HELPPO. AHU N o 20.11.008 Range: Geniox-2 Helppo valita Systemair Configuratorilla Valitse,suunnittelejamääritäilmanvaihtokoneetprojektiisitämänkäyttäjäystävällisen ohjelmistonavulla.KäytäomaasuunnitteluohjelmistoasiTopvex-lisäosankanssa. Valinta, asennus ja intuitiivinen ohjausjärjestelmä Laaja valikoima standardoituja koneita nopealla toimituksella Pieni tilantarve tehokkaalla suorituskyvyllä Juuri se, mitä tarvitset! T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 2 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 2 29.8.2024 10:50:47 29.8.2024 10:50:47. KOMPAKTI. NOPEA
Valinta, asennus ja intuitiivinen ohjausjärjestelmä Laaja valikoima standardoituja koneita nopealla toimituksella Pieni tilantarve tehokkaalla suorituskyvyllä Juuri se, mitä tarvitset! 12 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 3 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 3 29.8.2024 11:29:13 29.8.2024 11:29:13. Oy Liusketie 2:n linjasaneeraus 27 Peruskorjaus Sippolan koulukoti MU UTA 31 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Automaatiota ja laadukasta sisäympäristöä 37 Opinnäyte Ratkaisuja ilmanvaihtoon 40 Kylpylähotelli Taivallahden kylpylähotelli 49 Ristikko KU VA : SE N AA TT IKI IN TE IS TÖ T KU VA : M IK KO KA U PP IN EN KU VA : M IK KO KA U PP IN EN 6 · 2024 TEEMA: KORJAUSRAKENTAMINEN 27 6 AHU N o 20.11.008 Range: Geniox-2 Helppo valita Systemair Configuratorilla Valitse,suunnittelejamääritäilmanvaihtokoneetprojektiisitämänkäyttäjäystävällisen ohjelmistonavulla.KäytäomaasuunnitteluohjelmistoasiTopvex-lisäosankanssa. NOPEA. Vähättely, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ajoivat rakennusinsinööri Jonna Järvisen vaihtamaan alaa. ”Energiamurroksessa sähköurakoitsijat ansaitsevat oman reilun siivunsa”, sanoo STULin toimitusjohtaja Marko Utriainen . 6/2024 3 SISÄLLYSLUETTELO Sippolan koulukodin peruskorjaus on valmis. KOMPAKTI. Lämmitys-, ilmanvaihtoja rakennusautomaatiosekä vesija viemärijärjestelmät uusittiin kokonaan. HELPPO. VAKIOT 5 Pääkirjoitus Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan 6 Ajankohtaista Rakennusinsinööri Jonna Järvinen vaihtoi alaa Kommentti: Samuli Könkö 10 Kolumni Johannes Rimpiläinen 12 Henkilö Marko Utriainen 43 Terveiset kentältä Matias Keski-Sikkilä 46 Retrohelmi 48 Tuoteuutiset 50 Seuraavassa numerossa TE EMA: KORJAUSRAKENTAMINEN 18 Kylmäsaneeraus Luonnon kaukokylmää Kallaveden syvänteistä 22 Lean As
Näyttävässä lattiawc:ssä ylivoimainen huuhteluteho yhdistyy korkealuokkaiseen pohjoismaiseen muotoiluun. Toivotamme oikein onnistunutta työpäivää. Tehokas huuhtelu on myös yksi markkinoiden hiljaisimmista. IDO Glow Art TurboFlush wc-istuimessa on kestävä IDO Smart -lasite, joka varmistaa helpon puhdistuksen, pehmeästi sulkeutuva Soft Close -kansi, lukittavat kannen saranat sekä markkinoiden alhaisin vedenkulutus, vain 4/2 litraa per huuhtelu. Tehokas huuhtelu Erittäin hiljainen IDO Glow Art TurboFlush on moderni lattia-wc innovatiivisella TurboFlush-teknologialla. Ja, kuten aina, takaamme helpon ja nopean asennuksen, huuhtelumäärän säätömahdollisuuden sekä 10 vuoden varaosasaatavuuden. Katso lisää www.ido.fi Markkinoiden tehokkain huuhtelu Erittäin hiljainen EHKÄ MAAILMAN hiljaisin. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 4 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 4 29.8.2024 10:51:18 29.8.2024 10:51:18
Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Ennusteiden mukaan vuodesta 2024 tulee kuumempi kuin edellinen kuumin vuosi – joka oli vuosi 2023 (HS 2.8.2024). Esimerkiksi suihkuveden lämpöä on mahdollista hyödyntää, vaikka suihkuveteen meneekin saippuaa, kuona-ainetta ja hiuksia. Ja, kuten aina, takaamme helpon ja nopean asennuksen, huuhtelumäärän säätömahdollisuuden sekä 10 vuoden varaosasaatavuuden. 6/2024 5 PÄÄKIRJOITUS www.talotekniikka-lehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Piritta Vainio 044 339 6106 piritta.vainio@talotekniikka-lehti.fi Toimittaja Miia Manner 040 530 9141 miia.manner@talotekniikka-lehti.fi MEDIAMYYNTI Toimitusjohtaja Eetu Alvik 050 521 3152 eetu.alvik@talotekniikka-lehti.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Sitratori 5, 00420 Helsinki Ulkoasu ja taitto Ulkoasu: PunaMusta Oy Taitto: PunaMusta Oy, Mari Piironen OSOITTEENMUUTOKSET LVI-yhdistysten jäsenet: sulvi.fi/lomakkeet/liity-jaseneksi LVI-TU:n jäsenet: Johanna Ström 020 7435 750 johanna.strom@lvi-tu.fi Muut tilaajat: 010 230 8774 talotekniikka.laskutus@punamusta.com Tilaukset Kestotilaus: 99,90 €/vuosi Määräaikainen tilaus: 122,50 €/vuosi Opiskelijahinta: 39 €/vuosi Paino PunaMusta 2023 ISSN 1236-5173 (paino) ISSN 2323-8097 (verkko) Aikakausmedia ry:n jäsen Kannen kuva: Rami Marjamäki R akennukset aiheuttavat 40 prosenttia Euroopan unionin energian loppukulutuksesta ja 36 prosenttia sen energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kauppinen nosti haastattelussa esiin viemärivesien lämmöntalteenoton – jota kuulemma jossain vaiheessa sanottiin ”tuhoon tuomituksi”. Energiatehokkuutta voi parantaa rakennuksissa myös pienemmillä asioilla. Ensimmäinen osa käsittelee direktiivin näkökulmasta automaatiota ja sisäympäristöä, toisessa perehdytään aurinkoenergiaan ja energian varastointiin. Toivotamme oikein onnistunutta työpäivää. Se lähtee jopa jätteiden kierrätyksestä.” Olemme eläneet taas tulikuuman kesän ympäri maailmaa. Katso lisää www.ido.fi Markkinoiden tehokkain huuhtelu Erittäin hiljainen EHKÄ MAAILMAN hiljaisin. Kuitenkin 75 prosenttia unionin rakennuksista on edelleen energiatehottomia. Hän sanoi, että kurssit esimerkiksi hiilijalanjäljestä on tärkeää suunnata jokaiselle rakentamisen osa-alueelle, myös asentajille: ”Päästöttömässä rakennuksessa on huomioitava koko rakentamisen aikaiset päästöt. IDO Glow Art TurboFlush wc-istuimessa on kestävä IDO Smart -lasite, joka varmistaa helpon puhdistuksen, pehmeästi sulkeutuva Soft Close -kansi, lukittavat kannen saranat sekä markkinoiden alhaisin vedenkulutus, vain 4/2 litraa per huuhtelu. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan Tehokas huuhtelu Erittäin hiljainen IDO Glow Art TurboFlush on moderni lattia-wc innovatiivisella TurboFlush-teknologialla. Ja kuten Kauppinen muistutti: Ei ole järkeä ostaa rakennukseen energiaa ja lähettää sitä sitten sieltä pois. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 5 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 5 29.8.2024 10:51:48 29.8.2024 10:51:48. Direktiivi ohjeistaa jäsenvaltioita varmistamaan, että direktiivin täytäntöönpanosta vastaaville henkilöille tarjotaan ohjausta ja koulutusta. Takalon mukaan asiantuntija-, huoltoja urakointiosaaminen sekä laadukas talotekniikan korjausrakentamisen osaaminen korostuvatkin direktiivin myötä. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt. Näyttävässä lattiawc:ssä ylivoimainen huuhteluteho yhdistyy korkealuokkaiseen pohjoismaiseen muotoiluun. Aineiston pohjalta kirjoitin direktiivistä kaksiosaisen juttusarjan Talotekniikka-lehden tähän ja seuraavaan numeroon. Samaan aikaan taistelu ilmastonmuutosta vastaan kuitenkin etenee, toimenpide ja direktiivi kerrallaan. Tutustuin direktiiviin ja haastattelin aiheesta kahta asiantuntijaa, Jyrki Kauppista ja Tuomas Takaloa. Tehokas huuhtelu on myös yksi markkinoiden hiljaisimmista. Näin kertoo 28.5.2024 voimaan tullut EU:n uusi rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive)
Päivityksen jälkeen Järvistä on haastateltu aiheesta Talotekniikka-lehden lisäksi esimerkiksi Ylelle ja Helsingin Sanomiin. 6/2024 6 AJANKOHTAISTA Kun Jonna Järvinen alkuvuodesta lähti rakennusalalta, hän teki kokemastaan kohtelusta päivityksen Linkediniin. “Mietin pitkään jaanko näitä asioita ollenkaan, vaikuttaako tämä nyt vain uhriutumiselta ja uskooko edes kukaan”, hän kirjoittaa päivityksessään. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 6 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 6 29.8.2024 10:52:07 29.8.2024 10:52:07
Tiettyihin projekteihin en kelvannut tilaajille, mutta vähemmän koulutettu mieshenkilö kelpasi. Suora hyökkääminen väheni. Vähättely, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ajoivat hänet vaihtamaan alaa. Yleensä en vastannut, vaan jatkoin jostain työasiasta, Järvinen kertoo. Esimerkiksi pikkujouluissa seksuaalista häirintää oli vastassa myös asiantuntijapuolella. – Sanottiin, että olen liian kuuma tähän tehtävään tai liian seksikäs vastaavaksi työnjohtajaksi. ”Jos olisin mies, saisin tehdä tätä työtä, josta tykkään” T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 7 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 7 29.8.2024 10:52:24 29.8.2024 10:52:24. Ei kenenkään tarvitse laittaa sellaista työmaan työnjohtajalle, joka on puolet sinua nuorempi. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja työskenteli seitsemän vuoden ajan rakennusalalla urakoinnin puolella vastaavana työnjohtajana ja työpäällikkönä sekä rakennuttamisen asiantuntijatehtävissä. – Mutta jokaisessa palaverissa oletettiin, että olen sihteeri. Sitten maanantaina pitää mennä töihin kuin ei mitään. Vähäteltiin, että vartalo menee hukkaan työtakin alla. Järvinen sai myös työajan ulkopuolella työhön kuulumattomia soittoja, puheluja ja viestejä. 6/2024 7 AJANKOHTAISTA Rakennusinsinööri Jonna Järvinen: Jonna Järvinen työskenteli rakennusalalla seitsemän vuotta. Kun tällaista tekee vuoden, niin kyllä se alkaa syödä. Ja kyseltiin, olisiko mitään saumaa. – Laitettiin lauantaiyönä tekstiviestiä, että missäs menet. Järvinen aloitti työt rakennusalalla 23-vuotiaana. Toinen miespuolinen työntekijä pyysi Järvistä keittämään kahvia ja antamaan ”miesten hoitaa nämä hommat”. Osin työmaalla kohtaamansa käytöksen takia Järvinen päätti siirtyä rakennuttamisen asiantuntijatehtäviin. Tein työt, ja tämä mieshenkilö esitti ne tilaajalle ominaan. Teksti Piritta Vainio Kuvat Mikko Kauppinen "M inulla on sinun ikäisesi tyttö, mutta painaisin kyllä sua.” Näin sanoi työmaan miespuolinen työntekijä Jonna Järviselle, joka työskenteli työmaalla johtotehtävissä. Työmailla seksuaalisväritteinen kommentointi tuli pääsääntöisesti vanhemmilta miehiltä. – Johtajatasoltakin on soiteltu perään tai laitettu viestiä, että täällä on poreamme, kuvittelen, että olisit täällä
Hän toivoo, että tilanteisiin puututtaisiin enemmän. Seuraamuksia työntekijälle ei kuitenkaan tullut. Ymmärrän, että se on ollut kiusallista, vaikeaa ja epämukavaa henkilöille, joiden olisi kuulunut puuttua. Kun työntekijä ei noudattanut työvaiheessa suunnitelmaa, Järvinen puuttui asiaan, pyysi purkamaan ja tekemään uudelleen suunnitelman mukaan. Vaan sanoo, että ei ollut hyvä vitsi. 44 prosenttia vastanneista oli kohdannut jossain vaiheessa työuraansa seksuaalista häirintää työssään. Järvinen oireili alkuvuodesta jo niin pahasti, ettei hän enää voinut jatkaa työtään. Aloin olla lannistunut ja rikki. Mutta tällä hetkellä en pysty katsomaan edes alan työpaikkailmoituksia. Usko alaan mureni Rakentaja-lehden kyselyssä häirinnän kohteeksi joutuneista vastaajista 80 prosenttia koki asiasta ahdistusta ja 66 prosenttia stressiä. Järvinen kertoi tilanteesta esihenkilölleen. – Tämä täytyy tuoda enemmän vielä esiin ja sen pohjalta tehdä toimenpiteitä. Rakennusalan sisällä hän vaihtoi työpaikkaa jo niin monta kertaa, että usko turvalliseen työympäristöön alalla katosi. Puuttuisivat toistensa tekemisiin. Mies työskenteli kuitenkin Järvisen johtamalla työmaalla. Nyt hän on työtön ja pohtii alanvaihtoa. Pelkäsin ja olin yksin, joten en sanonut mitään. ”Tällainen ei ole ok” Mitä seksuaaliselle häirinnälle ja muulle epäasialliselle kohtelulle Järvisen mielestä voisi tehdä. Mutta ei vaikka kerran naurakaan, jos joku kertoo jonkun hirveän seksistisen vitsin. Rakennusinsinöörin työtään Järvinen ei siis haluaisi jättää, päinvastoin. Luonne muuttui ja murruin. Miespuolinen työntekijä oli tehnyt Järviselle selväksi, ettei ota ohjeita vastaan naiselta. Minulla on olo, että en voi muiden takia tehdä tätä työtä. Häirintä yleistä alalla Järvinen ei ole kokemustensa kanssa yksin. Moni kuulee ja näkee sitä, mutta joko naureskelee mukana tai on hiljaa vieressä ja antaa sille mahdollisuuden. Olen monesti ihan itkenyt, että jos olisin mies, saisin tehdä tätä työtä, josta tykkään, hän kertoo. Olen vasta jälkikäteen tajunnut, että se oli väärin. – Olen tehnyt ihan hirveästi duunia tämän eteen. Mielestäni olen hyvä tässä työssä. Häirintä vaikutti vastaajien työssäjaksamiseen 28 prosentilla paljon ja 26 prosentilla myös työmotivaatioon. Poistuin, koska ajattelin, että hän saattaa jopa käydä käsiksi, Järvinen kertoo. – Koen olevani iloinen ja hauska persoona, mutta loppuvaiheilla en enää ollut sellainen. Sitten piti vain jatkaa normaalisti. Ei tarvitse alkaa ripittää. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 8 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 8 29.8.2024 10:52:29 29.8.2024 10:52:29. Ei ollut helppo koulu, eivätkä ole olleet helpot duunit. Hän opetteli sitten selviytymiskeinoja itse. – Toivoisin, että miehet kommentoisivat toisilleen, että tällainen ei ole ok. Tekijät ovat yksittäisiä ihmisiä, mutta kun se on niin hyväksyttyä, toimenpiteiden täytyy tulla johtajatasolta ja muualta korkeammalta, hän sanoo. 6/2024 8 AJANKOHTAISTA Sanottiin, että olen liian kuuma tähän tehtävään tai liian seksikäs vastaavaksi työnjohtajaksi. En haluaisi sanoa, että en enää ikinä palaa rakennusalalle. Nauroi mukana ja itki jälkeenpäin yksin autossa. Järvinen joutui myös uhkaavaan tilanteeseen. Hän oli minua paljon isokokoisempi mies ja huusi. Mutta se on heidän tehtävänsä. Menin aivan lukkoon. Järvinen itse ajatteli työvuosinaan, että ”tällaista tämä vain on”. Kyselyyn vastasi 464 liiton naisjäsentä. – Keskusteluja ei käyty. Sekin riittäisi pieneen muutokseen. Rakentaja-lehden selvityksessä 66 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista ei kokenut saaneensa häirintätilanteessa minkäänlaista tukea. – Se oli niin arkipäiväistä ja kokoaikaista. – Hän lähestyi minua, otin askeleen taaksepäin, ja hän lähestyi minua uudelleen. – On tuntunut siltä, että ketään ei kiinnosta. Järvinen puhui tilanteista myös yleisesti työpaikoillaan, mutta vastassa oli usein vain naureskelua. Rakentaja-lehti teki Rakennusliiton naispuolisille jäsenille kyselyn seksuaalisesta häirinnästä rakennusalalla
