10 TIINA KOPPINEN JA KIMMO LIUKKONEN • S. 6 F-KAASUASETUS • S. 34 Konehuoneessa kampuksella Näin rakennus tukee oppimista. 3 · 2024 -lehti S. 27 PUHDAS ELI VIHREÄ VETY TEEMA: ENERGIA s
NOVACOOL32 NOVAHEAT32. Tuoteperheeseen kuuluvat sisäasenteiset NovaCool32-kylmävesiasema ja NovaHeat32-lämpöpumppu. Nova 32 -tuoteperhe hyödyntää ekologisempaa R32 kylmäainetta, joka on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. KESTÄVÄMPÄÄ JÄÄHDYTYSTÄ TAI LÄMMITYSTÄ. Me autamme sinua matkalla kohti hiilineutraalisuustavoitteita suomalaisella insinööritaidolla, joka saa asiat toimimaan millintarkasti. Turvakonseptin mukaisilla suunnitteluohjeilla varmistat taatusti turvallisen laitteiston. Precision as Promised. • chiller.eu Uusi Nova 32 -tuoteperhe on vastaus ekologisempaan kiinteistön jäähdytykseen tai lämmitykseen. Elinkaaripalvelumme takaavat huolettoman käytön koko elinkaaren ajalle. VALITSE SISÄASENTEINEN NOVA 32
VALITSE SISÄASENTEINEN NOVA 32. Elinkaaripalvelumme takaavat huolettoman käytön koko elinkaaren ajalle. Me autamme sinua matkalla kohti hiilineutraalisuustavoitteita suomalaisella insinööritaidolla, joka saa asiat toimimaan millintarkasti. Kentän kuunteleminen. Nova 32 -tuoteperhe hyödyntää ekologisempaa R32 kylmäainetta, joka on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Annika Johansson pitää uuden F-kaasuasetuksen tavoitteita kunnianhimoisina. Turvakonseptin mukaisilla suunnitteluohjeilla varmistat taatusti turvallisen laitteiston. KESTÄVÄMPÄÄ JÄÄHDYTYSTÄ TAI LÄMMITYSTÄ. Siinä neuvo, jonka QMG:n entinen toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen jättää yrityksen nykyiselle toimitusjohtajalle Tiina Koppiselle . NOVACOOL32 NOVAHEAT32. VAKIOT 5 Pääkirjoitus Sananen energiaköyhyydestä 6 Ajankohtaista F-kaasuasetus 10 Henkilö Tiina Koppinen ja Kimmo Liukkonen 14 Kolumni Antti Kosonen 39 Mielipide 46 Retrohelmi 48 Tuoteuutiset 50 Seuraavassa numerossa TEEMA: ENERGIA 16 Hotelli Energiatehokas elämyshotelli Vaasassa 20 Opinnäyte Energiakatsastusmallin kehittäminen 24 Opiskelijat Energian huoneistokohtainen mittaaminen 27 Vety Puhdas eli vihreä vety 30 Lämpöpumput Sulpun lämpöpumppupäivä MUUTA 34 Koulurakentaminen Stadin ammattija aikuisopiston kampus 40 Yhteistyö Arkkitehti ja talotekniikkasuunnittelija 44 Terveiset kentältä Energianeuvoja Miika Huhtala KU VA : RA M I M AR JA M ÄK I KU VA : PI RI TT A VA IN IO KU VA : M IK KO KA U PP IN EN 6 10 3 · 2024 TEEMA: ENERGIA 40 Precision as Promised. 3/2024 3 SISÄLLYSLUETTELO Arkkitehdin ja talotekniikkasuunnittelijan yhteistyön toimivuus luonnossuunnittelusta lähtien on entistä tärkeämpää. Tuoteperheeseen kuuluvat sisäasenteiset NovaCool32-kylmävesiasema ja NovaHeat32-lämpöpumppu. • chiller.eu Uusi Nova 32 -tuoteperhe on vastaus ekologisempaan kiinteistön jäähdytykseen tai lämmitykseen
On vaikea puuttua markkinaan, kun tilanne on yllättävä ja äkillinen. Lain esittelijä Ciarán Cuffe (Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) totesi Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan direktiivin osoittavan selvästi, kuinka ilmastopolitiikalla voi olla todellista ja välitöntä hyötyä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleville: ”Tämä laki auttaa alentamaan energialaskuja ja puuttumaan energiaköyhyyden perimmäisiin syihin”. Huhtala käsitteli työssään energiaköyhyyttä erityisesti viime vuonna energian hintakriisin aikaan. Kymmenen asteen sisälämpötilassa oli tarjennut vaatetuksen avulla. Mepit hyväksyivät 12.3. Tämän lehden teemana on energia. Huhtalan mukaan energiaköyhyys tarkoittaa yksinkertaisesti ajateltuna sitä, ettei ihmisellä ole nousevien energianhintojen takia esimerkiksi varaa lämmittää kotiaan. ”Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa kuoli vuonna 2022 yli 4 000 ihmistä kylmien kotien vuoksi”, Martiskainen kirjoittaa. Eivät siihen sähköyhtiöt ja myyjätkään olleet varautuneita”, hän sanoi. Yle kertoi helmikuussa (22.2.) enontekiöläisestä Reijo Mannelasta. Piipahdimme myös Stadin ammattija aikuisopiston A-energialuokkaan yltävällä kampuksella. Puhuimme myös energiaköyhyydestä. Energianeuvonnan lisäksi pääset lukemaan esimerkiksi energiatehokkaasta hotellista Vaasassa ja vetyteollisuuden tulevaisuudennäkymistä. Ehkäpä uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo helpotusta energiaköyhyyteenkin. Energiaköyhyydessä on kyse vakavasta ongelmasta, joka voi Martiskaisen mukaan johtaa pahimmissa tapauksissa jopa menehtymisiin. Ylen mukaan Mannela oli vääntänyt talostaan lämmityksen pois päältä ja polttanut takassa tulta yötä päivää. ”Sähkölaskut olivat oikeasti ihan mahdottomia. Professori Antti Kosonen kirjoittaa meille kolumnissaan energiatehokkaan arkkitehtuurisuunnittelun tärkeydestä. Mutta ymmärrän myös vastapuolen. neuvoston kanssa jo sovitun lain, jolla vähennetään rakennusten energiankulutusta ja päästöjä. Sussexin yliopistossa Britanniassa työskentelevä professori Mari Martiskainen muistutti Helsingin Sanomissa (17.1.) siitä, että energiaköyhyys stigmatisoi ja saa monen tuntemaan häpeää. Energiaa siis alkavaan kevääseen täältä Talotekniikka-lehden toimituksesta! Piritta Vainio Päätoimittaja Sananen energiaköyhyydestä. Mannelan taloudessa kului tammikuussa sähköä vain 274 kilowattituntia – siitä huolimatta, että ajanjaksolla pakkanen nousi Mannelan mittarissa jopa 46 asteeseen. 3/2024 5 PÄÄKIRJOITUS www.talotekniikka-lehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Piritta Vainio 044 339 6106 piritta.vainio@talotekniikka-lehti.fi Toimittaja Miia Manner 040 530 9141 miia.manner@talotekniikka-lehti.fi MEDIAMYYNTI Toimitusjohtaja Eetu Alvik 050 521 3152 eetu.alvik@talotekniikka-lehti.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Sitratori 5, 00420 Helsinki Ulkoasu ja taitto Ulkoasu: PunaMusta Oy Taitto: PunaMusta Oy, Mari Piironen OSOITTEENMUUTOKSET LVI-yhdistysten jäsenet: sulvi.fi/lomakkeet/liity-jaseneksi LVI-TU:n jäsenet: Johanna Ström 020 7435 750 johanna.strom@lvi-tu.fi Muut tilaajat: 010 230 8774 talotekniikka.laskutus@punamusta.com Tilaukset Kestotilaus: 99,90 €/vuosi Määräaikainen tilaus: 122,50 €/vuosi Opiskelijahinta: 39 €/vuosi Paino PunaMusta 2023 ISSN 1236-5173 (paino) ISSN 2323-8097 (verkko) Aikakausmedia ry:n jäsen Kannen kuva Cristian Hallivuori H aastattelin tämän lehden Terveiset kentältä -palstalle energianeuvoja Miika Huhtalaa
Mitä tämä tarkoittaa uuden F-kaasuasetuksen osalta. Markkinoille saattaminen tarkoittaa kylmäaineiden maahantuontia EU-alueelle. Vanhan asetuksen ohjeistus kylmäaineiden markkinoille saattamisen vähentämisestä on esimerkiksi muuttunut. Teksti ja kuva: Piritta Vainio 2050 saateta markkinoille tai valmisteta EU:ssa. Muutoksia tuli myös valvontaan ja pätevyyksiin. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Annika Johansson pitää uuden F-kaasuasetuksen tavoitteita kunnianhimoisina. Asetuksen kiellot koskevat laitteita ja tuotteita sekä niiden osia kylmäaineiden GWP-arvon (Global Warming Potential) mukaan silloin, kun turvallisia ja energiatehokkaita vaihtoehtoja on saatavilla. 3/2024 6 AJANKOHTAISTA N oin 500 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2050 mennessä. Nyt tavoitteena on, ettei HFC-aineita enää vuonna Kohti luonnollisia kylmäaineita Uusi F-kaasuasetus tuli voimaan 11.3.2024 ja toi mukanaan rajoituksia markkinoille tulevien uusien laitteiden kylmäaineisiin. Nyt yritetään päästä haitallisista kaasuista eroon ja siirtyä luonnollisiin kylmäaineisiin, Johansson sanoo. Siinä päästövähennys, jonka uusi F-kaasuasetus ja samoihin aikoihin voimaan tuleva otsoniasetus yhdessä arviolta saavuttavat vuoteen 2050 mennessä. Kiellot eivät koske jo Annika Johansson. – Kylmäaineiden kaari lähti luonnollisista kylmäaineista, meni otsonikerrosta tuhoaviin CFCja HCFC-aineisiin ja sitten HFC-aineisiin
– Kun edellinen asetus tuli voimaan, hinnat nousivat joksikin aikaa ja tulivat sitten alas. Jos laite on ilmatiiviisti suljettu ja sisältää joko alle 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia HFC-ainetta tai kaksi kilogrammaa HFO-ainetta ja kaasua sisältävät osat on tehty valmistusvaiheessa tiiviiksi, velvoitetta ei ole, Johansson kertoo. Sen voi joko tuoda EU-alueelle bulkkikaasuna tai esitäytetyissä laitteissa, tai valmistaa siellä. Kiintiöt GWP:n mukaan Aiempaan verrattuna F-kaasuasetus kattaa nyt laajemman valikoiman laitteita ja tuotteita sekä vaatii tarkempaa raportointia ja valvontaa. Kiintiömäärä on EU-komission järjestelmä, jossa kiintiöt asetetaan kylmäaineen GWP:n mukaan. Alhaisella GWP-arvolla kylmäainetta voi maahantuoda enemmän. Asetuksella vähennetään markkinoilla olevia kylmäainemääriä, mikä voi vaikuttaa aineiden saatavuuteen. HFCaineissa vuototarkastusvälit lasketaan hiilidioksidiekvivalenttien mukaan. Isoissa vähintään 500 tonnin laitteissa vuototarkastusväli myös muuttuu: ne pitää nyt tarkastaa kolmen kuukauden välein. Kiintiö siis koskee kaasun määrää sen ilmastonlämmityspotentiaalin mukaan. HFO-aineissa ne lasketaan kiloina pienen lämmitysvaikutuksen takia. Kiintiö haetaan yrityskohtaisesti komissiolta. Jos turvallisia ja energiatehokkaita vaihtoehtoja ei ole saatavilla, se pitää osoittaa. – Vuototarkastusvelvoite koskee laitteen haltijaa. Johansson kehottaa talotekniikkaalaa huomioimaan asetuksen GWP:n mukaiset kiellot ajoissa ja ottamaan luonnolliset kylmäaineet mahdollisimman hyvin käyttöön. Poikkeuksia myönnetään enintään neljäksi vuodeksi jäsenvaltion hakemuksesta ja komission täytäntöönpanoasetuksella. Nykyisiä pätevyyksiä koskien kertaus on tehtävä ensimmäisen kerran viiden vuoden päästä Uusi F-kaasuasetus tehostaa valvontaa.. 3/2024 7 AJANKOHTAISTA käytössä olevia laitteita, vaan esimerkiksi uusia markkinoille tulevia lämpöpumppuja. Markkinoille saaton kiellon vuosilukuja hän kehottaa katselemaan harkiten: vaikka laitteen ehtisi juuri hankkia ja asentaa ennen kuin sen käyttö kielletään, tulee eteen kylmäaineiden saatavuus. Yleisesti Johansson ei kuitenkaan ole saatavuudesta kovin huolissaan. Valtavaa määrää kotitalouksien pumppuja ei siis siirry vuototarkastuksen piiriin. Uusi asetus tulee Johanssonin arvion mukaan vaikuttamaan saatavuuden kautta myös kylmäaineiden hintaan. Vuototarkastusvelvoitetta ei ole myöskään asuinrakennuksessa sijaitsevassa laitteessa, joka on hermeettisesti suljettu ja jossa kylmäainetta on alle kolme kiloa. Vuototarkastus ja pätevyydet Uusi F-kaasuasetus tehostaa valvontaa, esimerkiksi laajentamalla vuototarkastusta. Sen voi myös lunastaa tai ostaa toisilta yrityksiltä. Esimerkiksi siten, ettei tietyn tyyppistä kylmälaitetta voi jäsenvaltion säädösten mukaan laittaa tietyn tyyppiseen rakennukseen. Myös pätevyysvaatimuksia kiristetään: ne laajenevat luonnollisiin kylmäaineisiin, ja pätevyydet edellyttävät kertausta vähintään seitsemän vuoden välein. – EU-markkinoille saa tulla tietyn määrän verran HFC-kylmäaineita, ja määrää säädellään kiintiöillä. Kiellot eivät myöskään koske laitteita, joiden elinkaaren aikaiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt ovat vastaavaa laitetta pienemmät. – Jos huomataan, että kylmäaineita ei ole tarpeeksi, komissio pystyy lisäämään kiintiömäärää eli kylmäaineiden määrää markkinoilla, hän sanoo. Aiemmin vuototarkastus koski vain HFC-aineita, mutta nyt se koskee myös HFO-aineita
Luonnollisissa kylmäaineissa on huomioitava myös se, että ne ovat syttyviä. Pätevyydet käyvät kaikkiin EU-maihin. Ja vuonna 2032 kiinteisiin jäähdytyslaitteisiin, mutta sitten GWP on jo alempi ja regeneroitujen ja kierrätettyjen kylmäaineiden käyttö sallittua. Kierrätettyjä kaasuja saa käyttää saman tyyppisissä laitteissa saman yrityksen toimesta: kaasu otetaan laitteesta, puhdistetaan ja laitetaan takaisin. Kierrätettyjen ja regeneroitujen aineiden markkina tulee siis oletettavasti kasvamaan. On se sitten asentamista, huoltoa, korjaamista, kunnossapitoa tai poistamista käytöstä. Sama kielto kuitenkin laajenee vuonna 2025 koskemaan kaikkia jäähdytyslaitteita. Korkean GWP:n kierrätettyjä ja regeneroituja kylmäaineita saa käyttää ilmastointilaitteissa ja lämpöpumpuissa vuoden 2031 loppuun saakka. Vuonna 2026 kielto laajenee ilmastointiin ja lämpöpumppuihin. Katso kaikki korvaavuudet www.vallox.com/vallox-125-mv/ Täydellinen ratkaisu ilmanvaihdon energiasaneeraukseen. Asetuksen huoltokiellot on huomioitava kierrätyksessä ja regeneroinnissa. Regeneroinnissa kaasusta tehdään uudenveroista ja kierrättämisessä se puhdistetaan. Kierrätystä ja regenerointia Uuden F-kaasuasetuksen mukaan jäsenvaltioiden täytyy edistää kylmäaineiden talteenottoa, kierrätystä, regenerointia ja hävittämistä. Ne voivat olla myös myrkyllisiä, esimerkiksi ammoniakki. – Kylmäpiiriin koskevan henkilön pitää aina olla pätevä. – Poikkeuksena kierrätettyjä ja regeneroituja kylmäaineita saa käyttää vuoteen 2029 asti. Eli niihin ei voi vain tuoda neitseellisiä aineita. Regeneroinnissa taas tehdään uudenveroista. Koneen useilla eri malleilla voidaan korvata kymmeniä vanhoja ilmanvaihtokonemalleja, suoraan ilman kanavamuutoksia esimerkiksi: MUH Ilmava, Vallox Digit, Vallox 75, Vallox 95 ja Vallox 121 -mallit sekä Ilto 440 ja Onnline 130 -mallit. Regeneroitua kaasua saa käyttää muuallakin kuin saman yrityksen sisällä. Vanhasta asetuksesta pysyi määräys siitä, ettei erittäin korkean GWP:n kaasuilla saa enää huoltaa jäähdytyslaitteita, joissa F-kaasuja on enemmän kuin 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. asetuksen voimaantulosta. Energiatehokas ja moderni Vallox 125 MV -ilmanvaihtokone sopii vanhan koneen tilalle vaivattomasti
