ovat kauniita. Cirita on soilikin ja saintpaulian risteytys. Ja totta, se on auennut silminnähden. TALOMESTARI I 59. Erityisesti se sopii joulukukaksi. Papinkaura on vanhan ajan kartanokasvi. Ikkunalaudalla kasvaa useampiakin lainatuista pistokkaista kasvatettuja kasveja. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Valkoinen puikkokämmekkä on kaunis joulukukka. – Nuput avautuivat illalla puoli kymmenen aikaan, jolloin viherhuoneessa oli ihana tuoksu. Toissa vuonna upeassa kasvissa oli kaikkiaan 53 kukkaa. Saa nähdä tippuvatko nuput ennen kukkimista. Ensimmäisen kerran se on jo tässä vaiheessa. – Neljä kertaa olen yrittänyt saada kamelian kukkimaan onnistumatta. YHDEN YÖN KUKKIVA LEHTIKAKTUS Viherhuoneen nurkassa seisoo upea, lähes parimetrinen yönkuningatar. Kasvit pitävät hyvin kosteuden, kun niitä on paljon samassa ryhmässä. Echeveriat on käsitelty fosforimaalilla, jolloin ne loistavat pimeässä. Tässä taloudessa kaikki kasvit ovat samanvertaisia. Tapana on samalla nauttia aina britakakkua ja juoda teetä. Yksikään lajike ei ole toista suositumpi
Puisto edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa. Vain pieni osa Keskuspuistoa on varsinaista kaupunkipuistoa, osa siitä on erämaamaista metsäpuistoa. Hirviäkin alueelle eksyy. Helsingin keskuspuiston luontoelämykset syntyvät parhaiten toiminnan, varsinkin retkien kautta. Pesiviä lajeja ovat muun muassa palokärki, hippiäinen, närhi, tiaiset, rautiainen, lehtokerttu, sirittäjä ja pikkusieppo. Metsiköiden kätköistä löytää hienoja luontoelämyksiä, puroja, lehtoja ja kosteikkoja. VAIHTELEVAA MAASTOA, RUNSAASTI ELÄIMIÄ Keskuspuiston maasto on vaihtelevaa, lintu- ja nisäkäslajisto runsas. Keskuspuisto alkaa etelässä Töölönlahdelta, keskeltä kaupunkia ja ulottuu pohjoiseen Haltialaa ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Matkaan voi lähteä Helsingin Töölöstä tai Laaksosta, tai joltakin ulkoilumajoista, joista osa on juuri remontoitu. Keskuspuisto UUSITTUJA MAJOJA, VANHOJA METSIÄ, HIENOJA LUONTOELÄMYKSIÄ Keskuspuisto – toiminnallinen viherkeidas Satavuotias Helsingin Keskuspuisto on pitkälti metsäpuisto, jonka puiden annetaan vanhentua ja maatua rauhassa. Uudempi tulokas on metsäkauris, jota on varsinkin Haltialassa. Puiston eläinasukkaita ovat muun muassa mäyrä, kettu, metsäjänis, rusakko, lumikko, supikoira ja piisami. Palokärjen ruokaa ovat. Linnusto on runsas. Puisto on laajuudeltaan noin 700 hehtaaria ja etelä-pohjois -suunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä. 60 I TALOMESTARI H elsingin keskuspuisto on Helsingin kaupungin suurin puisto
TALOMESTARI I 61
Pirkkolantien eteläpuolelle on istutettu lehtikuusia, lehmuksia ja vaahteroita. Kuva: Niko Soveri, Helsingin kaupunki. Kuva: Vladimir Pohtokari.. Kuva: Sara Malmberg. Lajikirjo edustaa hyvin Suomen etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa. Keskuspuisto alkaa Töölönlahdelta ja jatkuu Pitkäkoskelle Vantaan rajalle. Puukiipijä on vaikea huomata, sillä pieni tikkamainen lintu on kuin kaarnanpalanen sulautuen puunkuoren väriin. Myös pohjanlepakon voi bongata Keskuspuistossa. On viljelypalstoja, Eteläosassa on ratsastuskenttä, lasten liikennekaupunki, liikuntapuistoja ja paljon muuta. Kiiltomatojakin alueella on. Maunulan ulkoilumaja on hyvä luontopolkukierroksen tukikohta. Kuva: Päivi Leikas, Helsingin kaupunki. Muita hienoja luontokohteita ovat muun muassa Vantaanjoen rantalehdot, Maunulan saarnimetsä ja pähkinäpensaslehdot sekä Haltialan haapametsät ja lehtikuusikko. VILJELYPALSTOJA JA METSÄINEN UURNALEHTO Ihmisen kädenjälkikin luonnollisesti Keskuspuistossa näkyy. kekomuurahaiset ja lahopuissa elävät hevosmuurahaiset. Keskuspuistossa on yhteensä noin sata kilometriä ulkoilureittejä, joista osa on talvisin latuina ja osa aurattuina ulkoiluteinä. Varsinkin puiston pohjoisosassa Haltialan alueella kasvillisuus on rehevää ja luonnonmukaista aarnimetsää on kosolti. Valaistuja reittejä on Laaksosta Pirk- Keskuspuistossa on yhteensä noin sata kilometriä ulkoilureittejä, joista osa on talvisin latuina ja osa aurattuina ulkoiluteinä. 62 I TALOMESTARI Villikaneja on myös Keskuspuistossa. KESKUSPUISTON LUONNON ERITYISPIIRTEITÄ: Lehdot Vantaanjoen rannalla Haltialan aarnialue Haltialan haapametsät ja lehtikuusikko Maunulan saarnimetsä ja pähkinäpensaslehdot Runsaat valkovuokkoesiintymät keväisin eri puolilla Keskuspuistoa Aukeiden alojen reunametsät Ruutinkoskella voi tietyin rajoituksin kalastaa
KESKUSPUISTO TALOMESTARI I 63
Paloheinän ja Maunulan majoilta järjestetään kesällä opastettuja luontoretkiä. ETUKÄTEISINFO HYÖDYKSI Eri tutkimuksissa Keskuspuiston murheenkryyni ovat olleet polkujen kaupunginosaopasteet. Kesällä purupintaiset kuntoradat palvelevat kävelijöitä ja juoksijoita. Kuva: Klaus Susiluoto. Talvisin Paloheinä on maastohiihtokeskus. Monet kohteet ovat hieman piilossa. Ilmeisesti osa kylteistä oli ilkivaltaisesti laitettu osoittamaan väärään suuntaan. Omasta kokemuksesta – pyöräilin kesäisin työmatkaani puiston halki – voi sanoa viitoituksen sanoa olleen sekava. Mutta on myös ohjattuja luontoretkiä, joita järjestää Helsingin kaupunki yhteistyökumppaneineen. Vuosikävijämäärällä mitaten Central Park (35 miljoonaa) tietysti voittaa Helsingin Keskuspuiston ( noin kaksi miljoonaa kävijää) mennen tullen. MAUNULANPUROSSA UISKENTELEE KOSKIKARA Yksi Maunulan vetonauloja on entistetty Maunulanpuro, jossa voi nähdä koskikaran, myös talvisin. Ojia ja puroja on Nykyisessä hoitosuunnitelmassa korostetaan metsäpuutarhan luonnonmukaisuutta, helppohoitoisuutta ja monimuotoisuutta.. Kokoa Helsingin Keskuspuistolla on peräti noin 700 hehtaaria. Pakilanmetsässä on Elontien viljelypalsta. Klaus Susiluoto Keskuspuiston moninaisuus tulee hyvin esiin Laituri-näyttelytilan kattomobiilissa. Purolla ei saa kalastaa. kolan ja Paloheinän kautta Pitkäkoskelle Vantaan rajalle. Alue käsittää lähes Keskuspuiston metsäisen pohjoisosan. Oikeampi termi olisi metsäpuisto, forest park, jollaisia löytyy suuristakin kaupungeista. Esimerkiksi syyskuussa oli kaupungin ja Suomen Ladun yhteinen vaellustapahtuma ”Keskuspuisto kutsuu”. Toivottavasti viitoitus nykyisin on paremmassa kunnossa. Pirkkolassa, Paloheinästä etelään on liikuntapuisto jää- ja uimahalleineen mutta myös metsäisiä alueita niiden ympärillä. Maunulan ulkoilumaja on Keskuspuiston puolimatkan krouvi. Puisto on hieman yli kaksi kertaa New Yorkin maailmankuulua Central Parkia (341 hehtaaria) suurempi. Keskuspuistoon ei kannatakaan lähteä ilman etukäteisinfoa, elleivät paikat sitten entuudestaan ole tuttuja. Käytössä on useita latuja, jopa koiralatu. New Yorkin Queensin metsäpuisto on hyvä esimerkki. Rinteet so- NEW YORKIN KESKUSPUISTOA SUUREMPI Helsingin pitkänomaista Keskuspuistoa tuskin kutsuttaisiin Keski-Euroopassa tai Yhdysvalloissa puistoksi. Paloheinän maja on juuri remontoitu. Haltiavuori on laaja melko yhtenäinen kuusivaltainen metsäalue. Keskuspuistoon on vanhojen reittien oheen rakentunut viime aikoina luontopolkuja. HALTIALAN AARNIMETSÄT JA UPEA ARBORETUM Paloheinästä pohjoiseen löytyvät Haltiavuoren luontopolku ja metsäpolku, jotka sopivat kouluikäisistä senioreihin. Esimerkiksi tänä vuonna valmistui Maunulan majalta lähtevä luontopolku, joka ”tutustuttaa luonnon kiertokulkuun ja monimuotoisuuteen”. Täyttömäessä toimivat talvella valaistu laskettelurinne ja pulkkamäki. Comboa. Lajirikkaudeltaan ja laajuudeltaan kotoinen metsäpuistomme kuitenkin kestää vertailun mihin tahansa suureen eurooppalaiseen tai amerikkalaiseen puistoon tai forest park-tyyliseen kokonaisuuteen. Matkan varrella saattoi lähteä luontooppaan tai metsänhoitajan matkaan, 64 I TALOMESTARI osallistua arboretumissa opastetulle kierrokselle tai jumpata ohjatusti. Rauhoitetussa Paloheinänkorvessa on Risto Räppääjästä tuttu valtava siirtolohkare. Ohjatuilla retkillä oppii paljon. Sen sijaan piirroksia ja taustatekstejä yhdistelevät kohdetaulut ovat kunnossa. Uurnalehto rakennettiin vuonna 1966. Onpa Paloheinän alueella myös jokamiehen golfkenttä. Vähintään kannattaa ottaa mukaan kartta ja Keskuspuisto tutuksi pala palalta-vihkonen. Sen pohjoisosassa sijaitsevat Maunulanpuiston viljelypalstat ja Maunulan uurnalehto. Kaksi miljoonaa kävijää koostuu pääosin ulkoilusta ja luontoretkeilystä innostuneita ihmisistä. Viime mainittu on Suomen ensimmäinen pelkästään uurnahautauksia varten rakennettu hautausmaa. Osa kävijöistä on pyöräileviä työmatkalaisia ja satunnaisia ohikulkijoita, tai ihmisiä matkalla viljelypalstoilleen. pivat parhaiten perheen pienimmille, sillä rinne on vain 38 metriä korkea. Korkeuserot ja kasvillisuus vaihtelevat. Oli myös mahdollisuus kiertää Maunulan uusi luontopolku ja kuunnella eläinorkesteria Werner Bros