Tässä jutussa esiin tulleet lainaukset käydyistä keskusteluista eivät mene enää edes huonon huumorin piikkiin. Työn luonne on muuttunut niin, ettei se ole enää fyysisesti kuormittavaa. Parempi ja lopputulokseltaan eteenpäin vievä tapa ajatella olisi niin, että mitä uutta voisin tästä itse oppia. Pelätään mahdollisesti sitä, ettei oma osaaminen riitäkään, ja tämä piilotetaan kyseenalaisiin toimiin ja kommentteihin. ”Taidan kuitenkin olla väärässä”, hän toteaa. Se kertoo kuitenkin varsin karusta tapahtumaketjusta, jota ei olisi pitänyt tapahtua. Väistämättä tämän tyyppisten asioiden esiin noustessa tuo ajatus tulee mieleen. En tunne Jonna Järvisen tapausta henkilökohtaisesti muuten kuin tämän jutun perusteella. Mielikuva vaikuttaisi enemmänkin olevan hyvin vanhoissa asenteellisissa tavoissa toimia. Heräähän tässä sellainenkin kysymys mieleen, ovatko nämä naisten hakemiset vain juhlapuheissa kivoja, mutta käytännössä sitten ei välttämättä. Taidan kuitenkin olla väärässä, tuon mainitun tutkimuksen mukaan häirintää on. Työmailla käytettävä kieli saattaa olla totutusta poikkeavaa, karkeaakin. Toinen juttu näyttäisi sitten olevan tuo psyykkinen puoli. Kyseessähän ei ollut osaamattomuus tai alisuorittaminen. Itse toivotan naisetkin tervetulleiksi alalle. Henkilön, joka jutun mukaan tekee unelmatyötään menestyksekkäästi, ei pitäisi joutua tekemään tällaisia ratkaisuja, että joutuu irtisanoutumaan työstään ulkopuolisten asiattoman käytöksen vuoksi. Lisäksi eri ammattiryhmillä on vielä oma ”murteensa”. Ei sellaista seppää löydy miltään alalta, joka voisi sanoa tietävänsä kaikesta kaiken. KOMMENTTI T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 9 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 9 29.8.2024 10:52:38 29.8.2024 10:52:38. Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö toivoisi, että Jonna Järvisen kokema kohtelu rakennusalalla olisi yksittäistapaus. Puhumattakaan siitä, että ne kohdistuvat suoraan henkilöön. 6/2024 9 Olemmeko taantuneet takaisin pimeille vuosikymmenille. Ei osata ajatella avoimesti ja päästää päteviä naisia hoitamaan miesvaltaisen alan vaativia tehtäviä. Teksti Samuli Könkö E lämmekö vuotta 2024 vai olemmeko taantuneet takaisin pimeille vuosikymmenille. Vaikka olisi totuttu käyttämään karkeampaakin kieltä, pitää kuitenkin pystyä toimimaan ja viestimään hyvän maun ja huumorin rajoissa. Tämä ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että käytetään asiattomia kommentteja tai ala-arvoista huumoria. Rakentamisen toimialalle ylipäätään jatkuvasti kuulutetaan lisää naisia ja kerrotaan, kuinka hyvin ala sopii myös naisille. Toki on varmasti paljon asioita, mitä ei tässä tule esiin, ja asiaa pitäisi tutkia laajemmin riittävän isolla tutkimuksella. Toivoisin tämän olevan vain yksittäistapaus
Ikääntynyttä talotekniikkaa uusittaessa voidaan määrittää laitteiden perustoimintoja uudelleen. Lue lisää www.vallox.com T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 10 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 10 29.8.2024 10:52:48 29.8.2024 10:52:48. Hyvällä tuurilla voi joku vanhempi malli löy tyä alennuksestakin, mutta moni muu tärkeä seikka jää siinä rytäkässä huo mioimatta. Jäähdytys hajoaa kesähelteillä, ja lämmitys kyykkää kovimmilla pakkasilla. Suunnitelmallisuus tuo säästöjä ja mielenrauhaa Monille on varmasti tuttu tilanne, kun tärkeä kodinkone menee rikki. Energiaremontti: miksi maksaa korjauksesta, kun voi antaa korjauksen maksaa itsensä. Koneiden hyötysuhde on korkea ja laaja valikoima, runsaat lisävarusteet ja kaksipuoleinen huollettavuus mahdollistavat käytön monenlaisissa kohteissa. Palvelemme suunnittelijoita, rakentajia ja rakennuttajia raikkaalla asenteella. Yhteenvetona voidaan todeta, että energiaremonttien suunnitelmal linen toteuttaminen ei ainoastaan suojaa kiinteistönomistajaa yllätyksiltä ja kustannusylityksiltä, vaan tarjoaa myös huomattavia taloudellisia ja ympäristömyönteisiä hyötyjä. Teknologian kehitys tarjoaa mahdollisuuksia Sen lisäksi, että ennakoinnilla ja osaa valla suunnittelulla säästytään ikäviltä yllätyksiltä, sillä mahdollistetaan suu ret rahalliset hyödyt. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella pakolliset korjaukset tuovatkin niin merkittävät säästöt, että korjausinvestointi maksaa itsensä takaisin. Mahdolliset energiatehokkuustoimet jäävät tällöin tekemättä ja säästöt saamatta. Kolmen tuotesarjan 15 konetta ovat Suomessa suunniteltuja pohjoisen vaativiin olosuhteisiin ja täyttävät erinomaisesti Suomessa vaaditut luokitukset. Fiksulla korjaus investoinnilla voidaan jopa puolittaa kiinteistön energialasku. Taloudelliset hyödyt ja kiinteistön arvo Energialaskut ja korjauskulut ovat kiinteistön ylläpidon suurimpia kulu eriä. Väitän, että useimmat talotekniikkaan liittyvät remontit saisi tehtyä niin, että investoinnilla saavutetaan uuden tek niikan siivittämänä niin huomattavia säästöjä, että pelkästään sen vuoksi remontti kannattaa tehdä. Nykyisillä laitteilla energiaa saa daan kohdennettua, kierrätettyä ja tuotettua tehokkaammin kuin vaik kapa 25 vuotta sitten. Sil loin on pakko reagoida nopeasti, eikä hintaan ja tekniseen ratkaisuun pääse juurikaan vaikuttamaan. Terv etulo a osas tolle mme 6d98 UUTTA RAIKKAUTTA TOIMITILOIHIN Vallox Pureo ilmankäsittelykoneiden entistäkin laajempi valikoima tuo uusia tuulia toimitilailmanvaihtoon. 6/2024 10 KOLUMNI KIRJOITTAJA Johannes Rimpiläinen DI, Johtava energiatehokkuusasiantuntija E nergiaremontit ovat ilahdutta vasti nousseet keskeiseksi osaksi korjausrakentamista. Nyt on aika antaa remontin maksaa itsensä, samalla kun kiinteistön arvo ja toi minnallisuus paranevat. Kii reessä vain katsotaan netistä, mikä kauppa tarjoaa tarpeeksi hyvää lai tetta heti hyllystä, ja se käydään luot tokortin saldolle hakemassa. Olem me muk ana FINN BUIL D-M ESSU ILLA 8.–1 0.10 . Tällä tavoin päästään uusimaan kriittiset järjestelmät huolellisesti suunnitel len, ilman ikäviä yllätyksiä. Ammattimaisille kiinteistönomis tajille on tuttua tehdä korjaussuunni telma, jossa laitteille on määritetty elinkaari ja korjaussuunnitelma. Uuden tekniikan turvin saadaan energiankäyttöä ja olosuhteita ohjattua tarkemmin tarpeiden mukai sesti. Voimistu nut ympäristöajattelu sekä jat kuvasti kohoavat energiakustannukset ovat kannustaneet fiksuihin tekoihin. Kaikki laitteet hajoavat joskus. Ole yhteydessä, kun etsit uutta laatua toimitilojen ilmanvaihtoon. Laite rikon yllättäessä ei auta tehdä perus teellista vertailua ja kilpailutusta. Paremmat sisäilmaolosuhteet ja toimintavarmuus on mahdollista saavuttaa samaan aikaan, kun ostoenergian tarve piene nee huomattavasti. Laitteen rik koutuminen tapahtuu yleensä silloin, kun tilanne on pahin. Esimerkiksi ilman toimivaa tiskiko netta ei pitkään tee mieli asua
Lue lisää www.vallox.com T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 11 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 11 29.8.2024 10:52:55 29.8.2024 10:52:55. Koneiden hyötysuhde on korkea ja laaja valikoima, runsaat lisävarusteet ja kaksipuoleinen huollettavuus mahdollistavat käytön monenlaisissa kohteissa. Terv etulo a osas tolle mme 6d98 UUTTA RAIKKAUTTA TOIMITILOIHIN Vallox Pureo ilmankäsittelykoneiden entistäkin laajempi valikoima tuo uusia tuulia toimitilailmanvaihtoon. Kolmen tuotesarjan 15 konetta ovat Suomessa suunniteltuja pohjoisen vaativiin olosuhteisiin ja täyttävät erinomaisesti Suomessa vaaditut luokitukset. Palvelemme suunnittelijoita, rakentajia ja rakennuttajia raikkaalla asenteella. 6/2024 11 Olem me muk ana FINN BUIL D-M ESSU ILLA 8.–1 0.10 . Ole yhteydessä, kun etsit uutta laatua toimitilojen ilmanvaihtoon
6/2024 12 HENKILÖ Teksti Piritta Vainio Kuvat Mikko Kauppinen Sähköalan suunnannäyttäjä ”Kun asennuksia tehdään, urakoitsija kantaa usein epäreiluakin riskiä, jos suunnitelmat eivät ole olleet selvät ja toteutuksia on muutettu matkan varrella”, sanoo STULin toimitusjohtaja Marko Utriainen. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 12 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 12 29.8.2024 10:53:10 29.8.2024 10:53:10
Kun urakoitsija hoitaa asiat hyvällä vuorovaikutuksella, niin kyllähän hän saa kauppaa. Eetulle vedos HENKILÖ S ähköurakoitsijat ovat hankkeissa usein aliurakoitsijoiden roolissa. Se vaatii riittävän osaamisen, jotta näitä pystyy toteutMarko Utriainen muistuttaa, että sähköjärjestelmän toimivuus on sähköurakoitsijan vastuulla. Suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennuttajien välillä kannattaisi olla tiiviimpää kanssakäymistä ja vuorovaikutusta. – Sähköalalla olemme ratkaisijoina ja toteuttajina siinä, mistä yläja monitasoisesti puhutaan puhtaana energiana, vihreänä siirtymänä ja energiatehokkuutena. Mielestäni pitäisi olla enemmän tasapuolisuutta siinä, että riskit kannetaan yhdessä. Vuorovaikutuksesta puhuminen jää Utriaisen mukaan muutenkin teknisellä alalla monesti vähälle. Sen jälkeen kaikki hänen työsuhteensa ovat olleet sähköalan työpaikkoja: Kvaerner Masa-Yardsin telakalla sähkösuunnittelijana, Dielectricillä tuotepäällikkönä, Enstolla ja sittemmin ABB:llä aluemyynnissä, viennissä, tuotejohdossa sekä tehtaanjohtajana Porvoossa. Hän muistuttaa, että sähköurakoitsija kantaa hankkeissa ison riskin. Hän muistuttaa, että hyvä vuorovaikutus on myös yrityksen kilpailuetu. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 13 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 13 29.8.2024 10:53:17 29.8.2024 10:53:17. – Saattaa olla, ettei riskinotto ole kaikilta osin reilu. Siihen liittyy se, miten keikat sovitaan, kenen kanssa vuorovaikutat, ja miten suunnittelijan kanssa menee, Utriainen sanoo. 6/2024 13 Hiilidioksidi ja ammoniakki ovat erittäin hyviä kylmäaineita. ”Vastaanottotarkastukset ovat sähköasennuksissa tärkeitä, jotta kaikki toimii tarkoituksenmukaisesti”. Ratkaisijan roolissa Utriainen opiskeli Teknisessä korkeakoulussa sähkövoimaja valaistustekniikkaa ja valmistui vuonna 1995 sähkövoimatekniikan diplomi-insinööriksi. Heillä on realistinen käsitys siitä, mikä on toteutettavissa ja mahdollista. Tätä mieltä on Sähköja teleurakoitsijat STULia toimitusjohtajana nyt vuoden verran vetänyt Marko Utriainen. Roolia pitäisi pystyä vahvistamaan, ja sähköurakoitsijoiden ääni pitäisi saada projekteissa kuuluville myös ennakoivasti. – Työmailla asioita tehdään ihmisten kanssa. Viime kädessä urakoitsija kantaa vastuun siitä, toimiiko järjestelmä vai ei. Viime kädessä sähköalan urakointi on puhdasta raakaa työtä: vedetään piuhat, asennetaan ja kytketään laitteet. Se ei ole vain niin, että menet asentamaan pistorasioita ja kytkimiä
Utriainen muistuttaa, että sähköala tarjoaa merkityksellistä työtä esimerkiksi puhtaassa siirtymässä. . Ala on myös hyvin miehinen. STUL pyrkii muiden sähköalan järjestöjen kanssa vaikuttamaan alan houkuttelevuuteen yhteisellä yläkouluikäisille suunnatulla Näkymätön voima -kampanjalla. Nikkaroi taloaan ja tekee pihatöitä. . Kun pätevöityy, voi ponnistaa myös yrittäjäksi. . Tämä on teknistä työtä, mutta ei kuitenkaan mitään tähtitiedettä, vaan maanläheistä ja konkreettista tekemistä, hän sanoo. Riittääkö osaajia. 6/2024 14 Työn vastapainona, Marko Utriainen . – Suomalainen sähköasennuskulttuuri on varsin hyvää. Hän kannustaa alan ihmisiä ”levittämään ilosanomaa” alan monista mahdollisuuksista. ”Nyt saamme nauttia suhteellisen nuorella iällä myös isovanhemmuudesta.” HENKILÖ Usein ehkä ajatellaan, että kun käyt ammattikorkeakoulun tai yliopiston, niin sitten olet jotain. – Olemme saaneet siitä positiivista palautetta, näkyvyyttä ja seuraajia esimerkiksi Tiktokissa. Mutta myös paljon muuta. Harrastaa porraskävelyä Porvoon portailla sekä padelin pelaamista. Lähestymme asiaa monimuotoisesti ja pyrimme muuttamaan mielikuvaa. Täällä tehdään asioita pääsääntöisesti oikein. Vajetta valmistuneiden ja tulevaisuuden tarpeiden välillä on jo nähtävissä. Miten naiset ja tytöt sitten saadaan sähköalalle ja pysymään siellä. Utriaisen mukaan sähköalasta on tärkeää tehdä houkutteleva. – Se lähtee kotoa. Standardien täytyy pysyä perässä, jotta pystymme takaamaan yhteensopivuuden ja turvallisuuden. Kampanjassa viestitään sähköja energia-alan koulutusja työmahdollisuuksista. Kolme lasta ja kaksi lastenlasta. Siitä, millaisia mielikuvia ruokimme lapsillemme T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 14 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 14 29.8.2024 10:53:29 29.8.2024 10:53:29. Utriaisen mukaan Euroopankin tasolla puhutaan nyt siitä, riittävätkö sähköurakoinnin osaajat ja toteuttajat siihen, miten valtavaa vauhtia yhteiskunta sähköistyy. Asuu Porvoossa. – Sähköala ei ole vain perinteistä sähkötekniikkaa. On ollut puolisonsa kanssa naimisissa 35 vuotta. Utriaisen mielestä suomalainen sähköala tiedostaa hyvin standardien tärkeyden ja merkityksen. – Itse kukin voisi omassa sidosryhmäverkostossaan muuttaa mielikuvaa alasta ja madaltaa kynnystä tulla alalle. STULiin kuuluvan Sähköinfon puitteissa järjestetään koulutusta sähköalan standardeista. Sähköalasta voi monella olla mielikuva työmaalla tehtävästä likaisesta työstä, ja on se osaltaan sitäkin. tamaan sähköturvallisesti, hän sanoo. Yksi mittari tulevaisuudessa voisi olla, että heidän joukossaan on enenevässä määrin tyttöjä. – Automaatioteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Tarvitsemme alalle monimuotoisuutta myös osaamismielessä. Sähköalalle hakeutuu kiitettävä määrä nuoria. Standardit taas syntyvät suhteellisen verkkaisesti