Jäsenmaat voivat ottaa huomioon rakennuksen elinkaarenaikaisen lämmitysvaikutuspotentiaalin, johon sisältyy sen rakennusmateriaalin tuotanto ja hävittäminen. Uusi direktiivi asettaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. 3/2024 9 AJANKOHTAISTA Rakennusten energiatehokkuus: Uudisrakennuksista päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen Teksti : Toimitus KU VA : AD O BE ST O CK _A N O O E hdotetulla rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksella pyritään vähentämään merkittävästi EU:n rakennusalan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta vuoteen 2030 mennessä. Taloudelliset kannustimet ovat edelleen mahdollisia hybridilämmitysjärjestelmille, esimerkiksi lämmityskattilan ja aurinkolämpölaitteiston tai lämpöpumpun yhdistelmille. Asuinrakennusten osalta jäsenmaiden täytyy toimenpiteillään varmistaa, että primäärienergian keskimääräistä käyttöä vähennetään ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on tehdä rakennussektorista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Päästövähennystavoitteet Kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Mepit hyväksyivät 12.3.2024 neuvoston kanssa jo sovitun lain, jolla vähennetään rakennusten energiankulutusta ja päästöjä.. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen. Tuen antaminen fossiilisia polttoaineita käyttävien erillisten kattiloiden asentamiseen on kiellettyä vuodesta 2025 alkaen. Fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämpökattiloista on määrä luopua kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 prosenttia kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä. Fossiilista polttoainetta käyttävistä lämmityskattiloista luovutaan asteittain Jäsenmaiden täytyy myös ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan vähitellen luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, jäsenmaiden olisi asennettava aurinkoenergialaitteistoja asteittain julkisiin rakennuksiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin niiden koosta riippuen sekä kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin vuoteen 2030 mennessä. Julkisten viranomaisten käytössä tai omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä vuoteen 2028 mennessä. Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia ja parantaa energiatehokkuutta koskevaa tietojen jakamista. Poikkeukset Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäävät maatalousja kulttuuriperintörakennukset
Vuodesta 2015 vetovastuussa ollut Kimmo Liukkonen jatkaa puolen vuoden sapattivapaan jälkeen hallitusammattilaisena sekä QMG:n hallituksen erityistehtävissä.. HENKILÖ 3/2024 10 Kapulanvaihto kohti kansainvälistymistä Tiina Koppinen aloitti QMG:n uutena toimitusjohtajana ja Nimlas Groupin johtoryhmän jäsenenä 1.3.2024
Siinä neuvo, jonka QMG:n entinen toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen jättää yrityksen nykyiselle toimitusjohtajalle Tiina Koppiselle. Kapula vaihtui maaliskuun alussa. Teksti : Piritta Porthan Kuvat : Mikko Kauppinen. HENKILÖ 3/2024 11 Kapulanvaihto kohti kansainvälistymistä Kentän kuunteleminen
– 20 vuotta sitten kaikki halusivat IT-alalle. – Projektirakentamisessa lähellä pääkaupunkiseutua toimialalla on ollut myös käytössä asentavaa voimaa Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Mutta nyt tarvitaan toisenlaista osaamista, Liukkonen sanoo. Ongelma ei ollut niinkään rakennusten rakenteissa, vaan esimerkiksi ilmanvaihdon ylläpidon riittämättömyydessä. Esimerkiksi tahtituotanto on Koppisen mukaan tuonut aikataulutukseen uusia vaatimuksia: kun rakentaminen ja toimintamallit kehittyvät, on mietittävä, miten talotekniikka kulkee kokonaisuudessa mukana. – Minun tehtäväni oli kasata QMG:sta Suomi. – Kädentaidon kiinnostavuus on romahtanut. Samalta näyttävä kaluste voi olla fossiilisen muovin sijaan puupohjainen, jolloin hinta on aivan eri, Liukkonen sanoo. Liukkonen ja Koppinen ovat erilaisia johtajia. Norjassa ollaan pitkällä ympäristöasioissa. – Tuli esimerkiksi sisäilmaongelmia. Liukkonen kokee tehneensä yrityksen eteen toimitusjohtajana sen, mitä pystyi tekemään. Tilanne on kuitenkin väliaikainen. Tämä herätti keskustelua, mikä toisaalta toi lisää ymmärrystä talotekniikan merkittävyydestä. Tavoitetta tukee Koppisen työkokemus kansainvälisestä konsernista. Liukkonen vahvistaisi oppisopimuskoulutusta ja on huolissaan siitä, että toista astetta ei nähdä tarpeeksi kiinnostavana. Ruotsista Suomi voisi Koppisen mukaan ottaa mallia monimuotoisuudesta. QMG:n emoyhtiö Nimlas Groupiin kuuluvat myös ruotsalainen Sandbäckens ja norjalainen Konstel, ja Nimlas haluaa rakentaa kansainvälistä yritystä. – Talotekniikassa meillä on monimuotoisuuden osalta vielä tehtävää. Alalle tarvitaan tekijöitä Talotekniikan toimialan töitä lisäävät käynnissä olevat trendit: energiatehokkuus, ympäristöasiat, hiilijalanjälki, sähköistäminen, automaatio ja älykkyys. Urakoitsijat toivovat Koppisen mukaan ennen kaikkea sujuvaa työmaaprosessia: sujuvia hankintoja ja suunnitelmien mukaan toteutuvia aikatauluja. Mutta tämä alkoi resonoida markkinassa yksityisissä ihmisissä, Liukkonen sanoo. Hän on ollut talotekniikan toimialalla koko ikänsä: suunnittelutoimistossa, ohjelmistotalossa, huoltoyrityksessä, talotekniikan manageroinnissa. Ihmiset eivät näe putki-, sähkötai ilmanvaihtoasentajaa houkuttelevana ammattina. – Olen innostunut teknisistä järjestelmistä ja pystyn puhumaan niistä paikallisyhtiöidemme kanssa heidän kielellään. Kylmäfirman kanssa puhumme kylmäkoneista tai lauhduttamista ja automaatiofirman kanssa protokollista tai ala-asemista, Liukkonen kertoo. Pyrimme kannustamaan esimerkiksi naisia enemmän alalle ja viemään sitä kautta koko alaa eteenpäin, hän sanoo. Hän jatkaa yrityksessä neuvonantajana. Tämän muutoksen näki Kimmo Liukkonen talotekniikka-alalla sen yhdeksän vuoden aikana, jonka hän toimi QMG:n (Quattro Mikenti Group) toimitusjohtajana. He ovat asentaneet ja tietävät, mitä se tarkoittaa. Parhaat projektiosaajamme ovat käyneet läpi sen pitkän linjan. Koppisen mukaan rakennusmaail. Mallia Pohjoismaista Koppinen tuo QMG:lle myös asiakasnäkemystä. Rakentamisen matalasuhdanteen takia QMG ei kärsi työvoimapulasta. – Me talotekniikkaihmiset totta kai tiesimme, että ilmanvaihto ja muut tekniset ratkaisut ovat yksi tärkeimmistä, joilla sisäolosuhteet, energiatehokkuus ja vihreä siirtymä tehdään. Se näkyy Liukkosen mukaan nyt rakennusten terveydessä. Samalla trendit asettavat vaatimuksen kehittää alan ihmisiä: tarvitaan osaaminen uuteen tekniikkaan, Koppinen muistuttaa. Liukkosen mukaan QMG haluaakin raportoida edelläkävijänä asiakkaille yrityksen palveluiden ja ratkaisujen hiilipäästöistä – tulevaisuudessa tuotepohjaisesti. Koppinen taas keskustelee QMG:n paikallisyhtiöiden kanssa siitä, miten ihmiset pystyisivät menestymään työssään entistä paremmin. hän pohtii. Kun Ukrainan jälleenrakennus alkaa, menevätkö he sinne vai tulevatko tänne. Hän identifioituu liiketoiminnan kehittäjäksi ja vastasi siitä Skanskallakin rakentamisen lisäksi. Liukkonen on sekä automaatioettä sähkötekniikan insinööri ja suhtautuu intohimoisesti tekniikkaan. – Kun hiilipäästöjä vähennetään, tullaan hinta-hiili-suhteeseen. Alalle tarvitaan siis tekijöitä. Uusi toimitusjohtaja astui taloon Tiina Koppinen siirtyi QMG:n toimitusjohtajaksi Skanskan toimialajohtajan tehtävästä maaliskuun alussa. Koppisella on rakentamisen diplomi-insinööritutkinnon lisäksi MBA-tutkinto (Master of Business Administration). Toinen merkittävä asia liittyi korjausvelkaan: investointien siirtyminen erityisesti kunnissa aiheutti jopa huoltojen laiminlyöntiä. Kun suhdanne paranee, työvoimapula on Liukkosen arvion mukaan edessä. Liukkonen uskoo, että vähähiilisyys ja ympäristövastuu vetoavat alan vetovoimatekijöinä erityisesti nuoriin. Liukkonen jätti pestin haikealla, mutta luottavaisella mielellä – osin 60 vuotta lähenevän ikänsä takia. Yrityksen suurin asiakaskunta ovat urakoitsijat, ja juuri urakoitsijamaailmasta hänellä on 16 vuoden kokemus. – Toivoisin, että pääsisimme rakentajien kanssa yhteiseen pöytään entistä aikaisemmin varmistamaan, että prosessi menee tehokkaasti ja järjestelmät toimivat, kun käyttäjä tulee tiloihin, hän sanoo. Ja jos matalasuhdanne kestää pitkään, ihmiset saattavat hakeutua toimialalta muualle töihin. Mutta kun valmistut ammattiin asentajaksi, voit sen jälkeen mennä opiskelemaan AMK-insinööriksi ja siitä yliopistoopintoihin. 3/2024 12 HENKILÖ V ihreä siirtymä ja energiatehokkuus alkoivat puhuttaa suurta yleisöä. Koppinen katsoo talotekniikka-alaa myös pohjoismaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi kotien aurinkosähkö ja akut ovat meidän bisnestämme, hän sanoo. Tunnen Suomen ja olen kiertänyt paljon tätä maata. Talotekniikka on seuraavan vuosikymmenen IT
Kirkastaa ajatuksensa aamulenkeillä kahden koiransa kanssa. Harrastaa liikuntaa. Kentällä saa oikean tuntuman siihen, miten meillä menee: mitkä asiat sujuvat, missä on toiveita ja missä voisi olla tukea.. Samalta kuin ennenkin, he ovat vastanneet – mutta kiitelleet konsernia talousjärjestelmistä. Siinä meillä on vielä työsarkaa, Koppinen sanoo. Koppinen aikoo jatkaa samaan malliin. Mukaan liittyvä paikallisyhtiö jatkaa toimintaansa itsenäisesti paikallismarkkinassa, monet säilyttävät yrityksen alkuperäisen nimenkin. 3/2024 13 HENKILÖ massa tuntuu olevan aina pulaa ammattitaitoisista talotekniikan osaajista. Otamme heiltä pois esimerkiksi raportointivelvollisuuksia, Liukkonen kertoo. . Työn vastapainona, Tiina Koppinen . Kimmo Liukkonen . Koppinen on päässyt jo kiertämään paikallisyhtiöitä ja kysellyt heidän edustajiltaan, miten QMG-vuodet ovat menneet. Syksyllä metsästää, talvella laskettelee, kesällä veneilee. Talotekniikka toimii niin, että olen täysin omavoimainen.” usein aika teknisiä ja haluavat tehdä sitä työtä. Hallintoa helpottamassa QMG:n konserniin kuuluu Suomessa 45 paikallista urakointija huoltoyritystä. . . Siksi on tärkeää huolehtia koulutuksesta sekä ammattitaidon kehittämisestä. Koppinen on kehittänyt tietomallinnusta työssään VTT:llä ja Skanskassa, Liukkonen teki aiheesta diplomityönsä. Viettää aikaa puolisonsa ja kahden aikuisen poikansa kanssa sulkapalloja golfkentällä, laskettelemassa ja sukeltamassa. Mistään talotekniikkaorganisaatiosta ei Liukkosen mukaan löydy kovin montaa ihmistä, jotka kykenevät hallitsemaan isot kompleksiset hankkeet. – Mielestäni se on hyvä tapa. Liukkonen myötäilee, näin on varsinkin vaativien hankkeiden kohdalla. On suunnitellut ja suurimmaksi osaksi myös asentanut kotinsa ja mökkinsä talotekniikkajärjestelmät. Lukee ja kuuntelee kirjoja. Kun vastasin rakentamisesta Skanskalla, minulla oli tapana käydä kvartaaleittain alueeni projekteilla. Jos tulee verkkohäiriö, pystyn kytkemään generaattorin. – Rakennetaan määrätietoisesti referenssejä ja kykyä nousta aina suurempiin hankkeisiin. – Ihmiset näissä yrityksissä ovat Tiina Koppista ja Kimmo Liukkosta yhdistää esimerkiksi tietomallinnus. ”Minulla on akut, taloparistot ja varmennettu sähkönsyöttö. Liukkonen kiersi toimitusjohtajakaudellaan yrityksen paikallisyhtiöt neljästi vuodessa. QMG-konsernin ytimenä oli vielä vuoden 2013 lopussa Henri Juvan MikentiYhtiöt. Viimeisimpänä elämäkerran Henri Juva – Humanisti vai liikemies