Historian lisäksi näyttely esittelee puiston luontoa, metsänhoitoa ja kaavoitusta. PITKÄKOSKEN RAUHOITETTU RINNELEHTO Vantaan rajalla Pitkäkoskella on ulkoilumaja ja kahvio. Idempänä Haltialan kotieläintilan ympärillä on laajoja peltoaukeamia, mutta ne eivät kuulu Keskuspuistoon. Pitkäkosken rinnelehto on rauhoitettu. BERTEL JUNGIN TYÖ TUOTTI HEDELMÄÄ HITAASTI paljon, samoin kosteita painanteita sekä lehtipuusaarekkeita. Arboretum siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1961. Ota mukaan Keskuspuiston kartta tai lataa sellainen puhelimeesi. Nimensä mukaisesti koski on täällä pitkä, hieman yli kilometrin. Laiturilla on lisäksi esillä Keskuspuiston juhlavuoden valokuvakilpailun voittajatyöt sekä Helsingin kuvataidelukion oppilaiden Keskuspuistossa kuvaamia videoita ja kuvia. Nykyisessä hoitosuunnitelmassa korostetaan metsäpuutarhan luonnonmukaisuutta, helppohoitoisuutta ja monimuotoisuutta. Nyt tilanne on vakiintunut osayleiskaavojen ja luonnonhoitosuunnitelmien myötä. Haltialassa sijaitsevassa Niskalan arboretumissa – puulajipuistossa – on harvinaisia vierasperäisiä jalo- ja koristepuita. Myös Haltialan 22 hehtaarin aarnialue on rauhoitettu kuten myös Ruutinkosken luonnonsuojelualue. Laiturin näyttelyssä puiston historiasta kerrotaan muun muassa valotauluin, kuvasuurennosten ja videoiden avulla. Kesäisin osalle pelloista istutetaan kukkia, joita kaupunkilaiset saavat poimia. Puisto perustettiin 12.5.1914, jolloin Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Bertel Jungin Keskuspuistosuunnitelman. Keskuspuiston suurin yksittäinen osa koostuu Haltialan metsistä. Entiselle Helsingin linja-autoasemalla tehdyllä näyttelytila Laiturilla voi tammikuun 3. Luonnonhoitosuunnitelma on viranomaisten ja lähialueiden asukkaiden yhteistyönä laadittu pitkäaikainen hoitosuunnitelma, jossa on otettu huomioon maisema- ja ympäristöarvot, virkistyskäyttö ja asukkaiden mielipiteet. Helsingissä oli vuonna 1907 ylitetty 100 000 asukkaan raja. Myös erikoisia pihta- ja käärmekuusia löytyy. Jos mahdollista, ota roskat mukanasi. Kuninkaantammentie on arboretumin kohdalla erityisen kaunis. Kuva: Elina Nummi. Idean puistoon Jung oli saanut Berliinin-matkoillaan. Virtaus ei ole erityisen voimakas muuten kuin keväisin. Useimmat puut saavat lahota rauhassa, kuten kuvan haapa, elleivät ne ole vaarassa kaatua kulkureittien varsille. Joinakin vuosina pelloilta on voinut kerätä myös herneitä. Lisätietoa näyttelystä: www.laituri.hel.fi TALOMESTARI I 65. Arboretumin perusti Tuomarinkylän kartanon isäntä Jakob Kavaleff ( 1870-1936) Niskalaan. Tulenteko ja telttailu on kielletty. Alueella saa liikkua vain polkuja pitkin. Ruutinkoski virtaa vapaana, ja sen vieressä on piknikpaikka. Jung arvioi Helsingin väkiluvun nousevan 400 000:een, joten kaupunki tarvitsisi viherkeitaita. Kavaleff hankki siemeniä ja taimia ulkomaanmatkoiltaan. Suosi polkuja. Klaus Susiluoto Keskuspuisto täytti tänä vuonna sata vuotta. Pitkäkoskella saa tietyin rajoituksin kalastaa, kalastuslupia saa majalta. Vähintään vie ne lähimpään roskikseen. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Idean puistoon arkkitehti Bertel Jung oli saanut Berliinin-matkoillaan. Näyttelystä selviää, että muun maussa sota-ajat ja pulakausi hakkuineen ovat aika ajoin häirinneet ja hidastaneet puiston kehitystä. Vanhat filmit Eläintarhan ajoista ja mäkihyppykisoista luovat nostalgiaa. Suurin uhka ovat olleet kuitenkin innokkaat kaavoittajat, rakennuttajat ja poliitikot. MUISTETTAVAA KÄVELIJÖILLE JA LUONTORETKEILIJÄLLE Anna kukkien ja muiden kasvien kasvaa rauhassa. päivään asti tutustua puiston historiaan ja nykypäivään. Uusia istutuksia on tehty, mutta arboretumissa on jäljellä Kavaleffin istuttamia puita kuten paperikoivu ja järeitä douglasinkuusia. Puupuisto rakentui vuosina 1906-1917
66 I TALOMESTARI P uistoja rakennetaan uusia ratkaisuja korostaen. HELSINKIIN ON TULOSSA ENEMMÄN PUISTOJA KUIN VUOSIKYMMENIIN Puistojen rakentaminen ennätysvilkasta Helsinkiin on tulossa enemmän puistoja kuin vuosikymmeniin, ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuvassa Docrates Jätkäsaaressa. Helsingin puistot Leikkipuistot täydentävät kaupunginosapuistojen tarjontaa. Helsingin ydinkeskustan kainaloon, meren rannalle syntyvään Kalasatamaan rakentuu puisto tiheän astutuksen keskelle. Puistot rakentuvat 2010- ja 2020-lukujen suuren aluerakentamisbuumin kylkiäisinä. Kunin-. Kuva: Pertti Nisonen/Helsingin kaupunki
Kuva: Helsingin kaupunki/KSV. – Kuninkaantammi tulee olemaan värikäs kävelijän kaupunki, sanoo projektijohtaja Kimmo Kuisma. kaantammeen Pohjois-Helsinkiin tehdään hulevesien näkökulmasta innovatiivista Helene Schjerfbeckin puistoa. Jätkäsaaren puistoissa tärkeänä ohjenuorana on ollut esteettömyys ja kevyen liikenteen huomiointi. Jätkäsaaren tuleva keskuspuisto on lähes kilometrin pitkä, samalla kevyen liikenteen väylä. Pysäköintiä viedään esimerkiksi Kuninkaantammessa paljon maan alle. PALETTILAMPI VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Kimmo Kuisman mukaan kaikki eivät halua asua merenrannassa, kuten joskus merinäköala-hehkutuksissa tunnutaan ajattelevan TALOMESTARI I 67. Kuninkaantammen, Honkasuon ja Viikin alueiden projektijohtaja Kimmo Kuisma korosti aluerakentamisen mediatapahtumassa kokonaisratkaisua. – Myös keskusaukion, katujen ja kujien tulee olla viihtyisiä
Alueella on jo parituhatta asukasta, mutta kokonaismäärä nousee 20 000-21 000:een vuoteen 2030 mennessä. – Etelä- ja itäranta ovat jo Helsingin suurta Keskuspuistoa, jonne ei rakenneta. Palettilampi virkistyskäyttöön. Kuninkaantammen aluetta aletaan rakentaa toden teolla ensi vuonna. MODERNIA HULEVESITEKNIIKKAA Myös Helene Schjerfbeckin puiston reunalle tulee pientaloja. Vesialtaan muodon sanotaan muistuttavan taidemaalarien käyttämää palettia. Nykyistä Kuninkaantammentien omakotialuetta täydennetään tulevaisuudessa. – Kuninkaantammessa on jo leppeää sisämaan tunnelmaa. Uusia omakotitontteja tulee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen länsipuolelle. Toiminnallisuus on tärkeää. Hulevesijärjestelmiä rakennetaan vuosina 2014-2017. Kalasatama on vain 4-5 kilometriä Helsingin keskustasta. Viheraluesuunnittelussa mukana ollut Jaakko Pöyry -yhtiö sanoo tiedotteessaan Helene Schjerfbeckin puiston olevan ”merkittävä pilottikohde hulevesien pintakerääjänä siihen liittyvine erityisratkaisuineen”. Katurakentaminen ja Helene Schjerfbeckin puiston hulevesirakenteet maksavat noin 5,1 miljoonaa euroa ja esirakentaminen kolme miljoonaa euroa. Puiston lounaiskulmassa sijaitsee sataman huoltorakennus, joka muutetaan asukastilaksi. Osassa uusia kaupunginosia suunnittelu on kesken, Kuninkaantammessa ollaan jo loppusuoralla. Alueen korkeimpaan kalliomaastoon rakennetaan kerros- ja rivitaloja, joista on komeita näkymiä. Puisto tulee toimimaan lähes koko alueen hulevesien kerääjä. Alueelle tulee kaupunkipientaloja ja omakotitaloja, joiden määrä kaksinkertaistuu. Vedet johdetaan kosteikkopuiston patolampiin ennen niiden laskemista jokiin. Asukkaiden toiveita on huomioitu. Vesi lampeen johdetaan Päijännetunnelin kautta yli 120 kilometrin päästä. Vesielementtiäkin Kuninkaantammessa on, sillä Pitkäkosken vesilaitokselta vapautuu iso vesiallas. Alueelle tulee sadepuutarhoja, katujen varsiin vesialtaita ja kivipuutarhoja. Ensimmäisenä osakokonaisuutena valmistuu Sörnäistenniemi vuoteen 2018.. Rakentaminen alueella alkaa vasta vuoden 2020 paikkailla. Kokonaismäärät eivät silti nouse suuriksi Kuninkaantammessa ja tuskin muuallakaan uusilla alueilla. Myös Östersundomin alueen suunnittelutyö on vielä kesken. – Lammen länsi- ja pohjoisreunoille asettuu kaupunkipientalojen alue, kertoo Kuisma. Puistosuunnitelman tavoitteena on hulevesiä keräävä edustuspuisto ja käyttöviheralue. Lammen reunoille kaartuu tulevaisuudessa pientalojen viuhka. Kuva: Helsingin kaupunki/KSV, Jarmo Roiko-Jokela. Keski-Pasilan asemakaavat eivät vielä ole valmiit, joten puistosuunnitelmatkin ovat vielä avoinna. Vaikka kainalovertaus voi olla kulunut, on itse asia oikein. YHTEISPIHAT PUISTOJEN TÄYDENTÄJINÄ Kalasatama on Kuninkaantammea urbaanimpi ja tiiviimpi kaupunginosa, mikä näkyy myös viheraluesuunnitelmissa. Kuninkaantammi on laajan Keskuspuiston vieressä. Puistossa hyödynnetään monin tavoin veden tuottamaa lisäarvoa sekä edistetään kestävän kehityksen arvoja esteettisellä tavalla. KAINALOSSA ON HYVÄ OLLA Kalasataman ja Kuninkaantammen hiljalleen rakentuvat kaupunginosat mainostavat molemmat olevansa ”kainalossa” – Kalasatama kantakaupungin ja Kuninkaantammi Keskuspuiston kainalossa. 68 I TALOMESTARI Kalasatamanpuisto ja Kaasukellonpuisto valmistuvat hieman yli kahden vuoden päästä. Molempien uusien kaupunginosien sijainti on omalla tavallaan hyvä. Palettilammen ympärille rakentuu uimaranta oheispalveluineen. Esimerkiksi alueen puistoihin osoitetaan paikkoja kaupunkiviljelylle
Asukaslukuun nähden pientä puistomäärää kompensoidaan tekemällä yhteispihoja sekä yhteiskäyttötiloja – ja parvekkeita. Kalasataman keskuksen tulevia tornitaloja ja Yläpuisto. Suunnitelmissa on urheilu- ja liikuntakenttiä sekä tapahtumakenttä. Helsingin kaupungilla on pitkän tähtäimen vihersuunnitelma, joka tosin ei ole kovin yksityiskohtainen ja joka on startannut vasta hieman yli vuosi sitten. Puistoalueen laajuus on yhteensä noin viisi hehtaaria, leveyttä puistolla on 88 metriä ja pituutta 550 metriä. Puisto avautuu kohti keskustaa ja merimaisemaa. Puistosta on esteetön kulku tonttikaduille sekä Välimerenkadulle ja Länsisatamankadulle. Korkein niistä nousee 132 metriin. Kuva Pertti Nisonen/ Helsingin kaupunki. Kalasataman puisto valmistuu jo hieman aiemmin, vuosina 2015-2017. JOPA 260 000 UUTTA ASUKASTA 35 VUODESSA Kuninkaantammi kaupunginosana on saanut nimensä tammesta, jonka kuningas Kustaa III sanotaan istuttaneen 1700luvun lopussa. Erään hahmotelman mukaan vuonna 2050 kaupungissa voi olla 260 000 uutta asukasta! Klaus Susiluoto JÄTKÄSAAREEN ”KESKUSPUISTO” Jätkäsaaressa puistoalueen ensimmäisen vaiheen - Hyväntoivonpuiston ja Selkämerenpuiston eteläosan - rakentaminen on jo aloitettu esirakentamisella. Tutkimuksessa apuna käytetään olemassa olevaa aineistoa, kaupunkiekologista tutkimusta ja asiantuntijoita. Kalasataman keskus on valmis vasta 2023. Tornitaloissa on 20–35 kerrosta. Kuva: Helin & CO arkkitehdit. Viherrakennetta ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta tarkastellaan yleiskaavatyön pohjaksi yhteistyössä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen kanssa. Varmuudella Helsinki kasvaa vauhdilla, mutta väestön lisäyksestä on tietysti eri arvioita. Hyväntoivonpuisto sijaitsee uuden kaupunginosan keskellä. Se on valmistuessaan Suomen korkein asuinkerrostalo. Keskukseen rakennetaan myös tornitaloja. Tutkimusyhteistyön avulla halutaan löytää keinoja kestävän viheralueiden verkoston säilyttämiseksi myös asukasmäärän kasvaessa. Puistokiilan pohjoisimmasta osasta rakennetaan Kalasataman keskukseen liittyvä katuaukio. Kuva: Helsingin kaupunki. Klaus Susiluoto TALOMESTARI I 69. Kalasatamanpuisto sijaitsee Sörnäistenniemen ja Suvilahden sekä Kalasataman keskuksen välissä. Niiden juureen tulee jäämään muun muassa Yläpuisto. Nämä toiminnot sijaitsevat hieman tavanomaista puistonpintaa alempana. POHJOISESSA LAAJEMPIA VIHERALUEITA SRV:n rakentama Kalasataman keskus eli Redi muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista sekä Redin kauppakeskuksesta. Liikenteellisesti merkittävin reitti on puiston pituussuunnassa kulkeva alueellinen kevyenliikenteenväylä, joka tulee yhdistämään Ruoholahden alueen merenrantaan. Keskeisestä kiilamaisesta puistosta tulee asukkaiden kohtauspaikka. Hyväntoivonpuisto rakennetaan yli viisi metriä korkeammalle kuin Länsisatamankatu ja Välimerenkatu, jotka ovat alueen valtaväyliä. Kalasataman pohjoisosasta Hermannin rantapuistosta on tulossa merellinen, maisemaltaan avoin virkistysaluekokonaisuus tiiviin rakentamisen vastapainoksi. Kartoitustyössä huomioidaan yleiskaavan lähtökohdat ja tavoitteet. Avarampi puistoalue avautuu alueen pohjoisosassa rantabulevardeineen. Kokonaisuudesta käytetään nimitystä Jätkäsaaren keskuspuisto. Hyväntoivonpuiston sisällä kulkevat reitit ovat esteettömiä. Kalasatamanpuisto sijaitsee Sörnäistenniemen ja Suvilahden sekä Kalasataman keskuksen välissä. Ratkaisu jatkaa Toukolan-Arabianrannan puistoketjua ja sen rantareittejä. Puiston pintaan tehdään ”maaleikkauksia”, joihin sijoitetaan muun muassa päiväkotien leikkipihoja, liikuntakenttä ja koirapuisto