Että ollaan riittävän usein yhteisten prioriteettien äärellä. Olemme lähtökohtaisesti rehellinen kansa ja teemme asiat niin kuin luvataan. Haasteena on koulutuksen ja alalla tarvittavan osaamisen kohtaaminen. – Viesti on, että koulutustasossa on tultu pikkaisen taaksepäin. Olemme aika kärjessä jo nyt. Se on minulle tietynlainen unelma, että tämä nähtäisiin ulkomaailmassa. Utriainen ajattelee, että sähköalalla on valtava potentiaali Suomen kilpailukyvyn nostamiseen. Lean on hieno sana, mutta viime kädessä siinä on kyse arjen kohtaamisista. Oppilaitosten ja yritysten välille kaivattaisiin ehkä enemmän yhteistyötä. Suomen kiinteistökannassa on potentiaalia. Sielläkin puolella voi olla mielenkiintoisia tehtäviä. Suomelle lisää kilpailukykyä Sähköalan teknologia on viime vuosina kehittynyt valtavasti, ja ratkaisut kiinteistöjen automaatioon ovat jo käsissä. Siihen tarvitaan kuitenkin investointeja hankkeisiin. Mutta että arvostettaisiin myös käsillä tehtävää työtä. – On tärkeää saada porukka riittävän usein yhteen, että heillä on sama tieto siitä, missä mennään. Ja jo ABB:n ajoilta tiedän, että teknologiapuolella suomalainen sähköosaaminen on maailmanluokkaa. Päivittäisjohtamiskulttuuri tulee lean-maailmasta. – Kaikki puhuvat nyt vihreästä tai puhtaasta siirtymästä ja puhtaasta energiasta. Energiatehokkuushankkeet voi tehdä bisnesperusteisesti hyvillä takaisinmaksuilla. Utriaisen mielestä jo kehitettyihin ratkaisuihin kannattaisi kuitenkin investoida rohkeammin. 6/2024 15 HENKILÖ siitä, mitä isona voisi tehdä. STULin jäseniltä on tullut palautetta siitä, ettei osaamistaso aina kohtaa tarvetta. – Voisimme ihan oikeasti olla maailman vastuullisin maa. Ymmärrettäisiin osaamistarve kentällä, ja koulutusjärjestelmä fokusoisi osaamisen kasvattamiseen. Usein ehkä ajatellaan, että kun käyt ammattikorkeakoulun tai yliopiston, niin sitten olet jotain. Urakoitsijat kokevat sen kalliiksi ja aikaavieväksi, jos henkilöä joutuu paljon kouluttamaan. Tällä hetkellä sähköja teleurakoitsijoiden työllisyystilanne on Utriaisen mukaan kohtuullisen hyvä. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 15 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 15 29.8.2024 10:53:36 29.8.2024 10:53:36. Työmaiden työilmapiirin suhteen Utriainen nostaa esiin päivittäisjohtamisen merkityksen. Rakentamisen asuntopuoli on alhaalla, mutta energiatehokkuushankkeita pitäisi saada Suomessakin enemmän liikkeelle
6/2024 16 KU VA : AN TT I KU U SI N EN KORJAUSRAKENTAMINEN T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 16 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 16 29.8.2024 10:53:45 29.8.2024 10:53:45
Oy Liusketie 2:n linjasaneeraus 27 Peruskorjaus Sippolan koulukoti T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 17 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 17 29.8.2024 10:54:03 29.8.2024 10:54:03. 6/2024 17 KORJAUSRAKENTAMINEN T E E M A : K O R J A U S R A K E N T A M I N E N 1 7 – 3 Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarvitsee laajennusten jälkeen 13 megawattia jäähdytystehoa. 22 18 KU VA : FI RA /O LL I U RP EL A 22 Lean As. KU VA : SH U TT ER ST O CK Firan asuntokorjaukset sai rakennusalan vuoden Lean-teko 2024 -palkinnon Liusketie 2:n hankkeesta, jossa toteutettiin kerrostalon putkija energiaremontti. Siitä jo yli puolet tuotetaan jäähdytyskoneiden sijaan Kallaveden syvänteistä saatavalla kaukokylmällä
TEEMA • KYLMÄSANEERAUS T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 18 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 18 29.8.2024 10:54:15 29.8.2024 10:54:15. 6/2024 18 Teksti Sampsa Heilä Kuvat Kristiina Nerg Luonnon kaukokylmää Kallaveden syvänteistä Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarvitsee laajennusten jälkeen 13 megawattia jäähdytystehoa. Siitä jo yli puolet tuotetaan jäähdytyskoneiden sijaan Kallaveden syvänteistä saatavalla kaukokylmällä
T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 19 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 19 29.8.2024 10:54:21 29.8.2024 10:54:21. Sisälle ne eivät mahtuneet. 6/2024 19 TEEMA • KYLMÄSANEERAUS Kaukokylmän ensiöputket asennettiin kaukokylmäsaneerauksessa Kaarisairaalan katolle ja ulkoseinille
Kaarisairaalan jäähdytyssaneerauksen suunnitteluvaiheessa todettiin myös, että kaukojäähdytys ei soveltunut ainoaksi jäähdytysjärjestelmäksi tiloihin, joissa ilmanvaihtoon vaadittiin kuivatusta. Koukun mukaan KYSin käytössä ja rakenteilla olevien kiinteistöjen jäähdytyksen maksimitehontarve on noin 13 megawattia. – Jäähdytyskoneissa on paljon huollettavaa tekniikkaa ja elektroniikkaa, joka voi mennä rikki. Vesistössä riittää kylmää Granlund Kuopion suunnittelija Ari Koukku on vastannut KYSin kaukojäähdytysja muiden sairaalahankkeiden taloteknisestä suunnittelusta. – Rakennuksissa, joita ei ole alun perin suunniteltu kaukokylmälle, on yleensä huonosti tilaa ensiöputkille rakennuksen sisällä. – Esimerkiksi Kaarisairaalan katolta otettiin haara uuteen Lainesairaala-rakennukseen. Huoltokohteita vähentää myös se, ettei katolle tarvita nestelauhduttimia. Kaukojäähdytys on perinteisiin kylmäainepohjaisiin jäähdyttimiin verrattuna vaivaton, energiatehokas ja ympäristöystävällinen jäähdytysmuoto, joka pienentää myös kiinteistön E-lukua. Tutkimus osoitti, että yhden asteen lämpötilan nousu verkostossa nosti tilan sisälämpötilaa vain 0,1 asteella. Sairaalassa on vain lämmönsiirtimiä, joihin Kuopion Energia toimittaa kylmää vettä sekä ensiöpuolen venttiilit, jotka ohjaavat järjestelmää. Verkostoon on siksi asennettu sulkuventtiileillä varustetut yhteet uudelle siirtimelle jo valmiiksi. KYS on päättänyt liittää pitkällä aikavälillä koko sairaalakampuksen rakennuskannan Kuopion Energian vastuullisesti tuotettuun kaukojäähdytykseen, jossa jäähdytysenergia saadaan läheisen Savilahden yli 30 metrin syvänteistä. Vedenjäähdytyskoneita käytettäessä se oli vielä omissa käsissä. Ensiöpuolen putkikoot varataan riittävän suuriksi, jos on pienikin mahdollisuus siihen, että jostain täytyy ottaa haara esimerkiksi uuteen rakennukseen. Silloin kylmälaitoksen toiminta ja varautuminen häiriötilanteisiin on ulkopuolisen toimijan vastuulla. Aluksi ensiöpuolen ilmanpoisto tuotti ongelmia, koska Puijon sairaala sijaitsee Savilahden alueen kaukokylmäverkoston korkeimmassa kohdassa, ja ensiöverkoston ilmat tahtovat siksi karata meille. Ongelmasta päästiin onneksi eroon ensiöpuolen ilmanpoistimien avulla. Näin tehtiin esimerkiksi vuonna 2015 käyttöön otetussa Kaarisairaalassa, joka liitettiin kaukokylmään vuonna 2021. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi leikkaussalit, kuvantamisen laitetilat ja puhdastilat. Järjestelmä on hyvin mekaaninen ja yksinkertainen. Suurin ongelma EROTU EDUKSESI HAE AURINKOSÄHKÖURAKOITSIJAN YRITYSHYVÄKSYNTÄÄ LUE LISÄÄ: SETI.FI T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 20 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 20 29.8.2024 10:54:45 29.8.2024 10:54:45. Sen kampuksella on lämmitettäviä neliöitä noin 187 000. Vikaantunut jäähdytyssiirrin on pystyttävä vaihtamaan niin, ettei kylmän toimitus katkea. – Kaukojäähdytys on hyvin samankaltainen järjestelmä kuin kaukolämmitys. – Vikaantunut siirrin voidaan purkaa vasta sitten, kun uusi siirrin on liitetty verkkoon. Putkia jouduttiin Kaarisairaalassa sijoittamaan katolle ja ulkoseinille. – Kun aiemmin sähköllä tuotettu jäähdytysteho tuotetaan järvisyvänteistä saatavalla passiivisella jäähdytyksellä, sähköenergian säästö on huomattava. – Tutkin opinnäytetyössäni, miten toisiopuolen verkoston lämpötilan vaihtuminen jäähdytyskoneiden 7/12 asteen mitoituslämpötiloista kaukokylmän 10/15 asteen lämpötiloihin vaikuttaa jäähdytettävän tilan sisälämpötilaan. Kaukokylmää laajennetaan sairaalakampuksella pääosin rakennushankkeiden yhteydessä, kuten Uusi Sydän -sairaalan neljässä rakennusvaiheessa. Niidenkin vikaantumiseen täytyy silti varautua. Kaukojäähdytys tarvitsee huomattavasti vähemmän huoltoa kuin perinteiset vedenjäähdytyskoneet ja kaukolämmön tavoin se on Turtiaisen mukaan asiakkaalle huoleton ja helppo ratkaisu. 6/2024 20 TEEMA • KYLMÄSANEERAUS K YS Puijon sairaala on Suomen suurimpia sairaaloita. Turtiainen muistuttaa, että kaukojäähdytykseen liittymisessä on arvioitava myös riskit ja niiden hallinta. – Liityttäessä kaukokylmään sitoudutaan samalla vain yhteen toimijaan. Sairaalakampuksen kaukojäähdytyksen suunnittelussa ei ole kyse vain yksittäisten rakennusten järjestelmien mitoituksesta, vaan suunnittelu täytyy tehdä huolella koko kampus huomioiden, Turtiainen korostaa. – KYS haluaa toimia edelläkävijänä ympäristöystävällisessä ja energiatehokkaassa sairaalarakentamisessa, jossa jäähdytys on ympärivuotista. Kaukojäähdytys toimii siis tehokkaasti tilojen jäähdytyksessä myös saneerauskohteissa. Osa rakennuksista on liitetty kaukokylmään myös jälkikäteen niin, että rakennukset ovat olleet koko ajan käytössä. Kaukojäähdytyksen lämmönsiirtimet ovat Turtiaisen mukaan yksinkertaisia ja varmatoimisia. Ulkonäköseikkojen lisäksi on tärkeää huomioida myös jäätymisen esto, Turtiainen sanoo. Huolellinen suunnittelu tärkeää Toiminnassa olevien sairaalarakennusten saneeraus kauko kylmälle vaati Turtiaisen mukaan huolellisen suunnittelun ja valmistautumisen, sillä sairaalassa jäähdytyksen täytyy toimia katkeamatta. Järjestelmän laajennettavuus on huomioitava jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaukojäähdytys on toiminut hyvin myös helteillä, lvi-insinööri Reetta Turtiainen KYSin kiinteistöhallinnosta sanoo. Meillä on kylmä ilmanala ja todella paljon järviä ja merenrantaa, joissa on mittaamattoman paljon jäähdytysenergiaa tarjolla, Koukku sanoo. Suomi on ihanteellinen maa tällaiselle kaukojäähdytykselle. Kaarisairaalassa on neliöitä noin 35 600. Uusi Sydän -sairaalahankkeen kaukojäähdytysja muun taloteknisen suunnittelun lisäksi Koukku on ollut mukana jo Kaarisairaalan saneerauksessa kaukojäähdytykseen ja tehnyt aiheesta myös opinnäytetyönsä. Näistä kaksi ensimmäistä ovat jo valmiita. Hän sanoo, että kaukokylmä on rakennuksen käyttäjän ja suunnittelijan näkökulmasta paljon yksinkertaisempi järjestelmä kuin rakennuksiin sijoitettavat vedenjäähdytyskoneet. KYS Puijon sairaalassa on tällä hetkellä noin 14 kaukokylmän siirrintä, joista kolme on Kaarisairaalassa
Jäähdytyksen jatkuvan toiminnan varmistamiseksi kaukojäähdytyksen lämmönsiirrinkokonaisuus joudutaan yleensä rakentamaan lähelle olemassa olevaa kylmävesiasemaa, joka voidaan purkaa pois vasta sen jälkeen, kun kaukojäähdytys on toiminnassa. – Ilmanvaihdon konehuoneissa ei ole monesti varauduttu sellaisiin tiloihin, joihin pystyisi kätevästi tekemään rinnakkaisen järjestelmän. Vihreämpää jäähdytystä Saneerauskohteissa yksi hankaluus on Koukun mukaan kaukojäähdytysputkiston suuri koko. Kaarisairaalassa Koukku teki yhteistyössä ilmanvaihtokonetoimittajan kanssa laajoja simulointeja siitä, miten jäähdytysverkon lämpötilamuutokset vaikuttavat tuloilman lämpötilaan ja kosteuteen jäähdytyksen mitoitusulkolämpötilassa. tulee Koukun mukaan siinä, että ilman kuivattamisessa kaukojäähdytyksen lämpimämpi vesi toimii selvästi huonommin. Kuvassa Kaarisairaalaan asennettu kaukokylmän siirrin. – Ympäristönäkökulmasta kaukojäähdytys luonnosta saatavalla passiivisella energialla on hyvinkin paljon vihreämpää kuin sähköllä tuotettu jäähdytysenergia, jossa myös kylmävesiasemien lauhdutuksen tuottama lämpö joudutaan talvella heittämään harakoille, jollei sitä saada hyödynnettyä. – Reitin löytäminen järjestelmän pääpumppuryhmille on välillä haasteellista, mutta esimerkiksi Kaarisairaalassa pystyttiin todella paljon hyödyntämään katolla olevien nestelauhduttimien lauhdeputkia, jotka olivat ruostumatonta terästä. Suomi on ihanteellinen maa tällaiselle kaukojäähdytykselle. KYSin kaukojäähdytykseen liitetyissä kiinteistöissä sähköenergian kulutus jäähdytyksessä on noin 80 prosenttia pienempi kuin kokonaan perinteisillä jäähdytyskoneilla toteutettuna. Sairaalarakennuksessa yksi vaikeus on myös kylmävesiasemien suuri koko. – Sairaalan kriittisissä tiloissa, joissa on esimerkiksi hyvin herkkiä kuvantamisja muita laitteita, on määritelty hyvinkin tarkasti olosuhteet myös ilman suhteellisen kosteuden osalta. Koukku pitää kaukojäähdytyksen suurimpina etuina järjestelmän yksinkertaisuutta ja sähköenergian säästön tuomaa ympäristövastuullisuutta. 6/2024 21 TEEMA • KYLMÄSANEERAUS Reetta Turtiaisen mukaan kaukojäähdytys on perinteisiin kylmäainepohjaisiin jäähdyttimiin verrattuna vaivaton, energiatehokas ja ympäristöystävällinen jäähdytysmuoto, joka pienentää myös kiinteistön E-lukua. Esimerkiksi Kaarisairaalassa jouduttiin jättämään joihinkin kriittisimpiin tiloihin sähköä käyttäviä kylmävesiasemia kuivatustehon varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. EROTU EDUKSESI HAE AURINKOSÄHKÖURAKOITSIJAN YRITYSHYVÄKSYNTÄÄ LUE LISÄÄ: SETI.FI T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 21 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 21 29.8.2024 10:54:53 29.8.2024 10:54:53
TEEMA • LEAN T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 22 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 22 29.8.2024 10:55:16 29.8.2024 10:55:16. 6/2024 22 Firan asuntokorjaukset sai rakennusalan vuoden Lean-teko 2024 -palkinnon Liusketie 2:n hankkeesta, jossa toteutettiin kerrostalon putkija energiaremontti