Ennen hankkeen aloittamista tarvittaisiin energiatehokkuussuunnittelua, jossa lasketaan energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat läpi ja tunnistetaan niiden kustannusvaikutukset elinkaaren aikana. Yksinkertaisuus on senkin suhteen valttia. Tärkeämpää on ollut ulkonäkökeskeisyys: esimerkiksi suuret ikkunat, korkeat huonetilat tai keittiön työtasojen materiaalit. Olisi myös hyvä, että tilaajat/maksajat tietäisivät, mitä ovat ostamassa ennen kuin hankkeet kilpailutetaan. Ne ovat myös ainoa asia rakennuksissa, joka maksaa itsensä elinkaaren aikana takaisin ja pienentää sen myötä käyttökustannuksia. Kaavoituksella vaikutetaan muun muassa aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuuksiin. Se on kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa huomioidaan rakennuksen sijoittelu ja muoto, ikkunoiden suuntaukset ja pinta-alat, lämmitysja jäähdytysratkaisut, ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto, oma energiantuotanto ja varastointi, valaistus, tarpeen mukainen automaatio ja muita energiataseeseen ja käyttökustannuksiin vaikuttavia asioita. Tässä kohtaa ikkunat ovat olleet vain ulkonäköjuttu, sillä seinärakenteet ovat lämmöneristysominaisuuksiltaan poikkeuksetta parempia. Energiatehokkuuden lisäksi pitäisi huomioida tulevaisuuden haastavat ilmasto-olosuhteet rakenteiden ja muotojen suunnittelussa. Energiatehokkuus mukaan arkkitehtisuunnitteluun Lopputulokseen vaikuttavat kaavoitus sekä arkkitehtija lvisa-suunnittelu. Olen nähnyt asuinalueen, jossa pulpettikatot on kaavoituksessa määrätty suuntaamaan pohjoiseen ja suuret ikkunapinta-alat etelään. Tosiasia on kuitenkin se, että energiatehokkuusratkaisut tuovat elinkaaren aikana merkittäviä säästöjä. Muutos on nostanut energiaomavaraisuuden ja -tehokkuuden aiempaa tärkeämmäksi yhteiskunnassamme. Arkkitehtisuunnittelussa pitää lanseerata uusi termi, energiatehokas arkkitehtuuri.. Kysyin eräässä seminaarissa varsin suuren rakennushankkeen vetäjältä, kuka on vastuussa rakennuksen energiatehokkuussuunnittelusta. Suurimmat virheet tehdään kuitenkin työmaalla. Energiaratkaisut loistivat poissaolollaan. Ymmärrän, että luonnonvalo kiehtoo suunnittelijoita, mutta jonkinlainen tasapaino tähän pitäisi löytyä. Eräässä jäähallissa ikkunoita oli jouduttu peittämään, koska aurinko häikäisi maalivahtia. 3/2024 14 KOLUMNI KIRJOITTAJA Antti Kosonen Uusiutuvan sähköntuotannon systeemitekniikan ja sovellusten professori LUT-yliopisto KU VA : LU TYL IO PI ST O / TE EM U LE IN O N EN M aailma on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Ei ole montaakaan vuotta aikaa siitä, kun esimerkiksi asuntomessuilla nähtiin lähes jokaisen talon takapihalla ulkoporealtaita. Kaavoituksella vaikutetaan muun muassa aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuuksiin. Arkkitehtisuunnittelulla on myös äärimmäisen tärkeä rooli rakennusten energiatehokkuudessa, ja siksi heillä pitäisi olla siitä asiantuntemusta. Lisäksi oleellisena tekijänä on rakennusten kyky toimia joustavana elementtinä osana energiajärjestelmää vaihtelevan energiantuotannon lisääntyessä. Suoraa vastausta ei ollut, mutta arkkitehdilla oli suuri rooli. Kokonaisuuteen kuuluvat myös rakennuksiin integroitavat aurinkopaneelit, sillä rakennusten sähkönkäyttö lisääntyy sähköistymisen myötä sekä lämmityksessä että liikenteessä. Energiatehokkuus on kaikkea muuta kuin pelkkää eristämistä. Olisi aika siirtyä uuteen aikakauteen myös arkkitehtisuunnittelussa, jossa otettaisiin energiatehokkuusasiat huomioon yhtenä tärkeimpänä osana rakennusta. Energia on aiemmin ollut liian halpaa, jotta asioihin olisi kiinnitetty riittävää huomiota. Energiatehokkuusja lämmitysratkaisut ovat olleet monelle rakentajalle asioita, jotka eivät ole saaneet maksaa, ja niiden on täytynyt olla näkymättömiä
3/2024 15 TEEMA ENERGIA E N E R G I A 1 5 – 3 2 Puhtaan eli vihreän vedyn rooli Suomen sekä koko Euroopan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä tulee olemaan merkittävä. KU VA : M IIA M AN N ER 27 16 KU VA : M IK KO KA U PP IN EN 16 Hotelli Energiatehokas elämyshotelli Vaasassa 20 Opinnäyte Energiakatsastusmallin kehittäminen 24 Opiskelijat Energian huoneistokohtainen mittaaminen 27 Vety Puhdas eli vihreä vety 30 Lämpöpumput Sulpun lämpöpumppupäivä. Original Sokos Hotel Royalin seinään asennetut aurinkopaneelit tuottavat mukavasti kovanakin pakkaspäivänä, kun lumi ei peitä paneeleja
3/2024 16 TEEMA • HOTELLI Energiatehokas elämyshotelli Original Sokos Hotel Royal Vaasassa avasi 11-kerroksisen torniosan ovet helmikuussa. Kerrokseen rakennettiin myös kokonaan uusi tekninen tila, joka pitää sisällään muun muassa pääsisäänkäyntien sulanapitolämmityksen sekä allasosaston ja uima-allasveden lämmityksen lämmönvaihtimen ja käyttöveden paineenkorotuksen (neljännestä kerroksesta ylöspäin). Teksti ja kuvat: Miia Manner Hotellin alimmasta kerroksesta purettiin kokoustilat kokonaan pois, jotta pysäköintitilaa saatiin enemmän. Energiakierrätysjärjestelmässä otetaan talteen lämpöenergiaa ilmanvaihdon poistoilmasta, jätevedestä ja keittiön kylmälaitteista. Tavoitteena oli luoda energiatehokkuudeltaan ylivoimainen hotellirakennus. Yhteensä konehuoneita on hotellissa kuusi.
– Jäähdytystä otetaan ensisijaisesti vapaajäähdytyksenä porakaivokentästä ja kompressorilla vasta sitten, kun pelkällä liuoksella ei saada riittävä tehoa. Kalliosta lämpöä Saneerattavan kiinteistön energiatehokkuutta on parannettu rakennusteknisin toimenpitein sekä rakentamalla energiankierrätysjärjestelmä kiinteistön lämmitysja jäähdytysenergian tuottamiseksi. Hotellihuoneissa on patterilämmitys, allasosastolla on lattialämmitys, parkkihalleissa kiertoilmakoneet. Rakennus lämmitetään kalliolämpöjärjestelmän ja kaukolämmön yhdistelmällä. Kaukolämpö on kalliolämmön rinnalla tasaamassa kulutushuippuja. – Rakennus purettiin luurangoksi talotekniikkaa myöten. – Porakaivojen poraamisesta teki haastavan matala, noin kolme metriä korkea parkkihalli, jonka lattian alle kaivot porattiin. Suunnittelua ohjasi myös Green Key -sertifikaatin vaatimukset. Kesäaikaista jäähdytystehohuippua palvelemaan jätettiin muutaman vuoden vanha vedenjäähdytin. Granlundin Kokkolan toimipisteen aluepäällikkö Ari Hietikko toimi projektissa lvia-projektipäällikkönä. Maalämpöpumppujen avulla, joiden teho on 340 kilowattia ja joiden energiapeittoaste on noin 90 prosenttia, voidaan kattaa suurin osa hotellin lämmitystarpeesta, Kiiskilä kertoo. Hietikko sanoo, että kiinteistön energiatehokkuus oli merkittävä osa-alue suunnittelussa. 3/2024 17 TEEMA • HOTELLI T orniosasta löytyy 139 värikkäästi sisustettua huonetta, huipun trooppisen lämmin saunaja allasosasto, kolme uutta ravintolaa sekä kattavat tapahtumatilat. Myös lämpöpumput sijaitsevat alimman kerroksen konehuoneessa.. KPO-Kiinteistöjen energia-asiantuntija Tommi Kiiskilä kertoo, että S-ryhmän asettamat energiansäästötavoitteet ovat kunnianhimoiset: hiilinegatiivisuutta tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä ja 90 prosentin päästövähennystä vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä yhdistelmä mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun. Paikalle jätettiin ainoastaan jäähdytysrunkoja, eli kaikki taloja energiatekniikka uusittiin, lämmönlähteistä alkaen. Porakaivot porattiin erikoiskalustolla käyttäen yhden metrin mittaisia poraustankoja normaalin kolmen metrin tankojen sijasta, Kiiskilä kertoo. Korjausrakentaminen aloitettiin vuoden 2023 tammikuussa, suunnittelu edellisenä syksynä. Lisäksi mittavan kokoinen hotellitornin seinään ja katolle asennettu oma aurinkovoimala parantaa energiatehokkuutta. Uudistetun hotellin energiainfrastruktuurin avulla pyritään samoihin tavoitteisiin. Lauhdelämpöä porakaivokenttään Jäähdytyksessä hyödynnetään lämpöpumppuja ja porakaivokenttää, joiden jäähdytysteho on noin 350 kilowattia. – Lämpöpumput ja kaukolämpökeskus ovat kytkettynä rinnakkain ja tuottavat yhdessä lämpöä hotelliin. Porakaivokenttä muodostuu 18 porakaivosta 310 metrin syvyydessä. Lämpöpumppujen jäähdytysteho mahdollistaa tehokkaan lämmönhallinnan, ja ylimääräinen lämpö voidaan varastoida porakaivokenttään tai lauhduttaa ulkoilmaan. Energiakierrätysjärjestelmässä otetaan talteen lämpöenergiaa ilmanvaihdon poistoilmasta, jätevedestä ja keittiön kylmälaitteista
Kiiskilä painottaa, että energiankierrätyksen näkökulmasta lämmöntalteenoton pitää toimia hyvällä hyötysuhteella. Waterloop-järjestelmän lämmönvaihdin. Huuvat tarpeen mukaan päällä Hotellissa on kaksi keittiötä ja kolme ravintolaa. "Waterloop-järjestelmää käytetään yleisesti kaupan kylmäjärjestelmissä, hotelleissa se ei ole niinkään yleinen", Kiiskilä kertoo.. Molemmissa keittiöissä on omansa, Kiiskilä kertoo. Hotelliin rakennettiin myös jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä. Kuvassa Tommi Kiiskilä (vas.), Teuvo Aro, Ari Hietikko ja Mika Mikkola (oik.). – Perinteisessä järjestelmässä kaikki huuvat ovat käytössä koko ajan. – Se on yleisellä tasolla hieman vähemmän käytössä oleva toiminto. Keittiön ilmanvaihto on tehty tarpeenmukaiseksi, eli se ei käy täydellä teholla jatkuvasti. 3/2024 18 TEEMA • HOTELLI Jäähdytyksessä vapautuva lauhdelämpö ladataan ensisijaisesti porakaivokenttään, mutta tarvittaessa lauhdutetaan nestejäähdyttimien avulla ulkoilmaan, Hietikko lisää. Täällä kytkimestä saa huuvat yksittäin päälle tarpeen mukaan, Hietikko lisää. Aurinkopaneeleita on hotellin toisen kerroksen katolla ja julkisivussa yhteensä 287 kappaletta. – Keittiön kylmälaitteet on rakennettu niin sanotulla Waterloop-järjestelmällä, jossa kylmälaitoksen lauhdelämpö otetaan talteen ja siirretään pumppuasemien avulla lämpöpumppujärjestelmään. Kalliolämpöjärjestelmä on ympäristöystävällinen tapa hyödyntää maan alla olevaa lämpöä rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen, sillä kalliolämpöjärjestelmä toimii kahteen suuntaan. Hotellissa käytetään paljon lämmintä vettä, ja lämpö valuu viemäristä alas. Lisäksi keittiöiden poistoilmasta lämpö otetaan talteen neulaputkipattereiden avulla. Toisen kerroksen katolla on osa aurinkopaneeleista ja keittiön poistoilman lämmöntalteenottolaite. Me saamme nyt lämpöä talteen. Teuvo Aro on työskennellyt hotellissa kiinteistönhoitajana yhteensä 35 vuotta. Lataamisen avulla varmistamme, että porakaivoissa riittää lämpöenergiaa talvella, Hietikko kertoo. Järjestelmä tuottaa laskennallisesti energiaa 60 megawattituntia. – Sitä ladataan kesällä ja lisäksi hotellissa on varalauhdutusjärjestelmä. Niiden yhteenlaskettu nimellisteho on 116,2 kilowattiSeinään asennetut aurinkopaneelit tuottavat mukavasti kovanakin pakkaspäivänä, kun lumi ei peitä paneeleja, kertoo Kiiskilä
Hotellin energiankulutuksen vertailussa on paljon muuttuvia tekijöitä: esimerkiksi huoneiden käyttöaste, onko uima-allasta, pestäänkö pyykki hotellissa vai ulkoistetusti. 3/2024 19 TEEMA • HOTELLI Lahden kaupunki etsii TALOTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAA (SÄHKÖ) Lahden Tilakeskukseen. Seinäasenteisia paneeleja on Suomessa vielä verrattain vähän, enkä ainakaan tiedä, että olisi hotellissa olisi käytetty julkisivun materiaalina. Teemme myöhemmin vertailuja S-ryhmän hotellien kanssa. Kadulta ei välttämättä edes huomaa, kaksi seinää on päällystetty paneeleilla. Kun asiakas saapuu hotelliin ja hänet kirjataan sisään, varausjärjestelmä lähettää tiedon huoneeseen, Kiiskilä kertoo. Jäteveden lämmöntalteenotto, joka tuottaa laskennallisesti 60 megawattituntia energiaa. – Eli tarkoitan sitä, kuinka paljon sisäisestä, suljetusta kierrosta energiaa menetetään. Liikeja infrapunatunnistimilla vältetään esimerkiksi jatkuva valaistus hotellin tiloissa, kuten hotellihuoneessa, saunaja uima-allasosastolla, toimistotiloissa sekä reilun 3 000 neliömetrin kokoisessa parkkihallissa. Jäähdytystehon tarve pienenee, ja auringonvalon vaikutus vähenee. Hakuaika päättyy 15.4.2024 klo 15.00 Tutustu tehtävään ja hae! www.kuntarekry.fi, työavain: LAHTI-05-2-24 piikkiä ja arvioitu vuosituotanto noin 90 megawattituntia – Aurinkopaneeleista valtaosa asennettiin rakennuksen julkisivuun. Myös varausjärjestelmä on integroitu järjestelmään. Lisäksi vesikalusteiden vedenkulutus täyttää Green Key -kriteerit, ja vanhojen ikkunoiden vaihto uusiin energiatehokkaisiin ikkunoihin vähentää entisestään hotellin energiankulutusta. Toki uusissa ikkunoissa on myös parempi ääneneritys kuin vanhoissa, Kiiskilä kertoo. Lisäksi led-valaisimilla ja valaistusohjausjärjestelmällä saadaan energiansäästöjä. – Energiankulutus tyhjissä huoneissa on minimissään. – Nyt olemme alkumetreillä, eli faktatietoa meillä ei vielä energiakulutuksesta ole. KPO-Kiinteistöt oy:n kiinteistöjohtaja Mika Mikkola sanoo, että energiatehokkuutta voi toki ajatella myös siten, että paljon energiaa hukataan. Hotellissa käyttöaste on tyypillisesti noin 60–70 prosenttia. – Uudet ikkunat pitävät lämmön paremmin sekä ulkona että sisällä. Pisteenä i:n päällä Hotelliin rakennettiin kattava energianmittausjärjestelmä. Olosuhteita ei pidetä koko ajan samanlaisena vaan huoneiden olosuhteet ohjataan huonevarausjärjestelmän kautta optimaalisiksi. Siinä suhteessa väittäisin, että tämän rakennuksen taloteknisiin ratkaisuihin on tällä tietämyksellä vaikea mitään lisätä. Hotellihuoneiden energiankäyttö on integroitu kiinteistöautomaatiojärjestelmään siten, että ilmanvaihto, jäähdytys sekä valaistus ohjataan automaatiojärjestelmän avulla. Toimiva kokonaisuus Kiinteistössä on yhdistetty KNXja rakennusautomaatiojärjestelmä yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Pisteenä i:n päälle on jäteveden lämmöntalteenotto, sillä hotelleissa menee viemäristä lämpöä hukkaputkeen todella paljon.