– Jäsenillan ympärillä on aina joku teema, jonka tiimoilta kutsumme luennoitsijan paikan päälle. – Meillä on vankka tausta ja jäsenkunta, mutta tämän päivän haasteenamme olisi saada nuoria mukaan toimintaamme. Puutarhaseura TAMPEREEN PUUTARHASEURA, VANHIN SUOMENKIELINEN PUUTARHAYHDISTYS Nyt kaivataan mukaan nuoria, nääs! Tampereen seudulla Pirkanmaalla puutarhayhdistystoiminnalla on syvät ja rönsyilevät juuret. Ikärakenteesta huolimatta reilusti yli 100-vuotias puutarhaseura toimii edelleen aktiivisesti, lähes ympäri vuoden. Siellä säännölliset jäsenja keskusteluiltamme pyörivät normaaliin tahtiin, Mäkelä kuvaa. URANUURTAVAA TOIMINTAA Tampereen puutarhaseura ry. perustettiin lokakuussa 1896. – Seura sai alkunsa siitä, kun puutarhaviljelijät perustivat sen alan ammattilaisten tärkeäksi yhdyssiteeksi. Toimintakausi pyörähtää aina käyntiin syyskuussa ja loppuu kesäkuun alkuun, jolloin järjestetään vuosittainen taimenvaihtotapahtuma. – Tuohon aikaan ammattimainen puutarhaviljely rupesi leviämään Suomeen, Mäkelä toteaa. 70 I TALOMESTARI T ampereen Puutarhaseura on Suomen vanhin suomenkielinen puutarhayhdistys ja toiseksi vanhin edelleen toimiva puutarhayhdistys. Näin sai alkunsa puutarhaviljelijöiden yhteistoiminta. Tätä ennen puutarhayhdistyksiä oli perustettu vain Helsinkiin, Turkuun ja Viipuriin. Niiden takana on pitkän historian omaava Tampereen Puutarhaseura, joka kaipailee nyt toimintaansa uutta nuorempaa verta. – Olemme jo tänä syksynä päässeet hyvään vauhtiin kokoontumispaikassamme Tarhurinpirtillä. Meidän jäsenistömme keski-ikä on 67 vuotta, joten kaipaisimme kovasti mukaan myös nuorempaa verta. Tampereen paikallisyhdistys oli aluksi ruotsinkielinen, mutta muutaman vuoden kuluttua viralliseksi kieleksi valittiin suomi.. Yhdistys liittyi pian Suomen puutarhaviljelijäin liittoon. Keskusteluilta on enemmänkin vapaamuotoinen sosiaalinen tapahtuma. – Seuran tärkein tehtävä on levittää puutarhatietoutta mahdollisimman laajasti kaikille täällä toiminta-alueellamme eli Tampereen seudulla, tiivistää yhdistyksen puheenjohtaja Markku Mäkelä
Ensimmäinen puutarhanäyttely pidettiin vuonna 1903. Yhteistyö Helsingissä toimivan pääyhdistyksen kanssa jäi kuitenkin vähäiseksi, ja Tampereen yhdistyksen jäsenet perustivat itsenäisen yhdistyksen vuonna 1907. Puuhanaisena amatööripuutarhaharrastajien mukaan saamiselle työskenteli Anja Fagerlund, joka toimi sittemmin myös seuran harrastajajaoston puheenjohtajana. TALOMESTARI I 71. – Tämä loi perusteet seuran nykyisellekin toiminnalle. HARRASTAJAPUUTARHURIT MUKAAN TOIMINTAAN Tampereen puutarhaseuran toiminta monipuolistui, kun siihen perustettiin 50- ja 60-luvuilla omat nais- ja nuorisojaostot. Seura kokoontui säännöllisesti ja järjesti retkiä ja kursseja. Tampereen Puutarhaseura on Suomen vanhin suomenkielinen puutarhayhdistys. Sen jäsenet kokoontuvat aktiivisesti ja tekevät välillä myös retkiä luontoon. Tällöin mukaan tulivat ensimmäistä kertaa harrastajapuutarhurit. Alkuvaiheiden merkittävä saavutus oli myös Suomen ensimmäisen puutarha-alan ammattilehden Puutarha-lehden perustaminen. Varsinainen käänteentekevän suuri muutos tapahtui vuonna 1994, jolloin seura sai harrastajajaoston. Harrastajajaostosta luovuttiin kuitenkin 2010 vuoden tienoilla, jolloin päätettiin, että seurassa ei ole eri kategoriaan kuuluvia jäseniä. Tampereen Puutarhaseura tekee vuosittain retkiä myös muihin kaupunkeihin. Kuvassa ollaan retkellä Helsingissä vuonna 2010. Tampereen Puutarhaseura on osallistunut jo vuosia Tampereen Pirkkalassa järjestettäville Puutarha messuille omalla osastollaan. – Lehteä alettiin julkaista vuoden 1898 alusta, ja seura kustansi sitä kaikkiaan 28 vuotta, aina vuoteen 1926 saakka, jolloin lehti annettiin Suomen puutarhaviljelijöiden liitolle
Seuran toiminta jatkuu kiinteästi Tampereen Takahuhdantiellä sijaitsevassa Tarhurinpirtissä, joka on seuran omassa omistuksessa oleva huoneisto. – Meillä ei kysytä ovella jäsenkorttia, joten ovet ovat auki ihan kaikille, niin jäsenille kuin ei-jäsenillekin. Sinne ovat tervetulleita kaikki puutarhanhoidosta kiinnostuneet. Ja on sitä edelleenkin. – Nyt olemme kuitenkin luopuneet tästä roolistamme, koska meillä ei ole mielestämme enää siihen tarvittavia resursseja ja talkoovoimia. Hämäläisyys kuitenkin näkyy tietynlaisena rentona suhtautumisena. RENTOA VIHERPEUKUTUSTA Millainen viherpeukalo pirkanmaalainen kotipuutarhuri sitten on. MESSUJA JA TOIMINTAA TARHURINPIRTISSÄ Erilaisten tapahtumien, puutarhavierailujen ja koti- ja ulkomaanreissujen ohella näyttelyiden järjestäminen on ollut olennainen osa puutarhaseuran toimintaa. 72 I TALOMESTARI. – Toiminta on muuttunut radikaalisti myös sikäli, että seuran hallituksessa ei ole tällä hetkellä yhtään itseään ammattilaiseksi kutsuvaa jäsentä. – Ajatuksena oli viesti siitä, että kaikki jäsenemme ovat samanarvoisia. Mäkelä vastaa sanomalla, että sitä tuskin pystyy yleistämään, sillä harrastajia on laidasta laitaan. Tasa-arvoisessa seurassa näyttää olevankin hieman hämärä käsite se, kuka on harrastaja ja kuka ammattilainen, Mäkelä toteaa. – Meillä ei kysytä ovella jäsenkorttia, joten ovet ovat auki ihan kaikille, niin jäsenille kuin ei-jäsenillekin. Tästä voiman ponnistuksesta on nyt luovuttu. – Yhteistyö Tampereen Messut Oy:n kanssa on jatkunut nykyisessä muodossaan vuodesta 1996 alkaen. Jo vuosia seuralla on ollut iso rooli Tampereen messukeskuksessa Pirkkalassa järjestettävillä Puutarhamessuilla. – Seuran tehtävänä on ollut vastata messutapahtuman yleiskoristelusta, joka on toteutettu osin talkootyönä, Mäkelä toteaa. Tämä otettiin vastaan oikein hyvin, ja etenkin harrastajien osuus jäsenistössämme on viime vuosina kasvanut merkittävästi, Mäkelä kuvaa. Tulemme todennäköisesti kuitenkin osallistumaan messuille jatkossakin oman osastomme kautta. Tarhurinpirtillä pidettävissä illoissa käy keskimäärin 20–30 ihmistä, mutta onpa paikalle joskus tullut jopa 80 henkeä, Mäkelä sanoo. Tällä hetkellä Tampereen Puutarhaseuran 250 jäsenestä valtaosa onkin harrastajia tai niitä, jotka ovat halunneet merkata itsensä harrastajajäseneksi, vaikka heillä onkin taustallaan puutarha-alan koulutusta. Tampereen Puutarhaseura on vastannut pitkään Puutarhamessujen yleiskoristelusta
Tämän soisi muuttuvan. Tarhurinpirtti sijaitsee Tampereen Takahuhdintiellä. Minulla on valtavan iso piha-alue, jota olen laitellut omaksi ilokseni. Erään kerran Puutarhamessuilla vieraillessaan hänen viherpeukalonsa rupesi nykimään siihen malliin, että homma vei mennessään. PERENNAPENKKEJÄ OMAKSI ILOKSI Tampereen Puutarhaseuran puheenjohtaja Markku Mäkelä tuli itse yhdistykseen mukaan vuonna 1996. Kuva vuodelta 2008. Puutarhanhoito on rauhoittumisen paikka, ja periaatteeni on, että sen pitää olla mukavaa, Mäkelä vastaa. Minulla onkin piha-alueellamme parisen tuhatta erilaista perennaa ja puuvartista koristekasvia. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Markku Koskinen TALOMESTARI I 73. Olen luonteeltani vähän sellainen keräilijä, joten tällä hetkellä olen keskittynyt puutarhassani pelkästään koristekasveihin, Mäkelä kuvaa. Jostain harmittavasta syystä he eivät mielellään näytä pihojaan muille. Tamperelaiset viherpeukalot vierailemassa pääkaupungissa ja tutustumassa helsinkiläisten viherpeukaloiden puutarhaviljelmiin. Kauden päätteeksi Tampereen Puutarhaseura järjestää aina kesäkuun alussa taimienvaihtotapahtuman. Tämän soisi muuttuvan, toteaa Markku Mäkelä. Se on kymmenkunta neliötä kattava perennapenkki. Seuran järjestämät pihavierailut tehdäänkin usein vanhoihin tuttuihin kohteisiin, koska uusia halukkaita ei tahdo löytyä. Puutarhaseuralla oma oma toimitila. Yhden piirteen olen huomannut tamperelaisissa kotipuutarhureissa. Jostain harmittavasta syystä he eivät mielellään näytä pihojaan muille. – Asumme vaimoni kanssa Pirkkalassa ja pidämme karjatilaa. – Yhden piirteen olen huomannut tamperelaisissa kotipuutarhureissa. – Itse teen enimmäkseen fiilispohjalta eli minua ei haittaa, jos kaikki ei ole niin tip-toppia. – Olen tässä syksyn mittaan tehnyt pari uutta istutusaluetta, joista toinen tulikin valmiiksi
Päivänvaloledin avulla talon ja kasvillisuuden värit toistuvat luonnollisina. 74 I TALOMESTARI. PÄIVÄNVALOLEDI TOISTAA VÄRIT LUONNOLLISINA Ledinauha valaisee puutarhan Pihavalaistus tuo pimeään vuodenaikaan näkyvyyttä ja turvallisuutta kulkureiteille, mutta valoilla voidaan myös korostaa rakennuksia ja puutarhan kasvillisuutta. Pihavalot Ledinauha valaisee pihan ja rakennukset. Kuva: AD-Lux. Uusinta uutta ovat kosteutta kestävät ledinauhat, jo lla voi valaista häikäisemättömästi ja energiatehokkaasti koko pihan