Emme halua tehdä hyvää putkiurakkaa, sähköurakkaa, saneerausurakkaa, vaan haluamme tehdä hyvän kylpyhuoneen. Aluksi mietitään, mitä halutaan saada aikaiseksi, eli kylpyhuone. Lean-ajattelussa kaikki toimenpiteet tähtäävät asentajan työn helpottamiseen. Oleellinen asia Lean-rakentamisessa ja tuotannon virtaamisessa myös talotekniikan kannalta on vakioida tuote siten, että pystytään tarkasti kuvaamaan jokaisen asentajan työsuoritus. Asennustekniset ongelmat ratkotaan mahdollisimman kattavasti jo ennalta suunnittelupöydällä, eikä niitä jätetä urakan ajalle. Oy Liusketie 2:n linjasaneeraus osoitti, miten esivalmisteet ja tahtituotanto voivat nostaa tuottavuutta merkittävästi. Palkinnon myönsi Lean Construction Institute Finland. Teksti Miia Manner Kuvat Fira/Olli Urpela F iran asuntokorjaukset sai rakennusalan vuoden Lean-teko 2024 -palkinnon Liusketie 2:n hankkeesta, jossa toteutettiin kerrostalon putkija energiaremontti. Minun silmissäni työmaalla on vain töitä, jotka pitää saada tehdyksi. Hän painottaa, että putkiremontti on aina kokonaisuus, jota ei voi jakaa putkeen, sähköön ja rakentamiseen. – Aselajijaottelu johtaa helposti ongelmiin. Firan Mikko Leväniemi on edistänyt Firalla Lean-ajattelun jalkauttamista putkiremonteissa. 6/2024 23 TEEMA • LEAN "Asentaja on kuningas" As. Sen jälkeen pohditaan, mitkä asiat pitää tehdä ehdottomasti tietyssä järjestyksessä ja mitä asioita voi liikutella ja minkä verran. Palkinnon kriteereissä korostuivat monipuoliset, mutta konkreettiset teot Lean-oppien soveltamisessa rakennusalalla. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 23 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 23 29.8.2024 10:55:35 29.8.2024 10:55:35. Liusketiellä hän vastasi saneerauksen yksityiskohtaisesta suunnittelusta. – Sitten listataan, mitä pitää tehdä, jotta se saadaan tehtyä, ja pohditaan, missä järjestyksessä asiat pitää tehdä
Ohjeistus edellä Kaikki tiivistyy hyvin pitkälti kommunikaatioon, ohjeistuksiin ja perehdyttämiseen. Jos tulee kiire, joudumme pysäyttämään koko junan, sillä seu raavat vaunut tulevat päälle. Me emme optimoi asennettavia putkimetrejä tai aikayksiköitä vaan teemme kerralla valmista, ilman kiirettä. Tällä tasolla pitää tietää, mitä ollaan tekemässä. – Päinvastoin, he pitävät siitä, että saavat työnsä tehtyä helposti, eikä tarvitse keksiä purkkaratkaisuja kovassa kiireessä ja paineessa. Leväniemi oli alkuun ounastellut, että asentajat eivät pitäisi siitä, että heitä ohjeistetaan yksityiskoh taisesti. – Asentaja ei lähde haahuilemaan mihinkään eikä etsimään osia tai mitään muutakaan mistään. – Kun säilytämme itsellämme materiaalien tilaus vastuun ja asentajat ovat tuntitöissä, niin voimme tar vittaessa pysäyttää työskentelyn. Mitä prosesseja kokonaisuus sisältää. Jos valmistaja ei T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 24 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 24 29.8.2024 10:55:49 29.8.2024 10:55:49. Lisäksi olen suunnitellut ison määrän esivalmisteita, joiden rooli on nopeuttaa työtä ja saada virtaus hyväksi. Emme voi ajatella, että putkiasentajan pitää tehdä vie märihajotus, vaan meidän pitää tietää, mihin kohtiin asentajan pitää saada viemärit ja nousu tehtyä, mihin kohtaan hänen pitää laittaa kannakkeita, kuinka pitkiä kannakkeiden pitää olla, jotta kaato tulee oikein. Mitä pitää tehdä, että saamme tuot teen valmiiksi. Jos esi TEEMA • LEAN merkiksi hän huomaa, että jotain puuttuu, hän ilmoit taa siitä työnjohdolle, joka järjestää puuttuvan osan. – Tästä päästää seuraavaan Leanperiaatteeseen, joka on arvoketju. – Kun miettii arvoa, tuotetta ja asiakasta, niin tuote on kylpyhuone ja asiakas on paperilla taloyhtiö, mutta me ajattelemme, että asiakas on asukas. – Alalla vallitsee ajatus, että ammattilainen osaa kyllä tehdä työnsä. Työvaiheet on mietitty etukäteen valmiiksi, eikä kukaan tee työmaalla itsenäisiä ratkaisuja. Jos halutaan tietynlaista, samanlaista jäl keä jokaiseen kylpyhuoneeseen, pitää kertoa yksityis kohtaisesti mitä halutaan. Varianssi leviää ja lähtee lapa sesta. Sen jälkeen teen listan asentajalle tehtävistä, jotka tehdään jokaisessa kylpyhuoneessa. Jotta tälle tasolle päästään, Leväniemi mallinsi kyl pyhuoneen yksi yhteen millimetrin tarkkuudella. Tavaraa tuli tasaisesti, sitä asennettiin tasaisesti ja vietiin pois tasaisesti. – Materiaalit tulivat tasaisesti, muutamaa päivää ennen asennusta, eli missään ei ollut tavaraa kerral laan liikaa. En minä, eikä suun nittelija, vaan asentaja, ja arvontuottajan elämän pitää olla mahdollisimman helppoa. Kuka tekee työmaalla arvoa tuottavaa työtä. Yksinkertai simmillaan esimerkiksi kannake on valmiina siten, että siinä on sopivan pituiset kierretangot, kiinnitys ruuvi ja oikean kokoisen putken kannakkeet ovat mukana ja työohjeet ovat sellaiset, että asentaja tietää, mihin kohtaan kannake kiinnitetään kylpyhuoneessa. Asentaja ei ole suunnittelija, eikä hänen tehtävänsä ole ratkoa ongelmia. Leväniemi kertoo, että tässä kohteessa pyrittiin tekemään kokonaisuus oman henkilökunnan voimin. 6/2024 24 – Jaan työt tahteihin, eli suoriteyksiköihin, jotka ovat tehtävissä kahdessa tunnissa yhden asentajan voimin. Kaikki toimenpiteet tähtäävät asentajan työn hel pottamiseen. Asentaja on kuningas. – Tiedän esimerkiksi, minkä kokoinen muhvihaara on fyysisesti, ja olen piirtänyt sen ympärille eristeen, kannakkeen, mutterit ja kierretangot. Jotta kaikki materiaalit voidaan hankkia etukäteen, pitää tietää tarkkaan, mitä ollaan tekemässä. Asentaja on kuningas Yksi Leanin perusperiaatteista on arvo. Hän pysyy kylpyhuoneessa ja muut tukevat häntä. Leväniemi jatkaa, että hän suunnitteli etukäteen Liusketien materiaalitoimitukset. Sen vuoksi vakiointi on välttämätöntä. Menetelmän avulla tavaratoimitukset pystytään aikatauluttamaan monta kuukautta eteenpäin. Asentaja on arvoa tuottava peluri, kaikki muut ovat tukitoimintoja. Urakkapalkalla tekevä ei pysähdy hetkeksikään. – Jos putkiasentajat tekevät kolmea erilaista viemäri reittiä, ja sen jälkeen tulee eristäjä, joka tekee kahta eri laista eristystä, ja siihen päälle vesiputkien asentaja, joka tekee kolmea erilaista versiota, niin meillä on jo 18 erilaista kylpyhuonetta
"Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi kannake on valmiina siten, että siinä on sopivan pituiset kierretangot, kiinnitysruuvi ja oikean kokoisen putken kannakkeet ovat mukana ja työohjeet ovat sellaiset, että asentaja tietää, mihin kohtaan kannake kiinnitetään kylpyhuoneessa. – Aika usein puhutaan siitä, että putkiremontti on urakka. Prosessi, ei urakka Jatkuva parantaminen on yksi tärkeä Lean-periaate. Vaihtelua ei ole, joten ei ole mitään mitä valvoa. Kävin itse asunnoissa keräämässä tietoa ja lisäsin kaikki mitat Exceliin, jotta sain varianssin selville. Tällä menetelmällä virheet huomataan ensimmäisessä asunnossa. – Seinät voivat olla hieman eri paikassa jokaisessa asunnossa. Jos jokainen kylpyhuone on erilainen, minkä lisäksi tulee ulkoista ja sisäistä vaihtelua, ei voida puhua prosessista. " ® merika.fi Kotimaista laatua LVI-rakentamiseen Jos talosi saisi valita... – Saamme virheet todella nopeasti kiinni, eli emme toista virheitä lukemattomia kertoja. – Tietysti ymmärrän, miksi valvotaan, mutta Leanin arvon tuottamisen ajatusmalliin se ei sovellu. – Korjasin materiaalilistoja, esivalmisteita, toimituksia ja suunnittelin uudelleen, kun ongelmia tuli eteen. Leväniemi mainitsee, että rakennusalahan on siitä hyvin erikoinen, että työn tekemiseen asetetaan valvojia tarkkailemaan ja vahtimaan, että työ tehdään kunnolla. Merkittävä rooli on myös johtamisjärjestelmällä. Palkinnon kriteereissä korostuivat monipuoliset, mutta konkreettiset teot Lean-oppien soveltamisessa rakennusalalla. Niitä tuli toki koko matkan aikana, mutta isoimmat haasteet selätettiin heti alussa. 6/2024 25 Mikko Leväniemi suunnitteli ison määrän esivalmisteita, joiden rooli on nopeuttaa työtä ja saada virtaus hyväksi. Sen jälkeen varianssi ajettiin nurkkaan; yhdeksän osaa on aina samanlaisia ja 10. – Sitä kautta saimme koottua poikkeamalistan, jota käytiin läpi päivittäin. Käytännössä se käytettiin päivittäispalavereihin, taukoihin ja fiksaamiseen, esimerkiksi jos oltiin myöhässä päivän aikataulusta. tehdään mittoihin työmaalla. Varianssi pitää hyväksyä Leväniemi sanoo, että lähtötilanteen varianssi pitää hyväksyä. Lista lyheni nopeasti. Olemme pohtineet syitä, miksi tuottavuus on pysynyt paikallaan. – Teimme kolme kahden tunnin työsuoritetta, lisäksi yksi kahden tunnin slotti oli tyhjä. Päivittäispalaverissa oli joka päivä samat kysymykset: muun muassa olivatko kaikki materiaalit saatavilla, olivatko suunnitelmat hyvät, pystyitkö tekemään työsi hyvin. Me ajattelemme, että se on prosessi, jota optimoidaan. Oppia on haettu esimerkiksi autotehtailta, jotka noudattavat Leanin periaatteita. Leanin hukkalajeja eli esimerkiksi odottelua, ylituotantoa ja ylilaatua voidaan pienentää, mutta ennen kuin niihin voi paneutua, niin pitää luoda prosessi. Lean-teko-palkinnon myönsi Lean Construction Institute Finland. – Näiden oppien avulla olemme jalkauttaneet työkaluja, joilla voimme nostaa tuottavuutta. TEEMA • LEAN ole antanut dwg-kuvia tai tarkkoja mittoja, niin olen mitannut itse oleelliset mitat, esimerkiksi venttiilin pituuden ja halkaisijan ja mallintanut sen. Kaikki asentajat toivat palavereihin poikkeamat, ja ne laitettiin ylös. Tämä on se lähtökohta, mistä olemme lähteneet liikkeelle. Työnjohtajat pitivät päivän päätteeksi palaverin, johon kerättiin kaikki päivän aikana eteen tulleet haasteet. – Samanaikaisesti valmistava teollisuus on viisinkertaistanut tuottavuuden 50 vuodessa. Leväniemi muistuttaa, että rakennusalan tuottavuuskäyrä ”vetää flättiä”. Eli päätetään etukäteen, mitkä kohdat vakioidaan ja mihin varianssi tulee. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 25 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 25 29.8.2024 10:55:58 29.8.2024 10:55:58. FAKTA Firan asuntokorjaushankkeissa virtausnopeus on parantunut yli 50 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana, eli noin 15 prosenttia vuosittain
Näin ne ovat edullisempia ja nopeampia tehdä. VILPE Sense -vuotopaikannin on . Havaitsee vauriot ajoissa, joten ne voidaan korjata heti niiden ilmaannuttua. Helpottaa kunnossapitoa ja valvontaa laajoilla, tuhansien neliöiden kattopinta-aloilla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen vilpe.com/elisa-esports T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 26 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 26 29.8.2024 10:56:08 29.8.2024 10:56:08. VILPE kutsuu sinut mukaan Espoossa järjestettävään Elisa Masters -tapahtumaan 18-20. lokakuuta nauttimaan maailmanluokan CS-turnauksesta. TEEMA • PERUSKORJAUS › VILPE.COM/FI/SENSE Paikallistaa vuodot kattoja seinärakenteissa nopeasti ja tarkasti kosteuskartan avulla. Auttaa kohdistamaan korjaukset heti oikeaan kohtaan. ksu tapa katon jatkuvaan tarkkailuun KUTSU Hei rakennusalan ammattilainen! Oletko kiinnostunut e-urheilusta
”Tiilet käytännössä rapisivat alas seiniltä, eli tämä huono suuntaus pyritään pysäyttämään. lokakuuta nauttimaan maailmanluokan CS-turnauksesta. Hirsirakennuksesta tehtiin erittäin tarkka 3D-malli, jossa näkyvät purettavat, säilytettävät ja uudet rakenteet sekä talotekniikka. Jatkossa tilasta poistetaan kosteutta jatkuvasti, eli pyritään myös sitä kautta tervehdyttämään rakennusta.” › VILPE.COM/FI/SENSE Paikallistaa vuodot kattoja seinärakenteissa nopeasti ja tarkasti kosteuskartan avulla. ksu tapa katon jatkuvaan tarkkailuun KUTSU Hei rakennusalan ammattilainen! Oletko kiinnostunut e-urheilusta. Auttaa kohdistamaan korjaukset heti oikeaan kohtaan. VILPE Sense -vuotopaikannin on . Lisätietoja ja ilmoittautuminen vilpe.com/elisa-esports T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 27 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 27 29.8.2024 10:56:24 29.8.2024 10:56:24. Näin ne ovat edullisempia ja nopeampia tehdä. Helpottaa kunnossapitoa ja valvontaa laajoilla, tuhansien neliöiden kattopinta-aloilla. 6/2024 27 TEEMA • PERUSKORJAUS Sippolan koulukodin peruskorjaus on valmis Päärakennukseen laaja peruskorjaus alkoi rakennustöiden osalta viime vuoden heinäkuussa. Teksti Miia Manner Kellarikerros oli aiemmin huonossa kunnossa. Havaitsee vauriot ajoissa, joten ne voidaan korjata heti niiden ilmaannuttua. VILPE kutsuu sinut mukaan Espoossa järjestettävään Elisa Masters -tapahtumaan 18-20
Pieteetillä tehty Välitalo kertoo, että rakennuksen kellari oli huonossa hapessa. – Ennakoimme jo suunnitteluvaiheessa sen, että lämmitysmuoto halutaan mahdollisesti lähitulevaisuudessa vaihtaa. Se kerää kosteutta mutta myös luovuttaa sitä. Tietomallilla oli merkittävä rooli yhteistyön sujuvuuden osalta. 6/2024 28 TEEMA • PERUSKORJAUS S ippolan koulukodin peruskorjauksen suunnittelu alkoi niin, että suunnitteluryhmä kiersi kohteella ja avasi joitain rakenteitakin. Jatkossa tilasta poistetaan kosteutta jatkuvasti, eli pyritään myös sitä kautta tervehdyttämään rakennusta. Talotekniikan osalta visuaalisen ilmeen vaaliminen tarkoitti myös sitä, että ilmanottoja ulospuhallusjärjestelmät ovat sellaiset, että ne istuvat vanhaan rakennukseen. Määräänsä enempää ei voi rei’ittää Edellinen perusparannusurakka tehtiin 1980-luvulla. Ennen peruskorjausta koulun hirret tutkittiin kattavasti ja korjattiin niiltä osin kuin oli tarvetta. Valmistuskeittiön laitteet sijoitettiin toiseen kerrokseen kahteen eri ilmanvaihtokonehuoneeseen. – Rakennus keilattiin ennakkoon ja jokainen suunnitteluala tietomallinsi oman osuutensa. Tavoitteena oli S2-luokan mukainen sisäilma. Visuaalista ilmettä vaalien Myös energiatehokkuuden osalta tavoitteet olivat korkeat. Visuaalisen ilmeen vaaliminen sisätiloissa on vaatinut syvällistä paneutumista. – Tuloja poistoilmalaitteet sijoitettiin eri tiloihin. – Talotekniikan rakentaminen aloitettiin viime vuoden syksynä. Huonesäätimet ohjaavat lvikoneistoja niin, että tiloissa pysyvät halutut olosuhteet. Mukana suunnittelussa oli elinkaariasiantuntija ja energiakonsultti. – Arkkitehdillä oli todella korkeat odotukset tilan visuaalisuuden suhteen. Alakattotilaa oli sisällä käytössä tekniikalle niin vähän, että paikkoja hierottiin kymmenen sentin tarkkuudella, jotta ne saatiin sovitettua paikoilleen. Valmistuskeittiölle tehtiin rasvaviemäristö. Mitä pidemmälle purku porukka pääsi työmaalla, sitä mukaan teimme suunnitelmiin korjauksia. Välitalon mukaan koulukodista tehtiin erittäin tarkka 3D-malli, jossa näkyvät purettavat, säilytettävät ja uudet rakenteet sekä talotekniikka. Keittiön rasvanpoistokanavassa on EI120-vaatimus, eli palo ei saa levitä mihinkään kahteen tuntiin kanavasta, joten keittiön poistokoneelle rakennettiin oma palo-osastotila. Ullakolle rakennettiin keskitetty ilmanvaihtokonehuone, jonne sijoitettiin suurin osa rakennuksen