Teksti : Miia Manner KU VA : M IIA M AN N ER Tuomas Kotajärvi työskentelee Senaattikiinteistöissä talotekniikan asiantuntijana Turun toimipisteessä.. 3/2024 20 TEEMA • OPINNÄYTE Energiakatsastusmallin avulla kohti hiilineutraaliustavoitteita Tuomas Kotajärven YAMK-insinöörityö "Senaatti-konsernin energiakatsastusmallin kehittäminen" pureutuu uuden energiakatsastusmallin kehittämiseen ja arviointiin
Kotajärvi sanoo, että Senaattikonserni on edelläkävijä laajamittaisen katsastusmallin käyttöönotossa. Kotajärvi mainitsee, että julkinen sektori omistaa noin 10 prosenttia rakennuskannasta, loput ovat yksityisiä. Kotajärven katsastusmallissa ei läpileikata koko lvi-tekniikkaa, vaan keskitytään energiankulutukseen. Työssä esitetään pohjakuorman määrittelyyn ja rakennuksen energiankäyttöprofiilin tulkintaan yksinkertaistettu malli, jonka avulla voidaan pienentää rakennusten primäärienergiankulutusta. – Tarkastelun kohteena oli 12 erilaista rakennusta, joista oli tehty katsastajien toimesta energiakatsastusraportit. Energiakatsastuksen tavoitteet tukevat kiinteistönomistajien intressejä, mikä mahdollistaa mallin laajemman hyödyntämisen kiinteistösektorilla. Katsastuksen jälkeen tehdään toimenpide-ehdotus ja sen toteutuminen myös varmistetaan. Tukee hiilineutraaliustavoitetta Kotajärvi sanoo, että toimintamallin avulla pyritään viemään katsastusprosessia oikeaan suuntaan ja tukemaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita. – Senaatti-konserni on vastannut tähän haasteeseen käynnistämällä energiakatsastustoiminnan, jonka tavoitteena on tunnistaa keskeiset energiansäästötoimenpiteet rakennuksissa ja varmistaa energiatehokkuuden toteutuminen. Kyllä Turvallisuusselvitykset hyväksytty Ei Lähtötietojen toimittaminen Aloituspalaveri Kohdekäynti Katsastuksen raportointi Valmiin katsastuksen läpikäynti < 1 kuukausi ~ 1–2 kuukautta ~ 1–2 viikkoa Energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen Energiakatsastusprosessin vaiheiden vuokaavio. Rakennuksiin liittyvät päästöt ovat noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Tarkoituksena ei siis ole vain havainnoida. Tutkimusaineiston perusteella tunnistettiin erityisesti pohjakuorman määrittelyn ja analysoinnin sekä lämpöpumppujen tyyppiratkaisujen kehittämisen olevan keskeisiä toiminnan kehityskohteita. Pohjakuormia ei jokaisessa kohteessa pystytty määrittelemään etukäteen. Pohjakuormien arviointi havaittiin osittain haastavaksi. Korkea pohjakuorman osuus kokoKA AV IO : TU O M AS KO TA JÄ RV I. Toimeksiannon kohteen määrittely Tarjouspyyntö TILAAJA KONSULTTI Tarjous Tilaus Turvallisuusselvitysten hakeminen Tarvitaanko turvallisuusselvitys. – Emme ole vielä lähimainkaan riittävällä tasolla, että pääsisimme hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035. Vähennyksiä pitää kohdistaa etenkin olevaan rakennuskantaan, sillä rakennuskanta uudistuu vain yhden prosentin vuosivauhdilla. – Insinöörityö jakautuu neljään pääaihealueeseen: ilmastotavoitteet ja lainsäädäntö, katsastustoiminta yleisesti, pilottikatsastukset ja niiden analysointi sekä neljäntenä katsastusmallin oleelliset kehityskohteet. Lisäksi katsastajille suunnatulla kyselyllä kerättiin tietoa katsastusprosessista ja sen toimivuudesta. Kotajärven työssä käytetään pilottikatsastusraportteja ja katsastajien palautekyselyn tuloksia tutkimusaineistona. Työssäni tuodaan pohjakuorman määrittelyyn työkaluja. – Pohjakuormat ovat todella keskeinen tekijä. – Lähtöolettamana voisi kuvitella, että uudempi rakennus saa paremmat pisteet kuin vanhempi, mutta näin ei ollut; peruskorjaukset ja niiden tuomat parannukset olivat nähtävissä tuloksissa. Pohjakuorma keskeinen tekijä Kotajärvi kertoo, että pilottikohteet olivat hyvin erilaisia. Senaattikiinteistöissä tämän ohjelman mukainen katsastus tehdään vuosina 2024– 2027 energiankäytöllisesti merkittäville Senaatin kiinteistöille. 3/2024 21 TEEMA • OPINNÄYTE T uomas Kotajärven opinnäytetyö osoittaa energiakatsastuksen olevan tehokas keino tunnistaa rakennuksen energiankäyttöön liittyviä keskeisiä parannuskohteita
Se havaitsee ennakoivasti mahdollisia ongelmia ja ilmoittaa niistä ohjaus paneelissa sekä myUplinkpalvelun kautta sovelluksessa ja sähköpostitse. Tällä uudella säätötavalla minimoidaan käyttöveden lämpötilan vaihtelut ja saavutetaan korkea energiatehokkuus, kaukolämpöverkoston alhaisen paluulämpötilan lisäksi. Katsastuksessa eri osa-alueet pisteytetään 1–5-asteikolla. Lista myös harmonisoi tilaajan kannalta prosessin. Uuden sukupolven kaukolämmön alajakokeskus Cetetherm Pioneer on tyylikäs ja kompakti lämmön jakokeskus omakotitaloihin. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa ammattilaiset.nibe.fi. Kohteilla oli eri katsastajat, ja katsastajan subjektiivinen näkemys voi vaikuttaa jonkin verran arvosanaan. Osa katsastajista oli yllättyneitä, että Senaatin kohteissa voi olla valokuvaamisen rajoituksia. Tämä on simppeli työkalu, mutta auttaa paikan päällä katsastajaa muistamaan jokaisen katsastukseen liittyvän tarkastuksen ja yksityiskohdan. Tietoisku LVI-suunnittelijoille Osallistu maksuttomaan 1,5 tunnin Teams-tietoiskuun 4.6.2024 klo 9! Opit mm. Pioneerissä on edistyksellinen käyttöveden säätö, joka ottaa huomioon kaukolämpö verkoston paineeron, lämpötilan ja käyttöveden virtauksen, ennakoiden lämmitystarpeen ja hyödyntäen näitä tietoja säätöprosessissa. Tämä on kustannustehokas tapa kartoittaa keskeiset energiatehokkuustoimenpiteet, joiden takaisinmaksuaika voidaan parhaimmillaan laskea kuukausissa. Tiedustelut: cetetherm@nibe.fi. Kun kaikki kohdat on ruksattu, katsastus on tehty. Opinnäytetyössäni laadin listan lämpöpumppuratkaisuista: työssä on vertailtu, mikä olisi hyvä tyyppiratkaisu. – Pilottivaiheen tekijät olivat kokeneita. Opinnäytetyö on julkaistu Theseuksessa, eli kuka tahansa voi käydä lataamassa työn ja hyödyntää materiaaleja. Keskuksessa on sisäänrakennettu itsediagnostiikka, joka tarkkailee lämmitysprosessin toimintaa. Energiakatsastukseen sisällytettiin myös energiakatsastajan tarkastuslista, joka ohjaa katsastusprosessia. – Auditoinnin painotettu tulos on nimenomaan painotettu tulos, eli taustalla on kertoimia, miten keskiarvo muodostuu. 3/2024 22 TEEMA • OPINNÄYTE naistehon tarpeesta kertoo, että rakennuksessa on paljon energiahukkaa. Hyötyä kiinteistönomistajille Pilottivaiheen katsastajat olivat ulkopuolisia konsultteja. Konsultteja Senaatti-kiinteistöt käyttävät katsastustoimintaan jatkossakin. Kokonaisarvosana muodostuu painotetusti. Takaisinmaksuaika voidaan parhaimmillaan laskea kuukausissa. Silloin kattavien muistiinpanojen tekeminen ja viipymätön raportointi ovat tärkeitä. Malli palvelee tarkoitustaan Kotajärvi kertoo, että itse katsastusmalli oli johtopäätösten mukaan järkevä ja palvelee tarkoitustaan. Kyselyssä nousivat esiin kattavien lähtötietojen tärkeys ja niiden läpikäynti ennen kohdekäyntiä. – Palautekyselyn avulla hankin tietoa siitä, miten katsastajat tekisivät toisin tai parantaisivat prosessia. – Energiakatsastuksesta hyötyvät kaikki kiinteistönomistajat, joten näen tämän asian nostamisen tärkeänä taloudellisena työkaluna sekä energiakulujen vähentämistä että puhdasta energiantuotantoa edistävänä asiana. Laitteen etävalvonta mahdollisuus maksuttomassa Cetetherm myUplink palvelussa ja selkeä NIBE lämpöpumpuista tuttu käyttöliittymä tuovat helpoutta ja mukavuutta käyttäjän arkeen. Konsultin kokemus, oma näkemys ja ammattitaito voivat näkyä jollain tasolla tuloksessa. Lämpöpumppujen osalta loin tarkastuslistan, minkä avulla voi helposti katsastuksessa kartoittaa, minkälainen lämpöpumppu soveltuu parhaiten kohteeseen. – Tutkimukseni mukaan se palvelee tarkoitustaan hyvin. Kotajärvi mainitsee, että toinen oleellinen asia on uusiutuvaan energiaan liittyvät tekijät ja erityisesti lämpöpumput. Yleisenä vaatimuksena on viiden vuoden työkokemus vastaavasta työstä, esimerkiksi energiahankkeista. – Tarkastuslista on pitkä, mutta sen avulla katsastaja voi tehdä systemaattisesti katsastuksen. Tietoisuuden kasvattaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös suunnittelijoille ja konsulteille erikoistua urallaan; energiakatsastukset synnyttävät alalle kysyntää, johon tarvitaan osaavia tekijöitä, Kotajärvi päättää. Suomessa on paljon energiatehottomia rakennuksia. ilma-vesija maalämpöpumppujen yhteenliittämisestä, kaukolämmön hybridiratkaisuista ja uusista käyttövesijärjestelmistä. Tuote tulee myyntiin kevään 2024 aikana. Kotajärvi sanoo, että Senaatin katsastusmalli on uusi, mutta toimiva toimintatapa. Energiankäyttöä ei syystä tai toisesta ole ohjattu sellaisille ajanjaksoille, milloin se on kiinteistön käyttäjän kannalta olennaista. On tärkeää tutustua huolella kohteeseen etukäteen, jotta tiedetään, mitä katsastetaan. – Lämpöpumput ovat olennaisessa osassa vihreässä siirtymässä
Keskuksessa on sisäänrakennettu itsediagnostiikka, joka tarkkailee lämmitysprosessin toimintaa. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa ammattilaiset.nibe.fi. Tuote tulee myyntiin kevään 2024 aikana. Laitteen etävalvonta mahdollisuus maksuttomassa Cetetherm myUplink palvelussa ja selkeä NIBE lämpöpumpuista tuttu käyttöliittymä tuovat helpoutta ja mukavuutta käyttäjän arkeen. Se havaitsee ennakoivasti mahdollisia ongelmia ja ilmoittaa niistä ohjaus paneelissa sekä myUplinkpalvelun kautta sovelluksessa ja sähköpostitse. Uuden sukupolven kaukolämmön alajakokeskus Cetetherm Pioneer on tyylikäs ja kompakti lämmön jakokeskus omakotitaloihin. Tiedustelut: cetetherm@nibe.fi. Pioneerissä on edistyksellinen käyttöveden säätö, joka ottaa huomioon kaukolämpö verkoston paineeron, lämpötilan ja käyttöveden virtauksen, ennakoiden lämmitystarpeen ja hyödyntäen näitä tietoja säätöprosessissa. Tietoisku LVI-suunnittelijoille Osallistu maksuttomaan 1,5 tunnin Teams-tietoiskuun 4.6.2024 klo 9! Opit mm. Tällä uudella säätötavalla minimoidaan käyttöveden lämpötilan vaihtelut ja saavutetaan korkea energiatehokkuus, kaukolämpöverkoston alhaisen paluulämpötilan lisäksi. ilma-vesija maalämpöpumppujen yhteenliittämisestä, kaukolämmön hybridiratkaisuista ja uusista käyttövesijärjestelmistä
Teksti: Piritta Vainio Kaavio: Niki Halonen, Aron Ausin ja Sami Kaivo Projektin kerrostalomalli ja tarkasteluhuoneistot. Ryhmä tutki lämmityksen ja käyttöveden huoneistokohtaista energianmittausta osana Euroopan Unionin tukemaa BlockCC-hanketta (Block the Climate Change).. Se vaikuttaa usein asukaskäyttäytymiseen, mikä taas pienentää koko rakennuksen hiilijalanjälkeä. 3/2024 24 TEEMA • OPISKELIJAT Mittaamisella muutosta asukaskäyttäytymiseen Energian huoneistokohtainen mittaaminen tuo asukkaalle konkreettisen tiedon siitä, paljonko hän energiaa kuluttaa. Tämän aiheen valitsivat talotekniikan insinööriopiskelijat Aron Ausin, Sami Kaivo ja Niki Halonen projektiinsa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. H uoneistokohtainen energian mittaaminen
”Epäsuotuisassa” asemassa olevat huoneistot voisivat maksaa huoneiston lattiapinta-alaan perustuvaa hoitovastiketta. Ausin muistuttaa kuitenkin, että asukkaalla on lämmityksen puolella varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa säästöön. Korjauskertoimet pitäisi määrittää huoneistoja rakennuskohtaisesti. – Lämpimän käyttöveden puolella säästöä voidaan saada noin 30–40 prosenttia. Ryhmä muistuttaa, että vaikka energian laskuttamisesta saa helposti aikaan ”taloyhtiön sodan”, taloyhtiöillä on osakkaiden laskutuksen määrittämiseen melko vapaat kädet. – Malliin pystyi määrittämään myös huonekohtaiset lämpötilat ja vertaamaan lämpöjohtumista niiden välillä, Halonen kertoo. Yhden asteen alentaminen toi yhdeksän prosentin säästön. – Havaitsimme, että viereisistä huoneistoista johtuu lämpöä viileämpään huoneistoon. Keskihuoneistoissa taas voisi olla energiamittarilukemaan perustuva laskutus. Teoreettisesti Ausin näkee huoneistokohtaisessa tekoälyä hyödyntävässä säädössä 15–30 prosentin säästöpotentiaalin. Ratkaisuksi hän ehdottaa pelkän energiamittarin sijaan ”olosuhdemittaria” sekä älykästä patteritermostaattia: molemmat hyödyntävät yhdessä tekoälyä lämmityspatterin energiankulutuksessa ja ovat ikään kuin yksi älykäs kokonaisuus. Keski-kerroksen keskimmäisessä huoneistossa oli vain yksi ulkoseinä, joten huoneisto oli muihin verrattuna parhaassa asemassa. Ryhmä laski ja nosti simulaatiomallin huoneistojen lämpötiloja ja vertaili sitten arvoja. Mallista löytyivät laitteista, ihmisistä, valaistuksesta ja ilmanvaihdosta johtuvat lämpökuormat. Kun tietää, että mitataan, vähentää veden kulutusta, Ausin sanoo. Hän muistuttaa, että energianmittaus ja -laskutus ovat haasteellisia, kun asukkaat säätävät itse termostaattiventtiilejä ja huoneistojen välillä on lämpötilaeroja. Lämpimässä käyttövedessä säästöpotentiaalia Ryhmä tutki simulaatiomallin avulla myös kilowattituntien säästymistä tilanteessa, jossa koko rakennuksen lämpötilaa lasketaan asteen tai jopa kolme astetta alemmas. Pattereita ei aina tarvitse pitää täysillä, Kaivo sanoo. Tekoäly auttaisi myös reilussa laskutuksessa: energiaa laskutettaisiin mittarilukeman perusteella, järjestelmä optimoisi huoneistojen energiankulutuksen, eikä korjauskertoimiakaan tarvittaisi.. 