Näkökulmassa on huomioitava myös perheen Ledinauha suunnataan maapiikin avulla kohti kasvillisuutta. Tärkeää on suosia epäsuoraa tai häikäisemätöntä valoa pihamaallakin, turkulaisen AD-Lux Oy:n valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo kertoo. Ulkovalaistuksen johtotähtenä tulee olla häikäisemättömyys. – Kuten sisätilojen valaistuksessa, myös ulkovalaistuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei valon lähde häikäise. Valaisimessa oleva lamppu ei saa olla näkyvissä mistään suun- nasta katsottuna. pienimmät, joiden silmiin maasta käsin valaisevat spotit tai muut valaisimet, joiden läpi valo näkyy, aiheuttavat häikäisyä. Pihavalaistus toimii myös sisutuksellisena elementtinä korostaen puutarhan kasvillisuutta. Ulkovalot eivät saa häikäistä myöskään silloin, kun sisätiloista katsotaan pimeällä ulos. Myös rakennuksen seinä on valaisimen läheisyydessä eri värinen kuin muualla, mikäli vaTALOMESTARI I 75. Kotipihalla valaistusta tarvitaan luomaan turvallisuutta kulkureiteille, teiden ja polkujen varsille sekä näkyvyyttä rakennusten läheisyyteen. P ihan valaistus kiinnittää huomiota viimeistään syksyllä, kun illat mustuvat päivä päivältä aikaisemmin. Myös rakennus näyttää ledinauhalla valaistuna kauniilta, kun huomio kiinnittyy taloon, eikä yksittäisiin, seinille sijoitettuihin valaisimiin. Ulkovalaistuksen tulisi sisävalojen tavoin toistaa ympärillä olevat värit luonnollisina. – Kellertävä valo värjää kasvit ja lumen keltaiseksi, mikä ei ole ilo silmälle
– Kun on kerran tottunut ledilamppuihin, ei paluuta vanhaan ole. Talon sisäänkäynnin luona ulkovalaistuksen tarkoitus on johdattaa ihmiset ovelle ja antaa riittävästi valoa, jotta oven näkee aukaista helposti. LEDINAUHA VALAISEE RAKENNUKSEN JA POLUT Pihan valaistuksessa voidaan käyttää kosteutta kestävää ledinauhaa, jolla saadaan valaistua perinteisiä tolppavalaisimia tai seinävalaisimia laajempia pintoja. littu lamppu ei toista värejä kunnolla. Jos taas ulkovalaistukseen valitaan päivänvaloledejä, toistuvat värisävyt puhtaan kauniina. toistuvat värit ja tuntuva energiansäästö tekevät ledilampuista voittamattomia valon lähteitä. Kaiteeseen upotetut led-valaisimet antavat miellyttävää epäsuoraa valoa terassille. Ne saattavat kuitenkin tehdä rauhattoman vaikutelman. Usein on tapana kiinnittää valaisimia talon seiniin. Koska valo on kirkas, kiinnittyy katse ensimmäiseksi valaisimeen, vaikka sen pitäisi kiinnittyä taloon. Kuva: Oversol. – Elävä valo tekee ulkovalaistuksen täydelliseksi ja mahdollisimman tunnelmalliseksi. 76 I TALOMESTARI hin pollarivalaisimiin, joissa käytetään kierrekantalamppuja kannattaa vaihtaa energiaa säästävät ledilamput. Sisäänkäynnin luona valaistus on hyvä sijoittaa sisäänkäyntikatoksen kattoon, oven yläpuolelle. Ledinauha ei ole myöskään talvisen lumenaurauksen esteenä. Tällöin puutarhaan ja portaikkoon saadaan tehokas valaistus, ilman häikäisyä, Pekanheimo kertoo. – Ledinauhan, joka yleensä sijoitetaan alumiinilistaan, voi kiinnittää kiinnikkeiden avulla puutarhapenkkien tai porraskaiteiden alapintaan. Kauniin aitoina Kohdevaloilla voidaan korostaa pihan kasveja. – Kun katoksen kattoon tai räystään alle. Kaikkiin ulkovalaisimiin, myös vanhoi- Ulkovalaistusta kannattaa Pekanheimon mukaan täydentää lyhdyillä, öljylampuilla tai elävillä kynttilöillä
Kuva: AD-Lux. Tällöin runko ja lehdistö näkyvät kauniina. Vaikka ledit kuluttavat vähän energiaa, kannattaa niihinkin asentaa hämäräkytkimet. Ulkovalaistusta kannattaa Pekanheimon mukaan täydentää lyhdyillä, öljylampuilla tai elävillä kynttilöillä. Kuva: Airam. Kaapeli kaivetaan 70 sentin syvyyteen ja reilusti johdon yläpuolella sijoitetaan keltainen varoitusnauha. Tällöin pihamaan valaistus syttyy juuri silloin, kun lisävaloa tarvitaan. Kaikkiin ulkovalaisimiin kannattaa vaihtaa energiaa säästävät ledilamput. sijoitetaan ledinauha, näkee oven avata vaivatta ja talon vierellä kulkea turvallisesti. Viiden metrin ledinauhapaloja voi kytkeä peräkkäin niin pitkäksi ketjuksi kun on tarpeen, kasvillisuuden voi valaista edullisella, kymmenmillisellä ledinauhalla vaikka koko polun matkalta. Ledinauhan avulla voi valaista ja korostaa myös pihamaan kasvillisuutta. – Mikäli käytössä on ulkopistorasioita, hankitaan vikavirtasuoja onnettomuuksien estämiseksi. Tämä lisää myös turvallisuutta, Pekanheimo sanoo. Sähköä ei saa viedä sisäpistorasioista ulos, Pekanheimo muistuttaa. Puuston ja pensaiden valaistukseen sopii erinomaisesti GU10-kantainen päivänvaloledi. Tämä estää, ettei johtoa katkaista, kun maata myöhemmin kaivetaan. – Elävä valo tekee ulkovalaistuksen täydelliseksi ja mahdollisimman tunnelmalliseksi. Pienjännitejohtoja ei tarvitse kaivaa maahan. Myös rakennus näyttää ledinauhalla valaistuna kauniilta, kun huomio kiinnittyy taloon, eikä yksittäisiin, seinille sijoitettuihin valaisimiin. Suuret puut tulee valaista alhaalta päin. Led-maavalo on maahan upotettava terassien, pensaiden ja portaikkojen korostusvalo. Tontista on hyvä tehdä kartta, johon johtojen paikat merkitään. LEDINAUHAN ASENNUS ON VAIVATONTA Pihan sähköistys vaatii aina kaapeloinnin. – Ledinauha suunnataan maapiikin avulla kohti kasvillisuutta. PUUTARHAN KASVILLISUUS ESIIN Koska Suomessa valaistava kausi on pitkä, on sähköä säästävien ledivalaisimien käyttö pihavalaisimina yleistynyt. Teksti: Tuula Kolehmainen TALOMESTARI I 77. Kuva: Oversol. Infrapunailmaisimen avulla halutut valot saadaan syttymään ihmisen tai auton liikkeestä. Pihassa ja parvekkeella saa käyttää vain ulkokäyttöön soveltuvia sähkölaitteita, kuten kosteuden kestävää muuntajaa. Laadukas pihan valaistus myötäilee pihan muotoja ja luo pihasta suuren taideteoksen. – Pihamaalle voidaan valita hämäräkytkimellä, ajastimella tai liiketunnistimilla varustettuja valaisimia. Kuva: AD-Lux
Pihakivet Luonnonkivet kuten liuskekivi ja graniitti ovat tällä hetkellä suosittuja kivimateriaaleja. 78 I TALOMESTARI
Tahvonen esittelee myös valaistuja kiviä ja säkeittäin myytäviä koristekiviä – kymmenissä eri sävyissä kiilteleviä möhkäleitä Suomesta, Ruotsista ja aina Italiasta ja Kiinasta asti. Suomalaiset ovat innostuneet rakentamaan pihoilleen näyttäviä pengerryksiä, muureja ja kiviai- Eri kivilaatuja voi yhdistellä mielikuvituksellisesti. NYT SUUNNITTELEMAAN ENSI KEVÄTTÄ, KIVIVALIKOIMA KASVAA VAUHDILLA Rajaamalla ryhtiä pihaan Pihasta halutaan helppohoitoinen ja selkeä. Aukealla on valtava määrä erilaisia kiviä: värillisiä lasikiviä, erituntuisia tiiliä, suuria ja pieniä porraskiviä, noppakiviä, seulanpääkiviä, laattoja, kivipalloja, liuskekiviä, katekiviä ja kivimattoja. Kivien tarjonta ja kysyntä ovat molemmat kasvaneet viime vuosina. TALOMESTARI I 79. Valittavana on runsaasti erivärisiä, -paksuisia ja -tuntuisia kiviä aina laavamöhkäleistä sileään kalkkikiveen. Kivillä on helppo rajata eri käyttöön tarkoitettuja piha-alueita. H ortonomi Jyrki Tahvonen harppoo puutarhakeskus Viherlandian Kivimaassa. – Kivillä saa helposti ryhtiä kaikenlaisille pihoille. Oikeaa henkeä pihalle voi hakea kivien suomista mahdollisuuksista. Tällä hetkellä suosituimpia kiviä ovat luonnonkivet ja graniitti. Hyvän pihasuunnittelun a ja o ovat selkeästi rajatut alueet: kivi on hyvä ratkaisu rajaamiseen, Jyväskylän Viherlandian yrittäjä Tahvonen toteaa
Kivi kestää käyttöä ja kulutusta vuosikymmenien ajan – yleensä kiveykset vaihdetaan vain siksi, että niihin kyllästytään. Viherlandian graniitit ovat peräisin Suomesta ja Kiinasta. Kiviä myydään sekä yksittäin että kilo- ja kuutiohinnalla. toja. Niistä voi tehdä vaikka pengerryksiä. Hintaan vaikuttavat ostettavan määrän lisäksi valmistusmaa ja työstötapa: käsityönä tasaisiksi katkotut graniitinpalat ovat kalliimpia kuin koneellisesti lohkotut. Näin asiakas saa juuri oikeanlaisia kiviä. Näin estetään nurmikon leviäminen kukkapenkkeihin! 80 I TALOMESTARI KYMMENYS RAKENNUSBUDJETISTA PIHAAN Tahvonen kertoo, että kaikki kivierät myydään henkilökohtaisella kaupalla. Myyjältä kannattaa tiedustella sekä tarjouksia että kuljetusmahdollisuuksia. Tahvonen toteaa myös, että luonnonkivet ovat yleensä tontilla enemmän mahdollisuus kuin haitta. – Nurmialueen voi rajata esimerkiksi sellaisilla kivilaatoilla, joiden päältä voi ajaa ruohonleikkurilla. Valmis asettelu helpottaa sommittelutyötä huomattavasti. Kivien väreissä, muodossa ja koossa riittää valinnanvaraa. Myös ajotiet ja kulkuväylät kivetään nykyään useammin. Myös vanhan talon piharemontissa kannattaa hyödyntää olemassa olevia element-. Siksi kivillä ei ole etukäteishintoja. Ajan saatossa betonikivet myös muuttuvat karheammiksi, mutta varsinaisesti pihakivet eivät koskaan kulu loppuun. Hortonomi Jyrki Tahvonen kehottaa ihmisiä rajaamaan pihoiltaan eri alueita. Tahvonen vinkkaa, että talonrakennusbudjetista noin kymmenen prosenttia kannattaa varata pihan työstämiseen. – Kiveys kestää helposti 30–40 vuotta ennen kuin värit alkavat haalistua. Järkevä rakentaja huomioi pihasuunnittelun jo rakentamisen alkuvaiheessa: on taloudellista ja käytännöllistä tehdä pohjatyöt esimerkiksi ajoteille, patioille ja terasseille silloin, kun maanrakennuskoneet ovat valmiiksi tontilla. Joitain kiviä myydään mattoina. – Pahimmassa tapauksesta tontilta viedään rekkalasteittain maamassoja pois ja sitten päätetäänkin rakentaa muureja tai penkereitä, joita varten pitää käydä ostamassa täyttömaata