ilmanvaihtokoneista. Valmistuskeittiöön tulivat rasvaviemärit erillisenä, ja rasvanerotuskaivo sijoitettiin takapihalle. Tiilet käytännössä rapisivat alas seiniltä, eli tämä huono suuntaus pyritään pysäyttämään. Hirsirakennusta ei voi määräänsä enempää rei’ittää, eli se asetti rajoitteita uusien reittien kannalta. – Suunnittelu tehtiin Terve talo -periaatteella, eli käytimme RTS-järjestelmää. – Ilmanvaihtokoneet ovat korkealla lämmöntalteenotolla ja matalalla SFP-luvulla varustettuja. – Yleensä arkkitehti ja rakenne tekevät suunnittelua edellä, ja erikoissuunnittelijat tulevat hieman perässä. Kun vanhassa rakennuksessa on paljon tekniikkaa ja korkeat sisäilmatavoitteet, niin tilaa vaaditaan paljon. Henkilökunnalle haluttiin tuoda hyvät lämpötilaolosuhteet ympäri vuoden, eli tilajäähdytys ja huonekohtaiset säädöt. Työmaalla noudatettiin P1-puhtausluokkaa, joka edellyttää hyvää pölynhallintaa. Tiiviillä yhteistyöllä saimme tekniikan mahtumaan optimaalisesti pieneen tilaan. – Tätä haastetta ratkottiin urakalla suunnitteluporukan kesken, tiiviimpänä aikana kokoustimme kerran viikossa ja pidimme lokitiedostoa, josta selvisi, kuka vastaa mistäkin. Senaatti-kiinteistöt asetti korkeat tavoitteet sisäilmalle. Välitalo mainitsee, että hirsi ei ole niin stabiili materiaali kuin vaikkapa betoni. Koulukoti on liitetty pellettipohjaiseen aluelämmitysjärjestelmään. Siitä meillä oli hieman pelkoa, että saavutetaanko S1-sisäilmaT146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 28 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 28 29.8.2024 10:56:36 29.8.2024 10:56:36. Kaikki suunnittelualat tekivät aktiivisesti samanaikaisesti työtä. Kohteen rakennusautomaatio liitettiin etävalvomoon. Se vaati yhteensovittamista purkuajan kanssa. – Esimerkiksi lattioiden alta paljastui reikiä, joista emme tienneet. Tässä kohteessa oli niin paljon yhteensovittamista, että tilan tarpeet piti hahmotella todella tarkkaan. Lämmitys-, ilmanvaihtoja rakennusautomaatiosekä vesija viemärijärjestelmät uusittiin kokonaan. Vanha hirsitalo pitää korjata rakennetta kunnioittaen, ja haasteena oli se, että rakennuksesta ei tule muovipussia. – Henkilökunnan tilojen osalta oli vielä astetta korkeampi tavoite, eli S1. Tavoitteena oli saavuttaa B-energialuokka, ja pääsimmekin 107 kilowattituntiin per neliö. Kokonaisuus pysyi hyvin hallussa, vaikka nyansseja oli paljon, kertoo kohteen talotekniikan suunnittelusta vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava lvia-asiantuntija Mirka Välitalo. – Ei ollut vaikeuksia löytää sopivia laitteita, mutta haastetta tuotti löytää sijainnit laitteille, koska kartanomainen korkeus haluttiin säilyttää. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on osa energiatehokkuutta, eli tilojen hiilidioksidia mitataan ja joko tehostetaan tai pienennetään ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. – Käytännössä ne ovat savupiipun mallisia. Mietimme esimerkiksi jo suunnitteluvaiheessa huoltoa vaativien komponenttien sijaintia siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän visuaalista ilmettä. – Se toimii lähinnä lämmönjakohuoneena. – Pääasiassa hirsi luo miellyttävän sisäilman. Malleja yhteensovitettiin jo suunnitteluaikana tarkasti ja huolellisesti. Teimme ennakoivan suunnitteluratkaisun ja mitoitimme kaikki järjestelmät siten, että ne ovat kytkettävissä myös matalalämpöjärjestelmiin
Senaatin näkökulmasta haastava perusparannusprojekti sujui hyvin. Kokonaisuuteen ovat molemmat tyytyväisiä. – Tilaa on aina vähän, mutta tässä kohteessa sitä oli erityisen vähän. Viisikko kuvattiin rakennuksen ullakolla, jonne rakennettiin keskitetty ilmanvaihtokonehuone. Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Ville Rantala ja sähköasiantuntija Jari Kämäräinen Senaatti-kiinteistöjen Kouvolan pisteestä kertovat, että lopputulos sekä perusparannuksen että talotekniikan osalta on erinomainen. Välitalo sanoo, että projekti on ollut työläs, mutta mielenkiintoinen. Lopputulos on juuri sen näköinen, kuin pitääkin. Tietomallit urakoitsijoille Poikkeuksellisen hankkeesta teki Välitalon mielestä myös se, että urakoitsijoille lähti tarjouspyyntöjen mukana tietomallit, jotta työn määrä oli helpompi arvioida kuin paperiversiosta. Suunnitteluporukka on ollut niin huikeaa, että työskentelyn ollessa vaativaa se on ollut samanaikaisesti helppoa. 6/2024 29 TEEMA • PERUSKORJAUS tavoitetta. – Varmasti tulevaisuudessa tehdään enemmänkin näin, mutta oman uran kohdalla tämä oli ensimmäinen saneerauskohde, missä lähti tietomalli tarjouspyynnön mukana. Sippolassa päädyttiin ratkaisuun, jossa ne laitettiin lastauslaiturille. Kaikki ongelmat on saatu ratkottua yhteistyössä. Joitain haasteita toki tuli eteen, esimerkiksi jäähdytysjärjestelmien osalta: rakennuksessa on pitkät matkat ulkoyksiköltä kauimmaisille sisäyksiköille, Rantala sanoo. Tässä kohteessa oli kuitenkin tärkeintä ylläpitää lämpöolosuhteita, ei niinkään kosteutta. Työmaan työnjohto ja valvonta toimivat saumattomasti urakan ajan, toteavat yhdestä suusta Juha Silander Schneider Electriciltä, Pertti Hyppänen Swecolta, Paul Kirsch Swecolta, Jouni Kervinen Sähköliike Teho oy:stä ja Petri Lintunen Haveputki oy:stä. Sippolassa mitataan myös sisäilman laatua. – Tällaisia töitä ei tehdä vauhdilla, vaan pieteetillä. Rantala sanoo, että kun näki ensimmäiset 3D-mallinnukset ullakon ilmanvaihtokonehuoneesta, oli vaikea uskoa, että kanava asennusten jälkeen mahtuisi tilassa kulkemaan. Sekä suunnitteluettä urakointitiimit suoriutuivat tehtävästä todella hyvin. – Kun historialliseen rakennukseen saadaan täysin moderni talotekniikka rakennuksen luonnetta kunnioittaen ja Museoviraston ohjeita noudattaen, ja remontti sujuu ilman suurempia haasteita, voi lopputulokseen olla todella tyytyväinen. Kuva: Miia Manner T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 29 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 29 29.8.2024 10:56:46 29.8.2024 10:56:46. – Rakennesuunnittelijalle materiaali aiheutti eniten haastetta, eli miten hirsi pidetään terveenä seuraavat 100 vuotta. Jokaisessa Senaatin kohteessa mitataan energiakulutusta päivätasolla. Välitalo jatkaa, että hiilidioksidipitoisuuteen hirrellä ei ole vaikutusta, ainoastaan ilmankosteuteen. Näin vanhaan rakennukseen ei ole tietenkään suunniteltu alun perin ilmanvaihtokoneille paikkoja. Suunnittelun osalta Rantala ja Kämäräinen toimivat Senaatin puolesta asiantuntijoina ja toivat esiin asiat, jotka pitää talotekniikan osalta huomioida
6/2024 30 SIPPOLAN KOULUKODIN PERUSPARANNUS Talotekniikan suunnittelusta vastasi FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava lvia-asiantuntija Mirka Välitalo. air KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 4.12.2023 8.41 4.12.2023 8.41 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 30 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 30 29.8.2024 10:56:57 29.8.2024 10:56:57. Rakennuksen toisessa kerroksessa on ilmanvaihtokonehuone, jossa sijaitsevat keittiön tuloilmakone sekä sosiaalitiloja palveleva ilmanvaihtokone. Sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Leo Maaskola oy ja vastaavana sähkösuunnittelijana toimi Dmytro Bezverkhyi. Kuva: Paul Kirsch Suunnittelu ja asennus ovat entistä helpompaa sillä uusi HYDROLINK Air -järjestelmä käyttää langatonta LoRaWAN-teknologiaa, joten vahvistimia ei tarvita. Koulukodin päärakennuksen kokonaispinta-ala on yli 2 000 bruttoneliömetriä. Koulukodin tontilla on noin 30 rakennusta: Rakennukset koostuvat koulukodin opetuskäytössä olevista rakennuksista, harrastetiloista, asuntoja majoitusrakennuksista sekä kiinteistöhuollon rakennuksista ja muista rakennelmista. Julkisivu kunnostettiin ja ikkunat joko uusittiin tai korjattiin. Kohteen omistaja eli Senaatti-kiinteistöt oli vahvasti suunnittelun ohjauksessa mukana. Lämmitys-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatiosekä vesija viemärijärjestelmät uusittiin kokonaan. ASIAKKAAMME OVAT OIKEASSA air Yli 4000:n toimitetun vedenmittausjärjestelmän kokemuksella voimme sanoa, että asiakkaamme ovat oikeassa. Päärakennukseen lisättiin vastaanottotilat, kunnostettiin liikuntaja juhlasali, uusittiin keittiö ja rakennettiin uudet porraskäytävät molempiin päätyihin
Uusi EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi ohjaa energiatehokkuuteen esimerkiksi automaation avulla. air KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 KOKA Talotekniikkalehti 210x146 mm.indd 1 4.12.2023 8.41 4.12.2023 8.41 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 31 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 31 29.8.2024 10:57:05 29.8.2024 10:57:05. 6/2024 31 Automaatiota ja laadukasta sisäympäristöä – Mitä uusi EPBD tuo talotekniikkaan. Teksti Piritta Vainio EPBD Suunnittelu ja asennus ovat entistä helpompaa sillä uusi HYDROLINK Air -järjestelmä käyttää langatonta LoRaWAN-teknologiaa, joten vahvistimia ei tarvita. Talotekniikka-lehdelle direktiivin sisältöä kommentoivat Jyrki Kauppinen ja Tuomas Takalo. Samalla sisäympäristö pidetään laadukkaana. ASIAKKAAMME OVAT OIKEASSA air Yli 4000:n toimitetun vedenmittausjärjestelmän kokemuksella voimme sanoa, että asiakkaamme ovat oikeassa
– Jos meillä on hyvät mittaukset, pystymme aika paljon selvittämään rakennuksen toimivuutta. – Olen yrittänyt rummuttaa alalla sitä, että tämä on se tärkein juttu. Tuomas Takalo T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 32 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 32 29.8.2024 10:57:14 29.8.2024 10:57:14. Toivon, että tulisi myös a-luokan automaatiorakennuksia samaan tapaan kuin teemme a-energialuokan rakennuksia. Näin sanoo Sitowisella rakennusten energiatehokkuushankkeita suunnitteleva ja johtava Tuomas Takalo. Tähän vastaa osaltaan myös rakennusten älyvalmiusindikaattori, hän sanoo. Olemassa oleviin rakennuksiin itsesäätyvät laitteet on asennettava silloin, kun lämmönkehittimet tai jäähdytysyksiköt vaihdetaan. Älykäs energian kierrätys on tärkeää, ja automaatiolla saamme järjestelmät tanssimaan kivasti yhteen. etäyhteyksillä. Automaatiolla saamme järjestelmät tanssimaan kivasti yhteen. Ympäristöministeriössä direktiiviä käsittelevä rakennusneuvos Jyrki Kauppinen puhuu samaa: meillä on jo olemassa etäluettavia automaatiojärjestelmiä, joiden kautta pystymme varmistamaan energiankulutuksesta, lämpötilatiedoista ja ulko-olosuhteista, että laitteet toimivat energiamielessä oletetusti. Direktiivi määrittelee rakennuksen automaatioja ohjausjärjestelmät: ne kattavat tuotteet, ohjelmistot ja tekniset palvelut, jotka voivat tukea rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokasta, taloudellista ja turvallista toimintaa automaattisen ohjauksen avulla sekä helpottamalla kyseisten rakennusten teknisten järjestelmien manuaalista hallintaa. Perustelluissa tapauksissa laitteet voivat säädellä lämpötilaa rakennuksen osan lämmitetyllä tai jäähdytetyllä alueella. Vaatimukset ovat voimassa, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tarpeen mukaan säätely tulee tehdä vesikierron tasapainotuksella. – Mutta ei niitä meidän jokaisessa rakennuksessa ole, hän muistuttaa. Joku tietty käynti siellä totta kai aina on, jotta nähdään esimerkiksi ruostumisia putkistoissa. Uuden direktiivin mukaan uudet rakennukset on jäsenvaltioissa varustettava itsesäätyvillä laitteilla, jotka säätelevät lämpötilaa erikseen kussakin huoneessa. Uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä automaatiojärjestelmien käyttöä laajennetaan. 6/2024 32 EPBD A utomaatio on perinteisesti ollut se viimeinen pakollinen paha, joka tehdään. Jos lämpöpumput on laitettu toimimaan väärin, ne eivät itsessään hirveästi säästä. Ihan kaikkea ei voi automatisoida. Asiaan on tosin tullut hänen mukaansa viime vuosina parannusta, mistä kertoo myös uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) henki. Takalon mukaan suomalaisiin automaatiojärjestelmiin päästään keskimäärin jo hyvin etäyhteyksillä kiinni
Toiminto on tarkoitettu järjestelmien tehokkuuden mittaamisen sekä merkittävien muutosten ja huoltotarpeiden ilmoittamiseen. Jos se ei ole teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa, niin ei tarvitse tehdä, Kauppinen sanoo. – Ne antaisivat signaalia automaattisesti. Lisäksi niillä on pystyttävä havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehohävikki ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä on voitava varmistaa erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta. Nehän eivät välttämättä toimi yhteen. Direktiivi nostaa esiin myös tehokkaat ohjaustoiminnot. Direktiivin mukaan rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmillä on voitava jatkuvasti seurata, kirjata ja analysoida energian käyttöä sekä mahdollistaa sen mukauttaminen. Järjestelmillä on voitava myös tehdä vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta. – Kunnianhimotaso on näissä kova, joten onneksi on joustoja. SRI:tä (smart readiness indicator, älyvalmiusindikaattori) olisi direktiivin mukaan käytettävä mittaamaan rakennusten kykyä hyödyntää tietoja viestintätekniikoita ja sähköjärjestelKU VA : PI RI TT A VA IN IO T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 33 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 33 29.8.2024 10:57:22 29.8.2024 10:57:22. Niitä jäsenvaltioiden on asuinrakennusten ja laajamittaisen korjauksen kohteena olevien asuinrakennusten osalta edellytettävä 29.5.2026 alkaen. Saataisiin informaatiota muutenkin kuin menemällä katselemaan järjestelmään käppyröitä, Kauppinen avaa. Vanhaan EPBD:hen verrattuna muutos on suuri. Aiemmin rakennuksen tekniset järjestelmät, sähköinen liikkuvuus ja älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori oli yhdistetty yhteen artiklaan. Tehokkailla ohjaustoiminnoilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö sekä tapauksen mukaan vesikierron tasapainotus. Rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmillä on myös voitava mahdollistaa viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa. Älyvalmiusindikaattori käyttöön Direktiivissä rakennuksen teknisille järjestelmille on varattu kokonainen 12-kohtainen artikla (13). Vaatimukset ovat voimassa jälleen vain, kun ne ovat teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Nyt kestävän liikkuvuuden infrastruktuuri, rakennusten älyratkaisuvalmius ja rakennusten tekniset järjestelmät ovat direktiivissä omia artikloitaan. – Tämä on mielestäni aika kova juttu. Nythän automatiikassa on se ongelma, että nämä ovat pikkuisen valmistajakohtaisia. Hän kuitenkin pohtii, onko se lisättävissä kaikkiin rakennuksiin ja missä yhteydessä. 6/2024 33 EPBD Jyrki Kauppinen ”Kunnianhimotaso on näissä kova” Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden asuinrakennuksissa ja laajamittaisen korjauksen kohteena olevissa asuinrakennuksissa tulee olla 29.5.2026 alkaen myös jatkuva sähköinen seurantatoiminto. Jos suunnittelija suunnittelee tietynlaisen järjestelmän, sinne ei sitten vaihdeta toisen valmistajan komponentteja. Kauppisen mielestä tämä on automatiikalla tehtävissä