3/2024 25 TEEMA • OPISKELIJAT Kaksi tarkasteluhuoneistoa Ryhmä teki projektissa IDA ICE -simulaatioohjelman avulla fiktiivisen mallin perinteisestä 1960–1970-luvun kerrostalosta: mallinsivat rakennuksen sekä määrittivät sen U-arvot ja talotekniikkajärjestelmät. Yleinen korjauskerroinmalli ei Suomen vaihtelevissa ulkolämpötiloissa kuitenkaan ryhmän mielestä ehkä toimisi. Mallin avulla he tutkivat myös huoneistojen välistä lämpöjohtumista tilanteessa, jossa huoneistojen lämpötilat olivat erilaiset – eli lämmön johtumista väliseinien tai -pohjien läpi tarkasteluhuoneistoihin, joissa lämpötilat olivat 1–3 astetta matalampia tai patterit täysin kiinni. Tarkoituksena oli tarkastella lämpötilan alentamisen vaikutusta viereisten huoneistojen energiankulutukseen. Sen sijaan lämpimässä käyttövedessä säästöjä olisi mahdollista saada aikaan asukaskäyttäytymisellä. Kun tarkasteluhuoneistossa alennettiin lämpötilaa, patterista saatu lämpöenergia laski, mutta väliseinistä johtuva lämpöenergia kasvoi, Ausin sanoo. Lämpimän käyttöveden mittaaminen on myös teknisesti lämmityksen mittaamista helpompaa toteuttaa. Tieto vaikuttaa asukaskäyttäytymiseen, se on psykologinen efekti. – Olisi hyvä saada systeemiin vesilaskutuksen tapaan porkkanaa, jotta asukas saisi energian säästämisestä rahallista hyötyä. Ylimmät kulmahuoneistot ja ylipäätään ulkovaipan pinta-alaltaan laajat huoneistot ovat huoneistokohtaisessa mittauksessa epäreilussa asemassa verrattuna keskellä rakennusta sijaitseviin huoneistoihin. Ylimmän kerroksen nurkkahuoneistossa ulkovaipan ja kylmäsiltojen osuus oli suurempi kuin toisessa tarkasteluhuoneistossa, joka sijaitsi keskimmäisenä keskikerroksessa. Ryhmän mukaan laskutukseen voisi tehdä korjauskertoimia. Mallissa käytettiin kahta tarkasteluhuoneistoa. Ylimmän kerroksen huoneistossa oli paljon ulkopinta-alaa ja ikkunat molemmilla puolilla. Korjauskertoimia laskutukseen Projektin simulaatiomallissa asukas pystyisi asumaan lämpöjohtumisen vuoksi osin naapuriensa kustannuksella. Miten laskutuksen voisi siis tehdä reilusti
Teksti : Miia Manner Kuva : Mikko Kauppinen. TEEMA • VETY Vihreä vety ilmastonmuutoksen torjunnassa Vihreän vedyn tuotannosta syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen on matalimmalla roikkuva hedelmä
Vihreällä vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli etenkin teollisuuden päästöjen vähentämisessä. Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi Business Finlandin rahoittama tutkimushanke, jossa Olli Himanen aloitti vetypuolen tehtävissä vuonna 2002. Meitä on tiimissä reilu 20 henkilöä.”. VTT:n erikoistutkija Olli Himanen on työskennellyt vedyn parissa lähes 25 vuotta. VTT:llä Espoon Otaniemessä tehdään mallinnusta ja laskentaa sekä koelaitteistoja. Ongelmana on se, että vety valmistetaan maakaasusta, öljystä tai vastaavista fossiilisista polttoaineista. Himanen sanoo, että eri teollisuudenaloja voidaan ”puhdistaa” vihreän vedyn avulla. Vetylaitteistoja on Otaniemen toimipisteessä rakennettu useita. Suomella on hyvät mahdollisuudet vihreän vedyn tuotantoon, Himanen sanoo. Optimaaliset lähtökohdat Vihreä vety, joka tuotetaan vedestä elektrolyysillä käyttäen uusiutuvaa energiaa, kuten tuulitai aurinkoenergiaa, ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Sähkön kantaverkko vahva ja ennustettava regulaatio, mikä edesauttaa investointeja. – Me keskitymme vihreän vedyn teknologioiden kehittämiseen. Suomessa ja Ruotsissa terästehtaat muodostavat noin 10 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. – Tällä hetkellä maakaasulla valmistettu vety on huomattavasti halvempaa, mutta regulaatio ajaa sitä kohti, että teollisuuden on siirryttävä vihreään vetyyn. ”Olin ensin kesätöissä, tein diplomityön ja väitöskirjan ja sitä kautta tulin vuonna 2008 VTT:lle. 3/2024 28 TEEMA • VETY V ihreää vetyä voidaan tulevaisuudessa käyttää monin tavoin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meillä on myös paljon yrityksiä, jotka voivat valmistaa komponentteja vedyn valmistuslaitteisiin. Vety on vihreää silloin, kun sen valmistukseen käytetään päästötöntä sähköä. – Meillä on paljon korkean teknologian yrityksiä, puhdasta sähköä ja pitkä historia vedyn käyttämisestä teollisuuden parissa. Himanen arvioi, että 5–10 vuoden sisällä vihreä vety on laajemmin käytössä. Suomessa on hyvät lähtökohdat vihreän vedyn valmistukseen myös siksi, että täällä on sähkö puhdasta ja Euroopan edullisimmasta päästä. – Suomessa käytetään vetyä tällä hetkellä teollisuudessa yli satatuhatta tonnia vuodessa. Hän sanoo, että Suomessa on hyvät lähtökohdat vihreän vedyn tuotantoon. Olen ollut tutkijana ja erikoistutkijana ja vedän tällä hetkellä tiimipäällikkönä vedyn tuotantotiimiä
Me haluamme olla VTT:llä tätä ketjua auttamassa. Joustava kuorma lisääntyy Teollisuuden sähköistyminen ja elektrolyysillä tehtävän vedyn tuotanto tulee lisäämään sähkön käyttöä, mutta samalla se tulee lisäämään joustavaa kuormaa. – Meillä sähkö on edullista, niin se tuskin tulee olemaan lähitulevaisuudessa konkreettista Suomen osalta, että meillä olisi kiinteistöissä laajamittaisesti omia polttokennojärjestelmiä. Jossain maissa, joissa jokaiseen taloon tulee kaasuputki, voi toimia polttokennojärjestelmiä pienessäkin mittakaavassa. Yhteistyöyritykset ovat kiinnostuneita käyttämään elektrolyysiä omissa prosesseissaan tai mahdollisesti valmistamaan komponentteja elektrolyysereihin. – Meillä on täällä Otaniemessä esimerkiksi korkealämpötilaelektrolyyseri, joka toimii noin 700 asteen lämpötilassa. Elektrolyyserissä syntyy vetyä vedestä ja sähköstä. Turvallisuuteen liittyy paljon lainsäädäntöä ja laitteiston luvittamista. Pitää ymmärtää energiamarkkinaa, vedyn loppukäyttöprosesseja, tuotantomenetelmiä, niiden ohjaamista ja säätöä. Teemme paljon myös suoria toimeksiantoja yrityksille, autamme ratkomaan tiettyjä ongelmia. Kokonaisuus on todella moniulotteinen. VTT:llä tehdään myös ongelmanratkaisua. Se tulee osaltaan tasaamaan sähkön hinnan vaihteluja. Hyötysuhde sähköstä vetyyn on noin 60–70 prosenttia, loppu menee lämmöksi. Laitteistojen hintojen pitää laskea, eli valmistuskapasiteetin pitää kasvaa voimakkaasti, jotta vihreän vedyn valmistaminen on järkevää. Himanen sanoo, että vedyn tuotannosta syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen on matalimmalla roikkuva hedelmä. – Meillä on edelleen paljon potentiaalia tuulivoiman lisäämiselle, ja sähkön siirtoverkko on vahva. Iso vedyn tuotantolaitos, joka on sähköteholtaan 200 megawattia, synnyttää noin 100 megawatin edestä lämpöä. – Ja yrityksillä on tahtotila siirtyä puhtaaseen teknologiaan. Tällä hetkellä Suomen suurin vedyn käyttäjä on Kilpilahden jalostamo. – Vedyn tuotantolaitteiden valmistus, suunnittelu, luvitus, turvallisuusasiat, rakentaminen, käyttöönotto, operointi, näihin teemoihin liittyvät työt tulevat lisääntymään. Mitä materiaaleja voidaan käyttää, eli mitkä materiaalit sopivat yhteen ja mitkä eivät. – Joustavan kuorman avulla kulutusta voidaan leikata silloin, kun hinta on korkealla. – Jos ja kun sinne tulee vihreän vedyn tuotantoa, niin ylimääräinen lämpö varmasti hyödynnetään. Hyötysuhde on korkea, eli vetyä saadaan vähemmällä sähköllä kuin muilla teknologioilla. Tekniikka on siis jo olemassa, mutta tällä hetkellä laitteiston korkea hinta muodostuu kompastuskiveksi. Teollisuusyritysten vetyklusteri on ennakoinut, että lähivuosina vetyyn liittyviä työpaikkoja syntyy noin 10 000. Tarvitaan automaatio-osaamista, ohjelmointia ja optimointia. Valmistuskapasiteetin pitää kasvaa Puhtaan sähkön lisäksi Suomessa on paljon korkean teknologian yrityksiä. Paljon potentiaalia Himanen sanoo, että elektrolyysiteknologiassa on paljon potentiaalia, mutta Suomessa ei ole vedyn siirtämiseen soveltuvaa laajaa kaupunkikaasuverkostoa. 3/2024 29 on mukana parikymmentä suomalaista yritystä, jotka ovat kiinnostuneita vetyteknologiasta. Nämä yhteishankkeet ovat hedelmällisiä, loistavia paikkoja kehittää uutta. – Haemme osa-alueita, miten tämä teknologia saataisiin edullisemmaksi ja vedyn hintaa alhaisemmaksi. Tämä lämpö voitaisiin hyödyntää kaukolämpöverkostossa. Järjestelmä ei ole kaupallinen, mutta prosessi on samanlainen kuin teollisuuden kokoluokan laitteessa. – Rakennuksiin liittyvä suorin linkki vihreän vedyn osalta on hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmöksi. TEEMA • VETY. – Kiinteistössä sähkön käyttäminen sähkönä on huomattavasti järkevämpää. Kriittinen infra, datakeskus tai sairaala tai vastaava, jossa sähköt eivät saa katketa missään olosuhteissa, nämä kiinteistöt voisivat mahdollisesti hyödyntää polttokennoa varavoimalähteenä
Esimerkiksi Saksassa tilanne on toinen. Hän muistutti, että sähköistäminen merkitsee Suomessa samalla hiilidioksidipäästöjen pienenemistä: sähkömme on Ruotsin jälkeen Euroopan puhtainta. Sulpun eli Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen muistutti, että lämpöpumput ovat lämmityksen murroksessa merkittävässä roolissa koko maailmassa. 3/2024 30 TEEMA • LÄMPÖPUMPUT L ämpöpumppuja myydään Euroopassa eniten Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Vuonna 2022 olimme eniten lämpöpumppuja myyvä maa 1000 taloutta kohden Euroopassa – Jussi Hirvosen mukaan ehkä jopa koko maailmassa. Teksti ja kuvat: Piritta Vainio Hirvonen arvioi, että tulevaisuudessa lämmitys tuotetaan entistä enemmän lämpöpumpuilla. Siihen liittyy usein myös jäähdytys. Lämmitys lämpöpumppuistuu Talotekniikka-lehti vieraili Sulpun Lämpöpumppupäivässä Vantaan Heurekassa. Talouksiin suhteutettuna kärkipaikkaa pitää kuitenkin Suomi. Miten se käytännössä tapahtuu ja millä aikataululla, jää nähtäväksi.. – Eli sähköistetään, mikä Suomen olosuhteissa tarkoittaa lämmityksessä lämpöpumppuistumista. – Saksassa sähkö on viisi kertaa likaisempaa Jussi Hirvonen on varma: lämmitys lämpöpumppuistuu. – Ei ole ainakaan tietoa, että jossakin maailmankolkassa myytäisiin enempää lämpöpumppuja, hän sanoi Sulpun Lämpöpumppupäivässä
– Oli kaikesta pulaa ja ”hullut sotavuodet”. Aluksi lähes kaikki ilmalämpöpumput ovat menneet sähkölämmitystaloihin. – Lämpöpumpun rooli jää järjestelmätoimituksessa helposti 20–30 prosenttiin. Kannattavuus on erittäin hyvää. Suomessa sähkön ja öljyn hintasuhde on myös Saksaan verrattuna hyvä. Saksassa ei käyttökuluissa pääse neljän lämpökertoimilla ilman tukia kaasun alle. Siellä lämpöpumppujen myyminen ei välttämättä pienennä hiilidioksidipäästöjä. Nyt ovat korot nousseet ja rakentaminen taantunut. Koko pohjoismainen vuosittainen lämpöpumppumyynti on tällä hetkellä noin 600 000–700 000 kappaletta. Skandinaviasta löytyy myös omat lämpöpumppuerikoisuutensa Keski-Eurooppaan verrattuna: – Meillä on paljon sähkölämmitystä. Katteet ja virheet tehdään siellä 70 prosentissa. – Jouduimme alkupuolella jättämään hetkeksi kylmä-, lvija sähköalan. Kyse oli kuitenkin enemmän normalisoitumisesta. Rakensimme omaa tapaa myydä pumppuja paikallisesti avaimet käteen asennettuna, lähellä kuluttajaa, Hirvonen kertoi. Hän pitää tällaisen jakelutien rakentamista poikkeuksellisena – ja yhtenä syynä Suomen lämpöpumppumenestykselle. Puheenjohtajapaneelissa Lämpöykkösen toimitusjohtaja Veli-Matti Hautakoski arvioi, että Suomessa olisi vuonna 2030 noin 2,5 miljoonaa lämpöpumppua, joilla tuotetaan koko Suomen lämmityksestä kolmasosa, vähintään 30 prosenttia. Pohjoismaissa on toiminnassa viisi miljoonaa lämpöpumppua. Hirvonen korosti, että lämpöpumppubisneksessä nousevat keskeisiksi järjestelmäosaaminen ja sen vieminen loppuasiakkaalle sellaisella kielellä, tuotteella ja palvelulla, joka asiakkaalle kelpaa. Käynnissä on ehkä muutama satatuhatta vähemmän, korvausmarkkinaa on jo tehty jonkun verran. Kuluttajien investointimentaliteetti on alhaalla. 3/2024 31 TEEMA • LÄMPÖPUMPUT kuin meillä. Jos käyttöikänä pidetään 20 vuotta, niin pelkästään vaihtomarkkinoille menee vuosittain noin 200 000–300 000 pumppua. Gebwellin myyntijohtaja ja väliaikainen toimitusjohtaja Petrus Monni nokitti Hautakosken ennusteen ja arvioi kolmasosan sijaan yli puolta. Vuonna 2022 markkina ylikuumeni Hirvonen nosti esille vaikuttavia lukuja: Suomessa on myyty 1,6 miljoonaa lämpöpumppua. Sähköä säästynyt terawattitolkulla Lämpöpumppubisnes rakennettiin Suomeen aikanaan Ruotsin mallin mukaan. Vuonna 2023 lämpöpumppujen myyntimäärät laskivat vuoteen 2022 verrattuna. Hirvosen mukaan kaukolämpöputken Puheenjohtajapaneeliin osallistuivat Petrus Monni (vas.), Veli-matti Hautakoski (kesk.) sekä Mikko Sandberg.. Suomessa tuotetaan paljon myös kaukolämpöä, joka parhaillaan puhdistuu fossiilisista polttoaineista. Meillä on säästetty lämpöpumpuilla sähköä terawattitolkulla. Vuonna 2022 markkina oli ylikuumentunut