Tahvonen suosittelee kantavaksi kerrokseksi kalliomursketta, sillä esimerkiksi hiekka painuu ajan kanssa niin, että ajourille voi muodostua painaumat. Kävelypoluille hiekka piisaa täyteaineeksi. YKSITYISKOHDILLA PERSOONALLINEN ILME Tahvosen mukaan kiveyksen valinnassa on kolme päätyylisuuntaa. Tahvonen vastaa kysymyksellä: kuinka paljon kiveys saa elää ja liikkua. POHJATYÖT KUNTOON KULKUVÄYLILLÄ Hortonomi Tahvoselta kysytään usein, kuinka paljon uuden kiveyksen alle pitää vaihtaa maata. – Nämä ovat makuasioita. Mutta jos halutaan tasainen kiveysalue, esimerkiksi ajotie, pohjatyöt pitää tehdä huolella. Asvaltti myös kärsii herkemmin routavaurioista. Esimerkiksi vanhat pihakivet sopivat hyvin uusien muurien tuki- ja taustatäyttömateriaaliksi. TALOMESTARI I 81. Näyttävillä pylväillä ja patsailla saa pihaan persoonallisen ilmeen. Routimattomilla maalajeilla ajotien alle pitää laittaa vähintään 20–30 senttimetrin kerros kalliomursketta ja routivilla maalajeilla lisäksi routaeriste ja 30 senttimetriä hiekkaa. Asvaltti vaatii tarkemmat pohjatyöt kuin kiveys. Suurten kivirakennelmien lisäksi pihaan haetaan piristystä värillisistä kivikatteista ja vesielementeistä. Myös asvaltti on suosittu ajoteiden materiaali. – Kivi ei mene pilalle vaikka sen vain heittäisi nurmikolle. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Vesielementit kasvattavat koko ajan suosiotaan. Tahvonen suositteleekin esimerkiksi terassimateriaaliksi mieluummin kiveä kuin puuta: kivi on kuumalla säällä mukavan viileä ja se varastoi itseensä lämpöä illaksi. Tahvonen kertoo, että asvaltti ei loppupeleissä ole kovin paljon edullisempi vaihtoehto kuin kiveys. Patinoitu kivi luo tontille rustiikkista ilmapiiriä ja sileäpintaiset laatat tukevat modernien rakennusten ilmettä. Pihaan voi valita joko patinoidun tai sileäpintaisen kiveyksen. Tahvonen toteaa, että kiveyksen voi halutessaan asentaa itsekin, mutta ammattilaisen välineillä ja kokemuksella raskas työ sujuu todennäköisesti vauhdikkaammin ja lopputulos on viimeistellympi. Erinäköisiä ja -kokoisia vesiaiheita onkin markkinoilla varsin kirjava joukko. Yleensä pihaan tavoitellaan tiettyä henkeä, ja kivivalinnalla on tunnelman saavuttamisessa merkitystä. – Nyrkkisääntö on, että puolet kiveyksen kustannuksista menee kiven alle, pohjatöihin. – Hyvin suunniteltu ja kaunis piha on kannattava sijoitus paitsi asuinviihtyvyyden, myös jälleenmyyntiarvon takia, Tahvonen summaa. Markkinoilla on myös valtava määrä erilaisia patsaita, joiden hyödyntämisessä puutarhan koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Tahvonen kertoo, että jonkin aikaa suosiossa olleet puulaatat ovat lähes kadonneet markkinoilta, sitä mukaa kun kivivalikoima on kasvanut. Kivestä saa rakennettua myös portaita tai näyttäviä pylväsrakennelmia. Kolmas vaihtoehto on ikään kuin näiden välimuoto: profiloitu kivi on pinnaltaan kevyesti epätasainen joka antaa kivelle hivenen sileää pintaa luonnollisemman ulkonäön. Erilaisia patsaita on saatavilla joka makuun. tejä. Neljännes kustannuksista kuluu materiaaliin ja neljännes ammattilaisen palkkaamiseen
Kerrostalopiha Kerrostalopihoille halutaan myös puutarhamaisia elementtejä kuten viherhuoneita. Kuva KSV/MASU Planning Oy. Suunnittelukuva luontoa säilyttävästä piharatkaisusta Kruunuvuorenrannassa. 82 I TALOMESTARI. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/MASU Planning Oy
Siinä määritellään muun muassa tontille sijoittuvien rakennusten tarkka sijainti ja korkeus sekä pysäköintiratkaisu. HAASTEENA SAADA AIKUISET KÄYTTÄMÄÄN KERROSTALOPIHOJA Yhteispihoille autoilta pääsy kielletty Kerrostalojen pihat aiheuttavat suunnittelijoille päänvaivaa. Maantasopihoja pyritään välttämään. Keskeisillä paikoilla autopaikat joudutaan usein sijoittamaan kannen alle. Pihoille pitäisi saada autot ja ihmiset sulaan sopuun. Kaupunkirakenne tiivistyy ja rakentamisen tehokkuus kasvaa. Asemakaava antaa lähtökohdan koko pihan suunnittelulle. Samalla määrittyvät pihan TALOMESTARI I 83. H elsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikön Riitta Jalkasen mukaan pihat ovat erityisen haasteellista pysäköinnin näkökulmasta. – Kansipiha on hyvä ratkaisu, jos maanvaraista elementtiä saadaan sisällytettyä kokonaisuuteen
– Pihasta saa yleensä viihtyisämmän, jos pienenkin osan pihasta voi jättää maanvaraiseksi alueeksi, jolle saadaan kasvamaan muutama suuri puu. Rivitaloissa yksityisyyttä on oman pienen pihan kautta, vieressä on laajempi oleskelualue kaikille asukkaille. Rakentamistapaohjeessa voidaan antaa yksityiskohtaisempia ohjeita esimerkiksi pihan luonteesta, kasvillisuudesta ja materiaaleista, kertoo Riitta Jalkanen. Kuva: Klaus Susiluoto. – Asemakaavaa täydentämään tehdään usein rakentamistapaohje, joka hyväksytään sekä kaupunkisuunnittelulauta- 84 I TALOMESTARI – Nykyisin pääsee harvoin suunnittelemaan pihaa, joka olisi täysin irrallaan pysäköinnistä. Rakentamistapaohjeet ovat pihasuunnittelun lähtökohtana. Nyttemmin kansipihat ovat yleistyneet. – Maantasopysäköinti piha-alueen osana. Kerrostalon pihasuunnittelun haasteena on usein pysäköinnin ja hyvän pihaympäristön välisen ristiriidan sovittaminen. Kaavassa voidaan myös edellyttää esimerkiksi luonnonmukaisen puuston tai kallioiden säilyttämistä, sanoo Jalkanen. Aiemmin esikaupunkialueilla maantasopysäköinti oli normaali tapa ratkaista pysäköinti. KANSIPIHA HAASTAVA SUUNNITTELUKOHDE Tapulikaupungissa Käsityöläistentiellä on yhdistetty tavallaan kerros - ja rivitalopihojen ominaisuuksia. kunnassa että rakennuslautakunnassa. – Asemakaavan mukainen kansipiha tai maantasopiha antavat aivan erilaiset lähtökohdat pihasuunnittelulle. – Nykyisin pääsee harvoin suunnittelemaan pihaa, joka olisi täysin irrallaan pysäköinnistä. Asemakaavassa tulisikin Riitta Jalkasen mielestä edellyttää sellaisia kansirakenteita, että pihalle voi tehdä puuistutuksia. koko, yhteydet ympäristöön ja pihan aurinkoisuuden ja varjoisuuden suhde. Kansipiha on haastava suunnittelukohde kasvillisuuden näkökulmasta. Pitkä kapea piha asettaa rajoituksia pihasuunnittelulle. Helsingissä rakennussuunnittelun yhteydessä tehdyt pihojen toteutussuunnitelmat ovat maisema-arkkitehdin tai hortonomin laatimia. Pysäköinti on kuitenkin kaupunkimaisilla alueilla yleensä pihakannen alla
Yhteis- tai korttelipihat ovat yleistyneet. Ehdotusten pohjaksi tutkittiin, analysoitiin ja vertailtiin toimivia ja viihtyisiä, lähtökohdiltaan erilaisia vuosina 1996-2006 valmistuneita kerrostalopihoja lähiympäristöineen. Koko pihaa ei tarvitse muokata. Raportin tavoitteena oli tarjota pihojen ja lähiympäristön suunnitteluun ja toteutukseen työvälineitä. Uudisrakentamisessa pihasuunnitelma on asiakirja, joka vaaditaan rakennuslupa-asiakirjojen liitteenä. Jos ympäristössä on esimerkiksi yleisiä leikkipuistoja tai liikuntapuistoja, voidaan kerrostalon pihaan tehdä pienempi alue lapsille. – Esimerkiksi rakennusaikana talon tontilla voi ongelmia kuten että jokin suuri puu tai kaksi kaadetaan, mikä vaikuttaa pihasuunnitelmaan. Esimerkiksi Helsingin Tapulikaupungissa on asumisoikeustalo, joka on puoliksi kerros-, puoliksi rivitalo. Suunnittelijalla tulee olla kokemusta kaupunkipihoista. Suunnittelijalla tulee olla kokemusta kaupunkipihoista. Viime vuosina erilaiset autoilta suljetut yhteispihat ovat yleistyneet esimerkiksi Arabinrannassa. Useissa uusissa kohteissa pysäköinti saadaan järjestettyä pihan alle, mutta kaikkialla tämä ei ole mahdollista. Yleensä rakentamisen jälkeenkin jää riittävän suuri piha, huomauttaa Jalkanen. – Korttelipiha kuitenkin vastaa mielikuvissa enemmän vanhojen alueiden suuria pihoja. – Mahdollinen viitesuunnitelma ja kaavoitus luovat pohjan. Mikäli tilaa on riittävästi, myös puita, kallioalueita ja muita luonnonelementtejä voi ja kannattaakin säilyttää. Täydennysrakentaminen voi syödä pihan pinta-alaa. Pysäköinnin tulisi olla alisteinen pihan kokonaisuudelle. Sopanen pitää suunnitelmaa välttämättömänä, jotta kaikki pihan toiminnat saadaan järjestettyä. – On vain hyvä, että valvontaa tulee usealta suunnalta. Tarvitaan rakentamisen ohjausta, hyvää rakentamista, toteutuksen valvontaa sekä kunnossapitoon ammattitaitoa ja säännöllisyyttä, arvioi Marja Sopanen. Projektialueilla Helsingissä alueellinen palveluyhtiö toteuttaa pihat. Yksi raportin laatijoista, arkkitehti Marja Sopanen arvioi, että nykyajan kerrostalojen pihasuunnitelmat tehdään huolella. Hyvät pihat ovat selvästi rajattuja, ja niissä on riittävästi yksityisyyttä luovia elementtejä. (ks) TALOMESTARI I 85. Oman haasteensa asettavat uudentyyppiset talot. Asukkailla on rivitalo-osuudessa pieni piha, mutta vieressä on myös laajempi piha kaikille asukkaille. Täydennysrakentamisesta saatavat tulot asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö käyttää yleensä peruskorjauksiin tai vastaaviin kohennuksiin, sanoo Jalkanen. Suhteellisen pieneen tilaan tulee mahduttaa esimerkiksi kulkuväylät ja oleskelutilat. Molempia nimityksiä käytetään samassakin yhteydessä. Kerrostalon pihasuunnittelun suurin haaste on usein pysäköinnin ja hyvän pihaympäristön välisen ristiriidan sovittaminen. Piha valmistuu rakennusprojekteissa yleensä viimeisenä, joten joskus sen budjetista tingitään. Viikissä on myös joitakin onnistuneita pihoja esimerkiksi Latokartanonkaaren, Agronominraitti, PIHOILLE TARVITAAN YKSITYISYYTTÄ A rkkitehdit Marja Sopanen ja Olli Sarlin Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy:stä sekä maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi LOCI Maisema-arkkitehdeista laativat vuonna 2007 raportin helsinkiläisestä kerrostalopihasta. – Pelkkä hyvä suunnitelma ei riitä. - Ainakaan pysäköinti ei saa olla pihasuunnittelussa ykkösprioriteetti. Pysäköinti on pyritty järjestämään kauemmaksi tai maan alle. – Piha-alue näkyy usein muillekin alueella liikkuville kuin vain asukkaille. – Pihan kohentaminen voi olla yksi kohde, jolloin laadukas pihasuunnittelu ja -toteutus kompensoisi pinta-alan pienenemistä. Tällaiset pihat palvelevat kaikkia ympäröiviä rakennuksia. – Mitään kattavaa selvitystä pihojen asukastyytyväisyydestä ei ole tehty, mutta vaikuttaa siltä, että esimerkiksi Arabianrannan yhteispihat on otettu hyvin vastaan, arvioi Riitta Jalkanen. PIENET POIKKEUKSET OVAT MAHDOLLISIA Pihasuunnitelma voi joustaa jonkin verran, jos rakennusvalvonta sen hyväksyy. Pihasuunnittelija huomioi myös ympäristön pihan vieressä. Helsinkiläinen kerrostalopiha -raporttiin sisältyi asemakaava- ja toteutussuunnittelun, rakentamisen ohjauksen, rakentamisen, toteutuksen valvonnan pihojen käyttöön sekä kunnossapitoon liittyviä asioita. Useista erillisistä tonteista koostuvaan pihaan verrattuna yhteispihan etuna on toteutus yhtenäisen suunnitelman mukaan, jolloin lopputuloksesta tulee yleensä parempi. HAASTEINA UUDENTYYPPISET TALOT Täydennysrakentaminen voi syödä pihan pinta-alaa. Poikkeaminen pihasuunnitelmasta ei välttämättä muuta kokonaisuutta paremmaksi tai huonommaksi, lähinnä vain erilaiseksi. on yleensä huono ratkaisu pihan viihtyisyyden kannalta. – Pihalta on varattava tilaa pelastusteiden ja liikenteen järjestelyille, oleskelulle, leikille ja lumen säilytykselle. Rakennusvalvonnalla on yleensä hyvä käsitys pihojen toiminnallisuudesta. – Tonttikohtaista täydennysrakentamista on pääosin esikaupunkialueiden väljillä tonteilla. Yhteispihoiksi kutsutaan yleensä uusien alueiden asemakaavassa AH-alueeksi (asumista palveleva yhteiskortteli). YHTEIS- VAI KORTTELIPIHA. Saattaapa joku tilapäisesti käyttää pihan kulkuväyliä. – Viihtyisä on esimerkiksi AH-piha korttelissa, jota rajaavat Kotisaarenkatu, Brysselinkatu ja Toukolankatu