T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 34 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 34 29.8.2024 10:57:27 29.8.2024 10:57:27. Mutta jos tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset täyttyvät, tulee velvoitteita asentaa näitä laajamittaisten korjausten yhteydessä rakennuksiin ja uusiin rakennuksiin, Kauppinen sanoo. Direktiivi puhuu sisäilmaston sijaan laajempana käsitteenä sisäympäristöstä. Takalo muistuttaa, ettei energiatehokkuutta saa saavuttaa sisäilmatasoa heikentämällä. – SRI tarkoittaa tietysti paljon automaatiota. Jäsenvaltioiden on direktiivin mukaan otettava energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisessa huomioon optimaalinen sisäympäristön laatu. Lisäksi on tarkoitus rakentaa asukkaiden luottamusta siihen, että uudet parannetut toiminnot tuovat säästöjä. Se tulee ikään kuin energiatodistuksen rinnalle yhdeksi indikaattoriksi rakennuksen kyvykkyydestä, Takalo sanoo. – Tällaisia järjestelmiähän meillä on jo olemassa. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on edellytettävä, että päästöttömät muut kuin asuinrakennukset varustetaan sisäilman laadun seurantaan ja sääntelyyn tarkoitetuilla mittausja valvonta laitteilla. Näin voidaan välttää esimerkiksi riittämätön ilmanvaihto. Direktiivi ohjeistaa lisäämään SRI:n avulla myös rakennusten omistajien ja asukkaiden tietoisuutta rakennusten automatisoinnin ja teknisten järjestelmien sähköisen valvonnan todellisesta arvosta. SRI on direktiivin mukaan erityisen hyödyllinen suurille rakennuksille, joiden energiantarve on suuri. Esimerkiksi ministeriön toimitiloissa on hiilidioksiditunnistus ja alueellinen ilmanvaihto. 6/2024 34 EPBD miä rakennusten toiminnan mukauttamiseksi. Direktiivissä sisäympäristön laadulla tarkoitetaan sellaista rakennuksen sisätilojen arvioinnin tulosta, joka vaikuttaa rakennuksen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin. Kauppinen pohtii, mikä sitten on ”optimaalinen sisäympäristön laatu” – kansallisesti se joka tapauksessa määritellään. Sisäilmastosta sisäympäristöön Direktiivin mukaan rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmillä on voitava viimeistään 29.5.2026 seurata sisäympäristön laatua: esimerkiksi lämpötilaa, kosteutta, hiukkasia ja hiilidioksidia. Se tehostuu, jos on paljon ihmisiä jollain alueella ja hidastuu, jos on vähemmän. Direktiivi määrittelee arvioinnin tuloksen perustuvan muun muassa lämpötilaan, kosteuteen, ilmanvaihtokertoimeen ja epäpuhtauksien esiintymiseen liittyviin parametreihin. Tämä on tarkoitus tehdä asukkaiden ja verkon tarpeiden mukaan sekä rakennusten energiaja kokonaistehokkuuden parantamiseksi. Olemassa oleviin muihin kuin asuinrakennuksiin tällaisten laitteiden asentamista on edellytettävä, jos se on rakennuksen laajamittaisen korjauksen yhteydessä teknisesti Direktiivissä painovoimainen ilmanvaihtokin on tekninen järjestelmä. Muiden rakennusten osalta rakennusten älyvalmiutta luokittelevan järjestelmän käytön olisi oltava jäsenvaltioille vapaaehtoista
. Direktiivi on täytäntöönpantava viimeistään vuonna 2026. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi direktiivissä tavoitellaan päästöttömän rakennuskannan saavuttamista viimeistään vuonna 2050. 6/2024 35 EPBD ja taloudellisesti toteutettavissa. – Ulkomailla kyllä näkee monen näköistä sovellusta ja sävellystä. Direktiivi määrittelee ilmanvaihtojärjestelmän rakennuksen tekniseksi järjestelmäksi, joka johtaa tilaan ulkoilmaa luonnollisella tavalla tai konevoimalla. Se on hänen mielestään jo hyvällä tolalla. Voiko painovoimaisen ilmanvaihdon sitten ajatella osaksi rakennuksen ohjausja automaatiojärjestelmää. Päinvastoin: sen suunnittelua jopa helpotettiin muutama vuosi sitten, kun painovoimaiselle ilmanvaihdolle ei enää edellytetty lämmöntalteenottoa. Seuraava osa julkaistaan lehdessä 7/24. Hän muistuttaa, ettei painovoimaista ilmanvaihtoa ole Suomessa kielletty. FAKTA . Direktiivissä painovoimainen ilmanvaihtokin on siis tekninen järjestelmä. – Ruotsissakin puhutaan luonnollisesta ilmanvaihdosta, mutta painovoimaisesta ilmanvaihdosta on siis kysymys. Mutta en niitä lähtisi Suomessa spekuloimaan. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) tuli voimaan 28.5.2024. Kun mietitään optimaalisen sisäympäristön vaatimusta, niin painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelu on meillä harvoissa käsissä. . Tämä juttu on ensimmäinen osa Talotekniikkalehden kaksiosaista EPBD-juttusarjaa. Se on varmasti haasteellinen yhtälö, Kauppinen pohtii. Entäpä ilmanvaihto. – Kentällä tehdyt havainnot osoittavat, että rakennusten käyttäjät tekevät vieläkin energiatehokkuuden nimissä huonoja ratkaisuja. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 35 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 35 29.8.2024 10:57:35 29.8.2024 10:57:35. Eivät vaatimukset kovin korkeita voi olla, jotta ilman vaihtuminen sillä voidaan oikeasti varmistaa. Teemme niin kuin käsketään, Takalo sanoo. – Mutta direktiivissä painovoimainen ilmanvaihto kytketään tietynlaiseen sisäympäristövaatimukseen. Silloin olosuhteet voivat heikentyä. – Toki siinäkin on mahdollisuuksia, jos ruvetaan oikein etsimään esimerkiksi yötuuletusta. Direktiivissä sisäilman laatu nostetaan isoksi asiaksi, ja sitä myös mitataan, Takalo sanoo. Takalo ei näe, että direktiivi muuttaisi Suomessa ilmanvaihtosuunnittelua kovin paljoa. Muualla maailmassa on kyllä esimerkiksi toimistorakennuksissa automatiikkaa, jossa tuuletusluukut aukeavat yöksi, ja rakennusta viilennetään yöaikana, Kauppinen sanoo. Suomessa meillä on raja-arvot ja hyvät ohjeistukset, ja me suomalaiset olemme perinteisesti kuuliaisia säädösten noudattajia
Nyt tavoitteena on todellinen nollaenergiarakentaminen. Myös EU:n FitFor55-ohjelmassa asetetaan tiukkoja ilmastotavoitteita kaikille EU-maille, muun muassa 55 prosentin energiansäästövaatimus. Sen takana on monille aikaisemmista taitoista tuttu Jarkko Narvanne. Talotekniikka-Julkaisut Oy tarttuikin tähän haasteeseen ja lähti viemään hanketta eteenpäin toimitusjohtaja Eetu Alvikin johdolla ja Talotekniikka-lehden päätoimittajan Piritta Vainion tuella. Aiheen laajuuden ja hankkeen suuruuden vuoksi oli välttämätöntä saada kirjoittajiksi riittävän laaja asiantuntijakunta, kaikkiaan 13 oman alansa eksperttiä. Yritin saada hanketta liikkeelle jo runsas kymmenen vuotta sitten, mutta silloin avainkirjoittajilla ei ollut aikaa. Siinä esitetyt tiedot ovat sovellettavissa suoraan nykyrakentamiseen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen. EPBD K auan kaivattu ja tarpeeseen tuleva kirja rakennusten energiatekniikasta on valmistunut. Onneksi kaikki asiantuntijat, joihin olin yhteydessä, pitivät kirjaa tarpeellisena, ja valtaosa hyväksyi kutsun osallistua hankkeeseen kirjoittajana. Oman osuuteni rajoitin sisällön hahmotteluun ja kirjoittajien hankintaan. Hajatietoa on ollut saatavilla, mutta kokoavaa yhteenvetoa ei. Rakennusten energiatekniikkaa käsittelevän kirjan puute ja luotettavan tiedon tarve on tiedostettu vuosia. Eetu otti hankkeen omakseen ja sai omalla kokemuksellaan hankkeen logistiikan, rahoituksen ja organisaation nopeasti kuntoon. Kirja on erityisen tärkeä nyt, kun Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vaikka kirjassa onkin 18 erillistä lukua, muodostaa se aihepiiriä syvällisesti käsittelevän yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennusten energiatekniikka.indd 1 Rakennusten energiatekniikka.indd 1 3.6.2024 14:39:38 3.6.2024 14:39:38 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 36 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 36 29.8.2024 10:57:45 29.8.2024 10:57:45. Kirja sopii perusteokseksi sekä opiskelijoille että ammattilaisille, mutta sisältää myös paljon mielenkiintoista tietoa jokaiselle. Se edellyttää merkittäviä toimia Suomen lainsäädännössä, energiankäytön tehostustoimia ja erityisesti talotekniikkaja rakennusalalta innovaatioita nollaenergiarakentamiseen. Alkaen energiatehokkuusdirektiivin esittelystä kirja tarjoaa ajankohtaista tietoa uusien ilmastotietoisten ratkaisujen käyttöönottoon. Kaikkea mielenkiintoista ei kuitenkaan voitu sisällyttää kirjaan; työtä ja tilaa jää tuleville vuosille erityisen nopeasti kehittyvällä energiatekniikan alalla. Kirja antaa fysikaaliset perusteet energiatekniikkaan. Kirja on saatavilla Talotekniikka-lehden verkkosivuilta, Suomalaisestaja Akateemisesta kirjakaupasta sekä monesta verkkokaupasta, kuten adlibris.com. Kun jokainen luku muodostaa oman kokonaisuuden, niin se sopii monelle eri alueista tietoa hakevalle. Kirjahanke lähti uudelleen Uusi kirja rakennusten energiatekniikasta MAINOS Teksti Olli Seppänen liikkeelle, kun totesin syksyllä 2022 Talotekniikka-lehden haastattelussa, että rakennusten energiatekniikkaa käsittelevälle kirjalle olisi edelleen tarvetta. Tähän tähtää nyt toukokuussa 2024 lopullisesti hyväksytty ja julkaistu EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Kirjan taitto on tehty lukijaystävälliseksi. Jokainen luku kirjassa muodostaa oman kokonaisuuden (yhteensä noin 270 sivua), mutta samalla kirja kattaa rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavat keskeiset alueet ja antaa perustiedot energiatehokkaiden ratkaisujen kehittelyyn. Kun rakennusten osuus päästöistä ja energian käytöstä on 30–40 prosenttia sekä Suomessa että EU:ssa, on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen keskiössä
Eetu otti hankkeen omakseen ja sai omalla kokemuksellaan hankkeen logistiikan, rahoituksen ja organisaation nopeasti kuntoon. Myös EU:n FitFor55-ohjelmassa asetetaan tiukkoja ilmastotavoitteita kaikille EU-maille, muun muassa 55 prosentin energiansäästövaatimus. Kirja sopii perusteokseksi sekä opiskelijoille että ammattilaisille, mutta sisältää myös paljon mielenkiintoista tietoa jokaiselle. Aiheen laajuuden ja hankkeen suuruuden vuoksi oli välttämätöntä saada kirjoittajiksi riittävän laaja asiantuntijakunta, kaikkiaan 13 oman alansa eksperttiä. K auan kaivattu ja tarpeeseen tuleva kirja rakennusten energiatekniikasta on valmistunut. Vaikka kirjassa onkin 18 erillistä lukua, muodostaa se aihepiiriä syvällisesti käsittelevän yhtenäisen kokonaisuuden. Kun jokainen luku muodostaa oman kokonaisuuden, niin se sopii monelle eri alueista tietoa hakevalle. Hajatietoa on ollut saatavilla, mutta kokoavaa yhteenvetoa ei. Kirjahanke lähti uudelleen Uusi kirja rakennusten energiatekniikasta MAINOS Teksti Olli Seppänen liikkeelle, kun totesin syksyllä 2022 Talotekniikka-lehden haastattelussa, että rakennusten energiatekniikkaa käsittelevälle kirjalle olisi edelleen tarvetta. Nyt tavoitteena on todellinen nollaenergiarakentaminen. Siinä esitetyt tiedot ovat sovellettavissa suoraan nykyrakentamiseen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen. Yritin saada hanketta liikkeelle jo runsas kymmenen vuotta sitten, mutta silloin avainkirjoittajilla ei ollut aikaa. Kirja on saatavilla Talotekniikka-lehden verkkosivuilta, Suomalaisestaja Akateemisesta kirjakaupasta sekä monesta verkkokaupasta, kuten adlibris.com. Se edellyttää merkittäviä toimia Suomen lainsäädännössä, energiankäytön tehostustoimia ja erityisesti talotekniikkaja rakennusalalta innovaatioita nollaenergiarakentamiseen. Kirja on erityisen tärkeä nyt, kun Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Talotekniikka-Julkaisut Oy tarttuikin tähän haasteeseen ja lähti viemään hanketta eteenpäin toimitusjohtaja Eetu Alvikin johdolla ja Talotekniikka-lehden päätoimittajan Piritta Vainion tuella. Rakennusten energiatekniikkaa käsittelevän kirjan puute ja luotettavan tiedon tarve on tiedostettu vuosia. Alkaen energiatehokkuusdirektiivin esittelystä kirja tarjoaa ajankohtaista tietoa uusien ilmastotietoisten ratkaisujen käyttöönottoon. Sen takana on monille aikaisemmista taitoista tuttu Jarkko Narvanne. Teksti ja kuva Miia Manner Seinäulospuhallusta on käytetty muun muassa As. Onneksi kaikki asiantuntijat, joihin olin yhteydessä, pitivät kirjaa tarpeellisena, ja valtaosa hyväksyi kutsun osallistua hankkeeseen kirjoittajana. 6/2024 37 Innovatiivisia ratkaisuja ilmanvaihtoon Jaakko Ruottisen opinnäytetyö tarjoaa näkemyksiä seinäulospuhallusjärjestelmien suunnittelun haasteisiin asuinkerrostaloissa. Tähän tähtää nyt toukokuussa 2024 lopullisesti hyväksytty ja julkaistu EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Kun rakennusten osuus päästöistä ja energian käytöstä on 30–40 prosenttia sekä Suomessa että EU:ssa, on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen keskiössä. Oman osuuteni rajoitin sisällön hahmotteluun ja kirjoittajien hankintaan. Oy Vantaan Myyrin Tähdessä. Kaikkea mielenkiintoista ei kuitenkaan voitu sisällyttää kirjaan; työtä ja tilaa jää tuleville vuosille erityisen nopeasti kehittyvällä energiatekniikan alalla. Kirja antaa fysikaaliset perusteet energiatekniikkaan. Jokainen luku kirjassa muodostaa oman kokonaisuuden (yhteensä noin 270 sivua), mutta samalla kirja kattaa rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavat keskeiset alueet ja antaa perustiedot energiatehokkaiden ratkaisujen kehittelyyn. Rakennusten energiatekniikka.indd 1 Rakennusten energiatekniikka.indd 1 3.6.2024 14:39:38 3.6.2024 14:39:38 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 37 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 37 29.8.2024 10:57:58 29.8.2024 10:57:58. Kirjan taitto on tehty lukijaystävälliseksi