Hän sanoi, että vielä vuonna 2000 lämpöpumput olivat melko tuntematon kiinnostava teknologia, jota insinöörit ja tutkijat pitivät loistavana tekniikkana. mennessä • Paikkoja rajoitetusti! yhteistyössä: LÄMMITYKSEN LÄMMITYKSEN suunnittelupäivät suunnittelupäivät LÄMMITYKSEN LÄMMITYKSEN suunnittelupäivät suunnittelupäivät 3.-4.9.2024 Technopolis, Aviapolis, Vantaa Early bird -10 % 9.6.20 24 menn essä! taju2024_printti.indd 2 taju2024_printti.indd 2 25/03/2024 8.36.58 25/03/2024 8.36.58 Suunnittelu ja asennus ovat entistä helpompaa sillä uusi HYDROLINK Air -järjestelmä käyttää langatonta LoRaWAN-teknologiaa, joten vahvistimia ei tarvita. – Minusta se oli virhe. air KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 4.12.2023 8.41 4.12.2023 8.41. 800 miljoonaa euroa pumppuihin Lämpöpumppupäivässä puhui myös EHPA:n (European Heat Pump Association) puheenjohtaja Martin Forsén. Forsén kertoi, että vuonna 2006 tai 2007 EHPA:n strategiapalaverissa keskusteltiin yhdistyksen ja lämpöpumpputeknologian visiosta. Tuen voi saada, kun luopuu öljylämmityksestä kokonaan. Mutta tuolloin jopa kollegamme alalla sanoivat come on, get serious, get real, tuo on liian korkealle tähtäämistä, Forsén kertoi. Täällä lämpöpumpuilla on paljon töitä, eikä teknisiä esteitä ole. – Ihmiset ovat investoineet säästääkseen rahaa, ja lämpöpumput ovat hyviä investointeja. Suurin osa myydyistä pumpuista on ilmaja maalämpöpumppuja, ilmavesilämpöpumput ovat kasvamaan päin. ASIAKKAAMME OVAT OIKEASSA air Yli 4000:n toimitetun vedenmittausjärjestelmän kokemuksella voimme sanoa, että asiakkaamme ovat oikeassa. Forsén ja Hirvonen saivat kollegansa vakuutettua vasta 10 vuotta myöhemmin, mutta esimerkiksi suomalaiset investoivat viime vuonna pumppuihin jo 800 miljoonaa euroa. 12.1. Olisi ollut hyvä jättää pumppujen rinnalle vanha öljykattila, jolla olisi hoidettu vaikka käyttöveden lämmitys. Hirvosen mukaan Suomi tarjoaa lämpöpumppubisnekselle hyvät olosuhteet. Tai kovilla pakkaspiikeillä olisi vedetty öljyllä. – Osaamme jo tämän täällä kylmissä olosuhteissa. Hirvonen muistutti, että Suomessa on lämpöpumppubisnekselle hyvät olosuhteet. Usein kuulee väitteen, että kylmissä olosuhteissa lämpöpumppuja ei pysty myymään, mutta se on toisin päin. – Jussi ja minä korotimme ääntämme: se on päivänselvää, lämpöpumput tulevat olemaan lämmitysteknologioiden ykkönen. Yleensä lämpöpumppuun sijoitetun pääoman tuotto on yli 10 prosenttia. Myös öljylämmitystä on aikanaan tullut maltillisesti, noin 200 000 kappaletta. kumpaankin päähän sopii tulevaisuudessa lämpöpumppu: toisessa päässä tuotantoon ja toisessa säästämiseen. • Ekosuunnittelu • Hybridi • E-lukulaskenta • Polttoainevaihtoehdot • Tasapainotus • Paneelikeskustelut • Kahvit, lounas ja • Vapaaehtoinen Illallinen • Ilm. Niistä noin puolet on nyt vaihdettu lämpöpumppuihin. Puhutaan hybridiratkaisusta, Scanofficen hallituksen puheenjohtajana toimiva Sandberg sanoi. Ei ole kaasuverkkoa, ja lämpöpumput päästään yleensä kytkemään sähköverkkoomme ongelmitta. 3/2024 32 TEEMA • LÄMPÖPUMPUT EHPA:n puheenjohtaja Martin Forsén puhui eurooppalaisista lämpöpumppumarkkinoista. Puheenjohtajapaneelissa Sulpun varapuheenjohtaja Mikko Sandberg mainitsi öljylämmityksestä luopumiseen ohjatut tuet
12.1. ASIAKKAAMME OVAT OIKEASSA air Yli 4000:n toimitetun vedenmittausjärjestelmän kokemuksella voimme sanoa, että asiakkaamme ovat oikeassa. mennessä • Paikkoja rajoitetusti! yhteistyössä: LÄMMITYKSEN LÄMMITYKSEN suunnittelupäivät suunnittelupäivät LÄMMITYKSEN LÄMMITYKSEN suunnittelupäivät suunnittelupäivät 3.-4.9.2024 Technopolis, Aviapolis, Vantaa Early bird -10 % 9.6.20 24 menn essä! taju2024_printti.indd 2 taju2024_printti.indd 2 25/03/2024 8.36.58 25/03/2024 8.36.58 Suunnittelu ja asennus ovat entistä helpompaa sillä uusi HYDROLINK Air -järjestelmä käyttää langatonta LoRaWAN-teknologiaa, joten vahvistimia ei tarvita. • Ekosuunnittelu • Hybridi • E-lukulaskenta • Polttoainevaihtoehdot • Tasapainotus • Paneelikeskustelut • Kahvit, lounas ja • Vapaaehtoinen Illallinen • Ilm. air KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 4.12.2023 8.41 4.12.2023 8.41
Konehuoneet, joihin mahtuu tuomaan kerralla kokonaisen opiskelijaryhmän. Teksti : Piritta Vainio Kuvat : Cristian Hallivuori. Stadin ammattija aikuisopiston kampus on samalla opiskelijoiden pedagoginen alusta. Lasiovien takana näkyvillä kulkevia kanavia. 3/2024 34 KOULURAKENTAMINEN Konehuoneessa kampuksella Katossa tekniikkaa, joka vastaa väreiltään tietomallia
Tässä kuilussa kulkevat koulun ykköskerroksen taitopajaa palvelevan Kampuksen katossa kanavat on maalattu tietomallin värisiksi. Tilaa havainnoinnille Siirrymme hissillä ykkösja kakkoskerroksen väliseen parvikerrokseen, jonka laitetilasta löytyvät kompressori paineilmasäiliöineen sekä keskuspölynimuri. Korkean rakentamisen harjoittelutilan takana on näkyvillä opiston tekniikan pääkuilu purunpoiston rungoille sekä ilmanvaihdon runkokanaville. Ne tulevat rakennuksen kattokonehuoneesta, kaartuvat alempiin kerroksiin ja kulkevat kellariin asti. Rakennuksessa on kellarikerros, neljä täyttä kerrosta ja viidennessä kerroksessa kattokonehuone. den tarkoituksena on sitoa puupölyä ja estää pölyn leviämistä tiloissa sekä vähentää staattista sähköä ja puutavaran kuivumista. Kampusrakennuksen ”aivoina” toimii rakennusautomaatio. Nurminen on vastannut viime vuonna valmistuneen kampusrakennuksen talotekniikasta aina tarjousvaiheesta suunnitelmien toteutumiseen asti ja luvannut kierrättää meitä kampuksella. Salissa on myös korkean rakentamisen harjoittelualue, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kerrostalorakentamiseen esimerkiksi putkivetoja. Purunpoistolaite imee purut salista ja puristaa ne briketeiksi. Jatkamme matkaa kakkoskerroksen talonrakennuksen puutyösaliin. Näkyy vannesahaa, sorvia ja höylää. Taloteknisten asennusten pääreitit on suunniteltu muuntojoustavuuden näkökulmasta: kevyissä väliseinissä on vältetty muun muassa vesipisteiden kaltaisia kiinteitä asennuksia. Kampuksen konehuoneisiin on jätetty opiskelijaryhmille tilaa saapua havainnoimaan esimerkiksi ilmanvaihtolaitteita. 3/2024 35 KOULURAKENTAMINEN T apaan Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen aulassa Caverionin hankekehityspäällikön Tomi Nurmisen. Rakennushankkeen kantavana teemana on ollut oppimista tukeva rakennus ja rakennusta tukeva oppiminen. Ilman laite palauttaa suodatettuna takaisin saliin. Tämä kolmoskerroksen konehuone on myös virallista opetustilaa.. Samanlaisia löytyy ympäri opistoa opiskelijoiden havainnointia varten. Automaatiojärjestelmän kautta muun muassa ohjataan tilojen olosuhteita, seurataan ja raportoidaan energian kulutusta sekä luetaan ja seurataan ilmanvaihdon paine-eroja. Salista löytyy lasiovellinen kuilu, jonka kanavia voi katsella lasin läpi. Näin oppilaat voivat verrata niitä tietomalliin
Keittiön ilmanvaihtokoneessa on glykoli-lto-patteri. Ajatuksena on, että opettaja voi tuoda konehuoneeseen opiskelijaryhmiä. Tilassa on opiskelijoille 20 hitsauspaikkaa, joista jokaisesta löytyy oma kohdepoistonsa. Konehuoneesta löytyy ilmanvaihtokone ykköskerroksen ravintolaja työelämätiloille, perinteinen roottorikone. Täällä opiskelijat harjoittelevat esimerkiksi ilmanvaihdon kanava-asennuksia. Keittiön rasvapoisto on toteutettu vesikatolle sijoitetulla poistoilma-lämmöntalteenottoyksiköllä. Hitsausta opettavan Jukka Kemppaisen mukaan varusteet hitsaamisen opettamiseen ovat hyvät. 3 . Oppilaat pääsevät havainnoimaan kanavia lasiovien läpi. ”Näiltä koneilta menevät rungot pystykuilussa alas”, Nurminen kertoo. Asetusarvoja opiskelijat eivät pääse muokkaamaan ja säätämään. Kohdepoistojen lämmöntalteenotto on merkittävä energiansäästöratkaisu verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jossa kohdepoistot ohjataan suoraan ulos. Hitsauskäryt poistetaan työpisteistä ja käryt johdetaan kanavistoa pitkin erotinja suodatinyksikölle. Tekniikan pääkuilu purunpoiston rungoille ja ilmanvaihdon runkokanavia viitoskerroksen kattokonehuoneen ja kellarin välillä. 4 . Ne ovat Caverionin vastuulla. Opiskelijoiden käytössä on myös hitsaussimulaattori. Tilasta löytyvät tekniikkaliitokset, jotka ovat tarpeen mukaan käytössä: purunpoistoa, paineilmaa, sähköä. Opiskelijalle tarkoitettu hitsauskoppi sekä kaasuhitsaus-, erikoisputkistoja tukirakennenäyttö. Ilmanvaihto on toteutettu tarpeenmukaisena: sen määrää säädellään joko tilan hiilidioksidipitoisuuden tai tilan lämpötilan mukaan. Suodatusjärjestelmä hitsauskärynpoistoon löytyy viidennen kerroksen konehuoneesta. Paikalla ovat ilmanvaihtoa opettava talotekniikan lehtori Jari Suominen (hänet näet tämän lehden kannessa) sekä hitsausta opettava Jukka Kemppainen. Lämpöä ei haluta painaa katolta harakoille. Puhdistettu ilma kierrätetään takaisin tilaan. Koneella hoidetaan keittiön puhtaampi ilma – ei niin sanottua rasvapuolta. Samanlaista järjestelmää käytetään Nurmisen mukaan paljon tehdasmaailmassa. Korkea tila mahdollistaa opetuksessa korkeat rakennelmat. Opiskelijoiden kanssa voidaan konehuoneessa jäljittää esimerkiksi päätelaitteen reitti huonepäästä ilmanvaihtokoneelle asti ja käydä koneen osia läpi. Tiloja palvelevat kanavat on sijoitettu pääasiassa tilojen reunavyöhykkeille, ja haarakanaviin suoraan asennetut päätelaitteet huuhtelevat tilan pitkällä ilman heittopituudella. Siirrymme taas hissillä ylöspäin, kolmannen kerroksen konehuoneeseen. 1 3 1. Tilaan oli vaatimuksena neljä metriä vapaata korkeutta, joten tekniikka on tuotu niin ylös kuin mahdollista. Astumme salista hitsaamoon. Lasiseinän kylttiin on merkitty niiden palvelualueet, järjestelmät, ilmamäärät ja ilman nopeus. Ei tosin pelaamaan pingistä, vaan esimerkiksi havainnoimaan ilmanvaihtokoneita ja perehtymään asennettuun tekniikkaan vertaamalla suunnitelmia ja asennuksia. 3/2024 36 KOULURAKENTAMINEN ilmanvaihtokoneen tuloja poistoilmakanavat. Koneen jäähdytyksellä olosuhteet varmistetaan tavoitteiden mukaisiksi myös kesäaikana. Salin talotekniikkaa Nurminen kuvaa teolliseksi. 2. Vasemmalla kuvassa kolmosja neloskerroksen ja oikealla ykkösja kakkoskerroksen ilmanvaihtokoneet. Kuilun kanavat tulevat konehuoneen oven ulkopuolelta seinän läpi.. Toteamme, että siellä olisi tilaa vaikka pingispöydälle – eikä väljyys ole sattumaa. 5 . Hallinnolle löytyy oma ilmanvaihtokoneensa, koska hallintotilojen käyttöajat ovat muita tiloja laajemmat. Ilmanvaihtoasennuksia ja hitsausta Liikumme taas hissillä ylöspäin, nyt neljänteen kerrokseen ilmanvaihtopuolen asennusharjoittelutilaan
3/2024 37 KOULURAKENTAMINEN 2 4 5
– Näin väljää konehuonetta en ole nähnyt ikinä ennen, Suominen kiteyttää. Konehuoneesta löytyy lämpöpumpun säiliöt. Laskeudumme vielä hissillä rakennuksen kellarikerrokseen. Se vastaa Nurmisen mukaan noin 25:n keskimääräisen kerrostalokaksion kulutusta vuodessa. Nousemme portaita pitkin kampuksen kattokonehuoneeseen. Kampus saavutti RIL-palkintokilpailussa jaetun toisen sijan. Kampuksen kattokonehuone ei ole virallinen opetustila, sillä poistumisteitä ei kolmoskerroksen konehuoneen tapaan löydy kahteen suuntaan. Muuntamo on ulkona. Kylmäpuolella opettaa haastatteluhetkellä sijainen. Uusiutuvat energiaratkaisut ovat merkittävässä roolissa siinä, että opistorakennus yltää A-energialuokkaan ja suomalaisen RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden tasoon. Vajaat 10 000, hän vastaa. Energiatehokkuutta on lisätty myös kampuksen led-valaistuksen läsnäoloja päivänvalo-ohjauksella. Konehuoneesta jatkamme katolle, jossa sijaitsee kohteen ilma-vesilämpöpumppu. Rakennuksen hybridienergiajärjestelmässä on päälämmöntuotantomuotona kaukolämpö, mutta lämpöpumpulla tuotetaan niin paljon kuin mahdollista. Katon noin 190 aurinkopaneelia tuottavat vuodessa 65 megawattituntia sähköenergiaa. Sähköpääkeskustilassa on pienjännitepuolen pääkeskus. Väljyyttä opiskelijoita varten löytyy jopa enemmän kuin kolmoskerroksen konehuoneesta. Lopuksi nousemme takaisin ykköskerrokseen, jossa aulan seinälle on ripustettu RIL-palkinnon kunniakirja. Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa tilalämmityksen energiantarpeesta reilusti yli puolet ja lämmittää tiloja aina pikkupakkaselle asti. Katolla on myös tilavaraus kylmätekniikan opetuksessa käytettäville ulkoyksiköille. Opettajaa on etsitty pitkään ja hartaasti. Vierailemaan tilaan kuitenkin mahtuu isommallakin ryhmällä.. Niistä jokainen on mietitty tarkkaan. Sieltä löytyvät sosiaalija teletilat, lämmönjakohuone, sprinklerikeskus, tietojärjestelmähuone sekä turvalaitteita videoja kulunvalvontoineen. Toteutunut energiatehokkuusluku on 58 kWh/ m 2 /a. Kysyn vielä Nurmiselta, paljonko koko rakennuksessa on yhteensä neliöitä. 3/2024 38 KOULURAKENTAMINEN ATEX-PELLIT Sertifioidut säätöja sulkupellit täyttävät ATEX-laitedirektiivin 2014/34/EU vaatimukset tilaluokissa 1, 2, 21 ja 22. II 2GD Ex IIC Tx EXTB EXJB Ilmasystem Oy www.ilmasystem.fi A-energialuokan rakennus Suominen lähtee hitsaustilasta mukaamme harjoittelusaliin, joka on jaettu kylmäasennukseen, putkiasentajien lämmitystöille sekä rakennuspeltisepille ohutlevytyöverstaaseen. Kokoluokaltaan sadan kilowatin lämpöpumppu tuottaa opistoon lämmintä ja kylmää