Yksilöllisesti suunnitellut rakenteet ja monipuolisempi lajisto toisivat monipuolisuutta pihoille. Esimerkiksi leikkivälinevalmistajia on verraten vähän. Rakennuttaja tai rakennuttajan valitsema arkkitehti palkkaa tehtävään hortonomin tai maisema-arkkitehdin. Kaikki rakentaminen ja pihatoiminnot on keskitetty rakentamisvyöhykkeille, jolloin virkistysalueisiin liittyvät pihat puineen ja kallioineen saadaan säilymään. – Esimerkiksi Kruunuvuorenrannassa on hienoa metsäistä kallioaluetta, joten 86 I TALOMESTARI. Rakennusvalvontavirasto käsittelee ja hyväksyy pihasuunnitelmat muiden rakennuslupakuvien yhteydessä. Metsänhoitajankadun ja Biologinkadun rajaamat pihat. – Monilla pihoilla toistuvat turhan usein samat kasvilajit, kalusteet ja välineet. olemme pyrkineet luomaan luontopihoja. Kuva: Sarlin + Sopanen Oy, Adactive Oy. – Pihasuunnitelmissa pyritään yleensä käyttämään helppohoitoisia materiaaleja ja kasvillisuutta, valmiskalusteita ja leikkivälineitä. Haasteeksi muodostuu usein pihojen kunnossapito. Uusi Hermanni on rakennettu melko tiiviisti, joten Regina-talojen väliin jäävä piha ei ole suuren suuri. PIHOILLE AINA OMA LUONTEENSA Pihan toteutussuunnitelma tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa. OMA KERROSTALOPIHA KULLAN KALLIS Suomessa on vahva perinne kerrostaloihin liittyvästä omasta pihasta. – Monilla pihoilla toistuvat turhan usein samat kasvilajit, kalusteet ja välineet. Joillakin pihoilla tulee olemaan kasvihuoneita ja viljelypalstoja, joillakin kumpuilevaa vihermaisemaa. Kruununvuoressa tosin entisellä öljysatama-alueella ei ole juurikaan säilytettävää maastoa tai puustoa. Luonnonmukaisia alueita kannattaa Riitta Jalkasen mielestä säilyttää. – Olemme suunnitelleet suuria yhteispihoja ja teettäneet pihojen esisuunnitelmat periaatteella joka pihalle oma luonteensa
Kuva: Sarlin + Sopanen Oy, Adactive Oy. – Kruunuvuorenrantaankin tulee korttelikohtaiset pihat, jonne sijoittuvat myös leikkialueet. Lähipihat ovat asukkaiden kannalta hyvin saavutettavissa sekä yksityisempiä ja turvallisempia esimerkiksi pikkulapsille. Pysäköinti toteutetaan kansipihoin tai erillisenä parkkiluolana. Suomessa aikuiset käyttävät pihoja lähinnä vain, kun he ovat vahtimassa jälkikasvuaan. Teksti: Klaus Susiluoto Nykyajan pihoilla autoja ei juuri näe. – Haasteena kortteli- tai lähipihoissa on saada aikuiset käyttämään pihoja aktiivisesti, ilman lapsiakin, toteaa Riitta Jalkanen. – Leikkipuisto palvelee päiväkoteja ja päiväkodin ulkopuolisia lapsia tarjoamalle enemmän toiminnallisia ja sosiaalisia aktiviteettejä. Uudessa Hermannissa kadunvarsipysäköintiäkin on vähän. TALOMESTARI I 87. Kruunuvuorenrannassa leikkipuisto avautuu meren poukamaan
Sadepuutarha lisää pihan monimuotoisuutta Sadepuutarha on yksinkertaisimmillaan piha-alueelle tehty pieni painanne, jossa imeytetään hulevesiä ja monipuolistetaan samalla tontin kasvivalikoimaa. Sadepuutarha Sadepuutarha lisää luonnon monimuotoisuutta luomalla elinympäristöjä linnuille, perhosille ja monille hyödyllisille eliöille. – Sadepuutarhat eivät ole kalliita rakentaa, Kauri Kallio sanoo. 88 I TALOMESTARI. – Esteettisiä seikkoja kannattaa miettiä jo alusta lähtien, sanoo aihetta tutkinut hortonomi Kauri Kallio
Varsinkin kaupunkiympäristössä vuotuinen sademäärä on maaseutua suurempaa ja haihdunta vähäisempää, eikä vesi pääse kunnolla imeytymään maaperään. KALLIOINEN MAA EI IME VETTÄ Sadepuutarhaa ei saa rakenneta liian lähelle rakennuksia. – Yhdysvalloissa on tuotettu paljon materiaalia kyseisestä aiheesta. Yksi keino nopeuttaa imeyttämistä ovat sadepuutarhat, jotka liittyvät laajempaan hulevesien ongelmakenttään. Suosiota selittää myös helppohoitoisuus. Rikkaruohot on syytä kitkeä pois, muistuttaa Kauri Kallio. Perusnäkemys on, että maailmalla hulevesien luonnonmukaisen hoitamisen on katsottu olevan hyödyksi tiiviisti asutuilla alueilla. TALOMESTARI I 89. KUIN HOITAISI KUKKAPENKKIÄ Englanniksi sadepuutarhasta käytetään termiä rain garden, ruotsiksi regnträdgård. Eroosiovauriot korjataan ja altaan pohjalle kerääntynyt sedimentti viedään pois. Yhä useammin pyritään ehkäisemään hulevesien muodostumista jo niiden syntypaikalla. – Hulevesistä on alettu enemmän puhua Suomessa vasta 2000-luvulla. – Minimietäisyys taloon on kolme metriä alarinteen puolella ja kymmenen metriä ylärinteen puolella. Kastelua ei tarvita kuin istutuksen jälkeen hetken aikaa. Itse olen painottanut sadepuutarhan merkitystä hortonomitutkinnon lopputyössäni. Nyt 2010-luvulla tietoa alkaa jo enemmän myös sadepuutarhoista, arvioi hortonomi Kauri Kallio. Toki erojakin löytyy. Sadepuutarha on pienimittakaavainen järjestelmä, joka on kehitetty tähän tarkoitukseen. Kasveja ei lannoiteta. – Sadepuutarhan hoidossa kasvillisuus leikataan syksyllä alas ja kerätään pois. R akennetussa ympäristössä veden kiertokulku on aina enemmän tai vähemmän häiriintynyt. Mesimarja eli maamuurain on monivuotinen ruohokasvi, joka leviää siementen lisäksi maanalaisten rönsyjen avulla. Kallioisella maalla on turhaa yrittää imeyttää vettä peruskallioon. – Hoito on yksinkertaista ja rinnastettavissa tavallisen kukkapenkin hoitamiseen. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Mesimarja eli maamuurain on monivuotinen ruohokasvi, joka leviää siementen lisäksi maanalaisten rönsyjen avulla. – Hulevesistä on Suomessa tehty tutkimuksia ja opinnäytetöitä. – Suurin osa huleveden sisältämien haitta-aineiden poistosta käy laskeuttamalla ja suodattamalla. Hallintakeinoja ovat hulevesien vähentäminen, käsittely, viivyttäminen ja johtaminen
MAHDOLLINEN ALIMITOITUS – Hulevesioppaassakin arvioidaan sateiden määrän kasvavan, joten tulevaisuudessa siihen on varauduttava. Katettu pinta vähentää myös pohjaveden muodostumista. – Päällimmäiseksi rakennetaan noin viiden sentin katekerros, jonka tarkoituksena on estää rikkaruohojen itäminen ja säilyttää kasveille tarvittava määrä kosteutta. Pohjalle tulee pidätys- ja imeytyskerros karkeasta kiviaineksesta. Myös kasvillisuusvyöhykkeiden merkitys kannattaa selvittää, ellei niitä ennestään tunne. Käytännössä sedepuutarhat ovat 1-3 metriä pitkiä ja 1-2 metriä leveitä. Myös ranta-alpi, tuoksumatara, kotkansiipi ja 90 I TALOMESTARI Mitoitusperiaatteena putkiviemäreille kuin myös painanteille on sateen aiheuttama hetkellinen virtaama. Usein syynä on, että rakennetussa ympäristössä veden kiertokulku on häiriintynyt. Sadevesipuutarhan poikkileikkauskuva Poikkileikkaus sadepuutarhan maakerroksista. – Hyvin vettä läpäisevillä mailla tätä ei tarvitse tehdä, tarkentaa Kauri Kallio. RANKKASATEET ERITYISEN ONGELMALLISIA Viime vuosina eri puolilla Suomea on kärsitty tulvista. – Kasvien valinnassa tuleekin huomioida niiden kestokyky vedelle. Ajoittain sadepuutarhan vedenpinta voi olla korkealla. Sen sijaan hyttysiä ja mäkäräisiä ne eivät lisää. Ne myös pilaavat vesiä kuljettamalla mukanaan ravinteita, metalleja ja muita haitta-aineita, jotka rehevöittävät ja yksipuolistavat vesiekosysteemejä. Hulevesien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden mitoitusperuste on hulevesien määrä eli tilavuus. Vanhoilla mitoituksilla tehdyt sadevesijärjestelmät saattavat tulvia ajoittain yli. Kerrosten vahvuudeksi tulee yhteensä 50100 senttiä kulloisenkin tarpeen mukaan. – Oikein tehdyssä sadepuutarhassa vesi ei ehdi seisoa niin pitkään, että hyttysiä. Maan rakennekerrokset tulee rakentaa oikein, jotta vesi imeytyy pois viimeistään päivän tai kahden kuluessa sateesta. Hyvällä kasvivalikoimalla saadaan tyydytettyä myös ulkonäköseikat. Esimerkkinä hyvin kestävistä kasveista ovat rantakukka, kullero, luhtalemmikki, kotkansiipisaniainen, keltakurjenmiekka ja siniheinä. Sadepuutarhan minimietäisyys taloon on kolme metriä alarinteen puolella ja kymmenen metriä ylärinteen puolella kääpiöpunapaju sopivat sadepuutarhaan. Hulevedet aiheuttavat tulvien lisäksi muun muassa vaurioita talojen perustuksissa ja eroosiota kulku-uomissa. – Jos ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen otetaan huomioon, hulevesijärjestelmät tulisi mitoittaa 20 prosenttia suuremmille sateille kuin aiemmin. EI HYTTYSLAMMIKOITA Luonnon monimuotoisuutta sadepuutarha lisää luomalla elinympäristöjä linnuille, perhosille ja monille hyödyllisille eliöille. – Sadepuutarhan hyvä imeyttämiskyky luo vaatimuksia tämän puutarhatyypin kasveille, muistuttaa Kauri Kallio. Kauri Kallio arvioi, että omakotirakentajan hulevesijärjestelmät ovat joskus alimitoitettuja. Mitoitussateella on neljä osaa: sateen kesto, rankkuus, sademäärä ja toistuvuus. Lisääntyvien rankkasateiden vuoksi tulvia syntyy entistä helpommin. Kerrokseen sopii hiekkainen multaseos, jossa saven osuuden tulisi olla hyvin matala eli alle viisi prosenttia. Hyvä lopputulos on toimiva ja miellyttää samalla silmää. – Yleensä kestävimpiä ovat luonnon rantakasvit, koska ne ovat sopeutuneet vaihteleviin vedenkorkeuksiin. Seuraavaksi pohjasta ylöspäin tulee suodatinkangas, jonka päälle tehdään kasvu- ja suodatinkerros. – Peruslähtökohtana on oikea mitoitus, minkä jälkeen suunnittelijan on valittava materiaalit ja kasvilajit myös esteettisten näkökulmien mukaisesti. Kerrosten vahvuudeksi tulee yhteensä 50-100 senttiä kulloisenkin tarpeen mukaan. LUONNON RANTAKASVIT SUOSITTUJA Sadepuutarhan kasvillisuuden pitää sopeutua niin kosteuteen kuin kuivuuteenkin sekä sietää epäpuhtauksia