– Eri kaupunkien rakennusvalvonnoissa on erilaisia näkökulmia, miten tämä pitää toteuttaa. seina?a?. Kulmauksia ja soppitiloja, eli sellaisia tiloja, missä ilma ei pääse sekoittumaan hyvin, pitäisi välttää. Tutkimuksessa tarkasteltiin useita skenaarioita, joissa tuulen suunta ja nopeus vaihtelivat, jotta voitiin arvioida näiden tekijöiden vaikutusta ulospuhallusilman leviämiseen. Haitallisista epäpuhtauksista ei sinänsä ole kyse. – Etäisyysehtona oli kolme metriä, lisäksi oli puhallusnopeuden ehto. Ruottinen kertoo, että seinäulospuhallus on ollut jo yli viisi vuotta, mutta rakennusvalvonnat ovat vasta viime aikoina olleet myönteisempiä sitä kohtaan. Ongelmia syntyy, jos tuuli puhaltaa suoraan seinään päin. Lisäksi saatetaan hyvinkin säästää euroja ja remontista tulee pienempi. Tuuli puhaltaa kohti talon korkean ja matalan osan yhteista. Tärkeimpiä tarkasteltuja parametreja olivat rakennuksen geometria, ulospuhallusaukkojen sijoittelu ja ympäristötekijät, kuten tuuliolosuhteet. Lisäksi tutkin, ovatko ehdot sellaiset, että sen voisi tehdä ilman simulointia, eli ovatko ehdot luotettavat ja tuleeko niiden avulla hyvää jälkeä. Tuuli ratkaisevassa asemassa Ruottinen käytti tutkimuksessaan Ansys Fluent -ohjelmistoa luodakseen yksityiskohtaisia simulaatioita asuinkerrostalojen seinäulospuhalluksen ilmavirtauksista. – Kun tuuli puhaltaa suoraan rakennuksen julkisivua kohti, ulospuhallusilma kääntyy ja leviää pitkin seinää, mikä voi johtaa ulospuhallusilman sisäänmenoon lähellä olevien ilmanottoventtiilien kautta, Ruottinen sanoo. – Sääntelyyn liittyvät muutokset ovat mahdollistaneet seinäulospuhalluksen käytön, mutta sen toteuttaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, erityisesti sen varmistamisessa, ettei ulospuhallusilma pääse takaisin rakennukseen ilmanottoventtiilien, ikkunoiden tai parvekkeiden kautta. Lisäksi puhallusnopeus vaikuttaa siihen, että ilma ei heti käänny takaisin. – Tuulen suunta pitää ottaa suunnittelussa huoOPINNÄYTE Ulospuhallusilman pitoisuudet talon ulkokulman puolella. Vuodesta 2018 alkaen asuinkerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmät ovat kokeneet muutoksen, kun perinteisestä kattoulospuhalluksesta on voinut siirtyä seinäulospuhallukseen. Simulaatiot osoittivat, että tuulen suunta ja nopeus ovat ratkaisevassa asemassa ulospuhallusilman käyttäytymisessä. – Toteutus voi olla helpompi kuin se, että johdettaisiin ilma katolle asti. Muutos on johtunut tarpeesta löytää sekä kustannusettä energiatehokkaampia ratkaisuja. 6/2024 38 J aakko Ruottisen opinnäytetyö "Asuinkerrostalon seinäulospuhalluksen virtaussimulointi" käsittelee seinäulospuhallusjärjestelmien simuloinnin haasteita ja käyttää edistyneitä simulointityökaluja ilman virtauksien tutkimiseen rakennusten ympärillä. Esimerkiksi Helsingissä haluttiin aikaisemmin aina simulointi kohteesta. Skenaarioissa, joissa tuuli puhalsi julkisivun suuntaisesti tai sivusuunnasta, ulos puhallusilman riski kulkeutua takaisin rakennukseen oli vähäisempi. Kuvio: Jaakko Ruottinen T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 38 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 38 29.8.2024 10:58:08 29.8.2024 10:58:08. Helpompi tapa Etenkin korjausremontointikohteissa seinäpuhallus voi olla helpompi tapa toteuttaa koneellinen ilmanvaihto. Halusimme tutkia sitä, että onko simulointi sellainen työkalu, mikä antaa sellaista dataa, että sen avulla voidaan sanoa jotain varmaa. Ruottinen loi tietokonesimulointimallin: loi kuvitteellisen rakennuksen ja tutki, miten ehdot täyttyvät ja mitä tapahtuu, jos ehtoja rikotaan
– Yhdistelmälaite on pieni pömpeli, joka kyllä näkyy, jos sitä katsoo, mutta ei ole kovin huomattava. Ilma johdetaan huoneistoon ja ulospuhallettava ilma puhalletaan pois. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka seinäulospuhallusjärjestelmät voivat olla tehokkaita, ne on suunniteltava huolellisesti Talotekniikkainfon asettamien rajaarvojen ylittämisen välttämiseksi. – Ohjeiden mukaisestikaan asennettuna ei välttämättä tule hyväksyttävää jälkeä, jos ulospuhallus on asennettu minimietäisyydelle. Sitä kautta saadaan rakennukseen lisää asuinneliöitä. Toiveena olisi, että Talotekniikkainfon ohjeet olisivat niin hyvät, että toteutuksen voisi tehdä niiden perusteella, ilman rakennusvalvontojen täsmennyksiä. – Seinäpuhalluksen etuna on pienemmät hormit, sillä kanavia on vähemmän. Yleensä tuulee jostain suunnasta eniten. Etuna pienemmät hormit Ruottinen kertoo, että seinäpuhalluksessa jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone. Seinäpuhallusratkaisussa kaikki kanavat ovat asunnossa, katolle mentäessä kanavat menevät hormissa katolle asti. Kuvio: Jaakko Ruottinen T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 39 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 39 29.8.2024 10:58:16 29.8.2024 10:58:16. Ruottinen kertoo, että yleensä käytetään yhdistelmälaitetta, jonka alareunasta otetaan ulkoilmaa sisään ja ulospuhallusilma puhalletaan laitteen otsapinnasta ulos. Ensisijaisesti pitää kuitenkin miettiä ratkaisua, jossa ilma johdetaan katolta ulos. Todella tuulinen sijainti ei rajoita, mutta se pitää ottaa huomioon. Lisäksi tutkimus peräänkuuluttaa selkeiden ja tarkkojen ohjeiden tarvetta suunnittelijoille väärinymmärrysten välttämiseksi ja turvallisten ja tehokkaiden ratkaisujen toteuttamiseksi. Osaavalla suunnittelulla hyvä lopputulos Yhtenä työn johtopäätöksenä oli se, että soppitiloihin ei seinäpuhallusta kannata laittaa, eikä sisäpihoille tai sisäkulmiin, kuten ohjeissakin sanotaan. Oikeassa elämässä näin ei ole. – Tämä korostaa tarvetta käyttää kehittyneempiä mallinnustekniikoita ja suorittaa käytännön testejä varmistamaan, että seinäulospuhallusjärjestelmät täyttävät sääntelyvaatimukset ilman, että ne heikentävät ilmanlaatua. Eli ulkoilma otetaan ulkoa, johdetaan ilmanvaihtokoneeseen, jossa se tarvittaessa esilämmitetään ilmanvaihtokoneen LTO-laitteella (lämmityskaudella). Tulokset korostavat myös tuuliolosuhteiden huomioon ottamisen tärkeyttä seinäulospuhallusjärjestelmien suunnittelussa. Ilmantieteen laitokselta voi katsoa tuulen käyttäytymisen 20 metrin tarkkuudella. Jos ulospuhallusilma johdettaisiin katolle, seinään tulisi vain säleikkö ulkoilman sisäänotolle. Näin saadaan myös energiatehokkuutta. – Eli lämpöä otetaan talteen poisjohdettavasta ilmasta ja siirretään se sisään tulevaan ilmaan. Ruottinen lisää, että simuloinnissa tuuli oli tasainen. – Yksinkertaistetut geometriset mallit ja vakaat tuuliolosuhteet simulaatioissa eivät välttämättä täysin vastaa todellisia olosuhteita, mikä voi johtaa eroon ennustettujen ja todellisten tulosten välillä. 6/2024 39 mioon. OPINNÄYTE La?hikuva yhdistelma?laitteiden edustan ulospuhallusilmapitoisuudesta. Remontointikohteessa ei välttämättä löydy muuta ratkaisua, jos halutaan parempi ilmanvaihto tai lisää energiatehokkuutta. Ulospuhallus on yleistymässä, ja osaavalla suunnittelulla tulee hyvä lopputulos, Ruottinen sanoo. – Toivoisin, että turhia simulointeja ei tarvitsisi tehdä
Lisäksi meren läheisyys lisää haastetta talotekniikan lävistysten vedenpitävyyden suhteen. Teksti Miia Manner Kuvat Havainnekuvat Avanto Architects Kuvakaappaus tietomallista Leo Maaskola oy H otellikokonaisuus on suunnittelijoiden kannalta ollut haastava, mutta ennen kaikkea kiinnostava. Tähtimäinen rakennus on sijoitettu puistoon täydentämään lähialueen liikuntaja kylpytoimintoja. – Energiaratkaisuja on selvitetty perinpohjaisesti jo vuodesta 2020 ja vaihtoehT146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 40 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 40 29.8.2024 10:58:30 29.8.2024 10:58:30. Rakennuslupahakemus on jätetty vuonna 2022, mutta lupaprosessi on tällä hetkellä käsittelyssä asemakaavapoikkeamien vuoksi. Rakennuksen muoto ja arkkitehtuuri aiheuttavat omat haasteensa, ja näyttävän arkkitehtonisen rakennuksen yhteensovittaminen kehittyneen talotekniikan kanssa on ollut vaativaa. Keinänen jatkaa, että tilaajalla on omat tarkat suunnitteluohjeensa ja vaatimuksensa, jotta saavutetaan tavanomaista paremmat sisäolosuhteet ja energiatehokkuus. 6/2024 40 Avanto Arkkitehdit voitti Soulmade-kylpyläkonseptin kutsukilpailun ehdotuksellaan Starfish. Hanke on herättänyt kritiikkiä varsinkin töölöläisten keskuudessa. Kolmantena seikkana se, että kyseessä on hotellioperaattori, eli he haluavat asian tuntijat huolehtimaan teknisten järjestelmien ylläpidosta ja huollosta, Keinänen sanoo. Suuret etelään suuntautuvat lasijulkisivut vaativat osaavaa lämmitysja jäähdytyssuunnittelua. Taivallahden kylpylähotelli toteutussuunnittelu vaiheessa Helsingin Taivalsaareen Hietarannan ja Taivallahden väliselle merenranta-alueelle on suunnitteilla uusi hotelli. Hotelli ja sen ulkoalueet on tarkoitus liittää toiminnallisesti sekä visuaalisesti Taivallahteen syntyvään Sigurd Frosteruksen puistoon. – Kustannusja elinkaaritehokkuus sekä vastuullisuus ovat tärkeitä seikkoja toimijalle
toina on tutkittu merilämpöä, pientuulivoimaa, pellettiä ja biokaasua, mutta lopulta päädyttiin kaukolämmön ja maalämmön hybridiratkaisuun. FAKTA Hotellin operoinnista vastaa saksalaisen Soulmade-huoneistohotelliketjuun kuuluva Soulmade Finland oy. Varsinainen ilmanvaihtokanavisto kulkee maan alla. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 41 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 41 29.8.2024 10:58:37 29.8.2024 10:58:37. – Hotellin ympärillä oleva tontti on pieni, siihen olisi mahtunut vain 27 energiakaivoa ja sen energiapeitto olisi ollut vain 25 prosenttia, mikä on alhainen. 6/2024 41 KYLPYLÄHOTELLI Energiakaivokentän mitoitusperusteena on toiminut lämmityksen sijasta jäähdytys. – Samat lämpöpumput, jotka tuottavat lämmitystä, tekevät siis myös kylmää. Rakennuslupahakemus on jätetty vuonna 2022, mutta lupaprosessi on tällä hetkellä käsittelyssä asemakaavapoikkeamien vuoksi, Seitaniemi sanoo. Päätimme lähestyä kaupunkia ja tiedustella mahdollisuutta porata energiakaivoja oman tontin ulkopuolelle. – Olemme nyt toteutussuunnitteluvaiheessa eli talotekniset ja sähkötekniset suunnitelmat ovat lähes valmiit. – Vuonna 2019 Soulmade kiinnostui hankkeesta, ja se käynnistettiin arkkitehtikilpailulla vuonna 2020. Kaupunki hyväksyi ratkaisun, jossa arkkitehti on muotoillut ulkoilmalaitteista eräänlaisia sieniä, jotka sopivat hyvin maisemaan. Kohteen jäähdytys tehdään kokonaisuudessaan hyödyntäen energiakaivojen maaviileää sekä maalämpöpumppuja. Aloitus voi lykkääntyä ensi vuoden puolelle. Energiakaivoja porataan kaupungin puiston puoleiselle alueelle. Hanke oli alkusysäys Helsingin kaupungin ohjeistuksen muutoksessa, jossa sallitaan kaivojen poraaminen kaupungin puistoalueelle, jos kiinteistön oma tontti ei riitä. Alun perin kylpylähotelli on tullut kaavaan vuonna 2009, mutta yhtään kiinnostunutta rakennuttajaa ei löytynyt vuosikausiin. Avanto Architects voitti kilpailun, ja silloin meillä aloitettiin kohteen suunnittelu, kertoo Maaskola oy:n toimitusjohtaja Kari Seitaniemi. Ensimmäistä kertaa urallani jouduin kaupunkikuvaneuvotteluun, Lipponen jatkaa. Raitisilmakammiot, jotka ovat talotekniikan suurimpia komponentteja, joudutaan sijoittamaan pihalle. – Moderneilla lämpöpumpuilla on hyvä hyötysuhde, eikä tarvitse huolehtia uudistetusta F-kaasuasetuksesta. GWP-arvo (global warming potential) eli kylmäaineen aiheuttama rasitus ilmastolle on erittäin alhainen, Keinänen sanoo. Ulkoisia lauhduttimia tai muita tilojen jäähdytyslaitteita ei siis ole, Keinänen kertoo. Hyvä hyötysuhde Hotelliin on tulossa hiilidioksidilämpöpumput. Kohteen energiaja elinkaarisuunnittelusta on vastannut Insinööritoimisto Leo Maaskola oy:n Mikko Keinänen, lvia-suunnittelusta Niko Lipponen ja sähkösuunnittelusta Asser Mäenpää. Hotelliin on tulossa 185 huonetta. Tämän vuoden puolella ei rakentamista vielä aloiteta, sillä lupaprosessi on vielä kesken. – Katolle ei saa laittaa lauhduttimia eikä ilmanvaihdon konehuoneita. Kaupunkikuvaneuvottelussa Lupaehdoissa on määritelty, että vesikatolle asennettavien laitteiden määrä ja koko tulee minimoida
Lisäksi kaupunki rakentaa uuden puistoalueen siten, että ranta-alueet jäävät kaupunkilaisten käyttöön, eli aluetta ei varata kokonaisuudessaan hotellille. Yksi keskeinen syy kritiikkiin on se, että alun perin kylpylähotelliksi kaavaillusta hankkeesta on pitkän kiistelyn ja vastustuksen jälkeen muodostunut huoneistohotelli, jossa on vain vähän kylpylätoimintoja. BRYV Vedenerotussäleikkö Ilmasystem Oy www.ilmasystem.fi • Kompakti labyrinttirakenne. Simulaatioilla varmistetaan, että ylimääräinen lämpöenergia saadaan pumpattua energiakaivoihin. • Sähkösulatus estää lumen kulkeutumisen raitisilmavirran mukana säleikön läpi. Hotelli toimii kaikille avoimena kokonaisuutena tarjoamalla yöpymisen lisäksi ravintola-, liikuntaja hoitokokemuksia. Oikea valinta vaativiin olosuhteisiin! T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 42 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 42 29.8.2024 10:59:03 29.8.2024 10:59:03. Kaukolämpö tulee tarvittaessa apuun, Keinänen kertoo. Maalämpökaivot toimivat sekä kylmän että lämmön varastona. Suunniteltu energiakierrätysjärjestelmä hyödyntää hotellin hukkalämpöä kuten muuntamoiden, kylmiöiden ja teknisen tilan lauhde-energiaa maalämpöjärjestelmässä. Uusin hallintovalitus poikkeamapäätöksestä on tehty heinäkuussa 2024. • Estää tehokkaasti sadeveden sisäänpääsyn. – Hotellin energiankulutuksesta ja kaivokentästä on tehty laajat ja kattavat simulaatiot, joissa on huomioitu myös ulkoaltaat ja pihasulatukset. – Lämpöpumput eivät pidä siitä, jos kaivoista tulee yli 26 °C nestettä, toisaalta lämmityskaudella ei myöskään liian viileää, Keinänen jatkaa. 6/2024 42 KYLPYLÄHOTELLI Tietomalli rakennuksen välikatolta osoittaa tilan ahtauden. Töölöstä vastatuulta Hanke on herättänyt kritiikkiä varsinkin töölöläisten keskuudessa. Energiakaivokentän mitoitusperusteena on toiminut lämmityksen sijasta jäähdytys, koska lämpöpumppujen rinnalla on lämmityksessä kaukolämpö