Kuten todettua, on maalämpöjärjestelmän säätäminen monen tekijän KU VA : IN SI N Ö Ö RI TO IM IS TO LE O M AA SK O LA O Y summa ja hyötysuhteen parantaminen nykyisissä järjestelmissä varmasti onnistuu. Mikko Keinänen Vastuullisuusjohtaja, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy. Termodynamiikan oppikirjat piti siis kaivaa esille. Ei voida myöskään unohtaa lämmönlähdettä, energiakaivoja, ja niiden virtaaman ja lämpötilan optimointia. 3/2024 39 MIELIPIDE T alotekniikka-lehdessä 1/2024 oli Ingmar Rolinin syvällinen artikkeli Optimoinnilla maalämpöpumpulle 20 prosenttia lisää hyötysuhdetta. Myös keruupuolelta on tutkimustenkin mukaan saavutettavissa energiansäästöä. Kaiken tämän tulisi toimia yhdessä varsinaisen lämmitysverkoston kanssa, jossa lämpötehot ja lämpötilat ovat jatkuvassa muutoksessa. Aiheessa on varmasti työsarkaa lämpöpumppuvalmistajille, mutta myös tutkimusja oppilaitoksille. Tärkeintä on kuitenkin käyttäjä sekä hyvät, lämpimät sisäolosuhteet ja riittävä lämmin käyttövesi kaikissa olosuhteissa. Suuremmissa lämpöpumpuissa, joissa on erilliset tulistussiirtimet, voidaan tulistusenergiaa hyödyntää tai olla hyödyntämättä riippuen käyttöveden tarpeesta. Lisäksi kompressoreita on useampia tai ne toimivat portaattomasti, jolloin tehonsäätö on monipuolisempaa. Näillä on oma vaikutuksensa siihen, miten järjestelmää olisi kussakin tilanteessa kannattavinta ajaa. Entistä monimutkaisempi järjestelmä vaatii myös hyvää ymmärrystä ja huoltoa sekä toimintavarmuutta. Rolinin ehdotuksessa käytetään hyväksi varaajan lämpötilakerrostumaa, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta ja järkevältä. Tulistusenergian osuus lämpöpumpun tuotosta on tyypillisesti 15–25 prosentin luokkaa, joten kohteissa, joissa on suuri lämpimän käyttöveden tarve, ei pelkkä tulistusenergia riitä. Säätävissä kolmitieventtiileissä hävitään aina energiaa. Lämpöpumppujärjestelmissä on kaksi säätöpiiriä: lämpöpumpun sisäinen toiminta, jossa kylmäainepiiri komponentteineen säätyy lämmönlähteen ja pyydettävän lämmityksen mukaisesti. Näiden järjestelmien yhteistoiminnassa on varmasti optimoitavaa ja opittavaa. Saavutettavaa hyötyä on tietenkin verrattava myös järjestelmän lisäkustannuksiin ja siten viimeisten hyötyprosenttien hintaan. Teknisiä vaihtoehtoja on paljon alkaen käytettävästä kylmäaineesta ja sen ominaisuuksista jatkuen lämpöpumpun teknisiin ratkaisuihin kuten tulistussiirtimeen, ekonomaiserikytkentään, paisuntaventtiileiden ja siirtimien mitoitukseen sekä kompressorityyppiin ja sen suoritusarvoihin. Korkeamman lämpötilan tulistusenergiaa voidaan hyödyntää erillisvaraajassa tai käyttövesivaraajan yläosan erilliskierukassa. Suuremmissa, suuremman vedenkulutuksen, järjestelmissä on erillinen tulistusvaraaja perusteltu, mutta niissä on ollut haasteita pienen kulutuksen aikaan. Lisäksi suuremmissa järjestelmissä on useampia lämpöpumppuja, joista vain osa tuottaa lämmintä käyttövettä. Kuten Rolin ehdottaa, on järkevää käyttää muuttuvalauhdutteisia lämpöpumppuja muuttuvissa olosuhKommentti artikkeliin ”Optimoinnilla maalämpöpumpulle 20 prosenttia lisää hyötysuhdetta” teissa ja tuottaa aina vain tarvittavan lämpöistä vettä
3/2024 40 YHTEISTYÖ Arkkitehti ja talotekniikkasuunnittelija: Tiivis yhteistyö tuo paremman lopputuloksen Rakennuksen sisäolosuhteiden, elinkaaritaloudellisuuden ja hiilijalanjäljen näkökulmasta keskeisen talotekniikan osuus kasvaa jatkuvasti. Teksti : Sampsa Heilä Kuvat : Rami Marjamäki Ursula Dye ja Matti Antinmaa korostavat, että perinteinen tapa suunnitella ensin rakennus ja sitten suunnitella ja sijoittaa siihen talotekniikka ei johda parhaaseen lopputulokseen. Kun osaamiset yhdistetään jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien, saadaan tilaajan kannalta optimaalinen ja elinkaaritaloudellinen rakennus.. Siksi arkkitehdin ja talotekniikkasuunnittelijan yhteistyön toimivuus luonnossuunnittelusta lähtien on entistä tärkeämpää
Silloin muutoksia ja kompromisseja joudutaan tekemään paljon, eikä lopputulos ole yhtä hyvä ja taloudellinen kuin jos suunnittelu tehtäisiin kerralla oikein. Matti Antinmaan mukaan hankkeissa tulee edelleen vastaan myös arkkitehteja, joiden on vaikea ottaa vastaan suunnitelmiinsa muutosehdotuksia talotekniikkasuunnittelijoilta. Antinmaa ja Dye kokevat, että samalla kun elinkaaritaloudellisuuden ja hiilijalanjäljen merkitys korostuu yhä enemmän pelkkien rakennuskustannusten rinnalla, entistä monimutkaisemmaksi muuttuvan palapelin suunnittelussa tarvitaan enemmän yhteistyötä.. Käytännössä tilaajat kuitenkin usein kilpailuttavat taloteknisen suunnittelijan ja muut erikoissuunnittelijat arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Näin kertoo Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen oy:n toimitusjohtaja Ursula Dye. Dyen mukaan arkkitehdit on koulutettu melko hyvin huomioimaan esimerkiksi erilaisten massoitteluvaihtoehtojen ja ikkunoiden suuntauksen vaikutusta. Jos arkkitehti mieltää oman suunnitteluosuutensa annetuksi lähtökohdaksi, johon muiden suunnittelijoiden tulee vain sopeutua, ollaan Dyen ja Antinmaan mielestä hakoteillä. Sujuvaa yhteistyötä vaikeuttavat usein myös asenteet. 3/2024 41 YHTEISTYÖ I deaalitilanteessa suunnittelijat kootaan saman pöydän ääreen jo luonnossuunnitteluvaiheessa, ja kaikki voivat tuoda hankkeeseen oman osaamisensa yhteistyössä muiden kanssa. Esimerkiksi suurempia tekniikkahormeja tai korkeampaa ilmavaihdon konehuonetta. He kokevat, että samalla kun elinkaaritaloudellisuuden ja hiilijalanjäljen merkitys korostuu yhä enemmän pelkkien rakennuskustannusten rinnalla, entistä monimutkaisemmaksi muuttuvan palapelin suunnittelussa tarvitaan enemmän yhteistyötä. – Meidän täytyy silloin kysyä, jätetäänkö vesijohdot, viemärit vai ilmanvaihto pois, ALL-Talotekniikka oy:n toimitusjohtajana ja hankekehityksestä vastaavana työskentelevä Antinmaa sanoo. Tarkemmat vertailut erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen rakennusja elinkaaritaloudellisuudesta edellyttävät kuitenkin myös Matti Antinmaa, Ursula Dye ja lvi-suunnittelija Matias Träskinkoski
Jos tilavaraukset pystytään huomioimaan jo alkuvaiheessa mahdollisimman hyvin, saadaan rakennuksesta sekä arkkitehtonisesti että teknis-taloudellisesti laadukkaampi, Dye sanoo. Talotekniikkasuunnittelijan asiantuntemus olisi tärkeää tuoda mukaan jo tässä vaiheessa, koska silloin tilaaja saisi tarkempaa tietoa esimerkiksi erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vaatimasta lämmitysja jäähdytystehosta ja samalla myös rakennuksen elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä. Talotekniikan suurta osuutta kuvaa hyvin esimerkiksi se, että nykyaikaisessa koulussa, jossa on 11 000 neliömetriä opetustilaa, on ilmanvaihdon konehuoneen pinta-ala helposti lähes 900 neliömetriä. – Samalla kun rakennuksiin tulee entistä enemmän esimerkiksi maalämpöä ja erilaisia lämpöpumppuja sekä aurinkopaneeleja ja muita uusia järjestelmiä, kasvaa teknisten tilavarausten ja niiden oikean reitityksen merkitys jatkuvasti. Rinnakkain parempi lopputulos Dye painottaa, että yhteistyöllä saavutetaan parempi lopputulos ilman ylimääräistä ja turhaa työtä. Korjausrakentamiseen kannattaa laittaa hieman kokeneempia suunnittelijoita, koska nykyaikaisen talotekniikan sovittaminen vanhaan rakennukseen on erityisen vaativaa, Dye sanoo. – Silloinkin kun tilaajat haluavat vertailla luonnossuunnitteluvaiheessa erilaisia vaihtoehtoja, niitä pyydetään usein ainoastaan arkkitehdilta. 3/2024 42 YHTEISTYÖ talotekniikkaja rakennesuunnittelijoiden osaamista ja laskentaa. Rakennuksen muodosta sekä ilmanvaihtokoneiden määrästä ja muista teknisistä ratkaisuista riippuen esimerkiksi ilmanvaihtokonehuoneita saattaa ollakin parasta laittaa kaksi arkkitehdin suunnitteleman yhden sijaan. Tämä on talotekniikka-alalle samalla mahdollisuus nostaa alan painoarvoa verrattuna perinteiseen malliin, jossa on ensin suunniteltu talo ja sitten jouduttu katsomaan, mihin tekniikka mahtuu. Jotta myös tilaaja saa suunnittelusta parhaan mahdollisen hyödyn, on lisättävä eri suunnittelijoiden yhteistyötä niin, että kaikkien osaaminen saadaan käyttöön jo hankkeen alkuvaiheista. Tämä tieto voisi tulla kokeneelta talotekniikkasuunnittelijalta jo. ”Jos tilavaraukset pystytään huomioimaan jo alkuvaiheessa mahdollisimman hyvin, saadaan rakennuksesta sekä arkkitehtonisesti että teknis-taloudellisesti laadukkaampi”, Ursula Dye sanoo
Jos ei ole aikaa suunnitella kerralla oikein, kuinka voi olla aikaa ja rahaa suunnitella uudestaan, mikä on nykyisin valitettavan yleistä, Dye kysyy. – Eri suunnittelijoiden ammattitaito olisi tärkeää tuoda jo vaihtoehtojen vertailuun niin, että tilaaja voisi valita millainen ratkaisu otetaan suunnittelun lähtökohdaksi rakennuskustannusten lisäksi käyttöja elinkaarikustannusten pohjalta, hän sanoo. – Jos arkkitehtisuunnitelmien pohjalta ei voida sijoittaa esimerkiksi hormeja sellaisiin paikkoihin, joissa ne menisivät järkevästi paloalueiden ja talotekniikan reititysten suhteen, voidaan joutua laskemaan huonekorkeutta monin paikoin, ja kustannukset nousevat samalla kun arkkitehdin suunnittelemasta visuaalisesta ilmeestä joudutaan tinkimään. Tarjousvaiheessa luonnollisesti halutaan säästää, kun ei voida tietää mikä hevonen voittaa, jolloin käytännössä helposti pihistetään suunnittelusta ja laatutasosta. 3/2024 43 YHTEISTYÖ www.merika.fi ® Kotimaista laatua LVI-rakentamiseen lyhyessä keskustelussa arkkitehdille ennen kuin suunnitelmat etenevät pidemmälle ja muutosten tekeminen on vaikeampaa. Sopimusmallit tinkivät suunnittelusta – Onnistunut hanke lähtee siitä, että tilaaja tietää mitä tahtoo ja ohjaa myös aktiivisesti suunnittelua. Näin on helpompaa keskustella hankkeen lähtökohdista ja olla yhteydessä myös hankkeen aikana. Eräässä kouluhankkeessa vaaditut ehdot täytti vain yksi urakoitsija. – Jos esimerkiksi vaaditaan viimeisten viiden vuoden ajalta kaksi kymmenen miljoonan euron kouluhanketta, ehdon täyttävät urakoitsijoistakin vain kaikkein suurimmat valtakunnalliset rakennusliikkeet. Tällainen kilpailun rajoittaminen ei ole kunnan etu, kun moni hyvä potentiaalinen suunnittelija ja urakoitsija jää kilpailusta kokonaan pois, Antinmaa sanoo.. Antinmaa ehdottaa, että perinteinen KVR-malli hylättäisiin. Dyen mielestä KVR-kilpailutukset ovat hankalia, vaikkakin tilaajalle helppo ratkaisu. – Kilpailutusvaiheessa hukataan paljon resursseja, kun useampi rakennusliike suunnitteluttaa kohteen pyydettyyn tasoon. Mutta myös toteutusmallien valinnalla voidaan vaikuttaa siihen, miten hyvin suunnittelijat voivat tehdä työnsä. Antinmaa ehdottaa, että perinteinen KVR-malli hylättäisiin. Molemmat korostavat, että rakennuksen tilaajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden on hyvä kokoontua kasvokkain saman pöydän ääreen ja käydä rakennuspaikalla tai korjauskohteessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Valmiiden ratkaisujen korjaaminen myöhemmin on aina kalliimpaa ja vaikeampaa. Dyen kokemuksen mukaan osa suunnittelijoista ei edes halua hakea aktiivisesti kovin läheistä yhteistyötä muiden suunnittelijoiden ja työmaan kanssa. On tärkeää myös sanoa, että en tiedä, mutta otan selvää. Dye ja Antinmaa nostavat esiin myös tilaajien viime vuosina yleistyneet ehdot, jotka rajaavat hyviä pieniä ja keskisuuria ja usein keskenään paljon yhteistyötä tehneitä lähialueen suunnittelutoimistoja ja urakoitsijoita kilpailusta pois. – Minulle on tärkeää aina kysyä sellaisista asioista, joista muut tietävät paremmin. Meillä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Helsingissä Jatke Toimitilojen hankkeesta ja Sääksjärvellä Peabin hankkeesta, joissa suunnittelun ohjaus on hyvää, Antinmaa sanoo. Yhteistyötä osapuolten kesken voidaan edistää paljon jo pelkästään aktiivisella asenteella. Myöskään valittu suunnitelma ei välttämättä ole täysin tilaajan tahtotilan mukainen, ja suunnitelmamuutokset hoidetaan lisälaskutuksella, Dye sanoo. Maalämmön edellyttämien teknisten tilojen lisääminen myöhemmässä vaiheessa voi myös laittaa kaikki suunnitelmat uusiksi, Antinmaa sanoo. Usein kuitenkin esimerkiksi kokonaisvastuurakentamisen (KVR) hankkeissa tilaaja Antimaan mukaan antaa melko epämääräisen ”alkakaa nyt vain suunnitella” -toimeksiannon. Aktiivinen yhteistyö rakentaa luottamusta toisen ammattitaitoon ja arviointikykyyn, hän sanoo