Keskimääräisestä vuoden aikana tulevasta sateesta 30-40 prosenttia tulee lumena. – Potentiaalisia haittojakin on. Sadepuutarha on yksinkertaisimmillaan piha-alueelle tehty pieni painanne, jossa katolta ja tontilta tulevien kuivatusvesien avulla monipuolistetaan tontin kasvivalikoimaa. Huonosti toteutettuna siitä voi tulla haiseva lätäkkö, jos vesi ei pääse imeytymään ja kasvimassa alkaa mädäntyä hapettomissa oloissa. Mukana on myös vesiensuojelullinen näkökulma. Näissä TALOMESTARI I 91. Tavoitteena on saada vesi imeytymään viimeistään kahden päivän kuluessa sateesta, Kallio sanoo. Jos hulevedet hoidetaan syntypaikoillaan, ne eivät pääse pilaamaan alapuolisia vesistöjä. – Rankkasateet ovat osa hulevesiongelmaa tiivisti rakennetussa kaupunkirakenteessa, jossa vesi ei pääse imeytymään. SOPIVIA LAJEJA SADEPUUTARHAAN: r r r r r r r r r r rantakukka kullero luhtalemmikki kotkansiipisaniainen keltakurjenmiekka siniheinä ranta-alpi tuoksumatara kotkansiipi kääpiöpunapaju Tuoksumatara (Galium odoratum) on 15–30 senttiä korkea monivuotinen kasvi, joka kukkii toukokesäkuussa. ehtisi kehittyä. Etuna on, että talvella sadepuutarhan painanteisiin voi kerätä kohtuudella myös tontilta aurattua lunta. KAIVANTO VIE TONTILTA TILAA Muunlaisia hulevesien hoitojärjestelmiä ovat hulevesikasetit ja -tunnelit
– Verrattuna esimerkiksi hulevesikasettiin ne ovat kohtuuhintaisia. Ammattikorkeakoulu Novia, Tammisaari. Sadepuutarhat eivät Kauri Kallion mukaan ole kalliita rakentaa. Sadepuutarha ei vaadi suuria kaivinkonetöitä, eivätkä materiaalikustannukset ole huimia. – Somerset seedless on kuitenkin kestävämpi kuin himrod ja tuottaa pieniä makeita punaisia rypäleitä. Myös mäkimeirami ja iisoppi ovat hyviä maustekasveja. – Hulevesikasetit ja tunnelit sopivat isompien asfaltoitujen alueiden tai hallirakennusten vesien hoitoon. 37-sivuinen opas löytyy myös netistä PDF-versiona. Lipstikka ja venäläinen rakuuna ovat hyvin kilpailukykyisiä maustekasveja. systeemeissä hulevedet ohjataan maan alle varastointiin ja imeytettäväksi polypropeenista valmistettuihin tunnelimoduuleihin, joista vesi imeytetään maahan. Uusia lajikkeita on hankittu vähitellen lisää ja satotaso on kasvanut. 92 I TALOMESTARI. – Hän lähti aikoinaan kokeilemaan zilga- ja beta-rypälelajikkeita. Toinen kestävä lajike hasanski sladski on kotoisin Venäjältä. Pienehkön kasvihuoneen köynnökset tuottivat kahdeksan ämpärillistä hyviä rypäleitä. Osa Kauri Kallion kasvattamista viinirypäleistä syötiin tuoreina, osa toimitettiin Teiskon Viinille. – Meiltä löytyy myös laaja valikoima erilaisia hedelmäpuulajikkeita. – Monet vanhanajan maustekasveista ovat takuuvarmoja kasvatettavia. Päärynät ovat viime vuosina alkaneet tuottaa enemmän satoa. Muista hyötykasveista Kallio suosittelee raparperia, joka ainakin savimaassa onnistuu missä vain. Hulevesien imeyttäminen sadepuutarhan avulla. Satoa on toimitettu tamperelaiselle Teiskon Viinille, joka tekee niistä viiniä. – Riittävä vedenimeytyskyky taataan systeemissä riittävän isolla kaivannolla, joka kuitenkin vie tontilta tilaa. Asfaltin sijasta vähemmän liikennöidyillä alueilla voidaan käyttää harvaa kiveystä, esimerkiksi rei’itettyjä betonikiviä. – Olen huomannut, että hyytelömäiset rypälelajikkeet sopivat hyvin hillojen tai hyytelöiden valmistukseen. Kasvihuoneessa kypsyneet rypäleet maistuvat makeammilta, varsinkin siemenettömät himrod-köynnöksen rypäleet. Omiin tarkoituksiin on jätetty osa rypäleistä tuorekäyttöä varten. Läpäiseviä päällysteitä ovat harva kiveys, rei’itetyt betonikivet, läpäisevä asfaltti ja karkea kiviaines. Teksti: Klaus Susiluoto Kuvat: Kauri Kallio KOTIMAISTA VIINIÄ VIINIRYPÄLEISTÄ Kauri Kallio on myös kokeilunhaluinen hortonomi. Hänellä on avomaalla yli 50 nuorta ja kasvihuoneessa parikymmentä viiniköynnöstä, jotka tuottivat noin 80 litraa rypäleitä. Ne houkuttelevat perhosia ja muita pölyttäjähyönteisiä, Kauri Kallio kannustaa kokeilemaan. Kauri Kallio kertoo, että viinirypäleiden kasvatus on arkkitehti-isän perintöä. Kauden parhaimpia lajikkeita on ollut tsisovskaja. – Teknisesti tehokkaita ratkaisuja ovat hulevesikaivannot, joihin ohjataan kattovedet ja muita ylimääräisiä vesiä imeytettäväksi maaperään tai viivytetään ennen viemäriin johtamista, Kallio opastaa
Soita, kysy lisää ja/tai varmista sopiva näyttöajankohta! ENERGIANSÄÄSTÖ OY Jantoniementie 167, 08350 LOHJA. SOVELTUU MYÖS SISÄKÄYTTÖÖN, TOISIN KUIN POLTTOMOOTTOREISTA VOIMANSA SAAVAT! t SBLFOOVTUZÚNBBU t ZSUUJWJMKFMNÊU t NBSKB KB WJJOJUBSIBU t IBMLPUZÚU t NBBUBMPVT t UBMMJU KB LFOOFMJU t UFPMMJTVVT t LJJOUFJTUÚOIVPMUP t QVVUBSIB KB QJIBUZÚU Erilaisia malleja jokapäiväiseen käyttöön, helpottamaan työtä pihapiirissä, puutarhoissa, kasvimailla... AKKUKOTTIKÄRRYT TEE TYÖSTÄSI KEVYEMPÄÄ JA SUJUVAMPAA, PÄIVITÄ KOTTIKÄRRYSI AKKUTOIMISEEN. Myynti suoraan maahantuojalta. 019-338164 / 0500-316119 aro@energian.net www.energian.net
Villebard Muuronen oli paitsi puutarhuri myös puutarhanhoidon opettaja. 94 I TALOMESTARI S uurimpana innoittajana alalle on ollut Viljo Muurosen isoisä, joka tosin kuoli Muurosen ollessa 8-vuotias. VIHERALAN TUNNUSTUKSEN SAANUT KAUPUNGINPUUTARHURI VILJO MUURONEN: Hyvin hoidettu kaupunki on asukkaiden etu ja ilo Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen sai viheralan tunnustuspalkinnon. Tunnustuksen valintaperusteina oli Muurosen aktiivinen toiminta viheralan eri järjestöissä. Viheralan tunnustus Mikkelin kaupunginpuutarhurin Viljo Muurosen saaman viheralan tunnustuspalkinnon perusteluissa kiitettiin hänen aktiivista osallistumistaan järjestötoimintaan. Tärkeintä hänelle on edelleen jakaa saamaansa ja oppimaansa tietoa yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Vanhemmalla iällä hän hankki oman puutarhan, jossa harrasti paljon erilaisia kasviharvinaisuuksia.
Myös Muurosen isoisä oli jo 1900-luvun alussa työskennellyt sekä Tanskassa että Saksassa. ELINYMPÄRISTÖ OSA KULTTUURIA Muuronen on käynyt Lepaan puutarhurikoulun sekä –opiston. Ulkomaille lähtöä edisti osaltaan, että Muurosen vanhemmilla oli kontakteja Saksassa viheralalla työskenteleviin ihmisiin. Tunnepuoli vei kuitenkin voiton. Puutarhan ympäristöstä jäi mielikuva, joka kiehtoi jo pikkupoikana, Muuronen kertoo. Vuonna 1969 Mikkelin lyseosta ylioppilaaksi kirjoittanut Muuronen myöntää, että järkivalinta olisi ollut jatkaa opiskelemaan oikeustieteelliseen, mikä olikin hänen tavoitteensa. Syksyn väriloistoa Kirkkopuistossa. Suunnitelmat eivät aivan toteutuneet, mutta sinne päin kuitenkin. TALOMESTARI I 95. Työskentely maisemasuunnittelua ja –rakentamista tekevässä yrityksessä loi Muuroseen uskoa, että jonain päivänä ihmiset Suomessakin arvostavat ja kaipaavat kunnollista viherrakentamista. LUOTTAMUSTOIMET NUOREMMILLE Mikkelin kävelykatu on kaupungin sydän. – On mukava, että toisetkin arvostavat ja kokevat, että olen onnistunut tekemään jotain, mikä on muidenkin mielestä sen arvoista. Muuronen on toiminut yli 20 vuotta viheralan kattojärjestönä toimivan Viherympäristöliitto ry:ssä hallituksen jäsenenä, josta osan aikaa myös varapuheenjohtajana. Mutta mielestäni alaa ei edistä, jos panttaa ja pitää tietojaan omina. Itse haaveilin maisema-arkkitehdin urasta, vaikken sitä ääneen rohjennutkaan sanoa, koska kukaan ei siihen aikaan tiennyt, mitä sellainen henkilö oikeasti tekee. Viherympäristöliitolta saamastaan tunnustuksesta Muuronen on mielissään, mutta kuitenkin vaatimaton. – Koin, että pelkästään asunto, vaatteet ja maantiet eivät riitä laadukkaaseen elämiseen vaan myös lähiympäristö on oleelli- Viljo Muuroselle on kertynyt luottamustoimia vuosien varrella. – Sen ikäiselle lapselle se maailma tuntui paratiisilta. On hienoa, että sitä mitä on itse saanut voi hyödyntää toistenkin eduksi. Hän on toiminut myös Mikkelin Puutarhayhdistyksen hallituksen jäsenenä sekä Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen neuvottelukunnassa. – Nyt olen jättänyt kaikki luottamustehtävät nuoremmille. – Sen ajan viherala oli Suomessa todella lapsenkengissä, joten koin saavani Saksasta sekä näkemyksiä että kokemuksia. Luottamustoimissa tutuksi tulleista ihmisistä on tullut vuosien varrella myös henkilökohtaisia tuttavia. Siellä oltiin parikymmentä vuotta edellä suomalaista piha- ja puutarhakulttuuria. – Opiskelin koko kouluaikani samalla luokalla nykyisin Suomen Pankin pääjohtajana toimivan Erkki Liikasen kanssa. Hän kirjoitti muistaakseni ruotsin aineessa aikovansa presidentiksi. Tietysti pidän yhteyksiä, sillä kontaktit ovat edelleen arvokkaita. Koulun opintoihin kuului pakollinen käytännön harjoittelu, jonka Muuronen suoritti Saksassa, lähellä Stuttgardia