Teksti Minna Saloranta Kuvat Sedu Keski-Sikkilä on oppinut taivuttamisessa nopeaksi ja tarkaksi. Toistot ovat tehneet tehtävänsä. Hän uskoo, että voitto on valttia työnhaussa valmistumisen jälkeen. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 43 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 43 29.8.2024 10:59:10 29.8.2024 10:59:10. 6/2024 43 TERVEISET KENTÄLTÄ Putkeen meni ja mestaruus tuli Alajärveläinen Matias Keski-Sikkilä nousi putkiasennuksen suomenmestariksi ammattiin opiskelevien Taitaja 2024 -finaalissa. "Kun tarpeeksi monta kertaa taivuttaa, niin se alkaa sujua”, hän sanoo
Viimeisen päivän kolmen tunnin rupeama sisälsi vesikalusteiden ja viemäröinnin asennuksen ja viimeistelyn. Sain häneltä paljon pikkutietoa, joka kerrytti pisteitä. Toistot ovat olleet paras opettaja, Keski-Sikkilä sanoo. Koulun harjoitukset eivät näin isoja ole. – Tuntui, ettei aika riitä, mutta loppujen lopuksi sain kaiken valmiiksi. Vaikein ja kiireisin oli toinen Keski-Sikkilä tiivistää liitokset mieluummin hamputtamalla kuin putkiteipillä. Keski-Sikkilä ei arkaillut valita taivuttamista käyttövesijärjestelmän asennustehtävässä, vaikka kupariputkeen tuli mutka poikineen. Hyvänä apuna oli opettaja Janne Lahdensuo. – Neljä päivää ennen finaalia sain tiedon, että pääsen varasijalta mukaan. Sitten oli vain ryhdyttävä tekemään. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 44 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 44 29.8.2024 10:59:48 29.8.2024 10:59:48. – Jokainen aamu alkoi siitä, että tuomarit esittelivät tehtävän ja jakoivat piirustukset sekä erikoisempien osien käyttöohjeet. Ensimmäisenä päivänä asennettiin käyttövesijärjestelmä vesimittarilta kalusteille; toisena päivänä lämmitysjärjestelmä lämpöpumpulta pattereille ja lattialämmitykselle sekä lämmönkeruuputkisto. – Jos on nopea taivuttamaan, siinä säästää osien lisäksi aikaakin. Kolmen päivän urakka alkoi käyttövesijärjestelmän asennuksella. Keski-Sikkilä innostui ilmoittautumaan kisaan kaverinsa kanssa, kun opettaja kyseli luokassa asiasta kiinnostuneita. Se oli Keski-Sikkilän mukaan mainio työkalu ja iso apu putkien etäisyyksien hahmottamisessa. Aikataulua hän kuvaa tiukaksi työn kokoon ja vaikeuteen nähden. Vaikka menetelmä on työläämpi, se on varmempi, koska osaa pystyy tarvittaessa vielä hieman löysäämään. Se oli yksi Matias Keski-Sikkilän periaatteista, joilla ropisi ratkaisevia pisteitä finaalityömaalla Kuopiossa toukokuussa. Molempina päivinä aikaa annettiin tasan seitsemän tuntia. Varasijalta finaaliin Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaitokilpailu opiskelijoille. Onhan siinä toki riski, että vahingossa taivuttaa väärästä kohtaa tai väärään suuntaan. Erityisesti hän painotti, että mitta tarkkuudesta kannattaa ottaa pisteet kotiin. Piirustusten lisäksi käytössä oli suunnitelmien 3D-mallinnus. Kolmen päivän työputki Finaali oli kolmen päivän tulikoe, jossa asennettiin lvi-kokonaisuus lämpöpumpun ympärille. 6/2024 44 TERVEISET KENTÄLTÄ P arempi kurvi kuin katkaisu, sillä jokainen osa maksaa. Arvosteluun vaikutti muun muassa materiaalien käytön taloudellisuus. – Kunhan ei viimeiseksi jää, oli nuoren miehen maltillinen tavoite siinä vaiheessa. Viemäriputken väistönkin hän päätti tehdä kokonaan taivuttamalla, kolmella perättäisellä taivutuksella. Semifinaalissa hän jäi täpärästi ilman finaalipaikkaa. Keski-Sikkilä arvioi, että finaalityö vastasi laajuudeltaan näyttöä. – Opettajan kanssa käytiin läpi, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tekemisessä ei auttanut jäädä jumiin, sillä kello tikitti armottomasti. Jos on nopea taivuttamaan, siinä säästää osien lisäksi aikaakin. Sekin on tullut koettua. Tuli kiire opiskella edellisvuosien finaalitehtäviä. Hän opiskelee kolmatta vuotta Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedun Lapuan toimipisteessä. Tutkin aina aluksi, onko suunnitelmassa jotain itselleni vaikeaa ja vierasta
– Minua kiinnostivat lvi ja sähköalat. Hommaa oli paljon. Siinä on oppinut paljon. Tehtävät etenivät työpisteellä päivä päivältä. Olemme asentaneet rakennukseen kaukolämmönvaihtimen, käyttövesiput kistoja sekä lämmityspattereita seiniin ja kattoon. Keski-Sikkilä oli tarkkana suunnitelman lukemisessa. Sillä oli var masti iso merkitys, että pystyy tekemään sekä nopeasti että huolellisesti, hän miettii. – Sellaista en ollut ikinä nähnytkään, mutta kyllä minä sen sitten kuitenkin oikein päin sain paikalleen. Tutustumis päivän jälkeen päätös oli selvä. Työn alla: Kolmas opiskeluvuosi. Ilmanvaihtoakin olemme tehneet. – Toki myös koulun työhallissa pääsee tekemään asioita monipuolisesti, mutta siellä valmis työ on arvostelun jälkeen aina purettava pois. On ollut hyvä tuuri, että tällainen suuri työmaa osui juuri meidän opiske luaikaamme. – Meillä on ollut muutamia omakotitalotyömaita, mutta pääasiassa luokkaani on työllistänyt iso raken nusprojekti koulun omalla tontilla. – Mutta ensin keskityn lviasentajan työhön. Suomenmestaruudelle hän antaa suuren arvon. – Uskon, että töitä löytyy – jos ei Alajärveltä, niin varmasti ainakin Seinäjoelta. ”Erityisesti tykkään hitsaamisesta.” T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 45 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 45 29.8.2024 11:00:10 29.8.2024 11:00:10. Yksittäinen lvialalle vetänyt asia on hitsaaminen, sillä siitä olen aina tykännyt. Parasta työssä: Lvi-asentajan työn monipuolisuus. Jossain vaiheessa KeskiSikkilä haluaa jatkaa opis kelua insinööriksi. Pidän myös siitä, että työssä tarvitaan jatku vasti päättely ja ongelmanratkaisukykyä. Alku oli teoriapainotteista, mutta hyvin pian opiskelu keskittyi käytännön tekemiseen. Se on se tylsin osuus. Opiskelu on ollut hänen mukaansa rentoa. Myös yrittäjyys on kiinnostava vaihtoehto. Lisäkoulutus suunnitelmissa Tulevaisuudessa KeskiSikkilä haluaa työllistyä omalla kotiseudullaan, EteläPohjanmaalla. ”Tavoitteenani on valmistua vuodenvaihteessa tai viimeistään alkuvuodesta. Koulun harjoitussalin lisäksi opiskelijat pääsevät tekemään hommia oikeilla työ mailla. Maalämpöpumpun asen nusryhmä oli valmiina. – Mielestäni työni meni tasaisen hyvin. Alajärven kokoisessa kaupungissa rakentaminen on rajallista, mutta kau pungin runsaassa teollisuudessa on varmasti myös työmahdollisuuksia. Se helpotti, mutta toisaalta myös vaikeutti työtä. Opiskelua oikeilla työmailla KeskiSikkilä kertoo, että alavalinnan ratkaisi aika naan yläkoulusta Sedulle tehty tutustumiskäynti. Päänvaivaa aiheutti myös mikrokuplanpoistimen asentaminen. Aito työmaa on KeskiSikkilän mielestä paras mah dollinen paikka opiskella. – Siitä on varmasti hyötyä töitä hakiessa. Syksyn ohjelmassa ovat ainakin kylmäaineja erikoisputkistohitsauskurssit.” Vapaa-ajalla: Vapaa-aikani kuluu kavereiden kanssa. Hän uskoo, että erot syntyivät pienistä asioista. Mikään osio ei mennyt erityisen hyvin tai huonosti. Arvopaperi työnhaussa KeskiSikkilän voittopottiin kertyi kaikkiaan 79,90 pistettä, seuraava sai 77,01 pistettä. Ihan vielä työnhaku ei kuitenkaan ole ajankohtaista, sillä edessä ovat viimeisen vuoden opinnot ja niiden jälkeen armeija. 6/2024 45 TERVEISET KENTÄLTÄ päivä. Putkivedoista tuli asennus ryhmän sijainnin takia pitkiä, mikä vei aikaa
Otsikoi sähköposti: ”Tuoteuutiset”. Uusi kestomagneettimoottori ja parannettu hydraulinen rakenne tekevät laitteesta erittäin energiatehokkaan ja pitkäikäisen. OptiDemand-järjestelmä voi toimia ”stand-alone” -tilassa, tai se voidaan yhdistää taloautomaatioon sekä erilaisiin manageerausja ylläpitojärjestelmiin. Condair ME:ssä on seitsemän 32 W pumppua energiatehokkuuden parantamiseksi ja huollon tarpeen vähentämiseksi. Aluekohtainen ohjaus mahdollistaa ilmanvaihdon tehostamisen kuormituksen mukaan ja tunnistaa huollon tarpeen ajoissa. 6/2024 48 TUOTEUUTISET KOSTEUDENHALLINTAJA HAIHDUTUSJÄRJESTELMÄ CONDAIR Condair ME on energiatehokas kosteudenhallintaja haihdutusjäähdytysjärjestelmä, joka soveltuu ilmanvaihtokoneisiin ja kanaviin. Uusi versio mahdollistaa Sprinkler-kuivaverkostojen laskennan kaikilla alustoilla, ja Revit-käyttäjät hyötyvät tilojen luomisen, komponenttien päivityksen ja koodistotunnusten lisäämisen helpottumisesta. TARPEENMUKAINEN ILMANVAIHTO CLIMECON Climeconin OptiDemand DCKV -teknologia tarjoaa ammattikeittiöille energiatehokasta, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, joka voi vähentää energiankulutusta yli 50 prosenttia. VESIAUTOMAATTI GRUNDFOS Uudistunut Grundfos SCALA2 on markkinoiden hiljaisin ja energiatehokkain vesiautomaatti kotitalouksien paineenkorotukseen. Se tarjoaa tasaisen vedenpaineen jopa kahdeksaan hanaan kolmessa eri kerroksessa ja soveltuu useisiin käyttökohteisiin. Järjestelmän hydrauliyksikkö voidaan sijoittaa kanavan sisätai ulkopuolelle, mikä helpottaa huoltoa. Koonnut Miia Manner HALUAISITKO YRITYKSESI TUOTEUUTISEN TÄLLE PALSTALLE. Se on helppokäyttöinen kosketusnäytön ja edistyneiden hygieniaratkaisujen ansiosta. MAGICAD 2025 MAGICAD MagiCAD Group on julkaissut MagiCAD 2025 -version, joka tuo uusia ja parannettuja toimintoja Revitille, AutoCADille ja BricsCADille, samalla tukien Autodeskin teknisiä päivityksiä. AutoCADja BricsCAD-käyttäjät saavat uuden DIALux Evo -valaistussuunnittelun tuontimahdollisuuden ja parannetut virtakiskoja väyläohjausjärjestelmät. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 48 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 48 29.8.2024 11:00:50 29.8.2024 11:00:50. Lisäksi versiossa on parannettu lattialämmityksen automaattisuunnittelu. SCALA2 on helppo asentaa ja sen lisävarusteet, kuten tulovedensuodatin, lisäävät käyttömukavuutta. Lähetä tuotteesta kuva sekä napakka lyhyt teksti osoitteeseen: talotekniikka@talotekniikka-lehti.fi. Järjestelmä mittaa ja ohjaa ilmanvaihtoa reaaliajassa useiden sensoreiden avulla, mikä varmistaa optimaaliset työskentelyolosuhteet. Kompakti ja kevyt SCALA2 mahtuu esimerkiksi keittiön kaappiin, ja sen käyntiääni on vain 44 dB(A). Laite tuottaa jopa 1 200 kg/h kosteutta ja 822 kW jäähdytystehoa alle 1 kW:n sähkönkulutuksella
. Arvomme leffaliput kaikkien vastanneiden kesken. . / laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen Ratkaise Talotekniikka-lehden ristikko ja voita leffaliput kahdelle! Ota kuva ratkaisemastasi ristikosta ja lähetä se osoitteeseen toimitus@talotekniikka-lehti.fi . 6/2024 49 RISTIKKO S A U M A T A L L I U R E L E E T U R A K K A A L K A M A S S A R E P O L U S I A P S S I E R R A E S T O I S U U S A P A J A T P Ä I N E T T Ä A A S I A T N A P A K I S K U T I H M E E H K Ä N I S A K S E A N U K I E R T O V E S I P U M P U T A L L A R E T A L E A U T O M K U I N A L L A S D J A D E L E H T I L U M E E N I N M A N A M I T A T A V A T T U S U H D E J N A T A R A I T A L I P A S I M A S U V I U L U P T H A I K E L A U S O T T O Y D I N A R A L M E I K I T K O R E A T T A L O T E E T O T I N A L U S T R A T T I JÄRVI voi iskunkin FORDMALLI runnella taukoamatta -ruoka 2025 energinen korukivi LAATTOJEN VÄLISSÄ OMAKOTITALOISSAKIN TALOTEKNIIKKA-TEKNIIKKA TÄRKEITÄ VOIDAAN UUSIA SANEERAUS KÄYNNISTYY NYT! TAPANINEN SUOJAAVIA TÄHTIIN TÄHYÄVIEN PORUKKA BAKTEERITTOMIA VIRTAPIIREISSÄ JUKARAINEN ISTUA TAKUTETTUJA SUSI MARKKASELLE TUTTUA SEUTUA TUURI KALASTAJILLA PIDÄTTYNEISYYS SEKÄ . Muista liittää mukaan yhteystietosi mahdollista palkintoa varten. . ASUI PERUSSA HOIDETTAVIA UNKAR "PÄÄKAUPUNKI" KUMMA KUKATIES CONNERY POSKILLEKIN VALEHTELEMATTOMIA TVALAN PALKINTO LURJUS SIBELIUS VERTAAVA KUULTOKUVIA UINTIIN ETSINNÄT ASUMUS HARHAA MÖKÄ TUONELA PITUUSPAINORELAATIO LEIJUU ILMASSA KOHDISTETTU MAISTUU MANSIKILLE RASIA KALLIO LEIKOLA MAALANNUT SALLINEN "VATSA" ILASKIVI SOITIN MAAHAN PINTAA EHOSTAVIA VÄRIKKÄITÄ PUSSEISSA www.sanaris. T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 49 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 49 29.8.2024 11:01:09 29.8.2024 11:01:09
6/2024 50 SEURAAVASSA NUMEROSSA Seuraavassa numerossa aiheina muun muassa: Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus Aurinkoenergia ja energian varastointi uudessa EPBD:ssä Opinnäytetyö talotekniikkatuotteiden kierrätyksestä Piispanmäen monitoimitalo Kokkolassa Henkilö-palstalla Jorma Säteri Talotekniikka-lehti 7/2024 ilmestyy 7.10.2024 -lehti TEEMANA ON URAKOINTI JA ASENTAMINEN KU VA : RA M I M AR JA M ÄK I 8.–10.10.2024 Helsingin Messukeskus Avoinna: ti 8.10. klo 9–19 (FinnBileet keskiviikkona klo 19–22), to 10.10. klo 9–18, ke 9.10. klo 9–16 Yhteistyössä Katso ohjelma ja rekisteröidy maksutta kävijäksi! finnbuild.fi Enemmän kuin rakentamista jo 50 vuotta! Suomen suurimmat rakennusja talotekniikkamessut täyttää pyöreitä: luvassa timantinkovaa ohjelmaa ja rakennusalan polttavimpia puheenaiheita, legendaariset FinnBileet sekä verkostoitumista ja uusia uramahdollisuuksia! Tule kuulolle webinaareihimme! T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 50 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 50 29.8.2024 11:01:24 29.8.2024 11:01:24
klo 9–16 Yhteistyössä Katso ohjelma ja rekisteröidy maksutta kävijäksi! finnbuild.fi Enemmän kuin rakentamista jo 50 vuotta! Suomen suurimmat rakennusja talotekniikkamessut täyttää pyöreitä: luvassa timantinkovaa ohjelmaa ja rakennusalan polttavimpia puheenaiheita, legendaariset FinnBileet sekä verkostoitumista ja uusia uramahdollisuuksia! Tule kuulolle webinaareihimme! T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 51 T146473_TT_6_ 2024_taitto_.indd 51 29.8.2024 11:01:32 29.8.2024 11:01:32. klo 9–18, ke 9.10. klo 9–19 (FinnBileet keskiviikkona klo 19–22), to 10.10. 8.–10.10.2024 Helsingin Messukeskus Avoinna: ti 8.10