Mitä öljylämmityksen tilalle. Miten järjestelmiä kannattaa säätää. Tällaisia kysymyksiä saa työssään energianeuvoja Miika Huhtala. Teksti : Piritta Vainio Kuvat : Marge Ollila Huhtala on pitänyt Kokkolan seudun opiston kanssa yhteistyössä energialuentoja. Olisiko ilmalämpöpumppu hyvä lisäys kotitaloni järjestelmään. 3/2024 44 TERVEISET KENTÄLTÄ Täällä energianeuvonta, miten voin auttaa. Luennot ovat käsitelleet asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista, sähkösopimuksia, lämmitystapoja sekä sähkön pientuotantoa, kuten aurinkosähköä ja pientuulivoimaa.. Miten lämpöpumppua kannattaa käyttää
Hän kertoo, että energianeuvojissa on paljon insinöörejä ja talotekniikka-alan osaajia.. Huhtalalla on myös suora toive talotekniikka-alan kentälle: – Järjestelmät alkavat olla aika monimutkaisia, eivätkä ihmiset osaa välttämättä käyttää niitä. Nyt kun automaatio kohteissa lisääntyy, kaipaamme kokemuksia siitä, miten erilaiset järjestelmät pelaavat keskenään. Huhtala kertoo kyselijöille, mitä tuen saamiseen tarvitsee, mitä toimenpiteitä pitää tehdä, ja milloin tuki pitää hakea. – Ei voi sanoa, että kaikki tietäisivät energianeuvonnan olemassaolosta. Joillakin alueilla, kuten juuri Huhtalan toimialueella Keski-Pohjanmaalla, energianeuvonnasta voi lainata myös lämpökameran. Suurimmat ongelmat kysyjillä ylipäätään liittyvät järjestelmiin: siihen, miksi tietty järjestelmä ei toimi, tai miten järjestelmät saataisiin toimimaan keskenään paremmin. Energianeuvojat eivät kuitenkaan käy kohteissa paikan päällä, vaan selvittävät tiedot etänä. Varsinkin kaukolämpöalueen ulkopuolella laskuri ohjaa usein kohti ilma-vesilämpöpumppuja ja maalämpöpumppuja. Tietoa kentältä Huhtala kehottaa talotekniikka-alan toimijoita jakamaan energianeuvojille tietoa erilaisista ratkaisuista. Vai haluaako tietää hinnan etukäteen, jos ei halua ohjata omaa sähkönkulutusta. Energianeuvonnan resursseista puolet pyritään ohjaamaan kuluttajaneuvontaan ja puolet kuntien sekä pienten ja keskisuurten yritysten neuvontaan. – Meitä kiinnostavat sekä onnistuneet energiatehokkuusratkaisut että ei-niin-onnistuneet kokemukset siitä, mitä ehkä kannattaisi välttää. Opastus ja ohjeistus järjestelmien ja laitteiden käyttämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Pidämme myös kunnille ja yrityksille webinaareja, joihin kaipaamme puheenvuoroja ja kokemuksia suunnittelijoilta tai energiaremonttien toteuttajilta, hän sanoo. Kuntien kysymyksissä nousevat esille energiatuet ja kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät asiat. Huhtala toivoisi, että ihmiset löytäisivät energianeuvonnan paremmin. Yrityksiltä energianeuvontaan tulevat kysymykset ovat usein teknisimpiä ja koskevat energiatukia: yritys saattaa olla tekemässä investointia ja kysyy, onko siihen saatavilla tukea. Teen kuluttajan tai yrityksen tueksi kevyitä alkuvalmisteluja, jotta he pääsevät eteenpäin, Huhtala kertoo. ”Emme mekään ennustajia ole” Energianeuvontaa rahoittaa Energiavirasto. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun hankinta on suhteellisen pieni investointi, jolla energiankulutusta saadaan auttavasti pienennettyä. Huhtala on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri. Mutta ohjaan miettimään omaa tilannetta: Pystyykö esimerkiksi sähkönkulutusta ajoittamaan yöaikaan tai halvoille tunneille, jolloin pörssisähkösopimus voisi olla hyvä vaihtoehto. Tietoisuuden lisääminen vaatii vielä töitä. Motivan pientalon lämmitystapojen vertailulaskurin avulla hän tekee alustavia laskelmia siitä, mikä lämmitysmuoto eri tilanteissa sopisi öljylämmityksen tilalle. Viime vuosina hän on työssään saanut erityisen paljon kysymyksiä öljylämmityksestä luopumisesta – osin siihen tarjolla olleen tuen takia. Haastavimpina Huhtala pitää kysymyksiä, joissa on etsittävä lisätietoa kohteen järjestelmistä. Niihin vastaamisen Huhtala on kokenut haastavaksi. Kysyn myös, onko järjestelmille mahdollista tehdä jotain. Energianeuvonta auttaa kuntia sopimukseen liittyvissä laskutoimituksissa ja raportoinneissa. – Yleensä yritän selvittää lähtötietoja siitä, minkälainen talo on kyseessä: milloin se on rakennettu, ja onko siihen tulossa muita remontteja. Huhtala kaipaisi energianeuvontaan ylipäätään lisää yhteistyötä talotekniikka-alan toimijoiden kanssa. – Emme mekään ennustajia ole. – Me energianeuvojat olemme monesti ensimmäinen taho, johon yritys tai kunta ottaa yhteyttä. Ohjaamme sitten eteenpäin. 3/2024 45 TERVEISET KENTÄLTÄ M iika Huhtala työskentelee Kokkolassa KeskiPohjanmaan energianeuvojana, omassa Evate-nimisessä yrityksessään. Jos talotekniikka-alan toimijoille tulee kysymyksiä, joissa asiakas kyselee laajemmin energiatehokkuuden parantamisesta, he voisivat ohjata kysymyksiä myös energianeuvojille. Jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa on energianeuvoja. Kuluttajia ovat viime aikoina kiinnostaneet lämmitystapamuutosten ja ilmalämpöpumpun käytön lisäksi erityisesti sähkösopimukset: kannattaako ottaa pörssivai kiinteähintainen sähkösopimus
3/2024 46 RETROHELMI: 50 VUOTTA SITTEN 1974
3/2024 47 RETROHELMI: 50 VUOTTA SITTEN
Parantamalla rakennusyritysten kannattavuutta, edistämällä materiaalitehokkuutta ja nopeuttamalla rakennusaikatauluja projektori auttaa pysymään tuotantoaikataulujen tahdissa samalla vähentäen rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä. Määräykset koskevat uusia rakennuksia, mutta mukaan on haluttu ottaa myös korjausrakentamista. Standardi määrittelee kolme akustista luokkaa kullekin tilalle. – Me Lenaxilla panostamme kiertotalouden periaatteisiin. Talteka on koonnut lyhyen ohjeen määräyksistä ja niistä tukevista erilaisista ohjeista ”yksiin kansiin”. Keväällä 2024 valmistuivat kaksi seuraavaa prototyyppiä, joista toista käytetään testaukseen ja toista esittelyja myyntityöhön. Se minimoi rakennusjätettä ja tarpeettomia mittauksia. Ääniympäristöasetusta täydentämään laadittiin vuonna 2018 ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä. Vähentämällä rakennusjätettä ja hiilidioksidipäästöjä sekä säästämällä luonnonvaroja projektori edistää kestävää kehitystä, sanoo Lenax oy:n toimitusjohtaja Tuomo Leikas . Suurin osa tilaluokista on D2:n mukaisia. Oma kappaleensa on ilmanvaihdon tehostukselle sekä keskuspölynimurin ja jäähdytyslaitteiden aikaansaamalle äänelle rakennuksen ulkopuolella. Projektori näyttää suoraan lasersäteellä asennuspaikat, jotka voidaan merkata turvallisesti mittauskohteessa telineiltä käsin. 3/2024 48 TUOTEUUTISET Monipuoliset edut työmaalla Laite poistaa myös turvallisuusriskejä esimerkiksi korkealla mitattaessa, kun mittanauhan käyttö voidaan jättää kokonaan pois. Usein onkin todettu, että kohteessa noudatetaan kumotun D2:n äänitasovaatimuksia. Ohje on nimeltään “Ääniohje – Äänitekniset suunnitteluarvot talotekniikan akustiseen suunnitteluun”. Projektori on patentoitu ja rekisteröity tavaramerkki, ja ensimmäinen prototyyppi valmistui syyskuussa 2022. Vuonna 2022 Suomen Standardoimisliitto julkaisi standardin SFS 5907 Rakennuksen suunnittelu ja laatuluokitus. Tämä on koettu ongelmalliseksi niin suunnitteluvaiheessa kuin työmaaoloissakin. Tilaluokkia on yhteensä 13 kappaletta: asuinrakennukset, ravintolat ja hotellit, palvelutalot, toimistorakennukset, oppilaitokset, päiväkodit, liikuntatilat, terveydenhuollon rakennukset, kasarmit, myymälät, muut julkiset tilat, ruoanvalmistus ja -säilytystilat sekä muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat. Näistä keskimmäinen vastaa uusien rakennusten määräystasoa. Ohjeen loppuun on kerätty taulukot eri tilaluokille. ÄÄNIOHJE TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUUN Teksti : Juhani Hyvärinen, Markus Olander, Teemu Silvan ja Tuomas Veijalainen Rakentamismääräyskokoelman osat C1 Ääneneristys ja meluntorjunta sekä D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kumottiin vuonna 2018. Skannaa ääniohjeeseen. Nyt julkaistu ohje kattaa kaikki talotekniikan osa-alueet, pois lukien hissit. Kyseistä tasoa on käytetty uuden ääniohjeen perustana. Projektorin avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä materiaali-, kustannusja aikasäästöjä rakennusteollisuudessa. Ne korvattiin ympäristöministeriön asetuksella uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä asetuksella rakennuksen ääniympäristöstä. Joitakin D2:n tilaluokkia on yhdistetty, mutta osin on haluttu helpottaa tiedon hakemista uusilla ryhmittelyillä. Valitettavasti näihin asiakirjoihin ei ole sisällytetty D2:ssa olleita taulukoita eri huonetilojen sallituista äänitasoista
Energia-akku mahdollistaa energian lataamisen akkuun edullisen pörssisähkön aikana ja sähkön käytön, kun sen hinta on kovimmillaan. Suunnittelija Klubista löytyy alan asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita kommentointija keskustelumahdollisuuksineen, linkkejä suunnittelutyötä helpottaviin mitoitusja valintaohjelmiin, hyödyllisiä vinkkejä ja asiantuntijoita, joiden puoleen voi kääntyä ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa.. HYBRIDI-INVERTTERI SUOMEN ENERGIA APU Suomessa on tullut markkinoille uudenlainen laite, joka mahdollistaa sähkön lataamisen talteen halvan hinnan aikana. TUOTEUUTISET LATTIALÄMMITYSRATKAISU UPONOR Matalat lattiarakenteet voivat etenkin vanhemmissa saneerauskohteissa aiheuttaa päänvaivaa, kun vanha lämmitysjärjestelmä halutaan vaihtaa nykyaikaiseen lattialämmitysjärjestelmään. Kyseessä älykäs hybridi-invertteri, jota on käytetty aiemmin aurinkoenergian tuotantoon ja jakeluun. Lähetä tuotteesta kuva sekä napakka lyhyt teksti osoitteeseen: talotekniikka@talotekniikka-lehti.fi. Otsikoi sähköposti: ”Tuoteuutiset”. 3/2024 49 Koonnut : Miia Manner ja Piritta Vainio HALUAISITKO YRITYKSESI TUOTEUUTISEN TÄLLE PALSTALLE. Invertteri sopii niin kotitalouksiin kuin suurtalouksiin. Kuivarakenteinen Uponor Siccus Mini -järjestelmä voidaan asentaa suoraan vanhan lattiarakenteen päälle. Ets Nordin lanseeraama Suunnittelija Klubi on online-foorumi, jossa ammattilaiset voivat vaihtaa ajatuksia, hakea tietoa ja saada uusia vinkkejä toimialan kehityssuunnista. Eatonin Network-M3-verkkokortti sisältää innovatiivisia uutuusominaisuuksia, jotka auttavat organisaatioita täyttämään tietoturvatarpeensa. Sisäänrakennetun verkkopohjaisen valvontavalmiuden ja hälytysten lisäksi verkkokortti voidaan integroida Eatonin Brightlayer-datakeskusohjelmistossa, minkä avulla IT-tiimit voivat virtaviivaistaa toimintoja ja valmistautua tulevaisuuden tarpeisiin. Esivalmistettujen lattialämmityslevyjen asennus on nopeaa ja onnistuu myös yhden asentajan voimin. Verkkokortin valvontaja hälytysominaisuudet tarjoavat tietoa virrankäytöstä ja tukevat IT-tiimien kykyä valvoa ja hallita järjestelmiään. Uponor Siccus Mini on erityisesti pientalojen saneerauksiin suunniteltu uusi asennusvalmis ratkaisu. Invertterin tehtävänä on muuntaa aurinkopaneelien tuottama tasavirta vaihtovirraksi, jota voidaan käyttää kiinteistön sähköverkossa. Uponor Siccus Mini ratkaisee ongelman: lattialämmityslevy on vain sentin kolikon korkuinen. Nyt samaa tekniikkaa voidaan hyödyntää myös edullisen pörssisähkön lataamiseen energia-akkuun. Hyökkäysten riski kasvaa, kun yhdistettyjen laitteiden IoT-laitteiden määrän odotetaan kasvavan yli 41,6 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. VERKKOKORTTI EATON Kyberturvallisuus on kasvava uhka maailmassa. OPPIMISALUSTA ETS NORD Ilmanvaihtoala kehittyy kohti yhä yksilöllisempiä, kohteen erityispiirteet entistä paremmin huomioivia ratkaisuja
3/2024 50 SEURAAVASSA NUMEROSSA Seuraavassa numerossa aiheina muun muassa: Henkilö-palstalla Mervi Ahola Taidemuseo Chappen sisäilmaolosuhteet Robottioppiminen rakennustyömaalla Tehdasvierailut Kojan tehtaalle Jalasjärvelle ja Ets Nordin tehtaalle Tallinnaan Väitöskirja nykyaikaisten koneellisten ja luonnollisten ilmanvaihtojärjestelmien suorituskyvystä Terveiset kentältä -palstalla Juuso Pelkonen Talotekniikka-lehti 4/2024 ilmestyy 16.5.2024 -lehti TEEMANA ON ILMANVAIHTO JA SISÄILMASTO KU VA : KA RE LI CS
Kirja on rakennusalan ammattilaisen ja aiheesta kiinnostuneen perusteos. Rakennusten Energiatekniikka avaa energian käyttöä ja energiatehokkuutta rakentamisessa sekä kuvaa näiden yhteiskunnallista merkitystä kohti vähähiilisempää rakennuskantaa ja rakennettua ympäristöä. Artikkelien kirjoittajat ovat alansa huippu-asiantuntijoita: O Ollllii SSeeppppäänneenn,, PPeekkkkaa VVuuoorriinneenn,, JJaarreekk KKuurrnniittsskkii,, M Miikkaa VVuuoollllee,, RRaauunnoo HHoollooppaaiinneenn,, JJaaaakkkkoo KKeettoom määkkii,, SSaam muullii KKöönnkköö,, JJoorrm maa RRaaiilliioo,, EEsskkoo KKaaaappppoollaa,, PPeettrrii PPyyllssyy,, KKaarrii AAllaannnnee,, JJuuhhaannii HHyyvväärriinneenn jjaa JJuukkkkaa YYrrjjööllää . Kirja on käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä opas, uuden sukupolven tietokirja. Vuosia odotettu Rakennusten Energiatekniikka -kirja ilmestyy keväällä! Tilaa jo nyt, ja saat kirjan ensimmäisten joukossa! talotekniikka-lehti.fi/kirjakauppa. Se sopii johdatuksesi ja käsikirjaksi myös rakennusalaa opiskeleville ja oppilaitoksille