Joskus myös erikoisia elämyksiäkin. Viheralueiden suunnittelussa ei yleensä käytetä tarkkaan mitään teemoja, mutta trendejä seurataan luonnollisesti tarkkaan. – Meillä oli keskustan kävelykadulla useamman vuoden palmuja. KAUPUNKIPUISTOSTA ILOA KAIKILLE Erityisen iloinen Viljo Muuronen on Mikkelinpuistosta sekä matkailukeskus Kenkäveron alueesta, jotka molemmat sijaitsevat vain kivenheiton päässä keskustasta. Alueella järjestetään nykyisin myös 20 000 – 30 000 kävijää keräävä Jurassic Rock. Mikkelinpuiston ytimen muodostaa mallipuutarha-alue, jossa on esillä eri yritysten suunnittelemia mallipuutarhoja. Vihreä keidas Graanin uudella asuinalueella. – Myös värimaailma vaihtelee vuosittain vähän samaan tapaan kuin taiteilijoillakin, Muuronen kertoo. SUUNNITTELUSSA SEURATAAN TRENDEJÄ Vanhan kaupungin keskustaa ja erityisesti Mikkelin toria kehutaan maankuuluna. Olen ollut onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä sitä mistä pidän. Tärkeä osa on yhteistyö kaupungin muiden toimialojen ja yksiköiden kanssa kuten rakennusvalvonnan ja kunnallistekniikan sekä kaavoituksen. Muuronen on vienyt Keski-Eurooppaan myös kaupungin päättäjiä katsomaan paikan päälle hyviä viherratkaisuja. Ne aiheuttivat paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan. Muuronen ehti toimia myös Mikkelin kaupungin apulaispuutarhurina ennen kuin siirtyi Mikkelin maalaiskuntaan ympäristösuojelusihteeriksi. Ei enää niin, että tämä on meidän siivumme ja tuo teidän, Muuronen kertoo. – Sen jälkeen ei ole ollut tarvetta lähteä muualle, sillä olen kokenut, että tässä työssä on ollut riittävästi haasteita ja toisaalta myös mahdollisuuksia. Silloin oppii näkemään mistä johtuu, että joku on miellyttävä ja toinen taas ei ole. Siellä voi käydä uimassa, grillata, ihastella kasveja sekä käydä kahvilassa tai ravintolassa. Mikkelin kirjastotalon edustan kesäkukkaloistoa. Siirto oli luonteva, sillä Muuronen oli toiminut aktiivisesti eri luonnonsuojeluyhdistyksissä. Muurosta pyydettiin jäämään Saksaan, mutta hieman yli 20-vuotiaalla nuorukaisella ei riittänyt jäämiseen riittävästi rohkeutta. – Meidän alallamme on hyvin tärkeää matkustaa ja katsella ympärilleen. Samalla voi arvioida hyviä – ja miksei myös huonoja – kohteita. Mikkelissä kaupunginpuutarhuri toimii poikkeuksellisesti myös jätelain edellyttämänä jätehuoltoviranomaisena, joka on oma sektorinsa. Kun puhutaan yleisistä alueista, on tärkeää luoda yhdessä pohja onnistuneelle viherrakentamiselle. nen osa sivistystä ja kulttuuria, Muuronen kertoo. Suunnittelussa on otettu huomioon niin lasten kuin nuortenkin näkökulmaa. Esimerkiksi kiviä ja laatoituksia ei käytetty juuri lainkaan. Ja sitä ne varmasti tekevät myös tulevaisuudessa. Useamman toimijan yhteistyö on tätä päivää ja hieno konsepti. – Alueesta ollaan kehittämässä eurooppalaistyylistä koko perheen kaupunkipuistoa, josta löytyy jokaiselle jotain tekemistä. – Mikkelinpuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 2005. Mikkelinpuiston kuten Kenkäveron alueen pitäisi uudistuakin kokoa ajan enemmän tai vähemmän. URA MIKKELIN KAUPUNGILLA – Ehdin olla ympäristösuojelusihteerinä vain vuoden, kun Mikkelin kaupungilla vapautui kaupunginpuutarhurin paikka vuonna 1988. Välivuosi omasta työstä toi uusien kokemusten lisäksi paljon kontakteja, joista on hyötyä edelleen. Silloin 70-luvulla Suomessa ei käytetty vielä juurikaan erilaisia materiaaleja viherrakentamisessa. SAKSASTA VAHVA OPPI Saksassa suoritetulla työharjoittelulla oli iso merkitys Muurosen uralle. Toisin kuin tänä päivänä, kun tavaraa on kaupoissa niin paljon, että ihmisillä on vaikeuksia miettiä mitä kaikkea saisi yhdelle pihalle mahtumaan. Istutettavat kasvit voivat olla trendikkäitä ja muodikkaita yrttikasveja, perhoskasveja tai koristeheiniä, jotka ovat olleet viime vuosina erittäin suosittuja. Opintojen jälkeen Muuronen sai suunnitteluhortonomin paikan Mikkelin kaupungilta. – Siellä pääsin näkemään saksalaista suunnittelutyötä, tyylejä, tekemisen tapoja sekä materiaaleja. – Olimme viimeksi syyskuussa Saksassa pienellä ryhmällä hakemassa ideoita ja. Yhdistysmuotoisessa Mikkelinpuiston toiminnassa on jo yli 110 jäsentahoa. 96 I TALOMESTARI – Yksikkömme vastaa viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. VAIN NÄKEMÄLLÄ OPPII Vuoden 1996 Viljo Muuronen vietti lukukauden vuorotteluvapaalla vierasopiskelijana saksalaisessa korkeakoulussa lähellä Frankfurtia
HYVÄ KAUPUNKI ON KAIKKIEN ILO Mikkelin kaupungin osasto Mikkelinpuistossa. Sitä ennen kongressi oli järjestetty muun muassa Sveitsissä, Ranskassa ja Norjassa. Hän jopa epäili, ettei meillä arvosteta kansainvälistä yhteistyötä. – Asun omakotitalossa ja lisäksi on kesämökki. – Koen yhdistystoiminnan erittäin tärkeänä verkottumisen kannalta. Valinnan myötä Mikkeliin saatiin myös järjestön Euroopan kongressi vuonna 2009. – En halua vähätellä pääkaupunkiseutua, mutta he pärjäävät kyllä omillaan. Lähden kuitenkin siitä, että pihan pitää olla mukava, että siellä voi nauttia kesäilloista tai juoda aamuisin kahvia. Kyllähän se tietysti kuuluu asiaan, että kotonakin tulee jotain tehtyä. Keväisin on myös mukava seurata, kun ensimmäiset sipulikasvit alkavat kasvaa. Mihinkään kaunein piha –kilpailuihin en kuitenkaan ole halunnut osallistua. ajatuksia. Elävä keskusta on jokaisen kaupungin kunnia-asia. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Viljo Muurosen arkisto TALOMESTARI I 97. Saksan kontaktiensa ansiosta Viljo Muuronen valittiin myös edustajaksi kansainväliseen puisto- ja virkistysalueiden järjestöön, IFPRA:an, johon kuuluu kuntien, oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten ihmisiä eri maista. Palattuani Suomeen aloimme pohtia kaupunginpuutarhurien kanssa asiaa. Yhteistyön tärkeyden Muuronen kokee erityisesti Itä-Suomen pienissä kaupungeissa, joiden budjetit viherrakentamiseen ovat pienet ja matkat naapureihin pitkät. – Mökillä on kalliota, puustoa ja luontoa sekä hyvin harkiten siellä täällä joitain kasveja. Kun tapasimme, hän kysyi, miksei järjestössä ole Suomesta edustajaa. Nämä ovat kaikki tärkeitä signaaleja, kun puhutaan siitä miten saadaan välitettyä sitä ilosanomaa, että viherala ja hyvä kaupunki ovat kaikkien meidän etu ja ilo. Kesämökillä on oma maailmansa, 64-vuotias Viljo Muuronen kertoo. Olen aina sanonut, että huonompaankin tottuu, mutta mikäli rinnakkain on hyvä ja huono, niin useimmat kyllä näkevät eron. Muuronen muistuttaakin, että vihersuunnittelu ei ole ainoastaan koristelua. VERKOSTOITUMISELLA JAETAAN TIETOA Muuronen on ollut aktiivisesti mukana Kaupunginpuutarhurien Seura ry:ssä yli kaksikymmentä vuotta. Jos kaava tai pohja on huono, ei siitä saa hyvälläkään vihersuunnittelulla. Ja kun suunsa avaa, niin tulin valituksi ensimmäiseksi Suomen komissaariksi. Kesämökillä Muurosella ei ole varsinaista puutarhaa. Aluksi hallituksessa ja sihteerinä sekä vuosina 2001 – 2009 seuran puheenjohtajana. – Järjestön Saksan komissaari oli samalla paikkakunnalla, missä itse olin opiskelemassa. Pienissä kaupungeissa tällaiset verkostoitumiset ovat elintärkeitä. KOTIPIHAN TULEE OLLA VIIHTYISÄ Entä harrastaako kaupunginpuutarhuri puutarhatöitä kotonaan. Ei siitä yli pääse eikä sitä voi unohtaa. On paljon helpompi ottaa yhteyttä kollegoihin ja kysellä asioita sekä jakaa kokemuksia, kun tuntee ihmiset. – Pienelläkin rahalla voi jotain tehdä, kunhan tietoa on riittävästi. Se tuntuu vähän vieraalta, Viljo Muuronen toteaa. Se tietomäärä ja kokemus mitä tällainen seura pystyy keräämään ja jakamaan esimerkiksi koulutuksina on valtava. – Aika hyvässä seurassa saimme olla. Tivoli Seiterä Mikkelin Kirkkopuistossa aivan kaupungin keskustassa
luokan postimerkki 2 TM Viherikkuna Lähiosoite Karprint Oy XXX UBMPNFTUBSJ MFIUJ m UJMBVLTFU!LBSQSJOU m Etunimi 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBB OFUJTTÊ UBJ TÊILÚQPTUJMMB Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Etunimi. 7 kertaa vuodessa lähes 100 sivua täyttä asiaa! NRO 7/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ 2/2014 ERIKOISHINTA Marita Taavitsaisen kokemuksia sähkönsäästöstä: PIENTALOASUJAN 5,90 Hybridiratkaisu yhdistää: puun, auringon ja sähkön kaukolämmön, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen Energiatietoisuus kannattaa Tavarat järjestykseen köökissä ja kylppärissä, pinnat puhtaiksi pian LANKKULATTIAT SUOSIOSSA: Tekstiileillä voi jakaa tiloja ja luoda rakenteita Ruudut, raidat, tähdet ja salmiakit suosikkikuvioita Uutuusastioissa modernia estetiikkaa ja käytänöllisyyttä TALOMESTARI I 43 Mukana 50-sivuinen Sisustusvinkkiliite Pienillä muutoksilla isojakin säästöjä Sähkölaitteet suurimpia tulipaloriskejä & EKOSISUSTAJAN PARHAAT YSTÄVÄT: mielikuvitus käsityötaidot Upeita, eläviä ja kestäviä EXTRAsuuri lehti 132 sivua! Varaavuus yhä tärkein tekijä takan hankinnassa Kaikki, mitä haluat tietää! t QJFOUBMPSBLFOUBNJTFO haasteet t QFSVTLPSKBBKBO WJOLJU t QJFOUBMPBTVNJOFO t LPUJQVVUBSIVSJO KB viherpeukalon pihapuuhat Sisustus Syksy vinkki HYÖT YLEHTI PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI Lankkulattiat suosiossa: Upeita, eläviä ja kestäviä Ekosisustajan parhaat ystävät: mielikuvitus & käsityötaidot Tilaa Talomestari: Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Internetissä: www.talomestari-lehti.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 tai Hake ja pelletti ekologisia vaihtoehtoja 09-2569 108/24h Tilaushinnat PALVELUKORTTI Paperilehti kestotilaus ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Paperilehti määräaikaistilaus LL OSPB 48€ Tilaan Talomestari -lehden NRO 7/2014 HYÖT YLEHTI IRTONUMERO 6,60 ¤ ERIKOISHINTA 5,90 Marita Taavitsaisen kokemuksia sähkönsäästöstä: 2/2014 t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT PIENTALOASU JAN HYÖT YLEHTI PIENTALOASUJAN laskutusjakso 12 kk 43€ EXTRAsuuri lehti 132 sivua! Pienillä muutoksilla isojakin säästöjä Hybridiratkaisu yhdistää: puun, auringon ja sähkön kaukolämmön, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen Varaavuus yhä tärkein tekijä takan hankinnassa Sähkölaitteet suurimpia tulipaloriskejä Energiatietoisuus kannattaa Sisustus Syksy vinkki & EKOSISUSTAJAN PARHAAT YSTÄVÄT: mielikuvitus käsityötaidot Tavarat järjestykseen köökissä ja kylppärissä, pinnat puhtaiksi pian LANKKULATTIAT SUOSIOSSA: Upeita, eläviä ja kestäviä Tekstiileillä voi jakaa tiloja ja luoda rakenteita Ruudut, raidat, tähdet ja salmiakit suosikkikuvioita Uutuusastioissa modernia estetiikkaa ja käytänöllisyyttä TALOMESTARI I 43 Mukana 50-sivuinen Sisustusvinkkiliite Lankkulattiat suosiossa: Upeita, eläviä ja kestäviä Ekosisustajan parhaat ystävät: mielikuvitus & käsityötaidot Hake ja pelletti ekologisia vaihtoehtoja Digilehti kestotilaus MBTLVUVTKBLTP LL 34,40€ Digilehti määräaikaistilaus LL OSPB 38,40€ Käytä palvelukorttia, kun ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MBIKBMFIEFO TBBKB Sukunimi Lähiosoite Postinumero 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJUUBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Puhelin Postinumero Postitoimipaikka 1